En tee runojani kenellekään, ne vain syntyvät kauttani, sanoo Heli Slunga.
Oulun Vuoden taiteilija
Heli Slunga
Populäärikulttuuria teoksissaan käsittelevä saamelaistaiteilija Kristin Tårnesvik on yksi Rovaniemen taidemuseossa perjantaina avattavan kansainvälisen Polkunäyttelyn nimistä.
Polku-näyttely
Sivu 6?7 ottaa kantaa
Takasivu. e
stämm
Päivy NTAINA
LAUA
la
9.00?13.00
ma-pe 7.30?20.00
Soita 08 534 8100
Intian heimot suosivat
perinnekasveja
www.hammas-aaria.fi . krs 90100 OULU
Sivu 11
viikko 8
torstai 21. helmikuuta 2013
www.kansantahto.fi
l POHJOIS-SUOMEN VASEMMISTOLEHTI l PERUSTETTU 1906 l
KUVA: QUMMA ART
KUVA: TUULA LESKINEN
Tarja Tapio (vas.) ja Arja Karhu ovat puuhanaisia.
Vasemmistonaiset
aktiivisina Torniossa
Sivu 4
KUVA: ROVANIEMEN TAIDEMUSEO
. Kirkkokatu 27 A 51, 5
Lapintie viittaa ongelmiin joita
on esiintynyt olemassa olevien rakennusten kuntotarkastuksissa joita tehdään ilman erityistä tarkastajan koulutusta.
Kun ympäristöministeriön raportissa vaaditaan
tarkastajien koulutuksen säätämistä pakolliseksi,
se kuulostaa minimivaatimukselta kun näin laajasta ongelmakentästä on kysymys. Kun
Yle Uutiset viikolla kysyi asiasta suurilta asuntorakennuttajilta ja muilta alan toimijoilta, laatuongelmat myönnettiin laajalti. Ylitalon
mukaan tämä ei kuitenkaan
käytännössä toimi.
Vaikka moni osa-aikatyöntekijä on PAMin avustuksella voittanut asiansa
oikeudessa, työnantajien
käytännöt eivät ole siitä
muuttuneet. Silti koko ongelma ei ole poistunut mihinkään.
Asiantuntijoiden mukaan ensisijaista olisi laittaa lisärahaa ja aikaa ennakkosuunnitteluun.
Rakentamisen ammattilainen, joka haluaisi ja
osaisi tehdä hyvää jälkeä, kärsii huonosta työn
organisoinnista ja tolkuttomista aikatauluista.
Loppukädessä kärsii koko yhteiskunta.
Jotain on pahasti vialla, kun ympäristöministeriön koordinoiman Kosteus- ja hometalkoot ohjelman mukaan jopa 800 000 suomalaista altistuu päivittäin kosteus- ja homevaurioille kotonaan, työpaikallaan tai julkisissa tiloissa.
Näiden ongelmien kokonaiskustannusten
yhteiskunnalle lasketaan olevan miljardien luokkaa.
Rakentamisen laadun varmistamista on peräänkuuluttanut myös vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie kirjallisella
kysymyksellään. Pitkittyneen osaaikaisen työntekijän alituisena seuralaisena ovat toimeentulo-ongelmat. Perusteina
voisivat olla osaaminen ja
osa-aikaisen työsuhteen
kesto.
Ylitalo korostaa, ettei
osa- aikatyöntekijöiden
asioita pidä väheksyä.
Kysymys on sentään pitkälle yli 100 000 palkansaajasta suomalaisilla työmarkkinoilla.
. Se edellyttäisi
lakimuutoksia.
Pelisäännöt
osa-aikatyöhön
Nykyisin osa-aikatyön teettämiseen ei tarvitse mitään
syyperustetta. Liitto haluaakin laista tukevampaa selkänojaa osa-aikatyöntekijöille.
Ylitalon mielestä tulisi
säätää selkeä järjestys
pidempikestoisen lisätyön
jakamiseksi. PAMin
selvityksen mukaan osaaikaisen myyjän keskiansio
jää 1 200 euroon kuukaudessa.
Nykyisenkin työsopimuslain mukaan lisätyötä tulee
ensisijaisesti tarjota osaaikatyöntekijälle. Olisi korkea aika, että
tällekin työsuhteen muodolle saadaan selkeät säännöt,
Ylitalo sanoo.. 2 KANSAN TAHTO 8 . Odotamme, että asia
nousee esille koko hallituskaudeksi nimitetyssä ns.
trendi-työryhmässä, sanoo
PAMin 1. Ilman kunnon
tutkimuksia ei saada kunnon korjauksia.
TUOMAS TALVILA
tuomas.talvila@kansantahto.fi
PAM pettyi
osa-aikatyöryhmän
tuloksiin
Ihalaisen nimittämältä trendi-ryhmältä odotetaan lakiesityksiä
UP/KARI LEPPÄNEN
Palvelualojen ammattiliitto
PAM on pettynyt osa-aikatyötä pohtineen kolmikantatyöryhmän
tuloksiin.
Ammattiliitto odotti työryhmältä selkeitä esityksiä osaaitatyön ongelmiin puuttumiseksi, mutta turhaan.
Raportissa kyllä esitellään
myös osa-aikatyön ongelmakohdat, mutta selkeät
toimenpide-esitykset tilanteen korjaamiseksi jäivät
puuttumaan.
. Moni työ joudutaan tekemään moneen kertaan, tavaraa pilataan, jo tehtyä
työtä turmellaan ja ryntäillään suunnitelmien
puutteiden takia, Harjuniemi listasi Ylen mukaan.
Suurin ongelma tuntuu olevan, että kukaan ei
kanna vastuuta kokonaisuudesta.
Rakennustarkastusyhdistyksen puheenjohtajan
Pekka Virkamäen mukaan suomalaisesta järjestelmästä puuttuu toimija, jolla olisi kokonaisvastuu
ja -valta.
Nykytilanteesta hyötyvät pimeät urakoitsijat.
Heillä ei ole takuita eikä vastuuta, Matti Harjuniemi toteaa .
Joskaan epärehellisten yritysten piikkiin kaikkea ei voi laittaa, harmaa talous on perinteisesti
ollut rakennusalan suuri vitsaus. Niissä sekä materiaalin että
työn hävikki on valtava. 2013
"Solidaarisuus-sana kuuluu uuden 'työväenpuolueen' keinovalikoimaan ottaa haltuun rauhan
PÄÄKIRJOITUS
Rakentamisen
valvonta
kuntoon
Rakentamisen laatuongelmat ovat viime
aikoina olleet jälleen tapetilla julkisuudessa. varapuheenjohtaja Jaana Ylitalo.
Osa-aikaraportti liittyy
työministeri Lauri Ihalaisen (sd.) nimittämään työelämän
muutostrendejä
käsittelevän työryhmän työhön.
PAM ja muut työryhmän
TAKKUNEN
palkansaajaedustajat
haluavat osa-aikatyön teettämiseen selkeät pelisäännöt samaan tapaan kuin on
laadittu pelisäännöt määräaikaisten työsuhteiden ketjuttamisesta. Osa-aikaiset muodostavat usein 70?80 prosenttia
työvoimasta.
Ylitalon mukaan tämä on
tilanne lähes järjestään
kauppakeskusten uusissa
suurissa
marketeissa.
Alkossa osa-aikaisten määrä on jopa 90 prosenttia
väestä, Ylitalo kertoo.
Pienipalkkaiset osa-aikatyöt kasaantuvat naisille,
joten asialla on myös tasaarvoulottuvuus.
Hyvä paha
osa-aikatyö
Parhaimmillaan osa-aikatyö
voi olla myönteinen mahdollisuus opiskelun ja työn
tai työn ja perhe- elämä
yhteensovittamiseksi tai
työuran
jatkamiseksi
lyhyemmällä työajalla.
Pahimmillaan se on aivan
muuta. Tilanne on siltä
osin parantumassa, kun määräyksiä veronumeroista ja käännetystä arvonlisäverosta on tiukennettu. Se on Ylitalon mukaan johtanut siihen,
että useissa palvelualan
suurissa yrityksissä osaaikaisuudesta on tullut työsuhteen pääasiallinen muoto. Eniten ongelmia on
vastausten mukaan kosteuden hallinnassa ja viimeistelyssä, aikataulut ovat epärealistisia ja valvonta tökkii.
Rakennusliiton puheenjohtajan Matti Harjuniemen mukaan ongelmat kasautuvat ?valitettavasti
julkisiin kohteisiin?
Hiihtoon on näinä vuosina osallistunut 72 936 henkilöä.
Vieläkö Finlandia-hiihto kiinnostaa hiihtäjiä, tapahtuman pääsihteeri Tiina Hernesniemi?
. Näistä lähtökohdista ei
laajaa työmarkkinasopimusta synny. Vapaa hiihtotapa kasvattaa suosiotaan vuosi vuodelta ja
näkyy myös laduilla.
Järvien jäille ei enää näissä hiihdoissa tarvitse mennä?
. Ulkomailta on
ilmoittautunut toista tuhatta hiihtäjää, jotka edustavat 29 eri kansallisuutta. Kuva on viime vuoden hiihdosta. Se tulisi
palkansaajien maksettavaksi
tai vaihtoehtoisesti sosiaaliturvasta leikattavaksi.
KUVA: UP
on näkynyt?
. Tapahtuman vetää Teemu
Virtanen, joka on 24 tunnin hiihdon maailmanennätysmies.
Ensi viikonloppuna hiihdettävään Finlandia-hiihtoon odotetaan 7 000 hiihtäjää. Miten se
Suomen talouskriisiä on
SAK:n hallituksen varapuheenjohtajan Matti Huutolan mukaan paisuteltu julkisuudessa.
Hän viittaa maan hallituksen vaatimukseen saada työmarkkinoille
pikaisesti
?kriisiratkaisu?, jolla valtion
talouden velkaantuminen
saataisiin aisoihin. Ulkomaisista reilut viisisataa on naapuristamme Venäjältä.
. Näyttäisi siltä,
että saamme tänä vuonna ennätysmäärän osanottajia. Perinteisellä tavalla
lyhyempi matka on 32 kilometriä ja
vapaalla 20 kilometriä. Ei. He ovat sellaisia, jotka ovat
hiihtäneet joka vuosi. Perinne ja itsensä haastaminen.
Ja onhan täällä hienot maisemat.
Jossakin tiedotteessanne kerrottiin, että lajin kehitys on näkynyt Finlandia- hiihdossa. Viime vuonna heitä oli 45.
Onko Finlandiassa aina pakko
hiihtää 50 kilometriä?
. Hänelle tuli viime vuonna täyteen 15 pitkää matkaa. Samanaikaisesti Elinkeinoelämän
keskusliitto on vaatinut kansallista ratkaisua kilpailukyvyn parantamiseksi.
. 2013
3
liikkeiden käsitteet ja antaa niille rikkaita suosiva uusiomerkitys."
Globalisaatiotutkija, oululainen kaupunginvaltuutettu Kaarina Kailo
Sivu 10
KUVA: MAIJA AALTO
SAK:n Huutola:
Kriisipuheet
liioittelua
KT
Palvelualoilla osa-aikatyö on tavallista, etenkin suurissa palvelualan suurissa yrityksissä, joissa osa-aikaisuudesta on tullut työsuhteen pääasiallinen muoto. Kahdenkympin vapaalla on myös alle 16vuotisten sarja.
Tapahtuuko juhlahiihdossa jotakin normaalihiihdosta poikkeavaa?
. Kyllä kiinnostaa. Meillä on vakiintunut lenkki, joka lähtee stadionilta, kiertää
Hollolan puolelle ja tulee takaisin.
Tusina hiihtäjää aikoo tiettävästi kuitenkin hiihtää alkuperäisen
reitin, joka menee jäillekin?
. Esimerkiksi Juha Mieto saa
tänä vuonna hiihtoneuvoksen tittelin. Ei ole. Ryhmä lähtee jo perjantai-iltana Katumajärven jäältä ja
hiihtää umpihankihiihtona vanhan
reitin ja palaa stadionille ennen lähtöä.
Finlandia-hiihdossa hiihtää aina
myös ikineuvoksia. Pienipalkkaiset osa- aikatyöt kasaantuvat naisille, joten asialla on
myös tasa-arvoulottuvuus, palvelualojen ammattiliitto PAM muistuttaa.
VIIKON
KYSYMYS:
Vakautta jatkamalla
raamisopimusta
Huutolan mukaan vakautta
työmarkkinoille saataisiin
parhaiten
jatkamalla
nykyistä raamisopimusta.
SAK esitti jo viime vuoden
lopulla, että työmarkkinoiden raamisopimusta tulisi
jatkaa ainakin yhdellä vuodella niin, että vain palkoista neuvoteltaisiin uudelleen.
. On
esitetty työttömyysturvan
heikentämistä,
työajan
pidentämistä, eläkeiän nostamista, palkkojen alentamista sekä matalapalkkaalojen kasvattamista.
Kaiken kukkuraksi yritysten verotusta pitäisi EK:n
mukaan keventää kahdella
miljardilla eurolla. Keitä he
ovat?
. Perjantaina järjestetään myös
40-vuotisjuhlatapahtuma yhteistyökumppaneille, talkoolaisille ja hiihtäjille. Lisäksi pitäisi saattaa
loppuun raamisopimuksen
keskeneräiset asiat, kuten
työntekijöiden koulutusoikeus ja työurien pitenemiseen tähtäävät työelämän
muutokset, Huutola painottaa.
Vieläkö Finlandia kiinnostaa hiihtäjiä?
UP/MIKA PELTONEN
Ensi viikonloppuna Lahdessa ja
Hollolassa hiihdettävä Finlandiahiihto täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Kyllä. Luisteluhiihto sallittiin ensimmäisen kerran vuoden 1986 hiihdossa, mutta sille ei tehty tuolloin
omaa reittiä. Tavoitteemme on seitsemän
tuhatta hiihtäjää.
Mikä Lahden laduille vetää?
. Koska Suomi ja
työmarkkinat eivät ole kriisissä, EK:n olisi asiallista
tulla mahdolliseen neuvottelupöytään ilman ennakkoehtoja, Huutola arvioi.
EK:n toimitusjohtaja Jyri
Häkämies on ilmaissut
EK:n olevan valmis neuvottelemaan palkoista jo
keväällä vain, jos lähtökohtana ovat nollakorotukset.
SAK kiittelee neuvotteluhalukkuutta mutta ei hyväksy
ennakkoehtoja.
Huutola paheksuu sitä,
että talouden pelastuskeinoksi on ehdotettu useita
asioita, jotka heikentävät
työntekijöiden asemaa. Neuvoksen
tittelin saavia hiihtäjiä on tänä
vuonna yhteensä 50.
. KANSAN TAHTO 8
3.2.2013 Lumijoki
s. Ensin
työmarkkinajärjestöt saivat
aikaan neuvottelutuloksen,
joka sitten ei EK:lle kelvannutkaan. Siinä
tapauksessa työnantajapuoli
voi ilmoittaa ettei ammatti-
liitto enää ole varteenotettava neuvottelukumppani ja
työehtosopimus ei näin
ollen sido työnantajaa, todetaan paikallisjärjestön kannanotossa.
Työnantajapuoli on paikallisjärjestön mukaan voimakkaasti ja laajalla rintamalla riisumassa työntekijöiden oikeuksia ajaen
hyvinvointivaltiota alas.
Paikallisjärjestö kysyy,
annetaanko saavutetut edut
mukisematta pois.
. (o8) 311 2158
www.arvokovaoy.fi
MUUT LEHDET
Maan hallituksen tavoitteena on nostaa Suomi maailman osaavimmaksi maaksi vuoteen 2020 mennessä,
muistuttaa Aino Pietarinen
Palkkatyöläisessä:
?Jotta tässä onnistuttaisiin, on työntekijöiden
jatko- täydennys- ja uudel-
leenkoulutukseen panostettava paljon nykyistä
enemmän.?
?Tuntuukin erikoiselta,
että työnantajat ovat venkoilleet koulutusoikeuskiistassa koko syksyn. Tornion Vasemmistonaisten toiminta-alana ovat
Tornion alueen yksinäiset ja
yksin asuvat ikäihmiset
sekä vammaiset ja heidän
kanssaan tehtävä vapaaehtoistyö. Vasemmistonaiset tulevat tekemään yheistyötä
alueella jo toimivien järjestöjen kanssa, Tarja Tapio
kertoo
. Ei niitä oikeuksia ole
tosiaankaan työnantaja keksinyt, SAK:n paikallisjärjestö muistuttaa.
lastensuojeluun. Päiväkodit ovat
aitiopaikalla pienten arjessa, mutta myöskään niistä ei
pyydetä lastensuojelutarpeen arviointia eikä oteta
asioita suoraan puheeksi.?. 18.6.1928 Hankasalmi
k. 9 - 17
la 10 - 15, su 11 - 15
Valtatie 59
08 554 6005
LIMINKA
MUHOS
Tupoksentie 12
08 384 477
Valtatie 11
08 374 800
TYRNÄVÄ
Joonaantie 4
08 545 1957
Neuvonta ja päivystys 08 545 1957(24h)
www.dapu.fi
OULUN
HAUTAUSTOIMISTO
Arvo Kova Oy
Taidolla ja kokemuksella,
elämän palvelua surun kohdatessa.
Kainuun Vasemmisto vaatii
kuntia pitämään kiinni kunnanjohtajien lupauksesta ja
myöntämään kaikille Kainuun peruskoulun 9. Kainuussa jää joka vuosi eläkkeelle yli 500 ihmistä
enemmän kuin nuoria tulee
työmarkkinoille,
joten
yhtään nuorta ei ole varaa
hukata. Pöyhönen
s. 4 KANSAN TAHTO 8 . ELÄMÄNKAAREN VIIMEISELLE MATKALLE
Asemakatu 4 . Riisutusta mallista ei
olisi ollut iloa EK:n jäsenyrityksille eikä SAK:laisille
työntekijöille osaamisen
parantamisessa.?
?Jos joku asia tässä on tullut työntekijöille selväksi,
niin ikävä kyllä se, ettei EK
todellisuudessa ole kiinnostunut työvoiman osaamisen
parantamisesta.?
Pienten lasten tilanne on
lastensuojelun selvitysryhmän väliraportin mukaan
kaikkein huolestuttavin, kirjoittaa Päivi Jokimäki
Tehyssä:
?Ennaltaehkäisy voisi
vaikuttaa ratkaisevasti lapsen tulevaisuuteen, mutta
lastenneuvolasta tulee varsin vähän yhteydenottoja
Paikallisjärjestö toteaa,
että kansalaisten olisi hyvä
perehtyä ammattiyhdistysliikkeen historiaan ja tiedostaa se tosiasia että työntekijöiden oikeuksia saavutettaessa on vuodatettu verta,
hikeä ja kyyneliä.
. Pelkästään sosiaalija terveysalalle tarvitaan
joka vuosi useita kymmeniä
lisätyöntekijöitä, piiritoimikunta totesi.
Kainuun Vasemmiston
mielestä kesätyöseteliä vastaava menettely voisi auttaa
myös valtakunnallisesti
nuorisotakuun toteuttamisessa ja madaltaa nuorten
työllistymiskynnystä.
Kainuun SAK muistuttaa
yleissitovuuden merkityksestä
KT
Oulun Hautaustoimiston
auto vuodelta 1936
TUULA LESKINEN
Kainuun Vasemmisto: Kesätyöseteli jokaiselle nuorelle
KT
HAUTAUSPALVELU
Vasemmistonaiset
toimivat Torniossa
SAK:n Kainuun paikallisjärjestö muistuttaa työehtosopimusten yleissitovuuden
merkityksestä.
. 90100 Oulu . 2013
Rakas äiti, anoppi,
mummo ja isomummo
Rakas isä, appi,
pappa ja isopappa
Impi Sirkka
Reino Johan Aleksanteri
HINKULA HINKULA
o.s. luokkalaisille kahden viikon
palkkaa vastaavan kesätyösetelin.
Kainuun maakunta on viime vuosina myöntänyt
kesätyösetelin, jonka turvin
yli 70 prosenttia nuorista on
saanut ensimmäisen kesä-
Asemakatu 21 . Näin käy mikäli työntekijät eivät herää työnantajan
ryöpyttäessä nykymenolla.
Onko ihminen on oppinut
liian valmiille. Maakuntahallinnon loppuessa seteli
joutui katkolle, mutta kunnanjohtajat lupasivat syksyllä kuntien jatkavan toimintaa.
Kajaanin kaupunki on
vasemmiston esityksestä
järjestänyt
rahoituksen
peruskoululaisten kesätyöseteleihin ja seteli toteutuu myös esimerkiksi Sotkamossa, mutta uhkana on
että kaikki kunnat eivät
lupausta täytä.
Peruskoululaisten ohella
kuntien kesätyöseteleitä
tulee tarjota avuksi toisen
asteen opiskelijoiden työllistymiseen.
Kainuun
Vasemmisto
muistuttaa, että kesätyöpaikat ovat nuorille välttämättömiä työelämään oppimiseksi ja jälkikäteen hyvitettävien setelien ansiosta yrittäjän on järkevää ottaa nuoria töihin.
. 14.5.1928 Lumijoki
k. Paikalle on kutsuttu
myös naisia Kemin Aikamme Naisista ja Rovaniemen
Akkatokasta, toimintaryhmän perustamista aktiivisesti puuhaavat Arja Karhu ja Tarja Tapio kertovat.
. www.ala-aho.fi
Kukkakauppa
Tuira, OULU
Avoinna ark. 7.2.2013 Lumijoki
Kaivaten
Lapset, lastenlapset, lastenlastenlapset
Muut sukulaiset ja ystävät
?Katselin, kuinka hän kauniina kuin aamun enkeli liikkui kostealla niityllä, tietäen
hänen kohta tanssivan rakkauden tanssin; lasten syntyvän, onnen maljan tyhjentyvän,
elämän kietovan seitin ympärilleen, vanhuuden saapuvan kuivattaen hänet
ja unohduksen tuulen puhaltavan tomun menneisyyden hämärään...?
Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. p. Joulun jälkeen
EK:n Laatunen tarjosi työ-
Tornion Vasemmistonaisten toimintaryhmän perustamista ja tulevaisuuden toimintaa suunnitellaan ja
kehitetään Tornion Järjestötalolla keskiviikkona 27.2.
Tilaisuus alkaa jo kello 15,
mutta sen jälkeenkin voi tulla.
Vasemmistonaisten puhenainen Saila Ruth Helsingistä tulee Tornioon kertomaan toimintaryhmistä ja
niiden perustamisesta sekä
yleensäkin Vasemmistonaisista.
. Puh. Myös yhteisötaiteen
tekeminen esimerkiksi tornionlaisten yksinasuvien
työttömien kanssa tulee
kysymykseen myöhemmin.
Toimintaa aiotaan rahoittaa muun muassa kirpputoritoiminnalla.
. Mikäli
näin on, voi käydä niin että
työntekijöiden oikeuksien
menettäminen huomataan
vasta kun ne on viety.
markkinajärjestöille tyhjää
kättä. Lämmin kiitos osanotosta.
Kiitos Lumijoen Lumilyhdyn henkilökunnalle äidin ja isän hyvästä ja lempeästä hoidosta.
J. (08) 311 2203 (24 h) . Pidetäänkö
saavutettuja oikeuksia itsestään selvyytenä. Syntymättömistä lapsista ei tehdä riittävästi ennakoivia ilmoituksia suhteessa siihen, miten
paljon tuen tarpeessa olevia
odottavia äitejä arvioidaan
olevan. Mitään varsinaista uutta
vasemmistonaisten toimintaryhmä ei sinällään tuo,
mutta sen kautta voidaan
paremmin organisoida ja tiivistää naisten toimintaa
sekä verkottua valtakunnallisesti muiden vasemmistonaisten kanssa, Arja Karhu
jatkaa.
työpaikkansa. Tiedostetaanko merkitys ja se, mitä seuraa, mikäli työehtosopimusten yleissitovuus laskee alle viidenkymmenen prosentin. ALA-AHON
HAUTAUSTOIMISTO
PERINTEENÄ PALVELU
Vai onko sittenkin?
Pahaa on tehnyt seurata miten lasten ja vanhusten
asioita tällä hetkellä kunnissa hoidetaan. Sen sijaan
kuntiin on muodostunut epädemokraattisia kuntayhtymiä, joissa valta on enemmän tai vähemmän keskittynyt yksille ja samoille tahoille.
Viisi ehdokasta
Vaasalainen röntgenhoitaja
ja pääluottamusmies Kim
Berg, 38, on Tehyn hallituksen jäsen ja Vapaat vaikuttajat -vaaliliiton puheenjohtajaehdokas. KANSAN TAHTO 8 . En myöskään hyväksy sitä, että valtionosuuksia on leikattu tilanteessa, jossa kunnat ovat jo
muutenkin ahdingossa.
Pakotteiden ja asukaspohjavaatimusten ansiosta
emme ole saaneet niitä vahvoja kuntia, joissa kaikista vauvasta vaariin pidettäisiin huolta. Vesivalo on Tehyn 1. Tehyn
vasemmistolla ja sitoutumattomilla on
58 ehdokasta liittokokoukseen ja 54
valtuustoon.
Ehdokasmäärä on pienempi kuin
edellisistä vuoden 2009 liittokokousja valtuustovaaleissa, joissa liittokokousedustajiksi oli ehdolla 807 ehdokasta ja valtuustoon 558 ehdokasta.
Demokratian kriisistä voidaan jo puhua, kun valtuuston, eli kunnan korkeinta päätösvaltaa käyttävän
toimielimen, päätöksiä ei kuntayhtymissä noudateta.
Viime joulukuussa Raahen kaupunginvaltuusto
päätti äänestyksen jälkeen palauttaa hyvinvointikuntayhtymän talousarvioon 500 000 euroa henkilöstömenojen kattamiseksi. Toivotan kaikille vasemmistolaisille päättäjille onnea ja menestystä tähän melkeinpä mahdottomaan tehtävään. Liittokokousedustajien vaali järjestetään
postiäänestyksenä
27.3.?17.4. En kannata kuntaliitoksia vain liitoksien vuoksi, enkä SOTE-uudistusta, jos kuntien
taloustilanne ja ihmisten palvelut sen vuoksi vain
heikentyvät. Vaalisloganit ovat jo ajat sitten unohdettu ja haudattu valtapuolueissa, sillä heikko taloustilanne vaatii nyt
uhrauksia, konsensusta ja kuntapalveluiden alasajoa.
Vai vaatiiko. varapuheenjohtajana.
Kati Jetsu, 42, apulaisosastonhoitaja Jyväskylästä
edustaa vaaliliittoa Vasemmisto ja sitoutumattomat.
Hän on Tehyn valtuuston
jäsen ja ammattiosastonsa
puheenjohtaja.
Tamperelainen erikoissairaanhoitaja
Marjut
McLean, 53, edustaa Arvo
ammattitaidolle -vaaliliittoa, joka onnistui tekemään
Laitinen-Pesolasta liiton
puheenjohtajan neljä kertaa
peräkkäin.
Jyväskyläläinen apulaisosastonhoitja Kati Jetsu on yksi viidestä Tehyn puheenjohtajaehdokkaasta.
Vaaliliitto
koostuu
kokoomuslaisista ja sitoutumattomista porvarillisesti
ajattelevista ehdokkaista.
McLean on Tehyn hallituksen ja työvaliokunnan
jäsen ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin pääluottamusmies.
Erikoissairaanhoitaja
Rauno Vesivalo, 57, Porista on Yhdessä eteenpäin vaaliliiton puheenjohtajaehdokas.
Vaaliliitto
koostuu
sosialidemokraateista ja
sitoutumattomista. kesäkuuta. Naisia
jäsenkunnasta on 93 prosenttia.
Jäsenistä 75 prosenttia työskentelee
kunta-alalla ja vajaat 20 prosenttia
yksityisellä sektorilla.
Ehdokkaita
aikaisempaa vähemmän
Liittokokous- ja valtuustovaaleissa on
ehdolla kaikkiaan 680 ehdokasta liittokokousedustajiksi ja 460 ehdokasta
Tehyn valtuustoon.
Eniten liittokokousehdokkaita, 227,
on sosiaalidemokraattien ja sitoutumattomien Yhdessä Eteenpäin - ryhmällä, jolla on eniten ehdokkaita
myös Tehyn valtuustoon. varapuheen-
johtaja.
Porin kunnallispolitiikassa on vahvasti tehyläistä
väriä. 2013
Tehyn puheenjohtajakilpa käynnistyy
KOLUMNI
Laitinen-Pesolan paikkaa tavoittelee 5 ehdokasta.
KUVA: JARKKO MÄNTTÄRI/KU
UP/KARI LEPPÄNEN
K AT J A H Ä N N I N E N
Terveysalan ammattijärjestön Tehyn puheenjohtajakilpa käynnistyy tiistaina
Joensuussa, jossa järjestetään puheenjohtajaehdokkaiden
vaalikiertueen
ensimmäinen yhteistilaisuus.
Kisaan on ilmoittautunut
kaikkiaan viisi ehdokasta,
jotka esittäytyvät jäsenistölle 13 tilaisuuden sarjassa.
Jaana Laitinen-Pesolan
16-vuotinen puheenjohtajakausi Tehyn puheenjohtajana päättyy ensi kesäkuun
liittokokoukseen. Periksi ei anneta.
Kirjoittaja on Raahen kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Anna-Leena Brax, 54,
on sitoutumattomien ja keskustan Sitke-vaaliliiton
puheenjohtajaehdokas.
Alavieskalainen terveydenhoitaja toimii kotikuntansa
kunnanvaltuuston 2. Näitä, yhteensä yli kolmen miljoonan euron leikkauksia, me emme vasemmistolaisina
voineet olla hyväksymässä.
Helmikuussa kokoontuneessa kuntakokouksessa
Raahen kaupunginvaltuuston päätöstä ei kunnioitettu
edes raahelaisten kuntakokousedustajien keskuudessa. Ironista kyllä, tämä sama henkilö oli kuntakokouksessa
äänestämässä valtuuston päätöksen vastaisesti.
Vasemmistoliiton puoluehallitus on ohjeistanut
meitä vasemmistolaisia luottamushenkilöitä valvomaan tulevan vanhuspalvelulain toteutumista kunnissa. Vesivalo toimii kaupunginvaltuuston puheenjohtajana ja kaupunginhallitusta vetää Tehyn puheenjohtaja Laitinen-Pesola.
Tehyn vaaleissa voi äänestää myös sähköisesti
UP/KT
Tehyn puheenjohtajan valitsee 290
edustajan liittokokous 3.?6. LaitinenPesola, 54, jättää paikkansa
omasta tahdostaan.
Turhauttavaa
päättämistä
Olen tässä pari päivää miettinyt yhteisten asioiden
hoitamista demokratian näkökulmasta ja tullut siihen
tulokseen, ettei valtuuston päätöksillä ole juuri
mitään merkitystä. Sähköinen äänestys järjestetään 27.3?14.4.
Samassa yhteydessä valitaan 60henkinen valtuusto, joka käyttää korkeinta päätösvaltaa nelivuotisten liittokokouskausien välillä.
Tehyssä on jäseniä noin 155 000,
joista 24 000 on opiskelijoita. Sama kuntakokous äänesti myös Siikajoen terveysaseman nurin, vaikka Siikajoen kunta oli halunnut säilyttää oman terveysasemansa.
Onko tällainen toiminta sitten demokratiaa ja miten
kuntalaiset voivat vaikuttaa sosiaali- ja terveyspalveluihinsa, jos päätöksenteko on ulkoistettu kuntakokoukselle, jossa muiden kuntien edustajat voivat
halutessaan äänestää toisen kunnan palvelut nurin?
Eriävä mielipide kuntakokouksen päätökseen ei
paljon lämmitä, mutta onpahan kantani tällaiselle
turhauttavalle päättämiselle tullut nyt selväksi.
Keskustalainen valtuuston puheenjohtaja totesi viime kauden päätteeksi, että kun valtuusto on puhunut,
niin siihen päätökseen on kaikkien tyydyttävä. varapuheenjohtaja.
5. Kuntayhtymän hallitus esitti
nimittäin talousarviossaan yli kahden miljoonan
euron leikkauksia jo tehtyjen 800 000 euron henkilöstövähennyksien lisäksi.
Leikkauksia esitettiin aikuissosiaalityöhön, lastensuojeluun, vammais- ja vanhuspalveluihin sekä palveluverkostoon. Vaaliliitto
ei tunnusta poliittista väriä.
Sen ehdokkaat ovat sitoutumattomia ja eri puolueiden
kannattajia.
Berg itse oli viime kunnallisvaaleissa sosialidemokraattien listoilla sitoutumattomana ehdokkaana.
Tehyn 2
Runous on magiaa. Taide on
Jumalasta. Ihmisiä jotka tinkimättä
tekevät taidettaan eivätkä välitä
?Viha on usein juuri
suhteellisuudentajun puutetta.?
Heli Slunga
toisarvoisista seikoista, varallisuudesta, julkisuudesta, apurahoista, kritiikistä. Vuonna 1963 kuolleen,
lyhyen ja traagisen elämän eläneen kirjailijan tuotannosta on
suomennettu Lasikellon allaromaani, runoja ja päiväkirjoja.
Kiimingissä nykyään asuva
Slunga on julkaissut kolme runoteosta, Jumala ei soita enää tänne
(2008) ja sen jälkeen Varjomadonnan ja viime vuonna Orjan
kirjan.
Runot ovat saaneet huomiota,
kiitosta ja palkintoja. 6 KANSAN TAHTO 8 . Tietysti ne ovat
mukavia asioita, mutta eivät
mikään syy tehdä taidetta.
Slungalle rakas runoilija on
myös amerikkalainen Sylvia
Plath. Karamellipaperihame-show yli 16-vuotiaille avasi Heli Slungan taiteilijavuoden.
Kuvassa myös Jaana Seppänen ja Eeva-Maria Kauniskangas.
Oulun Vuoden taiteilija Heli Slunga:
Runous on magiaa
MAIJA AALTO
Oulun kaupungin Vuoden taiteilijaksi valittua runoilija Heli Slungaa verrataan lappilaisen syntyperänsä ja ilmaisuvoimansa tähden
usein sellaisiin taiteilijapersooniin
kuin Timo K. Arvostan oman tiensä kulkijoita. Kritiikeissä
tekijää on kiitetty alkuvoimaiseksi, omaääniseksi ja vastaansanomattomaksi. Hänen aihemaailmansa liikkuu himon ja kuoleman ikiaikai-. 2013
KUVA: QUMMA ART
Slunga & Kaaoskoneisto esittää performatiivista runotaidetta. Runoissa on
nähty yhtäläisyyksiä kansanrunouteen ja loitsuihin.
. Tai miten Tarkovski
sanoo: Runous on maailmantunne,
erityinen tapa suhtautua todellisuuteen. Minä en tee runojani
kenellekään, ne vain syntyvät
kauttani, Slunga selventää.
On huomattu, että tekijä ei ole
runotyttö vaan voimakas tahtonainen. Mukka tai Kalervo
Palsa, joita Slunga sanookin
arvostavansa.
Samoin
kävisi, jos näissä tehtävissä maksettaisiin yhtä suurta keskimääräistä
palkkaa kuin kokoaikaisissa ja vakinaisissa tehtävissä.
Myös erilaiset palkanlisät kasaan-
tuvat miehille. Nyt jouduin varapuheenjohtajan roolissa kiertämään kovin paljon tilaisuuksia ympäri valtakuntaa ja nimenomaan vaalikampanjan kriittisinä hetkinä.
Kun ryhdyin Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston
puheenjohtajaksi, niin ajatuksena oli, että voin keskittyä
piirin puheenjohtajana enemmän maakunnalliseen vaikuttamiseen ja kiertämään omaa toiminta-aluettamme entistä
paremmin, samoin kuin kansanedustajan tehtävässänikin.
Meillä Pohjois-Suomen vasemmistojoukoissa on paljon
loistavia ja päteviä ihmisiä ehdolle puolueen johtotehtäviin. on läsnä, mutta liikkuu useissa
rooleissa.
. ja tässä turvaverkon puutteessa onkin taiteenteon riski ja raja.
. henkilövalintojen osalta on ollut olennaisen tärkeää.
Tilanne puolueessa on muuttunut ja Etelä-Suomen painoarvo on puoluekokouksessa entistä suurempi heidän
jäsenmääriensä hyvän kehityksen vuoksi. Molemmat ovat kyvykkäitä ja valmiita suuriin
tekoihin. Huolehditaan pohjoisen yhteistyöllä, että molemmat saavat puoluekokouksessa yhteisen tukemme ja saamme uusia kykyjä puoluehallituksen pöydän ympärille.
Kirjoittaja on oululainen kansanedustaja, vasemmistoliiton
varapuheenjohtaja ja Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston
puheenjohtaja.
7. Runot
tulevat mistä tulevat, enkä ole kiinnostunut puhumaan siitä sen enempää, hän sanoo.
Maailman menoon vaikuttaminen
ja asioitten hämmentäminen, culture
jamming kiinnostaa Slungaa. Ei ole kuitenkaan varmaa, että tulee ymmärretyksi . Sitten raivojoukkiot jo
unohtavat ja siirtyvät seuraavaan
uhriin, joka heittää bensaa heidän
liekkeihinsä. Itse ainakin tiedän, että Lapin ja Kainuun tuki
esim. Slunga näkee
asian toisin.
. liikennevakuutuksessa.
Epätyypilliset työsuhteet
kasvattavat palkkaeroja
UP/KARI LEPPÄNEN
Naisten yliedustus pienipalkkaisissa
osa- ja määräaikaisissa töissä kasvattaa naisten palkkakuilua palvelualoilla. Tartumme usein
juuri runouteen eksistentiaalisissa
kriiseissä: syntymän, kuoleman, ilon
ja surun keskellä.
Taiteilijana Slunga ei koe olevansa viihdyttäjä vaan palvelija, joka
voi auttaa saamaan kontaktin sieluun. Tulosta heikensivät suuret
yksittäiset korvaukset mm. Juuri siksi esimerkiksi rasisminvastaista meteliä
on pidettävä, että matka ei lyhenisi!
Slunga näkee nykyajassa kulttuurin rappiokauden merkit, moraalin
madaltumisen.
Hän arvelee, että ihminen lajina
on loppujen lopuksi aika tyhmä.
Historiallisia virheitä pitää toistaa
sukupolvesta toiseen.
. Kokonaan palkkaero ei kuitenkaan katoa
siinäkään tapauksessa.
KOLUMNI
RISTO KALLIORINNE
Pohjoisin voimin
puoluekokoukseen
Tulevan kevään suurin ponnistus järjestöväelle on valmistautuminen tulevaan vasemmistoliiton puoluekokoukseen.
Jo nyt on valmisteltu aloitteita kokoukselle ja kevään mittaan jäsenkäsittelyyn tulevat asiakirjaluonnokset punavihreästä hyvinvointivaltiosta sekä vasemmiston toiminnasta
kohti 2020-lukua. Lisäksi puoluekokousedustajien valinnasta käydään jäsenäänestykset maalis-huhtikuun taitteessa.
Myös puoluekokouksen henkilövalinnat tuntuvat edelleen kiinnostavan alueiden ihmisiä.
Itse tein päätöksen olla alkamatta enää puolueen varapuheenjohtajaksi. Minusta täällä on synti elää pienesti ja saidasti ja ajatellen vain omaa
etuaan byrokratian ja auktoriteettien
ja raivojoukkojen pelossa.
Turvan vakavaraisuus
ennätystasolle
UP
Keskinäisen vakuutusyhtiön Turvan
vuosi 2012 oli hyvä, eikä taloudellisen ympäristön epävakaus päässyt
heiluttelemaan yhtiön tulosta.
Vakuutusyhtiön vakavaraisuus vahvistui ennätystasolle ja sijoitustuotot
olivat hyvät.
Tilinpäätöksen ennakkotietojen
mukaan Turvan kokonaistulos oli
9,5 miljoonaa euroa, missä on kas-
vua edellisvuodesta noin 8,1 miljoonaa euroa. KANSAN TAHTO 8 . Hän kirjoittaa useimmin
keskeislyriikkaa, jossa ?minäkertoja. Eihän taide auta ihmisen viheliäisyyteen eikä paranna luonnetta,
mutta se voi näyttää toisen, hengellisemmän tason ja tuoda asioihin suhteellisuudentajua. Minulla ei ole
tarvetta ekshibitionismiin. Säännöllisen työajan
kiinteän palkan erot naisten tappioksi ovat pienemmät, kuin lopullisessa, kaikki lisät sisältävässä palkkavertailuissa.
Sukupuolten väliset palkkaerot
supistuvat, kun verrataan samassa
ammatissa toimivia, taustaltaan
samanlaisia naisia ja miehiä. Lappi tarvitsee vasemmistolaisen
kansanedustajan ja vasemmisto tarvitsee kansanedustajan
Lapista.
Tähän mennessä puoluekokouksen osalta esille on noussut muutamien nuorten naisten, kuten oululaisen Hanna
Sarkkisen ja kemiläisen Sari Moisasen nimet puolueen johtotehtäviin. En ole niin typerä ja mielikuvitukseton että kirjoittaisin faktoja
omasta elämästäni. Noin 3,4 miljoonan euron
liikevoitto jäi kuitenkin 1,3 miljoonaa vuodesta 2011.
Toimitusjohtaja Minna Metsälän
mukaan Turva saavutti hyvän kasvun etenkin yksityistalouksien
vakuutuksissa.
. Puolueen varapuheenjohtajana
useamman kauden ja nyt myös eduskuntaryhmän toiminnassa mukana.
Kunnallisvaalien alla kuitenkin huomasin, että ehkä olisi
ollut antoisampaa niin vaalipiirimme kuin toki myös uuden
Oulun kannalta, jos olisin pystynyt enemmän olemaan
mukana meidän yhteisessä kampanjoinnissamme nimenomaan tällä alueella. 2013
silla kentillä, ja hän ottaa kantaa
yhteiskunnallisiin asioihin, kuten
naisen paikkaan.
Kipua, surua, rakkautta
Runoutta pidetään usein marginaalisena taiteenlajina. Mitä sitten jos on inhottu päivän
tai kaksi. Runous ja muu taide sanoittaa
yhteistä kokemusmaailmaamme,
kipua, surua, rakkautta, hellyyttä,
ihmisenä olemista. Niitähän riittää.
. Niistä ensimmäinen, Slunga & Kaaoskoneisto-runoryhmän performatiivinen runoteos
Karamellipaperihame nähtiin eilen
teatterilla.
Turpa kiinni!
Slunga naurahtaa päässeensä taiteilijan ensimmäisestä penikkataudista
eli kriisistä joka seuraa kun tajuaa,
ettei miellytäkään kaikkia.
Teräväkielisenä kolumnistina ja
kantaa ottavana runoilijana hän on
saanut osansa myös vihapuheesta.
Nimimerkin takaa huutelevien
haukuista Slunga ei piittaa, eikä hän
suostu pienentämään itseään kommentoinnin pelossa.
. . Pohjoisten alueiden on siksi tehtävä entistä tiiviimpää yhteistyötä, jotta
varmistamme vaikutusvaltamme.
Lappi on vasemmiston vahvinta kannatusaluetta ja lappilaisten tovereiden kommenteissa tämän eduskuntakauden
aikana on pidetty vaikeana tilannetta, että Lapissa ei ole
tällä hetkellä eduskuntaryhmäämme kuuluvaa kansanedustajaa, jonka kautta ihmiset voivat toimia ja vaikuttaa ja
viestittää alueen asioista eduskuntaan päin.
Olen samaa mieltä. Muutenkin naisvaltaisilla
palvelualoilla epätyypilliset työsuhteet kasaantuvat naisilla.
Palkansaajien tutkimuslaitos selvitti Palvelualojen ammattiliiton
PAMin tilauksesta sukupuolten
palkkatasa-arvoa yksityisillä palvelualoilla.
Tutkija Reija Liljan mukaan
sukupuolten palkkaero kaventuisi,
jos naisten yliedustus osa- ja määräaikaisissa töissä vähenisi. Näyttöjen ääreltä on onneksi pitkä matka sytyttämään noitarovioita
toisten takapihoille. Talouden yleinen taantuma ei
vaikuttanut Turvaan, Metsälä toteaa.
Turvan vakavaraisuuspääoma
kasvoi 57,4 miljoonaan euroon.
Vakuutusyhtiön vastuunkantokyky
nousi 120 prosenttiin, mikä on Turvan kaikkien aikojen korkein.
Sijoitusten nettotuotto oli 11,4
miljoonaa euroa, ja sijoitustoiminnan tuotto sitoutuneelle pääomalle
oli 8,1 prosenttia.
Vakuutustoiminnan tuotot jäivät
miinuksen puolelle 2 miljoonaa miinukselle. Lahja, taakka, siunaus ja
kirous yhtä aikaa, hän kuvaa työtään.
Oulun kaupungin Vuoden taiteilijan tittelin myötä Slunga saa resursKUVA: ILPO VAINIONPÄÄ
seja toteuttaa lavarunoutta ja muita
runoustapahtumia. Olen ollut pitkään puolueen keskeisissä
päätöksentekoelimissä. Yhteisesti esiintyen ja yhteisin tavoittein olemme
myös puoluekokouksissa pystyneet turvaamaan alueemme
intressejä. Hänestä ihmisen on uskallettava tarvittaessa laittaa myös oma uskottavuutensa
peliin.
. Viha on usein juu-
Heli Slunga on ensimmäinen
uuden Oulun Vuoden taiteilija.
ri suhteellisuudentajun puutetta.
Slunga toteaa, että taiteilija purkaa
työssään omia luutumiaan ja pelonaiheitaan ja antaa niille muodon,
joka voi lohduttaa muita. Jos taiteilija ei uskalla, jos hän ei
ota tätä riskiä automaattisesti, silloin
on ehkä parempi siirtyä muihin duuneihin.
Synti pihistää
Tervolassa kasvanut Heli Slunga
kertoo, ettei ole ikinä pelännyt
pimeitä metsiä vaan kokenut ne turvapaikoikseen.
Mutta vaikka tunteekin itsensä
metsäneläimeksi, kaipaa hän välillä
suurkaupunkien sykkeeseen, ja pyrkii matkustelemaan aina kun mahdollista.
Realistisia lapsuus- tai matkakertomuksia Slungan runoista ei kannata etsiä
ja maantieliiken-
teestä, pommituksista, Kolosjoen
nikkelikaivoksen rakentamisesta ?
?virallisista. 8 KANSAN TAHTO 8 . Siitä on puhuttu ja sen rakentamista on visioitu aika ajoin jo lähes sata vuotta. Siitä on puhuttu ja sen rakentamista on visioitu aika ajoin jo
lähes sata vuotta. Kovin heikoilla on kuitenkin Uolan omat
perustelut, kun hän torjuu Paasilinnan toteamusta vasemmiston
vahvasta vaikutuksesta Petsamos-
sa. asioista joista on laadittu jälkipolville säilyneitä dokumentteja. 2013
Rautatietä Jäämerelle on suunn
lähes sata vuotta
ARKISTOKUVA
SEPPO HURSTI
Pitäisikö Suomen Lapista rakentaa rautatie Jäämerelle. 600 isokokoista
sivua . Erona on
se, että alunperin radan pääpisteenä nähtiin satama Petsamovuonolla, nyt Norjan puolella Kirkkoniemessä tai Skibotnissa.
joiseen, ja viimeistään siinä vaiheessa, kun sota päättyi Saksan
tappioon, ratasuunnitelmat haudattiin.
Radalla kolme
suuntavaihtoehtoa
Petsamo siirtyi Suomen haltuun
Tartossa 1920 solmitun rauhansopimuksen perusteella. Petsamon historiasta toisen maailmansodan ajalta sisältää
paljon yksityiskohtaista tietoa
viranomaistoiminnasta, suomalaisten ja saksalaisten sotilaiden
liikkeistä, meri. Rovaniemeläinen Lauri
Virallisluontoista historiankirjoitusta
Mikko Uola:
Petsamo 1939-1944.
Minerva-kustannus 2012.
Uolan laaja teos . Hän vetoaa 30-lopun vaalien
tuloksiin, mutta kuinka vasemmisto olisi niissä voinut ääniä saada,
kun ei saanut edes asettaa ehdokkaita?
Uolan teoksen rinnalla luettavaksi ja monipuolisemman kuvan
saamiseksi suosittelen Tuulikki
Soinin Petsamo-romaaneja ja
Erno Paasilinnan Petsamo-teoksia.
SEPPO HURSTI. Seuraavassa esitetyt tiedot perustuvat
etupäässä Uolan kirjaan.
Lisäksi ratahankkeesta kerrotaan muun muassa kirjan Turjanmeren maa. Siitä on
keskusteltu parin viime vuoden
aikana enemmän tai vähemmän
vakavasti. Sen takia kirja on aika
kuivakkaa ylätason historiankirjoitusta.
Hyvin tärkeää kirjasta puuttuu:
kertomukset siitä miten petsamolaiset ihmiset elivät, millaista oli
heidän arkensa.
Vaikka tavalliset petsamolaiset
tai pitkää matkaa Rovaniemeltä
Petsamoon ajaneet kuorma-autokuskit mainitaan silloin tällöin,
kovin vähälle jää tieto siitä, miten
isot maailmanhistorialliset tapahtumat heihin vaikuttivat tai miten
he ne kokivat. Petsamon historia
1920-1944 (toimittaneet Jouko
Vahtola ja Samuli Onnela, kustantaja Petsamo-Seura 1999) artikkelissa ?Petsamon elinkeinoelämä?,
jonka on kirjoittanut Erkki Taskila.
Saksalaisten
kapearaiteinen
Sisällissodan jälkeen keväällä
1918 Suomen jääneen Saksan Itämeren divisioonan johdossa mietittiin sodan laajentamista Suomen
kautta pohjoiseen.
Sitä varten saksalaisten retkikunta kävi Pohjois- Suomessa selvittämässä kulkuyhteyksiä. Kolmannessa vaihtoehdossa
rata kulkisi Rovaniemeltä Kemijärvelle ja edelleen Pelkosenniemen kautta Sodankylään ja Tankajoelle, mistä ykkösvaihtoehdon
mukaisesti eteenpäin.
Tuolloin Kemijärven ratakin oli
vielä rakentamatta. Aiheen ovat antaneet
muun muassa Lapin suuret kaivoshankkeet ja arviot Koillisväylän kautta kulkevan liikenteen
lisääntymisestä tulevaisuudessa.
Toistaiseksi hanke ei kuitenkaan
ole edennyt alustavia ja ylimalkaisia hinta- ja hyötyarvioita pitemmälle.
Ajatus Jäämeren radasta ei ole
uusi. Erona on se, että
alunperin radan pääpisteenä nähtiin satama Petsamovuonolla, nyt
Norjan puolella Kirkkoniemessä
tai Skibotnissa.
Tohtori Mikko Uola on kerännyt Jäämeren radan rakentamisesta vuosien varrella tehtyjä suunnitelmia viime syksynä ilmestyneeseen kirjaansa Petsamo 19391944 (Minerva-kustannus). Sotaa ei laajennettu poh-
Ajatus Jäämeren radasta ei ole uusi. Se valmistui
vasta 1934.
Castren itse piti Kemijärven
kautta kulkevaa suuntaa taloudellisilta vaikutuksiltaan parhaana,
mutta hän ei uskonut koko ratahankkeen kannattavuuteen. Heidän tekemisensä oli oikein ja oikeutettua,
mutta esimerkiksi englantilaiset
syyllistyivät Uolan mielestä
rikoksiin pommittaessaan saksalaisten varustuksia Liinahamarissa.
Sitä samaa on Uolan halu vähätellä Erno Paasilinnan Petsamoteoksia ja väittää niiden kertovat
asioista virheellisesti. Hänen
mielestään ?nykyiset ja lähimmäs-
"Nytkään ei ole odotettavissa
nopeita ratkaisuja."
sä tulevaisuudessa odotettavissa
olevat talousolot Petsamossa eivät
siis mitenkään voisi rautatietä
kannattaa?.
Mietinnön pessimismi lopettikin
suunnitelmat radan rakentamisesta pitkäksi aikaa.
Kansanedustajien
kilpalaulantaa
Vuonna 1938 eduskunta hyväksyi
lain rautatierakennuksista vuosille
1939-46, sen yhteydessä toivottiin, että hallitus selvittäisi Rovaniemeltä Meltauksen kautta
Sodankylään kulkevan radan ja
siitä Kittilään Porkosen-Pahtavaaran lupaavalle malmialueelle
erkanevan radan rakentamista.
Sodankylän radan piti olla Jäämeren radan ensimmäinen vaihe.
Maalaisliittolaiset kansanedustajat näkivät tilaisuuden politikointiin ja keskinäiseen kilpailuun. He ovat sivussa ja
vaiti kuten palvelusväki vanhoissa
elokuvissa.
Häiritsevää on Uolan poliittinen yksisilmäisyys. ?Tuolloin puhuttiin jopa suurisuuntaisista suunnitelmista rakentaa rautatie Rovaniemeltä Petsamoon
kolmessa kuukaudessa!?, kertoo
Uola.
Sen verran homma eteni, että
Rovaniemelle ehdittiin lähettää
radan rakennustarvikkeita ja
Rovaniemen asemalaituria pidennettiin. Hankkeesta kuitenkin luovuttiin. Saksalaisten
aseveljien toiminta selitetään
aina parhain päin. Se vauhditti
ratasuunnitelmia.
Jo 1920 komitea esitti, että rautatie Rovaniemeltä Petsamoon
rakennettaisiin mahdollisimman
nopeasti, mutta siihen ei nähty
olevan taloudellisia mahdollisuuksia. Seuraavana vuonna
annettiin rautatiehallituksen pääjohtajalle professori Jalmari
Castrenille tehtäväksi ?laatia
taloudellinen suunnitelma rautatielle Petsamoon Lapin etuja ja
radan kannattavuutta silmälläpitäen?.
Castrenin mietintö valmistui
syksyllä 1923 ja sen mukaan rata
pitäisi rakentaa niin, ?että se mahdollisimmassa määrässä hyödyttää myös
Perä-Pohjolaa ja Lappia ja kulkee
siis vaikkapa jonkin verran mutkitellenkin sellaisten seutujen kautta, joilla nyt jo on tai vastaisuudessa voi tulla suurempi liike ja merkitys?.
Mietinnössä esitettiin kolme
vaihtoehtoa radan suunnaksi.
Ensimmäisessä rautatie kulkisi
Tornionjokivartta Kolariin, siitä
Kittilän kautta ja Pomokairan
poikki Tankajoelle ja Ivaloon, josta Inarijärven eteläpuolta ja Paatsjoen itäpuolta Salmijärvelle ja
edelleen Petsamoon.
Toisessa vaihtoehdossa rata
rakennettaisiin
Rovaniemeltä
Ounasjokivartta Meltaukseen,
mistä Unarin ja Kitisen länsipuolta Tankajoen suulle ja siitä pohjoiseen ykkösvaihtoehdon mukaisesti
Rauhanteossa Petsamo jäi Neuvostoiliitolle, ja siihen loppuivat suunnitelmat radan
rakentamisesta Jäämeren
rannalle Petsamoon.
Viime vuosina esillä
olleet rautatiesuunnitelmat
tähtäävät siihen, että radan
pohjoispää on Norjan puolella joko Kirkkoniemessä
tai Skibotnissa. 2013
OHUTTA YLÄPILVEÄ
niteltu jo
Elämää maatilalla
Nykyään opettajilla on mah-
Kaijalainen teki aloitteen
Rovaniemeltä Meltauksen
kautta kulkevan radan
rakentamisesta ja kemijärviläinen Matti Lahtela
aloitteen Kemijärven kautta
kulkevasta pohjoiseen kulkevasta radasta.
Maan hallitus asettui
syyskuussa 1939 Kaijalaisen aloitteen taakse ja kannatti rataa Rovaniemeltä
Meltaukseen, sitten Meltausjoen vartta Vaalajärvelle, siitä Sodankylästä pohjoiseen menevän maantien
varteen ja edelleen Petsamoon avomerisatamaan.
Ensimmäisiä määrärahojakin esitettiin Rovaniemen ja
Sodankylän väliselle 143
kilometrin pituiselle rataosuudelle.
Sota vaatii
hyviä yhteyksiä
Meni vain puolitoista kuukautta, kun syttyi talvisota
ja teki suunnitelmat tyhjiksi. Saksan Lapin joukkojen
komentaja Nikolaus von
Falkenhorst esittikin suomalaisille jo kesäkuussa
1941, heti sodan alussa,
radan rakentamista. Petsamon ja Pohjois-Norjan isojen sotajoukkojen huolto olisi vaatinut
parempia kulkuyhteyksiä.
Niitä tarvittiin myös Petsamon kaivoksen nikkelin
rahtaamiseen Saksan sotateollisuudelle. Ikikuusikon
reunustamalle polulle hävisi 35asteen pakkasessa isoveli vetäen
pikkusiskoaan pulkassa bussipysäkille, jolta koulukyyti veisi kylän
lapset 40 km:n päähän kuntakeskukseen.
Ja sitten taas elikoitten pariin viemään sapuskaa ulkona vakituisesti
asuvalle lihakarjalle, juottamaan
vasikat tuttipullosta, pesemään lypsimet, huuhtelemaan tilatankki sekä
tutkailemaan josko yksikään kuudesta poikisi laskettuna aikana. Helppo
homma, tuumaili ensikertalainen.
Joopa joo . Navetan haju, tai oikeastaan
tuoksu, täytti aikailematta jokaisen
solutuman.\
Eipä jäänyt aikaa enempää ihmetellä kun opettajatar huomasi työntelevänsä lantaa ritilälle paskakolalla
yön jäljiltä. Isäntä oli käynnistänyt vih-
reän robotin, joka jakoi väkirehun
aikuisille, mutta jälkikasvu sai
sapuskan ämpäristä.
Sitten koitti lypsäminen, utareet
pestiin, lypsy-yksiköt ohjattiin kiskoja pitkin kunkin lypsettävän kohdalle ja tökättiin utareisiin. Harjoitteluun piti lähteä jo
edellisenä iltana, jotta jaksaisi reippaana ponnahtaa vuoteesta työpäivän aamuna. Vai
saako sitä sorkasta päähänsä kun
kokemattomana menee ronkkimaan
toisen tuotantoyksiköitä?
Emäntä valitsi rauhallisen lehmärouvan, ja niin sai opettajatar onnistumisen elämyksiä.
Navetasta pökällettiin välillä lähettämään lapset kouluun. Kirkkoniemen sataman kautta kulkenut merireitti Saksaan oli
epävarma vihollisen häirinnän takia.
Ratayhteys Petsamosta
Rovaniemelle ja siitä edelleen Pohjanlahden satamiin
olisi parantanut huomattavasti sekä huolto- että nikkelikuljetusten turvallisuutta. No, eikö
mitä, tupa täynnä nälkäisiä työmiehiä! Ei muuta kuin hynttäämään keittiön ja pirtin väliä: lautasta lasia
lusikkaa maitoa soppaa puuroa känttyä kahvia hampaan koloon ja lopuksi kaikki takaisin kyökkiin. Yhdessä toimii
ratsastus- ja huskysafariyritys, toisessa kuvataitelijan kotiateljee ja
täällä itsenäisen matkailijan majoituspaikka, joka oli pieteetillä kunnostettu retkeilymajatyyppiseksi
lomakohteeksi koulun historia huomioiden.
Työharjoittelija pääsi palauttamaan mieliin oikeaoppisen petin
petaamisen - ähinän ja puhinan avulla selvisi kokelas kerrossänkyjen yläsängyistä.
Onpa tämä haipakkaa tuumaili
ope, kun hurautettiin takaisin päärakennukselle murkinalle. Muhnakkaa oli nukkua vintissä
vällyjen alla ennen aamukahvia vailla viisi.
Kun navettavetimet oli saatu päälle
työhaalareineen ja kärjestä vahvistettuina saappaineen (etteivät sorkat
survo opettajattaren jalkapöytää, jos
joku lehmäleidi ottaisi sivuhypyn),
paineltiin pihan poikki navettaan. utareeseen tökättävässä tötterössä oli tietenkin valtaisa
imu päällä, ja se piti osata laittaa tietyssä asennossa maitolähteeseen, jotta tarttui kiinni. Taivaankaarellinen tähtiä valaisi harjoittelijan taivalta kun
hän sompaili luminietosten keskellä
kohti sivukylää luihakassa pakkasessa. KANSAN TAHTO 8 . Nytkään ei
ole odotettavissa nopeita
ratkaisuja, mutta jos hanke
joskus etenee ideatasoa
pitemmälle, keskustelua
tullaan varmasti käymään
samasta asiasta kuin menneinä vuosikymmeninä,
rautatien linjauksesta Rovaniemen pohjoispuolella.
ARKISTOKUVA
Pykeijan kalastajakylä Norjassa.
9
dollisuus harjoitella oikean työn
tekoa OPETETissä - täytyy tietää
mitä konttorissa, raksalla tai vaikkapa navetassa hommaillaan.
Niinpä opettajatar suuntasi eräänä
talvena maatilalle tutkailemaan sen
saloja. Ja
siinä ne olivat: täydelliset rivistöt
käsittämättömän suuria lehmiä vasikoineen.
Miten ne ovatkaan noin korkeita?
Vasikat ja mullikat omissa karsinoissaan kuka yksin, kuka kaverinsa
kanssa. Lehmät näyttävät tässäkin hommassa olevan mitä suurimpiä yksilöitä, joku oli sotkenut itsensä melkoisesti, mutta toinen ei lainkaan.
Puhtaat kuivikkeet harjoittelija
lapioi reunoilta korotetuista kottikärryistä kuin vanha tekijä. Eräs
mustavalkoinen lehmä heijasi itseään siihen tahtiin, että toiveita synnytyksestä olisi vielä tämän vuorokauden aikana.
Mutta nyt oli aika siirtyä muihin
hommiin suihkun, kahvin ja puuron
jälkeen. Koululaiset pölähtivät pakkasesta kotiin: kuulustele läksyt, äiti!
Eikö tuo emäntä koskaan oikase
ihtiänsä?
Lyhyt tammikuun päivä alkoi laskeutua iltanavettaan lähtöön viideltä.
KUVA: MAIJA AALTO. Kehtaisikohan sitä
kysyä, josko voisi käsin lypsää. Isäntä jätettiin roplaamaan
autoa, ja opettajatar seurasi emäntää
sivuelinkeinon pariin.
Maatilat ovat nykyään monialayrityksiä: on lehmää, nautaa, metsää,
MARJU RÖNKKÖ
Kirjoittaja on Utsjoella työskentelevä opettaja.
viljaa, marjaa ja sitten vielä matkailua.
Monet kunnat ovat lakkauttaneet
lähes kaikki kyläkoulunsa ja myyneet ne halukkaille. Neuvostoliitto valtasi
Petsamon, mutta luovutti
sen yllättäen takaisin Suomelle talvisodan jälkeen.
Vuosina 1940?41 Petsamosta tuli Hitlerin Saksalle
tärkeä tukikohta, kun vuoristoarmeija hyökkäsi kesällä 1941 suomalaisten tukemana itään tavoitteenaan
Murmanskin nopea valtaaminen ja Neuvostoliiton
sodankäynnille
tärkeän
Muurmannin radan katkaiseminen.
Maantie Ivalosta Petsamoon, 236 kilometrin pituinen Jäämerentie, oli saatu
autoilla liikennöitävään
kuntoon 1931, mutta sen
kyky välittää liikennettä oli
rajallinen. Mitä nyt
vähän hirvitti ohittaa takapuolelta
suuret ämmylit.
Mikä kumma hurina kuuluu oven
luota. Saksalaiset insinöörit kävivät tutkimassa ratalinjauksia, mutta sen valmiimpaa ei asiasta
tullut.
Esillä oli myös Kemijärveltä Vuotsoon rakennettava kapearaiteinen kenttärata
eikä sekään koskaan edennyt suunnitelmia pitemmälle.
Paljon pitemmälle ei
edennyt
saksalaisten
suuruudenhullu suunnitelma 1 432 kilometrin pituisen radan rakentamisesta
Kolarin korkeudella sijaitsevasta Norjan Fauskesta
Skibotnin,
Nordreisan,
Koutokeinon, Karasjoen,
Tenon länsirannan ja
Varangerbotnin
kautta
Kirkkoniemeen.
Sen rakentamisen piti
kestää
toistakymmentä
vuotta ja radan oli määrä
olla valmis 1955.
Syksyllä 1944 saksalaiset
joutuivat vetäytymään Petsamosta ja muualta Suomesta ja vähitellen myös
Pohjois-Norjasta
Tämän voisi joutua nielemään osana nykyaikaista taloussotaa,
jota käydään tankkien sijaan liian
isoiksi ja vaikutusvaltaisiksi nousseiden finanssi-instituutioiden määräysvallan seurauksena.
Toivoisi jonkinlaista johdonmukaisuutta hallituksen argumentoinnissa.
Jos Suomen asema EU:n ?hyvä-
osaisena. Niin olisi nytkin viisasta tehdä sen sijaan, että pedot saavat vapaasti
kuljeskella rintamailla asti pihoilla, pelotella ihmisiä,
tappaa koiria, lampaita, vasikoita, poroja.
Kun joku valittaa susien aiheuttamasta häiriöstä tai
vahingoista, hänen kokemuksensa mitätöidään puhumalla ?ikiaikaisesta susivihasta. Sudet
tappoivat koiran haukusta Vuosangassa. Milloin on vieraannuttu luonnosta niin pitkälle, ettei enää tajuta sen lainalaisuuksia?
Kouluja on käyty, mutta tässä asiassa ollaan paljon
typerämpiä ja avuttomampia kuin esi-isät. Maan hallituksesta ei ole asiaa ajamaan ainakaan niin kauan kuin
siinä istuu vihreitä ministereitä.
Kirjoittaja on eläkkeellä oleva toimittaja. Solidaarisuussana kuuluu uuden ?työväenpuolueen. Sudet veivät
lemmikkikoiran Pihlajavedellä. Koiria oli susien suihin mennyt useita.
Edelleen tietoja eri puolilta: Ärhentelevät sudet pelottavat Köyliössä. Sudet häiritsevät Sotkamossa. Onko se
joutava laitos, lammasmaisesti myötäilevä leimasintehdas. Myös
Suomessa on tapauksia, jossa nälkäkuurin heikentämä yksinhuoltajanainen on päätynyt tiputukseen ruoan
riittäessä vain lapsille.
Tämä siis yksisilmäistä tuottavuuden kasvua ja menokuria edistävän,
AAA- riistoluokituksen saaneen Suomen seurauksena.
Kaarina Kailo
dosentti,
Oulun kaupunginvaltuutettu,
globalisaatiotutkija
Petopolitiikka
hakoteillä
SEPPO HURSTI
Sudet pitää karkottaa torvilla ja kattilankansilla, opasti
riistaneuvoja Mynämäellä Varsinais-Suomessa. Milloin on mitäkin lajia liikaa,
mutta nuo ovat vain ihmisten mielipiteitä.
Jos luonnossamme on vain omia
alkuperäislajeja ja ?vapaaehtoisesti?
tänne muuttaneita, tasapaino luonnossa säilyy ilman ihmistoimia.
Minusta on jo pitkään alkanut tuntumaan siltä, että ainoastaan ihminen
on täällä liikaa.
Hannu Lehtiö
Isokyrö
Päättäjät saamattomia
kaivosasioissa
Ylen Ulkolinjan ohjelma Napapiirin
Kongo (14.2.), joka käsitteli ulkomaisten yhtiöiden kaivostoimintaa
Suomessa, aiheutti aikamoisen tunnetulvan, suorastaan järkytyksen ja
avuttoman ymmällemenon.
Voiko todella noin toimia, kun
kysymyksessä ovat oman isäinmaan
kaivannaishyödykkeet, joiden ylösoton pitäisi elvyttää valtiontaloutta
edes jonkin verran.
Masentavaa, suorastaan säälittävää
oli seurata kun ulkomaisen kaivosyhtiön edustaja naureskelleen kertoi siitä miten Suomi luo oivalliset puitteet
kaivostoiminnan edellytyksille. ja nettomaksu- osuutta
koko kansantaloutemme ylläpitoon?
Taloutta ja sosiaalipolitiikkaa suunniteltaisiin Kataisen logiikan toimiessa
huomioiden Suomen vähäosaisimmat
ja eniten tarpeessa olevat ryhmät vanhuksista työttömiin ja monisairaisiin
tk-keskuksissa pompoteltaviin kansalaisiin. Tobin- ja transaktioverot olisi
hyväksytty ajat sitten.
Kansaa aliarvioiva avoimen kaksinaismoraalinen retoriiikka ja jatkuva
kaksilla raiteilla etenevä EU-juna(ilu)
onkin selitys näille ristiriitaisuuksille.
Eihän kokoomus työväenpuolue voi
olla jo siksi, että jopa tuet mm. Ja
mitä jäi Suomen valtiolle: montut,
korvauksetta menneet mineraalit.
Ja mitä tekee eduskunta. Susilauma piiritti metsästäjää Eurassa. Mielipiteen- ja sananvapauteen vedoten
tehdään järjettömiä tekoja.
Mistä mahtaa johtua kaikenlainen
suvaitsemattomuus ja kansalaisuuteen, rotuun, kieleen, suurpetoihin,
haukkoihin, variksiin, naakkoihin,
harakoihin, lokkeihin ja jopa rastaisiin kohdistuva viha?
Aina saa luvan, jos vain ymmärtää
pyytää. Susien halaajat eivät voi vedota
edes siihen että susi olisi uhanalainen maapallollamme.
Asia vain taitaa olla niin, että vihreillä virkamiehillä
ei ole mitään halua edes yrittää muuttaa petodirektiivejä Suomeen järkevästi sopivaan muotoon. Uutinen perustui Anneli Pohjolan ja Jarno Valtosen kirjaan, jossa todetaan että
poronhoidosta on tulossa uhanalainen elinkeino.
Räjähdysmäisesti kasvaneet peto-ongelmat ovat ajaneet poronhoidon kestämättömään tilanteeseen.
Tähän on siis tultu suomalaisessa petopolitiikassa.
Miten tällainen tilanne on päässyt syntymään. 2013
MIELIPITEITÄ
Mielipidekirjoitukset osoitteeseen
toimitus@kansantahto.fi tai Kansan Tahto/toimitus, PL 61, 90101 Oulu.
KOLUMNI
Monenlaista kiihkoa
Yhteiskunnassamme tapahtuu kaiken
aikaa hyvin vaarallisia asioita. keinovalikoimaan ottaa haltuun
rauhanliikkeiden käsitteet ja antaa
niille rikkaita suosiva uusiomerkitys.
Nyt siis solidaarisuutta on tukea
vastuuttomien ja vaikutusvallaltaan
ylivoimaisten suurpankkien vaatimuksia. Jotkut suorittavat kaadot
ilman lupia.
Tietyt lintulajit parveilevat talvella,
joten saatetaan luulla niiden lisääntyneen valtavasti, vaikka määrässä ei
olisikaan tapahtunut mitään oleellista
muutosta.
Onko tämä jotain kansalliskiihkoa?
Jos on, niin historia on opettanut tällaisella olevan vakavat seuraukset.
Vai onko tämä käyttäytyminen luettava alemmuuskompleksista kärsimiseksi ?
Viimeaikoina jotkut metsästäjät
ovat yrittäneet kaataa ongelmaa Natu-
ran ja luontoharrastajien niskaan.
Miksi ihmisiä on alkanut kaikki
vähäinenkin niin kovasti ärsyttämään. Vain siitä ja sen miljardeista kiistellään ja oman maan
asiat ovat ajautuneet paitsioon.
Kaivostoiminnan osalta tämä alkaa
jo lähennellä farssia. Tiedän mistä puhun, koska
nuo luvat tulevat kaikki minulle tiedoksi.
Viimeisimmässä Metsästäjä-lehdessä oli koko sivun kehotus hankkia lintujen hävittämiseen poikkeus-
lupia, ja näitähän sitten myönnetään
tuhatmäärin entisen läänimme
alueille. varsinkin pääomaverojen progression ja kaikkien tulojen samalle verotuslinjalle asettamisen suhteen. oikeuttaa sen korkeammat
jäsenmaksut köyhemmille, miksei
tätä sovelleta myös kansallisella
tasolla. Lapin radion verkkosivuilla. He ymmärsivät, että susi on peto ja että arkielämää häiritsevät ja
vahinkoja aiheuttavat pedot piti tappaa. ja väittämällä, ettei
susi käy ihmisen kimppuun.
Tämä susien halaajien ylimielinen asenne pitää sisällään ison annoksen maaseudun ihmisten ja heidän
ongelmiensa vähättelyä: Mitäpä heistä, heidän elämästään ja toimeentulostaan, pääasia että pedot, koppakuoriaiset ja sammaleet voivat hyvin.
Petopolitiikan arvostelijalle vastataan, että se on juuri
sitä mitä EU-direktiivit määräävät. turvin.
Missä on vauraan Suomen solidaarisuus äideille, jotka Kreikassa joutuvat jättämään pienet lapsensa kirkon
portaille koska heillä ei ole yksinkertaisesti millä ruokkia heitä. Paikallisten mukaan ?koirametsästys
on tällä hetkellä täysin mahdotonta, koska susia liikkuu
kaikkialla?. Puhutaan
investointien tärkeydestä, mutta mitä
tärkeitä investointeja ne ovat, joilla
imetään maa yhä köyhemmäksi. Voivatko päättäjämme olla näin saamattomia, kun
pitäisi puolustaa suomalaisten etua?
Kyvyttömiltä päättäjiltä on parlamentaarisin keinoin otettava päätösvalta,
enempien maata vahingoittavien toimien estämiseksi.
Eero Räisänen
Pudasjärvi
Kataisen solidaarisuuspuheilta
toivoisi johdonmukaisuutta
Jyrki Katainen hakee hyväksyntää
Suomen nettomaksujen kasvulle ja
kiltille sopeutumiselle talouskuriin
EU:n muiden maiden vaatiessa maksu- alennuksia milloin valta- asemansa, milloin onnistuneen lobbauksensa
avulla.
Pääperiaate, jolla Katainen työnantaja-kavereineen puolustelee Suomen
tukitaakan kasvua on, että vauraampien (taloutensa kiltisti tasapainoittaneiden) ja taloudellisesti vakaampien
maiden tulee auttaa heikompia EU:n
yhteiseksi hyväksi. Rikkaampienhan pitää
auttaa köyhempiä maita, miksei myös
kansalaisia?
Eikö EK:n myös tulisi vaatia Suomen vaurailta isompia symbolisia
?jäsenmaksuja. Mihin
on kadonnut terve järki. Mänttä-Vilppulassa vanhemmat vaativat kaupunkia järjestämään taksikuljetuksen, koska
susien nähtiin liikkuvan lasten koulumatkan varrella.
Varsinkin Kainuussa poronhoitajat ovat jo pitkään tuskailleet, kun sudet tappavat ja raatelevat poroja sillä
vauhdilla, että koko elinkeino uhkaa loppua.
Ongelma koskee koko poronhoitoaluetta, kerrottiin
7.2. Siellä
sudet olivat harjoitelleet metsästämistä tappamalla laitumella kolme hiehoa. Yksikään EU-direktiivi ei kuitenkaan ole muuttumaton luonnonlaki. itse
asiassa tarkoitushakuisessa hyvinvointivaltion rippeiden alasajossa.
Kreikan upporikkaiden laivanvarustamiljardöörien tulisi jos kenenkään toimia nettomaksajina omalle
maalleen, mutta nämä valtatahothan
voivat kiertää veroja uuden uljaan
globaalitalouden ?vapauksien. Hevostilallinen sai neuvon, että
ilman lupaa susia ei saa karkottaa ampumalla ilmaan.
Kiellon saanut tilallinen harkitsi muuttoa muualle, ?sillä susiongelma on jatkunut monta vuotta?.
Nurmeksen ja Valtimon tienoilla liikkui loppuvuodesta 25-30 sutta. Sudet tappoivat ajokoiran Kiuruvedellä, nuoren hirvikoiran Kärsämäellä, emolehmän ja vasikan Mynämäellä, valkohäntäpeuran Nousiaisissa 200
metrin päässä lähimmästä talosta...
Susien pelossa lapsia ei uskalleta päästää ulos. Koululaiset pitää viedä autolla, koska matka on susien takia
liian vaarallinen. Kuin
kuppari verta ihmisestä.
Onko päättäjien ja viranomaisten
toimissa mitään järjellistä tolkkua?
Pieni harrastelijamainen kullankaivuu
Lapissa tuntuu tuhoavan maiseman ja
luonnon ja samanaikaisesti sallitaan
suurille ulkomaisille yhtiöille pääsy
jopa suojelualueille.
Valitsemamme eduskunnan ja kansanedustajien on käsitykseni mukaan
perustuslain jalojen pykälien mukaan
toimittava kansalaisten toimeentulo-
edellytysten turvaajana, maan edun
puolustajana, jotta maamineraalit ja
muut hyödykkeet ja niistä saatava
tulo valuisi myös valtion kassaan.
Valitettavasti on ajauduttu liiaksi
EU-politiikkaan. Sopimukset ovat ihmisten laatimia papereita, ja ihmiset voivat niitä myös muuttaa. Krei-
kalle kohdistuvat aivan muille tahoille
kuin niille miljoonille kansalaisille jotka kärvistelevät pakkosäästöissä . Samalla periaatteella kokoomuksen olisi nyt innokkaana ajettava
suuria korotuksia Suomen hyväosaisimpien veroihin . 10 KANSAN TAHTO 8
. Nälkä pysyi loitolla
hänen talostaan, vaikka Koraputin
maakuntaa kurittavat ilmastonmuutos, metsäkato, vesivarojen
niukkeneminen ja maan heikkeneminen.
Bhumiat turvaavat 3000 vuoden
takaisiin viljelyperinteisiin, joiden
avulla heimo on pysynyt hengissä
Itäisen Ghats -vuoriston rinteillä.
Korkealla viljellään kestävimpiä
kasveja ja alavilla mailla janoisempia.
Intian valtio on tarjonnut heimolle tuettua hybridiriisiä. Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 62,8 prosenttia
. Tuotanto pyörii
vähäisellä työpanoksella ja on
pääosin naisten vastuulla.
Ikiaikaista luomua
Nuagudan kylässä asuva viljelijä
Chandra Pradhani, 46, luonnehtii
heimon käytäntöjä kolmella sanalla: luonnonmukainen, kierrättävä
ja kestävä.
Ruoka ja polttoaine kasvatetaan
ilman keinotekoisia apuja. Marjat ja hedelmät ovat merkittävä osa ravintoamme, mutta
metsien kutistuessa niitä löytyy
yhä vähemmän, hän suree.
Maatalouden
perintökohde
Itäisen Ghatsin alue on tunnettu
rikkaasta luonnostaan. KANSAN TAHTO 8 . Kymmenys heistä kuuluu alkuperäisheimoihin ja kahdeksan prosenttia
noudattaa perinteisiä viljelymenetelmiä.
Intian viljelijöistä 46 prosenttia
käyttää hybridilajikkeita ja 47 prosenttia varastoi omat siemenet.
Useiden ruokakasvien viljely
helpottaa työtä ja parantaa ruoka-
turvaa, Jeyporessa toimiva tutkija
Saujanendra Swain sanoo. Alle 1,25 dollarilla päivässä
eläviä 41,6 prosenttia
köyhyysrajan
alla 27,5 prosenttia
. Kansallisen
Lähde: YK. Jeyporenlaaksosta laskettiin vuonna 1950
peräti 1 750 paikallista riisilajiketta. Vain 15 vuotta sitten löysimme 25 erilaista simba-papua,
nyt enää 4, Swain kertoo.
Toivoa kuitenkin on. Vuonna 1990 niitä oli enää
324.
Nyt jäljellä on ehkä 100 lajiketta, tutkija Swain veikkaa. YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestä FAO
julisti tammikuussa Koraputin
maakunnan maailman maatalouden perintökohteeksi. 2013
11
KUVA: MANIPADMA JENA/IPS.
Intian Koraputin alueen perinteisten viljelykasvilajikkeiden siemenet on säilötty Tentuliparin kylän geeni- ja siemenpankkiin.
Intialaisheimo turvaa perinnekasveihin
Nälkä pysyy loitolla, siemenpankki säilöö lajikkeet.
KORAPUT, INTIA
IPS/MANIPADMA JENA
Sateet jäivät vähiin viime monsuunikaudella Intian Odishassa ja
valtion jakama hybridiriisi paloi
helteessä karrelle. Se tietää
asukkaille tukea vanhojen käytäntöjen vaalintaan.
Intia
. Perinteisiin
lajikkeisiin turvannut Sunadhar
Ramaparia kuitenkin korjasi täyden sadon.
Bhumia-heimoon
kuuluva
Ramaparia, 65, kylvi riisiä, hirssiä
ja rapsia. Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä 134/187
. Valtio Etelä-Aasiassa
. Valtion riisissä ei ole makua,
ja sen viljely vaatii kalliita ja epäterveellisiä kemikaaleja, Ramaparia torjuu.
Hirssiä ja palkoja
Vuoden 2003 tilaston mukaan 69
prosenttia Intian 1,2 miljardista
asukkaasta elää maalla. Hybridijalostuksessa kylvettävä siemen
valmistetaan aina risteyttämällä,
koska risteytymät ovat yleensä
vanhempiaan elinvoimaisempia.
Ramaparian 20-henkinen perhe
aikoo kuitenkin pitäytyä vanhassa.
. Vuonna 2009 tehty selvitys kertoi, että
80 prosenttia bhumia-heimon
jäsenistä kasvatti sekä hirssiä että
palkokasveja.
Varhaisin hirssi korjataan syyskuussa ja myöhäisimmät pavut
tammikuussa. Jätteet
käytetään hyödyksi ja siemenet
"Valtion riisissä ei ole makua,
ja sen viljely vaatii
kalliita ja epäterveellisiä kemikaaleja."
säilötään geeni-, siemen- ja viljapankkiin tulevia sukupolvia varten, hän selittää.
Heinä?elokuun monsuunikaudella ruokaa on tarjolla vähiten,
joten metsästä etsitään villivihanneksia ja sieniä, viljelijä Gari Mathabaria kertoo.
. Asukkaita 1,2 miljardia
. Hirssiä
on löydetty 8, palkokasveja 9 ja
öljykasveja 5 lajiketta.
Tutkijat pelkäävät, että monimuotoisuuden kutistuminen jatkuu
hallitukselta.
Välikysymyskeskustelua
toivottiin radioitavaksi
Välikysymyksessä
?tiedusteltiin hallituksen
toimenpiteitä
voimakkaasti lisääntyneen työttömyyden
suhteen sekä maamme riippumattomuut-
ta ja kansataloutemme kehitystä
vahingoittavien ilmiöiden poistamiseksi?.
?Välikysymyskeskustelua odotetaan
suurella mielenkiinnolla ja toivotaan,
että se saatetaan koko kansan arvosteltavaksi yleisradiomme välityksellä,
niin huonoa nimeä kuin tuo laitos
yleensä kantaakin?, totesi lehden
22.2. 1953
Koonnut: Tuomas Talvila
Kansalaiskokoukset vaativat
muutosta politiikkaan
Kemissä ja Oulussa järjestettiin 60
vuotta sitten kansalaiskokokoukset,
joissa käsiteltiin taloudellista tilannetta, vallitsevaa työttömyyttä, alipalkkaisuutta sekä SKDL:n eduskuntaryhmän
hallitukselle jättämää välikysymystä.
Kansan Tahto uutisoi kokouksista etusivullaan 21.2.
Oulussa Kansantalossa pidetyssä
kokouksessa, jonka oli kutsunut koolle
Oulun Ammatillinen Paikallisjärjestö,
todettiin, että vaikeudet maassa joh-
tuivat hallituksen harjoittamasta
?vakauttamisesta. Kokous päätti yksimielisesti yhtyä kansandemokraattien
välikysymykseen, johon odoteltiin vastausta ?maalaisliittolais-sosialidemokraattiselta. teollisuuden
kehittämistä monipuolisemmaksi,
rakennussääntelyn kumoamista ja
palkkojen korottamista.
Kemin työväentalossa pidetyssä
kokouksessa vaadittiin, että kapitalsitit on ?pakoitettava tinkimään suurista
liikevoitoistaan ja niistä saadut varat
on käytettävä työtätekevien elintason
kohottamiseen. 12 KANSAN TAHTO 8 . ja kapitalistisen
enimmäisvoiton tavoittelusta.
Kokouksen pitkällä vaatimuslistalla oli
mm. 2013
60 VUOTTA
18.2.?25.2. Sodankylän
Värttiövaarassa, lakkoiltiin
palkkojen korottamiseksi.
?Työttömyys ja varatöissä maksettavat huonot
palkat ovat pakoittaneet
sekä työttömien että kuntien lähetystöjä lähtemään
Helsinkiin hallitusherrojen
puheille vaatimaan epäkohtiin korjauksia?, todettiin kuvatekstissä, jossa esiteltiin Uudenmaan ja Kymen
lääneistä valitut lähetystöt.
Oulu lentsun kynsissä
Yhä voimistuvana raivoaa influenssaepidemia myös Pohjois-Suomessa, kertoi Kansan
Tahto 24.2. ?ulkomaankaupan lisääminen
Neuvostoliittoon, Kiinan kansantasavaltaan ja muihin kansandemokraattisiin maihin, koska siten voidaan edistää talouselämämme suunnitelmallisuutta.?
Lisäksi vaadittiin mm. ?Pahimpia ?pesäkkeitä?
ovat mm. kansakoulut ja varuskunta?.
Yli 2 500 koululaisen tutkinnassa oli vt.
kaupunginlääkäri K.K. Onnena onnettomuudessa mainitaan se, ettei
?asiantuntijain mukaan virus ole sama
vaarallinen A 1 -tyyppi joka äskettäin
aiheutti ikävyyksiä Keski- ja LänsiEuroopassa.?
Kuitenkin Oulu oli epidemian voimakkaassa puristuksessa, lehti kertoi, ja
päivittäin on selvästi havaittu tilanteen
pahenemista. numerossa haastateltu Kemin
kaupungin yleisluottamusmies Kalle
Korkee.
Viikon lehdissä uutisoitiin myös jatkuvista vaatimuksista varatöissä (eli työttömyystöissä) maksettavien huonojen
palkkojen korottamiseksi.
Metsätyömailla, mm. Varjorannan
mukaan voitu todeta, että ?tautisuus
nousee huimaavasti, joten kyllä lentsua nyt on kaupungissa!?
Aluejärjestön talvipäivä la 2.3. (08) 538 0100
Avoinna ma-pe 9.30-16.30
www.oulunpantti.net
OSTETAAN
METALLIROMUA
ELÄKELÄISET
OULUN TYÖVÄEN
ELÄKELÄISET RY
www.otery.fi
Maanantaikerho 25.2.2013 klo
13.00. Ei ihan teorian mukaan
PekkaTaanila:
lampun
10. ISSN 0356-1380 . Runoja
Kollegakirja
Tauno Saarelalle
SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN
KEVÄTKOKOUS
pidetään lauantaina 23.3. autonromut
UTACON OY
Päivi Istala Kemin
Taiteiden yöhön
www.akt.fi
RAHAA HETI
KÄTEEN
PANTIKSI KÄY
IRTAIN OMAISUUS
13
TOIMISTO:
(08) 537 1722, faksi (08) 371 314
ilmoitukset@kansantahto.fi
Asiakaspalvelutoimisto avoinna
arkisin klo 9.00?15.30
myyntisihteeri Jaana Hämälä-Raitio
044 537 1722
toimitusjohtaja Sirpa Kovalainen
050 570 9713
KEMIN
KAUPUNGINVALTUUSTO
kokoontuu valtuuston istuntosalissa maanantaina
25.2.2013 klo 18.00. Kokouksen aiheena
on Vasemmistoliiton kesäkuun
puoluekokouksen asiakirjat ja
ehdokasasettelu jäsenäänestykseen. 2013
- kultakorut, hopeaesineet, arvokellot
- autot, moottoripyörät, mönkijät, kelkat
- aseet, turvallinen säilytyspaikka
- puhelinosake tai vastaava arvo-osuustili
- pörssi- ja asunto-osakkeet
- soittimet, elektroniikka, taide, jne
Panttilainakonttori Oy
KULTAKORUJA HALVALLA
JA REHELLISESTI
PAINON MUKAAN
- uusia ja kunnostettuja käytettyjä
kultakoruja ja kelloja
- ostetaan kultaa ja muuta irtainta
- pariston vaihto 5 ?
- myydään lunastamattomia pantteja
- ostetaan puhelinosakkeita ja kultakoruja, rahat heti puhtaana käteen
OULUN KULTA
Pakkahuoneenkatu 26, p. kuparit
. rautaromut
. Tervetuloa!
Johtokunta
Oulun vasemmistoseuran yleinen kokous tiistaina 26.2.2013
klo 18.00 Järjestötalon luentosalissa. KANSAN TAHTO 8 . Pöytäkirja nähtävänä kaupunginkansliassa perjantaina
1.3.2013. Istala kertoo muistelmateoksestaan
Ristivetoa, jolla on sama
nimi kuin hänen tunnetuimmalla radio-ohjelmallaan.
Kemin Taiteiden yö alkaa
jo päivällä. Suomalainen Lehtipaino Oy 2013
www.kansantahto.fi. Virpi Honkanen alustaa
keskustelun Punavihreä hyvinvointivaltio -asiakirjasta.
Kahvitarjoilu.
Johtokunta
Koonnut Antti Kivimäki
Matti Viialainen:
Osmo Hekkala:
Piimäperä . KOKOUKSEN ALUSSA Osuuspankin tiedotusta pankkipalveluista.
Kahvi-voileipätarjoilu. piiritoimikunnan
laatima toiminta- ja tilikertomus vuodelta 2012, sekä kuullaan tilintarkastajien lausunto
ja vahvistetaan tilinpäätös.
www.pam.?
Ii
20?
10?
15?
12?
25?
35. Käsitellään sääntömääräiset asiat. helmikuuta.
Kirjallisuusiltaa vietetään
Kemin kulttuurikeskuksen
isossa auditoriossa klo 19
alkaen. Perhonen
19?
valossa - Runoja
KANSAN TAHDON TOIMISTO
Ilmestyy torstaisin
Mäkelininkatu 29, PL 61, 90101 OULU
Kustantaja: Kustannus Oy Kansan Tahto
www.kansantahto.fi
SUOMEN
MERIMIES-UNIONI r.y.
FINLANDS
SJÖMANNS-UNION rl
www.smu.fi
Seuraajat ovat tervetulleita kokoukseen.
Piiritoimikunta
SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN
EDUSTAJISTON KOKOUS
Tervolan Järjestötalolla, su 3.3.2013 klo 16.
Esillä sääntöjen määräämät asiat.
Johtokunta
Vasemmistoliiton Tervolan
kunnallisjärjestö ry:n
SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN
VUOSIKOKOUS
Tervolan Järjestötalolla, su 3.3.2013 klo 17.
Esillä sääntöjen määräämät asiat.
Mäkelininkatu 29, Oulu, avoinna ma?pe klo 9-15
numero 14
www.puuliitto.fi
Valtakirjojen tarkistus klo 9.30 alkaen. klo 10 Sotkamon työväentalolla.
Kokouksessa käsitellään sääntöjen 11 § määräämät asiat, eli mm. Lumilinnassa on
markkinat ja pitkin kaupunkia muuta ohjelmaa, joka
tarjoillaan pääosin ilmaiseksi. Kokousasiakirjat nähtävillä 21.2.2013
alkaen:
www.kemi.fi
-> Hallinto ja Päätöksenteko
-> Kokousasiakirjat
Kemissä 21. messingit
. TERVETULOA!
0400 892 414
VEITSILUODON
SAIRAUSKASSA
TIEDOTTAA
Luovumme sairaanhoidonkorvausten maksutositteiden
lähettämisestä jäsenillemme
1.3.2013 alkaen.
Tositteen lähetämme pyydettäessä.
HALLITUS
Kansan Tahdossa
ensi torstaina:
Martti Korhonen:
Kaivosten
ongelmat
saatava hallintaan
Eero Matero:
Sirpa Puhakka:
BREZNEVIN
OPISSA
PERIN
SUOMALAINEN
JYTKY
29?
Ahti Sala:
YÖ ON
HILJAINEN
KESÄKUUSSA
RUNOJA
12?
20?
Vappu
Säilynoja:
Siunatut
sokerisakset
Waloa 100 vuotta
Erkki Kauppila
Neljä järisyttävää päivää
25?
Kaarina Kailo:
Irti talousväkivallasta 10?
Tauno Saarela:
Suomalainen
kommunismi ja vallankumous 1923-1930
Kansan Tahto 100 v.
historiateos
kuksessa on muun muassa
sarjakuvatapahtuma Kiticon, kuoro-esityksiä ja taidenäyttely. Kulttuurikes-
Kainuun Vasemmisto ry:n
KIRJAOSTOKSILLE
Muistelma
Moskovan
puoluekoulusta
KT
LINKIT
TIEDOTUKSIA
. Ruokailu.
Tervolan Järjestöyhdistys ry:n
20?
MUISTA
MYÖS NÄMÄ:
Lehtimies ja
eurokommunisti
Radiotoimittaja, Kemin
kaupunginteatterin ohjaajana 1970-luvulla toiminut
Päivi Istala on kirjailijavieraana Kemin taiteiden yössä
lauantaina 23. Jäsenmaksuja voi
maksaa kerhossa. helmikuuta 2013
Matti Päkkilä
kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
Johtokunta
Veteraanikatu 9 C
90100 Oulu
050 5900711
Ikä rikkautena ?
Suunta tulevaan
Eläkeläiset ry
www.elakelaiset.fi
Yrjö
Mäkelin
-seura
www.makelinseura.fi
TOIMITUS:
(08) 537 1724
toimitus@kansantahto.fi
Tuomas Talvila (päätoimittaja) 050 570 9716
Maija Aalto 044 537 1727
Tuula Leskinen 044 537 1732
Henkilökohtainen sähköposti: etunimi.sukunimi@kansantahto.fi . isäni maa
Kylmää oli aamusaikka
. Vierailijoina Apulaiskaupunginjohtaja Pia RantalaKorhonen ja radiotoimittaja
Hannu Tarvas. Käsitellään sääntöjen määräämät
sekä muut asiat. Lisäksi omaa
ohjelmaa. Sääntömääräinen kevätkokous ma 4.3.2013
klo 13.00 alkaen Aleksinkulmassa. Kirjasto on avoinna klo
10?21.
KOKOUKSIA
KITTILÄN ELÄKELÄISET RY:n
KEVÄTKOKOUS
pidetään keskiviikkona 27.02.2013 klo 11:00 Kittilän
työväentalossa. klo 12-15
Auran Majalla
14 KANSAN TAHTO 8 . Huolto- ja korjaamopalvelut
Salmintie 13, 90830 Haukipudas
Puh. (08) 451 075
erin
Asianajotoimisto
HANNU GEHÖR OY
Asianajaja
Hannu Gehör
Merikoskenkatu 7 A 49
2. 14
Paikalla sihteeri Liisa Koskela,
puheenjohtaja Rauno Hekkala tai
muu kunnallistoimikunnan jäsen.
Martti Korhonen
avustaja: Eija Tynnilä
puh. Uusi sähköposti: oulu.vas.kunnallisj@gmail.com
Risto Kalliorinne
avustaja: Harri Ylönen
tavattavissa maanantaisin ja torstaisin
Oulun Järjestötalolla klo 10?16
puh. 044 3457 611
. SOINI
Haukkarinkatu 4 C, 94100 KEMI
p. krs, 90500 Oulu
puh. 554 6198/0400 586 903,
fax 554 6199
Asianajotoimisto
KARI ERIKSSON OY
Asianajaja, varatuomari
0400-685 036
Ratakatu 8 B 13 90100 Oulu
puh. 08 376 601, fax 08 376 663
KEMIN MATTO- JA
MAALAUSTYÖT
PYÖRÄHUOLTO
V. www.oulu.vas.fi . (09) 432 4132, anne.seppanen@eduskunta.fi
www.kansantahto.fi. Rengasmyynti
. 2013
PA LV E L E M M E S I N U A
ASIANAJOTOIMISTOJA
HAMMASHUOLTO
MUUT
HAMMASLABORATORIO
VELI HEIKKINEN OY
www.veliheikkinen.fi
ASIANAJAJA
on asianajajaluetteloon hyväksytty
lakimies, jolla on säädetty kokemus ja
taito. krs, Raahe
Puh. (08) 515 011
Puh. ym.
Keittiökalusteiden ei välttämättä tarvitse maksaa paljon!
Kainuun Vasemmisto
.c o m
Rovaniemellä:
RAKENTAMINEN & REMONTOINTI
POHJOIS-SUOMEN
PIIRIJÄRJESTÖT
16
, O ulu . vaihteistot
. 220 611, fax 222 766
AA,VT Pentti Paakki
gsm 044 068 7155
AA,VT Altti Lepoluoto
gsm 044 068 7144
OTM, KTM Jenni Kivijärvi
gsm 044 068 7133
www.paakki.net
www.opuslex.fi
Aukioloaika ma-pe klo 9-17
AUTOHUOLTO JA
-VARAOSAT
PURKUOSAT
. 9?18, la 10?14
Lakeuden
KEITTIÖKALUSTETUKKU
Suksihuolto
t
LAPIN
AUTO-OSA OY
V I S I ON
25 ?
ka
Kaikki automerkit
keittiöt, komerot, kodinhoitohuoneet, wc-kalusteet, ovet, liukuovet
u
Toimitukset koko maahan
UUDET OSAT
. (016) 254 300
fax (016) 254 305
aimo.tervahauta@aatsto.inet.fi
www.visionliukuovet.?
Ark. 0500 584 055
jaakko.alavuotunki@vasemmistoliitto.fi
http://pohjois-pohjanmaa.vasemmisto.fi
Vasemmistoliiton Lapin piiri
Lapinkatu 2, 96190 ROVANIEMI
Sauli Hyöppinen, puh. ym.
VUOKRATAAN
yksiöitä, kaksioita
ja kolmioita
Urheilutie 49
86600 HAAPAVESI
Puh. (09) 432 4051, eduskunta
Merja Kyllönen
avustaja: Anne Seppänen
puh. Asianajajan toimintaa valvovat
asianajajaliitto ja oikeuskansleri.
Asianajajat antavat myös julkista
oikeusapua kaikissa oikeudenkäyntiasioissa.
Asianajotoimisto
KAUKO NEVALA Ky
Maakuntakatu 11
96100 ROVANIEMI
puh. (08) 622 616
py
Asianajotoimisto
ANSSI HOLMBERG
Asianajaja, varatuomari
Hallituskatu 31 A 24, 4. w w
p aj a
Asianajotoimisto
PAAKKI & LEPOLUOTO OY
Painopistealueet: perhe- ja perintö-, sopimus- ja vahingonkorvausoikeus sekä oikeudenkäynnit.
Sovionkatu 10, 2. (08) 547 2987
Fax (08) 547 2221
Linnankatu 2, 87100 KAJAANI
Jouko Korhonen, puh. 0400 200 733
jouko.korhonen@pp.inet.fi
http://kainuu.vasemmisto.fi
Pohjois-Pohjanmaan vasemmisto
Pakkahuoneenkatu 19, 90100 OULU
Toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki, puh. peltiosat
. (016) 312 750
fax (016) 312 120
gsm 0400 693 621
Nikkarinkuja 12 Roi
Puh. moottorit
. jäähdyttimet
. vaihde (08) 375 434
Telefax (08) 370 163
asianajotoimisto@vesala.com
AA,VT Lauri Vesala
AA,VT Markku Honka
OTM Tuomas Vesala
HAMMASLABORATORIO
ERIKOISHAMMASTEKNIKKO
www.turva.fi
o ra
Asianajotoimisto
LAHJA LIMINGOJA OY
asianajaja, varatuomari
Rantakatu 5 A 24
90100 OULU
puh. 0400 698 275
sauli.hyoppinen@gmail.com
http://lappi.vasemmisto.fi
Kemissä:
Asianajotoimisto
AIMO TERVAHAUTA KY
Kauppakatu 15
puh. (08) 374 511,
040 551 7754
telefax (08) 311 0286
asianajotoimisto@limingoja.net
www.limingoja.net
VUOKRATAAN
WWW.WALOASUNNOT.FI
Raahessa:
Asianajotoimisto
VELI PÄIVIKKÖ
Varatuomari,
asianajaja
Hallituskatu 13?17 C 23,
90100 Oulu
puh. lyhdyt
. 0440 588 790
sähköposti: vesa.soini@hotmail.fi
AUTOHUOLTO
P.
UKKOLA KY
. (016) 310 950, 040 537 6121
Av. 371 198 / 0400 686 865
fax 374 791
VESA KUUSIRATI
LO-ASUNNOT O
A
W
A leksa nt
Asianajotoimisto
HONKA JA VESALA OY
Pakkahuoneenkatu 18 B 26
90100 OULU
Puh. ovet, luukut
. ma?pe 8?17
LIUKUOVET
Ota mitat ja mielikuvitus mukaan niin
suunnitellaan yhdessä komerot upeilla liukuovilla!
www.keittiokalustetukut.?
Takatie 10, 90440 Kempele, p. 0400 272 560
Rautatienkatu 10
90100 OULU
Pohjolankatu 16 B 20
Kajaani
Y
Oulussa:
proteesit, pohjaukset,
korjaukset sekä
hammassuojat urheilijoille
w.
MUUT
OTA YHTEYTTÄ VASEMMISTON Vasemmistoliiton
Oulun kunnallisjärjestö ry
Pakkahuoneenkatu 19, 90100 Oulu
OULUN VAALIPIIRIN
Puh. (08) 311 8811,
fax 378 505
www.paivikko.fi
p. 050 574 1676, harri.ylonen@eduskunta.fi
Pakkahuoneenkatu 19, 90100 OULU
Uusi päivystysaika toimistollamme:
Tiistaisin klo 10 . Facebook: Oulun Vasemmistoliitto
KANSANEDUSTAJIIN
. Autotarvike ja -varaosamyynti
. krs
90100 OULU
puh
4. Luxemburgiin. Kuka kansanedustaja esitti äsken, että
lakkosakkoja pitää korottaa?
9. 7. Mikä on konklaavi?
5. Paljonko pankinjohtaja Björn Wahlroos
sai viimeksi EU-maataloustukea?
3. Ketkä kisaavat valtakunnallisessa SAKUstars-kulttuurikilpailussa?
8. 10. 3. Kokous, jossa kardinaalit valitsevat paavin. 2013
TEHTÄVÄT
RISTIKKO viikko 8
...ratkaisu ensi viikon Kansan Tahdossa
15
KYSYMYKSET
1. Kuinka kauan Kemijärvi on ollut kaupunki?
6. Torniossa asuu yli 22 000 ihmistä, paljonko Haaparannassa?
4. Paljonko ylimääräistä vettä Talvivaaran
kaivosalueelle on kertynyt?
10. 2. KANSAN TAHTO 8 . Noin 10 000. Ammattiin opiskelevat
nuoret. Noin 7 miljoonaa kuutiota. 40 vuotta. Monesko Lumilinna Kemissä on tänä talvena?
VASTAUKSET:
Vastaukset: 1. 260 000
euroa. 8. Perussuomalaisten Olli Immonen.
9. 6.
Taivalkoskelta. Mistä Pohjois-Suomen kunnasta löytyvät
kylät nimeltä Pisto, Kosto ja Polo?
7. Mihin maahan kaivosyhtiö Northland
Resources?n on rekisteröitynyt?
2. 18.
viikon 7 RATKAISUT
SUDOKUT viikko 8
...ratkaisu ensi viikon Kansan Tahdossa. 5
16 KANSAN TAHTO 8 . Huumori on hyvä
keino ymmärtämää elämän surrealismia.
Naurattavalla osastolla Runoviikko tarjoilee mm. saamelaistaiteilija Katarina
Pirak Sikkun teokset jotka saavat
aiheensa suvun historiasta, saamelaisesta perinteestä ja avarasta tunturimaisemasta.
Pathway/Polku Rovaniemen Taidemuseossa, kulttuuritalo Korundissa
22.2.-26.5.
Näyttelyyn liittyy samanniminen julkaisu ja seminaari perjantaina 22.1.
Näyttely jatkaa Rovaniemeltä Oulun
taidemuseoon.
KUVA: VEIKKO SOMERPURO
Kajaanin Runoviikko
haluaa pidentää ikää
KT
Ensi kesänä Kajaanin Runoviikolla
on luvassa aiempaa enemmän huumoria.
. Ilkka Heis-
kasen tulkinnan Veikko Huovisen Lyhyistä erikoisista, Mimmien eli Pauliina Lerchen ja
Hannamari Luukkasen luomutyylisen esityksen sekä Merja
Larivaaran estradishow?n.
Kesän humoristisiin esityksiin
lukeutuu Erkki Saarela tulkitsemassa Dario Fon tekstejä.
Kajaanin Runoviikon off- ohjelmistossa on uutuutena paikallisissa ravintoloissa järjestettävät
Rock-klubit. 2013
KUVA: ROVANIEMEN TAIDEMUSEO
Polku
pohjoiseen
Jessie Kleemann kuuluu Grönlannin nykytaiteen pioneereihin. Rauniokaupungin
lisäksi paikallisista organisaatioista mm. Tapahtuman koko ohjelma julkaistaan
maaliskuun lopulla. Klubit ovat Kulttuuriyhdistys Rauniokaupunki ry:n
Pekka Kejonen on Kajaanin
runoviikon Suven Runoilija.
järjestämiä. Kulttuuriosuuskunta Gvoima tekee yhteistyötä Runoviikon kanssa.
Suven Runoilija Pekka Kejonen löytyy ohjelmasta perinteiseen tapaan muun muassa TuulaLiina Variksen Runoilijan äänestä. Usein fiktiivinen henkilö tarjoaa meille kaikkein terävimmän
kuvan
todellisuudesta. Huumori ei kuitenkaan typisty
tyhjännauramiseksi vaan tyylilajit
ovat edustettuina perinteisestä
komiikasta groteskiin satiiriin,
lupaa heinäkuun ensimmäisellä
viikolla pidettävän tapahtuman
taiteellinen johtaja, näyttelijä
Taisto Reimaluoto.
Reimaluoto sanoo haluavansa,
että Runoviikko pidentää ikää ja
nauru on siihen yksi keino.
. Myös niihin teemoihin ja
aiheisiin, jotka ovat jääneet
vähemmälle huomiolle tai ehkä
kokonaan huomaamatta.
Polku kertoo pohjoisesta luonnosta, elämästä sekä muutoksista.
Näyttely linkittää yhteen taiteen ja
yhteiskunnallisen keskustelun.
Mukana ovat Jessie Kleemann
ja Julie Edel Hardenberg Grön-
lannista, Hrafnkell Sigurdsson ja
Rúri Islannista, Kristin Tårnesvikja Ståle Blæsterdalen Norjasta, Anna Widén ja Katarina
Pirak Sikku Ruotsista, Aleksander Kozhin Venäjältä sekä
Markku Heikkilä ja Kaija Kiuru Suomesta.
Kattaus näyttelyssä, joka kesäksi siirtyy Rovaniemeltä Oulun taidemuseoon, on kaikin puolin
lavea.
Näyttelyn grönlantilaiset taiteilijat esimerkiksi toimivat kentällä
laajasti, niin kuvataiteilijoina kuin
kirjallisuuden ja esittävän taiteenkin aloilla, kerrotaan näyttelun tie-
dotteessa.
Rúrin installaatio Future Cartography (Tulevaisuuden kartoitusta) ottaa kantaa ilmaston muutokseen. Visualisesti kauniit kuvat
kertovat karua tarinaa ihmisen
vaikutuksista maapallon tuhoamisessa.
Ihmisen ja luonnon välisestä
tasapainosta tai sen järkkymisestä
kertoo myös Kaija Kiuru teoksillaan.
Anna Widénin teoksissaan käyttämät luonnonmateriaalit puolestaan herättävät museotilassa kysymyksiä ihmisen ylivallasta luontoa kohtaan: onko luonto ihmiselle
vain pääomaa, jota voimme hyödyntää, kysellään näyttelyn esittelytekstissä.
Kantaa ottavat vahvasti myös
mm. Hän yhdistelee teoksissaan inuiittiperinnettä nykygrönlantilaisiin teemoihin.
Rovaniemellä perjantaina avattava
näyttely linkittää taiteen ja
yhteiskunnalliset kannanotot.
KT
Rovaniemen taidemuseossa perjantaina avattavalla kansainvälisellä näyttelyllä Polku?vuoropuhelu pohjoisuudesta on kunnianhimoinen tavoite: Näyttelyn ohessa pyritään herättämään yleistä
keskustelua ja antamaan kaikille
ihmisille mahdollisuus ottaa kan-
taa. Liput tulevat
myyntiin 1.4.. Taisto Reimaluoto työstää
hänen teksteistään monologinnäytelmän, joka saa ensi- iltansa
Runoviikon viimeisenä päivänä.
Kejonen on Runoviikolla paikalla
ja esittää myös itse runojaan.
Kajaanin Runoviikko 3.?7.7