Kirkkokatu 27 A 51, 5. krs 90100 OULU
viikko 28
Viiden sukupolven
sukujuhlat
torstai 11. heinäkuuta 2013
Takasivu
www.kansantahto.fi
l POHJOIS-SUOMEN VASEMMISTOLEHTI l PERUSTETTU 1906 l
Matkalla Martti Lutherin jalanjäljissä
Sivut 8?9
Katunäkymää Wittenbergistä linnankirkon suuntaan.
Kesän
sato
etuajassa
Lämmin kesä kypsytti marjat ja muun sadon nopeasti.
Monet pikkulinnut hautovat
jo toista poikuetta, mutta
petolinnut pesivät vain kerran.
Sivu 11
Ankarassa Sari Janatuisen vieressä romanikysymysten
asiantuntija Sandi Horvat Sloveniasta.
Kempeleläinen
Turkissa
Sivu 6. e
stämm
Päivy NTAINA
LAUA
la
9.00?13.00
ma-pe 7.30?20.00
Soita 08 534 8100
www.hammas-aaria.fi
Alkuvuodesta työntekijät puolestaan
esittivät työnantajalle ytneuvotteluja, mutta turhaan.
. vedoten yksilönvapauteen, mihinkäs muuhun. Korkeakoulututkinnon jälkeen työssä ollaan keskimäärin 37 vuotta, siis yli kymmenen vuotta enemmän kuin peruskoulupohjalta. Vasemmistonuoret ovat oikeassa vaatiessaan kouluun politiikkaa.
Koska Suomessa on työväenliikkeen taistelema
maksuton koulutusjärjestelmä, on kaikilla periaatteessa mahdollisuus hyvään koulutukseen. Ja ennen
kuin lomalainen ehti kylkeä kääntää, kokoomus jo
kiirehti sen torjumaan . Eläkkeelle lähdetään hyvin varhain, ja
tulot jäävät kaikissa elämänvaiheissa pieniksi.
Lyhyt koulutus johtaa siis toistuvaan työttömyyteen ja niin huonopalkkaiseen työhön, ettei
sitä kannata tehdä. Koulu ei sovi kaikille.
Pitää saada valita.
Mahtaako koulutuksen ulkopuolelle jääminen
olla niiden tuhansien nuorten vapaa valinta, jotka
kulkevat syrjäytyneiden kirjoissa. Niin paljon on konsultteja täällä juossut, ja hehän
ovat pahanilman lintuja,
Juntunen naurahtaa.
Ei ydintoimintaa
Kemira perustelee muurahaishappoa
tuottavan
ChemSolutions-yksikön
myyntiä sillä, ettei se sovi
yhtiön linjaukseen keskittyä
TAKKUNEN
KUVA: TUULA LESKINEN
. Peruskoulun oppimäärällä tehdään Suomessa töitä noin 25 vuotta.
Ammattikoulupohjalta työvuosia kertyy 32. Heille ei ole
järin helppo räätälöidä yksilöllisiä polkuja. 2013
"Globaalitalous supistaa väistämättä kansallisvaltioiden itsenäistä määräysvaltaa riippumatta
Kemira aikoo myydä
PÄÄKIRJOITUS
Koulutus suojaa
ihmistä
Yksi ikäluokka on käynyt yläasteen ja vielä
kymppiluokankin sen jälkeen, kun Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki syksyllä
2009 esitti nuorten oppivelvollisuuden jatkamista
18-vuotiaaksi asti.
Tänä kesänä koulunkäynnin pidennystä on esittänyt kaksi sosialidemokraattiministeriä. 2 KANSAN TAHTO 28 . Varmasti kestävämpää olisi koko jengin sivistäminen
kouluissa.
Kokoomus on kovaäänisesti vaatinut opiskeluajan lyhentämistä korkeakouluissa. Yksikkö on ollut varsinainen rahasampo, eikä
kannattavuusongelmia ole
ollut. Edessä on työttömyyden rei?ittämä tie. hoidettuaan usein sitä ennen lapsiaan kotona. Pojat aloittavat peruskoulun jälkeen työnteon vasta keskimäärin 24- vuotiaina ja tytöt yli
30-vuotiaina . Mutta onko niin, että
omistajat haluavat saada
rahaa ulos vielä enemmän
kuin mitä tuotannolla saadaan, hän pohtii.
. Ruotsissa puhutaan jopa kaikille
pakollisen lukio-opetuksen puolesta.
Koulu on muutakin kuin oppimista, pänttäystä.
Koulussa saa ystäviä, terveydenhoitoa ja opintoohjausta. Prosessit vaativat tietyn
väkimäärän toimiakseen,
Juntunen huomauttaa.. Tänä
päivänä ei pitäisi kamppailla vain ammatillisen
koulutuksen aloituspaikoista, vaan myös oppivelvollisuuden jatkamisesta, lukioista, korkeakouluista ja täydennyskoulutuksesta.
Kysymys on luokkataistelusta, sillä maksuton
koulutus on varallisuuden uusjakoa.
MAIJA AALTO
maija.aalto@kansantahto.fi
Rahasammon myynti kummastuttaa
oululaista pääluottamusmiestä.
TUULA LESKINEN
Kemiran Oulun tehtaan pääluottamusmies Tomi Juntunen kummastelee yhtiön
aikeita myydä voittoa koko
ajan tahkoava ChemSolutions-yksikkö.
. Koulutuskielteisiä asenteita kannattaisi muuttaa. Työ ei vähentynyt oleellisesti ja pysyvästi, perusteita työntekijämäärän vähentämiseen ei ollut, pääluottamusmies Juntunen kertoo.
Väkeä on vähennetty
Kemiran palkkalistoilta
aiemminkin ja nyt työntekijöitä on reilu 160, mutta silti tehtaalla on satoja ihmisiä
töissä.
. (Tilastokeskus, joulukuu 2012)
Se oletus, että peruskoulusta mennään nopsasti
töihin on väärä. Parin vuoden putkitutkinnon läpijuosseet maisterit voivatkin olla työnantajille mieluisempia kuin laaja-alaisen koulutuksen hankkineet ja maailmaa muutenkin katselleet nuoret aikuiset.
Yhteiskunnan kannalta lyhyt koulutus on tutkitusti epäedullista. Laitosten ajaminen tasapainossa on ollut yksi kilpailukykytekijä, Juntunen
huomauttaa.
Hänen mielestään yksi-
köiden nimeäminen erikseen on keinotekoista, sillä
tuotannossa kaikki liittyy
kaikkeen.
. Työntekijöiden
näkökulmasta normaalielämää ei ole ollut sitten viime
kesän, jolloin ilmoitettiin
irtisanomisiin johtaneista
yt- neuvotteluista. Lyhyt opiskelu johtaa lyhyeen työuraan.
Erot ovat erittäin suuria. Todennäköisesti kahden eri firman välille
nousee nopeasti näkymätön muuri.
Toivomuksena työpaikkojen säilyminen
Työpaikkojen säilyminen
on työntekijöiden toiveissa.
. Moni työtehtävä tehdäänkin jonkin muun firman palveluksessa.
. Teollisuuskin on nykyään peliä, ja pörssikurssiin
pitää saada liikettä, hän jatkaa.
Työntekijöille Kemiran
ChemSolutions-yksikön
myynnistä kerrottiin virallisesti maanantaina, mutta
uutinen ei tullut työntekijöille yllätyksenä.
. Koulutus pidentää ikää.
Koulussa voi parhaimmillaan kasvaa kriittiseksi ja
uteliaaksi kansalaiseksi, joka tietää oikeutensa ja
antaa arvoa muillekin.
Koulu tarvitsee myös muutosta. Tämän ei soisi olevan Suomen
tie.
Kun viimeisestä koulu-uudistuksesta on jo vuosikymmeniä, olisi taas aika nostaa kaikki pykälää
ylemmäksi. Laitosten
ajaminen
tasapainossa
on ollut yksi
kilpailukykytekijä
Kemiran Oulun tehtaan pääluottamusmies Tomi Juntunen.
tuottamaan kemikaaleja
runsaasti vettä käyttäville
teollisuudenaloille.
Pääluottamusmies Juntunen on huolissaan koko
Oulun tehtaan toiminnan
sujuvuudesta ja kannattavuudesta jos yksikkö on toisen yhtiön omistuksessa, sillä muurahaishapon ja vetyperoksidin tuotanto on kiinteässä yhteydessä toisiinsa.
. Ja kunhan joskus saisi
työrauhan, pääluottamusmies toivoo
Sellainenkin johtopäätös on tehtävissä.
Jatkuuko samanaikaisesti liike
myös ulkoistamisen suuntaan?
. Julkisen palvelun on huolehdittava, että palvelu tuotetaan.
Mitä palveluja kuntien omaan tuotantoon palautuu?
. Minulla on tämä moottoripyörä, hän sanoo.
Hondallaan hän on jo
matkaillut kotimaassa, ja
suunnitelmissa on tehdä
vielä ainakin yksi pitempi
reissu.
Tomi Juntunen karistaa työajatukset mielestään moottoripyöräillen.
VIIKON
KYSYMYS:
UP/KARI LEPPÄNEN
Monet kunnat ovat palauttamassa
ulkoistamiaan palveluita takaisin
omaan palvelutuotantoon. Päätösten pohjana pitäisi olla
kunnolliset kustannus- ja riskianalyysit. Onko näin?
. Aika paljon lastensuojelua ja
vanhusten palveluja, erityisesti vanhusten sairaanhoitopalveluja. Ulkoistaminen on nyt huomattavasti varovaisempaa ja harkinta tarkempaa. Myös varasuunnitelmat, mitä
tehdään, jos ulkoistaminen ei toimi.
Kun palvelu on ulkoistettu yksityiselle yritykselle, voiko kunnan
omaan tuotantoon noin vain palata, vaikka tarvetta olisikin?
. Viitteitä
asiasta on näkynyt Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n vuoden
2011 luottamusmieskyselyssä, kuntien eläkevakuutuslaitoksen Kevan
vuoden 2012 toimintaympäristötutkimuksessa ja kuluvan vuoden Suomen sosiaali ja terveys SOSTE ry:n
barometrissä.
JHL:n toimialajohtaja Päivi NiemiLaine, onko ulkoistamis- ja kilpailuttamisvillitys laantumassa?
. Laadun takaaminen yksityisessä
tuotannossa on vaikeaa, koska kustannukset on painettava alas. Kun osa ulkoistetaan, kokonaisuus yleensä kärsii.
KUVA: UP:N ARKISTO
Perusteena on usein väite, että
ulkoistettu palvelu tulee kunnalle
halvemmaksi. 2013
siitä, olemmeko euron ja/tai EU:n jäseniä vai emme."
3
Mielipide
Sivu 10
muurahaishappotehtaan
KUVA: TUULA LESKINEN
Työ
seuraa
lomalle
TUULA LESKINEN
Kemiran Oulun tehtaan
pääluottamusmies Tomi
Juntunen ehti olla viikon
verran kesälomalla, ennen
kuin tieto muurahaishappotehtaan myyntiaikomuksista julkistettiin. Ulkoistettujen palvelujen hinta ja
laatu nousevat voimakkaasti esille,
erityisesti laatu.
. Alkuviikon
hässäkän jälkeen tilanne
työmaalla on rauhoittunut ja
loma voi jatkua.
Kaiken varalta Juntunen
seuraa työsähköpostiaan,
päivittäin.
. Myös
siivouspalveluja ja kiinteistönhuoltoa
palautuu kuntiin.
Ulkoistettujen palvelujen hinta ja laatu ovat osoittautuneet
pettymykseksi monelle kunnalle.. Emmekös me suomalaiset niin teekin, hän nauraa.
Hän viittaa alkuviikosta
julkaistuun
Helsingin
Sanomien teettämään gallupiin, jonka tulosten
mukaan kuudesosa suomalaisista lukee työsähköpostiaan päivittäin.
Vaikka työasiat toisinaan
vaativat
toimenpiteitä
lomallakin, kertoo Juntunen
pystyvänsä irrottautumaan
töihin liittyvistä ajatuksista
hyvin.
. Alas ajetun palvelun palauttaminen on kunnalle jossain määrin
aina uusi investointi. Julkisessa tuotannossa on enemmän pelivaraa huolehtia työn laadusta ja henkilöstön määrästä.
Kustannukset pyrkivät nousemaan
myös kunnan omaan tuotantoon
jäävässä palveluketjun osassa, koska keskeinen osa on lohkaistu pois.
Lähdettiinkö kunnissa palvelujen
ulkoistamiseen turhan suurella
innolla?
. Kunnat eivät
kuitenkaan ulkoistaessaan putsaa
omaa palvelutuotantoaan täysin
nollille.
Ulkoistettaessa ei siis riittävästi
harkita palveluketjujen kokonaisuutta?
. Toki ulkoistamisen taustalla
on edelleen myös ideologista näkemystä, jossa kunnat nähdään vain
palvelujen hankkijoina.
Mitkä ovat pääsyyt palvelujen
0nko kuntapalvelujen ulkoistamisvillitys
laantumassa
palauttamiseen omaksi tuotannoksi?
. KANSAN TAHTO 28 . Palveluketjujen pilkkominen on
suuri huolenaihe. Takaisinotto kertoo siitä, että on
ollut liiallista ulkoistamisintoa.
Asioita ei ole tarkasteltu perinpohjaisesti kokonaisuuden kannalta.
. Yksityisen yrityksen on tuotettava voittoa
Tuulivoimaa meillä rakennetaan
vähän, mutta aurinkoenergia on jäänyt aivan lapsenkenkiin.
It-alan työttömiä ammattilaisia tulisi Hännisen mielestä palkata innovoimaan
uusiutuvan energian käyttöä,
josta voisi kasvaa Suomelle
?Koko seutukunta on nojautunut aivan liikaa yhden epävarman ydinvoimakortin
varaan, sanoo Raahen Vasemmistoliiton kunnallisjärjestön puheenjohtaja Katja
Hänninen.
jopa uusi vientivaltti. 2013
J. Jätekysymys on olennaisin, hän painottaa.
Kansanäänestys
olisi paikallaan
Viime valtuustokaudella
Raahen Vasemmisto esitti
Pyhäjoen ydinvoimalasta
kunnallista kansanäänestystä. ALA-AHON
HAUTAUSTOIMISTO
PERINTEENÄ PALVELU
. Venäläisen energiayhtiö
Rosatomin
mukaantulo
Fennovoiman
Pyhäjoen
ydinvoimalaan on niin iso
muutos, että asia pitää käsitellä eduskunnassa uudelleen.
Näin sanoo Raahen
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Katja Hänninen.
Ydinvoimaa vastustavan
Hännisen mukaan eduskunnan vanha periaatelupa Fennovoimalle ei päde, koska
Rosatom ja sen tarjoama
reaktorityyppi eivät vuonna
2010 olleet käsittelyssä
mukana.
. klo 18
su 21.7. Ydinvoimalan perusteluksi esitetään täällä, että
väestön enemmistö kannattaa sitä, vaikka asiaa ei ole
tutkittu. klo 18
su
ti
to
su
ti
to
su
28.7.
30.7.
1.8.
4.8.
6.8.
8.8.
11.8.
klo 15
klo 18
klo 18
klo 15
klo 18
klo 18
klo 13
Liput:
12 . Turvallisuudesta ei voi
puhua niin kauan kuin säteilevä ydinjäteongelma on
ratkaisematta. aikuiset, 5 . klo 18
to 25.7. lapset (alle 12v)
Ryhmät: 10 ?/hlö (väh. 040 512 7301
www.teatteriretikka.net
MUUT
LEHDET
Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Kalevi Kivistö
kehuu järjestön Oulun
kesäpäiviä Eläkeläinenlehdessä.
?Päivät olivat mahtava
katselmus yhdessäolon ja
yhteisten harrastusten
tuottamista hedelmistä.
Olemme upea kulttuurijärjestö, monenlaisten taitojen ja harrastusten
kehittämisen foorumi,
todellinen sosiaalisen
pääoman dynamo.?
?Kesäpäivien teemamme viestitti jokaisen
oikeutta arvokkaaseen
ikääntymiseen. klo 15
ti 16.7. Kaupunginhallitus tyrmäsi aloitteen. 90100 Oulu . Se edustaa vanhaa
teknologiaa, ja kaikki reaktorityypit ovat turvattomia.
Ydinjätteet
suuri arvoitus
Raahen seutukunnan tulee
Hännisen mukaan etsiä varmempia työllisyysvaihtoehtoja kuin ydinvoima.
. Sadantuhan-
nen vuoden perspektiivi
asettaa meille valtavan vastuun. Meidän puolueella on
punavihreä profiili, ja uskallamme arvostella riskialttiita hankkeita. Eero Schroderus
Ohj. 25 henkeä)
Tiedustelut ja ryhmävaraukset
p. Joo-joomeininki ydinvoiman kohdalla on vaarallista, Hänninen toteaa.
Renesasilta irtisanottujen ulosvirtaus alkaa
MAIJA AALTO
Irtisanottujen lähtö Renesas
Mobilen Oulun toimipaikasta alkaa jo ensi viikolla.
Japanilainen it-alan jättiyritys Renesas on irtisanonut kaikki yli 800 Suomen
työntekijäänsä, joista suurin
osa, lähes 570 työskentelee
Oulussa.
Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt 2,2 miljoonaa euroa työllisyyspalvelujen lisäämiseen Renesasilta irtisanotuille. Moni muukin tekijä on
sen jälkeen muuttunut. Oulun
Ruskoon perustetaan Renesasin tiloihin uusi asiakaspalvelupiste, ja valtion tukea
osoitetaan irtisanottujen itammattilaisten palkkatukeen, koulutukseen ja yrittäjiksi aikovien starttirahaan.
Ensimmäinen TE-toimiston tiedotustilaisuus Oulusta irtisanotuille oli viime
viikolla.
Pohjois-Pohjanmaan elykeskus saa lisäksi 300 000
euroa palkatakseen asiantuntijoita
Renesasilta
irtisanottujen auttamiseen.
Valtion tukirahat jakautuvat vuosille 2013 ja 2014.
Renesasilla on Suomessa
toimipaikat myös Salossa,
Helsingissä ja Tampereella.
Kaikkien työntekijöiden
irtisanomisesta ilmoitettiin
kesäkuun lopussa yt-neuvottelujen päätteeksi.
Nokian ex-väkeä
Renesasin jätti-irtisanomiset ovat osa Nokian rappiokertomusta.
Langattoman tietoliiken-
teen mikropiirien valmistukseen keskittyvä Renesas
Mobile perustettiin vuoden
2010 lopussa, kun sen emoyhtiö osti Nokialta 160 miljoonalla eurolla langattomien modeemien yksikön.
Kaupassa Renesasille siirtyi
noin 1 100 nokialaista, joista 650 työskenteli Suomessa.
Aivan samoin kun Accenture vähän aikaisemmin,
myös Renesas hankkiutui
pian eroon Nokian ulkoistamista it-ammattilaisista.. Pysyvää
työtä syntyisi kustannuksiin
nähden todella vähän.
Ydinvoima on hänestä
energiapolitiikkaa eikä työllisyyden hoitoa. On
nähty Fukushiman onnettomuus, Saksan päätös luopua
ydinvoimasta ja Suomessa
sähkön raju kulutuksen lasku.
Turvallisempaa
työtä uusiutuvista
Työllisyyden sekoittaminen
ydinvoimaan
harmittaa
Hännistä.
. (08) 311 2203 (24 h) . Rakennusvaiheessa työtä tulisi, mutta silloinkin
noin 70 prosenttia tekijöistä
olisi ulkomailta. klo 15
ti 23.7. Vaihtoehdot ovat joko uraanilla
tuotettu sähkö tai uusiutuvat
energiamuodot. klo 18
to 18.7. ja dram. www.ala-aho.fi
Fennovoiman Rosatomkuvio kyseenalainen
Katja Hänninen vaatii satsauksia uusiutuvaan energiaan.
HAUTAUSPALVELU
KUVA: TUULA LESKINEN
MAIJA AALTO
Kukkakauppa
Tuira, OULU
Avoinna ark. . p. ELÄMÄNKAAREN VIIMEISELLE MATKALLE
Asemakatu 4 . (o8) 311 2158
www.arvokovaoy.fi
SUOMUSSALMEN
KESÄTEATTERISSA
Kirj. Kuntalaisia pitäisi
kuunnella, ehkäpä politiikan arvostuskin nousisi jos
ihmisiltä kysyttäisiin joskus
jotain.
Vasemmistoliitto puolueena on ydinvoimaa vastaan, vaikka hajontaa jonkin
verran on, Raahessakin.
. Tähän
lauseeseen kiteytyy meidän edunvalvontamme
arvomaailma.?
?Yhteisellä
toiminnalla tuotamme elinvoimaa kaikille siihen osallistuville.
Yhteisellä
edunvalvonnalla
tuotamme sitä
koko ikääntyvälle väestölle.?
. Hänninen
sanoo harkitsevansa aloitteen uusimista.
. 4 KANSAN TAHTO 28 . Ulla Schroderus
Esitykset:
su 14.7. Ydinvoima tulee tiensä
päähän. Puh. Tähän
kannattaisi investoida.
. 9 - 17
la 10 - 15, su 11 - 15
Valtatie 59
08 554 6005
LIMINKA
MUHOS
Tupoksentie 12
08 384 477
Valtatie 11
08 374 800
TYRNÄVÄ
Joonaantie 4
08 545 1957
Neuvonta ja päivystys 08 545 1957(24h)
www.dapu.fi
OULUN
HAUTAUSTOIMISTO
Arvo Kova Oy
Taidolla ja kokemuksella,
elämän palvelua surun kohdatessa.
Oulun Hautaustoimiston
auto vuodelta 1936
Asemakatu 21
Palvelusektori työllistää kesätyöntekijöitä runsaasti,
mutta kaikilla työpaikoilla ei ole luottamusmiestä tarjoamassa liiton jäsenyyttä.
. Ammattiliitto on työntekijöiden
edunvalvoja. Muutama kukkien kastelija hautausmaalla,
muut juhannuksen juhlijat olivat luultavasti nukkumassa.
Kylän läpi menevä Hyryntie on leveämpi kuin kaupungeissa ja on liikenneympyrätkin, mutta katuvarren
ilme on haikeahko. KANSAN TAHTO 28 . Ei tiedetä esimerkiksi, millainen
työsuhde on. Tulimme kolaripaikalle, jossa
kaksi nuorta miestä oli kuollut ulosajon seurauksena
samana aamuna.
Kuhmossa, niin kaupunki kuin onkin, on samat merkit
kuin muissakin maaseudun taajamissa. Huolestuttavan paljon kohtaa
nuoria, jotka eivät oikeastaan tiedä,
mitä ammattiliitto tarkoittaa tai mitä
se tekee. Tosin
hyvin nuoren ihmisen ja ensimmäisessä kesätyöpaikassa olevien kanssa
teemme poikkeuksia.
Leppäkangas painottaa, että kesätyöntekijänkin kannattaa liittyä liittoon.
. Ostovoiman vähentyminen näkyy kaupoissa ja verotulot palveluissa.
Kainuussa on rimpuiltu paljon huonommissakin
oloissa ja suhdanteet myös aikanaan nousevat. Harvoin kunnanhallituksen puheenjohtajalla oma työhuone,
mutta Hyryllä on ja valtuuston kokoushuone iso kuin
kirkkosali.
Ajellessa 30 kilometrin väliä Suomussalmelle mietin,
kuinka ihmeessä kuntalaisten palvelut turvataan hyrynsalmelaisille, joiden väki vain vähenee ja ikääntyy. Lähtökohtaisesti neuvonta ja apu
on tarkoitettu liiton jäsenille. Tyhjät liikekiinteistöt viestivät muutoksesta, jolle ei vielä ole loppua
näkyvissä.
Väki ikääntyy, nuoria houkuttelevat kaupunkien mahdollisuudet koulutuksineen ja työpaikkoineen. Laurinen kertoo, että
nuoret suhtautuvat liittoon pääsääntöisesti positiivisesti, mutta keskusteluja
leimaa tietämättömyys.
. Face to face keskustelu ei valitettavasti ole mahdollista jokaisen kesätyöntekijän
kanssa, Palvelualojen ammattiliiton
PAMin työaika- ja palkkausjärjestelmäasiantuntija Sirpa Leppäkangas
kertoo.
Hänen mukaansa nuoret eivät välttämättä tiedä liitosta eivätkä oikeuksistaan.
. Kerran jo neuvoteltu kuntaliitos torpattiin, nyt voi olla myöhäistä.
Hallituksen vastuukunta-malli vai kepun kotikuntamaakuntamalli. Siitä olen varma, että hiljaa kuihtuvat
kunnat kirkonkylineen eivät enää yksin selviä kuntapalvelujen järjestäjänä, eikä enää voida pitää yllä nykyisenlaista virkakoneistoa.
Suomussalmella sotien jälkeisestä keskustaajamasta
Ämmänsaaresta yritetään vääntää Suomussalmea, vaikka Suomussalmen vanha kirkonkylä on järven toisella
puolen.
Tankkasimme huoltoasemalla, jossa ukkokerho istui
koolla ja matkailijoitakin oli sankasti liikkeellä. Nekin, jotka tuntevat liiton, eivät tiedä, mitä liittoon kuuluminen merkitsee yksilölle ja yhteiskunnallisesti, Laurinen sanoo.
Vanhemmat
jakamaan tietoa
Kesäkierroksia työpaikoilla ei Laurisen mukaan voida järjestää, sillä voimavarat pitää kasata varsinaiseen
edunvalvontaan.
Laurisen mukaan oppilaitosten
pitäisi antaa enemmän työelämätietoutta. Peruutuspeiliin on
liikenteessä hyvä joskus vilkaista mutta pakilla ajelu ei
ole viisasta mikäli haluaa eteenpäin.
Kotimaan matkailu avartaa, lämmintä ajelukesää kaikille.
Kirjoittaja on Kainuun Vasemmiston puheenjohtaja ja Sotkamon kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja
5. Se
menestyy, joka pystyy näkemään tulevaisuuteen ja
muuttamaan toimiaan sen mukaan. Onko se määräaikainen,
onko siinä koeaikaa ja mikä on palkka. Tämäkin voi olla hämärän peitossa. Ainakin sen voisi opettaa, että
nuori oppii valvomaan oikeuksiaan ja
ottamaan asioista selvää. Talvikaudeksi opiskelujen ajaksi voi hakea
vapautusta jäsenmaksusta.
Tietämättömyys
leimaa keskustelua
Palvelualojen ammattiliiton PAMin
toimitsija Tarkko Laurinen Helsingin aluetoimistosta kertoo, että kesätyöntekijät eivät oikein tunne ammattiliittojen tehtäväkenttää.
Tämä kävi ilmi PAMin perinteisellä
viikon 23 kampanjakierroksella kesäkuun alussa. Monen kanssa pitää lähteä
liikkeelle aika lailla perusasioista.
Jos nuorelta kysyy, mikä on Palvelualojen ammattiliitto, vastauksena
Perussuhtautuminen on myönteistä
. Lisäksi palvelualoilla yhden luottamusmiehen alaisuudessa voi olla
monta toimipaikkaa. Keula
kohti Raatteen Porttia, jossa tutustuimme museoon ja
otimme välipalaa.
Portin näyttely ja muistomerkit pysäyttivät miettimään, kuinka pieniä pelinappuloita me tavalliset ihmiset
suuressa hulluudessa olemme. Myös vanhemmat voisivat
opastaa paremmin jälkikasvuaan.
. Meidän pitäisi olla työpaikoilla enemmän,
jotta ay-toiminta saisi kasvot, Tuomela toteaa. Ansioturvan kerryttämisen työttömyyden varalta voi aloittaa heti
ensimmäisestä työpaikasta. UP/BS
voi olla hämmentynyt hiljaisuus.
. Useimmissa tapauksissa annamme ensiapua pulmatilanteissa, PAMin
Leppäkangas sanoo.
. Työ on niin
iso osa elämää, että näistäkin asioista
pitäisi nuorille puhua, Laurinen huomauttaa.
Monta väylää
ammattiliittoon
Oman ammattiliittonsa löytää helposti esimerkiksi www.liitot.fi sivustosta.
Jokaisella ammattiliitolla on
omat nettisivut, joista saa lisätietoa
jäsenyydestä.
SAK:n, STTK:n ja Akavan
yhteinen Kesäduunari- info auttaa
kesätyöntekijöitä työpaikan pulmatilanteissa ja ammattiliiton etsinnässä puhelimitse 0800 179 279
maanantaista perjantaihin klo 9?15
ja nettisivuilla www.kesaduunari.fi
UP
Juhannuspäivän aamuna lähdin entisen tyttöystäväni,
nykyisen vaimoni kanssa kiertämään Kepulandiaa, tai
siis Kainuuta kohteena Raatteen Portti Suomussalmella.
Moottoripyörällä mentiin viitostietä leppoisasti ja kurvattiin kirkonkyliin kun kohdalle sattui.
Hyrynsalmelle käännyimme risteyksessä, jossa vanha
punainen helikopteri on aution näköisen huoltsikan
pihalla. Vasta työpaikalla konkretisoituu,
mihin ammattiliittoja tarvitaan. Kaikessa siinä sodan karmeudessa, jossa tuhannet miehet, isät ja nuoret pojat
antoivat henkensä Kainuun korvessa.
Museosta suunta Kuhmoon, jossa leppoisa matkatunnelma sai ikävän lopun. 2013
KUVA: HEIKKI KIRSTINÄ
KOLUMNI
JOUKO KORHONEN
Pitkin
Kepulandiaa
Palvelusektori työllistää runsaasti kesätyöntekijöitä.
Liiton jäsenyys vaatii
hieman vaivannäköä
Kesätyöntekijän on etsittävä itse keinot päästääkseen liittoon.
UP/BIRGITTA SUORSA
Kesätyöntekijöiden on nähtävä pikkuisen vaivaa, jos haluaa liittyä
ammattiliittoon. Viime vuonna liitot saivat yli 10
000 uutta nuorta jäsentä.
Oppilaitoskierroksilla nuoret saavat
vain perustiedot ammattiliitoista.
. Kunnanjohtajakin hakee toistuvasti muualle.
Vaan riittäisikö edes kuntaliitos Suomussalmen kanssa ja kuinka kauan. Nollasopimuksiakin on aiempaa
enemmän.
Ensikertalainen
saa neuvoja ilmaiseksi
Tavallisesti ammattiliitot antavat neuvontaa ja opastusta vain jäsenilleen.
Kesätyöntekijöiden ja nuorten kanssa
tehdään kuitenkin poikkeuksia.
. Ammattiliitot ovat nuorten keskuudessa hyvässä huudossa, SAK:n nuorisosihteeri Tatu Tuomela kertoo.
Alle 30-vuotiaiden osuus SAK:n
jäsenliitoissa on noussut viidennekseen. Tyhjiä liikehuoneistoja toisensa jälkeen.
Kostamusurakan jälkihoitona tehty punatiilinen mahtipontinen kunnantalo on kuin toisesta maailmasta
Ahtaissa selleissä on virunut poliittisten aktiivien lisäksi elokuvaohjaajia, tiedemiehiä ja kirjailijoita. Ajatuksia herätti etenkin Irlannin edustaja, hän oli kotoisin
Ruandasta. Oli tosi mielenkiintoista tutustua kansainväliseen työhön ja
kokouskäytäntöön, kun osallistujia oli 42 maasta. Heihin
kannattaa tutustua, Janatuinen
sanoo.. Monissa
Keski-Euroopan
maissa, Iso-Britanniassa ja Turkissakin monikansallisuus on ollut
arkipäivää jo kauan. Kanssani saman
ruokapöydän ääressä saattoi istua
bulgarialainen, belgialainen, kaksi
irlantilaista, kongolaissyntyinen
Toulousen apulaiskaupunginjoh-
taja Ranskasta ja Karibialla syntynyt britti.
Euroopan neuvoston työskentely kiinnostaa Janatuista.
. Parhaat tulokset ovat kaupungeista, joissa poliittiset johtajat
ovat aktiivisesti kampanjassa
mukana, Janatuinen kertoo.
Kampanja myös osoitti, että
koulutus vähentää ennakkoluuloja.
Monikielisiä
iltakeskusteluja
Sari Janatuinen pääsi Ankaran
kokousmatkalle varajäsenenä, kun
eräs Suomen valtuuskunnan varsinainen jäsen ei päässytkään lähtemään.
Kokemus oli hänestä hieno.
. Köyhyys ja
talousahdinko lisäävät usein negatiivista suhtautumista ulkomaalaisiin, mutta on paljon hyviäkin
kokemuksia sujuvasta yhteiselosta.
Koulutuksella ja erilaisin kampanjoin voidaan vähentää ennakkoluuloja.
. 2013
KUVA: SARI JANATUINEN
Euroopan neuvoston valiokunnan pääaihe Turkin kokouksessa oli monikulttuurisuus.
Kokousmatka kuohuvaan Turkkiin
Sari Janatuinen ensikertalaisena Euroopan neuvoston valiokunnassa.
MAIJA AALTO
Kempeleläinen vasemmistoaktiivi
Sari Janatuinen osallistui kesäkuun lopussa Euroopan neuvoston
kunta- ja aluehallintokongressin
valiokunnan kokoukseen Turkin
pääkaupungissa
Ankarassa.
Kokouksen aiheena oli monikulttuurisuus.
Samaan aikaan Turkissa nähtiin
suuria mielenosoituksia itsevaltiaan ottein maata johtavaa Recep
Tayyip Erdogania vastaan.
. Maahanmuuttajat elävöittävät
kulttuuria ja paikallistaloutta. He
työllistävät usein itsensä ja ovat
työvoimaa ja ostovoimaa. Hän on järjestänyt
Dublinissa kampanjaa, jolla torjutaan bussikuskeihin kohdistuvaa
rasismia tunnuksella ?Liikennevälineet yhdistävät, rasismi erottaa?.
Janatuinen toi keskusteluun
Suomesta pari esimerkkiä, Kärsämäen kyläyhdistyksen ystäväperhetoiminnan sekä Helsingissä
toteutetun anonyymin työnhaun,
joka paransi maahanmuuttajien
työnsaantia.
Mielipidejohtajat
suvaitsevaisuustyöhön
Euroopan neuvoston kampanjaa
monikulttuurisuuden puolesta on
toteutettu seitsemässä EteläEuroopan kaupungissa, joissa
asuu paljon siirtolaisia.
Italian Reggio Emilian pormestari kertoi, miten erilaisuuden
hyväksymisen teemaa on levitetty
kouluissa, nuorisotaloissa, palvelukeskuksissa ja kaduilla.
. 6 KANSAN TAHTO 28 . Hirttoköysi muistuttaa 19 teloituksesta.
. Kokous antoi Saksan
delegaation aloitteesta lausuman,
jossa vedottiin Turkin hallitukseen
yksilön- ja ilmaisuvapauden kunnioittamisen puolesta.
. Muitakin
oppositiopoliitikkoja on vangittuna.
Mutta ennen oli vielä pahempaa.
Kokousvieraille esiteltiin Ulucanlarin vankilamuseo, se toimi vankilana 1920?2006. Kunta- ja aluehallintokongressin jäsenet tekevät raportointimatkoja ja haastattelevat ihan tavallisiakin ihmisiä. Myös me keskustelimme Turkin ihmisoikeuksista, onhan yksi
valiokunnan jäsenistä, turkkilainen kurdipoliitikko ja kaupunginjohtaja Leyla Güven ollut pitkään
vangittuna, kertoo Janatuinen.
Mielenosoitukset ja Turkin hallituksen kovat otteet oppositiota
kohtaan herättivät huomiota,
samoin turvatoimet, vaikka kuohunta ei kokoussaliin asti ulottunutkaan. Ja ei vaieta vääryyksistä, se on
tärkeä muistaa.
Mikä koskee Eurooppaa, koskee
Suomeakin.
. Enää kuolemantuomiota ei
käytetä, Janatuinen kertoo.
Nyt vankilan avo-osastolle on
perustettu kulttuurikeskus.
Maahanmuuttajat
altistuvat asenteille
Janatuinen osallistui kokouksen
työryhmään, jonka aiheena oli
asenteiden parantaminen maahanmuuttajia kohtaan.
. Sanamuoto oli kompromissi.
Jyrkempi ilmaisu ei olisi mennyt
läpi, kertoo Janatuinen, jolle
kokouksesta jäi eniten mieleen
Euroopan neuvoston kunta- ja
aluehallintokongressin valiokunnan kokouksessa Turkissa
oli osanottajia 42 maasta.
juuri keskustelu Turkin tilanteesta.
Valiokunta sai kuulla Euroopan
neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun
tavanneen Leyla Güvenin, mutta
muita vierailuja ei ole sallittu.
Vierailu vankilamuseossa
Kurdiaktiiveja syytetään Turkissa
usein terroristeiksi. Nytkin kuultiin
raportit romaninuorten tilanteesta
ja seksuaalivähemmistöjen asemasta.
Monikansallisuus
jo todellisuutta
Vaikka otsikoita hallitsevat ikävät
uutiset, ei tilanne Janatuisen mielestä ole epätoivoinen.
Se riippuu kohteesta. Helsingin metrossa työskentelevän Torsti Toivolan mukaan
vaarallisuus riippuu työpaikasta.
. Satakiloiselle
kannattaa koettaa puhejudoa.
Asiallisuudella
pärjää pitkälle
Vartijoita kouluttavan ammatti- ja
aikuisopiston mukaan vartijalta
vaaditaan hyviä vuorovaikutustaitoja sekä hyvää sanallista ja sanatonta viestintää.
Toivola on samaa mieltä.
. Haluttu lopputulos on laillinen
eikä sellainen, mitä minä satun
päättämään ja haluan tapahtuvan.
Vartija viihtyy työssään
Toivola tuli aluksi vartiointialalle
kesätöihin.
. 2013
7
Satakiloisen taltuttamiseen vartija
käyttää puhejudoa
UP/MIKA PELTONEN
Vartijan työtä pidetään vaarallisena. Onko teillä käsiraudat?
. KANSAN TAHTO 28 . On käsiraudat ja turpaan ei saa
vetää, Toivola naurahtaa.
Hänen mukaansa vartija saa
käyttää riittäviä ja tarpeellisia voimakeinoja aina tilanteen mukaan.
. Joskus useammin, joskus harvemmin. Vartiointipuolella jengi jakautuu
kahtia. Halu
suojella ihmisiä.
KUVA: PEKKA SIPOLA
. -Ehkä minulla oli enemmän
mielikuvia siitä, että edessä voi
olla jotakin hyvinkin ihmeellistä.
Osasin odottaa, mitä voi tulla ja
osasin odottaa oikein.
. Ainakin minulla on halu auttaa
ja tehdä jotakin muillekin kuin
vain itselleen. Laissa on määritelty
tietyt tilanteet, joissa saa käyttää
voimakeinoja.
Toivolan mukaan aina pitää
käyttää lievintä mahdollista voimakeinoa, jolla päästään haluttuun lopputulokseen.
. Työ niissä on ihan
erilaista.
Vartija saattaa kuitenkin kohdata
työssään väkivaltaa.
. Järjestyksenvalvojalla, joita me
metrossakin olemme, tehtäväkuva
on selkeämpi. Tämä on perusduunia.
Toivola ei ole ainakaan toistaiseksi joutunut kovin pahoihin
paikkoihin.
. Siksi varmasti viihdyn nimenomaan julkisessa liikenteessä.
Ennen alalle tuloaan Toivola ei
vielä tiennyt kaikista vaaroista,
joita eteen tulee.
. Vartiointityötä tehdään respassa, junissa ja Kontulan ostoskeskuksessa. On niitä, jotka vain tarvitsevat rahaa ja niitä, joilla on joku
halu auttaa muita ainakin jollakin
tasolla. Liian
monessa paikassa toimitaan yksin.
Esimerkiksi metrossa työskennellään sekä pareittain että yksin.
Turpaan ei saa vetää
Mitä vartija saa tehdä, jos väkivalta uhkaa. Itse en ole valtavan lahjakas verbaalisesti, mutta hyvä ulosanti täytyy olla.
Hänen mukaansa vartijan töissä
pärjää pitkälle jo pelkällä asiallisuudella.
Vartijat työskentelevät yleensä
pareittain, mutta toisinaan myös
yksin.
. Ainahan on näitä tilanteita, joissa vastaan tulee joku isompi ja josta tietää jo valmiiksi, että sille ei
pärjää. Ei voi sanoa, että joka
päivä.
Toivolan mukaan sitä, mitä
monessa muussa hommassa pidetään väkivaltana, ei vartiointialalla
välttämättä mielletä väkivallaksi.
. On niitä, jotka
vain tarvitsevat
rahaa ja niitä, joilla
on joku halu auttaa
muita ainakin jollakin tasolla. Puolen vuoden työsuhteen jälkeen huomasin viihtyväni näissä
hommissa ja jäin alalle.
Toivola kertoo nauraen kironneensa jo monta kertaa sitä, että
on ikävää, kun viihtyy töissään liian hyvin.
Syitä viihtymiseensä hän miettii
pitkään.
. Vartiointialalla pidetään usein ihan perusduunina sitä, mitä monessa muussa hommassa pidetään väkivaltana, vartija Torsti Toivola kertoo.. Vartiointipuolella
jengi jakautuu kahtia. Koskaan en ole oikeasti joutunut
turpaan ottamaan. Jos väittää, että pärjää kaikille vastaantulijoille, niin valehtelee, Toivola sanoo.
. Halu suojella ihmisiä.
Toivola arvelee kuuluvansa jälkimmäisiin.
. Haluttu
lopputulos on
laillinen eikä sellainen, mitä minä
satun päättämään
ja haluan tapahtuvan.
Saatteko vetää turpaan?
Lutherhausin seinässä, Katariinan
miehelleen lahjoittaman oven
lähettyvillä, on laatta, joka kertoo
suomalaisreformistin opiskelleen
siellä vuosina 1536?1539.
Wittenbergissä on näyttävästi
esillä myös Lutherin merkittävin
työtoveri, Philipp Melanchthon
(1497?1560). 8 KANSAN TAHTO 28 . Kaksi muuta ovat
Luther ja Agricola.
Lisäksi kaupungista löytyy tuon
ajan tärkeän taidemaalarin, Lucas
Cranach vanhemman kotimuseo.
Hän on ikuistanut moneen tauluun
Lutherin ja maalannut myös kaupunginkirkon alttaritaulun.
Vaimoni Marja-Leenan ja kolmen
ystäväpariskunnan kanssa päätimme lähteä Lutherin jalan- ja vasaranjäljille nimikkokaupungeistaan
nimenomaan Wittenbergiin. Erityisen tärkeä vuosiluku on kahdelle saksalaiskaupungille, joissa on jopa kaupungin
nimen eteen lisätty maininta Lutherin kaupungista, Lutherstadt
Eisleben ja Lutherstadt Wittenberg. Lähtöjä on useampia, mutta jos lähtee ensimmäisellä junalla
ja palaa viimeisellä (rautatieasemalta on vartin kävelymatka keskustaan), perillä oloaikaa jää viisi
tuntia. Hän on suurelle yleisölle tuiki tuntematon.
Suomen uskonpuhdistaja ja
suomenkielen isä on saanut
kyltin keskeiseltä paikalta.
Lutherin tietävät osapuilleen kaikki, mutta Melanchthon on jäänyt
vähemmälle huomiolle. Neljän vuoden
kuluttua tulee kuluneeksi 500
vuotta siitä, kun uskonpuhdistus
alkoi.
Ihan tarkkana lähtölaukauksena
pidetään päivämäärää 31.10.1517,
jolloin
Martti
Luther
(1483?1546) naulasi 95 teesiään
Wittenbergin linnankirkon oveen.
Niissä hän tuomitsi paavi Leo X:n
käynnistämän anekaupan ja katolisen kirkon korruption.
Vuosi 2017 tulee merkitsemään
paljon Saksalle, sillä Luther käänsi ensimmäisen kansankielisen
raamatun kreikan kielestä juuri
V
saksaksi. Se riittää pintaraapaisuun.
Vierailimme Wittenbergissä
toukokuun lopussa. Molempien kaupunkien
uskonpuhdistajaan liittyvät kohteet ovat UNESCO:n maailmanperintölistalla, kuten myös Wartburgin linna, missä Luther valeasussa ja -nimellä käänsi Uuden
testamentin.
Molemmat nimikkokaupungit
sijaitsevat Saksi-Anhaltin osavaltiossa. Hänellä on oma
nimikkomuseonsa. Toki sen
huomioivat myös kaikki historiasta ja varsinkin kirkkohistoriasta
kiinnostuneet. Kaupunkiin on helppo matkata junalla
Berliinistä. Vuonna 1760 tulipalossa tuhoutunut maailman
ehkäpä tunnetuin ovi korvattiin vuonna 1858 pronssisella ovella, johon teesejä on kaiverrettu.
Lutherstadt Wittenberg
valmistautuu vuoteen 2017
uosi 2017 tulee olemaan ainakin kahdessa
mielessä
merkittävä. Junatyypistä riippuen
matka kestää puolesta tunnista
tuntiin. Meillä
Suomessa pääpaino
on tuolloin itsenäisyytemme
100vuotisjuhlinnassa. Yksi heistä oli Suomen uskonpuhdistaja ja suomen
kielen isä, Mikael Agricola. Huomattavasti
laajempi joukko, noin 64 miljoonaa evankelisluterilaista, näkee
kyseisen vuoden todella merkittävänä virstanpylväänä. Hän on
kuitenkin luonut perustan luterilaisten kirkkojen sisäiselle rakenteelle ja evankelisten pappien
koulutukselle.
Pienenä yksityiskohtana mainittakoon, että hän on yksi kolmesta
patsaasta Helsingin tuomiokirkon
kirkkosalissa. Olimme liikkeellä sananmukaisesti hyvän
sään aikaan, sillä kesäkuussa Saksaa piinanneet suurtulvat huuhtoivat myös Elbe-joen rannalla Wittenbergin laitamia. Siellä
hän meni naimisiin nunna
Katariina von Boran kanssa, ja
sinne hänet on myös haudattu.
Vanhassa mustassa luostarissa,
jonka vaaliruhtinas lahjoitti Lutherille vuonna 1532 ilman mitään
velvoitteita, sijaitsee Lutherhauskoti- ja uskonpuhdistusmuseo.
Siellä on nähtävänä aidosti kalustettu asunto, missä Luther työskenteli ja asui kuusilapsisen perheensä kanssa.
Wittenbergistä tuli luterilaisen
uskonpuhdistuksen keskus, jonne
kerääntyi oppilaita ympäri
Eurooppaa. Niiden keskinäinen etäisyys on 115 km, täsmälleen sama
matka on Berliinistä Wittenbergiin.
Eislebenistä löytyvät Martti
Lutherin synnyin- ja kuolintalot.
Wittenbergissä taas hän naulasi
teesinsä sekä poltti paavin bullan,
jolla hänet uhattiin julistaa pannaan eli kirkonkiroukseen. Kaupungin
virallisilla nettisivuilla kuulutettiin vapaaehtoisia auttamaan hiekkasäkkien täyttämisessä pehmenneiden jokivarsien tukemiseen.
Junaliikennettä ohjattiin kiertämään kriisialue, ja koulutyö keskeytettiin katkenneiden liikenneyhteyksien vuoksi, mutta historiallinen keskusta välttyi vesivahingoilta.
On helppo uskoa, että kaupungin johto huokaisi helpotuksesta.
Vuosi 2017 on yllättävän lähellä,
ja työtä takuulla riittää paikkojen
kohentamisessa ilman vesivahin-. Tuona vuonna taatusti
juhlitaan ainakin Eisenachissa,
Erfurtissa, Schmalkaldenissa ja
Torgaussa. Hän on saanut
Lutherin tavoin viimeisen leposijansa linnankirkosta. 2013
Osittain rakennustelineiden peitossa ollut linnankirkon ovi, johon Luther naulasi 95 teesiään, ei ole alkuperäinen
Loppu onkin sitten
(kirkko)historiaa.
Teksti ja kuvat:
MIKKO IHALAINEN. Hyvin pian kävi selville, että
kaupunki pyörii vain yhden miehen ja nimen ympärillä. Viittä vuotta myöhemmin Luther kiinnitti väittelyhaasteeksi tarkoitetut
teesinsä kirkon pääoveen otsikolla
?Tohtori Lutherin väitöskirja synninpäästöstä.?
Wittenbergin olohuone on raatihuoneen tori. Niin Lutherin
hauta jäi näkemättä.
Kuuluisa ovi sen sijaan näkyi
rakennustelineiden välistä. Vasemmalla on vanha raatihuone ja taustalla kaupunginkirkko.
Kahden uskonpuhdistajan patsaat ovat
kunniapaikalla, etualalla Melanchthon,
taaempana Luther. Pääaukiolta, raatihuoneen torilta pääsee pienen porttikongin kautta Brauhaus Wittenbergin panimoravintolaan, jonka
on kuulemma aikoinaan omistanut
Martti Luherin ystävä Christian
Beyer.
Uskoakseni kuparisammiot tuskin olivat alkuperäisiä puhdistettuja, vaan ihan nykyaikaiset, mutta paikan nimikkovehnäolut ja
ruokakin maistuivat Lutherin
Lutherhausissa on nähtävänä huone, missä Luther työskenteli ja asui perheineen.
jalanjäljillä kulkeneille.
Joidenkin insinöörien ja tekniikan ihmisten mielestä Wittenbergissä on syntynyt Lutheriakin
merkittävämpi suuruus, Wilhelm
Eduard Weber (1804?1891).
Hän oli rakentamassa ensimmäistä
sähkömagneettista
lennätintä
vuonna 1833. Kirkossa, joka on 1800-luvun lopulla
uusittu uusgoottilaiseen tyyliin,
pidettiin vuonna 1512 Lutherin
juhlallinen tohtoripromootio. Vuonna 1760
tulipalossa tuhoutunut ovi korvattiin vuonna 1858 pronssisella ovella, johon teesejä on kaiverrettu.
Myös kaupunginkirkko oli
remontissa, mutta sinne sentään
pääsi sisälle jotakin näkemään.
Tämä kaupunkiseurakunnan kirkko eli Pyhän Marian kirkko tunnetaan Martti Lutherin saarnakirkkona.
Tässä pyhäkössä pidettiin ensi
kertaa kansankielinen messu saksaksi ja siinä jaettiin ensi kertaa
seurakuntalaisille ehtoollinen
molemmissa muodoissa, sekä lei-
pä että viini. Harmi laimeni kummasti, kun jälkeenpäin seurasi kotisohvalta pahentuvaa tulvatilannetta.
Keskiaikainen, kaunis Wittenberg olisi jo sinällään käymisen
arvoinen, vaikkei siihen sisältyisikään tätä historiallista latausta. Näin hän teki ja
päätyi sieltä eri vaiheiden jälkeen
luostarin edustajana Roomaan
näkemään paikanpäälle räikeää
anekauppaa: ?kun raha kirstussa
kilahtaa, niin sielu kiirastulesta
vilahtaa.. 2013
9
kojakin.
Aluksi kaupunkiin tutustuessa
harmitti, kun juhlavuoteen valmistauduttaessa kaksi keskeisintä
kohdetta olivat rakennustelineiden
valtaamina, eikä linnankirkkoon
edes päässyt sisälle. Luthersana ja kuva pomppasivat vastaan
hyvin monissa, eikä aina niin
uskonnollisissakaan, yhteyksissä.
?Pakollisia. Sen tähden tästä kirkosta on tullut uskonpuhdistuksen
äitikirkko.
Eikä lounastakaan ilman yhteyttä Marttiin. Normaalisti patsaiden suojana olevat rautaiset katokset on
viety juhlavuotta varten saneerattavaksi.
Maailman ehkäpä tunnetuin ovi
ei ole alkuperäinen. käyntikohteita on
kolme, jos jätetään ajanpuutteen
vuoksi Melanchthonhaus toiseen
kertaan.
Evankelis-luterilaisesta näkövinkkelistä katsottuna nämä kolme osoitetta ovatkin sitten sitä
kovinta ydintä.
Lutherhausista oli jo edellä
puhetta. Kotimuseossa pääsi näkemään osapuilleen kaiken olennaisen, vaikka jonkinlaista työmaarajausta sielläkin oli.
Sen sijaan linnankirkkoon pääsy
oli yleisöltä suljettu. Hän osoitti, että sähköstaattisten ja sähködynaamisten
yksiköiden suhde tuotti vakion,
joka on yhtä kuin valon nopeus.
Siitä saivat alkunsa modernin sähkö- ja kommunikaatiotekniikan
kulmakivet.
Yksi yhteinen nimittäjä maailmaa mullistaneilla Wittenbergin
kuuluisilla miehillä sentään oli:
valoilmiö ja sähköinen purkaus.
Luther nimittäin säikähti lähelle
osunutta salamaniskua niin, että
rukoili vuorimiesten suojelupyhimystä Annaa, että jos hän tästä
selviää, hän ryhtyy munkiksi ja
menee luostariin. KANSAN TAHTO 28
Kansalaisten turvallisuuden kannalta olisi viisaampaa, ettei tyrmätä heti näitä aikomuksia. Meillä näyttää olevan
tapana pitää totuutena sitä mitä
esittävät lakkautettavien virkojen
haltijat: poliisihallinnossa liikkuvan poliisin päälliköt, kuntien
yhdistämisessä kunnanjohtajat,
johtavat virkamiehet ja johtavat
poliitikot.
Jos olisi kysytty paperikoneenhoitajalta, pitääkö paperikone
pysäyttää yhteisen edun takia, niin
ei yhtään konetta olisi pysäytetty
tai jos kysyttäisiin lumenkaatopaikan vahdilta pitääkö sinut kesäksi
lomauttaa, niin vahti odottaisi
lumentuloa täydellä palkalla.
?Oma suu on lähempänä kuin
kontin suu?.
Lehtosen Kalle
Ylivieska. Onko tämän
kehityksen päätepiste kirjan kir-
MIELIPITEITÄ
joittajien pelkäämä Euroopan liittovaltio, jää nähtäväksi: väistämätöntä se ei ole, mutta siinäkin
tapauksessa se on parempi vaihtoehto kuin se, että eriarvoisuus ja
sen mukanaan tuoma epäluulo
kansakuntien välillä kasvaisi ja
johtaisi äärioikeistolaisuuden
uuteen nousuun ja rauhattomuuden kauteen Euroopassa.
Helge Niva
Salla
Kenen pöydästä syöt?
Taasen kuuluu kummia Keminmaasta, jossa kunnaninsinööri on
päätynyt ulkoistamaan ilman
poliittista linjauspäätöstä keskusurheilukentän työvuorot arkiillalta ja viikonlopuilta.
Kunnaninsinööri katsoi tarpeettomaksi pitää yhteistoimintaneuvotteluita työntekijöiden
kanssa, eikä hakenut poliittista
lupaa ulkoistamiselle. Kemissä oletettavasti ei kuitenkaan urheiluseurojen johtoa istu yhtä tiiviisti virkamieskoneistossa kuin Keminmaassa, missä tästä mielestäni
syntyy jonkinlainen ainakin
moraalinen jääviys.
Tällaisen urheiluseurojen toiminnan takia alan itsekin kääntymään palloiluhalliasiassa vastustavalle kannalle. ovat rikastuneet köyhempien valtioiden kustannuksella ja
joutuvat nyt luovuttamaan osan
tuosta vauraudestaan taatakseen
rauhan ja hyvinvoinnin kehittymisen koko Euroopassa. Poliittisen hyödyn siitä
kuitenkin aina korjaavat ne, joiden
toiminnan lähtökohtina ovat kansojen välisen vihan lietsominen,
rasismi ja sota, mistä natsismin ja
fasismin nousu 1920- ja 1930luvuilla Euroopassa ovat surullisia
esimerkkejä.
Globaalitalous supistaa väistämättä kansallisvaltioiden itsenäistä määräysvaltaa riippumatta siitä,
olemmeko euron ja/tai EU:n jäseniä vai emme. Kriteerejä puitiin
myös laajalla kommenttikierroksella.
Kriteereissä on määritelty mm.
Ruotsi on tarjonnut kuluttajille
sertifioitua luonnonlaidunlihaa jo
kymmenen vuoden ajan.
Luonnonlaidunliha on Ruotsin
kuluttajakokemusten
mukaan
hyvän makuista ja parempilaatuista eli marmoroidumpaa kuin tehotuotettu.
. Kriteerit toimivat niin tuottajan kuin
kuluttajankin turvana.
UP/TIINA TENKANEN
Lihakarjan tehotuotanto ja laidunnuksen väheneminen ovat johtaneet perinnemaiseman ja sen
eliöstön uhanalaisuuteen. Suomessakin pankit lainaavat kansalaisten rahoja, eikä
ainakaan kuulu hyviin tapoihin
pankin pitää nähtävillä velallisen
henkilökohtaisia lainaehtoja olipa
lainan kohde mikä tahansa.
Mistä johtuu osan kansanedustajien ylenpalttinen rakkaus hallintoon. Tämän seurauksena
hyvinvointierot tasoittuvat Euroopassa, mutta se on oikeudenmu-
kaista niin historian kuin tulevaisuuden näkökulmasta katsottuna.
Historian saatossa Suomi ja
muut niin kutsutut korkean elintason maat . Tuskin yhteiskunnan varoilla kannattaa rakentaa seuroille hallia ja samalla
ulkoistaa kuntien työntekijöitä.
Rakentakoot seurat omilla varoilla hallinsa ja tällä kertaa syökööt
omasta ruokapöydästä.
Kemin SAK:n paikallisosaston
puheenjohtajan pyydän tukea
Keminmaan keskusurheilukentän
henkilöstölle, sekä paikallisosastojen jäsenistöä harkitsemaan
tukitoimia ja boikotoimaan
ulkoistamisen kannattajia ja osallisia. Tätä kautta väheni satojen eurojen palkanlisät ulkoilualueiden hoitajien
kuukausipalkasta, mikä olennaisesti pienentää heidän vuositulojaan.
Tällaiset palkanalennukset
eivät haittaa Keminmaan kunnan
virkamiehiä eikä kunnaninsinööriä, kun säästöjä haetaan vaikeasti työllistyvistä ja ruohonjuuritasolta. Ei kellään ole sellaisia kykyjä, että tietäisi mikä on vakuuden
koko tai lainan reaaliarvo kymmenien vuosien kuluttua. Mahdollisuuksia on monia ja
ne ovat eduskunnan käsissä. kolmannelle
sektorille
on
kyseenalaista, ja toivottavasti se
ei jatku emäseura PS-Kemin kotikaupungissa. myös nyt silmätikkuina olevat Etelä-Euroopan EUmaat . Viljelykelpoista peltoa tarvitaan eläinten
laiduntamiseen ja rehun kasvattamiseen.
Puustoisten perinneympäristöjen hoito luonnonlaiduntamisella
on METSO- ohjelman tukema
hanke. Kriittisenä
kansalaisena en niele kaikkea tietoa tutkimatta.
Oppositio on demokratiassa hallituksen vahtikoira, mutta nyt
näyttää että vahtikoirat ovat lahkeessa kiinni niin että hallituksen
aika menee niiden hätistämiseen.
Luulisi Timo Soinin olevan tyytyväinen: Suomen vakuudet eivät
toteudu jos velat annetaan anteeksi, niin kuin eivät mitkään muutkaan vakuudet annettaessa lainat
anteeksi. Lisäksi luonnonlaitumille on asetettu tietyt ehdot. Työryhmään
kuuluivat WWF:n, Suomen Lammasyhdistyksen ja Pihvikarjaliiton edustajat. Kun
on kyseessä kymmenien vuosien
järjestely, niin jonkun ratkaisun
esittäminen totuutena on lähinnä
messiaanista ajattelua taivasten
valtakunnasta.
Soinin suhtautuminen velalliseen on kovin vanhanaikainen:
köyhä ei voi esittää mitään lainaehtoja. Sen toteuttamisesta vastaavat WWF Suomi ja Metsätalouden
kehittämiskeskus Tapio. 10 KANSAN TAHTO 28 . Puustoisissa perinneympäristöissä uhanalaisia lajeja on 46.
Luonnonlaiduntamishanke edistää metsänomistajien ja laiduneläinten omistajien yhteistyötä.
Metsänomistaja saa mailleen
perinneympäristöjä ja eläintenomistaja saa laidunalueen eläimilleen.
Hankkeen laatimat kestävyyskriteerit edistävät luonnonlaidunlihan tunnettuutta ja kysyntää.
Kuluttaja saa mahdollisuuden
valita ekologisesti ja ympäristövastuullisesti tuotettua lihaa.
Myös maaseutumatkailuyrittäjät
odottavat saavansa lisäarvoa laiduntavista eläimistä.
Mielipidekirjoitukset osoitteeseen
toimitus@kansantahto.fi tai Kansan Tahto/toimitus, PL 61, 90101 Oulu.
Euro vai ei?
Sain ystävältäni otsikon mukaan
nimetyn painotuoreen kirjan (Suomen perusta 2013), johon näkemyksiään eurosta ja EU:sta ovat
kirjoittaneet mm. Kunta siirsi kyseiset
työt Keminmaan pallolle, joka
tänä vuonna pelaa kolmosdivisioonaa PS- Kemin reservijoukkueena.
Tulikohan liian suuret kustannukset
reservisopimuksesta
Keminmaan pallon osaksi?
Tämä ulkoistaminen ns. Luonnonlaidunlihaa ei pidä
käsittää kilpailevaksi tuotteeksi
luomutuotannolle, Erkkilä tähdentää.
Hänen mukaansa WWF haluaa
viestiä kestävästi tuotetun lihan
kulutuksen puolesta, mikä tarkoit-
taa vähemmän mutta laadukkaampaa lihaa.
Koko elinpiiri hyötyy
Ympäristöministeriön teettämän
uhanalaisuusarvion mukaan perinneympäristöissä elää 214 äärimmäisen tai erittäin uhanalaista
lajia. 2013
Laiduntajat pitävät perinnemaiseman kunnossa
KUVA: MAIJA AALTO
laidunkausi, eläinten saama rehu
laidunkauden ulkopuolella, kasvinsuojeluaineiden ja lannoitteiden käyttö. Kun aiotaan vähentää virkoja poliisihallinnosta ja siirtää
niitä varsinaiseen kenttätyöhön
niin nousee hirvittävä haloo.
Tietysti onhan se mukavampaa
haukkua virkamiehiä jos niitä on
enempi. Luonnonlaiduntaminen on
yksi harvoista ruoantuotantotavoista, jolla on positiivisia ympäristövaikutuksia, suojeluasiantuntija Elina Erkkilä WWF Suomesta kertoo.
Luonnonlaitumella lehmät ja
lampaat saavat ravintonsa luonnonkasveista ja samalla hoitavat
ympäristöä, kuten ketoja, niittyjä,
hakamaita ja metsämaita.
Naapurimaassa
kuluttaja saa
laidunlihaa
Laiduntaminen elvyttää perinnemaisemaa.
Tarkat kriteerit
rehulle ja lannoitteille
Kuluttajien kiinnostus ympäristöstä ja tuotantoeläinten hyvinvoinnista sai toimijat pohtimaan,
mitkä kriteerit luonnonlaidunli-
halle pitää asettaa. Vakuutenahan on noin 40% lainasta, 920
miljoonaa.
Miksi ei muut maat vaatineet
samaa, lainamäärä olisi noussut
40%. Tulen esittämään, että
SAK:n Kemin paikallisosaston
hallitus ei osoita tukea ulkoistamisen takana oleville urheiluseuroille.
Matti Luukkonen
Keminmaa
Äänestäjien älyn väheksymisen huippu
Kaiken huippu oli perussuomalaisten laatima 37 000 euron
ilmoitus Helsingin Sanomissa,
jossa väitetään ettei Suomella ole
Kreikan lainojen vakuuksia ?
ikään kuin totuutena. Esko Seppänen
(Vas.), Toimi Kankaanniemi( ent.
KD), Stefan Törnqvist (pankkialan talousasiantuntija) Antti
Pesonen (Itsen.puolue) sekä Sampo Terho (PS- meppi).
Eri lähtökohdista käsitellyt
artikkelit ovat asiantuntevia, mutta yhdistävänä ja poliittisesti arve-
luttavana piirteenä näen sen, että
niissä kaikissa pohjavireenä on
nationalismi, jolla tämän päivän
maailmassa on yhä vähemmän
jalansijaa talouden ja politiikan
kehittämisessä.
Nationalismin, kansallisuushengen nostattaminen taloudellisesti
vaikeina aikoina toki yhdistää
kansaa ja eri tavoin ajattelevia
ihmisiä kuten kirjoituksetkin
osoittavat. Hanke
jatkuu vuoden 2015 loppuun.
. Ainoa vaihtoehto Kreikan velkajärjestelyille Suomen
vakuuksien toteutumisen kannalta
on Kreikan konkurssi.
Soini ehkä tulevaisuudessa on
pääministerinä päättämässä miten
käy
sämpylöitä, juustoa, meetvurstia ja olutta ?
rakensimme hotellihuoneessa
itsellemme illallisen. Mikään ovi ei
auennut, yhdessä oli lappu ja siinä puhelinnumero, josta ilmoitettiin ettei numero ollut käytössä.
Kun olimme aikamme rakennusta kierrelleet ja kopistelleet
KUVA: MAIJA AALTO
kan.
Kylän ruokakauppa oli onneksi
auki, ja sen antimista . Kotkan lisäksi hänen vastuullaan on monia uhanalaisen
muuttohaukan reviirejä PohjoisPohjanmaalla.
. KANSAN TAHTO 28 . Jos vaikka
lauantai-iltana syötäisiin hienosti
muiden turistien seurassa kuningasrapua tai muuta meren herkkua...
Båtsfjordiin pääsimme lauantaina illansuussa. Vaikka Båtsfjord ei tarjonnut ihan sitä mitä odotettiin, matka Norjan puolella oli kokemisen
arvoinen.
Maisemat olivat huikaisevat.
Kohta Tenovuonolta lähdettyä
alettiin nousta korkeuksiin, missä
keskikesälläkin oli lumikinoksia
tien vierellä. Hän oli tietoinen
varauksestamme, näytti meille
huoneen ja kertoi, ettei hotellin
ravintola ollut auki. Kainuussa
epäillään maakotkan pesinnän
häirintää.
Luontojärjestöt muistuttavat,
että rauhoitettujen lintujen taposta
rankaistaan. Niinpä varasimme matkakassiin vähän
parempaa vaatetta. Hotelli löytyi
helposti. Piirakkamarjat on
paras valikoida käsin kunnes heinäkuun puolimaissa alkaa niin
sanotun pääsadon aika.
Hilla antaa tänä kesänä poikkeuksellisen runsaan sadon muu-
alla paitsi osassa Kainuuta, jossa
halla vikuutti sen kukintaa.
Lintujen rengastaja
ei ehdi marjaan
Pohjoisen metsätiet ovat väärällään hillanpoimijoiden autoja.
Tungoksessa puikkelehtii myös
oululainen Kalevi Tunturi, mutta
hän ei etsi hilloja vaan pyrkii kotkien ja haukkojen pesille poikasia
rengastamaan.
. Ison risteilijän ylväs
lipuminen sisään ja sitten takaisin ulos laajemmille ulapoille oli
unohtumaton näky.
Hieno reissu, kaikesta huolimatta.
Kirjoittaja on eläkkeellä oleva toimittaja.. Sittenkin mieluummin pikkuisen meteliä kuin vähän kolkko tunne, että ollaan ainoat vieraat isossa talossa.
Emme jääneet toiseksi yöksi,
vaikka niin oli suunniteltu. Nyt riittää
seuraa, Tunturi taivastelee.
Hän on rengastanut lintuja jo yli
50 vuotta ja tullut suurelle yleisölle tutuksi maakotkien tuntijana ja
suojelijana. Hänestä on yllättävää, että
kotkien ampumisia on taas paljastunut peräti neljä, kaikki eteläisessä Suomessa. Eipä tietenkään, koska me olimme ainoat
asiakkaat. Yleensä olen tähän aikaan
metsässä aivan yksin. Syy voi olla sää,
ravintopula tai häirintä.
Tunturi rengastaa myös muita
lintuja. Kalastusturistit taisivat olla jossakin muualla.
Mikään muukaan ruokapaikka
koko kylässä ei ollut auki, paitsi
ehkä kadun toisella puolella olevan bensa-aseman kahvio, mies
neuvoi. Lisäksi tulee sakot
ja aseen menetys.
kaikille oville, ilmestyi sisältä
nuorehko mies. Mutta
toisin kävi.
. Pitkän ajon
jälkeen ruoka maittoi, vaikka ei
kuningasrapua saatukaan. Neljä poikasta puuttuu, hän
kertoi maanantaina.
Kotkanpojat ovat pian lennossa
ja rengastajan ulottumattomissa.
Vuosi oli kotkille heikko, eikä
monilla pesillä syntynyt jälkikasvua lainkaan. Jotain aamiaista hän
lupasi meille laittaa ja sen sanottuaan häipyi taas jonnekin.
Siinä sitä istuttiin tyhjyyttään
kaikuvan hotellin pienessä
pimeähkössä huoneessa ja mietittiin, että mitäs nyt. Sunnuntaina aamupäivällä
sielläkin oli hiljaista ja kaikki
ovet kiinni. Juhlavaatteet jätettiin kuitenkin syönnin ajaksi kassiin.
Käytävältä ja viereisistä huoneista ei kuulunut hiiskahdustakaan, mutta ei se kivalta tuntunut. Berlevågiin kuljettiin vuonojen ja lahtien rantoja
kierrellen meri toisella ja korkeat
vuoret toisella puolella. Kjölnesin majakalla maistuivat kahvi ja
vohvelit ruskean norjalaisen
juuston ja hillon kanssa.
Yksi matkan huipennuksista
oli Hurtigruten-linjan laivan tulo
Seppo Hursti
puolenyön aikaan Båtsfjordin
satamaan. Petolintujen pesäpoikasaika
on lyhyt ja rengastajalla on kiire.
Ei ehdi marjoja poimimaan kuin
hiukan suuhunsa, hän kertoo.
Vaino surettaa
Kalevi Tunturi ja monet muut
ovat tehneet paljon työtä myötämielen herättämiseksi kotkia ja
muita harvinaisia lintuja kohtaan. Mutta tulipa nähtyä
paikka, jonne 70-luvulla lähti tuttuja kemiläisiä kavereita kalatehtaille töihin.
Kun sitten puntaroimme matkan
antia, se jäi reilusti plussan puolelle. Maakotkan tappajalta
peritään lähes 5 000 euron korvaus valtiolle. 2013
11
KUVA: JUHA MARKKOLA
Menninkäismäiset tuulihaukan pojat ovat isoina ahkeria myyrien metsästäjiä.
Marjat jo kypsiä, haukanpojat lennossa
MAIJA AALTO
Oulun korkeudella on harvoin jos
koskaan poimittu kypsiä mustikoita heinäkuun alussa, mutta tänä
vuonna sekin ihme on nähty.
Toukokuun helteet nopeuttivat
kukintaa, ja jos ei kylmä ehtinyt
osille ja vettä riitti, marjat valmistuivat pari viikkoa etuajassa.
Hillakin on kypsynyt ennätysaikaisin, ja viljelymarjoista mansikka.
Poimurilla ei mustikkaan vielä
kannata mennä, koska marjat kypsyvät eri tahtiin. Mutta sisälle pääsy tuotti vaikeuksia. Tästä työstä hän sai
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuo-
jelupiirin tämänvuotisen ympäristöpalkinnon.
Vielä kesäkuussa Tunturi arvioi
rikkovansa tänä kesänä 350 maakotkarengastuksen rajan. Samassa varvussa voi olla
kypsiä marjoja ja kukkia.
KOLUMNI
Kesämuistoja
Kesäreissut eivät aina mene
suunnitelmien mukaan, mutta ei
reissun silti tarvitse epäonnistua.
Me varasimme joitakin vuosia
sitten netin kautta viikonlopuksi
hotellihuoneen Båtsfjordista
Pohjois-Norjasta, Varangin niemen pohjoisreunalta Jäämeren
rannalta.
Olimme lukeneet, että kylässä
käy runsaasti eteläeurooppalaisia
kalastusturisteja. Ei tainnut tulla hienoa rapuateriaa eikä vauhdikkaita iltamenoja eteläeurooppalaisten kanssa.
Bensa-aseman lämpötiskissä
oli pari kärsineen näköistä makkaraa, ja myyjä selitti, että siinä
kaikki, hänkin sulkisi kohta pai-
Mustikat valmistuvat eritahtisesti. Tuli
ikävä Suomen puolelle, missä
kulkijoiden palvelu pelaa. Soitimme Sevettijärvelle Nilitupien
Anni Kiviniemelle ja hän lupasi
saunallisen mökin seuraavaksi
yöksi.
Tullessa poikkesimme vielä
Berlevågissa, kun tienviitta näyt-
ti ettei matkaa ollut mahdottomasti
Viimemainitussa tosin oli
vihdoin edetty linjojen kartoitukseen
maastossa. Berija
olikin NKP:n keskuskomitean täysistunnon tiedonannon mukaan itse neuvostokansan vihollinen, rikollinen ja
ulkolaisten kapitalistien asiamies.
Tiedonanto julkaistiin vasta kaksi viikkoa Berijan pidätyksen jälkeen.
Muodollisen oikeudenkäynnin jälkeen
hänet teloitettiin joulukuussa.. Oritkari
valmistui vasta 1970!
Kaleva ja PT: omaa syytä
Kansan Tahto 60 vuotta
8.?14.7.1953
Koonnut: Tapani Sillanpää
Muhoksen pakkohuutokaupat
Kekkosen neljäs ja Berija
Viikon pohjoissuomalainen pääuutinen oli Muhoksella uhanneet pienviljelijöiden pakkohuutokaupat, valtakunnallisesti Kekkosen neljännen ?
mutta ei viimeisen . 2013
F(erdinand) Huurre ja J(uho) Laamanen.
Kansanpuolueen (lib.) Kaleva piti pakkohuutokauppoja pienviljelijöiden
oman huolimattomuuden seurauksena. Sos.demien Pohjolan Työ haukkui
pakkohuutokauppojen uhreja veropinnareiksi.
Tuoreehko yli-iiläinen pienviljelijä,
mutta jo valtuutettu, Lauri Manninen
paheksui kunnan maalaisliittolaisia
työttömyystöiden ja vanhoillisia porvareita kunnan sähköistämisen vastustamisesta. Pienviljelijä Jaakko Tuppuraiselta
Kylmälänkylältä
oli
ulosmitattu
molemmat lehmät 17.000 mk (n.
500 euroa) verorästeistä, joiltakin
irtain radiota myöten.
SKDL:n Oulun piirin kunnallisjaoston puheenjohtaja, lehden toimittaja Arvi Ranta piti pakkohuutokauppoja 30-lukulaisina ?vasaramarkkinoina?, josta kansandemokraatit olivat varoittaneet
taloutta kapitalistien ohjeiden
mukaan ?vakauttanutta. vastaan johtanut ja Stalinin
jälkeen ensimmäiseksi varapääministeriksi kohonnut L(avrenti) P. hallitusta. Hän vaati, että valtion on korvattava kunnille verorästit.
Muhoksen työväentalolla pidetty
kansalaiskokous vaati pakkohuutokauppojen perumista ja sen
mukaisia päätöksiä kunnan elimiltä sekä valitsi asiaa toimittamaan
lähetystön, johon kuuluivat mm.
Yli-Iihin sähkö Merikoskesta
Kakkosmies Berija itse
kansanvihollinen ja agentti
Vuosikymmenet keskeisissä asemissa
Neuvostoliiton turvallisuuselimissä ja
mm. 12 KANSAN TAHTO 28 . hallitukseen ovat siihen
ammattiministereiksi nimetyt vuori- ja
kauppaneuvokset.
Lehti otsikoi haastattelun, ettei vuorineuvoshallitukselta ollut odotettavissa
mitään hyvää.
Tämän palstan väite viime viikolla,
että Oulun uusi Eteläsatama olisi ollut
Oritkarin satama, oli väärä: heinäkuun
alussa 60 vuotta sitten otettiin käyttöön Nuottasaaren satama. hallituksen nimittäminen ja ulkomailta Neuvostoliiton
turvallisuusministeriön johtajan, Lavrenti Berijan syrjäyttäminen ja pidättäminen.
Pakkohuutokaupat
?maalaisliiton politiikkaa?
Muhoksella oli kuulutettu kuun lopulle
22 pakkohuutokauppaa, jotka lehti
nimitti maalaisliiton politiikan huipentumaksi ja hallituksen vakauttamispolitiikan vararikoksi.
Pakkohuutokaupat johtuivat kunnallisverorästeistä, joita lehti kertoi olevan
runsaasti pitkin Pohjois-Suomea.
Lehti julkaisi laajahkon, nimimerkki
Tatun eli Tatu Moilasen tekemän
haastattelukierroksen pakkohuutokauppailmoituksen saaneista pienviljelijöistä, joista useimmilta oltiin viemässä ainoat toimeentulolähteet, lehmät. Stalinin aikaista terroria ?kansanvihollisia. Sähkö oli tulossa Iin kautta
Merikosken voimalaitoksesta.
Vuorineuvoshallitus
Oikaisu
Kekkosen uudesta, maalaisliiton ja
Rkp:n vähemmistöhallituksesta kansanedustaja (Skdl:n eduskuntaryhmän
puheenjohtaja) Hertta Kuusinen sanoi
tuoreeltaan Kansan Tahdolle antamassaan lausunnossa, että kokoomuksen ?siltana
Ahneuden lisäksi
muutkin suomalaiset peri-
RIVI-ILMOITUKSET
Uskonto ja
politiikka
Tunisiassa
LINKIT
www.akt.fi
MAIJA AALTO
13
OULUN TYÖVÄEN
ELÄKELÄISET RY
www.otery.fi
Ohjelmajaosto 17.7.
klo 10.00 Kympissä. Haluan kertoa ajasta,
jolloin maaseutu oli vielä
täällä terve ja elinvoimainen. Reviiri nähtiin
viime kesänä Kirkkosalmen lintutornilla, työryhmään kuuluivat Saara Hurme,
Amanda Kauranen ja Linda Sointu.
Rissasen mukaan yhtenä
tavoitteena on ?taiteen ja
luonnon yhteentörmäytys?.
Esiinnytään rannoilla ja
pihoilla, luonto tarjoaa
lavasteet.
Ohjelmaa on myös sisätiloissa, koulukeskuksessa,
nuorisoseuralla ja kirkossa.
Ahneelle loppu uutuuskomediassa
KUVA: JONNA KERÄNEN
JONNA KERÄNEN
Suomussalmen kesäteatterissa nähdään jälleen Eero
Schroderuksen uutuusnäytelmä. Kuvassa näyttelijät Eikka Heikkinen (vas), Antti Väyrynen ja Maija-Liisa Heikkinen.
kijärvi ja Kiantajärvi joutuivat säännöstelyn kohteeksi.
Vuokkijärvessä on Suomen
toiseksi korkeimmat säännöstelyrajat, vedenpinta
humputtaa kuusi metriä.
Ihmisiä huijattiin täydellisesti.
Sodan raiskaamalta kylältä vietiin järvi hyvin
kyseenalaisin keinoin, ja
kaiken lisäksi kylä jäi itse
ilman sähköä, Schroderus
valottaa.
Osa rantansa myyneistä
kyläläisistä osasi käyttää
rahansa hyvin. Teatteriretki Suomussalmelle su 21.7.2013. heinäkuuta rakentuu tuttuun
tapaan pienten teatteriryhmien esityksistä, joita täydentävät seminaari, iltamat
ja taidenäyttely.
Päävierailijaksi saapuu
ohjaaja Kristian Smedsin
oma ensemble, joka tarjoaa
kolme esitystä, muun muassa Rosa Liksomin tekstiin
perustuvan Kalervo Palsamukaelman.
Muita ryhmiä ovat esimerkiksi
Koskenniska,
Ounasvaaran tanhuajat ja
Keittiötyöryhmä, Suomen
kiinalainen teatteri, Dragvendil ja Heli Slunga &
Kaaoskoneisto.
Iltamat ovat tällä kertaa
urheiluhenkiset. elojuhlan ohjelma
yms. Käsitellään mm. Tällä kertaa luvassa
on huumorintäyteinen aikamatka 1960-luvulle.
. se riittää.
. Suomalainen Lehtipaino Oy 2013
Ikä rikkautena ?
Suunta tulevaan
Eläkeläiset ry
www.elakelaiset.fi
Yrjö
Mäkelin
-seura
www.makelinseura.fi
www.varjaagi.fi
Rakennus-, remontti-,
sisustus- ja tilaustyöt.
Veneiden huolto-, korjausja entisöintityöt.
www.kansantahto.fi. (08) 538 0100
Avoinna ma-pe 9.30-16.30
www.oulunpantti.net
Kansan
Tahdossa
ensi torstaina:
Hailuodon
festivaalin
alullepanija Juha Hurme
esiintyy muun muassa Konfutsen vaellusvuodet-näytelmässä, jonka ensi-ilta on
Marjaniemessä.
Pieni mutta rouhea
Festivaalin pääjärjestäjiin
kuuluva läänintaiteilija Jouni Rissanen Oulusta sanoo,
että jo käytännön syistä
tapahtumaa ei haluta kasvattaa kovin isoksi. Noihin aikoihin elettiin
yhteiskunnassa suuren murroksen aikaa. Ja intiimi
sopii Hailuotoon, se kiinnostaa esiintyjiäkin, hän
sanoo.
Vapaita teatteriryhmiä
houkuttelee myös viikon
harjoitusleiri, joka aina järjestetään festivaalin yhteydessä.
www.pam.?
Esitysten vieminen luontoon on Hailuodon festivaalin tavaramerkki. KANSAN TAHTO 28 . Haluamme olla pieni
mutta rouhea ja muita haastava festivaali. Seminaarissa aiheita on kolme: Maiju Lassila alias Algot Untola, suomalainen samanismi
ja seniorikansanmusiikki.
RAHAA HETI
KÄTEEN
PANTIKSI KÄY
IRTAIN OMAISUUS
- kultakorut, hopeaesineet, arvokellot
- autot, moottoripyörät, mönkijät, kelkat
- aseet, turvallinen säilytyspaikka
- puhelinosake tai vastaava arvo-osuustili
- pörssi- ja asunto-osakkeet
- soittimet, elektroniikka, taide, jne
Panttilainakonttori Oy
KULTAKORUJA HALVALLA
JA REHELLISESTI
PAINON MUKAAN
- uusia ja kunnostettuja käytettyjä
kultakoruja ja kelloja
- ostetaan kultaa ja muuta irtainta
- pariston vaihto 5 ?
- myydään lunastamattomia pantteja
- ostetaan puhelinosakkeita ja kultakoruja, rahat heti puhtaana käteen
OULUN KULTA
Pakkahuoneenkatu 26, p. Toiset taas
menettivät kaiken. Maija perii teatterimatkan maksuja Kympissä
su 14.7.2013.
numero 53
Ilmestyy torstaisin
Mäkelininkatu 29, PL 61, 90101 OULU
Kustantaja: Kustannus Oy Kansan Tahto
www.kansantahto.fi
www.puuliitto.fi
SUOMEN
MERIMIES-UNIONI r.y.
FINLANDS
SJÖMANNS-UNION rl
www.smu.fi
Veteraanikatu 9 C
90100 Oulu
050 5900711
synnit alkavat jyllätä, kun
raha astuu kuvioihin. Ilmenee kateutta, himoa, ylpeyttä, laiskuutta, vihaa ja ylensyöntiäkin.
Tapahtumat saavat alkunsa, kun näytelmän kylään
saapuu JokiVoima-yhtiön
insinööri Matias Vahlgren
painavine rahasalkkuineen
aikomuksenaan neuvotella
rantaosuuksien
ostosta.
Tapahtumat ovat saaneet
vaikutteita Vuokin ja Kemijoen vesistöjen säännöstelystä ja Kuusamon koskisodasta.
. Esimerkiksi
nuorisomuotia alkoi tulla,
mutta moni halusi pysyä
vielä tiukasti vanhassa ajassa, Schroderus sanoo.
Osittain tositapahtumiin
perustuvassa Rikas-rakasköyhä-varas -näytelmässä
pureudutaan ahneuden ja
äkkirikastumisen aiheuttamiin ilmiöihin. Suomussalmella Vuok-
TOIMISTO:
(08) 537 1722, faksi (08) 371 314
ilmoitukset@kansantahto.fi
Asiakaspalvelutoimisto avoinna
arkisin klo 9.00?12.00
myyntisihteeri Jaana Hämälä-Raitio
044 537 1722
toimitusjohtaja Sirpa Kovalainen
050 570 9713
?Kyllä siinä emäntien naamoja alkoi kuumottaa
rahasalkun äärellä?, totesi eräs rantaosuuksien ostomies joskus 50-luvulla. Yleisöä
on käynyt noin 1 500, esiintyjiä ja avustajia on vajaat
sata . Monesta
talosta edellytykset peruselinkeinoon, maanviljelyyn,
hävisivät täysin.
Raadollisesta tarinasta
huolimatta itse näytelmä on
silkkaa komediaa, jota
Schroderusten rehevä Kainuun murre tehostaa.
TOIMITUS:
(08) 537 1724
toimitus@kansantahto.fi
Tuomas Talvila (päätoimittaja) 050 570 9716
Maija Aalto 044 537 1727
Tuula Leskinen 044 537 1732
Henkilökohtainen sähköposti: etunimi.sukunimi@kansantahto.fi . 2013
Smeds päävieraana Hailuodon teatterikesässä
KUVA: MAIJA AALTO
Hailuodon seitsemäs teatterifestivaali 26.?28. Ihmisen status muuttuu rikkauksien
myötä. Lähtö su
linja-autoasemalta klo 10.30.
Matkan aikana on arvontaa,
joten ota mukaan jotain pientä
arvottavaa. ISSN 0356-1380
9?18,
9?18, la
la 10?14
10?14
Lakeuden
Lakeuden
KEITTIÖKALUSTETUKKU
KEITTIÖKALUSTETUKKU
PYÖRÄHUOLTO
V. vaihde (08) 375 434
Telefax (08) 370 163
asianajotoimisto@vesala.com
AA,VT Lauri Vesala
AA,VT Markku Honka
OTM Tuomas Vesala
Asianajotoimisto
HANNU GEHÖR OY
Asianajaja
Hannu Gehör
Merikoskenkatu 7 A 49
2. lyhdyt
. (08) 311 8811,
fax 378 505
www.paivikko.fi
VESA KUUSIRATI
Urheilutie 49
86600 HAAPAVESI
Puh. 554 6198/0400 586 903,
fax 554 6199
Asianajotoimisto
KARI ERIKSSON OY
Asianajaja, varatuomari
0400-685 036
Ratakatu 8 B 13 90100 Oulu
puh. SOINI
MUUT
OTA YHTEYTTÄ VASEMMISTON
OULUN VAALIPIIRIN
KANSANEDUSTAJIIN
.c o m
p aj a
ka
py
o ra
erin
t
u
16
, O ulu . (08) 374 511,
040 551 7754
telefax (08) 311 0286
asianajotoimisto@limingoja.net
www.limingoja.net
LO-ASUNNOT O
A
W
WWW.WALOASUNNOT.FI
Rovaniemellä:
Asianajotoimisto
AIMO TERVAHAUTA KY
Kauppakatu 15
puh. Runoja
Tauno Saarela:
Kollegakirja
Tauno Saarelalle
Suomalainen
kommunismi ja vallankumous 1923-1930
Kansan Tahto 100 v.
historiateos
20?
10?
15?
12?
25?
35. 044 3457 611
. Asianajajan toimintaa valvovat
asianajajaliitto ja oikeuskansleri.
Asianajajat antavat myös julkista
oikeusapua kaikissa oikeudenkäyntiasioissa.
Puh. (016) 310 950, 040 537 6121
Av. (08) 515 011
p. Uusi sähköposti: oulu.vas.kunnallisj@gmail.com
A leksa nt
Haukkarinkatu 4 C, 94100 KEMI
p. peltiosat
. 0400 272 560
Rautatienkatu 10
90100 OULU
Asianajotoimisto
VELI PÄIVIKKÖ
Varatuomari,
asianajaja
Hallituskatu 13?17 C 23,
90100 Oulu
puh. 0440 588 790
sähköposti: vesa.soini@hotmail.fi
POHJOIS-SUOMEN
PIIRIJÄRJESTÖT
Takatie
Takatie10,
10,90440
90440Kempele,
Kempele,p.
p.08
08376
376601,
601,fax
fax08
08376
376663
663
RAKENTAMINEN & REMONTOINTI
KEMIN MATTO- JA
MAALAUSTYÖT
www.turva.fi
Y
Asianajotoimisto
ANSSI HOLMBERG
Asianajaja, varatuomari
Hallituskatu 31 A 24, 4. 14
Paikalla sihteeri Liisa Koskela,
puheenjohtaja Rauno Hekkala tai
muu kunnallistoimikunnan jäsen.
12?
20?
Vappu
Säilynoja:
Siunatut
sokerisakset
20?
MUISTA
MYÖS NÄMÄ:
Waloa 100 vuotta
Erkki Kauppila
Neljä järisyttävää päivää
Lehtimies ja
eurokommunisti
25?
Irti talousväkivallasta 10?
Koonnut Antti Kivimäki
Matti Viialainen:
Osmo Hekkala:
Kaarina Kailo:
Piimäperä . jäähdyttimet
. (016) 254 300
fax (016) 254 305
aimo.tervahauta@aatsto.inet.fi
AUTOHUOLTO
JA
-VARAOSAT
Toimitukset koko maahan
PURKUOSAT
. Ei ihan teorian mukaan
PekkaTaanila:
lampun
10. 0400 200 733
jouko.korhonen@pp.inet.fi
http://kainuu.vasemmisto.fi
Pohjois-Pohjanmaan vasemmisto
Pakkahuoneenkatu 19, 90100 OULU
Toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki, puh. ovet, luukut
. (08) 622 616
VUOKRATAAN
HAMMASLABORATORIO
ERIKOISHAMMASTEKNIKKO
Oulussa:
Pohjolankatu 16 B 20
Kajaani
Uusi päivystysaika toimistollamme:
Tiistaisin klo 10 . 14 KANSAN TAHTO 28 . 040 745 3025
seppo.wikstrom@vasemmistoliitto.fi
http://lappi.vasemmisto.fi
Risto Kalliorinne
avustaja: Harri Ylönen
tavattavissa maanantaisin ja torstaisin
Oulun Järjestötalolla klo 10?16
puh. 050 574 1676, harri.ylonen@eduskunta.fi
Pakkahuoneenkatu 19, 90100 OULU
Martti Korhonen
avustaja: Eija Tynnilä
puh. ma?pe 8?17
www.visionliukuovet.?
www.visionliukuovet.?
Ark.
Ark. (09) 432 4051, eduskunta
Merja Kyllönen
avustaja: Anne Seppänen
puh. Perhonen
19?
valossa - Runoja
KANSAN TAHDON TOIMISTO
Mäkelininkatu 29, Oulu, avoinna ma?pe klo 9-12. ym.
UUDET OSAT
. (09) 432 4132, anne.seppanen@eduskunta.fi
KIRJAOSTOKSILLE
Eero Matero:
Sirpa Puhakka:
BREZNEVIN
OPISSA
PERIN
SUOMALAINEN
JYTKY
29?
Muistelma
Moskovan
puoluekoulusta
Ahti Sala:
YÖ ON
HILJAINEN
KESÄKUUSSA
RUNOJA
Vasemmistoliiton
Oulun kunnallisjärjestö ry
Pakkahuoneenkatu 19, 90100 Oulu
Puh. w w
w.
Kainuun Vasemmisto
Linnankatu 2, 87100 KAJAANI
Jouko Korhonen, puh. moottorit
. krs
90100 OULU
puh. www.oulu.vas.fi . ym.
Kaikki automerkit
LAPIN
AUTO-OSA OY
Nikkarinkuja 12 Roi
Puh. vaihteistot
. Facebook: Oulun Vasemmistoliitto
. 2013
PA LV E L E M M E S I N U A
ASIANAJOTOIMISTOJA
HAMMASHUOLTO
MUUT
HAMMASLABORATORIO
VELI HEIKKINEN OY
www.veliheikkinen.fi
proteesit, pohjaukset,
korjaukset sekä
hammassuojat urheilijoille
ASIANAJAJA
on asianajajaluetteloon hyväksytty
lakimies, jolla on säädetty kokemus ja
taito. 0500 584 055
jaakko.alavuotunki@vasemmistoliitto.fi
http://pohjois-pohjanmaa.vasemmisto.fi
Vasemmistoliiton Lapin piiri
Lapinkatu 2, 96190 ROVANIEMI
Seppo Wikström, puh. (016) 312 750
fax (016) 312 120
gsm 0400 693 621
Asianajotoimisto
HONKA JA VESALA OY
Pakkahuoneenkatu 18 B 26
90100 OULU
Puh. isäni maa
Kylmää oli aamusaikka
. 371 198 / 0400 686 865
fax 374 791
VUOKRATAAN
yksiöitä, kaksioita
ja kolmioita
RAKENTAMINEN & REMONTOINTI
Keittiökalusteiden
Keittiökalusteiden ei
ei välttämättä
välttämättä tarvitse
tarvitse maksaa
maksaa paljon!
paljon!
keittiöt,
keittiöt, komerot,
komerot, kodinhoitohuoneet,
kodinhoitohuoneet, wc-kalusteet,
wc-kalusteet, ovet,
ovet, liukuovet
liukuovet
V
V II SS II O
ON
N
LIUKUOVET
KEITTIÖT
mitat
ja mielikuvitus
mukaan yhdessä
niin
OtaOta
mitat
mukaan
niin suunnitellaan
suunnitellaan
yhdessä
upeillakalusteet!
liukuovilla!
mieleisenne
keittiö komerot
ja kodin muut
www.keittiokalustetukut.?
www.keittiokalustetukut.?
Kemissä:
Asianajotoimisto
LAHJA LIMINGOJA OY
asianajaja, varatuomari
Rantakatu 5 A 24
90100 OULU
puh. (08) 451 075
Asianajotoimisto
KAUKO NEVALA Ky
Maakuntakatu 11
96100 ROVANIEMI
puh. krs, 90500 Oulu
puh
Minkä maalainen on Pyhäjoen ydinvoimalan suurosakkaaksi tuleva Rosatom?
5. 2013
TEHTÄVÄT
RISTIKKO viikko 28
...ratkaisu ensi viikon Kansan Tahdossa
15
KYSYMYKSET
1. Venäläinen. Liettuan
pääkaupungissa Vilnassa. Missä iässä keskimäärin Suomessa jäädään työeläkkeelle?
10. Kajaanin. 6. Kuinka kauan Egypti on ollut tasavalta?
2. 2. Mistä sanoista tulevat TE-keskuksen etukirjaimet T ja E?
VASTAUKSET:
1. KANSAN TAHTO 28 . Minkä maalainen on it- alan suuryritys
Renesas Mobile?
4. Vuodesta 1953. Työvoima- ja elinkeino(keskus).
viikon 27 RATKAISUT
SUDOKUT viikko 28
...ratkaisu ensi viikon Kansan Tahdossa. Elintarvikealan. 7. Kuha, ahven ja
hauki. Minkä alan kansainvälinen suuryritys Monsanto on?
3. Ketkä Vasemmistoliiton kansanedustajat
ovat jo lupautuneet ehdokkaiksi 2014 EUvaaleihin?
9. 3.
Japanilainen. 4. 9.
60,9-vuotiaana. Missä maassa kiellettiin äskettäin Pridekulkue?
6. Mitkä ovat vapaa-ajankalastajien kolme
tärkeintä saalislajia?
KUVA: TERO KAIKKO
7. 5. Minkä kaupungin kesäohjelmaan kuuluu
Runoviikko?
8. 10. Merja Kyllönen, Eila
Tiainen, Erkki Virtanen ja Annika Lapintie. 8
yli 50
vuotta.
Ohinmaa-Korhosen suku järjesti kesäkuussa Kemissä iloisen sukujuhlan tavatakseen muulloinkin kuin hautajaisissa.
mentti ?minustahan ei herraa tehdä?, lopetti puheet. Tosin löytyy ateisti, jonka
puoliso on ortodoksi. Väitöskirjasta jotkut
puhuvat.
Fiinu-mummun huolenaihe oli:
?Milloin pääset yläasteen opettajaksi?. Hän oli
alun perin ison talon vanhin poika
Rautavaaralta, mutta talo pakkolunastettiin vasemmistolaiselta
varakkaammalle.
Äitini Hilkka Korhonen os.
Ohinmaa, s.1925, tuli kouluikään
1932, kun pappani joutui vankilaan. Anni Aada Elina Gullsten syntyi 4.2.2013 Kittilässä ja nyt Hilkka-mummista, 88,
tuli isoisomummi 5. No, äiti oli sitkeä ja kävi vielä keskikoulunkin ja
40 vuotiaana Kauppaopiston.
Kansakoulunopettaja
olisi
halunnut isäni Leon (s. Ison porukan
saimme koolle Kemiin, 31 sukulaista viidessä polvessa, vain 8 oli
poissa.
Työväenaate
Perintönä meille on tullut työväenaate, joka sai Antti-papan Rautavaaralta, Sakari-papan Vihannista, Hulda-mummon Kaakamosta (nyk. Luulin pienenä,
että he laulavat ja juoksevat yöllä
kadulla, koska Veikko-eno lähti
aina illalla talvipimeässä esiintymismatkoille.
Hilkka-äiti, Leo-isä ja Veikkoeno olivat nuorisoliittolaisia henkeen ja vereen. 11 lapsenlapsesta 7 on
ylioppilasta. Tarkkana
työntekijänä hän ilman koulutusta
jäi eläkkeelle kansalaiskoulun
poikien käsityönopettajan virasta.
Meistä sisaruksista Heli Maronen (os. 2013
Työväenaate perintönä
Ohinmaa?Korhosen suku vietti juhlia viidessä polvessa.
KUVA: ARVO KOIVUPALO
Sisarieni tyttäret Tanja ja Katja
päättivät keväällä sukujuhlasta,
koska tavallisesti kokoonnutaan
vain hautajaisiin. polvi
oli syntynyt.
Kati sai tyttären. 1896, osasi lukea ja kirjoittaa.
Pappani Antti Korhonen, s.
1879, oli käynyt Kajaanin Mieslahdessa maamieskoulun. 1958) valmistui kehitysvammaohjaajaksi,
jossa virassa edelleen Oulun Tahkokankaalla palvelee. onneksi.
Peruskoulun- ja erityisopettajana
Kittilässä ja Ylitorniolla näin,
kuinka tärkeä on, että kaikki lapset
saavat kykyjänsä vastaavan koulutuksen.
Nuorempi polvi eli Hilkkamummon lastenlapset ja lapsenlapsenlapset ovat jo peruskoulun
käyneet. Hän näkih sen, kun eli
vuoteen 1995. Ihmisellä on ?ihmisen arvo. Sisar Fanni,
s. Me sisarukset olemme saaneet uskonnottoman kasvatuksen ja minä suorastaan olin vainottuna siitä, etten Kemin tyttölyseossa suostunut menemään
uskontotunnille.
Tiedän, että myös neljännessä ja
viidennessä polvessa heitä on suurin osa. Keminmaa) ja Fiinumummon Merijärveltä muuttamaan Kemiin Kemiyhtiön töihin.
Sakari Ohinmaa oli niin työväenaatteen mies, että joutui olemaan ?turvasäilössä. Isä ehti putkaan
30-luvulla, kun Hulda-äiti oli tehnyt kitaralle punaisesta kankaasta
pussin ja se todisti ?kommunistitoiminnasta?.
Isä kuitenkin oli 5 vuotta rintamalla ja ne jäljet näkyivät vielä yli
70-kymppisenä. polvessa.
Nyt odotetaan, että kolmas kerta toden sanoo ja syntyykö Annille tai hänen sisaruksilleen tai
tätinsä Kaisan lapsille vauva
vuonna 2034, kun Anni on 21 ja
isoämmi Airi Mantovaara- Puolakka 98-vuotias.
Koulutus
Mummoni Fiinu Ohinmaa, s.
1902, pääsi kiertokouluun koska
oli isänsä lempilapsi. 1920)
oppikouluun, mutta isän kom-
alan tutkinnon jälkeen jatko-opiskelija.
Viisi sukupolvea: Oikealta Anni Gullsten, 5 kk, äiti Kati Rytkönen, mummo Sanna Mantovaara,
isoisomummi Hilkka Korhonen ja isomummi (isoämmi), jutun kirjoittaja Airi Mantovaara-Puolakka.
AIRI MANTOVAARA-PUOLAKKA. Se oli 90-kymppisen, kiertokoulun käyneen, arvio
uran huipusta.
Eläkkeelle jäin jo 1998 selkäsairauden vuoksi . Ohinmaa (1925?)
sekä Hulda (1892?1972) ja Antti
Korhosen (1879?1959) pojan Leo
Korhosen (1920?1997) tyttären
Airi Mantovaara-Puolakan tyttärelle Sanna Mantovaaralle ja Kauno Rytköselle syntyi tytär Kati
Elina 5.7.1990 Kittilässä.
Fiinu-mummulle, 88, 5. 1946, valmistuin peruskoulun luokanopettajaksi ensimmäiseltä kurssilta 1971 Jyväskylän
yliopistosta, opettajanani mm.
Kalevi Kivistö. Minä toimin pitkään
pioneeritoiminnan parissa . eli keskitysleirissä 1932?1939.
Sakari- ja Antti-papalle oli SKP
tärkeä asia.
Fiinu-mummun sisar Fanni kertoi minulle hurjia juttuja, miten
ohrana tarkasti Kemin Juurakossa
työläisten asuntoja silloin, kun
Sakari-pappa joutui vankilaan
Suomen valtion vastaisesta toiminnasta vieraan valtion (Neuvostoliiton) hyväksi.
Isäni Leo Korhonenkaan ei selvinnyt tuomiotta Kemin ?lakosta?
1949, tosin kaikki armahdettiin
ennen vankilaa. jäsen. Korhonen, s. työmatkani oli yli
200 kilometriä päivässä.
Ennen peruskoulua koulutus ei
ollut halpaa, mutta vanhemmat
olivat vakuuttuneet, että työläisten
kakaroillakin on oikeus helpompaan leivän saantiin . Yksi on tohtori.
Nuorempi sukupolvi on saanut
mennä opiskelemaan, minne on
pää kestänyt ja hyvin on kaikille
käynyt. huolimatta mielipiteistä.
AIRI MANTOVAARA-PUOLAKKA
KUVA: ARVO KOIVUPALO
Ei kahta
ilman kolmatta?
Fiinu (1902?1995) ja Sakari Ohinmaan (1897?1968) tyttären Hilkka Korhosen os. Erityisopettaja-
koulu päättyi 1986 Joensuun yliopistossa.
Kasvatustieteen maisteriksi valmistuin eläkeläisenä 2012 Lapin
yliopistosta. Jos tv:ssä oli
ampumista, heräsimme yöllä isän
huutoon . Eikä heille SKP ja
SKDL:kään olleet vieraita.
Me sisarukset, minä Airi, Heli ja
Maire olemme olleet aina vasemmistolaisia. 1948, on ylioppilas ja
laborantti Jyväskylän ammattikoulusta, eläkkeellä elämänsä
ainoasta työpaikasta Tornion
terästehtaalta.
Minä Airi Mantovaara- Puolakka, s. Kati on vanhustyön
lähihoitaja ja Kaisa on matkailu-
Vapaa-ajattelijuus
Kaikki isovanhempani ovat eronneet kirkosta, kun se on ollut mahdollista 1932. hän oli taas rintamalla.
Äidin veli, Veikko Ohinmaa
(1927?) oli kisälliryhmä ?Yöjuoksijoiden. 16 KANSAN TAHTO 28 . Tohtorin lisäksi on psykiatrinen hoitaja, tilastotieteilijä,
siivoustyönjohtaja, myymäläpäällikkö, kaksi insinööriä, vartija,
nuoriso- ohjaaja, baarimestari ja
sosionomi.
Neljännessä polvessa on vasta
kaksi aikuista. ja Tammisaaren ?yliopistossa. Luin nuorena salaa papan
vankilasta lähettämiä kirjeitä
kuinka hän oli huolestunut, miten
reumaa sairastava heiveröinen tyttö pääsee kouluun. Mutta kaikki
tässä suvussa hyväksytään. Maire Korhonen, s