Kansan Tahto 13.09.2012 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Lukupiiriläisistä huomaa, että kirjat ovat hyvää seuraa. su 16.9. OULUN SOSIAALIFOORUMI Kirkkotorin koulutuskeskuksessa Mukana Vasemmistoliiton kansanedustaja ANNA KONTULA Katso lisätiedot: www.oulunsosiaalifoorumi.fi Vielä ehdit mukaan vaalivankkureihin! Etsimme ehdokkaita vielä ensi viikon maanantaihin asti. Kiimingin Vasemmisto ry TERVETULOA KAIKKI VIIHTYMÄÄN! ILTAMAT KUVA: VIRPI HONKANEN Korkean iän lukupiiri Oulun Tuirassa kokoontuu joka kuukausi kirjallisuuspiiri, jonka jäsenten keski-ikä ylittää 80 vuotta. syyskuuta 2012 www.kansantahto.fi Sivu 6 l POHJOIS-SUOMEN VASEMMISTOLEHTI l PERUSTETTU 1906 l KUVA: TERO KAIKKO VASEMMISTO LIIKKEELLÄ! La 15.9. Meidän porukassa saat olla oma itsesi! Lisätiedot ja muut tulevat tapahtumat löytyvät nettisivuiltamme: oulu.vas.fi ja pohjois-pohjanmaa.vasemmisto.fi HUOMIO! OBS! Sampsa Aro grillaa auringolla Sivut 10 - 11 KUVA: MAIJA AALTO Huttukylän Nuorisoseuralla lauantaina 15.9.2012 klo 20.00 · HELI SLUNGA lausuu runoja · Mukana kansanedustaja RISTO KALLIORINNE · Lopuksi tanssia, soittaa Voitto Leppänen & Picardo Vapaa pääsy järj. Kiinnostaako mukava yhdessä tekeminen. Haluatko vaikuttaa tärkeisiin asioihin. Lähde mukaan kuntavaaleihin, sillä juuri Sinä olet oman kuntasi paras asiantuntija! Ota yhteyttä: jaakko.alavuotunki@vasemmistoliitto.fi, p. Palvelukeskuksen lukupiiriin, kirjastopalvelujen käyttäjäksi ja muihin harrastuksiin ovat tervetulleita kaikki eläkeläiset. Naisten voima näkyviin Kalevalaiset vahvat naishahmot heräävät eloon haltija-asujen näyttelyssä Oulun seudulla. Haluatko kuntapäättäjäksi päättämään sinulle läheisistä asioista. Liikkuvan poliisin lakkauttaminen ei saa tukea kansalaisilta eikä kenttätyön tekijöiltä viikko 37 torstai 13. Näyttelyn upeita pukuja esittelemässä Kylyn akka Anja Henttunen (vas.) ja Ääretär-Sinetär Kaarina Kailo. Sivu 8 Sivu 16. 0500 584 055 Tule mukaan puolueeseen, jossa on yli 10 000 samanhenkistä jäsentä
Puolasta tuodut perunat eivät voi TAKKUNEN Onko tosiaan näin kiire? Liikenneturvan tuoreen kyselyn mukaan auto pysähtyy harvoin antamaan tietä suojatien ylittäjille, vaikka suojatien pitäisi nimenoaman suojata jalankulkijaa. Työllisyys on kuitenkin säilynyt suhteellisen hyvänä ottaen huomioon että vienti on kääntynyt laskuun ja yksityisen kulutuksen kasvu on hidastunut selvästi. Vastuullisissa hankinnoissa ekologiset näkökulmat pitää ottaa nykyistä paremmin huomioon. Toinen arkihavainto on muiden kadullalikkujien turvallisuudesta piittaamaton punaisia päin ajaminen, jota näkee jatkuvasti. Ihmisillä tuntuu olevan liian kova kiire, sanoi liikenneturvan toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen Ylen uutisissa. Esimerkkejä vastuuttomista hankinnoista on paljon. Yrityksen todellinen talousahdinko neuvottelujen perusteena epäilemättä ymmärretään laajalti, vaikka se ei leikkauksista ja väen vähennyksistä sen miellyttävämpiä tee. On pöyristyttävää, että Ouluun tuodaan Kiinasta saakka kiviä, jotka voitaisiin louhia lähistöltä. Kukaan ei sitä paitsi tasolle periaatteet eivät vielä ole pää- määrää asettamaan tärkeimmäksi tyneet. Aivan erinomainen, luonnehtii Oulun työllisyystoimikunnan jäsen Tiina Ristikari (vas.) hanketta, jonka avulla kaupungin eri hankintoja tehdään nykyistä vastuullisemmin ja paremmin työllisyyttä tukien. Outokumpu päätti yt-kierroksensa sadan toimihenkilön vähennykseen, joka koskee pääosin Torniota. Palvelualueet tavallaan pakotetaan tutustumaan asiaan. Henkilöstöryhmien mukaan menossa ovat "lumeneuvottelut" ja jumissa olevaa tilannetta pohditaan torstaina Kemiran pääluottamusmiesten kesken. SAK:n Yt-seurannan mukaan lomautuksia käytetään entistä harvemmin. Vastuullisuuteen ei vain käskytetä, vaan painopiste on opastamisessa ja neuvonnassa. TUOMAS TALVILA tuomas.talvila@kansantahto.fi Oulussa on monen vuoden aikana useaan kertaan päätetty ottaa kaupungin Putkimainen ajattelu halvimmasta hankinnoissa käyttöön sosiaaliset kri- hinnasta tärkeimpänä hankintakriteeriteerit, mutta käytännön hankintojen nä ei voi jatkua. Myös irtisanottujen määrä on nousussa, mitä voidaan pitää erityisen huolestuttavana. Hän painottaa hankkeen olevan koko kaupungin hanke. Nordean ekonomistit puolestaan arvioivat Suomen talouden jo ajautuneen taantumaan. edes EU. Suunnitelmissa on opas työnantajille vaikeasti työllistettävien työllistämisestä ja Oulussa on jo esimerkiksi Tekijäpuu, joka auttaa rekrytoinneissa. Kiistanalainen tilanne on parhaillaan päällä ainakin Kemirassa, jossa käydään seitsemällä paikkakunnalla yt-neuvotteluja yhteensä 250 henkilön vähentämistarpeesta. seurataan. Halvinta ei ole pakko ottaa komissio on laatinut oppaan sosiaalisten näkökulmien huomioimiseksi hankinnoissa, Ristikari huomauttaa. Kiireessä on paljon höllättävää, liikennekäyttäytymisessä paljon parannettavaa.. Tämän viikon aluksi kuultiin mm. Viestintää lisätään kokoamalla kokemuksista tietokanta ja hankintojen kokonaistaloudellisia vaikutuksia dokumentoidaan ja niitä Tiina Ristikari iloitsee vastuullisten hankintojen edistämisestä Oulussa. Niinpä. Myös budjettien valmisteluun on saatava laajempaa ymmärtämistä yli oman sektorin, esimerkiksi siten, että työllistämisen edistämisen suurempi budjetti näkyy säästönä soten budjetissa. Työllisyys ja laatu Oulussa on keskimääräistä enemmän nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyttä. Viime viikolla Palkansaajien tutkimuslaitos (PT) alensi talouskasvuennustettaan. Jokainen kunta ja jokainen palvelualue velvoitetaan käyttämään ainakin kerran sosiaalisia kriteerejä jossakin hankinnassaan. valintakriteeriksi halvinta hintaa, ei Asiaan halutaan vihdoinkin muutos. Asia erikseen ovat sellaiset "tehostamistoimet" joiden pääpontimena näyttävät olevan yrityksen lyhytaikaiset voitot ja omistajaportaan voiton kasvattaminen. 2 KANSAN TAHTO 37 2012 "Suomessa tuoreimpien tutkimusten mukaan yksityistäminen tuottaa Yksityistäminen näyttää palvelevan vai kyltymätöntä rahanhimoa PÄÄKIRJOITUS Ostamisella on seurauksensa Oulussa käynnistyy hanke edistämään kaupungin hankintojen vastuullisuutta ja työllistävyyttä TUULA LESKINEN Yt-neuvottelut taas kasvussa Talouden heikko tila ja epävarmuus tulevasta kehityksestä tuntuvat näkyvän yritysten yhteistoimintaneuvottelujen määrässä. Vastuulliset kriteerit ovat tätä päivää, ja ne sisältävät työllisyysnäkökulman lisäksi vihreitä arvoja ja koko elinkaaren arviointia. Päin vastoin, Euroopan Käytäntöjä lähdetään rakentamaan ARKISTOKUVA pian käynnistyvässä hankkeessa. Talous on keskustelun keskiössä ja ennuste seuraa toistaan. SAK:n maanantaina ilmestyneen yt-seurannan mukaan elokuun loppuun mennessä yt-neuvottelut olivat koskeneet kaikkiaan jo 47 000 palkansaajaa. Muutokset ovat hitaita, mutta on ajatus on saatava läpi, Ristikari sanoo. Yt-neuvotteluprosessi ja neuvottelujen perusteet sinänsä puhuttavat myös toistuvasti. Laatukin saa olla yksi kriteeri. Toisaalta puheet työvoiman tulevasta niukkuudesta vaikuttavat niin, että osaavaa väkeä ei aivan pienessä eikä suuremmassakaan taantumassa irtisanota, arvioi professori Jaakko Pehkonen keskiviikon Kauppalehdessä. Hankinnoissa voidaan käy ttää kriteerinä työllistämistä. isoista työvoiman vähennysaikeista Saarioisella. Tämä tulkitaan niin, että yritykset eivät enää luota suhdanteiden nopeaan kohentumiseen. Oululaiset koululaiset ovat joutuneet syömään puolalaisia kumiperunoita ja katukivetyksessä on käytetty Kiinasta asti rahdattuja katukiviä, Ristikari kertoo
Mitä rahapelejä suomalaiset pelaavat eniten. Rahoitetaanko sillä myös peliongelmaisten hoitoa. Väntti ja Alakoski ovat yhtä mieltä siitä, että vaaliliittoihin perustuvan ryhmätoiminnan aika on ohi. Kyselyä edeltäneenä aikana neljä viidestä oli pelannut jotakin. Nettipelaaminen voi myös vähentää ongelmia. Tämä oli 2,2 prosenttia käytettävissä olleista tuloista. Lottoporukka ei välttämättä lyö vetoa. Nykyisen edustajiston enemmistöryhmällä Sähköliiton edunvalvonnan tekijöillä on 306 ehdokasta kaikissa kolmessa vaalipiirissä. Rahapelit aiheuttavat myös ongelmia. Ihmiset valitsevat itselleen sopivimman pelin. Pyytäjät ovat olleet luottamushenkilöitä laidasta laitaan ja kaikilta toimialoilta. Uusimman väestökyselyn mukaan 40 000110 000 suomalaisella on eriasteisia ongelmia rahapelaamisen kanssa. Ehdokkaita on 480. Kyllä rahoitetaan, arpajaislain säädösten perusteella. Enemmistö kansasta on pelannut elämänsä aikana jotakin rahapeliä. Se on noussut samassa suhteessa kuin kotitalouksien käytettävissä olevat tulot. Uusi Rahapelaaminen Suomessa -kirja julkistettiin tiistaina. Ongelmia on pelaajien vähemmistöllä. Pelaamisella rahoitetaan suomalaisen yhteiskunnan peruspalveluita. Jos hanke olisi pilkottu jo alussa, voitaisiin kriteereissä edellyttää esimerkiksi työvoiman tietyn osan olemista vaikeasti työllistettäviä. Muun muassa mainonnan ja markkinoinnin rajoituksia sekä kattavat ikärajat. Myös joka paikassa olevat raha-automaatit ovat suosittuja. Kaikkea, mitä on tarjolla. Vaaliin voi osallistua ensimmäistä kertaa myös netissä. KANSAN TAHTO 37 2012 3 tehottomia, kalliimpia ja laadultaan huonompia palveluita. Katukivet ja perunat ovat konkreettisia asioita, mutta esimerkiksi uuden Oulun markkinointikampanja tilattiin turkulaiselta mainostoimistolta. Merkittävä muutos oli se, että laki antoi aiemmin määräaikaisiin toimilupiin perustuneen rahapelimonopolin Fintotolle, Veikkaukselle ja Raha-automaattiyhdistykselle. Loton lisäksi suomalaiset pelaavat innokkaasti peliauOnko nettipelaaminen tomaatteja. UP-uutispalvelun tietojen mukaan muita ehdokkaista ei ole tuossa. Aiemmin osastot valitsivat edustajat, nyt heidät valitaan vaalipiireittäin niin, että 350 jäsentä saa yhden edustajan. lisännyt peliongelmia. Onko pelaamiseen käytettävä rahamäärä nousussa, kirjan toimittaja, Pelitoiminnan tutkimussäätiön tutkimusjohtaja Pauliina Raento. Reijo Salmi pitää puheenjohtaja-asetelmaa mielenkiintoisena. Lotto on suomalaisten ykköspeli. Sähköisten alojen ammattilaiset -vaaliliitolla on 168 ehdokasta 22 vaalipiirissä. Nykyisin ei enää ole ideologisia tai arvopohjaisia tekijöitä, jotka erottaisivat Sähköliiton sisäiset ryhmittymät toisistaan, Väntti sanoo. VIIKON KYSYMYS: Ovatko suomalaiset himopelaajia? KUVA: UP UP/MIKA PELTONEN Suomalaiset käyttivät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen teettämän tutkimuksen mukaan viime vuonna rahapelaamiseen yhteensä noin 143 miljoonaa euroa kuukaudessa. Viimeisin lakiuudistus tuli kokonaisuudessaan voimaan tämän vuoden alusta. Mitä asioita lakiin on kirjattu. Eikö Oulu luota omaan tekemiseensä? Sähköliiton edustajiston vaali alkaa UP/MIKA PELTONEN Hankinnat osiksi Hankintakokonaisuudet on pilkottava osiksi, koska iso hanke on usein pienelle ja paikalliselle toimijalle liian iso. 2000-luvun alussa tuli pokeribuumi. Hänen mukaansa liitossa toivotaan, että nettiännestys lisäisi äänestysaktiivisuutta. Oulun kouluissa syödään puolalaista kumiperunaa, vaikka O ulun seudulla on paljon perunanviljelyä. Alakoski saa haastajan Nykyinen puheenjohtaja Martti Alakoski (sd) saa edustajistossa vastaehdok- kaakseen toisen demarin, kun liiton sektoripäällikkö Sauli Väntti on ilmoittautunut kisaan. Kuinka suurella osalla pelaajista niitä on. Kotimaassa on kohtuullisen hyvät, pelaajia auttavat välineet. Kestävän kehityksen kriteerejä ei ole osattu käyttää ja vastuullisuus katoaa nyt, Ristikari huomauttaa. SAK:laisen Sähköalojen ammattiliiton edustajiston vaalit alkavat ensi perjantaina. Meillä on hyvin monipuolinen pelivalikoima ja eriytyneitä kulttuureja, joiden pelaajamäärä ei välttämättä ole suuri. Tilanne on erilainen kuin edellisissä edustajistovaaleissa. Mitä muuta meillä pelataan. 17 vuotta Sähköliiton palveluksessa ollut Väntti kertoo innostuneensa tavoittelemaan puheenjohtajuutta, koska häntä on pyydetty. Ensimmäinen toiveeni on, että oululaiset koululaiset saisivat tyrnäväläistä perunaa. Ovatko suomalaiset himopelaajila. Hankkeen toteuttaja joka tapauksessa pilkkoo hankkeen osiin, kuten esimerkiksi Lemminkäinen tekee Kastellin suurkoulun rakennushankkeessa. Kaikki rahapelaaminen on suomessa kielletty alle 18- vuotiailta. Turkulaiselta, Ristikari päivittelee. Suoraa ongelmien räjähtämistä ei kuitenkaan ole osoitettu. ja ahneutta." KUVA: TUULA LESKINEN Puheenvuoro Sivu 19 olla lähiperunan tasoisia millään. Jos he haluavat, he pystyvät niiden avulla rajoittamaan panoksiaan ja pelaamiseen käytettyä aikaa.. Ikään kuin kaupungissa ei olisi osaamista, ja jos on, niin siihen ei luoteta. Suomalaiset ovat pelaajia. Edustajistoon valitaan 75 jäsentä. Kolmas vaaliliitto on muutaman yksittäisen jäsenen perustama Sähköliiton asentajat, jolla on kolmessa vaalipiirissä yhteensä kuusi ehdokasta, kertoo liiton järjestöpäällikkö Reijo Salmi. Myös lain rikkomisesta johtuvia rangaistuksia on kiristetty. Joillekin ihmisille netti on voinut aiheuttaa ongelmia. Tällaisia ovat esimerkiksi vedonlyönti- ja totopelit
Ainakaan siirtyminen muiden Pohjoismaiden tavoin ensisijassa kriisinhallintatehtäviin ei voi olla Suomelle aito vaihtoehto." "Entä kokonaisturvallisuutta koskeva reformi - onko siinä lopulta kysymys liittoutumisesta ja tukeutumisesta Naton arsenaaliin, jos oma ei pitkän päälle vastaa ajan vaatimuksia?" Edeltäjän kohtaloksi koitui Dragsvik, mutta puolustusministeri Haglundin piirtämä armeija tuo mieleen pikemminkin Strömsön, kommentoi Pohjolan Sanomat: "Samassa tilaisuudessa puhunut uusi puolustusministeri Carl Haglund (r.) korosti yleisen asevelvollisuuden, alueellisen puolustuksen ja sotilaallisen liittoutumattomuuden merkitystä uskottavan oman puolustuskyvyn ylläpitämisen kannalta." "Ministeri painotti myös varusmiespalveluksen kehittämistä ja riittävän ison reservin ylläpitoa. Se nähtiin siinäkin, ettei Kemijärvellä alettu valmistaa liukosellua, joka on nykyään kuumaa tavaraa maailmalla. Aiheesta on tehty myös luento ammatillisten oppilaitosten käyttöön. 13,5 miljoonaa euroa Palokangas toteaa, että konkurssivertailusta ilmenee Arktosin saaneen valtiolta 8 miljoonaa euroa avustuksia ja 5,5 miljoonaa euroa alvvähennyksiä, siis yhteensä 13,5 miljoonaa. Yritystukiaisia jaelleet ja valtion omistajaohjausta kehnosti hoidelleet Arktos sai tehtyä Kemijärvellä vain koe-eriä, mutta nosti toistakymmentä miljoo- ministerit Jyri Häkämies (kok) ja Mauri Pekkarinen (kesk) säästyvät selittämästä. Veroparatiisi yksille, potkut toisille Kahden liikemiehen Jaakko Kilpeläisen ja Juhani Kukkosen pyörittämään Arktos Group-yritysryppääseen kuuluu peräti 14 aputoiminimeä: Polar Beam, Arktos House, Arktos Wood, Arctic-Panel, Polar Timber jne. Ne on varattu valmiiksi jotain käyttöä varten, että MUUT LEHDET Komentaja nosti pyhät puolustuskysymykset pöydälle, kirjoittaa Kainuun Sanomat, viitaten puolustusvoimain komentajan, kenraali Ari Puheloisen puheeeseen maanpuolustuskurssin avajaisissa. Näin räikeän menon pitäisi kiinnostaa Suomen hallitusta, onhan hallituksella erityinen harmaan talouden vastustusohjelmakin, Palokangas patistaa. Ay-liikkeen kampanjalla on omat nettisivut. Firma on yrityssaneerauksessa, jonka takarajaa on jo kahdesti siirretty. Sahan työntekijät lomautettiin elokuussa. "Tarvitaan elinkeino-ohjelma" Pro-ammattiliiton Palokankaan mukaan Suomeen tarvittaisiin elinkeino- ja teol- lisuuspoliittinen ohjelma sen sijaan, että valtion tukiaisin tekohengitetään "keinotekoista pyöritystä". ja ystävät Vaikka tiemme erkani päällä maan, jäi minulle muistojen silta. Sillä sillalla kanssasi olla saan, joka ainoa päivä ja ilta. Konkurssi paljastaisi tilanteen ja konkurssipesä perkaisi jäämistön. Puolustusvoimat joutuu kuitenkin varautumaan vastakysymyksiin." "Miten asevelvollisuudesta luopumalla ja tekniseen ammattiarmeijaan siirtymisellä voitaisiin säästää puolustusmenoja, kun laskelmat tähän saakka ovat osoittaneet päinvastaista?" "Mitä komentaja Puheloinen tarkoittaa puolustusvoimien tehtävien uudella määrittelyllä. Varapuheenjohtajaksi valittiin Oili Laulumaa, sihteeriksi Paula Heikkilä, taloudenhoitajaksi Katja Hänninen ja toimikuntaan lisäksi Salme Knuutila, Anna-Liisa Niemelä ja Sirkka Kankaala. jne. Nyt homma venyy marraskuun loppuun ja yli kunnallisvaalien. Valtion omistajaohjauskin puuttuu käytännössä. GirlPoweria on tiedossa Naisten Huone -tilaisuudessa la 13.10. Valtion yhtiö Vapo myi sen heille. Rahasta hän ei puhunut mitään." "Selvää on, että puolustusvoimien komentaja puhuu aina omassa asiassaan ja omalta kannaltaan. Tosiasiassa armeijalla itselläänkin on paljon mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, että komentajan kaavailemaan pahimpaan kurimukseen ei ajauduta." voidaan aloittaa taas uusi toiminta niin sanotusti puhtaalta pöydältä, Palokangas selittää. Kampanjan sivut löytyvät osoitteesta www.mustatulevaisuus.fi Kuitti on hyvä keino torjua harmaata taloutta.. Julkisuudessa kysellään, oliko sillä tarkoituskaan tuottaa mitään vaan vai ottaa tukiaiset. Valtiolta tukea naa euroa valtion tukea. Tavoitteena on vaikuttaa etenkin nuorten asenteisiin ja torjua "musta tulevaisuus", johon pimeä työnteko, veronkierto ja muu harmaa talous johtavat. Hyvänä esimerkkinä harmaan talouden torjuntakeinoista SAK mainitsee rakennusalalla käyttöön otetun veronumeron. veljet perh. Suurin tukirahoin ja suurin lupauksin Stora Enson sellutehtaan raunioille perustettu Arktos on nyt työväkensä irtisanonut raunio itsekin. Raahessa. Toimihenkilöliitto Pron teollisuussektorin johtaja Markku Palokangas vaatii, että Kemijärvellä toimintansa alasajanut liimapalkkitehdas Arktos pannaan harmaan talouden tapaustutkintaan. "Puheloisen varoitukset on suunnattu uuden turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmisteluun. Konkurssiin Arktosia ei kuitenkaan haettu. (08) 311 2203 www.ala-aho.fi HAUTAUSPALVELU Kukkakauppa Avoinna ark. Kansainvälistä yhteistyötäkin edistetään. Lisäksi Arktosin kaksikolla on veroparatiisiyhtiö Morven Ltd, jonka nimiin he hankkivat Peuravuonon sahan Inarista. Kumpumäki 26.6.1930 Kemi mlk * 29.8.2012 Kemi Kaivaten Lilly-tytär Mikko ja Tapani perh. 4 KANSAN TAHTO 37 2012 PERINTEENÄ PALVELU YLI 120 VUOTTA. Asemakatu 4, 90100 Oulu, p. Koko yhteiskunta, palkansaajat ja rehelliset yrittäjät kärsivät villistä tilanteesta, hän muistuttaa. KUVA: TUULA LESKINEN SAK kampanjoi pimeää taloutta vastaan KT Ammattiyhdistysliike on aloittanut laajalla rintamalla kampanjan harmaan talouden torjumiseksi. 9 - 17 la 10 - 15, su 11 - 15 LIMINKA Tupoksentie 12 08 384 477 "Arktosin alasajo tulisi tutkia harmaan talouden tapauksena" ARKISTOKUVA Tuira, OULU Valtatie 59 08 554 6005 MAIJA AALTO MUHOS Valtatie 11 08 374 800 TYRNÄVÄ Joonaantie 4 08 545 1957 www.dapu.fi Neuvonta ja päivystys 08 545 1957(24h) Rakkaamme Ollanketo Raahen Vasemmistonaisten johtoon KT Elli Maria TUOHIMAA o.s. Mollattiin vain massaliikettä ja pyylättiin pystyyn tämä silmänlumeArktos, Palokangas noituu. Ellin muistotilaisuus ti 18.9.12 klo 16.00 Jänkälässä. Raahen Vasemmistonaiset valitsivat puheenjohtajaksi järjestäytymiskokouksessaan Tarja Ollankedon
Määritelmän mukaan "syrjäytyminen on yksilöä yhteisöön yhdistävien siteiden heikkenemistä. Nämä elinkeinot ja rajayhteistyö puhuttavat ihmisiä myös kuntavaalien lähestyessä. Vinkit ovat ihan kivoja ja ehkä myös hyödyllisiä, mutta ne sivuuttavat pahoinvointia ja syrjäytymistä aiheuttavat yhteiskunnalliset rakenteet. Liikevoittotasoa pitää kasvattaa, kertoo pääluottamusmies Tomi Juntunen Kemiran Oulun tehtaalta. Vihreät nuoret ennättivät kommentoimaan asiaa kannanotossaan, Facebookiin perustettiin ironinen Niksejä syrjäytymisen ehkäisyyn -sivusto ja useat bloggarit ovat ennättäneet lyttäämään sivuston. He kaikki ovat nytkin ehdokkaina. Kolarissa on jaossa yhteensä 21 valtuustopaikkaa. Sivuston ohjeet tuntuvat jopa naiiveilta. Vasemmistoliiton kunnallisjärjestö pitää sunnuntaina kokouksen, jossa tarkistetaan kuntavaalien ehdokaslista ja kartoitetaan keskeiset vaaliteemat. Sivustolla muun muassa kehotetaan vanhempia viettämään aikaa lasten kanssa, suojelemaan lapsia alkoholilta, välttämään liiallisen rahan antamista, tutustuttamaan nuoria työntekoon ja välttämään rasistista puhetta. Nuoria on mukavasti mukana ja yllätysnimikin löytyy, hän paljastaa. Kuntalaisten kohtelun tulee olla tasapuolista, sitä ihmiset arvostavat. En usko, että ohjeet hirveästi helpottavat työttömyyden ja köyhyyden kanssa painiskelevan perheen arkea, vaan ne tuntuvat todennäköisesti lähinnä todellisuudesta vieraantuneilta ja holhoavilta. En ole ensimmäinen, joka on ennättänyt moittimaan Niinistön syrjäytymiskäsitystä naiviksi ja yksilökeskeiseksi. KANSAN TAHTO 37 2012 5 ARKISTOKUVA: TAPANI SILLANPÄÄ KOLUMNI HANNA SARKKINEN Reijo Kontinen on valmis lyömään vetoa Kolarin Vasemmistoliiton vaalivoiton puolesta. Ihan tavallisia asioita? Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on huolissaan nuorten hyvinvoinnista ja syrjäytymisestä. Se tarkoittaa, että kannatusprosentti voi alkaa jopa 4:llä, ennustaa Vasemmistoliiton valtuutettu Reijo Kontinen. Irtisanomisia on perusteltu sillä, että tämän hetkisellä liikevoittotasolla firma ei voi tehdä investointeja, koska omistajat haluavat osinkoja 110 miljoonaa euroa vuodessa. Keskustalla puolestaan on ollut vaikeuksia ehdokashankinnassa. Vinkit tuntuvat olevan suunnattu lähinnä keskiluokkaisille perheille, joilla on varaa antaa lapsille liikaa käyttörahaa. SAK:n maanantaina ilmestyneen ytseurannan mukaan elokuun loppuun mennessä yt-neuvottelut olivat koskeneet kaikkiaan jo 47 000 palkansaajaa. Suunta on ollut nouseva koko 2000-luvun, Kontinen sanoo. Jos Niinistö haluaisi todella puuttua syrjäytymistä tuottaviin yhteiskunnallisiin rakenteisiin, hän puhuisi tuloerojen kaventamisesta, työllisyydestä, terveys-, päihde- ja mielenterveyspalveluiden saatavuudesta ja opiskelupaikkojen riittävyydestä. Neuvottelut alkoivat kolme viikkoa sitten yhteensä seitsemällä paikkakunnalla. Syrjäytymistä ja syrjäyttämistä voivat aiheuttaa esimerkiksi opiskelumahdollisuuksien puute, pitkäaikaistyöttömyys, pätkätöiden välillä toistuvat työttömyysjaksot, tuloerot, terveysongelmat, etninen tai muu syrjintä tai päihteiden käyttö." Ihan tavallisia asioita -sivusto ei tarjoile ratkaisuja syrjäytymisen perustavanlaatuisiin syihin eli yhteiskunnan rakenteisiin, jotka tuottavat yllä lueteltuja ongelmia. Ja tietysti peruspalvelut kiinnostavat, nehän ovat kunnan päätoimiala, Kontinen huomauttaa. Sellaisena se voi antaakin hyödyllistä ajattelemisen aihetta kasvattajille, mutta todellisen syrjäytymisen ja syrjäyttämisen ehkäisyn kanssa sillä ei ole juuri mitään tekemistä. Kirjoittaja on oululainen opiskelija ja kaupunginhallituksen jäsen (vas.) Kolarin vasemmistolaiset myötätuulessa vaaleihin MAIJA AALTO Vasemmistoliitto tähtää Kolarissa vaalivoittoon. Niinistön työryhmä pelkistää syrjäytyminen arjen pieniksi ongelmiksi ja niiden ratkaisuiksi. Eniten väkeä on irtisanonut vuoden mittaan Nokia, josta on joutunut lähtemään 3 700 henkilöä. Yt-seurannan mukaan osa yrityksis- "Omistajaportaan voitto tärkein" Parhaillaan yt-neuvotteluja käydään muun muassa Kemirassa. Oulussa on 170 kemiralaisia, joista pitäisi vähentää 70 vakituista 18 määräaikaista. Vaaliasetelmiin vaikuttavat myös perussuomalaiset, jotka nyt ensi kertaa asettavat Kolarissa oman ehdokaslistan. Seuraavina ovat puolustusvoimat (1 200 henkeä), Tieto (545 henkeä), Finnair (380) ja UPM-Kymmene (378). Kampanja ei olisi ehkä saanut niin penseää vastaanottoa, mikäli sitä ei olisi markkinoitu syrjäytymisen ehkäisemiskampanjana vaan vanhemmille suunnattuna kasvatusvinkkilistana. Ehdokaslistat on jätettävä kunnan keskusvaalilautakunnalle viimeistään ensi tiistaina. lisyyttä. Jos sanelu jatkuu eikä vaihtoehtoja mietitä, meidän pitää päättää, mitä tehdään. Se on reilu tuhat enemmän kuin koko viime vuonna. Vasemmistoliitolla on vahvoja ehdokkaita myös Kolarin kylistä. Lisäksi FNSteelin konkurssin myötä työpaikka katosi 450 taalintehtaalaiselta. Suomessa vähentämistarpeeksi on arvioitu 250 henkilöä. Oikeus ja kohtuus olisi meille vasemmistolaisille osuva vaalilause, Kontinen sanoo. Kaivosasiat pinnalla Kolarissa ei väkiluku ole viime vuosina vähentynyt, sillä matkailu ja isot kaivoshankkeet ovat turvanneet työl- Kuntavaaleissa neljä vuotta sitten Vasemmistoliittoa äänesti lähes 35 prosenttia kolarilaisista. Irtisanomisia jo viimevuotista enemmän UP/BIRGITTA SUORSA tä on päätynyt irtisanomisten sijaan lomautuksiin. Tänä vuonna yhteistoimintaneuvottelut ovat johtaneet 11 861 palkansaajan irtisanomiseen. Nyt hän onkin esitellyt Ihan tavallisia asioita sivuston, johon asiantuntijoista koostunut työryhmä on koonnut vinkkejä vanhemmille ja kasvattajille nuorten hyvinvoinnin tukemiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Kuntavaaleissa neljä vuotta sitten Vasemmistoliittoa äänesti lähes 35 prosenttia kolarilaisista. Vasemmistoliitolla on tarjota ehdokas joka paikalle ja vielä muitakin Kontinen arvioi, että ehdokaslistalle tulee kaikkiaan noin 25 nimeä. Palkansaajapuolen mukaan neuvotteluissa on ajauduttu umpikujaan, sillä työnantaja ei neuvottele aidosti vaihtoehdoista. Kemiran pääluottamusmiehet kokoontuvat torstaina Helsinkiin pohtimaan tilannetta.. Paljon enempää ei nyt tarvita siihen, että 40 prosentin raja menee rikki. Nykyiset valtuutetut pyrkivät jatkoon Vasemmistoliitolla on Kolarin kunnanvaltuustossa seitsemän valtuutettua. Viime kunnallisvaaleissa puolueen kannatus kasvoi yli neljä prosenttiyksikköä. "Lumeneuvottelut" ovat saaneet kaikki henkilöstöryhmät pohtimaan mahdollisia painostustoimia. Lisäksi henkilöstön edustajat ovat ärtyneet siitä, ettei määräaikaisten työsuhteiden päättämisestä ilmoitettu heti neuvottelujen alussa
Hänen mielestään se on pisara meressä, jos sitä vertaa esim. Jos kolmekymmentä henkilöä pitää kuulla päivän aikana, se pitää kiirettä. Kysely ei vakuuttanut ministeri Räsästä, joka suuttui selvityksestä. Rintanen ihmettelee myös, miksi pääministeri Jyrki Katainen (kok) ei ole ottanut asiaan julkisesti kantaa. Hän ei ole sanonut juuta eikä jaata, Rintanen huomauttaa. Tätä työtä ei voi tehdä vasemmalla kädellä, oman toimen ohella, liikkuvan poliisin Pohjois-Suomen alueen päällikkö Jarmo Rintanen sanoo. kuljetusalalla vaikuttavan harmaan talouden aiheuttamiin menetyksiin. Hänen perustelunsa ovat sellaisia, jotka antavat aiheen kysyä, onko hän todella objektiivisesti pystynyt arvioimaan asiaa, Rintanen sanoo. Kehua ei voi muitakaan lakkautusta ajavia poliitikoita ja virkamiehiä. Hän suitsutti selvitystyön julkistamistilaisuudessa, että "työryhmä on tekemässä sellaista esitystä, jolla pelastetaan liikenteenvalvonta". Kiireellä "perusteellista" työtä Liikkuvan poliisin Pohjois-Suomen päällikkö Jarmo Rintanen epäilee sisäministeri Päivi Räsäsen kykyä arvioida LP:n lakkautusta objektiivisesti. Sen mukaan LP sulautetaan paikallispoliisiin, ja samalla poliisilaitosten määrä putoaa alle puoleen. Kiireestä huolimatta esitys on Räsäsen mielestä silti "perusteellinen ja toteuttamiskelpoinen". Rintanen toivoo eduskunnalta löytyvän tähän kykyä. Viime viikolla Räsänen myönsi, että poliisiuudistus oli suunniteltu kiireessä, koska lakkautukseen tähtäävä lakimuutos on saatava voimaan vuoteen 2014 mennessä. Hänen mielestään sisäministeriön poliisiosaston päällikön Kauko Aaltomaan ja poliisihallituksen poliisiylijohtaja Mikko Paateron vetämä työryhmä ei ottanut huomioon LP:n ja muiden liikennealan järjestöjen mielipiteitä. Rintanen hymähtää summalle. Ei siinä ajassa pysty aidosti keskustelemaan, Jarmo Rintanen toteaa. Heidän mielestään ministerillä ei ole ns. 6 KANSAN TAHTO 37 2012 Liikkuvan poliisin lakkautusaikeet ovat herättäneet ankaraa vastarintaa mm. kuljetusalan järjestöissä. Sisäministeri Räsänen on kehunut työryhmän työtä estoitta. Rintanen toivoo, että siellä asiasta pystytään keskustelemaan objektiivisesti. Niiden mielestä lakkautus merkitsisi tienvarsitarkastusten loppumista lähes kokonaan. Liikkuvan poliisin lakkautus suututtaa kenttätyön tekijöitä "Raha vie sisäministeri Räsästä". Teksti ja kuvat: SEPPO KORHONEN Sisäministeri Päivi Räsäsen (kd) puheet liikkuvan poliisin lakkauttamisen perusteluista saavat huutia käytännön kenttätyötä tekeviltä poliiseilta. Työryhmä jätti lakkautusesityksensä Räsäselle elokuun lopulla. Minulle on tullut mieleen kirjoittaa ministerille, että onko raha viemässä häntä eikä asia. Se oli hänen mukaansa "väärin kysytty". Poliisin karkean arvion mukaan lakisääteisiä maksuja jää kuljetusalan harmaan talouden vuoksi maksamatta noin 70 miljoonaa euroa vuodessa. Räsänen antaa lakkautusesityksen eduskunnalle syksyn aikana. Henkilöt eivät tunne niin paljon liikenneturvallisuustyötä, että he tietäisivät, mitä se todella vaatii. Tuoreen, Suomen poliisijärjestöjen liiton SPJL:n teettämän kyselyn mukaan 80 prosenttia kansalaisista vastustaa liikkuvan poliisin lakkauttamista. Kyseessä oli teatteriluontoinen esitys, jossa ei Rintasen mukaan kukaan pystynyt enää vaikuttamaan asiaan millään tavalla. Rintanen huomauttaa, että tämän seurauksena paikallispoliisiin sulautettu LP:n väki joutuisi hoitamaan pääasiassa hälytysteh- täviä, jonka vuoksi liikenneturvallisuus heikkenisi radikaalisti. Säästöt ovat pisara meressä Työryhmän laskelmien mukaan yhdistämisellä saataisiin 6,4 miljoonan euron säästöt. Ministeri totesi tuohtuneena, että "kyselyn tulokset olivat selviä jo ennen ensimmäistäkään vastausta".. Ministeri kutsui tiistaina sidosryhmien edustajat koolle vielä keskustelemaan uudistuksesta. Työryhmän työtä leimasi alusta lähtien tarkoitushakuisuus, loppu- tulokseksi haluttiin nimenomaan LP:n lakkauttaminen. substanssi hallussa, eli Räsänen ei ymmärrä, mitä on itse asiassa tekemässä
Seuraavien kahden ja puolen vuoden aikana liikennekuolemat on saatava vähenemään neljänneksen. Jos liikkuva poliisi lakkautetaan, alueellinen kattavuus ei toteudu, hän sanoo. Kuljettajista kahdeksan prosenttia on nukahtanut ajon aikana ainakin hetkellisesti. KANSAN TAHTO 37 2012 7 Puoli päivää juoppokeikalla SEPPO KORHONEN KOLUMNI Mitä liikkuavn poliisin lakkautuksesta käytännössä sitten seuraisi. Kansalaispalautekin on ollut sellaista, että meillä on tuki takanamme, Klemetti sanoo. "Maaseudulla oikeus omiin käsiin" Liikkuvaa poliisia on oltu lakkauttamassa ennenkin. Aikaisemmin puhuttiin organisatorisista syistä, mutta nyt on talous noussut yli kaiken, LP:n Oulun yksi- KUVA: SEPPO KORHONEN Vanhempi konstaapeli Heikki Klemetti uskoo, että liikkuva poliisi tekee jatkossakin mm. Inhimillisten kärsimysten määrää ei pystytä euroissa laskemaan. Tätä työtä on jatkettava niukoista voimavaroista huolimatta. "Kyllä me klaarataan" Vajaa kymmenen vuotta LP:ssa ollut vanhempi konstaapeli Heikki Klemetti uskoo, että "lälläpee" säilyy. Vuonna 2011 tieliikennekuolemat lisääntyivät seitsemällä prosentilla. Toivottavasti ne ihmiset ovat viisaita, jotka joutuvat organisoimaan toiminnan uudelleen, hän sanoo epäilyksen ääni sanoissaan. MARTTI KORHONEN Meillä ei ole varaa liikennekuolemiin Jokainen tieliikenteessä menetetty ihmishenki maksaa noin 2 miljoonaa euroa. Jos tämä nyt kerralla romahtaa, sen korjaamiseen menee paljon enemmän aikaa, Muranen huomauttaa. raskaan liikenteen tienvarsitarkastuksia. Tutkimusten mukaan puolet liikennekuolemista olisi voitu välttää, jos liikennesääntöjä olisi noudatettu. Hän kertoo positiivisen asenteensa vain vahvistuneen, kun mm. sijalle. Perustelut ovat matkan varrella vaihdelleet. LP:n Pohjois-Suomen päällikön Jarmo Rintasen mukaan nyt on vireillä jo yhdeksäs lakkautusyritys. Liikenteessä yliväsynyt kuljettaja on yhtä vaarallinen kuin rattijuoppo. kuljetusalan järjestöt ottivat lakkautuspuuhaan kielteiset kantansa. Samaa mieltä on myös vanhempi konstaapeli Hannu Muranen. Henkilökunta on motivoitunutta ja asiantuntevaa. Jos tähän työhön valjastetaan myös LP:n kenttämiehet, tunturiin johtavien teiden liikennevalvonta jää heitteille. Turvallisuutta edistävät tehokkaasti kaistalla pysymisen tukijärjestelmä ja ajonvakautusjärjestelmä ESC. Hänen mielestään kansalaisia on kohdeltava tasavertaisesti poliisipalvelujen suhteen. Vuosittain kuolemantapaukset aiheuttavat arviolta noin 600 miljoonan euron kustannukset. EU-alueella liikennekuolemia ja vakavia loukkaantumisia aiheuttavat eniten ylinopeus, rattijuoppous ja ajaminen huumaavien aineiden vaikutuksen alaisena, ajaminen ilman turvavyötä ja matkapuhelimen käyttö ajon aikana. Kyllä tämä surullisia tuntemuksia on herättänyt, vasta kolme vuotta poliisin työtä tehnyt Ollikkala huokaa. "Jos lähdetään esimerkiksi Kittilästä Kilpisjärvelle, jonne on matkaa lähes 300 kilometriä, hakemaan juoppoa putkaan, siihen menee helposti puoli päivää. Verotuksella on syytä helpottaa turvallisuustekniikan yleistymistä ajoneuvoissa. Tahallinen riskinotto aiheuttaa noin puolet vakavista onnettomuuksista. Viime vuonna Suomen teillä kuoli 292 ihmistä. Suomi on pudonnut liikenneturvallisuustilastoissa muihin eurooppalaisiin maihin verrattuna. Vuonna 2010 Suomessa poliisi teki puhallustestejä 429 autoilijalle 1 000 asukasta kohti. EU-maista Suomea huonommin pärjäsivät ainoastaan Bulgaria, Kreikka, Malta, Puola ja Romania. Hän muistuttaa, että liikkuva poliisi on tällä hetkellä ainoa poliisi, joka vielä näkyy maaseudulla. Liikenneturvan kyselytutkimusten mukaan joka kuudes autonkuljettaja on pelännyt nukahtavansa rattiin väsymyksen vuoksi. - Kyllä me säilymme ja klaaraamme, hän sanoo. Kirjoittaja on Liikenneturvan hallituksen puheenjohtaja ja oululainen vasemmistoliiton kansanedustaja.. Muranen pitää nyt meneillään olevaa lakkautusta pahimpana yrityksenä hänen 18 vuotta kestäneellä virkaurallaan. Jos lähdetään esimerkiksi Kittilästä Kilpisjärvelle, jonne on matkaa lähes 300 kilometriä, hakemaan juoppoa putkaan, siihen menee helposti puoli päivää. Eurooppalaisen tieliikenteen turvallisuusvertailussa Suomi sijoittui 12. Liikenneturvallisuuden eteen tehtävä työ on pitkäjänteistä. Tieliikenteen turvallisuussuunnitelman mukaan vuonna 2014 tieliikenteessä saa sattua enintään 218 kuolemantapausta. Suomi on asettanut tiukat tavoitteet liikenteen turvallisuuden parantamiseksi. Eurooppalaisen selvityksen mukaan Suomi on Euroopan kärkimaita puhallustestien tekemisessä. Samoin törmäyksen estojärjestelmä, risteysajon tukijärjestelmä ja kevyen liikenteen seurauksia lieventävä järjestelmä. Asiakas ehtii tässä ajassa jopa selvitä." kön ylikonstaapeli Petri Åkerman toteaa. Asiakas ehtii tässä ajassa jopa selvitä, Ollikkala toteaa sarkastisesti. Tutkimusten mukaan nykyisen ajoneuvotekniikan riittävä käyttö voi parantaa liikenneturvallisuutta. Ainoa lohtu koko asiassa on Ollikkalan mielestä se, että ketään ei lakkautuksen seurauksena irtisanota. Oma lukunsa ovat Lapin hiihtokeskukset, jotka työllistävät paikallispoliisia. Väsymystä on kuitenkin vaikea todeta tai mitata, joten myös rangaistukset ovat lähes mahdottomia. Tämän tietää LP:n Oulun yksikössä "lainassa" oleva mutta Lapin alueella työtään pääasiassa tekevä vanhempi konstaapeli Antti-Jussi Ollikkala. Minä olen kasvanut liikkuvaan poliisiin. Onnettomuuksissa loukkaantui lähes 8 000 ihmistä. Luotan että pysyy. Maaseudullakin maksetaan veroja, joten sielläkin on oltava samat palvelut kuin kaupungeissa, Åkerman muistuttaa. Olen koettanut vakuuttaa kaikille, että kyllä me klaarataan, liikkuvan poliisin hallituksessa tämän vuoden alusta istunut Klemetti sanoo. Siellä esiintyy turvattomuutta, ja jos lakkautus toteutuu, pelkään, että kansalaiset ottavat oikeuden omiin käsiinsä, Åkerman sanoo. Kansalaiset, työnantajat, kunnat ja valtio maksavat liikennekuolemista aiheutuvat välilliset ja välittömät kustannukset. Euroopan laajuinen tavoite on liikennekuolemien määrän puolittaminen vuoteen 2020 mennessä. Liikenneonnettomuuksia tapahtui yli 100 000, yli 300 päivässä. Norjassa vastaava luku oli 367 ja Ruotsissa 287
Pari vuotta toiminut piiri on tutustunut jo yli 30 kirjaan. Irmeli Roininen ottaa listan esiin Tuiran lukupiirissä. Kukin lukee tai kuuntelee sen äänikirjana etukäteen. Eräs suomalainen lehti on tehnyt BBC:n listan pohjalta luettelon "100 kirjaa jotka jokaisen suomalaisen pitäisi lukea". Kirjallisuus saa kehuja tietojen ja kielitajun kehittäjänä ja mainiona ajankuluna. Naisvoittoinen lukupiiri luokitteli sen "miesten kirjaksi", mutta useimmat pitivät Hakalan suvun koreilemattomasta tarinasta, jota Tuuri kertoo monessa muussakin kirjassaan. Viimeksi keskusteltiin Antti Tuurin romaanista Pohjanmaa. Piirin miesten mielestä Tuuri tuo realistisen ronskisti esiin myös elämän varjopuolia, Hakalan konkurssin ja poikien juopottelun ja tappelut. Kädet nousevat kuin jumppakerhossa kun hän luettelee: Bulgakov, Dumas, Marquez, Hugo, Austen, Tolstoi, Huovinen, Waltari, Mukka, Skiftesvik, Oksanen, Väisänen, Härkönen, Franzen, Meri, Hotakainen... Todistuskappaleet keskimäärin 83-vuotiaat lukupiiriläiset löytyvät hänen ympäriltään. Palvelukeskuksessa on myös kirjastohuone, jossa Tuiran kirjaston virkailija vierailee kerran viikossa. Celia on valtion erikoiskirjasto ja käyttäjälleen maksuton. Tuuri osaa kuvata sattuvasti pohjalaisten naisten ja miesten räväkät välit ja antaa kunnian vahvoille naisille. Aura Alasalmen mieleen oli kirjan historiallisuus ja sodanvastainen pohjavire. Murteenkin ymmärsin mutta mitä ihmettä ne söivät, kaljavellikeittoa. Tuiran ikäihmisten lukupiirissä on useita Celia-kirjaston asiakkaita ja äänikirjojen kuuntelijoita. Huoneeseen voi jättää kirjatilaukset ja lainojen palautukset ja hakea sieltä toivekirjat ilman että tarvitsee mennä kirjastolle asti. Moni muistaa sodan jälkeisiä asekätkentätapauksia. KUVA: MAIJA AALTO Äänikirjasto kätevä palvelu Heikkonäköisiä ja sokeita varten on jo pitkään ollut äänikirjoja, joita voi lainata kirjastosta. Asiakkaaksi pääsee kun lähettää hakemuksen, jossa on terveysalan ammattilaisen lausunto palvelun tarpeesta. Piirissä käy vakituiseen kymmenkunta ihmistä, ja siihen ovat tervetulleita muutkin eläkeläiset kuin Oulun palvelusäätiön taloissa asuvat. Lukupiirin erikoisuus piilee korkeassa iässä. Tämäkin palvelu on tarkoitettu kaikille alueen eläkeläisille, Irmeli Roininen sanoo. Lukeminen avartaa Kuukauden kirja valitaan yhdessä. Ossi Lotvosen aloitteesta luettavien kirjojen listalle otetaan myös Juha Kuisman historiateos Tuli leivän antaa. Keskustellaan hetki lukemisen merkityksestä. Osallistujien keski-ikä on 83 vuotta, kertoo Irmeli Roininen, joka johtaa palvelukeskusta ja on lukutoukka itsekin. Kuukauden teos valitaan etukäteen ja kukin lukee sen tykönään. Valitaan seuraava kuukauden kirja, se on Elisabet Ahon romaani Sisar, joka kertoo vuoden 1918 sisällissodan ajan Helsingistä ja samalla sairaanhoitomme historiasta. Vielä paremman palvelun tarjoaa uusi Celia-äänikirjasto. Sen jälkeen osa lukupiiriläisistä siirtyy palvelukeskuksen ruokasaliin katsomaan Arto Paasilinnan romaaniin perustuvaa elokuvaa Jäniksen vuosi.. Lukeminen avartaa ihmistä ja ylläpitää muistia, Roininen sanoo. Teos sisältää yhtymäkohtia lukupiiriläisten omaan elämään: yhden isä on ollut Amerikassa, maalaiselämä ja monen sukupolven yhteiselo on lähes kaikille tuttua. Se postittaa asiakkaalle kotiin kirjojen kuuntelulaitteen ja kirjalliset cdlevyt. 8 KANSAN TAHTO 37 2012 Kirjallisuuspiirissä keski-ikä 83 vuotta KUVA: MAIJA AALTO Tuiran lukupiirissä käy säännöllisesti kymmenkunta osallistujaa, keskellä piirin vetäjä Irmeli Roininen. MAIJA AALTO Kaikki varteenotettava kotimainen ja käännetty maailmankirjallisuus ehkä Harry Potteria lukuunottamatta tuntuu olevan tuttua lukupiirissä, joka kokoontuu Oulussa Tuiran palvelukeskuksessa
Kirjasto ja kulttuuripalvelut ovat kansalaisille peruspalvelua, joista ei haluta tinkiä. Kaikista vastaajista noin 23 prosenttia katsoi kunnan epäonnistuneen järjestään kaikissa hallintoon liittyvissä tehtävissään. Christelle Mas on syntynyt Ranskassa vuonna 1984. Kuntalaiset haluavat myös osallistua kuntapalvelujen kehittämiseen. Yhtä vähän oli niitä, jotka kokivat voivansa vaikuttaa kuntansa asioihin. Akavan erityiselojen toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki arveli odotusten ja todellisuuden välisen ristiriidan juontuvan kuntahallinnon pahenevista resurssiongelmista. "Yhtälö ei toimi" Akavan erityisalojen saaman jäsenpalautteen mu-kaan säästöistä puhuttaessa ensimmäiseksi nousee esille hallinto. Katoppa-asukastupa on avoinna maanantaista perjantaihin klo 915. Oulun toinen sosiaalifoorumi pidetään viikonloppuna 15.16.9. He työskentelevät johta- vissa ja asiantuntijatehtävissä kulttuurin, hallinnon, nuorisotyön ja liikunnan parissa julkisella ja yksityisellä sektorilla. Odotusten ja todellisuuden välinen ristiriita juontuu kuntahallinnon pahenevista resurssiongelmista. Taidetta kansalle asukastuvalla Oulussa KT Eurokriisistä ja koulusta keskustellaan Oulussa KT Oulun Taiteilijaseura -63 ja MeritulliHeinäpään asukasyhdistys ovat käynnistäneet yhteistyön tuodakseen taidetta lähemmäs tavallisia ihmisiä ja antamaan enemmän näkyvyyttä oululaisille taiteilijoille. Katoppa-asukastuvalla on marraskuun loppuun asti kestävä Christelle Masin teosten näyttely. Niitä käytti lähes 70 prosenttia kansalaisista 12:n viime kuukauden aikana. Kulttuuripalveluja koskevat näkemykset tutkittiin nyt kolmatta kertaa viimeksi kuluneen neljän vuoden aikana. Vain yhdeksän prosenttia piti kuntahallintoa laadukkaana. Kuntien viestintään tyytyväisiä löytyi tutkimusjoukosta vain neljännes. Kirjasto ja kulttuuripalvelut ovat kansalaisille peruspalvelua, joista ei haluta tinkiä, summasi toiminnanjohtaja Luomanmäki tutkimuksen tuloksia. Ovatko koulut eriytymässä?. Näyttelyyn on vapaa pääsy. KANSAN TAHTO 37 2012 9 Kunnallishallinnolle madonluvut kyselytutkimuksessa Kansalaisten odotukset ja todellisuus eivät kohtaa. ARKISTOKUVA UP/ KARI LEPPÄNEN Kansalaiset odottavat kunnilta hyvää hallintoa, asiantuntevaa valmistelua, avointa päätöksentekoa. Suomen 40-vuotias peruskoulu on aiheena sunnuntaina klo 11.30 alkavassa keskustelussa, jossa puhuvat kansanedustaja Satu Haapa- nen ja opetuksen monitoimimies Hannu Hämäläinen, keskustelun vetää opettaja Mauno Murtoniemi. Hallinnon keventäminen ja vaatimustason nostaminen samaan aikaan on yhtälö, joka ei toimi, Korpisaari sanoi. Tasa-arvon kulmakiveksi sanottuun ja kansainvälisesti kiitettyyn peruskouluun on liitetty myös pelkoja tasapäistämisestä. Liiton kuntasektorin asiamiehen Jaakko Korpisaaren mukaan hallinnon ohentaminen ja "hallinnollisten himmeleiden" purkaminen merkitsevät usein hallinnon heikentämistä. Hänellä on korkeakoulututkinto taiteen filosofiasta ja hän on kuvataiteen maisteri. Veroparatiisitaloudesta puhuu tutkija Matti Ylönen sunnuntaina klo 13.30. Kulttuuripalveluihin suhtaudutaan hyvin myönteisesti. Foorumin tilaisuuksissa tarkastellaan muun muassa eurokriisiä, josta ensimmäisen alustuksen pitää Esko- Juhani Tennilä lauantaina klo 10.30. Ylivoimaisesti suosituimpia ovat kyselyn mukaan kirjastopalvelut. Joukosta erottuvat vielä erikseen perussuomalaisten kannattajat, joista lähes puolet oli kunnallishallinnon suhteen täysin kielteisiä. Kulttuurimyönteisyys korkealla Jos kunnallishallinto sai kan- salaisilta pyyhkeitä, hyvin myönteisesti suhtaudutaan kulttuuripalveluihin. Niitä myös käytetään runsaasti. Kansalaisten kulttuurimyönteisyys on ollut kaikissa selvityksissä samaa korkeaa tasoa. Akavan erityisalat koostuu 26 yhdistyksestä, joilla on jäseniä yhteensä noin 27 000. Aivan mustana kunnallishallintoa ei tutkimuksessa kuitenkaan nähdä. Kirkkotorin koulutuskeskuksessa. Hän tekee installaatioita, videoita, piirustuksia, valokuvataidetta ja kirjoittaa runoja. Kyselyn tilasi Akavan erityisalat ry. Kirjaston jälkeen suosituimpina tulevat elokuva, teatteri, konsertti ja museo. Vuodesta 2005 lähtien Mas on tehnyt pääasiallisesti ruoka-aiheista taidetta. Kulttuurin osalta kysely ei rajoittunut vain kunnan tarjoamiin palveluihin. TNS Gallupin suorittamassa kyselyssä nämä asiat koki tärkeiksi tai erittäin tärkeiksi yli 90 prosenttia Manner-Suomen 1575- vuotiaasta väestöstä. Esimerkiksi 41 prosenttia kansalaista katsoo kunnallishallinnon turvaavan kansalaisten peruspalvelut. Kunnallishallinto saa kansalaisilta pyyhkeitä. Tulosten perusteella todellisuus on toisenlainen
Hallitustyössä hän on oppinut lisää ener- Kertakäyttökulttuuri ei käy Aro sanoo elämäntapansa perimmäisiksi vaikuttimiksi ympäristöarvot ja luonnonvarojen tuhlaamattomuuden. Pihaan laitettava, pystyakselinen tuulivoimala kiinnostaisi, Aro toteaa. Jokainen vinkki auttaa säästämään luontoa ja rahaa. Mies on suorastaan erikoistunut säästäväiseen elämäntapaan. Yritän käyttää tavaran loppuun asti. Lyhytnäköisenä ratkaisuna hän pitää myös öljyn tuontia kaukomaista, kun tuulivoima ja aurinkopaneeliteknologia ovat samanaikaisesti kehittyneet kovasti. giasta. Kuluttajan valintaa hankaloitetaan siinä mielessä, että valmistajat tekevät tavaran kestämään vain lyhyen käytön, Aro pohtii. matkalaukkumallin kannettava aurinkopaneeli akkuineen, ja lataussäädin, joka estää akun ylivarauksen, sekä invertteri, joka muuntaa virran tavallisille sähkölaitteille sopivaan muotoon. Syynä on hieman lentävää lautasta muistuttava, auringonsäteitä keräävä grilli, amerikkalaista tekoa, väri hohtava kromi. Ohutpaneelitekniikka on mennyt hurjasti eteenpäin. Mielenkiintoinen erikoisuus Aron kokoelmassa ovat tuulella toimivat polkupyörän valot, kuvassa etualalla.. Kävijöitä sivuilla on Oma tuulivoimala kiinnostaa Aurinko on ilmainen ja puhdas energianlähde ja sitä riittää. Hän myös ylläpitää internetissä saasto.fi -sivua, jolta löytyy yli 2 000 vinkkiä säästeliäämpään elämäntapaan. Aurinkogrilli ei suinkaan ole ainoa Aron käyttämistä vaihtoehtoenergiavempeleistä. Lisätietoa vaihtoehtoenergiasta hän on haalinut internetin keskustelufoorumeilta ja tiedelehdistä. Kiuas kuin tuhat kännykkälaturia Aurinkogrillin lisäksi Aro on hankkinut muun muassa matkalaukkumallisen aurinkopaneelin ja ilmalämpöpumpun. Grilli ei tarvitse sähköä, sillä ruoka kypsyy auringon voimalla. Pienen kulutuksen televisiota katselee puoli tuntia, kun paneeli on kerännyt tunnin aurinkoa. Minulla on ollut esimerkiksi sama puhelin kuusi vuotta. Hän on Oulun Sähkönmyynti oy:n hallituksen varajäsen. Harvalle ohikulkijalle selviää ensivilkaisulta, että kyseessä on todella ruoanlaittoväline. Teksti ja kuvat: TERO KAIKKO Kun Sampsa Aro grillaa kotipihassaan, moni katsoo kummissaan. Vallalla oleva kertakäyttökulttuuri, jossa haalitaan jatkuvasti uutta tavaraa vanhan, käyttökelpoisenkin tilalle, ei Arolle sovi. Sampsa Aron vaihtoehtoenergia-arsenaaliin kuuluvat mm. Tuulivoimaan haluaisin perehtyä lisää. 10 KANSAN TAHTO 37 2012 Taksikuski ja sivutoiminen säästöneuvoja Aurinkogrilli paahtaa kahden mikroaaltouunin teholla. Aro sanoo olevansa ehdottomasti uusiutuvien energiamuotojen kannattaja. Mutta ydinvoimatekniikan polttoainesuhde on niin tehokas, että se kiinnostaa. Taksikuskina työskentelevä Aro on listannut sinne reilut 200 vinkkiä pelkästään auton energiatehokkaaseen ajamiseen
Karkeasti voisi sanoa, että puhelinta ladattaessa laturin kulutus on tuhat kertaa pienempi kuin saunan kiukaalla eli päällä oleva sähkökiuas on kuin tuhat laturia käytössä yhtä aikaa. Oulun Pohjankartanon koulu tiistaina kello 11.30. Serviisi valmistaa päivittäin aterian noin 42 000:lle asiakkaalle. Pohjankartanossa Serviisillä on 16 työntekijää, kertoo palveluesimies Suvi Hanhisuanto. Oikeista perunoista tehtyä, vahvisSitten istumaan ja syömään. Aurinkogrillin teho vastaa lähes kahden mikroaaltouunin voimakkuutta. Täällä on Eläkeläiset ry:n kesäpäivät ovat Oulussa kaikki palvelut lähellä ja monenlaista ensi kesänä 25.-27.6. Aurinkoenergian käyttömuodoissa on totuttelemista modernille länsimaalaisellekin. Ensi kesän ruokalistakin on jo hahmottunut. Siksi tämä testikin. Esimerkiksi olympiatuli sytytetään samalla periaatteella, mutta tekniikka on käytössä myös kehitysmaissa. Reilut 200 koululaista on lopettelemassa lounasvuoroaan. Muuta sääs- töä syntyy, kun grillihiilet ja sytytysnesteet voi jättää kauppaan. Karigasniemellä ihmettelivät että Suvi Hanhisuanto kantaa pöytään miten minä täällä etelässä pärjään. 4) Parhaat vinkit ovat yksinkertaisia: parkkeeraa varjoon, ilmastointia ei tarvitse kesällä juuri käyttää. Kun isot linjat on hyviksi havaittu, on aikaa Konferenssipalvelu Konffan toimitusjohtaja Pia hioa yksityiskohtia. Niiden saatavuus on huono. Lopuksi testiryhmälle tarjotaan kahhän muutti Ouluun, jossa hänen lapvit. Käy ilmi, että raadissa on mukana alan Myös itsepalvelua pidetään hyvänä. KANSAN TAHTO 37 2012 11 Aurinkogrilli on vasta esimakua TERO KAIKKO Sampsa Aro tilasi aurinkogrillinsä internetistä. Ei todellakaan, vaan ammattitaidolla tehtyä hyvää kouluruokaa, vakuuttaa Hanhisuanto. Hyvää perusruokaa, ei ole mitään moitittavaa, kuuluvat kommentit. Kaikki sujui eikä antimissa ollut moittimista. Teksti: TUOMAS TALVILA Kuvat: HEIKKI KIRSTINÄ Aurinkoenergia on helppokäyttöistä ja huoltovapaata, Sampsa Aro tietää. Sampsa Aron vinkit parempaan kauppareissuun 1) Jos liikut omalla autolla, suunnittele matka, älä aja monta kertaa samaan paikkaan. Paketti lähti Yhdysvaltojen Utahista. Hän naurahtaa olevansa päätoiminen taksikuski ja sivutoiminen energia- ja säästöneuvoja. kaaseen ikääntymiseen.. Niissä se säästää heikosti saatavilla olevaa puuta ja naisten aikaa. Jos grilli on outo kapistus, Dubaissa ollaan jo totuttu auringon voimalla toimiviin pysäköintimittareihin ja katulamppuihin. KUVA: TERO KAIKKO Päivi Saloranta (vasemmalla), ElliMaarit Rasmus ja Seija Revonoja maistelivat Pohjankartanon ruokia. Kesäpäivillä syödään oikeaa ruokaa Eläkeläisten testiryhmä kokeili Pohjankartanon ruokasalia. Perunoista, vaiko sittenkin jauheesta. myös kermanekan. Jälkimmäiset kiskaistaan päähän varotoimena. Joku kaipaa suolaa ja mausteita mutta siitäkin ollaan yhtä mieltä että niitä voi aina halutessaan lisätä, hankalampi on ottaa ruuasta pois. (vasemmalla) ja Toini Väyrynen kuuntelivat. Grilli on halkaisijaltaan puolitoistametrinen. Linjat vetävät edelleen hyvin, sitä täytyy kaikkea, Rasmus kertoo periminä tässä tarkkailen, sanoo Konffan aatteestaan. Aurinkoenergia on helppokäyttöistä ja huoltovapaata. Majoitus- ja ruokailuvarauksia aletaan vastaanottaa lokakuun alkupuolella. Hinnat pyörivät viidensadan tietämillä. Oulussa viihdy. Harva uskoo, että kyseessä on ruoanlaittoväline. taa Hanhisuanto. Pohjankartanossa muonitetaan ensi kesänä Oulussa pidettävien Eläkeläiset ry:n Kesäpäivien osanottajat. luilla. 3) Yritä ajaa rauhallisesti ja pienellä kaasulla. ammattilainenkin. Muutama synkkä talvikuukausi ei suo tarpeeksi auringonvaloa, jotta grillaus onnistuisi. Testiryhmän jäsenet Maila Hamari kommentoi Seija Revonoja. Kesäkuinen tapahtuma on iso eikä mitään tahdota jättää sattuman varaan. Eläkeläisten testiryhmä hakeutuu paikoilleen. Pienempikin olisi Suomen oloissa riittänyt. Maidon kanssa, ja hetken päästä sensa asuvat. Hieman perinteisestä poikkeavalla grillillä voi valmistaa kaikkea ruokaa. Ongelmana ovat ainoastaan metallit, joita joudutaan käyttämään sen raaka-aineina. Testiruokailijat maistelevat annoksiKesäpäivien tunnus on Oikeus arvokaan huolellisesti. Rapakon takaa tilattaessa vehje rahteineen tuli yli puolet halvemmaksi. Ruokasali alkaa täyttyä koululaisten Koskaan en pakottanut ketään syömään, mutta sanoin että edes maistaa seuraavasta lounasvuorosta. Kännykän laturi kuluttaa 25 wattia tunnissa puhelinta ladattaessa. Kesäpäiville odotetaan kolmeatuhatta kävijää, kertoo tapahtuman käytännön järjestelyistä vastaavan konferenssipalvelu Konffan toimitusjohtaja Pia Hanski. Mutta kertaakaan ei ole vielä tullut sellainen olo. Aurinkogrillit ovat Aron tietojen mukaan Suomessa kalliita. Metallien käyttöön on kuitenkin tulossa muutoksia, Aro tietää. 2) Kierrä reitti myötäpäivään, säästöt voivat olla huomattavia. Mutta tänä tiistaina Pohjankartanossa syödään lihaperunasoselaatikkoa ja kasvisperunasoselaatikkoa. Jäätyään pari vuotta sitten eläkkeelle Pia Hanski. Se kun on varsinainen energiaahmatti. Ruuan koululle ja myös Kesäpäiville valmistaa ja tarjoilee Oulun Serviisi, kaupungin liikelaitos jolla kyllä löytyy kokemusta suurten joukkojen ruokkimisesta. toimintaa, Rasmus kehuu Oulua. Saa sen ottaa verran kuin haluaa ja Elli-Maarit Rasmus on työskennellyt 36 vuotta koulukeittäjänä Utsjoel- jaksaa syödä, ettei käy niin että joku la, Outakosken ja Karigasniemen kou- tarjoilee ja tulee liikaa tai liian vähän lautaselle, Maila Hamari sanoo. Vinkkiä Arolta kysyttäessä hän muistuttaa huomaamaan arkisen käyttöesineen, saunan sähkökiukaan. Heidän tehtävänsä on kokeilla ruokailun sujuvuutta ja aterian maittavuutta. Laktoosittoman maiHanski (seisomassa) ja Oulun Serviisin palveluesimies Suvi Hanhisuanto (oikealla) kertoivat don purkin pyöreä korkki Eläkeläiset ry:n ensi kesän kesäpäivien ruoka- oli hidas ja hankala avata, palveluista. Viime tammikuussa grillin käsiinsä saanut Aro kertoo, että ohiajavissa autoissa päät kääntyvät grillatessa. Ettei vain olisi niitä kumiperunoita, joku hieman epäillen lausuu. Pöytäseurue puhSanoin että voinhan aina palata, jos en keaa pieniin taputuksiin. Suvi Hanhisuanto ja Pia Hanski kirjaavat paranRyhmän jäsnet ottavat itsepalvelu- nusesitykset muistiin. Ruokasali tyhjenee ja sisään astuu viisijäseninen eläkeläisten testiryhmä. Hän kertoo, että ruokaa voi kypsentää parhaimmillaan lähes läpi vuoden. Kun se on seinässä, muttei lataa, kulutus on yhä 0,10,7 wattia. Tällä pystyy kärventämään ruoan kunnolla, mutta ilman nokea ja karsinogeeneja. Tieto ilahduttaa testaajia. Grilli toimii hieman samalla tavoin kuin suurennuslasin polttopiste: se kerää auringonsäteet ja keskittää ne lautasen kuperaan keskiosaan. Lisäksi on kasvisvaihtoehto joka päivälle, dieettiruuista ja ruokavalioista kysytään erikseen ilmoittauduttaessa. laktoositon maito, yksi vesi. Lihavaihtoehto on näistä kahdesta ryhmän suosikki äänin 41. Palapaistia, lohilaatikkoa, riistakäristystä, luettelee Konffan projektikoordinaattori Annaliina Lehtonen tulevia Kesäpäivien menuita. Entä mistä perunasose on valmistetlinjalta lautaselle ruokaa ja raastetta, laseihin juomaa. Sen kanssa käytetään mustia ja normaalia paksumpia astioita sekä aurinkolaseja. 5) Suunnittele mitä kaupasta ostat, älä tee heräteostoksia. noin 200 päivässä ja se on noteerattu hyvin mediassa, Aro toteaa. Kolme maitoa, yksi tu
Leirejä oli myös Inarinjärven saarissa (Mahlatti ja Kaamassaari). Jatkosodan alkuvaiheessa saksalaiset toivat Pohjolaan myös omia rangaistusvankejaan. Vankeja kuljettiin saariin sulan veden aikana syöksyveneiden vetämillä proomuilla ja talvella marssittamalla jäätä pitkin. Kenttärangaistusleiri II oli Petsamon Salmijärvellä. Saksalaisilla oli alueella huomattava määrä leirejä. Marraskuussa 1941 ukrainalaiset sijoitettiin Sodankylän metsätyöleirille Jäämerentien varteen 86 kilometrin kohdalle. Sotavankileirejä oli Ivalon suunnalla, Nellimintien varrella, Raja-Joosepin tien suunnassa, Kittiläntien varrella ja Kaamasen suunnalla ja Karigasniementien varrella. Saksan ilmavoimien (Luftwaffen) lentokenttien yhteydessä sijaitsi niin ikään Saksalaisten pääleiri Stalag (Stammlager für Mannschaften und Unteroffizieren) 309 perustettiin Vanhaan Sallaan Kuolajärvelle. Siksi erityisesti Inarissa saksalaisilla oli laaja leiriverkosto. Nellimöön saksalaiset perustivat sahalaitoksen vuonna 1941 ja Ivalon itäpuolella Kettujärvellä oli Organisaatio Todtin sahalaitos. Heitä kävelytettiin Perämeren satamista napapiirin taakse ja aina Ruijaan saakka. Inarin kirkonkylän suunnalla olivat Kankiniemen, Talvituvan, Nukkumajoen, Juutuan ja Ranta-Marin leirit. 10 000-15 000 rungon leimikot eivät olleet harvinaisia. Syksyllä sen rippeet siirrettiin Kuusamoon ja Taivalkoskelle. Vuonna 1943 siitä tuli erikoisleiri, jossa pidettiin rangaistuja venäläisiä, länsiuk- Millainen oli näiden sotavankien kohtalo? KUVAT: KA. Sotavangit rakensivat, laajensivat ja ylläpitivät tieyhteyksiä sekä hakkasivat puutavaraa. Saksalaisten Lapissa olleet sotavankileirit sijaitsivat etupäässä liikenneväylien välittömässä läheisyydessä. Vaikka Petsamon-Muurmanskin hyökkäyssuunnalle Kirkkoniemen Elvenesiin sijoitettu keskusleiri Stalag 322 sijaitsi Norjan alueella, liittyi leiri myös Suomeen. Jäämerentien varrella oli lentokentät Rovaniemellä, Sodankylässä, Vuotsossa, Ivalon Törmäsessä ja Petsamon Nautsissa sekä Petsamon Salmijärvellä ja Yläluostarissa. 1424/7.. Vanhaan Sallaan Kuolajärvelle. Metsänhakkuuleirejä oli myös syrjäisillä paikoilla muun muassa Rovaniemen maalaiskunnassa, Kemijärvellä ja Inarissa. Vienan Karjalassa Kiestingin suunnalla saksalaisilla oli lentokenttä Pontsalenjoella. Kenttärangaistusleiri I sijoitettiin SørVarangeriin. Taivalkosken Isokummussa toimi kenttäradalle puupölkkyjä tuottava saha, Sodankylän Askassa oli pilketehdas Mustapääjängällä sekä pilketehdas Taivalkosken Metsäkylässä. Pelkästään Inarin alueella saksalaiset hakkasivat satoja tuhansia runkoja valtion metsää. Rovaniemen Olkkajärvellä oli vesilentotukikohta Olga. Eri puolilta Pohjois-Suomen Saksan armeija ja Organisaatio Todt ostivat paljon puuta. Pitäjässä oli leirejä enemmän kuin missään muussa kunnassa Suomessa. Sittemmin heidät siirrettiin saksalaisten vartiopalvelukseen, ja leiri muuttui rangaistusleirin haaraleiriksi. Erään arvion mukaan Saksalla oli Suomessa vuosina 19421944 ainakin 20 000 neuvostosotavankia. yleensä sotavankileiri. Rovaniemeltä Alakurttiin menevän tien varressa oli lentokenttä Kemijärven Hankikoskella ja toinen Alakurtissa. Vikajärvelle kuorma-autovarikolle Sallan kirkonkylän valtauksessa saksalaiset saivat noin 400 sotavankia. Nikkelikaivoksen ja Jäniskosken voimalaitostyömaan lisäksi Petsamossa oli tusinan verran saksalaisten ylläpitämiä pienehköjä leirejä. 12 KANSAN TAHTO 37 2012 Vankileirien saaristo Lapissa Pohjois-Suomen sotavankihautojen kertomaa Osa II JOUNI KAUHANEN Lapissa oli jatkosodan aikana sekä suomalaisten että saksalaisten vankileirejä. Petsamon Salmijärvellä ja Kolosjoella sotavangit rakensivat kaivosyhdyskuntaa ja kaivoksen infrastruktuuria. Inarista käsin saksalaiset toimittivat poltto- ja rakennuspuuta erityisesti Petsamoon. Heinäkuun lopulla 1941 Stalag 309:ssä oli 745 neuvostosotavankia, lokakuun lopussa lähes 2 100 ja joulukuun lopussa lähes 2 500. Nikkelikaivoksen ja sulattamon yhteydessä toiminut leiri oli aluksi suomalaisten sotavankileiri 8 (6.7.1941-10.2.1942), mutta se muuttui myöhemmin saksalaisten vastuulle. Kenttärangaistusleiri III sijoitet- tiin Taivalkosken Isokumpuun. Saksa alkoi tuoda Pohjolaan vankeja Saksasta ja Puolasta kesällä 1942. Työnjohtajina oli muun muassa karjalaisia sotavankeja. Sillä oli alaleiri Inarissa Solojärven Jurmurovalla ja toinen Sallassa kunnes leiri siirrettiin kenttäratatyömaalle Taivalkosken Korvualle. Leirin vangeista muodostettuja komennuskuntia oli Liinahamarissa, Parkkinassa vuoristojoukkojen huoltoalueella sekä metsä- ja sahaustöissä Nellimissä ja Pirttijärvellä. Sillä oli haaraleirejä Neuvostoliitolta vallatussa Sallassa Alakurtissa, Kairalassa, Nurmessa, Lampelassa sekä Suomen puolella Kemijärven Rovajärvellä ja Korpijärvellä, Sodankylän Seipäjärvellä ja Vuojärvellä sekä Rovaniemellä sahan läheisyydessä Ounasjoen ja Kemijoen yhtymäkohdassa. Varsinkin Jäämerentien varrella Rovaniemeltä Liinahamariin oli useita sotavankileirejä: Rovaniemen Kulus, Sodankylän Seipäjärvi, Aska ja Sattanen, Inarin Palkisoja ja Petsamon Parkkina. Yksi arvio on, että Saksalla oli Suomessa vuosina 19421944 ainakin 20 000 neuvostosotavankia. Rovaniemeltä vankeja sijoitettiin muuallakin - mm. Lukumääristä on esitetty erilaisia lukuja. Petsamon Norjan puoleisessa naapurikunnassa Sør -Varangerissa oli tuhansia neuvostosotavankeja - enimmillään ehkä 4 0005 000. Organisation Todtilla oli Kaamasen-Karigasniemen tietyömaalla loppuvuodesta 1942 noin 700 sotavankia. Leiri oli tosin heinäkuun alussa jonkin aikaa Kemijärvellä. Alakurtissa saksalaisilla oli ukrainalaisten leiri syksyllä 1941. Saksalaisten pääleiri Stalag (Stammlager für Mannschaften und Unteroffizieren) 309 perustettiin ns. Sotavankeja käytettiin myös Kemin lentokentän rakentamiseen ja Kaamasessa Inarijärven länsipuolisen kentän rakentamiseen. Pk. Osa Lapin sotavangeista oli saksalaiset joukkojen Petsamon, Sallan ja Kiestingin rintamalta ottamia, mutta valtaosa vangeista tuotiin muualta. Suomalaisia olivat sotavankileirit 8 ja 9 alaleireineen. Saksan armeijan lisäksi Organisaatio Todtilla (Einsatz Finnland) oli sotavankityövoimaa
Norjan leireillä sotavankikuolleisuus oli itärajan leirejä pienempi. Tietoja ampumisista on myös Rovaniemen maalaiskunnan Muurolasta ja Kittilästä. Kaikki joukkohaudan vainajat menehtyivät 1942, heistä kuusi tammikuussa 1942. Uusimman tutkimuksen (Westerlund 2008) saksalaisten käsissä olleista neuvostosotavangeista menehtyi varsinaisen Lapin läänin alueella noin 1 300 vankia. Suurempi luku on täysin mahdollinen, sillä Nangujärven alueen metsätyöleireillä saksalaisilla oli töissä satoja vankeja. Isoja joukkohautoja on myös Kemijärvellä, Rovaniemellä ja Sodankylässä. Koko Pohjois- Suomessa suomalaiset siirsivät Saksalle noin 850 neuvostosotavankia. KANSAN TAHTO 37 2012 13 Kuinka paljon sotavankeja kuoli Lapissa? Saksalaisten hallussa on arvioitu olleen Norjassa ja Suomessa kaikkiaan noin 110 000 neuvostosotavankia. Sittemmin Osmolovski oli Hyljelahden rangaistusleirillä. Inarin Hyljelahden rangaistusleirissä (Polarstraflager) pidettiin juutalaiset erillään muista sotavangeista. Toisen tiedon, Lapin lääninhallituksen vuoden 1975 tiedon mukaan haudassa olisi 140 vainajaa. Sallan Stalag 309:ssä menehtyi koko sodan aikana ehkä noin 2 000 neuvostosotavankia ja kenttäradalla vähintään 600. Vuonna 1964 Ivalon SuomiNeuvostoliitto-Seura teki aloitteen Inarin kunnassa sijaitsevien neuvostosotilaiden hautapaikkojen kunnostamisesta. Sotavankileiri 9:n vangeista kuoli yhteensä 1909. Myös Kemijärven Joutsijärven leiri oli ukrainalaisia varten. Suomalaiset ja saksalaiset tekivät puolin ja toisin vankisiirtoja. Tätä on selitetty sillä, että sotavangit saivat muonaa siviileiltä tai muilta paremmassa asemassa olevilta vankitovereiltaan. Lars Westerlund, Saksan vankileirit Suomessa ja raja-alueilla 1941-1944, s. Vankien ampumiset jatkuivat Norjan puolella. Sotavankia Vladimir Osmolovskia pidettiin Kuolajärven Stalagissa juutalaisten osastossa, vaikkei hän juutalainen ollutkaan. Oli leirejä ja työmaita, joissa kohtelu oli hyvä ja niitä, joissa sotavankien olosuhteet olivat kurjat ja kohtelu julmaa. Kaikkiaan AOK 20:n neuvostosotavangeista menehtyi 5 000. Vankien kohtelussa oli suuria leirikohtaisia eroja. L. >>> JOUNI KAUHANEN Inarin Kaamasen Aitajärven sotavankihauta on kauniissa lappalaismaisemassa. Myös Kainuussa Suomussalmen Rapuvaarassa oli ukrainalaisille tarkoitettu vankileiri kevättalvella 1943. Suomalaiset tuskin tiesivät juutalaisten olemassaolosta esimerkiksi Hyljelahden rangaistusleirillä. Ensiksi kunnostettiin Ivalon hautausmaan hauta, Palkisojan, Talvituvan, Sikavuonon, Hyljelahden, Paloselän ja Nangujärven haudat. Porvoo 2008. rainalaisia ja volgansaksalaisia. KUVA: JOUNI KAUHANEN 2007.. Inarin pitäjän suurin tiedossa oleva joukkohauta on Nangujärven Joutavanlahden yhteishauta, johon on haudattu vuoden 1948 tiedon mukaan 70 vainajaa. Ukrainalaisilla oli muita vankeja paremmat ja vapaammat olot. Lapin lääninhallituksen vuoden 2006 tiedon mukaan Lapin alueen haudoissa lepäsi kaikkiaan 3 503 neuvostosotilasta. Lähellä rintamaa ei ollut paljon siviiliväestöä ja toimintailmapiiri oli muutenkin selustaa kireämpi sekä huolto heikompi. Vuonna 1942 saksalaiset keräsivät vankileireiltään ukrainalaisia ja valkovenäläisiä luottovankeja Sallaan. Heistä 500 lienee talvi- ja jatkosodassa kaatuneita. Saksan sotavankileirien sijaintikunnat. Suomalaisten ottamista sotavangeista on laskettu olleen juutalaisia vajaa prosentti. Rovaniemellä tai Sallassa suomalaiset tiettävästi siirsivät osana poliittisluontoisia vankisiirtoja viitisenkymmentä juutalaista vankia saksalaisten huostaan. Esimerkiksi Hyrynsalmella, Suomussalmella ja Taivalkoskella kuoli suomalaisten huostassa Suomen Punaisen Ristin sotavankikortiston perusteella yhteensä 71, Sallassa 97 ja Petsamossa 53 neuvostosotavankia. Hän selviytyi sotavankeusajan koettelemuksistaan elossa ja oli elossa kotimaassaan vielä 1980-luvulla. Suomalaisten ylläpitämän Kemin Ajossaaren vankileirillä kuoli jatkosodan aikana 1 633 neuvostosotavankia. Saksalaisten perääntyessä syksyllä 1944 sotavankeja menehtyi raskailla marssitaipaleilla ja heitä myös surmattiin. 369. Westerlundin mukaan ainakin kuusi heistä päätyi sotien jälkeen Neuvostoliittoon. Muun muassa Posiolla tavattiin syksyllä 1944 kuuden neuvostosotavangin ruumiit, jotka saksalaiset olivat vankeja evakuoidessaan ampuneet. Rovaniemen Mukkalassa oli kansansaksalaisten leiri, ja Kiestingissä oli puolalaisten upseerisotavankien leiri
Pk. Jo 1940-luvulla tiedossa olleisiin hautoi-. Lisäksi kenttäoikeudet ja sotaylioikeus tuomitsivat osallistumisesta kapinaan 13 neuvostosotavankia kuolemaan. Ranuan Simonjärven vainajat Ranuan Simojärven viisi (alun perin tieto kolmesta) sotavankivainajaa siirrettiin 8.7.1953 Ranuan kirkonkylän hautausmaahan. 1424/7. Posion 11 vainajaa JOUNI KAUHANEN Kun sotavankihautojen hoito siirrettiin vuoden 1949 alusta puolustusvoimilta sisäasiainministeriön vastuulle, alettiin suunnitella Lapin hautojen yhdistämisiä hautojen asianmukaisen hoidon takaamiseksi. 14 KANSAN TAHTO 37 2012 Sotavankeja marssilla työhön tai työstä Pohjolan kesässä. KUVA: KA. Sallan kirkonkylän hauta on Tapulitiellä. Posion sotavankivainajista tiedetään yhden nimi. 1950- luvun alussa Sallasta löydettiin kaksi suurehkoa hautapaikkaa - mahdollisesti molempien hautojen vainajat olivat talvisodan ajalta. 2.12.1942). Sittemmin Hautamäen nimellä tunnetussa haudassa on siis 45 vainajaa, joista vain yksi on tunnistettu - Nikifor Andronovitsh Malatshenkov Sodankylän Myllyvaara, Saarijärvi ja Lehtovaara Sodankylään on tiettävästi haudattu 282 neuvostosotilasta - etupäässä sotavankeja. Kursun haudan vainajasta on tieto vielä 1970-luvun tarkastuskertomuksessa, mutta tätä hautaa ei enää mainita vuoden 1990 tarkastuskertomuksessa, eikä siirtotietoa ole. Neuvostopartisaanien isku Sallan Kairalaan 21.7.1942 hyökkäsi neuvostopartisaaniosasto Kairalan suomalaiseen neuvostosotavankileiriin. Posiolta tunnettiin 1940- luvulla Aholan, Hyväniemen, Kemihaaran, Maaninkavaaran ja Peräposion haudat. Seuraavan vuoden alussa nämä vainajat siirrettiin Rovaniemen Viirinkankaalle. Posion Ahokylän sotavankihauta on kokoamishauta. Toisen hautapaikan 34 vainajaa siirrettiin Matovaaraan ja toisen 41 vainajaa Saijan hautausmaalle. 1950-luvun alussa Ahokylän hautaan tuotiin myös Jumiskon neljän vainajan jäänteet. Loput ovat kaatuneita tai ammuttuja neuvostodesantteja tai partisaaneja. 1949 Ahokylään perustetulle hauta-alueelle. Matovaaraan siirrettiin 1970-luvulla kymmenen vainajaa. KUVA: JOUNI KAUHANEN 2007. Sallan Matovaaran, Saijan ja kirkonkylän haudat Vuonna 1949 nykyisen Sallan alueelta tun- nettiin vain Matovaaran yhden sotavangin hauta. Posion yksi tunnistettu ja viisi tunnistamatonta vainajaa siirrettiin 26.6. Tässä haudassa lepää 36 tunnistamatonta vainajaa. Hän on syyskuussa 1942 kuollut Vasiljev. (s.12.3.1905, k. Yhdistäminen voitiin toteuttaa vasta vuosina 1952-1955. Suomalaiset sotilaat ehtivät alikersantin johdolla ampua 20 tai 25 vankia viiden vangin ryhmässä ennen kuin paikalle ennättänyt suomalainen luutnantti keskeytti ampumisen. Kapinassa/yhteenotossa ja sen välittömässä jälkiselvittelyssä kuoli arviolta 40 sotavankia
Lähteet ovat III osan lopussa. Nellimin hautausmaan kulmassa on sotavankihauta. Näin ollen Nellimin vainajien määrä olisi 16. Tuolloisen tiedon mukaan Hyljelahden haudassa oli 50 vainajaa, Ivaolon hautausmaan haudassa 53, Kaamasen Aitajärvellä 11, Kettujärvellä 10, Mustolassa 4, Nangujärvellä 70, Nellimissä 4, Paatsjoella Kaamassaaressa (ent. Suomalaisten Luirojoen varressa olleelta sotavankien metsä-leiriltä karkasi viisi miestä elokuussa 1944. Kaamanen-Karigasniemi-Lakselvmaantien teossa kuolleiden sotavankien ja pakkotyöläisten määrä ei ole tiedossa. Mies oli ollut paistamassa sieniä, kun saksalaiset hänet yllättivät ja ampuivat siihen. 6.12.1941), Nikolai Ivanovitsh Karjakin (s. Puikkolan joukkohaudan lisäksi Kemijärvellä on Mäntyvaaran ja Joutsijärven joukkohaudat, joissa on paljon myös talvisodan taisteluissa kaatuneita puna- armeijan sotilaita. Myös Kaamasmutkan ja Luomusjoen haudat saivat muistomerkit. Nämä Kenttävaaran vainajat samoin kuin Alajärven metsätyöleirin vainajat lepäävät Ivalon hautausmaalla. Lohijoen ennestään 24 vainajan kokoamishautaan koottiin 50 vainajaa seuraavasti: Ahvenselästä yksi, Heteaapasta yksi, Kaunisvaarasta yksi, Korpusjärveltä kaksi, Lehtovaarasta kolme, Liikamaalta kuusi, Lokasta neljä, Moskuvaarasta yksi, Nenosesta yksi Petkulasta kolme, Purnunmukasta kaksitoista, Raudanjoelta yksi, Tankavaarasta yhdeksän, Tuomelasta yksi, Ylisenojalta kolme ja Vuotsosta yksi. Vuoden 1949 tiedon mukaan Nellimin sotavankihaudassa oli neljä vainajaa. Seipäjärven Myllyvaara) haudassa on 24 tunnistettua ja 130 tunnistamatonta vainajaa. 6.5.1908, k. Norjan puoleiselta vankileiriltä karanneella ja Yläkönkäälle surmatulla ei ollut tuuria pakomatkalla. menehtyivät lukuisten kohtalotovereidensa kanssa jatkosodan alussa sotavankeudessa Kemijärvellä. Saksalaiset rakensivat Alajärven ja Ivalojoen väliin lentokenttä suurelta osin vankityövoimalla. Paikallisen tiedon mukaan Ala- Kappaleen itä puolella olevassa haudassa on 86 vainajaa ja Kenttäniemen kohdalla Joutsijärven vastarannalla on pienempi seitsemän vainajan hauta, jossa on joskus ollut puinen risti. Pirttivaara) 2, Palkisojalla 13, Paloselässä 1, Pirttijärvellä 7 ja Syväjärven Talvituvalla 10. Enontekiön, Rovaniemen, Kemin, Tornion ja Oulun hautoja. Haudalle ei ole minkäänlaista opastusta. Hauta kunnostettiin vuonna 1988. KUVA: JOUNI KAUHANEN 2007.. Nellimin hautausmaa perustettiin vasta sodan jälkeen. KUVA: JOUNI KAUHANEN 2007. Utsjoen Luomusjoen hauta. Joutsijärveltä viranomaislähteet tuntevat yhden 87 vainajan haudan. Paikallinen SNS:n aktiivit puuhasivat tunturiin surmatun vangin haudalle muistokiven. Tieto Joutsijärven haudasta tuli sisäasiainministeriöön vasta 1970luvulla. Hiekkasaaren yhden vainajan hauta jäi veden alle Inarinjärven pinnan noustua Paatsjoen säännöstelyn takia. Joutsijärven vastarannalla on pienempi seitsemän vainajan hauta, jossa on joskus ollut puinen risti. III osa käsittelee mm. Saarijärven haudassa lepää 84 tunnistamatonta ja Vuojärven Lehtovaarassa (97 km:n hauta) 28 tunnistamatonta vainajaa. Nykytiedon mukaan Puikkolan haudassa on 119 vainajaa. Vuonna 1956 Pelkosenniemeltä tietoon tulleen 13 neuvostosotilaan haudan vainajien jäännökset siirrettiin samoin kuin 1960-luvulla Kemijärven Kuusivaaran, Javaruksenkairan ja Jokilammen 23 vainajat Puikkolan hautausmaahan. Saksan sotavankileireistä Norjassa ja Suomessa pakeni muutamia satoja neuvostosotavankeja Ruotsiin. Varmaankin osa heistä oli talvisodan taisteluissa kaatuneita. Vuoden 1949 tiedon mukaan Puikkolaan oli haudattu 83 vainajaa. Kemijärveltä on lisäksi tiedossa yksittäinen hauta Kemijärven seurakunnan hautausmaan lähettyviltä. Joutsijärven sotavankihaudan vainajat lepäävät metsän siimeksessä. KUVA: JOUNI KAUHANEN 2007. Inarissa useita hautoja 1940-luvun lopulla Inarin kunnasta tunnettiin 12 neuvostoliittolaisten sotavankien hautaa. Kemijärven Joutsijärvellä on isolla puuristillä merkitty ja verkkoaidalla ympäröity hauta. Sen mukaan heidät siirrettiin Nellimiin 28.9.1953. Kuusivaaran haudan vainajat siirrettiin 1960-luvulla Sallan radan varteen Puikkolaan. KANSAN TAHTO 37 2012 15 hin ei 1950- luvun alkuvuosien Lapin sotavankihautojen yhdistämisissä Sodankylässä kajottu. Ristissä oli ollut kaiverrettuna teksti "7 venäläistä". Hautoja myös Utsjoelta Saksalaisilla oli Karigasniemen tietyömaalla sotavankileirejä Syväjärvellä, Peltojoella, Kiellajoella, Kaamasmukassa, Sulaojalla ja Karigasniemessä. Nykyään Utsjoelta on tietoja 17 neuvostovainajasta. Saksalaiset ampuivat karkurit latoon rajaseudulla. Kemijärven hautoja Vladimir Petronovitsh Gromov (s. Ristissä oli ollut kaiverrettuna teksti "7 venäläistä". Mäntyvaaran sotilashaudan betonisen hautapaaden kyltti kertoo haudassa lepäävän 380 vainajaa. Mäntyvaaran haudan vainajien määrä kasvoi 1950- luvulla kun maastosta eri kohteista löydettyjen neuvostosotilaiden jäänteitä koottiin samaan hautaan. 27.12.1941) jne. Jos oletetaan leirikuolleisuus 30 prosentiksi, tarkoittaisi se noin 300 kuollutta. He olivat ilmeisesti ne neljä karkuria, jotka kiinni jäätyään joutuivat kaivamaan hautansa ja sitten teloitettiin. Kivi kannettiin reppuselässä tunturiin. 10.1.1922, k. Puikkolan Tasasenkankaan sotavankihaudassa on, kuten myös Mäntyvaarassa, sotavankileirin 9:n vankivainajia, koska Kemin pääleirin alaleireistä 9C ja 9K toimivat alueella. Kiinnisaadun sotavankikarkurin kohtalo oli yleensä kuolema varoitukseksi muille - joko teloitus tai kuolemaan johtanut pahoinpitely. 22.11.1941), Abdulla Gajetovitsh Ismagilov (s. Maassa oli hieman lunta ja saksalaisten oli helppo jäljittää karkuri. Kaikkiaan sotavankeja menehtyi Inarin ja Utsjoen alueella arvioiden mukaan noin 600. Heidät haudattiin Kuusivaaran sotavankihautausmaahan Rovaniemi-Kemijärvi-radan varteen. Kun Kemin leirin vankimäärä kasvoi suureksi syksyllä 1941, sen vankeja hajasijoitettiin muualle. Viranomaisilla ei ollut pitkään aikaan tietoa Utsjoelle haudatuista sotavangeista. Inarin Paloselän, Mustolan ja Pirttijärven vainajista on siirtotieto. Toisaalta on sellainen kirjallinen tiedonanto, että sotavankivainajien siirtoja olisi tehty vasta 1960-luvun lopulla. 3.7.1913, k. 1980-luvun lopulla yhden vainajan hauta löytyi Yläkönkäältä. Artikkelisarjan I osa on julkaistu Kansan Tahdossa 30.8. Nykyään Inarista tunnetaan noin 300 sotavankivainajan viimeinen leposija. 19.12.1941), Ushangi Grigorjevitsh Horava (s. Porttipahdan tekojärven padotuksen yhteydessä Lohijoen 74 neuvostosotavangin jäänteet siirrettiin Varotusojan hauta-alueelle. Näin Varotusojan (nyk. He olivat menehtyneet talvella 1941-1942. 1921, k
Muistin siinä taivastellessa että vanhat uskoivat pikkulintujen matkaavan etelään kurkien selässä. Kansanperinteeseen uuden näkökulman antava pukunäyttely on parhaillaan esillä Oulussa Pikisaaren käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa. He toimivat omaishoitajina ja kaitsevat lastenlapsia, he ovat kulttuurin suurkuluttajia ja aktiivisia osallistujia. Haltijaemoina Annikin asussa Asta Räisänen (vas.), Luonnottarena Anne Kalliokoski ja Lemmettärenä Kirsti Ojala.. Kurkiemo ei voi lapsiaan jättää, ei pettää, ei sitten niin millään. Lintulapsen "tzirt" oli läpäissyt tietoisen suojaukseni ja pannut alahuuleni väräjämään. Tämä "tzirt" on kurkilapsen kieltä ja sen sisältö ihmisen kielelle avattuna kuuluu: "Isä, äiti, ettehän jätä minua". Hälytys se ei kuitenkaan ollut. Historiasta löytyy monia yhteisöjä, joissa naisilla on ollut keskeinen rooli johtajina, tietäjinä, parantajina ja taitajina. Lopulta sain käteeni timpurinkynän. Luonnottaren, Lemmettären, Ilmattaren ja muiden haltiaemojen aistikkaita ja värikylläisiä asuja valmistaessaan naiset ovat paneutuneet historiaan ja ekologiaan, uudistaneet kansanperinnettä ja kansankieltäkin. Näyttelyä on edeltänyt pitkä suunnittelu ja ompelutyörupeama, jonka käynnistivät tutkija ja tietokirjailija Kaarina Kailo ja tekstiilitaiteilija Eija Keränen. Jäin toljottamaan taivasta keskentekoisen kaivonkannen viereen, pari naulaa huulten välissä, vasara housunlahjetta vasten. Vain kuolema voi erottaa kurjet lapsistaan. Ajattelin tästä että minun on luetettava lukijoihin, ettei asioita pidä vakuutella sormella osoittaen. Kun kurkiperhe lensi talon ja pihamaan päällä, ja edelleen matalalla, kuului äskeinen lyhyt viserrys, nyt jo loitontuva "tzirt". Uskomus ei tainnutkaan olla ihan sieltä hupsuimmasta päästä. Kurkistin välillä tyhjenevään kaivoon. Perinaisellisin keinoin, koreiden vaatteiden avulla. Kaivo oli ollut vuosikymmenet "kylmillään". Tarina jatkuu uusin muodoin nykyajassa, jossa väännetään vitsiä ilkeistä anopeista ja vähätellään naisten oikeutta tasaarvoon. Ei asia tule todemmaksi totta hokemalla. Huuliltani pääsi "zirt". Puvuissa on sulassa sovussa perinneosia ja kirpputorimateriaaleja eri puolilta maailmaa, ja voimaemot jättävät d-kirjaimen pois sanasta demokratia. Ikänaiset ovat suuri voimavara Projektimme tarkoitus on nostaa naiset takaisin arvoonsa, Kaarina Kailo sanoo. Toinen aikuisista halkoi väylää keulilla, toinen piti perää, keskellä lensi kaksi liki aikuisten mittoihin ehtinyttä poikasta. Traktorista oli ollut apua. Vesi oli pintavesien ruosteista keltaista. Kyselin jälkeenpäin muutamalta kaiken nähneiltä kyläläiseltä olivatko he ehkä kuullet jotain asiasta "tzirt". Erittäin ajankohtaista on pitää ikääntyvien naisten puolta, sillä suurin osa vanhusväestöstämme on naisia. Ensimmäinen kerta se oli minullekin. Niin kuin olinkin. Kirjoitin lautaan: "Liikuttava kokemus, minä itkun rajoilla. Konevoimalla siirreltiin maita ja nostokourilla renkaat nousivat ylös niin että saatiin saumattua renkaat kunnolla ja tiiviiksi. Etsin paperia muistilapuksi. Kuului napakka "tzirt". 16 KANSAN TAHTO 37 2012 HEIKKI KIRSTINÄ Arjen polulla kulkien Kurkien lailla Kurkiperhe lensi kohti varsin matalalla. Panin merkille että vesi oli niin puhdasta ja kirkasta että vain ämpärin paino ja veden läikkyminen paljasti veden vedeksi. Keräsin kaivonkannen teosta ylijääneet laudanpätkät talteen, senkin johon olin kir- joittanut "Tzirt". Taputtelin housuntaskujani. Kurkipoikien "tzirtin" ja vanhan uskomuksen naapurit kyllä tiesivät, mutta eivät olleet koskaan ääntelyä itse omilla korvillaan kuullet. Halusin muistiini muutakin vastaisen varalle. Miksi?". Olin varma että se oli hätääntynyt pikkulintu: Säikähti kurkia ja teki hälytyksen puiden latvustoja hipovista jäteistä. Lämmitin saunaa rutikuivilla puolimetrisillä haapahaloilla, kannoin vastapuhdistetusta kaivosta vettä ylälauteille sinkkiämpäreihin lämpiämään. Mitä alemmaksi vesi oli vajonnut, sitä kammottavammalta tuntui hämärtyvässä illassa kontalleen kumartuneena kurkistella syvälle tyhjyyden pimeään ytimeen. Mutta tällä kerralla vaari oli jättänyt hetkeksi vain halkojen tekemisen, tullut jo meitä ja eväitä vastaan ja harppoi nyt uudelleen edellä näkymättömissä kohti hakkuuaukion leiriään. Naiset elävät miehiä pitempään ja tarvitsevat miehiä enemmän vanhuusiän palveluja, mutta heillä on pienemmät eläkkeet ja monet ikänaiset ovat köyhiä. Renkaiden liitossaumat valskasivat ja yläosan paljas rengaspino sojotti kaltevana kuin Pisan torni. Isoäitini oli viemässä vanhalle isälleen eväitä: voileipiä ja kahden villasukan ja sanomalehtivuorauksen sisään työnnettyä kahvipulloa, ja minä hätääntynyt sääskien syömä nelivuotias olen mukana ja kiljun ja hoen: "Vaari! Älä jätä!" Vaarilla oli taipumusta ja kokemustakin jättämisestä, olihan hänetkin jätetty lapsena moneen kertaan ja monella eri tavalla. Olin lainannut aggregaatin ja uppopumpun, istunut kokonaisen punertavataivaisen illan ja katsellut kuinka ruosteinen vesi tulvi letkun suulta pitkin kenttiä. He rikastuttavat yhteiskuntaa ja auttavat pitämään sitä pystyssä. Olin jo kiilannut ja oikonut kakkosnelosilla vinon lähdön suoraksi kansirakenteille, ehtinyt naulata kiinni muutaman laudankin kun nelihenkinen kurkiperhe pysäytti ja istutti minut keskeneräiselle kaivonkannelle. Otin laudanpätkän, kirjoitin "Tzirt". Jäin istumaan vielä kylmän saunan savunsekaiseen eteiseen, selkä kumarassa ja käsivarret polvilla. KUVA: VIRPI HONKANEN Voimanaiset ja haltijat esiin pimennosta MAIJA AALTO Ryhmä Oulun seudun aikuisia naisia, joita myös voimaemoiksi sanotaan, on ryhtynyt kumoamaan naisiin ja historiaan liittyviä virhekäsityksiä. Projektiin liittyivät myös Oulun Kalevalaiset naiset. Minulle tuli kiire. Kailo korostaa, etteivät vanhat naiset suinkaan ole mikään taakka vaan kunnioitettava voimavara. Muistista nousi että mentiin isoäitini kanssa aina vain syvemmälle hämärään mutta valoa läikkyvään lehtomaiseen metsään. Keskiajalta alkaen naisia on kuitenkin kunnioituksen sijaan syrjitty, ja patriarkaalista miesten valtaa pönkitetty leimaamalla naisia noidiksi ja portoiksi. Naisia jopa poltettiin roviolla ja heidän omaisuutensa siirrettiin miesten tai kirkon taskuihin
Vinkissä kehotettiin äänestämään päättäjiä, jotka ovat valmiita lisäämään resursseja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen siis esimerkiksi käyttämään yhteiskunnan varoja nuorille suunnattujen mielenterveyspalveluiden parantamiseen. Nähtäväksi jää, onko työpaikka. Ja sanoo, että pitkän iän salaisuus ovat kova työ ja huono ruoka. Vanhassa pikkumökissä asuttiin kunnes avautui tilaisuus ostaa isompi mökki "toiselta kankaalta", Ketjutieltä. Ja äiti on niin positiivinen, en ole koskaan nähnyt häntä pahalla päällä. Tämä ihmisryhmä on lijaa vuodessa. Ja huumorintaju on mahtava. Mutta on nämä kyllä maalattu Martta Junno on asunut Oulun Koskelankylän kodissaan vuodesta 1947 lähtien. Keinoja siis on, jos vahvasti yliedustettuna syrjäyty- tahtoa löytyy. syyskuuta. Mutta sitten hän joutui joksikin aikaa sairaalaan. Vaan eiköhän nuo ole tärkeimmät jo kuultu, vastaa Martta, ja nauraa hänkin päälle. maan ja Kainuun Vasemmiston toiminTarvitaan poliittista tahtoa nanjohtaja, joka reissaa paljon erilaisissa ja yhteistyötä, jotta saampaikoissa ja erilaisilla kulkuvälineillä. Martta lehdenjakajana, 24 vuotta. Ja penkit. Toki tilauksista sai provision. Sitä kaivattua konkretiaa tarjoavat nuoret, joilla on kouriintuntuvaa dataa tilanteesta tuolla oikeassa elämässä. Hän tuli Oulunsaloon karjakkoharjoittelijaksi ja meni sittemmin töihin "piirille", Oulun mielisairaalaan, keittiöapulaiseksi. Eräs henkilö oli lähettänyt oman vinkkinsä sivustolle syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Hän asuu Ketjutiellä samassa talossa johon muutti vuonna 1947. Voi hellanlettas sentään. Varmaan kyläläisiä käy ja vähän virallisempaakin puolta, Leena Raappana arvelee. taehkäisevään mielenterveystyöhön ja etsivään nuorisotyöhön. Lehtiniput tuotiin Koskelantien varteen Arinan kaupan portaille, siinä jakajat ne lajittelivat ja sitten kiertämään. Kuvaava esimerkki käveli vastaan tiistai-iltana Facebookissa jaetun nootin muodossa. Sivuston ihmiskuva edustaa perinteistä porvariunelmaa: jokainen on oman onnensa seppä. Listatut pienet asiat parantavat kenties elämisen laatua hyvin toimeentulevissa perheissä, mutta syrjäytymistä edistäviin rakenteisiin ei haluta puuttua millään tavalla. Mallia toteuttamiseen oikeistosta nousijaksi tähän junaan voi ottaa Kainuusta, jossa hallin- vai viekö tekopyhän tyhjänpuhutokokeilun aikana ilman koulutus- misen ylivoima mielenkiinnon paikkaa jäi enintään kaksi opiske- todellisista toimenpiteistä.. Pariskunta avioitui ja asui pikkumökissä Toppilan puolella rataa, Vanhaksi kankaaksi kutsutulla alueella. ViNO:n puheenjohtaja Aleksi Laine kuvasi sivustoa osuvasti lähinnä keskiluokan puuhakirjaksi. Nyt perjantaina vietetään juhlia kotosalla pienimuotoisemmin. On hienoa että äiti pystyy asumaan omassa mökissä. Niillä rahoilla on aikanaan hankittu sekin keittiönpöytä, jonka ääreessä nyt istutaan. Siinä missä Martta aamut jakoi lehtiä, hän päivät hoiti lapsia. Olihan se kovaakin työtä, talvella potkurilla, kesällä polkupyörällä. Martta Junno on aina viihtynyt ja yhä edelleen viihtyy parhaiten, kun on paljon väkeä ja seuraa ympärillä. Tähän mökkiin on aina ollut jokainen tervetullut, vaikka minkälainen kaveri on ollut tulossa, sanoo Martta Junno. Martta Junno, Oulun Koskelankylän vanhin asukas, täyttää 100 vuotta perjantaina 14. Viime kesänä vietettiin Koskelankylän Valolla sukujuhlaa, jossa oli mukana 120 henkeä. Viime huhtikuuhun asti Martta Junno pystyi kävelemään, vähintään rollaattorin kanssa. Niin, paljon käy porukkaa, sukulaisia Ruotsia myöten, ja kyläläisiä, Martta sanoo mielissään. Myös omassa perheessäni tapahtui rankkoja asioita tuolloin ja tilanne on normalisoitumassa oikeastaan vasta nyt. Pankit pelastettiin, mutta ylivelkaantuneet yrittäjät ja heidän lainojaan takaamassa olleet ihmiset jätettiin vuosikymmeniksi köyhyyteen ja ulosottoviranomaisten armoille. Perhe kasvoi. neiden joukossa. Omia ja naapureiden. Jakopiiri oli laaja, väyliä ei aurattu eikä valaistu kuten nykyisin. Ja sinne jäi voimat jaloista. Tilauksistakin sai huolehtia, kiertää kyläläiset läpi mökistä mökkiin, että vielähän uusitaan lehden tilaus. Syntyy väkisinkin vaikutelma siitä, että presidentti on lakeijoineen täysin kujalla todellisen elämän ongelmista ja ei halua puuttua niihin. Hän aina jaksaa sanoa että elähän nyt, kyllä se siitä, kyllä ne asiat järjestyvät, Leena Raappana kertoo. Siinä tuli juhlittua satavuotispäivääkin jo vähän etukäteen. Tämä tarina on tuttu oikeastaan jokaiselle suomalaiselle, sillä virheellisistä päätöksistä kärsinyt joukko on niin suuri. Kolumnissa puhutaan joskus myös polime lisäpanostuksia ennaltiikkaa. Istutaan keittiön pöydän ääressä. Niinpä nyt on täytynyt totutella pyörätuoliin, kertoo tytär Leena Raappana, joka toimii äitinsä omaishoitajana . Vuosittain noin 4 000 peruskoulun päättävää nuorta jää ilman koulutuspaikkaa. Aika ei tässä ole koskaan käynyt pitkäksi. Salen saitti edustaa kokoomuslaista ihmiskäsitystä puhtaimmillaan. Sauli Niinistön toimiessa valtionvarainministerinä 90-luvun laman jälkilöylyissä, sadat tuhannet suomalaiset ajettiin turmion tielle. Ja niitä lapsia Martta Junnolla on siis neljä, seitsemän lastenlasta, 15 lastenlastenlasta ja nyt jo ensimmäinen tulokas viidennessä polvessa, Leena Raappanan siskon pojan pojan poika. Martta jäi asumaan mökkiin. Hänellä ei ole isompia perussairauksia, muisti pelaa ja hän on ajan tasalla kaikissa asioissa, Leena Raappana sanoo. Voin sanoa olevani onnekas ihminen, sillä tiedän lukuisia tapauksia, joissa vastaavat lähtökohdat ovat vieneet vakavien päihdeongelmien pariin ja liian monta kertaa aina hautaan saakka. Sen sijaan, että presidentin sivusto puuttuisi aitoihin syrjäytymisen syihin, kuten hyvinvointiyhteiskunnan alasajoon tai nuorten mielenterveyspalveluiden resurssipulaan, se puuhastelee varsin naiviin tapaan arkipäivän "ohjeiden" parissa. Mutta kuulo on kovin huono, Leena sanoo erittäin kuuluvalla äänellä, naurussa suin. Aarne kuoli äkillisesti vuonna 1978, sydänkohtaukseen. Syrjäytymisessä on kysymys paljon syvemmistä ja vakavammista ongelmista, joita ei stubbilaisilla hissipuheilla ratkaista. Presidentin miehen lähettämän vastauksen mukaan rakenteet eivät kuulu presidentin toimivaltaan. Kesät tämä on käytännössä kesämökki, kertoo Leena Raappana. Kyseistä ehdotusta ei julkaistu sivustolla. Suomeen syntyi edellisen laman aikana sukupolvi, jolle syrjäytyminen, työttömyys ja köyhyys ovat periytyviä ominaisuuksia. Hän jakoi Kansan Tahdot, Kalevat, Liitot ja Pohjolan Työt. KANSAN TAHTO 37 2012 17 KUVA: TUOMAS TALVILA "Asiat kyllä aina järjestyvät" Martta Junno 100 vuotta. TUOMAS TALVILA sen jälkeen, Martta Junno huomauttaa, ja hymyilee. Tyhjän puheen vastapainoksi löytyy onneksi ihan oikeita tapoja, joilla voidaan taistella nuorten Jaakko Alavuotunki on Pohjois-Pohjansyrjäytymistä vastaan. Velkahelvetti on siis kestänyt pitkään. Aarne työskenteli TVH:lla autoasentajana. Hän tapasi Aarnen. Lehti oli vietävä itse kunkin tilaajan ovenripaan saakka. Ennaltaehkäisevä työ tulee Hallitusohjelmaan on saatu myös taloudellisesti halvemmaksi Vasemmiston aloitteesta nuoriso- yhteiskunnalle pitkässä juoksussa. Martta Junno on syntyisin Rantsi- lasta. Konkretian sijasta presidentin orkesteri tarjoaa siis ratkaisukeinoiksi väsynyttä lässytystä ja itsestäänselvyyksiä, jotka eivät anna yhteiskunnan ulkoraiteille ajautuneelle ihmiselle yhtään mitään. Vastauksessa todettiin myös, että olisi hyvä, jos tulevaisuudessa tarvittaisiin vähemmän ammattiauttajia, kun ei olisi niin paljon ongelmiakaan. takuu, jonka tavoitteena on tarjota Vasemmisto on mukana tässä rinjokaiselle nuorelle opiskelu- tai tamassa. -Tähän mökkiin on aina jokainen vieras ollut tervetullut. TIEN PÄÄLLÄ JAAKKO ALAVUOTUNKI Niksejä nuorten syrjäytymiseen Viikon puheenaihe on ollut tasavallan presidentti Sauli Niinistön aseenkantajien perustama internet-sivusto tavallisia.fi, jonne on kerätty kansalaisten lähettämiä arkipäivän ohjeita nuorten syrjäytymisen estämiseksi Niksi-Pirkan tapaan
Se järjestetäänkö ikäihmisten/ vammaisten asumispalvelut omana toimintana vai ollaanko jatkuvassa kilpailurumbassa mukana, vaatisi jo oman kirjoituksen. Niinpä kaikkien niiden palveluiden ja tukitoimien, joilla tuetaan ikäihmisten kotona asumista, tulee olla riittävät ja niitä tulee jatkuvasti myös kehittää. Parivaljakko on reissannut ympäri Eurooppaa ja vähän ympäri maailmaakin yötä päivää neuvottelusta neuvotteluun, kokouksesta kokoukseen, silminnähden ylirasittuneina. Kotonahan me kaikki haluamme asua mahdollisimman pitkään, koska koti on ihmisen paras paikka. Ja samalla ehkä vähenisi nykyministerien aiheeton haukkuminen, kun oikeita syyllisiä näytettäisiin iltauutisissa häkitettyinä kuin Venäjän uskonnonhäpäisijöitä! Mutta sellaista on turha odottaa. Silloin meidät ilman näyttöjä, pelkillä haavekuvilla johdateltiin niin EU:hun kuin euroonkin. palvelut tulee järjestää pääosin omana toimintana. Minun mielestäni ko. Mutta oikeutettua on kysyä: Kenen syytä on, että olemme joutuneet koko maailman talousjärjestystä uhkaavan taloussotkun osapuoleksi. Olemme tulevaisuudessa siis koko seutukunnassa aikamoisten haasteiden edessä sosiaali- ja terveyspalvelujen (erityisesti ikäihmisten palvelujen) järjestämisen ja ammattihenkilöstön saannin suhteen. Kaasuputki Itämereen on oiva esimerkki. Mutta näinhän ei asianlaita tietenkään ole. EU:sta järjestettiin kansanäänestys, jossa silloiset eurofanaatikot valtion mainosrahoin johdattivat kansan äänestämään väärin. Tietenkin on niinkin, että itse ovat ylirasittuneet ministerit hommiinsa hakeutuneet, mutta eikö olekin hyvä, että voimia on riittänyt toisten aiheuttamien sotkujen selvittelyyn. Väkeä kertyikin paikalle runsaasti ja päällimmäisenä puheenaiheena olivat tietysti lähestyvät kunnallisvaalit. Kyllä kansa tietää, keitä lähinnä kepun, demareiden ja kokoomuksen silloisia johtajia tarkoitan. Nimiä ei ole tarpeen mainita. Siihenkään nykyhallitus ei ole syypää, menestys johtuu mainiosta sijainnistamme ja kauppakumppaneistamme. Kuntajakoselvityksen mukaan seutukuntamme alu- eella on vuoteen 2020 mennessä 75 vuotta täyttäneitä 1 290 enemmän kuin vuonna 2009 oli, ja vuonna 2025 ikäihmisiä ennuste- taan olevan 3 015 enemmän kun vuonna 2009. Käytiin porukalla läpi paikallisia vaaliteemoja sekä kaikkea mahdollista kunnallisvaaleihin liittyen. Tähän mietiskelyyn varmaankin innoitti käynnissä ollut keskustelu vanhuspalvelulaista, lähinnä lakiin ajatellusta sitovasta henkilöstömäärästä. Anneli Mikkanen valtuutettu Kemi Syksy käyntiin Sattasessa Sattasen Vasemmisto aloitti työntäyteisen syyskautensa perinteisten iltakahvien merkeissä. Tällöin voidaan paremmin seurata annettavan palvelun ja hoidon laatua sekä siihen vaadittavan henkilöstön mitoitusta. Ehkäpä nyt olisi aika haastaa valtakunnanoikeuteen muutamia entisiä EU- hurmaisia poliitikkoja perustuslaillisten valtuuksien ylittämisistä EU- ja euroneuvotteluissa. Ja siellä he ällistelevät rinnat notkolla isänmaan hyväksi tekemistään teoista ansaittuja kunniamerkkejä. Teuvo Makkonen Varkaus Ikäihmisten palvelut oikeaan aikaan ja paikkaan ARKISTOKUVA Pihakeinussa istuskellessani mietiskelin tässä päivänä muutamana ikäihmisten palvelujen järjestämistä koskevia asioita, niin käyttäjien, omaisten, kun myös henkilökunnan kannalta. Olemmekin olleet täällä Euroopan laidalla kuin herran kukkarossa kaukana aikoinaan kovasti kiitellyistä EU:n yhteismarkkinoista. Ja omasta rahasta luopumiseksi ei vaivauduttu edes kansanäänestykseen, ilmeisesti silloisten johtajien mielestä asia oli vähämerkityksellinen. Elämöivät kuin he kahdestaan olisivat Suomen hallitus. Joukolla todettiin, että tällainen perinteinen tapa, jossa naapuria muistettiin milloin leipäjuustolla tai ternimaidolla, milloin milläkin tuotteella, on lähes kuollut. Eräälle kahvi-iltaan osallistuneelle pariskunnalle oli nimittäin kesällä eräs paikallinen maataloustuottaja poikennut tuomaan tilansa antimia maistiaisiksi. Tällainen naapurin tilalta saatava elintarviketuliainen jos mikä on lähiruokaa parhaimmillaan. 18 KANSAN TAHTO 37 2012 MIELIPITEITÄ Suomi eurojen pyörityksessä Kepun ja perussuomalaisten puheista saa sellaisen käsityksen, että maamme sotkeutuminen eurokriisiin olisi istuvan hallituksen syytä, ikään kuin Katainen ja Urpilainen silkkaa pahuuttaan ja tietämättömyyttään olisivat syösseet meidät kohti eurooppalaista talouskaaosta. Mielestäni vanhuspalveluissa ei pidä sortua vastakkainasetteluun, vaan kyse on ikäihmisille oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan annettavista palveluista. Selvää vauhtisokeuttakin kaksikon toimissa on ollut havaittavissa. Luulisi omasta rahasta luopumisen, jos minkä, olevan kansanäänestyksen vaativa perustuslaillinen kysymys. Vaikka käräjöinti ei mihinkään johtaisikaan, saisi kansa edes korkean tason viihdettä julkisiksi julistettavia oikeudenistuntoja seuratessaan. Vaikka Helsingissä käväistäänkin vain puhtaiden matkavaatteiden vaihdossa eikä ehdi tai jaksa kyllin paneutua kotimaan asioihin, menee meillä Saksan ohella muihin euromaihin verrattuna erinomaisen hyvin. Ja näin paikalla olleet kunnallisvaaliehdokkaat lupasivatkin tehdä. Siksipä kahvistelijat esittivätkin toivomuksen, että kunnallisvaaleissa kiinnitettäisiin voimakkaasti huomiota puhtaan ja paikallisen lähiruuan käytön lisäämiseen. Sekin meidän laillamme käyttää hyväksi idänkaupan edut. Sillä nykyhallitus sai ihan tahtomattaan eurokriisin syliinsä. Toisen maailmansodan jälkiselvittelyissä kansakunnan, jopa hallituksenkin, selän takana liittolaissopimuksia solmineet vietiin sentään oikeuteen tekosistaan, kun luvattu Suur-Suomi ei toteutunutkaan. Näiden ajatusten myötä toivotan teille kaikille hyvää alkavaa syksyä; pidetään huolta paitsi itsestä myös toisista. Ja jo ennen kuin kone on laskeutunut Vantaan kentälle kertovat tiedotusvälineet uudesta eurooppalaisesta rahoitusongelmasta, jota on hetimiten lähdettävä hoitamaan. palvelukoti jossa myös tulee saada laadukasta, kuntouttavaa ja virikkeellistä palvelua ja hoivaa. Hilikka ja Asko. Koska kaikkien kohdalla kotona asuminen ei syystä tai toisesta suju, seuraava koti voi olla esim. Nämä Moosekset ja muut kansakunnan johdattajat näyttäytyvät kuvaruuduissamme vasta itsenäisyyspäivän vastaanotolla presidentin linnassa. Lisäksi euron ulkopuolinen Kiina on noussut Suomelle ja Saksalle tärkeäksi ja edulliseksi kauppakumppaniksi. Jälleen kerran nousi esille, nyt erään mukavan esimerkin innoittamana, lähiruoka ja sen merkitys. Parivaljakon tehtävä on ollut EU-unelman kuolinpesän selvittely. Katainen ja Urpilainen ovat joutuneet kyntöhevosen hommiin, tekemään enemmän kuin inhimillisesti katsoen on kohtuullista. Kolmesta tärkeimmästä kauppakumppanistamme kahden (Ruotsi ja Venäjä ) talous ei ole sidoksissa euroonja se kolmas eli Saksa on osannut eurohaihattelussa pitää jalat maassa. Ja näin siitä yksikertaisesta syystä, että maataloustuottajien lukumäärä on harventunut. Vastausta hakiessa pitää palata 1980- ja -90-luvuille. Palveluiden suunnittelu ja toteu- Kirjoittajan mielestä ikäihmisten palveluiden suunnittelu ja toteutus tulee lähteä ikäihmisten omista tarpeista. tus tulee lähteä ikäihmisten tarpeesta ja henkilöstö tulee suunnata sen mukaan
Euroopan unionin talouskriisi on jatkunut pitkään, ja hälyttävä tieto kertoo, että Yhdysvallat on ajautunut Euroopan tavoin taantuman partaalle. On maatiloja, joilla monet suuret hankinnat rahoitetaan metsätuloilla. Sahat ovat pitkään pyrkineet mukaan energiantuotantoon. Miten ratkaistaan metsänmyyjän ja koko metsätalouden ongelmat, jos sahojen toimintaedellytykset loppuvat. Koomista lienee, että yrittäjyys kuvataan naisia vapauttavaksi toimintatavaksi. Nokiasta ei ole enää kansantalouden tukijaksi. Sahojen ottaminen mukaan energiantuotantoon olisi osaratkaisu kansantalouden ongelmiin. Valtiovallan tulisi viimeinkin ottaa sahojen tavoitteet vakavasti ja hyväksyä ne mukaan valtakunnallisiksi energiantuottajiksi. Sahojen tavoitteena on ollut ennen kaikkea tuotanto, jota tuetaan syöttötariffilla kuten tuulivoimaa. Millaista oli elämä entisajan Rovaniemellä. Onko siis harjoitetun politiikan tarkoituksena ohjata naiset takaisin hellan ja nyrkin väliin? UTACON OY 0400 892 414 Verkossa tiedonlähteitä Rovaniemen historiaan KT VIRPI HONKANEN Kirjoittaja on VTT, Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonaisten puhenainen. Vanhaan Rovaniemeen johdattelevat historiakirjojen lisäksi muistelmat ja aikakauden lehdet. KANSAN TAHTO 37 2012 19 Mielipidekirjoitukset osoitteeseen toimitus@kansantahto.fi tai Kansan Tahto/toimitus, PL 61, 90101 Oulu. Sahat herkin suhdannemittari Suomi on mukana kansainvälisessä kehityksessä. Yksityistämisen vimma lyö varsinkin köyhimpiä kuntalaisia, mutta myös naisia kasvoille monella tavalla. Se vaatii nyt monissa asioissa kauas tulevaisuuteen vaikuttavia ratkaisuja, joita ei voida enää lykätä. Yrittäjien korkea osuus työvoimasta onkin kansainvälisen vertailun valossa liitetty heikkoon talouteen, matalaan tulotasoon ja korkeaan työttömyyteen. Hyvinvointivaltio näyttäytyy yhtäkkiä naisen pahimpana vihollisena, vaikka sillä on ollut tärkeä asema pohjoismaiselle modernisaatio- ja sukupuolimallille. Sahat eivät kestä pitkiä seisokkeja, sillä niillä ei ole taseissaan puskuripääomia, joilla ylitettäisiin lamakaudet. Sekä julkisten palveluiden alas ajo markkinoiden luomiseksi yksityisille yrityksille että poliittisen ilmapiirin muutos voidaan laajemmin linkittää yhteiskunnassa käytävään keskusteluun tehokkuuden ja kilpailukyvyn merkityksestä "globaalitaloudessa". Sahojen vaikeutunut tilanne ei ole suinkaan ainoa kansantalouden ongelma. rovaniemi.fi/muistojenrovaniemi.. Yrittäjät saavat nauttia yrittämiseen liittyvistä eduista, kuten autonomiasta työn suhteen ja taloudellisten riskien kantamisesta. Kirjoitus perustuu alustukseen talousfeminaarissa 2.9. Muistojen Rovaniemi -verkkosivusto kokoaa erilaisia tiedonlähteitä Rovaniemen historiasta kiinnostuneille ja siitä tietoa etsiville. Selluteollisuuden käyttämän kuitupuun hinta on jäänyt 1619 euroon kuutiolta, ja sahoille menevän tukin tilityshinta on ollut 50 euron tuntumassa. Maatalous kokonaisuudessaan supistuu syömistämme maitojalosteista jo 45 prosenttia tuotetaan ulkomailla. Naisyrittäjien toimialat ovat viimeiset 300 vuotta olleet ruoka, vaatetus ja hoiva. Suomea on pidetty myös tasaarvon mallimaana. Sahat muodostavat metsäteollisuuden rungon, kuten tilannetta luonnehti muutama vuosi sitten Keitele Forestin johtaja Ilkka Kylävainio. Huomattava osa erityisesti naisten työllisyyttä on sijoittunut julkiselle sektorille taaten työssäkäyville naisille välttämättömät hoivapalvelut ja uramahdollisuuksia. Metsänmyyjänä olen vertaillut metsäteollisuuden raaka-ainekustannuksia. Hyvinvointiyritykset ovat takoneet omistajilleen suurempia voittoja kuin pörssiyritykset keskimäärin, toisaalta yritykset voivat lisätä voittojaan vain kustannuksista säästämällä. Yksityistäminen näyttää palvelevan vai kyltymätöntä rahanhimoa ja ahneutta. Yrittäminen ei ole kaventanut miesten ja naisten välisiä palkkaeroja, päinvastoin. Sahat voisivat nopeasti aloittaa entistä laajemman tuotannon omissa lämpökeskuksissaan, joissa on jo aikaisemmassa käytössä 2030 megawatin reaktoreita. Toisaalta on hyvä muistaa, että ainoastaan marginaalinen yrittäjämiesjoukko tienaa rutosti rahaa yrittäjyydellä. Omien ja alaisten lakisääteisten sairauspoissaolojen ja hoitovapaiden järjestelyt ovat omalla vastuulla ja kukkarolla. Museoihin ja arkistoihin talletetut aineistot kertovat edeltävien sukupolvien rakennuksista, arjesta ja juhlasta, ja mahdollistavat myös omien muistojen virkistämisen. Yrittäjyyden ajatellaan parantavan vähävaraisten työllistymisedellytyksiä ja elämänmahdollisuuksia. Toiminta ei herättäisi ympäristön vastustusta, jota on ilmennyt tuuli- ja vesivoimarakentamisessa. Niitä ei voi jättää pelkästään marjastus- ja virkistysalueiksi. (08) 538 0100 Avoinna ma-pe 9.30-16.30 www.oulunpantti.net OSTETAAN METALLIROMUA · kuparit · messingit · rautaromut · autonromut PUHEENVUORO Yrittäisit enemmän? Yrittäminen on hieno asia. Pyrkimys julkisen sektorin kutistamiseen ja yksityistämiseen tulee aika varmasti heikentämään naisten, mutta myös muiden vähäosaisten jo saavuttamia työllistymisen mahdollisuuksia ja etuisuuksia. Yrittäjämäisen yhteiskunnan syntymistä on pidetty luonnollisena kehityksenkulkuna. Metsät ovat Suomen arvokkain luonnonvara. Energiaasia on tullut keskusteluissa esille myös Junnikkalan sahalla Kalajoella ja Lappipanelin ja Pölkyn sahoilla Kuusamossa. Molemmat alat ovat sidoksissa toisiinsa eivätkä ne voi edes toimia erillisinä, toisistaan riippumattomina. Englannin talouselämän murroksesta alkunsa saanut vapaiden markkinoiden luominen on ollut myös monikansallisten organisaatioiden, kuten maailman WTO:n ja IMF:n tavoitteissa. Ansioilla mitaten yrittäjät jäävät useissa maissa alakynteen verrattuna palkkatyöntekijöihin. Selluteollisuus on hiipumassa, ja lopetukset kotimaassa jatkuvat. Yrittäjien keskimääräiset ansiot ovat hieman pienemmät kuin palkansaajilla. Voidaan olettaa, että naisyrittäjyydestä ei synny sen hohdokkaampaa toimintamuotoa kuin aikaisemminkaan. Selluteollisuus siirtää tuotantoon halpatuotantomaihin. Todellisuudessa erot miesten ja naisten palkoissa ovat keskimääräistä suuremmat verrattuna moniin muihin maihin. Yrittäjänaisten menestymisen mahdollisuudet ovat huomattavasti heikommat kuin miesyrittäjien. Yhteiskunnallisten muutoksien taustalla on vaikuttanut OECD, joka on lanseerannut kasvun ja kilpailukyvyn osaksi EU:n politiikkaa ja hallituksien ohjelmaksi tiellä uuteen maailmanjärjestykseen. Rovaniemen historian tiedonlähteitä on monella suunnalla. Tuontienergia kallistuu ja kotimaisen energian osuutta pitäisi saada lisätyksi. Se saa niistä RAHAA HETI KÄTEEN PANTIKSI KÄY IRTAIN OMAISUUS - kultakorut, hopeaesineet, arvokellot - autot, moottoripyörät, mönkijät, kelkat - aseet, turvallinen säilytyspaikka - puhelinosake tai vastaava arvo-osuustili - pörssi- ja asunto-osakkeet - soittimet, elektroniikka, taide, jne Metsät ovat Suomen arvokkain luonnonvara tarvitsemansa vanhan puun kuidun. Suomessakin talouskasvua edistävät toimenpiteet olisivat tuiki välttämättömiä. Miltä näytti kauppala 50-luvulla. Sahat maksavat 70 prosenttia metsänmyyjän puutilistä, ja sahattaessa tukista saadaan 45 prosenttia valmistuotteita ja 55 prosenttia sivutuotteita eli haketta, purua ja kuorta, joista selluteollisuus on riippuvainen. Olen käynyt viime vuosina monilla keskisuurilla sahoilla, ja kaikilla käynneillä on tullut esille halu tulla mukaan energian tuotantoon. Työ omassa yrityksessä tarkoittaa useimmiten myös säätelemättömiä työpäiviä. Pienyrittäjän on mahdotonta kilpailla kansainvälisen yritysketjun kanssa, naisyrittäjän on vaikea kilpailla miesyrittäjän kanssa, toisaalta ketjut säästävät henkilökunnan kuluissa eli palkkaamisessa naisvaltaisilla aloilla. Naisyrittäjyys on käsitetty myös toissijaiseksi miesten yrittäjyyteen nähden. Maatalouden tukisäännöt uusitaan vuoden 2014 alkuun mennessä, eikä nykyisen tukitason säilymisestä ole varmuutta. Ruotsissa hyvinvointipalveluiden kilpailuttaminen aloitettiin suurin toivein 20 vuotta sitten. Lausumaa tukevat monet tosiseikat. Hartmanin raportissa todetaan, että yksityistäminen ei ole parantanut palvelujen laatua tai säästänyt kustannuksia. Herkkä sahateollisuus kertoo ensimmäisenä kansantalouden vaikeasta tilanteesta. Yrittäjyyspolitiikan tavoitteena on saada yhä useampi perustamaan yritys ja Suomesta yrittäjämäinen yhteiskunta. Sivuston osoite on www. Yrittäjyys käsitetään tämän näkökulman mukaan ihmisen luonnolliseksi käyttäytymisen tavaksi, joka ilmenee kun yrittäjyyden esteet on purettu. Suurimmat esteet yrittäjyydelle näyttäisivät olevan hyvinvointivaltion aikana kansalaisille luodut sosiaaliset oikeudet ja työmarkkinalainsäädäntö, joita nyt puretaan kilpaa. Yrittäjyyttä tarjotaan, kaikesta huolimatta, lääkkeeksi yhteiskunnallisiin ongelmiin. Sahojen käyttämistä pienemmistä puumääristä huolimatta sen maksamat tilityshinnat ovat muodostuneet myyjälle tärkeimmiksi. Erkki Raudaskoski Rovaniemi Panttilainakonttori Oy KULTAKORUJA HALVALLA JA REHELLISESTI PAINON MUKAAN - uusia ja kunnostettuja käytettyjä kultakoruja - ostetaan kultaa ja muuta irtainta - pariston vaihto 5 - korjataan koruja, tilaustöitä - ostetaan puhelinosakkeita ja kultakoruja, rahat heti puhtaana käteen OULUN KULTA Pakkahuoneenkatu 26, p. Nostan hattua näille työmarkkinoiden sankareille, yrittäjämiehille ja naisille. Vaikka naisyrittäjyyttä on pyritty edistämään, naisten osuus yrittäjinä on säilynyt suhteellisen vakiona, yrittäjyys on säilyttänyt segregoidun luonteensa ja perhe-elämä rajoittaa naisten yrittäjyyttä. Muistojen Rovaniemi sivuston ovat koonneet Rovaniemen kaupunginkirjasto, Lapin maakuntamuseo, Rovaniemen taidemuseo, Lapin metsämuseo ja Rovaniemen kotiseutumuseo. Missä ja miten nuoriso on viettänyt aikaansa Rovaniemellä. Suomessa tuoreimpien tutkimusten mukaan yksityistäminen tuottaa tehottomia, kalliimpia ja laadultaan huonompia palveluita. Keitele Forestin saha oli varannut sähkölaitokselle jo erillisen tontin. Sahateollisuuden vastaavaa kehitystä tuskin kukaan uskaltaa edes ajatella, vaikka uhka on todellinen
Näin vaativat maa- ja metsätalousministeri Martti Miettusen (ml.) tavanneet SKDL:n kansanedustajat Toivo Friman (Kittilä), Antti Kinnunen (Saloinen), Matti Meriläinen (Sotkamo) ja Juho Rytkönen (Kiuruvesi) (13.9.). väentalo "järjestöväen uhrautuvan työn ansiosta" kokonaan talkoilla (10.9.). Tässä se uusiksi: Kommunistien puoluekouluun, Sirola-opistoon oli ollut 99 hakijaa. Ei kuitenkaan aivan kaikkiin pariinkymmeneen taloon, sillä Kainuun Valo ei ollut saanut asennuksiinsa tarpeeksi kuparijohtoa (14.9.). Oulun salpietaria Typpi Oy:n uutta Oulun tehdasta vielä koekäytettiin, mutta se oli jo toimittanut ensimmäisen lastin Kokkolaan Rikkihappo Oy:lle. Viimeinen sotakorvausjuna ylitti Vainikkalan raja-aseman 18.9. "Valoa kansalle" Säräisniemen Jaalangankylään oli saatu sähkövalot. ja Kajaani 19. Väkilukutilaston mukaan maassa oli 12 yli 20.000 asukkaan kaupunkia; 6. 1952 Koonnut: Tapani Sillanpää Luonnonvahingot korvattava Märän ja kylmän kesän, tulvien ja hallan viljelyksille aiheuttamat vahingot pitää korvata. Syytä ylpeyteen onkin, sillä onhan Orajärvelle työväen-, Saijalla kansantalo Pellon Orajärvelle oli valmistunut työ-. Suurin maalaiskunta oli Espoo, 27.699 asukasta ja toiseksi suurin Pielisjärvi 22.147 asukasta (11.9.). Oulu 39.893 as., 11. Ensimmäiselle vuosikurssille Pohjois-Suomesta oli valittu Lasse Björkman Kemi, Yrjö Hyttinen Puolanka, Hilda Koskinen Tervola, Eino Lassila Kittilä, Kaarlo (Kalle -TS) Loukkola Oulu, Veikko Majava Kuusamo, Arvo Maunula Kittilä, Eero Mustonen Jylhämä, Väinö Paaso Ii, Jouni Merikoski tuotti hyvin "Hienoista ylpeyttä tuntien oululaiset näyttelevät vieraspaikkakuntalaisille Lassinkallion mahtavat tyrskyt vanginnutta upeaa Merikosken voimalaitosta, joka jauhaa nyt ihmeitä tekevää sähköenergiaa ei ainoastaan kaupunkia vaan myös lähimaaseutua varten. kWh:n arvo vastasi likimain kaupungin vuosibudjettia, noin 200 miljoonaa markkaa. Merikosken voimalaitos ehkä Suomen suurin kunnallinen liikeyritys", lehti raportoi ja varmemmaksi vakuudeksi kertoi, että voimalaitoksen kahden generaattorin puolen vuoden tuoton 88,5 milj. Kajaani 11.740. Se kyllä oli ollut jo kesällä käytössä. Sallan Saijalle puolestaan oli valmistumassa kansantalo niinikään talkootyöllä, "työpalkkoja ei ole maksettu". Suomessa asukkaita oli 4.121.835, joista noin 2.776.000 asui maalaiskunnissa (6.9.). Viimeinen sotakorvauskuunari Yhdelle palstalle oli "mahtunut" uutinen viimeisen sotakorvauskuunarin vesillelaskusta Laivateollisuuden telakalta koeajoon, jonka jälkeen luovutus tapahtui välittömästi (16.9.). tekninen virhe söi palstan lopun. Kauppaloista 14.11 asukkaan Rovaniemi oli 7:nneksi suurin. ja Sirola-opistoon Viime viikolla ns. Kolmas generaattori oltiin saamassa vasta puolentoita vuoden päästä (10.9.) Rautio Ylitornio, Toivo Tapio Kemi ja Ensio Ylänen Kemijärvi sekä toiselle vuosikurssille Erkki Kauppila Oulusta (Kiiminki - TS) sekä Kauko Kilpelä ja Niilo Kumpumäki Kemistä (5.9). Oulu 6., Kemi 11. Lämmitystä varten oli tiilet jo tehty ja muuraus oli alkamassa (13.9.). 20 KANSAN TAHTO 37 2012 60 VUOTTA SITTEN 10.16.9. Kemi 24.48, 19. Kuukauden loppuun mennessä varsinaisen toimintansa käynnistävä Oulun tehdas sai yhtiön hallintoneuvostolta "lahjan"; tuotantoon tuleva kalkkiammoniumsalpietari-lannoite nimettiin Oulun salpietariksi (14.9.). ..
040-311 4962 joonas.laurila@eltelnetworks.com Teemu Tammisen Toppilansalmi. KOKOUKSIA Vasemmistoliiton Oulun kunnallisjärjestön sunnuntaina 16.9.2012 klo 18.00 alkaen Järjestötalolla. Alttoviulistina musiikilli- sen uransa aloittanut Johannes Gustavsson lukeutuu sukupolvensa johtaviin kapellimestareihin Ruotsissa. HÄnet on palkittu useissa kansainvälisissä kapellimestarikilpailuissa. Oulu Sinfonian lisäksi hän on johtanut Suomessa mm. KANSAN TAHTO 37 2012 21 Arhinmäki vierailee Tammisen perjantaina Rovaniemellä katoavia taloja Haukiputaalla KT LINKIT www.pam.fi Kulttuuri- ja urheiluministeri, Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki vierailee perjantaina 14. Teokset ovat useilla eri tekniikoilla toteutettuja kuvia Oulun alueelta. Teemu Tamminen on ammatiltaan kuva-ja mediataiteen kuva-artesaani. Gustavsson on tullut monille suomalaisille orkestereille ja konserttiyleisöille tutuksi muutaman viime vuoden aikana. Teatterikuopan taidenäyttelytila on avoinna maananataista torstaihin kello 1620 ja tuntia ennen esitysten alkua. www.akt.fi www.puuliitto.fi SUOMEN MERIMIES-UNIONI r.y. Valtakirjojen tarkastus alkaa klo 17.45. Näyttely on esillä 14.9.13.10. Lähiympäristöstä otettuihin valokuviin on maalattu päälle kuvia tulevaisuudesta. Taiteellisen johtajan AnnaMaria Helsingin kausi päättyy sopimuksen mukaan toukokuussa 2013. Kajaanissa 13.9.2012 Vesa Kaikkonen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ikä rikkautena Suunta tulevaan Eläkeläiset ry www.elakelaiset.fi Silvo Nybacka etsii etäomaishoitajia keventämään omaisten huolta Yrjö Mäkelin -seura www.makelinseura.fi numero 80 Ilmestyy torstaisin Mäkelininkatu 29, PL 61, 90101 OULU Kustantaja: Kustannus Oy Kansan Tahto www.kansantahto.fi TOIMISTO: (08) 537 1722, faksi (08) 371 314 ilmoitukset@kansantahto.fi Asiakaspalvelutoimisto avoinna arkisin klo 9.0015.30 TOIMITUS: (08) 537 1724 toimitus@kansantahto.fi Tuomas Talvila (päätoimittaja) 050 570 9716 Maija Aalto 044 537 1727 Tuula Leskinen 044 537 1732 www.varjaagi.fi Rakennus-, remontti-, sisustus- ja tilaustyöt. Keski-Pohjanmaan kamariorkesteria, Lapin kamariorkesteria ja Kymi Sinfoniettaa. syyskuuta 2012 Veikko Kumpumäki kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kajaanin kaupunginvaltuuston kokous pidetään maanantaina 24. päivänä syyskuuta 2012 kello 17.00 alkaen kaupunginvaltuuston kokoushuoneessa, Pohjolankatu 13. Päivän aikana kulttuurija urheiluministeri Paavo Arhinmäki osallistuu Lapin Urheiluopistolla pidettävään urheilun tulevaisuuden rahoitusta käsittelevään seminaariin. KT Johannes Gustavsson Oulu Sinfonian uudeksi ylikapellimestariksi KT Ruotsalainen kapellimestari Johannes Gustavsson, 37, on kiinnitetty Oulu Sinfonian ylikapellimestariksi syksystä 2013 lähtien. 29.9.2012. Pahoittelemme liikenteelle aiheutuvaa haittaa. Tällä konserttikaudella hän toimii Oulu Sinfonian taiteellisena partnerina ja päättää omien konserttiensa musiikillisesta sisällöstä. Teemu Tammisen taidetta on esillä Haukiputaalla Teatterikuopan näyttelytilassa. syyskuuta Rovaniemellä. Arhinmäki on tavattavissa Rovaniemen Vasemmiston yleisötapahtumassa, joka pidetään Lordin aukiolla perjantaina klo 12.0013.30. Työn arvioitu kesto on 10.9. Valtakadun liikenteen ollessa suljettuna kiertotiet joko Etelärantakadun, Kaivokadun tai Koulukadun kautta. Lisätietoja tarvittaessa: Teemu Ylinikka, Eltel Networks Pohjoinen Oy Puh. 040-311 4737 teemu.ylinikka@eltelnetworks.com Joonas Laurila, Eltel Networks Pohjoinen Oy Puh. Teokset ovat osittain todellisia ja osittain taiteilijan mielikuvituken värittämiä, joiden tarkoituksena on herättää katsojassa tunne tutusta ympäristöstä, joka onkin muuttunut tunnistamattomaksi ajan kuluessa tai jonkin muun ulkopuolisen voiman seurauksena. Kuvataideopintoja hänellä on mm. Kokouksen pöytäkirja pidetään yleisön nähtävänä kaupunginkansliassa perjantaina 21.9.2012 virka-aikana. Kemissä 11. Katoavat talot -nimisen näyttelyn teemana on ympäristö nyt ja tulevaisuudessa. Tekniikat vaihtelevat perinteisestä öljyvärimaalauksesta aina digitaaliseen piirustukseen saakka. Kokouksen tarkastettu pöytäkirja on yleisesti nähtävänä kaupungintalon asiakaspalvelupisteessa, Kajaani Infossa, perjantaina 28.9.2012 kello 9.00 - 15.00. Asiana kuntavaaliehdokkaiden asettaminen. Veneiden huolto-, korjausja entisöintityöt. myyntisihteeri Jaana Hämälä-Raitio 044 537 1722 toimitusjohtaja Sirpa Kovalainen 050 570 9713 www.kansantahto.fi Henkilökohtainen sähköposti: etunimi.sukunimi@kansantahto.fi · ISSN 0356-1380 · Suomalainen Lehtipaino Oy 2012. Limingan taidekoulusta. Vasemmistoliiton kahviteltalla voi jututtaa myös paikallisia kunta- vaaliehdokkaita. FINLANDS SJÖMANNS-UNION rl www.smu.fi Kansan Tahdossa ensi torstaina: Rakennamme Telia Sonera Oyj:n ja Kemin Energia Oy:n kaapeliverkkoa Valtakadulla välillä Valtakatu 28 Valtakatu 40. Tervetuloa! Kunnallistoimikunta YLIMÄÄRÄINEN KOKOUS Veteraanikatu 9 C 90100 Oulu 050 5900711 KEMIN KAUPUNGINVALTUUSTO kokoontuu kaupungintalolla, valtuuston istuntosalissa maanantaina 17.9.2012 klo 18.00. Kokouksessa käsitellään esityslistassa mainitut asiat
(09) 432 4051, eduskunta PekkaTaanila: Perhonen lampun valossa RUNOJA Merja Kyllönen avustaja: Martti Juntunen puh. Asianajajan toimintaa valvovat asianajajaliitto ja oikeuskansleri. 010 439 5500 kiinteä verkko 8,28 snt/puhelu + 5,95 snt/min matkapuhelin 8,28 snt/puhelu + 17,04 snt/min TERVETULOA KIRJAOSTOKSILLE Kaarina Kailo: Irti talousväkivallasta Matti Viialainen: 10 Neljä järisyttävää päivää 10 15 12 py o ra Asianajotoimisto LAHJA LIMINGOJA OY asianajaja, varatuomari Rantakatu 5 A 24 90100 OULU puh. 050 574 1676, harri.ylonen@eduskunta.fi Pakkahuoneenkatu 19, 90100 OULU Kaikki automerkit AUTOHUOLTO P. 0400 272 560 Rautatienkatu 10 90100 OULU Pohjolankatu 16 B 20 Kajaani ASIANAJAJA on asianajajaluetteloon hyväksytty lakimies, jolla on säädetty kokemus ja taito. 220 611, fax 222 766 90100 OULU puh. 0440 588 790 sähköposti: vesa.soini@hotmail.fi fax (08) 312 1680 Osmo Hekkala: AUTOHUOLTO JA -VARAOSAT Toimitukset koko maahan PURKUOSAT · moottorit · vaihteistot · ovet, luukut · ym. 22 KANSAN TAHTO 37 2012 PA LV E L E M M E S I N U A ASIANAJOTOIMISTOJA Asianajotoimisto KARI ERIKSSON OY Asianajaja, varatuomari 0400-685 036 VT Katri Mäkinen 0500 685 036 Ratakatu 8 B 13 90100 Oulu puh. Asianajajat antavat myös julkista oikeusapua kaikissa oikeudenkäyntiasioissa. p. SOINI Huolto LAKIASIAINTOIMISTOJA 65 p aj a Haukkarinkatu 4 C, 94100 KEMI p. 9-18 * Mittatilausovet ja -kalusteet la 9-14 Rovaniemellä: Asianajotoimisto VELI PÄIVIKKÖ Varatuomari, asianajaja Hallituskatu 1317 C 23, 90100 Oulu puh. krs, Raahe Hallituskatu 31 A 24, 4. (08) 311 8811, fax 378 505 www.paivikko.fi Asianajotoimisto KAUKO NEVALA Ky Maakuntakatu 11 96100 ROVANIEMI puh. historiateos Lehtimies ja eurokommunisti Suomalainen kommunismi ja vallankumous 1923-1930 Martti Korhonen avustaja: Eija Tynnilä puh. (016) 254 300 fax (016) 254 305 aimo.tervahauta@aatsto.inet.fi u Asianajotoimisto HONKA JA VESALA OY Pakkahuoneenkatu 18 B 26 90100 OULU Puh. 554 6198/0400 586 903, AA,VT Pentti Paakki fax 554 6199 gsm 044 068 7155 AA,VT Altti Lepoluoto gsm 044 068 7144 Asianajotoimisto OTM, KTM Jenni Kivijärvi SAM MALINEN OY gsm 044 068 7133 Kauppurienkatu 5 A, 90100 OULU www.paakki.net gsm 0500 683 379 www.opuslex.fi fax (08) 312 0045 Aukioloaika ma-pe klo 9-17 sam.malinen.law@gmail.com HAMMASLABORATORIO ERIKOISHAMMASTEKNIKKO VESA KUUSIRATI Urheilutie 49 86600 HAAPAVESI Puh. vaihde (08) 375 434 Telefax (08) 370 163 asianajotoimisto@vesala.com AA,VT Lauri Vesala AA,VT Markku Honka OTM Tuomas Vesala 16 , O ulu · w w w. Lakiasiaintoimisto ADVUKAARI OY Varatuomari Vesa Juntunen Varatuomari Mirkka Pentikäinen OTM Mikko Ravaska Isokatu 16 B 14, 3. UKKOLA KY · Autotarvike ja -varaosamyynti · Rengasmyynti · Huolto- ja korjaamopalvelut Salmintie 13, 90830 Haukipudas Puh. mielikuvitus mukaan niin * Eteisryhmät suunnitellaan * Vaatekomerot yhdessä komerot * Ovet upeilla liukuovilla! Avoinna * Liukuovet ark. (08) 451 075 VUOKRATAAN yksiöitä, kaksioita ja kolmioita WWW.WALOASUNNOT.FI POHJOIS-SUOMEN PIIRIJÄRJESTÖT Kainuun Vasemmisto Linnankatu 2, 87100 KAJAANI Osmo Polvinen pj, gsm 0400 234 504 (08) 623 542 fax (08) 623 060 osmo.polvinen@sotkamo.net http://kainuu.vasemmisto.fi RAKENTAMINEN & REMONTOINTI Kalusteet tehtaanmyymälähinnoin! * Keittiökalusteet * WC-kalusteet Ota mitat ja * Kodinhoitohuonekal. Asianajaja, varatuomari Sovionkatu 10, 2. (09) 432 4132, martti.juntunen@eduskunta.fi LAPIN AUTO-OSA OY Nikkarinkuja 12 Roi Puh. (08) 547 2987 Fax (08) 547 2221 Erkki Kauppila: 35 10 Waloa 100 vuotta Koonnut Antti Kivimäki 20 Kansan Tahto 100 v. 08 376 601, fax 08 376 663 www.keittiokalustetukut.fi www.visionliukuovet.fi Pohjois-Pohjanmaan vasemmisto Pakkahuoneenkatu 19, 90100 OULU Toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki, gsm 0500 584 055 jaakko.alavuotunki@vasemmistoliitto.fi http://pohjois-pohjanmaa.vasemmisto.fi V I S I ON LIUKUOVET Kemissä: Asianajotoimisto AIMO TERVAHAUTA KY Kauppakatu 15 puh. (08) 374 511, 040 551 7754 telefax (08) 311 0286 asianajotoimisto@limingoja.net www.limingoja.net KEMIN MATTO- JA MAALAUSTYÖT PYÖRÄHUOLTO Vasemmistoliiton Lapin piiri Lapinkatu 2, 96190 ROVANIEMI Juha Mäkinen, gsm 0400 698 275 vasemmistoliitto@lapinpiiri.inet.fi http://lappi.vasemmisto.fi V. kerros 90100 OULU puh. mape 817, la 913 29 Kollegakirja Tauno Saarelalle Ei ihan teorian mukaan 19 25 KANSAN TAHDON TOIMISTO Mäkelininkatu 29, Oulu, avoinna mape klo 9-15. (08) 622 616 VUOKRATAAN SUN ALO-A NOT O W Y www.turva.fi Raahessa: Keittiökalusteiden ei välttämättä tarvitse maksaa paljon! Asianajotoimisto Oulussa: PAAKKI & LEPOLUOTO OY Asianajotoimisto Painopistealueet: perhe- ja perinANSSI HOLMBERG tö-, sopimus- ja vahingonkorvausoikeus sekä oikeudenkäynnit. (08) 515 011 Haukipudas puh. UUDET OSAT · peltiosat · lyhdyt · jäähdyttimet · ym. Piimäperä isäni maa Kylmää oli aamusaikka Runoja A leksa nt .c o m t erin ka Vappu Säilynoja: Siunatut sokerisakset Tauno Saarela: 20 OTA YHTEYTTÄ VASEMMISTON OULUN VAALIPIIRIN KANSANEDUSTAJIIN Risto Kalliorinne avustaja: Harri Ylönen puh. (08) 5475 102 HAMMASHUOLTO HAMMASLABORATORIO MUUT VELI HEIKKINEN OY www.veliheikkinen.fi proteesit, pohjaukset, korjaukset sekä hammassuojat urheilijoille Puh. krs Puh. (016) 310 950, 040 537 6121 Av. (016) 312 750 fax (016) 312 120 gsm 0400 693 621 Lakeuden KEITTIÖKALUSTETUKKU Takatie 10, 90440 KEMPELE, p
10. 7. Skotlannissa. Minkä värisiä ovat ayshire-rodun lehmät. 3. Missä järjestettiin edelliset paralympialaiset vuonna 2008. 9. Ei ole. 9. 2. Mikä on Enontekiön ruotsinkielinen nimi. Pekingissä. 8. Paljonko on suolapitoisuus Perämeressä? VASTAUKSET: 1. Kitiseen, joka laskee Kemijokeen. Missä muualla kuin Pohjoismaissa on käytössä laajat jokamiehenoikeudet. Ruskean ja valkoisen kirjavia. Enontekis. 10. 6. Pohjoisosissa kaksi promillea, eteläosissa neljä promillea. viikon 36 RATKAISUT SUDOKUT viikko 37 ...ratkaisut ensi viikon Kansan Tahdossa. Koiria. 2. TEHTÄVÄT RISTIKKO viikko 37 ...ratkaisu ensi viikon Kansan Tahdossa KANSAN TAHTO 37 2012 23 KYSYMYKSET 1. Kumpi Vasemmistoliiton ministereistä on nuorempi, Paavo Arhinmäki vai Merja Kyllönen. 4. 6. 8. 5. Kuka on Joe Biden. Yhdysvaltojen varapresidentti. Kyllönen, joka on syntynyt 1977, Arhinmäki 1976. Kumpia Suomessa on enemmän, koiria vai kissoja. 5. 4. Onko Lapissa vankiloita. 3. Mihin Sodankylän Kevitsan kaivoksen jätevedet lasketaan. 7
Pääsemme silloin molemmat juhlimaan, hän painottaa. Laulukuoro harjoittelee jo ohjelmistoa. Juhlimattomat syntymäpäivät Eilen keskiviikkona pyöreät 60 vuotta täyttänyt Reima Ritapuu ei juuri noteeraa syntymäpäiväänsä. Puurojuhlaan 13.12. Haukiputaan Martinniemestä lähtöisin oleva Ritapuu löysi vaimon samasta pitäjästä, ja Ruotsissa vietettyjen vuosien jälkeen pariskunta asettui vaimon suvun maille. päättyvä syyskausi on käynnistynyt. TUTUSTU KANSAN TAHTOON! Pohjois-Suomen vasemmistolehti Kansan Tahto ilmestyy kerran viikossa torstaisin. Ensi kesänä Eläkeläiset kokoontuu valtakunnalliseen kesäjuhlaan Oulussa. Ja bingo, se on tärkeää. Meillä ei riittäisi rahaa mihinkään muuhun kuin tilavuokraan, jos joutuisimme kokoontumaan muualla. Monelle kerhopäivä on tärkeä viikon määränpää. Syksyllä pohditaan, miten ajatuksia haukiputaalaisuudesta voidaan hyödyntää uudessa Oulussa, jonka osaksi Haukipudaskin tulee. Jotakin juhlintaa on tiedossa lokakuussa, kun Ritapuun pariskunnalla tulee täyteen 40 vuotta avioelämää. 24 KANSAN TAHTO 37 2012 Eläkeläiset pois kotoa! Syyskauden käynnistänyt Haukiputaan Eläkeläiset torjuu yksinäisyyttä. KUVA: TUULA LESKINEN TUULA LESKINEN Reima Ritapuu lähti viitisen vuotta sitten Haukiputaan Eläkeläisiin naapurin houkuttelemana. Reissuhommissa ollessa osallistuminen oli hankalaa, Ritapuu muistelee. Kahvia ja bingoa Haukiputaan Eläkeläisten noin 150 jäsenestä viikottain kerhoon kokoontuu 2535 jäsentä. Kehuttiin, että siellä on mukavaa, lähde katsomaan. Haukiputaalaiset ovat jo ilmoittautuneet vapaaehtoisiksi tapahtumaan, mutta vielä tehtävät eivät ole tiedossa. Siitäkin pitää maksaa vaikka jumppari on kunnan, hän harmittelee. Lähdin, ja mukavaa on ollut, yhdistyksen puheenjohtajana muutaman viime vuoden toiminut Ritapuu naurahtaa. Jopa vuosikokouksen lopuksi pelataan bingoa. Jäsenmäärä on pysynyt tasaisena, edesmenneiden jäsenten tilalle tulee uusia. Ei ihmisistä tule epäpoliittisia kun he jäävät eläkkeelle, Ritapuu muistuttaa. Ritapuu on iloinen yhdistyksensä mahdollisuudesta kokoontua edullisesti Haukiputaan Heiton talolla. Ritapuilla on kaksi aikuista lasta, jotka molemmat asuvat perheineen aivan lähistöllä. Hän on ollut mukana Haukiputaan kunnallispolitiikassa, ehdollakin viime kunnallisvaaleissa ja ammattiyhdistystoiminnassa. Eläkeläisjärjestöt on perustettu saamaan eläkeläiset liikkeelle, pois kotoa ja torjumaan yksinäisyyttä, puheenjohtaja vakavoit uu. Kahvittelu ja kuulumisten vaihtaminen kahvitellessa ovat myös tärkeitä tapahtumia. Kahvituksesta kerättävät rahat ovat yhdistyksen pääasiallinen varainkeruumuoto. Jäsenten hankinnassa tavallisin konsti on kysyä mukaan, samaan tapaan kuin Ritapuutakin aikanaan. Tavoitteena on saada bussi täyteen, sillä matkakustannusten osuus on retkikuluista suurin. kerho jatkaa syksyllä keväällä alkanutta teemaansa haukiputaalaisesta identiteetistä. Vaikka Eläkeläisten tapaamisissa politiikkaa ei juuri puhuta, kokoaa järjestö yhteen samanmielisiä. Jäsenhankintaspesialistimme on Nisulan Matti, puheenjohtaja kehuu. Kansan Uutisten Viikkolehti ilmestyy perjantaisin. VOIT TEHDÄ TILAUKSESI: · · · · Soittamalla (08) 537 1722 Postitse lähettämällä oheisen tilauslomakkeen Internetistä: www.kansantahto.fi Sähköpostitse: tilaukset@kansantahto.fi Kansan Tahto maksaa postimaksun Kansan Tahto 2 kk Kansan Tahto + Kansan Uutisten Viikkolehti 2 kk, kylpypyyhe kaupan päälle 10 30 Tunnus 5003916 00003 VASTAUSLÄHETYS Kansan Tahdon näytenumero maksutta Sukunimi Etunimi Lähiosoite Puhelin Postinumero Postitoimipaikka. Seitsemäs lapsenlapsi on tulossa syyslokakuussa, isoisä kehuu. Opintokerho jatkaa Kevätkaudella käynnistyi yhdistyksen ensimmäinen opintokerho, kun vetäjäksi saatiin aikuiskouluttaja Taisto Tammela. Retkiä yhdistys tekee useimmiten yhteistyössä Martinniemen ja Kellon yhdistysten kanssa. Kerhotoiminta on yhdistyksen ydintoimintaa. Viikkokerho käynnistyy suositulla kunnan jumpparin vetämällä jumpalla. Opinto- Haukiputaan Eläkeläiset kokoontuu viikottain Heiton talolla puheenjohtaja Reima Ritapuun johdolla. Haukipudas-päivien myyjäisistä tulee lisätuloja