Kansan Tahto 10.10.2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Liki 10 litraa taikinaa meni ja olisi mennyt enemmänkin. Sivu 5. e stämm Päivy NTAINA LAUA la 9.00?13.00 ma-pe 7.30?20.00 Soita 08 534 8100 www.hammas-aaria.fi . Jarmo Mäkilän Nimetön (kuvassa) vuodelta 1983. Oululainen Galleria Harmaja puolestaan juhlistaa 20-vuotista taivaltaan Antti Holman näyttelyllä. Sivut 8-9 Kajaanissa jonotettiin lettuja Vasemmistoliiton kansanedustajat olivat kierroksella Kainuussa. Esillä on mm. Kirkkokatu 27 A 51, 5. krs 90100 OULU Kajaanilainen ay-vaikuttaja sai työsuojelupalkinnon Sivu 4 viikko 41 torstai 10. lokakuuta 2013 www.kansantahto.fi KUVA: TUULA LESKINEN l POHJOIS-SUOMEN VASEMMISTOLEHTI l PERUSTETTU 1906 l Levillä puhuttiin maailmaa paremmaksi Lapin vasemmiston syyspäiville Leville kokoontuneista nuorimmat osallistujat olivat kahvitauolla rupattelemaan kokoontuneet Tiina Outila (vas.), Markus Korjonen, Juha-Petteri Pasma, Mika Kosonen ja Lapin vasemmistonuorten piirisihteeri Eetu Ahola. Sivut 2 ja 6 KUVA: OULUN TAIDEMUSEO KUVA: AKI RÄISÄNEN Kuvataiteen juhlaa Oulun taidemuseo juhlistaa 50-vuotista historiaansa museon kokoelmia esittelevällä Ajantaju- näyttelyllä. Kajaanin Raatihuoneentorilla oli jatkuva jono Vasemmiston lettutiskille
Niin myös ympäristön huomioon ottamiselle. Suomenkin on koko painoarvollaan vaikutettava kestävän kehityksen mukaisiin tulevaisuusratkaisuihin Arktisessa neuvostossa ja muilla kansainvälisillä foorumeilla. TUOMAS TALVILA tuomas.talvila@kansantahto.fi TAKKUNEN. Massiivisten luonnonvarojen hyödyntämiselle yhteistyö on välttämättömyys. 2013 ?Kirjassa suhteutan suomalaisen politiikan laajempiin kuvioihin. kädessä kohti kosmosta ja sieltä takaisin.? Lapin vasemmiston syyspäivien seminaarissa ruodittiin sote-uudi ja uudistusmalleja. PÄÄKIRJOITUS Arktisia näkymiä Lukuisat ovat ne kerrat, kun arktisten alueiden mahdollisia taloudellisia jättihankkeita on puheissa esitelty Suomelle ?uutena Nokiana?. Näkymä ei ole tuulesta temmattu. Toivottavasti eivät jää. Eduskunnalle esiteltiin viime viikolla Suomen uusittu arktinen strategia. 2 KANSAN TAHTO 41 . Uusien pohjoisten kulkureittien avautuessa nimenomaan liikenne on kaikkein suurin liiketoiminnan ala arktisilla alueilla. Muun muassa aivan tämän vuoden alussa julkistetussa, hallitusohjelman mukaisessa Katse pohjoiseen -kehittämisohjelmassa todettiin, kuinka luonnonvarat, pohjoisen merireitin avautuminen, vankka osaamispohja sekä sijainti strategisesti tärkeällä paikalla lähellä arktista aluetta ja Venäjää antavat Itä- ja Pohjois- Suomelle hyvät edellytykset nousta kasvualueeksi. Asia erikseen on, uhkaavatko kehittämisohjelmaan kirjatut avaukset ja kasvusuunnat jäädä pelkiksi merkeiksi paperilla tai näytöllä. Strategiassa Suomi sitoutuu olemaan edelläkävijä arktisen alueen kestävyyden valvojana ja mm. esittää pohjoisnapaa ympäröivän merialueen suojelemista. Painotus on oikea, mutta on selvää, että tavoitteiden ristikkäisyyksiltäkään ei vältytä, kun toisaalla painaa huoli herkästä ympäristöstä ja toisaalla mahdollisuudet hyötyä taloudellisesti hankkeista. Arktisella alueella uskotaan olevan kolmannes vielä tuntemattomista öljy- ja kaasuvarannoista. Useat valtiot kilpailevat arktisen alueen luonnonvaroista. Oma ristiriitansa muodostuu siitä, että pohjoisten jäiden sulaminen entisestään ruokkii ilmastonmuutosta, samoin kuin niiden fossiilisten polttoaineiden käyttö, joita uusilta alueilta havitellaan. Ympäristönäkökulmasta erityistä huolta on aiheuttanut valmistautuminen öljynporaukseen arktisella alueella. On muistutettu syrjäisen alueen ongelmista mahdollisen öljyonnettomuuden sattuessa. Rooli esimerkiksi perinteisen arktisen osaamisen ja ympäristöteknologian tekijänä, myyjänä ja markkinoijana sopisi maallemme ja yrityksillemme hyvin. Esimerkiksi arktisen merenkulun nimiin on laskettu paljon puhuttaessa Suomen meriteollisuuden tulevaisuudesta. Arktinen ekosysteemi on myös äärimmäisen herkkä ja hidas toipumaan haavoista. Arktista projektia ei ole varaa tyriä. Arktisten alueiden viisas hyödyntäminen onkin mitä suurimassa määrin kansainvälisen yhteistyön testi
Suomessa ollaan korvaamassa kaatopaikkoja polttolaitoksilla, jotka eivät edistä jätekierrätystä. Mihin uudet työpaikat syntyisivät? . Kierrätyksen tehtävä on palauttaa käytettyjä raaka- aineita uusioraaka-aineeksi. Suurin ongelma on, että jätteistä edelleen 40 prosenttia päätyy kaatopaikoille. . Kun toinen, tässä tapauksessa kunta, säästää, on toisen pakko ottaa enemmän potilaita vastaan. Jotenkin niiden on oltava yhdessä, Tennilä totesi. Maakuntamallissako ratkaisu? Ketkä järjestävät sote- palvelut tulevaisuudessa, siinä kysymys. Tilanne iskee juuri niihin, joilla on mahdollisuus käyttää vain terveyskeskusta, siis vähäosaisimpiin. Entisen kansanedustajan EskoJuhani Tennilän mukaan ratkaisu Lapin vasemmiston syyspäivien seminaari viime viikonvaihteessa keräsi monikymmenpäisen osallistujajoukon. VIIKON KYSYMYS: on saada jako pois perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon väliltä. . Meidän pitää toimia ekologisemmin, ja kierrätys on ainoa tapa säästää neitseellisiä raaka-aineita. Kysymys on pitkälti valtion ja EU:n ohjauskeinoista. . Kemi-Tornio alueella ja Rova- Seminaarissa muistutettiin, ettei maakuntamalli ole mikään uusi keksintä, vaan että vasemmisto on pitänyt sitä esillä jo SKDL:n aikaan. niemellä on väestöpohjaa, ne saavat edustajia maakuntavaltuustoon, ja ne myös hyötyvät myös sairaalan läheisyydestä, hän totesi. . Se on ainut vaihtoehto. Nykyinen elämämeno ei voi jat- kua. Jos maakunnat tuottavat palvelut, niin annetaanko niille myös oikeus kerätä verotuloja? Isoja asioita on ratkaistavana parhaillaan, ja vasemmiston pelkona on, että sote-palvelujen keskittäminen hyvin suuriin yksiköihin avaa kannattavat markkinat yksityisille toimijoille. Seminaarissa muistutettiin, ettei maakuntamalli ole mikään uusi keksintä, vaan että vasemmisto on pitänyt sitä esillä jo SKDL:n aikaan. Suorilla vaaleilla valitun maakuntavaltuuston ongelmaksi koetaan Lapissa tasa- arvon säilyminen alueella. KANSAN TAHTO 41 . Suomessa kierrätysaste ei ole kehittynyt 2000-luvulla ollenkaan. Mikä Suomen kierrätysaste on nyt? . Utsjoella ei uskota ystävyyskuntiin, Aulis Nordberg tokaisi. Maakuntamalliin haluttiin esimerkiksi alueellisia kiintiöitä, jotta reuna-alueiden ääni pääsisi kuuluviin suurten kuntien rinnalla. tarpeita. Suomalaiset on EU-tilastojen valossa läntisen Euroopan laiskimpia kierrättäjiä. EU:n jätestrategiassa tutkittiin työllistymisvaikutuksia ja laskettiin, että kierrätyksen lisäämisellä luotaisiin unioniin 400 000 työpaikkaa. Jos Suomessa kierrätettäisiin puolet jätteistä, meille syntyisi 10 000 työpaikkaa. Osaavatko suomalaiset edes lajitella jätteensä? . Jättaan. Kun jätteet lajitellaan syntypaikassaan, niiden hyödyntäminen on helpompaa. Sieltä ne ohjataan kierrätyslaitoksiin, missä jalostusastetta noste- Suomalaiset ovat läntisen Euroopan laiskimpia kierrättäjiä. Myös rahoituksen järjestäminen pitää ratkaista, kuka kerää rahat. Muualla ei ole väkeä ja vanhusväkeä on suhteessa paljon. Tennilä liputti maakuntamallin puolesta. . Vasemmistoliiton Lapin piirin puheenjohtaja Pertti Keränen totesi keskustelulle oleva tarvetta, ja hän lupasi piirin järjestävän ensi keväänä samantyyppisen seminaarin. Kaksi sote-aluetta? Lapin liitossa kartoitetaan parhaillaan nykyisiä palveluja ja palvelu- Sivu 6 Luoko jätteiden kierrätys työpaikkoja? KUVA: MIKA PELTONEN UP/MIKA PELTONEN EU:n teettämässä tutkimuksessa suomalaiset olivat kierrätysmyönteisyydellään euroalueen toiseksi paras maa. Aalto-yliopiston kierrätyksen professori Kari Heiskanen totesi kuitenkin UP- uutispalvelun haastattelussa elokuussa, että Suomessa asukastiheys on riittävä vain Turku?Tampere?Helsinki- kolmiossa, jotta kierrätys olisi kannattavaa. Jätehuollosta vastaavan Lassila & Tikanojan mukaan kierrätyksen lisääminen synnyttäisi uusia työpaikkoja. Ovatko suomalaiset hyviä kierrättäjiä, Lassila & Tikanojan yhteiskuntasuhdejohtaja Jorma Mikkonen? . Osaavat. Kittiläläinen Paula Nevalainen toi esiin pienten ja syrjäisten kuntien huolen vaikutusmahdollisuuksien säilymisestä maakuntamallissa. . Kuntaverotuksella ei voida paikata valtionosuuksien pienenemistä, hän jatkoi. Kansanedustaja Markus Mustajärvi painotti, että kunnilla pitää olla riittävät ja hyvissä ajoin saadut tiedot sote-uudistuksista omaa päätöksentekoaan varten. Leville kokoontunut monikymmenpäinen vasemmistoväen joukko oli tyytyväinen radiotoimittaja Jarmo Siivikon luotsaaman seminaarin antiin. Juuri nyt pitäisi puhua siitä, miten rahat kerätään ja jaetaan, missä päätökset tehdään sekä minkälaiset oikeudet kansalaisilla on sotepalveluihin, sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juhani Lehto Tampereen yliopistosta painotti. Viime lauantaina Levillä Lapin vasemmiston syyspäivien seminaarissa esiintynyt Lehto osoitti syyttävällä sormella valtiota siitä, että suosimalla erikoissairaanhoitoa ja sairaaloita ovat terveyskeskukset joutuneet vaikeuksiin. . Saadaan samat päättäjät sekä perus- että erikoissairaanhoidolle. Isäntäkuntamallille ei Lapissa lämmetä. . Kuluttajien asenteet kierrätykseen ovat kunnossa. Halua olisi tehdä enemmän kuin tehdään, mutta päättäjien asenteet ovat hyvin polttomyönteisiä. Kierrätys kamppailee kaatopaikkasijoittamisen ja jätteen polttamisen kanssa. Oma lappilainen malli sote-palvelujen tuottamiseen syntyy kartoituksen pohjalta, jos on syntyäkseen. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin johtaja Riitta Luosujärvi huomautti, että sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiota on jo pitempään toteutettu Kemi-Tornion alueella. . 2013 3 Yritän laajentaa horisonttia kohti Eurooppaa, maailmaa ja viime Professori Heikki Patomäki uusimmasta kirjastaan Tulevaisuuden politiikkaa Sivu 10 KUVA: TUULA LESKINEN stuksen uhkia Ratkaisuja sote-uudistukseen TUULA LESKINEN Suomalaisista sosiaali- ja terveyspalveluista perusterveydenhoito on kriisissä, joka näkyy esimerkiksi työterveyshuollon ulkopuolella olevan ja vähävaraisen diabeetikon arjessa pitkänä jonotusaikana terveyskeskuslääkärin vastaanotolle. Kiireelliseen hoitoon pääsevät kaikki apua tarvitsevat ja hoitotakuu puolestaan varmistaa operaatioon pääsyn. . Uudet työpaikat syntyvät teen lajittelu kuitenkin sujuu. tähän ketjuun. Loisiko kierrätyksen lisääminen työpaikkoja, kuten yrityksenne väittää? Kannattaako kierrätys? . Noin 34 prosenttia. Oma sote-alue Kemi- Tornion alueelle on perusteltu, sillä yhteistyö on jo pitkällä, hän totesi. Luosujärvi painotti alueiden omaa aktiivisuutta toimivien sotemallien etsimisessä. . Tuotetaanko palvelut kuntapohjaisesti vai maakunnissa ja minkä verran yksityistetään. Pitäisi pyrkiä siihen, että kierrätyksestä tehdään aina taloudellisesti houkuttelevampaa.. Tämä ei ole meidän väitteemme
Bussikuljetus Oulusta kokoukseen Ii (hinta täsmentyy myöhemmin), ilmoittautumiset: jaakko.alavuotunki@vasemmistoliitto.fi Kokouksessa käsitellään sääntöjen 9§ määräämät asiat eli hyväksytään toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2014 ja valitaan piirijärjestön puheenjohtaja, I ja II varapuheenjohtaja ja piiritoimikunta vuodelle 2014. Seuraajat ovat tervetulleita kokoukseen. Piirihallitus Kempeleen Vasemmisto SYYSKOKOUS työväentalolla 23.10.2013 klo 18. p. 040 7158450. reiksi. (08) 311 2203 (24 h) . Tällä hetkellä hän on myös yhdistyksen puheenjohtaja ja toinen pääluottamusmies. Väyrynen uskoo, että valtakunnalliseen tunnustukseen on vaikuttanut se yhteistoiminnallinen ote, joka Kajaanissa on kyetty rakentamaan kaupungin työntekijöiden ja työnantajan kesken. ?Tieto kulkee ja keskustellaan. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Facebook-sivut löytyvät osoitteella Oulunviva. Ikkunat auki yhteiskuntaan Ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan Osakon edustajistoon valitaan 25 jäsentä ja ylioppilaskunta OYY:n edustajistoon 37 jäsentä. ?Haluamme opiskelijaliikettä, joka on radikaali ja yhteiskunnallisesti kantaaottava. ELÄMÄNKAAREN VIIMEISELLE MATKALLE Asemakatu 4 . Pelkkä yliopiston sisäisiin asioihin keskittyminen ei riitä. (o8) 311 2158 www.arvokovaoy.fi Monet kunnat ovat supistamassa henkilöstöään, mikä Väyrysen mukaan on ikävää JHL:n palkitsema Pentti Väyrynen pitää avainasiana, että työntekijät otetaan mukaan työelämän kehittämiseen. sekä lähtemään joutuvien että myös työhön jäävien kannalta. Leikkaukset vaikuttavat työhyvinvointiin. Puh. Eläkeläisyhdistysten tuottamaa ohjelmaa. Muhoksen Eläkeläisten syysjuhla ke 23.10. 2013 J. klo 13.00. Henkilöstö on aktiivisesti mukana työn kehittämisessä. Henkilöstökertomuksen mukaan esimerkiksi sairauspoissaoloja on Kajaanissa keskimääräistä vähemmän. Väyrynen kertoo, että työhyvinvointikyselyt otetaan vakavasti, epäkohtiin tartutaan ja toimenpiteiden vaikutuksia seurataan. Henkilöstösäästöt syövät työhyvinvointia Asemakatu 21 . Tiedustelut puh. Henkilöstön edustajilla on oikeus osallistua kaupunginvaltuuston ja hallituksen talousseminaa- reihin, joten kaikki osapuolet pysyvät ajan tasalla. Kajaanin kunnalliset-yhdistykseen kuuluu noin 600 työssä olevaa jäsentä. Merja Rasinkangas poliisilaitokselta tulee kertomaan turvallisuuteen liittyvistä asioista. ja kulttuurikilpailuretki Poriin 1.-3.11. Lisäksi omaa ohjelmaa. Vanhustenviikon juhla Poh- jankartanon juhlasalissa su 13.10. Valtakunnallisesti Vasop on suosituin poliittinen opiskelijajärjestö. "Pelkkä yliopiston sisäisiin asioihin keskittyminen ei riitä.". 9 - 17 la 10 - 15, su 11 - 15 LIMINKA MUHOS Tupoksentie 12 08 384 477 Valtatie 11 08 374 800 Valtatie 59 08 554 6005 TYRNÄVÄ Joonaantie 4 08 545 1957 Neuvonta ja päivystys 08 545 1957(24h) www.dapu.fi OULUN HAUTAUSTOIMISTO Arvo Kova Oy Taidolla ja kokemuksella, elämän palvelua surun kohdatessa. Oulun Hautaustoimiston auto vuodelta 1936 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on myöntänyt vuoden 2013 työsuojelupalkinnon Pentti Väyryselle, joka on kymmenkunta vuotta toiminut Kajaanin Kunnalliset ry:n työsuojeluvaltuutettuna. Sananmukaisesti kirjainlyhenne tarkoittaa Oulun vihreää vasemmistoa. Ammattikorkeakoulussa Ovivan vaalilistan yhteyshenkilönä toimii Pinja Laukkanen ja yliopistolla Oulun Vasemmistonuorten puheenjohtaja Oskar Olaussen. Kokous avataan ruokailulla (hinta 10 euroa, ilmoitathan erikoisruokavaliosta etukäteen: jaakko.alavuotunki@vasemmistoliitto.fi). Hintaan sisältyy kokouskahvit myöhemmin iltapäivällä. Kajaanissa ei ole onneksi päätetty vähennyksistä ja toivon, ettei niitä tule. Ehdokaslistat jätetään ensi viikon alussa, joten ehdokkaaksi ehtii vielä. Oviva-aktiivit kuvaavat yhteisönsä arvoja punavih- ELÄKELÄISET OULUN TYÖVÄEN ELÄKELÄISET RY www.otery.fi Maanantaikerho 14.10. www.ala-aho.fi Kajaanilainen ay-vaikuttaja sai työsuojelupalkinnon ARKISTOKUVA MAIJA AALTO HAUTAUSPALVELU Kukkakauppa Tuira, OULU Avoinna ark. Pentti Väyrynen kertoo olevansa edelleen käytettävissä työsuojeluvaltuutetuksi, jos jäsenistö niin haluaa. JHL:n toisen tämänvuotisen työsuojelupalkinnon sai Satu Perttunen Helsingistä. KOKOUKSIA Oviva käy vaalitaistoon Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto ry:n yliopistolla ja ammattiSÄÄNTÖMÄÄRÄINEN korkeakoulussa SYYSKOKOUS pidetään lauantaina 16.11.2013 klo 11 alkaen Nora-instituutin tiloissa Haapaveden Opistolla (Teollisuustie 2). Valtakirjojen tarkastus alkaa klo 10. klo 13.00. Meillähän on Kajaani-sopimus, jossa työnantaja sitoutuu siihen ettei lomauta eikä irtisano, ja työntekijät sitoutuvat osallistumaan kehittämishankkeisiin. Vaikka Kajaani-sopimus on luonteeltaan lähinnä tahdonilmaus, on se koettu hyväksi ja sille toivotaan jatkoa. Tervetuloa! Johtokunta www.kansantahto.fi MAIJA AALTO Punaisia ja vihreitä arvoja tunnustava opiskelijoiden yhteisö Oviva osallistuu Oulussa syksyn edustajistovaaleihin sekä yliopistolla että ammattikorkeakoulussa. Vaalit pidetään marraskuun alussa. ALA-AHON HAUTAUSTOIMISTO PERINTEENÄ PALVELU . klo 12.00. Mennään kimppakyydein. Pikkujoulu/teatteriretki Kajaaniin 28.-29.11. 90100 Oulu . 4 KANSAN TAHTO 41 . Kylmiä päätöksiä onkin hänen mielestään syytä varoa. . Yliopisto ja opiskelijat ovat osa yhteiskuntaa, jonka muutokset vaikuttavat myös heihin, Oskar Olaussen sanoo. Muita Ovivan tavoitteita yliopistolla ovat esimerkiksi tiedonkulun parantaminen ja yliopiston ruokaloiden kasvisruokien vegaanisuus. Eiliseen mennessä Ovivan ehdokkaiksi OYY:n vaaleihin oli lupautunut seitsemän opiskelijaa: Anni Ahlakorpi, Jonas Björkbacka, Tero Kaikko, Hanna Louhimo, Petteri Moilanen, Oskar Olaussen ja Kaisa Vainio. Edellisissä vaaleissa vasemmisto-opiskelijat saivat kaksi paikkaa OYY:n edustajistoon
Toivon mukaan järki voittaa ja päädytään huomattavalta osin Kainuun mallin tyyppiseen ratkaisuun sotepalveluissa, Virtanen sanoi. THL:n esityksessä, jossa ihminen saisi vapaasti samalla hinnalla mennä joka julkiseen tai yksityiseen lääkäriin, Virtanen suhtautui hyvin varauksellisesti. Ulkomaalaisten työntekijöiden alipalkkaus ja huonot työolot heikentävät myös suomalaisten työntekijöiden neuvotteluasemaa. Se, että Vasemmisto pitää esillä palvelualoja riivaavia ongelmia, kyseenalaistaa työelämän epätasa-arvoisia rakenteita, puolustaa myös korkeasti koulutettuja työntekijöitä, on huolissaan ympäristön tilasta ja pyrkii puuttumaan ulkomaalaisen työvoiman alipalkkaukseen, ei tarkoita sitä, että perinteiset tehdastyöläiset olisi unohdettu. Vasemmisto toimii edelleen sen puolesta, että esimerkiksi Raahessa ja Torniossa on jatkossakin maailman huippuluokan metalliteollisuutta ja tehtaissa hyvät työolot. Jos siis keskittyisimme vain perinteisiin teollisuudenaloihin, unohtaisimme suurimman osan työntekijöistä. Lopetetaanko siis jo typerä keskustelu siitä, kuka on aito työläinen ja puolustetaan kaikkia työntekijäasemassa olevia, työttömyyden ja työelämän epäkohtien vaivaamia ihmisiä koulutukseen, ammattialaan, ihonväriin ja sukupuoleen katsomatta? Kirjoittaja on Oulun kaupungin yhdyskuntalautakunnan puheenjohtaja ja kaupunginvaltuutettu. 5. He saavat ?nauttia. pätkätöistä, silpputöistä, nollatuntisopimuksista ja matalista palkoista. Iso osa suomalaisista hankkii nykyään korkeakoulututkinnon. Korkeakoulutus ei kuitenkaan ole tae pysyvästä tai hyvin palkatusta työstä. Kainuun malli saattaa vielä palata. Yhteiskuntamme todellinen kestävyysvaje on se, että ihmiskunta kuluttaa joka vuosi luonnonvaroja 1,5 maapallon kantokyvyn edestä. Ulkomaalaisia työntekijöitä on Suomessakin yhä enenevissä määrin. 2013 KUVA: AKI RÄISÄNEN KOLUMNI HANNA SARKKINEN Kuka on työläinen? Martti Korhonen (oikealla ) tapasi Nesteen pihalla pitkästä aikaa Oulun lapsuusvuosiensa kaverin Ari Haapion. ?Kainuun malli voi vielä palata? AKI RÄISÄNEN . Jotkut kitkuttelevat valmistumisensa jälkeen pitkiä aikoja erilaisilla harjoittelupalkoilla ja monet tekevät koulutustaan vastaamatonta työtä. Maapallon luonnonvarojen ylikulutus on johtamassa siihen, ettei tulevien sukupolvien työläisillä ole enää elämän ehtoja. Ulospäin annetaan sellainen kuva, että kepulla on selvä malli soteuudistuksesta ja hallitus sekoilee. Näin ajattelevat tuntuvat unohtaneen sen, että suurin osa Vasemmiston politiikasta suuntautuu edelleen työelämän asioihin. Vain mies on todellinen työläinen, 2. Ulkomaalaisten työläisten puolustaminen on poissa suomalaisilta työntekijöiltä. Edellä kuvattu putki-ajattelu saa minut näkemään punaista. Työttömyys ja epävarmat työsuhteet ovat arkea myös monille korkeasti koulutuille. Mutta se on väärä. Heikoimmassa asemassa työmarkkinoilla ovat matalapalkkaisten naisvaltaisten palvelu- ja hoiva-alojen työntekijät. On kuitenkin niin, että suurin osa työvoimasta ei enää työskentele tehtaassa. Puutteita toki oli ja ongelmia, mutta myös erittäin hyviä tuloksia. Pääkaupunkiseudulle valmisteltavassa metropolihallinnossa on samoja piirteitä, muistutti eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Martti Korhonen (vas.) Paltamon Nesteen huoltoasemaparlamentissa. Vasemmistoedustajien kierroksella Paltamossa, Kajaanissa, Sotkamossa ja Suomussalmella olivat mukana myös Risto Kalliorinne ja kuopiolainen Erkki Virtanen. Kaivoslakipaketti tulossa Martti Korhosen mukaan laaja kaivoslakipaketti on tulossa ja hänen mukaansa valvontaan sekä luvittamiseen tarvitaan lisää voimia tai huonosti käy koska hankkeita on paljon vireillä. . Tavoitteena on rakentaa kokeilumalli vaihtoehdoksi valtakunnalliselle mallille. Lapin oman mallin tarvetta perustellaan muun muassa kahden vahvan maakuntakeskuksen olemassaololla ja harvalla asutuksella. Sen jälkeen kun tulin valituksi Vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtajaksi, olen saanut usein vastata kysymykseen: Onko Vasemmistoliitto nyt lopullisesti unohtanut työläiset? Se, että puolueen johtoon nousi useampi nuorehko nainen näyttää joillekin symboloivan puolueen rappiotilaa ja sitä, että Vasemmisto on lopullisesti hyljännyt työntekijöiden asian. Tällaisten olettamusten taustalla näyttää vaikuttavan seuraavia asenteita: 1. Osallistavan työllistämisen osalta vasemmiston kanta on selvä. KANSAN TAHTO 41 . Ympäristön tilasta huolestuneet voimat eivät voi olla työläisten asialla, 5. Vain teollisuuden alan työntekijät ovat aitoja työläisiä, 3. Se todellinen syy on yli 100 000 työpaikan menetys vientiteollisuudesta 10 vuoden aikana. On mennyt paperitehdas Kajaanista ja kahdessa vuodessa jäänyt 2 000 nokialaista työttömiksi Oulussa, hän sanoi. Kalliorinteen mukaan teollisuuden on nyt kuitenkin turha valittaa: hallitus on verotuksessä tullut rajusti vastaan, päästää isommat rekatkin teille ja on reagoinut jokaiseen teollisuuden toiveeseen. Kuntaliitos tai sote-piiri käy Kemille KT Kemin kaupunginvaltuusto antoi maanantaina lausuntonsa sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) järjestämisestä. Yksimielisen kannanoton mukaan Kemille sopii joko MeriLapin kuntaliitos, jolla saavutetaan vaadittu 50 000 asukkaan väestöpohja, tai kuntayhtymätyyppinen yhteistyö sote-palvelujen järjestämisessä. Kemi ei pidä realistisina eikä toivottavina malleja, joissa sotepalvelut jouduttaisiin hakemaan Oulusta tai Rovaniemeltä. Kemin lausunto heijastaa perinteistä Länsi-Pohja ja Lappimaakuntajakoa, jonka mukaan sairaanhoitopiirit toimivat. Kaikki tietävät muutostarpeen. Se ei meille käy, hän sanoi. Teollisuuden toiveisiin on reagoitu Risto Kalliorinne muistutti, että esimerkiksi Kreikasta on turha etsiä rahareikää, joka pakottaa meillä Suomessa nyt säästötoimiin. . Vanhasta Länsi-Pohjasta tulisi tiiviiseen sote-piiriyhteistyöhön mukaan viisi kuntaa: Kemi, Tornio, Tervola, Keminmaa ja Simo. Lapin liiton hallituksen päätök- sellä on käynnistetty koko maakuntaa kattava sote-mallin selvitystyö, jota tekee Keminmaan entinen kunnanjohtaja Tommi Lepojärvi. Pitkäaikaistyöttömien kohdalla voidaan tarvita jotain velvoittaviakin erityistoimia, mutta ei pakkoa. Esimerkiksi rakennusalalla monille ulkomaalaisille työntekijöille maksetaan riistopalkkaa ja marjabisneksessä ulkomaalaiset poimijat tekevät ylipitkää päivää ja joskus saavat kuukausien uurastuksestaan kotiinviemisinä vain velkoja. Toisekseen, näin ajattelevat ovat pahasti pihalla työelämän ja yhteiskunnan muutoksesta. Tässäpä siis muutama vastakommentti ?aidon työläisen asian? perään kyseleville: Naisen euro ei ole vieläkään euro. Demokratian valuvika kaatoi 80 000 ihmisen erittäin hyvän kokeilun. En ole koskaan sanonut, että Talvivaara pitää sulkea, mutta sen kyllä, että kenelläkään, ei silläkään, ole oikeutta pitlata ympäristöä, hän vastaisi kritiikkiin liiasta vihreydestä. Sotepalveluissa toivottavasti järki voittaa Erkki Virtanen vitsaili itseään vasemmiston sosiaalisedäksi kun on istunut jo 10 vuotta sote-valiokunnassa. . Korkeasti koulutetut eivät ole työläisiä, 4. Mallissa on hyviä puolia, mutta myös se riski, että isot kansainväliset firmat jyräävät yli. Erkki Virtasen toiveena oli, että lääkekorvauksissa päästään paljon sairastaville parempaan malliin. . Naiset kohtaavat työelämässä lasikattoja ja vanhemmuuden kustannusten epätasainen jakautuminen johtaa nuorten naisten syrjintään työelämässä. Työelämä on muuttunut siten, että suuri osa työpaikoista syntyy nykyään palvelualoille ja teollisuustoimialan osuus työvoimasta on jatkuvassa laskussa
Perinteinen sosialismikin on osaltaan nojannut jatkuvaan talouskasvuun. Jakamisen ohella täytyy huomioida myös kestävyystekijät, kyseenalaistaa talouskasvu sekä tarkastella demokratian tilaa muuttuvassa. Kelan kautta toimeentulotuki miellettäisiin paremmin etuudeksi, johon on oikeus, ei köyhänavuksi, ryhmän vetäjä Tarja Tapio kertoo ryhmän pohdinnoista. . Sen eläketurva jää pieneksi eikä toimeentulotuki pienuutensa ja monimutkaisuutensa vuoksi kykene kompensoimaan köyhyyttä, todettiin ikääntymistä ja eriarvoisuutta käsitelleessä työryhmässä. Toimeentulotuen siirtäminen Kelan tehtäväksi voi helpottaa sen hakemista. . On keskusteltu vain tuottojen jakamisen periaat- teista, mutta uusiutumattomien luonnonvarojen ehtyminen sekä huoli ruoan ja raaka-aineiden riittämisestä on asettanut kasvulle rajat. Avun hakeminen yleensäkin Naisen asemasta politiikassa keskusteltiin naisten kesken. Siksi myös sosialismi on Eugen Parviainen nosti petoasiat punavihreä vasemmisto - työryhmän keskusteluun. uuden haasteen edessä. Tällöin ei päästä edes keskustelemaan syrjässä asuvien ihmisten palvelujentarpeesta ja palvelujen järjestämisestä ikäihmisille järkevällä tavalla. Kittiläläiset Paula Nevalainen (vasemmalla) ja Raili Fagerholm osallistuivat hyväntuuliseen naispoliittiseen työryhmään. Kestävyyttä ja kaivosveroa Kun pienessä kunnassa mietitään ikäihmisten palveluja, on lähtökohtana kunnan rahattomuus, eivät ikäihmisten tarpeet. Pohjoista punavihreää vasemmistoa pohtineen työryhmän vetäjä Markus Korjonen määritteli punavihreyden erääksi kapitalismikritiikin muodoksi. . Jos tuen myöntäjä olisi kasvottomampi kuin sosiaalityöntekijällä käynti, ihminen välttyisi kerjäämisen kokemukselta. Edessä Airi Mantovaara-Puolakka, Riitta Luosujärvi, Leena Leväsvirta ja Sison sukupolvikysymys, eivätkä ko Korrensalo. tämän päivän vanhat hae apua helposti, ei taloudellista eikä palvelumuotoista. Pitkät matkat Työryhmäläisiä puhuttivat myös Lapin harvaan asutulla alueella ikäihmisten arkeen vaikuttavat palvelujen kaukaisuus sekä julkinen liikenteen vähyys. Julkisen liikenteen karsiminen ei vaikeuta vain ikäihmisten liikkumista kauppoihin, virastoihin, lääkäriin ja ystävien luo, vaan se vaikeuttaa myös ihmisten liikkumista vanhan ihmisen luo. 2013 Pätkätöistä pieni eläke Työuran pirstaloituminen luo ikääntyneiden köyhien kasvavan ryhmän, jota toimeentulotuen vaikea hakumenettely ei auta. Teksti ja kuvat: TUULA LESKINEN Lapin vasemmiston syyspäivät Levillä viime viikonvaihteessa käsitteli ajankohtaisia asioita neljässä työryhmässä, joista suurimman osallistujajoukon veti vanhuutta ja eriarvoisuutta pohtinut ryhmä. Muissa ryhmissä käsiteltiin vasemmiston punavihreyttä pohjoisesta näkökulmasta, työväentalojen käyttöideoita ja naisten asemaa politiikassa. . Jos läheiset eivät pääse auttamaan, on syrjässä asuva riippuvainen julkisista palveluista. Ja kun pienessä kunnassa mietitään ikäihmisten palveluja, on lähtökohtana kunnan rahattomuus, eivät ikäihmisten tarpeet. 6 KANSAN TAHTO 41 . Pätkätyöt, työttömyys ja työuran pirstaloituneisuus ovat luomassa uuden ikääntyvien köyhien ryhmän
Tarvitsemme valtion laajempaa osallistumista kaivostoimintaan ja kaivosveron, joka estää luonnonvarojemme ryöstön korvauksetta. Uusia valtauslupia ei tule myöntää ennen lainsäädännön uudistamista. Vaihtoehtoista esimerkkiä voi hakea vaikka Venäjältä, jossa suuri osa metsistä on jätetty oman onnensa nojaan. Kaivossektorillakin on katseltava suurempia kokonaisuuksia. Esimerkiksi Tervolassa on saatu biovoimalasta ja tuulimyllyistä hyviä kokemuksia. kansainvälisessä ympäristössä. Keskustelussa todettiin sekä sosialismin että vihreyden stigmatisoituneen. Paikallinen pieni energiantuotanto koettiin työryhmässä tärkeäksi. Tavoitteena on tietenkin saada toiminta taloissa jatkumaan, mutta myös madaltaa kynnystä ja tehdä taloista koko kansan paikkoja, ei niin poliittisesti leimautuneita. Omalla väellä talkoillaan ja käytetään mahdollisuuksien mukaan vapaaehtoisten lisäksi palkkatukilaisia. Käyn- nissä olevaa ryntäystä perustellaan työllisyydellä. Ylläpitoon tarvittavat rahat tulevat pienistä puroista, ja siksi on tarpeen markkinoida tiloja erilaisille toimijoille. Virikkeen keskusteluun antoi Greenpeaceaktivistin Sini Saarelan vähättely julkisuudessa. . Presidentti Sauli Niinistön mukaan kaivokset ovat uusi Nokia, joka nostaa Suomen talouden uuteen nousuun. Vain taikalasit riisumalla näemme näiden korulauseiden taakse. Puutteellisen lainsäädännön ja puuttuvan kaivosveron vuoksi kaivostoiminnan vaikutusta Suomen työllisyyteen ja talouteen voi verrata housuun kusemiseen pakkasella. Esimerkiksi metsäsektorilla järkevällä ja vastuullisella metsänhoidolla on päästy tilanteeseen, jossa uusiutuva luonnonvara on muuttunut karttuvaksi luonnonvaraksi käytön myötä. Suomen metsissä olevan puun määrä on edellisen 70 vuoden aikana lisääntynyt yli 60 prosentilla onnistuneen metsänhoidon ansiosta. Myös nykyiset valtaukset on tarkasteltava uudestaan. Hetken aikaa lämmittää, mutta jo pian olo on entistä tukalampi. Suomalainen kaivostieto ja teknologinen osaaminen on jätetty käyttämättä. Esimerkiksi Tervolassa on saatu biovoimalasta ja tuulimyllyistä hyviä kokemuksia. . Kaivokset nähtiin uutena kolonialismin muotona. Työvoima liikkuu, eikä kansainvälisyys sinänsä ole ongelma, vaan työehtojen polkeminen ja työntekijöiden epäinhimilliset olot. Petoasiat nousivat myös keskusteluun. Naisilla on sijaa politiikassa Miksi nainen ei voi olla sankari silloin kun toimii oikeana pitä- mänsä asian puolesta, kysyttiin naisten ja politiikan suhteita pohtineessa työryhmässä. Täydellinen kaivostoiminnan vastustaminen ei ole vastuullista toimintaa, jos ei ole valmis samalla luopumaan esimerkiksi tietokoneista ja kännyköistä. Tämä unohtuu usein kaivosteollisuuden lopettamista vaativilta aktivisteilta. Esi- asiakirjaa Ritvaa, joka hyväksymerkiksi ensi- ja turvakoteja aje- tään 2?3.11 Naisen paikka on taan alas, vaikka niiden tarve on vasemmalla -seminaarissa Helsinkiistaton ja ne voivat antaa ongel- gissä. missa oleville perheille ja naisille . Ilman tätä ymmärrystä meillä ei ole tulevaisuutta tällä planeetalla. Moni suomalainen pitää puhdasta ympäristöä itsestäänselvyytenä. Tänä päivänä luonnon monimuotoisuus ja paikallinen matkailuelinkeino ovat kuitenkin PohjoisSuomessa vakavan hyökkäyksen kohteena. Kemin Aikamme Naiset toiapua. Talot eivät saa toimeentulotukea, eivätkä talot lämpene itsestään tai pysy siisteinä. Kuusamon Juomasuon tapaiset, alueen elinkei- noille tuhoisat hankkeet on haudattava kuuden jalan syvyyteen. Uusi vastuullisuus edellyttää ympäristönormien ja lupaprosessien tiukentamista. Samalla luotiin oikeistopuolueiden toimesta omistajaohjaukseen kulttuuri, jossa keskitytään muniinpuhalteluun kotimaisen omistuksen puolustamisen ja työpaikkojen luomisen sijasta. Vaikka luonto on matkailuelinkeinoineen Pohjois-Suomen tärkein luonnonvara, alueesta ei saa kuitenkaan tehdä reservaattia, jossa muiden elinkeinojen kehittämi- nen on kiellettyä. Suomesta löytyy vielä kaivosalan osaamista. Hyödynnetään se ja otetaan lusikka kauniiseen käteen ennen kuin joudumme lapioimaan kansainvälisen kaivoskeiton laihialaiseen tapaan.. Nykyinen kaivoslaki on rukattava uuteen uskoon. 2013 7 Paikallinen pieni energiantuotanto koettiin tärkeäksi. Se on poikinut runsaasti työpaikkoja matkailualalle. Puhdas ja monimuotoinen ekosysteemimme tarjoaa samalla meille mahdollisuuden ammentaa oppia siitä, miten luontoa on syytä kunnioittaa ja kohdella. KANSAN TAHTO 41 . Seuraintalolla voivat kokoontua ja järjestää tapahtumia esimerkiksi kuorot, urheiluseurat, näytelmä- ja muut kulttuurikerhot ja järjestöt. . Lasten huostaanotot ja vottaa naiset tervetulleeksi 9.11 Hyöppinen veti työväentalojen Kemiin, Korrensalo markkinoi EU-vaaliaiheista tilaisuutta. Toimintaa työväentaloille Suomen Vantaan Tornion Sauli vilkkainta seuraintaloa Tikkurilan jälkeen eli järjestötaloa johtavan Hyöppisen johdolla kokoonnuttiin pohtimaan työväentalojen käyttöä. . Samalla on voitu laajentaa suojelualueita. Jälleen muistutus siitä, miten arvokas ja ainutlaatuinen luontomme onkaan. Suomalainen luonto on myös maailmalla arvostettu asia. Ei voi olla niin, että Kongosta lapsityövoimalla läppäreihimme louhittava nikkeli on Kainuun vastaavaa parempaa, koska se on poissa silmistämme ja takapihaltamme. Jaakko Alavuotunki on Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun Vasemmiston toiminnanjohtaja, joka reissaa paljon erilaisissa paikoissa ja erilaisilla kulkuvälineillä. Kolumnissa puhutaan joskus myös politiikkaa. Muutokseen tarvitaan uudenlaista vastuunkantoa. 15 prosenttia maamme pinta-alasta on tällä hetkellä vallattu. Silti naisilla on sijaa politiikassa, muutenkin kuin keittämäs- sijoitukset ovat kalliita kunnalle, sä kokouksissa kahvia, hän pai- viisaampaa olisi auttaa ajoissa. notti. Työryhmässä käytiin läpi myös Työryhmä hämmästeli julkisen Vasemmistonaisten naispoliittista sektorin perhepolitiikkaa. Politiikan valtarakenteet ovat yhä miehiset, tasa- arvo on kuitenkin aika nuori idea kun äänioikeuskin on hieman yli sadan vuoden vanha, työryhmän vetäjä Sisko Korrensalo kertoi. Perheen ja poliittisen toiminnan Tornion järjestötalon vetäjä Sauli yhdistäminen todettiin vaikeaksi käyttöä käsitellyttä työryhmää. jos nainen ei saa apua silloin kun lapset ovat pieniä. . Jostakin on kuitenkin louhittava nikkeli ja muut mineraalit myös Kallion ironisten hipstereiden uusiin macbookkeihin ja älypuhelimiin. Vähättelemättä mitenkään esimerkiksi Talvivaaran ongelmia, useimmiten mineraalit kaivetaan esiin maissa, joissa ympäristölainsäädäntö on moninkertaisesti heikommalla tasolla kuin Suomessa ja joissa kaivosten työntekijöillä ja lähialueiden asukkailla ei ole minkäänlaisia oikeuksia. Mineraalivaramme ovat siirtymässä kansainvälisten kaivosyhtiöiden omistukseen. Lainsäädäntö ja valtiovallan toimet suosivat uusia tulijoita. Pienvoimaloiden liittäminen verkkoon on tehtävä helpoksi, Aaro Granroth vaati. Kaivosvero nähtiin työryhmässä tarpeelliseksi. Talkootyön kautta saadaan talo hyvään kuntoon ja samalla nostetaan me-henkeä, lisätään käyttäjiä, saadaan uusia ihmisiä mukaan ja pienennettyä kiinteistön kuluja. JAAKKO ALAVUOTUNKI TIEN PÄÄLLÄ Puhdas luonto on pohjoisen arvokkain luonnonvara Lauantain kansanedustajakiertueella tarjoutui politiikan teon ohella mahdollisuus nauttia Pohjois-Suomen upeasta luonnosta. Ruska-aika tekee parhaillaan komealla tavalla tuloaan Kainuun vaaramaisemiin. Kepun johtamat porvarihallitukset kunnostautuivat kaivoksiin liittyvän omistuksen myynnissä ulkomaille
Entä mikä on tämä Uusi nainen, trendien kloonattu vanki vaiko emansipoitunut amatsoni. Eikä tarvitse. Nyt on kulunut 20 vuotta ja Holma 72-vuotias, mutta se ei tahtia haittaa. Taiteilija selittää, että olkapää ei enää kestänyt vihreän teoksen kohdalla. Harmajan takana oli taiteilijoiden yhdistys, ja nimen taisi keksiä Rax Rinnekangas. Galleristina alusta asti toiminut Tarja Myllyaho kertoo, että näyttelyitä on vuosittain pidetty vähintään 11, joten yhteismäärä on jo yli 200. Ja 5 000:n vuositahdilla kävijämäärä on ylittänyt 100 000. Myllyaho sanoo Harmajan todistaneen 20 vuodessa, että ?Oulussakin on elämää?. Muita värejä on vähän, enimpänä keltainen ja punainen, sinistäkin. Hän toteaa, että se pyörä on Oulussa keksitty aikoja sitten. Harmajan 20-vuotisnäyttely jatkuu 27. Painajaismainen ostosparatiisi muistuttaa kiusallisesta arkitodellisuudesta; sen nimeksi on Holma pannut Meille kaikki. Parissa työssä istua kököttää gorillahahmo. Se tarkkailee ihmisten meininkiä. lokakuuta saakka. VASEMMALLA: Tänä vuonna syntynyt Uusi nainen on tyypillistä Antti Holmaa siinäkin mielessä, että teos alkaa ensin naurattaa mutta vähän ajan päästä itkettää.. Hupsumpikin huomaa, että kyse on ankarista asioista, että seiniltä huutaa äänetön vastalause vääryyksille, joita emme pääse pakoon tässä pienten ja suurten porvareiden maailmassa. Taiteilija ei silti tarjoa yksioikoisia vastauksia. Kaikella tällä on osuutensa siihen että Oulu on kuvataidekaupungin maineessa. ?Kaupunkikulttuurista. 2013 KUVA: MAIJA AALTO Huutavan ääni Harmajassa Antti Holman kapinakuvastosta tehtiin juhlanäyttely. Antti Holma on palannut Harmajaan gallerian 20-vuotisjuhlan taiteilijana. MAIJA AALTO Ympäri käydään ja yhteen tullaan, näin voi sanoa oululaisen Galleria Harmajan ja niin ikään oululaisen kuvataiteilijan Antti Holman taipaleesta. Kun Harmaja aloitti lokakuussa 1993, sen seinille ripustettiin ensimmäisenä Holman grafiikkaa. 8 KANSAN TAHTO 41 . Puupiirrokset ovat raskaita tehdä, niissä on vastusta. Ilman vihreää työtäkin grafiikan veteraani on yhä dynamiittia. Reilusti yli 200 näyttelyä Kun Harmaja avattiin 1993, ei koko PohjoisSuomessa juurikaan ollut taidegallerioita. kohkaaminen vähän naurattaa Myllyahoa. Aivoja askarruttaa, miksi tuokin Kullervo tuossa kivikossa pyörii . liekö syrjäytynyt, peräti syrjäytetty. Eläinparka. Me ihmisparat. Holman väri on musta, siitä tulee töiden julistavuus, rytmi, kiihko, vastakohtien uhkaavuus, kalman henkäisy. Näyttelyissä on nähty niin pohjoissuomalaisia kuin valtakunnan kuulujen tekijöiden töitä. Uudet, suuret kuvat peittävät Harmajan seinät gallerian uudessa osoitteessa Torikatu 22:ssa. Holma ei töitään paljon selittele. Vihreää ei näy
2013 9 Oulun taidemuseo juhlii näyttelyin KT Oulun taidemuseo juhlistaa 50-vuotista historiaansa museon kokoelmia esittelevällä Ajantaju-näyttelyllä. Näyttely on läpileikkaus Oulun taidemuseon, sen kokoelmahankintojen ja kotimaisen kuvataiteen historiaan. Juhlan kunniaksi museo tarjoaa yleisölle monenlaista ohjelmaa, kuten työpajoja, musiikkia ja arvontaa. Etenkin tasatunnein museossa tapahtuu kaikenlaista mukavaa. KUVA: ARTO LIITI Reidar Särestöniemi: Taivaaseen on monta tietä, 1976 Sininen aurinko paistaa Kaikkiaan 42 vuotta on kulunut Reidar Särestöniemen edellisestä näyttelystä Oulun taidemuseossa. Nykyisissä, taidemuseotoimintaa varten suunnitelluissa toi- mitiloissaan Kasarmintiellä taidemuseo on sijainnut vuodesta 1990. Taidemuseon kokoelmaan kuului perustamisvuonna 37 taideteosta, nykyään teoksia on jo yli 4 000. Taidemuseo viettää syntymäpäiväänsä viikonloppuna 12.?13. lokakuuta. Kesäyö, ruska, tunturit, Ounasjoki, porot, ilvekset, karhut ja riekot hehkuvat maalauksissa. Edustettuna ovat kuvataiteen eri aikakaudet, tyylit, toteutustavat ja ilmiöt. KANSAN TAHTO 41 . KT Oulun taidemuseon kokoelmissa oleva Juho Rissasen Sepät on vuodelta 1906.. tammikuuta saakka. Sininen aurinko ja oranssi kuu tuo esille vuonna 1925 syntyneen taiteilijan töitä aina 1940-luvun jälkipuoliskolta viimeiseen elinvuoteen 1981 saakka. 1950-luvun lopulla läpimurtonsa tehnyt lappilainen taidemaalari nousi nopeasti suurta julkisuutta kiinnostavaksi taiteilijapersoonaksi, josta julkaistiin enemmän lehtijuttuja kun kenestäkään muusta aikalaistaiteilijasta. Särestöniemen taide kiinnittyy kotiseutuun Kittilän Kaukosen kylään ja Särestön kotitilaan. KT KUVA: OULUN TAIDEMUSEO Valokuvissa ympäristön muutos Kajaanilaissyntyisen, nykyisin Tampereella asuvan Jari Arffmanin valokuvanäyttely Oulun taidemuseossa koostuu Sotkamon Talvivaaran kaivosalueella elokuussa 2011 otetuista miljöövalokuvista. Dokumentaarinen teossarja kertoo ympäristön totaalisesta muodonmuutoksesta ja teollisten prosessien rajuu- Jari Arffmanin valokuva Paakkola Conveyorsin valmistamista rakenteista Talvivaaran kaivosalueella. Vuonna 1971 taidemuseossa esillä ollut näyttely teki museon siihenastisen yleisöennätyksen 9 000:lla kävijällään. Vastikään avautunut Reidar Särestöniemi . Vanhimmat teokset ovat 1700-luvulta. Museon kokoelmissa on teoksia oman aikansa kärkinimiltä, kuten esimerkiksi Isaac Wacklinilta, Vilho Lammelta, Sam Vannilta, Niilo Hyttiseltä, Nina Ternolta, Marika Mäkelältä ja Reijo Hukkaselta. Näyttelyssä on esillä töitä noin sadalta taiteilijalta. Teemalliset kokonaisuutensa näyttelyssä muodostavat taiteilijoiden omakuvat ja grafiikka. Koko ensi vuoden avoinna olevasta näyt- telystä vaihtuu joitakin teoksia keväällä ja syksyllä. Torikadulta Kasarmintielle Oulun taidemuseo avattiin yleisölle vuonna 1963 Torikadulla sijaitsevaan Kolmiotalon. Kymmenisen vuotta myöhemmin, 1972 taidemuseo muutti Asemakadulle Wieniläisen Pukimon huoneistoon. Särestöniemi teki myös lukuisia omakuvia. Näyttely liittyy Oulun taidemuseon 50-vuotisjuhlaan ja se on avoinna 5. tammikuuta saakka. 2011. desta. Kuvausprojekti on alun perin tehty yhteistyössä tervolalaisen konepajayrityksen Paakkola Conveyors Oy:n kanssa tallentamaan yrityksen toimintaa. Näyttely liittyy Oulun taidemuseon 50-vuotisjuhlaan ja se on avoinna 5
Kokeiluaika olisi marraskuusta ensi toukokuuhun. Rovaniemellä ikäihmisten asioita edistämässä on myös uusi vanhusneuvosto, jonka jäsen Kaarina Kapraali on. Liikettä ja sosiaalista kanssakäymistä Rovaniemen Eläkeläiset ry:n Rovaniemen Eläkeläiset ry:n viik- puheenjohtaja Kaarina Kapraali ko-ohjelmassa on runsaasti liikun- on jäsenenä myös tämän vuoden alussa aloittaneessa vantaa. Tänään torstaina on pitkä piha- husneuvostossa. jumppa Työväentalolla, ja huonompijalkaisille tuolijumppaa jat tulevat ohjaamaan jumppaajia. sisällä. Siellä kahlataan läpi kaupungin päätökset ja suunnitelmat ja laaditaan kansalaisaloitteita, kertoo eläkeläisjärjestön puheenjohtaja Kaarina Kapraali. Parhaillaan vietetään valtakunnallista vanhusten viikkoa. Horisontin laajentaminen on kirjan keskeinen seikka, Patomäki toteaa. Jokaisen kansalaisen teoilla on yhteys laajempiin, maailmanlaajuisiin rakenteisiin ja tapahtumiin. Yhteyksien hahmottaminen johtaa Patomäen mielestä maailmantalouden prosessien ja hallinnan politisoitumiseen. Patomäki siteeraa poli- Vaarat voidaan väistää ja ylittää Professori Heikki Patomäki linjaa uudessa kirjassaan poliittista visiota Euroopan kautta kosmokseen ja takaisin. tiikan teoreetikkoa Hannah Arendtia, jonka mukaan vapaus edellyttää astumista pois yksityi- sen elämän alueelta, politiikan yhteisiin julkisiin tiloihin, joissa pannaan alulle jotain uutta ja odot- tamatonta. . Terveyskeskuslääkärille pääsy on pelottavan vaikeata. Myös ruuan hinnan nousu huolestuttaa eläkeläisiä. Kapraali kehottaa päättäjiä muistamaan, että nykyään ikäihmiset seuraavat tarkasti asioita eivätkä ole hiljaa. ?Ja meillä on aktiiviset järjestöt, hän lisää. KT Vasemmistoliiton Kemin valtuustoryhmä on tehnyt aloitteen Pruntsin korttelin kehittämisestä, niin että se palvelisi paremmin ikäihmisiä. Vasemmistoliiton mielestä esimerkiksi suunnitteilla oleva vanhusneuvola voitaisiin sijoittaa Pruntsin kortteliin. Korttelissa sijaitsee eläkeläisjärjestöjen käytössä olevan Pruntsin lisäksi muun muassa keskustan palvelutalo ja neuvolatoimintaa, ja ihan vieressä on monenlaisia terveys- ja muita palveluita. ?Osa nykyisistä palveluasunnoista on heikkokuntoisia, ja korttelin viihtyisyyteen pitäisi satsata, sanoo valtuustoryhmän puheenjohtaja Pertti Henttinen. Rakennuskannan muutoksilla Pruntsin korttelin vetovoimaisuus kasvaisi ja ikääntyvän väestön tarpeet otettaisiin paremmin huomioon, vasemmistovaltuutetut toivovat. Kemin kaupunginhallitus on pyytänyt aloitteesta teknisen palvelukeskuksen lausunnon.. Rovaniemellä viikon mittaan nähdään myös konkreettisia tuloksia eläkeläisjärjestöjen kaupungille tekemästä aloitteesta. Yli 75-vuotiaille jaetaan kenkiin kiinnitettäviä liukastumisesteitä. 10 KANSAN TAHTO 41 . Kirjassa suhteutan suomalaisen politiikan laajempiin kuvioihin. Yritän laajentaa horisonttia kohti Eurooppaa, maailmaa ja viime kädessä kohti kosmosta ja sieltä takaisin, Patomäki luonnehtii. Kemin vanhusneuvola sopisi Pruntsin kortteliin tanssi- ja lauluryhmät. Arvot ovat osa laajempien prosessien kehitystä. Oikea politiikka luo vapautta Kirjan keskeinen teema liittyy vapauteen. Niitä saa ilmaiseksi eläkeläistila Potkurista. ?Toinenkin aloitteemme on menossa eteenpäin. 2013 Tulevaisuuden politiikka tähtää vapauteen Uusliberalistinen maailmanjärjestys jää lyhytaikaiseksi, povaa Heikki Patomäki uudessa kirjassaan. KUVA: TIINA TENKANEN laan, Patomäki lausuu. Hänen mukaansa myös pienessä Suomessa voidaan osallistua vapauden rakentamiseen laajemmissa kokonaisuuksissa. . Näin kapitalismi saadaan demokraattiseen kontrolliin. UP/TIINA TENKANEN Vihreä globaali vasemmistolainen demokraatti, joka edustaa kriittisen realismin koulukuntaa. Paitsi politiikkaa, se on myös vapautta kaikkein puhtaimmil- Eläkeläisten aloitteista tuloksia Rovaniemellä KUVA:TUULA LESKINEN Ikäihmiset seuraavat tarkasti kaupungin toimintaa. MAIJA AALTO Rovaniemen Eläkeläiset ry:n monista kerhoista yksi on nimeltään ?Usiasti Unohtavat?, mitä voisi luulla muistihäiriöitä potevien klubiksi, mutta totuus on toinen. ?Se on meidän asiakerho. Liikuntaopiston kanssa Työväentalolla kokoontuvat viisovitun diilin mukaisesti opiskeli- kottain myös näyttämö-, kansan- Patomäen mukaan maailma ei ole vääjäämättä ajautumassa tuhoon. Vaarat voidaan väistää ja ylittää. Politiikan tehtävä ei ole ainoastaan varoittaa negatiivisetä kehityskulusta, vaan se luo toivoa paremmasta. . Ei ole pelkästään niin, että meillä on monissa tapauksissa mahdollisuus valita toisin, vaan että vapautta voidaan laajentaa toimimalla toisin ja rakentamalla asianmukaisia demokraattisia ja taloudellisesti toimivia hallintojärjestelmiä. Taloudellinen globalisaatio ja nimenomaan uusiliberalistisuus on esitetty välttämättömäksi, Patomäki toteaa. . Tällaiseksi esittäytyy maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki. Uusimmassa Tulevaisuuden politiikkaa -kirjassaan hän perää Suomeen globalisoitunutta politiikkaa, sillä taloutemmekin on globaalia. . Yksikään ihminen ei ole saari, eikä yksikään maa ole saareke maailmassa. Tätä kautta eli kansalaisten vaatimuksesta syntyy tarve uusille, maailmanlaajuisille hallintojärjestelmille. Patomäki haluaa selkeitä arvoja ja perustavien merkitysten palauttamista politiikkaan. Olemme esit- täneet koulujen ylijäämäruokien jakamista ikäihmisille, Kapraali kertoo. Rovaniemellä aiotaan kokeilla ylijäämäruuan jakamista siten, että jakeluvastuun ottaisivat eläkeläisyhdistykset. Kerhot pidetään Potkurissa. Kerhoissa voi olla kerralla jopa 70 osallistujaa. ?Ja me jatkamme sosiaalisen kanssakäymisen ketjua käymällä palvelutaloissa ja laitoksissa, joihin viemme laulu- ja tanssiesityksiä ja näytelmiä asukkaiden iloksi. Terveyspalvelut suurin huolenaihe Kaarina Kapraali kertoo, että eläkeläistoiminnassa näkee iloisia ja tyytyväisiä ihmisiä, mutta yksi iso huolenaihe toistuu ikäihmisten puheissa. ?Terveyspalvelut eivät pelaa toivotulla tavalla
Televisio-ohjelman mukaan syrjäseuduilta oli rekisteröity jo 28 tällaista tapausta. Ruokaa jouduttaisiin tuomaan entistä enemmän merten takaa Amerikoista ja ruokapulasta kärsivästä Afrikasta. Enää ei voitaisi kontrolloida ravinnon laatua, vaan kaiken tulisi kelvata, geenimuunneltuja kasvituotteita ja antibiooteilla kasvatettuja eläintuotteita myöten. Euroopan unionin aikana maanviljelijän ihmisarvo on kokenut kovan kolauksen. Yhtä katalaa puhetta molemmat. Työeläkejärjestelmä on keskeinen osa suomalaista sosiaaliturvaa ja sen merkitys julkiseen talouteen on erittäin suuri. Kunnissa on tehty ja tehdään kalliita virheitä kun toimintojen ulkoistamisen tai yksityistämisen kokonaishintaa ei ennen päätöksiä ole summattu. Eläkerahastot herättävät intohimoja. Joskus nykyeläkeläiset vaativat niiden purkamista omien eläkkeidensä korottamiseksi. Monet nuoret eivät halua ammattiin, jossa leimautuu helposti rikolliseksi ja jossa tiukka kontrolli hankaloittaa työskentelyä ja tilan kehittämistä. Maailmankaupassa liikkuu elintarvikkeita, joiden käyttökelpoisuus on osoittautunut kyseenalaiseksi. Suuressa osassa maailmaa ei tällaista nousua ole tapahtunut, eikä kaikkialla voida puhua myöskään hyväksyttävistä tuotan- tomenetelmistä. mielipiteitä. Toisaalta pelotellaan ihmisiä, jotta eläkeiän alarajan nosto menisi helposti läpi. Esimerkiksi Kevan sijoitusvarallisuuden arvo on tällä tavoin moninkertaistunut sinä aikana kun olen ollut sen ylimmän päätöksentekoelimen jäsen. Suomalainen työeläkejärjestelmä on hyvin hoiduttu ja turvallinen sen takia, että meillä on talteen kerätty eläkemaksuja enemmän kuin ulos on maksettu. Monessa Euroopankin maassa eläkkeissä eletään kädestä suuhun, kerätään sen verran kun maksetaan. Uudet omista- 11 ARKISTOKUVA kaa eli eläkkeiden maksajien tarvitaan jatkossakin. Tämä eläke-aspekti on tahtonut mm. perustulo-keskustelussa tyystin unohtua. Kuten Kostia Järviahokaan, en usko, että eläkeiän alarajan muodollinen nostaminen kestävyysvajetta ratkaisee. Olennaista on työllisyystilanne ja työelämän kehittäminen tukemaan työurien jatkamista nykyistä pidempään vastaten eliniän jatkumista. Hän varmaankin lukeutuu niihin, jotka ovat havainneet, että ruokaa saa kaupasta. Saman nerokkaan havainnon tekivät ne 25 eurooppalaista ekonomistia, jotka muutama vuosi sitten totesivat julkilausumassaan, että Euroopan unioni ei tarvitse omaa maataloutta. KANSAN TAHTO 41 . Myös EU:ssa tuotannon eettinen pohja on alkanut rapautua. 2013 MIELIPITEITÄ Mielipidekirjoitukset osoitteeseen toimitus@kansantahto.fi tai Kansan Tahto/toimitus, PL 61, 90101 Oulu. Työtä ja työurien jatkoa Kostia Järviaho kirjoitti eläkerahastoista ja kestävyysvajeesta (Kansan Tahto 3.10.). Molemmista liikkuu virheellisiä tietoja ja ?tarkoituksellisia. Euroopassakin syödään jo naudanlihaa, jota tuotetaan pelkällä antibiootteja ja hormoneja sisältävä väkirehulla ja ruokinnasta puuttuu kokonaan märehtijän terveydelle välttämätön kuitupitoinen karkearehu. Kun samalla elinikä jatkuu eli eläkkeitä nostetaan kauemmin, niin eläkerahastojen tuotolla voidaan jarruttaa eläkemaksujen nou- "Kestävyysvajetta käytetään lyömäaseena ja sitä liioitellaan, mutta silmien sulkeminen siltä on väärin erityisesti nuoria kohtaan." sua kohtuuttomiksi. Kuntasektorilla ennakoidaan noin vuotta 2017 taitekohdaksi, jonka jälkeen osa eläkkeistä joudutaan kattamaan rahaston tuotoilla eli kerättävät eläkemaksut eivät tuolloin enää riitä kattamaan maksettavia eläkkeitä. Hyvin karkeasti ottaen julkisen sektorin eläkevastuut ovat 200 miljardin euron luokkaa eli tuo potti tarvittaisiin nyt eläkkeellä tai työssä olevien eläkkeiden kertamaksuun. Maatalouden vihaajilla, ekonomisteilla ja muilla pelkän kaupallisen koulutuksen saaneilla, samoin kuin meillä muillakin, on ennen pitkää vastassa päivä, jolloin marketeistamme ei enää löydy puhdasta ruokaa. Erkki Raudaskoski Rovaniemi Paperiliiton osastot 33, 41, 43, 52 Kiitokset Rytikarin Eläkeläisille Kiitos kemiläisille Rytikarin Eläkeläisille vierailusta täällä Savossa ja Kuntorannassa. Oli tosi hienoa tavata ja saada kertoa teille Kuntorannan historiasta. Tervetuloa uudelleen ja hymyillään, kun tavataan. Raija Puumalainen Varkaus. Syrjäseutujen pienviljelijät ovat menettäneet maansa suurviljelijöille, jotka ovat ostaneet ne väärennetyillä kauppakirjoilla. Nyt nämä oikeudettomat tekevät työtä ryöstäjilleen. Ylilyöntejä on toisinkin päin, kestävyysvajetta vähätellään ja uskotellaan, että mitään ei tarvitse tehdä. ?Eurooppa on niin varakas, että se voi luopua omasta maataloudesta ja ostaa elintarvikkeensa.. Länsi- Afrikan kaakaoviljelmillä työn tekevät lapset, jotka kaapataan raskaaseen orjatyöhön tai ostetaan köyhiltä vanhemmilta. Euroopassa talonpoika koki vuosisatojen kuluessa sosiaalisen nousun maaorjasta arvostetuksi viljelijäksi. Näin on hyvin niin kauan kun työllisyys on hyvä ja työntekijöiden eli maksajien määrä kasvaa, mutta sen jälkeen ottaa ohraleipä. Suomessa työmarkkinoille tulee jo vähemmän nuoria eläkkeiden maksajiksi kuin eläkkeelle väkeä lähtee. Sitä ei voi erottaa kestävyysvajekeskustelusta eivätkä työeläkkeet ole vain yksityisten eläkeyhtiöiden temmellyskenttä. Järviahon kirjoituksessakin unohtuvat valtion, kuntien ja muiden julkisyhteisöjen työntekijät. Heidän eläkkeitään hoitavalla Kevalla on 1,3 miljoonaa eläkeasiakasta eli enemmän kuin yhdelläkään yksityisellä työeläkeyhtiöl- lä. Jos kestävyysvajeen hoitoon tarjotaan lääkkeeksi eläkemaksujen nostoa kuten tutkija norsunluutornistaan, niin miettiköön jokainen kuntapäättäjä paljonko budjetissa on nostovaraa. Kunnissa eläkeasioista puhutaan ihmeen vähän vaikka kyse on jo nyt yli 20 prosentista palkkasummasta. Unohtuu, että valtaosan nyt ulos maksettavista eläkkeistä maksavat parhaillaan työssä olevat työntekijät ja heidän työnantajansa. Lisäksi eläkerahastoista suurin osa on koottu eläkevarojen onnis- tuneesta sijoittamisesta eikä itse maksuista. Elintarvikkeiden tuottajaa epäillään rikolliseksi, ja vain tilalla suoritettu tarkastus voi osoittaa hänet syyttömäksi. Vielä paljon huonompi on viljelijän asema muualla maailmassa. Brasilia on yksi neljästä suurimmasta maatalousmaasta, mutta sen tuotantomenetelmistä on karmeaa kerrottavaa. Geenimuunneltu- jen ravintokasvien tuontia ei EU myöskään pysty enää estämään. Nykyiseen, maailmanlaajuisesti huonontuvaan elintarviketilanteeseen kannattaisi asiaan heikosti perehtyneiden tutustua. paperi- ja metsäteollisuuden alasajosta johtuen. Ympäristöstä huolehtiminen on hyvä asia, mutta kiireellä tuhotaan koko Pohjois-Euroopan teollisuus. Rikkidirektiivi koskee kuitenkin suurimmillaan Pohjois-Suomen vientiteollisuutta. Valtion oma panostus voi olla esimerkiksi väylämaksujen poisto. Euroopan omasta maataloustuotannosta luopumista seuraisi ainakin maailmanlaajuinen elintarvikepula, todetaan kirjoituksessa. jat suorittavat omien armeijoidensa avulla tarkastuksia, joissa niskuroiva talonpoika tapetaan muille pelotukseksi. Näin nyt työssäolevien ja tulevien sukupolvien eläkemaksut eivät nouse kohtuuttomiksi ja heidän eläkkeensä jää aikanaan kohtuuttoman alhaisiksi. Kestävyysvajetta käytetään lyömäaseena ja sitä liioitellaan, mutta silmien sulkeminen siltä on väärin erityisesti nuoria kohtaan. Aki Räisänen Kevan vasemmistoryhmän puheenjohtaja Työllisyys- ja kasvusopimus sopii, kunhan työehtoja ei heikennetä Neuvottelupäivilleen Kemiin kokoontuneiden Paperiliiton Pohjois-Suomen ammattiosastojen julkilausuman mukaan Metsäteollisuus ry:n ylimielisyys on kaatamassa kasvu- ja työllisyyssopimusta. Työllisyys- ja kasvusopimus sopii myös paperin pohjoisen osastoille, edellyttäen ettei työehtoja heikennetä. Nykyinen työllisyystilanne on suuri huolenaihe mm. Allekirjoittaneiden joukossa oli myös yksi suomalainen. Julkilausumassa ei kerrottu, mistä Eurooppa, yksi suurimmista maataloustuottajista, ostaisi tarvitsemansa elintarvikkeet. Omasta tuotannosta luopumista seuraisi ainakin maailmanlaajuinen elintarvikepula. Julkisen sektorin eläkerahastoissa on sijoitusvarallisuutta karkeasti 50 miljardin euron luok- Eurooppalaisen maatalouden vihaajien kannattaisi perehtyä ruokatuotantoon Kansanedustaja Jörn Donner on julkisesti ilmoittanut vihaavansa maataloutta
Myönnän, että palkkojen pitäisi olla paremmat, mutta silloin ostajien pitää maksaa minulle enemmän. Neljännes menee materiaalikuluihin ja noin 15 prosenttia jaetaan työntekijöiden ja työnantajan kesken. Vaateala tuo 80 prosenttia Bangladeshin vientituloista, 17 miljardia euroa vuodessa. Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 56,8 % . Nyt työläiset vaativat 75:tä euroa, joka vastaa suunnilleen Bangladeshissa valmistetun farkkuparin hintaa länsimaiden kaupoissa. Työnantajien tarjous oli 35 euroa. Länsimaiset kuluttajat ovat osaltaan vastuussa Bangladeshin huonoista palkoista, Mahmood sanoo. Hänen mukaansa bangladeshilaisen vaatteen jälleenmyyntihinnasta jää kauppiaalle 55?65 prosenttia. He lupasivat minulle tehtaan pyöritettäväksi, jotta näkisin, miten vaikeaa on tuottaa voittoa näin korkeilla palkoilla, Moazzem sanoo. IPS. Puuvilla on tuotava ulkomailta, sähkökatkot ovat yleisiä, kuljetukset junnaavat, lainaraha on kallista ja poliittinen ilmapiiri levoton, hän listaa. tulot jäävät köyhyysrajalle. Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä 146/187 LÄHDE: YK kaa. Nykyistä kustannustasoa vastaava palkka olisi 75 euroa kuukaudessa, jota myös työntekijät vaativat. . Työläiset pitivät sitä pilkantekona ja ryhtyivät mellakoimaan. Bangladeshissa minimipalkat ovat alakohtaisia. Kuljetusalan ja kaupan väen ansiot ovat kaksinkertaiset verrattuna ompelijoiden palkkoihin. Lähes pohjalla Bangladeshin vaatetyöläiset ovat lähes pohjalla kansainvälisestikin. Vain Myanmarissa tienataan vähemmän, kertoo Japanin ulkomaankauppaliiton selvitys. Pääkaupunkiseudulla jouduttiin syyskuun lopulla sulkemaan viikoksi 200 tehdasta väkivaltaisiksi käyneiden protestien vuoksi. Alan minimipalkka nostettiin vuonna 2010 noin 29 euroon kuussa. 2013 KUVA: KAJAL HAZRAL/IPS Bangladeshissa ovat tänä vuonna olleet liikkeellä muutkin kuin tekstiilityöläiset. Vaihtoehtoja on kolme: Jos palkka on 60 euroa kuussa, Ammattiyhdistysjohtaja Masood Ranan mukaan tekstiilityöläiset alkoivat sen jälkeen tiedostaa asemansa kurjuuden ja sen, mitä kuluttajat länsimaissa maksavat heidän tuotteistaan. Työantajaliiton varapuheenjohtaja Reaz bin Mahmood vakuuttaa, ettei asiaa ratkaista kaduilla. Hän odottaa hallituksen asettaman neuvottelukunnan esitystä, joka on luvattu marraskuussa. Kuluttajan vastuu Mahmood valittaa, että tuotantokustannukset kohoavat 13 prosenttia vuodessa. Ay-liike torjui ehdotuksen. Jos palkka on 165 euroa, perhe syö kunnolla ja pystyy nauttimaan elämästä. Intiassa palkat ovat tuplasti ja Kiinassa viisi kertaa niin suuret kuin Bangladeshissa. Moni ompelija yltää Bangladeshissakin 75 euron kuukausiansioihin, mutta se tarkoittaa ylitöitä ja 11?12 tunnin työpäiviä. Rana Plazan tehdasrakennuksen tuhoisassa tulipalossa huhtikuussa kuoli 1 133 työläistä. Elinkustannukset tutkittu Dhakassa toimiva tutkimuslaitos on tehnyt selvityksen Bangladeshin tekstiilityöläisten elinkustannuksista oletuksella, että he elättävät perhet- tään, tutkimusjohtaja Khondaker Moazzem kertoo. Alle 1,25 dollarilla päivässä eläviä 43,3 % . Torjuttiin, koska minimipalkka ei voi ylittää maan keskipalk- . Kansallisen köyhyysrajan alla 31,5 % . Maaliskuun suurmielenosoituksessa kannatettiin maallista demokratiaa ja vaadittiin ääri-islamistien järjestöjen kieltämistä. Bangladeshissa unelmoidaan 75 eurosta kuussa Ompelijat vaativat palkankorotusta, tehtaat syyttävät ulkomaisia ostajia ja länsimaisia kuluttajia. DHAKA IPS/ROBERT STEFANICKI Bangladeshin kolmen miljoonan tekstiilityöläisen kamppailu minimipalkasta jatkuu kiivaana. 12 KANSAN TAHTO 41 . Rannikkovaltio Etelä- Aasiassa . Kun lähetimme tämän suosituksen hallitukselle, sain useita soittoja vaatevalmistajilta. Asukkaita 152,4 miljoonaa . Maan parlamentin jäsenistä 30 prosenttia on yrittäjiä, enimmäkseen tekstiilialalla. Bangladesh
Kilomääräisesti seuraavina listalla ovat Bangladesh ja Intia. Moilala huomauttaa, että kuluttajat voivat aina etsiä kotimaista vaihtoehtoa, ostaa käytettyjä vaatteita tai ommella niistä uusia. Jos on aikeissa hankkia halpamaassa tehdyt farkut, järjestöjen ja yritysten serfikaateista voi selvittää, kuinka hyvin alihankkijat noudattavat vaatimuksia kunnollisista työoloista. Tällä tavoin saatiin Triumph lopettamaan tuotantonsa sotilasdiktatuurin Burmassa. - uusia ja kunnostettuja käytettyjä kultakoruja ja kelloja - ostetaan kultaa ja muuta irtainta - pariston vaihto 5 ? - myydään lunastamattomia pantteja - ostetaan puhelinosakkeita ja kultakoruja, rahat heti puhtaana käteen Suomalaisen vaatettaa kiinalainen Suurin osa suomalaisten vaatteista tulee Kiinasta, mitataanpa tuontia kiloissa tai euroissa. Vaatetusteollisuus siirtyy helposti pienenkin hintaeron vuoksi viereiseen kaupunkiin tai toiseen maahan. Lisäksi suurin osa Suomeen tuoduista vaatteista tehdään kehnolla palkalla ja jopa vaarallisissa työolosuhteissa. Orjuuden asiantuntija Kevin Bales kertoo, että vaikka tehtaista ja puuvillan kehruusta orjuus on saatu aika hyvin kitkettyä, puuvillapelloilla orjia on yhä. . Nyt näyttää, että liikkumavaraa on hankittu työntekijöiden päivää pidentämällä, Moilala sanoo. www.akt.fi UP/BIRGITTA SUORSA 13 www.pam.? www.puuliitto.fi SUOMEN MERIMIES-UNIONI r.y. FINLANDS SJÖMANNS-UNION rl www.smu.fi Ikä rikkautena ? Suunta tulevaan Eläkeläiset ry HELGE www.elakelaiset.fi Yrjö Mäkelin -seura www.makelinseura.fi www.varjaagi.fi Rakennus-, remontti-, sisustus- ja tilaustyöt. Veneiden huolto-, korjausja entisöintityöt.. Tutkittavana oli 27 suomalaista vaatteita ja urheilutuotteita tuovaa yritystä. Työpäivät ovat pidentyneet Maailmanpankin selvityksestä käy ilmi, että vaatetusalalla vain vietna- milaisten ja bangladeshiläisten miesten työolot ovat kohentuneet. Kiina ei ollut mukana vertailussa. Monissa maissa työntekijöiden palkat ovat nousseet, mutta vastaavasti työpäivät ovat pidentyneet. . Orjia on nyt vähiten koko ihmiskunnan historian aikana. Ja orjuudesta voidaan päästä pois, jos halutaan, hän tähdensi. Boikotit eivät juuri auta RIVIT SYVÄT Tappajafarkut-teoksen kirjoittanut tutkija Outi Moilala sanoo, että kuluttajien boikotit eivät juuri kohenna halpamaiden työntekijöiden asemaa. . Parempi on saada tilaaja sitoutumaan tiettyyn alihankkijaan ja painostamaan tätä kohentamaan työoloja, Moilala toteaa. Hän lisää, että boikottia voidaan käyttää äärimmäisenä keinona kansainvälisissä kampanjoissa. Vaatetusfirmalta voi vaatia tarkempaa alihankkijoiden työolojen valvontaa. Järjestöjen SA8000-tarkastukset ovat vaativimpia, mutta myös yritysten BSCI on kohtalaisen tiukka. Suuri osa suomalaisista vaatetusyrityksistä käyttää jälkimmäistä. Epäilyttävintä on, jos yritys ei käytä mitään ulkopuolista valvojaa ja etenkin, jos se valvoo vain tuotteen laatua eikä olosuhteita, joissa tuote tehdään. KULTAKORUJA HALVALLA JA REHELLISESTI PAINON MUKAAN OULUN KULTA Pakkahuoneenkatu 26, p. Hän muistutti, että orjia on eniten kaivoksissa, maataloudessa ja seksibisneksessä. . 2013 RAHAA HETI KÄTEEN PANTIKSI KÄY IRTAIN OMAISUUS Jokaisessa farkussa on orjan jälki - kultakorut, hopeaesineet, arvokellot - autot, moottoripyörät, mönkijät, kelkat - aseet, turvallinen säilytyspaikka - puhelinosake tai vastaava arvo-osuustili - pörssi- ja asunto-osakkeet - soittimet, elektroniikka, taide, jne Panttilainakonttori Oy ARKISTOKUVA Jokaisessa puuvillavaatteessa on ainakin pari lankaa, joihin orja on poiminut puuvillan. Kilomääräisesti seuraavina listalla ovat Bangladesh ja Intia. Teoksen mukaan 17 suomalaista yritystä ei teetä minkäänlaisia ulkopuolisia tarkastuksia alihankintafirmoihinsa. Määrällisesti eniten orjia on Intiassa. KANSAN TAHTO 41 . Useimmiten koko perhe on ollut sukupolvia orjina. Bales puhui maanantaina Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen SASKin Kunnon työn päivässä. (08) 538 0100 Avoinna ma-pe 9.30-16.30 www.oulunpantti.net LINKIT Veteraanikatu 9 C 90100 Oulu 050 5900711 Suurin osa suomalaisten vaatteista tulee Kiinasta, mitataanpa tuontia kiloissa tai euroissa
14 KANSAN TAHTO 41 . vaihteistot . Asianajajan toimintaa valvovat asianajajaliitto ja oikeuskansleri. Asianajajat antavat myös julkista oikeusapua kaikissa oikeudenkäyntiasioissa. Takatie 10, 90440 Kempele, p. ma?pe 8?17 Asianajotoimisto HONKA JA VESALA OY Pakkahuoneenkatu 18 B 26 90100 OULU Puh. ovet, luukut . vaihde (08) 375 434 Telefax (08) 370 163 asianajotoimisto@vesala.com AA,VT Lauri Vesala AA,VT Markku Honka OTM Tuomas Vesala Urheilutie 49 86600 HAAPAVESI Puh. (016) 310 950, 040 537 6121 Av. lyhdyt . 0400 272 560 Rautatienkatu 10 90100 OULU Pohjolankatu 16 B 20 Kajaani Y Asianajotoimisto ANSSI HOLMBERG Asianajaja, varatuomari Hallituskatu 31 A 24, 4. (08) 311 8811, fax 378 505 www.paivikko.fi Asianajotoimisto LAHJA LIMINGOJA OY asianajaja, varatuomari Rantakatu 5 A 24 90100 OULU puh. krs, 90500 Oulu puh. ym. Kaikki automerkit LAPIN AUTO-OSA OY Nikkarinkuja 12 Roi Puh. 371 198 / 0400 686 865 fax 374 791 Puh. jäähdyttimet . (08) 622 616 VUOKRATAAN LO-ASUNNOT O A W POHJOIS-SUOMEN PIIRIJÄRJESTÖT Kainuun Vasemmisto Linnankatu 2, 87100 KAJAANI Jouko Korhonen, puh. (09) 432 4132, anne.seppanen@eduskunta.fi ek Al Asianajotoimisto KARI ERIKSSON OY Asianajaja, varatuomari 0400-685 036 Ratakatu 8 B 13 90100 Oulu puh. 554 6198/0400 586 903, fax 554 6199 Kemissä: proteesit, pohjaukset, korjaukset sekä hammassuojat urheilijoille san O terinkatu 16, RAKENTAMINEN & Vasemmistoliiton REMONTOINTI Oulun kunnallisjärjestö ry KEMIN MATTO- JA MAALAUSTYÖT V. Suomalainen Lehtipaino Oy 2013. SOINI Haukkarinkatu 4 C, 94100 KEMI p. 2013 PA LV E L E M M E S I N U A ASIANAJOTOIMISTOJA RAKENTAMINEN & REMONTOINTI MUUT Keittiökalusteiden ei välttämättä tarvitse maksaa paljon! keittiöt, komerot, kodinhoitohuoneet, wc-kalusteet, ovet, liukuovet V I S I ON LIUKUOVET Ota mitat ja mielikuvitus mukaan niin suunnitellaan yhdessä komerot upeilla liukuovilla! www.keittiokalustetukut.? www.visionliukuovet.? Ark. (016) 254 300 fax (016) 254 305 aimo.tervahauta@aatsto.inet.fi AUTOHUOLTO JA -VARAOSAT Toimitukset koko maahan PURKUOSAT . 08 376 601, fax 08 376 663 www.turva.fi HAMMASHUOLTO HAMMASLABORATORIO VELI HEIKKINEN OY www.veliheikkinen.fi Oulussa: Asianajotoimisto VELI PÄIVIKKÖ Varatuomari, asianajaja Hallituskatu 13?17 C 23, 90100 Oulu puh. Facebook: Oulun Vasemmistoliitto . peltiosat . 14 Paikalla sihteeri Liisa Koskela, puheenjohtaja Rauno Hekkala tai muu kunnallistoimikunnan jäsen. numero 79 Ilmestyy torstaisin Mäkelininkatu 29, PL 61, 90101 OULU Kustantaja: Kustannus Oy Kansan Tahto www.kansantahto.fi TOIMISTO: (08) 537 1722, faksi (08) 371 314 ilmoitukset@kansantahto.fi Asiakaspalvelutoimisto avoinna arkisin klo 9.00?15.00 myyntisihteeri Jaana Hämälä-Raitio 044 537 1722 toimitusjohtaja Sirpa Kovalainen 050 570 9713 TOIMITUS: (08) 537 1724 toimitus@kansantahto.fi Tuomas Talvila (päätoimittaja) 050 570 9716 Maija Aalto 044 537 1727 Tuula Leskinen 044 537 1732 . 0440 588 790 sähköposti: vesa.soini@hotmail.fi Pakkahuoneenkatu 19, 90100 Oulu Puh. 9?18, la 10?14 Lakeuden KEITTIÖKALUSTETUKKU ASIANAJAJA on asianajajaluetteloon hyväksytty lakimies, jolla on säädetty kokemus ja taito. ISSN 0356-1380 . 050 574 1676, harri.ylonen@eduskunta.fi Pakkahuoneenkatu 19, 90100 OULU Martti Korhonen avustaja: Eija Tynnilä puh. (08) 374 511, 040 551 7754 telefax (08) 311 0286 asianajotoimisto@limingoja.net www.limingoja.net Asianajotoimisto AIMO TERVAHAUTA KY Kauppakatu 15 puh. (08) 515 011 HAMMASLABORATORIO ERIKOISHAMMASTEKNIKKO VESA KUUSIRATI PYÖRÄHUOLTO Asianajotoimisto HANNU GEHÖR OY Asianajaja Hannu Gehör Merikoskenkatu 7 A 49 2. 0400 200 733 jouko.korhonen@pp.inet.fi http://kainuu.vasemmisto.fi VUOKRATAAN yksiöitä, kaksioita ja kolmioita WWW.WALOASUNNOT.FI MUUT OTA YHTEYTTÄ VASEMMISTON OULUN VAALIPIIRIN KANSANEDUSTAJIIN Pohjois-Pohjanmaan vasemmisto Pakkahuoneenkatu 19, 90100 OULU Toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki, puh. ym. UUDET OSAT . krs 90100 OULU puh. 044 3457 611 . moottorit . 0500 584 055 jaakko.alavuotunki@vasemmistoliitto.fi http://pohjois-pohjanmaa.vasemmisto.fi Vasemmistoliiton Lapin piiri Lapinkatu 2, 96190 ROVANIEMI Seppo Wikström, puh. Henkilökohtainen sähköposti: etunimi.sukunimi@kansantahto.fi . 040 745 3025 seppo.wikstrom@vasemmistoliitto.fi http://lappi.vasemmisto.fi Risto Kalliorinne avustaja: Harri Ylönen tavattavissa maanantaisin ja torstaisin Oulun Järjestötalolla klo 10?16 puh. www.oulu.vas.fi . (08) 451 075 p. Uusi sähköposti: oulu.vas.kunnallisj@gmail.com Päivystysaika toimistollamme: Tiistaisin klo 10 . (09) 432 4051, eduskunta Merja Kyllönen ul u avustaja: Anne Seppänen puh
4. Minkä maan uusnatsien puolue on Kultainen aamunkoitto? 8. Mikä on Intian hallitusmuoto? 10. 7. Tähän ei riitä rahaa, mutta kuitenkin valtion varoja syydetään sadoin miljoonin markoin kapitalististen suuryhtiöiden uittolaitteisiin ja muihin yksityisiä kapitalisteja hyödyttäviin laitoksiin.? Juttu jatkui ?toisen miehen? esittämällä sosialidemokraattisen, ?työläisten elintasoon ja yleensä kansan kurjistamiseen tähtäävän talouspoliittisen linjan? arvostelulla. ?Eikä noihin lausuntoihin ole reportterilla mitään lisäämistä, lausunnot ovat osuneet asian ytimeen?, päätti juttunsa nimimerkki Raippa eli toimittaja Veikko Karihtala.. lehden jutussa, ja jatkaa, että ?tässä on eräs hallituspolitiikan holtittomuuden ?muistopatsas?, keskeneräinen rakennuskompleksi. Montako turvakotia Pohjois-Suomesta löytyy? 7. 9. Suomen Majakkaseura. Minkä niminen on Unkarin uusnatsipuolue? 9. 5. Työt olivat vasta alkutaipaleella, mutta nyt työmaalla vallitsi hiljaisuus, jossa vain ?yksinäisen niittivasaran nakutus kuuluu jostakin orpona?. ?Ei ole kuulemma rahaa, sanovat miehet. Paljonko verta ihmisen munuaisten läpi virtaa vuorokaudessa? 3. 2. 6. Kolme: Raahen, Oulun ja Rovaniemen. 3. Rakentajat rakentavat, mutta vain harvat heistä itse elävät perheineen oman katon alla?, juttu muistutti. ?Hallituksen talouspolitiikan holtittomuuden muistopatsas? Samassa jutussa kummasteltiin Nokelan omakotialueen taakse kohoavan VR:n keskeneräisen veturitallin raken- nustöiden takkuamista. Veturitalliin piti lehden mukaan tulla kaikkiaan 72 ?partta. 1953 Koonnut: Tuomas Talvila Sahat sirisevät ja höylät suihkaavat Nokelan uudella asuinalueella Oulussa on vilkasta rakennustoimintaa. Sahat sirisevät, höylät suihkaavat ja vasarat kalkuttavat, kuvaili Kansan Tahto torstaina 8.10. 1953. ?Puolivalmiita ja valmistumaisillaan olevia omakoti- ja osaketaloja kohoaa kymmenittäin rakennusmiesten ja - naisten taitavien käsien kohottamina.? ?Kaupunki kasvaa, elintila laajenee, esikaupunkialueet työntyvät yhä kauemmaksi kohti maaseutua. Noin 110 kilometriä. 8. Jobbik. Kumpi jäätyy hitaammin, suolainen vai makea vesi? 2. 2013 RISTIKKO viikko 41 15 KYSYMYKSET ...ratkaisu ensi viikon Kansan Tahdossa 1. Liittotasavalta. Mikä järjestö jakaa Vuoden loistavin teko-palkinnon? 4. Kreikan. Missä kunnassa sijaitsevat kaikki Suomen yli tuhatmetriset vuorenhuiput? 5. ja rakennusyhdistelmästä ?valtava kolossi?. Enontekiöllä. Kuinka pitkä on Raahen- Oulun-Kemin rannikkoväylä? 6. Suolainen. Juutinrauma. KANSAN TAHTO 60 vuotta sitten 7.?14.10. Noin 1500 litraa. 10. Millä nimellä Suomessa tunnetaan pohjoismaiden liikenteelle tärkeä Öresund? VASTAUKSET: viikon 40 RATKAISU 1. KANSAN TAHTO 41 . Työläisiä on vain nelisenkymmentä, vaikka työmahdollisuuksia olisi parille sadalle?. Näin virkkaa ?eräs mies
marrraskuuta. . Ehdokaslista alkaa olla valmis, mutta osa nimistä ei vielä ole julkisia. Ensi vuonna seuratukeen käytetään viisi miljoonaa euroa, kun summa tämän hallituksen aloittaessa oli alle 2 miljoonaa euroa. Veikkausvoittovaroista tulevat liikunnan määrärahat valtion budjetissa ovat 2000-luvulla nousseet 80 miljoonasta 150 miljoonaan euroon. Enkä minä ole koskaan sinulle hävinnyt, kuittasi Taskinen. Haukiputaan Heitto vietti 80-vuotisjuhliaan viime lauantaina omalla Heiton talollaan Haukiputaalla. TUL:n puheenjohtaja Sirpa Paatero (vasemmalla), urheiluministeri Paavo Arhinmäki, seuran puheenjohtaja Jukka Ukkola ja sihteeri Pirkko Vahtola odottivat juhlan alkua eturivissä. Pitkään seuran puheenjohtajanakin toimineelle Edvin Mattilalle luovutettiin TUL:n kultainen ansiomerkki. Tällainen mahdollisuus harrastaa yhdessä, saada kaverisuhteita ja omaksua liikunnallinen elämäntapa voidaan rakentaa vain innostuneiden ja osaavien seuraihmisten vapaaehtoisvoimin, Arhinmäki korosti. . Suoraa seuratukea onkin lisätty vuosi vuodelta. Lapin piirin pitää lähteä siitä, että Lapissa on oma ehdokas, piirin puheenjohtaja Pertti Keränen toteaa. Ehdokkkaan pitäisi Keräsen mukana olla selvillä piirikokoukseen mennessä. Pohjoissuomalaisia listalla on toistaiseksi vasta yksi, liikenneministeri Mer- ja Kyllönen Suomussalmelta. Puoluevaltuusto käsittelee EUvaalien ehdokasasettelua kokouksessaan 24.?25. Saman tunnustuksen sai juhlassa myös Pirkko Vahtola. Juhlan juonsivat seuran valmentajat Hanna Poijula (voimistelu) ja Ale Luokkanen (uinti). Heiton jaostot esittäytyivät. Arhinmäki: Lisää tukea seurojen liikuntatyölle TUOMAS TALVILA Parhaillaan otetaan määrätietoisia askelia liikunnan ja urheilun rahoitusjärjestelmän uudistamiseksi paikallistasoa paremmin tukevaksi, totesi kulttuuri- ja urheilumininisteri Paavo Arhinmäki (vas.) puhuessaan Haukiputaan Heiton 80-vuotisjuhlassa. Järjestöhallinnon paisuttaminen on Arhinmäen mukaan tullut tiensä päähän. Kokous pidetään 30. 2013 Tennilä miettii vielä euroehdokkuuttaan TUULA LESKINEN . . Samaan aikaan väestö kuitenkin liikkuu yhä vähemmän ja nuorten syrjäytyminen urheilusta on lisääntynyt . Liikuntaharrastuksen hiipuminen on monitahoinen ilmiö eikä ongelman ratkaisu vain rahasta kiinni, Arhinmäki huomautti. . Euroopan parlamentissa tulee kuulua myös pohjoisen Suomen vasemmistolainen ääni. Sen sijaan katsetta on käännettävä seuroihin, joissa tehdään käytännön liikuntatyö ja rakennetaan urheilua. . Meillä on mahdollisuus saavuttaa oikeudenmukaisempi Eurooppa, ja nyt on nuorten aika viedä asioita parempaan suuntaan, Suur-Patelan Vasemmisto sanoo kannanotossaan. KUVAT: TUOMAS TALVILA Haukiputaalla vietettiin Heiton juhlaa Vanhat painijat tapasivat juhlakahvipöydässä. 16 KANSAN TAHTO 41 . Ihmiset valitsevat liikunnan ja monien muiden asioiden välillä. Meidän kaikkien liikunnan parissa työskentelevien tehtävä on varmistaa, että liikuntatarjonta on mahdollisimman houkuttelevaa. . Päivittäin tulee kyselyjä eurovaaliehdokkuudestani, eri puolilta Suomea, vasemmistoliiton exkansanedustaja Esko-Juhani Tennilä kertoo. Pyynnöistä ja kyselyistä huolimat- ta hän ei vielä ole tehnyt päätöstään. . . Lista vahvistetaan pääosin puoluevaltuuston kokoukses- sa mutta muutamalle lyhyen kampanjan tekevälle ehdokkaalle jätetään tilaa, puoluesihteeri Marko Varajärvi kertoo. Varajärvi paljastaa ehdokkaista sen verran, että sukupuoli- ja alueellinen jakauma ovat hyvät. Täydellä listalla on 20 ehdokasta. Oululaisosasto esittää Hanna Sarkkista KT Oululainen Suur-Patelan Vasemmisto ry esittää Hanna Sarkkista ehdokkaaksi ensi vuoden europarlamenttivaaleihin. Vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtajana toimiva 25-vuotias Sarkkinen oli vuoden 2012 kunnallisvaalien ääniharava Oulussa, ja hänet valittiin myös uuden Oulun yhdyskuntalauta- kunnan puheenjohtajaksi. Suur-Patelan Vasemmisto perustelee esitystään sanoen, että Sarkkinen on kyvykäs ja tarmokas nuori yhteiskunnallinen vaikuttaja. . Mitkään veikkausvoittovarat eivät riittäisi järjestämään vastaavaa työpanosta, mikä seuroissa tehdään, urheiluministeri kiitti.. Tähän mennessä suuret pankit ovat vieneet Eurooppaa kuin pässiä narussa, ja ihmiset ovat kärsineet kurjistamispolitiikasta. Itse näkisin yhtenä sellaisena sen, että harrastuksen hauskuus jää liian varhain taka-alalle, kun jyviä aletaan erotella akanoista. Arhinmäen mukaan tärkeää on tarjota mahdollisuus myös niille nuorille, jotka haluavat harrastaa ilman kilpailullisia tavoitteita, hyvässä seurassa, kerran tai kahdesti viikossa. . marraskuuta. Vasemmistoliitto on tähän mennessä asettanut virallisesti kahdeksan eurovaaliehdokasta, ja suostumuksensa on antanut puolenkymmentä muuta. On pystyttävä tarjoamaan nuorille tässä ajassa mahdollisuus innostua, mahdollisuus erilaisiin tapoihin liikkua. Nuorten jäämiseen pois liikun- nasta on monia syitä, yksi niistä harrastusten kasvavat kustannukset. Arhinmäen mukaan on aiheellista myös miettiä, onko liikunassa ja urheilussa sellaisia toimintatapoja, jotka työntävät nuoria pois. . Sinua minä en olekaan koskaan voittanut, tervehti Haukiputaan Heiton maailmanmestari Eero Tapio, 72, hymyssä suin Kemin Innon Esko Taskista, 80