Kansan Tahto 18.12.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

ZZZ.Kammas-aaria.¿ MYÖS 1(77,A-A19A5AUS MYÖS LA KLO 9-13, SU 10-13 Kirkkokatu 27, OULU P. joulukuuta 2015 l www.kansantahto.fi Joululehti 2015 KUVA: MAIJA AALTO. (08) 534 8100 ma-pe 7.30-20 la 9-13, su 10-13 VIIKOT 51-53 l 18
Lappiin tulee runsaat 400 tilauslentoa ja majoituspaikat on varattu miltei täyteen. ??Moni ulkomainen matkailija varaa paikat jo kuukausia KUVA: VISITFINLAND aiemmin, markkinointijohtaja Maija Loikkanen House of Laplandista kertoo. ??Venäjältä kysyntä on laskenut, mutta se on onneksi kompensoitunut muilla. 08-537 1722 . Kasvua on edelleen Isosta-Britanniasta, Saksasta ja Ranskasta. Uusia avauksia ovat olleet Kiina ja muut Aasian maat. Matkailijoita Lappiin vetää joulupukki ja sen ohella revontulet. Ulkomaiset turistit hakevat Lapista aitoa joulun UP/BIRGITTA SUORSA tunnelmaa ja yhteistä tekemistä perheelle. TAKKUNEN UUDISTA KANSAN TAHDON TILAUKSESI! Ensi vuodeksi Kansan Tahto ja Kansan Uutisten Viikkolehti tilataan erillisinä tilauksina. netissä: www.kansantahto.fi . Tavoite on pitänyt, ja tämä on nykymuotoisen Kansan Tahdon viimeinen numero. Vaikka toimittajat ja muu henkilöstö tekevät kaikkensa, ei yksittäiseen aiheeseen perusteelliseen pureutumiseen ole ollut mahdollisuuksia, kun koko ajan seuraavan lehden dead line on ollut lähellä, liian lähellä. Kansan Tahdossa haluttiin pitää viimeiseen saakka kiinni sanomalehtimäisyydestä. Nykyistä ulkoasua hyödynnetään vielä ensi vuoden alkupuolella ilmestyvissä lehdissä. Vielä kesällä lehdessä ajateltiin, ettei ole aika kypsä uudelle paperille painetulle julkaisulle, mutta syksyn mittaan halu jatkaa Kansan Tahdon ilmestymistä muodossa tai toisessa kasvoi niin, että päätös jatkamisesta aikakauslehtenä syntyi loppuvuodesta. lähettämällä oheisen lomakkeen . Ennen vanhaan varma merkki vuoden vaihtumisesta oli postimaksujen kallistuminen. Tuolloin uudistus myös nähtiin mahdollisuutena kehittää lehden sisältöä lukijoiden toivomaan suuntaan. Lehdentekijän näkökulmasta on ollut surullista kuulla kommentteja, joiden mukaan lehdessä ei ole mielenkiintoista tai tärkeää luettavaa . Välillä on menty pienten muutosten kautta, välillä hyppäyksin huonompaan. Kehityksen, joka on ollut vähitellen lehteä rapauttavaa. usein niiltä ihmisiltä, jotka eivät ole vuosikausiin lehteen koskeneet. Väitän, että pystyimme niukoillakin resursseilla tarjoamaan lukijoille sellaista tietoa ja sellaisia tunteita, joista ei valtamedioissa kerrottu. Sitä ennen lehden taloutta rapauttivat muun muassa lehtitilausten arvonlisävero, ilmoitustulojen ja ammattiliittojen lehtisetelietujen väheneminen. 2 KANSAN TAHTO 18.?12.?2015 ?Hallituksen linja tuntuu olevan, että ensin hutkitaan PÄÄKIRJOITUS Uutta kohti Vuosi on lopuillaan ja uusi vuosi on pian tätä päivää. Vuodenvaihde on monelle ja monessa asiassa uuden aloittamista. Ihmiset aloittavat vuoden alusta laihdutuskuureja, tupakkalakkoja ja viime vuosina yhä suositummaksi tulleen tipattoman tammikuun. Kansan Tahtokin siirtyy vuodenvaihteessa uuteen aikaan. Muutos aikakauslehdeksi on monen vuoden kehityksen seurausta. Myös kestotilaukset on uusittava. Tilaa UUSI KANSAN TAHTO hintaan 50 . Samalla päätettiin ryhtyä kehittämään lehden verkkosivuja nopean tiedonkulun ja järjestötiedottamisen kanavana. Aikakauslehtenäkin Kansan Tahto on isojen haasteiden edessä. Haasteet ovat isoja, mutta eivät mahdottomia. Hyvä lukija, tilaamalla uuden Kansan Tahdon olet mukana varmistamassa lehden ilmestymisen jatkossakin. TUULA LESKINEN Lapin joulu kiinnostaa Talvella iso osa ulkomaisista turisteista suuntaa Lappiin. Viime talvena yöpymisten määrä putosi edelliseen verrattuna, 2,45 miljoonaan. Lehteä on tehty vuosikaudet koko ajan hupenevin resurssein. On aivan totta, kun sanotaan, että niukoissa oloissa journalismi kärsii. Viimeisen sysäyksen sanomalehdelle antoi keväällä vasemmistoliiton kokema vaalitappio, josta seurasi puoluetuen pieneneminen ja siitä puolestaan puolueen päätös lakkauttaa lehdistötuki kokonaan Kansan Tahdolta ja Satakunnan Työltä ensi vuoden alusta alkaen. Tämän talven näkymät vaikuttavat lupaavilta, arvioi Lapin yhteistä matkailumarkkinointia vetävä House of Lapland. Yleensä monet muutkin maksut nousevat juuri vuoden alussa, ja uusia säädöksiä tulee voimaan. sähköpostitse: ilmoitukset@kansantahto.fi Osoite Postinumero Toimipaikka Jos lehti tulee lahjaksi, täytä maksajan nimi Osoite Postinumero Toimipaikka Ammattiliitto ja -osasto Mäkelininkatu 29 90100 OULU. Olemme tarjonneet monelle pohjoisen vasemmistoaktiiville kanavan kertoa näkemyksiään, ja monissa jutuissamme olemme myös tuoneet esille mielenkiintoisia henkilöitä, joita ei muualla ole juuri noteerattu. Kesällä lehden hallitus teki päätöksen, jonka mukaan nykymuotoinen Kansan Tahto ajetaan hallitusti alas vuoden loppuun mennessä. soittamalla puh. Tilaajia ja ilmoituksia tarvitaan, ja ennen kaikkea, lehden sisällön on oltava sellainen, että se houkuttelee niin vanhoja kuin uusia tilaajia. / 8 numeroa. Osa ammattiosastoista maksaa osan jäsentensä lehtitilausmaksusta. Kysy oma etusi ammattiosastostasi. Kyllä kiitos, tilaan uuden Kansan Tahdon vuodelle 2016 Liimaa postimerkki tähän. Lehden saajan nimi VOIT TEHDÄ TILAUKSESI: . Siirtyminen kerran viikossa ilmestyväksi lehdeksi helmikuussa 2012 oli korkean kynnyksen takana
Tästä leviää sellainen rauha, mistä ei vain ole sota poissa, vaan koittaa oikeus. KANSAN TAHTO 51-53/2015 ja sitten vasta tutkitaan.. Maria-neito vältti kivitystuomion eikä hänet puolisokseen ottanut hämmentynyt Joosefkaan joutunut lynkattavaksi. Se meidän joulumme, ensimmäinen, jäi kauas idyllisestä legendasta. Saan toivoa ajatuksesta, että tulevaisuus on aina meidän omissa käsissämme. Enkä tarkoita nyt oikeistolaista toivoa, jossa jokainen pärjää jos vain oikein pinnistää . Mutta uudet taivaat ja maat avautuivat. Kun maailma on täynnä vihaa, me voimme omassa kotikunnassamme osoittaa ymmärtämystä, huolenpitoa ja inhimillisyyttä, oli avun tarvitsija sitten tuttu tai tuntematon. Meillä on puhdasta ilmaa ja edelleen pääsääntöisesti neljä vuodenaikaa. Niiden tyhjyyden kumina rupeaa pulppuamaan elämää, vaikkapa pakolaisten, nälkäisten, ryysyisten ja turvattomien suojapaikkana. Holveissa kajajaa sittenkin pyhä, ylimaallinen hymni ihmislapsessa tutun jouluvirren numero 21 säkein: ?Siis kiiruhtakoon jokainen seimelle kanssa paimenten, niin kaikki ihmetellä saa nyt seimen lasta, Jumalaa.. Milloin on totta: ?Hän ei tuomitse silmämitalla eikä jaa oikeutta korvakuulolla vaan antaa heikoille oikean tuomion ja ajaa vakaasti maan köyhien asiaa?. Välillä on turhauttavaa, kun yhteisiä päätöksiä ei saada aikaan millään. Yhteistyö ja kaikkien osapuolten sitouttaminen muutoksiin on vaikeaa, mutta onnistuminen on paljon varmempaa, kun päätöksiä ei yritetä sanella ylhäältä. Toivo on meille kaikille tärkeää, että jaksaisimme. Me tiedämme mitä on puute, me tiedämme mitä on epätoivo. Joulu viimeinen synnytti ihmisyyden, jumaluuden veljeksemme, kaiken jaettavaksi, sorron ja surman, alistamisen ja pakolaisuuden, mutta myös vilpittömän vastaanoton ja ystävyyden. O irkot eivät enää pönkitä valtaa eivätkä varjele instituutioittensa pyhyyttä. Tätä vallankumouksellista sanomaa on kuultu ja itse kukin oman aikansa ottanut todesta. Ehkäpä sanomalehdessäkin instituutiona on käännettävä viimeinen lehti, jotta väljähtynyt aate ja välinpitämättömyyden kuolemaa kylvävä arki, pakottuisi uuteen innostukseen. Viimeinen täysistunto heijasteli vuoden isoja teemoja: ratkaisuja odottavat pakolaiskysymys, euron tulevaisuus, Englannin vaatimukset EU:n sisäisestä muutoksesta, Pariisin ilmastokokous sekä turvallisuuspoliittinen tilanne. Kotimaassa huolestuttavat työttömyys ja pienituloisten kasvava ahdinko, sekä synkkyyteen vaipunut ilmapiiri. Oma paloni politiikkaan syntyy halusta löytää rakentavia ratkaisuja ympäröiviin ongelmiin. Tämä saataisiin aikaan esimerkiksi ottamalla käyttöön Kiinan energiatehokkaampia ja puhtaampia keittoliesiä edistänyt ohjelma Etiopiassa, Suomen bioenergiaratkaisut Kanadassa tai Tanskan ruokahävikin minimointi Yhdysvalloissa. 17 erilaista ratkaisua, jotka ovat siis jo olemassa olevia ja helposti monistettavia . Hän suo rauhan.. (Jesajan kirjan luku 11, jakeet 1?4) V ai käykö kuin viisaammalleni, tiedoiltaan syvällisemmälle, taidoiltaan etevämmälle ja monin verroin tunnollisemmalle, Oulun kasvatille, Vanhan testamentin eksegetiikan eli selitysopin professorina aivan liian aikaisin kuolleelle opiskelutoverilleni? Hän on painetussakin sanassa kuvannut, että alkaessaan tutkia tuota Jesajaa hän aivan kuin seisoi valtavan ja ehkä pelottavankin kallion juurella pieni hakku kädessään. Jotta siitäpä pohjoinenkin Suomi veivaamaan, eväät uusiin työpaikkoihin on olemassa. Meillä on turvallisen ja soli- daarisen tulevaisuuden rakentamisen avaimet. vaan perinteistä vasemmistolaista uskoa yhdessä tekemiseen. Milloin riidat, kahakat laantuu ja viha loittonee. Silloinko kirkkoa vieroksuneet kansankerrokset ovat siitä innostuneet, kun omaa asemaa pönkitään ja kirkko melkein julkean avoimesti samaistuu ihmisyyttä kuristavaan valtaeliittiin? ARTO KOURI, KIIMINGIN PROVASTI K dotamme ja joudutamme sitä joulua viimeistä, mikä palaa kodittoman luo ja nostaa lapsen hankeen unohtuneen. 3. Lopulta Helsingin yliopistoon saksalaistenkin tutkijakammioiden kautta edennyt Veijola johtui toteamaan, etteihän kalliosta ole juuri mitään jäljellä. Mikä järkytys tutkijalle . Vaikka maailma on puutteellinen, mikään ei estä meitä toimimasta elämässä tavalla jonka tunnemme oikeaksi. Meillä pohjoisessa on hyvät elä- misen eväät. Meillä on puhtaan tulevaisuuden eväät. Mitä on oikeus, mitä rauha. Mikä tämä Jesaja oli, mitä aikaa, mitä tapahtumia. ja mikä paheksuminen uskovaisten taholta raamatullisen arvovallan häpäisemisestä! S iinä oli suurien, järisyttävien uskomusten loppu. Kolumni, sivu 5 Eväät omissa käsissä Työntäyteinen syyskausi Euroo- pan parlamentissa alkaa lähentyä loppuaan. Alle 2-vuotiaat surmattiin, mutta se joulu, jota ruvettiin noin 1 700 vuotta sitten juhlimaan, olikin ollut ohi jo ajanlaskumme alkaessa. Suurimmassa osassa ihmisistä ei elä pahuus, sekin on muistettava; ei tuomita kaikkia. Näillä ajatuksin toivotan kaikille Kansan Tahdon lukijoille rauhallista, valon ja toivon joulunaikaa. Merja Kyllönen on vasemmistoliiton kainuulainen europarlamentaarikko JOULUSAARNA Joulu viimeinen M illoin, ah milloin se aika koittaa, kun maailmasta sodat häviää. Se mitä rauhanprofeetaksi kutsuttu Miika julistaa luvun 5 jakeessa 4: ?He saavat elää rauhassa, sillä hänen valtansa ulottuu maan ääriin saakka. Eihän sama henkilö voinut kuvata niin erilaisia aikakausia ja niiden asioita. Pohjoisen maanosan niukkuus on usein tarkoittanut auttamisen osaamista. tämä jos mikä, antaa toivoa! Ei tarvita uusia innovaatioita tai isoja pääomia, vaan eväät ovat valmiina omissa käsissä, kunhan niitä käytetään ja jaetaan. Metsät ovat rikkautemme. Viheliäisen ilmasto-ongelmankin ratkaisuun löytyy yksinkertaisia ja tehokkaita työkaluja. Sitran julkaisema selvitys kertoi, että monistamalla eri maiden parhaat keinot vastaavanlaisiin yhteiskuntiin, olisi mahdollista saada aikaan 12 gigatonnin suuruinen päästövähennys. Sellainen päästövähennys vastaisi jo EU:n ja USA:n yhteenlaskettuja vuosittaisia päästöjä. Ruuan ja juomaveden puutteesta emme tule kärsimään, jos osaamme pitää vesistöistämme ja viljely-, keräily-, maatalous- ja metsästystaidoistamme kiinni. Milloin ?Iisain kannosta nousee verso, vesa puhkeaa sen juuresta ja kantaa hedelmää? ja milloin ?Hänen ylleen laskeutuu Herran henki ja ymmärryksen henki, taidon ja voiman henki, totuuden tuntemisen ja Herran pelon henki...?. Sitä raaputtaessaan ja naputellessaan työkalulla irtosi pieni lohka- re
Puheenjohtajana jatkaa Juha Tuliniemi ja varapuheenjohtaja on edelleen Kari Högbacka, sihteerinä jatkaa Eero Kinare ja taloudenhoitajana Mikko Lauri. Entisistä jatkavat Jari Sipi, Katri Pelto-Arvo ja Sanna Sipi. Varapuheenjohtajana jatkaa edelleen Jouni Tuovinen. Johtokunnan varsinaisiksi jäseniksi valittiin Matti Viitanen, Suoma Perkaus, Maija-Leena Koivuaho, Aila Lauri, Raija Siirilä, Esko Toivanen, Unto Suopajärvi ja Kaarina Pistokoski-Tikkala. Varajäseniä ovat Tapio Siirilä ja Terttu Hiltunen. Aluejärjestön kokousedustajiksi valittiin Jouni Tuovinen, Suoma Perkaus, Mauno Palo ja Unto Suopajärvi ja varalle Raija Siirilä, Asta Alasuutari, Jouko Lauri ja Kaarina Pistokoski-Tikkala. Roimalle uusi johtokunta KT Panttilainakonttori Oy - ostetaan kulta- ja hopeakoruja ja -esineitä, rahat heti käteen Hautauspalvelua taidolla ja kokemuksella. Palo jatkaa Kemin Eläkeläisten puheenjohtajana Himangan Roiman syyskokous päätti valita osin uudistetun johtokunnan. (08) 311 2158 (24 h) www.arvokovaoy.fi l l Kansan Tahdon toimisto on avoinna perjantaina 18.12. 08 384 477 p. ALA-AHON HAUTAUSTOIMISTO PERINTEENÄ PALVELU . 08 374 800 p. Puh. (08) 311 2203 (24 h) . 08 554 6005 LIMINKA MUHOS TYRNÄVÄ Linnukkatie 2 Valtatie 11 Joonaantie 4 C p. 4 KANSAN TAHTO 18.?12.?2015 J. klo 9-12. Toivotamme lukijoillemme, yhteist?ökumppaneillemme ja kaikille asiakkaillemme Rauhallista Joulua ja Onnea Uudelle Vuodelle 2016! Seurakunnat toivottavat KT Kemin Eläkeläisten syyskokous valitsi Mauno Palon jatkamaan järjestön puheenjohtajana. Roiman majalla toimenpiteet kohdistuvat enemmän ympäristöön ja hiihtolatu-uran valoihin. Rauhallista Joulua! Kajaanin Rovastikunnan seurakunnat Hyvää Vappua Hyvää Joulua seurakuntalaisille! Seurakuntalaisille Raahen seurakunta KEMIN SEURAKUNTA Keminmaan seurakunta https://keminmaa.seurakunta.net Siikalatvan seurakunta Limingan seurakunta Sotkamon seurakunta Lumijoen seurakunta Muhoksen seurakunta Tervolan seurakunta Kemijärven seurakunta www.siikalatvanseurakunta.? Sievin seurakunta. klo 15.30 saakka. Seuraavan kerran toimistomme on avoinna maanantaina 4.1. ELÄMÄNKAAREN VIIMEISELLE MATKALLE Asemakatu 4 . (08) 538 0100 Avoinna ma-pe 9.30-16.30 www.oulunpantti.net Asemakatu 21 90100 Oulu p. www.ala-aho.fi GLÖGIÄ & PIPARIA Vasemmistoliitto toivottaa hyvää joulua kaikille. Hautauspalvelu Da-Pu Valtatie 59, Tuira OULU p. 08 545 1957 Päivystys 08 545 1957 (24h) www.dapu.fi OULU N H AU TAUSTOIMISTO Kanssasi surun kohdatessa. Tule viettämään kanssamme jouluinen hetki la 19.12. klo 11?14 Rotuaarilla Stockmannin edustalla. Mukana kansanedustajat Hanna Sarkkinen ja Katja Hänninen sekä lukuisa joukko Vasemmiston oululaisia luottamushenkilöitä. oulunvasemmisto.fi Kiittäen hyvästä yhteistyön vuodesta toivotamme jäsenillemme ja yhteistyökumppaneillemme sekä Kansan Tahdon lukijoille Joulurauhaa ja Hyvää Uutta Vuotta 2016 Hallituskatu 13 E 50, 90100 OULU www.venajaseura.com RAHAA HETI KÄTEEN PANTIKSI KÄY IRTAIN OMAISUUS - kultakorut, hopeaesineet, arvokellot - autot, moottoripyörät, mönkijät, kelkat - aseet, turvallinen säilytyspaikka - puhelinosake tai vastaava arvo-osuustili - pörssi- ja asunto-osakkeet - soittimet, elektroniikka, taide, jne Yksilölliset hautakivet Kovan kiviveistämöltä. KULTAKORUJA HALVALLA JA REHELLISESTI PAINON MUKAAN - uusia ja uuden veroisia kunnostettuja käytettyjä kultakoruja - ostetaan arvokelloja - pariston vaihto 5 ? - korjataan koruja tilaustöinä OULUN KULTA Pakkahuoneenkatu 26, p. Uusina valittiin Paula Hakkarainen, Katja Tuliniemi, Jouni Hakkarainen ja Antti Hovila. Painopisteet seuran toiminnassa ovat edelleen jousiammunta, lentopallo ja kuntourheilu. Seuran talon remontti käynnistettiin tänä vuonna ja sitä jatketaan
Ei ihme, että kansalaisten luottamus poliittisiin päättäjiin ja päätöksiin on horjunut. Työ eduskunnassa jatkuu, mutta nyt on aika rauhoittua joulun viettoon. Olen myös huolissani siitä, ettei hallituksen säästölakeja ole tuotu julkiseen keskusteluun, vaan useat lait viedään kiireellä ja huonosti valmisteltuina läpi eduskunnassa. Hallituksen linja tuntuu olevan, että ensin hutkitaan ja sitten vasta tutkitaan. Lisäksi Oulun ammattikorkeakoulusta on tällä hetkellä harjoittelemassa sosionomi-opiskelija. Toivonkin kaikille rauhallista ja rentouttavaa joulun aikaa. KANSAN TAHTO 51-53/2015 Poikien Talolla viihdytään KOLUMNI Hosumalla tehtyjä korotuksia ja leikkauksia ANNA RAUDASKOSKI Oulun Poikien Talo on toiminut virkeästi toukokuusta 2013 alkaen, Isokadulla sijaitsevassa huoneistossa käy joka viikko keskimäärin 60 kävijää. Taustatyötä on siis tehty, mutta mikä sen vaikutus päätökseen on. Kaikki työntekijät ovat miehiä. ??Olemme tyytyväisiä vapaaehtoisiin toimijoihin ja meillä on ollut hyviä harjoittelijoita pitkin matkaa, toteaa yhteisöpedagogi Matti Rissanen. Poikien talon nettisivut osoitteessa http://www.poikientalo-oulu.fi/ että kärsijöiksi joutuvat ennen kaikkea työttömät, eläkeläiset ja lapsiperheet. Valitettavasti näidenkään lakimuutosten osalta ei ole tehty kattavia vaikutusarviointeja mikä lisää jälleen epäilyjä lainvalmistelun puutteellisuudesta. Jo nyt hallitus on saanut läpi niin kauppojen aukioloaikojen vapauttamisen kuin vuorotteluvapaan ehtojen kiristämisen. Unohdetaan hetkeksi kiire ja annetaan aikaa rakkaillemme. Katja Hänninen on vasemmistoliiton raahelainen kansanedustaja 5. Korotukset ovat merkittäviä, sillä palvelumaksujen enimmäismäärät nousevat noin 30 prosenttia. Mielenkiintoista on, että hallituksen omassa taustamuistiossa todetaan, että korkeimpien asiakasmaksujen kielteiset vaikutukset korostuvat pienituloisilla ja paljon palveluita käyttävillä henkilöillä, joilla maksukatto ei kuitenkaan vielä täyty. Nuoria ja aikuisia pyritään auttamaan niin, että omat luonteenvahvuudet tulisivat esiin ja elämänilo lisääntyisi. ??On ollut hienoa huomata miten mahtava muutos kävijöissä on tapahtunut, kun aluksi ujoista ja aroista kävijöistä on tullut sosiaalisempia ja iloisempia, luonnehtii Rissanen. Myös kävijöiden palaute on pääsääntöisesti myönteistä. ??Parasta täällä on se kun saa olla vapaasti ja ilmapiiri on mukava, kuvailee eräs heistä. Poikatunnit kouluilla Poikien Talon toimintaan Tiistaina eduskunnassa käytiin keskustelua vasemmis- toliiton ja vihreiden välikysymyksestä, joka koski valtiovarainministeriön johtaman lainvalmistelun avoimuutta ja asianmukaisuutta sekä oikean tiedon välittämistä eduskunnalle. Välikysymyksessä on kysymys paljon suuremmasta asiasta kuin ministeri Stubbin ministeriaitiosta antamasta virheellisestä tiedosta. Ei mikään. Ympäri Suomen on kuulunut viestejä siitä, että kuntapäättäjät kritisoivat hallituksen linjaa. Muun muassa Byströmin nuorten palvelut sekä mielenterveystoimisto aktivoivat myös käymään Poikien Talolla. ??Olemme pyrkineet luomaan paikan jonne voi tulla omana itsenään ja jossa tuntee kuuluvansa joukkoon. Talolla on mahdollista lukea sarjakuvia, pelata pelejä, jutella tai vain oleilla. Avoimen toiminnan lisäksi toteutetaan myös yksilötyötä sekä pienryhmiä. Nuorten kanssa pidetään keskiviikkoisin teemailtoja, esimerkiksi roolipeli-iltaa, ruuanlaittoa tai muita kävijöiden tarpeista nousevia teemoja käsitteleviä iltoja. Vapaata oleilua Toiminta ei ole ongelmalähtöistä, talolla käyvillä pojilla ja miehillä on yleensä asiat kunnossa, jotain usein kuitenkin saattaa elämästä puuttua, kuten ystävät ja ?oma juttu?. Kuntapäättäjät ovat syystäkin huolissaan, sillä maksujen korottaminen tarkoittaa sitä, että ihmiset hakeutuvat hoitoon entistä sairaampina ja sosiaali- ja terveydenhuollon kulut kasvavat. Hallituksen antama aikataulu tuo päätöksentekoon omat haasteensa, koska korotukset tulevat toteutuessaan voimaan heti vuodenvaihteen jälkeen. Hallituksen pakkolakipaketti on vielä tulossa eduskun- taan. Alakouluikäisten kanssa yleensä työskennellään kaveritaitojen parissa, yläkouluikäisten kanssa pureudutaan itsetuntemuksen lisääntymiseen ja itseluottamuksen vahvistumiseen, jotka ovat tärkeitä elementtejä murrosikäiselle pojalle. hytelokuvia. ??Niinkin on käynyt, että riitapukareista ja vihamiehistä on tullut poikatuntien jälkeen kavereita, ja varsinkin silloin näiden pitämisessä ollaan onnistuttu, Rissanen toteaa. Tuntien aikana on käytetty myös jonkin verran ARTmenetelmää (Aggression Replacement Training), jolla pyritään lisäämään poikien sosiaalisia taitoja ja opettelemaan vihanhallintaa. Tähän asti hallitus on joutunut vetämään jo monia esityksiään takaisin, kun valmisteluvaiheessa vaikutusarviointeja ei ole otettu vakavasti. Hallitus päätti marraskuussa korottaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen enimmäismääriä. Hallituksen politiikan punaisena lankana näyttää olevan, että leikkaukset kohdistuvat kohtuuttomasti näihin ihmisryhmiin. Monessa kunnassa mietitäänkin nyt, lähdetäänkö maksuja korottamaan. Pienryhmissä tehdään vaikka ly- Yhdysvalloissa kehitetty ryhmätoimintamalli aggressiivisesti ja epäsosiaalisesti käyttäytyville nuorille. Menetelmää on sittemmin sovellettu erilaisiin käyttö- tarpeisiin. RAY rahoittaa Poikien Talo on Vuolle Setlementin toimintaa ja saa rahoituksensa kokonaan Raha-automaattiyhdistykseltä. Poikien Talo -hanketta johtaa aiemmin erityisnuorten parissa sijaishuollossa työskennellyt Jussi Markus. Korotukset toteutetaan silti. Kun hallitusohjelma kesän alussa ilmestyi, oli selvää, Yhteisöpedagogi Matti Rissanen toimii Poikien Talolla projektityöntekijänä. kuuluu myös poikatuntien pitäminen kouluilla, ala- ja yläasteilla sekä toisen asteen oppilaitoksissa. Syy Poikatuntien pitämiselle vaihtelee paljon ja tarve riippuu poikaryhmästä. Ryhmiä on kaksi, toinen alle 18-vuotiaille ja aikuisten ryhmä on tarkoitettu 18?28-vuotiaille. Kohderyhmänä ovat pojat ja miehet, joiden sosiaaliset kontaktit saattavat olla vähäisiä tai jopa olemattomia. ?? Tänne tullaan yleensä jonkin tahon ohjaamina, esimerkiksi koulussa kuraattorin tai psykologin suosituksesta, kertoo projektityöntekijä Matti Rissanen. Lainvalmistelun on pohjauduttava tietoon ja lakien vaikutukset esimerkiksi erilaisiin ihmisryhmiin on selvitettävä huolellisesti. Muistiossa tunnustetaan sekin, että pienituloisempien palvelujen käyttäjien kohdalla korotus saattaisi lisätä tarvetta turvautua toimeentulotukeen. Kyseessä on Sipilän hallituksen laajempi ongelma. Vapaaehtoisia työntekijöitä on tällä hetkellä kolme, heitä on haettu muun muassa lehtiilmoituksilla. Tämä näkyy myös sosiaali- ja terveydenhuollon maksujen korotuksessa, koska sen lisäksi myös lääke- ja matkakorvaukset heikentyvät. Kunnat voivat päättää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen perimisestä ja niiden suuruudesta enimmäismaksujen rajoissa. ART-menetelmä on ?Niinkin on käynyt, että riitapukareista ja vihamiehistä on tullut poikatuntien jälkeen kavereita.? Jos luokan poikien keskuudessa on puutteita vuorovaikutustaidoissa, luokassa vallitsevaa valtahierarkiaa pyritään sekoittamaan
Uudeksi piirin puheenjohtajaksi valittiin Veli Paasimaa, oikealla. Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto uusi johtoaan TERO KAIKKO ??Monilla on päässään kuva, että entiset kansanedustajat ovat oloneuvoksia. Saman suuruisista työ- ja eläketuloista veroa maksetaan yhden prosentin mukaan. Piirijärjestö pelkää hallituksen pahentavan työttö- mien perheiden tilannetta entisestään päivähoito-oikeuden rajaamisella ja vaatii rajauksen perumista. ??Lapsen päivähoito-oikeuden rajoittaminen vanhempien työmarkkina-aseman perusteella on syrjivää ja eriarvoistavaa politiikkaa. Meneillään on ennennäkemätön elintason leikkaus varsinkin pienituloisille lapsiperheille, joille leikkaukset ja palvelujen heikennykset kasaantuvat jo nyt monesta suunnasta, kokous totesi. Syyskokous muistutti, ettei kuntien ja kuntayhtymien ole pakko ottaa leikkauksia, huononnuksia ja esimerkiksi asiakasmaksujen jättikorotuksia käyttöön. Paasimaa peittosi Eilola-Jokivirran äänin 39? 18. Piirijärjestön varapuheenjohtajiksi valittiin Niko Peltokangas Raahesta ja Sari Janatuinen Kempeleestä. Häntä huoletti myös, mitä hyvinvointiyhteiskunnasta tulisi olemaan jäljellä porvarihallituksen jäljiltä. ??Nykyiseen verrattuna jopa Kataisen hallitus näyttää hyvältä. Pakolaistilanne on Sarkkisen mukaan edelleen iso haaste sekä Suomelle että Euroopalle. ??On muistettava, että tilanne on lähtöisin Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan sodista ja myös tilanteen ratkaisu lähtee sieltä. ??Tilanteen kanssa täytyy elää. Vasemmalta takaa Markku Eilola-Jokivirta, Jaakko Latvanlehto, Tuomo Tuomala, Teuvo Ukkola, Ari Kankaanpää, Jorma Hanhela, Kalevi Kerttula ja Eero Kinare. Meitä tarvitaan nyt enemmän kuin ikinä, Sarkkinen muistutti. Kunnissa ei ole pakko leikata Piirikokouksen hyväksymässä kannanotossa vaadittiin työttömien etuuksien verotuksen keventämistä ja tuomittiin varhaiskasvatukseen kohdistuvat leikkaukset. ??Esimerkiksi työmarkkinatukea voi saada vuodessa enintään noin 8500 euroa ja siitä peritään veroa 20 prosenttia. Ei tarvitse odottaa, että joku muu tekee. Eturivissä puheenjohtajisto eli Niko Peltokangas, Veli Paasimaa ja Sari Janatuinen. Meillä on vastuu auttaa hädänalaisia ihmisiä, vaikka ei voi kiistää, etteikö se olisi vaikeaa Suomelle. Kaikkea ei silti voi laittaa hallituksen piikkiin, Euroopan taloustilanne vaikuttaa myös Suomeen, Sarkkinen totesi. Uuden piirihallituksen jäseniä yhteiskuvassa. Nyt tarvitaan uutta voimaa tilalleni, sanoi Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston väistyvä puheenjohtaja Risto Kalliorinne piirin syyskokouksen avauspuheenvuorossaan Kempeleen työväentalolla. Uutta voimaa piirin johdossa edustaa Kalliorinteen seuraajaksi valittu Veli Paasimaa Muhokselta. 6 KANSAN TAHTO 18.?12.?2015 Vapahtaja syntyy Sinun tähtesi. Tervetuloa joulunajan tilaisuuksiin Jouluaattona 24.12. Jouluaaton hartaudet klo 13 Oulun tuomiokirkko (perheiden joulukuvaelma), klo 13 Karjasillan kirkko (perheiden jouluhartaus), klo 13 Maikkulan kappeli, klo 13 Jaarankartano, klo 13 Oulujoen kirkko, klo 13 Oulunsalon kirkko (perheiden jouluhartaus), klo 13 Rajakylän srk-koti, klo 13 Pyhän Tuomaan kirkko, klo 14 Ylivuoton hautausmaa, klo 15 Oulujoen kirkko (perheiden jouluhartaus), klo 15 Kiviharjun hautausmaa, klo 15 Jäälin kappeli, klo 15 Kastellin kirkko, klo 15 Pyhän Andreaan kirkko, klo 15 Kaukovainion kappeli, klo 15 Intiön kappeli, klo 15 Salonkartano, klo 15 Tuiran kirkko, klo 15 Pyhän Luukkaan kappeli (Joulun sininen hetki), klo 16 Ylikiimingin kirkko, klo 16 Kiimingin kirkko, klo 16.15 Vanha kappeli, klo 16 Haukiputaan kirkko, klo 16 Oulunsalon kirkko, klo 17 Oulun tuomiokirkko. Sanajumalanpalvelukset klo 14 Haukiputaan kirkko (perhekirkko), klo 15 Oulun tuomiokirkko (julgudstjänst), klo 15 Yli-Iin kirkko, klo 17 Oulujoen kirkko, klo 23 Haukiputaan kirkko. Jouluyön messut klo 23 Oulun tuomiokirkko, Karjasillan kirkko, Kiimingin kirkko, Oulujoen kirkko, Oulunsalon kirkko, Tuiran kirkko, Pyhän Tuomaan kirkko. Joulupäivänä 25.12. Sanajumalanpalvelukset klo 7 Oulun tuomiokirkko, klo 7 Haukiputaan kirkko, klo 7 Karjasillan kirkko, klo 7 Kastellin kirkko, klo 7 Kiimingin kirkko, klo 7 Oulujoen kirkko, klo 7 Ylikiimingin kirkko, klo 7 Oulunsalon kirkko, klo 7 Tuiran kirkko, klo 8 Yli-Iin kirkko, klo 10 Hintan seurakuntatalo, klo 13 Pyhän Tuomaan kirkko (perheiden iloinen joulukirkko), klo 14 Caritas-koti, klo 15.30 Caritas Matriiti. Messut klo 10 Oulun tuomiokirkko, klo 12 Pyhän Andreaan kirkko (perhemessu). Tapaninpäivänä 26.12. Sanajumalanpalvelukset klo 10 Yli-Iin kirkko, klo 18 Haukiputaan kirkko. Messut klo 10 Oulun tuomiokirkko, klo 10 Karjasillan kirkko, klo 10 Oulujoen kirkko, klo 10 Tuiran kirkko, klo 12 Rajakylän seurakuntakoti, klo 12 Piispantalon tallikirkko (viittomakielinen messu), klo 12 Ylikiimingin kirkko, klo 18 Kiimingin kirkko. www.jouluradio.fi | www.rauhantervehdys.fi Risto Kalliorinne luopui Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston puheenjohtajuudesta. Ammatiltaan hän on kirvesmies. Kokouksessa päästiin äänestämään piirin vetäjästä, sillä Paasimaan lisäksi tehtävään oli ehdolla oululainen Markku Eilola-Jokivirta. Kuvasta puuttuvat Aija Autio, Hilkka Haaga, Esko Joentakanen, Tauno Kivelä, Elina Koistinen, Risto Heinonen ja Sannamari Sala.. Sarkkinen kehotti aktiiveja tekemään asioita puolueen eteen itse. ??Puolue olemme me. Monissa kunnissa onkin tehty periaatepäätöksiä muun muassa subjektiivisen päivähoitooikeuden säilyttämisestä. Kaikki puoluetyöhön Poliittisen tilannekatsauksen pitänyt kansanedustaja Hanna Sarkkinen moitti Sipilän hallituksen politiikkaa vielä ennakko-odotuksiakin pahemmaksi. ??Eläkeläiset ja lapsiperheet ovat suurimpien leikkausten kohteena. Minulla on raskaita luottamustehtäviä, enkä ole jäämässä piirin toiminnasta pois. Paasimaa on aikaisemmin ollut piirin varapuheenjohtaja ja toimii Muhoksen valtuuston puheenjohtajana. Toivon, että täällä ei antauduta rasismille ja ihmisten vastakkainasettelulle. Vastavoimaksi kovalle porvarimenolle vasemmistoliittoon on tullut tänä vuonna runsain mitoin uusia jäseniä
Nyt hän on si tehdä asiassa lopullinen taloja omakseen, koska he kyllä. ??Heillä oli tarvetta juu- kunnanhallituksen varapu- päätös. eivät tule suoraan työväenTervolan Järjestötalon ri sellaisille tuoleille. Puikon vanhemmat olivat aktiivisia järjestöihmisiä, ja pappa Suomi?Neuvostoliitto-seuran Tervolan osaston perustajajäseniä, joka istui Hennalassa pariinkin otteeseen. SKP:n jäsen Raimo Puikko on ollut ?nuoresta pitäen?, vaikkakin aktiiviksi hän laskee itsensä vuodesta 1987, jolloin hänet valittiin Kulttuurityön Keskuksen Lapin piirin taloustoimitsijaksi. KANSAN TAHTO 51-53/2015 7 Kokoustaminen maistuu yhä Raimo Puikko 60 vuotta TERO KAIKKO Raimo Puikko on työväentalojen ja järjestöjen mies. Puheenjohtajuuksia ja muita luottamustehtäviä on kertynyt vuosien aikana runsaasti. Toki poik- tiloja asianmukaistettiin denojennukseen oltiin köalapaikalla. valtakunnallisesti yhä ja kySPR:n taholta hyvin tyyty?? Suuri kysymys kun- symyksiä on enemmän kuin väisiä, Puikko sanoo. nassa tulee olemaan vastauksia, Puikko ottaisi Muitakin solidaarisuuden sotepalveluiden ulkois- Tervolalle aikalisää asian osoituksia tulevalle vuodel- tamiskuvio. Kä- heenjohtajana Tervolan näKun sotesoppa kiehuu liikkeen juurilta. Miten siinä niin kävi? ??Sitä olen itsekin miettinyt. Nuorempi positiivista. Talojen taustajoukkojen ikärakenne alkaa olla sellainen, että nuorempia tarvittaisiin kipeästi mukaan. Työn puitteissa hän kiersi ympäri maakuntaa ja tutuksi tulivat työväen- ja järjestötalot. Puikko huomauttaa, että tilanne on aika lailla sama muillakin, esimerkiksi nuorisoseurantaloilla. ??Työväentalojen kunto ja taso ovat nousseet, vaikka niiden lukumäärä on pienentynyt, sanoo Puikko. Pitkän aikavälin kehitys on kulkenut siihen suuntaan, että taloja käyttävät nykyään paljon enemmän muutkin kuin ?oma väki?: juhlia, kuten häitä, järjestävät taloilla muutkin kuin vasemmistolaiset. Tornion Järjestötalon Puikko mainitsee yhtenä huippuesimerkkinä hyväkuntoisesta ja korkean käytön taloista. ??Taloissa on ääripäitä. Kylmilleen ja käyttämättömäksi jääneeseen taloon ei kannata taloudellisia ja henkisiä voimavaroja juuri uhrata. 100 tuolia turvapaikanhakijoille ??Yhdistystoiminta ja perinteinen taloilla käyminen on vähentynyt kaikilla alueilla, Vasemmistoliiton tulevan puoluekokouksen suhteen Raimo Puikko katsoo, että nyt voisi olla naispuheenjohtajan vuoro. ja se johtuu vasemmistoliiton kannattajakunnan rakenteen muutoksesta. Kotikunta Tervolan Järjestötalon kanssa hänellä on paljon pidempi yhteinen historia. ??Siellä kuljin pienestä pitäen vanhempien mukana kokouksissa. Taso noussut, määrä pienempi Raimo Puikko on valtakunnallisen Kansantalojen liiton hallituksen puheenjohtaja. Liitossa on noin 250 työväentaloa, joista Puikon laskelmien mukaan noin puolet on enemmän tai vähemmän aktiivisella käytöllä. Keskustelu työväentalojen käytön lisäämisestä on jatkuvaa ja jatkunut jo iät ja ajat. Tätä nykyä tanssi- jestöväki lahjoitti kuntaan tamustehtävänsä vuonna päätti yhteisyritys-mallis- paninpäivänä kello 17?21.? toiminta taloilla on pahasti hiipunut. Onhan niitä siunaantunut, Puikko naurahtaa, ja jatkaa: ??Paikan olen ottanut vastaan lähes aina kun sitä on tarjottu. Retöosakkaaksi. Toinen tymäpäivänsä kunniaksi Työväentalot tunnettiin montissa jäi ylimääräiseksi hengähdystauko vaihtoehto on palveluiden kaikille avoimet ja ilmaiset vuosikymmenten kuluessa reilusti talon vanhoja muo- Raimo Puikko sai ensim- kokonaisulkoistus. tanssit kahvitarjoilun kera mainioina lavatanssipaik- vituoleja, joista sata jär- mäisen kunnallisen luotViime torstaina valtuusto Tervolan Järjestötalolla takoina. Jos talon tilat tulleiden 150 turvapaikan- 1977, pian neljäkymmen- ta ja huhtikuussa sen pitäiväki ei ole ottanut työväen- ovat kunnossa, sinne tullaan hakijan asuntoon. tä vuotta sitten. Kansantalojen Järjestöyhdistys luopui kolliiton hallituksen pj, Tervolan me vuotta sitten ja nykyään Järjestöyhdistyksen pj, Kansan Tahdon paikkaa pyörittää yksityinen hallituksen pj, Tervolan kunnanhallituksen yrittäjä. Raimo Puikko suosittelee vpj, vasemmistoliiton Tervolan kunnallistyöväentalojen pyörittäjille järjestön vpj, vasemmistoliiton Lapin piilisää ennakkoluulottomuutrin piirihallituksen jäsen, koulutuskuntata: ei pidä takertua talon yhtymä Lappian hallituksen ja valtuuston käyttäjiksi haluavien työväjäsen, käräjäoikeuden lautamies enliiketaustaan tai sen puut? Harrastaa musisointia, laulamista, teeseen. lukemista ja rullaluistelua ??Kynnys tulla työväentalolle on madaltunut, se on ?Kynnys tulla työväentalolle on madaltunut, se on positiivista.? Raimo Puikko. Puhetta on käsittelyyn. le on suunnitteilla, kertoo ollut yhteisyrityksestä yk??Näin isossa asiassa tarPuikko. sityisen toimijan kanssa, vitaan hengähdystauko. ja yhteisyritykseen Tervolan kunta tulisi vähemmis- Raimo Puikko järjestää synSotessa keuksiakin onneksi löytyy. kesällä remontilla. Kokoustaminen on mukavaa. Ja yhtenä pontimena on tietenkin vaikuttaminen, vaikka Puikko ei itseään erityisen kunnianhimoisena pidäkään. Halu vaikuttaa puolestaan juontaa verenperintönä tulleesta vasemmistolaisuudesta. Puikko mainitsee esimerkkinä Lapin suosituimmaksi kohonneen tanssipaikan, Suukosken Keitaan, jota hän veti 23 kesää vuodesta 1993. Viihde? 60 vuotta 25.12.2015 hommat ehtivät tulla tutuksi, ? Isännöitsijä, AIT-tutkinto mutta aikansa kutakin: Suu? Naimisissa; asuu Tervolassa kosken Keitaasta Koivun ? Luottamustehtäviä mm. Viisasten kiveä aiheeseen ei löydy
8 KANSAN TAHTO 18.?12.?2015 Hyvää joulua! HAAPAVESI Heikki Hytinmäki Ville Saukko Matti Raudaskoski Esko Joentakanen Helvi Järvenpää Terttu ja Tauno Hietasarka Seija ja Vesa Ristimaa Leila ja Teuvo Näätänen Jouni Ilmola Esa Ilmola Toivo Hyvärinen Matti Rytky Arto Ainasoja Pekka Ruuska Jouni Ryyti Timo Kallio Jouko Ritola Juha Honkala Vesa Rytky Matti Haukipuro Antti Paavola Kalervo Kääriä Matti Kääriä Jouko Ilmola Alpo Sarja Eino Mäenpää Kauko Näätänen Teuvo Nokela HELSINKI Ville Sillanpää Ulla Seutu Sakke Seutu Pirkko Vuorinen Pirkko Kaskikorpi ROIHUVUORI Oili Martimo-Andersson Riitta Suhonen Vasemmistoliiton puoluevaltuusto Raija Paldanius Eila ja Jaakko Kaikkonen Malla Kantola Jarkko Kotilaine Mikko Viitanen Kaarina Kailo Vesa Kaikkonen Sinikka Torkkola Paavo Arhinmäki Aino-Kaisa Pekonen Minttu Sillanpää Antti Holopainen Stefan Håkans Helvi Järvenpää Aki Räisänen Petri Salminen Aaro Granroth Raimo Nieminen Raisa Ranta Kari Uotila Perttu Iso-Markku Eila Viljakainen Hanna Sarkkinen Pia Lohikoski RÄINÄNPERÄ II Hellevi + Pentti Tuisku Maire Turtinen Marja-Leena Liimatta Sirpa ja Sauli Keltamäki perh Tauno ja Irja Kivelä Matti Juusola Seija ja Tapani Teppo perh Leena Tiiro Pertti Huovinen Rauha ja Niilo Piukkula Helga ja Juhani Siurua Kaarina Niskanen Aili Ukkola Elli ja Martti Paaso-Rantala Terttu Mäntyniemi ja Väinö Mettovaara H:gin Jyry OJAKYLÄ Osmo Tuorila Eero Kasper Taipale Jenny ja Paavo Kaikkonen Kauko Jakku-Hiivala Kaarina Oja-Heiniemi Hilda ja Heino Rahkola Hilkka Kalliorinne Erkki Kalliorinne Markku Kalliorinne INARI Vasemmistoliiton Lapin piirikokous Ivalossa Salme ja Pertti Keränen Pirjo ja Raimo Puikko Maija Ekorre Martti Häkkinen Piiti ja Rexa Viitala Marjukka Romppanen Juhani Romppanen Marketta Tuisku Vesa Puuronen Maisa Lahnajärvi Anneli Mikkanen Leena ja Tate Pertti Henttinen Jouko ja Eija Pasoja Leena Leväsvirta & Aaro Tiilikainen Liisa ja Ville Hallikainen Aili Virtala Saara ja Erkki Dianoff Martti Vaattovaara Riitta Luosujärvi IVALO Timo ja Kaisa Kola Sisko ja Armas Aalto Ritva ja Mikko Taskila Lahja Ranta Kalervo Päkkilä Irja Jefremoff Sisko ja Alpi Koponen Elsa ja Terho Kinisjärvi Timo Ratavaara Velijosi Salonen Lauri Titola Eira ja Esko Oikarinen Timo Väisänen Leena Kola perh Juho Mikko Kiviniemi Sisko Akujärvi JOENSUU Antti Saarelainen KAJAANI Raili Kastinen Eero Heiskanen Raili Myllylä Tauno Juppi Eeva Kurvinen Kaija ja Juhani Leinonen Sirkka ja Väinö Heikkinen Irma ja Jorma Sivonen Irma ja Arvi Pääkkönen Nikolai Happo Ritva Härkönen Siiri ja Timo Tuula ja Pentti Laila Lukander Annikki Widgren Salli Putkonen Toivo Huttunen Perttu Parviainen Erkki Holappa Pentti Väänänen Saara Toiviainen JORMUA Teija Huotari Jukka Peltonen LAAJANKANGAS Sisko ja Simo Pelkonen KALAJOKI Elsa ja Benjam Hollanti HIMANKA Paula ja Jouni Hakkarainen Jenni Tuliniemi Katja ja Juha Tuliniemi Ritva ja Raimo Heiskanen Jari Sipi perh Raimo Hietamäki Eero Kinare Pirjo ja Teuvo Niinistö KARKKILA Jorma Snellman KEMI Asta ja Mauno Alasuutari Ritva ja Markku Kokkola Aino ja Vilho Haatainen Riitta ja Pentti Pirkonen Taisto Orjasniemi Toivo ja Elsa Hämäläinen Soile Huhtala Hilkka Korhonen Maire Korhonen + Arvo Maija Pietarila Irja Marjamaa Paula + Paavo Nurkkala Lauri Pohjanen Pekka Aho Vesa Kolmonen Jouni ja Pirjo Eeva ja Reksa Helge Hourula Viena Martimo Aino Pietilä Anna-Liisa ja Matti Kiimala Esko Halme Soile Lukkarinen Lennart Kiviniemi Rauni ja Matti Rapo Elmiina Lundqvist Ella ja Jaakko Annunen Vieno Järvelä Paavo Miettinen Eila ja Olavi Väisänen Heikki Halttu, Marjatta Liukkonen Taisto Matinlassi Pertti ja Sirkkis Telkki Veikko Borg Reijo Kotkansalo Moses Kordakis Urpo ja Tuula Pulkkinen Teemu Borg Ahti Matinlassi Saara Alatalo Aila Räinä Leena Hatunen Toini ja Heikki Leo Tikanoja Kalevi Kiuttu Elsi ja Martti Kilpeläinen Helmi Vaittinen Vilma ja Allan Saara ja Erkki Dianoff Esko Leppänen Irma Räisänen Aarne Vittaniemi, Asta Vittaniemi Esko Tikkala Kaarina Pistokoski-Tikkala Helvi ja Väinö Dianoff Helge Ylisuvanto Anni ja Jouko Olsbo Pirjo Mylly Anna-Liisa ja Seppo Uusitalo Unelma Uusitalo Esko Pyhäjärvi Tuula Rytkönen Kalle Härkönen Jukka Leppänen + Terhi Reijo Koskinen Saara Hepokoski Pentti Tapio Kyllikki Räisänen Eila Sormunen Iki-intolaiset Eeva Posti Inkeri ja Veikko Kangas Anja Peltoniemi Eeva ja Reksa Pekka Aho Esko Sipilä Kalevi Nurminen Vuokko ja Esko Taskinen Eila Mylly Vieno Leinonen Kaarina ja Reino Lapinsaari Aira ja Ahti Mylly Annikki ja Jaakko Korkala Annikki ja Esko Kumpumäki Anna ja Niilo Parsiala
KANSAN TAHTO 51-53/2015 Kalevi Heikkinen Anja ja Kalle Salmi Pirkko Ämmälä Pajusaaren tehtaat Kari Luokkala Esa Juvonen Vuokko Isomaa Reima Halme Päivi Maliniemi Juha Kenttä perh Kalevi Karppinen Pasi Karppinen Hannu Isomaa Juha Liukkonen Timo Salonpää Marja-Leena Laiti Eila Tervo Teppo Yliviuhkola Alpo Tuomainen Jarmo Petäjäjärvi Jukka Nikupeteri Aimo Antinkaapo Juhani Juopperi Jouni ja Seija Skants Matti ja Marja Sipola Kari Koskela Soini Lamminpää Eero Filpus Pentti Villanen Matti Kettunen Yrjö Korhonen ja Kyllikki Tapani Latomaa ja Hilkka Saari Nousiainen S.O Raimo Häikiö Mauno ja Marja Maliniemi Hannu Tapio Pekka Jänesaro Kauko Nerg Risto Rousu Juha Hourula Kari Huhtaniska Markku Haapakoski Esa Alalahti Pasi ja Tuula Haapala Hannu Kehusmaa ja Riitta Virtanen Esa Thun Reima Vieresjoki Esko Halme ja Soile Lukkarinen Juhani Simula HEPOLA Aili ja Olavi Virtala Esko Leppänen Valma ja Teuvo Kaniin Veikko Leppänen Veli-Kalle ja Soili Rauno Kiiskilä perh Pentti Savikko perh Marja-Liisa Koskela Tarja ja Jouko Roininen Maire ja Lauri Jokilahti Aino ja Reijo Torkell Pete Vilen ja Päivi Kaniin Rauha ja Vilho Tokola Ulla Leppänen Jouko ja Niina Leppänen Veikko Karvonen perh Ville Leppänen + Hannele Marjatta Ojala Risto Mononen Eeva ja Eero Jussila KIVIKKO Tuija Simonen RYTIKARI Liisa ja Eino Kaleva Sirkka ja Kauko Mäkivuoti Veikko ja Aune Hautala Risto Kyllönen Ulla-Maija ja Esko Kyllönen Aarre Kenttä Aino Isoherranen Kauko Alaviiri Seija ja Erkki Kusmin TAKAJÄRVI Ensio Moisanen Hannele Aitto-oja KEMIJÄRVI KITTILÄ KOLARI KUUSAMO Juha ja Eeva Pikkarainen Kauko ja Marja-Leena Jaakkola Kerttu Ylitalo Lauri + Seija Mukkala Uolevi Vilander Eila Väisänen + Pertti Ali Salmela + Ritva Erkki Ollikainen Aki Maunula Helena Huikuri-Kujala perh Vilho Molkoselkä perh Inkeri ja Lasse Yritys Paula Nevalainen perh Anna-Liisa ja Mauri Taskila Lasse Lompolo perh Sulo ja Helli Kylmämaa Ahti Hiltunen Voitto Vaattovaara Riitta Braks ja Reino Vaattovaara Eeva Niva Jaana ja Esa Nordberg Tuula ja Reijo Raappana Irma ja Kauno Moilanen Aulis Saapunki Seppo Veteläinen Suoma ja Veikko Ervasti Veele Mustaniemi + Aili Eila ja Leevi Uhlbeck Marjatta ja Tarmo Polojärvi Mauno Ronkainen + Hilja Aira ja Pentti Kyyhkynen Elli ja Taisto Heikkinen Ilmari Määttä Irja ja Unto Saapunki LIMINKA Aili Keinänen Asta Muyima Voitto Polo Kauko Suvanto Anu ja Tuomo Tuomala Tuomo Luukinen Liisa ja Pertti Snicker Jari Mehtälä Pirkko ja Paavo Lunki Anu ja Jukka Teerikangas Pertti Raappana Veikko Piipari Pirjo Luukinen Tommi Leinonen 9 Eero Raudaskoski Paavo Raudaskoski NOKIA Tuovi Heinonen NÄRPIÖ Riitta ja Raimo Mahlamäki OULU Marja Marttila Kostia Järviaho Onerva Hautaniemi Aarno Törmänen Aura Alasalmi Sari Siirtola Juhani Rantala Kalervo Ukkola Järvi-Oulun Vasemmiston syyskokous Tapani Sillanpää Antti Kivimäki Veikko Kettunen Hannu Alakontiola Elsa Pajuluoto Viivi Latola Kansan Tahdon hallitus Raimo Puikko Osmo Polvinen Sannamari Sala Tapani Sillanpää Harri Ylönen Martti Karjalainen Rainer ja Liisa Wahlstén Lauri Luttinen Elli ja Kauko Pääkkö Seppo Ylitalo KEMINMAA Hannu ja Marja-Leena Roivainen Helena Halttu Helka Laiti-Perttula Marja Kaakko Timo ja Liisa Anttila Jukka-Pekka Mikkola KEMPELE Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston piirikokous Teuvo Näätänen Ville Saukko Lahja ja Jorma Hanhela Sirkku ja Veli Paasimaa perh. Elina Koistinen Antti Saari Pertti Snicker Tapani Sillanpää Eero Kinare Hilkka Haaga Hanna Sarkkinen Pentti Kyyhkynen Teuvo Ukkola Sulo Nurkkala Päivi Alho Irene ja Pentti Isokoski Viljo Lehmusketo Taisto Tammela Veikko Meriläinen Rauno Hekkala Raune Mäntyniemi Aarno Rajaniemi Harri Holtinkoski ja Riikka Palkki + Oula Ahti Törmälä Katja Hänninen Enna Isojärvi ja Reijo Eira Valtteri Siivola Kerttu ja Yrjö Vaara Matti Takala Reijo Takala Aini ja Martti Paakki Soini Lompola ja Liisa Mirja ja Arvo Jylhä Kosti Korhonen Maire ja Leo Puljujärvi Leena Kinnunen Annikki Niskasaari ja Mauno Lompolo Kasvotusten naamakkain Eeva Markuksela Aino Vuorinen Kosti Kuosmanen Ilta Uusisalmi Kirsti Joensuu Outi Mansikkasalo Tuula Rauhala Eila Valkama Pentti Köngäs Martti Harju-Autti Pertti Petäjäjärvi Esa Rauhala Sirkka Laitinen Elma Leinonen Leena Partio Erkki Laakso Lauri Bäck Olli Keskitalo Maija Säärelä Matti Kurtakko Viljo + Leena Koskamo Mirja ja Urpo Rönkönharju Aatu ja Paula Säärelä Rauni Räsänen SIRKKA LEVI Hellevi ja Veli Tuovinen YLLÄSJÄRVI Marketta Möykkynen Kansan Tahdon henkilökunta Jaana Hämälä-Raitio Tero Kaikko Sirpa Kovalainen Tuula Leskinen Vasemmistoliiton Oulun kunnallisjärjestön syyskokous Hilde Pääkkölä Terttu ja Pertti Vanha Tauno Nätynki Liisa Rantakeisu Arvi ja Taina Joona Markku Korteniemi Toivo ja Sanni Rita VAATTOJÄRVI Arja ja Taisto Niva VENEJÄRVENKYLÄ Toini Vaattovaara Paula ja Martti Vaattovaara Annikki ja Esa Lammi Kyllikki ja Esa Tiensuu Niilo Lyytinen Jouko Vaattovaara KUHMO Matti Pääkkönen Onni Heikkinen Esko Pääkkönen Mauri ja Eila Tarmo Suihko perh Martti Heikkinen Markku ja Raili Tervo Matti ja Maija Ryynänen Vesa Piensalmi KUOPIO Anja Kolari Pentti Kolari Pekka Dementjeff Kirsti Dementjeff Eila Särkelä Aino ja Heikki Martinkauppi Eero Heikkinen LEMPÄÄLÄ AHTIALA Pirjo, Timo, Tipi ja Toffee Virtanen LUMIJOKI Ella ja Reijo Kärkkäinen MUHOS Timo ja Maria Lotvonen Ossi ja Kirsti Airaksinen Esko Jaukka Mirja Karjalainen + Kari Rauno Jelkänen Antti Kankaanpää Pasi Huusko Ari Kankaanpää Jaakko Latvanlehto perh Jouni Mantila Risto Nuutinen MUONIO Reino Vaattovaara NIVALA Eila ja Arto Konttila Liisa Koskela Harri Ylönen Markku Eilola-Jokivirta Mauno Sipola Taisto Sutela Timo Hautamäki Arvi Kostekivi Teuvo Ukkola Veikko Kettunen Mikko Viitanen Rauno Hekkala Mikko Raudaskoski Kalevi Kuha Karita Alanko Oulun Tarmo Jarmo Kettumäki Oulun Työväen Eläkeläiset Antero Mikkonen Tuomo Jussinniemi Kalevi Hyvönen Aimo Keinänen Kauko Maikkola Raija ja Arvo Heikkinen Martti Väänänen Vilho Haapalainen Elsa Pajuluoto Anja ja Eero Mustonen Viivi Latola Aimo Blomster Jorma Hartikka Ville Kärnä Olavi Hentilä Eine Makkonen Eeva ja Eino Ahonpää Taina Leinonen
10 KANSAN TAHTO 18.?12.?2015 KOSKELA Maija Päkkilä Arvi Kostekivi Seija Urpilainen Maija Nurminen Veikko Kettunen Elsi ja Jorma Suomela Eeva Toivola Kerttu Jokikokko perh Tuomas Talvila perh Iinamaija Sala Maija Aalto ja Juha Markkola Martti ja Eila Bisi HAUKIPUDAS NOKELA Sannamari Sala ja Eero Lehtonen Aira ja Erkki Röntynen Sirpa Kovalainen Anu Kallio perh Taisto Tammela Aino ja Antti Timonen Anna-Maija ja Tapio Barck Armi ja Esa Laine Pirjo ja Aulis Kropsu Airi ja Reima Ritapuu Leena ja Edvin Mattila Aili ja Timo Vilppola Paula Grekelä ja Yrjö Sirola HUONESUO Pirkko ja Taisto Blomster HÖYHTYÄ OULUNSALO Mirja Vahera PORT ARTHUR Jorma Pellikka PUOLIVÄLINKANGAS Sylvi, Jorma + Nuppu Pohjonen SIMPSI Mari Miikkulainen ja Harri Ylönen OUTOKUMPU PORI Valentina Pirinen Mauri Pirinen Jouko Tiikkainen Virpi Lampinen Seropit Nuppu ja Laku PALTAMO MIESLAHTI Reijo Jokinen Eero Mustonen Raimo ja Päivi Jokinen PELLO Leo Karppinen Elsi Karppinen Tuomo Parpala perh Timo Parpala perh Pekka Eelis Niva Aira ja Viljo Vainio Eila ja Ossi Orajärvi Unto Romakkaniemi Anneli Korteniemi Tuure Piittinen PUDASJÄRVI Leena Rantala Eero Hirvelä Elsa ja Pekka Piri Seppo Räisänen Rauni ja Pekka Jussila Anna-Liisa ja Erkki Honkanen Taisto Puurunen Helena Puurunen Eero Räisänen Laila ja Ensio Takkinen KIPINÄ Anja ja Martti Kokko Seppo Pöykiö Sanna Stenius PYHÄJOKI PARHALAHTI Seija ja Mauri Pikkarainen Kalevi Nisumaa Else Kähkönen Kalevi Kiilakoski perh Vieno Öhman Into ja Salme Pirttikangas Saara ja Heino Haapakangas Marjatta ja Vilho Koskenniemi Vieno Nokia Esko Hurnanen perh Kari Ihlberg Hilkka Erikkilä Pentti Kunnasmäki Valma ja Martti Kenakkala Liisa, Lauri ja Senja Lukkarinen Irma ja Tuomo Pasanen Anneli ja Juhani Torvela Risto Rautio Kaarina Kummatista Ritva-Liisa Virnes Aila Keskinen Eila ja Reijo Väli-Heikkilä Irma ja Viktor Liete Terttu ja Risto Muhonen Tarja ja Esko Nyman Martti Pelkonen Liisa ja Jaakko Pyy Anna Repo Anja ja Seppo Lappalainen Anneli ja Aaro Kellola Rauha ja Matti Sauvola Lenne Mattila Ritva Komulainen Martta ja Reino Kultala Pirkko Hulanmäki Ami ja Ulla Pertti Somero Salme Knuutila Eini Orava Niilo Orava Tarja Ollanketo Meeri Mattila Sirpa Mattila Sirkka ja Unto Valpas Pertti Poukkula perh Eeva ja Eino Poukkula Jukka Poukkula Veera ja Matti Törmäkangas AO 200 Sami Nyman Veijo Mikkola Ville Keränen Ari Honkala Teuvo Haverinen perh Jorma Niiranen Petri Pirneskoski OLKIJOKI Raili ja Eero Raivio PATTIJOKI JOKIKYLÄ Antero ja Eila Holappa Lea ja Erkki Kinnunen Aarne Kinnunen Marja ja Matti Mämmelä Tauno ja Anneli Heikkilä JUURUSOJA SALOINEN Eero ja Anita Mattila perh Aune ja Paavo Nikula KAIJONHARJU VIHANTI Tapani Sillanpää Harri Holtinkoski ja Riikka Palkki + Oula Helli, Pauli, Marko ja Mikko Nikula KAAKKURI RAISIO Seija Juntunen Marja Leena Bark ja Janne Körkkö Taisto Pöyhönen Marja-Leena ja Mikko Ihalainen Pirjo Kujala Robert Verner RANUA Raija Puurunen Arja Posio Viljo Hyvönen Sauli Kilpeläinen Helena ja Arto Kämä Maila Nurmela Saaren Oili Impi Kuusela Saara Ruonakoski Ritva ja Mauno Ruonakoski Taito Parkkila Alpo Kuruaho Haavikon Hannu KARJASILTA Sirkka Tuohimaa Tapani Säily KESKUSTA Kari Hyppönen KIIMINKI SUUR-PATELA LEMPEÄ Jorma ja Lahja Hanhela Eero ja Marketta Timonen + Rintamäki Väinö ja Elvi Riikola Anna-Liisa ja Timo Heikkinen Aili Mätäsaho Raili Järvinen Eila ja Raimo Mykkänen Irma Lämsä Niilo Ojala Sylvi Haarahiltunen Kalevi Kuha Ulla ja Reijo Timonen Marianne ja Tauno Honkanen Reijo Savilakso Kaarina Kailo ja Seppo Juurikka Seppo Alatalo (Yli-ii) Toivo ja Elma Siekkinen Heikki Siekkinen Arto Kouri perh Lauri Kemppainen Lauri Valkama Paavo Paju Seppo Huurre Tapio Kyllönen Reino ja Laina Jaakola Toni Juntunen Anneli Rautio Ulla ja Ahti Sala Kari Forsström Valma Raipoaho Timo ja Leila Heikkinen Heli Mäki Tuula Hämäläinen Mervi Siljander perh. Esa Raipoaho Petri Pinoniemi Maria Seppänen Matti Seppänen & Kirsi Savolainen Ari Forsström Jaakko Pernu Lempeän kyläpäällikkö Mauri Mäntynenä Irja ja Esko Lampela Kauno Kaarlo Lassila Mäntynenän veljekset Reino ja Tuomo Hannele ja Johannes Juuso Kerttu ja Heino Juuso Jarmo Ylisaukko-oja perh Ilpo Ylisaukko-oja perh Timo Manninen Kirsti Hiltunen Veikko Vainio ja lapset Karin ja Martti Lehkonen Merja Lehkonen-Tolppi ja Lasse perh Merja ja Lasse Tolppi perh Anneli ja Taisto Salmela Paavo Hietala Senja Hietala Mauri Lumpus Mauri Jalmari Mäntynenä TUIRA UNHOLA Ismo ja Irma Larinen Kari Sirviö Riitta Sirviö Kauno Kaarlo Lassila TUIRA, MERIJALINRANTA POHJOIS-ITÄLÄ Jari Arponen Karl-Johan Holmqvist TASKILA Helena ja Osmo Hekkala Sinikka ja Paavo Hiltunen TOPPILA PIETARSAARI REISJÄRVI KALAJANKYLÄ Asko Kestilä KANGASKYLÄ Yrjö Puurula Paavo ja Tyyne Puurula Eero Karjula Reijo Honkaperä KIRKONKYLÄ RAAHE Esko ja Vieno Korpela Marika, Matti ja Oona Nikula Ulla Haverinen Leena ja Esa Peltomaa Tuula ja Markku Pirkola Urho Virnes Eeva ja Veikko Korpela Vappu ja Vesa Flink Seija Sauvola Alpo Ohenoja Jarmo Sauvola Veikko Lassila Vappu ja Viljo Pekuri Aila ja Tenho Kurula Katja Hänninen Sirkka Kankaala Asser Siuvatti Matti Roukala Risto Heinonen Viljo Lehmusketo perh Ritva ja Antero Martinmäki Paula Heikkilä Anja Vikman Eila ja Harri Taskila Anja Sarajärvi Asko Kukkola Veikko Saukko Manu Kieleväinen Ulla Änäkkälä LEPPÄLAHTI Einari Moilanen Kirsti Kukkola Jarmo Kukkola Linnea Remesaho Erkki Ollikka Laura Kinnula Eila Järvelä
KANSAN TAHTO 51-53/2015 SIVUJEN 8?11 KUVAT: MAIJA AALTO ROVANIEMI 11 Vieno Teräsniska ja Tuula Ruotsalainen Kari Puolakka Yrjö Ollila Esko-Juhani Tennilä Pentti Huttunen Antti Juopperi Aatos Nätynki Liisa ja Veikko Koskinen Mauno ja Salli Karvo Vilho Lassila Jouni Ylitalo Erkki Räsänen Mauri Suosalo MARRASKOSKI Sinikka ja Aatos Nätynki PÖYKKÖLÄ Irma, Veikka ja Verna Hannula SALLA Sirkka ja Heino Keskitalo Irma ja Paavo Luukkonen Impi ja Pekka Kultanen Raija ja Heikki Kiiskinen Eila ja Martti Niskala Elsa ja Hugo Jaakkonen Annikki ja Viljo Eskelinen Eira ja Pentti Seppänen Matti Anttila Matti Maaninka Eila Myllykangas Sirkka Iivari Leena ja Veikko Lehikoinen Maire Hautaniemi Eija ja Reijo Kellokumpu Lauri Ainasto Tuula Tolonen Kaisa Isojärvi Leena ja Olli Saariniemi SIEVI Kaarina Honkala Kari Honkala Aino Koski Tarja ja Toivo Torvikoski Jukka Honkala Kristiina ja Juha Korpi Esko Mustasaari Pentti Huovari Pekka Huovari Paavo Puusaari Sanni ja Voitto Myllyoja perh Leila ja Tapio Virkkala Olavi Koski Auli ja Armas Hautala Raimo Äärelä Eeva ja Vilho Siirtola Markku Kuukasjärvi Hilkka ja Asko Apukka Vappu Simula SOTKAMO Kainuun Vasemmiston syyspiirikokous 28.11. Jouko Korhonen Pinja Toivanen Tarja Mikkonen Antero Kyllönen Arja Jauhiainen Antti Moilanen Kauko Heikkinen Veijo Mikkonen Osmo Polvinen Raimo Leinonen Aki Räisänen Miikka Kortelainen Osmo Toivanen Sari Kyllönen Anne Heikkinen TAMPERE Ismo Lintunen TERVOLA Salme ja Pertti Keränen Aini Keränen Marjatta Selin Aune ja Jorma Kolmonen Yrjö Kolmonen Maija Ekorre Eila ja Heino Hast Vieno ja Eino Tauriainen Raimo Puikko URJALA HALKIVAHA JAALANKA Viljo ja Esteri Lintunen Pentti Kemppainen alpo Kemppainen Kalle Keränen PUDAS Jukka Yliviuhkola TURKU Eila ja Olavi Koskela Yrjö Partanen HÄRKÄMÄKI KESTILÄ ONTOJOKI Lauri Keränen Taisto Alamehtä Pentti Hyry Rauha ja Arvo Karppinen PULKKILA Veikko Haapala Teuvo Lemmetyinen Maija Asikainen Juhani Kinnunen Veikko Heikkinen Jussi Kansanoja Esa Haapalainen Lauri Törmäkangas Asko Paakki Markku Hautala Risto Koskela Paavo Asikainen SODANKYLÄ Viljo Heinikoski Ahti Virtanen Mirja Vaara Sirkka-Liisa ja Valto Maunula Alli ja Teuvo Alamaunu Esa Siirtola Kauko Äärelä TIPASOJA Svetlana ja Sulo Hyvönen SUOMUSSALMI PIISPAJÄRVI Svetlana ja Martti Heikkinen Hannu Luukkonen TAIVALKOSKI Hemmo Rissanen Fanni Koski Juhani Kuha Markku Moilanen Seppo Moilanen Anneli Pesälä Pertti Pesälä Kirsti Jussila Veijo Jussila VAALA Eila Torvinen Mirkku ja Kari Pertti Väyrynen Tiina Kylmänen Osmo Mustonen Auvo Kilpeläinen Reino ja Raili Huotari Katri ja Veikko Moilanen Arvi Moilanen Aarne Tervonen Aili Vähäsarja ja Sami Huotari Paavo ja Raija Karppinen Pasi ja Lissu Aatu Anttila ja Katri Karppinen Arja Moilanen ja Pasi Nurmi Vilho Huotari Taisto Penttinen Jari Huotari Aili Karppinen Pirkko ja Veikko Huotari Martta ja Matti Immonen Aila ja Kauko Moilanen/ Matila Teuvo Moilanen Johannes ja Seija Räisänen Antero Halonen Elli ja Lauri Ruotsalainen Aune Kovalainen Kerttu Karjalainen Kaisu ja Antti Pekkala Sirkka ja Jari Tuomisalo TORNIO HIRVENNIEMI SIIKALATVA Tero Kaikko Keijo Isokytö Timo Hautamäki Kauko Niemi Jouko Vasankari Arto Kouri Jorma Hanhela Rauno Hekkala Vesa Huittinen Teuvo Ukkola Heikki Kanniainen Taisto Tammela Liisa Koskela TYRNÄVÄ Ritva ja Matti Lappalainen Tuula Kallinen Ritva ja Esko Huotari Vesa Huusko Ritva ja Pentti Lassila Seija Mällinen Ari Kemppainen Väinö Kemppainen UTAJÄRVI ROKUA Työväen syyspäivä Sirpa Kovalainen Aki Räisänen MANAMANSALO Timo Mustonen Tapio Huotari Ia Samoil-Salomaa Kai Salomaa VAASA Marja-Liisa Viljamaa Kauko Niemelä Marjatta ja Raimo Karjalainen Sofia Stålnacke Lea ja Otto Jaako Kaarlo Luiro Ulla ja Niilo Barsk Helena ja Eero Mört Aino ja Matti Virkkala Airi Lakanen Nanni ja Erkki Peuranen Sirpa Aula ja Ilkka Hasa Esko Stålnacke Hannele ja Hans-Erik Wiippa Sari Koivuniemi Maija ja Martti Honkuri Paavo Koski YLITORNIO YLIVIESKA Martti Alaviippola Tommi Knuuti Vuokko ja Jouko Vakkuri Marjo ja Tommi Petäjäniemi Arja ja Eugen Parviainen Ebba ja Tuomas Parviainen Anja ja Veikko Rautio Eeva ja Viljo Rautio Kaisu ja Veikko Mikkola Eila ja Olavi Kreivi Rauha Turunen Martti Kreivi Terho Nahkiaisoja Leena ja Kalervo Taavettila Eila ja Risto Hokkanen Bertta Kallijärvi Sulo Soini Salli Alahannu ja Paavo Horneman Sanni ja Matti Jaako Kauko Juustovaara Mirja ja Reino Huhtanen Eeva ja Kalevi Joona Lasse Kreivi Reijo Kreivi Irja ja Toivo Vaaraniemi Sylvia ja Matti Vaaraniemi Inkeri ja Matti Kangas Sirpa ja Martti Stenberg Paula ja Raimo Hammare Kerttu Hasa Mirja ja Matti Lahtinen Riitta Palomäki ja Martti Mört Marja-Leena ja Aarno Savolainen Martta Leppänen Maija Pasma Ritva Heikka Raija Heikka Aili ja Aimo Törmälehto Eeva Laaksoharju VANTAA Minttu Sillanpää Jussi Saramo Kivistön Vasemmisto TERVEHDYKSET ULKOMAILTA ESPANJA Costa del Sol Sisko Laukkanen Olavi Leinonen RUOTSI Övertorneå PELLO Östen Niemi Laura ja Erkki Tornberg perh.
(08) 8180 220 fax (08) 8180 207 Hallitie 2, puh. www.kukkolanbussit.com Kalajoki Markku Suonnansalo kylmälaiteasentaja, 040 755 5245 Kari Piirainen lukkoseppä, 040 589 4520 takalapinlukko@pp.net.fi Yhdystie 12, 99800 Ivalo Insinööritoimisto Maali-Konekota Oy EERO JAATINEN OY Urheilutie 49 86600 Haapavesi Puh. 046 878 4542 Petsamontie, Kelan vieressä Ivalontie 8, P. 0400 394 864 ? KULJETUKSET ? VAIHTOLAVA Iin Energia Oy Paloasemantie 13, 91100 Ii Sievin Savi Shop SIEVIN KENGÄT KÄSINTEHTYÄ KERAMIIKKAA Rynkyntie 9 MERIHELMI Kuivaniemi, p. (08) 452 925 Piiskuntie 5, 99800 Ivalo Puh. 050 5887 094 etunimi.sukunimi@turva.fi TOIVOTAMME ASIAKKAILLEMME Ivalo Utsjoki Ivalon KALUSTE Kemi HYVÄÄ JOULUA JA TURVALLISTA UUTTA VUOTTA. PARTURI KAMPAAMO PL 53 IVALO 99801 puh. 1 . 661 930, fax 661 385 Toim.joht. 6141 595 Avoinna ma-pe 7-18 la 9-13 Myös asennus meiltä! www.nordicainari.fi HAMMASLABORATORIO Erikoishammasteknikko VESA KUUSIRATI Urheilutie 49 86600 Haapavesi Puh. 12 KANSAN TAHTO 18.?12.?2015 Toivotamme Haapajärvi Inari, Ivalo Kiitos kuluneesta Kiitos kuluneesta vuodesta! vuodesta! Iloista Vappua! Rauhallista joulua ja Rauhallista Joulua hyvää Hyvääuutta Uuttavuotta Vuotta2014! 2016! Haapavesi VÄRISISUSTAJAT OY Kasarminkatu 12, KAJAANI p. (016) 661 721. 677 707 ivalonkaluste@ukolo.fi Yhteyspäällikkö Eija Alatalo Rovakatu 24, 96200 Rovaniemi puh. (08) 451 075 Kajaani Tilausajot taksilla ja linja-autoilla Sairaalantie Sairaalant. 050 567 9103 Petsamontie 1 99800 IVALO Puh. 044 048 0313 Puh. 043 211 1354 Ii P. (016) 320 8800 fax (016) 662 510 Vaaran Hirsitalot Oy Puh. (016) 661 065 ENERGIATODISTUKSET MEILTÄ KARTANONVÄKI Haapavesi P. P. 661 122 VÄRISILMÄ HAAPAVEDEN AUTOHUOLTO KY Ii Vanhatie 40 86600 HAAPAVESI Puh. 0400 696 377 Porontie 20, 99800 Ivalo Puh. Tapani Kukkola 0400 696678
Lankanumerosta 7snt/min. 220 615 Implanttihoidot ? ? ? ? Digitaaliröntgen Hammashoitoa myös nukuHirvelä Juha HLL . Su: 12.00-20.00 Suutari- ja Avainpalvelu Keskuspuistokatu 1 94100 Kemi Puh. RYTIKARIN SIVUAPTEEKKI puh. (016)Puh. 233 204, Fax (016) 223 313 (016) 232 034 www.pr-sisustus.fi KEMI Autoilijantie 9 Puh. Ma-Pe:10.30-15.00 . 010 8307 100 Sukkatehtaankatu 6 95420 TORNIO p. 016-231 226, 0400 393 634, 0400 394 918 Lapintie 15, Kemi Puh. (016) 220 035 www.lapinlviasennus.fi Linja-autoasema p. Huollot . SYVÄKANKAAN SIVUAPTEEKKI puh. 010 8307 120 Tyrnäväntie 4 90400 OULU p. 1 94100 KEMI puh. KEMINMAA 020 068 000 MERI-LAPIN TAKSIT OY ANTENNIHUOLTO A & T KOIVUNIEMI KY AITO AMMATTILAINEN myynti@hotelliyopuu.com 0500 926 304 . 040 550 9309 Sairaalankatu 2, p. 040 575 9610 www.hotelliyopuu.com Keskuspuistotie 15 - 17, 94100 Kemi Eteläntie 227, 94700 KEMI Puh. (016) 223 820 LUMITYÖT Asentajankatu 9, 94600 Kemi, p. Matkapuhelimesta 17,04snt/min Kemi Rissanen Veli-Pekka 0400 310 168 Lintula Hannu 040 596 8218 Asentajankatu 6, Kemi www.merilapinlvi.fi Asemakatu 1 (Kemin CityMarket) keminykkosapteekki@apteekit.net avoinna: ma-pe 9?19, la 9?15 . KANSAN TAHTO 51-53/2015 Kemi LVI-ALAN MYYNTI JA URAKOINTI Nauskankatu 5 94600 KEMI p. 050 5052 565 60 vuotta paikallista kuljetustoimintaa Asiantuntevat Asiantuntevat palvelut Valajankatu 1, 94600 Kemi, 020 710 9490 palvelut saman saman katon katonalla. alla. Asiantuntevat Asiantuntevat palvelut palvelut saman katon alla. saman katon alla. Tule käymään! Tule käymään! Tule käymään! Tule käymään! Koivuharjunkatu 55 Neste Tupasvilla Hahtisaarenkatu 94100 Kemi, puh. 5, p 221 814 TORNIO, Satamakatu 8, p. 016 4250 037 avoinna: ma-pe 09 - 21, la 09 - 18, su 12 - 18 ma-ti 12.00-2.00, ke-su 12.00-4.00 TAKSI 24h TILAUSKESKUS KEMI . Hämäläinen Johanna HLL tuksessa Kantomaa Tuomo dosentti, oikomishoidon erikoislääkäri Koskinen Kai-Jeri EHL purentaan ja proteeseihin liittyvät ongelmat Ylikontiola Leena HLT suu- ja hammaskirurgian erikoishammaslääkäri Kemi LVI-, KORJAUS-, SANEERAUS- JA URAKOINTI, ILMANVAIHDON PUHDISTUS Asemakatu 1, Kemi Pysy hyvissä asemissa! www.op.fi/kemi www.op.fi/kemi www.op.fi/kemi www.op.fi/kemi Tyrnäväntie 4, OULU ma-pe klo 9-17 020 730 9406 Tyrnäväntie 4, OULU Karjalahdenkatu ma-pe klo 9-17 34, 020 730KEMI 9406 94600 020 741 2283 34, Karjalahdenkatu 94600 KEMI www.katsastuspiste.fi 020 741 2283 www.katsastuspiste.fi St1 Oy Lapin toimisto www.st1.fi www.cityhammas.fi . SÄRKYPOTILAAT SAMANA PÄIVÄNÄ VALKOSEN LASI Ky PELTISEPÄNLIIKE MUSTOSEN Asentajakatu 4 puh. La: 11.00-21.00 . www.merihovi.fi subway®Kemi Keskuspuistok. Aurinko- ja maalämpöratkaisut . 010 7780 600 www.vesipiste.fi Hyvää Joulua Hinnat 8,28snt/puhelu. KEMIN YKKÖSAPTEEKKI puh. (016) 257 750 Buffet: AVOINNA: . 0207 288 520 OULU Jääsalontie 17 Puh. (016) 220 899 GSM 040 524 4895 AVOINNA: MA 10.30-17.00, TI-PE 10.30-20.00, LA 11.00-21.00, SU 12.00-19.00 Valtakatu 5, 94100 Kemi puh. 016 255 701 Teollisuuskyläntie 94450 Keminmaa Valtakatu 16, KEMI Puh. 23 Puh. LVI-urakointi . (016) 256 383 Palvelemme ma-pe 9-17 Keskuspuistokatu 6-8, 94100 KEMI Reception +358 (0)40 6853 500 Fax +358 (0)16 223 200 hotel@merihovi.fi . TORNIO . 050 5052 561 . Pe: 10.30-21.00 . 255775 MAANSIIRTO J. Sprinkleriurakointi ja huolto . Ma-To: 10.30-20.00 . KINNUNEN OY Kohtaamispaikka Valtakatu 10 CHINESE RESTAURANT VALTAKATU 11-13 94100 KEMI PUH. Öljypoltinasennukset . 0207 288 521 Valtakatu 21 . La: 11.00-16.00 . 223864 . 481 242 Maalaustyöt. & J. (016) 221 465 040 520 5263 LINJAKUKKA VALTAKATU 10 94100 KEMI 10 . 050 5052 564 . Putkiasennustyöt Omistajalle parhaat hyödyt Syväkangas, Kemi LAPIN LVI-ASENNUS OY ? Karjalahdenkatu 28, 94600 KEMI puh. 016-221049 KEMI TORNIO 13 KEMI, Sauvosaarenk
0400 466 796 Keskuspuistokatu 2, 90100 Kemi (Nordean yläkerta). Puh . 040 159 6053 Avoinna ark. 14 KANSAN TAHTO 18.?12.?2015 www.hasti.fi Toivotamme Kemi Koivuharjunkatu 8, 94100 KEMI, p. 0400 867016-251 680 AVOINNA ma-pe 10-17 la 10-14 GM 5,7 ja 6,2 pumppujen säädöt Puh. 050 441 9150 Ihanien puoti Ihanien lahjojen lahjojen puoti www.satulli.kemi.fi www.satulli.fi Hattu- ja lahjapuoti Esa ja Pojat 10 Keskuspuistokatu Pohjanmaan Hyötykäyttö Oy 94100 Kemi Uusiokatu 5 (Vilmilä) Kemi Puh. 000 p. 040 731 6630 ? ? ? ? Saneeraukset i Tasotetyöt Koneelliset tasotetyöt Maalaukset i Tapetointi Laatoitukset Eurotasoite ja Maalaus Puh. (016) 333 4150 Fax (016) 333 4151 Valtakatu 21-23, 94100 Kemi Puh. (016) 257 511 Asentajakatu 10 94600 KEMI Puh. RAVINTOLA SAN MILANO Valtakatu 10 Kemi P. 7-14, la-su sulj. . SAATAVUUS . Puukot (myös teroitukset) . 020 735 2060 (Hepola) Kivikuja 2, 94830 Kemi p. 040 594 6504, 0400 957 736 Asentajankatu 13 Kemi Puh. (016) 254 715, 0400 468 833 filmikulma@co.inet.fi MyyntiiHuoltoiVaraosat Pohjoisrantakatu 20, P. 10 94100 Kemi 040-5739841 Asentajankatu 13, Karjalahti 94600 KEMI Keskuspuistokatu 9, Kemi 040 142 7213 Valtakatu 38, Kemi Lapintie 15, 94100 Kemi Puh. 016 250 165 Tarjous.fi Tarjouspyynnöt: ompelux.pp.inet.fi Kauppakatu 11, KEMI Puh. OSAAMINEN Pieni lankapuoti Kemin FysioKeidas Ky Nahkurinkatu 8, 94100 KEMI puh. Lahjatavarat . LUOTETTAVUUS . 020 77 88 880 ULAKATU 12, ROVANIEMI P. (016) 254 300 fax (016) 254 305 Valtakatu 18 94100 Kemi 045 110 4434 P. 257 351 Autokorjaamo Autopatu Lapintie 17, 94100 Kemi laplandengineering@hotmail.com Puh. 020 77 88 315, 020 77 88 320 Kauppakatu 18, 94100 Kemi 10, puh. +358(0) 10 8300 503 fax + 358(0) 10 8300 501 www.balancesystems.fi e-mail anne.kurtti@balancesystems.fi Länsi-Pohjan sairaalan kanttiini Tmi Satu Ketopakka Valtakatu 21-23, 94100 Kemi Puh. 040 529 7976 Kaartotie 2, Rytikari Kemi Hammaslääkäri Matti Toivoniemi SEADENT Valtakatu 1, Kemi Puh. 221 092 Keskuspuistokatu 7, Kemi PAULA MAUNU Erikoishammasteknikko Puh. 0400 789 058 KAUPPAKATU 18, 94100 KEMI AVOINNA: MA-LA 8.30-22 I SU 10-22 PIZZERIA SAN MILANO . 0400 867 680 Maalaustyöt Julkunen & Kittilä Kulmatie 4 94700 KEMI Seppo 040 519 8517 LAPIN PUHALLUSVILLA KY Simulankatu 8, 94700 Kemi Puh. 040 745 0138 vuokon.kotilounas@pp.inet.fi Uusi Hieroja thaihierontaa www.fysiokemi.fi Lukitus ja hälytyslaitteet Keskuspuistokatu 13, Kemi, puh. (016) 223 110 www.puistopaviljonki.fi PARTURILIIKE ILMAN AJANVARAUSTA Jari Jussila Heiskasen Liikenne Oy Puh. 040 718 9485 PARTURIMO OTTO Rytikari, Rytikatu 5 Puh. 10-17.30 la 10-14 AA AIMO TERVAHAUTA Kauppakatu 15 94100 Kemi Puh. P. 044 550 5885 Keskuspuistokatu 11 94100 KEMI 0400-395 519 (016) 282 370 kotiin 282 373 Ajoksentie 623 94900 KEMI RYTIKARI Avoinna 8-21, la 8-18 su 10-18 Hammaslaboratorio Lappdent Keskuspuistokatu 5 94100 KEMI Puh. 257 351 Kemi-Tornio p.P.045 045251 2519507 9507 www.sahkone.com ¥ sahkone.mail@gmail.com sahone.mail@gmail.com www.sahkone.com PAJUSAAREN PESULA Kaivokatu 2, 94100 Kemi Keskuspuistok. 045 634 5544 Avoinna: ark. 044 352 8800 Tertun Pito&Pulla Puh. 256 855. 431 421 Ark. 040 564 6093 Kemi Ikkuna ja Uksi Ovet ja ikkunat ammattitaidolla Toivotamme Toivotamme Hyvää Hyvää Joulua Vappuaasiakkaillemme! asiakkaillemme Fysio-PAIKKA Tanja ja Jonna Puh. Kuteet ym. Valtakatu 27-29, Kemi Puh. 050 447 7793 www.eijankukka.fi Avoinna joka päivä! Valtakatu 1, Kemi Puh. 253 900 Fysioterapeutti Esa Törrönen p. 040 775 2863 Fysioterapeutti Mikko Kiviharju p. (016) 220 425 Fax (016) 232 025 0400-391321, 0400-697710 Parocin puhallusvuorivillan asennusliike Lapin läänin ja Kuusamon kunnan alueella Hyvää Joulua! Toivottaa Esa ja Pojat WWW.WETTERI.FI VALAJANKATU 14, KEMI P. 016-255 070 ? ¥Uudisrakennukset Uudisrakennukset Korjauskohteet ? ¥Korjauskohteet Huolto- ja ja korjauspalvelu ? ¥Huoltokorjauspalvelu Kemin luontaistuote S?HK?ASENNUKSET SÄHKÖASENNUKSET S?HKONE ja hoitola Oy SAHKONE Kemi-Tornio GM 5,7 ja 6,2 Asentajankatu 13, Karjalahti 94600 KEMI Keskuspuistokatu pumppujen säädöt3, 94100 Kemi Puh. 254 801, 0400-695 102 Lämpimästi tervetuloa! Vaatetalo LVI-Dahl RUOKAPALVELUN AMMATTILAINEN KAUPUNGIN PARAS PIHVIPAIKKA KEMI KAUPPAKATU Kemin kävelykadulla Urheilukatu 1, Kemi, puh. 016 223 754 info@fysiokemi.fi Pohjanmaan Hyötykäyttö Oy Uusiokatu 5 (Vilmilä) Kemi p. (016) 262 257 www.pajusaarenpesula.fi Ark 10-17 la 10-13 Keskuspuistok.3, Kemi P. Matot ja poppanat . MYLLY . 040 538 6173 Kaivokatu 3 A 5, FI-94100 Kemi Finland Tel. 040 362 9196 Avoinna klo 9-22 Meri-Lapin Munkkitupa Ouluntie 38. 9?17
P. (016) 270 165 0400 525 3147 PÖRHÖN AUTOLIIKE OY Puh. Kattourakointi Korjaamontie 4, 94200 KEMI Puh. 0400 461 295 Keminmaa MARJA-LEENA Ulpukkatie 1, 94450 Keminmaa Puh. 020 762 44 Palvelemme arkisin klo 8-18, la klo 10-14 www.porho.fi . 270241 ja 0400 789839 Keminmaan ma-la 8.00 - 21.00, su 12.00-21.00 Varjokkaantie 4, LAUTIOSAARI Puh. Kattoturvallisuustuotteet ?. Keminmaa, . 016-271 076 www.hillengrilli.net www.kittila.fi Lapintie 3, 94100 Kemi Puh. 040 5109 902 15 Keminmaan liikekeskus. Oulu puh. Rovaniemi, . 040 530 2378 Mikko 040 514 8839 Hannu 040 578 1052 Kalle ma-pe 9-17, la 10-14 AUTOPELTIKORJAAMO K. 0207 121 240 LAUTIA Sairaalantie 2, 99100 Kittilä Puh. 283 537 Mervi Nurminen APTEEKKI Tiistaisin palvelemme Kolarissa 9.30?16.00 Kolarin puhelinnumero: 040 561 1389 Jauholantie 1-3, 94450 Keminmaa Av: ark. 95700 Pello . konesaumakatot ?. (016) 270 517 KEMINMAA puh. 0400 610 510 Toritie 8 . 040 765 8885 045 872 2232 www.lukituspalvelu.fi info@lukituspalvelu.fi TÄYDEN PALVELUN VALTUUTETTU LUKKOLIIKE Keminmaa Kisällinkuja 4, Keminmaa Puh. (016) 513 931. 016-271 245 MERILAPIN KATSASTUS TU! KEMINMAA AVAT LEVIN SÄHKÖ OY Parturi-kampaamo KEMINMAA OULU Kodinkonehuolto NIKKANEN Ky Keminmaa Puh. Avoinna 9-17 Valtatie 45, 99100 Kittilä Puh. 010 768 4800 Maatilayrittäjän sekä rakentajan oikea osoite Autoilijantie 3 KEMIN PELTI- JA RAUTARAKENNE OY ?. 044 364 2246 Kolari PURKAMO AUTOJUSSI KEMINMAAN AUTOJUSSI OY Mestarintie 4, 94450 KEMINMAA Puh. 040-7203 053 www.keminmaankuntosali.com Teollisuuskylänraitti 7, KEMINMAA Puh. Enkopur tiivistykset ?. 040 726 0107, 040 742 7692 Vappuiloa 100.000 kiloa Erikoishammasteknikko MEILTÄ EDULLISESTI KONEJA LAAKAPESUT MATOILLE www.avainasemat.fi P. 010 734 0100 Ma-pe 9.30-19, la 9.30-15 Isännöintipalvelut Korkiakoski Oy Toivottaa Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2016 kaikille asiakkaille ja yhteistyökumppaneille! Meri-Lapin Lukituspalvelu Hahtisaarenkatu 7 B 5 KEMI P. (016) 263 100 040 582 1605 keminpelti@gmail.com Kempele KEMPELEEN JÄTEKULJETUS KY Puh. Puh. peltilistat ?. Sadevesijärjestelmät ?. PUDAS Kisällinkuja 16 B, Keminmaa Puh. p. 020 7641 115, fax (016) 280322 Maansiirto ja kuljetus Juhani Remes Ky KEMINMAA Puh. 9-20 la 9-17 Puh. 020 757 1630 Väylätie 11, p. 016 425 0030 Ratakuja 4 (Neste Tupasvillan takana). KANSAN TAHTO 51-53/2015 Hyvää Joulua Kemi KEMI Asemakatu 1, 94100 KEMI Puh. (08) (08) 562 562 0310, 0310 fax 562 0325 www.kempeleenjatekuljetus.fi Kittilä KITTILÄN KUNTA Hillen Kioski Rovaniementie 346, KeminmaaPuh
KITTILÄN TEHDAS 020 793 3242, 0400 391 453 . 0400 106422 www.uusitalontaksit.fi Veli, Ville & Pekka Uusitalo LVI-URAKOINTI Tapio Liikamaa Erkontie 3 95800 Sieppijärvi 547 264 auto 0400 696 284 Salmenpalon Saha Keijo Kyrö, Kolari Puh. (016) 561010 441 320 Fax. 0400 397 484 PUH. 16 KANSAN TAHTO 18.?12.?2015 Toivotamme Kolari Kolari Kantojen ja pihapuiden poistopalvelu Kolari HYVÄÄ JOULUA! Tmi Jukka Järvirova TOIVOTTAA: KOLARI Puh. 016 538 700 Palvelemme: ma-pe 8-17, la 9-14 www.kolarinrakennustarvike.fi Kaunisjoensuu, 98491 PAJALA 990 46 978 540 37 Auvo Vaattovaara, 0400 690 468 Isopalontie 8, 95900 Kolari UUSITALON TAKSIT puh. (016) 564 155, 0400 393 114 Fysikaaliset hoidot, liikehoito, hieronta, jäsenkorjaus Fysioterapia Hely Taskila Puh. (016) 561 452 Ruotsista 00 358 16 561 452 Tiehöylä Erkki 0400-395782 JÄTEHUOLTOA KOLARISSA Kaivajantie 7 95800 Sieppijärvi Puh. Jätteiden keräily, jäteastioiden myynti ja tilaukset 0500 643 160 tai pertti.hettula@hettula.fi . 040 701 1903 V M RITA Ky NIIRANEN Tommi 040-5581173 puh. ilt. Tmi Jaana Komulainen RAKENNUSPALVELU Parturi-kampaamo Tiehöylä&korjaamo palvelut Hyvää Joulua! info@kylmamaatours.fi Puh. 016-561 313 Ylläskaltio, Äkäslompolo, p. Kutterinpurua kuivikkeeksi 22 ?/m3 2 Kesätarjous Talvitarjous sauna 20 m HH 69 x 220 talouslaatu, kehikko + asennustarvikkeet 4.250 ? Pellopuu Oy p. 0400-391 982 www.hettula.fi HINAUSPALVELU VEIJO PASMA PUH. Hirrenpätkiä polttopuiksi 25 ?/heittokuutio . 0400 111456 puh. Vaihtolavapalvelut 0400 643 160 . Remontit . (016) 561 424 fax (016) 561 424 PESULA Kolarin Pesula Ky (klo 7.00-15.30) Kolari, p. Uudisrakentaminen 0400-420 485 vmrita@pp.inet.fi Kolari, Osuuspankin talo Puh. RÄNNILLÄ . 016-561 157, FAX 016-561 656 www.rakennuspalveluvmrita.fi Toivotamme Hyvää Kesää! . PUMPULLA . 0400 111345 puh. 016-561 172 SOITA SÄHKÖASIOISSA Sähköasennus Olli Malinen 0400 692 783 (016) 561 300 040 543 8563 TV- ja elektroniikkalaitteiden huolto, antennilaitteet. Mitsubishi ilmalämpöpumput RTV-huolto A. Vaattovaara . 0400 393 848 Meät saapi kiini vain numerosta 0400 310 112 Kelakorvaus(omavastuu (omavastuu 16,00 14,25 e) 112 Kelakorvaus ?).Yleinen Yleinenhätänumero hätänumero112 . EskoVaattojärven Vaattovaara Ky, Vaattojärvi Lääkekaapit: Kauppa, Ylläsjärvi palvelupiste TEOLLISUUSALUE 95900 KOLARI GSM 0400 694 524 fax (016) 561 602 TARVIKE-AUTO JARMO PUDAS Ky 95900 KOLARI Puh. PELLON TEHDAS 020 793 3242, 0400 157 834 Toimisto 016-574333 Fax 016-547301 KOLARIN KUMI OY ULLASSA Kolarin keskustassa: ULLAN ASUSTE KOLARI puh. Likakaivojen, viemäreiden ja vesiputkien aukaisut ja sulatukset 0400 643 160 MYÖS VAKUUTUSYHTIÖN LUKUUN . 040 300 0230 Puh. (016) 561 959 info@vaattovaaransahko.fi Metsästäjät: meiltä panoksia. Painekyllästettyä puutavaraa . 010 320 1900 Y LVI-asennukset ja tarvikkeet 95900 Kolari Puh. Liimapuupalkkeja . Roskalavat ja konttien vuokraus 0400 643 160 . (016) 561 088, 95900 KOLARI T:mi Erkki Uusimaa Pellontie 277 B 95800 Sieppijärvi KYLMÄMAAN OHJELMAT HINAUSPALVELU 24 H V RUNDGREN Ky TUORETTA LÄMMINTÄ SAVUKALAA Jokijalantie 55, 95900 Kolari (016) 561 002, www.kolarinapteekki.fi Kodinkoneitten varastomyynti Kolarissa Suittitie 1 KOLARI Puh. 0400 893 704 n istöje Kiiteo h ito MARKET KOLARI Urpo Ristimella, 050-363 0158 Äkäslompolo yllaksen.revonTulet@yllas.fi yllaksen.revontulet@yllas.fi nen ksityi Kolarin LVI-Tarvike nen ksityi Y Palvelemme: ma-la 7-21, su 11-21 puh. Saneeraukset . HIHNALLA . (016) 561 520, 0400 891 770, 95900 KOLARI PARTURIKAMPAAMO KULTALETTI KORTTI HUOLTO A EJM HUOLTO KY Kolari Puh. (016) 564 144, 0400 698 509, fax (016) 564 154 www.salmenpalon-saha.com P. 0440 697 425 RAKENNUSPALVELU KONTINEN OY Tilausliikennettä linja-autoilla 040-502 5691 040 416 3992 95800 SIEPPIJÄRVI Rautua, taimenta, lohta, siikaa ja paistettuja muikkuja Savustamo Tunturikala Ky Mailan Putiikin piha, Äkäslompolo, 040 558 1164/Unto Kultima ARSI KALUSTE KY KEITTIÖKALUSTEET ma-pe 9-17, la 10-14, su sulj Tmi Teuvo Kangas Jounin Kauppa, Sannanrannantie, 95970 Äkäslompolo, 040 839 0579 Lääkekaapit: ?Eelin Eelin Kauppa, Ylläsjärvi . (016) 561230 Puh. 0290, Puh. Pilareita
KORJAUKSET TUK RENGAS KY Mehtäläntie 204, 85500 NIVALA Puh. Jokelantie 1, Haukipudas www.hha.fi R Kiinteistöhuolto Valtatie 9 Puh. Väliahontie 56, 90800 Oulu . UUDET RENKAAT . 533 2678 VÄRISILMÄ 540 9500 Kainuuntie 79 88900 KUHMO Puh./Fax. (08) 556 5417 www.pateniemenapteekki.fi Isokatu 45. Puh. 08 / 5333779 Muonio Muonion kunta Pateniemen apteekki Toppilan sivuapteekki . (08) 655 0056 VARASTO 040 809 9190 Koulukatu 12, 88900 KUHMO www.akyllonen.fi/ akyllonen@kuhmo.net (08) 540 9907 . (08) 470 225 Oulu Kainuuntie 78 88900 KUHMO Muhos Koulukatu 10, puh. (08) 555 5365 . 0400 684 630 Rakennusliike SORVOJA OY Oulaisten Metallityö Oy Jaakko Sorvoja puh. 652 1533 17 Hammaslääkäri ARI KOLEHMAINEN Tuohilaaksontie 55, Haukipudas Puh. 311 2290 AVOINNA: MA-PE 9-19, LA 9.30-16. Koskelantie 66, 90520 Oulu . JALOKIVIASIANTUNTIJA PIKAPALVELU OULUN KORU puh. 440 184 YLI 100v. KULTASEPÄNTYÖT . 547 3397 Surun kohdatessa kotianne palvelemme rakkaanne viimeisellä matkalla Sammontakojankatu 8 88900 KUHMO Puh./fax 020 794 0660 Kainuuntie 88 puh. KANSAN TAHTO 51-53/2015 Hyvää Joulua Kuhmo . 020 718 9850 Avoinna ark. KELLOSEPPÄ . puh. 0440 636 700 RAUTAKAUPPA Parturi-Kampaamo LEHTO KY S KUTRIITTA Puh. aseseppäpalvelut ? www.pyssy.fi Puusepänkatu 15 88900 KUHMO Liminka Oulainen LVI-asennukset ja huolto Reijo Mällinen Oy P. 6.30-21.00, la?su 8.00-21.00 www.nestekuhmo.fi Kiinteistöjen korjaus- ja huoltotyöt. Jätehuolto. SR Jätehuolto 0400 681 824 Jussilantie 2 91500 MUHOS p. RENGASTYÖT . (08) 554 2221 GSM 0400 392 472 Falanderinkulma 10 91900 Liminka Jyväskyläntie 63 A Alatemmes p. puh. (08) 311 3112 Avoinna: ma-pe 8.30-21, la-su 10-21 www.oulunkeskusapteekki.fi Kuusamo Nivala . (08) 473 810 puh. (08) 6550 137 NESTE KUHMO Kainuuntie 129, puh. KAIVERRUS
NOSTURI- JA VAIHTOLAVATYÖT AUTOILIJA AKKUTALO www.10e.fi Valkealinna, Hallituskatu 13?17, Oulu ;BLVTLB t 4BSLLB P. 040 701 2443 www.tek-rakennus.fi . OULU Paljekuja 5 P. 5645100 MA-PE 9-21 LA 9-18 SU 12-18 TERVETULOA Pakkahuoneenkatu 17 puh. (08) 816 1660, 040 587 3345 Fax (08) 816 1881 ELOKUVATEATTERI HAUKIKULMA KY Revontie 1, 90830 HAUKIPUDAS Puh. HAUKIPUDAS Annalankankaantie 1 P. 554 2711 rakennus Oy puh. 040-864 3877 . SODANKYLÄ Vuotturaippa 53 P. 311 2817 POHJOIS-SUOMEN JÄLLEENMYYJÄ . Lempinen Ky Kalliotie 6 Oulu P. Oma ton?, varaa omasi! www.tarmo-rakenne.? NORIN KELLO JA KULTA Mainospaja Merikoskenkatu 6 Oulu 90500, p. autoon 0400 383 053 Sievi Shop OULU, Pakkahuoneenkatu 9 044 7700 145 IDEAPARK, Ritaharju 044 048 0316 KAAKKURIN APTEEKKI, PUH. SULATUKSET . 822 007, 040 5160 430 Pyhäjoki PYHÄJOEN KUNTA -PYHÄJOELLA VIRTAA- www.pyhajoki.fi Pyhäjärvi Raahe. 020 743 6410 . tek-rakennus@ mail.suomi.net Koskelankylän Riento 105 v. AS OY OULUN MAAKIRJAKARTANO. RUSKON BETONI OY SÄÄSTÖKUOPPA . RAK. 555 5173 Haapalehtoon rakennetaan 2kerroksisia paritaloasuntoja. 547 1400 KULJETUSLIIKE STAR 1 ja 2?3-4 V. (08) 373 252 Pello Pudasjärvi PUDASJÄRVEN KAUPUNKI www.pudasjarvi.fi PIENKONEHUOLTO Keskiaho Oy Tulotie 1, 93100 Pudasjärvi p. 5555 410 0400 680 185 Teemu Kauppila, Puh. 040 728 2015 Kodinkonehuolto A.Purala Kaikki kodin remontit Lehtikuusentie 6, 90240 Oulu (08) 557 3852, 0400-683 238 www.maakasi.fi Puh. MAIDEN TIIVISTYKSET . 18 KANSAN TAHTO 18.?12.?2015 Toivotamme Oulu Oulu Suomalainen Energiaosuuskunta LTM-RAKENNUS OY Yritystie 5, 90940 JÄÄLI Puh. 020 743 6420 Ratamontie 56 90800 OULU . POHJ. 344 341 RAKENNUSLIIKE Mäkelin Oy Haaransuontie 12 OULU puh. 040-720 9264 www.makelin.net puh
020 757 9080 SODANKYLÄ Puh. 266 009 Kantolantie 8, Sievi, puh. 223 8020 Simo Kauppakatu 52, Raahe, p. 220 006 TAXI PIKKUBUSSI (8+1h) Ylikärpässä Markku Vuoti puh. (08) 480 310 Siikajoki Kirkkotarhantie 14, 92140 PATTIJOKI Saloisten Katsastus Oy, Erholantie 8, 92160 Saloinen, puh. Betonielementit . 6660 068 Suomussalmi LASSE PYLKKÖ 95200 Simo p. 044-5678309 Sodankylä SIIKAJOEN KUNTA Matti Hannuniemi 19 puh. (08) 263 721 Simo Sievin Savi P. 040 527 0925 Saarenkylän Apteekki Suomussalmen kunta Suomussalmen kunta toivottaa toivottaa Hyvää Joulua ja Hauskaa Vappua! Onnea Vuodelle 2016 041 453 0200 16-32 -paikkaiset VIP- ja invavarustellut riitanbussi@gmail.com. 040-563 3307 email: klr.oy@pp.inet.fi www.keskilapinrakentajat.fi . 044 555 0166 O m pe li m o Tuuli - Liina TAXI Pirkko Ylikärppä 95200 SIMO GSM 040 7267988 ROVARAUTA OY Kansankatu Simon Parturi-Kampaamo Terttu Lehto Vanhatie 1 95200 SIMO Puh. 266 009 SODANKYLÄ Sotkamo KENKÄKAUPPA SAASTAMOINEN Kainuuntie 11 Sotkamo puh. 08-280 4500 Sovionkatu 12?14, 92100 Raahe Sievi KÄSINTEHTYÄ KERAMIIKKAA SIEVI KENKIÄ SIMO Puh. Paldanius Ky Luontaiskeskus Ritvan Yrtti Oy Sovionkatu 10, puh. Betonipumppaus PUH. (016) 276 611 SIMON APTEEKKI 95200 SIMO Puh. 223 7367 www.raahenkukka.com Asiantunteva palvelu MOKOT Oy Lompolontie 2 99600 Sodankylä Puh.020 796 1690, Fax (016) 614 088 GSM 040 563 5350 HUOLTO 0400 238 815 www.nestemokko.fi www.siikajoki.fi Fellmannin puistokatu 20 RAAHE, puh. 0400-291 582 SIMO Merellinen lohipitäjä Simon kunta Rovaniemi Parturi-Kampaamo MIRKKU Riisintie 27 Onkalonperä Puh. KANSAN TAHTO 51-53/2015 Hyvää Joulua Raahe AUTOKOTILA OY VIHANTI puh. Valmisbetoni . (08) 265 444 Raahen 46?v. Kukka A
08 / 5421866 MEIRAMI Utajärvi puh. 016-481 242 info@tornionakut.com MAA-AINESTOIMITUKSEN KULJETUSLIIKE V. Konditoria . 481 658 www.autokoulu-myllylahti.fi TYRNÄVÄ Yksilölliset hammasproteesit takuutyönä Hammaslaboratorio RAJAHAMMAS OY Satamakatu 5,Tornio. 020 755 8290 YKKÖNEN Tornio, Kemintie 27 Puh. 0400 965 003 Avoinna ma-pe 7-21, la-su 9-21 Palvelutiski ma-pe 10-18, la-su 10-15 PYÖRÄKONEURAKOINTI KIVELÄ KAI UTAJÄRVI UTAJÄRVI www.utajarvi.fi Tornio - Kemi -alueella Hautaustoimisto & Pitopalvelu TORNION LASI KY Puh. 08-842 561 Tervola MYÖNTEISIÄ MAHDOLLISUUKSIA Kemintie 3, p. 040 488 9018 Avoinna ma-pe 10-17, la 10-13 TORNIO, Luotomäki, Puh. 044 747 7224 Avoinna ark 10-18, la 10-15 TAKSI TAKSI Mauno Ollikkala Mauno Ollikkala Kiitos kuluneesta www.tervola.fi Puh. 016-439 349 vuodesta! 0400-299 678 Puh. 016-439 349 0400-299 678 Tornio MARKET RUOKAKESKUS Palvelemme: ma-pe 7-21, la 9-18, Puh. juhlat ÄMMÄNSAAREN TYÖVÄENTALO ILOA JA VIREYTTÄ ÄMMÄNSAAREN PALVELUTALO Syväyksenkatu 18 B P. 0400 162 001. ALASUUTARI OY SEPPÄLÄNTIE 2 91800 TYRNÄVÄ 0400 - 580 957 KTK-TORNIO Verkkotehtaankatu 1, 95420 Tornio Puh. 20 KANSAN TAHTO 18.?12.?2015 Toivotamme Suomussalmi Tilojen vuokraukset Tanssit, häät ym. 016 481 377 Avoinna ma-pe 9-17, la10-14 VALOKUVAAMO & KUVANVALMISTUS www.pyoraosa.fi 30 Laivurinkatu 5, Tornio Puh. 0400 468 750 Palvelemme ma-pe 7-18, la 8-14 www.variraitti.fi Taivalkoski 10.30-14 ELIAKSENKATU 11, 95400 TORNIO P. 016-445 894 tornion.lasi@co.inet.fi www.tornionlasi.com Utajärvi N. Hannu Ky Perinteiset hautaustoimistopalvelut Palvelemme Pirkkiössä Pirkkiöntie 46, 95450 TORNIO 0400 532 271 kaikkina aikoina www.pitopalveluniina.fi UTAJÄRVEN UTAJÄRVEN YRITYSPUISTO OY YRITYSPUISTO OY Vanhatie 29, 91600 UTAJÄRVI p. (016) 481 253 Puh. 016-480 773 su 12-21 Leipomo . Puh. Kahvila Länsiranta 9, TORNIO 016-480 669 RAVINTOLA A-OIKEUKSILLA Erikoishammasteknikko Tyrnävä KEIJO LÄMSÄ Länsiranta 9, puh. 719 0111 Voimakatu 5, Suomussalmi 050 552 8174, 044 961 9306 Tornio Tornio TORNIO Torpinkatu 3, Tornio, puh. 040 741 5598 NOPEAN PALVELUN KUVAKAUPPA Kauppatie 37, Taivalkoski puh. 08 545 1048 Palvelemme kesäkuussa: ma-pe 9-19, la-su 9-14, heinäkuussa: ma-pe 9-19, la-su suljettu, elokuussa ma-pe 9-19, la 9-14, su suljettu S TORNIO, Satamakatu 8 puh
811 1600 Vasemmiston järjestötyöntekijät ry PAM 623 Toivottaa Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta kaikille ay-tovereille! Toivotamme Hyvää Joulua! ja Onnellista Hyvää Joulua! Uutta Vuotta 2016 Leipomo Ravintola CARAVAN ja Onnellista Uutta Vuotta 2016 RUUNUNHELMI puh. 020 4135 080 www.kunnonelama.fi Ylitornio Joulurauhaa ja voimaa vuodelle 2016! YLITORNIO PUH. KANSAN TAHTO 51-53/2015 Hyvää Joulua Vaala VAALAN FYSIOTERAPIA OY LÄÄKÄRIPALVELUT Vaalantie 15 p. (08) 810 7700 www.ruununhelmi.fi Hyvää Joulua &uutta vuotta Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta! Tänä jouluna olemme lahjoittaneet varoja Kemin, Keminmaan ja Simon seurakuntien diakoniatyöhön vähävaraisten lapsiperheiden hyväksi. 2016 Vainionkatu 1, 89200 Puolanka Toimisto puh. 5361589 Ylivieska LAUKKANEN VAALA p. 571 241 83x100mm_KansanTahto_joulu2015.indd 1 11.12.2015 12:46:40. 5541 369, www.lahjaliiteri.fi www.ylivieskankivihiomo.fi VAALA Puusepäntie 4, 91700 VAALA 21 . OULAINEN . YLIVIESKA . 5361 106 www.ylivieska.fi Ylivieskan Kivihiomo Oy Vaalantie 21, VAALA, p. HAAPAVESI Vaala, p
505 JHL Ylitornion os. 749 Oulun Metallityöväen Ammattiosasto 56 Oulun Kaapelityöväen Ammattiosasto 72 Tornion Metallityöväen ao 81 Rovaniemen Metallityöväen ao 99 Rautaruukin ao 200 Oulun Autotyöväen Ammattiosasto 118 Oulun Seudun Metallityöväen Ammattiosasto 210 Suomussalmen Metallityöväen ao 369 Oulun Kiinteistötyöntekijät os 506 PAM Meri-Lapin os 50 PAM Liikealan Oulun os 135 PAM - Hotelli- ja Ravintola-alan Kainuun os 752 Paperiliiton Kemin os 33 Paperiliiton Veitsiluodon os 41 Paperiliiton os 41:n vasemmistoryhmä Paperiliiton Oulun os 43 Nuottasaaren Vasemmistoryhmä Paperiliiton Kajaanin osasto 51 Oulun Puutyöväen ao 76 Puuliiton Haukiputaan ao 289 Puu- ja Erityisalojen Kittilän os 742 Puu- ja Erityisalojen Kolarin ao 761 Rakennusliiton Osasto 59, Oulu Rakennusliiton Rovaniemen Rakennusosasto 131 Rakennusliiton Tunturi-Lapin os 200 Rakennusliiton os 203, Haukipudas Rakennusliiton Meri-Lapin Rakentajat 210 Rakennusliiton Oulun Putkimiehet os 393 Oulun Elintarviketyöntekijät os 4 Rovaniemen Elintarviketyöntekijät os 114 PAU Oulun Automiehet os 035 PAU Oulun alueen os 140 SAK:n Kemin Paikallisjärjestö SAK:n Raahen Seutukunnan Paikallisjärjestö SAK:n Oulun Seudun Paikallisjärjestö Kainuun Rakentajaveteraanit Pudasjärven JHL 330 Pudasjärven Ammatillinen paikallisjärjestö Nuuskakairan Sähköalan Työntekijät os 069. 22 KANSAN TAHTO 18.?12.?2015 ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? Etelä-Oulun Vasemmisto ? Järvi-Oulun Vasemmisto ? Kempeleen Vasemmisto ? Muhoksen Vasemmisto ? Suur-Patelan Vasemmisto ? Valon Vasemmisto Vasemmistoliiton Kittilän kunnallisjärjestö Limingan Vasemmisto Oulun Vasemmistoseura Vasemmistoliiton Rovaniemen kunnallisjärjestö Vasemmistoliiton Iin osasto Tornion Vasemmistoliitto Vasemmistoliiton Oulun kunnallisjärjestö Vasemmistoliiton Simon kunnallisjärjestö Inarin Vasemmisto Oulunsalon Vasemmisto Haukiputaan vasemmisto Kiimingin Vasemmisto Koillis-Oulun Vasemmisto Himangan Vasemmistoliitto Pyhäjoen Vasemmisto Kopsan-Mattilanperän Vasemmisto Vihannin Työväenyhdistys Haapaveden Vasemmisto Vasemmistoliiton Nivalan yhdistys Kalajoen Vasemmistoliitto Oulun VasemmistoPlus Oulaisten Vasemmisto Pyhäjärven Vasemmisto Rantsilan Demokraattinen yhdistys Lumijoen Vasemmistoliitto Tyrnävän Vasemmisto Kemin Vasemmistoliitto Vasemmistoliiton Kemijärven kunnallisjärjestö Vasemmistoliiton Keminmaan työväenyhdistys Vasemmistoliiton Keminmaan kunnallisjärjestö Vasemmistoliiton Kajaanin kunnallisjärjestö Vasemmistoliiton Paltamon kunnallisjärjestö Puolangan Vasemmisto Kemin Aikamme Naiset Vasemmistoliiton Sallan kunnallisjärjestö Utsjoen Vasemmistoyhdistys Sotkamon Vasemmisto Vasemmistoliiton Tervolan kunnallisjärjestö Utajärven Vasemmisto Sodankylän Vasemmistoliitto Sattasen Vasemmisto Jokijalan Vasen, Kolari Kolarin Vasemmiston kunnallisjärjestö Kuhmon Vasemmisto Vaalan Vasemmisto Raahen Demokraattinen kunnallisjärjestö Raahen Demokraattinen yhdistys Vasemmistoliiton Pudasjärven osasto Vasemmistoliiton Ylitornion kunnallisjärjestö Pellon Vasemmistoliiton kunnallisjärjestö Hyrynsalmen Vasemmisto Pulkkilan Vasemmisto ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? AKT Oulun Seudun Autoalantyöntekijät osasto 58 AKT Kemin ahtaajat os 141 JHL Oulun osasto 24 JHL Oulun osasto 68 Meri-Lapin JHL osasto 52 Oulun kaupungin toimen- ja viranhaltijat JHL yhd 379 Muhoksen kunnalliset työntekijät ja viranhaltijat JHL yhd 719 JHL Kittilän os
Onnea valituille! Kaikille Hyvää Joulua ja menestystä Uudelle Vuodelle! Oikein mukavaa Joulun aikaa kaikkiin koteihin!!! Toivottavat Pohjois-Suomen Pioneerit ? Eläkeläiset ry:n Jokilaaksojen aluejärjestö ? Kittilän Eläkeläiset ? Eläkeläiset ry:n Kainuun aluejärjestö ? Haukiputaan Eläkeläiset ? Oulun Työväen Eläkeläiset ? Sallan Eläkeläiset ? Ivalon Eläkeläiset ? Sodankylän Eläkeläiset ? Kolarin Eläkeläiset ? Rytikarin Eläkeläiset ? Kemin Eläkeläiset ? Vaalan Eläkeläiset ? Pudasjärven Eläkeläiset ? ? ? ? ? ? ? ? Kittilän Voima Kairan Kaiku Rovaniemen Reipas Koskelankylän Riento Oulun Työväen Pursiseura Kemin Työväen Pursiseura Iin Yritys Haukiputaan Pursiseura ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? Aavasaksan Eläkeläiset Iin Eläkeläiset Tervolan Eläkeläiset Tornionseudun Eläkeläiset Rovaniemen Eläkeläiset Kemijärven Eläkeläiset Kajaanin Eläkeläiset Kuhmon Eläkeläiset Suomussalmen Eläkeläiset Alavieskan Eläkeläiset Kempeleen Eläkeläiset Martinniemen Eläkeläiset Pyhäjärven Eläkeläiset Ylivieskan Eläkeläiset Kellon Vene Himangan Roima Kellon Työväen Urheilijat Oulaisten Taru Oulun Tarmo Haukiputaan Heitto V- ja U-seura Lapin Kaira Sodankylän Raju Kolarin Työväen Urheilijat Veitsiluodon Kisaveikot Pudasjärven Kunto Oulun Lohet Saloisten Salama MUUT JÄRJESTÖT ? Pateniemen Työväenjärjestöt ? Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuoret ? Vihannin Työväenyhdistyksen Bingo ? Koivun Järjestöyhdistys ? Oulun Järjestöyhdistys ? Pohjolan Yhteisö ? Suomi-Venäjä -seuran Ivalon osasto ? Kolarin Järjestöyhdistys ? Laulu- ja Soittoryhmä Ystävyys ? Suomi-Venäjä -seuran Vaalan osasto ? Iin Järjestöyhdistys ? Kemijärven Työväenjärjestöt ? Tervolan Järjestöyhdistys Hyvää Joulua ja Menestystä Vuodelle 2016 Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto Hyvää Joulua ja Menestystä Vuodelle 2016 Kainuun Vasemmisto Hyvää Joulua ja Menestystä Vuodelle 2016 Vasemmistoliiton Lapin piiri TUL:n pohjoiset piirit toivottavat jäsenilleen ja t?kijoilleen rauhallista joulua sekä liikunnallista uutta toimintavuotta 2016. TUL:n Kainuun piiri r? TUL:n Oulun piiri r. TUL:n Lapin piiri r? Ihmisen puolella SAK:n Pohjois-Suomen toiminta-alue Rovakatu 26 A 8 96200 Rovaniemi Mäkelininkatu 31, 5.krs. 90100 Oulu www.sak.?. KANSAN TAHTO 51-53/2015 23 Kiimingin Vasemmisto valitsi syyskokouksessaan puheenjohtajaksi Tomi Juntusen, varapuheenjohtajaksi Kalevi Kuhan ja sihteeriksi Jorma Hanhelan
24 KANSAN TAHTO 18.?12.?2015 TÄYTÄMME MUSTESUIHKUTULOSTIMIEN PATRUUNAT TAKUULLA EDULLISESTI! TUOTTEITAMME MYÖS: Lasten kanssa ihan UUSIOLASERKASETIT TARVIKEKASETIT ALKUPERÄISKASETIT LAADUKKAAT TULOSTUSPAPERIT MUSTEPALVELU Kansankatu 60, 90120 OULU, puh. Paloittele voi kuumaan siirappiin, sekoittele kunnes voi on sulanut. Anna seoksen jäähtyä huoneenlämpöiseksi, lisää sen jälkeen munat ja jauhot, johon on sekoitettu sooda. Lapset ja lapsenlapset on helppo saada mukaan piparitalkoisiin, pikkurahalla saa tehtailtua isommankin taikinan ja koristeltua pipareita itselle ja lahjaksi. Piparitaikinan voi ostaa kaupasta valmiina, mutta itse tekemällä siitä saa juuri omaan makuun sopivan. Jos piparit maistuvat lapsille, on tur- vallisinta käyttää Ceylonin kanelia, jossa on vain hyvin vähän terveydelle haitallista kumariinia. Sen jälkeen onkin hauskin osuus edessä eli piparien koristelu. Munakello on tässä hyvä apuväline, etteivät piparit pääse kärähtämään. Anna pipareiden jäähtyä tasaisella alustalla. 045 234 5925, avoinna ma-to 9.30-17.00, pe 9.30-16.00 oulu@mustepalvelu.fi www.mustepalvelu.fi LVI- JA NUSPELTITY N E ÖT K A TARVIKEMYYNTIÄ R S & H Ukkola Oy Haukipudas Puh. 040 355 7197 klo 8-12 Puupaja Kutteri - Puutuotteiden valmistus - Suunnittelu p. Siirappiliemen on tärkeää antaa jäähtyä ennen jauhojen lisäämistä, ettei sooda ala reagoimaan lämmön vaikutuksesta . Fariinisokerilla saat todella tummat piparit. Nyt on kaikki valmista, ei muuta kuin lapset, lapsenlapset ja muut luovat voimat mukaan koristelupuuhiin! Koristelun lomassa voi jutella parhaista joulumuistoista tai kertoa piparihahmojen innoittamia tarinoita. Piparitaikina 2 dl siirappia 3,5 dl sokeria tai fariinisokeria 0,5 rkl kanelia 2 tl jauhettua neilikkaa 1 tl jauhettua kardemummaa 2 tl jauhettua inkivääriä 1 appelsiinin raastettu keltainen kuori 300 g voita 3 munaa 12 dl vehnäjauhoja + 3 tl ruokasoodaa Mittaa siirappi, sokeri ja mausteet kattilaan ja kuumenna kiehuvaksi. Käytä piparimuotteja tai leikkaa levystä pipareita, vain mielikuvitus on tässä rajana. Paista piparit leivinpaperin päällä uuni- pellillä 200 asteessa uunin keskitasolla 5?7 minuutin ajan. 044 537 1745 tai 044 537 1741 www.oks-tilit.? HAAPAVESI PYHÄNTÄ Joulun odotus sujuu yhdessä puuhaillen joutuisammin. Ota kattila pois liedeltä. 040 355 6953 www.meriva.com Pikeeri 1 munanvalkuainen 2 dl tomusokeria pari pisaraa sitruunamehua (elintarvikeväriä) Vaahdota valkuaista ja tomusokeria muutama minuutti, pikeeristä tulee kuohkeaa mutta jämäkkää. Lusikoi pikeeri pursotinpussiin, jossa on pienireikäinen tylla eli pursottimen terä tai leikkaa pieni reikä pussin kärkeen.. tarkoitus on saada piparit nousemaan sen voimalla vasta uunissa. Anna piparitaikinan jähmettyä ja maustua jääkaapissa yön yli. 040 355 7073 TK-Metalli - Korjaus ja koneistus - Hitsaustyöt ja kalustemaalaukset p. 040 865 5273 OK-Tekstiili - Ompelu ja kudonta p. Kanelin lisäksi pipareita voi maustaa neilikalla, pomeranssinkuorella, kardemummalla, maustepippurilla ja inkiväärillä. Appelsiinin tai klementiinin raastettu kuori antaa pipareille mukavan hedelmäisen vivahteen. Nestemäinen väri ohentaa pikeeriä, jos sitä käyttää runsaasti, lisää silloin hieman tomusokeria seokseen. Lisää lopuksi sitruunamehu. Kaupan leivontatarvikehyllystä löytyy valmiita pursotettavia koristelutahnoja, mutta koristeluun käytetyn pikeerin valmistaminen on helppoa ja halpaa. Elintarvikeväreillä voi pikeerin värjätä vaikka minkä väriseksi. 0400-581 584, 040-5581 584 Fax 08-5208 162 TÄYDEN PALVELUN TILITOIMISTO Tarjoamme ammattitaitoisia palveluita yritysten ja yhteisöjen käyttöön. Ottakaa yhteyttä puh. Kauli se sen jälkeen jauhotetulla pöydällä tasaiseksi noin 3 mm paksuksi levyksi. Erilaisilla strösseleillä, nonparelleilla ja koristerakeilla saa aikaan värikkäitä ja hauskoja pipareita. SIIKALATVA Meri-Lapin Työhönvalmennus -säätiö Monitarmo kotipalvelut - Pienet remontit - Pihatyöt - Kotiavustajat p
Elintarvikeväreillä voi pikeerin värjätä vaikka minkä väriseksi. www.up.fi Joulunodotuksen kirjavinkki: Rakennusliiton Oulun aluejärjestö Rakennusliiton Lapin aluejärjestö Rakennusliiton Kainuun aluejärjestö Paavo Halonen, Antti Kauppinen, Ulla Kokki: Armas aika. Intohimona joulu (Schildts & Söderströms, 2015) Vaikka rakastaisi keskitalven suurta juhlaa, ei jouluna ole pakko syödä kinkkua ja laatikoita, jos ei nimenomaan halua. Sen sivuilta löytyvät perinteitä vaalivat ohjeet niin himmelin kuin porkkanalaatikkoon, mutta mukana on myös etnisistä keittiöistä lainattuja joululta tuoksuvia ja maistuvia herkkuja: hat?apuri, munakoisosatsivi, ad?ab-sandali ja vaikkapa viiriäiset kir royale. Ja hyviä reseptejä joulunamujen, -juomien ja monenlaisten leivonnaisten tekemiseen. Eipä ihme, että kirjan johdannossa korostetaan joulun odotuksen alkavan jo marraskuussa, ei tätä kaikkea muuten ehdi! Työttömyyskassa 020 690 230 Jäsenyysasiat 020 690 231 Työehtoasiat 020 690 232 PIIA RANTALA-KORHONEN Oulun apulaiskaupunginjohtajana työskentelevä Piia Rantala-Korhonen on vapaa-ajallaan intohimoinen leipomisen ja kokkaamisen harrastaja, joka pitää suosittua ruokablogia osoitteessa http://blogit.kansanuutiset.fi/lahioruokaa/. KANSAN TAHTO 51-53/2015 pipariksi! 25 KONE- ja KAIVUTYÖ ALASAARELA Arto Alasaarela 0400 686 252 Tilausajot edullisesti 17-60 -paikkaiset turistibussit SUORSAN LIIKENNE KY Puh. Joulutunnelman loihtimiseen antaa tämä monipuolinen kirja mainioita vinkkejä. (08) 542 1420, 0400 610 285 info@suorsanliikenne.fi Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! vasemmisto.? Riemullista Joulua & Hyvää Uutta Vuotta 2016! Kaupan leivontatarvikehyllystä löytyy valmiita pursotettavia koristelutahnoja, mutta koristeluun käytetyn pikeerin valmistaminen on helppoa ja halpaa
Vaikka perinteistä joulua lähdetäänkin pakoon, silti joulun tunnelmaan pääsee halutessaan myös lämpi- Ulkomailla välttyy siivoukselta, leipomiselta, lahjojen ostamiselta, runsaiden ruokamäärien hankkimiselta ja kiireeltä sekä kaikkien näiden tuomalta stressiltä. Ostoskeskus Puerto Ricossa. Muovikuusen koristelu Limingassa olisi tullut huomattavasti huokeammaksi, mutta 10 274 mummonmarkan menoerälle saimme mielestämme hyvän vastineen. J oulu on tunnetusti juhlista töisevin, jossa naisväki joutuu lujimmalle. Kuusi koristeltiin marraskuun puolivälissä. Ensimmäinen ?jouluateriamme. 26 KANSAN TAHTO 18.?12.?2015 Joulu Kanarialla Lahjapaketissa lämpöä, valoa ja kiireettömyyttä MIKKO IHALAINEN K ymmenet tuhannet kansalaisemme vaihtavat tänäkin jouluna kuusen palmuun sekä kynttilät ja kirkasvalolamput aurinkoon. Arki- ja juhlahuolet voi jättää kotimaan kamaralle, sillä monet suomalaiset ravintolat tarjoavat perinteistä jouluateriaa. Lapset eivät olleet enää vuosiin olleet pukinodotteluiässä, ja kotiaattojen lisäksi oli koettu myös kaksi kotimaan hotellijoulua. Siitä pääsee nauttimaan myös perheen äiti. Ulkomailla välttyy siivoukselta, leipomiselta, lahjojen ostamiselta, runsaiden ruokamäärien hankkimiselta ja kiireeltä sekä kaikkien näiden tuomalta stressiltä. Kaikkien lähipiirin lomalaisten mielestä etelässä on lämmön ja valon lisäksi parasta juuri kiireettömyys. Ihmiset eivät kulje hosumalla, eivätkä he ole tylyn ja pahantuulisen näköisiä, kuten joskus näkee Suomen jouluruuhkassa. Joulua kutsutaan perhejuhlaksi. Missään ei perhe keskustele ja ole yhdessä tiiviimmin kuin viikon parin lomareissulla, jossa televisio, tietokone ja älypuhelin eivät ole aikaa jakamassa. J os joulu poissa kotoa muuten menettelisi, mutta kinkkua, laatikoita ja rosollia tulee ikä- vä, niin eipä hätää. Jos taas joulu ei tunnu miltään ilman joulukirkkoa, niin senkään vuoksi ei tarvitse Kanarian joulua laistaa. Neljä joululomaa ehdimme käydä nelisin, tosin viimeisimmällä matkalla oli jo tuleva vävy mukana. Kanarialla. mässä. Oma kokemuksensa on käydä joulukirkossa Playa del Inglésissä. Kaikkia kristillisiä kirkkoja palveleva turistikirkko Templo Ecumenico on paikka, jonne suomalaiset. Jonkun kerran lastemme perheet ovat tehneet saman omalla väellä. Nyt matkaamme muodikkaan 3G-termin mukaisesti kolmen sukupolven koostumuksella, tai oikeastaan neljän, kun miniämme mummi lasketaan mukaan. Kaksi vuosikym- mentä sitten kaikki oli uutta ja eksoottista. Jännitystä lisäsi sekin, että olimme ensimmäisellä ?etelän. Suosituimmat kohteet ovat Kanarian saaret ja Thaimaa. Meidän perheelle joulu 2015 Gran Canarian Puerto Ricossa on nostalgiamatka, sillä ensimmäisen kerran koimme saman riemun 20 vuotta sitten. Siksi onkin luonnollista, että kauniimman sukupuolen luettelo etelän vaihtoehdon hyvistä puolista on miespuolisia pidempi. valmismatkalla. Tässä mielessä eteläinen vaihtoehto päihittää pohjoisen
Kävely- ja juoksulenkit ovat paljon pidemmät. lämpimässä kun oltiin . Tavallisin san ankuulijoiden määrä liikkuu puolentoistasadan paikkeilla. Adventti na ja it senäisyyspäivänä noin 300-paikkainen kirk ko on yleensä täynnä. Suomalaisten isänmaalli suus tulee esille siinä, että itsenäisyyspäivänä kannet tava kolehti on perinteises ti suurin. Me kävimme joulukirkos sa kahtena vuonna. suuret ovet voi tiin aukaista, joten kaikki halukkaat saattoivat kuulla tutun tarinan Betlehemistä. Joulukirkko pidettiin suo malaisittain harvinaiseen aikaan, jou luaattona klo 14.30. Onneksi . mutta ei jouluaattoa. Vaikka ajankohta oli otollinen aurin gon palvonnalle, silti sadat lomalaiset vaihtoivat mei dän tavoin hiekkarannan tai uima-altaan kirkonpenkkiin. Vaihdos kannatti, sillä läm min, eri lainen joulukirkko oli kokemi sen arvoinen ja taatusti mieliinjäävä. Alttarilla, värikkään alttari taulun edessä oli ristiinnauli tun Jeesuksen lisäksi pienoismalli seimestä, joulu kuusi sekä valtavankokoisia joulutähtiä. Joulukirkon kolehti ke rättiin Gran Canarian suo malaiselle seurakunnalle. Väkimäärä ja tunnelma huo mioiden kolehtihaaviin ti putettiin varmasti sievoinen summa pesetoja. Vaikuttavin hetki koet tiin lopussa, kun päätösvirsi, Maa on niin kaunis, laulettiin ulkona. Toisena vuonna Antti-poi kamme haki leiman rippi koulupassiinsa. P aikallinen väki Ka narialla viettää joulu päivää 25.12. Meitä ennen kirkos sa olivat saksalaiset ja jäl keemme ruotsalaiset. Tämäkin jo marraskuun puolivälissä. Oikealla: Perinteisesti suomalaisessa joulukir- kossa Playa del Inglésin Templo Ecumenicossa päätösvirsi, Maa on niin kaunis, lauletaan ulkona. Joulupukki Playa del Inglésin liikenneympyrässä. Alla oikealla: Eksoottinen kontrasti, joka jaksoi hämmästyttää ensimmäisellä joulumatkalla: joulupukki ja poikamme Antti lyhythihaisessa paidassaan. 27. Suomalainen messu pidetään perjan tai sin klo 17.00. Arvi olta paikalla oli yli 400 hen keä. KANSAN TAHTO 51-53/2015 löytävät tiensä muulloinkin kuin jouluna. Nyt emme tarvitse niin paksua munteerinkia, eikä narsku lumi jalkojen al la. Pos su muuttuu vähän erilaiseksi lautasella, ja laatikot ja ro sollin korvaa kanarianpotut mojo-kastikkeella. Jou lurekvisiittaa toki rakenne taan ainakin turistikohteissa jo marraskuun puolivälistä alkaen. Viime joulun Antin per he oli Kanarialla, me kaksi ja tyttäremme Heidin per he vietimme ihan idylli sen mökkijoulun Lapissa. Tunnelma oli niin sanotus ti kohillaan 30 asteen pak kasessa. Siellä kiltit lapset saavat lahjansa vasta 6. Huulet tapailevat tutun joululaulun kohtaa: ?Käy lämmin hen käys talvisäässä, kun joulu on, kun joulu on?? Toivotan Marja-Leenan ja perheeni kanssa lukijoil leni rauhallista joulua ja va loisaa uutta vuotta 2016. Yllä oikealla: Kauppa näyteikkunoineen Puerto de Moganissa. päivänä tammikuuta. Koti maassa jouluaamun palvelus on suosittu, mutta myös Pla ya del Inglésissä väkeä oli niin paljon, että kaikki eivät mahtuneet edes sisään
Kolme enoani olivat putkimiehiä, joten kipinä ammattiin tuli heiltä. Hän tokaisi iloisesti, että ?ukista tuli ritari?, Snicker nauraa. Rakennusliiton hallituspaikka iso kokemus Edunvalvonta-asioihin Pertti Snicker paneutui omaa työpaikkaansa laajemmin Rakennusliiton hallituksessa, jossa hän oli yli kymmenen vuotta. Ja motivaatiokin on kohdallaan, Snicker selvittää. Kipinä tuli enoilta Motivaation työstäminen alkoi 1973, jolloin Pertti Snicker valmistui putkiasentajaksi ammattikoulusta. Ammatinvalinta oli nuorelle miehelle itsestään selvää. . 28 KANSAN TAHTO 18.?12.?2015 Remontit työllistävät kokenutta putkiasentajaa Pertti Snicker täyttää 60 vuotta Oulun putkimiesten puheenjohtaja Pertti Snicker täyttää 60 vuotta 27. Se oli mielenkiintoinen ja antoisa paikka, siellä näki, miten työehtosopimukset syntyvät, Snicker toteaa. Myös vastapuolen, työnantajaleirin, kanssa käydyt neuvottelut olivat sangen avartavia. . Putkiasentajan työssä tykkään siitä, että aina tulee uusia kohteita ja uusia naamoja. Minusta on myös mukava tutustua uusiin ihmisiin, hän kertoo. Miten on henkilökemioi- den laita, miten ne toimivat outojen ja uusien kasvojen kanssa? . Tultuaan valituksi miehellä oli yksi haave. . Vaihdoin suuresta firmasta pienempään yritykseen, jossa on tällä hetkellä kolme työntekijää, Snicker naurahtaa. Pienuudesta huolimatta yrityksessä ovat edunvalvonta-asiat kohdallaan. . 1980-luvulla rakennettujen talojen saneeraus alkoi helmikuun alussa ja kesti kahdeksan kuukautta. Snickerin mielestä vähemmälläkin kiireellä olisi selvitty. . Hyvin, kemiat ovat passanneet hyvin tähän asti. En voisi kuvitellakaan tekeväni esim. joulukuuta. Putkiasentajana hän on ollut 42 vuotta. SEPPO KORHONEN Kireät aikataulut eivät ole yksinomaan uudisrakentamisen riesana, vaan ne rassaavat rakentajia myös saneeraustyömailla. ??Ne on vedetty liian kireiksi, sanoo 27. Se jäi hieman harmittamaan, että mitalin antoi porvaripresidentti. Neuvotteluissa huomasi, että he olivat jääräpäisiä. Putkiasentaja Pertti Snicker kertoo pitävänsä työstään. ??Siinä työmaat vaihtuvat uusiin ja samalla tutustuu uusiin ihmisiinkin, hän sanoo.. Meillä on luottamusmies, ja työnantajakin kuuluu työnantajaliittoon eli järjestäytymisasiat ovat molemmin puolin kunnossa, Snicker sanoo. edustajana Limingan kunnanhallituksessa ja -valtuustossa. Hän on myös SAK:n aluetoimikunnan jäsen ja Suomi-Venäjä-Seuran Lakeuden osaston varapuheenjohtaja sekä PohjoisPohjanmaan Vasemmiston ay-jaoston jäsen. ?Ukista tuli ritari? Snicker sai luottamustehtävistään muutama vuosi sitten Kuntaliitolta hopeisen ansiomerkin ja Valkoisen ruusun ritarikunnan ensimmäisen luokan mitalin presidentti Sauli Niinistöltä. . Olin työryhmässä kaksi nelivuotiskautta. Se meni 1990-luvun laman myötä konkurssiin 1994. Työtä löytyi kotipaikka- Tuntui kuin olisi keskustellut oman työnantajan kanssa, Snicker muistelee nauraen. Pertti Snicker on ollut myös Vasemmistoliiton ?Se jäi hieman harmittamaan, että mitalin antoi porvaripresidentti.? kunnalta kotikunnasta Limingasta, Reijo Mällinen Oy:stä. Viimeisin uudistyömaa oli kaksi vuotta sitten, jolloin olin Skanskan kerrostalotyömaalla Oulun Alppilassa, hän kertoo. Snickerin kertoma on tuttua koko maankin tasolla, sillä uudisrakentamisen osuus oli viime vuonna pienempi kuin korjauskohteiden osuus. Korjausrakentamista tehtiin 11,7 miljardin euron edestä ja uudisrakentamista 10,9 miljardin verran. Uudet kohteet, uudet naamat Snicker sanoo, että hänelle työmaiden vaihtuminen tuon tuostakin sopii hänen luonteelleen. . Sen palveluksessa onkin vierähtänyt kaksikymmentä vuotta. . Putkia on taivuteltu mm. Oulun ja Nokian Edenin rakennustyömailla ja Helsingissä, jonne mentiin autolla, junalla ja jopa lentokoneella, kun silloinen työantaja LVI-Isokoski kuskasi meitä töihin, Snicker muistelee. Pertti Snicker pyysi maaliskuussa 2014 Rakennusliiton Oulun aluejärjestön puolesta liiton puheenjohtaja Matti Harjuniemeä jatkamaan tehtävässään seuraavankin kauden. Halusin tes-työryhmään. Haave toteutui. Kipinä jatkuu suvussa, sillä vanhin lapsenlapsi opiskelee alalle Hämeenlinnassa, hän kertoo. Tämän jälkeen putkimiehen työkaluilla, kuten putkipihdeillä, on riittänyt kysyntää monilla työmailla ympäri maata. . Olisin ottanut sen mieluummin Tarja Haloselta, Snicker sanailee. Pojanpojan kommentti lievitti harmitusta ja lämmitti mieltä. . Tätäkin työmaata olisi voinut tehdä vaikka kuukauden, pari pitempään, hän tuumaa. Saneeraustyömaat ovat viime aikoina tulleet Snickerille hyvinkin tutuiksi, sillä uudiskohteita ei juu- ri ole kohdalle sattunut. . Harjuniemi vastasi pyyntöön myöntävästi ja tuli valituksi. Isokoski oli aikanaan Suomen suurimpia lvi-alan yrityksiä. joulukuuta 60 vuotta täyttävä pitkäaikainen ay-aktiivi, Oulun putkimiesten ja -eristäjien osasto 393:n puheenjohtaja Pertti Snicker nykymenosta rakennusalalla. Hänellä on kiireestä omakohtaista kokemusta: esimerkiksi lokakuun lopussa valmistuneen Sivakan kahden kerrostalon remontti Oulussa. tehdastyötä, jossa on joka päivä samat työt ja samat naamat
Metsässä on niin hiljaista, että siellä hiihtäessä voi melkein kuulla lumihiutaleiden äänen niiden vaipuessa hangelle. ?Syököön linnut rauhassa ja laskeutukoon sitten pehmeään lumeen, hyyvösholviin. Tiaiset tirskuttaa pihapiirissä. Kotiin palannut lämmittää saunan, hautoo vastan ja kuulostelee kiukaan ääniä. Kuu kurkistaa saunan räppänästä. Niin mökissä kuin komeassa kartanossa on iloa ja rauhaa, niin myös veljesten pirtissä Impivaaran aholla.? Istutaan joulupöytään, jossa on karhunlihaa, reikäleipää ja olutta. Tarinaan liittyy vahva todellisuuspohja, kirjailija oli ajautunut umpisolmuun elämässään ja paennut Helsingistä kotikonnuilleen. Etsiytykää syrjäseuduille, jos haluatte löytää joulun?, isä opastaa. Lumihiutaleita tippuu harvakseen, niiden mukana haihtuu kuusenhakijan mielestä ?kaikki arkipäiväinen, ja jäljelle jää syvä joulurauha.? P aavo Rintalan kirjassa Keskusteluja lasten kanssa (1965) isä antaa lapsille vinkkejä, miten luonnon merkeistä tunnistaa jouluntulon. Hän neuvoo välttämään paikkoja, joissa on melua ja valoa. Siellä ihmiset pönäköinä paasaavat kulttuurista ja isänmaasta, laskevat korkoja, kohottelevat maljoja ja kehuvat toisiaan. Näiltä yhteiskunnan tukipylväiltä on turha kysyä, mitä he tietävät syksyn rytmistä teerien parveiluineen ja kalojen liikkeineen. Joulun osviitat ovat heiltä hukassa, kirjan isä tietää. ?Kiertäkää siis suuret keskukset. Yksinäinen katselee jouluyön avaruutta, ?jonne joku outo, ylen kirkas tähti, juuri on noussut?. ? On jouluaatto, mutta vielä puuttuu kotoa joulukuusi?, aloittaa Veikko Huovinen ensimmäisen julkaistun kertomuksensa vuodelta 1948. Isän vihjauksesta poika lähtee kuusen hakuun. ?Ja niinpä voi joulu tulla kasarmiin, lumiselle maalle, tähtiä välkkyvän taivaan alle?. Vaan kohtapa jermut tekee seitsemät veljekset, aloittavat syntisen möykkeen: hanuri soi, juopotellaan, tapellaan. Haanpäähän syvällisesti perehtynyt Viirret piti kau- syö vaatimattoman jouluaterian. Yön tultua mies pitäytyy pihalla. kiirisi laukauksen ääni ja sitten siipien läiske rikkoisi jouluaaton rauhan?, kuusenetsijä kuvittelee. Poika on lukenut Seitsemän veljestä ja näkee maisemassa Kiven luonnosteleman jouluillan, jonka rauhantunnelman kruunaa kuvaus teeriparvesta einehtimässä illan hämärässä. Hän ei ammu. Kun he kuulevat jäniksen juoksun, sen käpä- listä lähtevät äänet kertovat, että yöpakkaset ovat tulleet ja johtavat kohti joulua. Lumen tultua kannattaa seurata ketun jälkiä. On mentävä paikkoihin, joissa on pieniä asumuksia ja köyhiä ihmisiä, hän sanoo. KANSAN TAHTO 51-53/2015 29 Kirjailijat joulua etsimässä A leksis Kiven Seitsemän veljeksen Impivaaran jouluaaton kuvaus tihkuu perinteitä. Siinä joulun rauha kuitenkin vaihtuu veljesten juopottelun seurauksena taisteluksi eloon jäämisestä. Kivi aloittaa idylliä maalaillen: ?On jouluilta. Hän hiihtää kohti niemen kärkeä, jossa tietää teerien majailevan. Ketun karvan väristä voi tarkasti päätellä, pitkälläkö syksy on ja kauanko vielä jouluun. Viimein kun mateet uivat rantavesiin, se on merkeistä varmimpia. Muuan sotamies muistaa hiljaa huokaisten, että on se ilta, jolloin puhuttiin ?Betlehemin piltistä, rauhan ruhtinaasta...? Kuten Seitsemän veljeksen, tämänkin joulun juhlintaan liittyy epähurskaana piirteenä runsas viinan naukkailu. tehtyä juomaa ja häärii vanhimman veljen oikeudella seremoniamestarina. (Matt.2:2). Paavo Rintalan Keskusteluja lasten kanssa -kirjan isä uskoo vähäosaisten tuntevan joulun lähestymisen merkit. Pian poika Jukolalaisten joulumöykkää Haanpää tapaili jo 1927 Kenttä ja kasarmi -teoksessaan. neimpana haanpääläisenä jouluna Korpimailla-novellissa kuvattua. KESKUSTELUJA LASTEN KANSSA. Siellä asustavat maanhiljaiset osaavat lukea luonnosta joulun enteet. Valko-hevosen kaurat Juhani vaatii kastelemaan oluella ja pakottaa Eeron heittämään löylyä samalla nesteellä. Eipä aikaakaan, kun päihtyneiden veljesten välille syntyy kunnon käsikähmä, jonka tuoksinassa valopäre tippuu oljille ja äkkiä Impivaaran pirttiä nuolee punainen kukko. Niistä tiedätte, että joulu on lähellä?, isä tähdentää. JUHANI RANTALA Joulun juonteita Raamatusta Jukolan Jussi viittaa omintakeisesti Luukkaan evankeliumiin, jossa enkeli puhuu paimenille: ?Minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle: Tänään teille on Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja?. Saunottuaan hän yhyttää pakkaskoivuissa kyyhöttävän teeriparven. ?Eipä tarvittaisi kuin liipasimen painallus ja syntyisi eloa hiljaiseen talvimaisemaan... ?Mateet eivät petä. Mieleen tulee myös kansakoulun lapsekkaat tarinat metsänväen joulusta: ?Rauha maassa ja ihmisillä hyvä tahto?, poika Joulunvietto Impivaarassa päättyi ikävästi ja veljekset joutuivat palaamaan kotiinsa Jukolaan avojaloin lumisen korpitaipaleen kautta.Erkki Tantun kuvitusta vuodelta 1962 Aleksis Kiven Seitsemään veljekseen. kertailee vanhoja. Seitsemän veljeksen aattoillan alun idyllin muistaen kuusenhakija lähtee perääntymään, ettei häiritsisi teerien joulua. Isä tulee jouluksi kotiin savotalta. He KUVA: PAAVO RINTALA. Pakkanen tuntuu kiristyvän, hän panee merkille. Haanpää viittaa ensimmäisen jouluyön tapahtumien alaluokkaiseen ympäristöön, kun ?Beetlehemin pilttikin syntyi talissa, jossa lanta tuoksahti väkevästi.? Raamatullisesti myös F.E. Istutaan oikean pöydän ääressä kuten ihmiset ainakin jouluna. Kodin kynttilät tosin puuttui, Haanpää sanailee, mutta ei kaikkia joulun tykötarpeita ollut siinäkään tallissa, jossa joulun merkkihenkilö tuli maailmaan. Sotamiehillä toistuu Jukolan veljesten onnettomuus, juhlinnan tuoksinassa kotiikävää taltutetaan viinaksilla ja kohtapa joku karjaisee: ?Tuli on irti!. Paimenetkin, joille enkeli ilmoitti Jeesuksen syntymästä, olivat tuon ajan yhteiskunnan proletariaattia. ?Mikä maailmassa on vähäpätöistä ja halveksittua, sen Jumala valitsi?, on eräs Rintalan tuotannon läpinäkyvä juonne. Ja nouskoon sitten kaunistamaan jouluaamun rauhaisaa luontoa?, hän tuumii. Rämeiköstä löytyy sopiva kuusi. Sillanpään yksinäinen joulunviettäjä näkee kirkkaan tähden syttyneen yötaivaalle, Beetlehemin tähden. Tässä Paavalin 1. Kotitölli sijaitsi kylän laidalla, viimeisenä ennen vieraan pitäjän suuria sydänmaita. Jouluillan näyttämö antaa parastaan. Myös Veikko Huovinen on näissä joulurauhan impivaaralaisissa tunnelmissa kertoessaan kuusta hakevan päähenkilönsä ajatuksista. Pentti Haanpäällä oli Kiven ohella Raamatun sana hallussa. Tätä joulun autuutta Aleksis Kivi kuvaa kauniisti Seitsemän veljeksen kuudennen luvun alussa. Ensin tykinruoka uuvutetaan marssittamalla puolikuoliaaksi. Sen itämaan tietäjät merkitsivät aikakirjoihin: ?Me näimme hänen tähtensä nousevan taivaalle. Kertomuksessa istutaan aattoiltaa jatkosodan aikana lomakeskuksen lautaparakissa. Korinttolaiskirjeen hengessä neuvoo myös kirjan isä lapsiaan joulun sisimmän etsinnässä. Pieni seinälamppu sytytettiin. Kuiva lautaparakki joutui tulen kitaan. Äkkiä tuli oli ?ahmaissut jouluillallisen siankinkkuineen kaikkineen?, Haanpää piirtelee sotamiesten Impivaaraa. Jukolalaisten joulumöykkää Haanpää tapaili jo 1927 Kenttä ja kasarmi -teoksessaan. Sitten siivottiin kasarmi, käytävälle pystytettiin iso joulukuusi, joka koristeltiin kynttilöin ja pumpulein. Hän esittää laulettavaksi maallisempia säkeitä. Niistä tiedätte, että joulu on lähellä?. menevät mykäksi moisista uteluista. ?Ompa tässä runsaastikin pinottu etehemme einettä?, Aapo tuumaa. Juhani kuuluttaa: ?Syödään ja juodaan, pojat, sillä nyt on meillä joulu kaikilla, niin elikoilla kuin ihmisilläkin.? Simeoni ehdottaa ruokarukousta ja jouluvirttä, mutta Juhani on jo kipannut ?tavallista talonpojan olutta väkevämmäksi. Juotiin kahvia, nisu maistui mainiolta, Piippolan mestari kynäili ja jatkoi: ?Ruumiissa tuntui saunan jälkeinen raukeus, oli syöty jouluiltanen... Äiti mietti, että armahti Luoja vielä: antoi hyvän joulun Teerivaaraan?. N ovellissaan Unelma joulusta (1928) F.E. Vaan enemmän kuin joulupuu häntä houkuttaa metsään huurteisessa koivikossa istuvat teeret. Poika ottaa kirveen lisäksi völjyyn kiväärin. Kohta veljekset juoksevat korven halki susien takaa ajamina kohti Jukolan kotiaan, avojaloin kiristyvässä pakkasessa. H aanpää-tuntija Esko Viirret on pannut merkille kuinka Pentti Haanpää Jouluna 1941-jutussaan mukailee Kiven kuvaamaa Impivaaran joulua. Lumituisku on maalannut maiseman valkeaksi, pakkanen jäädyttänyt vesistöt. OTAVA 1965 ?Mateet eivät petä. Sillanpää kertoilee yksinäisen miehen joulun vietosta torpassa korven keskellä. Juhani mukailee pyhää sanaa: ?Iloitse sinä jouluhuone, iloitse koko Israelin maa! Tänä yönä on tapahtunut suuri ihme Babylonin kaupungissa?. Luukkaan (2:4) mukaan jouluna rauha on maassa ja ihmisillä hyvätahto. Ilma on suoja, harmaat pilvet peittää taivaan ja vasta tullut lumi vuoret ja laaksot. JR
Nämä puhuvat 15 eri kieltä. Haluan korostaa että kirkko ei ole mikään etninen klubi. Hän rohkaisee myös ihmisiä pohtimaan, mitä he itse voivat tehdä ihmisten auttamiseksi. ??Esimerkiksi Kajaanissa kaikki kävi niin nopeasti, että kukaan muu ei ehtinyt alussa hätiin. Kirkko kansainvälistyy nopeasti. Kirkkommehan on jo vanhastaan monikielinen. Meidän on oltava ihminen ihmiselle, kansallisuudesta tai uskontokunnasta riippumatta. Arvomaailma täytyy heijastaa käytännön työhön. Kristilliset arvot???ja yleisinhimillinen humaanius???ovat metropoliitta Elian selkäranka. ??Ortodoksisen kirkon tärkeimmät arvot liittyvät inhimillisyyteen. 050068 6033 www.suomalainenlehtipaino.? Ortodoksipiispa, joka korostaa humaaneja arvoja KAISA VAINIO Ortodoksisen kirkon Oulun hiippakunnan piispa, metropoliitta Elia on kansainvälinen mies. ??Pozalujsta, hän sanoo, ja tarjoaa kakkua joka oli jäänyt eilisestä Barentsin kirkkoneuvoston kokouksesta. Edustajia saapui Ouluun Tromssaa ja Murmanskia myöten, joten kielitaidolle on käyttöä. ??Edellisessä seurakunnassani Vaasassa on ihmisiä 20 eri kansallisuutta. Nyt sitä työtä on muun muassa turvapaikanhakijoiden auttaminen. Siellä ei ollut mitään muuta kuin vastaanottokeskuksen tilat ja 150 ihmistä pelmahti yhtäkkiä paikalle. 30 KANSAN TAHTO 18.?12.?2015 Metropoliitta Elia: Rakkaudettomuus on aikamme suuri vitsaus Vasemmistoryhmä TEAM Viestitie 2, 87700 Kajaani Puh. Minä olin alasti, ja te vaatetitte minut. Minä olin sairas, ja te kävitte minua katsomassa. Kielitaidosta on konkreettista hyötyä työssäni, yhdeksää kieltä taitava piispa kertoo. Piispa toivoo voivansa olla arvovaltavaikuttaja, jota kuunnellaan. ??Ei kirkko ole mikään muinaismuseo, kyllä kirkon pitää elää tässä ajassa ja seurata sitä. Me olemme olleet ortodoksisessa kirkossa hyviä piiloutumaan värikkäisiin vaatteisiin ja suitsukkeiden savuverhon taakse. Minulla on globaalimpi visio ortodoksisesta kirkosta eri ihmisjoukkojen yhteisönä. Meidän vapaaehtoisemme aloittivat kaiken tyhjästä. Minä olin vankilassa, ja te tulitte minun luokseni. Mutta kyllä meidän kirkkoa sitoo myös tietty itseymmärrys, se kanoninen lainsäädäntö joka on muuttumatonta. Siihen kuuluvat suomalaisten lisäksi monet kolttasaamelaiset, vienankarjalaiset ja ruotsinkieliset. Piispa pukeutuu arvojohtajan viittaan www.sirolansaatio.fi toimisto@sirolansaatio.fi Metropoliitta Elia aloitti Oulun ortodoksisen hiippakunnan piispana ja hiippakunnan päänä tammikuussa. Piispa on kiertänyt tutustumissa seurakuntiinsa ja opetellut kirkkoneuvoston monimutkaisia kuvioita. ??Tämä on ollut opettelun vuosi. Laittoivat ja ostivat ruuat, hankkivat vaippoja lapsille. ??Evankeliumissa ei kehoteta auttamaan periaatteella omat ensin ja sitten muut, vaan auttamaan jokaista kohtaamaamme ihmistä, ehdoitta ja ilman erotteluja ja vertailua mui- den kärsimyksiin. Piispa viittaa Matteuksen evankeliumiin ja Jeesuksen sanoihin viimeisellä tuomiolla: Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa. Minun oli jano, ja te annoitte minulle juotavaa. Sitä miten kirkon elämä ja arvomaailma käytännössä toteutuvat. On tärkeää että kirkko on maailmassa mukana ja näkyy. Nyt rupean visioimaan Oulun hiippakunnan henkeä. Metropoliitta Elia tahtoo olla läsnä ja puhua kristillisistä arvoista ja humaaniudesta siellä missä ihmiset ovat. Muukalainen vai lähimmäinen? Pakolaistilanne herätti myös Oulun hiippakunnan seurakunnat ja ortodoksinen kirkko on ollut vahvasti mukana avustustyössä. Kun tilanne tänä syksynä Metropoliitta Elia toivoo kirkkojen ja kristittyjen käyvän yhteen rintamaan rasismia vastaan.. Muutoksia kirkossa ei voida tehdä noin vain. (Matteus 25: 35?36) Oikea itkupilli Piipan työ ei siis rajoitu ikonien loisteiseen kirkon seinien sisäpuolelle. Hän on opiskellut kieliä Tukholman yliopistossa saakka ja asunut 3 eri maassa ulkomailla. Kansainvälinen tausta on metropoliitta Elian vahvuus. ??On tärkeää että ei olla laput silmillä. Isot päätökset tehdään kuullen koko maailmaa. Tärkeimpänä arvona itselleen ja ortodoksisen kirkon agendalle piispa nostaa diakoniatyön ja aidon ihmisten kohtaamisen. Evankeliumin arvomaailman on tultava todeksi kirkon elämässä. kulminoitui, metropoliitta Elia antoi kirkkoherroilleen konkreettisen käskyn ryhtyä toimeen. En halunnut tulla paukutellen henkseleitä, vaan nöyrällä asenteella. Nyt otamme monikulttuurisuuden voimavaraksemme, se on yksi tärkeä visio. Metropoliitta Elia painottaa, että kirkon on tärkeä olla mukana ajassa ja näyttää arvopohjaisia suuntaviivoja. Se on tasapainottelua maallisen maailman ja kirkollisen perinteen välillä. Minä olin koditon, ja te otitte minut luoksenne
Jos rakastamme pelkästi ja Jumalan käskyjen vastaista. tunut, halusimme tai emme. tään niitä jotka rakastavat meitä, se on Kristitty ei voi olla rasisti eikä luokitelKansainvaellukset ovat fakvain rakkauden irvikuva. Se on kuin rak- la ihmisiä ihonvärin, uskonnon, kielen ta jotka eivät vastustamalla kauden siemen joka ei ole koskaan saa- tai muun piirteen perusteella. Ikään kuin ihmisillä ei olisi arvoa ja jokaisella omaa tarinaa. Ja työ on vasIhmeellistä on tämäkin että asia, en voi olla hiljaa. Ihmisiä kohdellaan kasvottomana ja nimettömänä massana jota siirrellään kuin karjalaumaa. Mihin on kadonnut inhimillinen lämpö lähimmäistä kohtaan, Elia kysyi YK-rauhantapahtumassa. ??Olen oikea itkupilli, nauraa harmaapartainen piispa pilke, ja kyynel, silmäkulmassa. Mutta hän on tosissaan. Kauheaa on tämä demonisointi viimeaikaisten ikävien tapahtumien takia. Yleistäminen on pahimman sortin rasismia . Metropoliitta Elia malla ovemme kärsiville me teemme sitä on ottanut suvaitsevaisuutyötä mihin meitä on kutsuttu, tulemaan den, rakkauden ja inhimillisJumalan työtovereiksi maan päällä. ten teemojen esiintuomisen elämäntyökseen. Kristitylle muutu miksikään. Ei leen. Tämä ei ole pelkkää korkea-arvoisen kirkonmiehen puhetta ja sanahelinää. KANSAN TAHTO 51-53/2015 31 Kristilliset arvot? ja yleisinhimillinen humaanius?ovat metropoliitta Elian selkäranka. Hän ottaa kantaa Facebookissa, mielenilmauksissa toreilla sekä lehtien palstoilla. YK:n päivän rauhankulkueen jälkeen hän piti liikuttavan puheen joka sai ihmiset vuodattamaan kyyneleitä purevassa viimassa. Emme itsemme tähden sa on meidän aikamme suurin vitsaus. Vihan ja pelon vastavoivaan sen tähden että Jumala rakastaa Antakoon Jumala voimia toimia oikeumaksi tarvitaan puhetta hymeitä jokaista, riippumatta taustasta, kie- denmukaisuuden ja lähimmäisenrakkauvyydestä ja humaaneista lestä, ihonväristä tai uskonnosta. Onko maailma tullut hulluksi, mikä ihmisiä vaivaa, miten ihmiset voivat olla niin tunteettomia. Vain tulemalla vel- tu, olisi suvaitsevuuden täyttämä. Avaa- den puolesta. arvoista. yksinäisiä, kodittomia, pakolaisia, eri- jotta se tontti mikä minulle on annettumaan. rotuisia, toisuskoisia. Joku kansanedustaja ehdottaa että pakolaiset laitetaan asumaan armeijan telttoihin. Kyyneleitä hän vuodattaa itsekin yhteiskunnassamme lisääntyneen välinpitämättömyyden ja vihan takia. ??Mietin tätä maailmaan ja ihmisten kylmyyttä toinen toistaan kohtaan. Piispa painotvain jos rakkaus kohdistuu kaikkeen erilaisiin sanakäänteisiin on syntaa, että maailma on muutja kaikkiin. meidän tulee nyt ra- suomalainen kuin somali, niin musta la turvaa hakevia ihmisiä kastaa niitä joita kukaan muu ei halua kuin valkoinen. Aion jiksi ja sisariksi niiden kanssa jotka ovat puhua rakkauden ja suvaitsevaisuuden menettäneet kaiken ja joilla ei ole toivoa puolesta jatkossa yhä enemmän koska Sydämenasia, en kuin meissä voimme kasvaa rakkauden rakkaudettomuus kaikissa sen muodoisvoi olla hiljaa täyteen mittaan. Hän painottaa, että vaikka pelko on inhimillistä muuttuvissa tilanteissa, emme saa hminen on kykenevä rakastamaan asismi ja piilorasismi puettuna tarttua siihen. Hän toivoo kirkkojen ja kristittyjen yhteistä rintamaa rasismia vastaan. ??Tämä on itsestään selvä asia kristitylle, ja minulle niin sydämen asia ettei voisi enempää olla. Silloin kun puhuu sen ta alussa. hallitus kokoontuu raiskaustapauksen takia, vaikka samanlaisen rikoksen uhriksi joutuu 20 ihmistä päivässä Suomessa. Poteroituminen ja pelon ilmapiirin lietsonta ei saa piispalta ymmärrystä. Hän seisoo arvojensa takana. ??Tässä meillä on tilaisuus elää todeksi se mitä meille on opetettu vuosikausia. Tämä on meille suuri mahdollisuus ja minä sanon että Jumalan siunaus. Rasismi ei käy Metropoliitta Elia ottaa tiukan kannan rasismiin ja kertoo olevansa järkyttynyt siitä, missä tilassa yhteiskuntamme rasismin osalta on. Piispana teen kaikkeni, ja auttamalla heitä sopeu. Nämä ovat sel- puolesta mitä pitää tärkeäjät pitää tuomita, mutta syyt- maa päivästä toiseen? laisia asioita joista täytyy nä niin eihän semmoinen tömiä ei saa sotkea mukaan. ??Tämä on niin sydämen- puhua uudelleen ja uudel- voi väsyttää. Pitää vielä enemmän kokoontua yhteen ja taistella sen puolesta että ihmisiä kohdellaan oikeudenmukaisesti. Rikolliset ja väkivallanteki- pa väsy puhumaan tätä sa- se väsytä. Eikö piis- Metropoliitta Elian kannanottoja Facebookissa I R. Hän on tosissaan kun hän vaatii ihmisiltä solidaa- risuutta, suvaitsevaisuutta ja tekoja heikompiosaisten auttamiseksi. ja fasismia se on myös. Asioita nut tarpeeksi ravintoa eikä voi kasvaa jokainen ihminen on yhtä arvokas, niin pitää käsitellä kohtaamaltäyteen mittaansa
Heti talon aulassa on myymälä jossa taidekirjoja on alennusmyynnissä. Repin-instituutin taidemuseolla on hulppeat tilat.. Kiinalaisia on 350. Kun heitä ensimmäiset tulivat niin oli hyvin vaatimattomat vaatteetkin, mutta nyt se on ihan toisin, rehtori hymähtää. Akatemiassa on viisi tiedekuntaa (maalaukset, grafiikka, veistokset, arkkitehtuuri sekä teoria ja taidehistoria) ja jokaiseen otetaan valintaraatien kautta myös vapaa-oppilaita eli rahaan opiskelumahdollisuus ei kuitenkaan välttämättä tyssää. ??Meillä on amerikkalaisiakin vapaa-oppilaita, Mikhailovski heittää. Isossa talossa on iso hen- Taideakatemian opiskelijat harjoittelevat liitupiirtämistä elävästä mallista. Joukossa myös Pietarin ortodok- man huippuja. Eikä toiminta rajoitu koulutukseen, akatemian osana on todella upea jo Pietarilainen opettaja oli tuonut luokkansa akatemian taidemuseoon. vuodesta 1758 lähtien koottu taidemuseo. Määrää nostaa se, että Repin-instituutin nimeä Ilja Repinin kunniaksi kantava oppilaitos järjestää opetusta myös talon ulkopuolella. Meillä ei, naurahtaa akatemian rehtori Semjon Mikhailovski ja panee tupakaksi kansliassaan, jonka korkeita seiniä täyttävät suuret arvomaalaukset. Rehtorilla on omakohtainen Suomi-suhde. Englantia sujuvasti ja vuolaasti puhuva Mikhailovski on työskennellyt aiemmin Guggenheimin museon palveluksessa. ??Voisin lekotella Floridan rannnoilla hyvällä palkalla, mutta valitsin Pietarin, hän naurahtaa. Motiivi, jota hän usein korostaa, on venäläisen kulttuuriperinnön vaaliminen. Se ei tarkoita paikoilleen jämähtämistä, Taideakatemian rehtori haluaisikin lisää yhteyksiä Suomeen erityisesti muotoilun opetuksen kehittämiseksi. sponsoreilta ja lukukausimaksuista, rehtori kertoo. Hän on nostattannut maksut 10 000 euroon, mutta tulijoista ei ole pulaa. Semjon Mikhailovski kertoo, että opiskelijoita on nykyään noin 1200. Ensimmäisessä on veistoksia mm. Perusnäyttely on koottu siten, että vieras kulkee aikajanalla 1700-luvun maalaustaidetta esittelevistä huoneista Stalinin kauden töihin 1930-luvulle. Lisäksi esillä on kuukausittain vaihtuvat korkeatasoiset näyttelyt, tällä kertaa esillä oli tiibetiläisen taiteilijan töitä. Museossa on kolme kerrosta. joita on ollut mm. Kotkassa. ??Meillä on ulkomaalaisia opiskelijoita noin 420, myös joku suomalainen ja muista länsimaista, myös amerikkalaisia. Sellaisiakin tapauksia on, että jostain mestariteoksesta on säilynyt tämä kopio, mutta ei sitä alkuperäistä. ??Tätä siipiosaa kutsutaan Raphaelin siiveksi. Aikana jolloin Neuvostoliitto oli varsin sulkeutunut hänen äitinsä, vaikka ei ollut koskaan Suomessa käynytkään, alkoi opiskella suomea ja toimi tulkkina. Vaikka Pietarin taideaka- Pietarin taideakatemia on oppilaitoksena edelleen maailman huippuja. töihin tullutta. Vaikka kaupungin nimi on taas Pietari niin sitä ympäröi yhä erillinen Leningradin alue. Rehtorin äiti oli Suomen tulkki Pietarin keskeisellä Vasilinsaarella, Nevan rantakadun varrella noin 10 minuutin kävelyn etäisyydeltä Eremitaasista ja kultakupolisesta Iisakin kirkosta toimii yksi kaupungin ja koko Venäjän kulttuurin kehdoista, Pietarin taideakatemia eli Repininstittuutti. Tästä opinahjosta oppia häki myös Reidar Särestöniemi vuosina 1956-59, mutta silloin akatemia oli toiminut jo liki 200 vuotta sillä se perustettiin nuoreen kaupunkiin vuonna 1757. Perustamispäätöksen teki temian tulvii historiaa ja sitä todella arvostetaan, niin nykytaiteeltakaan ei silmiä ole suljettu. Mallina ollut eläkeläisvaari makaili kirkkaassa valaistuksessa. sinen piispa, joka opettaa kirkkomaalaustaidetta. Osana hulppea taidemuseo Pietarin taideakatemiaan oli pitkään keskittynyt kaikki korkeimman tason venäläinen taideopetus ja edelleen se on oppilaitoksena maail- Opiskelijan ?työkalut?. Lukuvuosi 10 000 euroa ??Valtio maksaa kuluista puolet, loput pitää hankkia Museokierroksen aikana näkee miten tyyli muuttui. Tämä on perusnäyttelyn historiajanan uusin teos, Stalinin ajalta vuodelta 1933. kilökunta, opettajakunnassa on noin 100 professoria ja apulaisprofessoria. On etäopetusta, iltakursseja ja taideleirejä. 32 KANSAN TAHTO 18.?12.?2015 Pietarin Taideakatemiasta haki opit Reidarkin AKI RÄISÄNEN Pietari on taiteesta ja kulttuurista pitävälle aarreaitta. Moni on käynyt osaremontissa olevassa, monen rakennuksen Eremitaasissa, jossa yksistään voi kuljeskella päiväkaudet ja silti paljon jää näkemättä koska esillä on vain kolmannes kokoelmista ja moni taideaarre kierroksella maailmalla. Lisäksi löytyy venäläistä museota, Mariinski teatteria, Jazzfilharmoniaa ja muuta joka makuun. Mutta eihän tuo ihme ole kun kaupunki on perustamisestaan 1700-luvun alusta ollut Venäjän valtakunnan keskus Moskovan ohella. Asukkaita on suunnilleen saman verran kuin koko Suomessa ja päälle toista miljoonaa paperitonta, eri puolilta maata ilman lupaa keisarinna Elisabeth mutta hankkeen moottori oli yliopistomies Ivan Shuvalov, joka haetutti akatemiaan opettajia Länsi-Euroopasta. Vuonna 1788 valmistuneen päärakennuksenkin suunnitteli ranskalainen arkkitehti. Liki 250 vuoden ikä talossa tietenkin näkyy. ??Älkää säikähtäkö. Akatemiassa tehdään myös laajaa tutkimustyötä, järjestetään näyttelyitä ja kilpailuja. Jos Taideakatemian vanhassa rakennuksessa olisi muuten korjaamista niin sen taidemuseo on aivan huippua. Museon kokoelma on Venäjän vanhimpia, akatemian käynnistäjä Ivan Shuvalov lahjoitti ensimmäiset teokset sinne jo 1758 ja siinä listassa oli maalauksia tekijöinään Raphael, Veronese, Rubens ja monet muut. Kaikki museon työt eivät ole alkuperäisiä, sillä aikoinaan oli hyvin tavallista että akatemian opiskelijat ja opettajat maalasivat uudelleen vanhojen mestarien töitä. antiikin malleista, toisessa klassikkojen ohella akatemian opiskelijoiden ja opettajien historian saatossa tekemiä ja kolmannessa Pietarin kaupungin arkkitehtuurin liittyvää työtä; piirustuksia, pienoismalleja jne. Luonnollisesti taideakatemiaan kuuluu myös erittäin laaja kirjasto, sen vanhin Hollannissa painettu taidekirja on vuodelta 1718. Nuo katonrajan suuret työt ovat 1800-luvulla tehtyjä kopioita hänen Vatikaanin Sikstiiniläiskappelissa olevista alkuperäisistään, kertoi tai- demuseota esitellyt vararehtori Juri Bobrov. Museossa tärkeä näkökulma on taidekasvatus, koululaisryhmiä käy. Suomalaisissa kouluissa on sairaalahygienia
Ja mikä tärkeintä, taksa oli kirjettä edullisempi. Venäjää johti vapauttajatsaari Aleksanteri II, jonka muita suurtekoja olivat maaorjuuden lakkauttaminen, Alaskan myyminen pilkkahinnalla USA:lle ja kotikaupunkini Kemin perustaminen. Suomen Postimuseossa on tallella kaksi korttia vuodelta 1871. Molemmat on lähettänyt satusetä Sakari Topelius ja saanut hänen veljensä Oscar Vaasassa. Pois postin tieltä! Historia ei kerro oliko tirehtööri Gripenbergillä ja hänen johtaja-aikansa postinkantajilla yli 20-kertainen palkkaero niin kuin nyky-Postissa on. Toisen maailmasodan jälkeen toimipaikkoja oli 3400, ja 1970-luvulla 4700, josta lähdettiin alaspäin. Jostain sieltä on lasten yhä tuntema loru ?Pois, pois postin tieltä, posti se kulkee keskellä tietä?. Varhaiset korttikuvat olivat myös viestintää, ne esittelivät historiallisia paikkoja, merkkihenkilöitä, kuuluisia maisemia, uutistapahtumia. Se on esineenä pitänyt pintansa 145 joulua ja ansaitsee hyvän uuden vuoden toivotuksen - kuten jakajansakin. MAIJA AALTO 33. Tapahtui että postikortti tuli viralliseksi lähetyslajiksi 1871. Postikortti avasi kuvan kansalle. Kannettavaa joka tapauksessa riitti. Amerikan siirtolaiset kävivät suuren osan viestinvaihdosta vanhaan kotimaahansa kuvapostikortein. Korttia puolsi halpa postimerkki. Vuoden vaihtumisen symboliikka heijastuu väkevänä vanhasta postikortista. Tonttujen päähinemuotia 1960-luvulta, jolloin Suomessa alettiin vapautua vanhoillisuuden kahleista. 1910 Suomessa lähetettiin 10 miljoonaa korttia. Kasvuala työllisti tekijöitä. Gripenberg, joka vuonna 1870 ehdotti Venäjän tsaarille postikortin käyttöä myös Suomessa. Jo vuonna Vasemmalla: Uudenvuodenyön pikkuenkelin pyllähdyksen maalasi 1940-luvulla helsinkiläinen Rita RappLenmor, Taideteollisesta oppilaitoksesta valmistunut tekijä, joka muutti Ruotsiin ja toimi siellä lastenkirjojen ja lehtien kuvittajana. Alla: Pariisin talvimuotia 1920-luvulta esiteltiin pilke silmäkulmassa myös pimeän Pohjolan asukkaille. Oikealla: Kello lyö, vanha väistyy, uusi alkaa. Kuuluisin alan taiteilija Martta Wendelin työsti yli tuhat korttiaihetta, monet niistä ovat kansalliskuvastoa. Kannettu kortti säilyy. Pankoot paremmaksi! Suomen itsenäistyessä maassa oli 2456 postitoimipaikkaa: pos- tikonttoria, - toimistoa, -asemaa ja -pysäkkiä. Postisäästöpankki oli aloittanut 1885. Velkakellomiesten pissiessä vielä housuihinsa jaettiin kaupungeissa posti kahdesti päivässä. Postin piti entää joutuin, postihevoselle oli annettava tilaa puoli tietä. Ennen e-kirjeaikaa posti kulki hevoskyydin lisäksi porolla, veneellä, junalla, keltaisella postibussilla ja polkupyörällä. Ammattiniminä oli maalaiskirjeenkantaja ja kaupungissa postiljooni. KANSAN TAHTO 51-53/2015 Posti tuonut kortti-ilon 145 jouluna Joulukortit viitoittavat tietä vanhaan maailmaan, ja vaikka ne ovatkin satua, on toinen puoli totta. Kortti-ilosta ansaitsee kiitoksen Suomen Postin tirehtööri A.F. Jakaja ehti välillä kahvitella jossakin asiakastalossa, eikä Suomen valtiontalous siihen kaatunut. Postilaitoksen juuret ulottuivat vuoteen 1638, Pietari Brahen aikaan. Enää on alle 1500. Kaiken kansan kuvia Kuvilla kyllästetyssä maailmassa ei tule mieleen, että sata vuotta sitten sanomalehdet olivat kuvattomia ja kuvakirjat kalliita
Nuo ominaisuudet ovat vieneet minua elämässä eteenpäin, välillä vaikeidenkin vaiheiden läpi, summaa Harmaala. Sinnikkyys toivottavasti palkitaan kevään EM-kisoissa Tampereella.. Aluksi kuntonyrkkeilyssä, mutta pian myös kilpanyrkkeilyn parissa valmentajana. 34 KANSAN TAHTO 18.?12.?2015 Toivotamme jäsenillemme ja yhteistyökumppaneillemme Rauhallista joulun aikaa ja hyvää uutta vuotta! Kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneen vuoden aikana. PUULIITON VASEMMISTORYHMÄ Toivotamme jäsenillemme ja yhteistyökumppaneillemme Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta! www.puuliitto.fi Jouluista mieltä! www.metalliliitto.fi Murskaaminen vaatii keskittymistä ja mielenhallintaa SANNAMARI SALA KUVA: AILA SALMINEN Kansan Tahdon mitaliurheilija Tanja Harmaala on 42-vuotias oululainen taekwon-don harrastaja ja voimamurskauksen suomenmestari 2015. Ja nimenomaan voimamurskaukseen, jossa naisilla murskattavat tekniikat ovat veitsikäsi, kiertopotku ja sivupotku. Ja isona tavoitteena on päästä edustamaan Suomea Tampereella ensi keväänä järjestettäviin EMkisoihin. ??Nyt treenaaminen koostuu reippaasta voimaharjoittelusta ja tekniikan hiomisesta eli liikkeiden toistoja ja vielä kerran toistoja, kertoo Harmaala. Hän uskoo, että taekwondolla on ollut hänen elämässään ja inhimillisessä kasvussaan iso merkitys. ??Kamppailulajimaailmasta tuttuja ominaisuuksia kuten periksiantamattomuutta, tahdonlujuutta, joustavuutta ja kykyä keskittyä tarvitaan elämässä aina. Ja treenaaminen tuotti tulosta; Harmaala voitti naisten voimamurskauksen SM-kultaa. Mutta se vain sisuunnutti ja jo paluukoneessa Suomeen oli valmiina päätös seuraavista SM-kisoista. Taekwon-do ei silti ollut pois elämästä. ??Se on treenivuosien aikana kasvattanut minua ihmisenä ja sitä myötä se on ollut arjessa mukana aina. Kuntonyrkkeilyohjausta ja kilpanyrkkeilijöiden valmennusta Tanja Harmaala veti useamman vuoden kunnes avasi taekwon-do-salin oven ja alkoi opettaa lajin harrastajille nyrkkeilyä. ??Se oli kuin olisi kotiinsa tullut! Olen perustuksiltani taekwondoin ja lajin treenaaminen alkoi taas 16 vuoden tauon jälkeen kiinnostaa. Voimamurskaaja Harmaala aloitti treenaamisen ja huomasi, että iän myötä sinnikkyyttä ja henkistä kanttia oli tullut roimasti lisää. ??Olihan se toisaalta huumori koetuksella, kun yritti lihasmuistista kaivella liikeratoja ja taivutella vähän Kansan Tahdon mitaliurheilija Tanja Harmaala tähtää taekwon-don EM-kilpailuihin. vanhempaa kroppaa tottelemaan mieltä, mutta sehän vaan toi mukavaa haastetta elämään, naurahtaa Harmaala. Aika pian hän alkoi keskittyä nimenomaan voimamurskaukseen. Kultamitali toi mukanaan kutsun maajoukkueeseen ja niin alkoi tiukka treenaaminen kohti EM-kisoja, jotka pidettiin lokakuussa Glasgowssa. EM-kisoihin valmistautuminen sujui kokonaisuutena hyvin, mutta harmittava tekninen virhe kisoissa vaikutti tulokseen. Hänellä on takanaan pitkä ura niin harrastajana, kilpailijana kuin valmentajanakin. ??Aloitin taekwon-don parissa 90-luvun alussa. Ja lisäksi lajissa tarvittavaa henkistä kanttia, tiukkaa keskittymistä ja mielenhallintaa on ikä tuonut mukanaan, kertoo Harmaala. Aluksi hän treenasi ?omaksi huvikseen?, mutta huomasi pian, että treenaakin tavoitteellisesti SM-kil- pailuja varten. SM-kisat ja maajoukkueen jäsenyys Tanja Harmaala osallistui helmikuussa 2015 Sastamalassa järjestettyihin taekwon-don SM-kisoihin. Taekwon-dossa kilpaillaan liikesarjoissa, ottelussa, erikoistekniikkamurskauksessa ja voimamurskauksessa. Yksilökilpailemisen lisäksi on myös joukkuekilpailut. ??Voimamurskaus valikoitui minulle siksi, että pidän voimaharjoittelusta ja murskauksessa hauiksesta pitää löytyä muutakin kuin aladoobia. danin mustaan vyöhön saakka. ??Siihen saakka olin harrastanut, mutta mustasta vyöstä alkoi todellinen treenaaminen ja lajin syvin olemus alkoi hahmottua. Taekwon-dosta nyrkkeilyyn ja takaisin Urheilullinen ja monista lajeista kiinnostunut Harmaala siirtyi muutamien lajikokeiluiden kautta nyrkkeilyn maailmaan. Silloin Oulussakin oli kova noste kamppailulajeilla, kertoo Harmaala. Laji imaisi naisen mukanaan ja niin alkoi taekwon-don sisäistäminen. Ensisijaisesti laji oli Harmaalalle liikuntamuoto, joka toi itsepuolustustaitoja ja kohotti fyysistä kuntoa. Mutta nälkä kasvaa syödessä ja niinpä hän suoritti vyöarvoja 1
Tämän ajan erikoistarjouksilla on lisäksi omalaatuinen uusi piirre. Joulutortut, erikoistarjous viime vuonna 55 penniä kappale, erikoistarjo- us nyt 70 penniä kappale, normaalihinta nyt 1,43 markkaa kappale. Nyt hinta on 1,50 markkaa kilo. Suolasilli maksoi viime vuonna 7,90 markkaa kilo ja nyt 9,50 markkaa. Todelliseksi joululahjaksi tänä ankeana aikana voi kutsua jyväskyläläisen E-liikkeen tarjousta. Eipä ainakaan pääse jano jouluna yllättämään.. Tilas- Rauhallista Joulua ja Iloista Uutta Vuotta! Eläkeläiset ry Hanna Sarkkinen Katja Hänninen Markus Mustajär?i Toivottavat Vasemmistoliiton Pohjois-Suomen kansanedustajat ton mukaan jauheliha maksoi viime joulukuussa 12,90 markkaa kilo, nyt se maksaa 16,20 markkaa. Silakkaa moititaan pieneksi joulukalaksi, mutta isompaan tuskin raha riittää. näin: Kinkku, suolattu, viime vuonna 8,9?9,60 markkaa kilo, nyt 8,90?10,50? 10,80 markkaa kilo. Valmiin torttutaikinan hinta on noussut 6,90 markasta 7,90 markkaan. joulutavaroita. Se kun ilmoittaa antavansa asiakkailleen jouluaattona kaksi litraa kirnupiimää ilmaiseksi, kunhan asiakkaalla on astia mukana. Ja ?normaalihintaisina? vielä kalliimpia. Silakkakin maksaa tuoreena 2,50? 3,30 markkaa, viime vuotinen hinta oli 2,60?3,20 markkaa, joten kalastajan leipä ei ainakaan ole levennyt. KANSAN TAHTO 51-53/2015 35 Kansan Tahto 24.12.1975 KOONNUT: TUULA LESKINEN Kun nykyään kaupat markkinoivat halpuutetuilla hinnoilla ja tilastojen mukaan muutenkin kuluttajahinnat laskevat, oli tilanne joulun alla 1975 aivan toinen, sillä silloin harmiteltiin hintojen hurjaa nousutahtia. ?Jouluruokaa tarjoo kunnon väki, kunnon väki?, sanotaan laulussa, mutta nykyisin ei kyllä pelkkä kunto enää riitä. Prosenttejahan tästä noususta kertyy vaikka millä mitalla. Virallisen vähittäishintatilaston mukaan litra kevytmaitoa maksoi viime vuonna joulukuussa 1,11 markkaa, nyt se maksaa 1,25 markkaa, paitsi yhtenä päivänä viikosta, jolloin sitä saa 98 pennillä litran. Puoli kiloa voita maksoi viime vuonna 5,83 markkaa ja nyt 6,60 markkaa, paitsi milloin sitä ostaa tietyn lehden tietynvärisellä kupongeilla tietyistä myymälöistä, joista on ensin ostettava määräsummalla jotakin muuta. Kananmunat maksoivat viime joulukuussa 5,67 markkaa kilo, myt ne maksavat 7,10 markkaa. Lohtunahan on se jo mainittu uutinen, jonka mukaan hinta olisi alentunut 12 penniä. Palasokeri maksoi viime vuonna tilastojen mukaan 3,10 markkaa kilo ja nyt 4,14 markkaa. Jauhelihan hinta on kovin vaihtelevainen laadusta, paikasta ja ajasta riippuen. Eikä sitä paitsi kananmunien hinnanalennustakaan ole huomannut muusta kuin uutisista, ei sitä ainakaan elintarvikemyymälöistä löydä. Nimenomaan jouluruokina mainitut elintarvikkeet kuten kinkku, lanttulaatikko ja joulutortut ovat joulunajan erikoistarjouksinakin runsaat kymmenkunta prosenttia kalliimpia kuin viime vuonna. Hinnan lisäksi on syytä tarkistaa myös päiväys, yli-ikäisiäkin kahvipaketteja näyttää olevan tarjolla. Joululimpuksi sanottu maustettu ruisleipä maksoi viime joulun alla 2,40 markkaa, nyt näyttää tarjolla olevan 2,90 markan ja 3,50 markan hintaisia joululimppuja. Liha se vasta kallista Hintojen nousu ei ole tietenkään Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2016! koskenut vain ns. tuntuu yhtä vain säilyttävän ajankohtaisuutensa ja pitävän paikkansa vuodesta toiseen. Viikon päivät suureen ääneen julistettu kananmunien 12 pennein kilohinnan alennus ei juuri jouluiloa lisää, kun jokseenkin kaikkien muiden ruokatavaroiden hinnat ovat hurjasti nousseet. Yhtenä päivänä saat kurria halvemmalla kuin muulloin mutta vain muutaman purkin kerrallaan, toisena päivänä on voi alennusmyynnissä, kolmantena kahvi. Porkkanan hinnannousu ei ole yhtä suuri, porkkanat maksoivat viime vuonna 1,35 markkaa kilo ja nyt 1,50 markkaa. Joulukahvia myytiin viime vuonna erikoistarjouksina 5,85 markalla puoli kiloa, nyt ovat alimmat tarjoukset 6,90 ja 6,95 markkaa. Tarjoushinnoilla on aika- ja määrärajoitus. Erikseen ovat sitten ne ?voitaikinat?, joiden valmistamiseen on käytetty teurastamojen jäterasvoja. Lantut maksoivat viime joulun laatikoihin 0,75 markkaa kilo ja pestyinä 1,10 markkaa. Jouluruokaan tarvitaan rahaa ja paljon rahaa. Jo kauan sitten käyttämämme hintajutun otsikko ?Joulu kalliimpi kuin koskaan. Näiden hetkittäisten alennusten merkitys jää kuitenkin kovin mitättömäksi, sillä harvalla on tilaisuutta ravata puodista toiseen alennusten perässä ja maaseudun asukkaat jäävät näistä tarjouksista kokonaan paitsi. Nivalan Sarjankylässä tai Kuusamon Piiloperällä onkovin vähän apua siitä, että joku oululainen alennushalli myy kerran viikossa voipaketin hiukan tavallista halvemmalla. Nousua, nousua Markkoina laskien on joulun hinta ?kehittynyt
Kyllä minä niitä päivänvalossa sitten yritin yksin etsiskellä. Mitäpä minä apinoista ja kauhuistani äidilleni. + yksi kuukausi kaupan päälle. Soita Kansan Uutisten tilaajapalveluun 09 7596 0208 ja kerro olevasi Kansan Tahdon tilaaja. 2. Ja nyt tuli mitta täyteen. Raotin ovea porstuaan. Kun se tuli lähemmäksi, näin että autoa ohjasi apina ja kun apina näki minut, se irvisteli minulle. Minä ryntäsin pakoon, sukset ja sauvat jäivät kiireessä Karhitien risteykseen ojanpohjalle. Äiti katseli vierestä, ja minä otin pistosahan ja sahasin velipojan jakkaran jaloista muutaman tuuman pois. M inä otin uudet mukavalle tuoksuvat sukset hetekan alta ja menin kujalle kokeilemaan. Muistan että se oli aattoyön jälkeistä pimeää aamua. Kujalla kun ei ollut lunta kuin ohuesti, piti hiihtää ojanpohjaa, siellä oli lumen alla jäisiä koivunlehtiä luistoksi ja pehmikkeeksi. Pyykösjärveltä päin tuli hitaasti kohti iso henkilöauto. Pitkälle yli 90-vuotiaaksi hän kiersi joka päivä Variskankaan lenkkiään, hiihteli talvella ja harjoitteli kuulantyöntöä, kiekon ja keihään heittoa kotipihalle raken- tamillaan suorituspaikoilla Lehtikankaan Alakadulla. Kotimaisista ja kansainvälisistä veteraanien arvokisoista kertyi kymmeniä yleisurheilumitaleja, viimeiset Suomen mestaruudet yli 95-vuotiaiden sarjasta. Paitsi kilpaillen Onni Huotari seurasi urheilua myös kokoamalla paksut leikekirjat esimerkiksi TUL:n jalkapalloseura KajPS:n toiminnasta. Onni oli vahvasti vasemmistolainen, vuonna 1948 SKP:n jäseneksi liittynyt työläisurheilumies, mutta arvostettu yli liittorajojen. Kainuun Liikunta myönsi Onni Huotari 1918?2015 hänelle elämänura-palkinnon vuonna 2014 ja Kajaanin Vuoden Vanhuksena hänet palkittiin vuonna 2009. AKI RÄISÄNEN Kansan Tahdon ja Viikkolehden tilaaja! Varmista, että saat Kansan Uutisten Viikkolehden ensi vuonna. Tarjoamme Kansan Tahdon tilaajille Kansan Uutisten Viikkolehden kestotilaukseen YHDEN KUUKAUDEN KAUPAN PÄÄLLE. TOIMI NÄIN: 1. Kerro ammattiliittosi ja osastosi. Voit tilata myös sähköpostilla tilaukset@kansanuutiset.fi Kestotilauksen hinnat 1.1.2016 alkaen: ? ? ? Yhdessä erässä 156 . Nainen ei ulkoiluta koiraa, hän vetää perässään pulkkaa. Menee vartti ja nainen palaa ja tekee ohituksen katulampun valossa. Nyt vasta tajuan että nainen vetää aamuyöllä pulkkaa edestakaisin ulkona kadulla ja pulkassa istua töröttää haalareihin puettuna noin parivuotias lapsi. HEIKKI KIRSTINÄ KUOLLEITA Kekseliäs työläisurheilumies näytti esimerkkiä Kainuun työläisurheilun grand old man, vaatimaton mutta paljon aikaansaanut Onni Huotari menehtyi Kajaanissa 1. Pitkä toppatakki, päähine, kädessä kintaat, ryhti hyvä, ei mikään luuserin laahustava. mukulasta asti. Äiti oli katsellut ja kestänyt ?tätä samaa helvetin peliä. marraskuuta 97-vuotiaana. Onni Rafael Huotari syntyi 10.3.1918 Varsinais-Suomen Perniössä, jonne vanhemmat olivat menneet maataloustöihin mutta palasivat pian Kajaaniin, jossa isä toimi Kainuun Osuusliikkeen tilanhoitajana Kylmällä. Onni rakensi kirvesmiehenä useita taloja, mutta varsinainen ura urkeni kun Kajaanin Keskuskenttä, nykyinen Liikuntapuisto, valmistui 1951. Porstuan ikkunat helisivät, ovea rynkytettiin ja rukoiltiin päästä sisälle edes lämmittelemään. Juoppoja ei sisälle päästetä, oli äiti tai isä, äitini hoki itku kurkussa. + yksi kuukausi kaupan päälle Neljässä erässä 40 . Kun ei ollut oikeaa jalkapalloakaan niin pojat pelasivat itse tehdyllä rättipallolla. Työ ja perhe vei oman aikansa ja myös ammattiyhdistystoiminta, jossa Onni Huotari oli vuosia Kiinteistötyöntekijäin liiton osaston kantava voima. Eläkeläisenä Onni Huotari näytti kaikille hyvää esimerkkiä. Minä yritin selittää että päästetään meidän ?muoriska. + yksi kuukausi kaupan päälle Kahdessa erässä 79 . 36 KANSAN TAHTO 18.?12.?2015 NIUKASSA ARJESSA Ohitus katulampun valossa J oulun aatto 1954. Se ulottui 1950-luvun luistinratojen uudenlaisesta jäädytyksestä pikaluistelijoiden lämmitettäviin, patentoituihin luistimiin ja vielä yli 90-vuotiaana kiekkoa korvaavaan heittorenkaaseen. Kun hiihdon luistelutyyli otti ensimmäisiä askelia niin Onni Huotari hiihtomiehenä keksi uudenlaisen pohjamallin luistelusukselle ja lähetti ideansa suurelle suomalaiselle suksitehtaalle. Vastauksena tuli kiitoskirje, ei mitään muuta ja kaupan hyllyille kaksi vuotta myöhemmin juuri Onnin kehittämän mallin mukainen luistelusuksi. Hänen oma urheiluseuransa oli vuonna 1933 perustettu Kajaanin Kuohu. Onni muisteli usein kuinka tuohon aikaan kaupungissa ei ollut juuri muita urheilu- paikkoja kuin rajavartioston kasarmin kenttä. Juon kahvia, kirjoitan, välillä toljotan tyhjälle kadulle. Nuorehko nainen ilmestyy jalkakäytävällä katulampun valoon. 2015. Suomen paras pikaluistelurata ja hiilimurskakaudella tehtiin kovia yleisurheilutuloksia. Hänen kykynsä keksiä, kehittää liikuntavälineitä ja suorituspaikkoja oli loppumaton. Lumen natinat ja epävakaiden askelten äänet loittonivat nurkan taakse kujaa kohti. Pihalta kuului vaimeaa yksinpuhelua. Vasta murrosikäisenä selvisi että auto oli taksi ja oululaisten tunteman kuskin kasvoissa oli puukon repimä vamma ja halvaus. K esällä tulivat ovellemme ne kaksi naista jotka kauppasivat äidilleni jumalaa ja ikuista elämää. Kunpa olisivat marssineet ohitsemme. 12.12. Minulle oli sukset, meille kaikille lapaset tai kintaat, makeisia ja kangas- verhoillut jakkarat veljelleni ja minulle. Se oli yksi niistä monista samanlaisista jouluista, ja minä, seitsenvuotias, olin senkin joulun ajan talon ainoa mies. Kyllä minä ainakin yritin olla mies, pelkoni peittämisessä onnistuin mielestäni erinomaisen hyvin. Velipoika oli niin pieni ettei saanut takapuoltaan yltämään jakkaralle. Istun lähellä ikkunaa, kirjoitan. Sitten tuli hiljaisuus. Äidin estelyistä huolimatta hain ulkoovelta hienoisen lumiharson koristelemat paketit. Verhot ovat sen verran auki että näen kadun ja jalkakäytävän ja katulampun valaiseman alueen. Vuosikymmenien ajan Onni Huotari kentän vahtimestarina kehitteli oloja niin, että siellä oli mm. Kello 03.36. edes vähäksi aikaa sisälle. Ei. Kerro haluatko maksaa kestotilauksesi yhdessä, kahdessa vai neljässä erässä. 3. Muista mainita, jos saat lehtietua
KANSAN TAHTO 51-53/2015 37
38 KANSAN TAHTO 18.?12.?2015 Kansan Tahdon joulutervehdysten kerääjien kesken suoritetussa arvonnassa onni suosi seuraavia: Matti Törmäkangas, Raahe Paavo Koski, Ylitornio Esko Leppänen, Kemi Kerttu Karjalainen, Säräisniemi Pirkko Ämmälä, Kemi Palkinnot on postitettu voittajille. Lämmin kiitos kaikille tervehdyksiä keränneille! Jouluristikko HELGE RIVIT SYVÄT Ratkaisu alla. 60 vuotta sitten Eino Kilven joulutervehdys Päätoimittaja Niilo Nikkilän lehden koko etusivun täyttäneen Kestävä rauha - nouseva elintaso -?linjakirjoituksen. sisään oli taitettu kuvan kera SKDL:n presidenttiehdokkaan, Eino Kiven joulutervehdys: ?Joulu, lasten ja aikuisten rakkain juhla on ovella. Suomen kodeissa, joita sota on niin kovin läheisesti koskettanut, osataan näille lahjoille antaa kaikista suurin arvo. Toivotan tämän lehden lukijain koteihin lämpöä ja iloa tänä rauhanasian voitokkaana jouluna.? Maan kansainvälisen aseman paranemisella Kilpi viittasi ennen muuta Suomen pääsyyn YK:n jäseneksi 15 muun maan kanssa. KANSAN TAHTO 23.?12.?1955. Tämän joulun paras sanoma ja rakkain lahja koko kansallemme on viime aikoina tapahtunut maamme kansainvälisen aseman paraneminen, naapurisovun lujittuminen ja rauhan asian edistyminen koko maailmassa. Tämän vuoden joulu lämmittää sydämiämme ehkä enemmän kuin on tapahtunut koko vuosikymmenen aikana sitten rauhanjoulun vuonna 1944, jolloin sodan äänet vaiennettiin ja katkerasta vihankylvöstä päästiin
Asianajajat antavat myös julkista oikeusapua kaikissa oikeudenkäyntiasioissa. Nikkarinkuja 12 Roi Puh. 0400 686 865 JÄRJESTÖT VUOKRATAAN yksiöitä, kaksioita ja kolmioita WWW.WALOASUNNOT.FI Rakennus-, remontti-, sisustus- ja tilaustyöt. Veneiden huolto-, korjausja entisöintityöt. Yrjö Mäkelin -seura www.makelinseura.fi POHJOIS-SUOMEN VASEMMISTOLEHTI PERUSTETTU 1906 l Ilmestyy perjantaisin l Numero 51-53 Mäkelininkatu 29, PL 61, 90101 OULU www.kansantahto.fi Kustantaja: Kustannus Oy Kansan Tahto Katja Hänninen puh. 09 432 3148 Avustaja Justus Mollberg puh. 554 6198/0400 586 903. fax 554 6199 Proteesit . ym. Kaikki automerkit LAPIN AUTO-OSA OY ASIANAJAJA on asianajajaluetteloon hyväksytty lakimies, jolla on säädetty kokemus ja taito. Asianajajan toimintaa valvovat asianajajaliitto ja oikeuskansleri. Implanttiprotetiikka Rautatienkatu 10 . 90100 Oulu Puh. moottorit . SOINI Haukkarinkatu 4 C, 94700 KEMI p. vaihde (08) 375 434 Telefax (08) 370 163 asianajotoimisto@vesala.com AA, VT Lauri Vesala OTM Tuomas Vesala HAMMASHUOLTO Erikoishammasteknikko Asianajotoimisto ANSSI HOLMBERG Asianajaja, varatuomari Hallituskatu 31 A 24, 4. (016) 254 300 fax (016) 254 305 aimo.tervahauta@aatsto.inet.fi Lakiasiaintoimisto HANNU GEHÖR OY Puh. 0400 272 560 www.veliheikkinen.fi KEMISSÄ: Asianajotoimisto AIMO TERVAHAUTA KY Kauppakatu 15 PETRI HEIKKINEN LINKIT Kainuun Vasemmisto Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto Vasemmiston Lapin piiri Ikä rikkautena ? Suunta tulevaan Eläkeläiset ry Yhteystiedot: Toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki Pakkahuoneenkatu 19, 90100 OULU jaakko.alavuotunki@vasemmistoliitto.fi Puh. lyhdyt . peltiosat . 050 511 3133 markus.mustajarvi@eduskunta.fi Hanna Sarkkinen hanna.sarkkinen@eduskunta.fi puh. Facebook: Oulun Vasemmistoliitto . 0440 588 790 sähköposti: vesa.soini@hotmail.com Asianajotoimisto HONKA JA VESALA OY Pakkahuoneenkatu 18 B 26 90100 OULU Puh. 08 537 1722 Faksi 08 371 314 ilmoitukset@kansantahto.fi Puh. 050 512 3325 katja.hanninen@eduskunta.fi Markus Mustajärvi puh. Uusi sähköposti: oulu.vas.kunnallisj@gmail.com Päivystysaika toimistollamme: Maanantai klo 10-14 Paikalla kunnallisjärjestön puheenjohtaja tai kunnallistoimikunnan jäsen HAMMASLABORATORIO ERIKOISHAMMASTEKNIKKO puh. jäähdyttimet . 040 687 3835 justus.mollberg@eduskunta.fi TOIMISTO: TOIMITUS: Puh. (08) 515 011 Telefax (08) 515 022 toimisto@karieriksson.fi V. (016) 310 950, 040 537 6121 Av. ovet, luukut . www.oulu.vas.fi . ma?pe 8?17 OULUSSA: RAKENTAMINEN & REMONTOINTI Asianajotoimisto KARI ERIKSSON OY AA, VT Kari Eriksson KEMIN MATTO- JA MAALAUSTYÖT VT Tiina Peräläinen OTM Henri Lesonen Ratakatu 8 B, OULU Puh. vaihteistot . KANSAN TAHTO 51-53/2015 39 PALVELEMME SINUA AUTOHUOLTO JA -VARAOSAT ASIANAJOTOIMISTOJA VAKUUTUSYHTIÖT Toimitukset koko maahan PURKUOSAT UUDET OSAT . 044 3457 611 . 0500 584 055 http://kainuu.vasemmisto.fi http://pohjois-pohjanmaa.vasemmisto.fi http://lappi.vasemmisto.fi www.elakelaiset.fi www.varjaagi.fi www.pam.fi www.puuliitto.fi OTA YHTEYTTÄ VASEMMISTON POHJOIS-SUOMEN KANSANEDUSTAJIIN Pohjolankatu 16 B 20 Kajaani p. ym. Vasemmistoliiton Oulun kunnallisjärjestö ry . krs 90100 Oulu puh. 08 537 1724 toimitus@kansantahto.fi Asiakaspalvelu avoinna arkisin klo 9-15 Päätoimittaja Tuula Leskinen 044 537 1732 Graafinen suunnittelija Jaana Hämälä-Raitio 044 537 1722 Toimittaja Tero Kaikko 040 037 4015 Toimitusjohtaja Sirpa Kovalainen 050 570 9713 Sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@kansantahto.fi ISSN 0356-1380 Suomalainen Lehtipaino Oy 2015. (08) 451 075 0400 891 039 VUOKRATAAN .0 JÄRJESTÖT VESA KUUSIRATI LASIASIAINTOIMISTOJA PYÖRÄHUOLTO www.turva.fi Pakkahuoneenkatu 19, 90100 Oulu Puh. (08) 622 616 L WA O -A SUNNO T OY 8 POHJOIS-SUOMEN PIIRIJÄRJESTÖT Urheilutie 49 86600 HAAPAVESI Puh. Pohjaukset Korjaukset
koreja, asetelmia ym.. Toivotan kaikille Kansan Tahdon lukijoille Välivainion Puutarha Rauhaisaa Joulua sekä Onnea ja menestystä vuodelle 2016! Marko Varajärvi, puoluesihteeri Höylää liittosi kortilla jopa 17% alennus vakuutuksista Paulaharjuntie 41, Oulu Avoinna ma-pe 8-19, la-su 9-17 jä! rvallisia ajokele tu ja a lu u jo a a Rauhais AKT ry toivottaa Ammattiliittosi jäsenkortti on mitä parhain etukortti. suljettu Katso tarkemmat tiedot pokkyla.fi ja facebook VASEMMISTON MEP KAI ILKKA KAI KAI ILKKA ILKKA Palvelualojen ammattiliitto PAM toivottaa Kansan Tahdon lukijoille hammasproteesit, hammasproteesit, hammasproteesit, pohjaukset ja pohjaukset pohjaukset jaja korjaukset korjaukset korjaukset Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta Lahjoitamme joulukorttivarat tänä vuonna Finnwatchin työn tukemiseen. Runsas a valikoimkia joulukuk Saaristonkatu 27, Oulu WWW.MERJAKYLLONEN.FI Saaristonkatu 27, Saaristonkatu 27,Oulu Oulu P. 040 553 9892 Alennus kaikista myymälän tuotteista -30% (Ei alennustuotteista) Rauhaisaa Joulunaikaa Kiitämme asiakkaitamme mukavasta vuodesta ja toivotamme Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta 2016! ke-pe 11-18 la 10-16 su 12-16 HUOM. ma 11-18 ti 11-20, 23.12.-6.1. tiilikatot . mineriittikatot . 08 311 444 4 . 08 311 4444 P. Meillä et muita tarvitse. Säästät heti selvää rahaa jopa 17 % vapaaehtoisten vakuutusten maksuista, kun kuulut liittoon ja keskität meille vakuutuksesi. hyasintteja . peltikatot puh. 40 KANSAN TAHTO 18.1?2.?2015 www.kattokruunu-oy.fi PESEMME JA PINNOITAMME PÖKKYLÄSSÄ alkaa 19.12. JOULU-ALE . amarylliksiä . Palvelemme numerossa 01019 5110 ma?pe 8?18 sekä verkossa osoitteessa www.turva.fi 127x150_KansanTahto_Tyovaenlehtipaiva_Etu-uudistus_05032015.indd 1 19.2.2015 10:31:22. 08 311 4444 P. joulutähtiä . Lue lisää eduista turva.fi/etusi ssa akt.fi Vieraile osoittee auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto ry John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki // PL 313, 00531 Helsinki (09) 613 110, faksi (09) 739 287 // etunimi.sukunimi@akt.fi Olemme asiakkaidemme omistama keskinäinen vakuutusyhtiö ja tarjoamme erityisesti ammattiliittojen jäsenille etuja ja räätälöityjä tuotteita