Kansan Tahto 22.11.2012 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

marraskuuta 2012 www.kansantahto.fi l POHJOIS-SUOMEN VASEMMISTOLEHTI l PERUSTETTU 1906 l KUVA: MAIJA AALTO Romanien historiateos ilmestyi Allan Armas Lindbergin (vas.) ja Jani Långströmin tapaa Oulusta Pohjois-Suomen romaniyhdistyksen toimistolta, jossa on myös pieni romanikulttuurin näyttely. KUVA: TUOMAS TALVILA Puoluevaltuusto koolla Vasemmistoliiton puoluevaltuuston 1. varapuheenjohtajan Pia Lohikosken kahdeksan kuukauden ikäinen Matilda-tytär otti kokoustauolla tuntumaa puheenjohtajan nuijaan. Sivu 6 Sivu 8 Veteraanijaostolla viimeinen vuosi Taisto Hartikainen jatkaa Kainuun rakentajaveteraanien puheenjohtajana. Takasivu KUVA: AKI RÄISÄNEN. ?Ammatillista koulutusta Sivu 3 tarvitaan Lapissakin? viikko 47 torstai 22
Rahoituksella on perinteisesti useammin kuin harvoin ollut vaikeuksia pysyä päätettyjen ja aloitettujen hankkeiden vauhdissa. Tunnettuna esimerkkinä vaikkapa Pohjanmaan radan perusparannuksen vuosien varrella kohtaamat hankaluudet. Viime päivinä on liikenneministeri Merja Kyllönen (vas.) ollut melkomoisessa turbulenssissa. Tiistaina Kyllönen kertoi, että sekä hallitus että eduskunta ovat joutuneet tekemään päätöksensä liikennepoliittisen selonteon hankkeista virheellisen tiedon pohjalta. Edessä on kuitenkin tilaisuus osoittaa, mitä yhteinen tahto tärkeiden liikennehankkeiden edistämiseksi tarkoittaa. TUOMAS TALVILA tuomas.talvila@kansantahto.fi TAKKUNEN. Nyt ne toivottavasti paranevat. Kyllönen totesi, että asianmukaista valmistelua ei ole tässä tapahtunut. Liikennevirasto on asiantuntijaorganisaatio jonka laskelmiin on toki voitava luottaa. Budjetissa paljastunut reikä on ikävä uutinen. Luonnollisesti tilanteeseen reagoi oppositiopuolue keskusta, joka keskiviikkona vaati hallitukselta tiedonantoa liikennelinjauksista. Selvitystä tullaan saamaan ja sen jälkeen ollaan niiltä osin viisaampia. Merja Kyllönen, joka ministerinä on liikennepoliittisilla avauksillaan saanut runsaasti kiitosta, on tässä myllerryksessäkin johtanut ministeriötä ja selvittänyt asioita määrätietoisesti ja rohkeasti. Pääministeri Jyrki Katainen totesi tiistaina Kyllösellä olevan koko hallituksen tuki takanaan. Tärkeää on nyt kiinnittää huomiota ja tarmoa itse tiehankkeiden kohtaloon ja tulevaisuuteen, ja juuri näin Kyllönen ja hänen ministeriönsä varmasti tekevätkin. Ratkaisua 50?150 miljoonan vajeeseen on etsittävä ensi kevään kehysriihessä. Eduskunnan liikennevaliokunnan puheenjohtaja Arto Satonen (kok.) sanoi keskiviikkona Ylen Aamu-tv:ssä luottavansa siihen, että rahat tuolloin löytyisivät. Helppoa ja varmaahan se ei ole. 2 KANSAN TAHTO 47 . Tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, rauha ovat nykyään entistä tärkeämpiä.? ARKISTOKUVA: TUULA LESKINEN Ammattikoulutusta Lapissa tarjoaa muun muassa ammattiopisto Lappia. Kuva toimipisteestä Kemin Kivikolla. PÄÄKIRJOITUS Turbulenssista eteenpäin Yhteiskunnassa vallitsee laaja yksimielisyys siitä, kuinka tärkeitä toimivat ja hyväkuntoiset liikenneväylät ovat suomalaiselle hyvinvoinnille ja alueelliselle tasa-arvolle. Yleisemmin ajatellen onkin hieman hämmentävää, kuinka juuri väylähankkeet . Syy oli ministerin ja pääjohtajan välinen epäluottamus. On ilmeistä, että ministeriön ja valmistelevan asiantuntijaviraston suhteet eivät ole olleet kunnossa. 2012 ?Eiväthän arvot ole mihinkään kadonneet. teiden rakentaminen, ratojen kunnostaminen ja niin edelleen ? usein nousevat päätöksenteon kiistakapuloiksi tai takkuavat muuten vain. Luonnollinen selitys löytyy toki siitä, että isot liikennehankkeet ovat tavattoman suuria, kalliita ja pitkäkestoisia. Nyt jo päätettyjen tiehankkeiden rahoituksesta puuttuu 50?150 miljoonaa euroa. Vikapääksi paikkansapitämättömälle tiedolle Kyllönen osoitti Liikenneviraston pääjohtajaa Juhani Tervalaa, jonka hän jo aiemmin syksyllä ohjasi eroamaan tehtävästä
Myös tuki- ja liikun- taelinten sairaudet ovat yleisiä. Myös Pirkanmaalle lisätään aloituspaikkoja. Ammatillista koulutusta kohdennetaan paitsi alueellisesti myös alakohtaisesti. Pohjois-Pohjanmaalla tilanne kohenee hieman, 78,6 prosentista 83,2 prosenttiin. Niissä tilanne on pysynyt suunnilleen ennallaan. . Lappilaiset nuoret joutuvat usein joka tapauksessa lähtemään 16vuotiaina toiselle paikkakunnalle kouluun, mutta oman alan koulutusta on löytynyt monelle omasta maakunnasta. Lapissa on muuta maata vähemmän korkeakoulutettuja, ja Moisanen pelkää tilanteen pahenevan entisestään jos opettajakunnalle ei löydy töitä. Suotuisat muutokset ovat useimmissa tapauksissa selvimpiä ja voimakkaimpia varttuneimmissa ikäryhmissä. Silti pitäisi katsoa kokonaisuutta, sillä Lapissa on monia positiivisia näkymiä esimerkiksi kaivoksissa ja teollisuudessa, myös kauppa ja matkailu vahvistuvat. Hän toivoo samantyyppistä ratkaisua kuin ammattikorkeakoulutuksessa, jonka supistamisissa Lappi sai torjuntavoiton. . Onko se paran- tunut edelleen? . Aloituspaikat ovat jo nyt olleet täynnä. Monessa suhteessa näyttävät olevan. Mistä terveyden koheneminen johtuu? . Leikkausesitystä pitää järkeistää. Mikä noista vuosista on muuttunut eniten? . Leikkauksia osattiin odottaa, mutta esityksen rajuus on ollut yllätys. Lapin liitto pitää koulutuksen vähentämisesitystä rajusti ylimitoitettuna. . Etelän nuoret tarvitsevat koulutusta, mutta on väärin, jos se otetaan täältä pois, hän kiteyttää. Mikä suomalaisten terveyttä uhkaa? KUVA: UP UP/MIKA PELTONEN Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen keskiviikkona julkistetussa Terveys 2011 -tutkimuksessa selvitettiin Suomen aikuisväestön terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia. Ovatko suomalaiset nyt aiempaa terveempiä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Seppo Koskinen? . Kokonaisopiskelijamäärä pienenee noin 7 350 opiskelijalla. Ne eivät työllistä yksinään, vaan luovat muitakin työpaikkoja ympärilleen. Tilanne on paras eniten kouluja käyneiden keskuudessa ja huonoin niiden ryhmässä, jotka ovat vähiten opiskelleet. Onko suomalaisten työkyky parantunut kymmenessä vuodessa? . Koulutetun työvoiman saatavuuden ongelmana on ollut myös löytää puolisolle työpaikka Lapista. . 1 700 aloituspaikan vähentäminen on toteutuessaan iso menetys alueelle, kemiläinen Sari Moisanen (vas.) sanoo. Ammatillista koulutusta tarvitaan Lapissa, sen osoittavat täynnä olevat opiskelupaikat. Suotuisat muutokset ovat selvimpiä varttuneemmäärä lisääntyy. missa ikäryhmissä. Mitkä asiat uhkaavat suomalaisten terveyttä tulevaisuudessa? . Työpaikkoja Lapissa syntyy kaivoksiin ja matkailuun sekä niiden heijastusvaikutuksena myös kauppaan ja muille palvelualoille. Sydän- ja verisuonitauteja on nimenomaan eläkeikäisellä väestöllä. Kohonnutta verenpainetta on jo nuoremmissakin ikäryhmissä. Toinen kysymys on myös työvoiman saanti. Vasemmistoliiton puoluevaltuuston jäsen käytti puheenvuoron viime viikonvaihteessa pidetyssä kokouksessa lappilaisten huolesta. . 2012 3 vapaus, vastuullisuus, solidaarisuus, suvaitsevaisuus ja SDPL:n eläkkeelle jäänyt pääsihteeri Tarja Syyli Sivu 10 Lapin vasemmistoväki huolissaan tulevasta Lapissa ammattikoulutukselle kylmää kyytiä Aloituspaikoista katoamassa yli neljäsosa. TUULA LESKINEN Opetus- ja kulttuuriministeriön suunnitelmissa on supistaa rajusti ammatillista peruskoulutusta Lapissa. On ja ne ovat jyrkkiä edelleen. Aloituspaikoista on katoamassa yli neljännes, reilu 26 prosenttia. Valtakunnallisesti tarkasteltuna aloituspaikkoja vähennetään 2 200 vuoteen 2016 mennessä. Vuoden loppuun mennessä mielipiteensä saavat esittää ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjien lisäksi muun muassa maakuntaliitot, monet ammattiliitot, yrittäjät ja Kuntaliitto. Lausuntokierroksen jälkeen ministeriö valmistelee koulutuksen järjestäjäkohtaisen ehdotuksen opiskelijamääristä maaliskuun aikana. Taustalla ovat pidemmän ajan muutokset suomalaisten elintavoissa ja elinoloissa. Myös palvelujärjestelmän kehittyminen vaikuttaa. Edellinen vastaava tutkimus tehtiin kymmenen vuotta sitten. Laskelmien mukaan vuonna 2016 paikka ammatillisesta koulutuksesta löytyy vähän yli 81 prosentille ikäluokasta, kun osuus vuonna 2009 oli 75 prosenttia. Lapissa ministeriön suunnitelmien toteutuminen merkitsee sitä, että uusien opiskelijoiden suhde keskimääräiseen ikäluokkaan pienenee nykyi- sestä vajaasta 95 prosentista 86,8 prosenttiin. Koulutuksen kysyntä kasvaa työn tarjonnan lisääntyessä, Lapin liiton va. Mielenterveyden häiriöt ovat yleisiä ja ne rajoittavat toiminta- ja työkykyä, mutta niissäkin on näkyvissä hentoa paranemista. . Keskeiset isot kansantaudit ovat edelleen jäljellä. Päätökset on tarkoitus tehdä touko-kesäkuussa. Lapin liitto tyrmäsi tuoreeltaan Lapin liitto tyrmäsi ministeriön Lappiin esittämät rajut leikkaukset tuoreeltaan. 30?44-vuotiailla monet sellaisetkin asiat ovat pysyneet ennallaan, joissa vanhemmissa ikäryhmissä on tapahtunut positiivista kehitystä. Onko väestöryhmien välillä terveyseroja? . KANSAN TAHTO 47 . Vähennyksiä suunnitellaan myös matkailu- ja ravitsemusalan koulutukseen sekä tietojenkäsittelyalan koulutuksessa. "Alueellisia erityispiirteitä ei ole otettu huomioon." VIIKON KYSYMYS: TUULA LESKINEN Alueellisia erityispiirteitä ei ole otettu huomioon. Opetus- ja kulttuuriministeriön suunnitelmat ovat lähteneet lausuntokierrokselle. Jos viiden?kymmenen vuoden kuluttua todetaan tarvetta lisätä koulutusta, on se paljon vaikeampaa rakentaa uudelleen kuin muokata olemassaolevia rakenteita. maakuntajohtaja Raimo Holster sanoi. . Elintavoilla on iso vaikutus. Uhkana ovat esimerkiksi runsas alkoholinkäyttö ja tupakointi. . Tosi on, että tilastollisesti nuorten määrä vähenee ja ikäluokat pienenevät. Iäkkäämmillä tapaa olla enemmän terveysongelmia kuin nuorilla ja otaksuisin, että erilaisten palveluiden, hoivan ja tuen tarve kasva- Suomalaiset ovat tuoreen tutkimuksen mukaan aiempaa tervat, kun iäkkäiden veempiä. Ministeriö laskee ammatillisen koulutuksen saatavuuden kuitenkin paranevan, sillä sen laskelmien mukaan 16?18 -vuotiaiden keskimääräinen ikäluokka pienenee samassa ajassa lähes 7 800:lla. Jos huono-osaisten väestöryhmien tilanne huononee ja niiden koko kasvaa, se heikentää koko väestön keskimääräistä terveyden ja hyvinvoinnin tilaa.. Koulutuksen tarjontaa lisätään sosiaali- ja terveysalalla kauneudenhoitoalaa lukuun ottamatta sekä ajoneuvo- ja kuljetustekniikassa sekä kone-, metalli- ja energiatekniikassa. Tarjontaa aiotaan vähentää reilusti kulttuurialalla. Siltä näyttää. Väestön vanheneminen lisää tarvetta julkiselle puolelle. . Hallituspuolueena vasemmistoliitto saa osansa ryöpytyksestä, vaikka asia ei meidän ministereillemme suoranaisesti kuulu, Moisanen kertoo. Moisasen mukaan esitetyt leikkaukset ammattikoulutukseen ovat kohtuuttoman suuret. Se on jatkanut paranemistaan sekä mittausten valossa että ihmisten oman käsityksen mukaan. Ihmiset elävät entistä vanhemmiksi. Lisääkö tämä terveyspalveluiden tarvetta jatkossa? . Prosentteja tarkastelemalla tilanne Kainuussa paranee parhaiten koko maassa, siellä taso nousee 65,5 prosenteista 84 prosenttiin. Aloituspaikkoja lisätään Uudenmaan metropolialueelle ja lounaisrannikolle Varsinais-Suomeen. Se on sopusoinnussa työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuutta koskevien tilastojen kanssa. Iäkkäiden toimintakyky oli parantunut jo kymmenen vuotta sitten. Ainakin ihmisten oma arvio siitä on parantunut selvästi
. Aivan kaikkeen ei ole edes järkevää yrittää ehtiä. Pestejä minulla jo on, joten en ole siinä mielessä kisaan lähdössä. . Maaseutukunnissa näkyy ikääntyminen. Yhteistyö on pelannut ja puheenjohtaja on tietyssä mielessä päässyt jopa helpollakin. Haapala sanoo ettei suinkaan ole menettänyt kiinnostustaan politiikkaan eikä järjestötoimintaan. Seuraavan parivuotiskauden hän aikoo ennen kaikkea keskittyä tehtäväänsä SAK:n aluetoimikunnan puheenjohtajana. . Haluan kuulostella palautetta siitä, miten olen toiminut tähän saakka. Mielelläni kuitenkin näkisin, että puolueen varapuheenjohtajakisassa olisi joku lappilainen mukana. Tämä on Kalliorinteen mukaan perusteltavissa jo sillä oudolla tilanteella jossa vasemmistoliitto Lapissa tällä hetkellä on: Lapilla ei ole edustajia puolueen eduskuntaryhmässä eikä puoluejohdossa. TUOMAS TALVILA Vasemmistoliiton maakunnalliseen näkyvyyteen olisi panostettava entistä enemmän. Luovuttaisin puheenjohtajuuden hänelle helpottunein mielin. Kansanedustajan asemasta olisi Haapalan arvion mukaan selkeä hyöty piirin näkyvyydelle. . Puh. hiipunut kuvasta maakunnallisena toimijana. Tämä tarkoittaa esimerkiksi vähentynyttä näkymistä tiedotusvälineissä. Parhaiten julkisuuspelissä PohjoisPohjanmaalla on Kalliorinteen mielestä menestynyt keskusta, eikä pelkästään kokonsa ansiosta. Se on pikälti työperäinen juttu. Kolmivuorotyötä paperitehtaalla tekevä Haapala kertoo, ettei ole viime aikoina enää työvuorojen jälkeen löytänyt itsestään riittävästi virtaa innostua piirin puheenjohtajan tehtävien hoitamiseen niin tehokkaasti kuin vastuu edellyttäisi. . Eikä kansanedustajan ole syytä puolueen varapuheenjohtajaksi ikiajoiksi janttautuakaan, vuodesta 2004 vasemmistoliiton varapuheenjohtajana toiminut Kalliorinne painottaa. Risto Kalliorinnettä on Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston piirijärjestön uudeksi puheenjohtajaksi ensimmäisenä esittänyt Pudasjärven Vasemmisto. Muita esityksiä tai ilmottautuneita ei toistaiseksi ole. Piirijärjestön 1. joulukuuta. Vuodesta 2005 piiriä johtanut Juha Haapala ei asetu enää ehdolle. Kalliorinne sanoo pohtineensa, kuinka piiristä pystyttäisiin tekemään näkyvämpi poliittinen toimija. . ALA-AHON HAUTAUSTOIMISTO PERINTEENÄ PALVELU . Heidän työlleen pitäisi löytää jatkajia. Punavihreää talouskasvua Juha Haapala luonnehtii itseään ?punavihreäksi paperiduunariksi?. Hän kannustaa vasemmistoliikettä rohkeasti tutustumaan ja edistämään uutta vihreää teknologiaa, vihreää teollisuutta ja energiantuotantomuotoja. . (08) 311 2203 (24 h) . 2012 Asemakatu 4 . Siinäkin kaivataan kiertoa. kuten ovat muuidenkin puolueiden piirijärjestöt, Kalliorinne huomauttaa . Olen muutenkin isojen haasteiden edessä, Hekkala viittaa tehtäviinsä uuden Oulun valtuustossa ja kunnanhallituksessa ja sanoo, että edellytykset toimia varapuheenjohtajanakin täytyy vielä miettiä. Juha Haapala: Aika saada tuoreempia voimia tehtävään Juha Haapala TUOMAS TALVILA Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston puheenjohtajuudesta luopuva oululainen Juha Haapala kertoo päätöksensä kypsyneen vuoden aikana. Pitkän päivätyön tehneet ihmiset väistyvät politiikasta. Olin todella iloinen että Risto otti yhteyttä. Nämä ovat vahvasti tulossa perinteisen teollisuuden rinnalle ja jopa tilalle. Hän ottaa esimerkin Helsingin Vuosaaren satamasta, jossa kokeillaan ja kehitetään vetypolttokennojärjestelmällä toimivia trukkeja ja satamakuljetuslaitteita ja sähkön ja lämmöntuottoa. . Kalliorinne huomauttaa, että keskustapiirillä on perinteisesti ollut valtakunnallista näkyvyyttä omaava puheenjohtaja, tällä hetkellä kansanedustaja Mirja Vehkaperä. Yhteistä keskustelua Kalliorinne arvioi ja toivoo, että hänkin voisi kansanedustajan ja puolueen varapuheenjohtajan aseman tuomalla tunnettuudellaan nostaa Pohjois-Pohjanmana Vasemmiston profiilia. Samalla hän painottaa toivovansa Hänninen: Tilanne auki, Hekkala: Ei haluja eikä aikaakaan Risto Kalliorinne vasemmistopiirissä nyt yhteistä keskustelua tavoitteista ja työtavoista ja korostaa, että ei ole tyrkyttäytymässä piirin puheenjohtajan paikalle. . varapuheenjohtaja, raahelainen Katja Hänninen vastasi Kansan Tahdon kysymykseen, että ei vielä ole ottanut tiukkaa kantaa mihinkään suuntaan. . Vaalien jälkeen viimeistään minulle kirkastui, että nyt on aika saada tuoreempia voimia tähän tehtävään. Risto Kalliorinteen ilmoittautumista puheenjohtajaehdokkaaksi Haapala kutsuu loistavaksi ajatukseksi. . En lähde seuraajia esittämään enkä tiedä miten menestyisivätkään. p. Ja puolueen paikallistasolla tulen varmasti jatkamaan aktiivitoiminnassa. Vasemmistoliiton asemasta Pohjois-Pohjanmaalla Haapala löytää niin ilonaiheita kuin haasteitakin. . 4 KANSAN TAHTO 47 . Mutta missä roolissa, se riippuu myös piirikokousväestä. Piirin 2. Niin se vain on, että media on aika pitkälle ammattipoliitikkojen maailma. Työntekijöille kiitosta Oman puheenjohtajakautensa vuosista Juha Haapala jakaa kiitosta puoluepiirin työntekijöille. . ELÄMÄNKAAREN VIIMEISELLE MATKALLE Kukkakauppa Tuira, OULU Avoinna ark. www.ala-aho.fi ?Lisää näkyvyyttä maakunnassa? HAUTAUSPALVELU Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistosta voitaisiin kansanedustaja Risto Kalliorinteen mukaan tehdä nykyistä väkevämpi poliittinen toimija. Itse hän on valmis projektin vetäjäksi. J. Piirijärjestö on ajan myötä entistä enemmän muuttunut poliittisesta toimijasta suorittavaksi vaaliorganisaatioksi. Kuten esimerkiksi ketä? . Talouskasvuakin on helpompi tukea, jos se ei perustu ympäristön tuhoamiseen.. Ja varapuheenjohtajuus on oiva väylä nostaa puolueen uusia kasvoja esiin. . 90100 Oulu . Nyt on muistettava antaa nuorille myös tehtäviä ja vastuuta. . Jos luottoa on, niin totta kai olen valmis toimimaan piirissä edelleen. (o8) 311 2158 www.arvokovaoy.fi KUVA: TUOMAS TALVILA ARKISTOKUVA: TUOMAS TALVILA . Nyt voitaisiin lähteä toiseen suuntaan. Vasemmistoliitto on . On ollut onni työskennellä todella hyvien toiminnanjohtajien kanssa. Mutta jos maakunnan porukan mielestä tämmöinen profiilinnostoajatus olisi kokeilemisen arvoinen ja se saa kannatusta, niin olen valmis satsaamaan tähän aikaa ja tarmoa. Puolueen varapuheenjohtajaksi uusia kasvoja Puolueen varapuheenjohtajana Risto Kalliorinne ei aio ensi kesän puoluekokouksen jälkeen jatkaa, ainakaan siinä tapauksessa, että tulee nyt valituksi piirin johtoon. . Seitsemäs vuosi piirin puheenjohtajana on kuitenkin jo menossa. 9 - 17 la 10 - 15, su 11 - 15 Valtatie 59 08 554 6005 LIMINKA MUHOS Tupoksentie 12 08 384 477 Valtatie 11 08 374 800 TYRNÄVÄ Joonaantie 4 08 545 1957 www.dapu.fi Neuvonta ja päivystys 08 545 1957(24h) OULUN HAUTAUSTOIMISTO Arvo Kova Oy Taidolla ja kokemuksella, elämän palvelua surun kohdatessa. Oulun Hautaustoimiston auto vuodelta 1936 Asemakatu 21 . Meidän täällä pohjoisessakin on uskallettava olla innovatiivisia ja pohdittava tulevaisuuden työpaikkoja pitemmällekin kuin viiden vuoden päähän. Haapala toteaa ay-liikkeessäkin jo havainneensa vihreää valoa tämäntyyppiselle ajattelulle. . Painoarvomme mediassakin olisi todennäköisesti toisenlainen. varapuheenjohtaja Rauno Hekkala vastasi, että hänellä ei ole haluja eikä aikaakaan piirin puheenjohtajaksi. . Hänellä on älyttömän hyvä osaaminen ja hän on erinomainen tyyppi kaikin puolin. Näin linjaa ?projektia? oululainen kansaedustaja, vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Risto Kalliorinne. Hän on ilmoittanut valmiutensa Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston puheenjohtajaksi. Uusi puheenjohtaja valitaan piirikokouksessa Vihannin työväentalolla lauantaina 1. Esimerkiksi Oulun seu- dulla ja Raahessa tilanne on hyvä uusien nuorten ihmisten esiintulon myötä
Esimerkiksi Markus Korjonenvoi tuoda myös nuorten ääntä puheenjohtajistoon, Moisanen ehdottaa. MARKUS KORJONEN Valtioyritys Luit oikein. Olin ajatellut omalta osaltani parin vuoden päähän, kun yli-ikäistyn Vasemmistonuorista. Ajatusta varapuheenjohtajuudesta hän ei sulje pois. . Jos yhteinen näkemys löytyy, se esitetään puoluehallitukselle, joka päättää asian joulukuun puolivälissä. Korjonen yllättyi TUULA LESKINEN Oman nimen nouseminen puheenjohtajaehdokkaaksi on tullut yllätyksenä Lapin Vasemmistonuorten piirisihteerille Markus Korjoselle, eikä hän vielä ole ehtinyt pohtia lopullista vastaustaan ehdokkuuteen. Se, että puheenjohtaja vaihtuu ennemmin tai myöhemmin, on ollut rovaniemeläistyneen Korjosen ajatuksissa jo jonkin aikaa, onhan puheenjohtaja Pertti Keränen patistellut väkeä miettimään puheenjohtaja- ehdokkaita jo aiemminkin. Vasemmistonuorten ohella Vasemmistoliiton piiritoimikunnan jäsenenä toimiva Korjonen pohtii mahdollisen puheenjohtajuuden tuomaa lisätyömäärää. . Toisin sanoen: jokainen aloittava hallitus voisi keksiä ministeriöiden kaltaiset elimet uudelleen. Mitäs pahaa tässä nyt sitten on? Tarkastellaanpa aiempia esimerkkejä tämän ajattelun käytännön sovelluksista. Kokouksessa valitaan piirin KUVA: TUOMAS TALVILA puheenjohtajisto ja piiritoimikunnan jäsenet. Nykyinen puheenjohtaja, kuusi vuotta piiriä luotsannut tervolalainen Pertti Keränen sanoo lähtevänsä kokoukseen ?ilman paineita?. Hän sanoo olevansa valmis väistymään takavasemmalle, jos puheenjohtajaksi löytyy haastajia, ?esimerkiksi Markus Korjosen tai Sari Moisasen kaltaisia?, Keränen nostaa esille kaksi nimeä. . puolue (tapanani kun ei ole luojajumalia kiitellä) meitä siltä varjelkoon! Taistelu käydään monella rintamalla, eikä vyörytys ole vain yksittäisten kunnallispoliitikkojen aivopiereskelyä. 2012 Jouko Korhonen tulossa Kainuun Vasemmiston johtoon KOLUMNI ARKISTOKUVA otteeseen luotsannut ison urakan tehnyt sotkamolainen Osmo Polvinen, joka kaksi vuotta sitten lupautui uudelleen puheenjohtajaksi sillä puheella, että hoitaa tehtävää kunnallisvaalien yli. Mitään estettä kannatuksen suhteen Polvisenkaan jatkolle tuskin on, mutta hän itse on ilmaissut halunsa siirtyä vähitellen reserviin. Kajaanin kunnallisjärjestön syyskokous päätti esittää, että Sari Kyllönen valittaisiin edelleen Kainuun Vasemmiston I varapuheenjohtajaksi Hyrynsalmella joulukuun alussa pidettävässä piirikokouksessa. Piiritoimikuntaan Kajaanin edustajiksi esitetetään myös Anne Heikkistä, Eero Juutista, Miikka Kortelaista, Raili Myllylää ja Aki Räisästä sekä varalle Vesa Kaikkosta ja Antero Kyllöstä. AKI RÄISÄNEN Sotkamon kunnanvaltuuston I varapuheenjohtaja, nyt kovasti julkisuudessa valtion myyntiaikeiden takia olevan Destian alueluottamusmies Jouko Korhonen nousee Kainuun Vasemmiston uudeksi puheenjohtajaksi, mikäli antaa suostumuksensa tehtävään. Korhonen, joka on julkisten ja hyvinvointilalojen ammattiliitto JHL:n hallituksen jäsen, on Destian tilanteessa tavallistakin tiukemmin kiinni, sillä hän on myös henkilöstön edustajana yhtiön johtoryhmässä. Kainuun piirin suurimman jäsenjärjestön Kajaanin Vasemmiston syyskokous päätti yksimielisesti tukea Korhosen valintaa. Kainuun Vasemmistoa on jo toiseen Jouko Korhonen Lapin piirin Pertti Keränen: "Ilman paineita" TUOMAS TALVILA Vasemmistoliiton Lapin piiri pitää syyskokouksensa Torniossa lauantaina 1.12. Tämä on kirjattu puolueen talousarvioon ja toimintasuunnitelmaan. Keräsen mukaan tavoite on, että uusi työntekijä pääsisi aloittamaan viimeistään helmikuun alussa. Siihen asti puoluepiirin käytännön asioita hoidetaan yhteistyössä Tornion järjestöyhdistyksen ja Kemin kunnallisjärjestön voimin. Esillä on ollut vaihtoehto, että tehtävät hoidettaisiin jatkossakin ostopalveluina yhteistyössä järjestöjen kanssa. Se, tehdäänkö niin vai palkataanko erikseen osa-aikainen työntekijä, on puoluehallituksen päätettävissä, Keränen sanoo. Lapin piiritoimikunta pohtii järjestelyä piirikokouspäivänä pidettävässä kokouksessaan. . Tulevalla valtuustokaudella on niin paljon opitta- vaa, näillä näkymin Kemin kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi valittava Moisanen perustelee. Moisanen toivoo Pertti Keräsen jatkavan piirin puheenjohtajana ainakin vielä ensi vuoden, sillä uutena henkilönä Lappiin on tulossa puolueen työntekijä. . KANSAN TAHTO 47 . ainakaan lähivuosina. Ensi vuonna ei ole vaaleja, joten olisi hyvää aikaa kehittää järjestökenttää. Nopeimmillaan uudistuksen tulisi astua voimaan jo ensi hallituskauden alusta. Tarvetta perustellaan toimintojen virtaviivaistamisella ja siihen liittyy myös järjellisiä toimenpiteitä: tiedonkulun parantamista, päällekkäisyyksien poistamista, tietojärjestelmien yhtenäistämistä jne. Otsikossa lukee valtioyritys, ei valtionyritys. Kuntavaalien alla aika monen oikean laidan tyrkyn vaalimainoksissa oli slogan: ?Kunta on yritys?. Vaikka on tietysti ilmeistä, ettei näin ole, eivätkä siis myöskään yritysmaailman niksit ole oikein kuranttia tavaraa politiikan tekemiseen, olisi syytä paneutua mainitunkaltaisen ajattelun perustaan. Kun valhetta toistetaan tarpeeksi, siitä tulee totta. Yhtiöittämisineen, yksityistämisineen, omaisuutta myymällä ja päätöksentekoa ?virtaviivaistamalla. Piiritoimikunnan jäsenenä hän sen sijaan jatkaisi mielellään. . Mutta katsotaan mitä väki tuumii. Jos minulle kannatusta ja tukea riittää, niin voin vuoden jatkaa puheenjohtajana, Keränen muotoilee. Hän arvioi, että nyt olisi piirissä hyvä sauma uudellekin johtajalle. . Mutta suurena uhkakuvana on nykyisten ministeriöiden lakkauttaminen ja ns. Toisin kuin Sitran ylijohtaja Mikko Kosonen Voima-lehden haastattelussa, minä en toivo, että ?kuntaremontti vie kaiken [huomion] ja hallintouudistus menee huomaamatta läpi?. Markus Korjonen on Lapin vasemmistonuorten piirisihteeri. 5. (jonka edistäjänä oli myös Virkkunen, tosin opetusministerinä) ei monien yliopistoissa työskentelevien mukaan ole ollut ihan niin fantastinen, pitävätpä jotkut sitä jopa täystuhona! Monet luvatuista eduista eivät toteutuneet, tosin seinille maalatut pirut riivaavat senkin edestä. Maakunnissa toteutetun ALKU-hankkeen, jossa viraviivaistettiin hallintoa yhdistämällä työ- ja elinkeinokeskukset, tiehallinnon tiepiirit sekä alueelliset ympäristökeskukset uudeksi ELY-keskukseksi, hedelmiä syödään pitkin hampain Talvivaarassa. Tarkoitukseni ei ole olla ?rutiseva risuparta?, vaan koska asiasta on tarkoitus linjata enemmän ensi vuoden helmi- maaliskuussa, toivoisin asiasta käytävän keskustelua jo nyt. Vastahan meiltä meni yliopistot, ja seuraavaksi vuorossa on, mikäs muukaan, kuin koko Suomen valtio. Noin kuukausi taaksepäin hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen esitteli Ylen aamu-tv:ssä hallintorakenneuudistusta, jonka tavoitteena on ministeriöiden yhdistäminen yhteiseksi virastoksi. Mutta rinnalle voisi joku tulla kasvamaan varapuheenjohtajana. Kuntavaaleista jäi tähän yhdessä tekemiseen kuitenkin hyvä potku. Piirille työntekijä viimeistään helmikuussa Pertti Keränen. Keränen on tyytyväinen siihen, että tällä hetkellä vailla työntekijää oleva Lapin piiri on saamassa puolueen palkkaaman osa-aikaisen eli puolipäiväisen aluetyöntekijän ensi vuoden alusta. ?Fantastinen yliopistouudistus. konserniohjauksen jalkauttaminen valtionhallintoon. Itse asiassa toivon olevani uhkakuvieni kanssa väärässä! Vanhasen hallituksen aikaan suuri puheenaihe oli se, kun keskeneräisistä asioista ei puhuttu ja valmiista ei enää voinut. on monen kunnan asiat saatu mullin mallin. Siinä voi työskennellä yhdessä puheenjohtajan kanssa, ja näkee mitä se on, mutta varapuheenjohtajuus ei vie niin paljon aikaa kuin varsinainen puheenjohtajuus, Korjonen pohtii. Moisanen: En ainakaan vielä Kemiläinen Sari Moisanen, jonka nimen Pertti Keränen myös on nostanut esiin, kertoo, ettei ole käytettävissä Vasemmistoliiton Lapin piirin puheenjohtajaksi . Kohta olemme tilanteessa, jossa kunta todellakin on kuin yritys
Sen sijaan on katsottava eteenpäin, otettava opiksi myös siitä, mitä on tehty oikein. Keskusta ja perussuomalaiset käyttivät tilannetta hyväkseen. . Siellä missä menestyttiin, on tehty jatkuvaa, vuosia kestänyttä työtä. Etualalla puoluevaltuuston jäsenet Pertti Keränen (vasemmalla), Veikko Kariniemi ja Kaarina Kailo. Avaimia uuteen politiikkaan Vasemmistoliiton puoluevaltuusto keskusteli kuntavaalituloksesta. On vain yksinkertaisesti jalkauduttava ihmisten pariin ja tehtävä perustyötä, ajettava peruspolitiikkaa. Käytännön vinkkinä Sarkkinen esitti valtuustoryhmille blogia tai vastaavaa kanavaa jossa asioita ja työtä voidaan pitää jatkuvasti esillä. Tervolalainen Pertti Keränen kiteytti asian: . Rovaniemen kaupunginvaltuusto vahvisti maanantaina rahoituksen hankkeelle. Valtuusto joutui äänestämään asiasta, ja tasan menneessä äänestyksessä puheenjohtaja Heikki Auton (kok.) ääni ratkaisi tuloksen. Kaupunginhallituksen esityk- seen vastaesityksen teki Riku Tapio (kesk.), jonka esityksen mukaan peruskorjaukseen varataan esityksen mukainen 8,2 miljoonaa euroa, mutta laajennuksesta tehtäisiin eri vaihtoehtoja sisältävä hankesuunnitelma kustannus- arvioineen vuoden 2013 aikana. Käytännössä Tapion esityksen läpimeno olisi siirtänyt töiden aloittamista huomattavasti. Valtuusto päätti nostaa tuloveroprosenttia puolella prosenttiyksilöllä nykyisestä 20 prosentista 20,5 prosenttiin. Esityksestä äänestettiin, mutta ainoastaan kokoomuksen valtuutetut vastustivat veronkorotusta. Kiinteistöveroprosentti säilyy ennallaan.. Keskeneräisiä kuntarakenneja sote-rakenneuudistuksia oli hankala puolustaa. 2012 KUVA: TUOMAS TALVILA Kokous alkamassa. Tärkein työ tehdään vaalien välillä. TUOMAS TALVILA Vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtaja Harri Moisio puki viikonloppuna Helsingissä pidetyn puoluevaltuuston kokouksen avaussanoissaan sanoiksi epäilemättä monen läsnäolleen mietteet: . Meitä vasemmistoliittolaisia pidettiin pakkoliittäjinä, lukioiden ja terveyskeskusten lakkauttajina. Esimerkiksi Helsingissä tapahtui myönteisiä asioita, samoin Kajaanissa, jossa valtuustoryhmään tuli uusia aktiivisia ihmisiä. Kun uskomme omaan asiaamme, meihinkin uskotaan ja luotetaan. Keränen totesi vaalikampanjoinnin olleen Lapissa vaikeaa, kuten muuallakin. . Katse suunnattiin kohti uusia haasteita. Tästä on hyvä jatkaa. Lappia-talon remontti alkaa KT Lappia-talon remontti ja lavastamoa varten tehtävän laajennuksen rakennustyöt käynnistyvät ensi vuonna. Ihmisiä tarpeineen ja ongelmineen on opittava aidosti kuulemaan, ei vaan kuuntelemaan. Ykköstekijä on sitkeä työ Yksimielisyys puoluevaltuustossa vallitsi siitä, että menestyksen ykköstekijä on sitkeä ja näkyvä vaalien välillä tehtävä työ kuntalaisten parissa. Oululainen Hanna Sarkkinen totesi, että tappioita on turha jäädä märehtimään. . 6 KANSAN TAHTO 47 . Jos hallitus olisi kyennyt tekemään näistä uudistuksista päätöksen ennen vaaleja, olisi tilanne kentällä ollut toinen. Oululainen Mikko Raudaskoski pohti hallituksessa olon ja puolueen omien tavoitteiden suhdetta. . Kuntavaalitappion jälkeen paluu arkeen oli niin suuri pettymys ettei oikein sanotuksi saanut. Saman tien Moisio muistutti, että into ja halu tehdä vaalityötä oli kova, ja se työ antoi uusia ajatuksia ja ideoita siihen miten poliittista työtä tehdään. Hän viittasi poliittisen kulttuurin muutokseen. . Tarvitaan erilaisia kansanäänestyksiä, eri kohderyhmien etujen ajamista kansalaisfoorumeissa. Ihmisten heikko kiinnostus poliitikkaan on kaikkien huoli. Osaltaan juuri kabineteissa tehdyt sopimukset ovat omiaan vieraannuttamaan ihmisiä politiikasta. Miksi oikein äänestää kun mikään ei kuitenkaan muutu? Avaimena uuteen politiikkaan Moisio piti kansalaisten suoraa vaikuttamista. . Olisi opittava ajattelemaan kaksisuuntaisesti: meillä on omat poliittiset tavoitteemme, ja siitä huolimatta voimme olla hallituksessa kokoomuksenkin kanssa saavuttamassa osatavoitteita. "Tästä on hyvä jatkaa" Kajaanilainen Vesa Kaikkonen kiitti puolueen eduskuntaryhmää ja ministereitä ja sanoi että loppujen lopuksi kunnallisvaalitulos oli hyvä ottaen huomioon sen, että kannoimme myös hallitusvastuuta.
Perheiden tukeminen ja monipuolisen palveluverkon luominen lasten kasvuvaiheessa on ehkä kaikkein oleellisin ennaltaehkäisevä työ joka tehdään tai ollaan tekemättä kunnissa. Moisio huomautti, että perheiden kohtaaminen lapsen syntymän jälkeen kotona ja perhetyön jatkaminen mikäli tarpeen, estää monen lastensuojelutapauksen syntyä. . Näin hyödyt kaivostoiminnasta tulisivat koko yhteiskunnalle ja ympäristöön voisi panostaa enemmän, Arhinmäki totesi vasemmistoliiton puoluevaltuuston kokouksessa. Arhinmäki muistutti, että joskin Talvivaaran kaivos on suomalaisomistuksessa, kaivostoiminta on muuten päätynyt pitkälti ulkomaisille yhtiöille. . TT Asteittain kohti perustuloa Puoluevaltuuston kannanotto esittelee perusturvauudistuksen ja asteittaisen siirtymisen perustuloon. Samalla nykyistä tukiviidakkoa yksinkertaistetaan ja tehdään työn vastaanottaminen kannattavaksi. Se ei ole hyväksi Suomelle, sillä parhaimmillaan, hyvin hoidettuna, kaivostoiminta voi tuoda työ- 7 laskettu noin 1,4 miljardia euroa vuodessa. Uudistus edellyttää myös verotusjärjestelmän muutosta. Se esittää, että ensiarvoisen tärkeää työtä tekevien omaishoitajien palkkioiden maksatus tapahtuisi Kelan kautta ja verottomana. Yhdistys panostaa edelleen erilaiseen koulutustoimintaan. Ensi vuoden ohjelmassa on myös osallistua mahdollisimman suurella joukolla Oulussa pidettäville Eläkeläiset ry:n kesäpäiville.. KANSAN TAHTO 47 . Tällä hetkellä esimerkiksi Sodankylä käy kamppailua Kevitsan kaivoksen ympäristönsuojelusta monikansallisen yrityksen kanssa. Kun tulot nouse- vat, perustulo peritään asteittain takaisin verotuksessa. Ansiosidonnaiset etuudet maksetaan perustulon päälle siten, että niiden taso säilyy ennallaan. Ja jos yhden syrjäytyneen nuoren hinnaksi on laskettu se miljoona, niin tuolle työlle on laskettavissa arvo. . Millaisia toimia nämä kunnilta edellyttää. Harvan kunnan talousarvioesityksissä näitä pohditaan tai perusteellaan niitä investointeina tulevaisuuteen, Moisio sanoi. 2012 ?Ennaltaehkäisevälle työlle asetettava arvo? . Kuntien talousarvioista puuttuu osio jossa ennaltaehkäisevälle työlle olisi asetettu jokin arvo, pohti puoluevaltuuston puheenjohtaja Harri Moisio. Moisio oli huolissaan siitä, että talouden vaikeina aikoina kunnissa ajaudutaan leikkaamaan palveluita ja säästetään ihmisille tärkeitä palvelurakenteista. Ennaltaehkäisevien toimien laiminlyönti on erityisen lyhytnäköistä. . Yhtenäistetyn perusturvan piiriin kuuluvat työttömät, pientä eläkettä saavat ja sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaan oikeutetut sekä opintorahaa, kotihoidontukea ja yrittäjien starttirahaa saavat. Seuraavassa vaiheessa kaikille maksetaan säännöllistä, muista tuloista riippumatonta perustuloa, joka on suuruudeltaan 620 euroa. Perustulon lisäksi on edelleen mahdollista saada 130 euron suuruista perusturvaa työttömyyden, sairauden, lasten kotihoidon tai muun vastaavan syyn perusteella, jolloin perusturvan kokonaissumma on 750 euroa. Hän Tervolan on kunnanvaltuutettu. Varapuheenjohtajana jatkaa Pertti Mäcklin Simosta ja sihteerinä Kyllikki Vilander Rovaniemeltä. Aluetoimikunnan 27 edustajasta 11 on uusia. Aluetoimikuntaan valittiin Sulo Soini ja Raili Huhtanen Aavasaksan Eläkeläisistä, Kalervo Päkkilä ja Timo Ratavaara Ivalon Eläkeläisistä, Mauno Palo, Kaarina Pistokoski-Tikkala, Maija-Leena Koivuaho ja Jouni Tuovinen Kemin Eläkeläisistä, Kauko Jaakkola Kemijärven Eläke- läisistä, Rauni Räsänen ja Matti Kurtakko Kittilän Eläkeläisistä, Annikki Rantakokko Kolarin Eläkeläisistä, Anneli Korteniemi Pellon Eläkeläisistä, Erkki Oikarainen Posion Eläkeläisistä, Olavi Sarajärvi Ranuan Eläkeläisistä, Helene Ainasoja Rovaseudun 2000 Eläkeläisistä, Kaarina Kapraali ja Kari Puolakka Rovaniemen Eläkeläisistä, Mirja Paavola Rytikarin Eläkeläisisä, Olavi Hamari Simon Eläkeläisistä, Mirja Vaara ja Kari Yliaska Sodankylän Eläkeläisistä, Martti Niskala ja Matti Salmijärvi Sallan Eläkeläisistä, Sirkka Pulkkinen Tervolan Eläkeläisistä sekä Irja Salmi ja Anja Unhola Tornion Eläkeläisistä. Aluejärjestön toimintasuunnitelmassa ensi vuodelle päätehtävänä on seurata sote-uudistuksen, vanhuspalvelulain ja kuntauudistuksen toteutumista kunnissa sekä olla mukana Oulussa kesäkuussa pidettävässä järjestön kesäjuhlassa. Juhani Siurua johtaa Iin Eläkeläisiä Paavo Arhinmäki da kunnille, joissa louhokset sijaitsevat. Arhinmäki ilmaisi huolensa siitä, että Talvivaaran ympäristöonnettomuuteen on uppoamassa koko kaivosalan maine. . Köyhyysaste laskee laskelmien mukaan 13,2 prosentista 9,1 prosenttiin ja alle 2 980 euroa kuukaudessa ansiotuloja saavat (noin 60 % väestöstä) hyötyvät perustulomallista. Virkistysmatkat ja juhlien järjestäminen kuuluvat edelleen toimintaan. Toimeentulotuki tarjoaa turvaa tilapäisissä talousongelmissa. TT Arhinmäki liputti valtion kaivosyhtiön puolesta KUVA: TUOMAS TALVILA Kaivostoimintaan sopisi vasemmistoliiton puheenjohtajan Paavo Arhinmäen mielestä erinomaisesti valtion oma yhtiö. . Se mahdollistuu esimerkiksi sellaisen tuloveron tuotoilla, joissa pienimmistä perustulon ylittävistä ansioja pääomatuloista perittäisiin 32 prosentin vero ja suurimmista tuloista 57 prosentin vero. Puoluevaltuuston kannanoton mukaan perustulo parantaa määräja osa-aikaisissa työsuhteissa työskentelevien sekä itsensätyöllistäjien toimeentuloturvaa. Osa sen tuotosta pitää kanavoi- tä ja toimeentuloa koko maahan, erityisesti Pohjois- ja Itä- Suomeen. Arhinmäen mukaan on nyt tärkeintä saada ?Talvivaaraan viemäri? tukittua ja sen jäljet siivottua. Samalla pitää kääntää katse siihen, että vastaavat katastrofit eivät enää koskaan toistu. Mitä merkitsee, että lapsi saa olla ensimmäiset kolme vuotta kotona tai pienissä perheenomai- sissa ryhmissä, mitä tarkoittaa, että ihmisillä on mahdollisuus harrastaa itselleen tärkeitä asioita ja että lapset ja nuoret voivat osallistua harrastuksiin taloudellisesta asemastaan huolimatta. Yhdistys valmistautuu ensi kesänä Oulussa järjestettäville valtakunnallisille kesäpäiville, ja se osallistuu laulu- ja sketsiryhmillä kesäpäivien ohjelmaan. Ikäihmisten neuvostoon valittiin Maria-Liisa Halonen ja varalle Eila Alasimonen. Eläkeläisiä ja ikäihmisiä koskeviin päätöksien tekoon Iin Eläkeläiset pyrkii vaikuttamaan tekemällä aloitteita kuntaan ja ikäihmisten neuvostoon. Veikko Kettunen jatkaa Oulun Työväen Eläkeläisten johdossa KT Oulun Työväen Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Veikko Kettunen on valittu jatkamaan yhdistyksen puheenjohtajana. Varapuheenjohtajana niinikään jatkaa Kalevi Hyvönen. Mitä virikkeellinen vanhuus on, miten tuetaan mahdollisuutta asua ja elää omassa kodissa mahdollisimman pitkään. Kysymys kuuluu, miksi suomalaisten yhteiset luonnonvarat pitää antaa pikkurahalla yksityisiin, usein vieläpä ulkomaisiin käsiin. Ensimmäinen askel kohti kaivosyhtiöiden sitomista nykyistä suurempaan yhteiskuntavastuuseen on Arhinmäen mukaan erillinen kaivosvero, joka voitaisiin maksaa esimerkiksi louhitun malmin arvon mukaan. . Kannanoton mukaan perustulomalli vähentää radikaalisti köyhyyttä. Ensiaskeleena mallin toteuttamiseksi minimietuudet korotetaan 750 euroon ja toimeentulotuen perusosa nostetaan 620 euroon. Perusturva sidotaan palkkaindeksiin. Johtokunnan varsinaisiksi jäseniksi valittiin Arvi Kostekivi, Elsi Suomela, Maija Nurminen, Paula Häppäri, Helmi Hartikainen, Elsa Pajuluoto, Terttu Siekkinen, Pentti Kellokoski ja Seija Revonoja. Yhdistyksen yksi tärkeimmistä tavoitteista on tukea pienituloisten eläkeläisten elinehtojen parantamista luomalla paineita paikallisten päättäjien suuntaan. Yhdistys toimii myös hyvinvointipalvelujen, ennen muuta sosiaali-ja terveyspalvelujen kohtuuhintaisen ja riittävän nopean saatavuuden puolesta. Oulun Työväen Eläkeläiset iloitsee siitä, että Ouluun saadaan vihdoinkin ikäihmisten neuvosto. Suurimpia ansio- ja pääomatuloja saavien verotus kiristyy perustuloa enemmän, eli he ovat perustulon nettomaksajia. Perusturvan parannusten kustannuksiksi vasemmsitoliitossa on Lähde: Vasemmistoliiton puoluevaltuuston kannanotto. KT Iin Eläkeläiset ry:n puheenjohtajaksi on valittu Juhani Siurua. Syyskokous valitsi varapuheenjohtajaksi Paavo Tolosen. Ensi vuoden johtokuntaan valittiin Maria-Liisa Halonen, Paavo Halonen, Ossi Junes, Paula Komminaho, Pentti Matila, Pirkko Mäkitalo, Kaarine Niskanen, Rauha Piukkula, Meeri Taskinen ja Anneli Veijola. Yhdistyksen toiminta jatkuu edellisvuosien tapaan jumppa- ja musiikkikerhojen parissa. Riittävän toimeentulon takaava perustulo luo työntekijän ja työnantajan välille nykyistä tasavertaisemman neuvotteluaseman. Se mahdollistaa myös yhteiskunnallisesti hyödyllisen vapaaehtoistoiminnan. Poistamalla tuloloukkuja perustulo myös parantaa työllisyyttä. Perusturva- ja perustulouudistuksen myötä keskituloisten käteen jäävät tulot säilyvät ennallaan. Asumistuki säilyy erillisenä tukimuotona. Maija-Liisa Ekorre johtamaan Eläkeläiset ry:n Lapin Aluejärjestöä KT Eläkeläiset ry:n Lapin aluejärjestöä kuusi vuotta luotsanneen rovaniemeläisen Kaarina Kapraalin jälkeen yhdistys on valinnut uudeksi puheenjohtajakseen Maija-Liisa Ekorren Tervolasta. Tervolan Varejoenkylässä asuva Ekorre on tehnyt työuransa kätilönä
8 KANSAN TAHTO 47 . Nivalan hautausmaalta löytyy vanhoja hautoja. Sievissä syntyneellä ja Oulussa perheineen asuvalla 45-vuotiaalla Lindbergillä on nykyajan elämäntarina. Meidän perheellä oli oma talo, mutta muutimme kahteen otteeseen asumaan Ruotsiin, ja " Historiakirja tuo arvonantoa romanikulttuurille, ja on hienoa, että nuoret romanit saavat tietoa kaikesta menneestä." Allan Armas Lindberg löysi Suomen romanien historiasta heti monta tuttua. Historiakirja tuo arvonantoa romanikulttuurille, ja on hienoa, että nuoret romanit saavat tietoa kaikesta menneestä. Lindberg tunnistaa kirjasta sukulaisia ja tuttuja, esimerkiksi äitinsä isän Jalmari Schwartzin, josta on kuva hevosmiesseurueessa Kokkolan markkinoilla 1960-luvulla. Oman sukunsa historiaa Lindberg tuntee 1800-luvn alkuun asti. . Oman sukunsa vaiheet hän tuntee 1800-luvun alkuun asti. Toiminnajohtaja Allan Armas Lindberg. Tutkimuspohjaisen tiedon aika koitti vasta nyt, 500 vuotta romanien Suomeen tulon jälkeen, kun on ilmestynyt Suomen romanien historia. Historian yliopistolehtori Panu Pulman johdolla koottu teos sisältää asiantuntijoiden artikkeleita ja romanien omia kertomuksia. Pohjana on laaja arkisto- ja haastatteluaineisto ja sykähdyttäviä valokuvia. Isän suku on Nivalasta ja äidin Sievistä. Hän ei ole kiertänyt maata hevospelillä. . Kustantaja on Suomalaisen kirjallisuuden seura SKS. Kirjan yli 500 sivua perehdyttävät lukijan romanien kohtaloihin Ruotsin ja Venäjän vallan alla, lainsäädäntöön, romanikieleen ja rikkaaseen musiikkiin ja tapakulttuuriin. Puheenvuoron saavat valtaväestönkin hyvin tuntemat Suomen romanit, Euroopan neuvostossakin työskennellyt Miranda Vuolasranta, mestarikansanlaulaja Hilja Grönfors, kirjailija Veijo Baltzar, oboetaiteilija Aale Lindgren, laulaja Rainer Friman. Historiateos tekee kunniaa myös romani- Evakkoromaneja Muhoksella 1945. KANSANRUNOUSARKISTO, KUVAAJA ANTTI MIIKKULAINEN. TEOKSEN KUVITUSTA. KUVA: MAIJA AALTO Äidinisän valokuv MAIJA AALTO Pohjois-Suomen romanit- yhdistyksen perustaja ja nykyinen toiminnanjohtaja Allan Armas Lindberg on mielissään Suomen romanien historian ilmestymisestä. . 2012 Suomen romanien 500-vuotin Jokaisella kansalla on oikeus omaan historiaan MAIJA AALTO ?Hänellä ei ole asuntopaikkaa missään, ja kuitenkin hän asuu kaikkialla mihin sattuu tulemaan?, kirjoitti Turun Kuvalehti 9.2.1890 jutussa Mustalaiset. Suomen romaneihin, tai mustalaisiin tai tattareihin, joiksi heitä myös on sanottu, liittyy monia mielikuvia
Vielä 1864 talonpoikaissääty vaati irtolaislakiin jokamiehenoi- keutta mustalaisten kiinniottoon, ja mustalaisia suojelevia talollisia sakotettiin. Vasta 1883 romanit poistettiin ryhmänä irtolaisasetuksesta. Ikävä sivu Suomen historiasta löytyy 1940luvun alusta. Onneksi heidän rikas suullinen perinteensä on säilyttänyt tietoja nykypolville asti. Suomessa asuu nykyään noin 10 000 romania ja Ruotsissa lisäksi noin 3000 Suomen romania. Tappolakeja ja pakkotyöleirejä Romanien kohteluun liittyy karmaisevia piirteitä. Isän työn perässä muutimme. Mahdollisuudet eivät käyn tasan Lindberg on aikuisena jatkanut opiskelua ja suorittanut työn ohessa romanikulttuurin ammattitutkinnon ja johtamisen erityistutkinnon. Romaniyhdistyksellä on meneillään hanke Työtä ja sisältöä elämään, jossa tuetaan pitkäaikaistyöttömiä romaneja, etsitään koulutuksia, autetaan paperiasioissa ja työnhaussa. . Peruskoulun jälkeen olin syrjäytynyt ja ulkopuolinen. Koulunkäyn- Neljä romanimiestä Kokkolan markkinoilla, oikealla Jalmari Schwartz. tiohjaaja sen sijaan sai työpaikan. Työmahdollisuudet ovat huonommat kuin valtaväestöllä. Ennakkoluulot näkyvät jo harjoittelupaikkoja hakiessa. Mustalaisia haalittiin työleireille, joita avoimesti sanottiin keskitysleireiksi. Siellä aloitin peruskoulun ja jatkoin Suomessa. 2012 9 nen taival viimein kirjana järjestöjen ja romaniasioiden neuvottelukunnan tärkeälle työlle. Intiasta Ruotsin kautta Suomeen On kulunut 500 vuotta siitä kun romanit ensimmäisen kerran mainitaan Ruotsin (johon Suomi 1512 kuului) asiakirjoissa. Nykytutkimuksen mukaan romanit tulivat pohjoismaihin alunperin Intiasta, ja Suomeen Ruotsin kautta. Koulutus ja työ ovat meilläkin tärkeitä elämässä. Oulun alueen nuorista romaneista kuusi on vastikään valmistunut romanikulttuurin ohjaajiksi, mutta työt ovat vähissä. Ensimmäinen ensimmäinen kansakoulunopettajaksi val- romanikielinen jumalanpalvelus pidettiin mistunut romani, joka piti ensimmäistä 1995. Toisten kannustus on auttanut ja perhe tuonut vastuuta. Tunnetuin tapaus on Liek- 1900-luvun alussa. sasta 1956, jolloin Pankakosken tehtaan Varsinaisesti romanikielen opetus alkoi työväki ja muut kyläläiset väkivalloin hääti- peruskoulussa vasta 1989. TEOKSEN KUVITUSTA. hökkelikyliä oli Helsingin liepeillä 1960-luvulle asti. Paikoin romaneja vainottiin avoimesti. PIETARSAAREN KAUPUNGINMUSEO. viittaa Egyptiin. Kielellisenä ja kulttuurisena vähemmistönä romanit ovat eläneet paljolti virallisen historiankirjoituksen ulkopuolella. Kansasta on käytetty eri nimityksiä, esimerkiksi ?gypsy. Romanilapsista vät romaniperheet. pieni osa saa kieliopetusta ja kielen asema onkin heikko. Vuonna 1637 Ruotsissa säädettiin laki, jonka mukaan maastapoistumiskäskyä uhmanneet romanit sai hirttää. Romanit kantoivat kauan vaarallista irtolaisleimaa, jonka takia he joutuivat pakkotyöhön. Ruotsin talonpojat ja kruunu saivat halpaa työvoimaa. Oli parempia ja huonompia hallitsijoita, eikä kaikilla romaneilla mennyt huonosti: heissä oli torppareita, lukutaitoisia oppineita, joku porvarikin. Näitä Pernun kuvaamina. Suurtyön kielen eteen on tehnyt tutkija Viljo Koivisto, Romano-finitiko Romanikielen laavesko liin-sanakirjan tekijä. opetus nuorta Moni asia Suomen romanien historiassa Kuivaniemellä syntynyt Sofia Schwartz oli on hämmästyttävän uusi. KANSAN TAHTO 47 . Moititaan että romanit eivät tee töitä, mutta kuka antaisi töitä. Yritän kertoa nuorille, että käykää peruskoulu loppuun, hankkikaa ammatti, ajatelkaa tulevaisuutta ja tehkää viisaita valintoja. Långström käytti Suvaitsevaisuuden päivän juhlassa Oulussa romaninuoren puheenvuoron, jossa kertoi omasta taipaleestaan mutkien kautta opintoihin aikuisiällä. . Eurooppalainen rotukiihko ei kuitenkaan levinnyt laajasti Suomeen 1930luvulla. Evakkoromanien kohtelu huonoa Suuri määrä Suomen romaneja joutui toisen maailmansodan seurauksena lähtemään Karjalasta. TEOKSEN KUVITUSTA Syrjäpoluilta oppisopimukseen Oppisopimuksella nuoriso-ohjaajaksi opiskeleva oululainen 27-vuotias Jani Långström on tyytyväinen siitä, että ryhtyi opiskelemaan Haapaveden opistossa ja saa työskennellä romaniyhdistyksessä muun muassa nuorten tukihenkilönä. . LAPIN MAAKUNTAMUSEO. Samana vuonna alkoivat Yleisradion romanikoulua lyhyen aikaa Viipurissa romanikieliset ajankohtaislähetykset. va löytyi historiateoksesta sinne osa vanhemmista sisaruksistani jäikin. Mökkinsä ja tiluksensa menettäneille evakkoromaneille ei tahtonut löytyä asuntoja, tai heidät asutettiin junavaunuihin Romaneja torikuvaajalla Rovaniemellä iiläisen Valto ja pahvimajoihin. Romaneja palveli Ruotsin, Venäjän ja Suomen armeijoissa. Venäjän vallan aikana romanit sen paremmin kuin juutalaiset tai saamelaiset eivät sopineet uuteen suomalaisaatteeseen yhtenäisestä kansasta. Koskaan ei ole liian vanha opiskelemaan, neljän lapsen isä sanoo. KUVA: MAIJA AALTO Jani Långström on romaniyhdistyksen oppisopimusharjoittelija.
Lapset ovat tärkeitä, ja aikuisetkin, mutta nuoriakin tarvitaan, sillä he tuntevat oman elämänvaiheensa asiat. Lapsi ei ole kohde, hänen mielipiteensä kuunteleminen on tärke- ää. Paikalliset vasemmistotoimijat voisivat esimerkiksi joskus kysyä, mitä paikalliselle pioneeritoiminnalle kuuluu. Vasemmistoliittolaisessa liikkeessä ei Syylin mukaan täysin ymmärretä lapsitoiminnan merkitystä tulevaisuuden äänestäjien kasvattajana. . 10 KANSAN TAHTO 47 . Puolueelta Syyli ei kaipaa niinkään rahaa kuin arvostusta, liitolle ja ihmisille, jotka tekevät. . Seiso siinä sitten vedessä pötkön päällä, joka pyrkii armottomasti pintaan. MARJU RÖNKKÖ Kirjoittaja on Utsjoella työskentelevä opettaja. Allas on täynnään kättä jalkaa varvasta sormea, kun leidit pyrkivät suoriutumaan pötköilystä, mutta kerta toisensa jälkeen sortuvat pyrskähtämään uppeluksiin. Luulisi vesijumpan olevan helppoa, mutta taiteen sääntöjen mukaan tehtynä on siinäkin kommervenkkinsä. Se kuitenkin olisi panostamista ennaltaehkäisevään työhön. Arvot tallessa TUULA LESKINEN Tietomaassa käynnin lisäksi elokuvalippu tulisi kurssin järjestäneelle Pohjois-Suomen piirille kalliiksi. . Mutta eiväthän arvot mihinkään kadonneet. Jopa tavallista uintia saa uida. Monille on tärkeää, että lapsille on turvallista tekemistä ja suhteessa edullista toimintaa, sillä monilla ei ole varaa kaupallisiin harrastuksiin. OHUTTA YLÄPILVEÄ Humpatipumppaa vesijumppaa Syksyllä suomalaiset valtaa marjastuksen jälkeen karsea harrastusintoilu. Kiitos ei maksa mitään. Ei tarvitse olla ammattikasvattaja, ja jos ei halua olla ohjaaja, voi olla kokkina, kuskina tai ?mummona. Mutta vasta kevään liittokokouksessa pioneeriliitto lisäsi siitä maininnan sääntöihinsä. . Olen luvannut auttaa jos tarvitaan. Ei tule mieleenkään, että jättäisin homman, kun palkanmaksu loppuu. Syyskuun alussa SDPL:n pääsihteerin tehtävästä eläkkeelle jäänyt Tarja Syyli jatkaa pioneerien parissa vapaaehtoispohjalta. . Tasa- arvo, oikeudenmukaisuus, vapaus, vastuullisuus, solidaarisuus, suvaitsevaisuus ja rauha ovat nykyään entistä tärkeämpiä. SDPL on lähellä vasemmistoliittoa, mutta itsenäinen järjestö, eikä se saa taloudellista tukea puolueelta. On vesijumppaa illan viimeisinä tunteina ja ennen kukonlaulua, vesiterapiaa vaivaisille, vesijuoksua kiireisille. Euroopan Unionin pohjoisin kylpylä ja kunnan suurin yksittäinen menoerä. Lapsia ja nuoria olisi tulossa paljon tapahtumiin ja leireille, kunhan joku viitsisi järjestää. Vapaaehtoisia toimijoita tarvitaan pioneereissakin. . Ainoastaan kimaltava diskopallo katosta puuttuu. Vaan, mitä kummaa. tai ?vaarina?, kaikennäköisille löytyy tekemistä. Suomalaiseen tapaan ihmiset eivät osaa tyrkyttäytyä tehtäviin, jos ei osata kysyäkään. . Lisäksi olen saanut tästä paljon, elannon lisäksi ystäviä ja elämänsisältöä, hän sanoo. . Vesiliikkuja havaitsee painelevansa taaksepäin, vaikka muut painavat hirveätä kyytiä eteenpäin. Lasta pitää kuunnella ja antaa hänen muodostaa oma mielipiteensä. Se tarkoittaa, että on myös kivaa tehdä. Pari viikkoa sitten hän kävi Oulussa kouluttamassa nuoria ohjaajia. Toimijoille on tilaa Lasta kuunneltava SDPL on ennen kaikkea lapsijärjestö, mutta Syylin mukaan liitto on kaikenikäisten järjestö. . Sinne! Ohjaaja täräyttää eetteristä soimaan kunnon 70-luvun Dirlandaat. Projektitehtäviin, autokuskeiksi tai vaikkapa leipureiksi leireille saadaan väkeä helpommin kuin sitoutumaan viikottain vetämään kerhoa. . Ei ole kiellettyä ottaa yhteyttä, Syyli kannustaa. Veikkausvoittovaroja jaetaan lapsityötä tekeville järjestöille Moni löi pioneereissa hanskat tiskiin, kun sosialismi romahti. . Tai sitten pittää ainakin käsityöt raahata Keskeneräiset käsityöt -kurssille siinä toivossa, että villapaidat, kirjoneulesukat, salomoninsolmuvirkkuut ja vanttuut saataisiin edes joskus valmiiksi. Liitossa on vähän palkallisia työntekijöitä ja vähän niitä, jotka pystyvät lähtemään. toivottavasti ne tarttuisivat, ja näkyisivät aktiivisina aikuisina. . Nykyään ihmisten sitoutumisaste on heikko, ja se vaikuttaa järjestöjen toimintaan. Nykyisin pinskuja tulee muista kuin vasemmistolaisista perheistä. 2012 Tarja Syyli on aina pioneeri KUVA: TUULA LESKINEN SDPL:n syyskuun alussa eläkkeelle jäänyt pääsihteeri Tarja Syyli toivoo vasemmistoliikkeeltä arvostusta lapsityölle. Siteet pioneerityöhön eivät katkea eläköitymiseen. entistä vähemmän, Syyliä yhteiskunnan tuen supistuminen harmittaa. . Wau . Kansalaisopistojen ohjelma lärätään korville ja ympyröidään punakynällä sopivat kurssit. Aijai ko harmittaa, mikäli italiat ja kahvakuulat osuvat päällekkäin. Ei ole sellaista kyläpahasta, missä eivät ainakin kangaspuut pirteissä paukkuisi ja tuolijumpassa mummot hytkyisi. Oudier! Ohjaaja komentaa ätäkästi tarttumaan kaareviin lötköpötköihin, jolla sitten pitäisi kyetä seisomaan. Läähätän ja läkähdyn huokuu Frederik seedeeltä. Olemme sitoutumattomia, mutta levitämme vasemmistolaiseen arvomaailmaan liittyviä tiedonjyväsiä. Fiksut nuoret laskivat, että Pioneeriliikkeen kulta-aika oli 70?ja 80-luvuilla, jolloin niin vasemmistolaisella liikkeellä kuin ylipäätään järjestöillä meni paremmin. . vyö uumalle, ja ei ko polkemaan vesidiskossa tyhjää minkä kintuista irtoaa. No, välikös hällä, kunhan vesi liikkuu leidien kansoittamassa altaassa ja muodot muuttuvat Venuksen kurvien suuntaan. Sitten opastaa Virve Rosti Charlie Brownin rytmeissä muuttumaan delfiiniksi, mikä tuottaakin jo koordinaatiosolmun ennen kuin käskyt aivoista löytävät raajat. Vesi velluu altaan laidalta toiselle parinkymmenen delfiinin voimalla niin että tsunamivaroitus olisi paikallaan. Hiki virtaa, ja tahti sen kuin kovenee. Valmistuisivatko ne varmemmin yhteisöllisesti? Utsjoella on uimahalli, vaikka väkeä elää kunnassa vain reilu 1 000 asukasta. Enkä koe pioneeritoimintaa velvollisuudeksi, sillä tykkään tehdä töitä pioneerien kanssa. Sanon ohjaajillekin, että tehdään sydämellä. Syyli näkee järjestökentän kokonaisuutena, ja pioneerit tärkeänä osana sitä. Mutta, välikö tuolla, pääasiahan on liikunnan riemu, ja reipas syömmen jytke.. Se ei ole aina helppoa, mutta siihen olisi pyrittävä. Syyli kertoo tyytyväisenä esimerkin ohjaajakurssilaisten omasta päätöksestä viettää kurssin ilta yhdessä napostellen ja vuokrafilmiä katsellen, eikä menemällä elokuvateatteriin.
Tuet vääristävät maailman kauppaa. Voitte käyttää tilaukseenne puolisonne/lastenne mahdollisesti omista ammattiliitoistaan saamat edut. Maksatte siis vain tilaushinnan, josta on vähennetty KAIKKI PERHEEN SAAMAT EDUT. Soittamalla (08) 537 1722 . 1990-luvulla tehdyt väyläsuunnitelmat ovat pyhiä ja koskemattomia, vaikka aika on muuttunut, arvot ovat muuttuneet, ihmisten toiveet ja tottumukset ovat muuttu- net, yhteiskunnan rahoitusmahdollisuudet ovat muuttuneet ja mm. Rovaniemen kohdan suunnittelu on käynnistetty uudelleen. tieliittymien rakentamisen ohjeistus on muuttunut. EU-tuet vähenevät vääjäämättä. Kansallisesti joudutaan takulla myös katsomaan mihin verovarat suunnataan. Muistetaan Venäjän taannoiset verukkeet lihan tuonnin hillitsemiseksi. (08) 537 1722 VOIT TEHDÄ TILAUKSESI: . Parhaassa tapauksessa ette maksa tilauksestanne mitään! Omat lehtietunne voitte tarkistaa ammattiliitostanne tai toimistostamme puh. Vielä ei EU:ssa ole päästy ylituotanto-mörköstä eroon, tuet maksetaan pääosin muodossa joka hillitsee ylituotantoa. Vaikka Venäjän jäsenyys Maailman Kauppajärjestössä (WTO) nähdään Suomen kannalta hyvänä, kuitenkin WTO:n painostus ruuan tuotantotukien poistamiseksi jatkuu entistä voimakkaampana. Sehän on helppo laskea, paljonko pitäisi saada esimerkiksi maito litralta enempi että pääsisi samaan tulotasoon ilman tukea kuin tukien kanssa. Minusta maidon, lihan ja viljan tuottaminen on teknisesti niin korkealla tasolla, että pitäisi puhua jo syöntituesta. Liikennevirasto ei hyväksy Nelostien Rovaniemen kohdan parannukseen Euroopassa hyväksi todettuja, kustannushyötysuhteeltaan edullisia, ympäristö- ystävällisiä kiertoliittymiä ja vaatii kaikkiin liittymiin vanhan amerikkalaisen 1960-luvun mallin mukaisesti suuria, kalliita ja rumia eritasoliittymiä. Turku-Pori tiellä insinöörin jääräpäisyys johti potkuihin. KANSAN TAHTO 47 . Kunta- ja jopa valtakunnantason päättäjillä on vain harvoissa tapauksissa riittävää osaamista esittää edes oikeita kysymyksiä asiantuntijoille. Näin syntyvät ?yhteiskunnalle kalliit ratkaisut?. Nykyinen liikennevirasto, liikenneministeriön asiantuntijaelin, ei poikkea muista insinööriasiantuntijoista. /v Kestotilaus, kuukausi kaupan päälle............... n Kansan a kaup Tahto Kansan Tahto + Useat SAK:n ammattiliitot ja -osastot maksavat osan liittonsa ja osastonsa jäsenten tilausmaksusta, jos kyseessä on kestotilaus tai vähintään 12 kuukauden tilaus. TAI t y n e m TAHTO + KANSAN UUTISTEN VIIKKOLEHTI -PAKETTI Tarjoam kestotilaajalle KANSAN KESTOTILAUKSENA VUOSIHINTAAN 165 ? uudelle den lehdet kuukau päälle! Kansan Tahto 69 . Sähköpostitse: tilaukset@kansantahto.fi Kansan Uutisten Viikkolehti Kestotilaus, kuukausi kaupan päälle............... Kansan Tahto 2 kk .................................... Kansan Tahto + Kansan Uutisten Viikkolehti 2 kk ....... 165 . Se tarkoittaa uusien, kustan- nushyötysuhteeltaan parempien, liikenneturvallisuutta edistävien ja päästöjä vähentävien ratkaisujen etsimistä. Rovaniemen kohdan uudelleen arviointia eduskunnan edellyttämällä tavalla ei ole todellisuudessa tehty. Suunnitelmasta on poistettu vain kaksi eritasoliittymää, ja kustannukset on mitoitettu sen mukaan. Insinöörin ylpeys ei ole muuttunut. 2012 11 Mielipidekirjoitukset osoitteeseen MIELIPITEITÄ toimitus@kansantahto.fi tai Kansan Tahto/toimitus, PL 61, 90101 Oulu. Maataloustuottajat levittävät vajavaista tietoa korvauksistaan Maataloustuottajat levittivät äskeisessä tempauksessaan vajavaista tietoa saamastaan korvauksesta tuottaessaan raakaainetta elintarvikeketjulle. Jäämme odottamaan toteutuuko nelostien Rovaniemen kohdan suunnittelussa valtioneuvoston ja eduskunnan tahto vai ei? Jaakko Ylitalo Kansan Tahto itsellesi tai lahjaksi. KANSAN TAHTO KESTOTILAUKSENA VUOSIHINTAAN 69 . Näin tapahtui, vaikka jo sata vuotta oli osattu rakentaa toimivat kalatiet vaelluskaloille. Insinöörien ylpeä tahto on ohjannut ilmeisesti Talvivaarassakin käyttöön sopimattoman jäteliemialtaan rakentamista, vaikka huonoista jäteliemialtaista olisi ollut varottavia kokemuksia useita pelkästään Euroopasta. Asiantuntijat osaavat esittää asiansa asiantuntevasti. Tämä koskee myös nelostien Rovaniemen kohtaa. Agribisnestä tuetaan veroina kerätyistä rahoista 3,1 miljardilla eurolla, jokaista suomalaista kohti vauvasta vaariin 560 eurolla ensi vuonna. /v 10 ? 30 ? maksaa postimaksun Kansan Tahdon näytenumero maksutta Sukunimi Etunimi Lähiosoite Puhelin Tunnus 5003916 00003 VASTAUSLÄHETYS Postinumero Laskutusosoite, jos eri kuin tilaaja: Sukunimi Postitoimipaikka Etunimi Lähiosoite Postinumero Puhelin Postitoimipaikka. Valtioneuvoston ja eduskunnan tahto on selvä. Suorat tuet muodostavat tuottajien tuloista noin 40 prosenttia. Olen seurannut kymmeniä vuosia maatalouden kehittymistä ja saanut pitkään kaiken tutkimusaineiston agribisneksen kehittymisestä Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen kautta. Postitse lähettämällä oheisen tilauslomakkeen . Hommat tehdään niin kuin kaksikymmentä vuotta sitten on suunniteltu. Eduskunta on kuitenkin yksimielisesti edellyttänyt kehittämiskohteiden uudelleen arviointia ja toimenpiteiden uudelleen mitoittamista. Onko ruuan syönnin tukeminen viisasta, kun heitetään roskiin 20 prosenttia. Lehtosen Kalle Ylivieska Insinöörin ylpeä tahto tuottaa yhteiskunnalle kalliita ratkaisuja Insinöörin ylpeä tahto katkaisi Kemijoen lohelta tuhansia vuosia jatkuneen vaelluksen syntymäsijoilleen, toteaa K.Vilkuna kirjassaan Lohi. Internetistä: www.kansantahto.fi . Olen tavannut maatalouden todellisia tuntijoita (ei politiikkoja). Olen ihmetellyt mitä tämän päivän tuottajat pelkäävät kun jättävät käyttämättä tilaisuuden kertoa miten asiat oikeasti ovat. Ensimmäiseksi kannattaisi kertoa kuluttajille paljonko ruoka maksaisi ilman tuotannon tukemista
Riskula Kansan Tahdossa 22.11. missä ulospääsy? Kemissäkin vallinnutta asuntopulaa ja -kurjuutta käsitteli Elsa Karppinen, SKDL:n kemiläinen kansanedustaja, laajassa artikkelissaan. Kaupungissa kyllä paikoin rakennettiin vilkkaastikin, mutta toisaalta kaupungissa oli liki 600 asunnonhakijaa, joista monet asuivat ?Asuinkelvottomaksi julistamisen asteella olevissa asuntopahasissaan eri puolilla laajaa kaupunkialuetta.? Ongelman ratkaisussa katseet kääntyivät valtiovaltaan. ?Vain valtio voi rakentaa uusia asuntoja ja järjestää vuokrat niin, että työmies ja pienipalkkainen virkamies ym, heihin verrattavakin voi asua uudessa talossa.? Tehokkaaksi ja käyttökelpoiseksi tieksi asuntopulan poistamiseksi Karppinen esitti ?pääomien ottamista asuntojen rakentamiseen suuryhtiöiltä, ennenkaikkea vientiyhtiöiltä. ins. 2012 60 vuotta sitten 20.11.?27.11. Koonnut: Tuomas Talvila Kemi rakentaa ?miljardimöljää? ?Kotkan kaupungilla on ?miljoonamöljänsä?, Kemin kaupunki on taas hyvää vauhtia saamassa Ajoksen syväsatamasta ?miljardimöljän??. Näin luonnehti Kemin suurhanketta Kemin kaupungin työpäällikkö, dipl.ins. G. Lehti uutisoi, kuinka kemin sisäsatamasta satamahinaaja Ajoksen avustamana lähtöä yrittönyt saksalainen alus joutui jääesteiden vuoksi palaamaan takaisin. ?Ajos, jonka avulla on lastausta voitu jatkaa ensimmäisen kerran näinkin myöhäiseen, ei enää pysty auttamaan laivoja ulos satamasta, vaan on niiden odotettava jäänsärkijä Tarmon apua. 1952. Syväsatama esittää kaupungin taloudessa niin huomattavaa osaa, että kaupunkilasien oikeus ja velvollisuus on tuntea, miten hänenkin maksamiaan verovaroja käytetään.? Työtilaisuuksia Ajos oli tarjonnut lukuisille kemiläisille. Jutun tekoaikana satamassa työn alla oli uusi pistolaituri, jonka kokonaispituus oli 315 metriä. Kansandemokraatit vaativat siis asuntopulan asettamista samaan suuruusluokkaan kuin olivat siirtoväen asuttaminen ja Lapin jälleenrakentaminen.?. Tuon päivän Kansan Tahto numero oli Kemille omistettu teemanumero, jonka pääkirjoitus oli työläiskaupunkia ylistäen otsikoitu ?Pohjolan punainen nyrkki?. Mutta takaisin Ajokseen. Työpäällikkö Riskula luonnehti syväsatamaa, jonka rakentaminen oli aloitettu vuonna 1939, ?kemiläisten lempilapseksi, joka toisinaan tosin on surunlapsi, ?miljoonien hautuumaa?, kuten on sanottu. Laituria oli rakennettu vuodesta 1951 ja sen ennakoitiin valmistuvan keväällä 1953. Dipl. Riskula painotti jutussa mm. sataman huolellista suunnittelua, ?jossa kaupunki on pyrkinyt käyttämään maan eturivin satama-alan tuntijoita.? Mutta ?koska vesirakennus on etupäässä kokemusperäinen tiede, ei siinä kaikkia kysymyksiä voida selvittää teoreettisesti?, Riskula huomautti. Tarmon apua kaivataan Näinä päivinä 60 vuotta sitten Perämeren jääolot olivat hankalat. Kemissä vallitse- va 5 beaufortin länsi-etelätuuli on aiheuttanut jäiden kasautumisen, mikä vaikeuttaa laivaliikennettä.? Asuntokurjuus . 12 KANSAN TAHTO 47
Moni teistäkin varmasti kysyy, miksi me pitäisimme kiinni sovitusta, kun vastapuolen nimi sopimuspaperissa näyttää olevan tyhjä kirjain, Aalto sanoi valtuustolle. ?Koulutusoikeus on keskusjärjestöasia? Liittovaltuuston yhteydessä pidetyllä medialounaalla numero 100 Ilmestyy torstaisin Mäkelininkatu 29, PL 61, 90101 OULU Kustantaja: Kustannus Oy Kansan Tahto www.kansantahto.fi Aalto sanoi, ettei kysymys ole enää pelkästään raamisopimuksen kolmesta koulutuspäivästä. 2012 - kultakorut, hopeaesineet, arvokellot - autot, moottoripyörät, mönkijät, kelkat - aseet, turvallinen säilytyspaikka - puhelinosake tai vastaava arvo-osuustili - pörssi- ja asunto-osakkeet - soittimet, elektroniikka, taide, jne Panttilainakonttori Oy KULTAKORUJA HALVALLA JA REHELLISESTI PAINON MUKAAN - uusia ja kunnostettuja käytettyjä kultakoruja - ostetaan kultaa ja muuta irtainta - pariston vaihto 5 ? - korjataan koruja, tilaustöitä - ostetaan puhelinosakkeita ja kultakoruja, rahat heti puhtaana käteen OULUN KULTA Pakkahuoneenkatu 26, p. Ounasrinteentie 22, Rovaniemi. Rovaniemellä 14.11.2012 Tapio Hietala yhtymävaltuuston puheenjohtaja ??? Lappi buohccediksunbiirre gielddaovttastumi v ovttastupmestivrra v c oahkkin dollo 28.11. 2012 dmu 14.00 rájes Lapin keskussairaalas, v c uj. ISSN 0356-1380 . Ounasrinteentie 22, Roavvenjárga. Roavvenjárggas 14.11.2012 Tapio Hietala ovttastupmestivrra -iheaddji ságajod www.puuliitto.fi SUOMEN MERIMIES-UNIONI r.y. FINLANDS SJÖMANNS-UNION rl www.smu.fi ELÄKELÄISET OULUN TYÖVÄEN ELÄKELÄISET RY www.otery.fi Vuodeksi 2013 valitun johtokunnan järjestäytymiskokous Aleksinkulmassa ma 26.11.2012 klo 10.00 (myös varajäsenet mukaan). Kerhoa ei ole, kun sali on varattu myyjäisten käyttöön. 28.11. Asialla alkaa olla hänen mukaansa laajempaa yhteiskunnallista merkitystä. Aallon mukaan ammattiyhdistysliikkeellä on nyt laajemman pohdinnan paikka. Jos joudutaan kisailuun työnantajan kanssa, on Aallon mielestä myös tunnistettava riskit ja varmistettava omien joukkojen pitävyys. Kysymys kolmen päivän koulutusoikeudesta on Aallon mukaan keskusjärjestöjen asia. Muista ottaa pieni paketti mukaan, niin pukki tuo Sinullekin jotakin!!! Rovaniemen Eläkeläiset ry 24.11. Tervetuloa! Johtokunta Suur-Patelan Vasemmisto SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS ke 28.11.2012 klo 18 Suvikulmassa, Palosuontie 4. Johtokunta kokoontuu klo 17 alkaen. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän yhtymävaltuuston kokous pidetään 28.11. 2012 klo 14.00 alkaen Lapin keskussairaalan auditoriossa, os. Jos se ei toteudu, Metalliliitto lähtee sopimusneuvotteluihin omilla tavoitteillaan. EK:n luottamus sopimuskumppanina palautuu vain ja ainoastaan tekojen kautta, Aalto vakuutti. ?EK:sta tullut ei-liike? Metallin liittosihteerin Matti Mäkelän mukaan EK:sta on tullut ei-liike, joka vastustaa kaikkea. Kolmen päivän koulutusoikeutta vastustaessaan EK sanoo Mäkelän mukaan ?ei. messingit . Samalla se ilmoitti, ettei se halua enää neuvotella koko asiasta. Aalto luki työnantajien syntilistalle myös äskettäin leimahtaneen ja jo sovitun kiistan työeläkemaksujen korotuksista. Johtokunnan kokous työväentalolla klo 10. 29.11. Syyskokous toimistolla ma 26.11.2012 klo 18.00. TOIMITUS: (08) 537 1724 toimitus@kansantahto.fi Tuomas Talvila (päätoimittaja) 050 570 9716 Maija Aalto 044 537 1727 Tuula Leskinen 044 537 1732 Henkilökohtainen sähköposti: etunimi.sukunimi@kansantahto.fi . Hän sanoi liittonsa valtuustolta lähtevän vahvan viestin SAK:n torstaina ja perjantaina kokoontuvalle valtuustolle. . Kärjessä ovat palkkojen yleiskorotukset ja painotus taulukkopalkkoihin, Mäkelä sanoi. TOIMISTO: (08) 537 1722, faksi (08) 371 314 ilmoitukset@kansantahto.fi Asiakaspalvelutoimisto avoinna arkisin klo 9.00?15.30 myyntisihteeri Jaana Hämälä-Raitio 044 537 1722 toimitusjohtaja Sirpa Kovalainen 050 570 9713 Kaupunginvaltuuston kokous (kunnallisvaaleissa 2008 valittu valtuusto) LINKIT Oulun kaupunginvaltuuston kokous pidetään kaupungintalossa, valtuuston istuntosalissa maanantaina 3.12.2012 alkaen klo 17.00. Tervetuloa! Tykkää Facebookissa www.akt.fi RAHAA HETI KÄTEEN PANTIKSI KÄY IRTAIN OMAISUUS 13 Veteraanikatu 9 C 90100 Oulu 050 5900711 Ikä rikkautena ? Suunta tulevaan Eläkeläiset ry www.elakelaiset.fi Yrjö Mäkelin -seura www.makelinseura.fi Oulun Tarmo ry. Päätökset tehdään siellä. Metalli ei yksin lähde tätä asiaa hoitamaan, Aalto sanoi. Hän toivoi, että Elinkeinoelämän keskusliiton uusi johtokaksikko, toimitusjohtaja Jyri Häkämies ja puheenjohtaja Ilpo Kokkila pystyvät saamaan työnantajajärjestön rivit kuntoon ja luottamuksen palautumaan. . Juuri nyt näyttä siltä, että ei voi luottaa, Aalto vastasi kysymykseensä. Luottamuspula työmarkkinoilla johtaa vakavampien konfliktien vaaran kasvuun, Aalto varoitti. Työnantajien sopimuspetturuus oli lähes jokaisen puheenvuoronkäyttäjän mielessä ja muistissa. Tervetuloa. URHEILUMUISTIO TUL:n Kainuun piirin veteraanien pikkujoulut ti 4.12. klo 17 Kainuun Liikunnan tiloissa (Kisatie 28). Suomalainen Lehtipaino Oy 2012 www.varjaagi.fi Rakennus-, remontti-, sisustus- ja tilaustyöt. Veneiden huolto-, korjausja entisöintityöt. www.kansantahto.fi. Auto ajaa kaupungista Merikoskenkadun oikeaa puolta. Ne ovat raamisopimuksen osapuolet. Työnantajien edesottamukset ovat hänen mukaansa olleet sellaiset. Mäkelä muistutti Metalliliiton asettaneen viime kevään liittokokouksessaan keskitetyn työmarkkinaratkaisun ensi sijaiseksi tavoitteeksi. . KANSAN TAHTO 47 . Torstaikerhossa aiheena kodin turvallisuus kynttilöiden syttyessä, vierailija pelastuslaitokselta. (08) 538 0100 Avoinna ma-pe 9.30-16.30 www.oulunpantti.net OSTETAAN METALLIROMUA . työnantajan kansaneläkemaksusta, joka merkitsi työnantajille miljardiluokan säästöjä. . rautaromut . Pettymystä purettiin, ettei vuosi sitten työmarkkinoiden raamisopimuksen yhteyteen sorvatusta kolmen päivän koulutusoikeudesta ole vieläkään selvyyttä. Kesällä työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät jo asiasta neuvottelutulokseen, mutta Elinkeinoelämän keskusliiton hallitus hylkäsi neuvottelutuloksen. Wanhan ajan pikkujouluun lähtö linja-autoasemalta klo 12.30. autonromut UTACON OY 0400 892 414 Kansan Tahdossa ensi torstaina: Työsuojeluvaltuutettu ja valmentaja Seppo Karjalainen lähti politiikkaan Metallin valtuusto purki pettymystä työnantajiin UP/ KARI LEPPÄNEN Metallityöväenliiton liittovaltuusto tihkui syyskokouksessaan tiistaina syvää epäluottamusta työnantajiin. Työnantajat saivat läpi tahtonsa ensi vuoden korotusten mitätöinnistä, kun ilmeni, että työeläkerahoja oli kerrytetty oletettua enemmän. Palkansaajajärjestöt olisivat halunneet pitää kiinni sovituista korotuksista, jotta työeläkerahat riittäisivät myös jatkossa. Työeläkemaksujen korotuksista sovittiin aikoinaan ns. Teatterimatka Ouluun. 28.11. Kun tuo lahjan, myös lahjan saa. myös pidemmille työurille ja työtekijöiden osaamisen kehittämiselle. Syksyn 2013 työmarkkinakierroksesta Mäkelä totesi, ettei raamisopimus näytä saavan jatkoa. Vastaavana Kaisu P. Kahvitarjoilu. Kokouksessa käsitellään esityslistalle 9/2012 otetut asiat. www.pam.? Kokouksen tarkastettu pöytäkirja pidetään julkisesti nähtävänä 7.12.2012 Oulun kaupungin kirjaamossa, osoitteessa Torikatu 10 A. Riikka Moilanen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja KOKOUKSIA Haukiputaan Vasemmiston SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS pidetään torstaina 22.11.2012 klo 18.00 alkaen kunnanvirastolla. sosiaalitupon yhteydessä. Samaisessa sosiaalitupossa luovuttiin myös mm. kuparit . Liiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoi olennaisen kysymyksen olevan, voiko työnantajan sanaan enää luottaa. . Tarjolla jouluista ruokaa ja joulumieltä
Huolto- ja korjaamopalvelut Salmintie 13, 90830 Haukipudas Puh. (016) 254 300 Asianajotoimisto fax (016) 254 305 LAHJA LIMINGOJA OY aimo.tervahauta@aatsto.inet.fi asianajaja, varatuomari Rantakatu 5 A 24 90100 OULU puh. (08) 311 8811, Kemissä: fax 378 505 Asianajotoimisto www.paivikko.fi AIMO TERVAHAUTA KY Kauppakatu 15 puh. Kollegakirja Tauno Saarelalle Waloa 100 vuotta 20. 14 KANSAN TAHTO 47 . (016) 312 750 Varatuomari, fax (016) 312 120 asianajaja gsm 0400 693 621 Hallituskatu 13?17 C 23, 90100 Oulu puh. (08) 374 511, 040 551 7754 telefax (08) 311 0286 asianajotoimisto@limingoja.net www.limingoja.net Keittiökalusteiden ei välttämättä tarvitse maksaa paljon! ASIANAJAJA on asianajajaluetteloon hyväksytty lakimies, jolla on säädetty kokemus ja taito. Ei ihan teorian mukaan 25? Koonnut Antti Kivimäki Kylmää oli aamusaikka . (08) 547 2987 Fax (08) 547 2221 16 BREZNEVIN OPISSA Irti talousväkivallasta AUTOHUOLTO P. UKKOLA KY . 9-18 * Mittatilausovet ja -kalusteet la 9-14 Lakeuden KEITTIÖKALUSTETUKKU V I S I ON Takatie 10, 90440 KEMPELE, p. ovet, luukut . (08) 622 616 VUOKRATAAN HAMMASLABORATORIO ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Urheilutie 49 86600 HAAPAVESI Puh. 050 574 1676, harri.ylonen@eduskunta.fi Pakkahuoneenkatu 19, 90100 OULU Martti Korhonen avustaja: Eija Tynnilä puh. (09) 432 4051, eduskunta Merja Kyllönen avustaja: Martti Juntunen puh. kerros 90100 OULU puh. (09) 432 4132, martti.juntunen@eduskunta.fi. ma?pe 8?17, la 9?13 , O ulu . (08) 451 075 Y VESA KUUSIRATI VUOKRATAAN yksiöitä, kaksioita ja kolmioita WWW.WALOASUNNOT.FI RAKENTAMINEN & REMONTOINTI Kalusteet tehtaanmyymälähinnoin! * Keittiökalusteet * WC-kalusteet Ota mitat ja * Kodinhoitohuonekal. mielikuvitus mukaan niin * Eteisryhmät suunnitellaan * Vaatekomerot yhdessä komerot * Ovet upeilla liukuovilla! Avoinna * Liukuovet ark. (016) 310 950, 040 537 6121 Av. Piimäperä . krs gsm 044 068 7155 90100 OULU AA,VT Altti Lepoluoto puh. 554 6198/0400 586 903, gsm 044 068 7144 fax 554 6199 OTM, KTM Jenni Kivijärvi gsm 044 068 7133 www.paakki.net Asianajotoimisto www.opuslex.fi SAM MALINEN OY Aukioloaika ma-pe klo 9-17 Kauppurienkatu 5 A, 90100 OULU gsm 0500 683 379 fax (08) 312 0045 Rovaniemellä: sam.malinen.law@gmail.com Asianajotoimisto KAUKO NEVALA Ky Maakuntakatu 11 Asianajotoimisto 96100 ROVANIEMI VELI PÄIVIKKÖ puh. vaihteistot . 010 439 5500 Kainuun Vasemmisto Lapinkatu 2, 96190 ROVANIEMI Sauli Hyöppinen, gsm 0400 698 275 sauli.hyoppinen@gmail.com http://lappi.vasemmisto.fi u Asianajotoimisto HONKA JA VESALA OY Pakkahuoneenkatu 18 B 26 90100 OULU Puh. krs, Raahe ANSSI HOLMBERG Puh. isäni maa 15? Osmo Hekkala: 35? 12? 10. 08 376 601, fax 08 376 663 www.keittiokalustetukut.? www.visionliukuovet.? KEMIN MATTO- JA MAALAUSTYÖT LIUKUOVET PYÖRÄHUOLTO fax (08) 312 1680 PURKUOSAT . 0440 588 790 sähköposti: vesa.soini@hotmail.fi www.turva.fi LO-ASUNNOT O A W erin LAKIASIAINTOIMISTOJA Pohjolankatu 16 B 20 Kajaani A leksa nt Asianajotoimisto PAAKKI & LEPOLUOTO OY Painopistealueet: perhe- ja perintö-, sopimus- ja vahingonkorvausOulussa: oikeus sekä oikeudenkäynnit. Asianajotoimisto Sovionkatu 10, 2. valossa - Runoja 19? KANSAN TAHDON TOIMISTO Neljä järisyttävää päivää Mäkelininkatu 29, Oulu, avoinna ma?pe klo 9-15 Risto Kalliorinne avustaja: Harri Ylönen puh. lyhdyt . 0400 272 560 Rautatienkatu 10 90100 OULU Raahessa: p. Runoja PekkaTaanila: Matti Viialainen: Perhonen lampun 10. Autotarvike ja -varaosamyynti o ra 65 ? Eero Matero: Kaarina Kailo: Toimitukset koko maahan Pakkahuoneenkatu 19, 90100 OULU Toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki, gsm 0500 584 055 jaakko.alavuotunki@vasemmistoliitto.fi http://pohjois-pohjanmaa.vasemmisto.fi KIRJAOSTOKSILLE US! UUTU AUTOHUOLTO JA -VARAOSAT Pohjois-Pohjanmaan vasemmisto .c o m t kiinteä verkko 8,28 snt/puhelu + 5,95 snt/min matkapuhelin 8,28 snt/puhelu + 17,04 snt/min Linnankatu 2, 87100 KAJAANI Osmo Polvinen pj, gsm 0400 234 504 (08) 623 542 fax (08) 623 060 osmo.polvinen@sotkamo.net http://kainuu.vasemmisto.fi py Huolto ka Lakiasiaintoimisto ADVUKAARI OY Varatuomari Vesa Juntunen Varatuomari Mirkka Pentikäinen OTM Mikko Ravaska Isokatu 16 B 14, 3. ym. UUDET OSAT . peltiosat . (08) 515 011 Suomalainen kommunismi ja vallankumous 1923-1930 Kansan Tahto 100 v. historiateos Osmo Hekkala: 10. Asianajajan toimintaa valvovat asianajajaliitto ja oikeuskansleri. Asianajajat antavat myös julkista oikeusapua kaikissa oikeudenkäyntiasioissa. Asianajotoimisto KARI ERIKSSON OY Asianajaja, varatuomari 0400-685 036 Ratakatu 8 B 13 90100 Oulu puh. moottorit . Rengasmyynti . ym. Kaikki automerkit LAPIN AUTO-OSA OY Nikkarinkuja 12 Roi Puh. 2012 PA LV E L E M M E S I N U A ASIANAJOTOIMISTOJA HAMMASHUOLTO MUUT HAMMASLABORATORIO VELI HEIKKINEN OY www.veliheikkinen.fi proteesit, pohjaukset, korjaukset sekä hammassuojat urheilijoille Puh. w w p aj a w. Sirpa Puhakka: PERIN SUOMALAINEN JYTKY US! UUTU 29? OTA YHTEYTTÄ VASEMMISTON OULUN VAALIPIIRIN Vappu Säilynoja: KANSANEDUSTAJIIN 20? Muistelma Moskovan puoluekoulusta 20? Erkki Kauppila: Lehtimies ja eurokommunisti Siunatut sokerisakset 29? MUISTA MYÖS NÄMÄ: Tauno Saarela: . vaihde (08) 375 434 Telefax (08) 370 163 asianajotoimisto@vesala.com AA,VT Lauri Vesala AA,VT Markku Honka OTM Tuomas Vesala POHJOIS-SUOMEN PIIRIJÄRJESTÖT Vasemmistoliiton Lapin piiri V. jäähdyttimet . SOINI Haukkarinkatu 4 C, 94100 KEMI p. 220 611, fax 222 766 Asianajaja, varatuomari AA,VT Pentti Paakki Hallituskatu 31 A 24, 4
Missä pidetään Vasemmistoliiton ensi kesän puoluekokous? VASTAUKSET: 1. Mikä on Suomen suurin yksityinen terveysyritys? 3. Animaatioelokuvan sankarina. 10. Pentti Haanpää. 8. Mikä on Sadankomitea? 2. Se on maan perussuomalaisin kunta. 4. Turkistarhauksen. 2012 TEHTÄVÄT RISTIKKO viikko 47 ...ratkaisu ensi viikon Kansan Tahdossa 15 KYSYMYKSET 1. Suomalainen rauhanjärjestö. 5. Yhdeksän prosenttia. 2. Terveystalo. 9. Tampereella. viikon 46 RATKAISUT SUDOKUT viikko 47 ...ratkaisut ensi viikon Kansan Tahdossa. Miten Niko-poro on tullut kuuluisaksi? 9. Mistä Kaustinen tuli kuntavaaleissa kuuluisaksi? 10. KANSAN TAHTO 47 . 3. 6. Paljonko valtion kiinteistösijoitusyhtiö Solidium omistaa Talvivaara Oy:sta? 6. Kiinan kommunistipuolueen uusi johtaja ja presidentti. Kuka suomalainen kirjoitti 1954 ilmestyneen teoksen ?Kiinalaiset jutut?? 5. Kuka on Xi Jinping? 4. Paljonko Kuubassa on asukkaita? 7. Noin 11 miljoonaa. 7. Minkä kieltämistä vaaditaan uudessa, yli 60 000 suomalaisen allekirjoittamassa kansalaisaloitteessa? 8
58 . 31 . (+alv 23%) 1 x 60 . Ensi vuosi on viimeinen toimintavuosi, ennakoi puheenjohtajaksi yhä valittu Taisto Hartikainen Kainuun Aluejärjestön ja samalla veteraanijaostonkin kohtaloa. Antti Wiik satavuotiaan OTPS:n peräsimeen KT Satavuotiaan Oulun Työväen Pursiseuran syyskokouksessa valittiin seuran uudeksi puheenjohtajaksi Antti Wiik. Nytkin osanottajia tuli surkeissa keliolosuhteissa yhteen suntaan yli sadan kilometrin päästä Vaalasta, Suomussalmelta ja Kuhmosta. Eikä periksi anneta, kuten ei antanut Vaalan Eila Torvinen, jolla puhkesi tulomatkalla auton rengas Paltamon puolella. . 2012 Kainuun rakentajat ehkä yhteen osastoon sitoutumista on. Seuraa pitkään menestyksellisesti johtanut Kari Kesti luovutti tehtävän ja kommoririlipun Wiikille kokouksen päätettyä yksimielisesti uudesta puheenjohtajasta. Satavuotisjuhlan keskeisenä tekijänä toiminut taloudenhoitaja Ritva Kivimäki luovutti talousasiain hoidon Outi Koivikolle. Kivimäki jatkaa seuratarkastajaryhmässä. OTPS:n uuden hallituk- sen muodostavat puheenjohtajan ja taloudenhoitajan lisäksi Jukka Orajärvi,Reijo Nyman,Alpo Tabell,Timo Luukinen ja sihteerin Risto Suikkari. Juhlavuoden jälkeen palataan aktiiviseen arkeen. Ensi vuosi on vahvasti toimipaikkojen kunnostamisen vuosi sekä nuorisotoiminnan kehittäminen. Seuran kunniapuheenjohtaja Eero Kenakkala esitteli kokouksen päätteeksi suunnitelmia seuran tukikohdan kehityssuunnitelmista Pöllisaaressa. (+alv 23%) 2 x 30 . Tavoitteena ovat laituripaikkojen lisääminen ja ympäristön huoltotoimet. Kajaanin osasto 99:n syyskokouksessa päätettiin kuitenkin perustaa sille oma veteraanijaosto eli toimintamahdollisuus säilyy. Rakentajaveteraanit haluavat yhdessä toimia ja Kuhmolaiset Eelis Komulainen (vasemmalla), Onni Heikkinen ja Kerttu Pääkkönen poimivat pöydästä voileipiä evääksi sadan kilometrin kotimatkalle. Icon by www.icondrawer.com Rakennusliitossa on valmisteilla organisaatiouudistus, jolla yritetään vähentää rutiinikokouksia. Liitossa tehdään alkuvuodesta mahdollisesti päätös esimerkiksi Kainuun aluejärjestön lakkauttamisesta. Rakennusliito on jo aiemmin purkanut aluejärjestörakenteita ja esimerkiksi itäinen Suomi toimii suurena aluekokonaisuutena. Kainuussa muutokseen kuuluu sekin mahdollisuus, että koko maakuntaan jäisi vain yksi rakentajien ammattiosasto, jolla olisi useita jaostoja. Asia oli äskettäin esillä Rakennusliiiton suuren Kajaanin osasto 99:n syyskokouksessa, jossa mietinnässä oli myös kolmen ammattiosaston Kainuu. Kokousväki kuitenkin katsoi, että yhden osaston malli olisi tehokkaampi. Käytännössä asia on jokaisen ammattiosastoin omassa vapaassa harkinnassa ja fuusio tapahtuisi siten, että kukin ammattiosasto päättäisi yhdistyä Kajaanin osastoon. Varsin monessa rakentajien osastossa Kainuussa arkitilanne on sellainen, että pakolliset kokoukset saadaan pidettyä, mutta nekin usein lähes eläkeläisvoimin kun työssäkäyvät jäsenet ovat muilla paikkakunnilla. Esimerkiksi Rakennusliiton Paltamon osasto päätti tämän takia jo pari vuotta sitten lyödä hynttyyt yhteen Kajaanin osasto 99:n kanssa. Kun veteraanit ovat toimineet talkoilla ja aluejärjestöltä sekä osastoilta saatujen pienten avustusten varassa niin ensi vuoden toimintaa täsmennetään vasta sen jälkeen kun organisosaatiomuutokset ovat tiedossa. Kajaanin Suvirannassa 9. toukokuuta pidettävä kevätkokous jo kalenteriin lyötiin. 89 . Vaikka kuinka huidoin niin kolme mieskuskia vain ajoi ohi. mennessä. KUNTA TERVEHDYSTEN HINNAT Henkilötervehdys Järjestötervehdys KYLÄ/KAUPUNGINOSA/TILAISUUS SUKUNIMI ETUNIMI EUROA 4? 25 ? Liiketervehdykset: 1 x 30 . Sitä ennen veteraanit osallistuvat Rakennuliiton valtakunnallisille Talvipäiville, jotka pidetään 16?17. maaliskuuta Vuokatissa. Kainuun veteraanirakentajien puheenjohtajana jatkaa Taisto Hartikainen ja sihteerin hommiin palasi Kalevi Heikkinen. Toiminnantarkastaja on Väinö Puuronen varallaan Matti Leinonen. 58 . (08) 5371 722 ilmoitukset@kansantahto.fi MAKSU SEURAA OHESSA. TERVEHDYKSEN LÄHETTÄJÄ EUROA YHTEENSÄ MAKSU ON SUORITETTU PANKKITILILLE ? Sampo DABAFIHH FI98 8000 1900 8307 88 Nordea NDEAFIHH FI91 1585 3007 1003 52 Oulun OP OKOYFIHH FI66 5741 3620 0134 97 POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA. Koneella oli tiukkaan väännetty renkaanvaihdossa, mutta auki sain. Hiki kyllä tuli, hän huokaisi. Teksti ja kuvat: AKI RÄISÄNEN Veteraanijaostolla viimeinen vuosi Organisaatiouudistus puhutti ja sai ymmärrystä- Rakentajien Talvipäivät Vuokatissa Kalevi Heikkisellä oli asiaa organisaatiouudistuksesta. Keskellä kuuntelee Alpo Anttonen, joka luovutti jaoston sihteerin hommat Heikkiselle. kin Kainuun rakentajaveteraanien syyskokouksessa. Rakennusliitto on lopettanut valtakunnallisen veteraanijaostonsa, mutta paikallista toimintaa on. Kainuun rakentajaveteraanit toimivat aluejärjestön jaostona vilkkaasti järjestäen omien tapahtumia kesäteatteriretkiä myöten. . 16 KANSAN TAHTO 47 . Ei auttanut kuin itse alkaa vääntää pultteja auki ja vaihtaa. (+alv 23%) Voit lähettää tervehdyksesi myös netissä www.kansantahto.fi PL 61, 90101 OULU PUH. Emäntinä touhuavat Eila Huttunen ja Taimi Klemetti, lauluryhmää vetää Matti Repo sekä muita harrasteryhmiä Jaakko Rusanen ja Väinö Moilanen. Tervehdykset julkaistaan 20.12., lähetä tervehdyksesi 7.12. (+alv 23%) 2 x 60