Kansan Tahto 12.09.2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

krs 90100 OULU l POHJOIS-SUOMEN VASEMMISTOLEHTI l PERUSTETTU 1906 l KUVA: RAKENTAJA-LEHTI / KANSAN ARKISTO Kostamuksen katolla . 0500 584 055.. Se oli Kainuulle elinehto, aivan välttämätön. Kuvassa kirvesmies Oiva Suutari.? Klo 13-17 Vasemmiston Eurooppa-seminaari Ravintola Hilikussa (Kasarmintie 8) Paikalla eurovaaliehdokkaat Li Andersson ja Pia Lohikoski. e stämm Päivy NTAINA LAUA la 9.00?13.00 ma-pe 7.30?20.00 Soita 08 534 8100 ?Pentti Haanpää oli vankasti vasemmalla.? viikko 37 torstai 12. Jari-Pekka Kanniainen ja Virpi Honkanen alustavat aiheista ?Eurokriisi ja EU:n tulevaisuuden suuntalinjat. Suomalaista juhlavaltuuskuntaa vetää eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma ja rakentajien puheenvuoron käyttää juhlassa Suutarin Oippa. KUVA: AKI RÄISÄNEN Takasivu Vasemmistoliiton EUROOPPA-PÄIVÄ Oulussa lauantaina 14.9. Klo 10-14 Vasemmiston teltta Rotuaarilla! Tule kahville ja keskustelemaan eurovaali-ehdokkaiden ja paikallisten vaikuttajien kanssa. Paikalla mm. ehdokkaat Li Andersson ja Pia Lohikoski sekä kansanedustaja Risto Kalliorinne (klo 10-13) ja puoluevaltuuston puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Hanna Sarkkinen (klo 10-12). Kostamuksessa otetun kuvan tarkka ajankohta ei ole tiedossa, mutta sen verran arkistokuvan takana kerrotaan, että ?tässä on menossa ykkösvaiheen viimeisimmät asuinrakennustyöt. syyskuuta 2013 www.kansantahto.fi Sivu 8 www.hammas-aaria.fi . Ajattele, 3 700 työntekijää paraillaan. sekä ?Talouskriisi ja työllisyyden trendit ? millä eväillä eteenpäin?. Rakentajia ympäri Suomen mutta Kainuusta tietysti eniten, luonnehtii vuosien 1977-85 valtavaa Kostamus-urakkaa pääluottamusmiehenä viimeiset viitisen vuotta toiminut Oiva Suutari (kuvissa vasemmalla ja alla). Kostamuksen kaupunki juhlii lauantaina 30-vuotisuuttaan. Työryhmät käsittelevät vaalityötä Oulun vaalipiirin alueella ja Vasemmistoliiton eurooppapoliittista asiakirjaa. Tervetuloa! Ilmoittautumiset kahvitarjoiluja varten: jaakko.alavuotunki@vasemmistoliitto.fi p. Kirkkokatu 27 A 51, 5
Yksi isoista kysymyksistä kuuluu, kuinka tämä uudistus vaikuttaa käytännössä. ideoimallaan eläkeiän nostoaikeella. Vanhasen intoilu ei mennyt läpi, mutta toistuvasti eläkeiän alarajan nostamista tarjotaan lääkkeeksi talousongelmiin. 2 KANSAN TAHTO 37. Odote 25-vuotiaalle on jo 60,9 vuotta eli vain 1,5 vuoden päässä vuodelle 2025 asetetusta tavoitteesta?, kirjoittaa tutkimuspäällikkö Lehto Tilastokeskuksen Tieto & trendit -blogissa. Lehdon selvityksestä uutisoivat tiistaina ja keskiviikkona ainakin Kansan Uutisten Verkkolehti ja Helsingin Sanomat. Lehto viittaa Eläketurvakeskuksen (ETK) kesällä julkistamiin tilastoihin. Asian monipolvisuutta kuvaa se, että eläketurvakeskuksessa ollaan Helsingin Sanomien mukaan Lehdon kanssa eri mieltä tilastojen tulkinnasta. Tilastot ja ennustelaskelmat ovat totta kai monimutkaisia ja epäilemättä monitulkintaisikin asioita. 60?64- vuotiaiden työllisyysaste on noussut jatkuvasti. ?Nyt julkistetut tiedot eläkkeelle siirtymisestä yllättävät. Aikuisopintotukilaki kaipaa muutosta. TAKKUNEN. Päästäänkö sillä tavoitteeseen, joksi on määritelty 62,4 vuoden keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2025? Tuoreen puheenvuoron aiheeseen toi Tilastokeskuksen tutkimuspäällikkö Anna-Maija Lehto. Lehdon mukaan kaikki viittaa siihen, että vuoden 2005 eläkeuudistus on toiminut hyvin ja etuajassa. Ne, jotka ovat pystyneet, ovat jatkaneet entistä pidempään työelämässä. Näinhän on tehty myös viimeaikaisessa ?kriisitietoisuuskeskustelussa?. Eläkejärjestelmän uudistustarpeen vaihtoehdot ovat parhaillaan valtiovarainministeriön ylijohtajan Jukka Pekkarisen johtaman työryhmän pohdinnassa. Vuoden 2005 eläkeuudistuksessa otettiin käyttöön joustava 63-68 vuoden eläkkeellesiirtyimisikä. Keskustelu asiasta onkin paikallaan. Tarve työurien pidentämisestä tunnustetaan laajalti. Selvää on kuitenkin myös se, että pelkästään mekaanisia rajoja asettelemalla ei näitä ongelmia ratkota. Mitkään laskelmat eivät poista tarvetta työelämän kehittämiseen yleensä eivätkä sitä, että kaikenikäisille tekijöille on oltava tarjolla työtä, josta aikanaan jäädä eläkkeelle. TUOMAS TALVILA tuomas.talvila@kansantahto.fi Torniolainen Johanna Alanne kertoi Risto Kalliorinteelle, ettei hän saa aikuisopintotukea koska hänen työpaikkansa on Haaparannalla. 2013 ?Vasemmiston sisälläkin on jännä huomata, että siellä missä kannatus on vaatimatonta viljellään enemmän yhteistyön voimaan ja saavutettuihin käytännön tuloksiin.? Kansanedustajille ko PÄÄKIRJOITUS KUVA: TUULA LESKINEN Eläkekeskustelu jatkuu Eläkeiästä ja suomalaisten eläköitymisen ennusteista on väännetty juttua ja kättä sitkeästi ainakin siitä asti, kun tuolloinen pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) vuonna 2009 nostatti kohua ?Rukan lumilla. Viime kädessä vasta vuonna 2025 nähdään, kuinka ennusteet toteutuivat. Lehdon puheenvuoro kuitenkin kyseenalaistaa reippaalla tavalla vaatimukset eläkeiän alarajan nostosta
Tarvittaisiin vain pieni lakimuutos, jotta aikuisopiskelijat olisivat tasavertaisessa asemassa. . Vähemmälle keskustelulle jäi varsinainen asia, suhtautuminen ulkoistamiseen, vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Lauri Ainasto kertoo. . Tämä on vain Suomen ongelma, Alanne kertoo. Koska lakia ei ole vielä esitetty eduskunnan hyväksyttäväksi, nyt olisi toiminnan aika, yhteistyöryhmä toteaa. Vasemmisto varoittaa kahtiajaon vaarasta, jos mitään ei tehdä. . Vastaavissa tapauksissa tuki on evätty muiltakin rajatyöntekijöiltä. . Esityksen puolesta äänestivät vain kunnanhallituksen puheenjohtaja ja valtuuston puheenjohtaja Olli Saariniemi (vas.). . syyskuuta järjestettävän vuotuisen Tapaturmapäivän erityisteemana on työpaikkojen turvallisuustyö: miten sillä voidaan vaikuttaa henkilöstön turvallisuuteen niin työpaikalla, kotona, vapaa-ajalla kuin liikenteessäkin. Suomalaisilla työpaikoilla sattuu vuosittain yli 100 000 tapaturmaa. Kolme valtuutettua äänesti tyhjää. Kunnanhallituksen esitys meni nurin selkein luvuin. Riskinarviointi olisi hyvä lähtökohta sekä työnantajalle että jokaiselle työntekijälle. Rakennusalan työpaikoilla tapahtui vuonna 2011 yhtrensä 15 126 tapaturmaa.. 2013 jyrkkiä puheita ja Ei, Ei, Ei -asennetta, kun taas meillä jossa kannatus on vahvaa, uskotaan 3 Kolumni Sivu 5 titehtäviä Salla torjui ulkoistamisen TUULA LESKINEN Maakuntakierrokselle Kemiin ja Tornioon jalkautuneet vasemmistoliiton kansanedustajat keskustelivat ihmisten kanssa ajankohtaisista asioista ja saivat monenlaista evästystä eduskuntatyöhön. TUULA LESKINEN . Työn ulkopuolella sattuu kuitenkin paljon enemmän tapaturmia kuin töissä. Millä aloilla tapaturmia sattuu eniten? . Kappalemäärinä tapaturmia sattuu varmasti eniten siellä, missä on eniten ihmisiä töissä. Minkälaisia ovat työpaikkojen tyypillisimmät tapaturmat? . Yhteistyöryhmä vetoaa Kalajoki- ja Pyhäjokilaakson kuntapäättäjiin riittävän asukaspohjan (vähintään 50 000) turvaamiseksi, jotta hanketta voitaisiin perustellusti esittää valtionhallinnon suuntaan. Yhteistyöryhmästä muistutetaan, että muutamat kunnat, kuten Haapavesi, Oulainen ja Ylivieska ovat jo aikaisemmin ilmaisseet myönteisen kantansa hankkeelle, mutta väestöpohja ei vielä riitä. . Työpaikoilla tapaturmamäärä johtuu ennen kaikkea työnantajasta. Parannettavaa on varmasti. Me tutkijat mittaamme tapaturmien suhdetta tehtyihin työtunteihin. Juuri tähän sau- maan alueen kuntien tulisi Vasemmiston mielestä nyt tarttua. Menettelytavasta keskusteltiin paljon, eli pitääkö kunnan ensin päättää ulkoistamisesta ja vasta sen jälkeen käynnistää kil- pailutus vai voidaanko päättää kilpailutuksesta ensin. Voi myös olla, että ei haluta tai ei ymmärretä ennakoida. Tapaturmapäivänä muistutetaan myös, että hetken harkinnalla voi olla suuri merkitys. Mitä tällä tarkoitetaan? . Voi olla, että meillä ei osata ennakoida. Kaksi minuuttia voisi käyttää tekemisen suunnitteluun. Joka toisen kuolemaan johtaneen työtapaturman taustalta löytyy virheellisiä menettelytapoja, esimerkiksi laiminlyöntejä riskinarvioinnissa, ohjeistuksessa ja työn suunnittelussa. Onko syy näissä tapauksissa työnantajassa? . KANSAN TAHTO 37 . Työnantajan pitäisi parantaa toimintaansa. . Poikkeusmenettelynä pohjaksi voidaan hyväksyä myös kuntayhtymä. Tiedän, että moni rajatyöntekijä on jättänyt koulutuksensa kesken, koska eivät saa tukea eivätkä siksi pysty jatkamaan. Alanne on kuukausittain muutaman päivän palkattomalla VIIKON KYSYMYS: vapaalla opintojensa vuoksi, mutta yhdeksän viikon harjoittelujakso ilman mitään tuloa on taloudellisesti aivan eri asia. Vasemmistoliiton kansanedustajat Risto Kalliorinne ja Eila Tiainen saivat aamupäivällä torniolaisilta ja iltapäivällä kemiläisiltä monenlaista evästystä ja kotiläksyä eduskuntatyöhönsä. Kansanedustajien kierrokseen ei kuulu vain ihmisten tapaamisia turuilla ja toreilla, vaan jokaiseen käyntiin yhdistetään mahdollisuuksien mukaan vierailuja työpaikoilla ja tapaamisia kuntapäättäjien ja -virkamiesten kanssa. Maanantaina Kalliorinne ja Tiainen vierailivat Outokummun Tornion tehtailla ja päivän päätteeksi kaksikko sekä ministeri Merja Kyllönen tapasivat ensin ihmisiä Kemin kävelykadulla ja sitten Tornion kaupunginjohtoa. Sivu 4 Sallan kunnanvaltuusto päätti maanantaina kokouksessaan äänin 22?2, ettei se aloita tarjouskilpailua kunnan sosiaali- ja terveyspalveluista. Ideologia ei ratkaissut päätöstä, vaan epävarmuus siitä, löytyykö onnellisuus ostopalvelujen kautta, hän jatkaa. . Alueen kahtiajaolla olisi myös muita haitallisia vaikutuksia muun muassa koulutuksen kehittämiselle. Eikö työpaikoilla osata työskennellä turvallisesti? KUVA: ALEKSI VIENONEN UP/MIKA PELTONEN Perjantaina 13. Ennen kuin ryhdytään toimeen, pitäisi käyttää vähän aikaa sen miettimiseen, miten työ kannattaisi tehdä. Tätä näkökulmaa on korostanut muun muassa JHL kannanotossaan. . Joissakin tapauksessa vähintään 50 000 asukkaan kaupungit voivat muodostaa oman sote-alueen. Mutta kustannuskehitys on saatava kuriin, näin ei voida jatkaa, hän painottaa. Vasemmisto: Oma sote-piiri Kokkolan ja Oulun väliin KT Vasemmiston Oulun eteläisen yhteistyöryhmä esittää oman sosiaali- ja terveyspiirin perustamista läänin eteläosaan. Kaatumisia, kompastumisia ja putoamisia. Tapaturmapäivän järjestäjien mukaan suurin osa tapaturmista olisi ehkäistävissä ennalta. Eikö meillä osata ennakoida? . Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi annetaan eduskunnan käsittelyyn keväällä 2014. Kyllä. Mitä työpaikoilla pitäisi tehdä, että tapaturmat voitaisiin estää? . Äänestystulos oli epäluottamuslause molemmille, ja asema pitäisikin tarkistaa, Saariniemi sanoo. Yksi syy valtuuston päätöksen takana oli huoli siitä, että kilpailutuksen käynnistämällä kunta sitoutuu ulkoistamiseen. Ennakkotietojen mukaan laki lähtee siitä, että sote-alueet muodostetaan pääsääntöisesti maakunnan keskuskaupunkien ympärille, todetaan yhteistyöryhmän kannanotossa. . Tämä tilanne vaarantaisi Oulaskankaan sairaalan ja samalla Oulaisten terveydenhoitoalan oppilaitoksen tulevaisuuden. Rakennusala on tyypillinen esimerkki alasta, jossa on korkea tapaturmataajuus. Tästähän pitää tehdä kirjallinen kysymys, oululainen kansanedustaja Risto Kalliorinne totesi maanantaina kansanedustajien maakuntakierroksen tapahtumassa Torniossa. Torniolainen lähihoitaja Johanna Alanne ei saa aikuisopintotukea geronomiopintojensa harjoittelujaksolle, koska hän on töissä Haaparannalla, Ruotsin puolella. Eikö työpaikoilla osata työskennellä turvallisesti, Työterveyslaitoksen kehittämispäällikkö Mika Liuhamo? . Silloin palveluita haetaan Kokkolasta ja Oulusta
p. Yksi näistä määräyksistä koskee velkaantumista, jonka välttely johtaa palvelujen leikkaamisiin. Aaltio on verrannut Eurooppaa Yhdysvaltoihin, joka on selvinnyt taantumasta Eurooppaa paremmin pääasiassa siksi, että sikäläinen kes- kuspankki ei ole pitänyt velkaa ongelmana ja on tuonut markkinoille lisää rahaa. . 9 - 17 la 10 - 15, su 11 - 15 LIMINKA MUHOS Tupoksentie 12 08 384 477 Valtatie 11 08 374 800 Valtatie 59 08 554 6005 TYRNÄVÄ Suora yhteys eduskuntaan Vasemmistoliiton kansanedustajat kiertävät kansalaistapahtumissa ja työpaikoilla tapaamassa ihmisiä, kertomassa politiikan kuulumisia ja kuulemassa terveisiä. Muutaman tuhannen asukkaan kuntien yhdistämisessä ei saada suuria voittoja aikaan, suurimmat hyödyt sen sijaan saadaan suurten kaupunkiseutujen kuntia yhdistämällä, Kalliorinne sanoi. Vasemmiston näkökulmasta huolestuttavaa on lähes koko maassa esiintyvä Kauniais-ilmiö, eli kehitys, jossa keskuskaupungin lähikunnasta tulee hyväosaisia vetävä veroparatiisi, joka ei kanna sosiaalista vastuutaan. Vaikka etelässä kuvitellaan, että täällä on vain poroja ja matkailua, on koko Perämeren kaaren alue keskeinen vientiteollisuudelle, hän painotti.. Vienti ei vedä. 2013 J. Ainakin Tornion ja Tervolan kokemukset ovat osoittaneet, että vaikka kustannukset ovat nousseet, myös palvelu on parantunut. . Vasemmistoliiton kanta maaseutumaisten kuntien yhdistämiseen on se, ettei se kannata. . Ne ovat työelämän suola, osa työssä jaksamista, toteaa Airi Immonen JHL:n Motiivissa, viitaten Elinkeinoelämän keskusliiton haluun siirtää helatorstai ja loppiainen viikonloppuun: ?Kysymys on ollut neuvottelupöydässä ennenkin. 1970luvun lopulla työmarkkinajärjestöt kampesivat helatorstain ja loppiaisen viikonloippujen yhteyteen, mistä ne parlamentin ja presidentin voimin palautettiin paikoilleen vuonna 1992.? ?Kokemuksesta voisi ottaa oppia. Autoja on enemmän valmiudessa ja henkilöstön vaatimustaso on noussut, torniolainen Ilkka Kapraali kertoi. Vientiteollisuuden näkymät Outokummun Tornion tehtailla ei ole tulossa eläkepommia, eli suurta joukkoa jäämässä yhtä aikaa eläkkeelle. . Ja se, että kaikelle voidaan laskea hinta, mutta kaiken arvoa ei voi mitata rahassa. Työntekijöiden näkemyksiä kertoi pääluottamusmies Jyrki Hyykoski (edessä). Ennakoivaan terveydenhoitoon toivottiin satsauksia, kuten maksuttomia tai edullisia liikuntapaikkoja. Harmaan talouden torjumiseksi kansanedustajilta vaadittiin nykyistä järeämpiä keinoja. Järkevämmältä tuntuu kuljettaa kiskoilla suuri määrä kerralla kuin kuorma-autoilla maanteitse, Tiainen pohti. Risto Kalliorinne oli mielissään vierailun järjestymisestä Outokumpuun, sillä hän seuraa pohjoisen vientiteollisuuden tilannetta tarkkaan. . Viime vuosina on käyty useammat yt-neuvottelut Euroopan ja muun maailman taantuman seurauksena, pääluottamusmies Jyrki Hyykoski kertoi kansanedustajavieraille. Yhtiö ei enää ole yhtä haluttu työnantaja kuin mitä se oli parikymmentä vuotta sitten. Epävarmuus on syönyt hyvän yhteishengen, Hyykoski huomautti. Pääluottamusmies Hyykoski patisti kansanedustajia olemaan aktiivisia sen suhteen, ettei Itämerelle valmisteilla olevasta typpidirektiivistä tule pohjoisen vientiteollisuuden kannalta samanlaista katastrofia kuin mitä rikkidirektiivistä on tullut. VR on hinnoitellut itsensä ulos raaka-ainekuljetuksista Kemin kaivoksen ja Tornion tehtaan välillä. 90100 Oulu . Valtio velkaantuu vuodessa 8 miljardilla eurolla, ja kun vuosibudjetti on 53 miljardia, tarkoittaa se sitä, että lokakuun loppuun mennessä rahat ovat loppu. Tilanne on seurausta vuodesta 2008 lähtien Eurooppaa vaivanneesta vakavasta taloustaantumasta, joka juonsi juurensa Amerikan talouskriisistä. . Kuljetukset hoidetaan nykyisin maanteitse. Euroopan unionista on ollut usein hyödyksi, mutta nyt Euroopan Keskuspankista on tullut uusi määrääjä. Kuntauudistuksen kohteena isot kaupunkiseudut Kuntaliitoskysymyksissä pohdittiin henkilöstön asemaa ja porkkanarahoja. Talouden kolme tukijalkaa, it-ala, konepaja ja metsäteollisuus ovat kaikki romahtaneet. Kaikki vaikuttaa Suomen talouteen. Jyväskyläläinen kansanedustaja Eila Tiainen siteerasi tutkija Elina Aaltiota, jonka mukaan velkaantuminen ei olisi niin suuri ongelma, jos Euroopan keskuspankki ei pitäisi niin tiukasti määräyksistään kiinni. Esimerkiksi Jyväskylän seudulla tällainen kunta on Muurame ja Turussa Kaarina. Harmaata taloutta suitsitaan Ajatukset metropolialueita koskevat kuntien pakkoliitosten laajentamisesta myös muihin kuntiin herätti huolta torniolaisissa. Eila Tiainen ja Risto Kalliorinne vierailivat Outokummun Tornion tehtailla. ALA-AHON HAUTAUSTOIMISTO PERINTEENÄ PALVELU . Arjen ja pyhän vuorottelu ei taivu pelkäksi työmarkkinapoliittiseksi sopimusasiaksi. Kalliorinne saattoikin todeta, että toisin kuin Vanhasen hallitus, joka ei tehnyt asialla juuri mitään, on nykyhallitus sentään saanut aikaan veronumeron pakollisen käytön rakennustyömailla. Tämä pätee etenkin laatukysymyksiin, olipa kyse sitten työelämän tai julkisten palveluiden laadusta.? Teksti ja kuvat: TUULA LESKINEN Lähipalvelujen säilymisestä huolissaan ollut Vasemmistoliiton Lapin piirin puheenjohtaja Pertti Keränen kysyi puolueen kansanedustajien maakuntakierroksiin kuuluneessa Tornion yleisötilaisuuden avauspuheenvuorossaan, mitä kahden miljardin euron säästö merkitsee kuntien taloudelle. Oululaisen kansanedustajan Risto Kalliorinteen mukaan on tärkeää tietää syyt, miksi säästöjä haetaan. www.ala-aho.fi HAUTAUSPALVELU Kukkakauppa Tuira, OULU Avoinna ark. Hän totesi valtion nopean velkaantumisen olevan tärkein tekijä, jonka vuoksi valtion ja kuntien menoja mietitään parhaillaan niin kovasti. . Silloin paljastuu, mikä kenellekin on pyhää. 4 KANSAN TAHTO 37 . Maanantaina oli vuorossa Kemi ja Tornio, liikkeellä olivat Risto Kalliorinne, Merja Kyllönen ja Eila Tiainen. Joonaantie 4 08 545 1957 Neuvonta ja päivystys 08 545 1957(24h) www.dapu.fi OULUN HAUTAUSTOIMISTO Arvo Kova Oy Taidolla ja kokemuksella, elämän palvelua surun kohdatessa. Oulun Hautaustoimiston auto vuodelta 1936 Asemakatu 21 . Liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen Eila Tiainen kuunteli Outokumpu Oy:n Kemi-Tornio alueen henkilöstöjohtaja Risto Leinosen kertomaa hämmentyneenä ja hän aikoi penkoa asiaa myöhemmin. . Kalliorinne totesi, että kuntatyöntekijöiden keski-ikä on suhteellisen korkea, joten eläköityminen ratkaisee asiaa osaltaan. Pyhäpäivät rakentavat yhtenäiskulttuuria, kannattelevat yhteiskunnan syvärakenteita, kansakunnan muistia. Niillä kunnioitetaan, juhlitaan ja hiljennytään.? ?Jos ne aiotaan sijoitella kalenteriin talouden tehokkuuden mukaan, tulee avata koko paketti jouluineen, uusine vuosineen ja vappuineen. Kuitinantopakko on tulossa palvelualoille, Kalliorinne jatkoi. Entisen sairaankuljetus, nykyisen ensihoito kirvoitti useita puheenvuoroja, kokemukset eri puolilta vaihtelevat. Puh. ELÄMÄNKAAREN VIIMEISELLE MATKALLE Asemakatu 4 . (o8) 311 2158 www.arvokovaoy.fi MUUT LEHDET Arkipyhiä ei tule siirtää paikoiltaan. Myös porkkanarahaa, eli yhdistymisavustuksia valtion budjetissa on edelleen. Kuntauudistus on edennyt takkuisesti. Veronumero laajenee uusille aloille. . Aikaisemmin vaihtuvuutta ei ollut käytännössä lainkaan, mutta nyt ovi käy niin kaivoksella kuin Tornion tehtaallakin. . (08) 311 2203 (24 h)
Mutta kumpaan sinä luotat; huuliveikkoon vai siihen, joka hoitaa ikävätkin työnsä karkuun juoksematta. Kemiläisillä oli paljon asiaa liikenneministeri Merja Kyllöselle tämän jalkauduttua Kemin kävelykadulle. Pohjoisessa kysytään usein, onko edunvalvonta riittävää, kun ministereistä vain Kyllönen on maakunnista. . Tahtotila on olemassa, vaan heti kun mennään yksityiskohtiin, niin harmillisen usein alkaa väistely ja kinastelu siitä, kenelle asia kuluu. KANSAN TAHTO 37 . Vähätellään omaa osaamista, vaikka uusissa tuotannon avauksissa kuten pelialalla olemme maailman tasoa. Ei Suomen tai Kainuun pelastajaksi tule kukaan ulkopuolinen, vaan se pitää tehdä ihan itse. Sari Kyllönen on toimistosihteeri, Kajaanin kaupunginhallituksen jäsen ja Vasemmistoliiton Kajaanin kunnallisjärjestön puheenjohtaja. 5. Tarpeet näkee parhaiten kun käy paikan päällä katsomassa. TUULA LESKINEN Vasemmiston sisälläkin on jännä huomata, että siellä missä kannatus on vaatimatonta viljellään jyrkkiä puheita ja Ei, Ei, Ei -asennetta, kun taas meillä jossa kannatus on vahvaa, uskotaan enemmän yhteistyön voimaan ja saavutettuihin käytännön tuloksiin. Minä uskon, että enemmän saamme aikaan rakentavalla yhteistyöllä sateenkaarihallituksessa kuin oppositiosta huutelemalla. Meillä Kainuussa viljellään mitäpä se hyvejääasennetta ihan liikaa. Rekkakuski vilkutti turvallisen ohituksen merkiksi, painelin ohi ja heilautin kuskille kättä kiitokseksi yhteistyöstä. Ajaessa mietin luottamustehtävissä kohtaamiani työllisyyden, aluepolitiikan ja kuntarakenteen ongelmia. Välimatkat palvelujen ääreen etenkin pitkien etäisyyksien alueilla pohdituttavat, hän jatkoi. Kyllönen on huomannut, että alueet ovat tiivistäneet rivejään ajaessaan asioitaan, ei niinkään puolueen riveissä kuin alueen edustajina. Ainakin Lapista on oltu tiiviisti yhteydessä, hän sanoi. Ministerin vierailun viralliseen Kajaanissa ja Kuhmossa käynnistyi vuoden alusta työllisyyden kuntakokeilu. Kajaanissa yritetään selvittää kolmannen sektorin toimijoiden työllistämismahdollisuudet, osaaminen ja resurssit sekä selkiyttää eri toimijoiden roolit, tehostaa työllistämistä koulutuksen avulla ja ennen kaikkea tehdä parempaa yhteistyötä TE-toimiston, ELY:n ja Kelan kanssa. Kovin paljon on toiveita sälytetty yhden kokeilun harteille ja hienoa jos työttömyys tällä saadaan laskuun. Kenellä ei ollut puheenvuoroa halusi kuulla mitä muut puhuvat ja ennen kaikkea mitä ministeri vastaasi. . Ei siis ainakaan minulle. Uutta rakentaviin tuloksiin ei päästä ainakaan niillä lain vaatimilla pakkopullakokouksilla, jotka menevät niin ennalta-arvatusti, että pöytäkirjakin on voitu kirjoittaa jo valmiiksi. 2013 KOLUMNI SARI KYLLÖNEN Huuliveikkoja vai yhteistyötä Kotiin ajellessa edessä ajoi rekka reilua alinopeutta, lienee ollut raskaampi kuorma. Orientoiduin odottamaan sopivaa suoraa, jossa voisin ohittaa. Hän painotti, että Kemi- Tornion seudun toimijoiden on haettava yhteistyöratkaisuja muun muassa alueen erikoissairaanhoidon säilyttämisen eteen. . Sellaisiinkin olen joutunut osallistumaan. ohjelmaan kuuluin muun muassa käynti Kemin satamassa. . Ajankohtaiset kuntarakenneuudistus ja sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen, niistä on puhuttu ihmisten kanssa paljon, Merja Kyllönen kertoi. . Kuntarajat eivät saisi olla esteenä, hän neuvoi. Onneksi vähän erilainen oli vast?ikään Vasemmiston seminaari, jossa pohdimme tulevia Euroopan parlamentin vaaleja ja budjettiriihen tuloksia. Hallituspuolueena ei voi vain huudella joutavia, vaan joutuu puheistaan myös teoilla vastaamaan. Kun joudutaan paikkaamaan edellisten hallitusten ylivarojen elämistä ja maailmantalous yskii, niin se pakottaa väkisin ikäviinkin päätöksiin. Perusväylänpito ja palvelut, hän kiteytti tavallisimmat keskustelunaiheet. . Asiat ovat erilaisia, mutta yhteinen nimittäjä on yhteistyö tai sen puute. Kuopiossa Itä-Suomen maakuntahallitusten ja -liittojen kokouksessa totesimme moneen otteeseen tarvittavan enemmän yhteistyötä yli kunta- ja maakuntarajojen. Sen verran asia eteni, että kokous järjestetään ensi vuonna Kainuussa ja lappilaisetkin kutsutaan. Risto Kalliorinne kuuli kemiläisten ajatuksia kuntarakenne- ja sote-uudistuksista, keskellä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin johtaja Riitta Luosujärvi. Asiaa ministerille Liikenneministeri Merja Kyllösen ympärillä Kemin keskustan kävelykadulla oli jatkuva tiivis ihmismuuri ja kuhina, kun moni halusi kertoa hänelle asioitaan ja mielipiteitään asioiden hoidosta
6 KANSAN TAHTO 37 . Esimerkiksi väestön ikäänty- minen ja työttömyyden lisääntyminen tarkoittavat vaativia haasteita sosiaalipalveluille. Torniolainen yhteiskuntatieteiden tohtori Tarja Tapio huomautti yhteiskunnan muuttuneen merkittävästi 70-luvusta, ja ihmisten palvelutarpeiden sen mukaan, nykyään tavallisestikin ihmiset tarvitsevat yhä enemmän tukea. . Myös kaikki koulunkäyntiavustajat lomautettiin, mutta säästöt menetetyiin lastensuojelun ja -psykiatrian käytössä tulleeseen piikkiin. Marko Varajärvi kiteytti panelistien vaatimuksen saada kaikki laskelmat läpinäkyviksi ja avoimiksi.. Heikentämällä sosiaalipalveluja vahvistetaan köyhyyttä ja heikennetään monen mahdollisuuksia esimerkiksi pitää huolta lapsistaan. Parempi rahoitusmalli tarpeen Asara-Laaksonen kiirehti kestävää rahoitusmallia uudistuksen tueksi. Sitä rakennettaessa on otettava tarkasteluun myös yksityinen terveydenhuolto ja työterveyshuolto. . Terveyserot Suomessa ovat kasvaneet, hän huomautti. Varajärven mukaan esitetty vastuukuntamalli astuu niin kunnallisen itsehallinnon varpaille, ettei hän usko sen läpäisevän perustuslakivaliokuntaa ja se on myös hallinnon lisähimmeli. " Hallintohimmeleiden asemesta tarvitaan selkeitä kuntarakenteita, joilla on palvelujen järjestämis- ja tuotantovastuu". JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen Teija Asara-Laaksonen arveli vastuukuntien mahdollisesti olevan toimiva vaihtoehto uusien kuntayhtymien perustamisele. Kunnilla olisi silloin viimekätinen päätäntävalta. Matti Kyllönen Inarista pelkäsi kasautumisen politiikkaa isäntäkuntamallissa, yksi iso jakaa itselleen ja reunoille jää vain vähän. Kemiläinen Maisa Lahnajärvi painotti läheisyysperiaatteella toimivien palvelujen tärkeyttä niin lapsille kuin vanhuksille. . Asara- Laaksonen vastasi, että kuntalaiset tarvitsevat palveluja, eivät niinkään kuntarajoja. Torniolainen Olavi Stoor oli huolissaan yhtiöittämisen ja yksityistämisten seurauksista ja hän kaipasi keinoja yksityistämisen torjumiseen. Teija Asara-Laaksonen kertoi monen kunnan päätyneen äkkiratkaisuna ulkoistamaan toimintoja., mutta joutuneen toteamaan, että samat kustannukset tulevat silti. Markkinoilla toimivien kuntien palvelutuottajien liikelaitostaminen on pakkoyhtiöittämistä, joka vie monelta kunnalta isot tulot, kun esimeriksi energialaitos joudutaan yhtiöittämään. Torniolainen Ilkka Kapraali peräänkuulutti kuntaliitoksiin liittyviin laskelmiin uskottavuutta. Sosiaalipalvelut ovat yhtä tärkeitä. . Hallintohimmeleiden asemesta tarvitaan selkeitä kuntarakenteita, joilla on näiden palvelujen järjestämis- ja tuotantovastuu. Toistaiseksi uudistus on AsaraLaaksosen mukaan painottunut vahvasti hallintorakenteisiin. Lähipalvelujen turvaaminen on tärkeintä, hän painotti. Vasemmistoliiton puoluesihteeri Marko Varajärvi vaati terveyspalvelujen tasa-arvoisen saatavuuden turvaamista. Jo tehdyt laskelmat eivät pidä paikkaansa enää parin vuoden jälkeen. Teija Asara-Laaksonen totesi, että laskelmilla asiat saadaan näyttämään siltä miltä tilaaja haluaa. Hän kertoi esimerkin Salosta, jossa oli laskettu saatavan säästöjä lomautuksilla. Kunnissa päätös tehdään nimellä toisin kuin Kelassa tai verotoimistossa, hän sanoi. Pakkoliitoksia ei haluta, eikä yksityistämistä Kuntien pakkoliitokset, joiden mahdollisuutta pidetään esillä kuntarakenneuudistuksessa, ei saanut kannatusta vasemmistoväeltä. Yhteistyön kautta syntyvät vapaaehtoiset kuntaliitokset sen sijaan nähtiin aivan hyvänä asiana. Kansanedustaja Markus Mustajärvi epäili uudistusten taustalla olevan tavoitteen luoda sellaiset säästöpaineet, että yksityistämisen käynnistäminen näyttäytyy välttämättömyytenä. Mikko Kettunen halusi tietää, mitä tekee sellainen kunta, joka tulee toimeen vain harkinnanvaraisella valtionavulla. Merkittävin tavoite on kuitenkin sosiaali- ja terveydenhuollon yhteensovittaminen palvelutuotannossa ja -prosesseissa. Kestävä rahoitus auttaa kehittämään palvelujärjestelmän tuloksellisuutta. Asara-Laaksonen kantoi huolta myös työntekijöiden asemasta ja muutosturvasta yhdistyvissä kunnissa. Pertti Keränen pohti päätösvallan ja palvelujen suuriin keskuksiin keskittymisen tuomia ongelmia demokratialla ja palveluja tarvitseville ihmisille. . 2013 KUVA: TUULA LESKINEN Vasemmistoliiton puoluesihteeri Marko Varajärvi (vasemmalla), JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen, yhteiskuntatieteiden tohtori Tarja Tapio ja kansanedustaja Markus Mustajärvi olivat Pertti Keräsen johtaman paneelin osallistujat. Työmiehen lauantai: Palvelut turvattava kuntauudistuksissa TUULA LESKINEN Työmiehen lauantain paneeli Torniossa pureutui kuntien rakenneja sote- uudistuksiin vasemmistolaisesta näkökulmasta. Neljä panelistia ja yleisö oli Vasemmistoliiton Lapin piirin puheenjohtaja Pertti Keräsen juontamassa tilaisuudessa yhtä mieltä siitä, että palvelujen on kuntarakenne- sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamishankkeissa oltava ykkösasiana ja että tavoitteena on oltava palvelujen tasa-arvoinen saatavuus. Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen arvioi sosiaalija terveyspalvelu-uudistuksen eli sote-uudistuksen suurena mahdollisuutena, jos se hoidetaan oikein. . Olennaista on, ettei uudistusta toteuteta liiaksi erikoissairaanhoito ja muu terveydenhuolto edellä. Uudistus on nyt saanut uutta tuulta alleen monikanavaisen rahoituksen purkamisen vaihtoehtojen selvittämisestä
2013 Vakaus houkuttaa datakeskuksia Suomeen KOLUMNI Koillisväylän kaapelihanke lähentäisi Aasian millisekunnin päähän. UP/TIINA TENKANEN Hallitus on sitoutunut edistämään tietoliikennekaapelia Suomesta Saksaan. . Kaukomatkailusta kun ei oikein pysty nauttimaan edustajien välityksellä. Kaupungin kannalta olisi tähänkin asti ollut paljon hyödyllisempää, että matkustelurahat olisi annettu suoritustason työntekijöiden käyttöön. Isojen toimijoiden visioissa on, että he pystyisivät Suomesta tai Ruotsista tarjoamaan palveluja niin Venäjälle, Aasiaan ja keskiseen Eurooppaan, Ristola summaa. Peruspalveluministeri kaipaa lastensuojeluun ennaltaehkäisyä KUVA: PEKKA SIPOLA UP/MIKA PELTONEN Kodin ulkopuolelle sijoitettavien lasten määrä Suomessa kasvaa, mutta lasten huostaanotoissa on jonoja ja sijoituspaikoista puutetta. Ei taida olla nytkään. Eläkeyhtiöiden hallinnossa istuu myös ay-liikkeen edustajia päättämässä muun muassa johtajien palkoista ja palkkioista. Siihen tarvitaan myös yhteisalan raskauden takia muihin töihin. Suomeen on mahdollisuus sijoittaa parikymmentä erittäin suurta datakeskusta. Ristolan mukaan Suomi houkuttaa datakeskuksia ilmastollaan, joka mahdollistaa halvan jäähdytyksen koneille. . Matkoilta saatu uusi tieto ja mahdolliset kehittämisvinkit olisi vaikuttanut suoraan käytännön työhön. Johtotason matkailusta ei suoritustasolle ole herunut edes murusia. Toinen asia, joka jäi loppukesällä mieleen, oli alkuunsa katkennut keskustelu eläkeyhtiöiden johtajien järjettömän suurista palkoista ja palkkioista. Varman Matti Vuorian vuosipalkka oli viime vuonna reilut 750 000 euroa, Ilmarisen Harri Sailaksen yli 600 000 euroa, Eteran Hannu Tarkkosen yli 300 000 euroa ja niin edelleen. Presidentti Sauli Niinistö otti kantaa kohtuuttomiin palkkoihin elokuun lopulla. Lisäksi Suomi on neutraali maa, jonne voi sijoittaa tietoa, jotka herättäisivät joissakin muissa maissa epäluuloa. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Yhdysvallat ja Kiina. . kunnan apuvoimia. SEPPO HURSTI Herrat ja narrit Kun palkansaajien ja eläkeläisten enemmistö joutuu yhteisen hyvän nimissä tyytymään huononeviin palveluihin ja alenevaan elintasoon, myös Oulun isokenkäiset ovat päättäneet kantaa kortensa kekoon: he vähentävät veronmaksajien kustannuksella tapahtuvaa matkailua . Tarvitaan esimerkkejä siitä, kuinka mahtavaa on, jos lastensuojelutyössä pystyy pelastamaan yhdenkin lapsen Ennaltaehkäisy lastensuojelussa on peruspalvelu- elämän. Ainakaan minä en tuollaisia tuttavapiiriini haluaisi. Paljon vitsejä on väännetty mielisairaalan suuruudenhullusta potilaasta, joka kuvittelee olevansa Napoleon tai joku muu suurmies. Päätös on luvattu lokakuun aikana. Toinen suurhanke, Koillisväylälle rakennettava kaapeli toisi suoran yhteyden Aasiaan. Meillä on osoittaa metsäteollisuudelta vapautuneita kiinteistöjä, joissa valtakunnan sähkönsyöttö saadaan kahdesta suunnasta. Yhdellä kuituparilla voidaan hoitaa koko nykyinen Suomen kansainvälinen tietoliikenne. Valtioneuvoston kanslian päätettävänä on, kumpi vaihtoehto rakennetaan. Ei ole erityisen kiitoksen arvoista, että vastedes tuhlataan turhuuteen vähän vähemmän yhteisiä rahoja, jotka on tarkoitettu ihan muuhun käyttöön. Sillä turhaa se matkustelu on ainakin 90-prosenttisesti ollut kaupunkilaisten asioiden hoitamisen kannalta. pitäneet aiheellisena puuttua johtajien etuihin. STTK:n pääekonomisti ja vasemmistoliiton entinen puoluesihteeri Ralf Sund, joka istuu Veritaksen hallituksessa, sanoi ettei hänellä ole ?painetta ajaa meidän yhtiön johtajien palkkoja alas?. Äitiysneuvolastamme tuli hyvinvointineuvola, johon perustettiin kuusi uutta perhetyöntekijän vakanssia, Imatran hyvinvointialan toimialajohtaja Tiina Kirmanen kertoo lehden haastattelussa. Peruspalveluministerin mielestä tämän tyyppisiä esimerkkejä tarvitaan lisää. . Sähkön varma saanti ja pitkäaikainen hinnanmuodostus ovat tärkeitä datakeskuksille, Ristola kertoo. Muita tärkeitä seikkoja ovat Suomen poliittisesti vakaa ilmapiiri, vakaa maaperä ilman maanjäristyksiä ja läheisyys Venäjään. Miten on hänen moraalinsa laita. Jos saamme Koillisväylälle kaapelin, olemme Aasiasta muutaman millisekunnin päässä. Hupimatkoja joita johtavat luottamushenkilöt ja virkamiehet ovat itselleen lahjoittaneet. Hanke sai alkunsa Venäjän entisen viestintäministerin yhteydenotosta ja aloitteesta kahdenkeskisiin neuvotteluihin. . Ennaltaehkäisy on kaikkein oleellisin asia, että tarvetta sille vaativalle lastensuojelutyölle ei syntyisi. Ennaltaehkäisy on perheiden, Hänen mielestään mielikuvaa työstä pitäisi muuttaa. . Pitää mietministeri Susanna Huovisen mielestä perheiden, tiä, miten muille kuntien ja viime kädessä koko yhteiskunnan etu. Itämeren kaapeli olisi uusi reitti Eurooppaan ja sellaisena merkityksellinen, asunto- ja viestintäministeri Piia Viitanen kertoi tiedotustilaisuudessaan tiistaina. Vaihtoehtoja on tällä hetkellä kaksi: Joko 6?8 kuituparin tai 48 kuituparin kaapeli. Saimme kustannukset ja käytännöt kohdilleen uusimalla lasten ja perheiden palvelurakenteen ja toimintatavat. Kun perhemäärät työntekijää en uskalla lähteä norsunluutornista kohti ovat valtavat, voi kysyä, miten osoittelemaan ketään. on inhimillisesti mahdollista pysyä Huovisen mukaan monen perheen kyydissä mukana. asiat ovat niin mutkalla, etteivät ne Ministerin mukaan moni koulutet- pysty yksin selviytymään. tu sosiaalityöntekijä on hakeutunut . Hän puhui samasta asiasta jo uudenvuodenpuheessaan, mutta ei sillä ollut vaikutusta. toistaiseksi. Pitäisikö taputtaa ja huutaa hurraata noin jalomieliselle uhrautumiselle? No ei nyt sentään. Peruspalveluministeri Susanna Huovisen (sd) mielestä lastensuojelu ei ole suomalainen häpeäpilkku, mutta korjattavaa riittää. . KANSAN TAHTO 37 . aloille karanneet lastensuojelutyönkuntien ja koko yhteiskunnan etu, tekijät saadaan takaisin. Huovinen sanoo. Julkisuudessa on pohdittu, että etenkin nuorilta perheiltä on hämärtynyt käsitys siitä, mikä on vanhemRaskas kuorma pien, mikä koulujen ja mikä muiden rasittaa lastensuojelijaa viranomaisten vastuulla. Huovinen valittelee, että lastensuo. Ja hyvä on ollut lahjoitella, kun ei ole tarvinnut itse maksaa. Mukana olleilla on varmasti ollut useimmiten kivaa keskenään, mutta ei siitä matkan maksajille ole paljon iloa koitunut. Toisinaan tuntuu, että nämä itsensä korvaamattomiksi kokevat napoleonit ovat miehittäneet eläke- ja muiden suuryhtiöiden johtopaikat. Herrojen narreiksi lähteneiltä ?työväenjohtajilta?, jotka eivät ainoastaan hyväksy nykyistä palkka- ja palkkiojärjestelmää vaan kehtaavat sitä vielä julkisuudessa puolustaakin, ovat moraali ja periaatteet pahasti hukassa. Kirjoittaja on eläkkeellä oleva toimittaja. 7. Koillisväylän kaapeli on teknisesti hyvin haastava toteutettavaksi, koska arktisen alueen rakentamisko- kemusta ei ole, liikenne- ja viestintäministeriön ylijohtaja Juhapekka Ristola kertoo. Poliittisestikin hanke on vaativa, sillä siihen kytkeytyvät suurvallat, Venäjä ja eurooppalaiset toimijat. Kahdenvälisiä keskusteluja jatketaan ministeritasolla venäläisten kanssa. Karkea arvio Koillisväyläkaapelille on Ristolan mukaan runsaat 700 miljoonaa euroa. Datakeskukset arvostavat Suomen vakautta Suomi kiinnostaa suuria datakeskuksia sijaintinsa vuoksi. Ristolan mukaan datakeskukset eivät sellaisinaan työllistä kovin paljon, vaikka suuria laitoksia ovatkin. Facebookin datakeskus on pintaalaltaan neljä hehtaaria. . Kun Iltasanomat kysyi asiasta muutamalta ay-pomolta Niinistön puheen jälkeen, eivät nämä ?työväenjohtajat. Mitkä ovat tuollaisen ihmisen eettiset periaatteet? Kun joku kuvittelee olevansa niin tärkeä, että ansaitsee saada palkkaa monikymmenkertaisesti muihin verrattuna, kannattaa epäillä onko hänen pääkopassaan kaikki oikeassa järjestyksessä. Jos kuva lastensuojelutyöstä on raskas ja ahdistava, kuka sinne hakeutuu ja kuka siellä jaksaa. Tätäkin keskustelua tarvitaan, jelussa työtä tekevät ovat liian lujil- mutta 70-luvulla syntyneenä pienen la. koululaisen ja päiväkotilapsen äitinä . Tällä hetkellä meidän tietoliikenneyhteytemme kulkevat Ruotsin kautta. Eläke-Fennian hallituksessa istuva TEAM:n puheenjohtaja Timo Vallittu puolestaan sanoi, että firman toimitusjohtajan peruskuukausipalkka, noin 26 750 euroa, on pienempi kuin isojen yhtiöiden palkat. Nykyistä käytäntöä perustellaan sillä, että on pakko kilpailla hyvistä johtajista ja nostaa sen takia palkat älyttömyyksiin. Mutta onko ihminen, joka pystytään houkuttelemaan töihin vain isolla rahakasalla, välttämättä hyvä johtaja. Rakennusvaiheessa datakeskus työllistää satoja työntekijöitä, mutta ylläpitovaiheessa vähemmän, Ristola selvittää. Sen sijaan datakeskuksien ympärille rakentuu elementtejä, joilla on työllistävä vaikutus. Esimerkiksi Imatralla on pystytty vähentämään lastensuojelumenoja lisäämällä työntekijöitä varhaisen tuen puolelle. Tuoreimman Tesso-lehden mukaan Imatralla havahduttiin, kun lastensuojeluun alkoi palaa vuosittain jopa 30 prosenttia enemmän rahaa kuin edellisenä vuonna.
Hän kirjoitti kokemuksistaan Korpisotaa-teoksen (1940). Tässä leikinpäiten urheilussa yksi telttakin hajosi. Tässä hän vaikuttaa hivenen pinnalliselta. ?Erityisesti SKDL:n vappulehdissä Pentti Haanpään novelli oli varma kevään merkki?, Salminen huomauttaa. Kirjailijasta on yritetty vääntää sosiaalidemokraattia. Puolisot eivät eläneet henkisesti samalla aaltopituudella. Hän lähetti Pentin isälle nuhtelukirjeen. Vaikka Mikosta sikisi lopulta maalaisliittolainen, Pentti ei seurannut taattonsa latua. Sen oheen hän liitti pienen kirjakaupan. Haanpään pesueen äiti motkotti joskus, että talossa jää työt tekemättä, kun kaikki ?lukee niin etteivät jouva päätään sammuttamaan?. Sukurasitustakin Pentin kynäilyyn löytyy. Hän sanaili asiasta valituksen Kansan Tahtoon, mutta lehti ei sitä julkaissut. Äkämistynyt Mikko lähetti jutun maalaisliiton Liitto-lehteen. Tempaus johti potkuihin sosiaalidemokraattisesta puolueesta. Salminen osoittaa kiistattomasti kirjailijan olleen jämäkästi vasemmalla. Sukurasitusta vasemmistolaisuuteenkin Haanpään väestä löytyi. Asian voi lukea kirjaan liitetystä Haanpään ruumiinavauspöytäkirjasta. Salmisen Haanpää näyttäytyy kunnon pasifistina. Jotkut aiemmat kirjoittajat ovat 1990-luvun revanssihengessä yrittäneet vääntää hänestä sotaurhoa. Haanpää tappeli talvisodassa kiväärimiehenä. Haanpään Pentti soti talvisodassa kiväärimiehenä täyden ajan, Paavolainen ja Waltari palvelivat esikuntatehtävissä. Salminen kertoo Kansan Tahdossa vuonna 1995 julkaistusta jutusta, jossa työväenliikkeen veteraani Reino Kiiskinen oloaan Haanpään kämppäkaverina armeijassa. Kiiskinen otti kerran painimatsin Pentin kanssa. Vaikka Haanpää aikuisiällä karttoikin ruumiillista työtä, hän Kiiskisen mukaan oli riski mies. Kiiskinen todistaa Haanpään sotilaselämän kuvauksen pitävän kutinsa: ?Kaikkein ikävimpiä olivat kunniantekohar- joitukset kasarminkentällä. Piti vetää kättä lippaan ja kantapäitä yhteen.Aivan turhanaikaista touhua?, Matti Salminen siteeraa Kiiskisen sanoja. Kansan Tahdon sivuilla Elinaikanaan Haanpää julkaisi Kansan Tahdossa kolme varsinaista juttuaan, Suomalaisella kylätiellä jouluaattona 1949, Satujen peikot lehden ainoksi jääneessä joululehdessä 1948 ja novellin Hyväntekeväisyyttä vuoden 1950 keväällä . Kirjalliset hienopierut Olavi Paavolainen ja Mika Waltari itkivät parfymoituihin nenäliinoihinsa, kun Piippolan työmies mursi heidän romanttisoidun kuvansa ?miestenkoulusta?. On hupaisaa, että juuri Paavolainen ja paljon puhuttu. Pen Ehkä vain runoilija Arvo Turtiainen ja poliittinen toimihenkilö Aune Laurikainen ansaitsevat ystävän määreen Pentin aikuisiän ihmisistä? Turtiainen oli Stadin Arskana aito jätkämies kuten Haanpääkin. Hän johdatti Pentin vasemmistolaisiin kulttuuripiireihin. Suomi-Kiina-seuran työntekijä Aune Laurikaisesta tuli Haanpään salarakas. Kerran vaimo huitaisi kirjailijaa maitopäälärillä päin näköä. Haanpään yksinäisyydestä on Kentällä ja kasarmilla Jo nuorena Pentti Haanpää oli rohkea ja luja. Molemmat olivat naimisissa, eikä suhde pysynyt salassa. Matti Salminen: Pentti Haanpään tarina. Into 2013. Paavo Haavikon mukaan Pentti Haanpää on Suomen kirjailijoista rehellisin ja suurin. Pentin kaksi veljeä, Olli ja Aimo Haanpää toimivat SKDL:ssä. Olli puuhasi sen sihteerinä. Veljekset pysyivät puolueen riveissä koko ikänsä, Salminen tietää. Salminen löysi Pentin taskupäiväkirjasta merkinnän käynnistä SKDL:n vaalikokouksessa 1945. Edelleen Pentin läheisestä suhteesta kansandemokraatteihin kertoo hänen ahkera kirjoittelunsa puolueen julkaisuihin. Vain Haanpää ja Aleksis Kivi kynätyöläisistämme ansaitsevat muistopatsaan. Ahkeralla salapoliisityöllä Matti Salminen on tarkentanut kirjailijamestarin näköiskuvaa. Sisko viittasi Pentin isän Mikko Haanpään perustamaan sekatavarakauppaan. Salmisen mukaan tältä demarisoinnilta vetää maton alta Haanpään kirje Erkki Valalle 20.9.1949: ?Vanha kapitalismi keksi länsimaisesta sosiaalidemokratista vahvan sauvan, johon nojaten se voi jatkaa taivaltaan. Siitä ilmenee, että hän rakasti Aunea ja odotti uutta tapaamista. kesällä 1953 julkaistujen kolmen kiinalaisen jutun lisäksi. Laurikaiseen liittyen Salminen hoksaa tärkeän seikan Haanpään kuolemasta. 8 KANSAN TAHTO 37 . Merkillistä syrjäisenkin kuulla sosialisteiksi itseään sanovien niin intoilevan isiltä perityn puolesta?. Monessa muussakin yhteydessä ilmenee, ettei Penttiä voi kehua sosiaalidemokraatiksi. Paljastuu, ettei Haanpään avioliitto Aili Karjalaisen kanssa ollut onnella silattu. Vettä hukkumispaikalla oli vain 181 senttimetriä, yhtä korkeasti kuin Pentillä pituutta. Salminen lainaa Haanpään kirjettä Laurikaiselle 14.9.1955. Sekä isoisä Juho Haanpää että isä Mikko kirjoittivat kirjoiksi asti. Salminen oivalluttaa, kuinka tällä kirjojen parissa varttumisella on täytynyt olla Haanpäälle suuresti innoittava merkitys, että tarinaniskijäksi ilkesi. Mikko-isä oli alkuaan sosialisti. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän ajautui vakaumukseen, etteivät kaupunkisosialistit välitä maalaispunikeista. Eritoten Raoul Palmgren kirjoitti paljon kirjailijamestarista ja 1960-luvulla Haanpäätä ja Haanpäästä julkaistiin runsaasti lehdessä. Esimerkiksi Noitaympyrä ilmestyi jatkokertomuksena 14.2.-6.7.1968 Kansan Tahdossa. Tietenkin Kansan Tahdossa olisi ollut Haanpäätä enemmänkin, mutta kun lehden lakkauttivat samat isänmaalliset tahot, jotka sovittelivat suukapulaa itse kirjailijallekin. JUHANI RANTALA. 2013 Mestarin jäljillä Matti Salmisen Haanpää-teoksen keskeisintä antia on kirjailijan poliittisen kuvan kirkastuminen. Kirjailijan hukkumista Isoon-Lamujärveen syksyllä 1955 on kuiskittu itsemurhaksikin. Miksi Haanpää tunnetusti hyvänä uimarina jäi veneeseen istumaan eikä lähtenyt kauhomaan rantaan. Salminen uskoo tämän kirjeen leikkaavan siivet itsemurhapuheilta. Se että kirjailija hukkui johtui siitä, että mies seilasi aitosuomalaiseen tapaan vesillä umpijurrissa. Itse Yrjö Mäkelin sotkeutui asiaan. Tämän Salminen hienovaraisesti osoittaa. Kun Aili tuli raskaaksi, Pentti masentui. Laurikainen oli Moskovan koulun käynyt kommunisti. Häneen Pentillä oli myös henkinen yhteys. Hän on löytänyt ennentietämätöntä Piippolan miehen vaiheista. Kirjailijan Reeta-siskon mietteitä Pentistä Salminen purki ckasetilta. Salminen ei väitettä purematta niele. Pentti saattoi olla sisäisesti yksinäinen. Tuttavia riitti muttei ystäviä. Kun Salminen haastatteli kirjailijan nyt 101-vuotiasta siskoa, Heidiä Piippolan vanhustentalolla, sisko sanoi Pentin olleen jo poikasena vaitelias ja yksinäinen. Haanpään pesueen äiti motkotti joskus, että talossa jää työt tekemättä, kun kaikki ?lukee niin etteivät jouva päätään sammuttamaan?. Waltari vaativat Haanpäälle terästä selkärankaan. ?Ei Pentistä olisi kirjailijaa tullut, jos isä ei olisi tilannut niitä kirjoja.. Leskelään perustettiin sodan loputtua SKDL:n paikallisosasto. Se on samansorttinen kuin Samuli Parosen Kuolismaantie (1967), jossa sota vie miestä eikä mies sotaa. Kun Haanpää kerran talvisodan Salminen mainitsee, kuinka Kansan Tahdossa alkoi kirjailijan kuoleman jälkeen todellinen Haanpää-innostus. Hän ei suostunut sensuroimaan teoksiaan vaikka poliittiset siveydensipulit vaativat kaunistelua. Vuonna 1927 tuli ulos Kenttä ja kasarmi. Siniristioikeistolta meni kurri väärään kurkkuun. Hän ei halunnut lasta. Juopottelu lisääntyi. Haanpään ja Laurikaisen lempi leimahti Kiinan matkalla keväällä 1953
Lisäksi lapualaisfasistit pullistelivat kunniansa kukuloilla. Edes ex-presidentti K.J. Suvun vanhinta, 101,5-vuotiasta kirjailijan sisarta, Heidi Kaurasta ei haluttu rasittaa. Ei tosin mielisairauden vaan toukokuussa 1954 epäillyn epilepsiakohtauksen takia. Haanpää tarkkaili elämää mielisairaalassa huvittuneena kuin kunnon sotamies Svejk vastaavassa lasaretissa pötkötellessään. 1932). 2013 9 KUVA: TAPANI SILLANPÄÄ ntti Haanpää oli vankasti vasemmalla. jälkeen meni kauppaan, muuan isäntä kysyi, mitä vaikutelmia hänelle jäi sodasta. Miten sitten vasemmistolaiseksi haistettu kirjailija Piippolan perukoilla. Salminen ei asiasta mainitse, mutta kerrotaan Pentillä noina aikoina olleen ladattu pistooli piirongin lootassa. Kauppi) poika Matti Kauppi luovutti isänsä jäämistössä olleet Haanpää-aineistot takaisin suvun haltuun. Muuttolaatikon täyttäneessä aineistossa oli paitsi Pentti Haanpään myös hänen isänsä Mikko Haanpään ja isosänsä Joh. Onko sellaisella elämällä arvoa. Ståhlberg ei ollut näiltä valtiovallan suojeluksessa roistoilevilta oikeistogangstereilta turvassa. Hän ei olisi kiltisti lähtenyt muiluttajien völjyyn. Ehkä Haanpään poliittisesti kovimpia tekstejä oli Hämäräin miesten kirjeet. Erittäin arvokas lienee Pentti Haanpään ensimmäisen, Maantietä pitkin -novellikokoelman kansiin sidottu käsin kirjoitettu käsikirjoitus. Haanpään suvun puolesta aineiston otti vastaan mestarin Olli-veljen poika Jussi Haanpää (s. Tämä oli vastannut, että soitetaan Matille! Norvanto tunsi aiemmin samassa talossa olevassa Työväen arkistossa tutkijana olleen Kaupin. Matti Salmisen kolme vuotta työtä ja etsimistä Seuraava sivu JUHANI RANTALA Jykevästä kynästä Pentti Haanpää: Ilmeitä isänmaan kasvoilla. Into 2013. Ilmeitä isänmaan kasvoilla novellit Pentti Haanpää sai valmiiksi vuonna 1933. Jo Piirillä diagnoosi kertoi, että maksassa ja aivoissa oli turmeltunutta kudosta. Haanpää ymmärsi, että juopottelua voisi vähentää: ?Viinakin niitä aivoja kuuluu turmelleen, joten elämäni, jos sitä vielä on, tulisi olla vähäviinaista. Urakka saa lukijain kiitoksen. Pulli puuhasi Suomeen Proletaarikirjaijoiden liittoa. Hänen poikansa, Pentti Haanpään seuran puheenjohtaja Erkki Kauranen ounasteli, että saatu aineisto talletettaneen Piippolan kirjastossa toimivaan Pentti Haanpään museoon. Kauppi-Kauppisen (19202001) hallussa olleet ja ehkä viimeiset tietymättömissä olleet Haanpää-aineistot jäljitti tietokirjailija Matti Salminen Haanpään tarina -elämäkertaa tehdessään. KANSAN TAHTO 37 . Pelkäsikö hän jotain. Hänestä tuli imagopoliisi, joka otti elämäntehtä- väkseen Haanpään valkopesun. Kauppinen väänsi Haanpäästä poliittiseti munatonta humoristia ja harmitonta kansankuvaajaa. Tähän Kauppisella oli hyvät mahdollisuudet, kun hän kirjailijan lesken suosiollisella avustuksella kähmi itselleen Haanpään kirjallisen jäämistön. Nyt ehjänä julkaistu novelliko- koelma osoittaa sekin omalla tavallaan, että ensin Haanpää yritettiin vaientaa 1930-luvulla. Pentti katselee ikkunasta ja näkee Intiön vesitornin, josta kerran Aili-morsiamen kera pällisteli Oulu-nimistä radanvarsikylää. Salminen ei pidä Haanpäätä alkoholistina. Saattaapa olla...? Matti Salminen on uurastanut paita märkänä jahdatessaan kätkettyä tietoa Pentti Haanpäästä. Palmgren aanaili Haanpään olleen liiton jäsen. Salminen ei löytänyt dokumentteja todisteeksi. Pentti Haanpään tutkijan, mutta myös kirjailijamestariin liittyvän aineiston pimittäjänä pidetyn Eino Kauppisen (myöh. Kirjailija oli loppuun saakka liian tuottelias ollakseen sitä. Haanpää piti tarkkaa tiliä tuloistaan ja menoistaan. Pentti oli kotvan vaiti ja vastasi, että siellä ?pelotti, paleli ja nukutti?. Salminen kummastelee, miksi 34-vuotias, ylipainoinen, sotimiseen yli-ikäinen Haanpää haalattiin etulinjaan. Tähän pikkutarkkaan kirjanpitoon ei rapajuoppo olisi pystynyt. Kuitenkin miehen epilepsiakohtaus saattoi juoruta liiasta ryypiskelystä. Salminen lainaa Oulun lääninlääkäri Lauri Aallaksen 11.10.1955 laatimaa kirjailijan ruumiinavausraporttia. Sen mukaan Pentin verisuonistossa oli kalkkeutumia ja sydänlihaksessa patologisia muutoksia. Paljon uutta on saanut päivänvalon. Mielestäni Salmisen teoksen keskeisintä antia on Haanpään poliittisen kuvan kirkastuminen. Pentti oli vankasti vasemmalla. Puolueetonta kirjallisuutta ei ole. Sen Haanpää tiesi. Haanpää-tutkija Eino Kauppisen (myöh. (Juho) Haanpään kirjallisia tuotoksia jos muitakin tavaroita. Sivistyneenä herrasmiehenä Salminen ei alennu spekuloimaan vainoharhalla, joka itselläni pulpahti nuppiin: Tuumailiko joku korkea esikuntakiho, että näin pääsemme eroon Kentän ja kasarmin sepustajasta, isänmaan ja sotalaitoksen herjaajasta? Raoul Palmgren esitti otaksuman, jonka mukaan Haanpää olisi ollut 1930-luvun alussa kontaktissa Eero A. Pulliin. Niissä hän ruoti maan makaamista ankaralla terävyydellä. Salminen otaksuukin, ettei kirjailija olisi selvinnyt tavallisella vankeudella, jos Hämäräin miesten kirjeet olisi putkahtaneet julki- suuteen. Toimittajana 25 vuotta työskellennyt Salminen arveli osanneensa kysyä oikeilta ihmisiltä vielä yhden kysymyksen. Kirjeissä saattoi piillä poliittisesti arkaluonteista sisältöä, ehkä tietoa myös Proletaarikirjailijoiden liitosta? Salminen muistuttaa, kuinka Suomessa 1930-luvun alussa vangittiin ihmisiä kommunistilakien nojalla. Nyt vasta 80 vuoden päästä ne julkaistaan muo- dossa, jonka kirjailija niille toivoi. Yksi kokoelman novelli on niin rankkaa yhteiskuntakritiikkiä, ettei se koskaan päässyt Otavasta ulos. Herra tohtori, kirkko ja Porvarin jäniskoira pisteli vihaksi oikeistolaista kirjallisuusmiestä Eino Kauppista. Mutta hän miettii, miksi Haanpää poltti sadoittain kirjeitä marraskuussa 1931. Tässä tapauksessa Työväenliikkeen kirjastossa: Kukahan tietäisi Kauppisen sukulaisista? Koulutussunnittelija Matti Kauppi arveli Haanpää-aineis- toja hankkineen isänsä pitäneen niitä hallussaan tutkimuksiaan varten työnantajansa, Otavan johtajien määräyksestä; kenen leipää syöt, sen lauluja laulat. Kauppi kertoi, että Salmisen kysymyksen isänsä sukulaisista oli kuullut Työväenliikkeen kirjastossa työskennellyt Teija Norvanto. Kauppi) poika Matti Kauppi (vasemmalla) luovutti ilmeisesti viimeiset tietymättömissä olleet Haanpää-aineistot sukua edustaneelle Jussi Haanpäälle Piippolan kirjastossa. ?Isä unohti, poika palautti?: Haanpään jäämistö Piippolaan TAPANI SILLANPÄÄ Piippolan kirjaston täyttänyt väki todisti ainutlaatuista tilaisuutta. Niistä näkyy viinaankin menneet markat. Haanpää olisi kuskattu Tammisaaren keskitysleiriin poliittisena vankina. Piirillekin, Oulun piirimielisairaalaan, kirjailija joutui. Sitten sodan jälkeen kirjailijaa koettettiin Kauppisen toimesta typistää rippilapsillekin sopivaksi iltalukemiseksi. JUHANI RANTALA
Tästä häntä ei ole arvostellut juuri kukaan muu kuin Hannu Taanila. Jonkin verran sen sijaan on valitettu, ettei Salmisen Haanpää-kirjassa ole tieteelliseltä tutkimukselta vaadittavaa lähdeluetteloa. . Haanpää on opettanut Suomen kirjailijoita kirjoittamaan, sanoo Salminen, jonka mielestä Haanpään 30-luvun laman kuvaukset ovat parasta, mitä siitä on kirjoitettu . Nykyinen demari Sallamaa on nähnyt Pentissä vähän punaistakin. Myös äksy Erno Paasilinna väänsi Pentistä itsensä kaltaista yksinäistä ratsastajaa. sanomalehtien vuosikerroista myös muun uuden tutkimusaineiston löytäminen. Sukulaisten avulla isä-Mikon paperit löytyivät Esko Selkäinaholta, Haanpään kirjeistä Aune Laurikaiselle Kansan Arkistossa tiesi Pirjo Kaihovaara, Eino Kauppisen tutkimusaineis- to, mm. ja jatkuvasti ajankohtaista, mikä on klassikon merkki. Erittäin hämmentynyt hän on ollut siitä, ettei Pohjois-Pohjanmaan kulttuurirahasto antanut paremmin hänelle kuin näyttelyä vartenkaan ?latin latia. Samoin siihen, että osa lähteistä, esimerkiksi Jarno Pennasen paperit ovat Ei yksi vaan 17 kirjoissa julkaisematonta novellia Ennakkokohua Salmisen Haanpää-elämäkerta sai, kun valtamedia kertoi hänen löytäneen yhden aiemmin kirjoissa julkaisemattoman Haanpään jutun eli novellin Herra tohtori, kirkko ja Porvarin jäniskoira. Tosiasiassa tekijä löysi niitä kaikkiaan seitsemäntoista (17)! Lehdissä ja mm. tuhannen kirjailijasta kirjoitetun artikkelin lukemisen lisäksi kolme vuotta kovaa työtä Matti Salmiselta vaati paitsi Haanpään ?Haanpää on opettanut Suomen kirjailijoita kirjoittamaan.? Matti Salminen Matti Salminen suitsutti kirjastonhoitaja Jaana Märsynahon innostusta toteuttaa Oulun kaupunginkirjastossa hänen ideansa Haanpää-näyttelystä. novellien etsiminen mm. Veikko Huovinen, Juha Hurme, Kari Hotakainen, Veijo Meri, Erno Paasilinna ja Jari Tervo. . Jo Pentin isä Mikko ja setä Vilho Haanpää esiintyivät uutterina kirjoittajina Yrjö Mäkelinin päätoimittamassa Kansan Tahdossa lehden perustamista alkaen. Matti Salminen nousee edellä Seitsemän Haanpäätä -näyttely, jonka nimi viittaa harkitusti Aleksis Kiveen, on esillä Oulun pääkirjastossa syyskuun loppuun saakka. mainittujen Haanpää- spesialistien ohi Palmgrenin peesiin uutteruudellaan. 2013 Matti Salminen kirjoitti itsensä sisään Haanpää-kirjaansa Teksti ja kuvat: TAPANI SILLANPÄÄ Suomalaisen kirjallisuuden seuran (SKS) arkistossa järjestämättä. Tietokirjailija Matti Salminen (s. 1956) kirjoitti jyrkillä kannanotoilla itsensä sisään Haanpään tarina - kirjaansa, ensimmäiseen kokonaiseen elämäkertaan Pentti Haanpäästä. Hän viittaa suurtyön vaatineeseen 13sivuiseen luetteloonsa Haanpään 305:stä lehdissä julkaistuista novellista eli jutusta. . Kaikki lähteet on kirjassa. Nekin on kirjoitettu sinne sisään, kirjailija vastaa. Salminen huomauttaa, että kirjassa on liitteitä muutenkin. Salminen uskoo, että niitä on kaikkiaan 350. Kolme vuotta työtä ja etsimistä Aiempien Haanpää-tutkimusten ja mm. samaan aikaan kun siltä liikeni rahoitusta viiteen lääketieteelliseen tutkimukseen. TAPANI SILLANPÄÄ Istuimet meinasivat loppua, kun kirjailijamestarista kiinnostuneet täyttivät tämän kotipitäjän, Piippolan kirjaston, jossa Pentti Haanpään kokoelämäkerran kirjoittanut Matti Salminen (oikealla) kertoi työstään päivää enemmin kuin Oulussa. Punainen Haanpää Raoul Palmgrenin perusteelliset ja älykkäät Haanpää-tutkailut ovat aina tienneet kirjailijan sijainnin politiikan tanhuvilla. työväen kalentereissa julkaistuja Haanpään juttua oli ennen Salmista eniten löytänyt Raoul Palmgren, 37. Hän perustelee sitä salapoliisityöllä, jota hänen tutkimuksensa oli . ja sillä, ettei hän usko objektiivisuuteen. Palmgren toi rehellisesti esiin Haanpään vasemmistososialistisen maailmankatsomuksen juuria. 10 KANSAN TAHTO 37 . Haanpään omakätiset sisällysluettelot hänen elinaikanaan julkaisematta jätettyihin Ilmeitä isänmaan kasvoilla ja Väljän taivaan alla (oikeasti ?alta?) novellikokoelmiin löytyivät Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta Eino Kaupin nimellä. Eikö Suomen parhaan tutkiminen ole kulttuurityötä? Paavo Haavikon lisäksi, joka on nostanut Pentti Haanpään Aleksis Kiven rinnalle Suomen parhaaksi kirjailijaksi, Haanpäätä arvostaneisiin kirjailijoihin kuuluvat myös mm. Vieläkin ylittämätön Haanpää-analyysi on Palm- grenin Kansan Tahdossa 28.4.1957 ilmestynyt Tuntematonko Haanpää? Siinä Palmgren erittelee loisteliaasti mestarin maailmankatsomusta tämän teosten kautta. Tässä tutkielmassa Palmgren itse asiassa ilmituo sen, mitä myöhempi Haanpää-kirjoittelu paljon valjummassa muodossa pääsee hiukan liki. Niin Vesa Karonen, Kari Sallamaa, Esko Viirret ja kumppanit ovat Haanpää- expertteinä vielä oppipoikia Palmgreniin verrattuna. Kaikki edellämainitut herrat ovat harrastaneet jonkinlaista prinssessamaista kainoilua mitä Haanpään poliittiseen väriin tulee. Hän ei ole jäänyt meikkaamaan Haanpäätä vaaleanpunaisella huulipunalla. Salmisen ansioksi nousee, että joutava puliveivaus Haanpään poliittisesta väristä loppuu. JUHANI RANTALA
Mullasta versoi kuitenkin entistä voimakkaampi demokratia, joka omin voimin pystyi kukistamaan lopulta sotilasvallankaappauksen pitkän tradition niin Chilessä kuin muuallakin Etelä-Amerikassa 1900- luvun viimeisinä vuosikymmeninä. Etelä-Amerikan demokratisoituminen tapahtui ikään kuin vaivihkaa, luonnollisen kehityksen tuloksena eivätkä muut valtiot, erityisesti suurvallat, puuttuneet tuohon kehitykseen juuri millään tavoin. Tässä on sen valtava historiallinen merkitys paitsi Etelä-Amerikan kehitykselle, myös koko maailmanrauhaa vakauttavana tekijänä. Vuonna 2001 WTC-tornien tuhosta alkanut taistelu terrorismia vastaan on nyt jatkunut toista vuosikymmentä eikä loppua näy. Tyypillistä tälle sodalle on se, että se on levittäytynyt kaikkialle maailmaan ja ulottanut lonkeronsa tavallisen ihmisen arkipäiväänkin. Huolestuttavimpana piirteenä näen kuitenkin sen, että siihen kytketään oikeus aseellisesti puuttua toisten maiden sisäiseen kehityk- seen demokratian ja ihmisoikeuksien nimissä, vaikka se yhä selvemmin osoittautuu lännen haluksi saada ote strategisesti tärkeistä raakaainevaroista eri puolilla maailmaa. Tällainen kaksinaamaisuus on ehdottomasti karhunpalvelus terrorismia vastaan käytävälle sodalle eikä se johda sellaiseen kansasta lähtevään demokraattiseen kehitykseen Lähi-idässä tai muuallakaan, joka tapahtui EteläAmerikassa 1900-luvun viimeisillä vuosikymmenillä. Helge Niva. Fiktiota ja dokumentaarista materiaalia yhdistelevän arkikomedian pohjaksi on kerätty kokemuksia pätkätyöläisyydestä Tampereelta, Joensuusta ja Rovaniemeltä. Taija Helmisen käsikirjoittama ja Saana Lavasteen ohjaama esitys on Teatteri 2.0:n, Tampereen Teatterin, Joensuun Kaupunginteatterin ja Rovaniemen Teatterin yhteistuotanto. Kuurapää ja unien näkijä on sävellykv sineen saamelaisten kansallisrunoilija Nils Aslak Valkeapään käsialaa. Mielensäpahoittajaa esittää VesaMatti Komonen, poikaa Jari Liukkonen. 11 Teatteri on tehnyt yhteistyötä Entisten nuorten Rovaniemi yhdistyksen eli EnR ry:n kanssa, joka on jo ostanut useita näytöksiä hyväntekeväisyystarkoituksiin. Radiosta näyttämölle Lastennäytelmä Karhukirjeitä Karhumäestä on teatterin uuden ohjaajan Seppo Honkosen dramatisointi Jukka Parkkisen satukirjasarjasta. Beaivvás tekee juhlavuoden kunniaksi esityksellään kiertueen Suomessa, Norjassa ja Japanissa. lokakuuta. Aapelia klassikkona, silpputyöläisen nykypäivää Marraskuussa ensi-iltaan tulee Aapelin komediaklassikko Siunattu hulluus hieman uudistettuna versiona. Paavo-näyttämölle 23.11. Näin huoli Nokian tulevaisuudesta pitkällä tähtäimellä oli johdolle ykshailee. ?Rahaa on että raukasee. joulukuuta, esitykset jatkuvat tammikuussa 2014. v MIELIPITEITÄ Mielipidekirjoitukset osoitteeseen toimitus@kansantahto.fi tai Kansan Tahto/toimitus, PL 61, 90101 Oulu. Nokiankin ongelmat ahneuden aiheuttamia Nokian osakkeista on vain neljännes suomalaisilla, mutta nyt ripotellaan tuhkaa päälle, ikään kuin oli suurikin vahinko kun raskaasti tappiollinen Nokian kännykkäbisnes myytin yli viidellä miljardilla. Tuskin Microsoft osti konkurssin partaalla olevan Nokian ajaakseen sen konkurssiin. Esimerkiksi USA:n rahoitusbisneksellä on viisi päätoimista lobbaria yhtä kongressiedustajaa kohti, joten lainsäädäntö on pysynyt rahoitusalalla suosiollisena rahoitusmaailman johtajien rosvoamiselle. Valkeapään syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 70 vuotta. G20 maat joutuivat pakon edessä, kun veropohjat loppuvat, viime tapaamisessa tekemään päätöksen jossa puututaan suuryritysten veronkiertoon ja sehän ei onnistu muuten kuin hävittämällä veroparatiisit. Nyt olisi hyvä tilaisuus Obamalla kääntää tykinputket veroparatiiseja kohti Syyrian sijaan, olisi maailman talouteen piristysruiske, sieltä antautuisi verotettavaa omaisuutta näkyviin miljarditolkulla. Lehtosen Kalle Ylivieska Kahden tragedian vuosipäivä Syyskuun 11. Jos sillä olisi omaa matkapuhelintuotantoa niin voisi olla takana kilpailijan alasajo. Syy Nokian huonoon menestymiseen oli johdon palkitseminen yhtiön osakkeiden arvonousuun perustuvilla järjestelmillä, jotka olivat niin suuria että muutaman vuoden kuluttua heillä oli loppuelämä paketissa. Tuomas Kyrön luomaa suosittua Mielensäpahoittajaa esittää Vesa-Matti Komonen ja poikaa Jari Liukkonen. 2013 KUVA: JOUNI PORSANGER/ROVANIEMEN TEATTERI Rovaniemen teatterin syksy on kotimainen KT Rovaniemen teatterin syksy koostuu kahdeksasta näytelmästä, joista neljä on uusia omia ensi- iltoja, yksi keväältä jatkava esitys, kaksi vierailuesitystä ja yksi neljän teatterin yhteisesti tuottama ensi-ilta. Kotimaisuusaste on lähes sata prosenttia, sillä vain Saamelaisten kansallisteatteri Beaivvás in vierailuesityksessä on mukana myös muuta pohjoismaista osaamista. Teatterisyksy on jo käynnistynyt musiikkiesitys Kun vielä muistan näytöksillä. Mielensäpahoittaja ja poika aloitti viime viikolla ensi-iltojen sarjan. Honkonen myös ohjaa näytelmän, joka lähtee Mielensäpahoittajan ja pojan mukana kiertämään maakuntaa. Mielensäpahoittajan tapaan Karhukirjeitä on kuultu kuunnelmasarjana Yleisradiossa. Ovat saaneet tappiot sosiali- "Nyt olisi hyvä tilaisuus Obamalla kääntää tykinputket veroparatiiseja kohti Syyrian sijaan." soitua, voitot jääneet yksityisille. ?Kun jokin ryhmä yhteiskunnassa ottaa elämäntavakseen rosvoamisen, se luo ennepitkää oikeusjärjestelmän joka oikeuttaa rosvoamisen ja moraalikoodiston joka ihannoi sitä. lokakuuta. Joulukuussa Paavo-näyttämölle tulee yhteistuotanto Radikaaleinta on arki. Esitys nähdään Paavonäyttämöllä 15. pitää paikkansa. Jäljellejääneen Nokian täytyy palkita johtonsa vasta eläkkeelle jäädessä eikä parhaassa työiässä. Tästä korkeimman johdon palkitsemisesta on tullut koko maailman talouteen ongelma. Radikaaleinta on arki saa Rovaniemellä kolme esitystä 12.?14. KANSAN TAHTO 37 . päivä on jäänyt historiaan 2001 tapahtuneiden WTCtornien tuhoamisen vuosipäivänä. Samana päivänä 1973, siis 40 vuotta sitten, sattui toinenkin tragedia, Chilen sotilasvallankaappaus. Viittaaminen samassa kirjoituksessa molempiin näihin tragedioihin saattaa tuntua epädiplomaattiselta, semminkin, kun ensin mainitussa amerikkalaiset olivat terrorismin kohteena ja jälkimmäisessä taas ainakin välillisesti sotilasvallankaappauksen taustavoimana. Sama vuosipäivä ja tapahtumien historiallinen aikajänne oikeuttaa kuitenkin tarkastelemaan niitä yhtäaikaisesti historian ja erityisesti demokratian kehitykseen liittyen samalla kun kunnioitamme niissä menehtyneiden muistoa ja otamme osaa omaisten suruun. Salvador Allende oli ensimmäinen demokraattisesti valittu sosialistinen presidentti EteläAmerikassa, jonka 1970 alkaneen virkakauden katkaisi Augusto Pinochetin sotilasjuntta ja tämän seurauksena Chile vaipui diktatuuriin pariksi vuosikymmeneksi. Tänä aikana demokratian multiin haudattiin kymmeniä ellei satoja tuhansia chileläisiä. Näytelmän ensiesitys on Ertsa-näyttämöllä 12. Kuurapää ja unien näkijä nähdään Paavo-näyttämöllä 18. syyskuuta. Suomen Näyttelijäliiton satavuotisjuhlavuoden esityksenä Suomen teattereita kiertää näyttelijä Eero Kilven elämään perustuva Fosforinhohtoinen lurjus. valmistuvan näytelmän ohjaa Riku Innamaa. Kansainvälistä väriä ohjelmistoon tuo Beaivvásin vierailu. , kirjoitti ranskalainen, vuonna 1850 kuollut taloustieteilijä Frederic Bastiat, täydellisen vapaan markkinatalouden kannattaja, mutta siinäkin kohtuullisuutta kannattava. On ollut ongelma tiedossa jo kauan, olisi ollut aikaa korjata se. Sama ongelma vaivaa koko maailmaa, kohtuus ei kuulu ihmisen moraalikoodistoon. Esityksen on käsikirjoittanut ja ohjannut Juha Hurme ja sen esittää Juha-Pekka Mikkola. Seija Holman dramatisoiman esityksen on ohjannut teatterinjohtaja Juha Vuorinen. Syyskuun 21. ensi-iltansa saava Kulma on Rovaniemen viime vuosikymmenten nuorisokulttuuriin sukeltava musiikkinäytelmä. Kulman on käsikirjoittanut rovaniemeläinen, elokuva-, dokumenttija näytelmäkäsikirjoittaja ja ohjaaja Heikki Huttu-Hiltunen. Näytelmän ohjaa vieraileva ohjaaja Jari Ålander. v Mielensäpahoittaja ja poika aloitti viime viikolla Rovaniemen teatterin ensi-iltojen sarjan
marraskuuta olevaan ravintolapäivään kahvilaa, jonka tuotto käytetään hyväntekeväisyyteen. Tietoa Punaposkien toiminnasta ja tapahtumista jaetaan paitsi Facebookin myös sähköpostilistan välityksellä. Eurooppa-politiikkaa pohditaan Oulussa KT Vasemmistoliiton eurovaaliehdokkaat Li Andersson ja Pia Lohikoski vierailevat lauantaina Oulussa Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston Eurooppa-päivän tilaisuuksissa. 14.9. Joen kehittämiseen liittyy takuuvarmasti paljon mielipiteitä ja intohimojakin, sanoo järjestelyissä mukana oleva Pasi Haapakangas Asemakylän kyläyhdistyksestä. Perjantai-ilta huipentuu samassa paikassa kello 20. alkavaan nuorten musiikkitapahtumaan. Lauantaina klo 15. kello 13-17 ravintola Hilikussa (Kasarmintie 8) järjestettävässä seminaarissa alustavat lisäksi Jari-Pekka Kanniainen ja Virpi Honkanen eurokriisistä, EU:n tulevaisuuden sekä työllisyyden suuntalinjoista. Aiemmin päivällä, kello 10 alkaen on Rotuaarilla telttatilaisuus. Keskuspaikkana Lomakoti Onnela, Saarikankaantie 5. . Pidetään Kiiminkijoen omat Venetsialaiset, iloitsee tapahtuman pääjärjestäjänä toimivan Suomi-Venäjäseuran Haukiputaan osaston sihteeri Tuula Haapakangas. Samalla halutaan esitellä kaunista jokea laajemminkin koko uuden Oulun asukkaille. Tapahtuman pääpaikka on Haukipudas, mutta sen odotetaan näkyvän jokivarressa Kiimingin Koitelia ja Yli- Kiiminkiä myöten. Järjestäjät haastavat jokivarren asukkaita osallistumaan sytyttämällä lauantaiiltana valoja rannoille ja jokiuomaan tai vaikkapa soutamalla valaistulla veneellä. Samalla he muistuttavat paloturvallisuudesta. Seminaari ja kulttuuritarjontaa Kaksipäiväisen tapahtuman ohjelmakirjo on laaja. Jokivarren nykytilaa ja tulevaisuutta pohditaan perjantai-iltana kello 17.30 Haukiputaan Asemakylällä sijaitsevassa Lomakoti Onnelassa alkavassa keskustelufoorumissa. Alustajina ovat Ely-keskuksen ylitarkastaja Jermi Tertsunen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen erikoistutkija Atso Rommakkaniemi ja elinkeinokoordinaattori Seppo Selmgren. Kommenttipuheenvuoron käyttää Oulun yhdyskuntalautakunnan puheenjohtaja Hanna Sarkkinen. Keskustelusta odotetaan vilkasta. . Tarjolla on kahvia ja mahdollisuus keskustella eurovaaliehdokkaiden ja paikallisten vasemmistovaikuttajien kanssa. Europarlamenttivaalit pidetään ensi vuoden toukokuussa. Vasemmistoliiton puoluehallitus päätti syyskuun alun kokouksessaan järjestää lähiaikoina jäsenkyselyn EU-politiikasta. EU-vaalikampanjaa aletaan valmistella puoluesihteeri Marko Varajärven kokoamassa strategiatyöryhmässä.. Pihapiirissä on tarjolla mm. Koiteli. Kahden tunnin matkalle lähdetään entisen kunnantalon edustalta. Uuden Oulun juhlavuoden 2013 ohjelmaan kuuluvan tapahtuman järjestelyihin osallistuu toistakymmentä yhdistystä ja järjestöä. . pääsee 40 ensimmäistä ilmoittautunutta opastetulle kiertoajelulle Haukipudas . Kaikki tilaisuudet ovat maksuttomia. . Jokivarren asukkaat haluavat kehittää Kiiminkijokea optimistisella mielellä, toteavat Valoa Kiiminkijokeentapahtuman järjestelyissä mukana olevat Tuula Haapakangas, Taisto Tammela, Jouko Väyrynen ja Pasi Haapakangas. Sari Kultanen vetää Punaposkia KUVA: TUULA LESKINEN TUULA LESKINEN Oululainen Sari Kultanen nimettiin Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonaisten, Punaposkien, vetäjäksi eli puhenaiseksi viime torstaina pidetyssä kokoontumisessa, jonka pääaiheena oli syksyn toiminnan suunnittelu. Monenlaista ideaa toiminnaksi kirjattiin ylös, kuten keskusteluillat alustusten pohjalta, yhteiset kulttuuririennot esimerkiksi teatteriin ja hyväntekeväisyystempauksia. Ensimmäinen tapahtuma on Sari Kultanen Nälkäpäiväkeräykseen osallistuminen virtuaalisella rahalippaalla, jota jaetaan Punaposkien Facebook-ryhmän kautta. Seuraava kaikkien vasemmistohenkisten naisten kokoontuminen on keskiviikkona 9. lokakuuta porisemaan ajankohtaisista aiheista nyyttikestiperiaatteella. Sari Kultanen ryhtyy valmistelemaan 16. Ilmoittautuminen matkalle tulee tehdä ennakkoon Oulu10:n Haukiputaan pisteeseen käymällä paikalla tai puhelimitse 050-420 1564. Päivä jatkuu kello 17. Onnelassa paikkakunnan kulttuuritarjonnan merkeissä. Valoa Kiiminkijokeen tapahtuma 13.-14. makkaraa, kahvia, lättyä ja mehua. Ja sitten, kello 20, syttyvät valot. . Valotapahtumalla halutaan kuvata jokivarren asukkaiden optimistista asennetta joen kehittämiseen, kertoo Taisto Tammela tapahtumaa järjestävästä ryhmästä. . 9. . 12 KANSAN TAHTO 37 . 2013 KUVA: TUOMAS TALVILA Kiiminkijoki valaistuu lauantai-iltana TUOMAS TALVILA Perjantaina ja lauantaina järjestettävä Valoa Kiiminkijokeen -tapahtuma huipentuu tulien sytyttämiseen lauantai-iltana eri puolilla jokivartta.
Se on nyt laisille suunnatut terveyspalvelut 11 550. kotona ja maailmalla. 2013 HAVANNA IPS/PATRICIA GROGG Kuubalaisilla on oikeus maksuttomaan terveydenhoitoon, mutta sen tasosta tuli 2000-luvulla paljon valituksia. Delgado Perhelääkärijärjestelmän lukui- arvioi, että moni ulkomainen lääkäsiin etuihin kuuluu se, että ihmiset ri voisi rahoittaa itse erikoistumieivät hakeudu turhan takia sairaa- sensa Kuubassa. laan, Delgado selittää. Kuuban sote-uudistuksessa on Kestävyys vaarassa pyritty järkeistämään voimavarojen käyttöä ja hyödyntämään uutta tek- Kuubalaisen terveydenhuollon kesuhkaavat Delgadon nologiaa, mutta myös rakentamaan tokykyä mukaan myös alhainen syntyvyys, uusia sairaaloita. Professori Consuelo Aguilar on väestön vanheneminen ja syövän tyytyväinen tuloksiin: . . Mieheni yleistyminen. Vastauksena yhteiskunta aikoo joutui kiireelliseen leikkaukseen viime viikolla, eikä hoidossa ole kannustaa lasten hankintaa ja paranmitään valittamista. (08) 538 0100 Avoinna ma-pe 9.30-16.30 www.oulunpantti.net LINKIT Veteraanikatu 9 C 90100 Oulu 050 5900711 www.akt.fi Kuuban sote-uudistus tähtää parempaan laatuun ja kulukuriin 13 www.pam.? www.puuliitto.fi SUOMEN MERIMIES-UNIONI r.y. FINLANDS SJÖMANNS-UNION rl www.smu.fi HELGE Ikä rikkautena ? Suunta tulevaan Eläkeläiset ry www.elakelaiset.fi Yrjö Mäkelin -seura www.makelinseura.fi www.varjaagi.fi Rakennus-, remontti-, sisustus- ja tilaustyöt. Veneiden huolto-, korjausja entisöintityöt.. Jopa potilaille taa hedelmällisyyshoitojen saatatarjottava ruoka on parantunut pal- vuutta. KANSAN TAHTO 37 . Jos laitteiden hankinta nostivat Delga- ihmiset ovat tyytymättömiä, on jatdon mukaan Kuuban terveys- kettava syiden selvittämistä. Kuuban terveydenhuollon nykytila hallituksen ilmoittamin luvuin verrattuna Suomeen RAHAA HETI KÄTEEN PANTIKSI KÄY IRTAIN OMAISUUS - kultakorut, hopeaesineet, arvokellot - autot, moottoripyörät, mönkijät, kelkat - aseet, turvallinen säilytyspaikka - puhelinosake tai vastaava arvo-osuustili - pörssi- ja asunto-osakkeet - soittimet, elektroniikka, taide, jne Panttilainakonttori Oy KULTAKORUJA HALVALLA JA REHELLISESTI PAINON MUKAAN - uusia ja kunnostettuja käytettyjä kultakoruja ja kelloja - ostetaan kultaa ja muuta irtainta - pariston vaihto 5 ? - myydään lunastamattomia pantteja - ostetaan puhelinosakkeita ja kultakoruja, rahat heti puhtaana käteen OULUN KULTA Pakkahuoneenkatu 26, p. Järjestely verotti kotimaan terveydenhuollon ydintä eli perhelääkärijärjestelmää, kertoo Kuuban perusterveydenhuollosta vastaava johtaja Emilio Delgado. Tilannetta on yritetty korjata vuonna 2010 alkaneissa uudistuksissa, vaikka terveydenhuollon henkilöstöä on samalla supistettu. Alalla työskenteli yli 580 000 henkeä vuonna 2009, mutta vuonna 2012 enää 490 000. Naisten osuus on pysynyt 70 prosentissa, tilastoi Kuuban terveysministeriö. Lisää perhelääkäreitä Delgadon mukaan terveydenhuollon väen vähennykset ovat jatkuneet tänä vuonna, mutta samalla perhelääkärien vastaanottojen määKUVA: JORGE LUIS BANOS/IPS RIVIT SYVÄT Kuuba on kunnostanut monia sairaalarakennuksia vuonna 2010 aloitetun soteuudistuksen aikana. menojen kansantuoteosuuden vuosina 2004-2009 lähes kaksinkertaiseksi eli Suomi Kuuba 9,6 prosenttiin. Asukkaita 11,2 milj. 5,4 milj. Se vastaa vauraiden teollisuusmaiSairaaloita 152 267 den lukuja. Vuodepaikkoja 40 328 29 224 Vuoden 2010 jälLääkäreitä yksi 133 asukasta kohti 260 asukasta kohti keisillä uudistuksilElinikäodote 77,9 vuotta 79,3 vuotta la on kuitenkin saavutettu huomattavia Lapsikuolleisuus 4,3/tuhat syntynyttä 3,4/tuhat syntynyttä säästöjä. Lisää tuloja hanrä on lähes tuplattu vuotta 2010 kitaan kaupallistamalla ulkomaaedeltävältä tasolta. Nyt hallitus koettaa parantaa laatua ja alentaa kuluja samaan aikaan. Kuuba on 2000-luvulla lähettänyt paljon lääkäreitä muihin kehitysmaihin, muun muassa Venezuelaan, josta se saa vastineeksi edullista öljyä. Varoja sijoitetaan myös syöpien toteamiseen ja hoitojen kehitjon. tämiseen, Delgado sanoo. Hän korostaa, että tärkeintä on Ulkomaalaiset maksamaan lisätä kuubalaisten tyytyväisyyttä Henkilökunnan lisäys ja kalliiden ilmaisiin terveyspalveluihin
vaihteistot . jäähdyttimet . ma?pe 8?17 Asianajotoimisto HONKA JA VESALA OY Pakkahuoneenkatu 18 B 26 90100 OULU Puh. krs, 90500 Oulu puh. ISSN 0356-1380 . (09) 432 4132, anne.seppanen@eduskunta.fi ek Al Asianajotoimisto KARI ERIKSSON OY Asianajaja, varatuomari 0400-685 036 Ratakatu 8 B 13 90100 Oulu puh. lyhdyt . Henkilökohtainen sähköposti: etunimi.sukunimi@kansantahto.fi . (08) 515 011 HAMMASLABORATORIO ERIKOISHAMMASTEKNIKKO VESA KUUSIRATI PYÖRÄHUOLTO Asianajotoimisto HANNU GEHÖR OY Asianajaja Hannu Gehör Merikoskenkatu 7 A 49 2. 0400 200 733 jouko.korhonen@pp.inet.fi http://kainuu.vasemmisto.fi VUOKRATAAN yksiöitä, kaksioita ja kolmioita WWW.WALOASUNNOT.FI MUUT OTA YHTEYTTÄ VASEMMISTON OULUN VAALIPIIRIN KANSANEDUSTAJIIN Pohjois-Pohjanmaan vasemmisto Pakkahuoneenkatu 19, 90100 OULU Toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki, puh. 044 3457 611 . (08) 622 616 VUOKRATAAN LO-ASUNNOT O A W POHJOIS-SUOMEN PIIRIJÄRJESTÖT Kainuun Vasemmisto Linnankatu 2, 87100 KAJAANI Jouko Korhonen, puh. 371 198 / 0400 686 865 fax 374 791 Puh. Facebook: Oulun Vasemmistoliitto . Asianajajan toimintaa valvovat asianajajaliitto ja oikeuskansleri. Asianajajat antavat myös julkista oikeusapua kaikissa oikeudenkäyntiasioissa. Takatie 10, 90440 Kempele, p. 0400 272 560 Rautatienkatu 10 90100 OULU Pohjolankatu 16 B 20 Kajaani Y Asianajotoimisto ANSSI HOLMBERG Asianajaja, varatuomari Hallituskatu 31 A 24, 4. 0500 584 055 jaakko.alavuotunki@vasemmistoliitto.fi http://pohjois-pohjanmaa.vasemmisto.fi Vasemmistoliiton Lapin piiri Lapinkatu 2, 96190 ROVANIEMI Seppo Wikström, puh. (016) 310 950, 040 537 6121 Av. (016) 254 300 fax (016) 254 305 aimo.tervahauta@aatsto.inet.fi AUTOHUOLTO JA -VARAOSAT Toimitukset koko maahan PURKUOSAT . 9?18, la 10?14 Lakeuden KEITTIÖKALUSTETUKKU ASIANAJAJA on asianajajaluetteloon hyväksytty lakimies, jolla on säädetty kokemus ja taito. (08) 311 8811, fax 378 505 www.paivikko.fi Asianajotoimisto LAHJA LIMINGOJA OY asianajaja, varatuomari Rantakatu 5 A 24 90100 OULU puh. ovet, luukut . Uusi sähköposti: oulu.vas.kunnallisj@gmail.com Päivystysaika toimistollamme: Tiistaisin klo 10 . www.oulu.vas.fi . moottorit . 050 574 1676, harri.ylonen@eduskunta.fi Pakkahuoneenkatu 19, 90100 OULU Martti Korhonen avustaja: Eija Tynnilä puh. 2013 PA LV E L E M M E S I N U A ASIANAJOTOIMISTOJA RAKENTAMINEN & REMONTOINTI MUUT Keittiökalusteiden ei välttämättä tarvitse maksaa paljon! keittiöt, komerot, kodinhoitohuoneet, wc-kalusteet, ovet, liukuovet V I S I ON LIUKUOVET Ota mitat ja mielikuvitus mukaan niin suunnitellaan yhdessä komerot upeilla liukuovilla! www.keittiokalustetukut.? www.visionliukuovet.? Ark. vaihde (08) 375 434 Telefax (08) 370 163 asianajotoimisto@vesala.com AA,VT Lauri Vesala AA,VT Markku Honka OTM Tuomas Vesala Urheilutie 49 86600 HAAPAVESI Puh. 0440 588 790 sähköposti: vesa.soini@hotmail.fi Pakkahuoneenkatu 19, 90100 Oulu Puh. 040 745 3025 seppo.wikstrom@vasemmistoliitto.fi http://lappi.vasemmisto.fi Risto Kalliorinne avustaja: Harri Ylönen tavattavissa maanantaisin ja torstaisin Oulun Järjestötalolla klo 10?16 puh. 14 Paikalla sihteeri Liisa Koskela, puheenjohtaja Rauno Hekkala tai muu kunnallistoimikunnan jäsen. numero 71 Ilmestyy torstaisin Mäkelininkatu 29, PL 61, 90101 OULU Kustantaja: Kustannus Oy Kansan Tahto www.kansantahto.fi TOIMISTO: (08) 537 1722, faksi (08) 371 314 ilmoitukset@kansantahto.fi Asiakaspalvelutoimisto avoinna arkisin klo 9.00?15.00 myyntisihteeri Jaana Hämälä-Raitio 044 537 1722 toimitusjohtaja Sirpa Kovalainen 050 570 9713 TOIMITUS: (08) 537 1724 toimitus@kansantahto.fi Tuomas Talvila (päätoimittaja) 050 570 9716 Maija Aalto 044 537 1727 Tuula Leskinen 044 537 1732 . 08 376 601, fax 08 376 663 www.turva.fi HAMMASHUOLTO HAMMASLABORATORIO VELI HEIKKINEN OY www.veliheikkinen.fi Oulussa: Asianajotoimisto VELI PÄIVIKKÖ Varatuomari, asianajaja Hallituskatu 13?17 C 23, 90100 Oulu puh. (08) 451 075 p. krs 90100 OULU puh. (08) 374 511, 040 551 7754 telefax (08) 311 0286 asianajotoimisto@limingoja.net www.limingoja.net Asianajotoimisto AIMO TERVAHAUTA KY Kauppakatu 15 puh. SOINI Haukkarinkatu 4 C, 94100 KEMI p. ym. UUDET OSAT . ym. Kaikki automerkit LAPIN AUTO-OSA OY Nikkarinkuja 12 Roi Puh. (09) 432 4051, eduskunta Merja Kyllönen ul u avustaja: Anne Seppänen puh. 14 KANSAN TAHTO 37 . Suomalainen Lehtipaino Oy 2013. peltiosat . 554 6198/0400 586 903, fax 554 6199 Kemissä: proteesit, pohjaukset, korjaukset sekä hammassuojat urheilijoille san O terinkatu 16, RAKENTAMINEN & Vasemmistoliiton REMONTOINTI Oulun kunnallisjärjestö ry KEMIN MATTO- JA MAALAUSTYÖT V
11,2 miljoonaa. 2. Länsiafrikkalainen Togo. 7. 6. 5. 8. Lehden mukaan vaaleista ei tule lailliset ja ne tullaan hakemaan Oulun Koskikeskuksen Siltakadulle oli noussut kaupungin korkein, 8-kerroksinen asuintalo. Minkä lajin kilpailu on America`s Cup? 3. Kokoomusnuorten. Väkeviä otteita EM-kisoissa esittäneen Suomen koripallomaajoukkueen pelaajia. 2013 RISTIKKO viikko 37 15 KYSYMYKSET ...ratkaisu ensi viikon Kansan Tahdossa 1. kutsumalla vaalitilaisuutensa kokoon ?henkilökohtaisella kuiskutuskampanjalla?. Torniossa maalaisliitto oli asettanut kunnallisvaalilain vastaisesti ehdokkailleen myös ?varaehdokkaita?. Uuden lain mukaan oli enää vain yhden ehdokkaan listoja (valitsijayhdistyksiä). Kuntavaalit kuumensivat jo VR-läisille Oulun korkein asuintalo Ranualla keskusvaalilautakunta oli hylännyt Skdl:n ehdokas- eli valitsijayhdistysten paperit antamatta korjata niitä. Minkä poliittisen järjestön puheenjohtaja on Susanna Koski? 6. Montako ihmistä työskentelee maassamme kunta-alalla? 10. Mikä järjestö on ICAO? VASTAUKSET: viikon 36 RATKAISU 1. Talon rakentamishistoriikin oli esittänyt Ville Aakko ja juhlapuheen pitänyt pitäjän oma mies, Kosti Rautio. Keitä ovat Petteri Koponen, Shawn Huff ja Tuukka Kotti? 7. Purjehduksen. 1953 Koonnut: Tapani Sillanpää Vatjusjärven työväentalo valmis Haapaveden Vatjusjärvellä oli vietetty työväentalon avajaisjuhlaa. Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö (International Civil Aviation Organization) Syysjuhlia 60 vuotta sitten 10.?16.9. 4. 437 000, Kuntatyönantajien viime vuoden lokakuun tilaston mukaan. Sen osakkaat olivat rautatieläisiä. 3. Iltajuhlassa oli puhunut kansanedustaja Yrjö Murto. Onnittelijoina olivat paikkakunnan (muut) kd-järjestöt mm. Mikä siivekäs on tieteelliseltä nimeltään Grus grus? 9. Seitsemäs. 10. Mikä oli Suomen sijoitus Columbian yliopiston Earth Institute -tutkimuslaitoksen maailman maiden onnellisuusraportissa? 4. Harjannostajaisia oli vietetty Toivonniemen ravintolassa.. Paljonko Kuubassa on asukkaita? 8. Mikä maa oli raportissa viimeinen onnellisuusindeksillä mitattuna? 5. KANSAN TAHTO 37 . Kirjailija Tuomas Kyrön. Kurki 9. Karsikkaalta ja Alasydänmalta sekä sähkeitse Oulun Kansantalo Oy. Kansandemokraattien lukuisia kesäjuhlia seurasivat ainakin Oulunsalossa ja Kempeleessä syysjuhlat. Kenen luoma hahmo on Mielensäpahoittaja? 2. Salonpään työväentalolla puhui Skdl:n piirisihteeri Pentti Liedes, Kempeleen työväentalolla kansanedustaja Irma Torvi. Molemmissa luvattiin joukkolaulua ja lausuntaesityksiä, Kempelessä kisällija kisällitär- sekä kansantanhuesityksiä ja Salonpäässä panna lopuksi jalalla koreasti. Kajaanissa Skp:n 35-vuotisjuhlaa, jonka avasi piirisihteeri Simo Eerola ja jossa puhui juuri Talonpoikaisto ja marxilaisuus -kirjan julkaissut Aarne Hulkkonen, vietettiin hieman myöhässä. kumoon. Töysässä Skdl:n valitsijayhdistysten, työväen ja pienviljelijöiden vaaliliiton nimen oli keskusvaalilautakunta muuttanut ?kommunistien vaaliliitoksi?. Lapissa maalaisliitto oli lehden mukaan siirtynyt vaalityössään ?maan alle?, mm
Kajaanista väkeä menee kolmella linja-autolla. . Samassa montussa oltiin. Venäläiset rakensivat vesiputken, me välikaivot. Kieltä ei puhuttu mutta käsillä juteltiin, hymähti Vekko Huurinainen, joka oli Lemminkäisen hommissa Kostamuksessa 1978-79 Kostamustyömaahan liittyy myös surullisia muistoja. Jos unohdan kadulle auton lukitsematta niin varmemmin säilyy paikallaan kuin Kajaanissa, Osmo Heikkinen kommentoi kokemuksiaan. Kostamustyömaan ansioiden turvin moni kainuulaisrakentaja rakensi itselleen oman talon. . 1978 ja lopetti vuonna 1984. Oiva Suutari lähtee lauantaina Kostamuksen 30-vuotisjuhliin. Hänellä on nykyään asunto Kostamuksessakin. Vaikka kaivoskombinaatti on koko ajan pyörinyt niin Kostamus koki pahan alennustilan Neuvostoliiton romahtaessa. Yksi on 20. huhtikuuta 1980 kun työmaalle matkalla ollut täpötäysi, aamulla vasten aurinkoa ikkunat huurussa ajanut linja-auto törmäsi venäläiseen sorakuormuriin ja 10 ihmistä kuoli. Hänelle oli juuri syntynyt kaksoset, joita halusi aina käydä kotona katsomassa, muisteli Kerttu Pääkkönen, joka aloitti työt Kostamuksessa 28.8. Puhe piti jo lähettää Ukkolan Matille, se on tämä protokolla sellaista, Kostamuksessa kaiken nähnyt Oippa naurahtaa.. Kun työmaa loppui niin ei täällä Kainuussa kauan työmaita ollutkaan. Yksi oli lapsuuden tuttu kotikylältä Rytylinvaaralta. 2013 KUVAT: RAKENTAJA-LEHTI / KANSAN ARKISTO Valtava urakka . Tuloksena kaivoskombinaatti jossa noin 6 500 työntekijää ja lähes Kajaanin kokoinen kaupunki 30 kilometriä itärajalta Kainuun rakentajaveteraanit muistelivat Kostamusta AKI RÄISÄNEN . 16 KANSAN TAHTO 37 . . On oudosti vanhentuneita lenkkikenkiä, tullitarkastusten paperisotaa ja kaikkea mahdollista maan ja taivaan väliltä. Vaikka kanssakäyminen venäläisten kanssa oli työmaalla tiukasti rajattu, niin ihmisluonto teki tehtävänsä ja avioliittojakin syntyi jo työmaan aikana useampi. Aika oli vielä sellaista, että kaikki suomalaisten puhelukopeista soittamat puhelutkin kuunneltiin. Työmaalla oli tiukka linja vii- nan lätryyn kanssa: jos ennen määrättyä illan kellonaikaa joku tavattiin päihtyneenä, niin työt loppuivat heti, työntekijöillä ja johdolla oli omat rangaistuslautakunnat, joissa tapauksia käsiteltiin viikottain. Kärystä saattoi seurata ensin kahden viikon palkaton ja korvaukseton loma Suomessa ja jos kärysi määräajassa taas niin lopulta töihin ei ollut enää ollenkaan tulemista. Kostamustyömaa avasi monelle kainuulaisrakentajalle itätöitä jatkossakin: Sovetski, Svetogorsk, Moskova, Eremitaasin korjaustyöt, veteraanit luettelevat. Hyrynsalmelaislähtöinen, nykyään Kajaanissa asuva Osmo Heikkinen tapasi nykyisen vaimonsa Pietarissa Eremitaasin korjaustöissä ollessaan, myöhemmin kasvattityttären saanti Suomeen rajan yli kesti vuosia. Ensimmäisten joukossa Kostamustyömaan valmistelutöihin mennyt Heikkinen laski kulkeneensa itärajan yli Vartiuksessa 3 500 kertaa ja naureskeli, että mitalin tullilta ansaitsisi. Kostamuksen varsinainen rakentaminen suomalaisvoimin vuosina 1977-85 . Se oli Kainuulle elinehto, aivan välttämätön. Ajattele, 3 700 työntekijää paraillaan. Rakentajia ympäri Suomen mutta Kainuusta tietysti eniten, luonnehtii valtavaa Kostamus-urakkaa pääluottamusmiehenä viimeiset viitisen vuotta ollut Oiva Suutari. Hän summasi Kainuun rakentajaveteraanien kesäkauden päättäjäisissä, että erilaisia työkohteita Kostamuksen kaupungissa ja kaivoskombinaatilla oli runsaat 600. Niistä viimeisenä Kivijärven rannalle vain muutama kilometri rajalta rakennettu hulppea savusauna, jonka ensimmäisiä kylpijöitä Suutari oli. Lauantaina Kostamuksen kaupunki juhlii 30-vuotisuuttaan. Suomalaista juhlavaltuuskuntaa vetää eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma ja Suutarin Oippa käyttää juhlassa rakentajien puheenvuoron. Värikkäitä tarinoita työmaan ajoilta kainuulaisrakentajilla riittää tuntikausiksi. Jouduttiin kuin velkavankeuteen, piti alkaa kulkea reissutöissä etelässä ja osa Venäjällä. Itätyömaillekin oli aika tiukkaa seula siinä ketä otettiin, kertoi Kostamuksessa viitisen vuotta rakennussiivojana ollut kuhmolainen Kerttu Pääkkönen. KUVAT: AKI RÄISÄNEN . Suomalaisten rakentamat talot rappeutuivat ja ihmiset varastivat mitä irti saivat, elintasokuilu rajan toiselle puolen oli valtava. Nykyään tilanne on taas toinen, taloja on korjattu, omakotitalojakin tehty ja kaupassa on lähes samat tavarat kuin Suomessa.