EI PÄIVÄÄ ILMAN VALOKUVAA KUUKA UDEN KUV AA JA OSMO V ÄNSKÄ | HENKIL ÖKUV A US: OHJ A US J A ASETTELU | VUODEN KUV AA JA 2/2015 | EISA MAESTR O SUOMI | VIHREÄ T SAMMAK O T | KUVIA SISÄISIST Ä LAPSIST A | ERWIN OLAF 6-7 / 20 15 6-7 // 20 15 Suurin kotimainen valokuvauslehti www.kamera-lehti.fi KUUKAUDEN KUVAAJA OSMO VÄNSKÄ HENKILÖKUVAUS: OHJAUS & ASETTELU OPASTUS WORLD PRESS PHOTO -KISASSA KUOHUU NYT NAPPAA KUVAAN VIHREÄ SAMMAKKO ONNISTU T E S TI S S Ä ELINCHROM ELB 400 QUADRA NIKON COOLPIX P900 SAMSUNG NX500 DÖRR DMF-480 KUVIA SISÄISISTÄ LAPSISTA Kansi_6-7-2015.indd 3 8.6.2015 11.01
Niiden optinen erottelukyky pystyy vastaamaan kaikkein parhaimpien markkinoilla olevien kameroiden vaatimuksiin. Kaikki näistä objektiiveista ovat sääsuojattua ja niissä on erittäin hiljainen ja nopea automaattitarkenus. Super Performance Sääsuojatut objektiivit erinomaisella kuvanlaadulla Laajakulmasta teleen ja makrokuvaukseen Tamron on vuodesta 2012 eteenpäin laajentanut valikoimaansa uusilla SP-sarjan täyden kennon objektiiveilla. SP 24-70mm F/2.8 Di VC USD SP 150-600mm F/5-6.3 Di VC USD SP 70-200mm F/2.8 Di VC USD SP 15-30mm F/2.8 Di VC USD SP 90mm F/2.8 Di VC USD SP 90mm Polttoväli: 90mm Valotus: F/5.6, 1/500s · ISO 400 SP 70-200mm Polttoväli: 200mm Valotus: F/5.6, 1/60s · ISO 200 SP 15-30mm Polttoväli: 15mm Valotus: F/16, 1/25s · ISO 100 SP 150-600mm Polttoväli: 600mm Valotus: F/8, 1/2000s · ISO 800 SP 24-70mm Polttoväli: 70mm Valotus: F/8.0, 1/4s · ISO 100 www.tamron.fi NewAd_Tamron_SP-LINEUP_2015_kamera.indd 1 21.5.2015 10:00:09. Ylivoimainen kuvanlaatu Nopea siirtyminen käsitarkennukseen Täydellisen pyöreä suljin takaa kauniin bokéhin USD-moottori (Ultrasonic Silent Drive) VC (Vibration Compensation) -kuvanvakaaja Sääsuojattu Saatavilla Canonin, Nikonin & Sonyn järjestelmäkameroille * Sony-versiossa ei ole kuvanvakaajaa, sillä se on sisäänrakennettuna Sony-kameroiden runkohiin
Lisätiedot: vppm.fi/ohjelma. martinselkonen.fi, Rautiaisen Lassin www.articmedia.fi sekä Jari Peltomäen finnature.fi. Moni opisto vetää kesällä lyhyitä työpajatyyppisiä kursseja. Kamera-lehden yhteistyökumppaneista voisi mainita nämä kuvausreissuja kotimaassa järjestävät yrittäjät: Martinselkosen Eräkeskus www. Lue juttu sivulta {34} TIMO RIPATTI kansikuvan ottaja TOTTA VAI EI. Lue juttu sivulta {44} EVELIN KASK jutun kirjoittaja KESÄ JA TANSSILAVAT Aurinko paistaa ja pellot tuleentuvat. Jos luonto kiinnostaa kuvauskohteena, saattaisi olla upea kokemus viettää yö tai pari piilokojussa suon laidalla tai korven keskellä karhuja, ahmoja, susia, kotkia ja muita villieläimiä kuvaten. Lisätiedot: www.fotomaraton.net. Lisätiedot: www. Hiekkatien tuoksun voi tuntea nenässään, moottorin jylinän voi kuvitella. Pitkällä polttovälillä sain taustan sopivan sumeaksi. Heitän avoimen kesähaasteen kaikille valokuvauskoneen kuljettajille: suunnatkaa kameranne tänä kesänä lähiympäristöön. Lähellä olevien asioiden, tapahtumien ja läheisten ihmisten kuvaaminen tuntuu usein liian helpolta, haasteettomalta ja jopa tylsältä touhulta. Myös valokuvauksen jalolla saralla tapahtuu kaikissa ilmansuunnissa. Lähes kisan kalkkiviivoille saakka näytti siltä, ettei kukaan ole onnistunut kuvaamaan oivaltavia ja kiinnostavia kuvakokonaisuuksia aiheesta Perhe. perinteisen fotomaratonin. Suomen Kameraseurojen Liiton perinteinen kesäkurssi pidetään Joutsenossa 27.–31.7. järjestettävä monipuolinen Hangon Foto Festival -tapahtuma, www.hankofotofestival.fi. Pönötyksistä puhuttelevampiin asentoihin! Lue juttu sivulta {20} TIINA PUPUTTI jutun kirjoittaja PÄÄKIRJOITUS 4 KAMERA 6-7|2015 Paakkari-sisis 6-7-15.indd 4 8.6.2015 17.25. Ylioppilaskamerat järjestää tänäkin vuonna Helsingissä taiteiden yönä, torstaina 20.8. Kamera-lehden toimitus toivottaa kaikille lehden lukijoille valoisaa, lämmintä ja kuvauksellista kesää! Menkää ja kuvatkaa muistikorttinne täyteen! ASKO VIVOLIN päätoimittaja asko.vivolin@ kamera-lehti.fi Kesä on kameroiden ulkoilutuksen aikaa! TEKIJÖILTÄ KANNESSA OSMO VÄNSKÄ Osmo Vänskä oli matkalla Musiikkitalolle, kun pystytin salamat valmiiksi ja käytin itseäni koemallina. sksl.fi > koulutus. Kesäkauden päättää 4.–6.9. Kansikuvan Instagramtyyliset värit on nostettu esiin saturaatiosiveltimellä suoraan alkuperäisestä valotuksesta. Myös kameraseuroissa järjestetään kesätapahtumia. Lauantaina 18.7. Hessu, Lincoln ja Gibson kuljettavat kohti tanssilavoja. Suomi on täynnä toinen toistaan kiinnostavampia kesätapahtumia ja kursseja. Tässä pari kesätapahtumaa malliksi. Onneksi moni heräsi ja saimme kuin saimmekin kisaan lopulta todella hienoja kovakokonaisuuksia. World Press Photo 2015 -kilpailusta käynnistynyt debatti kuvajournalismin totuudellisuudesta ja alan eettisistä pelisäännöistä sai minut pohtimaan, millä tavoin ja kenen toimesta tuota keskustelua lopulta käydään. Mikä vuosi nyt onkaan. Tuttuihin kotinurkkiin ja rakkaisiin läheisiin! KESÄN VOI hyödyntää myös kehittämällä kuvaustaitojaan osallistumalla työpajoihin ja tapahtumiin, joita järjestetään Hangosta Lapin tuntureille. pyöräillään Valto Pernu -valokuvamaraton Iissä. Tässä lehdessä esillä oleva kotimainen EISA Photo Maestro -kisa todisti kuitenkin aivan jotakin muuta. Kuvattavan asettelu ja ohjaaminen ovat yksi osa valokuvaajan ammattitaitoa. Lisäksi muuta ohjelmaa koko viikonlopun ajan. Tällä sektorilla toimii erityisesti Itä-Suomessa usea yrittäjiä. Kysymys kuvajournalismin totuudellisuudesta kytkeytyy kiinnostavasti valokuvan traditioon ja traditiota tulkitseviin instituutioihin ja kuvajournalisteihin. OLEN JOSKUS aiemminkin peräänkuuluttanut arkielämän ikuistamisen tärkeyttä
3X K U V AA JA 34| Kuukauden kuvaaja Osmo Vänskä 56| Mielikuvani Esko Männikkö 92| Outoja tunnelmia Erwin Olaf {92} ER W IN O L A F O S M O VÄ N S K Ä W 6-7 2015 SISÄLTÖ 5 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Paakkari-sisis 6-7-15.indd 5 8.6.2015 17.25. – Valokuvaus antaa energiaa, hän toteaa. {34} Kapellimestari Osmo Vänskä kuvaa mielellään luontoa. Erwin Olafin tavaramerkkinä ovat epätodelliset henkilökuvat
Toisinaan peloton vihersammakko päästää lähelleen kuvaamaan. {30} {16} {52} 68 HISTORIAN YSTÄVÄLLE KAMERASEUROJEN ENSI ASKELEET SIVU 82 75 60 72 6-7 2015 6 KAMERA 6-7|2015 Paakkari-sisis 6-7-15.indd 6 8.6.2015 17.25. 4| Pääkirjoitus 9| Välähdyksiä 29| Pakina Tapio Laine 91| 50 vuotta sitten 102| Kerronnan keinot Huomiopiste 104| Mennyttä valoa 105| Näyttelykalenteri 107| Seurat toimivat 111| Markkinapaikka 114| Seuraavassa numerossa VAKIOT TEKNIIKKA 59| Pikakoe Adobe Aviary Photo Editor 60| Kamera testissä Nikon Coolpix P900 63| Pikakoe Varavirta-akut 64| Salamat testissä Elinchrom ELB 400 Quadra & Dörr DMF-480 68| Puhelinkamerat testissä Samsung Galaxy Note 4 & Sony Xperia Z3 72| Kamera testissä Samsung NX500 75| Pikakoe Kodak Pixpro SP360 OPASTUS 20| Henkilökuva Mallinohjaus 30| Vihreät sammakot Kuvaa uusi sammakkolöytö 77| Kuvankäsittelyn abc Terävöinti 80| Luonnon monet kasvot Tunturi-Lappi 113| Irrottele Tuorekelmu pehmentää T II N A P U P U T T I K II A K U L L B ER G M A R G A R IT A C H E RN O V Tiina Puputti kertoo, miten on ohjannut kuvattavaansa ja tavoittanut oikea tunnelman
tilaajapalvelu@kamera-lehti.fi Osoitteenmuutokset ja tilausasiat myös: www.kamera-lehti.fi ilmoitusmyynti Merja Calton p. {44} AM I V IT AL E LISÄKSI 16| Kuvan mahdollisuudet Sisäiset lapset 42| Kuvakävely Suomenojalla 44| World Press Photo Kuvajournalismi & -manipulaatio 82| Kameraseurojen alku SISÄLTÖ www.kamera-lehti.fi www.facebook.com/kameralehti www.kamerafoorumi.fi TOIMITUS osoite Lastenkodinkatu 5, 00180 Helsinki, Finland puhelin +358 9 68 11490 sähköposti etunimi.sukunimi@kamera-lehti.fi päätoimittaja Asko Vivolin | 09 6811 4912 toimitussihteeri Minna Jerrman | 09 6811 4911 toimittaja Timo Ripatti | 09 6811 490 graafinen suunnittelija Ronja Korhonen | 09-6811 490 toimitusjohtaja Leena Saarela | 09-6811 4910 vakituiset avustajat Katarina Boijer, Taneli Eskola, Katriina Etholén, Pekka Helos, Mika Karhulahti, Antti Koli, Juha Laitalainen, Tapio Laine, Jukka Lehtonen, Kari Leponiemi, Jouko Leskelä, Markku Metsämäki, Ilpo Musto, Jussi Murtosaari, Tiina Puputti, Matti Ristimäki, Harri Slip, Mikko Säteri, Pekka Tolonen, Eero Venhola, Mikko Waltari tilaajapalvelu 09-6811 490 ti–to klo 10–15. World Press Photo 2015 -kilpailu herätti vilkkaan keskustelun. EI PÄIVÄÄ ILMAN VALOKUVAA KUUKA UDEN KUV AA JA OSMO V ÄNSKÄ | HENKIL ÖKUV A US: OHJ A US J A ASETTELU | VUODEN KUV AA JA 2/2015 | EISA MAESTR O SUOMI | VIHREÄ T SAMMAK O T | KUVIA SISÄISIST Ä LAPSIST A | ERWIN OLAF 6-7 / 20 15 6-7 // 20 15 Suurin kotimainen valokuvauslehti www.kamera-lehti.fi KUUKAUDEN KUVAAJA OSMO VÄNSKÄ HENKILÖKUVAUS: OHJAUS & ASETTELU OPASTUS WORLD PRESS PHOTO -KISASSA KUOHUU NYT NAPPAA KUVAAN VIHREÄ SAMMAKKO ONNISTU T E S T I S SÄ ELINCHROM ELB 400 QUADRA NIKON COOLPIX P900 SAMSUNG NX500 DÖRR DMF-480 KUVIA SISÄISISTÄ LAPSISTA Kansi_6-7-2015.indd 3 8.6.2015 11.01 T IM O R IP A T T I 7 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Paakkari-sisis 6-7-15.indd 7 8.6.2015 17.25. Kamera-lehti on Aikakauslehtien Liiton sekä European Imaging and Sound Associationin (EISA) jäsen. Rekisteriseloste sekä tieto henkilötietojen käytöstä ovat saatavissa asiakaspalvelustamme. Toimimme Suomen Kameraseurojen Liiton tiedotuslehtenä. 040-503 8027 merja.calton@mediamyynti.fi julkaisija Kameraseura ry, Helsinki Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta. postitus Itella Green ilmastoystävällinen jakelu. Kameralehden lukijaja asiakasrekisteriä voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. OSALLISTU! 14| Lukijakysymys 95| Vuoden kuvaaja 2015 Osakilpailu 3/4 VOITTAJAT 52| Eisa Maestro 2015 Perhe 96| Vuoden kuvaaja 2015 Osakilpailu 2/4 {20} Onko kuvajournalismi kriisissä. issn 0022-8133 kirjapaino Forssa Print SFS-ISO 14001 ympäristösertifikaatti. Kamera-lehti edustaa Suomea European Imaging and Sound Association -järjestön Photo-palkintoraadissa
Sony A7 -järjestelmäkamera Hinta alkaen 999 € Sony FDR-X1000V 4K-actionkamera Hinta alkaen 419 € www.tmnet.fi *Kampanja voimassa 1.6-31.8.2015. HELSINKI: POSTITALO | ESPOO: KAUPPAKESKUS SELLO TAMPERE | PORI | TURKU | KUOPIO | WWW.RAJALACAMERA.FI Sony FE 24-240mm f/3.5-6.3 OSS (1030 €) Meiltä löydät laajan valikoiman Sony -objektiiveja Aja E-tyypin kiinnityksillä. Ehdot ja säännöt: www.sony.fi/cashback KESÄN SEIKKAILUIHIN YKSI OBJEKTIIVI KAIKKIIN TILANTEISIIN KOMPAKTI KAMERA TÄYDEN KOON KENNO TEKNIIKAN MAAILMAN (11/2015) TESTIVOITTAJA! sony_kameralehti_210x297.indd 1 6/4/15 12:54 PM
Sepon dokumentaarisissa kuvissa persoonalliset henkilöt ovat pääosassa. Luontonäkymien vastapainona tarkastellaan New Yorkin silhuetin jylhyyttä sekä Berliinin, Lissabonin ja Prahan monumentaalisuutta ja herkkyyttä. Siellä on läsnä syntymä, kasvu ja kuolema, koko luonnon kiertokulun moninaisuus ja ihme, kertoo Seppo kuvauskohteestaan. Näyttelykalenteri sivulla {105} KESÄKUUSSA Kangasala-talossa nähdään Sanni Sepon ihmisläheisiä kuvia palstaviljelijöistä. Minulla on fantasiani", on Jean Sibelius todennut. Palsta Kangasala-talo | 2.–27.6.2015 Kangasala | Kuohunharjuntie 6 www.valokuvakeskusnykyaika.fi Sibeliuksen maisema Hämeen linna | 20.3.2015–20.3.2016 Hämeenlinna | Kustaa III:n katu 6 www.hamecastle.fi Maiseman voimat VB-valokuvakeskus | 6.6.–30.8.2015 Kuopio | Kuninkaankatu 14–16 vb.kuopio.fi Anssi Männistön panoraamakuva New Yorkista on esillä Kuopiossa. Kiireiselle se tuo levon, yksinäiselle sosiaalisen verkoston, syrjäytyneelle merkityksen. Esillä on otoksia 1970-luvulta tähän päivään. – Palstat ovat useimmiten aarin kokoisia vuokrattavia viljelymaita. ANSSI MÄNNISTÖN Maiseman voimat -näyttely tuo kesän ajaksi panoraamakuvia VB-valokuvakeskuksen pihaaittaan Kuopiossa. Sepon näyttely päättää Kangasala-talon Valokuvan kevään, jonka on tuottanut Valokuvakeskus Nykyaika. "EN OLE koskaan yksin. Hän on seurannut kamerallaan palstanviljelijöiden arkea läpi viljelykauden, kylvöstä sadonkorjuuseen. On kiinnostavaa nähdä, miten näiden maisemien kokeminen VB:n pihassa muuttuu auringonpaisteessa, tuulessa tai sateella, Männistö pohtii. Näyttelyn teemana on maiseman vaikuttavuus. Kesä on pastaviljelyn ja maisemakuvien aikaa. Kuvat on otettu syrjäisillä vuonoilla Pohjois-Norjassa ja Lofooteilla, Suomen Lapin järvillä ja Pohjois-Portugalin vuoristossa. Eskolan valokuvataide saa rinnalleen säveltäjämestarin ajatelmat, jotka kertovat erilaisista elämäntilanteista, vuodenajoista ja miljöistä. Säveltäjän lapsuusmaisemilla ja kypsän iän kiinN Ä Y T T E LY T Päivänkakkaroita ja puuveneitä. Taneli Eskola on kuvannut Jean Sibeliukselle tärkeissä paikoissa. KOONNUT Minna Jerrman nekohdalla, Ainolalla on myös näkyvä rooli. Se on paikka luovuudelle ja unelmille. T A N E LI E S K O L A S A N N I S EP P O VÄLÄHDYKSIÄ Xxxxxxxxxxxx VÄLÄHDYKSIÄ + Uutuuskirjat { 10} + Matkakuva Englanti { 11} + Kolumni Taneli Eskola { 13} + Lukijakysymys { 14} 9 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Välkät_6-7-15.indd 9 9.6.2015 11.15. – Oltuani itse palstaviljelijä yli kahdenkymmenen vuoden ajan, kuvattuani ja haastateltuani satoja palstaviljelijöitä olen oivaltanut seuraavaa: Palsta on lääke jokaiseen vaivaan. Maisema on kuin aikakone, joka voi viedä katsojan niin säveltäjän nuoruusaikaan Hämeessä kuin Tuusulan taiteilijayhteisön tunnelmiin Järvenpäähän. Sibeliuksen maisema -näyttelyn lähtökohta on luonnontunne. Kuvista koottu näyttely on avoinna pitkälle ensi vuoteen Hämeen linnassa. Mustavalkoiset kuvat on käsitelty niin, että ne näyttävät infrapunafilmille otetuilta. – Näyttelyn kuvat on otettu ulkotiloissa eri keleissä
Mikko Pylkkö avaa mobiilikuvaamista helppotajuisesti mm. kertomalla hyvästä kuvausasennosta ja antamalla vinkkejä usein eteen tulevaan tilanneja hämäräkuvaukseen. Eläintäyttämön museon johtaja Sakari Hägg kertoo olleensa erityisen tyytyväinen, että kuvaajat olivat huomioineet luonnon moninaisuuden, niin sään vaihtelut, eläimistön, kasviston, ihmisen ja luonnon yhteiselon kuin muutkin luonnonilmiöt. – Jaakko Selin, Matkaopas 2/2015 KOONNUT Minna Jerrman 3X KI RJA UUTUU S Juha Vakkuri & Juha Metso Voodoo – Afrikan arkea Like like.fi | 165 sivua | 35 euroa Juha Metso on kiertänyt muutaman kuukauden Beninissä ja Togossa kuvaamassa voodoota ihmisten arjessa. Harvat värikuvat ovat perusteltuja: ne sisältävät verta, tulta tai punertavanvaaleita albiinoja. Kolmas pyörä -asetelma luo kuvaan mielenkiintoa ja avaa katsojalle aivan uusia näkökulmia ja ajatuksia luontoon liittyen, kilpailuraadissa mukana ollut valokuvaaja Lars Johnson toteaa. {MJ} Kuva kolmesta joutsenesta on voittanut luontokuvakilpailun. Kilpailun voitti Ari Lehikoisen Halataanko. Mikko Pylkkö Kuvaa kännykällä ja tabletilla Docendo www.docendo.fi | 94 sivua | 25 euroa Kännykkäkamera on kaikkialla mukana. Erityisen sykähdyttäviä ovat henkilökuvat 1970-luvun ihmisistä, nk. Hänen kuvansa ovat voimallisia ja hurjia – ne suorastaan hyppäävät katsojan silmille. Upea lahjakirja, jonka sivut tekisi mieli laittaa kehyksiin. Miksei siitä silloin ottaisi kaiken mahdollisen irti. Suurin osa niistä on tummasävyisiä mustavalkokuvia, joiden syvyysvaikutelma on hieno. Tuomaristo valitsi kolme kuvaa palkittavaksi. – Kuvaaja on onnistunut pysäyttämään kuvattavan tilanteen hyvin – silti onnistuen tuomaan kuvaan liikkeen tuntua. Esimerkkikuvat ovat inspiroivia ja monipuolisia. Kuvista piirtyy mielikuva leikittelevästä taiteilijasta: ilmassa leijuu vihreitä luutia ja kupin pohjasta tuijottaa silmä. Ensimmäistä kertaa järjestetyn Päijäthämäläinen luontokuva -valokuvauskilpailun toteutti Häggin Eläintäyttämö. KAMERAMAAILMA " Matka alkaa reissupäätöksestä ja jatkuu niin kauan kuin muistikuvat siitä elävät." PÄIJÄTHÄMÄLÄINEN LUONTOKUVA -valokuvauskilpailu on ratkennut. Näyttelyyn liittyy myös tämä kirja, joka sukeltaa kuvataiteilija ja valokuvagalleria Hippolyten perustaja Kajanderin tuotantoon ja ajatuksiin. Mutta joskus saattaa kronikassa nähdä sadun häivähdyksen." Ismo Kajanderilla on kesän loppuun näyttely Valokuvataiteen museolla. VÄLÄHDYKSIÄ Kameramaailma 10 KAMERA 6-7|2015 Välkät_6-7-15.indd 10 9.6.2015 11.15. iOS:lle, Androidille ja Windows Phonelle on lueteltu lisäohjelmia. 1 2 3 2 3 1 Ari Lehikoisen kuva voitti Päijäthämäläinen luontokuva -kilpailun. Perhoskokoelma. Ismo Kajander Vintage Musta Taide , Aalto-yliopisto mustataide.aalto.fi | 144 sivua | 30 euroa "Taiteilija on sadunkertoja, valokuvaaja kronikoitsija
Onko sinulla upea matkakuva, jonka haluat näyttää muille. Heikuran kuvista on syksyn ajan esillä myös kirjan kanssa saman niminen näyttely Virka-galleriassa Helsingissä. Salokanteleella on vankka kokemus alan isoista ja pienistä yrityksistä jälleenmyyjänä, maahantuojana ja tukkurina. Hän saa hoitaakseen merkittävät alan tuotemerkit: Sigman, Leican, Tamracin, Slikin, Hoyan, Benron, Black Rapidin, Epsonin, SanDiskin, Vanguardin, Tokinan, Jupion, iONin sekä Henzon ja Goldbuchin albumija kehysedustukset. {MJ} KAMERA-LEHDEN asiakaspalvelu on kesälomalla 29.6.–3.8. Heikuran tuotantoa ja teossarjaa avaavan jälkisanan on kirjoittanut taidehistorioitsija Asko Mäkelä. Hannes Heikura (1958–2015) oli Suomen tunnetuimpia valokuvaajia ja kuvajournalisteja. {AV} Hannes Heikuran tulevan kirjan kuvat ovat pitkästä aikaa värillisiä. Lähetä oma matkakuvasi julkaistavaksi tai uutisvinkki osoitteeseen palaute@ kamera-lehti.fi E N G L ANT I – Juha Ågren, Norwich, Englanti SYNKKÄSÄVYISISTÄ KUVISTAAN tunnetun Hannes Heikuran tulevan valokuvakirjan nimi on End of the Road – Matkan loppu. Dark Zone (2011) ja We Walk Alone (2013) olivat sävyltään liki mustia, ihmisistä näkyi vain häivähdys. Näyttely avautuu 16.9. Liken kustantama kirja ilmestyy syyskuussa, ja siinä on noin 170 sivua. K E SÄL O MA 11 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Minna Jerrman {MJ} minna.jerrman@kamera-lehti.fi + Asko Vivolin {AV} asko.vivolin@kamera-lehti.fi Välkät_6-7-15.indd 11 9.6.2015 11.15. End of The Roadin aamuyön tunteina kuvatut kuvat hehkuvat oranssia, punaista ja kel32 236 Nick Brandtin Afrikan eläinkuvat näki Salon taidemuseossa tänä keväänä kävijää LÄHDE: Salon taidemuseon intendentti Pirjo Juusela-Sarasmo NI MI T Y S NYT PASI SALOKANNEL on nimitetty Valokuvaustukku Fokan markkinointijohtajaksi 1.7. – Uudessa nimessä näkyy, että jäseniämme yhdistää erikoistuminen kuvajournalismiin ja dokumentaariseen kuvaan, sanoo Suomen kuvajournalistien puheenjohtaja Riitta Supperi. Kun yhdistys perustettiin vuonna 1947, valokuvan käyttö oli selkeästi erotettavissa eri genreihin, esimerkiksi lehtija mainoskuviin. Viestit luetaan kesäloman päätyttyä elokuussa. Alkuvuodesta kuolleelta Hannes Heikuralta ilmestyy syksyllä kirja. Paul Cumminsin ja Tom Piperin taideteos käsitti 888 246 keraamista kukkaa, joita kävi katsomassa peräti viisi miljoonaa ihmistä. Tämä Heikuran valokuvatrilogian päätösosa kuvaa Helsinkiä aamuyön tunteina. alkaen. {AV} NI M E N MU U T O S SUOMEN Lehtikuvaajat on nyt Suomen kuvajournalistit. Fokan toimitusjohtajana jatkaa edelleen Jorma Helminen. – Kuvakerronta ei ole enää pelkkää valokuvaa, se voi olla myös videota tai multimediaa, Supperi kertoo. ja jatkuu marraskuulle. MATKAKUVANI | ENGLANTI Vuonna 2014 Towerin linnassa Lontoossa oli hieno valokuvatilaisuus: Poppy-tilataideteos ensimmäisen maailmansodan muistoksi. Heikura valittiin Vuoden lehtikuvaajaksi neljä kertaa, palkittiin viidesti Vuoden lehtikuvasta sekä vuonna 2008 Fotofinlandia-palkinnolla ja vuonna 2006 Suomen Kuvalehden journalistipalkinnolla. Teos katsoo kohti sitä, mihin elämä loppuu – symbolisesti. Kuvien kohteena on yhä suoremmin ja painavammin ihminen. taista. Voit kuitenkin hoitaa tilausasioita lähettämällä viestin osoitteeseen tilaajapalvelu@kamera-lehti.fi
{MJ} JOUKKORAHOITUS | igg.me/at/valo/x SUOMESSA SUUNNITELTU Valo-led-salama on käynnistänyt joukkorahoituskampanjan. Arvostelemme kuvat, ja luvassa on pieni palkintokin mielenkiintoisimman sarjan kuvanneelle. Päivän aluksi pidetään puolen tunnin alustus katukuvauksen maailmaan. 050 3232 951 digitointipalvelut@webbinetti.net Tarjous voimassa 15.8.2015 asti! Esim. – Nyt ei tavoitella huipputaiteellista kuvaa, vaan oivalluksia ja arkisia asioita. – Kaikki voivat tulla mukaan. Toukokuussa käynnistynyt tapahtuma jatkuu 6. Lataamme kaikki kuvat verkkogalleriaamme, josta kuvaajat näkevät, miten muut osallistujat ovat kuvanneet samat aiheet. Mukana on mm. { AV} Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus, Kansanopisto www.valokuvauskoulutus.com Valokuvauslinja 17.8.2015 27.5.2016 Campuksella keskellä Suomea! KAITAFILMIT, sekä itse kuvatut KOTIVIDEOT DVD:lle -20% Hinnasto ja lisätietoa: www.kaitafilmi.net Kysy myös erikoistarjousta suurten erien digitoinnista pitkällä toimitusajalla voimme myös tehdä digitoinnin useammassa erässä tarpeen mukaan! Ota yhteys suoraan meihin tai yhteistyökumppaniimme (katso nettisivuiltamme lähin liike) Suurissa erissä edullinen kotinouto Etelä-Suomen alueella! DIAKUVIEN DIGITOINNIT 40% WebbiNetti digitointipalvelut Terminaalitie 10 13430 Hämeenlinna Puh. Salama sopii valokuvauksen lisäksi videokuvaukseen. Sisäänrakennettu Li-Po-akku takaa pitkän toimintaajan. Näyttelyt esittelevät kuuluisia kuvaajia ja nousevia tähtiä, dokumentaarista kuvaa ja käsitteellistä näkökulmaa. Modulaarisen erikoisrakenteensa ansiosta sillä on mahdollista valaista suuriakin pinta-aloja. { MJ} TAPAHTUMA | www.valokuvausseura.fi KUVAA ELOKUISTA katuvilinää Tampereella, kun Tampereen Valokuvausseura järjestää katukuvaustapahtuman lauantaina 1.8. 460€ NYT 276€ + toimituskulut 24€ LUONNOSTAAN LUOVA KUUSAMO-OPISTO OPINTOLINJAT 31.8.2015 – 20.5.2016 (34 ov) • VALOKUVAUS • KUVATAIDE haku 7.8.2015 mennessä www.kuusamo-opisto.fi E L L IO T T ER W IT T Välkät_6-7-15.indd 12 9.6.2015 11.15. Ainoa edellytys on, että voit luovuttaa kuvasi tapahtuma-aikana järjestäjille, kertoo Tampereen Valokuvausseuran puheenjohtaja Raimo Korpela. 1000 diakuvan skannaus (2100 dpi) DVD:lle norm alk. Ilmoittautuminen: tvs@valokuvausseura.fi. Siellä järjestetään Portrait(s)-festivaali, joka nostaa esiin henkilökuvat. syyskuuta asti. Martin Schoellerin kuvia kaksosista, Elliott Erwittin legendaarisia katukuvia ja Alejandro Cartagenan otoksia auton lavalla matkustavista meksikolaisista vuokratyöläisistä. kello 10 alkaen. ID E A A! FESTIVAALI | www.ville-vichy.fr/ExpositionPortraits-Edition-3 JOS OLET käymässä kesällä Ranskassa, kurvaa Vichyn kautta. Teho ja värilämpötila on säädettävissä suoraan laitteesta tai langattomasti älypuhelinsovelluksella
Kun tarkkaan miettii poiston perusteet kussakin yksittäistapauksessa, ei isosta tuhoamisoperaatiosta johtuva morkkis pääse vaivaamaan. En miellä kuvaamista työksi. HYVÄ VAI HUONO. Filmille kuvatessa laadun varmistaminen tehtiin eri lailla. On kaksi tapaa ratkaista ongelma. Jyvien ja akanoiden erottelemisesta tulee silloin jokapäiväistä puuhaa. On suuri vaara tehdä vääriä johtopäätöksiä aivan tuoreista jutuista. Herkkua. Käytettiin harkintaa ja nykyistä enemmän jalustaa. Se on ammatin hauska puoli. Kunkin aikakauden tekniikalla on omat heikkoutensa ja vahvuutensa, ja tähän on sopeuduttava. Poistoon vaan. Kokemus on opettanut, että tähän peruskysymykseen ei kannata vastata hätiköidysti. Mutta missä kulkee liiallisuuden ja kohtuuden raja. Deletoinnin autuus KOVALEVY TÄYTTYI YLLÄTTÄEN. KAMERATEKNIIKKA OHJAA KUVAAMISTA . DELETE VAPAUTTAA. Päädyin jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Kovalevytilaa on vapautunut hienosti. Olen nyt koko kevätkauden heittänyt roskikseen "huonoja" kuvia ja käyttänyt väsyttävään puuhaan viikkoja. Otoksia kertyy paljon. Valotus varmistettiin haarukoimalla. Vaikka kennojen herkkyys on huikea, aina löytyy tärskähtäneitä kuvia. TÄRÄHTÄMINEN. Oikeaa tarkennusta joutuu hakemaan automaattitarkennuksen epämääräisyyden ja ikänäön ongelmien vuoksi. VALOKUVAAMINEN ON HAUSKAA. Nykyisin, jos ei ole ihan varma rajauksesta, pitää muistaa kuvata sekä vaakaettä pystyversio samasta aiheesta. On hyvä antaa kuvien maata kovalevyllä ja tarkastella niitä myöhemmin ajan kanssa. Kyllä nykyisinkin haarukoin. Ostaako lisää säilytyskapasiteettia vai poistaa olemassa olevia tiedostoja. Eräs keskikoon filmin käytön eduista oli nykyistä neliömäisempi formaatti. KOLUMNI TANELI ESKOLA Välkät_6-7-15.indd 13 9.6.2015 11.15. Nega antoi varaa voimakkaille rajauksille. Sen verran aiheita aktiivikuvaajalle kuitenkin kertyy ja tuon julmetun massan kanssa on elettävä. Reunoille jäi tilaa, eikä pystyja vaakakuvien ero ollut suuri. Miksi. Digikameran nopeasta sarjakuvauksesta on paljon iloa, mutta turhien tiedostojen määrä vastaavasti moninkertaistuu. Lisäksi kuvakirjastoa on nyt mielekästä selailla, kun epäonnistumiset ja toistot on poistettu. En koskaan tule tarvitsemaan kymmeniätuhansia kehitettyjä kuvia
PUHELIMEN lyhytaikainen lataaminen esimerkiksi kesken päivän ei vahingoita puhelinta. Voi. Kaikula "Ensin kuvakilpailun tulokset ja luontokuviin liittyvät artikkelit. Salo Voiko älypuhelinta pitää laturissa yön yli. OPTIMAALINEN latausaika vaihtelee puhelinmallista riippuen, mutta nyrkkisääntönä voi pitää 2,5–3 tuntia. LUKIJAT VASTAAVAT Mitä luet tavallisesti ensimmäisenä Kamera-lehdestä. PALJON älypuhelinta käyttävän kannattaa kuljettaa mukana varavirtalähdettä, jonka avulla puhelimen saa ladattua missä vain. LUKIJAKYSYMYS 1 Aiotko tai oletko jo käynyt tänä kesänä valokuvanäyttelyssä. Missä. LANGATON lataus yleistyy ja kehittyy kovaa vauhtia. Voit voittaa arvonnassa Vuoden luovat kuvaajat 2014 -kirjan. Sitten järjestyksessä alusta loppuun." – J. LATAUKSEEN kannattaa käyttää puhelimen omaa laturia. Kiitos kaikille osallistuneille. VI NK K I 17% 13% 13% 9% Kuvakilpailun tulokset Kuvaajaesittelyn Laitetestin / tekniikkauutisen Kuvankäsittelyn opastuksen 9% 4% 35% Pääkirjoituksen Luontokuva-artikkelin Muuta VÄLÄHDYKSIÄ Kysymys 14 KAMERA 6-7|2015 Välkät_6-7-15.indd 14 9.6.2015 11.15. Haakana "Varustelukierteessä olevana laitetestit ja tekniikkauutiset." – V. "Etusivulta aloitan ja takasivuun lopetan." – S. {Vinkit on koonnut Gigantti. OSALLISTU Facebookissa, www.facebook.fi/kameralehti tai palaute@kamera-lehti.fi. Sen voitti arvonnassa Mika Mäki-Mantila Seinäjoelta. PUHELIMEN latautumista voi nopeuttaa kytkemällä päälle virransäästötai lentotilan tai sulkemalla puhelimen kokonaan. Monissa uusissa puhelinmalleissa on valmius langattomaan lataukseen ja markkinoilla on myös huonekaluja, jotka lataavat älypuhelimen langattomasti. 2 Mikä on tämän lehden mielenkiintoisin juttu. Vastanneiden kesken arvottiin suomalaisten kärkikuvaajien Luontokuvauksen käsikirja. UUDEN , juuri pakkauksesta otetun puhelimen lataaminen täyteen ei vahingoita puhelinta. } TÄSSÄ MUUTAMIA vinkkejä älypuhelimen lataamiseen
TEKSTI Kiia Kullberg KUVAT Maria Kalmi KUVAN MAHDOLLISUUDET Eheyttävä valokuva 16 KAMERA 6-7|2015 sisaiset lapset.indd 16 9.6.2015 9.06. KUVIA SISÄISISTÄ LAPSISTA Maria Kalmi päätti jättää oravanpyörässä venkomisen muille ja osti kalliin kameran, jota ei osannut käyttää. Nyt Maria on toteuttanut eheyttävää valokuvausta vuoden verran. Mutta mitähän se eheyttävä valokuvaus oikein on
–Shh. Olemme saapuneet 41-vuotiaan Maria Kalmin työhuoneelle, Tazzia-nimisen vaateliikkeen takahuoneeseen Porvoon vanhassakaupungissa. Vaaterekkien vieressä on selvästikin laittautumispiste. Hän kaivoi esiin pöytälaatikkoon lakaistut haaveet huonekalujen entisöinnistä, mekkojen ompelemisesta ja valokuvaamisesta ja päätti toteuttaa nurkkaan viskattuja unelmiaan. Kampaamoliikkeen omistanut Maria tuli siihen tulokseen, että elämässä täytyy olla muutakin kuin työ. Mihin rakkaus katoaa. Ensikeikka: karskit miehet Kaikki sai alkunsa muutama vuosi sitten, kun Maria huomasi olevansa liian sitkeästi oravanpyörän kyydissä. Niinpä hän myi kaiken omaisuutensa, muutti pois hänen ja miehen yhteisestä asunnosta ja päätti löytää elämälleen jotain uutta ja tyydyttävämpää sisältöä. Tein heidän kanssaan samalla energiatyötä ja puhuin aika rohkeastikin asioista. Kuvasin automaattiasetuksilla. Alla Klassinen Johanna omalla epämukavuusalueellaan, romanttisena kukkaistyttönä. Nyökkään ymmärtäneeni ja yritän jopa kävellä hiljempaa. Tuntuu, kuin olisimme astuneet Peppi Pitkätossun valtakuntaan. Päivästä tuli menestys. Maria alkoi tehdä lähempää tuttavuutta henkiseen puoleensa. Seinillä komeilee hattuja, koruja ja pitsimekkoja. 17 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi sisaiset lapset.indd 17 9.6.2015 9.06. Naivistinen omakuva parisuhteesta. Eräskin tatuoitu linnakundi alkoi itkeä koko ryhmän edessä niin, että meinasi tukehtua. – Ystäväni oli töissä päihdekuntoutuskeskuksessa ja pyysi minua sinne valokuvaamaan kuntoutujia. Ikkunan edessä on tilaa läppärille ja ompelukoneelle. Täytyy olla tässä käytävässä vähän hiljempaa, kun putiikki on vielä auki. Nurkkaan on kerätty läjä isoja studiolamppuja. Se oli minun ensimmäinen kuvauskeikkani. Maria siis heitettiin kylmiltään entisten linnakundien eteen kamera tutisevassa kädessä, ja onneksi niin. – Ne kuntoutujat olivat aivan mielettömän onnellisia, että kävin siellä. – Täällä otetaan eheyttäviä valokuvia, punatukkainen Maria kertoo. En osannut silloin vielä edes käyttää kameraa. Mutta vanha porras natisee maihareideni alla niin kovaa, että ihan irvistyttää. Eräs toinen kuntoutuja oli Vas. Sitä kautta hän ymmärsi, että voi saavuttaa elämässään tasan sen verran kuin haluaakin
Yllä Koulukotityttö Vera menneen ajan kaunottarena. Oik. Usein Mariaan iskee inspiraatio, ja niin saa kuvattava uuden ilmeensä. Eheyttävä valokuva Maria teki aikoinaan 13 vuotta töitä kampaajana. Oik. Eheyttävässä valokuvassa lähdetään kaivamaan kuvattavasta jotain sellaista, mitä hän ei ehkä ole edes tiedostanut itsessään olevan: voimavaroja ja esteitä, jotka ovat kuvattavan ja tämän unelmien välissä. minuun yhteydessä jälkeenpäin ja kertoi, että hän katsoo sitä omaa valokuvaansa joka aamu ja miettii, että ”hitsi, minä olen tuossa ja minä olen tosi vahva”. Maria Kalmi Photography on vielä suunnitteilla oleva konsepti, mutta edes tähän asti se ei olisi edennyt ilman Marian päättäväisyyttä. Entisenä yrittäjänä se oli yhtä helvettiä. Se on täysin hänen itsensä kehittelemä, ja siinä yhdistyvät henkinen työ ja intuitio. Maria lähti työstämään ideaa ja yhdisti valokuvaukseen entisestä ammatista kertyneitä taitoja: kampaamotyötä ja maskeerausta. Liian usein huomaan, etten taaskaan ole laskuttanut yhtään valokuvattavaa, Maria nauraa. – Nyt, kun minulla on nämä tilat ja kulut alkavat juosta, minun on pitänyt laskea tälle hommalle jokin hinta. Eheyttävän valokuvan kaava ei ole koskaan samanlainen. Hän huomasi, että oli ihminen omaan statukseensa miten tyytyväinen tahansa, ulkonäköön liittyvistä asioista puhuttaessa ihmiset inhosivat itseään. yllä yllä Viiden lapsen äiti Maarit: Annan itselleni luvan olla nainen. Työtilat hankittuaan Marian on täytynyt myös alkaa ottaa sydämentyöstään vastaan rahaa. – Minulla kävi täällä sellainen toimiston jakkunainen, joka on jo vuosia pönöttänyt faksin edessä. Vaikka olen laskenut työlleni hinnan, katson myös vähän tilanteen mukaan, viitsinkö ottaa rahaa vastaan. Olemme siis imeneet kuvakammomme äidinmaidossa. Minä yllytin sen tekemään kaikkea ihan käsittämätöntä. Ja siitähän tulee ihan mieletön fiilis, kun rikkoo omia rajojaan ja uskaltaa tehdä jotain ihan hullua. Jo polvenkorkuisina meille opetetaan, ettei ole mitään järkeä erottua joukosta tai tuoda itseään esille yhtään enempää kuin on tarvis. Sitten tarvitsi enää opetella se valokuvaus. – En ikinä tiedä, mitä kuvauksissa tulee tapahtumaan, ja se onkin ihan parasta koko hommassa. Intuitioon lujasti luottava Maria kyllä tietää, mitä ihmisessä lähdetään eheyttämään ja mitä puolia kannattaa korostaa. Sitä Maria on opiskellutkin viime syksystä lähtien, kun hänet hyväksyttiin Työväen Sivistysliiton valokuvauslinjalle Hakaniemessä. Maria kutsuu omaa kuvaustekniikkaansa eheyttäväksi valokuvaukseksi. ” Siitähän tulee ihan mieletön fiilis, kun rikkoo omia rajojaan ja uskaltaa tehdä jotain ihan hullua.” 18 KAMERA 6-7|2015 sisaiset lapset.indd 18 9.6.2015 9.06. Aluksi kuvattavan kanssa kuitenkin tehdään pieni tilannekatsaus sekä rauhoitetaan jännittynyt ilmapiiri – monelle kun jo pelkkä ajatus valokuvassa olosta aiheuttaa migreeniä. alla Maria Kalmi miehensä muusikko Mikan kuvaamana. Sitten istutaan meikkituoliin. Kuvauskammo äidinmaidossa Marian mielestä ihmiset näyttävät valokuvissa kamalilta sen takia, että he ovat hukanneet oman sisäisen lapsensa. Sillä ei ole yhteyttä Miina Savolaisen voimauttavan valokuvan metodiin. Minä olen tällainen Peppi Pitkätossu, joka pistää kaiken ihan läskiksi ja laittaa ihmiset leikkimään ja rikkomaan rajoja
KUUMA KESÄ, ROCK JA RAUTA OPASTUS Henkilökuva 20 KAMERA 6-7|2015 pose-6-7-15.indd 20 8.6.2015 16.40
Tiina Puputti on kuvannut Hessua harrastuksiensa parissa. TEKSTI JA KUVAT Tiina Puputti Artikkeli perustuu Tiina Puputin Pose-kirjaan. Hessu harrastaa kitaransoittoa ja vintage-autoja. KUUMA KESÄ, ROCK JA RAUTA Aurinko paistaa korkealta, hiekka tuoksuu ja kohta moottori jyllää. Mutta miten hän on ohjannut kuvattavaansa ja tavoittanut oikean tunnelman. 21 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi pose-6-7-15.indd 21 8.6.2015 16.40
Tässä kuvassa pääkohde, pääkohteen stailaus, rekvisiitta sekä kuvauspaikka ja -aika kertovat katsojalle kuumasta kesästä, rockista, raudasta ja kuvattavan suhteesta niihin. Samalla hän saa myös käsityksen, miten henkilö suhtautuu mallinohjaukseen. Jos rooliin liittyy taustatarina, se antaa perustaa kuvan visualisoinnille. Näitä yksityiskohtia ovat vaatteet ja asusteet, rekvisiitta, valaisu ja kuvauspaikka. Roolija harrastuskuvat kertovatkin tarinaa journalistiseen tyyliin: kuka tekee, mitä tekee, miten tekee sekä miksi ja millä tavoitteella tehdään. Rooli voi liittyä myös työhön, kuten näyttelijällä. Yksi henkilökuvauksen muoto on roolikuva. 22 KAMERA 6-7|2015 pose-6-7-15.indd 22 8.6.2015 16.40. Rooli on kuvattavan itsensä valitsema ja liittyy hänen vapaa-ajan harrastuksiinsa: rautaan ja rockiin. Tiina Puputti Pose Docendo www.docendo.fi 142 sivua Hinta 37 euroa Käytännönläheinen opas mallin asennoista ja ohjaamisesta henkilökuvauksessa alan harrastajille ja valokuvaajille. Kuvattavan asettelu ja ohjaaminen ovat keskeinen osa henkilökuvauksen taitoa. sityiskohta viestii roolin henkeä. Sisältää 15 erilaista henkilökuvausta, 75 esimerkkikuvaa, 60 havaintokaaviota asennoista ja 15 eri valaisua. Myös mallin asento ja ilme kertovat oko Hessun kuva henkii 1950-luvun tunnelmaa, jenkkityyliä ja kesää. Kun tekee roolikuvaa, on tärkeää tietää roolista etukäteen riittävän paljon, jotta voi visualisoida sen niin, että kuvan jokainen ykK AJATON 50-LUVUN TUNNELMA Jutun kuvat Mallit: Heikki Salmela, Lincoln Club Coupe 1947 ja Gibson Midtown Standard P-90. Ennakkotapaamisessa kuvaaja perehtyy kuvattavansa rooliin tai harrastukseen. Harrastuskuvissa taustatarina voi liittyä siihen, mistä intohimo on lähtenyt tai mihin harrastuksessa tähdätään. Kuvauspaikka: Hinthaara, Sipoo. Kuvassa ei näy taustalla rakennettua ympäristöä, joten maisema näyttää ajatomalta osaltaan roolista. Kuvaajan on oleellista tietää rooliin tai harrastukseen liittyvistä yksityiskohdista ennen kuvausta, jotta hän voi tehdä kuvaukseen liittyviä valintoja. Siinä henkilö on valitsemassaan roolissa, joka voi olla esimerkiksi harrastukseen liittyvä. Kuvauspaikaksi valittiin klassinen peltomaisema. Mallin lisäksi kuvassa ovat tärkeitä yksityiskohdat, jotka avaavat rooliin liittyvää tarinaa
Jos taas kuvattava on työroolissa, voi rooliin eläytyminen olla vielä helpompaa, koska se kuuluu jo ammatin luonteeseenkin. Kuvassa on 1950-luvun tyyliä henkivä jenkkiauto, kitara ja Hessulla on yllään samaan tyyliin ja meininkiin sopiva havaijipaita ja farkut. Kuvausajankohdaksi valittiin aurinkoinen päivä, koska suora auringonpaiste sopii parhaiten kuumaan kesään. Konepeltiin nojautuminen kertookin kiireettömyydestä ja pysäyttää kuvan tähän hetkeen. Vartalon kallistuksen suunnassa kuvan oikeassa reunassa ei ole tyhjää tilaa, ja näin myös rajaus pysäyttää kuvan tähän hetkeen. D A B 23 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi pose-6-7-15.indd 23 8.6.2015 16.40. Koska auto on tärkeä, myös sen valokuvauksellisuuteen kannattaa kiinnittää huomiota. Kun henkilö on itse valitsemassaan roolissa ja vielä roolissa, joka edustaa rakasta harrastusta, se helpottaa kuvattavana olemista. Rekvisiitta Lincoln Club Coupe 1947 on tärkeässä osassa tätä roolikuvaa, ja siksi se on suurena etualalla ja lähellä omistajaansa. Peltomaisema ja hiekkatie sopivat myös ajan henkeen ja tanssilavalle menemisen tunnelmaan. Riippumatta siitä, minkä kokoista rekvisiitta on, se asetellaan yleensä kuvaan diagonaalisesti C ja pyritään valokuvaukselliseen valon ja varjon rytmiin. Kitara havainnollistaakin hyvin, miltä näyttää kuvassa oleva rekvisiitta, kun siitä puuttuu valon ja varjon rytmi: ei synny illuusiota kolmiulotteisuudesta. Lisäksi kitara on kyllä aseteltu pääja korkovalon puolelle D , mutta se on jäänyt polven taakse varjoon, eikä korkovalo valaise sitä takaviistosta. C tomalta. Se on kuitenkin kuvassa ja tehostaa osaltaan kuvan viestiä. Sommittelu ja rajaus Hessun asento on kuvassa leppoisa, rento ja samalla vähän äijämäinenkin. Pilvinen päivä ei välittäisi samaa tunnelmaa. Tässä roolikuvauksessa sekä kuvauspaikka että -aika olivat tärkeässä asemassa koko kuvan kannalta. Kuvauspaikka valittiin suhteessa autoon niin, että auton taustalla näkyy yksinkertaista, vaaleasävyistä taivasta, josta sen yläosa irtoaa sävyllisesti tummempana. Vartalo on kallistuneena ja kääntyneenä kohti menosuuntaa – ollaanhan sitä menossa kohti tansseja. Kitaran ja auton välinen kokokontrasti nostaa kuvassa auton tärkeämmäksi asiaksi ja jättää kitaran viitteelliseksi rekvisiitaksi. Juuri tässä on nyt hyvä olla. Malli eläytyy rooliin luonnostaan ja vielä kun samalla voi jutustella kaikkeen rooliin liittyvästä, saattaa kuvaaminen unohtua taka-alalle. Se on kaksiulotteisen ja muodottoman näköinen, koska se on kohtisuorasti päin kameraa eikä siitä näy sivuosia. Vaikka kuvattava on näyttelijä tai esiintynyt paljon tv:ssä tai elokuvissa, still-kuvaus saattaa silti olla hänelle outoa. Hessu istuskelee auton keulalla rennosti nojaillen ja katsoo iloisen leppoisasti kohti kameraa. Kun rekvisiitta on viistottain suhteessa kameraan, se näyttää kolmiulotteisemmalta kaksiulotteisessa kuvassa, koska siitä näkyy useita eri puolia. Silti esiintyviä taiteilijoitakin kannattaa ohjata, ainakin kuvauksen alussa. Leveä haaraasento ja käsivarsien leveys tuovat asetelmaan miehisyyttä A , kun taas vartalon ja kasvojen pehmeä kaareutuminen rentouttaa kokonaisuutta B . Hetkeen pysähtymisestä kertoo myös kuvan rajaus. Mutta iltaan ja tanssien alkuun on vielä aikaa. Tässä kuvauksessa autoa ei valaistu erikseen, mutta se aseteltiin kuva-alalle siten, että se näyttää niin valokuvaukselliselta kuin mahdollista. Aina kun kuvassa on rekvisiittaa, vaikka vain toisarvoisessa asemassa taustalla, kannattaa pyrkiä valokuvaukselliseen valon ja varjon rytmin luomiseen. Tämä tehdään joko valaisemalla rekvisiitta erikseen tai valitsemalla sen paikka suhteessa taustan sävyeroihin. Valokuvauksellisesti kitara jää myös sivurooliin. Aina kun kuvassa on rekvisiittaa, vaikka vain toisarvoisessa asemassa taustalla, kannattaa pyrkiä valokuvaukselliseen valon ja varjon rytmin luomiseen. Roolikuvassa myös rekvisiitalla on tärkeä merkitys. Toinen rooliin liittyvä rekvisiitta, Gibsonkitara, lepää Hessun reittä vasten. Kasvoista ja ilmeestä paistaa tyytyväisyys: tällaista elämän tulee olla
Se peittyy paidan alle melkein ranteen kohdalta, mikä saa sen näyttämään amputoidulta. Tämän takia käsi kannattaakin yleensä asetella enemmän viistottain suhteessa kameraan. Jos käsi on vielä hyvin vaalea, se vie huomiota vaaleista kasvoista. Oikealla kädellään Hessu nojaa auton konepeltiin. Oikean käden asento välittää kuitenkin kuvattavan ylpeyttä omasta menopelistään – vain auton omistaja voi nojailla autonsa kylkeen näin rennosti. A B B 24 KAMERA 6-7|2015 pose-6-7-15.indd 24 8.6.2015 16.40. Lincolnista näkyy tässä kuvassa vain pieni osa. Tämä käsi on puolestaan jäänyt melko kohtisuorasti kameraan päin, jolloin siitä on tullut ns. Kädellä ja kankulla lokasuojaan nojaaminen A luo kiireettömän tunnelman. Käsi näyttää näin myös muodottomalta ja jopa lyhennetyltä. Myös vartalon ja käsivarsien pehmeä kaareutuvuus ja viistottaisuus B luovat rauhallista ja myönteistä tunnelmaa – tämä tyyppi on roolissa kuin kotonaan. lapiokäsi. Tulevaisuuden suunnan sijasta tyhjä tila on pääkohteen takana, mikä antaa tilaa menneisyydelle. Se on kuitenkin kuvassa etualalla, joten sen tärkeys roolin kannalta välittyy. Yhteenkuuluvuus auton omistajan ja jenkkiraudan välillä on näkyvä. Kun käsi on aseteltu siten, että kämmenselkä, eli leveämpi puoli, on kohti kameraa, se näyttää varsin suurelta suhteessa kasvoihin. Vasen käsi on piilotettu taskuun. Tämä sopiikin kuvaan, onhan roolina menneen vuosikymmenen tunnelma. Kenties rokkarin ajatukset ovatkin niissä kilometreissä, joita on yhdesT ROKKARI AJATUKSISSAAN sä taitettu. Koska tämä käsi on taempana ja lähes saman sävyinen kuin sen takana oleva viljapelto, ei amputointiin onneksi kiinnitä niin paljon huomiota. oisessa kuvassa Hessu nojailee rennon lupsakasti autonsa konepeltiin ja on ajatuksiinsa vaipuneena. Vaikka Hessun katse on oikealle yläviistoon, kuvan rajaus pysäyttää haaveet tähän hetken, koska katseen edessä ei ole tyhjää kuvatilaa
Katse kehottaa lähtemään mukaan matkalle. essu ja Lincoln kuljettavat kohti tanssilavoja – lähdetkö kyytiin. Vaikka Hessu on kuvassa viistottain ja käsivarret puuskassa, hänen asennostaan välittyy kuitenkin myönteisyys. Myös tätä asentoa pidetään usein sulkeutuneisuuden, jopa aggressiivisuuden merkkinä. KATSE KUTSUU MUKAAN KYYTIIN B A 25 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi pose-6-7-15.indd 25 8.6.2015 16.40. Asennon rentous ja pehmeä kaareutuvuus B , taaksepäin suuntautuneisuus, kapeaharteisuus ja ennen kaikkea kasvojen ilme kertovat siitä, että rauta ja rock ovat rakkaus, jonka päähenkilö haluaa jakaa kuvan katsojan kanssa. Hessun käsivarret ovat puuskassa. Rento takaviistonojaus lokasuojaan A viestii, että aurinko on vielä korkealla ja tansseihin on aikaa. H Vaikka Hessu on kuvassa viistottain ja hänen käsivartensa ovat puuskassa, asennosta ja ennen kaikkea kasvon ilmeestä välittyy myönteisyys. Hessu on viistosti kohti kameraa, ja koko vartalo on suuntautunut voimakkaasti menosuuntaan. Kuski nojailee konepeltiin mutta katsoo nyt aktiivisesti kohti kameraa. Tosin yksittäinen huolimattomasti aseteltu ruumiinjäsen voi viedä katsojan huomion kokonaan, ja tällöin viesti menee ohi. Mutta asennosta muodostunut viesti on aina osiensa summa. Jos kuvattavan ylävartalo on näinkin sivuittain kohti kameraa, siitä saattaa syntyä vaikutelma sulkeutuneisuudesta
Henkilön voi sommitella vapaasti eri kohtiin kuva-alalla sen mukaan, mikä on kuvan viesti. Tässä kuvassa Lincoln on etualalla suurena ja mahtavana, suurempana kuin pääkohde itse. Vaikka pääkohde olisikin henkilökuvassa pienenä kuva-alalla, se osoitetaan pääkohteeksi valaisemalla se kuvan valollisimmaksi ja kontrastisimmaksi kohdaksi. Hessun vasemmalle suuntautunut, auton katon yläpuolella oleva hahmo tasapainottaa sommittelua E , eikä kuva kaadu oikealle. Kuvaaja on kiertänyt kuvaustilanteessa katseensa auton ääriviivoja pitkin ja etsinyt kohdan, jossa valokuvauksellinen valon ja varjon rytmi toteutuu parhaiten B . Hessun ylävartalo on kohti päävaloa ja lähes kameran suuntaan. ohta Lincoln jyrähtää ja hiekka pöllyää, kun ylpeä auton omistaja istuu ratin taakse. Myös toinen käsivarsi on aseteltu siten, että se leventää asentoa entisestään. Kuvan horisontti on suunnilleen keskellä, mutta kumpuileva maasto elävöittää sitä. Kuvaustilanteessa tälle käsivarrelle katsottiin sopivalla korkeudella oleva nojauskohta, jotta asento säilyi aktiivisena. Kokonaan kuvassa näkyvästä autosta havainnollistuu selvästi sen viistottainen asento suhteessa kameraan A . Rentous asentoon tulee taaksepäin suuntautuneisuudesta C ja hartioiden rennosta asennosta. Maasto ja auton nokka viettävät kuvassa oikealle. Miehisyys puolestaan näkyy asennon leveydessä D . Hessu nojailee autoonsa rauhallisesti, mutta samalla äijämäisen omistavasti. Auto on myös asetettu suhteessa taustaan siten, että se irtoaa taustasta suurelta osin valokuvauksellisesti, eli riittävän suurella sävyerolla. Hessu nojaa kohti Lincolniaan, ja sen tärkeydestä omistajalleen kertoo myös voimakas kokokontrasti. Pääkohteena olevan henkilön ei tarvitse aina olla henkilökuvassa etualalla. Varsinkin silloin, kun kuvataan miljöössä, kannattaa hyödyntää ympäröivää miljöötä kuvan visuaalisena ja kerronnallisena elementtinä. Suunnilleen kuvan keskellä olevat pääkohteet pysäyttävät kuvan katsojan tähän hetkeen ja nostavat esiin pääkohteen ja rekvisiitan välisen tiiviin yhteyden. K PÄÄKOHDE PIENENÄ MUTTA VALOSSA A B C D E 26 KAMERA 6-7|2015 pose-6-7-15.indd 26 8.6.2015 16.40. Sen koko ja sijoittelu kuva-alalle kertovat sen tärkeydestä pääkohteelle. Vasen käsi on farkkujen taskussa, ja Hessu on kääntänyt kyynärpäätään kameran suuntaan
Koska kyseessä on henkilökuva, kuvattavan tyytyväinen suhtautuminen harrastukseen on tärkeää tarinan kannalta. oikeassa kohdassa. Tällöin kuva näyttää aidolta kokeneemmankin alan harrastajan silmissä. Lisäksi mallin paikka katsottiin siten, etteivät Hessun kasvot kääntyneet liikaa varjon puolelle B . Saattaa nimittäin käydä niin, että kun kuvattava keskittyy tekemiseen ja kuvauskin vähän jännittää, ilme muuttuu etäiseksi. Tämän takia Hessu katsookin todellisuudessa hieman korjauskohdan yli, ja samalla hän pitää myös leukaansa ylempänä. Kuvaustilanteessa kuvaajan tulee katsoa kameran takaa, että mallin katseen paikka näyttää edelleen siltä, että se on ns. Samalla kuvan kolmiulotteisuus tehostuu, koska kuvattavat kohteet ovat toistensa takana lomittain. Hänen kasvoiltaan paistaa onnellinen ja tyytyväinen ilme. Hessu on kuvassa kumartuneena keskittyneesti moottorin ylle C . Asento Mallin ilmeen lisäksi työskentelyasennolla on merkitystä kuvan tarinan kannalta, koska myös se kertoo kuvattavan suhtautumisesta harrastukseensa. Jos kuvattava oikeasti korjaa moottoria intensiivisesti, kuvassa näkyy vain päälaki. Kun kuvattava tekee jotain tämän tyyppisessä asennossa, kasvojen esiintuomisessa auttaa myös alaviisto kuvakulma. Ne avaavat tarinaa ja kertovat samalla enemmän myös harrastuksen luonteesta. Lincoln on kuvan etualalla viistottain myös siksi A , että Hessu voi olla sen takana kasvot kohti kameraa, jolloin ilme tulee paremmin näkyviin. auton merkki ja yksityiskohtia. Sekin vahvistaa tarinaa, että harrastus on kuvattavalle tärkeä. Kuvaustilanteessa ohjattiin lisäksi kuvattavan katseen paikka. Kolmiulotteisuutta ja samalla valokuvauksellisuutta tuo myös se, että kohteet on eroteltu sävyerolla toisistaan. Työvälineitä voi olla kuva-alalla myös rekvisiittana, kuten tässä kuvassa muutamia kiintoavaimia kädessä olevan lisäksi. Kun kuvassa on harrastukseen liittyviä työvälineitä, niiden asettelussa kannattaa huomioida oikeanlainen käyttö. Nojaaminen oikeaan käsivarteen auttaa häntä kumartumaan lähemmäs moottoria ja ikään kuin kurkistamaan tarkemmin auton sisäosiin. H A B C D 27 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi pose-6-7-15.indd 27 8.6.2015 16.40. Muu maailma jää taka-alalle, kun konepellin avaa. Tämän takia auto on suurena kuvan etualalla. KATSE KONEPELLIN ALLE essu on keskittynyt Lincolnin korjaamiseen eikä siksi katso kohti kameraa. Jos sitä vastoin itse harrastaminen olisi pääkohteena eikä henkilön tunnistettavuudella olisi merkitystä, niin mallin kasvot voitaisiin jättää piiloon tai epäteräviksi. Näin siitä näkyy myös mm. Ylösnostettu konepelti, auton etuosa ja taustalla näkyvä verstas ympäröivät innokkaan harrastajan, joka keskittyneesti huoltaa menopeliään D . Hessun harrastuksen keskiössä on Lincoln Club Coupe 1947 ja sen kunnostaminen. Jos harrastukseen liittyy tärkeitä välineitä tai asioita, joiden tuotemerkillä tai nimellä on merkitystä kuvan tarinan kannalta, ne kannattaa asetella näkymään katsojalle. Näin kasvot näkyvät enemmän kameraan, mutta katse säilyy korjauskohdassa. Ilme ja sommittelu Vaikka Hessu ei katsokaan kameraan, häntä on ohjattu kuvaustilanteessa. Jos tavoitteena on välittää myönteistä viestiä suhtautumisesta harrastukseen, kannattaa mallia pyytää ajattelemaan mukavia harrastukseen liittyviä asioita, jotta kasvoille nousee iloinen ilme
D C A B E 28 KAMERA 6-7|2015 pose-6-7-15.indd 28 8.6.2015 16.40. Siksi sen asennon kulma on myös katsottu siten, että pintaan muodostuu heijastus taivaalta. Se oli kuitenkin niin painava, ettei pysynyt olkapäällä viistommassa asennossa sellaisessa kulmassa, että heijastus näkyy sen pinnassa. Tällöin kasvojen ja kitaran linja olisivat sekoittuneet eikä katsoja tietäisi, mitä katsoa kuvassa ensimmäisenä. Yhteys korostuu myös, koska Hessu ja Gibson ovat kuvan etualalla suurina ja korkeammallakin B kuin taakse jäävä Lincoln. Matka jatkuu kohti tanssilavaa Gibsonin ja Lincolnin seurassa. Vaikka se on pienempänä kuva-alalla, se on silti yhtä kontrastinen ja terävä kuin etualalla olevat Hessu ja Gibson. Kitaran kaulaosa ja käsi ovat lähempänä kameraa kuin Hessun kasvot, ja siksi ne näyttävät suurilta suhteessa kasvoihin. Näin sen merkitys roolille korostuu: ilman sitä ei rokkari kulje mihinkään, eivätkä hiekkatiet pöllyä. Lisäksi se on H KITARA OLALLA aseteltu siten, että valon ja varjon rytmi toteutuu, vaikkei sitä olekaan valaistu lisävalonlähteillä. Koko miehen olemus on jo menossa kohti illan soittoa ja tanssia A . Tiivis yhteys soittajan ja soittimen välillä näkyy rennossa asennossa ja otteessa. essu, Lincoln ja Gibson kuljettavat kohti tanssilavoja. Kitaran pinta on kiiltävä. Kokokontrasti nostaa esiin pääkohteen ja kitaran välisen yhteyden, mutta taustalla näkyvä auto kertoo tarinasta vielä lisää E . Gibson on Hessun olkapäällä varjopuolella, koska toisella puolella se olisi jäänyt ikävästi pään taakse. Jokainen elementti on kuvassa tärkeä. Hessun edessä ei kuitenkaan ole tyhjää tilaa, mikä pysäyttää tämän hetken katsojan eteen. Tyhjä tila on rokkarin takana, jossa on myös menopeli ja kitara – yhteiset kilometrit ja soinnut. Kitara on kuvassa diagonaalisesti C , ja siitä on näkyvissä useita puolia. Pariton määrä elementtejä kuva-alalla tekee kuvasta jännitteisen ja dynaamisen. Tässä asennossa kitara jääkin sopivasti hieman toisarvoisemmaksi kuin kuvan pääkohde, koska se ei näy yhtä suurena ja kontrastisena kuin Hessun kasvot. Vaikka kitaran kaulaosa on diagonaalisesti, se jää yläreunastaan kuva-alan vaakalinjan suuntaiseksi D . Hessu on roolissaan onnellinen ja tyytyväinen. Mitä lähempänä pääkohde on kuvan katsojaa, sitä vahvemmin kuvan viesti välittyy pääkohteen kasvojen ilmeestä ja tunnetilasta. Laajakulmainen objektiivi vielä vahvistaa tätä vaikutelmaa. Tässä kohdassa se irtoaa tummempana vaaleasta taustasta riittävällä sävyerolla. Koska Gibsonilla on tärkeä merkitys, tämä tiivis yhteys saa näkyäkin voimakkaasti kuvan etualalta
Kiehtova dokumentti Disfarmerista, keskilännen pikkukaupungin kyläkuvaajasta. Vuonna 1959 tuli todellinen jytky, kun taidehallissa avattiin Edward Steichenin kokoama The Family of Man -valokuvanäyttely. Viimeisen kuvan tiedetään löytyneen erään Finnseveniin kuulumattoman kuvaajan omakotitalon ala-aulasta. Ja paljon muuta. Taidehallista Ateneumiin ISMO HÖLTTÖ Ateneumissa! Henri CartierBresson Ateneumissa! Vielä 1950-luvun lopulla moisia uutisia ei olisi voinut kuvitella. Se oli käännetty nurin päin ja toimi pingispöytänä", Saves kertoi. Nyt ollaan sitä vastoin tilanteessa, jossa akateemisen koulutuksen saaneet kuvaajat eivät löydä koulutustaan vastaavaa työtä eikä pelkällä taiteen tekemisellä elä kuin ehkä muutama maisteri. Loistava sarja Magnum-kuvatoimiston kuvaajista. Henri Carier-Bresson -dokumentti. Kaikki oli pohjustettu paksulle lastulevylle. Yhteistä kaikille näille on erinomainen tyyli ja laatu. Viime aikoina on nähty hyviä dokumentteja valokuvaajista, etunenässä I.K. Lopputulos oli enemmän kiinni kamerasta kuin kuvaajan taiteellisesta näkemyksestä. Kuvajournalismi rantautui Suomeen, kun Viikkosanomat alkoi tosissaan panostaa juttujen kuvitukseen – kuvat ja teksti muodostivat yhtenäisen kokonaisuuden. Se oli vain sellaista harrastajien näppäilyä. Finnseven oli todennäköisesti suomalaisen valokuvauksen vahvin yhteenliittymä kautta aikojen. Neuvostoliiton bakeliitti-ihme Ljubitelj oli juuri ja juuri kelvollinen kamera, mutta oikealla valokuvaajalla tuli olla länsisaksalainen Rolleiflex. Jos käytännössä vain olisi mahdollista, muitakin hyvin mielenkiintoisia näyttelyjä voi kuvitella: Fotografiikka-näyttely Juhani Riekkolan, Ari Yrjänän ja Aimo Vuokolan kuvista. Viikkosanomien parhaat. Optiset värit. "Niistä olisi rakentanut vaikka omakotitalon. Siis vähän kuin suomalainen The Family of Man, Saveksen omin sanoin. Kaikki kuvat olivat metrisuurennoksia, kahta, kolmea, neljää metriä. Hermoja lepuuttava vastakohta viihdemössölle. Aikaa myöten koko näyttely ja ne lastulevyt katosivat jäljettömiin. Inha ja Signe Brander. Hagström, Olavi Kaskisuo ja Timo Kirves. Perustettiin Valokuvataiteen museo. Suurennetut faksimile-kopiot Viikkosanomien parhaista kuvareportaaseista. Tämä seitsikko pisti pystyyn Maa ponteva Pohjolan äärillä -näyttelyn ja sai vuokrattua Taidehallin. Apu-lehti järjesti unohtumattoman tutkimusmatkan Uuteen Guineaan. Kulttuuriskandaali. Tietenkin tarvittiin myös hyvä suurennuskoje, kuten esimerkiksi tsekkiläinen Opemus. Wikipedian mukaan alkuperäisessä näytPAKINA TAPIO LAINE telyssä oli 508 kuvaa 273 valokuvaajalta 68 maasta, ja ne oli valittu lähes kahden miljoonan kuvan joukosta. Ainahan sitä voi haaveilla. Jos Maa ponteva -näyttely onnistuttaisiin nyt koostamaan uudelleen, se voisi olla melkoinen menestys. Vieläkö Suomen Life purisi. Matti A. Valokuvausta ei yleensä ottaen pidetty oikeana taiteena. Kokemus oli tajunnan räjäyttävä. Valokuvan arvostus kohosi. ARVOSTUKSEN MYÖTÄ kehittyi alan koulutus ja rahallinen tuki. KESKUSTELE ESITTELE KUVIASI PYYDÄ PALAUTETTA MYY/OSTA VANHAT LAITTEET KESKUSTELUFOORUMI WWW.KAMERAFOORUMI.FI 29 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi pose-6-7-15.indd 29 8.6.2015 16.40. Miltä Pitkäsen keinotekoinen värimaailma näyttäisi fotoshoppaavan sukupolven silmissä. Pitkänen kehitti omaa värikuvatekniikkaa apunaan ainakin Pentti Sammallahti. Minkä vaikutuksen graafinen musta ja valkoinen -tekniikka tekisi nykykatsojiin. Kuka tahansa osasi tähdätä ja laukaista. PIKKU HILJAA alettiin hypistellä ulkomaisia uutiskuvalehtiä, joiden ehdoton huippu oli Life. Kuvaajana matkassa mukana oli nuori Seppo Saves, jonka kuvat eksoottisesta maasta herättivät suurta huomiota. Televisiota aina moititaan, mutta ei kaikki ole moskaa, mitä toosasta tulee. FINNSEVEN OLI kuvaajakollektiivi, jonka muodostivat Seppo Saves, Caj Bremer, Aulis Nyqvist, Kristian Runeberg, C.G
Valokuvaamisen kannalta lajikysymys ei kuitenkaan ole se oleellisin asia. Niitä eli 1930–1950-luvulla pääkaupunkiseudulla. Se on mölysammakon ja pikkuvihersammakon risteymä. Nimensä mukaisesti juuri näitä pitkäkoipia ranskalaiset syövät herkkuna. Toisinaan hyvinkin pitkille polttoväleille löytyy käyttöä. Teleobjektiivi ja saappaat Vihersammakon kuvaaminen onnistuu parhaiten seuraamalla aluksi rauhassa lampea. OPASTUS Vihersammakot 30 KAMERA 6-7|2015 vihreat sammakot.indd 30 9.6.2015 9.08. TEKSTI JA KUVAT Jussi Murtosaari Vuonna 2008 Turussa tehtiin uusi vihersammakkolöytö. Aluksi luultiin, että paikkakunnalle oli kotiutunut mölysammakoita. Vesikasvien seasta ponHyönteisiä kyttäävä vihersammakko on maastoutunut kasvillisuuden joukkoon. syötäväsammakko. UUSI TUTTAVUUS VIHERSAMMAKKO Oletko sinä jo kuvannut meillä uuden vihersammakon. Nikon D4, 600 mm, 1/640 s, f/5,6, ISO 2500, jalusta. Mutta tarkempi tutkimus on osoittanut, että kyseessä on pääasiassa ns. Hetken odottelu paljastaa liikkuvan sammakon. Kyse ei siis ole varsinaisesta lajista, mutta kirjallisuus rinnastaa sen usein sellaiseksi
Parhaimmillaan kuvaaminen onnistuu lopulta laajakulmalla vedessä kahlaten. Kiivaimmillaan soidin on kevään ja kesän taitekohdassa. Jalustasta voi olla apua, sillä lampien rantapuusto suodattaa valoa tehokkaasti. Vihersammakot ovat melko hyvin liikkeellä myös päivällä, mutta kätkeytyvät silloin mestarillisesti vesikasvillisuuden sekaan. Kesällä se sujuu ilman saappaitakin." 32 KAMERA 6-7|2015 vihreat sammakot.indd 32 9.6.2015 9.08. KOTI MONTUSSA Vihersammakot on yleisnimitys kahdelle lajille ja niiden risteymälle. Pienen totuttelun ja tutustumisen jälkeen löytyy toisinaan joku pelotonkin yksilö, joka päästää lähelleen kuvaamaan. Mikäli tavoitteena on kuvata sammakoi" Parhaimmillaan kuvaaminen onnistuu laajakulmalla vedessä kahlaten. Liikkeellä sammakot ovat meillä huhtikuun lopulta syyskuulle. Vihersammakot ovat hieman tavallisia sammakoita kookkaampia ja usein vihreitä – osa kokonaan ja muillakin on yleensä vihreä juova selässä. Keskimittainen zoomi telejatkeella – vaikkapa 70–200 mm:n objektiivi ja 2x telejatke – toimii mainiosti useimmissa tilanteissa. Ne viihtyvät lämpimän vuodenajan lammikoissa, joissa on pysyvästi vettä. Toisinaan pitkäkoipi innostuu kertomaan itsestään ääntelemällä. Kuvauspaikalla on siis aika hämärää. T IE SI T K Ö nahtaa vihreä välähdys, kun varomaton hyönteinen jää otuksen lounaaksi. Pelästyessään ne sukeltavat lammen pohjaan piiloon. Ääntely ei ole kurnutusta vaan lähinnä raakkumista. Kun löytää vihersammakon, kuvaaminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin ja sitten lähestyy hyvin varovaisesti. Useimmat havaintopaikat ovat ihmisen kaivamissa kuopissa tai soramonttujen pohjavesilammikoissa. Kesällä vihersammakot eivät poistu vedestä muutamaa loikkaa kauemmas. Rannalta kuvatessa kohtalaisen pitkä teleobjektiivi ovat tarpeen. Vihersammakoiden soidin on äänekäs, ja toisinaan koko lammikon asujaimisto saattaa yhtyä komeaan kuoroon
ta vedessä, kannattaa varustautua kahluusaappailla tai märkä-/kuivapuvulla. Kesäisten lampien liepeiltä löytyy toki aina kaikenlaista mielenkiintoista kuvattavaa. Suomen nykyisten vihersammakoiden alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Nikon D4, 400 mm, 1/500 s, f/5,6, ISO 3200. Nikon D4, 105 mm, 1/320 s, f/4, ISO 2000. Nykyään vihersammakoita on Turun seudulla monin paikoin, ja levinneisyysalue näyttää laajentuvan vuosittain. 33 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi vihreat sammakot.indd 33 9.6.2015 9.08. Alkuperä mysteeri Mistä vihersammakot sitten ilmestyivät Turkuun. Niiden on arveltu olevan jopa ihmisten siirtämiä. Nikon D4, 28 mm, 1/160 s, f/10, ISO 2500. Tällä näyttää olleen myönteinen vaikutus myös paikallisen rantakäärmekannan runsauteen. Kesällä kahlaaminen onnistuu ilman saappaitakin, mutta ainakin osassa lammikoita viihtyy myös verijuotikkaita. Usein sammakkokuvausten lomassa onkin mahdollista ikuistaa myös rantakäärmeen tekemisiä. Joten retkeily kannattaa, vaikka aina ei sammakoita tapaisikaan. Hyttynen mielii saalista rantavedessä kelluvasta vihersammakosta. Otus näyttää ikään kuin leijuvan, jos veden heijastukset jäävät pois. Sammakot ovat käärmeelle mainiota saalista. Sorakuoppien pohjavesilammikot ovat usein melko syviä ja jyrkkärantaisia. Nikon D4, 400 mm, 1/1250 s, f/8, ISO 2500. Kasvillisuuden joukossa piilotteleva otus on tavoitettu telellä. Kahlaamalla toteutettu otos lähes vedenpinnan tasosta vaatii, että sammakko tottuu kuvaajaan
VALOKUVAUS TUO ENERGIAA KUVAAJA Osmo Vänskä 34 KAMERA 6-7|2015 osmo vanska-6-7-15.indd 34 9.6.2015 9.01
TEKSTI Asko Vivolin KUVAT Osmo Vänskä 35 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi osmo vanska-6-7-15.indd 35 9.6.2015 9.01. Hyvää vastapainoa kiireille tuo valokuvaus. – Valokuvaus on harrastus, joka antaa energiaa, ei vie sitä, hän toteaa. Kapellimestari Osmo Vänskä matkustaa paljon työn puolesta ja tekee pitkää työpäivää
Joskus kun innostun, saattaa suuren kuvamäärän siivoaminen olla tuskallista, digitekniikka kun tarjoaa hyvät mahdollisuudet kuvata paljon. Tärkeintä ehkä kuitenkin on, että valokuvaus antaa energiaa. En kuitenkaan ole kovin tekniikkaihminen, mutta kokeilen kuitenkin usein kaikenlaista – siksi välineiden pitää tarjota mahdollisuuksia siihenkin. Ihmisiä kuvaan myös mielelläni, ja parhaimmillaan nämä asiat yhdistyvät samassa kuvassa. Koti Minneapolisissa Yhdysvalloissa. – Taitaa olla niin, että pojilla pitää aina olla leluja ja kamera tarjoaa mielenkiintoisen harrastuskohteen. – Parhaita työmatkojen yhteydessä tekemiäni kuvausreissuja ovat olleet Uuden-Seelannin valassafari ja Islannissa lunneihin tutustuminen. Pääasiassa kuvaan kuitenkin automatiikalla. Kun matkustaa paljon, on myös mukava saada muistoja talteen. Osmo Vänskä nimeää mieluisimmaksi kuvausaiheekseen luonnon. 36 KAMERA 6-7|2015 osmo vanska-6-7-15.indd 36 9.6.2015 9.01. Osmo kuvaa toisinaan etukäteen syntyneen idean perusteella, toisinaan hän toimii intuition varassa. Hän arvioi, että kuvaamisessa yhdistyy monta hyvää ominaisuutta, kuten rentoutuminen ja muistojen tallennus. – Ruokahalu myös kasvaa syödessä: sitä haluaa aina vaan parempaa sekä laitteilta että itseltään. – Joskus tiedän etukäteen, mitä haen, mutta joskus KUKA OSMO VÄNSKÄ 62-vuotias kapellimestari työskentelee pääasiassa ulkomailla
Vas. Pyhätunturilla Isokurussa koin, että näen ympärillä Sibeliuksen viidennen sinfonian. Mistä tahansa löytyy kuvattavaa, kun vain pitää silmät auki. Sibeliuksen musiikki on myös avannut ovia suomalaisille kapellimestareille maailmalla. – Suomessa Sibeliuksen musiikkiin ei voi olla törmäämättä. 37 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi osmo vanska-6-7-15.indd 37 9.6.2015 9.01. Puistot kukkineen ovat kiinnostavia paikkoja. – Voi hyvinkin olla! 15 vuotta sitten olin pääsiäisen aikaan Lapissa hiihtämässä. Rantametsä, Uusi-Seelanti. Soitin ammatikseni 11 vuotta klarinettia, ja myös sitä kautta hänen teoksensa ovat sisäistyneet. Minulla on paljon valokuviani kehystettynä seinällä, hän sanoo. – Kotini on tavallaan valokuvanäyttely. Hyvänä mesenaattina Osmolle on toiminut ruotsalainen levymerkki BIS ja sen johtaja Robert von Bahr. Kohteista tässä maailmassa ei todellakaan tule puutetta. Mutta onko nimenomaan Sibeliuksen musiikki vaikuttanut jollakin tavalla Osmon valokuviin. Hän käyttää omia kuviaan kodin sisustuksessa. Oik. Sibelius Osmo on saavuttanut maailmanlaajuista tunnettuutta ja arvostusta Sibeliuksen sävellysten tulkitsijana. myös aavistan etukäteen, mistä kuvia saa. Isot seinämät molemmilla puolilla, jylhä maisema. " Mistä tahansa löytyy kuvattavaa, kun vain pitää silmät auki. Kohteista tässä maailmassa ei todellakaan tule puutetta." Kerroksellisuus kasvaa aina soittoja kuuntelukertojen myötä. – Soinnin ja kuvan balanssi ovat jollakin tavalla yhEdellinen aukeama Valaat, Uusi-Seelanti. Lammas, Australia
Työssänikin täytyy pitää huoli, että tämä toteutuu, että tärkeät asiat musiikissa pääsevät esille. Ja Seppo Sirkka, ammattivalokuvaaja, joka alkoi Sinfonia Lahden aikana luoda klassisen musiikin orkesterista uudenlaisia kuvia. – Minulla on moottoripyörä, Yamahan tonninen custom-pyörä. teneviä, ja todella selkeä yhteinen asia on soinnin ja kuvan valoisuus. Tykkään myös laittaa ruokaa. Yamaha ja ruoka Osmo aloitti valokuvaharrastuksen digiaikana. Kuvaamisen lisäksi Osmolla on myös muita harrastuksia. – Luontopuolelta tietenkin Hannu Hautala. – Filmille en ole koskaan kuvannut niin sanotusti harrastusmielessä. – Tekemällä olen ehkä oppinut jotakin lisää, ainakin valon ja valaistuksen merkitys on nykyään tärkeämpi kuin alussa, hän pohtii. Yksityiskohtien korostaminen on sekä musiikissa että valokuvissa tärkeää. Puolisoni kanssa yhteinen harrastus on etsiä aina paikkakunnan 38 KAMERA 6-7|2015 osmo vanska-6-7-15.indd 38 9.6.2015 9.02. Vanhempi veljeni kyllä kuvasi filmille, ja olen ollut hänen kanssaan pimiössäkin, mutta " Soinnin ja kuvan balanssi ovat jollakin tavalla yhteneviä, ja todella selkeä yhteinen asia on soinnin ja kuvan valoisuus." se ei ollut minun juttuni. Hänellä on muutamia esikuvia kuvaajien joukossa. Tärkein asia kuvatessakin on ehkä balanssi, kuvan pitää toimia kaikilta osin tasapainoisesti. Vähemmän tärkeät asiat eivät saa peittää tai vaimentaa tärkeämpiä
Koska Osmo kiertää työn puolesta maailmaa, hän joutuu miettimään tarkasti, miten arkistoi kuvansa. Työskentelen usein ihmisten kanssa, ja on kiva saada omaankin käyttöön dokumentteja tilanteista. Hiljattain kuvasin eräällä risteilyllä valaita. – Useimmiten haluan, että kamera hoitaa asiat, mutta joskus haluan vaikuttaa itse enemmän lopputulokseen. – Mieluiten käytän kuvatessa lyhyempää zoomia. Kalusto Osmo on kuvannut pitkään Sony alpha 77:lla ja 16–50 mm:n ja 18–250 mm:n objektiiveilla. Itse en kuvaa työssä, mutta olen antanut kameran joskus jollekin ja pyytänyt kuvaamaan. Käytän myös ulkoisia kovalevyjä, ja tietenkin kuvia Vas. Oik. – Käytän Dropboxia ja suosin isoja muistikortteja. Juttua teon aikoihin kamera vaihtui Sony 7S:ään. Pidän sen antamasta mahdollisuudesta kuvata, mitä näen kauempana. Ja hiljattain kokeilin treenaamiseen ensimmäisen kerran personal traineria. Mutta kun olen vaikkapa laivaristeilyllä, valitsen pidemmän. Siinä auttaa julkaisu nimeltä Where Chefs Eat. Hylkeet, UusiSeelanti. – Harrastan myös kuntoilua, juoksua ja maantiepyöräilyä. Silloin kaikesta mahdollisesta automatiikasta on hyötyä. – Ensimmäinen alfa-kamerani suoritti hienon uppoamisen mereen… Kuvasin itselaukaisijalla, ja hyllyvä laituri heilautti kameran mereen. parhaat ravintolat. 39 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi osmo vanska-6-7-15.indd 39 9.6.2015 9.02. Tehokkuus hämmästytti! Hyvä fyysinen kunto helpottaa työtänikin, erityisesti jet lagissa. Onneksi kotivakuutus oli ymmärtäväinen, hän kertoo. Kuumailmapallot, Yarra Valley, Australia
Lontoolainen agenttini tekee parhaansa pitääkseni minut kiireisenä… Vas. Uusia elämyksiä Osmon koti sijaitsee tällä hetkellä Minneapolisissa. – Japani viehättää, mutta sanoisin, että joka paikassa on hauska kuvata. – Tärkeintä on kuitenkin se, että saan itse elämyksiä 40 KAMERA 6-7|2015 osmo vanska-6-7-15.indd 40 9.6.2015 9.02. " Tärkeintä on kuitenkin se, että saan itse elämyksiä kuvatessa ja kuvista. Sydneyn oopperatalo, Australia. Hän toivoo, että kohteesta otetut kuvat tuottaisivat wau-elämyksen muillekin kuin hänelle itselleen. En tee musiikkiakaan vain siksi, että joku tykkäisi siitä." Osmo kertoo mieluisimmaksi kuvauspaikaksi Japanin. on kannettavallani. Suomea unohtamatta. Mount Rainier, Seattle. Oik. Tutut maisemat unohdetaan vain turhan usein. Rakennuksista saa upeita kuvia, Lontoo, Praha monine siltoineen ja vanhoine rakennuksineen. Kuvat hän tulostaa Epson R2880 -tulostimella iPhoto-ohjelmasta. – Puolet työajastani teen töitä Minnesotan orkesterin kanssa ja sen toisen puolen kierrän vierailevana kapellimestarina ympäri maailmaa
Hiiskumaton hiljaisuus kertoo siitä, että yleisö kuuntelee. – Minun on kuitenkin oltava uskollinen partituurille myös levytyksiä tehtäessä. Toki palaute on tärkeää. Jenkeissä urheilu ja joukkueet ovat tärkeitä. Mikä siis on Osmolle ykkönen, lätkä, koripallo vai jalkapallo. Persoonalliset ratkaisut osoittavat kuitenkin hyvin usein jälkeenpäin, että kokeilu kannatti. – Lätkä ja eurooppalainen soccer. Silloin kun soitetaan todella hyvin, syntyy siitä palkitseva yhtenäisyyden tunne. 41 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi osmo vanska-6-7-15.indd 41 9.6.2015 9.02. En tee musiikkiakaan vain siksi, että joku tykkäisi siitä. –Vaikka olen työssäni suurimman osan ajasta selin yleisöön, pystyn kuitenkin aistimaan selvästi, miten se reagoi. Siinä järjestyksessä. kuvatessa ja kuvista. Näin on myös kuvatessa. Käsiohjelmien kahina viestii, että ainakin joidenkin ajatukset ovat muualla kuin esityksen seuraamisessa. Suosikkijoukkue on ehdottomasti Minnesota Wild – pelaajina viisi suomalaista! Olen oikeasti innokas lätkäfani. Vaikka kukaan ei ostaisi levyä, en voi syyllistyä yleisön kalasteluun. Koen joskus jopa syyllisyyttä, jos suomalaisilla menee huonosti kaukalossa
Mielenkiintoista ja inspiroivaa tällaisessa kuvakävelyssä on, kuinka jokainen näkee ympäröivän maiseman ja sen yksityiskohdat eri tavalla. – Suomenoja on rikas linnustoltaan ja kasveiltaan. Osa kuvaajista kiersikin lintuallasta ja toinen joukko suuntasi kulkunsa metsään tutkimaan kevään herättämiä kasveja, joista mm. TEKSTI Tiina Puputti Suomenojan Luonto isännöi huhtikuun puolessa välissä Twitterin kautta muodostuneen kuvaajayhteisön kuvakävelyä Suomenojalla. – Heitä ei pelottanut edes ennen tapahtumaa Twitterissä käyty keskustelu, uitetaanko Nikon-kuvaajat meressä vai likaisemmassa lintualtaassa, nauraa Heinonen. Kuvakävely Suomenojalla Yhteisöllisyys ja rakkaus luontoon keräsivät valokuvaajat kuvakävelylle Suomenojalle. Twitter-yhteisö kasvotusten Kuvakävelylle osallistuneet kuvaajat tuntevat toisensa ennestään – ainakin sosiaalisen median välityksellä. Kaikki tapahtumaan osallistuneet ovat aktiivisia Twitterin käyttäjiä ja toistensa seuraajia. Objektiivit vaihtoivat kokeilijaa tasaisin väliajoin ja osallistujat saivat konkreettisia kokemuksia siitä, millaista on kuvata vaikkapa 500-millisellä. Tämän takia jaoimmekin osallistujat kahteen ryhmään, ja näin yhdistyksen jäsenet pystyivät esittelemään aluetta osallistujille yksityiskohtaisemmin. A R TO K E TO L A LUONTOKUVAUS Suomenoja 42 KAMERA 6-7|2015 luontokävely.indd 42 9.6.2015 9.04. Kiinnostus valokuvaukseen kameramerkistä riippumatta ja tuttuus Twitterin välityksellä takasivat sen, että porukka kulki ja kuvasi sopuisasti yhdessä. kuvauksellinen ruttojuuri hurmasi kuvaajat. Mukana oli yli kaksikymmentä kuvaajaa tutkimassa alueen kevättä objektiivien läpi. Vaikka tapahtuma oli Canonin järjestämän, mukana oli myös Nikon-kuvaajia. Hieman eri arvoisessa asemassa Nikon-kuvaajat kuitenkin olivat, koska Canon oli järjestänyt muutamia lintukuvaukseen soveltuvia objektiiveja, joita kuvakävelijät pääsivät testaamaan illan aikana. – Tapahtuman fiilistely alkoi jo edellisellä viikolla, jatkui vilkkaana tapahtumapäivänä ja vain kiihtyi tapahtuman jälkeen, kertoo Tuomas Heinonen. Kuvakävelyllä henkilöt kiertävät yhdessä sovitun reitin ja kuvaavat ja keskustelevat samalla. Kun kuvat katsotaan tapahtuman lopussa, tämän näkee konkreettisesti. Metsään vai lintualtaalle. Yhdistyksestämme paikalla olivat kaikki perustajajäsenet: Esa Mälkönen, Tuomas ja Tommi Heinonen sekä minä, kertoo Jukka Ranta. – Sosiaalisen median aikana yhteisöllisyys on verkossa, mutta nyt tällainen kuvakävely palauttaa sen todelliseen maailmaan, kertoo Suomenojan Luonnon perustajajäsen Jukka Ranta
– Olin ensimmäisen kerran Suomenojalla, kun teimme Ylelle Kevätseuranta-ohjelmaa. Tapahtuman kuvia Twitterissä: #suomenoja #photowalk #canonkevat Suomenojan Luonto ry:n toiminta: www. – Halusimme tällä kuvakävelyllä tuoda laajemmalle joukolle esiin, kuinka upea paikka Suomenoja on mm. Sen jälkeen olen palannut sinne useaan kertaan. Monelle ulkomaalaiselle onkin suuri ihmetys, kuinka pääkaupunkiseudulla on tällainen alue. Pienellä alueella pääsee nopeasti kiinni paikan henkeen ja kuvaamisen lisäksi voi seurata luonnon kiertokulkua. Se järjestää alueella erilaisia tapahtumia. suomenoja.fi VIRKISTYSALUE PÄÄKAUPUNKISEUDULLA T U O M A S HE IN O NE N JU K K A R A N TA T U O M A S HE IN O NE N 43 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi luontokävely.indd 43 9.6.2015 9.04. – Tällä hetkellä Länsimetron rakentaminen ja alueen uudisrakentamisen suunnitelmat huolestuttavat meitä. Suunnitelmat on tehty asiantuntemuksella, ja laajat alueet säilyvät luonnontilassa, mutta mietimme, kuinka alueen linnut suhtautuvat korkeisiin taloihin ja lisääntyviin ihmisiin. SUOMENOJAN Luonto -yhdistys on perustettu Suomenojan alueen suojelemiseksi, luonnon muutosten dokumentoimiseksi ja tiedon jakamiseksi. Suomenoja on mielenkiintoinen paikka – kuvaajat juttelevat siellä keskenään ja vaihtavat tietoja havainnoistaan. luontokuvaukseen ja miksi sen säilyminen on tärkeää. Se sijaitsee lähellä Suur-Helsingin alueella asuvia luontokuvaajia ja luontoharrastajia, kertoo Ranta. Alueella käy myös usein luontokuvaaja ja WWF:n hallitusneuvoston jäsen Kimmo Ohtonen
44 KAMERA 6-7|2015 Wpp.indd 44 9.6.2015 9.10. ENNEN JA NYT Kuvajournalismi & -manipulaatio PAINAVA KYSYMYS TOTUUDESTA TEKSTI Evelin Kask KUVAT World Press Photo ja Sony World Photography Awards -voittajat
Ala puhuu kriisistä. 45 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Wpp.indd 45 9.6.2015 9.10. Kuvajournalismi nousi vilkkaan keskustelun aiheeksi, kun vuoden 2015 World Press Photo -kilpailuun lähetettiin lukuisia manipuloituja kuvia. Mutta keneen tämä kriisi kohdistuu ja mitä se tarkoittaa
World Press Photo 2015 -kilpailun toiseksi viimeisen kierroksen kuvista hylättiin viidennes, koska kuvia oli manipuloitu tai käsitelty kilpailun sääntöjen vastaisesti. sija, yleinen uutisaihe. Myöhemmin hänen kuvasarjansa herätti kaupunkilaisissa syvää närkästystä, ja Charleroin kaupunginjohtaja syytti Troiloa vakavasta ”todellisuuden vääristelystä”. Kuvaajan vastuu Italialainen ammattivalokuvaaja Giovanni Troilo voitti tämän vuoden World Press Photo -kilpailussa ajankohtaisten aiheiden sarjan. Massimo Sestini. Pietarilainen homopariskunta, Jon ja Alex. Kuvan sisältöön kosmeettinen toimenpide ei vaikuta, mutta periaatteen tasolla sillä on merkitystä. Samaa luokkaa kuin tupakantumpin poistaminen kuvasta jälkeenpäin, vertaa Boering. 46 KAMERA 6-7|2015 Wpp.indd 46 9.6.2015 9.10. Seminaarin yhteenvedossa todettiin, että hylättyihin kuviin tehdyt muutokset olivat monissa tapauksissa ”pieniä”. Troilo halusi sarjallaan kertoa kaupungin lohduttomuudesta: pahenevasta työttömyystilanteesta, rikollisuuden lisääntymisestä ja yhteisesti jaetun identiteetin puuttumisesta. World Press Photo 2015 -voittaja, 1. Mads Nissen, Scanpix / Panos Pictures. The dark heart of Europe -kuvasarjansa kertoo belgialaiskaupungista, Charleroista, jonka asukkaista ja elämästä valokuvaaja teki vahvasti tulkitsevan, visuaalisesti synkän kuvasarjan. Muutama kuukausi kilpailukuvien hylkäämisen jälkeen kuvien jälkikäsittelystä järjestettiin seminaari World Press Photo -palkintogaalan yhteydessä. Hänen La Ville Noir. Seminaarissa nousikin keskeiseksi vanha tuttu kysymys: missä menee sallitun ja ei-sallitun raja. Kyse on totuudesta, kuvajournalismin perustavanlaatuisista eettisistä käytännöistä. Näiden kuvien pitäisi olla aitoja ja todellisia, meidän pitää pystyä luottamaan kuviin, joita valokuvaajat toimittavat meille", toteaa World Press Photo -kilpailun johtaja Lars Boering British Journal of Photography -lehdessä. sija, ajankohtaisaihe. World Press Photo 2015, 2. "Olemme hyvin pettyneitä. Lopulta Troilo menetti palkintonsa ja hänen sarjansa hylättiin. Vas. Kävi ilmi, että yksi kuvista oli otettu noin Edellinen aukeama Libyalaisia pakolaisia merihädässä Italian rannikolla
Siihen, missä menee toden ja tulkinnan raja, alan on lähes mahdoton vastata selkeästi. Retusoinnin lisäksi kuvien taustoja saatettiin vaihtaa jälkeenpäin tai osia kuvista siirtää tai poistaa. 48 KAMERA 6-7|2015 Wpp.indd 48 9.6.2015 9.10. […] Jokainen kuvaaja palkataan hänen visionsa vuoksi.” Lukuisista haasteista huolimatta ala pystyy vielä teoriassa reagoimaan kuvamanipulaatioihin. Evans reflektoi valokuvissaan paljon juuri itseään. Valokuvaukseen sitä alettiin käyttää joitakin vuosia myöhemmin kuvaamaan Farm Security Administration (FSA) -ryhmän toiT IE SI T K Ö mintaa. Dokumentaarisuudesta tuli yksi valokuvauksen lajityyppi vasta myöhemmin. Tämän päivän kuvamanipulaatioihin liittyvissä keskusteluissa usein unohdetaan, että myös pimiöaikakaudella kuvia manipuloitiin usein ja varsin taidokkaasti. Valokuvauksen professori ja entinen kuvatoimittaja Fred Ritchin ihmettelee kirjassa Witness in Our Time. Kuvien jälkikäsittelyä voi yrittää säännellä säännöin ja ohjeistuksin. Hänen negatiivinsa eivät olleet ”koskemattomia”, vaan ”mahdollisuuksien kenttä”, jossa hän pidätti oikeuden itsellään rajata kuvaa miten tahansa, jos siitä tulisi näin ”parempi kuva”. Working Lives of Documentary Photographers, miten paljon Yhdysvaltain historia nojaa juuri Evansin valokuviin. DOKUMENTAARISUUDEN SYNTY Valokuvan totuudesta on keskusteltu siitä asti, kun valokuvaus keksittiin 1830-luvulla. Käsite sai alkunsa brittiläisen elokuvantekijän John Griersonin käytössä 1920-luvun lopussa. Se dokumentoi 1930-luvun laman seurauksia Yhdysvalloissa. Evans ei itse ajatellut, että hänen valokuvansa olisivat ”dokumentteja”, kuten vaikkapa ”poliisin ottamat valokuvat murhapaikalta”, vaan ”dokumentaarisen kaltaisia”. Niiden todistusarvoa pidetään merkittävänä. Lifeja Outtakes-lehtien entinen kuvatoimittaja Peter Howe sanoo dokumentaarista valokuvausta käsittelevässä kirjassa, että hyvät kuvajournalistit päätyvät alalle omine ennakkoasenteineen, omine kiinnostuksenkohteineen ja ideoineen: ”He eivät ole neutraaleja tarkkailijoita. Esimerkiksi luontovalokuvia yhdisteltiin kahdesta eri tavoin valotetusta negatiivista yhdeksi kuvaksi. ”On vaikea mennä takuuseen siitä, tallensiko FSA-valokuvaaja Walker Evans nuoruutensa Amerikkaa vai keksikö hän sen itse”, kirjoittaa MoMAn edesmennyt kuraattori John Szarkowski Evansin vuoden 1971 retrospektiivin esipuheessa
luottamaan siihen, että kuva on ”totuudenmukainen” esitys maailmasta. Alla Punaisen värin peitossa oleva Wei työskentelee joulukoristepajassa. Kuvaajia raporttiin ei haastateltu. sija, muotokuvat. Konsensuksen mukaan uutisja dokumenttivalokuvien jälkikäsittelyssä tulisi noudattaa perinteisiä pimiökäytäntöjä. Raphaela Rosella, Oculi. " Valokuva on totuudenmukainen, jos sen on työstänyt rehellinen henkilö." 49 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Wpp.indd 49 9.6.2015 9.10. Sen sisältö tarvitsee viitekehykset. World Press Photo 2015, 1. – Kuvaa itsessään voi olla vaikea joskus arvioida. Kuvan elementtejä ei saa lisätä tai poistaa jälkeenpäin. Autenttisuudella tarkoitetaan alkuperäisyyden teemaa. Ehkä kaikkein yksinkertaisin ja ilmeisin tapa testata autenttisuutta on kysyä, onko valokuvaaja puuttunut, lavastanut tai muuttanut objektiivin edessä avautuvaa näkymää. Ronghui Chen, City Express. World Press Photo 2015, 2. sija, ajankohtaisaihe. Kuvaajien puuttuminen kuvan autenttisuuteen on aiheuttanut alalla päänvaivaa. Australialainen Laurinda odotta pyhäkoulubussia. Kun tuntee tekijän journalistisen integriteetin, agendan ja historian, niin kuva voi olla hyvinkin totuudenmukainen tai silkkaa skeidaa. Tämän voi kiteyttää sotavalokuvaaja Don McCullinin statementtiin "Photography is the truth if it's being handled by a truthful person", valokuva on totuudenmukainen, jos sen on työstänyt rehellinen henkilö. Instituutioiden paniikki World Press Photon viime marraskuussa julkaisema 20-sivuinen raportti The Integrity of the Image alleviivaa, että ”alan yhteiset pelisäännöt ovat selvät”. Kuvia ei myöskään saa ”lavastaa, poseerata tai uudelleen näytellä". Myös helsinkiläinen kuvajournalisti Niklas Meltio korostaa kuvaajan vastuuta. Urheiluvalokuviin erikoistuneen World Press Photon juryn jäsen Bob Martin sanoo British Journal of Photography -lehden haastattelussa helmiVas. Raportissa on haastateltu 45 kuvajournalismi-instituution ammattilaista 15 maasta. Yhteenvedossa todetaan, että ”on olemassa de facto globaali konsensus siitä, miten mediaorganisaatiot ymmärtävät kuvan manipuloinnin”, ja siis sen, mikä on hyväksyttyä ja mikä ei. Tämän määritelmän mukaan kuva on sitä autenttisempi, mitä vähemmän kuvaaja järjestelee tapahtumia
Jos kuvaaja jää kiinni manipuloinnista tai lavastuksesta, hinta on kova. Sääntöjä ei voi kiertää. Se aika on kadonnut. Kuvaajien pitää yhä enemmän puhua omista päämääristään, sanoo palkittu, Ruotsissa asuvan kuvajournalisti Pieter Ten Hoopen. Troilo kertoo saman lehden haastattelussa maaliskuussa, että hänelle on tullut runsaasti positiivisia yhteydenottoja, näyttelytarjouksia ja kirjanjulkaisutarjouksia World Press Photo -hylkäyksen jälkeen. Kuvajournalismin rajaus pelkkiin mediainstituutioihin on tiukka. kuussa, että ”toimitusväen on keräännyttävä yhteen ja päätettävä, mikä alalla on hyväksyttävää”. Meillä on myös paljon enemmän välineitä tutkia mahdollisia väärinkäytöksiä. Ten Hoopenin mielestä World Press Photon säännöt ovat selkeät. Herää kysymys, missä ja kenen toimesta kuvajournalismin kentän toimintatapoja säännellään ja mihin ala ylipäätään rajataan. Jokaisen, joka haluaa osallistua kilpailuun, on otettava nämä vaatimukset huomioon valitessaan kuvia kilpailuun. Paniikki on aiheellinen. – Media on panikoinut jo vuosia. – On tärkeää, että juuri kuvaajat ovat läpinäkyviä. Alan ihmisillä on halu palata vanhaan aikaan muistelemalla "niitä aikoja". – Valokuvaajien on vaikea saada kuvaesseitään julkaistuiksi lehdissä, jolloin valokuvakilpailusta tulee " Omat tulkinnat ovat aina läsnä. Jos siirrytään mediainstituutioiden ulkopuolelle, konsensus alan normeista alkaa yhtäkkiä vaikuttaa huteralta. Hän kuitenkin kyseenalaistaa koko valokuvakilpailukulttuurin ja toteaa, että valokuvakilpailut ovat saaneet liikaa valtaa. Mutta kriisissä ovat instituutiot, ei kuvajournalismi sinänsä. Sitä kutsutaan journalismiksi." 50 KAMERA 6-7|2015 Wpp.indd 50 9.6.2015 9.10. Jos Troilon kuvat menevät läpi näyttelyiden ja festivaalien kuraattoreille, miksi ne eivät kelvanneet kilpailun jurylle. Uskon, että tänä päivänä olemme paljon vastuullisempia kuin ennen. Näyttelyt ja valokuvakirjat ovat erottamaton osa kuvajournalismia
Uskon silti, että käytännön seikat, kuten ajan, käsiksi pääsemisen ja tiedon puute sekä tarve skuupata tuottavat vääristyneempää journalismia kuin muutama manipuloitu kuva, jotka voidaan helpon analyysin jälkeen nopeasti poistaa 'from the wire', miettii Meltio. Mielenosoittaja pyytää apua kuolleelle ystävälleen Kiovassa, Ukrainassa. Kun kilpailuorganisaatioista on tullut eräänlaisia julkaisijoita, kilpailut saavat liikaa painoarvoa. Monet mediat ovatkin laatineet kuvankäsittelyn säännöstöjä, joilla pyritään varjelemaan valokuvan luontosuhdetta ja samalla sekä valokuvan että koko instituution luotettavuutta. Journalismissa luotetaan vahvasti valokuvan todistusvoimaan, ja instituutioiden on pyrittävä pitämään siitä kiinni. Koen, että se ohjasi liikaa kuvaamistani ja hidasti kehittymistäni valokuvaajana. World Press Photo 2015, 1. Perinteisesti on ajateltu, että kuvajournalismin tehtävä on toimia puolueettomana todisteena siitä, mitä todella on tapahtunut. World Press Photo 2015, 2. Mutta mitään muuta ne eivät todista. Sitä kutsutaan journalismiksi, jolloin täytyy ymmärtää, että se on aina subjektiivista ja tuhoaa käsitteen objektiivisesta journalismista. Jos taas tietoisesti jättää tulkitsematta tilannetta tuottaakseen näennäistä objektiivista viestintää, niin se muuttuu helposti piilotetuksi agendaksi. varteenotettavia julkaisualustoja. Totuus kärsii. Jérôme Sessini, Magnum Photos / De Standaard. – Tästä muodostuu ongelma. Voittajat saavat paljon huomiota tarinoilleen esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Vas. En itse osallistu kilpailuihin enää kuten ennen. Kuvat ovat perinteisesti olleet merkki siitä, että "joku on ollut paikalla". Sergei Ilnitsky, European Pressphoto Agency. Rajanveto on häilyvä. Oik. sija, yleinen uutisaihe. Nimenomaan digitalisoitumisen on nähty tuovan mukanaan ongelmia valokuvan luotettavuudelle. Kun kyseessä on avoin kannanotto, niin se on totuudenmukaista journalismia. Kuva on juuri sitä, mitä sillä halutaan todistaa. Jotta kuvajournalismi säilyttäisi uskottavuutensa, sen on säädeltävä, kuinka valokuvaa voi käsitellä ja kuinka sen niin kutsuttuun autenttisuuteen voi puuttua. 51 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Wpp.indd 51 9.6.2015 9.11. Donetskin taistelun jälkiä Ukrainassa. Siksi kuvajournalismin luotettavuudesta ja totuudellisuudesta puhuttaessa on kyse lopulta tekijästä: kuvaajasta ja hänen pyrkimyksistään – valehdella tai puhua totta. – Omat tulkinnat ja analyysit ovat aina läsnä. sija, päivän uutisaihe. Kuvaajat alkavat liiaksi seurata, millaiset kuvat ja tarinat voittavat vuodesta toiseen. Ulkopuolinen paine aiheuttaa sen, että intiimi, henkilökohtainen prosessi ja tarinankerronta vääristyvät
PERHE SUOMEN EISA MAESTRO 2015 TÄMÄNVUOTISEN EISA Maestro -kuvakisan teemana oli näennäisen helppo aihe: perhe. Tällä setillä Suomi-kuvaa viedään tällä kertaa Eurooppaan! EISA MAESTRO 2015 1. Toivottavasti emme ole nykyisin sellaisia sooloilijoita, että käsite perhe on käymässä vieraaksi. Käytännössä se oli kuitenkin kaikkea muuta kuin yksinkertainen toteutettavaksi. Sama viesti on kantautunut myös monista muista Euroopan maista. Kamera-lehden raati, Leena Saarela, Minna Jerrman, Ronja Korhonen ja Asko Vivolin, menetti yhteisesti sydämensä Markku Pajusen hurttia huumoria pulppuavalle toteutukselle. sija TEKSTI Asko Vivolin 52 KAMERA 6-7|2015 Eisa-6-7-2015.indd 52 9.6.2015 8.58
Perheen uusin tulokaskin suhtautuu tulevaisuuteensa avoimin mielin, onnellisen näköisenä. Big sister's love Markku Pajunen Espoo Kuvakokonaisuus on kreisihuumorigenren edustaja, josta joko pitää täysillä tai sitten sen kokee mauttomaksi. Isosiskon aito eläytyminen leikkiin ei jättänyt kylmäksi. Pienen ihmisen mielikuvitusmaailma konkretisoituu täydellisesti. Pisteet myös siitä, että kokonaisuutta ei ole yritetty paisuttaa keinotekoisesti minimikuvamäärää suuremmaksi. Kuvasetti on joka suhteessa ristiriitainen, jopa häijy, syyllistymättä silti vakivaltaisuuteen. Perheteema kulminoituu yhdessä kuvassa odottavan äidin vatsaprofiilissa. 1 53 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Eisa-6-7-2015.indd 53 9.6.2015 8.58
Tyylikäs ja tummista sävyistään huolimatta lämmin toteutus nosti sen kakkossijalle yksimieleisesti raadin silmissä. Ajaton kuvasarja vahvistuu entisestään, jos sen kaikki kuvat pystyy katsomaan yhtä aikaa. EISA MAESTRO 2015 2. sija Margarita Chernov Helsinki Mustavalkoinen viiden kuvan kokonaisuus on joka suhteessa täydellinen vastakohta Pajusen huumorille. –3. 2 54 KAMERA 6-7|2015 Eisa-6-7-2015.indd 54 9.6.2015 8.58
Koskettava kokonaisuus. Pieni ihminen halusi tulla maailmaan ennen aikojaan, hentona ja haavoittuvana. 3 55 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Eisa-6-7-2015.indd 55 9.6.2015 8.58. Kuvien valoisuus lupaa kuitenkin hyvää. Mikko Heinonsalmi Nokia Heinonsalmen herkässä kuvakokonaisuudessa on yksinäisyydestä kertovaa alakuloa
Kyllä se vain on niin, että jokaisessa sodassa valitettavasti kuolee ihmisiä ihan oikeasti ja suurin osahan on vielä kaiken lisäksi siviilejä. – Tavallaan ovat. – Ei. Palaatko jossain vaiheessa takaisin eläväisten ihmisten dokumentointiin. Olet usein maininnut onkivasi mieluusti ahvenia. – Kyllähän tuo taidekauppa on tosi suhdanneherkkää. – Mässäily ei ole paikallaan, mutta hyvä se on nykyihValokuvaaja ja kuvajournalisti Juha Laitalainen esittelee palstalla kuvaajia ja heidän näkemyksiään. – Ilman muuta. – Kyllähän autiotaloissakin elämä on voimakkaasti läsnä. – Kyllähän niitä kuvia rakentelee päässään tavallaan koko ajan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että niistä saisi helpommin hyviä kuvia. TEKSTI Juha Laitalainen KUVAT Esko Männikkö ja Juha Laitalainen Päin Männikköä Esko Männikkö taltioi mielikuvansa mustavalkofilmille Särkijärvellä vuonna 1981. Syötkö ne paistettuna vai savustettuna. Itse olen elättänyt itseni viime vuosina taiteen tekemisellä, vaikka tulotaso vaihteleekin nollasta sataan. Miksi juuri tämä kuva. – 50 / 50. Sota ei valitettavasti ole videopeli! Nykyisinhän Suomessa sotaromantiikka on jälleen kerran nostamassa päätään. – Kuva on otettu vuonna 1981 muutaman sadan metrin päässä silloisesta asuinpaikastani Utajärven Särkijärvellä. Myykö taiteesi riittävän hyvin. Olet pohjoisen sielunmaiseman tulkitsija. – Se on paras valokuva, mitä ihmiskunnan historiassa on otettu! Valotatko hieman mielikuvasi syntyjä syviä sekä toteutusta. MIELIKUVANI Esko Männikkö 56 KAMERA 6-7|2015 Mielikuvani ja kuvankäsittelynabc-6-7-15.indd 56 9.6.2015 9.15. Ovatko hevoset ja apinat ihmisiä helpompia kuvauskohteina. Suuntaatko kulkusi kuvaamisen vastapainoksi aika ajoin päin männikköä tahi kuljetko risusavotassa. Vaikka kriisialueilta on syytäkin tuoda esiin siviilien hätä ja kärsimys, onko näiden raakuuksien esittäminen silti tarkoituksenmukaista. Olin vain oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja sain kylmän kankean etusormeni toimimaan. Elääkö tänä päivänä pelkällä valokuvataiteella. Esko Männikkö, oletko sielultasi enemmän kuvataiteilija vai valokuvaaja. Kuva julkaistiin aikoinaan Valokuva-lehdessä otsikolla Streetphotography in Finland. Monesti jäljelle jääneestä esineistöstä saa hyvän käsityksen talon asukkaista. Pyysin sinua ottamaan haastatteluun mukaan mielikuvasi. Pysyttelet mieluusti enimmäkseen omissa oloissasi. Kuvaatko spontaanisti vai suunnitellusti. Onko erakkoluonteestasi haittaa henkilökuvauksia tehdessäsi. Nuorille miehille yritetään markkinoida suomalaisen sotilaan puhtautta ja viattomuutta ja heidän tekemänsä sotarikokset pyritään työntämään taka-alalle. Kukin vieras kertoo mieluisimmasta kuvasta urallaan. Miten ammennat kuviisi sisäistä voimaasi. Mitä mieltä olet nykyisestä trendistä, että media on täynnä sosiaalipornoa ja sotakuvissa mässäillään verellä ja silvotuilla ruumiilla. Viime aikoina olet tallentanut enemmän eläimiä kuin ihmisiä. – 90 prosenttia savustettuna, 10 prosenttia paistettuna. Klapikone laulaa aina keväisin ja risusavottaa teen joka kesä. – Ihminen on kaiken kokemansa ja näkemänsä summa. Olet ikuistanut myös hautausmaiden ihmisveistoksia ja antanut niille kuvina uuden elämän. MIELIKUVANI misille näyttää, miten ihmiselle käy, kun kranaatti räjähtää korvan juuressa. Muistelen haikeudella oman nuoruuteni maaja metsätöitä. Kuvaatko syrjäseudulla mieluummin ”Elämää talossa” vai ”Taloa, jonka elämä jätti”. – Koskaan ei tiedä sanoa etukäteen. Juha itse kohtaa kovan haasteen: hän kuvaa toisen kuvaajan
" Olin vain oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja sain kylmän kankean etusormeni toimimaan." E LV I R IS T A 57 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Mielikuvani ja kuvankäsittelynabc-6-7-15.indd 57 9.6.2015 9.15. Esko Männikkö taltioi mielikuvansa mustavalkofilmille Särkijärvellä vuonna 1981
Sovittuja paikkakuntia: Reggio Emilia, Amsterdam ja Göteborg. TYÖSUHTEENI: Vapautettu kaikista työsuhteista KUVAUSKALUSTO Esko Männikkö ei kovin mieluusti halunnut esitellä käyttämäänsä kamerakalustoa. Tämän verran häneltä kuitenkin aiheesta irtosi: –Kuvauksissani käytän yhtä järkkärirunkoa.Usein käytän myös salamaa, varsinkin ukonilmalla. 1/60 s, f/1,8, ISO 6400. Kameraan on asetettu mahdollisimman suuri herkkyys. ESKO MÄNNIKKÖ IKÄNI: 55 KOTIPAIKKANI: Oulu MILLAINEN LUONNE OLEN: Suomenpystykorva KOULUTUKSENI: Ylioppilas VALOKUVAAJAN MOTTONI: Kuvat kyllä tulevat vastaan, jos tietää, mitä on etsimässä. SAAVUTUKSENI: Pohjois-Pohjanmaan piirinmestaruus latusuunnistuksessa, pojat alle 14 vuotta. Joidenkin värien osalta värimaailmaa on hieman typistetty Lightroomin värikanavaliukusäätimillä. TERVEISENI KAMERA-LEHDEN LUKIJOILLE: Pitäkää silmät auki! TYÖN ALLA TÄLLÄ HETKELLÄ: Tällä hetkellä kierrätän Time Flies -näyttelyäni Euroopassa. Esko Männikkö on kuvattu tarkoituksella studion hämärässä mahdollisimman vähäisessä valossa. JU H A L AI T A L AI N E N 58 KAMERA 6-7|2015 Mielikuvani ja kuvankäsittelynabc-6-7-15.indd 58 9.6.2015 9.15. Sony A7R + FE 55 mm f/1,8. Valonlähteenä on ainoastaan päävalon ohjausvalo, sillä kuvaan ei haluttu voimakkaita varjoja saati valopisteitä
Draw brush on iOS-työkalu, jolla helpotetaan piirtoa kuvaan. helppokäyttöinen nopeat ehostukset hyvät tehosteet helppo kuvien jakaminen ei peruutustoimintoa pystykuvan näyttötila kuvan nimeä ei voi muuttaa TEKNIIKKA 59 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi tekniikka-6-7-15.indd 59 9.6.2015 10.35. Runsaasti maksullisia laajennuksia perusohjelmaan. Lisäosakaupasta saa Shop-kuvaketta napauttamalla uusia kehyksiä ja muita lisukkeita. Pystykuvan käsittely on edelleen helpompaa kuin vaakakuvan. Ohjelma ei ole Adoben Photoshop Touchin kilpailija vaan kevyt biletysapplikaatio. Tehty muokkaus jää kuvaan pysyvästi. Aviary Photo Editorin päänäyttö. Niillä tehdään kuvaan nimen mukaisia sävytyksiä. Ohjelma on parhaimmillaan nopeassa kuvan käsittelyssä, jossa ei tarvitse tehdä pikkutarkkaa työtä. Nyt sen tilalla on uusi appsi, joka löytyy Adobe Creative SDK:n sivuilta osoitteesta CreativeSDK. Adobe kehittää jatkossa voimakkaasti tarjontaansa kolmansien osapuolten ohjelmakehittäjille, kertoi Adoben digikuvannuksen tuotepäällikkö Bryan O'Neil Hughes Photokinassa viime syksynä. AVIARYLLA OLI aiemmin myös oma Software Development Kit, jolla saattoi integroida kuvankäsittelyn eri alustoilla, myös netissä. Adobe Aviary Photo Editor Lisäosakaupasta saa Shop-kuvaketta napauttamalla uutta kehystä ja muuta lisuketta. Ohjelmaa voi hyvin hoidella yhdellä kädellä. Mobiilikuvia sometukseen TEKSTI JA KUVAT Markku Metsämäki Ilmainen sovellus sopii mobiiliin snäppäilyyn. Mobiilikuvan maksimikoko ilmaisessa ohjelmassa 5 Mpx. Kuvan lähetys nettiin perustuu kuvan valintaan ulkonäön perusteella eikä nimen mukaan. Ehdottoman hyvä Splash-maalaus nostaa esiin kuvasta maalattuja kohtia. Sovellus toimii Androidissa, iOSissa ja Windowsissa. Työkalupakista löytyy hyvät välineet sometukseen. Kuvankäsittelyohjelma Aviary Photo Editor www.aviary.com Android, iOS ja Windows Phone 7 -puhelimiin tehty sovellus. Vignette-työkalulla saa kuvaan tehtyä himmennyksen tai kirkastuksen kuvan reunoille, vanhojen valokuvien tapaan. Selfieitä ja snäppieitä voi parannella käyttämällä uusia efektejä ja työkaluja. Ohjelmaa käyttäneille siinä on edelleen mukana tutut ja turvalliset työkalut, kuten rajaus ja muut kuvan peruskäsittelyt. Merkittävimpiä plussia uudemmassa versiossa ovat pilvipalvelut ja kaupasta ladattavat laajennukset. com. Sovellusten ajo pilvessä on tulevaisuuden ratkaisu niin tehoa vaativiin käsittelyihin kuin alustojen yhteensovittamiseenkin. AVIARY PHOTO Editor soveltuu kepeään sometukseen. Uusia työkaluja ovat overlays ja vignettes. Liukusäätimiin perustuvat korostusvalot (highlights), varjostukset (shadows), sävytys (tint) ja himmennys (fade) ovat hyviä fiilistelyyn. Overlay lisää kuvaan valmiin kehyskuvan tai muun aiheen, jonka pohjalta voi tehdä omia maalauslisäyksiä. PIKAKOE KAMERA-LEHDESSÄ 9/2013 esiteltiin ensi kerran Adoben Aviary Photo Editor. Vinjetit, erilaiset maskikuvat, varjostukset ja korostukset saavat kuvat nopeasti säihkymään uudella tavalla
Kamerasta voi lähettää kuvia älylaitteeseen wifija NFC-yhteydellä. Ratkaisu saattaa tuntua puutteelta, mutta matkustavalle löytyy usb-liitäntöjä vähintään yhtä helposti kuin pistorasioita. Sitä painettaessa voi vaihtaa etsinkuvan nopeasti laajakulmanäkymään, mikä helpottaa hukatun kuvauskohteen löytämistä silloin, kun kuvakulma on hyvin kapea. Ominaisuudet Kamerassa on kaksi zoomaussäädintä. Pienin aukko on kaikilla polttoväleillä f/8. Kaikilla Nikon-käyttäjillä on maksutta käytössään 20 gigatavua pilvitallennustilaa. Avuksi täytyy silloin ottaa suljinaikojen ja ISO-herkkyyden laajempi käyttö. Kaksinivelisyydestä on iloa Nikonin uutuuspokkarin zoomi venyy peräti 8000 milliin. Ongelmatonta tämäkään ei ole, koska pidemmät valotusajat aiheuttavat tärähdysepäterävyyttä ja korkeammat ISO-arvot puolestaan kohinaa. Suurin valovoima, f/2,8, vähenee tasaisesti sitä mukaa, kun polttoväliä pidentää. Tätä varten on ilmaiseksi ladattavissa Nikon Wireless Mobile Utility -ohjelma. Automaattitarkennustoimintoja on kolme eri tyyppistä, ja lisäksi voi tarkentaa myös käsin. 2000 millin kohdalla se on f/5,6. Sen saa näin ollen osoittamaan kuvaussuuntaan ja myös kääntymään suojaan kameran takaseinää vasten. Takanäyttö kääntyy kahdessa suunnassa. koa, kamera ei mahtuisi kymmenen litran ämpäriin. Videokuvauksen aikana sitä ei ymmärrettävästi kannata käyttää. Jos kuvan joka reunalta poistetaan 15 prosenttia, se ei vielä kuulosta paljolta. ISO 3200 ja 6400 -arvot ovat käytettävissä P-, S-, Aja M-tilassa ja ISO 12800, kun valitaan erikoisefekteistä mustavalkoinen korkean herkkyyden valotustapa. ISO-herkkyyden voi valita missä hyvänsä valotustavassa välillä 100 ja 1600. Kuvanvakain toimii silloin sekä optisesti että kennon kuvaa sähköisesti vakauttaen. TEKNIIKKA Kompaktikamera 60 KAMERA 6-7|2015 tekniikka-6-7-15.indd 60 9.6.2015 10.35. Jos P900:n kenno olisi vaikkapa CMOS-koNikon Coolpix P900 -kameran optinen zoomausalue yltää 24 mm kinovastaavuudesta 2000 milliin asti. ÖVERIPOKKARI ISOTASKUISELLE Nikon Coolpix P900 TEKSTI JA KUVAT Timo Ripatti TESTISSÄ polttovälialue tehokas kuvanvakain hinta ei raakatiedostoja kookas Kameraa voi suositella paljon matkailevalle polttovälialueensa ansiosta. Rajausvaraa jättämällä selviytyy paremmin, mutta 16 megan kennolta ei viitsisi paljon rajata. Erillistä akkulaturia ei ole. Telepuolen ääripäässä esiintyy kuva-alueen levotonta liikkumista etsinkuvan rajauksessa. Kääntyvyyden ansiosta kuvaaminen sujuu korkealta ja matalalta, ja mikä tärkeätä, myös pystykuvaformaatissa. Kontrastia tunnistava tarkennus toimii napakasti. Kuvaa on vaikea rajata tarkasti, koska reunojen saaminen kohdalleen edellyttää kameran suuntauksen hienosäätöä, ja tästähän kuvanvakain innostuu uudestaan. Jopa virran ollessa pois päältä, jolloin objektiivi on lyhyimmillään, kamera on täyskennoisen järkkärin kokoinen. Kuvanvakain toimii sitä aktiivisemmin, mitä pidempi polttoväli on käytössä. Se on tähän mennessä isokokoisin superzoomkamera, mitä vastaan on tullut, eikä kenno ole kuitenkaan suurempi kuin 1/2,3”. Toinen on laukaisinnastan tyvessä, toinen objektiivin kyljessä videokuvausta helpottamassa. Järjestely on hyvin käyttäjäystävällinen, ja sen näkisi mielellään yleistyvän myös ammattikameroissa. Ongelma tulee vastaan, kun haluaa rajata tarkasti jo kuvausvaiheessa. Akku ladataan suoraan kamerassa usbkaapelin avulla. Havainnot Kamera on kookas. P900:lla voi kuvata Full HD -videota. Objektiivissa on myös palautuva zoomaus -painike. Mutta todellisuudessa silloin tulee heitettyä 60 prosenttia kuvasta mäkeen ja jäljelle jää alle 10-megainen kuva. Skaala on lajissaan ennätysmäinen. Kameran päällä oleva stereomikrofoni muuttaa suuntakuviotaan zoomauksen mukana. Tämä tarkoittaa sitä, että valotuksen säätäminen himmentämällä ei ole kovin tehokasta pisimmillä polttoväleillä. Jos tämä ei riitä, on kameralla mahdollista zoomata vielä sähköisesti – aina 8000 milliin
Ajoitus on silloin tärkeätä, koska sarjakuvausnopeus on seitsemän ruutua sekunnissa ja puskurimuistiin mahtuu juuri tuo seitsemän valotusta. Molemmat valotukset käsivaralta, kuvaajan ranteet tuettuna kaiteeseen. Jos haluaa käyttää lisäsalamaa, pitää ottaa käyttöön sellainen, jossa on apuvälähdyksiä suodattava orjakennotoiminto. Kamerassa ei ole lisävarustekenkää, ei myöskään salaman synkronipistoketta, eli X-kontaktia. Seinäkello erottuu juuri ja juuri laajakulmakuvan vasemmalta puolelta punaisen laatikon vierestä. Salamasta on tehty tämän takia niin kookas, että se on vaikuttanut koko kameran muotoiluun. Objektiivissa voi olla hyvinkin voimakkaita linjavääristymiä ja kromaattista aberraatiota, mutta kameran automatiikka hoitaa ne automaattisesti pois näkyvistä. Kennon kuvatarkkuus, 4608 x 3456 pikseliä, yhdessä objektiivin suorituskyvyn kanssa tuottavat hyvälaatuisia A3-tulosteita, kun kuvaa alle ISO 3200 -herkkyydellä. Polttovälialueensa ansiosta kameralla saa tallennettua matkakohteen näkymiä ilman, että tarvitsisi ravata edestakaisin kohteiden välillä. Kamerasta ei saa ulos raakatiedostoja, vaan kaikki kuvat tallentuvat jpeg-prosessoituina. 1/25 s., f/8, ISO 400. Akun lataaminen täysin tyhjästä vie melkein neljä tuntia, ja sinä aikana kameralla ei voi kuvata. Lopputulos vaikuttaa varsin onnistuneelta. Vaikka se ei mahdu normaalivaatetusta käyttävän taskuun, painoa ei ole järkyttävän paljon. Videokuvausta voi tehdä täyteen ladatulla akulla tunnin ja 20 minuuttia. 1/50 s., f/8, ISO 800. Laajakulma-asennolla voi kuvata sentin päästä, mutta pisimmillä polttoväleillä ei saa kohdettaan teräväksi, jos aihe on viittä metriä lähempänä. Laskennan täytyy olla perusteellista, koska parametrit joudutaan tekemään jokaiselle polttovälille erikseen. Suorituskyvyn vastapuolella yhtälössä ovat hinta ja valovoima, ja sen mukana myös paino ja koko. P900:lla voi ottaa kuvasarjoja. Koska objektiivilla on ympärysmittaa eikä pelkästään pituutta, käyttöasentoon ponnahtavan yhdysrakenteisen salaman täytyy pystyä kurkottamaan niin korkealle, ettei objektiivi varjosta sen valokeilaa. Objektiivi Näin laajalla zoomausalueella varustettu objektiivi on suunnittelijalleen aikamoinen haaste. Matkakameran roolia tukee sekin, että käytössä on kaikkialla maailmassa toimiva sisäänrakennettu gps. myös videokuvauksessa. Tiedekeskus Heurekan pääaula on kuvattu optisen zoomausalueen ääriarvoilla. Akunkestoksi tehdas ilmoittaa 360 valotusta. Paras resoluutio, 1317 linjaparia / kuvan korkeus, saavutettiin 24 ja 105 milliä vastaavilla polttoväleillä ja suurimmilla himmenninaukoilla. Varsinkin matkakäytössä on erittäin tärkeätä, että vara-akkuja on mukana vähintään yksi. Teoreettinen maksimiresoluutio, Nyquist-arvo, on tämän kameran kennolle 1728 LP/KK. Monesti ei ole edes mahdollista lähestyä aihetta vaikkapa sen takia, että välissä on vesialue tai jyrkkä pudotus. Lähin tarkennusetäisyys on hyvin paljon kiinni siitä, minkä polttovälin on valinnut. Objektiivin suorituskyky näyttää tasaisen laadukkaalta koko polttovälija aukkoalueella. 61 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi tekniikka-6-7-15.indd 61 9.6.2015 10.35. Kameraa voi suositella paljon matkailevalle
3 Salama. 5 Zoomausvipu ja laukaisin. MITTAUKSET Kenno, koko 6,17 x 4,55 1/2,3” CMOS Nettopikselimäärä | megapikseliä 16 Suurin kuvatarkkuus 4608 x 3456 pikseliä Kuvasuhteet 3:2, 16:9, 1:1 Suorakatselu kyllä Kuvanäyttö, koko/kuvapistemäärä kahteen suuntaan kääntyvä, 3” / 921 000 ETSIN, TARKENNUS Etsinkuvan peitto 100 % Etsimen resoluutio 921 000 Tarkennustapa kontrastimittaus Sarjakuvausnopeus 7 kuvaa/s OBJEKTIIVI Polttoväli (kinovastaavuus) 4,3–357 (24–2000) mm Zoomauskerroin 83 x Valovoima f/2,8–5,6 Kuvanvakain objektiivissa kyllä Lähin tarkennusetäisyys 50 cm, (1 cm macro) KUVATIEDOSTOMUODOT Raw / jpeg ei/kyllä Videokuvaus, tarkkuus 1920 x 1080 (60p), MPEG-4 AVC, H.264 VALOTUS Herkkyysasetukset 100–1600 (12800) ISO Valotusajat 1 (15)–1/4000 s Valkotasapainon asetuksia 2 x auto + 6 kpl Valkotasapainon käsisäätö kyllä Valotustavat P, A, S, M + 19 erikoisohjelmaa MUITA TIETOJA Muistikortti SD, SDHC, SDXC Sääsuojaus ei Liitettävyys wifi, NFC, gps Liitännät micro-usb 2.0, micro-hdmi Salaman synkronipistoke ei Rungon paino 900 g Rungon mitat 140 x 103 x 137 mm Virtalähde Li-ion-akku EN-EL23, 3,8V 1850 mAh Hinta noin 600 euroa Maahantuoja Nikon Nordic Nikon Coolpix P900 100 75 50 25 10 400 800 1200 1600 2000 Resolution (LP/PH) M o d u la ti o n (% ) 24 mm, f/2,8 100 75 50 25 10 Resolution (LP/PH) M o d u la ti o n (% ) 47 mm, f/3,2 100 75 50 25 10 Resolution (LP/PH) M o d u la ti o n (% ) 105 mm, f/4 100 75 50 25 10 Resolution (LP/PH) M o d u la ti o n (% ) 260 mm, f/4,5 400 800 1200 1600 2000 400 800 1200 1600 2000 Häiritsevä ISO 6400–12800 Kohtuullinen ISO 800–3200 Erinomainen ISO 100–400 KOHINATASO 3 4 5 6 7 8 9 100 75 50 25 10 Resolution (LP/PH) M o d u la ti o n (% ) 380 mm, f/5 100 75 50 25 10 Resolution (LP/PH) M o d u la ti o n (% ) 500 mm, f/5 Täyskokoiset kuvat eri ISO-herkkyyksillä ovat nähtävissä osoitteessa www.kamera-lehti.fi/testikuvat. Nyquist-arvo, kennolta valitulle kuvaformaatille on 1728 LP/KK. 400 800 1200 1600 2000 400 800 1200 1600 2000 400 800 1200 1600 2000 1 2 10 TEKNIIKKA Xxxxxxxxxx TEKNIIKKA Kompaktikamera 62 KAMERA 6-7|2015 tekniikka-6-7-15.indd 62 9.6.2015 10.35. Teoreettinen raja, nk. 4 Valotustapavalitsin. 8 Usbja hdmi-liitännät. 2 Gps-antenni. Objektiivi on tasalaatuisuudessaan erinomainen. 9 Monivalintakiekko. MTF-käyriä TE42-testitaulusta kunkin polttovälin suurimmalla aukolla. Polttovälit on ilmoitettu kinovastaavuuksina. 10 Kahteen suuntaan kääntyvä, 3 tuuman näyttö. 7 Video. Objektiivi tuotti maksimissaan 1317 linjaparia / kuvan korkeus. Punainen mittauskäyrä on kontrasti/resoluutio kuvan keskeltä ja muunväriset läheltä nurkkia. 6 Valintakiekko. 1 Videoetsin
Hinta on 79,95 euroa Hongkong-tavarataloissa. Peräti 12 000 mAh:n litiumakulla voi ladata matkapuhelimen useampaan kertaa. PIKAKOE KESÄLLÄ LIIKUTAAN paljon paikoissa, joissa ei pistorasioita löydy aivan joka kuusen juurelta. Hintaa laitteella on noin 70 euJupio, PowerCard & Deuzer Jump Starter roa. Laitteen mukana tulee usb-johto, jossa on kolme vaihdettavaa liitintä, minija micro-usb:t sekä Apple Lightling. Markkinoille on ilmestynyt kirjava joukko erilaisia litiumakkuun perustuvia varavirta-akkuja, joilla voi ladata älypuhelimen, tabletin ja myös sellaisen kameran, jossa akku on ladattavissa kameran sisällä. Mukana tulevat autolaturi 12V/1A ja verkkolaturi DC 15V/1A. JUPIO ON Fokan maahantuoma akkumerkki. Tässä Power Vault Plus -vara-akkuvirtalähteessä on 8000 mAh:n varauskapasiteetti, jolla lataa älypuhelimen keskimäärin 2–3 kertaa. Täyteen ladattu PowerCard riittää useimpien laitteiden kertalataukseen. Pakkauksessa on myös hauenleukajohdot auton tai vaikkapa moottoripyörän käynnistämiseksi ja usb-latausjohto neljällä eri päällä, minija micro-usb, iPhone 4 ja Apple Lightning. Tuotteen suositushinta on 24,90 euroa. Varavirtaa lomakuvaajalle TEKSTI JA KUVAT Asko Vivolin Ota matkalle mukaan varavirtaa. Akussa on yhdysrakenteinen, melko tehokas led-valaisin. TEKNIIKKA Varavirta-akut 63 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi tekniikka-6-7-15.indd 63 9.6.2015 10.35. Suurin ulostulovirta on yksi amppeeri. KOTIMAISEN VIIHDE-ELEKTRONIIKK AMERKKI Bluebiitin suunnittelemassa PowerCardissa on tehokas 2300 mAh:n litiumpolymeeriakku. PowerCardin uudelleenlataus täyteen kestää noin kaksi tuntia. Laite tarvikkeineen on pakattu puolikovaan vetoketjulliseen koteloon. PowerCardilla voi ladata lähes minkä tahansa micro-usbtai Apple Lightning -latausliitännällä varustetun mobiililaitteen. Laite ladataan usb-johdolla sopivasta virtalähteestä. Lataus täyteen kestää noin kaksi ja puoli tuntia. Laturia ja johtoa ei toimiteta varaakun mukana. Akun uudelleen lataaminen täyteen vie noin neljä tuntia. Kahden usb-liitännän suurin virranantokyky on yksi amppeeri. Tässä vara-akussa on kolme eri virran ulosottomahdollisuutta, usb 5V/2A, DC 12V/10A ja DC 12V/1A. Jupiota kannattaa kysellä fotoliikkeistä. Jälleenmyyjälista löytyy valmistajan sivuilta bluebiit.com. Kymmenen amppeerin ulosotosta riittää käyttöohjeen mukaan piikkivirtaa vaikka bensiinimoottorisen auton käynnistysavuksi. Lataus tapahtuu usb-johdolla usblaturista. DEUZER JUMP Starter on kompaktin kokoinen, erittäin tehokas ladattava virtalähde moneen käyttötarkoitukseen. Kaikki kokeillut laitteet toimivat luvatulla tavalla, ja niiden lupaukset kapasiteetista ja latausajoista pitivät likimain paikkansa. Esittelemme malliksi kolme eri kokoista ja kapasiteettista varavirta-akkua
TESTISSÄ TEKNIIKKA Salama 64 KAMERA 6-7|2015 tekniikka-6-7-15.indd 64 9.6.2015 10.35. Tuloksena on kompaktisalamaa selvästi massiivisempi laite. Elinchrom Quadran välähdyspää on pieni ja kevyt. Sen heijastinkiinnitys on Bowens S, joka on muodostunut maailmanlaajuiseksi standardiksi. Laitteet edustavat toisistaan poikkeavaa käyttöfilosofiaa, ja niiden hinnatkaan eivät ole lähellä toisiaan. Dörr on yhdistänyt välähdyspään, säätöyksikön ja akun yhdeksi kokonaisuudeksi. Silloin olisi tarvetta ainakin tehon kauko-ohjaukselle. Molemmat salamalaitteet ovat käsisäämonipuolinen tarkat säädöt värilämpötilan tasaisuus aloitushinta korkeampi kalliimmat lisävälineet ELINCHROM 400 QUADRA Elinchrom 400 on ammattilaite, Dörr 480 sopii edistyneelle harrastajalle. Kaapelittomina salamat voi viedä niin kauas toisistaan kuin huvittaa – tai miltei. Näin ollen siihen sopivat hyvin monen valmistajan valonmuokkaimet. Tehonsa puolesta ne kävisivät studiokäyttöön, mutta liikuteltavuutensa takia niitä käyttäisi vaikka erämaaoloissa. Yhden Quadran hinnalla saa kaksi Dörr-salamaa, ja rahaa jää vielä lisävarusteiden ostoon. SALAMAT MONEEN MENOON Elinchrom ELB 400 Quadra & Dörr DMF-480 TEKSTI JA KUVAT Timo Ripatti Toimitukseen tuli testattavaksi kaksi akkukäyttöistä salamalaitetta. Triggerin ja keskusyksikön välille voi valita jonkin 20 kanavasta, ja jos laitteita on useita, ne voi jakaa maksimissaan neljään ryhmään. Jos on hankkinut saman valmistajan heijastimia, heijastinvarjoja, softbokseja tai mitä tahansa valonmuokkaimia, ne ovat käytettävissä tämän laitteen kanssa, joko suoraan tai adapterin avulla. Radiotriggerin kantaman ansiosta etäisyys kummassakin valaisimessa voi olla jopa 100 metriä. Yli kahden kilon paino on iso kuorma hennolle valaisinjalustalle, ja puomijalustan kanssa pitää käyttää tuhtia vastapainoa. Yhteisiäkin ominaisuuksia löytyy. ELB 400 on päivitetty versio Elinchrom Quadra Hybrid RX -mallista. Kuten Quadrallakin, tämän salamalaitteen mukana toimitetaan radiotriggeri. Laitteen mukana toimitettava kaapeli on kaksi ja puoli metriä pitkä. Sama tilanne on edessä, jos Dörrin asentaa ison softboksin sisälle. Muita säätöjä ei laitteessa virtakytkimen lisäksi sitten olekaan. Ominaisuuksia Elinchrom ELB 400 on osa laajempaa, kymmenien vuosien ajan kehitettyä salamalaitejärjestelmää. Dörr puolestaan on itsenäinen tuote. Toki Dörr itsekin valmistaa softbokseja – maahantuojan valikoimissa niitä on puolisen tusinaa erikokoisia ja -muotoisia. Salama saa virtansa kaapelia pitkin erillisestä keskusyksiköstä, jossa ovat myös kaikki laitteen hallitsemiseen liittyvät säädöt. Keveys ja pienuus tekevät välähdyspäästä helpommin asennettavan, mikäli valaisin joudutaan asentamaan hankalaan paikkaan. Kanavavaihtoehtoja on 16. Kaksi akkukäyttöistä salamaa – kumman ottaisit metsään mukaan. Monet säädöistä ovat hallittavissa triggerilähettimellä kameran päältä ja aivan kaikki usb-liitännällä tietokoneesta. Kahden valaisimen kytkennässä tulee helpommin tarve jatkokaapelin hankkimiseen, koska muuten niiden välimatkaksi jää alle viisi metriä. Sen tehot ja toiminnot valitaan painonäppäimillä taustapaneelista, mieluiten silloin, kun valaisua vielä rakennetaan. Dörr ei ole kauko-ohjattavissa. Vakiokäytössä pärjää peruskaapelilla, jos käyttää vain yhtä välähdyspäätä. Jos salamalaite asennetaan kuvauspaikan taakse ja korkealle, säätöpaneeli näyttöineen tulee juuri väärään suuntaan eikä sen tietoja voi kuvauksen aikana helposti tarkistaa. Se painaa vähemmän kuin käsisalama, minkä ansiosta valaisinjalustankaan ei tarvitse olla kovin tukevatekoinen
töisiä. Kameroiden TTL-järjestelmät eivät pysty säätämään näiden salamoiden välähdystehoja. Salama 1/16-teholla. Laitteen paino huomioiden olisi sen suunnittelijalla aihetta palata takaisin piirustuspöydälle. Oikein isoja softbokseja käytettäessä kiinnitetään välähdyspää rakenteen sisälle, jolloin käytetään softboksin omaa, vieläkin tukevampaa kallistusniveltä. Kevyiden valonmuokkaimien kanssa kallistusnivelen ei tarvitse olla pataraudasta valmistettu, muovin ja alumiinin yhdistelmä toimii luotettavasti. Jos haluaa käyttää massiivisia välineitä, kuten neliömetrin kokoista softboksia, se kiinnitetään tätä varten suunnitellulla adapterilla, jonka kallistusnivel onkin sitten tukevaa tekoa. Sen kitkaa ei säädetä vivulla vaan nupilla. Hintaan sisältyy kuljetuslaukun lisäksi myös lisäakku. Se on vivulla lukittavissa, eli toimii kitkalla. Lisävaloa rakennuksen varjoisalle seinustalle. Portalite 40x40 cm:n softboksi, salama säädettynä 1/16-teholle. Malli: Sanni. Valo on luonteeltaan pehmeätä ja miellyttävää softboksin sisään asennetun valonhajotinkankaan ansiosta. Quadran voi kasvattaa noin 700 euron lisäinvestoinnilla kahden valaisimen järjestelmäksi. 1/125 s, f/4, ISO 50 1/160 s., f/4,5, ISO 100 hinta käyttöliittymä edulliset lisävälineet käsikahvan kallistusnivel tehonsäätö DÖRR 480 65 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi tekniikka-6-7-15.indd 65 9.6.2015 10.35. Dörr-salama ja saman valmistajan 60 x 90 cm:n Quick-Fix-softboksi. Malli: Sanni. Menetelmä ei ole ollenkaan huono, koska digikennon jokainen pikseli on itsessään salamamittari. Havaintoja Quadran välähdyspäässä on kallistusnivel. Mitään valotusautomatiikkaa niissä ei ole. Pitkospuiden alla oli vesilammikko, joten valaisinjalustan paikallaan pysyminen kannatti varmistaa kiristysremmillä. Käsikahvan pohjasElinchrom Quadran keskusyksikkö kätevästi puomijalustan vastapainona. Dörrin ratkaisussa on käsikahva, joka on yhdistetty salamalaitteeseen minikokoisella kallistusnivelellä. Kun akusta irrottaa sulakkeen, sitä voi luvallisesti kuljettaa matkustajakoneessa. Säädöt tehdään salamamittarin avulla tai suoraan kameran näyttöä tulkiten yritys ja erehdys -menetelmällä
600 / 38 000 (strobotoiminto) Välähdysmäärä strobotilassa 5 100 Välähdysmäärä strobotilassa 5, 10, 15, 20 tai 25 Välähdystaajuus strobotilassa 1–10 x / s. 100 m Lähettimen kantama n. 7 3,5 mm:n synkkajohtoliitäntä. Dörrin säätöalue on karvan verran laajempi, mutta vain täyden himmenninaukon portain. 8 Orjasalaman valokenno. Välähdysväli, min/max. Tukevin kiinnityspaikka, mitä Dörr tarjoaa, löytyy sen etuosasta. MUITA TIETOJA Akun latausaika, tunteja 1,5 Akun latausaika, tunteja 5 Lähetin 2,4 GHz, 20 kanavaa, 4 ryhmää Lähetin 2,4 GHz, 16 kanavaa Lähettimen kantama n. 0,1–3,5 s. Pulmana on edelleen, miten kokonaisuuteen yhdistetään valaisinjalusta niin, että metalli ei ala vinkua. / max. Quadran tehoja voi säätää melkein seitsemän aukon skaalassa, 1/10 aukon portain. Niistä voi valita salamamäärän ja välähdystaajuuden. 9 Usb-liitäntä. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 TEKNIIKKA Salama 66 KAMERA 6-7|2015 tekniikka-6-7-15.indd 66 9.6.2015 10.35. 3 Menuvalikon valitsin. Välähdysmäärä, min. Teho Ws 424 Teho Ws 400 Aukko (2m, ISO 100, vakioheijastin, valonpehmennin) f/22–2,4 Aukko (2m, ISO 100, vakioheijastin, valonpehmennin) f/16,4–2 Tehonsäätöälue aukkoina 6,9 Tehonsäätöälue aukkoina 7 Tehonsäätöalue Ws 7–424 Tehonsäätöalue Ws 6,25–400 Heijastinsovite Elinchrom Quadra Heijastinsovite Bowens S SALAMA-ASETUKSET Välähdysaika (t0,5) 1/1200–1/5700 Välähdysaika (t0,5) 1/2000–1/11 000 Värilämpötila K 5500 Värilämpötila K 5500 Ohjausvalo, teho led 20 W Ohjausvalo, teho led 5 W Välähdysväli, min/max. 5 OLEDnäyttö. Tämä tarkoittaa, että kameralla pitää tehdä valotuksen hienosäädöt, joko aukkoa tai ISO-lukua muuttaen – tai kuten testatessa paljastui, molemmilla säädöillä ja vielä suljinaikaan suhteuttaen. 0,17–3,5 s. Kuvituksen mukaan on käsikahvan tilalle käyttäjän valittavissa ja asennettavissa myös erillinen kallistusnivel tai sovite kamerajalustan kallistusniveltä varten. Holkin kiristysruuvi on varustettu varmistusnyörillä katoamista estämään. / max. Heijastinkiinnitys on Bowens S -tyyppiä ja kestää koko laitteen painon. Strobon lisäksi on valittavissa sarjavalotus, jos käyttää useampaa säätöyksikköä yhtä aikaa, ja viivästetty välähdys, jos haluaa, että saELINCHROM 400 QUADRA 1 Välähdyspäiden liitännät. 2 Virtakatkaisin. Ne näyttävät kuin samasta tehtaasta tulleilta. Käsikahvaratkaisu poikkeaa laitteen mukana tulevan käyttöohjeen tiedoista. Se olisi ajateltavissa myös keinoksi yhdistää toisiinsa salamalaite ja kalistusnivelellä varustettu valonmuokkain. 6 Vastaanottimen antenni. sa on holkki valaisinjalustan kiinnitykselle. Elinchrom ELB 400 on säätöominaisuuksiltaan monipuolisempi. Välähdystaajuus strobotilassa 1–10 x / s. Kummallakin salamalaitteella saa strobokuvia. 4 Ohjausvalon katkaisin. Kummassakin laitteessa käytetään led-ohjausvaloa. 100 m Virtalähde Li-ion 14,4 V / 4,1 Ah Virtalähde Li-ion 12V / 6 Ah Koko 195 x 85 x 150 mm (keskusyksikkö), 14 x 16 x 90 mm (välähdyspää + heijastin) Koko 320 x 185 x 185 mm (heijastin) Paino akkuineen 2 kg Paino akkuineen 2,3 kg Maahantuoja ED-Mark Maahantuoja Color-Kolmio Hinta noin 1650–1700 euroa Hinta noin 739 euroa Elinchrom ELB 400 Dörr DMF-480 Dörrin liikuteltava tehoakku käy myös muille sähkölaitteille. 350 / 6000 Välähdysmäärä, min
3 Ohjausvalon katkaisin. Lisävälineitä, kuten softbokseja, saa halvemmalla. Sen wattisekunti maksaa alle puolet sveitsiläisestä verrokistaan, joten se sopii mainiosti edistyneen harrastajan käyttöön. 5 Usbulostulot: 2000, 1000 ja 500 mA. Lisätarvikkeena on saatavana kaapelit autossa lataamista varten. 7 3,5 mm:n synkkajohtoliitäntä. Quadran akku maksaa erikseen ostettuna noin 355 euroa ja Dörrin 139 euroa. DÖRR 480 1 Orjasalaman valokenno. Salaman valo ulottuu DÖRR LPF-12 1 230 V:n pistorasiat kumikansien alla. Jos haluaa käyttää kamerassaan poikkeuksellisen lyhyttä suljinaikaa, vaikkapa 1/4000 sekuntia, salamasta voi valita Hypersync-toiminnon. Kodin laitteista led-polttimolla varustettu lukuvalo olisi toiminut kymmeniä tunteja, pneumaattisella poravasalla olisi ehtinyt tuhoamaan kokonaisen kylppärin, mutta tavallinen 1500-wattinen kahvinkeitin lämmitysvastuksineen ei ole tätä laitetta varten. Pro on tarkoitettu yleiskäyttöön, ja Action puolestaan tarjoaa huomattavasti lyhyemmät välähdysajat. Tällöin sai invertterin jäähdytyspuhaltimen käynnistymään, mutta välähdysväli ei tästä pidentynyt. Liitännät on suojattu kumikansilla. 2 Akun varaustilan merkkivalot. LFP-12 antaa yli 400 välähdystä, jos käyttää yhtä aikaa kahta 600 Ws:n salamalaitetta.100 Ws:n teholle on salamamäärä parin tuhannen luokkaa. Laitteen avulla välttyy jatkojohtojen vetämiseltä, vaikka kuvaisi kotipihassa. 5 Orjasalaman katkaisin. Niin se on hinnoiteltukin. Hypersync ei ole käytettävissä Action-välähdyspään kanssa. Testikuvassa käytetyn 60 x 90 cm:n Quick-Fix -mallin pystyy ostamaan alle satasella, ja hintaan sisältyy myös salamakohtainen soviterengas. 8 Lisävarustekenkä. Kokeiltaessa pystyi vaivatta kuvaamaan 200 Ws:n kompaktisalamalla, jossa oli 110 W:n ohjausvalolamppu toiminnassa. 4 Menuvalikon valitsin. Quadran akun pystyy lataamaan puolessatoista tunnissa. Laitteessa on kolme pistorasiaa 230 V:n jännitteelle ja kolme eritehoista usb-ulostuloa esim. Hintaa laitteelle kertyy 849 euroa. Dörr LFP-12 toimitetaan verkkolaturin ja kantolaukun kanssa. 6 Radiolaukaisimen kanavat. Ohjausvalon käytlaman välähdys ajoittuu valotusajan loppuun. Testissä ollut Dörr LFP-12 on suunniteltu salamalaitteiden virtalähteeksi, mutta sitä voi käyttää myös muille, enintään 750 W:n sähkölaitteille. Lisäakun hinta on noin 270 euroa. JOS ON jo hankkinut verkkovirtaa käyttäviä salamalaitteita ja haluaisi niille lisää liikuteltavuutta, ratkaisuksi voi sopia invertterillä varustettu tehoakku. Järjestelmään on saatavana kahta erityyppistä välähdyspäätä, Pro ja Action. Dörr 480 ei jää tehojensa puolesta Elinchromen varjoon. MOBILE ENERGY STATION Vara-akku kannattaa hankkia. Säätämisiin liittyy myös Elinchromen ratkaisu välähdysajan pituuden kontrollointiin. 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 67 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi tekniikka-6-7-15.indd 67 9.6.2015 10.35. Se on tehokas ja monipuolinen, ja mikä tärkeintä, oleellinen osa kehittynyttä valaisujärjestelmää. Elinchrom ELB 400 on puhtaasti ammattilaite. 2 Kantokahva. Dörr tarvitsee viisi tuntia lataukseen ja vielä puolisen tuntia akun jäähdyttelyyn ennen kuin kuvaamisen voi aloittaa. Karsituista ominaisuuksistaan huolimatta Dörr ei ole mikään lelu. 4 Toimintatilan merkkivalot. 9 Lcd-näyttö. silloin kuvan reunasta reunaan, vaikka kennon editse kulkeva suljinverhojen rako aiheuttaisi tavallisella salamatekniikalla pahojakin varjostumia. kännyköiden lataamiseen. 3 3-asentoinen vaihtokytkin. Salamakäytössä sitä voi hetkellisesti käyttää 1400 W:n teholla. tö lyhentää välähdysten määrää ja käyttöaikaa
Olisi hyvä, mikäli kaikkia muitakin säätöjä voisi käyttää suoraan kameran näytöltä. Karu, Öljypastelli, Oikukas, Kalansilmä, Sävy ja Vuosikerta. Kuvanlaatu Samsung Galaxy Note 4:n kirkkaalla ja selkeällä 5,7 tuuman näytöllä (QHD Super AMOLED) on nautinto kuvata. Kuvaustiloja on androidimaiseen tapaan paljon. Onneksi kuitenkin valoisuuden kulloinenkin säätöasetus jää paikalleen, vaikka kamera on välillä pois käytöstä. Miten uusien älypuhelinten kamerat toimivat katukuvauksessa. Kuvan tarkennuksen mittaustapoja on kolme: keskipainotettu, matriisija pistemittaus. Kuvanlaatu on erinomainen. Android-alustalle on saatavissa myös muiden valmistajien kamerasovelluksia sekä paljon hyviä kuvankäsittelysovelluksia, kuten juuri ilmestynyt Snapseed-päivitys. Lisätoiminnot Monipuolinen, puhelimen uumenista vedettävä S Pen -ohjelma on näppärä apulainen vaikkapa kuvankäsittelyyn tai muuhun Samsung Galaxy Note 4 Puhelinkamera Samsung | Galaxy Note 4 www.samsung.fi Näyttö: 5,7" Quad HD Super AMOLED, 2560 x 1440 pikseliä Käyttöjärjestelmä: Android 4.4 (Kitkat) Muisti: 3 Gt RAM + 32 Gt sisäinen muisti Pääkamera: 16 megapikseliä Etukamera: 3,7 megapikseliä, f/1,9 Paino: 176 grammaa Mitat: 153,5 x 78,6 x 8,5 mm Akku: 3220 mAh, akun pikalataus TEKNIIKKA Puhelinkamera 68 KAMERA 6-7|2015 tekniikka-6-7-15.indd 68 9.6.2015 10.35. Näin se on valmiina heti kuvausta jatkaessa. Samsungin perinteisiä suotimia ovat mm. Käsittely & käytettävyys Puhelimen saa painikkeesta päälle, ja alhaalta kuvakkeesta avautuu itse kamera. Hdr-asetus on valmiina näytöllä. Kameran valotusta (E/V) voi säätää manuaalisesti samoin kuin valkotasapainoa ja herkkyyttä (ISO 100–800). Tämän jälkeen täytyy vain osata ottaa hyviä kuvia. Videotallennuksen 4K-tarkkuus (3840 x 2160) 30 fps -ruutunopeudella tuottaa hyvän ja luonnollisen kuvanlaadun. Kuvausohjelmista on lisäksi valittavissa vaikkapa Kauniit kasvot, Panoraama, Virtuaalikierros ja varsin mainio Kaksoiskamera, joka kuvaa ja videoi etuja takakameralla yhtä aikaa ja yhdistäen. Kuvat ovat teräviä, värit sävyisiä ja kohina pysyy aisoissa aina maksimiherkkyyteen ISO 800 asti. Kuvatessa voi toki vielä rajata kuvaa kahdeksankertaisella digizoomilla. Valikoiva tarkennus tarkoittaa sitä vastoin digitaalista bokehia, taustan sumennusta, joka tosin toimii hyvin sattumanvaraisesti. Tosin laitteen melko suuri koko (153,5 x 78,6 x 8,5 mm) saattaa jakaa käyttäjät kahteen leiriin. Laitetta ei voi sujuvasti käyttää yhdellä kädellä, vaan apusormet ovat tarpeen. Myös kuvakokojen ääripäiden välillä, eli 16 megapikselin kuvassa (3456 x 4608 pikseliä) ja 5 megapikselin kuvassa (2592 x 1944 pikseliä) ei näytä olevan normaalissa käytössä dramaattista eroa. Osan kuva-alasta voi kyllä siirtää ruudun laitaan paremmin ulottuville, mutta ominaisuus ei ole kovin helppokäyttöinen. Suuri pinta-ala tarjoaa toisaalta erinomaisen ja selkeälukuisen näytön. Lisäksi puhelimeen on ladattavissa lisää ilmaisia ja maksullisia kuvausohjelmia. KAKSIN KATUKUVAAJAN MATKASSA Samsung Galaxy Note 4 & Sony Xperia Z3 TEKSTI JA KUVAT Jarkko Antikainen TESTISSÄ Samsung Galaxy Note 4:n ensituntuma on hyvä, ja pintakuvio auttaa puhelimen käsiteltävyyttä. Parin viikon käyttökokemuksella voisi sanoa, että periaatteessa tässä on kaikki, mitä tarvitsee tekniikan puolella tehdä – automaatti kun hoitaa säädöt puolestasi
Kuvien terävyys on huippuluokkaa, värit tallentuvat luonnollisesti ja automaattiasetukset toimivat luotettavasti. Samsung Galaxy Note 4:n 180 sivun käyttöopas kannattaa ladata netistä ja lukea huolellisesti ennen käyttöä, koska puhelimessa on runsaasti pieniä tutustumisen arvoisia hienouksia. Sony Z3 vielä soljahtaa taskuun, mutta Samsung Note 4 on jo miltei pikkutabletin kokoinen. Pienen optiikan ja kennon rajallisuus ei luonnollisesti taivu ihmeisiin, mutta eipä se suurelta osin isommilta pokkareiltakaan onnistu. Kuvien siirto Kuvat voi siirtää kamerasta helposti usb-johdolla eteenpäin. Android-käyttöjärjestelmäkin paranee koko ajan hyvää vauhtia, mutta iOS-järjestelmän intuitiivisen käyttäjäystävällisyyden saavuttamiseen on kyllä vielä matkaa. Koska digikuvat julkaistaan nykyisin suurelta osin sosiaalisessa mediassa, ylittää tämän kameran tekninen taso tarvittavan. tarkkuutta vaativaan työhön. Koska kameran manuaalisäädöt ovat katukuvaajalle moniin kolmannen osapuolen kamerasovelluksiin nähden hieman hitaita käyttää, on suositeltavaa tutustua muutamalla eurolla Android-kaupan sovellustarjontaan. KAKSIN KATUKUVAAJAN MATKASSA Samsung Galaxy Note 4 & Sony Xperia Z3 Samsung Galaxy Note 4:n automaattiasetuksilla otettu kuva, jonka valoisuutta on korjattu. Sony Xperia Z3:n automaattiasetuksilla otettu kuva, jonka valoisuutta on korjattu. Laite on hieman isokokoinen puhelimeksi mutta korvannee monille pienen tabletin. Siirto Maciin tarvitsee tietokoneeseen netistä oman Kies-ohjelman. 69 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi tekniikka-6-7-15.indd 69 9.6.2015 10.35. Lopputuntuma Samsung Galaxy Note 4 -puhelinkamerassa on periaatteessa kaikki, mitä peruskuvaamiseen tarvitsee. Kuvia voi siirtää myös wifillä ja Bluethootilla langattomasti
Se on hieman Samsung Note 4:sta pienempi (146 x 72 x 7,3 mm) ja hyvin yhdellä kädellä käsiteltävä. Xperia Z3 on Sonyn uutuuspuhelin. Sonyn kuvakulma on laajempi ja kuvatiedostot kirkkaampia ja kontrastisempia kuin Samsungissa. TEKNIIKKA Puhelinkamera 70 KAMERA 6-7|2015 tekniikka-6-7-15.indd 70 9.6.2015 10.35. Ominaisuus toimii Samsungin vastaavaa luotettavammin ja sillä voi kuvauksen jälkeenkin vielä säätää Sony Xperia Z3 Puhelinkamera Sony | Xperia Z3 www.sony.fi Näyttö: 5,2", Full HD 1920 x 1080 pikseliä Käyttöjärjestelmä: Google Android 5.0 (Lollipop) Prosessori: Snapdragon 2,5 GHz Qualcomm -neliydinsuoritin Pääkamera: 20,7 megapikseliä, ISO 12800 Etukamera: 2,2 megapikseliä Paino: 152 grammaa Mitat: 146 x 72 x 7,3 mm Akku: 3100 mAh, puheaika 16 h Kestävyys: Vesitiivis, pölysuojattu Sonyn kuvakulma on laajempi ja kuvat kirkkaampia. Tälläkin puhelimella kannattaa kokeilla muiden valmistajien Androidille tehtyjä kamerasovelluksia, sillä monissa kolmannen osapuolen applikaatioissa säätömahdollisuuksien käyttö on tehty helpommaksi. Myös Sony Z3:ssa on digitaalinen bokeh, taustan epätarkennus. Kokonaisuudessaan laitteen ensivaikutelma on hyvin sympaattinen. Androidit kulkevat tässä selvästi eri suuntiin. Valotuksen korjaus EV asettuu lukemaan -0,75 ja valkotasapaino pilvisymbolin kohdalle. Muita vaihtoehtoja ovat aurinko, loistevalo, hehkulamppu ja automaatti. Sound Photo – linnunlaulua kuvan taustalle, LT-hauskuus – ilmapalloja ja muita partymaisia lisukkeita kuviin, Luova tehoste, Muotokuvan retusointi ja muita kankeahkosti suomennettuja toimintoja (tyypillistä molemmille puhelimille). Tosin puhelin on pinnaltaan sen verran liukas, että lipsahtaa helposti kädestä puolihuolimattomasti käsiteltynä. On pehmeyttä, liikeepäterävyyden poistoa, vastavalon korjauksia, yövalotusta, lumella kuvausta ja ilotulituksellekin oma ohjelmansa. Sony Xperia Z3:n kuva käsisäädöillä. Kun kuvaa maksimissa kahdeksan megapikselin kuvia, lisätoimintoja saa SCNkamera-asetuksista. Käsisäädöillä kuvaan saa lisää sävyjä. Automaatti tuottaa lisäksi kuvasta hieman sinertävän ja ylivalottuneen, joten lienee viisainta kääntyä käsisäätöjen puoleen. Hyvin samanlaisia huvittelusovelluksia kuin Samsungissakin. Sony Xperia Z3:n kuva automaattiasetuksilla (vas.) on kalvakka. Näytön koko on 5,2 tuumaa ja kirkkaus sekä tarkkuus erittäin hyvä (1920 x 1080 pikseliä). Mitä muuta Sonyn kamera sitten tarjoaa. Ensimmäinen huomio on, että jostain syystä automaattisäädöllä kuvatessa kuvan koko pienenee 3264 x 2160 pikseliin. Tallennustila on 16 gigatavua, ja se on laajennettavissa microSD-muistikortilla 128 Gt:uun. Käsittely & käytettävyys Kun puhelimesta oppii ottamaan tiukan otteen, alkaa käsittelykin helpottua. Kuvaamisen voi aloittaa automatiikalla, vakuuttavasti nimetyllä Paras automaattisäätö -asetuksella. Nyt kuvan sävyisyys ja valoisuus ovat kohdallaan
Sony vielä soljahtaa taskuun, mutta Samsung on jo miltei pikkutablettiin verrattava laite, mutta hyvä sellainen. Värivaihtoehtoja ovat valkoinen, musta, tyylikäs pronssi ja vaalean vihreä pastelli. Luonnollisesti lopputulos ei kuitenkaan ole vertailukelpoinen järjestelmäkameroiden syväterävyyden kanssa. Puhelinta voi pitää makeassa vedessä puoli tuntia ja sen kanssa voi sukellella 1,5 metrin syvyyteen saakka. Täytyy tosin kyllä myöntää, että puhelinten kokoerollakin on käytössä merkitystä. Tosin ylivalotus hieman häiritsee lopputulosta. Kuvat siirtyvät aivan kuten Samsungillakin: langattomasti Bluethootilla tai wifillä tai usb-kaapelia pitkin tietokoneelle. Pienen virityksen ja harjoittelun jälkeen Samsungin ja Sonyn puhelinkamerat toimivat hyvin katukuvaajan matkassa. VE R T AI LU 71 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi tekniikka-6-7-15.indd 71 9.6.2015 10.35. Siinä on myös älypuhelinten korkein ISO-herkkyys, yllättävän hyvin toimiva 12800. sumennuksen tehoa. Kontrastiparannustekniikan vuoksi näyttö toimii entistä paremmin myös auringonvalossa. Lopputuntuma Sony Xperia Z3 hakee erottuvuutta suuntautumalla extreme-puhelimien suuntaan. Uusia teknisiä oivalluksia on paljon muitakin, joten näyttää siltä, että Sony on tehnyt paljon kärkituotteensa eteen. Säädöt saa nopeammin esiin ja käyttäjäkokemus on syvempi. Myös katselukulmaa on parannettu IPS-tekniikalla. Sony Xperia Z3:n digitaalinen bokeh on säädettävissä. Siirto Mac-tietokoneeseen tapahtuu verkosta haettavalla Bridge for Mac -ohjelmalla. Samsung Galaxy Note 4 olisi voittaja, jos tarkasteltaisiin pelkällä automaatilla otettuja kuvia ja kuinka helposti hyvät kuvat ja videot sillä syntyvät. Laite on vesija pölytiivis. Vertailu Samsungin ja Sonyn paremmuudesta päätyy lopputulokseen molempi parempi. Samsung Galaxy Note 4:n digitaalinen bokeh. JOMPI KUMPI. Sony Xperia Z3 on puolestaan muuten helpommin lähestyttävä, selkeämpi kokonaisuus. Kuvassa säätö on täysillä. Ja Sonyn omalla Triluminosnäyttöteknologialla on parannettu värejä. Video ja kuvien siirto Sonylla voi myös kuvata 4K-videoita (3840 x 2160), joten tarkkuutta riittää toistaiseksi yli nykyisen näyttötekniikan
Liikkuvan aiheen seuraaminen takanäytöltä on paljon hankalampaa kuin videoetsimestä. Lyhyin salamatäsmäysaika on 1/200 s., kun NX1:ssä se on 1/250 s. Videokuvaus luonnistuu 4K-laadulla, ja tähän käyttöön NX500 on saatavilla olevista kameroista pienikokoisimpia. Automaattitarkennus toimii nopeasti ja tarkasti, myös sarjakuvauksen aikana. Lisäksi sarjakuvausnopeutta on vähennetty 15 valotuksesta yhdeksään sekunnissa. Varsinainen romahdus on hinnan puolella. Tarkennusjärjestelmä käyttää 205 vaihetunnistuspistettä ja 209 kontrastipistettä. Ainoa este näin kehittyneen tarkennuksen täysimittaiselle hyödyntämiselle liittyy kameran etsinkuvaan. Toiminto pysyy käynnissä maksimissaan yhden vuorokauden. Pisin yhtenäinen videokuvausaika on sekuntia vaille puoli tuntia. Objektiivin kanssa hankittuna hintaero NX1:een on tuhannen euron luokkaa. mutta sen verran tiedetään, että se ei ole sääsuojattu. Se pystyy ennakoimaan vaikkapa ryhmäkuvan valottamisen, kun kaikki hyppäävät ilmaan. Videokuvauksessa herkkyysalue on ISO 100–6400. Kamerassa ei ole liitäntää ulkoiselle mikrofonille eikä kuulokkeille. Ominaisuudet Karsittujen ominaisuuksien lista on pitkähkö mutta maltillinen. Maksimiherkkyys on ISO 51200. Havainnot Hyvin muotoillun käsikahvan ja nahkajäljitelNX500:ssa on riisuttu ominaisuuksia ja hintaa – laatu on ennallaan. Yhteysmuodoiksi ulkomaailmaan voi valita wifin, NFC:n tai Bluetoothin. Videoetsimestä luopuminen tarkoittaa, että koko ja paino ovat vähentyneet. Manuaali kannattaa käydä lataamassa, sillä se on laajimpia ja selkeimpiä, mitä valokuvausalalla on tehty. Kuvaustaajuus on valittavissa, samaten valotusten yhteismäärä ja aloitusajankohta. Kamerassa on sisäänrakennettu ajastin, jonka avulla voi kuvata time lapse -sarjoja. Älypuhelimeen ladattavan sovelluksen avulla voi kamerasta vastaanottaa kuvatiedostoja ja hallita kameraa langattomasti, myös videota kuvaten. NX500:n valmistusmateriaalia ei kerrota, LAATUJÄRKKÄRI POKKARIKOOSSA Samsung NX500 TEKSTI JA KUVAT Timo Ripatti TESTISSÄ kuvanlaatu hinta koko ja paino ei videoetsintä salaman ja takanäytön huono yhteensopivuus Ihanneolosuhteissa valotetun kuvan tiedostokoko riittää A2-tulosteisiin. Takapakkia on otettu myös kameran akun kanssa – vähennys on 500 valotuksesta 370:een. Koska digikenno ei ole kärpässarjan kokoa ja se on malliltaan takavalaistua tyyppiä, kameran käyttökelpoiset ISO-herkkyydet yltävät ISO 12800:aan asti. Lyhyin suljinaika on 1/6000 sekuntia, kun NX1-mallissa se on 1/8000 s. Kameran mukana tuli testattavaksi pakettiin kuuluva NX 16–50 mm f/3,5–5,6 PZ ED OIS -objektiivi. TEKNIIKKA Peilitön järjestelmäkamera 72 KAMERA 6-7|2015 tekniikka-6-7-15.indd 72 9.6.2015 10.35. NX1:n runko on magnesiumsekoitetta. Kameran Auto shot -toiminnon saa seuraaSamsung NX500 on 28 megan kennolla varustettu peilitön järjestelmäkamera. Sitä on saatavissa mustana, ruskeana ja valkoisena. Uutuusmallista on jätetty pois videoetsin ja pakkaamattoman videolaadun tallentaminen suoraan hdmi-liitännästä. NX500 on yksinkertaistettu versio Kameralehden numerossa 2/2015 testatusta NX1-mallista. maan kuvauskohteen liikkeitä ja avaamaan sulkimen oikealla hetkellä. Kameran 218-sivuinen käyttöohje on ladattavissa Samsungin nettisivulta. 28-megainen APS-C-kenno tuottaa kuvia, joiden pitkä sivu on hiukan alle 6500 pikseliä. Esiin ponnahtavaa salamaa ei tässä mallissa ole, mutta kameran mukana toimitetaan salamakenkään kiinnitettävä SEF8Asalamalaite
Kameran oikeanpuoleisessa päädyssä on valotustavan valitsinkiekko. Tehdasasetustensa mukaan se menee silloin Self shot -tilaan, asettaa itselaukaisijan kahdelle sekunnille ja valitsee tarkennustavaksi kasvojentunnistuksen. Sen avulla voi objektiivin tarkennusrengasta käyttäen säätää ISOherkkyyttä, valotuksenkorjausta, valkotasapainoa ja valotustavasta riippuen myös aukkoa ja suljinaikaa. Koska näyttö ei käänny alaspäin, täytyy kameraa pidellä ylösalaisin, jos haluaa kuvata tungoksessa päiden yli. Objektiivi soveltuu erittäin hyvin yleiskäyttöön. Pituutta on vain 31 mm, joka on alle kolmasosa isommasta. Kosketusnäytön ansiosta monet kameran toiminnoista löytyvät paljon helpommin kuin menuvalikon puolelta. Kun valovoimasta on tingitty, on saatu sekä kätevän kokoinen että kevyt konstruktio. Niiden tilalla on zoomaussäädin. Kamera sopii turistikäyttöä vaativampaan tarkoitukseen, mikäli tulee juttuun sen asian kanssa, että videoetsintä ei tässä versiossa ole. Kun näyttö käännetään ääriasentoonsa, kamera olettaa, että sitä käytetään selfie-kuvaukseen. Objektiivissa ei ole sääsuojausta, ja vastavalonsuoja pitää hankkia erikseen. Mekaanista, renkaasta kierrettävää zoomausta ei objektiivissa olekaan. NX-objektiivin kyljessä oleva iFunction-nappi laajentaa säätöjen tekemisen monipuolisuutta. Videokuvaamiseen tulee elokuvamaista laatua, kun tarkennusta voi säätää kuvaamisen aikana suoraan kosketusnäytöltä. Isompaan painokseen verrattuna tämä pikkuihme painaa kuudesosan, eli 111 grammaa. Karsitut ominaisuudet vaikuttavat enemmän kuvausmukavuuteen kuin kameralla saatavan kuvan laatuun. Resoluution teoreettinen maksimi, Nyquistarvo, on kameran kennolle 2160 LP/KK. mää muistuttavan kitkapinnan ansiosta kamerasta saa hyvän otteen. NX 16–50 mm f/3,5–5,6, 50 mm, 1/80 s., f/5,6, ISO 160. Tärkein mitattavissa oleva ominaisuus, eli resoluutio, ei jää jälkeen ammattimaisemmasta painoksesta, vaikka hajontaa tuloksissa olikin enemmän. Tämä on ergonomisesti hyvä ratkaisu. Jos kameraan on asennettu sen oma salamalaite, se peittää ison alueen ylöskäännetystä näytöstä eikä näyttöä pääse kääntämään täysin yläasentoon. Sen valoisuus riittää mainiosti päivänvalossa kuvaamiseen. Objektiivi Kameran mukana tullut NX 16–50 mm f/3,5–5,6 PZ ED OIS -objektiivi on vaatimattomampi painos NX1:n kanssa aiemmin testatusta NX 16–50 mm f/2–2,8 ED OIS -objektiivista (KL 2/2015). Kameran kehittyneestä tarkennusjärjestelmästä oli paljon apua, kun kuvasi vilkasliikkeistä lemmikkirottaa. Laukaisinnasta on kahvan etureunassa ja kallistettuna eteenpäin. Ihanneolosuhteissa valotetun kuvan tiedostokoko riittää A2-kokoisiin tulosteisiin. AMOLED-takanäyttö on selkeä ja hyväkontrastinen. Sen kyljessä on kaikkien NX-objektiivien tapaan iFunction-nappi, mutta käsitarkennuksen ja kuvanvakaimen säätimet on jätetty pois. Se ei ole lukittavissa, mutta valotuskokeilujen aikana se ei pyörähtänyt kertaakaan väärään asentoon. Paras toisto saavutettiin 16 mm:n polttovälillä aukolla f/5,6: 2074 linjaparia / kuvan korkeus. Näyttö kääntyy vain yhdessä suunnassa ja vain ylöspäin, mutta täydet 180 astetta. Säätöalueet ja valinnat näkyvät reilun kokoisina takanäytössä. 73 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi tekniikka-6-7-15.indd 73 9.6.2015 10.35
Paras resoluutio saavutettiin 16 mm:n polttovälillä, aukolla f/5,6, eli 2074 linjaparia / kuvan korkeus. 5 Videokuvausnäppäin. 2 Wifiyhteysnappi. Ammattitason objektiivilla saisi käyristä tiiviimmän nipun, mutta arkikäytössä asialla ei ole merkitystä. Tulos on erinomainen. 1 Lisävarustekenkä. Punainen käyrä on mittaustulos taulun keskeltä, muut ovat lähempää kuva-alan reunoja. 4 Valotustavan valitsinkiekko. 8 Ylöspäin kääntyvä AMOLEDkosketusnäyttö, 3 tuumaa. MITTAUKSET Kenno, koko 23,5 x 15,7 mm APS-C BSI-CMOS Nettopikselimäärä 28 megapikseliä Suurin kuvatarkkuus 6480 x 4320 pikseliä Kuvanäyttö, koko / kuvapistemäärä kääntyvä S AMOLED, 3” / 1 036 000 ETSIN, TARKENNUS Tarkennuspisteiden määrä 209 Videoetsin ei OBJEKTIIVI Polttoväli (kinovastaavuus) 16–50 mm (24–77 mm) Valovoima f/3,5–5,6 KUVATIEDOSTOMUODOT Raw + jpeg -yhdistelmiä 1 raw + 3 jpeg Videokuvaus, tarkkuus 4K UHD 4096 x 2160 (24p) H.265 VALOTUS Herkkyysasetukset Auto, 100–25600 (51200) ISO Valotusajat 30–1/6000, B s Sarjakuvausnopeus 9 kuvaa/s. 500 1000 1500 2000 2500 500 1000 1500 2000 2500 500 1000 1500 2000 2500 2 3 4 5 TEKNIIKKA Xxxxxxxxxx TEKNIIKKA Peilitön järjestelmäkamera 74 KAMERA 6-7|2015 tekniikka-6-7-15.indd 74 9.6.2015 10.35. Valotustavat P/S/A/M + erikoisohjelmia MUITA TIETOJA Muistikortti SD, SDHC, SDXC (UHS-I) Kuvanvakain rungossa / objektiivissa ei / riippuu objektiivista Liitettävyys micro-usb 2.0, micro-hdmi, wifi, NFC, Bluetooth Rungon paino 287 g Rungon mitat 120 x 64 x 43 mm Virtalähde Li-ion-akku BP1130, 7,6V 1130 mAh Hinta noin 670 euroa Maahantuoja Samsung Suomi Samsung NX500 100 75 50 25 10 500 1000 1500 2000 2500 Resolution (LP/PH) M o d u la ti o n (% ) 16 mm, f/5,6 100 75 50 25 10 Resolution (LP/PH) M o d u la ti o n (% ) 16 mm, f/11 100 75 50 25 10 Resolution (LP/PH) M o d u la ti o n (% ) 32 mm, f/4,5 100 75 50 25 10 Resolution (LP/PH) M o d u la ti o n (% ) 32 mm, f/11 500 1000 1500 2000 2500 500 1000 1500 2000 2500 Häiritsevä ISO 25600–51200 Kohtuullinen ISO 3200–12800 Erinomainen ISO 100–1600 KOHINATASO 6 7 8 1 100 75 50 25 10 Resolution (LP/PH) M o d u la ti o n (% ) 50 mm, f/5,6 100 75 50 25 10 Resolution (LP/PH) M o d u la ti o n (% ) 50 mm, f/11 Täyskokoiset kuvat eri ISO-herkkyyksillä ovat nähtävissä osoitteessa www.kamera-lehti.fi/testikuvat. 3 Laukaisinnappi ja virtakatkaisin. Teoreettinen maksimiresoluutio, Nyquist-arvo, on tämän kameran kennolle 2160 LP/KK. 7 Monivalintanäppäimet. MTF-käyriksi muunnettuja testituloksia toimituksen TE42-testitaululta. 6 Ohjelmoitava näppäin
Ohjelma löytyy sekä Macettä Windows-alustoille. Tietokoneelle voi ladata monipuolisen kuvankäsittelyja kameran ohjausohjelman Pixpro SP360. LAITE TOIMII itsenäisesti oman akkunsa varassa, mutta ulkoisen usb-virran käyttö on myös mahdollista. 160 min (videotallennus 1080p/30k/s) Mitat: 41,1 x 50,0 x 38,0 mm Paino: 103 g Kodak Pixpro SP360 Pixpro SP360 imukuppitelineessä kuvaustilassa. Vaihtoehdot 360° kokokuvan lisäksi ovat puolipallo, dome 214°, laaja etunäkymä, front 212°, pyöritettävä kehänäkymä, ring, jaettu kaksoiskuva, segment 180° etuja 180° takanäkymä yhdessä allekkain tai 360° panoraama. PIKAKOE KODAK-MALLISTON ACTION cam -sarjan lippulaiva Kodak Pixpro SP360 on varsin innovatiivinen ja ainutlaatuinen laite omassa sarjassaan. Puhelinsofta toimii ensimmäisen parituksen jälkeen nopeasti ja luotettavasti. SP360 kiinnitettynä auton tuulilasiin. SP360:ssa on myös päälle kytkettävä liiketunnistin, joka käynnistää kameran havaitessaan liikettä kuva-alalla. Autonavigaattorin alla on ohjaimena toimiva Sony Xperia E4. Laitteessa ei ole etsinkuvanäyttöä, joten käyttöä helpottaa huomattavasti wifi-yhteydellä toimiva etäohjaus älypuhelimella tai tabletilla. Kuvanvakaaja: Sähköinen Kuvakoot: Valokuva (jpeg): 3264 x 3264, 2592 x 1944, 1920 x 1080 pikseliä Video: 1920 x 1080: 30k/s, 1440 x 1440: 30k/s, 1072 x 1072: 30k/s, 1280 x 960: 50k/s / 30k/s, 1280 x 720: 60k/s / 30k/s, 848 x 480: 60k/s High speed -video: 848 x 480: 120k/s Videotallenne: MP4, H.264; Audio: AAC Stereo Kuvaustilat: Yksittäiskuva, purske, elokuva, time lapse, loop Rakenne: Roisketiivis IP5X, pölytiivis IP6X Iskunkestävyys: max 2 m pudotus ISO-herkkyydet: Auto, 100–800 Valotustapa: AE (AiAE) Valkotasapainoasetukset: Auto, päivänvalo, pilvinen, loisteputki, vedenalainen Muisti: 8 MB sis., Micro SD/Micro SDHC max 32 GB Valikkokieli: Englanti Liitännät: Usb 2 Micro, HDMI (Type D), Wi-Fi 802.11 b/g/n NFC Kauko-ohjaus: iOSja Android-älylaitteet ja Macja Windows-tietokoneet Virtalähde: Li-ion 3.6 V 1250 mAh / n. Pixpro SP360 App -ohjelma löytyy iOSja Android-laitteille. Se tukee myös nfc-kytkentää. Kamera tallentaa 360 asteen näkökentän koko alan kalansilmäobjektiivin avulla, ja siitä voidaan muodostaa Pixpron omalla ohjelmalla eri toistoversiota katsottavaksi. TEKNIIKKA Action-kamera 75 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi tekniikka-6-7-15.indd 75 9.6.2015 10.35. Päättymätön tallennus, loop, löytyy Action-kamera Kodak Pixpro SP360 Hinta: noin 450 euroa Kenno: 1/2,33" BSI MOS Teholliset pikselit: 16,36 Mp Kinovastaava polttoväli: 8,25 mm Valovoima: f/2,8 Optinen rakenne: 9 linssiä 7 ryhmässä Tarkennus: Kiinteä, terävyysalue 50 cm–. Seikkailukameroiden kärkeä TEKSTI JA KUVAT Asko Vivolin Kodakin action-kamerassa on kalansilmäobjektiivi. Appin avulla kameraa on helppo ohjata
JK IMAGING LTD hankki vuonna 2013 oikeudet käyttää Kodak-tuotemerkkiä valmistuttamissaan digikameroissa ja muissa valokuva-alan laitteissa. Laite itsessään on jo roisketiivis, mutta lisätarvikkeista löytyy varsinainen sukelluskotelo. Valmistaja kertoi laitetta esitellessään, että Skandinaviassa myynti on järjestetty Expert-ketjun liikkeiden kautta. Monia kuvausasetuksia voi muuttaa myös mobiili-appin avulla. ominaisuuksista myös. Terävyys on erittäin hyvä äärimmäisiä reuna-alueita lukuun ottamatta. Suomen ketju ei nettisivuillaan kyseistä laitetta vielä tunne. Expertiltä vastattiin tiedusteluun, että Suomen osalta Kodak-tuotteiden myyntiintuloa ei ole vielä päätetty. Värit ovat voimakkaat samoin kuin kuvan kokonaiskontrastikin, mutta sävyt toistuvat laaja-alaisesti vaalean pään leikkautumispisteeseen saakka. Kirkkaalla auringonpaisteella lähellä puhdasta valkoista sävyt saattavat äkisti leikkautua puhkipalaneeksi. 2 Ohjelman ainoa piilossa oleva osa on kuvan kirkkauteen, kontrastiin, värikylläisyyteen ja terävöintiin liittyvien säätimien valikko. Aasialaisella yrityksellä on toimintoja useissa maissa, ja sillä on tuotteiden valmistuksesta sopimus taiwanilaisen Asia Optical Co Incin kanssa. T IE SI T K Ö Sony Xperia E4 on erittäin edullinen älypuhelin, joka toimii SP360:n ohjaimena siinä kuin kalliimmatkin laitteet. 1 Ilmaisen Pixpro SP360 -ohjelman käyttöliittymä. KAMERAPAKKAUKSEN MUKANA tulee kattava valikoima erilaisia kiinnitystarvikkeita laitteen kiinnittämiseksi pyörän ohjaustankoon, kypärään, auton kojelautaan ja tuulilasiin. Kierron kestoksi voi valita viisi tai kymmenen minuuttia. Liikkeen toistuminen on varsin tasaista, eikä ainakaan silmin ole havaittavissa merkittävää nykimistä. Kamerassa on kuitenkin valotuksen +/–-korjailumahdollisuus. Laitteen käyttö on helppoa, ja perusasetusten teko kameran menussa on loogista. Kaiken kaikkiaan Kodak Pixpro SP360 on varsin varteenotettava vaihtoehto action-kamera-tyyppistä kuvausvälinettä havittelevalle. Asia Opticalilla ei ole omia tuotemerkkejä. Editointivaiheessa kuvaa on mahdollista katsella myös koko ruudun kokoisena. 1 2 TEKNIIKKA Action-kamera 76 KAMERA 6-7|2015 tekniikka-6-7-15.indd 76 9.6.2015 10.35. Mitään alasvetovalikoita ei ole, kaikki tallenteen muokkaukseen liittyvä on näkyvissä yhdellä vilkaisulla. Laitteen kuvalaatu on tyypillinen tämän ryhmän kameraksi. Käyttö on yksinkertaista ja selkeää. Asia Optical on vuonna 1980 perustettu maailman suurimpiin kuuluva OEM-valmistaja, joka valmistaa tilauksesta kameroita, optisia ja laserlaitteita ja niiden komponentteja useille eri merkeille
OPASTUS Kuvankäsittelyn abc osa 5 Photoshopin perustyökalut 77 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Kuvankäsittelynabc-6-7-15.indd 77 9.6.2015 9.29. Jos teet kuville perussäädöt ja arkistoit ne myöhempää käyttöä varten, älä terävöi niitä lainkaan. Tärkeä perussääntö on, että terävöi kuva vasta, kun tiedät, missä ja minkä kokoisena sen tulet tarvitsemaan. Terävöintiin löytyy Photoshopista useita vaihtoehtoja. Se ei poista virheellistä tarkentamista, suuren himmenninaukon tuomaa suppeaa terävyysaluetta tai pahaa epäterävyyttä, jos kamera on heilahtanut kunnolla. TERÄVÖINTI EI tuo kuvaan uusia tai puuttuvia yksityiskohtia. Mutta nykyään uusi Photoshopin Camera shake -terävöintityökalu auttaa joissakin tilanteissa sen verran, että kuvasta saa hätätilassa julkaisukelpoisen. Terävöinnillä pyritään siihen, että kuva näkyy kaikilla esitystavoilla vielä hiukan terävämmän näköisenä – jos räiskyvä terävyys tukee kuvan sanomaa. Vielä hetki sitten kaikki laukaisuepäterävyys aiheutti käytännössä aina käyttökelvottoman kuvan. Terävöinti ei pelasta epäonnistunutta otosta mutta parantaa kelpo kuvaa. Varsinaisten terävöintityökalujen lisäksi kuvan silmämääräistä terävyyttä lisää myös kuvan kontrastin ja värikylläisyyden kasvattaminen. Se perustuu hyvin yksinkertaiseen toimenpiteeseen: kuvankäsittelyohjelma nostaa kontrastia vierekkäisten pikseleiden välillä. Kaikkia kuvia ei kuitenkaan ole tarpeellista terävöidä lainkaan. Kun tämä prosessi keskitetään kuvassa valmiiksi esiintyviin kontrastirajapintoihin, saadaan kuva näyttämään terävämmältä kuin tosiasiassa onkaan. Kuvankäsittelyn abc TERÄVÖINTI Terävöinti selkeyttää kuvaa ja tekee siitä viimeistellyn näköisen. Kuvan pikselimäärän keinotekoinen kasvattaminen, interpolointi, sen sijaan aiheuttaa aina kuvan pehmenemistä. Voimakas terävöinti ja sen jälkeen tehty kuvan pikselikoon rankka pienentäminen saattavat aiheuttaa ongelmia pienten yksityiskohtien yliterävöitymisenä. Ruudulla tai videoprojektorilla katseltavaa kuvaa saa TEKSTI JA KUVAT Asko Vivolin yleensä terävöidä hiukan runsaammin kuin tulostettavaksi säädettyä kuvaa. Kuvan koon muuttaminen vaikuttaa myös terävyyteen
Terävöintityökalujen valikoima löytyy Filteralasvetovalikosta kohdasta Sharpen (teävöitys). Terävöinti ei pelasta epäonnistunutta kuvaa mutta parantaa kelpo kuvaa. Shake reductionin (tärähdyksen poisto) avulla pystyt poistamaan jonkin verran kameran tärähdyksestä aiheutunutta epäterävyyttä. Arvolla makkaampaa siellä, missä tummat ja vaaleat pikselit sijaitsevat vierekkäin ilman niiden välissä olevia liukusävyjä. Kaikkia kuvia ei kuitenkaan ole tarpeellista terävöidä. Kuvan säätöarvoilla esimerkkikuva toistui mahdollisimman terävänä. mart sharpen sisältää paljon enemmän säätövaihtoehtoja kuin Unsharp mask. Smart sharpen (älykäs terävöinti) ja Unsharp mask (epäterävä maski) ovat säädettäviä työkaluja. Smart sharpen tavallaan yhdistää terävöintiä ja kohinanvaimennusta. Terävöinti on voi1 Unsharp maskin Radius-arvo kannattaa yleensä säätää noin 1 pikselin lukemaan, josta voit tarpeen mukaan muuttaa sitä 0,8–1,5 pikseliin. 3 Amountilla säädät lopuksi radiuksen ja thresholdin yhteisvaikutuksen voimaa. Sen avulla voit vaikuttaa esimerkiksi kuvan varjo(shadows) ja huippuvaloalueisiin (highlights). Yliterävöinti (oik.) näkyy punaisen lehden ja tumman taustan rajapintaan muodostuneesta valkoisesta pikselinauhasta ja lisääntyneestä kohinasta etenkin tasaisessa taustassa. 2 Threshold-säätö vaikuttaa siihen, kuinka monta sävytasoa välillä ja 255 pitää vierekkäisten pikselien välisen eron olla ennen kuin terävöinti tapahtuu. Unsharp mask Smart sharpen 78 KAMERA 6-7|2015 Kuvankäsittelynabc-6-7-15.indd 78 9.6.2015 9.29. 1 2 3 Oikein tehty terävöinti Unsharp mask -työkalulla. Sharpen edges keskittyy kuvassa oleviin kontrastirajapintoihin. EPÄTERÄVÄ MASKI TERÄVÖINTITYÖKALUT terävöinti tapahtuu kaikkien pikselien välillä, arvolla 255 kuvaa ei terävöidä lainkaan riippumatta muiden säätimien asennosta. Sharpen terävöi koko kuva-alaa, Sharpen more tekee saman voimakkaammilla asetuksilla. ÄLYKÄS TERÄVÖINTI S Kuva on alun alkaen terävä (vas.). Työkalu on tehokas, mutta vaatii varsin paljon harjoittelua. Luku on harvoin alle 100 prosenttia tai yli 250 prosenttia. Normaali lähtökohta on arvon 10 liepeillä. Sharpen, Sharpen edges (terävöitä reunoja) ja Sharpen more (terävöitä lisää) ovat kiinteillä asetuksilla tehtäviä terävöintejä
Asetusyhdistelmä ei varsinaisesti terävöi kuvaa, mutta poistaa siitä ikään kuin harmaata huntumaisuutta. 3 Käytä työkalua maltillisesti – ei näin yliterävöiden. 1 Paikallisterävöintityökalun (sharpen tool) löydät kelluvasta työkalupalkista kolmiosymbolilla. Voit tehdä valintoja yhden tai useampia samassa kuvassa. 2 Blur trace bounds -säätimellä haet sopivan perustehon ja 3 kahdella alemmalla vaimennat säädön aiheuttamia virheitä. Näytealueeksi kannattaa valita kuvasta sellaisia kohtia, joissa on riittävästi kontrastia, jotta algoritmi osaa päätellä tärähdyksen suunnan ja laajuuden. PAIKALLISTERÄVÖINTI T KATRIN EISMANNIN VINKKI Adobe Photoshop -guru Katrin Eismann esitteli kerran eräässä tilaisuudessa erikoiskäytön Unsharp mask -työkalulle. 2 Paikallisterävöintityökalu toimii kuten piirtotyökalu. 1 Valitse Shake reduction -työkalulla kuvasta alueita, joissa liike-epäterävyys näkyy TÄRÄHDYKSEN POISTO K erävöinti onnistuu myös paikallisesti ikään kuin siveltimellä maalaamalla. amera saattaa hiukan tärähtää, jos kuvaat hämärässä pitkällä valotusajalla. VI NK K I Shake reduction 79 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Kuvankäsittelynabc-6-7-15.indd 79 9.6.2015 9.29. Voit säätää sen kokoa ja reunan terävyyttä ja valittavanasi on melkoinen valikoima erilaisia valmiita työkalukuvioita. Kannattaa kokeilla! selvimmin. Amount 20 %, radius 50 pikseliä ja threshold tasoa. Palkissa voi olla näkyvissä myös Blur tool tai Smudge tool. Sharpen toolin pääset valitsemaan, kun painat hetken hiiren vasenta painiketta kuvapainikkeen kohdalla. 1 2 3 1 1 2 3 Aseta työkalun haluttu vaikutus kolmella liukusäätimellä. Hardness-, eli työkalun reunan piirtoterävyyssäätö, kannattaa aina säätää harkiten sopivaksi
Luonto tuntuu Lapissa vahvasti: ilma on raikas ja ihmisen vaikutus vähäinen. Tunturi-Lappi TEKSTI JA KUVAT Antti Koli Kuvaa tunturi-Lapissa Sammaleita ja jäkäliä Sopuleita Kaatuneet puita ja kiviä Perhosia Poroja Lapinvuokkoja Vaivaiskoivuja Taimenia Sinirintoja ja lapintiaisia LUONNON MONET KASVOT Tunturi-Lappi 80 KAMERA 6-7|2015 Elinympäristön kuvauskohteet. luonto_6-7-2015.indd 80 9.6.2015 9.17. Avaran tunturimaiseman kuvaus poikkeaa muusta luontokuvauksesta
Soita on runsaasti, paljon koivikkoa ja vihdoin paljakkaa, eli puutonta lakialuetta. Sumu tai sade saattaa ylPAIKAN TÄRPPI PORO (Rangifer tarandus) Tunturipeurasta kesytetty kotieläin. Kesän porot välttelevät räkkää soilla tai tuntureilla. Alempana, tunturikoivikossa riittävän mielenkiintoinen sommittelu rakentuu vaikkapa vihreiden lehtien ja vaaleiden runkojen varaan. Suomessa on noin 200 000 yksilöä. Räkkä, eli verta imevät tai loisivat hyönteiset, saattaa tappaa vasan. Esimerkiksi jääleinikki selviytyy kosteissa lumenviipymäpaikoissa hyvin korkealla, mutta muualla, auringon lämmittämillä alueilla, se helposti jää muiden kasvien voittamaksi. Pelkkä puu tai pikku kivi ei riitä, vaan etualaksi sopii paremmin pieni suo, metsikkö, rakka, kallio tai porotokka. Samalla voit tiirailla säätilan vaikutusta maisemakuvaan. Voit kokeilla etualan unohtamista ja rakentaa kuvan kolmiulotteisuutta esimerkiksi pelkästään eri etäisyyksillä seilaavilla pilvillä. Norjassakin voi käydä ja ihastella Atlantin valtamereen kuuluvia vuonoja pyöriäisineen. Akkuja et voi latailla, joten niitä tarvitset kenties enemmän kuin kaksi. Ja ovatko kaikki objektiivit välttämättömiä. Retkeilyja opastuskeskuksista voi kysellä paikkatietoja, jopa tilata oppaan mukaan tunturiin. Yhtä lailla tulee tarkistaa tunturien eteläja pohjoispuolet. 81 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi luonto_6-7-2015.indd 81 9.6.2015 9.17. Pallasjärvi on yhtä hyvä alue päiväretkeilijälle. Talveksi ne siirtyvät kankaille ja tuntureille. Tosin maisemat eivät ole yhtä jylhiä kuin Kilpisjärvellä mutta kauniita kyllä. Säätila saattaa muuttua yhtäkkiä. Entä kevyempi runko. Esimerkiksi Kilpisjärvellä kuvattavaa riittää päiväretkeilijälle. Syksyllä porot keräävät vararavintoa ruohoista ja sienistä. Jotkin tunturien linnut, kuten keräkurmitsat ja kiirunat, päästävät hyvinkin lähelle. lättää, joten matkassa on oltava täysin vedenpitävä suoja välineille. Satunnaisen retkeilijän eläinkuvat perustuvat sattumanvaraisiin kohtaamisiin. Telttavaelluksen sijaan voit myös toteuttaa päiväreissuja, eli kulkea mökistä päivisin ja öisin kuvailemaan. Seuraavaksi voi siirtyä kasveihin, jotka ovat hieman helpommin löydettävissä kuin eläimet. LAAJAKULMALLA KUVAAMINEN on tunturissa haasteellista – moni maisemakuvakin luonnistuu teleobjektiivilla. Saanan kiertäminen ja sinne kapuaminen, Mallan Luonnonpuisto ja venematka kolmen valtakunnan rajalle. Kameran voi suunnata jäkäliin tai suurtuntureihin. Hyvä tapa aloittaa kuvaaminen on keskittyä Lapissa luonnon muotoihin, kuten kiviin, keloihin, kaatuneisiin puihin ja veden liikkeeseen. Uros painaa 180 kg, naaras jopa 100 kg. Muista pitää hyvää huolta suunnistamisesta ja turvallisuudesta, kun kuljet asumattomilla erämailla. Etäisyyksien takia kiireisen kuvaajan on tiedettävä menemisensä, välineensä ja varusteensa tarkkaan ennakolta. Omin neuvoin löytää aina muutaman eläimen retkeä kohden. Tuulen voimakkuus ja suunta vaikuttavat kasviretken suunnitteluun. Maisemissa toimivan etualan yhdistäminen avaraan maisemaan saattaa vaatia etualan laajentamista. LAPISSA ELÄIMET eivät ole aivan yhtä varovaisia kuin etelässä. Kilpisjärvi on Suomen arktisin ja jylhin seutu. Jalustaa et ehkä tarvitse tai et ainakaan kaikkein painavinta. Vieraassa paikassa kannattaa etsiä lajeja perehtymällä erilaisiin elinympäristöihin, kuten soihin, tienvarsiin, kullerolehtoihin, purojen varsiin tai tunturien rinteisiin. Koska kävelet tunturissa pitkiä matkoja, harkitse tarkoin kuvausvarustuksesi. Metsät ovat harvoja, suot avaria ja paljakka kuin meri. Tunturi-Lapin maisema on erilainen kuin muualla Suomessa. VÄLJYYDESTÄ HUOLIMATTA kuvattavaa riittää kengän kärjistä taivaanrantaan – ainakin ensikävijälle. Makro-ominaisuuksia tarvitset pikkuisten kasvien ja kukkien kanssa. Naaraalla on pienemmät sarvet. Sommittelu on paljakalla muutenkin haastavaa, sillä kuvakulman parantaminen saattaa vaatia puolen kilometrin kävelyn
KAMERASEUROJEN KEVÄT Oli vuosi 1889. Päätöksellä oli kauaskantoiset vaikutukset: koitti kameraseurojen kevät. Joukko kuvauksen innokkaita harrastajia ja ammattilaisia päätti perustaa ensimmäisen kameraseuran Suomeen. TEKSTI Yki Hytönen KUVAT Helsingin kaupunginmuseo ENNEN JA NYT Kameraseurojen alku 82 KAMERA 6-7|2015 kameraseurohen historiikki.indd 82 8.6.2015 8.22
84 KAMERA 6-7|2015 kameraseurohen historiikki.indd 84 8.6.2015 8.22. Seura sai suojelijoikEdellinen aukeama Forografiamatörklubben vietti iltaa Helsingin Kämpissä tammikuussa 1897. Talvisena aamuna helmikuussa 1889 saattoi helsinkiläinen aamulehteään selaillut valokuvauksen harrastaja huomata pienen ilmoituksen. Tuolla mullistuksella oli historiansa, joka alkoi 1840-luvulla pian valokuvakeksinnön julkistamisen jälkeen. Aloitteentekijöinä olivat toimineet valokuvaaja Daniel Nyblin ja vapaaherra Hugo af Schultén, joka myös avasi tilaisuuden. Ennen pitkää asian harrastajat huomasivat, että yhdessä he voivat päästä pidemmälle. Uteliaisuus valokuvausta kohtaan kasvoi, ja valokuvaaja Robert Fentonin aloitteesta syntyi vuonna 1853 The Photographic Society of London (myöh. Sen tarkoituksena oli valokuvauksen tunnetuksi tekeminen. Tehdään yhdessä Valokuvauksen harrastajien yhdistykset ovat melkein yhtä vanha ilmiö kuin itse valokuvaus. Talbotin kalotypialla oli puutteensa, joita moni menetelmää tutkinut pyrki innokkaasti korjaamaan. Asiakin oli tärkeä: piti päättää, järjestäytyisivätkö valokuvauksen harrastajat omaksi yhdistyksekseen. Helsingin kaupunginmuseo, kuvaaja tuntematon. Ståhlberg. Tapahtuman seuraukset olivat kauaskantoiset koko suomalaiselle kameraseuratoiminnalle ja ylipäätään valokuva-alan järjestäytymiselle Suomessa. Hänestä pöydän toisella puolella istuu K. Ilmoitus houkutteli tilaisuuteen 26 kiinnostunutta. Etuvasemmalta erottuu Signe Brander, joka oli töissä Nyblinin valokuvaamossa ja myöhemmin Helsingin kaupunginmuseon ensimmäisenä valokuvaajana. Amatööriklubin perustaminen oli osa suurta mullistusta, joka ravisteli valokuvausta Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Britti Henry Fox Talbot kehitti kotimaassaan paperille vedostettavan monistettavan valokuvan samoihin aikoihin kun ranskalaiset Nicephore Niépce ja Louis Daguerre saivat omalle uniikkikuvia valmistavalle valokuvausmenetelmälleen näyttävän julkistuksen Pariisissa 1839. The Royal Photographic Society). päivänä. E. Se kehotti saapumaan Kleinehin hotelliravintolaan saman kuun 23. Valokuvauksen harrastajilla oli siinä tärkeä roolinsa. Paikalle saapuneet antoivat asialle yksimielisen tukensa, joten Fotografiamatörklubben i Helsingfors sai alkunsa. Kaksitoista kalotypistiä perustikin vuonna 1847 Photographic Clubin Lontooseen. Paikka oli kaupungin hienoimpia, joten puitteissa ei ainakaan ollut vikaa
Kuvassa hänen näkemyksensä Pohjoisrannasta noin vuodelta 1890. Kun seurat julkaisuineen olivat ainoita areenoita valokuvauksesta käytäville keskusteluille, alkoivat ammattikuvaajia kiinnostavat tekniset kysymykset ennen pitkää hallita keskusteluja. Esimerkiksi taiteen paloa kaivanneet kriitikot Lontoon Societyssä kutsuivat yksipuolisen keskustelun aikaa jääkaudeksi ja tuulettivat omia mielipiteitään riippumattomassa The Photographic Newsissä. Valokuvataiteen jääkausi Valokuvaaminen edellytti paljon teknistä tietämystä, ja se oli hankalaa ja kallista välineistön takia. Ranskalaiset ehtivät kuitenkin jo 1850-luvun alussa perustaa maailman ensimmäisen virallisen valokuvausseuran, Société Héliographique'n. Harry Hintze oli ensimmäinen suomalainen harrastajakuvaaja, joka menestyi kansainvälisessä valokuvakilpailussa vuonna 1892 Pariisissa. Alun perin ruotsalainen, valokuvakollaaseja kokeillut taidekuvaaja Gustav Reijlander pölläytti keskustelua The two ways of life -kuvateoksellaan. Valokuvaharrastus yleistyi 1880-luvulla ripeästi. Sitten vuonna 1878 tapahtui erään etelälontoolaisen valokuvausseuran kokouksessa jotain, mikä muutti pian tilanteen täysin. Toinen puoli kuvaa esitti arkista elämää ja toinen uskalletusti näytti alastomia naisvartaloita. Paras motivaatio kaluston hankkimiseen ja taitojen opetteluun oli heillä, jotka yrittivät ansaita valokuvauksella elantonsa. Ammattikuvaajien oli myös pysyttävä mukana kehityksessä. Samanmieliset löysivät pian toiVas. Silmänräpäyskuvan ansiosta syntyi täysin uusi, hätkähdyttävä liikkeen pysäyttävä kuvakieli. Näyttävän alun jälkeen useita valokuvayhdistyksiä ilmaantui ympäri saarivaltakuntaa jo ennen 1860-lukua. Heille seurojen tieteellisiin ja kaupallisiin tarpeisiin vastanneen keskustelun yksipuolisuus kävi ajan myötä yhä ilmeisemmäksi. Ei yksin leivästä Seuroissa huomio kohdistui valokuvauksen tekniseen kehitykseen, mutta yhteisöjen jäsenet keskustelivat myös taiteellisesta ilmaisusta. Monet ammattikuvaajat ottivat kuivalevytekniikan pian omakseen, mutta entistä huokeampi ja helpompi kuvaamisen menetelmä toi valokuvaukseen myös paljon uusia innokkaita harrastajia. Nyt Charles Bennett esitteli kuvantekomenetelmän, joka vapautti valokuvaajan lukuisista vaivalloisista kemiallisista työvaiheista ja lyhensi valotusaikaa 1/25 sekuntiin. Elannon hankkiminen taidekuvia ottamalla ei onnistunut, joten valokuvauksen taiteelliset kysymykset jäivät lähinnä harrastajille. Kun valokuvaus harrastuksena yleistyi, yhä useampi kameran käyttäjä myös kiinnostui valokuvauksesta taiteellisena ilmaisukeinona. Uutinen keksinnöstä levisi, ja sen kaupallinen hyödyntäminen alkoi pian. Alla Katukuvaajan salarakas oli salapoliisikamera 1800-luvun lopulla. Linssi kurkottaa napinläven läpi kiekon yläreunassa, ja laukaisin näkyy kameran sivulla alla. Sen taival tosin lopahti alkuunsa, mutta seuran julkaisemasta La Lumiére -lehdestä tuli luettu, ja se jatkoi ilmestymistään vuosikymmenen lopulle. Samalla teknis-tieteellisiin aiheisiin keskittynyt ohjelma alkoi ennen pitkää kyllästyttää taiteellisista kysymyksistä kiinnostuneita kuvaajia. " Peter Henry Emerson vaati esitelmässä, että sumeat alueet pitäisi sallia valokuvassa, koska silmäkin havaitsee näkökenttänsä reuna-alueet sumeina." seen valokuvauksesta innostuneet prinssi Albertin ja kuningatar Viktorian. Taustalla häämöttävät Katajanokan ensimmäiset kivirakennukset. Suomen Valokuvataiteen museo. Wieniläiset perustivat ensimmäisen valokuvausseuran saksankieliselle alueelle vuonna 1861, minkä jälkeen seuroja alkoi syntyä muuallekin Eurooppaan. Laitteen litteä muoto antoi mahdollisuuden pitää kameraa vaatteiden sisällä. Prinssi Albert sen sijaan ihaili paljon Reijlanderin työtä, joten kuningatar Viktoria osti sen hänelle lahjaksi. Olisiko pitäydyttävä siinä, mitä kamera tallentaa, vai tulisiko sallia kaikki keinot halutun vaikutelman tavoittelussa. 85 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi kameraseurohen historiikki.indd 85 8.6.2015 8.22. Kun alkoi näyttää, ettei lopullista totuutta asiaan löydetä, eräs keskusteluun osallistunut summasi, että seura antaa sekä tieteeseen että taiteeseen paneutuville tilaisuuden oppia toisiltaan. Tyytymättömyys kyti. Suuntaus oli samanlainen monessa seurassa niin Britanniassa kuin manner-Euroopassa. Helsingin kaupunginmuseo. Lontoon seurassa alkoi saman tien väittely valokuvauksesta tieteenä ja taiteena. Edinburghissa toiminut Skotlannin valokuvausseura suostui julkaisemaan näyttelyssään kollaasista vain puolet teoksen toisen puolen koettuun säädyttömyyteen vedoten. Valokuvaajat olivat yrittäneet löytää työläälle märkälevytekniikalle vaihtoehtoa pari vuosikymmentä
Toisen merkittävän hetken vuonna 1886 järjesti harrastajakuvaaja Peter Henry Emerson. Monien mielestä tärkeintä taiteelliselle valokuvalle oli, että se kykenee ilmaisemaan ottajansa tavoitteleman sisäisen vaikutelman. Henry Peach Robinson oli ensimmäinen, joka yritti määritellä valokuvausta taiteena. Hän vaati lontoolaisessa seurassa pitämässään esitelmässä, että sumeat alueet pitäisi sallia valokuvassa, koska silmäkin havaitsee näkökenttänsä reuna-alueet sumeina. Hän teki sen vielä maalaustaiteesta lainatuilla käsitteillä. Opinhaluiset harrastajat saivat kohta käyttöönsä ensimmäisen opaskirjasen ja tilaisuuden osallistua valo86 KAMERA 6-7|2015 kameraseurohen historiikki.indd 86 8.6.2015 8.22. Aluksi ammattikuvaajat välittivät harrastajille kameroita ja tarvikkeita, kunnes 1880–1890-lukujen vaihteessa Daniel Nyblin ja K. Sille ominainen taiteellinen ilmaisu oli vain löydettävä. Kilpaveikoilla oli pian edustajansa maan monissa suurissa kaupungeissa samalla kun muitakin yrittäjiä ilmaantui markkinoille. Uusia seuroja yhdisti omistautuminen valokuvaustaiteelle. Piktorialistien mielestä kaikki tarvittavat keinot tavoiteltuun vaikutelmaan pyrkimisessä oli käytettävä. Nyblinin ja Ståhlbergin välille kehkeytyi nopeasti kiihkeä kilpailu asiakkaista, mikä edisti valokuvaharrastuksen yleistymistä maassa. Siitä myös uusi valokuvan taidesuuntaus otti nimensä: piktorialismi. Valokuvan pyöreä muoto paljastaa, että af Schultén on käyttänyt salapoliisikameraa. E. Mutta tutustuttuaan vielä tarkemmin siihen, mitä tiede pystyi kertomaan asiasta, hän ymmärsi, että valokuva ei mitenkään pystyisi samaan kuin silmä. Taiteen esiinmarssi Vallinneen keskustelukulttuurin arvostelijat pitivät valokuvausta taiteena muiden taiteiden rinnalla. Uutta ajattelua edustavat valokuvaajat vetivät johtopäätöksensä ja perustivat jo seuraavana vuonna Wieniin itselleen toisen seuran, Club der Amateur-Photographen in Wienin. The Linked Ring Brotherhood irtosi vuonna 1892 vanhasta lontoolaisesta emoseurastaan, ja siihen pääsi jäseneksi vain kutsusta. Ståhlberg avasivat maahantuontiliikkeet varta vasten valokuvatarpeistolle. sensa, ja vallitsevan tilanteen arvostelu yltyi eri puolilla Eurooppaa. Alfred Stieglitzin välittämänä se levisi Pohjois-Amerikkaan. Sekä Robinson että Emerson olivat käyttäneet pictorialtermiä luonnehtiessaan valokuvausta taiteena. Uutta taiteellista ilmaisua etsineet valokuvaajat olivat jo ehtineet riemastua Emersonin avauksesta, joka antoi mahdollisuuden luopua äärimmäisestä tarkkuudesta kuvaamisessa. Uusia taidekuvauksesta innostuneiden amatöörien seuroja syntyi moneen maahan. Emerson toisti ajatuksensa vuosikymmenen lopulla ilmestyneessä Natural Photography -kirjassaan. Mutta jo Wienin uuden seuran perustaminen aukaisi padot. Malli meille Ruotsista Valokuvaaminen oli Suomessa pitkään lähes pelkästään tapa hankkia elanto. Sen aikana kävi ilmi, että amatöörikuvaajat olivat tuoneet arvokkaan lisänsä valokuvauksen kehitykseen ja että he pyrkivät ilman taloudellisia tavoitteita valokuvallisen itseilmaisun kehittämiseen. Taidevalokuvaus tuli ensin esiin lehtikirjoittelussa, mutta vuodesta 1891 yleisöllä oli vihdoin mahdollista tutustua myös itse kuviin. Kun silmänräpäyskuvaus rantautui Suomeen, harrastajakuvaajia kameroineen alkoi yhä useammin näkyä kaupunkien kaduilla. Uudistusliike jatkui läpi 1890-luvun ja vielä vuosisadanvaihteen jälkeenkin. Kulkijan selän takaa näkyy Fabianinkadun pää. Helsingin kaupunginmuseo. Tämän jälkeen ilmaantui vuosittain uusi seura, joka aloitti taidekuvien esittelyn. Ensimmäisinä ehtivät ranskalaisesta emoseurasta vuonna 1888 irronnut Photo-Club de Paris ja seuraavana vuonna uusi prahalainen seura sekä Fotografiamatörklubben i Helsingfors. Vain harvalla oli varaa kuvausharrastukseen. Oik. Ensimmäinen irtiotto vanhasta seuratoiminnasta oli tapahtunut. Seurat taiteen puolesta Käyty keskustelu auttoi taide-aatteen selkiyttämisessä. Useimmat niiden aktiivijäsenistä olivat harrastajakuvaajia, mikä näkyi myös seurojen nimissä. Moni uusista yhteisöistä oli lisäksi kansainvälinen, ja moni aikakauden eturivin taidekuvaaja kuului useaankin seuraan. Taidevalokuva alkoi saada näkyvyyttä. Nybliniä puistatti filmirullakameroiden vaikutus harrastajakuvaajien ja yleisön esteettisen aistin kehitykselle. Robinsonin vuonna 1869 ilmestynyt kirja Pictorial Effect on Photography antoi kuitenkin alkuainekset taidekeskustelulle, joka leimahti 1880-luvulla. Piktorialismin kultakausi oli alkanut. Liikkeellelähtö tapahtui vuonna 1886, kun Wienin valokuvausseura järjesti keskustelutilaisuuksien sarjan. Fotografiamatörklubbenin Hugo af Schulténin otoksessa sotilas kävelee Esplanadilla taustallaan Pohjoisesplanadi 25. Sitten aloittivat toimintansa seurat Hampurissa ja Lontoossa. Emerson perui kiireesti ja ”syvästi katuen” teesinsä – liian myöhään. Tilannekuvassa vasemmalla alhaalla tapahtuu jotain, mikä kiinnittää sotilaan huomion. Valokuvan tuli jäljitellä uskollisesti sitä, minkä silmä näkee. Wieniläiset ripustivat ensimmäisen nimenomaan taidevalokuvaukseen keskittyneen näyttelyn. Yhdysvalloissa taidekuvaus otti oman suuntansa ja tarjosi puolestaan pian virikkeitä eurooppalaisille taidekuvaajille
Kansainvälisen taidekeskustelun ilmapiirissä sääntöihin sisältyi silti toinenkin agenda: yhdistys pyrki myös rikastuttamaan suomalaista valokuvailmaisua. Seura järjesti eurooppalaisten yhdistysten tavoin näyttelyitä, joista ensimmäinen avautui jo vuonna 1892 Wreden pasaasissa Helsingin keskustassa 400 valokuvan voimin. Halveksittu näppäilykuvaus Helsinkiin perustetun Fotografiamatörklubbenin tarkoitukseksi tuli valokuvaharrastuksen edistäminen Suomessa. kuvauskursseille. Klubben järjesti lisäksi kilpailuja ja kuvausretkiä sekä kokoontui omien tilojen puuttuessa ravintoloissa esitelmäiltoihin. Mallia uuden seuran säännöille he ottivat ruotsalaisilta. Tämä ei jäänyt Nybliniltä huomaamatta. Uusi suunta -nimisessä esitelmässään vuonna 1903 hän arvosteli piktorialistiseen henkeen pikkutarkkaan jäljentämiseen pyrki88 KAMERA 6-7|2015 kameraseurohen historiikki.indd 88 8.6.2015 8.22. Tukholmalaiset valokuvauksen harrastajat perustivat oman yhdistyksensä Ruotsiin vuonna 1888. Kauppiaista Ståhlberg oli puhdas liikemies, kun sitä vastoin Nyblin oli valokuvaaja, jota työnsä ohessa kiinnosti myös valokuvauksen taiteellinen ilmaisu. Jo seuraavana talvena hän ja vapaaherra Hugo af Schultén tekivät aloitteen harrastajien valokuvausseuran perustamiseksi Suomeen. Kun seura oli täällä ensimmäinen laatuaan, se lupasi ylipäätään rohkaista harrastustoimintaa. Nyblin rohkaisi ja piti yllä keskustelua valokuvauksen taiteellisesta ilmaisusta. Nyblin seurasi kansainvälistä keskustelua ja auttoi jo 1880-luvulla harrastajia neuvoillaan
Seuraava sivu Kleinehin hotelli oli vuosikymmeniä Helsingin laadukkaimpiin kuuluva hotelli-ravintola ja Fotografiamatörklubben i Helsingforsin ensimmäinen kokoontumispaikka. He kulkivat Helsingin katuvilinässä näppäillen kuvia näkemästään nk. Yhteydenpito seurojen välillä vakiintui, kun ne aloittivat kaupunkien väliset valokuvauskilpailut. Talo on yhä olemassa Kauppatorin varrella osoitteessa Pohjoisesplanadi 9. Ensin vain piti saada lisää yhdistyksiä maahan. Kuten yksi Klubbenin jäsenistä kieliriidan aikana kiteytti, osapuolia yhdisti kuitenkin kuvan kieli. Emoyhdistys muutti pian nimensä Amatörfotografklubben i Helsingforsiksi (AFK) ja uusi yhdistys vuonna 1929 Kameraseuraksi. Suomen Valokuvataiteen museo. Valokuvaharrastuksen kannalta tilannetta vaikeutti vielä tarvikepula. Helsingissä uusi vuosikymmen, 1920-luku, alkoi kielitaistelun merkeissä. E. Ståhlbergin valokuvaamo 1890-luvulla. Kuvan on ottanut K. Hän innosTaidekeskustelu kävi niin kiihkeänä, että uusia ajatuksia edustanut Eino Mäkinen sai lempinimekseen Oppositio. Uusi alku koitti, kun Valokuvaus-lehti alkoi vuonna 1926 ilmestyä valokuva-alan kauppiaiden kustantamana ja HAV:n julkaisemana. Seuraavana vuonna aloittivat Viipurin Valokuva-amatöörit, ja Turussakin aktiivit ehtivät toimeen ennen vuosisadan vaihdetta. Tätä ihannetta kohti pyrkivät yhdistyksen jäsenistä esimerkiksi vapaaherra Hugo af Schultén ja arkkitehti Nils Wasastjerna. Lopulta hän kuitenkin lopetti Nyblinin tietolipas -julkaisun tekemisen pettyneenä vaimeaan vastaanottoon. Kameroiden ja lisätarvikkeiden tarjonta parani 1890-luvun mittaan, ja aika pian syntyivät ensimmäiset harrastajien yhdistykset, jotka ottivat säännöissä mallia helsinkiläisistä. Lehden ilmestyminen päättyi jo 1930-luvun alun laman tuomiin taloudellisiin vastoinkäymisiin, mutta se ehti vaikuttaa oleellisella tavalla harrastajakuvaajien järjestäytymiseen. Helsingin kaupunginmuseo. 1910-luvulla aktiivisimpia olivat helsinkiläisten lisäksi harrastajat Tampereella, Kotkassa, Viipurissa ja Vaasassa. Helsingin Amatööri-Valokuvaajia perustettaessa sen keskushenkilöt, kuten Erland Piirinen, haaveilivat kasvavasta harrastajakuvaajien järjestökentästä, jolle seura voisi toimia keskusseurana. Se kävi niin kiihkeänä, että uusia ajatuksia edustanut ja tiukasti kantaa seuran illoissa ottanut Eino Mäkinen sai lempinimekseen Oppositio. vää valokuvausta ja suositteli ihmisten kuvaamista arkiympäristössään jähmettyneiden ja keinotekoisten ateljeekuvien sijaan. Kun tämä ei toteutunut, he perustivat uuden yhdistyksen, Helsingin Amatööri-Valokuvaajat (HAV). Vaasalaiset yhdistyivät Wasa Amatörfotografklubbeniksi vuonna 1893. Nyblinin kynänjälki näkyi niissä vahvana. Monen eurooppalaisen taidekuvauksen ystävän tavoin Nybliniä puistatti filmirullakameroiden tulo markkinoille 1880–1890-lukujen vaihteessa ja näppäilykuvaamisen mahdollinen vaikutus harrastajakuvaajien ja yleisön esteettisen aistin kehitykselle. Vas. Valokuvaus-lehti Kansainvälisten esikuvien tavoin Helsingissä ilmestyi muutama valokuva-alan julkaisu vuosisadanvaihteen molemmin puolin. Ajan myötä järjestäytyivät vielä harrastajat Kotkassa, Tampereella, Porvoossa ja ainakin Kristiinankaupungissa. 89 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi kameraseurohen historiikki.indd 89 8.6.2015 8.22. Seurojen välit eivät episodista pahemmin tulehtuneet, sillä yhdistysten yhteistoiminta kehkeytyi jo 1920-luvun mittaan vilkkaaksi. Ei todellakaan! Se [on vain] luonut lukuisia ´näppäilijöitä´ [...] jotka painavat nappia ja näppäilevät aina ja kaikkialla tuskin koskaan kysyen: miksi?” Kisailua kaupunkien välillä Valokuvausharrastus virisi muuallakin Suomessa ammattikuvaajien ja tarvikemyynnin vanavedessä. Osa Fotografiamatörklubbenin jäsenistä vaati yhdistyksen muuttamista virallisesti kaksikieliseksi. Tämä ei toteutunut, mutta Valokuvaus-lehti piti esillä ajatusta suomalaisten seurojen yhteisestä liitosta. Helsingin Amatööri-Valokuvaajissa tämä näkyi kiihkeänä taidekeskusteluna 1920–1930-lukujen vaihteessa. Hänen tavoitteenaan olivat valokuvauksen yleisen tietämyksen levittäminen ja taidekeskusteluun rohkaiseminen. salapoliisikameroillaan. Aika ei ollut vielä kypsä. AFK:n herraseurue on kuvausretkellä laatikkokameroineen. Niistä kukin järjesti kilpailun vuorollaan. Fotografiamatörklubben i Helsingforsille lankesi rooli eräänlaisena keskusseurana, jolta muut seurat kysyivät kantoja erilaisissa seuratoimintaan liittyvissä asioissa ja jonka kautta uudet yhteiset hankkeet usein käynnistyivät. Helsingin seura kokoontui tuona vuonna ensimmäisen kerran vasta syyskuussa, ja muuallakin toiminta taukosi jopa niin, että vain osa seuroista jatkoi toimintaansa 1920-luvulla. Kodakin iskulause ”Paina nappia – me teemme loput!” innosti häntä ilmaisemaan jämerän mielipiteensä hullutuksesta: ”Onko tämä taikalause myötävaikuttanut valokuvauksen parantamiseen, […] kasvatusmenetelmänä havaintokyvyn terävöittämiseksi ja taidetajun kohentamiseksi. Maan itsenäistymisvaiheiden epävakaita aikoja seurasi järjestötoiminnassa taantuminen, joka alkoi vähitellen hellittää. Ensimmäinen maailmansota kurjisti oloja, ja kevään 1918 sotaisat tapahtumat heijastuivat kaikkialle
Karjalaiset lähettivät ”seitsemälle tuntemalleen seuralle” kutsun Suomen Kameraseurojen Liiton perustavaan kokoukseen. Yhteistoiminnan ajatus oli ilmassa. Seurojen perustaminen alkoi meillä samaan aikaan, kun filmirullatekniikkaan perustunut näppäileminen teki tuloaan. Piirinen esitti uudelleen liiton perustamista lehdessä vuonna 1931. Kun 1800-luvun lopulle asti maassamme valokuvausta ammattinaan harjoittavat olivat enimmäkseen ulkomailta tänne asettuneita kameran käyttäjiä, seurojen kautta tuli markkinoille uusia, osaavia suomalaisia ammattikuvaajia. Kameraseurat kohti modernia 1950-luvulla. Seuroista alkoi yhä selvemmin muodostua muista kuvaajista erottuvien, kunnianhimoisesti omaan kuvaamiseensa suhtautuvien harrastajien yhteisöjä. 90 KAMERA 6-7|2015 kameraseurohen historiikki.indd 90 8.6.2015 8.22. Porvoo | 1946 Artikkeli perustuu kirjallisuuteen ja AFK:n vanhoihin pöytäkirjoihin. Karjalaiset ideoivat pian seurojenvälistä valokuvauskilpailua, minkä jälkeen kuopiolaiset ehdottivat liiton perustamista ja Kameraseuraa sen asioiden hoitajaksi. Kameraseura ry. Suomalaiset seurat järjestivät kursseja ja kilpailuja, joissa innokkaat saattoivat kokeilla siipiensä kantavuutta. Näppäileminen levisi laajasti Suomeen vasta 1900-luvun puolella, jolloin se synnytti uudenlaisen satunnaisesti valokuvia ottavien kameran käyttäjien joukon. Säännöt tulivat tarpeeseen. Valokuvausseurat olivat pitkään juuri niitä yhteisöjä, joissa keskustelua valokuvauksesta taiteena käytiin. Virallinen tunnustus valokuvalle yhtenä taiteista muiden taiteiden joukossa kesti kuitenkin vielä tovin. Karjalan seuralle tämä ei käynyt, vaan se pikapikaa luonnosteli säännöt, joiden pohjalta liittohanke lopulta eteni toteutukseensa. Valokuvan yleistyminen ja sen käytön monipuolistuminen loivat kysyntää valokuville. Seuroissa oli silti yhä sijansa myös taidekeskustelulle. tui Laszlo Moholy-Nagyn näkemyksistä ja arvosteli piktorialismia jo aikansa eläneeksi taidesuuntaukseksi. Mäkisen ajatukset leiskuivat myös Valokuvaus-lehden palstoilla ja vaikuttivat taidekuvausta Suomessa uudistaneen ABISS-ryhmän taustalla. Vuosisadan vaihteesta lähtien yhä useampi sai harrastajatoiminnasta sysäyksen elämänuralleen. Muuallakin alkoi liikehdintä. Lukuvinkit Tuomo-Juhani Vuorenmaa (toim.) Daniel Nyblin Helsinki | 1986 Marja Pehkonen Nils Wasastjerna – kaupunkiaan dokumentoiva museonjohtaja Narinkka | 1992 Saraste, Leena Valo, muoto vai elämä. Hämeenlinna | 2004 Kameran taidetta Julk. Ensimmäisenä aloitti Kuopion Museoseurojen valokuvauskerho, sitten Lahden Valokuvauskerho, Karjalan amatöörikuvaajat sekä vuonna 1930 Turun Kamerat. Valokuvaus-lehti julkaisi 1920-luvun loppupuolella valokuvausseuran perustamista varten mallisäännöt, jotka herättivät vastakaikua puuhamiehissä ympäri maata. Suomalaisten ammattikuvaajien synty Suomalaiset amatöörikuvaajien seurat ovat aina vastanneet harrastajakuvaajien tarpeisiin, vaikka mukana on ollut myös ammattikuvaajia. Ensi askeleet oli kuitenkin otettu. Liiton toiminta käynnistyi vuonna 1932
Samoinhan kävi myös filminahoille niin mustavalkoisena, värinegana kuin värikääntönä, eli diafilminäkin. Näihin aikoihin se myös helposti kastuu, pölyyntyy tai voi pudota veteen. Minuutissa paperikuvan tuottava Polacolor tuli 15 vuotta kestäneen suunnittelutyön tuloksena vuonna 1942. Sateeseen unohtunut, järveen pudonnut tai suolaiseen meriveteen luiskahtanut kamera on vietävä viipymättä huoltoon. Samoihin aikoihin oli Japanin markkinoilla Sakuracolor ja sotien jälkeen lähes maailmanvalloituksen teki Fujicolor. Kustannusarvio ratkaisee, kannattaako entisöintiin ryhtyä. Ohut muovipussi käy kalliin kameran suojaksi yhtä hyvin tihkusateessa kuin hiekkamyrskyssäkin. P. Vuonna 1939 tuli Agfacolorja vuonna 1942 Kodacolor-negatiivifilmi. 16-millisen korvaajaa siitä ei tullut. TEKSTI Matti Ristimäki Lis Carpelan Nimetön Timo Tanttu Yötyö TÄMÄNKERTAISESSA NUMEROSSA on enemmän teknisiä asioita kuin valokuvaustaidetta. Siitä ei tullut kuvauskäyttöön sopivaa, mutta arkistoinnissa sitä käytettiin mikrofilmien tapaan. Samat firmat olivat edenneet tasatahtia jo aiemmin kehittelemällä diamateriaalejaan toisistaan riippumatta vuodesta 1935 lähtien. JASKARI oli näihin aikoihin kaitaelokuvaajana tienhaarassa. Esimerkiksi Agfalla ja Kodakilla oli parikymmentä laatuja kokovalikoimaa ja metritavarat päälle. K A M E R A -LE HT I 5 /1 96 5 1 2 2 1 Helppoa kuin luurin lasku 50 VUOTTA SITTEN Lehden taipaleelta 91 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi kameraseurohen historiikki.indd 91 8.6.2015 8.22. Mainokset kertoivat lataamisen olevan yhtä helppoa kuin puhelimen luurin asettaminen paikalleen. Muutoin ruoste raiskaa teräspintoja alta aikayksikön. Nykyhistoria kertoo, että ideaan innostuttiin, laitteita tuli useista tehtaasta, mutta varsinkin ääniraidan käyttö onnistui vasta hyvässä esityslaitteessa. K. Pääkirjoituskin pitää kevätkesää kautena, jolloin kamera pitäisi viedä huoltoon tarkistettavaksi. Kotitai laitevakuutus voi korvata joitain äkillisiä ja ennalta arvaamattomia vaurioitumisia. 1960-luvun alussa tuli myös hopeaton uv-valolla valotettava ja infrapunalla, eli lämmöllä, kehitettävä Kalvarin Slide-O-Film. Kunnostuskulujen täytyy jäädä alle puoleen kameran ostoarvosta. TUOHON AIKAAN värifilmejä valmistettiin yhdeksässä tehtaassa. Kaksoisvalotuksia ei saanut ja käytettyä kasettia oli turha yrittää ladata uudestaan. Vanha kahdeksanmillinen ”kengännauha” oli häipymässä, ja uusi 50 prosenttia suuremman kuvaalan Instamatic Mowie ja Super-8 Special olivat tulossa omassa kasetissaan. Sähkömagneettiset menetelmät korvasivat molemmat ensin nauhana ja sitten kovalevyinä ja muistikortteina
Hän on kuvannut suuria mainoskampanjoita kansainvälisille suuryrityksille, kuten Microsoftille, BMWlle, Heinekenille ja NokiKUKA ERWIN OLAF Vuonna 1959 syntynyt hollantilainen mainosvalokuvaaja ja kuvajournalisti. Yksinäisyys ja surumielisyys väreilevät tunnelmassa, mutta siitä ei silti oikein tunnu saavan otetta. Kaikki vaatteista huonekaluihin on huoliteltua. Suunnitellut ulkoasun Hollannin yhden euron kolikkoon. Mielikuvitus alkaa luoda tarinaa kuvan kehykseksi. Opiskellut journalismia Utrechtin toimittajakoulussa. erwinolaf.com KUVAAJA Erwin Olaf 92 KAMERA 6-7|2015 olaf.indd 92 8.6.2015 8.49. Voit melkein aistia hillitysti valaistujen huoneiden hiljaisuuden. MILLAINEN MAHTAA olla kuvaaja näiden outojen tunnelmien takana. Kaikki on merkillisellä tavalla epätodellisen tuntuista, unenomaista. Ristiriita jää vaivaamaan mieltä. Outoja tunnelmia TEKSTI Tero Miettinen KUVAT Erwin Olaf Erwin Olafin kuvien tunnelma saa mielikuvituksen liikkeelle, vaikka asetelmat ensisilmäyksellä vaikuttavatkin sisäänpäin kääntyneiltä. Katse suuntautuu kameran ohi tai henkilöt ovat kääntyneet tyystin kamerasta poispäin. Erwin Olaf on ehkä tunnetuin hollantilainen valokuvaaja kautta aikojen. Näyttelyitä merkittävissä kansainvälisissä museoissa. Oikealta nimeltään Erwin Olaf Springveld. Kasvot ovat ilmeettömiä, usein melankolisiakin
Kohteena oli esimerkiksi seksuaalisia vähemmistöjä, kehitysvammaisia ja romaneja. Tyylilajia voisi kutsua studioreportaasiksi. OLAF JATKOI myöhemminkin vieraantuneisuuden teeman käsittelyä – huomio siirtyi kotiin ja harrastuksiin. Hänen vuosituhannen alun töissään amerikkalainen 1950-luvun kuvasto yhdistyi tunnelataukseltaan vahvoihin, usein surumielisiin tai muuten hiukan vinksahtaneisiin Vasen sivu vas. Nopeasti tulevat mieleen Robert Mapplethorpen työt, sillä yhtymäkohdat niin aiheissa kuin tyylissäkin ovat ilmeisiä. Hän nosti kuvareportaaseissaan esille sosiaalisen luokittelun teemoja. Artikkelin kuvat ovat Olafin uusimmasta kirjasta Erwin Olaf Volume II (Aperture). Väkevään provosointiin ja jo silloin äärimmilleen viimeisteltyyn tekniseen tarkkuuteen nojaavat kuvat huomattiin. 93 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi olaf.indd 93 8.6.2015 8.49. Olafin persoonallinen ote oli silti jo tuolloin selkeä. Berliini, muotokuva 1. Julkisuuteen hän nousi kuitenkin jo 1980-luvulla aivan muunlaisen valokuvan parissa. alle. Erwin Olaf on rakentanut uusimmat kuvansa kuin elokuvakohtauksiksi. Omakuva, Berliinin olympiastadion. Oik. Tunnustuksena hänet valittiin Vuoden nuoreksi eurooppalaiseksi valokuvaajaksi 1988. Seuraava sivu Pariisi, huone 1134. Berliini, muotokuva 22. Vasen sivu oik
Vuosien saatossa kuviin on tullut yhä enemmän monitulkintaisuutta, vaikka työskentelytapa ja kuvien perustunnelma ovatkin säilyneet. VIIME VUOSINA Olaf on mainostöidensä ohella keskittynyt yhä enemmän myös lyhytfilmien tekemiseen. Mainoskuvaajana hänet on palkittu kahdesti Cannesin mainosfestivaalien Kultaisella palmulla. Olaf suunnittelee ja työstää kuvat viimeistä yksityiskohtaa myöten. Mikään niissä ei ole sattumanvaraista. Tämä lähes loputon viimeistely tuntuu vievän kuvista elämäntunnun, hapen, mikä tekee niistä jopa ahdistavia. Olafilla on ollut näyttelyitä merkittävissä taidemuseoissa ympäri maailmaa. Kuvat eivät tyhjene yhdellä katsomisella. Värimaailma on lähes aina muokattu. Ehkä niihin on jäänyt myös ripaus kuuluisien hollantilaisten muotokuvamaalareiden, kuten Johannes Vermeerin tai Rembrandtin, tyyliä. kohtauksiin. 94 KAMERA 6-7|2015 olaf.indd 94 8.6.2015 8.49. Kuvissa esiintyvät henkilöt ovat näyttelijöitä. On tietysti katsojasta kiinni, miten sen kokee ja kuinka tarkoitukselliseksi arvioi. Kaikkiaan 75 kuvaa. Pushkin State Museum of Fine Arts | Moskova 2016 Gallery Kong | Soul 2016 Gallery Magda Danysz | Sanghai 2015 Flatland Gallery | Amsterdam 2015 Hamiltons Gallery | Lontoo 2015 MENNEET JA TULEVAT NÄYTTELYT Galerie Rabouan Moussion | Pariisi 2015 Museo de Arte Contemporáneo de Rosario | Argentiina 2015 Fundacao Oriente Museu | Macao 2015 Art Statements | Hongkong 2015 Hasted Kraeutler | New York 2015 Erwin Olaf Volume II Aperture | 2014 |112 sivua Tyyliteltyjä värillisiä studiohenkilökuvia, mustavalkokuvia ja miljöökuvia, jotka on otettu Berliinissä. Niissä hänen valokuvansa ikään kuin heräävät eloon puoleksi minuutiksi, joskus pariksikin
mennessä. Kolmannen osakilpailun aihe on harrastamassa. Kuvankäsittely on sallittua. 95 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi olaf.indd 95 8.6.2015 8.49. sija) kuvia lehdessä ja internetissä ilman erillistä korvausta. Emme nouda kuvia ulkopuolisilta nettisivuilta tai -palveluista. Lähetä kuvatiedosto sähköpostilla osoitteeseen vuodenkuvaaja@kamera-lehti.fi. Kamera-lehdellä on oikeus julkaista kilpailussa palkittuja (1.–25. Lähetä kuvatiedosto jpegmuodossa. Kerro, missä ja millä välineillä ja asetuksilla kuva syntyi. Playmemories-sovellusten avulla voi hakea lisää ulottuvuuksia kuvaukseen. www.fotokaupanliitto.fi Pääpalkinnon arvo 849 € ! SONY ?6000 ?6000-kamera taltioi huippulaadukkaat kuvat ja lisäksi sitä on näppärä kuljettaa mukana. Tekniikka on vapaa. Eniten pisteitä vuoden aikana kerännyt voittaa pääpalkinnon, Sony ?6000 -kameran, sekä Kamera-lehden Vuoden kuvaaja 2015 -tittelin. Seuraava kilpailuaihe on matkoilla. Voittajakuva saa 15 pistettä, toinen 14, kolmas 13 … ja kymmenes 6 pistettä. Jokaisen osakilpailun 25 tuomariston mielestä parasta kuvaa julkaistaan lehdessä / internetissä. Sen kilpailupäivä julkistetaan myöhemmin. PÄÄPALKINTONA SONY ?6000 & 16–50 MM:N ZOOMI Jokaisen osakilpailun voittaja saa palkinnoksi 100 euron lahjakortin valitsemaansa Suomen Fotokaupanliiton jäsenliikkeeseen. Mikään ei jää huomaamatta, sillä nopea automaattitarkennus auttaa taltioimaan nopeat liikkeet ja yllättävät tilanteet. Vuoden aikana yhteensä eniten pisteitä ansainnut kuvaaja on Vuoden kuvaaja 2015. Painokelpoisuuden vuoksi kuvan lyhyen sivun pituus vähintään 2000 pikseliä! Paperivedoksia ei enää vastaanoteta. kuvan vaatimukset Vain yksi (1) kuva osallistujaa kohden. www.sony.fi Kaikki palkinnot ovat voittajille veronalaista ansiotuloa. Nimeä tiedosto niin, että tiedostonimestä näkyy sinun ja teoksen nimi (keijo_kuvaaja_luonto.jpg, jos nimesi on Keijo Kuvaaja ja teoksen nimi Luonto). 11–25 sijat tienaavat 5 pistettä. NFCja wifi-yhteyksien avulla kuvien siirtäminen on erittäin helppoa. Lähetä kuvan mukana samassa sähköpostiviestissä seuraavat tiedot: nimesi (kuvaajan nimi), koko osoitteesi ja puhelinnumerosi, sähköpostiosoitteesi. O SALLI STU N ÄIN ! osakilpailujen aiheet Tämänkertainen kilpailuaihe on harrastamassa. Sinulla on oltava täydet oikeudet kuvaan. kuvan lähettäminen Kuvan on oltava perillä viimeistään maanantaina 10.8.2015. Lisäksi hänet esitellään kuvaajana joulukuun Kamera-lehdessä. VUODEN KUVAAJA 2015 OSAKILPAILU 3/4 | AIHE HARRASTAMASSA Vuoden kuvaaja 2015 -kilpailu käydään neljässä osassa. Liikkeitä on 87 ympäri Suomea. kilpailun tulokset Tulokset julkaistaan 25.9.2015 ilmestyvässä Kamera-lehdessä 9/2015. Suuri kenno ja kattava ISO-herkkyys mahdollistavat tarkat kuvat hämärässäkin valaistuksessa. Osallistu maanantaihin 10.8.2015
sija 1 96 KAMERA 6-7|2015 Vuoden Kuvaaja 6-7-15.indd 96 8.6.2015 14.16. VUODEN KUVAAJA 2015 1.–3. Kilpailuraatiin kuuluivat päätoimittaja Asko Vivolin ja toimitussihteeri Minna Jerrman. Mukana oli runsaasti otoksia ruumiillisen työn tekijöistä, hitsaajista, palomiehistä ja maanviljelijöistä. Vuoden kuvaaja -kilpailun toinen aihe oli töissä. www VUODEN KUVAAJA 2015 OSAKILPAILU 2 KILPAILUUN OSALLISTUI 129 kuvaa, joiden taso oli ilahduttavan korkea
Sommittelu on vahva, ja vasemmalla taustalla oleva henkilö tasapainottaa kokonaisuutta. Katse ohjautuu hitsausliekkiin, joka sijaitsee juuri kultaisessa leikkauksessa. Ajaton, alakuloinen kuva risusavotasta on rajattu hengittävästi. f/1,8, 1/160 s, ISO 200. 14 pistettä 2 Hitsaaja työssään Johanna Amnelin Raatala LG G3 -älypuhelin. Duunari osaa hommansa. Taustan pehmeä viitteellisyys vihjaa, missä ollaan, mutta nostaa samalla hahmon esiin. 13 pistettä 3 3 2 97 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Vuoden Kuvaaja 6-7-15.indd 97 8.6.2015 14.16. Alkusyksyn tunnelma on aistittavissa: voit haistaa savun, tuntea putoavat lumihiutaleet. Epätoden tuntua lisää syvyysvaikutelman puuttuminen – vaikuttaa, että kaikki elementit ovat samassa tasossa. 15 pistettä 1 Risusavotta Eero Valanko Espoo Olympus E-PM1. Vallitsevaa valoa on käytetty taidokkaasti. f/5, 1/320 s, ISO 200. Ilme ja vartalon kieli kertovat, että kuvattavan itsetunto on kohdallaan. Kylmä ja uhkaava kuva on kuin suoraan scifi-elokuvasta. www Metallimies Antti Partanen Leväsjoki Pentax K-3 + Pentax-FA 50 mm f/1,4. Pinnanjako on hallittu – kuvaaja on nähnyt sen eteen vaivaa. Yksisävyinen, sinilila värimaailma yksinkertaistaa ja viilentää
sija 4 9 6 10 5 98 KAMERA 6-7|2015 Vuoden Kuvaaja 6-7-15.indd 98 8.6.2015 14.16. VUODEN KUVAAJA 2015 4.–10
10 pistettä Palomies Anna-Liisa Pirhonen Lappeenranta Canon EOS 40D + EF 24–70 mm. 7 pistettä Posti kulkee Simo Kivijärvi Kouvola Nikon D90 + 18–105 mm f/3,5–5,6. 12 pistettä Odotus Markku Välitalo Oulu Canon EOS 5D Mark III + EF 24–70 mm. 11 pistettä Kalastajat Hanna Virtanen Harjunpää Canon EOS 7D + EF-S 18–200 mm. 6 pistettä Merellä tuulee Kari Suni Raisio Canon EOS 1D Mk IV. 8 pistettä Höyryä Mikael Laaksonen Tolkkinen Canon EOS 50D. Huippupaikka Leena Väinölä Rauma Canon EOS 5D Mark III + EF 24–105 mm f/4. 9 pistettä 4 5 6 7 8 9 10 5 7 8 99 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Vuoden Kuvaaja 6-7-15.indd 99 8.6.2015 14.16
C K J M N B A L O I 100 KAMERA 6-7|2015 Vuoden Kuvaaja 6-7-15.indd 100 8.6.2015 14.16. sija Katso kuvat isompina www.kamera-lehti.fi/ kilpailugalleriat Klarinetti Rauno Särkijärvi Vantaa Uutisten lukija Emilia Grönberg Vantaa Perunanlajittelijat Jaakko Rahko Tyrnävä Viimeinen silaus Pekka Nisula Orimattila Nuohooja Tarja Jalkanen Suonenjoki Organic food Johanna Lyömilä Hämeenlinna Iltanavetta Elisa Karhula Lohtaja Yövuoro Ahti Kannisto Helsinki Poliisi Vesa Reijonen Espoo Superpelin synty Kalevi Koskela Kerava Beach Boy II Meri Sainio Kotka Kuljettaja Mikko Mattila Hämeenlinna Tarpeettomat Petri Volanen Forssa Töissä Ykä Kiukkonen Kuusankoski Pakkasherra Jussi Helimäki Espoo A I B J K L M N O C D E F G H Sijoille 11-25 päässeet kuvat saavat 5 pistettä. VUODEN KUVAAJA 2015 11.–25
PISTETILANNE D F H G E 1/14 2/14 yht. Elisa Karhula 15 5 20 Pekka Nisula 13 5 18 Kari Suni 5 12 17 Antti Partanen – 15 15 Eero Valanko – 14 14 Jorma Järvenpää 14 – 14 Johanna Amnelin – 13 13 Tuula Nietosvuori 12 – 12 Markku Välitalo – 11 11 Meri Sainio 6 5 11 Yrjö Venna 11 – 11 Hanna Virtanen – 10 10 Ilpo Rytkönen 10 – 10 Johanna Lyömilä 5 5 10 Ykä Kiukkonen 5 5 10 Anna-Liisa Pirhonen – 9 9 Timo Leppäharju 9 – 9 Leena Väinölä – 8 8 Raimo Juola-hietaniemi 8 – 8 Jussi Järveläinen 7 – 7 Mikael Laaksonen – 7 7 Simo Kivijärvi – 6 6 Ahti Kannisto – 5 5 Arto Takkinen 5 – 5 Emilia Grönberg – 5 5 Jaakko Rahko – 5 5 Jari Rantala 5 – 5 Jari Salonen 5 – 5 Jorma Räsänen 5 – 5 Jukka-Pekka Korpi-Vartiainen 5 – 5 Julius Töyrylä 5 – 5 Jussi Helimäki – 5 5 Kalevi Koskela – 5 5 Kirsi Tolvanen 5 – 5 Marika Karevesi 5 – 5 Mikko Mattila – 5 5 Pentti Johansson 5 – 5 Petri Volanen – 5 5 Rauno Pohjonen 5 – 5 Rauno Särkijärvi – 5 5 Satu Voutilainen 5 – 5 Taisto Pylkkänen 5 – 5 Tarja Jalkanen – 5 5 Vesa Reijonen – 5 5 101 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi Vuoden Kuvaaja 6-7-15.indd 101 8.6.2015 14.16
Valokuvassa oleva huomiopiste voi olla myös tahaton, ilman kuvaajan valintaa tallentunut asia. KUVAN OTTAJANA tiedän, että hyppääjä on 12-vuotias Tuomas. Kuvassa oleva väripiste voi olla esteettinen, kauneusarvoja sisältävä huomiopiste. KERRONNAN KEINOT Valokuvaaja Jouko Leskelä keskittyy sarjassa valokuvailmaisun peruskeinoihin ja kertoo niistä kuviensa kautta. Joko hänellä on lakki päässä tai tukka on värjätty. Näin käy, kun henkilö näkyy koko komeuden sijasta vain osaksi mutta jännittävällä tavalla, kuvan muiden osien peittämänä tai viipaloimana. KERRONNAN KEINOT Huomiopiste Huomiopiste on valokuvailmaisun keino. Myös erityiset sommittelun ratkaisut huomataan pian. Vain laiturin liike on aiheuttanut veteen pieniä aaltoja. Valokuvan katselu on havainnon rakentamista kuvan tarjoamista aineksista, niiden huomioarvon mukaisessa järjestyksessä. Loikkauskuvassa punainen tukka on elementtinä pieni. Näiden avulla katsoja pyrkii saamaan selville, millainen tunnetila kuvan henkilöllä on. Helsinki Schoolin valokuvista tutkimuksen tehnyt Juha Suonpää osoitti, että koulukunnan valokuvataiteilijat ovat kiintyneet punaisen väripisteen käyttöön. Helsinki Schoolin mahtavan kirjasarjan kolme ensimmäistä osaa saivat kansikuvan, joissa on punainen huomiopiste. Huomion kohteita on muitakin, kuten kirkas väripiste, joka erottuu välittömästi muusta näkymästä. Tuntematon ihminen täytyy heti asemoida tyttö-poikaja nais-mies-akseleilla, että hänestä voidaan käyttää oikeaa hän-sanaa. Loikkaajalla on ilmassa korostuneen leveä haaraasento. Kasvonilmeiden tarkka laatu tutkitaan katseen useilla "näytteenotto"pisteillä kasvojen eri osissa. Tämä on luonnollinen ja inhimillinen asia. Varsinainen huomiopiste on hyppääjän pään punainen väri. Hyppääjä on alasti, minkä vuoksi vaatetuksesta ei voi päätellä, onko hän tyttö vai poika. Huomiopiste TEKSTI JA KUVA Jouko Leskelä veen. Esimerkiksi kasvot ovat asia, johon katse hakeutuu heti. Katsoja tekee kuvan henkilöstä alitajuisen pika-arvion: ystävä vai vihollinen. Hänen sukupuolensa täytyy arvata, koska kuva on selän puolelta. Laiturin rappujen valkeat kaiteet kiinnittävät erityisesti huomion – niiden pystylinjat ovat kiinni hyppääjän oikeassa jalassa. TÄMÄNKERTAISEN KUVAN järven pinta on tyyni. Tuomaksen tukalla oli kuvauskesänä valtaisa huomioarvo, mistä punapää oli tyytyväinen. KASVOT OVAT ylivoimainen huomiopiste valokuvassa. 102 KAMERA 6-7|2015 6-7-15-kerronnan keinot.indd 102 9.6.2015 8.59. Samaa erottelua edustaa monissa kielissä hän-sana, joka on erikseen kummallekin sukupuolelle. Jalkaterän varpaat hipaisevat oikeaa kaidetta. Valokuvailmaisun monet keinot. Tukka on piste i:n päälle. Jalatkin tuntuvat halaavan järveä, kuten kädet tekevät. Nuorehko henkilö on loikkaamassa laiturilta järHuomiopiste on kohta, johon katsojan huomion odotetaan kohdistuvan. Sen huomioarvo on pienempi kuin hyppääjän alastomuus. Hän on parturissa värjäyttänyt tukkansa yläpuolelta punaiseksi ja alareunasta siniseksi. Kuvassa esiintyvien henkilöiden sukupuoleen liittyvät huomiot tehdään heti. Katsoja poimii kuvasta ensiksi häntä eniten puhuttelevat asiat, vaikkapa autojen merkit katunäkymästä. Lisäksi poikkeavat inhimilliset tai eläimelliset asennot vetävät katsojan huomion puoleensa. Värien välissä on valkoinen salamakuvio. Valokuvassa voi olla useita huomiopisteitä, ja katsojan oletetaan kuljettavan katsettaan yhdestä toiseen ja kolmanteen. Vasen kaide yltää täsmälleen jalan polvitaipeen sisäpuolelle
Huomiopiste on kohta, johon katsojan huomion odotetaan kohdistuvan. 103 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi 6-7-15-kerronnan keinot.indd 103 9.6.2015 8.59. Varsinainen huomiopiste on hyppääjän pään punainen väri. Myös laiturin rappujen valkeat kaiteet kiinnittävät huomion
Ristiriitaisia arvioita kerännyttä Kotkan ruusu -musiikkinäytelmää tähdittivät Erkki Liikanen, Leo Lastumäki, Irmeli Mäkelä ja Marjot Siikasaari. Kotkan Meripäivät 30 vuotta sitten teksti Outi Finni kuvat Lauri Sorvoja / JOKA / Museovirasto Kuvia Museoviraston kokoelmista. He vakuuttelivat sanomalehti Etelä-Suomessa, ettei kyseessä ole mikään ”Nasse-sedän pellerooli vaan vakava pr-tehtävä”. Myös Helsingin Sanomat huomioi tapahtuman, joka rikkoi aiemmat yleisöennätykset. Tapahtumapaikka satamavarasto Etelä-7 keräsi innokkaita faneja jonoon jo konserttia edeltävänä aamuna. Kansainvälinen oli varsinkin Itämeri-seminaari, johon saapui puhujia Suomen lisäksi Neuvostoliitosta, Ruotsista, Puolasta, Saksan liittotasavallasta ja Saksan demokraattisesta tasavallasta. mennyttä valoa Kotkan Meripäivät 30 vuotta sitten 104 Kamera 6-7|2015 museo ja kalenteri 6-7_2015.indd 104 9.6.2015 9.52. ari KarKimo kirjoittaa Etelä-Suomessa: ”On kaksi varmaa tapaa tehdä rahaa meripäivillä, joko järjestää Dingo-konsertti tai hankkia oluenmyyntilupa.” Dingo oli menestyksensä huipulla. Vaikka lehdet pääasiassa hehkuttavat Dingoa, soraäänikin löytyy: ”Dingo voitaneen vahvoin perustein sivuuttaa, kun puhutaan Meripäivien musiikillisesta annista”, lataa Mauno Miinalainen Eteenpäin-lehdessä. Breakdance ja Dingo keräsivät yleisöä vuonna 1985. Esimerkiksi Matti Klinge ja Lennart Meri ovat kuvattujen joukossa. Vuoden merimieslauluesityksen voitti Siimän-kvartetti Pattijoelta. Sataman valot -viihdekonsertissa esiintyivät ainakin Katri Helena ja Eino Grön. Etelä-Suomija Eteenpäin-sanomalehdet kirjoittivat ahkerasti Kotkan Meripäivistä vuonna 1985. Hän kuvasi muun muassa vuoden meripäiväneuvoksettaren, kansanedustaja Anna-Liisa Piiparin, ja meripäiväneuvoksen, nuoriso-ohjaaja Timo Tarkiaisen. Kotkalainen lehtikuvaaja Lauri Sorvoja oli paikalla. Kvartetti sai kiertopalkinnon lisäksi 10 000 markkaa. Muutkin julkisuuden henkilöt ovat tarttuneet lehtikuvaaja Sorvojan haaviin. Kansainvälisyys ja viihteellinen kulttuuri olivat Meripäivien vuoden 1985 painopisteitä. Lasten Meripäivillä musiikillista antia tarjosivat Satujen meri -musiikkikabaree, puolalainen lauluja tanssiryhmä Radosc sekä lasten oma laulukilpailu Merilaulufestivaali
Nita Veran omaelämäkerrallinen valokuvausprojekti on irtiotto perinteisestä perhealbumikuvauksesta. 13 / 11 €. Osa Sorvojan vuonna 1985 ottamista kuvista on nähtävillä osoitteessa joka.kuvakokoelmat.fi. Kaivokatu 2, ti, pe 10–18, ke, to 10–20, la, su 10–17. Pekka S. Lehtikuvaaja oli jälleen paikalla taltioimassa tunnelmia. Rantalan taiteen teemoja ovat olleet kodittomuus, pakolaisuus ja siirtolaisuus. Helsinki 1908. Näyttely tuo tuulahduksen filmiajasta – ajasta, jolloin valokuva syntyi käsin tekemällä ja monimutkaisten kemiallisten prosessien tuloksena. 4.– 22.8. Hannele Rantalan retrospektiivinen näyttely piirtää kuvan hänen 40-vuotisesta urastaan taiteilijana. Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, ti-su 11–18, ke 11–20, 8/5 €. The Man Comes Around. Kuvakulma-tila | –2.8. – 9.8. www.kontu.la Galleria luova | Suvilahdenkatu 10 a 5, ma 10–18, ti-pe 10–17. ateneum | –13.9. Ajankohtaisia muotokuvia. Miss Universum 1975. –2.8. Kuvakarnevaali. Hans Paul. Miltä I.K.Inhan 100 vuotta sitten kuvaamat paikat näyttävät nyt. Ihanien aikojen loppu. www.kiasma.fi laterna magica | –25.7. Lastenkodinkuja 1, ti–to 10–15. valokuvagalleria Hippolyte | –18.6. I. Teemu Kivikangas. Wilma Hurskaisen uusi valokuvasarja sijoittuu historialliseen taitekohtaan, jossa ilmastonmuutos, väestönkasvu ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen uhkaavat koko olemassaoloamme. 2.–31.7. Ajankuvia 1920–1960-luvun Suomesta Aho&Soldanin ja Claire Ahon kuvaamana. Tamminiemi, Tamminiementie 15. Robert Mapplethorpe. Suurin osa valokuvista on vintage-vedoksia, osin jopa ripustusta myöten uskollisina alkuperäiselle esillepanolle. Needles of Love. Journalistinen kuva-arkisto joka ti-pe 10–15, heinäkuussa suljettu Puhelin 040 128 6127 joka.nba.fi | joka@nba.fi www.facebook.com/MuseovirastoARTI 105 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi museo ja kalenteri 6-7_2015.indd 105 9.6.2015 9.52. K. Breakdance oli pinnalla vuonna 1985. Appu Jasu. Retrospektiivin yli 250 teosta tarjoavat laajan katsauksen newyorkilaisen taiteilijan 1970ja 1980-lukujen undergroundelämään ja uran merkittävimpiin vaiheisiin (KL 2/15). www.jangva.fi Galleria Kontupiste | –15.8. Café Bar no 9 | –5.7. Reunan ä y t t e ly k al e nt e r i Lähetä näyttelytiedot osoitteeseen minna.jerrman@ kamera-lehti.fi sen valokuvia Latinalaisen Amerikan karnevaaliperinteestä ja sen maagisesta realismista, jossa arki ja fantasia yhdistyvät. Meripäivillä kilpailtiin myös ”airoin, purjein ja moottorein”. Jalka nousee Ruotsinsalmenkadulla, kun nuoret breakdance-taiturit esiintyvät. Mannerheiminaukio 2, ti 10–17, ke–pe 10– 20.30, la 10–18, su 10–17, 12 / 8 €. Mukana Tuula Närhisen Tuulipiirturi-valokuvia. 7.–30.8. Keinulaudankuja 4, ti-pe 9–18, la 12–17. www.ateneum.fi Café adjutant | –31.12. Aurinkogeneraattori 15. Merja Hannikainen. K. Kuvista käy ilmi, että yleisöä on tullut paikalle katutanssia seuraamaan. Kuvasiskot. www.valokuvataiteenmuseo.fi Kamera-galleria | –18.6. Esillä Ismo Kajanderin keskeiset valokuvasarjat. Asusteet eivät jätä epäselväksi, kuka on Meripäivien odotetuin esiintyjä. Uudenmaankatu 9. www.luova.fi Kiasma | –13.9. Seurasaarentie 15, ke-su 11–17. Kuvasiskot olivat värivalokuvauksen pioneereja 1960ja 1970-luvun Suomessa. Projekti-tila | –30.8. www.kameraseura.fi akateeminen Kirjakauppa | Sibelius ja kuvia Suomesta. Nuoriso esiintyi vauhdikkaasti muodin mukaisissa vaatteissa ja kampauksissa Ruotsinsalmenkadun ja Keskuskadun risteyksessä. Korttelikinot. www.bar9.net/nayttely.htm Galleria jangva | 2.7.–2.8. Pohjoisesplanadi 39. Vintage. HELSINKI suomen valokuvataiteen museo | –2.8. Rauhankatu 7, ma-pe 11–13.30, 14–17.30, la 12– 15. Kahdeksan taiteilijaa on tehnyt uuden teoksen omista lähtökohdistaan: Elina Brotherus, Kira Gluschkoff, Pirjo Honkasalo, Jorma Puranen, Matti Saanio, Pentti Sammallahti, Rauno Träskelin ja Sakari Viika. Lisäksi Kotkan Kirjakahvilayhdistys tavoitteli ennätystä runojen kirjoittamisessa. Heinäkuu: kesätauko. Taiteilijat pohtivat ihmisen suhdetta maailmaan ja luonnonvoimiin. Toivoa sopii, että Meripäivillä on myös tänä vuonna kuvaajia, joiden otokset säilyvät kansalaisten ihmeteltäviksi. Mukana valokuvia Jan Kailalta, Esko Männiköltä, Marjaana Kellalta ja Mari Slaattelidilta. Vuorokauden kestäneen runonkirjoitusmaratonin päätteeksi samppanja roiskui riemukkaasti. Seitsemän kuvaajaa lähti tarkastelemaan kotikulmiaan. Inhan kuviin. www.laterna.net Urho Kekkosen museo | –31.12. 12 värimuotokuvaa. 7.–30.8. Kuusi valokuvanäyttelyä sekä Aho & Soldanin lyhytelokuvia. 100 askelta, 7 kulmaa. –7.2.2016 Face to face – muotokuva. Näyttely esittelee uusiutuvaa energiaa käyttävää taidetta. 8 valotusta – Tapio Wirkkala toisin silmin. Dokumentaatioita, teoksia ja valokuvia. Museoviraston kuvakokoelmat Sturenkatu 2a | Helsinki ti-pe 10–16, heinäkuussa suljettu Puhelin 040 128 6100 | kuva.arkisto@nba.fi www.kuvakokoelmat.fi Breakdance ja Dingo keräsivät yleisöä vuonna 1985. Uudenmaankatu 4–6, ti-pe 11-19, la-su 11-17. Aikamatkalla I. Yrjönkatu 8-10, ti–pe 12– 17, la–su 12–16. Inhan valokuvat näyttävät, miten paljon Helsinki on muuttunut 100 vuodessa. Se tuo esiin perheen sisäiset suhteet. 20.8.2015–31.1.2016 Pimiö. Elementit. Olli Aaltosen ja Jussi Nenosen 61 mustavalkokuvaa Helsingin elokuvateattereista. Anne Pohtamo-Hietasen missivuoden vaatekokoelma sekä valokuvia ja filmimateriaalia
www.kotkanvalokuvakeskus.fi KUOPIO vB-valokuvakeskus | –30.8. Kuikka, veden lintu. www.vanhapaukku.fi Pohjanmaan valokuvakeskus | –18.6. Kesän keinutuolisarjana Elämäni kurjet. Heikki Humberg: Human Nature. Matti Pukki, Kotkan Maretarium. Mukana Roger Ballen, Elina Brotherus, Petros Efstathiadis, Aino Kannisto, Trish Morrissey, Esko Männikkö, Pekka Niittyvirta, Inta Ruka ja Pekka Turunen. –20.8. Sibelius valokuvassa. Vuorelankulma 2, ti-pe 12–18, lasu 12–16. Kaakkois-suomen valokuvakeskus | Galleria Pihatto, Valtakatu 80, ti-pe 11–18, la 11–15. MäNTTä Pekilo | –31.8. 9). Karjalan Kannas kymmenen kertojan näkökulmasta valokuvien ja esineiden avulla. Inner and Outer Landscapes. www.valokuvakeskusnykyaika.fi KArJAA Galleria Zebra | Kesäkuu: Renata Barros, Maija Savolainen. Kustaa III:n katu 6, ti-pe 10–16, la-su 11–16, 8/6 €. Kulttuurikeskus Vanha Paukku, Kustaa Tiitun tie 1, ma-pe 11–19, la-su 11–15. Puistokatu 3, ma-ke 11– 16, to 11–18, pe 11–16. Toukkalantie 5. Veturitallinkatu 6, tisu 11–18. Mukana valokuvia mm. Hallituskatu 11, ma-su 12–16, 5 / 4 €. Elokuu: Yasin Dar, Fabio Cito, Kevin Frayer. Mukana mm. Pallastunturintie 557, päivittäin 9–17. Kuninkaankatu 14–16, ti, to, pe 11–17, ke 11–19, la-su 11–15. Anne Tamminen: Eläintarha. Kustaa Tiituntie 1, ma-pe 11-19, la-su 11-15. 1 Vuonon kahdet kasvot – kuvia ja tunnelmia Varangilta. Kristiinankatu 15, ti-su 11–17. Mikkeli Kaupunki muutoksessa. www.mikkelinvalokuvakeskus.fi MUONIO Pallastunturin luontokeskus | 1.–14.8. Jäisiä Unia. Porvoolaisen luontokuvaaja Mauri Leivon kunnianosoitus kuikalle, ikivanhalle alkulinnulle. Ari Niipan luontokuvia. Mäntän kuvataideviikot. INArI saamelaismuseo siida | –20.9. Tehtaankatu 21. –20.3.2016 Janne – Kohtaamisia Jean Sibeliuksen lapsuuden ja nuoruuden maailmassa. Yousuf Karshin kuvin. Adèle – rakkaani. gallerizebra.fi KOTKA Kotkan maretarium | –30.7. www.pohjanmaanvalokuvakeskus.net LEMI vanha Pappila | –15.9. Vuoden 2015 teemana on uusi nykyisyys. www.siida.fi JyväSKyLä Galleria ratamo | 16.7.–9.8. Puusta pudonnut – Veehisten väki. ”Palstaviljelijät ovat ihan oma rotunsa”, kertoo Sanni Seppo kuvistaan (s. Sapokankatu 2, päivittäin 10–19. Porvoolaisen luontokuvaaja Mauri Leivon kunnianosoitus kuikalle, ikivanhalle alkulinnulle. 9). Pienoisnäyttely esittelee valokuvatun Sibeliuksen mm. Kuohunharjuntie 6, ti– to 11–19, pe–la 11–17. Palsta. Tuulikki Korhosen ja Tarja Paldaniuksen kuvakertomus Pohjois-Norjasta. Klassikkokuvissa mm. 16.7.– 9.8. www.jyvaskyla.fi/ratamo KANGASALA Kangasala-talo / valokuvakeskus nykyaika | –27.6. Keskuskatu 90, ti-pe 12–18, la 12–16. Pahkalantie 447A, Yli-Ii. Kepeitä loikkia vuodelta 2002. –20.8. Kotka – Tallinna – Ystävyyskaupunkitoimintaa 60 vuotta. Kaukainen kosketus. Pohjoinen valokuvakeskus / valvegalleria | –28.6. Tynin kuvia on luonnehdittu kuin kohtauksiksi elokuvista (KL 5/2015). www.lappeenranta. Christelle Masilta, Carolina Sandellilta ja Adolfo Veralta. Petri Nevalaisen kuvat vievät löytöretkelle villiin maailmaan. John Lennon, Bon Jovi, David Bowie, Bob Dylan, Elvis Presley. 5 / 4 €. www. Ainutlaatuisia kuvia popja rock-kulttuurin henkilöhahmojen kehitystarinoista 1940-luvulta 1980-luvulle. LIMINKA liminganlahden luontokeskus | –30.6. A groovy kind of life. Viiden pohjoismaalaisen kuvaajan töitä. –27.9. 2 vanäyttelyn vanhat Tallinna-kuvat ovat olleet esillä Kotkassa vuonna 1969 pidetyssä näyttelyssä. vb.kuopio.fi KUUSAMO Hannu Hautala luontokuvakeskus | –10.9. Nils Sundberg: Saariston lumoissa. Anssi Männistön maisemapanoraamoja valokuvakeskuksen piha-aitassa (s. Kotkan valokuvakeskus | –28.6. Inarintie 46. Kuikka, veden lintu. Juha Metson valokuvia Ville Haapasalon railakkaasta Venäjän matkasta. Matkailukeskus Karhuntassu, Torangintaival 2, ma-pe 9–17, la 10–14, 5 / 2 €. 9). www.mantankuvataideviikot.fi serlachius-museo Gösta | –13.9. How to Imitate Gray Weather. 7.8.–13.9. Vapaa pääsy. Hetkiä luontopolkujeni varrelta. Yhdeksän ulkomaalaisen ja suomalaisen valokuvataiteilijan näkemys Mäntästä. 7.8.–13.9. www. Tallinnan kaupunginhallitus on lähettänyt nykyisyyttä esittävät kuvat. Yhden sukupolven ja yhden porukan muisti siitä, miltä maailma näytti nuorison keskuudessa Lapualla vuosina 1979–1982. Joenniementie 47, päivittäin 10–18, 8 €. Nanna Saarhelon valokuvissa seikkailee kuvitteellinen naishahmo, joka yrittää mukautua ympäristöönsä. Heinäkuu: Heidi Hänninen. 1 näyttelyKalenteRI 106 Kamera 6-7|2015 museo ja kalenteri 6-7_2015.indd 106 9.6.2015 9.52. Teemanäyttely on nimeltään Karhunkierros 60 vuotta. Vuoden 2015 muotokuvaaja Vesa Tyni. Ville Haapasalo – Et kuitenkaan usko. Kristiinankatu 8–10, ma-pe 10–18, lasu 11–17. serlachius.fi OULU Kierikkikeskus | –30.6. www.liminganlahti.fi MIKKELI mikkelin valokuvakeskus | –23.8. Taneli Eskolan valokuvia Jean Sibeliukselle tärkeistä paikoista, maisemista ja tunnelmista (s. 2 Metsänhenki. Eija Timonen tutkii jäätä, sen eri olomuotoja ja symboliikkaa. www.hannuhautala.fi LAPPEENrANTA Etelä-Karjalan museo | –10.1.2016 Avojaloin – 10 elämää Karjalan Kannaksella. Tarja Paldanius: Menneisyyden meri, Siida, Inari. Maiseman voimat. Näyttely on omistettu Victor Barsokevitschin puolisolle Adélelle. hameenlinna.fi/historiallinenmuseo sibeliuksen syntymäkoti | –13.12. Vuoden luontokuva 2014 -kilpailun voittaja Matti Pukin valokuvia Suomen luonnosta vuosilta 2010–2015. www.valokuvakeskus.fi LAPUA Kulttuurikeskus vanha Paukku | –18.6. Rantakurvi 6, ma-pe 10–18, la-su 10–16. Valokufi/museot Etelä-Karjalan taidemuseo | –10.1.2016 Avojaloin — 10 elämää Karjalan Kannaksella. www.hippolyte.fi HäMEENLINNA Hämeen linna | –20.3.2016 Sibeliuksen maisema. Täältä tullaan Lapua
Magneettinen uni. Essi Orpanan valokuvat kertovat rakkaudesta ja identiteetin uudelleen rakentamisesta. Aninkaistenkatu 5 L 5, ti-pe 12–18, la-su 12–16. Entisajan unohdettua tehdastoimintaa. Kuvia lentoemäntien virkapuvuista toteuttajana Visuaaliviestinnän Instituutin valokuvauksen opiskelijat. Kansainvälinen toiminta tapahtuu pääasiassa kansainvälisen kattojärjestön FIAP:n, Fédération internationale de l’art photographique, kautta. K. Virtaintie 32. Sibelius & kuvia Suomesta. –31.12. Sähkökuja 1, ma-ti 13–19, ke-pe 10–16. Milla Toukkarin kollaaseissa yhdistyvät mm. Se järjestää koulutustilaisuuksia, seminaareja ja näyttelyitä. Aho & Soldanin ja Claire Ahon viiden näyttelyn kokonaisuus. Linnut pääosassa. 8 / 5 €. Puutarhakatu 34, ti-pe 9–17, la-su 10–18, 7 / 3 €. 40 Vuoden Luontokuva 2014 -kilpailussa menestynyttä kuvaa. Kameraseurojen Liitto on vuonna 1932 perustettu valokuvauksen harrastajien valtakunnallinen keskusliitto. Aurakatu 26, ti-pe 11–19, la-su 11–17. Vuoden nuori taiteilija 2015 Ville Andersson. www. Itäinen Rantakatu 38, ti, to-su 10– 18, ke 12–20. Stefan Bremeriltä ja Jorma Puraselta. www.bluewingsoftime.com vIrOLAHTI Harjun oppimiskeskus | –30.6. www.galleryibis.com vANTAA Helsinki-vantaan lentoasema | –31.12. www.tampere. Poimuja ja lausumia. 7.8.–20.9. Kiessi-kesäkahvila, Katariinankuja 19, Ravijoki. digitaalitulosteet, paperileikkaus ja installaatiot. Otoksen nimi on Purasenko, ja se voitti Oulun Kameraseuran Vuoden 2014 kuva -kilpailun tämän vuoden alussa. Vuoden luontokuva 2014. Inton jalanjäljissä. Valokuvanäyttely I. Inhimillinen näkökulma kodin jättämisen tuskasta sekä uuden kodin rakentamisesta (KL 5/2015). Love is working title. arktikavirolahti.fi vIrrAT Kuvaamo into | 19.6.–19.7. Mustavalkovalokuvan grand old man Jacques Henri Lartigue kuvasi Ranskan Rivieran huoletonta elämää 1900-luvun alkupuolella (KL 5/2015). Vuoden 2014 Luontokuvat. Liitto toimii valokuvauksen edistämiseksi kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Esittelyssä yli kaksikymmentä kotimaista eturivin taiteilijaa. Andersson käyttää erilaisia tekniikoita, kuten maalausta, tussipiirtämistä ja valokuvausta. Shelter. Riviera. Tuomas Kaakinen on kuvittanut Eino Leinon runotarinan ja vedostanut valokuvat puulle. fi/taidemuseo.html TUrKU B-galleria | –21.6. Facebook-sivuilla keskustellaan kuvaustekniikoista ja esitellään ryhmän viikon paras kuva. fi/luontojakulttuuritalo ULKOMAAT / vIrO Tallinnan eläintarha | –30.7. Uusi ympäristökasvatuskeskus, Ehitajate tie 150, uusi länsiportti, päivittäin 9–19. 14.8.–6.9. Nuoret valokuvaajat järjestää valokuvausleirejä ja -kursseja, workshopeja ja yhteisnäyttelyitä. Vaasan taidehalli, Senaatinkatu 1, ke-pe 12–18, la-su 12–17. Vesilintuvaltio. Johanna Amnelinin valokuvia vanhoissa tehdas-, sahaja myllyrakennuksista. Hallituskatu 7, päivittäin 10–20, vapaa pääsy. se ura t t o im iv a t se ura t t o im iv a t www.sksl.fi Facebookissa | www.facebook.com/skslry www.nuoretvalokuvaajat.fi Facebookissa | www.facebook.com/nuoretvalokuvaajat SUOMEN KAMErASEUrOJEN LIITTO KANSAINväLINEN TOIMINTA NUOrET vALOKUvAAJAT Liittoon kuuluu noin 100 seuraa, joissa on yhteensä noin 4000 jäsentä. vUOHIJärvI vuohijärven luontoja kulttuuritalo | –30.8. Vapaa pääsy. SALO Halikon kirjasto | 1.–31.8. Metsän poika – Hannu Hautalan erikoisnäyttely. www.turuntaidemuseo.fi valokuvakeskus Peri | –5.7. Kainuu & Leino. Kirmo Vilén: Kohtaamisia. www. 70 Mikko Tiittasen valokuvaa. Esillä on lintukuvia sekä muita luontoaiheita. Arkisia kohtaamisia Hainanilla Kiinassa. vapriikki.fi/ luonnontieteellinen-museo Postimuseo | –15.11. Milja Laurila on kiinnostunut näkyvän ja näkymättömän todellisuuden rajoista. Näkkimistöntie 1, päivittäin 12–18. Out of the Box. TAMPErE luonnontieteellinen museo | –16.8. www.peri.fi vAASA Kuntsi | –27.9. Mukana myös valokuvia mm. Museokeskus Vapriikki, Alaverstaanraitti 5, ti–su 10–18. Inhan 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. SKsL julkaisee jäsenseurojen toimintaan liittyviä uutisia nettisivuilla. oulunkameraseura.fi k a r i a r on t ie 107 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi museo ja kalenteri 6-7_2015.indd 107 9.6.2015 9.52. Kaikki liiton jäsenet ovat myös FIAP:n jäseniä ja voivat osallistua kansainväliseen toimintaan seuransa ja liiton kautta. Lähetä tekstit ja kuvat tiedotus@sksl.fi KUUKAUDEN POIMINTA Kuukauden poiminnon on ottanut Kari Arontie Oulun Kameraseurasta. Terminaali 2. Christian Langenskiöld tuo kuvissaan esille ahvenanmaalaisen väestönsuojan interiöörejä, työntekijöitä ja välineistöä. www.photonorth.fi PALTANIEMI Eino leino -talo | 6.–31.7. Hyvin aktiivinen keskustelufoorumi on Facebook-ryhmä FIAP-kisailijat, jossa on mukana jo yli 170 kuvaajaa. Samuel Glassar: Portraits. Kuvassa kuvaajan tyttärenpoika Oskari. www.kuntsi.fi valokuvagalleria ibis | –26.7. Sutelantie 28. bgalleria.net Turun taidemuseo | –20.9. Terminaali 2, portit 37 a-e. Liikkeelle! – Uuteen kotiin. 10.7.–9.8. www.postimuseo.fi Tampereen taidemuseo | –23.8. Sisäsatama, ti-su 11–17. 6/5/3 €. www.taidekeskussalmela. Museokeskus Vapriikki, Alaverstaanraitti 5, ti–su 10–18. Blue Wings of Time. Keskusteluryhmässä kuulee nopeimmin kokemuksia kansainvälisistä tulevista ja menneistä näyttelyistä sekä kilpailuista. Pekka Vainion ja Kai Hypénin luontokuvanäyttely
Hyvän kuvan saaminen ei ole toiselta pois. KEVÄÄLLÄ OSA kuukkeliryhmäläisistä kohtasi hyvin aggressiivisen mutta kuvauksellisen metson aivan kotikulmillaan. Nyt eläin voi hyvin ja on näytillä kaikille Ähtärin eläinpuistossa kävijöille. Ei tämä niin haudan vakavaa ole. SUOMEN KAMERASEUROJEN LIITTO Jäsenseura Hämeenkyrön Kameraseura kokoontuu alkukesästä kaksi kertaa kuukaudessa, ja jälkimmäinen ilta on omistettu pelkästään luontokuvaukselle. Puiston intendentti neuvoi ottamaan linnun kiinni ja toimittamaan se eläinpuistoon tutkittavaksi. Hämeenkyrön Kameraseura on tehnyt yhteistyötä myös metsästäjien kanssa, sillä harrastuksissa on paljon yhteistä. Seura on julkaissut yhden valokuvakirjan ja useampia pienempiä tuotoksia sekä järjestänyt Sillanpään juhlavuonna Sillanpää-aiheisen näyttelyn Sanomatalossa Helsingissä. Nyt otettavat uudet kuvat asetetaan rinnakkain samoilta kuvauspaikoilta otettujen vanhojen kuvien kanssa. Seuraan on muodostunut kuukkelitiimiksi itsensä ristinyt ryhmä, eli luontokuvausretkistä kiinnostunut puolen tusinan innokkaan kuvaajan joukko. Kuukkeliryhmäläisiä on nähty Itä-Suomen karhukojuilla, Säpissä muflonien perässä, kotkankuvauspaikoilla eri puolilla maata sekä sääksikuvauksessa Pohtiolammella. Aikanaan se palautettaneen takaisin luontoon. Niin alkoi metson matka Ähtäriin. Kun on riittävästi haasteita, niin ei tule seuratoimintaan tyhjäkäyntiä. TEKSTI JA KUVAT Erkki Luumi Harri Luojus on mukana kuukkelitiimin toiminnassa. HÄMEENKYRÖN KAMERASEURAN motto on aina ollut tiedon jakaminen jäsenille, koski se kuvaamista, nippelitietoa tai hyviä kuvauspaikkoja. 0400-490 808 108 KAMERA 6-7|2015 sksl-6-7-15.indd 108 9.6.2015 9.20. Kaveri oli neuvokkaampi ja sai otteen linnun kaulasta, jolloin se alistui ja rauhoittui. Kuvauspaikkatietojen panttaaminen ei ainakaan edistä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tänä vuonna suurprojektina on tuottaa valokuvakirja ja näyttely Sakari Pälsin ja tuntemattomampien kuvaajien Hämeenkyröstä ottamista vanhoista valokuvista. Niin kävi edellisellekin noin kymmenen vuotta sitten Ähtäriin toimitetulle metsopotilaalle. Eläinhoitaja totesi, että metso oli nälkiintynyt ja alipainoinen. Hämeenkyrön Kameraseura | Hämeenkyrö | Perustettu 1983 | Jäseniä 34 | Puheenjohtaja Erkki Luumi, puh. Kuvaaminen on kivaa – ainakin täällä satakuntalais-hämäläisen ja ripauksen pohjanmaalaisen mielenlaadun syntysijoilla. Sainkin mojovia iskuja sääriini metson voimakkaista siivistä. Kukko siirrettiin sylissä kantaen autossa olevaan pahvilaatikkoon. Eräänä kauniina kuvausaamuna lähdimme katsomaan, löytyisikö kukko uudelleen kuvattavaksi. Moinen ”konekukko” ei ollut kuvattavan mieleen. Seuran aktiivikuvaaja tiedusteli Ähtärin eläinpuistosta, mitä voisi tehdä vappuhulinoihin hirttäytyneen metson pelastamiseksi. Luontokuvia ja valokuvakirjoja Hämeenkyrön Kameraseurassa toimii mm. Löytyihän se ja oitis riemastui kameran sarjakuvatoiminnon äänestä. Kyösti Sorsa kuvaa aggressiivista ukkometsoa. luontokuvaajien kuukkelitiimi. Esimerkiksi saarenmaalaiset kuvauspaikat ovat olleet alun alkaen metsästyskäytössä, mutta toimineet mainiosti myös kuvausalustoina. Ja jos tavoite ei heti toteudu, niin lisätään aikaa. Tutuksi on tullut myös saarenmaalainen majapaikka Haikaranpesä, josta on tehty kuvausretkiä ympäri Saarenmaata
Käytettävissä on sekä atk-luokka digitaaliseen kuvankäsittelyyn että pimiö. Myös Kajaanin Kamerakerho on tulossa mukaan toimintaan. Vuosinäyttelyn avajaisia Nummelan kirjastossa juhlisti noin 150 vierasta, ja esille päässeiden kuvateosten tasoa luonnehdittiin korkeaksi. täysihoito). Kouluttajina toimivat valokuvaaja Sofia Virtanen (muotokuvaus), Yleisradion entinen kuvaaja, nykyinen eläkeläinen Veijo Kantele (kuvailmaisu), valokuvavedostaja Tommi Kähärä (digitaalinen työnkulku) sekä SKsL:n Tatu Kosonen. Facebook-sivu on perustettu nimellä Kameraseurat pohjoisesta. Liiton näyttelyn järjestäminen on ponnistus, joka palkitsee. Näyttelyn menestynein kameraseura oli Vihdin kameraseura. Aiheita ovat mm. henkilökuvaus studiossa ja miljöössä, valaisu, kuvatiedostojen muokkaus sekä luento väriopista ja sommittelusta. Osallistujat näkivät sen mahdollisuutena entistä paremman palvelun tarjoamiseen seurojen jäsenille ja apuna jäsenhankinnalle. Sieltä voi seurata toimintaa. LIITON vuosikokousja vuosinäyttelyviikonloppu järjestettiin Vihdissä huhtikuun puolivälissä. SUOMEN KAMERASEUROJEN LIITON järjestämä, kaikille jäsenseuroille avoin Seuracup pidetään syksyllä. tilla ja Facebookissa retkistä, koulutuksesta, kokousten kuvaesityksistä, näyttelyistä ja avoimista valokuvakilpailuista. 05-610 0100, opisto@joutsenonopisto.fi, www.joutsenonopisto.fi/taidekesa tai Tatu Kosonen, puh. Liiton ulkopuolelta Pohjoisen seurayhteistyö to seuloi 1708 valokuvan joukosta näyttelyyn 130 vedossarjaan kelpuutettua ja 285 tiedostosarjaan kelpuutettua kuvateosta. Oulun Kameraseuran aloitteesta. SKsL:n Vuoden kuvaajaksi valittiin Antti Sorva, Kameraseura ry, ja Vuoden nuoreksi kuvaajaksi Niko Puumalainen, Kuopion kameraseura. Kurssipaikkana on Joutsenon opisto Saimaan rannalla Etelä-Karjalassa. Kilpailuun osallistutaan seurakohtaisilla digikuvakokoelmilla. Yhteistoiminta päätettiin käynnistää tiedottamalla sähköposSeuracupiin 20 kuvan digitiedostokokoelman. Kurssin hinta on 330 euroa (sis. Perinteiseen tapaan avajaisten ja vuosikokouksen lisäksi oli runsaasti muuta ohjelmaa, muun muassa Heikki Willamon kiehtova esitys ottamistaan metsäaiheisista valokuvista. Yhteistyöstä kiinnostuneet seurat voivat kysellä liittymismahdollisuuksista osoitteesta kari_arontie@hotmail.com. SUOMEN KAMERASEUROJEN LIITTO järjestää perinteisen kesäkurssin 27.–31.7. Joutsenon kesäkurssilaiset yhteiskuvassa vuonna 2014. 050 584 5896, tatu.kosonen@sksl.fi. Seuracupiin lähetetyt kokoelmat jatkavat automaattisesti myös FIAP:n raadittamaan Worldcupiin. Yhdeltä kuvaajalta voi olla 1–4 kuvaa, eli kuvaajia mukana kokoelmassa voi olla 5–20. Valokuvauksen harrastajia saapui paikalle ympäri Suomea Torniosta etelärannikolle. JOUKKO POHJOISSUOMALAISIA kameraseuroja on käynnistämässä yhteistoimintaa pitkän tauon jälkeen. P E T T ER I M U S S A LO 109 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi sksl-6-7-15.indd 109 9.6.2015 9.20. Osanottomaksu seuralta on 60 euroa. Kurssille mahtuu mukaan 20–30 valokuvauksesta kiinnostunutta henkilöä ikään, sukupuoleen tai ammattiin katsomatta. SKsL:n jäsenseurojen edustajat Raahesta, Oulaisista, Ylivieskasta, Kuusamosta ja Torniosta kokoontuivat Ouluun 18.4. Jokainen Liiton jäsenseura voi lähettää Seuracup tulee kuudetta kertaa kokoontumiseen osallistui Pohjois-Suomen luontokuvaajat. Kokoukseen saapuneet pitivät yhteistyötä hyvin tarpeellisena. Kurssi on yleiskurssi valokuvauksesta. Lisätietoja: www.sksl.fi > Näyttelyt > Seuracup. Jos seurasi on kiinnostunut, näyttelyä kannattaa hakea liitolta. Kaikkiaan 288 kuvaajaa 34 seurasta tarjosi kuviaan Vihdin näyttelyyn. Se tarjoaa seuralle mahdollisuuden yhdistää voimat ja tuo näkyvyyttä. TuomarisLiiton kevätnäyttely Vuoden nuori kuvaaja Niko Puumalainen töidensä äärellä. Aihe on vapaa. Kurssi järjestetään yhteistyössä Joutsenon taidekesän, Kaakkois-Suomen valokuvakeskuksen ja Saimaan kameraseuran kanssa. Lisätietoja: Joutsenon opisto, puh. Oma järjestelmäkamera (digitai filmi-) on suositeltava, mutta paikalla on myös muutama Kesäkurssi Joutsenossa digitaalinen järjestelmäkamera lainattavaksi. Kuvien toimitusaika päättyy 30.9.2015. Vapaita kevätja syysnäyttelyajankohtia voi kysyä SKsL:n näyttelyvastaavalta, jukka.kosonen@sksl.fi. Seuracupin voittajaseuran kokoelman kuvat sekä parhaita otoksia muista kokoelmista näytetään syksyllä Liiton teemanäyttelyn avajaisten yhteydessä
Paikalla oli seuran jäseniä ja yhteistyökumppaneita, Liiton edustaja Reino Havumäki ja kaupungin edustaja kulttuurijohtaja Matti Virtanen. Tuomaristo valitsee näyttelyyn hyväksyttävät teokset. Keski-Suomen Opistolla. aleksi.makela@sksl.fi, viestin otsikoksi "NVK Weekend (kaupunki johon ilmoittaudut) osallistuminen". Näyttelyn avajaisia vietetään liiton syyskokousviikonloppuna la 24.10. Tarkempia tietoja: www.finlandcircuit.fi ja Eero Kukkonen, eero.kukkonen@sksl.fi. 7th Finland International Digital Circuit Juhlaan osallistuneet aiemmat puheenjohtajat Pentti Karvinen (vas.), Raimo Häkkinen, Terho Poikolainen, Kalevi Tourunen ja Jani Kumpulainen. Salonit ovat avautumisjärjestyksessä Carelia Salon Lappeenrannassa, Helsinki Salon, Kuopio Salon, Vihti Salon ja Vision Salon Ylöjärvellä. Sarjat A ja B ovat aiheeltaan vapaita. luennot). Näille tiedostoille on varattu oma sähköpostiosoite, jotta ne eivät sekoitu digisarjan tiedostoihin. Suolahden Kamerat 50 vuotta SYKSYLLÄ JÄRJESTETÄÄN Suomessa seitsemännen kerran kansainvälinen digitaalisten kuvien kiertonäyttely Finland International Digital Circuit. Kuville on kolmeen sarjaan: A: vedokset, B: tiedostot sekä C: teokset, joissa valokuvan osuus on oleellinen, mutta jotka eivät sovellu sarjoihin A tai B. Kaikista näyttelyyn tarjotuista vedoksista lähetetään myös digitiedosto viimeistään 18.9. Kaikki näyttelyyn hyväksytyt teokset julkaistaan näyttelyluettelossa. Kuvat toimitetaan internetin välityksellä ja lataaminen alkaa ma 10.8. SUOLAHDEN Kamerat vietti 50-vuotisjuhlaa 25.4. Vedoslähetyksissä postileiman pitää Liiton teemanäyttely Ylöjärvellä Tampere | 17.–19.7.2015 Helsinki | 21.–23.8.2015 NUORET VALOKUVAAJAT järjestää jälleen kesäisiä kuvausviikonloppuja. Myös seuran entiset ja nykyiset puheenjohtajat ja hallitus kukitettiin. Kaikki liiton jäsenseurojen henkilöjäsenet voivat lähettää kuviaan näyttelyyn. SUOMEN KAMERASEUROJEN LIITON tämän syksyn teemanäyttelyn isäntänä on Ylöjärvellä toimiva Mielikuva. Syyskokousviikonloppuna järjestetään näyttelyn lisäksi muuta ohjelmaa, joka varmistuu myöhemmin. Sarja A: General Colour, sarja B: General Monochrome ja sarja C: Nature. Lisätiedot: www.nuoretvalokuvaajat.fi SUOMEN KAMERASEUROJEN LIITTO 110 KAMERA 6-7|2015 sksl-6-7-15.indd 110 9.6.2015 9.20. Lisätietoja: www.sksl.fi ja Leena-Maija Lindqvist, leenamaija.lindqvist@gmail.com. Teemaksi on valittu Lähellä. Viimeinen latauspäivä on ma 21.9. Liiton kultaisen ansiomerkin saivat Ossi Hintikka ja Raimo Utriainen, hopeisen ansiomerkin Kauko Lehtonen, Veli Rytkönen ja Terho Poikolainen. Se jakaantuu viiteen näyttelyyn (salon). Carelia Salonin avajaiset ovat 25.10. Lisätietoja osoitteessa: www.kamera-lehti.fi/ kvnayttelyt olla viimeistään pe 18.9. Circuitiin lähetetty kuva osallistuu automaattisesti kisaan jokaisessa viidessä salonissa. Äänekosken harmonikkakerho vastasi musiikista, ja ohjelman juonsi Reija Siltanen. Ilmoittautumiset osoitteeseen sakari. B-sarjan digikuvien latausaika on 17.8.– 18.9. Kilpailu tapahtuu kolmessa sarjassa. ja Vision Salonin marraskuun lopussa. Ohjelmassa on kuvausretkiä, luentoja, studiokuvauksia, kuvankäsittelyä & mukavaa yhdessäoloa samanhenkisten nuorten kanssa – viikonlopusta saat mukaasi tuoreita kuvia, uusia tekniikoita ja ideoita sekä ystäviä! Hinta 99 euroa sisältää ohjatun päiväohjelman viikonlopuksi (opetus, kuvausretket, NVK weekend -valokuvausleirit Osallistu kansainvälisiin näyttelyihin. Majoitusta Ylöjärveltä voi tiedustella esimerkiksi Cumulus Koskikatu hotellista. Majoitus ja ruokailut eivät sisälly hintaan – jokainen voi majoittua ja syödä itse valitsemassaan paikassa omakustanteisesti
Opistossamme voit yhden vuoden aikana syventyä kokopäiväisesti valokuvaukseen, perinteisin sekä digitaalisin menetelmin. Hallitset jonkin verran valokuvaustekniikkaa, mutta haluat oppia lisää. nettikaupat fotoliikkeet kuvausMatkat Tule opiskelemaan VALOKUVATAIDETTA Pidät valokuvaamisesta. Katso lisätietoja kotisivuiltamme! Västra Nylands folkhögskola Pumppulahti 3 10300 Karjaa 019 222 6025 info@vnf.fi www.vnf.fi valokuvakoulutus valokuvakoulutus erikoistarvikkeet MARKKINAPAIKKA 111 kaMera-lehden tilaustarjoukset lehden irtonuMerot ilMan postikuluja www.kameralehtikauppa.fi kaMera-lehden ilMestyMisaikataulut: No 8/15 21.08.2015 AiNeistot 27.07.2015 meNNessä No 9/15 25.9.2015 AiNeistot 31.08.2015 meNNessä No 10-11/15 28.10.2015 AiNeistot 05.10.2015 meNNessä No 12/15 04.12.2015 AiNeistot 09.11.2015 meNNessä varaa paikka ajoissa! 040-503 8027 GALAPAGOS & AMAZON 9.-26.7.2015 Brasilian Pantanal & Iguassu 9.-23.8.2015 AUSTRALIAN KIERTOMATKA 28.8.-19.9.2015 Kenian suuri Migration Safari 12.-20.9.2015 MADAGASKARIN kiertomatka 24.9.-9.10.2015 Pyydä tarjous omatoimimatkalle! Suomen Kuvausmatkat Oy • info@kuvausmatkat.fi Jouni Klinga 0400 191 348 • Vesa Taiveaho 050 520 1827 VALOKUVAAJAN MATKATOIMISTO KUVAUSKAUPPA.FI Piilokojut & varusteet luontokuvaajalle! www.kuvauskauppa.fi info@kuvauskauppa.fi keskustelufooruMi www.kaMerafooruMi.fi pyydä palautetta Myy/osta vanhat laitteet keskustele esittele kuviasi Markkinapaikat_67_2015.indd 79 8.6.2015 10.32. Haluaisit ehkä ammattivalokuvaajaksi
1. suojan piirissä kuvatuilta henkilöiltä on oltava lupa kuvan julkaisuun 3. kotirauhan tms. ilmestyvässä lehdessä. kilpailusarjat a) avoin b) alle 12-vuotiaat kilpailuun osallistutaan digikuvilla 2. Hippos-lehden valokuvakilpailu Hippos-lehden valokuvakilpailun aiheena on Kuva hevosesta. Tulokset julkaistaan 8.10. mennessä. kuvaajalla on oltava kuvaan täydet oikeudet. Kilpailukuvien lähettäminen ja kuvakoko kun lähetät digikuvia sähköpostilla, kirjoita lähetyksen aiheeksi ”Hevosen kuva”, osoiteja muut tiedot viestiin. järjestäjä pyytää tarvittaessa palkituista kuvista korkearesoluutiokuvat. Hevonen on kaunis eläin, se on luotu hevosen kuvaksi. järjestäjä voi julkaista kilpailuun osallistuneita kuvia kuvaajan luvalla. Parhaat kuvat palkitaan Hevosurheilun ja Kamera-lehden kirjapalkinnoilla sekä Helsinki Horse Show -lipuilla. kuvien luvaton luovuttaminen kolmannelle osapuolelle on kielletty kilpailuun osallistuvien kuvien tekijänoikeudet säilyvät kuvaajalla. Digitaaliset kilpailukuvat sähköpostilla osoitteella miia.lahtinen@hevosurheilu.fi. 1620 x 1080 px/72 dpi). 4. Digikuvat tulee toimittaa JPEG-muodossa mielellään matalaresoluutiokuvina (esim. Osallistu Hevosen kuva -valokuvakilpailuun Leena Alérini “Kukka-asetelma” Ihmisessä on paljon hevosta, mutta ei yhtä puhtaassa muodossa. Kuvat tulee lähettää 1.9. (Erno Paasilinna) Suomen Ratsastajainliiton jäsenlehti Hippos järjestää hevosaiheisen valokuvakilpailun. Nimeä kuva ja lähetä se nimettynä. Kirjoita viestiin mukaan nimesi, osoitteesi, puhelinnumerosi ja kuvan nimi. Kilpailukuvat kilpailukuva ei saa olla aikaisemmin julkaistu kuvan tulee olla osallistujan itsensä ottama. Kuvien käyttöoikeus järjestäjällä on oikeus julkaista palkitut kuvat lehdessä kilpailun tulosten esittelyn yhteydessä ilman erillistä korvausta. 5
Kesäinen luonto on täynnä värejä ja valoa. 4 Valitse kuvausaiheeksi yksinkertainen ja värikäs kohde, joka pysyy mielellään paikallaan. Miltä näyttää makrokuva lintutai leppäkerttuperspektiivistä. TUNNELMAA TUOREKELMULLA TEKSTI JA KUVAT Minna Jerrman Valon kuulakasta hohdetta. 1 Tuorekelmulla saat mielenkiintoista viirukuviota kuva-alaan, kun rypistelet kelmua ennen käyttöönottoa (yläkuva). Utuisia unikuvia. IRROTTELE Tuorekelmu vai sukkahousut. Pehmeyttä saat tuiki tavallisella ruoan tuorekelmulla. 113 Luovien kuvaajien erikoislehti www.kamera-lehti.fi irrottele_6-7-15.indd 113 9.6.2015 9.21. 7 Kokeile erilaisia objektiiveja ja näkökulmia. Jos kameran automaattitarkennus pumppaa edes takaisin, tarkenna käsin tai ota avuksi jalusta. Rypistetyllä tuorekelmulla saat vastavalossa ennakoimattomia heijastuksia. Pehmentäväksi suodattimeksi käy mainiosti elintarvikkeen säilytyskääre, tuttavallisesti elmukelmu, tai muu läpinäkyvä muovi, vaikkapa lautasliinapaketin pakkauskääre (pikkukuva). 3 Kuvaa ainakin ensimmäiset kuvat kunnon auringonpaisteessa, sillä objektiivin eteen asetettu kalvo vähentää valon määrää. Aseta tämän jälkeen kelmu objektiivin eteen ja ota kuva. Entä laajempi näkymä maan tasalta 50 millin objektiivilla. Lähetä omasi www.facebook.com/ Kameralehti ohuilla sukkahousuilla, harsoilla ja tylleillä. 2 Aseta noin 15 x 15 sentin kelmunpala objektiivin eteen. Akvarellimaisia värisekoituksia. Näin saat käsityksen, mihin viritys pystyy hyvässä valossa. Pidä sitä paikoillaan joko käsin tai kiinnitä se objektiivin päälle kuminauhalla. Kun kiinnität kameran jalustalle, tarkenna kuva ensin ilman kelmua haluamaasi kohtaan. 8 Kokeile myös vastavaloon kuvaamista. Jos sitä vastoin käytät järjestelmäkameraa, valitse suuri aukko, vaikkapa f/2,2. 5 Jos kuvaat kameran automatiikalla, etsi valoisa kuvauspaikka. Tulipunainen ruusu, keltainen ulpukka, vaaleanvihreä mummonmökki tai raidallinen piparminttutikkari. Jos kaipaat vaihtelua suvikuviin, kaiva keittiön komeroita. 9 Jatka kokeiluja muilla läpinäkyvillä materiaaleilla, vaikkapa Tuliko hyviä kuvia. T E E N ÄI N 6 Tarkenna kuva. Tärkeintä on, että suodatin päästää valoa kunnolla läpi, joten harmaasävyiset pakastepussit eivät ole tarkoitukseen oikein sopivia. Jokainen tuottaa oman, erityislaatuisen tuloksen
SEURAAVA NUMERO MATKAKUVA 2015 PARHAAT 8 2015 21.8. SUURIMMALLA KOTIMAISELLA KUVAUSLEHDELLÄ ON TUTKITUSTI 61 000 LUOVAA LUKIJAA! E MIL IA S A V O L A IN E N Muista myös Kamerafoorumi nettisivuilla sekä www.facebook.com/Kameralehti TILAA OMASI www.kamera-lehti.fi puh. 09-6811 490 EI PÄIVÄÄ ILMAN VALOKUVAA KUUKA UDEN KUV AA JA OSMO V ÄNSKÄ | HENKIL ÖKUV A US : OHJ A US J A ASETTE LU | VUODEN KUV AA JA 2/2015 | EISA MAESTR O SU OMI | VIHREÄ T SAMMAK O T | KUVIA SISÄISIST Ä L APSIST A | ERWIN OLAF 6-7 / 20 15 6-7 // 20 15 Suurin kotimainen valokuvauslehti www.kamera-lehti.fi KUUKAUDEN KUVAAJA OSMOVÄNSKÄ HENKILÖKUVAUS: OHJAUS & ASETTELU OPASTUS WORLD PRESS PHOTO -KISASSA KUOHUU NYT NAPPAA KUVAAN VIHREÄ SAMMAKKO ONNISTU T E S T I S SÄ ELINCHROM ELB 400 QUADRA NIKON COOLPIX P900 SAMSUNG NX500 DÖRR DMF-480 KUVIA SISÄISISTÄ LAPSISTA Kansi_6-7-2015.indd 3 8.6.2015 11.01 EISA AWARDS 2015–16 VUODEN PARHAAT FOTOTUOTTEET ELINA BROTHERUS OMA KEHO TAITEEN LÄHTEENÄ HYVÄ KOIRAKUVA ONNISTUMISEN SALAISUUS LUONTOKUVA UUDEN AJAN HAMPAISSA Seuraavassa numerossa_6-7_2015.indd 114 9.6.2015 10.39. ILMESTYY TAMRON 15–30/2,8 & CANON 11–24/4L | PANASONIC G7K & LUMIX 42,5/1,7 & MACRO 30/2,8 TESTISSÄ HALUATKO OPPIA KUVAAMAAN