Kansan Tahto 29.08.2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Ei ole varaa menettää yhtään työpaikkaa? viikko 35 Sivu 5 www.hammas-aaria.fi . Tervetuloa keskustelemaan! JÄRJESTÄÄ VASEMMISTOLIITON EDUSKUNTARYHMÄ KUVA: JOUNI KAUHANEN Kizhi on elävä museosaari Äänisen saaristossa sijaitsevan Kizhin kuuluisin rakennus on Kristuksen Kirkastumisen Kirkko. Paanukattoinen 22-kupolinen puukirkko on ainutlaatuinen kirvesmiestaidon mestarinäyte. Sivu 8. KLO 14?15 KITTILÄN TORI SU 1.9. elokuuta 2013 www.kansantahto.fi l POHJOIS-SUOMEN VASEMMISTOLEHTI l PERUSTETTU 1906 l Eetu Ahola viihtyy Lapissa Vasemmistonuorten tuore piirisihteeri on kulttuurin suurkuluttaja. Sivu 2 KANSANEDUSTAJAT KIERTUEELLA Tule kertomaan miten palvelut pelaavat! Kansanedustajat Silvia Modig ja Eila Tiainen tavattavissa Kittilässä ja Sodankylässä. LA 31.8. krs 90100 OULU torstai 29. Kirkkokatu 27 A 51, 5. KLO 12?14 SODANKYLÄN KUNNANVIRASTON KAHVIO Kahvitarjoilu. e stämm Päivy NTAINA LAUA la 9.00?13.00 ma-pe 7.30?20.00 Soita 08 534 8100 Pääluottamusmies Hyykoski: ?Suomi elää viennistä
Talousarviojulkistusten jälkeen, eli niin sanotusti näinä päivinä, ratkeaa myös se merkittävä kysymys, ryhtyvätkö työmarkkinakeskusjärjestöt tavoittelemaan keskitettyä työmarkkinaratkaisua. SAK:n puheenjohtajan Lauri Lylyn mukaan neuvottelujen edellytykset riippuvat hallituksen valmistelemien rakenteellisten muutosten sisällöstä. 2 KANSAN TAHTO 35. Yhtä mieltä ollaan siitä, että korotusten tulee olla ?maltillisia?. Onnistuneen työmarkkinaratkaisun merkitykselle maamme tiukassa talous- ja työllisyystilanteessa on pitkin matkaa ladattu kovia odotuksia. Nämä paineet ratkaisua kohtaan sen kuin kasvavat, se on selvä. Mikäli neuvottelut päätetään käynnistää, niistä tulee Lylyn arvion mukaan ?tiiviit ja lyhyet?. Yhden selkeän kynnyskysymyksen SAK asetti varoittaessaan hallitusta tekemästä työttömyysturvaa heikentäviä ratkaisuja. Yksi hidaste työmarkkinaneuvotteluiden tiellä on vähemmän sen jälkeen kun järjestöjen välejä pitkään hiertänyt koulutussopimuskiista saatiin maanantaina sovittua pois päiväjärjestyksestä. Palkansaajajärjestöistä Akava ei tätä sopimusta verotussyihin viitaten edelleenkään hyväksynyt, mutta SAK ja STTK sen sijaan kiittelivät. SAK pitää sovittua osaamisen kehittämisen toimintamallia hyvänä mahdollisuutena joka parhaimmillaan auttaa talouden kasvuun ja helpottaa selviämään teollisuutta koettelevasta rakennemuutoksesta. On syytä toivoa, että osaamista ja kouluttautumista aidosti päästään kehittämään. ristitty viikko lähenee ratkaisuvaiheitaan. palkankorotusten muotoon ja jakotapaan. 2013 ?Valitettavan usein Pohjois-Suomi nähdään vain hyödynnettävinä resursseina KUVA: TUULA LESKINEN PÄÄKIRJOITUS Ratkaisuvaiheissa ?Politiikan superviikoksikin. Tuen ehto on koulutussuunnitelman laatiminen. Työnantajilla on nyt näytön paikka, jotta hyvät tavoitteet saadaan myös käytäntöön. TUOMAS TALVILA tuomas.talvila@kansantahto.fi Rovaniemeläinen Eetu Ahola on innostunut järjestötoiminnasta. TAKKUNEN. Hallitus vietti keskiviikon istumalla budjettiriihessään. Torstaina jatketaan siitä mihin keskiviikkona jäätiin. Järjestöt haluavat siis tutkailla sitä valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) lupaamaa ministeriössään valmisteltua ?rakenneuudistusten tiekarttaa?. Luonnollisesti työmarkkinaneuvottelujen vaiheeseen vaikuttaa sekin, pääsevätkö työmarkkinajärjestöt ?edes samalle kartalle keskitetyn työmarkkinaratkaisun sisällöstä?, kuten Lyly tiistaina totesi UP-uutispalvelun jutussa. Työnantajien ja palkansaajajärjestöjen näkemyserojen pitää SAK-johtajan mukaan lähentyä, jotta neuvottelut keskitetystä ratkaisusta kannattaa ylipäätään käynnistää. Palkansaaja- ja työnantajajärjestöjen näkemyserot liittyvät mm. Parempaa kilpailuvalttia kuin kovan luokan osaaminen on vaikea keksiä. Työantajat saavat taloudellisen kannusteen osaamisen kehittämiseen liittyvistä toimista
Hän sanoo peilaavansa vasemmistolaisuuteen oman elämänsä varrella kokemiaan asioita, ja siksi mieluummin painottavansa enemmän työväen asiaa kuin vihreytTä. "Vasemmistolaisuuteni on lähtenyt liikkeelle siitä, että autetaan niitä, joilla ei aina mene hyvin." Kuka? Eetu Ahola . 2013 3 Kolumni ja paikalliset asukkaat välttämättömänä pahana.? Sivu 11 Kulttuurin suurkuluttaja alkoi järjestötoimijaksi Lapin Vasemmistonuorten piirisihteeri Eetu Ahola ahkeroi myös ainejärjestössä. TUULA LESKINEN Toista opiskeluvuottaan luokanopettajaksi Lapin yliopistossa Rovaniemellä aloitteleva Eetu Ahola sai kipinän ammattivalinnalleen siviilipalvelusaikanaan Ylöjärven Veittijärven alakoulussa. Olen kulttuurin suurkuluttaja, hän luonnehtii itseään. KANSAN TAHTO 35 . Paluu syntymäkaupunkiin oli helppo ja nuori mies on viihtynyt hyvin. Tekemistä on riittänyt, eikä tylsää ole ehtinyt olla. Uutena asiana Aholan kalenteria täyttää osa-aikainen työ piirisihteerinä Lapin Vasemmistonuorissa. . Rovaniemellä . Ainakin vielä korotusvaraa on, sillä Ruotsissa ja Norjassa väkevien juomien verot ovat korkeammat kuin Suomessa.. Siitä seuraa onnettomuuksia ja muita ongelmia. Miten sinä yrittäisit lopettaa suomalaisten ongelmajuomisen? . Vaikka suurkuluttajat yksilöinä ovatkin alttiimpia haitoille, normaalikäyttäjiä on paljon enemmän ja hekin juovat itsensä ainakin joskus humalaan. Mitä mieltä olet ajatuksesta? . Keskivertokuluttajat juovat alkoholia yhä enemmän ja yhä useammin humalahakuisesti. Ovatko nämä tuhannet alkoholin takia kuolleet suurkuluttajia, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Esa Österberg? . Se tarkoittaa, että vaikka saisimme kaikki suurkuluttajat pois, ns. normaalikuluttajien kontolle jää vielä iso osa alkoholihaitoista. Luulen että siellä on hirvittävät paineet erityisesti olutteollisuuden taholta, että oluen veroa ei pitäisi nostaa. Alkoholin suurkuluttamista voidaan erikoistutkijan mukaan vähentää lähinnä saatavuudelle ja hinnalla. Sosiaali- ja terveysministeriö puhuu säännöllisistä verokorotuksista. Samaan hengenvetoon hän toteaa harrastuksen ja työn yhdistyvän. VIIKON KYSYMYS: Matkailua on lupeissa myös omalla reviirillä Lapissa, sillä Vasemmistonuorten yksi toiminnan tavoitteista on virittää paikallistason toimintaa eri paikkakunnilla. Kittilässä ollaan jo hyvässä vauhdissa, ja uusia paikkakuntia on mietinnässä. Tekijälle on kysyntää Lukioaikoina vasemmistolaiseen ajatteluun herännyt Ahola lähti Vasemmistonuorten toimintaan mukaan viime syksynä, kun kaveri houkutteli kumouskahvien nimellä pidettyihin keskustelutilaisuuksiin ja uusien jäsenten iltoihin. Joidenkin tutkimusten mukaan jopa puolet. Mistä näin suuri osuus johtuu? . Eipä juuri, koska on olemassa nk. Myös alkoholimyrkytykseen kuolleet ovat suurimmalta osin suurkuluttajia, mutta tässä ryhmässä on mukana jo muitakin. . s. Mahtava työpaikka, kesämyyjä kehuu Alkoa. Tuleva luokanopettaja naurahtaa olevansa tosissaan julkisella sektorilla töissä, nyt valtiolla ja tulevaisuudessa kunnan hommissa opettajana. Vasemmistolaisuudessa nuori aktiivi haluaa painottaa punaista puolta, vaikka hän painottaakin myös vihreän olevan tärkeää. . Reissuja riittää, piirisihteeri tietää. Kipuraja on jossakin ja sitä pitää seurata tarkasti. Suomalaisen kirjallisuuden klassikot ovat suosikkejani, hän kertoo. Kulinaristi työväen asialla Eetu Ahola tunnustautuu kulinaristiksi, jonka harrastuksiin kuuluvat myös ruuanlaitto ja niihin liittyen viinien, oluiden ja konjakkien maistelu. Kesätyöpaikka Alkossa onkin ollut mieluisa kokemus. . harrastaa järjestötyön lisäksi musiikkia, kirjallisuutta, elokuvia ja muuta kulttuuria sekä kuntoliikuntaa Miten suomalaisten juopottelu lopetetaan? KUVA: BIRGITTA SUORSA UP/MIKA PELTONEN Alkoholin takia kuolee vuosittain noin 4 000 suomalaista. Senkin voi ymmärtää, miksi hallitus ei ole päättänyt. Alkoholista johtuvissa onnettomuustilanteissa ei välttämättä puhuta enää suurkuluttajista. Auttaisiko tilannetta, jos suurkuluttaminen saataisiin loppumaan? . Hallitus ei vain ole päättänyt sitä. . Ensin hän oli mukana vain mielenkiinnosta, mutta pian halu vaikuttaa omalla toiminnalla yhteiskuntaan vei mukanaan. Uusi yliopisto-opiskelija lähti mukaan myös ainejärjestönsä Lapikkaan rientoihin ja nyt hän on sen taloudenhoitaja sekä ympäristöja kehitysvastaava. Musiikki on lähellä sydäntä, mutta Rovaniemellä hän ei vielä ole bändikuvioihin ehtinyt, vaan soittaa kitaraa itsekseen. . Vain se tiedetään, että korotuksen pitäisi tuottaa 120 miljoonaa euroa valtiolle. Luulen, että ne ihmiset, jotka tätä suunnittelevat, eivät valehtele, kun he sanovat, että he eivät vieläkään tiedä, mihin se tarkkaan ottaen kohdistetaan. opiskelee Lapin yliopistossa luokanopettajaksi . Kysyntää toimijoille tuntuu riittävän, sillä titteleitä on kertynyt useampia, Rovaniemen Vasemmistonuorten varapuheenjohtaja naurahtaa. Tekemistä menevällä nuorukaisella riittää, sillä opiskelujen ja järjestötouhujen lisäksi hän harrastaa kuntoliikuntaa lenkkeillen ja kuntosalilla. uokanopettajaksi opiskelevien ainejärjestö Lapikkaan taloudenhoitaja ja ympäristö. Iso kiitos edeltäjälleni Markus Korjoselle, joka on perehdyttänyt minua tosi hyvin, vasta vuoden verran järjestötoiminnassa mukana ollut Ahola kiittelee. . Suuriin saappaisiin astun, hän jatkaa. Edeltäjän neuvojen ohella lisätietoa tuore työntekijä saa Vasemmistonuorten koulutusviikonlopuista, joista ensimmäinen, järjestöbyrokratiaan perehdyttävä tilaisuus on jo tulevana viikonloppuna. . Sitä ei tiedä vielä kukaan. Jos kysytään, mitkä keinot vaikuttavat, on selvää, että taloudellinen ja fyysinen saatavuus. . Suuri osa on suurkuluttajia, esimerkiksi kaikki ne, jotka ovat kuolleet jonkinlaisiin maksasairauksiin. 21-vuotias, sinkku . prevention paradoksi. ylioppilas Ylöjärven lukiosta 2010 . Lapin Vasemmistonuorten piirisihteeri . Tänä syksynä kiireitä lisää uusien opiskelijoiden opastus, tutorointi. . Vasemmistolaisuuteni on lähtenyt liikkeelle siitä, että autetaan niitä, joilla ei aina mene hyvin, humanistisista arvoista kiinnostunut Ahola kertoo. Minä voin helposti sanoa jo nyt, että ensi vuoden aluksi suunniteltu veronkorotus luultavasti vähentää haittoja. Minkälaisia veronkorotuksia on tulossa? . Ahkera elokuvien katsoja myös lukee mielellään, parhaillaan kesken on Mika Waltarin Mikael Hakim. . ja kehitysvastaava . Rovaniemen Vasemmistonuorten varapuheenjohtaja
ja nyt osin KUVA: TAPANI SILLANPÄÄ Tauno ja Eeva Huovinen, Jakkukylän demokraattisen yhdistyksen puheenjohtaja ja sihteeri, saivat pienet muistolahjat huolenpidostaan Jakkukylän työväentalosta Oulun Järjestöyhdistyksen, talon uuden omistajan puheenjohtajalta, Jaakko Alavuotungilta. muidenkin . Ahola s. Kemiläinen ja kiiminkiläinen eivät ehtineet kuvaan, jonka otti toppilalainen. Jakkukylän työväentalo vaihtoi omistajaa talkoilun lomassa KT Yli-Iin Jakkukylän työväentalon talkoiden lomassa 40vuotias talo vaihtoi omistajaa. Talkoiltavaa vielä jäi mm. ALA-AHON HAUTAUSTOIMISTO PERINTEENÄ PALVELU . Asiasta valitettiin hallinto-oikeuteen, mutta Rovaniemen hallinto-oikeus hylkäsi valituksen kesäkuun alussa, ja päätöksenteko pääsi etenemään. Talon pääkäyttäjä on Rovaniemen teatteri, joka on toiminut evakkotiloissa jo pari vuotta. Kaivaten Anu Arja ja Kauko sisaren lapset perheineen sukulaiset ja ystävät Lappia-talon odotettu peruskorjaus käynnistynee vihdoinkin. KUVA: JAAKKO ALAVUOTUNKI Siunaus toimitettu lähimpien läsnä ollessa ja uurna laskettu Paattionlehdon hautausmaalle. (08) 311 2203 (24 h) . Yli-Ii ja Jakkukylä kuuluivat Iihin vuoteen 1924. 90100 Oulu . 9 - 17 la 10 - 15, su 11 - 15 LIMINKA MUHOS Tupoksentie 12 08 384 477 Valtatie 11 08 374 800 Valtatie 59 08 554 6005 TYRNÄVÄ Joonaantie 4 08 545 1957 Neuvonta ja päivystys 08 545 1957(24h) www.dapu.fi OULUN HAUTAUSTOIMISTO Arvo Kova Oy Taidolla ja kokemuksella, elämän palvelua surun kohdatessa. Oulun Hautaustoimiston auto vuodelta 1936 Asemakatu 21 . Puh. Lämmin kiitos osanotosta suruumme J. www.ala-aho.fi HAUTAUSPALVELU Kukkakauppa Tuira, OULU Avoinna ark. 4 KANSAN TAHTO 35 . Maaherran päätöksellä kylän nimi muutettiin myöhemmin 20-luvulla Pirttiörmästä Jakuksi eli Jakkukyläksi. Nykyinen työväentalo vanhan sijalle valmistui 1963.. ulkorakennuksen, varasto-puuceen siivouksessa, keittiön inventaarissa, portaiden ja niiden katoksen kunnostuksessa. Ensimmäisen työväentalon Jakkukylän työväentalon Valpas-nimiselle tilalle rakensi Iin Pirttitörmän työväenyhdistys vuonna 1913, viimeistään. Työväentalokiinteistön omistaja, Jakkukylän Demokraattinen yhdistys päätti kokouksessa talollaan lahjoittaa sen Oulun Järjestöyhdistykselle, joka niinikään talolla pitämässään kokouksessa päätti kiitollisena ottaa lahjoituksen vastaan. Lahjan antajan edustajana talon nyt jo entisen omistajan, SKDL:ään kuuluneen yhdistyksen puheenjohtaja Tauno Huovinen ja Oulun Järjestöyhdistyksen nimenkirjoittajat ovat virallistaneet lahjakirjan kaupanvahvistajan luona. Uuden Oulun vasemmistoliittolaisten . p. (o8) 311 2158 www.arvokovaoy.fi Talkoolaisia Jakkukylän työväentalolla, pestyjen ikkunoiden ja paikatun katon alla Haukiputaalta, Yli-Iin kirkolta, Maalismaasta, Patelasta, Jakkurannalta, Oulunsalosta, Puolivälinkankaalta, Kaukovainiolta / Tuomaalanperältä, Leuvalta ja Kaijonharjusta. 5.8.2013 Kemi Kun olen kuollut, itke hiukan minun vuokseni. Ajattele minua toisinaan, mutta älä liikaa. Ajattele minua silloin tällöin, sellaisena kuin olin eläessäni. Toisinaan on mukava muistella, mutta ei liian kauan. Jätä minut rauhaan, niin minäkin jätän sinut rauhaan. Ja niin kauan kuin elät, säästä ajatuksesi eläviä varten. (Perinteinen intiaanirukous) Lappia-talon korjaus pääsee alkamaan KT Useamman vuoden väännön jälkeen arkkitehti Alvar Aallon suunnitteleman Lappiatalon remontti pääsee käynnistymään konkreettisesti, kun Rovaniemen kaupunginhallitus hyväksyi maanantaina kokouksessaan viimeiset muutokset peruskorjauksen hankesuunnitelmaan. Lähiaikoina käynnistyvän peruskorjauksen on tarkoitus valmistua keväällä 2015, ja sen kokonaiskustannuksiksi arvioidaan 18,4 miljoonaa euroa. Kaupunginhallitus hyväksyi viime vuoden lopulla Lappia-talon peruskorjaushankkeen tarveselvityksen, ja valtuusto osaltaan teki varaukset remonttia varten tämän vuoden talousarvioon ja lähivuosien taloussuunnitelmaan. toisissa Jakkukylän työväentalon talkoissa pestiin talon kymmenet ikkunat ja asiansa osaavat talkoolaiset paikkasivat talon katon. 22.7.1941 Nivala k. 2013 ARKISTOKUVA: TUULA LESKINEN Rakkaamme Aini Maria Tuulikki RASTAS o.s. ELÄMÄNKAAREN VIIMEISELLE MATKALLE Asemakatu 4
Perhe on myös historiallisesti muuttuva rakenne, eikä ydinperhe ole suikaan mikään historian normi. Taloustalkoisiin pitää löytää muitakin osallistujia kuin työtätekevä porras, pääluottamusmies Jyrki Hyykoski huomauttaa. musmiehet kirjelmöivät huolestaan merenkulun tiukkenevien ympäristömääräysten vaikutuksista. Perheitä on monenlaisia ja perhe voi olla monimuotoinen läheisten ja sukulaisten muodostama kokonaisuus. Pahoitteluni siis Kemin suuntaan! Koska olin kirjoittanut valmiiksi perhepoliittisen puheen Kemin reissua varten, taidan hyödyntää sitä nyt tässä kolumnissani. Ei ole varaa menettää yhtään työpaikkaa. ydinperhe. Ajattelisinkin, että perhepolitiikan piiriin kuuluvat monet ihmisen yksityiselämän piiriin kuuluvat asiat. Pidemmän aikavälin ratkaisuna perustulo oli paras keino yksinkertaistaa tukimuotoja ja mahdollistaa ihmisille joustavammin läheisten hoivaaminen kotona. Kirjoittaja on oululainen kaupunginvaltuutettu ja yhdyskuntalautakunnan puheenjohtaja. 5. Esimerkiksi Tornion tehtaiden menestykselle tärkeässä nikkelin maailmanmarkkinahinnassa on ollut hienoista nousua havaittavissa. . Pikku hiljaa suomalaiset ovat tiedostaneet, että tässä ollaan aika syvällä ja jotain täytyy tehdä. kaupunkikulttuurin myönteisiin ilmentymiin lukeutuvan, neljättä kertaa järjestettävän Siivouspäivän tapahtumat näkyvät kaikkialla Pohjois-Suomessa. Kyseisenä päivänä ei keskitytä varsinaisesti villakoirien jahtaamiseen sänkyjen alta, vaan ajatuksena on täyttää julkinen tila kirpputoreilla, joihin voi tuoda ylimääräiset tavaransa myy- HANNA SARKKINEN Perhepolitiikkaa Vietin viime viikonloppuni Oysissa. Voi käydä niin, että työtäte- Pelkona on, että työtätekevä väki joutuu viime kädessä päästörajoitustenkin maksumiehiksi. kevä väki joutuu viime kädessä päästörajoitustenkin maksumiehiksi. Jyrki Hyykoski painottaa, ettei missään nimessä vastusta ympäristönsuojelua. Sen verran tapaus kuitenkin vaikutti poliittiseen elämääni, että jouduin jäämään pois Kemin pärskepäiviltä, johon olin luvannut mennä puhumaan perhepolitiikasta. Minusta nimenomaan ay-liike on jo 10?15 vuotta tehnyt maltillisia ratkaisuja. Hän peräänkuuluttaa kuitenkin siihen riittävän laajaa näkökulmaa maailmassa, jossa suuryrityksetkin toimivat maailmanlaajuisesti. . Puheeni peruspointti oli se, että perhe voi olla muutakin kuin ?perinteinen. KANSAN TAHTO 35 . Näitä ovat esimerkiksi asuminen, vapaa-aika, tasa- arvokysymykset, perhevapaat sekä tietysti erilaiset lapsiin liittyvät kysymykset. Myös työllisyys- ja työpolitiikka on perhepolitiikkaa, sillä työllisyys ja työelämän laatu jos mitkä vaikuttavat perheiden arkeen. Perhepoliittinen kysymys, jota olen miettinyt paljon viime aikoina, on kotihoidon tuki. Kysymys kotihoidon tuesta jakaa vasemmistolaisia ja tasa-arvotaistelijoita. 2013 ?Maltillisen ratkaisun talkoisiin mukaan muutkin kuin työntekijät? Outokummun Tornion tehtaiden pääluottamusmies Jyrki Hyykoski muistuttaa, että Suomi elää viennistä. Suomi elää viennistä. tapahtumia odottavalla mielellä. . Kestoltaan sopimus voisi hänen mukaansa olla kaksikin vuotta, mutta palkkoja olisi kuitenkin syytä tarkastella jo ensi vuonna. Hyykoski huomauttaa sellaisiakin merkkejä olevan, joiden perusteella taantuman ote olisi hellittämässä. Aika kova isku olisi koko Pohjois-Suomelle, jos täältä entisestään alettaisiin vähentää teollisuutta. Viime viikolla Outokummun luotta- Lauantaina 31.8. Mutta onko taas kerran niin, että kun vaaditaan maltillista ratkaisua, sitä vaaditaan vain työntekijöiltä. Sen sijaan yksityisten ihmisten ohella seurojen ja järjestöjen kannustetaan ottamaan osaa tapahtumaan vaikka kotipihoilla tai seurataloilla. Siivouspäivään voi ilmiantaa kotikirpputorinsa www.siivouspaiva.com - nettisivulla, josta saa myös ongittua tietoonsa kattavan kuvan oman kotialueensa kirpputoritarjonnasta. Ja tämä ei missään nimessä ole kannanotto kotihoidon tai yhteiskunnan järjestämän hoidon välillä. Mielestäni kotihoidontuki ja omaishoidontuki vahvistavat naisten valinnanvaraa, vaikka samalla ne saattavatkin heikentää naisten asemaa työmarkkinoilla. Tukijärjestelmissä on kuitenkin puutteita, isoin lienee se, että omaishoidontuki on kuntien vastuulla aiheuttaen joskus räikeitäkin alueellisia epätasa-arvoisuuksia ja kohtuuttomia tilanteita. Omaishoidontuki olisikin yhtenäistettävä ja siirrettävä kunnilta valtiolta. Pitäisi löytää taloustalkoisiin mukaan muitakin kuin työtätekevä porras, Hyykoski huomauttaa. Jyrki Hyykoski pitää hyvänä, jos tulopoliittinen kokonaisratkaisu saataisiin. En kuitenkaan näe kotihoidontuesta luopumista feministisenä tavoitteena, sillä on kuitenkin niin, että monet naiset haluavat tietoisesti vaihtaa rahan aikaan lastensa kanssa. Onnen voi löytää muualtakin kuin rahasta. Vaikka koko Outokumpu-konsernin tilanne onkin pitkän aikaa ollut aika heikko, uskon että tästä vielä noustaan. Kuka maksaa päästörajoitukset? Maan hallituksessakin on vilkkaasti puhuttu vientiteollisuuden kilpailukyvun puolesta. Sivuston keskiviikon puolen päivän tiedon mukaan esimerkiksi Kemissä olisi kolme Siivouspäivä-kirpputoria, Limingassa kolme, Kajaanissa neljä, mutta Oulussa peräti 179. Esimerkiksi Oulun steinerkoululla Tuirassa osoitteessa Kaarretie 14 on myynnissä klo 11-15 välillä vaatteita, kirjoja, kodin pienesineitä ja leluja. Paikalla on myös kahvio. Kun laajennamme käsitystä perheestä, laajenee myös käsitys perhepolitiikasta. Onko oikein, että pieni Suomi yksin yrittää pelastaa maailman, jos ei muu maailma lähde mukaan tähän. Miksi esimerkiksi Välimerellä saavat laivat päästellä suuremmilla rikkipitoisuuksilla kuin meillä, hän ihmettelee. Väylämaksujen alennus oikea toimenpide Hyykoski toteaa, että jos valtio ja maan hallitus hallitus ovat oikeasti huolissaan vientiteollisuudesta, maksuja kannattaisi miettiä uudelleen. Myönteisenä signaalina hän pitää esimerkiksi liikenneministeri Merja Kyllösen (vas.) kantaa, että meriliikenteen väylämaksujen alentaminen olisi nyt oikea toimenpide. Siivouspäivänä kirpputorit täyttävät Suomen KT KOLUMNI täväksi. Tapahtumalla ei ole virallista järjestäjää, eikä sitä ole tarkoitettu esimerkiksi kirpputoritoimintaa ammattimaisesti harjoittaville tahoille. Jyrki Hyykoski toivoo, että tämä näkyy puheiden lisäksi myös päätöksissä. . Vaikka kotihoidontukea voi hoitovapaalla saada myös mies, on valtaosa kotona lasten kanssa olevista kuitenkin naisia. Lasten kanssa kotona oleminen heikentää naisten urakehitystä ja aiheuttaa naisille köyhyyttä. Uusimpana niistä Suomi on lähtemässä mukaan Itämeren merenkulkua koskevaan typpipäästöjen rajoittamiseen vuoden 2016 jälkeen. . Teollisuuden kilpailukyvystä kannattaa siksi kantaa huolta. KUVA: TUULA LESKINEN TUOMAS TALVILA Maan hallitus istuu budjettiriihessään, ja lähipäivät ratkaisevat senkin, ryhtyvätkö työmarkkinakeskusjärjestöt tavoittelemaan keskitettyä palkkaratkaisua. Outokummun Tornion tehtaiden pääluottamusmies, Metallityöväen liiton hallituksen jäsen Jyrki Hyykoski seuraa ?politiikan superviikon. Ihmettelemme sitä, että samalla kun hallitus puhuu kilpailukyvyn puolesta, se aikoo sälyttää lisää kustannuksia vientiteollisuuden piikkiin, Hyykoski sanoo. Työntekijöiden pelko on, että jos kuljetuskustannukset nousevat, työnantajat hakevat kustannussäästöjä muualta. Se on arvokasta, vaikka se tarkoittaakin usein sitä, että juuri naiset jäävät kotiin hoitamaan sairasta läheistä, ikääntyvää vanhempaansa tai pientä lasta. Olennaista on, että ihmisillä olisi vaihtoehtoja: voi halutessaan jäädä kotiin, tai olla töissä yhteiskunnan huolehtiessa osasta hoivaamisesta. Se, että ihmisille luodaan mahdollisuuksia hoitaa läheisiään kotona, on arvokasta. Perjantaina iskeneen mystisen sairaskohtauksen takia minua pidettiin tarkkailussa ja tutkimuksissa viikonlopun yli. Asialla ei liene mitään tekemistä politiikan kanssa, vaikka viime aikoina poliitikot ovatkin olleet julkisuudessa erilaisten veritulppien ja jaksamisvaikeuksien kanssa
Sari Ekorre-Nummikari jakoi kyniä Kävelykadun tehtäväpisteellä. kolminkertainen kontrollijärjestelmä ja se tienattu lisäraha tulee tilille joskus aikojen päästä. Kunnissa edessä tiukkoja aikoja Vasemmistoliiton puoluesihteeri Marko Varajärvi varoitti, että tulevat vuodet tulevat kunnissa olemaan taloudellisesti tiukkoja. Varajärvi esitteli laskelmia, joiden mukaan hallituksen tähän asti tekemät päätökset alentavat peruspalveluiden valtionosuuden tasoa 1,3 miljardia euroa hallituskaudella eli vuoteen 2015. . Verkko on satsausta tulevaisuuteen, mutta erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa on alueita, joissa tämä kehitys ei markkinaehtoiseti etene, sanoi Varajärvi. . Heidän määränsä on laskussa. . Vaikeat säästöpäätökset siirretään kunnanvaltuustojen harteille. Varajärvi huomautti, että paine heijastuu myös kuntien määräaikaisiin työntekijöihin. Se vaikeuttaa kaikkien kuntien mahdollisuuksia turvata palveluita ja myös perhepolitiikkaa. Luosujärvi vetosikin, että ainakin Kemin Vasemmistoliitossa yksituumaisesti pyrittäisiin kohti alueen kuntien yhteenliittämistä, ja jos se osoittautuu mahdottomaksi, niin ainakin kohti omaa sote-aluetta. . Eivät tällaiset leikkaukset tietysti paranna julkisen talouden tilannetta. Tilanne muistuttaa aika paljon 90-luvun alun talouskriisin vuosia, jolloin myös määräaikaisten määrä väheni ja vähemmällä työntekijämäärällä piti pystyä hoitamaan kuntalaisten tarpeet. ?Tavoitteeksi: Hynttyyt yhteen? Riitta Luosujärvi totesi 1,3 miljardin euron tarkoittavan kuuden kunnan Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella yli kymmenen miljoonan euron leikkauksia. . Eduskuntaryhmä on valmis arvioimaan uudestaan uudistuksen peruslinjauksia, jos se johtaa hyvään toteutukseen. Eduskuntaryhmä on järjestänyt vastaavia maakuntakiertueita koko 2000-luvun, kerran vaalikauden aikana. Perhepolitiikan näkökulmastakin yhdistyminen lisäisi tasa-arvoa ja parantaisi hieman mahdollisuuksia selvitä edessä olevista leikkauksista. Sari Moisanen oli yhtä mieltä siitä, että on vahvasti ajettava yhden kunnan mallia tai ainakin sote-aluetta. . On otettava huomioon myös korjausvelka joka tässä maassa on huomattava. Homekoulujen ja tienpätkien kunnostukseen täytyy pystyä ohjaamaan riihikuivaa rahaa. TT Perhepolitiikkaa Kolumni Sivu 5 Vasemmiston kansanedustajat pohjoiseen Modig ja Tiainen Kittilään ja Sodankylään, Arhinmäki käy Rovaniemellä ja Kemijärvellä. KT Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Silvia Modig ja kansanedustaja Eila Tiainen avaavat eduskuntaryhmän maakuntakiertueen lauantaina Kittilässä ja Sodankylässä. Kansanedustajat jalkautuvat kuulemaan kuulemaan ihmisten arjen ongelmista ja toiveista. Erityisen kansanedustajat ovat kiinnostuneita kuulemaan miten sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat, esimerkiksi että pääsevätkö kuntalaiset lääkärin vastaanotolle tai saavatko pitkäaikaissairaat, vammaiset ja vanhukset tarvitse- mansa apuvälineet, ja että miten lasten päivähoito ja varhaiskasvatus sekä vanhuspalvelut on järjestetty. Kiertueen yhteyteen on järjestetty myös erilaisia tapaamisia kuntajohdon, yritysten ja työpaikkojen kanssa. Vasemmistoliiton mielestä kuntarakennetta ja sosiaali- ja terveyspalveluja uudistettaessa on tärkeää huolehtia ennen muuta palvelujen toimivuudesta. Hän kehotti laajentamaan katsetta pelkästä valtionvelan tuijottamisesta. . 2013 Perhepolitiikka ja työllisyys puhuttivat Kemin Pärskepäivillä KUVA: TUOMAS TALVILA TUOMAS TALVILA Kemin Vasemmistoliiton perinteisen Pärskepäivän seminaarissa ruodittiin viime lauantaina lapsiperheiden ja nuorten asioita. Sisko Korrensalo pohti avauspuheenvuorossaan, että vasemmistolaista perhepolitiikkaa on kaikki se mikä tukee ja helpottaa lapsia kasvattavia ihmisiä heidän tehtävässään. . Ja kun sitten voisi saada pienen työn jolla voisi tienata 300?500 euroa, niin vastassa on Varajärvi: Tietoverkkojen kehittäminen olisi hyvä elvytystoimi Pärskepäivien yhtenä teemana olivat lapsiperheiden asiat. 6 KANSAN TAHTO 35 . joissa tulokseksi tuntuu riittävän se, että ihmistä siirrellään ?toimenpiteestä toiseen?. Keskustelussa kaivattiinkin uutta, kemilåistä työllistämismallia. Muun muassa Aaro Tiilikainen viittasi Vasemmistoliiton Kemissä taannoin tekemään valtuustoaloitteeseen lähellä niin sanottua Paltamon mallia olevasta työllistämishankkeesta. . Ne täydentävät puoluejohtajan kiertämisen ja eduskuntaryhmän kesäkokouskiertämisen tuomaa suoraa tietoa ihmisten arjesta eri puolella Suomea. Pohjoisen kohteet Kansanedustajat Silvia Modig ja Eila Tiainen ovat tavattavissa Kittilän torilla lauantaina 31.8. Asia on laaja ja siinä on tärkeää kaikkien olla mukana, ei esimerkiksi pelkästään Vasemmistonaisten, jotka kyllä ovat ansiokkaasti pitäneet esillä muun muassa erilaisia perhevapaamalleja. Teeman lisäksi keskustelussa käytiin läpi moninaisia politiikan ajankohtaisia aiheita. Työllisyyskeskustelu sai sytykettä Maisa Lahnajärven todettua, että tärkeätä perhepolitiikkaa on se, että äidit ja isät voisivat olla töissä, saisivat palkkaa ja hyvinvointiyhteiskunta verotuloja. Lahnajärvi kritisoi työllistämisen ?pyörittämismalleja. kello 14?15 ja sunnuntaina Sodankylän kunnanviraston kahviossa kello 12?14. Kittilässä paikalliset vasemmistoaktiivit järjestävät torille kahvi- tarjoilun, ja ovat itsekin kuntalaisten jututettavina, kittiläläinen Aaro Granroth kertoo. Kansanedustajat tapaavat Kittilässä myös ainakin valtuuston puheenjohtaja Inkeri Yrityksen (vas.). Kuntapäättäjiä Modig ja Tiainen tapaavat myös Sodankylässä. . Jos elvytystoimia mietitään, tämä olisi yksi mahdollisuus. Varajärvi painotti valtion elvytystoimien tarvetta. vierailevat Risto Kalliorinne, Anna Kontula ja Kari Uotila. Kansanedustajat vierailevat syys- ja lokakuun aikana myös muun muassa Mikkelissä, Lappeenrannassa, Jyväskylässä ja Loimaalla.. Ennen yleisötilaisuutta he tapaavat kunnanjohtajan sekä valtuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtajat, Asko Apukka kertoo kansanedustajien ohjelmasta Sodankylässä. Merja Kyllönen, Eila Tiainen ja Risto Kalliorinne vierailevat maanantaina 9.9. Se aloite ei edennyt ja nyt ollaan tässä tilanteessa että kierretään toimenpiteestä toiseen eikä kukaan pääse töihin, sanoi Tiilikainen ja kritisoi byrokratiaa. Useammassa puheenvuorossa painotettiin, että työn vastaanottamisen tulisi aina olla kannattavaa. Reijo Viitala viittasi tilanteeseen, jossa nuoret työttömät ja perheetkin elävät tukien varassa. . Kemissä ja Tor- niossa. Paavo Arhinmäki, Jari Myllykoski ja Kari Uotila vuorostaan käyvät Rovaniemellä ja Kemijärvellä maanantaina 23.9. Kajaani on vuorossa lauantaina 5.10., ja kaupunkiin saapuvat Risto Kalliorinne, Martti Korhonen ja Erkki Virtanen. Ylivieskassa ja Raahessa lauantaina 19.10. Lyömällä hynttyyt yhteen saataisiin resursseja sekä perhetyön puolelle että koko sosiaali- ja terveyssektorille. Syrjäseutujen tietoverkkojen kehittäminen ja laajakaistojen rakentaminen sopisi vasemmistoliiton puoluesihteerin Marko Varajärven mielestä hyvin elvytystoimien joukkoon.
Se on linjassa vanhan porvarillisen ideologian kanssa, joka ei aina ole pitänyt demokratiaa tärkeänä. Se soveltuu niin elintarvikkeiden, kosmetiikan kuin biopolttoaineenkin raaka-aineeksi. Joten ei ole pienintäkään epäilystä hallituksen legitiimisyydestä, katsottiin sitä maan perustuslakien tai demokratian pelisääntöjen kannalta. Eikö se olisi tyylipuhdas vallankaappaus, jos laillinen hallitus syrjäytettäisiin jostakin ylhäältä tulevalla mahtikäskyllä ja korvattaisiin ryhmällä uusliberalistista talousoppia ajavia teknokraatteja, joilla ei ole minkäänlaista kansalta saatua valtuutusta? Ilaskiven kaavailujen mukaan toteutuisi vahvasti oikeistolainen kaappaus, joka johtaisi poliittiseen ja taloudelliseen sekasortoon ja nopeasti täydelliseen katastrofiin. Uudella ministerilistalla oli sellaisia nimiä kuin Björn Wahlroos, Koneen toimitusjohtaja Matti Alahuhta ja eläkkeelle jäänyt valtiosihteeri Raimo Sailas. Talousoppineista Ilaskivi kelpuuttaisi hallitukseen taatusti porvarillisista ajatuksistaan tunnetut professorit Vesa Puttosen ja Vesa Kanniaisen, mutta ei esimerkiksi Matti Tuomalaa tai Markus Jänttiä, ilmeisesti siitä syystä ettei heidän ajattelunsa kulje vallassa olevan talousideologian mukaisesti. Ilaskivi kaipailee presidenttiä, jolla olisi valta kävellä kansan valitseman eduskunnan yli. 2013 Nuorisovaltuusto palaa Kainuuseen KT Kainuussa ei ole maakunta-kuntayhtymän purkautumisen jälkeen ollut maakunnallista nuorisovaltuustoa. Pari vuotta sitten ilmestyneessä kirjassa Björn Wahlroosin tuumailu kulki siihen suuntaan, ettei demokratia ole hyväksi koska se nojaa enemmistöön eikä anna kauniille ja rohkeille rikkaille tarpeeksi valtaa päättää asioista rumien ja tyhmien köyhien puolesta. Demokratia on siitä kuviosta yhtä kaukana kuin oli aikoinaan sinipaitaisen taistolaisnuoren Björn Wahlroosin ajattelusta. Kirjoittaja on eläkkeellä oleva toimittaja. 7. Pullakahvit tarjotaan, Kultanen houkuttelee. Intia ja Kiina ahmivat palmuöljyä Halpuus houkuttaa ja ympäristöhaitat unohtuvat. KUVA: MARIO OSAVA/IPS KOLKATA, INTIA IPS/SUDESHNA SARKAR Palmuöljyn kasvava suosio EteläAasian maissa ja Kiinassa pahentaa osaltaan Indonesian metsäpaloja ja alueen saasteongelmia. Palmuöljyä kutsutaan Aasian uudeksi nestemäiseksi kullaksi. Joukkoon kuuluu Suomessa biodieseliä valmistava Neste Oil. Ympäristöjärjestö Greenpeace moittii RSPO-järjesAfrikasta kotoisin olevaa satoisaa öljypal- telmää lepsuksi ja toivoo, mua viljellään eri puolilla maailmaa. 85 vuotta . Suomen itsenäistymisvaiheessa vanhasuomalaiset, jotka sittemmin järjestäytyivät kokoomuspuolueeksi, ajoivat ruotsinkielisen oikeiston kanssa kuningasvaltaa, jolla olisi ollut oikeus kävellä asiassa kuin asiassa mennen tullen eduskunnan eli kansan tahdon ylitse. Kun kuningashaaveet kaatuivat, vaadittiin presidentille vahvoja valtaoikeuksia, jotta presidentti voisi estää typerän rahvaan valitseman eduskunnan käyttämästä maassa valtaa. Jotkut ovat ennustaneet, että menossa oleva talouskriisi nostaa pintaan demokratialle vihamielisiä poliittisia virtauksia. vetoamalla. Pitäisi osata lopettaa julkiset esiintymiset, jos alkaa horista päättömiä. Äskettäin Ilaskivi esitti Iltalehdessä, että nykyinen hallitus pitäisi korvata ?hätätilahallituksella?. Asian on nostanut esille kajaanilainen nuori kaupunginvaltuutettu Miikka Kortelainen (vas.). Mehta. RSPO:lla on maassa 26 jäsentä. Mehtan mukaan kestävästi tuotetun palmuöljyn käyttöä Intiassa rajoittaa köyhien suuri määrä. . Ajatuksissa on esimerkiksi porinapiiri eli keskustelutilaisuuksia ja hyväntekeväisyystapahtuma, jonka voisi toteuttaa marraskuun ravintolapäivän yhteydessä, Kultanen kuvailee. Facebook-sivun ja sähköpostilistan perustamiset tiedon jakamisen kanaviksi ovat myös kokoontumisen asialistalla. Mies on puhunut niin levottomia, ettei sitä voi puolustella edes korkeaan ikään . Yhdistyksen järjestäytyminen ja vastuuhenkilöiden nimeäminen käsitellään myös. Asioista sovitaan tarkemmin 5.9. kello 18 alkavassa tilaisuudessa, jonne kaikki naistoiminnasta kiinnostuneet ovat tervetulleita. . KANSAN TAHTO 35 . Sen tuotanto sijoittuu 85-prosenttisesti Indonesiaan ja Malesiaan. Kaudella 2011-2012 Intia kulutti maailman palmuöljystä 19 prosenttia, Kiina 16 ja Euroopan unioni 14 prosenttia. Metsäpalot kuitenkin jatkuvat. Myös palmuöljyn ostajat voivat vaikuttaa. Hän johtaa kestävää matkailua ja maataloutta edistävää Wild Asia -järjestöä Malesiassa. Öljypalmusta saa satoa pari kertaa kuussa, kun riisi korjataan vain kahdesti vuodessa, Reza selittää. Viljelystä koituu kuitenkin monia ympäristöhaittoja, kun metsiä kaadetaan ja poltetaan uusien palmuplantaasien tieltä. Yli 15 prosenttia palmuöljytuotannosta on sertifioitu. Monet Euroopan maat ovat luvanneet siirtyä sertifioituun palmuöljyyn vuoden 2015 loppuun mennessä, kertoo RSPO:n pääsihteeri Darrel Webber. Nyt niitä ilmestyy yllättävästä suunnasta, salonkikelpoisen ja demokratian lujimpana tukena esiintyneen vanhan porvariston taholta. Sieltä tulevina ne voivat olla jopa vaarallisempia kuin eniten pelätyt fasistissävyiset tai vasemmistoradikaalit ääriliikkeet, koska perinteisellä porvaristolla on takanaan runsaasti vanhaa rahaa, valmista poliittista vaikutusvaltaa ja vahvat omistus- ja muut kytkennät valtamedioihin. Muitakin rahakkaita vaikuttajia on esiintynyt Ilaskiven tavoin demokratian kyseenalaistajina. Vuonna 2004 perustettiin palmuöljyn vapaaehtoinen sertifiointijärjestelmä (RSPO), joka pyrkii vähentämään metsätuhoja ja muita ympäristöhaittoja. Suurkuluttajat Intia ja Kiina käyttävät pääosin sertifioimatonta palmuöljyä. Kiinassa palmuöljyn kysynnän povataan kasvavan kymmenen prosentin vuosivauhtia, jolloin se ohittaa Intian jo 2015. Viljelijöille palmuöljy tuo paremmat tulot kuin vaikkapa riisi tai kumi, sanoo tohtori Reza Azmi. Hän tarttui asiaan maanantaina Kainuun maakuntavaltuuston kokouksessa. Kainuun maakuntahallituksen puheenjohtaja Timo Korhonen lupasikin maakuntavaltuuston kokouksessa hallituksen käsitelevän pikaisesti edellisen nuorisoval- KOLUMNI tuuston tekemän aloitteen maakunnallisen nuorisovaltuuston uudelleenperustamisesta. Kajaanin Vasemmistonuoret teki marraskuussa aloitteen Kainuun liitolle maakunnallisen nuorisovaltuuston perustamisesta, mutta asia ei edennyt. Porinapiiriä ja hyväntekeväisyyttä Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonaiset kokoontuvat ensi viikolla suunnittelemaan toimintaa. TUULA LESKINEN . Haluamme pitää yllä naisten omaa toimintaa muutenkin kuin vain vaalien alla, Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonaisten aktiivi, oululainen Sari Kultanen kertoo. Vasemmistonaiset kokoontuvat ensi viikon torstaina Oulun Järjestötalolle suunnittelemaan toimintaa loppuvuodeksi. . Toistaiseksi RSPO:hon on liittynyt vain 15 kiinalaisyritystä. Intiassa palmuöljyn kysyntä kasvaa 3?4 prosenttia vuodessa, koska varsinkin elintarvike- ja ravintolaala suosivat sitä halpuuden vuoksi, sanoo alan tuottajayhdistystä johtava tohtori B.V. että sitä kehitetään tehokkaammaksi. Kuvan palmut kasvavat Brasiliassa. Köyhät mukaan Indonesiasta tullut savusumu aiheutti kesäkuussa Malesiassa ja Singaporessa pahimmat saasteongelmat 16 vuoteen. Lisää valvontaa Heinäkuussa Indonesian, Malesian, Brunein, Thaimaan ja Singaporen ympäristöministerit sopivat yhteistyöstä ilmansaasteiden seurannassa. Lisäksi Indonesia sitoutui alueelliseen sopimukseen savusumun torjunnasta. Eurooppalaisilla on varaa ostaa sertifioitua palmuöljyä, mutta Intiassa moni kamppailee pysyäkseen leivässä. SEPPO HURSTI Demokratia romukoppaan Olen pitänyt Raimo Ilaskiveä suhteellisen järkevänä porvarina, mutta on aika tarkistaa kantaansa. päättämässä, millaisen hallituksen valtakunta tarvitsee. Nykyisellä hallituksella on takanaan noin kaksi kolmasosaa eduskunnasta. Presidentti olisi ?ratkaisijan paikalla. Aasiassa palmuöljyä käytetään paistamiseen, vaikkei se kuulu terveellisinä pidettyihin rasvoihin. Satoisa kasvi . Harvinaisen pöhköä ajattelua pitkän linjan poliitikolta. Eihän se toki uutta ole. Etelä-Aasiassa myös Pakistan ja Bangladesh lisäävät käyttöään. Palmuöljy on halpaa ja monikäyttöistä
Bosov Nosin Suuri Piessa (paholainen, hiisi) on ajoitettu noin 3500?3000 eKr. Kuvia tehtiin ensimmäisen vuosituhannen lopulle saakka ennen ajanlaskuamme. Valokuvan ruukunpalat ovat arkeologien leirin ruokapöydällä. 8 KANSAN TAHTO 35 . 2013 Osa Besov Nosin ?paholaista?. Muroman luostarin munkit turmelivat 1400?1500-luvuilla osan kalliopiirroksesta. Viestejä muinaisuudesta Kalliopiirroksia ja tsasounia Äänisen rannoilla. Teksti ja kuvat: JOUNI KAUHANEN Venäjällä Äänisjärven itärannalla sijaitseva Piessanniemi (Besov Nos) on yksi kuuluisista Karjalan kivikautisista kalliopiirrosalueista. Äänisen itärannan lisäksi kalliopiirroksia on löydetty Karjalassa Vienanmeren rannikon läheltä Uikujoen suistosta Sorokan (Belomorskajan) seudulta. Pikaveneellä matka Kizhin museosaarelta Besov Nosille taittuu parissa tunnissa. Uikusaaren voimalaitoksen patovallin äärellä on lähes 500 kuvaa sisältävä ?Hiiden jäljet?. Äänisen ja Belomorskajan kalliopiirroksiin syvällisesti perehtynyt tukija Nadezda Lobanova esittelemässä Besov Nosin löytöjä 1.8.2013. Kalliopiirroksia on myös Vanhassa ja Uudessa Zavalrugassa. Sitten maailmankatsomuksessa tapahtu- Ehkäpä tässä on Äänisen tuulenjumala. neet muutokset lopettivat kuvien tekemisen. Karjalan kalliopiirrosten kuvaaiheina ovat muun muassa joutsenet, hirvet, veneet ja ihmishahmot. Kuvia on myös auringosta, kuusta, monnista, saukosta, sudesta, ketusta, majavasta, veneestä ja pyyntikuvia yms. Osa kuvista on veden alla. Äänisen pinta on ollut aikanaan matalammalla kuin nykyään. Myös jäät ovat paikoin murtaneet piirroskallioista paloja veteen. Vanhimmat kalliopiirrokset ovat tuhansia vuosia vanhoja. Muun muassa Näyte Besov Nosin kesän 2013 kaivausten keramiikkalöydöistä. Piirroksia löytyy jatkuvasti lisää. Luetteloituja kuvia on noin 1 300. Lusikat ja leivänpala ovat mittasuhteina.
Kalmistosta tutkittiin 177 hautaa. Ilmeisesti jo tuolloin Kizhistä kehittyi laajan yhteisön keskus, jossa pidettiin uskonnollisia seremonioita auringolle ja sateen jumalalle. Elämä perustui metsästykseen, kalastukseen ja keräilyyn. Noin kuusi ja puolituhatta vuotta sitten alkoi keraaminen kulttuuri ja siitä noin kaksi tuhatta vuotta myöhemmin asukkaat oppivat hyödyntämään kuparia. Itä- Karjalan pronssikauden (noin 1200-500 eKr.) kiinteitä asuinpaikkoja oli Äänisjärven länsi-, pohjoisja itärannikolla, Säämäjärven seudulla, Himolanjärven ympäristössä ja Uikujoen alajuoksulla, joissa elämä jatkui katkeamatta kampakeraamiselta ajalta lähtien. Talvella saarelle pääsee helikopterilla. Venäläinen kolonisaatio jatkui sitten läpi keskiajan. Soutajien päästyä liikkeelle tykin laukauksen saattelemana alkavat Kizhin kirkonkellot kilkattaa riemukkaasti. Tapahtumaan liittyy näytöksiä, kaupustelua, musisointia ja muuta kulttuuriohjelmaa. Taito lienee ainakin osittain levinnyt siirtolaisten mukana. Volgan yläjuoksulla, PohjoisVenäjällä, Karjalassa ja Suomessa kehittyi tapa koristella saviruukut kampamaisella leimalla. Myöhemmin Karjalassa ja Itä- Suomen järvialueilla ruvettiin keramiikkaan sekoittamaan asbestikuituja, jotka antoivat astioihin lisää lujuutta. Mustajoen suulla, Ääniseen pistäviltä rantakallioilta löytyy Karjalan suomalaisten nimiä vuodelta 1940. Regatta edistää osaltaan perinteisten käsityötaitojen säilymistä. Kizhin pogosta Perinteisen Kizhin regatan lähtötunnelmia Kartta teoksesta Kizhi. KANSAN TAHTO 35 . Eri sarjoissa soudetaan kilpaa saaren eteläkärjen ympäri. Karjalainen sana ?ki-zhat. Kizhin saarella oli vielä 1870-luvulla kymmenen kylää - nykyään kaksi: Jamka ja Vasiljevo. Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän tsaari Pietari Suuri halusi vahvistaa asetuotantoa ja perusti Äänisen länsirannalle Lohijoen suulle rautavalimon ja asetehtaan. Jo 1500-luvun alussa pogostaan laskettiin kuuluneen 130 kylää. Museum Guidebook. Petroskoista on Kizhille Äänistä pitkin matkaa 68 kilometriä. Kasakkakuoro musisoimassa Kizhin vuoden 2013 regatan oheistapahtumassa. 1100luvulla Äänisen seutu tuli osaksi Novgorodia ja myöhemmin siitä tuli osa Moskovan Venäjää. Kizhistä tuli PohjoisVenäjän tärkeä hallinnollinen yksikkö eli pogosta. Kylässä on kauppa ja paikallisbussi liikennöi. vuonna 1936. Maalialueella oli tarjolla muutakin kansanmusiikkia sekä vierailija Moskovan oopperasta. hirven hiihto viittaa kalevalaiseen mytologiaan. Karjalan kalliopiirroksilla ja ItäSuomen järvialueiden kalliomaalauksilla on selviä yhtäläisyyksiä mutta myös alueellisia eroja. Äänisen ja Vienanmeren kalliorannikoilla ei ollut punamultaan tarvittavia mineraaleja, joita löytyi Itä-Suomen järvialueilta. Kalliopiirrokset tehtiin lyömällä laakeisiin rantakallioihin kovalla kvartsilla, kun taas lännessä opittiin maalamaan kuvia pystysuoraan kallioon. Mustajoen ympäristössä oli pitkin neuvostoaikaa suuria metsä- työmaita. Karjalan matkoilla voi samoista kohteista löytää hyvinkin erilaisia aikatasoja. Näin syntyi Petroskoin kaupunki vuonna 1703. Karjalainen sana ?ki-zhat? tarkoittaa yhteistä kisailua.. Kallioon ikuistetut nimet ovat muistoja Stalinin aikana leireille joutuneista suomalaisuhreista. Tämän vuoden hintatasolla helikopterimatka maksaa henkeä kohti 570 ruplaa (noin 13 euroa). Saaren kulttuurikesän kohokohtia on elokuun alussa järjestettävä regatta, jossa on myös muinaisveneiden sarja. Löydöt ajoitettiin noin 6 800?7 500 vuotta vanhoiksi. Savenvalun taito opittiin Laatokan ja Äänisen ympäristössä samoin kuin Suomessa noin 5 000 eKr. Karjalan rautakausi alkoi noin kaksi ja puolituhatta vuotta sitten. Ensimmäisellä vuosituhannella Äänisniemellä ja Kizhin saaristossa asui saamelaisia, vepsäläisiä ja karjalaisia. Piirroksissa ja maalauksissa kuvattiin eläimiä ja ihmisiä, shamaaneja, metsästys- ja kalastuskohtauksia. Äänisen alueella on runsaasti myös muita arkeologisia löytöjä. Kizhin museon alueelta on arkeologisia kaivauksia tehty yli 30 paikassa. Äänisniemen rannikolla sijaitsevan Peurasaaren kalmistolöydöt viittaavat varhaiseen asukkaiden saapumiseen Volgan yläjuoksun suunnalta. Tutkijat ovat erottaneet säilyneistä kalloista sekä aasialaisia että eurooppalaisia piirteitä ? ehkäpä suomalais-ugrilaista alkuperää. Peurasaaren kalmisto löydettiin Jamkan kylä noudattaa perinteistä rantakadun varteen ryhmittynyttä kylää. tarkoittaa yhteistä kisailua. Toisella vuosituhannella Novgorodin vaikutus alkoi ulottua Ääniselle. Rantasaunat ovat lähes joka talon rannassa. Suunniteltu vierailu Peurasaarelle, jossa on yhä jäljellä rakennelmia Stalin vankileiristä, ei tällä kertaa onnistunut. SEURAAVALLA SIVULLA: Puuarkkitehtuurin helmiä Neuvostovuosikymmeninäkin täydellisesti säilynyt Volkostrovin (Susisaaren) kylän Pietarin ja Paavalin tsasouna on 16001700-luvuilta. Karjalan ensimmäiset asukkaat ilmestyivät Äänisen alueelle noin yhdeksän tuhatta vuotta sitten. 2013 9 Elävä museosaari Unescon maailmanperintöluetteloon vuodesta 1990 kuuluvan Kizhin satamassa pysähtyy turistiaikaan 3?6 risteilijää ja kantosiipialukset tuovat vieraita Petroskoista
Kirkossa pidettiin jumalanpalveluksia vuoteen 1937 saakka. Heikki Kirkisen mukaan jo uuden ajan alussa vauraat kylät alkoivat jäljitellä rukoushuoneiden tyylisiä kirkkoja rakentamalla niihin erikseen kirkkosalin ja esihuoneen, toisinaan myös eteisen katettuine portaineen ja tornin. Teksti ja kuvat: JOUNI KAUHANEN Kirjoittaja osallistui Kizhin retkelle 30.7.?4.8. Kirjallisuutta: Heikki Kirkinen: Karjalan historian juurista Uudenkaupungin rauhaan. Vielä 1900-luvun alussa hirret oli ulkoapäin peitetty lautavuorauksella. Kellotorni on vuodelta 1862 (uusittu vuonna 1874). Ensimmäinen talonpoikastalo siirrettiin saarelle vuonna 1951. Kizhin ympäristössä on säilynyt useita 1700- ja 1800-luvulla rakennettuja tsasounia. Kizhillä on myös Venäjän vanhin puukirkko - Pyhän Lasaruksen kirkon vanhin osa on kaiketi 1300-luvulta. Museon kehittämisessä keskeinen uranuurtaja oli arkkitehti ja tutkija Alexander Opolovnikov (1911-1994). Kizhin kulttuurihistoriallisiin kokoelmiin kuluun yli 30000 esinettä - perinteisiä Karjalassa käytettyjä työkaluja, taloustavaroita ja huonekaluja 1800-luvulta 1900luvun alkuun. Kirkon huolelliset kunnostustyöt ovat edelleen käynnissä. Kristuksen Kirkastumisen kirkon vieressä on 1700-luvun puolivälissä valmistunut yhdeksän kupolinen Jumalanäidin suojeluksen kirkko. Tämän kirkon sisätiloihin pääsee tutustumaan. Jumalanpalvelukset lopetettiin kirkossa 1930-luvulla. Ne pääsivät jatkumaan vuonna 1994. 37 metriä korkean kirkon kunnostustyöt etenevät pikku hiljaa. Ikonit ripustettiin peräseinälle, jonka edessä oli alttaripöytä. Jamkan kylän taloista suurin osa on siirretty Äänisniemen muista kylistä, mutta kylä mainitaan jo 1500-luvulla, jolloin se kuului novgorodilaisen pajari Nikita Afanasjevin omistukseen. Teoksessa Kirkinen-Nevalainen-Sihvo, Karjalan kansan historia. Tsasounien säilyneet ikonit ja muu esineistö ovat Kizhin museossa. Tsasounat olivat usein pieniä kirkolliseen tarkoitukseen pyhitettyjä hirsimökkejä. Vuodesta 1980 kirkko on ollut suljettu matkailijoilta. 10 KANSAN TAHTO 35 . Näitä kirkkoja kutsutaan yhteisnimellä ?Kizhin helminauha?. Ennen vallankumousta rukoushuoneita oli kolmetoista. Kesäkirkkoa, talvikirkkoa ja kellotapulia ympäröi kirkkoaita. Puuarkkitehtuurin helmiä Kizhi on tunnettu karjalaisen puuarkkitehtuurin mestariluomuksista, saarelle lähinnä Äänisniemeltä siirretyistä komeista talonpoikaistaloista ja muista rakennuksista. Paanukattoinen 22-kupolinen Kristuksen Kirkastumisen kirkko on ainutlaatuinen puukirkko, kirvesmiestaidon mestarinäyte. Tilojen pulpettikatot ovat eri tasossa ja kattokulmat erisuuruisia. Kizhin museo on ensimmäisiä arkkitehtuurin ja kulttuurihistorian ulkomuseoita Venäjällä. Museo on toiminut vuodesta 1966 itsenäisenä instituutiona. Se valmistui vuonna 1714 Kizhin pogostan kesäkirkoksi. Porvoo 1994. Heikki Kirkinen: Karjala idän ja lännen välissä I. Jokaisella rukoushuoneella on omat erityispiirteensä, koska ne rakennettiin ilman mallipiirustuksia paikallisin voimin ja paikallisten olosuhteiden mukaisesti. Lentäjä pudotti Fokker C 10:n pommit tarkoituksellisesti harhaan ja kirkot pelastuivat. Jatkosodan aikana suomalainen Lars Pettersson tutustui Äänisniemen ortodoksiseen kirkkorakentamiseen ja julkaisi vuonna 1950 Suomen Muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirjassa artikkelin Äänisniemen kirkollisesta puuarkkitehtuurista. Rakentajamestarin nimeä ei tiedetä. Petterssonin aineistosta on ollut apua muun muassa Kizhin helminauhaan kuuluvan Vorobjin tsasounan ajoituksen täsmentämisessä. Pyhän Lasaruksen kirkko Muroman luostarista sijaitsee nykyään Kizhin saarella. Rakennus koostuu kolmesta osasta. 2013 Kizhin kuuluisin rakennus on Kristuksen Kirkastumisen Kirkko. Kylän alkuperäinen rannikkokylälle tyypillinen asemakaava on säilytetty. Kizhin museosaaren ympäristössä on säilynyt useita 17001800-luvun tsasounia. Museum Guidebook. Historiallisia tutkimuksia LXXX. Helsinki 1970. Kizhi. PetroPress. Petrozavodsk 2005. Markus Lehtipuu: Karjala. Nykypäivään on säilynyt viisi. Äänislinnaksi muutettu kaupunki menetettiin kesäkuun lopussa 1944. Joulukuussa 1941 taistelulentäjä Laus-Dei Saxell sai kertomansa mukaan käskyn pommittaa kirkkoja, joissa arveltiin olleen neuvostojoukkoja. Keuruu 2002.. Kirkko on alunperin ollut Muroman (Muromskin) luostarissa Äänisen itärannalla. Jatkosodan alussa suomalaiset joukot valloittivat Petroskoin 1. päivänä lokakuuta 1941
Opiskelija, joka muuttaa valmistuttuaan takaisin kotikonnuilleen, saa osan opintolainastaan anteeksi. Kahdessa pohjoisimmassa läänissä (yhteispinta-ala 74 484 km2) asuu yhteensä noin 227 870 asukasta ja niiden alueella on yhdeksän kaupunkia. Pohjois-Suomessa valtio lakkauttaa työpaikkojaan ja kylät kuihtuvat. Muutokseen ei kuitenkaan ole toistaiseksi löytynyt poliittista tahtoa. Erkki Raudaskoski maataloustoimittaja Rovaniemi KOLUMNI Eläköön se pieni... Niiden ylläpitämiseksi ja synnyttämiseksi tarvitaan poliittisia päätöksiä ja halu pitää koko maa asuttuna. Peuran esittämä rakennemuutos toteutuukin vain siinä tapauksessa, että maatilat otetaan mukaan uudistukseen. Maatilojen biokaasulaitoksia on meillä toiminnassa vasta muutamia. KANSAN TAHTO 35 . Hän on muun muassa osoittanut, että maataloudella on hallussaan suuret energiavarat. Opiskelija ei pääse kotiin, koska julkinen liikenne ei toimi. Tähän tulokseen on päätynyt viime heinäkuussa väitellyt filosofian tohtori Pekka Peura. Peuran väitöstutkimuksen kohteina olivat muun muassa kunnallinen jäte, kotieläinten lanta ja liete, kesannolla olevien peltojen sato, viljanolki sekä metsätalouden hakkuutähteet. ovat päätyneet, niin perustellusti voi sanoa, että taloudellisen ja ehkä myös henkisen kunnallisen köyhyyden ongelma on ainakin teknisesti ratkaistu yhdistämällä oma kyvyttömyys ja haluttomuus uudistuksiin mukavuudentunteeseen, joka tulee ulkopuolisen tarjoamasta apuryypystä vaikeuksien keskellä. Mukavuuden tunne voi kuitenkin osoittautua lyhytaikaiseksi, nousuhumalan kaltaiseksi hurmostilaksi, jossa tunnetusti velatkin muuttuvat saataviksi. Sen jälkeisestä krapulatilasta selviäminen lienee myös tavallista vaikeampaa ja kuolemaksikin, ainakin jos sitä tarkastellaan kunnallisen demokratian ja oman itsenäisen päätäntävallan näkökulmista käsin. Helge Niva Onko poliittista tahtoa energiauudistukseen? Omia uusiutuvia energialähteitä käyttämällä Suomi voisi kehittää maaseutuaan ja pitää itse ulkomaiseen sähköön ja öljyyn virtaavat rahat. Hänestä tuntui, että nyt meidän vain halutaan muuttavan pois täältä. Valitettavan usein Pohjois-Suomi nähdään vain hyödynnettävinä resursseina ja paikalliset asukkaat välttämättömänä pahana. Maat pitäisi saada hukuttaa tekoaltaiden alle, mineraalit kaivaa vapaasti maasta, metsät kaataa ja ne kaikista kalaisimmat vesistöt varata yksinoikeudella turisteille. Ihmiset voisivat muuttaa kehityksen tieltä kasvukeskuksiin. kylä! Pohjois-Norjassa noin 5 000 asukkaan kaupunki näyttää siltä, että Suomessa sen asukasluku olisi vähintään kaksinkertainen. Jotta tämä oikeus toteutuu, tarvitaan työpaikkoja, asuntoja ja palveluja. Maataloutta harjoitetaan aivan maan pohjoisimmissakin kolkissa. Esimerkiksi kymmenkunta vuotta toiminnassa olleen halsualaisen sikatilan reak- ARKISTOKUVA Energiapuun korjuuta. tori tuottaa tarvittavan lämmön ja sähkön, ja sähköä riittää myös myyntiin. Lisäsyötteeksi otetaan teurastamojätettä, ja lannoitteena käytettävää jätelientä saadaan niin runsaasti, ettei ostolannoitteita enää tarvita. Tila säästääkin tarvikeostoissaan vuosittain noin 150 000 euroa. Vastaavasti laukaalaisen karjatilan biokaasu menee pääosin autojen polttoaineeksi, ja tilan tankkauspistettä käyttää jo 250 autoilijaa. Energiankierrätykseen liittyy luontevasti ravinteiden kierrätys, kuten edellä mainitulla halsualaisella sikatilalla. Niiden käyttöönotto on kuitenkin ollut erittäin hidasta, koska pientuotantoa ei ole suurtuotannon tavoin hyväksytty valtion tukien piiriin. Maatiloilla on myös huomattavat metsävarat. vietetäänhän siellä vuosittain pessimismipäiviä, jos vietetään, pessimistejä kun ollaan . Uusiutuvien energialähteiden käyttö voisi tehdä koko Suomesta energiaomavaraisen ja luoda työpaikkoja ja kasvua maaseudulle. 2013 11 MIELIPITEITÄ Mielipidekirjoitukset osoitteeseen toimitus@kansantahto.fi tai Kansan Tahto/toimitus, PL 61, 90101 Oulu. Sote-ongelma ratkaistu Sallassa? Kunnanjohdon mukaan yksityistämisellä pelastettaisiin Sallan kunnan itsenäisyys, vaikka kertalaakilla demokratiasta leikattaisiin Attendolle tai jollekin muulle noin 55 prosenttia siirtämällä vuosittain tuota vastaava summa nykyisestä kunnan budjetista yksityiselle firmalle 3 prosentin vuosittaisella korotuksella seitsemäksi vuodeksi sosiaali- ja terveyspuolen hoitoa varten. Sallan kunnan nokkamiehet järjestivät tilaisuuden 20.8. Kallioperän fosforivarat ehtyvät, ja kierrätys on tulevaisuudessa ainoa mahdollisuus pitää yllä maan kasvukuntoa. Pekka Peura toteaa, että fossiilisista polttoaineista siirtyminen kestävään energiahuoltoon on pitkällinen prosessi, mutta Suomessa kehitys on pysähtynyt heti alkuunsa. Useimmat jo toimivista biokaasulaitoksista ovat Peuran mukaan kannattavia ja lisäävät merkittävästi työllisyyt- tä omalla alueellaan. Dosentti Ari Lampinen on päätynyt omissa laajoissa tutkimuksissaan jo aiemmin samoihin tuloksiin kuin Peura. Tutkijat näkevät energiauudistuksen mittavana, työllisyyttä edistävänä mahdollisuutena, jonka toteuttaminen olisi realismia. Norjassa se näyttää onnistuneen. Kirjoittaja on Utsjoella asuva opiskelija ja Vasemmistonuorten 2. Oppimatkakin on tehty köyhäksi tiedettyyn Puolankaan, jossa nyt jo seitsemättä kuukautta (!) ollaan juhlittu yksityistämisen riemuvoittoa. Kun asiaa tarkastelee yksityisen firman, kunnan/ kuntalaisen ja kunnan työntekijöiden näkökulmasta niin tilanteen voi tiivistää seuraavasti: 1. Esimerkiksi Itävallassa puolet sähköstä saadaan jo pienistä yksiköistä ja maatalous on tuotannossa vahvasti mukana. Suomessa puhutaan lähes kaikissa uutislähetyksissä rakennemuutosten välttämättömyydestä. Toisaalta paluumuutto velkaantuneeseen kotikuntaan ei edes innosta, koska töitä ja asuntoa on vaikea saada. Lapin maakunnassa asuu 182 315 henkeä ja sen pinta- ala on 98 982 km 2 . Lapissa on neljä kaupunkia. Luvut ovat lukuja eivätkä ne kerro koko totuutta, mutta jonkinlaisesta erosta ne tässä tapauksessa kertovat. Eräs yhdeksättäkymmentään käyvä tuttuni totesi hieman huvittuneena, että eivät ne tukitoimet ennen välttämättä niin järkeviä olleet, kun laitettiin peltoa keskelle tunturia, mutta että ainakin silloin edes yritettiin. kuntalaisille sosiaali- ja terveyspuolen yksityistämisestä, jota siihen on houkutellut Attendo Oy. Tutkimustuloksia ei voi sivuuttaa sillä perusteella, että uusi energiantuotanto verottaisi ravintokasvien viljelyä tai muuta teollisuutta. Kunnan ja kuntalaisten tulee sopeutua tähän tilanteeseen mukisematta ja tarvittaessa supistaa menoja niiden päätäntävaltaan jäävien muiden toimialojen kuten sivistys- ja teknisen toimen osalta, jotta selvitään yksityisen firman kanssa tehdyistä sitoumuksista, olipa verotulojen tai väestörakenteen kehitys miten epäedullinen tahansa. 3.Yksityisen firman leipiin sijoittuvien sosiaali-ja terveyspuolen työntekijöiden kohtaloksi tulee epävarmuus työn jatkuvuudesta voittoon pyrkivän yhtiön palveluksessa. Jos Sallassa tapahtuu se, mihin pessimistisyydestään tunnetut puolankalaiset . varapuheenjohtaja.. Maatiloille on vaikea löytää jatkajia. Suomalainen laiterakentaminen on laadukasta ja siitä saadut kokemukset hyviä. Sama se sille, jos siinä sivussa joku sattuu menettämään kotinsa tai elinkeinonsa. Vapaus asua siellä, missä haluaa, kohtuullisen matkan päässä peruspalveluista, ANNI AHLAKORPI pitäisi olla itsestäänselvä oikeus. Yksityinen firma saa varman tulolähteen sallalaisten kukkaroista sopimuksen ajaksi. 2
Maalaisliittolais- kansanpuoluelais-kokoomuslainen vaaliliitto oli saanut rinnalleen ?Puolueettoman virkamiesliiton?, jonka ehdokkaina oli paikkakunnan huomattavia porvarillisia kunnallispoliitikkoja. Suomen kommunistisen puolueen (SKP) perustamista ei näy juhlitun juuri muuten kuin Koskelankylän Valolla ja lehden palstoilla, joilla juttua oli pääkirjoitusta myöten ? ja kuva 35-vuotisnäyttelystä SKP:n keskuskabinetista. Toisen uutisen mukaan Kelontekemän puolueosastoon oli liittynyt 12 uutta jäsentä, kaikki nuoria, sillä ?yleensä kylän nuoret liittyvät jäseneksi heti hyväksyttävän iän saavutettuaan?. Koulutusta Moskovassa, Oulussa, Sirola-opistossa Uutinen Oulun uudessa, väliaikaisessa opettajakorkeakoulussa aloittaneista 206:sta nuoresta oli lehden sivulla vähemmän näyttävällä paikalla kuin kuvan kanssa julkaistu uutinen Leninvuorella avatusta Moskovan uudesta yliopistosta. Pohjois-Suomesta Sirola- opistoon opiskelemaan hyväksytyt oli lueteltu: Voitto Arstio Rovaniemeltä, Niilo Karppinen Muhokselta, Eino Kauppila ja Sirkka Niiranen Kemistä, Toivo Mattila Sodankylästä, Aarno Nokia Vihannista, Antti Pikkula (pitänee olla Piukkula) Iistä, Hannu Sala Pateniemestä ja Jorma Tuovinen Lohinivasta.. nimen: ?Puolueettomasti ja taloudellisesti ajattelevien vaaliliitto.? Porvarit hajallaan Simossa maalaisliittoporvareiden riitely oli ollut niin kovaa, että nämä olivat perustaneet kolme erillistä vaaliliittoa: kansanedustaja Pekka Vilmiä tukeneet 35-vuotias SKP saa Kelontekemän nuoret jäsenikseen olivat perustaneet Viantien ja Simojokisten vaaliliiton, Rantakylien lohi-isännät omansa ja vielä kauppiaat Palkkaväen ja liikkeenharjoittajien vaaliliiton, minkä nimeä lehti piti harhauttavana. Myös porvarien Rovaniemelle kaavailema yhteinen vaaliliitto näytti rakoilevan. 1953 Koonnut: Tapani Sillanpää Kunnallisvaalit kuumensivat Viikolla oli pieniä ja isoja juttuja runsaan kuukauden päässä odottavien kunnallisvaalien ehdokasasettelusta, koska ehdokaslistat oli jätetty; tuolloin puolueidenkin listat olivat vaaliliitoiksi (nykyään yhteislistoiksi) yhtyneitä valitsijayhdistyksiä, kun puolueilla ei ollut ehdokasasetteluoikeutta. Haapavedellä keskusvaalilautakunta oli hylännyt kokoomuksen vaaliliiton ?humoristisen. Tästäkään lehti ei tietenkään ollut pahoillaan. SKDL:n vaaliliitot olivat maalaiskunnissa useimmiten nimeltään Työväen ja pienviljelijäin vaaliliittoja. Oulussa kansandemokraateilla oli 82, sos.demeilla 44, kansanpuolueella (lib.) 57, kokoomuksella 25 ja varuskunnalla yhdeksän valitsijayhdistystä. Lehden mukaan kansandemokraattien asiakirjat olivat yleensä virheettömiä, toisin kuin muilla puolueilla useissa kunnissa. 12 KANSAN TAHTO 35 . 2013 Paltamossa vietiin äänioikeus Vaalitappion pelossa Paltamon porvarit olivat vieneet äänioikeuden (eivät ottaneet vaaliluetteloon) mieheltä leimaamalla hänet mielisairaaksi, mikä kyläläisten mielestä kuitenkin oli kovin... (sanasta ei huonon painojäljen takia saa selvää). 60 vuotta sitten 26.8.?2.9
KANSAN TAHTO 35 . saakka. Ruusuteoksessa järjestetään viikon aikana monen- laista ohjelmaa, esimerkiksi perjantaina ja lauantaina jousitrio soittaa lounasaikaan klassista musiikkia. Sunnuntaina 1.9. Oulun kaupungin työntekijät JHL ry 024 ? numero 67 Ilmestyy torstaisin Mäkelininkatu 29, PL 61, 90101 OULU Kustantaja: Kustannus Oy Kansan Tahto www.kansantahto.fi Yrjö Mäkelin -seura www.makelinseura.fi Valokuvakurssilaisia Oulun lyseon lukiosta ja Myllytullin koulun oppilaita kuvataiteen tunnilla tallensivat tiistaina versioitaan Ruusuteoksesta. TOIMISTO: (08) 537 1722, faksi (08) 371 314 ilmoitukset@kansantahto.fi Asiakaspalvelutoimisto avoinna arkisin klo 9.00?15.00 myyntisihteeri Jaana Hämälä-Raitio 044 537 1722 toimitusjohtaja Sirpa Kovalainen 050 570 9713 TOIMITUS: (08) 537 1724 toimitus@kansantahto.fi Tuomas Talvila (päätoimittaja) 050 570 9716 Maija Aalto 044 537 1727 Tuula Leskinen 044 537 1732 Henkilökohtainen sähköposti: etunimi.sukunimi@kansantahto.fi . (08) 538 0100 Avoinna ma-pe 9.30-16.30 www.oulunpantti.net www.puuliitto.fi SUOMEN MERIMIES-UNIONI r.y. FINLANDS SJÖMANNS-UNION rl www.smu.fi Veteraanikatu 9 C 90100 Oulu 050 5900711 Ikä rikkautena ? Suunta tulevaan Eläkeläiset ry Oulun kaupungin työntekijät JHL ry 024 www.elakelaiset.fi YLEISKOKOUS Oulun Kaks?nelonen järjestää yleiskokouksen tiistaina 17.9.2013 Paikka: Oulun Järjestötalo, Pakkahuoneenkatu 19 2 krs. 90100 OULU Aika: 17.9.2013 klo 18.00 Kokouksessa käsitellään Haukipirtin osakkeiden myyntiä. Asialista jaetaan kokouksessa. Kokouskutsu koskee Oulun kaupungin työntekijät JHL 024 jäseniä sekä vuoden 2012 aikana liittyneitä Haukiputaan, Kiimingin, Oulunsalon ja Yli-Iin yhdistysten jäseniä. Tarjolla kahvia ja pullaa. Uroskoirilla takajalka nousee ahkeraan. Taiteilija Kaisa Salmi on vallannut katutilaa autoilta ja tuonut Pakkahuoneenkadulle ja toiseen paikkaan Kirkkokadulle kaikkiaan noin 34 000 leikkoruusupensasta, jotka on saatu lahjoituksena Huiskulan puutarhasta. Huiskulan puutarha on ollut suuri kotimaisten leikkoruusujen kasvattaja, mutta ulkomailta tuodut edulliset ruusut ovat vieneet kotimaisilta markkinat, ja Huiskula lopettaakin ruusujen kasvattamisen. Sunnuntaina rakennettu taideteos on avoinna sunnuntaihin 1.9. 2013 RAHAA HETI KÄTEEN PANTIKSI KÄY IRTAIN OMAISUUS 13 LINKIT - kultakorut, hopeaesineet, arvokellot - autot, moottoripyörät, mönkijät, kelkat - aseet, turvallinen säilytyspaikka - puhelinosake tai vastaava arvo-osuustili - pörssi- ja asunto-osakkeet - soittimet, elektroniikka, taide, jne Panttilainakonttori Oy KULTAKORUJA HALVALLA JA REHELLISESTI PAINON MUKAAN - uusia ja kunnostettuja käytettyjä kultakoruja ja kelloja - ostetaan kultaa ja muuta irtainta - pariston vaihto 5 ? - myydään lunastamattomia pantteja - ostetaan puhelinosakkeita ja kultakoruja, rahat heti puhtaana käteen www.pam.? OULUN KULTA Kaisa Salmen Ruusuteos on oululaisten ilona sunnuntaihin saakka. Kansan Tahdossa ensi torstaina: KUVA: HEIKKI KIRSTINÄ Oululainen kuvataiteilija Lauri Rankka puhuu työhuoneellaan taiteesta, pajahankkeesta ja miljoonia vuosia vanhoista ajan uurteista. Silloin Kuusamo sijaitsi maapallon toisella puolella, mutta kaukaiset merenrannan aallot ovat edelleen tallella kivissä. Ruusuteos ihastuttaa Oulun keskustassa Teksti ja kuvat: TUULA LESKINEN Oululaiset tallentavat ahkerasti kännykkäkameroillaan, järjestelmäkameroillaan ja vähän pienemmilläkin kameroillaan keskustaan ilmestynyttä ruusumerta ja sen yksityiskohtia. Ohikulkija kuulee ihastuneita kommentteja tuon tuostakin, niin aikuisten kuin lasten suusta. Suomalainen Lehtipaino Oy 2013 www.varjaagi.fi Rakennus-, remontti-, sisustus- ja tilaustyöt. Veneiden huolto-, korjausja entisöintityöt. www.kansantahto.fi. kello 10 alkaen vietetään ruusujuhlaa, jossa ruusujuurakot jaetaan maksutta niitä haluaville. Kaupungin työntekijöiden ohella OSAO:n Kempeleen yksikön puutarhatalouden opiskelijat käyvät päivittäin huoltamassa ja kastelemassa ruusuja. Taiteilija Kaisa Salmi on toivonut, että ihmiset ottavat teoksen omakseen ja käyvät hoitamassa sitä omatoimisesti. KOKOUKSIA www.akt.fi Pakkahuoneenkatu 26, p. ISSN 0356-1380 . Tervetuloa paikalle! . Koululaiset tutustuvat teokseen osana opintojaan ja tekevät omia töitään
krs, 90500 Oulu puh. krs 90100 OULU puh. vaihteistot . moottorit . 14 KANSAN TAHTO 35 . ym. UUDET OSAT . 9?18, la 10?14 Lakeuden KEITTIÖKALUSTETUKKU ASIANAJAJA on asianajajaluetteloon hyväksytty lakimies, jolla on säädetty kokemus ja taito. 0500 584 055 jaakko.alavuotunki@vasemmistoliitto.fi http://pohjois-pohjanmaa.vasemmisto.fi Vasemmistoliiton Lapin piiri Lapinkatu 2, 96190 ROVANIEMI Seppo Wikström, puh. Asianajajan toimintaa valvovat asianajajaliitto ja oikeuskansleri. Asianajajat antavat myös julkista oikeusapua kaikissa oikeudenkäyntiasioissa. Takatie 10, 90440 Kempele, p. (08) 311 8811, fax 378 505 www.paivikko.fi Asianajotoimisto LAHJA LIMINGOJA OY asianajaja, varatuomari Rantakatu 5 A 24 90100 OULU puh. 14 Paikalla sihteeri Liisa Koskela, puheenjohtaja Rauno Hekkala tai muu kunnallistoimikunnan jäsen. 20? Vappu Säilynoja: Siunatut sokerisakset 20? MUISTA MYÖS NÄMÄ: Waloa 100 vuotta 20? Erkki Kauppila Neljä järisyttävää päivää RUNOJA . ww KEMIN MATTO- JA MAALAUSTYÖT Linnankatu 2, 87100 KAJAANI Jouko Korhonen, puh. (09) 432 4132, anne.seppanen@eduskunta.fi o ra erin 16 POHJOIS-SUOMEN PIIRIJÄRJESTÖT Risto Kalliorinne avustaja: Eija Tynnilä puh. (08) 622 616 Martti Korhonen u Asianajotoimisto HANNU GEHÖR OY Asianajaja Hannu Gehör Merikoskenkatu 7 A 49 2. Runoja Tauno Saarela: Kollegakirja Tauno Saarelalle Suomalainen kommunismi ja vallankumous 1923-1930 KansanTahto 100 v. historiateos 10? 15? 12? 25? 35. (016) 254 300 fax (016) 254 305 aimo.tervahauta@aatsto.inet.fi AUTOHUOLTO JA -VARAOSAT Toimitukset koko maahan PURKUOSAT . 371 198 / 0400 686 865 fax 374 791 HAMMASLABORATORIO ERIKOISHAMMASTEKNIKKO VESA KUUSIRATI PYÖRÄHUOLTO Asianajotoimisto HONKA JA VESALA OY Pakkahuoneenkatu 18 B 26 90100 OULU Puh. ovet, luukut . 0400 272 560 Rautatienkatu 10 90100 OULU Pohjolankatu 16 B 20 Kajaani Y Asianajotoimisto ANSSI HOLMBERG Asianajaja, varatuomari Hallituskatu 31 A 24, 4. www.oulu.vas.fi . 0400 200 733 jouko.korhonen@pp.inet.fi http://kainuu.vasemmisto.fi YÖ ON HILJAINEN KESÄKUUSSA py ka , O ulu . ma?pe 8?17 VUOKRATAAN LO-ASUNNOT O A W VUOKRATAAN yksiöitä, kaksioita ja kolmioita WWW.WALOASUNNOT.FI MUUT OTA YHTEYTTÄ VASEMMISTON OULUN VAALIPIIRIN KANSANEDUSTAJIIN avustaja: Harri Ylönen tavattavissa maanantaisin ja torstaisin Oulun Järjestötalolla klo 10?16 puh. Uusi sähköposti: oulu.vas.kunnallisj@gmail.com Päivystysaika toimistollamme: Tiistaisin klo 10 . 2013 PA LV E L E M M E S I N U A ASIANAJOTOIMISTOJA RAKENTAMINEN & REMONTOINTI MUUT Keittiökalusteiden ei välttämättä tarvitse maksaa paljon! keittiöt, komerot, kodinhoitohuoneet, wc-kalusteet, ovet, liukuovet V I S I ON LIUKUOVET Ota mitat ja mielikuvitus mukaan niin suunnitellaan yhdessä komerot upeilla liukuovilla! www.keittiokalustetukut.? www.visionliukuovet.? Ark. ym. Kaikki automerkit LAPIN AUTO-OSA OY Nikkarinkuja 12 Roi Puh. (08) 451 075 p. 050 574 1676, harri.ylonen@eduskunta.fi Pakkahuoneenkatu 19, 90100 OULU Merja Kyllönen t Vasemmistoliiton RAKENTAMINEN & kunnallisjärjestö ry REMONTOINTI Oulun Pakkahuoneenkatu 19, 90100 Oulu V. Perhonen 19? valossa - Runoja KANSAN TAHDON TOIMISTO Mäkelininkatu 29, Oulu, avoinna ma?pe klo 9-15. (09) 432 4051, eduskunta A leksa nt Asianajotoimisto KARI ERIKSSON OY Asianajaja, varatuomari 0400-685 036 Ratakatu 8 B 13 90100 Oulu puh. 040 745 3025 seppo.wikstrom@vasemmistoliitto.fi http://lappi.vasemmisto.fi KIRJAOSTOKSILLE Eero Matero: Sirpa Puhakka: BREZNEVIN OPISSA PERIN SUOMALAINEN JYTKY 29? Muistelma Moskovan puoluekoulusta Puh. lyhdyt . jäähdyttimet . Ei ihan teorian mukaan PekkaTaanila: lampun 10. 0440 588 790 sähköposti: vesa.soini@hotmail.fi Pohjois-Pohjanmaan vasemmisto Pakkahuoneenkatu 19, 90100 OULU Toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki, puh. vaihde (08) 375 434 Telefax (08) 370 163 asianajotoimisto@vesala.com AA,VT Lauri Vesala AA,VT Markku Honka OTM Tuomas Vesala Puh. isäni maa Kylmää oli aamusaikka . 044 3457 611 . peltiosat . Facebook: Oulun Vasemmistoliitto . (08) 374 511, 040 551 7754 telefax (08) 311 0286 asianajotoimisto@limingoja.net www.limingoja.net Kemissä: Asianajotoimisto AIMO TERVAHAUTA KY Kauppakatu 15 puh. 08 376 601, fax 08 376 663 www.turva.fi HAMMASHUOLTO HAMMASLABORATORIO VELI HEIKKINEN OY www.veliheikkinen.fi Oulussa: Asianajotoimisto VELI PÄIVIKKÖ Varatuomari, asianajaja Hallituskatu 13?17 C 23, 90100 Oulu puh. w Kainuun Vasemmisto Ahti Sala: p aj a .c o m avustaja: Anne Seppänen puh. (016) 310 950, 040 537 6121 Av. (08) 515 011 Urheilutie 49 86600 HAAPAVESI Puh. SOINI Haukkarinkatu 4 C, 94100 KEMI p. 554 6198/0400 586 903, fax 554 6199 proteesit, pohjaukset, korjaukset sekä hammassuojat urheilijoille 12 ? Lehtimies ja eurokommunisti 25? Irti talousväkivallasta 10? Koonnut Antti Kivimäki Matti Viialainen: Osmo Hekkala: Kaarina Kailo: Piimäperä
Ikääntymiseen liittyvä lihaskato. viikon 34 RATKAISUT SUDOKUT viikko 35 ...ratkaisu ensi viikon Kansan Tahdossa. 2. 2013 TEHTÄVÄT RISTIKKO viikko 35 ...ratkaisu ensi viikon Kansan Tahdossa 15 KYSYMYKSET 1. Kuinka monta nuorta Euroopassa on työttömänä? 8. 5. Taiteilija Kaisa Salmi. Minkä yhtiön toimitusjohtajaksi nimettiin äskettäin Tuomas Timonen? 3. tänä vuonna järjestetyn Fellmanin pelto performanssin? 5. He saavat nimipäivän kalenteriin vuodesta 2015 lähtien. Sunnuntai 25.4. Kuka ohjasi Lahdessa 28.4. Vuonna 1918 sisällissodan loppuvaiheissa pellolle koottiin yli 20 000 punaista vankia. Mitä tapahtumaa Fellmanin pelto performanssilla muistettiin? 6. Missä Taivaan tulet -televisiosarja on kuvattu? 4. Kemijoki Oy:n. 7. 9. 4. Kemijärvellä. Mikä yhdistää Kiiraa, Saritaa, Kimiä ja Robinia? 2. Milloin vietetään Suomen luonnon päivää? 7. Noin 5,5 miljoonaa. 8. Kvinoa on eteläamerikkalainen ruokakasvi, jonka siemeniä syödään. 3. 6. Mitä on kvinoa? 10. Mikä on ensi vuoden eurovaalien varsinainen vaalipäivä? 9. Elokuun viimeisenä viikonloppuna. Mitä on sarkopenia? VASTAUKSET: 1. KANSAN TAHTO 35 . 10
Luonnonsuojeluyhdistyksen retkikerhon retket ja talkoot ovat olleet suosittuja, joten niiden piiristä juhlapäivän viettokin tapahtuu. Luonto on voimavara Luonnonsuojelupiirin puheenjohtaja Esko Saari pitää Suomen luonnon päivää tärkeänä. . Loppukesän ja alkusyksyn taitekohdassa luonnossa voi kerätä sen tarjoamaa satoa, tai havainnoida muuttolintuja, tai retkeillä muuten vain lähiluonnossa ja kauempanakin. Suomen luonnon päivänä järjestetään kaikille avoimia retkiä ja tapahtumia. Kouluissa järjestetään tapahtumia jo viikolla. Suomen luonnon päivän takana ovat Suomen ympäristökeskus SYKE, Suomen luonnonsuojeluliitto, Metsähallituksen luontopalvelut ja Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL. Pohjoisessa esimerkiksi Martat ja Metsähallitus järjestävät sieniretkiä Kalajoella, Kolarissa, Kuusamossa ja Pelkosenniemellä Koko perheen elokuva suomalaisesta metsästä, Metsän tarina, esitetään lauantaina useissa elokuvateattereissa, muun muassa Kajaanissa, Oulussa ja Rovaniemellä. Yhteisöllinen tapahtuma Suomen luonnon päivästä halutaan kokemus, joka jaetaan mahdollisimman monien kanssa. Facebookissa päivän sivulla osoitteessa www.facebook. Päivästä halutaan myös virallinen liputuspäivä, nyt liputtaminen on liputtajan tahdosta kiinni. Retkiä ja elokuvia Päivän päätapahtuma järjestetään Espoossa Nuuksiossa, luontokeskus Haltiassa. Luonnonvesissä voi vielä uida. Ajankohta onkin luontevasti valikoitunut luonnon juhlistamiseen, virallisesti. Lauantaina, elokuun viimeisenä päivänä vedetään liput salkoon ja juhlitaan ensimmäistä kertaa kotimaamme luontoa Suomen luonnon päivänä, jota vietetään elo- kuun viimeisenä päivänä. Päivän ideana on juhlia luonnon tuomaa iloa ja oivaltaa sen hyvinvointia edistävä vaikutus. Monille luonto on arvokas vasta sitten, kun raakamaata jalostetaan kauppakeskuksiksi, lujitemuoviviihdelandioiksi ja parkkipaikoiksi, Saari harmittelee. Saaren mukaan päivä on uusi tilaisuus kaikille luonnon ja ympäristön tilasta huolta kantaville järjestöille kannustaa ihmisiä tutustumaan, oppimaan ja nauttimaan Suomen luonnosta ja luonnonvaroista kestävällä tavalla.. com/SuomenLuonnonPaiva tai twitterissä #suomenluonnonpaiva voi kertoa omista tunnelmista tai seurata Luonnon päivä kokoussalissa muiden tekemiä merkintöjä omasta päivästään. Päivän verkkosivut ovat osoitteessa www.suomenluonnonpaiva.fi. ?On hyvä muistuttaa, että elävä ja eloton luonto on voimavara sellaisenaan, ei pelkästään talouden tarpeisiin ?jalostettuna?.? Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin puheenjohtaja Esko Saari KUVA: TUULA LESKINEN TUULA LESKINEN Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin puheenjohtajan, oululaisen Esko Saaren mielestä hauskin tapa viettää Suomen luonnon päivää olisi omalla puutarhapalstalla satoa korjaten tai kuulaassa loppukesän metsässä sieniä tai puolukoita poimien. Tänä vuonna Saaren toivomus ei toteudu, sillä viikonloppu kuluu kokouksen merkeissä PohjoisKarjalan Polvijärvellä Suomen luonnonsuojeluliiton liittokokouksessa. Esko Saari viettäisi Suomen luonnon päivän mieluiten puutarhapalstallaan tai metsässä sieniä ja marjoja poimimassa. 75-vuotisjuhlavuottaan viettävän luonnonsuojeluliiton joka kolmas vuosi järjestettävän liittokokouksen ajankohta osuu vain sattumalta samaan aikaan vietettävän Suomen luonnon päivän kanssa. Kokoukseen osallistuu vain pieni osa järjestön luontoharrastajista, joten moni luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistyksistä osallistuu päivän tapahtumiin. Esimerkiksi Limingassa Lakeuden Luonto osallistuu päivään luontopolku-toimintapisteellä Liminganlahden opastuskeskuksella. Oulun luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Hannu Karvo- nen lupaa yhdistyksensä osallistuvan Suomen luonnon päivän viettoon, vaikka puheenjohtaja itse osallistuukin liittokokoukseen. . On hyvä muistuttaa, että elävä ja eloton luonto on voimavara sellaisenaan, ei pelkästään talouden tarpeisiin ?jalostettuna?, hän sanoo. . Tulevina vuosina otamme päivän näkyvästi ohjelmaamme, Karvonen kertoo. 2013 KUVA: TUULA LESKINEN PItkospuut vievät luontoretkelle. Kotimaan luonto saa oman päivänsä Elokuun viimeisenä lauantaina vedetään liput salkoon ja mennään maastoon. TUULA LESKINEN Elokuun loppu on mitä parhainta retkeilyaikaa. Eri puolilla maata järjestetään yli 40 tapahtumaa, joista useimmat ovat luontoaiheisia retkiä. Tapahtumia järjestävät kymmenet tahot Martoista Metsähallitukseen. Elokuun viimeisen viikonlopun lauantaina vietettävästä Suomen luonnon päivästä halutaan perinne. 16 KANSAN TAHTO 35