OTA HIENOJA KÄÄRMEKUVIA ONNISTU KUVANKÄSITTELY: KOKO & RAJAUS OPASTUS ENNEN KOKEMATON LYTRO ILLUM NYT PANASONIC LUMIX LX100 PANASONIC LUMIX GF7 OLYMPUS OM-D M5 II T ES TI S S Ä KUUKAUDEN KUVAAJA KIRSI MACKENZIE EI PÄIVÄÄ ILMAN VALOKUVAA O TA HIENOJ A KÄÄRMEKUVIA | KUUKA UDEN KUV AA JA KIRSI MA CKENZIE | LYTR O ILLUM | KUV ANKÄSITTEL YN ABC: KUV AN K OK O & RA JA US | ISMO JOKINEN | HA UKIEN V AELLUS | V AL OKUV AKERAMIIKKA 5/ 20 15 5/ / 20 15 Suurin kotimainen valokuvauslehti www.kamera-lehti.fi Kansi_5-2015-pelkkakansi.indd 3 5.5.2015 9.18
Opit tunnistamaan ympärilläsi odottavat verkostoitumismahdollisuudet, hyödyntämään niitä ja solmimaan suhteita, jotka auttavat kaikkia osapuolia tiellä menestykseen. Ammattilehti vuorovaikuttajille, verkostoitujille, tapahtumien ja tilaisuuksien järjestäjille, toimiston ammattilaisille ja henkilöstön sparraajille. 75 € * Koskee vain uusia tilauksia. HINTA 13,50 € 3–4 2015 HR TAPAHTUMAT TOIMISTOT eventolehti.fi KOSKETUSPINNAT houkuttelevat kokeilemaan Tiede ja elämykset Tampereen vetovoimana Kansainvälistä tunnelmaa Evento Awardseissa toteuttivat unelmiensa Reaktorin Nuoret Laura Schwartz – verkostoitumisen mestari Suomessa VINKIT ulkoilmatapahtumiin Pidä yllä ammattitaitoasi. Muistathan, että ammattilehdestä voit tehdä verovähennyksen. *. Lähdet syömään, juomaan ja menestymään! Upea tutustumistarjous 6 numeroa vain 45 € 6 x vuodessa Valkoisen talon tapahtumajohtaja presidentti Clintonin kaudella L AURA SCHWARTZ Verkostoitumalla huipulle SY Ö, J UO & M EN ES TY LA UR A S CH W ARTZ Vain Eventosta! Laura Schwartzin menestyskirja on suomennettu ja painettu vain Eventon tilaajalahjaksi. Saat tilaajalahjaksi upean Syö, juo & menesty -kirjan (arvo 29 €). Nyt hän opettaa kikkansa myös sinulle. HR | TAPAHTUMAT | TOIMISTOT Syö, juo & menesty Pikkukaupungin tyttö Laura Schwartz eteni muutamassa vuodessa Valkoisen talon vapaa ehtoisesta työntekijästä presidentilliseksi tapahtumajohtajaksi. Tilaa oma lehti. Helppotajuisten esimerkkien avulla harjoittelet, valmistaudut, astut parrasvaloihin ja pysyt siellä. Hän teki sen oivalta malla tilaisuuksiin ja tapahtumiin kätkeytyvät mahdolli suudet ja hyödynsi niitä verkos toi tuakseen huipulle. Luettuasi tämä kirjan et enää lähde tapahtumaan vain syömään ja juomaan. Soita ilmaiseksi 0800 90 000 eventolehti.fi/menesty Tutustu Eventoon! Norm
Tuomariston tehtävä on osata nähdä, mikä kilpailutyö edustaa omaa tyylilajiaan niin upeasti, että se ansaitsee voittajan gloorian. Kilpailu on herättänyt aina myös tunteita, kuohuviakin sellaisia. Fotofinlandia-voittajia on tällä hetkellä yhteensä 12 valokuvaajaa. Sitä, millaisilla kuvilla Fotofinlandiaan saa osallistua, ei saa rajoittaa millään tavalla. Käärmeitä ei voi houkutella ruualla, kuvauksiin ei voi järjestää sopivaa taustaa, piilokojut voit unohtaa. Lue juttu sivulta {28} LISSE TARNANEN jutun kirjoittaja TÄSMENNYS Kamera-lehdessä 3–4/2015 sivuilla 61– 63 julkaistu Jarmo Yammu Jauhiaisen näyttelystä kertova juttu on yhdistelmä kuvataiteilija Harri Kiven toimittamasta lehdistötiedotteesta ja Minna Jerrmanin teksteistä. Toimitus pahoittelee Kiven putoamista pois tekijätiedoista. Fotofinlandia on vuosien saatossa hakenut ilmettään ja tavoitteitaan ja on minun mielestäni tällä hetkellä sellainen kuin sen pitääkin olla. Minut on nimitetty Fotofinlandia 2016 -kilpailun tuottajaksi. Kilpailun idean isä on edesmennyt valokuvaaja Seppo Saves, joka työskenteli vuonna 1988 Valokuvalehden päätoimittajana. Kilpailu on kaikille avoin, säännöiltään kaikenlaiset näkemykset ja toteutukset salliva – ja pääpalkinto on houkutteleva, 20 000 euroa. Kun ennakkoluulot heittää romukoppaan, löytää kokonaan uuden ja kiinnostavan eläinryhmän, jonka kuvaamisessa riittää tehtävää. Kohteen löytyminen sykähdyttää aina. Ainoa käytännön sanelema, hyväksyttävä rajoitus on kuvien koko: valmiin ripustettavan kokonaisuuden on mahduttava ennalta määrätyn kokoiselle seinälle. toukokuuta 1988 kello 9.00. Lue juttu sivulta {18} LIISA SÖDERLUND jutun kirjoittaja PÄÄKIRJOITUS 4 KAMERA 5|2015 Paakkari-sisis 5-15.indd 4 5.5.2015 16.07. Ilmassa oli suuren kulttuurijuhlan tuntua, ja paikalla oli runsaasti mediaväkeä. Kameralehti osallistuu aktiivisesti kilpailun tiedotukseen ja aikanaan tulosten esittelyyn. Pääministeri Harri Holkeri aloitti tilaisuuden ottamalla kuvan ympärillä hyörivistä lehtikuvaajista kameralla, jonka Kai Nordberg oli asettanut jalustan nokkaan puhujakorokkeen viereen." Lainaus on Fotofinlandian historiikista. Tarvitaan tietoa, taitoja ja tuuria. Muistan oman vuosien takaisen jäätikkökokemukseni Norjasta, ja arvostukseni näyttelytilassa kainalosauvoihin tukeutuvaa valokuvaajaa kohtaan vain kasvaa. Minä aloitin toimittajaurani kyseisen vuoden loppupuolella osa-aikaisena tekniikkatoimittajana samaisessa Valokuvalehdessä. KAMERA-LEHTI ON tiivistänyt yhteistyötään kilpailua organisoivan Finnfoto ry:n ja itse Fotofinlandia-kilpailun kanssa. Fotofinlandia rahoitetaan Finnfoton Kopiosto-tuloista. Ensi vuonna Kuva&Kameramessujen yhteydessä selviää, kuka on kolmastoista. NYT, KUN on kulunut yli neljännesvuosisata, on kilpailu edelleen hengissä ja kantaa arvostetun ja tunteita herättävän koitoksen viittaa. Olisi paradoksaalista rajoittaa luovaa toimintaa asettamalla sille tiukkoja sääntöjä kuvien sisällön ja ulkoisen ilmeen suhteen. L IS S E T A RN A N E N KAUNIS, VAARALLINEN MAISEMA Kirsi MacKenzien upeita kuvia katsoessani mietin, miltä tuntuu kohdata maisema, joka lumoaa kauneudellaan mutta samalla saattaa koitua kohtaloksi. Kilpailun on kuitenkin oltava kaikki valokuvauksen genret salliva. ASKO VIVOLIN päätoimittaja asko.vivolin@ kamera-lehti.fi Valokuvauksen kuninkuusluokka TEKIJÖILTÄ SYKÄHDYTTÄVÄ KÄÄRME Käärmeiden kuvaus on vähän kuin metsästystä. "ENSIMMÄISEN Fotofinlandia-kilpailun tulokset julkistettiin perjantaina 13. Valokuvaus on monimuotoinen ilmaisuväline, eikä voittajan edustama suuntaus ole aina ollut kaikkien mieleen
Elvi Rista valitsi mielikuvakseen henkilökuvan Meksikosta. {18} Islannin jylhät maisemat kiehtovat Kirsi MacKenzieä. 3X K U V AA JA 18| Kuukauden kuvaaja Kirsi MacKenzie 44| Mielikuvani Elvi Rista 70| Tv-kasvo, henkilökuvaaja Ismo Jokinen {44} E LV I R IS T A K IR S I M AC K EN Z IE W 5 2015 SISÄLTÖ 5 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Paakkari-sisis 5-15.indd 5 5.5.2015 16.08
{47} {81} {38} 50 UPEAT 14 SIVUA LUONTOKUVAUSTA 54 56 5 2015 6 KAMERA 5|2015 Paakkari-sisis 5-15.indd 6 5.5.2015 16.08. 4| Pääkirjoitus 9| Välähdyksiä 17| Pakina Tapio Laine 68| Kerronnan keinot Värikuva 73| 50 vuotta sitten 74| Mennyttä valoa 75| Näyttelykalenteri 77| Seurat toimivat 80| Markkinapaikka 82| Seuraavassa numerossa VAKIOT TEKNIIKKA 50| Kamera testissä Olympus OM-D E-M5 II 54| Kamera testissä Panasonic Lumix DMC-GF7 56| Kamera testissä Lytro Illum 59| Kamera testissä Panasonic Lumix DMC-LX100 OPASTUS 28| Käärmekuvaus Uskallus palkitaan 38| Dokumentaarinen kuvaus Onnistu vieraassa ympäristössä 47| Kuvankäsittelyn abc Kuvan koko ja rajaus 66| Luonnon monet kasvot Havumetsä 81| Irrottele Päällekkäisvalotus L IS S E T A RN A N E N M IN NA J E R R MAN G A R Y WO R N E L L Ylhäältä otetuissa kuvissa käärmeen graafinen olemus korostuu. Kuvankäsittelyn abc paneutuu kuvan kokoon ja rajaukseen
Rekisteriseloste sekä tieto henkilötietojen käytöstä ovat saatavissa asiakaspalvelustamme. Kamera-lehti on Aikakauslehtien Liiton sekä European Imaging and Sound Associationin (EISA) jäsen. postitus Itella Green ilmastoystävällinen jakelu. Kameralehden lukijaja asiakasrekisteriä voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. Toimimme Suomen Kameraseurojen Liiton tiedotuslehtenä. issn 0022-8133 kirjapaino Forssa Print SFS-ISO 14001 ympäristösertifikaatti. OSALLISTU! 14| Lukijakysymys 77| Seurat toimivat LISÄKSI 36| Kuvan mahdollisuudet Valokuvakeramiikka 62| Minun juttuni Haukien vaellus {28} JA N B JÖRK {62} Keramiikkatöihin voi yhdistää vanhoja valokuvia. {36} U L L A H A R JU SISÄLTÖ www.kamera-lehti.fi www.facebook.com/kameralehti www.kamerafoorumi.fi TOIMITUS osoite Lastenkodinkatu 5, 00180 Helsinki, Finland puhelin +358 9 68 11490 sähköposti etunimi.sukunimi@kamera-lehti.fi päätoimittaja Asko Vivolin | 09 6811 4912 toimitussihteeri Minna Jerrman | 09 6811 4911 toimittaja Timo Ripatti | 09 6811 490 graafinen suunnittelija Ronja Korhonen | 09-6811 490 toimitusjohtaja Leena Saarela | 09-6811 4910 vakituiset avustajat Katarina Boijer, Taneli Eskola, Katriina Etholén, Pekka Helos, Mika Karhulahti, Antti Koli, Juha Laitalainen, Tapio Laine, Jukka Lehtonen, Kari Leponiemi, Jouko Leskelä, Markku Metsämäki, Ilpo Musto, Jussi Murtosaari, Tiina Puputti, Matti Ristimäki, Harri Slip, Mikko Säteri, Pekka Tolonen, Eero Venhola, Mikko Waltari tilaajapalvelu 09-6811 490 ti–to klo 10–15. Kamera-lehti edustaa Suomea European Imaging and Sound Association -järjestön Photo-palkintoraadissa. tilaajapalvelu@kamera-lehti.fi Osoitteenmuutokset ja tilausasiat myös: www.kamera-lehti.fi ilmoitusmyynti Anssi Mustonen p. 040-503 8027 merja.calton@mediamyynti.fi julkaisija Kameraseura ry, Helsinki Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta. 0400-811 002 anssi.mustonen@mediamyynti.fi Merja Calton p. OTA HIENOJA KÄÄRMEKUVIA ONNISTU KUVANKÄSITTELY: KOKO & RAJAUS OPASTUS ENNEN KOKEMATON LYTRO ILLUM NYT PANASONIC LUMIX LX100 PANASONIC LUMIX GF7 OLYMPUS OM-D M5 II T ES TI S S Ä KUUKAUDEN KUVAAJA KIRSI MACKENZIE EI PÄIVÄÄ ILMAN VALOKUVAA O TA HIENOJ A KÄÄRMEKUVIA | KUUKA UDEN KUV AA JA KIRSI MA CKENZIE | LYTR O ILLUM | KUV ANKÄSITTEL YN ABC: KUV AN K OK O & RA JA US | ISMO JOKINEN | HA UKIEN V AELLUS | V AL OKUV AKERAMIIKKA 5/ 20 15 5/ / 20 15 Suurin kotimainen valokuvauslehti www.kamera-lehti.fi Kansi_5-2015-pelkkakansi.indd 3 5.5.2015 9.18 K IR S I M AC K EN Z IE 7 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Paakkari-sisis 5-15.indd 7 5.5.2015 16.08
Donin sydäntä lähellä on erityisesti katukuvaus, jota hän on harrastanut suurella antaumuksella niin Tokiossa kuin kotikonnuillaankin, New Yorkissa. kameraseura.fi/liittymislomake SMarT coMMuNIcaTIoN & HaGNäS DeSIGN/PHoTo: PeTrI KrooK Välkät_2-15.indd 17 5.5.2015 14.14. Kuvaamaan oppii vain kuvaamalla. Miten miekasta saa mielenrauhaa ja kamerasta kauneudenkaipuun tyydytystä. Kokoonnumme kerran kuukaudessa – joskus useamminkin – kuuntelemaan kiinnostavia esityksiä valokuvauksesta ja aika ajoin tapaamme omaa tekniikkaa kehittävien työpajojen merkeissä. Hän on ollut vuosia vakava valokuvauksen harrastaja, joka viihtyy hyvin Kameraseuran International Groupissa Suomessa asuvien eri maista peräisin olevien amatöörikuvaajien aktiivisessa ryhmässä, jossa yhteinen kieli on englanti. Donin liikkeet ovat rauhalliset; mies liikkuu tatamilla kuin Samurai. Ja vieläkin hienompaa se on, kun asiaa pääsee harrastamaan yhdessä. Toinen mieltä tyynnyttävä ja luonnetta jalostava työkalu, mihin Don mielellään tarttuu, on digikamera. Peace, dude! Kameraseura ry Tule mukaan! Jäseneksi liittyminen tapahtuu kaikkein helpoimmin täällä: www. Vuosia opetellut liikkeet ovat tarkoin hallittuja, suorastaan kauniita, melkein kuin satoja vuosia vanha tanssi. Miekka ei symbolisoi valtaa eikä väkivaltaa, vaan edistää puhdistautumista sekä mielen ja laajemman ihmisyhteisön harmoniaa, selittää Don, joka harrastaa Nishio-aikidoa. Laji opettaa nöyryyttä, itsensä hallintaa, kohtuullisuutta ja myötätuntoa kaikkia elollisia kohtaan – mukaanlukien hyökkääjä, jolle tarjotaan aina tie perääntymiseen. Mikä taistelulaji onkaan näin rauhanomainen. Kauneuden ikuistaminen on useimmille meistä hieno, jalostava kokemus
Riviera Turun taidemuseo | 5.6.–20.9.2015 Turku | Aurakatu 26 www.turuntaidemuseo.fi Vesa Tyni Pohjanmaan valokuvakeskus | 29.4.–18.6.2015 Lapua | Kustaa Tiituntie 1 www.pohjanmaanvalokuvakeskus.net Liikkeelle! – Uuteen kotiin Postimuseo | 24.4.–15.11.2015 Tampere, Vapriikki | Häkiläpolku 3 www.postimuseo.fi Vesa Tynin Vuoden Muotokuvaaja -voittajasarja on esillä Pohjanmaan valokuvakeskuksessa. Esillä on kokemuksia Karjalan evakoilta sekä humanitäärisistä syistä Suomeen muuttaneilta pakolaisilta, jotka ovat jättäneet entisen kotinsa pakon sanelemana. Lartigue oli ensisijaisesti taidemaalari, jolle valokuvaus oli intohimoinen harrastus ja elämäntapa. Ne vievät katsojan Rivieran kulta-aikaan, jota leimasivat yläluokkainen joutilaisuus, seurapiirien säihke, urheilullinen rantaelämä ja aamuun asti jatkuvat juhlat. Näyttely esittelee historiallista kuvamateriaalia Karjalan evakoista. asti. Vuoden Muotokuvaaja 2015 -voittajasarja. Hänen dramaattisesti valaistuja henkilökuviaan voi käydä katsoN Ä Y T T E LY T Rantaelämää ja karskeja miehiä. VUODEN MUOTOKUVAAJAKSI valittu Vesa Tyni kuvaa selkeästi tunnistettavalla tyylillä. Jacques Henri Lartigue (1894–1986) vieraili Ranskan Rivieralla ensimmäistä kertaa perheensä kanssa 11-vuotiaana ja ikuisti siitä lähtien alueen glamouria. Näyttelykalenteri sivulla {75} VUODEN KULTTUURITAPAUKSIIN kuuluu Jacques Henri Lartiguen Riviera-näyttely, joka avautuu 5. Itseoppinut kuvaaja näki aina ympärillään vauhtia, iloa ja kauneutta, katoavia onnen hetkiä, jotka hän säilöi huolellisesti lukuisiin valokuva-albumeihinsa. Erityisesti Tyni on saanut kiitosta valaisusta, ja hänen kuviaan on luonnehdittu kuin kohtauksiksi elokuvista. Näyttelyssä on esillä mm. SAK U V A T JA C Q U E S H E N R I L A R T IG U E VÄLÄHDYKSIÄ Xxxxxxxxxxxx VÄLÄHDYKSIÄ + Uutuuskirjat { 10} + Matkakuva Intia { 11} + Kolumni Taneli Eskola { 13} + Lukijakysymys { 14} 9 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Välkät_5-15.indd 9 5.5.2015 9.20. Vesa Tyni on kuusamolaissyntyinen lehtija muotokuvaaja, joka työskentelee tällä hetkellä Helsingissä. Alkukesän näyttelyt keskittyvät henkilökuvaan. Lartigue kuvasi 1900-luvun alkupuolella ranskalaista yläluokkaa ennakkoluulottomalla, vauhdikkaalla tavalla. Chilestä, Irakista ja Somaliasta muuttaneiden pakolaisten tarinat ovat karuja. Myös heidän sopeutumistaan uuteen kotiin helpottaa yhteisöllisyys. Näyttelyn lähes kaksisataa hyväntuulista valokuvaa ajoittuvat pääosin 1920–1950-luvuille. kesäkuuta Turun taidemuseossa. KOONNUT Minna Jerrman massa Pohjanmaan valokuvakeskuksessa Lapualla 18.6. Valokuvaajana hänet löydettiinkin vasta onnekkaiden sattumien kautta, kun hän oli 68-vuotias. Uuteen kotiin sopeutumista helpottivat muiden karjalaisten sijoittuminen samalle paikkakunnalle, yhteisöllisyys ja iloinen mieli. POSTIMUSEOSSA TAMPEREELLA on avautunut näyttelykokonaisuus Liikkeelle! – Uuteen kotiin. Se kertoo inhimillisen näkökulman kodin jättämisen tuskasta sekä uuden kodin rakentamisesta. Tynin lehtikuvatausta näkyy hänen kerronnallisissa muotokuvissaan, jotka ovat saaneet huomiota myös maailmalla
Sitten svip, svip öljyä päälle." Pitkän linjan valokuvaaja Caj Bremer on koonnut Facebookissa julkaisemiaan ruokareseptejä valokuvalliseen keittokirjaan. Ruokakuvien lisäksi mukana on kuvia Bremerin perhealbumeista – osa otoksista on hyvin vanhojakin. Caj Bremer Mämmikoiran keittiössä Musta Taide, Aalto-yliopisto mustataide.aalto.fi | 160 sivua | 35 euroa "Vielä klipp, klipp pari oksaa rosmariinia. Kuvien seurana on lyhyitä runoja. Kuva voitti Uhattu luonto -sarjan. 1 2 3 2 3 1 Antti Siposen kuva verkkoon sotkeutuneesta härkälinnusta on sarjavoittaja luontokuvakilpailussa. Ajattomat mustavalkokuvat kertovat meren erilaisista kasvoista, kalastuksesta, talven lumisesta viimasta, majakoista ja rannikon autiotaloista. Karvainen sudenkorennon toukka mulkoilee kulmiensa alta. KAMERAMAAILMA " Parhaat ammattikuvaajat kuvaavat viimekädessä aina itseään varten, eivät asiakkaita varten." NELJÄ SUOMALAISTA luontokuvaajaa on palkittu Nature & Foto -lehden järjestämässä Nordic Nature Photo Contest -kilpailussa. Teoksesta välittyy Nuortien kiintymys aihettaan kohtaan. Kirjan tekstit ovat rennon värikkäitä – Bremer kun kertoo olevansa "täysin sekoboltsu mämmikoira". Luontokuvaajan ideapankki ja katselukirja. Taidekuvissa pronssimitalin otti Lassi Rautiainen kaksoisvalotuksellaan korpeista pimeänä joulukuisena päivänä. Vuoden pohjoismaisena luontokuvaajana palkittiin merikuvaaja Audun Rikardsen Tromsøsta. – Ted Cavanaugh, Popular Photography 12/2014 KOONNUT Minna Jerrman 3X KI RJA UUTUU S Sami Karjalainen – Jussi Murtosaari Hämmästyttävät hyönteiset Docendo www.docendo.fi | 144 sivua | 37 euroa Oranssi vaaksiainen lentää lukijaa kohti. Meribiologi Rikardsen käyttää vedenalaiskameraa ja pystyy hyödyntämään kuvauksissaan radiolähettimillä merkittyjä kaloja. Nyt he esittelevät huikeimpia kuviaan ja kuvausmenetelmiään. Parhaiten menestyi Antti Siponen verkossa olevaa kuollutta härkälintua esittävällä surullisella otoksella. Loistava lahjakirja mökkivierailulle. A N T T I S IP O N EN VÄLÄHDYKSIÄ Kameramaailma 10 KAMERA 5|2015 Välkät_5-15.indd 10 5.5.2015 9.20. Nämä hyönteiskuvat todella hämmästyttävät. Neljättä kertaa järjestettyyn kilpailuun osallistui 330 kuvaajaa 4300 kuvalla. Hopealle pääsivät lähikuvissa Matti Putkonen ja linnuissa Anna-Liisa Pirhonen. Elina Nuortie Meri joka jalkojani huuhtelee Taskurapu www.taskurapu.fi | 159 sivua | 31 euroa Elina Nuortien meriaiheinen taidevalokuvakirja on toteutettu harkitusti: painojälki on hieno ja graafinen suunnittelu rauhallinen. Sami Karjalaisella ja Jussi Murtosaarella on yhteensä yli 60 vuoden kokemus hyönteiskuvauksesta. Karjalainen on kuvannut hyönteisiä lähietäisyydeltä mikroskooppiobjektiivilla, Murtosaari perinteisemmällä kalustolla. {MJ} Suomalaiset ovat menestyneet pohjoismaisessa luontokuvakilpailussa
MATKAKUVANI | INTIA Kuvasin Varanasissa polttohautauspaikan tuntumassa. Eniten esille on tullut D800-kameroita, jotka on muutettu näyttämään D800E:lta. Parturointi on riitti: omainen, usein esikoispoika, ajellaan hautauksen yhteydessä kaljuksi. Jäljitelmät ovat olleet myynnissä internetin huutokaupoissa ja vastaavissa ostopaikoissa. Elina Brotherus, Ben Kaila ja Sanna Kannisto. Lähetä oma matkakuvasi julkaistavaksi tai uutisvinkki osoitteeseen palaute@ kamera-lehti.fi INT IA – Erik Lauraeus, Järvenpää JOHN LENNON , Sex Pistols, Tina Turner. Intiassa on helppo kuvata, mutta polttohautauksen kuvaamiseen on syytä kysyä lupa. Kameran todellisen mallin voi tarkistaa helposti takanäytön Overview-ikkunasta kokokuvan näyttötilassa. Gruen saapuu Helsinkiin avaamaan näyttelyn. Asia on selvinnyt, kun asiakkaat ovat toimittaneet kameroita korjattavaksi puuttuvien ominaisuuksien vuoksi. {AV} AP U R AH A VALTION visuaalisten taiteiden toimikunta on myöntänyt valokuvataiteilijoille 250 000 euroa apurahoja. kesäkuuta. Bob Gruen (s. Onko sinulla upea matkakuva, jonka haluat näyttää muille. 1945) on kuuluisa rock-valokuvaaja. Hän myös sytyttää polttorovion. Nikon ei tarkasta tai korjaa tällaisia tuotteita, eikä sillä luonnollisesti ole vastuuta tällaisesta toiminnasta. Hän kiersi useita kertoja The Clashin mukana ja taltioi muun muassa Sex Pistolsin ainoan Pohjois-Amerikan kiertueen. D4-kameroita on muutettu näyttämään D4S:ltä ja D7100:tä on modifioitu näyttämään D610:ltä. Helsingin Lyhytaikaiskoti ja Työpaja Lyhty ry sai suurimman yhteisöille myönnetyn erityisavustuksen mm. Yli sadasta valokuvasta koostuva Rockers-näyttely toteutetaan Kaapelitehtaan Pannuhallissa 29.5.–17.6. Rock-kuvaaja Bob Gruenin näyttely käynnistää kesäkuun. Jos näytössä näkyy oikea kameran tyyppi, on kamera aito kyseinen malli. Helsingissä nähdään pala musiikkihistoriaa, kun rockvalokuvaaja Bob Gruenin teokset tuodaan ensimmäistä kertaa nähtäville Pohjoismaihin. D800-kameroiden ulkokuori on korvattu D800E-kuorilla. Avustuksilla tuetaan kymmenen alueellisen valokuvakeskuksen toimintaa eri puolilla Suomea. -näyttelyn järjestämiseen. Helsingissä nähtävä Rockers-näyttely on Gruenin keskeisiä töitä esittelevä retrospektiivi, joka sisältää valokuvia rock-tähdistä lavalla, takahuoneissa ja arkisissa askareissa. Gruen on uransa aikana kuvannut lukemattomia huippuartisteja David Bowiesta Led Zeppeliniin ja Tina Turnerista The Ramonesiin. {MJ} www.sidewayshelsinki.fi B O B G R UE N 11 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Minna Jerrman {MJ} minna.jerrman@kamera-lehti.fi + Asko Vivolin {AV} asko.vivolin@kamera-lehti.fi Välkät_5-15.indd 11 5.5.2015 9.20. Lisäksi Taiteen edistämiskeskus on jakanut alan yhteisöille 370 000 euroa. {MJ} Bob Gruenin kuva John Lennonista on nähtävissä Suomessa alkukesästä. pahtumapäivinä 12.–13. Kuka painoi nappia Herra Holbein. Newyorkilaistaiteilija oli John Lennonin läheinen ystävä. Gruenin teokset levittäytyvät Kaapelitehtaan lisäksi myös Teurastamon alueelle Sidewaysin ta15-30 Katsoja viettää aikaa valokuvateoksen äärellä keskimäärin sekuntia LÄHDE: Suomen valokuvataiteen museo, 30.3.2015 L AI T E NYT NIKON tiedottaa, että markkinoilta on löytynyt vilpillisesti toiseksi malliksi muutettuja kameroita. Likeltä myös ilmestyy toukokuussa Gruenin John Lennonia käsittelevä teos John Lennon – New Yorkin vuodet. Valokuvataiteen kohdeapurahan sai 57 taiteilijaa tai työryhmää, mm. Rockers on Sideways-festivaalin taideprojekti. Hän toimii nykyisin esimerkiksi Green Dayn luottokuvaajana
Taistelutarinatsivusto kokoaa nämä kuvat yhteen ja kertoo sairastuneiden taustoista. 460€ NYT 276€ + toimituskulut 24€ LUONNOSTAAN LUOVA KUUSAMO-OPISTO OPINTOLINJAT 31.8.2015 – 20.5.2016 (34 ov) • VALOKUVAUS • KUVATAIDE haku 7.8.2015 mennessä www.kuusamo-opisto.fi HAN N E L E R AN T AL A L A R I J ÄRN E F E LT S IR P A M O B ER G Välkät_5-15.indd 12 5.5.2015 9.20. Teokset ovat saaneet inspiraationsa ympäröivästä luonnosta ja tekijän omasta luontosuhteesta. {MJ} NÄYTTELY | cargocollective. Kuvia on yhteensä 19. { MJ} TV | areena.yle.fi YLE TEEMALLA esitettiin toukokuun alussa dokumentti valokuvataiteilija Hannele Rantalasta. ID E A A! NETTISIVU | www.taistelutarinat.fi "SEN JÄLKEEN kun sädehoito loppui, olin sitä mieltä, että me selvitään kaikesta." Lari Järnefelt on kuvannut syöpää sairastavia lapsia ja syövän kohdanneita lapsiperheitä. Dokumentti on nyt nähtävillä Areenassa. 1000 diakuvan skannaus (2100 dpi) DVD:lle norm alk. Hänen työnsä käsittelevät usein kodittomuutta ja pakolaisuutta. – Vaikuttavinta tässä projektissa on ollut nähdä se voima, joka ihmisistä – niin lapsista kuin vanhemmistakin – löytyy, kun se on pakko löytyä. Rantala aloitti uransa kuvajournalistina, kunnes muutti Pariisiin ja ryhtyi taiteilijaksi. { MJ} Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus, Kansanopisto www.valokuvauskoulutus.com Valokuvauslinja 17.8.2015 27.5.2016 Campuksella keskellä Suomea! KAITAFILMIT, sekä itse kuvatut KOTIVIDEOT DVD:lle -20% Hinnasto ja lisätietoa: www.kaitafi lmi.net Kysy myös erikoistarjousta suurten erien digitoinnista pitkällä toimitusajalla voimme myös tehdä digitoinnin useammassa erässä tarpeen mukaan! Ota yhteys suoraan meihin tai yhteistyökumppaniimme (katso nettisivuiltamme lähin liike) Suurissa erissä edullinen kotinouto Etelä-Suomen alueella! DIAKUVIEN DIGITOINNIT 40% WebbiNetti digitointipalvelut Terminaalitie 10 13430 Hämeenlinna Puh. – On mielenkiintoista nähdä, millainen vuorovaikutus vierailevan ihmisen, teosten ja luonnon sekä esimerkiksi metsäneläinten välille syntyy, toteaa Moberg. Dokumentissa hän valmistautuu näyttelyynsä ja käy läpi elämäänsä, uraansa ja teoksiaan. 050 3232 951 digitointipalvelut@webbinetti.net Tarjous voimassa 15.6.2015 asti! Esim. com/ruutana Turun Ruissalossa kävelijä kokee yllätyksen: Marjaniemen luontopolulla on esillä Sirpa Mobergin valokuvanäyttely. Näyttely on esillä 17.5. asti ympäri vuorokauden. – Halusin tarjota jotain positiivista syövän kohdanneille perheille, Järnefelt kertoo. Kuvan yhteydessä on luettavissa perheen tarina. Niissä etualalla on lapsi ja taustalla näkyy koko perhe. Hän on työskennellyt etupäässä ulkomailla, viimeksi New Yorkissa ja Saarenmaalla. Tällä hetkellä Rantalan töistä on esillä laaja näyttely Suomen valokuvataiteen museossa
Brandtin ja Höltön näyttelyissä paitsi monumentalisoidaan, tuodaan ilmiöitä lähelle katsojaa. Jättisuurennosten mukanaan tuomia tehoja Hölttö tuskin oli hakemassa, kun hän viitisenkymmentä vuotta sitten kohtasi kuvattavansa. Monumentaalisuus on monikasvoista. Katsoja voi viimeisteltyjen teosten äärellä todellakin kokea olevansa seeprojen, norsujen ja leijonien kanssa Brandtin omistamassa studiossa, jossa taivaankansi toimii taustakankaana. Kuvien yksityiskohdista on helppo nauttia. Kuvien vedostusja katselukonventiot ovat nopeasti muuttuneet. Isot vedokset ovat helposti lähestyttäviä ja täyttävät suurenkin tilan. KOLUMNI TANELI ESKOLA N IC K B R A N DT Välkät_5-15.indd 13 5.5.2015 9.20. Brandtin kansainvälisesti levitettävän, Itä-Afrikan villieläimiä kuvaavan näyttelyn on tuottanut Tukholman Fotografiska. Tätä tukee intohimo kameratyöskentelyn hallintaan, kuvankäsittelyyn ja vedostamiseen. Pikemminkin näen Höltön intiimin yhdessäolon mestarina, jonka töiden intimiteettiä nyt nähdyt suuret vedokset eivät toki tuhoakaan. Kuvan koko ja sen tuottama kokemus ovat kaksi usein yhteismitatonta asiaa. Brandt tekee eläimistä eloisia sankaripatsaita, tosin useimmiten autosta käsin niitä tarkkaillen. Ei tarvitse mennä Afrikkaan asti saadakseen kosketuksen sen asukkaisiin. BR ANDTIN AFRIKK AK U VA S TO on toista maata. Esimerkiksi useimmat Höltön työt esiteltiin alun perin pieninä Kameraseuran kilpailuissa. Höltön 1960-luvun henkilökuvien näyttely on puolestaan kotimaista tuotantoa. Koolla on tällä kertaa väliä – niin hyvässä kuin pahassakin. Kaksi monumenttia: Hölttö ja Brandt KEVÄÄLLÄ ON pidetty suuria ja suosittuja näyttelyitä. Hölttö taitaa nyt olla suurimmat seinäpinta-alat yksityisnäyttelyihinsä saanut suomalainen valokuvataiteilija Esko Männikön ja Pentti Sammallahden rinnalla. NIIN HÖLTTÖ kuin Brandtktin on kuvannut keskikoon filmikameralla. Tässä puhumme Ismo Höltön näyttelystä Ateneumissa, joka on avoinna toukokuun loppuun, ja Nick Brandtin jo päättyneestä näyttelystä Salon taidemuseossa. Negatiivin suuri erottelukyky yhdistettynä uuteen skannausja pigmenttivedostustekniikkaan antaa valtavat mahdollisuudet kuvakoolla leikittelyyn. SUURET ESILLEPANOT ja nimet tuovat katsojia museoihin. Entinen mainoskuvaaja on tietoinen mahtipontisuudestaan. Yhä voi eläytyä hetkeen, kun Hölttö nöyrästi taivutti päänsä Rolleiflexinsä ylle ja antoi kuvattavien itse kertoa hiljaiset ja ajattomat tarinansa. Näyttävyydestä kilpaillaan ja aihevalintoja puntaroidaan. Suoran valokuvauksen mies Hölttö puolestaan luotti kohteen ja ympäristön luomaan aitouden tunteeseen tilannetta erityisemmin dramatisoimatta. Taipuminen erilaisiin esitystapoihin on kuitenkin valokuvan taikaa
LUKIJAT VASTAAVAT Kuvaatko kameran täysautomatiikalla (Auto) tai ohjelmoidulla automatiikalla (P). Sen voitti arvonnassa Risto Ranta Vantaalta. Vastanneiden kesken arvottiin Vuoden luovat kuvaajat 2014 -kirja. Ainoastaan M ja tietysti raw." – S. Helenius 61% En kuvaa Kuvaan ohjelmoidulla automatiikalla Kuvaan täysautomatiikalla 32% 7% VÄLÄHDYKSIÄ Kysymys Välkät_5-15.indd 14 5.5.2015 9.20. LUKIJAKYSYMYS 1 Mitä luet tavallisesti ensimmäisenä Kamera-lehdestä. 2 Mikä on tämän lehden mielenkiintoisin juttu. Vuorimäki "En ikinä. Voit voittaa arvonnassa suomalaisten kärkikuvaajien Luontokuvauksen käsikirjan (Docendo). "Pidän perusasetuksena P:n, jonka sitten yleensä vaihdan aukon tai suljinajan valintaan, toisinaan manuaalille, mutten koskaan automaatille, koska siinä tilassa ei ole kaikkia säätömahdollisuuksia." – A. a Kuvaajaesittelyn b Laitetestin / tekniikkauutisen c Luontokuva-artikkelin d Kuvankäsittelyn opastuksen e Muun opastuksen f Kuvakilpailun tulokset g Vakiopalstan, minkä. h Muuta, mitä. Kiitos kaikille osallistuneille. OSALLISTU Facebookissa, www.facebook.fi/kameralehti tai palaute@kamera-lehti.fi
MENNESSÄ WWW.VPPM.FI TAIDEKESKUS KulttuuriKauppila www.kulttuurikauppila.. Ennenkuin Tänä vuonna juhlitaan I. Inha (1865–1930) oli Suomen kulttuurihistorian monipuolinen vaikuttaja: valokuvaaja ja kirjailija, sanomalehtimies ja suomentaja, tieteen kansantajuistaja, luonnonsuojelija ja polkupyöräilijä. Päätin tällä kertaa käyttää lomani pohjoisen Suomen valokuvaamiseen. ”Etenkin seutukuntamme nuoret neitoset olivat kiintyneet näihin jylhän kauniisiin erämaajärviin haaveellisella rakkaudella”, kirjoitti Inha kirjassaan Suomen maisemia. K. I. Inhan 150-vuotisjuhlia vietetään näyttävästi hänen kotipitäjässään Virroilla koko vuoden ajan. K. K. Hankin itselleni oivallisen koneen, Watsonin Acme-kameran, 8 x 24. Ilmoittaudu sähköpostitse lukijaraati@kamera-lehti.fi TULE MUKAAN LEHTEMME LUKIJARAATIIN VÄLÄHDYKSIÄ I. Suomen Valokuvahistoriallinen yhdistys järjestää Killinkoskella kaksi kurssia kesäkuussa Inhan hengessä. Inha kertoi yhdestä kuvausmatkastaan Cameran-lehdessä vuonna 1892: "Tämän kirjoittaja oli viime kevännä siinä tilassa, että hänellä oli koko suvi käytettävänä valokuvailemiseen pitkin Suomen vesiä ja mantereita. Ii 12TUNTIA 6TEHTÄVÄÄ PÄÄPALKINTO 1000€ Kerro mielipiteesi aina Kamera-lehden ilmestyttyä. K. Inha Välkät_5-15.indd 15 5.5.2015 9.20. Sain muutamia torpan kuvia ja tulin siihen päätökseen, että tuommoiset idylliset suomalaiset töllihuoneukset monine detaljeineen pienellä alalla ovat sangen kiitollisia valokuvaukselle." Jäähdyspohjan kylätalo Jukolassa on heinä-elokuussa esillä Inhan näyttely Laulumailta ja kotikylästä, ja marraskuussa valokuvaaja Kari Ennola tuo Virroille Inhan jäljissä kulkevan näyttelynsä Maisema ja aika. Hänet muistetaan Suomen maisemien valokuvaajana, joka vieraili maamme jokaisessa pitäjässä. Inhan juhlavuotta. Juhlavuoden päätapahtuma Virroilla on I. K. Se on erinomaisen hyvin tehty, kevyt ja mahtuu pieneen tilaan; ainoa haitta on, että se on jotenkin kallis. I. matkasin pohjois-Suomeen, valokuvasin jonkun aikaa Padasjoella. KIRJAILIJA, VALOKUVAAJA I. I. Aamu Nyströmin kokoelma, Jäähdyspohjan kyläyhdistys. Inhan kuva Tyyni-sisaresta Torisevalla 1890-luvun alussa. {MJ} www.jaahdyspohja.net/inha yhteistyössä ILMOTTAUDU 15.6. Erikoispainoksen takana ovat Inha-entusiastit Jorma Hinkka, Ismo Kajander ja Tuomo-Juhani Vuorenmaa. Inhan muistomerkin paljastaminen 5. heinäkuuta. Samana päivänä julkistetaan Inhan valokuvaan pohjautuva postimerkki. K. K
Sitten joku kirottu idiootti keksi ryhtyä värittämään mustavalkoisia kuvia, ja tästä tuli oikein muotiilmiö. Ja sitten otettiin tietenkin valokuva kalmosta ja surevista lähiomaisista. Kökköily on yleinen ilmiö yhteiskunnassa. Etu voimassa 18.6. En tiedä, onko kökkö tässä oikea sana, paremminkin ehkä makaaberi. Kuvan muokkaamisessa ei ole mitään rajaa, ja moni ottaa siitä kaiken irti. POSE – Mallin asento ja ohjaaminen henkilökuvauksessa Tiina Puputti Käsikirja opastaa käytännön esimerkein klassisiin valokuvauksellisiin asentoihin henkilökuvauksessa. Käsittelyssä ovat mm. Facebookin valokuvauksen harrasteryhmissä kuvien tekninen laatu on yleensä erinomainen, sommittelukin mainio ja aiheet sekä niiden toteutukset luovia. Karamelliväreistä tule sokerihumala. Sanana kökkö on siis kuvaava, kätevä ja monipuolinen. -kysymystä käytti mainio copywriter Orvokki Annala arvostellessaan mainoksia Mainosuutiset-lehdessä 1970-luvulla. How kökkö. Kökkö tarkoittaa esimerkiksi huonoa, hölmöä, yksinkertaista tai kömpelöä. Kökköä. Kuolleet asetettiin ennen hautaamista nähtäville avoimeen arkkuun. Ei heikkohermoisille… Digiajan kynnyksellä filmien kehittelyä vain kiihdytettiin. Eli: voiko sen hölmömmin tehdä. Kätevästi netistä Käsisalamakuvaus Matti Sulanto Käsisalaman käyttö hakusessa. Tuloksena luonnottoman kirkkaat karamellivärit. Kokeneen ammattikuvaajan saloja valottaa yli 10 seikkaperäistä esimerkkiprojektia, joiden hyödyntämiseen ei tarvita kalliita järjestelmiä. Piirongin päälliset täyttyivät kammottavan näköisistä itse värjätyistä potreteista. Kökköilyä on aina tapahtunut myös valokuvauksen ympyröissä. Lausahdus saattoi sisältää myös epäsuoraa kritiikkiä alati yleistyvään englannin kielen käyttöön mainonnassa. PAKINA TAPIO LAINE Kirjalahja kaupan päälle! Uutuuskirjojen tilaajille kaupan päälle: Kamoon! Rockja festarikuvaus. 1950-luvun loppu oli traumaattista aikaa innokkaille harrastelijakuvaajille, kun värifilmiä oli jo saatavana, mutta sen hinta oli korkea. Kirjassa käydään läpi erilaisia henkilökuvaustilanteita ja esimerkit on toteutettu eri kuvarajauksilla mm. Mutta yksi asia minua askarruttaa. Kun filmien kehityksen loppusuoralla päädyttiin harrastefilmeissä karamelliväreihin, joihin kuvaaja itse ei juuri pystynyt vaikuttamaan, on digiajan kuvankäsittely avannut oikean Pandoran lippaan. asti. Aikaisemmin oli kilpailtu luonnollisella värintoistolla ja hienorakeisuudella, nyt kilpailtiin värikylläisyydellä ja herkkyydellä. En koskaan minä, paitsi jos kyse on tahallisesta kökköilystä, kuten stand-up-komiikasta. Näin tapahtuu vieläkin esimerkiksi Etelä-Euroopassa. HOW KÖKKÖ can you go. Miten tämä on vaikuttanut kuvauksen harrastajiin. JOS OTAMME pakkia satakunta vuotta taaksepäin, kohtaamme erikoisen ilmiön. NYT PERINTEINEN valokuvaus on historiaa ja uusi aika on antanut lähes rajattomat mahdollisuudet kuvaamiseen, kuvien korjailuun ja käsittelyyn. kokovartalo-, puolivartalo-, rintaja kasvokuvina. Kauppias-asiakkaille vähäteltiin digikuvauksen mahdollisuuksia ja esiteltiin taulukoita siitä, miten monta kymmentä vuotta vielä kestää, kunnes digikuvaus saavuttaa perinteisen valokuvauksen tason. Jokaisen esimerkkikuvan yhteydessä on havainnollinen kaavio ohjeistuksen kera. Kuten muut samantapaiset ilmiöt, kökköilijänä on aina joku muu. salamat, triggerit, heijastimet, valonmuokkaimet, mutta pääpaino on käytännön kuvaustilanteilla. Toukokuun uutuuksia PIENI JA KIINNOSTAVA TIETOKIRJAKAUPPA Välkät_5-15.indd 17 5.5.2015 9.20
Siellä hän menetti sydämensä luontokuvaukselle. Pian kameralle tuli muutakin käyttöä, kun sattuma johdatti hänet Galapagossaarille. TEKSTI Liisa Söderlund KUVAT Kirsi MacKenzie 19 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi kirsi.indd 19 5.5.2015 9.55. Luonnon muotoja Kirsi MacKenzie osti käytetyn järjestelmäkameran kesällä 2010, jotta voisi ottaa perheestään parempia valokuvia. Nyt viisi vuotta myöhemmin takana on monta ryhmänäyttelyä, ensimmäinen yksityisnäyttely ja useita palkintoja valokuvakilpailuista
Tuolloin hänellä ei ollut kameraa, mutta ajatus näkymien tallentamisesta jäi kytemään. Oli vuosi 2011. Euroopan suurin KUKA KIRSI MACKENZIE Helsinkiläinen kieltenopettaja (s. Maisemasta tuli Kirsin kuvauskohde. Nämä lyhyet hetket ovat kuitenkin niitä, jotka hän uskoo muistavansa vielä vanhoilla päivillään. Kalliot ja laavakentät Arktinen luonto, sen valot ja värit ovat Kirsille tärkeitä kuvauskohteita. Yhtälailla hän on edelleen tietoinen siitä, että juuri se hetki, jossa taika piilee, katoaa, kun valo muuttuu. Olisi hienoa, jos katsoja saisi kuvastani sen saman tunteen, hän pohtii. Tällä hetkellä hän taltioi intohimoisesti maisemia kamerallaan. Valokuvaamisen myötä hänen kiinnostuksensa erityisesti Islantia kohtaan on kasvanut. Omien lähimaisemien lisäksi Kirsi on viehtynyt karuun Gotlannin Fåröhön, joka on tunnettu Ingmar Bergmanin sielunmaisemana ja kotipaikkana. kirsimackenzie.wix.com/ kirsi-mackenzie 20 KAMERA 5|2015 kirsi.indd 20 5.5.2015 9.56. Se on johdattanut hänet huikeille matkoille ja lopulta luonnonkuvaajan ammattitutkinnon suorittamiseen. Useita ryhmänäyttelyitä 2012–2014, kuten Kalaallit Nunaat – Grönlantilaisten maa, sekä yksityisnäyttely 2015. Näitä hetkiä hän myös pyrkii välittämään katsojalle maisemakuviensa kautta. 1964). Ennen kuin Kirsi aloitti maisemien kuvaamisen, hän oli jo käynyt Fårössä useita kertoja. Lapsena syntynyt rakkaus kallioihin ja kivien graafisiin muotoihin näkyy kuvissa. Maiseman hetki Lapsena Kirsi lumoutui liikkuessaan yksin luonnossa. – Silloin kun minulle tulee maisemassa samanlainen olo kuin mitä tuli lapsena kalliosta, niin se on paras tunne. Suorittanut luontovalokuvaajan erikoisammattitutkinnon Kemiönsaarella Axxellin NAFO 3 -ryhmässä. Saman vuoden keväällä Kirsi aloitti opinnot Axxellin luontokuvauslinjalla ja perehtyi kameraan ohjekirjan avulla. Kirsi MacKenzie pakkasi kahden viikon Galapagossaarten matkalle pienen repun, kameran sekä yhden objektiivin. Paikan päällä hän tarkkaili sivusta Axxellin luontokuvauskurssilaisista koostuvaa matkaseuruetta ja otti ensimmäiset luontokuvansa automaattiasetuksilla. – Muistan tuijottaneeni lumisadetta miettien, että nyt painan tämän hetken loppuelämäksi mieleeni
Mutta muista, että tärkeämpää on, mitä kuvalla haluaa kertoa. Teen kuvaamiseen liittyvät valinnat rauhallisesti mutta nopeasti." KIRSIN VINKIT MAISEMAKUVAUSTA ALOITTAVALLE Keskity yhteen asiaan. Kuvaa projektimaisesti, jolloin kuvaaminen on tavoitteellista. Ota kuvankäsittely haltuun ja käytä siihen aikaa. " Kun olen yksin, minulle tulee toisinaan meditatiivinen flow-tila. 22 KAMERA 5|2015 kirsi.indd 22 5.5.2015 9.56. Ole kunnianhimoinen. Katsele muiden kuvia ja opi niistä. Kamera on väline, joka kuvaajan täytyy hallita. Myös kilpailuihin osallistuminen ja valokuvakirjallisuuden lukeminen opettavat
Hyvä, että pysyi pystyssä. Yhdessä hänen omista suosikkikuvistaan on vuonna 1783 purkautuneen rakotulivuori Lakakigarin valtava laavakenttä, joka vuosien saatossa on peittynyt vihreän sammaleen alle. jäätikkö Vatnajökull, vesiputoukset, kuumat lähteet, laavakentät ja tulivuoret muodostavat omaleimaisen maiseman, joka haastaa kuvaajan sekä fyysisesti että henkisesti. Kirsi viittaa sinisävyiseen kuvaan, jossa jää on kuin rypytettyä silkkiä ja jalokiviä. Jokulsarlon, Islanti. Auto heilui, ja kamerajalustat lensivät kuin hammastikut. Sää kuitenkin vaikuttaa paljon, joten kaikesta suunnittelusta huolimatta voi käydä niin, ettei kuvaamisesta tule mitään. Vas. Vaaratilanteet kuuluvat kuvaajan elämään, eikä hän ole välttynyt onnettomuuksilta. Valokuvaajat tietävät kuvaukselliset paikat jo saapuessaan kohteeseen ja keskittyvät työskentelyyn hyvän valon aikaan. Ei se kuvassa kuitenkaan näy. Myrsky oli mieletön lähes koko matkan ajan. – En saanut Lofooteilta maaliskuussa 2014 montaa hyvää kuvaa, mutta joitain kuitenkin. Vastapaino arjen kiireille Kirsi toteaa, että kuvausmatkojen ennakkosuunnittelun tärkeyttä ei voi korostaa liikaa. En ole itsestäni tietoinen ja teen kuvaamiseen liittyvät valinnat rauhallisesti mutta samalla nopeasti, hän kertoo. Kuvausmatkat tarjoavat Kirsille mahdollisuuden palata lapsuuden rämäpäiseksi poikatytöksi. Kuvauspaikan menneisyys ja näkymät inspiroivat Kirsiä. 23 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi kirsi.indd 23 5.5.2015 9.56. Edellinen aukeama oik. Edellinen aukeama oik. Kirsin kuvausmatkat ovat vieneet hänet myös muualle Pohjoismaihin, kuten Norjan Lofooteille. yllä Stokksnes, Islanti. Mutta Kirsille mielenkiintoisinta onkin sellaisen kohteen kuvaaminen, joka haastaa hänet sommittelemaan antamatta Edellinen aukeama vas. – Kun olen yksin, niin minulle tulee toisinaan sellainen jännä meditatiivinen flow-tila. alla Diskolahti, Grönlanti. alla Eldhraun, Islanti. Kun hän haluaa ottaa kuvan tietyssä paikassa, hän tekee kaikkensa päästäkseen tähän paikkaan. Kirsi kaatui, ja hänen jalkansa murtui useasta kohdasta. yllä Porkkalanniemi, Suomi. Yllä Russellin jäätikkö, Grönlanti. Siihenkin on varauduttava. Vas. Helmikuussa hän oli Islannissa matkalla jäätikköä kuvaamaan, kun jäinen rinne yllätti. Maisema saattaa olla kaaosmainen. Mutta riskeistä huolimatta Kirsille yksinolo kuvaustilanteessa on tärkeää. Hän on tehnyt monia kuvausmatkoja uusien kuvauskavereidensa kanssa
Lisäksi mukana kameralaukussa on vaativampi 14 mm:n ultralaajakulmaobjektiivi. Silloin tuli niin iso aalto, että lensin selälleni veteen. Yleiskuvia varten on 24–70 mm:n objektiivi, jolla hän kuvaa valtaosan kuvista. Unenomaista Vaikka intuitiolla on tärkeä rooli Kirsin kuvaamisessa, hän tunnistaa myös omat vahvuutensa. Myös olosuhteet vaikuttavat kuvaustahtiin – ne saattavat olla toisinaan aika hurjat. Kirsille tunnesuhde ympäröivään maisemaan on tärkeä, ja sen hän haluaa välittää katsojalle. liian helppoja ratkaisuja. Lopuksi hän yhdistää kuvat toisiinsa. – Olen aivan alusta asti tavoitellut unenomaisuutta ja mystisyyttä, outoutta. Tämä ei välttämättä näy kuvassa, mutta ne tulivat vauhdilla. Laajakulma korostaa etualaa, tuo maiseman linjat esille ja luo vahvan, katsojaa puoleensa vetävä syvyysvaikutelma kuvaan. Oma tyylikin on pikkuhiljaa kiteytynyt. Oik. yllä Kristalliluola, Islanti. Tätä varten hän kuvaa useita kuvia, joissa tarkennus on eri kohdissa. alla Ramsvikslandet, Ruotsi. Tällä hetkellä hän käyttää maisemakuvauskalustonaan pääasiassa Canon Mark III -kameraa ja kolmea objektiivia. – Minusta on visuaalisesti kiehtovaa yrittää saada kuvasta kolmiulotteinen, hän kertoo. Hän ottaa kuvia rauhalliseen tahtiin, ja toisinaan riittää, että kuvausmatkalta saa kaksikin todella onnistunutta kuvaa. Näin lopputuloksena on kauttaaltaan tarkka valokuva. – Islannissa, Jökulsárlónin rannalla aallot olivat todella voimakkaita. Nousin ylös. Uusin hankinta on Zeissin 21 mm:n laajakulmaobjektiivi. Kirsi käyttää toisinaan myös Helicon Focus -kuvankäsittelyohjelmaa tilt-shift-objektiivin sijaan, jotta hän saavuttaa kuvassa haluamansa tarkkuuden. Hän tietää heti paikan päällä, milloin ottaa sen käyttöön. Islannin maisemat jo itsessään tarjoavat näitä, hän kertoo. 26 KAMERA 5|2015 kirsi.indd 26 5.5.2015 9.56. Se valo oli hieno, ja tilanne oli hieno. Edellinen aukeama Stokksnes, Islanti. Juuri ja juuri sain pidettyä kameran ylhäällä, ettei se kastunut. Hyvä kuvasilmä helpottaa sommittelua, joka hänelle on avainasia kuvassa. Yllä Lofootit, Norja. Oik. Olin aivan märkä ja mutainen, mutta kuvaaminen vain jatkui. Halusin mennä mahdollisimman lähelle niitä ja kävelin eteenpäin ja eteenpäin, että saisin massiiviset jäät mukaan kuvaan
Kirsi halusi varmistaa, että näyttelyyn tulevat työt olivat laadukkaita, joten hän valitsi tulostukseen ja pohjustukseen alan ammattilaiset. NÄYTTELY Kirsi piti maisemakuvistaan Luonnon muotoja – Pohjoismaisia maisemia -näyttelyn tammikuussa Helsingissä Kamera-galleriassa ja myöhemmin Pohjoismaisessa kulttuuripisteessä. ja siten Shiraziin. Mentorina näyttelyn suunnittelussa toimi valokuvaaja, graafinen suunnittelija Jari Koski. Lopputulos olikin hillitty ja tasapainoinen. Kontakti syntyi maaliskuussa, kun Pohjoismaisen ministerineuvoston edustajat näkivät näyttelyn. Dialab toteutti tulostuksen, ja Puite pohjusti kuvat alumiinille. " Olen alusta asti tavoitellut unenomaisuutta ja mystisyyttä. Näyttelykuviinsa Kirsi valitsi mattapintaisen valokuvapaperin, joka sopii hänen mielestään kiiltävää paremmin kuvien tunnelmaan. Seuraavaksi näyttely lähtee Iraniin pohjoismaisten suurlähetystöjen yhteistyön tuloksena: ensin Teheraniin House of Artists -galleriaan 6.–15.6. Kirsi matkustaa Teheraniin avajaisiin. Islannin maisemat jo itsessään tarjoavat näitä." M IKÄ 27 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi kirsi.indd 27 5.5.2015 9.56
KÄÄRMEKUVILLA EROTUT Käärmekuvaus on täynnä mahdollisuuksia, sillä Suomessa on otettu vähän käärmekuvia. Ja mikä parasta, käärmeitä on lähes koko Suomen alueella, jopa napapiirin pohjoispuolella. Aamuja iltauninenkin kuvaaja pääsee helpolla, koska käärmeitä kuvataan päiväsaikaan ja vieläpä hyvällä kelillä. Käärmeet syövät harvoin ja suuria saaliita. Niiden yläja alaleuat ovat irti toisistaan, joten saaliin nielemisen jälkeen leuat on saatava paikoilleen suuta availemalla. OPASTUS Käärmekuvaus 28 KAMERA 5|2015 TEKSTI JA KUVAT Lisse Tarnanen kaarmeet.indd 28 5.5.2015 10.03
Paikallaan seisovaa kuvaajaa käärme ei välttämättä huomaa. Koiraat tulevat ensin esille, sitten naaraat ja poikaset. 30 KAMERA 5|2015 kaarmeet.indd 30 5.5.2015 10.03. Kalastusta on hauska seurata. VALPPAUS M äärmeiden elämä myötäilee vuodenaikoja. Nielemistä varten se käännetään myötäevään. Keväällä ne heräävät talvikoloistaan, kun aurinko alkaa vähitellen lämmittää. Kasvillisuuskaan ei vielä häiritse kuvauksia. KESÄ K aikka käärmeet pitävät lämmöstä, liika on aina liikaa. Käärmeiden näkö ei ole kovin hyvä, mutta liikkeen, varsinkin poikittaisliikkeen matelijat huomaavat helposti. Silti jos jossain on sopiva tuulensuojainen painanne, kannattaa kurkistaa sinne. Kalaa haetaan vedessä olevien rantakivien ja levien seasta ja saalis kuljetetaan maihin. Käärmeiden tärkein aisti on hajuaisti. onet sanovat, etteivät he näe käärmeitä. Ne lämmittelevät vielä viikon tai pari ja vetäytyvät horrostamaan. Se on arka ja liikkuu nopeammin kuin muut. Kovalla helteellä käärmeet vetäytyvät näkyvistä ja ilmestyvät esille vasta illan suussa tai aamulla. Eteläisessä Suomessa kyyt heräävät jo maaliskuun lopussa, vaikka maassa voi vielä olla lunta. Tuuliselta paikalta on turha hakea käärmeitä. Ne pysyttelevät viikkoja talvehtimispaikkansa lähellä, koska yöksi on päästävä suojaan kylmyydeltä. Suomen käärmeisLÄHESTYMINEN K Käärmeiden löytäminen tä rantakäärmeillä on paras näköaisti. Rannikon ja saariston rantakäärmeet ovat kalastajia, ja hyvillä apajilla kalastelee useita käärmeitä. SYKSY K esän kynnyksellä paritelleet kyynaaraat jäävät talvehtimispaikan läheisyyteen odottamaan poikasten kehittymistä. Kyyt synnyttävät elävät poikaset loppukesällä. Rantakäärmeet ilmestyvät maankamaralle viikkoa, kahta myöhemmin. Muut kyyt suuntaavat kesälaitumille. Tässä vaiheessa on käärmeiden tarkkailu ja kuvaus helpointa. Lisääntymiskausi alkaa nahanluonnilla ja kosiomenoilla. SÄÄ V äärmeretkillä voi puhua vapaasti, sillä käärmeillä ei ole korvia. KEVÄT K esän kääntyessä syksyksi käärmeet kerääntyvät talvikolojen läheisyyteen. Sitten onkin poikasten vuoro. Käärmeitä kannattaa lähestyä vastatuuleen, edetä hitaasti ja matalana. Elintapojen tunteminen auttaa. Sateella ei käärmeitä näy. Käärmeitä on kuitenkin helppo löytää, kunhan oppii katsomaan ja on oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Rantakäärmeen munat kehittyvät poikasiksi maatuvan levävallin tai vaikkapa kompostin lämmössä
Käärmeitä kannattaa lähestyä vastatuuleen, edetä hitaasti ja matalana. Niskalaikuton käärme voi olla kyy, rantakäärme tai Ahvenanmaalla myös kangaskäärme. Rantakäärme pyydystää saaliinsa elävänä ja on ihmiselle täysin vaaraton. Mutta varsinkin lämpiminä iltoina voi löytää käärmeitä pehmeissä iltavaloissa. Silti kyyt, rantakäärmeet ja jopa jalaton lisko, vaskitsa, menevät usein iloisesti sekaisin. Paikallaan seisovaa kuvaajaa käärme ei välttämättä huomaa. Käärmeet ovat aktiivisia kovan valon aikaan. Rantakäärmeen ja kangaskäärmeen pupillit ovat mustat ja pyöreät, ja niitä ympäröi kullankeltainen rengas. Useimmiten kyyllä on selässään sahalaita, tummilla kyillä ei sahalaitaa näy. Eläin maisemassa -kuvat ovat kiinnostavia. Kyy saalistaa myrkkynsä avulla mutta välttää sen tuhlaamista viimeiseen asti. Jos käärmeellä on niskalaikut, on se varmasti rantakäärme. Vain harvat ovat edes nähneet ahvenanmaalaisen kangaskäärmeen. Selityksiäkin löytyy: matelijoilla värit ja kuviot vaihtelevat paljon, ja usein käärmettä ei malteta tarkkailla rauhassa, vaan poistutaan pikaisesti paiT IE SI T K Ö kalta. Kyyn erottaa vartalon mallista ja olemuksesta, mutta silmät varmistavat lajin tottumattomallekin. Kyytä kuvatessa on muistettava varoetäisyys. Pelko on kuitenkin turhaa, sillä käärmeet väistävät ihmistä ja yleensä luikahtavat pakoon jo ennen kuin ihminen huomaa niitä. Laajakulman käyttö vaatii osaamista ja onnea, ettei käärme säikähdä ja pakene. KÄÄRMELAJIT Suomessa elää kolme käärmelajia, joista manner-Suomessa vain kaksi. Usein sillä on oranssinkeltaiset tai vaaleat niskalaikut mutta ei suinkaan aina. 31 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi kaarmeet.indd 31 5.5.2015 10.03. Kyyn silmät ovat punaiset ja keskellä on pystysuora musta vako
Taitojen karttuessa saattaa päästä kokeilemaan laajakulmaakin. Toimintatilanteissa kerällä oleva käärme ojentuu hetkessä täyteen pituuteen eikä enää mahdukaan kuvaan kokonaan. Mutta jos lähellä ei ole esteitä, voi varovasti siirtyä lähemmäksi käärmettä ja kuvata vaikkapa 100 millin makrolla. Zoomi on usein kiinteäpolttovälistä objektiivia kätevämpi. Välineet kuvaukseen äärmeitä voi kuvata millä tahansa kameralla, järkkärillä, tavallisella pokkarilla ja kännykällä. K 32 KAMERA 5|2015 kaarmeet.indd 32 5.5.2015 10.03. Kumisaappaat suojaavat myös puutiaisilta, jotka ovat lisääntyneet. Se myös yllättää, koska useimmiten käärmeitä katsellaan yläviistosta. Pukeutumisessa kannattaa estää puutiaisten pääsy vaatteiden alle vetämällä housut paidan päälle ja sukat housunlahkeiden päälle. PUKEUTUMINEN K jatke. Aina on mahdollista, että vahingossa astuu käärmeen päälle tai aivan viereen, jolloin kyy saattaa puolustautua ja iskee. Matala kuvakulma vie katselijan mukaan käärmeiden matalaan maailmaan. Kyytä kuvattaessa kannattaa kuitenkin pitää varoetäisyys. Järjestelmäkameran etuna on kuitenkin objektiivien vaihdettavuus. Käärmekuvaaja ei tarvitse painavia ja kalliita superzoomeja. Hyväksi käärmeoptiikaksi on osoittautunut 70–200 mm:n zoomi, ja siinä 1.4-teleKAMERA JA OBJEKTIIVI äärmeretkillä kannattaa pitää kumisaappaat jalassa. Toki pitkästä objektiivista on hyötyä, jos kuvaa kaukaa – esimerkiksi silloin, kun käärme ui tai paistattelee notkelman toisella puolella
JALUSTA J yönteiskiikari tarkentaa lähelle ja kauas. Useissa optiikoissa ja kameroissa on myös vakaajat, joten käsivarakuvaus onnistuu hyvin. Laadukas videointi vaatii ainakin peruskuvaajalta jalustaa. Vaikkapa kalastavaa rantakäärmettä kivikkorannalla seuratessa on melko mahdotonta pystyttää jalustaa vaihtuviin tilanteisiin. Jalustasta voi sitä vastoin olla hyötyä, jos käärme on kaukana, sitä ei pääse lähestymään tai tilanne on rauhallinen. Se on kevyt, ja siitä on suuri apu käärmeitä etsiessä. Käsivaralta videoidessa kuva heiluu ja huojuu, eikä tulos ole kovin hyvä. Hyvällä onnella näkee epätavanomaisiakin tilanteita. Käärmeet syövät itse pyydystämäänsä elävää ravintoa. KIIKARI H ideot ovat mukava lisä valokuvien joukkoon. Silti kivenkolossa taistellaan tiukasti kalasaaliista. Se kaivaa käärmeen esille paljain silmin näkemättömistä paikoista. alusta on vain harvoin tarpeen käärmekuvauksessa. Kiikari myös säästää jalkoja, kun samalta paikalta voi haarukoida laajan alueen. Varsinkin vedessä olevaa tai märkää käärmettä kuvatessa se poistaa pahimmat heijastukset. 33 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi kaarmeet.indd 33 5.5.2015 10.03. VIDEOIVA KAMERA V olarisaatiosuodatin tasoittaa kirkkaimman päivänvalon. Mutta mielenkiintoisissa tilanteissa käärme saattaa siirtyä yllätyksellisesti uuteen paikkaan, jolloin tilanteessa ei jalusta ehdi mukaan. Parhaiten videointi onnistuu tilanteissa, joissa käärmeet ovat lähes paikallaan tai siirtyvät vain lyhyitä matkoja. Käärmeitä kuvataan hyvässä valossa, jolloin suljinajat ovat nopeita. POLARISAATIOSUODATIN P Hyväksi käärmeoptiikaksi on osoittautunut 70–200 mm:n zoomi ja siinä 1.4-telejatke. Jalustan pystyttäminen epätasaiseen maastoon on hankalaa ja aiheuttaa liikettä, jonka käärme saattaa havaita
Lajit, poikaset, koiraat ja naaraat on nekin ikuistettava. alattomuus pelkistää käärmeiden olemusta ja antaa niille kiehtovan graafisen ulkonäön, jota nahan kuviointi vielä korostaa. Kuvausaiheet & -tavat äärmeet ovat kiitollisia kuvattavia pelkistettyine muotoineen ja kiinnostavine kuvioineen. Oletko dokumentoija, kerrotko tarinoita vai haetko luovia ratkaisuja. Käärmeiden tavanomaiset ja harvinaiset värimuodot ja kuviot tarjoavat uusia mahdollisuuksia. MUSTAVALKOKUVAT J Käärme kuin koru. Aluksi pelkkä käärmeen löytäminen jo riemastuttaa. Huomaa kuitenkin, että yksi vaihtoehto ei sulje toisia pois. KUVAUSTYYLI V Vähitellen tarkkailija pääsee kiinni käärmeiden elämänmenoon: miten ne paistattelevat, kilpailevat naaraista ja parittelevat, luovat nahkansa, selviävät kiperistä tilanteista, uivat ja sukeltavat, ryömivät ja kiipeilevät, kalastavat, metsästävät ja lisääntyvät. KUVAUSAIHEET oit kuvata käärmeitä monella tavoin. Käärmeen tasolta kuvatessa pääsee mukaan niiden matalaan maailmaan. Mustavalkoisinakin otetut raw-kuvat kääntyvät haluttaessa kuvankäsittelyohjelmassa värillisiksi. Entä mitkä ovat niiden saaliit, viholliset ja elinympäristöt. Talvehtimispaikat ja kesälaitumet. Mustavalkoisena kuvattaessa voi ainakin joissain kameroissa säätää ennakkoasetuksissa kuvan sävyjä haluttuun suuntaan. K 34 KAMERA 5|2015 kaarmeet.indd 34 5.5.2015 10.03. Ahvenanmaalainen kangaskäärme kipuaa helposti puuhun myös suoraa runkoa pitkin. On makuasia, kuvaako suoraan mustavalkoisena vai väreissä. Jos haluaa kuviin elämisen makua, kannattaa laskeutua alas. Sitten haluaa jo päästä lähemmäs ja ottaa lähikuvia. Varsinkin pelkistetyissä kuvissa mustavalkoisuus toimii – joskus jopa värejä paremmin. Mustavalkoisuus on hyvä tehokeino. Ei kiipeämiseen jalkoja tarvita
Lisätietoa Jarmo Latva & Lisse Tarnanen Suomen käärmeet ja liskot www.madella.fi/kirja Tietoa käärmeiden ja liskojen vuodenkierrosta ja elintavoista sekä lajien tunnistamisesta. Ylhäältä päin on helpompi hallita syväterävyysaluetta. Jos käärme huomaa sinut ja vetäytyy piiloon, ei peli ole vielä menetetty. Suomen Luonto -lehden arvostelussa viisi tähteä. Matkalla se kiertää vedenalaisten kivien kolot ja halkeamat ja hakee levien suojassa piileskeleviä pikkukaloja, useimmiten kivinilkkoja ja kivisimppuja. Tällöin usein häiritsevä tausta jää pehmeäksi. Rantakäärme ui ja sukeltelee rantaviivan suuntaisesti. Tämä vaatii taitoa ja malttia, sillä usein käärme säikähtää ja poistuu. Ylhäältä otetuissa kuvissa käärmeen graafinen olemus korostuu, mutta kuvien tunnelma jää etäiseksi. Etene hitaasti ja siirrä vaikkapa pitkän kepin avulla varovaisesti edessä olevia korsia tai risuja pois. Kohteita kannattaa tarkkailla pitkään. Lähikuvia ei kannata yrittää ottaa liian läheltä, koska silloin malli helposti pakenee. Kuvaa myötävaloon tai sivumyötäiseen. Hieman kauempaa otetuissa kuvissa on myös enemmän rajausvaraa ja syväterävyys on laajempi. VALO K K 35 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi kaarmeet.indd 35 5.5.2015 10.03. Käärmeen sukeltaessa on hyvä siirtyä eteenpäin, mutta yritä pysytellä myötävalon puolella. äärmekuvauksissa maltti on valttia. Käärmeen tasolta kuvatessa pääsee mukaan niiden matalaan maailmaan. Jossain vaiheessa käärme lähtee liikkeelle, ja jo pelkkä paikanvaihdos voi tarjota kuviin paremman taustan ja kiinnostavamman asennon. uvakulman valinta korostuu käärmeiden kuvauksessa. Jos haluaa kuviin elämisen makua, kannattaa laskeutua alemmaksi. Kun havaitset muutaman sentin vedenpinnan yläpuolella ympäristöä tarkkailevan pään tai uivan rantakäärmeen, kannattaa sitä seurata varovaisesti. Nyt on mahdollisuus hakeutua parempaan kuvauspaikkaan ja odottaa hiljaa paikallaan. Rantakäärmeelle kalastus on täyttä työtä. Kalastavia rantakäärmeitä kannattaa TARKKAILU äärmeet saattavat olla kasvillisuuden takana. Vastavalokuvissa on liikaa kontrastia, jota on vaikea hallita kuvankäsittelyssä. KUVAKULMA K äärmeet ovat liikkeellä päivisin, jolloin valo on usein kovaa. Jos onnistuu kuvaamaan aivan suoraan yläpuolelta, saa koko käärmeen syväterävyysalueelle suurellakin aukolla. ESTEET K hakea kivikkoisilta rannoilta, joissa rantakivet ulottuvat veteen asti. Jonkin ajan kuluttua käärme ilmestyy takaisin
Lähinnä kyse on koneiden käyttämistä värijauheista, joiden koostumuksissa on eroja. Tämän jälkeen kuva siirretään vielä hieman kostealle, mutta muuten valmiille keramiikkaesineelle painamalla paperi kiinni sen pintaan. Eri värisävyjä on mahdollista saada aikaan vaihtamalla väriainetta. Ulla löysi tekniikan tuttavakeraamikon antaman vinkin kautta. Paperia hangataan varovasti esimerkiksi lusikalla, jotta kuva siirtyy saveen mahdollisimman hyvin. Valokuvakeramiikan voi tarvittaessa myös lasittaa normaalisti. Polttolämpötila on 1230°C. Lasertulosteen päälle sivellään arabikumia ja sen päälle telataan keraaminen pigmentti, johon on sekoitettu pellavaöljyä. TEKSTI JA KUVAT Asko Vivolin Suomussalmelainen keraamikko Ulla Harju yhdistää valokuvaa ja keramiikkaa yksilöllisellä tavalla. Valokuva keramiikassa Ulla Harjun keramiikkatöissä on hyödynnetty vanhoja valokuvia. Periaatteessa mikä tahansa mustavalkoinen lasertulostin toimii, mutta erojakin löytyy merkkien ja mallien välillä. Tällä tekniikalla tehty kuva on aina yksivärinen. Vanhat valokuvat saavat lähes ikuisen elämän rosoisen karheassa, poltetussa savessa. Siirrettävä väri tarttuu ainoastaan laserkopion mustiin kohtiin. Lopuksi paperi poistetaan, keramiikka kuivataan ja poltetaan. Kopioimalla kuvasta tulee peilikuva lopulliseen keramiikkaesineeseen. Valokuvallisen keramiikan tekotapa muistuttaa minkä tahansa taidegrafiikan valmistusprosessia. Savustus Ulla on saanut monipuolista kuviointia aikaan myös yhdistämällä kuvansiirron VALOKUVAN MAHDOLLISUUDET Valokuvakeramiikka 36 KAMERA 5|2015 keramiikka.indd 36 5.5.2015 11.09. Alkuperäisestä kuvasta tulostetaan työkappale laserkopiokoneella tai -tulostimella. Hän innostui asiasta ja hankki lisätietoa amerikkalaisen nettilinkin kautta. Laserkopio kuvasta Keskeisessä roolissa on tavallinen mustavalkoinen laserkopio. Jos kuvan haluaa oikein päin, pitää se kääntää peilikuvaksi kuvankäsittelyohjelmassa ennen tulostamista paperille
Kuumaan keramiikkaan voi painaa myös erilaisia orgaanisia esineitä, vaikkapa höyheniä tai hevosen jouhia. Ämmänsaaren keskustassa. Tunnettu japanilainen keramiikan tekotapa, rakupoltto, poikkeaa tästä menetelmästä sen verran, että siinä käytetään myös lasitteita savuefektien lisäksi. Opetustyön ohessa on mahdollista tehdä vapaata luovaa työtä ja kokeilla uusia tekniikoita. Kuumaan keramiikkaan voi painaa myös erilaisia orgaanisia esineitä, vaikkapa höyheniä tai hevosen jouhia. Tekijöitä kollaasille ilmoittautui yhteensä yli kaksikymmentä, kaikki Ulla Harjun oppilaita Kianta-Opistossa. Keramiikkaan poltettu valokuva on säänkestävä. Opetustyö on Ullalle nykyisin päätyö. Keväällä työn alla oli yhteisötaideprojekti, jossa tehtiin kuvakeramiikkakollaasi Teatteri Retikan rakennuksen ulkoseinään Alkuperäisestä kuvasta tulostetaan laserkopio. Ullalle on myönnetty Suomen Kulttuurirahaston Kainuun rahaston yksivuotinen työskentelyapuraha 2015. Palaessaan esine jättää palojäljen keramiikkaan. Työssä käytettiin oppilaiden mukanaan tuomia valokuvia. Projekti sai alkunsa teatterilaisten toivomuksesta. ULLA HARJUN TÖITÄ Sama taivas, sama maa -kesänäyttely Hiljaisen Kansan Niittytupa Suomussalmi | 4.6.–16.8.2015 Art Kainuu -ryhmän näyttely Kajaanin Taidemuseo 9.12.2015–17.1.2016 www.ullaharju.fi www.taideovi.com savustustekniikkaan. Hän on tehnyt myös käyttökeramiikkaa, mutta nyt työskentelyn pääpaino on taiteellisessa työssä. 37 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi keramiikka.indd 37 5.5.2015 11.09. Hän on perehtynyt vanhaan itäeurooppalaiseen obvara-savustukseen, jossa kuvioita muodostuu esineen pintaan palavasta jauhosta
OPASTUS Dokumentaarinen kuvaus 38 KAMERA 5|2015 wornell.indd 38 5.5.2015 11.13
Valokuvaaja Gary Wornell kertoo omakohtaisia kokemuksia ja antaa vinkkejä vieraassa ympäristössä kuvaamiseen. KUVAUSKOHTEENA TUNTEMATON Oletko lähdössä ulkomaille sinulle tuntemattomaan paikkaan. Onko tarkoituksesi kuvata siellä dokumentaarisia kuvia. TEKSTI JA KUVAT Gary Wornell 39 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi wornell.indd 39 5.5.2015 11.13
Aluksi kysynkin, mitä kuvissa ei saa näkyä. On erittäin tärkeää muodostaa yhteys työpajalla työskenteleviin ihmisiin. Kokemuksesta tiedän, että otan mukaan vain keikkakaluston. Huoneeseen kavutaan kolme kerrosta betonisia portaita, ja sitä valaisee muutama kynttilä, koska on sähkökatkos. On myös valtavia työpajoja, joissa valaistusta riittää – mutta nämä ovat poikkeuksia. En puhu nepalin kieltä, joten Shailaja toimii tulkkina. On vaikea keskittyä kuvaamiseen vasaran hakatessa metalliin 100 desibelin voimalla. Kuvaaminen aidossa miljöössä on aina jännittävää. Hänen suurin silkkityönsä on ollut 16 metriä korkea. Ne rakentavat välillemme yhteyden – jaamme yhteisen rakkauden käsillä tekemiseen. Oik. Painajaiseni ovat kuvaukset kello 6.30 aamulla pienessä varastokopissa. Jään murtamiseksi esittelen iPadiltäni omia varhaisia keramiikkatöitäni. Varaudun myös surkeimpaan mahdolliseen valaistukseen. Korvatulpat Valmistaudun siihen, että työpajoissa on paljon vasaran pauketta ja konemelua, joten otan mukaan korvatulpat, kuten tapanani on. Järjestelijäni on sopinut kuvauksista käsityöstudioissa eri puolilla Kathmandua. Olen astumassa henkilöiden intiimille alueelle. Kaikki perustuu luottamukseen. Samalla haluan tutustua ihmisiin ja heidän työhönsä, ja nämä ensihetket mahdollistavat juuri sen. Se sisältää usein salaisuuksia, joita ei haluta paljastaa ulkopuolisille. Esitän kysymyksiä ja napsin kuvia puhelimellani muistin tueksi samalla, kun tutustumme työpaEdellinen aukeama Pradiip Maharjanin työpajan patsaat kiillotetaan ennen kuin ne kullataan. 40 KAMERA 5|2015 wornell.indd 40 5.5.2015 11.13. Haluan ymmärtää työpajan toimintaa ennen aloittamista. Työpajat sijaitsevat useimmiten pienissä huoneissa. Nurbu Sherpa istuu työpajassaan tehtyjen tankojen, eli Tiibetin buddhalaisten seinävaatteiden, ympäröimänä. En tulisi toimeen ilman tulkkausta. En ole käynyt kuvauspaikoissa aikaisemmin, joten valmistaudun kaikkeen mahdolliseen. Minulla on suurin piirtein käsitys, minkälaisia kuvauskohteet täällä Kathmandussa ovat, mutta silti niistä jokainen on omanlaisensa. Uteliaisuuteni on aitoa – katselen ympärilleni ja kokoan mielessäni kuvasommitelmia jutellessamme. Ne ovat ahtaita paikkoja, joissa kirkas valo tihkuu ikkunan läpi tai pimeyden valaisee matalatehoinen kattolamppu. Meillä on tiukka aikataulu, ja kahden tunnin aikaraja joka kohteessa tuntuu haasteelliselta. Luottamuksen rakentaminen Kahden tunnin kuvauksista ensimmäiset kolmekymmentä minuuttia ovat sosiaalista kanssakäyntiä. Yllä Ratnamani Bramacharya työstää isoa Buddha-patsasta työhuoneellaan Patanissa, Kathmandussa
Kuvamateriaalia ei voi koskaan olla liikaa. Tunnen olevani kuin Annie Leibovitz uransa huipulla. Roskat pois Sillä aikaa kun katselen vielä ympärilleni, Anmol valmistelee valaistuksen, testaa salaman kaukolaukaisijat sekä ojentaa minulle kameran. Olen onnekas nauttiessani tästä luksuksesta. Kun olen ottanut tarpeeksi kännykkäkuvia, neuvottelen Anmolin kanssa. Aika menettää merkityksen kuvatessani. Ne nököttävät paikallaan. En halua siirrellä mitään kohteissa. Pyydän kuitenkin aina ensin luvan. Ymmärrän, että on oltava erityisen varovainen ja huolellinen. Kaikki valkoinen, mikä ei tuo kuvaan lisäsyvyyttä, on ensimmäisenä pois noukittavien listallani. Suhtaudun kuvauksen kohteena oleviin työtiloihin herkkätunteisesti, mutta jotta työpaja todella pääsee oikeuksiinsa kuvissa, pieni siivous auttaa meitä kaikkia päämäärien saavuttamisessa. Jonkin esineen kaataminen vahingossa olisi erittäin noloa – ja luultavasti myös todella kallista. Olen erittäin tietoinen, että lähitulevaisuudessa istun tietokoneeni ääressä katselemassa nyt otettuja kuvia ja mietin, kunpa minulla olisi yleiskuva tästä tai lähikuva tuosta. Esineitä valmistavat ihmiset vievät suurimman osan kuvausajasta. jaan. Monet kuvakulmat Käsityöesineet itsessään ovat kuvauksen helpoin osuus. Jokainen askel ahtaassa tilassa on mietittävä tarkoin etukäteen. Nykyisin hän tosin jo tietää, miten valmistella kuvauskohteet. Vihreät muoviset juomapullot harvoin tuovat kuvaan mitään lisää, ja brändien logot on parempi peittää näkyvistä. Mutta toisinaan tilassa ajelehtii muovikasseja, valkoisia paperinpaloja tai muita roskia. Olen balettitanssija ja niveliä taivuttava käärmeihminen etsiessäni tasapainoa haluamani kuvan ja tilan suomien mahdollisuuksien rajoissa. Odotan " Ajattelen monitahoisesti: laajakuva, lähikuva, henkilökuva, maisemakuva sekä vallitseva valo ja salamavalo." wornell.indd 41 5.5.2015 11.13. Olen aivan liian usein viettänyt tunteja poistaen kuvankäsittelyssä valkoisia möykkyjä, joten nykyisin noukin mieluummin roskat paikan päällä. Upean otoksen ottaa minuutissa, mutta siihen tarvitsee koko päivän
Nyt kun olen tehnyt kaikki valmistelut ja ottanut valotuslukemat, olen vapaa liikkumaan tilassa. Tämä on luultavasti tekemistäni käyttäjäasetuksista tärkein – sen ansiosta en enää menetä otoksia. Anmol tuntee hyvin työskentelytapani ja asettuu paikkoihin, joista haluan lisävaloa. Kokeilen hullujakin kuvakulmia makailemalla lattialla ja tasapainoilemalla jonkun väliseinän päällä, jos se on ainoa mahdollinen vaihtoehto. Sillä välin minä juttelen hetken isäntiemme kanssa. Olen asentanut Canon 5D Mk II -kamerani tarkennuspainikkeen takaseinään. Ilmaisen selvin sanakääntein kiitoksemme ja kunnioituksemme työpajan työntekijöitä kohtaan ennen kuin lähdemme jatkamaan matkaa. Leikin vapautuneesti. hetkeä, jolloin henkilö unohtaa läsnäoloni ja sulautuu uudelleen työhönsä. Se helpottaa huomaamaan, jos jotakin puuttuu. Koskaan ei voi kuvata liian montaa ruutua. Kun olen otokseen tyytyväinen, otan sen yhä uudelleen ja uudelleen pienin muutoksin. Lopuksi hän pakkaa kuvausvälineet ja tarkastaa kaiken vielä pakkauslistalta. Valitsen objektiivin sekä säädän ISO-arvon ja aukon niin, että levoton tausta rauhoittuu. Pakkaan kaiken aina samoihin lokeroihin. Lyhyt hetki, sulkimen napsahdus ja salaman välähdys. Käsisalamat Ajattelen monitahoisesti: laajakuva, lähikuva, henkilökuva, maisemakuva, välineet, koneet, ympäristö, ih" Upean otoksen ottaa minuutissa, mutta siihen tarvitsee koko päivän." wornell.indd 42 5.5.2015 11.13. Käytän manuaaliasetuksia niin kamerassa kuin salamavaloissa. Usein kannan itse molempia ennen kuin kohtaan työryhmäni matkalla kuvauspaikalle. Käytän mahdollisimman paljon vallitsevaa valoa laatua vaarantamatta. Kaksi laukkua Mukanani on vain kaksi pientä laukkua – Kata ja Vaude – kun matkustan polkupyörällä, taksilla tai moottoripyörällä. Minä "hienosäädän" häntä – vähän korkeammalle, hieman lähemmäs, pikkuisen kauemmas – ja kuva syntyy yhdessä. Suosin ISO-arvoja 400–800 ja vain harvoin käytän yli ISO 1600 -lukemia. Toinen laukku on vartaloni edessä ja toinen selkäpuolella
Yritän olla kärsivällinen, kun ryhmän jäsenet tarttuvat puhelimiinsa ja ottavat kuvia, kun työskentelen. Se on kiivas tahti. Olemmehan uskomattomissa paikoissa näkemässä, miten ihmeellisiä asioita valmistetaan. Kukapa sitä voisi vastustaa. Yllä Perhe Patanissa tekee kuparipatsaita kotonaan Pradiip Maharjanin työllistämänä. Vas. Kun kuvaan käsisalamoilla, alivalotan vallitsevan valon ja käytän yhtä tai kahta salamaa kohteen valaisemiseen. Kuvaan kahdessa tunnissa jopa 500 ruutua. Työryhmäni jäsenet ovat myös ystäviäni. Kun tiedän, että olen onnistunut vangitsemaan muistikortilleni jotakin erityistä, kaikki muu menettää merkityksensä. Tämä kaikki tapahtuu vaistomaisesti vuosien kokemuksella. Jälkikäsittelyni on lähes olematonta. Mietin myös valon lämpötiloja: lämmin vai kylmä. Näillä keikoilla meillä on erityisen mukavaa. Chapagaonissa asuvat naiset viimeistelevät Pradiip Maharjanin työpajan patsaita. KUVAUSKALUSTO Canon 5D Mk II Canon EF 24–105 mm f/4L IS USM Canon EF 70–200 mm f/2,8 L IS USM Canon EF 50 mm f/1,2 Canon EF 17–35 mm f/2,8 Sekonic-valotusmittari Sirui-jalusta & Manfrotto-kuulapää Salamajalusta Rotoflex-sateenvarjo Lastolite Ezy -softboksi 30 cm 2 Yongnuon langatonta laukaisijaa & 4 vastaanotinta 3 Canon 580 EXII -käsisalamaa & kalvot 6 settiä ladattavia akkuja 3 kamera-akkua muutamia muistikortteja miset sekä vallitseva valo ja salamavalo. 43 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi wornell.indd 43 5.5.2015 11.13. Olen oppinut perusasiat Strobist-verkkosivustolta. Pidemmillä kuvauskeikoilla meillä on jopa mahdollisuus rentoutua toisinaan ja ruokailla isäntiemme kanssa. Käytän salamassa värillisiä kalvoja sisätilojen valaistuksen tasoittamiseen, jotta minulle jää mahdollisimman vähän jälkityötä Lightroomiin. On hyvä säilyttää tasapaino, vaikka aikataulu on tiukka
Sinä olet kai kiinnostunut ruoasta ja ruonlaitosta. Eli onko kuvaaminen sinulla geeneissä. Millainen on hyvä henkilökuva. – Pidän valtavasti henkilökuvauksesta. Olet yksi Suomen arvostetuimmista ruokakuvaajista. Pidin pimiön tunnelmasta, istuin siellä hiljaa ja katselin, kuinka kuvat taianomaisesti ilmestyivät paperille. Miten saat kuvaamistasi ruoka-asetelmista niin syötävän hyvän näköisiä. – Olen heidän tyttärensä. Myöhemmin taistelin sitä vastaan, että minusta tulisi valokuvaaja. Pidän kuitenkin laadukkaista raaka-aineista hyvin tehdyistä ruoista ja sekoan hyvästä ateriasta kuin pikkulapsi ensimmäisestä jäätelöstään. – Hienoa, jos noin on – silloinhan olen onnistunut työssäni. Ensinnäkin suhteeni ruokaan on intohimoinen, ja siksi minulla riittää kuvaustilanteessa intoa. Saatoin kuvata ilman, että he muuttivat sen hetkistä toimintaansa. Kuvassa on perheen keskimmäinen tytär pienessä maalattiaisessa huoneessa. Pyysin sinua tuomaan mukanasi mielikuvasi. En tiedä, huomasiko Lulu minun ottavan tätä kuvaa vai oliko hän täysin uppoutunut ohjelmaan. Juha itse kohtaa kovan haasteen: hän kuvaa toisen kuvaajan. Se tuo myös vastapainoa staattiselle ruoan kuvaamiselle. Kuvan jääkaappi on hajonnut vuosia sitten, mutta perheelle tärkeästä televisiosta seurataan päivittäin saippuasarjoja rikkaista. Kukin vieras kertoo mieluisimmasta kuvasta urallaan. Heti tuon kuvauksen jälkeen tunsin, että tämä on minun juttuni. Kyseessä oli reportaasi, joten pyrin vaikuttamaan kuvattavien olemiseen niin vähän kuin mahdollista. Kasvoin kuvien ympäröimänä. – Kun olin ollut pari viikkoa ensimmäisessä alan kesätyöpaikassani Yhtyneillä Kuvalehdillä, esimieheni pyysi minua tekemään ruokakuvauksen Seura-lehteen. – Niin voisi olettaa, mutta todellisuudessa minua kiinnostaa lähinnä vain syöminen! Rakastan ruokaa, mutta kulinaristiksi en voi itseäni kutsua: makumieltymyksiltäni olen paremminkin juntihtava. Entä kuvan toteutus ja kuvauskalusto. Olin viettänyt heidän kanssaan sen verran aikaa, että luottamus oli syntynyt. Se on vanhempien makuuhuone, keittiö ja olohuone. Valokuvaaja ja kuvajournalisti Juha Laitalainen esittelee palstalla kuvaajia ja heidän näkemyksiään. Vaikuttavimpia hetkiä urallani ovat olleet sellaiset, joissa kameraa pelkäävä, jännittynyt ihminen pystyykin yhtäkkiä päästämään irti ja olemaan kamerani edessä paljaana. MIELIKUVANI MIELIKUVANI Elvi Rista 44 KAMERA 5|2015 Mielikuvani ja vkjulistus5-15.indd 44 5.5.2015 11.27. Monen mielestä keskityn kenties turhan tuntuiseen kääntämiseen ja vääntämiseen. Mikään fine dining ei ole minulle tärkeää. – Toiseksi olen myös valokuvaajana mässäilijä: pidän väreillä, struktuureilla ja valolla herkuttelusta. Elvi Rista, oletko sukua tunnetuille valokuvaajille, Simo ja Eeva Ristalle, jotka dokumentoivat vuosina 1969–1987 Helsinkiä. Kuvaat myös sielukkaita potretteja ihmisistä. – Otin kuvan syksyllä Ciudad de Méxicossa. Pidän kuvaa onnistuneena, koska informatiivisuuden lisäksi sen tunnelmassa on häivähdys tytön kaipauksesta parempaan elämään. – Se on kuvattu vallitsevissa valaistusolosuhteissa Canon 5D Mk III -kameralla ja 35 mm:n objektiivilla. Juttu kertoo Meksikon suurimman ja alimman yhteiskuntaluokan elinoloista yhden perheen kautta. Se, millainen olen valokuvaajana, vain sattuu sopimaan ruokakuvaukseen. Pidän kuvista, joista näkyy luottamus kuvattavan ja kuvaajan välillä, läsnäolo, rehellisyys. Lopulta luovutin ja myönsin, että se on juuri se, mitä haluan. – Lapsuudessa vanhempani työskentelivät kotona. Se on vääjäämättä vaikuttanut ammatinvalintaani, halusinpa sitä tai en. Miten sinusta tuli ruokakuvaaja. Vuosien mittaan ruokakuvausten määrä on lisääntynyt, erityisesti nykyisessä työpaikassani Studio Fotonokassa, jossa fasiliteetit ruokakuvauksiin ovat erinomaiset. TEKSTI Juha Laitalainen KUVAT Elvi Rista ja Juha Laitalainen Silmänruokaa Ruokakuvistaan tunnettu Elvi Rista valitsi mielikuvakseen henkilökuvan Meksikosta. Miksi valitsit juuri tämän kuvan
Ruokakuvistaan tunnettu Elvi Rista valitsi mielikuvakseen henkilökuvan Meksikosta. " Pidän kuvista, joista näkyy luottamus kuvattavan ja kuvaajan välillä, läsnäolo, rehellisyys." E LV I R IS T A 45 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Mielikuvani ja vkjulistus5-15.indd 45 5.5.2015 11.27
Peilejä ja folion palasia. Heijastimia, läjä valkoisia ja mustia pahveja sekä styrokseja. 1/60 s, f/1,8, ISO 100. Minä teen paljon ruokakuvauksia ja henkilökuvia enimmäkseen lehdille sekä mainosasiakkaille. ELVI RISTA IKÄNI: 36 KOTIPAIKKANI: Espoo KOULUTUKSENI: Lahden muotoiluinstituutti, valokuvalinja TYÖSUHTEENI: Studio Fotonokka MILLAINEN LUONNE OLEN: Hyvin herkkä. TYÖN ALLA TÄLLÄ HETKELLÄ: Työskentelen Fotonokan studioilta käsin. Sony A7R + FE 55 mm f/1,8. TERVEISENI KAMERA-LEHDEN LUKIJOILLE: Tutki, minne intuitio sinua vie. VALOKUVAAJAN MOTTONI: Ole läsnä, anna tuntua. Valaisu tarvittaessa Profoton salamoilla, mutta useimmiten luonnonvalo riittävä. KUVAUSKALUSTO Canon 5D Mk III -kamera. SAAVUTUKSENI: Kaksi tasapainoista, onnellista lasta. Avoin, joskus liikaakin. Objektiiveina 24–70 mm f/2,8, 70–200 mm f/2,8, 90 mm tilt-shift f/2,8 ja 85 mm f/1,2. JU H A L AI T A L AI N E N 46 KAMERA 5|2015 Mielikuvani ja vkjulistus5-15.indd 46 5.5.2015 11.27. Hyvällä tuurilla heistä tulee joskus tasapainoisia aikuisia. Voimakkaasti tunteva. Valaisuun on käytetty studion päävalon ohjuria sateenvarjon läpi läheltä sekä kahta ledispottia. Elvi Ristan syötävän hyviä ruokakuvia näkee Helsingin Sanomien sivuilla miltei päivittäin. Siksi hänen henkilökuvaansa otettiin mukaan jotain syötävää – kotimainen luomutomaatti. Meitä on siellä 750 neliön studioissa Sörkässä seitsemän hyvin erilaista kuvaajaa, joista kullakin on omat erityisosaamisensa ja intohimonsa
Nettisivuille, sosiaaliseen mediaan tai PowerPoint-esitykseen ei ole järkeä tunkea ylisuuria kuvia. Kun tälle resoluutiolle säätää sopivan senttikoon kuvan käyttökoon mukaan, niin tulostus tuottaa hyvää valokuvalaatua. TEKSTI JA KUVAT Asko Vivolin Kuvan koon säätötyökalut löytyvät Image/Kuva-valikosta kohdasta Image size (kuvan koko). Kuvan koon säätö on varsin helppo juttu, kunhan vain muistaa säännöt ja oivaltaa, mistä asiassa on kysymys. Sen alla sijaitsee Canvas size / Piirtoalueen koko -työkalu. Tulostettavaksi tai lehtikäyttöön tarkoitetuille kuville kannattaa antaa ulostuloresoluutioksi 300 pikseliä tuumalle. Kuvaa ei voi suurentaa kovin paljon laadun kärsimättä. OPASTUS Kuvankäsittelyn abc osa 4 Photoshopin perustyökalut 47 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Mielikuvani ja vkjulistus5-15.indd 47 5.5.2015 11.27. PowerPointiin riittää hyvin Full HD -resoluutioinen kuva – koko ruudun levyisenä projisoitava kuva on tuolloin pitkältä sivultaan enintään 1920 pikseliä. DIGIKUVAN AINOA oikea kokomääritelmä on sen pikselikoko. Kuvankäsittelyn abc KUVAN KOKO JA RAJAUS Kuvankäsittelijän perustaitoihin kuuluvat kuvan koon säätö ja rajaaminen. 20 miljoonan pikselin kamera tuottaa liian suuria kuvia myös A4kokoisia tulosteita ajatellen. Voit tarvittaessa pienentää kuvaa, mutta toisin päin tämä on hankalampaa. Esimerkiksi 10 x 15 cm:n kuva 300 resoluutiolla on pikselikooltaan 1181 x 1772 pikseliä. Siihenkin tarkoitukseen kuvatiedostoja kannattaa skaalata sopivaksi. Facebook nielee periaatteessa pitkältä sivultaan hiukan yli 2000 pikselin kokoisia kuvia, mutta muista syistä sinne ei kannata lähettää sivupituudeltaan paljon yli 1000 pikselin kuvia. Jos et ole aivan varma, että tarvitset kuvaa ainoastaan nettikäyttöön, sinun kannattaa valita kamerassa kuvakooksi maksimi kuvakoko. Tämä ilmaistaan muodossa pikseliä kertaa pikseliä, vaikkapa 1181 pikseliä x 1772 pikseliä. Siksi kuvan koko kannattaa säätää nettikäyttöön pikselikoon mukaan. Sähköiseen käyttöön pikseliä per tuuma -resoluutiolla ei ole mitään merkitystä
3 Luotu tyhjä tila on oletusarvoisesti sen värinen kuin työkalupalkin taustaväri. Voit vaihtaa värin klikkaamalla hiirellä taustaväriruutua ja valitsemalla uuden värin. Kuva vaikuttaa paljon siihen, kuinka runsaasti sen kokoa voi keinotekoisesti kasvattaa. interpolointitavan itse tai jättää ohjelman automatiikan valittavaksi. Sininen taivas ja poutapilvet kestävät reipastakin interpolointia, kun taas tarkkayksityiskohtainen kuva ei siedä kuin 20–30 prosentin koon kasvattamisen kuvan terävyyden kärsimättä. Kun klikkaat mitä tahansa muuta ruutua, vaihtuu kasvatettavan alueen sijainti nuolien osoittamaan suuntaan. RAJAAMINEN anvas size / Piirtoalueen koko -työkalulla voit luoda tyhjää pohjaa kuvan ympärille. Sen oikealla puolella näkyy aktiivisen rajausvalinnan arvo. 6 Kuvan kooksi voi pikselien asemesta valita myös senttikoon. 5 Kaksi alinta vaihtoehtoa, Nearest neighbor ja Bilinear, sopivat huonosti valokuvien interpolointiin. 1 Kun rajaustyökalu on valittuna, löydät rajausvaihtoehdot kuvaikkunan vasemmasta yläkulmasta työkalusymbolin oikealta puolelta. uvan koon näkee Image size -ikkunasta: 1 ylhäällä on kuvan tiedostokoko avattuna ja 2 Dimensions/Mitta-kohdassa kuvan pikselikoko. 1 Kasvatettavan pohja-alueen koko on vapaasti valittavissa. 3 Laita Resample-ruutuun ruksi, jos haluat muuttaa kuvan pikselikokoa. Vapaan rajaamisen lisäksi ohjelmasta löytyy valmiita vaihtoehtoja, kuten neliön mallinen kuva (1:1). 2 Jos klikkaat Clear/Tyhjennä-painiketta, tehdyt rajausarvovalinnat tyhjenevät ja palaat vapaan rajauksen tilaan. TYHJÄÄ KUVAN YMPÄRILLE K K C selikoko muutu, vaikka kokoa tai ulostuloresoluutiota muutettaisiin. 2 Oletusarvona on tasainen pohjan kasvatus kuvan jokaiselle sivulle. Jos Resample ei ole ruksattuna, ei kuvan pikKOON MUUTTAMINEN uvan rajaamistyökalu löytyy työkalupalkista viidentenä ylhäältä. 1 2 3 4 5 1 2 1 2 3 6 48 KAMERA 5|2015 Mielikuvani ja vkjulistus5-15.indd 48 5.5.2015 11.27. Jos muutat kuvan pikselikokoa etenkin alkuperäistä suuremmaksi, voit valita tämän ns. Muita vaihtoehtoja kannattaa itse kokeilla: bicubic smoother sopii suurennoksiin ja bicubic smarter pienennöksiin. 4 Samalla huomaat, että kuvan resoluutiota ei ole sidottu kokoon kaksoissulkeilla. Silloin yhdeksän kentän ruudussa piste on keskimmäisessä kentässä
5 Esimerkkikuvassa vedettiin ensin oikean yläkulman pistettä suoraan ylöspäin, jotta horisontti asettui apulinjan mukaisesti vaakasuoraan. Kuvan kulmiin ja sivujen keskelle ilmestyy otepisteet, joista vetämällä saat kuvan venymään. Kallellaan oleva horisontti on usein häiritsevä. Käytä tätä henkilökuvissa harkiten. Paina hiiren vasen painike alas ja pidä se painettuna samalla kuin vedät kursoria kuvan päälle. Muilla vaihtoehdoilla voit kääntää kuvan peilikuvaksi, ylösalaisin sekä pystytai vaakasuuntaan 90 astetta. Apuviivat eivät tulostu kuvan mukana. Tällä työkalulla kuvan kulmiin jää käännettäessä pohjavärin mukaiset tyhjät kolmiot, joten kuva vaatii vielä lopuksi rajauksen. Apulinjat löytyvät kuvaikkunan mittareunuksista. Käytitpä mitä tahansa, kannattaa avuksi ottaa Photoshopin apulinjat. Vaakaviivat löytyvät yläviivaimesta, pystyviivat vasemmasta laidasta. Loistopylväs jäi edelleen kallelleen oikealle. Kuvan oikaisuun on monia vaihtoehtoja. 3 Apuviiva liikkuu haluttuun kohtaan. 1 Jos mittareunat eivät ole KUVAN SUORISTUS V aktiivisena, löydät ne View/Näkymä-valikosta kohdasta Rulers (viivain). ähän kallellaan oleva horisontti on kuvassa usein häiritsevä. 4b 49 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Mielikuvani ja vkjulistus5-15.indd 49 5.5.2015 11.27. Käytitpä mitä tahansa, kannattaa avuksi ottaa Photoshopin apulinjat. Kuvan oikaisuun on monia vaihtoehtoja. 4b Toinen tapa horisonttikallistumien oikaisemiseen on tehdä pieni huijaus vääristämällä kuvaa tarkoituksella. Voit siirtää apuviivaa työkalupalkin ylimmällä siirtotyökalulla, Move toolilla. 2 Vie kursori mitta-alueelle. Samalla työkalulla voit poistaa viivat vetämällä ne takaisin mitta-alueelle. 6 Pylväs saatiin suoristetuksi vetämällä kuvaa vasemmasta yläkulmasta suoraan vasemmalle. Kuvan mittasuhteet vääristyivät hieman, mutta katsoja ei huomaa mitään. Valitse vääristystyökalu valikosta Edit (muokkaa) > Transform (muunna) > Distort (vääristä). 4a Kuvan kääntötyökalu löytyy vali1 2 3 4a 5 6 kosta Image (kuva) > Image rotation (kuvan kääntö) > Arbitrary, eli vapaa kääntö
Toimintakapasiteettia voi lisätä akkukahvalla. Kameran tekemän laskennan jälkeen on jpeg-tallennetun kuvan kooksi tullut 40 megapikseliä. Korkearesoluutiokuvat Kamera on pullollaan ominaisuuksia. Välivaiheena olevan raakatiedoston koko on hulppeat 9216 x 6912 pikseliä, joka vastaa yli 60-megaista kuvaa. Kamerassa on 16 megapikselin CMOS-kenno ja runkoon sijoitettu viisiakselinen kuvanvakain. Tarkennusautomatiikassa on kasvojentunnistuksen lisäksi mahdollisuus tarkentaa henkilön kameraa lähinnä olevaan silmään. Toiminto auttaa varmasti suunniteltuun tarkoitukseensa, mutta kuvaajalle tulee vaikutelma kuin kamera pyörtyisi käsiin. Kamera ottaa silloin kahdeksan kuvaa ja yhdistää ne. Akunkestoksi ilmoitetaan 310 valotusta täydellä latauksella. Tarkennusjärjestelmässä on 81 pistettä. Automaattitarkennus hidastaa sarjakuvauksen noin puoleen maksimiarvosta. Osa toiminnoista on niin erikoisia, että niiden sijoittuminen menuvalikkoon ja säätöalueisiin muistuttaa kuurupiiloa. Videokuvaus sujuu Full HD -laadulla, ja kameraan voi äänen tallennusta varten liittää ulOlympus OM-D E-M5 II on päivitetty versio huhtikuussa 2012 esitellystä E-M5 -mallista. Virhetökkäyksiä tulee helposti. Uusia toimintoja on tullut lisää, ja muutokset kameran sisällä ovat perusteellisia. Yksi virtasyöppö on kameran päälle kiinnitettävä kääntyväpäinen salamalaite. Kosketusnäytön ansiosta kaVAIN PAKKI PUUTTUU Olympus OM-D E-M5 II TEKSTI JA KUVAT Timo Ripatti TESTISSÄ koisen mikrofonin. Runkoon sijoitetun viisiakselisen kuvanvakaimen kylkiäisenä OM-D M5 II on voitu varustaa toiminnolla, joka tuottaa korkearesoluutiokuvia. Tiedostoja voi tallentaa raw-muotoon tai johonkin neljästä jpeg-laadusta. Toiminto sopii ainoastaan liikkumattomiin aiheisiin – muuten saa aika erikoisia häntimisefektejä. Sen voi hankkia pakettina rungon kanssa tai erikseen. Takanäytöltä voi valita mm. meran käsittely on nopeaa. Kameraa saa mustana ja hopeanharmaana. Osavalotusten välin voi valita usean sekunnin mittaiseksi, jolloin kuvan laatu ja tarkkuus kääntyvä, tarkka näyttö uusia toimintoja yliherkkä valotuksenkorjauskiekko osa toiminnoista piilossa Korkearesoluutiokuvien tulokset yllättivät: yleisterävyys ja värintoisto paranivat. Takanäyttö kääntyy kahdessa suunnassa, mikä on suuri parannus verrattuna edellisversion saranointiin. Terävät korkearesoluutiokuvat ovat Olympus OM-D M5 II:n erikoisuus. Runko on magnesiumvalua. Koska valotusten välillä liikutetaan kennoa sivuja pystysuunnassa, saadaan tallennettua suuri määrä informaatiota jokaista kuvapikseliä kohden. Ominaisuudet Olympus M5 II on tukevan oloinen kamera. Pari ainutlaatuistakin ominaisuutta löytyy. Se on vähemmän kuin edellisversiossa. Kameraan saa pikavirransäästötilan, joka aktivoituu heti, kun okulaarin ottaa pois silmän edestä. kuvaselauksen, kuvan suurennuksen, automaattitarkennuksen kohdan ja alueen, kuvausohjelmia, kuvaustilan, wifi-yhteyden ja myös sulkimen laukaisun. Edellismalliin verrattuna ISO-herkkyysaluetta on laajennettu pykälän verran alaspäin, arvoihin 100–25600. Sarjakuvausnopeutta on nostettu kymmeneen valotukseen sekunnissa, kun tarkennus on käsisäädöllä. Kameran toimintoja ohjaa TruePic VII -prosessori. Lyhyin valotusaika on nyt 1/16000 s. Akunkesto videokuvauksessa on 80 minuuttia. TEKNIIKKA Xxxxxxxxxx TEKNIIKKA 50 KAMERA 5|2015 tekniikka-5-15.indd 50 5.5.2015 12.03. Kosketusnäyttö on hyvin herkkä ja vaatii totuttelua. Se saa käyttövoimansa kameran akusta, joten on hyvä, ettei se ole tehokkaampi. Wifi-käyttö lisää virrankulutusta – ja tietysti myös suorituskykyisempi prosessori. Kameran mukana tuli testattavaksi Olympus M.Zuiko 12–40 mm f/2,8 ED -objektiivi
Takanäytöltä pystyy seuraamaan valotuksen edistymistä. Sitä mukaa kun aiheesta valaistaan sävyjä esiin, ne kumuloituvat myös takaValomaalaus on toteutettu Live composite -toimintoa käyttäen. Laukaisinnastan tyvessä oleva säätökiekko on käytettävissä valotuksen korjausta varten silloin, kun jokin automaattivalotuksista on otettu käyttöön. Muuta havaittua Suljinaikakiekosta löytyy manuaalivalotustilassa kaksi toimintoa, joita ei edellismallissa ollut. Korkearesoluutiokuvat todistivat, että se sopii tälle kameralle vakiozoomiksi oikein hyvin. Sekä yleisterävyys että värintoisto paranivat oleellisesti. Keinotekoiselta vaikuttava resoluution tehostaminen tuntui aluksi markkinointitempulta. Objektiivin kyljessä on ylimääräinen ohjelmoitava funktionappi. Sähköisesti tilanne onkin uusi. Sävyjen sekoittuminen vastaa Photoshopin Lighten-funktiota. näytön kuvaan. Toiminto on kuin tehty valomaalaukseen. Rajoituksiakin on: Lyhyin käytettävissä oleva suljinaika on puoli sekuntia, minkä takia Live composite ei sovellu päivänvalossa kuvaamiseen ilman tehokasta harmaasuodinta. Teoriassa resoluution kasvattaminen ei voi parantaa objektiivin suorituskykyä ja 40 megaa on jo hyvin vaativa kuvatiedoston koko. Mitä pidempään valotus kestää, sen vaaleammaksi muuttuu takanäytön kuva, jos aiheessa on yhtään valoa. Hinta on vähän alle tuhat euroa. Kuvan edistymistä voi seurata miltei reaaliajassa. Live time -tilassa kamera valottaa niin kauan, kunnes sulkimen nappia painetaan toisen kerran. 51 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi tekniikka-5-15.indd 51 5.5.2015 12.03. Puskurimuisti täyttyi 16 raakatiedostovalotuksesta. Pystykuvan rajaaminen ja sommittelu helpottuvat, ja näyttöä pystyy katsomaan hankalistakin kulmista, myös kameran edestä. Käytännössä – ja toimituksen testitaulua käyttäen – saatiin kuitenkin tuloksia, jotka lyövät teoriaa korvalle. Kuvahan on ainoastaan niin hyvä kuin sen tehnyt objektiivi. Virhevalotuksia on siis tiedossa ennen kuin oppii varomaan. Objektiivi Sääsuojatun Olympus M.Zuiko 12–40 mm f/2,8 ED -objektiivin erotuskyky on erinomainen. Objektiivin mukana toimitetaan lukittuva vastavalonsuoja. Live composite on paljon jännittävämpi toiminto. Toimintatavan valitsin on lukittavissa, ja se on vaivaton käyttää. on mahdollista käyttää valaisuun käsisalamaa. Mallit: Emilia ja Sanni. Kahteen suuntaan kääntyvä näyttö kohottaa roimasti kameran arvoa työkaluna. Toinen on nimeltään Live time ja toinen Live composite. Objektiivissa on 14 elementtiä yhdeksässä ryhmässä, ja painoa on noin 380 grammaa. Sarjakuvausnopeudeksi saatiin kymmenen kuvaa sekunnissa, kun tarkennus oli valittu käsisäädölle. Kiekko on hyvin herkkäliikkeinen, eikä sitä voi lukita. f/9, 20 mm, ISO 800. Se helpottaa kuvausta jalustalta ja eri korkeuksilta. Kinovastaavuus on 24–80 mm, ja f/2,8-valovoima ei vähene, kun polttoväliä pidennetään. Laajakulma-asennossa Zuiko vääristää linjoja keskeltä ulospäin, mutta erittäin vähän. Naamiot: Susitaika. Varsinkin videokuvaaja osaa arvostaa tätä. Olympus M.Zuiko 12–40 mm. Se siis toimii samalla periaatteella kuin vintage-kameroiden T-suljinaika. Korkein ISO-arvo Live composite -kuvauksessa on 1600. Aukkoalue on f/2,8–22, ja lähin tarkennusetäisyys 20 cm. Kamera teki yhdistelmän 218 valotuksesta, yhden sekunnin valotusajoilla. Kamera ottaa valotuksia toistuvana sarjana ja yhdistää kuvatiedostoon vain ne uusien valotusten pikselit, jotka ovat alkuperäistä yhdistelmää vaaleampia
5 Säätökiekko laukaisimen tyvessä. 8 Nelisuuntanäppäin. 4 Neljä ohjelmoitavaa näppäintä. Se saa käyttövoimansa kameran akusta, joten on hyvä, ettei se ole tehokkaampi. TE42-testitaulu kuvattuna samalla polttovälillä ja aukolla, kun kuvatiedostojen koot ovat 4608 x 3456 ja 7296 x 5472 pikseliä. 6 Säätökiekko. Piirtokyky paranee, kun polttoväliä pidennetään. 2 3 4 5 1 6 7 8 9 TEKNIIKKA Xxxxxxxxxx TEKNIIKKA Peilitön järjestelmäkamera tekniikka-5-15.indd 52 5.5.2015 12.03. Objektiivin toisto on ammattilaatua. 2 Salamakenkä. 1 Kuvaustapavalitsin. Nyquist-arvo, on 1728 linjaparia / kuvan korkeus. Korkearesoluutiokuvauksessa maksimi kasvaa arvoon 2736 LP/KK. 9 Kahteen suuntaan kääntyvä kosketusnäyttö, 3”. 3 Sähköinen etsin. Mittauskäyriä TE42-testitaululta. Vastoin ennakkokäsitystä korkearesoluutiotoiminto pystyi houkuttelemaan testattavan objektiivin piirtokykyä parempilaatuiseksi. 7 Videokuvaus. MITTAUKSET Kenno, koko Micro Four Thirds 17,3 x 13 mm CMOS Nettopikselimäärä | megapikseliä 16 Suurin kuvatarkkuus 4608 x 3456 / 7296 x 5472 (9216 x 6912) pikseliä Kuvasuhteet 4:3, 3:2, 16:9, 1:1 Kuvanäyttö, koko/kuvapistemäärä 3” / 1 037 000 ETSIN, TARKENNUS Sarjakuvausnopeus (kuvaa/s) 10 Tarkennuspisteiden määrä 81 Videoetsin, tarkkuus kyllä / 2 360 000 kuvapistettä KUVATIEDOSTOMUODOT Tallennus 1 raw + 4 jpeg Videokuvaus, tarkkuus, tallennus 1920 x 1080 (60p), MPEG-4, H.264, Motion JPEG VALOTUS Herkkyysasetukset Auto, (100) 200–25600 ISO Valotusajat 60–1/16 000 s, B, Live time, Live composite MUITA TIETOJA Muistikortti SD, SDHC, SDXC Kuvanvakain kyllä Liitännät usb 2.0, micro-hdmi, mic, wifi Rungon paino 469 g Rungon mitat 124 x 85 x 45 mm Virtalähde BLN-1 Li-ion-akku, 7,6 V 1220 mAh Hinta noin 1100 euroa Maahantuoja Olympus Finland Olympus OM-D E-M5 II 100 75 50 25 10 400 800 1200 1600 2000 Resolution (LP/PH) M o d u la ti o n (% ) 22 mm, f/4 100 75 50 25 10 Resolution (LP/PH) M o d u la ti o n (% ) 40 mm, f/4 100 75 50 25 10 Resolution (LP/PH) M o d u la ti o n (% ) 12 mm, f/4 vakioasetus 100 75 50 25 10 Resolution (LP/PH) M o d u la ti o n (% ) 12 mm, f/4 korkearesoluutio 400 800 1200 1600 2000 400 800 1200 1600 2000 500 1000 1500 2000 2500 3000 Kameran mukana toimitetaan FL-LM3-salamalaite. 16 megapikselin vakioasetuksella kennon erotuskyvyn teoreettinen maksimi, nk. Punainen käyrä on kuvan keskeltä, muut nurkkien läheltä. Häiritsevä ISO 12800–25600 Kohtuullinen ISO 3200–6400 Erinomainen ISO 100–1600 KOHINATASO Täyskokoiset kuvat eri ISO-herkkyyksillä ovat nähtävissä osoitteessa www.kamera-lehti.fi/testikuvat
Vakiovarusteena kameran kanssa toimitetaan Lumix G Vario 12–32 mm f/3,5–5,6 ASPH Mega OIS -objektiivi. Takanäyttö kääntyy 180 astetta ylöspäin, jolloin se on ääriasennossaan käytettävissä myös selfie-kuvaukseen. PIENI JÄRKKÄRI, ISO KÄYTTÖLIITTYMÄ Panasonic Lumix DMC-GF7 TEKSTI JA KUVAT Timo Ripatti Lumix DMC-GF7 on Panasonicin G-minijärkkärimallistoon kuuluvan, pienikokoisimman GF-sarjan kamera. Monet riisutut ominaisuudet eivät tue käsitystä, että kysymyksessä olisi järjestelmäkamera ollenkaan. Tarkennuksen saa pysymään paikallaan koko näytön alueella, vaikka kohde liikkuisikin. Takaseinässä on peukalontuki, mutta se on liukaspintainen. Tarkennuspisteet ovat valittavana yksittäin tai ryhminä, ja kasvojentunnistuksen voi säätää niin, että tarkennus pysyy kuvattavan silmien kohdalla. Lyhyin valotusaika on 1/16000 sekuntia ja ISO-herkkyysalue 100– 25600. Kameran ylösponnahtava salama tulee ylös käännetyn näytön eteen mutta peittää siitä vain noin kuudesosan. Ominaisuudet Pokkarin kokoisen kameran alumiininen viimeistely antaa vaikutelman tukevasta välineestä. Kameraa voi myös kauko-ohjata älypuhelimesta ladattavan Panasonic Image App -sovelluksen avulla. Valotettuja kuvia on mahdollisuus selata pyyhkäisemällä, ja niitä voi suurentaa ja vierittää kahdella sormenpäällä. Efektejä on kaikkiaan 22 kappaletta. Havainnot GF7 on niin pienikokoinen, että sen kanssa joutuu jo hiukan varomaan. Kamerassa ei ole lisävarustekenkää. Tarkennuspisteiden määrä on 23, automaattitarkennustapoja on useita erilaisia, ja käsisäädölle on mahdollisuus ottaa käyttöön tarkennuksen värikorostus. Laukaisimen vieressä on monipuolinen käyttöliittymä paljon toimintoja pieni ja kevyt ei videoetsintä näyttö kääntyy vain yhteen suuntaan ei tartuntakahvaa TESTISSÄ Takanäytöltä hallittava käyttöliittymä on hyvin puoleensavetävä. Kaikkia menuvalikon säätöjä voi hallita kosketusnäytöltä. Sen kenno on 16 megapikseliä. Kameran voi tarkentaa kosketusnäytöltä painamalla sitä kohtaa, jossa on pääkohde. Kamerassa on järjestelmäkameran valotustoiminnot, eli automaattiset ja käsisäätöiset valotusvaihtoehdot. Tällöin kamera menee automaattisesti Self shot -kuvaustilaan. Mutta testattavaksi kamera tuli vaativampaan käyttöön tarkoitetun Lumix GX Vario 12–35 mm f/2,8 Asph Power OIS -objektiivin kanssa. GF7:ssa on wifi-toiminto kuvien langatonta lähettämistä varten. Koska kamerasta puuttuu videoetsin, kuvausasento on pikkukameroiden tapaan tihrustamista takanäytöltä. Kosketusnäytön ansiosta kameran päällä ja takaseinässä on minimaalinen määrä säätimiä. TEKNIIKKA Peilitön järjestelmäkamera 53 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi tekniikka-5-15.indd 53 5.5.2015 12.03. Bajonetti on täyttä metallia, mutta painonapit muovia. Kamerassa ei ole gps-toimintoa. Näitä ovat mm. Toisaalta takanäytöltä hallittava käyttöliittymä on hyvinkin puoleensavetävä. Sille ei ole lukitusta, mutta kitkaa on sen verran, ettei kiekko pääse kiertymään vahingossa. Minijärkkäri Panasonic GF7:ssa on toimintoja joka lähtöön. Toimintatavan valitsinkiekko on kameran päällä, oikeanpuoleisessa päädyssä. Videokuvaukselle on oma kytkin kameran takakulmassa. Sijaintitiedot tallentuvat kuitenkin siirrettyihin kuviin, jos gps on aktivoitu älypuhelimessa. Etuosassa ei ole tartuntakahvaa ollenkaan. Myös kuvien siirto älylaitteeseen onnistuu. Laukaisin on sopivassa paikassa, ja tuntuma on hyvä. Nykyaikaiseen tapaan tarjolla on myös aiheohjelmia ja kuvanmuokkaussuodattimia. Laajakulman kanssa tulee vielä juttuun, mutta pidemmät polttovälit vaativat jo mielikuvituksen käyttämistä kameran tuennassa. suuri dynamiikka, pehmeä tarkennus ja miniatyyritehoste. Rawja jpeg-kuvien lisäksi kameralla voi tallentaa teräväpiirtovideota AVCHDja MPEG-4-kompressioilla. Valmistusmateriaaleja on käytetty harkiten. Jos haluaa käyttää lisäsalamaa, pitää turvautua sellaiseen, jossa on orjakenno
Hinta on noin 1200 euroa. Paras erotuskyky saatiin zoomausalueen ääripäässä 35 mm:n asennossa, 1717 linjaparia / kuvan korkeus. Se on piilotettu kameran takaseinään näytön taakse. Kannen sarana on niin lähellä jalustakiinnitystä, että pienimmänkin kuulapolven pohjalevy estää kannen avaamisen. Valovoima pysyy f/2,8-arvossa koko zoomausalueen päästä päähän. Kameran mukana toimitetaan erillinen akkulaturi. Vääristymät ovat lieviä ja korjattavissa kameran omalla automatiikalla tai kuvankäsittelyohjelmassa tietokoneella. Akun ja muistikortin paikat löytyvät kameran pohjasta, saman kannen alta. Lumix GX Vario 12–35 mm f/2,8 Asph Power OIS. Panasonicilla on erikseen GH-mallisto erityisesti videokuvaajille. Jpeg-kuvia tallentuu parhaimmalla talKasvojentunnistuksen ansiosta pääkohde piirtyy terävänä, vaikka terävyysalue olisikin kapea ja aihe liikkuisi. ISO-herkkyysalue on edeltäviä malleja hiukan parempi. Sarjakuvausominaisuudet ovat todella hyvät. Videokuvausta varten kamerassa on stereomikrofoni, muttei liitäntää ulkoiselle mikrofonille. Laukaisuääni on melko kuuluva, mutta kamerasta voi valita myös täysin äänettömän laukaisun. Akunkestoksi ilmoitetaan hiukan yli 200 valotusta. Kuvanvakain käytössä. GF7:n päädyssä on luukku, jonka alta löytyvät videokuvaukseen tarkoitetut liitännät, mini-hdmi ja av. Vielä ISO 6400 -arvolla tallennetut kuvat ovat varsin käyttökelpoisia. Kameran mukana tulevassa vakio-objektiivissa valinta tehdään menuvalikosta. Jokaiselle takanäytön viidelle virtuaalinäppäimelle voi ohjelmoida 37 erilaista toimintoa. Kamera käynnistyy nopeasti, alle sekunnissa. Objektiivi Kameran mukana testiin tullut Lumix GX Vario 12–35 mm f/2,8 Asph Power OIS -objektiivi osoittautui laadukkaaksi välineeksi. Erotuskyvyltään objektiivi on kiitettävää tasoa, ja sen suorituskyky pysyy tasaisena koko zoomausalueella. lennuslaadulla niin paljon kuin muistikortille mahtuu. Intelligent auto -näppäin, jota painamalla kamera ottaa itsenäisesti hallintaansa koko automatiikkansa repertuaarin. Vara-akkua kannattaa pitää laukussa. Ohjelmoitava Fn-nappi kameran päällä aktivoi wifi-yhteyden, ja Self shot -kuvaustilassa sitä voi käyttää sulkimen laukaisemiseen. Se on paljon kookkaampi kuin kameran mukana toimitettava vakiozoomi, mutta on siinä suorituskykyäkin. Takanäytön alaosa ulkonee kameran pohjapaneelia alemmas, jolloin näyttöä ei voi avata, jos kamera on kiinnitettynä jalustaan. Jos omia säätöjä on tehnyt liikaa tai ei muista miten ne peruutetaan, kameran voi palauttaa tehdasasetuksiin painamalla Rec setting reset -näppäintä. Teoreettinen maksimi tälle kameralle, eli Nyquist-arvo, on 1724 LP/KK. Objektiivin kyljessä on vipu, josta kuvanvakaimen saa päälle ja pois. Raw-kuvia kamera tallentaa 5,8 kuvaa sekunnissa seitsemän kuvan verran kerralla, ja kamera prosessoi kuvat nopeasti. Tämä on hyvä asia aikana, jolloin monien kameroiden paketissa saa pelkän latausjohdon. Käsisäätöihin tottuneelle voi tilanne tulla yllätyksenä, jos näppäintä on painanut vahingossa. TEKNIIKKA Peilitön järjestelmäkamera 54 KAMERA 5|2015 tekniikka-5-15.indd 54 5.5.2015 12.03. Kuvattu käsivaralta objektiivin pisimmällä polttovälillä. Malli: Sanni. 1/13 s, f/ 4, ISO 200. Ohjelmoitaville ominaisuuksille on 40 vaihtoehtoa
Lumix GX Vario 12–35 mm f/2,8 Asph Power OIS -objektiivin mittauskäyriä toimituksen TE42-testitaululta. 7 Kääntyvä kosketusnäyttö, 3”. 2 Salama. MITTAUKSET Kenno, koko Micro Four Thirds 17,3 x 13 Live MOS Nettopikselimäärä | megapikseliä 16 Suurin kuvatarkkuus 4608 x 3456 pikseliä Kuvasuhteet 4:3, 3:2, 16:9, 1:1 Kuvanäyttö, koko/kuvapistemäärä 3” kääntyvä / 1 040 000 ETSIN, TARKENNUS Sarjakuvausnopeus (kuvaa/s) 5,8 Tarkennuspisteiden määrä 23 Videoetsin ei KUVATIEDOSTOMUODOT Tallennus 1 raw + 3 jpeg Videokuvaus, tarkkuus 1080 (60p) AVCHD, MP4 VALOTUS Herkkyysasetukset 160–12800 Valotusajat 60–1/16 000 s MUITA TIETOJA Muistikortti SD, SDHC, SDXC Kuvanvakain ei Liitännät usb 2.0, micro-hdmi, av, wifi Rungon paino 266 g Rungon mitat 106 x 65 x 34 mm Virtalähde Li-ion-akku DMW-BLH7E 7,2 V 680 mAh Hinta noin 650 euroa (sis. 6 Komentopyörä. 3 Virtakytkin ja laukaisinnasta. objektiivin) Maahantuoja Panasonic Finland Panasonic Lumix DMC-GF7 100 75 50 25 10 400 800 1200 1600 2000 Resolution (LP/PH) M o d u la ti o n (% ) 12 mm, f/4 100 75 50 25 10 Resolution (LP/PH) M o d u la ti o n (% ) 12 mm, f/11 100 75 50 25 10 Resolution (LP/PH) M o d u la ti o n (% ) 35 mm, f/4 100 75 50 25 10 Resolution (LP/PH) M o d u la ti o n (% ) 35 mm, f/11 400 800 1200 1600 2000 400 800 1200 1600 2000 400 800 1200 1600 2000 Häiritsevä ISO 12800–25600 Kohtuullinen ISO 3200–6400 Erinomainen ISO 100–1600 KOHINATASO 2 3 4 5 1 6 7 Täyskokoiset kuvat eri ISO-herkkyyksillä ovat nähtävissä osoitteessa www.kamera-lehti.fi/testikuvat. 1 Ohjelmoitava Fn-näpppäin. 55 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi tekniikka-5-15.indd 55 5.5.2015 12.03. Polttovälit ovat zoomausalueen ääripäistä aukoilla f/4 ja f/11. 5 Videokuvaus. 4 Toimintatavan valitsinkiekko
Kameran päällä olevalla Illum-painikkeella aktivoituu tarkennusapu, joka näyttää lähimmät jälkeenpäin tarkennettavissa olevat alueet sinisen merkkivärin hehkulla ja etäisimmät alueet oranssilla värillä. Light field -kamera Lytro Illum Hinta noin 1290 euroa www.focusnordic.fi Kenno, koko: Cmos, 1/1,2", 10,82 x 7,52 mm Light field -resoluutio: 40 megasädettä, 2D-tallennettu kuva: 2416 x 1668 pikseliä (20,46 x 14,12 cm / 300 ppi) Objektiivi: 8x zoom, 9,5–77,8 mm f/2,0 (kinovastaavuus 30–250 mm) Kuvaussuhde 1:3, tarkennus lähes etulinssin pintaan Herkkyysasetus: ISO 80–3200 Valotusajat: 32–1/4000 s. 55 Mt. Jälkeenpäin tapahtuvan tarkennuksen lisäksi Illumilla voi tehdä 3D-kuvia UUDEN AJAN SÄTEELLÄ. Se ei korvaa – ainakaan vielä – kaikilta osiltaan nykyaikaista digikameraa, eikä se ole sellaiseksi Lytron mukaan suunniteltukaan. eri tarkoituksiin sekä luoda tarkennuksen siirtymään perustuvia videoanimaatioita. Terävyys ja väritieLytro Illum on toisen sukupolven tuote sarjassaan, ja sitä voi jo hyvällä syyllä pitää oikeana kamerana ensimmäiseen malliin verrattuna. Objektiivissa ei ole himmennintä, eikä kennon edessä ole valmistajan mukaan rgb-mosaiikkirasteria. Lytro Illum on jotain ihan uutta: sillä voi tarkentaa jälkeenpäin. Lytron mukaan esimerkiksi kameraan suunniteltu objektiivi ei toimisi lainkaan perinteiseen kameraan istutettuna. Videoanimaatioiden luonti tallentamalla tarkennusmuutos liukumana. Virtalähde: Li-ion-akku 3760 mAh Muistikortti: SDHC/XC Liitännät: usb 3.0 ja wifi Prosessori: Qualcomm Snapdragon 800 Runkomateriaali: Magnesium ja alumiini Paino: noin 1030 g (akun kanssa) Mitat: 86 x 145 x 166 mm Maahantuoja: Focus Nordic TEKNIIKKA Light field -kamera 56 KAMERA 5|2015 tekniikka-5-15.indd 56 5.5.2015 12.03. Mutta sillä voi tehdä monia temppuja, jotka tavallisella kameralla ovat mahdottomia tai ainakin hyvin hankalia toteuttaa. Salamasynkroniaika 1/250 s Suurin kuvausnopeus: 3 k/s Näyttö: 4”, 800 x 400, käännettävä, taustavalaistu lcd-kosketusnäyttö Valotustavat: Ohjelmoitu automatiikka, ISO-esivalinta, valotusajan esivalinta, käsisäätö (P, I, S, M) Tiedostomuoto: Light Field raw (.lfr), tiedostokoko n. Lytro Illum TEKSTI Asko Vivolin KUVAT Asko Vivolin ja Lytro TESTISSÄ Lytro Illumin voi tarkentaa kuvaustilanteessa joko perinteisesti etsinkuvan terävyyttä arvioiden automaattitarkennuksen avulla tai käsin väriavusteisesti. Myös 3Dkuvien tallennus (punavihreä ja 3D-tv). Juuret Nasan tutkimuksissa Lytro Illumin toimintaperiaate, light field -tekniikka, toimii täysin eri periaatteella kuin perinteinen kamera
Myös palkkikameramainen tilt-säätö löytyy. Nämä osakuvat muodostetaan 40 miljoonan mikrolinssin valonjakolevyllä, joka sijaitsee varsinaisen cmos-kennon edessä. to haetaan monimutkaisten laskenta-algoritmien avulla image diskeiksi nimetyistä osakuvista, joista jokainen pystyy kertomaan tietoja eri tavoin taittuneista valonsäteistä. 3 Tarkennus on klikattu etualalle ja aukko on f/1,0. 1 Terävyysalue on klikattu pipetillä mahdollisimman laajaksi ja aukoksi on valittu f/5,6. Siinä säädetään himmenninaukko ja tarkennuksen etuja takatasot. Taka-alan pehmeyttä on korostettu tilt-säädöllä. Aukkosäädöllä viimeistellään bokehin luonne. Lytro Desktop on ilmainen ohjelma Illum-kameran raw-kuvien säätämiseen ja hallitsemiseen. Terävyysalueen alku merkitään kuvaan sinisellä pipetillä, oranssilla kauimmat tarkennuspaikat. Asiaa selventäviä yksinkertaistettuja rakennepiirroksia ei ole saatavana. Valotusja värisäätöjen lisäksi piilossa ovat vielä kohinan hallinnan ja terävöinnin työkalut. 2 Tarkennus on sijoitettu kuvan etualalle ja aukoksi on valittu virtuaalinen f/1,0. Jos kuvanmuodostustapaa haluaa verrata jollakin tavalla tuttuun asiaan, Lytron mukaan ajattelumalli käänteisestä laserhof/5,6 1 2 f/1 f/1, tilt 3 57 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi tekniikka-5-15.indd 57 5.5.2015 12.03. Virtual camera on Lytro Desktop -kuvankäsittelyohjelman sydän. Lisäksi mukana on väriavusteinen terävyysaluetoiminto, jonka hyödyllisyydestä voi olla montaa mieltä. Lytro Illum toimii täysin eri periaatteella kuin perinteinen kamera. KUVAN SÄÄTÖMAHDOLLISUUDET Kolmessa kuvassa on lähtökohtana sama kuvatiedosto, jota on käsitelty Lytro Desktopissa eri tavoilla
Niiden informaatiota rankalla laskennalla yhdistelemällä pystytään tarkentamaan jälkikäteen lähes minne tahansa kuvassa. Kamerassa olevan Lytro button -näppäimen avulla näyttöön saa kaksivärisen ilmaisimen, joka helpottaa hahmottamaan tarkennusta ja terävyysaluetta. Light field -kuva koostuu useista päällekkäisistä osakuvista, disk imageista. Upeaa on kuitenkin se, että yhdestä laadukkaasta raw-kuvasta pystyy toteuttamaan kaikki kameran tarjoamat lopputulosmahdollisuudet. lografiasta on oikeansuuntainen. Kameran ominaisuuksien täysi hyödyntäminen perustuu tähän ohjelmaan, jonka voi kuka tahansa ladata ilmaiseksi Macja Win-tietokoneille Lytron nettisivulta www.lytro.com/desktop. Hätäisissä käsissä ominaisuudet jäävät hyödyntämättä. Kameraa on päästävä itse kokeilemaan ennen kuin sen mahdollisuudet – ja rajoitukset – selviävät kunnolla. Lytro on parhaimmillaan, kun tarvitsee täydellistä terävyyden hallintaa. Mutta kun tarvitsee täydellistä tarkennuksen ja terävyysalueen hallintaa nettikäyttöön tarkoitetuissa tuotekuvissa tai yksityiskohtia korostavaa tehokasta videoanimaatiota, on Lytro erittäin mielenkiintoinen vaihtoehto. Tarkennusalue on mm:stä äärettömään. Lytro Illumin vahvuudet ovat selvästi sähköisen kuvankäytön puolella. Kuvat tallentuvat Lytron omassa rawformaatissa, jonka avaamiseen ja käsittelyyn tarvitaan kameran ikioma ohjelma. Se on onneksi hyvin samankaltainen kuin moni muukin raw-kehitysohjelma, ja siitä löytyy kaikki tarpeelliset korjailuja muokkaustyökalut. Mahtavista jälkitarkennusmahdollisuuksistaan huolimatta Lytro on tarkka tarkennettava kuvaustilanteessa. Kuva exportataan haluttujen säätöjen jälkeen jpegtai tiff-muodossa, ja lopullista käsittelyä voi halutessaan jatkaa muilla kuvankäsittelyohjelmilla. Enintään A4-kokoisiin printteihin riittävä pikselimäärä valmiissa kuvassa ei tuo mitään uutta, kuten ei kunnollisen superzoomkameran terävyyteen yltävä objektiivikaan – parhaimmillaan. Tämän avulla objektiivin projisoima kuva jaetaan kennolle image diskeiksi, pieniksi osakuviksi, joista lasketaan terävyys Lytro Desktop -ohjelmassa halutun kaltaiseksi. MIT (Massachusetts Institute of Technology) on myös tutkinut light field -teknologiaa ja julkaissut aiheesta sivuillaan tietoa. Micro lens array on kenties kameran tärkein osa. TEKNIIKKA Light field -kamera 58 KAMERA 5|2015 tekniikka-5-15.indd 58 5.5.2015 12.03. Kamera käytössä Objektiivi on 8x optinen zoom, jonka kuvakulma vastaa 30–250 mm:n polttoväliä kinokamerassa. Idean itselleen napannut Lytro on myös puhtaasti yhdysvaltalainen, mutta kaupallinen yritys. Muun muassa Nasa Yhdysvalloissa tutki aikanaan light field -teknologiaa ja suunnitteli käytännön sovelluksia. Hauska yksityiskohta on, että vaikka objektiivin valovoima kaikilla polttoväleillä on "vain" f/2, voi sillä ohjelmallisesti simuloida aukkoa f/1. Se on patentoinut menetelmän omiin nimiinsä. Saatavana myös iOS-sovellus iPhonelle ja iPadille. Terävyysalueen hallinta onnistuu erinomaisesti siten myös suppeaan suuntaan
Kameran hämäräkuvausominaisuudet ovat hyvät. Se ei ole lukittavissa, mutta kitkaa löytyy sen verran, ettei virhesäätöjä tule helposti. Täyteen ladatusta akusta riittää 350 valotukseen, ja salamaa käyttäen kuvia saa 300. Isompi virhe on, kun tuota sinänsä kätevää työvälinettä ei hoksaa käyttää. Suljinaikakiekon erikoisuus on T-asento. Tässä auttavat valovoimainen objektiivi ja pokkarikameraa ajatellen kookas kenno. Vaikutelmaa tehostaa kookas suljinaikakiekko kameran päällä. Salaman pienestä tehosta on se etu, että kameran akku ei tyhjene liian vikkelään. Salaman välähdyspäätä ei voi käännellä – se osoittaa aina suoraan eteenpäin. EI IHAN TASKUKAMERA Panasonic Lumix DMC-LX100 TEKSTI JA KUVAT Timo Ripatti Panasonic Lumix DMC-LX100 on 16-megaisella kennolla varustettu Micro Four Thirds -pokkarikamera. Sen objektiivi on 10,9– 34 mm f/1,7–2,8 -zoomi, jonka kinovastaavuus on 24–75 mm. Ominaisuudet Kamerassa ei ole yhdysrakenteista salamalaitetta. Lumix LX100:ssa on järjestelmäkameroiden tapaan nelisuuntanäppäin ja komentopyörä. Menuvalikko on yksinkertainen ja looginen, ja tekstitiedot näkyvät näytöllä sen verran kookkaina, että ne erottaa käsivarren päässäkin olevasta kamerasta. Takaseinässä on kolme kappaletta käyttäjän editoitavissa olevia Fnnappeja, jolloin niiden avulla pääsee mihin tahansa kameran 38 toiminnasta. Sitä käyttäen suljin avautuu laukaisinta painamalla ja menee kiinni, kun nappia painaa uudestaan. Syynä on lomitettu tekniikka, joka näyttää yhden perusvärin kerrallaan mutta niin nopeassa tahdissa, että silmä näkee täysvärikuvan. Kun objektiivin aukkorenkaalta valitsee punaisella A-kirjaimella merkityn kohdan, kameran valotustavaksi on valittu aukkoautomavalovoimainen ja laadukas objektiivi hyvin suunniteltu käyttöliittymä nopea tarkennus alkeellinen salamalaite lyhyehkö zoomausalue ei kääntyvää näyttöä TESTISSÄ Kameraan istutettu Leica-objektiivi on jo riittävä syy laitteen hankkimiseen. Salamaa ei voi silloin enää käyttää. Vaihtokauppa on hyvä, ja onhan kamerassa sentään lisävarustekenkä. Takanäyttö on kiinteä, eikä se ole myöskään kosketusnäyttö. Toinen kameran päällä oleva kiekko on valotuksen korjaamista varten. Panasonic LX100:n objektiivi on laadukas ja valovoimainen. Vielä ISO 6400 -herkkyysarvolla sai kelvollisia kuvia. Paikka, jossa se olisi ollut, on korvattu videoetsimellä. Kamerassa on nappi, josta voi valita pikamenun. Havaintoja Kameran ulkonäkö on lievästi retrohenkinen. Kuten kaikissa tämän kokoluokan kameroissa, vara-akkua on syytä pitää mukana. TEKNIIKKA Kompaktikamera 59 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi tekniikka-5-15.indd 59 5.5.2015 12.03. Ominaisuus on kätevä minuuttien pituisiin aikavalotuksiin. Ilman salamaa ei tarvitse kuvata, koska kameran mukana toimitetaan erillinen salamalaite. Lyhyin suljinaika salamakuvaukseen on 1/4000 sekuntia. Sen tietovalikoima on editoitavissa. Lumixilla pystyy myös kuvaamaan 4K-videota. Menuvalikkoon ei tarvitse mennä ollenkaan. Jos haluaa käyttää lyhyempiä valotusaikoja – aina 1/16000 sekuntiin asti – pitää vaihtaa sähköiseen sulkimeen. Suljin toimii sekä mekaanisessa että sähköisessä tilassa, ja kummallakin on tarkoituksensa. Se on sekä pienitehoinen että yksinkertainen. Etsimen resoluutio on hiukan vaikeasti ilmaistavissa pelkkänä numerotietona. Kameran valotusautomatiikalle on yksinkertainen käyttöliittymä
Vaikuttaa materiaalin tuhlaukselta, mutta on sille perusteensa. Malli: Sanni. Kamera on taskukameraksi kookas, varsinkin kun virta on päällä. Kuvanvakaajan ja ison valovoiman ansiosta ISO-herkkyyttä ei tarvinnut säätää huippulukemiin. Laukaisimen läheisyydessä on kaksi nappia, joista toisella saa käyttöön taidesuodattimet ja toisella kamera muutetaan iA-kuvaustilaan. Aukolla f/4 tuli laajakulmapäässä erotuskyvyksi 1434 linjaparia / kuvan korkeus, kun kennon teoreettinen maksimiresoluutio, Nyquist-arvo, on 1428 LP/KK. Ison valovoiman takia objektiivi on muutenkin kookas. Hyvissä valaistusolosuhteissa kuvatuista Lumix LX100:n kuvista pystyy tekemään A3+-kokoisia tulosteita, eikä niissä näy kohinapikseleitä tai interpoloinnin aiheuttamaa pehmeyttä. Suodinkierteen koko on 43 mm. 12 ja 16 megapikselin ero ei kuvatiedoston laadussa vaikuta ratkaisevasti. tiikka: käyttäjä valitsee suljinajan ja kamera tähän sopivan himmenninaukon. Siitä on kuitenkin käytössä vain maksimissaan 12,2 megapikselin suuruinen alue, joka tuottaa 4272 x 2856 pikselin kuvatiedoston suhteella 3:2. Kun virta sammutetaan, objektiivi painuu kasaan ja kameran paksuus on enää alle viisi ja puoli senttiä. Zoomin pisin polttoväli ei ole ihan riittävä potrettikuvaukseen, mutta kyllä sillä tulee juttuun. Olisi eduksi, jos se olisi ohjelmoitavissa muuhun käyttöön. Pidemmillä polttoväleillä sekä valovoima että erotuskyky vähenevät, mutta siihen on olemassa perusteet. 1/8 s, f/2,8, ISO 1600. Päällä olevasta valitaan jokin neljästä kuvaformaatista, ja sivulla on vipu, jolla saa kameran normaalista tarkennusautomatiikasta lähitarkennukselle ja myös käsitarkennukseen. TEKNIIKKA Kompaktikamera 60 KAMERA 5|2015 tekniikka-5-15.indd 60 5.5.2015 12.03. Toinen käyttö tälle renkaalle on käsitarkennus. Objektiivissa on kaksi valintakytkintä. Sen suorituskyky on vakuuttava, paikoin jopa ylittää kennon teoreettisen maksimierotuskyvyn. Kuva-alan nurkkia kohden objektiivin toisto heikkenee, muttei dramaattisesti. Koska kennosta ei oteta käyttöön koko sen pintaa millään käytössä olevalla kuvaformaatilla, objektiivin piirtoympyrän ei tarvitse olla täyttä kokoa. Lähin tarkennusetäisyys on 3 cm. Kenno Kameran kenno on 16-megainen. 1:1-kuvasuhteella käytetään kennosta vain 3088 x 3088 pikselin alue, kun objektiivin piirtoympyrä riittäisi 3456 x 3456 alueeseen. Lumix LX100 toimii silloin täysautomaattisena, eikä kuvaaja voi tehdä juuri mitään valotukseen tai kameran säätöihin liittyviä valintoja. Kokeneelle kuvaajalle nappi on väärässä paikassa ja turha. Jos molemmat A:t ovat valittuna, kamera on täysautomatiikalla. Objektiivi Kameraan istutettu Leica DC Vario-Summilux 10,9–34 mm -objektiivi on jo riittävä syy tämän kameran hankkimiseen. Kuten arvata saattaa, kamera on manuaalitilassa heti, kun sekä suljinaikakiekosta että aukkorenkaasta valitaan numeroarvoja. Vaikka zoomausalue on vain kolminkertainen, objektiivi venyy aika pitkäksi. Asian pystyisi korjaamaan jälkeenpäin ohjelmistopäivityksellä. Suljinaikakiekosta valittu A puolestaan vapauttaa kameran valitsemaan suljinajan, joka sopii valittuun aukkoon. Automaattitarkennus toimii sähäkästi ja luotettavasti – myös hämärässä, jos aiheessa on riittävästi kontrastia. Tämän ansiosta objektiivi on voitu rakentaa pienikokoisemmaksi – ja vaikuttavalla valovoimalla. Laskennallisesti 16 megapikselin kennolta saisi 4920 x 3264 pikselin suuruisen kuvatiedoston, mutta silloin pitäisi kamerassa olla moni asia kookkaampi, alkaen objektiivista. Laukaisinnapin juuressa on zoomausvipu, mutta zoomaamiseen voi käyttää myös objektiivin tyvessä olevaa rengasta. Täyskokoiselle kennolle valmistettuna olisi vastaavilla ominaisuuksilla varustettu objektiivi parikiloinen klöntti, ja sen hinta saisi veret kiertämään väärinpäin
Nyquist-arvo, kennolta valitulle kuvaformaatille on 1428 LP/KK. 3 Suljinaikakiekko. 8 Kiinteä näyttö, 3”. Teoreettinen raja, nk. 2 Varustekenkä. 4 Valotuksen korjaus. Objektiivi tuotti maksimissaan 1434 linjaparia / kuvan korkeus. Punainen mittauskäyrä on kontrasti/resoluutio kuvan keskeltä ja muunväriset läheltä nurkkia. 5 Videokuvauspainike. MTF-käyriä TE42-testitaulusta zoomausalueen ääripäistä aukoilla f/4 ja f/11. MITTAUKSET Kenno, koko 16 MP 17,3x13 mm Micro Four Thirds CMOS Nettopikselimäärä | megapikseliä 12,7 Suurin kuvatarkkuus 4272 x 2856 pikseliä Kuvasuhteet 4:3, 3:2, 16:9, 1:1 Kuvanäyttö, koko/kuvapistemäärä 3”, 921 000 ETSIN, TARKENNUS Sarjakuvausnopeus (kuvaa/s) 11 Tarkennuspisteiden määrä 49 Videoetsin, kuvapistemäärä XGA, 2 764 000 (1024 x 768) KUVATIEDOSTOMUODOT Tallennus 1 raw + 2 jpeg Videokuvaus, tarkkuus, tallennus 4K (30p), 1080p/60, AVCHD, MPEG-4 VALOTUS Herkkyysasetukset Auto, (100) 200– 25600 ISO Valotusajat 60–1/16000 s MUITA TIETOJA Muistikortti SD, SDHC, SDXC Kuvanvakain rungossa kyllä Pölynpoisto kyllä Liitännät usb 2,0, micro-hdmi, wifi, NFC Rungon paino 393 g Rungon mitat 115 x 66 x 55 mm Virtalähde DMW-BLG10 Li-ion-akku, 7,2 V 1025 mAh Hinta noin 900 euroa Maahantuoja Panasonic Finland Panasonic Lumix DMC-LX100 100 75 50 25 10 400 800 1200 1600 Resolution (LP/PH) M o d u la ti o n (% ) 10,9 mm, f/4 100 75 50 25 10 Resolution (LP/PH) M o d u la ti o n (% ) 10,9 mm, f/11 100 75 50 25 10 Resolution (LP/PH) M o d u la ti o n (% ) 34 mm, f/4 100 75 50 25 10 Resolution (LP/PH) M o d u la ti o n (% ) 34 mm, f/11 400 800 1200 1600 400 800 1200 1600 400 800 1200 1600 Häiritsevä ISO 12800–25600 Kohtuullinen ISO 3200–6400 Erinomainen ISO 100–1600 KOHINATASO 2 3 4 5 1 6 7 Täyskokoiset kuvat eri ISO-herkkyyksillä ovat nähtävissä osoitteessa www.kamera-lehti.fi/testikuvat. 7 Nelisuunta-valintakiekko. 6 Pikamenunäppäin. Objektiivi on korkealaatuinen. 7 8 61 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi tekniikka-5-15.indd 61 5.5.2015 12.03. 1 Videoetsin, silmäntunnistus
Mutta nyt hän sai vihjeen uusista paikoista, joissa vedet olivat otollisen matalia kuvaamista ajatellen. Jan sai silloin useita onnistuneita kuvia niiden matkasta. Jan on kuvannut vaellusta monina vuosina. Siksi haukien vaellus on aika tuntematon näytelmä, hän sanoo. – Haukien vaelluksen seuraaminen, kun ne nousevat puroja ylös erilaisille vesille kutemaan, on todellakin elämys. Vuonna 2010 hän sai kunniamaininnan haukikuvastaan Vuoden luontokuva -kilpailussa. – Hauet olivat ensimmäisinä päivinä hyvin arkoja, erityisesti kun vielä oli valoisaa. Aikaisempina vuosina hän oli seurannut haukien vaellusta valokuvaamisen kannalta hankalissa paikoissa. VUONNA 2007 Jan panosti ensimmäisen kerran kunnolla haukiprojektiinsa. – Niissä voi todellakin nähdä kalat! Haukivaellusta on kaikkialla, mutta useimmiten on kyse vaelluksesta syvissä vesissä. Silloin myös pohjalaiselle luontovalokuvaaja Jan Björkille tulee kiire. – Pitää olla oikeaan aikaan liikkeellä. Myöhemmin, muutaman vuorokauden jäl63 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi hauki-5-15.indd 63 5.5.2015 12.59. TEKSTI Minna Jerrman ja Jan Björk KUVAT Jan Björk Kun kevätjää ohenee ja alkaa päästää läpi valoa, haukien vaellus käynnistyy. JAN KERTOO, että keväällä 2013 valo oli haukivaelluksen kuvaamiseen täydellinen. Ajankohta vaihtelee vuodesta toiseen kevään sään mukaan, hän kertoo. Hauet alkoivat nousta jo, kun aurinko oli vielä ylhäällä. Hänellä oli tilaisuus seurata vaellusta iltaisin noin viikon ajan sekä muutamana aamuna. HAUKI – POHJOLAN KROKOTIILI Jan Björk kuvaa keväisin haukien vaellusta
Vanhasta kokemuksesta tiedän, että silloin pitää todellakin olla paikan päällä ennen hämärän tuloa. – Muutaman päivän kuluttua intensiteetti alkaa olla huipussaan. Mutta yhtäkkiä kaikki levänneet hauet ryntäävät yhtä aikaa vesi ryöppyen parvena eteenpäin kosken suuntaan. Pyrstön läimäys, ja hauki ottaa vauhtia, joka riittää vuolasta koskea vastaan. Hyppytyyli vaihtelee – kaikkein innokkaimmat saattavat epäonnistua niin perusteellisesti, että lentävät rannalle. Jos hyppy epäonnistuu, pitää vain ajautua takaisin virran viemänä ja yrittää uudelleen. "Kun hämärä on laskeutunut ja ilma viilentynyt, alkaa tapahtua. Se on yhtä loiskumista ja korkeita vesiryöppyjä, kun eniten levänneet yrittävät tehdä ison hypyn. Se tietää, että on oltava varovainen, koska merikotkalla on erittäin hyvä näkö. Koskea vastaan taisteleminen ei ole yksinkertaista, mutta haukien voitontahto on kova. Vesi suorastaan kuhisee haukia. HAUKIEN MATKA ylös virtaa on uuvuttava. Vesi on niin matalalla, että selkäevät tulevat näkyviin pinnan yläpuolelle. Niiden päämääränä on päästä rauhallisemmille vesille kutemaan ja saada mäti hedelmöitetyksi. Silloin into on suuri ja varovaisuus vähäistä. Siksi ne odottavat ja lepäävät ensin kivien suojassa, jossa virta ei ole kovin vuolas. – JOS MATKA on ollut hankala, voimat alkavat ehtyä. JAN ON KIRJOITTANUT KOKEMUKSISTAAN: " Sekä suurilla että pienillä hauilla on sama päämäärä. Hyppytyyli vaihtelee – kaikkein innokkaimmat saattavat epäonnistua niin perusteellisesti, että lentävät rannalle." 64 KAMERA 5|2015 hauki-5-15.indd 64 5.5.2015 12.59. Uusia haukia saapuu yhtenään purouoman rauhalliselle puolelle. – Jos ensimmäinen yritys epäonnistuu, kalat ovat paljon valppaampia. – Jos kaloilla on tarpeeksi voimia jäljellä, ne uivat heti koskea kohti. Hitaasti hauki lipuu päämääräänsä kohti. Kaikilla, sekä suurilla että pienillä hauilla, on sama päämäärä. Kevään ensimmäinen hauki selvisi hypystä hienosti!" keen, into oli jo niin suuri, että hyppy fladan puolelle tapahtui myös vuorokauden valoisana aikana, hän kertoo. Varovaisesti ja melkein äänettömästi kuin ei mistään Pohjolan krokotiili saapuu
luonto_5-2015.indd 66 5.5.2015 14.45. Havumetsä TEKSTI JA KUVA Antti Koli LUONNON MONET KASVOT Havumetsä 66 KAMERA 5|2015 Elinympäristön kuvauskohteet. Puiden lisäksi metsässä voi kuvata kasveja ja eläimiä, kuten mustikoita ja kuusitiaisia. Kuusien tai mäntyjen hallitsema havumetsä kuuluu suomalaiseen sielunmaisemaan
Hyvät metsäkuvat ovat harvassa. Usein yksilömäärät ovat vähäisiä, joten aikaa kuluu etsimiseen. Korkeimmat noin 40-metrisiä. Kameran siirtäminen on zoomailua tärkeämpää. Rakenna kuva aluksi etsimessä niin, että siirrät kameraa vähän kerrallaan. Lajikuvista selkeitä ovat paikallaan pysyvät kasvit. Säädä syväterävyys suureksi, esimerkiksi aukolle 16. Lisäksi on hyvä, jos kaukana takana erottuu syvyysvaikutelmaa tukevaa vaaleutta, kuten taivasta. Silti metsässä on kiva kuvata. Vastavalo sopii vaikka mustikoihin ja vanamoihin, etenkin alhaalta päin kuvattuna. silta, kosteista painanteista, kivien kupeilta ja pieniltä aukioilta. Pienikin metsä kelpaa kuvattavaksi, mutta mitä isompi ja vanhempi, sen vaikuttavampia kuvia on luvassa. Vaatii valoa, kosteassa kasvaa liian nopeasti. Metsässä voi kuvata mustavalkoisia kuvia, katsella vastavalon leikkiä neulasissa tai sommitella kilpikaarnaisen rungon puoleen kuva-alaa. Kun olet katsonut ensimmäiset otokset näytöltä, joudut todennäköisesti muuttamaan sommittelua, jotta saat kuvasta selkeämmän ja mielenkiintoisemman. Myyriä lienee helpoin kuvata hyönteisten ja hämähäkkien ohella. Laajakulmalla saa kuvattua myös kasveja ympäristöineen. Tarkastele, minne oksat sijoittuvat, mitä kukin puunrunko peittää ja miten yksityiskohtaisesti etualan sammalet ja varvut erottuvat. Yleensä vaaditan pienoinen aukea kuvan etualalle, jotta kuva ei ole visuaalisesti aivan tukossa. Kuvassa tulee olla yksityiskohtia etualalla. Liian kova auringonpaiste sotkee koko kuvan jyrkkine varjoineen, kun taas harmaa päivä on tylsä mutta takaa tasaisuuden. Lähimetsä on paras metsä, sillä sinne ehtii silloin, kun valo on parhaimmillaan. Tai peipposista ja uunilinnuista. Ohut pilvisyys tai aamun tai illan aurinko ovat paras lähtökohta metsäretkelle. Aina lajikuvia ei tarvitse ottaa suurella aukolla ja tasaisella taustalla. ISO-arvo kannattaa asettaa pieneksi ja valottaa huolella. LÄHTÖKOHTA METSÄKUVALLE on luonnonkokemus, jonka kuvaaja muuttaa harkitusti kuvaksi. Havun tuoksuisissa näkymissä metsän tuntu välittyy parhaiten. Tällöin on hyvä olla maisemakuvauskaluston lisäksi toinen runko vierellä, eläimille viritettynä. Muuta lajistoa, kuten talvikkeja tai saniaisia, löytyy purojen varKuvaa havumetsässä Kelopuita Jäkäliä ja sammalia Puiden runkoja Mustikkaa ja metsämansikkaa Sisiliskoja Metsämyyriä Hirviä Hömötiaisia Viirupöllöjä Käpytikkoja PAIKAN TÄRPPI MÄNTY (Pinus sylvestris) Suomen yleisin puu, kasvaa koko maassa paitsi ylhäällä tuntureilla. Myös sateen jälkeen kuusikossa on hieno tuoksu ja vivahteikkaat sävyt. 67 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi luonto_5-2015.indd 67 5.5.2015 14.45. HAVUMETSÄÄ ON hyvä lähestyä hitaasti katsellen mutta yksityiskohtia poimien. selluna. Jos liikut luonnonsuojelualueella, selvitä, minkä verran polkujen ulkopuolella voi astella. Elää jopa 200–300-vuotiaaksi. Hyödynnetään monipuolisesti mm. Rungot muodostavat pystytai syvyyssuuntaisia linjoja sommittelun pohjaksi. Kukkii alkukesällä. Keskeinen elementti on valo, joka vaikuttaa kuvaan enemmän kuin monessa muussa paikassa. Metsän hämyssä kohtaa myös eläimiä, vaikkapa hirviä. Tällainen voi olla vaikkapa kaatunut puu, sammaleinen mätäs, ylhäältä laskeutuva oksa, jäkäläinen runko, komeasti marjova mustikka tai eläin, kuten sammakko. Alkukesästä vanhoista metsistä löytyy ainakin jäkäliä, kuten naavoja ja luppoja. Linnuista on sopiva aloittaa tiaisista, puukiipijöistä ja hippiäisistä. JALUSTA JA lievästi laajakulmainen objektiivi ovat toimiva yhdistelmä kamerarungon seuraksi. Käpy varistaa siemenet kolmantena vuotena. Suurin osa metsästä on mustikkaa, puolukkaa ja ketunleipää. Metsässä toimiva korkeus kameralle on usein silmän tasolla
Koritelineen sininen putki on nyt lähempänä syaania ja hieman vaaleampi. Kun mukaan lisätään musta ja valkoinen, saadaan perusväriaistimukset, jotka ovat olemassa vain kokemuksina. Haussa olivat kuvalliset puujalkavitsit. Perspektiiviharha rakentaa värillisen puujalkavitsin. Rakennuksen edessä oleva pallopelin korilevy sijoittuu saumattomasti koulurakennuksen päätyyn. Kuvaa käsittelevä on kuin maalari, joka värittää kuvan näkymän mieleisekseen. KERRONNAN KEINOT Valokuvaaja Jouko Leskelä keskittyy sarjassa valokuvailmaisun peruskeinoihin ja kertoo niistä kuviensa kautta. Värikuva on enemmän kuin vain värillinen kuva. Valokuvailmaisun monet keinot. Tutkijoiden mukaan silmä pelkistää aistitiedon pienempään muotoon. Se, että hän käänsi nosturinsa korin koripallokorin päälle, oli toivomani yllätys. Telineen sininen, nosturin keltainen, korin punainen sekä puiden vihreä muodostavat ihmisen värihavainnon keskeiset värit. Käsittelyssä vaalensin myös koko lehtipuiden alueen. KERRONNAN KEINOT Värikuva Kuvassa on värillinen tilanne. Punainen-vihreä, sininen-keltainen ja musta-valkea ovat vastaväripareja. Korirakennelma ja nosturi muodostavat graafisten linjojen kokonaisuuden, joka samanaikaisesti sekä erottuu taustasta väriensä vuoksi että sulautuu osaksi taustaansa levypäätylinjan kohdalla. Sininen nousee kuvapinnan havaintona etualalle. Alkuperäisessä diassani sininen, punainen ja keltainen ovat puhtaita. Otaniemestä löysin koulun, jonka pihalla oli pelattu koripalloa. Ratkaisevia ovat vastakkaisvärit. Muutin korirengasta sekä vaaleammaksi että kylläisemmäksi. Pelkistäminen toteutuu vastakkaismekanismin avulla. Perusväreistä voidaan sekoittaa kaikki muut värit. Ne ovat ihannevärejä, joihin kaikki aistiemme värit vertautuvat. Samalla näköhavaintomme terävöityy, kun vastakkaisvärit korostavat värien rajoja. Lopputulos on kuva, jossa miniatyyrimaalari näyttää olevan aikeissa maalata korilevyn. En sopinut mitään maalarin kanssa. 68 KAMERA 5|2015 Värillinenvalokuva_valmis.indd 68 5.5.2015 14.49. Kesä oli jo pitkällä, sillä kuuntelin radiosta Barcelonan Olympialaisten tapahtumia. Puut ovat nyt lähempänä alkukesän helakkaa sävyä, vaikka kuva on loppukesältä. Kuvankäsittelyssä uudelleen väritin, eli voimistin, sini-puna-kelta-vihreät selvästi kylläisiksi. Maalari ehti pitää lounastuntinsa ennen kuin field-tyyppinen laakafilmikamerani oli täsmälleen pisteessä, josta katsoen korilevy korvasi talon päädyn. Maalari nousee nosturin korissa kohti rakennuksen päätyä. Sininen on nyt lähes yhtä voimakas aksenttiväri kuin pallokorin punainen. Näin kaikki silmän näkemät värisignaalit mahtuvat kulkemaan hermoratoja pitkin aivojen näkökeskukseen, jossa näköaistimus rakentuu. Onnistuneessa lopputuloksessa katsoja tunnistaa sen, mitä kuvaaja haluaa näyttää. Kaikkein selvimmin erottuu punainen korirengas, koska punaisen vastaväri, vihreä, ympäröi sen täysin. DIGITAALINEN JÄLKIVÄRITYS on muuttanut täysin värikuvauksen. Elimistössä on vastavärien mekanismi, jolla tämä värien paljous otetaan haltuun. Silmä pystyy erottamaan 5–7 miljoonaa erilaista väriä. Sinisestä on vaikea tehdä punaista, mutta sinisen tai punaisen sävyä ja kirkkautta voi helposti muuttaa. KUVANI KORIPALLOMAALARISTA on vuodelta 1992, jolloin tallensin Helsingin seudun näkymiä ensi kerran pelkästään värille. Värillinen valokuva TEKSTI JA KUVA Jouko Leskelä Oivalsin nopeasti pihalla tarjolla olevan kuvakudelman, mutta asettelu kesti kauan. Nosturissa on nyt enemmän oranssia kuin diassa – siksi se ponnahtaa paremmin esiin sekä lehdistä että tiiliseinästä. Nyt rengas hehkuu lehtipedillä
Kaikkein selvimmin erottuu punainen korirengas, koska punaisen vastaväri, vihreä, ympäröi sen täysin. Värikuva on enemmän kuin vain värillinen kuva. Ratkaisevia ovat vastakkaisvärit. 69 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Värillinenvalokuva_valmis.indd 69 5.5.2015 14.49
Ismo kuvaa mielellään ihmisiä erilaisissa tilanteissa, vaikkapa tv-ohjelmien tekoKUKA ISMO JOKINEN 53-vuotias viestintävalmentaja ja yrittäjä. – Valokuvaus on minulle harrastus, joka on muuttunut jatkuvasti yhä tärkeämmäksi ja rakkaammaksi. Tällä hetkellä päätyönä on 1993 alkanut yrittäjyys, aluksi tuottajana ja toimittajana, vuodesta 2002 alkaen mediavalmentajana ja esiintymiskouluttajana. Aivan uran alussa hän teki myös radiotöitä Hyvinkään talousalueen silloiselle Radio Päkälle. Kotipaikkakunta Espoo. – Olen myös tehnyt jonkin verran keikkoja kuvaamalla muun muassa erilaisia tapahtumia, joten kai kuvaustani voi sanoa hyväksi kakkosammatiksi. Ismo valmentaa ihmisiä kohtaamaan median sen eri muodoissa ja opettaa, kuinka esiintymisjännitys käännetään hyödylliseksi voimavaraksi. Hän osallistui myös kantapään kautta tuotantoon kuvaamalla itse Betacamilla ja DV-camilla. Tilattujen keikkojen lisäksi kuvaan muutamia minua kiinnostavia asioita lähinnä omaksi ilokseni, mutta sanoisin kuitenkin, että systemaattisesti ja harkitusti. Kuvaa ihmisiä, tapahtumia, luontoa, maisemia. www.facebook.com/ ismojokinenphotography KUVAAJA Ismo Jokinen 70 KAMERA 5|2015 ismojokinen galleria-5-15.indd 70 5.5.2015 15.27. ISMO ON ollut juontajana lukuisissa eri ohjelmissa, muun muassa Ruututoimituksessa, Ruutulipussa, Huomenta Suomessa ja Ihanassa Aamussa. Mutta en haaveile ainakaan tällä hetkellä täysammattilaisuudesta sillä saralla, hän sanoo. Hänen kasvonsa ovat monelle tutut takavuosilta, kun hän tuotti tv-ohjelmia MTV3:lle ja näkyi ruudussa aika-ajoin itsekin muun muassa juontajana. Tv-ruudusta kameran taakse TEKSTI Asko Vivolin KUVAT Ismo Jokinen Ismo Jokinen on media-alan monitoimimies, joka harrastaa intohimoisesti valokuvausta
Takavuosien tv-kasvo Ismo Jokinen on innostunut henkilöja maisemakuvauksesta. IHMISTEN LISÄKSI Ismoa kiehtovat luonto ja maisemat. – Mutta paras tulos tulee mielestäni tilanteessa, jossa kuvattava unohtaa kuvaamisen ja keskittyy omaan toimintaansa. Sampo on itsekin kiinnostunut valokuvaamisesta ja on ottanut minustakin oikein mainion potretin. Nuorten merisotilaiden oli vaikea pysyä pokkana, mutta kamera sai terästäytymään. – Omaa poikaa kuvatessa lopputulos riippuu hyvin paljon sen hetkisestä fiiliksestä ja kuvattavan innostuksesta aiheeseen. Vas. Yllä oik. Kuvasin Anu Harkkia remonttia tekemässä. Ohjaan kuvattavaa miettimään jotain määrättyä asiaa, ihmistä tai tunnetilaa, jonka sitten yritän vangita kuvaan. – KUN KUVAAN henkilökuvia, haluan aina löytää muutakin kuin pelkän poseerauksen. Yllä vas. Tuloksena oli ainakin kuvattavan mukaan hänen näköisensä kuvasarja. vaiheissa. Ismo kertoo, että hänellä on varsin kattava kokoelma joulupukkiaiheisia valokuvia. Hän on tutustunut napapiirillä tärkeään kotimaiseen vientituotteeseemme, jonka arvoa ei Suomessa tunnuta oikein ymmärtävän. Ismo lisää, että toki poseerauksissakin saa joskus aidon ihmisen esiin. Hänellä on luontainen kyky ohjata mallia. Anu tapetoi, ja juttelimme samalla. Japanin itsepuolustusvoimien koulutuslaivaston alus JDS Kashima kävi Helsingissä. – Kuvasin Rovaniemellä, napapiirin Pajakylässä Santas Salmon Placen yrittäjää, joka jäi hetkeksi pohtimaan loimulohen ääreen, Ismo muistelee. 71 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi ismojokinen galleria-5-15.indd 71 5.5.2015 15.27. Tutun ihmisen kuvaaminen on paikoin haastavampaa kuin vieraan ihmisen kuvaaminen. Hänellä on myös läheinen suhde joulupukkiin. Molemmista aiheista onkin syntynyt lukuisia kuvia vuosien saatossa. Etsin kuvatessani aitoa ihmistä pinnan alta. – Jurmo on yhtä kuin mielenrauha, upea paikka, kertoo Ismo
Teknisesti ne ovat monimutkaisia, visuaalisesti puhdaslinjaisia, ja kaiken lisäksi ne kykenevät viemään ihmisen paikkoihin, joihin ei muuten olisi käytännössä mahdollisuutta nousta ja matkustaa. KUVAUSREISSUILTA JÄÄ lähes jokaiselle kuvaajalle ajan mittaan mieleen isompia tai pienempiä tapahtumia. Reviiriään puolustava kyhmyjoutsen syöksyi kohti tunkeilijaa ja lentäessään kosketti tyynen veden pintaa ja samalla omaa kuvajaistaan. Vas. – Yksi mieleenpainuvimmista hetkistäni tapahtui Tammisaaressa. Mutta toivo elää. Erityisesti lentokoneet ovat hänestä monessa suhteessa kiehtovia. Paras luontokuvani, melkein vahingossa. Silmiinpistävä piirre Ismon maisemakuvissa on valo, joka hehkuu ja loistaa, muotoilee ja pelkistää. Ismon tämänhetkisen työn myötä ovat kotimaan reitit tulleet tutuiksi, etenkin väli Helsinki – Rovaniemi. Kuvasin auringon noustessa veneestä nuoria joutsenia. Luonnosta ja maisemastakin saattaa löytyä ratkaiseva hetki, jolloin kaikki kuvassa loksahtaa täydellisesti paikoilleen. Niin myös Ismolle. Oik. Hänen maisemakuvansa ovat usein henkilökuvien lailla tiukasti ja harkitusti rajattuja ja sommiteltuja. Ismon poika Sampo Espoon saaristossa. yllä Haukka nappasi pulun keskellä Rovaniemen kaupunkia. Yhtäkkiä selkäni takaa alkoi kuulua raskaiden siipien humahduksia. Ismo on myös innostunut ilmailusta ja lentokoneista. 72 KAMERA 5|2015 ismojokinen galleria-5-15.indd 72 5.5.2015 15.27. Oik. Se oli sen verran nälkäinen, ettei väistänyt autoja, vaikka söi melkein keskellä tietä. Hän kertoo, että on aina ollut kiinnostunut teknisistä laitteista. Ismolla on harras toive päästä lennolle ohjaamoon kameran kanssa, mutta nykyisten tiukkojen turvamääräysten aikana se on käytännössä lähes mahdotonta. alla Varsinaisen myrskyn mentyä ohi, aallokko oli komeimmillaan Utössä marraskuun lopulla 2012
P. PAULI OULASVIRTA selvittelee hyvän kuvan rakenteeseen liittyviä klassisia perusteita. Valokuvausta voi pitää myös kiinnostavana harrastuksena asettamatta itselleen tavoitteita taiteellisessa luomistyössä. K. Maisemista kertyy rakkaita muistoja. Ainakin näyttelyissä voisivat kuva ja sen tekijä esittäytyä samanaikaisesti ja ilman numeroitua tekijälistaa. Pälsillä on näihin hommiin oivallinen termi, valotusvaisto. Silloin sommittelu, rajaus, tausta, pinnat, pisteet, sävyt ja terävyyden jako tapahtuvat parhaalla mahdollisella tavalla. Julkunen Kansi R.G. Kun tuloksia tarkasteli, valokuvauksen taito kasvoi. Matkoilta parhaat kuvat saadakseen täytyy osata ja uskaltaa ottaa pikanäppäilykuvia esineistä, asioista ja ihmisistä. JASKARI on huolissaan kuvan arvostuksesta ja sen arvostuksen puutteesta. Siksi on aina arvoituksellista, miten kykenee valottamaan oikein esimerkiksi päiväntasaajalla. Niin uuteen kuin vanhaankin maalaustaiteeseen verrattuna valokuva on arvoasemassa alempana. Lisäksi kolme konkaria kertoo totuuksia, jotka eivät ole vanhentuneet ajan saatossa. Pieni kamera on paras. Se ohjasi filmikaudella oikeaan päin, mutta lopputulokset olivat pääteltävissä vasta filmin kehittämisen jälkeen. Valokuvan arvostuksen puute voi johtua siitä, että koska jäljentämiskeinot ovat yleistyneet, kuvia tuotetaan runsaasti. Jo kuvatessa on luotava harmonia, rytmi ja sommittelu. TEKSTI Matti Ristimäki M. Sinänsä valokuvien määrä tai niiden jokapäiväisyys eivät valokuvan arvostusta alenna, eikä niitä voi rahassa arvoteoksiin verratakaan. Valokuvaajakin voisi signeerata nimensä kuvapuolelle, vaikka merkitsemättä jättäminen ei jätä hyviä kuvia tai kuvaajia historian ulkopuolelle. Maailman matkoilla valon määrä ja laatu poikkeavat kotimaisista. Harjoitus tekee mestarin. Jälkikäsittelyssä niitä voi jossakin määrin vielä parannella. Forsten Ressukka Kalevi Pekkonen Työn jälkeen LEHDEN SIVUISTA suuri osa on varattu tällä kertaa vuosinäyttelyn parhaille kuville. K. SAKARI PÄLSIN matkakuvausjuttu on julkaistu jo aikaisemmin Valokuvaus-lehdessä vuonna 1928. K A M E R A -LE HT I 4 /1 96 5 1 2 2 1 Vanhat ohjeet pätevät yhä 50 VUOTTA SITTEN Lehden taipaleelta 73 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi ismojokinen galleria-5-15.indd 73 5.5.2015 15.27. On turha tavoitella huippusaavutuksia, muuten jäävät ne keskinkertaisuudetkin korjaamatta. Ilman niitäkin voi syntyä hyviä kuvia, jos ymmärtää kauneuden luonnostaan ja muodostaa sopusointuisen kokonaisuuden, jossa katsojan katse viihtyy
Peter Widén toimi Seura-lehden valokuvaajanakin pari vuotta 1970-luvun alussa. Näyttelyn nimi oli peräisin Pablo Picasson sitaatista ”taide valehtelee parantaakseen totuuden.” ElonkorjaajiEn taitEEsEEn vaikuttivat mm. amerikkalainen underground ja pop, kansainvälisen käsitetaiteen kuva-tekstiteokset, Fluxus-liikkeen taiteidenvälisyys sekä zenbuddhalainen pyrkimys välittömään kokemukseen. Kaikki ryhmäläiset harjoittivat valokuvausta joko itseoppineina, kameraseurassa tai taidekorkeakouluissa opiskelleina. Todelliset valheet TeksTi Inkamaija Iitiä kuvat Kari Pulkkinen Kuvia Museoviraston kokoelmista. Jos olisimme varmoja siitä, meidän ei tarvitsisi tehdä yhtään mitään.” Ryhmä vältteli kaikenlaisia nimilappuja ja yhteiskunnallista ohjelmallisuutta. Elonkorjaajien ajatellaan usein lanseeranneen käsitetaiteen Suomeen. Todelliset valheet koostui piirustuksista, maalauksista, veistoksista ja esineteoksista. Mallander ja Vatanen valokuvasivat Todelliset valheet -näyttely esitteli 1970-luvun undergroundia. mennyttä valoa Todelliset valheet 74 Kamera 5|2015 museo ja kalenteri 5_2015_b.indd 74 5.5.2015 12.48. Tosin Mallander kirjoitti vuonna 1976, että ”emme kyllä ole ihan varmoja, mitä taiteemme oikeastaan pitäisi käsitellä. Siihen osallistuivat Pekka Airaksinen, Antero Kare, Olli Lyytikäinen, J.O. Vatanen osallistui myös Elonkorjaajien esivaiheeseen, underground-yhtye The Spermiin, joka teki provokatiivisia tempauksia. Tuleva muotija lehtikuvaaja Kari Pulkkinen (1946–2003) kuvasi näyttelyn ripustamista ja avajaisia. J.O. Elokuussa 1970 Kluuvin galleriassa Helsingissä järjestettiin Todelliset valheet -näyttely. Mallander, Ilkka-Juhani Takalo-Eskola, Peter Widén sekä ryhmän ulkopuolisina Juhani Harri, Markus Heikkerö, Leo Lindsten ja Risto Vilhunen. Elonkorjaaja-ryhmäläisEt tekivät hyvin erityyppisiä teoksia. Taiteen piti olla sattumanvaraista ja intuitioon perustuvaa toimintaa, taidetta ”ei minkään muun asian” vuoksi. Todelliset valheet oli keväällä 1970 perustetun Elonkorjaajat-taiteilijaryhmän ensimmäinen yhteinen esiintyminen. Myöhemmin valokuvaus toimi yhteisenä nimittäjänä – teokset olivat usein valokuvattuja happeningeja. Mallander ja Antero Kare olivat päätyneet valokuvauksen pariin muotikuvaaja-muusikko Jukka Vatasen myötävaikutuksella 1960-luvun alkupuolella. Ryhmä pyrki yhdentämään taiteen elämään
Tamminiemi, Tamminiementie 15. Inhan kuviin. Kotkankatu 2. K. kesätauko. Anne Pohtamo-Hietasen missivuoden vaatekokoelma sekä valokuvia ja filmimateriaalia. Mallander, Olli Lyytikäinen ja Antero Kare. Tallberginkatu 1, ma-pe 11–18, la-su 10–18. www.kameraseura.fi alppilan kirkko | 30.5.–13.6. Valokuvaaja Ismo Hölttö on dokumentoinut suomalaisia niin pääkaupunkiseudulla kuin ympäri Suomea heidän omassa elinympäristössään 1960ja 70-luvulla. Retrospektiivin yli 250 teosta tarjoavat laajan katsauksen newyorkilaisen taiteilijan 1970ja 1980-lukujen undergroundelämään ja uran merkittävimpiin vaiheisiin (KL 2/15). K. Taiteilijatapaaminen 27.5. Bob Gruen on kuvannut lukemattomia huippuartisteja David Bowiesta Led Zeppeliniin ja Tina Turnerista The Ramonesiin (s. 11). Olli Lyytikäinen ripustaa Todelliset valheet -näyttelyyn työtä Kluuvin galleriassa 1970. Seurasaarentie 15, ke-su 11–17. Rauhankatu 7, mape 11–13.30, 14–17.30, la 12–15. Stadin ammattiopiston av-viestinnän valokuvatuotannon lopputyönäyttely. Fredrika Biström tutkii käsityksiä ulkonäöstä, estetiikasta ja perinMuseoviraston kuvakokoelmat Sturenkatu 2a | Helsinki ti-pe 10–16, to 10–18, ma suljettu Puhelin 040 128 6100 | kuva.arkisto@nba.fi www.kuvakokoelmat.fi Todelliset valheet -näyttely esitteli 1970-luvun undergroundia. Peter Elsnerin kuvia on muokattu mm. Rakkauskuvaukset ovat tapa vahvistaa parisuhdetta. peilaamalla ja venyttämällä. Tallberginkatu 1. Uudenmaankatu 23 F, ke-la 12–18, su 12–17. Tarkkanäköisiä henkilökuvia arjesta (KL 3–4/2015). Ihanien aikojen loppu. innokkaasti Kulttuuritalossa 1960-luvulla järjestetyissä jazz-konserteissa, joissa esiintyivät mm. www.kontu.la Galleria luova | –22.5. Kari Pulkkinen, JOKA, Museovirasto. 11 + 1 silmää. I. Miss Universum 1975. Kuvasiskot. Mukana valokuvia Jan Kailalta, Esko Männiköltä, Marjaana Kellalta ja Mari Slaattelidilta. –2.8. Journalistinen kuva-arkisto joka ti-pe 10–15 | Puhelin 040 128 6127 joka.nba.fi | joka@nba.fi www.facebook.com/MuseovirastoARTI 75 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi museo ja kalenteri 5_2015_b.indd 75 5.5.2015 12.48. Rockers. Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet valokuvaajien omaan tyyliin ja ilmaisuun. 12 värimuotokuvaa. Kamera 2015. Se tuo esiin perheen sisäiset suhteet. Hän on työskennellyt pääasiassa taidevalokuvan parissa ulkomailla. Nita Veran omaelämäkerrallinen valokuvausprojekti on irtiotto perinteisestä perhealbumikuvauksesta. Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, ti-su 11–18, ke 11–20, 8/5 €. Needles of Love. Jouko Leskelän retrospektiivinen näyttely. Vintage. Lastenkodinkuja 1, ti–to 10–15. Kaikki kuvat on tehty kollaasitekniikalla", kertoo Martti Matilainen. – 9.8. www.ateneum.fi Café adjutant | –31.12. Kodinhoitohuone. Jatkolento-ryhmä & #KameraseuraRGB. Anna Lepistön kuvia pariskunnista. Urho kekkosen museo | 8.5.–31.12. 2.–18.6. 22.5.–30.8. "Näyttelyni kuvat perustuvat omiin epämääräisiin muistikuviin lapsuudesta. Kari Pulkkinen, JOKA, Museovirasto. Todellisten valheiden avajaiskuvaus on yksittäistapaus Pulkkisen arkistossa, sillä Elonkorjaajat eivät muulloin esiinny hänen aiheistossaan. www.sidewayshelsinki.fi Valssaamo | –23.5. Paria VUotta myöhemmin, 1960-luvun lopussa Kulttuuritalon konserteista nautti nuori, itseopiskeleva valokuvaaja Kari Pulkkinen, joka tallensi mm. Projekti-tila | –17.5. Suvilahdenkatu 10 a 5, ma 10–18, ti-pe 10–17. Galleria kontupiste | –15.8. Pitkä tie. www. 13 / 11 €. He kaikki liikkuivat kuitenkin vähintään satunnaisesti samoissa popin, jazzin, muodin ja kuvataiteen piireissä. ateneum | –31.5. Mannerheiminaukio 2, ti 10–17, ke–pe 10– 20.30, la 10–18, su 10–17, 12 / 8 €. Elementit. www.laterna.net myymälä2 | –17.5. n ä y t t e ly k al e nt e r i Lähetä näyttelytiedot osoitteeseen minna.jerrman@ kamera-lehti.fi Aikamatkalla I. luova.fi kaapelitehdas / Pannuhalli | 29.5.–17.6. Keinulaudankuja 4, ti-pe 9–18, la 12–17. Ei ole tiedossa, miten hyvin Pulkkinen tunsi ryhmäläiset tai Jukka Vatasen. Tranquillity. kuvakulma-tila | 12.6.– Helsinki 1908. Valokuvagalleria hippolyte | –17.5. Rakastan sinua. Taiteilijat pohtivat ihmisen suhdetta maailmaan ja luonnonvoimiin. Mukana Tuula Närhisen Tuulipiirturi-valokuvia. Ismo Hölttö. Inhan valokuvat näyttävät, miten paljon Helsinki on muuttunut reilussa sadassa vuodessa. Kaivokatu 2, ti, pe 10–18, ke, to 10–20, la, su 10–17. 15.6.–1.8. Suurin osa valokuvista on vintage-vedoksia, osin jopa ripustusta myöten uskollisina alkuperäiselle esillepanolle. John Coltrane, Thelonious Monk ja Duke Ellington. Kameraseuran perinteisen kevätnäyttelyn aiheena on vuorovaikutus. Rantalan taiteen teemoja ovat olleet kodittomuus, pakolaisuus ja siirtolaisuus. HELSINKI suomen valokuvataiteen museo | –2.8. –7.2.2016 Face to face – muotokuva. www.valokuvataiteenmuseo.fi kamera-galleria | –28.5. Dizzy Gillespien, Edward Vesalan ja Paroni Paakkunaisen yhtyeiden jazzja proge-esiintymisiä. www.kiasma.fi laterna magica | 27.5.–13.6. Ajankohtaisia muotokuvia. Robert Mapplethorpe. Hannele Rantalan retrospektiivinen näyttely piirtää kuvan hänen 40-vuotisesta urastaan taiteilijana. Kuvasiskot olivat värivalokuvauksen pioneereja 1960ja 1970-luvun Suomessa. kiasma | –13.9. Heikki Kasken kuvat vievät matkalle Tranquillity-nimiseen pikkukaupunkiin Kaliforniassa. Esillä Ismo Kajanderin keskeiset valokuvasarjat. 2 Balance and polarity. Todelliset valheet -näyttelyn taiteilijoita: Leo Lindsten (vas.), Juhani Harri, Risto Vilhunen, J.O
Mukana valokuvia mm. Kristiinankatu 15, ti-su 11–17. Karjalan Kannas kymmenen kertojan näkökulmasta valokuvien ja esineiden avulla. Kesäkuu: Renata Barros, Maija Savolainen. 6 / 4 €. Vapaa pääsy. Hallituskatu 11, ma-su 12–16, 5 / 4 €. Six Days of Heaven. Markus Varesvuo on kuvannut arktisia lintuja pohLAPPEENRANTA Etelä-karjalan museo | –10.1.2016 Avojaloin – 10 elämää Karjalan Kannaksella. Yousuf Karshin kuvin. www.ouka.fi/oulu/ taidemuseo Pohjoinen valokuvakeskus / Valvegalleria | –17.5. Sibelius valokuvassa. Petri Nevalaisen kuvat vievät löytöretkelle villiin maailmaan. INARI saamelaismuseo siida | –27.9. kaakkois-suomen valokuvakeskus | –30.5. –17.5. www.facebook.com/galleriavalohuone VB-Valokuvakeskus | 6.6.–30.8. Mikkelin kameraseuran jyrytetty vuosinäyttely. www.gallerizebra.fi KOTKA kotkan Valokuvakeskus | –31.5. Galleria Pihatto, Valtakatu 80, ti-pe 11–18, la 11–15. Lähes 50 miljöökuvaa 1960-luvun suomalaisista Helsingin kaduilta ja Itä-Suomen maalaiskylistä. Toukkalantie 5. www.kaakkois-suomen.valokuvakeskus.fi LAPUA Pohjanmaan Valokuvakeskus | –18.6. 22.5.–18.6. 9). www.liminganlahti.fi LOHJA lohjan pääkirjasto | –6.6. Matkailukeskus Karhuntassu, Torangintaival 2, ma-pe 9–16.30. 4E-työryhmän, Heikki Simpuran, Leo Vuorinteen, Veikko Rintalan ja Harri Lyytikäisen, kuvia Porlan alueen ainutlaatuisesta luontokeitaasta. "Linnut kiehtovat. Näyttely on omistettu Victor Barsokevitschin puolisolle Adélelle. www.mikkelinvalokuvakeskus.fi studio Wäkewä | –30.5. –20.3.2016 Janne – Kohtaamisia Jean Sibeliuksen lapsuuden ja nuoruuden maailmassa. Sininen näyttämö. Helsingin kaupungintalo, Pohjoisesplanadi 11–13, mape 9-19, la-su 10–16, vapaa pääsy. wakewa.net OULU kierikkikeskus | –30.6. www.hippolyte.fi Virka Galleria | –31.5. 5 / 2 €. Rantakurvi 6, ma-pe 10–18, la-su 10–16. Petri Anttosen kolmiulotteiset valokuvateokset on toteutettu lentikulaarisella tekniikalla. Pienoisnäyttely esittelee valokuvatun Sibeliuksen mm. Kasarminkatu 3, ti-pe 10–17, la 10–13. Puusta pudonnut – Veehisten väki. www.valokuvakeskusnykyaika.fi KARJAA Galleria Zebra | Toukokuu: Tellervo Viitaniemi, VNF, Turun Taideakatemia. Johanna Väisäsen installaation. Pahkalantie 447A, Yli-Ii. MIKKELI mikkelin valokuvakeskus | 29.5.–23.8. John Lennon, Bon Jovi, David Bowie, Bob Dylan, Elvis Presley. Maiseman voima. Karstuntie 3, ma-pe 10–20, la 10–15. 5 / 4 €. Talven taitajat. Kuninkaankatu 14– 16, ti, to, pe 11–17, ke 11–19, la-su 11–15. Wilma Hurskainen. 1 Porla kuvina. www.photonorth.fi 2 joisessa Suomessa ja Varangilla. 6.6.–20.8. Seitsemän nykytaiteilijaa rakentaa sukunsa perinnön uudelleen. 1 näyttelyKalenteRI 76 Kamera 5|2015 museo ja kalenteri 5_2015_b.indd 76 5.5.2015 12.48. A groovy kind of life. Hetkiä luontopolkujeni varrelta. Juha Metson valokuvia Ville Haapasalon railakkaasta Venäjän matkasta. RGB. 23.5.–28.6. Palsta. Tabernacolo – todistuksen maja. www.hameenlinna. Yrjönkatu 8-10, ti–pe 12–17, la–su 12–16. Inarintie 46. Kauppakeskus Minna, 2. oulun taidemuseo | –24.5. Anssi Männistön maisemapanoraamoja valokuvakeskuksen piha-aitassa. Ari Niipan luontokuvia. 4E-työryhmä: Porla kuvina, Lohjan pääkirjasto. Stereopsis. Ismo Hölttö – ihminen pääosassa. Adèle – rakkaani. vb.kuopio.fi KUUSAMO hannu hautala luontokuvakeskus | –1.6. Vuoden 2015 muotokuvaaja Vesa Tyni. www.virka.fi HäMEENLINNA hämeen linna | –20.3.2016 Sibeliuksen maisema. www.siida.fi KANGASALA kangasala-talo / Valokuvakeskus nykyaika | –27.5. Kevään keinutuolisarjana 50 vuotta kotkien parissa. Ainutlaatuisia kuvia popja rock-kulttuurin henkilöhahmojen kehitystarinoista 1940-luvulta 1980-luvulle. 2.–27.6. www.hannuhautala.fi Peter Elsner, Kaapelitehdas, Helsinki. –17.5. Porvoolaisen luontokuvaaja Mauri Leivon kunnianosoitus kuikalle, ikivanhalle alkulinnulle. www. krs, Haapaniemenkatu 18, ti-pe 11–18, la 10–15. Inner and Outer Landscapes. Ville Haapasalo – Et kuitenkaan usko. Viiden pohjoismaalaisen kuvaajan töitä. Kristiinankatu 8–10, ti-su 11–17 (8.6. Perintö. Mukana mm. alkaen ma-pe 10–18, la-su 11–17). Taneli Eskolan valokuvia Jean Sibeliukselle tärkeistä paikoista, maisemista ja tunnelmista. www.pohjanmaanvalokuvakeskus.net LEMI Vanha Pappila | –15.9. Tynin kuvia on luonnehdittu kuin kohtauksiksi elokuvista (s. fi/museot Etelä-karjalan taidemuseo | –10.1.2016 Avojaloin — 10 elämää Karjalan Kannaksella. Riemu. Kulttuurikeskus Vanha Paukku, Kustaa Tiitun tie 1, ma-pe 11–19, la-su 11–15. Keskuskatu 90, ti-pe 12– 18, la 12–16. ”Palstaviljelijät ovat ihan oma rotunsa”, kertoo Sanni Seppo kuvistaan. www.lappeenranta. Aamulento vuodelta 1996. Hallituskatu 7, päivittäin 10–20, vapaa pääsy. Klassikkokuvissa mm. Mikkeli Kaupunki muutoksessa. Ne ovat ilman valtiaita, muuttamisen mestareita, selviytymisen sankareita ja meillä pohjoisessa talven taitajia." Vuorelankulma 2, ti-pe 12–18, la-su 12– 16. Kaisu Häkkänen: Mad Johnson was here. Kuikka, veden lintu. Hannu Karjalaisen uusi videoteossarja käsittelee analogisen värivalokuvan olemusta ja värivalokuvan muodostumista valoherkällä materiaalilla. 6.6.–20.8. Erica Nyholmin teoksissa toistuu perheenjäsenenä olemisen teema. Pertti Härkönen: 40 vuotta erämetsissä. www.kotkanvalokuvakeskus.fi KUOPIO Galleria Valohuone | –30.5. Puistokatu 3, ma-ke 11–16, to 11–18, pe 11–16. LIMINKA liminganlahden luontokeskus | 16.5.–30.6. teistä. Annika Dahlstenilta ja Markku Laaksolta. Kustaa III:n katu 6, ti-pe 10–16, lasu 11–16, 8/6 €. Kuohunharjuntie 6, ti– to 11–19, pe–la 11–17. Kasarmintie 9, ti-to 10–17, pe 12–19, la–su 10–17. Juha Allan Ekholm vie katsojan Kölnin karnevaaleille, sen ilmiöihin ja ajankuvaan karnevaalien takana. Teemanäyttely on nimeltään Mustaviklo, tyylikästä kauneutta – luontokuvaajaminäni suosikki. fi/historiallinenmuseo sibeliuksen syntymäkoti | –13.12. Mukana valokuvia kirkon sisätiloista sekä vanhan tyylisiä henkilökuvia
Lilli Haapalan valokuvanäyttely pohtii ihmisen ja luonnon suhdetta. 5.6.– 20.9. Luonnon tila. Määrittämätön läsnäolo. Aavistuksia. se ura t t o im iv a t se ura t t o im iv a t www.sksl.fi Facebookissa | www.facebook.com/skslry www.nuoretvalokuvaajat.fi Facebookissa | www.facebook.com/nuoretvalokuvaajat SUOMEN KAMERASEUROJEN LIITTO KANSAINVäLINEN TOIMINTA NUORET VALOKUVAAJAT Liittoon kuuluu noin 100 seuraa, joissa on yhteensä noin 4000 jäsentä. Vaasan taidehalli, Senaatinkatu 1, ke-pe 12–18, la-su 12–17. Kaikki liiton jäsenet ovat myös FIAP:n jäseniä ja voivat osallistua kansainväliseen toimintaan seuransa ja liiton kautta. Sibelius & kuvia Suomesta. www.galleryibis.com VANTAA helsinki-Vantaan lentoasema | –31.12. Vuoden nuori taiteilija 2015 Ville Andersson. Linnut pääosassa. Kirmo Vilén: Kohtaamisia. –31.12. Marjaniemen luontopolku. www.bluewingsoftime.com VIROLAHTI harjun oppimiskeskus | 15.5.– 30.6. turun taidemuseo | –17.5. Sirja Mobergia kiehtoo valokuvan olemuksen pohtiminen (s. Esittelyssä yli kaksikymmentä kotimaista eturivin taiteilijaa. 8 / 5 €. On This Earth, A Shadow Falls. Kansainvälinen toiminta tapahtuu pääasiassa kansainvälisen kattojärjestön FIAP:n, Fédération internationale de l’art photographique, kautta. Kesäinen hetki on tallentunut Baggön edustalla Etelä-Suomessa vuonna 2012. Sisäsatama, ti-su 11–17. Valokuvakeskus Peri | –7.6. Teemu Mäki pureutuu seksuaali-identiteetteihin ja kulttuurisiin rooleihin. Liikkeelle! – Uuteen kotiin. www.arktikavirolahti.fi VIRRAT kuvaamo into | 19.6.–19.7. PORI satakunnan museo | –31.5. Inhan 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Out of the Box. Avaruus ja seksi. Facebook-sivuilla keskustellaan kuvaustekniikoista ja esitellään ryhmän viikon paras kuva. Mukana valokuvia. Museoiden yönä la 16.5. –17.5. www.salontaidemuseo.fi TAMPERE Postimuseo | –15.11. klo 21–24 Juha Laitalainen kertoo matkastaan Afrikkaan kansallistaiteilija jalanjäljillä sekä esittelee omia sekä entistämiään Akseli Gallen-Kallelan valokuvia Itäisestä Afrikasta. Inhimillinen näkökulma kodin jättämisen tuskasta sekä uuden kodin rakentamisesta (s. Hallituskatu 11, tisu 11–18, ke 11–20, 5 / 2,5 / 1,5 €. 12.6.– 27.9. Liitto toimii valokuvauksen edistämiseksi kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Kuka sinä olet. Arktikatapahtuman osana on Pekka Vainion ja Kai Hypénin luontokuvanäyttely. Nick Brandtin runsaat 60 suurikokoista mustavalkoista valokuvaa ylistävät Itä-Afrikan uhattua ja ainutlaatuista eläinmaailmaa (KL 2/15). Vanha Suurtori 3, ti–pe 12–19, la–su 11–17. Mikä ilo, mikä valo! Näyttely esittelee Akseli Gallen-Kallelan ItäAfrikan matkaa vuosina 1909– 1910. Kuvia lentoemäntien virkapuvuista toteuttajana Visuaaliviestinnän Instituutin valokuvauksen opiskelijat. Lähetä tekstit ja kuvat tiedotus@sksl.fi KUUKAUDEN POIMINTA Tämänkertaisen kuukauden kuvan on ottanut Niku Sokolow Kameraseuran opintokerhosta. Hyvin aktiivinen keskustelufoorumi on Facebook-ryhmä FIAP-kisailijat, jossa on mukana jo yli 170 kuvaajaa. Edward, Cole, Brett ja Kim Westonin kehittämiä ja vedostettuja alkuperäiskuvia. 9). Valokuvanäyttely I. Juha Laitalaisen valokuvia Akseli GallenKallelan jalanjäljillä Afrikassa (KL 2/15). Hämärän alue. Aurakatu 26, tipe 11–19, la-su 11–17. Mats Anderssonin luontokuville ovat ominaisia hämärän hetkien kuvaaminen ja pitkät suljinajat. Riviera. www.kameraseura.fi N ik u s o k o low 77 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi museo ja kalenteri 5_2015_b.indd 77 5.5.2015 12.48. Itäinen Rantakatu 38, ti, to-su 10–18, ke 12–20. Kameraseurojen Liitto on vuonna 1932 perustettu valokuvauksen harrastajien valtakunnallinen keskusliitto. 6.6.–26.7. Virtaintie 32. K. Kiessi-kesäkahvila, Katariinankuja 19, Ravijoki. Mukana myös valokuvia mm. Rita Anttila käsittelee omakuvallisuuden kautta mielen ja ruumiin, muutoksen ja rajallisuuden kysymyksiä. Esillä on lintukuvia sekä muita luontoaiheita. digitaalitulosteita, paperileikkausta ja installaatiota. –31.5. SKsL julkaisee jäsenseurojen toimintaan liittyviä uutisia nettisivuilla. Keskusteluryhmässä kuulee nopeimmin kokemuksia kansainvälisistä tulevista ja menneistä näyttelyistä sekä kilpailuista. Mustavalkovalokuvan grand old man Jacques Henri Lartigue kuvasi Ranskan Rivieran huoletonta elämää 1900-luvun alkupuolella (s. Museokeskus Vapriikki, Alaverstaanraitti 5, ti– su 10–18. www.turuntaidemuseo.fi Ullakkogalleria | –24.5. 9). 11-kollektiivin teokset kysyvät: miksi olemme täällä. www.postimuseo.fi tampereen taidemuseo | 16.5.– 23.8. Poimuja ja lausumia. www.peri.fi VAASA kuntsi | –24.5. www.kuntsi.fi Valokuvagalleria ibis | –31.5. 12.6.–5.7. Andersson käyttää erilaisia tekniikoita, kuten maalausta, tussipiirtämistä ja valokuvausta. Se järjestää koulutustilaisuuksia, seminaareja ja näyttelyitä. Nuoret valokuvaajat järjestää valokuvausleirejä ja -kursseja, workshopeja ja yhteisnäyttelyitä. www. Stefan Bremeriltä ja Jorma Puraselta. 12). Terminaali 2, portit 37 a-e. Blue Wings of Time. Aho & Soldanin ja Claire Ahon viiden näyttelyn kokonaisuus. Weston – four generations. Mariankatu 14, ti-pe 10–18, la 11– 17, su 11–17. www.pori.fi/kulttuuri/satakunnanmuseo SALO salon taidemuseo Veturitalli | –17.5. Terminaali 2. Inton jalanjäljissä. Milla Toukkarin näyttely koostuu kollaaseista, joissa yhdistyy mm. tampere.fi/taidemuseo.html TURKU ruissalo | –17.5. Ihmisyyden lähteellä. Puutarhakatu 34, tipe 9–17, la-su 10–18, 7 / 3 €
Jokainen Liiton jäsenseura voi lähettää Seuracupiin 20 kuvan digitiedostokokoelman. Ohjelmassa on kuvausretkiä, luentoja, studiokuvauksia, kuvankäsittelyä ja mukavaa yhdessäoloa samanhenkisten nuorten kanssa – viikonlopusta saat mukaasi tuoreita kuvia, uusia tekniikoita ja ideoita sekä ystäviä! Hinta 99 euroa sisältää ohjatun päiväohjelman koko viikonlopuksi (opetus, kuvausretket, luennot). Aihe on vapaa. Lisätiedot: www.nuoretvalokuvaajat.fi 78 KAMERA 5|2015 sksl-5-15.indd 78 5.5.2015 14.54. Yhdeltä kuvaajalta voi olla 1–4 kuvaa, eli kuvaajia mukana kokoelmassa voi olla 5–20. Seuracupiin lähetetyt kokoelmat jatkavat automaattisesti myös FIAP:n raadittamaan Worldcupiin (FIAP Clubs World Cup), missä ne kilpailevat hyväksynnöistä ja palkinnoista FIAP:n sääntöjen mukaisesti. Kuvien toimitusaika päättyy 30.9.2015. Kilpailuun osallistutaan seurakohtaisilla digikuvakokoelmilla. Seuracup tulee kuudetta kertaa Viime elokuussa pidettiin ensimmäinen NVK Weekend Tampereella. Osanottomaksu seuralta on 60 euroa. viestin otsikoksi "NVK Weekend (kaupunki johon ilmoittaudut) osallistuminen". Majoitus ja ruokailut eivät sisälly hintaan – jokainen voi majoittua ja syödä itse valitsemassaan paikassa omakustanteisesti. Seuracupin hyväksynnät ja kunniakirjat kerryttävät pisteitä SKsL:n arvonimien hakua varten. Seuracupin voittajaseuran kokoelman kuvat sekä parhaita otoksia muista kokoelmista näytetään syksyllä Liiton teemanäyttelyn avajaisten yhteydessä. SUOMEN KAMERASEUROJEN LIITTO Turku | 12.–14.6.2015 Tampere | 17.–19.7.2015 Helsinki | 21.–23.8.2015 NUORET VALOKUVAAJAT järjestää jälleen kesäisiä kuvausviikonloppuja. NVK weekend -valokuvausleirit SUOMEN KAMERASEUROJEN LIITON järjestämä, kaikille jäsenseuroille avoin Seuracup-kilpailu pidetään jälleen syksyllä. aleksi.makela@sksl.fi, Viime syksyn NVK Weekendissä Helsingissä kuvattiin yhdessä. Ilmoittautumiset osoitteeseen sakari. Lisätiedot: www.sksl.fi > Näyttelyt > Seuracup
Tällä järjestelyllä Mielikuva haluaa varmistaa, että hyväksytyt kuvat tulevat hyvälaatuisina näyttelyluetteloon, jonka tekeminen aloitetaan tiukan aikataulun vuoksi jo ennen näyttelyyn hyväksyttyjen teosten julkistamista. klo 14 Kauppakeskus Elossa, Elotie 1. Näyttelyä isännöi yksi liiton jäsenseuroista. Teemaksi on valittu Lähellä. Kuvat toimitetaan tuomarointia varten internetin välityksellä. Lisätiedot: Joutsenon opisto, puh. Carelia Salonin avajaiset ovat 25.10. Se jakaantuu viiteen näyttelyyn (salon). Kaikista näyttelyyn tarjotuista vedoksista lähetetään myös digitiedosto viimeistään 18.9. Kurssipaikkana on Joutsenon opisto Saimaan rannalla Etelä-Karjalassa. Tapahtumaa varten koottu tuomaristo valitsee näyttelyyn hyväksyttävät teokset. pitää olla viimeistään pe 18.9. Tulevana syksynä teemanäyttelyn isäntänä toimii Ylöjärvellä toimiva Mielikuva. Näyttelyn avajaisia vietetään liiton syyskokousviikonloppuna la 24.10. Kurssi järjestetään yhteistyössä Joutsenon taidekesän, Kaakkois-Suomen valokuvakeskuksen ja Saimaan kameraseuran kanssa. Pojista otettiin henkilökuvaa Joutsenossa kesällä 2012. Tarkempia tietoja kiertonäyttelystä saa osoitteesta www.finlandcircuit.fi sekä Eero Kukkoselta, eero.kukkonen@sksl.fi. fi, www.joutsenonopisto.fi/taidekesa tai Tatu Kosonen, puh. ja viimeinen mahdollinen latauspäivä on ma 21.9. Kouluttajina toimivat ainakin valokuvaaja Sofia Virtanen, Yleisradion entinen kuvaaja, nykyinen eläkeläinen Veijo Kantele, valokuvavedostaja Tommi Kähärä sekä SKsL:n Tatu Kosonen. Sarjat A ja B ovat aiheeltaan vapaita. SYKSYLLÄ JÄRJESTETÄÄN Suomessa seitsemännen kerran kansainvälinen digitaalisten kuvien kiertonäyttely Finland International Digital Circuit. Kurssille mahtuu mukaan 20–30 valokuvauksesta kiinnostunutta henkilöä ikään, sukupuoleen tai ammattiin katsomatta. Teemanäyttelyyn hyväksytyt kuvat ja kuvien saamat kunniamaininnat kartuttavat liiton omia arvonimiä varten kerättäviä hyväksyntäpisteitä. Aiheita ovat mm. Circuitin salonit ovat avautumisjärjestyksessä Carelia Salon Lappeenrannassa, Helsinki Salon, Kuopio Salon, Vihti Salon ja Vision Salon Ylöjärvellä. B-sarjan digikuvien latausaika on 17.8.– 18.9.2015. 05-610 0100, opisto@joutsenonopisto. Sarja A: General colour (yleinen väri), sarja B: General monochrome (yleinen mustavalkoinen) ja sarja C: Nature (luonto). henkilökuvaus studiossa ja miljöössä, valaisu, kuvatiedostojen muokkaus sekä suosittu luento väriopista ja sommittelusta. Näille tiedostoille on varattu oma sähköpostiosoite, jotta ne eivät sekoitu digisarjan tiedostoihin. Suomalaiset ovat yleensä saaneet hyvin hyväksyntöjä kansainvälisistä kilpailuista, joten Circuitiin kannattaa osallistua, jos haluaa kokemusta kansainvälisistä kilpailuista ensin kotoisilla kentillä. Vedoslähetyksissä postileiman Liiton teemanäyttely Kesäkurssi Joutsenossa viiteen kisaan. Kurssin hinta on 330 euroa sisältäen täysihoidon. ja Vision Salonin aivan marraskuun lopussa. Oma järjestelmäkamera (digitai filmi-) on suositeltava, mutta paikalla on myös muutama digitaalinen järjestelmäkamera lainattavaksi kurssin ajaksi. 050 584 5896, tatu. Kaikki näyttelyyn hyväksytyt teokset julkaistaan näyttelyluettelossa, ja julkaisun saa jokainen kuvaaja, joka on tarjonnut kuviaan näyttelyyn. Osallistu kansainvälisiin näyttelyihin. Kurssi on yleiskurssi valokuvauksesta. Kuville on kolme sarjaa: A: vedokset, B: tiedostot sekä C: teokset, joissa valokuvan osuus on oleellinen, mutta jotka eivät sovellu sarjoihin A tai B. Kurssille haetaan Joutsenon taidekesän esitteen ilmoittautumislomakkeella tai opiston kotisivujen kautta sähköisesti. Circuitiin lähetetty kuva osallistuu automaattisesti kisaan jokaisessa viidessä salonissa. kosonen@sksl.fi. Lisätietoja osoitteessa: www.kamera-lehti.fi/ kvnayttelyt SUOMEN KAMERASEUROJEN LIITTO järjestää joka syksy yhteen teemaan keskittyvän valokuvanäyttelyn. Jokaisessa salonissa on oma raatinsa, joten osallistuminen tulee edulliseksi, kun voi osallistua yhtä aikaa 7th Finland International Digital Circuit KESKUSTELUFOORUMI WWW.KAMERAFOORUMI.FI PYYDÄ PALAUTETTA MYY/OSTA VANHAT LAITTEET KESKUSTELE ESITTELE KUVIASI SUOMEN KAMERASEUROJEN LIITTO järjestää perinteisen kesäkurssin 27.–31.7. Käytettävissä on sekä atk-luokka digitaaliseen kuvankäsittelyyn että pimiö. Kaikki liiton jäsenseurojen henkilöjäsenet voivat lähettää kuviaan näyttelyyn. Niiden lataaminen alkaa ma 10.8. Kilpailu tapahtuu kolmessa sarjassa. Lisätiedot: www.sksl.fi ja Leena-Maija Lindqvist, leenamaija.lindqvist@gmail.com. 79 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi sksl-5-15.indd 79 5.5.2015 14.54
nettikaupat fotoliikkeet kuvausMatkat Tule opiskelemaan VALOKUVATAIDETTA Pidät valokuvaamisesta. Haluaisit ehkä ammattivalokuvaajaksi. Hallitset jonkin verran valokuvaustekniikkaa, mutta haluat oppia lisää. Opistossamme voit yhden vuoden aikana syventyä kokopäiväisesti valokuvaukseen, perinteisin sekä digitaalisin menetelmin. Katso lisätietoja kotisivuiltamme! Västra Nylands folkhögskola Pumppulahti 3 10300 Karjaa 019 222 6025 info@vnf.fi www.vnf.fi valokuvakoulutus valokuvakoulutus erikoistarvikkeet MARKKINAPAIKKA 80 kaMera-lehden tilaustarjoukset lehden irtonuMerot ilMan postikuluja www.kameralehtikauppa.fi kaMera-lehden ilMestyMisaikataulut: No 6-7/15 18.6.2015 AiNeistot 25.05.2015 meNNessä No 8/15 21.08.2015 AiNeistot 27.07.2015 meNNessä No 9/15 25.9.2015 AiNeistot 31.08.2015 meNNessä No 10-11/15 28.10.2015 AiNeistot 05.10.2015 meNNessä No 12/15 04.12.2015 AiNeistot 09.11.2015 meNNessä varaa paikka ajoissa! 040-503 8027 GALAPAGOS & AMAZON 9.-26.7.2015 Brasilian Pantanal & Iguassu 9.-23.8.2015 AUSTRALIAN KIERTOMATKA 28.8.-19.9.2015 Kenian suuri Migration Safari 12.-20.9.2015 MADAGASKARIN kiertomatka 24.9.-9.10.2015 Pyydä tarjous omatoimimatkalle! Suomen Kuvausmatkat Oy • info@kuvausmatkat.fi Jouni Klinga 0400 191 348 • Vesa Taiveaho 050 520 1827 VALOKUVAAJAN MATKATOIMISTO KUVAUSKAUPPA.FI Piilokojut & varusteet luontokuvaajalle! www.kuvauskauppa.fi info@kuvauskauppa.fi Markkinapaikat_34_2015.indd 79 4.5.2015 15.19
Usein T E E N ÄI N tumma tausta toimii hyvin. Unitalokuvassa otettiin ensin talokuva. Kaksi on usein aivan riittävästi. Koskaan ei tiedä, millaisia tuloksia syntyy, vaikka ennakkosuunnittelusta onkin hyötyä. Päällekkäisvalotukset ovat rentoa vaihtelua tavalliseen kuvaamiseen. TeippiTuliko hyviä kuvia. Monissa järjestelmäkameroissa on päällekkäisvalotustoiminto. 1 Mieti, mitkä elementit haluat kuvaasi. Jos olet valinnut enemmän kuin kaksi otosta päällekkäisvalotukseen, jatka samalla tavoin. Sijoita kuvat omille tasoilleen (layers) ja säädä tasojen läpinäkyvyyttä (opacity). 6 Tarkenna ja ota ensimmäinen kuva. Mutta jos et sitä omasta kamerastasi löydä, niin saman voit tehdä myös käsin. Jos sitä vastoin kuvaat ilman jalustaa, siirry toisen kuvauskohteen – kuten pilvisen puumaiseman – luokse. Vai yhdistätkö monta erilaista kuva-aihetta, vaikkapa puunoksan ja herätyskellon. KUVAT PÄÄLLEKKÄIN TEKSTI JA KUVAT Minna Jerrman Päällekkäisvalottaminen on jännittävää. 2 Päätä, mihin kohtaan kuva-alaa haluat suunnilleen elementit sijoittaa. Kun kuvaat kaksi tai useampia otoksia päällekkäin, kuvasta kasvaa salaperäisen monimerkityksinen. 3 Valitse ainakin aluksi kuvauspaikka, jonka tausta on rauhallinen. 8 Tarkenna ja ota toinen kuva. 4 Jos kuvaat samaa kohdetta – kuten esimerkkikuvassa Marikaa – kamera kannattaa kiinnittää jalustaan. Ota useita kuvia ja yhdistä ne toisiinsa kuvankäsittelyohjelmassa, kuten Photoshopissa tai Photoshop Elemetsissä. Voit myös pyyhkiä pois osia kuvista. 7 Jos kuvaat jalustalta, siirrä esinettä tai odota, että henkilö siirtyy uuteen asentoon. 9 Jos kamerassasi ei ole päällekkäisvalotuksen mahdollisuutta, voit myös toteuttaa kuvan käsityönä. Valitse myös, montako otosta kuvaan haluat. Näin taustan yksityiskohdat eivät vie huomiota itse pääkohteelta, joka jää paikka paikoin läpinäkyväksi. Marikasta otettiin ensin oikeanpuoleinen kuva, jossa hän katsoo kameraan. 5 Valitse kamerastasi päällekkäisvalotustoiminto. Lähetä omasi www.facebook.com/ Kameralehti merkit vaikkapa lattiassa helpottavat mallia sijoittumaan suunniteltuun kohtaan. Kuvaatko samasta kohteesta useampia kuvia, kuten ystävääsi ruuanlaitossa. Marika siirtyi kuva-alan keskelle. IRROTTELE Päällekkäisvalotus 81 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi irrottele_5-15.indd 81 5.5.2015 14.55
09-6811 490 OTA HIENOJA KÄÄRMEKUVIA ONNISTU KUVANKÄSITTELY: KOKO & RAJAUS OPASTUS ENNEN KOKEMATON LYTRO ILLUM NYT PANASONIC LUMIX LX100 PANASONIC LUMIX GF7 OLYMPUS OM-D M5 II T ES TI S S Ä KUUKAUDEN KUVAAJA KIRSI MACKENZIE EI PÄIVÄÄ ILMAN VALOKUVAA O TA HIENOJ A KÄÄRMEKUVIA | KUUKA UDEN KUV AA JA KIRSI MA CKENZI E | LYTR O ILLUM | KUV ANKÄSITTEL YN ABC: KUV AN K OK O & RA JA US | ISMO JOKINEN | HA UKIEN V AELLUS | V AL OKUV AKERAMIIKKA 5/ 20 15 5/ / 20 15 Suurin kotimainen valokuvauslehti www.kamera-lehti.fi Kansi_5-2015-pelkkakansi.indd 3 5.5.2015 9.18 KUUKAUDEN KUVAAJA EISA-MAESTRO PERHE KAPELLIMESTARI OSMO VÄNSKÄ KUVIA SISÄISISTÄ LAPSISTA MINNE MENET LUONTOKUVAUS. Seuraavassa numerossa_5_2015.indd 82 5.5.2015 15.00. SEURAAVA NUMERO KESÄN KUVAUSVINKIT 6–7 2015 18.6. ILMESTYY NIKON P900 | AKKUSALAMAT DÖRR DMF-480 & ELINCHROM ELB 400 TESTISSÄ HALUATKO OPPIA KUVAAMAAN. SUURIMMALLA KOTIMAISELLA KUVAUSLEHDELLÄ ON TUTKITUSTI 61 000 LUOVAA LUKIJAA! MA R IA K AL M I Muista myös Kamerafoorumi nettisivuilla sekä www.facebook.com/Kameralehti TILAA OMASI www.kamera-lehti.fi puh
hölöröor.indd 83 4.5.2015 14.33
Fastbind Express Mini, Pakettiratkaisu alkaen 495,(+ alv)* Fastbind Express Plus Pakettiratkaisu alkaen 1495,(+ alv)* katso käyttövideot KUVAKIRJOJEN VALMISTUKSEEN MULLISTAVAT UUTUUDET SELAINPOHJAINEN OHJELMISTOPAKETTI *KATSO LISÄTIETOJA WWW.SIDOSE.COM Käyttölisenssin hinta alkaen: 495,(+ alv)* _84_Takakansi_Sidose_5-2015:Normaalitaitto 4.5.2015 14:33 Sivu2