kamera 9 / 2 0 1 1 VUODEN KUVAAJA 3/4 VESI KUVAAJAN INTIA PHOTO ESPAÑA EISA MAESTRO 2011 SUPERKOMPAKTIT NORMAALINIKKORIN PITKÄ TIE HARALD FINSTER & HENK VAN RENSBERG
VAIHTOEHTO 4 SUKUPOLVEA PHOTOSHOPEILLE 1,4/50 XARA DESIGNER 7 NORMAALI-NIKKORIN TIE
TESTIT: OLYMPUS XZ1 NIKON P300, SONY HX100V PANASONIC FZ48
TEE ITSE OMA KUVAPANKKI KASVOISTA KASVOIHIN PHOTOESPAÑA SALAPERÄINEN INTIA
9/2011
KALMISTON KISSAT KADONNEEN MAAILMANMETSÄSTÄJÄT KUUSAMO XVI NATURE PHOTO KULJETUS KUVASSA
8,70
PAL.VKO 2008-28
EISA MAESTRO KOTIMAANI
09-6811 4910 leena.saarela@kamera-lehti.fi TILAAJAPALVELU: Tipe klo 10-15. Kamera-lehti on Aikakauslehtien Liiton sekä European Imaging and Sound Association:in (EISA) jäsen.
IHMISEN IKÄVÄ FILMIN LUO
Digikuvauksen aamuhämärässä heitettiin arpaa ja pidettiin palopuheita puolesta ja vastaan, milloin digikuva on edes lähes yhtä hyvä terävyydeltään, väreiltään ja sävyiltään kuin "oikea" filmille otettu valokuva. Ja ennen kaikkea pölypilkut, roskat ja naarmut sekä rakeisuus puuttuvat. Ovatko kuvat teknisessä erinomaisuudessaan liian steriilejä, liian itsestäänselviä. Vuodet vierivät, kehitys kehittyi, digi ajoi kaikissa edellä mainituissa laatukriteereissä filmin ohi. Kohinaa kuvissa toki vielä löytyy, mutta vasta sellaisilla herkkyyksillä, joita ei voitu saavuttaa filmillä edes hurjimmilla prässäysprosesseilla. Suuretkin vedokset ovat nyt terävämpiä, oikeamman värisiä ja niiden sävyala on laajempi kuin filmistä vedostetuissa kuvissa koskaan myös mustavalkoisista kuvista puhuttaessa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta. Se tarkoittaa sitä, että armon vuonna 2011 aikuisiän kynnyksellä olevat kuvaajat kurasivat silloin vielä vaippojaan, eivätkä edes nähneet unta valokuvauksesta. Rekisteriseloste sekä tieto henkilötietojen käytöstä ovat saatavissa asiakaspalvelustamme. Ensimmäiset digijärkkärit ilmestyivät markkinoille vuoden 1995 tienoilla. POSTITUS: Itella Green ilmastoystävällinen jakelu. Sappi Finland /EMAS-ympäristösertifikaatti. Yhtä asiaa filmin matkimiseen tarkoitetut digikilkkeet eivät kuitenkaan osaa tarjoilla: perinteisen kuvanvalmistuksen hajuja. Näille digiajan kasvateille filmien ominaisuudet ovat jotakin uutta ja aivan ennen näkemätöntä. 09 - 6811 4911 minna.jerrman@kamera-lehti.fi TOIMITTAJA: Harri Hietala p. 0400-811 002 anssi.mustonen@markanssi.fi Merja Calton p. Toimimme Suomen Kameraseurojen Liiton tiedotuslehtenä.
Kuva: Asko Vivolin, Samsung SH100. ILMOITUSMYYNTI: Anssi Mustonen p. Annetaanko pienellä rakeisuudella ja värimaailman horjutuksella katsojan mielikuvitukselle lisää liikkumatilaa. Tuore lehdistötiedote kertoi DxO:n uudesta filmisuodinplugista FilmPack 3, joka pitää sisällään 36 värifilmin ja 26 mustavalkofilmin imitaatiosuotimien lisäksi muitakin työkaluja liian hyvien digikuvien muuttamiseksi filmille kuvattujen kuvien kaltaiseksi. 040-503 8027 merja.calton@markanssi.fi OSOITE / ADDRESS: Lastenkodinkatu 5, 00180 Helsinki, Finland tel. PAPERIT: Galerie Fine Gloss 90g, MultiArt Gloss 300g. 09 - 6811 490 harri.hietala@kamera-lehti.fi TAITTO: Magi Rintamäki magi.rintamaki@kamera-lehti.fi TOIMITUSJOHTAJA: Leena Saarela p. On kiehtovampaa jättää jotakin paljastamatta kuin esitellä täydellinen lopputulos, jota katsojan ei tarvitse enää itse prosessoida. Kameralehden lukija- ja asiakasrekisteriä voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. Minä muistan erinomaisesti, miltä tuoksuvat Rodinal, D-76, Agefix, HCA ja Rapid Selenium Toner Viradonista nyt puhumattakaan...
ASKO VIVOLIN asko.vivolin@kamera-lehti.fi
441
PAINOTUOTE
428
Kamera-lehti edustaa Suomea European Imaging and Sound Association -järjestön Photo- ja Videopalkintoraadeissa. 09 - 6811 4912 asko.vivolin@kamera-lehti.fi TOIMITUSSIHTEERI: Minna Jerrman p. 09-6811 490 tilaajapalvelu@kamera-lehti.fi Osoitteenmuutokset ja tilausasiat myös: www.kamera-lehti.fi VAKITUISET AVUSTAJAT: Taneli Eskola, Katriina Etholén, Peter Forsgård, Mika Karhulahti, Jukka Kolari, Kimmo Kuure, Jukka Lehtonen, Kari Leponiemi, Markku Metsämäki, Jussi Murtosaari, Tom Nyman, Sari Poijärvi, Tiina Puputti, Timo Ripatti, Matti Ristimäki, Harri Slip, Timo Suvanto, Mikko Säteri, Pekka Tolonen, Eero Venhola, Heikki Willamo. On tullut aika tehdä jotakin. On mielenkiintoista, mistä tämä filmin kaipuu johtuu. ISSN 0022-8133 KIRJAPAINO: Forssa Print SFS-ISO 14001 ympäristösertifikaatti. +358 9 68 11490, fax +358 9 694 0166 INTERNET: www.kamera-lehti.fi JULKAISIJA: Kameraseura ry, Helsinki. Vanha elokuva 2 -suodin.
9/ 2011 81 000 LUKIJAA
3. PÄÄTOIMITTAJA: Asko Vivolin p. Yhä useammasta kamerasta löytyy erilaisia nostalgiasuotimia ja filmin rakeisuutta matkivia filttereitä. Kuvankäsittelyohjelmiin saa lisäpalikkoina samankaltaisia työkaluja. p. Näin uskovat kamera- ja kuvankäsittelyohjelmavalmistajat
KUVA-KLINIKALLA saat käytännönläheistä opastusta kuvaukseen ja kuvankäsittelyyn.
Kotiteatterit · Tietokoneet ja tulostimet · Kamerat · Pelit · Televisiot ja dvd-soittimet Mediasoittimet · Puhelimet · Ohjelmat ja käyttöjärjestelmät
Samaan aikaan yhdellä messulipulla:. 4.6.11.2011 Helsingin Messukeskus www.digiexpo.fi
DigiExpo esittelee uutuudet kameroista, peleistä ja muusta kodin viihde-elekrtoniikasta. Suomen kattavimmat viihde-elektroniikkamessut
Objektiivin valovoima on f/2,8 5,6 ja kameran ISOherkkyysalue 100 6400. Tunne maisema 23.10. Eri väreissä toimitettavalla kameralla voi tallentaa myös videoleikkeitä Full HD -laadulla (1920 x 1080 pikseliä). Viimeksi Taneli Eskolan puutarha-aiheiset valokuvat Helsingissä rinnastuivat vanhoihin maalauksiin ja grafiikan lehtiin Sinebrychoffin taidemuseossa. Lisäksi kuvia voidaan muokata luovilla taidesuodattimilla, joihin kuuluu myös Time Lapse, hidastettu videokuvaus. Objektiivin polttoväli on 7,5 mm ja valovoima f/3,5. Ti-su klo 11-18. (HH) Akseli Gallen-Kallelan (1865 -1931) ja Pekka Halosen (1865 -1933) 31 maalausta rinnastuvat nykytaiteeseen Jyväskylän taidemuseon tuottamassa Tunne maisema -näyttelyssä ja samannimisessä kirjassa. Leican varsinainen myynti aloitettiin kahta vuotta myöhemmin. ristikehitys (filmiajalta peräisin oleva kuvan värimuunnos), zoomausefekti ja värimuokkaussuodattimet. CMOS-tyyppinen kenno on tarkkuudeltaan 12 megapikseliä ja ISO-herkkyysalue 100 3200. Kamera on yksi 25 prototyypistä, jotka valmistettiin vuonna 1923. Kuva: WestLicht Photographica Auction.
Vuonna 1923 valmistettu Leica on huutokaupattu ennätyksellisellä 1,32 miljoonalla eurolla Wienissä. Näyttö on kooltaan 3", ja sen tarkkuus 921 000 kuvapistettä. Prosessori on uutta EXEED C2-tyyppiä. Akseli Gallen-Kallela ja Pekka Halonen. Samyang 7.5 mm 1:3.5 UMC Fish-eye MFT Canon IXUS 230 HS
Kansallismaalarimme kohtaavat nykytaiteen
Samyangin kalansilmäobjektiivi on tarkoitettu Micro 4:3 järjestelmän (Olympus, Panasonic) kameroille. Kameralla voi tallentaa raw- ja jpeg-tiedostoja sekä videoleikkeitä alemmalla teräväpiirtolaadulla (1280 x 720 pikseliä). Objektiivin paino on 197 grammaa. Kuten Pekka Halonenkin sen aikoinaan kiteytti: luonto on vain taulujen luuranko, tunnelma on sisältö ja pääasia. Maahantuoja on www.nikon.fi. Tämä vuoden 1839 harvinaisuus maksoi 732 000 euroa. Sen osti yksityinen aasialainen keräilijä, joka haluaa pysyä nimettömänä. Kuvia voi muokata taidesuodattimilla, joita ovat mm. Kameran kenno on kompaktille
6
| 9/ 2011. (MJ)
Nikon COOLPIX P7100
suurikokoinen (1/1,7") CCD-kenno. Se on saatavana mustana ja hopeanvärisenä suositushintaan 329 euroa. Valmistajan mukaan kameran toiminnot ovat edellistä mallia ripeämpiä. Objektiivin polttovälialue vastaa kinokameran 28 224 mm:n polttoväliä, joten kamera sopii erityisen hyvin matkalle mukaan otettavaksi. Lisäksi kamerassa on vanha kunnon optinen etsin. Nykytaiteilijat: Elina Brotherus, Jan Eerala, Ilkka Halso, Hannaleena Heiska, Markus Konttinen, Jarmo Kukkonen, Pekka Luukkola, Antti Laitinen, Jussi Niva, Thomas Nyqvist, Tuula Närhinen, Jorma Puranen, Ari Saarto, Kari Soinio ja Juha Suonpää www.tunnemaisema.fi (SP)
Leica-prototyyppi huutokaupattiin 1,32 miljoonalla eurolla. Valovoimaa objektiivissa on välillä f/3 5,9, ja objektiivissa on myös älykäs optinen vakain, jonka toiminta säätyy kuvaustilanteen mukaan. Näyttö on nyt saranoitu kääntyväksi, edellisessä mallissa se oli kiinteä. Näyttö on kooltaan 3", ja sen tarkkuus on 460 000 kuvapistettä. Objektiivi tuottaa täyden 180 asteen kuvakulman diagonaalin suunnassa, ja lähin tarkennusetäisyys on 0,09 m. saakka, Taidemuseo Holvi, Kauppakatu 23, Jyväskylä. Nykytaiteilijoiden ja kahden kansallistaiteilijan kohtaamisessa voi pohdiskella, millaisia merkityksiä maalaukset kantoivat sata vuotta sitten ja millaisia kannanottoja ja näkemyksiä sisältyy nykyisiin maisema- ja luontoaiheisiin teoksiin. (HH)
VÄLÄHDYKSIÄ VÄLITTÄVÄT:
Harri Hietala (HH) harri.hietala@kamera-lehti.fi Minna Jerrman (MJ) minna.jerrman@kamera-lehti.fi Asko Vivolin (AV) asko.vivolin@kamera-lehti.fi Sari Poijärvi (SP)
Nikon P7100 on P7000-mallin uudistettu versio, ja se on tarkoitettu osaavan kuvaajan kompaktikameraksi. Tai sitten voi unohtaa tyystin älyllisen ponnistelun ja keskittyä olennaiseen. Objektiivin polttovälialue on 6 42,6 mm, mikä vastaa kinokameran 28 200 mm:n polttoväliä. Maahantuoja on www.canon.fi. Maahantuoja on www.focusnordic.fi (HH)
Akseli Gallen-Kallela, Keitele, 1905
Maailman kallein kamera!
Kari Soinio, Miehen tuoksu nro 11, 2005
Canon IXUS 230 HS on erittäin pienikokoinen, metallirunkoinen kamera, jonka objektiivin polttovälikerroin on 8. Smart Auto automatiikka hyödyntää kasvojen ja aiheen tunnistusta ja säätää valotus- ja tarkennustoiminnat tilanteen mukaisiksi. Tätä uuden ja vanhan yhdistämistä on nähty useammassakin viimeaikaisessa näyttelyssä pääkaupunkiseudulla. Aikaisemmin kalleimman kameran titteliä kantoi ranskalaisen keksijä Daguerren signeeraama daguerrotypiakamera
A77:llä voi ottaa 12 kuvaa sekunnissa täydellä resoluutiolla ja vaihetunnistukseen perustuvalla jatkuvalla automaattitarkennuksella. Suurta herkkyyttä tai laajaa dynamiikkaa haluttaessa kenno toimii 6
| 9/ 2011
mp:n tarkkuudella. (HH)
7. X10:n etsin ei kuitenkaan ole X100:n tavoin hybridi, eli siinä ei näy sähköinen näkymä, vaan objektiivin tuottamaa kuvaa tarkastellaan takanäytöltä. A65 18-55 mm:n peruszoomilla maksaa noin 1100 euroa, A77 peruszoomilla 1475 euroa. X10:ssä on sekä käsisäätöiset että automaattiset valotustoiminnot ja varuste-
kenkä rungon päällä. Edellisen lehden parhaaksi jutuksi äänestettiin Kiinan kansallismaisema: Huangshan. Kennon tarkkuus on 12 megapikseliä, mikäli käytetään korkearesoluutio-moodia. Teräväpiirtotarkkuus A65 · Täyden resoluution sarjakuvaus jatkuvalla automaattitarkennuksella 10 kuvaa sekunnissa · 24,3 megapikselin Exmor APS HD CMOS -kenno · XGA OLED Tru-Finder -etsin, jossa monipuolinen kuvausinformaation näyttö · 15 pisteen automaattitarkennus kolmella ristikkäissensorilla · Kahteen suuntaan kääntyvä lcd-näyttö · Full HD -videokuvaus, jossa automatiikka ja käsisäädöt. Maahantuoja on www.sony.fi. Videota on mahdollista tallentaa täydellä teräväpiirtotarkkuudella 1920 x 1080/50p sekä myös 25p:n nopeudella. "Erityiset kiitokset Pekka Nihtiselle innostavasta repostaasista Kiinan Keltaislta vuorilta. A77:ssa on kolmeen suuntaan kääntyvä näyttö, A65:ssa on puolestaan kaksisuuntainen näyttö. Ne menivät Timo Rädylle ja Juha Juntuselle. Kenno yhdistyy Sonyn BIONZ-suorittimeen. Ääni tallentuu stereona. Kamerassa on järjestelmäkameroiden tapaan täydet käsisäätöiset ja automaattiset valotustoiminnot. (HH)
Fujifilm X10
· Täyden resoluution sarjakuvaus jatkuvalla automaattitarkennuksella 12 kuvaa sekunnissa · 24,3 megapikselin Exmor APS HD CMOS -kenno
Lehden mielenkiintoisin juttu?
Mikä on tämän lehden mielenkiintoisin juttu. Uusia i-Function objektiiveja ovat 18-200 mm:n, 16 mm:n, 60 mm:n ja 85 mm:n polttoväliset objektiivit. Sony on kehitellyt aikaisemmissa puoliläpäisevän peilin kameroissa esittelemäänsä Full HD -videokuvausta edelleen. Kameran zoom-objektiivin polttovälialue vastaa kinokameran 28 112 mm:n polttovälialuetta ja valovoimaa on f/2 2,8. Tällä hetkellä kamerat ovat tarkennus- ja laukaisuviiveeltään nopeimmat omassa APS-C-kennoisten järjestelmäkameroiden luokassa. Kerro mielipiteesi ja osallistut Kamera-t-paidan ja -kassin arvontaan. Maahantuoja on www.neoport.fi. mennessä osoitteeseen palaute@kameralehti.fi. Kameran suurin sarjakuvausnopeus on 7 kuvaa sekunnissa, ja tarkennusnopeuden kerrotaan olevan 100 millisekuntia. Kameramallien herkkyysalue on ISO 10016000, joka on A77:ssä laajennettavissa ISO 50:een. Lähetä mielenkiintoisimman jutun nimi 9.10. Kummassakin uutuudessa on 24,3 megapikselin Exmor APS HD CMOS -kenno. Teräväpiirtotarkkuus
Sony A77 ja A65 tulevat myyntiin lokakuun puolivälissä. Se perustuu A77:ssä 19 pisteen automaattitarkennuksen ja 11 ristikkäissensoriin, A65:ssä 15 pisteen automaattitarkennukseen kolmella ristikkäissensorilla. (HH)
· XGA OLED Tru-Finder -etsin, jossa monipuolinen kuvausinformaation näyttö · 19 pisteen automaattitarkennus 11 ristikkäissensorilla · Kolmeen suuntaan kääntyvä lcd-näyttö · Full HD -videokuvaus, jossa automatiikka ja käsisäädöt. Rungossa ei ole salamalaitetta; kameran mukana toimitetaan pienikokoinen välähdyspää, joka voidaan kiinnittää varustekenkään. Virta välähdyspäähän saadaan kameran akusta. Kameran 2/3"koon CMOSkenno on tavallista kompaktikameran kennoa kookkaampi (6,6 x 8,8 mm), ja se on Fujin EXR-tyyppiä. Niiden lisäksi kamerassa on erityinen interaktiivinen graafinen käyttöliittymä helpottamaan aloittelevien kuvaajien tarpeita. Vaihetunnistukseen perustuva tarkennus helpottaa mm. Kameralla voi tallentaa rawtiedostoja, Full HD -videoleikkeitä ja 360 asteen panoraamoja. Kameran pikakäynnistys käynnistää sen toimintavalmiiksi 0,8 sekunnissa. Kameroissa on elektroninen XGA OLED Tru-Finder -etsin, joka kattaa 100 prosenttia kuva-alasta. Liikkuvien kohteiden automaattitarkennus on valmistajan mukaan myös aikaisempaa nopeampaa. ISO-herkkyysalue on laaja, 100 12800. Pidätämme oikeuden julkaista lähetettyjä palautteita Kamera-lehdessä ja lehden nettisivuilla ilman erillistä korvausta. A77
Uusi peilitön järjestelmäkamera NX200 on kehitetty viime vuonna esitellyn NX100 mallin pohjalta. (MJ)
Fujifilm on retrotyylisen, hyvin menestyneen X100mallin jälkeen esitellyt uuden X10-mallin, joka myös sisältää optisen etsimen. Kamera on huomattavasti pienikokoisempi kuin edeltäjänsä ja siinä on kokonaan uusi APS-C CMOS-tyyppinen 20 megapikselin tarkkuuteen yltävä kenno. SLTA77 ja SLT-A65 käyttävät Sonyn puoliläpäisevän peilin teknologiaa. Video-otoksia voi tallentaa Full HD (1920 x 1080 pikseliä) tarkkuudella. Arvonnan voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Kamerassa on videointia varten käytössä automaattitarkennuksen lisäksi manuaalitarkennus sekä P/A/S/M-käsivalinnat. liikkuvien ihmisten kuvausta. Näyttö on kooltaan 2,8" ja sen tarkkuus on 460 000 kuvapistettä. Keittiöni seinällä on vuosia ollut aikoinaan Kiinasta tuomana kangas"printti" noista maisemista, ja nyt sain yhdistettyä sen todelliseen paikkaan ja tietoa sen kehityksestä." Timo Räty Mielipiteensä lähettäneiden kesken arvottiin kaksi Seppo Saveksen Valokuvaajahaastatteluja-kirjaa. Myös NX200:ssa hyödynnetään Samsungin i-Function toimintoa, jossa objektiivissa olevasta napista valitaan toimintamoodi tai parametrejä. Myös A65 saavuttaa 10 kuvan sekuntinopeuden. Valokuvia ja videoita voi myös katsoa 7,5 cm:n (3.0) lcd-näytöltä. Maahantuoja on www.samsung.fi. Samsung NX200
Sony A77 ja A65
Sonyn järjestelmäkameroiden valikoima on laajentumassa lokakuussa kahdella uudella mallilla
"Suomi on siellä, missä pippuri kasvaa", toteaa valitsijaraati perusteluissaan. Kuvassa alppinistit harjoittelevat talven kilpakautta varten. PC:lle on mukana myös editointiohjelma.
PRAKTICA luxmedia 14-Z8OS
Sisäiseen 16 Mt muistiin mahtuu 27 valokuvaa tai 52 sekuntia videota. LIQUID IMAGE EXPLORER SERIES 8 MP 8 Mp:n kamera kestää painetta 5m syvyyteen saakka. Mitat: 90 x 30 x 30 mm. Maahantuoja www.reaxon.fi. Yhteensopivuus: Win ME, 2000, XP, Vista; Mac OS X 10.6+. Pelastakaa Reijo! Brändää Provinssi -valokuvauskilpailu on ratkennut
Annika Mannströmin Jumppapallot voitti kilpailun. Video kuvataan AVI-formaattissa. Kuva: Sitra.
Brändää Provinssi -valokuvauskilpailun voittajat ovat selvinneet. Kuva: Sitra.
tehdä samoja asioita kuin kaupungissakin. Kameran mukana akku, laturi, hihna, laukku ja erittäin monipuolinen multimediaohjelmisto kuvien, videoiden ja äänitteiden käsittelemiseen, suomenkielinen painettu käyttöohje. Maaseudulla yrittäjyys monipuolistuu ja siellä voidaan
Milla von Konowin Chilimies sijoittui toiseksi kilpailussa. Kilpailulla etsittiin käyttökuvia, jotka tuovat esiin moderneja lähestymistapoja Suomen maaseutuun. Muita ominaisuuksia: valotusajat 15 1/2000 sek, ISO-herkkyydet 100-6400, P, A, S, M -valotustavat, SD/SDHC/SDXC-muistikorttituki, Li-ion -akku, suomenkieliset valikot, koko 98x57x20 mm. Pelastakaa Reijo -adressin keskiviikkona vastaanottanut Tiainen muistuttaa, että hyvä journalismi syntyy vain avoimista ja reiluista pelisäännöistä. Sisäinen litiumioni-akku mahdollistaa jopa 5 tunnin yhtämittaisen tallennuksen. Toiselle sijalle tuli Milla von Konow kuvillaan Chilimies ja Viini kasvaa Suomessa, kolmannelle sijalle Johannes Wilenius työllään Uimatauko. Paino 339g (paristojen ja muistikortin kanssa). Paino: 99g kuvauskunnossa. Bullet HD tukee jopa 32 Gt:n MicroSDHC-muistikortteja. Suositushinta 199 . Galleria kuvineen löytyy nettiosoitteesta www.brandaaprovinssi.fi. Keskiviikkona 7. Kuvaa ulkoista laukaisunappia painamalla. Takuu kaksi vuotta. Nykytekniikka tarjoaa uusia mahdollisuuksia tehdä töitä ajasta ja paikasta riippumatta, toteaa kilpailun tuomaristo. Iskunkestävä alumiinikuori kestää kovassakin käytössä. www.pelastakaareijo.fi (HH)
Kuvaa räntäsateessa tai koralliriutalla
Kevyt 12Mp:n Bullet HD Adventure actiovideokamera voidaan kiinnittää kypärään, suojalaseihin, kahvoihin, ajoneuvoihin mukana tulevien adapterien avulla. Ominaisuudet: 1/3,2" 5.0 mpix CMOS kenno, erottelutarkkuudet: valokuvat 3456x2304, video 640x480 (VGA), automaattinen valkotasapaino, kuvaformaatit: valokuva: JPEG, video: M-JPEG, USB 2.0 liitäntä. Still-kuvat tallentuvat JPEG-muotoisina. (MJ).
Reilun journalismin kampanja Pelastakaa Reijo tuo esiin epäeettisin keinoin tuotetun mediasisällön ongelmia ja puolustaa reilua journalismia. Maahantuoja www.robokeskus.fi > klikkaa urheilukamerat. Kalansilmäobjektiivi tallentaa koko edessä olevan näkymän. 115 kuvaa pääsi Sitran ylläpitämään virtuaaliseen kuvagalleriaan, josta kuvia on myös mahdollista ostaa. Kisan voitti Annika Mannström kuvasarjallaan Jumppapallot. Suositushinta 129 Muita malleja: Liquid Image Impact Series HD 720p, Liquid Image Summit Series HD 720p, Liquid Image Scuba Series HD 720p. Kytke kamera päälle, valitse kuvaustapa (video tai stillkuvat). Mitat: 8.9cm x 18,7cm x 13,3 cm. (AV)
| 9/ 2011
8. syyskuuta järjestettiin Rautatientorilla kampanjatapahtuma. Kilpailuun osallistui 360 kuvaa, joista kolme palkittiin. Kamera sietää likaa, pölyä, mutaa, lunta ja jopa vettä. Kuvien siirto tietokoneelle tehdään kytkemällä maski mukana toimitettavalla USB-kaapelilla PC:hen tai Maciin. Kampanja sai alkunsa keväällä 2011 perustetusta Pro Freet ryhmästä Facebookissa. Finalistikuvissa näkyy hyvin maaseudun moniulotteisuus sekä tuore, rohkea ote kuvakulmiin. Suositushinta 149 . MicroSD-korttipaikan avulla saa lisää tallennustilaa jopa 32 Gt. Satojen osanottajien mielenosoituskulkue lähti Rautatientorilta ja kulki Postitalon edestä Sanomatalon kautta Eduskuntatalolle. Brändää Provinssi -valokuvauskilpailuun osallistui laadukkaita taidekuvia, mutta koska kilpailussa haettiin ensisijaisesti käyttökuvaa, on valinnassa painotettu kuvan viestiä ja sanomaa. Kamera käyttää kahta AAA-paristoa (mukana pakkauksessa). (AV) 14 Mp:n Panasonicin CCD-kenno, 5x optinen zoom, optinen vakaaja, 3 tuuman TFT- näyttö, HD (720p) videointi, kasvojen seuranta, hymyntunnistus, silmänräpäyksen varoitin, metallikuori, älykäs aiheohjelma, makro 5 cm. Siellä jätettiin reilun journalismin pelastusrengas ja adressi Vasemmistoliiton kansanedustaja Eila Tiaiselle. Maskin sisällä oleva led-valo kertoo, oletko tallennustilassa. Maskin lasit on tehty karkaistusta lasista, ja niissä on tähtäysristikko kuvauksen suuntaamiseen
563001 tuote.nro. 563031
A4: 33 A3: 78 A2: 140
tuote.nro. 563004 tuote.nro. 563034
A4: 33 A3: 78 A2: 140
tuote.nro. 563002 tuote.nro. 563032
PO S T I MYYNTI NETT I KAUPPA SÄHKÖP OSTI
Tilauspuhelin 0800-773 535 www.scandinavianphoto.fi info@scandinavianphoto.fi. Tulostukset ovat hienoja ja kestävia!" "Paperi on erinomainen! Voimakas paperi ja hienoja tulostuksia."
SCANDINAVIAN PHOTO MATTe PrOfeSSIONAl 230G, 100 ArkkIA
SCANDINAVIAN PHOTO SATIN PrOfeSSIONAl 300G, 50 ArkkIA
SCANDINAVIAN PHOTO CANVAS PrOfeSSIONAl 340G, 25 ArkkIA
SCANDINAVIAN PHOTO GlOSSy PrOfeSSIONAl 300G, 50 ArkkIA
A4: 33 A3: 78 A2: 140
tuote.nro. 310286
A4: 33 A3: 78 A2: 140
tuote.nro. 563022 tuote.nro. 563024 tuote.nro. 310285 tuote.nro. 563021 tuote.nro. Meidän oMA pAperiMMe täyttää teidän erilAiset tArpeet!
"Oikein mukavaa kun voin tulostaa kuvani canvas-paperille ilman että se maksaa maltaita!" "Toimii erittäin hyvin Epson Stylus R800 - tulostimen kanssa. 310284 tuote.nro
ThyssenKrupp Steel Europen terästehdas Duisburgin Bruckhausenissa, 1991. 1968) ovat varmasti tuttuja kaikille niin sanotun urbaanin löytöretkeilyn vakavasti ottaville harrastajille. 1961) ja belgialainen Henk van Rensbergen (s. He saattavat kuvata samoissa paikoissa ja samaa kohdettakin, mutta heidän kuvallinen ilmaisunsa ja tavoitteensa poikkeavat täysin toisistaan.
10
| 9/ 2011
Kadonneen maailman METSÄSTÄJÄT
KATRIINA ETHOLÉN. (c) Harald Finster.
Harald FINSTER ja Henk van RENSBERGEN
Saksalainen Harald Finster (s
Henk pitää urbexin suosion kasvua hyvänä asiana mutta on myös tietoinen lieveilmiöistä. Taustalla Tata Steelin (entinen Corus) terästehtaan masuuneja. Nykyään hän on varovaisempi toisinaan hän ei edes julkaise kuvia, mikäli kohde voisi olla vaarassa joutua ilkivallan uhriksi.
Kuonasankoja. Ajan myötä hän alkoi käyttää valokuvaa tunnelmiensa tulkkina ja samalla kiinnitti entistä enemmän huomiota kuvan laatuun. Tuloksia on nähtävillä nettisivujen ohella myös kahdessa kirjassa. Ijmuiden, Hollanti, 2008. Henkin töitä on ollut nähtävillä Gentin teollisuusmuseossa ja muissakin näyttelyissä.
| 9/ 2011
Henk perusti omat nettisivut viitisentoista vuotta sitten. Vähitellen tästä on kasvanut maailmanlaajuinen ilmiö. Tämä on hänen mukaansa syynä siihen, että moni alkuaikojen harrastaja on tehnyt pesäeron myöhemmin urbaanin löytöretkeilyn nimen saaneeseen suuntaukseen. Samaan aikaan Harald Finster ja muutama muu urbex-harrastaja alkoivat esitellä saavutuksiaan netissä. (c) Harald Finster.
Clipstonen hiilikaivos Mansfieldissä, Englannissa, 2003. Huhtikuussa 2003 suljetun kaivoksen nostotornit ovat Euroopan korkeimmat. Vuonna 2007 ilmestynyt Abandoned Places on loppuunmyyty, Abandoned Places 2 ilmestyi viime vuonna. Henk tuntee olevansa kehityksestä osittain vastuussa, koska hän on paljastanut kuvauskohteidensa sijainteja. (c) Harald Finster.
11. Henk van Rensbergenin kiinnostus hylättyjä rakennuksia kohtaan alkoi jo lapsena. Ensimmäisen kameransa hän sai 16-vuotiaana, ja neljä vuotta myöhemmin hän otti ensimmäiset urban exploration- eli urbex-kuvansa tuolloin vielä toiminnassa olleella Buda Marlyn koksaamolla. Henk kertoo, että alkuaikoina hän halusi valokuvillaan vain todistaa olleensa paikalla
(c) Harald Finster.. Harald Finster kuvasi kaivoksen vuonna 1990, vain muutama kuukausi ennen sen purkamista. (c) Harald Finster.
Belgialaisen Seraingin kaupunkikuvan olennaisena osana ovat terästehtaan masuunit. Kuva on vuodelta 1991. Hiilikaivos Monceau Fontaine No 18 Charleroissa, Belgiassa. Charleroin viimeinen kaivos suljettiin 1984
Teollinen maailma alkoi muuttua nopeasti ja oli vaarassa kadota. Harald ryhtyi dokumentoimaan tätä maailmaa. Harald aloitti rautatiekuvaajana ja siirtyi vähitellen teollisuusvalokuvaukseen 1970-luvun lopulla. Tunnen olevani kotonani teollisessa maisemassa. Aluksi Harald halusi tallentaa näkymiä kotimaastaan, niin kuin hän sen kokee. Silloin hän ohitti vanhempiensa kanssa junalla terästehtaan Hagen Haspessa ja näki masuunin raudanlaskun. Kesti silti vielä kymmenen vuotta ennen kuin hän teki tietoisen päätöksen, että teollisuusvalokuvaus on hänen alueensa. Nykyään hän kuuluu International Industrial Photographers Associationiin. Rakastan koksaamon hajua ja vaikut-
13. Haraldin kiinnostuksen kohteina ovat teollisuuden tekniset ja arkkitehtoniset osa-alueet. Lähinnä hänen sydäntään ovat terästeollisuus mukaan luettuna koksaamot sekä kaivosteollisuus varsinkin syvälouhintakaivokset nostotorneineen ja laiminlyötyine puhdistamoineen.
| 9/ 2011
Vanhat teolliset rakennelmat viehättivät Haraldia jo lapsuudessa. (c) Harald Finster.
Vastuuntuntoiset harrastajat ovat sen sijaan omaksuneet amerikkalaisen ympäristöjärjestö Sierra Clubin vanhan moton "ota vain kuvia, jätä vain jalanjälkesi".
KATOAVAN TEOLLISUUDEN TALLENTAJA
Toisin kuin Henk, Aachenista kotoisin oleva tekniikan tohtori, diplomi-insinööri Harald Finster ei ajattele itseään urbaaniksi löytöretkeilijäksi. Länsivirginialaisen Weirton Steelin (nykyään osa ArcelorMittalia) terästehtaan kuva vuodelta 1992 on Finsterin myydyin kuva. Hän ei edes pidä koko ilmiöstä
Sen sijaan Henkin työtä Harald arvostaa.
BECHEREIDEN JALANJÄLJILLÄ
Harald dokumentoi kohteet huolellisesti eri puolilta ja tallentaa myös tärkeitä yksityiskohtia ja koneita. tavia teollisen arkkitehtuurin muotoja. Kuvat saattavat olla esteettisesti näyttäviä, mutta Haraldin mielestä usein merkityksettömiä
otoksia, jotka eivät kerro paikan historiasta tai merkityksestä mitään. Vaikka Haraldin päämääränä on kohteen dokumentointi, on hänellä rutkasti visuaalista näkemystä ja lopputuloksena syntyy myös taidetta. arvokkaisiin, joista useimmat edustavat kuninkaiden, piispojen ja poliitikkojen valtaa, ja arvottomiin, jotka palvelivat ihmiskuntaa tuottamalla hyödykkeitä, lämmitystä, vettä ja ruokaa. Bechereiden tavoin myös Harald on kuvannut vesitorneja, kaasukelloja, kaivosten nostotorneja, masuuneja ja jäähdytystorneja. Mutta nykyään Haraldin mielestä keskiverrot urbaanit löytöretkeilijät tuntuvat vain metsästävän siistejä paikkoja arvostamatta niitä sen enempää. Mutta yritän välttää pinnallisia, tekotaiteellisia tekniikoita, kuten HDR:n ylikäyttöä, hän toteaa. Rakentavaa kritiikkiä tulee myös lähempää, sillä hän on naimisissa taidemaalari Astrid Aixin kanssa. He muuttavat kuvat mielestään hienoiksi toistamalla samoja kuvankäsittelyn kikkailuja yhä uudelleen. Valokuvaajana itseoppinut Harald mainitsee, että Anselm Adamsin kirjat ovat perehdyttäneet hänet valokuvauksen teknisiin puoliin. (c) Harald Finster. Alkuaikoina halusin tallentaa sitä, mitä pidin kauniina. Harald haluaa tallentaa historiallisesti tärkeitä rakennelmia, joissa nykyisyys on osa historiaa. Arvottomat teolliset muistomerkit ovat tiellä, kun he ovat rakentamassa uutta, puhdasta ja loistavaa tulevaisuutta, jossa varallisuutta luodaan siirtämällä virtuaalista rahaa pankkien välillä. Harald suosii mustavalkoista kuvaa. rumat asiat esitettiin täysin erilaisessa valossa ja löydettiin niiden sisältämä kauneus. Hän toteaa objektiivisuuden olevan työssään tärkeintä sikäli kuin se on mahdollista subjektiivisten päätösten keskellä. Valitettavasti varsinkin poliitikot jakavat arkkitehtoniset monumentit yhä kahteen ryhmään: ns. Samankaltaisuutta löytyy myös esteettisessä toteutuksessa, kuten pilvettömän taivaan käyttö taustana, mikä helpottaa huomion kiinnittämistä kohteeseen. Olennaisin heiltä oppimani sääntö on se, että esineiden annetaan puhua omasta puolestaan. Urbaanin löytöretkeilyn ideasta Harald ei tosiaan pidä. Hän on kiitollinen myös aachenilaiselle arkkitehtuurivalokuvaaja Soennelle, joka on paljastanut monia ison koon kameran käytön salaisuuksia. Haraldin työssä on selviä yhtymäkohtia Bernd ja Hilla Becherin tapaan työskennellä. Saavuttaakseen tavoitteensa hän kerää ennen kuvausmatkalle lähtöä tietoa paikan historiasta ja siellä käytetystä teknisestä prosessista, jonka ymmärtäminen näkyy parempina ja selkeämpinä kuvina. Valitsin pieniä yksityiskohtia ja irrotin ne kontekstistaan, mikä on yleinen lähestymistapa ja mitä usein pidetään enemmän taiteellisena kuin yksinkertaisempaa dokumentointia. Haraldilla on laaja tietämys teollisesta historiasta sekä katoavista teknologioista. Vanhentuneet teolliset rakennelmat eivät sovi heidän ajatuksiinsa puhtaasta urbaanista maisemasta. Becherit osoittivat, että teolliset kohteet ovat luontaisesti kauniita ja arvokkaita. Hän ei säästele sanojaan, kun kyseessä on teollisen maiseman kohtalo. Harald myöntää myös yhtäläisyydet New Topographics -valokuvaajiin. Valokuvieni tarkoitus on säilyttää kuva teollisuudesta, joka on lähempänä todellisuutta kuin itsekeskeisten poliitikkojen luomat karikatyyrit. Hän toteaa, että alkuaikoina oli hienoa nähdä, kuinka ns. Näitä on jäljellä enää yksi, ja senkin tulevaisuus on epävarma. Harald kuvailee, kuinka tämäntyyppiset masuunit kerran muodostivat tyypillisen teollisuusmaiseman Ranskan Lorrainessa ja Saksassa Ruhrin alueella. Siksi niiden on kadottava tai mikäli se ei ole mahdollista ne täytyy muuttaa disneylandmaisiksi huvipuistoiksi. Näin hän pystyy kuvatessaan tallentamaan arvokasta tietoa kohteesta. Tällaisia ovat vaikkapa masuunit kaltevine panostuskorien nostoratoineen. Uskallan sanoa, että heidän työnsä todella avasi silmäni. Hänen mukaansa mustavalkoisuus auttaa hälventämään teollisuusrakennelmien usein äärimmäistä monimutkaisuutta, koska kuvat keskit| 9/ 2011
14
Belgialainen terästehdas aamunkoitteessa, 2001. Ei ole mitään syytä sokeroida niitä
Ha| 9/ 2011
raldista on tärkeää saada ihmiset huomaamaan, että teollisuudella on tärkeä osansa niin historiassa kuin yhteiskunnan muodostajana. Haraldin työllä on myös tieteellistä arvoa. Harald haluaa ihmisten saavan tietoa kuvien esittämistä kohteista, katsovan niitä tarkemmin ja löytämään niiden kauneuden. Se on hänen mielestään mahdollista myös puhtaalla dokumentaarisella lähestymistavalla. Hän on tehnyt menestyksekästä yhteistyötä muun muassa Heringenissä sijaitsevan kalisuolakaivosmuseon kanssa, jossa on nähty hänen kuvakokoelmansa ranskalaisista kalisuolakaivoksista.
Rochendaalin linnan portaikko, Belgia. Kuvat auttavat irrottamaan kohteet monimutkaisesta kontekstistaan ja helpottavat näin niiden ymmärtämistä. Moniin kuviin on tallentunut jo hävinneitä, historiallisesti merkittäviä kohteita. Ymmärtämys tuo muassaan arvostuksen. Näin hän ainakin toivoo. (c) Henk van Rensbergen
15. tyvät muotoon ja siitä edelleen funktioon
(c) Henk van Rensbergen Teollisuusmaisemaa Italiassa. Adams Theater, Newark, New Jersey, USA. (c) Henk van Rensbergen
| 9/ 2011
17
Kartanoiden ja huviloiden rikas koristelu kielii vauraudesta mutta ei kerro, miksi rakennukset on hylätty. Joskus tuntuu, että ihmiset olisivat vain käymässä toisaalla. Kävin vuoden valokuvakurssia, jonka valitettavasti jouduin jättämään kesken aloitettuani työt ulkomailla. Rakennus on sen jälkeen korjattu uuteen kukoistukseen. Kaiteiden kaaret tai tehdaslaitosten putkistot tuovat kuviin muotoja ja syvyyttä. Henk käyttää sekä mustavalko- että värikuvaa omassa kuvailmaisussaan.
| 9/ 2011
18
Triage Lavoir de Péronnes, Binche. Seuraavatko aaveet hylätyn teatterin esitystä. Ehkäpä juuri nämä seikat tekevät Henkin kuvista niin surumielisiä. Sen luo valon ja varjon leikki, jota salama ei ole turmellut. Pidän valokuvanäyttelyistä ja jopa museosta, joissa voin tarkastella, kuinka vanhat mestarit ovat käyttäneet valoa maalauksissaan. Joskus vaaditaan useampi vierailu ennen kuin rakennus paljastaa itsensä." Rakennukset ovat tyhjiä, mutta Henkin kuvissa näkyy usein ihmisen läsnäolo kenkä siellä, joitakin papereita täällä, huonekaluja ja jopa leluja. Valokuvaajien joukosta Henk poimii kaksi nimeä: Francesca Woodman tunnepitoisine omakuvineen, jotka on kuvattu Henkin mielestä kovin tutun oloisissa paikoissa, ja Michael Ackerman, joka Henkin mukaan kuvaa täysin päinvastoin kuin hän itse. Haraldin tapaan myös Henk on suurimmaksi osaksi itseoppinut. Henk pyrkii tallentamaan myös rakennuksen syvimmän olemuksen. Henk van Rensbergen kuvasi tämän hiilen puhdistamo- ja lajittelulaitoksen vuonna 2001. Henk löytää kauneutta ruos-
teisissa pinnoissa ja hilseilevässä maalissa, ja hän käyttää hyväkseen heijastuksia. Hän mainitsee Ackermanin kirjan End Time City, jota kuvailee unenomaiseksi rakeisine ja epäselvine mustavalkokuvineen. Hän kirjoittaa kauniisti kirjansa johdannossa: "Pölykerroksen alla aistin sielun ja tarinan. Belgia. (c) Henk van Rensbergen. Mitä on tapahtunut potilaille, joiden sairaskertomuksia voi yhä lukea suljetussa sairaalassa. Ja mitä on tapahtunut työläisille, joiden käyttämät koneet yhä odottavat käyttäjiään. Mutta häväisty rakennus ei luovuta salaisuuksiaan helposti. Hiljaisuutta on kuunneltava ja katsottava turmeltuneen fasadin läpi. Opettajani oli hyvin inspiroiva mies, joka opetti minut "näkemään". Henkin kuvissa on usein mystinen tunnelma
Nykyään digivälineistöä käyttäessäni teen valinnan tietokoneen äärellä. Ison koon kamera on tarpeellinen Harald Finsterin suoraviivaisessa ilmaisussa. Rakastan yhä hyvin tehtyjä sävykkäitä mustavalkokuvia. Lannoitetehdas purettiin 2000-luvun puolivälissä. Aina kun on vain mahdollista, Haraldin välineenä on Linhof Techikardan S. SAFEA, La Louvière, Belgia. Muut kamerat ovat Hasselblad 2000 FC/M ja Canon EOS 5D. Viime vuosina olen siirtynyt entistä enemmän värin pariin. Mustavalkokuvassa on ajaton tunnelma. Nykyään hänen valintansa on arkkitehtuurikuvaukseenkin soveltuva Canon EOS 5D Mark II. Lisätietoa löytyy nettisivuilta www.finsterstahlart.de, www.abandoned-places.com ja www.henkvanrensbergen.com.
19. Henk käytti Leican M4- ja M7-malleja digi| 9/ 2011
aikaan siirtymiseen asti. Laitos purettiin 2003. Henk otti tämän kuvan lähellä Monsia sijainneessa koksaamossa joulukuussa 2001. Usein kuitenkin näen kuvan mustavalkoisena ja tiedän etukäteen, että kuva toimii parhaiten niin. Onnistuneessa kuvassa väri lisää siihen ylimääräisen elementin. (c) Henk van Rensbergen Carcoke Tertre, Belgia. (c) Henk van Rensbergen
Analogisena aikana valinnan teki ladattaessa filmirullaa kameraan, ellei mukana ollut kahta kameraa
KATRIINA ETHOLÉN
VIE ET MORT DES CHATS DE CIMETIÈRE
KALMISTON KISSOJEN ELÄMÄ JA KUOLEMA
Au cimetière des humains Les chats sont devenu rois Au cimetière des chats Les humains ne sont rien
Freddy Lynxx
20
| 9/ 2011
Katson paremmaksi käyttää toista käytävää etsiessäni sopivaa paikkaa kuvatakseni kissapoikuetta. Osan kissoista opin tunnistamaan. Siellä ne syntyvät ja siellä ne kuolevat. Mutta siitä näkee, että se kaipaa yhä ihmisten antamaa hellyyttä ja huomiota. Mélusine, Tigri, Julio, Plumette, Zelig, Cerise, sisarukset Nina ja Ninon... Kylmät ja kosteat onkalot eivät ole parhaimpia lastenkasvatuspaikkoja, joten sairaudet eivät ole harvinaisia. Mutta poikaset osaavat nauttia myös auringon lämmöstä emon pitäessä vahtia pienen matkan päässä. Aineistosta syntyi näyttely, joka oli esillä Helsingissä Galerie Novossa vuonna 1998 ja Ranskan kulttuurikeskuksessa seuraavana vuonna.. Niin, kastraatio-ohjelmasta huolimatta poikasia ilmaantuu silloin tällöin. Täällä ne kasvavat pesissä, jotka saattavat sijaita jopa vanhoissa haudoissa. Hautausmaa on kissojen valtakunta, jossa kissa on kuningas. Tosin sen käytös muuttuu hyvin epäluuloiseksi, kun löydän hautakappelista yöpymislaatikon viereen kuolleen kissan. Kuten se vanhempi herra, joka näyttää olevan valmis estämään kulkuni jopa fyysisesti. Jotkut ruokkijoista tuntuvat suhtautuvan hyvin epäluuloisesti vierailijoihin. Kuten sen ison punaruskean, kiiltäväkarvaisen kissan, jonka tapasin jo aivan ensimmäisellä vierailullani. Nykyään yli 80-vuotias englannin kielen opettaja käy yhä ruokkimassa hautausmaan kissoja.
Katriina Etholén on kuvannut Montmartren hautausmaan kissoja vuosina 1997, 1998 ja 2006. Löytö on yllättävä, sillä kissat yleensä hakeutuvat syrjään kuolemaan. Ihmiset antavat oman vastuualueensa kissoille nimiä joku toinen tuntee samat kissat eri nimillä. Pienikin
rasahdus saa ne kuitenkin katoamaan takaisin haudan uumeniin. Kunnes uteliaisuus vie voiton, ja kolosta kurkistaa jälleen silmäpari. Ehkä se on vain päättänyt muuttaa tänne vapauteen, pois ihmisten luomien sääntöjen ja rajoitusten alta. Se seuraa kaikkialle ja päätyy moneen ottamaani kuvaan. Myös hautausmaan työntekijät hyväksyvät tämän tosiasian. Hautausmaa kuuluu kissoille. Aivan kuin minulla olisi jotain tekemistä asian
kanssa. Toisin kuin sen villit, hautausmaalla syntyneet lajitoverit, se on selvästi ollut kotikissa
| 9/ 2011
23
Tämä kesänä tilaisuuden avaussanat lausui kuningatar Sofia. Muistan, kuinka tervehdyksiäni vilkuttaessani koitin olla välittämättä vieressä seisovasta brittitoimittajasta, joka mutisi, että ainoa oikea paikka kuninkaallisille on seipään nokka. Mahaou PHotoMarathonissa juostaan ja haetaan parhaita visioita. PHotoEspaña Award on festivaalin huomattavin tun| 9/ 2011
24. Hyvämaineinen, kansainvälinen valokuvafestivaali on arvovaltaisesta suojeluksesta, sillä Espanjan kuningashuoneen edustaja avaa tapahtuman vuosittain. Ihmiskasvoja lähestyttiin monitulkintaisesti muun muassa Face contact, 1000 Faces ja Face to Time -näyttelyissä. Lisäksi Campus PHEn koulutusohjelmassa ammattilaiset opettavat opiskelijoita. Näyttelyiden lisäksi PHotoEspaña tarjoili runsasta oheistoimintaa: työpajoja, keskustelutilaisuuksia, mestariluokkatapahtumia, opastettuja kierroksia, perhetyöpajoja, portfoliotapahtumia sekä erilaisia lapsille ja nuorille suunnattuja opetusohjelmia. Tapahtumassa jaettiin myös palkintoja. Hänen kolmivuotiskautensa ensimmäisen festivaalin sisällön aiheena oli Rajapinnat: muotokuva ja
tiedonvälitys. Kasvoista kasvoihin
PHotoEspañan teemoina henkilökuvat ja ihmiskasvot
Ryhmänäyttely Face to Time. Kesän 2009 avajaisissa kruununprinssi Felipe Letizia puolisoineen aiheutti valtaisan mediahulinan. Esther Ferrer Kasvojen kirja. Omakuva ajassa, 1981/2004.
SARI POIJÄRVI
PHotoEspaña järjestettiin kesä-heinäkuussa neljännentoista kerran. Isoja kansainvälisiä nimiä olivat eittämättä Cindy Sherman, Thomas Ruff, Alfredo Jaar, Esther Ferrer ja Dayanita Singh. Festivaalin kattauksesta vastasi uusi taiteellinen johtaja Gerardo Mosquera
Aperturen julkaisema kirja käsittelee hurrikaani Katrinan jälkivaikutuksia. Kaikkialle, jopa kaukaisimpiinkin kohteisiin pääsee helposti edullisilla takseilla tai julkisilla kulkuvälineillä. Se myönnettiin suurikokoisista, pelkistetyistä muotokuvistaan tunnetuksi tulleelle saksalaiselle Thomas Ruffille (s. 1958). Jos futisviheriö ei innosta, niin kaupunki on lukuisten muiden vehreiden plazojen ja puistikoiden keidas. PHotoEspañaa nähdään Madridin lisäksi muissakin kaupungeissa. 1942). Yk| 9/ 2011
si Cuencan upeimmista näyttelypaikoista on taiteilija Antonio Pérezin hulppea kotimuseoksi muuttunut palacio. Kolmen miljoonan asukkaan Madridista löytää myös kuuluisan Santiago Bernabéu -stadionin, joka on ollut vuodesta 1955 lähtien jalkapalloseura Real Madridin kotikenttä. Selkouutisten tapaan laadittu metroverkon opastus tekee eksymisen mahdottomaksi. Useimmat PHotoEspañan näyttelypaikat sijaitsevat kuitenkin ydinkeskustassa kävelymatkojen päässä toisistaan.
Face Contact: Ananké Asseff Celeste (POTENCIAL), 2007
25. nustus. Unescon maailmanperintökohteisiin kuuluva vuoristokaupunki Cuenca isännöi OpenPhoto-tapahtumaa tänä vuonna. Parhaaksi valokuvakirjaksi kansainvälisessä luokassa valittiin Richard Misrachin teos Destroy this Memory. Viime vuonna tämän 12 000 euron palkinnon vastaanotti yksi Latinalaisen Amerikan arvostetuimmista valokuvaajista, Meksikon nykyvalokuvan sydän ja sielu, Graciela Iturbide (s. Kaupungit vaihtelevat vuosittain
Ryhmänäyttely Face Contact. Näyttely esitteli viiden nykytaiteilijan valokuvia ja videoita. Näyttelyn kuva-anti ulottui 1960-luvulta tähän päivään.
Cristina Lucas The Autarkic. Tämä iso ryhmänäyttely oli yksi PHotoEspañan uuden taiteellisen johtajan, Gerardo Mosqueran näyttelyistä. Esther Ferrer (kuva jutun avaussivulla), Péter Forgács, Pere Formiguera, Lucas Sâmaras ja Kan Xuan käsittelivät jokainen ajan muutoksia ja / tai ajan pysäyttämistä muotokuvan keinoin.
| 9/ 2011. Sarjasta The Old World Order, 2004 Liliana Angulo Black Utopic, 2001
Ryhmänäyttely Face to Time. Sen kaikki 31 taiteilijaa ovat tavalla tai toisella työskennelleet muotokuvan parissa
Teoksia oli 370 taiteilijalta 55 maasta. Leikattu 3,13 miljoonan euron budjetti tuotti 66 näyttelyä, vain kaksi vähemmän kuin viime vuonna. PHotoEspañaan tutustui 600 akkreditoitua toimittajaa 27 maasta.
| 9/ 2011. Kasvua kertyi kymmenen prosenttia edellisvuoteen verrattuna huolimatta 12 % budjettileikkauksesta. Kolumbialaisen Fernell Francon (1942-2006) mustavalkoinen näyttely Blazing Camera: The Prostitutes of Fernell Franco esitteli kuvausprojektin Calin satamakaupungin prostituoiduista 1970-luvulta
Fernell Franco Blazing Camera: Prostitutes of Fernell Franco Kuvat sarjasta Prostitutes, 1942.
PhotoEspaña numeroina
Kävijämäärä vuonna 2011 oli 778 000 henkilöä
1931) tituleerataan paparazzien pioneeriksi. John Lennon, May Pang ja Mick Jagger keskustelevat James Cagneyn kunniaksi Plaza -hotellissa järjestetyssä tilaisuudessa. Ron Galellaa (s. Jack Nicholson osallistuu Andy Warholin Heat-elokuvan ensi-iltaan.
28
| 9/ 2011. päivä 1974, Los Angeles. Häneltä nähtiin Paparazzo Extraordinaire! -kokonaisuudessa yli sadan kuvan kavalkadi vuosien saatossa kameran eteen joutuneista ja päässeistä julkisuuden henkilöistä.
Ron Galella John Lennon & Mick Jagger Maaliskuu 13. päivä 1972, New York. Jack Nicholson Lokakuun 5
Hän valitsi esimerkiksi vuoden 2008 Ars Fennica -palkinnon saajan. Jiang Zhi Asiat jotka saattavat muuttua epäuskottaviksi tapahduttuaan nro 2, 2006 Wong Hoy Cheong Uima-allas sarjasta Chronical of Crime, 2006
| 9/ 2011
29. 16 tekijän ryhmässä oli taiteilijoita yhdestätoista maasta. Kuraattori Hou Hanrun ryhmänäyttely peräänkuulutti epäilyn voimaa ja välttämättömyyttä näkemisessä, tallentamisessa ja tiedonvälittämisessä. Ryhmänäyttely The Power of Doubt. Hanrun on piipahdellut Suomessa useammankin kerran
Näyttely kantoi nimeä Latin American Photography, Between Humanism and Violence. Ryhmänäyttely Weight and Lightness. Tämän vuoden kokonaisuus kulki humanismin ja väkivallan välissä. Instituto Cervantesissa on mahdollisuus nähdä Latinalaisen Amerikan valokuvaa. Mayerling García Sarjasta The Cruise, 2010 Myriam Meloni 20-vuotias Gustavo näyttää arpea, joka syntyi huumevälittäjien kanssa käydyssä tappelussa, Villa 31. Buenos Aires, 2010
30
| 9/ 2011
Cannes, 1929 Coco. Vauhdin hurmaa, aikalaismenoa ja urheilevaa sukuaan tallentanut Lartique otti elämänsä aikana huimat 150 000 valokuvaa.
Jacques Henri Lartigue Suzanne Lenglen. Hendaye, 1934
| 9/ 2011. Myrsky Cannesissa. Jacques Henri Lartiguen (1894-1986) valokuvien elämäniloon ei kyllästy koskaan. Nizza, 1921 Arlette ja Irène
Jokaisen EISA Photopanel -raatiin kuuluvan lehden päätoimittajan tuli asettaa viisitoista mielestään onnistuneinta kokonaisuutta pisteytettyyn järjestykseen. Pronssia kuittasi islantilainen Ingólfur Bjargmundsson kymmenen kuvan maisemakuvakokonaisuudella.
1
URBANO SUÁREZ E S PA N J A
| 9/ 2011
33. Hopealle tuli pienellä erolla voittajaan puolalainen Krystian Kasperowicz aidon rehellisellä kuuden kuvan sarjallaan. Eniten pisteitä kerännyt valittiin voittajaksi. Kultaa nappasi taidokkaalla kymmenen kuvan mustavalkovedossarjallaan espanjalainen Urbano Suárez. Vuosittain järjestettävään EISA Maestro -kilpailuun maakohtaisesti valitut 20 finalistia, yksi jokaisesta EISAmaasta, olivat vastakkain juhannuksena Belgradissa Serbiassa järjestetyssä valintakokouksessa
Kuvissa on oivaltavia vastakkainasetteluja etu- ja taka-alalle sijoitettujen kohteiden välillä. Urbano Suárezin sarjan kuvat ovat monen matkan tulosta. Ne vangitsevat pikkukylien asukkaiden rikkaat tavat ja perinteet, mutta ovat silti ujostelemattoman kiinnostuneita uusista vaikutteista. Mustavalkoisuus lisää otosten välimerellistä dramaattisuutta ja visuaalista estetiikkaa. 1
34
URBANO SUÁREZ E S PA N J A
Maa on kuin peili, joka kuvastaa asukkaitaan, heidän toimiaan, juhliaan, vapaa-ajanviettoaan, tapojaan ja jokapäiväistä elämää. Nämä ovat identiteetin kulmakiviä, kulttuurinen dna, joka määrittää kansakunnan luonteen. Ilman näitä elementtejä maa olisi kuin talo ilman huonekaluja tai maa ilman viljelyksiä. Tarkkaan harkittu terävyysalueen käyttö ja liike-epäterävyys tuovat tarinaan tunnelmaa.
1
URBANO SUÁREZ E S PA N J A
| 9/ 2011
35
Jokaiselle, joka näkee otokset, on itsestäänselvää, että ne ovat peräisin Puolasta.
36
| 9/ 2011. Siksi olenkin tyytyväinen, että selätin haasteen ja tulin toiselle sijalle, hän sanoo. Krystian valmistui vuonna 2009 Varsovan elokuvakoulusta ja perusti valokuva-alan yrityksen. 2
KRYSTIAN KASPEROWICZ PUOL A
Krystian tuli neljänneksi vuosi sitten Eisa Maestro -kilpailussa. On hienoa, että juuri hän sijoittui tällä kertaa toiseksi. Krystianin kuuden neliömäisen kuvan sarja sisältää voimakkaita symboleita hänen kotimaastaan, vodkasta paavi Johannes Paavali ll:een ja jalkapallomaajoukkueen huiviin. Henkilöt ovat loppujen lopuksi sivuosassa, kuvat perustuvat vertauskuviin. Pärjäsin niin hyvin viime vuoden kilpailussa, että olin innoissani aloittaessani tämän vuoden Maestro-kuvauksia. Hän sanoo palanneensa takaisin valokuvauksen juurille, sillä hän käyttää nykyisin filmiä ja kuvaa keski- ja isonkoon kameroilla. Kilpailun aihe, kotimaani, oli melko vaikea. Krystian on ollut kiinnostunut valokuvauksesta lähes koko ikänsä. Hän käyttää sitä tunteidensa ja identiteettinsä ilmentämiseen hän kertoo kuviensa olevan osittain elämäkerrallisia
2
KRYSTIAN KASPEROWICZ PUOL A
| 9/ 2011
37
2
KRYSTIAN KASPEROWICZ PUOL A
38
| 9/ 2011
Vuonna 1971 syntynyt Ingólfur on ollut kiinnostunut valokuvauksesta pienestä pitäen. Vietän kaiken vapaaaikani yrittäen tallentaa näkemäni ja kokemani kamerallani.. Olen myös onnellinen, että saan asua näin mahtavassa maassa. Islanti on pinta-alaltaan pieni mutta täynnä ällistyttäviä maisemia ja koskematonta luontoa. 3
INGÓLFUR BJARGMUNDSSON ISLANTI
Ingólfur Bjargmundsson on reykjavikilainen harrastajakuvaaja. Olen ammatiltani sähköasentaja mutta valokuvaus on minulle iloa tuottava intohimo, Ingólfur toteaa. Vasta vuosi sitten hän kuitenkin paneutui harrastukseen tosissaan ja perusti oman Flickr-sivuston (www.flickr.com/photos/ingolfurb). Hänen lempikuvauskohteitaan ovat omat lapset kuten niin monille muillekin kuvaajille
3
INGÓLFUR BJARGMUNDSSON ISLANTI
3
INGÓLFUR BJARGMUNDSSON ISLANTI
Rauhallinen tausta ja yksinkertainen värimaailma korostavat pääkohdetta: helmeileviä vesipisaroita ja hevosen purukalustoa. Otoksen vahvuuksia ovat tiukka rajaus ja upea vastavalo. Canon EOS 40D + Canon EF 24-70 mm, f/4.9, 1/640 s, ISO 400
| 9/ 2011. 42
1
HAMMASPESU
Anna-Liisa Pirhonen, Lappeenranta 15 pistettä. Ratkaisevalla hetkellä otetussa kuvassa on hurjuutta ja ripaus huumoria
VUODEN
2011
KUVAAJA
" VESI "
KOLMANNEN OSAKILPAILUN AIHEENA
Vuoden kuvaaja 2011 -kilpailun kolmas aihe oli vesi. Viimeinen rauhallinen hetki ennen kuin... Nikon D80 + Sigma 10-20 mm f/4-5.6, f/4, 1/125 s.
43. Moni oli myös vanginnut kamerallaan hetken lasten tai eläinten veden riemusta. Teema saikin monen tarttumaan kesällä kameraan lukijat lähettivät kisaan peräti 485 kuvaa. Henkilön profiili nousee hienosti esiin öljynraskaasta, tummasta vedestä. Kerrankin vaakaformaatti on perusteltu osa kuvakerrontaa. Monissa muuten loistavissa kuvissa kohteen sommittelu oli jäänyt harmillisesti kesken, vaikka aihe olisikin sallinut harkitumman työskentelyn, kertoo kilpailuraati. Tuomareina toimivat graafinen suunnittelija Magi Rintamäki toimitussihteeri Minna Jerrman ja päätoimittaja Asko Vivolin
2
| 9/ 2011
RAUHA
Jussi Pernaa, Vaasa 14 pistettä. Mustavalkoinen valokuva näyttää olevan nouseva trendi. Uhkaava pilvitaivas luo vastakohdan kellujan rauhaan. Osallistujien joukossa oli paljon mustavalkokuvia. Suosituiksi kuvauskohteiksi nousivat pisarat, aallot ja putoukset sekä vesilinnut. Maalaisidylli kuin Suomi-filmistä
Kuvaaja on vanginnut tilanteen niin hyvin, että rankkasateen voi tuntea ihollaan. Mukana vauhtia ja dramatiikkaa. 3
SATEENPALVOJA
Leena Järvenranta, Pori 13 pistettä. Pysäyttävä kuva suomalaisen kesätapahtuman vietosta. Canon Power Shot D10.
PULMA SAAKOHAN TÄTÄ ENÄÄ VETEEN?
ALUSSA OLI
Johanna Lumijärvi, Kirkkonummi Canon EOS 400D, f/11, 75 mm, 1/200 s, ISO 400.
11-25
Eero Valanko, Espoo Panasonic DMC-FZ7.
11-25
44
| 9/ 2011. Värimaailma on harmoninen, mutta ei tylsä. Katsojalle on myös tarjolla löytämisen iloa
Mustavalkoisuus ja voimakkaat varjot korostavat uhmakasta tunnelmaa. Normaali tilanne kääntyy absurdiksi heijastusten, vetten päällä seisomisen ja asetelman ansiosta. 4
BLACK RAIN
Alex Kolmonen, Vantaa 12 pistettä. Nikon D90 + Nikon AF-S 50 mm f/1.4G, f/2.5, 1/800 s.
VESI Juho Pietarinen, Helsinki Nikon D3000 VR 18-55 mm f/3,5-5,6G, 55 mm, f/20, 1/100 s, ISO 100.
11-25
KUSIAINEN KUPLASSA
Reino Pelkonen, Imatra
11-25
| 9/ 2011
45. Poika pärskeissä herättää kysymyksiä: onko kyseessä meren vai ehkäpä pojan raivo. Canon EOS 550D + objektiivi 100-300 mm, f/4.5, 1/1000 s, ISO 100.
5
VEDEN PÄÄLLÄ
Tapani Päkkilä, Oulu 11 pistettä. Kuvassa on hieno vastavalo. Tässäkin tapauksessa mustavalkoisuus pelkistää ja tukee kuvan sanomaa. Tietoinen panoraamarajaus tukee kokonaisuutta. Linnuista on tullut hyvin inhimillisiä niiden katseen suuntaa seuraamalla voi löytää monta tarinaa. Kaurismäkeläinen kuva, jossa linnut ovat ottaneet vallan kaupungissa
6
JANO
Hannu Moilanen, Sastamala 10 pistettä. Hieno otos monien mielestä kaikkea muuta kuin kuvauksellisesta pulusta. Tiukka rajaus ja loistava terävyysalueen hallinta tekevät kuvasta sommittelultaan jämäkän. Canon 500 D + Canon 18-200 mm, f/5.6, 1/2000 s, ISO 400.
11-25
VESILASIT
Tapio Leppanen, Pori Canon EOS 350D + Canon 18-55 mm, f/9, 1/30 s, ISO 800.
7
UUMEN
Jimi Laaksonen, Tolkkinen 9 pistettä. Canon EOS 450D, f/14, 1/400 s, ISO 100.
46
| 9/ 2011. Aavemainen tunnelma vedenalaisesta maailmasta. Kolmiomainen heijastuma vedessä saa jopa henkilöhahmomaisia piirteitä
Panasonic DMC-TZ5, f/3.3, ISO 100.
| 9/ 2011
47. Canon 5D Mark II + Canon 35 mm f/1.4 L, f/1.4, 1/3200 s, ISO 3200
9
VESI
Tero Vuori, Järvenpää 7 pistettä. 8
VEDENKANTAJA
Joni Höykinpuro, Toholampi 8 pistettä. Suo, sanko ja Jussi. Omaperäinen kuvakulma erottaa Tero Vuoren kilpailutyön lukuisten polskuttelukuvien joukosta. Tummentaminen nurkkia kohti, eli vinjetointi, vie katseen pääkohteeseen. Niukka, harkittu värimaailma tekee kuvasta ajattoman. Värikäs, "trooppinen" uimarengas luo hauskan vastakohdan suomalaiseen tummavetiseen järveen. Muotoileva valo tekee kuvasta kolmiulotteisen
100millisen oikean makro-objektiivin piirtokyky on veitsenterävä. Canon EOS 40D + EF 100 mm macro, f/2.8, 1/1250 s, ISO 100.
TYYNI
Mikko Kosonen, Helsinki Canon 7D + Canon 70-200 mm f/4 IS USM, f/8.0, 1/160 s, ISO 125.
11-25
S YD Ä N
Essi Svan, Sissala Canon Powershot SX200 IS
11-25
| 9/ 2011
48. 10
PISARAT
Olli Aalto, Helsinki 6 pistettä. Todella poikkeuksellinen toteutus tuhannesti kuvatusta aiheesta. Voikukan siementen lenninhaituvat ovat kuin teräspiikkejä ja vesihelmet kuin lyijykuulia
11-25
AALTO
Jukka Peltola, Vantaa Pentax K-7, 50 mm, f/20, ISO 200.
VESIRAJA
Pekka Makynen, Vaasa Canon EOS 60D + EF 100-400 mm f/4.5-5.6L IS USM, 300 mm, f/9, ISO 1250.
| 9/ 2011
11-25
49
Kuvien on oltava perillä toimituksessa viimeistään 26.9.2011.
VEDEN SYLI
Markku Valitalo, Oulu Canon PowerShot D10, f/8, 1/124 s, ISO 400.
11-25
11-25
VESIPATSAS
Eero Hauta-aho, Helsinki Canon EOS 7D + Canon 300 mm f/2.8, f/11, 1/640 s, ISO 800.
| 9/ 2011. 11-25
SUURI JANO
Erkki Heinonen, Vantaa Panasonic DMC-FZ50, f/3.6, ISO 100.
Sijoille 11-25 päässeet kuvat saavat kukin 5 pistettä.
Viimeinen aihe TULI julkistettiin elokuun Kamera-lehdessä 8-2011 sivulla 6
29 28 26 23 14 14 6 5 13 7 5 9 5 5 5 5 10 5 5 6 5 5 5 5 12 5 5 12 5 5 5 5 10 12 9 5 6 5 5 10 5 5 5 5 5 9 5 10 11 5 5 5 5 5 5 8 5 5 11 5 8 5 5 5 7 5 7 5
VESI
Toni Hautamaki, Helsinki Hipstamatic.
11-25
5 5 5 5 12 5 5 5 5 6 5 5 5 9 10 11 5 8 5 5
5 5 6 5 5 10 12 5 5 5 5 11 8 5 5 5 7
JÄRVIPALLOILUA
Kari-Veli Lehtonen, Riihimäki Canon EOS 40 D, f/8, 1/250 s
HALITULIALLA
11-25 11-25
Sara Meranta, Turenki Fujifilm FinePix XP30, f/6.2, 1/500 s, ISO 100.
| 9/ 2011
51. Pistetaulukko Hannu Moilanen Anna-Liisa Pirhonen Tapani Päkkilä Joni Höykinpuro Jussi Pernaa Lassi Tuominen Olli Aalto Jarmo Bolmster Petra Fagerström Matias Flinck Ari Haapa-aho Esa Hakala Markku Hakaniemi Mikko Hakkarainen Eero Hauta-aho Toni Hautamäki Erkki Heinonen Jussi Helimäki Stig Hägglund Suvi Jaakkola Tarja Jalkanen Esa Jokinen Jussi Järveläinen Leena Järvenranta Jaana Karinkanta Elli Koivuranta Matti Kolari Alex Kolmonen Juhana Konttinen Mikko Kosonen Markus Kuoppala Vesa Kuosmanen Janne Körkkö Juha Lampinen Jimi Laaksonen Mikael Laaksonen Lassi Lehtinen Kari-Veli Lehtonen Pekka Lehtonen Cay Leppälä Tapio Leppänen Johanna Lumijärvi Jouni Lyytinen Kari Mannila Sari Meranta Elisa Mottisenkangas Pekka Mäkynen Juha Mälkönen Lassi Nirhamo Janne Numminen Jukka Peltola Reino Pelkonen Janne Peltonen Juho Pietarinen Ilkka Porttikivi Taisto Pylkkänen Kimmo Rauhamäki Teuvo Salmenjoki Kari Savolainen Essi Svan Timo Särkkä Vesa Tarvainen Seppo Tuomaala Noora Typpö Vesa Vainionpää Eero Valanko Tero Vuori Markku Välitalo
1/4 14 13 15 5 7
2/4 5 15 14 13 5 9 5 5
3/4 10 15 11 8 14 6 5 5 5 5 12 5 9 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 7 5
yht
PEKKA PELLINEN
Salaperäinen Intia
tiikerin maa
Intian suosio matkakohteena on kasvanut viime vuosina. Maassa vieraileva vakuuttuu kuitenkin Intian luonnon tarjoamista kuvausmahdollisuuksista alta aikayksikön!
52
| 9/ 2011. Useimmille houkuttimena lienee lämmin ilmasto, edullinen hintataso, värikäs kulttuuri tai maahan edelleenkin liittyvä eksotiikka. Harva pitää tiiviisti asuttua Intiaa varsinaisena luontokohteena
Puiston ytimen muodostaa noin 400 neliökilometrin laajuinen suljettu luonnonpuisto, jonka ympärillä on laajempi rauhoitusalue. Alueen järjestelyt noudattavat pitkälti Afrikan savannien käytäntöjä. Turistikohteissa sisäänpääsymaksu voi olla erilainen paikallisille ja ulkomaalaisille, vieraille luonnollisesti monikymmenkertainen. Suljetulle alueelle pääsyä kontrolloidaan tarkasti, sillä vierailulippuja myydään rajallinen määrä kullekin päivälle. Toiselle puistoajolle lähdetään alkuiltapäivästä ja palataan auringon laskiessa.
HYVÄ OPAS JÄLJITTÄÄ ELÄIMET
Pätevien oppaiden merkitys retken onnistumiselle on ratkaiseva. Suojelualueet ovat nykyisin tärkeitä villien tiikerikantojen säilymiselle. Iltapäivällä seurataan erityisesti lintujen ja muiden eläinten varoitusääniä.
53. Alueella on edelleen pystyssä vanhoja rakennuksia, joten Ranthambhoressa voi hyvällä onnella nähdä villieläimiä käyskentelemässä niiden keskellä. Todennäköisesti pysyvimmäksi muistikuvaksi koko matkalta kuitenkin jää keltaisten silmien kohtaaminen Ranthambhoren hämyisessä metsässä.
| 9/ 2011
Luoteis-Intiassa Rajasthanin osavaltiossa sijaitseva Ranthambhoren luonnonpuisto on tiikerikuvauksen kannalta yksi maan parhaista. Luonnonpuistossa liikutaan autoilla joko 18 hengen avokattoisilla pikkubusseilla, cantereilla, tai pienillä maastoautoilla, joita täällä kutsutaan nimellä gipsy. Näyttävä kissapeto on luontokuvaajalle houkutteleva mutta haastava kohde.
RANTHAMBHORESSA LIIKUTAAN AUTOILLA
Lähelle tuleva villi tiikeri on taatusti mieleenpainuva ilmestys.
INTIASSA SELVIÄÄ KEVYELLÄ KUKKAROLLA Yleinen hintataso Intiassa on alhainen, joten pakollisista menoista selviää hyvinkin vähällä rahalla. Päivittäisiä 3-4 tunnin puistoajoja on kaksi. Tiikereiden löytäminen voi olla kovankin työn takana eikä välttämättä onnistu jokaisella puistoajolla. Liikkeelle lähdetään varhain aamulla ennen auringon nousua. Joidenkin arvioiden mukaan jopa puolet maailman jäljellä olevista tiikereistä asuu näissä reservaateissa. Maastoautolla liikkuvat ryhmät pääsevät myös kinttupoluille, joille pikkubussilla ei ole asiaa. Päivällä lämpötila nousee yleensä suomalaisiin kesälukemiin ja antaa mahdollisuuden muutaman tunnin leppoisaan joutenoloon terassilla. Hövelimmin lompakon nyöriä höllentämällä tarjolla on myös todellista luksusta. Hansikkaat, fleece-pusero sekä villapaita on syytä varata aamureissuille mukaan. Keskeinen syy Intian luonnonsuojeluohjelman käynnistymiseen on ollut kansainvälinen paine, kun suurin kissapetomme, tiikeri, on vähentynyt huolestuttavasti kaikkialla maailmassa. Aamuisin oppaat etsivät maastosta tiikereiden tassunjälkiä ja muita merkkejä. Ostospaikkojen vertailu maksaakin usein vaivan. Eläinkuvauksesta kiinnostuneelle Intiasta löytyy lähes Itä-Afrikan luontokohteiden tasoisia kohteita. Tiikereistä on tullut Intian luontomatkailun vetonaula. Päivän odotukset virittyvät jo menomatkalla auringon ensi säteiden valaistessa solatietä ympäröivien vuorten huippuja. Intian perinteiset turistinähtävyydet, etenkin Taj Mahal, ovat toki vaikuttavia, ja ne kannattaa käydä katsastamassa. Esimerkiksi viime vuonna Ranthambhoren suojelualueella myrkytettiin kaksi tiikeriä. Portilla vierailijat joutuvat kirjallisesti vahvistamaan toimivansa omalla vastuullaan. Intiaan on viime vuosikymmeninä perustettu lukuisia suuria luonnonsuojelualueita. Portilla kukin auto osoitetaan jollekin puiston kuudesta alueesta, jossa auton tulee pysyä koko puistoajon ajan. Alkuvuodesta yöt ja aamut voivat olla purevan kylmiä. Vaikka kissaeläinkannan nopea väheneminen on saatu pysähtymään, on tilanne edelleen uhkaava. Valokuvaus onnistuu kohtuullisesti molemmista. Julkisilla paikoilla ulkomaisten turistien rahastus on täysin häpeilemätöntä. Kehitysmaiden tapaan asutuskeskukset ovat osin tuskastuttaviakin paikkoja ja asioiden toimivuus niin ja näin
Sambarhirviä ja peuraeläimiä alueella on runsaasti, samoin villisikoja ja joka puolella vapaana eläviä riikinkukkoja. Äänekäs turistijoukko voi saada rauhallisenkin tiikerin hermostumaan.
Ammattitaitoinen opas voi näiden perusteella päätellä pedon olinpaikan hyvinkin tarkasti. Kuva-aineistoa kertyy väistämättä paljon, joten sen tallennukseen tarvitaan tietokone tai muu tallennusväline. Pussi herneille on näppärä kuljettaa Suomesta tyhjänä, täyttötarpeita löytyy paikan päältäkin. Suomalainen maadoittamaton kaksipiikkinen pistoke toimii lähes kaikkialla, maadoitettu pistoke sen sijaan tarvitsee adapterin. Varsinaisen jalustan käyttö autoissa ei yleensä onnistu. Sähkökatkot ovat yleisiä, joten akkujen latauksesta ja niiden määrän riittävyydestä kannattaa huolehtia.
| 9/ 2011
54. Talvella voi polarisaatiosuodatin tuoda apua aamu-usvan pehmentämien näkymien kirkastamiseen. Varusteet on syytä hankkia jo kotoa, sillä kuvaustarvikkeita on heikosti saatavilla Intiassa. Läheisestä Sawai Madhopurin kaupungista löytyvien vaatimattomien peruspalveluiden varaan ei kannata paljon laskea. Erityisesti Ranthambhoren lintulajisto on rikas, sillä monet pohjoisempana pesivät lajit talvehtivat Intian maaseudulla. Paahtavan kuumalla kesäkaudella luonnonpuistossa voi nähdä tiikereiden uivan. Meno voi koitella niin matkustajien fysiikkaa kuin kuvauskaluston kuntoa. Sähköasennusten laatu Intiassa on kirjava. Suurin osa alueen puista pudottaa lehtensä talvikaudeksi, minkä ansiosta näkyvyys peitteisessäkin maastossa on kohtalainen. Kameroiden ja objektiivien suojaamista LensCoateilla tai vastaavilla kannattaa harkita. Kuvattavaa riittää silloinkin, kun tiikerit pysyvät näkymättömissä. Muiden karhujen tapaan tämäkin on yö- ja hämäräeläin, joten kovin usein karvaturria ei pääse kuvaamaan. Puiston leopardeja näkee vain harvoin, aavikkoilveksiä ja muita pikkukissoja taas useammin.
YKSIJALKA JA HERNEPUSSI MUKAAN
Eläinkuvaus hoidetaan Ranthambhoressa käytännössä autoista. Tilanteet vaihtelevat nopeasti, joten kaluston pitäminen valmiudessa on kaiken a ja o. Pitkillä teleobjektiiveilla kuvattaessa jonkin sortin tuki on tarpeen tukevallakin alustalla, huojuvasta autosta puhumattakaan. Puistossa sijaitsee useita järviä ja laajoja ruovikkoalueita, jotka houkuttelevat vesilintuja. Kameran säätimet on syytä lukita siirtymäajojen ajaksi. Hienojakoista punaruskeaa pölyä löytyy tekstiileistä ja varusteista. Yllättäen esiin putkahtavaa otusta voi joutua kuvaamaan liikkuvastakin ajoneuvosta.
Rytyytys suomalaista metsätietä vastaavilla kinttupoluilla on välillä rajua, etenkin maastoautolla liikuttaessa. Muussa tapauksessa yllätys voi olla melkoinen, kun kiihkeän jahdin jälkeen kamera on täysin epämääräisessä tilassa. Kennon puhdistusvälineet ja niiden käyttötaito ovat tärkeitä. Alueen järvien laskujoissa on pysyvä krokotiilikanta, jota myös pääsee kuvaamaan. Luonnonpuistosta löytyy melkoinen joukko mielenkiintoisia eläinlajeja kädellisistä pikkuapinoista matelijoihin. Sen sijaan yksijalkainen monopodi ja hernepussi toimivat mainiosti. Valokuvaajien ikuinen vitsaus, pöly, on Ranthambhoressakin vahvasti läsnä. Yksi Ranthambhoren erikoisuuksista on huulikarhu, pienehkö lähinnä termiittejä ja hyönteisiä ravinnokseen käyttävä karhulaji
Isokauluskaijat ja viidakkoharat viihtyvät Ranthambhoren alueella.
Suurella aukolla ainakin osan näistä häiriötekijöistä saa häivytettyä terävyysalueen ulkopuolelle. Tiikerit viihtyvät luonnostaan pusikkoisessa maastossa. Kuten arvata saattaa, petoeläimiä ja lintuja kuvatessa käytin pääasiassa pitkiä teleobjektiiveja, mutta koko mukana olleelle kalustolle löytyi runsaasti käyttöä.
Huulikarhu on Ranthambhoren erikoisuus, jota harvemmin pääsee kuvaamaan.
Ranthambhoren puistoalueella liikutaan joko maastoautoilla tai avokattoisilla pikkubusseilla. Nopeatempoisessa kuvauksessa käytän itse yleensä kahta runkoa. Tiikerit suhtautuvat hämmästyttävän välinpitämättömästi vieressään liikkuviin autoihin ja niiden kyydissä veuhtoviin valokuvaajiin. Vaikka kuvakennojen herkkyys on kasvanut, objektiivien valovoima on näissä tilanteissa edelleen arvokas ominaisuus. Ranthambhoren languuriapinat tuntevat puistoajojen aikataulut.
Aksiskauriita ja muita hirvieläimiä elää Intian luonnonpuistoissa runsaasti.
Pohjois-Intiassa talvehtiva mustahaikara pesi vielä parisataa vuotta sitten Suomessakin.
56
| 9/ 2011. Kuvaustekniikan ja kaluston osalta mieltymyksiä ja tottumuksia on monenlaisia. Harmittavan usein kuvakulmia joutuukin tähyilemään varvikon tai risukon läpi. Hyvällä tuurilla kissaeläin voi yllättäen ilmestyä muutaman metrin etäisyydelle auton viereen. Luonnonpuistossa risteilevät hiekkapintaiset metsätiet ovat mukavia kulkuväyliä myös tiikereille. Oppaat vakuuttavat eläinten pysyvän rauhallisina niin kauan, kun kukaan ei vain mene auton ulkopuolelle. TIIKERI MUUTAMAN METRIN PÄÄSSÄ
Monien muiden luontokappaleiden tapaan tiikereillä on kiusallinen taipumus olla liikkeellä lähinnä aamu- ja iltahämärissä. Ranthambhoren matkallani kroppikennoisten runkojen mukana kulki neljä objektiivia,16-50 ja 80-200 milliset zoomit sekä 300 ja 500 milliset kiinteäpolttoväliset
Viileän aamun kangistamat krokotiilit ovat helppoja kuvattavia.
Intian sininärhi on lintumaailman väriläiskä.
Huppuviidakkoharakka on lintumaailman rämäpää. Yksi näistä hyppeli kuvaajan teleobjektiivin päällä.
Harjakotka on Ranthambhoren alueen suurimpia petolintuja.
| 9/ 2011
57
äyttää lapsiperheen silmin in
58
| 9/ 2011
Kuva: Bence Máté. Vu den Luon Vuoden Luontokuva 2011 uod ntokuva
S
Esiintymässä näemme luontokuvauksen tunnettuja ja menestyneitä näem mme m edustajia. Peltomäki, Máté Kohtaa luontok kuvakirjojen m mm Peltomäki eltomäki, Suomen laajin l luontokuvateosten myyntinäyttely Mukana messui muun muassa: Canon, Color- olmio, Epson, messuilla illa Color-Kolmio, r-K Kamera-lehti, Nikon Nordic, Luontokuva-lehti, Rajala Pro Shop, Docendo N Raja ala
Juha Juha Laaksonen kertoo miltä Utö, Suomen eteläisin asuttu saari, u kertoo näy näyttää lapsiperheen silmi katsottuna. Tilaisuuden ju Tilaisuuden juontaa Veikko Neuvonen. aneet Unkarilainen Bence Máté on erikoistunut lintukuvaukseen ja on yksi maaé maailman parhaista luontokuvaajista tällä hetkellä. Norjalainen Kai Jensen luontok kuvaajista Norjalaine en on puolestaan monipuolinen erämaiden kuvaaja, joka myös kirjoittaa ja monipuo olinen myös kouluttaa. uontaa Veikko e Tutustu tuhtiin ohjelmatarjontaan kokonaisuudessaan netissä: Tutustu tuhtiin ohjelmatarjontaan kokonaisuudessaan netissä: www.vuodenluontokuva.fi www.vuodenluontokuva.fi v
Luontokuvamess Luontokuvamessut & Näyttelyt 12.00--19.45 va sut Näyttelyt Vuoden Luontok Vuoden Luontokuvat 2011 -näyttely kuvat Monipuolinen n näyttelytarjonta: Pöllänen, Varesvuo, Pöllänen, Varesvuo, AarresaaretHel AarresaaretHelsingin salaperäinen ulkosaaristo lsingin Luontokuvausta vikkeiden Luontokuvaustarvikkeiden ja piilokojujen myyntinä ar myyntinäyttely äyttely Kohtaa luontokuvakirjojen tekijät haastateltavina! mm. Mika Hon Honkalinnan cityhuuhkajat ovat puhutta nkalinnan puhuttaneet mediaa. Hannu Hautal Kuusamosta on kaikkien tuntema luontokuvaHautala Kuusamosta kaikkien la a luontokuvauksen mestari
keskustaan.
Liput & Hinnat, liput en ennakkoon Lippu.fi nnakkoon Luontokuvamessut & Näyttelyt 12.0019.45 Näy yttelyt Vapaa Vapaa pääsy! a Festivaalilippu, Festivaalilippu, sis. Järjes stäjä toksiin.
| 9/ 2011
59. Päi ä hj l 12.0017.00 Finlandia-sali Päiväohjelma 12.001 00 Fi l di äiväohjelma 12 00 17 17.00 inlandia-sali 1 li 12.30-13.30 Bence Máté, Unkari, Lintukuvaajaan matkassa Má áté, a Henrik Lu "Näkymättömän Lähellä - Osynl Nära" Lund, und, Osynligt ligt 13.30-14.15 tauko 14.15-15.15 Seppo Pöl Pöllänen, Suurpetoja piilosta llänen, Pekka Tuuri, Vedenalainen maailma Pekka Tuuri, Vedenalainen uu e 15.15-16.00 tauko 16.00-17.00 Kai Jensen Norja, Ammattina luontokuvaus Jensen, n, Juha Laak Laaksonen, Elämää Utössä ksonen, 17.00-18.00 tauko GAALA 18.00-21.00 Finlandia-sali Finlandia-sali 18.00-19.00 Hannu Ha Hautala, Vain kotka lentää aurinkoon, autala, Vain a laulu Jaan Link ja säestys Kari Alajuuma Jaana na Mika Hon Honkalinna, Suuri pöllö nkalinna, Vuoden Lu Vuoden Luontokuvat multivisio palkintojenjak uontokuvat palkintojenjakoineen koineen 19.00-19.45 tauko 19.45- 21.00 Bence Máté, Lintukuvia maailmalta Má áté, Kai Jensen Luontokuvan taikaa Jensen, n,
Henrik Lund, H "Näkymättömän Lähellä - Osynligt N ra". kaikki päivän saliesitykset (12.3017.00): J i Jäsenet 10 , Muut 12 Festivaali- gaalailtalippu Festivaali- ja gaalailtalipp (12.0021.00) pu Jäsenet: 15 / 25 / 35 , Muut 17 / 27 / 37 J Jäsenyys tarkistetaan ovell ovella la
Lisätiedot ja täydellinen ohjelma: www.vuodenluontokuva.fi täyde ellinen www.vuode enluontokuva.fi
Järjestäjä varaa oikeuden ohjelman muut muutoksiin. H kert myös kuvien taustoja ja siitä miten kuvat ova otettu. työskentelee j y n j
N Näe Mika Honkalinnan kertomus suuren kertomus su re t uuren petolinnun petolinnun ja ihmisen rinnakkainel rinnakkainelosta losta Ky Ky Kymenlaakson takamailta Helsingin ymenlaakson n keskustaan. Hän kertoo my too yös kuvat ovat va vat Tartu mahdollisuuteen nähdä ja kuulla miten menestynyt ammattiluontokuvaaja Ta tu mahdollisuuteen n dä ar näh menestyny ammattiluontokuva nyt vaaja työskentelee ja mitä hän ajattelee. "N ky Näkymättömän Lähellä y g Nära Nära".
Palkittu norjalainen luontokuvaaja Kai Je Pa alkittu luo ontokuvaaja va Jensen vie meidät fantastiselle luontomatkalle ensen fantastiselle a Norjan vuodenaikojen mukaan va mukaan vaihtuvien mahtavien ma aihtuvien maisemien sekä upeiden lintuaisemien ja eläinkuvien avulla
Töissä on edistytty kevään aikana. Kun lasti oli ajanut ohitse, oli sen edelle pääseminen vaikeaa. Näitä operaatioita dokumentoimaan mahdollisimman paljon. Teollisuuden Voima on tuottanut ydinsähköä Olkiluodossa yli 30 vuotta kahdella laitosyksiköllä, joissa on parhaillaan käynnissä Olkiluodon historian suurin modernisointihanke.
60
| 9/ 2011. Paikat oli siksi valittava huolella etukäteen. Kuljetukset ovat sen verran huomiota herättäviä, että ajatellin koosta parhaista otoksista kirjan. Suuri osa kuvista taas on valittu puhtaasti kuvan itsensä vuoksi. Eräät työt, kuten reaktorilaitoksen putkistoasennukset, ovat alkaneet suunniteltua hitaammin, ja putkistojen asennus valmistuu aikataulusta myöhässä. Suurin osa ottamastani kuvamateriaalista on teknisen toteutuksen tallentamista. Vain joissakin harvoissa reitin kohdissa oli mahdollista ohittaa ajoneuvo ja päästä seuraavaan kuvauspaikkaan. Myös automaatiosuunnittelussa on edistytty, kertoo projektinjohtaja Jouni Silvennoinen Teollisuuden Voimasta. Kuvaaminen oli usein mahdollista vain muutamasta paikasta. Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikkö on ollut mittava ja ainutlaatuinen projekti Suomessa logistisesta näkökulmasta. Rakenteilla oleva ydinvoimalaitosyksikkö Olkiluoto 3 on ns. Kuljetukset suoritettiin Raumalta suurimmaksi osaksi maanteitse. Työhöni liittyy raskaiden kappaleiden käsittelyä ja kuljettamista. Näissä yhteyksissä voi toisinaan yhdistää työn ja harrastuksen, kuten Olkiluoto-projektissa, ja keskittyä myös itse kuvaamiseen. Suurten rakenteiden valmistus on loppusuoralla, ja reaktorilaitoksen pääkomponenttien asennustyöt ovat käynnistymässä. Rakennustyöt ovat pääosin valmiit. Kuvat ovat merkittävässä osassa projektien suunnitteluvaiheessa, ja usein itse toteutuskin pyritään tallentamaan. Osassa kuvia on pääaiheena mahtavat mitat ja massat, jotka poikkeavat paljon normaalista liikenteestämme. Koska hyviä kuvauspaikkoja oli rajoitetusti, moni kuva onkin otettu samalta töyräältä. Poikkeuksellinen operaatio tarjosi upeita kuvakulmia raskaan kuljetuskaluston kuvaamiseen.
Kuvausta harrastava Matti Nieminen on kuvannut työnsä ohessa erilaisia raskaiden kappaleiden siirtoja. Työ vaatii jyhkeiden elementtien siirtämistä paikasta toiseen. Ei pelkästään teknisessä mielessä, vaan myös visuaalisesti upeina kuvina. MATTI NIEMINEN
Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikköä rakennetaan parasta aikaa. uuden sukupolven yksikkö. Tämän jutun kuvat ovat tallentuneet Olkiluodon ydivoimalan rakennusprojektista. OLKILUOTO 3
S Ä H KÖ N T U O TA N TO ON V U O N N A
2013
Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikköä rakentava AREVA-Siemens -konsortio on ilmoittanut, että se ennakoi suurimman osan töistä valmistuvan vuonna 2012 ja säännöllisen käytön alkavan vuonna 2013.
Laitostoimittaja on ilmoittanut meille, että suurin osa töistä valmistuu vuoden 2012 loppuun mennessä. Kuvauskohdat ovat myös olleet pääosin lähellä tietä, joten olen käyttänyt runsaasti laajakulmaobjektiivia. Käyttöönottoon täytyy kuitenkin varata kuukausia, joten Olkiluoto 3 pääsee sähköntuotantoon vasta vuonna 2013, kertoo Teollisuuden Voiman toimitusjohtaja Jarmo Tanhua
Kuljetuksia oli kaiken kaikkiaan neljä. f/8 ISO400. 45 metriä pitkien nosturipalkkien kuljetus Olkiluotoon. Tämän kuvasin eräältä kallioleikkauksen reunalta. Canon 1D MK III, EF 15 mm:n f/2.8 Fisheye, 1/60s, f/13, ISO 200.
Sateinen päivä ja kuvaukset jäi melko vähiin mutta otin zoomi putkella sarjan kuvia mistä tämä tiukkaan rajattu kuva toimi parhaiten. Otin sarjan kuvia ja yhdistin niistä kaksi panoraamaksi. Canon EOS 1D Mark II, 28-135mm / 135mm 1/125s. Kuvasta tuli hieman suhruinen mutta kuvastaen hyvin päivän harmaata säätä. Kuvakulma toimi hyvin, joten kuvasin töyräältä useita eri kuljetuksia
Kun päivä alkoi valjeta alkoi sumu myös hälventyä mutta ensin merenpinnan tasosta jättäen taustalla olevat satamanosturien puomit vielä sumun peittoon. Lähtöä oli aamulla lykätty sakean sumun vuoksi parilla tunnilla. Terävyys suorastaan hyppää silmille, ja valaistus on osunut kohdalleen. Valaistus osoittautui kuitenkin erittäin toimivaksi, ja laivan omat valot toimivat hyvinä "kickereinä". Canon 1D MK III, EF 28-135 mm f/3.5, 4 s, f /11, ISO 200, 28 mm, jalusta.
Parhaista otoksista on tehty kuvakirja (ISBN 978-952-928615-7/omakustanne). Laitoin kameran jalustalle, lankalaukaisin kiinni ja peili lukkoon. f/5,6 ISO800.. Sumuinen aamu klo 05 ja voimakas keinovalo hallitsevana valonlähteenä antoivat sen verran haastavan värityksen, että tyydyin day light -valkotasapainoasetukseen. 24mm 1730s. Tämä kuva miellyttää minua. Iltaa kohden sade loppui ja alkoi hämärtää. Tiedustelut osoitteeseen matti@nosto.fi
550tonnia painava Generaattori matkalla työmaalle vesiteitse. Kirjaa on saatavilla rajoitetusti. Oranssi sävy toimi kuitenkin hyvin tässä kuvassa. Oli satanut koko päivän. Hieman epäilin lopputulosta valaistuksen suhteen, kun ympäristössä oli niin paljon erilaista keinovaloa. Ajattelin, että nyt on hetki kuvata ennen kuin on täysin pimeää. Canon 1D MK III, EF 15 mm:n f/2.8 Fisheye, 4 s, f/11, ISO 160, jalusta.
Lastattu säiliö lähdössä kohti työmaata. Canon EOS 1D Mark II, EF 24-105mm f/4L IS USM
marraskuuta 2011 Savitaipaleella 3. Kuvien lähetysaika päättyy 19.9., jonka jälkeen sitten alkaa tuomarien suururakka: kaikki kuvat pisteytetään, palkinnot jaetaan ja tuloskortit lähetetään osallistujille. Näyttely on esillä kahvila-ravintola Kehäkukassa (Yrjö-Koskisentie 1, Hämeenkyrö) 29.10.-12.11.2011.
AVAJAISET
Näyttelyn avajaisia vietetään Kehäkukassa lauantaina 29.10.2011 alkaen klo 13. Huoneita varattu päärakennus Mainingista ja Kylpylä-Hotellista. marraskuuta 2011 Ylöjärvellä ja Tampereella 19. Buffet-päivällinen Ikaalisten Kylpylässä (Hämyläntie 2, Ikaalinen) klo 16.30, hintaan 19 euroa. Edellisillä kerroilla tarjottuja kuvia on ollut noin 6000, järjestäjät elävät toivossa, että ennätys lyödään tänä vuonna. Sen organisoi Kameraseurojen Liitto, ja järjestäjinä on tänä vuonna viisi kameraseuraa: Kameraseura Mielikuva, Kouvolan Kameraseura, Mielikuvitus ry, Saimaan Kameraseura ja Vantaan Fotokerho. 0400 376 999, hameenkyronkameraseura@gmail.com ja SKsL:n näyttelyvastaava Tatu Kosonen, puh. joulukuuta 2011 Näyttelyprojektin verkkosivuilta löytyvät tiedot eri näyttelyistä, tuloksista jne. Vesitropiikki, kuntosali ja sisäänpääsy tanssiravintolaan on majoittujilta vapaa.
LIITTOKOKOUS
Suomen Kameraseurojen liiton sääntömääräinen syyskokous pidetään sunnuntaina 30.10.2011 klo 10.00 Ikaalisten kylpylässä. Valtakirjojen tarkastaminen klo 9.45-10.00.
LISÄTIETOJA
Hämeenkyrön Kameraseura ry, Ulla Kangasperko, puh. www.finlandcircuit.fi Lisätietoja myös: Sakari Mäkelä, 044 5 224 224
SKsL:n Teemanäyttely 2011 "Tunnelma"
Tänä vuonna Hämeenkyrön Kameraseura ry toimii teemanäyttelyn järjestäjänä. 3rd Finland International Digital Circuit
Finland Circuit on kaikille avoin kansainvälinen digikuvien näyttely. Ilmoittautumiset ruokailuun puh. marraskuuta 2011 Lempäälässä 26. 050 584 5896, tatu.kosonen@sksl.fi
| 9/ 2011
63. lokakuuta 2011 Kouvolassa 12. Näyttelytilaisuudet kuvaesityksineen: Vantaalla 22. 0400-376 999 tai hameenkyronkameraseura@gmail.com.
MAJOITUS
Varaukset: Ikaalisten Kylpylä, Raija Tauru puh 03-451 2101 tai email: raija.tauru@ikaalistenkylpyla.fi
Valitse sähköpostiosoite sarjan mukaan: suuraktiivi@kamera-lehti.fi suurharrastaja@kamera-lehti.fi
Tulokset esille
Kamera-lehti esittelee Harrastajasarjan kuvalliset tulokset joulukuun lehdessä ja Aktiivisarjan parhaat tammikuun numerossa. · Kirjoita osoitteesi valmiiksi kuoreen. Kuvan pitkän sivun tulee olla vähintään 1700 pikseliä ja enintään 3500 pikseliä. · Kerro missä ja millä välineillä kuva syntyi. · Kirjoita vedoksesi taakse merkintä PALAUTETTAVA!
Kuvat perillä viimeistään ma 31.10.
Ole hyvä ja kirjoita kuvien taakse tai sähköpostiviestiin selkeästi: Oma nimesi, osoitteesi ja puhelinnumerosi ja mahdollinen kuvan nimi. Kamera-lehdellä on oikeus julkaista palkitut kuvat kilpailun tulosten esittelyn yhteydessä ilman erillistä korvausta. Kerro myös käyttämäsi kamera ja mielellään otoksen valotusaika- ja himmenninaukkotiedot. Kuva saa olla ollut suppean yleisön nähtävänä tai internet-gallerioissa.
Sarjoja on kaksi kuvaajan kokemuksen mukaan. · Kuvan nimi. · Sähköpostiosoitteesi. Kamera-lehti voi esitellä palkittuja kuvia myös internet-sivuillaan. Jos kuva on tallentunut filmille, ilmoita filmimerkki. keijo_kuvaaja_luonto.jpg, jos kuvaajan nimi on Keijo Kuvaaja ja teoksen nimi Luonto) Valitse myös sarja, johon haluat osallistua: Suurkisa-Aktiivi tai Suurkisa-Harrastaja. Kotirauhan tms. Järjestelmäkamerakuvaajien toivotaan kertovan myös kuvausobjektiivin. Kuvien aihe vapaa. suojan piirissä kuvatuilta henkilöiltä on kuvaajalla oltava lupa kuvan julkaisuun. V A L O K U V A N
S M - K I S A A
J O
V U O D E S T A
1 9 5 2
SUUR
K I L P A I L U
Harrastajasarja kuvausharrastajille, jotka eivät ole voittaneet palkintoja laajoissa valokuvauskilpailuissa. Vedosten/diojen palautus: Mikäli haluat vedoksesi takaisin, liitä kilpailukuvan mukaan palautuskuori. Arvostelussa kiinnitetään huomiota kuvien kertovuuteen ja omaperäisyyteen.
KAKSI SARJAA, MOLEMMISSA TEKNIIKKA VAPAA
Digikuvat
Lähetä kuvasi viimeistään maanantaina 31.10.2011. Merkitse lähetyskuoreen SUURkilpailu / sarja (harrastaja tai aktiivi) Kirjoita kuvan mukaan seuraavat tiedot: · Nimesi (kuvaajan nimi), täydellinen osoitteesi ja puhelinnumerosi. Aktiivisarja on avoin kaikille ammattija harrastajakuvaajille. Digikuvien tulee olla JPEG-muodossa. Ennennäkemättömiä kuvia
Kilpailukuva ei saa olla aikaisemmin julkaistu ja kuvaajalla on oltava siihen täydet oikeudet. · Ilmoita, mikäli tiedät, kuvan valotusarvot; aika ja aukko ja ISO-herkkyys. Muut tiedot mielellään erilliselle paperille.
64
| 9/ 2011. Palkitsemattomia kuvia järjestäjä voi julkaista 80 euron korvausta vastaan.
Vedokset ja diat
Osoitteella Kamera-lehti, Lastenkodinkatu 5, 00180 HELSINKI. Diakehykseen ainakin oma nimi. · Liimaa palautuskuoreen tarpeellinen määrä postimerkkejä. Tiedostot nimetään siten, että tiedostonimestä voi yksilöidä kuvaajan ja teoksen: (esim
Värinäytön ansiosta laitteen käyttö on helppoa, ja tiedostojen lähettäminen tulostimelle onnistuu kätevästi monipuolisilla liitäntämahdollisuuksilla (High Speed USB, Wi-Fi, Ethernet sekä PictBridge). Panoraamakuvaaja ilahtuu kuvauspään 72-asentoisesta pyörökehästä, joka mahdollistaa panoraaman osakuvien tallentamisen 5 asteen kulmaeroin.
n. Sivumäärä 40. Katso lisää www.kuvatkirjaksi.fi
Palkinnon arvo
n. Sisäsivut silkkipäällystettyä 170g taidepainopaperia. 250
Palkinnon arvo
Docendo kuvakirja 93,90
A3 Gigant erillisellä, omalla kansipaperilla. Musta keinonahkakansi sekä painettu erillinen kansipaperi. Kovakantinen kuvakirja, liimasidottu, sivukoko noin 30x40 cm, vaaka. Se tallentaa Full HD -videota 1080/50p tarkkuudella 50 kuvan sekuntivauhdilla. Kamera-lehti T-paita
65. Lähes äänettömästi toimivassa kamerassa on laaja valikoima sekä käsivalintaisia että automaatti- Palkinnon arvo sia valotusvaihtoehtoja, joten se on hyvä vaihtoehto myös matkakameraksi.
n.800
Epson R3000
Epson Stylus Photo R3000 on hyvin suunniteltu A3+ -koon tulostin. Sivumäärä 40. Musta keinonahkakansi sekä painettu erillinen kansipaperi. 450
Palkinnon arvo
Docendo kuvakirja 93,90
A3 Gigant erillisellä, omalla kansipaperilla. Itse pistoolikahva voidaan asettaa kahdeksaan eri asentoon kuvaajan mieltymysten mukaan. Kuulapää lukittuu tiukasti heti, kun liipaisin päästetään irti. Se tuottaa laadukkaita ja tarkkoja tulosteita 2 pikolitran pisarakoon, UltraChrome K3 musteiden ja Vivid magenta -lisävärin avulla. Dörr 5-in-1 valoheijastin
(arvo noin 35 e)
11.-20. Kuulan kitka on säädettävissä kameran ja objektiivin painon mukaan. PA L K I N N O T
HARRASTAJASARJA
Palkinnon arvo
AKTIIVISARJA
Fujifilm FinePix X100 on laadukas kamera, jossa on uudentyyppinen hybridietsin. Katso lisää www.kuvatkirjaksi.fi
4.-10. Kovakantinen kuvakirja, liimasidottu, sivukoko noin 30x40 cm, vaaka. Sisäsivut silkkipäällystettyä 170g taidepainopaperia. Sen APS- C -koon CMOS-kenno toimii erinomaisesti myös vähäisessä valaistuksessa. Dörr mini salamaheijastin
(arvo noin 25 e)
4.-10. Lisäominaisuuksia ovat yhdysrakenteinen GPS-vastaanotin ja kompassitoiminto. FinePix X100 on nopea käyttää ja helppo pitää mukana. Kamera on lujarakenteinen, ja sen 23 mm:n f/2valovoimainen objektiivi tuottaa erittäin teräviä kuvia. Kamera-lehti T-paita
| 9/ 2011
11.-20. Tulosteet ovat entistä edullisempia suurien mustesäiliöiden (tilavuus 25,9 ml) vuoksi.
Fujifilm X100
999
Sony DSC-HX9V
Sony Cyber-shot DSCHX9V on tehokas 16,2 Mp:n 16-kertaisella zoom-objektiivilla (kinovastaavuus 24-384 mm) varustettu kompaktikamera. Monipuolinen kamera Palkinnon arvo tarjoaa mahdollisuuden sarjakuvaukseen 10 kuvan sekuntinopeudella, laajan valikoiman säätömahdollisuuksia, 3D-pyyhkäisypanoraamatoiminnon ja tehokkaan kuvanvakaajan.
Vanguard Alta Pro 263AT + GH-100
Kuulapäällä ja pistoolikahvalla varustetulla Vanguard GH-100:lla kameran kääntäminen lähes mihin kuvausasentoon tahansa onnistuu nopeasti ja helposti
Kyy tuntuu poseeraavan kuvaajalleen.
66
| 9/ 2011. Kilpailuun osallistui 133 kuvaajaa 515 kuvalla. Kuvaajat tuntuvat myös kiinnittävän entistä enemmän huomioita kuvien sisältöön. Luovassa sarjassa kilpailtiin 123 kuvalla ja luomusarjaan lähetettiin 336 kuvaa. Kuvan kompositio on yksinkertainen, mutta tehokas. Sarjan voitti Kalevi Koskela Huolta vailla -kuvallaan. Tiukalla rajauksella on saatu aikaan intensiivinen kuva, jossa pedon tarkkaavainen katse vangitsee katsojan. Marko Toivakka: Peto. Se kertoo kaiken.
Kuusamo Nature Photo 2011 -kilpailun sato oli edellisvuosien tapaan aiheiltaan monipuolinen. Paras Kuusamossa otettu kuva -sarjaan saapui 56 ehdokasta ja nuorten sarjaan nelisenkymmentä otosta. Jouni Nygård: Kyy. Tämän vuoden kilpailussa nähtiinkin useita oivaltavia ja visuaalisesti kiinnostavia töitä. Osallistujien työt osoittivat jälleen, miten korkealla tasolla suomalainen luontokuvaus on. Myös rajaus korostaan tehokkaasti kuvan potretinomaisuutta. Perinteinen dokumentoiva luotokuvaus oli edelleen vahvasti edustettuna, mutta selvästi oli myös nähtävissä hienovaraista muutosta luonnon suorasta dokumentoinnista omien tulkintojen ja näkemysten esittämiseen. Erittäin lyhyen terävyysalueen käyttö nostaa aikaisin keväällä heränneen kyyn muodot erinomaisesti esiin. Rohkealla omaperäisellä tulkinnalla irtosi koko kuvakilpailun voitto: Marko Toivakan tiivistunnelmainen kuva Peto on yksinkertaisuudessaan vangitseva. Kilpailun tuomareina toimivat luontokuvaaja Paavo Hamunen (pj.), valokuvaaja/tuottaja Hannele Fors, kuvataiteilija Esko Törmänen ja Metsähallituksen edustajana Pauli Määttä. Lasten ja nuorten sarjan voittajakuvat valitsi Koillissanomien raati: valokuvaaja Mikko Halvari, toimitussihteeri Alpo Merilä, toimitussihteeri Risto Pikkupeura, toimittaja Riina Puurunen ja toimittaja Janne Kaikkonen.
Luomusarja 6. Kuusamo XVI Nature Photo 2011
Vahvoja tulkintoja luonnosta
Luomusarja 1. Luovassa sarjassa kilpailukuvien tekninen taso paranee vuosi vuodelta
Luomusarja 2. Lasse Niskala: Harakka. Jouni Suikkanen: Heräämisiä. Upeassa kuvassa aikaisen aamun tunnelma kurkien suosimalla lammella on tavoitettu loistavasti. Lyhyen terävyysalueen käyttö ja veden pinnan heijastuksen mukaan ottaminen nostavat etualan kurjet komeasti esille.
Luomusarja 4. Valon kajo piirtää hienovaraisella ja kiinnostavalla tavalla esiin karhun pään muodot ja saa sen näyttämään jopa hieman nallemaisen vaarattomalta.. Ville Heikkinen: Kohtaaminen. Kirkas tähtitaivas taustalla tuo kuvaan talvisen yön viileyden ja kauneuden.
Luomusarja 5. Tomi Valtonen: Huuhkaja. Lintu erottuu juuri ja juuri taustastaan räntäsateen takaa. Kuvaaja on hallinnut tilanteen loistavasti ja onnistunut vangitsemaan huuhkajan juuri sellaiseen kohtaan, jossa se nousee parhaiten esille. Kohteen tiivis rajaus ja väriskaalan pelkistäminen nostavat upeasti esille mesikämmenten levollisen kohtaamisen. Hieno mustavalkoinen sävyskaala tuntuu antavan harakalle kaksinkertaisen suojan ikävää säätä vastaan. Komeassa kuvassa huuhkaja on sekä osa upeaa maisemaa että sen pääosassa. Hienosti hallittu ja kaunis kuva, jossa jopa huono sää on edukseen.
Luomusarja 3
Kalevi Koskela: Huolta vailla. Kuvassa tiivistyy lähes realistisella tavalla öisen autoilija painajainen pimeys, huono keli ja yllättävä kohtaaminen. Kuva on taitavasti jäsennelty, sen voimakas värimaailma ja taitavasti hallittu kompositio puhuttelevat ja pysäyttävät.
Luova sarja 1. Luova sarja 2. Timo Särkkä: Kotimatkalla. Tiivistunnelmainen ja visuaalisesti kiinnostava kuva, jossa on aimo annos pohjoisen taikaa. Hienosti toteutettu kuva, jonka eri osa-alueet muodostavat sekä muodoiltaan että sävyiltään toimivan kokonaisuuden.
68
| 9/ 2011
Timo Vesterinen: Lehdet Klassisen kaunis kuvakokonaisuus, jossa tuttu ja usein kuvattu aihe nousee hienovaraisella ja kiinnostavalla tavalla esiin.
Luova sarja 4. Otso Keränen: Maaemo Dramaattinen, vahvaa mystiikkaa täynnä oleva kuva, joka vie katsojan kalevalaisiin tunnelmiin. Luova sarja 3. Värien ja muotojen kokonaisuus on hienosti hallittu.
| 9/ 2011
69
Miki Pukki: Rantakäärme Kuvaaja on lähestynyt rohkeasti käärmettä ja onnistunut lähikuvauksessa. Kuva toistaa lehvästössä piileskelleen eläimen suojavärin ja lehvästön värisävyt sopusointuisesti.
70
| 9/ 2011. Nuorten sarja 1. Kohde on huomattu ja löydetty lapsenomaisella uteliaisuudella. Nuorten sarja 3. Mihka Pohjonen: Miniseitti Kuvassa on oivallinen sommittelu, sen aihe on oivaltava ja tekninen taso korkea
Nuorten sarja 2. Jussi Haaraniemi: Kärppä Kuvaaja on harvinaisella tavalla onnistunut pysäyttämään puussa liikkuvan nopean eläimen kiinteään katsekontaktiin.
Paras Kuusamossa otettu kuva Timo Vesterinen: Myllykoski Unenomainen kuva, jossa kuusamolainen idylli nousee upealla tavalla esiin. Etualan kivet heinänkorsineen jäsentävät kuvan erinomaisella tavalla ja luovat siihen taianomaisen tunnelman, joka johdattaa katsojan mukavasti mökin lämpimään.
| 9/ 2011
71. Vastavaloon otettu kuva on teknisesti erinomainen, myös matala kuvakulma antaa sommitteluun aitoa syvyyttä.
Nuorten sarja 3. Matala kuvakulma korostaa veden liikettä. Iita-Reetta Niskanen: Köllöttelijä Kuvaaja on vanginnut toisen puolen karhun luonteesta; suossa kellivän leikkisän mesikämmenen
Etenkin yksityiskoteihin suunnistaminen olisi muutoin ollut mahdotonta. Kiinalaiselle koti on hyvin henkilökohtainen asia, eivätkä monet kutsu edes ystäviään kylään. Osa kuvauskohteista oli etukäteen selvillä, osasta oli tiedossa vain ilmiö, josta kuva haluttiin saada. KIRSI KOMMONEN KUVAT: JANNE KOMMONEN
Valokuvaaja Janne Kommonen matkasi Kiinaan dokumentoimaan maan värikulttuuria. Bonuksena oli tarkoitus ikuistaa matkan lopulla auringonpimennys Shanghain seudulla. Tavoitteena oli kuvata mahdollisimman monessa yksityiskodissa. Yksityiskoteihin pääseminen ei onnistukaan ilman hyvää suhdeverkostoa. Kuvauskutsua täytyy myös pyytää hienovaraisesti, jotta kiinalainen ei menetä kasvojaan, jos kieltäytyy.
| 9/ 2011
72. Meillä oli useampana päivänä käytössä oma opas ja auto kuljettajineen, mikä säästi runsaasti aikaa ja vaivaa kohteiden löytämisessä, Janne Kommonen kertoo. Osoitteet ovat epäselviä, eivätkä taksikuskit puhu englantia kuin korkeintaan auttavasti. Onnistuminen edellytti tarkkaa etukäteissuunnittelua, improvisointikykyä, kyynärpäätaktiikkaa ja hyviä suhdeverkostoja.
Kommonen kuvasi kesällä 2009 Pekingissä, Shanghaissa ja Hangzhoussa. Monessa tapauksessa piti oppaan lopulta soittaa kuvauskodin haltijalle ja pyytää tarkat ohjeet, sillä vielä oikean rappukäytävän löytäminenkään ei taannut sitä, että olisimme löytäneet oikealle ovelle
Kiitokset ovat myös tärkeitä. Kiinassa kannattaakin varata runsaasti aikaa ja varautua improvisoimaan, kun uusia mahdollisuuksia tarjoutuu. Monessa perheessä kuitenkin saimme enemmän lahjoja kuin veimme, ja niistä oli mahdotonta kieltäytyä. Kun sitten yhden kodin ovet avautuivat, saattoi käydä niin, että pääsimme myös heidän naapuriinsa tai sukulaistensa luo. Mutta he löysivät jonkun oman ystävänsä, joka oli halukas ottamaan meidät vastaan, Kommonen kertoo. Tietokone, televisio, mukava tuoli, tuuletin ja vuode muodostivat muun sisustuksen Kosteutta, kylmää ja ehkä myös pahoja henkiä karkottaakseen hän oli verhoillut koko asunnon paksulla onnea tuottavan punaisella sametilla.
Vaatimattomat kodit Pekingin hutong-kortteleissa täyttyvät muistoista.
Värien käytöllä on pitkät perinteet Kiinassa. Monet tuttavamme eivät itse kutsuneet meitä luokseen, koska esimerkiksi puoliso ei halunnut sitä. Olimme varanneet kiitoslahjoiksi suomalaista suklaata ja kuviani esittelevän kirjasen, jonka painatimme Kiinassa. Kommonen kuvasi koteja sekä perinteisissä kiinalaisissa hutong-kortteleissa että moderneissa, länsimaista ja kiinalaista tyyliä yhdistävissä kerrostalo- ja rivitaloasunnoissa. Enon koko elämä oli esillä hänen asunnossaan: valokuvia ajoilta, jolloin hän toimi suuren mainostoimiston AD:na, ja nykyinen työ, eli pieni kivenhiontalaite, jolla hän teki jadesta pienoisveistoksia ja tupakkaholkkeja. Vieraille tarjottiin itse tehtyä mehua. Vierailut alkuperäisissä hutong-kodeissa olivat erityisen mielenkiintoisia, sillä viranomaiset häätävät asukkaita pois rakentaakseen niiden tilalle uusia pilvenpiirtäjiä. Täällä kodeissa ei ollut muita mukavuuksia kuin sähkö, joten juokseva vesi ja wc löytyivät korttelin keskeltä ja olivat kaikille asukkaille yhteisiä.
| 9/ 2011
Isoäidin vaatimattoman kodin täyttivät muistot: valokuvat tyttärentyttärestä, lahjaksi saatu viuhka, teeastiasto. Kävimme ystävämme isoäidin ja enon kodissa, jotka sijaitsevat sisäpihan molemmin puolin. Yökerhon sisäänkäynnin seinämaalauksessa on käytetty täsmälleen samoja värejä kuin keisarillisen Kielletyn kaupungin ornamenteissa.. Asunnot olivat olleet suvun hallussa kymmenien vuosien ajan, ja itse aikoinaan istutettu viiniköynnös antaa kesällä varjoa ja syksyllä runsaan sadon. Ei olisi uskonut, että ollaan keskellä Pekingin suurkaupunkia
tulevat mielellään kuvatuiksi nähtävyyksien luona ja länsimaisten kanssa. Silkkihuiveja oli kehystetty kauniisti ja nostettu seinille taideteosten asemaan.
Valkoiset hääasut on usein vuokrattu vain kuvaustilannetta varten.
Taiji-mestari ja hänen oppilaitaan shanghailaisessa puistossa.
Toisessa suomalaisyhtiön johtajan kodissa liikelahjat olivat esillä vitriinissä, kallis alkoholipullo toisensa vieressä. Eron huomasi jo asuinalueille saavuttaessa: portinvartija tarkisti, mihin vierailija oli matkalla. Tämä johtaja ei itse käyttänyt alkoholia, mutta arvosti silti lahjoja statussymboleina. Jos haluat kuvata ihmisiä, on varminta pyytää heitä poseeraamaan. Aamuisin puistot täyttyivät taijin harrasta| 9/ 2011
74. Viikonloppuisin vanhemmatkin olivat mukana, ja perheet lennättivät leijoja tai puhalsivat saippuakuplia. Toki tällöinkin ne kuvastivat osaltaan kiinalaista kulttuuria: kiinalaiset mm. Pääsimme vierailemaan Marja Kurjen Kiinan toimintoja johtavan Caroline Xuen kodissa, jota on kuvattu myös kansainvälisiin sisustuslehtiin, Kommonen muistelee. Caroline Xue bisneskodissaan
Selkeän vastakohdan näille asunnoille tarjosivat kodit, joiden asukkaat työskentelevät kansainvälisten yritysten palveluksessa. Sen he tekevät mielellään, hän toteaa. Puistoissa tapasi isovanhempia, jotka huolehtivat ainokaisesta lapsenlapsestaan, suvun pikku keisarista tai keisarinnasta. Valkoisia sohvaryhmiä ja Ikea-kalusteita oli yhdistetty kiinalaisiin antiikkikalusteisiin tai niiden kopioihin ja aitoihin Ming-vaaseihin. Kotien vastapainoksi Kommonen kuvasi ihmisiä ja Kiinan arkkitehtuuria. Bisnesihmisen kodissa huomio kiinnittyi paitsi kulttuurien yhdistämiseen, myös siihen, miten oma työ tuotiin ylpeästi esille. Hyvän tilaisuuden tavallisten ihmisten kuvaamiseen tarjosivat puistot, jotka ovat ahtaasti asuvien kiinalaisten yhteisiä olohuoneita, liikuntatiloja ja juhlien pitopaikkoja. Muuten ihmisten kuvaaminen kadulla on hankalaa, koska kohteen ja kuvaajan väliin tuppaa aina ehtimään muita henkilöitä tai ajoneuvoja.
Pian poseeraukset alkoivat kuitenkin toistaa itseään. Molemmissa haasteena olivat ihmismassat
TE 42 -taululla ja Analyzer 5.0 -ohjelmalla saadaan mittaustuloksena aikaan oheinen käy-
rästö (oik.alakuva), josta näkyy viiden mittauspisteen (keskusta ja neljä nurkkaa) tulos erivärisinä käyrinä, tai prosenttiarvoina teoreettisesta Nyquist-maksimista (vas.ylä). Tulos kuvaa tietysti objektiivin ja kennon yhteistulosta. Otetuista kuvista voidaan silmämääräisesti tai sopivan tietokoneohjelman avulla arvioida, mikä on toiston ääriraja. Siemens-tähtikuviota, joissa viivat levenevät säteen suunnassa. Numeerinen erottelu lp/kk tarkoittaa siis, kuinka monta valkoinen/musta-paria objektiivi/kenno-yhdistelmä erottaa eri kontrastiasteilla. TE 42 -taulu ja sitä lukeva Analyzer-ohjelmisto ovat saksalaisen Image Engineeringin diplomi-insinööri Dietmar Wüllerin kehittämiä. Monet mittaajat käyttävät mustavalkoista ISO 12233 -taulua, (alin kuva) jossa mittakohteena on viuhkamaisesti leviäviä mustavalkeita viivastoja. Koska kennot ovat kompaktikameroissa hy-
vin pieniä, tällä alueella tullaan myös hyvin nopeasti tekemisiin valon aaltomuodosta johtuvan diffraktion kanssa. ylh.) on viisi ns. Useimmiten mtf-kuvioilla näytetään, millainen kontrasti ja erottelu saadaan suhteessa kuvan keskustaan ja reunoihin eri himmenninaukoilla. Jokaisella digikameran kennolla on teoreettinen erottelukyvyn yläraja, joka ilmaistaan ns. Nyquist-rajana. Mitä kauemmas ja ylemmäs oikealle käyrät ulottuvat vasemmalta lähtien, sitä parempi. HARRI HIETALA
Mikä ihmeen mtf?
-näin luet testituloksia
Objektiivien toistokykyä kuvaillaan usein mtfkäyriä käyttäen. MTF on lyhenne termistä Modulation Transfer Function (myös OTF eli Optical Transfer Function). Kuvioista tutkitaan, kuinka tiheä viivasto voidaan erottaa testitaulusta otetusta kuvasta kunkin kuvion keskustaa kohti mennessä. Käyttämässämme TE 42 -testitaulussa (kuva oik. Lopputuloksen kannalta ei ole kiinnostavaa, mikä on tilanne erottelun suhteen kennon pinnassa, vaan mikä on syntyvän kuvan erottelu.
| 9/ 2011
76. Pystyakseli kuvassa oikealla on kennon teoreettinen erottelun raja. Saatu tieto suhteutetaan tietokoneohjelmassa tietoon kuvan pikselikoostumuksesta (kuvan korkeus/leveys pikseleinä). Analogisen kuvaamisen aikoina erottelu ilmaistiin yleensä linjaparina per millimetri. Menetelmää käytettäessä kuvataan kohdetaulu, jossa on mustavalkoinen tihenevä ja harveneva viivakuvio, tai useimmiten taulu, jossa on useita kuvioita eri kohdissa. Viivakuvioita ja testitauluja on monenlaisia. TE 42 -yhdistelmätaululla voidaan tutkia myös värintoistoa, kohinaa ja dynamiikkaa. Kenno ei voi erottaa detaljeja, jotka ovat pienempiä kuin kahden pikselin välinen etäisyys. Kuvattaessa hyvin pienillä aukkoarvoilla valo hajoaa himmentimessä monensuuntaiseksi säteilyksi interferenssin takia ja hajavalo heikentää kuvan terävyyttä. Pystyakselilla on viivaston modulointi, eli kontrasti prosentteina, ja vaaka-akseleina erottelu linjapareina (linjapari = musta + valkoinen viiva) suhteessa kuvan korkeuteen. Tämä yhdistelmä ei ole käytännöllinen, koska digikameroissa tavataan fyysisesti hyvin monia kennokokoja
3D-ominaisuuksilla saa pursotettua ja rakennettua 2D-grafiikan pohjalta kolmiulotteisen mallin. Xara Designer Pro 7 on käyttöliittymältään selkeä ja totuttelun jälkeen helppo peruskuvankäsittelyn väline.
MARKKU METSÄMÄKI
Xara Designer Pro 7 on lähtenyt kilpasille kuvankäsittelyssä Adoben Photoshopin ammattiversioiden kanssa. Vaativan kuvankäsittelyn nopeudessa ei ole merkittäviä eroja, mutta joissakin vakiosuotimissa Xara on hitaampi kuin vastaavat Photoshop CS5:n suotimet. Photoshop painottuu nykyiselläänkin vaativaan kuvankäsittelyyn, kun taas Xara on suunnattu helppoon käyttöön. Alle 100 euron hintainen perusohjelma sopii kuvien muokkaukseen ja vektorigrafiikan tekoon. Tehdyt kuvat saa talletettua Xaran oman muodon lisäksi myös jpeg- ja eri bittikarttamuotoihin, kuten bmp-, gif- ja png-tiedostoiksi. Perinteiset Photoshopin plug-in-lisukkeet istuvat huonosti Xaran ohjelmaan. Ohjelma sisältää myös kappaleiden valaisun ja varjostuksen. Xaran näppärät kuvankorjailun mahdollisuudet puhuttelevat etenkin vasta-alkajia ja Elementsin käyttäjiä. Kuvia verkkoon tekevälle on tarjolla PS Elementsin tapaiset työkalut. Ruutukaappausominaisuus on opetusmateriaalien tekijöille erinomainen apu. Ohjelman edullisempi malli Xara Photo & Graphic Designer 7 ottaa mittaa Adoben Elementsistä.
Xaran ohjelmat muistuttavat käyttöliittymältään toisiaan, mutta eroa löytyy cmyk- ja pantone-värimaailmojen tuessa, joka löytyy vain Pro-versiosta. PHOTO & GRAPHIC DESIGNER 7
P E R U S K Ä S I T T E LY Y N SOPII
Xara Photo & Graphic Designer 7 kattaa peruskuvankäsittelyn tarpeet. Photo & Graphic Designer käsittelee nimensä mukaisesti myös vektorigrafiikkaa ja kuvaa rinnakkain ja päällekkäin. Ohjelma muistaa työpöydän tilan edellisestä käyttökerrasta, joten töiden jatkaminen helpottuu.
77. Mukana on kuitenkin perussuotimet kuvan terävöintiä ja muita photoshoppauksesta tuttuja käsittelyjä varten. Googlen kartan istutus kuvaan onnistuu, joten opastavan webbikuvan teko on varsin nopeaa. Esimerkiksi kuvan koon muuttaminen ja kierto tehdään Xarassa valikon kautta. Verkkosivuja varten mukaan voi ottaa flashia ja animoituja
giffejä. Muutaman päivän orientoitumisen jälkeen on Xaralla mahdollista saada aikaan lähes samanlainen lopputulos kuin Photoshopilla. Photoshopin työkaluihin tottuneelle on ensin vaikeaa päästä kiinni ohjelman käyttörutiineihin. Xaran edullinen hinnoittelu luo varmuudella hintapaineita Adobelle. Punasilmäisyys poistuu kohdistusympyrän avulla, ja alueelliset peh| 9/ 2011
mennykset hoituvat vain muutamalla hiiren klikkauksella
Myös tallentaminen PSD-muodossa onnistuu. Lisäksi vektorigrafiikan tuki monipuolistaa ohjelman mahdollisuuksia.
Photoshopin mahti näkyy Xarassakin. Kuva on koostettu Kanarian saarilla Puerto de Moganissa Canon LEGRIA HF S10 -videokameralla otetusta kuudesta otoksesta.
Xara Designer Prolla saa tehtyä kerrostettuja kuvasuodatuksia. Ohjelma osaa lukea myös Photoshopin natiivit PSD-tiedostot, mutta muuntaa mahdolliset kuvatasot omaan formaattiinsa. Magixin PanoramaStudio 2 toimii itsenäisenä ohjelmana. Kärsivällisyyttä kuitenkin vaaditaan, ohjelma ei ole supernopea.
Bitmap Trace -toiminto etsii kuvasta kontrastirajapintoja ja muodostaa niistä viivakuvan, joka voidaan jalostaa edelleen vektorigrafiikan tarpeita varten.
Xara Designer Prosta löytyy tuki myös monisivuisten dokumenttien, esimerksi esitelehtisten, tuottamiseen. Sillä voi tehdä varsin siistin näköisen panoraamakuvan. Tällöin Xaran natiivimuodon tasot muunnetaan Photarin tasoiksi.
78
| 9/ 2011
Kirjapainon kanssa asioidessa muutetaan kuva tai valmis taitto cmykmuotoon ja viedään PDF/X-tiedostona painoon. Ohjelma tunnistaa ainakin raw-tiedostoja, jotka ovat muotoa crw, cr2, rw2, nef, mrw, raf, kdc, orf, dng, ptx, pef, anw ja x3f. Viivanpiirto toimii, vapaan käden siveltimet ovat melko monipuolisia ja tekstiladelma syntyy kätevästi kuvaan. Sieltä löytyy myös ajantasainen lista raw-tuetuista kameroista. Kuvan rajaus, pikselien kloonaus ja kirkkauden säätö löytyvät. Kuvalle voi tehdä samat säädöt kuin esimerkiksi jpeg-kuvalle. Samasta osoitteesta ladattavan Designer Pro 7.1 -tutustumisversion asennuspaketin koko on maltillinen 120 megaa.
| 9/ 2011. Ohjelmalla voi käsitellä samaan aikaan rgb-, cmyk-, hsv- ja harmaaskaalan materiaalia. Ohjelma ei ymmärtänyt kunnolla edes kaikkia vanhan Photo-shop 7:n suotimia. Panoraamakuvien tekoa varten saa asennettua Magixin PanoramaStudio 2 ohjelman, jolla syntyy sekä tasopanoraamakuvia (flat panorama) että webbiin sopivia 360 asteen panoraamoja. Magixin tuotesarja pyrkii kattamaan puuttuvia toimintoja ja videokäsittelyn aluetta. Xaran erikoisuus värien käsittelyssä on se, että kuvameteriaali muutetaan esimerkiksi painon tarvitsemaan cmyk-muotoon vasta tulostusvaiheessa. Adoben Photoshop Elementsin haastajina on Xaran lisäksi ACDCSee, Corel Paint, PaintShop sekä ilmaisohjelmat Gimp ja Pixia. Xaran merkittävin puute on sopivien suotimien löytäminen. DESIGNER PRO 7
UHITTELEE
PHOTOSHOP CS:ÄÄ
Noin 300 euron hintaisessan Pro-versiossa on perusominaisuuksien lisäksi PDF/X-, XPS- ja html-pohjaisen verkkojulkaisun rakennusvälineet. Samoin hdr-kuvia työstävä tarvitsee erillisen laajadynamiikkaohjelman. Ammattiuraa suunnittelevan valinta tähtää monen vuoden käyttörupeamaan, jolloin Adoben Photoshop on vielä vahvoilla. Läpinäkyvyysmaskin voi luoda eri geometrisilla muodoilla nopeasti tai perinteisen punaisen maskikerroksen avulla. Valmiina on Ifran ja ISOn vakioprofiileja, mutta työkohtaisen profiilin voi lisätä .iccmuotoisena. Ohjelmaa kokeiltaessa asia ei ollut kuitenkaan näin yksinkertainen. Pro hallitsee myös pantone-värit ja nelivärierottelun. Mac-versiota ei ole saatavana. PHOTOSHOP
VA I
XARA?
Vuosikymmeniä Adoben tuotesarjaa käyttäneenä tuskin vaihdan Xaran tuotteisiin, koska Pro 7 ei tarjoa kaikkea päivätyössä tarvittavaa. Nykyvaatimusten mukaisesti kameran raw-tiedostojen tuki pitää löytyä kunnon kuvankäsittelyohjelmasta. Siksi kameramerkin oma raw-työstöohjelma, Adobe Lightroom tai Apple Aperture onkin käytännössä vakavan kuvankäsittelijän pakollinen lisähankinta. Myös aiemmalla 6-versiolla tehdyt projektit siirtyivät vaivatta uuteen versioon 7. Content Pack sisältää yli 400 megatavua leiskatyöskentelyyn sopivaa, maksutta käytössä olevaa kuvamateriaalia ja valmiita suunnittelupohjia, joita voi muokata omaan käyttöön. Erityisiä raw-käsittelyn työkaluja ohjelmasta ei kuitenkaan löydy. Muutkin pitkään photoshoppailleet varmaan vierastavat ajatusta opetella uutta xaramaista käyttötapaa. Kyse ei ole laiskuudesta vaan ajankäytöstä ja etenkin Xaran videopuolen puuttuvista ominaisuuksista. Xaran ominaisuuksissa luvataan ohjelman osaavan hyödyntää Photoshopin plug-ineja. Painokuvan cmyk-työstöä tarvitsevan onkin parempi hankkia heti Pro-versio. Suodattimet ja muut käyttökelpoiset plug-init ovat edelleen vahvasti Photoshop-vetoisia. Xaran Designer Pro 7:n työkalut ovat lähes samat kuin Photoshopin perustyökalut, vaikka Xaran valikoima onkin suppeampi ja toiminta erilainen. Xaran kuvankäsittelyn vaihtoehdoista on hyvä selvitys osoitteessa www.xara.com/us/products/designer/advanced. Oletuksena on PDF/X1a 2001 (ISO 15930-1), mutta muitakin muotoja löytyy. Vasta kuvankäsittelyn ensiaskelia ottavan harrastajakuvaajan kannattaa kuitenkin harkita vakavasti eri kuvankäsittelyn vaihtoehtoja. Tämän vaatimuksen Xara toteuttaa melko hyvin. Harald Heimin ylläpitämän Plugin Newsin kyselyn mukaan lähes puolet kuvaa käsittelevistä käyttää Photoshop-suotimia. Xara Designer Pro 7 osaa lukea Windows Media Photo HD -kuvia. Xara toimii valitettavasti vain Microsoft Windows XP, Vista ja Windows 7 -ympäristöissä
Niin myös aiemmin Taneli Eskolalle. Kuvia katseltuaan ei tunnu enää kaukaa haetulta, että Vallisaaressa on liikkunut sitkeästi huhu päättömästä everstin haamusta. MINNA JERRMAN
Helsingin edustan suljetut saaret avautuvat
Tämä oli yksi onnistuneimmista projekteistani. Kruunun jalokivet -kirjan kuvaosuudet on jaoteltu ennakkoluulottomasti kohteen luonteen mukaisiin ryhmiin. Keskityin kuvaamisessa aina tiettyihin teemoihin. Näin toteaa Taneli Eskola, joka vastaa juuri ilmestyneen Kruunun jalokivet -kirjan valokuvista. Tosin kun kuvasin Suomen paksuimpia puita 1990-luvulla, kasvitieteilijät kertoivat huimia tarinoita noista saarista, joten tiesin mitä odottaa. Puolustusvoimat kuljetti hänet päiväksi kerrallaan kuvauskeikoille. Kuvista näkee, että vuosisatojen sulkeutuneisuus on vaikuttanut kasvillisuuteen ja antanut leimansa rakennuksille. Teoksen tekstiosuudet on kirjoittanut rannikko- ja meripuolustuksen historiaan perehtynyt Ove Enqvist. Oikea dokumentaristin unelmakohde. Juhannusruusu punamultatorpan ikkunanpielessä, ja vastakohtana rapautunut ammusvarasto, johon sammal ja muu aluskasvillisuus ovat tunkeutuneet sisään. Noin vuoden kestäneen kuvaushankkeen aikana Eskola tutustui saariin sen verran perusteellisesti, että häntä kiinnostaa nyt niiden tu| 9/ 2011
80. Eskolan otosten lisäksi kirjassa on käytetty kuvituksena vanhoja valokuvia, karttoja, maalauksia ja rakennussuunnitelmapiirroksia. Koska alue on ollut pitkään puolustusvoimien käytössä, se on suurimmalle osalle suomalaisista tuntematon. Koska vuodenajat ja säätilat valittiin mahdollisimman erilaisiksi, niin ei tarvinnut kytätä kuvattavia kohteita ja valaistuksia. Tosin ihmetystä herätti intoni siitä, kun alkoi sataa räntää tai vettä nämähän ovat aina valokuvaajan kannalta herkkua. Varsinkin mustavalkoiset valokuvat asukkaiden niukasta elämästä täydentävät hyvin nykyajan näkymiä. Eskola on päässyt tutkimaan "valokuvallisesti neitseellistä maata". Oman lukunsa saavat niin kansallismaisema, rakennelmat, talvi, interiööri, kyltit, meri kuin kasarmielämä. Seulaksi ammuttu surumielinen Jaffa-kyltti, ja lumen sokeroima kalliomaisema. Kuvajaksojen johdantotekstit ovat Eskolan käsialaa. Valokuvaajan ammatti on siitä hauska, että aina tutustuu uuteen tässä tapauksessa täysin uuteen. Teos kertoo Suomenlinnan naapurien, Vallisaaren ja Kuninkaansaaren, historiasta ja nykyisyydestä.
Vallisaaren ja Kuninkaansaaren linnoitusten varjossa on nähty vuosisatojen saatossa yhtä sun toista: ruutivaraston tuhoisa räjähdys, venäläistä sotilaskuria ja luotsiperheiden pakkosiirtoja
Taneli Eskolan Kruunun jalokivet Vallisaari ja Kuninkaansaari -valokuvanäyttely 30.9. Suositushinta 68 euroa. Saaret avaavat uuden luvun tai itse asiassa kokonaisen suljetun kirjan Suomen keskeisimpään kansallismaisemaan, Eskola toteaa.
Ole Enqvist & Taneli Eskola: Kruunun jalokivet Vallisaari ja Kuninkaansaari. 304 sivua. Näen silmissäni huikeita näköaloja siitä, miten Vallisaari ja Kuninkaansaari jatkossa otetaan haltuun. Vasen sivu: Kuninkaansaaren laituri. Yllä: Harjoitusjoukon irtaantuminen saaresta.
levaisuus. saakka Cygnaeuksen galleriassa, Kalliolinnantie 8, Helsinki.
Aleksanterin patteri, kierrerappuset.
| 9/ 2011
81. Puolustusvoimat on nimittäin vetäytymässä alueelta. Moreeni. Saarten hoito ja avaaminen yleisölle ovat valtava haaste tuleville sukupolville
Tarkoituksenamme on tarjota valokuvaajille paras mahdollinen ratkaisu hoitaa toimintaa webissä ja antaa kuvaajille parempia ja kattavampia työkaluja kuin perusportfolio, kertoo Maion.
PhotoDeckin perustaja, Espoossa asuva ranskalainen J-F Maion on vastannut systeemin kehittelystä ja hänen Lyonissa asuva veljensä Cedric Maion on tehnyt suurimman osan ohjelmoinnista. Kehittelyvaiheessa otimme mukaan muutaman brittiläisen ja amerikkalaisen ammattikuvaajan, joilta saimme palautetta, jonka mukaan kehitimme palvelua, kertoo J-F (Jean-Francois) Maion. Se sisältää toiminnon nimeltä SEO (= Search Engine Optimization), jonka avulla hakukoneet saadaan löytämään kuvat kuvapankeista. MATTI PIRHONEN
PhotoDeck
jättää myyntipalkkion sinulle!
Suomessa asuva ranskalainen J-F eli "Jef" Maion on kehittänyt PhotoDeck -palvelun veljensä kanssa. Sitä varten on monipuoliset työkalut kymmenestä valmiista teemasta sivuston vapaaseen räätälöintiin, HTML-editoria myöten. Kuvia ja kommentteja ei tarvitse lähettää erikseen sähköpostilla, kun kaikki hoituu PhotoDeckin kautta. Esimerkiksi amerikkalainen Taproot Photography käyttää suljettuja gallerioita, http://taprootphotography.photodeck.com/. Muutenkin PhotoDeck toimii yhteydenpitoväylänä kuvaajan ja asiakkaan välillä. PayPalille kaipaisikin vaihtoehtoja.
Oman kuvapankin perustaminen PhotoDeckin avulla käy helposti.
PhotoDeck on uudenlainen ammattikuvaajille ja puoliammattilaisille suunnattu ratkaisu kuvien myymiseen. Joissain kuvapankeissa ostaja joutuu sopimaan hinnoista sähköpostitse kuvaajan kanssa, mihin kuluu aikaa. Alunperin ajatuksena oli vain arkistokuvien myynti, mutta nyt PhotoDeckin on tarkoitus kattaa kaikki tarpeet, mitä ammattikuvaajalla voi olla. Asiakas valitsee haluamansa kuvat galleriasta ja voi lähettää PhotoDeckin kautta kuvaajalle toivomuksia niiden käsittelemisestä. Niitä on kahdenlaisia: avoimia ja suljettuja. PhotoDeckin varhaishistoria alkoi jo vuonna 2003, kun J-F eli Jef Maion alkoi kehittää sivustoa omien kuviensa myymistä varten. Tämä mahdollisuus säästää kuvaajan aikaa. Kuvaajan vaivaa säästää mahdollisuus asettaa gallerioille sulkeutumisaika. Nykyaikana moni ostaja voi kylläkin kaivata mahdollisuutta maksaa kuvat ilman, että yhdysvaltalainen PayPal toimii välikätenä. Suljettuihin gallerioihin pääsee vain kuvaajan asiakkaalle ilmoittamalla salasanalla. Kun asiakkaan on tehtävä tilauksensa ennen sulkeutumista, tilaaminen ei jää roikkumaan eikä kuvaajan tarvitse muistutella asiakasta. Lightroomista PhotoDeck-pluginin avulla. PhotoDeckissä ostaja saa kuvat heti, ja maksu menee automaattisesti kuvaajan tilille, eikä PhotoDeck ota provisiota, vaan ainoastaan pienen vuositai kuukausimaksun. Koska kuvia etsitään nimenomaan hakusanojen avulla, joutuu kuvaaja hieromaan runsaasti aivonystyröitään miettiessään, mil| 9/ 2011
KEIKKAKUVAAJAN TYÖKALU
PhotoDeck ei ole pelkästään teknologiaratkaisu kuvapankkeja varten kuten esimerkiksi amerikkalainen LicenseStream. Kuvien lataaminen järjestelmään onnistuu suoraan
82. Tarjoamme vain teknologian kuvien myymistä varten. Sen avulla voi myös luoda oman yhdistetyn kuvagallerian, portfolion ja kuvapankin. Se toimii yhtä hyvin kuvapankkina kuin hääkuvaajan ja asiakkaan välisenä kommunikaatioväylänä.
Kesällä 2010 ensiesitellyn PhotoDeck-palvelun (www.photodeck.com) avulla voidaan mikä tahansa netissä oleva kuvagalleria muuttaa kuvapankiksi, jossa kuvia on helppo myydä ja josta niitä on yhtä helppo ostaa. Jos kuvaaja haluaa maksun hoituvan PhotoDeckin välityksellä, asiakas maksaa kuvat luottokortilla PhotoDeckiin integroidussa PayPal -palvelussa. Käytin oman varhaissaittini kanssa paljon aikaa oppiakseni, miten Google ja muut hakuohjelmat toimivat, jotta sain optimoitua palvelun niitä varten, kertoo J-F Maion. Hakukoneoptimointi ei vapauta kuvaajaa hakusanojen merkitsemisestä kuville. Hää- ja muille keikkakuvaajille tärkeä ominaisuus ovat kuvagalleriat. Kuvaaja voi jopa ladata kaikki kuvaussession kuvat galleriaan täysin käsittelemättöminä ja käsitellä vain ne, jotka asiakas valitsee, ja sitten toimittaa ne helposti järjestelmän kautta. Photoshopkäyttäjä kaipaisi Bridgeen vastaavaa pluginia. Vaikka monet muut palvelut niin tekevät, meistä ei olisi reilua vaatia käyttäjiltä maksua kuvien myymisestä, kun emme edes osallistu kuvien markkinointiin, kertoo J-F Maion. J-F Maion on itse aktiivinen harrastajakuvaaja, jonka oma kuvasivusto www.maion.com on tietenkin integroitu PhotoDeckiin.
OPTIMOITU HAKUKONEILLE
Useimmat kuvapankit ottavat myydyistä kuvista provision. PhotoDeck kuitenkin auttaa kuvien myymisessä aika lailla
Ainoa kustannus kuvaajalle on vuosi- tai kuukausimaksu, Pro-versiona 24,95 kuukaudessa ja Lite-versiona 7,95 . Jouni Törmäsen revontulikuvat odottavat ostajiaan.
| 9/ 2011
83. Tulosteita varten PhotoDeckissä on kaksi hinnoitteluprofiilia: Prints, jossa hinta määräytyy vain kuvan tulosteen koon mukaan, ja Prints Full, jossa tulosteen koon lisäksi vaikuttavat paperityyppi ja mahdollinen kehystäminen. Lite-versiossa ei ole Lightboxeja, hinnoitteluprofiilien määrä on rajoitetumpi, suljettuja gallerioita asiakkaille ei ole, omaa sivua voi muokata vähemmän, eikä se mahdollista uutiskirjeitä eikä asiakaskortistoa. laisilla hakusanoilla minkäkin kuvan olisi syytä löytyä. Se edellyttäisi jonkin tai ehkä useammankin tulosteita myyvän nettipalvelun integroimista ohjelmaan. Tilaa kuville on Pro-versiossa 30 Gb ja Lite-versiossa 10 Gb. PhotoDeckiä saa kokeilla ilmaiseksi 14 päivän ajan. Ehkä sellainenkin mahdollisuus vielä ilmaantuu Photodeckiin, joka vaikuttaa koko ajan kehittyvältä palvelulta. Lisenssin sähköisiin kuviin ostanut saa korkearesoluutiokuvat automaattisesti maksamisen jälkeen. Royalty-free-profiilissa kuvien myyntihinta määräytyy asiakkaan tarvitseman tiedostokoon mukaisesti. Rights-managedhinnoitteluprofiilissa on jopa liikaa vaihtoehtoja. Näillä tiedoilla voi jopa huonon tekijänoikeussuojan ja bingohallimaisen oikeuslaitoksen maassa Yhdysvalloissa saada korvauksia kuvien luvattomasta käytöstä, jos sellaista ilmenee.
KUVAAJA MÄÄRÄÄ
PhotoDeckin yksi ydinajatus on räätälöitävyys kuvaajien tarpeiden mukaiseksi. Sen homman voi tosin nykyaikana ulkoistaa vaikkapa Intiassa hoidettavaksi. PhotoDeck ei toimita tulosteita, vaan sen hoitaa kuvaaja itse.
Olisi näppärää, jos myös tulosteiden toimittaminen hoituisi PhotoDeckin kautta. Ostajan näkemissä näyttökuvissa on aina vesileima, jota kuvaaja voi muokata hyvin vapaasti. Ostajan työkaluna on Lightbox, johon voi koota haluamansa kuvat ennen ostamista. Kuvaaja voi myös asettaa minimihinnan, jota halvemmalla kuvaa ei myydä mihinkään käyttöön. Tekijänoikeus säilyy Suomen lakien mukaan aina kuvaajalla, eikä siitä edes voi luopua. Useimmissa muissa maissa tekijänoikeus on huonompi, minkä vuoksi jokaisen nettiin laitettavan kuvan File infossa on syytä lukea kuvaajan nimi (author), kuvaajan tittelin kohdalla photographer ja copyright-tiedoissa klikattuna copyrighted. Tässä esimerkkinä kuvien monipuoliset hinnoittelumahdollisuudet. PhotoDeckillä tehdyistä kuvapankeista ostetaan kuvia yksinkertaisesti hiirellä klikkailemalla. Valmiit perushinnat ovat esimerkiksi kirjoja, nettisivuja, nettimainoksia, lehtimainoksia, sanomalehtiä ja esitteitä varten, mutta kuvaaja voi myös hinnoitella kuvansa vapaasti oman mielensä mukaan. Valmiita hinnoitteluprofiileja on neljä. Jos kuvaaja haluaa käydä läpi kaikki hinnoitteluperusteiden mahdollisuudet, menee muutaman kuvan hinnoittelemiseen koko päivä. On huomattavasti helpompaa ja nopeampaa käyttää PhotoDeckin valmiita hintoja tai pelkästään Royalty-freeprofiilia. PhotoDeckissä on valmiina perushinnat 60 Kb:stä alkaen tiedostokokoon 115 Mb asti, mutta niitä voi muuttaa samoin kuin lisätä tai vähentää saatavilla olevia tiedostokokoja.
Tarkempi hinnoitteluprofiili digitaalisessa muodossa myytäviä kuvia varten on nimeltään Rights-managed. Lisätilaa voi ostaa 130 Gb asti.
PhotoDeck on hyvin monipuolisesti räätälöitävissä kuvaajan tarpeiden mukaisesti. PhotoDeckiä käyttävät kuvapankkina esimerkiksi amerikkalaiset Kennedy Stock (www.kennedystock.com/) ja Aerial Stock Cameron Davidson (http://aerialstock.camerondavidson.com/) sekä suomalainen Jouni Törmänen (www.taatsi.com/). Erityisen hyvin räätälöitävyys näkyy kuvapankkien hinnoittelussa: kuvaaja voi määritellä kuviensa hinnat joko PhotoDeckin valmiiden hinnoitteluprofiilien avulla tai vapaasti luomalla omia hinnoitteluprofiileja. Kuvan hinta määrittyy, kun ostaja valitsee käyttötarkoituksen klikkailemalla hiirellä kuvaajan määrittämistä vaihtoehdoista. Kuvia netissä kaupattaessa myydään tarkkaan ottaen käyttöoikeuksia sekä alkuperäisten kuvien kopioita. Kuvaaja määrittelee valmiista vaihtoehdoista tarkemmat hinnoitteluperusteet, esimerkiksi aikakauslehdessä markkina-alueen (valtio tai maanosa), kuvan koon paperilla (esimerkiksi 1/2 sivua), onko kuva sisäsivulla vai kannessa, kauanko kuvaa käytetään lehdessä, levikin suuruuden ja sisältyykö hintaan kuvan käyttäminen sähköisessä muodossa. Myös Lightboxia käytettäessä ostaja voi esittää kuvaajalle toivomuksiaan. Siinä kuvaaja voi määritellä hyvin tarkkaan, mitä kuvien käyttö missäkin tarkoituksessa maksaa. Kuvaaja voi milloin tahansa nähdä tiedot galleriassa käyneistä, Lightboxeja käyttäneistä ja tehdyistä tilauksista
Suomen Kameraseurojen Liitossa toimii tällä hetkellä 90 kameraseuraa eri puolilla Suomea. Seurojen perustoiminnassa on paljon yhteisiä piirteitä, vaikka toiminta painottuukin eri tavoin sen mukaan, millaisia kiinnostuksenkohteita jäsenillä on. Seurat on perustettu juuri kokoamaan lähiseudun valokuvaajat mukaan yhteiseen toimintaan. Säännölliset kokoontumiset, retket ja kurssit antavat osallistujilleen paljon. Monet valokuvaajat ottavat mielellään vastaan palautetta omista töistään. Tämän vuoksi on myöhemmin perustettuja kameraseuroja nimetty valokuvausseuroiksi ja valokuvayhdistyksiksi.
Kuten niin monessa muussakin harrastuksessa, myös valokuvauksessa yhteinen kiinnostus yhdistää ihmisiä. Kerran-pari kuukaudessa kokoonnutaan yhteen katselemaan valokuvia, keskustelemaan kuvauksesta tai vaikkapa vain tapaamaan kavereita. Retket kameramessuille ja valokuvanäyttelyihin, samoin kuin kuvausmatkat, ovat myös yleisiä. Sittemmin liikkuvan kuvan harrastus on lähes kaikilla paikkakunnilla siirtynyt omiin yhdistyksiinsä. TATU KOSONEN
Termi "kameraseura" otettiin aikoinaan käyttöön sen vuoksi, että haluttiin korostaa valokuvaajien ja kaitafilmikuvaajien sopivan samaan yhdistykseen. Kameraseura-termiä on alettu joissain piireissä pitää merkkinä siitä, että siihen kuuluvien henkilöiden kiinnostukset liikkuvat enemmän kalustossa kuin valokuvissa. Kasvokkain, monen henkilön voimin käyty keskustelu omista valokuvista jotka mieluiten on vielä heijastettu seinälle tai vedostettu suureen kokoon on kokemus, jota kannattaa kokeilla. Seurassa saa seurata seurassa!
Kameraseuralaisia kesäretkellä Parikkalassa heinäkuussa 2011.. Erilaiset kurssit parantavat jäsenistön teknistä ja ilmaisullista osaamista, ja yhteisnäyttelyillä esitellään osaamista vähän suuremmallekin yleisölle. Vaikka internetin keskustelufoorumeilla tällainen onnistuu nopeasti, on kameraseura myös hyvä vaihtoehto palautteen saamiseen
Omien kurssien lisäksi SKsL tukee paikallisten kameraseurojen järjestämiä aluekursseja. Hallitus 2011
Puheenjohtaja, Reino Havumäki, Nurmijärvi, reino.havumaki@sksl.fi Varapuheenjohtaja, seuracup, Riina Karvonen, Varkaus, riina.karvonen@sksl.fi Koulutusasiat, Sakari Mäkelä, Siuntio, antti.sakari.makela@sksl.fi Näyttelyasiat, Tatu Kosonen, Lappeenranta, tatu.kosonen@sksl.fi Kansainväliset asiat, Leena-Maija Lindqvist, Ylöjärvi, leena-maija.lindqvist@sksl.fi Nuorisoasiat, Sakari A. Jopa SKsL:n aloitteesta kerätty, kulttuuriministeriölle esitetty adressi hyvitysmaksujen poistamiseksi tietokoneiden tallennusvälineistä ohitettiin mediassa lähes tyystin. Toisin sanoen kuka hyvänsä kameraseuralainen voi halutessaan osallistua myös naapuriseuran järjestämille kursseille.
Lappeenrannassa järjestettiin keväällä muotokuvakurssi. Ennen 1970-lukua käytännössä kaikki Suomen valokuvauskoulutus tarjottiin juuri kameraseuroissa. Tällä hetkellä suurimmat koulutustarpeet tuntuvat liittyvän digitaalisten valokuvien tulostamiseen. Siksi SKsL myöntää hakemuksesta rahallisia avustuksia, joilla madalletaan kynnystä palkata kunnollinen kouluttaja. Niin Finnfoton hallituksessa kuin sen apurahalautakunnassakin istuu aina myös SKsL:n edustaja. SKsL edellyttää, että tuetuista kursseista tiedotetaan hyvissä ajoin ja että ne ovat avoinna kaikille liiton jäsenseurojen jäsenille. Ne järjestetään tyypillisesti viikonlopun mittaisina seuran kotipaikkakunnalla.
Jokaisessa seurassa ei ole omasta takaa valmiuksia järjestää koulutusta erilaisista valokuvauksen osa-alueista. Monella paikkakunnalla ammattikuvaajat toimivat seurojen vetäjinä tai ainakin vahvoina tukipilareina. Paikalliset järjestöt jakavat apurahoja paljon muuhunkin kuin valokuvaan, ja puuttuva tutkintokin voi vaikeuttaa apurahan saamista. Samoin verorahoja jakavassa valtion valokuvataidetoimikunnasta on lähes jokaisella toimikaudella löytynyt SKsL:n jäsen. Harrastajien etujen ajaminen on tärkeää. Uusien opinahjojen kouluttajillakin oli alussa vahvat juuret kameraseuroissa. Mutta jäsenistöön kuuluu myös valokuvauksen ammattilaisia. Nykyisin SKsL on profiloitunut etenkin valokuvauksen harrastajien etujärjestöksi. Kuvausmatka ulkomaille on myös kuulunut vakio-ohjelmistoon viime vuosina. Liitto opastaa tarvittaessa sopivan kouluttajan etsimisessä. Tämä oli siis aikaa, jolloin Taideteollisen korkeakoulu sekä erilaiset opistot ja ammattikorkeakoulut eivät olleet vielä käynnistäneet valokuvaajien koulutusta. Juuri valokuvaajien voidaan katsoa olevan näiden tuotteiden suurkuluttajia.
Kotimaassa SKsL:n tärkeintä työtä on koulutus. Esimerkiksi Finnfoton apurahojen merkitys on suuri juuri valokuvaharrastajien näyttelyiden ja kirjojen rahoitusmuotona. Sen lisäksi tarjolla on viikonloppukursseja erilaisista aiheista, esimerkiksi karhujenkuvauskurssi, kurssi miljöömuotokuvauksesta ja valaistuksesta, tai vaikkapa esinekuvauskurssi. Liitto järjestää vuosittain useita kursseja, joista perinteisin on viikon mittainen kesäkurssi. Toisen suosittu aihe on pienten salamavalojen käyttö miljöökuvauksissa. Mäkelä, Järvenpää, sakari.aleksi.makela@sksl.fi Tiedotusasiat, Monica Nordling, Helsinki, monica.nordling@sksl.fi
V A LT A K U N N A L L I N E N
ETUJÄRJESTÖ
SKSL
KO U L U T U S TA
EI VOI KOSKAAN OLL A
TA R J OL L A L I I K A A
Suomen Kameraseurojen Liitto, eli SKsL, kokoaa suomalaiset kameraseurat yhteen ja toimii samalla niiden etujärjestönä. Tässä opiskellaan perusvalaistuksen rakentamista.
| 9/ 2011
85. Valitettavaa on, että vaikka harrastajien etujen ajaminen valtakunnanpolitiikassa on yksi liiton tärkeimmistä tehtävistä, välittyy tämä osa-alue kaikkein heikoimmin kameraseurojen jäsenille. SKsL on myös ollut vahvasti mukana perustamassa niin Suomen valokuvataiteen museota kuin Suomen valokuvajärjestöjen keskusliitto Finnfotoakin. Varsinkin liiton historiallinen merkitys Suomessa on suuri
Usein kysyttyjä kysymyksiä
Mistä lisätietoa SKsL:n toiminnasta. Toimiiko paikkakunnallani jo kameraseura. SKsL tiedottaa ajankohtaisista asioista jäsenseuroilleen yhteisen sähköpostilistan kautta. Niiden järjestäjinä toimivat vuorotellen eri seurat eri puolilla maata liiton tukiessa näyttelyn järjestämistä eri tavoin. Liiton palvelimelta myönnetään myös levytilaa jäsenseurojen kotisivuja varten.
Näyttelyvieraita Kannuksen teemanäyttelyssä "Hetki" syksyllä 2010.
KAKSI
S U U R TA Y H T E I S N ÄY T T E LYÄ
V U O S I T TA I N
Näkyvintä toimintaa kotimaassa ovat kaksi vuosittain järjestettävää, suurta yhteisnäyttelyä. Tarkista liiton kotisivuilta sinua lähinnä oleva jäsenseura. Miten päästä alkuun. Näyttelyyn hyväksytyt kuvaajat saavat automaattisesti luettelon, ja yleensä sen saavat myös kaikki ne, jotka ovat tarjonneet siihen kuviaan. Ennen, kuin yksityisnäyttelyt alkoivat yleistyä 1970-luvulta lähtien, jopa ammattilaiset mittauttivat säännöllisesti tasoaan näissä koitoksissa. SKsL on järjestänyt nuorille suosituksi muodostuneita pitkiä kesäkursseja, jotka tänä vuonna pidettiin Fiskarsissa, Länsi-Uudellamaalla. Näyttelyiden avajaisviikonloppuihin on myös pyritty järjestämään nuorisolle omaa ohjelmaa. SKsL opastaa paikallisia kameraseuroja tarvittaessa nuorisotoimintaa koskevissa asioissa
Kaikista näyttelyistä julkaistaan näyttelyluettelo, johon pyritään painamaan kaikki näyttelyyn hyväksytyt kuvat. Lisäksi muutaman kerran vuodessa lähetetään jäsenkirje, johon on koottu tärkeimpiä asioita, kuten kutsut liittokokouksiin. Yhdessä Kamera-lehden kanssa julistetaan vuosittain nuorten oma Nuori Kamera kilpailu. Näyttelyluettelot toimivat kulttuurihistoriallisena dokumenttina siitä, millaista kuvaa milloinkin on Suomessa kuvattu, ja omankin kirjahyllyn täytteenä ne muodostavat vuosien mittaan mielenkiintoisen valokuvien kokoelman. SKsL on laatinut aloituspaketin madaltamaan kameraseuran perustamisen kynnystä. Jos kaapistasi siis löytyy jompi kumpi, niin jopa sellaisen kopioiminen museolle olisi merkittävä suomalainen kulttuuriteko!
N U OR I S O T O I M I N TA
TÄ R K E Ä S S Ä O S A S S A
Varmasti yksi tärkeimmistä toimialueista on nuorisotoiminta, koska vain se takaa liiton jatkuvuuden. Nuorisotoiminta on tavallaan osa jokaista toiminnan aluetta, mutta samalla selkeästi itsenäinen osa. Näyttelyluettelot toimivat kulttuurihistoriallisena dokumenttina siitä, millaista kuvaa milloinkin on Suomessa kuvattu, ja omankin kirjahyllyn täytteenä ne muodostavat vuosien mittaan mielenkiintoisen valokuvien kokoelman. Kameraseurojen jäsenet tarjoavat näyttelyihin kuvia, joista raati sitten valitsee lopullisen kokonaisuuden. Jos kaapistasi siis löytyy jompi kumpi, niin jopa sellaisen kopioiminen museolle olisi merkittävä suomalainen kulttuuriteko!
86
| 9/ 2011. Paketti sisältää erilaisia mallidokumentteja, kuten sääntöpohjan ja kokousten pöytäkirjojen malleja. Seurojen yhteyshenkilöiden tehtävä puolestaan on välittää tämä tieto edelleen muulle jäsenistölle. Nuorten on itse osallis-
tuttava, tehtävä ja rakennettava toiminta omasta näkövinkkelistään. Paikkakunnallani ei toimi kameraseuraa, mutta olisimme kiinnostuneita perustamaan sellaisen. Tarkoituksena ei ole, että sedät ja tädit kertovat nuoremmille, mitä pitää tehdä. Suomen valokuvataiteen museo on saanut arkistoitua lähes kaikki SKsL:n näyttelyiden luettelot - vain vuosien 1954 ja 1958 luettelot puuttuvat. Kamera-lehti toimii SKsL:n virallisena äänenkannattajana, ja jokaisessa numerossa julkaistaan Seurat toimivat palsta, jossa tiedotetaan liiton ja sen jäsenseurojen asioista. Näyttelyyn hyväksytyt kuvaajat saavat automaattisesti luettelon, ja yleensä sen saavat myös kaikki ne, jotka ovat tarjonneet siihen kuviaan. Suomen valokuvataiteen museo on saanut arkistoitua lähes kaikki SKsL:n näyttelyiden luettelot - vain vuosien 1954 ja 1958 luettelot puuttuvat. Monella paikkakunnalla tärkeä ja ajankohtainen kysymys tuntuu olevan, miten nuoria ylipäänsä saisi mukaan toimintaan. Suomen Kameraseurojen Liiton koitsivuilta http://www.sksl.fi/ löytyy tietoa liiton toiminnasta, ja liiton hallituksen jäsenet antavat mielellään lisätietoa varsinkin oman toimialueensa asioista. Lisäksi liiton näyttelyihin nuorille on alennetut kuvamaksut. Yhä edelleen näyttelyyn hyväksytty kuvaaja voi kuitenkin katsoa olevansa suhteellisen taitava, koska tarjotuista kuvista vain noin 10-15% hyväksytään mukaan.
Kaikista näyttelyistä julkaistaan näyttelyluettelo, johon pyritään painamaan kaikki näyttelyyn hyväksytyt kuvat
OLYMPUS XZ-1
88. Kamera on kompaktiksi monipuolisesti varusteltu, sillä siinä on standardikoon varustekenkä sekä pistukka sen alla Olympus Pen -sarjan videoetsintä (VF-3 tai uusiVF-2) varten. Käyttöliittymää voi luonnehtia tavanomaiseksi ja selkeäksi. Kenno on hieman suurempi kuin peruskompakteissa, tyypiltään 1/1,63" CCD. HARRI HIETALA
Valovoimakaksikko
Olympus XZ-1 & Nikon Coolpix P300
Vertailumme kamerat ovat viime talven satoa, ja ne edustavat kompaktikameroiden huippusarjaa. Lisäksi objektiivin ympärillä on kehä, jota voi käyttää eri parametrien, vaikkapa himmentimen,
| 9/ 2011
ja ISO 1001600 -arvoilla kohina on hyväksyttävää tasoa. Kumpaisessakin on poikkeuksellisen valovoimainen objektiivi, f/1.8 laajakulma-asennossa, ja valotuksen käsisäätömahdollisuudet. Kamerassa on kaksi pyörösäädintä ja samoin pyöreä toimintatavan valintapyörä rungon päällä. Kameran päällä on sisään vajotettava pienitehoinen perussalama. HAVAITTUA Käynnistyskytkin on melko syvään vajotettu, joten sitä pitää painaa kunnolla. Peukalon ulottuville takaseinään on lisätty myös erillinen videokuvausnäppäin. Zoomaus tehdään kompakteille tyypilliseen tapaan laukaisimen tyveen sijoitetusta kääntökytkimestä. Valovoimaisen 6-24 mm f/1,8f/2.5 -objektiivin polttovälialue vastaa kinokameran 28-112 mm:n polttovälialuetta, joten objektiivilla pärjää hyvin tavanomaisissa kuvaustilanteissa. Kuvia voi muokata myös sävysuodattimien avulla. Asetusten muuttamiseen menee aina siis tovi, ISO-arvo kyllä näkyy näytöllä. Käyttöliittymä muodostuu valintakytkimestä rungon päällä sekä nelisuunta-pyörönäppäin yhdistelmästä takapuolella. Tarkkuusnäyttö helpottaa kuvausta ja kuvien katselua. Kamerat kuuluvat ryhmään, jonka tunnettuja muita edustajia ovat Panasonic Lumix DMC-LX5 ja Canon S95. Myyntiin kamera tuli vuoden alkupuolella. Sarjakuvaus sujuu mallikkaasti eri vaihtoehtojen kautta. Näytössä apuna on graafinen jana säätöalueesta. Aukon käsisäätö on kompaktikameroiden yleiseen tapaan mahdollista ajan suhteen. Erityisen ansiokasta on, että objektiivi on valovoimainen myös telealueella näin ei useinkaan ole laita. Näyttö/etsin on suurikokoinen (3"), ja sen tarkkuus on hyvä kuvapisteitä on 610 000. Objektiivin polttovälialue vastaa kinokameran 24100 mm:n polttovälialuetta. Kuvan laatua voi sanoa kohtuullisen hyväksi. NIKON P300 Nikon P300 on hyvin pienikokoinen kamera, painoa on alle 200 grammaa. Kamera pystyy nopeuteen 10 kuvaa sekunnissa, 16 kuvan monikuvaruudukon (5 mp:n tarkkuus) voi tallentaa puolessa sekunnissa, ja erikoisnopeudet 120 ja 60 kuvaa sekunnissa (tarkkuus 1 mp) ovat myös käytettävissä. Objektiivi taivuttaa aavistuksen linjoja ulospäin laajakulma-alueella, pidemmillä polttoväleillä toisto on suoraa. pyyhkäisypanoraama onnistuu. Valovoimaa on hienosti f/1.8 laajakulma-alueella mutta kompakteille tyypilliseen tapaan heikosti telepäässä, f/4.9. Pyörömallinen valintakytkin sisältää tutut P/A/S/Mmerkinnät valotustavan valintaa varten, iAutohelppokuvausvalinnan sekä ART-, SCN- ja hämäräkuvausaihevalinnat. Terävyys on asiallista luokkaa, Olympus esitteli kameran prototyypin vuoden 2010 Photokinassa, ja se herätti suurta kiinnostusta. Ns. Tosin telealueen heikon valovoiman takia säätövaraa on vain välillä f/4.9f/8, eli hieman yli yhden asteikkoarvon verran. Salamalaite vajoaa rungon sisälle ja nousee mekaanisesta kytkimestä. ISO-herkkyysalue on 160-3200. ISO 3200:ssa kohina sumentaa detaljit. Laajakulma-alueella säätövaraa on sentään viitisen aukkoa. Säätimestä ilmenee, että P/A/S/Mtoiminnot, eli tavanomaiset käsi- ja automaattivalotustoiminnot, ovat käytettävissä. Lisävaruste-etsimen varustekenkään voi kiinnittää myös Pen-lisävarusteita, kuten stereomikrofonin tai makrovalaisimen. Päällä olevan pyörösäätimen ja yhdistetyn pyörösäädin/nelisuuntanäppäimen avulla ajan tai aukon valinta käy ketterästi. Varustekenkään voi toki myös kiinnittää tehokkaamman salamalaitteen. takaavalaistun CMOS-kennon koko on tavanomainen 1/2,3", ja sen tarkkuus on tavanomaiseksi katsottava 12 megapikseliä. Etsin/näyttö on kooltaan 3", ja sen tarkkuus on erinomaiset 920 000 kuvapistettä. Kamerassa on myös optinen vakain. Laukaisuviiveeksi mittasimme noin 0,2 sekuntia, mikä on tavallinen kompaktikameralle. P/A/S/Mtoimintojen (aukko- ja aika-automatiikat sekä käsisäätö) lisäksi kuvia voi tallentaa aiheohjelmien avulla. Videolle on erillinen laukaisunappi. Kameran päällä on stereomikrofoni. Tämä koskee myös ISO- ja valkotasapaino-asetuksia. Kamera käynnistyy hyvin ripeästi, sillä ensimmäisen kuvan saa tallennettua hieman yli sekunnin kuluttua. Kameralla voi tallentaa Full HD -teräväpiirtovideokuvaa (1080p), mutta raw-formaatti puuttuu, joten valokuvauspuolella on tyydyttävä jpegkuviin. Kompaktikameroiden tapaan säädöt ja asetukset tehdään valikon kautta. Olemukseltaan se on lievästi retrohenkinen ja hyvin laatikkomaiseksi muotoiltu. Näitä on tarjolla runsaasti, mm
Nämäkään kamerat eivät ole poikkeuksia. Nikon sisältää myös nykyaikaiseen tapaan pyyhkäisypanoraamatoiminnon, jolla saa näyttäviä 180 tai 360 asteen panoraamakuvia. ISO 3200 tuottaa voimakkaan kohinan kuviin myös Olympusta käytettäessä.
NIKON COOLPIX P300
Vakiokohteestamme kuvatut näytekuvat kertovat kohinan kasvusta. Koko kuvia voi tarkastella sivuillamme www.kamera-lehti.
Nikon Coolpix P300
+ valovoima laajakulma-alueella + helppokäyttöinen + 24 mm:n laajakulma + videokuvausmahdollisuudet + tarkka näyttö/etsin - ISO- ja WB-arvojen säätö vain menu-valikon kautta - ei raw-tallennusta
| 9/ 2011
89. Tiedostokoko tosin ei ole kovin suurta luokkaa (3200 x 560 pikseliä).
ISO 200
ISO 1600
ISO 6400
OLYMPUS XZ-1 Jo herkkyyslukema ISO 1600 on yleensä kompaktikameralle haaste kohinan suhteen. Olympuksen kuvan laatu tällä herkkyydellä on vielä ihan kohtuullinen, Nikonilla kohina syö ääriviivoja ja tekee kuvan suttuiseksi
k a r k k a i n e n .c o m www.karkkainen.com
90
| 9/ 2011. säätöön kuvaustilan mukaan. Irtotulppa ei tietysti ole kovin kätevä käytössä. Etsin sujahtaa mukavasti varustekenkään, mutta sitä ei voi lukita se voi melko helposti pudota pois. Olympuksen kameroiden taidesuodatinvalikoima löytyy myös XZ-1:stä. Etsimessä on kytkentänappi, josta valitaan, kumpaa näyttöä käytetään. Pienillä ISO-arvoilla kuvien terävyys on hyvää luokkaa.
Olympus XZ-1
+ valovoimainen ja hyvä objektiivi + hyvät hämäräkuvausominaisuudet + lisävarusteet + kuvanmuokkaussuodattimet + raw-kuvausmahdollisuus + sarjakuvausominaisuudet + salamakuvausominaisuudet - irrallinen objektiivisuojus hankala - käyttöliittymä hieman monimutkainen
S P 70-300/4-5,6 SP 70-300/4 /4-5,6 Di VC U S D VC USD
S P 18-270/3,5-6,3 SP 18-270/3,5-6,3 Di I I VC P D II VC PZ PZD
S P 17-50/2,8 SP 17-50/2,8 Di I I XR LD I F II XR IF
se edullisen ostamisen tavaratalo
Ylivieska Ylivieska | L a h t i | Oulu | I i Lahti Oulu Ii P u h (keskus) 0 10 430 3000 Puh ( k e s k u s ) 010 4 3 0 3 0 0 0 | f o t o . Kuvia tarkasteltaessa käy ilmi, että täydelläkin aukolla terävyys on hyvää tasoa. Ääni tallentuu monona (jos ei käytetä erillistä stereomikrofonia) HAVAITTUA Kamera on vain aavistuksen peruskompaktikameraa suurempi, joten sen kulkee mukana vaivatta. Käyttöliittymä vaatii Olympukselle tyypilliseen tapaan hieman opiskelua. Käsisäätömahdollisuudelle on katetta, sillä vaikka pienin käytettävissä oleva himmenninaukko on vain f/8, on telelläkin suuresta valovoimasta johtuen hieman pelivaraa aukon säädön suhteen. Objektiivi taivuttaa hieman linjoja ulospäin laajakulma-asennossa, teleasennossa toisto on suoraa. Vastaava ratkaisu löytyy esimerkiksi Canon S95:stä. Käytimme myös VF-2etsintä. Herkkyysalueeksi ilmoitetaan ISO 1006400. Jpeg-kuvien lisäksi myös raw-tiedostoja voi tallentaa. Kamera käynnistyy parissa sekunnissa. c o m foto.oulu@karkkainen.com w w w. Aiheohjelmista taas on varmaan hyötyä aloittelevalle kuvaajalle. Videokuvaus sujuu 1280 x 720 pikselin HDtarkkuudella Motion JPEG formaatissa. Usein kompaktikameroiden himmennintä ei voi telealueella säätää käytännössä lainkaan, koska säätövara on yhden-kahden aukon luokkaa. Mielestämme suodattimet ovat erittäin hauskoja ja käyttökelpoisia. Yhdistettynä suureen objektiivin valovoimaan kameralta sopii odottaa siis hyviä hämäräkuvausominaisuuksia. Varustekenkään voi kiinnittää VF-2- tai VF-3-videoetsimen sijaan vaikkapa makrovalon tai stereomikrofonin.
at säätyvät näytön, ok-näppäimen sekä yhdistetyn nelisuunta/pyörövalikon avulla. Objektiivin suojana on vanhantyylinen irtotulppa, jonka kadottamisen estämiseksi se on syytä kiinnittää narulla kameraan. Kokenut käyttäjä toivoisi, että ISO- ja WB-nappulat löytyisivät päältä. Pienen harjoittelun jälkeen säädöt alkavat sujua. Etupuolen säätökehän funktio vaihtuu valitun toimintamoodin mukaan. Lisäksi tarjolla on nopeudet Hi1 (sarja taajuudella 8 kuvaa sekunnissa M-kuvakoolla) ja Hi2 (sarja taajuudella 15 k/s 45 kuvan sarja, kuvakoolla S). Menu-valikon kautta muutetaan taustalla olevia säätöjä, ja välittömästi kuvaukseen vaikuttavat asi-
Olympuksen objektiivisuojus on perinteistä irtomallia ja siis hankala käyttää. Objektiivi vetäytyy sisään kuljetusasentoon, ja kamera on varsin litteä. Raw-kuvia voi tallentaa 13 kuvan sarjan taajuudella 2 kuvaa sekunnissa, jpeg-kuvia vastaavasti samalla nopeudella useita kymmeniä. Koekuvauksissa käy ilmi, että laukaisuviive on melko vähäinen, noin 0,1 sekuntia, ja sarjakuvaus sujuu mallikkaasti. o u l u @ k a r k k a i n e n . Kohina on hyväksyttävää tasoa ISO 1600 lukemalle saakka, suuremmat arvot sumentavat kuvaa voimakkaasti
Sekin on varsin hyvälaatuinen kompaktikamera.
Kenno, koko (mm) Nettopikselimäärä (megapikseliä) Suurin kuvatarkkuus (pikseliä) Kuvasuhteet Kuvanäyttö, koko/kuvapistemäärä
OLYMPUS XZ-1 1/1,63" CCD 10 3648 x 2736 3:4, 4:3, 16:9, 1:1 3", 610 000 28-112 f/1.8-f/2.5 4 kyllä 60-1/2000 P/A/S/M 100-6400 matriisi/kesk/+piste Auto + 7 JPEG, RAW SD, SDHC, SDXC 1280 x 720 USB, HDMI, MIC 275 110,6 x 64,8 x 42,3 Li-ion 50B -akku Olympus Finland Oy oled-näyttö, lisävarusteita, kuten stereomikrofoni ja makrovalo 400
NIKON P300 1/2,3" CMOS 12 4000 x 3000 4:3 3", 921 000 24-100 f/1.8-f/4.9 4 kyllä 3 8-1/2000 P/A/S/M 160-3200 matriisi/keskustapainotteinen/piste Auto + 5 JPEG SD, SDHC 1920 x 1080 190 103 x 58,3 x 32 Li-ion akku EN-EL12 Nikon Nordic Oy erittäin valovoimainen (laajakulma-as.) (f/1.8) -objektiivi, 4,2 zoom, 12,2 mp:n CMOS-kenno, käsisäädöt 300
OLYMPUS TELE f/2.5
OBJEKTIIVI Kinovastaavuus (mm) Valovoima Zoomauskerroin Optinen vakain Lähin tarkennus (cm) VALOTUSTOIMINNOT Valotusajat (sekuntia) Valotusohjelmat ISO-herkkyydet Valonmittaus (matriisi/piste) Värilämpötila (asetuksia) TALLENNUS Tiedostomuodot Muistikortti Video, kuvalaatu Liittimet Paino (g) Mitat (mm) Virtalähde Maahantuoja Lisätietoja
Mittauksista ilmenee, että Olympuksella terävyys on hieman parempi laajakulma-alueella kuin telellä. Olympus tuottaa laajakulma-alueella hivenen enemmän terävyyttä kuviin kuin Nikon, vaikka Nikonin kenno on erotuskykyisempi kuin Olympuksen (12 mp vs. Mitattua
NIKON LAAJAKULMA f/1.8
NIKON TELE f/4.9
Parasta Olympuksessa on koko zoomausalueella valovoimainen objektiivi. Nikon on reilusti huokeampi, pienempi ja hyvin näppärä käyttää. Hämärässä voi kuvata valovoiman ansiosta myös maltillisilla ISO-arvoilla.
OLYMPUS LAAJAKULMA f/1.8
Yhteenveto
Olympus on näistä kahdesta hieman kehittyneempi kamera, ja se tarjoaa hyvän valovoiman myös objektiivin teleasennossa. Teleasetuksella Nikon kerää kuvaan vähän enemmän detaljeja kuin Olympus.
| 9/ 2011
Hinta noin (euroa)
91. Lisäksi sen toimivuutta voi lisätä erilaisilla varusteilla. Kameran kuvanlaatu on korkeaa tasoa pienillä ISO-arvoilla. Käyrät esittävät toistoa täydellä aukolla zoomin ääripäissä. 10 mp)
Valovoima Sonyn objektiivissa on f/2.8-f/5.6. OHJELMISTOT Kumpikin kamera tarjoaa laajan valikoiman erilaisia aiheohjelmia ja efektejä. ISO-herkkyysalue on Panasonicilla 100-1600 + lisäherkkyydet 3200 ja 6400, Sonyllä 100-3200. Yleiseen kompaktikameratyyliin himmentimen säätövara on kuitenkin olematon telealueella, sillä pienin käytettävissä oleva aukko kumpaisellakin kameralla on f/8. PÄÄOMINAISUUDET: OBJEKTIIVIT Panasonicissa on 24x zoom-objektiivi, jonka polttovälialue 4,5-108 mm vastaa kinokameran 25600 mm:n lukemia kuvakulman suhteen. Kisaa käyvät tällä hetkellä Olympus, Nikon ja Canon, joilla on tarjolla 36x (Nikon, Olympus) ja 35x (Canon) -polttovälikertoimilla varustetut kamerat. OMINAISUUKSIA Kameroissa on täydet käsisäätömahdollisuudet ja tavanomaiset valotusautomatiikat, joita merkitään kirjainrimpsulla P/A/S/M. Sonyn zoomin polttovälialue on 4,8-144 mm, kinomitoissa 27-810 mm. Videoetsin mahdollistaa kuvaamisen tavanomaiseen tapaan pitämällä kameraa silmien edessä. Tässä tarkasteltavan Panasonic FZ48:n polttovälikerroin on 24 ja Sony HX100V:n 30. Nämä valinnat löytyvät kummankin kameran toimintavanan valintakytkimestä. Käyttäjä ei siis tarvitse muita objektiiveja. Valovoimaa on f/2.8-f/5.2. Ajan ja aukon yhdistelmän voi siis valita halutulla tavoin. Siitä on myös paljon iloa voimakkaassa valaistuksessa, jolloin takanäytöltä ei tahdo nähdä mitään. Näyttöä ei kuitenkaan voi
Superzoom-kamera on ihanteellinen valinta matkakuvaajalle
Superzoom-kameran idea on mahdollisimman laajan polttovälialueen objektiivi, jonka ympärille kamera on rakennettu. Sonyssä (HX100V) on myös GPS paikkatiedon merkintään. Sonyn näytön koko on samoin 3" mutta tarkkuus suurempi, 921 000 kuvapistettä. Mutta superzoomin polttovälialueelle ei näillä kameroilla päästä vain yhtä objektiivia käyttäen. VIDEOKUVAUS Kameroilla voi kuvata video-otoksia, parhaimmillaan Full HD/AVCHD -laadulla (1920 x 1080 pikse| 9/ 2011
92. Panoraamat syntyvät Sonyllä pyyhkäisyperiaatteella, Panasonicilla kuvia yhdistämällä. Panasonicin näytön koko on 3" ja tarkkuus 460 000 kuvapistettä. KENNOT Panasonicissa on tarkkuudeltaan 12 megapikselin kenno, mikä riittää mainiosti kaikkiin tavanomaisiin käyttötarkoituksiin. 3D-toiminto löytyy myös Sonystä pyyhkäisytoimintona, ja 16 erilaista aiheohjelmaa eri tilanteita ajatellen. Lisäksi iA-älyautomatiikka tunnistaa kuvaustilanteen. HARRI HIETALA
Zoomaillaan
Panasonic DMC-FZ48 & Sony Cybershot DSC-HX100V
ulottuu pidemmälle telealueella, mutta Panasonicin objektiivi on laajakulmaisempi. Panasonicin ja Sonyn uudet superzoom-kamerat eivät kilpaile entistä suuremmilla polttovälilukemilla. Aiheohjelmia Panasta löytyy 24 kappaletta, myös 3D-kuvausavustus. Matkalla tällainen kamera on ihanteellinen, jos ei oteta huomioon kokoa. Voidaan siis todeta, että Sonyn polttovälialue
kääntää suoja-asentoon kuljetusta varten. Sonyn Exmor R -kennon tarkkuus on 16 mp. Kumpikin objektiivi sisältää optisen vakaimen, mitä ilman telealueella kuvaaminen olisikin varmasti hankalaa näin pitkillä polttoväleillä. Panasonicin kenno on CCDtyyppinen ja Sonyn CMOS. Lisäksi Sonyn näyttö on nivelletty vaaka-akselin suhteen, joten kuvaa voi tarkastella ylhäältä tai alhaalta. Superzoomit kun ovat yhtä suurikokoisia kuin pienikokoiset järjestelmäkamerat, puhumattakaan uusista kompaktikoon minijärkkäreistä. Valovoimissa ei ole käytännön eroa. ETSIMET/NÄYTÖT Superzoomikameroiden perinteiseen tyyliin kameroissa on erillinen videoetsin ja näyttö takapuolella
Sonyssä voidaan luonnollisesti käyttää myös Sonyn omia Memory Stick -kortteja. HAVAITTUA: PANASONIC Panasonicin muotoilussa ei ole kummallisuuksia. Terävyys on hyvää luokkaa. Laukaisuviive on noin 0,1 sekuntia. Focus-näppäimen avulla voi siirrellä tarkennuspistettä etsimessä. Käytetäänkö videoetsintä vaiko näyttöä, pitää valita näppäimestä kamera ei vaihda automaattisesti videoetsimelle, jos siirtää kameran silmän eteen. Kaikki kytkimet ja näppäimet ovat päällä ja takana tavanomaiseen tyyliin. liä) 60 ruudun tallennusnopeudella. Sarjakuvauksessa 12 mp:n tarkkuudella saa tallennettua 7 kuvan sarjan taajuudella 2,5 kuvaa sekunnissa. Luonnollisesti videokuvaa voi tuottaa myös vähäisemmällä tarkkuudella. Erillistä stereomikrofonia ei ole mahdollisuus liittää kameroihin. Kummassakin kamerassa on stereomikrofoni rungon päällä. ISO-herkkyydelle on oma näppäin takapuolella, tästä plussaa. Videoetsimen kuva on pienikokoinen ja rasterimainen, joten tarkempi katselu sujuu vain takanäytön avulla. Toimintatapa valitaan suurikokoisesta pyörösäätimestä, ja menuvalikoissa asiat ovat hierarkkisessa järjestyksessä. Zoomaus päästä päähän kestää noin kolme sekuntia, ja telealueen ääripäässä tarkennusalue ulottuu kahdesta metristä äärettömään. Quick Menu -kytkin tuo näyttöön tärkeimmät säädettävät kohteet ja käyttö käy jouhevasti. Kamerat tarkentuvat videokuvauksessa jatkuvasti, ja zoomaus toimii myös videoinnin aikana. Videokuvausta varten Sonyssä on erillinen käynnistysnappi takana, Panasonicissa päällä. Kamera käynnistyy hieman yli kahdessa sekunnissa. Tarkennus kestää tyypillisesti noin sekunnin, joten nopeissa tilanteissa on osattava tarkentaa kamera etukäteen. Tätä kirjoitettaessa Panasonic esitteli kuitenkin uuden FZ150-mallin, ja se olisi ominaisuuksiltaan lähempänä Sonya kuin nyt kokeilemamme FZ48. Kohina pehmentää ääriviivoja ja lisää väriläikettä suurimmalla herkkyydellä (ISO 1600), mutta kuvia voi pitää vielä käyttökelpoisina.
Kun saimme kokeiltavaksi uuden Panasonic FZ48:n, arvelimme, että sitä sopii vertailla Sonyn uuteen HX100V-malliin. Siinä on sama objektiivi, mutta 12 mp:n kenno on CMOS-tyyppinen ja näyttö on täysin nivelletty. Kaiken kaikkiaan kamera on helppokäyttöinen. FZ48:sta kiinnostuneen kannattaa siis tutkia myös tätä kalliimpaa mallia.
Panasonic Lumix DMC-FZ48
+ hyvä kuvan laatu + helppokäyttöinen + monipuoliset ohjelmat + pikasäätövalikko - videoetsin/näyttö ei vaihdu automaattisesti - videoetsin, kuvan laatu
| 9/ 2011
93. Ero keskustan ja reunojen terävyyden välillä kasvaa zoomauksen keskivaiheilla. Herkkyysalue on yhtä pykälää laajempi, ja kamera pystyy tallentamaan myös raw-tiedostoja. Kuvat ja videot tallentuvat sd/sdhc/sdxc-muistikorteille. Kuvia tarkasteltaessa käy ilmi, että objektiivi toistaa linjat vain hieman ulospäin pullistuneena laajakulma-asennossa, muutoin toisto on suoraa. FZ150 on monipuolisempi malli kuin FZ48. Makrozoomilla pääsee kuvaamaan lähempääkin enintään 3x zoomausta käytettäessä. No, toimitus elää tavallaan, kamerat tulevat ajallaan..
Videoetsintä on kuitenkin mukava käyttää kirkkaassa takavalossa, jolloin näytöltä ei näe mitään. Etsimessä on silmätunnistus, eli näkyykö kuva näytöllä vai videoetsimessä, muuntuu automaattisesti. Kuvat on otettu samasta pisteestä.
94
| 9 / 2011. Zoomin teleääripäässä lähin tarkennus on noin 1,5 metriä. Kohina luonnollisesti sumentaa kuvaa suurilla
ISO-arvoilla. Vastaavasti Sonyn telepolttoväli on pidempi. Sarjakuvaus onnistuu valinnaisesti kymmenen kuvan sarjassa joko nopeudella 2 tai 10 kuvaa sekunnissa. Tämä ratkaisu on näppärä käytössä. Samoin kuin Panasonicissa, myös Sonyllä videoetsimen kuvan koko ja tarkkuus on heikkoa tasoa. Zoomaus ääripäistä toiseen kestää reilun kolme sekuntia. Kohina näkyy kuvassa pistemäisenä rakeisuutena, mikä laikukkuuteen verrattuna on miellyttävämmän näköistä. Kuvien terävyys on hyvää tasoa. HAVAITTUA: SONY Sony käynnistyy vajaassa kolmessa sekunnissa. Tarkennus sujuu alle puolessa sekunnissa mutta voi sahailla pitkäänkin edestakaisin vähäisessä valossa telealueella. Kamera on perinteiseen tyyliin muotoiltu, ja näppäinten sijainti on myös tavanomainen. Ajan, aukon, valotuskorjauksen ja ISO-arvon asetus sujuvat peukalolla pyöriteltävän ja painettavan säätimen avulla. Laajakulma-asennossa Sonyn kuvan terävyys reunoilla heikkenee melko paljon keskialueen terävyyteen verrattuna. Käsitarkennusta voi tehdä objektiivin ympärillä olevasta kehästä ja AF/MF-kytkin on objektiivin sivussa. Toki pelkästä yläviistoon ja alaviistoon kääntymisestäkin on paljon hyötyä käytännössä. Suurikokoinen näyttö on saranoitu, mutta se ei käänny suojaan eikä sivulle. ISO 1600 -arvolla kuvat ovat vielä hyvin käyttökelpoisia.
PANASONIC SUURIN LAAJAKULMA
PANASONIC PISIN TELE
Sonyn näyttö on saranoitu vaakasuuntaan, joten näyttöä voi tarkastella myös ylhäältä tai alhaalta.
Sony Cyber-shot DSC-HX100V
+ erittäin hyvä kuvanlaatu + monipuoliset ohjelmat + laaja käyttökelpoinen herkkyysalue + kääntyvä näyttö - valikkorakenne - videoetsin, kuvan laatu
SONY SUURIN LAAJAKULMA
SONY PISIN TELE
Panasonicin kuvakulma laajakulmaalueella on hieman laajempi kuin Sonyn. Pitkälle symbolein toteutettu menuvalikko vaatii hieman tutustumista ennen kuin salat selviävät. Objektiivi taivuttaa linjoja aavistuksen ulospäin reunoilla koko zoomausalueella, mutta vain havaittavasti
Sonyn 16 mp:iä tuottaa luonnollisesti hieman enemmän detaljiterävyyttä kuviin kuin Panasonicin 12 mp:n kenno. Laajakulma-asennossa Sonyn kuvan terävyys heikkenee reunoilla melko paljon keskialueen terävyyteen verrattuna, Panasonicilla ero keskustan ja reunojen välillä taas kasvaa zoomauksen keskivaiheilla.
| 9/ 2011
95. ISO 200
SONY 4.8 mm PANASONIC DMC-FZ48
ISO 1600
SONY 35.4 mm
SONY CYBERSHOT DSC-HX100V
SONY 88.4 mm
Vakiokohteestamme kuvatut näytekuvat kertovat kohinan kasvusta. Koko kuvia voi katsella sivuillamme www.kamera-lehti.
PANASONIC 4.5 mm
Kenno, koko (mm) Nettopikselimäärä (megapikseliä) Suurin kuvatarkkuus (pikseliä) Kuvasuhteet Kuvanäyttö, koko/kuvapistemäärä OBJEKTIIVI Kinovastaavuus (mm) Valovoima Zoomauskerroin Optinen vakain Lähin tarkennus (cm) VALOTUSTOIMINNOT valotusajat (sekuntia) Valotusohjelmat ISO-herkkyydet Valonmittaus (matriisi/piste) Värilämpötila (asetuksia) TALLENNUS Tiedostomuodot Muistikortti Video, kuvalaatu Liittimet Paino (g) Mitat (mm) Virtalähde Maahantuoja Hinta noin (euroa)
PANASONIC DMC-FZ48 1/2,33" CCD 12,1 4000 x 3000 4:3, 16:9, 3:2, 1:1 3", 460 000 25600 f/2.8f/5.2 24 kyllä 1 601/2000 P/A/S/M 1001600 (+3200, 6400) matriisi/kesk.painotteinen/piste Auto + 8 JPEG, MPO SD, SDHC, SDXC 1920 x 1080 USB 2,0, AV 454 120 x 79,8 x 91,9 Li-ion-akku Panasonic Finland 380
SONY DSC-HX100V 1/2,3" Exmor R CMOS 16,2 4608 x 3456 4:3, 16:9, panoraama 3", 921 600 27-810 f/2.8-f/5.6 30 kyllä 1 30-1/4000 11 100-3200 kyllä/kyllä Auto + 9 JPEG SD/SDHC/SDXC/MS Duo/MS Pro/ Pro DuoHS/MS 1920 x 1080 USB 2,0, HDMI 525 121,6 86,6 x 93,1 Li-ion-akku Sony Finland 460
PANASONIC 32.5 mm
PANASONIC 89.6 mm
Yhteistä kameroille on mtf-käyristä näkyvä terävyyden heikkeneminen polttoväliä pidennettäessä
Siitä heräsi ajatus vertailla suorituskykyä uusimpaan Nikkor AF-S 50 mm f/1.4 G -objektiiviin. Vanhoissa Nikkoreissa käytetty himmenninrenkaan tartuntakynsi (mekaaninen kytkentä valonmittausta varten) on sahattu matalaksi tästä yksilöstä.
NIKKOR AF 50 MM F/1.4 NO: 2011729
Toinen keski-ikäinen Nikkorimme on varustettu D-merkinnällä, mikä tarkoittaa, että objektiivi kertoo elektronisesti etäisyystiedon rungolle. Tämä objektiivi on saatu käytettynä harrastajakuvaajalta. AF-objektiiveja ryhdyttiin valmistamaan 80-luvun puolivälin jälkeen. Vanhojen objektiivien vaivanahan on usein sisälle kertynyt pöly, joka heikentää kontrastia ja lisää sisäisiä heijastuksia. Objektiivikonstruktio on kaikissa kolmessa vanhassa objektiivissamme samantyyppinen: seitsemän linssielementtiä kuudessa ryhmässä ja lyhin tarkennusetäisyys 0,45 m. Uudessa mallissa on kahdeksan linssielementtiä seitsemässä ryhmässä. Olisimme toki voineet etsiä vieläkin vanhempaa 60-luvun edustajaa kyseisestä objektiivimallista, mutta tähän vertailuun riittänee yli 30 vuotta vanha yksilö. Käytön jälkiä on paljon ulkopinnoissa, mutta lasipinnat ovat hyvässä kunnossa. Objektiivi on monikalvopäällystetty. Uusissa minijärkkäreissä niitä voi hyödyntää välirenkaiden avulla. Tarkennusrengas on kapea uritettu kehä edessä tätä kritisoitiin käyttäjien puolelta.
"Vanhanajan" himmenninrengas puuttuu kokonaan uudesta mallista, ja himmennintä voi säätää vain rungon kautta. Objektiivi on 90-luvun alkupuolella valmistettu. Vanhempia objektiiveja löytyy helposti käytettynä. Ulkoisia kulumisen merkkejä ei näy lainkaan. Lisäksi saimme vertailuun 90-luvun AF-mallin D-merkinnällä. Objektiivissa on tarkennusmoottori, joten automaattitarkennus toimii myös niissä huokeammissa Nikonrungoissa, joissa ei enää ole tarkennusmoottoria. Objektiivi on huomattavasti kookkaampi kuin edelliset mallit moottorin vuoksi, ja sen kyljessä on kytkin af-/käsitarkennusvaihtoehdoille. Himmenninlehtiä on yhdeksän.. Objektiivi on hyvin siistikuntoinen.
UUSI NIKKOR AF-S 50 MM F/1.4 G NO: 204784
Vanhempi 80-luvun AF-mallimme on ilman Dmerkintää. Valoa vasten tarkasteltaessa objektiivi on kirkas. Myös linssipinnat ovat kunnossa, eikä sisäistä pölyä näytä olevan. Suodatinkierre on 52 mm (vanhat) tai 58 mm (uusi).
NIKKOR AI-S 50 MM F/1.4 NO: 3964570 NIKKOR AF 50 MM F/1.4 D NO: 6101134
70-luvun lopun malli. Tarkennusrengas on kumitettu ja leveämpi kuin edellisessä versiossa. Nikon-digijärkkäreissä voi käyttää lähes kaikkia 60-luvun alusta lähtien valmistettuja Nikkoreita käsitarkenteisina. Himmenninlehtiä on seitsemän kappaletta kolmessa vanhimmassa mallissa, uudessa mallissa yhdeksän. OBJEKTIIVISTA asiaa
HARRI HIETALA
Vanhassa vara parempi?
4 x Nikkor 50 mm f/1.4
Hallussamme sattuu olemaan 1970-luvun lopun Nikkor 50 mm f/1.4 -normaaliobjektiivi ja samoilla arvoilla varustettu linssi 80-luvun AF-versiona
Tulokset suurilla aukkoarvoilla olivat neljällä objektiivilla havaittavasti erilaisia, mutta voimakkaasti himmennettäessä terävyys on kaikilla melko samaa tasoa. Vastavalossa näkyy, että vanhin on heikoin kontrastin suhteen.
Vakiokohteestamme otetut kuvat näyttävät, kuinka runsaasti objektiivi (tässä tapauksessa vertailun vanhin Nikkor) vinjetoi, eli tummentaa kuvan nurkkia täydellä aukolla. Vanhimman objektiivin kontrasti on heikoin. Uusin objektiivi on paras, ja kaikki objektiivit tuottavat reilusti himmennettynä lähes yhtä terävää jälkeä. Terävyys on yleensä parempaa kuvan keskialueella kuin reunoilla tosin hyvin suurilla aukkoarvoilla kuvattaessa voi tilanne olla käänteinenkin. TULOKSIA
Kuvasimme vakiokohteemme ja testitaulun Nikon D700:lla (12 mp:n kenno) ja D3X:llä (24 mp:n kenno). Parhaimmillaan objektiivit (siis kaikki neljä) erottelevat yli 1600 lp/kk (linjaparia/kuvan korkeus) D3X:ää käytettäessä, kun himmennetään aukoille f/8-f/11. Vakiokohdekuvat kaikilla neljällä Nikkorilla ovat nähtävillä nettisivuillamme www.kamera-lehti.fi/testikuvat.
| 9/ 2011
97. Yhteenvetona voi todeta, että vanhassa vara parempi -sanonta ei pidä paikkaansa. Terävyydessä ei ole lainkaan eroja aukoilla f/11-f/16.
f/1.4
Eroja on siis vaikea havaita, mikäli kuvataan objektiiveilla voimakkaasti himmennettynä. Uusin objektiivi pärjää voimakkaassa sivuvalossa myös siksi, että se sisältää vastavalosuojan jo rakenteellisesti. Heikoimmillaan, kun käytetään vanhinta objektiivia ja täyttä aukkoa, erottelu putoaa noin 800 lp/kk -lukemaan. On korostettava, että ero näkyy käytännön kuvauksissa kuitenkin vasta vastavalotilanteessa. Myös objektiivien värintoistossa on silminnähtäviä ja mitattavia eroja. Kromaattinen aberraatio värjää silminnähden ääriviivoja kuvan keskialueella kuvattaessa vanhimmalla objektiivilla täydellä aukolla. Toinen kuva on otettu aukolla f/8. Epäterävyyden luonne, eli ns. Nämä kamerat ovat siis kinokokoisella (FX) kennolla varustettuja. Vastavaloon kuvattaessa käy ilmi, että uusimman mallin kontrasti on joukon paras. Kaikki neljä objektiivia vääristävät suoria linjoja hieman ulospäin kuvan reunoilla (tynnyrivääristymä), mutta vääristymää voi pitää vähäisenä. D700:lla päästään noin 1200 lp/kk -lukemaan. Kuvasimme testikohteesta useita sarjoja, koska pienikin tarkennusvirhe vaikuttaa erittäin paljon tuloksiin suurilla (f/1,4 f/4) aukkoarvoilla. Tällöin kyse on tarkennustason kaareutumisesta, eli täydellä aukolla ei tasopintaa saa yhtä teräväksi joko keskusta tai reunat ovat teräviä tarkennuksesta riippuen. Bokehiin vaikuttaa suuresti himmennetyn aukon muoto. Uusin objektiivi toistaa sävyt lämpimämpänä kuin muut.
f/8
VINJETOINTI JA VÄÄRISTYMÄT
Kaikki neljä objektiivia vinjetoivat voimakkaasti, eli kuvien nurkat tummuvat, f/4-aukkoa suuremmilla aukkoarvoilla. Tämä ei varmaan yllätä millään lailla. Eri Nikon-rungoilla saadaan luonnollisesti erilaisia tuloksia kennon mukaan. Vastavalosuojasta on tietenkin hyötyä kaikilla objektiiveilla. Onko himmenninlehtiä 7 tai 9, ei siis tässä tapauksessa aiheuta eroa. bokeh, ei näy merkittävinä eroina kenttäkoekuvissa
90-luvun AF-D malli oli ensimmäinen versio, joka välitti myös etäisyystiedon kameralle ja salamalle. Käyrien luennasta on tässä lehdessä erillinen artikkeli "Mikä ihmeen mtf?". Vertailun vuoksi esillä ovat myös samalla kamerarungolla kuvatut kuvat Sigma 70 mm f/2.8 -objektiivilla aukoilla f/4 ja f/8 (F). Uusin AF-S objektiivi on vieläkin sähköisempi, siinä on nelikon ainoana tarkennusmoottori.
A
f/1.4
B
f/1.4
C
f/1.4
D
f/1.4
A
f/11
B
f/11
C
f/11
D
f/11
Neljä samasta pisteestä vastavaloon kuvattua kuvaa on otettu kunkin objektiivin täydellä aukolla f/1.4 ja himmennettynä aukolla f/11. Kuvat on tallennettu Nikon D700-kameralla himmenninaukoilla f/1.4, f/4 ja f/8. Sen bajonetissa ei ole sähköisiä kosketinnastoja. F f/4 F f/8
| 9/ 2011
98. Vasemmalla vanhin käsitarkenteinen Nikkor. Viisi eri käyrää esittää terävyyttä keskustan ja kuvan nurkkien siemens-tähdistä. A on uusin, B 90-luvun, C 80-luvun ja D 70-luvun objektiivi. Objektiiveissa ei ole vastavalosuojia eikä suodattimia. A on uusin, B 90-luvun, C 80-luvun ja D 70-luvun objektiivi. Erot kontrasteissa ja värintoistossa ovat selviä.
A
f/1.4
B
f/1.4
C
f/1.4
D
f/1.4
A
f/4
B
f/4
C
f/4
D
f/4
A
f/8
B
f/8
C
f/8
D
f/8
Tässä TE42-testitaulun avulla saadut erotuskykyä kuvaavat käyrät. Seuraavissa 80- ja 90-lukujen malleissa on jo nastat rungon ja objektiivin välistä tiedonsiirtoa varten
Kävijöitä näyttelyssä oli noin yhdeksän miljoonaa. Opintopiiriä pyörittävä Pauli Oulasvirta kehottaa kuvaamaan sumussa ja sateessa. Esillä oli muotokuvia, luonnontutkielmia, kaupunkinäkymiä, mainoskuvia ja kuvia toisen maailmansodan näyttämöiltä. (Salamalaite) Viisain sijoituksenne on Nikon. Kovasta tasosta huolimatta menestys on ollut kiitettävää niin näyttelyissä, kilpailuissa kuin kuvateoksissakin. Erityisesti tulisi keskittyä kuvateoksiin ja vuosikirjoihin. (Suurennuskoje) Braun. SVO.
Kamera-lehti 7/1961 Kai Nordberg
YÖ LUGANOSSA
Ensio Ekholm, HUPSIS
VÄHÄLTÄ PITI.
Päätoimittaja Jaskari puntaroi suomalaisten kuvien menestystä pääkirjoituksessaan. Etuala toistuu terävänä, mutta sumu ja sade häivyttävät risaisenkin taustan. Antakaa kuvillenne loppusilaus Promicrol ultra hienoraekehitteellä. Olemme avanneet postimyynnin. Grafil Oy. Valokuvaajat. MATTI RISTIMÄKI POIMINTOJA MAINOKSISTA
Noris on todella hyvä. Maisemien lisäksi voi tarkkailla vaikkapa sateessa kulkevia kanssaihmisiä. Verraton "aurinkopakkaus" aina valmiina. Menestys ei voinut olla vaikuttamatta kansainväliseen kuvakerrontaan. Valokuvauksen korkeatkin vaatimukset VEB Carl Zeiss JENA. multikasettia, jolla saatiin samalle levylle "polyfotona" kuusi muotokuvaa. Mukana oli dia- ja stereokuvia, joita varten Helaakoski rakensi itse laitteensa. W&G-albumit. Canon 7 ensimmäinen "valomuurin" läpimurto. Hyvän näkymän tullen kannattaa kokeilla valotuksia myös sadetakin helman alta tai nappien välistä. Piirisen Schmidt-käännökset ilmestyivät täydellisinä vuonna 1917. Hän valokuvasi opetustointaan ja näyttelyjään varten vanhoja rakennuksia ja esineitä sekä otti myös dokumenttikuvia perheestään. Mestarirunoilija Aaro Hellaakosken isä lehtori Antti Rieti Helaakoski (kirjoitti nimensä yhdellä l:llä, poika lisäsi omaansa toisenkin l-kirjaimen) toimi opettajana Oulussa ja Tampereella 1900-luvun vaihteessa. Kangas mainitsee jutussaan todennäköisesti ensimmäisen suomenkielisen valokuvausoppaan, jossa oli 257 sivua. Se oli vuonna 1905 ilmestynyt käännös saksalaisen Vogelin oppaasta. Omalla esimerkillään saa "äänensä kuuluviin" vaihdettaessa mielipiteitä luovasta valokuvaksesta, ja tämä vetää uusia harrastajia mukaan. Uniprint Känguru vaativiin töihin edistyneelle valokuvaajalle. Menestyjä haluaa laajemmille vesille yli henkilökohtaisten tavoitteiden, jolloin suomalaisen valokuvan maine kasvaa. Pesukarhua harmittaa se, että valokuvausoppaiden kuvitus on useimmiten rutikuivaa ja mitäänsanomatonta. Tunnetummat Edv. Steichen vaikutti elämänsä aikana monella muullakin valokuvan alueella, ja hänen töistään oli New Yorkin nykytaiteen museossa 300 kuvan retrospektiivinen näyttely. Vuonna 1961 82-vuotiaan Edvard Steichenin The Family of Man Ihmisen suku oli Suomen lisäksi käynyt 36 maassa. Kosketus suuren maailman valokuvaukseen antaa vertailukohteita niin taidoille kuin tekniikkaankin. Jussi Kankaan juttu isästä ja pojasta kertoo vähemmän tunnetuista suomalaisista valokuvaajasta. Jaskari mukaan toimintaa on syytä laajentaa, koska meillä on runsaasti hyviä kuvia ja kuvaajia, joiden maine on vielä punnitsematta kansainvälisillä markkinoilla. Kontrastit ovat päivänpaistetta loivempia ja kuvista tulee sävykkäitä ja puhtaan värisiä. Hän käytti säästösyistä myös ns. Jalustasta ja lankalaukaisimesta on paljon apua, ja kuvaussuunnan voi valita myös katoksen alta. (Kaitafilmiprojektori) Yashica se hyvä. Tarvittaisiin kuvakeskus, joka hoitaisi ulkomaisia yhteyksiä. Kodascope Pegeant 16 mm optillismagneettinen ääniprojektori. F 0,95. Vastavalosuoja objektiivissa estää vesipisaroiden pääsyn linssipinnalle, muovisuojus muualle kameran säätimiin. "Haluamme laajemmalta alueelta kerättyjä piktoriaalisia kuvia osoittamaan terävyysaluetta, perspektiiviä ja vastavaloa"! 50 vuotta ei ole riittänyt tämän puutteen korjaamiseen.
| 9/ 2011
Edvard Steichen, MY
LITTLE SISTER, 1899.
Hans Hammarskiöld, VICTORIA
TOWER.
99. Kuvaaja saa tällaisesta toiminnasta tyydytystä ja palkkion aherruksestaan ja ponnistuksistaan. Pysyvät muistot kestäviin kansiin. Leigrano mestarikuvaajan herkkä suurennuspaperi
Henkilökuvissa tärkempää kuin salaman teho, zoomi, valotyyppi tai se, minkälaista salamaa käytetään, on valon suunta. Olen kuvannut suht paljon myös aikakauslehtiin, muun muassa Mondoon, Imageen ja Suomen Kuvalehteen. Älä kuvaa ihmistä niin kuin hän haluaa tulla kuvattavaksi. Kysymys: Minne pääasiassa kuvaat. Kaikilla ihmisillä on oikeus olla jotakin enemmän kuin he uskovat olevansa. TIMO RIPATTI
Savolaista reivausta
Touko Hujanen
Tässä sarjassa kerrotaan valokuvaajien persoonallisista tavoista nähdä omaan perehtymisalaansa liittyviä aiheita, ja kuinka he toteuttavat kuvaustyönsä joskus poikkeuksellisellakin tavalla.
Suomen Lehtikuvaajat ry. Se on kohteliaisuutta. Viime aikoina olen kuvannut samantyyppisiä editoriaaleja hyvin eri tekniikalla. Olet käyttänyt kamerassa laajista, ja valaistuskin on enemmän aikakauslehtimäinen kuin sanomalehdestä. Jotkut valittavat näiden lehtien konservatiivisuutta. Oikeastaan melkein mikä tahansa juttuidea voi mennä läpi, jos joku sitä tarpeeksi ajaa. Kutsuin malli/stylisti Aapo Niemisen New Yorkista kuvauksiin. Luodakseen kauniisti hajoavan ominaisvalonsa täytyy rengassalaman kanssa olla todella lähellä kohdetta. Todennäköisesti hiukset hipaisevat salamaa lentäessään. Teetkö muutakin kuin henkilökuvausta. F/10.
100
| 9/ 2011. Hänen elämänläheisiä haastattelukuviaan näkee usein mm. Muuten valon suuntaan ei pääse kunnolla vaikuttamaan. Miten kaikki oikein tapahtui. Etsimme nu-ravehenkisiä vaatteita Kuopion kirpputoreilta iltapäivän ja kuvasimme seuraavan yön tätä kymmenen kuvan sarjaa kuopiolaisen kerrostalon katolla. Suomalaiset ajattelevat aina sitä, mitä muut ajattelevat heistä. Mutta joka tapauksessa tälläisen jutun tekeminen oli osoitus siitä notkeudesta ja kokeilevuudesta, jota monilla maakuntalehdillä on. Tunnelma olisi vähän eteerisempi ja värit enemmän harmaan, hiekan ja vihreän sävyisiä. Suht korkea ISO-arvo näkyy rakeisuutena kuvan alaosan tummilla alueilla. Hesarin palstoilla. Tämän tyyppisiä henkilökuvia kuvaan harvoin suuremmalla aukolla kuin f/10. Ensimmäinen asia on saada salama irti kamerasta. Macro Ring Lite MR-14EX, 1/1-teho, Canon EOS1D Mk II, 1/200 s. Oma kokemukseni on aivan toisenlainen. Kuinka moni kaavilainen mummo sitten tajusi mistä on kyse, kun näki tämän kuvan Savon Sanomien etusivulla, sitä en osaa sanoa. Henkilökuvaus on oikeastaan aika pieni osa työnkuvaani, mutta sen parissa olen aloittanut valokuvauksen, joten siitä on tullut hyvin rakas laji. On ilmeistä, että kuvattavien kanssa on käytetty aikaa ja kuvia rakennetaan hyvässä yhteistyössä. Tässä on kuva, joka pitäisi oikeastaan nähdä asiayhteydessään, mutta noin erikoinen kuva toimii yksinäänkin. Valaistuksena käyttäisin Elinchromin Ranger Quadra -settiä tai luonnonvaloa. Olen kuvannut jonkin verran myös mainoksiin ja asiakaslehtiin. Päätin, että kokeilenpa kuvata jokaisen keikan näillä. Kuvissa on silmiinpistävän huoliteltu valaistus, monasti kuin teatterin maailmasta. Rengassalama ei mene 14-millisen suotimeen, joten pidin salamaa kädessä. Tämä on otettu Savon Sanomiin vuonna 2007. Näytä kuvattavalle jokin uusi puoli hänestä itsestään. valitsi Touko Hujasen toukokuussa 2009 vuoden nuoreksi lehtikuvaajaksi. Todennäköisesti kuvaisin luontomiljöössä. Suljinaika piti saada lyhyemmäksi kuin 100/s, jotta hiukset pysähtyisivät kunnolla. Touko on freekuvaaja ja opiskelee Tampereen yliopistossa kuvajournalismia. Paljon on tapahtunut kameratekniikassa neljässä vuodessa kohinoiden ja herkkyyksien suhteen.
Näin sen näin näin sen tein
Omakuva, Canon EOS-1D Mk II, EF 24-70mm f/2.8 L USM
Mitä tekisit nyt toisin, jos kohdalle tulisi samanlainen kuvauskeikka. Tämä ei olisi ongelma enää nykyään. Tässä kuvassa salama on itseasiassa aivan kuvattavan kasvojen yläpuolella. Monet tuntuvat ampuvan salamalla vähän sinne tänne, ja ihmettelevät sitten, miksei valo näytä siltä miltä pitäisi. Tällä hetkellä työstän kahta isompaa omaa dokumenttiprojektia. Olen innostunut metsästä ja suomalaisesta luonnosta. Linssissä ei ole samanlaisia tynnyrivääristymiä kuin esimerkiksi Canonin 15-millisessä, jolla ei oikeastaan koskaan voi kuvata mitään. Teknisesti tämä kuva on hyvin linjassa sen kanssa minkälaisia kuvia otin vuosina 20072008. Olin kuvaajaharjoittelijana lehdessä, ja ensimmäistä kertaa kesätöissä. Älä usko, jos kuvattava väittää, että tämä puoli kasvoista on parempi tai minua ei saa kuvata alhalta päin. Yllätä itsesi ja kuvattava. Vastaus: Vuodesta 2008 lähtien olen työskennellyt pääasiassa Helsingin Sanomille. Mitä vinkkejä voisit antaa lukijoille henkilökuvauksessa. Ehdotin massiivisen muotieditoriaalin tekemistä, ja jostakin syystä se meni läpi. Löysin Savon Sanomien kaapista rengassalaman ja Canonin 14-millisen, joita kukaan ei oikeastaan käyttänyt. Käyttäisin todennäköisesti optiikkana Canonin 85 mm, aukolla 1.2. Mitä tekniikkaa käytit. Oikeastaan valon suuntaus on tärkein yksittäinen tekijä salaman käytössä. Superlaajakulman ansiosta kyseisessä kuvassa pystyin olemaan todella lähellä kohdetta. Tämän vuoksi jouduin nostamaan ISO-arvoa 640:een, samalla sain horisontin näkyviin. Silloin kuvasta tulee ainutlaatuinen.
Oikealla: Aapo Nieminen pistää itsensä likoon kirpparimuotikuvassa.
Salaman teho on tasapainotettu vallitsevan valon kanssa niin, että taivaan sävyihin on saatu dramatiikkaa
Avoinna tisu 1118. Alfredin lyhyestä taiteilijaurasta jäi suomalaisen valokuvataiteen historiaan nuoruudenajan sarja hienoja, taitavasti jalopainovedostettuja teoksia. Näinä viitenä vuotena syntyivät hänen tunnetuimmat työnsä. suomalaisen valokuvataiteen pioneeriksi nimetty I. Maastamme puuttui koulutus ja taidekentän tarjoama niin taloudellinen kuin henkinenkin tuki. Jo kouluaikana hän oli hankkiutunut kotimaassaan valokuvauskursseille, joita silloin tarjosi lähinnä vain alan harrastajaseura, 1889 perustettu Fotografiamatörklubben i Helsingfors (vuodesta 1921 Amatörfotografklubben eli AFK). Miten olisi käynyt, jos Alfred olisi syntynyt Suomeen sata vuotta myöhemmin. Pian hän olisi pitänyt ensimmäisen yksityisnäyttelynsä. Kolmen opiskeluvuoden aikana Alfredista tuli valokuvataiteilija. www.valokuvataiteenmuseo.fi
102
| 9/ 2011. Alfredin vaimo Gunvor Nybom lahjoitti näistä 11 työtä Suomen valokuvataiteen museolle perustamisvuonna 1969. Heidi Tikka: Mother, Child 21.10.20.11. K. Ehkä jo toisessa yksityisnäyttelyssään Alfred olisi tavannut ulkomaisen galleristin. Turku 2011 kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmistoa. Seuraavana vuonna nuori tekijä kiiruhti jo Wieniin alan johtotehtäviin. Logomo, Turku: Liisa ihmemaassa 16.1.18.12. Suomeen palattuaan 1908 Alfred työskenteli pitkään valokuvaustarvikealan yrityksen toimitusjohtajana. Prosessi-tila: Liisa Söderlund & työryhmä: Hiljaisuus rikkoutuu, osa II 14.10.13.11. Niitä Bert Carpelan luonnehti vuonna 1982 Alfredin taiteellisesti vahvimmiksi muotokuviksi, joissa "henkilöohjaus, valaistus ja tekninen toteutus yhdistyvät kansainvälisen huipputason teoksiksi". Häntä olisi ympäröinyt samankaltaisista asioista kiinnostuneiden opiskelijatovereiden ja opettajien piiri, ja hän olisi saanut apurahoja toteuttaak-
seen ideoitaan. Hänen herkät, taidokkaasti valaistut ja vedostetut henkilökuvansa voittivat heti ensimmäisen palkinnon Ateneumissa Suomessa järjestetyssä avoimessa valokuvanäyttelyssä vuonna 1903. Tämän jälkeen Alfred jatkoi opiskeluaan vielä kaksi vuotta Charlottenburgissa Itävallassa. Suomessa ei valokuvataiteelle ollut vielä 1900-luvun alussa sijaa. Jo kouluaikana hän olisi nähnyt valokuva-
Alfred Nybom, Hedwig Dahm, 19031905, hiilisiirtovedos. Myös näyttelytoiminta oli vasta orastavasti aluillaan. Projekti-tila: Aki-Pekka Sinikoski: Finnish Teens 14.9.16.10. Valokuvataide sai jäädä. Media olisi kilvan kiinnostunut nuoresta lupauksesta. Suomen valokuvataiteen museo.
taiteen monet mahdollisuudet, tutustunut lukuisissa näyttelyissä niin koti- kuin ulkomaisiin valokuvataiteilijoihin ja hakeutunut opiskelemaan joko Suomeen tai ulkomaille. Raakel Kuukka: Retrospektiivi 7.10.201115.1.2012. Ulla Jokisalo: Aikomuksia leikin varjolla 17.8.25.9. Olisiko hän nyt yksi kansainvälisesti tunnetuimmista suomalaistaiteilijoista?
Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, Helsinki. Tunnettu berliiniläinen muotokuvaamo, Kunst Atelier Wertheim, kutsui vastavalmistuneen taiteilijan saman tien johtajakseen. Valokuvataiteesta kiinnostuneelle suomalaisnuorelle tuolloin ainoa tie saada kunnollista koulutusta oli lähteä ulkomaille opiskelemaan. KUVAN TAKAA -sarjassa sukelletaan Suomen valokuvataiteen museon arkiston, kokoelmien ja näyttelyiden kuvien saloihin oivaltavalla asenteella...
KATI LINTONEN
Taiteilijakohtalo
Vuonna 1900 nuori, innokas ylioppilas Alfred Nybom (18791963) matkusti Suomen suuriruhtinaskunnasta Saksaan Müncheniin opiskelemaan valokuvausta. Inha (18651930) kymmenisen vuotta aikaisemmin. Näin oli tehnyt mm
Tämän artikkelin lähteenä toimi vuosikirja 1982 ja siinä Bert Carpelanin artikkeli Alfred Nybom, Valokuvausalan Grand Old Man. Suomen valokuvataiteen museo.
Lisää tietoa kiinnostavista valokuvataiteilijakohtaloista löytyy Suomen valokuvataiteen museon toimittamista Valokuvauksen vuosikirjoista. 09-6866 3616.
| 9/ 2011
103. Kaikki vuosikirjat löytyvät museon erikoiskirjastosta, joka on avoinna tito 1015. Käynnistä on sovittava etukäteen, ajanvaraus puh. Kirjoja myy museokauppa, joka on avoinna museon aukioloaikoina. Alfred Nybom, 1905, hiilivedos
He olivat pystyneet vaikuttamaan sekä omaan että kaikkien kadulla olevien tilanteeseen. Hiljaisuus rikkoutuu II näyttely jatkaa samasta aiheesta tekijöinään seitsemän Kiasman kuvaajaa. NÄYTTELYVIERAS tutustuttaa ajankohtaiseen ja kiinnostavaan Suomessa esillä olevaan näyttelyyn avaten sen tarjoamia näköaloja.
SARI POIJÄRVI
Asunnottoman arki kääntyy kuviksi
Vuosi sitten Kiasman Takaikkuna-tilassa oli esillä Hiljaisuus rikkoutuu -valokuvanäyttely, joka näytti, mitä on arki ilman kotia. Söderlundin mukaan Kiasman konseptia haluttiin jatkaa, koska ensimmäinen näyttely onnistui niin hyvin: Tekijät kokivat, että he olivat näyttelyn kuvien ja tekstien kautta saaneet ajatuksensa ja äänensä kuuluville. Nykyisin omassa kodissaan asuvat Meile Pentikäinen ja Sergei Sadejeff ovat kuvanneet uutta kotiaan. Hiljaisuus rikkoutuu II:ssa on esillä sekä kuvia että kertomuksia. Tarve irtautua alkuperäisestä aiheesta oli selkeästi nähtävillä. Näyttelyn yhdeksästä kuvaajasta jokainen oli kokenut asunnottomuuden. Miksi he olisivatkaan jääneet kiinni siihen, mitä oli jo tehty. Kiasman
näyttelystä muistan, kuinka asunnottoman ikkunasta kävi rappukäytävän patteri. Saamme tulkinnan siitä, millaiselta asunnottoman kaupunki näyttää. Asunnottomasta tulee monelle mieleen stereotyyppinen kuva risupartaisesta rantojen miehestä. Valokuvaaja, taidepedagogi Liisa Söderlund on ollut kummankin näyttelyprojektin vetäjä. klo 14.00 ja keskiviikkona 9.11. Taiteilijatapaaminen: Sunnuntaina 23.10. klo 18.00 Suomenkielinen yleisöopastus sunnuntaisin klo 13. Aikaisemman näyttelyn selkeä asunnottomuusteema muuntui kaikilla vähitellen oman elämän dokumentoinniksi, arjen pienten ja merkittävien asioiden kuvaamiseksi. Aamupäiväopastus näyttelyihin keskiviikkoisin klo 11-11.30.
Liisa Söderlund ja työryhmä: Hiljaisuus rikkoutuu II 14.10.13.11.2011 Suomen valokuvataiteen museo, Prosessi-tila, vapaa pääsy Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G Ti-su 11-18, ke 11-20
104
| 9/ 2011. Meille katsojille selviää, missä kaikkialla voi kodittoman koti olla: veneen alla, portaikossa, taivasalla. Näyttelyllä halutaankin ravistaa asunnottomuuden luutunutta kuvastoa. Tekijät ovat tallentaneet viipaleita elämästään, kuvanneet tärkeitä paikkoja. Kaikilla oli halu mennä eteenpäin, kertoo projektin vetäjä Liisa Söderlund.
Hakaniemen rannan koti. Näyttelyyn osallistuvat ovat käsitelleet valokuvan keinoin elämäänsä, sitä mitä asunnottomuus heille merkitsee ja mitä on muutos asunnottomasta kodin haltijaksi. Kodittoman vuoteesta käy myös roskalaatikko. Nykyään tämä kuva ei vastaa totuutta, sillä asunnottomuus koskettaa hyvin monenlaisia ihmisiä. Keskusteluopas paikalla näyttelyissä sunnuntaisin klo 14-15. Mukana on myös kuvia mielentiloista. Valokuvataiteen museolla kuvat menneisyydestä ja nykyisyydestä ovat esillä rinnakkain kuvapareina. Matias Toivonen.
Kokonaisuus kertoo näyttelyyn osallistuneiden elämästä, selviytymisestä ja hetkistä, joiden vuoksi elämällä on merkitys. Kiasmassa heiltä nähtiin niitä paikkoja, joissa he kadulla ollessaan asuivat: Esplanadin puiston inva-wc, Linnanmäen pusikko, Elielin aukio, Kolmen sepän käytävä
Malmin lahjoitusrahasto, Oy Nikon Ab, Clas Ohlson, Vailla vakinaista asuntoa ry ja Toimiva taide ry. Kaksi näkymää kotoa: Esplanadin puiston inva-wc (2009) ja oma olohuone (2011). Meile Pentikäinen ja Sergei Sadejeff.
Yksi majapaikoista. Hanketta tukevat Opetusja kulttuuriministeriö, Otto A. Esa Palenius.
Koija Töölössä. Näyttelyn kuvaajat: Risto Haverinen, Esa Palenius, Meile Pentikäinen, Sergei Sadejeff, Niko Suomalainen, Esko Tiihonen ja Matias Toivonen
| 9/ 2011. Risto Haverinen.
Näyttely on osa Liisa Söderlundin väitöstutkimusta Aalto-yliopiston Taideteolliseen korkeakouluun
Snellmaninkatu 13 A, tipe 1217, la 1215. Töitä 47 taiteilijalta, mukana myös valokuvia ja videoita. Jorma Puranen ja Elina Juopperi. Kaivokatu 2, ti, pe 1018, ke, to 1020, la, su 1117. Avoinna joka päivä 11-19. Lastenkodinkuja 1, ti-pe 12-16, la 11-14. 8.1.2012 saakka Hautala: Kuusamon orkideat & Arvid Sveen: Tinden. 30.9. Annu Kekäläinen: Pakolaiskaupunki kertomuksia Kakuman leiriltä & Adolfo Vera: They are & Jan Ijäs: Ghosts. Kuvia mm. 1.1.2012 saakka Metsä. 27.11. Liisa Söderlund & työryhmä: Hiljaisuus rikkoutuu, osa II (s. Näyttelykeskus WeeGee, Ahertajantie 5, Tapiola, ti, to, pe 11-18, ke 11-20, la-su 11-17. saakka Tunne maisema. Suomen rakennusinsinöörien liitto RIL ry:n seniorien valokuvanäyttely rakennetusta ympäristöstä, rakentamisesta ja muista aiheista. ESPOO
WeeGee / EMMA. Varjoja ja heijastuksia. Kiasma. saakka Finnish teens. Mariankatu 14, tipe 1018, la 1117, su 1118. Prosessi-tila. Hippolyte Studio. 25.9. saakka Lohjansaaren unet. 15.10. 20.10. Sirkka-Liisa Konttinen. Rax Rinnekankaan "photocinema" (KL 8/11). 7.-30.10. Mannerheiminaukio 2, ti, la, su 1017, keto 1020.30, pe 1022, liput 10/8 . www.tampere.fi/tr1 Tampereen taidemuseo. www.hippolyte.fi Laterna Magica. Keravan Kameraseura 60vuotisjuhlanäyttely. Heikki Willamon ja Kai Fagerströmin kuvia rakennusten eläinvieraista (KL 12/10). 2.10. saakka Kivinokkaan! Retkiä stadilaisten kesäparatiisiin. Teatterimuseo. Real Beauty. Tennispalatsi, 2. Ahertajantie 2.
HELSINKI
Suomen valokuvataiteen museo. Alvar Kolanen: Tähdet tuikkivat. 2.10. Hallintoaukio, Prännärintie 2.
TAMMISAARI
Galleria Ginman. www.logomo.fi
KUOPIO
VB-Valokuvakeskus. Korjaamo Café, Töölönkatu 51 a-b, joka päivä 11-17. Jatkuva näyttely: 1900-luvun kansainvälisten mestareiden vedoksia. 30.10. Ghanan kaatopaikoilta ja Nigerian kauneuden hetkistä 60 vuoden ajalta. Mukana myös valokuvia. Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, ti-pe 11-18, 6/4 . Töitä mm. Matkailukeskus Karhuntassu, Torangintaival 2, ma-pe 9-17, la 10-14. 30.9. Venäläistä nykyvalokuvaa 20 taiteilijalta. Erik Serlachiuksen katu 2, ke 14-20, to-su 12-17.
OULU
Oulun taidemuseo. Jarmo "Yammu" Jauhiaisen taiteilijamuotokuvia (KL 8/11). 4.10. Mukana myös valokuvia. 31.12.2013 saakka Punainen. Uudenmaankatu 7, ti-pe 11-18, la 11-16, su 12-16. Kuvia mm. 25.9. 1-31.11. www.emma.museum Galleria Tove. Silta valokuvaan. saakka Ars 11 - Afrikka. 31.1.2012 saakka Isäkuukausi. saakka Varjo päivän jokaisen hetken reunalla. Kuvia 17 valokuvaajalta. saakka Kaikki on sidottu. Saunakatu 8, ti 14-17.
KERAVA
Keravan kirjasto. Kulttuurikeskus Vanha Paukku, Kustaa Tiitun tie 1, ma-pe 11-19, la-su 11-15. p. saakka Kasari. www.ccp.fi Taidemuseo Holvi. Mukana video- ja valokuvateoksia punaisen sävyistä. Töölönlahdenkatu 2. Jaana Partasen 3D-kuvia. www.teatterimuseo.fi Virka Galleria. saakka Värimatka Kiinaan. Stina Snällströmin kuvia WTC-iskusta (KL 8/11). 8.1.2012 saakka Merelle - 150 vuotta purjehdusta Helsingissä. www.amosanderson.fi Ateneum. www.kotkanvalokuvakeskus.fi
KRISTIINANKAUPUNKI
Selkämeren sairaala. 6.10.31.12. Eduskunnan kirjasto. 7.-30.10. Mannerheimintie 13d, ke, pesu 1117, to 1119. Kauppakatu 23, ti-su 11-18.
PARIKKALA KARJAA / KARJALOHJA
Galleria Zebra. 6-7). Kalevankatu 18 B, tipe 1217, lasu 1216. saakka Leila Sarola: Solitude. 27.11. Antti Sorva. saakka Risto Lindstedt & Jarmo Markkanen: Yösiivikkoja ja muuta yöelämää. Janne Kommosen, Kirsi Kommosen ja Chen Shuxunin
valokuvia kiinalaisesta värien käytöstä (s. Väinö Linnan aukio 13, ti-pe 9-17, la-su 11-18. Vesa Aaltosen kuvia 10 nuoren kasvuhistoriasta. Valolla. ateneum.fi Café Red. Iso Roobertinkatu 16, ti-su 11-17. saakka Till Annemarie. Sinebrychoffin taidemuseo. 30.9.-22.10. Cygnaeuksen galleria. Paasikivenkatu 12, ma-to 9-20, pe 9-18, la 9-15.
TAMPERE
TR1. Hallituskatu 7, masu 10-20. 30.10. saakka Kimmo Räisänen: Luonnollinen elämä ja Kansalaiset, Citizens. Atelieri O. 27.9. Helsingin kaupungintalo, Pohjoisesplanadi 1113, ma-pe 9-19, la-su 10-16, vapaa pääsy. Mukana mm. Aurorankatu 6, ma 9-18, ti-to 9-20, pe 9-18, la 9-15. 4.-25.10. www.laterna.net Kamera-galleria. Kira Gruschkoffilta ja Ristoilta. www.nba.fi/fi/kumu Pick me. Veikko Salmela: Kivimies. 8.1.2012 saakka Best of. 2.10. saakka Kati Ruohomäki: Never, land. 16.10. www.peri.fi Logomo. 24.9.31.10. Iso Roba 48. saakka uutta videotaidetta Irlannista: Anne Maree Barry, Vera Klute ja Rhona Byrne. www.hanaholmen.fi Tapiolan neuvola. Heidi Tikka: Mother, Child. Maria Baranova on kuvannut tanssija Mihail Barysnikovin näytelmäharjoituksia Helsingissä. 30.9. saakka Harjoitukset. Jaakko Julkunen: Siperia opettaa. Satu Haavisto. Arkadiankatu 19, ma-pe 8-18. Berliini. Albertinkatu 16, tipe 1118, la 1116. saakka Helsinki 82 - Läpileikkaus lähiöön. www.luova.fi Galleria Sinne. Liput 10 / 8 , www. 0400-701453, pe-su 11- 16, myös sopimuksen mukaan.
SALO
Salon taidemuseo. HKL:n bussit 20, 65A, 66A, metro Ruoholahti, raitiovaunu 8. 16.10. 31.10. Hanasaarenranta 5, ma-su 10-20. Itäinen Rantakatu 38, ti-su 10-18. www.salontaidemuseo.fi
KAUHAJOKI
Kauhajoen kaupungin kirjasto. 24.9.31.10. Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, tisu 1118. saakka Kosketus. Nina Sivén: Akustiikka iholla. saakka An Finnish legends. www.pohjanmaanvalokuvakeskus.net
MIKKELI
Mikkelin valokuvakeskus. www.kiasma.fi Korjaamo. www.piirto.com. 7.10.-15.1.2012 Raakel Kuukka: Retrospektiivi. saakka Mielen alkemiaa Harry Potter layer. 30.9. Rauhankatu 7, ma-pe 11-17, la 11-15. Per Olov Janssonin otoksia Janssonin taiteilijaperheen kesäparatiisista. Videoteos, retusoituja valokuvia. Haapala, 26.11. vb.kuopio.fi
KUUSAMO
Hannu Hautala luontokuvakeskus. 3.11. 30.9.20.10. Puutarhakatu 34, ti-su 10-18, 6/4. 2.10. 5 . saakka Arkipelago. www.hannuhautala.fi
VAASA
Valokuvagalleria Ibis. saakka Veikko Kivilahti: Valokuvia Ulkosaaristosta. Keskustie 88, ti 10-17, ke 13.30-19.30, pe 13.30-19.30, la 10-15. Saara Ekström, 17.12. www.valokuvataiteenmuseo.fi Valokuvagalleria Hippolyte. Ida Pimenoffin sumuisia kaupunkimaisemia ja heijastuksia sekä ihmishahmoja. Petra Lindholm käsittelee menneisyyden ja nykyisyyden välistä rajaa. 30.10. saakka Ira Erämaa - Satujärvellä. 16.10. Ulla Jokisalo on koostanut vitriineihin hyvien aikomustensa pienoismaailmoja. 30.9.-22.10. Pohjoinen valokuvakeskus. Elina Heikka. www.kaakkois-suomen.valokuvakeskus.fi
LAPUA
Pohjanmaan Valokuvakeskus. 28.9.-23.10. Sami Keron lehtikuvia. www.gallerizebra.fi Karjalohjan Kulttuurivintti. 21.10.20.11. 5/1. Roihuvuoren arkea Vesa Mäkisen silmin. saakka Martti Anttila: Pyhiinvaeltajan päiväkirja. saakka Backlight 2011: Kaipuuta kohti. 4/2 . Keskuskatu 90, tito 10 18, pe 1017, la 1215. 30.10. Eteläafrikkalaisen valokuvataiteilija Jodi Bieberin sarja koostuu eri etnisiin ryhmiin kuuluvien naisten muotokuvista. 8.1.2012 saakka Lapin taika. saakka Green art: Ravintoketjuissa. 14.10.13.11. Puistokatu 3, ti-pe 1117, la 10 14. Alejandro Lorenzon mustavalkoisia kuvia. Aki-Pekka Sinikoski on kuvannut nuoria arkiympäristössä. Vuorelankulma 2, ti-pe 12-18, la 12-16. 8.-30.10. 30.10. 23.10. 18.12. Hannele Fors: Minun mereni. www.galleryibis.com
| 9/ 2011
LAPPEENRANTA
Kaakkois-Suomen valokuvakeskus. saakka Backlight 2011: 14 taiteilijan valokuvia. 9.10. Köydenpunojankatu 14. 30.10. Akseli Gallen-Kallelan ja Pekka Halosen maisemamaalauksia sekä nykytaidetta (s. 25.9. krs., Eteläinen Rautatiekatu 8, ti 1120, kesu 1118, vapaa pääsy. 31.10. Ensi- ja turvakotien liiton isyysaiheisen valokuvakilpailun satoa. 30.9. Johannes Romppanen on kuvannut lastaan päivittäin isyyslomalla. www.sinne.proartibus.fi Hakasalmen huvila. 30.10. Jorma Purasen Sinebrychoffin taidemuseossa kuvaamia teoksia. Lapväärtintie 10, päivittäin 9-20.30.
TURKU
Valokuvakeskus Peri. Yrjönkatu 27, ma, to, pe 10-18, ke 10-20, la, su 11-17. Kalliolinnantie 8, päivittäin 11-17. 16.10. Kirjavalanraitti 9, Kirjavala. saakka Martti Korpijaakko: Ekenäs mon amour. saakka
106. saakka 9 years 11 months. www.kameraseura.fi Amos Andersonin taidemuseo. saakka Hetki luonnossa. Projekti-tila. Kokkolalaisen Jan Björkin kuvia kotiseudultaan. saakka Hetki isänä. Erilaisia pakolaisia. www.pohjoinenvalokuvakeskus.fi
JYVÄSKYLÄ
Luovan valokuvauksen keskus, Galleria Harmonia. R. AnnaKaisa Pihlan lähikuvia kasveista. www.korjaamo.fi Kulttuurien museo. 24.9. saakka Liisa Ihmemaassa / Kansainvälinen nykyvalokuvataiteen näyttely (KL 1/11). 11 kuvaajan töitä luonnon monimuotoisuuden puolesta. www.sinebrychoffintaidemuseo.fi Taidesalonki Piirto. Kuninkaankatu 2, mato 1218, pesu 1216.
KOTKA
Kotkan Valokuvakeskus. 25.9. Lappi-aiheista taidetta. saakka Aikomuksia leikin varjolla. 104). saakka Kruunun jalokivet Vallisaari ja Kuninkaansaari. Liput 6/4 , alle 18-vuotiaat ilmaiseksi. saakka Yhdestoista hetki. Kuninkaankatu 1416, ti, to, pe 11-17, ke 11-19, la-su 11-15. www.tampere.fi/taidemuseo Taidekeskus Mältinranta. www.mikkelinvalokuvakeskus.fi
MÄNTTÄ
Serlachius-museo Gösta. Jarkko ja Laura Antikaisen maagista realismia. Säpistä, Valassaarilta, Märketiltä, Klovharusta. Taneli Eskolan valokuvia kahdesta suljetusta saaresta Suomenlinnan vieressä (s. 3.11. Sari Poijärven 1980-luvun kuvia (KL 3-4/11). Stefan Bremerin teatterivalokuvia 1980-luvulta nykypäivään. saakka Sinne ja takaisin. Hannikaisenkatu 39, ti-su 11-18. saakka Backlight 2011: Maahanmuutto ja integraation Ruhrin alueella. Bulevardi 40, ti, pe 10-18, ke, to 10-20, la, su 11-17. 72). Kasarmintie 7, tito, lasu 1017, pe 1219. 25.9. 80). 30.9. 30.9.20.10. 21.10. 27.11. 9.10. saakka Viimeiset vieraat. www.pickme.fi Sanomatalon käytävägalleria. Pipa Nikula. 20.10.-20.11. Vaihtuva myyntinäyttely. saakka Face to Face Kasvokkain. Taiteilijaja kuraattoritapaamiset la klo 14: 15.10. saakka Luokkakuva 2000-11. Galleria Luova. Vaasan taidehalli, Senaatinkatu 1, ke-pe 12-18, la-su 12-17. www.virka.fi
Mika Stranden: Muistikuvia
NETTIKAUPPOJA
FOTOLIIKKEITÄ
Espoo Kirkkonummi Täyden palvelun fotoliike
Saloviuksentie, 02400 Kirkkonummi Kyrkslätt 09-296 1911 hymykuoppa@kolumbus.fi
www.hymykuoppa.fi
Helsinki Raisio
LIIKEKETJUT
incastore
www.incastore.fi
FOTOTARVIKKEITA
Kamerat ja kameratarvikkeet edullisesti
KUVAVALMISTUSTA
KAMERAHUOLTOA
K A M E R A H U O L T O M U S T O N E N & L A I N E
www.kamerahuolto.fi
108
| 9/ 2011
Tee edullinen vuosisopimus! SOITA 09-692 2910 Merja Calton
Kysy edullista ilmoitustilaa Arvosetelit -osastosta Merjalta, p. alok alisin menetelmin. 050 626 19
e-mail:jarmo.mustonen@fotobogelund.fi
ERIKOISTARVIKKEITA KUVAUSTAUSTOJA
w w w. f i
VALOKUVAKOULUTUSTA
Pi valokuvaamisesta. 09-692 2910
LUONTOKUVAUSTA
KARHU- JA LUONTOKUVAUSTA KAINUUSSA
Kuvauselämyksiä keskellä selkosia Suomussalmella Venäjän rajan tuntumassa. Pidät valokuvaamisesta. Haluaisit ehkä a Haluaisit ehkä ammattivalokuvaajaksi. MARTINSELKOSEN ERÄKESKUS Pirttivaarantie 131 89920 Ruhtinansalmi puh. valokuvaukseen, perinteisin sekä digitaa Käy yhteyttä saadaksesi lisätietoja! daksesi lisätietoja! Käy kotisivuillamme tai ota yhteyttä saad
www.vnf.fi www.vnf.fi info@vnf.fi info@vnf.fi 019 222 602 6025 25
Pumppulahti Karjaa Pumppulahti 3, Karjaa
Sinun ilmoituksesi näille sivuille. VIDEOSIIRTOJA
Videosiirrot ja laitevuokraus
Foto Bögelund
Mäntypaadentie 15 D 00830 Helsinki
p. m a i s u n i l m a i s u . mutta haluat k ammattivalokuvaajaksi?
Tule opiskelemaan VA Tule opiskelemaan VALOKUVATAIDETTA ALOKUVATA ETTA UV AID
Opistossamme voit Opist O ossamme voit yhden vuoden aikana syventyä kokopäiväisesti aikan syventyä kokopäiväisesti na va uvaukseen, perinteisin sekä digitaalisin menetelmin. Hallitset jonkin verran valokuvaustekniikkaa, idät jonki verra valokuvaustekniikkaa, kin ran te k mutta haluat oppia lisää. 08-736 160 www.martinselkonen.fi
ARVOSETELIT
110
| 9/ 2011
Muista hakea ja täyttää osallistumislomake, eli entry form! (AV)
ARVOSETELIT
Ulrich Hopp, Saksa, Coppelius.
| 9/ 2011
111. Lisäksi nostetaan esiin paikallista valokuvahistoriaa ja kuvaperintöä, jota säilytetään museoissa ja arkistoissa. (MJ)
Al-Thani Award for Photography
Qatarin valokuvajärjestö järjestää jälleen kansainvälisen kaikille avoimen valokuvakilpailun ja näyttelyn, jossa palkinnot ovat vertaansa vailla. Jokaisen sarjan parhaat kutsutaan palkintojenjakoseremoniaan Dohaan. Kuvien lähetysosoite on The Al-Thani Award for photography, Postfach 364, A-4010 Linz, Austria. Valokuvakuu täyttää lokakuussa tallinnalaiset näyttelygalleriat valokuvilla ja levittäytyy myös julkiseen kaupunkitilaan. Kaikille osallistujille toimitetaan 184-sivuinen upeasti painettu näyttelyluettelo. Tapahtumat esittelevät valokuvan asemaa ja mahdollisuuksia nykyaikana. Kilpailussa on useita eri teemaluokkia. Lokakuu on Tallinnan valokuvakuu
Oletko lähdössä käymään Tallinnassa lokakuussa. Viimeinen osallistumispäivä on 24.10.2011. Varaa samalla aikaa tutustuaksesi kaupungin valokuvatapahtumiin. Pääpalkintona on 80 000 USD riihikuivaa käteistä plus Leica M6:n luksusmalli. Lisätietoja ja osallistumislomakkeet löytyvät (englanniksi ja arabian kielellä) osoitteesta http://al-thaniaward.com. Jokavuotinen erityisteema on tänä vuonna "Tunteet ja intohimot". Ohjelmassa on myös teemaan liittyviä opastettuja kiertokäyntejä, elokuvanäytöksiä ja työpajoja
Mikä oli Yrjö Sotamaan ja Pentti Kourin rooli. Kuvakielen pelkistäminen ja kierrättäminen on osa tutkimustulosta. Keiden etuja palvelemaan ilmiö syntyi. Ilmiöön liittyy taiteellistamisprosessi, kulttuurisivujen ja muiden toimijoiden menestyspuhe. Miten loputon brändääminen on muuttanut taideopiskelua. Helsinki School on otollinen huumorisketsien aihe. Valokuvataiteen menestystarinan taustalla on Suonpään mukaan käytettyjen retoristen keinojen peittely, jonka hämäysverhoja hän nyt availee. "Se on sotakone" on pariisilaisgalleristin kommentti käytetyistä menettelytavoista. Huomio kiinnittyy ilmiötä heijastavaan taidepuheeseen, kentän toimijoiden retoriikkaan, siis niihin tapoihin, miten Eskosta tehtiin Esko, Elinasta Elina ja suomalaisesta valokuvasta kansainvälistä valokuvataidetta.
| 9/ 2011. Niin uudessakin teoksessa, jossa "kruunun jalokivet" Eskot (Männikkö) ja Elinat (Brotherus) ja muut taiteen tähdet tulevat tutuiksi paitsi taidepuheen analyysin kautta, myös taideretoriikkaa uusintavien hupaisten kuvaimitaatioiden malleina. Enemmänkin tällaisia esimerkkejä olisi ollut hauska lukea. JÄLKIKUVA
TANELI ESKOLA
Miten valokuva brändättiin nykytaiteeseen?
Kiiltävällä pleksillä pinnoitettu ja alumiinille pohjustettu Helsinki Schoolin taide lienee useimmille tuttua silmänruokaa. Valokuva on in -kirja on järeä tutkimus, mutta myös hurtilla huumorilla silattu selailukirja edustavammallekin kahvipöydälle.
Juha Suonpää on tullut tunnetuksi kriittisenä luontokuvauksen tutkijana, jonka teoksia leimaa voimakas, tutkimusprosessin osana syntynyt kuvasto. Käytetty tutkimusmetodi ohjaa tulkintoja. Meille on yhdestä suusta vakuutettu, että maailmanvalloitus on parasta, mitä suomalaiselle valokuvataiteelle on tapahtunut. Mukana projektissa heiluu helppoa visuaalisuutta irvivä joulupukki. Asiaa tuntematon voi vain kuvitella sitä raadollisuutta, jolla ylistetty asema kansainvälisillä taidemarkkinoilla on lohjennut, "It´s a war machine". Punaisen signaalivärin, peittämisen ja keskeismaneerin kaltaiset menestyskikat ovat opettavaa luettavaa ja oivaltavaa katsottavaa kenelle tahansa kuvallisen ilmaisun toimintatavoista kiinnostuneelle.
HARMAITA EMINENSSEJÄ JA KYSYMYKSIÄ ILMAAN VASTAUKSIA
Suonpää ei keskity sijoittamaan Helsinki Schoolia ja Gallery Taik:ia kulttuurin suuremmalle kartalle. Juha Suonpää on analysoinut tuota varjeltua areenaa. Suonpää tutkii taideilmiöiden rakentumista, niiden kulttuurista konstruointia. Suonpää paljastaa monia Helsinki Schoolin viljelemiä muodon maneereja. Millaisia rahavirtoja Helsinki Schoolin kautta on virrannut. Olisi liikaa odottaa lopullisia vastauksia kaikkeen, mutta aina kannattaa kysyä. Suonpää ei nimittäin yritäkään etsiä vastausta kysymykseen, mikä Helsinki School oikeastaan on. Mutta aina nauru ei ole avoimen hersyvää, vaan takertuu kurkkuun
Sen sijaan Suonpää löytää läheisiä yhteyksiä mainos- ja muotikuvaukseen.
LÄHIHISTORIAN NÄKÖHARHA
Kirjan visuaalinen aikajänne yltää sata vuotta vanhaan kultakauden maalaustaiteeseen. Tästä näkökulmasta katsoen kulttuuriviennissä on mukana kotimaan taidekenttään vaikuttaminen ja tähän Suonpääkin keskittyy. Maahenki, Helsinki 2011. Suositushinta 40
Keiden etuja palvelemaan ilmiö syntyi. Tutkimuksensa visuaalisessa credossa Pyhän melankolian kuvaesseessä Suonpää vetää tämän tutun ylevyyden ruohonjuuritasolle esittäen kommenttikuvia, joissa tyhjimmät tynnyrit kolisevat eniten.
| 9/ 2011
113. Käy ilmi, miten suomalaisen taidekentän "tärkeät" asiat legitimoidaan kierrättämällä ne ulkomaiden kautta. Siellä jossain tähdetkin tuikkivat kauniine, kärsivine (usein pois päin suunnattuine) katseineen, nuorine vartaloineen ja viileine tunteineen. Rotaatio pyörii ja yhä uudet nuoret vedetään mukaan tähän kärkihankkeiden kärrynpyörään, jonka vinhasta liikkeestä pitävät huolen valtio kaikkine taideinstituutioineen ja markkinavoimat.
Juha Suonpää: Valokuva on IN. Kirjan mukaan valokuvat hyväksyttiin Helsingin Taidehallin nuorten näyttelyyn ensimmäisen kerran vuonna 1992. Mikä oli Yrjö Sotamaan ja Pentti Kourin rooli. 248 sivua. Millaisia rahavirtoja Helsinki Schoolin kautta on virrannut. Sen, että näin tapahtui jo 1980-luvun alussa voisi kuitata ikäkamppailuun liittyvänä pikkuvirheenä, ellei se kertoisi yleisemmästä. Miten loputon brändääminen on muuttanut taideopiskelua?
Mutta mikä on taiteilijayksilöiden asema. Analyysiä Helsinki Schoolista
Mielenkiintoinen sivuhuomio on, että Helsinki School tekee pesäeroa digitaalisiin innovaatioihin, journalismiin, tuotekuvaan ja luontokuvaan. Tähän liittyy virhe johdantoluvun alussa. Nykytaiteen kentällä edelleen vaikuttavista tekijöistä ja ilmiöistä paljon periytyy 1980-luvulta ja vieläkin kauempaa. Käy ilmi, miten maalaustaiteen klassikot edelleen vaikuttavat.
KANSAINVÄLISTYMISEN JA NUORUUDEN STIIGNAFUULIAT
Pari viime vuosikymmentä korostuu. Portinvartijat joutuvat uudelleenmäärittelemään nykytaidetta joka päivä sulkemalla pois hankalia asioita.
Suonpää tavoittaa hyvin vuonna 1995 tapahtuneesta EU:hun liittymisestä liikkeelle lähteneen kansainvälistymisen hyökyaallon
Tilaus uusiutuu automaattisesti kulloinkin voimassa olevalla kestotilaushinnalla, ellei tilausta peruuteta kirjeitse tai puhelimitse. MYÖS FACEBOOK.
114. Kysy, keskustele: www.kamera-lehti.fi. Nimi- ja osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. S E U R A AVA N U M E R O I L M E S T Y Y 28.10.2011
10-11/2011
OPASA EXTR
TESTEISSÄ SIGMA 120-300/2,8 PANASONIC GF3 OLYMPUS PEN MINI OPAS-EXTRASSA UUSIMMAT KAMERAT KUVAUSPALJON OPASTUSTA MUUTA VINKKEJÄ
KÄDELLISTEN UGANDA KUVASSA SUOMALAISUUS KUVANKÄSITTELYTAIDETTA NÄIN KUVAAT KAAMOSTA
Kuva: Tapio Gustafsson, Uganda
RAPORTTI: Kuinka nuoret kuvaavat?
TILAAN KAMERA-LEHDEN
KESTOTILAUS MÄÄRÄAIKAISTILAUS 12 kk
Lehden saaja Nimi: Lähiosoite: Postinumero: Puhelin: Postitoimipaikka:
VA R M I S TA O M A S I S U O R A A N
69,00e 78,00e
LISÄÄ SÄVYJÄ KUVIIN
Kamera-lehti
PALVELUKUPONKI
MAKSAA POSTIMAKSUN
KOTIIN: www.kamera-lehti.fi
Maksaja (jos eri kuin saaja): Laskutusosoite: Postinumero: Puhelin: Postitoimipaikka:
Tunnus 5000932
00003 VASTAUSLÄHETYS
Tilaushinta laskutetaan. Tilaus alkaa ensimmäisestä mahdollisesta numerosta ja jatkuu tilausjakson ajan (12 numeroa, joista kolme laajaa tuplanumeroa / 9 lehteä). Yhteystietojen käytön tai luovutuksen voi kieltää ilmoittamalla siitä Kamera-lehden asiakaspalveluun.
00003 HELSINKI
81 000 LUOVAA LUKIJAA... Myös lahjatilauksen saaja sallii tietojen käytön näihin tarkoituksiin
PAHA PANNA PAREMMAKSI!
EISA on 50 valokuvaus-, video-, kotiteatteri-, audio-, mobiililaite- ja autoelektroniikka-alan erikoislehden ainutlaatuinen yhteisö, joka kattaa 19 Euroopan maata.
EISA-asiantuntijaraati palkitsee vuosittain parhaat Euroopassa saatavana olevat tuotteet EISA AWARD -palkinnoilla. Voittaneiden tuotteiden laatu on kiistaton yli 50 jäsenlehden päätoimittajat ovat valinneet ne yhteisessä valintatilaisuudessa. Voittajatuotteet tunnistaa virallisesta EISA-palkintologosta se on takuu tinkimättömästä laadusta.
KAIKKI ALKAA KUNNIANHIMOSTA
www.eisa.eu