Kansan Tahto 14.11.2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

marraskuuta 2013 www.kansantahto.fi l POHJOIS-SUOMEN VASEMMISTOLEHTI l PERUSTETTU 1906 l KUVA: VESA RANTA Vimmaa ja liikettä Nykytanssiteos Vimmaa on Oulun tanssin keskuksen Jojon taiteellisen johtajan Satu Tuomiston maailmalla menestynyt luomus. Sivu 6 KUVA: TYÖVÄEN ARKISTO KUVA: TUOMAS TALVILA Puusepän poika Veneheitosta nousi kansanedustajaksi Sivu 8 Tieliikennelain uudistus määrittelee: Mikä on tie? Sivu 11. (08) 534 8100 ma-pe 7.30-20 la 9-13 viikko 46 torstai 14. www.hammas-aaria.fi Oulun kaupunki ei mahdu omiin tiloihinsa MYÖS NETTIAJANVARAUS AARIA AVOINNA MYÖS LAUANTAINA KLO 9-13 Sivu 5 Kirkkokatu 27, A 51 OULU P
Siksi ei saa pelätä rahan käyttöä, jos siitä seuraa kestävää hyvinvoinnin kasvua ja siten kustannusten pienenemistä pitemmällä aikavälillä. Eli: ?Jos palkkaamalla lisää sosiaalityöntekijöitä saadaan vähennettyä huostaanottoja, palkkaaminen kannattaa paitsi ihmisten hyvinvoinnin, myös rahankäytön kannalta?. Sijoitukset päivähoitoon, lastensuojeluun jne. 2 KANSAN TAHTO 46 . Naisnäkökulman vähyydellä voi olla vaikutuksia unionissa tehtäviin päätöksiin. keinoja kuntien palveluvelvoitteiden keventämiseksi. Siihen on tarjolla monia kehittämismahdollisuuksia ja ratkaisuja. Kirjoittajat huomauttavat, että ?yhteiskunnat eivät ole suhdannebisneksessä?. Niinpä vähentämällä esimerkiksi hoitajien määrää tai koulutustasoa ei hyvinvointia voida pitää edes nykyisellään, saati parantaa?. Mutta entä se raha? Raportin tekijät huomauttavat, että varojen puute ei ole ihme, sillä kokonaisveroaste on vuodesta 2012 laskenut 3,1 prosenttiyksikköä ja tuloverotuksen laskua on paikattu lähempänä tasaveroa olevien verojen nostolla. Vasemmistolaiset vaatimukset palvelut turvaavasta ja oikeudenmukaisemmasta verojärjestelmästä ovat erittäin ajankohtaisia. TUOMAS TALVILA tuomas.talvila@kansantahto.fi Vaikuttaminen Euroopan unionin politiikkaan on mahdollista ja tärkeää, oululainen eurovaaliehdokas Hanna Sarkkinen sanoo. TUULA LESKINEN Koska Suomen lainsäädännöstä jo yli puolet tulee joko suoraan tai direktiivien välityksellä Euroopan unionista, on tärkeää päästä vaikuttamaan unionin politiikkaan, vaikka yksittäisen mepin tai edes koko Suomen 13-jäsenisen edustajaryhmän vaikutusvalta 750-jäsenisessä parlamentissa vaikuttaa pieneltä. Vasemmistoliiton eurovaaliehdokas Hanna Sarkkinen sanoo näkevänsä kuntapoliitikkona jatkuvasti, miten unionin säädökset heijastuvat kuntalaisten arkeen. Oululainen Sarkkinen, 25, on vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu ja yhdyskuntalautakunnan puheenjohtaja. . Kilpailulainsäädäntö aiheuttaa jatkuvasti päänvaivaa kunnissa. Tasa-arvoisemman päätöksenteon edistämiseksi vasemmistoliitto esittää, että Suomi esittäisi komissaariksi sekä mies- että naisehdokasta. Eu-myönteinen mutta eurokriittinen Hanna Sarkkinen ei näe Suomen eroa Euroopan unionista mahdollisena, mutta euroon hän suhtautuu toisin. . Mutta ei sosiaalipolitiikassa tai työllisyyden hoidossa, kotimaisen sosiaaliturvan tason laskua unionin määräysvallassa pelkäävä Sarkkinen sanoo. Ydinkysymys on se, mihin suuntaan unionia kehitetään. Kuntien työntekijöistä valtaosa on naisia, ja naiset myös käyttävät paljon kuntien palveluja. Unionin päätöksentekoelimissä on naisia yhä vähän. Ohjelmassa yritetään löytää yhtei-. Vaikka haluttaisiin valita paikallinen tuottaja, voivat kilpailutuksen säännöt nousta esteeksi, hän kertoo. Kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämispakko vaikuttaa merkittävästi monen kunnan talouteen ja sitä kautta palvelujen tuottamiseen. Oulussa muun muassa pohditaan, miten Oulun Energia yhtiöittämisen jälkeen voi TAKKUNEN tulouttaa kaupungille vuosittain vähintään saman 20 miljoonaa euroa kuin tähän asti. Koska Euroopan unioni on rakennettu markkinoiden ehdoilla ja se toimii talous edellä, vaikuttavat sen linjaukset, kuten esimerkiksi julkisen palvelutuotannon supistaminen, usein kielteisesti naisiin. . 2013 "Lapin vaalipiiristä, joka kattaa koko maakunnan, valitaan vain seitsemän ajatella, että näin valtavan alueen ääni saataisiin kuuluviin seitsemän poliitikon EU määrää monesta arjen asiasta PÄÄKIRJOITUS Parempi hyvinvointivaltio Kun tavoitteeksi on asetettu kuroa umpeen julkisen talouden kestävyysvajetta, etsitään säästöjä. Valtiovalta pohtii mm. kestävyysvajeeksi kutsutun ongelman ytimessä on oletus, että meillä ei ole enää rahaa nykyisen kokoiseen julkiseen sektoriin?. Raportissa lähdetään siitä, että julkisen sektorin ongelma ei ole niinkään liiallinen koko, vaan jäykkä organisointi. Lähtökohtana tulisi olla parempi hyvinvointivaltio, ei sen tuhoaminen?. Kokonaisuudessaan raportti on luettavissa ainakin vasemmistofoorumin verkkosivulta www.vasemmistofoorumi.fi Yksi raportin keskeisistä langoista liittyy siis hyvinvointivaltion puolustamiseen. Kuten raportissa todetaan, . ongelma on, että vaikutukset uhkaavat iskeytyä kipeimmin niihin, jotka yhteiskunnassa ovat heikoimmassa asemassa ja jotka eniten tarvitsevat hyvinvointivaltion turvaa ja tukea. Tienviittoja toiseen suuntaan esitellään tiistaina julkistetussa Vasemmistofoorumi ry:n raportissa Parempia vastauksia kestävyysvajeeseen. Yhteistyössä ajatuspaja Aivoriehan kanssa tehdyn raportin kirjoittajien mukaan ?kestävyysvajeeseen vastaaminen onnistuu ilman irtisanomisia tai ympäristönormeista tinkimistä. Tämän tietävät kuntapäättäjät, jotka tiukoissa tilanteissa ja niukkuuden jakamisen oloissa ovat joutuneet ja joutuvat tekemään kipeitäkin päätöksiä. Mutta vähänkin pitemmällä tähtäimellä on löydettävä ja päästävä toteuttamaan myös kestävämmän kehityksen mukaista kestävyysvajeen purkua. ?Säästötalkoissa. ovat pitkällä tähtäimellä ehdottomasti tehokkainta sosiaalipolitiikkaa. Ja toisaalta: ?Eläkeikäisten suomalaisten suhteellinen osuus kasvaa koko ajan. Euroopan tasoista päätösvaltaa hän kuitenkin näkee tarvittavan esimerkiksi pankkien valvonnassa ja veronkierron torjunnassa, joihin yhden valtion resurssit eivät riitä. . Rahalaitosten tekemille kansainvälisille valuuttasiirroille hän asettaisi veron ja sulkisi unionin sisäiset veroparatiisit. Puolueen linjoilla Ensi viikon lopulla kokoontuvan Vasemmistoliiton puoluevaltuuston asialistalla on myös puolueen eurovaaliohjelman hyväksyminen. . Rahaliiton rakenteelliset ongelmat tulivat näkyviin 2008 kriisin jälkeen. Liian erilaisten talouksien maita on yhdessä, eikä nykymenolla voida jatkaa. Sarkkisen mukaan on realistisempaa hajottaa rahaliitto kuin jatkaa yhdessä entistä tiiviimmällä yhteisellä taloudella. Maan hallituksen on määrä linjata rakennepoliittisen ohjelmansa käytännön toteutus lähiaikoina. Taloudelliset realiteetit tässä ja nyt on pakko tunnustaa. Sarkkinen vahvistaisi sosiaalista ulottuvuutta lisäämällä sosiaalisia oikeuksia niissä maissa, joissa sosiaaliturva on kehittymättömämpi kuin Suomessa ja asettaisi minimitasoja
Myrskyjen ennakoidaan voimistuvan muuallakin. Kuinka usein Suomeen osuu hirmumyrsky, meteorologi Hilppa Gregow Ilmatieteen laitokselta? . Kunhan saadaan miehet ja nai- set äänestämään, hän jatkoi. Moni seminaarilainen ilmoittautui saman tien Sarkkisen tukijaksi. Kemin Aikamme Naisten puheenjohtaja Sisko Korrensalo puolestaan lupasi järjestönsä tukevan Sarkkisen kampanjaa. Oululainen Sarkkinen ja suomussalmelainen Merja Kyllönen ovat vasemmistoliiton pohjoisimmat naispuoliset ehdokkaat. Kuinka usein Suomessa myrskyää? KUVA: BIRGITTA SUORSA UP/BIRGITTA SUORSA Filippiinejä murjonut supertaifuuni Haiyan siirtyi alkuviikosta Vietnamiin ja Kiinaan. KANSAN TAHTO 46 . Se on mitattu merialueilla vuosina 1971, 1975 sekä 1995. . Pitää myös muistaa, että vasemmistoliiton euroedustaja ei toimi europarlamentissa yksin, vaan osana eurooppalaista vasemmistoryhmää. Tällaisia voimakkaiden myrskyjen sarjoja esiintyy 5?10 vuoden välein. . Hirmumyrskystä puhutaan meillä, kun tuulen nopeuden keskiarvo on kymmenen minuutin aikana vähintään 33 metriä sekunnissa. . 2013 kansanedustajaa kahdestasadasta. On järjenvastaista ja epäoikeudenmukaista voimin." 3 Mielipiteitä Sivu 12 KUVA: TUULA LESKINEN Tosissaan liikkeellä Vasemmistoliitto tavoittelee jopa kahta paikkaa ensi vuoden toukokuussa pidettävissä Euroopan parlamentin jäsenten vaaleissa. TL Kemin Aikamme Naisten seminaarissa Hanna Sarkkinen (oikealla) sai Sisko Korrensalon Keniasta ?hyvälle tyypille. Se on viimeisin kova myrsky. Vastaavia olivat mm. Janika ja Pyry vuonna 2001. . Muun muassa kaatuvat puut aiheuttavat vaaraa. Suomessa myrsky harvoin säi. ostaman onnea tuottavan kaulakorun. nen suunta, jota kohti vasemmistoliitto haluaa kehittää Euroopan unionia, Hanna Sarkkinen sanoo. . Tuulivahinkoja alkaa esiintyä, jos hetkelliset puuskat maa-alueella yltävät noin 20 metriin sekunnissa. Maailmanlaajuisesti Tänä vuonna myrskyjä on ollut Suomessa tavanomaista vähemmän. kyllä. Puolue on lähtenyt tosissaan liikkeelle, ja se onkin saanut kärkinimiään ehdokkaiksi. Yksi heistä on puoluevaltuuston puheenjohtaja Hanna Sarkkinen. 25-vuotiaalle Sarkkiselle eurovaaleihin lähteminen on luontevaa, onhan Suomi ollut EU:n jäsen lähes koko hänen elämänsä ajan. Haiyan oli trooppinen hirmumyrsky, joka sai energiansa hyvin lämpimästä merivedestä. Perehdytystä unioniin on tullut varhaisista kouluvuosista lähtien. Kovatasoiseen kisaan lähteminen on oululaiselle Sarkkiselle perusteltua myös siksi, että EUpolitiikkaa on syytä tehdä vasemmistolaisen näkökulman lisäksi myös pohjoisen asiaa ajaen, esimerkiksi aluekehitysrahojen puolesta toimimalla. . Puhutaan, ettei Euroopan unioni koskettaisi meitä, mutta koskettaahan se, kemiläinen Pirjo Viitala totesi. . Suomessa suurin mitattu keskituulen nopeus on ollut 31 metriä sekunnissa. nopeasti. esiintyy satunnaisesti vuosittain. . Jos myrsky kestää pidempään, . keskileveysasteiden myrskyistä. Länsi- ja Keski-Euroopassa lyttää voimaansa vuorokautta yleensä kyse on siitä, että tulee pahimmat myrskyt ovat olleet sel- pidempään. Myös kotimaan politiikassa selkeä EU-politiikka on etu, hän jatkaa. VIIKON KYSYMYS: Kampanjatukea Kemistä Viime lauantaina Kemin Aikamme Naisten seminaariin kokoontunut yleisö suhtautui Hanna Sarkkisen eurovaaliehdokkuuteen innos- tuneesti. . Suomessa on havaittu neljä myrskyä, joissa kymmenen minuutin keski- västi voimakkaampia kuin Suo- myrsky vaikuttaa samalla paikkatuulen nopeudet ovat olleet men kovimmat myrskyt. kunnalla yli 24 tuntia. Tämän vuoksi meillä Suomessa ei voi kehittyä trooppisia myrskyjä. Meillä puhutaan ns. Tämä on kuitenkin melko harvinaista. Riski kasvaa huomattavasti, kun puuskat puhaltavat 25?30 metriä sekunnissa, kuten esimerkiksi vuoden 2011 Janika- ja Tapanimyrskyissä. Tulevatko myrskyt Suomeen säännöllisesti? . Ne saa- vat energiansa yleensä pohjoiseteläsuuntaisista lämpötilaeroista. Meidän myrskymme ovat meteorologisesti täysin erilaisia kuin trooppiset hirmumyrskyt. Milloin myrsky on vaarallinen? . Isoja myrskyjä voi tulla kuukauden aikana useita peräkkäin. Maa-alueilla ei tällöin välttämättä esiinny vaarallisia tuulennopeuksia. . Tämä vuonna myrskyjä on ollut tilastollisesti tavanomaista vähemmän. Vaihtelevatko myrskyt voimakkuudeltaan? . Tapani-myrsky joulukuussa 2011 oli hyvin voimakas. Yleensä kovimmillaan 31 metriä sekunnismyrskyt liikkuvat tai heikkenevät sa. Tätä heikompia myrskyjä Kauanko myrskyt kestävät meillä. Merialueilla myrskyää, kun kymmenen minuutin keskituulen nopeus on vähintään 21 metriä sekunnissa. On harvinaista, jos useampi myrsky peräkkäin.
PUHELIN 010 27 21011 (KIINTEÄ PUH. 8,35 SNT/PUHELU + 7,02 SNT/MIN, MATKAPUH. Hän kertoo talkooväkeä olevan jo nyt valmiina eri puolilla maakuntaa. KUVA:TUULA LESKINEN VALTUUSTON KOKOUS 2 Eilola-Jokivirta Markku 3 Haapala Juha 4 Hekkala Rauno 5 Hietala Virpi 6 Huittinen Vesa 7 Kallinen Maila 8 Kanniainen Jari-Pekka 9 Karjalainen Seppo 10 Kohonen Olli 11 Launonen Eini Toden teolla kampanja käynnistyy ensi vuoden alussa, sillä loppuvuodeksi Pasmalla on vielä edessään työjakso Espanjassa. Viikonvaihteessa kokoontunut piirihallitus päätti valinnasta sen jälkeen kun Esko-Juhani Tennilä oli kieltäytynyt ehdokkuudesta. KIVIHARJUNTIE 8, 90220 OULU, POSTIOSOITE: PL 213, 90101 OULU. 10.00. Sunnuntaitanssit Walolla 17.11. klo 13-16. klo 11.00. Tapaamme "Väinössä". Sääntömääräinen syyskokus 18.11. Hän tuli tunnetuksi vuoden 2008 kunnallisvaaleissa, joissa hänet 19- vuotiaana valittiin Kolarin valtuustoon maakunnan nuo- rimpana. Pasma keräsi viime eduskuntavaaleissa puolueen lappilaisista ehdokkaista kolmanneksi eniten ääniä, kaikkiaan 970. Kokouksen asialuettelo on nähtävillä kuntayhtymän toimistossa (Kiviharjuntie 8, Oulu). Kokouksen tarkastettu pöytäkirja on yleisesti nähtävillä 19.12.2013 kuntayhtymän toimistossa. Suvi Lindén KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Yhtymäkokouksen puheenjohtaja YHTYMÄVALTUUSTON KOKOUS pidetään 19.11.2013 klo 13.00, Lappian valtuustosalissa, Urheilukatu 6, Tornio. (08) 311 2203 (24 h) . Siksi puoluevaltuutettujen on hyvä kuulla minkälaisia mielipiteitä on kentällä. Oulusta bussilla Haapaveden ammattiopistolla 16.11. Valtakirjojen tarkastus alk. Takana on hyvähenkinen vuosi, piirin puheenjohtajana ensimmäistä vuottaan oleva Kalliorinne toteaa. Ensi vuosi on puheenjohtajan mukaan tärkeä vuosi monella tavalla. . Hän itsekin on todennut, ettei puheenjohtajuutta ole syytä jättää yhteen vuoteen. . Kokouksen pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappian toimistossa 16.12.2013. Tornio 12.11.2013 Veikko Kumpumäki, yhtymävaltuuston puheenjohtaja Juha-Petteri Pasma. Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto kokoontuu Haapavedellä TUULA LESKINEN Oulussa 13.11.2013 KOKOUKSIA . Eurovaalit tulevat ja valmistautuminen eduskuntavaaleihin alkaa. Kalliorinne näkee vaalivoiton saavuttamisen euro- vaaleissa mahdollisena, ovathan ehdokkaat hyviä sekä alueella että valtakunnallisesti. Käsitellään sääntöjen 13 §:n määräämät asiat. Johtokunta Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän pidetään keskussairaalan Selkäsaari-kokoustilassa torstaina 28. ELÄMÄNKAAREN VIIMEISELLE MATKALLE Juha-Petteri Pasma tähtää Lapista europarlamenttiin Asemakatu 4 . 2013 J. kello 11 alkavaan kokoukseen järjestetään bussikuljetus Oulusta. Bussi lähtee linja-autoasemalta kello 8.30 ja se maksaa 10 euroa. päivänä marraskuuta 2013 alkaen klo 12.00. Sauli Hyöppinen valtuuston puheenjohtaja Asemakatu 21 . 8,35 SNT/PUHELU + 17,17 SNT/MIN). WWW.OSEKK.FI Henkilövalinnat ensi vuodelle, puolueen hallitustaipaleen jatko ja europarlamenttivaalit. www.ala-aho.fi TUULA LESKINEN HAUTAUSPALVELU Kukkakauppa Tuira, OULU Avoinna ark. Myös kokousruokailu maksaa 10 euroa. Ilmoittautumiset piirin toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotungille.. 90100 Oulu . Puh. Puoluevaltuutetut eivät edusta yksin itseään, vaan he ovat piirien edustajia, Kalliorinne muistuttaa. Näistä syntyy Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston puheenjohtaja Risto Kalliorinteen toivomuksen mukaan eniten keskustelua ja ainakin valintojen osalta myös jännitystä lauantaina Haapavedellä pidettävässä syypiirikokouksessa. Syyspiirikokous valitsee piirihallituksen ja puheenjohtajiston ensi vuodelle. Piirin puheenjohtajan tuskin tarvitsee jännittää oman jatkonsa puolesta, sillä vastaehdokkaita ei ole ilmaantunut, ja Oulun kunnallisjärjestö on esittänyt Kalliorinnettä jatkamaan. joulukuuta klo 9.00 alkaen Oulun seudun ammattiopiston Kontinkankaan yksikön auditoriossa (Kiviharjuntie 8, Oulu). Kokous on julkinen. Lapista on tärkeää olla oma ehdokas, piirin puheenjohtaja Pertti Keränen painottaa. Keränen uskoo vaalikampanjan toteutuvan maakunnassa hyvin. p. Ulkomailla näihin aikoihin asti työskennellyt Pasma ei ollut ehdolla viime vuoden kunnallisvaaleissa. TYRNÄVÄ Joonaantie 4 08 545 1957 Neuvonta ja päivystys 08 545 1957(24h) www.dapu.fi OULUN HAUTAUSTOIMISTO Arvo Kova Oy Taidolla ja kokemuksella, elämän palvelua surun kohdatessa. Oulun Hautaustoimiston auto vuodelta 1936 KOKOUKSIA Kemijärven Työväenjärjestöt ry SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN EDUSTAJISTON SYYSKOKOUS pidetään Kemijärven työväentalolla su 24.11.13 klo 18.00. Omaksi tehtäväkseen hän näkee koko piirin verkoston innostamisen vaalityön tekemiseen eurovaaleissa. . (o8) 311 2158 www.arvokovaoy.fi ELÄKELÄISET OULUN TYÖVÄEN ELÄKELÄISET RY www.otery.fi Antti Honkonen Ehyt ry:stä vierailee ma 18.11. Oviarpa 6 ?. Pannarikahvit 1,50 ?. KUULUTUKSIA Valitse pätevä ehdokas Vaihtoehto Oulun Osuuspankin vaaleissa Lista A nrot 2-20 12 Lopakka Seppo 13 Meriläinen Veikko 14 Perätalo Jouko 15 Rasila Sakari 16 Rautio Anneli 17 Räisänen Alla 18 Sipola Mauno 19 Törmänen Aarno 20 Urpilainen Erkki Vasemmistoliiton Oulun kunnallisjärjestö Oulun seudun koulutuskuntayhtymän Yhtymäkokous pidetään tiistaina 3. 9 - 17 la 10 - 15, su 11 - 15 LIMINKA MUHOS Tupoksentie 12 08 384 477 Valtatie 11 08 374 800 Valtatie 59 08 554 6005 Vasemmistoliiton Lapin piirin eurovaaliehdokas on kolarilainen Juha-Petteri Pasma. Soittaa OTEFOX solisteineen. Vaaliruljanssiin suostunutta ehdokasta ei pidä jättää yksin, hän muistuttaa. Kalliorinne näkee tarpeellisena keskustella myös piirikokouksessa puoluevaltuuston käsittelyyn tulevasta kuntapaketista ja sen myötä puolueen jatkamisesta hallituksessa. . klo 13.00 juhlasalissa. Kahvitus kokouksen edellä. Aluejärjestön syyskokous Heiton talolla pe 22.11. 4 KANSAN TAHTO 46 . ALA-AHON HAUTAUSTOIMISTO PERINTEENÄ PALVELU
Jos tyydyttävää pakettia ei saada aikaan, uskon porukan myös osaavan hylätä sen. . Jos puoluevaltuustossa todettaan, ettei tietoa ole riittävästi päätöksenteon pohjaksi, voi puoluevaltuusto delegoida päätöksen tekemisen puoluehallitukselle, niin ettei koko puoluevaltuustoa tarvitse kutsua koolle uudelleen. Kalliorinne kaipaa luottamusta puoluejohdolle. . Läheskään kaikki vuokratiloissa olevat toiminnot eivät siis mahtuisi omiin neliöihin. Silti voi kysyä, kannattaako pitää tilaa tyhjänä ja maksaa vuokria ulos. 2013 5 Vasemmistoliiton pohjoisten piirien puheenjohtajat kannattavat hallituksessa pysymistä TUULA LESKINEN Vasemmistoliiton kannattaa ehdottomasti jatkaa hallituksessa, kertoo puolueen Kainuun piirin puheenjohtaja Jouko Korhonen terveisinään ensi viikolla puoluevaltuustoon kokoontuvalle vasemmistoväelle. . Oppositiossa ei ole samanlaisia mahdollisuuksia vaikuttaa, hän perustelee. Vasemmistoliiton puoluevaltuusto ottaa ensi viikon lauantaina kantaa maan hallituksen ?rakennepoliittiseen ohjelmaan ja kuntiin kohdistuviin kestävyysvajeen umpeenkuromistoimenpiteisiin?, kuten asia valtuuston esityslistaan on kirjattu. . Ja onko puolue jatkossa uskottava hallitusneuvotteluissa, hän aprikoi. Vuokriin yli 15 miljoonaa euroa vuodessa KUVA: MAIJA AALTO Oulun kaupunki ei mahdu omiin tiloihinsa. MAIJA AALTO Oulun kaupunki maksaa tilavuokria yli 15 miljoonaa euroa vuodessa. Hallituksessa on vaikuttamisen paikka. Myös oppositiopolitiikan tekeminen on vaikeaa jos kesken kauden lähdetään, hallitusohjelmaa kuitenkin ollaan oltu tekemässä. . Pitäisikö rakentaa lisää omaa tilaa? Tyhjinä ovat esimerkiksi Oulunsalon, Kiimingin, Ylikiimingin ja Yli-Iin kunnantalot, Haukiputaan varikko ja Kiimingin mielenterveystoimisto.. Puolueen arvot ovat joidenkin mielestä hukassa hallituksessa, ja oppositiossa vaalityön tekeminen olisi jämäkämpää, Keränen kuvailee hallituksesta lähtöä kannattavien perusteluja. . on tarkoitettu väliaikaisiksi. Oulun Tilakeskuksen johtaja Jouko Leskinen kertoo, että 95 prosenttia elementeistä on vuokrattu suomalaiselta Parmaca-yritykseltä. Vaikka nyt jaetaan niukkuutta, on sitä suuremmalla syyllä puolueen oltava mukana hallituksessa, toteaa Jouko Korhonen. . KANSAN TAHTO 46 . Kaupungilla on jäljellä Oulun Työterveys toimii Hallituskatu 36:ssa valtion Leijonaverkot-yhtiön tiloissa, joista menee vuokraa yli puoli miljoonaa euroa. kuusi vanhaa omaa elementtiä. Kuivasrannan päiväkodin elementin neliövuokra on peräti 37,88 euroa ja vuosivuokra 236 000 euroa. Yhteensä päiväkotien ja koulujen tilaelementeistä maksetaan vuositasolla noin 2,5 miljoonaa euroa vuokria. Suunnittelun kukkasena voi pitää Oulun keskuspaloaseman evakuoimista kalliisiin tilapäisneliöihin yli 400 000 euron vuosivuokralla. Toisaalla tilaa tyhjillään Oulun Tilakeskuksen mukaan kaupungilla oli lokakuussa vapaata huonetilaa yhteensä noin 5 000 neliötä. En epäile, etteivätkö puolueen ministerit toimisi arvojemme ja tavoitteidemme mukaan, hän painottaa. Kalliorinne luottaa puoluejohtoon Myös oululainen kansanedustaja ja Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Risto Kalliorinne pysyttäisi puolueen hallituksessa. Kalliorinteen mielestä päälinjat kuntarakenteen uudistamiseen ja kestävyysvajeen paikkaamiseen eli säästöihin ovat valmiit puoluevaltuuston kokoukseen mennessä, ja kokous voi tehdä päätöksensä niiden tietojen perusteella, jos vaikka aivan yksityiskohtaista tietoa ei olisikaan saatavissa. Epätietoisuus leikkausten kohteista askarruttaa . Hallituksessa pysymisen kannalla olevat puolestaan toivoivat politiikan terävöittämistä entisestään ja näkyvyyden parantamista. Keränen luottaa puoluevaltuutettuihin, mutta häntä itseään arveluttaa lähteä hallituksesta kesken kauden. . Silti säästöissä pitäisi laittaa jäitä hattuun ja kuntapäättäjien olla tarkkana, ettei tehtäisi ideologisia julkisten palvelujen yksityistämispäätöksiä säästöjen nimissä. Korhonen odottaa mielenkiinnolla, mitä lakisääteisiä tehtäviä valtio aikoo kunnilta vähentää. Tällä hetkellä suuri osa kuntien Jouko Korhonen Risto Kalliorinne Pertti Keränen sosiaali- ja terveyspalveluista on lakisääteisiä. . Kunnissa eletään nyt vaikeita aikoja, ja jokaisen kunnan on syytä tarkastella toimintatapojaan. Halutaan oikeaa numerotietoa ennen puoluevaltuuston kokousta, ja tietoa siitä, mitä hallituksen päätöksistä seuraa arjessa, Keränen painottaa. Piirihallitus ei äänestänyt eikä tehnyt päätöstä piirin kannasta, vaan puoluevaltuuston jäsenillä on vapaat kädet pohtia omaa ratkaisuaan. . Summa on kasvanut nopeasti. Vuokratiloja käyttää muun muassa opetusvirasto, joka pulittaa vuodessa pyöreästi 600 000 euroaValad- kiinteistö-sijoitusyhtiölle, joka omistaa Taka-Lyötynkadulla entisen Postipankin talon. Suuri kaupungin vuokraisäntä on myös Technopolis, kiinteistöihin erikoistunut pörssiyhtiö. Jotakin leikkaantuu, ja sillä on vaikutusta kuntatalouteen, ja se luo myös paineita veroihin. Epätietoisuus leikkausten kohteista askarruttaa Lapissa. . Elementit eli ?viipaleet. Kuukaudessa vuokriin menee 1,28 miljoonaa ja vuodessa yli 15,3 miljoonaa euroa. Elementeissä jopa yli 30 euroa neliö Kalleimpia ovat niin sanotut tilaelementit, joita kaupunki vuokraa lähinnä koulujen ja päiväkotien käyttöön, kun omat tilat eivät riitä. Pitäisi luottaa siihen, että yhdessä valitsemamme puoluejohto ja ministerit osaavat viedä kuntapaketin maaliin vasemmistoliittolaisten tavoitteiden mukaisesti. Viime lauantaina piirihallituksessa käytiin pitkä keskustelu hallitukseen osallistumisen puolesta ja vastaan, Lapin piirin puheenjohtaja Pertti Keränen kertoo. Lapissa puhetta ei käyty niinkään omalla painollaan etenevästä sote-uudistuksesta tai pitkälti kuntien oman tahdon mukaisesta kuntarakenteesta kuin kuntien ja valtion välisestä rahaliikenteestä, eli miten päätökset vaikuttavat kun- tien valtionosuuksiin. . Sen suojiin Elektroniikkatielle on majoittunut Business Oulu yli 250 000 euron vuosivuokralla. Oulun kaupunginjohtaja Matti Pennanen muuten istuu Technopoliksen hallituksessa. Valtiotakin kaupunki rahoittaa sievoisilla vuokrasummilla. Oulun Työterveys esimerkiksi on vuokralla valtion Leijonaverkotyhtiön tiloissa Hallituskadulla entisessä teletalossa ja maksaa vuokria noin 550 000 euroa vuodessa. Yhteensä vuokrasopimuksia on tänä vuonna 202 kappaletta ja vuokrattua pinta- alaa 90 000 neliötä
6 KANSAN TAHTO 46 . 2013 KUVA: MAIJA AALTO Satu Tuomisto kysyy, miksei Oulu voisi olla myös uuden taiteen eikä vain uuden teknologian kaupunki.
Oulu on merkittävä tanssin aluekeskus ja täällä on alan kovia nimiä. Tunnen haikeutta ja iloa yhtä aikaa. On ollut hienoa vaikuttaa tanssikulttuuriin. Tuomisto teki koreografin töitä muun muassa kuuluisalle The Place-tanssiteatterille. . Nuoren kasvukipuja ja ulkopuolisuuden tunnetta voi käsitellä tanssin avulla. Kehollisuuden voima viestinnässä näkyi, kun kouluissa käytiin esityksen jälkeen keskusteluja, Tuomisto kertoo. Ihmissuhteiden myrsky raivoaa Vimmaa-tanssiteoksessa, joka on käynyt Aasiassa asti ja kiertää nyt Ruotsissa ja Suomessa. Kaupunki köyhtyy ilman kulttuuria . Se on oppiaineena peruskoulussa, sekä tytöille että pojille. Oulu korostaa olevansa uuden teknologian kaupunki. Se on ihmiskunnassa syvällä, ja kun annetaan lupa, tanssi puskee esille. Tanssi tarjoaa mahdollisuuden syvään kommunikaatioon. Lontoo oli huikea kokemus. Esitysten kehollisuus oli heille uutta ja innoitti heitä kovasti. Tuntuihan se hurjalta kun yleisö nousi seisomaan ja huusi. Riskinoton rohkeus kuuluu taiteeseen. Ensi kevään Musiikkijuhlille tulee hänen tanssiteoksensa Riisuttuna, jossa esiintyy paikallisia uuden polven tanssijoita. Satu Tuomisto on elävä esimerkki siitä, että taiteilijaksi voi kehittyä ilman ihmeellisempiä ?taiteellisia? lähtökohtia. Työ on noteerattu Suomessakin korkealle: Oulun tanssin keskuksen JoJon taiteellisena johtajana vuodesta 2011 toiminut Tuomisto jää vuodenvaihteessa vapaaksi taiteilijaksi valtion viisivuotisen apurahan turvin. KUVA: SAKARI VIIKA/KANSALLISBALETTI Ihmiskunta on aina tanssinut Lähellä-tanssiteoksen Satu Tuomisto teki Kansallisbaletille Jukka Pojan musiikkiin. KUVA: ROGER MAPP Kehollisuus herätti tanssiin Riskinotto kuuluu taiteeseen Kouluissa herätti viime vuonna keskustelua Satu Tuomiston teos Olenko olento, jota esitti tanssiteatteri Raatikko. KUVA: VESA RANTA Tanssitaidetta peruskoulussa Englantilaisessa yhteiskunnassa on myös asioita, joista Tuomisto ei tykkää. . Hän oli lapsena ja vielä teininäkin ujo ja hiljainen. KANSAN TAHTO 46 . Se sisälsi rankkojakin aiheita kuten kiusaamista. . Hän muistuttaa tutkimuksista, että ihmisten onnellisuus kärsii jos kulttuuri minimoidaan. ?Taide on ihanaa! Ja tärkeää, hän huudahtaa. Tuomiston mielestä hyvinvointiin kuuluvat ehdottomasti sivistys ja kulttuuri. Niistä tinkiminen kaupallisuuden hyväksi köyhdyttää yhteiskuntaa ja tarjoaa ruman tulevaisuudenkuvan.. On hienoa ettei jätetä yksin. Kaikki Englannin työt eivät yltäneet ?ihan tähtiluokkaan?, ja moni sattumus naurattaakin jälkikäteen. . Se karaisi. Tätä Tuomisto käyttää teoksissaan, joiden ydin usein rakentuu ihmisten keskinäisten suhteiden ympärille. Riisuttuna seuraavaksi Oulussa haastatellaan nyt Tuomiston seuraajaehdokkaita JoJoon. . Miksei se olisi avoimesti myös uuden taiteen kaupunki, Tuomisto kysyy haastavasti. Hän kaipaa Ouluun kokeellisen taiteen mahdollisuuksia, muuten ei kulttuurikaupunki-tavoite edisty. ?Täällä on paljon festivaaleja. Ne ovat tärkeitä. Kritiikit paiskoivat ylös ja alas. Esitykset leiskuvat fyysisyyttä, tunnetta ja rohkeutta; niitä on sanottu myös nykytanssimyrskyiksi. Omien teosten saaminen Euroopan ja Aasian kiertueille on saavutus, jonka eteen on pitänyt puurtaa kovasti. Tanssin kautta uskalsin alkaa elää. Kehollisuus, ei verbaalisuus, on minun kieleni.? Taide on ihanaa Tanssin kautta uskalsin alkaa elää, kertoo koreografi Satu Tuomisto. MAIJA AALTO Suomalaisen nykytanssin eturivin koreografiksi kehittynyt Satu Tuomisto, 37, on kerännyt suosiota niinkin kaukaisissa maissa kuin Etelä-Koreassa ja Japanissa. . Sillä ensimmäisellä tunnilla maailma aukesi. Kehollisuus, ei verbaalisuus, on minun kieleni. Itse olen pyrkinyt edistämään kansainvälisyyttä ja vahvistamaan paikallisuutta, Tuomisto kertaa JoJo- vuosiaan. Vuodenvaihteen jälkeenkin Tuomisto näkyy Oulussa. Mutta kulttuurin kuluttajaluvut ovat pieniä ja jähmeys vaivaa. Tuomisto ei pidä markkinavoimia ja kaupallisuutta korostavasta suuntauksesta, joka jyrää alleen ?pehmeät. Aasian oma tanssitaide on toisenlaista, hillitympää, tarkkaa ja akrobaattista, Tuomisto kertoo. Tanssiteosten nimet kuten Halu ja Vimmaa ovat kuvaavia. Hän pääsikin Middlesexin yliopistoon, josta valmistui vuonna 2000 koreografiksi. Englannin reissu venähti lopulta 12 vuoden pituiseksi. alat kuten kulttuurin. Taiteelle siellä kuitenkin annetaan suuri arvo, myös tanssitaiteelle. Ero Suomeen on suuri, täällähän kehollisuus ja tietokoneiden varjoon. Tuomisto teki viime vuonna Suomen yläkoululaisille oman tanssiteoksen Olenko olento, jota tanssiteatteri Raatikko esitti yli sata kertaa kouluissa ympä- Tuomisto korostaa, että tanssi on ihmiselle luontainen itseilmaisuun tapa. . Käänne tapahtui jazztanssitunnilla, jolle hän lähti isosiskon mukana kokeilumielessä. . JoJon yleisömäärät ovat moninkertaistuneet viime vuosina ja mukana on suuri määrä taiteilijoita. Sain hyvää tukea vanhoilta tekijöiltä, ja samaa olen yrittänyt jakaa täällä Oulussa nuorempien kanssa. 2013 7 ?Ensimmäisellä jazztanssitunnilla maailma aukesi. Samalla koululaiset pääsivät itse kokeilemaan tanssia. Teos otettiin hyvin vastaan. Rupesin käymään tanssisalilla viitenä päivänä viikossa. Pääkaupunkiseudulla kasvanut Tuomisto jatkoi lukion jälkeen Oriveden opistoon nykytanssilinjalle. Siellä oli Englannissa opiskelleita opettajia, jotka kehottivat hakeutumaan Lontooseen. Samankaltainen asenne minulla on elämään yleensä, Tuomisto sanoo. ri Suomea
päivänä 1906 Haatajan talossa pidetyssä kokouksessa pienillä muutoksilla Muhoksen työväenyhdistyksen mallisäännöt omiksi säännöikKUVA: JUUSO MANKISEN KOKOELMA Nuori Karl (Kaarlo Kalle) Korhonen valokuvattuna kajaanilaisessa Hynnisen valokuvausliikkeessä. seen. päivänä lokakuuta 1917 uudet vaalit. Sosialidemokraatit kärsivät niissä selvän tappion. Säräisniemellä puolueen äänimäärä pysyi kuitenkin kutakuinkin samana, Korhonen lisäsi kannatustaan ja uusi valtakirjansa. Korhonen oli puolueensa ainoa edustaja. Venäjän väliaikaisen hal- lituksen hajotettua eduskunnan järjestettiin 1. Toinen rivi vasemmalta: Jalo Korhonen (Savon Työmiehen toimittaja, kan mo), Jussi Vesa ent. Kalle Korhonen ja Hilma Vilhelmiina Nissinaho avioituivat vuonna 1902. Samainen vuosi oli muutenkin käännekohta Korhosen elämässä. Korhosen yhteiskunnallinen herääminen sijoittui kuohuviin routavuosiin ja vanhan työväenliikkeen nousun aikaan. Omat näyttämökulissit hankittiin vuonna 1910. Säräisniemen kirkonkylän työväenyhdistys perustettiin vuonna 1908. Jo vuonna 1902 hän liittyi työväenpuolueeseen, ja hänestä tuli järjestöaktiivi kotipitäjässään ja vähitellen myös piiritasolla. Veneheiton työväenyhdistyksen perustaminen käynnistyi vuoden 1905 lopulla. Yhdistys hyväksyi tammikuun 1. Vuonna 1909 Veneheiton työväenyhdistys aloitti Säräisniemen pitäjässä vapun vieton työväen juhlana. Samana vuonna perustettiin työväenyhdistykset myös Jaalankaan ja Manamansaloon. Yhteiskunnallinen aktiivisuus vei puusepän pojan ensin työväenyhdistyksen maltilliseksi johtajaksi ja sitten eduskuntaan. Vuonna 1918 katsoi punaisen Suomen hallintoon osallistunut Korhonen parhaaksi paeta Suomesta Neuvosto-Venäjälle. K. Juntunen (Suomussalmi), Eino Mikkonen, H. Leinonen. Kansakoulun Kaarlo kävi Säräisniemen kansakoulussa, joka tuohon aikaan oli pitäjän ainut. Hän teki valtiopäivätyötä tunnollisesti, mutta jäi ns. riviedustajaksi. Itärajan taakse pakeni kaikkiaan 39 kansanedustajaa. Heistä kahdeksan palasi myöhemmin Suomeen. 2013 Kansanedustajaksi Ven Kainuulainen maanviljelijä Kaarlo Korhonen Säräisniemeltä nousi vuonna 1917 SDP:n kansanedustajaksi. Yhdistys järjesti ensimmäisen vappumarssin Veneheitosta Säräisniemen kirkolle. 1900-luvun alussa sosialidemokraattien kannatus oli Säräisniemellä toiseksi vankinta heti Kajaanin maalaiskunnan jälkeen. Vuoden 1907 eduskuntavaaleissa Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP) sai säräisniemeläisten äänistä 24,8 prosenttia. Kannatuksen taustaa voi hakea pitäjän tilattomasta väestöstä, tehokkaasta järjestötyöstä ja muun muassa Siikajoen uittokanavan rakennustyöstä ja tukkilaisten liikkumisesta pitäjässä. Poliittisen työn ohella Kaarlo Korhonen toimi osuustoimintaliikkeessä (Kestilän osuuskaupan myymälän perustaminen Säräisniemelle) ja eturivissä perustamassa Veneheiton kansakoulua. Koulun jälkeen Korhonen työskenteli renkinä ja maanviljelijänä kotikylässään. Puoliso löytyi lähikulmilta. Kaarlo Korhonen ei ollut heidän joukossaan. JOUNI KAUHANEN Karl (Kaarlo Kalle) Korhonen syntyi Säräisniemen Veneheitossa 27.12.1878. Hänen isänsä oli puuseppä Eero Korhonen ja äitinsä Eeva Kustaava, o.s. Valtio- Kainuulaisia sosialidemokraatteja. Vuonna 1909 yhdistys teki vuokrasopimuksen tontista joka sijaitsi maantien varrella lähellä Tupala-nimistä torppaa. Oman työväentalon rakentaminen alkoi vielä samana vuonna. Kulttuuririennoissa Veneheiton työväenyhdistys oli hyvin aktiivinen, ja sillä oli jo alkuvuosina oma näytelmäseura ja näyttämö. ja 2. Hän oli koulun johtokunnan ensimmäinen puheenjohtaja. Poliittinen toiminta toi Korhosen myös Säräisniemen kunnallispolitiikkaan. 8 KANSAN TAHTO 46 . Hänet valittiin Säräisniemen kunnan ensimmäiseen kunnanvaltuustoon vuonna 1915, ja hän oli valtuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja vuosina 1916-1917. Puoluetyö vei Kalle Korhosen vuoden 1916 eduskuntavaaliehdokkaaksi. Hän toimi kansanedustajana 25.9.1918. Jokelainen (Kajaani Matero (Suomussalmi), Janne Räsänen (Kajaanin maalaiskunta), tunnistamaton, tunnis päiväura alkoi huhtikuussa 1917. Korhonen keräsi listavaalissa 2 654 ääntä. Korhosen luotsaaman yhdistyksen kotipaikaksi kokous hyväksyi Veneheiton kylän. Alkuvuosina kokoonnuttiin Kilpelän tuvassa. Kalle Korhonen on toisessa rivissä toinen vasemmal mi (Kajaani). saakka. Korhosen edustajakauteen sattui suuria poliittisia kysymyksiä valtalaista itsenäisyysjulistukseen
Sivistysharrastukset (näytelmäseura ja ohjelmalliset iltamat), raittiuden edistäminen ja vaalityö leimasivat yhdistyksen toimintaa autonomian ajalla. Yhdistys otti toki voimakkaastikin kantaa ajankohtaisiin asioihin. Kesäkuussa 1909 yhdistyksen kansalaiskokous antoi julkilausuman, jossa se arvosteli kunnallisten uudistusten etenemisen hitautta. Kansan Tahdon (10.6.1909) mukaan kokousväen hyväksymässä julkilausumassa todettiin: ?Koska meidän porvaristo on ilmeisesti ollut jarruttamassa kunnallislain uudistamista, ensin eduskunnassa ja sitten senaatissa. Kirkkoherran mukaan työväenyhdistyksen vaikutus pitäjässä oli sivistävä. Vielä autonomian vuosina Säräisniemen työväenyhdistyksen tilintarkastajana oli seurakunnan kanttori, vanhoillislestadiolaisiin lukeutunut August Telkki ja Takalon seuratalon isäntä Iisak Lämsä. Kristillisellä Työväenliitolla oli Säräisniemellä jonkin verran vastakaikua, joskin eduskuntavaaleissa (v. Veneheitossa esiintyi isäntien keskuudessa arveluja, että sosialismi ja anarkia ovat yksi ja saman asia. KANSAN TAHTO 46 . Muun muassa Paltamon sosialidemokraattinen kunnallistoimikunta toivoi edustajiltaan pikaista ratkaisua tilattomien maakysymykseen, metsä- ja uittotyöläisten aseman parantamista, rautatien rakentamista Oulusta Vaalan kautta Nurmekseen ja Savon radan jatkamista Suomussalmelle. Tammikuun alussa 1918 Veneheiton työväenyhdistys järjesti yleisen kansalaistilaisuuden, jossa se irtisanoutui maassa tapahtuneista väkivaltaisuuksista. Oulun seudulta SDP sai eduskuntaan kolme muuta edustajaa. Kentältä tuli jatkuvasti toiveita uudistuksia. Uutta torpparilakia kannatettiin ja puolueen linjan mukai- sesti uutta asevelvollisuuslakia vastustettiin. Kaarlo Korhonen (nimimerkki K.K.) kiisti tällaisen pelottelun, ja kirjoitti Kansan Tahdossa, etteivät ?nykyaikana ilmenneet terroristiset teot ole järjestäytyneen työväen alkuun panemia.? Työväenyhdistyksen toimintaa 1900luvun alkuvuosikymmeninä voi luonnehtia pienten käytännönläheiseksi askelten politiikaksi. Yhdistyksen suojissa toiminut uittotyöväenyhdistys toi valvottavaksi konkreettisia edunvalvontatehtäviä. Korhonen sai yhdistyksen sisäisessä äänestyksessä 47 ääntä. Jatkuu seuraavalla sivulla ??> Vuoden 1906 eduskuntavaaliuudistus nostatti innostusta ja kuumensi poliittisia tunnelmia myös maaseudulla. Helmikuussa yhdistys valitsi kunnanvaltuustoehdokkaansa. Edessä vasemmalta Pekka Pulkkinen (Kuhmo), Väinö Korhonen (Sotkamo), tunnistamaton, Aaro Koppi (Kajaani), Kalle Niensanedustaja 1917), kansanedustaja Kalle Korhonen (Säräisniemi), Juho Grön (Sotkamo), tunnistamaton, Kalle Valtanen (Palta), Theodor Jokinen (Kajaanin maalaiskunta), Hannes Mikkonen (Ristijärvi), Juho Karppinen (Säräisniemi/Manamansalo), Iisakki stamaton, Jaakko Komulainen (Kajaani) ja tunnistamaton. Kainuusta. 2013 9 eheitosta KUVA: TYÖVÄEN ARKISTO Maltillinen työväenyhdistys lta. Varsinkin senaatin menettely on mitä suurimmissa määrin katkeroittanut kansalaisten mielen, kun se ei ole esittänyt vahvistettavaksi kansalle niin tärkeää uudistusta?. Maltillisuus sai vielä vuonna 1909 tunnustusta muun muassa pitäjän kirkkoherralta Anton Jacklinilta. 1907, 1908 ja 1917) puolueen kannatus jäi vaatimattomaksi. Kaarlo Korhosen johtaman yhdistyksen toiminnassa oli suuria haasteitakin. JK. Työväenyhdistys kamppaili raittiuden edistämiseksi, mutta Kansan Tahdon kirjeenvaihtaja Kasku kritisoi yhdistyksen jäsenistöä kovin sanakääntein syksyllä 1910. ?Onko se laitapeliä, että te menette hulikaanisakkiin iskemään korttia, kuin myös juoksette viinan perässä, missä sitä tiedätte pisarankin olevan?, ruoti nimimerkki Kasku. Kirjoittaja myös moitti yhdistyksen johtokunnan jäseniä kokouksiin osallistumisen laiminlyönneistä ja iltamien leväperäisistä järjestysmiehistä
Näin tehdäänkin jo itsenäisesti päätöksiä ja monipuolista toimintaa tuottavalla piiritasolla, jossa ei olla täysin riippuvaisia eduskunnan ja valtakunnanpolitiikan tapahtumista. Enemmistöparlamentarismissa ja eduskuntatyössä tärkein vaikutuskanava on silti hallitus. Viipuris- sa teloitettiin kolme ja Tampereella yksi. Vuonna 1918 Buissa organisoitiin Airo-kommuuni, jonka puheenjohtajana Korhonen toimi vuoteen 1920. Pian hän asettui asumaan monien muiden suomalaispakolaisten tapaan suomalaisen kommunisti Edvard Gyllingin johtamaan Neuvosto-Karjalaan. Viimeisen vaiheen eräs tärkeimmistä teemoista on mainittu työllisyyden edistäminen. 10 KANSAN TAHTO 46 . Sen jälkeen Korhonen komennettiin Sunajoelle (Suunujoki) tukinuittoon. Silloin kokoomus pääsisi arvioi- Jaakko Alavuotunki on Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun Vasemmiston toiminnanjohtaja, joka reissaa paljon erilaisissa paikoissa ja erilaisilla kulkuvälineillä. Kolumnissa puhutaan joskus myös politiikkaa. maan uudelleen heille epämiellyttävät hyvät päätökset. Vallankumousjulistuksen ilmestyttyä vallankumoushallitus eli kansanvaltuuskunta asettui 28. päivänä tammikuuta senaatintaloon. Kansanvaltuuskunta jakautui yhteentoista osastoon, joita kansanvaltuutetut johtivat. Työpaikat säilyvät ja Pelso peruskorjataan. Edessä on myös muita tärkeitä kamppailuja. Ympäristöteknologia onkin järkevästi hyödynnettynä Pohjois-Suomen seuraava keskeinen työllistävä ala uudelleen nahkojaan luovan ictsektorin ohella. Hallituksen 17 ministeristä Pohjois- ja ItäSuomesta on kotoisin vain yksi . Näissä väännöissä olisi hyvä olla mukana huolehtimassa, että duunareita ja pienituloisia ei potkita päähän.. Vainoissa suomalaisia vangittiin arvioiden mukaan noin 7 000. Muista syytteeseen asetetuista 39:stä kuolemantuomion sai kymmenen. Neuvosto-Venäjälle pakeni kaikkiaan 39 kansanedustajaa. Heistä kahdeksan palasi vuoden 1918 jälkeen Suomeen. Muutamia päiviä ennen vallankumouksen aloittamista johto siirtyi kenraalikuvernöörin taloon eli Smolnaan, jonka punakaarti oli vallannut jo 8. liikenneministeri Merja Kyllönen, joka on tehnyt hyvää työtä perifeeristen alueiden asioiden eteen kansanedustajiemme taustatuella. Merjaa voi kiittää esimerkiksi työllisyydelle aivan keskeisen kuljetustuen jatkon varmistamisesta. Uusin voitto oli Pelson ja Kestilän vankiloiden säilyttäminen. Heistä 4 000 teloitettiin. LÄHTEET: Artikkeli pohjautuu kirjoittajan kesällä julkaistuun teokseen: Jouni Kauhanen . Kaarlo Korhonen ei ollut näiden joukossa. Neuvostoliittoon siirtymisen jälkeen Korhonen oli muutaman kuukauden puna-armeijan yksikössä. Alueen tuulivoimapotentiaalia on hyödynnettävä myös jatkossa. Pohjoista osaamista löytyy myös muun muassa ekorakentamisessa. Kajaani 1986. JAAKKO ALAVUOTUNKI Pohjois-Suomi tarvitsee väkevää hallitusvasemmistoa Maanantain Hesarissa listattiin rakennemuutospaikkakuntia viimeisen seitsemän vuoden ajalta. Sitä kuvastaa hyvin se, että Oulussa yhteisöverotulot ovat romahtaneet kymmenessä vuodessa sadasta miljoonasta alle 30 miljoonaan. Valtio on jakanut rakennerahoja satoja miljoonia euroja. Kaarlo Korhonen toimi kansanvaltuuskunnan maatalousosaston toimitsijana. Sitten seurasi vaihe Vienan Kemissä vuosina 1921-1922, jonka jälkeen Korhonen asettui Uhtualle. Sukulaisiin Korhonen pystyi Ensimmäinen vappumarssi järjestettiin Säräisniemen kunnassa vuonna 1909. Buin asemalla, lähellä Kostromaa, hän oli töissä kansalaissotaan osallistuneiden suomalaisten perheiden avustuskomiteassa. Rakennemuutoksella tarkoitetaan tilannetta, jossa työllisyys on äkillisesti romahtanut ja alueen mahdollisuudet tarjota uusia työpaikkoja ovat vaarassa. Pohjois-Suomen osalta lista on synkkää luettavaa. Osastoa johti aluksi Frans Evert Eloranta, mutta useiden muiden tehtävien vuoksi Elorannan sijaiseksi tuli maaliskuussa kansanedustaja J. Veneheiton Työväenyhdistyksen pöytäkirja 18.4.1909. pitämään kirjeitse jonkinmoista yhteyttä, mutta 1930-luvulla yhteydet katkesivat. Neuvostoliitossa Korhonen avioitui kahdesti. Työllisyystavoitteita edistetään kuitenkin parhaiten pysymällä hallituksessa ja taistelemalla siellä uusien investointien ja työpaikkojen puolesta. Ensi vuonna on tulossa iso eläkeratkaisu ja sote-uudistus on edelleen kesken. päivänä tammikuuta 1918. Maailmanlaajuinen talouskriisi on pahentanut entisestään tilannetta. Tarvetta olisi aivan uudenlaiselle ennakoivalle ajattelulle ja toiminnalle. Taantumassa tarvitaan lisää elvyttävää työllisyyspolitiikkaa ja uusia valtion kätilöimiä investointeja. Juuri Pohjois- Suomi huutaa kipeästi näitä panostuksia. Uusia toimintasektoreita riittää ja osalla pää onkin jo avattu. Vallankumouksen politiikkaa suunniteltiin Sirkuskadun puoluetoimistossa. Oulun vaalipiirin alueelta löytyy neljä seutukuntaa, jotka ovat olleet rakennemuutoksen kourissa lähivuosien aikana. Tuoreimman kriisialueen Oulun ohella niitä ovat Kajaanin seutukunta, Haapavesi-Siikalatva sekä Nivala-Haapajärven alue. Valtaosa Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien asukkaista elää siis kunnassa tai kaupungissa, jossa työllisyysaste on romahtanut viime vuosina ja uuden nousun rakentaminen on ollut vähintäänkin haastavaa. Työllisyysasteen rajulla laskulla on dramaattisia vaikutuksia kuntien talouteen. Oulun seudulla ict-alan rakennemuutoksen tsunami on ollut erityisen tuhoisa. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan ESR-rahoitus miltei tuplaantuu, joten lisäpaukkuja saadaan muun muassa juuri työllisyyden edistämiseen. Hallituskuvioihin liittyy tietysti monenlaisia kipupisteitä, kuten juuri nyt pöydällä oleva kuntien rakennepaketti (jonka sisältöä ei vielä tiedetä!). Mika Lavento: Historian lastuja Oulujärven rantamilta. Tornio 2013. Antero Heikkinen: Kainuun historia III. Perussuomalaisten esimerkki osoittaa, että suurella kannatuksellakaan ei ole mitään merkitystä, jos ei ole kanttia hypätä hallitusmolskille painimaan tärkeistä asioista muiden puolueiden kanssa. Tuki ei ole ollut täysin turhaa. Osassa alueista elvytysrahan pumppaaminen on tehonnut ja luonut siltoja uusiin työpaikkoihin työttömiksi jääneille. Rakennemuutosalueita alkaa kuitenkin olla jo niin paljon, että toimenpiteet jäävät väkisinkin jälkijättöiseksi tuhojen paikkailuksi jätti-irtisanomisten jälkeen. Mäki. Punaisten tappion jälkeen katsoi punaisen Suomen hallintoon osallistunut Korhonen parhaaksi paeta Suomesta Neuvosto-Venäjälle. Hän meni Leningradiin rautateitse viiden ihmisen ryhmässä. SDP:n kaikkiaan 92 kansanedustajasta tuomittiin Suomessa vuoden 1918 aikana 43. Tämä kertoo siitä, mitkä ovat pelin panokset tällä hetkellä. Hallituskautta on nyt jäljellä puolisentoista vuotta. Lisäksi EU-rakennerahoja on pohjoiseen tulossa runsaasti. Avioliitto Olga Korhosen kanssa päättyi eroon vuonna 1929. Jos Vasemmistoliitto päättää lähteä hallituksesta, pohjoisen edunvalvojaa ei enää siellä ole. Keskustelu on käynyt kuumana ja moni on muistuttanut siitä, että on olemassa myös ulkoparlamentaarisia vaikutuskanavia. Tämä on totta ja mielestäni puolueen tulee toimia jatkossa yhä enemmän kansalaisliikkeen tapaan. Lehtereiltä huutelulla ei vaikuteta mihinkään. Kokoomuksen Kimmo Sasi ennätti jo kertomaan, että porvareille Vasemmistoliiton siirtyminen katsomoon käy enemmän kuin hyvin. Pykälä koski propagandaa tai agitaatioita, jotka sisälsivät yllytyksen neuvostovallan kumoamiseen, järkyttämiseen tai heikentämiseen tai erillisen vastavallankumouksellisten rikosten toteuttamiseen yms. Korhosen maine palautettiin perestroikan ja glasnostin Neuvostoliitossa 13.9.1988. Neuvosto-Karjalassa asuneet suomalaiset nimittivät Josif Stalinin vuosien 1937-1938 vainoja ?isoksi vihaksi?. Korhosen kolmas vaimo oli Anna Jeremejevna. Pariskunnalla oli Taisto-niminen poika. Stalinin vainojen alkaessa 1930luvulla Korhonen oli Uhtuan piirin toimeenpanevan komitean työntekijä: ensin talonmiehenä talonpoikaisnuorten koulussa, sitten Uhtuan sovhoosin varajohtajana ja lopulta rehtorina talonpoi- TIEN PÄÄLLÄ kaisnuorten koulussa. Korhonen vangittiin 30.11.1937, tuomittiin kuolemaan 21.1.1938 ja ammuttiin Karhumäessä 11.2.1938. Syytteen ja tuomion perusteena Korhosella niin kuin yleisemminkin Stalinin hallinnon kynsiin joutuneella suomalaisella oli pykälän 58/10 mukainen valtiorikos. Kesällä 1920 hän oli Petroskoissa, jossa Golikovkan asemalla yritettiin organisoida sovhoosi, joka kuitenkin epäonnistui. 2013 LÄHDE: KAJAANIN KAUPUNGINARKISTO / KOTISEUTUARKISTO ??> Jatkoa edelliseltä sivulta Kansanedustajaksi Veneheitosta Sosialidemokraattinen Puolue radikalisoitui Venäjän vallankumouksen imussa ja puolue päätyi vallankumouksen tielle
KANSAN TAHTO 46 . Kyseessä on iso lakihanke, joka on vielä hyvin alkuvaiheessa. Panostamme lain huolelliseen valmisteluun, lupaa hallitusneuvos Silja Ruokola liikenne- ja viestintäministeriöstä. Edellistä tieliikennelakia valmisteltiin kymmenisen vuotta, koko 1970-luku. Nyt on edessä kokonaisuudistus. käytti valtaansa ja hylkäsi esityksen. Kukaan ei halunnut ottaa riskiä, että maanantain kokous olisi laiton. . Osaksi kyse on lainsäädännöllisestä ja terminologisesta täsmen- tämisestä. Maistelleena ajaminen on myös listalla. Liikennesääntöjä käsittelevä työryhmä on aloittelemassa urakkaansa ja seuraamusjärjestelmää ruotiva työryhmä käynnistää työnsä ensi vuoden alussa. . Se on pitänyt selvittää oikeuskäytännön kautta. . Sopivaksi rajaksi auton ratissa eduskunta katsoi 0,5 promillea. Nyt asia nousee Ruokolan mukaan jälleen esiin. . Nykyinen tieliikennelaki on rakenteellisesti vanha ja myös tekniikka on kehittynyt. Lisäksi pyritään huomiomaan ajoneuvoteknologian kehitys. Liikennerikkomukset pois rikoslaista Iso kokonaisuus lakiuudistuksessa on liikennerikosten ja rikkomusten seuraamusjärjestelmä. Kun Vasemmistoliitto otti valmistelun puutteet esille, syntyi valtuustossa ärtymystä ja hämminkiä. . Myös kaupunginlakimiehen kannanotto, että kokouskutsuissa ei ole vikaa, ihmetyttää häntä. Lopulta puolueiden ryhmäjohtajat sopivat uuden kokouspäivän lauantaiksi. Hän ei anna val- tuustolle tästä kovin korkeita tyylipisteitä. liikennesäännöistä, liikennerikkomuksista ja liikenteen valvonnasta. Ne ovat usein pieniä, mutta työllistävät valtavasti oikeusjärjestelmää. . Eduskunta kuitenkin Yli 30 vuotta vanhaa tieliikennelakia lakia on jouduttu korjailemaan lukuisilla muutoksilla ja täydennyksillä. Seuraavien eduskuntavaalien jälkeen muodostettavan hallituksen on määrä antaa lait eduskunnalle syysistuntokaudella 2015. Tieliikennelaki sisältää laajoja säädöskokonaisuuksia mm. Asetuksella säädetään mm. Lauantai ei ole meille vassareille yhtään kiva, koska samaan aikaan on Haapavedellä puolueemme piirikokous, johon emme nyt pääse, Hänninen toteaa. Raahe on pyrkinyt vähentämään kokouspaperien määrää ja siirtynyt kaupunginhallituksen mutta ei valtuuston osalta sähköisiin asiakirjoihin. Lain uudistaminen on tarpeellista myös oikeuskäytännön kannalta. Nykyisessä laissa ei esimerkiksi ole määritelty lain soveltamisaluetta, tietä. Taloudellisesti vaikeita aikoja elettäessä olisi valtion kyettävä näyttämään esimerkkiä vahvan turvan takaamisesta työntekijöillensä sekä noudattamaan lakia täydellisesti, piirin kannanotossa sanotaan. Piiri vetoaa omistajaohjauksesta vastaavaan ministeri Pekka Haavistoon, jotta yhtiön henkilöstön näkemykset kuultaisiin perusteellisesti vielä kerran ja että ne johtaisivat tilanteen uuteen arviointiin. Raahen valtuuston kokous uusiksi MAIJA AALTO Raahen kaupunginvaltuuston talousarviokokous piti siirtää tämän viikon maanantailta lauantaille kokouksen kutsumenettelyn sekaannusten takia. Osa valtuutetuista ei ollut saanut virallista kokouskutsua tai kaikkia kokousasiakirjoja, joista tärkein on budjettikirja. 2013 11 Ministeriö käynnisti tieliikennelain uudistamisen ARKISTOKUVA Edellinen urakka vei 10 vuotta. UP/KARI LEPPÄNEN Liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistämässä tieliikennelain kokonaisuudistusta. Piirin mielestä suomalaista yt- lakia ja irtisanomissuojaa pitäisi kiireesti kehittää edes kohti eurooppalaista keskitasoa. Yt-menettelyn lopputuloksena yhtiö on ilmoittanut vähentämistavoitteeksi kolmisenkymmentä työntekijää. . Meillä on Suomessa 500 000 rikollista, kun myös kaikki liiken- nerikkomukset ovat rikoslain piirissä. Meitä alettiin syyttää ihan kuin tekisimme kiusaa, vaikka esitimme vain kysymyksiä kokouksen laillisuudesta, harmittelee valtuuston varapuheenjohtaja Katja Hänninen (vas.). On vielä täysin auki, mitä siitä tullaan esittämään. Lapin Vasemmisto: Kemijoki Oy:n tapauskin sen osoitti, yt-laki ei toimi KT Vasemmistoliiton Lapin piiri pitää vastikään päättyneitä Kemijoki Oy:n yhteistoimintaneuvotteluja yhtenä esimerkkinä siitä, että yt- lain henki ja säännökset ovat kuolleen kirjaimen asteella. Laki astui voimaan 1981 ja tieliikenneasetus vuotta myöhemmin. Nyt on arveltu selvittävän parilla vuodella. Systeemi ei näytä vielä pelaavan aukottomasti. Talousarviokokouksen paperipino on poikkeuksellisen paksu myös esityslistalla olevien tuulivoimahankkeiden, hyvinvointikuntayhtymän asioiden ja Piehingin koulusuunnitelman takia.. Puolet Suomessa suoritetuista rikoksista on tieliikenteen rikkomuksia. liikennemerkeistä. Liikennepolitiikan kivijalaksi sanotun tieliikennelain kokonaisuudistus on katsottu tarpeelliseksi, koska yli 30 vuotta vanhaan lakia on jouduttu korjailemaan lukuisilla muutoksilla ja täydennyksillä. Lain sisäinen yhtenäisyys on kärsinyt. Myös liikenneolot ovat muuttuneet kolmessa vuosikymmenessä. Mikä on tie? . Se näyttää tilastoissa aika pahalta. Ruokolan mukaan tarkoitus on selvittää, missä laajuudessa voitaisiin ottaa käyttöön hallinnollisesti määrättäviä maksuja oikeustoimien sijasta. Saako pienessä maistissa ajaa? Kun tieliikennelakia 30 vuotta siten säädettiin, hallitus esitti alkoholin nollatoleranssia tieliikenteessä
Vaalipiiristä, joka kattaa koko maakunnan, valitaan kuitenkin vain seitsemän kansanedustajaa kahdestasadasta. Maakunnan itsemääräämisoikeutta on lisättävä. Lapin Vasemmistonuoret vaatii suhteellisuudentajuista liikennepolitiikkaa. (+alv 24%) Voit lähettää tervehdyksesi myös netissä www.kansantahto.fi PL 61, 90101 OULU PUH. 2013 MIELIPITEITÄ Mielipidekirjoitukset osoitteeseen toimitus@kansantahto.fi tai Kansan Tahto/toimitus, PL 61, 90101 Oulu. Vapaa Pohjola -manifesti Pitkät välimatkat, katoavat palvelut, elinkeinoelämän haasteet ja poismuutto ovat suomalaisen syrjäseudun arkipäivää. Jos ajattelee, että maksan jäsenmaksun ja se minun kohdaltani riittää, käyvät aktiiviset toimijat vähiin. On järjenvastaista ja epäoikeudenmukaista ajatella, että näin valtavan alueen ääni saataisiin kuuluviin seitsemän poliitikon voimin. Lapin Vasemmistonuoret vaatii syrjäseutuja edustavien vaalipiirien kansanedustajakiintiöiden kasvattamista. Lapin maakunta poikkeaa olosuhteiltaan ja elinkeinorakenteeltaan selkeästi muusta Suomesta. Yhteneväisyyksiä on enemmän Ruotsin ja Norjan Lapin kuin Etelä-Suomen kanssa. Poliittinen äänitorvi tulisi ojentaa heille, joilla on oikeasti tietoa alueen elä- mästä. Lapista tullaan vuoteen 2014 mennessä leikkaamaan 13,5 prosenttia kaikista opiskelupaikoista. (+alv 24%) . 12 KANSAN TAHTO 46 . Tämä mahdollistetaan suurten asutuskeskusten ruuhkamaksuina ja autoilijoiden syrjäseutulisinä alueilla, joissa julkisen liikenteen käyttö peruspalveluiden saavuttamiseksi on käytännön mahdottomuus. Jokaisella tulee olla mahdollisuus maksuttomaan ja tasa-arvoiseen koulutukseen. (+alv 24%) . (08) 5371 722 ilmoitukset@kansantahto.fi MAKSU SEURAA OHESSA. TERVEHDYKSEN LÄHETTÄJÄ ? EUROA YHTEENSÄ MAKSU ON SUORITETTU PANKKITILILLE Sampo DABAFIHH FI98 8000 1900 8307 88 Nordea NDEAFIHH FI91 1585 3007 1003 52 Oulun OP OKOYFIHH FI66 5741 3620 0134 97 POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA. Kansanedustajien vaikutusalue on maantieteellisesti koko maa. Toimintaan tarvitaan jokaisen jäsenen ideoita, aloitteita ja aktiivisuutta. Kaikki alueemme ammattiosastot eivät ole SAK:n Tornionseudun Paikallisjärjestön jäseniä. 58 . 31 . 89 . (+alv 24%) . Vastustamme kilometreihin pohjautuvaa tienkäyttöveroa. Yhdessä olemme vahvoja ja voimme tehdä työtä työntekijän etujen ja oikeuksien puolesta. SAK:n Tornionseudun Paikallisjärjestön syyskokous JOULUTERVEHDYS Kansan Tahtoon TERVEHDYSTEN HINNAT Henkilötervehdys 4 ? Järjestötervehdys 25 ? Liiketervehdykset: Icon by www.icondrawer.com 1 x 30 1 x 60 2 x 30 2 x 60 Tervehdykset julkaistaan 19.12., lähetä tervehdyksesi 5.12. Palveluiden kehittämistä tulee perustella ihmisoikeuksilla, ei rahalla. Erikoissairaanhoidon palveluiden tuottamisen tulisi olla vaaleilla valitun maakuntavaltuuston alaisuudessa, kun taas kunnat huolehtisivat perusterveydenhuollosta. Kuntien valtionosuuksien tulisi turvata peruspalveluiden tuottaminen kaikissa kunnissa, jolloin vakavaraiset kunnat osallistuvat enemmän heikompien kuntien Pitkät välimatkat, katoavat palvelut, elinkeinoelämän haasteet ja peruspalveluiden kustannuksiin. poismuutto ovat suomalaisen syrjäseudun arkipäivää, todetaan Lapin Vasemmistonuorten manifestissa. Lapin Vasemmistonuoret Ay-toiminta kaipaa ideoita, aloitteita ja aktiivisuutta SAK:n Tornionseudun Paikallisjärjestön syyskokouksessa oltiin huolestuneita ay-liikkeen tulevaisuudesta ja sen voiman vähenemisestä. On lyhytnäköistä perustella leikkauksien kannattavuutta hakijoiden lukumäärällä sillä opiskelupaikat saadaan täytettyä. Alueella, jolla asukkaita on vain 180 000, ei tapahdu samanlaista ryntäystä kouluihin kuin miljoonan asukkaan keskuksessa. Opiskelupaikkojen keskittämi- nen kasvukeskuksiin pitkittää välimatkoja opiskelupaikkakunnan ja kotipaikkakunnan välillä. Se myös eriarvoistaa koulutuksen saavutettavuutta kaupungissa ja syrjäseuduilla asuvien nuorten kesken. Päättäjien suhteellisuudentajun puutteesta kertoo ennen kaikkea sote-uudistus, jonka mukaan vain 50 000 asukkaan kuntien on mahdollista järjestää sairaalatasoiset ja 20 000 asukkaan kuntien terveyskeskustasoiset palvelut. Tämä tarkoittaisi Lapissa käytännössä sitä, että kolmen sijasta maakunnassa olisi vain yksi sairaala ja vain kolmella kunnalla kahdestakymmenestäyhdestä olisi oikeus omaan terveyskeskukseen. ARKISTOKUVA: HEIKKI KIRSTINÄ Myös pienten kuntien asukkailla tulee olla oikeus terveydenhuoltoon. Jäsenyys toisi ammattiosastoille toiminnan näkyvyyttä ja yhteistyön tuomia etuja. Alunperin ay-liikkeen voima on ollut jäsenistössä ja niin se on tänäkin päivänä. Vastuu on sysätty kansalaisille, vaikka myös yhteiskunta ajaa ihmisiä kohti urbaania elämää. Päätökset tehdään kapeakatseisesti sen mukaan, missä väkeä vilisee. On epäoikeudenmukaista, että rivikansalaiselta peritään tasaveroa kun matkaa rautakauppaan kertyy 100 kilometriä enemmän kuin kaupunkilaisella. Yksityisautoilua tulee helpottaa alueilla, joilla sen käyttö on olosuhteiden puitteissa pakollista. Vastaavasti alueilla, joilla yksityisautoilun tarvetta ei ole, autoilua tulee verottaa enemmän. mennessä. KUNTA ETUNIMI KYLÄ/KAUPUNGINOSA/TILAISUUS SUKUNIMI EUROA . Pelkästään väkilukuun perustuva vaalitapa ajaa kaupunkiseutujen kehittymistä ja syrjäseutujen näivettymistä. Lapin maakunnan pinta- ala kattaa noin kolmasosan maamme alasta. Harva päättäjä kuitenkaan tietää, miten suurimmassa osassa Suomea eletään. Ammattiosastojen jäsenmäärä on alueellamme pysynyt melko vakaana, mutta osallistuminen kokouksiin ja eri tilaisuuksiin on vähentynyt. Ammattiliittoon kuuluminen ei ole ostopalvelutoimintaa. 58
Reidarin tapaamisesta kertoo Juha Haapala ja laulaja/lauluntekijä Jukka Takalo esiintyy. www.pam.? KT www.puuliitto.fi SUOMEN MERIMIES-UNIONI r.y. FINLANDS SJÖMANNS-UNION rl www.smu.fi Ikä rikkautena ? Suunta tulevaan Eläkeläiset ry HELGE www.elakelaiset.fi Yrjö Mäkelin -seura www.makelinseura.fi www.varjaagi.fi Rakennus-, remontti-, sisustus- ja tilaustyöt. Veneiden huolto-, korjausja entisöintityöt.. (08) 538 0100 Avoinna ma-pe 9.30-16.30 www.oulunpantti.net LINKIT Veteraanikatu 9 C 90100 Oulu 050 5900711 Kellon Työväen Urheilijoiden Doria-, Liljat- ja Pionit-ryhmät voimistelivat mitaleille aluemestaruuskilpailuissa. Oulun Kulttuurikävely kiertää kolme kuvataidekohdetta Oulun VasemmistoPlus ry järjestää sunnuntaina 17.11 Kulttuurikävelyn, jossa etappeina ovat Taidemuseo, Valve ja Kulttuuribingo. Parituntisen kävelyn aloi- RAHAA HETI KÄTEEN PANTIKSI KÄY IRTAIN OMAISUUS tus on kello 14 Taidemuseolla, jossa esillä mm. Museon osoite on Kasarmintie 7 ja pääsymaksu 2/4 euroa. Väliaikapiste kävelyllä on Valveen Valokuvakeskuksessa, jossa esillä on Karoliina Paatoksen näyttely. Päätöspiste on Mäkelini- nikadulla sijaitseva Kulttuuribingo, jossa on esillä Lost in Raisio -näyttely. Mukana kävelyllä ovat muun muassa apulaiskaupunginjohtaja Piia Rantala- www.akt.fi Joukkuevoimistelijoiden syksyn kilpailukausi käynnistyi marraskuun alussa Kokkolassa, missä järjestettiin kolmen alueen, PohjoisSuomen, Pohjanmaan ja Savo-Karjalan, yhteiset välinesarjojen aluemestaruuskilpailut. Kellon Työväen Urheilijoita kisoissa edusti kuusi joukkuetta, Doria, Rosa, Daaliat, Liljat, Silene ja Pionit. Haukiputaan Heitosta kilpailuihin osallistui yksi joukkue, Kiteet. KTU:n Pionit voittivat 14?16-vuotiaiden kilpasarjan aluemestaruuden keilaohjelmalla. 2013 Kellon Työväen Urheilijoille menestystä joukkuevoimistelun aluemestaruuskisoista KUVA: KTU KT RIVIT SYVÄT - kultakorut, hopeaesineet, arvokellot - autot, moottoripyörät, mönkijät, kelkat - aseet, turvallinen säilytyspaikka - puhelinosake tai vastaava arvo-osuustili - pörssi- ja asunto-osakkeet - soittimet, elektroniikka, taide, jne Panttilainakonttori Oy KULTAKORUJA HALVALLA JA REHELLISESTI PAINON MUKAAN - uusia ja kunnostettuja käytettyjä kultakoruja ja kelloja - ostetaan kultaa ja muuta irtainta - pariston vaihto 5 ? - myydään lunastamattomia pantteja - ostetaan puhelinosakkeita ja kultakoruja, rahat heti puhtaana käteen OULUN KULTA Pakkahuoneenkatu 26, p. Reidar Särestöniemi, Jari Arffman ja Ajantaju. Doria sai hopeaa 10?12-vuotiaiden sarjassa, välineenä pallo ja Liljat pronssia 12?14-vuotiaiden kilpasarjassa vanneohjelmalla. Voimistelijoiden kisakausi jatkuu 16.11 TUL:n mestaruuskilpailuissa Tampereella. 13 Korhonen ja valtuutettu Hanna Sarkkinen. KANSAN TAHTO 46
14 Paikalla sihteeri Liisa Koskela, puheenjohtaja Rauno Hekkala tai muu kunnallistoimikunnan jäsen. numero 89 Ilmestyy torstaisin Mäkelininkatu 29, PL 61, 90101 OULU Kustantaja: Kustannus Oy Kansan Tahto www.kansantahto.fi TOIMISTO: (08) 537 1722, faksi (08) 371 314 ilmoitukset@kansantahto.fi Asiakaspalvelutoimisto avoinna arkisin klo 9.00?15.00 myyntisihteeri Jaana Hämälä-Raitio 044 537 1722 toimitusjohtaja Sirpa Kovalainen 050 570 9713 TOIMITUS: (08) 537 1724 toimitus@kansantahto.fi Tuomas Talvila (päätoimittaja) 050 570 9716 Maija Aalto 044 537 1727 Tuula Leskinen 044 537 1732 . 0440 588 790 sähköposti: vesa.soini@hotmail.fi Pakkahuoneenkatu 19, 90100 Oulu Puh. 040 745 3025 seppo.wikstrom@vasemmistoliitto.fi http://lappi.vasemmisto.fi Risto Kalliorinne avustaja: Harri Ylönen tavattavissa maanantaisin ja torstaisin Oulun Järjestötalolla klo 10?16 puh. 371 198 / 0400 686 865 fax 374 791 Puh. 14 KANSAN TAHTO 46 . lyhdyt . (08) 622 616 VUOKRATAAN LO-ASUNNOT O A W POHJOIS-SUOMEN PIIRIJÄRJESTÖT Kainuun Vasemmisto Linnankatu 2, 87100 KAJAANI Jouko Korhonen, puh. ym. UUDET OSAT . 9?18, la 10?14 Lakeuden KEITTIÖKALUSTETUKKU ASIANAJAJA on asianajajaluetteloon hyväksytty lakimies, jolla on säädetty kokemus ja taito. krs 90100 OULU puh. (09) 432 4132, anne.seppanen@eduskunta.fi ek Al Asianajotoimisto KARI ERIKSSON OY Asianajaja, varatuomari 0400-685 036 Ratakatu 8 B 13 90100 Oulu puh. Henkilökohtainen sähköposti: etunimi.sukunimi@kansantahto.fi . ISSN 0356-1380 . Uusi sähköposti: oulu.vas.kunnallisj@gmail.com Päivystysaika toimistollamme: Tiistaisin klo 10 . (08) 515 011 HAMMASLABORATORIO ERIKOISHAMMASTEKNIKKO VESA KUUSIRATI PYÖRÄHUOLTO Asianajotoimisto HANNU GEHÖR OY Asianajaja Hannu Gehör Merikoskenkatu 7 A 49 2. 0500 584 055 jaakko.alavuotunki@vasemmistoliitto.fi http://pohjois-pohjanmaa.vasemmisto.fi Vasemmistoliiton Lapin piiri Lapinkatu 2, 96190 ROVANIEMI Seppo Wikström, puh. (08) 311 8811, fax 378 505 www.paivikko.fi Asianajotoimisto LAHJA LIMINGOJA OY asianajaja, varatuomari Rantakatu 5 A 24 90100 OULU puh. vaihde (08) 375 434 Telefax (08) 370 163 asianajotoimisto@vesala.com AA,VT Lauri Vesala AA,VT Markku Honka OTM Tuomas Vesala Urheilutie 49 86600 HAAPAVESI Puh. ym. Kaikki automerkit LAPIN AUTO-OSA OY Nikkarinkuja 12 Roi Puh. krs, 90500 Oulu puh. 050 574 1676, harri.ylonen@eduskunta.fi Pakkahuoneenkatu 19, 90100 OULU Martti Korhonen avustaja: Eija Tynnilä puh. 554 6198/0400 586 903, fax 554 6199 Kemissä: proteesit, pohjaukset, korjaukset sekä hammassuojat urheilijoille san O terinkatu 16, RAKENTAMINEN & Vasemmistoliiton REMONTOINTI Oulun kunnallisjärjestö ry KEMIN MATTO- JA MAALAUSTYÖT V. www.oulu.vas.fi . jäähdyttimet . 044 3457 611 . 08 376 601, fax 08 376 663 www.turva.fi HAMMASHUOLTO HAMMASLABORATORIO VELI HEIKKINEN OY www.veliheikkinen.fi Oulussa: Asianajotoimisto VELI PÄIVIKKÖ Varatuomari, asianajaja Hallituskatu 13?17 C 23, 90100 Oulu puh. Facebook: Oulun Vasemmistoliitto . 2013 PA LV E L E M M E S I N U A ASIANAJOTOIMISTOJA RAKENTAMINEN & REMONTOINTI MUUT Keittiökalusteiden ei välttämättä tarvitse maksaa paljon! keittiöt, komerot, kodinhoitohuoneet, wc-kalusteet, ovet, liukuovet V I S I ON KEITTIÖT Ota mitat mukaan niin suunnitellaan yhdessä mieleisenne keittiö ja kodin muut kalusteet! www.keittiokalustetukut.? www.visionliukuovet.? Ark. moottorit . ma?pe 8?17 Asianajotoimisto HONKA JA VESALA OY Pakkahuoneenkatu 18 B 26 90100 OULU Puh. (08) 451 075 p. vaihteistot . peltiosat . (08) 374 511, 040 551 7754 telefax (08) 311 0286 asianajotoimisto@limingoja.net www.limingoja.net Asianajotoimisto AIMO TERVAHAUTA KY Kauppakatu 15 puh. ovet, luukut . (016) 254 300 fax (016) 254 305 aimo.tervahauta@aatsto.inet.fi AUTOHUOLTO JA -VARAOSAT Toimitukset koko maahan PURKUOSAT . 0400 200 733 jouko.korhonen@pp.inet.fi http://kainuu.vasemmisto.fi VUOKRATAAN yksiöitä, kaksioita ja kolmioita WWW.WALOASUNNOT.FI MUUT OTA YHTEYTTÄ VASEMMISTON OULUN VAALIPIIRIN KANSANEDUSTAJIIN Pohjois-Pohjanmaan vasemmisto Pakkahuoneenkatu 19, 90100 OULU Toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki, puh. Asianajajan toimintaa valvovat asianajajaliitto ja oikeuskansleri. Asianajajat antavat myös julkista oikeusapua kaikissa oikeudenkäyntiasioissa. Takatie 10, 90440 Kempele, p. Suomalainen Lehtipaino Oy 2013. (09) 432 4051, eduskunta Merja Kyllönen ul u avustaja: Anne Seppänen puh. 0400 272 560 Rautatienkatu 10 90100 OULU Pohjolankatu 16 B 20 Kajaani Y Asianajotoimisto ANSSI HOLMBERG Asianajaja, varatuomari Hallituskatu 31 A 24, 4. (016) 310 950, 040 537 6121 Av. SOINI Haukkarinkatu 4 C, 94100 KEMI p
Joka päivä tilanne pahenee, Kansan Tahto kertoi 11.11. ?Ylitorniolla on työttömyys laajentunut todella vakavaksi, sillä kortistoon on jo hakenut 339, joista työvoimapiiri on kuitenkin hyväksynyt vain 215. Kunnan alueella ovat vapaat työmaat loppuneet, sillä mm. 5. Oulussa on Oulun kaupungin rahatoimiston julkaisemana saatettu julkisuuteen. Verokalenteri kertoo johtajien, insinöörien ja lääkäreiden ansaitsevan parhaiten. ?283:lla oululaisella miljoonatulot v. 1952?, lehti otsikoi. ?Kirjan Viikon suosituin teos, todellinen ?best seller. Missä YK-tehtävässä toimii suomalainen Jarmo Viinanen? 10. Saila Ruuth. 6. Kunta on sijoittanut omiin työmaihinsa 30 miestä, mutta siitä huolimatta ei valtion töitä Kemissä rottasota Syksy on paras aika aloittaa rottasota, koska rotat silloin hakeutuvat ihmis- asuntojen suojiin, lehti kertoi 10.11. ?Ankara sota rottia vastaan aloitettiin viime torstaina Kemissä terveydenhoitolautakunnan toimesta. Sopivia työkohteita olisi useita.? 60 vuotta sitten 11.?17.11 1953 Koonnut: Tuula Leskinen Verotiedot kiinnostivat Edellisen vuoden verotiedot ja etenkin suurituloisimpien ansiot saivat huomiota lehdessä 15.11. Myöskin kissat ja koirat on pidettävä kiinni.. Hyrynsalmen. 8. Eino Siuruainen. Desmond Tutu. 9. Minkä Kainuun kunnan vaakunassa on kultaisen tervatynnyrin kuva? 4. Kuka seuraavista ei ole toiminut YK:n pääsihteerinä: Kofi Annan, Desmond Tutu vai Boutros Boutros-Ghali? 9. KANSAN TAHTO 46 . Kuka oli Oulun läänin viimeinen maaherra? 3. Onko totta, että Kemijärvellä oli 1960- ja 1970luvulla kolme rautakaivosta? VASTAUKSET: viikon 45 RATKAISU 1. On; Raajärven, Kärväsvaaran ja Leveäselän kaivokset. KANSAN TAHTO ole saatu ollenkaan. 2. 2013 RISTIKKO viikko 46 15 KYSYMYKSET ...ratkaisu ensi viikon Kansan Tahdossa 1. Millainen asema Palestiinalla on YK:ssa? 8. Närkin saha lopettaa toimintansa talvikaudeksi. Kaikki metsätyömaat koko Tornionjokilaaksossa ovat täynnä, joten niihin ei voida miehiä sijoittaa. 10. Missä sijaitsee Lybeckerin käsi- ja taideteollisuuso pisto? 5. 4. Raahessa. Kuka on Vasemmistonaisten puheenjohtaja? 2. Missä sijaitsee YK:n merioikeustuomioistuin? 6. 3. Montenegro. Tässä työssä on mukana 18 henkilöä, jotka ovat kuluneiden päivien aikana jakaneet jo 30 000 myrkkysyöttiä rottien tuhoksi. Kaikkiaan kaupungin 4 500 kiinteistöä varten on varattu 45 000 syöttiä, mutta niiden kovan kysynnän vuoksi tullaan syöttejä varaamaan enemmänkin. Lisäksi järjestävät Kemi- ja Veitsiluotoyhtiöt ja Pohjolan Voima myrkytyksen alueillaan.? Oulussa rottasota alkoi muutama päivä myöhemmin (15.11.), ja syöttejä oli varattu 40 000. Terveydenhuoltolautakunnan toimiston taholta haluttiin yleisölle erityisesti korostaa sitä, että kaikki ravinnoksi kelpaavat tähteet on ehdottomasti vietävä kannella varustettuun rautaastiaan. Mikä Euroopan maa liittyi YK:hon vasta vuonna 2006? 7. Saksan Hampurissa. 7. Tarkkailijavaltion asema. ?Oulun kaupungin kunnallinen verotuskalenteri? on eilisestä saakka ollut uteliaiden saatavana ja tutkittavana.? Työttömyyskortistot paisuvat Sadoissa on laskettavissa kussakin kunnassa niitten luku, jotka ovat Pohjois-Suomessa pyrkineet työttömyyskortistoon saadakseen työtä. Hän on Suomen YK-suurlähettiläs
lähes 34 prosenttia, selvästi enemmän kuin seuraavaksi tullut kokoomus. 2013 ?Talvivaaran siivoamisesta vientituote? Punapippurin vaalivastaava tyytyväinen MAIJA AALTO KUVA: MAIJA AALTO Biokemisti Jari Natunen oudoksuu kaivosyhtiön mediapeliä. MAIJA AALTO Talvivaaran ympäristöongelmia alusta asti julkisesti arvostellut biokemisti, FT Jari Natunen tyrmää väitteet, että rikastusprosessia ei voitaisi pysäyttää ja kaivosta ajaa hallitusti alas. ?Yhtiö pelaa mediapeliä, jolla se hakee lisää rahaa, Natunen sanoo. Päällekaatuvan rahapulan keskellä uudeksi Talvivaara-asiantuntijaksi nostettiin viime viikolla täydestä tuntemattomuudesta tekniikan tohtori, konsultti Tuula Pohjola, joka kertoili Ylen A-studiossa kaivoksen vesitilanteesta ja tarjosi apuaan sen ratkaisemiseen. Valtamedia nielaisi oitis hänen väitteensä bioliuotusprosessin toimivuudesta. Natunen toteaa, että Pohjola lähinnä myötäili Talvivaaran johdon ajatuksia. . 16 KANSAN TAHTO 46 . Kaupungin menoja lisää- vät elementtipäiväkodit 800 000 eurolla. Opetustoimen hallinto on kansainvälisen sijoittajan omistamissa tiloissa, joista kaupunki maksaa vuokraa noin 430 000 euroa vuodessa. Näitä menoja voidaan Vasemmistoseuran mielestä helposti karsia. Molempiin on kuitenkin riittänyt oppilaita. Vuokraelementit huippukalliita Elementtikouluista maksetaan vuokria noin 1,7 miljoonaa euroa vuodessa. Se sai ?puolueäänistä. Oulu oli toinen, jossa tuli paikkamenetyksiä. Terveet koulurakennukset pidettäköön opetuskäytössä, elementtikouluista voi luopua. Homekoulut pitää sulkea. Patamäen koulun kohtalon ratkaisua seura siirtäisi parilla vuodella. Vasemmistoseura muistuttaa, että viime valtuustokaudella Oulusta aiottiin lakkauttaa Kuivasjärven koulu ja Herukan ele- menttikoulu. Vasemmistoseura kannattaa Korvensuoran koulun toteuttamista.. Se haluaa myös aktivoida opiskelijapoliittista keskustelua. ?Sitä tarvitaan, jotta voimme turvata vahvan opiskelijaliikkeen, maksuttoman koulutuksen, riittävän toimeentulon ja sen mitä sivistysyliopistosta on jäljellä, Sirén sanoo. LYY:n edustajistoon valittiin Punapippurin listalta Sirénin lisäksi Pauliina Konu, Ville Luotola, Anna Koskimies ja Jarkko Luusua. Vasopilla liittokokous Vasemmisto-opiskelijat Vasop kokoontuu liittokokoukseen Tampereelle lauantaina. Tampere oli niitä harvoja kaupunkeja, joissa Vasop kärsi pienen tappion. Sirén syyttää politiikkaa vieroksuvaa asenneilmapiiriä ja pikavalmistumista korostavaa koulutuspolitiikkaa, jotka latistavat yhteiskuntaaktiivisuutta. LYY:n hallitustunnusteluissa Punapippuri nostaa agendalle muun muassa koulutuspolitiikan ja ympäristötietoisuuden. Lapin yliopiston LYY:n edustajistoon valittiin viisi vasemmistolaista Punapippuri- yhteislistalta. ?Kahden paikan lisäys tuntuu mahtavalta, sanoo Punapippurin vaalivastaava Aino Sirén. Muutenhan prosessi olisi aikapommi, Natunen huomauttaa. Yhtiön avokätinen jatkorahoitus ei siis ole ainut vaihtoehto. Ammattitaitokaan ei asu yksin Pekka Perän lähipiirissä. . Hän toivoo vasemmistolaisen opiskelijatoiminnan nyt juurtuvan yliopistolle. Äänestysprosentti jäi harmittavan alas, alle 18 prosenttiin. Vaalivoiton Vasop sai viidessä yliopistossa. Valtakunnallisesti Vasop on 41 edustajapaikallaan poliittisista opiskelijajärjestöistä suurin. Edullisinta on rakentaa tilalle uusi, oma koulu. Se raha on poissa muusta kansantaloudesta. Lasku on kovin korkea, euroja on mennyt yhteensä jo toista miljardia. ?Kallista nikkeliä, kallista työtä. Siivousteknologia tarpeen maailmalla Biokemisti Natusen ehdotus on, että Talvivaaraa siivoamaan perustetaan valtion yhtiö. Se kehittäisi jo tunnettua tekniikkaa vielä paremmaksi. . Alasajo on tehtävä hallitusti ja se vie joitakin vuosia. Seuraavana tuleekin vihreä vasemmisto ja sitten tradenomi- ja kulttuurialan opiskelijoiden vaaliliitot. Osallistuminen sähköiseen äänestykseen jäi laimeaksi, vain noin 18 prosenttia äänesti. Talvivaara pelaa mediapeliä. Yhtiöllä on iso tiedotusbudjetti, hyvät mediasuhteet ja palkkalistoillaan erityinen mainekonsultti. Tuula Pohjolankin ulostulo oli tarkkaan harkittu. Kolme lähti Fennovoimasta MAIJA AALTO Kolme pohjoissuomalaista kuntien energiayhtiötä jättää Fennovoiman eikä osallistu Pyhäjoen ydinvoimalahankkeen jatkorahoitukseen. Fennovoimasta irtautuvat Kemin Energia, Itä-Lapin Energia ja Rovakairan Tuotanto Oy. Fennovoimassa jatkavat Oulun Seudun Sähkö, Rantakairan Sähkö, Raahen Energia, Tornion Energia, Keminmaan Energia ja puoleen entisestä osuutensa pudottanut Haukiputaan Sähköosuuskunta. Pohjoisten yhtiöiden osakkuus Fennvoimasta on yhteensä vain pari prosenttia. Ydinvoimalan laitetoimittajaksi ja 34 prosentin osakkaaksi haluk- kaan venäläisen Rosatomin edustajat vierailivat viime viikolla Oulussa ja Pyhäjoella. Kaivoksen ympäristöluvassakin on tällaiset Biokemisti Jari Natusen mielestä Talvivaara olisi hyvä paikka kehittää ?green mining?-teknologiasta vientituote: maailmalla on valtava määrä puhdistamista odottavia alueita. suunnitelmat. Ydinvoimayhtiö hakee rahoitusta Venäjän valtion omistamalta NWF-hyvinvointirahastolta. Vasemmisto-opiskelijoilla oli Rovaniemellä hyvä menestys ylioppilaskuntavaaleissa. Pian sen jälkeen venäläisessä Kommersant-mediassa kerrottiin, ettei Rosatomilla olisi vielä hankkeeseen tarvittavaa rahoitusta. Sosialidemokraatit eivät saaneet ketään läpi, eikä muita poliittisia listoja osallistunut vaaleihin. Osakon 25-jäsenisen edustajiston suurin ryhmä on tekniikan opiskelijoiden vaaliliitto seitse- mällä paikalla. Saastuneita alueita on maailmalla valtavasti ja lisää tulee. Veden holvaus loppuisi. . Opetustoimen hallinto tulee sijoittaa kaupungin omiin tyhjiin tiloihin. Viesti oli että kaivos kannattaa, vaikka sijoittajatkin ovat jo juosseet pakoon. Talvivaaran osavuosikatsauksen perusteella vasta kolminkertaistamalla nyt takkuavan tuotantonsa yhtiö voisi jotenkin kannattaa, ja sekin riippuu nikkelin markkinoista. Rahaa uhrattu jo yli miljardi Kaivostyöpaikkoja Jari Natunen pitää tärkeinä. Siivousteknologia olisi kysytty vientituote. Talvivaaran omaan puhdistusteknologiaan Natunen ei oikein usko. Alasajo veisi muutaman vuoden Kaivoksen sulkeminenkin vaatisi työtä: malmikasojen jäähdytystä ja peittämistä. Täytyy kuitenkin ajatella, mitä niistä ollaan valmiit maksamaan rahana ja ympäristötuhoina. ?Talvivaarassa palaa myös tavallisten ihmisten, veronmaksajien ja piensijoittajien rahaa. Perussuomalaiset sai koko maassa vain yhden paikan. Sitoutumattomat aine- ja muut järjestöt pitävät edelleen hallussaan yli puolta kaikista edustajistopaikoista. "Opiskelijapoliittista keskustelua tarvitaan, jotta voimme turvata vahvan opiskelijaliikkeen, maksuttoman koulutuksen, riittävän toimeentulon ja sen mitä sivistysyliopistosta on jäljellä." Lapin yliopiston Punapippurin Aino Sirén. Vasemmisto voitokkaana Osakon vaaleissa MAIJA AALTO Vasemmisto-opiskelijat saavat peräti viisi paikkaa Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan Osakon uuteen edustajistoon. Vihreä vasemmisto-vaaliliitto on edustajiston suurin ja myös ainut poliittinen ryhmä. Heistä viidennes tuki vasemmistoa. Vihreän vasemmiston vaaliliitosta edustajistoon valittiin Johanna Väyrynen, Pinja Laukkanen, Vesa-Ville Väänänen, Matthew O?Loughlin ja Katja Laakko sekä varaedustajiksi Marko Brorström ja Jenni Lehtola. Vasemmistoseura: Oulun terveet koulut käyttöön KT Oulun Vasemmistoseuran mielestä Oulun kaupunki on epäonnistunut koulutilojen mitoituksessa. Oppilaita pyöritellään koululta toiselle, ja lisäksi käytetään kalliita elementti- eli viipalekouluja. Nuottasaaren koulun lakkautta- minen ja oppilaiden siirto muihin kouluihin ei ole Vasemmistoseuran mielestä perusteltua