Kansan Tahto 19.07.2012 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Yksi heistä oli oululainen Pateniemen Vesan sihteeri ja yleisurheilija, silloin 23-vuotias Arvo Tiilikainen. Kuvassa Tiilikainen lähdössä osuudelleen Pateniemen Vesan edustusasussaan. KUVA:AKI RÄISÄNEN Kuhmolainen Antti Kilponen: Pienissä yrityksissä ovat tulevaisuuden työpaikat Sivu 2 viikko 29 torstai 19. heinäkuuta 2012 www.kansantahto.fi l POHJOIS-SUOMEN VASEMMISTOLEHTI l PERUSTETTU 1906 l KUVA:TERO KAIKKO Välisten luomutilalla ammuu 60 lehmää KUVA: MAIJA AALTO Sivu 12 KUVA: ARVO TIILIKAISEN ARKISTO Olympiatulen kantajat 60 vuotta sitten kulki olympiasoihtu viestinä läpi Suomen 1 680 juoksijan voimin. Oikealla edellinen soihtuviestin viejä, Pateniemen Urheilijoiden Hugo Nalkki. Hailuoto-seura pelasti vanhan kaupan ja teki siitä kukoistavan kylätalon Sivu 7 Sivu 8
(Helsingin Sanomat 3.7.) Yrjölä muistutti, että viime vuonna vehnäsato oli maailmanlaajuisesti ennätyssuuri, ja sitä on vielä paljon varastoissa. Tavara on tuoretta, pakkausmateriaalien ja lisäaineiden tarve vähenee. Vielä kesäkuun alussa uutisoitiin elintarvikkeiden maailmanmarkkinahintojen voimakkaasta laskusta hyvien sato-odotusten myötä. Vastaavasti maailmanmarkkinahintojen heilahtelut voivat iskeä laajalti. Yhdysvalloissa ja Venäjällä satoja piinaa kuivuus, kun taas Suomessa ja muuallakin Pohjois-Euroopassa liiat sateet uhkaavat satonäkymiä. Kokemukset ovat olleet hyviä ja lähiruokaan siirtyminen kivutonta ja luontevaa. Epäedullinen sää voi tietysti kurittaa satoa yhtä hyvin lähellä kuin kaukomaillakin. Jos taas maissisato Yhdysvalloissa on kehno, esimerkiksi Kiinan kasvava tuotanto kompensoi sitä. Siellä kunnanvaltuusto teki pari vuotta sitten periaatepäätöksen lähiruoan suosimisesta kunnan ruokapalvelussa. Lisäksi kotimainen nautakarja käyttää pääasiassa nurmirehua. TUOMAS TALVILA tuomas.talvila@kansantahto.fi Kuhmolaista maatalouslomittaja Antti Kilposta, 25, perussuomalaisten puheet alkoivat korpeamaan niin, että nuori mies liittyi Vasemmistoliittoon ja lähti ehdokkaaksi ensi syksyn kunnallisvaaleihin. Espanja-tuki esillä eduskunnassa KUVA: TUULA LESKINEN Kerjäläinen istuu Espanjan keskuspankin seinustalla Madridissa heinäkuun alussa otetussa kuvassa. Pellervon taloustutkimuksen PTT:n maatalousekonomisti Tapani Yrjölä topuutteeli äskettäin Yhdysvaltain kuivuuden vaikutusta elintarvikkeiden hintoihin. Suomen eduskunta käsittelee Espanjan lainaohjelmaan osallistumista torstaina ja perjantaina.. Juuri nyt heilahteluja markkinoilla riittää. 2 KANSAN TAHTO 29 2012 "Harha pienten kuntien suurenmoisen hienosti toimivasta demokratiasta elää sitkeästi PÄÄKIRJOITUS "Vasemmiston kortti on taskussa" KUVA: AKI RÄISÄNEN Ruokaa läheltä ja kaukaa Tässä lehdessä kerrotaan lähi- ja luomuruuasta Vaalan perspektiivistä. Lähiruoka on osoittautunut liki samanhintaiseksi tuontitavaran kanssa. Lisäksi rehujen hinnannousun myötä on arvioitu myös ainakin sianlihan, broilerin ja kananmunien voivan kallistua suomalaisissakin kaupoissa. Mahdollisimman suuri omavaraisuus ruoantuotannossa tuntuu kuitenkin turvalliselta. Vaalan kokemukset romuttavat osaltaan myös myyttiä lähiruoan kovasta hinnasta. Toki näissä puheissa on mukana myös ylireagoinnin ja spekuloinnin makua. Vaalan kunta on lähiruoan suosimisessa uranuurtajia. Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto (MTK) on jo ennakoinut viljojen hintojen nousevan syksyyn mennessä myös meillä. Perusteet ovat järkeenkäypiä: tuetaan paikallista tuotantoa, kuljetusmatkat ovat lyhyitä eikä ruoan alkuperää tarvitse arvuutella. Globalisoituneessa maailmassa ruokakin tulee yhä kauempaa. Suomeen maailmanmarkkinoiden raaka-aineiden hinnat välittyvät vain osittain, koska kotimainen kauppa ostaa pääosan ruuastaan kotimaiselta teollisuudelta ja tuottajilta. Kuten toimittaja Tero Kaikon jutussa todetaan, lähiruokaan siirtyminen on myös paluuta vanhaan. Viime päivinä on uutisoitu viljasatojen kärsivät epäedullisista sääoloista ympäri maailman. Vielä alle viisikymmentä vuotta sitten ruoka tuli aina läheltä, sitten teollisuustuotteet valtasivat alaa. Toki kaikkea ei läheltä saadakaan, ja lähiruoan suosiminen kunnassa "mahdollisuuksien mukaan" tarkoittaa myös sitä, että jos selkeästi halvempi teollinen vaihtoehto on tarjolla, raha ratkaisee
Päivä on melko pitkä, vaikka työtunteja tulee 66,5 tuntia. Miksi mieto olut on hyvä asia. Mutta toki netissä voi asioida nytkin. Antti nimittäin kiertää Kuhmossa ja Sotkamossa tuntipohjalta maatalouslomittajana, paikkaa vakinaisten vapaita ja muita lomitustarpeita. Työmäärä vaihtelee tiloittain. Monen yrittäjän lapset lähtevät maailmalle eikä jatkajaa ole. Heidän edustajansa eivät osaa asioita. Ei meidän tarvitse niin stereotypioiden ja heidän äänestäjiensä perässä juosta, Antti Kilponen tuumii. Vieläkin läheisempi on nuorten asia, Antti vaatii kaupungilta etsivää nuorisotyötä, sillä liian moni kuhmolaisnuori putoaa yhteiskunnan rattaista ja ajautuu itsetuhon tielle. Kohteet on noin 50 kilometrin säteellä kotoa. Alkoholin kulutus on viime vuosikymmeninä nelinkertaistunut ja haitat moninkertaistuneet. Mokkula pelittää tarpeeksi hyvin. Rekisteröidyin sinne jo neljä vuotta sitten, mutta aloin kirjoitella vasta seuraavana vuonna. Ei siinä mitään muuta estettä ollut kuin, että mietin omaa riittävyyttä. Sotkamossa yleensä ovat vähän isompia, Antti Kilponen kertoo. Yhtenä mahdollisuutena hän pitää osuuskuntatyyppistä mallia, joka on Kuhmossakin ollut esillä. Minusta nyt voidaan hetken katsoa tilannetta. He saisivat kuitenkin miedomman oluen mukana vähemmän alkoholia. Jos kolmosolut vietäisiin kokonaan pois vähittäiskaupoista, eikö se johtaisi oluen myynnin siirtymiseen Alkoon. Kolmosolut ei nyt kaupoista mihinkään häviä, sen rinnalle vain tuodaan miedompi vaihtoehto. Kolmosta vaadittiin pois kaupoista, koska panimot eivät halunneet tuoda markkinoille kakkosolutta. Vahva näyttö on, että Ruotsissa alkoholin kokonaiskulutus on 1015 prosenttia pienempi kuin Suomessa. Lomittaja joutuu kulkemaan paljon, viime viikonvaihteessakin Antti ajeli noin 400 kilometriä. Pientä siirtymää voisi tietenkin tapahtua, mutta tuskin massoittain. Mainonnan ja paljousalennusten rajoittaminen ovat hyttysen surinaa verrattuna tällaiseen isoon uudistukseen. Luulen, että ihmiset hankkisivat pääosin oluensa edelleen vähittäiskaupoista, kioskeista ja huoltoasemilta. Tarvitaanko enää lainsäädäntöä, kun mieto olut tulee markkinoille. Työnantaja on Sotkamon kunta, joka vastaa lomituksesta kummas- Yrityksille jatkajia, etsivää nuorisotyötä Omat painopisteet ovat uudella kunnallisvaaliehdokkaalla selvillä. Kaupungin pitää tukea pienyritysten sukupolvenvaihdoksia. sakin kunnassa. Alkuun se oli ihan liian innokasta, kirjoittelin kaikesta mitä tein. Ei tänne mitään isoja tehtaita tule, mutta näissä pienissä yrityksissä ovat tulevaisuuden työpaikat, Antti Kilponen korostaa. Facebookin kautta on löytynyt eri puolilta Suomea samoin ajattelevia vasemmistonuoria ja joku on tavattu ihan livenäkin. Osa navetoista on suuria, nykyaikaisia ja osassa lämmitetään vedet muuripadassa. Nostavat kädet pystyyn, ajattelevat, että olkoot Karhunpolulla pois silmistä, juokoot itsensä hengiltä tai tappakoot toisiaan, Antti huokaisee. Viiden tai puoli kuuden maissa aamulla alkaa, sitten on päivällä useamman tunnin tauko ja taas iltapuolella takaisin niin, että seitsemän, puoli kahdeksan maissa loppuu, Antti kertoo. Puhuvat, pelottelevat, levittävät ennakkoluuloja mutta eivät oikeasti tiedä asioista eivätkä saa mitään aikaan. Voisiko Suomessa käydä samoin. Hän haki itsekin suuntaa tulevaisuudelleen nuorten työpajalta, löysi sen ja tietää mistä puhuu. "Pakko sanoa, että nykyiset päättäjät ja virkamiehetkään eivät nuorten tilanteesta joko tiedä tai eivät välitä." Antti kertoo. "Ei enää vessakäyntejä" Timoniemelle on Kuhmon kirkolta liki 30 kilometriä ja kylällä toimiva koulu, yksi Kuhmon enää kolmesta. KANSAN TAHTO 29 2012 3 kuntauudistuksesta käytävässä keskustelussa." Kolumni Sivu 5 Jytky otti kuhmolaista Antti Kilposta niin kupoliin, että hän alkoi vasemmistoliiton ehdokkaaksi. AKI RÄISÄNEN Vasemmiston kortti on taskussa. Miksi pidät nimenomaan olutta alkoholipolitiikan keskeisenä asiana. Kysymys on paljon siitä, mihin panimot laittavat valtavat markkinointirahansa ja mitä kaupoissa laitetaan esille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n pääjohtaja Pekka Puska, onko tämä hyvä uutinen kansanterveyden kannalta. Uskotko, että se johtaa siirtymiseen miedompaan. Jos väki siirtyy riittävän laajamittaisesti miedomman oluen käyttäjäksi, lainsäädännön tarve vähenee. Ruotsissa kakkosolut syrjäytti kolmosen kaupoista jo 70-luvulla. Yhdeltä edestakaiselta saa 45 senttiä kilometriltä ja toinen menee verottajan piikkiin. Ei ole tänä vuonna paljon liiton kassalta tarvinnut nostaa, vaikka sovitellulla päivärahalla olen, VIIKON KYSYMYS: Onko mieto olutvaihtoehto hyväksi kansanterveydelle? KUVA: MIKA PELTONEN Suuret panimot ovat tuoneet markkinoille miedon 3,5-prosenttisen oluen. Että on perussuomalaisille vastavoima, sanoo Antti Kilponen, 25, Kuhmon Timoniemeltä. Olutta ei saa enää pois ruokakaupoista, eikä verotuksellakaan saa ihmeitä aikaan. Nyt se on järkevämpää, linkkejä heittelen ja kommentteja, hän kuvaa. Antti Kilponen on aktiivi sosiaalisen median käyttäjä. Työ lomittajana on vaitiolovelvollisuuden piirissä, joten siitä naamakirjaan ei voi kirjoitella. Päivätauon ajaksi lomittaja lähtee tilalta, hoitaa asioitaan tai menee kotiinsa. Pakollisen karjatalouden ohella tulee osio lomituksesta ja ensi kesänä tuorerehua käsittelevä opinto-osuus, jonka jälkeen saa "paperit kouraan". Se olisi kansanterveydellisesti iso asia. Suomalaiset juovat puolet alkoholistaan oluena. Miedompi vaihtoehto tekee vielä tuloaan vähittäiskauppojen olutrivistöihin.. Se auttaa kun tulee isäntien kanssa tutummaksi. Se jytky otti niin kupoliin, että päätin panna vastaan, liityin puolueeseen ja kun kysyttiin, niin rupesin kuntavaaliehdokkaaksi. Vaikka lomitus on minulla tuntityötä ja työt vaihtelevat niin hommia on riittänyt. Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos ja Valtion taloudellinen tutkimuslaitos ovat molemmat omissa tutkimuksissaan päätyneet, että oluen miedontaminen vähentäisi alkoholin kokonaiskulutusta noin 10 prosentilla. Hän opiskelee työn ohessa karjataloutta pääosin nettiä apuna käyttäen Kainuun Ammattiopiston Seppälän toimipaikassa. Kilometrikorvaus ei vastaa kaikkia ylläpitokuulija ja auto on joskus vaihdettavakin, tuumaa lomittaja, joka juuri on käyttänyt autoaan "lasareetissa". Opiskelee karjataloutta Lypsykarja ja sen hyvä hoito ovat viljelijälle iso asia myös taloudellisesti ja Antti Kilponen on omaksunut tarkan asenteen työhönsä. Oliko siitä apua. Että olenko liian kiltti, mutta eihän siellä olla yksin, hän hymähtää. Rahaa se ei voi antaa, mutta pitää löytää joku muu tapa. Kyllä. THL on vaatinut keskiolutta kokonaan pois kaupoista ja miedompaa olutta tilalle. Wimax oli aiemmin mutta se oli liian kallis, Antti selvittää. Lomittajalla pitkä päivä Antti Kilposen kotitalo Timoniemellä on maalaistalo, mutta karjan pito lopetettiin 1998. Navettahommat on siksi pitänyt opetella aakkosista, hän naurahtaa. Minulla ei ole mitään olutta vastaan, muta tosiasiat ovat karut. Olen puhunut tästä useamman vuoden, mutta panimot ovat tähän asti suhtautuneet hyvin vastahakoisesti. Pakko sanoa, että nykyiset päättäjät ja virkamiehetkään eivät joko tiedä tai eivät välitä. Kuntavaaliehdokkuus tuli käytännössä sitten, että tuttavan äiti oli vihjaissut Mauri Piiraiselle Antista ja tämä tuli asioimaan. Hartwallin Sininen ja Olvin Sven Tuuva vastaavat vahvuudeltaan Ruotsin kakkosolutta. Perussuomalaisten maahanmuuttajia vastaan nostamat asenteet ja heikommassa asemassa olevien polkeminen karvastelee. Että "kävin vessassa". Yksinkertainen ja realistinen ratkaisu olisi vähentää kaupoissa myytävän oluen alkoholipitoisuutta. Timoniemellä ei valokuitukaapelia ole ja Antti Kilponen epäilee, ettei tule, ellei liittymien ja talojohtojen hintaa saada järkevälle tasolle niin, että se voidaan hankkia tavallisiinkin perheisiin
Siinä suhteessa sopimus on hyvä, ettei leikitä eri säännöillä, Tiri toteaa. Pitkät ylimenokaudet Siirtymäajoista ennakoidaan kuitenkin pitkiä, sillä venäläiset haluavat suojella maatalouttaan ja koneteollisuuttaan. Vienti kasvoi edellisvuodesta, mutta vuoden 2008 tasoon eli 7,5 miljardiin on yhä matkaa. Näiden osuus on noin 85 prosenttia, jo pelkästään öljyn ja öljytuotteiden osuus on 63 prosenttia. Suunta on ollut sama myös tänä vuonna. Suuret yritykset ovat voineet ottaa lainaa hankintoihinsa ulkomailta. Tuonnin arvo oli 11 miljardia euroa, viennin 5,3 miljardia. Sekin on auki, hakeeko Venäjä vielä lykkäyksiä esimerkiksi omien maataloustukiensa tai maatalouskoneiden tukien suhteen. Nykäsen mukaan maan kannalta parasta olisi euron pysyminen koossa ja poliittisen kriisin rauhoittuminen mahdollisimman nopeasti. Sen kautta vakaa toimintaympäristö voi palata Eurooppaan. Luoteis-Venäjällä on potentiaalisia kauppa- ja yhteistyökumppaneita. Putin on ollut henkilökohtaisesti edistämässä Venäjän jäsenyyttä Maailman kauppajärjestössä. Pietarinkin alueella on yrityksiä, joissa suomalaisia ei tunneta. Julkista rahoitusta on vaikea saada. 4 KANSAN TAHTO 29 2012 PERINTEENÄ PALVELU YLI 120 VUOTTA. Asemakatu 4, 90100 Oulu, p. Nykänen kuuluu myös Teknologiateollisuus ry:n johtajistoon viestintäjohtajana. Intressiargumentti lupaa, että naispoliitikot puolustavat naisten etuja ja ajavat naisille tärkeitä asioita." "Näitä argumentteja sotkevat ikävästi politiikan käytännöt ja arki: monet naiset ovat tiukasti sidoksissa oman puolueensa politiikkaan, joissa liian usein sukupuolen kriittinen esille nostaminen koetaan kiusalliseksi ja turhaksi. Tilaa on, varsinkin kehittyvillä toimialoilla ja palvelusektorilla, erityisesti yrityspalvelusektorilla, Tiri kertoo. Venäjän vienti kasvaa hitaasti Viime vuonna Venäjän kauppa oli Suomelle raskaasti alijäämäistä, osin öljyn hinnannousun takia. Tulevaisuus riippuu Tirin mukaan paljolti venäläisistä pankeista. Euro on ollut positiivinen asia Suomelle. 9 - 17 la 10 - 15, su 11 - 15 LIMINKA Tupoksentie 12 08 384 477 Tuira, OULU Valtatie 59 08 554 6005 MUHOS Valtatie 11 08 374 800 TYRNÄVÄ Joonaantie 4 08 545 1957 www.dapu.fi Neuvonta ja päivystys 08 545 1957(24h) JUURI PALKITTU! Päätalo-instituutin Möllärimestarikilpailun novelli- ja kertomuskokoelmien sarjassa 1. Venäjän parlamentti, duuma, hyväksyi WTO-jäsenyyden viime viikolla. 9-12 Monipolvinen byrokratia rajaliikenteessä helpottuu ajan kanssa ja riitely puutavaratulleista jää historiaan, kun Venäjän jäsenyys Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa astuu voimaan. palkinto vuonna 2012. Vappu Säilynoja Siunatut sokerisakset 20,Kansan Tahdon toimisto: Mäkelininkatu 29 Avoinna ark. Suomalaisen metallien jalostuksen päävientikohde on EU-alue. Vientimarkkinan kuohunta haittaa vakavasti normaalia toimintaa ja kilpailua. Meillä uskotaan, että kykymme vastata normaaliin kilpailuhaasteeseen on hyvä. Teollinen selkäranka Nykäsen edustama metallien jalostus kuuluu Suomen teollisuuden selkäran- kaan. Noin 70 prosenttia teknologiateollisuu- den liikevaihdosta tulee globaaleilta markkinoilta, ja teknologia-alat työllistävät 290 000 henkilöä. (08) 311 2203 www.ala-aho.fi Venäjän vienti helpottuu ajan kanssa "WTO-jäsenyydellä on suuri psykologinen vaikutus". UP/BIRGITTA SUORSA HAUTAUSPALVELU Kukkakauppa Avoinna ark. Euron hajoaminen olisi myrkkyä teollisuuden kilpailukyvylle, vakaudelle ja investointimahdollisuuksille. Mikäli Eurooppa ei olisi kriisissä, kasvuluvut olisivat Nykäsen mukaan suuremmat. Joillekin tuoteryhmille on luvassa jopa seitsemän vuoden ylimenokausi. Jäsenyys on presidentti Vladimir Putinin sinettiä vaille valmis. Pitkällä aikavälillä tuontitullit Venäjälle laskevat, joissakin tuoteryhmissä enemmän, joissakin vähemmän tai ne poistuvat kokonaan, Tiri toteaa. Suomalaisille on vielä tilaa Suomalaisilla yrityksillä on hyvät asemat LuoteisVenäjällä, muun muassa Pietarissa ja sen ympäristössä. Tähän saakka venäläiset yritykset ovat pitkälti lainoittaneet hankintansa omista kassoistaan. Tosin nykyään naiset pystyvät entistä paremmin vaikuttamaan emopuolueensa tekemisiin, miehet tai pikemminkin miestapaiset toimintatavat ja politiikan arvostukset eivät itsestään selvästi määrää, kuten aiemmin. Tutkimukset todistavat, että vasta noin 30 prosentin kriittinen massa vähemmistön edustajia saa äänensä kuuluville." Metalliteollisuusjohtaja: Ero eurosta olisi myrkkyä vientiteollisuudelle UP/KARI LEPPÄNEN Suomen eroaminen eurosta tai euroalueen hajoaminen olisi myrkkyä suomalaiselle vientiteollisuudelle. Toisaalta ei ole päästy juuri eteenkään päin. Sen hajoaminen olisi valtava riski, sanoo teknologiateollisuuteen kuuluvan Metallinjalostajat ry:n toimitusjohtaja Mika Nykänen. Venäjä on Suomen tärkein tuontimaa ja kolmanneksi tärkein vientimaa Saksan ja Ruotsin jälkeen. BS/UP MUUT LEHDET Katastrofaalinen talouspolitiikka suorastaan huutaa naisten osallistumista päätöksen tekoon, kirjoittaa Lena Paju Vasemmistonaisten Pippurissa: "Naisten osuuden lisäämiseksi politiikassa on perinteisesti vedottu yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen ja demokratiaan: koska naisia on puolet kansasta, heitä pitää olla saman verran myös poliittisissa elimissä. Tullin tilastojen mukaan Suomesta viedään Venäjälle eniten kemiallisia aineita ja tuotteita, teollisuuden koneita ja moottoreita sekä sähkökoneita ja laitteita. Myös Venäjä on merkittävä vientimaa.. Metallien jalostuksen tuotannon volyymi on pienessä kasvussa. Teknologiateollisuus edustaa 60 prosenttia Suomen viennistä. Nämä tuoteryhmät kattavat viennistä noin puolet. WTO-sopimus asettaa kaikille jäsenmaille yhtenäiset pelisäännöt, muun muassa tiedotuksen ja erilaisten standardien osalta. Konkreettiset tulokset näkyvät kuitenkin vasta vuosien päästä. Vaikka jäsenyys vahvistettaisiin heti, elokuun ensimmäisenä kauppa ei muutu. Venäjältä tuodaan lähinnä öljyä ja öljytuotteita, kaasua, sähköä ja kemianteollisuuden tuotteita. Paineet markkaa kohtaan olivat rajut ja korot olivat valtavan korkealla. Sikä- läiset lobbausorganisaatiot toimivat varmasti tukien jatkamiseksi, Tiri kertoo. Nykänen muistuttaa ajoista ennen euroa ja ongelmista Suomen markan suhteen talousvaikeuksien kohdatessa. Euroalue ja koko EU ovat suuria vientialueita suomalaiselle teollisuudelle. Tullien aleneminen helpottaisi vientiä entisestään. Neuvottelut kestivät ennätyspitkään eli 18 vuotta. Positiivista tietenkin on, ettei ole pakitettu. Resurssiargumentti nojaa naisten käyttämättömiin voimavaroihin koulutukseen, asiantuntemukseen ja 'toisenlaisiin' arvoihin. Sen osuus Suomen viennistä oli viime vuonna 14 prosenttia, eli lähes joka seitsemän vientieuro tuli metallien jalostuksesta. Tiri arvioi, että Venäjän kaupan näkymät ovat tällä hetkellä huomattavasti paremmat kuin KeskiEuroopan. Hallituspuolueiden kaikki kansanedustajat puolestaan nielevät päätöksiä jotka ovat vastoin heidän arvojaan." "Naisliikkeen tavoitteena on edelleen naisten määrän lisääminen politiikassa. Lainat ovat olleet tiukassa ja korot korkeita. Tämä on Venäjälle psykologisesti suuri askel, sanoo Suomalais-Venäläisen Kauppakamarin toimitusjohtaja Mirja Tiri. Raaka-aineomavaraisuus takaa, että Venäjä pystyy maksamaan laskunsa. Viennin arvo oli 4,7 miljardia euroa. Henkilöautojen, maatalouskoneiden, sähkölaitteiden, kemikaalien ja elintarvikkeiden vienti Venäjälle on kasvussa
KANSAN TAHTO 29 2012 5 Ruotsissa valtio tutkii pohjoisen maaperärikkauksia MAIJA AALTO KOLUMNI Ruotsin valtio käynnistää maan pohjoisimmassa osassa laajan kallioperäkartoituksen. Viimeaikaiset puolueiden kannatusmittaukset näyttävät, että keskustan hellimää ajatusta pienestä kunnista demokratian ja hyvinvoinnin onnelana ei oteta todesta, kuten ei myöskään uhkakuvaa suurista kunnista helvetin esikartanoina. Olin 21, kun minut lähetettiin puusepänoppiin, Cossa kertoo. Sen ohittavat sukulaisten, tuttavien ja naapureiden sekä aate- ja uskonveljien tahallinen ja tahaton suosiminen, lapsellinen kyläpolitiikka, paikallisten maanomistajien ja yrittäjien intressien nostaminen muiden kuntalaisten oikeuksien edelle, päättäjien keskinäiset sympatiat ja antipatiat. Hallitus vei ne, ja minun toiveeni upposivat mereen. Cossa selittää, että seuraava askel on pääministeri Luisa Diogon tapaaminen. Yksi tyttö tuli tänne ja löysi isänsä asumasta savimajasta. Se voi kestää, mutta me olemme odottaneet jo 22 vuotta. Harha pienten kuntien suurenmoisen hienosti toimivasta demokratiasta elää sitkeästi kuntauudistuksesta käytävässä keskustelussa. Olemme esittäneet tapaamispyynnön, mutta mitään ei ole kuulunut. Tavallista keskustalaista enemmän hänellä on ollut oikeuksia, jos hän on kuulunut vanhaan paikalliseen maanomistajasukuun. Mutta kun tulimme, rahat olivat hävinneet. Kun palkkoja ei kuulunut vuoteen, he aloittivat yhä jatkuvat viikoittaiset mielenosoituksensa. 1979 Mosambikin vasemmistohallitus sopi, että se lähettää kansalaisiaan opiskelemaan ItäSaksan valtionjohtoisiin yrityksiin. Sen mukaan valtio myöntää 120 miljoonaa kruunua (noin 14 miljoonaa euroa) geologisiin kartoituksiin, jotka tehdään vanhojen kaivosalueiden ympäristössä Kiirunan ja Vittangin alueella. Meille kerrottiin, että kun palaamme, rahat odottavat pankkitilillä, Magalhes sanoo. Saksalaisviranomaisten mukaan kukin magerman on saamassa noin 5 000 dollaria, mutta Mosambikin hallitus ei velkaansa myönnä. Kuntauudistus voidaan vihdoinkin toteuttaa, onneksi. Suomessa toimii 11 metallikaivosta ja parikymmentä kaivosta tai louhosta, joista otetaan rakennus- ja teollisuusmineraaleja. Jos suvun maat ovat vielä sattuneet sijaitsemaan kuntakeskuksen kaava-alueella tai sen vieressä tai vaikka hyvän soraharjun kupeessa, keskustalaiset kunnanisät ovat pitäneet aivan erityistä huolta hänen oikeuksistaan. Selviä rötöksiäkin voidaan kätkeä, koska niiden puiminen julkisuudessa olisi päättäjien yhteinen häpeä. Kun sama pieni piiri päättää asioista vuosia ja vuosikymmeniä, syntyy suhteiden, kirjoittamattomien sopimusten sekä palvelusten ja vastapalvelusten verkosto, johon paljon puhuttu kuntalaisten yhteinen etu ei läheskään aina sovi. Kun Mosambik itsenäistyi 1975, sadattuhannet ammattitaitoiset portugalilaiset lähtivät ja veivät osaamisensa mukanaan. Olemme protestoineet 22 vuotta, jotta saisimme Saksassa ansaitsemamme rahat. Saksan hallitus osoitti, että rahat todella oli lähetetty Mosambikiin. Itse halusin nähdä Eurooppaa. Mosambikin magermanit, Saksasta tulleet, ovat odottaneet palkkasaataviaan 22 vuotta. si, vaikka päätös ei ollut helppo. Kartoitus kestää noin neljä vuotta ja siitä vastaa Ruotsin geologinen tutkimuskeskus SGU. Suomen Lapin alueelle on tehty satoja malminetsintä- ja valtaushakemuksia. Sen elättelijöiden olisi pitänyt päästä vähäksi aikaa kärpäseksi kattoon kuuntelemaan, miten suurenmoista se demokratia todellisuudessa on. Demokratian ja kuntalaisten tasavertaisten oikeuksien kannalta se on suuri edistysaskel. Kirjoittaja on eläkkeellä oleva toimittaja. Maputon sinnikkäät mielenosoittajat KUVA: LOUISE SHERWOOD/IPS MAPUTO LOUISE SHERWOOD/IPS Joka keskiviikko joukko miehiä ja naisia osoittaa mieltään Maputon keskustassa. Suomessa maaperärikkauksien etsintä ja hyödyntäminen on annettu pääosin ulkomaalaisten yritysten käsiin. Kaikille magermaneille ei löytynyt kotimaassa käyttöä. Itä-Saksassa 1980-luvulla työskennelleet mosambikilaiset ovat peränneet vääriin taskuihin päätyneitä palkkojaan yli 20 vuotta. Olimme onnellisia, mutta pelkäsimme skinejä ja uusnatseja. Norrbottenin uusista maaperätutkimuksista kertoi Ruotsin radio. Kun palasimme Mosambikiin, täällä oli hädin tuskin Rahojen piti odottaa pankkitilillä Saksassa mosambikilaistyöläisille maksettiin 40 prosenttia palkasta, loput lähetettiin kotimaahan. Naapurit käyttivät vaateresuja, me tulimme pukeutuneina kuin herrasmiehet. Kun joku on pienessä kepuenemmistöisessä kunnassa tunnettu keskustalaiseksi, hallitseva puolue on hänen puolellaan ja hänellä on enemmän oikeuksia kuin niillä kuntalaisilla, jotka eivät ole keskustalaisia. Tornionjoen kahta puolta Kolariin ja Pajalaan tulossa olevien rautakaivosten omistaja on kanadalainen Northland Recourses. SEPPO HURSTI Kuntauudistus lisää demokratiaa Pääsi pitkä naurun hörähdys, kun kuulin kesäkuussa radiosta Mari Kiviniemen julistavan keskustan puoluekokouksen läksiäispuheessaan, että keskusta on puolustanut ja puolustaa kuntalaisten oikeuksia. Kiinnostus Pohjolan malmivaroja kohtaan on maailmalla suuri. Kyllähän keskusta on omiensa oikeuksista huolta pitänyt, muista ei ole niin väliä. Osa pakeni sotaa, osa nälkää ja osa pakkorekrytoitiin. Entisaikaan äänestettiin lehmäluvun mukaan niin, että mitä enemmän lehmiä, sitä enemmän ääniä. Jatkamme, koska uskomme, että jonakin päivänä onnistumme, Itä-Saksan lippua kantava Jos Alfredo Cossa selittää. Toinen mielenosoittaja, Lzaro Magalhes a Escova, työskentelee mosambikilais-saksalaisessa kulttuuri- instituutissa Maputossa. Pelkäsimme, mitä tapahtuu, kun hallitus ei enää suojele meitä, Magalhes muistelee. Vuonna 2002 asiaa selviteltiin. Itse suunnittelin, että perustan yrityksen, jossa valmistetaan ovia, ikkunoita ja huonekaluja. Niin kauan, kun meillä riittää voimia, emme anna periksi. Me toimme ne, Cossa kertoo. Sitten lehmäluku korvattiin kaavoitukseen kelpaavan maan omistuksella: Mitä enemmän maata, sitä enemmän vaikutusvaltaa kunnan asioihin. Moni noin 20 000 lähteneestä pala- autoja, autoteollisuudesta puhumattakaan, Magalhes sanoo. Joidenkin miesten vaimot ja lapset tulivat lentokentälle. Vuosien saatossa moni heistä menetti kontaktin Saksassa perustamaansa perheeseen. Sitten haen tyttöystäväni Saksasta. Mosambikissa ei ollut televisioita ja videoita. Ja siksi monissa kunnissa keskustalaiset päättäjät ovat henkeen ja vereen vastustaneet kuntien yhdistämistä. Naiset itkivät ja pyysivät, etteivät miehet lähtisi, Magalhes kuvailee. Palaajat luulivat olevansa varakkaita Cossan kertoo, että ihmiset palasivat kotimaahansa suurin odotuksin. Sitten ajattelin, että onhan se tottakin osittain. Berliinin muuri murtui 1989. Hänen mukaansa Saksaan lähdettiin monista syistä. Monet olivat autotehtailla tekemässä Trabanteja. Sinisilmäisimmät olisivat voineet mätkähtää järkytyksestä katosta lattialle. Saksojen yhdistyttyä Mosambikin hallitus antoi kansalaisilleen kaksi vaihtoehtoa: heidän oli joko jäätävä Saksaan elämään omin avuin tai palattava välittömästi valtion kustannuksella. Suomi on esimerkiksi myynyt omat fosforivarantonsa. Eurooppalaisten tapojensa vuoksi palaajista tuli paikallisessa kielenkäytössä magermaneja heitä, jotka tulivat Saksasta. Mitä väliä on muutamalla kuukaudella. Kulttuuri-instituutissa työskentelevä Magalhes kertoo, että nyt Saksassa asvuat aikuistuneet jälkeläiset ovat ryhtyneet etsimään isiään. Ruotsin porvarihallituksessa valmistellaan parhaillaan kansallista mineraalistrategiaa, jonka hallitus esittelee loppuvuodesta. Enää kolme kotimaista Suomessa kaivostoimintaa ei ole pidetty kotimaisissa käsissä läheskään samaan malliin kuin Ruotsissa, eivätkä Suomen porvarit hyväksy kansallisen kaivosyhtiön uutta perustamista. Valtio myi Siilinjärven ja Soklin fosforin ja kaivosoikeudet norjalaiselle Yaralle vuonna 2007. Suomen nykyisistä kaivoksista kaikki muut paitsi Sotkamon Talvivaara, Outokummun kromikaivos Keminmaassa ja Rettigin kalkkikaivokset ovat ulkomaalaisessa omistuksessa. Myös Pohjois- Ruotsissa liikkuu runsaasti australialaisten, kanadalaisten, yhdysvaltalaisten ja eteläafrikkalaisten kaivosyhtiöiden malminetsijöitä. Saamme sähköpostia päivittäin. Mielenosoittajat eivät ole ainoita, jotka haluavat kaivella vanhoja. Kunnallisvaaleissa hän on voinut huoletta asettua ehdokkaaksi ilman että on tarvinnut pelätä painostusta, syrjintää tai pelkoa työpaikan menetyksestä. Esimerkiksi hänen mahdollisuutensa päästä kunnalle töihin tai myydä kunnalle palveluitaan ja tuotteitaan ovat olleet selvästi paremmat kuin ei-keskustalaisen. Hän viipyi hetken, lähti ja vei isänsä mukanaan Saksaan.. Isommassa kunnassa he eivät enää pysty samalla tavalla ajamaan maanomistajasukujen oikeuksien ja kierrättämään veronmaksajien rahoja niiden pankkitileille, kun maa- ja kaavoituspolitiikassa otetaan huomioon kokonaisuus muutamien maanomistajien intressien sijasta. Seutu tunnetaan suurista rautamalmiesiintymistä, joita Ruotsin valtion kokonaan omistama kaivosyhtiö LKAB on louhinut jo yli sata vuotta, ja pienemmistä kuparikaivoksista. Kultaakin on kaivettu. Kotimaassa kaikki oli toisin
Jos toiveet käyvät yksiin ja etäisyydet ovat sopivat, vanhus voi saada ystävän nopeastikin. Yleensä vapaaehtoinen ystävä löytyy vanhukselle muutamassa kuukaudessa. Jonkin verran pyyntöjä tulee vanhuksilta itseltään. Keväällä ja kesällä ulkoilupyyntöjä tulee paljon. Suomen Punainen Risti tarjoaa ystävätoimintaa ja kertaluontoista apua myös vanhuksille, lähinnä pääkaupunkiseudulla. Hyvään hoitoon vaaditaan enemmän väkeä. Vanhustyötä on Kirkon tiedotuskeskuksen mukaan jokaisessa seurakunnassa. HelsinkiMission tukihenkilötoiminta ja keikka-apu kattavat Helsingin. Vapaaehtoista ystävistä on kuitenkin pulaa. Vielä sellaista ei ole tiedossa, mutta vanhusten määrän kasvaessa tilanne voi muuttua. Vanhusten ei enää tarvitse olla nälissään yli 11 tuntia. Pitkistä yöpaastoista on päästy eroon, mutta pätevästä henkilökunnasta on edelleen pulaa. UP Pulaa ajasta ja keinoista Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminnan vapaaehtoiset ovat Dufvan mukaan pysyneet toiminnassa pitkään, vaikka sitoutumista ei vaadita. Suuri osa vanhuksista uskaltaa pyytää apua. Asiakkaat tarvitsevat entistä enemmän apua. Pääsääntöisesti kantelut koskevat henkilökunnan määrää. Puolet keikoista on ollut yhdistettyjä ulkoilu- ja kauppamatkoja. lund sanoo, että ihmiset ovat kiinnostuneita vanhusten auttamisesta, mutta yleensä väylä auttamiseen puuttuu tai aikaa vapaaehtoistyöhön on liian vähän. Siksi meillä vapaaehtoistoiminta sovitetaan joustavasti vapaaehtoisen aikatauluihin ja oman elämän vaatimuksiin, Grönlund kertoo. Helsingissä palveluja, muualla vähemmän Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminnan ystäväpalvelua ja saattaja-apua on tarjolla pääasiassa Helsingissä, jonkin verran Espoossa ja Vantaalla. Ahonen arvioi ongelman ratkeavan ajan kanssa. Vapaaehtoistoiminnasta väitöstyönsä yliopistolle tehnyt Grön- Auttavista käsistä yhä pulaa ARKISTOKUVA Vanhusten yöpaasto hoitolaitoksissa on kuitenkin lyhentynyt. UP/BIRGITTA SUORSA ta. Paljon pyydetään juttu- tai ulkoiluseuraa, jonkin verran asiointiapua, Dufva sanoo. Lääkärille tai merenrannalle Juttu- ja ulkoiluseuran lisäksi vanhukset haluavat asiointiapua kauppareissulle tai terveyskeskuskäynnille. Ahonen huomauttaa, että nykymitoituksen mukainen minimi eli 0,5 henkilöä vanhusta kohden ei riitä. Terveyskeskusten vuodeosastoja on lakkautettu, ja potilaat on siirretty asiakkaiksi sosiaalihuollon palveluyksikköihin. Keikka- apua sai viime vuonna 161 vanhusta, tukihenkilö on noin 80 vanhuksella. Edellytämme joka kerta, että ikäihmisen kanssa on keskusteltu vapaaehtoisesta ja että hän suostuu ottamaan apua vastaan. Nyt on jo joitain viestejä, että päteviä sijaisia on näin kesäaikaan vaikea saada, varsinkin pienissä kunnissa. Tulevaisuudessa hoidon tarve kasvaa, mutta auttavia käsipareja on rajallinen määrä. vanhusta kohden pitäisi olla 0,50,6 hoitajaa. Järjestön koko maan kattava Aamukorva-puhelin (09-2528 2730, 045 341 0504) tarjoaa juttuseuraa joka aamu klo 59. Viime vuonna niitä tuli Valviralle ja aluehallintovirastoille yhteensä 228. Heti huomisesta ei voi palkata uusia hoitajia, vaan budjetilla paikataan vasta seuraavaa vuotta. Sosiaalialan lupa- ja valvontavirasto Valvira selvitti pari vuotta sitten vanhusten ympärivuorokautisen hoidon tilaa. Keikka-apureita on löytynyt kesän mittaan aika hyvin. Henkilöstön lisääminen on budjettisidonnaista. Vuoden mittaan omaisilta on tullut kymmenkunta kantelua, kertoo ylitarkastaja Aila Peltoniemi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston Jyväskylän yksiköstä. Jotta hoito olisi tyydyttävällä tasolla, yhtä Pätevistä sijaisista pulaa Omaisilta tulee edelleen kanteluita vanhustenhuollosta. mitoitusta on helppo seurata. Yleensä lopettamiseen on painava syy, kuten muutto tai oman läheisen sairastuminen. Lähtötilanne on erilainen, Ahonen painottaa. Osa vanhuksista on selvästi jo alistunut yksinäisyyteen ja turvattomuuteenkin. Hoitotyön mittaaminen muuttuu vaikeammaksi. He ovat yllättyneitä ja iloisia, jos joku auttaa heitä ilmaiseksi. Viime vuonna laitoksia vielä muistutettiin liian pitkästä yötauosta ruokailujen välillä. Ahonen epäilee, että jossain vaiheessa edessä voi olla pula pätevästä henkilökunnasta. Monet vapaaehtoisemme ovat olleet mukana jo vuosia. Dufvan mukaan tällaista saattaja- apua voidaan tarjota nopeastikin, varmimmin 12 viikon varoitusajalla. Ahosen mukaan puutteita on yhä henkilöstön määrässä. Ruoaton yötauko on lyhentynyt 11 tunnista, sosiaalineuvos Hanna Ahonen Valvirasta arvioi. Esitys uudeksi vanhuspalvelulaiksi ei sisällä ohjeita henkilöstön määrästä, vaan hoidon laadusta. Vanhoissa yksiköissä on ollut laitosapulaisia ja muuta kouluttamatonta henkilökuntaa, uusissa yksiköissä heitä ole. Tulevaisuudessa hoidon tarve kasvaa, mutta auttavia käsipareja on rajallinen määrä. Vanhainkotivierailujen ja kotikäyntien lisäksi tarjotaan viriketoimintaa, esimerkiksi käsityökerhoja. Sen korjaaminen vie aikaa. Valviran selvityksen mukaan joka kolmannessa hoitoyksikössä ainakin osa hoitohenkilökunnasta oli vailla ammatillista kelpoisuut- Vuodepotilaita hoivakoteihin Käsiparien mukaista hoitotyön. Kaikilta osilta Valviran kehottamia korjauksia ei ole tehty. Peltoniemi arvioi, että kuntien säästöohjelmat näkyvät yhä selvemmin kanteluiden määrässä. Useimmiten ystävätoiveet tulevat kotihoidosta, mutta myös vanhusten omaisilta. Mukana on noin 120 vapaaehtoista, joista 80 toimii ystävänä, loput saattajina. Meillä on todella paljon pyyntöjä, jotka ovat yli puoli vuotta ja yli vuodenkin vanhoja, kertoo vanhustoiminnan ohjaaja Sanna Dufva Vanhustyön keskusliiton senioritoiminnasta. Tuolloin yli 200 hoitolaitosta laitettiin tiukkaan seurantaan. Odotusaikaan vaikuttaa paljon se, minkälaista ystävää vanhus ja vapaaehtoinen toivovat. Noin viidennes kanteluista johti määräykseen puutteen korjaamiseksi tai huomautukseen. Yksinäisyyttä helpottavat kansalaisjärjestöjen erilaiset ystäväpalvelut. Tosin nykyisetkin mittarit ovat jääneet ajastaan jälkeen. Vanhukset ovat entistä heikkokuntoisempia ja iäkkäämpiä. Uusi selvitys on tarkoitus tehdä syksyllä. Näitä on edelleenkin kesken. Vapaaehtoisten toiveiden huomioiminen on tärkeää, jotta heillä riittää mielenkiintoa pysyä toiminnassa. Muualla Suomessa vanhusten ystävätoiminnasta huolehtivat pääasiassa seurakunnat. On lukemattomia vanhuksia, jotka eivät pääse ulos koko kesänä, ellei joku vapaaehtoisesti mene auttamaan, kansalaistoiminnan johtaja Henrietta Grönlund kertoo. 6 KANSAN TAHTO 29 2012 Yksinäisyys tuttua yhä useammalle ikäihmiselle Vanhus voi joutua odottamaan ystäväapua yli vuoden. UP/BIRGITTA SUORSA Tutkimusten mukaan joka kolmas yli 75-vuotias kärsii toisinaan yksinäisyydestä, yksi kahdestakymmenestä jatkuvasti. Sosiaalialan järjestön HelsinkiMission kautta vanhus voi saada keikka-apua vaikkapa lampun vaihtamiseen, seuraksi merenrannalle tai teatteriin. Siinä muuton yhteydessä ei paranemisia tapahdu, vaan hoitoa tarvitaan edelleen, vaikka sen muoto muuttuukin
Muutama muita ratkaisevampi seikka johti siihen mikä nyt näkyy kylätalona. Vanhasta kaupasta piti tuleman kylätalo luotolaisten ja mökkiläisten iloksi. Purku-uhka tuntui meistä kamalalta, semminkin kun sitä ajoivat vahvat voimat. Kuvataiteen näyttelytilasta on ollut jatkuva pula, joten sen teimme ihan ensimmäiseksi, Tuula Isola kertoo. Kaiken huipuksi talossa oli pidetty Hanna-Kaisa Oksasen veistos Puupään vaellus kylätalon kesänäyttelyssä. Alakerran täyttää osuuskunta Luovon Puojin runsas käsityömyymälä kahviloineen ja terasseineen sekä taidenäyttely ja pieni työhuone. Purkuun oli menossa myös keskellä Hailuotoa vuodesta 1943 seissyt osuusliike Arinan pääkauppa, joka jäi kylmilleen 1990 ja rapistui pahoin, kun sille ei haluttu tai löydetty käyttöä siis korjausten kustantajaa. Ensinnäkin kyläseura sai Pohjois-Suomen korjausrakentamiskeskuksesta asiantuntevaa apua ja rohkaisua talon kunnostukseen. Kylätalon kohennus jatkuu ja talkookutsu kiirii: nurkkahuoneen lattia on kesken ja räystäslaudat pitäisi uusia... Onneksi emme luovuttaneet, iloitsee Hailuoto-seuran puheenjohtaja Tuula Isola. Asiantuntija-arkkitehdin mukaan talo edustaa tasokasta rakennusperintöä. Sisäkattoja ja lattioita oli rikottu, huoneet pursusivat törkyä. Nyt samalla paikalla on kaunis, keltainen kylätalo, jossa turisteja palvelee kahvila, matkamuistokauppa ja taidenäyttely. Mutta hometta ei ollut, vaikka niinkin väitettiin. Tontille oli jo piirretty uusi liiketalo. Luotolaiset kirvesmiehet ovat tämän aikanaan taidolla tehneet, Tuula Isola sanoo painokkaasti. Talkoot käyntiin heti, kun järkytyksestä selvittiin Hailuoto-seuran puheenjohtaja Tuula Isola kertoo, että kylätalo oli aivan järkyttävässä kunnossa kun seuran aktiivit kävivät siellä keväällä 2008. Vanhaa hävitetään surutta maallakin, tuloksena ovat tylsät "liikekeskukset". Korkeassa päädyssä olevan asunnon on vuokrannut hailuotolainen jäkäläyritys aasialaisille kausityöntekijöilleen. Tänä kesänä taiteen tarjonta täydentyi, kun pihapiirin makasiiniin kunnan vuokratiloihin saatiin yksityinen valokuvagalleria. KANSAN TAHTO 29 2012 7 Yksi euro ja tuhansia talkootyötunteja Hailuoto-seura pelasti vanhan kaupan ja teki siitä kukoistavan kylätalon. Teksti ja kuvat: MAIJA AALTO Paljon matkailumainetta tänä kesänä saaneen Hailuodon kuntakeskus näytti viisi vuotta sitten paljon rumemmalta. Lisäksi seura pääsi EUhankkeen kautta osalliseksi maaseudun kehittämisrahoista. Ja se on se sama talo. Siipi on toiminut myös bändiharjoitustilana. Kyläseura päätti kuitenkin ostaa sen eurolla. Heinäkuussa 2012 kylätalo näyttää tällaiselta. Ratkaisevinta on ollut talkoohenki ja aktiivien sitkeys. Kehuja saa myös ainutlaatuinen, betonitiilillä katettu satulakatto. Vastapäätä kylän ainoaa huoltoasemaa törötti mustanpuhuva talorahjus, joka särkynein silmin odotteli iäisyyskutsua. Seuraavaksi talossa avataan Riikka Soinisen taidenäyttely. Huhtikuussa 2008 talo näytti vielä tällaiselta. Tuhansia tunteja on tehty että lattiat ja katot, ikkunat ja ovet, vedet ja sähköt on saatu kuntoon, Isola luettelee. Jäkälänpoimijoita, kuvataidetta ja käsitöitä Hirsirakenteinen kylätalo on kookas. Pian 70 vuotta täyttävä rakennus on arvoisessaan kunnossa.. Mutta tehtävä tietysti vaati enemmän kuin sen yhden euron. savusukellusharjoituksia ja haju oli sen mukainen. Taistelu rakennusten suojelusta ei rajoitu kaupunkeihin, vaikka grynderien apajat niissä ovatkin suurimmat. Perustukset ovat massiiviset ja hirret yhä upeassa kunnossa. Viimein kunta päätti myydä rakennuksen yhdellä eurolla ja ehdolla, että ostaja purkaa talon. Silloin Hailuoto-seura pani kaiken yhden euron varaan. Onneksi emme luovuttaneet, Isola sanoo
Kentältä koululle soihtu kulki Pateniemen Urheilijoiden Hugo Nalkin kantamana. Hyvällä syyllä hän voikin siis sanoa juosseensa samassa viestissä Paavo Nurmen kanssa. Periaatteena oli, että kantajat olisivat vuoroin TUL:n ja SVUL:n miehiä. Kilometrin verta oli matkaa. Väkeä oli jo reitin varrella ja yritin sanoa, että älkää nyt vielä hurratko, soihtu on vasta tulossa, Tii- likainen kertoo. Kunniatehtävä ja arvokas homma, että sai kantaa sellaistakin. Soihtujuhla ja kentän vihkiäiset Ennen Tiilikaisen osuutta vietettiin soihtujuhlaa ja samalla Pateniemen urheilukentän vihkiäisiä. Suomessa tuli kulki Pallastunturilta Tornioon ja Torniosta Helsinkiin soihtuviestinä noin 1680 juoksijan voimin. Oman osuutensa hän juoksi pitäjän rajalle, eli silloisten Pateniemen ja Oulun kuntien rajalle, Rajakylään. Kunniakierroksen jälkeen tuli kiire: Arvo Tiilikaisen piti ehtiä omalle viestiosuudelleen noin kilometrin päähän, Kuivasojan koulun kulmille. 8 KANSAN TAHTO 29 2012 Tuli, joka kulki halki Suomen Saattueessa kulki pyöräilijöitä sekä ruotsalainen kuorma-auto. Tapahtuma kiinnosti kovasti. Tehtävän arvo oli tiedossa jo silloin ja kuluneen kuudenkymmenen vuoden aikana se on vain kasvanut. Yksi heistä oli oululainen Pateniemen Vesan sihteeri ja yleisurheilija, silloin 23vuotias Arvo Tiilikainen. Sellaista metsää, sillä osuudella ei ollut paljon taloja. Painija Tauno Holappa kantoi soihtua kentän ympäri ja me pojat juostiin perässä. Juoksenneltiin kilpaa ja urheiltiin muutenkin, niin tahdottiin soihtuviestiin. Seuran puheenjohtaja Väinö Pietilä kysyi, Tiilikainen muistaa. Juoksua siitä jatkoi Erkki Portaankorva. Arvo Tiilikainen soihtua kantamassa. Jo aiemmalla pätkällä, Haukiputaan Kellossa vies- "Väkeä oli jo reitin varrella ja yritin sanoa, että älkää nyt vielä hurratko, soihtu on vasta tulossa.". Matkassa kulki ruotsalainen kuorma-auto, jossa kuljetettiin varatulta ja otettiin valokuvia. Soihtujuhlassa oli tuhansia ihmisiä ja reitin varrella hurraamassa myös. Maantietä pitkin minun piti juosta seuraavaan paikkaan ja oli se sellaista pakoilua. Sielläkin Vesan pojat osallistuivat ohjelmaan. Sää oli hieno kesäsää, joten Arvo Tiilikainen pärjäsi hyvin kilpailuasussaan, hihattomassa paidassa ja shortseissa. Mahtavalle se tuntui, että minä tässä nyt kannan olympiasoihtua. Viesti kiinnosti ihmisiä Tiilikaisen osuudelle ei sattunut kommelluksia. heinäkuuta vuonna 1952 Paavo Nurmi sytytti olympiatulen Helsingin Olympiastadionilla. Meitä oli viidentoista pojan ja miehen voimisteluryhmä ja esiinnyimme tilai- suudessa. Kuva Arvo Tiilikaisen arkistosta. TINJA REPO Päivälleen kuusikymmentä vuotta sitten, lauantaina 19
Syyskuussa 2011 käynnistyneen perinnekeruun tavoitteena on saada talteen soihtuviestiä koskevaa perinnettä ja muistitietoa käsikirjoituksina, kuvina ja äänitteinä. Minulle kisat olivat tärkeät, pääsinhän nä tavallisella pokkarilla suomalaista juuri näissä haistelemaan ensimmäisen mäkikotkaa. Puun istuttamisen taito. Aluksi isot kisat hieman ujostuttivat, mutta lopussa löysin itseni jo toimittajien aitiosta neljänneksi tullutta vuoden takaista olympiavoittajaa kuvaamasta. heinäkuuta. Pienikokoinen viehättävä kirja houkuttaa selailemaan. TUULA LESKINEN Saarnen taimi. Kerättynä on sekä soihtua kantaneiden, saattueissa mukana olleiden, katsojien ja järjestelyihin osallistuneiden muistoja. KANSAN TAHTO 29 2012 9 KUVA: TINJA REPO tin kulkua seurasi Arvo Tiilikaisen tuleva Helinä-vaimo. Veli-Pekka Ketola. Eikä sitä tarvittukaan, kun mies Bubo-huuhkaja oli vuoden 1993 Falunin MM-hiihtopäästi minut sisälle. Kreikan Olympiassa 25. (How to Plant a Tree) Suom. On niissä aina oma hohtonsa. Myös yleisurheilun MM- kisoja tuli katten lippu maksoi 110 kruunua, viikolla oli seltua paikan päällä Helsingissä vuonna päässyt vieläkin halvemmalla. jen maskotti. Arvo Tiilikainen osaa edelleen arvostaa kuudenkymmenen vuoden takaista kunniatehtäväänsä. Perinnekeruu käynnissä TINJA REPO Suomen Urheilumuseo on keräämässä kuudenkymmenen vuoden takaista soihdunkantotapahtumaa kansien väliin. kesäkuuta perinteisin menoin sytytetty tuli kulki viestinä Ateenaan, sieltä lentokoneella Saksan kautta Tanskaan ja Ruotsiin. Sellainen on harvinaista olympiahistoriassa, Terttu Mämmelä vahvistaa. Samana iltana uutisoitiin dopingkärystä, mutta saisa olivat naisten 30 km ja normaalimäki. Akkreditointikorteilla varustetut toimittajat ja kuvaajat olivat omassa aidalla eristetyssä aitiossaan. vien, pitkillä putkilla varustettujen kuvaaLankomiehen taloudesta oli hyvä pisteleh- jien ilmeet olivat näkemisen arvoiset, kun he huomasivat kisaturistin tähtäilevän siitiä päiväseltään Lugnet-stadionilla. Kantavana ajatuksena on istuttaa puu jonkin tapahtuman ison tai pienen muistoksi, ottamaan puut huomioon seremonioissa ja erityistilanteissa. Kirja antaa ohjeita puun valinnasta, käytännön ohjeita ja taustoja. Paljon oli ihmisiä katsomassa. Pääsyliput olivat mielestäni halvat: alle pahan kokea kuitenkin päivällä mahtavaa 12-vuotiaat pääsivät ilmaiseksi ja aikuis- kisahumua. Käsikirjoitus on valmis elokuun lopulla ja noin 200-sivuinen kirja tulee markkinoille loka-marraskuussa, erikoistutkija Terttu Mämmelä kertoo. Se ei estä lukijaa nauttimasta nippelitietoa vaikkapa punapuusta. Teemaan liittyvä näyttely nähdään Urheilumuseossa Helsingissä syksyn aikana. Suomen tuli yhdistettiin kahdesta Suomen olympiatuleen liittyy oma erikoisuutensa, sillä se yhdistettiin kahdesta tulesta. Soihdunkuljettajat eivät ole suuremmin olleet tekemisissä keskenään. Vaaksan korkuisesta kisamaskotti 2005. Näistä olympiatuli yhdistettiin yhteen maljaan, jota sitten lähdettiin kuljettamaan etelään. Etukäteen kisaorganisaatiossa käytiin keskustelua, voiko tällainen kansallinen elementti olla mukana. Tavallinen hampurilainen oli 30 kruunua ja nilkkakuppi kahvia maksoi kympin. Toisiaan he eivät tosin silloin vielä tunteneet. Kahta puolen olepäätin siitä paikasta, että sinne mennään. Kirjassa kuvataan sekä viestin vaiheita että kerrotaan soihdusta itsestään. kerran sitä kuuluisaa suuren urheilujuhlan tuntua. Asian puolesta sen ratkaisi propagandaarvo muun muassa Suomen matkailulle. KUVA: TINJA REPO Pieni ylistys puille Daniel Butler. Makeaa pitää saada vain vähän Seuraava kisamuisto on Lahden MMkerrallaan, niinpä mekin jännäsimme pai- kisoista vuodelta 2001, jolloin olin todistakan päällä vain yhtenä päivänä, toiseksi massa 40 000 ihmisen kanssa suomalaisviimeisenä kisapäivänä, jolloin ohjelmas- ten mieshiihtäjien suurta päivää. Allan Pietilän kanssa olen tavannut, hän on siskoni mies. Ja sitten yksi kaveri, Teuvo Karjalainen hiihti meren jäällä vastaan, Arvo Tiilikainen kertoo. MINUN KISAMUISTONI Kisamaskotti Bubo ja Falunin MM-kisat Luovin ihan aidan viereen, vajaan metKun aikanaan kuulin, että hiihdon MMkisat pidetään vuonna 1993 Falunissa, rin päähän Niemisestä. Bubosta maksoimme 89 kruunua, ja avaimenperänä samainen huuhkaja mak- MIKKO IHALAINEN soi Selma Lagerlöfin kuvalla varustetun kaksikymppisen. Käännöskirja kun on, niin se esittelee joukon kotimaassa tuiki tuntemattomia tai menestymättömiä lajeja. Samaan aikaan Tornioon tuotiin Pallastunturilla sytytetty keskiyön auringon tuli eli Lapin tuli. Vastauksia on tullut reilut viisikymmentä. Kisat olivat meikäläisittäin vaisut, vain Marja-Leena Kirvesniemen pronssi oli kotiin tuomisena. Moreeni 2012. Juoksijat saivat muistoksi plaketin. Pienikokoiseen kirjaan Puun istuttamisen taito on saatu mahdutettua monenlaista pientä asiaa puista ja niiden istuttamisesta. Ruotsin halki tuli juostiin Tornioon, jonne se saapui 8. En muista, oliko minulla Kansan Tahdon avustajakortti mukana, mutta tuskinpa se olisi auttanut. Sain portilla olleen vahdin päästämään minut sisälle, kun kerroin haluavani vain ottaa kuvan Toni Niemisestä. Toiset kulkivat pyörillä mukana, eivät he muuten olisi pysyneet perässä. Ylistys puille ja niiden istutusseremonioille. Kirjan kuvitusta.. Kyllä tuli tunne, että jotain erikoista on tapahtumassa, Helinä Tiilikainen muistaa
Keikkalaiset tulisivat kalliiksi. Hallituksen kuntakarttasuunnitelmien mukaan Vaalasta, lukuun ottamatta Säräisniemen kylää ja Manamansalon toista puolikasta Eila Anttilan mukaan Vaalassa ollaan totuttu palvelujen ottamiseen useasta suunnasta. jotka jäisivät Kainuuseen, tulisi osa Oulua ja Pohjois- Pohjanmaata. Puolanka on sitä paitsi eroamassa Kainuun sotepiiristä. Suurkoulu tulee tarpeeseen Vaalalla on heikon talouden vuoksi yhä kriisikunnan status ja lähes kahden ja puolen miljoonan alijää- mä maksamatta. Tänä vuonna Vaalalle ropisi lisämaksuja sotepalveluista. 10 KANSAN TAHTO 29 2012 Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan välissä KUVA: TERO KAIKKO Vaala Sijainti: Kainuun maakunnan länsiosassa, 90 km Ouluun, 95 km Kajaaniin. Paraikaa oppilaat ovat sijoitettuina yhdeksään eri kouluun, ja tunteja on pidetty valtuustosalissakin. Utajärven kanssa tehdään muutenkin paljon yhteistyötä, yhteisiä viranhaltijoita on useita. Syksyksi kuntaan valmistunee suurinvestointi, uusi koulukeskus. TERO KAIKKO Kuka? Eila Anttila · Kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen 1. Vaalassa sinnitellään kahdella osa-aikaisella lääkärillä. Suurkoulu tulee tarpeeseen. Vaala kuuluu Limingan poliisipiiriin. Tuskin Oulu enää haluaakaan meitä, Eila Anttila pohtii. Jos koululaiset käyvät kunnassa vähiin, on mahdollista, että kiinteistöstä löytyvät tilat tarpeen tullen myös vanhuksille. Jos itsenäisyyteen eivät rahkeet riitä, hänen mukaansa luontevin yhdistymissuunta olisivat Utajärvi ja Puolanka. vpj, Oulunkaaren ympäristölautakunnan jäsen, käräjäoikeuden lautamies, herastuomari · Eläkkeellä oleva ravitsemustyöntekijä · Harrastaa marjastusta, sienestystä Vaalan valtuuston toiseksi suurin puolue vasemmistoliitto valmistautuu kunnallisvaaleihin hyvällä alkuvireellä. Tavoitteena on kasvattaa suosio viiteen valtuustopaikkaan nykyisestä neljästä ja kymmenen prosentin kannatuksesta. Vaala haluaisi olla itsenäinen. Jos koululaiset käyvät kunnassa vähiin, on Anttilan mukaan mahdollista, että kiinteistöstä löytyvät tilat tarpeen tullen myös vanhuksille. Hajanainen malli on jo tuttu Vaala hankkii sosiaali- ja terveyspalvelunsa Oulunkaaren kuntayhtymästä, jossa se on yhdessä Iin, Simon, Utajärven ja Pudasjärven kanssa. Muutkin palvelut tulevat eri ilmansuunnista, mutta Anttilan mukaan se on jo arkipäivää. Tiloihin sijoitetaan luokat alakoulusta lukion viimeiseen vuosikurssiin saakka.. Tällainen on stressaavaa sekä oppilaille että opettajille, Anttila sanoo. Siitä huolimatta kuntaan valmistunee syksyksi suurinvestointi, uusi koulukeskus. Viides paikka jäi viimeksi muutamaa ääntä vaille, kertoo Vaalan kunnanhallituksen jäsen Eila Anttila (vas.) Nyt haetaan ehdokkaita. Ehkä päiväkoditkin aikanaan yhdistyvät koulukeskukseen. Erikoissairaanhoito on ollut tosi kallista jo monena vuonna. Lääkäritilanne kunnassa on heikolla tolalla. Hänen mukaansa Vaala saa valtionapua 3,5 miljoonaa kaikkiaan yhdeksän miljoonan euron arvoisen koulukeskuksen rakentamiseen. Kunta kuuluu yhä Kainuun maakuntaliittoon. Asukkaita: 3297 (31.5.2012) Pinta-ala: 1763, 94 m2 Veroprosentti: 21% Perustamisvuosi: 1954 Vaalalla on heikon talouden vuoksi yhä kriisikunnan status. Vaalan ympäristövalvonta on yhtä kuin Oulunkaaren ympäristövalvonta, te-keskus ja palo- ja pelastuspuoli ovat Kainuussa, käräjäoikeus Oulussa. Vaalassa ollaan totuttu tähän hajanaiseen malliin. Pyrkimys itsenäisyyteen Vaalan valtuusto päätti PohjoisPohjanmaahan pyrkimisestä viime vuoden lopulla
Vaalan osalta hankintarenkaan tarjouspyynnöistä on erotettu leipä, perunat, juurekset, kala, sienet ja marjat. Flander luettelee tuotteiden perään tuottajan nimen; ruoan alkuperä on varmasti tiedossa. Resepteihin ei ole tarvinnut kajota lähiruokaan siirtymisen vuoksi. Lähiruoka on yhtä varmasaantista kuin teollinenkin, Flander sanoo. Vaalan ruokapalvelu ei tarjoa lautaselle norjalaista lohta tai seitä, ennemminkin se on muutaman kilometrin päästä kalastettua madetta. Ja saatavuus on hyvä. Liha tulee Saarioisilta ja kuivatavara Keskolta, maito Valiolta. Annoksia tehdään päivässä 450, kesäaikaan viitisen sataa. Mausteita kaivataan Lähiruoka on osoittautunut liki samanhintaiseksi tuontitavaran kanssa. Nyt lähialueilta saatavien elintarvikkeiden kirjo on kasvanut. Tosin hankintabudjettia on kasvatettu lähiruoan suosimisen myötä. Ensin käyttöön saatiin paikallinen kala ja marjat sekä sienet. Ruoan alkuperän tarkastaminen on iskostunut päähän, merkinnät tulee katsottua kaupassa tarkkaan, hän toteaa. Lähiruokaan siirtyminen on myös paluuta vanhaan. Sen suosiminen on kestävyyden huomioiva ratkaisu; kuljetusmatkat ovat lyhyitä eikä ruoan alkuperää tarvitse kyseenalaistaa. Flander näkee lähiruokana muunkin kuin vaalalaisen tuotteen. Lähiruoan suosiminen "mahdollisuuksien mukaan" tarkoittaa kuitenkin sitä, että jos selkeästi halvempi teollinen vaihtoehto on tarjolla, raha ratkaisee. Kala saadaan Oulujärvestä. Lähiruoka on hankala määriteltävä; toisen mielestä lähiruoaksi lasketaan vain lähimpään kirkontorniin kapuamalla nähtävien tilojen tuotteet, toinen katsoo kaiken kotimaisen kyllin läheltä tulevaksi evääksi. Vaalan kunta on lähiruoan suosimisessa uranuurtaja. Vaikka pinaatin korvaaminen nokkosella olisi houkutteleva vaihtoehto, jälkimmäinen tulisi liian kalliiksi. Kala Oulujärvestä, liha Saarioisilta Läheltä tuleva kala on itsestäänselvyys, sillä Oulujärvi on aivan naapurissa. Vielä alle viisikymmentä vuotta sitten ruoka tuli aina läheltä, sitten teollisuustuotteet valtasivat alaa. Aamupuuro on tätä nykyä luomua, Flander kertoo. Aivan koko ruokaympyrää ei lähiruokana ole saatavilla. Kurkku ja tomaatti ovat kotimaista. Lähiruoka on myös osoittautunut hinnaltaan samantasoiseksi kuin tuontitavara. Vaala luottaa lähiruokaan Teksti ja kuvat: TERO KAIKKO Lähiruoka on kuluttajille mieleen, mutta sen saatavuudessa on monin paikoin ongelmia. Leivän tulee olla leivottu alle kuusi tuntia toimituksesta. Vaalan terveyskeskuksen keittiöllä vuonna 1984 työnsä aloittanut Pirjo Flander on tottunut uuteen trendiin. Vielä alle viisikymmentä vuotta sitten ruoka tuli aina läheltä, sitten teollisuustuotteet valtasivat alaa.. KANSAN TAHTO 29 2012 11 Vaalan terveyskeskuksen ravitsemustyönjohtaja Pirjo Flanderin mukaan lähiruoan suosiminen laitoskeittiöllä on ollut kivutonta. Lähiruokaa otettiin kyllä kuvioihin jo aikaisemminkin, kertoo Vaalan terveyskeskuksen ravitsemustyönjohtaja Pirjo Flander. Vaalan kunnanvaltuusto teki vuonna 2010 periaatepäätöksen lähiruoan suosimisesta kunnan ruokapalvelussa. Flander kaipailee lähistölle lisää tuottajia. Mausteita kun vielä saisi läheltä, Flander sanoo ja kertoo tuovansa terveyskeskuksen keit- Paluuta vanhaan Pirjo Flanderin mukaan lähiruokaan siirtyminen on ollut kivutonta ja luontevaa. Niiden kilpailutus hoituu yhdessä Utajärven kanssa. Pakkausmateriaalien ja lisäaineiden tarve vähenee roimasti. Lähiruokaan siirtyminen on myös paluuta vanhaan. Perunat, juurekset ja leipä tulevat Utajärveltä, juusto paikallisesta juustolasta. Vaalan kriteerien mukaan perunan täytyy olla viimeistään edellisenä päivänä kuorittua ja kotimaista. Vaala kuuluu Kainuun hankintarenkaaseen. Toreilta, markkinoilta ja marketeista sitä saa, mutta harvassa ovat ne paikat, joissa lähiruokaa tuodaan lautasella eteen. Kala viihtyykin terveyskeskuksen ruokalistalla kerran tai kaksi, parhaimmillaan kolmestikin viikossa. Lihaakin otettaisiin likeltä, jos siihen olisi varaa. tiölle laitettavaksi kotipihallaan kasvanutta raparperia. Taattu tuoreus on valttia sekin
Luomutilalla soijapapurehu ei kelpaa, sillä se on pitkälti geenimuunneltua eli gmo:ta. Jos ostaa luomua, voi olla varma että se myös on luomua." Pekka Välinen kertoo, että Suomen tiloista kahdeksan prosenttia on luomussa. Ja soijaa tuodaan Etelä- Ame- rikasta, jossa sademetsää kaadetaan soijanviljelyn tieltä. Maassa on 120 luomumaidon tuottajaa, joista Vaalassa viisi. Suoramyynti ei ole niin yksinkertaista kuin miltä se saattaa kuulostaa. Lihan kotiteurastuskaan ei onnistu mutkitta. Vaala on sitoutunut gmovapaaksi kunnaksi valtuuston päätöksellä, Pekka Välisen aloitteesta. Luomussa on varovaisuus pohjalla. Luomutuotantoon saadaan EUtukea Välisen mukaan noin 140 euroa per hehtaari. Nyt pariskunta on luonnonmukaisen tuotannon vankka puolestapuhuja. Kotimaisella rypsillä ja rapsilla soija olisi korvattavissa, Väliset sanovat. Pinta-alaa pelloilla on oltava tavallista enemmän, sillä luomupelto antaa hieman tavanomaista pienemmän sadon. Tuet tarpeen Suoramyyntiin melkein meijeri Moni on kysellyt suoraan Välisiltä luomumaitoa ja -lihaa ostaakseen. Jos tukea ei tulisi, kuluttaja maksaisi luomuruoastaan maltaita. Jos ostaa luomua, voi olla varma että se myös on luomua. Säännöt ovat hyvin tarkat ja valvonta tarkkaa. Tällä hetkellä Vaalan kunta on varsinainen luomukeskittymä: 40 prosenttia tiloista viljelee luonnonmukaisesti. Ja ilman perheyrityksiä hinnat menisivät teollisuuden sanelemiksi. Varmasti luomua Siirtymäaika tavanomaisesta peltoviljelystä luomuun kestää kolme vuotta. Teurasjätteet pitäisi kuljettaa Honkajoelle saakka, ja se kävisi tuottajalle kalliiksi. Luomulla maa on elävää. Nyt pitkät kulje- "Säännöt ovat hyvin tarkat ja valvonta tarkkaa. Apulannalla viljeltäessä maa on pelkkä kasvualusta. Hän arvelee, että suomalaisten nihkeää suhtautumista luomuun selittää käsitys siitä, että kotimainen ruoka on puhdasta ilman luonnonmukaista viljelyäkin. Jos pykäliä hieman höllennettäisiin, myisimme ilman muuta suoraan tilalta. Mehiläiset kuolevat rikkaruohomyrkkyihin, ja nykymyrkyt ovat niin viattoman näköisiä, ettei niitä tiedä pelätä, Pekka Välinen sanoo. Hän kertoo, että luonnonmukaisen viljelyn periaatteiden mukaan lannoitetta saadaan ilmasta ja ilmaiseksi apilan ja herneen typpeä sitovien juurten avulla. Täällä luomu junnaa verrattuna Itävaltaan ja Tanskaan. Sinä aikana luomumerkintää ei viljelijä vielä saa. 12 KANSAN TAHTO 29 2012 Luomu kasvaa elävästä maasta Veneheittolaiset luomuviljelijät Marja-Liisa ja Pekka Välinen ovat myös kulttuurin ystäviä. Teksti ja kuvat: TERO KAIKKO Pekka ja Marja-Liisa Välisen maatilalla Vaalan Veneheiton kylässä ammuu 60 lehmää. Nekin sijaitsevat viiden kilometrin säteellä toisistaan.. Jos tilalta myytäisiin yli 2 500 litraa maitoa vuodessa, tulisi tilalla olla asianmukainen maitohuoneisto, melkein meijeri. Jos geenimanipuloitua kasvia leviää luomupellolle, se menettää luomustatuksensa. Väliset laittoivat peltonsa luomulle vuonna 1996 ja maito ja liha seurasivat neljän vuoden kuluttua perästä. Loput tarvittavat ravinteet kiertävät luomupeltoon karjan lietteestä. Peltotyössä käytetyt koneet ja välineet ovat aivan tavallisia. Vielä kun energian saisi tuulesta tai biokaasusta, niin omavaraisuus olisi jo lähellä, Pekka Välinen naurahtaa. Karjankasvatuksessa rehuun tarvittavana valkuaisaineena käytetään Välisten mukaan tavallisilla tiloilla pitkälti soijaa. Ne tuottavat vuodessa 400 000 litraa luomumaitoa. Baltiassakin ollaan edellä. Väliset perustelevat luomuviljelyyn siirtymistä myrkyttömyydellä ja naapurin onnistumisella
(EY n:o 834/2007) Marja-Liisa Välinen esittelee vanhaa kirnua, joka on yksi esine satojen joukossa Välisten kotimuseolla. tukset aiheuttavat lehmille stressiä, joten stressilihaa siitä tulee, MarjaLiisa Välinen sanoo. Paras luomun edistäjä on Välisten mukaan kuluttaja, joka kysyy kaupassa luomutuotteen perään. Perisuomalaiseen tapaan. Vasikat Jäähile ja Jopo jakavat katon 58 muun luomulehmän kanssa. Luomu lukuina · Suomessa on 4036 luomumaatilaa (31.12.2011) · Maatiloista luomutiloja: Kainuussa 12%, Pohjois-Pohjanmaalla 7,5%, Lapissa 2,8% · Luomuviljelty peltoala koko maassa 8,1% · Maa- ja metsätalousministeriön tavoitteena saada 20% peltoalasta luomuun vuoteen 2020 mennessä Oopperaa kivinavetassa Välisten tilan erikoisuus ilmenee isännän ja emännän kulttuurinnälkänä. Ja pidettiin täällä myös luomulaulun SM-kisat. Niissä ei saanut käyttää sähköä, Väliset nauravat. Luomuviljely ei tarkoita takapakin ottamista maanviljelyssä tai karjankasvatuksessa: Välisten tilalla on käytössä lypsyrobottti ja tuvassa valvontanäyttö, josta voi seurata navetan menoa. Lähteet: Evira ja Luomu.fi. Tilan vanhoissa aitoissa ylläpidetään kotimuseota, joka kertoo takavuosien maatilaelämästä. Ja pahin vastustaja, tutkimusten mukaan, on naapuri. KANSAN TAHTO 29 2012 13 ? Mitä luomu on? Euroopan unionin määritelmän mukaan luonnonmukainen tuotanto on kokonaisvaltainen tilanhoito- ja elintarvikkeiden tuotantojärjestelmä, jossa yhdistyvät ympäristön kannalta parhaat käytännöt, pitkälle kehittynyt biologinen monimuotoisuus, luonnonvarojen säästäminen, eläinten hyvinvointia koskevien tiukkojen standardien soveltaminen ja tuotanto, jossa otetaan huomioon tiettyjen kuluttajien mieltymys tuotteisiin, jotka on tuotettu luonnollisista aineksista ja luonnollisin menetelmin. Tilalla on myös järjestetty yli kymmenen vuoden ajan Vertivestivaalia, Veneheiton kyläjuhlaa, jonka tähdet ovat tulleet kansallisoopperasta asti. Esiintymispaikkana on toiminut Välisten vanha kivinavetta
Nuori mies sai apua ongelmiinsa Rakennusliitosta, ja asiat korjattiin oikealle tolalle. Hän on kotoisin Ylöjärveltä, jossa hän toimii kaupunginvaltuutettuna. Liitossa on peräti kaksi nuorisosihteeriä. En tiedä, voiko niitä enää kutsua epätyypillisiksi työsuhteiksi. Seuraava työ olikin sitten nuorisosihteerin paikka Metalliliitossa.. Varsin moni nuori joutuu niitä tekemään, kun ei muutakaan löydy. Koin ayhomman tosi tärkeäksi ja lähdin itsekin mukaan. Ahonen kertookin toivovansa reilusti Metallin nuoria ehdolle kunnallisvaaleihin. Mitään erityistä palkka- alea ei tämän päälle enää kaivata. Työelämän arki tuttua Ahonen on toiminut Metalliliiton nuorisosihteerinä kaksi vuotta. Metalliliiton aloilla työpaikat ovat vähentyneet, mikä näkyy nuorten työllistymisen vaikeutumisena. Se on perin harvinaista ammattiliitoissa. Uskomme sen vähentävän nuorten syrjäytymistä. Se tiesi lähtöpasseja monelle, myös Ahoselle. Meillä panostetaan nuoriin, ja se on hyvä juttu, sanoo nuorisosihteereistä toinen, Jussi-Pekka Ahonen, 30. Nuorisotyöttömyys on huolestuttavan korkealla tasolla. Olemme hyvin tyytyväisiä ensi vuoden alussa voimaan tulevaan nuorisotakuuseen. Siellä nuoria pidettiin määräaikaisissa työsuhteissa ja osa-aikaisina. Ahonen ja muut liiton edustajat kiertävät ammattikouluja kertomassa, mikä Metalliliitto on, mitä se tekee ja miksi liitoon kannattaa liittyä. Ahonen näkee pätkä- ja silpputyöt usein juuri nuorten ongelmiksi. Jäseneksi pääsevät metallin työehtosopimusaloilla opiskelevat nuoret. Ei nuorten palkka-alea Työelämä on nuorille haastava paikka, Ahonen sanoo. Metallin valtakunnallisesta nuorisotoiminnasta vastaa nuorisosihteereiden ohella kymmenhenkinen nuorisotoimikunta. Nuoren työntekijän arkea Ahosen on saanut maistaa itsekin. 14 KANSAN TAHTO 29 2012 KUVA: PEKKA SIPOLA Nuorten palkka-alella ei nuoria työllistetä, vakuuttaa Jussi- Pekka Ahonen. Metalliliitto satsaa nuoriin Työelämän arki ajaa ay-toimintaan, sanoo nuorisosihteeri Jussi-Pekka Ahonen. UP/KARI LEPPÄNEN Ay-liikkeen nuoret toivot SAK:lainen Metallityöläisten liitto tietää, että nuorissa on tulevaisuus. Se herätti hänet mukaan ay-liikkeeseen. Sellaisen työllistävään vaikutukseen hän ei usko. Osa palkasta jäi saamatta, samoin kilometri- ja ylityökorvauksia. Ahonen muistuttaa, että nuoret saavat työuransa alussa muutenkin pienempää palkkaa kuin kokeneet ammattimiehet ja -naiset. Ahonen vastustaa jyrkästi ajatusta, että nuoria saisi oikein luvan perästä palkata töihin alle työehtosopimuksen minimin. Metallissa on noin 6 000 oppilasjäsentä. Rakennustöissä vuokrafirman palkollisena alkoi ilmetä monenmoista pikku ongelmaa. Kahteen mieheen he ehtivät kiertää maata ja järjestellä tilaisuuksia ja tapahtumia, joita Metalliliitossa on Ahosen mukaan nuorille tosi paljon tarjolla. Kemianliitto teki hyvää työtä meidän puolestamme. Tampereen yliopistossa hallintotieteitä työn ohessa opiskellut Ahonen pääsi Europarlamentin sosialidemokraattiseen ryhmään työharjoittelijaksi. Se toinen nuorisosihteeri on Sami Vironen. Tärkeä osa Metalliliiton nuorisotyötä ovat koulut. Nuorisotakuu turvaa nuorille opiskelu-, harjoittelu- tai työpaikan kolmen kuukauden työttömyysjakson jälkeen. Ahonen oli Nokian renkailla, kunnes 2008 päälle rysähti lama. Alueilla on nuorisojaostot, ja Ahosen unelma on, että joka ikiseen ammattiosastoon saataisiin toimiva nuorisovastaava. Ay-toimintaan Ahonen ryhtyi täysillä mukaan työskennellessään Nokian renkailla
Monesti Laina oli nauranut ja vakuuttanut ettei pojasta ole haittaa. Oli vain varisten raakkumista, auringonpaistetta ja hyvin kaukana tirskuivat varpuset. Elävänä vanha isäntä oli ollut juro ja vähäpuheinen. HEIKKI KIRSTINÄ. Se piti ampua, sanoi Laina. Navetassa oli lehmien lisäksi vain kaksi pientä vasikkaa. Kun pojalla ei ollut muutakaan tekemistä, hän meni katsomaan Tervolan navettaan vasikoita tai muuten vaan porisemaan kun Laina lypsi. Laina ei kääntynyt poikaan vaikka tiesi että poika seisoi takana. Kyllä se kuoli, niin se teki. Vilho piti kättä ovella vielä senkin jälkeen kun oli pannut oven seinäsäppiin ja seisoi siinä selkä pihalle kuin olisi ollut syvästi väsynyt tai unohtunut ajattelemaan jotain tärkeää. Ja vaikka Vilho oli vielä edessä, takaa eteisestä työntyi Laina, niin että Vilho horjahti ja sanoi jotain jota poika ei kuullut. Yöllä se "Jokaisena aamuna aurinko nousee" Kesän kuluessa julkaistavissa Heikki Kirstinän mininovelleissa eletään 1950-luvun alkua jolloin moni suurten ikäluokkien kaupunkilaislapsi vietti kesänsä maalla. Laina lypsi matalalla jakkaralla, ämpäri polvien välissä, ja navettatakki oli isosti auki ja näkyi Lainan paljaat polvet. Ruuna oli enemmän neljä kertaa niin vanha kuin poika, ja muutaman kerran poika oli saanut olla sen selässäkin. KANSAN TAHTO 29 2012 15 Ruuna Tervolan pari-ovet olivat aina heti aikaisesta aamusta auki. Vaari ei ollut sisällä, ei näkynyt olevan rantteellakaan. Eikä ruuna nuokkunut haassa, eikä ruunan tilalla ollut lampaitakaan. Poika näki että se oli Vilho, isäntä. Poika tiesi ruunasta melkein kaiken. Oli poika sen kuullut muualtakin. Kuoliko se, poika kysyi. Sitten Laina sanoi nätisti voisiko poika mennä muualle, että saa ajatella rauhassa. Poika palasi pihojen yli mökin rappusille. Niin myös novellien Poika, joka elää kaksi peräkkäistä kesää ja yhden talven pienessä tienvarren mökkerössä, kaupungissa asunnottomaksi jääneen leski-isoäitinsä ja tämän vanhan isän kanssa. kuoli, sanoi Laina ja poika kuuli että Lainan puheessa oli surua. Ruuna oli Tervolan vanhaisännän viimeinen hevonen, se sai elää rauhassa sen minkä elää ja se lähtee taivaaseen sitten kun isäntäkin, niin oli vanhaisäntä sanonut. Tervolan pariovien saranat kitisivät kun ne työnnettiin sisäpuolelta yksi kerrallaan auki. Nyt poika nousi, meni kaivopolkua ohi aitan ja kaivon. poika kysyi ja tunsi että huulet menivät paksuiksi ja värähtelivät väkisin. Hän ajatteli ruunaa, paljon enemmän ruunaa kuin vanhaa isäntää. Nytkin poika ajatteli ruunaa. Laina heitti pesurievun olalleen, otti ämpärin ja tisseistä kiinni ja sanoi pojalle että ruunaa ei enää ole. Laina napitti navettatakkia kiinni kun meni kiireellä pihan yli navetalle. Laina niiskautteli kuin olisi nuha. Lainan kädet eivät liikkuneet, vaan pitivät tisseistä lujasti kiinni. Mutta tuli sekin aamu että poika istui rappusilla ja Tervolan pari-ovet olivat tiukasti kiinni. Laina istui lypsyjakkaralla ja pesi tissejä. Itestäänkö. Navetan karjakeittiöstä kuului puun kolinaa ja sitten ääni kun luukku heitetään kiinni. Kun heinä oli pitkää ja hyvää, haassa pidettiin vanhaa ruunaa ja kun heinä oli syöty, ruuna vietiin paremmalle heinälle ja ajettiin lampaat tilalle. Pihojen yli kuului kuinka sisähaka nostettiin säpistä
16 KANSAN TAHTO 29 2012 Tatu Vaaskivi ja fasismin lumo arin vuoden sisällä kirjoitetut Sillanpää-elämäkerta (1937), kulttuurikriittiset teokset Vaistojen kapina. Kyseisten teosten läpi tarkasteltuna hänen myötäsukaisuutensa fasismin näytelmän edessä asettuu teoreettiseen karsinaansa. Kevättalvella 1939 kirjailija Tatu Vaaskivi suuntasi kohti Italiaa. Hän näkee Rooman valtakunnan ylösnousevan ja vertaa Mussolinia keisari Augustukseen. Siinä hän pohtii tulevaa Italian matkaa: "Tahtoisin kirjoittaa persoonallisen, eletyn, modernin epopeian maailmasta, jossa kaksituhatvuotinen hengenviljely ei ole nujertanut vanhaa voimaa (...) Tahtoisin nähdä objektiivisesti, ilman meidän tuttuja nurkkaintressejämme syvälle Italian sydämeen." Tämän kirjeen merkityksen ymmärtäminen edellyttää Vaaskiven Vaistojen kapinan ja Huomispäivän varjon lukemista. Kirjassaan Taisteluni hän julisti: "Minä vapautan nuorison ahdistavasta houreesta jota kutsutaan omaksitunnoksi." Näin ohjelmallisesti yksilöllisen moraalin amputointiin Vaaskivi ei viittaa. Ennen Italian matkaa kirjailija ei näytä mitenkään myötäilleen tätä ääriliikettä, pikemminkin päinvastoin. Hän näki Mussolinin Italiassa antiikin ylösnousun ja Il Ducessa caesarismin lihaksitulon. Hän vietti vaimonsa, runoilija Elina Vaaran kanssa Benito Mussolinin hallitsemassa maassa puoli vuotta. Mussolinin Rooma Maaliskuun lopulla 1939 Vaaskivi majoittui Roomaan. Nyt voi kysyä, tätäkö antiikin jälleensyntymää fasismin kaavussa Vaaskivi tarkoitti ajatuksellaan "objektiivisesta sydämeen näkemisestä" edellä mainitussa kirjeessään. Oidipaalinen "synnin kompleksi" on sen kulttuurin siemen, hän valistaa lukijaansa. Kun he puhuvat tuosta ajasta, "heidän päivettyneille kasvoilleen leviää iloinen odotus". Marssin kumu ja uhkaavana jylisevä rumpumusiikki jättää hyvästejä "sille Roomalle, mitä niin monet taiteilijat ja runoilijat ovat Goethestä lähtien tulleet etsimään", Vaaskivi profetoi. Hän vietti vaimonsa, runoilija Elina Vaaran kanssa Benito Mussolinin hallitsemassa maassa puoli vuotta. Löytyykö eräs selitys kirjailijan Esko Aaltoselle lähettämästä kirjeestä. Hän kirjoittaa natsilaisessa lebensraumhengessä kuinka Saksa ja Italia ovat vastanneet "ekspansiolla ulkopuoliseen puristukseen" ja kuinka "kansoilla, joilla on voimaa elää, on myös oikeus elämään". Vaaskiven Italian matka poiki kirjan Rooman tie (1940). Sitä voi lukea hänen fasismi-ihastuksensa dokumenttina. P Psykoanalyysin oppeihin tukeutuen Vaaskivi otaksui, että samat voimat, jotka näyttelevät oleellista roolia psykopatologisissa tiloissa ovat luomassa ihmiskunnan kulttuuria. nan ja Huomispäivän varjon länsimaisen kulttuurin analyysissään. "Neljä-viisi vuotiaina he leikkivät tinasotilailla ja tankeilla", myöhemmin he nuorina marssivat pärisevien rumpujen jäljessä. Tässä hengessä kirjailija kuvasi ihmismeren hurmioitunutta "Du-ce, Du- ce!"-huutoa, kun Mussolini ilmestyi kannattajilleen Piazza Venezialla. Syksyllä 1938 Vaaskivi väsähti kesken Loistavan Armfeltin kirjoittamisen. Tästä syystä kristillis-juutalainen sivilisaatio kituu mietiskelyn väsyttämänä. Vastaus on mutkikkaampi. Luvun teksti on loistavan iskevää. Vaaskivi näki, että tässä ryhmän imussa ihminen voi paeta ahdistavasta "minän viljelystä". Tavallaan Vaaskivi kuvasi Rooman tiessä ilmiötä, jonka olemukseen hän porautui Vaistojen kapi- Synnin kompleksi Huomispäivän varjossa Vaaskivi asettaa vanhan Euroopan psykoanalyysin sohvalle. Tällä sublimaatiolla on Vaaskiven mukaan seurauksensa, kun vietin ylevöittäminen johtaa libidon kääntymiseen sitä itseään vastaan. Hän kuunteli "Il Ducen historiallista puhetta" ja katseli "paraateja, joiden kumeassa suurenmoisuudessa vanhojen sotilaskeisarien imperium kokee ylösnousemuksen". Kirjailija seurasi Francon puolella sotineiden joukkojen paluuta Espanjan sisällissodasta. vuosisadan tunnusten alla. Fasistivaltion mahtipontiset kulissit sokaisivat kirjailijan pahanpäiväisesti. Gummeruksen kirjallisen johtajan Esko Aaltosen lupaaman Italian matkan unelmissa hän kuitenkin jaksoi pakertaa Armfelt-romaaninsa painokuntoon. "Mussolinin työhuoneesta on singottu nykyisen Italian yli tämän imperaattorin henki." Vaaskivi povaa uuden Rooman ekspansiota 20. Kulttuurin ehtona on alempien tarpeiden jalostaminen: "Korkeimmatkin henkiset toiminnot voidaan palauttaa takaisin libidoon", kirjailija tähdentää. Oidipus-tilanteessa ihmismieleen kehittyy "salaperäinen käskijä", "hämärillä rangaistuksilla uhkaava yliminä", joka vahtii kulttuuri-ihmistä "kategorisena imperatiivina" tietoisuuden ja piilotajunnan rajamailla. Hänellä Mussolinin hovifilosofi Giovanni Gentilen oppi, jonka mukaan yksilö on vapaimmillaan alistuessaan valtion tahtoon, sai omaperäisen tulkintansa: ihminen saavuttaa vapauden luopuessaan juutalais-kristillisestä "minän viljelystä". Kevättalvella 1939 Vaaskivi suuntasi kohti Italiaa. Vaaskivi väittikin, että joukossa kadottaa moraalinsa ja voi "elää itsensä diktaattorissa", missä ilmiössä on kyse enemmän massapsykoosista kuin tietoisesta valinnasta. Jo natsijohtaja Adolf Hitler oli intuitiivisesti perillä tästä freudilaisesta yliminän käskynalaisuudesta. Yksilötasolla kulttuuri merkitsee Vaaskivelle "Minän" alituista rakentamista ja tämä rakentaminen "neutralisoi Eroksen". Hän väitti omantunnon rampauttavan persoonallisuuden kuten ympärileikkaus ruumiin. Italian nuoriso "tarttuu mieluummin kivääriin ja lapioon kuin kynään". Tässä sodan adventin hengessä he vannovat uskollisuuden- valan Mussolinille ja liittyvät fasisteihin. Imperiumin paluu Kuvatessaan fasistien iskujoukkojen perustamisen juhlapäivää luvussa "Capitoliumin tulet" Vaaskivi kadottaa vähänkin kriittisyytensä. Kotimaassa hän liikkui piireissä, joita leimasi kulttuuriliberalismi, Lapuanliikkeen ja AKS:n vastaisuus, tulenkantajalainen radikalismi ja edistyksellisyys. Hän tulkitsee "hengen" ja "syvien viettitendenssien" suhteen taisteluksi, johon kaikki älyn voimat tulee mobilisoida. Länsimaiden tragedia (1938) olivat tuoneet jo kriitikkona maineeseen nousseen Tatu Vaaskiven (19121942) myös kirjailijana lukevan yleisön tietoisuuteen. Joukkohurman päihtymyksessä yksilö vapautuu oidipaalisesta vammasta ja samalla itsevastuullisuuden taakasta. Ihmisessä lymyää tiedostamaton halu palata infantiiliin paratiisiin, jossa. Hän ounasteli vanhan humanismin vuosituhanten olevan ohi. Tämä über-Ich merkitsee Vaaskivelle subjektia jonka valvonnassa vietti muotoutuu "indifferentiksi henkiseksi pääomaksi", varaukseksi, josta kulttuuri ammentaa voimansa. moraali ei vielä tuomitse mielihyvän estotonta toteutusta. Viettien kahlinta Psykoanalyysin oppeihin tukeutuen Vaaskivi otaksui, että samat voimat, jotka näyttelevät oleellista roolia psykopatologisissa tiloissa ovat luomassa ihmiskunnan kulttuuria. Tällöin vietistä tulee henkeä ja samalla on itse vietti kuollut. Hän näki diktaattorin kasvoilla "caesarien arvoisen hymyn", ja lopulta joukkojen piilotajunnassa Mussolinista tuli "persoonaton kaikkivaltias Me!" Rumpujen pärinä, marssin kumu, massojen kiihko saa Vaaskiven tunnustamaan: "Tuntuu kuin tämä helvetillinen pauhu olisi kutsunut osallistumaan hurjien vaistojen orgioihin." Vaaskiven Rooman tiessä osoittamaa väkivallan ihailua kummasteli jo Holger Lybäck kirjailijan elämäkerrassa (1950). Valtava kirjoitusurakka vaati veronsa. Outo sivupolku askarruttaa varsinkin, kun Vaaskivi fyysisesti raihnaisena oli mahdollisimman epäsotilaallinen ja pelkäsi sotaa lähes hysteerisesti. JUHANI RANTALA Avoimia kysymyksiä Vaikuttaa monessa mielessä omituiselta miksi Vaaskivi höyrähti fasismin pauloihin. Kirjailija vaelsi sen täpötäysien katujen ihmismassojen virrassa ja istui fascistien ravintoloissa. Tässä Vaaskivi tukeutuu Freudin vietti-kulttuurivastakohtaan, jossa itsesäilytyksellisen ego-vietin kontolle asettuu taakka valjastaa seksualiteetin hyöky kulttuurin käyttöön. Mutta hän ymmärsi, ettei oidipaalinen varustus viettejä vastaan ole murtumaton. Kirjailija kutoo hämähäkin lailla historian verkkoa, jossa aika lakkaa olemasta lineaarinen käsite. Erääksi paoksi ahdistavasta näivetyksestä tarjoutuu sota, jonka raunioille voisi kohota dionyysinen kulttuuri nietzscheläisine yli-ihmisineen. Kapinoivat vaistot Teoksessaan Ryhmäpsykologia ja egon analyysi (1921) Sigmund Freud esitti, kuinka yksilön omatunto korvautuu ryhmällä hänen samaistuessaan siihen. Modernin ihmisen kriisi (1937) ja Huomispäivän varjo. Tämä fascististen nuorisojärjestöjen jäsenyys jättää Vaaskiven mukaan Italian nousevalle polvelle miellyttävän muiston
Hetken ehdin jo pelätä asuvani yhteiskunnassa, jossa kukin on oman onnensa seppä. Juuri pankkilainaa nostaneena pelkään töiden loppumista. Hän oli kielitaitoinen ja muutenkin sivistynyt, ajan hermolla elävä varhaiskypsä lahjakkuus, joka jo varsin nuorena nousi johtavien kriitikoiden joukkoon. Vastauksissani minut erottaa ei-hyvinvointivaltion asukkaasta ainoastaan suhtautumiseni yksin jäämiseen. Minulla ei itsenäisenä ammatinharjoittajana ole työterveyshuoltoa, jonne päästä nopeasti kertomaan oireistani. Korkeakoulututkinto oli 44 prosentilla kävijöistä. Mutta en aiemmin. Ajattelemalla, että useimmat ikäisistäni naisista ovat suhteellisen terveitä. Sillanpään elämänkerta. Minut erottaa kuitenkin jokin asia henkilöstä, joka ei asu hyvinvointiyhteiskunnassa. Ajattelen lieventää yksinäisyyden pelkoa pitämällä yllä myönteisiä mielikuvia itsellisestä elämästä ja toisaalta sosiaalisella aktiivisuudella. Sitten ajattelen, että jos oireistani tulee minun mittapuideni mukaan tarpeeksi vakavia, niin otan yhteyttä lääkäriin. Elän siis hyvinvointiyhteiskunnassa. Millä minä rauhoitan mieleni terveyteni suhteen. Vain 30-vuotiaaksi elänyt lahjakas ja tuottelias Vaaskivi syntyi 1912 Helsingissä mutta muutti jo lapsena Ouluun, jossa vietti pääosan lyhyestä elämästään. Sen Kalajoki oli kuullut eräältä Tatun luokkatoverilta. Museoliitossa on pantu merkille, että ylistävä palaute ei näy museoiden yleisömäärän kasvuna. Siksi on joskus harmittanut etten arvannut tutustua häneen paremmin." Kalajoki kertoi Tatun keränneen jo lyseon ensiluokilla täydet 200 kasvia. Erityisesti kiiteltiin saadun tiedon määrää. Koulukiusattu Tatu eli korkeakulttuurin maailmassaan Samassa Puistolan talossa Oulussa Tatu Vaaskiven kanssa 1920-luvulla asunut kamarineuvos Atte Kalajoki (19142004) kertoi minulle tulleensa joskus vastakkain portaissa Vaaskiven kanssa, "mutta siinä kaikki". Tiedän, että on mahdollista hakea apua, jos oireet pahenevat. Hm. Selvitys osoittikin, että odotukset ovat muuttuneet. klo 1417. Yksi vihje voisi piillä siinä, että ilmaiskäyntien suosio on kovasti kasvanut, ja yli puolet museovierailusta tehtiin viime vuonna pääsymaksutta.. Koska ei ole varaa tuhlata resursseja, ja ikäiseni naiset ovat tilastollisesti melko terveitä. Tatu oli Kalajokea pari vuotta vanhempi ja kävi jo yhteislyseota. Ulkomaalaisten osuus oli 12 prosenttia. Sillä, että on epärealistista ajatella, että työt loppuvat. Vaaskiven ensimmäinen teos oli F.E. Kymmenen vuotta sitten ensisijaiset odotukset kohdistuivat tiedonsaantiin, ja viihtyminen ja elämykset tulivat vasta sen jälkeen. Naiset ja koulutetut ahkeria kävijöitä Museokävijöiden keski- ikä on noussut. Eivät mitenkään. Hietasaaren huviloiden kohtalo oli oikeastaan sinetöity jo 1960-luvun lopun asemakaavassa, ja talonhävityslinja juhli Oulussa muutenkin pari vuosikymmentä. Sen avulla saisin kuukausittaisen lainalyhennyksen hoidettua, vaikka työt väliaikaisesti vähenisivätkin. Vaaskiven huvilan purku sentään nostatti vastalauseita. Juhlamatinea pääkirjastolla Oulun kaupunginkirjastossa järjestetään Tatu Vaaskiven 100-vuotispäivän juhlamatinea torstaina 19.7. Hän oli naimisissa runoilija Elina Vaaran kanssa. En tiedä. Sisäasiainministeriön teettämän tutkimuksen mukaan suomalaiset kuulemma ymmärtävät turvallisuuden perustuvan hyvinvointiyhteiskuntaan. Purkutuomio annettiin, koska kaupunki katsoi huvilan ränsistyneeksi. Sillä joudun jonottamaan lääkärille pääsyä pitkään, ja en usko, että oireitani ryhdyttäisiin vakavasti tutkimaan. Näyttelyitä pidettiin kiinnostavina ja palveluun oltiin tyytyväisiä. Se on auki heinäkuun loppuun saakka sunnuntaista torstaihin klo 10-16. Heinäkuun 19. Matineassa kuullaan Vaaskivi-tutkijan, tohtori VeliMatti Pynttärin alustus ja tutkija Ulla Pohjamo kertoo Vaaskiven huvilasta. Yli 90 prosenttia tulisi samaan museoon uudelleen ja suosittelisi sitä myös tuttavilleen. Terveydelliseen tilanteeseen näen ratkaisuksi sinnittelyn. Myös vuosia sitten löytyi, kun piti maksaa vuokraa, kun odottelin apurahaa väitöskirjalle. Enemmistö viime vuoden kävijöistä oli 4665-vuotiaita, kun kymmenen vuotta sitten enemmistö edusti ikäluokkaa 2544-vuotiaat. Kirjoitustyöt Vaaskivi aloitti kirjallisuuskriitikkona. Museoliiton teettämän selvityksen mukaan museoiden palveluihin ollaan erittäin tyytyväisiä. Viime vuonna museovieraista 62 prosenttia oli naisia. Näin eron kynnyksellä pelkään yksin jäämistä loppuiäkseni. Museovieraista peräti 98 prosenttia oli kokonaisuudessaan tai jokseenkin tyytyväisiä vierailuunsa. Hyvinvointiyhteiskunta vilahtaa kyllä taustalla terveyteen liittyvissä peloissa. Koska uskallan ajatella eläväni yksin, niin jossakin mieleni sopukoissa on sittenkin käsitys hyvinvointivaltion turvaverkosta. päivä tulee sata vuotta kirjailija Tatu Vaaskiven syntymästä ja syyskuussa 70 vuotta hänen kuolemastaan. Mutta mikä vilahtaa taustalla myös, kun ajattelen, että avun saaminen on varmasti sitten vaikeaa. "Tavalliselle koulupojalle se merkitsi viiden vuoden pakkotyötä." Ilmeisesti Tatun pikkuvanhat harrastukset, kuten jo Puistolassa alkanut romaanikäsikirjoitusten sepustus, johtivat siihen että hän oli varsinainen koulukiusattu. Se tiedetään, että Tatu fyysisesti heiveröisenä oli koulun voimistelutunneilla muiden pilkanteon kohteena. Eikä asiaa auttanut sekään, että poika rasavillissä kaveripiirissä puhui huoliteltua kirjakieltä. Kyllä, perustulo rauhoittaisi mieltäni paljon. Minun pelkojeni ratkaisukeinoista ei ensimmäisenä nouse esiin turvautuminen hyvinvointiyhteiskuntaan. Mitä muuta minä pelkäisin. Eikä rahaa mennä yksityislääkärille huolineni. Entä mikä voisi erottaa minut terveyspeloissani sellaisesta, joka ei asu hyvinvointiyhteiskunnassa. Miten minun pelkojeni ratkaisupyrkimykset eroavat sellaisen henkilön vastauksista, joka elää jossain muualla kuin hyvinvointiyhteiskunnassa. KANSAN TAHTO 29 2012 17 KUVA: TUULA LESKINEN Tatu Vaaskiven syntymästä 100 vuotta MAIJA AALTO KOLUMNI MIA HEMMING Oulun kesäiseen museotarjontaan kuuluu muun muassa Pateniemen sahamuseo. Viime vuonna tehtyyn selvitykseen osallistui yli 12 000 kävijää yli 130 eri museossa, jotka edustivat taide- ja erikoismuseoita sekä kulttuurihistoriallisia ja luonnontieteellisiä museoita. Laajasta tuotannosta tunnetuimpia ovat historialliset romaanit Loistava Armfelt ja Yksinvaltias, kulttuuripsykologiset teokset Vaistojen kapina ja Huomispäivän varjo sekä postuumisti, kirjailijan kuoleman jälkeen julkaistu Pyhä kevät. Suomalaiset rakastavat museoita KT Pelkään hyvinvointiyhteiskunnassa Minäkin innostuin spontaanisti listaamaan sisäasiainministeriön teettämän pelkotutkimuksen myötä, mitä minä pelkään. Sen jälkeen rauhoitan itseni muistuttamalla, että löytyyhän sitä vuokratyötä hanttihommien parista. Millä minä rauhoitan itseni tuon asian suhteen itsenäisenä ammatinharjoittajana. No se, että tietäisin pääseväni nopeasti lääkäriin ja helposti tutkimuksiin. Tehtävää siis riittää. Pojat kyllä tunsivat toisensa nimeltä, mutta jo tuolloin tuleva kirjailija eli korkeakulttuurin maailmassaan, kun muut pojat harrastivat esimerkiksi urheilua näin Kalajoki muisteli. Ei-hyvinvointiyhteiskunnassa ei voida ajatella yksin elämistä myönteisenä asiana, sillä hyvinvointi riippuu toisten ihmisten avusta. Millä minä sen suhteen rauhoitan mieleni. "Sisareni kävi melkein päivittäin leikkimässä rouva Pesosen kodissa, jossa Tatu Puistolassa lyseoaikanaan asui. Olenko jotenkin piilevästi vakavasti sairas. Jos pelot ovat samat. Että pääsy niihin ei tuntuisi olevan lähes kiven alla. Kirjallinen illanvietto Vaaskiven merkeissä pidetään Villa Pukkilassa. Suomen museoissa kirjataan vuodessa lähes viisi miljoonaa käyntiä, mikä on suuri luku verrattuna moneen muuhun kulttuurin alueeseen. Töiden loppumistilanteeseen näen ratkaisuksi ainoastaan töiden hakemisen jostain, lähes mitä vaan ja mistä vaan. Sitten minä pelkään terveyteni suhteen. Voisiko perustulo meidät erottaa. Olenkohan minä itsenäisenä ammatinharjoittajana siten jossakin hyvinvointiyhteiskunnan marginaalissa. Ja jossa köyhät ovat sairaampia kuin rikkaat. Koulukiusaaminen saattoi olla syynä siihen, että Tatu Vaaskivi keskeytti valtavasta tiedonjanostaan ja lahjakkuudestaan huolimatta oppikoulun viidennellä luokalla. JUHANI RANTALA Jos vielä saisi koskettaa... Vastaajien mielestä museovierailu olisi täydellinen, jos esineisiin saisi koskea ja elämystä rakennettaisiin vielä enemmän interaktiivisilla menetelmillä. Ajattelemalla, että mukava elää vain oman näköistään elämää. Museoilta odotetaan elämyksiä, tietoa ja viihtymistä. Mutta onneksi erehdyin. Mia Hemming on tamperelainen freelance -toimittaja. Huvila purettiin oululaiseen tapaan Vaaskivi asui Oulussa talviaikana keskikaupungilla Puistolan talossa, jonka seinässä on muistolaatta, ja kesällä Hietasaaressa äitinsä suvun Niskasten huvilassa, joka sai 1992 tylyn kohtelun, se nimittäin purettiin
Etenkin nuoruusaikojen työt todistavat erinomaisesta piirustustaidosta, mikä tietysti onkin kaiken taiteen tekemisen perusta. Puolankalainen Hyttinen tunnettiin vähäväkisen kainuulaisen kansan puolustajana, niin taiteilijana kuin muussa toiminnassaan. Jo museon pihalla kävijän ottavat vastaan isokokoiset puuveistokset, jotka on tehnyt Eero Leinonen Pudasjärven Tuhansuolta. Työt kertovat pakettipeltojen, työttömyyden ja luopumisen ajasta koruttomasti, ilman uhoa koska asia puhuu puolestaan, ja juuri siksi niin koskettavasti. Tässäkin näyttelyssä eniten puhuttelevat 70luvun työt kehitysalue-Suomen pieneläjistä ja heidän elämästään. Näyttely esittelee Särestöniemeä monelta puolelta, ei vain isojen värikylläisten maalausten taitajana. Lähdimme aamulla Jäälistä ja ajelimme Pulkkilan ja Pyhännän kautta Iisalmeen ja siitä edelleen Halosen taiteilijasuvun maisemiin Lapinlahdelle Rakkaat akat - kesänäyttelyyn. Se koostuu yhden ammattilaisen, Pudasjärveltä lähtöisin olevan ja nykyisin Orimattilassa asuvan Tapani Kokon (s.1969) puuveistoksista ja maalauksista sekä 12 harrastajan eli ITE-taiteilijan teoksista. 18 KANSAN TAHTO 29 2012 KUVA: ARTO LIITI KUVA: KARI SILTALA Niilo Hyttinen: I muotokuva sarjasta Kehitysalue, 1970. KUVa: SEPPO HURSTI Reidar Särestöniemi: Kansanmusiikilla viritetty omakuva, 1972 Särestöniemeä, Hyttistä ja isoja puisia naisia TUULA HURSTI SEPPO HURSTI Lapinlahden taidemuseon pihalla tulijan ottaa vastaan pudasjärvisen Eero Leinosen isokokoinen puuveistos. Kuvataiteen ystäviä hemmotellaan tänä kesänä kahden loistavan pohjoissuomalaisen taiteilijan isoilla näyttelyillä. marraskuuta asti, Hyttisen näyttely Kajaanissa 9. Mutta kyllä se kannatti: näyttelyt ovat näkemisen arvoisia. Ehkä jo ensi kesänä? TUULA HURSTI SEPPO HURSTI. Vahinko vain että Pohjois-Savon järvi- ja Kainuun vaaramaisemat eivät sateessa olleet parhaimmillaan. Hätkähdyttävän vahvoja ovat 80-luvun tuotannosta hyvin tummasävyiset maalaukset, taiteilijan vanhempien muistoksi maalattu isokokoinen Nostalgia-teos ja omakuvat sekä 90-luvulla syntynyt melkein musta omakuva. Kolmantena kannattaa tuoda esille Lapinlahden taidemuseon Rakkaat akat-kesänäyttely. Töitä on pitkältä ajalta ja erilaiset tekniikat näyttävät, että Särestö- niemi hallitsi öljyn ja akryylin lisäksi grafiikan, pastellin, vesivärit ja puupiirrokset. Niiden yhteisenä tekijänä ovat naiset, joita on kuvattu monella tavalla ja monenlaisella tekniikalla. Hyttinen tunsi kainuulaisensa ja kuvasi heitä lämmöllä hyväntahtoista hiljaista huumoria unohtamatta. Sitten kotiin Jääliin Vaalan ja Muhoksen kautta. Näyttelyn teokset ovat laajasta Särestöniemen töiden kokoelmasta, jonka Kirsi ja Keio Eerikäisen taidesäätiö luovutti keväällä Rovaniemen taidemuseon hallintaan. syyskuuta asti ja Lapinlahden Rakkaat akat 30. Korundin näyttely kannattaa noteerata sen takia, että tuskin ihan pian tulee uutta tilaisuutta nähdä Pohjois- Suomessa Särestöniemen tuotantoa yhtä laajasti yhdellä kertaa. Korundin näyttely on nimeltään "Harvoin lempeä tuuli puhaltaa arktisille jängille"; sen nimen Särestöniemi antoi yhdelle isolle maisemataululle. Aikaa meni kahvi- ja ruokataukoineen suunnilleen kymmenen tuntia ja auton mittariin kertyi noin 575 kilometriä. Pohjoissuomalaiset ovat näyttelyssä hyvin edustettuina. Teosten materiaalina on useimmiten puu, ja niin isot veistokset kuin pienet puukolla nakerretut hahmot kertovat suomalaisen miehen pitkäaikaisesta ja läheisestä suhteesta puumateriaaliin. Hienoa että ne on näin nopeasti pantu meidän kaikkien nähtäväksi. syyskuuta asti. Taidematkaa 10 tuntia ja 575 kilometriä Sateinen päivä niitähän tänä kesänä on riittänyt sopi hyvin kulttuurimatkan tekemiseen. Ruska, suopursut, huurrekoivikot, jäkälät, milloin minkäkin värinen taivas, vihreä kuunsirppi lepoasennossa Lapin luonnon koko väriskaala jonka Särestöniemi osasi loihtia kankaalle toisin kuin kukaan muu. Ne saavat katsojan heti hyvälle mielelle, joka säilyy koko näyttelyyn tutustumisen ajan. Eero Leinosen lisäksi mukana ovat Kalle Ahola Haapaveden Ojakylältä, kotitienoilleen Nivalaan Ruotsista palannut Aarne Ainasoja, Lauri Mäkäräinen Paltamosta, Pekka Pitkänen Himangalta, Eero Räisänen Pudasjärveltä ja Mauri Rönni Kalajoelta. Korundin Särestöniemi- näyttely on avoinna 25. Kajaanin taidemuseon kesänäyttely on kunnianosoitus viime vuosikymmenten suurimmalle kainuulaiselle kuvataiteilijalle, vuoden 2010 lopussa kuolleelle Niilo Hyttiselle. Sitä halutaan muokata ja myös osataan. Näin hyväntuulista kesänäyttelyä tuskin löytyy muualta. Isot rehevät naiset ovat enimmäkseen hauskoja ja uhkuvat elämäniloa. Olisi kiva kun Ouluunkin saataisiin joskus maininnan arvoinen kesänäyttely. Niiden sanoma menee perille paljon paremmin kuin joidenkin Vietnam- ja muiden "osallistuvien" maalausten, joiden julistus tuntuu nyt päälle liimatulta ja teennäiseltä. Tauluissa katsojaa puhuttelevat taivaanjaarat, karhut, ilvekset, porot, eksynyt kala ja viimeinen hukka, loppuunajettu kuin myös Stalin galaktisessa ajantajussa, Hemingway ja taiteilija itse useissa eri hahmoissa. Näyttelyyn tutustumisen jälkeen takaisin pohjoiseen päin, Iisalmen ja Sukevan ohi Kajaaniin entiselle poliisilaitokselle eli nykyiselle taidemuseolle Niilo Hyttisen näyttelyyn. Rovaniemen Korundissa voi nähdä yhdellä kertaa harvinaisen paljon Reidar Särestöniemen töitä ja Kajaanin taidemuseoon on kerätty näyttävä otos Niilo Hyttisen tuotannosta aina 60-luvulta lähtien. Korundin näyttelytilan seinillä loistavat värit
Usein tyttö tai nainen saa lopettaa työt vasta, kun on löytänyt jonkun toisen tilalleen. Hän kertoo, että paikan omistajat kohtelivat häntä aluksi hyvin. Toivon vasemmistoliitolta kritiikkiä hallituksen päätöksistä aivan julkisesti eikä vain pelkkää myötäilyä päähallituspuolueita kohtaan. Seksityöntekijöistä moni sanoo tekevänsä työtään vapaaehtoisesti, sillä sen ainoa vaihtoehto on elämä syrjäkylän murskaavassa köyhyydessä. Työläisestä ihmiskauppiaaksi Vastaavat tapaukset ovat kuitenkin harvassa. TDH:n tutkimusten mukaan seksityöläiset ovatkin Nepalin viranomaisten suhtautuminen ihmiskauppaan maan rajojen sisällä on selvästi lepsumpaa kuin sen rajat ylittävään muotoon. KUVA: GHANASHYAM CHHETRI Mieluummin seksityössä kuin nälässä Järjestöjen mukaan noin puolet seksityöntekijöistä on tullut ihmiskauppiaiden huijaamaksi, toinen puoli on paennut äärimmäistä köyhyyttä. Maan sisäiseen ihmiskauppaan ei ole Nepalissa paneuduttu, valittaa Aasia- säätiön ihmiskaupan vastaisen ohjelman johtaja Nandita Baruah. Nyt Nepalin oma seksiteollisuus on kasvanut niin suureksi, että yhä useampi tyttö myydään seksityöläiseksi kotimaassaan. Kalliorinteen mukaan nyt rakennetulla pohjalla on mahdollisuus edelleen korjata hyvinvoinnin aukkopaikkoja ja huolehtia palvelutarpeista. Nepalin viranomaisten suhtautuminen ihmiskauppaan maan rajojen sisällä on selvästi lepsumpaa kuin sen rajat ylittävään muotoon, todetaan aiheesta käsikirjan laatineesta Terre des hommes ihmisoikeusjärjestöstä (TDH). Hän kertoo, että soitti tytön vanhemmille Makwanpuriin, ja komensi nämä hakemaan tyttärensä takaisin kotiin. ensisijaisia uusien työntekijöiden rekrytoijia. Olin sokissa ja itkin aluksi paljon, sillä olin hyvin peloissani. Viimeksimainittukin koskee pääasiassa eläkeläisiä ja sairaita joita eläkeläisistä suuri osa on. Sherpa lisää, että köyhien perheiden nuoria tyttöjä on helppo huijata lupaamalla heille kunniallista työtä Katmandun tai muiden kaupunkien hotelleista. Yleisempää on, että seksityöläinen ryhtyy itse ihmiskauppiaaksi. Hänen mielestään viranomaiset ja kehitysjärjestöt tarkastelevat ilmiötä yleensä lasten seksuaalisen hyväksikäytön, eivät ihmiskaupan näkökulmasta. Lausunto on hyvin ristiriitainen näin eläkeläisen kannalta. TDH:n laskelmien mukaan menestyvin neljännes hieromalaitoksista tuottaa omistajilleen 10 000 dollaria kuukaudessa, ja puolet joutuu tyytymään noin 4 000 dollarin kuukausikertymään joka sekin on suuri summa Nepalissa. Ihmiskauppaa käydään täällä, Nepalin rajojen sisäpuolella, ei vain Intian Mumbaissa tai New Delhissä, sanoo Helen Sherpa World Education -järjestön Aasian osastosta. Kerran päädyin käsirysyyn omistajan kanssa yhdestä hyvin nuoresta tytöstä, ja hän päästikin tytön menemään, kun uhkasin kertoa asiasta sanomalehdille, kertoo toinen hieromalaitoksen työntekijä, joka aloitti työt 14- vuotiaana. Nyt 18-vuotias Tamang sanoo, ettei palaa koskaan kotiin, eikä halua ikinä kohdata kasvoista kasvoihin vanhempiaan. Minun piti päästä hotelliin töihin, mutta minut vietiin suoraan hierontapaikkaan. Joskus me riitelemme omistajien kanssa, kun he tuovat nuoria tyttöjä. Seksityöläiset ansaitsevat noin 100 dollaria kuukaudessa. Tosiasiassa tytöt päätyvät hieromalaitoksiin ja surkeisiin seksiravintoloihin. Tähän hän olisi voinut jatkaa: ja pitämällä "solidaarisesti" eläkeläisten verotus korkeampana kuin palkansaajilla on ja korottamalla Kelan lääkekorvausten omavastuuosuutta. Olin 13-vuotias, kun tulin Katmanduun. Esko Sipilä. En ollut koskaan aiemmin edes nähnyt sellaista, muistelee Sita Nepalilaiset seksityöläiset vaativat oikeuksiaan Katmandussa vuosi sitten heinäkuussa. MIELIPITEITÄ Mielipidekirjoitukset osoitteeseen toimitus@kansantahto.fi tai Kansan Tahto/toimitus, PL 61, 90101 Oulu. Hallituksen päätöksiä on myös kritisoitava Kansanedustaja Risto Kalliorinnne käytti eduskunnassa vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron valtion kehysselonteosta (Kansan Tahto 12.6.) Puheessaan Kalliorinne muistutti, että nykyinen hallitus on saanut talouden menoja ja tuloja tasapainoon kiristämällä progressiota, toteuttamalla solidaarisuusveron ja poistamalla työmarkkinatuen tarveharkinnan. Noin viikon kuluttua hänelle selitettiin, mitä työ todella pitää sisällään. Sitten toiset tytöt lohduttivat minua ja sanoivat, että se ei ole vaarallista, että he ovat käyneet läpi saman ja tottuneet siihen. KANSAN TAHTO 29 2012 19 Nepalin aikuisviihdeteollisuus kasvaa vauhdilla Ihmiskauppiaat huijaavat köyhiä tyttöjä seksityöläisiksi. KATMANDU NARESH NEWAR/IPS Ennen nepalilaistyttöjä myytiin intialaisiin bordelleihin. Kotimaista ihmiskauppaa on vähätelty ja sen käsittelyä vältelty. Tamang (nimi muutettu). Viranomaisten arvioiden mukaan maan 32 000 seksityöläisestä alle 16-vuotiaita on noin puolet. Kun hän näkee hyvin nuoren tytön tulevan laitokseen, vanhat asiat palaavat mieleen
Juha Tapio sai Vasemmistoliiton listalla valtavan 613 äänen vyöryn mm. Yhteensä tuli 749 ääntä, vertausluku siis 749. Lähtiessäni vihreistä vuoden 2009 alussa kirjoitin mm. Vaaleihin osallistuva pikkuryhmä vaarantaa lähimmän isomman samanhenkisen ryhmän viimeisen paikan, mutta on vailla mahdollisuuksia saada omansa läpi." Nyt kun entinen Vasemmistoliiton (sit.) valtuutettu Juha Tapio ja eräät pikkuryhmät ovat muodostaneet Oulussa oman ehdokaslistan, katsoin vuosien 2004 ja 2008 kunnallisvaalituloksia ja peilasin niitä tulevaan 180 000 asukkaan suurOuluun. Ja jälleen kysymys: Miten Juha Tapio ja vas-sirpaleryhmät olisivat vuonna 2008 yhdessä menestyneet. Kepu olisi saanut lisäpaikan, Vasemmistoliitto menettänyt, mutta sirpaleryhmä jäänyt nollille. Juha Tapio on yleisönosastoissa esiintynyt sitoutumattomana, mutta on edelleen siitä huolimatta Vasemmistoliiton mandaatilla kaupunginhallituksen varajäsen, kulttuurilautakunnan varapuheenjohtaja ja sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotannon johtokunnassa. Barbara Rotbront-Player (tai Rotraut-) kertoi halunnensa esittää maailman kansojen yhdistymisuunnitelman (20.7.). Vuoden 2008 vaaleissa SKP sai 84, KTP 25 ja "Valvovassa silmässä" ennen ollut Mizaras 27 ääntä. Siksi aion etsiä punavihreän ehdokkaan Vasemmistoliiton listalta. Järjestön asettama asiantuntijaryhmä ehdottaa, että maailman miljardöörejä verotettaisiin prosentti per omistettu miljardi, ja kerätyt varat ohjattaisiin kansainvälisesti sovit- tuihin kehityshankkeisiin. "Miss Universum" Armi Helena Kuusela, 18, puolestaan vieraili Kanadan suurimmassa suomalaiskeskuksessa, Port Arthurissa (nyk. ((18.7. Oulussa lehden toimitus uteli oululais- ten toiveita olympialaisista. kun Paavo Nurmi toi olympiasoihdun stadionille (22.7.) Aarikka Suomessa, Kuusela Kanadassa Suomen demokraattinen nuorisoliiton, SDNL:n Helsingin Jollakseen olympialaisten ajaksi järjestämän kisaleirin odotetuin osanottaja Anneli Aarikka saapui Suomeen ensi kerran kolmeen vuoteen Unkarista, jossa hän opiskeli opperalaulajaksi (16.7.). Siis hyvin merkittävillä paikoilla. Saksan Demokraattisen Tasavallan jäsenyysasian KOK siirsi olympialaisten jälkeiseen kokoukseen eli esti sen osallistumisen Helsingin kisoihin (19.7.). Jyrinää, sadetta ja välikohtaus avajaisissa Sunnuntain lehden täyttivät "Ajan" kuvaukset avajaisista, joita sävyttivät sade ja jyrinä sekä puhujakorokkeelle pyrkineen länsisaksalaisen, "sielullisesti sairaaksi" mainitun naisen aiheuttama välikohtaus. Jos hänen äänensä olisivat olleet tiukasti henkilökohtaisia, hän olisi voinut viedä Vasemmistoliitosta pois 613 ääntä, ja valintarajoilla olleen vasemmistoehdokkaan vertausluku olisi pudonnut noin 808:aan. Nimimerkki Aika antoi ensimmäisen raporttinsa kisakaupungista "kuuluisuuksien kintereiltä" (17.7.). Monet toivoivat niiden levittävän rauhan sanomaa. Vaalit ja valtuustot ovat vain pieni osa yhteiskuntaa. Ryhmän mielestä prosentin vero voisi kuitenkin tuoda nykyistä parempia tuloksia kansainvälisesti sovittu- jen kehityshankkeiden rahoituksessa. Tulevissa vaaleissa Oulun asukasluku nousee nykyisestä 139 000:sta noin 180 000:een. Järjestön mielestä veroja voitaisiin kerätä miljardöörien lisäksi esimerkiksi hiilipäästöistä, ilmailuliikenteestä ja valuuttakaupasta. Seuraava vertausluku oli kokoomuksen Pekka Fredrikssonin 723. KOK valitsi äänestäen 1.9. Rannalle olisi jääty Juha Tapion äänivyörystä huolimatta. Vuoden 2004 kunnallisvaaleissa oli mukana nyt lanseerattua "Vapaata Vasemmistoa" muistuttava "Valvova silmä" (pohjalta SKP, trotskilainen, anarkistit). Kuvatoimistokuvissa julkaistiin mm. 1952 Koonnut Tapani Sillanpää Olympialaiset alkoivat jo ennen avajaisia Helsingin olympialaisten "kisakilvat", kuten lehti 60 vuotta sitten otsikoi, alkoivat jo tiistaina, vaikka avajaisia vietettiin vasta seuraavana lauantaina. Kotkassa, josta lukijat saivat lehden urheilutoimittajan Aimo Kaakisen, nimimerkki Ajan ensimmäisen raportin Bulgarian ja ensi kertaa olmpialaisiin osallistuneen Neuvostoliiton ottelusta (16.7.). Juha Tapion henkilökohtaiset äänet voivat riittää siihen ihan hyvin. Juha Markkola kaupunginvaltuutettu (EkoSOS) YK ehdottaa ökyrikkaille kehitysveroa YK HAIDER RIZVI/IPS YK etsii kiivaasti uusia tapoja kehitysavun rahoittamiseen. Aarikka oli SDNL:n ensimäinen sihteeri, kun liitto v. Heitä löytyy 58 eri maasta, pelkästään Yhdysvalloista yli 400. 16.7.-22.7. Jalkapallokarsintoja pelattiin viidessä Etelä-Suomen kaupungissa, mm. Olympialaisiin oli ilmoittautunut ennätysmäärä urheilijoita, 5 870 67 maasta. Sen saavuttaminen on "Vapaalle vasemmistolle" historian valossa työn ja tuskan takana, mutta vasemmiston kokonaispaikkamäärän pudottaminen voi onnistua jo hyvinkin pienellä äänimäärällä. Ensimmäinen ulos jäänyt oli keskustan Johanna Karjula vertausluvulla 835. upean Kallioparkkiaktivisminsa siivittämänä. Kehitysavun tulevaisuutta selvitelleen ryhmän raportissa todetaan muun muassa, että annettu lupaus 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta nousevasta kehitysapubud- jetista uhkaa monen maan kohdalla jäädä täyttymättä. ja 20.7.). KOK: Kiina(t) sisään, Itä-Saksa ulos Kansainvälinen olympiakomitea (KOK) yllätti Helsingissä avajasten aatonaattona hyväksymällä niin neljännestä maapallo asukkaista edustavan Kiinan kansantasavallan kuin Formosan (Taiwanin) osallistumisen olympialaisiin; vastalauseena Kiinan hyväksymiselle, Taiwan ilmoitti, ettei se osallistu. Forbes-aikakauslehden mukaan maailmassa on yhteensä ainakin 1 225 miljardiomaisuuden kerännyttä ihmistä. Kansainvälisen jättiomaisuusveron lisäksi selvityksessä ehdotetaan muitakin tapoja vahvistaa kansainvälistä kehitysrahoitusta. Tällaisten vaikutusmahdollisuuksia tarjoavien asemien saaminen on erittäin vaikeaa sanoisin mahdotonta uudelle ryhmälle. Suomen jalkapallojoukkueen ensimmäinen ottelu Itävältaa vastaan jäi sen viimeiseksi kuten Aika oli vastoin veikkauksia ennakoinut edellispäivän lehdessä, jossa myös julkaistiin häneltä "kuvakertomus valmistautumisesta kamppailuun kullasta ja kunniasta" (20., 19.7.). Sen sijaan Juha Tapion äänten poistuminen olisi laskenut Vasemmistoliiton viimeistä vertauslukua noin 715:een, jolloin kokoomus olisi saanut viimeisen valtuustopaikan ja Vasemmistoliitto menettänyt sen. osa Thuder Bayta), jossa hän päivittäin hoiti kauneuttaan höyrykylvyillä (17.7.).. Vasemmistoliiton Juha Tapio sai 164 ääntä ja meni läpi pienimmällä vertausluvulla 732. Uusia rahoituslähteitä kaipaavat sekä perinteinen kehitysapu että uudet, maailmanlaajuiset haasteet, kuten ilmastonmuutoksen hillitseminen. Suur-Oulun harvoissa luottamuselimissä on kussakin 11-13 paikkaa. 20 KANSAN TAHTO 29 2012 MIELIPITEITÄ Mielipidekirjoitukset osoitteeseen toimitus@kansantahto.fi tai Kansan Tahto/toimitus, PL 61, 90101 Oulu. Mitä mieltä on uudessa kunnallisvaaleihin Oulussa osallistuvassa ryhmässä? Maailmassa on tilausta loputtomalle vasemmistolaiselle ja punavihreälle aktivismille, etenkin parlamentaarisen politiikan ulkopuolella. seuraavaa: "En kuitenkaan kannusta ihmisiä perustamaan ainakaan vaaleihin osallistuvia 'oikeassa olevien' sirpaleryhmiä, sillä edustuksellisessa politiikassa on aina kyse pienimmän pahan valinnasta. aloittaneeksi presidentikseen Avery Bundagen ruotsalaisen Sigfrid Edströmin seuraajaksi (18.7). Tämä "laajapohjainen" lista sai 76 ääntä ja KTP (kommunistinen työväenpuolue) 58 ääntä. Valtuuston viimeinen paikka meni taas Vasemmistoliitolle vertausluvulla 864. koripallo ja jalkapallon karsintaotteluista. Pitkittynyt taloudellinen taantuma on vähentänyt valtioiden maksuhalukkuutta entisestään. Kyse oli mm. Hampuriin lennätettynä hän sanoi, ettei ole kommunisti vaan edustaa positiivista kristillisyyttä (22.7.). sen saavuttamien viiden voimistelukullan ansiosta. 1944 perustettiin. Jos oletetaan, että Juha Tapion äänestäjät olivat täysin henkilöuskollisia ja oletetaan, että hän olisi liittynyt KTP:n ja "Valvovan silmän" kanssa yhteen, porukka olisi saanut yhteensä 298 ääntä. Alin vertauskuku, jolla on valtuustoon asiaa, riippuu monesta seikasta mutta lienee 1 0001 200. Se ei olisi ollut lähellekään edes valtuuston varapaikkaa. Selvityksen tehneet asiantuntijat myöntävät, että kansainvälisen miljardööriveron periminen voi olla käytännössä mutkikasta. Ensimmäiset kisatulokset lukijat saivat "Kansan Tahdon olympiaedustajalta" eli "Ajalta", joka piti ensimmäistä kilpailu- päivää 10 000 metrin juoksun 70 000 katsojan edessä voittaneen Emil Zatopekin ja Neuvostoliiton päivänä mm. Yhden lautakuntapaikan saaminen niihin edellyttäisi puolueelta tai ehdokaslistalta 6 2007 400 äänen kannatusta
Oulussa on nuori väestö, ja kaupungin ilmapiirillä on iso merkitys sille miten nuoret voivat. Konsertit ja bileet ovat maksullisia. Suomessa tapahtuu muuttoliikettä myös henkisen ilmapiirin takia. 31.8. Vähemmistöjen asemasta mediassa puhutaan pääkirjastolla perjantaina klo 16.30, paneeliin osallistuu myös Setan puheenjohtaja Outi Hannula. Keskusteluja, tietoa, rohkeutta Konserttien ja isojen tilaisuuksien välistä löytyy Priden kenties tärkein anti, pienryhmäkeskustelut, vertaistuki ja neuvonta omaa seksuaalisuuttaan pohtiville. klo 912 TOIMITUS: (08) 537 1724 toimitus@kansantahto.fi Tuomas Talvila (päätoimittaja) 050 570 9716 Maija Aalto 044 537 1727 Tuula Leskinen 044 537 1732 www.varjaagi.fi Rakennus-, remontti-, sisustus- ja tilaustyöt. Kulkueeseen osallistui yli 500, ja vähintään samaa odotetaan nyt. Pohjois-Suomessa Seta toimii Oulun lisäksi Kajaanissa, Kemi-Tornion alueella ja Rovaniemellä, joista on KUHMON VASEMMISTON PERINTEINEN RANTAILTA torstaina 26.7. klo 18 alkaen Lentuankosken tuvalla. Ja myös heteromiehen, absolutistin tai totaalikieltäytyjän, luettelee kirjastovastaava Rota Sulkala. Kulkue lähtee kaupungintalolta klo 13, ja puistojuhla Kuusisaaressa alkaa klo 14. Illan konsertin pääesiintyjä on Siiri Nordin. Tuomo Jaakkonen muistelee, että edellisen Priden kulkueeseen liittyi Oulun katuvarsilta paljon ihmisiä ihan vain tukeakseen ideaa, mikä tuntui mahtavalta. Priden vapaaehtoistyön vastaava Hanna Risteli sanoo, että nuoret otetaan tapahtumassa erityisesti huomioon. Veneiden huolto-, korjausja entisöintityöt. myyntisihteeri Jaana Hämälä-Raitio 044 537 1722 toimitusjohtaja Sirpa Kovalainen 050 570 9713 www.kansantahto.fi Henkilökohtainen sähköposti: etunimi.sukunimi@kansantahto.fi · ISSN 0356-1380 · Suomalainen Lehtipaino Oy 2012. Ennakkoluulot vähenevät puhumalla, toteaa Hanna Risteli. KANSAN TAHTO 29 2012 21 RAHAA HETI KÄTEEN PANTIKSI KÄY IRTAIN OMAISUUS - kultakorut, hopeaesineet, arvokellot - autot, moottoripyörät, mönkijät, kelkat - aseet, turvallinen säilytyspaikka - puhelinosake tai vastaava arvo-osuustili - pörssi- ja asunto-osakkeet - soittimet, elektroniikka, taide, jne "Kaapista pois kun tulee niin saa toisilta tukee" Oulun Pride rohkaisee seksuaalivähemmistöjä. KUVA: MAIJA AALTO LINKIT www.akt.fi www.puuliitto.fi Panttilainakonttori Oy KULTAKORUJA HALVALLA JA REHELLISESTI PAINON MUKAAN - uusia ja kunnostettuja käytettyjä kultakoruja - ostetaan kultaa ja muuta irtainta - pariston vaihto 5 - korjataan koruja, tilaustöitä - ostetaan puhelinosakkeita ja kultakoruja, rahat heti puhtaana käteen MAIJA AALTO OULUN KULTA Pakkahuoneenkatu 26, p. Päätapahtumat ovat lauantaina. Sulkala tietää, että se on yksi tavallisimmista kysymyksistä. Sieltä voi lainata varttitunniksi keskustelukaverin, esimerkiksi homo-, transtai biseksuaalin tai sateenkaari-ihmisen. Pride tarkoittaa suomeksi ylpeyttä, millä on kielessämme vähän negatiivinen kaiku. Edellinen Pride oli Oulussa kesällä 2010, ja sen tilaisuuksissa kävi yli kaksi tuhatta ihmistä. Opastus suomussalmen tieltä. Tule tapaamaan: liikenneministeri Merja Kyllöstä. Veteraanikatu 9 C 90100 Oulu 050 5900711 Ikä rikkautena Suunta tulevaan Eläkeläiset ry www.elakelaiset.fi Teatterikesän Mikko Kanninen: "Vain nykytaide on taidetta" Pääjuhla lauantaina Seta-aktiivit runoilevat: "Kaapista pois jos tulee niin Kuhmon Vasemmisto, Kainuun Vasemmisto. Yrjö Mäkelin -seura www.makelinseura.fi numero 60 Ilmestyy torstaisin Mäkelininkatu 29, PL 61, 90101 OULU Kustantaja: Kustannus Oy Kansan Tahto www.kansantahto.fi TOIMISTO: (08) 537 1722, faksi (08) 371 314 ilmoitukset@kansantahto.fi Asiakaspalvelutoimisto avoinna arkisin klo 9.0015.30 15.6. Tapahtuman viesti on: Näkyvyyttä ulospäin, rohkeutta sisäänpäin, kertovat Pridea valmistelleen Oulun Seta ry:n työryhmän aktiivit. Ohjelmassa on muun muassa sateenkaariperheiden tapaaminen, jossa kysytään aiheellinen kysymys "Miten lapsia tehdään?". Parempi on kysyä kuin hautoa asioita. Järjestäjien mukaan Pride ei ole kohdannut vastustusta, mutta sponsoreiden löytäminen on ollut vaikeaa. Meille Pride tarkoittaa positiivista ylpeyttä. Ihmiset tekevät ilmapiirin. Pride on iloinen ja odotettu tapahtuma, mainostavat järjestäjät. Oulun Pride-tapahtuman valmisteluihin osallistuvat aktiivisesti Rota Sulkala (vas), Hanna Risteli, Tuomo Jaakkonen ja Maisa Kontkanen. tulossa väkeä North Prideen. sais tukee ja ois ihan normaali". Lainaaja voi tiedustella elävältä kirjalta vaikkapa sitä, miten tämä tuli "kaapista ulos". Kynnys Prideen on pyritty saamaan matalaksi. Kuulumme tähän yhteiskuntaan omana itsenämme, selittää tapahtumavastaava Tuomo Jaakkonen. (08) 538 0100 Avoinna ma-pe 9.30-16.30 www.oulunpantti.net Myös netissä www.kansantahto.fi Kansan Tahdossa ensi torstaina: Kolmas Oulussa järjestettävä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen Pridetapahtuma käynnistyy tänään ja jatkuu viikonlopun ajan monipuolista ohjelmaa pursuavana. FINLANDS SJÖMANNS-UNION rl www.smu.fi Biseksuaali lainaksi kirjastosta Priden yksi ohjelmanumero on Elävä kirjasto tänään torstaina 16.3019.30 Oulun pääkirjastolla. Maksutonta ja epämuodollista ohjelmaa on runsaasti. Kuusisaaren tapahtumatorilla on mukana monia järjestöjä, myös Vasemmistoliitto on paikalla. Tietoa tapahtumasta: www.northpride.fi SUOMEN MERIMIES-UNIONI r.y
vaihde (08) 375 434 Telefax (08) 370 163 asianajotoimisto@vesala.com AA,VT Lauri Vesala AA,VT Markku Honka OTM Tuomas Vesala 16 , O ulu · w w w. Lakiasiaintoimisto ADVUKAARI OY Varatuomari Vesa Juntunen Varatuomari Mirkka Pentikäinen OTM Mikko Ravaska Isokatu 16 B 14, 3. (08) 451 075 VUOKRATAAN yksiöitä, kaksioita ja kolmioita WWW.WALOASUNNOT.FI POHJOIS-SUOMEN PIIRIJÄRJESTÖT Kainuun Vasemmisto Linnankatu 2, 87100 KAJAANI Osmo Polvinen pj, gsm 0400 234 504 (08) 623 542 fax (08) 623 060 osmo.polvinen@sotkamo.net http://kainuu.vasemmisto.fi RAKENTAMINEN & REMONTOINTI Kalusteet tehtaanmyymälähinnoin! * Keittiökalusteet * WC-kalusteet Ota mitat ja * Kodinhoitohuonekal. (08) 374 511, 040 551 7754 telefax (08) 311 0286 asianajotoimisto@limingoja.net www.limingoja.net KEMIN MATTO- JA MAALAUSTYÖT PYÖRÄHUOLTO Vasemmistoliiton Lapin piiri Lapinkatu 2, 96190 ROVANIEMI Juha Mäkinen, gsm 0400 698 275 vasemmistoliitto@lapinpiiri.inet.fi http://lappi.vasemmisto.fi V. (09) 432 4051, eduskunta PekkaTaanila: Perhonen lampun valossa RUNOJA Merja Kyllönen avustaja: Martti Juntunen puh. UUDET OSAT · peltiosat · lyhdyt · jäähdyttimet · ym. Piimäperä isäni maa Kylmää oli aamusaikka Runoja A leksa nt .c o m t erin ka Vappu Säilynoja: Siunatut sokerisakset Tauno Saarela: 20 OTA YHTEYTTÄ VASEMMISTON OULUN VAALIPIIRIN KANSANEDUSTAJIIN Risto Kalliorinne avustaja: Harri Ylönen puh. Asianajajan toimintaa valvovat asianajajaliitto ja oikeuskansleri. Asianajajat antavat myös julkista oikeusapua kaikissa oikeudenkäyntiasioissa. p. SOINI p aj a LAKIASIAINTOIMISTOJA Haukkarinkatu 4 C, 94100 KEMI p. (016) 310 950, 040 537 6121 Av. krs Puh. historiateos Lehtimies ja eurokommunisti Suomalainen kommunismi ja vallankumous 1923-1930 Martti Korhonen avustaja: Eija Tynnilä puh. (08) 515 011 Haukipudas puh. (016) 254 300 fax (016) 254 305 aimo.tervahauta@aatsto.inet.fi u Asianajotoimisto HONKA JA VESALA OY Pakkahuoneenkatu 18 B 26 90100 OULU Puh. (08) 311 8811, fax 378 505 www.paivikko.fi Asianajotoimisto KAUKO NEVALA Ky Maakuntakatu 11 96100 ROVANIEMI puh. 050 574 1676, harri.ylonen@eduskunta.fi Pakkahuoneenkatu 19, 90100 OULU Kaikki automerkit AUTOHUOLTO P. (08) 547 2987 Fax (08) 547 2221 Erkki Kauppila: 35 10 Waloa 100 vuotta Koonnut Antti Kivimäki 20 Kansan Tahto 100 v. Asianajaja, varatuomari Sovionkatu 10, 2. 9-18 * Mittatilausovet ja -kalusteet la 9-14 Rovaniemellä: Asianajotoimisto VELI PÄIVIKKÖ Varatuomari, asianajaja Hallituskatu 1317 C 23, 90100 Oulu puh. 554 6198/0400 586 903, AA,VT Pentti Paakki fax 554 6199 gsm 044 068 7155 AA,VT Altti Lepoluoto gsm 044 068 7144 Asianajotoimisto OTM, KTM Jenni Kivijärvi SAM MALINEN OY gsm 044 068 7133 Kauppurienkatu 5 A, 90100 OULU www.paakki.net gsm 0500 683 379 www.opuslex.fi fax (08) 312 0045 Aukioloaika ma-pe klo 9-17 sam.malinen.law@gmail.com HAMMASLABORATORIO ERIKOISHAMMASTEKNIKKO VESA KUUSIRATI Urheilutie 49 86600 HAAPAVESI Puh. 22 KANSAN TAHTO 29 2012 PA LV E L E M M E S I N U A ASIANAJOTOIMISTOJA Asianajotoimisto KARI ERIKSSON OY Asianajaja, varatuomari 0400-685 036 VT Katri Mäkinen 0500 685 036 Ratakatu 8 B 13 90100 Oulu puh. krs, Raahe Hallituskatu 31 A 24, 4. 08 376 601, fax 08 376 663 www.keittiokalustetukut.fi www.visionliukuovet.fi Pohjois-Pohjanmaan vasemmisto Pakkahuoneenkatu 19, 90100 OULU Toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki, gsm 0500 584 055 jaakko.alavuotunki@vasemmistoliitto.fi http://pohjois-pohjanmaa.vasemmisto.fi V I S I ON LIUKUOVET Kemissä: Asianajotoimisto AIMO TERVAHAUTA KY Kauppakatu 15 puh. 220 611, fax 222 766 90100 OULU puh. (09) 432 4132, martti.juntunen@eduskunta.fi LAPIN AUTO-OSA OY Nikkarinkuja 12 Roi Puh. (08) 622 616 VUOKRATAAN SUN ALO-A NOT O W Y www.turva.fi Raahessa: Keittiökalusteiden ei välttämättä tarvitse maksaa paljon! Asianajotoimisto Oulussa: PAAKKI & LEPOLUOTO OY Asianajotoimisto Painopistealueet: perhe- ja perinANSSI HOLMBERG tö-, sopimus- ja vahingonkorvausoikeus sekä oikeudenkäynnit. 010 439 5500 kiinteä verkko 8,28 snt/puhelu + 5,95 snt/min matkapuhelin 8,28 snt/puhelu + 17,04 snt/min TERVETULOA KIRJAOSTOKSILLE Kaarina Kailo: Irti talousväkivallasta Matti Viialainen: 10 Neljä järisyttävää päivää 10 15 12 py o ra Asianajotoimisto LAHJA LIMINGOJA OY asianajaja, varatuomari Rantakatu 5 A 24 90100 OULU puh. UKKOLA KY · Autotarvike ja -varaosamyynti · Rengasmyynti · Huolto- ja korjaamopalvelut Salmintie 13, 90830 Haukipudas Puh. mielikuvitus mukaan niin * Eteisryhmät suunnitellaan * Vaatekomerot yhdessä komerot * Ovet upeilla liukuovilla! Avoinna * Liukuovet ark. mape 817, la 913 29 Kollegakirja Tauno Saarelalle Ei ihan teorian mukaan 19 25 KANSAN TAHDON TOIMISTO Mäkelininkatu 29, Oulu, avoinna mape klo 9-15. kerros 90100 OULU puh. 0400 272 560 Rautatienkatu 10 90100 OULU Pohjolankatu 16 B 20 Kajaani ASIANAJAJA on asianajajaluetteloon hyväksytty lakimies, jolla on säädetty kokemus ja taito. (08) 5475 102 HAMMASHUOLTO HAMMASLABORATORIO MUUT VELI HEIKKINEN OY www.veliheikkinen.fi proteesit, pohjaukset, korjaukset sekä hammassuojat urheilijoille Puh. 0440 588 790 sähköposti: vesa.soini@hotmail.fi fax (08) 312 1680 Osmo Hekkala: AUTOHUOLTO JA -VARAOSAT Toimitukset koko maahan PURKUOSAT · moottorit · vaihteistot · ovet, luukut · ym. (016) 312 750 fax (016) 312 120 gsm 0400 693 621 Lakeuden KEITTIÖKALUSTETUKKU Takatie 10, 90440 KEMPELE, p
Mikä kuukausi vähäsateisin. Missä maassa järjestetään hot dogien syöntikilpailuja. Maaliskuu. Etiopian. 152-kiloinen sampi, saatu Kokemäenjoesta 1914. Minkä maan presidentinvaalit Pena Nieto väittää voittaneensa. 10. 8. Pellossa. 9. 2. Noin 56 prosenttia. 4. Meksikon. 7. 5. Missä kunnassa järjestetään kesäisin Poikkinaintihäät. 5. 3. Kuinka suuri osa Suomen mustikkasadosta kerätään talteen. Minkä lajin kala pitää hallussaan Suomen kaikkien aikojen painoennätystä. 9. 6. Ksylitolia. Ovatko riippakoivut raudus-, hies- vai vaivaiskoivuja. Suomessa on 6. 4. Yhdysvalloissa. TEHTÄVÄT RISTIKKO viikko 29 ...ratkaisu ensi viikon Kansan Tahdossa KANSAN TAHTO 29 2012 23 KYSYMYKSET 1. Minkä maan pääkaupunki on Addis Abeba. Mitä hampaille terveellistä ainetta valmistetaan koivusta. 2. Rauduskoivuja. 10. Minkä Suomen kuntien halki pohjoinen napapiiri kulkee? VASTAUKSET: Vastaukset: 1. Pellon, Ylitornion, Rovaniemen, Kemijärven ja Sallan. viikon 28 RATKAISUT SUDOKUT viikko 29 ...ratkaisut ensi viikon Kansan Tahdossa. 8. 3. 7
Parhaassa tapauksessa ette maksa tilauksestanne mitään! Omat lehtietunne voitte tarkistaa ammattiliitostanne tai toimistostamme puh. (08) 537 1722 Kansan Tahto Kestotilaus, kuukausi kaupan päälle Kansan Tahto + Kansan Uutisten Viikkolehti Kestotilaus, kylpypyyhe kaupan päälle 65 /v 160 /v 10 30 Tahto maksaa postimaksun Kansan Tahto 2 kk Kansan Tahto + Kansan Uutisten Viikkolehti 2 kk, kylpypyyhe kaupan päälle Tunnus 5003916 00003 VASTAUSLÄHETYS Kansan Tahdon näytenumero maksutta VOIT TEHDÄ TILAUKSESI: · Soittamalla (08) 537 1722 · Postitse lähettämällä oheisen tilauslomakkeen · Internetistä: www.kansantahto.fi · Sähköpostitse: tilaukset@kansantahto.fi Sukunimi Etunimi Lähiosoite Puhelin Postinumero Postitoimipaikka. Voitte käyttää tilaukseenne puolisonne/lastenne mahdollisesti omista ammattiliitoistaan saamat edut. Maksatte siis vain tilaushinnan, josta on vähennetty KAIKKI PERHEEN SAAMAT EDUT. 24 KANSAN TAHTO 29 2012 nyt oamme totilaajalle KANSAN TAHTO KESTOTILAUKSENA VUOSIHINTAAN 65 TAI Tarj KANSAN TAHTO + KANSAN UUTISTEN VIIKKOLEHTI -PAKETTI es udelle ken lehdet u KESTOTILAUKSENA VUOSIHINTAAN 160 ukaud älle! ku pä Kansan kaupan Useat SAK:n ammattiliitot ja -osastot maksavat osan liittonsa ja osastonsa jäsenten tilausmaksusta, jos kyseessä on kestotilaus tai vähintään 12 kuukauden tilaus