Vasamalta voi ostaa runoja kuultavakseen kohtuuhintaan.
Sivu 8
KUVA: TINJA REPO
KUVA: TUULA LESKINEN
Tiukka kisa
Voittajaveneen kapteeni Timo Inkiläinen (edessä) sekä Pentti Annunen ja Heikki Kesti hyödynsivät viidestä kahdeksaan metriin sekunnissa puhaltaneet tuulet parhaiten Oulun Työväen Pursiseuran tämänvuotisessa Mäkelin-purjehduksessa.
Kyllikki Vilander:
Edistyksellinen työväenkulttuuri saavuttaa ihmisten mielet palopuheita paremmin.
Sivu 10
Takasivu. heinäkuuta 2012
www.kansantahto.fi
l POHJOIS-SUOMEN VASEMMISTOLEHTI l PERUSTETTU 1906 l
KUVA: JUNIAS VASAMA
Runoja kaupan Kajaanissa
Keskiviikkona avattu Suomen suurin sanataidetapahtuma, Kajaanin Runoviikko tarjoaa ohjelmaa sunnuntai-iltaan asti. Vuoden 2008 Nuorena Lausujana palkittu Tuukka Vasama tuo jälleen runotelttansa Kajaaniin ja pystyttää sitä eri puolille kaupunkia. Pertti Kurikan Nimipäivät villitsi Hailuodossa
Sivu 13
viikko 27
torstai 5
Sen jälleen huomaa, kuinka Eurooppa tai euroalue on kovin kaukana ihanteellisesta yhtä köyttä yhteisöstä ja näyttäytyy pikemminkin kyynärpäitä käyttävien osallistujien kisakenttänä jossa lasketaan kuka vei ja kuka vikisi. Nyt pidetyn huippukokouksen jälkipyykki meillä on eniten keskittynyt mekanismiin siirtää tukea suoraan pankeille, ei vain valtioille. Sixten Korkman toteaa (Helsingin Sanomat 4.7.). 2 KANSAN TAHTO 27 2012
"Kurjuuden apostoleja riittää, mutta ne hyvät uutiset ovat meistä jokaisesta kiinni
PÄÄKIRJOITUS
Esko Helle: Koskiensuojelun
Juhlasoutu palauttaa mieleen 30 vuoden takaiset taistot
Hämmennyksen jälkimarkkinat
Viimeviikkoisen EU-huippukokouksen selitys- ja tulkintavaihe on edelleen meneillään. Ja kipeää on tehnytkin. Hän kiittää vieläkin Pohjois-Suomen vahvojen kansalaisliikkeitten työtä koskiensuojelun hyväksi. Eurokriisin laajentumista on pyritty patoamaan tavoite on oikea vaikka tekisi kipeää. Voitonviestejä ei siis taida olla retosteltavaksi asti. Tähän kritiikille alttiiseen seikkaan kotimainen oppositio on luonnollisesti tarmokkaasti tarttunut. Ei ole yllättävä analyysi, että tämänkään huippukokouksen päätökset eivät ratkaise velkakriisiä. Huippu- ja kriisikokouksia ja niiden päätöksiä on riittänyt. Mutta voisiko se oikeasti lisätä kontrollia ja peräti tiukentaa paljon peräänkuulutettua sijoittajien vastuuta. Keskustelua tultaneen käymään Espanjan tuesta, mutta myös eurooppapolitiikasta yleisemminkin. Vahvan vallan omaavan yhteisen pankkivalvojan luominen on nähtävissä yhtenä askeleena ylikansalliseen tai liittovaltion suuntaan, kuten mm. Suuri valiokunta pitää seuraavan kokouksensa tänään torstaina. Kesätauon keskeyttämistä ennakoi eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma (sd.). Toisaalla taloustieteilijät listaavat kriisin hoidossa tehtyjä virheitä, kuten sitä, että julkisen talouden menojen äkkileikkaukset ovat olleet omiaan pahentamaan taantumaa. Kun kysytään, kuka voitti, kannattaa muistaa että kyse on koko euroalueen ongelmien ratkomisyrityksistä. Silloin se kuulee muun muassa valtiovarainministeri Jutta Urpilaista (sd.) Koko eduskunta päässee, mahdollisesti elokuun alussa, koolle ylimääräiseen istuntoon Eurooppaasioiden merkeissä. Se lienee selvää, että yksinkertainen ei pankkiunioninkaam luomisprosessi tule olemaan. Yksiselitteistä vastausta monimutkaisiin kysymyksiin ei tahdokaan löytyä koska mittakaava on valtaisa, mekanismit vaikeaselkoisia ja kaikkeen sekaantuu niin Eurooppa-tason kuin kunkin maan sisäpoliittisen pelin aineksia. Se on selvää, kuten vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki on linjannut , että vastikkeetonta tukea pankkien omistajille ei tule antaa . Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) puolestaan sanoi maanantaina eduskunnan suuren valiokunnan kokouksen jälkeen, ettei suorasta pankkituesta espanjalaispankeille ole vielä päätetty, vaan se on vasta mahdollisuus ja sidoksissa euroalueen pankkeja varten perustettava valvontamekanismin syntyyn. TUOMAS TALVILA
tuomas.talvila@kansantahto.fi
Eduskunnassa vuodet 19832003 vaikuttanut Esko Helle Janakkalasta oli mukana jo ensimmäisessä Iijokisoudussa 1983. Eduskunta äänesti koskiensuojelulaista joulukuussa 1986.
TAKKUNEN. Euroa pitää koossa ainakin pelko vielä pahemmasta eli laajemmasta lamasta tai talousromahduksesta. Hämmennystä, ristiriitaisia lausuntoja ja tulkintoja riittää
Vastuu on vanhemmilla. Samana ajanjaksona kuudesluokkalaisten uimataito säilyi ennallaan. Soututapahtuma on viime vuosina ollut tärkeä myös alueen matkailulle, hän huomauttaa.
Luonnonvarat hyvä pitää omissa käsissä
Kaivospolitiikka on Helteen mukaan tämän hetken suurin ympäristökysymys Pohjois-Suomessa. Iijoelle oli 1950-luvulta lähtien suunniteltu ensin valtavaa Siuruan tekoallasta ja joen koko keski- ja yläjuoksun valjastamista voimalaitoksilla. Vasemmiston tulisi vahvasti korostaa kansallisvarallisuuden pitämistä omissa käsissä, ei nationalistisessa hengessä vaan kestävän kehityksen nimissä. Usko suursijoittajiin on tuottamassa rumaa jälkeä muuallakin. Koulussa ei aina ole riittävästi oppitunteja, jotta lapset oppisivat koulussa uimaan. Pohjolan Voima kehittikin tilalle pienemmän Kollajan allashankkeen voimaloineen ja tekouomineen tämä visio on kaivettu uudestaan ja uudestaan esille vielä nykyvuosinakin. Sen perustamista kiivaasti vastustanut keskustapuolue harasi jyrkimmin vastaan myös koskiensuojelussa. Tämän huippulukeman jälkeen ovat hukkumiskuolemat vähentyneet trendinomaisesti. Hän tuli junalla Ouluun ja jatkoi Taivalkoskelle linjaautolla. Miten veden äärellä oleillaan turvallisesti. Iijoen keski- ja yläjuoksun lisäksi koskiensuojelulaki säästi voimalaitosrakentamiselta muun muassa osia Kala-, Siika- ja Pyhäjoesta sekä Kiiminkijoen, TornioMuonionjoen ja Simojoen.
enää pystyvät toteuttamaan uhkaustaan vesilain avaamisesta ja koskiensuojelun purkamisesta Kollajan ja Vuotoksen osalta. Vuosina 2006-2011 aikuisten
(1564-vuotiaiden) uimataito parani viitisen prosenttia. Siellä tutustuin muun muassa paikalliseen SKDL:n aktiiviin Veijo Jussilaan. Kenen vastuulla on lapsien uimataito. Kun elettiin vuotta 1986, oli ympäristöministeriökin uusi. Vuosikymmenen keskiarvot ovat sen jälkeen pienentyneet ensin 377:ään (1970-luku), sitten 260:een (1980-luku) ja 229:ään (1990-luku). Yhdistelmä helle, humala ja huolimattomuus tuottavat runsaasti turmia. Hän muistaa hyvin, miten kova vääntö eduskunnassa käytiin. Vuonna 1983 päällimmäinen syy tulla Ouluun oli toinen, vaikka Helle päätyikin Iijokisoutuun ja vieläpä legendaarisen Alpo Pönkön venekuntaan.
kaupasta, josta saamansa monisteen turvin suunnisti bussilla Taivalkoskelle ja jäi Iijoen rantaan odottamaan soutajien saapumista yläjuoksulta. Suomessa ainakin kuudessa hukkumistapauksessa kymmenestä alkoholi on osallisena, Ruotsissa kenties harvemmin. Parantaako valistus turvallisuutta vesillä, toiminnanjohtaja Pärla Salomaa Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitosta. Todellista vaaraa tuskin on, vaikka voimayhtiö pitääkin asiaa esillä. On kuitenkin huomattava, että tarkastelun piiristä siirtyi pois iäkkäämpiä ikäluokkia, joissa uimataito ei ole yhtä hyvä kuin nuorilla. Retkivarusteet eivät painaneet, sillä niitä ei ollut. Ikäluokasta 72 prosenttia suoriutui 200 metrin uinnista. Yksi jo ensimmäiseen Iijokisoutuun osallistuneista on hämäläinen Esko Helle, joka tuoreena kansanedustajana vuoden 1983 soutureissulla näki monta ihmeellistä asiaa, esimerkiksi poron. Kollaja kestää-banderolli piirtyi suomalaisten mieliin. Uskomme, että valistus vaikuttaa. Nyt yli 70-vuotias Helle saapui maanantaina Iijokisoutuun tavoilleen uskollisesti joukkoliikenteen kyydissä. Ensimmäisessä soututapahtumassa Taivalkoskella koulun juhlasalissa oli varmaan 500 henkeä. Mikä selittää tämän eron. Ykkösasiana on oikea asenne. Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto varoittaa yksin uimisesta.. heinäkuuta klo 14 alkaen, jonka jälkeen soutuväki kokoontuu Kipinän kyläjuhlaan.
"Ei enää vaaraa"
Helle ei usko, että keskusta, pohjoiset maakuntaliitot ja muut vesistörakentamisen kannattajat
VIIKON KYSYMYS:
UP/JOUKO HOVI
Vaikuttaako valistus vesillä liikkujiin?
KUVA: UP
Suomessa kuoli 1930 hukkumalla 986 ihmistä. Nuoren ihmisen mutkattomuudella hän hyppäsi junaan, jäi pois Oulussa, vuokrasi polkupyörän ja katseli sen selästä ympärilleen. Viime vuosikymmenellä keskiarvo oli 199, ja viime vuonna hukkui 125 ihmistä. Uimataito on kansalaistaito ja halpa henkivakuutus. Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että valistuksella on turvallisuutta edistävä vaikutus. Sijoittajia eivät kiinnosta kaivosten, ei edes uraanin ympäristövaikutukset, Helle sanoo.
Iijoen 30-vuotisjuhlasoutu päättyy näyttävään koskenlaskuun Pudasjärven Kipinässä lauantaina 7. Pääministeri Kalevi Sorsan (sd) silloisen hallituksen ympäristöministerinä oli nuori oululainen Matti Ahde (sd), joka Esko Helteen mukaan oli aktiivinen ja vahva ministeri. Luonnonsuojeluliike organisoi yhdessä paikallisen väen kanssa ensimmäisen taistelusoudun 1983 ja sai asialle ansaittua huomiota. Ruotsin väestö on lähes kaksi kertaa Suomen suuruinen, mutta siellä hukkumiskuolemia sattuu vuosittain vain noin sata. Kaikkein tiukin oli äänestys Iijoesta. Ja eikun joukkoon. Ruotsissa on meitä pitempi perinne valistuksessa, millä lienee merkitystä. Valistuksen osuutta on vaikea määritellä. Kahvilassa Helteen silmään sattui Kalevasta uutinen Iijokisoudusta. Demareissa sitä tukee vain teollisuussiipi. Se kannustaa meitä. Hän etsi lisätietoja Luonto-
tustivat suunnitelmia. Asenteiden muutoksessa on tärkeää totuttaa uudet sukupolvet heti alusta pitäen turvalliseen käytökseen vesillä, jolloin hyvä malli voi säilyä läpi elämän. Iijokea samoin kuin Ounasjokea ja Vuotosta puolustavissa kansalaisliikkeissä oli paljon vasemmistoväkeä, muistuttaa Esko Helle. Alueen asukkaiden enemmistö ja monet muutkin vas-
Sattuma johdatti ensimmäiseen soutuun
Keväällä 1983 eduskuntaan uutena kasvona noussut erikoishammaslääkäri Esko Helle (SKDL, sittemmin Vasemmistoliitto) päätti kesälomalla tutustua Pohjois-Suomeen. On otettava huomioon, että Suomessa työskenneltiin 1930luvulla paljon vesillä, uitot olivat yleisiä, ja huippuvuonna on saattanut tapahtua joku isompi haveri.
Uimaopetukseen ja vesiturvallisuuteen alettiin 1960- luvulta lähtien kiinnittää enenevästi huomiota. Käytetään pelastusliivejä, hylätään alkoholin käyttö vesillä, arvioidaan realistisesti oma osaaminen ja voimat, eikä mennä yksin uimaan, vaan otetaan kaveri mukaan rannalle tai vaikka laiturille.
Uimarannalle kannattaa ottaa kaveri mukaan. Helle on osallistunut Iijokisoutuihin kahta kesää lukuunottamatta joka vuosi. Pohjoinen on tullut tutuksi sekä maisemiltaan että näiden aktiivisten ihmisten kautta, hän toteaa ja luettelee Iijokisoudun vahvoja hahmoja vuosikymmenten varrelta: Pekka Piri, Eero Räisänen, Isomursun pariskunta, Jorma Kokko, Tauno Haapakoski,
oululaiset Latolat.
Koskiensuojelulaki ja uusi ministeriö
Eduskunnassa Iijoen kohtaloa ruvettiin toden teolla käsittelemään vuonna 1986 hallituksen annettua esityksen koskiensuojelulaiksi. Siinä on parantamisen varaa. Seuraavana päivänä olin jo Pönkön Alpon veneessä soutamassa, ja näin ensimmäistä kertaa elävän poronkin, Helle kertoo.
Kansanliikkeessä paljon vasemmistolaisia
Iijokisoutu on juuriltaan vahva protesti voimayhtiön "wattiherrojen" rahanahneita pato- ja allashankkeita vastaan. Onko suomalaisten uimataito kunnossa. Ahde osallistukin tämän viikon Iijokisoudun avajaisiin kunniavieraana. Keskustan voimat eivät riitä, kun allaslinjalla on kokoomuksessa enää ilmeisen vähän kannatusta. Iijokisoutu on Helteen mielestä hyvä traditio, jota kannattaa jatkaa ja monipuolistaa ja vetää mukaan uutta väkeä. Aktiiviset kansalaisliikkeet olivat vahva tuki vesistöjen suojelulle, sanoo Esko Helle. KANSAN TAHTO 27 2012
3
eivätkä tule tyhjää puhumalla vaan tekemällä."
Kolumni
Sivu 5
tiukin äänestys käytiin Iijoesta
MAIJA AALTO
Tällä viikolla Iijokisoutu kulkee 30-vuotisjuhlan tunnelmissa, ja samalla on hyvä muistella historiaa. Hänestä oli suuri poliittinen virhe myydä kaivokset ja malmiot halvalla kansainvälisille suuryhtiöille, jotka "löydettyään" Suomen nyt operoivat ahneesti joka puolella. Vielä 1960-luvulla vuosittain hukkui keskimäärin 419 ihmistä
Viime vuoden tammikesäkuussa irtisanomisuhka koski 4 500 työntekijää. Itä-Lapissa listojen täyttäminen on alkanut hitaammin.
Elokuun alussa ministerivieraita
Vasemmistoliiton koko kärkijoukko puheenjohtajineen ja ministereineen vierailee Lapissa 2.-4. Vasemmistonuorten Petrus Kauppinen ja Markus Korjonen ovat kiertäneet kannustamassa nuoria ehdokkaiksi, Keränen kertoo.
Kaupunkien lisäksi ehdokashaku on edennyt hyvin muun muassa Länsikairassa ja Sodankylässä. Tänä
vuonna irtisa-nomisuhan alle on joutunut jo 13 800 työntekijää. Arto Kouri ei enää ole Kiimingin Riennon puheen-
johtaja, vaan jätti Riennon puheenjohtajuuden viime vuonna. Sen sijaan hän on edelleen Kiimingin Vanhustentaloyhdistyksen puheenjohtaja. Maan mitassa suurimmat puolueet ovat kokoomus ja Sdp, mutta Lapissa johtavat keskusta ja Vasemmistoliitto. Vierailuun osallistuvat ainakin ministerit Paavo Arhinmäki ja Merja Kyllönen, puolueen varapuheenjohtajat Risto Kalliorinne ja Aino-Kaisa Pekonen ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie. EU kieltää kansallisten tukien antamisen, mutta mikäli rikkidirektiivi tulee voimaa niin kuin on suunniteltu, eli vuonna 2015, niin mistä tämä uusi, itse aiheutettu, kustannus katetaan?" Nuorten yhteiskuntatakuu on tärkeä tavoite. Tähän vaikuttaa esimerkiksi muun työyhteisön vähäinen tuki. 4 KANSAN TAHTO 27 2012
PERINTEENÄ PALVELU YLI 120 VUOTTA.
Asemakatu 4, 90100 Oulu, p. Vuokratyöntekijät kokevat myös vakituisia työntekijöitä useammin turvattomuutta työssään. Listoilla on ilahduttavasti myös nuoria. Keväällä tehdyn galluptutkimuksen mukaan selvä enemmistö on sitä mieltä, että nuorille annetaan väärä viesti työelämästä, jos heidän työehtojaan heikennetään."
Kyllä Vasemmistoliitto aikoo olla Lapissa selkeästi toiseksi suurin puolue myös syksyn kunnallisvaalien jälkeen, sanoo puolueen piirijärjestön puheenjohtaja Pertti Keränen Tervolasta. Tämän päätöksen myötä vihreille putosi omena käteen ja he saivat näin syyn toimia teollisuusvastaisesti." "Taistelussa ovat nyt vastakkain suomalaisen työn puolustajat ja sen vastustajat. Kannatuksessa tavoittelemme noin 20 prosentin osuutta.
Kaupungeissa jo paljon ehdokkaita
Kaupungeissa on paljon
äänestäjiä, ja Keränen on mielissään siitä että Vasemmistoliitolla on Rovaniemellä, Kemissä ja Torniossa jo runsaasti ehdokkaita. Työhallinnossa vuokratyö halutaan Tanskasen mukaan nähdä myönteisessä valossa, jolloin vuokratyötä katsotaan usein työnantajan näkökulmasta ja sivuutetaan vuokratyöntekijän kohtaamat ongelmat.
Vuokratyö on usein myös osa-aikaista
Tutkijan mukaan keskeistä vuokratyövoiman käytössä on joustavuus. Kaikki irtisanomisuhkat eivät toteudu, vaan tilanne ratkaistaan esimerkiksi lomautuksilla.. Nuorten on myös saatava tehdä töitä kunnon työehdoilla, kirjoittaa Karoliina Öystilä Elintae-lehden pääkirjoituksessa: "Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n puheenjohtaja Ola Johansson ehdotti kesäkuussa, että nuorten syrjäytymisen estämiseksi pitäisi olla valmis pohtimaan lyhyempiä irtisanomisaikoja nuorille. Vuokratyössä keskeistä on Tanskasen mukaan myös työnantajien hegemonia eli määräysvalta, joka ilmenee esimerkiksi siinä, että työnantajien ja vuokatyöntekijän välinen suhde ei ole vastavuoroinen. Viime kunnallisvaaleissa Vasemmistoliitolla oli Lapissa 390 ehdokasta. Joustavuus perustuu siihen, että vuokratyöntekijän on pakko joustaa, mikä
"Joustavuus perustuu siihen, että vuokratyöntekijän on pakko joustaa."
aiheuttaa työntekijälle epävarmuutta, Tanskanen sanoo. Kiimingin Riennon puheenjohtajaksi valittiin alkuvuodesta Tuomo Valkama.
Yt-neuvotteluja jo tuplasti viime vuoteen verrattuna
KT
Tämän vuoden ensimmäisten kuuden kuukauden aikana on käyty yt- neuvotteluja roimasti enemmän kuin viime vuoden alkupuoliskolla, kertovat SAK:n tuoreet tilastot.
Vuoden 2011 alkupuoliskolla yt-neuvottelut koskivat 17 400 työntekijää, kun tänä vuonna jo 38 000 on joutunut neuvottelujen piiriin. Tämän vuoden puolella suurimmat irtisanojat ovat olleet Puolustusvoimat (1 200 työntekijää), Nokia (1 000) ja Nokia Siemens
Networks (624). Suomalainen palkansaaja tulee maksamaan kovan hinnan vihreiden arvojen kannattajien kapeakatseisuudesta." "Mitään liiketoimintaa ei saa rakentaa tukien varaan. Teemme kiertueen tapahtumista näkyviä ja kiinnostavia niin että ne toimivat myös kuntavaalien ehdokashankinnan hyväksi, Keränen kertoo.
Vaalit 2008
Kunnallisvaaleissa syksyllä 2008 Lapin vaalitulos oli puolueiden kannatuksen mukaan seuraava: KESKUSTA VASEMMISTOLIITTO KOKOOMUS SDP VIHREÄT PS
36,9% 20,2% 14,7% 14,1% 4,1%
2,5%
Vuokratyöntekijä saa pienempää palkkaa
UP/MIKA PELTONEN
Vuokratyöntekijä saa Suomessa muita työntekijöitä vähemmän palkkaa, kertoo Antti Tanskanen väitöskirjassaan. (08) 311 2203 www.ala-aho.fi
Vasemmistoliitolla jo paljon ehdokkaita Lapissa
Alueradion "unohdus" ihmetyttää toiseksi suurimman puolueen väkeä.
MAIJA AALTO
HAUTAUSPALVELU
Kukkakauppa
Avoinna ark. Täl-
lä hetkellä on koossa jo reilusti 250, ja uskon että pääsemme määrässä viime vaalien tasolle lähelle neljääsataa ehdokasta. Omassa tutkimuksessaan hän päätyi seitsemään prosenttiin.
Oikaisu
Arto Kourin syntymäpäivähaastatteluun (Kansan Tahto 28.6.) oli lipsahtanut virhe, puheenjohtajuus vaihtanut toisen kanssa paikkaa. 9 - 17 la 10 - 15, su 11 - 15 LIMINKA
Tupoksentie 12 08 384 477
Tuira, OULU
Valtatie 59 08 554 6005
MUHOS
Valtatie 11 08 374 800
TYRNÄVÄ
Joonaantie 4 08 545 1957 www.dapu.fi
Neuvonta ja päivystys 08 545 1957(24h)
MUUT LEHDET
Pelätty rikkidirektiivi uhkaa astua voimaan ja se sotii maalaisjärkeä vastaan, kirjoittaa Paperiliitto: "Teollisuuden edunvalvonta nukkui pahasti pommiin vuonna 2008, kun IMO teki päätöksen vähentää merkittävästi rikkimääriä Itämerellä. elokuuta, jolloin pidetään myös paljon yleisötilaisuuksia eri puolilla maakuntaa. Irtisanomisista lähes puolet koskivat pörssiyhtiöiden henkilöstöä. Tutkimuksen mukaan vuokratyöntekijät tekevät muita työntekijöitä todennäköisemmin myös osa-aikatyötä, koska kokoaikaista ei ole tarjolla. Palkat ovat hänen tutkimuksensa mukaan neljänneksen huonompia kuin muilla. Vuokratyöntekijöiden muita heikompi asema liittyy Tanskasen mukaan keskeisesti siihen, että vuokratyön sääntely on niin salli-
vaa. Keräsen mukaan ehdokasasettelu kuntavaaleihin on hyvässä vauhdissa. Tanskasen mukaan vuokratyöntekijöiden työelämän laatu on muita työntekijöitä
huonompi lähes kaikilla työelämän laadun mittareilla. Tanskanen tyrmää aikaisemman arvion, jonka mukaan 2530 prosenttia vuokratyöntekijöistä työllistyisi käyttäjäyritykseen. Säännöllisesti nousee esille myös ehdotus siitä, että nuorille pitäisi voida maksaa muita alempaa palkkaa." "Työnantajille varmasti kelpaisi joustava halpatyövoima. Suomalaiset eivät kuitenkaan onneksi hyväksy nuorten oikeuksien polkemista. Lappi poikkeaa poliittisesti valtakunnan keskiarvoista. Kokoomus ja demarit ovat kaukana meistä. Jotain olisi nyt kuitenkin keksittävä, jotta vientiteollisuus ei kuole tästä maasta. Pertti Keränen ei usko asetelman Lapissa kääntyvän syksyllä. He ovat myös muita tyytymättömämpiä työhönsä.
Työlainsäädäntö ei suojele
Vuokratyöntekijät ovat tutkimuksen mukaan muita harvemmin esimiesasemassa ja tekevät muita harvemmin korkeaa ammattitaitoa vaativia tehtäviä. Vasemmistolaisia on ihmetyttänyt Lapin alueradion vaaliuutisointi, jossa Vasemmistoliittoa ei lainkaan mainita. Työlainsäädäntö ei käytännössä toteuta vuokratyössä keskeistä tehtäväänsä, joka on työsuhteen heikomman osapuolen eli työntekijän suojeleminen
Johtuukohan masennuksesta kärsivien suomalaisten suuri määrä osaksi huonosta medialukutaidosta eli iltapäivälehdistä ja toripuheista imetään kritiikittä maailmankuva, jossa kaikki menee vain kurjempaan suuntaan. Kainuun lukiossa annetaan jo videoneuvotteluopetusta, erikoislääkäri Oulusta voi jo auttaa kainuulaista terveyskeskuspotilasta videoyhteyden avulla, matkakuluja ja aikaa voidaan säästää valtavasti siirtämällä kokouksia videoneuvotteluyhteyksille. Hän huomauttaa, että musten laadulla ei ole juuri merkitystä. Eri rikkomuksilla on eri pistearvot. Autoliikenteen yhteisessä lausunnossa kummeksutaan ministeriön lakivalmistelua. Silloin on helppo kääntää syyttävä sormi muualle, syvällisemmän arvokeskustelun sijaan vaatia vain lisää sosiaali- ja terveyspalveluja. Palvelutarpeet kasvavat, mutta epätoivoon lannistumisen sijaan pitää rohkeasti käyttää teknologian mahdollisuudet. Jo 2004 eduskunta edellytti hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin yhtenäisemmän ja helpommin miellettävän ajokieltojärjestelmän luomiseksi. Kajaanissakin on isoja rakennuskohteita, jotka ovat elävän kaupungin merkki. päätös liikenneturvallisuudesta valKortti otetaan kuivumaan, kun pisteet mistuu. Muuttolintujen erehtyminen laskeutumaan myrkkyaltaaseen vain näytti olevan joillekin isompi asia. Lausunnon takana ovat Autoliikenteen työnantajaliitto ALT, Autoliitto, Linja-autoliitto, Suomen taksiliitto, Suomen autokoululiitto sekä Autoja kuljetusalan työntekijäliitto. Asia on hänen mukaansa tarkoitus laittaa liikkeelle mahdollisimman nopeasti, jotta se tulisi voimaan tämän hallituskauden aikana.
Eduskunta puoltaa pisteytystä
Eduskunta on yrittänyt ajaa pisteytysjärjestelmää moneen eri kertaan. Surullisiakin uutisia on kuten Talvivaarassa tapahtunut nuorehkon perheenisän myrkytyskuolema työpaikallaan. Me kaikki emme ole, emmekä voi olla Kauniita ja Rohkeita. Kurjuuden apostoleja riittää, mutta ne hyvät uutiset ovat meistä jokaisesta kiinni eivätkä tule tyhjää puhumalla vaan tekemällä. Miksi emme vaihtaisi niitä videoyhteyksiksi, joissa hoitaja ja asiakas voivat keskustella kasvokkain milloin tahansa.
Kirjoittaja on toimistosihteeri, Kajaanin kaupunginhallituksen jäsen ja Vasemmistoliiton Kajaanin kunnallisjärjestön puheenjohtaja.
Ammattiautoilijat haluavat pisteytyksen liikennerikkomuksiin
Autoliikenteen järjestöt pettyivät lakiluonnokseen.
UP/KARI LEPPÄNEN
Autoliikenteen etujärjestöt haluavat Suomeen pisteytysjärjestelmän liikennerikkomuksista. Hallituksen liikenneturvallisuutta koskeva periaatepäätös vuodelta 2006 lupasi kehittää ajokorttijärjestelmää toistuvien liikennerikkomusten osalta pistejärjestelmän avulla. Pisteiden putoaminen nollaan tuo puolen vuoden ajokiellon. Pettymykset purkautuvat äärimmillään perhesurmien kaltaisina tekoina. Lausuma ei johtanut toimenpiteisiin. Liikenneministeri Merja Kyllönen (vas.) kannattaa pisteytysjärjestelmää. Pistetili palautuu ennalleen kolmen vuoden rikkeettömän ajon jälkeen. vasta viime vuonna hyväksyttyyn ajoUusi luonnos ajokorttilaiksi ei lupaa korttilakiin on tarkoitus tehdä vain pienempiä viilauksia. Nykykäytäntöä pidetään epäoi- kannattaa pisteytysjärjestelmää.
keudenmukaisena paljon ajaville ammattikuljettajille. Syynä voi olla toistuARKISTOKUVA: TERO KAIKKO vat pienemmät rikkeet tai pari isompaa liikennerikkomusta. Vuonna 2011 eduskunta hyväksyi pitkin hampain ajokorttilain uudistuksen, joka ei sisältänyt eduskunnan toivomaa järjestelmää. Osallistumalla koulutukseen kuljettaja voi saada tililleen 4 pistettä.
UP/KL. Tosin uusilla kuljettajilla on alussa vain kuusi pistettä. Lain yhteydessä hyväksyttiin lausuma, jonka mukaan eduskunta edellyttää pisteytysjärjestelmään pohjautuvan ajokorttiseuraamusjärjestelmän toteuttamista.
Ranskassa kuljettajalla on 12 pistettä
Ranskassa ajokortin haltijalla on 12 pistettä, joita rikkomukset vähentävät. Mutta nämä kait ovat niitä loppukevennysuutisia. Ne nousevat täyteen 12:een, jos ajokortin haltija ei syyllisty rikkomuksiin kolme vuoden aikana. Ne ovat vaatineet pitkään, että ajokielto määritellään pisteytysjärjestel- Liikenneministeri Merja Kyllönen mällä. käytäntöön muutoksia. Ne ovat nyt kaikille arkea, miksi emme astuisi eteenpäin. Ajokielto voi rapsahtaa hyvinkin pienistä rikkomuksista, ja se merkitsee kuljettajalle ansion menettämistä.
isompi kokonaisuus. Niin yksilön, kunnan kuin valtionkin tasolla. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut. Pisteytys on erillinen asia ja katoavat tililtä. Turvavyön laiminlyömisestä lähtee yksi piste, 2040 km/h ylinopeudesta 14 pistettä. Kainuun kansantalous on ohittanut viime lamaa edeltävän tason ja kasvuvauhti on muuta maata parempi. Pisteytysjärjestelmä tulee harkinYli 20:ssä Euroopan maassa käytössä olevat pisteytysjärjestelmät ottavat taan, kun valtioneuvoston periaatehuomioon rikkomuksen vakavuuden. Työttömät ja yksinhuoltajat saivat vuoden alusta tasokorotuksen tukiinsa, eläkeläiset indeksikorotuksensa ja tavallisen palkansaajan ostovoima nousee tänä vuonna eli käteen jäävällä palkalla saa enemmän tavaraa kaupasta kuin viime vuonna. Vakavammissa rikkomuksissa yläraja on 8 pistettä. Suomessa tapahtuu niin monta vakavaa työtapaturmaa vuosittain, että joutuu kysymään, onko tehoruuvi väännetty tappiin asti ja työnantajillekin vain pikavoittojen tavoittelu on tärkeää. Mutta kun tulee palvelujen maksun aika, niin samat vaatijat eivät ole halukkaita maksamaan, vaan kuten nyt Kainuussa laskua kuitataan palveluja toteuttavien työntekijöiden selkänahasta. Menestyksen, rahan ja mammonan palvonta johtaa yksilötasolla väkisin siihen, että odotukset ja todellisuus eivät arjessa kohtaa tosiaan. Nykysäännöillä ammattikuljettaja menettää ajokorttinsa liian helposti kuivumaan, järjes- "Vaatii erillistä töt moittivat. Kainuussa on yksin asuvilla vanhuksilla tuhat turvapuhelinta. KANSAN TAHTO 27 2012
5
ARKISTOKUVA: TUOMAS TALVILA
KOLUMNI
SARI KYLLÖNEN
Hyvät uutiset ovat meistä kiinni
Autoliikenteen etujärjestöjen mukaan ajokielto voi rapsahtaa paljon ajaville ammattikuljettajille hyvinkin pienistä rikkomuksista, ja se merkitsee kuljettajalle ansion menettämistä.
Rikokset, juorut ja muut huonot uutiset käyvät kaupaksi, hyvät uutiset kelpaavat vain kymppiuutisten loppukevennykseen. Suomen järjestelmässä kortti lähtee, valmistelua" kun kuljettajalle tulee kolme ajokiel- Hallitusneuvos Eija Maunu liikennetoon vaikuttavaa rikkomusta vuodessa ja viestintäministeriöstä torjuu järjestai neljä kahdessa vuodessa. Ensimmäinen kännykkäpuhelu soitettiin Suomessa, tekstiviestikin on suomalainen. Rikko- töjen kritiikkiä
Liiton oikeusapu on huomattavasti kattavampi.
Työoikeuden suosio kasvussa
Joensuusta kotoisin oleva Ruotsalainen kiinnostui vasta opiskeluaikanaan työoikeudesta. Ruotsalainen uskoo oikeusavun olevan tärkeä järjestäytymisperuste niin AKT:ssä kuin muissakin ammattiliitoissa. 6 KANSAN TAHTO 27 2012
Hyvällä omallatunnolla työntekijän puolella
Ammattiliittojuristi tuntee olevansa oikealla asialla.
UP/KARI LEPPÄNEN
Ay-liikkeen nuoret toivot
Tuuli Ruotsalainen tuntee olevansa oikealla alalla. Ammattiliittojuristina hän ei joudu miettimään, kenen puolella pitäisi olla. Kymmeniin tuhansiin nousseesta vaatimuksesta päästiin sopuun, eikä AKT:n jäsen joutunut maksamaan rahoja. Jos on, oikeuteen lähdetään ja liitto maksaa viulut. Jäsentemme asiat ovat yleensä aitoja ja oikeutettuja. AKT on riitauttanut myös laittomia koeaikapurkuja. Oikeudelliset neuvonanto- ja asiamiespalvelut ovat jäsenille ilmaisia. Liitossa harkitaan tapauskohtaisesti, onko asialla mahdollisuuksia menestyä oikeudessa. Pari rikosasiaakin on tullut eteen. Useimmiten kyse on työsuhteen päättämiseen tai palkkasaataviin liittyvistä riitaasioista. Toisinaan oikeus määrää oikeudenkäyntikulut vastapuolen maksettaviksi. Asiakkaalla voi olla kova halua mennä oikeuteen asiassa, josta heti näkee, ettei asian ajami-
selle löydy perusteita. 26- vuotias työmarkkinajuristi on toiminut Auto- ja kuljetusalan työntekijäliiton AKT:n lakimiehenä vuoden verran. Professori Martti Kairinen kertoi, että joskus työoikeuden ryhmät ovat olleet vain kolmen neljän hengen suuruisia.
Tuuli Ruotsalainen uskoo oikeusavun olevan tärkeä järjestäytymisperuste niin AKT:ssä kuin muissakin ammattiliitoissa.
KUVA: PEKKA SIPOLA
Tuuli Ruotsalainen huolehtii, että AKT:n jäsenet saavat oikeutta.. Hän saa olla hyvällä omallatunnolla työntekijän puolella. Yksityisessä asianajotoimistossa asiat voivat olla toisin. Takavuosina työoikeus ei ollut muotia opiskelijoiden keskuudessa, mutta viime aikoina se on lisännyt suosiotaan. Tulkintani mukaan sattuneet vahingot kuuluivat työnantajan vakuutuksen piiriin. Silloin tällöin asiaa on Työttömyysturvan muutoksenhakulautakuntaan. Samassa työoikeuden ryhmässä opiskeli Ruotsalaisen kanssa noin 15 nuorta. Perus- ja lähihoitajaliiton SuPerin jäsen valitti saavansa samasta työstä pienempää palkkaa kuin tehyläinen sairaanhoitaja. Siitä hän teki myös pro gradu - opinnäytteensä. Jos työnantajan vakuutukset eivät ole kunnos-
sa, se ei ole työntekijän ongelma. Ruotsalainen päätti opintonsa Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuosi sitten. Yksityisen työt-
tömyyskassan oikeusavun laajuus vastaa Ruotsalaisen mukaan kotivakuutusta. Aiheena oli työehtosopimuksen normimääräyksen suhde yhdenvertaisuuslainsäädäntöön.
Aihe liittyi Tehyn taannoisen työtaistelun jälkimaininkeihin. Eteen tulee tapauksia, joissa asian oikeutus ei ole niinkään varma. Tykkään tosi paljon näistä hommista, Ruotsalainen sanoo. Yhdessä tapauksessa työnantaja vaati vielä työsuhteen päättymisen jälkeen korvauksia työntekijän virheistä aiheutuneista vahingoista. Toisessa niistä Ruotsalainen haki oikeutta pahoinpitelyn kohteeksi joutuneelle bussinkuljettajalle. Jäsenellä on yleensä oikeus siihen, mitä oikeudessa vaaditaan. Opiskeluaikana hän toimi lakiasiansihteerinä SAK:laisessa Puuliitossa.
Oikeusturvaa liitosta
Ruotsalainen tuntee työnsä vastaavan odotuksia
KANSAN TAHTO 27 2012
7
Kaikesta huudosta, melskeestä ja pyllyilystä syntyy aina
tavattoman hienoja toimintoja, yhteiskunnallisia ilmiöitä ja uusia ekologisia käytäntöjä; suomalaisia kulttuuritekoja, Reimaluoto sanoo. 8 KANSAN TAHTO 27 2012
KUVA: EINO SAARI
Porsasta riepotellaan näyttämöllä kahteen suuntaan Iso paha susi-kesäteatterinäytelmässä.
Kajaani pursuaa väkeä ja tapahtumia
Runoviikko, Rastiviikko ja tänä iltana työväenlauluja.
KUVA: EINO SAARI ARKISTOKUVA: AKI RÄISÄNEN
AKI RÄISÄNEN
Kajaania ei tällä viikolla voi uinuvaksi kuvata, sillä eri tapahtumat tuovat kaupunkiin usean tuhannen kävijän lisän normaaliin matkailijavirtaan. Nuoremmista mielenkiinnolla odotetaan Markus Järvenpään Turun kaupunginteatteriin tekemää monologitulkintaa Dostojevskin klassikosta Rikos ja rangaistus.
Paljon maksutta
Iso paha susi-kesäteatterinäytelmän arkkisusi, alias HannaMari Hotta.
Samalla kun festivaali tarjoaa esityksiä Kaukametsän sekä teatterin tiloissa,niin päivittäin sanataidetta pääsee kuulemaan myös pääsymaksutta.
Harri Häkkinen laulattaa tänäänkin.
Huomenna perjantaina Kaukametsän pihalla nostetaan klo 9 lippu salkoon Eino Leinon päivän, runon ja suven päivän, kunniaksi.
Eeva-Maria Nivalainen soittaa kanteletta ja äänessä on Taisto Reimaluoto. Vanhempiakaan tekijöitä ei ole unohdettu, Suven Runoilija on Mirkka Rekola ja kuultavissa vaikkapa Aulikki Oksasen ja Ilpo Tiihosen yhteistyön tuloksia. Palkintoon kuuluu mahdollisuus tehdä oma tilausesitys ensi kesän Runoviikolle. Annetaan nuorison myllätä ja ravistaa. Viikko huipentuu silloin Veikko Sinisalo-kilpailuun, jonka voittaja on Vuoden Nuori Lausuja. Keskiviikkona avattu Suomen suurin sanataidetapahtuma, Kajaanin Runoviikko tarjoaa ohjelmaa sunnuntai-iltaan asti. Runoviikon taiteellinen johtaja Taisto Reimaluoto kertookin haluavansa antaa ääntä erityisesti nuorille. Heti perään klo 10 alkaa Runo-
Katja Krohnin koko perheen menestyskomediassa Iso paha susi tutut sadut saavat uuden, yllättävän hahmon. Arhinmäen Paavo oli kutsuttu jo eilen Runoviikon avajaisiin
puhujaksi mutta vasemmisto näkyy muutenkin koko tapahtuman ajan. Kajaanin tapahtumaviikkoa on ryyditetty huippu-urheilulla jo muutenkin. Tiistaina Sotkamon Jymy toi Kajaanin Liikuntapuistoon pelattavaksi miesten superpesiksen ottelun Hyvinkään Tahkoa vastaan, Ottelua varten kasatut lisäkatsomot kuskataan parin viikon päästä Sotkamoon, jossa pelataan pesäpallon huipputapahtumana miesten, naisten ja nuorten sarjojen ItäLänsi ottelut. Puolen päivän aikaan on runovartti Eino Leinon patsaalla Naiset narussa -esityksen myötä ja klo 13 voi Generaattorilla maksutta seurata nuorten teatterityöpajan esitystä. Lauantaina klo 12 Runovartissa Eino Leinon patsaalla esiintyy Kirsi-Kaisa Sinisalo kerallaan Kaukametsän opiston pienet sanataiteilijat, jotka ovat parivuotiaita lapsia. Kajaanin Vasemmisto sen sijaan varasi paikkansa ajoissa ja teltta löytyy perjantai- iltaan asti kadun alkupäästä Sampopankin kohdalta. Maksatte siis vain tilaushinnan, josta on vähennetty KAIKKI PERHEEN SAAMAT EDUT. Pioneerien sirkuskerhosta.
Tänä iltana työväenlauluja
Runoviikkoon liittyy laadukas OFF-ohjelmisto. Parhaassa tapauksessa ette maksa tilauksestanne mitään! Omat lehtietunne voitte tarkistaa ammattiliitostanne tai toimistostamme puh. Isäntänä on Vesa Kaikkonen, joka on haastanut mukaan yllätysvieraita. Kun
lle lle kestotilaaja yt uude Tarjoamme n hdet kaupan päälle! kuukauden le
KANSAN TAHTO KESTOTILAUKSENA VUOSIHINTAAN 65 TAI KANSAN TAHTO + KANSAN UUTISTEN VIIKKOLEHTI -PAKETTI KESTOTILAUKSENA VUOSIHINTAAN 160
Useat SAK:n ammattiliitot ja -osastot maksavat osan liittonsa ja osastonsa jäsenten tilausmaksusta, jos kyseessä on kestotilaus tai vähintään 12 kuukauden tilaus. Teltalle on kutsuttu vasemmiston kansanedustajiakin, kertoo kunnallisjärjestön puheenjohtaja Sari Kyllönen. Katu on täynnä kojuja ja Raatihuoneentori muutettu kainuulaisten maataloustuottajien suora-
Työväenlaulu-ilta veti viime kesänä Raatihuoneentorin täyteen, samaa odotellaan nytkin.
myyntipaikaksi. Nuorista tekijöistä koostuvan harrastajateatterin esitykset ovat vauhdikkaita, jopa akrobaattisia. Esimerkiksi tänään klo 16 voi Kainuun Museossa maksutta tutustua Helena Lonkilan opastuksella Syvällä sydänmaassa -näyttelyyn, joka kertoo Yrjö Blomstedtin ja Victor Sucksdorffin matkasta vuonna 1894 Kuhmoon ja Sotkamoon. Raatihuoneella pääsee lauantaina klo 16 maksutta Maailma kutinan paikka- esitykseen ja klo 19 sieltä lähetetään suorana Yleisradion toiveruno-ohjelma Tämän Runon Haluaisin kuulla. Eino Saaren ohjaaman esityksen näyttämöakrobatiasta vastaakin Uoti Huotari, joka ponnisti alan ammattilaiseksi Kajaanin Jormuan Dem. Penkit ovat tarpeen, sillä miesten otteluun odotetaan 6 000 katsojaa.
Viikko päättyy, kesäteatteri aloittaa
Samalla kun Runoviikko vetää sunnuntaina viimeisiään, aloittaa Kajaanin Harrastajateatteri kesäteatteriesityksensä, joita riittää 5. Vasemmisto on järjestänyt viime vuoden malliin täksi illaksi Raatihuoneentorille klo 19 alkavan työväenlauluillan, jossa laulaa ja laulattaa kainuulaissyntyinen,
Tampereelta saapuva Harri Häkkinen.
Suunnistus tuo jopa 5000 kävijää
Kajaanissa on Runoviikon ohella runsaasti muutakin väkeä liikkeellä. Hulluttelun keskellä näytelmä kertoo rohkeudesta, rakkaudesta ja pelon voittamisesta. Ehdottomasti suurin rinnakkaistapahtuma on markkinakatu eli Kauppakatu muutettiin eilen kävelykaduksi loppuviikon ajaksi. Kaikki halukkaat eivät markkinakadulla mahtuneet, joten esimerkiksi Kajaanin Venäjä-seuran koju löytyy Kauppatorilta. elokuuta asti. Ensi kesänä on vielä suurempi mittelö, Vuokatissa suunnistuksen maailmanmestaruuskilpailut. Äänessä ovat Noora Dadu, Mirjami Heikkinen, Helka-Maria Kinnunen ja Kirsi-Kaisa Sinisalo.
lisäksi tulee kuntoilijoita ja huoltojoukkoja niin osallistujia on jopa 5 000 henkilöä. Voitte käyttää tilaukseenne puolisonne/lastenne mahdollisesti omista ammattiliitoistaan saamat edut. KANSAN TAHTO 27 2012
9
ARKISTOKUVA: AKI RÄISÄNEN
karaoke Markkinakadun esiintymislavalla. Joutenlammen maastoissa Kainuun Rastiviikolla suunnistaa kilpaa noin 2 800 pihkaniskaa. (08) 537 1722
Kansan Tahto
Kestotilaus, kuukausi kaupan päälle
Kansan Tahto + Kansan Uutisten Viikkolehti
Kestotilaus, kylpypyyhe kaupan päälle
65 /v 160 /v 10 30
Kansan Tahto maksaa postimaksun
Kansan Tahto
2 kk
Kansan Tahto + Kansan Uutisten Viikkolehti
2 kk, kylpypyyhe kaupan päälle
Tunnus 5003916
00003 VASTAUSLÄHETYS
Kansan Tahdon näytenumero maksutta
VOIT TEHDÄ TILAUKSESI:
· Soittamalla (08) 537 1722 · Postitse lähettämällä oheisen tilauslomakkeen · Internetistä: www.kansantahto.fi · Sähköpostitse: tilaukset@kansantahto.fi
Sukunimi Etunimi Lähiosoite Puhelin
Postinumero
Postitoimipaikka
Kesällä veneet ovat luonnollisesti vesillä mutta nykyään talvellakin hyvässä tallessa. Vuonna 2011 valmistunut, projektista vastanneen Olli Leinosen mukaan Ollin halliksikin nimitetty uusi rakennus täydensi vanhan hallin ja kenttäpaikkojen tarjontaa. Tai veneseuraa tai veneilyseuraa, sillä seuran taloudenhoitaja ja juhlatoimikunnan sihteeri Ritva Kivimäki ei tee nimistä eroa. Sen verran suureksi pursiseuralaisten vesikulkuneuvojen määrä on kasvanut, etteivät tämänhetkiset reilut sataneljäkymmentä venepaikkaa seuran tukikohdassa Seelarissa enää meinaa riittää.
Toimintaa talvellakin
Vaikka veneet nostetaan telakalle syyskuun seutuvilla, ei seuran toiminta uinahda kylmäksi kaudeksikaan. Sillä on matkattu lähisaaristoja sekä Kemiä, Torniota ja muuten Perämerta pitkin ja poikin, myös Ruotsin puolelle. Kivimäkien oma vene on asuttava moottorivene. Saman verran meillä on suunnilleen purjeveneitä ja moottoriveneitä, noin sataviisikymmentä yhteensä. Niin monta kuin mahdollista mutta ainakin kymmenen uutta, Kivimäki laskee tarvetta. On muutama soutuvene ja kanoottikin, Kivimäki kertoo. Uuteen halliin mahtuu nelisenkymmentä purtta.
Oulun Työväen Pursiseuralla menee hyvin. Jäseniä satavuotiaalla seuralla on nelisensataa, mikä Oulun seudun mittapuun mukaan tarkoittaa suurinta ja koko Suomen vertailussa keskikokoista pursiseuraa. Nyt kasvussa ovat matkap
Seuraavia tehtäviä onkin saada lisää venepaikkoja sekä tiivistämällä että ruoppaamalla. 10 KANSAN TAHTO 27 2012
Mäkelin-purje mentä metriä Kapteeni Jussi sijoittuivat tois
Sata vuotta vesillä
Teksti ja kuvat: TINJA REPO
Oulun Työväen Pursiseurassa ei veneily edelleenkäään ole eliittiharrastus. Kurssitoimintaa esimerkiksi GPS:n käytöstä, navigoinnista, veneiden kunnostuksesta ja välineistä sekä moottoriveneistä, turinakerho tiistai-iltaisin, yhteisiä juhlia, toimitsijakoulutusta ja katsastusmieskoulutusta, Kivimäki
Ritva Kivimäki viettää kesällä paljon aikaa veneessään.
KANSAN TAHTO 27 2012
11
Seelari on ollut Oulun Työväen pursiseuran kotisatama 1970-luvulta. Kilpapurjehdus on elänyt joskus vilkkaampiakin aikoja. Eskaaderi päättyy Oulun Työväen Pursiseuran juhlaillalliseen seuraavana iltana, Ritva Kivimäki kertoo. Eliittiharrastukseksi Ritva Kivimäki ei veneilyä kuitenkaan laske. Sitä ei ole joka seuralla. Matkan varrella olevissa etappisatamissa yövytään yö tai kaksi ja paikallinen veneseura vastaa ohjelmasta. heinäkuuta. Vanhimmat ovat 90-vuotiaita vapaajäseniä, jotka käyvät kuntonsa mukaan touhua seuraamassa. Botnia Eskaaderi on yleensä neljän vuoden välein ja olisi ollut vuorossa ensi kesänä. Eskaaderiin voivat osallistua kaikenkokoiset ja -tyyppiset veneet, purje- ja moottoriveneet. Jokin tältä väliltä, nimittäin junnutoiminta kaipaisi Ritva Kivimäen mielestä pientä piristysruisketta.
Nosturilla liikahtaa isompikin vene.. päivä. Juhlivan seuran jäseniä kaikki.
1976 Seelari myydään
Oulun kaupungille ja ostetaan myöhemmin takaisin.
1985 otetaan käyttöön
Iin Röytän retkeily- ja vapaa-ajanviettopaikka majoineen.
Uusi halli valmistui viime vuonna. i Kuivas (edessä) sekä Mikko Jurvelin ja Reijo Nyman seksi. Kylmä alkukesä on viivästyttänyt veneiden vesillelaskua ja verotti siten osallistujamäärää normaalista.
pungilta Leppävaaran telakka-alue. Kesäaikaan Seelarissa on yöaikaan vartiointi, sekin yhteistuumin hoidettu. Se purjehditaan joka vuosi mutta tällä kertaa tällä nimellä. Hän on iloinen siitä, miten talkooväkeä ja -henkeä seurasta vielä löytyy. Jo maaliskuussa pidettiin juhlavuosikokous, jossa kunniapuheenjohtaja Eero Kenakkala kertoi historiasta ja vanhat jäsenet aikaisemmasta toiminnasta ja seikkailuistaan vesillä. Tänä päivänä kasvussa ovat matkapurjehdus ja perheveneily.
Juhlavuoteen täysin purjein
Tapahtumien tahti ei ainakaan hiljene tänä vuonna, kun seura juhlii täyttä vuosisataansa. seuran toiminta aloitetaan uudestaan, aluksi Merikosken Melojien purjehdusjaostona. lin-purjehdus, joka on aloitettu jo 1960-luvun alussa. Sitä kun tarvitaan sataman tehtäviin, kunnossapitoon ja rakentamisiin sekä kilpailujärjestelyihin, muun muassa. seuran nimeksi vakiintuu jälleen Oulun Työväen Pursiseura.
1950
1951 vuokrataan kauMäkelin-purjehdukseen osallistui tänä vuonna neljä venettä. Aiemmin eskaaderi on järjestetty kolme kertaa. Kilpailukauden aloittivat Oulu Ranking I ja II kesäkuussa sekä 30. Leppävaaran maja valmistuu talkoilla.
1956 aloitetaan yhteistoiminta muiden oululaisten pursiseurojen kanssa muun muassa Oulu Regatan merkeissä.
1963
valmistuu Saapaskarin maja.
1972 valmistuvat venehalli ja Seelarin kokousja ravintolapaviljonki talkootöinä.
ehduksen kisa oli niin tiukka, ettei vielä viisikymennen maalia tiennyt, kuka ehättää ensimmäisenä. 1932 1948
toiminta hiipuu yleismaailmallisen laman seurauksena. Pursiseuran erikoisuudeksi Ritva Kivimäki ottaa nosturin, jolla saadaan kookkaampikin vene syksyllä trailerille ja keväällä vesille. Samaa tahtia ovat parantuneet satamien palvelut ja toisaalta myös innostus ja kiinnostus veneilyharrastusta kohtaan. Välillä satama oli Oulun kaupungin hallinnassa.
Satavuotiaan merimerkkejä
1912 Oulun Työväen Pursiseura perustetaan. Kansan Tahdon päätoimittaja Yrjö Mäkelin (1875-1923) oli nimittäin yksi seuran perustajajäsenistä, samoin kuin Kansan Tahdon toinen toimittaja Janne Hautala. päivinä. Niin juhlaillallinen kuin pääjuhlakin järjestetään venehallissa. Satamien välit kuljetaan kokeneiden kippareiden johtamina laivueina, joten kokemattomammatkin veneilijät uskaltautuvat kotivesiä kauemmaksi. Heinäkuussa on vuorossa varsinainen 100- vuotisjuhlaregatta 21.-22. heinäkuuta ja rantautuu Ouluun 18. Juhlavuoden pääjuhla on kutsutilaisuus 20. Eskaaderi lähtee Ruotsista Piteåsta 11. kesäkuuta purjehdittu Mäke-
Lisää toimintaa nuorille
Oulun Työväen Pursiseuran jäsenistä nuorin on 3-vuotias, Kivimäen mukaan takuuvarma tuleva purjehtija. Seuran veneen sekä muiden osallistujien kyydissä pääsee, hän kannustaa noviiseja.
1993 pystytetään uusi
venenosturi.
2000 ruopataan satama
ja vihitään käyttöön Pöllisaaren uusi silta.
2011
valmistuu uusi venehalli.
2012 vireä seura täyttää
sata vuotta.
Lähde: OTPS 90 vuotta -historiikki.
Venekanta muuttunut
Jos seuran alkuaikoina kulkuvälineet olivat airoilla varustettuja avopaatteja ja 1960-70-luvuilla kalastajamallisia puuveneitä, niin tänään ne ovat keskimäärin edelleen kasvaneet ja komistuneet, vaikka muutamia hyvin hoidettuja puuveneitäkin satamasta löytyy. Oulu Ranking III sekä Haiveneiden Suomen mestaruuskisat ovat vuorossa heinäkuussa, yökilpailu elokuun pimeydessä ja Oulu Ocean Race Röyttään vielä ensimmäisenä päivänä syyskuuta. Juhlavuoden kunniaksi se järjestetään kuitenkin jo tänä vuonna. Sen lisäksi talvipaikkoja on vanhassa hallissa sekä kenttäpaikkoja.
1986 valmistuvat uudet
laiturit ja veneparret.
purjehdus ja perheveneily.
muistaa. Jokainen voi harrastaa jollain tavalla. Muulloin se on Oulu-regatta, Kivimäki selventää. Kolmen seuran yhteinen purjehduskoulu onkin jo ja sinne voi osallistua myös ilman omaa venettä. Toiminta keskittyi Hevossaaren tukikohtaan
Mustalainen sanoi jotain, jonka päälle vaari päästi pitkän hörinän. Nuori mustalainen siirteli ämpäreitä niin että kaikki kolme hevosta saivat osansa. Mustalainen lähti kulkemaan vaarin rinnalla. Vaarilla oli hopeakuorinen taskukello kädessä. Siitä näki tielle. Hän loikkasi aisalta tielle ja heitti suitset käsistään kärryihin. Nuori mustalainen sanoi vaarille jotain ja liippasi etusormella nenänpäätään. Vaari ojensi puukon mustalaiselle ja mustalainen omansa vaarille. Ne olivat pitkäharjaisia ja levottomanoloisia pieniä hevosia. Varmaan siksi että vaari saa tutkia kelloa rauhassa. Vaari tuli pirttiin ja sanoi että ihmisiä ne ovat tummatkin, ja että Pertti yrittää nousta isä-Santerin veroiseksi, vaan siihenpä taitaa mennä vielä aikaa. Vaari ja nuori mustalainen istuivat rappusilla. Vaari ja mustalainen vaihtoivat puukot ja tupet. Muut mustalaiset olivat pysytelleet koko ajan kärryissä; vanhoja ja nuoria naisia ja lapsia, ja yksi Vaariakin vanhempi, riutuneen näköinen mies. Ensin puhe kuului porstuasta, sitten se kuului enemmän pihalta. Sitten Vaari pyöritteli kelloa, kohensi silmälaseja, syynäsi tarkasti, otti puukon ja naksautti puukonkärjellä kuorenpuoliskon auki. Vaari pani oman kellon liivintaskuun ja avasi puukonkärjellä mustalaisen ojentaman kellon takakannen. Mustalainen työnsi kellon kouraan. 12 KANSAN TAHTO 27 2012
"Jokaisena aamuna aurinko nousee"
Karavaani
Mustalaiset tulivat kolmella hevosella. On se tämä meijän Vaari semmonen vaari, sanoi muori. Mustalainen harppoi polulla mökkiä kohti. Hän vinttasi molemmat ämpärit vettä täyteen ja lähti kantamaan tielle hevosiin päin. Vaari ojensi kouransa. Poika meni pihanpuolen ikkunaan. Vaari otti ämpärit ja kantoi ne rappusille. Mustalainen kaivoi liivintaskustaan kellon ja ojensi sen vaarille. Nuori mustalainen ohjasti ensimmäistä hevosta aisalla istuen. Mustalainen istahti aisalle. Vaari nousi äkisti pöydänpäästä ja meni vastaan ennen kuin mustalainen ehti ovelle. HEIKKI KIRSTINÄ. Mustalainen otti kellon. Kolmen hevosen kaulat kurottuivat kohti ämpäreitä. Vaari laittoi mustalaisen ojentaman kellon kiinni, piti sitä kämmenessä kuin olisi punninnut kellon painon ennen kuin antoi takaisin mustalaiselle. Vaari laski ämpärit lähelle kärryjä. Poika näki että mustalainen kokeili peukalolla oliko Vaarin puukossa kunnon terä. Poika vaihtoi toiseen ikkunaan. Kyllä se Vaari ossaa hoitaa mustalaiset. Poika änkesi muorin ja lieden väliin. Mustalainen otti
Kesän kuluessa julkaistavissa Heikki Kirstinän mininovelleissa eletään 1950-luvun alkua jolloin moni suurten ikäluokkien kaupunkilaislapsi vietti kesänsä maalla. Katsoi aikansa kellon koneistoa, painoi kohta takakannen kiinni ja nosti kellon korvaansa vasten. Vaari nousi, mustalainen jäi istumaan rappusille. Mustalainen otti omansa. Muori työnsi puuta hellaan ja alkoi kuoria perunoita. Nyt vaari pani kellon oman korvansa päälle ja kuunteli otsa rypyssä. Kun mustalainen oli juottanut hevoset, vaari otti ämpärit, mutta laski ne uudestaan tielle ja otti puukon tupesta. Vaari meni näkymättömiin, tuli takaisin kahden ämpärin kanssa ja jatkoi matkaa Tervolan kaivolle. Pieni poika nousi lavalta seisomaan, nappasi suitset ja sanoi jotain hevoselle. Mustalainen piti jalkaa rappusia vasten, nojaili kädet toisella polvella ja katseli jonnekin kauas. Niin myös novellien Poika, joka elää kaksi peräkkäistä kesää ja yhden talven pienessä tienvarren mökkerössä, kaupungissa asunnottomaksi jääneen leski-isoäitinsä ja tämän vanhan isän kanssa.
pojalta suitset, nousi jo kärryihin, mutta hyppäsi takaisin tielle ja löi kämmenet yhteen niin isosti että paukaus kuului lasin läpi pirttiin asti. Vaari työnsi puukkonsa tuppeen, niin teki mustalainenkin
Siispä Wagner Hailuotoon, tämän kesän ainoalle keikalleen. Hän avasi saaressa kesäkuussa gallerian, sen nimi on Huone nro 8, jossa hänen helsinkiläisellä kollegallaan Pekka Elomaalla on näyttely sen nimi on Hyvää päivää, herra Holbein jossa on esillä Elomaan ohjaamassa työpajassa kehitysvammaisten kanssa valmistuneita kookkaita muotokuvia. Folkkia laajasti ottaen. Helsingissä kehitysvammaisten kulttuurityöpajalla 2009 perustettuun bändiin kuuluvat Pertti Kurikka (sanat, sävellys, kitara), Kari Aalto (sanat, laulu), Sami Helle (basso) ja Toni Välitalo (rummut). Uhkayritys onnistui, ja parempaa folkkia tarjoava tapahtuma on luvassa myös ensi kesälle. Hänen levyyhtiönsä Kioski on julkaissut muun muassa soulartisti Mirel Wagneria. Festivaali päättyi voitollisesti. Ja jymypaukkuna Pertti Kurikan Nimipäivät. Myös ravintola- ja majoituspalveluyritys Sinisen Pyörän Kievari, jonka pihalla ja tiloihin festivaali pidettiin, on halukas jatkamaan yhteistyötä. Muotoutui tois-
"Sä et oo normaali". Kurikan varasin ihan ensiksi, koska tiesin että se on menestys ja koska se liittyi uuden valokuvagalleriani uuteen näyttelyyn, Roukala selittää. Helsinkiläinen maailmallakin mainetta niittänyt kehitysvammaisten miesten muodostama punk-yhtye Pertti Kurikan Nimipäivät oli festivaalin itseoikeutettu päätähti.
takymmenen nimen lista, joka ulottui Oulusta Helsinkiin. Näyttelyn kuvista tunnistaa muun muassa Kari Aallon, joka on Pertti Kurikan Nimipäivätyhtyeen laulusolisti. Isojen tapahtumien vastapainoksi tarvitaan pieniä, niinkuin Bättre Folk ja Hailuodon jo perinteinen teatterifestivaali, Roukala sanoo.. Kurikan bändi on ravisuttava ja tekee heti selväksi että esittää keharipunkkia, siis kehitysvammaisten punk-musiikkia. KANSAN TAHTO 27 2012
13
Tiivis tunnelma sopivan pienessä porukassa sai yleisön hyvälle tuulelle, satoi tai paistoi.
Bättre folk -festivaali todisti pienuuden puolesta
Hailuoto sai uuden kesätapahtuman.
Teksti: MAIJA AALTO Kuvat: LIISA LOUHELA
Pienuus, erilaisuus ja itse tekeminen olivat ne ulospäin ehkä hatarilta näyttävät tukipylväät, joihin Hailuodossa puolitoista vuotta asunut ammattivalokuvaaja Aki Roukala nojasi järjestäessään saaressa viime viikonloppuna Bättre folk-festivaalin. Ehdottomasti festivaali pidetään pienenä, alle viidensadan yleisö on sopiva määrä, sanoo Roukala, joka on saanut runsaasti palautetta juuri pienuuden kauneudesta. Osaa esiintyjistä Roukala oli Helsingin vuosinaan valokuvannut, tai tehnyt muuta yhteistyötä heidän kanssaan. Uusi perinne on siis syntynyt Hailuotoon.
Keharipunkkia, Wagneria ja poppia
Festivaalin ohjelma rakentui seuraavasti: Roukala hankki esiintyjät tuttavapiiristään. Yhtye on levyttänyt ja siitä tehty elokuva Kovasikajuttu kiertää Eurooppaa. Ensi kesälle Roukala suunnittelee jo BF-matkatoimistoa, joka räätälöisi erilaisia paketteja: majoitusta rannalle, telttasaunaa, kanoottiretkiä. Bändi esittelee konstailematta ja kovaa kehitysvammaisten arkihuolia, asuntolaelämän kauheutta,
Oululainen kulttuurihenkilö Paavo J. Heinonen juonsi Bättre folk-festivaalin puhuen enimmäkseen ruotsia "här i Karlö".
normaaliuden painetta, poliitikkojen tyhjiä lupauksia. "Päättäjä on pettäjä, pettäjä on päättäjä" kertosäkeeseen yhtyy myös Kievarin pihalla bogoava yleisö, ja keskisormet nousevat.
Seuraavaksi matkatoimisto
Aki Roukalan kannatti ottaa riski. Wagnerin lisäksi esimerkiksi Stig, Reino Nordin, Untamo, Suomen Tulli
Asiat on viety päätöksentekoon kiireellä ilman henkilöstötoimikunnan, kaupungin korkeimman yhteistoimintaelimen aitoa mukanaoloa. Hän kuuluu uuniyhtiö Tulikiven hallitukseen, toimii Pankkialan asiakasneuvontatoimiston johtokunnan puheenjohtajana sekä Finn Agoran varapuheenjohtajana. Sellainen pitää ehdottomasti olla myös lappilaisilla. tuisesta suunnitelmien mukaan 23 keskustelua työnantajan kanssa Pääsopijajärjestöjen mielestä henkilöön. Lappiin juurtuneita ja Lappiin yhdistettyjä hersyviä kaskuja ja niiden kertojia riittää. Valamon luostari, jota pidetään ns. kahdelle henkilöstön edustajalle vattaa hallintoa nykyisestä 7 vaki- kyseiset järjestöt käyvät kiivasta Järjestöjen mielestä lausuntojen ARKISTOKUVA: TUULA LESKINEN saatiin paikat. Tarkoituksemme on kesän ja syksyn aikana kerätä, editoida ja tallentaa Lappi-kaskujen parhaimmisto tutut ja ennen julkaisemattomat, uudet ja vanhat työnimellä "Lappilainen huumori kautta aikojen". Opintokerhon johtopäätökset olivat, että uskonnollinen yhteisö, olipa se millainen tahansa, pitää se sisällään tukahduttavaa vanhoillisuutta. Kirkon vanhoillisuudesta ja ahdasmielisyydestä media kirjoittaa sangen vähän. Pääsopijajärjestöjen kuntaliitosta koskevaan yhdistyedustavat pääsopijajärjestöjen pääluottamusmiehet ovat petty- hallinnon tukipalvelujen (Haltu) mielestä tässäkään mallissa ei missopimukseen sekä henkilöstöneitä uuden Oulun rakentamiseen keskittäminen hallinnollisesti hyödynnetä moniosaajuutta, eikä sopimukseen kirjatuista palkkaja tulevaan suurkuntaan lanseerat- yhteen yksikköön on ristiriidassa organisaatiossa olemassa olevaa harmonisoinnista ja työnvaativuutuun yhteistoimintamenettelymal- muutoin Oulussa hyödynnettyyn osaamista. Tämä työ vaatii paitsi huumorimieltä myös herkkää korvaa sekä maakunnan ihmisten ja niin sanottujen Lapin väärtien apua. Mies löysi lopulta hätäänsä vihkosen Nätti-Jussin tarinoita ja niillä ilta oli pelastettu. Vähän käydään keskustelua esimerkiksi siitä, että kirkko jääräpäisesti vastustaa naispappeutta, vaikka mm. Mauno Kylli aluepäällikkö Rovaniemi Markku Torkko vapaa toimittaja Rovaniemi. Pelko on seen kaikkia pääsopijajärjestöjen on ollut 120 virkamiestä ja vain Tietohallinnon tapa toimia kas- suuri, kun ottaa huomioon, että lausuntoja ei toimitettu etukäteen. Vaikka yhdistymishallitus olisi jo päätöksensä tehnyt ennen varsinaista kokousta, sitä ei kuitenkaan pitäisi näin selkeästi viestittää henkilöstölle. hoista suurimman osan. Näin mm. Karita Alanko-Ojala pääluottamusmies JHL ry Kaija Sepponen pääluottamusmies JHL ry Irja Ervasti pääluottamusmies JUKO ry Katariina Kattelus pääluottamusmies JUKO/ OAJ Kaisu Paananen pääluottamusmies JYTY ry Tenho Kiljander pääluottamusmies KTN ry Paula Vartiainen pääluottamusmies TNJ/Super ry
Ortodoksikirkko on kritiikittömän median lemmikki
Luoteis-Lapin vapaa-ajattelijat ry:n kevätkokouksen opintokerhoosiossa käsiteltiin ortodoksikirkon toimintaa maassamme. Luoteis-Lapin vapaa-ajattelijat ry.
Kerro meille kasku Lapista
Muuan eteläsuomalainen rotari halusi kymmenkunta vuotta sitten pitää esitelmän Lapista ja lappilaisesta huumorista. Kyseisessä erikseen pyydetyn mukaisesti aikaistetussa henkilöstötoimikunnan kokouksessa (13.6) pääsopijajärjestöt ilmoittivat jättävänsä lausunnot Oulun tapaan toimia, tietohallinnon toimintamal- Suurkunnan budjetit ja asiat lyödään yhteen. Pääsopijajärjestöjen denarvioinnista. Kun pääsopijajärjestöt moittivat esitystapaa, niille annettiin "YT-lain hengen mukainen" mahdollisuus vaikuttaa uuden Oulun toimintatapaan pitämällä uusi henkilöstötoimikunnan kokous viikkoa ennen yhdistymishallituksen kokousta. teologi Kyriaki Karidoyanes FitzGerald on osoittanut naispappeuden olleen jo alkukirkon käytänteiden mukainen. Henkilöstöä ei tällä tavalla saada sitoutettua uuden Oulun rakentamiseen. Pyydämme sinua lähettämään ehdotuksesi Lapin parhaista kaskuista kahden miehen työryhmällemme sähköpostiosoitteseen: lapinkaskut@gmail.com Tarkoituksemme on saattaa rehevimmät Lapin vitsit ja tarinat lähimmän vuoden aikana yhtenäiseen kokoelmaan. Savolaisilla, pohjalaisilla ja karjalaisilla on omat maakunnalliset kaskukokoelmansa. Yhdistymishalliitse työn tekemiseen hitautta ja 2,8 miljoonan euron porkkanara- tuksen 20.6. jättäminen pois kuvastaa sitä henkilöstön aliarvioimista, josta siis näyttää tulevan uuden Oulun tapa toimia. Ehkä tarina Nätti-Jussista, paavista, Hitleristä ja Mussolinista Roomassa. Yhtenäistä Lappi-kaskujen kokoelmaa ei ole olemassa, siitä huolimatta, että Peräpohjola ja Lappi tunnetaan varsinaisena tarinoiden ja tarinankertojien aarreaittana, aidon jätkäkulttuurin perimmäisenä tyysijana, persoonallisten sotaherrojen maakuntana, värikkäiden saamelaisten asuinsijana ja aina sanavalmiiden poliitikkojen kotikontuna. hiljentymisen paikkana, näyttää todellisuudessa olevan bisnestä tekevä turistirysä. Uuden Oulun tapaa toimia on moniosaaja-malliin ja tuo kak- mielestä tulevan Oulun uusien Järjestöjen esiin tuomia huolia työstetty ilman henkilöstön kehi- sinapaisen esimiehisyyden vuoksi hallintovirkamiesten palkkaus syö ei ole noteerattu. Yhteistoiminnan näkökulmasta päätöksen tekoon vietyjen asioiden esittelijöiden pitäisi toimittaa kaikki asiaan liittyvät dokumentit liitteinä etukäteen siitäkin huolimatta, että liitteiksi tulevissa lausunnoissa kritisoitaisiin esittelijöiden johtaman/johtamien yksikön/yksiköiden henkilömäärän kolminkertaistamista. 14 KANSAN TAHTO 27 2012
MIELIPITEITÄ
Mielipidekirjoitukset osoitteeseen
toimitus@kansantahto.fi tai Kansan Tahto/toimitus, PL 61, 90101 Oulu.
Uusi Oulu, mutta vanhan Oulun tapa toimia
Oulun kaupungin henkilöstöä keskittämiseen. Mitä lappilainen huumori on parhaimmillaan. Vai ehkä Pokan Alman baarin käyttäytymissäännöt. Tallennus on valitettavasti tähän asti unohtunut. Yhteistyöstä jo etukäteen kiittäen. Kirjoittajien mielestä uuden Oulun asiat on viety liin sekä hallinnon tukipalvelujen päätöksentekoon kiireellä ilman henkilöstötoimikunnan aitoa mukanaoloa. Mikä on se kasku, jota sinun mielestäni ei saisi missään nimessä unohtaa lappilaisten kaskujen parhaimmistoa kerättäessä. Lappilainen Coopertesti. Mikä mahtaa olla Lapin tunnetuin kasku. Tehtävä osoittautui vaikeaksi. Homoseksuaalisuudesta kirkko on ollut visusti vaiti, vaikka useat sen johtohahmoista ovat eläneet homoseksuaalisissa suhteissa. liin. Kemiyhtiön herrat ostamassa Reidarilta taulua. Kirjastosta ja antikvariaateista löytyi savolaishuumoria kolme hyllymetriä, mutta lappilainen huumori oli kortilla. Vaikka ortodoksikirkko karsastaa papistonsa poliittisia harrastuksia, suhtautuu se suopeasti piispojensa taloudellisiin kytköksiin. Täytyy vain ihmetellä tulevan uuden Oulun tapaa toimia. ylimalkaisesti ja lähinnä tekemisen, eikä tulosten kannalta. Kyproksella presidenttinä toiminut arkkipiispa Makarios III. Erityistä huomiota kirkko sai vuoden 2009 EU-vaalien aikaan, kun se näkyvästi vastusti pappina toimivan isä Mitron ehdokkuutta, vieden tältä materiaa palvovalta papilta papin oikeudet! Poliittisia ortodoksitoimijoita on kuitenkin ollut muualla maailmassa. Työryhmän raporttia käsiteltiin henkilöstötoimikunnassa 23.5. Oulun tapa toimia -työryhmässä kankeutta. Vai lapinmiehen ja karhun kohtaaminen pitkospuilla. pidettyyn kokouktyspanosta. Keskustelussa todettiin, että ortodoksisuus on mediassa sen ahdasmielinen lemmikki, josta kritiikkiä ei juurikaan kirjoiteta. Tornionlaaksoon sijoittuva juttu huippuhiihtäjä Olkinuorasta, hänen kaveristaan Alapullista ja siitä kolmannesta hiihtäjästä, jonka nimeä kertoja ei muista. Tavallisesti tätä 60 000 jäsenen valtiokirkkoa on pidetty "ryssän kirkkona", johtuen kait siitä, että sen asema Venäjällä on vahva. Tähänkään kokoukseen ei toimitettu pyydettyjä päätöksenteon perustana olevia raportteja liitteinä. Räikein esimerkki tästä on Helsingin hiippakunnan piispa Ambrosius. Lappilainen huumori kautta aikojen on yhä valitettavasti pieninä sirpaleina siellä sun täällä, vaikka monien muiden maakuntien kaskuja on kerätty useisiin yhtenäisiin kokoelmiin
Hänen mukaansa näin oli ensimmäisen Rion kokouksen jälkeen 1992 ja vielä Kioton sopimusta solmittaessa 1997, jolloin asetettiin konkreettisia tavoitteita. Hiilidioksidipäästöjen kasvu on kiihdyttänyt merien happamoitumista 30 prosenttia 200 vuodessa. Työryhmä varoittaa "keikahduspisteistä", joiden jälkeen ilmiöt
CCFT kiittää yksittäisten maiden hankkeita, kuten Ruotsin pyrkimystä kehittää vähähiilinen talous ja Etelä-Korean innostusta vihreään teknologiaan.. Meri pystyy imemään yhä vähemmän kaasua, joka jää lämmittämään ilmakehää. Lämpötila nousee, ja metsät voivat entistä huonommin. Hänen mukaansa se vei pohjan kokouksen muilta ratkaisuilta. Vastaavasti metsätuhoissa vapautuu hiilidioksidia ja poistuu hiilinieluja. Päästöjä on leikattava nopeasti ja paljon, vaatii Ilmastonmuutostyöryhmä (CCFT), johon Neuvostoliiton ex-presidentti Mihail Gorbatsov kokosi vuonna 2009 entisiä valtionpäämiehiä ja asiantuntijoita. Veden lämpö nousee, mikä sulattaa lisää jäätä ja niin edelleen. Hänen mukaansa brasilialaiset tekivät niin torjuessaan metsälain muutoksen, joka olisi sallinut laajat hakkuut. Ilmastonmuutoksen vaarat tunnustetaan, mutta sopimukset yhteisistä toimista puuttuvat. Verukkeeksi esitetään maailman talous- ja rahoituskriisit, jotka kurittavat eritoten Eurooppaa. Keskimääräinen kahden asteen nousu myös tarkoittaa, että lämpö kohoaa paikoin neljä astetta. Hän johtaa Green Cross International -ympäristöjärjestöä, jonka Gorbatsov perusti 1993.
Ilmiöt karkaavat käsistä
Tavoitteena on ollut rajata ilmaston lämpeneminen kahteen asteeseen, mutta sekään ei välttämättä ole turvallista. Ilmastokriisin tulisi olla kestävän kehityksen keskipiste, Lihotal painottaa. Sen mukaan talouskriisit ovat syklisiä ja niistä on selvitty monta kertaa, mutta ilmastokriisi johtaa peruuttamattomiin ja hallitsemattomiin muutoksiin, karkaavat käsistä. Yksin Rio de Janeirossa menehtyi liki tuhat ihmistä viime vuonna maanvyöryissä ja tulvissa.
Maailman kasvihuonekaasupäästöt ylittävät jo pahimman ennusteen, jonka mukaan keskilämpötila nousisi kuusi astetta tällä vuosisadalla. Esimerkiksi arktisen jään sulaminen vähentää heijastuspintaa, jolloin meri imee entistä enemmän auringon säteitä. CCTF epäilee, että "IPCC aliarvioi ilmastonmuutoksen vauhdin ja voiman." Riossa aiheeseen tuskin kajottiin, mikä johtunee siitä, että ilmastoneuvottelut Kööpenhaminassa 2009 ja Cancunissa 2010
Kansallista ahneutta
Rio+20 ei suonut riittävää huomiota ilmastonmuutokselle, Gorbatsov valittaa. KANSAN TAHTO 27 2012
15
KUVA: PATRICIA GROGG/IPS
Ilmastonmuutos jyllää, Riossa vain pähkäiltiin
RIO DE JANEIRO IPS/MARIO OSAVA
Ilmastonmuutos voimistaa yllättäviä sääilmiöitä aiheuttaen yhtäällä tulvia ja toisaalla kuivuutta. Kansalaisten on painostettava hallitukset toimimaan, Maailman luonnonsäätiön ilmasto ja energiajohtaja Samantha Smith sanoo. YK:n hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC on esittänyt huonoimpana vaihtoehtona ennusteen kuuden asteen lämpenemisestä jota se pitää kestämättömänä. Mutta on äärimmäisen vakava virhe ajatella, että talous on hoidettava ensin ja ilmasto myöhemmin, CCFT varoittaa. Sittemmin huoli ilmastosta tuntuu hiipuneen, mutta viime aikojen äärimmäiset sääilmiöt ovat taas voimistaneet sitä, Lihotal uskoo. Silti ilmastonmuutos jäi vähälle huomiolle Rion kestävän kehityksen kokouksessa juhannuksen alla. Kansainvälisen yhteisön pirstoutuminen suosii kansallista ahneutta yhteisen hyvän sijasta, mikä kiihdyttää luonnonvarojen riistoa, sanoo Aleksandr Lihotal. CCFT kiittää yksittäisten maiden hankkeita, kuten Ruotsin pyrkimystä kehittää vähähiilinen talous ja Etelä-Korean innostusta vihreään teknologiaan. Kuuban pääkaupunki Havanna räpiköi hirmumyrsky Wilman kynsissä vuonna 2005.
On vakava virhe nostaa talousongelmat ilmastokriisin edelle, Gorbatsovin työryhmä varoittaa.
päättyivät epäonnistumisiin, YK:n rauhanyliopiston entinen rehtori ja CCFT:n jäsen Martin Lees arvioi. CCFT muistuttaa, että mittari on noussut esiteollisesta ajasta vain 0,8 astetta, mutta seuraukset ovat hälyttäviä. CCFT:n lääkkeitä ovat "luonnollisen pääoman" vaalinta, rahoituksen turvaaminen ilmastonmuutoksen torjunnalle ja siihen sopeutumiselle kaikkialla sekä päästöjen voimakas leikkaaminen
heinäkuuta Ohenojan näyttely. Se on esillä kolme viikkoa 26.7. ministeri Penna Tervo (sosdem) ja kaivosmies Keisala (8.7.).
Viikon nimiä: Pekkala, Duclos, Erkki Sikiö
Metsähallituksen pitkäaikainen pääjohtaja, kansanedustaja ja moninkertainen ministeri, mm.
ns. Minua kiinnostaa kaikki, luonnon tapahtumat, ihmiset, sisäkuvat, kertoo taiteilija.
Isoveli innoittajana
Vuonna 1946 syntynyt Jorma Ohenoja kasvoi kym-
menlapsisessa perheessä. Lukijat saivat veikatakseen, minkä maiden edustajat ovat kolme parasta 10:ssä yleisurheilulajissa, kahdessa painiluokassa ja raskaan sarjan nyrkkeilyssä olympialaisten kaikkiaan 146 lajista (3.7.). Ensi keväänä on Seinäjoella iso oma näyttely. saakka. Koulun jälkeen Jorma Ohenoja työskenteli ensin Toppilan mallasjuomayhtiön mainospiirtäjänä, kunnes Lahden panimo osti tehtaan ja lopetti mainostyöt Oulussa. Tukholmassa oli hienoja
museoita ja upeita näyttelyitä, joissa saattoi katsella vanhojen mestareiden töitä. Viikon kolme neuvottelua eivät tuoneet ratkaisua Ylä-Kemijoen uittolakkoon.. Myönteisen päätöksen sai 58, heistä 14 tosin vain osaeläkkeen.
Uusia näyttelyitä
Jorma Ohenojan teoksia on myös Oulun kaupungin kokoelmissa, oppilaitoksissa, kaupungintalolla ja sairaaloissa. kolmen suuren hallituksen pääministeri (1946-1948) Mauno Pekkala, 62, oli kuollut. 16 KANSAN TAHTO 27 2012
Näyttely sopivasti heti tunnustuksen perään
Jorma Ohenojan maalauksia esillä Oulussa
MAIJA AALTO
RAHAA HETI KÄTEEN PANTIKSI KÄY IRTAIN OMAISUUS
- kultakorut, hopeaesineet, arvokellot - autot, moottoripyörät, mönkijät, kelkat - aseet, turvallinen säilytyspaikka - puhelinosake tai vastaava arvo-osuustili - pörssi- ja asunto-osakkeet - soittimet, elektroniikka, taide, jne
Jorma Ohenojan teokset ovat omiin havaintoihin perustuvia, kuten tämäkin viime vuonna syntynyt maalaus "Neitoperhon kesäriemua".
arvostettu valtion kuvataidepalkinto.
Panttilainakonttori Oy
KULTAKORUJA HALVALLA JA REHELLISESTI PAINON MUKAAN
- uusia ja kunnostettuja käytettyjä kultakoruja - ostetaan kultaa ja muuta irtainta - pariston vaihto 5 - korjataan koruja, tilaustöitä - ostetaan puhelinosakkeita ja kultakoruja, rahat heti puhtaana käteen
Oululainen taidemaalari Jorma Ohenoja pääsi monen monituisen hakijan joukosta tänä vuonna siihen valikoitujen ryhmään, jolle opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi valtion ylimääräisen taiteilijaeläkkeen. Lehti muisti miestä etusivulla ja julkaisemalla sisäsivulla pääministeri Urho Kekkosen edellispäivänä radiossa pitämän muistopuheen (2.7.). (08) 538 0100 Avoinna ma-pe 9.30-16.30 www.oulunpantti.net
Kansan Tahdossa
ensi torstaina:
Kaikki kiinnostaa
Jorma Ohenoja ei ehtinyt juhlia kesäkuun lopussa julkistettua valtion tunnustusta, sillä juuri samaan aikaan piti viimeistellä uusinta omaa taidenäyttelyä.
Oululaisessa Neliö-Galleriassa avataan tänään torstaina 5. - 8.7. Pohjoissuomalaisista valtion taiteilijaeläkkeen saivat myös muun muassa valokuvaaja Jorma Luhta ja tanssitaiteilija Reijo Kela, eteläisempiä nimikuuluja ovat esimerkiksi muusikko Pedro Hietanen ja runoilija Ilpo Tiihonen. Perusturva pitäisi saada paremmaksi kansalaispalkan tai vastaavan järjestelyn avulla, Ohenoja sanoo. Näyttelyssä on yli 20 työtä, maalauksia, akvarelleja ja pastelleja. Hänen taiteellinen tiennäyttäjänsä oli 12 vuotta vanhempi veli Tauno, jonka jalanjäljissä pikkuvelikin lähti kuvataiteen mutkaisille poluille. Työnteko jatkuu. Siitä oli minulle valtava hyöty, siellä aukeni suuren taiteen maailma, hän kertoo. Tilaisuudessa puhuivat mm. Väkeä oli vielä töissä tuhat, joista sadoille oli lopputili luvassa heinäkuussa. 1952 Koonnut Tapani Sillanpää Olympiasoihtu Tornioon
Urheilu sai 60 vuoden takaisissa lehdissä runsaasti palstatilaa lähestyvien Helsingin olympialaisten (19.7.-3.8. Duclos pidätettiin mielenosoituksissa, jotka Korean sodassa "ruttokenraalin" nimen saaneen Ridgwayn saapuminen Pariisiin Euroopan armeijan komentajaksi aiheutti ja aiheutti edelleen Oslossa (2.7.) ja Kööpenhaminassa (6.7.). Välillä vuosia Hämeessä viettänyt Ohenoja palasi 1995 kotikaupunkiin ja asuu nyt Oulun Pikkaralassa, jossa hän mielellään tarkkailee luonnon ilmiöitä. Miesten seurat valittiin piirin parhaiksi (8.7.). Eläke ei ole suuren suuri, vain alle 1300 euroa kuussa, mutta se on ensinnäkin tunnustus pitkästä työskentelystä ja toisekseen säännöllinen ja varma tulo, jollainen taiteilijoilta useimmiten puuttuu. Tuore tieto taiteilijaeläkkeestä on saanut pohtimaan taiteilijoiden toimeentuloa yleensä. Lehti julkisti lupauksensa mukaisesti olympiaveikkauksensa kuponkeineen. Taiteilijoiden taloudellinen tilanne on yleensä heikko. Lehti luetteli Kemissä (4.7.) ja Simossa soihtua kantavien ja sitä yön yli Kemin kaupungintalon tornissa vartioivien nimet ja puffasi soihtujuhlia (8.7.).
Olympiakarsintoja, -valintoja ja -veikkausta
Yleisurheilun olympiakarsintakisoissa huomiota saivat 1500 m:n juoksun SEajalla 3,47,4 voittanut "ongelmalapsi" Denis Johansson ja pituudessa TUL:n ennätyksen (735) hypännyt Jorma Valkama (4.6.).
Tullilaisista miesyleisurheilijoista olympialaisiin valittiin Valkaman lisäksi mm. TUL:n Oulun piirin yu-mestaruuskilpailuissa Kalajoella "parhaan miehen arvosanan" sai Oulun Tarmon Erkki Sikiö voitettuaan kolme mestaruutta; 400 m:n aidoissa (6.7.) sekä 110 m aidoissa ja 1500m:llä, jolla hän yllättäen voitti Kalajoen Riennon Alku Seikkulan. Samaan aikaan kouluun olivat pyrkimässä myös sittemmin kuuluisat pohjoissuomalaiset Kalervo Palsa ja Marika Mäkelä. Hakemuksia taitelijaeläkkeestä jätettiin 485. Syksyllä Ohenoja osallistuu yhdessä noin 30 suomalaisen taiteilijan kanssa suurille Pariisin taidemessuille. Otanmäen kaivoksen valmistumisen kunniaksi järjestettiin 305 metriä syvän kaivoskuilun tervaus, mikä vastaa siis harjannostajaisia. Ohenoja valmistui koulusta 1970. Nuori mies lähti töihin Tukholmaan, jossa yksi sisarista asui. Opiskelun jatkaminen olisi kiinnostanut, mutta asunnon ja toimeentulon puute estivät. Ohenoja rohkaistui hakemaan Suomen Taideakatemian kouluun ja pääsikin heti sisään. Työntekijöiden ja työjohtajien talot olivat valmistuneet, käyttöinsinöörien talo oli työn alla (2.7.). Myös Veikkauksella oli olympiaveikkaus, jota se mainosti lehdessä
puolen sivun ilmoituksella (4.7.).
Typpi valmistumassa, Otanmäki tervattiin
Kansan Tahto kertoi lähes 300:n saaneen lopputilin Typpi Oy:n tehtaan ja sen asuntojen rakennustöistä niiden valmistuessa. 1952) takia. Taideakatemiasta oli kuitenkin kuoriutunut pätevä tekijä: jo vuonna 1972 Ohenojalle myönnettiin
Puuseppä tekee laatua
2. keihäänheittäjät Eino Leppänen (71,70), Soini Nikkinen (72,29), lyhyiden matkojen juoksijat Voitto Hellsten, Adolf Turakainen, Erik Rönnholm, estemies Kauko Lusenius (9.01,0), korkeuteen Albert Koskinen (193), seipääseen Valto Olenius (420), Erkki Kataja (410) ja kuulaan Toivo Telen (15,14) (6.7.). Aihe liippaa läheltä siksikin, että oma Jenni-tytär nyt vuorostaan astelee isänsä ja setänsä jalanjäljissä. Ranskan kommunistisen puolueen pääsihteeri Jacques Duclos oli vapautettu (3.7.), mitä hän piti rauhan ja vapauden voittona (6.7.). Olympiasoihtu saapuu tänään Ruotsista Suomeen, Tornioon, jossa sen ja Pallastunturilla keskiyön auringosta sytytetyn soihdun tuli yhtyvät, kertoi Kansan Tahdo 8.7. Ketään ei saisi jättää tyhjän päälle. Mitä minä tunnen taiteilijoita, niin he ovat ahkeraa väkeä ja ansaitsevat taloudellisen turvan.
OULUN KULTA
Pakkahuoneenkatu 26, p. Teen mielelläni omiin havaintoihin perustuvia töitä
Jos havaitaan luvattomien aineiden käyttöä, vientimme loppuu siihen, viljelijä Narain Phagoo sanoo. Modelya närästää myös se, että reilu kauppa edellyttää tuottajaosuuskunnan puheenjohtajan vaihtuvan kolmen vuoden välein. Hän kuitenkin uskoo, että reilun kaupan avulla Mauritius voisi viedä myös kukkia, sitruunoita ja muita hedelmiä sekä hunajaa.
KUVA: NASSEEM ACKBARALLY/IPS
Oulun Taiteiden yötä suunnitellaan avoimesti
Elokuun 23. Victorian osuuskunnan sihteeri Rajen Hemoo näkee reilun kaupan tuovan kosolti hyötyä pienviljelijöille. Tervetuloa nauttimaan keittiön antimista ja kivasta seurasta!
Veteraanikatu 9 C 90100 Oulu 050 5900711
Ikä rikkautena Suunta tulevaan Eläkeläiset ry
www.elakelaiset.fi
Yrjö Mäkelin -seura
www.makelinseura.fi
Monet Mauritiuksen saaren sokeriruo'on viljelijät ovat ryhtyneet reilun kaupan tuottajiksi.
TOIMISTO: (08) 537 1722, faksi (08) 371 314 ilmoitukset@kansantahto.fi Asiakaspalvelutoimisto avoinna
arkisin klo 9.0015.30 15.6. Tärkein ostaja on Euroopan unioni. Olen ymmärtänyt, että
tiloilla tehtävien säännöllisten tarkastusten lisäksi tuotteemme tutkitaan Euroopan laboratorioissa. "Ajatusten helminauha" opintokerho maanantaina 9.7. päivän Taiteiden yötä suunnitellaan Oulussa avoimissa palavereissa kahtena heinäkuun maanantaina, 9. Saamme edullisia lainoja, tuotantopanoksillemme maksetaan tukiaisia ja yhteistyömme vahvistuu, hän listaa.
Voitonjako epäilyttää
Viljelijöiden edellytetään antavan osan voitoistaan yhteisön kehittämiseen. Tulokset kuitenkin näkyvät sekä laadussa että tuloissa. Paras ratkaisu turvata kohtuullinen tulotaso oli hankkia reilun kaupan sertifikaatti, viljelijä Kershoe Parsad Chattoo kertoo. Tervolan kunnankirjasto esittelee laajoja Paasilinnakokoelmiaan, ja päiviin kuuluu monenlaista kulttuuritarjontaa. Tuottajien on alistuttava sekä Fair Trade Internationalin että riippumattoman arvioitsijan syyniin. klo 912
numero 60
Ilmestyy torstaisin Mäkelininkatu 29, PL 61, 90101 OULU Kustantaja: Kustannus Oy Kansan Tahto www.kansantahto.fi
TOIMITUS: (08) 537 1724 toimitus@kansantahto.fi Tuomas Talvila (päätoimittaja) 050 570 9716 Maija Aalto 044 537 1727 Tuula Leskinen 044 537 1732
www.varjaagi.fi
Rakennus-, remontti-, sisustus- ja tilaustyöt. 31.8. KANSAN TAHTO 27 2012
17
Reilu kauppa rantautui Mauritiukseen
Hintaromahduksen koettelemien sokeriosuuskuntien talous vakaantui.
PORT LOUIS IPS/NASSEEM ACKBARALLY
Paasilinnapäivien teemana Erno
Tervolassa pidetään 6.-7. Sokerintuottajien ohella reiluus kiinnostaa hedelmätarhureita. heinäkuuta neljännet Paasilinna-päivät, ja veljeksistä on tällä tarkasteltavana Ernon (19352000) elämä ja työ. Veneiden huolto-, korjausja entisöintityöt.
myyntisihteeri Jaana Hämälä-Raitio 044 537 1722 toimitusjohtaja Sirpa Kovalainen 050 570 9713
www.kansantahto.fi
Henkilökohtainen sähköposti: etunimi.sukunimi@kansantahto.fi · ISSN 0356-1380 · Suomalainen Lehtipaino Oy 2012. Reilu kauppa alkoi 1,3 miljoonan asukkaan saarella vasta 2011, mutta mukaan on
ehtynyt jo 4 500 viljelijää 32 osuuskunnasta. Avoimen suunnittelun tavoitteena on saada Taiteiden yöhön mahdollisimman laaja tapahtumien kirjo ja auttaa ohjelman tekijöitä löytämään omille esityksilleen sopiva paikka ja ajankohta ja tarvittaessa yhteistyökumppaneita. Mauritiuksen yritys- ja osuuskuntaministeri Jim Seetaram haluaa pienviljelijöiden valitsevan vapaasti reilun kaupan tai perinteisen viljelyn. KT
www.smu.fi
RIVI-ILMOITUKSET
riviilmoitukset
eläkeläiset
OULUN TYÖVÄEN ELÄKELÄISET RY WWW.OTERY.FI Kesäkoti Kymppi. Kymppi on avoinna päivittäin klo 1116. Tuotamme ja viemme laadukasta ja myrkytöntä ruokaa ja ansaitsemme aiempaa paremmin, Long Mountainin hedelmäntuottajien osuuskunnan sihteeri Kishan Fangooa sanoo.
Tiukat ehdot ja kovat syynit
Fangooa myöntää, että reilun kaupan ehtojen täyttäminen on työlästä. KT
LINKIT
www.akt.fi
www.puuliitto.fi
SUOMEN MERIMIES-UNIONI r.y. Avuksi on löytynyt reilu kauppa. Se saa jotkut tuottajat karsastamaan reilua kauppaa. FINLANDS SJÖMANNS-UNION rl
Sokerin hinta on viime vuosina laskenut yli kolmanneksella ja ajanut Mauritiuksen sokeriruo' on viljelijät ahtaalle. os. Hänen mukaansa reilun kaupan osuuskunnat pärjäävät vain niin kauan kuin valtio tukee niitä kalliiden arviointien kustantamisessa. klo 10.00 Kympissä. Kulttuuritalo Valveella. Laki on vaatinut samaa aiemminkin, mutta Modleyn mukaan siitä ei piitattu ja moni on johtanut osuuskuntaa 20 vuotta. ja 30.7. Lauantaina tehdään monituntinen Ernon pyöräretki Tervolan kirkonkylältä Varejoelle Paasilinnan veljesten kotipaikalle Kuikeroon, jossa on iltaohjelmaa. Me tuotamme sokerin, mutta yhteisö saa päättää voittojen käytöstä. Erno Paasilinnasta esitelmöi perjantaina ja lauantaina kemijärveläinen kirjallisuudentuntija Juha Pikkarainen. Uusien viljelykäytäntöjen ohella he sitoutuvat demokraattiseen ja läpinäkyvään hallintoon sekä ympäristönsuojeluun. Suunnittelupalaverit Valveella alkavat kumpanakin maanantaina klo 17.30. Yhteislaulua keskiviikkoisin. Tulomme kutistuivat. Reilun kaupan sokerista maksetaan 468 euroa tonnilta, kun hinta muuten jää 420 euroon. Tuotto pitäisi jakaa suoraan viljeli-
jöille kattamaan kasvavia kuluja, Eteläisen viljelijäyhdistyksen puheenjohtaja Gassen Modely pohtii. Keulapuomintie 11 (Hietasaari) Tarjoaa päivittäin edulliset pannarikahvit sekä sunnuntaisin ja keskiviikkoisin myös riisipuuroa ja marjasoppaa. Vuoden 2010 loppuun mennessä sokerin hinta oli pudonnut 36 prosenttia kolmessa vuodessa ja tuottajat hätääntyivät. Intian valtameressä sijaitseva Mauritius kuuluu Afrikan johtaviin sokerinviejiin
(09) 432 4132, martti.juntunen@eduskunta.fi
LAPIN AUTO-OSA OY
Nikkarinkuja 12 Roi Puh. mielikuvitus mukaan niin * Eteisryhmät suunnitellaan * Vaatekomerot yhdessä komerot * Ovet upeilla liukuovilla! Avoinna * Liukuovet ark. Asianajaja, varatuomari Sovionkatu 10, 2. krs, Raahe Hallituskatu 31 A 24, 4. krs Puh. (08) 451 075
VUOKRATAAN yksiöitä, kaksioita ja kolmioita
WWW.WALOASUNNOT.FI
POHJOIS-SUOMEN PIIRIJÄRJESTÖT
Kainuun Vasemmisto
Linnankatu 2, 87100 KAJAANI Osmo Polvinen pj, gsm 0400 234 504 (08) 623 542 fax (08) 623 060 osmo.polvinen@sotkamo.net http://kainuu.vasemmisto.fi
RAKENTAMINEN & REMONTOINTI
Kalusteet tehtaanmyymälähinnoin!
* Keittiökalusteet * WC-kalusteet Ota mitat ja * Kodinhoitohuonekal. UKKOLA KY · Autotarvike ja -varaosamyynti
· Rengasmyynti · Huolto- ja korjaamopalvelut Salmintie 13, 90830 Haukipudas Puh. Asianajajan toimintaa valvovat asianajajaliitto ja oikeuskansleri. 0440 588 790 sähköposti: vesa.soini@hotmail.fi
fax (08) 312 1680
Osmo Hekkala:
AUTOHUOLTO JA -VARAOSAT
Toimitukset koko maahan
PURKUOSAT · moottorit · vaihteistot · ovet, luukut · ym. (08) 374 511, 040 551 7754 telefax (08) 311 0286 asianajotoimisto@limingoja.net www.limingoja.net
KEMIN MATTO- JA MAALAUSTYÖT
PYÖRÄHUOLTO
Vasemmistoliiton Lapin piiri
Lapinkatu 2, 96190 ROVANIEMI Juha Mäkinen, gsm 0400 698 275 vasemmistoliitto@lapinpiiri.inet.fi http://lappi.vasemmisto.fi
V. (016) 254 300 fax (016) 254 305 aimo.tervahauta@aatsto.inet.fi
u
Asianajotoimisto HONKA JA VESALA OY Pakkahuoneenkatu 18 B 26 90100 OULU Puh. (08) 547 2987 Fax (08) 547 2221
Erkki Kauppila:
35 10 Waloa 100 vuotta Koonnut Antti Kivimäki 20
Kansan Tahto 100 v. UUDET OSAT · peltiosat · lyhdyt · jäähdyttimet · ym.
Piimäperä isäni maa Kylmää oli aamusaikka Runoja
A leksa nt
.c o m
t
erin
ka
Vappu Säilynoja:
Siunatut sokerisakset
Tauno Saarela:
20
OTA YHTEYTTÄ VASEMMISTON OULUN VAALIPIIRIN KANSANEDUSTAJIIN
Risto Kalliorinne
avustaja: Harri Ylönen puh. 010 439 5500
kiinteä verkko 8,28 snt/puhelu + 5,95 snt/min matkapuhelin 8,28 snt/puhelu + 17,04 snt/min
TERVETULOA KIRJAOSTOKSILLE
Kaarina Kailo:
Irti talousväkivallasta
Matti Viialainen:
10 Neljä järisyttävää päivää 10
15 12
py
o ra
Asianajotoimisto LAHJA LIMINGOJA OY asianajaja, varatuomari Rantakatu 5 A 24 90100 OULU puh. SOINI
p aj a
LAKIASIAINTOIMISTOJA
Haukkarinkatu 4 C, 94100 KEMI p. (08) 5475 102
HAMMASHUOLTO
HAMMASLABORATORIO
MUUT
VELI HEIKKINEN OY
www.veliheikkinen.fi
proteesit, pohjaukset, korjaukset sekä hammassuojat urheilijoille
Puh. (09) 432 4051, eduskunta
PekkaTaanila:
Perhonen lampun valossa RUNOJA
Merja Kyllönen
avustaja: Martti Juntunen puh. 9-18 * Mittatilausovet ja -kalusteet la 9-14
Rovaniemellä:
Asianajotoimisto VELI PÄIVIKKÖ Varatuomari, asianajaja Hallituskatu 1317 C 23, 90100 Oulu puh. (08) 622 616
VUOKRATAAN
SUN ALO-A NOT O W
Y
www.turva.fi
Raahessa:
Keittiökalusteiden ei välttämättä tarvitse maksaa paljon!
Asianajotoimisto Oulussa: PAAKKI & LEPOLUOTO OY Asianajotoimisto Painopistealueet: perhe- ja perinANSSI HOLMBERG tö-, sopimus- ja vahingonkorvausoikeus sekä oikeudenkäynnit. 08 376 601, fax 08 376 663 www.keittiokalustetukut.fi www.visionliukuovet.fi
Pohjois-Pohjanmaan vasemmisto
Pakkahuoneenkatu 19, 90100 OULU Toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki, gsm 0500 584 055 jaakko.alavuotunki@vasemmistoliitto.fi http://pohjois-pohjanmaa.vasemmisto.fi
V I S I ON
LIUKUOVET
Kemissä:
Asianajotoimisto AIMO TERVAHAUTA KY Kauppakatu 15 puh. mape 817, la 913
29
Kollegakirja Tauno Saarelalle
Ei ihan teorian mukaan
19
25
KANSAN TAHDON TOIMISTO
Mäkelininkatu 29, Oulu, avoinna mape klo 9-15. historiateos
Lehtimies ja eurokommunisti
Suomalainen kommunismi ja vallankumous 1923-1930
Martti Korhonen
avustaja: Eija Tynnilä puh. 0400 272 560 Rautatienkatu 10 90100 OULU
Pohjolankatu 16 B 20 Kajaani
ASIANAJAJA on asianajajaluetteloon hyväksytty lakimies, jolla on säädetty kokemus ja taito. (016) 310 950, 040 537 6121 Av. 554 6198/0400 586 903, AA,VT Pentti Paakki fax 554 6199 gsm 044 068 7155 AA,VT Altti Lepoluoto gsm 044 068 7144 Asianajotoimisto OTM, KTM Jenni Kivijärvi SAM MALINEN OY gsm 044 068 7133 Kauppurienkatu 5 A, 90100 OULU www.paakki.net gsm 0500 683 379 www.opuslex.fi fax (08) 312 0045 Aukioloaika ma-pe klo 9-17 sam.malinen.law@gmail.com
HAMMASLABORATORIO ERIKOISHAMMASTEKNIKKO
VESA KUUSIRATI
Urheilutie 49 86600 HAAPAVESI Puh. kerros 90100 OULU puh. 220 611, fax 222 766 90100 OULU puh. (016) 312 750 fax (016) 312 120 gsm 0400 693 621
Lakeuden KEITTIÖKALUSTETUKKU
Takatie 10, 90440 KEMPELE, p. (08) 311 8811, fax 378 505 www.paivikko.fi Asianajotoimisto KAUKO NEVALA Ky Maakuntakatu 11 96100 ROVANIEMI puh. Asianajajat antavat myös julkista oikeusapua kaikissa oikeudenkäyntiasioissa.
p. 18 KANSAN TAHTO 27 2012
PA LV E L E M M E S I N U A
ASIANAJOTOIMISTOJA
Asianajotoimisto KARI ERIKSSON OY Asianajaja, varatuomari 0400-685 036 VT Katri Mäkinen 0500 685 036 Ratakatu 8 B 13 90100 Oulu puh. 050 574 1676, harri.ylonen@eduskunta.fi Pakkahuoneenkatu 19, 90100 OULU
Kaikki automerkit
AUTOHUOLTO P. vaihde (08) 375 434 Telefax (08) 370 163 asianajotoimisto@vesala.com AA,VT Lauri Vesala AA,VT Markku Honka OTM Tuomas Vesala
16
, O ulu · w w
w.
Lakiasiaintoimisto ADVUKAARI OY
Varatuomari Vesa Juntunen Varatuomari Mirkka Pentikäinen OTM Mikko Ravaska Isokatu 16 B 14, 3. (08) 515 011 Haukipudas puh
Sodankylän Tankavaarassa. 8. 3. 8. 9. 9. Yli 55 000. Aseta asukasluvun mukaiseen suuruusjärjestykseen Kajaani, Rovaniemi, Tornio ja Raahe. 4. 7. 101 euroa.
viikon 26 RATKAISUT
SUDOKUT viikko 27
...ratkaisut ensi viikon Kansan Tahdossa. Paljonko rahaa jokainen suomalainen keskimäärin sijoitti lottoon viime vuonna?
VASTAUKSET:
Vastaukset: 1. 2. Kanerva. Sata vuotta. Mille välille suunnitellaan uutta Rail Baltica-rautatieyhteyttä. 10. Tallinna- Varsova. Mitä virkaa hoitaa Suomen korkeimmin palkattu virkamies. 6. Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö eli valtiosihteeri; virassa on nykyään Raimo Sailas. 5. 6. Roavvenjarga. 7. Missä pidetään joka kesä Kullanhuuhdonnan SM-kisat. Kuinka kauan on kirjailija Elvi Sinervon syntymästä. 5. 2. TEHTÄVÄT
RISTIKKO viikko 27
...ratkaisu ensi viikon Kansan Tahdossa
KANSAN TAHTO 27 2012
19
KYSYMYKSET
1. 4. Minkä kunnan nähtävyyksiin kuuluu tienvarren pellolle pystytetty tuhatpäinen ympäristötaideteos Hiljainen kansa. Suomussalmen. Rovaniemi, Kajaani, Raahe, Tornio. Mikä on Rovaniemen nimi pohjoissaamen kielellä. Moniko turisti on jo nähnyt Ranuan eläinpuiston jääkarhunpennun. 3. 10. Mikä on Kainuun maakuntakukka
Tapahtumista saa iloa ja virkeyttä. Tilaa luovuudelle syntyy, kun tehdään itse ohjelmia. Se myös saavuttaa ihmisten mielet palopuheita paremmin. Ohjelmassa pitää olla myös sisältöä. Etenkin varsinaiseen järjestötoimintaan kaivataan uusia tekijöitä. Eläkeläisjärjestöjen yhteisen etujärjestön EETU:n mukaan tavoite vahvasta laista ja todellisesta myönteisestä muutoksesta vanhustenhoivaan eivät ole täysin toteutumassa. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on kovasti kehittämisen varaa ja on tärkeää, että kunnat tuottavat itse palvelunsa ulkoiluttamisen ja kilpailuttamisen sijaan. Ajankohtaisin kysymys ikääntymispolitiikassa on vanhuspalvelulaki, joka on parhaillaan lausuntokierroksella. Työura Sallassa, Kemijärvellä ja Rovaniemellä, nyt eläkkeellä · asuu Rovaniemellä · perheessä kaksi aikuista tytärtä, neljä lastenlasta · Eläkeläiset ry:n hallituksen jäsen · Eläkeläiset ry:n Lapin aluejärjestön sihteeri-taloudenhoitaja · Rovaniemen Eläkeläisten taloudenhoitaja · harrastaa järjestötoiminnan lisäksi ohjelmatoimintaa, itämaista tanssia, näyttelemistä ja monenlaista liikuntaa
Eläkeläiset ry ikääntyvien asialla
Eläkeläiset ry:n hallitukseen vasta valittu Kyllikki Vilander osallistui vastikään ensimmäiseen kokoukseensa. Erilaisissa kerhoissa opiskellaan, lauletaan, tehdään käsitöitä, tanssitaan kansan- ja senioritansseja, luetaan yhdessä, lauletaan ja juhlitaankin. 20 KANSAN TAHTO 27 2012
Voimaa kulttuurista
Kaikkein mieluiten Kyllikki Vilander suunnittelee ja toteuttaa kulttuuriohjelmia.
Teksti ja kuvat: TUULA LESKINEN Ohjelmatoiminnan suunnittelu, ohjaaminen ja esiintyminen, niitä tekemässä Kyllikki Vilander on omimmillaan ja onnellisimmillaan. Emme ole vain vanhustenkerho, kuten joskus luullaan, vaan järjestö joka pystyy vaikuttamaan yhteiskunnan ikääntymispolikiikkaan.. Eläkeläiset toimivat monin tavoin. Ikääntyneet ovat asiantuntijoita omissa asioissaan. Eläkeläiset järjestönä patistaa eläkeläisiä osallistumaan kunnallisvaaleihin ja kunnallisiin luottamustehtäviin. keellä olevien asialla, hän painottaa. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen keskeinen työkalu Eläkeläiset ry:llä on viime vuonna järjestön valtuuston hyväksymä ikääntymispoliittinen ohjelma "Oikeus arvokkaaseen ikääntymiseen". Kyllikki Vilanderin mielessä on jo itämässä ideoita vuoden päästä Oulussa pidettävää Eläkeläisten kesätapahtumaa varten. Rajattomien runoja ja lauluja sisältävä ohjelmakokonaisuus on tyypillistä Vilanderin käsialaa. Unelma toteutui useasta yhdistyksestä kootun innostuneen ja osaavan joukon mukanaololla. Monesti se ein sanominen on vaikeaa kun tietää jotenkuten hallitsevansa tehtävän vaatimukset. Vilander käyttäisi mielellään enemmän aikaa rakkaimpaan harrastukseensa kulttuuriin ja kulttuuritapahtumien järjestämiseen. Viihteellisyyttä ei kuitenkaan saa unohtaa, eikä kaiken pidä olla aina kovin taiteellista, Vilander muistuttaa. Jos on ikänsä ollut järjestötoiminnassa tai vaikka ay-liikkeessä, on luonteva tulla ajamaan eläkeläisten ja ikääntyvien asiaa järjestöön. Edistyksellinen työväenkulttuuri herättää, kyseenalaistaa ja toimii kriittisesti. Toivotaan, että eläkeläisjärjestöjen ehdotukset menevät läpi. Järjestömme on kaikkien eläk-
Rovaniemeläinen Kyllikki Vilander on aloittanut Eläkeläiset ry:n hallituksessa. Unelmieni täyttymys oli saada suunnitella ja ohjata juhlaohjelma Leville viime kesän Eläkeläiset ry:n Lapin aluejärjestön 40-vuotisjuhlaan, joka oli samalla myös kolmen pohjoisen aluejärjestön kesäjuhla. Se on kannanotto meille tärkeistä arvoista, joilla haluamme vaikuttaa yhteiskunnan kehitykseen.
Yhdistystoiminnasta sisältöä elämään
Vilander toivottaa eri syistä nuorempanakin eläkkeelle jääneet mukaan toimimaan. Yksi tehtävä on valvoa tulevan vanhuspalvelulain toteutumista kunnissa. Kolmentoista hengen ryhmä koostuu rovaniemeläisistä, sodankyläläisistä ja kemijärveläisestä säestäjästä. Kesäkuussa Vilander pääsi esiintymään Rajattomat- ryhmän kanssa TUL:n veteraanitapahtumaan Kemissä. Hän oli mukana kemijärveläisessä Talon Tytöt -ohjelmaryhmässä jo 70- ja 80-luvuilla. Ihmisten yksinäisyys on lisääntynyt, mutta järjestössä ei tarvitse olla yksin.
Vaikka harrastukset pitävät kiireisenä, ehtii Kyllikki Vilander hoitaa kukkia.
Kyllikki Vilander
· syntynyt Sallassa. Toiminta antaa sekä fyysistä että psyykkistä voimaa elämiseen. Vilanderkin luovuttaisi mielellään osan tehtävistään muille. Kokous todisti, ettemme ole vain vanhustenkerho, kuten joskus luullaan, vaan järjestö joka pystyy vaikuttamaan yhteiskunnan iääntymispolikiikkaan