Kansan Tahto 04.06.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

4.?6.?-31.?8.?2015 www.kansantahto.fi
Porkkanaksi sopimuksen syntymiselle tarjotaan palkansaajien tuloverotuksen keventämistä. Huhutaan myös vahvasta halusta ja voimakkaista painostuskeinoista mitätöidä ay-liikkeen vaikutusvalta yhteiskunnan päätöksenteossa. Sosiaalietuuksien leikkaamisen ja muiden säästöjen vahvistukseksi haetaan yhteiskuntasopimusta, joka tähän mennessä näyttäytyy pelkältä elinkeinoelämän ja työnantajien sanelupolitiikalta. Osallistukaamme kesäisiin kulttuuririentoihin! Moneen isoon tapahtumaan pitää maksaa kallis pääsylippu, mutta Suomen kesässä tapahtuu paljon sellaista, jota pääsee kokemaan maksutta tai pikkurahalla. Kesävapaalla on ehkä enemmän aikaa lukemiselle, ja kirjastot palvelevat kesälläkin. Yhteiskuntasopimuksen tavoite on alentaa työvoimakustannuksia joko palkkoja alentamalla tai työaikaa pidentämällä. 2 KESÄLEHTI 2015 4.?6.?-31.?8.?2015 www.kansantahto.fi KUVA: HEIKKI KIRSTINÄ Kulttuuria kesäksi PÄÄKIRJOITUS sivuilla 10, 14 ja 20 Muutoksen kesä Porvarihallitus teroittaa kynsiään Kesä on alkanut, ainakin mikäli katsomme kalenteria. Säiden puolesta pohjoisessa on eletty pitkään lähinnä keväisissä lämpötiloissa. Työajan pidentäminen niiltä, jotka nyt ovat työssä, ei tarjoa yhtään uutta työpaikkaa, päinvastoin. Kolmen ässän hallitus pitää työllisyyden kohentamista tärkeänä, mutta hallituksen keinot viittaavat työllisyystilanteen heikkenemiseen. Suomessa on kuitenkin iso joukko työtätekeviä, jotka eivät juuri lomaile: pienyrittäjät ja itsensätyöllistäjät tuntevat heti kukkarossaan, jos heittäytyy lomailemaan, pätkätyöläisistä puhumattakaan. Julkisen sektorin supistaminen pienentää kotimaista kysyntää entisestään. Säästöt ja toiminnan tehostaminen vain pienentävät työvoiman tarvetta. Hallituspolitiikka on nyt avoimen oikeistolaista. Säästöt kolahtavat eniten eläkeläisiin, työttömiin, sairaisiin, lapsiperheisiin ja opiskelijoihin. Siitä hyötyvät vain ne, joilla on hyvä työpaikka. Ja mikäli sopimusta ei synny, on Sipilä luvannut tavallisia kansalaisia kurittavia suuria, puolentoista miljardin euron leikkauksia julkiselle sektorille sekä verojen kiristyksiä. Kesän aikana käydään neuvotteluja yhteiskuntasopimuksesta. Elämme sellaisella alueella, että säässä esiintyy suuria vaihteluja normaalistikin, ja nyt matalapaineet ovat ottaneet reitikseen kulkea Suomen yli, eikä esimerkiksi etelämpää. Ilmastonmuutos vain vahvistaa sään ääri-ilmiöitä. Kesälle ladataan paljon odotuksia. Tähän Kesälehteen olemme koonneet monenlaista lukemista, historiasta uusiin harrastuksiin, vakavasta kepeämpään. Tämä on näillä näkymin myös viimeinen Kansan Tahdon Kesälehti. TUULA LESKINEN sivu 7 Mäkelin kahden tulen välissä sivut 12-13 Ari Koch ja puolen tunnin saalis. Haukea hakemassa sivut 16-17 KUVA: ANDERS BRAF Muurari ei ole vain miesten ammatti sivu 21 Yhä useampi ruotsalainen nainen vetää haalarit päälle ja valtaa miehistä työtilaa.. Pitkän talven uurastaneet koululaiset, opiskelijat ja työssäkäyvät kaipaavat kesälomaa ja mahdollisuutta levätä ja ladata akkuja. Säännölliset sateet ja kovat tuulet saavat sään tuntumaan välillä jopa syksyiseltä. On hyvin mahdollista, että tästä kesästä tulee sään suhteen kolea ja sateinen. Yli 300 000 työnhakijaa on ilman työtä. Mistäpä työtä työttömille, jotta joskus olisi oikeaa lomaa. Päästiin siitä sopuun tai ei, niin joka tapauksessa Suomi on syksyllä toisenlainen, synkempi suurelle osalle suomalaisia. Kulttuuri tutkitusti voimaannuttaa, vaikka muuten elämässä huonosti menisikin
KESÄLEHTI 2015 ZZZ.Kammas-aaria.¿ 3 MYÖS 1(77,A-A19A5AUS MYÖS LA KLO 9-13, SU 10-13 Kirkkokatu 27, OULU P. (08) 534 8100 ma-pe 7.30-20 la 9-13, su 10-13 KUVA: MAIJA AALTO Auschwitz maailman surullisin museo sivut 28-29 Kilkennyn linna on keskiajan rakennustaidon ja nykypäivän restaurointitaidon edustava näyte. Kilkenny on myös Irlannin itsenäisyystaistelun merkkipaikka. Pankkien rikkoma Irlanti sivut 8-9 KUVA: TERO KAIKKO Lehtiä, kuvia ja harppaus vuoteen 1923. Aikalaatikko paljasti aarteita sivut 26-27 KUVA: MIKKO IHALAINEN Yksityiskohta Auschwitzin keskitysleirin sähköistetystä aidasta.
Arvonta suoritetaan paluumatkan aikana. Kesäkoti Kymppi on avoinna päivittäin 1.6. - 21.8.15 ma-pe klo 10 - 18 19.6. Säilytä ilmoitus! Tavara-arpa ry TIEKIRKOT 2015 Siunausta matkaasi - tervetuloa Haukiputaan kirkko TORNION KIRKKO Avoinna 1.6. ELÄMÄNKAAREN VIIMEISELLE MATKALLE Asemakatu 4 . KT Eläkeläiset Yksilölliset hautakivet Kovan kiviveistämöltä. Hautauspalvelua taidolla ja kokemuksella. Asemakatu 21 90100 Oulu p. www.ala-aho.fi Hautauspalvelu Da-Pu Valtatie 59, Tuira OULU p. 08 374 800 p. toukokuuta pidetyn liittokokouksen päätöksen mukaisesti Pinskut. Liittokokous hyväksyi järjestölle uudet säännöt, periaateohjelman, strategian ja toiminnan suuntaviivat. Asiakirjojen myötä järjestön linjaa kehitetään yhä enemmän hauskempaan, toimijoita paremmin tukevaan sekä lapsi- ja nuorisolähtöisempään suuntaan. Liittokokouksessa avattiin myös ohjausryhmähaku Pinskupakki-koulutushankkeelle. Ilmoittele, mitkä päivät Sinulle sopii puh. - 1.8.15 klo 11 - 18 Taivalkosken kirkko Avoinna 2.6. - 2.8.15 ma-pe klo 10 - 17 Puh. Viikoilla 23, 24, 25, 26, 31, 32, 33, 34, ja 35 on vapaaehtoisille talkoolaisille kivaa puuhastelua viihtyisässä Kympissä. Kahvitauolla Pertti Periniva kertoo kuulumiset Kotkan toimintaseminaarista. Kanssasi surun kohdatessa. Pioneerit linjasi toimintansa painopisteitä yhä hauskempaan, toimijoita paremmin tukevaan sekä lapsi- ja nuorisolähteisempään suuntaan. SDPL on nyt virallisesti Pinskut Suomen Demokratian Pioneerien Liitto ry:n lyhenne SDPL jää historiaan osana järjestön virallista nimeä. Järjestön virallinen lyhenne on Saarijärvellä 23.?24. (08) 311 2203 (24 h) . 08 545 1957 Päivystys 08 545 1957 (24h) www.dapu.fi Seuratoiminta OULU N H AU TAUSTOIMISTO La 6.pnä kesäkuuta 2015 alkaa Kemin Vapaa-ajattelijain hautausmaan siivoustalkoot. Talkoolaisille on tarjolla pullakahvit, mehua ja pientä purtavaa. - 2.8.15 ma-pe klo 10 - 17 su klo 14 - 18 la suljettu ALATORNION KIRKKO Avoinna 1.6. Kympin keittiön talkoovuorot: Viikko 27 liikuntaj, viikko 28 ohjelmaj, viikko 29 lauluj, viikko 30 johtok. - 10.8.15 ma-pe klo 9 - 17 30.6. Liittovaltuuston puheenjohtajana jatkaa Risto Rihko ja liittohallituksen puheenjohtajana Jarna Koskela. 4 KESÄLEHTI 2015 ARKISTOKUVA J. - 7.8.15 ma-pe klo 11 - 16 www.keminseurakunta.?. 0400 285 175 tai 044 347 7577. HUOM! Pe 12.6. Varaathan jotakin pientä arpajaispalkinnoksi. ALA-AHON HAUTAUSTOIMISTO PERINTEENÄ PALVELU . klo 15.00 alk. alkaen klo 11.00-15.00. 040 556 8676 Kirkkoherranvirasto www.oulunseurakunnat.? Kemin kirkko Sievin Kirkko Avoinna 28.6. Puh. klo 4.00. klo 10.00 saakka Kympissä on yksityistilaisuus. (08) 311 2158 (24 h) www.arvokovaoy.fi l l OULUN TYÖVÄEN ELÄKELÄISET www.otery.fi Kulttuuri- ja retkeilypäiville Poriin lähtee bussikuljetus Oulun linja-autoasemalta ti 9.6. 08 554 6005 LIMINKA MUHOS TYRNÄVÄ Linnukkatie 2 Valtatie 11 Joonaantie 4 C p. Liittohallituksen varapuheenjohtajiksi valittiin Joni Korhonen ja Tanja-Riikka Knyazev. Pohjoisesta hallitukseen valittiin Katri Hannele Ta?. Valtuustoon pohjoisesta valittiin Ritva Mikkonen, Ritva-Liisa Virnes ja Hilkka Hartikka. 08 384 477 p. suljettu Avoinna 1.6. - 6.7.15 ma-su klo 9 - 19 Sievin seurakunta www.taivalkoskenseurakunta.? Avoinna 22.6. 13.6. Ohjausryhmä on tärkeässä roolissa liiton koulutus-ja rakenneuudistuksessa seuraavan kolmen vuoden ajan. Kirjalliset hakemuksen ohjausryhmään voi toimittaa toiminnanjohtaja Anni Hakomäelle 7.8 mennessä. Liittokokouksessa järjestölle valittiin uusi johto
Politiikassa on aina vaihtoehtoja, politiikka on mahdollisuuksien taidetta. Ensinnäkin on kyseenalaistettava valtavien säästöjen välttämättömyys. Mikäli sopimusta ei synny, on raippana 1,5 miljardin lisäsäästöt julkisesta taloudesta. Yhteiskuntasopimus kaatui toukokuussa siihen, ettei työnantajaosapuoli ollut valmis tulemaan neuvotteluissa vastaan vaan ainoana myöntyjä olisi ollut palkansaaja. Mikäli sopimus saavutetaan, on porkkanana miljardin veronkevennykset. Sipilän hallitus on antanut työmarkkinaosapuolille elokuun loppupuolelle asti aikaa neuvotella yhteiskuntasopimus, joka alentaa Suomen yksikkötyökustannuksia ja parantaa kilpailukykyä. Eikö teitä kuunnella? ??Siltä se vähän tuntuu. Laki vaatii kysymään kommentteja asiakkailta, kun tehdään päätöksiä. Osalla pienituloisista terveydenhuoltokulut vievät jopa 40 prosenttia perheen maksukyvystä. ?? Jos joutuu jättämään lääkkeet ostamatta, siitä tulee kierre, jossa kulut periaatteessa kasvavat. Jo näillä valinnoilla olisi voitu välttyä monista sosiaaliturvaan ja koulutukseen nyt kohdistettavista leikkauksista. Nyt sopimusta yritetään uudestaan ja toivoa sopii, että paremmista lähtökohdista. Pienituloisella perheellä se vastaa reilun kuukauden tuloja. Ketkä kärsivät eniten? ??Hallituksen kaavailut heikentävät erityisesti paljon sairastavien toimeentuloa. Näin makaa Suomi-neito vuonna 2015. Työmarkkinaosapuolille on annettu mafiamainen tar- KUVA: UP:N ARKISTO Osa pienituloisista saattaa jättää lääkkeensä ensi vuonna ostamatta, kun lääkekorvausten omavastuu nousee. jous josta ei voi kieltäytyä. Hoitamalla työllisyys kuntoon hoituu myös valtiontalous kuntoon. Elämme valintojen maailmassa. Hanna Sarkkinen on vasemmistoliiton oululainen kansanedustaja 5. Ei ole välttämätöntä eikä järkevää tehdä valtavia säästöjä ja talouspolitiikan kiristyksiä näin nopeasti massatyöttömyyden ja kysyntä- ja investointilaman olosuhteissa. Köyhiltä leikataan ilman kyselyitä ja rikkailta toivotaan vapaaehtoisuuteen perustuvaa osallistumista. Kyllä sekin tulee aika kalliiksi yhteiskunnalle, jos sairaudet pahenevat ja ihmiset joutuvat sairaalaan. TAKKUNEN Mitä heikennyksiä on tulossa? ??Ensi vuonna astuu voimaan vuosittainen 45 euron omavastuu lääkekorvauksista. ??Potilaan matkakohtainen omavastuu hoitokäynneistä nousi jo tänä vuonna 9,25 eurosta 16 euroon. ja prosessikaavioista. Asia on esitetty niin, että hallitus on tehnyt nyt kipeät mutta välttämättömät säästöt. Maksu on lähes kaksinkertaistunut kolmessa vuodessa. ??Nousevat lääkekatot, terveydenhuollon maksukatto ja matkojen maksukatto tekevät yhteensä yli puolitoista tonnia vuositasolla. KESÄLEHTI 2015 KYSYMYS KOLUMNI Potkiiko hallitus paljon sairastavia? UP/MIKA PELTONEN Uusi hallitusohjelma tuo pitkään sairastaville entistä raskaamman maksutaakan. Lääkkeistä ja matkoista maksettavat korvaukset pienenevät samalla kun sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut nousevat, toteaapotilas-jakansaterveysjärjestöjen POTKA -verkosto. Potkiiko hallitus paljon sairastavia, POTKAN puheenjohtaja Leena Rosenberg? ??Potkii. Kuule- Vaihtoehtoja on minen tapahtuu niin, että asiat tulevat lausuntokierrokselle näihin meidän potilasjärjestöihimme. ??Meillä on ainakin kaikissa suurimmissa järjestöissä asiantuntijoita, joiden antamat lausunnot ovat todella perusteltuja. Suomi on saanut uuden hallituksen ministereineen. Maa on myös saanut uuden hallitusohjelman. Myös aikataulu oli epärealistinen. Vuonna 2011 Suomessa oli puoli miljoonaa pienituloista kotitaloutta, jotka joutuivat jopa jättämään lääkkeitä ostamatta, kun rahat eivät riittäneet. Joko leikkaatte itseltänne tai sitten leikkaatte köyhiltä, saatte vapaasti valita. Toivoa sopii, että Sipilä suhtautuu vakavasti lupaukseensa siitä, että kaikki osallistuvat talkoisiin ja hallituksen yhteiskuntasopimusneuvotteluihin toimitettava asialista ja neuvotteluasetelma ovat tasapainoisempia kuin toukokuussa kaatuneissa neuvotteluissa. Myös työnantajapuolen on tultava vastaan, jotta voidaan puhua sopimisesta. Hakaniemen ja Etelärannan johtajien kesälomat on näiltä osin peruttu ja kesäkuukaudet tulevat olemaan kiivasta työmarkkinaneuvotteluiden aikaa. Media on ollut suorastaan lumoutunut Sipilän hallituksen ?päätöksentekokyvystä. Hallitus olisi esimerkiksi voinut kiristää aliverotettujen suurten pääomatulojen verosta ja palauttaa varallisuusveron. Toiseksi, sopeuttaakin voi niin monella tavalla. Työajanpidennysten sijaan olisi yhteiskunnassa keskusteltava työajan lyhennyksistä; työnjakamisesta tasaisemmin ja työttömyyden vähentämisestä. Eniten kärsivät pienituloiset pitkäaikaissairaat, joiden lääke- ja hoitokulut ovat todella suuria. ??Tavoite terveyserojen kaventamisesta ei näytä toteutuvan tälläkään hallituskaudella, sillä hallitusohjelma vaikuttaa monin paikoin toimivan päinvastaiseen suuntaan. Potilasjärjestöt ovat tehneet vuosikausia töitä kohtuullistaakseen sairastavien maksutaakkaa. Pahimmassa tapauksessa palkansaajapuoli tulee olemaan puun ja kuoren välissä: joko pitää hyväksyä työajanpidennykset (eli palkanalennukset) ja muut heikennykset tai hyväksyä 1,5 miljardin lisäsäästöt julkiseen talouteen. Suomi kuntoon ?talkoisiin osallistuvat vain köyhät ja tavallinen kansa, rikkaiden osallistuminen jää hurskaiden toiveiden varaan. Totuus kuitenkin on se, että yhteiskunnassa on varsin vähän välttämättömyyksiä. Yhteiskuntasopimus pitäisi saada aikaiseksi, mutta voiko sopimukseksi kutsua paperia jossa vain toisen osapuolen odotetaan tulevan vastaan. Hallitusohjelma leikkaa köyhiltä ja kipeiltä sekä tulevaisuuden tuotannontekijöistä, eli koulutuksesta ja osaamisesta
Vapaa pääsy klo 12.30 Poetry Slam Raatihuoneen tori. Liput 20 ? 4. (sis. väliaika). klo 14 Jerome Kilty Rakas valehtelija Kouta-sali. Turun piispa Kaarlo Kalliala, Antti Tiensuu, Eeva Maija Haukinen, Taisto Reimaluoto, Ritva Koivunen, Kaija Pispa, Jaakko Löytty ja Tarleena Sammalkorpi. klo 11 Janne Kinnunen ja Eino Saari Tänään koulun jälkeen Leihu-sali (toinen esitys 3.7. klo 10). Lavalla Tuukka Vasama ja Maria Suokas. Tuula-Liina Variksen vieraana suven runoilija Pentti Saaritsa. väliaika). Liput 25 ? Liput: Kajaani Info, p. Vapaa pääsy 27. klo 11 Vaara-kollektiivi Väärinpäinmaa Sissilinna .Toinen esitys la 4.7. väliaika). Vapaa pääsy 11. klo 13 Lyhytteatterifestivaalit Generaattori. Kesto 1 t 30 min.,( sis. Liput 22 ? 37. Auringon poika Teatteri. Lavalla Elisa Salo ja Eero Ojala. klo 18 (toinen esitys klo 22.00) Juha Hurme Maailmankaikkeus Sissilinna. klo 11 Vaara-kollektiivi Väärinpäinmaa Sissilinna (toinen esitys). Lavalla Eeva-Liisa Haimelin ja Timo Närhinsalo. Ohjaus Hannu Huuska. väliaika). Runoraadista tuttu Minna Joenniemi vetää kävelykierroksen. Kesto 2 h. väliaika, Liput 20 ? 31. Kesto 1h 40 min. Lavalla Jussi Lehtonen ja Mikko Perkola. väliaika). Liput 22 ? 16. klo 20.30 Pentti Saaritsa Ovi ja Tie Leihu-sali. klo 22 Tupa ryskyi parret paukkui Ravintola Hermanni. Kesto 1 h 50 min. klo 19.15 Eeva Turunen Muutama sana Ullasta Ravintola Hermanni. klo 15.30 Kinetic Orchestra Myrskyjä vesilasissa Teatteri. Liput 20 ? 42. Liput 22 ? 17. Kesto 30 min. Liput 20 ? klo 22 Harpuin, huiluin, kantelein Kajaanin kirkko. Raatihuoneen torilla. Ohjelma 10 . Lavalla Helka-Maria Kinnunen. Kesto 1 h. Liput 20 ? 43. Kesto 1 h. Liput 20 ? 6. Liput 20 ? 13. yleisökeskustelun). Liput 12 ? klo 12 Runovartti Eino Leinon patsas, Rantapuisto. klo 19 Muutama sana Saaritsaa Kouta-sali . Ohjaus Ari-Pekka Lahti ja Hanna Brotherus. klo 18 Kirkkoilta Kajaanin kirkko. Kesto 2 h. Ohjaus Eira Jauckens. Lavalla Anni Koskinen, Iiro Näkki ja Jarkko Mandelin. Toivokaa Runoviikolle uusia runoja ja tuttuja kesäklassikoita! Toiveet etukäteen toive.runot@yle.fi TAI Tämän runon haluaisin kuulla, PL 58, 00024 YLE. Lavalla Lena Labart, Jarkko Lehmus ja Johan Ekblad. väliaika). (sis. Sissilinna. (sis. klo 20 Dark side of mime Sissilinna. (sis. Lavalla Marja Myllylä, Jari Pylväinen, Antti Lahti, Anniina Rokka ja Riikka Puumalainen. . klo 17.30 Juhani Aho ja Suvi Nuotio Ainoani Kouta-sali. Vapaa pääsy klo 10 Runokaraoke Raatihuoneen tori, vapaa pääsy 5. Liput 17 ? 39. Lavalla Antti Tiensuu. Kesto 1 h. Vapaa pääsy. 33. Kesto 45 min. klo 12 Iiron koulu - Aapeli, Arjoutsi, Anni Polva. Kesto 1 h 50 min. Kesto 1h. Lavalla Ella Pyhältö. 20 osallistujaa. 12. klo 16 Hämmennystä Kaukametsän sali. klo 14 Andrei Makïne Vera Leihu-sali. Kesto 1 h 40 min. Liput 25 ? 24. klo 19 Hiljainen haltioituminen Ravintola Hermanni. Vapaa pääsy 12.15 Tanssivan karhun kierros Lähtö Eino Leinon patsaalta. Liput 25 ? 21. klo 12 Runoilijan ääni TKajanuksen alakerta. Liput 12 ? 3. Lavalla Noora Dadu, Ella Pyhältö, Jussi Lehtonen ja Tuukka Vasama, juontaja Tarleena Sammalkorpi. Koreografia Lucy Guerin. Kesto 3 h. Lavalla Elisa Salo. Vapaa pääsy 19. Ohjaus Mikko Roiha. Ohjaus Eeva Litmanen. Liput 15 ? 34. Lavalla Taisto Reimaluoto. 6 KESÄLEHTI 2015 Paikallinen sopiminen kaipaa rakenteita UP/KARI LEPPÄNEN Kansanedustaja Kari Uotilan (vas.) mielestä paikallisen sopimisen yleistyessä myös sopimisen rakenteet pitää siirtää työpaikoille. ? Ei riitä, että vain sopimisen taso siirtyy. Lavalla Taito Hoffren. Kesto 1 h. klo 11. Ohjaus Eino Saari. Liput 20 ? 22 klo Aholansaari Sinfoniettan konsertti Kaukametsän sali. Kesto 1 h. Lavalla I?gor Ántte Áilu Gaup, Jarkko Lahti, Mary Sarre ja Tiina Weckström. klo 18 Mikko Roiha Sulaketta lainaamassa Kaukametsän sali. Hänen mielestään kyse on tavallisista asioista, joista voidaan sopia hyvin arkisesti tiettyjen reunaehtojen puitteissa. Jos kiistoja syntyy, asioihin ei ole Sipposen mielestä reagoitu ajoissa. ? Se on merkki siitä, että skisma on tullut pöydälle liian myöhään. Reilua kiristystä Uotilan mielestä maan hallituksen edesottamukset voivat pilata ilmapiiriä myös työpaikoilla K A J A A N I N R U N O V I I KO N O H J E L M I S T O 2 0 1 5 ja vaikeuttaa paikallista sopimista. väliaika). klo 19.30 Marja-Liisa Vartio ja Paavo Haavikko Hänen olivat sanat Leihu-sali. Yli 12-vuotiaille. Lavalla Janne Kinnunen ja Matias Nieminen. Ohjaus Eino Saari. Liput 17 ? Tuukan Runoteltta Runoja tilauksesta torstaista lauantaihin, hinta 2 - 5 euroa. Kujan jatkot Katso ohjelmistoa raikastavat bändit www.facebook.com/ rauniokaupunkiry. Ohjaus Valto Kuuluvainen. Kesto 1 h 10 min. Kirkkoillan teemana on armo. Kesto 40 min. Liput 10 ? klo 11 Runokiven paljastus Kaukametsän piha. (sis. väliaika). klo 18 I?m trying to tell you - Ymmärrätkö? Generaattori. Hän pitää hallituksen tarjousta yhteiskuntasopimuksesta kiristyksenä. Siihen sisältyy Uotilan mukaan uhkaus työajan pidentämisestä tai palkan alentamisesta lisäleikkausten vaihtoehtona. Pääluottamusmies Vehmas koki hallituksen esitykset nyrkiniskuna palleaan. ? Mutta ei se lannista. (sis. Kesto 1h 15 min. Ohjelma 10 ? 15. Kesto 1 h 30 min. klo 16.30 Duo Hurme Kouta-sali. Lavalla Kaj Chydenius ja Mikael Saari. Kajanuksen alakerta. väliaika, jolloin kahvitarjoilu). Työntekijöiden sopimusturvaa pitää lisätä vastaavasti, Uotila totesi Palvelualojen ammattiliiton PAMin liittokokouksen yhteydessä pidetyssä paneelikeskustelussa. Osuuskauppa Keskimaan pääluottamusmies Päivi Vehmas näki epätasavertaisen neuvotteluasetelman paikallisen sopimisen ongelmaksi. Paikallisen sopimisen reunaehdot tulee hänen mielestään asettaa valtakunnallisilla työehtosopimuksilla. Hän muistutti, etteivät työehtosopimukset ole ay-liikkeen sanelemia. ? Yhdessä asioista on työnantajien kanssa sovittu. Syytä Etelärannassakin Kokoomuksen kansanedustajan Kai Mykkäsen mielestä paikallisen sopimisen lisäämisessä pitää katsoa myös työnantajien Etelärannan suuntaan. ? Siellä ei ole oltu valmiita ottamaan tarvittavia askelia paikallisen sopimusjärjestelmän vahvistamiseksi, Mykkänen sanoi tarkoittaen sopimusasetelman tasavertaistamista. Lidlin toimitusjohtajan Lauri Sipposen mielestä jotain on vialla, jos asioista ei pystytä paikallisesti sopimaan. Kesto 1 h. Liput 12 ? 28. Liput 25 ? 23. Ohjelma 10 ?. Luottamus on sopimisen edellytys Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajan Seija Ilmakunnaksen mukaan paikallinen sopiminen on tullut yhä vahvemmin osaksi kolmiportaista sopimusjärjestelmää, jo 1990-luvulta lähtien. Ilmakunnas selvitti paikallisen sopimisen tilannetta Palvelualojen ammattiliiton liittokokouksen yhteydessä pidetyssä tilaisuudessa ?Suomi nousuun paikallisella sopimisella??. Vuosikymmen alun laman yhteydessä paikallisilla säästösopimuksilla pelastettiin työpaikkoja, ja sen jälkeen paikallinen sopiminen on yleistynyt työaikajärjestelyissä. 2000-luvun mittaan paikallisen sopimisen alue on laajentunut Lauantai 4.7. 26. Kesto 1 h. Vapaa pääsy 2. Lavalla Iiro Kajas. Ohjaus Helena Kallio. Kesto 1 h 45 min. Vapaa pääsy 12 Runovartti Eino Leinon patsas, Rantapuisto. klo 13 Kaj Chydenius Kuka on hän? Kouta-sali. Vapaa pääsy. klo 12 Runovartti Eino Leinon patsas, Rantapuisto. Vapaa pääsy 41. Kesto 2 h (sis. väliaika). Lavalla Antti Laukkarinen, Tanjalotta Räikkä, Kaisa Sarkkinen ja Piia Soikkeli. Liput 20 ? klo 10 Lipunnosto Kaukametsän piha. Lavalla Johannes Lahtela, Eeva Putro ja Maco Oey. klo 19 P.S. Teatteri. Lavalla Ulla Tapaninen. Lavalla Taru Nyman, Kai Hyttinen, Kari Hevossaari ja Kai Chydenius. Haittatekijäksi todetaan myös epätasavertainen neuvottelutilanne. UP/KL Lue lisää: www.runoviikko. Sunnuntai 5.7. Maanantai 6.7. 40. Kesto 1 h 15 min. Liput 25 ? 36. Ohjaus Noora Dadu, Joanna Haartti ja Minna Harjuniemi. Kesto 2 h (sis. Vapaa pääsy, maks. Liput 15 ? 14. Kesto 45 min. Liput 15 ? klo 18.45 Tämän runon haluaisin kuulla Tanssivan karhun tahtiin Raatihuone. Vapaa pääsy 10. Liput 10 ? klo 14 Tanssivan karhun kierros Särestöniemen maisemissa Kajaanin taidemuseo. (sis. klo 14 Leonard Cohen Kaipausten ilta Kouta-sali. klo 15.30 Kaj Chydenius Muistoja Kouta-sali. klo 20.30 Koneella Kaukametsä. klo 21 Estella ja Sofia hypnoosissa Generaattori. Kesto 2 h (sis. Lavalla Eero Enqvist, Pinja Hahtola ja Petra Lampinen. Lavalla Ira Kaspi, Reetta Ristimäki ja Eliina Mäkiranta. Kesto 1 h 30 min. klo 16 Pablo Neruda Oodi kellolle yössä Leihu-sali. Ohjaus Jukka Hyde Hytti. klo 17 Seppo Kämäräinen Rämsänrannan runoruhtinas Kaukametsän sali. Vapaa pääsy klo 12.30 Kansanlauluryhmä Vietnamista Raatihuoneen tori. Minna Joenniemi Kesto 1 h. Liput 10 ? klo 12 Runovartti Eino Leinon patsas, Rantapuisto. Liput 15 ? 25. Lavalla Matti Rasila. Kesto 1 h. klo 13.15 Kotirintaman naiset - Sota-ajan radiohitit Kaukametsän sali. Lavalla Eva Louhivuori, Nicholas Rehn, Antti Korhola, Juho Kanervo ja Ilkka Tolonen. Kesto 1 h. Lavalla Taisto Reimaluoto ja Suven runoilija Pentti Saaritsa. klo 12.30 Iiron koulu Juha Mannerkorpi. klo 12.30 Runoilijan ääni Kajanuksen alakerta. Kesto 2 h (sis. Liput 17 ? 30. klo 10 Janne Kinnunen ja Eino Saari Tänään koulun jälkeen (toinen esitys) Leihu-sali. Liput 15 ? 8. Kesto 1 h. Liput 20 ? 32. klo 20 Ele Kouta-sali. Lavalla Olli-Kalle Heimo, Tuukka Jukola, Kira Riikonen ja Maija Nurmio. Lavalla Marc Gassot ja Karl Sinkkonen. ovelta vähitellen. ? Keskinäinen luottamus on paikallisen sopimisen keskeinen edellytys, Ilmakunnas totesi. Paikallisen sopimisen hyviksi puoliksi on tutkitusti todettu paikallisten erityistekijöiden huomioiminen ja joustavuus. Ilmakunnaksen mukaan paikallinen sopiminen voi myös aktivoida työntekijöitä kehittämään yritystä. Paikallisen sopimisen huonoihin puoliin kuuluu tutkimusten mukaan hallinnollisten tehtävien lisääntyminen. Lavalla Helka Periaho ja Kim Kreus. Ohjaus Tuula Väisänen. väliaika). Kesto 1 h. Liput 15 ? 38. Kesto 1 h. klo 21 Sallittu! Kaukametsän sali. Kajanuksen alakerta Lavalla Iiro Kajas. Kesto 1 h.Liput 12 ? 20. klo 14 Runoviikon avajaiset Kaukametsän sali. Vapaa pääsy klo 12 Soi, virteni Herättäjäjuhlien järjestämä Siionin virsien veisuutori. Sisu vain kasvaa, Vehmas totesi. Mykkänen ymmärtää hallituksen tavoitetta työllisyysasteen nostamisesta 72 prosenttiin, mikä merkitsee noin 100 000 uutta työpaikkaa. ? On vaikea nähdä tavoitteeseen johtavaa polkua, joka ei sisällä tuottavuuden lisäystä. Kun Uotila piti hallituksen tarjousta kiristyksenä, Mykkänen piti tarjousta reiluna. ? On reilua kertoa etukäteen mitä säästöjä voi tulla, jos yhteiskuntasopimusta ei synny, Mykkänen totesi. Keskiviikko 1.7. Torstai 2.7. Perjantai 3.7. 1. Kainuun kirjailijat järjestää kaikille avoimen runojen, proosan ja sävellysten vapaamuotoisen esittämistilaisuuden. Lavalla Seppo Kämäräinen, Martti Niskanen, Esa Ruuttunen, Juha Vähäsarja, Eija-Riitta Airo-Karttunen, Helena Vähäsarja-Haataja, Katri Kantola, Meeri Keränen, Lioudmila Julkunen, Pertti Karjalainen, Pekka Jauhonen, Lea Niskanen ja Sisko Haataja. klo 16 Ari-Pekka Lahti Áilloha. (sis. väliaika). Kesto 1 h. Liput 12 ? klo 12.30 Poetry Slam Raatihuoneen tori. Kesto 45 min. Liput 12 ? klo 12 Runovartti Eino Leinon patsas, Rantapuisto. (08) 6155 2555, Pohjolankatu 13, 87100 Kajaani kajaani.info@kajaani.fi Lippupisteen myyntipisteet ja R-kioskit netistä www.lippu.fi klo 10 Runoduathlon Kaukametsän amfiteatteri. Liput 10 ? 29. Kesto 1 h, Liput 15 ? 9. klo 15 Sydänten talo Teatteri. Liput 15 ? klo 10 Runokaraoke Raatihuoneentori. Vapaa pääsy 18. klo 17 Eeva Kilpi Astu sinä virtaani Teatteri. Ohjaus Eino Saari. Kesto 40 min. Lavalla Hanna Rajakangas ja Petra Poutanen. Kesto 45 min. Vapaa pääsy. klo 12 Runovartti Eino Leinon patsas, Rantapuisto. Vapaa pääsy. 35. Tuula-Liina Variksen vieraana runoilijat Henriikka Tavi ja Sanna Karlström. Lavalla Noora Dadu ja Joanna Haartti. Lavalla Juha Kuoppala, Zarkus Poussa, Eeva Koivusalo, Laura Malmivaara, Eeva Soivio, Matleena Kuusniemi, Sanna Hietala, Eeppi Ursin ja Maija Kaunismaa. Kesto 1 h 40 min. Lavalla Emilia Lajunen. Kesto 50 min. klo 18 Kuolleita naisia Esitys olemisesta, elämisestä ja luopumisesta. Hannu Huuska ja Marja Pitkämäki esittävät kohtauksen Eino Leinon kuvaelmasta ?Tuonelan joutsen?. klo 22 Juha Hurme Maailmankaikkeus toinen esitys klo 10 Runokaraoke Raatihuoneentori. Kesto 50 min. Liput 20 ? 7. Liput 25 ? 22. Vapaa pääsy klo 12 Tanssivan sanataidetyöpajan loppunäytös Dancesali
Sitä vastoin työajan lyhentäminen olisi oikea ratkaisu. toimien seurauksena poltetaan työntekijät loppuun, jolloin yhteiskunnalle tulee moninkertainen lisälasku sote-kuluina. Työajan lisääminen on oiva esimerkki siitä, että seurauksia ei ole mietitty loppuun saakka. Toisin kuitenkin kävi: työttömyys on lisääntynyt ja kansantalous painunut yhä syvemmälle. Trio hakee säästöjä sieltä mistä aita on matalin, etupäässä työntekijän selkänahasta. KESÄLEHTI 2015 Arhinmäki hallitusohjelmasta: Rikosnimike on törkeä petos KT Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki kritisoi voimakkaasti Sipilän hallituksen ohjelmaa puolueen ryhmäpuheenvuorossa valtioneuvoston tiedonannossa hallitusohjelmasta. Arhinmäen mukaan hallitusohjelma leikkaa eniten pienituloisilta. ??Hallitusohjelmaa esitellessään pääministeri Juha Sipilä sanoi, että kaikkien pitää osallistua ns. talkoisiin ja hän vetosi syvästi, että ?vahvojen ja hyväosaisten on kannettava muita suurempi vastuu, Arhinmäki sanoi. ??Tosiasiassa hallitus on päättänyt pilkkoa hyvinvointivaltiota kirveellä. Hallitusohjelmassa kuritetaan lähes ainoastaan pieni- ja keskituloisia, ja ?vahvojen ja hyväosaisten. saatu pieni sanktio. Isommat sakot työnantajille ja kanneoikeus ay-liikkeelle, niin todennäköisesti lakotkin vähenevät tulevaisuudessa! Viisaat oppivat toisiltaan, keskinkertaiset kantapään kautta ja jääräpäät eivät milloinkaan. Kaiken lisäksi trion resepti synnyttää lisää työttömyyttä, arviolta vähintään 115 000 uutta työtöntä. Tulevaisuudessa on uhka työvoimapulasta, unohtamatta arvokkaan sosiaalisen pääoman menetystä kun hiljainen tieto katoaa suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Jouni Lämpsä on SAK:n Kainuun Ammatillisen Paikallisjärjestön puheenjohtaja. Heiltä Perussuomalaiset eivät suostu leikkaamaan.. Samalla voidaan sanoa hyvästit hyvinvointi-, sopimus- ja sivistysyhteiskunnalle. Sitä vastoin tulee pureutua lakon syihin. ?Nämä ihmisryhmät käyttävät tulonsa kulutukseen ja palveluihin Suomessa sekä ylläpitävät omalta osalta kulutuskysyntää. Lisäisivät ensin osa-aikatyöntekijöille ja nollasopimuksilla työskenteleville. Em. jää hurskaiden toiveiden varaan. ??Kun näin ei tehty, kohdistuu valtiovarainministeriön omienkin laskelmien mukaan eläkeläisiin, lapsiperheisiin ja työttömiin eniten leikkauksia hallitusohjelmassa. Arhinmäki kritisoi myös hallituspuolueita koulutukseen tehtävistä leikkauksista ja siten vaalilupausten pettämisestä. ??Vaalien alla jokainen puolue vannoi, ettei koulutuksesta enää leikata. Nykyinen pääministeri Sipilä ja valtiovarainministeri Stubb esiintyivät julkisuudessa kuvissa, joissa he lupasivat, ettei koulutuksesta enää leikata, Arhinmäki sanoi. ??Kun lukee välikysymystekstiä ja muistelee vaalien alla pidettyjä puheita, ja vertaa niitä hallitusohjelmassa päätettyihin koulutusleikkauksiin, voi kysyä: kuinka te kehtaatte? Arhinmäen mielestä Timo Soini käänsi takkinsa myös kannassaan pienituloisiin kohdistuvista leikkauksista. ??Vielä koulutustakin suurempi leikkaus kohdistuu sosiaaliturvaan. Trio on väläyttänyt julkisuudessa aikomustaan supistaa ammatillinen koulutus kolmesta kahteen vuoteen, seurauksella ettei pääse jatko-opiskeluun ammattikorkeakouluun. Nyt ollaan lisäämässä työaikaa niille, joilla on jo töitä uupumiseen saakka. Ammatillinen osaaminen osaltaan parantaa kilpailukykyä ja on työnantajien sekä vientiteollisuuden käyntikortti. Lakko-oikeus on perustuslailla turvattu ihmisoikeus ja se on koskematon. Työttömyysturvaa leikataan, vuorotteluvapaata heikennetään rajusti, sairauspäivärahan ehtoja huononnetaan, asumistukea leikataan, eläkeläisten asumistuesta luovutaan kokonaan. ??Meillä on suomalaisessa yhteiskunnassa noin miljoona ihmistä suurin piirtein tuhannen euron tuloilla. Suomen tulevaisuus rakentuu korkeakoulutuksen varaan. Tämä luku pitää sisällään muun muassa 175 miljoonan summan, joka leikataan yliopistojen rahoituksesta vuoteen 2019 mennessä. Ennen vaaleja päättäjät lupasivat, ettei opetuksesta leikata. Ihmisillä jäisi aikaa liikunnalla lisätä yleiskuntoa ja ylläpitää terveyttä. osallistuminen ?talkoisiin. Eläkeikää on nostettu mutta työntekijän työssä jaksamista ei ole huomioitu ennaltaehkäisevästi. Tuntuu erikoiselta, että korkeakoulutettujen määrää halutaan laskea. Laukkasen mielestä opiskelijat on ajettu niin ahtaalle, ettei mieleen tule enää mitään, mistä voisi leikata. ??Jos yhteiskuntasopimusta ei synny, voidaan opiskelijoita leikata vielä lisää, Laukkanen kuitenkin muistuttaa. Hallitus leikkaa opetuksesta ja tutkimuksesta kaikkiaan liki 700 miljoonaa euroa. Julkistetun leikkauslistan perusteella toisin kuitenkin käy. 7 KOLUMNI Onko yhteiskuntasopimus uhka sopimusyhteiskunnalle? Työllisyys- ja kasvusopimuksen tavoite oli vähentää työttömyyttä lisäten tuottavuutta ja hintakilpailukykyä. Siltä porukalta ei voi, ei saa, eikä ole varaa leikata. Opiskeluaikaa venyttävä tekijä on kuitenkin juuri toimeentulon järjestäminen, joten vaikutus tulee olemaan päinvastainen. Vasemmisto-opiskelijoiden puheenjohtaja Pinja Laukkanen pitää opintotuen leikkaamista huolestuttavana suuntauksena. Päättäjät eivät vaikuta tuntevan opiskelijoiden tilannetta: opiskelijat ovat yksi pienituloisimmista väestönosista. ??Opintotuen määrä on jo nyt pieni, ja opiskelija joutuu ottamaan lainaa elääkseen. Työnantajan rikkoessa voimassa olevaa työlainsäädäntöä ja työehtosopimusta on työnantajan saama hyöty suurempi kuin ?palkintona. Sairauskulut vähenisivät, tuottavuus ja hintakilpailukyky paranisivat sekä työllisyyden parantuessa veropohja ja työntekijöiden ostovoiman parantuminen synnyttäisivät hyvän kierteen, unohtamatta kansantalouden kasvamista, niin että olisi kykyä lyhentää valtionvelkaa. Työajan lyhentämisestä hyvä esimerkki on Saksanmaalta Porschen tehtaalta, jossa työaikaa lyhennettiin tunnin verran sillä seurauksella että tuottavuus parani ja työntekijöille on vara maksaa samaa palkkaa kuin ennen työajan lyhentämistä. Trion pitää vetää pois sodanjulistus ay-liikettä vas- taan ja palata rauhan tielle. Jos ei halua ottaa lainaa, on mentävä töihin ja opinnot venähtävät, Laukkanen kertoo. Työllistyminen ei enää ole sellainen itsestäänselvyys, että opiskelija voisi ottaa velkaa kevytmielisesti. Jos halutaan kehittää yhteiskuntaa, niin pitää toimia yhteistyössä ay-kentän kanssa. Trio on toimillaan ajamassa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa takaisin torppariaikaan. Siksi moni valitseekin ennemmin töissä käynnin. Laukkasen mukaan opintotukileikkauksissa on nähtävissä vastaava suunta kuin lukukausimaksuissa: opisKUVA: MATIAS PARTANEN Hallitus on päättänyt leikata opiskelijoiden toimeentuloa muun muassa opintotuen indeksistä luopumalla. kelijoiden halutaan ottavan yhä enemmän vastuuta opintojensa kustannuksista. Opintotuen leikkaaminen saattaa pitkässä juoksussa johtaa tilanteeseen, jossa korkeakouluihin hakeutuu ainoastaan hyvätuloisesta perheestä tulevia. Laukkanen pitää myös erikoisena hallituksen linjausta siitä, että maisteritutkintojen määrää halutaan laskea. ?. Näin Timo Soini lupasi painokkaasti ennen vaaleja, Arhinmäki siteerasi. ??Jos hallitusohjelmaa käsiteltäisiin käräjäoikeudessa, olisi rikosnimike todennäköisesti törkeä petos, Arhinmäki sanoi. Opiskelijoille tarjolla keppiä MATIAS PARTANEN Hallitusohjelmaan on kirjattu valtava, 150 miljoonan euron säästö opintotukeen. Lisäksi opintotuen indeksistä luovutaan kokonaan. Opintotukibudjetille tämä tarkoittaa viidenneksen leikkausta nykyiseen verrattuna sekä opintotuen reaaliarvon jämähtämistä jälkeen jatkossakin. Leikkauksilla tavoitellaan säästöjä, mutta samaan aikaan opiskelijoiden oletetaan valmistuvan nopeammin
Mutta onkohan näin? Suomea ja Irlantia on kätevä vertailla, kun olemme melko samanlaisia. Syreenien ja pihlajien jo kukkiessa monilla näkee vanhoja, varrellisia talvikenkiä. Kiireisiä pukumiehiä ja -naisia pyörii lähinnä virastokortteleiden luona pahvisine kahvimukeineen, joiden seuraava käyttäjä voi olla kerjäläinen. Hätkähdyttävin tieto on maasta lähteneiden valtava määrä. Hänen hoitaa talous- ja uudistusasioita kahden puolueen hallituksessa, jonka pääpuolue on oikeistolainen Fine Gael ja pääministeri Enda Kenny. Labour saisi gallupien mukaan enää alle 10 prosenttia äänistä, kun siitä vasemmalle sijoittuvat oppositioryhmät Sinn Fein ja sitoutumaton vasemmisto nauttivat molemmat yli 20 prosentin tukea. ??Vesioikeusliike on kurjistamispolitiikan vastustamisen uusi symboli, selittää ay-keskusjärjestön tiedottaja Macdara Doyle.. Se takasi pankkien jättivelat ja talletukset, 440 miljardia euroa. päivän kansanäänestys tasa-arvoisesta avioliittolaista näkyy suurina mainostauluina ja kampanjointina puolesta ja vastaan. Vettä ripsii tämän tästä. Vasemmanpuoleinen liikenne hirvittää, kun marssimme Yleisen Lehtimiesliiton joukkiona parlamenttitalolle ja sieltä vihreän saaren vasemmiston tukikohtiin. Toukokuun 22. Olemme sotilaallisesti liittoutumattomia tasavaltoja, ja kummallakin on iso itänaapuri. Talouden uusi kukoistus alkaa epäilyttää jo Dublinin katukuvan perusteella. Vuoden 2008 jälkeen Irlannin on jättänyt yli 400 000 ihmistä, pääasiassa nuoria ja koulutettuja. Kuri on tepsinyt, pahin aika takanapäin, kasvua ja työllisyyttä pukkaa. Julkiselta puolelta karsittiin työvoimaa raskaalla kädellä. ?Suomennettuna. ja ?kipeitä leikkauksia. Niin Irlannissakin. Firmojen, pankkiirien ja ministerien töppäykset maksaa kansa. Kansa kulkee menneiden sesonkien vaatteissa. Viime vuonna muutti 89 000. EU antoi Irlannille 65 miljardin euron tukipaketin, mutta jotta rikkaille riittäisi, tehtiin kuriohjelma, jota EU-IMF-EKP-troikka valvoo. Kansan uhraukset eivät ole vähäisiä: julkisten alojen palkoista ja jopa minimipalkoista leikattiin 15 prosenttia, samoin eläkkeistä, lapsilisistä, työttömyyskorvauksista, asumistuista ja muista sosiaalieduista. EU-talouskomissaarina Olli Rehn opasti Irlantia vyönkiristyksen tiellä. nämä luvut olisivat 500 000 ja 100 000. Parlamenttivaalit pidetään ensi vuonna. Irlannissa jos missä on tehty ?rohkeita päätöksiä. Molemmissa on ollut sisällissota ja kova itsenäisyystahto. Yes-julisteita näyttäisi olevan enemmän - ja niin oli sitten ääniäkin. sen jälkeen, kun maa suistui USA:sta liikkeelle lähteneeseen asunto- ja pankkikriisiin 2008. Irlannin väkiluku on 4,5 miljoonaa. Pääkaupunkiin on keskittynyt noin 1,5 miljoonaa ihmistä. MAIJA AALTO Pohjoisen Suomen maisemiin verrattuna Irlannin pääkaupunki Dublin on toukokuun lopulla jo aivan vihreä, vaikka mereltä tuulee koleasti. Näin sinetöitiin kansantalouden romahdus, collapse. Kuria ja vyönkiristystä Hädän tullen muita maksajia ei löydy kuin veronmaksaja. Eläkeikä nousee asteittain 68 vuoteen. Ratkaisut ovat samoista uusliberalismin oppikirjoista, joita Suomessa luetaan. Yritykset ryntäsivät vihreän saaren veroparatiisiin, Suomea pahempi työttömyys ??Pankit rikkoivat Irlannin, sanoo maan 800 000-jäsenisen keskusammattijärjestö ICTU:n tiedotuspäällikkö Macdara Doyle. Vuoden 2008 romahduksessa Työväenpuolue vallan ytimissä ??On totta että hallituskausi on syönyt kannatustamme, myöntää Irlannin demaripuolueen Labourin konkari, ministeri Brendan Howlin. Katolinen kirkko ja muu vanhoillisväki kokivat tappion. Suomen virallisten tahojen mukaan Irlanti on toipunut vuonna 2008 jysähtäneestä talouskriisistä. Sitä ennen kelttitiikerillä menikin lujaa. 8 KESÄLEHTI ?2015 Vihreällä saarella leikkauksia tutkimassa asuntoja ja liikepalatseja rakennettiin velkarahalla ja verotuella hillittömiä määriä niin että vieläkin näkyy haamulähiöitä ja taloja, joissa ei koskaan ole asuttu, mutta joista grynderit, sijoittajat, pankit ja maanomistajat tekivät satumaisia tilejä. Kun kupla puhkesi, teki Irlannin hallitus ?rohkean. päätöksen. Vasta vaalivuodeksi 2016 on Irlannin valtion budjettiin luvassa pieniä lisäyksiä julkisiin palveluihin ja palkkoihin. Dublinia halkovan Liffey-joen sillat ovat vilkkaita liikennepaikkoja
Historian mustin jakso on 1840-luvun hirvittävä nälänhätä. Lupaamme puuttua verokeinotteluun ja palauttaa ihmisille heiltä vietyjä työpaikkoja ja palveluja, McDonald luettelee vaalitavoitteita. Sinn Feiniin kuuluu yhteensä noin 10 000 jäsentä. Perunaruton ja köyhyyden takia menehtyi miljoona irlantilaista, joiden kohtalo ei liikuttanut siirtomaaisäntiä. Ensi vuonna Irlannissa juhlitaan tasavallan itsenäisyysliikkeelle tärkeän Pääsiäiskapinan 100-vuotispäivää. Tasa-arvoinen avioliitto hyväksyttiin Irlannissa kansanäänestyksellä, jossa 62 prosenttia kannatti ja 38 prosenttia vastusti lakimuutosta. Jo neljäsosa työntekijöistä tienaa alle tai vain minimituntipalkan, joka on 11,45 euroa. Sorto synnytti vastarinnan, joka on jatkunut satoja vuosia. KESÄLEHTI 2015 työttömyys hyppäsi 15 prosenttiin, josta se on etanan vauhtia laskenut nykyiseen noin 11 prosenttiin. Kuriohjelma jatkuu, koska velkaa pitää lyhentää, vaikka kansan ostovoima laahaa alempana kuin vuonna 2007. Irlannin velkasuhde on nyt 107 prosenttia BKT:hen nähden, kun se ennen romahdusta oli 20 prosentin luokkaa. ??Erityisesti EKP on epädemokraattinen ja keskittyy pankkien suojeluun, Doyle arvostelee. Elintaso on laskenut myös palkka-alen takia. Mikäli sitoutumattomat vasemmistoryhmät sopivat yhteisesiintymisestä vaaleissa, Irlannin poliittinen kartta kokee suuren muutoksen. Europarlamentissa Sinn Feinilla on neljä edustajaa, joista yksi Pohjois-Irlannista. Tasavallassa riittää vielä kirimistä. ??Työskentelemme tasa-arvon ja demokratian puolesta ja haluamme kitkeä kolonialismin jäänteet. Se perittiin ennen veroissa, mutta viime keväänä koteihin alettiin asentaa mittareita ja laskuttaa vedestä erikseen, enimmillään 260 euroa vuodessa. Uusi maksu nostatti rajun vastaliikkeen, varsinkin kun kansalaisille selvisi että vesilaitokset aiotaan yksityistää. Ay-liike ja vasemmisto vaativat vesimaksuja pois ja haluavat veden yhteiskunnan omistukseen. Suuret mielenosoitukset pyyhkivät ympäri maata. 9 Keskusammattijärjestön Doyle kertoo, että vesioikeusliikkeestä on tullut kurjistamispolitiikan vastaisen taistelun symboli. Naisia ja nuoria on paljon myös puolueen ehdokkaina vaaleissa. ??Äänestysaktiivisuus on viime vuosina laskenut, siinä meille riittää haastetta, McDonald sanoo. Demareiden vasemmalla puolella on useita muitakin puolueita, joista osalla on parlamenttipaikkoja ja suuria kannatuslukuja uusissa gallupeissa. Koko 65 miljardin velka on edelleen maksamatta, vain miljardikorot juoksevat, ja velaton päivä on siirtynyt horisontin taakse. Kannattajien enemmistö on naisia. voi osallistua myös parlamenttivaaleihin ja tuoda kaivattua lisävoimaa vasemmistokoalitioon. Koko maailman kansa Irlannissakin on maahanmuuttajia, muun muassa matalapalkkaisissa maatalous- ja siivoustöissä, mutta ehkäpä valtava muuttovirta ulospäin selittää sen, että ulkomaalaisvastainen puolue puuttuu. Eräs matkaopas arvioi, että irlantilaisjuurisia ihmisiä olisi maailmassa noin 70 miljoonaa. ??Kennedyt ja Disneyt esimerkiksi, hän lisää punertavaa hiuskruunuaan heilauttaen. Käymme Dublinin ohessa Irlannin keskiaikaisessa pääkaupungissa Kilkennyssä. Se on komea historiallinen nähtävyys 1200-luvun linnoineen, kirkkoinen ja luostareineen, joista yhteen fransiskaanimunkit perustivat olutpanimon jo 1700-luvulla. Kilkenny on myös yksi irlantilaisten kokeman sorron muistopaikka, jossa britti-imperiumi nöyryytti katolilaisia iirejä. Se kannattaa yhtenäistä Irlantia ja toimii sekä tasavallassa että Britannialle kuuluvassa Pohjois-Irlannissa, jossa se jo on suurin puolue. Vuoden 2011 vaaleista kannatus onkin kaksinkertaistunut: gallup ennustaa 24 prosenttia. Puolue haluaa pääministeriksi McDonaldin, jolla on kansanedustajan työn lisäksi kokemusta EUparlamentista. Sinn Fein on perinteikäs puolue. Kehnot palkat ajavat ihmisiä töihin ulkomaille, Irlannista ei lähdetä vain työttömyyden takia, Doyle sanoo. Vesimaksu katkaisi kamelin selän Irlantilaisia on viime aikoina liikuttanut avioliittolain lisäksi vesimaksu. Talouskriisi on tuottanut kansalaisille vakavia ongelmia, työttömyyttä, köyhyyttä ja pakkomuuttoa. Uudet työpaikat syntyvät matalapalkka-aloille, eikä ay-liikkeen voima ole riittänyt heikennysten torjumiseen. ??Olemme saaneet laajan uusköyhien luokan. Mielenosoituksissa puhutaan kaikesta mikä on väärin: asuntopula, korkeat vuokrat, työttömyys, huonot palkat. Hän arvioi, että tämä ?vastaliike. Se perustettiin itsenäisyysliikkeeksi 1905. Miesparit ja naisparit saavat nyt oikeuden siviilivihkimiseen. Kuvassa YES-kampanjan aktiiveja Kilkennyn torilla. Vasemmistoliiton sisarpuolue Sinn Fein myötätuulessa MAIJA AALTO ??Ensi vuosi on iso vuosi, sanoo Irlannin vasemmistopuolueen Sinn Feinin varapuheenjohtaja Mary Lou McDonald (46). Edessä ovat parlamenttivaalit, joissa Sinn Fein (Me itse) tähtää tasavallan suurimmaksi puolueeksi. Pienpuolueita on syntynyt kansalaisliikkeiden pohjalta kurjistuspolitiikkaa vastaan, ja uusi vesioikeusliike lisää vettä muutosvoimien myllyyn. Mary Lou Mcdonaldin puolueessa Sinn Feinissä on jäseniä sekä Pohjois-Irlannista että Irlannin tasavallasta.
Maanantaista juhannusaattoon kestävä taideviikko pitää sisällään taide- ja keramiikkatyöpajoja, venäläistä modernia taidetta käsittelevän seminaarin sekä avoimia työpajoja ja näytöksiä. 5635 700, arkisin klo 12 jälkeen ERIKOISLÄÄKÄRIT Puh. Avajaispäivänä nähdään mm. Laukkasen kuvituksiin voi tutustua 23. Ekowell-maalämpöpaketit 90830 Haukipudas Puh. Taideviikkoon liittyy myös kaduilla ja julkisissa tiloissa järjestettäviä avoimia työpajoja ja näytöksiä. 10 KESÄLEHTI 2015 rakennus Oy Kaikki kodin remontit Teemu Kauppila, Puh. 5635 700 Vastaanotto Merja Kurttila Lapinkatu 2 Varaukset puh. klo 12?16. Viikon ohjelma pitää sisällään noin 60 esitystä, joista noin kolmasosaan on vapaa pääsy. Tänä kesänä tapahtumassa nähdään klassisempien ohjelmanumeroiden lisäksi useampia punan poskille nostattavia aikuiseen makuun olevia esityksiä. syyskuuta asti. Työpajoissa lapset ja nuoret voivat omin käsin tehdä perinteisiä venäläisiä nukkeja ja leluja. Venäläistä nykytaidetta käsittelevä seminaari järjestetään Kemin kulttuu- rikeskuksen pienessä auditoriossa keskiviikkona 17.6. Tietopajoissa käsitellään tärkeitä ja ajankohtaisia aiheita, mm. 040 701 2443 www.tek-rakennus.fi . Näyttely on ollut esillä kahdeksan kertaa seitsemällä paikkakunnalla ja kerännyt yli 61 tuhatta kävijää. Näyttely tuo suomalaisten kirjaili- Meiltä myös suuhygienistin palvelut Samoissa tiloissa toimii myös Haukiputaan Lääkärikeskus, 08 563 5700 (08) 540 9907 . Jukka Hyde Hytin Suven runoilija Pentti Saaritsan tuotannosta ohjaama esitys. Näistä teoksista kootaan näyttely, joka on esillä viikon jälkeen. Kajaanin Runoviikko irrottelee riemukkaalla hävyttömyydellä KT Tervetuloa tilavaan Kaijonharjun apteekkiin! Sammonkatu 14, 90570 OULU Palvelemme: ma-pe 8.30-19.00 I la 9.00-16.00 Puh. 5635 700 LVI-asennus- ja huoltotyöt sekä tarvikkeet. TAUNO UKKOLA Puh. Eero Enqvistin, Pinja Hahtolan ja Petra Lampisen riemukas esitys on saanut k-18-ikärajan. Uutuutena Runoviikolla kokeillaan erikoishintaisia esityksiä. Näyttelyssä on esillä kuvaluonnoksia, valmiita kuvituksia ja kirjoja. Galleriahuone tuo oman lisänsä yläkerran Saareen-näyttelyyn. Saareen-näyttely on esillä museossa koko kesän 13. KT Eläkeläiset ry kokoontuu Poriin kulttuuri- ja retkeilypäiville. eläkeremonttia, ikääntyvien arkista elämänhallintaa sekä monikulttuurisuustyötä. KT ARKISTOKUVA: TUULA LESKINEN Kulttuuri- ja retkeilypäivät Porissa Eläkeläiset ry viettää kulttuuri- ja retkeilypäiviään Porissa 9.-11.6. Tapahtumaan on tulossa noin 1 300 osallistujaa eri puolilta Suomea. Päivien kaikki kulttuuri- ja liikuntaohjelma on eläkeläisten itsensä tuottamaa. Muita ensiiltoja ovat muun muassa eroottinen klovneriaa sisältävä esitys Dark side of mine.. Kuva Oulun kesäjuhlasta viiden vuoden takaa. Suomalais-venäläinen taideviikko näkyy Kemissä KT Sinua palvelevat suun hyvinvoinnin ammattilaiset, hammaslääkärit Anu Palosaari, Birgitta Kropsu, Sanna Päkkilä, Heikki Kiviahde ja Merja Jokela joiden saarikertomukset ja tarinat vedestä elämyksellisesti koettavaksi. Näyttelyllä on annettavaa myös aikuisille, sillä se pitää sisällään nykytaidetta, kirjankuvituksia sekä tunteita ja muistoja herättäviä osia. (08) 556 1591 I Fax (08) 556 1597 www.kaijonharjunapteekki.fi Helppo tulla - tilaa pysäköidä - mukava asioida. Kajaanin Runoviikko järjestetään 1.-6. 547 3397 TEKNO-PAL OY HAUKIPUTAAN Aurinkosähkölaitteet, paneelit, valaisimet ym. Jokelantie 1, Haukipudas www.hha.fi sa esitellään kesän ajan paltamolaisen Jukka Laukkasen lastenkirjakuvituksia. elokuuta saakka. Taideviikon järjestää Suomi-Venäjä ?seuran Kemin osasto yhteistyössä Murmanskin alueelta tu- levien taiteilijoiden ja taiteenopettajien kanssa. Keramiikkatyöpaja ja taidetyöpaja työskentelevät maanantaiaamuista keskiviikkoiltaan Kemin lyseon tiloissa. heinäkuuta. 5635 700 www.haukiputaanlaakarikeskus.fi KULTTUURITÄRPPEJÄ KESÄKSI Matka lastenkirjojen maailmaan Kainuun Museossa esillä oleva oululaisen Kulttuuritalo Valveen tuottama ja valmistama Saareen-näyttely on moniaistinen taideseikkailu, joka vie kävijän veneestä veden alle, sukelluskelloon ja lopulta saareen. 0400-890 669 fax 08-5409326 Yleislääketiede Boman Susanna Putaankyläntie 276 Hirsso Päivi Mauri 90860 Laakso HALOSENNIEMI Fysiatria Levoska Sinikka www.teknopal.fi Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Rantaiso Erkki Naistentaudit Räsänen Annaleena Siira Saila Neurologia Havanka Hannele TILOJA VUOKRATAAN MYÖS YKSITYISTILAISUUKSIIN FYSIOPUDAS Puh 5635 720 Fysioterapeutit Halonen Timo Kyllönen Pekka Ollila Hanna-Leena Saukko Minna Rovaniemen Työväentalosäätiö LABORATORIO JA RÖNTGEN Puh. Heti avajaispäivänä keskiviikkona tupa ryskyy ja parret paukkuu, kun Suomen kan- san roisi menneisyys on kaivettu esiin sensuroiduista arkistoista. alan asennustarvikkeet. Museoon on vapaa pääsy. tek-rakennus@ mail.suomi.net KONE- ja KAIVUTYÖ ALASAARELA Arto Alasaarela 0400 686 252 Hammaslääkäri ARI KOLEHMAINEN Tuohilaaksontie 55, Haukipudas Puh. Runoviikon erikoishintaan tarjoamat esitykset ovat torstaina Kotirintaman naiset, jossa kuullaan sota-ajan radiohittejä ja lauantaina Mikko Roihan ohjaama hävyttömän hauska Sulaketta lainaamassa. Runoviikolla on tänäkin vuonna useita ensi-iltoja. LÄÄKÄRIKESKUS Palvelukulma, . Kemissä järjestetään suomalais-venäläinen taideviikko Expeditsija Kemi 2015. Puhujina seminaarissa toimivat muun muassa Leningradin alueen yliopiston professori Igor Klushkin, taiteilija Irina Sidtikova sekä Kirovskin taidekoulun rehtori Marija Suetina. Tärkeä osa viikkoa ovat myös eri puolille Kemia jalkautuvat taiteilijat, jotka ikuistavat kaupungin keskustaa vieraan silmin. 050 361 8903 Nyt myös KELAN suorakorvaus meiltä. Haukiputaan Lääkärikeskus: Ajanvaraus puh. Aurinkolämpöpaketit Jokelantie 1, . Ohjelmistosta on poimittu kaksi suosituksi povattua esitystä, laitettu ne suurimpaan esitystilaan eli Kaukametsän saliin ja laskettu lipun hinta melkein puoleen alkuperäisestä. Kirjoista näyttelyyn on visualisoitu muun muassa Muumipappa ja meri sekä Uppo-Nalle ja sukelluskello. Kainuun Museon galleriahuonees- Juhannusviikolla 15.?19.6
Keskelle Kajaania Ämmäpuronpuistoon kurvailemaan polkuautoilla, opettelemaan liikennesääntöjä ja pelailemaan ilman pääsymaksuja. Alle 10-vuotiaille tarkoitettua Liikennepuistoa pyörittää koko kesän arkisin klo 10?16 TUL:n seura Spartak Kajaani kaupungin ostopalveluna. 08 311 4444 P. pullakahvit) Tervetuloa! Kajaanin Eläkeläiset ry KAI ILKKA KAI KAI ILKKA ILKKA Rock Kake 6.15 5.-6. Rantakatu 35 (museoranta), 92100 Raahe hammasproteesit, Puh. välityömarkkinoilla. ??Spartakin osuutena ovat heistä 18?30-vuotiaat päihde- tai rikostaustaiset nuoret ja muitakin, esimerkiksi peliriippuvaisia. (sis. Ei siinä ongelmataustaa tarvita, Jukka Kortelainen huomauttaa. Uusinta on kaupungin, Spartakin, Työvoimayhdistyksen, Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistyksen ja Nuotan yhteinen Kajaanin Välke-hanke, jossa yritetään auttaa 200 alle 30- tai yli 54-vuotiasta työtöntä työllistymään ns. Näkyvimpänä jalkapallon edustusjoukkue kolkuttelee kolmosdivarin kärkipaikkoja. ??Erittäin aktiivinen frisbeegolfjaosto kulkee kilpailuissa ja ladyporukka lähtee potkimaan palloa Kalajoen Beachfutis-turnaukseen, Jukka Kortelainen kertoo. ?Ketään ei jätetä? Spartak Kajaani on siitä erilainen urheiluseura, että iso osa sen toimintaa on katutason erityisnuorisotyö syrjäytymisvaarassa olevien, päihde- ja rikosongelmiin joutuneiden nuorten parissa. Olemme jo aloittaneet esimerkiksi vankilatyön, kävimme Pelsolla sopimassa yhteistyöstä ja Sukevalle on jo toimivat suhteet, selvittää Spartakin hankevastaava Mikko Leskinen. Hän kertoo, että jokaiselle Välkkeen asiakkaalle tehdään elämäntilanteen mukaan räätälöity suunnitelma jatkopoluksi tulevaisuuteen, koulutukseen tai työmarkkinoille. Hanke, jonka projektipäällikkönä on Mari Jääskeläinen kaupungilta, järjestää asiakkaille mm. työkokeilupaikkoja yhdistyksiin ja paljon muuta, yrittäjävalmennustakin. Ratissa on mukava olla. Heti Kajaanin Liikennepuiston tämän kesän avaushetkellä mukana oli kymmeniä lapsia vanhempineen. Kajaanin Eläkeläisten 55-vuotiskesäjuhla 22.7.15 klo 12-17 Jormuan lavalla, Häikiömäentie 514 Juhlapuhujana Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Martti Korhonen Viihteellistä ohjelmaa ja tanssia Kajaanin Harmonikkakerhon tahdittamana. Liput 8 . 08 311 4444 P. 08 311 444 4 TARVITSEEKO PYÖRÄSI HUOLTOA TAI KORJAUSTA? TUO PYÖRÄSI ASIANTUNTEVAAN HUOLTOKORJAAMOON! . varaosat ltomme o u h s u t Luovu ulle takaa sin n e tur vallis n. nno ajonauti www.jussinpyora.fi Huolto ja korjaustyöt takuutyönä! MYLLYOJAN PYÖRÄHUOLTO Puh. huolto . Heille on tänäkin kesänä pari pienleiriä Sopella, autotallitoimintaa, turvapuhelinta ja paikkoja yhdyskuntapalvelun suorittamiseen. ??Kyllä meille voi tulla mukaan, vaikka Varastokadun salille puntteja nostelemaan kuka tahansa nuori. 0400 850 558 Kuparilammintie 21, 90650 Oulu www.myllyojanpyorahuolto.com den Koko kau t kestävä et ja t a r j o u k s LTA ORI POISTOT YTÖJÄ . U P E I TA LÖ Tuira Valtatie 49 (08) 5542 983 ma-pe 9-18, la 9-14 www.jussinpyora.fi Oulunlahti Jukolankuja 1?3 (08) 5542 987 ma-pe 9-18, la 9-14. kotimaisia ja kansainvälisiä laatutuotteita . renkaat . KESÄLEHTI 2015 11 Spartak välittää kaikista Maksuton lasten Liikennepuisto avattiin Kajaanissa AKI RÄISÄNEN Moni perhe ihmettelee, mihin voi lapset kesälomalla maksutta viedä. joustavat maksuehdot . takuun myös huolloille hammasproteesit, hammasproteesit, pohjaukset ja pohjaukset pohjaukset jaja korjaukset korjaukset korjaukset Saaristonkatu 27, Oulu Saaristonkatu 27, Saaristonkatu 27,Oulu Oulu P. varaosa- ja tarvikepalvelu . myynti . (08) 223 6830 www.r uiskuhuone.fi Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto toivottaa aktiiveilleen ja tukijoilleen rentouttavaa kesää! Työ oikeudenmukaisemman Suomen puolesta jatkuu! E- TÄYDEN PALVELUN V R TE LOA PYÖRÄTALOON TU MEILTÄ SAAT: . Päivi Huotarin, Jura Leskisen ja kumppanien pyörittämässä puistossa on ohjaajina seuran iltapäiväkerhojen vetäjiä, tukityöllistettyjä ja kesätyöseteleillä palkattuja nuoria. Lapsia käy jopa 500 päivässä. Huoltorakennus vessoineen on hyvä ja autoharrastajat ovat talvella kunnostaneet polkuautoja, kiittää Spartakin puheenjohtaja Jukka Kortelainen. 10 vuotta toimineessa seurassa tapahtuu paljon kesällä. koeajomahdollisuus . tarvikkeet
Hänen mielestään kapitalismin epäkohtia piti korjata demokraattista tietä toteutettavien uudistusten keinoin. Kun sosialisti Yrjö Mäkelin flirttaili pääoman kanssa, hän oli todella hyvässä seurassa, sillä vielä enemmän pääoman edessä lääpällään oli Karl Marx, sosialismin mahtavin hahmo. Tutkija Jukka Gronow onkin todennut kuinka Marxin oli lopulta työlästä osoittaa, miksi kapitalismi pitäisi ylipäätään kumota. M äkeliniä ymmärtääkseen tulee huomioida, että hän piti sosialismia ?vuosisadan takaisena. Hän kärsi tästä suutarien ammattitaudista läpi elämänsä. Suutarin pölkyllä istuessaan poika sairastui isänsä näkökulmasta vielä pahempaan tautiin, hän sai sosialismin tartunnan kuullessaan työtoveriensa puhuvan puna-aatteesta. Me söimme nyrkeistämme ja suutarin rahilta nousematta. Pääoman jauhamia jyviä tuli jakaa kaikille sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. V uonna 1912 Mäkelin kirjoitti Kansan Tahdossa: ?Vasta sitten kun jokainen tämän kansan jäsenistä tuntee itsensä taloudellisesti turvatuksi, vasta sitten kun työstä maksetaan riittävä palkka, vasta sitten kun vanhukset voivat levollisin mielin ottaa vastaan elämän ehtoon hetkensä, vasta silloin kykenee tämä maa voitollisesti seisomaan vihaistakin sortoa vastaan.? Ilmenee, että eräs syy Mäkelinin kapitalismi-myönteisyyteen piili hänelle tärkeässä Suomen itsenäisyyden asiassa. ?näkymättömän käden. Siksi venettä ei saanut keikuttaa edes sosialismin jalon aatteen nimissä kansallisesti uhanalaisessa tilanteessa, jossa tsaarin diktatuurin sortopolitiikka kuritti Suomea, Kansan Tahdon päätoimittaja opasti. V aikka Mäkelin puntaroi kapitalismia ensisijassa poliittisena pragmaatiikkona, käytännön punnuksin, hän pähkäili pääoman valtaa myös teorian näkökulmasta. Hän joutui tämän hikipajaan lapsityövoimaksi. Hänen täytyi isänsä vaatimuksesta lopettaa koulunkäynti ja aloittaa 11-vuotiaana täydet kahdentoista tunnin työpäivät suutarina. Kapitalisti-isän lisäarvon riisto kävi pojan terveyden päälle, Yrjön vatsa vaurioitui lestien puristamisen seurauksena. (08) 534 8100 ma?pe 7.30?20 la 9?13 su 10?13 ?www.hammas-aaria.fi. Lypsävää lehmää ei kannattanut tappaa, hän neuvoi ja jyrisi vallankumousyritysten olevan rangaistavia tekoja. Mäkelinin liittoutumisessa pääoman kanssa löytyy samoja piirteirtä kuin suurilla utopistisosialisteilla Saint Simonilla (1760?1825) ja Robert Owenilla (1771?1858), joiden salarakas luovaa voimaa uhkuva kapitalismi oli. Me nukuimme samoissa murjuissa yömme likaisilla olkipusseilla. Hän ryhtyi liputtamaan kapitalismin puolesta.Nyt Mäkelin opetti kapitalistisen järjestelmän antaneen ihmiskunnalle suuria etuja tuotantovoimien kehittäjänä. Vaan aate selätti maallisen mammonan. Murrosikäinen Mäkelin päätyi Helsinkiin, aluksi suutarin hommiin sielläkin. P ääkaupungissa työolosuhteet osoittautuivat kehnommiksi kuin isäukon verstaalla. Miksi? K un suurlakko, jonka yhtenä päämasinoijana Mäkelin hääri Punaisen julistuksen kirjoittajana, meni kiville ja Suomen työväestön alkaessa pettyneenä luisumaan anarkian ja väkivallan tielle, Mäkelin veti hätäjarrua. tavoitteena. Entinen suutari arvioi oman aikansa työläisten sivistystason vielä liian alhaiseksi korkeamman vallan käyttöön. krs OULU P. Hän täytti kaikki kunnon kapitalistin tunnusmerkit, oli liikemiehenä kova ja ahne. Isänsä porvarin vinkeet Yrjökin koki nahoissaan. Hän piti täkäläistä kapitalismia edistyneempänä yhteiskuntamuotona kuin Venäjän puolifeodaalista järjestelmää. saattelemana . Sen mukaan työläisten palkka pysyy aina niin kehnona, että se riittää vain välttämättömään toimeentuloon. Yrjö olisi voinut valita kapitalistin uran isänsä liikkeen jatkajana. Hän näki työväestön ?elävän pohjalla, yhteiskunnan likakuopassa, kun taas rikkailla oli kaikkea yllin kyllin?. Mäkelin ei ollut poliittinen broileri eikä koulunpenkillä homehtunut teoriaherra. Näin ajatellessaan hän tuli lähelle Marxin näkemystä ?pääoman siviloivasta?, proletariaattia älyllisesti jalostavasta, vaikutuksesta. Mäkelin soitteli samaa säveltä kuin Marx ja Engels Kommunistisen puolueen manifestissa: Köyhälistön valtaan nousun edellytykset ei täyty ,?koska sen vapautumisen materiaaliset edellytykset, jotka ovat vasta porvarillisen aikakauden tuotetta, puuttuvat?. Sosialistina Mäkelin tuomitsi kapitalismin perimiltään moraalittomaksi riistojärjestelmäksi, mutta tuumi, että toistaiseksi pääoman mylly jauhoi tuottoisammin. pääoman ja sivistyksen välissä JUHANI RANTALA S osialistipoliitikko Yrjö Mäkelinin isä omisti Tampereella ison suutariliikkeen. Wilhelm Mäkelinillä oli palveluksessaan useita työntekijöitä ja lukuisia oppipoikia. 12 KESÄLEHTI 2015 Yrjö Mäkelin . Duunarina hän oli kokenut käytännössä kapitalismin kirot, mutta sitten tuli suurlakon vuosi 1905 ja Mäkelin käänsi palttootaan suhteessa pääoman hallitsemaan järjestelmään. Smithin mukaan yksittäisen ihmisen egoistiset taloudelliset pyrkimykset . koituivat koko yhteiskunnan siunaukseksi. Mäkelin oli kaukana tästä Smithin laissez-faire-näkemyksestä, ?antaa mennä?-anarkiasta, missä jokainen oli oman onnensa seppä. ?Me teimme työtä kuin orjat, 14 tuntia päivässä. Marx ja Mäkelin eivät kuitenkaan allekirjoittaneet skotlantilaisen talousfilosofin oppia, jonka mukaan valtio ei saa puuttua talouden kulkuun. Nuorukainen koki yhteiskunnallisen herätyksen ja liittyi 15-vuotiaana Tampereen suutarien ammattiosastoon. Vielä vuoden vartuttuaan Yrjö jätti isänsä puulaakin. Hän näki Marxin tavoin pääoman edistävän tekniikan kehitystä ja toimivan työn tuottamana rikkauden muotona, kuten kapitalismin isä Adam Smith (1723?1790). Lassalle todisteli kapitalistin ryöväävän tuotannon kasvun muodostaman arvon viimeistä penniä myöten ja proletariaatin pysyvän ikuisesti köyhyydessä. Helsingissä suutarina raataessaan Mäkelin tunsi ?rautaisen ...jotta voit lomailla huoletta! Aaria palvelee myös lauantaisin ja sunnuntaisin ma-pe 7.30?20.00 la 9.00?13.00 su 10.00?13.00 ma-pe 7.30-20 la 9-13 (08) 534 8100 Tervetuloa Olemme oululainen perheyritys. Kirkkokatu 27, A 51, 5. Kotoa lähdössä oli poliittisen kapinan makua. Oli vilu ja nälkä?, Mäkelin myöhemmin muisteli kuin Karl Marxin (1818?1883) kurjistumisteoriaa kuvittaen. Helsingin riistäjäisäntien pajoissa Mäkelinin sosialismin hiillos syttyi liekkeihin. Tarmokkaana ja lahjakkaana hän olisi epäilemättä pötkinyt pitkälle bisnesmiehenä, kuolla vaikka kauppaneuvoksena. Mäkelin suhtautui vakavasti Ferdinard Lassallen (1825?1864) ?rautaisen palkkalain?-teoriaan
Sodan jälkeen hänet tuomittiin kuolemaan. ?Kumoamattomana tosiasiana pysyy, että olevia oloja ei saada parannettua muulla kuin lainlaadinnalla?, kapitalismin remonttimiehen haalareihin hypännyt Mäkelin tuumi. P ääoman sivistävän ja vaurautta jauhavan vaikutuksen kanssa ristiriidassa oli Marxin ja Engelsin ?kurjistumisteoria?, jonka Raamattuna luettiin kaksikon sepustamaa teosta Pyhä perhe. Se luo ?materiaaliset elementit ihmisen rikkaan yksilöllisyyden kehittymiselle?, Marx muotoili. Kun pääoma pakottaa kaikki kansakunnat omaksumaan porvarillisen sivilisaation, se vapauttaa samalla työläisen luonnon kahleista. Pääoman voittokulkuun sisältyy Marxin katsannossa myös rasismin vastainen juonne: ?Se pakottaa barbaarien piintyneimmänkin muukalaisvihan antautumaan?. Mäkelinille sivistys painottui snellmanilais-kansallisesti. Mäkelin kieltäytyi anomasta armoa, mutta hänet armahdettiin vuonna 1922. Hän tarttui vapauduttuaan kynään ja puolusti tarmokkaasti Pohjolan köyhälistön asiaa. Kun oikeistolta loppuivat älylliset argumentit Mäkelinin vaientamiseksi, porvarilehdistössä ryhdyttiin vaatimaan hänen pidättämistään. ja muita kadonneita juttuja 10,- Kalle Knivilä: Putinin väkeä 14,- 28,- Matti Salminen: Yrjö Kallisen elämä ja totuus 5,- Petri Laukka: Remu & Hurriganes Kekkoslovakiassa David Leigh & Luke Harding : Assange 26,- Pentti Sainio: Kummolan kääntöpiiri 14,28,- Mäkelininkatu 29, Oulu Avoinna arkisin klo 9-15 Puh. Mutta orjavoutimme rikastui nopeasti: kesällä hän osti suuren maatilan ja myi kultakaivoksenaan toimineen suutariliikkeensä?, hän myöhemmin kirjoitti. Kuitenkaan Mäkelin ei ollut valmis taluttamaan kapitalismia teuraspenkkiin. JR Yrjö Mäkelinin hauta Oulun hautausmaalla. Pääoma vallankumouksen vitamiinina Vuonna 1857, viisi vuotta ennen Pääoma-teoksen kirjoittamisen aloittamista, Karl Marx laati tutkielman Grundrisse ( ?Pääpiirteet?). Karia (1868? 1921). Hän istui edustaja aikanaan esimerkiksi perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana. Sisällissodan aikana 1918 Mäkelin hoiti Kansanvaltuuskunnan agitaatiotehtäviä. Siinä hän esitti näkemyksen pääoman sivistävästä vaikutuksesta proletariaattiin. Parta-Kallen mukaan pääoma modernisoi ihmisen, syntyy taidoiltaan ja tarpeiltaan rikas nykyaikainen yksilö. Rousseaun (1712?1778) puhetta ihmisen ?luonnollisista tarpeista?. Hän heristi keskisormea kaiken maailman elämäntapaintiaaneille. af Ursinia (1854?1936) ja J.K. Pyhässä perheessä Marx ja Engels ounastelivat kurjistumisesta siunautuvan ?siveellistä energiaa?, joka tekisi lopulta työkansasta hengen aatelia. KESÄLEHTI 2015 palkkalain. Rousseau oli eräänlainen varhaiskommunisti ja Pentti Linkola samassa persoonassa. Hän tähdensi kuinka ?todellista kulttuuria oli kansan alempiin kerroksiin saakka ulottuva taloudellinen hyvinvointi?. Yrjö Mäkelin ARKISTOKUVA: TUULA LESKINEN Yrjö Mäkelin (1.6.1875? 18.9.1923) työskenteli Kansan Lehden päätoimittajana vuosina 1901?1906 ja Kansan Tahdon päätoimittajana 1907?1914 ja 1917? 1918. Mäkelin kirjoitti kolme historiaan jäänyttä tekstiä: Forssan julistuksen (1903), jossa vaadittiin muun muassa yleistä äänioikeutta ja muita kansalaisoikeuksia suomalaisille; suurlakon 1905 aikainen Punainen julistus lähti myös Mäkelinin kynästä; samaten Suomen itsenäisyyttä ajanut Valtalaki heinäkuulta 1917 oli Mäkelinin työtä. Valtiopäivämiehenä Mäkelin oli porvarissäädyssä 1905?1906. Kansanedustajana hän toimi vuosina 1908?1910 ja 1914?918 vanhan sosiaalidemokraattisen puolueen riveissä. Hänen silmissään pääoman valta välttämättömänä historian vaiheena oli köyhälistön tulevan onnelan kätilö. Hän saarnasi 13 oppia, jonka mukaan ihminen luonnontilassa, ?jalona villinä?, eli paremmin kuin rahataloudessa. ?Pako luontoon?-ideologia näyttäytyi Marxille järjen pimeytenä. 08 537 1722 tilaukset@kansantahto.fi Jesper Malmose: Vallan linnake 14,- 28,-. Hän uskoi, että ?rautainen palkkalaki. voidaan murtaa työpäivää lyhentämällä. Luokkataistelulinjan nuoret radikaalit ylenkatsoivat heidän sivistysidealismiaan museotavarana, jonka vallankumouksellinen agitaatio mainiosti päihitti. Marja-Leena Salkolan mukaan sivistys näyttää merkinneen Yrjö Mäkelinille jopa jotain suuriarvoisempaa kuin aineellinen vauraus. Hän oli mieluummin tyytymätön Sokrates kuin tyytyväinen sika. Silti Mäkelin piti sivistysinnossaankin jalat maassa. katsannossa vallankumouksellisuus ei jalostu yksin pääoman aurinkoisten puolten lämmittämänä, vaan massojen edistyksen soihdun sytyttää moraalinen närkästys oman sorronalaisuuden tiedostamisesta. Nämä kaksi sosialismin klassikkoja askarruttanutta ristiriitaista historian voimavirtaa, pääoman sivistyksellinen siunauksellisuus ja sen rahvasta estoitta kuppaava härskiys, olivat idullaan myös Mäkelinin aivoituksissa, joskin omintakeisesti tulkittuna. Sen valossa kurjalisto kurjistuu kurjistumistaan. ?Kurjistumisteorian. Hän kuoli hämärissä olissa valtiollisen poliisin sellissä saman vuoden syksyllä. Se oli yleishumanismia, jonka muhevasta mullasta hän uskoi yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden yrttitarhan puhkeavan kukoistukseensa, kunhan sitä sosialismilla sopivasti lannoitti. Tämä vanhakantainen humanismi ilmeni Mäkelinillä esimerkiksi siinä, että hän aina kunnioitti sivistyneistöstä tulleita vanhan työväenliikkeen miehiä N. Valtalehdistön toive toteutuikin, Yrjö Mäkelin vangittiin kesällä 1923. nahoissaan: ?Meidän palkkojamme alennettiin melkein joka viikko. Marxin sanoin historian subjektin ja vallankumouksellisen. Marx ei hyväksynyt valistusajatelija J-J. JR kesäkirja-ale jopa -50% Esko-Juhani Tennilä: Jäämeri kutsuu - 12,- 14,- 23,- 13,- 12,23,- 28,- Pentti Haanpää: Eräs avioliitto . Pääoma, joka moraalittomasti riistää työtätekevää, samalla osaltaan muovaa hänestä filosofi Immanuel Kantin ihannoiman tietoisen yhteiskunnallisen toimijan. Pääoman hän mielsi enemmänkin tuottoisana sampona, eikä tunnistanut Marxin tavoin sen työväestöä sivistävää ja älyllistävää sivuvaikutusta
14 KESÄLEHTI 2015 NIUKASSA ARJESSA Rannetta vahvempaa rankaa O vella seisoi hengästynyt mies, naapurista, kilometrin päästä jokipeltojen suunnalta. Olisi tuota tuoretta rankaa. Tunnin päästä hän karhitsi jo mökin pienoista perunamaata. Tulin kysyneeksi oliko hänellä traktoriin kytkettävää sirkkeliä. Lisäksi Hailuodon teatterifestivaaleilla esitetään heinäkuussa Herra tohtori, kirkko ja porvarin jäniskoira -näytelmä. Opettajatar ja kirjailija Sara Wacklinin syntymästä tuli tänä keväänä kuluneeksi 225 vuotta. Kyllä oli. Miten Suomen sota näkyi Oulussa. Miten Sara taittoi matkansa. Sanoin että kyllä ranka kiinnostaa runsaasti enemmän kuin vähän. Mies putosi epävarman oloiseksi. Teatteri Willi Lakeus esittää dramatisoidun Yhdeksän miehen saappaat Piippolassa. Kohta pihanperällä papatti traktori ja sirkkeli ulvahteli. Talon emännästäkin näki että mukavaa oli, mukavaa (ainakin osin salatun tajunnan syvimmissä sopukoissa) että pihassa hääri miehiä ja ne miehet tekivät miehille kuuluvia töitä. N iin minä selkävaivainen, jaloiltani kankea, ikänsä puoliköyhänä kitunut, tarjonnasta ja puoli-ilmaisesta avusta ilahtuneena istuin rantteella isovaa- rini lailla ja napsin kirveellä ranteen vahvuisia kalikoita hellapuiksi. Siinä istuessa juolahti mieleen että jotain outoa samankaltaisuutta nykyisyydessä on. Isännät toivat vaarille viimeisillä rekikeleillä pari rankakuormaa, palkaksi saivat nisua ja kahvia. I stuin ja ihailin, vaari sahasi, napsi kirveellä ja hätisteli kauemmaksi. Iltaohjelmassa esitetään Matti Salmisen löytämä uusi Haanpää-näytelmä Pulaa ja kapinaa. Oulun Muusajuhlilla järjestetään Haanpää-seminaari 19.8. Tulkitsin hänen hymyksi lukitun ilmeensä hyväksynnäksi. Sanoin: Ryssäytähän pihan perälle neljä metriä ja tuohon rantteen kupeelle lisäksi vielä yksi. Varsinaisesti Sara Wacklinille kuulunutta esineistöä ei tunneta. Oululainen Sara Wacklin (1790?1846) oli maamme varhaisimpia naiskirjailijoita ja naisten koulutuksen uranuurtaja. Ajattelin että semmosen kolomen kympin luokkaa kiintokuutio kottiin toimitettuna. Vilkaisin emäntää. Haistoin jumalani hien ja vaatteisiin pinttyneen tupakan hajun, kasvojen juonteiden nytkähdykset, painoin mieleeni luisevat sinisuoniset kämmensyrjät, mustat kynnenaluset ja etenkin ne ähkäisyt kun kirves heilahti. Vaari edusti jatkuvuutta, turvallisuutta. Pelkkä apinahan minä olen, puoli vuosisataa sitten kuolleen miehen nykypäivissä häilyvä varjo. Hän toimi kotiopettajattarena ja perusti uransa aikana tyttökoulut Turkuun, Ouluun ja Helsinkiin. (08) 538 0100 Avoinna ma-pe 9.30-16.30 www.oulunpantti.net Sunnuntaina 9.8. Sara suoritti ensimmäisenä suomalaisena naisena Pariisissa opettajatartutkinnon. Museon näyttelyssä kuljetaan Saran jäljillä Oulussa, Suomessa ja osin Euroopassakin. Miten se ois, koivua, kiinnostaako? Minulla oli käsissäni ranualaisen maasepän, Eelin, takoma puukko, pöydällä liippa. Työnsin puukon vyölle tuppeen. Mikä oli naisen asema biedermeier-ajan Suomessa. 040 355 7197 klo 8-12 Puupaja Kutteri - Puutuotteiden valmistus - Suunnittelu p. Muun muassa näihin kysymyksiin näyttely antaa vastauksia. Näyttely on avoinna 13.9. Perjantaina 7.8. Nasautin kirveen puuhun kiinni ja sitten isku pölkkyä vasten toinen käsi kalikan toisessa päässä. Muistelin siinä että kun rangat olivat jo pihassa, pysähtyi portille toinenkin naapuri. Ohjelmistossa on kolme Juha Hurmeen ja Jouni Rissasen ohjaamaa Haanpää-näytelmää. RAHAA HETI KÄTEEN PANTIKSI KÄY IRTAIN OMAISUUS - kultakorut, hopeaesineet, arvokellot - autot, moottoripyörät, mönkijät, kelkat - aseet, turvallinen säilytyspaikka - puhelinosake tai vastaava arvo-osuustili - pörssi- ja asunto-osakkeet - soittimet, elektroniikka, taide, jne Panttilainakonttori Oy KULTAKORUJA HALVALLA JA REHELLISESTI PAINON MUKAAN - uusia ja uuden veroisia kunnostettuja käytettyjä kultakoruja - ostetaan arvokelloja - pariston vaihto 5 ? - korjataan koruja tilaustöinä - ostetaan kulta- ja hopeakoruja ja -esineitä, rahat heti käteen OULUN KULTA Pakkahuoneenkatu 26, p. Juhlavuoden aikana Haanpäätä juhlitaan eri tilaisuuksissa, kuten Haanpää-viikonloppuna 7.-9.8. 040 355 6953 www.meriva.com Palvelemme kesäkuussa: ma-pe 9-19, la-su 9-14, heinäkuussa: ma-pe 9-19, la-su suljettu, elokuussa ma-pe 9-19, la 9-14, su suljettu. 040 865 5273 OK-Tekstiili - Ompelu ja kudonta p. 040 355 7073 TK-Metalli - Korjaus ja koneistus - Hitsaustyöt ja kalustemaalaukset p. Näin on kuitenkin kohtuullisen hyvä elää. HEIKKI KIRSTINÄ Pentti Haanpäällä juhlavuosi Sara Wacklinia PohjoisPohjanmaan museossa KT KT Kirjailija Pentti Haanpään (1905-1955) syntymästä tulee kuluneeksi 110 vuotta tänä vuonna. Juha Hurme, Matti Salminen sekä Kari Sallamaa. Niin, tuota minä vaan että kiinnostaako isäntää se ranka, hän toisti. Tuvan pienen pikkaraisen emännällä, viimeisen sanan sanojalla oli äskeisen ruokailun jälkeiset tiskit kesken. Hän jätti kupit, lautaset ja tiskiharjan paljuun, kuivaili käsiään ja katsoi minua suu mutrussa, mutta vaihtoikin ilmeensä hunajaiseksi ja suuntasi sen ovenpielessä seisovaan mieheen. Rykäisin. Silloin pidetään Haanpään tuotannosta myös seminaari, jonka uennoitsijoina ovat mm. Lauantaina 8.8. on Kesäpäivä Korpelaisessa -tapahtuma. Sillä ei ole kiirettä. T unnin kuluttua kuulin tieltä vanhan traktorin epätasaisen jurnutuksen ja tutut metalliset rymähdykset mutkaisen tien routakuopissa ja notkelmissa. Menin portille, levitin pariportin apposen auki ja panin jämerät pönkät molemmille siiville. Kunnes viikon kuluttua istuin rantteella hakkuupölkyn ääressä. Otin vasta sirkkelöidyn pyöreän klapin kouraan ja pölkylle lappeelleen. Pohjois-Pohjanmaan museossa Oulussa on nähtävissä Wacklinin elämästä ja ajasta kertova näyttely, jossa on esillä museon kokoelmien vanhinta historiallisen ajan esineistöä. julkistetaan Haanpään ennen julkaisematon pienoisromaani Kauneuden kirous Piippolan ammatti- ja kulttuuriopistolla. Kyselin mieheltä asiallises- ti myytävien rankojen määrää, onko ranka ranteen vahvuista vaiko paksumpaa, ja mitähän se, olipa tuo ranka minkä laatuista tahansa, maksaa. Miehen olemus kohentui: Sehän on parimetriseksi karsittua latvaa, hellapuuksi omiaan. Korpelainen on Haanpään kesämökki Pyhännällä Lamujärven rannalla. saakka. Meri-Lapin Työhönvalmennus -säätiö Monitarmo kotipalvelut - Pienet remontit - Pihatyöt - Kotiavustajat p. Mitä aineita tyttökouluissa opiskeltiin. Jaakattiin noita näitä
Kaikki hallituspuolueet lupasivat, että koulutuksesta ei leikata. köyhän asian unohtamisesta. Myös työntekijät ovat tulilinjalla. klo 10 Huipputarjouksia! 149? Norm. Työaikaa pitäisi mekaanisesti pidentää ja palkkoja laskea. Suurituloiselle osallistuminen on puolestaan vapaaehtoista. Ei ihme, että moni top 3 -puolueita äänestänyt on nyt hyvin pettynyt. Timo Soini julkaisi puolestaan helmikuussa tiedotteen, jossa suomittiin ?vanhoja puolueita. Kyseessä ei ole juuri aiempia hallituspapereita strategisempi ohjelma, mutta näköjään se on mahdollista muuttaa maagisemmaksi pergamentiksi höpöttelemällä pehmoisia medialle. Kaikesta päätellen edessä on vai- keita aikoja erityisesti yhteiskunnassa heikoimmassa asemassa olevien näkökulmasta. Uudistusten kovimman hinnan maksavat luonnollisesti ne, joiden edustajat puuttuivat neuvotteluista . Muilla ihmisillä ei ole niinkään väliä. Hallitusohjelman sivulla 7 lis- lä ja Alexander Stubb poseerasivat näyttävästi opiskelijoiden koulutuslupaus-kampanjan kuvissa ennen vaaleja. Massiivisuudessaan (70 sivua liitteineen) ohjelma on kuitenkin samaa mittaluokkaa kuin Jyrki Kataisen hallituksella. Ohjelmassa puututaan välillä todella marginaalisiin asioihin, ku- Syödyt sanat ovat samaan aikaan rapauttamassa luottamusta poliittiseen päätöksentekoon. Iltalehti julkisti sunnuntaina salaisen toimenpidelistan, jolla uhataan ammattiyhdistysliikettä kesän jatkoneuvotteluissa. Julkisuudessa on jo aiemmin kerrottu valtavista lisäleikkauksista, jos niin sanottua yhteiskuntasopimusta ei synny. Mafiatyyliin pöydälle heitetty lisäleikkausvaatimus ei yksistään riitä, sillä hallitus uhkaa myös poistaa ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden. Se kaavailee myös nostavansa lakkosakkoja ja perustavansa Kelaan liitoista riippumattoman työttömyyskassan. Kovia päätöksiä tehtiin leveä virne naamalla. Leikkauslistat saatiin nopeasti valmiiksi. 199? Tietokoneen uudelleen asennus Dell Latitude E5410 Intel i3/4GB/250G/Win 7 pro Takuu 6kk 99? Norm. Itse en luota ihmisiin, jotka eivät puhu totta. Sipi- ten hevosten jätösten polttamiseen. 169? 39? HP Compaq 6005 Pro AMD Phenom x3/4GB/250GB/Win 7 Takuu 6kk Lisää tarjouksia osoitteesta Norm.49? - Eroon viruksista - Nopeampi kone - Virustorjunta Kaupan päälle Tarjous voimassa kesäkuun ajan! Rautatienkatu 16, Oulu p.050-4913336 Zeppelin 2. Se tarkoittaa kahden SSS-miehen intiimiä tapaamista samassa huoneessa ja silmiin katsomista. Viimeiset neljä vuotta ministeriaudeista ja takinkäännöistä toistuvasti jankuttanut Soini käänsi kuitenkin rotsia välittömästi, kun musta auto kaarsi pihaan. Erityisesti eläkeläiset ovat varmasti erittäin pettyneitä. ta. Sen jälkeen sammutetaan valot. Käynnistetyn pyörremyrskyn perusteella luottamuksella tarkoitetaan juuri hallituspuolueiden johtohahmojen keskinäistä yhteistyötä. Tekstissä todetaan, että perussuomalaiset eivät hyväksy leikkauksia pienituloisimmilta. Hallitus on ollut nyt kasassa vajaan viikon ja päällä on jo täysi sota. KESÄLEHTI 2015 15 TIEN PÄÄLLÄ Luottamus hukassa Juha Sipilän porvarihallituksen hallitusneuvottelut saatiin viime viikolla maaliin aurinkoisissa merkeissä. kerros p.045-8409050 ma-pe 10-17, la suljettu kesä-heinä ma-pe 10-18, la suljettu kesä-heinä. Listalla puhutaan muun muassa vastakkainasettelusta ja luottamuksen horjumisesta poliittiseen päätöksentekoon. Päätökset ovat tekijöidensä nä- Puhutaan aluksi ensinmainitus- köiset. Hallitusohjelmasta löytyy kuitenkin koulutukseen kohdistuva 600 miljoonan leikkauspaketti. Tunnelma oli kuin Putte Possun nimipäivillä, joissa kaikilla oli oikein mukavaa. Hyvätuloisia eivät ratkaisut kirpaise, vaikka pääministeri yritti näin väittää. Neuvottelujen yhteydessä puhuttiin paljon luottamuksesta. Pääministeri teki silloin uuden, eroottissävyisen määritelmän siitä, mitä luottamus on. Tosin Sipilän pitäisi ymmärtää, että selittämällä ohjelma ei muutu tasapuoliseksi. Ylimmät tulokymmenykset hyötyvät eniten Sipilän veropaketista ja pienituloisin 20 prosenttia sekä suhteellisesti että euromääräisesti vähiten. tataan asioita, jotka vaikuttavat kielteisesti Suomen kokonaistilanteeseen. Jos kosketuspintaa yhteiskunnan kaikille tasoille ei ole, tulos on tässä. Vastakkainasettelu ei ole ollut vuosikymmeniin yhtä voimakasta. Porvaripuolueet ovat kehuneet ohjelmansa olevan ennen kaikkea strateginen. lapsiperheet, opiskelijat, eläkeläiset, sairaat ja työttömät. Sitä saatiin, mitä äänestäjät tilasivat. Vähimmäisvaatimuksena uudelle hallitukselle pidän kuitenkin tyhjänpäiväisen jappasun lopettamista ja rehellisyyttä sen osalta, kenen asialla todellisuudessa ollaan. Suuria ja pieniä asioita on ripoteltu sikin sokin keskenään. Ohjelma sisältää myös runsaasti hevonpaskabingo-osastoa, tyyliin ?toteutetaan kokeiluohjelma, joka koostuu erikseen valittavista laajemmista kokeiluista sekä lukuisista pienemmistä kokeiluista.? Kokeiltavista asioista ei tietenkään kerrota mitään. Kolumnissa puhutaan joskus myös politiikkaa. Täyttää 10 vuotta! Käytettyjä kannettavia, pöytäkoneita ja edullista huoltoa jo vuodesta 2005! Kahvitarjoilu pe 12.6. Lannasta ei saa selittämällä väännettyä konvehtia. Jaakko Alavuotunki on Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun Vasemmiston toiminnanjohtaja, joka reissaa paljon erilaisissa paikoissa ja erilaisilla kulkuvälineillä. Myös työntekijöitä yritetään potkia oikein kunnolla
Se on tämä ikä, niin se vain on, se on vie-. Joki tulvii, mutta kovin kaponen se silti on. Toisella heitolla tömähtää. 16 KESÄLEHTI 2015 Jalkavan miehen taival ta Sitä on käveltävä kun on vielä jalkava mies Kuvanveistäjä kävel porskuttaa nykyisin HEIKKI KIRSTINÄ S Vätsäristä nousi muutakin kuin haukea. iinä sitä on, aavaa, ja siellä sen takana sitten on se. Vielä on kilometrien pelto, sen halkaisee kahteen osaan autoriepua ja renkaita viiltelevä tuore sepelitie. Eilen Ari Koch otti ennakkoa. Ei pysynyt nahoissaan, vaan kävellä porskutti läpi ikivanhan kylän ja sen kujat ja tiet ja pellonsyrjät, lopuksi ylitti pilvistä katsoen kärpäsen paskan kokoisena pisteenä tämän silmälle rannattoman aavan. Perillä Koch otti tulvivan Liminkajoen merenpuoleisesta päästä kaksi haukea ja kävellä kiepautti saman tien takaisin kotiinsa. No kun pyörä resuna, Koch hörähtää. Sitten kolmas, vajaa kolmen kilon. Muita ihmisiä kohtaamatta. Kalaa saatiin, sitä otettiin puroista ja lammista. Tulee nätisti vesiheinän läpi jalkoihin asti. Eipähän tarvitse talvella haikailla että sekin reissu jäi pelkäksi puheeksi. Hauki, nippa nappa kilon painoinen. Toinen samankokoinen tulee heti kun ensimmäinen on nuijittu hengiltä. Porisee vuolaasti monista menneistä Kessin ja Vätsärin reissuistaan. Niin ja joo, eikä koko reissulla viinan tippaa. Eipä se ihmisen onnentunne voi rävöttää sen kirkkaampana, ei ainakaan minulle, Koch sanoo hartaana. L aavulta jokitörmälle. Tulihan niitä kilometrejä, vaan minähän olen, kuten kansankielellä sanotaan, vielä jalakava mies. Onhan Koch jalkava mies, on. Hänen kävelytyylinsä on eteenpäin kurottuvaa ja vetävää, se on mukavalla tavalla ajokoiralta lainattua hitaan ravin ja miehisen hölkän risteytystä. K unnes pidetään tovin verran lempeänä tihkuna lankeavaa kesäsadetta laavulla. Viimeisessä satametrisessä upottavaa polkua autolta laavulle oli reissun kirjurille ihan kylliksi, nyt pitää puhallella ja nojailla kädet polvilla selkä notkolla. Vaan Koch. Parissa kymmenessä minuutissa törmällä lojuu viisi haukea. Tämä riittää. Viehe on kuparinen Meps 3. On heitettävä jokea hieman ylöspäin viistoon. Naisen kanssa painelivat yhdellä repullisella evästä kairassa yhtä soittoa kolme viikkoa. Enempi ei innosta. On käyty, on saatu. Ihan tarpeeksi asti saatiin
Sitä minäkin kyllä hartaasti toivon, kuittaa Koch. Vuoden kuluttua Ari Kochilla on näyttely Oulun taidemuseon alakerrassa. 17. Tilava verstaskin on heti asunnon alla. Vuokraisäntä, kuten vuokralainenkin, on puuntyöstön ammattilainen, ehdottomasti valtakunnan kärkeä ja kaiken kukkuraksi taidetta suosiva mies. Sehän kyllä sopii kuvanveistäjä Ari Kochille, kotimainen puu on hänen materiaalinsa. V uoden päästä Koch valtaa veistoksillaan pariksi kuukaudeksi Oulun taidemuseon alakerran suuren salin. Siispä kurkistamme valmiita töitä verstaan ovelta. Neljännesvuosisadan Kochin töiden tuntemuksen ja kertyneen luottamuksen perusteella kalakaveri-kirjurin on henkäistävä epädiplomaattisesti: Mestari on uudistunut ja parantanut taiteensa laatua kuin sika juoksuaan. KESÄLEHTI 2015 aittuu avarissa maisemissa. llä lakeudella nyt halut mutta jättänyt kyvyt. Koch haki vuosi sitten samasta paikasta 47 haukea. Suunnistamme siis sinne. Mikäs Kochin asuessa. Satakunta fileetä. Hurja määrä, mutta onneksi kävi ilmi että saalis kertyi kolmesta eri reissusta. Koch veteli, silloisena niukan leivän aikana, hauet fileiksi ja pakkaseen. Koti sijaitsee vanhassa, hyvin hoidetussa, arvokkaasti ikääntyneessä monisatavuotisessa pihapiirissä. Jokunen filee vieläkin syömättä. K och on asunut muutaman vuoden Limingassa, hivenen keskustasta syrjässä
Näyttelyn valokuvat ja esineistö on pääosin koottu maakuntamuseolle tulleista lahjoituksista. Näyttelyn kiinnostavuutta lisää se, että pääosa kuvista on aikaisemmin julkaisemattomia ja peräisin tavallisten ihmisten kotialbumeista. Näyttelyyn on saatu ai- nutlaatuisia kirjeitä ja muita muistoja siviilien ja sotilaiden kanssakäymisestä. Seurasi suurta tuhoa aiheuttanut Lapin sota, joka päättyi vasta vapun alla 1945. Tarkkaa lukumäärää Pohjois-Suomessa olleiden saksalaissotilaiden ja heidän huoltojoukkojensa määristä ei ole, mutta enimmillään yhteismäärän arvioidaan olleen 220 000 henkilöä. Esimerkiksi vuonna 1942 pohjoisessa oli 113 000 maajoukkojen sotilasta, 30 000 ilmavoimien sotilasta, 22 000 aliupseeria, 4 000 upseeria ja 21 000 SS-sotilasta. Lapista tuli saksalaisten sotatoimialue, joka kuitenkaan ei ollut miehitysalue sanan varsinaisessa merkityksessä suomalaisten vastatessa siviilihallinnosta. Rinnakkaiselo päättyi syyskuussa 1944, kun Neuvostoliiton kanssa solmittu aselepo edellytti saksalaisjoukkojen poistamista Lapista. Rintamantakaisissa tehtävissä vain arviolta puolet oli kansallisuudeltaan saksalaisia. Kauppalan alueella asui ja työskenteli noin 6 000 saksalaista, eli lähes saman verran kuin paikallisia asukkaita. Rakentaminen oli vilkasta, ja muutenkin. 08 537 1722 www.kansantahto.? Avoinna ma - pe 9 - 20, la 9 - 17 sunnuntaisin suljettu sivuapteekki: ma - pe 9 - 17, la - su suljettu Keminmaan apteekki: Jauholantie 1 . Eläkeläiset ry Saksalainen tarjoaa karamellia Inarin matkailumajalla. virolaisia, itävaltalaisia, puolalaisia, hollantilaisia, slovakkeja ja norjalaisia. 20. Rintamalinjojen takana tapahtui paljon ja siellä asui ja liikkui paljon vierasta väkeä eri tehtävissä. Tekstejä on kohtalaisen paljon, mutta sopivasti kertomaan valokuvista ja muusta esillä olevasta materiaalista. Lapin maakuntamuseon tuottama näyttely keskittyy juuri tähän rintamantakaiseen elämään, sen arkeen ja juhlaan. Suomen museoiden työnjaossa Lapin maakuntamuseon vastuulla on II maailmansotaa Lapissa koskevan aineiston tallentaminen. Pohjoisen maantiet täyttyivät saksalaisista sotilaista ja sotatarvikkeista. Saksalaisten ja suomalaisten kohtaamisia Lapissa 1940?1944 -erikoisnäyttely Rovaniemen Arktikumissa TUULA LESKINEN Toisen maailmansodan aika Lapissa ei ollut vain sodankäyntiä rintamilla. 020 721 8720 Karihaaran sivuapteekki: Koivuharjunkatu 88, 94200 Kemi, puh. Monille jälkipolvien edustajille tietoa edustajille edesmenneiden sukulaisten läheisistäkin suhteista saksalaisiin on avautunut vasta kuolinpesiä siivotessa. Napakkaan kokoon rakennettu näyttely pitää sisällään paljon asiaa. 3, 94450 Keminmaa, puh. 18 KESÄLEHTI 2015 KUVA: ARKTIKUM Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL OSTETAAN METALLIROMUA Pohjois-Suomen vasemmistolehti 83x80mm_KansanTahto_kesa2014.indd 1 ? ? ? ? kuparit messingit rautaromut autonromut UTACON OY 0400 892 414 5.6.2014 16:54:56 TILAA NYT! LOPPUVUOSI TARJOUSHINTAAN 44 ? Mitä nopeammin tilaat, sitä edemmän hyödyt. Puh. 020 721 8725 Hyvää kesää Kansan Tahdon lukijoille! Oikeus arvokkaaseen ikääntymiseen . Vuoristoarmeijan pääesikunta oli Rovaniemellä. Teemaa käsitellään monipuolisesti, ja sota-ajan raskautta keventää musiikki tai vaikkapa kertomus poikien varisbisneksestä. Kaikki alkoi kauttakuljetuksista Suomi ja Ruotsi tekivät syyskuussa 1940 kauttakulkusopimuksen saksalaisten kuljetuksista maiden läpi Pohjois-Norjasta. Monelle saksalaisajan lapselle sotilaista jäi mukavia muistoja, sillä lapsille annettiin usein karamellia, suklaata ja leipää. Rauhanomaista rinnakkaineloa sota-aikana Wir waren Freunde . Joukossa oli mm. Olimme ystäviä . Huolto- ja muissa kuin sotilastehtävissä oli noin 15 000?30 000 henkilöä. Rintaman takana, eli paikallisen väestön kanssa eniten olivat tekemisissä huolto-, varmistus- ja erikoisjoukot sekä lomailevat rintamamiehet
14 RAAHE Puh. Olimme ystäviä -näyttelyssä muutama kuva herää henkiin sen jälkeen, kun on ladannut älylaitteelle AppleStroresta tai GooglePlaysta ilmaisen sovelluksen. Uutta sisältöä avautuu käynnistämällä sovellus ja kohdistamalla laite ohjeiden mukaisesti kuvassa olevaan logoon. Näyttelyssä paikan päällä sovelluksen lataaminen AppleStoresta ei onnistunut, koska vierailupäivänä museon langaton verkko kysyi salasanaa, jota ei löytynyt. Kotona Play-kaupan kautta ladattuna älypuhelin huomautti sovelluksen suuresta koosta. Muutot Liekkimeri lopetti ystävyyden Perääntyessään saksalaiset räjäyttivät siltoja, polttivat kaiken minkä kerkesivät ja miinoittivat mm. Rovaniemi tuhoutui lähestulkoon täysin. KESÄLEHTI 2015 Saksalaissotilaita ja heidän huoltojoukkojaan arvioidaan olleen Pohjois-Suomessa enimmillään 220 000 henkilöä. Helpota Arkeasi. 19 Luotettavaa Palvelua. Ammattitaitoista Siivousta. Meri-Lapin Siivousässät Ky - p.044 295 8434 - www.siivousassat.fi KUVA: TUULA LESKINEN saksalaisten läsnäolo vilkastutti liike-elämää. Etenkin naisille avautui työmahdollisuuksia esimerkiksi sairaanhoitajina, konttoristeina ja siivoojina. Paikalliset saivat lisätuloja myymällä kaloja ja riistaa. 5JFE 0MMJ 1FLLB 3BVUJP QVI XXX MWJBTTB à . Esityksen voi nähdä museon aukioloaikoina, jos auditoriossa ei ole muuta ohjelmaa. Olimme ystäviä -näyttely on avoinna 10. Maijanen Oy 0500 394 242 KOKONAIS- JA OSAURAKOINTI Kotirakennus Rimpisalo Lapset saivat saksalaisilta usein karkkia, suklaata, leipää ja jopa leluja. Näyttelyssä on esillä tämä tähän päivään saakka säilynyt lelu. Mobiilisovellus herättää kuvan henkiin TUULA LESKINEN Interaktiivisuus ja tekniikalla kikkailu tuovat vaihtelua museoiden perinteiseen kuva-, esine- ja tekstitarjontaan. 271920, Timo 0400-690 887 MATTOPESUT JA TYÖVAATEHUOLTO 30 VUODEN Myös KOKEMUKSELLA kuljetuspalvelu. AVOINNA MA-KE, PE 8?16, TO 8?14 www.rajapesu.fi T:mi KESKITALO Uudisrakentamisen ja remontoinnin AMMATTILAINEN Potkusaarentie 33, KEMINMAA puh. (08) 213 0300 www.kauppaporvarinapteekki.fi Saksalaiset vierailivat mielellään suomalaisten kodeissa. TERVETULOA!. teitä. Lappilaisten suhtautuminen saksalaisiin muuttui kertaheitolla enimmäkseen kielteiseksi. Esimerkiksi, kun reilu viisikymmentä vuotta sitten rakennettiin Norvajärvelle saksalaisten kaatuneiden sotilaiden mausoleumi, vastustettiin sitä etenkin vasemmiston keskuudessa fasismin ja sodan ihannointina. Arktikumin auditoriossa esitetään noin kymmenen minuutin mittaista kuvien, lyhyiden tekstien ja musiikin kokonaisuutta Liekkimeren jälkeen, jossa valokuvat ja muistot kertovat tuhotusta Rovaniemen kauppalasta. Kotona sovellus toimi näyttelyjulkaisusta löytyviin kuviin hyvin. Leikkimielinen historian elävöittäminen näyttelijän ja kuvitteellisen henkilön ajatusten avulla miellyttää varmasti ainakin osaa näyttelyvieraista, vaikka uutta asiaa tarinat eivät juuri kerrokaan. Erillisen sovelluksen lataamiselta olisi välttynyt, jos näyttelyssä olisi ollut logokuvan sijaan tai rinnalla yleisessä käytössä oleva QR-koodi. KUVA: ARKTIKUM Huoltokuja 94400 KEMINMAA Puh. Lainalaatikot . tammikuuta 2016 saakka. 0400 391 778 HALLAVA OY Sovionkatu 12 . Näyttelyyn liittyvä Lapin maakuntamuseon julkaisu maksaa 10 euroa. -7* BTFOOVLTFU V
Aloittajaksi pääsevät kaikki halukkaat 7?8 vuotta täyttäneet. A. Nummisen musiikillisen tuotannon klassikkolauluista, jotka on sisälly- tetty näytelmän juoneen aasinsiltoja käyttäen. Näytelmän rooleissa nähdään Lotta Vaattovaara, Pete Miettunen, Juho Itkonen, Antti Viitala, Tommi Saha, Anu Enqvist ja Sirpa Grip. Petersburg, on kaupungin vanhimpia ja maansa kuuluisimpia nuorten harmonikkaorkestereita. Heti toisen maailmansodan jälkeen perustetun orkesterin taiteellisena johtajana on jo 27 vuotta toiminut Vladimir Ilyenkov. Pietarin nuoriso-orkesteri on valtiollinen ja siten ilmainen osallistujilleen. Johtaja kertoo, että soittajat voidaan jakaa kahteen ryhmään. Heillä harjoitukset ovat heti koulupäivän jälkeen. Vähävaraisempien perheiden lapsia voidaan avustaa esimerkiksi vuokraamalla soitin tai jopa hankkimalla heille käytetty soitin. Toukokuun puolivälissä piti Pietarin nuorten harmonikkaorkesteri Haukiputaalla yhteiskonsertin televisiosta tutun haukiputaalaisen naiskuoron Viihdepiikkareiden kanssa. Konsertti liittyi suomalais-venäläiseen kulttuurivaihtoon. Puusta sinä olet tullut KT Oululaisen sävel- ja kuvataiteilija Jorma Styngin ideoima ja kokoamaa puuveistosnäyttely Puusta sinä olet tullut starttaa Pudasjärven taidehuone Pohjantähdestä kesäkuun alussa ja siirtyy elokuussa Hailuotoon. Ouluun Karjasillan Luulajan- puistoon näyttely päätyy elokuussa. Näyttely viipyy kullakin paikkakunnalla kuukauden päivät. Styng on kerännyt näyttelyyn erityylisiä veistäjiä, joilla on eriävät tekotavat ja sitä kautta myös lopputulokset. Nummisuutarit on yksi maamme suosituimmista puhenäytelmistä. Ensi-ilta nähdään keskiviikkona 24.6. Mukana näyttelyssä on muun muassa moottorisahaveistämisen nelinkertaisen maailman- mestarin Jouko Keskiahon töitä, sekä jääveistäjänä menestyneen Juha Rikhard Käkelän kolmimetrinen poppelista tehty veistos. Muita näyttelyn taiteilijoita ovat Jorma Styng, Hannu Ahosola, Niilo Komulainen, Toni Iskulehto, Sanna Heikkilä ja Aila Price. Sisäkesäteatteria Oulussa KT Oulun kaupunginteatterissa nähdään kesällä ensimmäistä kertaa sisäkesäteatteria M. Dramatisoinnista ja ohjauksesta vastaa Janne Kuustie. Ilyenkon kertoo, että muutamissa pienemmissä keskuksissa, kuten Tulassa ja Petroskoissa, alan harrastus on vielä merkittävää. Johtaja pitää tärkeänä kysymystä, mistä sosiaaliryhmistä lapset tulevat harrastukseen. ??Pääasiassa he tulevat keskiluokkaisista, etupäässä henkisen työntekijöiden perheistä. Nummisuutarit ?esityksen muodossa. Musiikin on sovittanut Tommi Saha, joka johtaa myös orkesteria. Kiven Nummisuutareiden kanta- esitys nähtiin Suomalaisen teatterin esittämänä vuonna 1875 Oulun seurahuoneella, nykyisellä kaupungintalolla, ja esityksestä tulee tänä vuonna kuluneeksi 140 vuotta. A. Pitemmälle ehtineet ja soitossa menestyneet harjoittelevat iltaisin ja voivat jatkaa nuoriso-orkesterissa 15?25-vuotiaiksi. Aikuistuttuaan soittajat voivat jatkaa harrastustaan eri orkestereissa. Orkesterin harjoitusmetodi muistuttaa paljolti meillä työelämästä tuttua mestari-kisälli-oppipoika-mallia. Näytelmä pohjautuu Aleksis Kiven merkkiteokseen, ja se on saanut runsaasti sisältöä M. 044 537 1745 tai 044 537 1741 www.oks-tilit.? Yleisö palkitsi raikuvin suosionosoituksin taiteellisen johtajan Vladimir Ilyenkovin ja orkesterin saumattoman kurinalaisen yhteistyön Haukiputaan konsertissa. TAISTO TAMMELA Eri puolilla Eurooppaa mainetta niittänyt Pietarin nuorten harmonikkaorkesteri, The Youth Accordion Orchestra St. Ilyenkov kertoo orkesterin harjoitusten koostuvan pääosin neljän hengen tiimeistä, joissa on eritasoisia soittajia. Hänen mukaan se motivoi pienryhmän kaikkia jäseniä kehittymään harrastuksessaan. ??Orkesterin johtajan tehtävänä on saada nämä pienryhmät yhdistettyä konsertissa kokonaisuudeksi, mitä eri kappaleet vaativat, toteaa myös säveltäjänä nimeä hankkinut Ilyenkov. Harmonikkamusiikki häviää populaarimusiikille Vladimir Ilyenkov on huolissaan harmonikkamusiikin ja yleensä kansanmusiikin aliarvostuksesta maassaan. ?Populaarimusiikki on viemässä perinteisen musiikin asemaa, hän sanoo. ??Mielestäni myöskään media ei enää arvosta riittävästi musiikkiamme. Venäjällä Pietari onkin harvoja suuria kaupunkeja, joissa harmonikkamusiikki on vielä voimissaan. klo 19 kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä.. 20 KESÄLEHTI 2015 Hyvää kesää Kansan Tahdon lukijoille! Pietarilainen nuoriso-orkesteri harjoittelee mestari-kisälli -menetelmällä KUVA: MIKAEL VÄÄTÄJÄ Toivottaa Kansanedustaja Hanna Sarkkinen HYVÄÄ JA RENTOUTTAVAA KESÄÄ KANSAN TAHDON LUKIJOILLE! Katja Hänninen kansanedustaja katjahanninen.fi Reipasta kesää kaikille! Anne Huotari ja Juha Haapala TÄYDEN PALVELUN TILITOIMISTO Tarjoamme ammattitaitoisia palveluita yritysten ja yhteisöjen käyttöön. Ottakaa yhteyttä puh
Rakennustyömaat olivat tuttuja paikkoja lapsuudesta. Muurarina selviän työtehtävistä yksin. Isäni on muurari. Lapsuuden kultahetkiä oli, kun isä otti mukaansa työmaalle, nauraa muurari Lindholm. Isän kautta Cecilia Lindholm pääsi kiinni uuteen ammattiin. Aluksi isäkin empi, mutta otti oppiin ja olikin vaativa opettaja. ??Isä teki heti selväksi, että työmaalla minä olen työntekijä, en tytär, sanoo Cecilia Lindholm. Oppiaika kesti vuoden. Sain juuri luvan lentää helikopterilla yhdelle öljylautalle tutustumaan. Alan miehisyys näkyy ja kuuluu. Kun hän veti muurarin haalarit päälle, monet ihmettelivät ammatin vaihtoa. ??Ennen kaikkea ihmeteltiin sitä, että lähdin miesten alalle. Perushoitajan työ ei sopinut minulle! Kaipasin työtä, jossa on tilaa liikkua ja hengittää. Joidenkin miesten on ollut vaikea hyväksyä sitä, että naiset valtaa- paikoille, Sol Ottosson sanoo. Ottosson puhuu ja puuhaa infra-alalle lisää naisia, jopa ulkomerelle. Opettajat olivat miehiä. Rakennuslinjan jälkeen pääsin kokoamaan rakennustelineitä. Hänellä on kokemusta molemmista. Muurari Sol Ottosson rakentaa naismuurariverkostoa Pohjolaan. Naiset tulevat verkkaan miesvaltaiselle rakennusalalle, eikä ensimmäisillä ole aina helppoa. ??Kysymys ei ole vain tasa-arvosta. Siitä asti olen muurannut, kertoo Sol Ottosson. Naismuurarit verkottuvat Sol Ottosson viihtyy miehisissä työympäristöissä. Sitten halusin taas tehdä käsillä jotain ja pääsin muurarikursseille. ??Kahdenkymmenen viikon mittaisen kurssin jälkeen pääsin ensimmäiseen urakkaan. Rakennuksilla on pulaa muurareista, sanoo Ruotsin rakennusliiton toimitsija Christer Carlsson. Asenteet muuttuvat, osittain niiden naisten ansioita, jotka eivät tyydy avustaviin tehtäviin, vaan pyrkivät ja pääsevät erikoistumaan ammattiosaajiksi. Millään toimialalla ei ole varaa seuloa pois puolta potentiaalisesta työntekijäjoukosta sukupuolen perusteella. Se selvä osoitus siitä, että naiset haluavat alalle. Työpaikat muuttuisivat ihmisläheisemmiksi. Ruotsin rakennustyömailla on paljon ItäEuroopasta tulleita työntekijöitä, jotka ovat puutteellisesti kielitaitoisia ja tarvitsevat opastusta. Vanhaan nojaavat miehet toteavat, ettei ole heidän asiansa opastaa, mutta naiset näkevät tarpeen koko työmaan yhteisenä asiana, Sol Ottosson toteaa. Hän vetää Pohjoismaiden suurinta telinerakentajanaisten ver- Sol Ottosson sai vuonna 2013 Isabelle-stipendin, joka on ensimmäinen rakennusalalla oleville naisille tarkoitettu stipendi. Monella työmaalla olen tehnyt selväksi, että minua ei kahvitellessa ja ruokatauoilla kiinnosta katsoa alastomia naisia. Stipendin suuruus on 2000 euroa. kostoa, jossa on yli 2500 jäsentä. Uutena aikeena on saada lisää naismuurareita ja pitää jo muuraavat naiset ammatissa. Tyttökalenterit ovat hävinneet. Kukaan ei ole taputtanut päälaelle tai takapuolelle. Esimerkiksi, luottamusmiehet ovat ottaneet tosissaan sen, että seksistiset lausumat eivät kuulu työ- Suunsoittoa on riittänyt, mutta Cecilia antaa takaisin, ja niin nekin loppuvat. alkunsa sosiaalisessa mediassa. ??Sopeutuminen miesvaltaiselle alalle ei ole helppoa. He sanovat, että pääsen tutustumaan, minä ajattelin saada työpaikan, Sol Ottosson naurahtaa.. Eletään vuotta 2015 ja vielä annetaan nuorten naisten ymmärtää, että hoitoala sopii naisille paremmin, tuhahtaa Cecilia Lindholm. Hyvä jätkä Sol Ottosson on rakennusalan monitoiminainen, joka hakeutui jo lukiossa rakennuslinjalle. ??Meitä oli kaksi tyttöä ja loput poikia. Hän haluaa lisää naisia rakennuksille koska koko toimiala hyötyisi siitä. ??Alalle tekee hyvä saada naisia. Muurari Lindholm ei ole katunut ammatinvaihtoaan. Telineiden pystyttämisen jälkeen menin ammattiliiton tarjoamalle palo- ja turvallisuuskursseille. Kaksi vuotta sitten asetin tavoitteeksi avata naisille mahdollisuuden päästä Pohjanmeren öljylautoille rakennustöihin. Naismuurareiden tuleminen on tästä hyvä esimerkki. Perushoitajasta isän ammattiin Kymmenen vuotta sitten Cecilia Lindholm oli 28-vuotias perushoitaja. Pohjoismainen naismuurarien verkosto sai vat alaa. Ala tarvitsee naisia. ??Meitä olisi jo enemmän, jos koulujen ammatinvalinnanohjaajat ja työvoimatoimistot pääsisivät eroon sukupuolittuneesta ajattelustaan. Suunsoittoa on riittänyt, mutta Cecilia antaa takaisin, ja niin nekin loppuvat. Lopputuloksen oli miespuolisen ammattilaisen toteamus: Sol on hyvä jätkä. Tästä olen taistellut: puhunut, laittanut sähköpostia, soittanut ja välillä kiivaillut homeisesta rooliajattelusta. Kymmenen vuoden ajan nainen on kiertänyt rakennustyömaalta toiselle paisteessa, tuulessa ja tuiskussa. ??Nostamisiin totuin jo perushoitajan työssä. Rakastan kiipeämistä ja näköalat olivat välillä huikeita. Jutut ovat miehisiä ja pukuhuoneissa on tyttökalentereita. Kannoin laastia, sekoitin ja muurasin. KESÄLEHTI 2015 21 Munaton ei ole kädetön KUVA: BYGGNADSFÖRBUNDET Naiset tulevat rakennusalalle MARIA PALO Ruotsin muurarinaiset haluavat tehdä omalta tuntuvaa työtä, mutta myös rikkoa ennakkoluuloja. Miesvaltainen muurausala ei ole mitenkään sopimaton naisille. ??Nostaminen on nostamista, yhtä raskasta naisvaltaisilla aloilla kuin miesten aloillakin, sanoo muurari Cecilia Lindholm. Ammattiliitto on tehnyt hyvää työtä työmailla. Siporex-lohkoja eivät miehetkään nosta yksin, hän toteaa. ??Ammatissa kiehtoo se, että tapaan alati uusia ihmisiä ja työmaat vaihtelevat. Tavoitteena on taata naisille oikeus öljylauttojen ra- kentamiseen. ??Se, että naisia on mukana rakennustelineverkostossa jo yli 2500 merkitsee paljon
Luonnossa liikkuessa terveyshyötyjä tulee kaksittain: sekä liikunnan että luonnon tarjoamat. Molemmat näkyvät sekä fyysisessä, psyykkisessä että sosiaalisessa hyvinvoinnissa. ??Luonto motivoi liikkumaan ja luonnossa liikunta tuntuu kevyemmältä. Onko suunta nyt kääntymässä parempaan kaiken tämän tutkimuksen, uuden tiedon ja patistelun myötä? ??Luonnon arvostus näkyy esimerkiksi juoksuharrastuksessa, jossa monet ovat siirtyneet asfaltilta poluille. Luonto on yhä suosituimpia liikuntapaikkojamme, mutta siellä käyntien määrä on harventunut. Kaupunkien ulkopuolella sijaitsevat kohteet johdattelevat kävijän pois melusta ja hälystä, mikä tukee luonnon aistimista ja rentoutumista. Erämaisemmat kohteet sopivat hyvin viikonloppujen ja lomien luontokohteiksi ja mahdollistavat pitkät vaellukset takuuvarmasti elämyksellisissä ja maisemiltaan mielenkiintoisissa kohteissa, Riikka Mansikkaviita vertailee. Yksinkertaisimmillaan luonto edistää terveyttä jo silloin, kun se näkyy ikkunasta tai nähdään kuvana. Vanhemmat miettivät, onko luonnossa turvallista, mistä löytyvät pienille lapsille sopivat luontokohteet, millaisia varusteita tarvitaan ja mikä voisi olla koko perheen luontoharrastus, Riikka Mansikkaviita havainnollistaa. Yksinkertaisimmillaan luonto edistää terveyttä jo silloin, kun se näkyy ikkunasta tai nähdään kuvana. osaltaan nostaa entisestään luontoympäristön merkitystä liikuntapaikkana, hän ehdottaa. Esteettä luontoon Taidot liikkua luonnossa voivat olla vähän hukassa. ??Enää esimerkiksi jokainen lapsiperhe ei hallitse automaattisesti luontoharrastuksiin liittyviä tieto- Välttämättä luontoon lähtö ei ole osaamisesta kiinni. ??Väestön ikääntyessä reittejä ja rakenteita tulee suunnitella myös erityistarpeet huomioiden, jotta luontoon pääsy olisi kaikille yhdenvertaista, asiantuntija korostaa. Luonto löytyy läheltä Jos valinnanvaraa on kaikessa muussakin, niin myös luontokohteissa: lähiympäristö reitteineen sopii arki-illan liikkumiseen, rantaa kannattaa hyödyntää vaikkapa arki- tai työmatkaliikunnassa ja eräretket vievät kokonaan pois kaupungin melskeestä. Erilaisiin hetkiin sopivat siis erilaiset luontokohteet. ??Viherympäristöjen läheisyys kannustaa liikkumaan ulkona. Lähteminen ei saisi olla kiinni varusteiden tai tiedon puutteesta. Luonto on terveyshyötypankki TINJA REPO Viisi miljoonaa vuotta historiastaan ihminen on elänyt luonnossa ja vain pari tuhatta kaupungeissa. Ja silti vasta tällä vuosituhannella on alettu kunnolla selvittää, mikä merkitys luonnolla on terveyden ja hyvinvoinnin kehittämisessä, ja miten sitä voisi hyödyntää. Aihe on siis pinnalla. Luontoympäristö auttaa vähentämään stressiä ja vaikuttaa positiivisesti mielialaan, Mansikkaviita valottaa tutkimusten antia. Hyödyntämättömiä voimavaroja Suomessa ulkoilu kuuluu edelleen lähes kaikkien elämään. Tätä voisi hyödyntää julkisissa tiloissa nykyistä enemmän, esimerkiksi terveydenhuollossa.. Miksi? ??Huoli suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista on ajankohtainen. Suomalaiset liikkuvat terveytensä kannalta aivan liian vähän ja mielenterveysongelmat ovat merkittävin työkyvyttömyyden syy. Tämä voisi ja ja taitoja. Luontoympäristöllä on valtava potentiaali terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä eikä tätä potentiaalia ole vielä kunnolla hyödynnetty, Metsähallituksen Rohkeasti luontoon -hankkeen projektipäällikkö Riikka Mansikkaviita vastaa. Metsä jo itsessään lievittää ahdistusta ja kannustaa liikkumaan myös heitä, jotka eivät sitä muuten tekisi. Voidaan olla tietämättömiä palveluista ja siitä, mistä retken voisi aloittaa. Vesistöjen äärellä pystyy rentoutumaan erityisen hyvin. Huomattavasti enemmän luontoa voisi hyödyntää esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä liikunta- ja hyvin- vointipalveluissa, Mansikkaviita kannustaa. Myös yhdyskuntasuunnittelussa on näiltä osin parantamisen varaa. Erityisen hyvin luonto sopii terveysliikuntaan. ??Ehkäpä ulkoiluolosuhteita tulisi kehittää uusia luontoliikuntalajeja ja käyttäjäryhmiä entistä paremmin tukeviksi. 22 KESÄLEHTI 2015 Lapsiperheille sopivia luontokohteita on löydyttävä läheltä
Pekka Niskanpojat ELOKUU (Juhannuspäivä) La 8.8. Jarkko Honkanen & (Juhannuspäivä) La1.8. 8.8.Jukka JarkkoLampela Honkanen & Taiga Taiga La 20.6. Taikakuu La &Omega Lapponia La 27.6. Kake Randelin & Rovers La 15.8. Eija Kantola & La 27.6.(Juhannuspäivä) Kake Randelin & Rovers La La8.8. 15.8. Eija Kantola & Omega Jarkko Honkanen & Taiga Nelituuli La 22.8. Kari Vepsä & Onnenmaa Nelituuli La15.8. 22.8.Eija KariKantola Vepsä &&Onnenmaa La 27.6. ym. ? Puutavara, kestopuu ja kirkkaat puut . ? Haukiputaalta Shinshowalta tulee mm. Mikko Mikko La 25.7. Marita Taavitsainen La Mäkeläinen La 25.7. Marita Taavitsainen KESÄKUU &&Rosette & Myrskylyhty Myrskylyhty & & Koivu Koivu La 6.6. Mikko Mäkeläinen La 25.7. Puh. Avoinna ark 9-17, la 9-13 pe 19.6. la 20.6. su 21.6. su 21.6. klo 17.00 70. klo klo 15 Kulkurin Valssi La 27.6. klo 15 Kulkurin Kulkurin Valssi Pe Kulkurin valssi Su 4.7. 5.7. klo 15(sis. Kulkurin Valssileivos) La 27.6. klo 15 Kulkurin Valssi Su26.6. 28.6.klo klo18 15Kulkurin KulkurinValssi Valssi Lipun hinta: 23,väliaika kahvi+ La klo 15 Kulkurin Valssi Pe Su 28.6. klo 15 Kulkurin Valssi Lipun hinta: 23,väliaika kahvi+ Su 5.7. klo 15(sis. Kulkurin Valssileivos) La 27.6.P.klo 15 275 Kulkurin Valssi Keminmaa, (016) 070, 94400 info@pohjanranta.com Su 28.6.P.klo 15 275 Kulkurin Valssi Keminmaa, Lipun hinta: 23,- (sis. Tapanisen vastuualuetta on luonnon virkistyskäyttö. ??Luontoalueiden jatkumo ulottuu takapihasta erämaihin. väliaika kahvi+ leivos) (016) 070, 94400 info@pohjanranta.com P. Anne Anne BÄNDIT Mattila La 30.5. 30.5. klo klo 18 18 Kulkurin Kulkurin Valssi Ke 24.6.KULKURIN klo 18 Ensi-ilta VALSSIPe -ESITYKSET 2015Valssi 3.7. Kulkurin valssi Pe 1.7. 3.7. Pohjan Kaija Lustila &Steels Varjokuva Soundi KESÄKUU & KESÄKUU & Rosette Rosette Steels Mäkeläinen La 18.7. Kaija Lustila La 6.6. 6.6. 040 680 0880 . Weckman kattopeltimyynti ? Maalit Laastit . Haluamme saada ihmiset huomaamaan, miten mahtavia alueita meillä on. klo 14 - 15 tutustumismahdollisuus Helsingin yliopiston Kilpisjärven biologisen aseman tosikiintoisaan toimintaan. Katso sekä vastaa hiihtohistorian nettikyselyyn! Lisätiet.: Antti Honkonen, puh. Revontie 47, Haukipudas . Betoniteräkset ? ? REVONRAUTA Entinen Rautian tila . Kyösti Mäkimattila Markus Savolainen ja Steels La 18.7. Kaija Lustila La 18.7. KESÄLEHTI 2015 23 HIERONNAT JA FYSIKAALISET HOIDOT LÄHETTEELLÄ JA ILMAN Mikko Kiviharju Esa Törrönen 040-775 2863 050-441 9150 Nahkurinkatu 8, Kemi 016-253 900 Taimiston & puutarhan SUURVALIKOIMISTA Puut, pensaat ja perennat (moniv.kukat) Astiataimet, kauneimmat koristepensaat l? Biolan-mullat ja -lannoitteet l? valtavasti Kestävät omenapuut l? upeita Tyrni- ja marjapensaat perennoja l? Tomaatin, kurkun, kurpitsan, paprikan ja chilin taimet l? l? Liminganlahden luontokeskus on hyvä esimerkki esteettömästä luontokohteesta: leveää pitkospuupolkua pitkin pääsee pyörätuolilla tai lastenvaunujen kanssa lintutornille asti Liminganlahden maisemia ja lintuja ihailemaan. Avoinna joka päivä, kesäaikaan myös sunnuntaisin. 8-tien varrella Limingassa www.liminganviherkeskus.com TANSSIKESKUS POHJANRANTA BÄNDIT 2015 Hanke kannustaa rohkeasti luontoon TINJA REPO Metsähallituksen huhtikuussa alkaneen reilun vuoden kestävän Rohkeasti luontoon -hankkeen tavoitteena on turvata kävijöille yhdenvertaiset mahdollisuudet monipuolisten luontoharrastusten suunnitteluun ja toteuttamiseen. Pihakivet . Juhannushiihdot klo 11.00 Tunturisuunnistus klo 10.30 Saapassankarikisa klo 11.00 Saanan vuorijuoksu Juhannusaattona 19.6. klo klo 18 18 Kulkurin Kulkurin Valssi Valssi Kulkurin valssi La 4.7. klo 15 Kulkurin Valssi Pe 24.6. 26.6. Naulat, ruuvit + muut kiinnikkeet . Anne Mattila & Varjokuva Varjokuva Pohjan Soundi & Pohjan Soundi La 30.5. (016) 275 070, 94400 Keminmaa, info@pohjanranta.com Meillä suositaan LÄHISEUDUN TUOTTEITA Esim. Rakennustyökaluja . Jukka Jukka Lampela Lampela & & Lapponia Lapponia La 13.6. laastit . Hankkeessa kehitetään esteettömien luontoliikuntakohteiden sekä muiden laajoille käyttäjäryhmille soveltuvien kohteiden kohdekuvauksia luontoon.fi -verkkopalvelussa. Luontokohteista viestittäessä ja retkeilymahdollisuuksia suunniteltaessa huomioidaan entistä kattavammin erityis- ja soveltavaa liikuntaa tarvitsevat ryhmät. klo 18 Valssi Su 5.7. klo 18 Kulkurin Valssi Ke 24.6. Janne Tulkki SYYSKUU & Tulinen Sydän VALSSI La 5.9. Ilkka Marttala2015 & Virpi Piippo KULKURIN -ESITYKSET KULKURIN VALSSIKe-ESITYKSET 2015 1.7. Ilkka & Virpi Piippo & Tulinen Sydän La 5.9. Ilkka Marttala & Virpi Piippo La 4.7. Kake Randelin & Rovers La Omega HEINÄKUU La 29.8. Saija Tuupanen & Exmiehet HEINÄKUU La22.8. 29.8.Kari SaijaVepsä Tuupanen & Exmiehet Nelituuli La & Onnenmaa La 4.7. Janne Tulkki SYYSKUU La 4.7. Janne Tulkki SYYSKUU HEINÄKUU La SaijaMarttala Tuupanen & Exmiehet & Tulinen Sydän La29.8. 5.9. Oulusta Parocilta mm. Aihe on kansainvälisesti pinnalla ja Suomi on siinä edelläkävijöitä, hän iloitsee. TOUKOKUU La Mattila TANSSIKESKUS POHJANRANTA 2015 TOUKOKUU La 11.7. 11.7. Levyt (kipsit, vaneerit) . klo 18 Valssi Ke Ke klo 18Kulkurin Ensi-ilta La 3.7. 4.7. klo 18 15 Kulkurin Kulkurin Valssi Valssi Pe 26.6. Jatkossa luontokohteita voivat hyödyntää nykyistä monipuolisemmin esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelut, liikuntapalvelut, järjestöt, yritykset, yksityiset henkilöt, esimerkiksi eläkeläiset sekä perheet. ??Hankkeessa pilotoidaan eli pistetään kuntoon muutama kohde, aluepäällikkö Matti Tapaninen Metsähallituksen Pohjanmaan luontopalveluista kertoo. Maantieteellisesti alueeseen kuuluvat myös Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. LVI-osat ja putket ? Paikallista palvelua Eristeet (villat, styroksit, foamit) . Marita Taavitsainen La 13.6. Pekka Niskanpojat ELOKUU La 13.6. Niskanpojat ELOKUU& Koivu & Pekka Myrskylyhty La 20.6. 20.6. Taikakuu La La Taikakuu La 1.8. 1.8. (016) 275 070, 94400 Keminmaa, info@pohjanranta.com P. 040 529 5283 antti.honkonen@hotmail.fi www.kunnonelama.fi. klo 18 Ensi-ilta Ke 1.7. Kyösti Kyösti Mäkimattila Mäkimattila Markus Savolainen La Markus Savolainen ja ja TOUKOKUU La 11.7. kirkas puutavara Kellosta Fesconilta mm. villat ym
24 KESÄLEHTI 2015 Rapa saa roiskua. Läskipyörällä voi ajaa niin lumessa, suolla, hietikolla kuin polullakin. Vuosikymmeniä pyöräillyt Markku Eilola-Jokivirta löytää harrastuksestaan yhä uusia puolia ja uusia polkuja ajettavaksi.. Läskipyörä selvittää vesiesteetkin vaivatta
Voitaisiinko Oulussakin herätä tähän? Pyöräilyharrastajien määrä kasvaa Eilola-Jokivirran laskelmien mukaan Oulusta löytyy läskipyöriä noin 100?150. Läskipyörässä on leveät renkaat, joilla yleensä ajetaan matalilla paineilla. Eilola-Jokivirta on myös naittanut kaksi harrastusta yhteen, maastopyöräilyn ja geokätköilyn, joten työnsarkaa miehellä riittää. Läskipyörä kantaa vaikeassakin maastossa Viime syksynä miehen pyörätalliin liittyi cyclocrossin, täysjoustomaastopyörän, kaupunkipyörän ja tavarapyörän lisäksi läskipyörä, eli fatbike. Uudet harrastajat ovat tervetulleita mukaan. ??Yhteislenkit ovat siinä mielessä hyvä tapa tutustua lajiin, sillä niillä mennään hitaimman mukaan. Sieltä saa myös hyviä vinkkejä pitempään lajia harrastaneilta, EilolaJokivirta neuvoo. Maastopyöräilyn suosion taustalla Eilola-Jokivirta näkee nykyihmisen kaipuun luonnon pariin. Oulussa on loistava pyörätieverkosto, kun katsoo kohti keskustaa meneviä sisääntuloväyliä. Varsinainen keskusta on sen sijaan sekava, Kalliorinne sanoo. Keskustassa pyöräillään Kalliorinteen mukaan miten sattuu, eikä pyöräparkkejakaan ole tarpeeksi. Keskusta-alueen pyöräilyn parantamisesta on tehty selvitys, jossa esitellään keinoja parantaa keskustan pyöräilymahdollisuuksia. ??Keskustaan voidaan esimerkiksi vetää pyöräkaistoja ja väyliä, joissa pyöräily on ennen autoilua. Koko kaupungin kattava pyörätieverkko sekä tuulta ja pakkasta pelkäämättömät pyöräilijät ovatkin saaneet sekä valtakunnallista että kansainvälistä huomiota. Lopullinen hurahtaminen pyörähommiin tapahtui, kun hän loukkasi jääkiekossa pohjeluunsa, ja hänen täytyi etsiä uutta liikuntaharrastusta. ?. Koiranulkoiluttajien tekemistä poluista maastopyöräilijät ovat paljon velkaa. ?. Volyymit ovat niin järjettömän suuret. Vaikka valtatien väylään vedetyillä kevyenliikenteenväylillä käyttäjänsä, eivät ne kilpaile samalla käyttöasteella. ?. Harrastusta aloitteleva voi pikku hiljaa laajentaa reviiriään ja siirtyä taitojen karttuessa yhä haastavampiin ja teknisiin maastoihin. ?. Voisi sanoa, että se meni klassisesti kavereiden perässä, EilolaJokivirta naurahtaa. Nykyään kutsu pyörälenkille saattaa tulla puolen tunnin varoitusajalla, ja kaveriporukka ajelee metsän keskelle nuotioimaan. Maastopyöräyhteisö käy yhteislenkeillä kolmesti viikossa, ja lenkkejä järjestetään maanantaisin Höyhtyältä sekä keskiviikkoisin ja lauantaisin Linnanmaalta. Eilola-Jokivirran mukaan lenkkien taustalla ei ole mikään yhdistys, vaan ne ovat enemmänkin aktiivisten harrastajien kohtaamisia. Se oli ensimmäinen askel pois markettipyöristä, Eilola-Jokivirta muistelee. Eilola-Jokivirta on liikkunut koko ikänsä pyörällä, niin harrastuskuin arkiliikuntana. Viime kesänä pari tuttuani olivat ajaneet merenpohjaa pitkin, kun meri oli vetäytynyt. Näiltä alueilta löytää halutessaan pehmeitä soita. Pääsääntöisesti käytän sitä luonnossa liikkumiseen, hän kuvailee. Läskipyörällä voi ajaa niin lumessa, suolla, hietikolla kuin polullakin. Maastopyöräily onkin paljon turvallisempaa kuin maantien varressa ajaminen, kun ei tarvitse pelätä autoilijoita, Eilola-Jokivirta nauraa. Reittejä on loputtomasti Aktiivisesta harrastajayhteisös- tä kielii myös Ellinmaan maastopyörärata, joka on aikoinaan tehty harrastajien sekä paikallisten pyöräseurojen toimesta kaupungin luvalla jättömaalle. Se lisää pyöräilyn houkuttelevuutta, ja esimerkiksi työmatkapyöräily voi lisääntyä entisestään. Harrastajat ovat myös merkkailleet jonkin verran polkuja verkosta löytyviin karttoihin. Harrastajamäärät kasvavat koko ajan, ja Oulussa onkin pitkään ollut aktiivisia maastopyöräharrastajia. Kun he hyppäsivät pyörien selästä, upposivat he sääriään myöten. Edes talvi ei hidasta oululaisia polkupyöräilijöitä, sillä pääväylistä pidetään huolta myös talvisin. Oulussa on pyöräteitä yli 600 kilometriä, noin neljä metriä jokaista asukasta kohti, tietävät Oulun kaupungin verkkosivut. Kaupunki julkaisee erityistä pyöräilyreittikartastoa, johon on merkitty kaupungin pyöräilyyn sopivat reitit. Yhdyskuntalautakunnan puheenjohtajan Risto Kalliorinteen (vas.) mukaan parannettavaakin kuitenkin löytyy. ?. Polkupyörät pitäisi saada pois muun kevyen liikenteen joukosta. Kalliorinne näkee, että keskustan pyöräilyn kehittäminen on tärkeää, sillä juuri keskustassa ihmiset liikkuvat suurina massoina. ??Keskusta-alueella liikkuu pyöräilijöitä tuhansia päivittäin. ?Keskustan pyöräilyn parantaminen on iso kehitysaskel.? Pyöräilyn sujuvoittaminen on järkevää toimintaa. Tällaiset hankkeet osoittavat, että maastopyöräilyssä on myös hyödyntämätöntä potentiaalia matkailun saralla. Keskustan pyöräilyn parantaminen on iso kehitysaskel. Niin hyvin läskipyörä kantaa. Hyviksi ajomaastoiksi EilolaJokivirta nimeää Jylkynkankaan ja Auranmajan ympäristön. Sillä on ehdottomasti paljon etuja keskustaalueelle, Kalliorinne luettelee.. Läskipyörän huoltotarve on vähäinen, sillä jousto on kumeissa, toisin kuin jäykkäperäisissä tai täysjoustoisissa maastopyörissä. Maastopyöräilijä liikkuu luonnossa jokamiehen oikeuksilla, ja hänet rinnastetaan jalankulkijaan. Järjen käyttö on kuitenkin sallittua, eikä liikkuminen saa aiheuttaa maanomistajalle tai luon- nolle haittaa. Rovaniemellä kartoitettiin taannoin maastopyöräreittejä oikein urakalla Rollo MTB:n ja siihen liittyneen investointihankkeen voimin Lapin liiton rahoittamana. Tarkoituksena on lisätä Rovaniemen houkuttelevuutta matkailun osalta. KESÄLEHTI 2015 25 Läskipyörä ei ole kiireiselle MATIAS PARTANEN Alun perin lumisiin olosuhteisiin kehitetty pyörä pitää allaan leveät renkaat, joilla pääsee paikkoihin, joihin muilla ei ole asiaa. Eilola-Jokivirran mukaan läskipyörä onkin tämän vuoksi huolettomampi ajettava ja huollettava. ulkopuolelle, kunhan välttää tien vartta. Oulusta löytyy polkuja joka puolelta, ja maastopyörällä pääsee tien varresta helposti luontoon ruutukaavan Läskipyörä on huomiota herättävä näky, joka yleistyy hiljalleen sekä kadulla että maastossa. Oulu huomioi pyöräilijät MATIAS PARTANEN Oulu on kaupunkina pitkään edistänyt pyöräilyä, onhan kaupungin pyörätieverkostoa kehitetty jo 1960-luvulta lähtien. Markku Eilola-Jokivirta on taivaltanut Oulun polkuja läskipyörällään vuoden päivät, mutta maastopyöräilykokemusta miehellä on jo vuosikymmenen verran. ??Ostin ensimmäisen paremman maastopyörän kymmenisen vuotta sitten. Kun talvella ei löydy polkuja, voi sellaisen tehdä itse tai ajaa kel- kan jälkeä. Pyöriä Eilola-Jokivirralla onkin joka lähtöön, kukin omaan käyttötarkoitukseensa. ??Läskipyörä ei ole kiireisen pyörä, mutta toki sillä lujaakin pääsee, jos on voimaa
1917 kuollut toimitussihteeri ja taloudenhoitaja (lue: toimitusjohtaja) Janne Hautala ja lehden toimittaja, vielä vankilassa virunut Hannes Uksila.. eli aputoimittaja Yrjö Mäkelin sanoi, että jos Suomen työväenlehtien historia neljännesvuosisadalta kirjoitettaisiin, olisi siinä mainittava, että tämä juhlalehti on ollut työväensanomalehdistössä ainutlaatuinen. Juttua koristivat neljän muun vahvan oululaisen työväenmiehen kuvat; lehti- ja kirjapainoyhtiön hallitusten puheenjohtaja Antti Jussi (Anders Johan) Tuominen, kirjapainon varapuheenjohtaja ja lehden perustaja Aappo (Abraham) Määttä, vanhan Kansan Tahdon v. Niissä oli Uusi Pohjan Kansa -sanomalehden 24-sivuisia juhlanumeroita ja B-painoksena ilmestyneitä normaaleja lauantainumeroita helmikuun kolmannelta päivältä vuodelta 1923. Lisäksi kääröissä oli arkeille painettuja valokuvia, jotka oli julkaistu juhlalehdessä. Aineistot puuaskiin tallentaneiden tarkoitus siis oli ollut, että ne olisivat nähneet päivänvalon uudelleen vasta sadan vuoden kuluttua... Uusi Pohjan Kansa oli yksi useista nimistä, joilla Kansan Tahto 1920-luvulla ilmestyi. Lehden juhlanumero, jossa punaista painoväriä ei oltu säästetty, oli julkaistu ikään kuin uhitteluna valkoisille, ?lahtareille?, jotka kansalaissodassa päivälleen viisi vuotta aiemmin olivat vuorokauden kestäneiden taistelujen jälkeen valloittaneet Oulun. Valkoiset olivat yrittäneet Oulussa luoda käytännön edellytyk- siä voittajien tavoitteelle tuhota työväenliike ainakin 50 vuodeksi; 700 punaista oli vangittu leireille, oli jaettu kuolemantuomioita, lakkautettu Kansan Tahto, muutettu Oulun työväentalo suojeluskuntataloksi ja särjetty perusteellisesti Kansan Tahtoa painaneen Oulun läänin Työväen Kirjateollisuuden paino. Kirjapainon tuhoamiskuvat, jotka voittajat olivat ottaneet, julkaistiin lehdessä ja painettiin erillisille arkeille: ?Lahtarin roistontyöt oululaisen työväenlehden liikehuoneustossa kaksi vuorokautta kaupungin valloituksen jälkeen?. Ne olivat esillä myös Kansan Tahdon talon näyteikkunoissa, mikä ei virka- eli valkoista valtaa miellyttänyt. Lehden suurikokoisen etusivun täyttäneessä kirjoituksessaan ?Pohjolan työväen suurlehden ilmestyessä. 2023?. Ruuveilla kiinnitetyn kannen alta löytyi silkkipaperikääröjä. 26 KESÄLEHTI 2015 Kansan Tahto teki murron Uusi Pohjan Kansa uhosi Oulun valtauksen vuosipäivänä TAPANI SILLANPÄÄ Oulun Järjestötalon sopukoiden kätköistä löytyi petsattu puuaski. Sen päälle kiinnitetyssä metallilaatassa oli murtoon houkutteleva kaiverrus ?Avattava v. Y.M
kuulusteluihin ja saivat kanteen luvattomasta rahankeräyksestä, vaikka vastaava toimittaja Kosti V. Salonen sanoi toimituksen panneen sen vireille. Askissa painoarkeilla ja juhlalehdessä julkaistuna on laaja kuvasarja lehti- ja kirjapainotalon työtiloista työntekijöineen alkaen tusinasta alaikäisiä lehdenkantajia. Lakkautetun Kansan Tahdon sijasta vuoden 1919 alusta ilmestymään päässyt Pohjan Kansa muutti nimensä vuoden 1923 alusta Uudeksi Pohjan Kansaksi sen kunniaksi, että sitä painanut kirjapaino oli loppuvuonna saanut uuden ?luokkataistelutankin?, joksi Mäkelin painokonetta luonnehti. Aiemmin sillä oli painettu kokoomuksen Uutta Suomea ja se onnistuttiin ostamaan vain välikäsien kautta, koska ?kommunisteille. sitä ei olisi myyty. Helsingin Sanomilta Uusi Pohjan Kansa sai mainesanoiksi ?verisin kommunistilehti, mitä Suomessa on koskaan ilmestynyt?. Laatikossa erinomaisesti säilyneillä painoarkeilla kuvataan muun muassa toimituksen tiloja ja henkilökuntaa (yllä) sekä muita tiloja, kuten kirjakauppaa ja lehden konttoria (oikealla). Laatikko paljasti myös kuvat neljästä vahvasta oululaisesta työväenmiehestä, Janne Hautalasta ja Hannes Uksilasta, molemmat toimittajia (vasemmalla) sekä lehden perustaja Aappo Määtästä ja lehden ja kirjapainon hallitusten puheenjohtaja Antti Jussi Tuomisesta (ylinnä).. KESÄLEHTI 2015 27 KUVAT: TERO KAIKKO Lehdessä oli runsaasti liikeilmoituksia ja tuhansia henkilötervehdyksiä, oletettavasti maksullisia nekin: lehteä kustantaneen kirjapainon hallituksen jäsenet joutuivat tästä ?joukkoilmoituksesta
mieluummin jonoja välttääkseen etukäteen netistä . Valitettavasti vain 1,1 milj. juutalaista, 150.000 puolalaista, 23.000 romania, 15.000 neuvostoliittolaista sotavankia ja 25.000 muita kansallisuuksia olevia sekä mm. Osa Suomen jääkiekon MM-kisajoukkueesta oli vieraillut siellä kolmea päivää aikaisemmin. vat loppuneet. Jos olet liikkeellä pienellä ryhmällä, kuten me kuuden hengen porukassa, hyvä vaihtoehto on tehdä diili tilataksin kanssa. Meillä oli taskussamme Saksassa asuvan ystävämme Michaelin netistä hankkimat liput, ja taksi tuli noutamaan hotellilta. Lisäksi teimme niin, että taksi nakkasi meidät kahden tunnin Auschwitzin-opastuksen jälkeen Birkenauhun, johon tutustuimme itsenäisesti. Ryhmät etenivät. Heidän joukkotuhokseen koituivat kaasukammiot sekä ampumalla ja hirttämällä teloitukset. Valtaosa kävijöistä tekee retken meidän tavoin noin 60 kilometrin päässä olevasta Krakovasta. Tarjolla on luonnollisesti monenlaisia vaihtoehtoja. Kuuden tunnin retkemme maksoi taksikyydin osalta tippien kanssa vain 50 euroa taloutta kohti. Y hdessä maailman murheellisimmista matkailukohteista oli paljon väkeä, mutta kaikenlainen hälinä oli poissa. Opastus kestää noin neljä tuntia. Tammikuun 27. päivänä tuli kuluneeksi 70 vuotta, kun puna-armeija vapautti nääntyneitä vankeja. 10 euron arvoinen lippu opastettuun kierrokseen. Se sisältää myös kolmen kilometrin päässä olevan KUVA: KALEVI HEIKKINEN V uonna 1947 avattu ja vuonna 1979 Unescon maailmanperintölistalle valittu maailman suurin ja surullisin museoalue on syrjässä valtaväyliltä. Valitettavasti opastusta ei saa suomeksi, ja myös suomenkieliset opasvihkoset oli- Leirin vapauttamisen jälkeen varastoista löydettiin kaasukammioissa käytettyä myrkkyä, tyhjiä ja avaamattomia Zyklon B -purkkeja. homoseksuaaleja eivät saaneet nähdä tätä vapautuksen päivää. Kätevintä on ostaa . Osa näistä on esillä näyttelyssä. Birkenaun tuhoamisleirin ja bussikuljetuksen sinne. Omatoimisesti voi myös tutustua laajaan museoalueeseen, mutta sesonkiaikana se on mahdollista vain aamun varhaisina tunteina ja iltapäivällä klo 15 jälkeen. Ja paikka itses- sään sekä siellä olevat näyttelyt, museoesineet ja kuvat kyllä puhuvat puolestaan. Kierros on raskas tietysti henkisesti, mutta se on sitä hellesäällä myös fyysisesti, sillä Birkenaussa ollaan koko ajan taivasalla. Krakovasta on hyvät bussi- ja junayhteydet. Keskitysleirin komentajan mukaan ?vangit ovat saapuneet keskitysleirille, josta ainoa poistumistie olisi krematorion savupiippu?. Olimme liikkeellä sattumoisin samana päivänä, 8.5, jolloin Euroopassa ja maailmalla vietettiin natsi-Saksan kukistumisen 70-vuotispäivää. Koska museoon on tiukka turvatarkastus, eikä sisälle voi viedä käsi- tai kameralaukkua isompaa, reput ja eväitä pystyi jättämään taksiin. Mutta etukäteen luetusta tiedosta voi hyödyntää sen, mikä ehkä esimerkiksi englanninkielisestä opastuksesta jää ymmärtämättä. Se oli nimenomaan natsien tarkoitus, että kukaan ei saisi tietää heidän toimistaan. YK on nimennyt päivän holokaustin uhrien muistopäiväksi. Osa menehtyi krooniseen aliravitsemukseen, epäinhimillisen työn rasituksiin ja lääketieteellisten kokeiden seurauksena. 28 KESÄLEHTI 2015 Retki tuhon ja julmuuden lähteelle Auschwitz 2-Birkenaun tuhoamisleirin portti ja lastauslaituri, joiden kautta noin miljoona juutalaista päätyi kaasukammioihin ja krematorioihin. Auschwitz-Birkenaun vapauttamisesta 70 vuotta MIKKO IHALAINEN V iime syksynä vierailimme Ateenassa länsimaisen sivistyksen lähteellä. Nyt oli vuorossa retki länsimaisen tuhon ja julmuuden lähteelle, Puolan Oswiecimissä sijaitsevaan Auschwitz-Birkenaun keskitysleirimuseoon
Opastus vie näistä kuuteen, missä kussakin on useampi näyttelysali. Ensimmäinen puhutteleva pysähdys oli monista kuvista ja elokuvista tuttu portti, jonka yllä lukee ironisesti vanha saksalainen sanonta: Arbeit macht frei . Säilyneissä raunioissa on kuitenkin selkeästi ?Järkyttävyydestään huolimatta on tärkeää, että Auschwitz-Birkenau on säilytetty jälkipolville.? tilapäistä kaasukammiota tähän tarkoitukseen muutettuihin maalaistaloihin. Tuhoamisleirille rakennettiin myös kaksi krematoriota kaasukammioineen ja kaksi Ironisen ?Työ vapauttaa. He yrittivät näin peittää julman rikoksensa jäljet. Neuvostoarmeijan vapauttaessa leirin löydettiin noin 7.000 kiloa hiuksia pakattuina säkkeihin, joita ei oltu ehditty lähettää saksalaisiin tehtaisiin karkean kankaan valmistukseen. Pahempaa katsottavaa oli vielä edessä rakennuksessa numero 11, joka on ristitty ?Kuolemantaloksi?. Ratapihalla juutalaiset jaoteltiin työkykyisiin ja heti surmattaviin. Hiuskasat vetivät hiljaiseksi. -tekstin alta tuhannet vangit marssivat päivittäin vähintään 12 tunnin pakkotyöhön. Kierroksen päätteeksi esitellään hirsipuu, johon hirtettiin leirin pahamaineinen komentaja Rudolf Höss ja sen jälkeen käydään vielä krematorio I:ssä. SS-miehet räjäyttivät krematoriot ennen perääntymistään. Kellarissa oli sellejä. Selliin numero 18 suljettiin nälkäkuolemaan tuomitut vangit. Heistä tunnetuin oli puolalainen munkki, isä Maximilian Kolbe, joka uhrasi henkensä toisen vangin puolesta. KESÄLEHTI 2015 tarkoin suunnitellussa järjestyksessä. Olo ei helpotu ulkonakaan, kun opas esittelee ?Kuolemanmuurin?, jota vasten SS-miehet teloittivat tuhansia vankeja. Birkenaun leirin pinta-ala oli käsittämättömät 175 hehtaaria (yli 200 jalkapallokentän suuruinen). Puiset parakit olivat alun perin 52 hevosen talleja, joihin pienten muutos- erotettavissa maanalainen huone, jossa kuolemaantuomitut pakotettiin riisuutumaan, ennen kuin heidät ajettiin kaasukammioon. Maanpinnalla on jälkiä viides- tä polttouunista sekä kiskot, joita pitkin ruumiita kuljetettiin. Järkyttävyydestään huolimatta on tärkeää, että Auschwitz-Birkenau on säilytetty jälkipolville. Mahdollisimman monen soisi pääsevän paikan päälle katsomaan, ja ihan jokaisen olisi hyvä tietää tästä länsimaisen lähihistorian mustasta ajanjaksosta. Olen kiitollinen, että olen omalta osaltani saanut tuoda tämän viestin Kansan Tahdon Kesälehden lukijoille. (Lähteet: virallinen museo-opas ja Tapani Kärkkäisen Sankarimatkailijan Krakova) Puhutteleva uurna, joka sisältää keskitysleiriltä otettua ihmistuhkaa.. Sellissä 22 on neljä pientä rangaistusbunkkeria kool- taan 90x90 cm. Heti ensimmäisessä huoneessa huomio kiinnittyy karttaan, johon on merkattuna kaikki ne maat ja paikkakunnat, joista ihmisiä kuljetettiin Auschwitziin. Kaikissa tiloissa on isokokoisia valokuvia. Jokaiseen näistä teljettiin pienen luukun kautta neljä erikoisrangaistusta kärsivää vankia. Viimeistään tässä vaiheessa alkaa jokaista turistia ahdistaa. Työ vapauttaa. Itse leirin johtajan arvion mukaan yli 70 prosenttia pakotettiin saman tien tapettavaksi. ten jälkeen majoitettiin jopa tuhat vankia. Nähtävillä on uuneja, joissa poltettiin jopa 350 ruumista vuorokaudessa. 29 KUVA: KALEVI HEIKKINEN V aikka tästä kaikesta oli lukenut ja dokumenteista nähnyt silti paikanpäällä mieli oli murheellinen ja järkytys suuri. Sinne rakennettiin yli 300 parakkia. Mutta pahempaa oli vielä edessä, kun siirryttiin kolmen kilometrin päähän Auschwitz 2-Birkenauhun. Kun juutalaisten tuhoamisvimma kohosi suurimmilleen, Auschwitz 1:n kantaleiri ei enää riittänyt. Tarvittiin lisää tilaa ja lisää krematorioita. Viereisellä aukiolla leiriorkesteri soitti marssia, jonka tahdissa tuhannet vangit kulkivat. Alueella on 28 kaksikerroksista vangeille tarkoitettua isoa tiilirakennusta. Esillä on pieni uurna, joka sisältää keskitysleiriltä otettua ihmistuhkaa. Eri näyttelytiloissa on lasien takana kymmenien metrien pituisia ja parin metrin korkuisia pinoja juutalaisilta anastettuja matkalaukkuja, kenkiä sekä hiusharjoja ja partasuteja. Leiriorkesteri oli määrätty soittamaan tahtimarssia oikealla olevan rakennuksen päädyssä. vat lastauslaitureille. Junat toivat vankeja punaisen tiilirakennuksen portista, jonka jälkeen kiskot haarautui- Auschwitzin krematorio I veti kävijät hiljaisiksi. Nähtävillä on alkuperäisessä asussa olevia muurattuja ja puisia vankiparakkeja. Tämän portin läpi vangit kulkivat joka päivä työhön ja palasivat aikaisintaan 12 työtunnin jälkeen
Tarmo Mannin tavoin mukana rauhankokouksen taiteilijoiden illanvietossa. HELGE Presidenttiehdokkaita Alkukesästä sos.dem. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. RIVIT SYVÄT 60 vuotta sitten Maailman rauhankokous Helsingissä Neuvostovetoinen Maailman rauhanneuvosto järjesti juhannuksen aikaan Helsingissä Maailman rauhankokouksen. Fagerholmin, ruotsalaiset entisen pääministerin, Ralf Törngrenin ja SKDL kansanedustaja Eino Kilven, jonka kampanjatunnus oli Rauhan mies presidentiksi. erilaisin kilpailuin ja nimien keruulla rauhanvetoomukseen.. Aiemmin kokoomus oli asettanut ehdolle ?vapaamielisen. 1950 vaaleissa. Nuorisofestivaalit Varsovassa Festivaaleille osallistui 2008 suomalaista; suurin ulkomainen ryhmä. kirjailijat Ilja Ehrenburg, Nazim Hikmet ja Anna Seghers. Suomen valtuuskunnassa oli 345 edustajaa. Kirjailija Pentti Haanpäälle rauhankokous oli harvoja julkisia tilaisuuksia, joihin hän osallistui. puolue asetti presidenttiehdokkaakseen eduskunnan puhemies K-A. 30 KESÄLEHTI ?2015 PALKINTORISTIKKO Palauta ristikko 31.8. Niihin oli valmistauduttu pitkin vuotta mm. mennessä osoitteella: Kansan Tahto PL 61 90101 OULU Kuoreen merkintä ?Ristikko? nimi osoite postinumero Ristikon oikein ratkaisseiden kesken arvotaan tuotepalkintoja. Ratkaisu ja palkintojan voittajat julkaistaan 3.9. Kansan Tahdossa. Hän oli mm. Lehti uutisoi kokousta näyttävästi useana päivänä. Kokoukselle valittiin 150-jäseninen puhemiehistö, jossa olivat mm. suurlähettilään, Sakari Tuomiojan ja maalaisliiton ehdokkaaksihan tuli Urho Kekkonen kuten v. Osanottajia oli 90 maasta
Facebook: Oulun Vasemmistoliitto . 040 664 6643 kati.tervo@vasemmistoliitto.fi http://lappi.vasemmisto.fi www.varjaagi.fi www.pam.fi www.puuliitto.fi OTA YHTEYTTÄ VASEMMISTON POHJOIS-SUOMEN KANSANEDUSTAJIIN Pohjolankatu 16 B 20 Kajaani p. ym. Vasemmistoliiton Oulun kunnallisjärjestö ry . (016) 310 950, 040 537 6121 Av. 050 511 3133 markus.mustajarvi@eduskunta.fi Hanna Sarkkinen hanna.sarkkinen@eduskunta.fi puh. Pohjaukset Korjaukset . 554 6198/0400 586 903. fax 554 6199 Proteesit . 09 432 3148 Avustaja Justus Mollberg puh. moottorit . (08) 622 616 L WA O -A SUNNO T OY 8 POHJOIS-SUOMEN PIIRIJÄRJESTÖT Urheilutie 49 86600 HAAPAVESI Puh. 044 3457 611 . ovet, luukut . SOINI Haukkarinkatu 4 C, 94700 KEMI p. 08 537 1722 Faksi 08 371 314 ilmoitukset@kansantahto.fi Puh. 0500 584 055 jaakko.alavuotunki@vasemmistoliitto.fi http://kainuu.vasemmisto.fi Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto Ikä rikkautena ? Suunta tulevaan Eläkeläiset ry Pakkahuoneenkatu 19, 90100 OULU Toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki, puh. (08) 515 011 Telefax (08) 515 022 toimisto@karieriksson.fi V. 0400 686 865 JÄRJESTÖT VUOKRATAAN yksiöitä, kaksioita ja kolmioita WWW.WALOASUNNOT.FI Rakennus-, remontti-, sisustus- ja tilaustyöt. Veneiden huolto-, korjausja entisöintityöt. Yrjö Mäkelin -seura www.makelinseura.fi POHJOIS-SUOMEN VASEMMISTOLEHTI PERUSTETTU 1906 l Ilmestyy torstaisin l Numero 23 Mäkelininkatu 29, PL 61, 90101 OULU www.kansantahto.fi Kustantaja: Kustannus Oy Kansan Tahto Katja Hänninen puh. 90100 Oulu Puh. jäähdyttimet . Uusi sähköposti: oulu.vas.kunnallisj@gmail.com Päivystysaika toimistollamme: Maanantai klo 10-14 Paikalla kunnallisjärjestön puheenjohtaja tai kunnallistoimikunnan jäsen HAMMASLABORATORIO ERIKOISHAMMASTEKNIKKO puh. Implanttiprotetiikka Rautatienkatu 10 . 050 512 3325 katja.hanninen@eduskunta.fi Markus Mustajärvi puh. 08 537 1724 toimitus@kansantahto.fi Asiakaspalvelu avoinna arkisin klo 9-15 Päätoimittaja Tuula Leskinen 044 537 1732 Graafinen suunnittelija Jaana Hämälä-Raitio 044 537 1722 Toimittaja Tero Kaikko 040 037 4015 Toimitusjohtaja Sirpa Kovalainen 050 570 9713 Toimittaja Matias Partanen 044 537 1727 Sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@kansantahto.fi ISSN 0356-1380 Suomalainen Lehtipaino Oy 2015. 040 687 3835 justus.mollberg@eduskunta.fi TOIMISTO: TOIMITUS: Puh. KESÄLEHTI 2015 31 PALVELEMME SINUA AUTOHUOLTO JA -VARAOSAT ASIANAJOTOIMISTOJA VAKUUTUSYHTIÖT Toimitukset koko maahan PURKUOSAT UUDET OSAT . peltiosat . www.oulu.vas.fi . 0440 588 790 sähköposti: vesa.soini@hotmail.com Asianajotoimisto HONKA JA VESALA OY Pakkahuoneenkatu 18 B 26 90100 OULU Puh. 0500 584 055 jaakko.alavuotunki@vasemmistoliitto.fi http://pohjois-pohjanmaa.vasemmisto.fi www.elakelaiset.fi Vasemmiston Lapin piiri Lapinkatu 2, 96190 ROVANIEMI Toiminnanjohtaja Kati Tervo, puh. lyhdyt . Asianajajat antavat myös julkista oikeusapua kaikissa oikeudenkäyntiasioissa. Nikkarinkuja 12 Roi Puh. (08) 451 075 0400 891 039 VUOKRATAAN .0 JÄRJESTÖT VESA KUUSIRATI LASIASIAINTOIMISTOJA PYÖRÄHUOLTO www.turva.fi Pakkahuoneenkatu 19, 90100 Oulu Puh. 0400 272 560 www.veliheikkinen.fi KEMISSÄ: Asianajotoimisto AIMO TERVAHAUTA KY Kauppakatu 15 PETRI HEIKKINEN LINKIT Kainuun Vasemmisto Linnankatu 2, 87100 KAJAANI Toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki, puh. ym. Kaikki automerkit LAPIN AUTO-OSA OY ASIANAJAJA on asianajajaluetteloon hyväksytty lakimies, jolla on säädetty kokemus ja taito. Asianajajan toimintaa valvovat asianajajaliitto ja oikeuskansleri. vaihde (08) 375 434 Telefax (08) 370 163 asianajotoimisto@vesala.com AA, VT Lauri Vesala OTM Tuomas Vesala HAMMASHUOLTO Erikoishammasteknikko Asianajotoimisto ANSSI HOLMBERG Asianajaja, varatuomari Hallituskatu 31 A 24, 4. ma?pe 8?17 OULUSSA: RAKENTAMINEN & REMONTOINTI Asianajotoimisto KARI ERIKSSON OY AA, VT Kari Eriksson KEMIN MATTO- JA MAALAUSTYÖT VT Tiina Peräläinen OTM Henri Lesonen Ratakatu 8 B, OULU Puh. vaihteistot . krs 90100 Oulu puh. (016) 254 300 fax (016) 254 305 aimo.tervahauta@aatsto.inet.fi Lakiasiaintoimisto HANNU GEHÖR OY Puh
Lyhyt Karjalankierros 395? 16 vuotta pyöriä ja pesisvälineitä AVOINNA: ma-pe 10-18, la 10-15 TILAUSMATKAT OY puh. (08) 384 903 www.kukka-jaelainpuistoescurial.? www.aleniuksenpuutarha.fi . - 09.08., 03. pikakontit Vaihtolava-autoilla LAADUKKAAT TULOSTUSPAPERIT Ihania pannukakkuja Pidetään yhteyttä - kysele reilusti 13 ? 10 ? 8,50 ? 6,50 ? 22 ? 85 ? Lähes TUOTTEITAMME MYÖS: va UUSIOLASERKASETIT TARVIKEKASETIT Oulun Vasemmiston kunnallisjärjestön puheenjohtaja Oulun kaupunginvaltuutettu Oulun kaupunginhallituksen jäsen rauno.hekkala@ouka.fi Puh. Lähipu it nk vi ja ot uv ne ark 9-20, la 9-18, su 10-18 ? ? ? ? ? ? n. Pitkä Karjalankierros 480? 26.-28.6., 24.-26.7. - 05.09. 890? JOOGAMATKA KANARIALLE Puerto RIco 05. Sortavala-Valamo 390? 29.6.-2.7. - 12.07., 06. -24.07. asti JOKA VIIKKO! ja 29.08. 280?/aik, 240?/lapsi PÄRNU Tervis 04.-10.10. 485? Perheloma 21. mineriittikatot . 395? PIETARI-MOSKOVA RISTEILY 02.-09.08. BALTIAN KIERROS +PUOLA 10. 445? K Y L P Y L Ä M AT K AT TALLINNA Viimsi Spa 23.-29.08., 20. Upeat kesäku n ri hu ar ut . 550? TALLINNA-RIIKA-PÄRNU 21. Sortavala-Aunus-Petroskoi 425? 20. 520? Te herku Tervetuloa herkuttelemaan! jäteastiat . 044 526 8509 JÄTEHUOLTOA HAUKIPUTAALLA Tervetulo Ihania p TÄYTÄMME MUSTESUIHKUherkuttelem Oulun TULOSTIMIEN PATRUUNAT TAKUULLA EDULLISESTI! Rauno Hekkala www.medifys.fi Oululainen fysioterapiakeskus www.medifys.fi Oululainen fysioterapiakeskus www.medifys.fi Oululainen fysioterapiakeskus Rehapolis, Kiviharjunlenkki 4, 90220 Oulu Rehapolis, Kiviharjunlenkki 4, 90220 Oulu Rehapolis, Kiviharjunlenkki 4, 90220 Oulu Kesämökille tuliaisia TERVETULOA! LÄHDÖT: 19.6. 350 eläinasukkia Kesäkukkamyynti Aasi- ja poniratsastusta Linnakahvila ja grillauspaikat Majoituspalvelut 20 hengelle Rantasauna, tilojen vuokraus Hyvää kesää kaikille! Paavolantie 83, 91900 Liminka, p. -19.08. - 09.10. hinnat alk. 325? RUSKAMATKA SAARISELÄLLE 09.- 13.09. - 24.10. - 12.01.2016 930? K I E R T O M AT K AT KANTALAHTI-MURMANSK 13. -17.06. Hietasaarentie 39, Oulu . 545?/hlö/vko 820?/hlö/2 vkoa JOOGAMATKA MONTENEGROON 29.08. 8-19, la ja su 8-18 Mukavasti Moilasen Mukana... EROTU Naisten kesäkenkä Eri väreissä Koot: 35-43 Naisten kävelykenkä Eri väreissä Koot: 35-43 Miesten kävelykenkä Eri väreissä Koot: 39-48 Sievi Shop Pakkahuoneenkatu 9, Oulu ma-pe 10-18, la 10-15 MONTENEGRO Adrianmeren helmi... Kotimaisissa kengissä Ideapark, Oulu ma-pe 10-20, la 10-18, su 12-18 Sievin Jalkine Oy:n valtuuttama jälleenmyyjä www.sievishop.fi Sievi, Tehtaanmyymälä, Kantolantie 8, ma-pe 9-17, la 9-13 Kuivaniemi, Merihelmi, Rynkyntie 9, ma-su 10-18 VIIPURIN MATKAT 3pv 16. 08 7133 70, 017 26 333 23 toimisto@tilausmatkat.info www.tilausmatkat.info. - 06.09. - 23.7. - 24.10. 040 553 9892 Pakkaavilla jäteautoilla vaihtolavat ? likakaivojen tyhjennykset 0400 681 824 toimisto@srkiinteistohuolto.fi SR-KIINTEISTÖHUOLTO OY Raimo Kropsu Edelläkävijä jätehuollossa jo v.-68 lähtien. Tykkää Facebookissa Kesäkukat pihoille ja parvekkeille ? ? ? ? ? ? Oulun kauppatorilla! Oulun ka Kansankatu 60, 90120100 OULU, puh. 045 234 5925, avoinna ma-to 9.30-17.00, pe Lähes 9.30-16.00 Lähes erilaista 10 oulu@mustepalvelu.fi www.mustepalvelu.fi vaihtoehtoa. vaiht Tervetuloa herkuttelemaan! Ihania pannukakkuja Oulun kauppatorilla! Lähes 100 erilaista vaihtoehtoa. Pannukakkutalo.fi Aittatori 9, Oulu ruusubegoniat ja pelargoniat kukkivat amppelit marketat, petuniat enkelinsilmäpelargoniat daaliat, ahkeraliisat... myös tomaatin ja kurkun taimet Tervetuloa! Välivainion Puutarha ma-pe 10-21, la 11-18, su 12-17 POLKUPYÖRÄT JA Pannukakkutalo Pan PESISVÄLINEET Aittatori 9, Oulu A EDU INA L HIN LISIN NOI N Paulaharjuntie 41, avoinna ark. - 16.09. 295? PIETARIN MATKAT 09. - 18.06., 14. (08) 554 1999 Hyvää kesää kaikille! Meillä jokaisella jokaisella Meillä Meillä jokaisella on hyvä syy olla olla on hyvä syy on hyvä syy olla kunnossa. kunnossa. kunnossa. Metsäpolku pyyheliina Polliisipepunalus Terva-, turveja koivushampoot Löylytuoksut Käsinkudotut villasukat Flanellinen mökkipaita ALKUPERÄISKASETIT MUSTEPALVELU Ihania pan www.kattokruunu-oy.fi PESEMME JA PINNOITAMME . 32 KESÄLEHTI 2015 Kotipuutarhurin Keidas Oulun Hietasaaressa kuk A k a - ja e l ä i n p u i s t o j joka päivä klo 10-20 toukokuusta elokuun loppuun Syyskuussa ryhmille ja yöpyjille varauksesta oihin . - 26.6. - 26.09., 18. Pohjoisen ol taimet sopeutuneet kat . tiilikatot . 990? K A R J A L A N M AT K AT 22. peltikatot puh