Kansan Tahto 30.08.2012 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Vuosien työ on kantamassa viimein hedelmää. Ensi lauantaina 1. syyskuuta astuu rakennuksilla voimaan tilaajavastuulain tiukennus ja laki pakollisesta veronumerollisesta henkilökortista. puheenjohtaja Kyösti Suokas. Lisäksi valmistellaan lainsäädäntöä, jonka nojalla veroviranomaiset saavat ajantasaista tietoa siitä, mitä Suomen rakennustyömailla touhutaan, kenen toimesta ja millä hinnalla. ARKISTOKUVA Sivu 15 Rakennusala on ollut harmaan talouden villi länsi ja sen työtekijä- ja työnantajajärjestöt taistelun etulinjassa.. Poliitikot ovat havahtuneet huomaamaan epärehellisen kilpailun kiroukset rakennusalalle ja valtavat vero- tulojen menetykset valtiolle. 0400 809 740 TYÖMIEHEN LAUANTAI 2012 TORNION JÄRJESTÖTALO & PIHAPIIRI LA 1.9.2012 LOUNAS klo 11-12.30 Hernekeitto, kahvi & lettu 3,- LAUANTAI - SEMINAARI KLO 12-14 Eurokriisin vaikutukset kuntalaisen arjessa Paneelissa mukana LAPSILLE Maksuton poniajelu & ilmapalloja klo 10-13 MUSTAPARTA ENSEMBLE esiintyy klo 10.00 Matti Harjuniemi Rakennusliitto puheenjohtaja Katja Hänninen Vasemmistoliitto puoluevaltuuston jäsen Risto Kalliorinne Vasemmistoliitto Kansanedustaja Markus Mustajärvi Vasenryhmä Kansanedustaja KUNNALLISVAALIT 2012 Tornion Vasemmistoliiton vaaliohjelman esittely Ehdokkaiden ilmoittautuminen syksyn vaaleihin HARMONIKKA SOI Ari Jaakkola & hanuri klo 10-13 Veronumerolla harmaan talouden kimppuun UP/KARI LEPPÄNEN Harmaan talouden torjunta alkaa olla hyvällä mallilla, kunhan nykyiset lakihankkeet saadaan siirtymäaikoineen toteutettua, kiittelee Rakennusliiton 2. Rakennusala on ollut harmaan talouden villi länsi ja sen työtekijä- ja työnantajajärjestöt taistelun etulinjassa. elokuuta 2012 www.kansantahto.fi l POHJOIS-SUOMEN VASEMMISTOLEHTI l PERUSTETTU 1906 l KIRPPARITELTTA Maksuttomat myyntipaikat varausjärjestyksessä Puh. Nämä kaikki pitää nyt saada ihan rauhassa toteutettua ennen kuin aletaan keksiä lisää keinoja, Suokas sanoo. Peruskoulu 40 vuotta Viikon kysymys Sivu 3 Kolumni Sivu 7 viikko 35 torstai 30
Piirainen näkee erityisesti Kuhmon työttömien yhdistyksen tärkeässä roo- lissa kuntakokeilussa. Toki on systeemi vielä saatava kunnolla käytäntöön. Kuhmon ja Kajaanin yhteishankkeessa ovat mukana Kela, Itä-Kainuun TE- toimistot ja kolmas sektori. Kemissä kuntakokeilun keskiössä ovat etenkin ne työttömät, joista kaupunki maksaa kuntaosuutta. Sillä on jo tästä työstä kokemuksia, ja se on suuri työllistäjä, hän huomauttaa. Kemissä lentävä lähtö Vakavan työttömyysongelman kanssa kamppaillut Kemi käynnisti oman kehittämishankkeensa viime vuoden puolella tavoitteena puolittaa kemiläinen työttömyys. Monet pitkäaikaistyöttömät ovat moniongelmaisia, kun yksi ongelma ratkaistaan, toinen ongelma nousee. Ensi maaliskuun alkuun kestävän siirtymäkauden jälkeen tämä pätee Suomen kaikilla rakennustyömailla. Maksujen ja rangaistusten uskottavan tason lisäksi myös valvonnan ja tapausten tutkinnan teholla on tärkeä ehkäisevä pelotevaikutus. Suomessa on arvioitu olevan jopa 30 000 ulkomaalaista työntekijää, joskaan kukaan ei tiedä lukua oikeasti ja tarkasti. Käynnistymisvaiheessa olevien kuntakokeilujen työllistämistä edistävät palvelut toteutetaankin yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Massaratkaisuja ei voida tehdä, kaikki ovat yksilöitä, joille on räätälöitävä omat polut ja palvelut, Hakala huomauttaa. Kemissä on tavoitteena puolittaa työttömyys. Olemassaolevia palveluja käyte- tään tehokkaammin esimerkiksi työnhakijan kuntoutuksessa ja osaamisen päivittämisessä tai koulutuksessa. Voimaan jo nyt nyt astuva tilaajavastuulain tiukennus paitsi antaa työn tilaajalle aikaisempaan paremmat mahdollisuudet tarkistaa sopimuskumppaneidensa luotettavuus, myös korottaa tarkastusvelvollisuuden laiminlyöntimaksua. Rakennusliiton 2. Parhaillaan ryhmään kuuluvien palvelutarpeita käydään läpi. Kemissä satsataan myös yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön, jota varten syyskuun alusta hankkeessa aloittaa projektikoordinaattori. Jatkoakin harmaan talouden vastaisille lakimuutoksille on luvassa. Kuhmossa pitkäaikaistyöttömiä ohjataan aputyövoimaksi kaupungin omiin yksiköihin. Näihin ongelmiin pitää paneutua, hän tietää. Meri-Lapin työhönvalmennussäätiö otetaan entistä vahvemmin mukaan toimijoiden joukkoon, Hakala kertoo. Tiistain Kauppalehdessä johtaja Tapio Kari Rakennusteollisuudesta toteaa, että veronumeron on rekisteröinyt vasta 8 000 ulkomaista työntekijää. Rakennuksilla työskentelevien tulee olla myös julkisessa veronumerorekisterissä. Pimeän työvoiman käyttö ja riisto on myös työsuojelukysymys, ja osaltaan vilunkipeli aiheuttaa myös niitä rakentamisen laatuongelmia, joista viime päivinä on julkisuudessa jälleen ollut runsaasti puhetta. Keskeisiä pimeän työvoiman ongelmia ovat ulkomaalaisten työntekijöiden alipalkkaus, työehtosopimusten rikkominen ja veronkierto. Työpaikkoja haetaan myös yhdistyksistä ja yrityksistä. Jokaisella uudella rakennustyömaalla työskentelevän pitää tuosta eteenpäin kantaa näkösällä kuvallista henkilökorttia, josta ilmenee veronumero. TAKKUNEN Oulussa etsitään uutta Oulussa haku kuntakokeilun projektipäällikön, kuuden palveluohjaajan,. Myös kaupunki itse kartoittaa uudet mahdollisuudet tarjota harjoittelu-, työhönvalmennus- tai kuntouttavan työtoiminnan paikkoja. Uusia toimintamalleja haetaan myös työttömän työllistymisedellytysten kehittämiseen ja työkyvyn parantamiseen. puheenjohtaja Kyösti Suokas pitää uudistusta merkittävänä kuten tässä lehdessä olevasta UP Uutispalvelun jutusta käy ilmi. Kotimaisiakin työntekijöitä rekisteristä Karin mukaan vielä puuttuu, ja hän arvioikin olevan "paljon porukkaa, joka ei ole vielä kuullutkaan asiasta." Kuuluvuutta ja tiedotusta pitää ilmeisesti vielä lisätä. Harmaan talouden torjunta alkaa Suokkaan mukaan olla hyvällä mallilla, kunhan nämä lakihankkeet saadaan siirtymäaikoineen toteutettua. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden haasteet on pidettävä keskeisesti mielessä esimerkiksi poliisin organisaatioita ja toimintaa uudistettaessa. TUOMAS TALVILA tuomas.talvila@kansantahto.fi Työsarkaa kuntakokeilussa on melko lailla, sillä pitkäaikaistyöttömät eivät työllisty helposti yrityksiin, kuhmolainen kaupunginvaltuutettu ja maakuntavaltuuston jäsen Mauri Piirainen (vas.) arvelee. Kemiläisen työllistämismallin ja kuntakokeilun tavoitteet eri toimijoiden yhteistyön kehittämiseksi ovat yhteneväiset, mutta kohderyhmänä kemiläisessä mallissa ovat kaikki alle 25-vuotiaat nuoret, eivät vain pitkäaikaistyöttömät, kuten kuntakokeilussa. Uutta kuntakokeilussa on se, että kunta ottaa eri toimijoiden tuottamien palvelujen yhteensovittamisen johdon ja on siitä vastuussa. Koko kaupungin työttömyysongelmaa ei sillä ratkaista, mutta yksilölle vaikkapa harjoittelupaikan saaminen on suuri asia. Valmistelussa on laki, joka velvoittaa toimittamaan verohallinnolle kuukausittain tiedot urakoista, työn tekijöistä ja maksetuista palkoista, myös omakotitalojen työmailta, jotka ovat tähän asti olleet tässä mielessä valkoista eli tutkimatonta ja valvomatonta vyöhykettä. Tavoitteena on saada kaikki, eli sote- ja työllistämispalvelut sekä kunta sitoutumaan yhteiseen tehtävään, työttömän auttamiseen, projektipäällikkö Riitta Hakala Kemistä sanoo. 2 KANSAN TAHTO 35 2012 "Suomi on käynyt läpi lihavien lehmien vuodet ennen nykyistä taantumaa, mutta milloinkaan PÄÄKIRJOITUS Kuntakokeilut käynnistyvät Uudet keinot haussa pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi. TUULA LESKINEN Oikeansuuntainen tiukennus Harmaan talouden vastainen kamppailu saa toivottavasti tehokkaan aseen kun syyskuun ensimmäisenä päivän eli lauantaina astuu voimaan laki pakollisesta veronumerollisesta henkilökortista sekä tilaajavastuulain tiukennus
Kuntakokeilun toimijat ovat jo luoneet verkostoja esimerkiksi kaksi vuotta sitten valmistuneen Rovaniemen työllisyysohjelman valmistelussa. Mikä peruskoulussa epäilytti 40 vuotta sitten. Oppivelvollisuus koskee myös vammaisia ja vajaakuntoisia. Välityömarkkinat ovat pitkäaikaistyöttömille yksi reitti päästä uudelleen työelämään mukaan, Mölläri kertoo. opintoihin ja elämään ylipäätään.. Peruskoulun jättää kesken vain noin promille ikäluokasta. KANSAN TAHTO 35 2012 3 rahaa ei ole löydetty vanhusten subjektiivisten oikeuksien tunnustamiseen." Mielipiteitä Sivu 14 KUVA TUULA LESKINEN Piilotyöpaikkoja ja tekemätöntä työtä on paljon. Rovaseudulla starttivaihe Rovaseudun Monet-kuntakokeilu eli Rovaniemen ja Ranuan yhteinen hanke on muiden kuntakokeiluhankkeiden tavoin käynnistymisvaiheessa. Eri toimijat halutaan tiiviimpään yhteistyöhön uudella tavalla ja auttamaan tehokkaammin työllistymisessä. viiden työhönvalmentajan ja kahden kuntoutusohjaajan tehtäviin ovat päättymässä. Varoittavia merkkejä on, esimerkiksi tietotekniikkaa ei käytetä riittävästi. Kaikki pääsevät peruskoulusta läpi. Mitä alkuperäisestä on vielä jäljellä, Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä. Ensimmäiset peruskoululuokat aloittivat Lapissa 1972, viimeisetkin Etelä-Suomen koulut siirtyivät peruskouluaikaan 1978. Suomessa ei koulua jätetä käymät- tä. eriytyä. Nämä ajatukset ovat jääneet ja saaneet yleisen hyväksynnän yhteiskunnassa. Koulupudokkaita on silti kymmenesosa kustakin ikäluokasta. Henkilökohtaiseen tapaamiseen ja vuorovaikutukseen tähdätään sekä työtä hakevan että työnantajien kanssa. Tavoitteena on löytää todella uusia palveluja. Hankkeessa kehitetään toimintaja työkyvyn arviointipalveluja, Mölläri kertoo. Kuinka peruskoulu pidetään hyvänä. Se on maailman mittakaavassa hieno ilmiö. Lähikouluperiaatetta pidetään edelleen tärkeänä. Alkuun perus Samoista kokeista saatujen otantojen perus- koulun pelättiin tasapäistävän opetuksen, nyt pelkona on opetukteella näyttää, että oppimistulokset ovat tip- sen liiallinen eriytyminen. Projektipäällikkö aloittaa työnsä syyskuun puolivälin jälkeen ja Rovaniemen Monitoimikeskus- säätiön työ- ja toimintakyvyn arviointipalveluihin palkattaviin palveluohjaajien paikkoihin on vielä hakuaikaa jäljellä. Hallitusohjelmaan sisältyvään kuntakokeiluun valittiin kuntia, joissa työttömyysaste ja pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on keskimääräistä korkeampi. Suomalaiset ovat käyneet peruskoulua 40 vuotta. Peruskoulun pitää kuitenkin tarjota eväät jatkojotka toimivat haastavassa koulutusympäristössä. Loppuvuosi menee jatkosuunnittelussa ja esimerkiksi hankkeen kohderyhmän kartoittamisessa yhteistyössä TE-toimiston kanssa, työsuunnittelija Minna Mölläri Rovaniemen kaupungin työllistämispalveluista kertoo. Se on kyllä aika paljon. Työkyvyn arvioinnin ohella välityömarkkinat ovat toinen kehittämisen kohde. Jokaisella tulisi olla koulutuksellinen tasa-arvo eli jatkokoulutukseen pääsy sekä mahdollisuuksien tasa-arvo. Opetusmetoditkin ovat hieman yksi- Ydinkysymys on, kuinka paljon perusopetuksen annetaan puolisia. Ajatus, että peruskoulu on koko ikäluokan koulu. Rovaseudun hankkeen keskeinen ajatus on saada asiakkaat ohjatuksi heidän tarvitsemaansa toimenpiteeseen oikeaan aikaan. Kokeilun tärkein tehtävä on pitkään työttömänä olleiden palvelutarpeen arviointi ja palvelujen järjestäminen. Kuntakokeiluissa pannaan pitkäaikaistyöttömille tarjottavat palvelut remonttiin. Pohjois-Suomesta kuntakokeilussa ovat mukana Kemi, Oulu, Rovaseudulta Rovaniemi ja Ranua, Kajaani ja Kuhmo sekä Raahen, Pyhäjoen, Siikajoen ja Vihannin yhteishanke. puneet kymmenen vuoden aikana. Peruskoulu on muuttunut kovasti vuosien saatossa. Oppilashuolto auttaa, jos on muunlaisia ongelmia. Tavoitteena on ryhmistä. Kymmenkunta prosenttia ei halua tai pääse jatko-opintoihin. Oppikouluväki ei tykännyt peruskoulusta ollenkaan. Oppivaikeuksien takia voidaan antaa tehostettua tukea. On mietittävä opinto-ohjausta ja sitä, että jatko-opinnot ovat realistisia. Heikommat oppilaat hyötyvät niin sanotuista seka Koulujen väliset erot näyttävät kasvavan. Mustonen luottaa kaupungin vaikeasta työmarkkinatilanteesta huolimatta uusien työpaikkojen löytymiseen kuntakokeilun avulla. VIIKON KYSYMYS: UP/BIRGITTA SUORSA Mitä on jäljellä alkuperäisestä peruskoulusta? KUVA: MIKA PELTONEN Peruskoulu täyttää 40 vuotta. Hankkeessa pyritään tavoittamaan pitkään työttömänä olleet olemassa olevien ja hankkeen aikana kehitettävien palvelujen ääreen, hän kiteyttää. Kuntakokeilu Syyskuussa alkavaan ja vuoden 2015 loppuun kestävään kuntakokeiluun valittiin 23 hanketta, joissa on mukana yhteensä 61 kuntaa. Peruskoulussakin oli alkuun tasokurssit, kolmekin eri tasoa matematiikassa. Miten pidetään huoli, että kaikki pääsevät peruskoulusta läpi. Jos se ei riitä, tehdään henkilökohtainen erityisen tuen suunnitelma. Jos ikäluokka on noin 59 000 oppilasta, niin 5 900:lla on ongelmia. Varmaan on hyvä, että valinnaisuutta on jonkin puolittaa ne antamalla valtionosuuksia enemmän kouluille, verran. Ne poistettiin, eikä siitä näy mitään vahinkoa tulleen. Tavoitteena on täyttää paikat ja lähteä liikkeelle mahdollisimman pian, kehittämispäällikkö Seija Mustonen kertoo. Hän uskoo yksilöllisellä kohtaamisella ja vuorovaikutuksella löytyvän pitkäaikaistyöttömille polkuja työelämään
syyskuuta mennessä. Puolue kerää avoimella kyselyllä uusia ideoita jäseniltään, joiden lukumäärä on vuoden sisällä kasvanut lähes kahdella tuhannella. Jäsenet kutsutaan avoimen kyselyn avulla vaikuttamaan siihen, millaisin eväin ja miten puolue suunnistaa lukua. kohti 2020- Vastausaikaa syyskuun loppuun Vasemmistoliiton järjestöille, jäsenille ja kannattajille suunnattuun kyselyyn voi vastata puolueen verkkosivuston kautta 30. Siinä on pienelle puolueosastolle haastetta. Myös netin kautta virtaa edelleen jäsenhakemuksia. Kysely jäsenille on paikallaan. Mutta tiedon saanti ja keskustelu ovat tärkeitä. Jonkun pitäisi jatkuvasti pitää tiedot ajan tasalla ja myös syöttää mietittyä sisältöä. Olen jo liian monessa paikassa edustamassa, joten täytyy pitää välikausi. 4 KANSAN TAHTO 35 2012 Rakkaamme Aino Annikki FRANSSILA s. Tunturissa on työtä." Kiire, vastuun pallottelu ja harmaa talous rapauttavat rakentamisen laatua, toteaa Suomenmaa: "Ongelmien yhteinen nimittäjä on ylikorostunut ja kaikkialle levinnyt kapitalistinen ahneus." "Rakentamisen ryvettynyt julkikuva pilaa vanhastaan arvostetun alan mainetta niin, että eettisesti ja ammatillisesti kestäviä toimintatapoja noudattavat yrittäjät eivät saa asianmukaista arvostusta. Nettiadressit, kampanjat koulujen puolesta ja muut projektit synnyttävät toimintaa. Jatkajan löytyminen voi olla kuitenkin vaikeaa, sillä kaupan pitäminen hiljenevässä kylässä ei ole mikään kultakaivos." "Kyläkauppoihin on viime vuosina siirretty muun muassa postin palvelua ja lääkkeiden myyntiä, mikä on jonkin verran vilkastuttanut toimintaa." "Kaupan kannalta olennaisinta on, että lähialueen asukkaat keskittävät ostoksensa oman kylän kauppaan. Puolueen kannatusluvut ovat vanhassa työläispitäjässä moninkertaiset. Äiti-Hilkka on edelleen Vasemmistoliiton ehdokkaana, Erkki Kalliorinne kertoo. Ihmiset ovat Erkki Kalliorinteen mukaanjopa yllättävän kiinnostuneita politiikasta. ARKISTOKUVA Ehdokkaaksi mahtuu vielä MUUT LEHDET Ostokset oman kylän kaupasta, kannustaa Lapin Kansa, kyläkauppojen harventumiseen viitaten: "Mikäli väki jatkaa keskittymistään, kaupat saattavat kohta kadota myös pienistä kirkonkylistä. Voin palata kun olen saanut teroitettua hampaat, hän virnuilee. Pitkäaikaisempi sitoutuminen on vaikeampaa. "Hampaita teroittamaan" Vasemmistoliitolla on Iin nykyisessä 35-jäsenisessä kunnanvaltuustossa kymmenen paikkaa. Myöskään suomalaisen rakennusmiehen perinteinen ammattiylpeys, johon kuuluu tarve tehdä hyvää jälkeä, ei saa sille kuuluvaa sijaa julkisessa keskustelussa." Vasemmistoliiton Iin osastoon on liittynyt muutamia uusia jäseniä, ja jäsenmäärä on nyt 31. Sosiaalinen media facebookeineen, twittereineen on hyvä apu puoluetoiminnassa, mutta mutta... Kysymysten toivotaan herättävän keskustelua kokouksissa ja tilaisuuksissa. Kauppalasku saattaa olla matalampi kaupungin marketissa, mutta vaihtoehto on oman kaupan lopettaminen." "Kyläkaupan loppuessa nousee esille, millä tavalla autottomat taloudet pärjäävät. Vastauksista toivottavasti saadaan osviittaa siihen, mihin päin puoluelaivaa suunnataan. Ne eivät päivity itsekseen. Lämmin kiitos osanotosta. PERINTEENÄ PALVELU YLI 120 VUOTTA. Asemakatu 4, 90100 Oulu, p. "Kuppi kaatui" ja "Mitta tuli täyteen" olivat usein kuultuja perusteluja, kun Vasemmistoliiton piiritoimistoihin saapui liittymishaluisia kansalaisia. Iiläiset ainakin seuraavat tarkoin netistä kunnan pöytäkirjoja ja ottavat puheeksi lautakuntien äänestykset. Tätä on ehditty pohtia jo Lokassakin." "Loppujen lopuksi vain työpaikat ratkaisevat, miten kyläkaupoille käy. Jonkinlaista aktivoitumista on selvästi ilmassa. Perinteiset kokoukset kun eivät kiinnosta ihmisiä. 9 - 17 la 10 - 15, su 11 - 15 LIMINKA Tupoksentie 12 08 384 477 Tuira, OULU Valtatie 59 08 554 6005 MUHOS Valtatie 11 08 374 800 TYRNÄVÄ Joonaantie 4 08 545 1957 www.dapu.fi Neuvonta ja päivystys 08 545 1957(24h) Puoluetoiminnan uudistamisen tarve tunnetaan myös Iin Vasemmistossa, kertoo osaston puheenjohtaja Erkki Kalliorinne. 14.8.2012 Kempele Lämmöllä muistaen Hilja Maria Aino perheineen sukulaiset ja ystävät Ei mikään voi kuolla, ei kukat, ei tuuli, ei rakkaus kuolla voi. Vastaukset voi kirjoittaa myös paperille ja lähettää puoluetoimistoon. Kalliorinnettä voi kuitenkin Iissä äänestää. Kaksi kautta valtuustossa ollut Erkki Kalliorinne ei itse aio asettua ehdokkaaksi. Sanoisinko että minulle on tullut turhan virkamiesmäinen olo. Lapissa tunturikeskusten kaupat laajenevat samaan aikaan, kun hiipuvien pikkukylien kauppoja pistetään kiinni. Itse hän jää pitämään "välikautta" Iin valtuustosta. Vuodessa saatu lähes 2000 uutta jäsentä Vasemmistoliitto kerää nyt ideoita toiminnan uudistamiseen. MAIJA AALTO Vaikka syksyn kunnallisvaalit ovat ilman muuta Vasemmistoliiton lähitulevaisuuden tärkein työmaa, haluaa puolue olla muutakin kuin "vaaliapparaatti". Puolueen kysely on verkossa sivulla: http://vasemmisto.fi/ajankohtaista/järjestokysely Kysymyksiä on yhteensä 23 ja ne koskevat puolueen päätehtäviä, toimintatapoja, toiminnan esteitä, organisaatiota, vasemmiston kansainvälistä toimintaa sekä sisäistä ja ulkoista viestintää. Ohi polku vain kulkee ja kukat jää taakse ja muualla tuuli soi. (Aila Meriluoto) Iin Vasemmiston Erkki Kalliorinne: Byrokratia vähemmäksi, keskustelua lisää MAIJA AALTO naisia, että kunnan palveluja osattaisiin kehittää tulevia tarpeita varten. Muistotilaisuus on pidetty lähimpien läsnä ollessa. Puoluejohto korostaa, että mikään idea tai kokemus ei ole vähäpätöinen, vaan kaikkien näkemyksiä tarvitaan. Uusien ja entistenkin jäsenten kiinnostuksen säilyttämiseksi Vasemmistoliitto haluaa uudistaa toimintaansa. Ihmiset ovat Kalliorinteen mukaan kuitenkin jopa yllättävän kiinnostuneita politiikasta. Kalliorinne manailee, että jäykkä byrokratia on työväenliikkeessä sitkeää perua. Vastausten ja keskustelun pohjalta valmistellaan asiakirja Vasemmistoliiton seuraavaan puoluekokoukseen, joka pidetään vuonna 2013.. Kunnallisvaaleihin asetamme 25 ehdokasta, joista pian 20 on varmistunut, kertoo Erkki Kalliorinne. Uusia jäseniä alkoi suorastaan vyöryä Vasemmistoliittoon heti viime eduskuntavaalien tulosten selvittyä. Perussuomalaisten jytkyn ja oikeiston vaali- menestyksen herättäminä monet edistysmieliset tahtoivat ottaa kantaa ja tunnustaa väriä. Erityisesti hän toivoo ehdokkaiksi pienten lasten vanhempia, nuoria ja Erkki Kalliorinne toivoo kuntavaaliehdokkaiksi lisää pienten lasten vanhempia, nuoria ja naisia. Esimerkiksi Pelkosenniemen kirkolla on enää yksi Siwa-kauppa." "Monesti kyläkauppa on auki niin kauan kuin nykyinen omistaja jaksaa. (08) 311 2203 www.ala-aho.fi HAUTAUSPALVELU Kukkakauppa Avoinna ark. 10.12.1941 Paavola k
Tiedän nyt, että muutamat isot firmat toimivat hyvin ja kohtelevat työntekijöitä hyväntahtoisesti onhan se heidänkin etujensa mukaista, mutta voitaisiinko Suomessakin luopua vaikkapa ay-liikkeestä ja lainsäädännöstä, kun tiedämme parin suuren rakennusfirman huolehtivan työntekijöidensä oloista säädyllisellä tavalla. Vaikka aikaa on vielä noin kolme viikkoa, Vasemmiston listalla on jo kolme neljäsosaa tavoitellusta ehdokasmäärästä ja suostumuksensa anta- neiden ikähaitari 1870 vuotta. Vasemmiston investointilistan kärjessä ovat Kainuun Keskussairaalan uudisrakennus ja Lehtikankaan uusi koulukeskus sisältäen uuden kirjaston ja nuorisotilat. Opiskelijatoiminnassa ja nuorisovaltuustossa mukana ollut 18-vuotias Kortelainen sanoi, että kuntavaaleihin lähteminen oli hänelle luonnollinen valinta kun päätöksiin haluaa vaikuttaa. Perusopetuksen ryhmäkokoja halutaan pienentää ja palkata lisää vakinaisia koulunkäyntiavustajia. Yksittäisten kateuden ja muukalaisvihan motivoiman pyssynpaukuttelun taakse verhoutuu todellinen ongelma ja keskustelu peruskysymyksistä. Kajaani on ihan hyvä kaupunki mutta haluan tehdä sitä paremmaksi myös nuorille, niin että on nuorille paikkoja joissa voi olla ilman maksamista ja palvelut pelaa koko kaupungin alueella, myös kylillä, selvitti keväällä lähihoitajaksi valmistunut ja nyt ammattikorkeassa sairaanhoitajaksi jatkava Miikka Kortelainen. Paitsi että ongelmia ei juurikaan näytä olevan siellä, mistä kovin huuto syntyy, jää mielestäni myös moni tärkeä ongelma huomaamatta. Pitkäaikaistyöttömien syrjäytymistä halutaan ehkäistä lisäämällä kuntouttavaa työtoimintaa. Jos puolustusvoimia ei apuun saada, tulisi vähintään jokamiehenoikeudet uudistaa, eikö totta. Tähän mennessä suostumuksensa antaneista noin joka kolmas on uusia ehdokkaita. Keskussairaala uusiksi ja uusi koulukeskus Vasemmisto haluaa säilyttää Kajaanissa oman itsenäisen ammattikorkea- "Kajaani on ihan hyvä kaupunki mutta haluan tehdä sitä vielä paremmaksi myös nuorille." Kuntavaaliehdokas Miikka Kortelainen. Sain kunnian olla osallisena Vasemmistonuorten "solidaarisuutta marjanpoimijoille" -kampanjan operatiivisessa osiossa, kun etelän toverit tulivat Lappiin tutustumaan leireihin sekä haastattelemaan asiantuntijoita. Jos keltaisen lehdistön lööppeihin olisi uskominen, kalpenisi sorsanmetsästys thaimaalaisten marjanpoimijoiden jahdin aiheuttamalle rytinälle. Päällimmäisenä jäi kummastuttamaan se, kuinka sekä poimijoiden että asiantuntijoiden haastattelujen myötä ilmiöstä piirtyvä kuva poikkeaa siitä, mitä julkisuudessa, pääasiassa lehtien mielipidekirjoituksissa ilmenee. Kajaanissa on jo mukana on useita uusia vasemmistolaisia arvoja ajavia sitoutumattomia ehdokkaita. Vasemmistoliiton edustajat ovat kaupungin hallinnossa toimineet työttömien puolesta ja sama jatkuu. Marjabisnes on nimittäin kestämättömän perustuksen varassa. KANSAN TAHTO 35 2012 5 KUVA: AKI RÄISÄNEN KOLUMNI MARKUS KORJONEN Marjasota Taas on otsikoissa revitelty yhden kesän tarpeiksi. Kajaanin Vasemmisto vahvistaa ja julkistaa ehdokkaansa hieman ennen sitä. Katujen peruskorjausta halutaan jatkaa kiireellisyysjärjestyksessä koko kaupunkialue huomioiden. Kolmannes uusia ehdokkaita Kuntavaalien ehdokasasettelu päättyy 18. Uusia on saatu mukavasti mutta erityisesti naisia toivoisimme lisää mukaan eli ei muuta kuin rohkeasti ottamaan yhteyttä, aikaa on, kehotti Kajaanin Vasemmiston puheenjohtaja Sari Kyllönen. Tiistaina tavoiteohjelmansa julkistanut kunnallisjärjestö pitää kuntaliitoksia väistämättömänä kuntalaisten palvelujen ja Kajaanin kehityksen turvaamiseksi. Kampanjadelegaatio majoittui kotonani, joten kokemuksista syntyi tuoreeltaan myös paljon hyvää keskustelua. Ammattiliitoilla ei ole asiaa, kun ei ole työsuhdetta, ELY-keskuksilla ei ole resursseja, poliisi ei voi puuttua jos ei epäillä rikosta (taas, kun ei ole työsuhdetta, niin mikäs noiden turistien täällä ollessa). Ainoa viranomaisvalvonta on majoituskoulujen paloturvallisuus. Kun kajaanilaisten sosiaali- ja terveyspalvelut tuottavalle kuntayhtymälle annetaan tarpeelliset määrärahat, niin Vasemmisto edellyttää myös Vuolijoen terveyspalvelujen säilyttämistä. Vasemmisto haluaa säilyttää peruspalvelut kaupungin omana työnä eikä hyväksy palvelujen yhtiöittämistä vaan pitää kunnallisia liikelaitoksia parempana toimintamallina. Varsinkin noin kolmikymppisten osuus on kasvanut. Itse en suureksi harmikseni joutanut leireille mukaan, mutta asiantuntijatapaamisissa olin läsnä. Riippuen siitä, mitä vastasit kysymykseen toivon sinun arvioivan siinä valossa myös suhdettasi marjabisnekseen. Tuoreimpien tietojen mukaan jokaiselle viime keväänä peruskoulun päättäneelle kainuulaisnuorelle kyettiin järjestämään opiskelupaikka. koulu, avata uusia maisterikoulutusohjelmia ja lisätä täydennyskoulutusta. Tavoiteohjelmassa on laadukas päivähoito- ja esikoulupaikka sekä mahdollisuus iltapäiväkerhoon jokaiselle lapselle. syyskuuta. Jos huolestuttavin piirre marjabisneksessä on muutamien yksittäistapausten kokema kurja kohtalo surkeiden olojen tai rajun velkaantumisen myötä, ja etenkin, jos suuret firmat kohtelevat työntekijöitään hyvin, miksi emme vaatisi työsuhteen tunnustamista poimijoiden viisumin myöntämisen yhteydessä. Ei. Haluamme, että tavallisten ihmisten ääni kuuluu ja vaikuttaa. Nykyisin poimijoiden henkilöstövuokrausbisnes on verhottu rahojensiirtokikkailulla vaikuttamaan vapaiden yksilöiden vapaaehtoiselta turismilta, jolloin työntekijöiden kohtelua sääntelevät villin lännen lait. Tämä oli monella tapaa opettavainen kokemus. Rima ehdokkuuteen on ihan turhan korkea. Liikunta- ja kulttuuripalvelut Vasemmisto haluaa kaikkien saataviksi siten, ettei hinnoittelu estä niiden käyttöä. Vasemmisto haluaa taata opiskelupaikan lukioon tai ammattikoulutukseen jokaiselle nuorelle ja kesätyöseteli-mallilla pääsyn ensimmäiseen työpaikkaan. Se toimii kaiken valvonnan ja sääntelyn ulkopuolella, vaikka poiminta täyttää työsuhteen piirteet. Suomen sivukylät ovat olleet sotatilassa, koska ahneet ulkolaiset tulevat riistämään marjat varpuineen jättäen kyläläiset nuolemaan näppejään. Ja jos toiminnan saattaminen näin sääntelyn piiriin tekisi siitä kannattamatonta, herää kysymys, onko asioista sittenkään huolehdittu ja mikä tärkeintä, haluammeko katsella sitä läpi sormien nyt? Kirjoittaja on Lapin Vasemmistonuorten piirisihteerI Kajaanin Vasemmiston puheenjohtaja Sari Kyllönen ja yksi uusista ehdokkaista, 18-vuotias sairaanhoitajaopiskelija Miikka Kortelainen, kertoivat puolueen tavoitteista. Kajaanin Vasemmisto haluaa kuntaliitokset kansanäänestyksellä AKI RÄISÄNEN Kajaanin Vasemmisto haluaa lisätä kuntalaisten suoraa vaikutusvaltaa suurissa ratkaisuissa kuten kuntaliitoksissa neuvoa-antavilla kansanäänestyksillä
Kaikki jo ehdokkaaksi lähteneet ovat hyviä ehdokkaita, mutta lisää tarvitaan. Palvelujen tuottaminen kaupungin omana työnä, se on tärkein vaaliteemamme, Tornion Vasemmistoliiton vaalivastaava Ilkka Kapraali kertoo. Vasemmiston mieleisessä Torniossa kaupunki tarjoaa asukkailleen vaikutuskanavia saada äänensä kuuluviin myös vaalien välillä. Asukas-, seura- ja järjestötoimintaa kannattaa tukea, sillä niissä tehty työ on usein ongelmia ennaltaehkäisevää ja hyvinvointia edistävää. Moni kesälomien yli ehdokkuuttaan miettinyt ei ole. 6 KANSAN TAHTO 35 2012 Vasemmiston Tornio on hyvä paikka asua Ihannekaupungin puolesta toimivien joukkoon mahtuu vielä Teksti ja kuvat: TUULA LESKINEN Vasemmistoliittolaiset jalkautuivat Tornion kävelykadulle elokuun alussa ministeri Merja Kyllösen vieraillessa kaupungissa. Vasemmiston Torniossa on hyvä asua ja elää, hän kiteyttää puolueensa tavoitteet. Kaupunki on aktiivinen kesätyöpaikkojen järjestämisessä koululaisille ja opiskelijoille, sillä se on huomattavasti edullisempaa kuin nuorten pitäminen työttöminä. Liikkeellä oli kuntavaaliehdokkaitakin. Vasemmiston Torniolla on ilmastostrategia ja kaupunki käyttää entistä enemmän uusiutuvaa energiaa. Euroopan suurimman vapaana virtaavana lohijoen Tornionjoen kunnosta huolehditaan Naturan edellyttämällä tavalla. Olavi Parkkilan mielestä ainakin vanhustenhoito ja lasten päivähoito on syytä tehdä kaupungin omana työnä. Kaupunginvaltuuston, - hallituksen ja lautakuntien päätökset vaikuttavat jokaisen kaupunkilaisen arkeen. Torniolaiset ovat muokanneet puolueen valtakunnalliset vaalitavoitteet omalle paikkakunnalle sopiviksi. Putaan koulukeskuksen saneerauksen ja uusien tilojen rakentamisen vasemmisto aloittaisi viipymättä. Kaupungin reuna-alueilla asuvilla on Tornion Vasemmistoliiton mielestä oikeus saada päivähoitoa ja käydä koulua myös naapurikunnan puolella. Opiskelumahdollisuuksia luodaan tukemalla kaupungin elinkeinorakenteen edellyttämää ammattikoulutusta, mutta myös luomalla opiskelupaikkoja uusille aloille. Kaarina Meller kertoi hänelle henkilökohtaisesti tärkeimmän vaalitavoitteen olevan vanhuspalveluiden riittävyys ja monipuolisuus. Tavoitetta saada edes yksi ehdokas edellisvaaleja enemmän syksyn kunnallisvaaleihin on ilmeisen vaikea saavuttaa. Kulttuuri ja taide ovat ihmisen perusoikeuksia, joista Vasemmiston Torniossa ei tingitä. Ehdokaslistalle mahtuu vielä Tornion vasemmiston vaalivastaavaa Ilkka Kapraali tunnustaa ehdokastilanteen hermostuttavan häntä jo vähän. Vasemmiston Torniossa lasten päivähoito, korkeatasoinen peruskoulu, kaikkien saatavilla olevat terveyspalvelut, toimiva vanhustenhuolto ja muut lähipalvelut tukevat kuntalaisten arkea. Olen ollut sekä isän että äidin omaishoitajana, arjen oppia siltä saralta on tullut. Tornion vasemmisto tavoittelee 40 ehdokasta, joista 26 on tähän mennessä varmistunut. Vasemmiston Tornio on aloitteellinen nuorten aktiivisen kansalaisuuden kasvattamisessa
Paikkansa valtuustossa haluavat uusia Mari Doktare, Annikki Dunder, Jan-Mikael Hakomäki, Sauli Hyöppinen, Ilkka Kapraali, Eeva Lohiniva, Olavi Parkkila ja Olavi Stoor. Nuoria haussa Vasemmistoliiton kunnallisjärjestön puheenjohtaja Olavi Parkkilan mukaan ehdokastilanne paranee päivä päivältä. Monet niistä on rakennettu 40-luvulla ja 50- luvun alussa, kun sodan jälkeiset suuret ikäluokat olivat kouluiässä. Minun lapsuuteni yhteiskunta oli paljon staattisempi kuin nykyinen. Kemissä ei mitään koulua uhkaa lakkautus. Hän on antanut monelle miettimisaikaa, mutta odottaa myönteisiä vastauksia, sillä niin positiivisesti ehdokkaaksi kysyminen on yleensä otettu vastaan. Aluksi monet lapset kulkivat kouluun syksyllä ja keväällä veneellä, sillä maantie saatiin vasta RytikariVeitsiluoto-Hepola- pengeryhteyden valmistuttua noin 80 vuotta sitten 1930-luvulla. Kohtuulliset ryhmäkoot kaikille Pulkkinen korostaa, että lautakunta vastaa kokonaisuudesta. Ohitin hänet niin, että kun olin kuudennella eli lukion ensimmäisellä, hän oli keskikoulun viimeisellä eli viidennellä. Se on peruskoulu-uudistuksen ansiota, jota en lakkaa kiittämästä. Tarvittiin lähikouluja, kun lapsia oli paljon eikä ollut autoja, joilla kuljettaa heitä kauemmas kouluun, eikä aina kunnon teitäkään. Ei voida hyppyyttää opettajia monen koulun välillä. Vasemmistoliiton kahdeksasta torniolaisesta kaupunginvaltuutetusta jokainen on jo ilmoittautunut ehdokkaaksi. Vaikka niistä on kulunut hirvittävän paljon aikaa. Samanlainen muutos on tapahtunut kaikkialla. Päätöksissä piti ottaa huomioon Syväkankaan ja Karihaaran koulujen tilanne ja Stora Enson uudet rajoitukset koululaiskuljetuksille. Koulun käynti tuli kalliiksi, kun kaikki piti maksaa itse: lukukausimaksut, matkat, kirjat ja muut koulutarvikkeet, ruokailu. Ehkä eniten Kapraali odottaa seuraa Olleille, eli Tornion vasemmiston ay- valtuutetuille Parkkilan ja Stoorin Olaveille. Kyläkoululle oli kotimökiltä matkaa nelisen kilometriä, ja se kuljettiin kävellen. Lopputulos vaati monta siirtoa moniosaisessa palapelissä. Se tasasi ratkaisevasti koulutusmahdollisuuksien alueellisia ja sosiaalisia eroja. Osaltaan liikkumattomuutta piti yllä koulujärjestelmä. Kun aloitin oppikoulussa syksyllä 1955, kuuluin kotikyläni lasten ja nuorten pieneen vähemmistöön. Koska vaalivastaava ja muut puolueen aktiivit eivät voi lähestyä jokaista tapaamaansa ihmistä ehdokasasioilla, kannustaa Kapraali ehdokkuutta harkitsevia olemaan myös itse aloitteellisia. Miksi nuoret olisivat jääneet kyliin, joilla ei ollut antaa heille mitään. Harva lähti oppikouluun kirkonkylään parinkymmenen kilometrin päähän. Pulkkinen kertoo kaupungin saaneen hyvissä ajoin tiedon, että Stora Enso sulkee porttinsa eivätkä koululaisbussit enää pääse ajamaan tehdasalueen läpi. Syväkankaan koululla vallitsi suuri ahtaus, mutta kaikki vanhemmat eivät kannattaneet ehdotuksia oppilaiden siirrosta Hepolaan, jossa taas oli liiankin väljää. Siksi se on ollut tärkein tasa-arvoa lisäävä demokraattinen reformi vuoden 1906 äänioikeusuudistuksen jälkeen. Kirkonkyläläiset olivat meitä syrjäkyläläisiä paremmassa asemassa, ja paljon vaikutti myös perheen varallisuus. Ensimmäisestä koulustani on matkaa Tampereen keskustaan vajaat sata kilometriä. Kyläkouluja oli silloin tiheässä, kotikylässä ja sen naapurikylissä yhteensä neljä, vajaan kymmenen kilometrin päässä toisistaan. Alueen kouluhistoria ulottuu vuosiin 192627, jolloin Veitsiluotoon tuli kansakoulu. Aikuistuttuaan suurin osa muutti pois kotikylästään, väki vanheni, lapset loppuivat ja koulut kävivät tarpeettomiksi. Sodan päättymisestä oli niin vähän aikaa, että polkupyörä oli harvinainen ylellisyystarvike. Ilman sitä yhteiskunta olisi paljon huonompi suomalaisten enemmistölle. Kirjoittaja on eläkkellä oleva toimittaja. vielä palauttanut ehdokaslomaketta. Kaikki alkaa tietysti asuinalueiden kaavoituksesta. Kodin iso lehmälauma ei taannut lahjakkuutta mutta varmisti mahdollisuuden käydä koulua. Eikä heitä voi siitä moittia, että muuttivat muualle. Oman asuinalueensa Hepolan koulun tulevaisuuden Maarit Pulkkinen arvioi hyväksi, varsinkin jos Karsikon ydinvoimalakaava puretaan nopeasti ja Satamakangas saadaan asuntokäyttöön. Nuorten kato ehdokaslistalta harmittaa Kapraalia. Jos ihmisten olisi ollut pakko juuttua synnynsijoilleen, nykyistä hyvinvointiyhteiskuntaa ei olisi olemassa. Ne olivat kaksiopettajaisia, muutama kymmenen oppilasta kussakin. Tämä järjestyi lopulta ongelmitta. Ne kaikki on lakkautettu, vaikka sijaitsivat etelän rintamailla. Ensiksi käynnistettiinkin neuvottelut liikennöitsijän kanssa siitä, miten Ajoksessa asuvien monen kymmenen koululaisen kuljetus Hepolan koululle järjestetään. Pulkkinen kehuu myös miljöötä ja hyviä kulkuyhteyksiä. Lopulta päädyttiin vapaaehtoisiin valintoihin, ja kymmenkunta seitsemäsluokkalaista siirtyi Syväkankaalta Hepolan yläasteelle ja toistakymmentä Karihaaran koululle. Vuoden 1999 nimenmuutokseen asti sitä sanottiin Veitsiluodon kouluksi. ja esikouluryhmien sijainti vaikuttaa myös. Tavallisimmin ehdokkaaksi lähdetään kun joku kysyy kasvotuksin, Kapraali tietää. Mutta järki sanoo, että muutos on ollut hyvä ja välttämätön, sekä yksittäisten ihmisten että yhteiskunnan kannalta. En usko, että koulun pihassa oli minun ensimmäisenä koulusyksynäni tai seuraavana yhtään ainutta pyörää. Hän tietää, että luottamusmies- ja muissa aytehtävissä itsessään on paljon tekemistä, mutta hän näkee myös kuntapolitiikkaan osallistumisen tärkeäksi. Töiseviä lautakuntapaikkoja ei tarvitse ottaa, ja varavaltuutetut voivat osallistua tarvittaessa valtuuston kokouksiin. Esikoulu Näihin aikoihin syksyllä, kun lastenlapset lähtevät kouluun, tulevat joskus mieleen omat kouluajat. Tänä syksynä lapset saivat aloittaa koulunsa ihan erilaisessa tilanteessa kuin minä 61 vuotta sitten. Ihmisten maantieteellinen ja sosiaalinen liikkuvuus kuuluu kehittyvään ja dynaamiseen yhteiskuntaan. Kouluolot pitäisi miettiä vuosiksi eteenpäin. vammaispalvelut ja esteettömyys, nuorten työllisyys ja koulutusmahdollisuudet sekä mielenterveyspalvelut ikään, asemaan ja sukupuoleen katsomatta, Vasemmistoliiton listalla Torniossa ehdokkaana oleva Sirpa Kokkonen sanoo. ehdokkaaksi, hän muistuttaa. päivänä 1951. Ja netissäkin voi ilmoittautua Keskeisiä vaaliteemoja ovat mielestäni tasa-arvoisuus eli mm. Hiljentyneet kylät herättävät ohikulkijassa nostalgisia tuntoja. Muistan yhden pojan, joka oli keskikoulussa kolmannella kun olin ensimmäisellä. Köyhempien perheiden ja syrjäkylien lasten lahjakkuusreservejä jäi valtavasti käyttämättä, vahingoksi ihmisille itselleen ja koko yhteiskunnalle. Hän kävi viisivuotista keskikoulua täydet kymmenen vuotta. Neljä vuotta sitten listalla oli kuusi nuorta, mutta he ovat muuttaneet kaupungista, eikä uusia ole vielä tullut. Tavoitteena pitää olla, että kaikissa kouluissa on kohtuulliset ryhmäkoot. Syväkankaalla ja Karihaarassa Koulumuistoja Kemissä kaikki on lähellä eikä koulumatka veny kenelläkään mahdottomaksi. Sen sijaan koulutuslautakunnan keväällinen päätös Hepolan yläkoulun pitämisestä kaksisarjaisena alkoi kesällä näyttää ongelmalliselta. KANSAN TAHTO 35 2012 7 Kemin Hepolan koulun palapeli onnistui Maarit Pulkkinen korostaa hyvän koulusuunnittelun merkitystä. ARKISTOKUVA: TUULA LESKINEN KUVA: TERO KAIKKO KOLUMNI MAIJA AALTO SEPPO HURSTI Kemiläinen vasemmistovaltuutettu ja koulutuslautakunnan jäsen Maarit Pulkkinen on tyytyväinen ratkaisuihin, joilla turvataan Hepolan yläkoulun säilyminen kaksisarjaisena. Vaalikampanjointia ei tarvitse tehdä yksin, sillä kunnallisjärjestö huolehtii esimerkiksi yhteisilmoittelusta ja aktiivisimmat toreilla kampanjoinnista, Kapraali mainostaa.. Isommissa keskuksissa oli tarjolla rikkaampi elämä: opiskeluja työpaikkojen lisäksi harrastuksia, huvituksia, ihmisiä, kauppoja ja muita palveluja sitä mitä ihminen elääkseen tarvitsee. Kun ajelemme Jäälistä Posiolle Ala-Suolijärvelle, runsaan 200 kilometrin matkalla ohitetaan pitkästi toistakymmentä lakkautettua koulua. Rakennus on hyvässä kunnossa ja liikuntatilat hulppeat. Pitää ajatella myös koulujen henkilöstöä, jonka työnantaja kaupunki on. Pulkkinen painottaa pitkäjänteisen suunnittelun tärkeyttä. Ryhmäkokojen saaminen kaikille kohtuulliseksi on tärkeä tavoite, sanoo Maarit Pulkkinen. on yhä isommat luokat ja Hepolassa pienemmät, mutta vanhemmat ovat näin valinneet. Aloitin kouluni syyskuun 1. Valituksia ei ole lautakunnalle tullut, Maarit Pulkkinen toteaa. Tiilinen koulurakennus Hepolaan valmistui 1987. Hepolan koulu on valmistunut 1987
Näin ollen liian fiinit ja tavarastaan tarkat eivät eksyneet liian usein Murtoperälle. Nyt alas korpeen pudottautuva tie on vapaa ja auki kenelle tahansa, kunhan kääntää rattia ja painaa kaasua. Murtoperällä on mellastanut karhu, ihan oikea, ei mikään tienparannuslaite. Käryävät Tilleyt ja Aladdinit puhallettiin sammuksiin. Päivi Seppälän ruuna kauhistui karhua, pakeni metsään ja kavahtaa vieläkin jokaisesta risahduksesta. Eikä monta vuotta ehditty Korven pirteissä Kansan Tahtoja ja Liittoja sähkövalossa lukea kun Kekkonen armahti rintamamiestilojen loppuvelat ja alettiin tyrkyttää luopumiseläkkeitä. Rapistunut teksti: Murtoperä. Aikojen alussa Murtoperän kärrytien portinvartijan virkaa hoiteli sonni. Se oli metsässä laiduntava jykeväniskainen maatiainen, Puolivälin sonni. Sonni päästi puomeista läpi Korpeen vieraista vain harvat ja valitut, kuten minut, pienen kaupunkilaispojan ja itseäni aremman isoäitini. Väki väheni, mutta vielä muuan vuosi sitten tien kahta puolta huokuivat ja humisivat solakat petäjät. Kunnes tuli pillarit ja puskimet. Koirat eivät sinä yönä haukkuneet, se ihme, mutta naapurin ruuna sai hepulin ja karkasi metsään. Muistan. Äkkinäisiltä autoilijoilta muinainen kiemurainen ja kuhmurainen tientapainen karsi 1960-luvun lopulle asti pakoputket, mursi etuakselit ja raapi helmoista maalit. Siispä sinne. Monet vähemmän toivotut vieraatkin niin tekevät. Nyt tienvarressa on tuoretta sorakuoppaa, alempana tulevat vastaan avohakkuut ja ikävännäköiset märät raiskiot. Pitää nielais-. 8 KANSAN TAHTO 35 2012 Maan korvessa kulkee tänäänkin lapsosten tie Sonni ei enää seiso Murtoperän veräjän suulla pahan tulppana. Äiti Raisa Honkola saattelee Markuksen ja Oonan koulutielle. Koulumatka jatkuu bussilla kymmenen kilometrin päähän Pulkkilan kirkolle. Hienoisen mäen päällä risteys, ja risteyksessä kallellaan ruosteinen tolppa ja viitta. Lapset polkevat Murtoperäntien päähän polkupyörillä. Perukalla syntyi paremman tien myötä usko, ja virisi toivo, 1970luvulla saatiin sähkötkin. Ihan sitä lystikseen vielä aikuisena porskutteli pyörällä tai jalan kanervantuoksuisella soratiellä
Onko karhuja kymmenen kilometrin säteellä useampiakin. Onneksi karhu väistää ihmistä, näin sanotaan. Karhu. Kun heittäydyin nuoreksi erakoksi, samaisesta lähteestä minäkin veteni hain. Oppivat karhut röyhkeiksi siinä missä ennen niin arat korpitkin. Aivan niin kuin tapauksessa "karhu ja lapset nukkuivat teltassa", rosvot astuivat tuvasta valoisaan kesäyöhön, ja siitä sitten edelleen esteettömälle tielle, jonka suuta ennen vartioi sonni. Kuvat ja teksti: HEIKKI KIRSTINÄ Oona ei karhua pelkää.. Joku rosvoista työntää makuuhuoneen oven nätisti kiinni, ja niin kerätään tietokoneet, lompakot ja kamerat kainaloihin. Nykyisyyteen noista vanhojen aikojen rakenteista on säilynyt muuttumattomana vain lähde. Kilometri Murtoperältä jokirantaan päin sattui keskikesällä saman sukuinen tapaus: Kolme ulkomaista mörköä (väkivaltaa kaihtamatonta?) tulee sorkkaraudoilla ulko-ovesta sisään ja eteisen kautta tupaan. Liki satavuotias Iita asuu nyt Pulkkilan kirkolla. Honkalan viisihenkinen perhe on elävöittänyt harmaantunutta ja harvaanasuttua Murtoperää reilun kymmenen vuoden ajan. Markus säikähti niin että juoksi kaksisataa metriä uudella Murtoperän ennätysajalla kotiin, ja hermostuneena kiersi pihalla monen tunnin ajan yhtä ja samaa kehää. Iita oli viimeinen joka ruokavetensä lähteestä otti. Markus, Honkalan pojista vanhempi, osui muuan vuosi sitten lähipellolla hirven ja karhun väliin. Sanomme päivää ja terve terve. Esko sai päitsistä otteen. Moni epäilee, on syytäkin. Esko, perheen isä, löysi värisevän ja vielä vouhkon ruunan metsästä. Raisa ryntäsi pihanperälle, ravisteli telttaa. Äiti, Raisa Honkala, komentaa Lyyli-koiran hiljaiseksi ja siitä sitten mennään suoraa päätä karhuasiaan. Olihan se, ihan sydänalassa jysähti, kun hoksasin aamulla töihin mennessäni ennen kuutta että lapsethan menivät illalla telttaan nukkumaan, Raisa porisee. No, karhu, Raisa henkäisi teltan suulla. Sitkeän marjamummon, Mämmin Iitan lähde. Havaintoja yöllisistä jos näköpäivienkin pihapiirien kontioista on useita. Kohta selvisi että säikähdyksel- Havaintoja yöllisistä jos näköpäivienkin pihapiirien kontioista on useita. lä päästiin, kaikki teltassa nukkuneet mukulat, Oona, Jonne ja serkkutyttö Mia hyvässä kunnossa. Ilmeisesti on. Poistuminen tapahtui häiriöittä, korpikansan turvallisiin unosiin tuudittautuneen isäntäväen heräämättä. KANSAN TAHTO 35 2012 9 ta, tekee mieli ummistaa silmänsä, vaan eihän se käy. No, siellä penskat onneksi syvässä unessa, Raisa huokaa käsi rinnalla. Näin voi sanoa. Mutta lähinaapurin, Seppälän ruuna oli hukassa. Selittämään että kujansuun lätäkössä kämmenen kokoisia jälkiä, roskapönttö nurin ja roskapussit pitkin tietä. Tämä Siikalatvan Murtoperän otus oli jälkien perusteella aikuinen karhu. Siinä se edelleen on, melkein tiessä kiinni, kirkasvetinen, penkoiltaan sammalen pehmentämä korpisilmä sinitaivasta ihailemassa. Jonne, 14, että mikä nyt. Ja pihakoirat eivät moksiskaan, ei yöllä, ei päivällä, se kumma. Ruuna antoi takasellaan kunnon laakin Eskon kankkuun, Esko pyörähti ilmassa ympäri. Seppälän ruuna kavahtaa vielä kahden viikon jälkeenkin pienintäkin risausta
Antti Kujalan Vankisurmat-tutkimuksen (2008) mukaan kaikkiaan noin 67 000 neuvostosotavangista kuoli arviolta 22 000. Saunajärvi, Rastin tienhaara, Löytöjärvi) taistelujen seurauksena näissä pitäjissä on useita talvisodan neuvostosotilaiden joukkohautoja. 10 KANSAN TAHTO 35 2012 Hyrynsalmi-Taivalkoski-radan rakentajat pystyttivät muistomerkin kenttäradan rakentajien haudalle Vääkiöön1950-luvulla. Haudan kahdeksan vainajaa siirrettiin Kajaaniin. Sotkamoon haudattiin talvisodan aikana kaksi neuvostosotilasta. Toinen tuntematon sotilas haudattiin Ontojoen eteläpuolelle Ruunankankaan hiekkakankaalla Keskimmäisen Kurikkalammen ja Ylimmäisen Kurikkalammen väliin lähelle maantietä. Muualla maassa toimineita leirejä olivat Valkealan järjestelyleiri, Parikkalan järjestelyleiri ja sotavankileirit Köyliössä, Karvialla sekä Huittisissa. Alun perin hautausmaalla oli 14 ristiä ja muistomerkki. Jatkosodan jälkeen Pelson talvisodan sotavankivainajat siirrettiin hajahaudoista Vesalan sotavankihautaan. Vuonna 1996 Hyrynsalmelta tuli päivänvaloon ilmeisesti talvisodan aikainen edellä mainittua suurempi joukkohauta. Toinen heistä oli alasammutun pommikoneen lentäjä. Hänen hautansa on Kiimasjärven rannassa Sumsassa Takalankylässä. Heistä noin 1 200 eli 5,5 prosenttia ammuttiin. Vuoden 1953 tarkastuskertomuksessa on maininta, että muistolaatassa kerrottu vainajamäärä oli 106. Talvisodan neuvostosotavangeista menehtyi Pelsolla 8. Lisäksi Liekasta Pelsolle lähetetty vanki kuoli matkan aikana välillä Nuojua-Pelso. Kansallisarkiston jatkosodan aikana kuolleiden neuvostosotavankien tietokanta käsittää 1 019 ammuttua sotavankia. Vuonna 1997 Suomussalmen Sopalasta paljastui maanrakennustöiden yhteydessä joukkohauta. Vankeja oli myös Turun keskusvankilassa ja Syväniemen tehtaalla Kurkimäellä. Päämajaan perustettiin sotavankitoimisto ja nimettiin neljä sotavanki-. Hyrynsalmelta on nimismies Matti Räsäsen selvitys neljästä ylöskaivetusta sota-ajan vainajasta vuodelta 1952. Toisen perimätiedon mukaan vainajia olisi ollut 36. Virallisesti sotavangiksi rekisteröityjä eli sotavankikortin ja -tunnuksen omaavia menehtyi Kansallisarkiston tietokannan mukaan 18 961. Tässä kolmiosaisessa artikkelisarjassa tarkastellaan lähinnä Pohjois-Suomen jatkosodan aikaisten sotavankihautojen historiaa ja sivutaan eräitä muita vieraan valtion sotilashautoja. Nykyään paikalla on kivinen muistopaasi. KUVA: J. Heidän jäännöksensä vietiin ensin Suomussalmen Pihlajakorven kokoamishautaan, josta heidät siirrettiin sittemmin Kuusamon rajavartioston sotilashautaan. Perimätiedon mukaan Sopalaan haudattiin talvisodan jälkeen 43 neuvostosotilasta, joista kolme oli naisia sekä kolme hevosta. Ristijärven Jokikylässä Kalliokosken sillan pohjoispäässä on tuntemattoman lentäjäluutnantin hauta talvisodan ajalta. Sopalan haudasta löydettyjen 31 vainajan jäännökset siirrettiin 15.4.1997 ruumisautolla Kuusamon sotilashautaan. Jatkosodan leirejä Suurin osa sotavangeista oli kotialueella, johon suojeluskuntapiirit vankeinhoitolaitoksen avustamana perustivat sotavankileirejä. Kokkolassa toimi 28. Sotkamossa elokuussa 1944 kuollut puna-armeijalainen siirrettiin marraskuussa 1952 Kajaanin hautausmaahan. Talvisodan sotavankivainajia ja sotilashautoja Talvisodan aikana Pohjois-Suomeen perus- Pelson Vesalan ensimmäinen sotavankihaudan muistomerkki. Sotavankikomentajan selvityselimen vuonna 1953 laatiman tilaston ja Kansallisarkiston Luovutetut-tutkimushankkeen kokoamien tietojen perusteella suomalaisten jatkosodassa vangitsemista 64 895 neuvostosotilaasta kuoli vankeudessa 19 085. Pelson Honkisaaren ja Lintukummun sotavankileirien kautta kulki kaikkiaan 1 467 talvisodan sotavankia. Tutkijoista muun muassa Dimitri Frolov ja Pekka Kauppila ovat vihjanneet, että neuvostosotavankeja surmattiin jossain määrin joko antautumisen jälkeen maastossa, vankikuljetusten yhteydessä, joukkosidontapaikoilla tai kenttäsairaaloissa. Vankien suuren kuolleisuuden jälkeen sotavankien hoito organisoitiin uudelleen keväällä 1942. Vainajat siirrettiin haudasta Kuusamoon marraskuussa 1955. KUVA: JOUNI KAUHANEN 2011. Pohjois-Suomen sotavankihautojen kertomaa Osa I JOUNI KAUHANEN Yksi viime sotien muisto ovat eri puolilla maata olevat sotavankihautausmaat. Sotatoimialueella vankileirit olivat armeijakuntien tai divisioonien järjestämiä ja johtamia. Vainajat olivat mitä ilmeisimmin neuvostosotilaita, jotka kaatuivat Kiantajärven jäälle neuvostojoukkojen perääntyessä Hulkonniemestä joulukuun lopussa 1939. Pommitussyöksyssä ollut lentokone oli syttynyt tulee ja pudonnut sillan lähettyville 16.2.1940. Nimettömäksi jäänyt vanki kaiketi surmattiin muutamaa kilometriä ennen Pelsoa tapahtuneen pakoyrityksen vuoksi. Uusimman tutkimuksen esittää luku on 135 vankia eli 0,6 prosenttia vankien kokonaismäärästä. Hyrynsalmelta löydettiin vesijohto- ja viemäritöissä vanhan viitostien ja rautatien välistä helmikuussa Vankien suuren kuolleisuuden jälkeen sotavankien hoito organisoitiin uudelleen keväällä 1942. 1979 joukkohauta. Sotasairaala. Lääninhallituksen kyselyyn nimismies joutuikin toteamaan, "ettei kaikkia haudattuja löydetä milloinkaan". Lukuun eivät sisälly oikeuden langettaman tuomion perusteella teloitetut. tettiin Säräisniemen Pelson varavankilan yhteyteen sotavankileirit numero 3 ja numero 4. Suomussalmen piirin nimismiehellä oli 1990-luvulla paikkatieto vain 12 talvisodan sotilashaudasta. KAUHASEN KOKOELMAT. Suomussalmen (ennen muuta Raate ja kirkonkylä) ja Kuhmon (mm. Talvisodassa suomalaisten vangitsemista sotavangeista menehtyi Raija Hanskin mukaan 123 ja Gunnar Rosénin mukaan 122 vankia
Jatkosodan sotavankityövoimalla lievennettiin työvoimapulaa. Metsätöissä sotavankeja oli niin Metsähallituksen kuin yhtiöiden savotoilla. Kemin ja Pelson leirit aloittivat toimintansa heinäkuussa 1941 sekä Oulun leiri syyskuussa. Alkuaan haudalla oli risti. Rintamalinjan läheisyys houkutteli vankeja yrittämään pakoon. Heistä menehtyi ainakin kolme. Elokuussa 1943 Kajaanin leiri alistettiin Oulun sotavankileiri 19:lle. Kiestingissä oli aluevankila. Karkurit pyrkivät sitten saamaan Kalpionkylällä Isojärven rannalla olevasta talosta elintarvikkeita. Heidät haudattiin Ruhtinansalmelle. Uhtuan Vasovaaraan / Suomussalmen Juntusrantaan sijoitetuista vangeista menehtyi 86, joista ammuttuja oli 12. Länsi- Pohjan suojeluskuntapiiriin perustettu leiri nro 9 toimi Kemissä 4.7.1941-25.11.1944. L93. Kolmas parakki pystytettiin keväällä 1942. Sotavankikomppanian vankeja menehtyi seitsemän ja L94:ltä yhdeksän sotavankia. Epäiltyjä kuolemantuottamuksia ei pystytty todistamaan. Leiriltä karanneet kolme vankia tappoivat heitä Jokilahdesta takaisin lieriin kuljettaneen vartijan. Mukana oli sotavankeihin kohdistuneita henkirikoksia, pahoinpitelyitä sekä muita lievempiä juttuja. Vangeista suurin osa työskenteli voimalaitostyömaalla, 50-60 sahalla ja pienempiä määriä muilla osastoilla. Sotavankeja luovutettiin myös maatiloille. Pohjois-Suomen suurimmalla sotavankileirillä oli alaleirejä Kemijokisuulla, Kemin Pajusaaressa, Kemijärvellä, Kemijärven Mäntyvaarassa, Pietarijärvellä ja Tasasenkankaalla, Sodankylässä, Enontekiön Iitossa, Kivijoella ja Muotkatakassa ja Siilastuvalla, Inarin Kaamasessa ja Sallassa. Sotavankikomppanian vangeista menehtyi 19. Epäilyjä kohdistui myös Vesalan leirin henkilökuntaan, mutta syytekynnys ei ylittynyt. KANSAN TAHTO 35 2012 11 Taivalkosken Hepokankaan yksittäinen hauta. Esimerkiksi Kajaanin sotavankileirin henkilöstöstä 16 sai syytteet vankien huonosta kohtelusta. Ankarimman tuomion sai leirin työpäällikkö, joka tuomittiin useasta lievästä pahoinpitelystä vankeuteen vuodeksi ja kahdeksi kuukaudeksi. L92. Pyhäkoskella työskenteli satakunta sotavankia vuosina 19411942. Kenttäradan saksalaisesta vartiohenkilöstöstä tuomiolle joutui omien rangaistusvankien julmasta kohtelusta aikanaan Itä-Saksassa ainakin kolme Taivalkosken Isokummun leirillä palvellutta miestä. Sotavangin ampuminen saattoikin olla lavastettu vangin epäonnistuneeksi, surmalaukauksiin päättyneeksi pakoyritykseksi. Syksyllä 1944 leirillä oli lähes 1 100 vankia. Oulun sotavankileirillä 19 (3.9.19415.11.1944) oli alaleirit Hietasaaressa, Merikoskella, Iin Röytässä, Kajaanissa ja Raahessa. Kesällä 1942 myös muonaannoksia parannettiin. Kainuussa ja Koillismaalla Kolmannen valtakunnan armeijalla oli kenttäratatyömaalla Hyrynsalmella, Suomussalmella, Taivalkoskella ja Kuusamossa useita sotavankileirejä. >>> Yhdeksän neuvostosotilaan hauta Suomussalmen Hirvilehdossa on yksi pitäjän alueen lukuisista talvisodan joukkohaudoista. Sotavankileiri numero 8 toimi aluksi Kolosjoella, sittemmin Ivalossa, josta se sijoitettiin kesäkuussa 1944 Köyliöön. Saksalaisilla oli Pohjois- Suomen alueella ja itärajan takana vuosina 1941-1944 kaikkiaan yli sata sotavankileiriä ja neuvostosotavankien suurehkoa työmaaleiriä. Kajaanissa sotavankeja oli töissä Kajaanin Puutavarayhtiöllä Tihisenniemellä ja Koivukosken voimalaitoksen rakennustyömaalla. 1960-luvulla saksalaisryhmä avasi haudan. Oulun läänin sotavankihaudat ja niiden vainajamäärät Suomen sotilasviranomaisten 2.2.1945 tekemän listan mukaan.. Vankeja oli leirien ulkopuolella alaleireillä ja työpisteissä metsä-, maatalous-, rakennus- ja lastaustöissä. Itä-Karjalan miehityshallinolla oli Kainuun korkeudella Vienassa Repolassa Lusman, Kolvasjärven ja Koropin keskitysleirit. Syntyneessä kahakassa kaksi sotavankia sai surmansa. Esimerkiksi Utosjoella Ouluyhtiön savotalla oli sotavankeja vuosina 1943-1944. Kainuussa toimineella III Armeijakunnan sotavankileiri 32:lla (1.5.1943-25.11.1944) oli alaleirit Kajaanissa, Suomussalmella, Vuonnisessa, Hyrynsalmella ja Sotkamon Tipasojalla ja Sotkamon Tuhkalassa. Heidät haudattiin talon aitan taakse, josta heidät myöhemmin siirrettiin Pelson Vesalan sotavankihautaan. Suomussalmella sotavankeja käytettiin muun muassa Piispajärvi-Juntusranta maantien rakentamiseen. JK Taulukko 2. Kirjoittajan käynti rajavyöhykkeellä olevalla haudalla tapahtui Kainuun rajavartioston luvalla paikallisen oppaan johdolla lokakuussa 2009. KUVA: JOUNI KAUHANEN 2009. Vastuun kouraan Sodan jälkeen sotarikosjutuissa oli vuoden 1948 loppuun mennessä tuomittu rangaistukseen yli 700 henkilöä. L-sotavankikomppaniat toimivat rakennus- ja tietyötehtävissä aivan rintamalinjan takana. Se lakkautettiin helmikuun lopulla 1942, ja sotavangit siirrettiin toisen leirin kirjoihin. Pelson Vesalan leiri perustettiin 2.7.1941 (29.6.1941). Kajaaniin ensimmäiset sotavangit saapuivat syyskuun alussa 1941. Puukehikko haudan ympärille tehtiin vuonna 1958. Aluksi Kajaanissa oli vartiokomppania, sittemmin sotavankien vartiointi siirtyi siviilivartiomiehille. Vainaja ei ollut saksalainen, ja luut laitettiin takaisin hautaan. KUVA: JOUNI KAUHANEN 2009. Metsätöissä sotavankeja oli niin Metsähallituksen kuin yhtiöidenkin savotoilla. tarkastajaa. Jatkosodan aikana Oulun suojeluskuntapiirissä / Kainuun suojeluskuntapiirissä toimi neljä sotavankileiriä. Kokkolassa toimi leiri nro 18 ja syksyllä 1944 Oulussa saksalaissotavankien leiri nro 41. Kolme leirin henkilöstöön kuulunutta sai sakkotuomion ja kymmenen tuomittiin vankeuteen. Oulujokivarressa oli jatkosodan sotavankeja töissä Oulun kaupungin Merikosken voimalaitostyömaalla ja Oulujoki Oy:n Pyhäkosken työmaalla. Marraskuun alussa 1941 leirin kirjoissa oli noin 550 sotavankia. Alkuaan Peräseinäjoelle perustettu sotavankileiri 15 siirrettiin elokuussa 1941 Suomussalmelle, jossa se toimi tammikuuhun 1942 saakka. Tihisenniemelle tehtiin kaksi vankiparakkia, joihin ahdettiin pahimmillaan noin 200 vankia. Suomussalmen suunnalla oli III Armeijakunnan alaisten sotavankikomppanioiden sotavankileirejä
58. Paikalliset nimismiehet valvoivat sotavankihautojen saattamista asianmukaiseen kuntoon ja vastasivat paikallistasolla siirto-operaatioista. Jokainen ruumis on siirrettävä tarkoituksenmukaisessa arkussa, jossa se myös haudataan kokoamishautaan. Suomi-Neuvostoliitto-Seuran, sittemmin Suomi-Venäjä- "Jo vanhastaan tiesin, että nyt kyseessä olevaan työhön on paikkakunnalla erittäin vaikea saada työvoimaa." Suomussalmen nimismies J. Heidät haudattiin Sattulanmäkeen Kujalan hautausmaahan. Sairaalassa menehtyi yhteensä 256 sotavankia. Vankien kuolleisuuden perussyyt etenkin talvella 1942 olivat heikko muona, aliravitsemuksen aiheuttamat taudit sekä työvaatimusten ja kehnon huollon yhteisvaikutukset. Esimerkiksi Säräisniemen Otermalle alasammutun venäläiskoneen surmansa saaneen miehistöön kuuluneen lentäjän ruumis siirrettiin Pelsolle 19.11.1952. Tikkasen sodanjälkeisen muistelutiedon mukaan leirillä olisi kuollut 17-18 vankia. Kuusamon sotilashaudan lähes 800 vainajasta tunnistettuja on vain 70 neuvostosotilasta. Sotilasviranomaisilla oli tiedossaan tuossa vaiheessa 418 sotavankivainajan haudat. Lähdeluettelo esitetään artikkelisarjan viimeisessä osassa. Kuinka monta vainajaa on Oulun läänin sotavankihaudoissa? Puolustusvoimien pääesikunnan kenttäpiispantoimiston sotavankivainajalistan ja puolustusvoimien pääesikunnan helmikuussa 1945 laatiman listan mukaan Suomen puolelle jääneitä sotavankihautausmaita oli silloisen Oulun läänin alueella 26 ja Lapin läänissä 38. Haudankaivaja O. Katastrofin taustalla oli odottamattoman suuri vankimäärä ja sodan venyminen odotettua pitemmäksi. Kolmen kuukauden aikana menehtyi 81 vankia. kolmannessa osassa. Paavilainen Oulun "Jo vanhastaan tiesin, että nyt lääninhallitukselle rajapitäjän tun- vuonna 1977 lausuntoa SKDL:n kyseessä olevaan työhön on paik- nelmista venäläisten sotavanki- Jokikylän osastolta Ristijärven kakunnalla erittäin vaikea saada hautojen yhdistämiseen lokakuus- Jokikylän neuvostosotilaan haudasta. Yksittäisiä esimerkkejä on ilkivallasta, ja poliisin tarkastusraporteissa on etenkin vastuuviranomaisen siirtymisen saumakohtaan liittyneistä hautojen kunnossapidon puutteista. KUVA JOUNI KAUHANEN 2007. 1946 kunnostettiin, en työhön saaKuusamon piirin nimismies ho Konttisen kunnostaneen haudan nut yhtään miestä, lukuun ottamat- Veikko Kangas puolestaan rapor- omilla varoillaan ja haudan olevan ta sahauksia ja muita muualla toi 1950-luvun alussa Kuusamon hyvin hoidettu. Osasto kertoi rautatieläinen Viltyövoimaa. Hyrynsalmen nimismies pyysi nimismies J. Varovaisuudesta kertoo se, ettei osalle haudoista ole minkäänlaisia opasteita. Ilvesoksan hautausmaassa lepää 92 vainajaa. Suomi-Neuvostoliitto-Seuran Seuran paikallisosastot ovat olleet rin eräs konstaapeli. Sotasairaala toimi Kannuksessa ja Ylivieskan Raudaskylässsä. Osaston mielestä tapahtuvia töitä ja suorittikin hau- rajavartiokomppanian päällikön hauta oli hyvällä paikalla, joten tojen kunnostamistyön yksin pii- toiveista saada entisetkin Nilon- syytä vainajan siirtämiseen ei ollut. Aineistossani on joitakin esimerkkejä vuosikymmenien saatossa tapahtuneista sotilashautojen hautarauhan rikkomisesta tai siihen rinnastettavasta käyttäytymisestä. Sairaalaan tuotiin vaikeasti haavoittuneita vankia pohjoiselta sotatoimialueelta. Hautarauhan kunnioittaminen on kaikilta vaadittavaa perussivistystä. Lentäjiä lähti takaa-ajamaan seuraavat henkilöt: konst. Tammi-toukokuussa 1942 Kajaanin leirin sotavangeista menehtyi 12 "yleiseen heikkouteen". Oulun joukkohaudasta puolet on tunnistettuja ja puolet tunnistamattomia. Se, että kaikki eivät sitä maailmalla noudata, ei ole peruste, että meidän pitäisi siitä tinkiä. JOUNI KAUHANEN. 1942. Ainoat mie- laiden keräämistä yhteen paikkaan Pohjois-Suomen alueen saksalai- het, jotka sain lupautumaan työ- esimerkiksi Ontojoelle sekä hautaset sotilasvainajat koottiin Rova- hön olivat Ämmänsaaressa kun- tai muistomerkin pystyttämistä. Kokkolan sotasairaala 28:ssa menehtyi vuosina 19411944 yhteensä 638 sotavankia. Sisäasianministeriö ohjeisti Oulun lääninhallitusta vuonna 1952 venäläisten sotavankihautojen yhdistämisten toteuttamisessa seuraavasti: "Jollei kokoamishaudoiksi tarkoitettuja hautapaikkoja vielä ole vuokrattu valtiolle, on siirtoihin saatava maanomistajan lupa. Kaavio perustuu leirin tarkastuspöytäkirjassa ilmoitettuihin 86:aan tapaukseen. Hautojen kunnossapito ei aina ollut yksinkertaista Ulkomaisten sotilaiden hautojen hoitaminen siirtyi puolustusvoimien kenttäpiispantoimistolta sijaintipaikkakuntansa poliisiviranomaisille vuoden 1949 alusta lähtien, ja vastuuministeriöksi tuli sisäasiainministeriö. Sotavankien joukkohautoihin siirrettiin myös muun muassa sotatoimissa surmansa saaneita neuvostolentäjiä. Tämän sotasairaalavaiheen aikana Raudaskylässä menehtyi 27 vankia. Jatkosodan loppuvaiheessa Raudaskylään evakuoitiin Lappeenrannasta 65. Menehtyneistä kaksi ammuttiin siirtoleirillä ja yksi pahoinpideltiin kuoliaaksi. varastointi lähietäisyydelle). Heidät on haudattu yhteishautaan Marian hautausmaa-alueen ulkopuolelle. JOUNI KAUHANEN Artikkelin toinen osaa käsittelee ItäLappia ja kolmas Länsi-Lappia ja Pohjois-Pohjanmaata. niemen Norvajärvelle. Saksalaisten rangaistusvankien, joita oli ratatyömaalla alkuvaiheessa, kohtelu oli myös erityisen julmaa. Kemin sotavankileirin joukkokuolemat alkoivat loppuvuodesta 1941 Kemijärven Mäntyvaaran alaleirillä. Esimerkiksi Ajoksen pääleirillä tyypillisimmät kuolinsyyt olivat yleinen heikkous (noin 48 prosenttia) ja vatsataudit (noin 40 prosenttia). Nimismies kannatti sotavankivainajien kokoamishaudan perustamista nimenomaan rajavartioston lähettyville, koska siten hautojen kunKuusamon Nilonkankaan suuri joukkohauta. Uusimman tutkimustiedon mukaan vankeudessa menehtyneistä neuvostosotavangeista 80 prosenttia eli kaikkiaan 15 275 vankia kuoli sairauksiin, nälkään tai heikkouteen. Sotasairaala. Suomussalmella, osin itärajan takana, toimineiden sotavankikomppanioiden vangeista menehtyi 123. Lars Westerlundin toimittaman sotavankitutkimuksen (2008) mukaan sotavankileiri 9:llä menehtyi kaikkiaan 1 909 sotavankia, joista ammuttuja oli 38. 12 KANSAN TAHTO 35 2012 >>> [artikkelin kirjoittaja on jättänyt nimet pois] ja henkilö jota kutsutaan nimellä 'Hoviville'. Ylivieskan 119 vainajasta (sotavankisairaala) kaikki on tunnistettuja. Kuolemantapauksia oli myös vuosina 1943-1944. Paavilainen venäläisten sotavankihautojen yhdistämisestä lokakuussa 1952. kankaalle kerätyt sotavankivainajat siirretyksi pois. Sotavankileirillä 15 menehtyi 22, joista ammuttuja 13 ja leiri 32:lla menehtyi 7, joista ammuttuja oli yksi. Poliisi vastasi myös saksalaisten lupautumaan jonakin ennalta mää- alueelle haudattujen neuvostosotisotilaiden haudoista. Betoninen obeliski nossapito olisi helppoa ja samalla on vuodelta 1956. Se jatkoi toimintaansa marraskuun lopulle 1944, jolloin sotavangit palautettiin Neuvostoliittoon. Tilanne vankileireillä ei ollut hallinnassa. Siirtojen jälkeen on hautapaikat kunnostettava annettujen ohjeiden mukaisiksi." Sotavankihautoja oli sota- aikana perustettu tilanteen mukaan myös yksityisten maalle. Sittemmin rättynä ajankohtana. - -, --, - -, Kuolleisuuden taustaa ja hautapaikkoja Jatkosodan sotavankikuolleisuus oli suurimmillaan vuosina 19411942 - erityisesti talvella Sotavankileiri 4:n kuolinsyyt, syyskuu 1941-helmikuu 1942. Takaaajajat tavoittivat lentäjät noin 5 km itään kohti Puolangan kirkkoa makaamassa laskuvarjon alla, johon lentäjät teloitettiin." Suomalaisten joukkohautoihin hautaamista sotavankivainajista tiedetään valtaosan nimet, mutta esimerkiksi saksalaisten vuosina 1942-1944 rakentaman kapearaiteisen Hyrynsalmi- Kuusamokenttäradan joukkohaudoista vainajien henkilötiedot ovat vähäiset. Kustakin siirrosta on 10 päivää ennen siirtoa ilmoitettava sisäasianministeriöön tiedottamista varten Neuvostoliiton lähetystölle, jotta lähetystön edustajalla olisi tilaisuus olla läsnä siirtoa suoritettaessa. Saksalaisten hallussa olleista Hyrynsalmen-Kuusamon kenttäradan neuvostoliittolaista sotavankirakentajista menehtyi kaiketi noin 600 vankia. Puolangan ja Utosjoen väliselle sydänmaalle pakkolaskun tehneen venäläiskoneen kohtalosta Valtiollinen poliisi tiedotti Kajaanin osastolle 28.3.1946 seuraavasti: " Viime sodan aikana teki pakkolaskun venäläinen lentokone, jossa oli kaksi lentäjää, Puolangan ja Utosjoen väliselle sydänmaalle. Saksalais- nan rakennuksella töissä olleet Kirjelmässä viitattiin tunnettuihin Ruunankankaan ja Sumsan Takahautoihin palataan artikkelisarjan kolme miestä." Näin kuvaili Suomussalmen lankylän hautaan. Jos muistitieto ja Sotkamon/Hyrynsalmen siirtotietojen vainajamäärät pitävät paikkansa, Kajaaniin olisi haudattu enemmän kuin hautausmaan muistomerkissä ilmoitettu 20 vainajaa. Synkimmät kuukaudet vankikuolleisuudessa olivat Pelsolla marras- ja joulukuu 1941 ja tammikuu 1942. Pelson sotavankileirin sotavankien raportoidut kuolinsyyt (mukana 86 tapausta) on esitetty oheisessa kaaviossa. Sotavankileiri 8:lla menehtyi 59 sotavankia, joista ammuttuja oli 11. 1950-luvun alussa määrä oli tarkentunut kaikkiaan 955 vainajaan. sa 1952. Näin ollen oli Sotkamon osasto otti yhteyttä Sotaktiivisia paikallistason hautojen allekirjoittaneella kiire tiedustella kamon nimismieheen vuonna työvoimaa, johon en saanut ketään 1976 esittäen kaikkien kunnan hoitajia. Kun hautoja esim. Jatkosodan alkupuolella toimineella Pelson Vesalan leirillä / leirin kirjoissa olleita menehtyi kaikkiaan 101 vankia (neljän kuolinaika on epäselvä). taattaisiin hautarauha. Sodan jälkeen valtio alkoi tehdä yksityisten kanssa pitkiä 25-50 vuoden vuokrasopimuksia hauta- alueista. Nyttemmin hautoja on kuusi: Kajaani, Kuusamo, Oulu, Vaala ja Ylivieska (2). 1950-luvun alkupuolella pieniä sotavankihautoja koottiin yhteen niin että vuonna 1954 Oulun läänissä oli 14 hautausmaata. Sotavankileiri 9:n pääleirillä kuoli syksystä 1941 seuraavan vuoden syksyyn yli 1 500 vankia. Joitakin esimerkkejä on myös maanomistajan hautapaikan välittömän lähiympäristön epäasiallisesta käytöstä (ampumarata haudan välittömässä läheisyytessä, rakennusjätteiden tms
Oulun eteläiseen suuntautuneella kiertueella uusia ihmisiä liittyi riveihin muun muassa Oulaisissa ja Ylivieskassa. Ilahduttavaa on myös todeta, että osa ihmisistä on aloittanut kampanjoinnin jo keväällä. Muutos antaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia politiikan tekoon, kun asioista ei voida enää päättää yksinvaltaisesti pienellä porukalla. Toivonkin nyt kaikkien ottavan rohkeasti härkää sarvista kiinni, sillä on monta hyvää syytä lähteä Vasemmiston ehdokkaaksi Oulun vaalipiirissä. Vasemmistoa tarvitaan nyt huolehtimaan terveyspalveluiden, koulujen, päivähoidon ja muiden tärkeiden kuntapalvelujen tulevaisuudesta. KANSAN TAHTO 35 2012 13 TIEN PÄÄLLÄ JAAKKO ALAVUOTUNKI Loppukirin aika on nyt! Tätä kirjoitettaessa kuntavaaleihin on aikaa 60 päivää ja vauhti on kiihtymässä kuin Usain Boltilla olympialaisten satasen finaalissa. Maakuntakiertueella on käynyt vesiselväksi, että vuosikymmeniä kestänyt keskustan ylivalta on murtumassa usealla paikkakunnalla. Edellisissä kuntavaaleissa kannatuksemme oli 15 prosenttia ja olimme alueemme kolmanneksi suurin kuntapuolue. Kiinnostusta ehdokkuuteen on riittänyt. lähtien aloittanut heiKolumnissa puhutaan joskus myös polinänteon siitä ensimtiikkaa. 0500 584 055). Ensiksikin, kuten kaikki hyvin tietävät, kuntarakenneuudistus on tulossa ja tässä myllerryksessä tarvitaan vasemmistolaisia luottamushenkilöitä varmistamaan kattavien ja laadukkaiden lähipalveluiden saatavuus ja nykyistä parempi lähidemokratia alueellamme. Nyt olemme päässeet ehdokashankinnassa näille metrilukemille eli loppukirin paikka on käsillä. Toimiminen luottamusehdokkaaksi neljä vuotta sitten. Vaalityötämme voi verrata Boltin juoksutyyliin siinä mielessä, että startti ei ole useimmiten jamaikalaisen vahvin osa-alue, mutta viimeisellä 30-40 metrillä sprintteri pyyhkii muilla pöytää. Myös uusille ehdokkaille on vaalien jälkeen tarjolla keskeisiä vaikuttamisen paikkoja valtuustoissa, lautakunnissa ja muissa luottamuselimissä. syyskuuta klo 16 mennessä, joten aikaa ehdokashankintaan on enää kolmisen viikkoa. Toiminnan aika on nyt. Jokaimaan ja Kainuun Vasemmiston toiminnen on kalliorinteista, nanjohtaja, joka reissaa paljon erilaisiskorhosista ja kyllösistä sa paikoissa ja erilaisilla kulkuvälineillä. mäisestä seipäästä. Kolmas pointti liittyy poliittisiin mullistuksiin kuntakentällä. Ehdokaslistat on toimitettava kuntien keskusvaalilautakunnille tiistaina 18. Sillä, mitä me haluamme, on siis oikeasti merkitystä tulevaisuuden päätöksien suhteen. Lähdin itse ensimmäistä kertaa kartalle. Kiri käynnistyi kesälomien jälkeen ja noin 400 ehdokasta on laittanut nimensä paperiin tässä vaiheessa Oulun vaalipiirin alueella. Eli rohkeasti vaan kokeenempien avustuksella ja mukaan! Juuri Sinä olet oman reippaalla mielellä pääsin pian kuntasi paras asiantuntija.. Olemme kiertäneet viime viikkojen ajan ahkerasti piirin alueella kansanedustajien ja piirin aktiivien kanssa. Aika moni vielä miettii ja panttaa tässä vaiheessa ehdokkuuttaan. Kepu haluaa roikkua vallankahvassa viimeiseen asti. Listoilla on kuitenkin tilaa kaikissa kunnissa, joten nyt kipin kapin ottamaan yhteyttä piiritoimistolle tai oman kunnan vaalivastaavaan, sillä näihin talkoisiin tarvitaan kaikki fiksut ja innostuneet vasemmistolaiset! Kätevin tapa ilmoittaa kiinnostuksestaan on lähettää sähköpostia tai soittaa allekirjoittaneelle (jaakko.alavuotunki@vasemmistoliitto.fi, p. Tavallisella maalaisjärjellä pärjää hyvin ja konkarit ovat valmiina auttamaan ihan kaikissa asioissa. Porvaripuolueet ajavat palveluiden yksityistämistä ja oppositiossa ollaan puolestaan kiinnostuneita lähinnä kuntakartoista ja rajoista. Toiseksi voidaan todeta, että Vasemmistoliitto on edelleen vaikutusvaltainen puolue sekä Kainuussa että Pohjois-Pohjanmaalla. henkilönä tarjoaa myös mahdolliLautakuntatyössä oli aluksi run- suuksia verkostoitua ja tavata saasti opettelemista, mutta uusia ihmisiä. Kuntapolitiikka ei ole ydinfysiikkaa eikä Jaakko Alavuotunki on Pohjois-Pohjanrakettitiedettä
Koska mikään taloustilanne ei Suomessa tunnu mahdollistavan riittävien resurssien käyttöönottoa vanhustenhoitoon, rahat on nyt yksinkertaisesti otettava verovaroistamme. Vasemmiston mielestä on tietenkin taattava, että jokaisella on mahdollisuus yhdenvertaiseen, riittävään hoivaan, eikä uudistusta saa rahoittaa korottamalla palvelumaksuja tavalla, joka jälleen veisi ne joidenkin ulottumattomiin. Vuonna 1986 ilmestynyt Lauri Järvisen kirjoittama historiateos sisältää omana lukunaan Martti Lindvallin haastattelun ja runsaasti muuta tietoa työväenliikkeelle ja koko yhteiskunnalle tärkeältä hyvinvointi- Suomen rakentamisen aikakaudelta. Ei voi olla niin, että niukkuutta jaetaan vuorotellen eri kohteisiin sosiaali- ja terveysalan sisällä, mutta kokonaisuus jää hoitamatta. Oikeisto ei ole hallitusvastuunsa aikana satsannut sen paremmin kotihoitoon kun muuhunkaan vanhustenhoitoon paitsi valinnan vapauden ja ostovoimaisten oikeuksien nimissä. Jos todellakin laitoshoitoon satsaaminen merkitsee kotihoidon heikennystä, poliittisten päättäjien asennevamma ei ole vieläkään korjaantunut. Kaarina Kailo Oulun yhdistymishallituksen varajäsen ikääntyneiden vaikuttajaryhmän puheenjohtaja "Omassa kodissa asuminen mahdollisimman pitkään ei saa olla hämäystä, jolla oikeutetaan tosiasiallinen heitteillejättö." Hyvinvointivaltio oli ja meni Esko Ahon hallitus ajoi hyvinvointivaltion alas, Matti Vanhasen hallitus teki hyvinvointivaltiosta lopun. Kun puolueet kilpailevat keinoista, millä asiat saataisiin kuntoon, argumentteina käytetään rahapulaa ja tarkoistushakuista, hämäävää vastakkainasettelua. Omalla alueellaan hän oli kaikkien tuntema, ja hänet valittiin presidentin valitsijamieheksikin 1968, ainoana kalajokisena. Ei tueta mitenkään. Suomi on käynyt läpi lihavien lehmien vuodet ennen nykyistä taantumaa, mutta milloinkaan rahaa ei ole löydetty vanhusten subjektiivisten oikeuksien tunnustamiseen. Vasemmistoliitto sai hallituspaikan kun ei enää ollut mitään jaettavaa. Lindvall vaikutti Kalajoen kunnanvaltuustossa yhtäjaksoisesti 30 vuotta 195484, ja oli koko tuon ajan SKDL:n valtuustoryhmän puheenjohtaja. Oikeistolla on riittänyt rahaa verovähennyksiin, yritystukiin Nokialle ja muille menestyjille, sekä yksityisen hoiva- ja terveysbisneksen ja sen voitontavoittelun tukemiseen. Suuri muutos oli kun piti purkaa hinta- ja vuokrasäännöstely. Kauheat valtion velat. Ikääntyneiden perus- ja ihmisoikeudet eivät ole Suomessa kunnossa, koska Ministeri Risikkokin mittaa niitä vain rahassa. Summittaisilla verohelpotuksilla ei työllisyys paranekaan. Kun meitä on paljon joilla ei ole varaa ostaa niitä. Erkki Maijanen seuraaja pitkältä ajalta KUOLLEITA Kalajoen työväenliikkeen vahva vaikuttaja Martti Lindvall Kalajokinen työväenliikkeen aktiivi Martti Johannes Lindvall Kalajoelta kuoli 20. Jyrki Katainen jaksaa hokea hyvinvointivaltiosta ja moni muu. Oikeistopuolueiden on turha arvostella vasemmiston pyrkimyksiä lopultakin turvautua lain voimaan epäkohtien torjumiseksi. Kyllä kai kansa muistaa. Chill and Cook- kylmäruokaan siirtyminen säästökeinona on esimerkki kylmistä kivisydän-arvoista, joiden nimissä Oulussakin yritetään harjoittaa menokuria ikääntyneiden kustannuksella. Maakunnallisia tehtäviä hän hoiti muun muassa PohjoisPohjanmaan liitossa. Lindvall toimi Kalajoella myös Kansan Tahdon asiamiehenä sekä avustajana kirjoittaen lehteen uutisia paikallisista asioista. Monitoiminen Lindvall osallistui aktiivisesti myös TUL:n rientoihin. On selvää, että taloutta tulee tasapainottaa, mutta kipeiden päätösten kohderyhmää on korkea aika vaihtaa. Työläiskodissa kasvanut Lindvall työskenteli nuorena Santaholman sahalla ja rakennusmiehenä sekä kalastajana. Ei ole työttömien armeija lyhennyt. Hän olisi täyttänyt 90 vuotta 3. Ahon aikaan tulleiden kiinteistöverojen vastineeksi ei saada mitään palveluita. Vanhuspalvelulakia käsittelevässä debatissa ei ole nostettu riittävästi esiin sitä, että on lopultakin kyse ihmisarvosta, ihmisoikeuksista ja Suomen allekirjoittamien kansainvälisten lakien noudattamisesta. Eiväthän sellaiset sovi raakaan kapitalismiin. Veronmaksajatkin näin vähenevät. Ei ollut massoittain työttömiä ja mielialalääkkeiden syöjiä. Meille sanottiin, että kilpailu alentaa hintoja. Kaikki tämä on tätä päivää. Ahon viimeisin kommentti on että julkiset palvelut pitäisi yksityistää. Ei ollut leipäjonoja ja roskalavantonkijoita, ei äitejä jotka joutuvat kaupassa varastamaan lapsille. Vanha valtuustotoveri Esko Lindström kertoo, että Lindvall ajoi tarmokkaasti etenkin Kalajoen sataman kehittämistä. Ei terveyskeskusmaksuja, terveyskeskus palveli yötä päivää ja viikonloput. Posti ja pankki joka kylässä, koulut samoin. Se että vanhoja ihmisiä tuetaan kotona asumiseen on vain kauniita sanoja. Ja kysyn, miten selviät tänä päivänä syrjäseudulla jos ei ole vammaiskuljetusta. Joukkoliikenne pelasi. Varsinaisen leipätyönsä Lindvall teki Suomen kommunistisen puolueen SKP:n Kalajoen aluetoimitsijana vuodesta 1968 lähtien. Kun Kalajoella alettiin koota työväenliikkeen historiaa, oli selvää että Lindvall valittiin historiatoimikunnan puheenjohtajaksi, kertoo Esko Lindström. Muistan mitä oli. Julkiset palvelut takaisin. Kyllä ihmettelen kepun välikysymystä vanhuspalveluista. Ne eivät pitkän hallitusvastuun aikana ole korjanneet Koukkuniemen ja muiden ala-arvoisesta vanhustenhoidosta otsikoihin päässeiden laitosten asennevammaa ja kyvyttömyyttä huolehtia kaikista heikoimmilla olevien ihmisoikeuksista. Omassa kodissa asuminen mahdollisimman pitkään ei saa olla hämäystä, jolla oikeutetaan tosiasiallinen heitteillejättö. Valtion velkoja joudumme maksamaan lapsenlapsille asti jos ei aleta periä veroja hyvätuloisillta pääomatuloilla eläviltä. Lähes yhtä pitkään hän toimi kunnanhallituksen jäsenenä. Enää se ei saa koostua maan hiljaisista, kilteimmistä uhrautujista. Työttömätkään eivät saaneet kahdeksaan vuoteen korotuksia. Mitkä ovat olleet veronhelpotusten seuraukset. Nämä ominaisuudet nostivat Lindvallin maakunnallisiin ja valtakunnallisiin tehtäviin. 14 KANSAN TAHTO 35 2012 MIELIPITEITÄ Mielipidekirjoitukset osoitteeseen toimitus@kansantahto.fi tai Kansan Tahto/toimitus, PL 61, 90101 Oulu. Vanhuspalvelulaki on arvovalinta ja rahakysymys Vaaleista vaaleihin poliitikot lupaavat hoitaa vanhusten palvelut kuntoon, mutta kipeät päätökset jatkuvat ja samat kipupisteet nousevat esiin kuntalaisten kertomuksissa hoidon riittämättömyydestä. Yritysriskien sosialisoinnin sijaan on korkea aika palauttaa hyvinvointivaltion universaalien oikeuksien arvot. elokuuta. Martti Lindvallia jäivät kaipaamaan Irja-vaimo ja lapset perheineen sekä laaja tovereiden ja ystävien piiri. MAIJA AALTO Martti Lindvall (19222012). Ongelmallista on edelleen, ettei sen laatimisessa ole suostuttu tekemään sukupuolivaikutusten arviointia, vaikka ikäihmisten enemmistö on koko elämänsä pyyteettömästi muita hoivanneita, vanhemmuuden sosiaalisten kustannusten tähden pienen eläkekertymän kartuttaneita naisia. Hän erottui joukosta osaamisellaan ja puhui asioista suoraan myös lähestyessään muita poliitikkoja ja virkamiehiä. Nyt pitäisi maksattaa niillä joille jaettiin verohelpotuksia ja tukiaisia. Mutta hyvinvointivaltiosta ei jää mitään jäljelle, kun julkisen palvelu virkoja lopetetaan ja tuhansia pitäisi vielä saada pois. päivä syyskuuta. Mitä on jäljellä keskustan 12 vuoden hallituskausista. Kokoomuksen mukaan (Pekka Simonen Ouluhallissa) kotihoitoon voidaan satsata enemmän, jos ei rahoja tuhlata laitoshoidon liialliseen henkilökuntamitoitukseen. Vanhuspalvelulakiluonnoksen kiemuroista ei ole nostettu esiin kuin pieni osa. Ammattiyhdistystoiminnan hän aloitti Puutyöväen liitossa 1945 ja jatkoi sitä Rakennusliitossa
Esimerkiksi Lapissa julkisen lii- kenteen vaihtoehtoa ei edes ole olemassa kuten Etelä-Suomessa, Kemin Vasemmistoliitto huomauttaa. Moni työ edellyttää ja monen työn saaminen vaatii oman auton käyttöä, kunnallisjärjestö painottaa. Piiritoimikunnan kokouksessa kritisoitiin erityisesti omaishoidontuen tilannetta Kainuussa. Jatkossa meininki muuttuu, Suokas luottaa. Kunnat ja valtio eivät ole hyötyneet verollisesti korvauksista senttiäkään joten kilometrikorvauksien leikkaukset ovat suora taloudellinen etuus työnantajille.. Jatkossa jokainen rakennus- tarkistaa tiedot verohallinnon tusmaksujen lisäksi selvityksen piiriin tulevat nyt tapaturmavatyömaalla työskentelevä on vero- veronumerorekisteristä. Suomen kaikilla rakennustyö- verohallinnosta suomalainen hen- Samalla tarkastusvelvollisuuden laiminlyöntimaksu nousee mailla. Mikäli askelmerkit pitävät kutinsa uutta lainsäädäntöä saadaan voimaan vuoden kuluttua syksyllä. Aiemmin tävänä. puheenjohtaja Kyösti Suokas. Ulkomaalaisista työntekijöistä ei jää verottajalle mitään tietoa, jos he eivät itse oma-aloitteisesti itseään verotettaviksi ilmoita. Rakennuksilla työskentelevien tulee olla myös julkisessa veronumerorekisterissä. Rakennusala on ollut harmaan talouden villi länsi ja sen työtekijä- ja työnantajajärjestöt taistelun etulinjassa. Vuosikymmeniä omakotitalot on voitu rakentaa pimeällä työvoimalla, koska kukaan ei niitä käytännössä valvo. Nämä kaikki pitää nyt saada ihan rauhassa toteutettua ennen kuin aletaan keksiä lisää keinoja, Suokas sanoo. syyskuuta astuu rakennuksilla voimaan tilaajavastuulain tiukennus ja laki pakollisesta veronumerollisesta henkilökortista. KANSAN TAHTO 35 2012 15 Harmaan talouden vastainen sota etenee rakennuksilla Laki pakollisesta veronumerosta voimaan syyskuun alussa. ARKISTOKUVA UP/KARI LEPPÄNEN Harmaan talouden torjunta alkaa olla hyvällä mallilla, kunhan nykyiset lakihankkeet saadaan siirtymäaikoineen toteutettua, kiittelee Rakennusliiton 2. Veronumerollinen henkilökortti on välttämätön. Kilometrikorvaukset oman auton käytöstä työajoissa perustuvat vuosittain tehtäviin laskelmiin polttoainekulutuksista, vakuutuksista, rengaskuluista, huolloista, auton arvon alenemisesta, veroista, pääomakuluista ja monesta muusta kustannustekijästä. Verottoman kilometrikorvauksen leikkaus on laajenemassa kos- kemaan myös vähän työssään ajavia. Nyt tilanne muuttuu täysin, toteaa Raken- voimaan myös tilaajanusliiton 2. KL/UP Tilaajavastuu tiukkenee Tähän asti rakennustyömailla on saanut olla pimeästi töissä käytännössä Syyskuun alusta astuu niin pitkään kuin on halunnut. vastuulain tiukennus, joka antaa työn tilaajalle aikaisempaan paremmat nen vain uusilla työmailla, mutta 2012 verokorttien mukana. kilötunnus ja veronumero. Nyt tilanne muuttuu täy Itse asiassa kuka tahansa voi jen ja työntekijöiden eläkevakuusin. Kainuun Vasemmiston mielestä omaishoidontuki tulisi siirtää kokonaan valtiolle Kelan hoitoon, jolloin kansalaiset olisivat tukipäätösten suhteen tasa-arvoisessa asemassa asuinkunnasta riippumatta. Kemin Vasemmistoliitto: Vain duunari menettää! KT Kemin Vasemmistoliitto vaatii perumaan esitykset leikata kilometrikorvauksia. Kainuun Vasemmiston mukaan kotipalvelun työntekijöillä on jo nyt kohtuuttoman monta hoidettavaa työntekijää kohden ja ikäihmisten on saatava muutakin palvelua kuin ruuan ja lääkkeiden pika- jakelua. AikaisemVeronmaksun Suokaan mukaan perusoletus on, min selvityksiä ei ole tarvittu, jos "vapaaehtoisuus" että suomalaiset löytyvät verotta- työn suorittava yritys on asemansa poistuu alalla vakiinnuttanut tai jos tilaajan tiedoista. hallinnon kirjoissa ja kansissa. Piirijärjestön mielestä mitoitus ei kuitenkaan saa koskea vain laitoshoitoa, vaan se on saatava myös vanhusten kotihoitoon. Poliitikot ovat havahtuneet huomaamaan epärehellisen kilpailun kiroukset rakennusalalle ja valtavat verotulojen menetykset valtiolle. Asentajille, metsätyöntekijöille, lehdenjakajille, rakentajille ja monille muille menetys olisi jopa tuhansia euroja vuodessa, koska heidän matkamittarinsa pyörähtää vuodessa yli 15 000 kilometrin. puheenjohtaja Kyösti Suokas. Oletus on, että jos ei ole veronumerollista henkilökorttia rinnassa, olet pimeä työntekijä. Uusia askelmerkkejä Seuraavat askelmerkit harmaan talouden torjunnassa rakennuksilla on jo asetettu. Kaikille suomalaisille veronumeUlkomaalaisten osalta veron- jan ja suorittajan sopimussuhde on ro tuli automaattisesti vuoden maksu on ollut lähinnä vapaaeh- vakiintunut. Henkilökortti rintapieleen Ensi lauantaista lähtien jokaisella uudella rakennustyömaalla työskentelevän arkkitehdistä apumieheen pitää kantaa näkösällä kuvallista henkilökorttia, josta ilmenee asianomaisen veronumero. Vuosien työ on kantamassa viimein hedelmää. Rakennusalan järjestöt ovat kuutukset. Ikäihmiset haluavat asua tutuissa kotioloissa ja se on myös yhteiskunnan edun mukaista nyt kun yli 65-vuotiaiden kansalaisten määrä on jo yli miljoona suomalaista. Sitä Rakennusliiton II puheenjohtaja Kyösti Suokas pitää merkittävänä. Sama koskisi myös omakotitalojen työmaita. Ulkomaalaisen työntekijän pitää mahdollisuudet tarkistaa sopimusensi maaliskuun alkuun kestävän siirtymäkauden jälkeen se pätee hakea ennen töiden aloittamista kumppaneidensa luotettavuus. Ensi lauantaina 1. Selvitysvelvoitteiden ulottaminen omakotirakentamiseen tuo Suokkaan arvion mukaan rakennusalan suomalaisille ammattilaisille lisää työtilaisuuksia, joita aikaisemmin ovat menneet pimeille ulkomaalaisille työntekijöille. Verotietotännössä niin pitkään kuin on ta henkilöiltä. Valtion omat toimet, kuten polttoaineen ja autoveron korotukset ovat nostaneet auton käyttökuluja. Näistä kaikki muut kustannukset paitsi korot ovat nousussa. Tiedot eivät saa olla kolmea ajaneet veronumeroa lähinnä ulkomaalisia työntekijöitä varten. rakennuttajaa, päätoteuttajaa ja 15 000 euroa oli yläraja. Parhaillaan valmistelussa on laki, joka velvoittaa toimittamaan verohallinnolle kuukausittain tiedot urakoista, työn tekijöistä ja maksetuista palkoista. Tälle vuodelle varatut määrärahat oli syöty jo keväällä eikä nyt voida tehdä uusia omaishoidontukipäätöksiä vaikka hakijat täyttäisivät saantikriteerit. Aluksi henkilökortti on pakolli- Kainuun Vasemmisto: Hoitajamitoitus myös kotihoitoon KT Kainuun Vasemmisto tukee hoitajien henkilöstömitoituksen säätämistä vanhuspalvelulakiin. kuukautta vanhemmat. Työssään paljon ajavien kilometrikorvaus lähes puolittuu. Kemin Vasemmistoliiton mielestä menettäjinä ovat vain duunarit. halunnut. Tämä edellyttää kuitenkin kotipalvelujen kehittämistä, piiri- toimikunnan kokouksessa todettiin. Yleinen kilometrikorvaus laskee valtiovarainministeriön lakiluonnoksen mukaan 45:stä 43 senttiin. Tilaajavastuulain mukaan työn Tähän asti rakennustyömailla työnantajaa tarkastamaan veronuon saanut olla pimeästi töissä käy- merot kaikilta työmaalla toimivil- tilaajan tulee selvittää työn suorittavan yrityksen taustat. Lisäksi valmistellaan lainsäädäntöä, jonka nojalla veroviranomaiset saavat ajantasaista tietoa siitä, mitä Suomen rakennustyömailla touhutaan, kenen toimesta ja millä hinnalla. toista. Suokas pitää uudistusta merkitVeronumerolaki edellyttää 15 00050 000 euroon
Hän on rohkeasti tehnyt uusia liikennepoliittisia avauksia ja sen sijaan, että niistä olisi syntynyt rakentavaa keskustelua, hän on saanut osakseen osittain täysin alaarvoista arvostelua. Kukapa jaksaisikaan kiinnostua värikkäiden sattumusten tai rasististen heittojen sijaan vakavasta arkisesta työstä, siitä jota tehdään työhuoneen hiljaisuudessa. Panttilainakonttori Oy KULTAKORUJA HALVALLA JA REHELLISESTI PAINON MUKAAN - uusia ja kunnostettuja käytettyjä kultakoruja - ostetaan kultaa ja muuta irtainta - pariston vaihto 5 - korjataan koruja, tilaustöitä - ostetaan puhelinosakkeita ja kultakoruja, rahat heti puhtaana käteen OULUN KULTA Pakkahuoneenkatu 26, p. Kun samaisessa aamupuurotilaisuudessa ministerit oli ruodittu, päästiin sitten meihin arvostuslistan hännänhuippuihin, kansanedustajiin. Hyökkäys ja päättäjän mollaaminen lienee nähty toimivaksi puolustuskeinoksi, johon media on lähtenyt mukaan. Pudasjärven Puhoksella ((30.8.). toliitossa olo ja venäjänkielen taito (27.8.). Missä v. Medialla on näköjään todella ihmeellinen voima! Selitin, että koko korkeakulttuurija oopperajupakka saattaa olla tarkoitushakuista. Ovatko toimittajat "provosoineet" lööppikaman toivossa ja kysyneet asiaa näiltä maailmantähdiltä Esa-Pekka Saloselta, Karita Mattilalta ja nyt viimeksi Jorma Hynniseltä ja antaneet sitten jutuissaan ymmärtää, että kaikki kolme ovat ihan itse tykönänsä järkyttyneet ministerin alhaisesta musiikkimausta ja korkeakulttuurin halveksimisesta. 1960 kisat, lehti kysyi ja kertoi, että hakijoina olivat Moskova, Tokio, Tukholma ja Budapest (30.8.). TUL:lle 7 kultaa Kalevan kisoissa Työväen urheiluliiton urheilijat olivat saaneet seitsemän Suomen yleisurheilumestaruutta; Hellsten (100 ja 200 m), Valkama (pituus), Koskinen (korkeus), Olenius (seiväs), Karssen (korkeus) ja Nikkinen (keihäs) (28.8.). Todistus, missä rautaesirippu on!" Kun sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Eino Kilpi (SKDL) ei ollut saanut neuvostovierailunsa takia länsi- Saksaan kauttakulkuviisumia matkallaan parlamenttien välisen liiton kokoukseen Sveitsiin, lehti huudahti: "Jälleen uusi todistus, missä sijaitsee 'rautaesirippu'! (29.8.) Sateinen kesä ja halla toi kadon Sateisen kesän takia uhkasi niin täydellinen kato monin paikoin Lapissa, että viljelijät joutuisivat ostamaan leipänsä. Kun näin tutkimuksen, jäin miettimään, mikä on sellaisen kansanedustajan luotettavuusluku, joka on ammatiltaan vielä toimittaja. Kainuuseen iski ankara halla; Suomussalmen Kiantaniemellä oli 11 ja Kuhmon Vieksissä kuusi astetta pakkasta, mikä pani perunan varret ja palellutti tuleentumattoman viljan täydellisesti (2.9.). Iltapäivälehdet ja Seiska ovat hommansa hoitaneet. Sellaisen on aina saanut muutaman edustajan törttöilyistä. Kaikkea ei ole pakko julkaista. Siellä keskustelu alkoi leppoisasti ministeri Paavo Arhinmäen tennarinnauhoista, olivat kuulemma jossakin tvkuvassa näyttäneet tosi rispaantuneilta. Kulttuurista on aina hyvä keskustella mutta nyt meneillään oleva mustamaalaus ei edistä kulttuurin asiaa. Kulttuurin tekeminen ja siitä nauttiminen on voimavara, joka on kaikkien oikeus. Mutta kun kulttuurin kenttä on niin laaja ja rahaa niukalti, on aivan oikein, että ministeri tarkasti miettii, miten varat parhaiten hyödyttäisivät kulttuurin tekijöitä ja kaikenlaista yleisöä. Lehti vaatikin torjumaan porva- Venäjänkielen taidosta karkotus Ruotsista Ruotsin "ohrana" eli turvallisuuspoliisi (Säpo) oli karkottanut maasta suomalaisen metsätyömiehen. vuosipäivän johdosta. Siitähän saa aina mielenkiintoisen jutun, kun osapuolet ovat napit vastakkain. SKP:n perustamispäiväksi vuonna 1918 lehti määritteli 29:nnen elokuuta. Tämän eduskuntakauden ajan lehdillä ei ole ollut huolta lööppien puutteesta. Oopperataide nimittäin saa tällä hetkellä kulttuurilaitoksista suurimman tuen veikkausvoittovaroista. Lupasin. Selitä siinä sitten valiokunnista ja muista töistä. Ilmeistä päätellen ei tainnut todistukseni upota. Sipulinviljelyä, joka oli Pohjois-Pohjanmaalla ollut merkittävää, puolestaan uhkasi huono hinta ja heikko kysyntä, lehti kertoi haastateltuun viljelijöitä "Koillis-Pohjanmaalla", mm. Sitä enemmän sai palstatilaa samana päivänä pidetty SKP:n Oulun piirikomitean kokous, jossa puhui sen puheenjohtaja, lehden päätoimittaja Niilo Nikkilä, ja jossa luovutettiin kultaiset puoluemerkit yli 30 vuotta puolueessa toimineille Maija Valkoselle, Yrjö Jääskelälle, Jaakko Putaansuulle Oulusta ja Juho Laamaselle Muhokselta (2.9.). 1952 Koonnut: Tapani Sillanpää Viikolla juhlittiin 34-vuotiasta SKP:tä Lehdessä oli viikolla useita ilmoituksia ja muistutusjuttuja Oulun Lammassaareen sunnuntaiksi elokuun 31. Oopperaväki on ehkä huolissaan paraikaa tekeillä olevasta valtion tulo- ja menoarviosta, sen mahdollisista leikkauksista tai uudelleenkohdennuksista. Samana päivänä (30.8.), jolloin lehti oli poikkeuksellisesti 6-sivuinen, julkaistiin SKP:n oululaisen varapuheenjohtajan, kansanedustaja Yrjö Murron artikkeli ja pääsihteeri Ville Pessin puhe puolueen 34-vuotisjuhlassa. Juhlaviikolla haastateltiin SKP:n näkymistä puoleen pohjoisen piirisihteereitä, Oulun Tauno Raitaharjua, Kainuun Simo Eerolaa ja Lapin Valter Palmgreniä. Ja niin kuin arvata saattaa kyselyn kärjessä keikkuvat palomiehet, lentäjät ja poliisit ja hännillä taas toimittajat, sijoitusneuvojat, autonmyyjät ja viimeisenä poliitikot. Tämän lehden levikkialueella Vasemmiston toinen ministeri Merja Kyllönen on saanut niskaansa myös likasangon toisensa jälkeen. 16 KANSAN TAHTO 35 2012 KOLUMNI RAHAA HETI KÄTEEN PANTIKSI KÄY IRTAIN OMAISUUS - kultakorut, hopeaesineet, arvokellot - autot, moottoripyörät, mönkijät, kelkat - aseet, turvallinen säilytyspaikka - puhelinosake tai vastaava arvo-osuustili - pörssi- ja asunto-osakkeet - soittimet, elektroniikka, taide, jne Rupusakkia? Valitut Palat ja sen eurooppalaiset sisarlehdet teettivät kesällä kyselyn luotettavimmista ammateista. pääkirjoituksessa (29.8.). Muuten ne eivät edes olisi hengissä. Toisaalta media myös mieluusti ruokkii tuonkaltaisia vastakkainasetteluja. Pessi katsoi, että kaupan laajentaminen Neuvostoliiton kanssa ja sen aloittaminen Kiinan kanssa pelastaisivat maan talouselämän pulasta. Ei näy tv-kuvissa! Missä sitä oikein korkealla palkalla luuhataan. Painettu sana näytti olevan tällä kertaa vahvempi enkä ihmettele. Todista uskottavasti, että istuntoja voi seurata työhuoneessa ja tarpeen vaatiessa kipittää saliin debattiin. - 2.9. Taitaa olla alle kaiken arvostuksen ja arvostelun! Selvitys palasi mieleeni, kun kävin aamupuurolla yhdessä kolmannen sektorin toimipisteessä. Ilmeisesti puoluejuhlintaan liittyi myös kuvallinen jutunpätkä "talkoista", joissa SKDL:n aktiivit vuorasivat Hiirosenkankaalla tunnetun puolueveteraanin, varastonhoitaja Heikki Steniuksen talon ja lahjoittivat saamansa "sievoisen rahasumman" SKDL:n piirille (31.8.). reiden ajaman viljanhinnan korotuksen (29.8.). Ihmetellä täytyy myös paikallisten lehtien moraalia ja arvostelukykyä. Ja mehän emme tiedä, miten jutut ovat syntyneet. 1956 kisat pidetään "Austraalian" Melbournessa mutta, missä ovat v. Mutta sitten puhe kääntyi ministerin tekemisiin ja tekemättä jättämisiin ja hämmästykseni oli suuri, kun porukka oli yhtenä miehenä ja naisena sitä mieltä, että ministerin olisi ehdottomasti pitänyt olla Savonlinnan oopperajuhlien 100-vuotistapahtumassa. Näin todettiin mm. Porukat olivat sitä mieltä, että laiskoja koko edustajajoukko. päiväksi järjestetystä kansanjuhlasta Suomen kommunistisen puolueen 34. (08) 538 0100 Avoinna ma-pe 9.30-16.30 www.oulunpantti.net OSTETAAN METALLIROMUA · kuparit · messingit · rautaromut · autonromut EILA TIAINEN Kirjoittaja on jyväskyläläinen, kemiläissyntyinen vasemmistoliiton kansanedustaja ja entinen Ylen toimittaja. UTACON OY 0400 892 414 60 VUOTTA SITTEN 27.8. Minut valtuutettiin hoitamaan nauha-asia kuntoon. Juttu kansanjuhlasta, jonka pääpuhujana oli kansanedustaja Irma Torvi, kertoi sen koonneen "Oulun työväestön". Vain joka neljäs luottaa toimittajaan, lähes samaan pääsivät myös sijoitusneuvoja ja autonmyyjä mutta poliitikkoihin luottaa hätäisesti vain joka kymmenes. Varmaan juodaan viinaa ja juostaan vieraissa. Hänen syykseen luettiin lehden mukaan Neuvos-. 1960 kesäolympialaiset? Helsingin olympiakisojen aikana oli päätetty, että v. Vuosikaudet tuhannet tavalliset tallaajat ovat kansoittaneet esimerkiksi juuri Savonlinnan ja Kuhmon ja monen muun "korkeakulttuurifestivaalin" katsomot. Viimemainittu kertoi, että piirissä oli 5 000 jäsentä
elokuuta 2012 Oulun kaupungin keskusvaalilautakunta Kalevi Leskinen keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Jukka Lampén keskusvaalilautakunnan sihteeri Ikä rikkautena Suunta tulevaan Eläkeläiset ry www.elakelaiset.fi Yrjö Mäkelin -seura www.makelinseura.fi numero 76 Ilmestyy torstaisin Mäkelininkatu 29, PL 61, 90101 OULU Kustantaja: Kustannus Oy Kansan Tahto www.kansantahto.fi TOIMISTO: (08) 537 1722, faksi (08) 371 314 ilmoitukset@kansantahto.fi Asiakaspalvelutoimisto avoinna arkisin klo 9.0015.30 TOIMITUS: (08) 537 1724 toimitus@kansantahto.fi Tuomas Talvila (päätoimittaja) 050 570 9716 Maija Aalto 044 537 1727 Tuula Leskinen 044 537 1732 www.varjaagi.fi Rakennus-, remontti-, sisustus- ja tilaustyöt. Aalto muistuttaa, että monilla yrityksillä olisi ollut viime syksynä vara maksaa isommatkin palkankorotukset. Asiakirjat voi lähettää myös postitse osoitteeseen Oulun kaupungin keskusvaalilautakunta, Kirkkokatu 2a, 90015 Oulun kaupunki. Työnantajapuolella on Aallon mielestä nyt oiva tilaisuus näyttää, kuinka paljon se todella haluaa paikallista sopimista. Korotuksesta sovittiin raamisopimuksen yhteydessä, ja korotuksista päästiin sopuun valtakunnansovittelijan avulla. Niiden osalta korotustaso on tuo 1,9 prosenttia. 044 703 1149 tai hänen estyneenä ollessaan johdon sihteeri Soile Salo p. Koskiniemi sai vuoden alussa kielteistä julkisuutta uhattuaan nettikirjoituksessa ampua toisen kirjoittajan. Lisäksi työnantaja viestittää, että raamisopimuksen kaltaisia sopi- muksia ei saisi enää tehdä. Asiakirjoja virka-aikana klo 9.0016.00 ottaa vastaan kaupungintalolla osoitteessa Kirkkokatu 2a keskusvaalilautakunnan sihteeri kaupunginlakimies Jukka Lampén p. Viime syksyn korotuserästä sovittiin paikallisesti noin joka kuudennella työpaikalla. Samalla virka pantiin hakuun, hakuaikaa on 26. n. Veneiden huolto-, korjausja entisöintityöt. myyntisihteeri Jaana Hämälä-Raitio 044 537 1722 toimitusjohtaja Sirpa Kovalainen 050 570 9713 www.kansantahto.fi Henkilökohtainen sähköposti: etunimi.sukunimi@kansantahto.fi · ISSN 0356-1380 · Suomalainen Lehtipaino Oy 2012. KANSAN TAHTO 35 2012 17 Lapin maakuntajohtajan haku käynnistyi TUULA LESKINEN Lapin liiton hallitus myönsi tiistaina pitämässään kokouksessa eron Rovaniemen kaupunginjohtajaksi siirtyneelle maakuntajohtaja Esko Lotvoselle. 044 703 1131. Julkisuudessa työnantajaliitto puhuu Aallon mukaan aivan muuta, kuin mitä työehtosopimuksiin on kirjattu. Metalliliiton puheenjohtajan Riku Aallon mukaan Teknologiateollisuus käy julkisuudessa imagokampanjaa, jolla se valmistautuu seuraavaan sopimuskierrokseen. Maakuntajohtajan viransijaiseksi valittiin vt. Paikallisia sopimuksia voidaan tehdä vain työpaikoilla, joilla on pääluottamusmies. Puoluejohtaja Timo Soini sanoi tuolloin Lapin radion haastattelussa, ettei halua Koskiniemeä perussuomalaisten kuntavaaliehdokkaaksi. Puolueella, vaaliliitolla tai yhteislistalla on oikeus asettaa enintään 100 ehdokasta. Aalto huomauttaa, että paikallisesti voidaan päättää toisenlaisesta korotusrakenteesta, korotuksen ajankohdasta ja jopa korotuksen alittamisesta, jos yrityksen tilauskanta ja talous sitä vaativat. kontt. Ehdokashakemukset ja muut ehdokkaiden asettamista koskevat asiakirjat on annettava keskusvaalilautakunnalle 18.9.2012 kello 16.00 mennessä. Alalla on paljon pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joilta pääluottamusmies puuttuu. syyskuuta saakka. Halutaan häivyttää raamisopimuksen ja työehtosopimuksen rajaa. Lapin edun puolustaminen on maakuntajohtajan ykköstehtävä, hallituksen jäsen Inkeri Yritys (vas.) sanoo. Vast. Oulussa 23. lehd. samanik. Huhut raamisopimuksen avaamisesta voidaan unohtaa, sillä sitä ei yksittäinen liitto päätä. Toisekseen väitteet palkkaerän joustosta ovat Aallon mielestä outoja. Työnantaja haluaa aiheuttaa työmarkkinoille hermostuneisuutta ja hätiköintiä. Hänen toiveissaan on ahkera työmies tai -nainen, joka toimii puolueettomasti ja tasapuolisesti. Ennen kaikkea kuntavaaliehdokkaille ja heidän tukiryhmilleen suunnattu Feminaari lähestyy aihetta tutkimuksen ja osallistujien kokemuksen kautta. Päivän vetää Vasemmistonaisten puhenainen Saila Ruuth. Ehdokashakemukset ja muut ehdokkaiden asettamista koskevat asiakirjat Veteraanikatu 9 C 90100 Oulu 050 5900711 Feminaari kokoaa vasemmistonaiset KT Vasemmistonaisten Feminaarissa lauantaina Helsingissä käsitellääN taloutta sukupuolinäkökulmasta. Viime syksynä kiersimme yhdessä työnantajaliiton kanssa muistaakseni 15 työpaikalla. vapaa nainen toivoo kirjeenvaihtokaveria raitt. Väestötietojärjestelmän mukaan yhdistyvien kuntien yhteenlaskettu asukasluku 31.5.2012 on ollut alle 250 000 asukasta, mutta yli 120 000 asukasta, joten kuntalain 10 §:n perusteella Oulun kaupunginvaltuustoon valitaan 67 valtuutettua. Hylkäyksen syyksi Koskiniemi epäilee puolueensa kannasta poikkeavia mielipiteitään aselaista sekä sitä, että hän presidentinvaaleissa tuki keskustan Paavo Väyrystä. Työpaikat voivat pyytää liittotasolta apua. Korotuksesta yleiskorotuksen osuus on 1,3 prosenttia ja paikallisen erän osuus 0,6 prosenttia. Kun paikalliseen sopuun ei päästy, sopimuksessa oleva perälauta tuli vastaan ja korotukset jäivät perälaudan tasoisiksi. Hän uskoo tehtävän kiinnostavan hakijoita, onhan kysymyksessä näköalapaik- ka. Hyvä alueen tuntemus on Yrityksen mielestä etu hakijalle, sillä maakuntana Lapilla on erityisluonteensa muihin maakuntiin verrattuna. Hän kirjoittaa Uudessa Suomessa olevansa perussuomalaisten Lapin piiriä repivien kovien henkilöriitojen uhri. Syksyn palkkakierros käynnistyi keskiviikkona, kun Metalliliiton Teknologiateollisuuden pienet työehtoneuvottelukunnat tapasivat toisensa. Lopullisen päätöksen paikallisesta sopimisesta teki pääluottamusmies, Aalto kertoo. www.akt.fi www.puuliitto.fi SUOMEN MERIMIES-UNIONI r.y. Omien sanojensa mukaan Koskiniemi aikoo kuitenkin asettua Rovaniemellä ehdokkaaksi omalle tai jonkun muun puolueen listalle. Asiasta kertoi Koskiniemi itse Uuden Suomen blogissaan. Alustuksia pitävät muun muassa oululainen Virpi Honkanen aiheesta naiset, yrittäjyys ja talous, Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson aiheesta naiset ja globaali kapitalismi ja puoluesihteeri Sirpa Puhakka kunta- ja soteuudistuksesta. Venetsia on upea mutta kallis ja ruuhkainen HENKILÖKOHTAISTA 65-v. Kyse on kaikkiaan 1,9 prosentin korotuksesta, jota Teknologiateollisuus pitää nyt liian suurena. Useilla työpaikoilla neuvoteltiin, mutta päädyttiin lopulta perälaudan prosentteihin. miehestä. Hallintojohtajaksi Lapin liiton hallitus valitsi yksimielisesti kokoomuksen tukeman Anne Muurisen. Syksyn korotusneuvotteluista tuli imagokisa UP LINKIT www.pam.fi Koskiniemi ei pääse perussuomalaisten ehdokkaaksi KT Rovaniemeläisen kaupunginvaltuutetun Hemmo Koskiniemen (ps) ehdokkuus hylättiin tiistaina perussuomalaisten paikallisyhdistyksen hallituksessa äänin 43. hallintojohtaja Raimo Holster (kesk.), joka oli yksi seitsemästä hallintojohtajan virkaa hakeneista. FINLANDS SJÖMANNS-UNION rl www.smu.fi Kansan Tahdossa ensi torstaina: Valittavien valtuutettujen määrä kunnallisvaaleissa 28.10.2012 Oulun kaupungissa, Haukiputaan, Kiimingin, Oulunsalon ja Yli-Iin kunnissa toimitetaan 1.1.2013 voimaan tulevan kuntaliitoksen johdosta uutta kuntajakoa noudattaen yhteiset kunnallisvaalit 28.10.2012. Jos paikallisesti ei päästä sopuun erän jaosta, kaikki saavat 1,9 prosentin korotuksen
Asianajaja, varatuomari Sovionkatu 10, 2. 220 611, fax 222 766 90100 OULU puh. 9-18 * Mittatilausovet ja -kalusteet la 9-14 Rovaniemellä: Asianajotoimisto VELI PÄIVIKKÖ Varatuomari, asianajaja Hallituskatu 1317 C 23, 90100 Oulu puh. 0400 272 560 Rautatienkatu 10 90100 OULU Pohjolankatu 16 B 20 Kajaani ASIANAJAJA on asianajajaluetteloon hyväksytty lakimies, jolla on säädetty kokemus ja taito. (016) 310 950, 040 537 6121 Av. mielikuvitus mukaan niin * Eteisryhmät suunnitellaan * Vaatekomerot yhdessä komerot * Ovet upeilla liukuovilla! Avoinna * Liukuovet ark. SOINI p aj a LAKIASIAINTOIMISTOJA Haukkarinkatu 4 C, 94100 KEMI p. (08) 622 616 VUOKRATAAN SUN ALO-A NOT O W Y www.turva.fi Raahessa: Keittiökalusteiden ei välttämättä tarvitse maksaa paljon! Asianajotoimisto Oulussa: PAAKKI & LEPOLUOTO OY Asianajotoimisto Painopistealueet: perhe- ja perinANSSI HOLMBERG tö-, sopimus- ja vahingonkorvausoikeus sekä oikeudenkäynnit. 0440 588 790 sähköposti: vesa.soini@hotmail.fi fax (08) 312 1680 Osmo Hekkala: AUTOHUOLTO JA -VARAOSAT Toimitukset koko maahan PURKUOSAT · moottorit · vaihteistot · ovet, luukut · ym. (08) 374 511, 040 551 7754 telefax (08) 311 0286 asianajotoimisto@limingoja.net www.limingoja.net KEMIN MATTO- JA MAALAUSTYÖT PYÖRÄHUOLTO Vasemmistoliiton Lapin piiri Lapinkatu 2, 96190 ROVANIEMI Juha Mäkinen, gsm 0400 698 275 vasemmistoliitto@lapinpiiri.inet.fi http://lappi.vasemmisto.fi V. (09) 432 4132, martti.juntunen@eduskunta.fi LAPIN AUTO-OSA OY Nikkarinkuja 12 Roi Puh. 050 574 1676, harri.ylonen@eduskunta.fi Pakkahuoneenkatu 19, 90100 OULU Kaikki automerkit AUTOHUOLTO P. (08) 311 8811, fax 378 505 www.paivikko.fi Asianajotoimisto KAUKO NEVALA Ky Maakuntakatu 11 96100 ROVANIEMI puh. (016) 312 750 fax (016) 312 120 gsm 0400 693 621 Lakeuden KEITTIÖKALUSTETUKKU Takatie 10, 90440 KEMPELE, p. Asianajajan toimintaa valvovat asianajajaliitto ja oikeuskansleri. (08) 5475 102 HAMMASHUOLTO HAMMASLABORATORIO MUUT VELI HEIKKINEN OY www.veliheikkinen.fi proteesit, pohjaukset, korjaukset sekä hammassuojat urheilijoille Puh. krs Puh. UKKOLA KY · Autotarvike ja -varaosamyynti · Rengasmyynti · Huolto- ja korjaamopalvelut Salmintie 13, 90830 Haukipudas Puh. vaihde (08) 375 434 Telefax (08) 370 163 asianajotoimisto@vesala.com AA,VT Lauri Vesala AA,VT Markku Honka OTM Tuomas Vesala 16 , O ulu · w w w. Lakiasiaintoimisto ADVUKAARI OY Varatuomari Vesa Juntunen Varatuomari Mirkka Pentikäinen OTM Mikko Ravaska Isokatu 16 B 14, 3. (08) 451 075 VUOKRATAAN yksiöitä, kaksioita ja kolmioita WWW.WALOASUNNOT.FI POHJOIS-SUOMEN PIIRIJÄRJESTÖT Kainuun Vasemmisto Linnankatu 2, 87100 KAJAANI Osmo Polvinen pj, gsm 0400 234 504 (08) 623 542 fax (08) 623 060 osmo.polvinen@sotkamo.net http://kainuu.vasemmisto.fi RAKENTAMINEN & REMONTOINTI Kalusteet tehtaanmyymälähinnoin! * Keittiökalusteet * WC-kalusteet Ota mitat ja * Kodinhoitohuonekal. mape 817, la 913 29 Kollegakirja Tauno Saarelalle Ei ihan teorian mukaan 19 25 KANSAN TAHDON TOIMISTO Mäkelininkatu 29, Oulu, avoinna mape klo 9-15. historiateos Lehtimies ja eurokommunisti Suomalainen kommunismi ja vallankumous 1923-1930 Martti Korhonen avustaja: Eija Tynnilä puh. Asianajajat antavat myös julkista oikeusapua kaikissa oikeudenkäyntiasioissa. p. (08) 515 011 Haukipudas puh. 010 439 5500 kiinteä verkko 8,28 snt/puhelu + 5,95 snt/min matkapuhelin 8,28 snt/puhelu + 17,04 snt/min TERVETULOA KIRJAOSTOKSILLE Kaarina Kailo: Irti talousväkivallasta Matti Viialainen: 10 Neljä järisyttävää päivää 10 15 12 py o ra Asianajotoimisto LAHJA LIMINGOJA OY asianajaja, varatuomari Rantakatu 5 A 24 90100 OULU puh. (09) 432 4051, eduskunta PekkaTaanila: Perhonen lampun valossa RUNOJA Merja Kyllönen avustaja: Martti Juntunen puh. UUDET OSAT · peltiosat · lyhdyt · jäähdyttimet · ym. Piimäperä isäni maa Kylmää oli aamusaikka Runoja A leksa nt .c o m t erin ka Vappu Säilynoja: Siunatut sokerisakset Tauno Saarela: 20 OTA YHTEYTTÄ VASEMMISTON OULUN VAALIPIIRIN KANSANEDUSTAJIIN Risto Kalliorinne avustaja: Harri Ylönen puh. kerros 90100 OULU puh. (08) 547 2987 Fax (08) 547 2221 Erkki Kauppila: 35 10 Waloa 100 vuotta Koonnut Antti Kivimäki 20 Kansan Tahto 100 v. (016) 254 300 fax (016) 254 305 aimo.tervahauta@aatsto.inet.fi u Asianajotoimisto HONKA JA VESALA OY Pakkahuoneenkatu 18 B 26 90100 OULU Puh. 18 KANSAN TAHTO 35 2012 PA LV E L E M M E S I N U A ASIANAJOTOIMISTOJA Asianajotoimisto KARI ERIKSSON OY Asianajaja, varatuomari 0400-685 036 VT Katri Mäkinen 0500 685 036 Ratakatu 8 B 13 90100 Oulu puh. krs, Raahe Hallituskatu 31 A 24, 4. 08 376 601, fax 08 376 663 www.keittiokalustetukut.fi www.visionliukuovet.fi Pohjois-Pohjanmaan vasemmisto Pakkahuoneenkatu 19, 90100 OULU Toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki, gsm 0500 584 055 jaakko.alavuotunki@vasemmistoliitto.fi http://pohjois-pohjanmaa.vasemmisto.fi V I S I ON LIUKUOVET Kemissä: Asianajotoimisto AIMO TERVAHAUTA KY Kauppakatu 15 puh. 554 6198/0400 586 903, AA,VT Pentti Paakki fax 554 6199 gsm 044 068 7155 AA,VT Altti Lepoluoto gsm 044 068 7144 Asianajotoimisto OTM, KTM Jenni Kivijärvi SAM MALINEN OY gsm 044 068 7133 Kauppurienkatu 5 A, 90100 OULU www.paakki.net gsm 0500 683 379 www.opuslex.fi fax (08) 312 0045 Aukioloaika ma-pe klo 9-17 sam.malinen.law@gmail.com HAMMASLABORATORIO ERIKOISHAMMASTEKNIKKO VESA KUUSIRATI Urheilutie 49 86600 HAAPAVESI Puh
7. 10. 6. Missä vesistössä Uljuan tekoallas sijaitsee. 5. Ruotsidemokraatit. 9. TEHTÄVÄT RISTIKKO viikko 35 ...ratkaisu ensi viikon Kansan Tahdossa KANSAN TAHTO 35 2012 19 KYSYMYKSET 1. Kemi. Minkä niminen on perussuomalaisten "veljespuolue" Ruotsissa. 2. Mikä on maapinta-alaltaan pienin Lapin kunta. 8. 10. 9. Tie pohjoiseen. Minkä pyöreän tuhatmäärän yli Helsingin väkiluku nousi äskettäin. Suomen Yrittäjät. Mitkä kunnat liittyivät Tornion kaupunkiin vuonna 1973. Apollo 17-lennolla vuonna 1972. Siikajoen vesistössä. Kemin. 7. 13-jäsenisiä. viikon 34 RATKAISUT SUDOKUT viikko 35 ...ratkaisut ensi viikon Kansan Tahdossa. Alatornio ja Karunki. 4. 5. 600 000. Mikä järjestö esitti nyt kesällä, että nuorille maksettaisiin tes:n alittavaa palkkaa. Milloin ihminen on viimeksi käynyt Kuussa. 6. 2. Minkä nimisessä uutuuselokuvassa Vesa-Matti Loiri näyttelee. 8. Minkä Lapin kunnan saamenkielinen nimi on Giepma. 4. 3. Kuinka pieniä ovat pienimmät kunnanvaltuustot Suomessa? VASTAUKSET: 1. 3
nyykysiä palveluita kuten talous- muutta taloon jo syyskuun aikana. Kansan Uutisten Viikkolehti ilmestyy perjantaisin. VOIT TEHDÄ TILAUKSESI: · · · · Soittamalla (08) 537 1722 Postitse lähettämällä oheisen tilauslomakkeen Internetistä: www.kansantahto.fi Sähköpostitse: tilaukset@kansantahto.fi Kansan Tahto maksaa postimaksun Kansan Tahto 2 kk Kansan Tahto + Kansan Uutisten Viikkolehti 2 kk, kylpypyyhe kaupan päälle 10 30 Tunnus 5003916 00003 VASTAUSLÄHETYS Kansan Tahdon näytenumero maksutta Sukunimi Etunimi Lähiosoite Puhelin Postinumero Postitoimipaikka. Lapsiper Perhekeskuksia on jo muissa toitus on saatava myös kotipalveheiden ohjaus ja neuvonta kohekunnissa, mutta Kajaanista ei tah- luihin, Tauno Ronkainen vaatii. Hoitajamitoitus mispaikka, jossa äidit ja isät voi- ja velkaneuvonta, sosiaaliasiaMitoitus keventää yhden työtaakmies ja osa Kainuun Työtervey- kotipalveluihin vat saada toisiltaan vertaistukea. kaa ja ehkä lisää halukkuutta kouTiloihin keskitetään muitakin destä. Erityishuollon poliklinikka Vanhuspalvelulaki on tarpeen luttautua alalle, Ronkainen miettii. Tauno Ronkainen täyttää tänään 70 vuotta, ilman juhlallisuuksia. Ihmisten terveydenhoidosta huolehtiminen on ykkösasia yli muun. mutta vasta päänavaus. HoitajamiHänen mielestään kuntiin tarvit- taisiin kohtuuhintaisia senioritaloja, joihin vanhukset voisivat muuttaa ennen hoivakotivaihetta. Meillä osaston 600 jäsenestä yli 100 on työttöminä ja päälle kassalta pudonneet, hän huokaisee Ronkainen on maakunnan sotelautakunnassa puuttunut tiukasti omaishoidontuen ongelmiin, henkilöstölomautuksiin ja kulkenut valvontakäynneillä hoivakodeissa. Ihmisten ei mittausten ja perusverikokeiden takia tarvitsisi kulkea kymmeniä kilometrejä, Tauno Ronkainen esittää. Työttömyys Kainuun perussairaus Tauno Ronkainen on toiminut pitkään ammattiyhdistysliikkeessä, Kajaanin metalliosasto 63:ssa. Hänestä on hyvä, että ikäihmikokoaminen jopa säästää kun set voivat asua pidempään kotoEsimerkiksi perhekoulu saadaan vuokrakustanmukset laskevat ja na, mutta seurauksena on, että toimintaan. Säästää pitäsi samaan aikaan kun vanhusten määrä ja sairastavuus kasvavat, lasten huostaanotot lisääntyvät ja ihmisten pahoinvoinnista kertovat väkivaltarikosten tilastot. Keskelle Kajaania remontoidaan entisen hotelli Seurahuoneen tilalle perhekeskusta, jossa hajallaan olleet lapsiperheiden palvelut saadaan saman katon alle. Perhetyö, perheneu- -Työttömyys on Kainuun perussairaus, sanoo tänään 70 vuotta täyttävä Tauno Ronkainen. Työvoihemmat saavat tukea perheen vuokorostaa. Sen määräaikaisessa ennen kaikkea palvelujen saata- hoivakoteihin tulee yhä huonoja maksuttomassa palvelussa vanvuus paranee, Tauno Ronkainen kuntoisempia vanhuksia. Kun työttömyyseläkeputki on pantu poikki niin ikääntyneitä kertyy kortistoon ja nuoria syrjäytyy kun eivät saa oikeita töitä koulun jälkeen. Työttömyys on Kainuun perussairaus, vaikuttaa kaikkeen. rovaikutussuhteisiin. Päätin lähteä vielä kuntavaaleihin ehdokkaaksi, koska näissä vaaleissa ratkaistaan se suunta, mihin Kainuun sosiaali- ja terveyspalveluita seuraavat neljä vuotta viedään, hän perustelee. " Ihmisten terveydenhoidosta huolehtiminen on ykkösasia yli muun." TUTUSTU KANSAN TAHTOON! Pohjois-Suomen vasemmistolehti Kansan Tahto ilmestyy kerran viikossa torstaisin. nee, eikä lähetettä palveluihin tartonut löytyä sopivaa tilaa. Uudet tilat ovat asiakkaille esteettömät. Kajaani on niin laaja, että tänne tarvittaisiin hoivabussi, joka kiertäsi kylillä kun toimivaa joukkoliikennettä ei varsinkaan kesällä ole. vola sekä lastensuojelu muuttavat taloon syksyn aikana. maa tarvitaan niissä entistä enemPerhekeskuksen katutasoon män. Aina voi palveluja tehostaa ja järjestää paremmin, mutta nyt rahan rooli on liian tärkeä. Oulun Avi:lla on liian vähän rahaa ja henkilökuntaa valvontaan. tulee matalan kynnyksen kohtaa Hoiva-alalla on työvoimapula. Kunnat vaativat maakunnalta lisää palveluja, mutta eivät halua maksaa niistä, Ronkainen heittää. 20 KANSAN TAHTO 35 2012 Lapsiperheiden palvelut saman katon alle Kajaanissa AKI RÄISÄNEN KUVA: AKI RÄISÄNEN Sosiaali ja terveystoimen luottamushenkilöt kuten Kajaanin perusturvalautakunnassa ja viimeiset kahdeksän vuotta Kainuun maakunnan sosiaali ja terveyslautakunnassa vaikuttanut Tauno Ronkainen, ovat kovien paineiden alle. Jotain etenemistä on toki saatu aikaan, jono hoivakoteihin on lyhentynyt, hän kertoo. Tämä vita. Parannuksiakin on saatu aikaan