Kansan Tahto 20.06.2012 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Unohtamatta iän mukanaan tuomaa arkirealismia tai vasemmistolaista samanhenkisyyttä. Sauna lämpenee Sivu 6 Sivu 12. Visioita, naurua ja kotiseutuylpeyttä. Kulttuuriministeri vieraili Sodankylässä Nepal palasi nollapisteeseen Sivu 14 Sivu 15 viikko 25 keskiviikko 20. kesäkuuta 2012 www.kansantahto.fi l POHJOIS-SUOMEN VASEMMISTOLEHTI l PERUSTETTU 1906 l Tilaa ihmisille Kadunvaltaus Oulun keskustassa keräsi viitisenkymmentä osallistujaa ja runsaasti huomiota. KUVA: TERO KAIKKO KUVA: TERO KAIKKO Sivu 2 ANNI HYYPIÖ Visioita ja arkirealismia Mitä saadaan, kun istutetaan kaksi vastikään 60 vuotta täyttänyttä muhoslaista kuntavaikuttajaa, Veikko Vitikka ja Eero Suomela, saman pöydän ääreen
Kaikille tulisi tarjota jatko-opiskelu- tai työpaikkaa sekä riittävää tukea ja ohjausta. Takuusta ei kuitenkaan tule tehdä alepalkkajärjestelmää eikä rinnakkaisia halpatyömarkkinoita nuorille. Huolestuttavia signaalejakin työmarkkinoilta kyllä etsimättä löytyy. Ensimmäisen "oikean" työpaikan löytäminen ei välttämättä ole yksinkertainen hanke. Esimerkiksi Nokian viikko sitten ilmoittamat rajut väenvähennykset heittävät synkkää varjoa it-alan ylle. Palkansaajakeskusjärjestöt ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK ovat osaltaan tehneet työurasopimuksen, jonka tavoitteena on löytää nuorille työja kouluttautumispaikkoja yhdistämällä koulutus ja työpaikoilla tapahtuva oppiminen. Ne ovat kestämättömiä keinoja ja vähintään antavat kummallisen kuvan työelämästä ja sen toimintatavoista. TAKKUNEN TUOMAS TALVILA tuomas.talvila@kansantahto.fi. Kesän myötä pelmahti työelämään myös suuri joukko innokkaita ja motivoituneita nuoria ammattitutkinto taskussaan. Joillakin aloilla ja alueilla puolestaan puhutaan työvoimapulan uhkasta. Alan osaajat ovat kyllä perinteisesti työllistyneet uudelleen keskimääräistä paremmin, mutta lähitulevaisuudessa on Nokian leikkausten seurauksena alan työpaikoista kilvoittelemassa ennätysmäärä työttömiksi jääneitä. Kouluvuosi on takana ja toivottavasti mahdollisimman moni on saanut hakemiaan kesätöitä. Eikä ensimmäisistä takaiskuista ja vesiperistä toki tulisi masentua ja heittää kirvestä kaivoon. Monille opiskelijoille työt ovat suoranainen välttämättömyys, mutta nuoremmallekin koululaiselle kesäpesti, lyhyempikin, on hyvää harjoittelua ja astinlautaa tulevalle työuralle. Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen vuoropuhelu nuorten yhteiskuntatakuun ja työllistämisen edistämiseksi on paikallaan. Työministeri Lauri Ihalainen (sd.) lupasi työnantajille 650 euron lisärahan nuoren palkkaamisesta ensimmäiseen työpaikkaansa. Järjestöt vaativat, aivan oikeutetusti, konkreettisia toimia. Nämä neuvot tekee mieli iän ja kokemuksen äänenpainolla antaa, vaikka ne saattavat korneiltakin kuulostaa. Toisaalta, kun konkreettisista uudistuksista puhutaan, pulpahtavat työnantajapuolelta kerkeästi pintaan tutut ajatukset: pienempiä palkkoja ja lyhyempiä irtisanomisaikoja nuorille, kuten EK:n puheenjohtaja Ole Johansson viimeksi maanantaina pohdiskeli. 2 KANSAN TAHTO 25 2012 "Tulevaisuutemme riippuu siitä, pystymmekö ratkaisemaan energiakysymyksen PÄÄKIRJOITUS Nuorten aika On nuorten aika. Oman aloitteellisuuden merkitystä työnhaussa on syytä korostaa. Mutta kokonaistilanne maassamme on tämä: Työttömiä alle 30-vuotiaita on 55 000. Samalla oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen ylärajaa nostetaan. Nuorten yhteiskuntatakuun keinoin on tarkoitus käydä syrjäytymistä ja työttömyyttä vastaan. Käytännön toimistakin on merkkejä: Esimerkiksi yhteistyön oppilaitosten kanssa vakuutetaan lisääntyneen ja parantuneen, kuten tässä lehdessä olevassa UP-uutispalvelun jutussa kerrotaan
Tiedot käyvät ilmi SAK:n työolobarometrista, jossa helmi-maaliskuun aikana haastateltiin 1 207 SAK:laisten liittojen työssäkäyvää jäsentä. Sairauslomat pitkiä Yli kolmannes SAK:laisten liittojen jäsenistä ei ole ollut viimeisen vuoden aikana yhtään päivää poissa töistä sairauden vuoksi. Kesällä on muutenkin mukavampi kulkea jalan, Puolakanaho pohti. "Keskustaan paikkoja taiteelle" Itsekin kuvataidetta harrastava Jenni Puolakanaho moitti kaupunkikeskustan mainostaulujen paljoutta. Yötyötä tekevistä jopa 43 prosenttia ja vuorotyötä tekevistä 37 prosenttia pitää työaikaansa haitallisena terveydelleen. Ratkaisu ongelmaan ei löydy palkattomasta ensimmäisestä päivästä tai muista karensseista, SAK:n asiantuntijalääkäri Kari Haring toteaa. Visuaalista tilaa hallitsevat mainokset, eikä vapaalle katutaiteelle ole paikkoja. KANSAN TAHTO 25 2012 3 ihmiskuntaa säilyttävällä tavalla. Soitto, nauru ja taide saivat ohikulkijat pysähtymään ja ihmettelemään. Hänen mukaansa tarvetta olisi vastaavankal- "Pyöräilyedellytysten kehittäminen on Oulussa jäänyt puolitiehen." Jenni Puolakanaho kaipaa kaupunkikeskustaan tilaa taiteelle. Kolumni Sivu 7 SAK:n barometri: Töihin mennään sairaanakin koska poissaolo lisäisi muiden työtaakkaa KT Lähes puolet SAK:laisista on ollut sairaana töissä viimeisen vuoden aikana, vaikka olisi voinut jäädä sairauslomalle. Nyt on käynnissä uhkapeli." Puheenvuoro Sivu 13 Tietä ihmisille Kadunvaltaajat ottivat tilaa autoilulta ja kuluttamiselta oleskelulle. Teksti ja kuvat: TERO KAIKKO Viime lauantaina Oulun Isokatu vallattiin vapaaksi tilaksi ihmisille ja oleskelulle Vasemmistonuorten johdolla. Sairauspoissaolojen vähentämisessä onkin kiinnitettävä entistä enemmän huomiota pitkiin sairauslomiin. Vuorotyössä nopeasti eteenpäin kier- Solidaarisuus työtovereita kohtaan ajaa sairaat töihin sairausloman sijaan.. Sairaana olleista SAK:laisista puolestaan 40 prosenttia oli poissa töistä yli 10 päivää, 32 prosenttia oli poissa 410 päivää ja 27 prosenttia 13 päivää. Puolakanaho katsoi, että yksityisautoilun näpäyttäminen kadunvaltauksella on tervettä varsinkin kallioparkin eli Kivisydämen rakentamisen alkumetreillä. Tarvitaan toimenpiteitä työkyvyn ylläpitämiseen sekä oikeudenmukaista johtamista ja tukea esimiehiltä. Nyt moinen käytös tulkitaan vandalismiksi ja tekijä saa kiitosten sijasta sakot. Heistä yli puolella perusteluna sairaana työskentelyyn on solidaarisuus työtovereita kohtaan. Puolakanaho antaisi kaikille kaupunkilaisille mahdollisuuden päästä ilmaisemaan itseään julkisesti. Lisäksi työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä on lisättävä, sillä sairauden vuoksi poissaolleiden osuus laskee sen myötä, mitä enemmän vaikutusmahdollisuuksia työntekijällä on, Haring korostaa. tävä järjestelmä, yhtenäiset vapaajaksot, 1012 tunnin vapaa vuorojen välillä ja mahdollisimman vähän perättäisiä yövuoroja ovat keinoja, joilla vuorojärjestelmän haitat vähenevät. KUVA: TUULA LESKINEN Työaika kuormittaa Yli puolet SAK:laisten liittojen jäsenistä tekee työtä, jonka katsotaan kuuluvan kuormittaviin työmuotoihin eli vuoro-, yö-, jakso-, periodi- tai matkatyötä. Haringin mukaan työpaikoilla on oleellista puuttua niihin tekijöihin, jotka aiheuttavat työkyvyttömyyttä. Vaikka kadunvaltaus on harvalle tuttua Oulussa, hyvin sujunut valtaus kirvoitti useamman ihmettelijän peukalon nousemaan yläviistoon ja paikalla pyörähtäneiden poliisien suut hymyyn. Positiivista huomiota Noin viidenkymmenen vapaan ja epäkaupallisen tilan puolesta mieltään osoittaneen kadunvaltaajan joukosta kaksi kerrallaan pääsi ohjaamaan liikennettä keltaiset huomioliivit päällään. He olivat sairaana töissä, koska muuten työtoverien työtaakka olisi lisääntynyt. Työntekijöiden jaksamisen ja työelämässä pidempään jatkamisen kannalta työaikoja on muokattava vähemmän rasittaviksi. Varovaisestikin arvioituna sairauspäivien määrä yli 10 päivää sairastaneilla on yli viisinkertainen verrattuna niihin, jotka ovat olleet 13 päivää poissa töistä. Muuta kuin säännöllistä päivätyötä tekevät kokevat työnsä aiheuttavan selvästi enemmän haittoja kuin SAK:laiset keskimäärin. Kiimingistä Oulun keskustaan varta vasten katua valtaamaan saapunut Puolakanaho sanoi tulonsa syyksi yritysten ja kaupallisuuden ylivallassa olevan kaupunkikeskustan ottamisen hetkeksi ihmisten haltuun. Yksityisautoilun vähentämisellä saataisiin julkisille liikennevälineille enemmän käyttäjiä. Sillä taide on itseilmaisun muoto, ei kuluttaminen. Rumpujen pärinä takasi musiikillisen annin. taisille tauluille, joihin jokainen voisi laittaa omaa kuvataidettaan kaiken kansan nähtäville. Oulun keskustassa on hyvin vähän tilaa, jossa voi vain olla. Tapahtuman saama huomio oli autoilijoiltakin pääasiassa positiivista, vaikka tie olikin katkaistu. Yksi pukuherra tosin alkoi saarnata demokratiasta kommunistisissa valtioissa ja kutsui meitä "sairaiksi ihmisiksi", naureskeli 18- vuotias Jenni Puolakanaho
Rakkautes' muistot nyt lohtuna meillä, viisautes' oppaana elämän teillä. Ranskan rahkeet eivät siihen tietystikään riitä, mutta se voi näyttää suuntaa." "Hollande on tarttunut myös tulonjakokysymyksiin. He ovat tosi reippaita, Kovalainen kehuu. Thea Seppänen (vasemmalla) ja Mirka Kinisjärvi ovat hakeneet lastin lehtiä jaettavaksi.. Nuoret kuvailevat työtä mukavaksi. Viiden vuoden työsuhdeturva taattiin jo edellisten hallitusten Paras-hankkeessa ja se on kirjattu myös Kataisen hallituksen ohjelmaan. Kreikka ei ainakaan sanoudu irti aikaisemmista sopimuksistaan." "Kansa on kuitenkin jakautunut voimakkaasti kahteen leiriin. Kuntien on pakko hakea uusia toimintamalleja kaikkialla Suomessa, Fjäder toteaa. Helppoa on ollut, Julius Piispanen toteaa. (08) 311 2203 www.ala-aho.fi Palkansaajakeskusjärjestö Akava kehottaa painamaan pikemmin kaasua kuin jarrua kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa. Mirka Kinisjärvi, Santtu Käpylä, Julius Piispanen ja Thea Seppänen veivät lehtiä jakelupisteisiin ja jakoivat lehtiä postilaatikoihin. Keskusjärjestö haluaa palveluille taso- ja laatukriteerit. Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder kannustaa kuntavaalien alla ennakkoluulottomaan keskusteluun kuntien perustehtävistä ja niiden rahoituksesta. Akavan mielestä kuntakokoa pitää kasvattaa, jotta laadukkaat palvelut ja turvallinen asuinympäristö voidaan turvata kaikkialla Suomessa. Varhaiskasvatuksen ja opetuksen laadusta ei Akavan mielestä voi tinkiä, vaan ne on asetettava etusijalle taloudellisesti niukkoinakin aikoina. Maanantaina julkistetuissa kuntavaalitavoitteissaan oppineen väen keskusjärjestö painottaa kuntien talouden tervehdyttämistä. 9 - 17 la 10 - 15, su 11 - 15 LIMINKA Tupoksentie 12 08 384 477 KUVA: TUULA LESKINEN Tuira, OULU Valtatie 59 08 554 6005 MUHOS Valtatie 11 08 374 800 TYRNÄVÄ Joonaantie 4 08 545 1957 www.dapu.fi Neuvonta ja päivystys 08 545 1957(24h) Kesälehteä jakoon kesä työnä TUULA LESKINEN MUUT LEHDET Kreikkalaisen vaalijärjestelmän kummallisuudesta kertoo, että vain 42 prosenttia äänistä saaneella vanhalla vallalla on nyt enemmistö parlamentissa, huomauttaa Kansan Uutisten Verkkolehti: "Euroopan unionissa vaalitulos sai aikaan helpotuksen huokauksen. Tuottavuus on Fjäderin mielestä nostettava vahvemmin esille palvelutuotannossa. Lisäksi on määriteltävä, mitkä palvelut ovat lähipalveluita ja mitä voi hoitaa keskitetysti. Lämpimät kiitokset kaikille Arvoa hoitaneille ja surussamme myötäeläneille. PERINTEENÄ PALVELU YLI 120 VUOTTA. Asemakatu 4, 90100 Oulu, p. Akavan kuntavaalitavoitteet pohjautuvat järjestön teettämään kuntauudistuskyselyyn. HAUTAUSPALVELU Kukkakauppa Avoinna ark. 4.6.2012 Rakkaudella kiittäen ja kaivaten Aune Pirjo, Pekka, Teemu ja Tuukka Liisa, Hasse ja Tuomo Jussi ja Kaija perheineen siskot ja veli perheineen muut sukulaiset ja ystävät Ukkius on joukko tärkeitä tekoja, hetkiä, tuntemuksia ja puheenparsia. Yksi suurimmista tehtävistä on finanssisektorin ja nykyisen spekulatiivisen kasinotalouden arviointi ja siitä tehtävät johtopäätökset. Kuntien tulevaisuus ja kuntauudistus ovat tärkeitä akavalaisille kuntien työntekijöinä, veronmaksajina ja palvelujen käyttäjinä. Koko henkilöstö pitää Akavan mielestä ottaa mukaan muutosten suunnitteluun ja toteutukseen. 4 KANSAN TAHTO 25 2012 Rakkaamme Arvo Ensio STÅHLE s. Akava kannattaa viiden vuoden työsuhdeturvaa henkilöstölle kuntaliitosten "Väestörakenteen muutos on karu tosiasia, joka panee huoltosuhteen sekä ikä- ja elinkeinorakenteen kovalle koetukselle." Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder yhteydessä, vaikka väestö- ja työvoimaennusteiden perusteella kunnissa loppuu ennemmin työvoima kuin työ. Akava kannustaa jäseniään asettumaan ehdolle kuntavaaleihin. Toimitusjohtaja Sirpa Kovalainen on tyytyväinen nuorten työpanokseen. Tätä kaikkea olemme saaneet... Tuomo, Teemu ja Tuukka "Pelissä kuntien tulevaisuus" Akava aktivoi jäseniään kunnallisvaaleihin. UP/KARI LEPPÄNEN Oli sulla sydän niin lämmin hellä, oli siellä paikka meillä jokaisella. Rakkaamme on saatettu viimeiselle matkalle läheisten läsnä ollessa 17.6.2012. Ilomme iloitsit, tukesi annoit, oman taakkasi tyynesti kannoit. Fjäderin mielestä tärkeämpää olisi turvata kunnan palkollisten tulevaisuus samantyyppisillä muutosturvapaketeilla, joita käytetään rakennemuutoskriiseistä kärsivillä alueilla. Nyt on aika vaikuttaa osallistumalla, Fjäder sanoo. Palveluille laatukriteerit Kuntien lakisääteisiä tehtäviä on Akavan mielestä tarkasteltava kriittisesti, jotta voimavarat riittävät keskeisten tehtävien hoitoon. Uudistus leikkaisi rajusti Ranskan suurimpien valtionyhtiöiden johdon palkkoja, esimerkkinä vaikkapa Olkiluotoon ydinvoimalaa rakentava Areva." Kansan Tahto tarjosi neljälle oululaiselle nuorelle kahden viikon kesätyöpestin kaupungin kesätyösetelillä Kansan Tahdon Kesälehden jakajina. Kuntakohtaisesti vapaaehtoisuuden pohjalta tulisi Fjäderin mukaan laatia paketteja, jotka auttavat kuntien palkollisia siirtymään koulutuksen kautta muihin töihin. Kunnallisvaaleissa on pelissä kuntien tulevaisuus. 3.2.1927 k. On tehtävä uudistuksia, jotka mahdollisuuksien mukaan estävät nykyisenkaltaisten kriisien toistumisen. Tätä ei EU:ssakaan voi jättää huomiotta, vaan Kreikan velkaohjelmaan tullee helpotuksia." Ranskasta saadaan askelmerkit uusliberalismin jälkeiselle Euroopalle, kuvailee Demokraatti: "Mikäli Hollande selviää taloushaasteista, edessä on uudistustyö, joka vasta osoittaa suunnan 2010-luvun ranskalaiselle sosialidemokratialle. Vahvistuneella vasemmistokoalitio Syrizalla on nyt vankka mandaatti edustaa vaaleissa enemmistön kannattamaa linjaa. Väestörakenteen muutos on karu tosiasia, joka panee huoltosuhteen sekä ikä- ja elinkeinorakenteen kovalle koetukselle. Asia on Akavalle kuitenkin enemmänkin poliittinen realiteetti kuin ratkaiseva kynnyskysymys kuntaliitoksissa. Moni hanke liittyy talouteen. Oikeudenmukaisuusuudistuksena hän on esittänyt, että valtionyhtiössä johtaja ei voi saada suurempaa palkkaa kuin kaksikymmentä kertaa sen, mikä on saman yhtiön pienin palkka. Mukavaa kun on saanut tehdä omaan tahtiin, Mirka Kinisjärvi ja Thea Seppänen jatkavat
Hankkeella on kansainvälisiä- kin ulottuvuuksia. Ilisun pato sisältyi jo 1950luvulla suunnitelmaan maatalousvaltaisen Kaakkois-Turkin kehittämisestä. Ole Johansson kertoi olevansa turhautunut suuresta ideoiden määrästä, joista on toteutettu vain vähän. Se ei kuitenkaan ole hankkeen ainoa syy. Ainoa ohjeemme oli, että kaikki kivet on käännettävä. Ilisuun nouseva Tigrisjoen pato on osa Turkin mittavaa vesivoiman valjastusta, joka käsittää kaikkiaan 22 patoa. Nyt kuivina olevat kanjonit jäävät tekoaltaan alle, mikä estää jalkamiesten liikkumisen alueella. Uusi vetoomus tehtiin vastikään, kun turkkilainen tuomioistuin oli hylännyt asukkaiden kanteen. Vastustajat veivät asian Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, mutta se torjui vetoomuksen 2006. Toimialat ovat niin erilaisia, että niille ei voida antaa yhteisiä ohjeita. Rahoitus tuli pääosin kotimaan pankeista. Asukkaiden viimeinen toivo on saada Hasankeyf YK:n kasvatus-, tiedeja kulttuurijärjestön Unescon maailmanperintölistalle.. EK:n toimitusjohtajan Mikko Pukkisen mukaan tässä on jo onnistuttukin. Pelkästään siitä samasta seinämästä, jossa kurdiperhe asusti, laskin yksitoista eri pesivää lintulajia." IPS Kaakkois-Turkissa Tigrisjoen varrella sijaitsevan Hasankeyfin ainutlaatuiset maisemat uhkaavat jäädä patoaltaan alle. Vesipolitiikkaa Ilisun vesivoimalan tehoksi lasketaan 1 200 megawattia, jolloin se tuottaa kaksi prosenttia Turkin energiantarpeesta. Hasankeyfissa toimiva kauppias Ömer Güzel kertoo, että asukkaat järjestivät aiemmin mielenosoituksia viikoittain, mutta turhaan. Sen 9 500vuotinen historia uhkaa kuitenkin jäädä veden alle. Ole Johansson on valmis pohtimaan jopa lyhyempiä irtisanomisaikoja nuorille. Padon vastustajat Hasankeyfissa uskovat, että hanke on ennen muuta poliittinen niin Turkin sisällä kuin kansainvälisestikin. Tarkoin valvottu patotyömaa sijaitsee 16 kilometrin päässä Hasankeyfista. Padon on määrä valmistua 2015. Pato tuhoaa elinympäristön kaloilta, linnuilta ja kasveilta, joista osaa ei tavata muualla, turkkilaisen Luonto-yhdistyksen Hasankeyfin toimistossa työskentelevä Derya Engin sanoo. Järjestön edustajat ovat käyneet paikalla ja yllyttäneet Turkkia jättämään hakemuksen. KANSAN TAHTO 25 2012 5 Yritysten yhteistyö oppilaitosten kanssa on lisääntynyt UP/MIKA PELTONEN Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) puheenjohtajan Ole Johanssonin järjestämässä keskustelutilaisuudessa puhuttiin maanantaina nuorten syrjäytymisestä ja sen estämisestä. Padon vastustajat Turkissa ja ympäri Eurooppaa huokasivat helpotuksesta, mutta padon rakentaminen jatkui. Rakentaminen alkoi kuitenkin 2006. Tigris on uurtanut Hasankeyfiin valtavan kanjonin, josta Kurdistanin työväenpuolueen (PKK) sissit ovat saaneet suojaa. Hänen mukaansa 80 prosenttia EK:n jäsenyrityksistä tekee yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Liitot neuvottelevat ja katsovat yhdessä, mitä pitäisi tehdä, jotta nuoret työllistyisivät nykyistä paremmin. Tigris on Turkin ainoa koskematon joki, ja sen pitää pysyä sellaisena. EK:n johtaja Jukka Ahtela toppuutteli Lylyä ja muistutti, että keskusjärjestöt eivät ole ohjeistaneet liittojaan tarkemmin. Joissain näistä asutaan yhä tänä päivänä, mm. Palkansaajakeskusjärjestöt ja EK ovat tehneet työurasopimuksen, jonka tavoitteena on löytää nuorille työ- ja kouluttautumispaikkoja yhdistämällä koulutus ja työpaikoilla tapahtuva oppiminen. Lauri Lyly muistutti, että työehtosopimukset määrittelevät haarukan. Tigrisin suurpato kuohuttaa Turkissa Arvokas kulttuuriperintö aiotaan hukuttaa energian ja politiikan vuoksi. KUVA: JAY CASSANO/IPS HASANKEYF, TURKKI IPS/JAY CASSANO Hasankeyfin kurdikaupunki Kaakkois-Turkissa kuuluu maailman vanhimpiin yhtäjaksoisen asutuksen alueisiin. SAK:n puheenjohtajan Lauri Lylyn mielestä keinoja voidaan ottaa käyttöön, kunhan työmarkkinajärjestöt ja hallitus löytävät yhteisen suunnan. Nuorille oma työurasopimus Keskusjärjestöjohtajien mukaan kaikki työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan nuorille omia toimialakohtaisia työurasopimuksia marraskuun lop- puun mennessä. yksi kurdiperhe Hasankeyfin pääparkkipaikan yläpuolella." "Toiseksi, pienen kylän alueelle ja liepeille mahtuu uskomaton määrä raunioita, keskiaikaisia linnakkeita, historiallisia hautoja ja moskeijoita eri aikakausilta, heettiläisistä turkkilaisiin emiireihin." "Kolmanneksi, kalliojyrkänteillä ja niiden luolissa ja koloissa ei asustele ainoastaan ihmisiä ja menneiden sivilisaatioiden haamuja, vaan valtavat määrät lintuyhdyskuntia, osa näistä harvinaisia tai uhanalaisia lajeja. Turkki hallitsee Tigrisin yläjuoksua, ja alavirran maat Syyria ja Irak ovat huolissaan joen valjastamisesta. Listalle otettavien kohteiden on täytettävä vähintään yksi ehto kymmenestä, ja Hasankeyf täyttäisi peräti yhdeksän. Saksa, Itävalta ja Sveitsi vetivät vientiluottonsa padolta 2009, kun Turkki ei täyttänyt Maailmanpankin vaatimia ekologisia, sosiaalisia ja kulttuuriperintöä koskevia ehtoja. Irakiin laskeva Eufrat on jo padottu, ja alue kävi vesisodan partaalla 1975 ja 1990. Vuodesta 1997 lähtien moni eurooppalainen rahoittaja lupasi padolle tukea, mutta vetäytyi myöhemmin. Keinona voisi olla esimerkiksi työhön ohjausta tai muita liittojen kesken sovittavia asioita, Lauri Lyly sanoi. Hallitus on myöntänyt, että samalla padotaan kurdisissien toimintaa Irakin rajan pinnassa. Täytyy kysyä, millä palkalla töihin tullaan ja minkälaiset irtisanomisehdot työsuhteen alussa ovat. Tämä ainutlaatuinen paikka vaihdetaan patoon, joka toimii vain 50 vuotta, matkamuistoja myyvä Mehmet Ali valittaa. Konstit vähissä Hasankeyfin asukasmäärä on laskenut 10 000:sta noin 3 000:een. "Tämä ainutlaatuinen paikka vaihdetaan patoon, joka toimii vain 50 vuotta." Mehmet Ali Voimalan arvioidaan ajavan jopa 80 000 lähiseudun asukasta kodeistaan. Hakemuksen voi kuitenkin jättää vain asianomainen valtio, eikä Turkki ole asiassa aktiivinen. Hasankeyf Tuntemattoman suomalaismatkailijan blogi vuodelta 2008: "Hasankeyf on sekä kulttuurillisesti, matkailullisesti että myös luontonsa kannalta ainutlaatuinen paikka. Ensinnäkin, kylää reunustavat molemmin puolin massiiviset kallioseinämät, jotka ovat täynnä luolia ja muinaisia luola-asumuksia. Kolme vuotta sitten osuus oli kymmenen prosenttia pienempi
Eero Suomela katsoo, että oli Muhokselta oman edun tavoittelua, ettei Ouluun liitytty. Erikoispalvelut ovat joka tapauksessa Oulussa, Suomela sanoo. Tie tuo elannon Pikkukuntien kokoonsa nähden suuret hallintokoneistot karmaisevat Vitikkaa ja Suomelaa. Suomela ei väitettä niele, mutta molemmat tulevat siihen lopputu- lemaan, että joka tapauksessa kauttakulku on välttämätöntä Muhoksen lisääntyvälle liike-elämälle. Matkailu on ratkaisu, muttei Kanariaksi asti Kolmen kunnan alueella sijaitseva Rokuan matkailualue ja maan ainoa Geopark sen yhteydessä on sekä Vitikan että Suomelan mielestä upeaa luontoa mutta hankala hyödyntää Muhoksen kannalta. He kertovat, että vajaan kymmenen vuoden sisällä kasvupyrähdystään eläneelle Muhokselle läpikulkuliikenne on ensiarvoisen tärkeää. Toinen on Suomelaa kuusi päivää vanhempi Veikko Vitikka, opettaja, muuttanut Muhokselle seitsemän vanhana Kärkölästä. Jos itsenäisenä jatkettaisiin, pitäisi säästää rajusti. Takana on hyviä vuosia, mutta suunta on vakaasti alaviistoon. Ja ne voitaisiin turvata myös osana suurta Oulua. Asunut likipitäen 30 vuotta Muhoksella. OAJ- aktiivi ja luottamusmies. Itse asiassa kumpikin harmittelee, ettei Muhosta saatu osaksi isovelinaapuriaan jo siinä vaiheessa, kun ensi vuoden alusta käynnistyvää suur-Oulua muovailtiin. Sekä Suomela että Vitikka näkevät peruspalveluiden turvaamisen tavallisen ihmisen etuna. Kun keskustelu lähtee liikkeelle, aiheet ajautuvat välittömästi kotikunnan taloudelliseen tilanteeseen. 6 KANSAN TAHTO 25 2012 Oululle kyllä, kyläpolitiikalle ei 60-vuotiaat Veikko Vitikka ja Eero Suomela rakentaisivat Muhosta konsensuksella. TERO KAIKKO Mitä saadaan, kun istutetaan kaksi vastikään 60 vuotta täyttänyttä muhoslaista kuntavaikuttajaa saman pöydän ääreen. Kunta kasvaa, rahavarat eivät. Ihmiset pitää saada pysähtymään täällä, Suomela linjaa. Geoparkki-Rokua on turha, kun riittäviä mahdollisuuksia yöpymiseen ei ole tarjota. Vitikka on hieman optimistisempi: vaikka raskas liikenne ajaisi ohi, matkailijat koukkaisivat kyllä kunnan keskustan kautta. Vitikka investoisi Montan leirintäalueeseen ja panostaisi oheispalveluihin: hiihtoa, suunnistusta, ympärivuotista toimintaa. Moinen menettely ei ollut kuntalaisten etu, he sanovat. Jos ohikulkutie rakennettaisiin, Muhos olisi mennyttä, heittää Suomela. Aivan kouriintuntuvasti kunnan lävitse kulkeva tie on sille elinehto. Mutta erikoispalvelut ovat joka tapauksessa Oulussa." Eero Suomela. Miehet löytävät helposti yhteisen sävelen Muhoksen kehittämiseen: matkailu voisi olla kunnan valttikortti ja Oulu- ja Muhosjoet valjastettavissa hyötykäyttöön " Ihmisiä pelotellaan liitosasioissa sillä, että palvelut lähtisivät. Ihmisiä pelotellaan liitosasioissa sillä, että palvelut lähtisivät. Kasvavien kuntien kohdalla yhtälö on heidän mielestään mahdoton. Velkarahalla ei voi kuntaa pyörittää loputtomiin, Suomela toteaa. Visioita, naurua ja kotiseutuylpeyttä. Hallinnosta olisi helppo napsaista. Itseisarvo eivät ole oman kunnan päättäjät, vaan se, että homma toimii, Vitikka tiivistää. Säästöjä olisi revittävä jostakin. "Olisi pitänyt liittyä jo" Pian selviää, että molemmat miehet ovat vankkoja Oulu-faneja. Vitikka lisää, että kyse oli tiettyjen luottamushenkilöiden hingusta säilyttää omat paikkansa. Toinen heistä on Eero Suomela, alun perin Oulun Heinäpäästä, vasemmistoliittolainen Muhoksen kunnanvaltuutettu, ammatiltaan hieroja. Unohtamatta iän mukanaan tuomaa arkirealismia tai vasemmistolaista samanhenkisyyttä. Kumpikin sanoo, ettei Muhoksella ole edellytyksiä itsenäisyyteen. Muhoksella menee helvetin heikosti, Suomela täräyttää
Jalankulkijat, pyöräilijät ja joukkoliikenne tulevat meillä kuningasautojen jälkeen ja saavat sopeutua autojen rytmiin. Ilman investointeja Utajärvi ja Vaala ottavat yksin hyödyn Geoparkista, Suomela huokaa. Veroprosentti: 20 Perustamisvuosi: 1865 turistien tarpeita silmällä pitäen. Tanska on maailman johtavia uusiutuvan energian tuottajia. Asukkaita: 8 936 (31.1.2012) Pinta-ala: 797,39 neliökilometriä. Oululla ei ole mitään hävettävää pyöräilyn suhteen, olemmehan Suomen johtava pyöräilykaupunki ja talvipyöräilyn uranuurtaja. Pyörien ei tarvitse puikkelehtia autojen tai jalankulkijoiden seassa. Tämä lienee suomalaisille vieras ajatus, meillähän kaikki suunnitellaan yksityisautoilu ykkösprioriteettina. Erityisesti tuulivoima on tämän viimaisen maan valtti ja tuulivoimateknologia vientituote. Hän painottaa, että päätöksenteon nurkkakuntaisuus on Muhoksen pitkäaikainen vaiva. Linja-autokatoksen sijoittamisesta kun on hankala saada aikaan poliittista riitaa, Vitikka heittää. Suomela muistaa olleensa ensi kertaa Oulun vappumarssilla 78-vuotiaana äitinsä kanssa. Lähes kaikilla katuosuuksilla on omat pyöräkaistansa ja pyörille on omat liikennevalot. Ja sienestys ja marjastus tulisi saada mukaan myös. Vitikka toimisi mielellään tienavaajana, jotta nuoremmat pääsisivät helpommin Vasemmiston toimintaan. Kuitenkin kehittäminen on jäänyt puolitiehen. Vitikka muistelee kuinka itse lähti nuoriso-osastoon täysi-ikäisyyden kynnyksellä. Puoluerajat ylittävä yhteistyö saa kummaltakin kiitosta. Kyläpolitiikka on ollut monessa asiassa kehityksen tiellä, Vitikka sanoo. Nuoria saataisiin kyllä matkaan, jos alettaisiin järjestää tapahtumia eikä vain puhuttaisi, Suomela pohtii. Asiat ratkaisevat, ei kuka sanoo, vaan mitä sanoo, Vitikka lisää. Samalla saataisiin työtä haja-asutusalueelle. mukaan puolueella on hyvät mahdollisuudet pärjätä kuntavaaleissa. Energiakysymykset ovat ajankohtaisia, sillä Oulun energian Toppila1-voimalaitospannu on tulossa elinkaarensa päähän, ja pian on päätettävä sen korvaamisesta. Miehille selviää, että heillä on lähes samanikäiset lapset ja tietysti toiveita heistä työnsä jatkajina. Tulevaisuus on Suomessakin hajautetussa uusiutuvassa energiantuotannossa. Ei Muhoksesta Ouluun liittymisellä Kanariansaarta saisi, miehet hymähtävät. " Asiat ratkaisevat, ei kuka sanoo, vaan mitä sanoo." Veikko Vitikka mukaan hyvällä tolalla, mutta vanhustenhuolto tökkii. Terveyspalvelut ovat Suomelan Puhe ei nuoria tuo Entä mitä Muhoksen Vasemmistoliitolle kuuluu. Tanskassa uskotaan myös energiansäästöön ja pientuotantoon. Kööpenhaminan-matka olisi ollut syytä tehdä ennen Oulun kallioparkkipäätöstä, olisi siinä saattanut aueta yhden jos toisenkin silmät. Kaupunginhallitus sai Kööpenhaminasta pureskeltavaa myös energiakysymyksistä. Ensimmäinen askel meillä olisi se, että lainsäädännöllä mahdollistettaisiin ja tuettaisiin pienvoimaloiden sähkönsyöttöä verkkoon. Myös aurinko-, bio- ja aaltovoimaa kehitetään rohkeasti. Aatteelliset ratkaisut he jättäisivät mieluusti valtakunnantason politikointiin. Vitikka sisällyttäisi siihen muhoslaisten väliset hyvät siteet, Suomela lähtisi painottamaan miellyttävää maisemaa. Suomelan. Lopputuloksena Suomela ja Vitikka toteavat, ettei Ouluun liittyminen sentään pelkkää auvoa olisi. Brändi muovautuu hetkessä. Matkailupalvelujen tuotteistamisessa Oulu on Vitikan ja Suomelan mielestä kaukana Muhoksen edellä. Toista on nyt, nuorison mukaan tuleminen ei ole automaatio. Kööpenhaminan kaupungin sisäisistä matkoista yli puolet tehdään pyörällä ja yhä korkeammalla ovat tavoitteet, eikä ihmekään, sillä pyöräily kaupungissa on erittäin helppoa, nopeaa ja turvallista. Joidenkin mielestä nämä matkat ovat verorahojen väärinkäyttöä, mutta laiskottelusta meitä ei ainakaan voi syyttää. Keskustelu kääntyy merelliseen Ouluun - ja sen näennäismerellisyyteen, joka kukoistaa pitkälti vain kaupungin markkinoinnissa. KANSAN TAHTO 25 2012 7 KUVA: TERO KAIKKO Veikko Vitikka ja Eero Suomela pohtivat Muhoksen näkymiä kylän kauneimman talon, työväentalon edustalla. KOLUMNI HANNA SARKKINEN Pyörällä pääsee Kahden miehen brändityöryhmä Eero Suomela ja Veikko Vitikka toteavat toisiaan täydentäen, ettei muhoslaisuus katoa mihinkään vaikka kuntaliitos ja suurempi kokonaisuus olisivatkin tulevaisuutta. Karttaan piirretty viiva ei näy kenenkään arjessa, Vitikka summaa. Miehet kehittelevät tuota pikaa paikkakunnalle tunnuslauseen. Oulun kaupunginhallitus kävi pari viikkoa sitten tutustumismatkalla Kööpenhaminassa. Oulun ja Pudasjärven matkailuyhteistyö on Suomelan mukaan näyte onnistuneesta kampanjasta, joka hyödyttää molempia. Ohjelma oli hyvin tiivis, parin päivän aikana tutustuimme Kööpenhaminan pyöräilyjärjestelyihin ja liikennepolitiikkaan, kuntauudistukseen, Tanskan sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotantoon, vanhustenhuoltoon sekä uusiutuvaan energiantuotantoon ja energiansiirron innovaatioihin. Kouluverkosto on kummankin mielestä liiankin tiheä, ja oppilaitosten yhdistämisiä on väistämättä edessä. Suomela katsoo, että suurin osa kunnanvaltuuston puolueista pystyy yhteistyöhön ja enää pieni porukka hankaa vastaan. Otin alleni 20 kruunun pantilla lunastettavan lainapyörän ja lähdin polkemaan, eikä minulla ensikertalaisena ollut mitään ongelmia orientoitua kaupungin muiden pyöräilijöiden joukkoon. Hänen mukaansa hyvä opetus on kiinni opetusryhmien eikä koulujen koosta. Haasteena on kehittää älykkäitä sähköverkkoja ja energianvarastointitapoja, sillä tuulivoima on tunnetusti ailahtelevaista sorttia. Kyllä siitä riidan saa, Suomela vastaa ja nauraa. Toppilan uusimisesta päätetään seuraavalla valtuustokaudella, joten uudet valtuutetut ovat pian suuren ja kauaskantoisen investointipäätöksen edessä. Kirjoittaja on oululainen opiskelija ja kaupunginhallituksen jäsen (vas.) Muhos Sijainti: 35 kilometriä Oulusta kaakkoon, Oulujoen varrella. Joissakin asioissa tulee turpaan Ouluun liityttäessä, mutta plussalle jäädään, Vitikka linjaa. Uusiutuvan energian saralla meidän vahvuutenamme on biomassa. Tällä hetkellä Toppila pyörii lähinnä turpeella, mutta uusi pannu voitaisiin rakentaa monikäyttöiseksi bioenergiapannuksi. Keskikaupungin kaduille kaivataan pyöräkaistoja ja yksisuuntaisille pitäisi antaa pyörille oikeus ajaa molempiin suuntiin. Kööpenhaminassa liikennesuunnittelu tehdään pyöräily kärjessä. Tulevaisuuden visiossa kylät tuottavat hajautetusti itse suurimman osan tarvitsemastaan sähköstä. Pyöräparkkien määrää on lisättävä, jyrkät rotvallit viilattava ja väännetyt pyöräilyopasteet korjattava. Mutta nuoria tarvittaisiin täälläkin mukaan toimintaan. Mitä muhoslaisuus sitten on. Päädytään lauseeseen "kaunis maisema Oulujoen suistossa". Monikäyttöisen ja muunneltavan pannun rakentamiskustannukset ovat kalliimmat, mutta Oulu ei voi sitoa itseään turpeeseen seuraavaksi kahdeksikymmeneksiviideksi vuodeksi. Työväentalon remontti osoitti Vasemmiston voimaa. Pyörien pysäköintiin on panostettu paljon. Tytär pyysi minua asettumaan ehdolle vielä kerran ja lupasi sen jälkeen olla itse ehdokkaana, Suomela naurahtaa. Bussikatoksesta poliittinen dilemma Veikko Vitikka ottaa puheeksi työmaansa Muhoksen koulut
Hurmeen näkökulma Untolasta käy syvissä ulottuvuuksissa. Alusta lähtien on selvää, etteivät Roy ja Leif onnistu yhtä hyvin. Suomentanut Outi Menna. Apurikseen ja alaisekseen hän saa kokeneen Fermin Garzonin. Hauskan televisiosarjan Saamelandian pohjalta varmasti saisi. Tätä pystyyn kuollutta olemistamme me kutsumme mahtipontisesti elämäksi. Petra Delicado ja merkityt tytöt (Ritos de muerte). Nyt Timon tarvitsee tehdä töitä enää neljä kuukautta vuodessa. Otava 2012. Tuntuu aina mukavalta lukea romaania, jonka tapahtumat sijoittuvat tuttuun paikkaan. Siihen malliin kuin Ylen Femkanavalla parhaillaan menevä Lilyhammer. SEPPO HURSTI Toisin näkevät toimitti yksin Työmies-lehteä huhtikuussa 1918, kun valkoisten rikostoverit germaanit jo puhdistivat Helsingin bulevardeja konetuliasein köyhän hajusta. Se ei mene ihan kuin palkatulta taivaskonsultilta. Ilmari Rantamalan nimellä tämä hullu JUHANI RANTALA Tuore espanjalaiskasvo dekkareiden joukkoon Alicia Giménez Bartlett. Hurmeen hullu on enemmän Shakespearen viisas ja kärsivä hullu kuin Cervantesin höperö ritari Don Quijote, tuo maailman ensimmäinen jääkiekkoilija 1500luvulta. Reich oli kaukonäköisesti kirjailija Juha Hurmeen (s. Syntyy ihmissuhteita. Tammi 2012. Mukavaa vaihtelua dekkaritarjontaan tuo Alicia Giménez Bartlettin barcelonalaisetsivä Petra Delicado. Mutta ei liian tuttuun. Aikaisemmin ei ole tainnut olla samoissa kansissa yhtä kattavasti saamelaisia ja Lappia kuvaavia valokuvia monen vuosikymmenen ajalta. Petrasta paljastuu tutkinnan edetessä uusia piirteitä, joita hän itsekin välillä hämmästelee. Alicia Giménez Bartlett on kirjoittanut kahdeksan Petra Delicado -dekkaria, ja nyt suomennettu kirja on niistä ensimmäinen. Ilman terapiasanastoa, paluulla lapsuudenkuviin Hurme avittaa hullua hulluutensa käsittämiseen. Toisin kuin norjalaiset: "Naiselliset muodot oli piilotettu visusti verryttelyhousujen alle, jotka jatkuivat lötköttävinä siitä mihin collegepusero päättyi." Tällaista pientä hauskaa Hovdenin kirjassa on pitkin matkaa, mutta tuntuu kuin olisi käsijarru puoliksi päällä koko ajan. Ei ole ensimmäinen kerta kun voi sanoa, että fakta voittaa fiktion. Tarina on aika simppeli. Äiti tekee kuolemaa toisella paikkakunnalla. Se tarjoaa yli 500 sivullaan myös paljon pitemmäksi aikaa lukemisen nautintoa ja uuden tiedon löytämisen iloa. Eikä Hurme maalaa mitään manikealaista musta- valkoista opetusta, jossa yhteiskunta on niin kutsutusta perseestä ja pöpilä jokin sorretun eedenin paratiisi. Mutta tuskin Hurmeelle sovitellaan vanginpukua kuten Hannu Salamalle Juhannustanssien (1964) Hiltusen pilkkasaarnasta. Poliisiaseman arkistossa työskentelevä komisario Delicadolla ei ole minkäänlaista kenttätyökokemusta, eikä hirveästi halujakaan siihen. Niin ikään hullun pöpilässä kirjoittama näytöskappale, hulluksi tulleesta runoilijasta J. J. Jukka Koskelainen. Viisas hullumme ajattelee hulluinhuoneella väitöskirjatasoisia ajatuksia, hänellä ei tule aika pitkäksi. Eli totuus on taas kerran tarua ihmeellisempi. Päätekijöiden mielenkiinto on norjalaisissa, mutta vihaista saamelaista Ailoa kiinnostavat enemmän venäläiset naiset, joita Pohjois-Norjaan parin viime vuosikymmenen aikana on tullut paljon. Juha Hurmeelle lataamo näyttäytyy sivulliseksi ajautuneen ihmisen maailman tarkkailupisteenä kuten Dostojevskin Kellariloukon miehelle tämän koppero. Ainakin Wecksellosiosta radiokuunnelma. Ne vaikuttavat laadukkaimmilta kuin meillä täällä normaalihullujen niin sanotussa vapaudessa. Suom. Kaikkiaan Gimenéz Bartlettin kirjoja on käännetty 15 eri kielelle. TUULA LESKINEN. Se ilmestyi jo vuonna 1996, mutta kerronta on niin ajatonta, ettei eroa nykyhetkeen huomaa juuri muuten kuin että kirjassa käytetään vielä pesetoja ja ettei Poblenoun kaupunginosa vielä ole nousemassa muotiin. Säännöllisen päivätyön rutiinit ja asettuminen vastaostettuun omakotitaloon keskeytyvät yllättäen, kun henkilöstöpulan vuoksi Delicado määrätään tutkimaan raiskausjuttua. Petra Delicado -kirjat ovat olleet hyvin suosittuja Espanjassa ja niiden pohjalta on tehty tv-sarja. Suljetun osaston hullut esittävät Wecksell-näytelmän vuoden vaihtuessa. Venäläiset ovat läpeensä naisellisia, lujia ja päättäväisiä. Laajaan tutkimusaineistoon perustuva Lehtolan teos on viihdyttävämpi, jännittävämpi ja monin paikoin hauskempikin on kirkkoniemeläisen MagneHovdenin puhtaasti fiktiivinen veijariromaani. Komisario on hän koulutuksensa akateemisen ansiosta. Wecksellistä (1838-1907) hakkaa mennen tullen itsensä tyhmäksi lukeneiden kirjallisuuden professorien toisaalta toisaalta -jaarituksen. Joku toinen oli voinut repiä reippaamminkin ilottelua ja myös tragikomiikkaa Kirkkoniemen sankareiden seikkailuista. Kun aikamiespojat ovat asialla, tulee tietysti puhetta myös naisista ja naisenpuutteesta. Itse rikokset pysyvät vakavina, eikä uhreissa tai tekijöissä ole humoristisia piirteitä. 1959) linjalla jo ennen tämän syntymää. Tarina sijoittuu etupäässä Pohjois-Norjan Kirkkoniemeen ja sen ympäristöön, kirjoittajan kotiseudulle. Ehkä kirjailijan mielessä on ollut Jouni Nuorgamin kuulu matkamuistomyymälä Kaamasessa. Hän pohtii syvällisesti kirjailija Algot Untolan (18681918) arvoitusta, miehen, joka käytti itsestään puoltatusinaa eri nimeä. Hullu kutsuu Jeesus-vertauksella Untolaa ihmisen pojaksi. Saamelandiaa lukiessa aivojen navigaattorin on helppo seurata koko ajan missä liikutaan. Toisin kuin Kellariloukon maailman nöyryyttämä asukki suljetulla osastolle astunut henkilö kohtaa lukkojen takana monia kaltaisiaan. 253 s. Marksahtava psykoanalyytikko Wilhelm Reich (1897-1957) Fasismin massapsykologian kirjoittaja, rykäisi, että hullut näkevät meidän pikkuporvarien elämänteatterin valheellisuuden. 8 KANSAN TAHTO 25 2012 Veijaritarina pohjoisesta Magne Hovden: Saamelandia. Petrasta, muista hänen lähipiirinsä henki- löistä ja henkilöiden välisistä suhteista kumpuaa kirjan humoristinen vire, joka kannattelee koko kirjaa. Erityismaininnan ansaitsee kirjan kuvitus. Ne avautuvat katsojalle uudella tavalla ja saavat uusia merkityksiä, kun Lehtola on tulkinnut niitä osana saamelaisten historiaa. SEPPO HURSTI Hullun hulluksi tullut joutuu mielisairaalaan, vai pitäisikö sanoa pääsee. Käväistään myös kauempana Varangin rantateillä ja Suomen puolella matkamuistokioskilla "Inarin ja Ivalon rajalla". Esimerkiksi kotimaisia poliisi- ja rikosromaaneja latistaa se, että niiden ympäristö on liian tuttu. Elämyspuiston idea perustuu siihen, että "turistit eivät ole järkeviä ihmisiä". Arvatenkin Hurme teatteri-ihmisenä on nähnyt unen, että Hullusta sovitetaan joskus lavaesitys. Sen takia koko jutusta tulee epäuskottava, ja siinä on väkisin väännetyn epäaito maku: eihän nyt tuollaista... Nämä kaksi hullujen ystävää näkivät samat sävelet: Hulluus on sitä mitä pidämme kulloinkin hulluutena, sosiaalinen sopimus. Juha Hurme: Hullu. Tärkeä peili, josta hullu katselee itseään, on hänen äitinsä. Eräs suljetulla suljettu esittää Joulusaarnan. Mukana on kaikenlaista muuta koheltajaa: kolmas postilainen, joka keksii ryöstää rahankuljetusauton, shamaaniksi ryhtyvä saamelainen työkoneenkuljettaja, joka sanoo välttävänsä viimeiseen asti oleskelua asvaltoimattomassa ympäristössä, vihainen poromies joka on kyllästynyt poroihin ja kadehtii maitotilallisia, saamelaisia vihaava norjalainen sabotööri joka on siviilissä kaupungin virkamies, sekä pari väkivaltaista suomalaiskorstoa. Teos 2012. Totuus tarua ihmeellisempi Samaan aikaan Saamelandiaromaanin kanssa olen lukenut saamelaisen kulttuurin professorin Veli- Pekka Lehtolan uusinta teosta Saamelaiset suomalaiset kohtaamisia 18961953 (Suomalaisen kirjallisuuden seura 2012). Kirkkoniemen postissa töissä olevat aikamiespojat Roy ja Leif keksivät perustaa elämyspuiston, Saamelandian, jossa japanilaiset ja muut turistit voisivat päivän ajaksi eläytyä saamelaisten elämään ja löytää oman sisäisen poronsa. Hurme kirjoittaa hullunsa menneisyyttä takautumien avulla, joissa henkilö muistelee elonsa päiviä. Rahaa heillä kuitenkin on käytössään paljon, ja Roy ja Leif haaveilevat tienaavansa lyhyen kesän aikana niin paljon, että talven voi makailla etelän lämmössä. Hyvä esikuva on suomalainen matkamuistoyrittäjä Timo, joka "oli investoinut kaksituhatta kruunua yhdeksäänsataan viiteenkymmeneen muoviporoon vuonna 1972 ja tälläytynyt tienvarteen ruskean melamiinipöydän taakse". En tosin muista, että sillä välillä moista kioskia olisi. Nykyisin isänmaallis-siveelliset rautakanget eivät Hurmeelle onneksi lue kirjallisuutta, vain dekkareita. Yhtä keksittyjä tietysti ovat ruotsalaisetkin dekkarit, mutta ne vain tuntuvat uskottavammilta
Maksatte siis vain tilaushinnan, josta on vähennetty KAIKKI PERHEEN SAAMAT EDUT. KANSAN TAHTO 25 2012 9 t mme ny ilaajalle KANSAN TAHTO KESTOTILAUKSENA VUOSIHINTAAN 65 TAI Tarjoa kestot KANSAN TAHTO + KANSAN UUTISTEN VIIKKOLEHTI -PAKETTI udelle en lehdet u KESTOTILAUKSENA VUOSIHINTAAN 160 kaud lle! kuu ä upan pä Kansan ka Tahto Useat SAK:n ammattiliitot ja -osastot maksavat osan liittonsa ja osastonsa jäsenten tilausmaksusta, jos kyseessä on kestotilaus tai vähintään 12 kuukauden tilaus. Parhaassa tapauksessa ette maksa tilauksestanne mitään! Omat lehtietunne voitte tarkistaa ammattiliitostanne tai toimistostamme puh. (08) 537 1722 Kansan Tahto Kestotilaus, kuukausi kaupan päälle Kansan Tahto + Kansan Uutisten Viikkolehti Kestotilaus, kylpypyyhe kaupan päälle 65 /v 160 /v 10 30 maksaa postimaksun Kansan Tahto 2 kk Kansan Tahto + Kansan Uutisten Viikkolehti 2 kk, kylpypyyhe kaupan päälle Tunnus 5003916 00003 VASTAUSLÄHETYS Kansan Tahdon näytenumero maksutta VOIT TEHDÄ TILAUKSESI: · Soittamalla (08) 537 1722 · Postitse lähettämällä oheisen tilauslomakkeen · Internetistä: www.kansantahto.fi · Sähköpostitse: tilaukset@kansantahto.fi Sukunimi Etunimi Lähiosoite Puhelin Postinumero Postitoimipaikka. Voitte käyttää tilaukseenne puolisonne/lastenne mahdollisesti omista ammattiliitoistaan saamat edut
Mikä kottari. "Joo, jaksan minä", Alvari vakuuttaa. Kuskaamme saunalle kottikärryllisen ilmakuivattua haapaa. Mistä niitä haetaan. "Mitä puita. Tavallisesti niin reippaalla Alvarilla on hirttänyt ns. Savu nou- Räiskäleet ja mehu katosivat vatsaan salamana. Porukan vanhin, jo kankeajalkainen harmaaparta, on kahvinsa juonut ja räiskäleensä syönyt. Mikä se on se haapa?" Tiedetään että ellei pienimpiä saa viihtymään, niin kyllä siinä levottomuudessa aikuisten juhannuspaletitkin menevät sekaisin. Pyyhkii rasvat ja hillot suupielistään ja nousee pöydästä. Eikä kuvata saa, ei millään ehdolla. Raapaisemme tulet lastuihin. Siispä valitsemme toisen tavan. Puolitoistavuotias Aatos on sen sijaan pelkkää hymyä. Vaan minuapa savu yskittää. 10 KANSAN TAHTO 25 2012 Kaksi miestä saunapolulla ma Juhannus on vain muutaman nukutun yön päässä. Päivä oli lämmin mutta punkan kaivovesi kylmää. Räiskäleet ja mehut uppoavat salamana Alvarin vatsaan. "Minäkin tulen", Alvari innostuu, "saanko". "Mihin sinä menet", Alvari kysyy.. Äsken paistetut räiskäleet eivät maistu, ei vaikka mansikkahilloa sivellään paksusti päälle. Veljesten iällinen epätasapaino ei aukaise leikille tietä. Aluksi, heti tulon jälkeen kyllä, mutta vajaan tunnin kuluttua suu onkin jo pahasti mutrussa. Alvari ja Aatos Kervinen testasivat asian. elivuotias Alvari Kervinen ei viihdy mökillä, ei. Nyt on siunautunut tuhottomasti sääskiä, on mäkäräisiäkin, niitä pieniä piruja jotka suistavat jopa raavaan miehen kiljumaan yhdellä jalalla. N "Saunaa lämmittämään, illalla kylvetään". telat kiinni. Ei siinä auta oluet, ei kirkkaat, kun naiset kirkuvat, miehet karjuvat ja lapset itkevät. Paiskomme haapahalot kynnyksen yli kiukaan viereen. Kohta marssitaan saunapolulla, kaksi miestä, rehvakkaasti rinnakkain
Alvari melkein kiukaassa kiinni, silmät ihmetyksestä suurina: "Mentäisiinkö jo pois?" Kun kiuas ladataan kuivalla ja järeällä halolla, se on palanut sopivalle hiillokselle noin tunnissa. Mutta vanhalle urokselle tunti pari savusaunan eteisessä sääskien seassa ei tuota ongelmia. Naiset touhuavat pirtissä omiaan. "Kun on nukuttu ihan vähän öitä, niin sitten se on", Alvari henkäisee. Kuvat ja teksti: HEIKKI KIRSTINÄ. Jooko. Tuntui kuin olisi ihan oikea Juhannus. Lisäsimme kiukaan alle puuta ja savustimme suuren lahnan. Alvari oli kaverina savusaunan lämmityksessä. see kauniina harsona, rutikuiva haapa tuoksuu mukavasti. Siunautui siinä tunne että nyt on kuin olisi ihan oikea Juhannus. Elukat tikkaavat pienen apurin paljaita kinttuja. Eikä ole kiirettä. Levähdä sisällä, olet sinä niin raskaan työn tehnyt". Puolen tunnin kuluttua Alvari kantaa saunalle mehua ja kaksi emalimukia. "Ja Alvari, sinä olet minun kaveri", sanon vedet melkein silmissä. "Niinhän minä olenkin". Alvari yllättää: "Sinä olet minun kaveri". Me kaverukset haemme pirtistä ison lahnan, sytytämme pihalle toiset tulet. Hakisitko meille molemmille pirtistä mehua tai limsaa. Päinvastoin. Saunalle moni vanha mies voisi uhrata vaikka koko elämänsä. Ja kohtahan se onkin. Juodaan eteisessä mehua ja poristaan mitä mieleen juolahtaa. Siispä: "Alvari, minua janottaa aivan kamalasti. KANSAN TAHTO 25 2012 11 arssii rehvakkaasti rinnakkain Savusauna kaikkine kammioineen on syvähenkinen, rauhaisa ja savunkatkuinen ajatushautomo. Puun lisäyskertoja on yhdestä kahteen, vuodenajan, puiden koon ja laadun mukaan. Savusauna kaikkine kammioineen on syvähenkinen, rauhaisa ja savunkatkuinen ajatushautomo. Naisten hyvää tarkoittavat touhukkaat käskytysjärjestelmät eivät sen mustia nurkkia valaise
Eikä Vaarilla ollut edes mustia kello- liivejä. Poika istui ikkunan alle selkä seinää vasten. Eikä Vaari tiennyt mitä olisi pitänyt sanoa, kiersi pirttiä, haki vain jotain joka oli hukassa. Sitten Vaari tuli lähelle ikkunaa, ja poika kuuli Vaarin sanovan: Senkö tuo teki. Kuuli kuinka vaari kysyi että mitä sitä kuuluu. Verho pullisteli ikkunassa ja Vaari käveli Kopiston muorin perässä töksähtävin vanhan miehen askelin. Tuppivyöllä sängynjalkaan! Kaikkia sitä, sanoi Vaari hitaasti ja hartaasti. Nyt muori puhui vieläkin nopeammin ja kimeämmällä äänellä, veti vain henkeä ja puhua papatti lisää. Muori niisti nenäänsä ja tohuutteli sitten moneen kertaan ilmoja nokan kautta ja valitti niin pahalla äänellä että poika säikähti. Poika meni ulos. Rappustenpuolen ikkuna oli auki. Kopiston muori puhui tavallisestikin niin nopeasti etteivät kaikki pysyneet perässä. Sitten: No, miten tuo. Ja poika istui selkä seinää vasten, hän tunsi että maailma oli kasvanut muutamassa hetkessä liian suureksi. Muori oikein rääkäisi: Sen se teki! Vaari kuulosteli aikansa ennenkuin sanoi mitään. Pittää pittää, herrajestas. 12 KANSAN TAHTO 25 2012 "Jokaisena aamuna aurinko nousee" Kesän kuluessa julkaistavissa Heikki Kirstinän mininovelleissa eletään 1950-luvun alkua jolloin moni suurten ikäluokkien kaupunkilaislapsi vietti kesänsä maalla. Kuuli äänestä että Vaari oli tympeissään vaikka niin kysyikin. Muorilla oli vaarin piippu hampaissa, oli väsyneen näköinen ja pyyhki nenäliinan nurkalla silmänalusia. Ikkunakin rynkytti vihaisena hakaan kytkettynä puuskaisessa tuulessa. HEIKKI KIRSTINÄ. Pitäs, pitäs, muori huokaili. Vaari ei tykännyt Tervolan muorista, mutta nyt muori istui ovisuussa. Sielläkö se vielä. Kuului vain vaatteiden kahinoita, ikkunasta pölähti tupakanhajua, ovi natisi eteiseen auki ja muori ilmestyi rappusille, sitten Vaari. Oli vain tuulen tohinaa mökin nurkissa, verho heilahteli ikkunassa ja tuuli rynkytti avonaista ikkunaa haassa. Vaari ei löytänyt sitä mitä etsi, istahti pöydänpäähän jakkaralle ja sanoi äkeällä äänellä: Hilopoppa poika ulos. Ei kellekään, ei koskaan. Muori hymähti katkerasti ja sitten: Siellä! Mitenpä minä, en mitenkään! Pittäähä siitä tehä ilimotus, sanoi vaari. Niin myös novellien Poika, joka elää kaksi peräkkäistä kesää ja yhden talven pienessä tienvarren mökkerössä, kaupungissa asunnottomaksi jääneen leski-isoäitinsä ja tämän vanhan isän kanssa. Kopiston muori kävi kylässä Kopiston muori istui ovisuussa, siinä vain puhumatonna istui, matalalla jakkaralla, kädet ristissä, pienenä ja mykkänä. Vaari ei vastannut, muorikin oli vaiti. Vaari ei katsonutkaan poikaan, ei neuvonut poikaa, ei lukinnut ovea. Vaari kopsautteli saappaankantoja lattiaan. Poika istui seinää vasten. Vaarikaan ei tiennyt miksi muori oli tullut. Lähe sinä ens hättään päästään irti, ehän minä polonen yksin. Poika piti polvet yhdessä, painoi kasvot polviin, piti silmät kiinni jotta kuulisi paremmin. Niin vaari teki aina kun ajatteli omiaan, niin että saappaanvarret natisivat. Oli vain flanellipaita, vaikka oli niin tarkka siitä mitä piti päällään, eikä vaarilla ollut tapana lainailla piippua kellekään
Suomen lähihistoria sopii tästä esimerkiksi. Yhteiskuntakehitys ei ole seurannut tieteen kehitystä, ja ihminen on älyllisiltä ja henkisiltä ominaisuuksiltaan edelleen sillä tasolla, jolla hän oli puusta laskeutuessaan. Maataloutta onkin tarkasteltava paitsi ihmisten ravinnonsaannista myös osaksi energiahuollosta vastavana elinkeinona. Suomen yli kahdesta miljoonasta peltohehtaarista voitaisiin ottaa energiantuotantoon puoli miljoonaa hehtaaria rehun- ja ruoantuotannon siitä kärsimättä. Valtiovalta on taipunut näiden vaatimusten edessä ja ryhtynyt verovaroin tukemaan ainoastaan suurtuotannon kehittämistä, muun muassa maatilat ovat jääneet tukien ulkopuolelle. Onko optimismille enää tilaa. Sodassa taistellut isäni ei hyväksynyt seinällemme edes metsästyskivääriä. Lisäksi markkinoille on tulossa pian kaasukäyttöinen traktori, joten vetokalustokin käy jatkossa omalla energialla. Tämä kehitys on nopeaa ja toteutuu jo ennen maanalaisten energiavarastojen tyhjentymistä. "Maailmantalous on rakentunut fossiilisten polttoaineiden varaan, eivätkä sen johtajat hevin päästä muita yrittäjiä markkinoille. Sodat ja suuronnettomuudet ovat monissa maissa edesauttaneet kansallista eheytymistä ja luoneet yhteisiä tavoitteita. Valkoiset ja punaiset tahtoivat samaa, ja vihollinen torjuttiin. Ongelma on vaikea, mutta sen ratkaisu on vasta vuosikymmenien päässä. Olemme tiedostaneet, että energiankäyttömme ei ole terveellä pohjalla. Pääosa siitä tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, joiden kokonaismäärä tiedetään melkoisella varmuudella, samoin ajankohta, jolloin fossiiliset polttoaineet loppuvat. Silloin niiden varaan rakentunut maailmantalous romahtaa, ellei korvaavia energialähteitä ole ehditty ottaa käyttöön. Kylä ei ole enää valtakunnan sähköverkossa, ja rakennettua mallia laajennetaan lähialueita kattavaksi. Maanpäällisiä energialähteitä on löydetty runsaasti. Uusiutuva energia eri muodoissaan tarjoaa monia mahdollisuuksia, mutta sen käyttöön siirrytään luvattoman hitaasti. Biokaasulla tyydytetään koko tilan energiantarve; siitä saadaan lämpö, sähkö ja auton polttoaine. Nyt on kysymys siitä, pystyykö ihminen ottamaan ne käyttöönsä eli saadaanko niille maailmanlaajuinen hyväksyntä. Ihmiskunta on valtavan muutoksen kynnyksellä. Lämpeneminen muuttaa olosuhteita siinä määrin, että elämä maapallolla käy erittäin vaikeaksi, jopa mahdottomaksi. Eläintieteilijä, professori Jussi Viitala on tutkinut simpanssia ja sen lähisukulaista ihmistä ja todennut, että näiden älykkyyserot eivät ole kovin suuret. Pelottavat tulevaisuuskuvat ovat saaneet aikaan sen, että energiamuutoksen tarpeellisuudesta puhutaan. Kulttuurinen kehitys voisi tosin Viitalankin mukaan kohottaa ihmisen suoritustasoa, jolloin mahdollisuudet maailman pelastamiseen paranisivat. Ydinvoimaturmat ovat osoittaneet, että myös fissioenergiasta ja samalla uraanin kaivamisesta olisi syytä luopua. Onko hän niin muuntumiskykyinen, että pystyy toteuttamaan tarvittavan valtavan muutoksen. Suomen energiavarat ovat niin runsaat, että voitamme niillä öljyrikkaan Norjan. Parhaissa tapauksissa sitä riittää myös myyntiin. Nyt on käynnissä uhkapeli. Ydinenergian osuus on tästä 6 prosenttia, ja loppuun 4 prosenttiin sisältyvät kaikki pienemmät lähteet, kuten vesi-, tuuli-, aurinko- ja puuenergia. Maatalouden hallussa on uskomattoman paljon uusiutuvaa energiaa, jonka käytössä on viime vuosina päästy jo hyvään alkuun. Fossiilisen energian loppuminen ja ydinenergia ovat nostaneet esiin sotaa vakavamman uhkan, jota ei ole täydellisesti tajuttu. Vaikka ihminen on jonkin verran pitemmälle kehittynyt, Viitala kyseenalaistaa mahdollisuuden, että ihmisen älykkyydellä voitaisiin estää maailmaa uhkaava ydinturma. Nämä ryöstivät alustalaistensa maita, orjuuttivat heidät ja kantoivat entisiltä maanomistajilta raskaita veroja. Tuoreimpiin kuuluu Saksan päätös luopua ydinvoimasta ja lisätä uusiutuvien energianlähteiden osuutta energiantuotannossaan. Olisiko sittenkin vielä mahdollisuuksia maailman pelastumiseen? ERKKI RAUDASKOSKI ERKKI RAUDASKOSKI Kirjoittaja on rovaniemeläinen agronomi ja maataloustoimittaja.. Toiseen maailmansotaan lähtö merkitsi suurelle osalle nuorisoa täydellistä asennemuutosta. Fossiilisten polttoaineiden toinen vakava haitta on maanpäällisten hiilivarojen hallitsematon kasvu, joka ilmenee ilmaston lämpenemisenä. Fossiilisten polttoaineiden öljyn, hiilen ja maakaasun osuus maailman vuotuisesta energiankäytöstä on 143 500 terawattituntia eli 90 prosenttia. Laiterakentamista on vain lisättävä ja laitteiden käyttöä monipuolistettava. Fossiilisten polttoaineiden väheneminen, ja ennen pitkää loppuminen, on pakottanut inventoimaan myös maatalouden omistuksessa olevat energiavarat, jotka ovat osoittautuneet hämmästyttävän runsaiksi. Meillä käytiin vuonna 1918 verinen sisällissota, joka jakoi ihmiset kahteen leiriin, valkoisiin ja punaisiin. Tulevaisuutemme riippuu siitä, pystymmekö ratkaisemaan energiakysymyksen ihmiskuntaa säi- Pientä toivoa Suomessa on virinnyt pientä toivoa energia-asiassa. Maailmantalous on rakentunut fossiilisten polttoaineiden varaan, eivätkä sen johtajat hevin päästä muita yrittäjiä markkinoille. Minä jouduin tarttumaan aseeseen nuorimpien lähtijöiden joukossa, ja oma pasifistinsotani kesti kaksi vuotta. Kysymyksessä on lähes täydellinen, suljettu energiakierto, johon ei osteta juuri mitään ulkopuolista. Tekniset edellytykset ovat vasta pieni askel matkalla muutokseen. Suomi ei ole uusiutuvien energialähteiden omistajana poikkeuksellinen vaan pikemminkin pienoiskuva koko maailman tilanteesta. KANSAN TAHTO 25 2012 13 PUHEENVUORO Riittäkö älymme maailman pelastamiseen? M aatalouden tärkeimmäksi tehtäväksi on mielletty maailman ruokahuollon hoitaminen. Sodan traumaattisista muistoista ei pääse koskaan eroon. Heidän esityksissään mainitaan fuusioenergia, vetyatomien yhteenpakottamisella aikaansaatu saasteeton, kaiken energiatarpeen täyttävä ratkaisu, mutta sen laaja käyttö on todellisuutta vasta sadan vuoden kuluttua, joten sitä ennen tarvitaan muita keinoja. Lannan biokaasusta on saatu erinomainen energianlähde, jolla maatila pystyy tuottamaan kaiken tarvitsemansa energian. Valta on energia-asiassa heidänlaistensa käsissä, eikä alan tulevaisuus näytä hyvältä. Tiedämme, että fossiiliset polttoaineet loppuvat, tiedämme, että ilmasto lämpenee, ja tiedämme myös, että lisäämällä ydinvoimaa rakennamme eri puolille maailmaa räjähdyspesäkkeitä, jotka voivat tuhota koko maapallon. Vertaan usein sotaa tilanteeseen, jossa nyt olemme, kun yritämme saada aikaan välttämätöntä energiatalouden muutosta. Toisaalta ovat äänessä myös uusiutuvan tuotannon vastustajat. Euroopassa Saksa ja Itävalta ovat alan edelläkävijöitä, ja Suomessakin ollaan jo kehityksessä mukana. Mikäli maatilat ja muut pientuottajat päästettäisiin peliin mukaan, muutosprosessi nopeutuisi merkittävästi. Lannoitukseen kelpaavan jäteliemen määrä kasvaa ulkopuolisia syötteitä käytettäessä niin suureksi, että teollisia lannoitteita ei enää tarvita. Vaadittava tekniikka on kehitetty. Tuhon välttämisen mahdollistavat tekniikat ovat jo olemassa. Sota vaati meiltä yli-inhimillisiä ponnisteluja, mutta selvisimme. Itävalta rakensi vuosikymmeniä sitten ydinvoimalan, jonka avaamisen itävaltalaiset kansanäänestyksellä kielsivät. Voisivatko tällaiset voimakkaat yksilöt huolehtia meidän kaikkien yhteisestä tulevaisuudesta. Olemme siis tilanteessa, jossa vain 4 prosenttia maailman energiasta saadaan hyväksyttävistä maanpäällisistä lähteistä. Suurin ongelma on itse ihmisessä. Fossiilisten polttoaineiden osuus on niin suuri, että tuntuu suorastaan mahdottomalta siirtyä niistä uusiutuvan energian aikakauteen. Uusiutuvan varastot on kartoitettu ja käyttövälineistö kehitetty. Molemmat liikemiehet näkevät uusiutuvassa energiassa yrittämisen mahdollisuuden. Tämän tietävät nykyiset energian suurtuottajat, jotka ovat asettuneet vastustamaan jyrkästi kaikkien pienenergiamuotojen kehittämistä. Sahat saavat suuren osan käyttämästään tukista maatiloilta. Pohjanmaalla on jo kolme samalla periaatteella toimivaa taloyhteisöä. Ihmiskunnalla on edessään tärkein ratkaisunsa sitten toisen maailmansodan, eikä sitä voida enää pitkään viivyttää. Nykyajan rosvoparoneita ovat Venäjän oligarkit ja amerikkalaispankkien ja sijoitusrahastojen suuromistajat, jotka saivat toimillaan aikaan maailmanlaajuisen taantuman. Energiakysymys on osoittautunut sotaakin vaikeammaksi. Maailmalta löytyy esimerkkejä siitä, kuinka kansallisesti tärkeissä asioissa on päästy yksimielisyyteen. Suuren rahan mahti estää kehityksen ja yleismaailmallisen muutoksen. Vastaavasti joensuulainen suurliikemies on varannut suuren osan omaisuudestaan kasvipohjaista biokaasua tuottavien laitosten rakentamiseen ja luopunut samalla laajoista vähittäiskauppasijoituksistaan. Monien energiamuotojen käyttötekniikka on jo valmiina, ja markkinoilla on käyttökelpoisia reaktoreita. Suomalainen sikatila on oiva esimerkki energiaomavaraisesta maatilasta. Lannan ohella kaasutetaan kasvimassaa, ulkopuolista yhteiskuntajätettä ja teurastamon eläinjätteitä. Ruoasta on puutetta, sillä miljardi maailman seitsemästä miljardista ihmisestä näkee nälkää. Riskiyrittämisessä on toki mukana vahva annos isänmaallisuutta. Suuren rahan mahti estää kehityksen ja yleismaailmallisen muutoksen." lyttävällä tavalla. Ruoasta joutuu korkean elintason maissa lähes puolet kaatopaikoille. Haaskaus näyttää vain lisääntyvän, joten nuokin hukkaerät pitäisi käyttää energiantuotantoon. Heräämmekö todellisuuteen vai saavatko "rosvoparonit" johtaa ihmiskunnan lopulliseen tuhoon? Fossiilisista polttoaineista luopumisen mahdollisuudet ovat olemassa. Siihen sen olisi pystyttävä, sillä fossiilisen energian käytössä on edetty kriisin partaalle ja maailmantuhon merkit ovat selvästi havaittavissa. Sisällissodan jäljiltä Suomessa oli paljon niitä, jotka suhtautuivat kielteisesti aseiden käyttöön. Vuotuinen energian saanto olisi 15 terawattituntia, mikä vastaa suuren ydinvoimalan tuotantoa. Vain 10 prosenttia, 16 000 TWh, saadaan muista lähteistä. Japani teki vastaavan päätöksen vähän myöhemmin. Professori Markku Kuisma Helsingin yliopistosta on nostanut esiin 1600-luvulla valtaa pitäneet "rosvoparonit". Energiakysymystä ei voida lykätä niin kauas, joten kiire pakottaa tehostamaan nimenomaan sen selvittämistä. Yhteiskuntatutkimuksen ja ihmistutkimuksen alueella onkin suuri työsarka, jossa ei ole päästy vielä edes alkuun. Suurin työ on muuttaa yhteiskuntamme sellaisiksi, että muutokset voidaan toteuttaa. Kuitenkin kahdenkymmenen vuoden päästä suomalaiset olivat yhtenä kansana torjumassa Neuvostoliiton valloitusyritystä. Pari vuotta sitten viestintäalalla rikastunut oululainen suurliikemies rakensi puukaasutukseen perustuvan energiakylän, jossa kymmenen pientaloasukasta tuottaa yhdessä kaiken tarvitsemansa energian. Ihminen muuttuu hitaasti. Olen tutustunut suomalaiseen sikatilaan, joka säästää tarvikeostoissa vuosittain 150 000 euroa. Sama energiamäärä saataisiin, jos kaikki Suomen sahojen sivutuotteet otettaisiin energiakäyttöön
Tämän hetken tilanteesta ja tulevaisuuden visioista kertoo seminaarissa maakuntajohtaja Esko Lotvonen. Siiri Määttä eläkeläinen Kajaani KUOLLEITA Arvo Ståhle Oululainen vasemmistolaisen työväenliikkeen toimija, veturinkuljettaja Arvo Ståhle on kuollut. Muun muassa Kansan Tahdon asiamiehenä toiminut Ståhle oli syntynyt Ylivieskassa 3.2. Hän edusti Arvo Ståhle 1927-2012 SKDL:ää Oulun kaupungin toimielimissä, Oulun osuuskaupan hallintoneuvostossa ja edistysmielisessä osuustoimintaliikkeessä Helsinkiä myöten. Järjestö on istuttanut miljoonia puita useissa Afrikan maissa. 1927, siis lehtemme ensi-ilmestymisen 21-vuotispäivänä. Samassa yhteydessä ministerille jätettiin myös Sodankylän kunnan muistio, jossa siinäkin samat liikenneasiat olivat keskeisinä esillä. Yksistään Uhtuan kylästä, nykyisestä Kalevalasta, lähti parhaimmillaan yli 70 eri-ikäistä miestä laukkuineen kiertelemään Pohjois-Suomen kyliä. Kreikkahan on tietysti uskonnoltaan kreikkalaiskatolinen. Leipätyönsä hän teki Valtionrautateiden palveluksessa 15-vuotiaasta Oulussa hankkien työn kautta viilarin, veturinlämmittäjän ja - kuljettajan ammattitaidon. Arvo Ståhlen muistotilaisuudessa puhui hänen hyvä pitkäaikainen ystävänsä ja toverinsa Osmo Hekkala. TAPANI SILLANPÄÄ. Hän oli toimissaan tunnollinen, vakaa ja rauhallinen, sovitteleva ja tar- peen tulleen päättäväinen, mm. Unari-Seuran, Unarin nuorisoseuran, Unarin- Luusuan kylätoimikunnan, Karjalan sivistysseuran, Lapin liiton ja Suomen kotiseutuliiton yhteistyössä järjestämä seminaari pidetään Unarin Nuorisoseuran talolla perjantaina 27.7. Nuorille kuuluu maailman parantaminen, mutta minkäs voi, jos vanha eläkeläinenkin miettii asioita. Ihmisten tehtävänä on suojella, eikä runnella maapalloa. Aseteollisuus usuttaa kansoja toisiaan vastaan ja köyhissä maissa on sota ja nälänhätä. kesäkuuta 85-vuotiaana. Mukana festareilla ja muutenkin Hilikka ja Asko Laukunkantajat Lapissa Unarin Akatemia paneutuu Vienan karjalaisten laukkukauppaan. KT KUVA: OTAVAN KUVA-ARKISTO. Heinäkuussa kuudetta kertaa järjestettävän Unarin Akatemian kesäseminaarin pääteemana tänä vuonna on Vienan karjalaisten laukkukauppa Pohjois-Suomessa. Vaatimattomana miehenä Arvo teki paljon hiljaista työtä, ajoi asioita huomaamattomasti. SKP:n riitojen aikaan Höyhtyän osastossa, jossa hän oli pitkään jäsenmaksujen kantaja ja toimikunnan jäsen. klo 10.00 alkaen. Painin parissa hän myös tapasi Koskelankylän Riennossa toimineen Aune-vaimonsa, joka viime vuodet toimi hänen omaishoitajanaan. Ruokailujen, kuljetusten ja muiden järjestelyjen vuoksi järjestäjät pyytävät osallistujia ilmoittautumaan 20.7. Puolassa kirkko ja sen uskonto pystyi voittamaan kommunistisen diktatuurin. Unari liittyy laukkukaupan historiaan siten, että Uhtualta lähtenyt laukkukauppias Penttinen jäi asumaan Unarinjärven saareen. Pohjois-Suomelle taloudellisen kanssakäymi- sen elvyttäminen Venäjän pohjoisten alueiden kanssa on ajankohtainen kysymys. Hallitukselle ja puolustusministerille: Peritään maksu jokaisesta lennosta, jotka me Natolle tehdään, niin saadaan valtionvelka maksettua. Natoon kuuluu rikkaita maita, USA, Saksa, Norja ja Ranska. Alkuperäiskansojen perimätietoon nojautuen tohtori Maathai halusi suojella varsinkin viikunapuita ja sen juuria, koska ne auttoivat veden virtaamista. Itärajan takana eletään jälleen muutoksen aikaa. Arvo kuoli sairauksien uuvuttamana 4. mennessä Jopa alaikäisiä lapsia lähti Vienan Karjalasta laukkukaupalle PohjoisSuomeen. Kaisa Annalalle, p. Mistä laukkukauppiaat saivat tavaransa, miksi laukkukauppaa yritettiin kieltää ja miksi kielloista huolimatta se ei onnistunut. Arvo, loppuunsa asti vasemmistoliiton jäsen, vaikutti siis työväenliikkeen joka saralla. Kiireisen paripäiväisen aikana ministeri ehti muuraamaan perjantaina rakenteilla olevan liikuntahallin peruskiven, katsomaan muutaman elokuvan, pelaamaan jalkapalloa ja tapaamaan festariväkeä. Lauantaina järjestettiin kiertueen päättäjäisiksi puhe- ja keskustelutilaisuus kunnanvirastolle, mihin kauniina festarilauantaina ehti yllättävän mukavasti väkeä paikalle. Siirtomaavalta otti tietysti lämpimistä maista kaikki rikkaudet maan alta ja maan päältä. Vilkkaassa keskustelussa nousi esiin monia asioita, mutta yhtenä keskeisenä kuitenkin liikennejärjestelyt. Lisäksi hän pitkäaikaisena Höyhtyän asukkaana toimi kansalaisliikkeessä, joka sai aikaan ensimmäisen jalankulku- ja pyörätien radan yli Oulun keskustan eteläpuolelle. Maathai perusti Green Belt -liikkeen vuonna 1977 taistelemaan eroosiota vastaan puita istuttamalla. Tytärten kolme poikaa olivat ukille tärkeitä. Seminaari tarjoaa myös tietoa Lapin maaseudun kaupankäynnin historiasta. Osallistuminen on maksutonta, mutta kahvitus ja ruokailu maksavat 10 euroa. Miksi juuri Vienan karjalaiset lähtivät sankoin joukoin laukkukaupalle Suomeen. Meidän rahavalta tietää, ettei mitään anneta ilmaiseksi. 040 774 1967 tai kaisa.annala @luukku. Ministeri Arhinmäki kertoi kuulijoille tuoreimmat terveiset valtakunnan politiikasta ja innosti väkeä kunnallisvaalityöhön. Siitä kertoo FT Matti Enbuske Oulun yliopistosta. Kahdeksanlapsiseen perheeseen syntynyt Arvo Ståhle ja kaksi hänen sisarustaan elivät pääosan lapsuudestaan sijaisperheissä Hailuodossa, jonne Arvolla säilyi tiiviit yhteydet. Näihin ja moniin muihin kysymyksiin seminaarissa vastaa FM Hannu Heinänen, joka valmistelee väitöskirjaa Pohjois-Suomen ja Vienan Karjalan välisestä taloudellisesta kanssakäymisestä. Seminaarissa kuullaan myös heidän sukutarinoitaan. Meitä suomalaisia on pyydetty auttamaan sotilasliitto Natoa. Hänen mukaansa viimeisimmät tiedot muutoksista asenneilmastossa ovat Vasemmistoliitolle positiivisia, joten kunnallisvaaleissa on odotettavissa hyviä tuloksia. Ministeri Arhinmäki lupasi pitää asiaa esillä ja viedä muistion tietysti myös liikenneministeri Kyllöselle, jonka toimialaan nämä asiat keskeisesti kuuluvat. Ja koska alkuperäisväestö ei ollut parempaa hallintotapaa nähnyt, riistäminen jatkui. Lisätietoja seminaarista antaa Jaakko Ylitalo, p. Arvon ja Aunen kaksi tytärtä ja Aune kokivat Arvon huomaavaisena ja kohteliaana isänä ja puolisona. 14 KANSAN TAHTO 25 2012 Kulttuuriministeri kylässä Kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki vieraili viime viikon lopulla Sodankylässä ja tietysti filmifestivaaleilla. 0400 529 359. MIELIPITEITÄ Mielipidekirjoitukset osoitteeseen toimitus@kansantahto.fi tai Kansan Tahto/toimitus, PL 61, 90101 Oulu. Kestävän kehityksen ja rauhan puolesta Afrikkalainen Keniasta kotoisin oleva tohtori Wangari Muta Maathai (1940-2011) sai vuonna 2004 Nobelin rauhanpalkinnon. Hyvin monet nykyisistä Lapissa menestyneistä yksityiskauppiaista ovat laukkukauppiaitten jälkeläisiä. Niinpä olen miettinyt, että mitä tapahtuu, jos kreikkalaiset rukoilevat ja osoittavat rauhanomaisesti mieltä kreikkalaista rahavallan diktatuuria vastaan. Nuorena Arvo harrasti painia Oulun Tarmon riveissä kansalli- sella tasolla. Arvon hautajaispäivänä, viime sunnuntaina heidän avioliittoaan olisi tullut täyteen 62 vuotta. Lähtiessään ministeri vielä ihasteli Sodankylän festaritapahtumaa todeten, että visiitti tuskin jäi viimeiseksi. Arvo Ståhle toimi kommunistipuolueessa, TUL:ssa ja Veturimiestenliitossa. com Unarin-Luusuan kylään voi ajaa joko Meltauksen tai Tiaisen kautta
Maa seilaa tuntemattomilla vesillä turvanaan hatara väliaikainen perustuslaki. On kyseenalaista, saadaanko vaalit pidettyä marraskuussa, mutta jonkinlainen kansallisen yhtenäisyyden hallitus olisi koottava pikimmin. Ennen kuin peli puhallettiin poikki, läntinen Nepal oli kuukauden pysäyksissä, kun eri ryhmät lakkoilivat aluevaatimustensa tueksi. Intiaa isännöineet britit silmäilivät pohjoisen vuoria, mutta jättivät Nepalin valloittamatta, koska sen kaitseminen tuntui ylivoimaiselta. Puolueiden on palattava lähtöruutuun ja etsittävä toimiva malli perustuslaille. päivään. Hilmalmedian toukokuisessa kyselyssä kolme neljästä vastaajasta piti etnistä jakoa huonona. Korkein oikeus pysäytti prosessin tämän vuoden toukokuun 27. Etnisyyden puoltajat uskovat sen vahvistavan Nepalin liki sataa syrjäytynyttä väestöryhmää antamalla niille itsenäistä päätösvaltaa alueillaan. Pääministeri Baburam Bhattarai hajotti kansalliskokouksen ja julisti uudet vaalit marraskuulle. Takaisin nollapisteeseen Nepal palasi nollapisteeseen: sillä ei ole perustuslakia eikä lainsäätäjiä, pääministeri nilkuttaa kauttaan loppuun ja presidentin rooli on seremoniallinen. Vastustajien mielestä se heikentäisi kansakunnan yhtenäisyyttä ja kärjistäisi ristiriitoja sekä kamppailua luonnonvaroista, mikä vain pahentaisi köyhyyttä. Maa on yhä hallitsematon, ja isot naapurit alkavat ärtyä sen jatkuvaan epävakauteen. Maolainen sissiliike halusi kommunistisen tasavallan ja aloitti 1996 sodan, joka vaati 16 000 uhria. Eripuraa on sekä puolueiden kesken että niiden sisällä. Maahan 1700luvulla tunkeutuneet kiinalaiset palasivat samasta syystä omia jälkiään. Maolaiset voittivat perustuslakia säätävän kansalliskokouksen vaalit 2008 ja Nepalista tuli liittotasavalta. Maalla oli neljä horjuvaa koalitiohallitusta neljässä vuodessa, ja perustuslain laadinnan takarajaa lykättiin kolmesti. Keskustalainen kongressipuolue ja maltillisen vasemmiston UML vastustavat etnistä jakoa ja pelkäävät, että kansanvaali tekisi presidentistä diktaattorin. KANSAN TAHTO 25 2012 15 KUVA: NARESH NEWAR/IPS Alimpien kastien naiset kuuluvat syrjityimpään väestöön Nepalissa, jossa sosiaaliset erot ovat Aasian jyrkimpiä. Monien etnisten ryhmien Nepal on mahdoton hallittava? Kiista osavaltioiden rajoista ajoi perustuslain karille, demokratia nilkuttaa ja köyhyys kuristaa. KATMANDU IPS/KUNDA DIXIT Nepalilaiset ylpeilevät sillä, että heidän maataan ei ole koskaan valloitettu. Perustuslain kariutuminen oli monille helpotus, koska siihen kaavailtujen etnisten kompromissien pelättiin jättävän kaikki tyytymättömiksi ja johtavan mellakoihin. Tulitauko solmittiin kymmenen vuotta myöhemmin. Nepalin demokratialiike onnistui suitsimaan kuninkaan valtaa 1990 ja maasta tuli perustuslaillinen monarkia. Etnisen jaon vastustajilla oli jo kompromissiesitys, jota hiomalla voitaisiin päästä kaikkia tyydyttävään ratkaisuun. Enemmistö kannatti presidentin valintaa suoralla kansanvaalilla. Kirjoittaja Kunda Dixit on Katmandussa ilmestyvän Nepali Timesin päätoimittaja ja kustantaja. Nepal · Sisämaavaltio Himalajan vuoristossa · Asukkaita 30,5 miljoonaa · Alle 1,25 dollarilla päivässä eläviä 55,1 % · Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 59,1 % · Nepalilaiset jakautuvat 103 etniseen ryhmään tai kastiin, joista suurimmat ovat: chhetrit (16 %), bahunit (brahman) (13 %), magarit (7 %), tharut (7 %), tamangit (6 %) ja newarit (6 %) · Pääuskonnot: hinduja 81 %, buddhalaisia 11 % ja muslimeja 4 % · Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä 157/187 Lähteet: YK, Suomen Nepalin-suurlähetystö. Syy lienee siinä, että Nepalia on mahdoton hallita. Maolaiset ja heitä tukevat aluepuolueet haluavat osavaltiojaon etniseltä pohjalta ja suoran kansanvaalin. Etnisyydellä politikointi on vaarallista, mutta syrjinnän jatkaminen Aasian eriarvoisimmassa maassa voi olla vielä vaarallisempaa. Tilanne ei ole muuttunut, vaikka Himalajan entinen kuningaskunta on nyt tasavalta. Neljä tärkeintä poliittista ryhmää yritti viime tingassa ratkoa kiistojaan, mutta turhaan. Pääkaupungissa Katmandussa järjestetty kolmen päivän lakko yltyi vandalismiksi. Valtaa syrjäytyneille? Kiistan ytimessä on osavaltioiden muodostus: rajataanko ne etnisten ryhmien asuinalueiden mukaan ja kuinka monen vai tyydytäänkö mahdollisimman vähälukuisiin ja neutraalisti nimettyihin osavaltioihin. Umpikujaan johtivat kiistat perustuslain kahdesta avainkohdasta: miten muodostaa ja nimetä liittovaltion osat, ja kuuluuko presidentin valinta parlamentille vai kansalle
Näytelmän ohjasi ja lavasti Martti Suosalo. oikeuskäsittely Oulun raastuvassa päättyi. Vuonna 1955:hän juhannus siirrettiin kuun 19:ttä päivää seuraavaksi lauantaiksi. Tai maanantaina: katsoin Vahingossa perjantain lukkaria. Kun odottelee kaveriansa sovittuun kellonaikaan diskreetisti kahvilassa, puuskuttaa hän juosten tapaamiseen ja pahoittelee olevansa Myöhässä. Tämäkin juttu on kirjoitettu Viime Tipassa. OSTETAAN METALLIROMUA · kuparit · messingit · rautaromut · autonromut UTACON OY 0400 892 414 60 VUOTTA SITTEN 18.6.-24.6. aan, voisiko ollakin niin, että tietynlaiset ihmiset kokoontuvat Myöhään ihan vasiten odottelemaan lähtöänsä. Siellä tanssittiin jo sunnuntaina (sateen sattuessa Kansantalolla), juhannusaattona, jolloin luvattiin kokko ja orkesterin solistiksi ruotsalainen Michael Abrahamsson, ja lopettajaistanssit juhannuspäivän iltana. Ja uittolakko Ylä-Kemijoella jatkui. Milloin on väärä kirja koulussa mukana, milloin vihko. idän ja lännen konflikti jatkui. Paha on kuitenkin jäädä norkoilemaan Myöhään, etenkin jos aikoo olla Ajoissa junassa, bussissa, lentokoneessa. Miten kaikki sinne oikein mahtuu, eikö Hukka ole jo ääriään myöten täysi. Nousiaisen väkivaltaisen kuoleman Korean sota, ns. Kuten nyt vaikkapa soittaa Väärään Numeroon: näppäilin Vahingossa Väärän Numeron. Vai onko Myöhä jokin olotila, josta ei sitten millään haluaisi irtautua ihmisten ilmoille. (08) 538 0100 Avoinna ma-pe 9.30-16.30 www.oulunpantti.net kymmeniltä, kaikki Lontoon eriväriset sateenvarjot. Jos on Ajoissa, pääsee eteenpäin, mutta Myöhässä jumittuu asemalle. Rovaniemen kansannäyttämö teki Pasi Jääskeläisen kirjoittamalla Laivan kannella -näytelmällään turneen Sodankylään (Vaalajärvelle, Askaan ja kirkonkylälle) sekä Ivaloon, jossa se esiintyi kahdesti. Vahinko taitaa olla sellainen tyyppi, jolla on inhimillisiä piirteitä. Uiton häntien "myöhästyminen" oli yhteensä jo 600 kilometriä.. Ja selitys on tietenkin: Hups, laitoin sen Vahingossa reppuun. Viime vuosina Hukka on vetänyt puoleensa hirveän määrän kännyköitä, latureita ja uusimpina tulokkaina poddeja ja päddejä. Missä se tämä tällainen paikka kuin Myöhä oikein on. Selvästi poliittisia juhannusjuhlia vasemmistojärjestöt pitivät Sallan Saijalla, jossa puhui uusi kansanedustaja Anna-Liisa Tiekso-Isaksson ja jossa liekö uittolakon takia! oli tukkilaiskisat, sekä Ajoksessa ja (Tornion) Koivuluodon Pirkkiössä, joissa puhujana oli Eino Tainio, kansanedustaja jo vuodesta 1945. Onko se vastaavanlainen paikka kuin Cecilia Ahernin romaanin kadonneitten tavaroiden paikka. Siellä ovat myös pesukoneen syömät sukat, silmälasit useilta vuosiKirjoittaja on jyväskyläläinen opettaja, joka puutarhailee kesän mökillään ja osallistuu Keski-Suomen Vasemmistonaisten kesätoimintaan. Pohjoinen tukijoineen halusi aselepoa mutta USAn johtamat, YK:n lipun alla taistelleet joukot ei suostuneet neuvotteluihin. Ja orkesterina oli tietysti Alarm. Kansankentällä, jossa esiintyivät Lasse Pihlajamaa, "Suomen ainoa hanurikoomikko" ja "parodisti-humoristi" Eugen Malmstén orkestereineen sotainvalidien järjestämissä juhannusvalviaisissa. Työväentaloilla ja -lavoilla Juhannuspäivä oli 60 vuotta sitten vielä paikallaan eli sitä vietettiin 24.6., joka vuonna 1952 oli tiistai. Oho, sori, se oli Vahinko! Siis, en minä itse, vaan Vahinko se kaiken epäsopivan tekee. Ajoissa liittyy siis muun muassa johonkin kulkuneuvoon, mutta Myöhässä olijat saavat tyytyä assan kahvilaan. Hän pitää puutarhablogia osoitteessa http://puutarhattaa.blogspot.fi - uusia ja kunnostettuja käytettyjä kultakoruja - ostetaan kultaa ja muuta irtainta - pariston vaihto 5 - korjataan koruja, tilaustöitä - ostetaan puhelinosakkeita ja kultakoruja, rahat heti puhtaana käteen OULUN KULTA Pakkahuoneenkatu 26, p. Ja jottei totuus tästä maailmasta unohtuisi. 16 KANSAN TAHTO 25 2012 KOLUMNI RAHAA HETI KÄTEEN PANTIKSI KÄY IRTAIN OMAISUUS - kultakorut, hopeaesineet, arvokellot - autot, moottoripyörät, mönkijät, kelkat - aseet, turvallinen säilytyspaikka - puhelinosake tai vastaava arvo-osuustili - pörssi- ja asunto-osakkeet - soittimet, elektroniikka, taide, jne Panttilainakonttori Oy KULTAKORUJA HALVALLA JA REHELLISESTI PAINON MUKAAN Ajoissa ja Myöhässä MARJU RÖNKKÖ Ihminen on siitä kummallinen olento, että hän tykkää käydä ja oleilla mitä eriskummallisimmissa paikoissa. Perusteellisinta juhannuksen juhlinta oli kansandemokraattien omistamalla Oulun Parodisti-humoristi ja ainoa hanurikoomikko Oulun Hietasaaressa pioneerien mökillä, jonne oli valmistunut sauna, otettiin myös juhannusta vastaan, samoin Haukiputaalla juhlittiin juhannusta Pateniemen työväentalolla ja Kellon lavalla (Hekkalanlahdessa?) Muita Kansan Tahdossa ilmoitettuja juhannusjuhlia oli Kajaanin maalaiskunnan Murtomäen Kivan lavalla, jossa "isäntä soittaa hanuria", Jaalangan työväentalolla, Iissä Tikkasen lavalla, jossa "soittaa orkesteri", Martinniemen Renkaan (Haukipudas), Lumikylän (Paltamo) sekä Kajaanin maalaiskunnan Lehtovaaran lavoilla. Ykspihlajalaiset ja Martti Suosalo soittajat (YTS) järjesti "viihdetilaisuuksia" Oulun Kansantalolla, Kemin ja Rytikarin työväentaloilla sekä Tornion Järjestötalolla. Ykspihlajan työväen- Aviomiehelle "kuria" Kansan Tahdossa runsaasti palstatilaa saanut Hilkka Arifdshan, o.s. Orkesteria johti Fridiof Blomqvist , joka toimi tehtävässä vielä 70-luvullakin. Joko olisi aika päästä hakemaan Hukasta omansa pois. 1952 Koonnut Tapani Sillanpää Kun juhannus oli paikallaan, 24.6. Hupisaarten Lammassaaren lavalla. Kannattaako Ajoissa aina ollakaan, koska siellä saattaa joutua olemaan itsekseen joskus jopa harmittavan pitkään. Mutta Hukka on paras, sillä sitä ei korvaa mikään! Mökin, auton, kodin, varaston, aitan, työpaikan avaimet ovat ihan varmasti tarkassa säilössä paikassa nimeltä Hukka. Joskus käy niin, että ihminen ilmaantuu Ajoissa jonnekin, mutta hän ei voi sitä illumineerata kenellekään, koska on monestikin ensimmäisenä paikalla. Jos Myöhä on jokaisella ihmisellä omanlaisensa, niin miksi kuitenkin kaikki ymmärtävät sen tarkoituksen, kun Myöhässä ollaan. Juhannuksen alusviikolla lehdessä oli lukuisia ilmoituksia juhannusjuhlista, jotka useimmiten oli nimetty juhannusvalviaisiksi. Etenkin koululaiset tykkäävät Vahingosta, joka varmaankin asustelee samassa huoneessa heidän kanssaan. Vangittuna ollut 21vuotias aviomies, aputyömies Zahir Arifdshan tuomittiin kuudeksi vuodeksi kuritushuoneeseen vaimonsa pahoinpitelystä, joka johti tämän kuolemaan. Samaan aikaan... Juhannuksen alla pääosin Lapissa oli kaksi merkittävää kulttuurikiertuetta
Hanke on uudistuvan asemakaavan mukaista rakentamista rautatien liikennealueella ratojen välissä. Maankäyttö- ja rakennuslain 133 §:n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 65 §:n nojalla rakennuslupahakemuksen vireille tulosta on ilmoitettava naapureille ("viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön tai muun alueen omistaja ja haltija"), ja heille on varattava tilaisuus huomautuksen tekemiseen. Veneiden huolto-, korjausja entisöintityöt. myyntisihteeri Jaana Hämälä-Raitio 044 537 1722 toimitusjohtaja Sirpa Kovalainen 050 570 9713 www.kansantahto.fi Henkilökohtainen sähköposti: etunimi.sukunimi@kansantahto.fi · ISSN 0356-1380 · Suomalainen Lehtipaino Oy 2012. Kuntoutuksen väliinputoajia ovat mielenterveysja päihdeongelmaiset, pitkäaikaistyöttömät ja vanhukset sekä vankilasta vapautuvat. Ilmoittaminen tapahtuu tällä lehti-ilmoituksella. Parhaiten onnistuu asiakkaiden elämäntilanteen kartoittaminen ja huonoimmin toteutuu ryhmämuotoinen psykososiaalinen työ. KANSAN TAHTO 25 2012 17 Sosiaalibarometri: Eniten apua tarvitsevat eivät saa kuntoutusta KUVA: VEIKKO SOMERPURO LINKIT Korjaus 14.6.2012 julkaistuun Hollihaan puiston ja venesataman rakennussuunnitelman nähtävilläoloaikaan Suunnitelma on nähtävillä 15.6.16.7.2012 Oulu10-palveluissa, Torikatu 10 sekä luettavissa www.ouka.fi/oulu/kaupunkisuunnittelu/suunnitelmat-ja-hankkeet Tekninen lautakunta Mielenterveys- ja päihdeongelmaiset, pitkäaikaistyöttömät ja vanhukset ovat kuntoutuksen väliinputoajia. KT Sosiaalinen kuntoutus toimii hyvin vain kehitysvammaisten kohdalla, arvioivat sosiaalijohtajat tämänvuotisessa Sosiaalibarometrissa. Terveydenhuollon lääkinnällisestä kuntoutuksesta toteutuu parhaiten apuvälineiden saatavuus ja eniten ongelmia on psykoterapian toteutumisessa sekä järjestöjen tarjoaman vertaistuen hyödyntämisessä. Toimivan kuntoutuksen avulla työelämään voitaisiin palauttaa huomattava joukko ihmisiä, joiden työ- ja toimintakyky on heikentynyt. Sosiaalinen kuntoutus toteutuu vastaajien mukaan useammin huonosti kuin hyvin. Lääkinnällisen kuntoutuksen tarkoitus on tukea ja ylläpitää fyysistä toimintakykyä. Suunnitelmat ovat nähtävissä Oulun kaupungin rakennusvalvonnassa Solistinkatu 2, 90140 Oulu. Postiosoite: PL 38, 90015 Oulun kaupunki, telefax: 08 558 42 719, sähköposti: rakennusvalvonta@ouka.fi. Tulosten mukaan lääkinnällinen kuntoutus toteutuu paremmin kuin sosiaalinen kuntoutus, mutta kumpikaan järjestelmä ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Sosiaalisella kuntoutuksella puolestaan pyritään vahvistamaan sosiaalista toimintakykyä ja sosiaalisen vuorovaikutuksen edellytyksiä. onnistutaan vahvistamaan vankilasta vapautuvien sekä päihdeongelmaisten ja pitkäaikaistyöttömien toimintakykyä. Teräsohutlevypintainen pääosin tumman hopean ja vähäisiltä osin hopean värinen rakennus on 1-3 kerroksinen, laajuudeltaan noin 17000 kerrosneliömetriä ja korkeudeltaan enimmillään noin 17 metriä. Myöskään järjestöjen tarjoamaa vertaistukea ei sosiaalisessa kuntoutuksessa pystytä vielä kovin hyvin hyödyntämään. Suurimmat puutteet ovat neuropsykologisen kuntoutuksen, ratsastusterapian ja puheterapian toteutumisessa. Rakennusvalvonta Vastuiden epäselvyys vaarantaa jatkuvuuden Sosiaalisen ja lääkinnällisen kuntoutuksen suurimmat ongelmat ovat vastuiden ja työnjaon epäselvyys sekä asiakkaiden tiedonsaannin heikkous, tutkija Tyyne Hakkarainen SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:stä toteaa. Ongelmia on myös kuntoutujien tarpeiden arvioinnissa ja kuntoutusvalikoimassa, hän sanoo. Useimmin ilman kuntoutusta jäävät ne, jotka tarvitsisivat apua eniten, eli mielenterveys- ja päihdeongelmaiset sekä pitkäaikaistyöttömät. Julkiset palveluntuottajat arvioivat Sosiaalibarometrissa tänä vuonna sosiaalisen ja lääkinnällisen kuntoutuksen toteutumista. Mahdollisten huomautusten tulee olla perillä Oulun kaupungin rakennusvalvonnassa viimeistään 27.6.2012 klo 16, käyntiosoite yllä. Hakkarainen muistuttaa, että kuntoutuksen määrätietoinen kehittäminen on yksi avaintekijöistä, kun tavoitteena on työllisyysasteen nosto. 31.8. Lisätietoa Sosiaalibarometri 2012:n tuloksista osoitteessa www.soste.fi. www.smu.fi Kansan Tahdossa ensi torstaina: Väliinputoajina eniten apua tarvitsevat Lähes joka toinen barometrikyselyyn vastannut asiantuntija arvioi, että omalla alueella on väestöryhmiä, jotka jäävät usein ilman tarvitsemaansa sosiaalista tai lääkinnällistä kuntoutusta. Kuntoutuksen jatkuvuus vaarantuu siinä kohtaa, kun vastuu siirtyy taholta toiselle. Lisäksi toimintakyvyn parantaminen vahvistaa itsenäistä selviytymistä ja elämän mielekkyyttä sekä vähentää palvelujärjestelmään kohdistuvia paineita, Hakkarainen sanoo. www.akt.fi www.puuliitto.fi SUOMEN MERIMIES-UNIONI r.y. klo 912 TOIMITUS: (08) 537 1724 toimitus@kansantahto.fi Tuomas Talvila (päätoimittaja) 050 570 9716 Maija Aalto 044 537 1727 Tuula Leskinen 044 537 1732 www.varjaagi.fi Rakennus-, remontti-, sisustus- ja tilaustyöt. Ilmoitus katsotaan annetuksi naapurille tiedoksi ilmoituksen julkaisemispäivänä. Vähiten sillä Veteraanikatu 9 C 90100 Oulu 050 5900711 Ikä rikkautena Suunta tulevaan Eläkeläiset ry Tuoreet vastat saunailtaan toi luonnonkasvien käytön asiantuntija Saara Kotijärvi-Dianoff. www.elakelaiset.fi Apuvälineitä saa helpoimmin Sosiaalista ja lääkinnällistä kuntoutusta tuottavat tahot arvioivat Sosiaalibarometrissa myös sitä, miten kuntoutuksen eri muodot toimivat. Kemin Aikamme Naisten saunaillassa puhuttiin suut puhtaaksi politiikkaa Yrjö Mäkelin -seura www.makelinseura.fi numero 56 Ilmestyy torstaisin Mäkelininkatu 29, PL 61, 90101 OULU Kustantaja: Kustannus Oy Kansan Tahto www.kansantahto.fi TOIMISTO: (08) 537 1722, faksi (08) 371 314 ilmoitukset@kansantahto.fi Asiakaspalvelutoimisto avoinna arkisin klo 9.0015.30 15.6. FINLANDS SJÖMANNS-UNION rl VR Yhtymä Oy on pannut vireille Oulun kaupungin rakennusvalvonnassa rakennuslupahakemuksen, joka sisältää matkustajajunien huoltohallin rakentamisen rautatien ratapihalle Oulun Limingantullin kaupunginosassa tiloille 407-1-4 ja -15 sekä 407-27-0 töiden aloituslupineen. Toimivan kuntoutuksen avulla työelämään voitaisiin palauttaa huomattava joukko ihmisiä, joiden työ- ja toimintakyky on heikentynyt, tutkija Tyyne Hakkarainen SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:stä toteaa. Positiivisimmat arviot tosin teki aina se vastaajaryhmä, jonka oma organisaatio tuotti palvelun. Kelan lääkinnällisessä kuntoutuksessa parhaiten toteutuu fysioterapia. Sosiaalijohtajien arvioiden mukaan sosiaalinen kuntoutus toteutuu hyvin vain kehitysvammaisten kohdalla
220 611, fax 222 766 90100 OULU puh. UUDET OSAT · peltiosat · lyhdyt · jäähdyttimet · ym. Piimäperä isäni maa Kylmää oli aamusaikka Runoja A leksa nt .c o m t erin ka Vappu Säilynoja: Siunatut sokerisakset Tauno Saarela: 20 OTA YHTEYTTÄ VASEMMISTON OULUN VAALIPIIRIN KANSANEDUSTAJIIN Risto Kalliorinne avustaja: Harri Ylönen puh. (016) 312 750 fax (016) 312 120 gsm 0400 693 621 Lakeuden KEITTIÖKALUSTETUKKU Takatie 10, 90440 KEMPELE, p. (09) 432 4132, martti.juntunen@eduskunta.fi LAPIN AUTO-OSA OY Nikkarinkuja 12 Roi Puh. SOINI p aj a LAKIASIAINTOIMISTOJA Haukkarinkatu 4 C, 94100 KEMI p. (09) 432 4051, eduskunta PekkaTaanila: Perhonen lampun valossa RUNOJA Merja Kyllönen avustaja: Martti Juntunen puh. (08) 5475 102 HAMMASHUOLTO HAMMASLABORATORIO MUUT VELI HEIKKINEN OY www.veliheikkinen.fi proteesit, pohjaukset, korjaukset sekä hammassuojat urheilijoille Puh. (08) 515 011 Haukipudas puh. 010 439 5500 kiinteä verkko 8,28 snt/puhelu + 5,95 snt/min matkapuhelin 8,28 snt/puhelu + 17,04 snt/min TERVETULOA KIRJAOSTOKSILLE Kaarina Kailo: Irti talousväkivallasta Matti Viialainen: 10 Neljä järisyttävää päivää 10 15 12 py o ra Asianajotoimisto LAHJA LIMINGOJA OY asianajaja, varatuomari Rantakatu 5 A 24 90100 OULU puh. (08) 311 8811, fax 378 505 www.paivikko.fi Asianajotoimisto KAUKO NEVALA Ky Maakuntakatu 11 96100 ROVANIEMI puh. Asianajajat antavat myös julkista oikeusapua kaikissa oikeudenkäyntiasioissa. p. krs Puh. (08) 547 2987 Fax (08) 547 2221 Erkki Kauppila: 35 10 Waloa 100 vuotta Koonnut Antti Kivimäki 20 Kansan Tahto 100 v. 0400 272 560 Rautatienkatu 10 90100 OULU Pohjolankatu 16 B 20 Kajaani ASIANAJAJA on asianajajaluetteloon hyväksytty lakimies, jolla on säädetty kokemus ja taito. krs, Raahe Hallituskatu 31 A 24, 4. 554 6198/0400 586 903, AA,VT Pentti Paakki fax 554 6199 gsm 044 068 7155 AA,VT Altti Lepoluoto gsm 044 068 7144 Asianajotoimisto OTM, KTM Jenni Kivijärvi SAM MALINEN OY gsm 044 068 7133 Kauppurienkatu 5 A, 90100 OULU www.paakki.net gsm 0500 683 379 www.opuslex.fi fax (08) 312 0045 Aukioloaika ma-pe klo 9-17 sam.malinen.law@gmail.com HAMMASLABORATORIO ERIKOISHAMMASTEKNIKKO VESA KUUSIRATI Urheilutie 49 86600 HAAPAVESI Puh. mielikuvitus mukaan niin * Eteisryhmät suunnitellaan * Vaatekomerot yhdessä komerot * Ovet upeilla liukuovilla! Avoinna * Liukuovet ark. 050 574 1676, harri.ylonen@eduskunta.fi Pakkahuoneenkatu 19, 90100 OULU Kaikki automerkit AUTOHUOLTO P. Asianajaja, varatuomari Sovionkatu 10, 2. 18 KANSAN TAHTO 25 2012 PA LV E L E M M E S I N U A ASIANAJOTOIMISTOJA Asianajotoimisto KARI ERIKSSON OY Asianajaja, varatuomari 0400-685 036 VT Katri Mäkinen 0500 685 036 Ratakatu 8 B 13 90100 Oulu puh. historiateos Lehtimies ja eurokommunisti Suomalainen kommunismi ja vallankumous 1923-1930 Martti Korhonen avustaja: Eija Tynnilä puh. 08 376 601, fax 08 376 663 www.keittiokalustetukut.fi www.visionliukuovet.fi Pohjois-Pohjanmaan vasemmisto Pakkahuoneenkatu 19, 90100 OULU Toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki, gsm 0500 584 055 jaakko.alavuotunki@vasemmistoliitto.fi http://pohjois-pohjanmaa.vasemmisto.fi V I S I ON LIUKUOVET Kemissä: Asianajotoimisto AIMO TERVAHAUTA KY Kauppakatu 15 puh. UKKOLA KY · Autotarvike ja -varaosamyynti · Rengasmyynti · Huolto- ja korjaamopalvelut Salmintie 13, 90830 Haukipudas Puh. 0440 588 790 sähköposti: vesa.soini@hotmail.fi fax (08) 312 1680 Osmo Hekkala: AUTOHUOLTO JA -VARAOSAT Toimitukset koko maahan PURKUOSAT · moottorit · vaihteistot · ovet, luukut · ym. vaihde (08) 375 434 Telefax (08) 370 163 asianajotoimisto@vesala.com AA,VT Lauri Vesala AA,VT Markku Honka OTM Tuomas Vesala 16 , O ulu · w w w. Lakiasiaintoimisto ADVUKAARI OY Varatuomari Vesa Juntunen Varatuomari Mirkka Pentikäinen OTM Mikko Ravaska Isokatu 16 B 14, 3. (08) 374 511, 040 551 7754 telefax (08) 311 0286 asianajotoimisto@limingoja.net www.limingoja.net KEMIN MATTO- JA MAALAUSTYÖT PYÖRÄHUOLTO Vasemmistoliiton Lapin piiri Lapinkatu 2, 96190 ROVANIEMI Juha Mäkinen, gsm 0400 698 275 vasemmistoliitto@lapinpiiri.inet.fi http://lappi.vasemmisto.fi V. (016) 310 950, 040 537 6121 Av. (016) 254 300 fax (016) 254 305 aimo.tervahauta@aatsto.inet.fi u Asianajotoimisto HONKA JA VESALA OY Pakkahuoneenkatu 18 B 26 90100 OULU Puh. mape 817, la 913 29 Kollegakirja Tauno Saarelalle Ei ihan teorian mukaan 19 25 KANSAN TAHDON TOIMISTO Mäkelininkatu 29, Oulu, avoinna mape klo 9-15. Asianajajan toimintaa valvovat asianajajaliitto ja oikeuskansleri. (08) 451 075 VUOKRATAAN yksiöitä, kaksioita ja kolmioita WWW.WALOASUNNOT.FI POHJOIS-SUOMEN PIIRIJÄRJESTÖT Kainuun Vasemmisto Linnankatu 2, 87100 KAJAANI Osmo Polvinen pj, gsm 0400 234 504 (08) 623 542 fax (08) 623 060 osmo.polvinen@sotkamo.net http://kainuu.vasemmisto.fi RAKENTAMINEN & REMONTOINTI Kalusteet tehtaanmyymälähinnoin! * Keittiökalusteet * WC-kalusteet Ota mitat ja * Kodinhoitohuonekal. (08) 622 616 VUOKRATAAN SUN ALO-A NOT O W Y www.turva.fi Raahessa: Keittiökalusteiden ei välttämättä tarvitse maksaa paljon! Asianajotoimisto Oulussa: PAAKKI & LEPOLUOTO OY Asianajotoimisto Painopistealueet: perhe- ja perinANSSI HOLMBERG tö-, sopimus- ja vahingonkorvausoikeus sekä oikeudenkäynnit. kerros 90100 OULU puh. 9-18 * Mittatilausovet ja -kalusteet la 9-14 Rovaniemellä: Asianajotoimisto VELI PÄIVIKKÖ Varatuomari, asianajaja Hallituskatu 1317 C 23, 90100 Oulu puh
1947. 6. Pitääkö pyynnissä olevasta katiskasta löytyä kalastajan nimi ja yhteystiedot. 6. 7. 8. 10. TEHTÄVÄT RISTIKKO viikko 25 ...ratkaisu ensi viikon Kansan Tahdossa KANSAN TAHTO 25 2012 19 KYSYMYKSET 1. Keminmaassa. Koska juhannus siirtyi viikonloppuna vietettäväksi? VASTAUKSET: 1. Kyllä. Mikä on asukasluvultaan Ruotsin toiseksi suurin kaupunki. Mikä perinteikäs tapahtuma järjestään Rovaniemellä 27.6.1.7.. Kuka on viimeisin suomalainen yleisurheilun Euroopan mestari. Ossauskoski. Kuka maalasi taulun Hihhulit. Kajaanin taidemuseossa. 10. Vuonna 1955. viikon 24 RATKAISUT SUDOKUT viikko 25 ...ratkaisut ensi viikon Kansan Tahdossa. 3. 9. 4. Minä vuonna Saab-autojen valmistus alkoi? ARKISTOKUVA: HEIKKI KIRSTINÄ 2. Missä sijaitsee Pyhän Mikaelin kirkko. 7. Mikä Kemijoen voimalaitoksista on kolmantena jokisuusta lähtien. 5. 3. 8. 4. 9. 5. Jukka Keskisalo. Missä on tänä kesänä esillä taiteilija Niilo Hyttisen tuotantoa esittelevä näyttely. Malmö. Tyko Sallinen. 2. Jutajaiset
Viitala on tyytyväinen siihen, että kaupunki turvasi sataman toimintaedellytykset. Viime aikoina yhteistyön lisääminen Murmanskin ja Perämeren satamien välillä on ollut työn alla. Laulajan bassoa voi kuulla myös Ajan laulu -kuorossa ja sen tuplakvartetti Aikamerkissä. Ruotsin kanssa tehdään yhteistyötä, mutta hämmästyttävän vähän sijaintiin nähden. Liikenteen päästöt ovat myös yksi huomioon otettava tekijä. Mistä löytyy korvaavaa liikennettä, Viitala pohtii. Kilpailun kovetessa Haminan ja Kotkan satamat ovat hakeneet voimaa yhdistymällä ja yhtiöitymällä. jaksi muuttuneen Viitalan mielestä yhtiöittämisessä ei menty huonompaan suuntaan, etenkin kun kaupunki hyötyy sataman olemassaolosta sekä sen tuomista työpaikoista ja veroeuroista. Satamatyössä ei todellakaan ole kysymys vain asiakkaan tavaran liikuttelusta. Perheeseen hankittiin vene kolmekymmentä vuotta sitten, ja alkuun koko nelihenkinen perhe veneili yhdessä. Satamaliiton hallituksen jäsenenä Viitala tietää kuinka Etelä-Suomen satamat, etenkin Hamina- Kotka ovat kovassa puristuksessa Venäjän tehostaessa omien satamiensa toimintaa. Kemissä varaudutaan tulevaan rakentamalla uusi malmiraide satama-alueelle. Viitalalla on hyvä periaate tehdä asioita, parketin asennus mukaan lukien. 27.6.1952 Kemissä · Kemin Satama Oy:n toimitusjohtaja · perheessä puoliso Pirjo ja kaksi aikuista lasta, yksi lapsenlapsi · harrastaa laulua ja veneilyä · ei juhli syntymäpäiväänsä Kesäaikaan Reijo Viitala viihtyy vesillä. TUULA LESKINEN Tärkein tehtävä on yhdistää Euroopan ja Barentsin alueet kulttuurisesti ja bisnesmielessä, Kemin sataman toimitusjohtaja Reijo Viitala kuvailee työtään, jonka parhaaksi puoleksi hän sanoo monipuolisuuden. Kansainvälisyys on vahvasti läsnä koko ajan. Viitalan mielestä yhteiskunnan pitää tarkastella liikenneverkkoa kokonaisuutena ja sitä, mihin resursseja ohjataan. Satamajohtajasta toimitusjohta- Kokonaisuudet tarkasteluun liikennesuunnittelussa Pohjoisen kaivoshankkeista toivotaan poikivan lisää liikennettä Kemin satamalle. Päätöksenteko on nopeampaa, mutta isoissa asioissa, kuten suurissa investoinneissa kaupunki omistajana käyttää edelleen päätösvaltaa. Satamajohtajasta toimitusjohtajaksi Kemin sataman tuore yhtiöittäminen liittyi ennen kaikkea kaupungin talouden kokonaistilanteeseen. Yhtiöittämisellä muun muassa siirrettiin satamaan liittyvät velat satamalle, pois kaupungin tilinpäätöstä rasittamasta. Sataman hallinnon kannalta muutosta tuli siihen, että toimitusjohtajan ja hallituksen vastuu kasvoivat. Pohjoisen tilanne on erilainen kuin eteläisessä Suomessa. Tie- ja rautatieinvestointeja tehtäessä pitäisi ottaa huomioon myös satamat, niiden sijainnit ja valmiudet, eikä tehdä niihinkään turhia investointeja. Kemin satamalla on suunnitelma ja sen vaikutusten arviointi tehtynä 15 miljoonan tonnin liikenteen lisäystä varten. Vapaa-aikana vesille Kesäisin vapaa-aika kuluu vesillä. Appiukko oli maalari, joka sanoi aina, ettei pidä sanoa että hyvä tuli, pitää tehdä hyvä. "Tärkein tehtävä on yhdistää Euroopan ja Barentsin alueet kulttuurisesti ja bisnesmielessä.". Toisinaan molempia osapuolia turhauttaa se, että asioista voidaan puhua paljon, mutta todellinen päätösvalta onkin Pietarissa ja Moskovassa eikä paikallisilla. 20 KANSAN TAHTO 25 2012 Satamamies ei pysähdy vesirajaan KUVA: PIRJO VIITALA Reijo Viitala 60 vuotta · s. Sen hän saikin itse valita, ostaa ja asentaa. Reijo Viitala toivoi pieni pilke silmäkulmassaan syntymäpäivälahjaksi parkettia. Toinen peruste oli ennakoida kuntalain muutosta, joka ei mahdollista kunnallisten liikelaitosten olemassaoloa kilpailuilla markkinoilla. Kaivosyhtiöt tarkastelevat koko kuljetusketjua asiakkaalle saakka ja ne etsivät halvinta ja järkevintä ratkaisua. Joka syksy tuntuu että veneen voisi jo myydä, mutta keväällä mieli on muuttunut, Viitala nauraa. Omakotiasujan vapaa- ajasta talo nappaa osansa. Onko järkevää kuljettaa tavaraa kumipyörillä Kemin ohi. Karaokesta tuli harrastus heti kun laitteistot yleistyivät. Viitala suunnittelee nyt pian vuoden ikäisen tyttärentyttären ottamista mukaan. Yhteydenpidon jatkamiseen kannustaa usko siitä, että pitemmän päälle toisten kulttuuriin ja työtapoihin tutustumisesta on hyötyä. Kulttuurin ja työtapojen erot tulevat esiin Barentsin satamaväen kanssa toimiessa. Viitala viittaa valtion liikennepoliittiseen strategiaan, joka painottaa olemassa olevien resurssien tehokkaaseen käyttöä