Kansan Tahto 31.01.2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Työväen marssi Tapahtuman järjestävät: Walo ry, Kansan Tahto, Yrjö Mäkelin-seura ry Esiintymisen ammattilaiset harrastavat esiintymistä Sivu 12 Oulun kaupunginteatterin ammattilaisten harrastus, Kotikutoset-orkesteri sai uutta virtaa tekemiseensä viime kesänä musiikkivideon teon myötä. Kotikutoset, lauluyhtye . Sinitaivas, laulukuoro . Yhteislaulua: Tupasoittajat . Avaus: Antti Kivimäki . Osa-aikaistenkin työsuhteiden tulisi kehittyä ajan myötä kokoaikaisiksi. . Askeltajat: senioritansseja . Äitiyslomien vuoksi esiintymistaukoa pitänyt kokoonpano Merja Pietilä (vasemmalla), Henna Linko ja Tuula Väänänen nousee pitkästä aikaa estradille lauantaina Oulussa Koskelankylän Walolla. KUVA KOTIKUTOSTEN OULU-LAULU-MUSIIKKIVIDEOSTA. Tai osa-aikatyön teettämiseen liittyy selkeä, töiden järjeste- lyyn liittyvä peruste, täsmentää PAM:in 1. Pionit: . ja työaikalakeihin. Liitto haluaa työryhmän tekevän asiaa koskevat toimenpide-esitykset hallitukselle. Sivu 2 Juontaa Paula Grekelä . e stämm Päivy NTAINA LAUA la 9.00?13.00 ma-pe 7.30?20.00 Soita 08 534 8100 www.hammas-aaria.fi . krs 90100 OULU Metallialan työttömyys jäi korkealle tasolle Sivu 6 viikko 5 torstai 31. varapuheenjohtaja Jaana Ylitalo. PAM haluaa työsopimuslakiin selkeän osa-aikatyön ketjutuskiellon, samaan tapaan kuin laissa on määräaikaisten työsuhteiden ketjutuskielto. Jatkuvalle osa-aikaisuuden ketjuttamiselle edellytettäisiin perustetta. Osa-aikatyön kysymyksiä ratkotaan parhaillaan kolmikantaisessa työryhmässä, jonka on määrä saada työnsä UUDEN OULUN TYÖVÄENKULTTUURIA WALOLLA la 2.2.2013 klo 14?16 Uuden Oulun alueelta, eri ohjelmaryhmistä koostuva, katsaus tämän hetken työväen kulttuuriperinteeseen. Ohjelma: valmiiksi tammikuun loppuun mennessä. PAM katsoo, että osa-aikaisten työntekijöiden aseman parantamiseksi ja selkiyttämiseksi tarvitaan muutoksia työsopimus. Tupasoittajat . Mahdottomat maalarit? . tammikuuta 2013 www.kansantahto.fi l POHJOIS-SUOMEN VASEMMISTOLEHTI l PERUSTETTU 1906 l PAM haluaa pelisäännöt osa-aikatyölle UP/ KARI LEPPÄNEN Palvelualan ammattiliitto PAM haluaa selkeät pelisäännöt osa-aikatyöhön. Pääsääntönä tulee liiton mielestä olla kokoaikainen työsuhde. Kultakurkut, lauluryhmä . Poikkeuksena ovat tietenkin tilanteet, joissa työntekijä haluaa tehdä osa-aikatyötä. Pohjan Akat, tanssiesitys . Kirkkokatu 27 A 51, 5. Ahti Sala: lauluja . Kaupungin tervehdys: Piia Rantala-Korhonen
Olojen Finnwatch katsoo viittaavan jopa pakkotyöhön ja ihmiskauppaan. Tonnikalatehtaissakaan kaikilla työntekijöillä ei ollut kirjallisia työsopimuksia, niissä käytettiin alaikäistä työvoimaa ja työntekijät joutuivat maksamaan korkeita rekrytointimaksuja. Järjestö patistaa kauppaketjuja yhteistyöhön alkutuottajien toimintatapojen muuttamiseksi. Suomalaiset kauppaketjut vastasivat kritiikkiin nöyrin sanankääntein ja lupasivat selvityksiä ja korjauksia asioihin. Näin pitää ollakin. Siirtotyöntekijöiltä passit ja työluvat oli takavarikoitu. Raportin mukaan siirtotyöntekijät kohtasivat työpaikalla myös väkivaltaa. On korkea aika laittaa stoppi työmarkkinoita myrkyttävälle ilmiölle, sanoo PAM:n varapuheenjohtaja Kaarlo Julkunen. Osa-aikatyö paisuu paisumistaan. Osa-aikaisia on jo 310 000. Muun muassa palvelualojen ammattiliitto PAM on kiinnittänyt huomiota siihen, että ostorenkaille on keskittynyt niin paljon valtaa, että ne pystyvät pakottamaan kolmansissa maissa sijaitsevat tuottajat käytännössä mihin tahansa ehtoihin taatakseen tuotteelle mahdollisimman halvan myyntihinnan. Kuluttajan kannalta kansainvälisen tuotannon ja kaupan kiemuroiden hahmottaminen on edelleen vaikeaa ellei mahdotonta. 2013 ?Muutamat sanoivat, että sinä olet liian vanha, PAM panisi suitset vastentahtoiselle osa-aikatyölle PÄÄKIRJOITUS Viikko 5 vie ay-viestiä suoraan työpaikoille. Tonnikalaa, mutta millä hinnalla Uusia osoituksia halpatuotantomaiden työolojen epäkohdista saatiin, kun kansalaisjärjestö Finnwatchin julkistama selvitys paljasti vakavia ihmisoikeusloukkauksia suomalaisten kauppaketjujen omien merkkituotteiden valmistuksessa. Tutkimuksessa selvitettiin Thaimaassa prosessoitavien tonnikalasäilykkeiden ja ananasmehun valmistusta. Nyt on lisätekojen aika. Suomalaiset kaupan ketjut hoitavat merkittävän osan omien merkkituotteidensa hankinnoista isojen ostorenkaiden kautta. Työnantajien pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni ja ruveta kunnioittamaan lakia. Oikeustapauksiakin asiasta on. Niitäkin firmoja löytyy, joissa suositaan vakituisia, kokoaikaisia työsuhteita, koska halutaan pitää hyvät ja sitoutuneet työntekijät. TAKKUNEN Äskettäin Satakunnan Osuuskauppa tuomittiin korvauksiin, kun se oli rikkonut lisätyön tarjoamisvelvoitetta. Liiton jengi liikekannalla PAM:n Oulun aluepäällikkö Paula Grekelä kertoo, että ammattiosastojen aktiivit, luottamusmiehet ja liiton toimitsijat kiertävät työpaikkoja Viikko 5:n merkeissä myös Pohjois- Suomessa. Kampanja menee ravintoloihin, kauppoihin, kauppakeskuksiin, matkailuyrityksiin ja hotelleihin muun muassa Oulussa, Kajaanissa, Rovaniemellä, Kemissä, Torniossa, Raahessa, Ylivieskassa ja Koillismaalla. Vastentahtoisen osa-aikatyön pahin puoli on Grekelän mukaan se, ettei palkka riitä elämiseen. Esimerkiksi opiskelijoista moni työskentelee osa-aikaisesti omasta halustaan, mutta paljon enemmän on niitä, jotka tekevät vajaata työaikaa vastoin tahtoaan. Mutta enempi harvinaista se kyllä on, Grekelä kertoo.. Pitkien tuotantoketjujen vastuullisuuden valvonnassa on parannettavaa, minkä kaupparyhmätkin myöntävät. Tässä saattaa olla perääkin. Se tarkoittaa elämänmittaista heikkoa toimeentuloa. Työttömyysturva, lomakorvaukset ja sairasajan palkka leikkaantuvat työajan mukaan. Työnantajat selittävät että kun on ruuhkaa niin ainoa mahdollisuus on ottaa osa-aikaisia, mutta kyllä hyvä tahto ja järkevä suunnittelu voisivat johtaa parempiinkin ratkaisuihin. Valitettavasti työntekijöitä yritetään hallita myös pelolla, kun on paljon työttömyyttä, Grekelä sanoo. Niitäkin firmoja löytyy, joissa suositaan vakituisia, kokoaikaisia työsuhteita, koska halutaan pitää hyvät ja sitoutuneet työntekijät. . Taloutta on usein pakko paikata asumistukia ja muita etuuksia anomalla. He vaihtaisivat kokoaikatyöhön heti kun se kävisi päinsä. Läpi elämän Osa-aikatyö kestää yhä useammalla koko työuran. Tehdas ei maksanut työntekijöille lakien mukaisia minimipalkkoja, teetti pakollisia ylitöitä eikä myöntänyt vuosilomia. 2 KANSAN TAHTO 5 . Kaarlo Julkusen mukaan kaupat palkkaavat jatkuvasti uutta pätkätyövoimaa eivätkä edes yritä tarjota lisätyötä tai -tunteja jo ennestään palveluksessaan oleville osa-aikaisille, joille ne kuitenkin säännösten mukaan kuuluisivat. . ongelmat. . Eläkekin jää alhaiseksi. Ongelmat kasautuvat naisille, joita on selvä enemmistö osa-aikaisista. Kaupat nihkeitä kokoaikatyölle Osa-aikatyö on kaikkein yleisintä matalapalkkaisilla yksityisillä palvelualoilla, kaupoissa, ravintoloissa ja kiinteistöhuollossa, joissa suurin osa PAM:n jäsenistöstä työskentelee. Eniten osa-aikatyö on lisääntynyt päivittäistavarakaupassa. Peruskuluttajaa on leimattu siitä, ettei eettisyys jaksa kiinnostaa, kunhan halvalla kaupasta saa. Mutta mistä saada tietoa siitä, minkälaisia oloissa tuotteet on tuotettu, ja mihin voi luottaa? Asia monimutkaistuu entisestään kun otetaan tuotannon työolojen ja ihmisoikeuksien lisäksi huomioon myös ympäristövaikutukset. Finnwatchkin huomauttaa tuoreessa tiedotteessaan, että esimerkiksi tonnikalateollisuuden ongelmista puhuttaessa säilyketehtaiden heikot työehdot ovat vain jäävuoren huippu. Esimerkiksi juuri puheen olevassa selvityksessäkin käsiteltyä thaimaalaisyhtiötä ovat kansalaisjärjestöt jo pitkään kritisoineet siitä, että sen harjoittama tehokalastus on vaarantanut sekä kalakannat että vesialueiden ekosysteemit. TUOMAS TALVILA tuomas.talvila@kansantahto.fi MAIJA AALTO Palvelualojen ammattiliiton aktiivit kiertävät pitkin poikin Suomea työpaikoilla keskustelemassa ja kuuntelemassa työntekijöiden murheita. PAM:n perinteinen kampanjaviikko, Viikko 5, nostaa esille osa-aikatyön ? nimenomaan vastentahtoisen osaaikatyön . Ananasmehutehtaassa työskenteli maahan salakuljetettuja paperittomia siirtolaisia ja alaikäisiä lapsia. Siitä seuraa paljon muita vaikeuksia. . Valvonta- ja seurantajärjestelmien eteen on varmasti tehty työtä, mutta se ei selvästikään vielä riitä
Karjalainen ja Karppinen ovat PAM:n jäseniä ja osallistuvat mielellään muun muassa liiton retkille ja liikuntatoimintaan. Perinteinen Antellin kahvila on ollut Karjalaisen työpaikkana nelisen vuotta, ja Karppisella on takanaan jo 17 vuotta samalla työnantajalla. VIIKON KYSYMYS: Millainen on hyvä kesätyöpaikka? KUVA: VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2013 -KAMPANJA. UP/ KARI LEPPÄNEN Kesätyöhön rekrytoinnin vilkkain kausi on käynnistymässä. Käytössä on kampanjan hyvän kesätyönantajan kriteerit, joihin kuuluvat mielekäs työ ja kohtuullinen palkka, hyvä hakijakokemus, työhön perehdyttäminen, oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus sekä kirjallinen työsopimus ja työtodistus. . Siihen voi osallistua kesätyöntekijöitä ottava yritys, joka sitoutuu kampanjan tavoitteisiin. Negatiiviset suositukset uppoavat usein paremmin kuin positiiviset. Kampanjan päätteeksi julkistetaan paras kesätyönantaja. Suomen lasten ja nuorten säätiö SLNS järjestää kolmatta kertaa kesätyökampanjan Vastuullinen kesäduuni. Suunnittelupäällikkö Antti Järventaus, mikä on kampanjan tavoite? . Tiskin takana pamilaiset kahvilatyöntekijät Maria Karjalainen (vasemmalla) ja Susanna Karppinen. Ensimmäinen kesätyöpaikka on nuoren ensimmäinen kosketus työelämään ja yritykseen. Kannattaa muistaa, että nämä ovat niitä ihmisiä, joista muutaman vuoden kuluttua taistellaan. Jos kesätyöntekijä räväyttää facebooksivuille tyrmäävän palautteen firmasta, sen lukee aika moni hänen kaverinsa ja sana lähtee kiertämään. Työnantaja haluaa palkata motivoituneita nuoria, joten kannattaa osoittaa kiinnostusta työtä kohtaan. . Raati valitsee parhaat kolmessa sarjassa yrityksen koon mukaan saamansa palautteen perusteella.. Se tapahtuu internetissä osoitteessa www. KANSAN TAHTO 5 . nuori.fi/kesaduuni/ilmoittaudu. Mitä tahoja kampanjassa on yhteistyökumppaneina? . Huoli työvoiman riittävyydestä kasvaa ja kilpailu työvoimasta kovenee. Kesätyö on hyvä tilaisuus rekrytoida tulevaisuuden osaajia. Parasta kesätyönantajaa haetaan kampanjalla kolmatta kertaa. Mitä ohjeita kesätyötä hakevalle nuorelle voi antaa? . Vaikka nuorella ei olisi työkokemusta, voi kuitenkin olla monenlaista työelämässä arvostettavaa osaamista. Mitä työnantajan pitää ottaa huomioon? . 2013 3 mutta lupasivat äänestää seuraavissa vaaleissa.? Suomen vanhin kunnanvaltuutettu, 84-vuotias alavieskalainen Veikko Kiimamaa (vas.). Sivu 14 KUVA: MAIJA AALTO Toimitsija Raija Puirava (oikealla) ja ay-aktiivi Marja Leena Bark jakoivat Oulussa PAM:n tietopaketteja, joihin kuluu opasvihko työaikakysymyksistä ja liiton heijastin. Miten paras valitaan? . On tärkeää, että se onnistuu hyvin. . Mukana on laaja joukko toimijoita, kuten Elinkeinoelämän keskusliitto, toimihenkilökeskusjärjestö STTK, SYL, ammattikorkeakouluopiskelijoiden Samok ja Sakki ry sekä koko joukko yrityksiä. Miksi työnantajat panostaisivat lyhytaikaisiin kesätyöntekijöihin? . Kampanja haastaa työnantajat tarjoamaan enemmän ja parempia kesätyöpaikkoja. Miten yritysten haastekampanja toimii?
ALA-AHON HAUTAUSTOIMISTO PERINTEENÄ PALVELU . www.ala-aho.fi MAIJA AALTO HAUTAUSPALVELU Kukkakauppa Tuira, OULU Avoinna ark. 9 - 17 la 10 - 15, su 11 - 15 Valtatie 59 08 554 6005 LIMINKA MUHOS Tupoksentie 12 08 384 477 Valtatie 11 08 374 800 TYRNÄVÄ Joonaantie 4 08 545 1957 Neuvonta ja päivystys 08 545 1957(24h) www.dapu.fi Vasemmistonaiset pistivät viime sunnuntaina Kainuussa pystyyn yhteistyöverkoston, jonka kautta voi antaa ja saada tukea yhteiskunnalliseen toimintaan ja muuhunkin elämään. Vasemmiston kaikille Kainuun naisehdokkaille esitetty kutsu saapua yhteiseen keskustelutilaisuuteen otettiin hyvin vastaan. PAM:n tiloissa Kajaanissa pidetty tapaaminen keräsi 22 naista Kainuun eri kunnista. Koollekutsujana toiminut Raili Myllylä kertoo, että seuraava tapaaminen on keväämmällä Sotkamossa, Sapsokosken koululla, jonne Sapsoperän kyläyhdistyksen puheenjohtaja Elma Huusko esitti kutsun. KT Ruurik Holm puhuu Oulussa Ajatuspaja Vasemmistofoorumin toiminnanjohtaja Ruurik Holm puhuu Oulussa lauantaina 2.2. Vasemmistonaiset valtuuttivat kuhmolaisen Kirsi Virtasen laatimaan aiheesta perusteellisen esityksen. Naisten verkosto jatkaa keskustelua myös muista tärkeistä asioista. KUVA: AKI RÄISÄNEN OULUN HAUTAUSTOIMISTO Arvo Kova Oy Taidolla ja kokemuksella, elämän palvelua surun kohdatessa. Oulun Hautaustoimiston auto vuodelta 1936 Asemakatu 21 . Juha Tapio syyttää kirjoituksissaan SKP:n aktiiveja, lähinnä Katriina Oinasta muun muassa ryhmän sähköpostilistan kaappaamisesta ja sisäisen keskustelun vuotamisesta Tiedonantaja-lehdelle. Riita jäsenrekisteristä johti Vapaan Vasemmiston tam- mikuun kokouksessa SKPläisten ulosmarssiinkin. Myös ryhmittymään kuulunut Marxilainen Työväenliitto paheksuu ?SKP:n peitejärjestötoimintaa? ja ilmoittaa päättäväisesti irtisanoutuvansa Vapaasta Vasemmistosta sekä suunnittelevansa jo uutta, militanttia verkostoa.. Alle 18vuotiaiden päihdehuolto ei tunnu olevan kenenkään vastuulla, Myllylä toteaa. Vasemmistoliitto on tehnyt asiasta aloitteita Kainuun maakuntavaltuustossa, mutta resurssipula jatkuu. ELÄMÄNKAAREN VIIMEISELLE MATKALLE Kainuun vasemmistonaiset loivat vapaan verkoston Asemakatu 4 . (08) 311 2203 (24 h) . Hän kertoo opiston olevan vapaamuotoinen verkosto, joka haluaa edistää yhteiskunnallista keskustelua järjestämällä teematilaisuuksia. KT Tapaamiseen tuli eri puolilta Kainuuta niin hyvin vasemmistomaisia etteivät kaikki samaan pöytään saati kuvaankaan mahtuneet. Oulun valtuustoryhmä jalkautui ensimmäiseksi Villa Victoriin KT Vasemmistoliiton Oulun valtuustoryhmä vieraili viime viikolla kaupungin monikulttuurikeskus Villa Victorissa, joka oli ensimmäinen osoite ryhmän jalkautuessa tutustumiskäynneille eri puolille kaupunkia. Villa Victor on vilkas paikka: siellä käy kuukau- sittain yli tuhat maahanmuuttajaa ja suomalaista, jotka osallistuvat kielikursseille, muuhun koulutukseen, kerhoihin ja tapahtumiin. Monikulttuurikeskus tukee maahanmuuttajien kotoutumista ja edistää heidän ja suomalaisten välistä vuorovaikutusta. Vasemmistoliiton valtuutetut kuulivat vierailulla myös maahanmuuttajilta itseltään, millainen Oulu on heidän näkökulmastaan. Vasemmistoliiton mielestä monikulttuurisuustyöhön tulee satsata enemmän, kun kaupunki kansainvälistyy. ?Kaupungin tulisi näyttää esimerkkiä. (o8) 311 2158 www.arvokovaoy.fi Puolueväkeä haastetaan keskinäiseen aktivointiin Vasemmistoliiton kesäkuun puoluekokoukseen valmistellaan puoluetoiminnan kehittämiseen tähtäävää asiakirjaa, jota varten kentältä kerätään nyt innostavia esimerkkejä. Puolueväkeä pyydetään kertomaan lyhyesti tarinan muodossa siitä, miten kokouksesta rakennetaan elävä ja kiinnostava, miten saadaan mukaan uusia jäseniä, miten järjestetään onnistuneet kulttuurijuhlat tai miten tehdään kuntapolitiikkaa tutuksi asuinalueilla. Kun tarinat saadaan talteen, voivat onnistuneista tempauksista ottaa oppia muutkin vasemmistoliittolaiset vaikka toisella puolella maata. Konkreettisia, lyhyitä tarinoita puoluetyön hyvistä käytännöistä voi lähettää Vasemmistoliittoon helmikuun loppuun menneessä. Parhaat tarinat painetaan puoluekokousasiakirjaan. 90100 Oulu . Maahanmuuttajia voisi työllistää enemmän työharjoitteluihin, koska heidän on usein vaikea ennakkoluulojen ja korkei- den kielivaatimusten takia saada harjoittelupaikkoja yksityissektorilta, valtuustoryhmä totesi. Ryhmä käy kevään aikana tutustumassa myös terveysasemaan, lastensuojeluun, vanhustenhuoltoon, peruskouluun ja energiantuotantoon, ja syksyllä valtuutetut jatkavat kiertuettaan uuden Oulun kyläkeskuksiin. Vapaa Vasemmisto hajosi Oulussa MAIJA AALTO Sisäiset riidat ovat hajottaneet Oulussa puoli vuotta toimineen Vapaa Vasemmisto-ryhmittymän. Vasemmiston sirpaleryhPirkko Pehkonen, ei Pirjo mien ja SKP:n aktiivien Pehkonen, kuten viime vii- kesällä 2012 perustama kon Kansan Tahdossa Vapaa Vasemmisto osalliserheellisesti kirjoitettiin. tui viime syksyn kunnallis- vaaleihin keulahahmonaan entinen Vasemmistoliiton valtuutettu Juha Tapio. Ehdokaslista sai vajaat 700 ääntä ja jäi ilman valtuustopaikkaa ja muita edustuksia uuden Oulun luottamushenkilöhallinnossa. Vapaan Vasemmiston verkkosivuilla kerrotaan ryhmittymän hajonneen tämän vuoden alussa sisäisiin kiistoihin. vasemmiston strategiasta eli siitä, millainen ja kenen liike vasemmistolaisuus 2000- luvulla on. Avoin keskustelutilaisuus alkaa klo 13 Kirkkotorin koulutuskeskuksessa Asemakatu 5:ssä. Oikaisu Kemin kulttuurilautakunnan puheenjohtajaksi on valittu Tilaisuuden järjestää Oulun yhteiskunnallinen opisto, jonka ?rehtorina? toimii opettaja, kaupunginvaltuutettu Mauno Murtoniemi (vas.). Huusko on Kainuun voimanaisia, vastikään Vuoden maa- ja kotitalousnaisen tittelin saanut aktiivi, joka vaikuttaa myös kunnallispolitiikassa. Sapsoperälle naiset toivovat mukaan myös ministeri Merja Kyllöstä keskustelemaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta. Päihdehuolto huonossa jamassa Vasemmistonaisten mukaan Kainuun päihdehuoltoa pitäisi kiireesti kohentaa. ?Tällä hetkellä resurssit ovat huonot, vaikka päihteiden käyttö lisääntyy ja huu- meita on liikkeellä. 4 KANSAN TAHTO 5 . p. 2013 J. Puh
Pitempää päivää silloin kun on vaalit tai puoluekokous edessä, ja vapaata sil- Seppo Wikström palaa Lappiin Vasemmistoliiton työntekijänä. Rukan lumilta välirauhanaikaan loin kun on hiljaisempaa. Kolme vuotta Lapissa SAK:n leivissä jäi Wikströmille mieleen hyvänä aikana, jolloin hän myös tutustui moniin ay- ja puolueaktiiveihin. Työväenliikkeen kritiikki on siis osittain oikeutettua. 2013 Seppo Wikström Lapin vasemmiston aluetyöntekijäksi KOLUMNI ARKISTOKUVA: TUULA LESKINEN MAIJA AALTO Vasemmistoliiton puoluehallitus on valinnut Lapin aluetyöntekijäksi Seppo Wikströmin (s.1951), joka aloittaa Rovaniemellä helmikuun puolivälissä. Lappi on Uudenmaan Vihdissä asuvalle Wikströmille tuttu vuosilta 2008?2011. On siis ihan loogista, että töitäkin tehdään keskimäärin pidempään. Jos eläköitymisiät eivät nouse, on nuorten sukupolvien eläkeja veronmaksurasite nousemassa kohtuuttomaksi. Eläkeiän osittaista sitomista tehtyihin työvuosiin voisi myös harkita. Arkijärjellä ajateltuna tuntuu typerältä puhua eläkeiännostosta tilanteessa, jossa nuorista leijonanosa kamppailee työttömyyden ja syrjäytymisen kanssa ja jossa vanhenevat ja osatyökykyiset työntekijät ovat työelämässä pelkkää systeemin ongelmajätettä. Eläköitymisiän nostaminen onkin pitkän aikavälin kansantalouden kestävyyden avainkysymys, mutta sillä ei nykyistä taloustaantumaa tai työelämän asenneilmapiirin ongelmia ratkaista. Kirjoittaja on oululainen opiskelija, valtuutettu ja yhdyskuntalautakunnan puheenjohtaja (vas.) 5. Puoluetyössä Wikström sanoo olleensa enemmänkin kenttäaktiivi ja vaalityöntekijä. Uusi työ Vasemmistoliiton Lapin toiminnanjohtajana on osaaikainen, mikä sopii hänelle. ?Työaika pitää tietysti järjestää niin kuin työ vaatii. Keskustan miehittämässä kunnanhallituksessa on ainoana muun ryhmän edustajana vasemmiston Anja Hyttinen ja tarkastuslautakunnassa varapuheenjohtajana Anna- Maija Sutinen. Hyrynsalmen valtuuston I varapuheenjohtaja on vasemmiston Markku Bäckman. Mutta kuinka pitkälle työssäjaksamista tukevat toimet riittävät ikäluokkien pienetessä? Eläkkeelle siirtymisiän myöhentäminen on niin tärkeä kysymys, ettei se saisi jäädä etujärjestöjen arvovaltataistelujen jalkoihin. Toivoisin, että puolueet ja etujärjestöt sorvaisivat yhdessä tulevaisuuspaketin, jossa osapuolet sitoutuisivat eläköitymisiän nostamiseen monipuolisella työkalupakilla, joka sisältäisi sekä keppiä että porkkanaa: eläkeiän lähestyessä tehtävän osa-aikatyön mahdollistamista tukevat toimet, työhyvinvointia tukevat ohjelmat, työkyvyttömyyseläkemäärien puolittamiseen tähtäävä ohjelma sekä eläkeiän alarajan nostaminen. Eläkesysteemimme kun on sellainen, että kulloinkin työssä olevat maksavat valtaosan kulloinkin eläkkeellä olevien eläkkeistä. Toisaalta on ihan turha nostaa yleistä eläkeikää, jos ihmiset eivät sitä kuitenkaan saavuta. Tarkastuslautakuntaa johtaa Veijo Mikkonen ja valtuuston vaalilautakuntaa Päivi Soldatkin. Puolangalla vasemmiston uusi valtuutettu Aarre Väisänen valittiin valtuuston II varapuheenjohtajaksi. helmikuuta. ?Yksi tavoitteeni on, että Vasemmistoliitto suuntautuisi enemmän ulospäin. Kittilässä valtuustoa johtaa Inkeri Yritys, Sallassa Olli Saariniemi ja Utsjoella Aulis Nordberg. Vasemmistoliitolla on myös kolme kunnanhallituksen puheenjohtajuutta. Ay-liike vasemmistopuolueet ja persut vanavedessään torjui esityksen suoralta kädeltä ja elinkeinoelämä otti ajatuksen omakseen myönteisesti suhtautuvat porvaripuolueet perässään. Silloin hän toimi Rovaniemellä SAK:n aluejohtajana, ja jäi tehtävästä eläkkeelle kesällä 2011. Aikaisemmin Wikström oli pitkään SAK:laisen Metallityöväenliiton palveluksessa ja Kemianliitossa työehto- ja liittosihteerinä vuodet 1996?2008. Ay-tausta ja järjestökokemus on siis vankka. Ympäristölautakunnan puheenjohtajaksi valittiin Osmo Mustonen. Paltamon kunnanhallituksessa on vasemmiston edustajana Kari Keränen ja valtuustokauden puolivälissä tulee toinenkin paikka Arja Jauhiaiselle. Uskon, että jossain vaiheessa yleiseen eläkeikään on tehtävä korotuksia. Lautakuntien johtotehtäviä ei vasemmisto saanut, mutta Mauri Piirainen tulee sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymähallitukseen. Vaalan kunnanhallitukseen vasemmistosta varapuheenjohtajaksi valittiin Eila Anttila ja jäseneksi Pertti Väyrynen. Kajaanin sivistyslautakunnan varapuheenjohtaja on Veli-Pekka Leivo. Vasemmiston Veikko Timonen valittiin Suomussalmen kunnanvaltuuston I varapuheenjohtajaksi. Kunnanhallituksessa on kolme HANNA SARKKINEN vasemmistolaista, Veijo Holappa I varapuheenjohtajana sekä Merja-Liisa Seppänen ja Marja-Liisa Holappa. Suomussalmen teknistä lautakuntaa johtaa Martti Seppänen. Sivistyslautakunnassa varapuheenjohtaja on Aune Juntunen, ympäristölautakunnassa Niina Kinnunen ja tarkastuslautakunnassa Taisto Kinnunen. Kuhmossa kaupunginhallitukseen valittiin vasemmistosta Kirsi Virtanen. Kannatan avointa toimintaa, hän sanoo. Vasemmistolle ykköspaikkoja Lapin kunnissa KT Lapin toiseksi suurin kuntapuolue Vasemmistoliitto on saanut edustajiaan myös kuntien ykköspaikoille, valtuustojen ja kunnanhallituksen puheenjohtajiksi. Valinnat on nyt tehty kaikissa kunnissa uusien valtuustojen ensimmäisissä kokouksissa. Vasemmistoliitolla on valtuuston puheenjohtajuus kolmessa kunnassa. Kunnanhallituksen varapuheenjohtaja on Osmo Toivanen ja hallitukseen valittiin myös Helka Tolonen sekä Juhani Heinonen. Eläkeikäkeskustelu on vellonut Suomessa jo vuosien ajan. Kemin kaupunginhallitusta johtaa Sari Moisanen, Kolarin kunnanhallitusta Martti Vaattovaara ja Keminmaan kunnanhallitusta Hannu Roivainen. Pelkosenniemellä vasemmiston Hannu Oikarinen hävisi arvalla valtuuston puheenjohtajan paikan, mutta valittiin ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi. Jouko Korhonen varapuheenjohtajaksi Sotkamossa AKI RÄISÄNEN Kainuun Vasemmiston uusi puheenjohtaja Jouko Korhonen valittiin Sotkamon kunnanvaltuuston I varapuheenjohtajaksi. Kunnanhallituksessa ovat Reija Heikkinen ja Osmo Polvinen. Sivistyslautakunnassa varapuheenjohtajana on Raimo Leinonen. Kajaanin kaupunginhallituksen I varapuheenjohtaja on Vesa Kaikkonen ja jäsen Sari Kyllönen. Kainuun pelastuslautakuntaa johtaa Antero Kyllönen ja Kajaanin Ammattikorkeakoulun johtokuntaa Aki Räisänen. Nyt vasemmistopuolueiden istuessa hallituksessa on eläkeikärintamalla eletty välirauhanaikaa. EK:n ja porvareiden mukaan eläkeiän nostaminen on välttämätöntä, jotta Suomessa riittäisi työvoimaa ja etteivät eläkemaksut kasvaisi kohtuuttomiksi, ja jotta julkinen sektorin hyvinvointirakenteet voitaisiin säilyttää työikäisten määrän pienetessä. Ay-liikkeen ja vasemmistopuolueiden mukaan taas pitää työhyvinvointia lisäävillä toimenpiteillä myöhentää todellista eläköitymisikää, eikä nostaa mekaanisesti eläkeiän alarajaa. Vasemmalta myös kyseenalaistetaan koko pidempien työurien tarve tilanteessa, jossa maassa vallitsee joukkotyöttömyys. Molemmat osapuolet ovat osittain oikeassa. Vuosien verbaalisen sodan aikana rintamalinjat eivät ole juurikaan lähentyneet. Lähtölaukauksen eläkesotaan antoi ex-pääministeri Matti Vanhanen, joka omien sanojensa mukaisesti sai eläkeiännostoajatuksen hiihdellessään Rukan lumilla. Tuskinpa Vanhanen ajatustaan kuitenkaan sai kuukkelien laulua kuunnellessaan vaan todennäköisemmin tietokoneen näytöllä huoltosuhdelaskelmia tutkiessaan tai elinkeinoelämän lobbareiden kalvoja katsellessaan. Keskustelu eläkeiännostosta on ollut ensihetkistään asti lukkiutunutta. KANSAN TAHTO 5 . Syyt ovat selvät: ihmiset aloittavat työuransa entistä myöhemmin korkean koulutustason myötä ja elävät entistä pidempään. Kun Lapista otettiin yhteyttä ja toivottiin, että hän hakisi Vasemmistoliiton paikkaa, ei ajatus paluusta tuntunut lain- kaan hassummalta. Wikström esittäytyy Lapin piiritoimikunnan kokouksessa 16
Se on pitkä aika odotella työtilauksia. Teknologiateollisuuden suurten toimijoiden irtisanomiset ovat jättäneet monta työttömäksi, joita kaikkia uudet pienet, pääasiassa "Talvivaaran tapahtumat ovat mustanneet mielikuvaa koko kaivosalasta, vaikka suurin osa kaivoksista toimii lainsäädännön mukaisesti." pelialalle perustetut yritykset, eivät työllistä. . Oulun ja Lapin alueella kampanjaa vetää aluetoimitsija Tommi Juvani. Ammattiosastot syynissä Järjestöasteen nostamistavoitteeseen liittyy myös katseen kääntäminen ammattiosastoihin. Jos ydinvoimalaa alettaisiin rakentaa, niin siitä huolimatta menisi useampi vuosi, ennen kuin metallialan yritykset hyötyisivät siitä. Tavoitteena on, että työpaikan työntekijät pystyisivät hoitamaan työpaikkansa edunvalvonta-asioita entistä paremmin yhdessä. Työntekijät kaivoksissa ovat usein hyvin järjestäytyneitä, ja. Kaivos ei työllistä suoraan määrättömästi, mutta välillisesti merkitys on suuri. Lisätukea tulee esimerkiksi paperille painetuista Metallin eri sopimusalojen työehtosopimuksista. Mehtälän koko työaika ei kulu työhuoneessa istuessa, sillä aluetoimitsijaa liikuttavat erilaiset kokoukset, koulutukset ja työpaikkakäynnit. Niinä hetkinä, kun aluetoimitsija ehtii istua työpöytänsä äärellä, ovat kaikki kolme kovassa käytössä. Perinteisesti metalliteol- lisuuden järjestäytymisaste on ollut keskimääräistä parempi, vaikkakin eri sopimusalojen välillä on eroja. . Järjestäytymisaste ei kuitenkaan ole pysynyt tavoitteessa, ihmiset eivät itsestään liity ammattiliittoon, hän huomauttaa. Oman haasteensa työpaikkakäynneille tuo uusien tai pienten yritysten löytäminen, joilla ei ennestään ole liiton jäseniä saati luottamushenkilöitä. Metallissa aloitetaan huhtikuun alusta myös järjestämiskampanjat, joissa ns. Telakoiden alihankkijoita on ympäri maata. Ammattiosastojen rooli on muutenkin muuttunut aikojen saatossa. . Niiden rakenteen läpikäyminen ja osastojen toiminnan tilan selvitystyö on Metalliliitossa tämän kevään juttu. . Työpaikkaosastot ovat entistä vahvemmin mukana. Synkkiä näkymiä Työttömien ja lomautettujen metallialan työntekijöiden määrä kävi korkealla neljän vuoden takaisen taloudellisen notkahduk- sen aikana. Käytännössä edunvalvonta on luottamusmiesten vastuulla, jos kyseessä on usean työpaikan kokoomaosasto. Kysymyspatteristo liitosta lähtee osastoille maaliskuussa, Mehtälä tietää. Ammattiosastojen joukko on kirjava, on pieniä ja isoja, köyhiä ja varakkaita, lähes toimimattomia ja aktiivisia, kaikille kuitenkin ovat säännöt samat. Mikä on järkevä ammattiosastorakenne, siinä kysymys. Jos Turun STX:n suurtilaus olisi tullut, olisi tukieurot saatu moninkertaisesti takaisin, mm. veroina ja alentuneina sosiaaliturvakuluina. Tullaan tutuksi, Mehtälä kuvailee. Entistä aktiivisemman jalkautumisen tavoitteena on myös kasvattaa järjestäytymisastetta, sillä ayliikkeen voima perustuu jäsenmäärään. 2013 Kalenteri, kännykkä ja tietokone ovat Metalliliiton aluetoimitsija Jari Mehtälän tärkeimmät työkalut. Tullaan tutuiksi työpaikoilla Metalliliiton aluetoimitsija Jari Mehtälä vierailee yrityksissä entistä useammin. Teksti ja kuvat: TUULA LESKINEN Oululaisen Metalliliiton aluetoimitsijan Jari Mehtälän tärkeimmät työkalut ovat älypuhelin, tietokone ja kalenteri. Viime vuoden lopussa työllisyystilanne on taas muuttunut synkemmäksi edelliseen vuoteen verrattuna. Eivätkä näkymät ole hyvät. . Ennen puhelimien ja sähköpostien aikaa kokoonnuttiin ja käytiin porukalla asioita läpi. Rautaruukin Raahen tehtaan 150 työntekijän vähennys tuntuu kohtuulliselta sen koko työntekijämäärään nähden, mutta jos toisessa yrityksessä on saman verran työntekijöitä, on se jo iso yritys, Mehtälä huomauttaa. . 6 KANSAN TAHTO 5 . Toki työpaikoilla on kierretty ennenkin, mutta nyt toimintaan haetaan systemaattisuutta. . Työttömyys on vähentynyt hiljalleen, mutta taso jäi korkeammalle tasolle kuin mitä se oli ennen vuoden 2009 piikkiä. Miksei Suomi olisi voinut vetää samalla tavalla kotiinpäin kuin Ranska, jos tuki olisi myöhemmin todettu laittomaksi ja jouduttu maksamaan sakkoja, niin joka tapauksessa työ olisi ehditty aloittaa, Mehtälä arvioi. Kaksipiippuiset kaivokset Kaivostoiminnassa on potentiaalia pohjoisessa, ja jo nyt kaivosten alihankinta tuo työtä Kainuun ja Oulun seuduille. järjestäjät kiertävät työpaikkoja. Jatkossa aluetoimitsijan voi tavata yhä useammalla työpaikalla. Metalliliiton viimekeväisessä liittokokouksessa päätettiin, että liiton väki käy nelivuotiskaudella kaikilla sopimusalaan kuuluvilla työpaikoilla. Vielä suurempi se Mehtälän mukaan olisi, jos kaivannaisteollisuuden tuotteet jalostettaisiin kotimaassa pidemmälle, eikä vietäisi raakaaineena satamaan. Kaivosten työntekijöiden edunvalvonnassa otetaan vasta ensiaskelia monella aloittelevalla kaivoksella.
Nopeaa pikavoittoa tai pitkäaikaista turvaa hakevat pääomat eivät kuitenkaan ohjaudu työllistäviin investointeihin, joiden tuotto-odotukset ovat epävarmoja. Kuntayhtymäliikelaitos voisi olla yksi mahdollisuus, pohti Hannu Leskinen. Jari Mehtälä, 37, on työskennellyt pian neljä vuotta Metallin aluetoimitsijana Oulun aluetoimistossa. Projektiosaaminen, arktinen laivanrakennus, laivaterästen kotimaan tuotanto ja tehokas osaava alihankintaverkosto ovat tärkeitä tekijöitä telakkateollisuuden säilymisessä ja uusien työllistävien tilausten saamisessa. Etenkin ympäristöystävällisen tuotannon, kuten nestekaasukäyttöisten laivojen potentiaali on tulevaisuudessa merkittävä. Tätä osaamista ei ole varaa hukata. Julkisuudessa on oikeiston ja työnantajien toimesta pitkin viime syksyä ja alkuvuotta vaadittu tiukkaa talouskuria ja palkkaneuvotteluissa nollalinjaa. Suomella on viidenneksi paras luottoluokitus kaikista maailman valtioista kansainvälisen varainhoitoyhtiö Blackrockin tuoreen tutkimuksen mukaan. Kun pidetään palveluista ja työpaikoista huolta, niin kyllä Suomi pärjää. Kirjoittaja on oululainen kansanedustaja, vasemmistoliiton varapuheenjohtaja ja Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston puheenjohtaja.. Vapaa-aikanaan hän harrastaa moottoripyöräilyä. RISTO KALLIORINNE Telakat vauhtiin ja leikkauslistat piiloon Valtiopäivät kokoontuvat jälleen ensi viikolla. Kannatusta on maakunnallis- kuntayhtymätyyppisillä sote-alueilla vastuukuntamallin sijaan, kertoi Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Leskinen Kajaanissa. Hallituksen kaavailema sote-palvelurakenteen uudistus lähtee vahvojen peruskuntien varaan nojaavasta vastuukuntamallista, jossa toiminnat erikoissairaanhoitoa myöten järjesttäisiin yli 50 000 asukkaan kokonaisuuksissa. Kuntien yhteiset sote-alueet ovat pohjaesityksessä mukana vain poikkeuksena. . Toisaalla taas työntekijän näkökulmasta moni asia on retuperällä. . Kantaamme en voi vielä kertoa, mutta kyllä viestit tällaisia ovat olleet Pohjois-Pohjanmaata lukuunottamatta. Keski- Pohjanmaalla on myös vastuukuntaajattelua koska Kokkolan osuus kokonaisuudesta on niin suuri, 70 prosenttia, Leskinen selvitti. Hänen mukaansa Pohjois- Pohjanmaalla selkeää yhtä näkemystä ei ole. Mittasuhteet ovat vastuukuntamallille ehkä liian suuret ja kuntatapaamisissa on heitelty sitäkin, että Pohjois-Pohjanmaa voisi jakautua pariksi kolmeksi sotealueeksi. Koko pohjoisen Suomen kattavalla Oulun yliopistollisen keskussairaalan Erva- eli erityisvastuualueelle rakenneselvitystä tekevät Kainuun sosiaali- ja terveyden- heillä on oma sopimusalansa, Mehtälä kertoo. Kansainvälisten yritysten ulkomailta tulleiden johtohenkilöiden toimintatapojen ja -kulttuurien erot ovat myös tuoneet omat sävynsä kentälle. Kuntayhtymä on demokraatttisempi kuin yhden kunnan hallitsema vastuukuntamalli, Laurikainen lisäsi. Kainuun väestöpohja, Vaala poislukien noin 78 800, riittää hallituksen kriteeristöön. Vastuukuntamalli voisi käytännössä syntyä vain Kajaanin nojaan, mutta kaupunginjohtaja Jari Tolosen mielestä mitään tarvetta uuteen hämmentämiseen ei ole. Kainuun nykyisessä sotekuntayhtymässä vain osin mukana olevan Puolangan edustajat olivat tilaisuudessa vain kuulolla. . Talvivaaran tapahtumat ovat mustanneet mielikuvaa koko kaivosalasta, vaikka suurin osa kaivoksista toimii lainsäädännön mukaisesti, hän huomauttaa. . opposition välikysymys telakkateollisuuden tukiin liittyen. Nykyisin yksityisiä pääomia on maailmantaloudessa jopa niin paljon, että luotettavimpina pidetyt maat ovat saaneet lainaa käytännössä negatiivisella korolla. Olisi mukava, jos kaikki pääsi- huollon kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto, Hannu Leskinen ja Rovaniemen apulaiskaupunginjohtaja Matti Ansala. He valmistelevat helmikuun loppuun mennessä alueen kuntia kuultuaan esityksen siitä, miten sosiaali- ja terveyspalvelut pitäisi Pohjois-Suomessa järjestää. . Osakekurssien kehitys ja osinkojen jako taas ovat pienessä roolissa valtion omistajuudessa. Aikanaan Suomi vaurastui valtionyhtiöillä, kun yksityisiä pääomia ei ollut riittävästi ja nyt on jälleen aika turvata perusteollisuuden työpaikat ja yhteiskunnan hyvinvointi valtion vahvalla osallistumisella meriteollisuuden kehittämiseen. Yhteiskunnan kehitystä ei saa jättää ylikansallisen yksityisen pääoman varaan. Telakkateollisuus ja sen laaja alihankintaverkosto ovat merkittävä työllistäjä. Edessä on työteliäs kevätkausi ja luvassa raskaita päätöksiä. Rovaniemen seudulla, LänsiPohjassa, Keski-Pohjanmaalla ja nyt täällä Kainuussa sote-aluemalli on selvästi suosituin. Toisaalta tervettä kriittisyyttä kaivoksia kohtaan pitää olla. Valtiolle teollisuuden merkitys tulee niiden luomista työpaikoista ja verotuloista. Alkukuukaudet ovat ratkaisevia, pitäisi myös olla säännöllistä tekemistä päivisin, ettei jäädä yhteiskunnan ulkopuolelle. Mehtälä ei näe uudelleenkouluttautumista toiselle alalle helppona ratkaisuna, vaikka nykyään puhutaan, että työuran aikana työskennellään useissa eri ammateissa. . Toisessa kaivoksessa hommat hoituvat hyvin ja työntekijöitä kohdellaan asiallisesti. Jos nuori lähtee 15-vuotiaana ammattikouluun ja käy sitä kolme vuotta, niin on hädin tuskin täysi-ikäinen. Istuntokauden alkuun sijoittuu mm. Entä jos muut alat eivät kiinnosta lainkaan, hän pohtii. 7 KOLUMNI nan yhteisenäkään enää riitä, Maire Ahopelto huomautti. Kuntien välillä liian isot erot Rakenneuudistuksen tavoitteena on varmistaa, että koko maassa sotepalvelujen järjestäjillä on riittävä väestöpohja ja resurssit palvelujen määrän ja laadun turvaamiseksi. . Tällä hetkellä kuntakohtaiset erot palveluissa ovat aivan liian suuret, sanoi lääkintöneuvos Jukka Mattila sosiaali- ja terveysministeriöstä. Hänen mukaansa Kainuussa lähtökohta uudistukseen on muuta maata huomattavasti valmiimpi. Tilaisuudessa luottamushenkilöpuheenvuoron käyttänyt Osmo Polvinen korosti toimivien sosiaali- ja terveysplavelujen olevan mitä suurimmassa määrin elinkeinopolitiikkaa. . Varsinkin vanhuspalveluista eläköityy väkeä kiihtyvää tahtia. Kainuun nuorten ja koulutusmäärä eivät riitä, 2020-luvulla meillä voi olla usean sadan työntekijän vajaus, Ahopelto huokaisi. OYS voisi olla kuntayhtymäliikelaitos Nykyisen erityisvastuualueen eli Erva-alueen rooli muuttuisi jatkossa enemmänkin koordinoijaksi, palvelujen tuottaja se ei olisi. . Tästä ilmiöstä johtuvat esim. Kaikki muokkaavat pysyvästi ison pinta-alan, toisin kuin jokin teollisuuslaitos, jonka tilalle voidaan rakentaa jotain muuta. Työurat ja työttömät Työurien pidentäminen on metallialalla vaikeaa. . Ja kun nyt olemme tilanteessa, jossa vienti ei vedä, tarvitsemme valtiolta vahvaa panostusta kotimarkkinoiden toimivuuteen vaikeiden aikojen ylittämiseksi. Myöhemmin keväällä pidettävään valtion kehysriiheen tarvitaankin innovatiivista ja tulevaisuuteen tähtäävää kotimaista elinkeinopolitiikkaa kaikkinaisen talouskurin nimissä tehtävien menoleikkurien sijaan. Ei siis ole aihetta sirotella tuhkaa päällemme ja maalata tulevaisuutta sysimustalla pensselillä. Sen ohella maailman talousfoorumi WEF pitää Suomea maailman kolmanneksi kilpailukykyisimpänä valtiona. Suomen talous on siis kansainvälisesti katsottuna priimaluokkaa eikä sen tähden pidä lähteä supistamaan julkisen sektorin menoja talouskurin keppihevosella. Useat taloustieteilijät ja markkinauskovaiset järjestöt, kuten OECD ja IMF, varoittelevat Suomea leikkauslistojen tiestä. Myös meidän päättäjien on kuunneltava näitä ajatuksia erityisen tarkasti. Velkaantuminen ei ole Suomen suurin ongelma, vaan edelleen kärjistynyt yhteiskunnallinen epätasa-arvoisuus ja paheneva työttömyys. KANSAN TAHTO 5 . Siis palvelujen järjestämismallin eikä palvelujen tuottamista josta päätetään kullakin alueella itse, Ahopelto huomatti. Vaalan johto haluaa Pohjois-Pohjanmaalle Kajaanissa selvitysmiesten kuultavina olleet Kainuun kunnanjohtajat ja luottamushenkilöt tukivat maakunnan sotepalvelujen tuottamista nykyisellä kuntayhtymämallilla. Vain Vaalan kunnan johto ilmoitti kuntansa haluvan jatkaa Pohjois-Pohjanmaan erityissairaanhoidon ja muiden sote-palvelujen piirissä. Paltamon kunnanjohtajan Arto Laurikaisen mukaan Kainuussa kuntayhtymämalli vastaa parhaiten kuntien tarpeita eivätkä ne halua sote-hallinnon ja rahoitusvastuun siirtämistä laajemmille erityisvastuualueille. . Uudessa mallissa on kuuluttava johonkin sote- alueeseen eikä Paras-säädöksissä ollut 20 000 asukkaan väestöpohja usean kun- sivät eläkkeelle terveenä 63-vuotiaina tai myöhemmin niin halutessaan, mutta moniko lähtee metallialalta, Mehtälä kysyy ja vastaa itse, että eipä juuri kukaan. Työuraa on vaikea pidentää alkupäästäkään. Sitäkin sairaalamaailmassa on, Hannu Leskinen myönsi. Yliopistollisten keskussairaaloiden kuten OYS:in tuleva omistuspohja on hänen mukaansa eri asia kuin Erva-uudistus, ja avoin keskustelulle. . Työttömyyden pitkittyessä työnhakijalta loppuu usko työn saamiseen ja työnantajalta halu ottaa töihin. Voisimme ehkäistä turhaa kilpavarustelua. 2013 Pohjoisen sote-uudistuksessa poikkeuksesta tulossa sääntö Vastuukuntamalli ei innosta kuntapäättäjiä AKI RÄISÄNEN . Armeija vie työurasta puolesta vuodesta vuoteen. Ongelmallisena Mehtälä näkee pitkään työttömänä olleiden tilanteen. . Kainuussa on koettu vaikeita aikoja, mutta aina on selvitty ja niin nytkin, hän uskoi. Yksi uhkakuva on sotepalvelujen henkilöstöpula. . telakkateollisuuden rahoitusongelmat, koska tappiolliseen toimintaan kukaan ei ole halukas rahojaan sijoittamaan. Valtiolle telakkateollisuuden merkitys on toisenlainen kuin sijoittajille
R.af Ursin (1854-1936) totesi, kuinka Forssan julistus ?tulee aina olemaan ikuiseksi kunniaksi Yrjö Mäkelinille, yhdelle Suomen työväenliikkeen etevimmistä taistelijoista?. KUVA: KANSAN ARKISTO Paljolti suurlakon, jota Mäkelin vauhditti Punaisella julistuksellaan, seurauksena toteutui Forssan vaatima eduskuntareformi vuonna 1906. Siirryttiin säätyvaltiopäivistä yksikamariseen eduskuntaan. Puolue otti ohjelmaansa sosialismin ja muutti nimensä sosialidemokraattiseksi puolueeksi. Mäkelin oli perehtynyt äänioikeusasiaan. 2013 Yrjö Mäkelin ja politiikan ?Ikuiseksi kunniaksi? Suomen työväenpuolueen edustajakokous pidätettiin Forssassa 17?20.8.1903. 8 KANSAN TAHTO 5 . Nykymuotoinen yleinen ja yhtäläinen äänioikeus astui voimaan.. Se hyväksyttiin muutoksitta ja tunnetaan Forssan julistuksena. Mietintö ?Mitä köyhät sanovat äänioikeusasiasta. hyväksyttiin muutoksitta ja se tunnetaan Äänioikeusjulistuksena (KUVA OIKEALLA). Vanhan työväenliikkeen merkittävin aivo, tohtori N. Hän laati kuulun mietintönsä äänioikeuskysymyksestä
Vaatimus merkitsi käytännössä Suomen pitkälle menevää itsenäistymistä. Keisarikunnan näkökulmasta Mäkelinin teksti näytti vallankumousjulistukselta. Sigmund Roos esittää Suomen kansallislakko. Mäkelin kieltäytyi anomasta armoa. Hän olikin oikeassa. on vapaa tuomiosta, jonka historia kerran tulee tälle kansalle antamaan siitä heikkoudesta, jota se on osoitta- Tätä ennen Mäkelin oli istunut tamperelaisen Kansan Lehden päätoimittajana 1901-1907. Mäkelin toimi työväenliikkeen mandaatilla porvarissäädyssä säätyvaltiopäivillä 1905-1906. Eduskunnan jäsen hän oli 1908?1910 ja 1912?1917 vanhan sosialidemakraattisen puolueen edustajana. Vapauduttuaan vankilasta vuoden 1918 sodan jälkeen vuonna 1922 hän hakeutui yhteistyöhön vasemmistoradikaalin Sosialististen Työväenpuolueen kanssa, jonka lehti Pohjan Kansa oli. Vuonna 1917 Mäkelin heilutti eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan nuijaa. Jos, niin mistä? Vastausta voi etsiä hänen poliitikon uransa suurista historiallisista murroksista. Eräs avain Mäkelinin aivoituksiin löytyy hänen helmikuussa 1914 pitämästään eduskuntapuheesta. Nuori poliitikko kirjoitti Forssan julistuksessaan, ettei työväestö voi tunnustaa säätyeduskuntaa koko kansaa edustavaksi, koska eduskuntaoikeus siinä perustuu syntyperään ja varallisuuteen. Mäkelin näki säätyvaltiopäivät aateliston, papiston ja porvariston herrainpäivinä, luokkaeduskunta. Sisällissodan jälkeen hän toimitti valkoisten lakkauttaman Kansan Tahdon tilalle perustettua Pohjan Kansaa (1922) ja Uutta Pohjan Kansaa (1923). JUHANI RANTALA Muutama vuosi ennen ensimmäisen maailmansodan syttymistä Euroopan taivaalle alkoi kasaantua maailmapaloa ennustavia pilviä. Toimittaja Hannes Uksila tuomitsi militarismin ja näki sodan raskaaksi etenkin työväestölle. Taustalla oli Venäjän laivaston täystuho sodassa Japania vastaan ja tsaarin valtaistuimen horjuminen maan sisäisten levottomuuksien takia. Mutta Punaisen julistuksen takana piili kansallisromanttisen juonteen ohella myös vankkaa realismia. Tuolloin hän kirjoitti kuulun valtalain, joka tähtäsi Suomen irtaantumiseen Venäjästä. Kaksi muuta Mäkelinin kynästä lähtenyttä historiaan jäänyttä tekstiä olivat Äänioikeusjulistus (1903) ja Punainen julistus (1905) nut taistelussa olemassaolon puolesta?. Edellä olevassa Mäkelin potkaisee nilkkaan Suomen silloista yläluokkaa, ei vain Venäjää pokkuroivaa vanhasuomalaista konservatismia. Se oli osaltaan syynä siihen, että Venäjän armeijan yksiköt ryhmittyivät hyökkäysasemiin Helsingin ympärille ja sen laivasto suuntasi tykkinsä kaupunkia kohti. Punaisella julistuksellaan Mäkelin käänsi kelkkansa 180 astetta. Reilua viikkoa aiemmin, 21.10.1905 hän oli korostanut Kansan Lehden pääkirjoituksessaan laillisuudessa pitäytymistä. Miksi Mäkelin nosti kapinalipun. Tahto tarkoitti hänen katsannossaan Suomen itsenäisyystahtoa ja kyky lujittaa vastarintaa feodaalisporvarillisen Venäjän sortoa vastaan. Alkuhämmennyksessään Uksila ja kumppanit eivät nähneet Mäkelinin suurta linjaa, jossa kansallismielisyys edelsi sosialismia. Forssan julistuksen anarkismi Vaikka Mäkelin karsasti laittomuuksia ja työväestön omavaltaista aktivismia, on hänen 28-vuotiaana kirjoittamassaan äänioikeusjulistuksessa nähty yllytystä anarkismiin. Mäkelin painotti tuolloin kesällä 1903, ?ettei Suomen työväestö voi tuntea mitään siveellistä velvollisuutta noudattaa säätyvaltiopäivien luokkalakeja. Oliko sitten niin, että vuoden 1905 suurlakon jälkimainingeissa sattuneissa välikohtauksissa työläisradikaalit noudattivat Mäkelinin Forssan oppia? Ajan porvarilliset historioitsijat ovat tul- 9 kinneet Mäkelinin heittäneen bensaa liekkeihin. Hänet armahdettiin yleisessä amnestiassa vuoden 1922 alussa. Vasemmistolaisesta agitaatiosta syytetty Mäkelin vangittiin uudelleen elokuun alussa 1923 ja hän kuoli hämärissä oloissa valtiollisen poliisin vankeudessa samana vuonna. Punainen julistus Mäkelin tuomitsi vanhan työväenliikkeen johtajista voimakkaimmin työläisaktivismin väkivallantekoineen. Uksila muistutti työväenliikkeen aina tuominneen sodat. Mistä usko sapelin kalistelun siunauksellisuuteen hiipi Yrjö Mäkelinin aatoksiin? Oliko hän nyrjähtänyt muodikkaaseen sosiaalidarwinismiin tai saanut peräti ajan hengen mukaisen nietzscheläisen tartunnan luovasta tuhosta? Vai oliko Mäkelinin sotaisuudessa sittenkin kyse jostain muusta. Edes Kerenskin sosialidemokraatit eivät myöhemmin sulattaneet Suomen itsenäistymisen haaveita. Lisäksi Mäkelin näki, ettei Suomen säätyvaltiopäivät luokkapohjaisena herrakerhoina omaisi munaa panna kampoihin venäläistämistä vastaan. 2013 keinot Yrjö Mäkelin Lakimiehenä ja poliitikkona tunnettu Yrjö Mäkelin (1.6. Mäkelin näet aavis- teli, etteivät Venäjän porvarit lotkauttaisi korvaansakaan Suomen itsenäisyyden asialle. Mäkelin ounasteli porvarillisen Venäjän pahemmaksi Suomi-syöjäksi kuin lahon keisarikunnan. Usein hän vannotti, ettei työväestön tullut turvautua ?heinähankoihin?. Nyt kun ruudin savu peitti sivistyneen Euroopan taivaan, ääni Mäkelinin kellossa yllättäen muuttui. ?Kansan enemmistöltä on riistetty se, mikä tekee ihmiset kansalaisiksi eli poliittiset ja yhteiskunnalliset oikeudet?, hän tähdensi. Epäsuorasti, mutta poliittisesti lukutaitoisille selvästi, Mäkelin hyökkäsi myös porvariston tsaarin edessä kyyristelyä vastaan. ?Osattomain ja yhteiskunnallista sortoa kärsiväin puolue. Siinä Mäkelin tähdensi, ettei kansa muuttunut valtioksi ?paperit kourassa?, vaan ratkaisevaa kansan säilymiselle oli tahto ja kyky. Tuona vuonna 1914 Mäkelin oli päätynyt johtopäätökseen, jonka mukaan porvarien kuralle juoksema Pietarin tie oli kuljettu loppuun. Hän uskoi, että kammottavuudestaan huolimatta alkanut sota saattoi koitua siunaukseksi ihmiskunnalle. Ymmärrettävästi Mäkelinin tuntevat olivat äimänkäkenä kysellen, miksei hän suoralta kädeltä tuominnut toistensa kurkkuun käyneiden valtioiden väkivaltaa? Ristiriita näkyi myös Kansan Tahdon toimituksen sisällä. Mainittujen historioitsijoiden tulkintoihin on vaikuttanut heidän porvarillinen maailmankatsomuksensa ja vuoden 1918 voittajien jälkiviisaus. Porvarillisen demokratian asialla Mäkeliniä luettiin huonosti. Mutta kuten äänioikeusjulistus (1903), myös hänen laatimansa Punainen julistus syksyn 1905 suurlakon ajalta voitiin lukea monella tavalla. Nimestään huolimatta se ei ollut sosialismin ilosanoman ilmoitusta vaan Venäjän valtaa vastaan kohdistunut kansallismieleinen manifesti. Punaisessa julistuksessaan Mäkelin vaati kansalliskokousta valmistelemaan Suomen kansa tahdon mukaista peruslakia. Kansakunnat varustautuivat ja solmivat liittoja. Yrjö Mäkelin seurasi Kansan Tahdon päätoimittajana valppaasti suurvaltojen asemiinajoa. Sitä vastoin vaikuttaa kaukaa haetulta, että Mäkelinin teeseillä olisivat olleet kipinä työläisaktivismin ja punakaartien syntyyn. Nordenstreng syytti Mechelin-tutkimuksessaan (1937) sosialidemokraatteja haaveista pystyttää proletariaatin diktatuuri Forssan kokouksen (1903) jälkeen. On totta, että Forssan puolueohjelma irrotti työväenliikkeen porvarillisesta ideologiasta. 1923) toimi Kansan Tahdon päätoimittajana vuosina 1908-1911 ja 1914-1818. 1875?20.9. Se ei ollut uhkapeliä Venäjän heikkoudella. Myös itsenäisyysmielisempi porvaristo tarttui feodalismilta haiskahtaviin säätyoikeuksiinsa. Mäkelin epäili, että Suomen silloinen porvaristo piti salaa Venäjäm keisarin valtaa myös oman pääomansa turvaamisen viimeisenä lukkona. Sisällissodan aikana Mäkelin oli valittu Kansanvaltuuskunnan valistustehtäviin. Valkoisten luokkaoikeus tuomitsi hänet kuolemaan. -teoksessaan (1907), kuinka Suomen työväestö jo suurlakon aikana valmisteli väkivaltaista toimintaa porvaristoa ja venäläisvaltaa vastaan. Vuonna 1924 Jarl von Schultz puolestaan työväenliikkeen ensivaiheita tutkailtuaan väitti juuri Forssan julistuksen tekstiksi, joka vapautti sosialistit lakien kahleista. Myöhemmin S. Hän aavisteli pahinta ja kesällä 1914 Eurooppa oli sodassa. Koko siihenastisen poliittisen uransa ajan Mäkelin oli tunnettu rauhanmiehenä, miltei pasifistina. Hän kyseenalaisti epädemokraattiset säätyvaltiopäivät. Hän pelkäsi Suomen sisäisesti epädemokraattisena luisuvat Venäjän nieluun ja joutuvan lopulta lähettämään edustajansa Venäjän duumaan. Pandoran lipas Kuten sanottu Punaisessa julistuksessaan Mäkelin vaati kansalliskokousta, jossa suomalaisten poliittinen tahto vapaasti ilmenisi. Vaikka Mäkelin nytkin vannotti, ettei joukkovoima ja kansanliike merkinnyt väkivallan hyväksymistä, Punaisesta julistuksesta tuli eräänlainen poliittinen Pandoranlipas. Tästä lippaasta nousi kaksi mörköä: Venäjän sotilaallisen voimankäytön uhka ja työväestön intoutuminen kivääriuskoon. Jatkuu seuraavalla sivulla. KANSAN TAHTO 5
2013 Työläisaktivismi Keväällä 1904 liikkui huhuja työväenliikkeen nujertamisesta ja Työmies-lehden lakkauttamisesta. johto puheenjohtaja E. Yhteistyö bolsevikkien kanssa ei pysyisi suomalaisten hanskassa vaan suistuisi anarkismiin, hän pelkäsi. Kagaalin miehenä Venäjän hallituksen Suomeen kohdistama sorto johti Mäkelinin yhteen perustuslaillisten porvarien kanssa. Tukea hänelle tuli vain Oulusta, kun Kansan Tahto vaati ?puolueen puhdistamista ääriaineksista.? Oikeus-lehti Kiistan takia Mäkelin joutui sivuraiteelle puoluejohdosta. Hän saarnasi nyt entistä tuimemmin eettisten arvojen rikkomattomuutta työväenliikkeessä. Yksi merkittävin nimi käännynnäisistä oli Otto Ville Kuusinen. Mäkelin hyökkäsi ärhäkkäästi radikaaleja tulokkaita vastaan. Valppaasta Työmies-lehteen peesasi enemmän vanhoillisten porvarien sovittelupolitiikkaa suhteessa keisarikuntaan, mutta oli sosialismissaan jyrkempi. Suomen työväenliikkeen ei tulisi sekaantua Venäjän vallankumouskuohuntaan, Mäkelin varoitteli. Vuoden 1905 maaliskuussa ammuttiin Viipurissa läänin venäläistä kuvernööriä. ?Tarkoitus pyhittää keinot. Suurlakon 1905 seurauksena ensimmäinen sortokausi päättyi ja työväenliikkeen toimintaedellytykset helpottuivat. noijana. Järjestyneelle työväenliikkeelle kävi kiusalliseksi, kun sen jäseniä jäi kiipeliin puolueen jäsenkirja taskussa ryöstöistä ja kahakoinneista. Valtataistelu puolueesta Suurlakon jälkipyykki johti valtataisteluun sos. puolueen oikeanlaidan kulkijaksi. Hän asemmoitui samalle parlamentaarisen sosialismin kannalle, millä esimerkiksi Ruotsin ja Saksan sosiaalidemokraatit olivat. Mäkelinin politiikka kävi yksiin Ruotsin sos.dem.puolueen puheenjohtajan Hjalmar Brantingin (1860-1925) näkemyksen kanssa. Heinäkuun lopulla venäläinen varusväki nousi kapinaan Viaporissa. 1906. Mutta Mäkelinille jäi luu kouraan puolueessa. vahva isäehdokas. Nämä äkkikäännynnäiset, ns. Tässä aktivismissa viholliseksi nähtiin tsaarin valta, ei suomalainen porvaristo, kuten myöhemmin punakaarteilla. Työläisaktivismia oli organisoimassa Matti Turkia. Kiistan ytimessä muhi juuri puolueen toimintatavat. Vastakkain ajautuivat pitkään puolueessa toimineet ja suurlakon ynnä Punaisen julistuksen innoittamina sosialismiin heränneet ?maisterinulikat?, joiksi Mäkelin heitä nimitti. Mäkeliniltä näyttää jääneen hoksaamatta uuspunikkeja sanansäilällä vitsoessaan, kuinka hän itse julistuksillaan oli näiden ?maisterinulikoiden. Kramarenkon. Oulussa työläisaktivismin puolesta liputti räätäli Jaakko Kemppainen. Heitä riensi tukemaan liki 2 000 punakaartilaista. Viaporin kapinaan liittyi Hakaniemen mellakka 2 elokuuta, jossa punakaartin ja suojeluskunnan osastot ottivat ensikerran verisesti yhteen. Mäkelin ei hyväksynyt alkuunkaan työväenliikkeen sotkeutumista venäläisten sisäisiin kärhämiin. Se ei ollut kenenkään kontrollissa ja seurauksena olisi väkivalta, mistä hyötyisi yksin Venäjän sortokoneisto, hän varoitteli. Kannanotossa näkyi Mäkelinin käsitys joukkotoiminnasta. Hän toimi sos.dem.työväenyhdistyksen puheenjohtajana vuosina 1901-1904. Työläisaktivistina kunnostautui myös Janne Hautala, josta tuli Kansan Tahdon toimittaja vuonna 1907, samana vuonna, jolloin Yrjö Mäkelinistä tuli lehden päätoimittaja. Pilalehti Kurikka ei tahtonut uskoa Kansan Lehden päätoimittajan Yrjö Mäkelinin kirjoituksia salaisen toiminnan vaaroista. maltillisten sosialistien leiriin eurooppalaisessa vertailussa. KUVA MARJA-LEENA SALKOLAN KIRJASTA JULISTAJA JA POLIITIKKO. Ensimmäinen uhkakuva ei toteutunut, Venäjän pääesikunnasta ei tullut tulikomentoa, mutta toinen kylläkin. Heinäkuussa onnistui työläisaktivisti Karl Procope surmaamaan santarmieversti W. Paradoksaalisesti sos.dem. Hän toimi myös Kansan Tahdon toimittajana vuonna 1917. Oikeus-lehden miehet tunnettiin kaikki Suomen asian puolustajina ja yhteyksistään perustuslaillisiin porvareihin maan itsenäisyyden airuina. Kesä 1906 hohkasi poliittisesti kuumana Suomessa. olleen yksi syy Oikeus-lehden perustamiseen. Lehden tykityksen kohteeksi joutuivat monet tahot. Kun Suomen porvari suomettui syömään kenraalikuvernööri Oboleskin kädestä, sos.dem,puolueen punakaartilaissiipi radikalisoitui ja alkoi rasvata kiväärien lukkoja. Antoiko Mäkelin aatteellista tukea puolueen kiväärilinjan miehille purkaessaan pettymistään, kun perustuslailliset porvarit ryhtyivät siipeilemään tsaarin vallan kanssa ja pyyhkivät kalossinsa Punaiseen julistukseen? Syksyllä 1905 Mäkelin kirjoitti tulikiven katkuisesti: ?Punainen julistus oli alkuaan kansallinen julistus, mutta herrat tekivät siitä luokkajulistuksen. Niiden liikkuvat osastot, ?lentävät?, varastivat räjähdysaineita ja aseita. Järjestön päätehtäväksi katsottiin tsaarin vallan laittomina pidettyjen kutsuntojen vastustaminen. Vuoden 1901 asevelvollisuuslaki lakkautti Suomen armeijan, jolloin suomalaiset. Vanhuuden päivinään antamassaan haastattelussa hän sanoi toiminnan tähdänneen jopa Suomen itsenäistymiseen. Radikaalit työläiset katsoivat, ettei aseellinenkaan toiminta keisarin sortovaltaa vastaan ole poissuljettua. Omasta mielestään he varastivat Venäjän valtiolta, mutta eivät saaneet Mäkelinin hyväksyntää. Kuitenkin näistä sivuvaikutuksistaan huolimatta Punainen julistus voidaan lukea mäkeliniläisittäin ohjelmana valtatyhjiön täyttämiseksi. Pian hän heilutti kynäänsä jo lähden päätoimittajana. Revisionisti Kun Yrjö Mäkelin tuomitsi väkivallan ja maanalaisen toiminnan työväenliikkeen menettelytapana, hän samalla hylkäsi bolsevikkien vallankumousopin. Tällä linjallaan Mäkelin määrittyy vanhan sos.dem. Hän sanoi punakaartilaisten ?onnettoman menettelyn. Se kyykähti tilaajien puutteesta, vain kahdeksan numeroa ehti ilmestyä. Työtön Mäkelin oli menossa varastomieheksi Valkeakoskelle, mutta Kansan Tahto tarjosi hänelle oman alan hommia. Piirros julkaistiin Kurikassa 15.10. dem.puolueen johdossa. Maanalainen toiminta karkasi käsistä. -esibolsevikeille riitti myötämieltä puoluejohdon piirissä. Vain muutama 1800-luvun puolella työväenliikkeeseen etsiytynyt vanha jäärä asettui Mäkelinin tueksi. Hankkeen takana olivat Venäjän Suomessa valtaa käyttävät viranomaiset. Vanhan sos.dem.puolueen piirissä pohdittiin salaisen järjestön perustamista maanalaiseen toimintaan. Kansan tahdon mukainen nousu sortovaltaa vastaan oli ok, kuten suurlakko 1905, mutta salainen kaartiaktivismi tuomittavaa. Varsin pian ilmeni Mäkelinin povanneen kohdalleen. Sen mukaan köyhälistön joukkotoiminnan tuli olla avointa ja järjestäytynyttä. Yleensä ruotsalaisten ja saksalaisten sosialistien suhtautuminen bolsevismiin oli kriittinen. Lehti tuomitsi ryöstöt, vallankumouskähminnät ja salaiset järjestöt. Raskaan keskityksen revisionimin ideologiaa ja pasifismisaarnaa niskaansa saivat akateemiset herraspoikasosialistit ja kiväärejä rassaavat jyrkän linjan työläiset, yleensä kaikki luokkataistelun miekan hiojat. Mäkelin murjoi armotta myös väkivaltaisesta toiminnasta pilatusmaisesti kätensä pessyttä, Helsingissä majaillutta puoluejohtoa ja sos.dem-puolueen pää-äänenkannattajaa Työmies-lehteä. Räksytys puoluejohdolle toi Mäkelinille hatkat sosiaalidemokraattien kermakerroksesta. Puolueessa alkoi ilmetä spontaania työläisten liikehdintää. Tavoiteltiin myös yhteistyötä Venäjän vallankumouksen kanssa. Turkian maanalainen organisaatio, alkoi hankkia aseita ja osa sen jäsenistä kannatti terroria Suomessa majailleita venäläisiä vallankäyttäjiä vastaan. Työläisaktivistit tekivätkin keksi terrori-iskua. Hän perusti Oikeus-lehden ajatustensa ajamiseen syksyllä 1906. Kumppaneiksi hankkeeseen hän sai kaksi muuta ?revisionistia?, Kössi Kaatran ja Reino Drockilan. Kuten Mäkelin, Drockilakin tunnettiin sortovuosina asevelvollisuuslakkojen masi- Koska Mäkelin vastusti pontevasti työläisaktivismia, Hautalakin joutui maltillistumaan. Se merkitsisi hallitsemattoman anarkian rationaalista vaihtoehtoa. Juuri joukkojen omavaltaista ajelehtimista Mäkelin pelkäsi kuin ruttoa. Tästä johtui, että Mäkelin nousi avoimesti vastustamaan työläisaktivistien maanalaista puuhastelua. Nämä rauhanomaiset toiminnan patriarkat olivat N.R. Olkoon se siis tästä lähtien siitä.? Joka tapauksessa punakaartit siirtyivät anarkistiseen omatoimisuuteen. Tämän revisionismin merkittävin teoreettinen julkaisu oli saksalainen Socialische Monatshefte -aikakauskirja. Selvästikin Mäkelin etsi kansallista yhtenäisyyttä suhteessa Venäjään sisäpolitiikkansa revisionismilla. Miehen viiksikarvoihin siunautui lisää harmaita haivenia, kun Oikeus ei saanut tulta siipiinsä. af Ursin, Eetu Salin ja Taavi Tainio. Riidan suivaannuttama Mäkelin lähti ovet paikkuen tarmeprealisen Kansan Lehden päätoimittajan pestistä. Puheillaan ja teoillaan Mäkelin lukeutui kiistatta ns. marraskuun sosialistit ryhtyivät innokkaasti ajamaan jyrkkää ?oikeaoppista. Nämä punakaartilaisaktivistit tunsivat vetoa Venäjän bolseviikkeihin. Hän oli ensimmäinen työväenjohtaja, joka liittyi vastarintajärjestö Kagaaliin. Kagaalin perustamiskokous pidettiin 15.9.1901. Kaatra ansioitui runoilijana, vanhan työväenliikkeen merkittävimpänä. Tosin puolueesta erkaantunut toiminta hiipui muutenkin. 10 KANSAN TAHTO 5 . sosialismia ja luokkataistelulinjaa
Hän esitti, että työväestön tuli ottaa valta Suomessa. Oliko Mäkelin hypännyt Leninin kelkkaan. Marraskuun 14. Hänestä kehkeytyi yhä innokkaampi jääkäriliikkeen tukijana. Hän oli vasemmistolaisen Spartacus- ryhmän johtaja ja Rosa Luxemburgin (1871-1919) taistelutoveri. Spartacus-ryhmäläiset vaativat sodan kääntämistä luokkataisteluiksi. Kääntynyt bolsevismiin? Tämä epäilys osoittautuu hätiköidyksi. Suunnan tarkistuksen syyt eivät olleet ideologiasta eikä lyhyen tähtäyksen laskelmointiin perustuvia. Työväenliike ei uudessa tilanteessa voinut enää seurata tilannetta kädet ristissä, Mäkelin neuvoi. päivänä 1914 hän kehui Saksan aateveljiään siitä, että nämä olivat menneet hallitukseen ja myöntäneet maalleen sotilasmäärärahoja. Mäkelin näki eurooppalaisen suursodan kapitalististen valtioiden välien selvitettynä, jossa taustalla nyki naruja pääoman valta. Hän ei halunnut, että työväenliike ajelehtisi sodan kohuissa lastuna laineilla. Juuri tämä periaate, että työväenliikkeen tuli toimia hyvin järjestyneenä, oli Mäkelinin johtoajatus oikeana poliittisena käytäntönä. Oman tuhonsa välittääkseen työväestön täytyi kohdata sotakin lujasti organisoituneena ja eheänä, Mäkelin saarnasi. Se hyökkäsi myös vanhasuomalaista puoluetta vastaan, joka edusti porvaristoa, jonka mukaan myöntämällä sopivasti Venäjän tahtoon voitettiin enemmän kuin kampoihin panemalla. Kagaalin piirissä Mäkeliniä pidettiin omana miehenä. 2013 11 Kommunistiksi? Mäkelin kirjoitti kolme historiaan jäänyttä tekstiä: Äänioikeusjulistuksen (1903), Punaisen julistuksen (1905) ja Valtalain (1917). Alunperin pilalehti Kurikassa julkaistu piirros on Marja-Leena Salkolan kirjasta Julistaja ja poliitikko. Päästyään vankeudesta Tammisaaren pakkotyölaitoksesta vuoden 1922 tammikuussa Yrjö Mäkelin pestautui valkoisten lakkauttaman Kansan Tahdon tilalle perustetun Pohjan Kansan leipiin. Sosiaalidemokraatit yrittivät kosia linnankundia leiriinsä, puhemiehenä toimi vaikutusvaltainen osuuskauppamies Otto Karhi. päivänä hän kirjoitti Kansan Tahdossa, että oli valmis tulevassa taistelussa uhraamaan myös ihmishenkiä Voi havaita Mäkelinin päätyneen nyt siihen ajatukseen, jota merkittävä revisionistinen sosialidemokraatti Karl Kautsky (1854-1938) edusti. Tuolloin porvaristo torjui punaisen julistuksen sanoman ja alentui nuolemaan tsaarin saapasta. Jälkikäteen on helppo huomata, että sekä Punaisen julistuksen että valtalain kirjoitti väärän aatteen mies, sosialisti Yrjö Mäkelin, joka oli kansallismielisenä poliitikkona päätä pitempi aikansa porvariston pikkuovelia taktikkoja. Olojen pakko Väinö Tanner kertoo muistelmissaan Mäkelinin todenneen sos.dem.-puolueneuvoston kokouksessa helmikuussa 1918, että kansallissotaan oli ajauduttu olojen pakosta. Sama ?olojen pakon. He perustivat 1918 Saksaan kommunistisen puolueen. Luxemburg ryhtyi johtamaan työläisten vallankumouksellista liikehdintää. Mäkelin kierteli Hämeessa Kagaalin puhujana yllyttäen väestöä passiiviseen vastarintaan. Kagaalin porvarien luottamuksesta Mäkeliniä kohtaan todistaa, että hänet kutsuttiin maaliskuussa 1904 Bodenissa Ruotsissa pidettyyn salaiseen kokoukseen. Bodenin kokouksen tarkoituksena oli nostattaa Suomessa kansannousu myöntyväisyyspolitiikkaa ja Venäjän vallanpitäjien Suomen kuristamista vastaan. Linnankin mukaan valtalaki tähtäsi itsenäistymiseen Venäjästä ja demokraattisen hallitusmuodon voimaan saattamiseen. Lisäksi Mäkelinillä oli hyvässä muistissa vuoden 1905 petos. KANSAN TAHTO 5 . Hän kylläkin painotti kansallissodasta seuraavan vain onnettomuutta, mutta koska sotaan oli ajauduttu, hän katsoi, ettei työväestöä voinut jättää anarkian tilaan. Mäkelin vaati, että puolueen tuli yrittää estää vainot ja murhaaminen. Myös Suomessa sosialidemokraattinen puolue pystytti vallankumouksellisen keskusneuvoston. Tähän neuvostoon Mäkelin valittiin puolueen eduskuntaryhmän mandaatilla. Mäkelinin takin kääntö? Kun painekattila Venäjällä räjähti, Mäkelin yllättäen alkoi puhua vallankumouksesta ?yhteiskunnallisena välttämättömyytenä? loppuvuodesta 1917. Hän julisti, ettei tarkoitus pyhittänyt keinoja. Epäilyksistään huolimatta Mäkelin jaksoi innostaa muita. Tässä hän oli hyvässä seurassa. He olivat työväenyhdistyksen puheenjohtaja Jaakko Kemppainen ja Oulun työväen johtoon kuulunut Aapo Määttä. Mäkelin ehdotti Bodenissa Kagaalin tavotteiden luomista työväenliikkeeseen. Myöhemmin Mäkelinin Kagaali-henkisen julistus luettiin esimerkiksi Nokialla kymmenen tuhannen työläisten joukolle. Kagaali pidättäytyi väkivallasta, mutta sen perälauta vuoti. Ehkä tunnetuin kagaalilainen oli P.E. Kokoukseen osallistui myös kaksi oululaista. Mäkelin antoi rukkaset. Kun Mäkelin sitten pontevasti puolusti lehdessään Pohjois-Suomen puutavarateollisuuden lakkotaisteluja, porvarilehdet väittivät pohjolan raatajien lyöneen perseet kenttään Moskovan käskystä. Mäkelin sivalsi takaisin, että Moskova, joka antoi käskyjä, sijaitsi nälkäisten työläisten vatsoissa. Noske toimi tuolloin Saksan puolustusministerinä. Noskelaisuudesta tuli kommunisteille kirosana ja oikeistososiaalidemokraattien pilkkanimi. Kun Mäkelin maailmansodan aikana tuki avoimesti Saksan sos.dem.puolueen enemmistöä, joka kannatti sotilasmäärärahoja armeijalle, hän tässä katsannossa näyttäytyy noskelaisena ja Spartacus-kommunistien tuomitsijana. Kun kansa ja maa joutuivat vaaranalaiseksi, on jokaisen velvollisuus nousta torjumaan uhkaavaa tuhoa, Mäkelin puolusti Saksa- kantaansa. Saksan sosiaalidemokraattien vasempaan siipeen kuulunut Liebknecht oli ainoa puolueessaan, joka 1914 äänesti sotamäärärahoja vastaan. 1.maailmansodan aikana Liebknecht istui vankilassa sodan vastaisten esiintymistensä vuoksi. Suomeen sijoitetut Venäjän armeijan yksiköt olivat panneet paikoin hulinaksi emämaan vallankumouksellisen huuman innoittamina. Kun ehdotettiin, että työväenkaartit voitaisiin aseistaa edes kepeillä, Mäkelin vastusti. Mutta eikä hänen linjan viilauksessaan ole kuitenkin tuulen haistelun makua. Kun Kagaalin puuhamieheltä meni pupu housuun ja usko petti, Mäkelin rohkaisi: ?Sepähän on nyt perhana, ettei tässä jakseta, kun on tähänkin asti jaksettu.? Vuonna 1902 perustettiin myös naisten Kagaali. Hän oli huomattava sosialismin teoreetikko ja kritisoi Eduard Bernsteinin (18501938) revisionismista. Tammikuussa 1919 oikeistososiaalidemokraatti Gustav Nosken (1868-1946) johtamat sotilaat murhasivat Luxemburgin ja Liebknechtin. Hänen innoittamanaan esimerkiksi Tampereen työläisnuoriso kieltäytyi joukkomitassa venäläisten kutsunnoista. Jo Marx ja Engels näkivät tsaarin Venäjän Euroopan taantumuksen rautanyrkkinä. Jos voisimme kysyä Mäkeliniltä itseltään hänen takinkääntönsä syitä, hän arvatenkin viittaisi syksyä 1917 edeltäneisiin tapahtumiin. Tärkeimmäksi nousisi epäilemättä porvariston venäläisten sortovallan tuella tapahtunut valtalain kaataminen kesällä 1917. Valtalaki oli Mäkelinin kynäilemä ja tähtäsi Suomen ratkaisevaan irtiottoon venäjästä. Sivustatukea Mäkelin saa kirjailija Väinö Linnalta, joka tulkitsi valtalain kaatamisen johtaneen mielialojen jyrkkenemiseen työväenliikkeessä ja avanneen portit sisällissodallemme. Hän ennusti syntyvän veren vuodatusta, jos sosialidemokraatit eivät toimisi aktiivisesti. Porvarillisen vastarinnan eräs päämies, Konni Zilliacus (18551924) haali aseita vastarintaryhmille. Zilliacuksen historiaan jäänyt affääri oli yritys tuoda John Grafton -laivalla aseita aktivisteille syksyllä 1905. 1.maailmansodan puhjettua. Vähän aikaisemmin hän kielsi jopa keppiaseistuksen työläisten käsiin sopimattomiksi. "Noskelainen" ja Saksa-fani Kansan Tahdon miesten, Mäkelin ja Uksila linjaero maailmansotaan 1914-1918 noudatti Saksan sos.dem.puolueen vastaavaa jakoa. Uksila noudatti Karl Liebknechtin (1871-1919) sotapolitiikan vastaista linjaa. Nyt Mäkelin tulkitsi tilanteen sillä tavoin deterministisesti, vääjäämättä eteneväksi, ettei historian pyörää voinut kääntää taaksepäin. Kun Mäkelin vaati keskusneuvostoa tarttumaan tuuliajolle joutuneen työväenliikkeen peräsimeen, Edvard Gylling vaikeroi, ettei hän mielellään toiminut ilman pakkoa. Jahkailuun tuskaantunut Mäkelin sivalsi sarkastisesti: ?En minäkään?. Mäkelin näki pakkotilanteen jo olevan päällä. Hänen mukaansa minkäänlainen aseistus ei sopinut työväestön arvovalle. Siten marraskuussa 1917 bolsevikit ottivat vallan Venäjällä. Laiva kuitenkin karahti karille Pietarsaaren edustalla ja jouduttiin räjäyttämään. Syksy 1905 olisi voinut revetä suureksi rähinäksi, jos aseet olisivat päätyneet aktivistien käsiin. Isänsä innoittama YrjöMäkelinin poika Leo Mäkelin lähti jääkäriksi Saksaan.. Näin se olisi valmiina osallistumaan vallankäyttöön, kun kapitalistit olisivat väsyneet keskinäiseen teurastukseensa. Kuitenkin Mäkelinin into tukea Saksan sosialidemokraatteja näiden sotaponnistuksissa kätki myös suomalaiskansallisen motiivin. Kuten ilmeni, Mäkelinin kammoksui tilannetta, jossa tsaari Venäjä, silloisen Euroopan taantumuksen järjestysgorillana, pääsisi pitämään jöötä Keski-Euroopassa. Se olisi nujertanut Saksan ohella myös Saksan työväenliikkeen, maanosan edistyksen lipunkantajan. Mäkelinin katsannossa tämän uhkakuvan toteutuminen olisi merkinnyt Suomen lopullista hukkumista Venäjän kansojen mereen. Tästä syystä Mäkelin lipesi pasifismistaan. Svinhufvud (1861-1937), joka istui Suomen presidenttinä vuosina 1931-1937. Muodollisesti Kagaalia ei koskaan lakkautettu vaikka sen toiminta päätyi suurlakon jälkeen. Vuodet 1917-1918 Keväällä 1917 puhjenneisiin yhteiskunnallisiin levottomuuksiin Mäkelin määritti kantansa maan itsenäisyys silmämääränään. Taas Suomen asia nousi hänen arvoasteikossaan luokkataistelun yläpuolelle. Sisällissodan aattovuonna Mäkelin laati Kansan Tahtoon useita pääkirjoituksia, joissa paimensi työväestöä pysymään laillisuuden polulla. Lisäksi Mäkelin teki ehdotuksen jokaiselle paikkakunnalle perustettavissa työväenliikkeen ohjauksessa toimivista järjestyskaarteista. Vähän aiemmin hän oli todennut: ?En ole tällä hetkellä kommunisti, sillä minä en tarkemmin tunne sitä liikettä? kytkettiin osaksi Venäjän sotavoimia. Kagaali julkaisi lentolehtisiä asiaansa propagoimaan. Pienikin aseellinen provokaatio olisi riittänyt Venäjän viranomaisille käskeä joukkonsa liikkeelle kuumentuneessa ilmapiirissä. Zilliacus hengenheimolaisineen solmi myös yhteyksiä Venäjän vallankumoksellisiin. järjestyneenä kohtaaminen selittää myös Mäkeliinin ?sotaisuuden. Nämä hän kirjoitti venäläisen sotaväen suitsijoiksi, ei porvaristoa vastaan suunnatuiksi luokkakaarteiksi. Näin porvarillisten aseaktivistien ja pyssyuskovaisten työläiskaartien ero oli alkuaan veteen piirretty viiva. Vaikka zilliacuslaiset ja työväenliikkeen kuumakallet pitivät Mäkelinin lailla Venäjän Suomessa harjoittamaa mielivaltaa yhteisenä mörkönä, jota vastaan piti nousta, niin Mäkelin katsoi nokan vartta pitkin kimppahommaa ruutiukkojen kanssa. Syyskuun 8. Kautskyn mukaan vastustaja omalla toiminnallaan määräsi vallankumouksen muodon. Mäkelin syytti sos.dem- puolueen johtoa möhlimisestä, kun se ei ajoissa puuttunut tapahtumien kulkuun vaan jätti työväestön ajelehtimaan
Uuden Oulun tämän hetken työväen kulttuuriperintöä monipuolisesti esittelevässä katsauksessa lavalle astuvat Kotikutosten ohella Tupasoittajat, Pohjan Akat, Pionit, Kultakurkut, Askeltajat, Sinitaivas ja Ahti Pieni hitti Youtubessa Kotikutosten Oulu-laulu on mukana viime syksynä ilmestyneellä Oulu Folk 2012 -kokoelmacd- ja dvd-levyillä yhdessä 19 muun oululaisen ryhmän esitysten kanssa. Osa dvd-levyllä julkaistuista videoista on julkaistu myös Youtubessa, ja siellä Kotikutosten " Orkesterin nimi oli ratkaiseva käänne, ja se antoi vapautta. Ei tarvitse pönöttää, eikä olle liian hieno, Pietilä kertoo teatterin ammattilaisten harrastuksesta. Kotikutosten ohjelmisto koostuu pääasiassa Väänäsen ja Pietilän sanoituksista, jotka Linko on säveltänyt. Tuula tuli luokseni ja kysyi että perustetaanko bändi, Pietilä naurahtaa. Kolmanneksi jäseneksi pyydettiin teatterin muusikko Henna Linko. Avaussanat lausuu Walo ry:n puheenjohtaja Antti Kivimäki ja kaupungin tervehdyksen tuo apulaiskaupunginjohtaja Piia Rantala-Korhonen. Pari tuntia kestävä tapahtuma alkaa kello 14. Huhtikuussa teatteriravintolassa Kolmikon työtapa on sellainen, että he istuvat pöydän ääreen ja alkavat ideoida. . 2013 KUVA: TUULA LESKINEN Kotikutosten Henna Linkola ja Merja Pietilä ovat iloisesti yllättyneet Oulu-laulun saamasta suosiosta.Kotikutosten leipätyö on Oulun kaupunginteatterissa, orkesteri on harrastus. Näyttelijä Tuula Väänänen oli haastattelupäivänä vapaalla. Lavalle lauantaina Koskelankylän Walolla uutta virtaa orkesteriin, joka on pitänyt esiintymistaukoa Pietilän ja Lingon oltua vuoron perään äitiyslomilla. Kotikutosten Oulu-laulu kerää katsojia Youtubessa. TUULA LESKINEN . Väänäsellä oli pöytälaatikossa valmiina sanoituksia odottamassa sävellyksiä. . 12 KANSAN TAHTO 5 . Kotikutosten nimi. Kolmen naisen orkesteri sai alkunsa vuonna 2007, pian sen jälkeen kun näyttelijä Merja Pietilä oli tullut näyttelijäksi syntymäkaupunkinsa teatteriin Helsingissä vietettyjen vuosien jälkeen. . Keikoilla kolmikkoa täydentävä bändi kootaan tarpeen mukaan, ja muusikoilta saadaan lisää vinkkejä sovituksiin. Kotikutoset eivät ideoi yhdessä vain musiikkia. En ollut tehnyt biisejä aikaisemmin, rohkeasti mukaan heittäytynyt Linko kertoo. . Huomattavasti enemmän kuin meillä on kavereita, Pietilä nauraa. . Ei tarvitse pönöttää, eikä olle liian hieno." Merja Pietilä Sala. Walo ry:n, Kansan Tahdon ja Yrjö Mäkelin -seuran järjestämän tapahtuman juontaa Paula Grekelä. Nimi oli ratkaiseva käänne, ja se antoi vapautta. Yleisön huomion napanneen Oulu-laulun on kuitenkin sanoittanut Linko. . Ehkäpä sanoituksia tulee lisääkin, hän pohtii. Oulu-laulu on kerännyt liki 13 000 latauskertaa. . Huhtikuussa kolmena iltana Teatteriravintola 2. kerroksessa esiintyvä Kotikutoset tarjoilee muun muassa arvontaa ja tekemiään kotivideoita.. Yhdessä tehdään. Kappaleiden sovitukset muuttuvat matkan varrella. Se voisi olla olla jotakin kotikutoista, Oulun kaupunginteatterin näyttelijä Tuula Väänänen pohti ääneen, kun nimeä vailla olleen orkesterin ensiesiintyminen Käsityön ystävien tilaisuudessa läheni. Siinä se oli. Videon tehnyt Ville Pohjonen tavoitti huumorimme hienosti, Linko kehuu. Kaikki Kotikutosten kappaleet eivät suinkaan ole humoristisia. Laulujen sanat kumpuavat naisten omasta elämästä, ja mukana on koskettaviakin tarinoita. Videon ja levyn tekeminen antoi Walolla lauantaina Esiintymistauko katkeaa lauantaina, kun orkesteri nousee Koskelankylän Walon lavalle esittämään kolme kappalettaan
Helsingin olympiakisojen 1952 soihdut ja soihtuviesti. Päädyttiin aikaisempaan tapaan sytyttää tuli Kreikan Olympialahdessa. Suurimpia ongelmia tuotti lopullisen viestin valinta. Jos ei muuten niin ehkä uteliaisuuttani en olisi pitänyt pahana, vaikka kautta linjankin tuotokset olisi varustettu vuosiluvuilla. Runoa on pukannut monen tyyppistä alkaen luomisen tuskasta, sanojen tapailusta ja sanaleikeistä lorun tapaisiin. KANSAN TAHTO 5 . Yhdeksi vaihtoehdoksi muodostui myös ns. Kisat peruuntuivat ja Lontoo sai järjestää vuoden 1948 kisat. Joidenkin runojen intiimi symboliikka ei tunnu tilapäislukijalle avautuvan . Ruotsinkin oli vallannut olympiainnostus. Kisoihin valmistautuvat ja aikaisemmat olympiaedustajat olivat soihdunkantajina. Tarinan kirjoittaja/tutkija toteutti teoksen vuoden projektina. Kirja valoittaa kiehtovalla tavalla tapahtumien kulun. Matka etenisi juosten pyöräillen, lautoilla, melo- en, purjehtien ja ajoneuvonkin lavalla Tanskasta Ruotsiin. Lähtömaassa kuten Saksan välilaskupaikkakunnilla sekä Tanskassa vietettiin arvokkaat juhlallisuudet. Suunnitelmien mukaan viesti kestäisi Suomen alueella 13 vuorokautta. itäinen neitti. Aiemmin oli keskusteltu 2?3 Olympiasoihtuviestin matkasta Oulun Pateniemessä ja Terttu Mämmelän kirjan aineistonkeruuvaiheesta kerrottiin Kansan Tahdossa 19.7. Toisaalta löydän kyllä heti koko joukon perusteita olla kieltäytymättä haasteesta sanoa runoille hyvää päivää ilman kirvesvartta: Runohan on julkinen kun tekijä on sen pihdeistään päästänyt . Soihdunkantajat saivat Aukusti Tuhkan suunniteleman plaketin. Neuvostoliitto oli tulossa ensimmäistä kertaa kisoihin mukaan. ja kokoelmassa voi olla useampia tasoja siten, että toiset runot ovat korkeatasoisempia kuin toiset. Paikoin näkyy viitteitä siitä, että aikajana, jolta mukaan otetut runot on koottu, on pitkähkö. Suomen urheilumuseosäätiö ja Terttu Mämmelä, 2012. Terttu Mämmelän kirja kertoo nykyaikaisten olympialaisten soihtuviestin synnyn ja viestin tarinan Kreikasta Suomeen vuonna 1952. Tai sitten mennä joukon jatkona torille kuuntelemaan. En tiedä, kuinka suuresta määrästä materiaalia kokoelma on valikoitu, mutta monitasoisuutta ja monitahoisuutta siinä on ainakin riittävästi. Monitasoisuuttakin on paria sorttia, yhdessä runossa voi olla monta tasoa . Seuraavana järjestelyoikeudet sai Japani. Se kuitenkin luopui tehtvästä. Suomi oli myös anonut kisajärjestelyitä ja niinpä tehtävä siirtyi Suomelle. Järjestelyt aloitettiin innostuneesti mutta maailmanpolitiikka johti suursotaan. Tapahtumat molemmin puolin rajaa filmattiin, radioitiin ja uutisoitiin lehdistössä. Harvaanasutuilla seuduilla tuli matkasi ajoneuvossakin. Aikataulu olikin tiukka joten tällä tavoin saatiin aikaa juhlatilai- Soihtuviestin tulo HaaparantaTornioon huomioitiin erikoisen näyttävästi. 2013 13 Olympiasoihdun värikäs taival suuksien toteuttamiseen. Vuotta aiemmin kansainvälinen olympiakomitea oli kuitenkin oli kuitenkin vahvistanut kisapaikaksi Helsingin 1952. Soihtuviestiperinne jatkui Lontoossa mutta Suomessa pohdittiin pitkään toteutusiko se Helsinkiin ollenkaan. Runoja. Mietteitä ja ihmettelyä, kohtuullinen määrä hillittyä julistusta. Jotkin toteamukset on lyöty kuin naula seinään niin nasakasti, että niihin kestää ripustaa hauskan tai vakavan ajatuksen huvittamaan mieltä ja koristamaan elämää. Lannistumattomalle mielenlaadulleen ominaiseen tapaansa Ahti ei kokoelmansa pienessä loppurunossakaan poistu takavasemmalle vaan astuu ?menneestä tulevaan?. Ja jättää jälkensä nauramaan. EERO MATERO. Suomenkielisillä alueilla oli pääsäätöisesti osuudet jaettu tasan SVUL:n ja TUL:n ehdustajien kesken. Suomen kisaorganisaation taideosasto päätti vuonna 1950 kuitenkin viestin toteutuksen. Seuraavaksi ratkaistiin vaihtoehdot viestistä ja soihdun kuljetustavoista. Helpoinpana vaihtoehtona oli tulen tuonti Oslosta kisapaikalle. Olihan Norja ollut juuri talviolympialaisten isäntänä. niin kuin kokoelman runoista monessa onkin . Ville Pörhölän osuus, sekä juhla Pohjan studiolla ja Lapin tulen yhdistäminen Hellaan liekkeihin. Syttyikö Pallakselta lähtenyt tuli pilvisessä säässä keskiyön auringon säteistä. Tornion juhlatapahtumaa korostivat rajanylitys, ?Röytän karhun. Soihdunkantajia Ruotsissa oli 700. Terttu Mämmelä: Tuli Olympiasta. 2012. Keskisen-Euroopan reiteistä. Arkistojen avauduttua löytyi SAL-merkinnöillä olevia diplomaattien asiakirjoja asiaan liittyen. Lopulliseksi reitiksi päätettiin Olympiasta Ateenaan josta lentäen Müunchen-Düsseldort-Kööpenhamina-Alborg. Vihreä Kettu 2012. 81 s. Yhtäältä voisi tuntua huonon kohtelun törkeältä tekomuodolta saapastella epäpätevänä yhden hengen runoraatina päsmäröimään jotakin intiimiä, jota toinen on sydänverellään raapustanut. Toisin paikoin runo taas tuntuu jutustelevan tuttavallisemmin, niin että sitä voi lähestyä kuin keittiön pöydän ääreen, sukkasillaan. ja runo, kuten sen kuuluu, itse suorastaan huutaa tulla nähdyksi, kuulluksi ja koetuksi. Sitäkään en tosin luule, että kokoelman kirjoittaja olisi ihan verensä viimeisiä pisaroita tuoree- seen teokseensa tiristänyt vaan on ahtisalamaiseen tapaan osannut pyöräytellä runoltajan sulkakynäänsä rennoinkin ranneliikkein, jopa komeljanttarin elkein. Runokynällä voi tarvittaessa tuikatakin. Kunniatehtävässä soihdunkantajina oli 1 680 urheilijaa joista Lapin tulen osuuksilla 330. TUL, SVUL, CIF urheiluliittoina olivat olympiarauhan merkeissä voimallisesti mukana. Kuningashuone ja urheiluvaikuttajat antoivat oman näkyvyytensä tilaisuuksiin. tai ehkä se jättää vain avaramman tilan tulkinnoille. Mutta lue ja seulo, niin jyvää löytyy. Siihen liekkiaiheen oli suunnitellut Paul Söderström jo vuoden 1940 tapahtumaa varten. Yleisö puolestaan sai lunastaa samanaikaisen viestimerkin. Yhteistyö sujuikin liittojen kesken kaikilla järjestelysektoreilla. Myös stadionilla tapahtui: Rauhanenkeli omine soihtuineen ja sanomineen, Paavo Nurmi soihtuineen sykähdyttivät avajaistilaisuudessa. Montako osuutta Olympiastadionilla suoritettiin ennenkuin tuli syttyi stadionin tornissa? Terttu Mämmelän kirja kannattaa lukea vaikkapa pelkästään Suomen alueen värikkäiden vaiheitten vuoksi. ANTERO MIKKONEN Salamaisia pälkähdyksiä Ahti Sala: Yö on hiljainen kesäkuussa. Luontoa, maisemaa, muistoa. Kotirannoilta vieraille vesille kurottuu kokemisen ympäristö, ja läheisimmistä ihmisistä kotimaisiin ja globaaleihin suurhenkilöihin ulottuu henkisten tuttavien galleria runon taikapiirissä. Jos kaipaa ehyttä muotoa, sointia, laulullisuutta, mittaa, rytmiä, kaarta, niin päätyy toisinaan harmittavaiseen töksähdykseen, onnahdukseen, puolinaisuuteen ja rosoon. Jonkin tilapäiseltä vaikuttavan sorvailun näkisi mieluummin vaikka jossakin vieraskirjassa kuin kokoelmassa. soihtujen katoamisesta ja toimimattomuudesta sekä muistoplakettien riittämättömyy- destä. Ruotsin viestimalja saapui Kööpenhaminasta Malmön satamaan. Juhlallisuuksien jälkeen reitti jatkui Göteborgin ja Tukholman kautta Haaparantaan. Alkumatkasta mukana ollut Pekka Tiilikainen sai tosin pyyhkeitä mm. Tutkimustyön pohjalta saa selkeän kuvan viestin eri vaiheista sekä taustojen laajudesta. Nykyaikaisten olympialaisten soihtuviestit aloitettiin vuoden 1936 Berliinin kisoista
Työttömälle tulisi lyhyen työn vastanottamisesta kannattavaa taloudellisesti. 4. Eräs sellainen este on nykyinen työttömyysturvalaki, joka suorastaan estää työttömien kannattavan työntekemisen. Toivon hartaasti, että asian korjaamiseksi tehdään eduskuntaaloite. Pahaan ahneuteen törmää entistä useammin. Uusi maailma pitää sopeuttaa meihin ihmisiin ja maailma muuttuu paremmaksi. Valtion menot vähenisivät, koska korvattavien työttömyyspäivien vähenisi vastaanotettujen työpäivien myötä. 5. Ryhmä kasvoi vaalien jälkeen vielä kahdella, kun kaksi keskustan edustajaa siirtyi vaaliliiton puolelle. Yhdeksän valtuutettua muodostaa joukon, jonka ääntä ei voi enää sivuuttaa päätöksenteossa. Vasemmistossa jatkoon meni eläkkeellä oleva toimitusjohtaja Veikko Kiimamaa, joka on takavuosina ollut valtuustossa SKDL:n edustajana. Uutiskynnyksen ylittävä asia on myös Kiimamaan ikä, 84 vuotta, joka tarkoittaa, että hän on valtakunnan vanhin kunnanvaltuutettu. Vanhimpana Kiimamaa heilutti puheenjohtajan nuijaa valtuuston järjestäytymiskokouksessa. Avauspuheenvuorossaan Kiimamaa hauskutti kriisikunnan valtuustoyleisöä epäilleensä, että hänen äänestäjänsä ovat kaikki kuolleet. 14 KANSAN TAHTO 5 . Sieltä pääsi suoraan työelämään tai lisäkoulutukseen. Edellisessä kaudella keskustalla oli 18 paikkaa 21 -jäsenisessä valtuustossa. Työttömät saavat vapaasti ottaa vastaan niin paljon kuin haluavat lyhyitä työsuhteita ilman ?rangaistusta?. 11. Kun robotit tekevät työtä 24 tuntia vuorokaudessa, niin ihmiset voivat tehdä nelivuorotyötä 4x6 tuntia. Eli, silloin kuin työtön on työttömänä, hänelle maksettaisiin normaali päiväraha. Lisäksi työn vastaanottaminen aiheuttaa kuluja, jotka entisestään pienentävät käteen jäävää tuloa. Lain suurempi vitsaus on kuitenkin tämä. tekee lyhyen työn vastaanottamisesta täysin kannattamatonta. Eikö ole helpompaa poistaa sellaiset esteet, jotka aiheuttavat ihmisille ongelmia. Kun hakemuksen lähettäminen viivästyy, viivästyy samalla korvauksen saaminen kassalta. Tilanne on siis työttömän kannalta huono, koska vastaanotettu työ hidastaa korvauksen saamista. Lisäksi saatu palkka pienentää päivärahaa, joten työttömän ei kannata hankkia lisää hankaluuksia vastaanottamalla lyhyen työsuhteen. Mikään työ ei ole enää varallisuudesta kiinni ja kaikilla on mahdollisuus hakeutua kutsumusammattiin." vapauttaa työnantajaa niin kuin työntekijääkin. Lyhyt työsuhde voi edesauttaa vakituisen työn saamisen työnantajalta, koska he ovat tutustuneet toisiinsa lyhyen työsuhteen aikana. 10. Jos työtön otti vastaan muutaman päivän työn, niin vastaavasti saatu palkka pienensi päivärahaa. Viisas työnantaja pitää kynsin hampain kiinni huippuyksilöistä ja erilainen työläinen laskee mihin pätkätyöhön pitää mennä, että saa vuokransa maksettua. Kansaneläkelaitos toimittaa perustulon ilman hakemusta jokaiselle Suomen kansalaisille. Lapsilisien maksuun täytetään hakemus niin kuin ennen vanhaan. Lapsilisää maksetaan toivottavasti kerran kuukaudessa niin kuin nyt, mutta sama summa jokaiselle lapselle niin kuin ennen vanhaan. Tämähän on sitä innovaatiota! Siiri Määttä eläkeläinen Kajaani. 2013 MIELIPITEITÄ Mielipidekirjoitukset osoitteeseen toimitus@kansantahto.fi tai Kansan Tahto/toimitus, PL 61, 90101 Oulu. Torsoa työttömyysturvalakia on muutettava Lipposen hallitus hyväksyi aikanaan lakiin ansioonsuhteutetun päivärahan muutoksen. Työtön hakee ansioonsuhteutettua päivärahaa työttömyyskassalta neljän viikon jaksoissa. Talous on kuralla ja kuntarakenneuudistus kummittelee nurkan takana. Alavieskan suurimmat ongelmat ovat kasvavat sote-palvelujen hinnat ja kunnan vuosia jatkunut heikko taloustilanne. Nykyinen polttoaineen hinta ja ansioonsuhteutetun päivärahan ?suhteuttaminen. Niinpä työtön ei voikaan lähettää hakemustaan työttömyyskassalle neljän viikon kuluttua, jos työnantajan palkkatodistus puuttuu. Miksiköhän tämä on niin vaikeaa elinkeinoelämän valtuuskunnalle? Entisessä elämässä opittiin tekemään lakeja ja taas uusia lakeja. Lakiviidakosta on päästävä jos aiotaan säästää valtion varoja. Kansalaispalkka on hyvä asia. Se tarkoittaa, että on sama perus- tulo ja 50 prosentin vero kaikille kansaneläkeläisestä miljonääriin. Tähän tarvitaan keskusteluyhteys työnantajien ja työntekijöiden välillä. Työhön kannustava perustulo "Peruskoulu on suuri asia, sillä nythän jokainen käy oppikoulun ja vieläpä ilmaiseksi. Vasemmistoliitolla, perussuomalaisilla ja kristillisillä oli jokaisella yksi edustaja. Kunnallisvaalien alla vasemmisto, perussuomalaiset, kokoomus ja kristilliset perustivat vaaliliiton, ns ?epäpyhän allianssin?, josta jopa Helsingin Sanomat uutisoi (26.10.2012). Näin ei kuitenkaan ollut "Jää nähtäväksi, onko alkanut valtuustokausi yhdestoista hetki hoitaa Alavieskan asiat kuntoon vai onko se juna jo mennyt." Timo Takkunen Alavieskan Vasemmisto ry Uusi maailma pitää sopeuttaa ihmisten mukaan Meidän vanhojen ihmisten on joskus ihan pakko muistella menneitä ja teidän nuorempien on velvollisuus niitä kuunnella. Sotien jälkeen kansakoulussa oli 7 luokkaa +jatkokoulukurssi. Kassa ei käsittele hakemusta, jos palkkatodistus ei ole mukana. Oppia on käyty hakemassa Parikkalan ja Kalajoen sote -ratkaisuista. Valtakunnan nuoria päättäjiä Kiimamaa kritisoi liiasta velanotosta. . Ihmeellinen automaatio tekee työt, mutta EK ja SAK eivät sitä ymmärrä. Mitä pikimmin, sen parempi, jotta työttömät saavat vapaasti tehdä töitä ilman rangaistusta. käynyt. . Syrjäytyminen työelämän ulkopuolelle vähenee, koska työttömillä on halu ottaa vastaan myös muutaman päivän töitä. 8. Työttömän korvaus ei enää viivästy kassalta, koska palkkatodistusta ei tarvita. 3. Kuntien toimentulotuen saajien määrä vähenee, koska vastaanotettu työ parantaa työttömän taloutta. 7. Kunnat ja valtio saisivat lisää verotuloja, koska työttömät ottavat vastaan myös lyhyitä työsuhteita. 6. Helpoimmin koulutukseen, ja myöskin yliopistokoulutukseen pääsi, kun kävi oppikoulun, joka oli maksullinen ja sen tähden se ei ollut jokaisen saavutettavissa. Peruskoulu on suuri asia, sillä nythän jokainen käy oppikoulun ja vieläpä ilmaiseksi. Se on hoidettavissa muuttamalla torsoa työttömyysturvalakia. Ne päivät, jotka hän on vastaanottanut lyhytaikaista työtä, eivät vaikuttaisi enää lakimuutoksen jälkeen ansionsuhteutetun päivärahan määrään. Mitä etuja sovitellun päivärahan poistamisesta saadaan: 1. Sitä kutsutaan sovitelluksi päivärahaksi. Työttömän taloudellinen tilanne ei käytännössä parantunut lainkaan, koska käteen jäi rahaa yhtä paljon kuin olisi ollut työttömänä. Lyhyiden työsuhteitten vastaanottaminen ei ollut työttömän kannalta kannattavaa. Tietokoneet ovat mullista- neet maailman. Pitkäaikaistyöttömyys vähenee kerta heitolla, koska kannattavaa lyhytaikaista työtä kannattaa ottaa vastaan. 12. Mikään työ ei ole enää varallisuudesta kiinni ja kaikilla on mahdollisuus hakeutua kutsumusammattiin. Mutta nyt on kaikki taas muuttunut. Johtuukohan se siitä, että me ihmiset emme ole muuttuneet. Ei se talvisodan henki sellaista ollut, mutta yritetään me täällä Alavieskassa ottaa terve maalaisjärki käyttöön. Me olemme nyt kuin kärppä laudalla, ei tiedetä mihin päin mennään, Kiimamaa vertasi. Jää nähtäväksi, onko alkanut valtuustokausi yhdestoista hetki hoitaa Alavieskan asiat kuntoon vai onko se juna jo mennyt. Tuomo Waara Mikään ei ole ikuista Viime kunnallisvaaleissa eivät aivan mannerlaatat liikkuneet, mutta pahnat pölisivät reippaasti keskustajohtoisissa kunnissa. Näin kävi myös Alavieskassa, joka on kuulunut iät ajat Suomen keskustalaisimpien kuntien kärkipäähän. Kriisikuntana se ei ole helppoa, mutta tilanne ei ole sen kummempi muissakaan kunnissa. Ja niin kävikin. Vaaliliitto sai uuteen valtuus- toon seitsemän edustajaa. Vaaliliiton tarkoituksena oli saada muidenkin kuntalaisten ääni kuulumaan kuin keskustalaisten. Työttömyydestä aiheutuvat sosiaaliset ongelmat vähenevät. 9. Muutamat sanoivat, että sinä olet liian vanha, mutta lupasivat äänestää seuraavissa vaaleissa, Kiimamaa valotti. Kiimamaa toivoi, että näillä valtuuston voimasuhteilla mennään yhteishengessä eteenpäin. Työttömän talous ei kohene, vaikka yrittäisi etsiä ja vastaanottaa lyhyitä työsuhteita. Syy on työttömyysturvalaissa! Hallitus ja politiikot voivottelevat pitkäaikaistyöttömyydestä. Työtön voi vastaanottaa vapaasti lyhytaikaista työtä, ilman että ansioonsuhteutettu päiväraha pienenee todellisilta työttömyyspäiviltä. 2. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion piti tuoda helpotusta rahatilanteeseen, mutta kävikin päinvastoin. Kun neljä viikkoa on kulunut, lähetetään hakemus kassalle. Korvaus yleensä tulee viikon kuluessa työttömälle. Mitä tapahtuu, jos työtön on ottanut vastaan vaikkapa kolmen päivän työn työttömyysjakson aikana? Työnantajat maksavat yleensä palkat kaikille samanaikaisesti, myös tälle työttömälle. Puhutaan talvisodan hengestä ja syydetään velkarahaa etelään, jossa ihmiset makaavat palmun alla ja juovat viiniä. Meillä on perustarpeet, jotka ovat olleet aina, ruoka, juoma, lämpö, puhtaus, lepo ja toiset ihmiset. Nykyisinkin ahneus ja kateus ovat ominaisuuksia, jotka ovat toisten mielestä pahoja ja toisten mielestä hyviä. Yksi vaaliliiton ajama asia onkin löytää ppky Kallion tilalle muu toimiva ratkaisu
sähköpostitse: tilaukset@kansantahto.fi Postinumero Etunimi Puhelin Postitoimipaikka Kansan Tahto maksaa postimaksun Tunnus 5003916 00003 VASTAUSLÄHETYS. .................................052 Sotkamon os. ja kaivos os. ....................072 10,00 Kemin os. .......................140 Tornion os. ................473 Rl:n Oulun maa- ja vesirakent.. .................................041 maks. .....................085 Rl:n Kokkolan os. ........................289 Sirkkakosken os. ...........................120 Pudasjärven autoalantyönt. ..........................142 Kaskisten puutyöläiset ...............157 Haapajärven os. .........................111 maks. ......688 Muonion maaseutu- 8,41 20,00 10,00 20,00 8,41 15,00 25,00 20,00 8,50 20,00 20,00 10,00 20,00 5,00 14,00 30,00 25,00 13,50 15,00 8,41 15,00 20,00 8,41 11,77 15,00 17,00 17,00 15,00 16,82 30,00 20,00 16,82 30,00 8,41 20,00 13,00 16,82 20,00 20,00 20,00 20,00 41,00 11,77 25,00 25,00 10,00 SEL 33,00 Oulun os. .041 17,25 Raahen os .................................055 17,50 Oulun os. kuittia vastaan Rl:n Raudaskylän os. .................286 Rl:n Ylivieskan os. .........................223 Rl:n Tervolan os. ...................................043 28,75 Kajaanin os ................................051 41,25 Pietarsaaren os. 2013 15 Ammattiliiton jäsen! Katso luettelosta paljonko liittosi ja osastosi maksavat sinun tilauksestasi. AKT 30,00 Kajaanin automiehet...................003 Tampereen seudun Automiehet.005 Helsingin autoalan työntekijät ....007 Kajaanin seudun Automiehet .....053 Oulunseudun os. ....................042 Rl:n Oulun os. .................406 Rl:n Pudasjärven os. ..................................742 Puu- ja erityisalojen Kuhmon os. ............383 Rl:n Oulun putkimiehet os. .................425 Rl:n Yli-Iin os. .......................387 Rantsilan os. ..........133 Kemin Ahtaajat ..........................141 Oulun Satamatyöntekijät ...........142 Helsingin os ..............................150 Rahjankylän ahtaajat .................159 17,00 30,00 25,00 17,00 10,00 35,00 6,73 12,00 16.80 30,00 8,41 17,00 10,00 21,53 8.41 14/7 10,00 17,00 11,77 AY-TOIMIHENKILÖT RY 10,00 JHL 10,00 Helsingin os ..............................014 Oulun os ....................................024 Raahen os. ........................072 Oulun os. KANSAN TAHTO 5 . ..................................033 Tornion Panimotyöl. .......................550 Rl:n Oulun os. JHL ...1015 Raideammattilaisten os. ..................................128 Uimaharjun os. ...............200 Rl:n Haukiputaan os. ...............................752 Puu- ja erityisalojen Kolarin os. .................135 10,00 Naantalin os ..............................143 15,00 Eristyspeltiseppien os ...............155 10,00 Toijalan os..................................169 20,00 Rautaruukin os. ...........................428 Rl:n Pellon os. ...................................420 13,46 Pirkanmaan tekstiilin ao .............528 12,00 Tornion Tekstiilityöväen ao ........598 11,00 Helsingin kirjatyöntekijät.....001 5,00/10,00 Kajaanin Kirjatyöntekijät ............009 16,82 Kemin Kirjatyöntekijät ...............010 24,00 Oulun Kirjatyöntekijät ................021 15,00 maks. ....................128 20,00 Kokkolan Metallin os. ...................128 Rl:n Rovaniemen os. .................203 Rl:n Tornion os. ...................................118 23,90 Metalliteht.työnt. ................................081 30,00 Järvenpään os ...........................090 20,00 Rovaniemen os. .......................161 Rl:n Iin os. .................................002 11,77 Äänekosken os ..........................013 8,41 Kemin os ...................................033 15,00 Veitsiluodon os .................041 20,00/48,00 Oulun os. ....................363 Rl:n Suomussalmen os. kuittia vastaan Rovaniemen os. .................131 Rl:n Kajaanin os. .................076 Rl:n Ylivieskan os. ......................003 Rl:n Tampereen os. (08) 537 1722 . .....................013 Jyväskylän os. ...........................053 Rl:n Oulun os. ...................010 Rl:n Hyvinkään os. ........................114 Turun os. kuittia vastaan Tampereen Kirjatyönt. .............................351 10,00 Nivalan os .................................353 17,00 Oulaisten os. .........................496 Kittilän os ..................................505 Limingan os ..............................531 Meri-Lapin pelastushenkilöstö ...535 Vantaan os ................................545 Oulun os ....................................546 Lapin Tiemiehet .........................577 Keminmaan JHL os ...................607 Äänekosken JHL os ...................608 Kajaanin seud. ...................531 Rl:n Helsingin os. ...................................004 Hämeenlinnan os. ..............................368 20,00 Suomussalmen os ....................369 28,25 Pulkkilan os. os. soittamalla puh. kuittia vastaan Sodankylän osasto ....................059 Oulun os ....................................068 Kainuun maakunta-kuntayht.......080 Oulun os ....................................102 Äänekosken os ..........................131 Yksityisten alojen JHL ry ...........149 JHL:n os ....................................164 Rovaniemen os .........................169 Rovaniemen os .........................216 Naantalin os ..............................246 JHL:n Ylöjärven os ....................270 Kajaanin os ................................276 JHL:n os ....................................279 Pudasjärven os ..........................330 Iin os .........................................351 Nivalan os. ao ..................122 20,00 Karjaan os. .489 Rl:n Kärsämäen os. kuittia vastaan Kemin os. ......609 maksetaan kuittia vastaan Turun Yliopiston ao JHL ............631 Rovaniemen kaupunkiseudun JHL ry os ..................................632 Rovaniemen os .........................651 Kalajoen os ................................652 Kuhmon JHL os ........................655 KSL ...........................................663 Vaalan os ..................................665 Haukiputaan JHL os ..................669 Inarin JHL ry .............................674 Kempeleen os ............................680 Paltamon os ..............................686 Sotkamon os .............................697 Kolarin os ..................................704 Ristijärven os ............................718 Muhoksen os ............................719 Ylitornion os ..............................749 Puolangan kunnalliset JHL ........751 Raskoneen ammattiosasto .........841 Raideammattilaisten os. ..................................127 Mäntyluodon Ahtaajat os. ......................356 Rl:n Sotkamon os. Tarjoamme uudelle kestotilaajalle kuukauden lehdet kaupan päälle. ...........................614 Rl:n Ylivieskan os. .........................200 20,00 Lapin teleasent maks.kuittia vast208 20,00 Oulun os ....................................210 20,00 Keminmaan os. ...........................059 Rl:n Pietarsaaren os. JHL ...1002 Raideammattilaisten os. ............070 maks.kuittia vastaan Oulu-Kemintienautomiehet ........102 Haapajärven automiehet ............107 Kemijärven auto- ja huoltomiehet ..............................109 Oulun Bensiini- ja Öljyalan työnt. /v 10 ? 30 ? 2 kk, kuukausi kaupan päälle Kansan Tahdon näytenumero maksutta Kestotilaus on vaivattomin tapa tilata. Tlaus on voimassa kunnes se perutaan. Sukunimi VOIT TEHDÄ TILAUKSESI: Lähiosoite . ....................377 17,25/41,25 työväen os .................................693 Kajaanin Metsä- ja maaseutut. .....................................289 16,82 Kajaanin os ................................302 20,00 Rovaniemen os. .....................295 Rl:n Pihtiputaan os.....................307 Rl:n Vaalan os. ........................209 Rl:n Merilapin Rakentajat ...........210 Rl:n Raahen os. ......................028 30,00 Hietalahden telakkatyöväen os. ...................................076 Kuusamon os. auto- ja öljyt. 066 Kalajokilaak. ..................................683 Sodankylän metsätyöv. ........................622 Helsingin os ..............................716 8,41 20,00 8,41 8,50 7,57 20,00 16.82 11,70 Meri-Lapin os ............................718 15,00 maks. ..728 Ylitornion Puu- ja erityisalojen os ....................................729 Puu- ja erityisalojen Kestilän puu- ja erityisalojen os. .................262 Rl:n Kuhmon os. ........................264 Haukiputaan os. ........................063 26,00 Typen kemiantyöntekijät ............064 15,00 Pellon Kemiantyöntekijät............108 8,41 Muhoksen os ............................143 6,73 Nokian os ..................................228 11.77 Rovaniemen Kumi- ja nahka os. ............059 Pihtiputaan-Pyhäsalmen os ..... ................................125 14,00 Helsingin Hissi os. ..............................027 Lahden os. os. ......................108 17,50 Oulun os. Ammattiosaston taloudenhoitaja! Tarkista, että osastosi myötämä etu on oikein luettelossa. Nokian os ..................................028 11,77 Oulun lääketyöntekijät ...............033 16,82 Oy Aga Abtyöntekijät .................035 20,00 KANSAN TAHTO MEIDÄNKIN KOTIIN! Kansan Tahdon ilmestymispäivä on torstai. ..........................314 Rl:n os. .........................351 Rl:n Utajärven os. ...........................102 Rl:n Pulkkilan os. ............088 Kainuun os. ............................057 Rovaniemen os. kuittia vastaan Koverharin Metallityöv. ..................................075 15,00 Tornion os. ..........332 20,00 Pyhäjoen os. ...................................144 Kuusamon os. ..........................316 14,00 Nivalan met. ..............................163 13,00 8,41 10,00 8,00 11,00 15,00 16,82 20,86 24,75 16,82 SÄHKÖLIITTO 18,00 Oulun Sähkötyöntekijät ..............001 Veitsiluodon Sähkötyöntekijät ........................002 Muhoksen Sähkötyöntekijät ........................003 Karihaaran Sähkötyöntekijät ........................009 Kemin Sähkötyöntekijät ........................012 maks. ........................052 16,82 Kirkniemen os ...........................087 16,82 POSTI- JA LOGISTIIKKAALAN UNIONI 24,00 Oulun Automiehet .....................035 Kemin os ...................................118 Muonion os. ................................157 Ylivieskan Seudun os. 263 28,00 Sievin os. ...............................014 5,00 Vaasan metalli os. ..................240 Rl:n Posion os. ...................................056 27,00 Kajaanin os. Voitte käyttää tilaukseenne puolisonne/lastenne mahdollisesti omista ammattiliitoistaan saamat jäsenedut. Maksatte siis vain tilaushinnan, josta on vähennetty kaikki perheen saamat edut. JHL ...1121 Raideammattilaisten os. .........069 Kuhmon autoalan työnt. .....................640 11,77 10,00 6,73 21,86 15,00 15,00 12,00 20,00 8,41 10,09 RAKENNUSLIITTO 15,00 PUU- JA ERITYISALOJEN AMMATTILIITTO 15,00 Veitsiluodon puuosasto .............018 Kajaanin os. .......................058 Tornion kuljetustyöntek. Omat lehtietunne voitte tarkistaa osoitteesta: www.kansantahto.fi KESTOTILAUS Kyllä kiitos, tilaan: Kansan Tahto 69 . os. .........393 Rl:n Rovaniemen os. kuittia vastaan Kainuun Sähkötyöntekijät ........................040 Haukiputaan sähköalantyöntek...079 Iijoen Sähkötyöntekijät ..............081 Oulaisten seudun sähkötyönt. ...........................016 Kemin os. ...084 Pyhäsalmen Sähköalan työntekijät ................093 Raahen Sähkötyöntekijät ...........094 Ylivieskan Sähkötyöntekijät ........................101 Tornion Seudun Sähköalantyöntekijät os. ......................086 Rl:n Kajaanin os. Halutessasi voit tilata Kansan Tahdon lisäksi perjantaisin ilmestyvän Kansan Uutisten Viikkolehden edulliseen pakettihintaan. Voit myös tutustua lehteen edulliseen tarjoushintaan Useat SAK:n ammattiliitot ja -osastot maksavat osan liittonsa ja osastonsa jäsenten tilausmaksusta, jos kyseessä on kestotilaus tai vähintään 12 kuukauden tilaus. .............................493 Puu- ja erityisalojen Kemijärven os. ...........................432 12,00 24,00 8,41 25,00 10,09 15,00 13,00 22,60 14,00 5,05 16,82 16,80 8,41 14,30 6,00 16,82 5,05 6,72 30,00 15,00 15,00 25 % 8,00 13,46 23,00 20,00 40,00 10,09 Rl:n Hyrynsalmen os. .....................357 Rl:n Kalajoen os. ...........................089 Pyhäsalmen os. ..........................260 maks. tiemiehet os. JHL ...1141 15,00 15,00 8,41 20,00 10,00 20,00 11,77 30,00 15,00 10,10 25,00 8,41 11,00 9,00 6,75 40,00 15,00 20,00 8,41 16,00 12,00 10,00 10,00 8,41 13,46 10,00 20,00 20,00 10,00 10,09 8,41 5,00 17,00 40,00 11,00 8,50 10,00 10,00 34,00 11,77 20,00 8,50 10,00 10,09 10,00 8,41 8,41 10,09 8,41 10,00 10,00 25,00 16,82 10,00 8,00 10,09 8,41 PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO 12,00 Hyvinkään liiketyöntekijät ..........019 Tampereen varastotyöntek.os ....030 Korpilahden liiketyöntekijät ..........136 LiikealanTornion osasto .............169 Ivalon liikealan os ......................241 PAM Oulun Kiinteistötyöntekijät os .............506 Rovaniemen os. JHL ...1058 Raideammattilaisten os. ...............168 15,00 30,00 Rl:n Helsingin os. ................................016 15,00 Heinolan os. Internetistä: www.kansantahto.fi . ........................306 20,00 Pyhäsalmen os ..........................309 31,25 Keski-Lapin kaivos ja metallityöväen ao ......................................313 10,00 Kemijärven os. ...........................272 Rl:n Haapajärven os. ......................................316 Rl:n Haapaveden os. .................................272 15,00 Kemin os ...................................284 25,00 Tikkurilan os ..............................287 22,60 Haukiputaan metalli- ja elektr.alan työp. ..................................303 20.00 Oulun os. ...........................160 Vihannin os. ................256 12,00 Kalajoen os ................................259 15,00 Uudenkaupungin os ..................268 11,85 Vaasan os. ..........................576 Puu- ja erityisalojen Ivalon os. ...........................685 Rovaniem ja ympäristön os. 740 Puu- ja erityisal. Kittilän os. .............................005 10,00 Pietarsaaren os. postitse lähettämällä oheisen tilauslomakkeen . .................................761 PAPERILIITTO 14,00 Nokian os. ............114 Kalajoen Sähkömiehet ...............179 12,00 Rovaniemen os. .........................063 33/13,80 Strömbergin tehtaan työntek. ..............................136 Oulun alueen os. ........................010 15,00 Mäntän os. ...............................089 maks. ...............029 18,00 Grafinet .....................................301 12,00 Oulun Sanomalehdenjakaj.yhd 7201 10,00 SM-U 24,00 VETURIMIESTEN LIITTO 24,00 20,00 13,46 TULLIMIESLIITTO 12,00 10,09 16,82 IAU 24,00 20,00 20,00 10,09 16,82 YLL 25,00/15,00 31,25 25,00 15,00 15,00 10,00 TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY 18,00 . .................................192 Rl:n Tunturi-Lapin os. .........................213 15,00 Oulun teletyöntekijät ..................219 13,46 Ylivieskan os .............................227 24,00 Kouvolan autokorjaamotyöv.os ..245 13,45 Otanmäen Metalli os. .........................187 Taivalkosken os. Parhaassa tapauksessa ette maksa tilauksestanne mitään. .......................238 Rl:n Juankosken os. ......................105 Rl:n Kemijärven os. .......................099 Rl:n Oulun os. .........................222 Rl:n Raahen os. ................................028 Lohjan os. kuittia vastaan Kainuun os ................................752 10,00 METALLI 25,00 Helsingin os. ........................099 30,00 maks. kuittia vastaan Pietarsaaren JHL........................050 Meri-Lapin JHL ..........................052 maks. JHL....1080 Raideammattilaisten os. ......................540 Rl:n Kajaanin os. .......................359 Rl:n Puolangan os. /v Kestotilaus, kuukausi kaupan päälle Kansan Tahto + Kansan Uutisten Viikkolehti Kestotilaus, kuukausi kaupan päälle Kansan Tahto 2 kk Kansan Tahto + Kansan Uutisten Viikkolehti 165 . .................350 Rl:n Nivalan os. os 070 30,00 Oulun Kaapelin os. .............100 20,18 Martinniemen os. .......................270 Rl:n Sallan os. ...............................026 Kärkölän os. ................................424 Raahen os .................................427 Eduskunnan os...........................494 Ylikiimingin os
16 KANSAN TAHTO 5 . Uusi talo oli suunnitteilla, osa tarvikkeistakin hankittu ja kehäkin tehty, mutta jatko oli tietymättömissä, sillä metsätyöläis-pienviljelijäperheen tuloilla ei paljon rakenneltu. Otto-isän ja vanhimman pojan päivätienestit Oulu Oy:n savotalla Kellon lohkolla, jonne he huonojen kämppien takia kulkivat päivittäin pyörillä ja hiihtäen, olivat yhteensä tuhannen markkaa. Neljän hehtaarin peltoalaltakaan ei ohrasta eikä kaurasta ihmisille ollut eikä navettakaan, vaikka siellä olikin kolme aikuista (lehmää), yksi astutettu, kaksi vasikkaa ja lampaita, ei ollut mikään erikoinen tulolähde, joten ansiotöitä olisi pitänyt olla kesälläkin. Näin Pulkkisten talohanke joutui yhä enemmän taka- alalle, jokapäiväisen toimeentulokamppailun varjoon (31.1.). Kekkonen Kemijoki Oy:n johtoon Kemijoki Oy:n perustavassa kokouksessa oli yhtiön hallintoneuvoston puheenjohtajaksi valittu pääministeri Urho Kekkonen (ml.) ja varapuheenjohtajaksi ministeri Penna Tervo (sd.). Kymmenestä muusta jäsenestä pohjoissuomalaisia oli puolet, mm. SKDL:n kansanedustaja Yrjö Murto ja varatuomari VilhoVäyrynen (sd.) 29.1. Oulu-Helsinki 13 t 50 min:ssa Uudet junat tulivat VR:n uusien, kesäkuun alussa voimaan tulevien aikataulujen mukaan viipymään Oulu-Helsinki välillä ja toisinpäin vain 13 tuntia ja 50 minuuttia eli ne kulkevat nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. Tuolloin liikenteeseen asetettava uusi pikajuna lähtee Helsingistä klo 18 ja on Oulussa jo 7.50. Yle tiukensi sensuuriaan Yleisradion ohjelmajohtaja Jussi Kos- kiluoma oli antanut uudet ohjeet radion ohjelmien ennakkosensuurin kiristämisestä; presidentin, puhemiehen, ministereiden eikä kansanedustajien ja puoluejohtajien kustannuksella ei radiossa saanut pilailla. Lehti epäili, että kyse oli hallituksen painostuksesta valjastaa radio entistä enemmän sodanedellisen ja -aikaisen linjan käyttöön ja estää arvostelu, jota radiossa oli esitetty vakauttamista vastaan ja salaputkijuttujen vuoksi ( 29.1.). Radiokuuntelijan kokouksessa Helsingin työväentalossa, jonne kutsuttu Koskiluoma ja esitelmäpäällikkö Tuokko eivät olleet saapuneet, arvosteltiin ankarasti radion luovuttamista sodanlietsojien käyttöön; erikoisesti paheksuttiin Työmiehen tunnin lopettamista ja Pienoisparlamentin (lähetysajan) lyhentämistä (30.1.).. 1953 Koonnut: Tapani Sillanpää Asunto olisi uusittava, mutta ansiot eivät riitä Työttömyys, työpalkkojen pienuus etenkin työttömyys- eli varatöissä ja metsätöissä olivat lehden jutunaiheita jatkuvasti. Kestoaihe niiden ohella olivat asunto-olot; ahtaat ja asumistarkoitukseen sopimattomat asunnot sekä vuokrat. Yleensä lehden jutut näistä asioista olivat kaupungeista mutta nyt lehden reportteri ?Jo?, nimimerkki Jarkko eli toimittaja Allan Aho, oli käynyt Ylikiimingin Joloskylällä tyypillisellä pohjoissuomalaisella pientilalla. Pulkkisen per- heellä, josta jutussa julkaistiin peräti kolme valokuvaa, oli pieni mökki, josta kylmä ei tahtonut pysyä ulkona. 2013 60 VUOTTA 28.1.?3.2
ISSN 0356-1380 . Tervetuloa! www.varjaagi.fi Rakennus-, remontti-, sisustus- ja tilaustyöt. Veneiden huolto-, korjausja entisöintityöt. TOIMITUS: (08) 537 1724 toimitus@kansantahto.fi Tuomas Talvila (päätoimittaja) 050 570 9716 Maija Aalto 044 537 1727 Tuula Leskinen 044 537 1732 Henkilökohtainen sähköposti: etunimi.sukunimi@kansantahto.fi . klo 18 rav. Työelämän todellisuus ratkaisee, sillä viestinnän pitää perustua tosiasioihin. Kunta-alan miinuksiksi luettiin jähmeä byrokratia, alhainen palkkaus ja harmaa imago KOKOUKSIA Pateniemen Työväenjärjestöt ry EDUSTAJISTON KOKOUS pidetään Suvikulmassa ke 20.2.2013 klo 18. Vierailijana sijoituspäällikkö Oili Loukusa Säästöpankki Optiasta. Lisäksi omaa ohjelmaa mm. Iltaruskon laulut, sketsi yms. Iin Eläkeläisten laskiaisrieha Iin Järjestötalossa ti 12.2. Mennään omin kyydein Pyykkärit-näytäntöön Kemin teatteriin to 21.2., bussi lähtee linjaautoasemalta klo 10.00. KANSAN TAHTO 5 . 040 7158 450. Kesäjuhlaan 25.-27.6.2013 tarvitaan talkoolaisia järjestyksenvalvojiksi (kortillisia ja kortittomia) sekä kiertoajeluoppaita (valmennus annetaan). Ilmoittaudu pikaisesti puh. 0400 285 175 tai sähköpostitse veksi@dnainternet.net. Ei ihan teorian mukaan PekkaTaanila: lampun 10. Runoja Kollegakirja Tauno Saarelalle 20? 10? 15? 12? 25? 35. 2013 - kultakorut, hopeaesineet, arvokellot - autot, moottoripyörät, mönkijät, kelkat - aseet, turvallinen säilytyspaikka - puhelinosake tai vastaava arvo-osuustili - pörssi- ja asunto-osakkeet - soittimet, elektroniikka, taide, jne Panttilainakonttori Oy KULTAKORUJA HALVALLA JA REHELLISESTI PAINON MUKAAN - uusia ja kunnostettuja käytettyjä kultakoruja ja kelloja - ostetaan kultaa ja muuta irtainta - pariston vaihto 5 ? - myydään lunastamattomia pantteja - ostetaan puhelinosakkeita ja kultakoruja, rahat heti puhtaana käteen OULUN KULTA Pakkahuoneenkatu 26, p. Tervetuloa. Kielteisiksi sävyttyneisiin näkemyksiin vaikuttivat heikot asiakaspalvelukokemukset. Osaajia tarvitaan Nuorison näkemykset kunnista työnantajina kiinnostavat, sillä kunnat tarvitsevat lähivuosina runsaasti uusia osaajia. Kolme neljästä nuoresta menee mieluummin yksityisen palvelukseen kuin töihin kunnalle tai kaupungille. Vakaa mutta byrokraattinen Kuntatyönantajien vahvuuksiksi kyselyn nuoriso näki turvallisen työuran, lakien ja säädösten noudattamisen sekä ison organisaation resurssit. Mielikuva yhteiseksi hyväksi tehtävästä työstä sekä kritiikki rahan liiallista valtaa kohtaa nostavat myönteisiä mielikuvia kuntatyötä kohtaan. Kunta-alan miinuksiksi luettiin jähmeä byrokratia, alhainen palkkaus ja harmaa imago. Esillä sääntöjen määräämät asiat. isäni maa Kylmää oli aamusaikka . 044-5371 745/ OKS-Tilit Oy ja 050-5709 715/ Oulun Järjestöyhdistys ry ELÄKELÄISET OULUN TYÖVÄEN ELÄKELÄISET RY www.otery.fi Maanantaikerho 4.2.2013 klo 13.00. Tarkemmin puh. Kahvitarjoilu. Hallitus Järvi-Oulun Vasemmiston johtokunta torst. Vaikuttaminen nuorison mielikuviin kuntatyöstä ei riitä, Palola totesi. . Uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu Pirjo Virtaintorppa. Virtaintorppa on toiminut viime vuodet Reilun kaupan edistämisyhdistyksessä. Helsingin Vallilasta syntyisin oleva Virtaintorppa on suorittanut Markkinointi-instituutissa markkinointiviestinnän ammattitutkinnon. Kansan Uutiset kertoi asiasta verkkolehdessään tiistaina. VUOKRATTAVANA www.pam.? www.akt.fi RAHAA HETI KÄTEEN PANTIKSI KÄY IRTAIN OMAISUUS 17 Heti vapaata KATUTASON LIIKETILAA 31m2 Oulun keskustassa ns. Kansan Tahdon talossa. Tiedustelut p. Hernekeittoa ja pullakahvit 6 ?. Kuljetustukeen on käytetty noin viisi miljoonaa euroa vuodessa. Korvaava ratkaisu olisi löydettävä hallituksen tämän kevään budjettikehysneuvotteluissa. Ministeri Kyllönen vihki Ylitornion vierailullaan käyttöön uuden kevyen liikenteen väylän välillä Aavasaksa-Taroniemi. Suomalainen Lehtipaino Oy 2013 www.kansantahto.fi. klo 11. Ohjelmaa, arpajaiset ja yhteislaulua. Olemme oikealla tiellä, mutta paljon on vielä tehtävää, Palola totesi tutkimuksen julkistustilaisuudessa tiistaina. Hänen mukaansa kunnissa tehdään paljon työtä työelämän laadun parantamiseksi. Caion kabinetissa. Tule mukaan varmistamaan eläkeläisille ikimuistoinen, onnistunut oululainen kesätapahtuma! www.puuliitto.fi SUOMEN MERIMIES-UNIONI r.y. FINLANDS SJÖMANNS-UNION rl www.smu.fi Veteraanikatu 9 C 90100 Oulu 050 5900711 Ikä rikkautena ? Suunta tulevaan Eläkeläiset ry www.elakelaiset.fi Yrjö Mäkelin -seura www.makelinseura.fi ROVANIEMEN ELÄKELÄISET RY Perinteinen laskiaisrieha Työväentalolla to 7.2. Valtakirjojen tarkastus alkaen klo 17.30. Lähes kolmannes, noin 165 000 henkeä, on jäämässä eläkkeelle kuntien palveluksesta seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kuntatyönantajien Palolan mukaan myönteisten näkemysten pohjalle rekrytointipolitiikkaa voi rakentaa. . Perhonen 19? valossa - Runoja KANSAN TAHDON TOIMISTO Mäkelininkatu 29, Oulu, avoinna ma?pe klo 9-15 numero 8 Ilmestyy torstaisin Mäkelininkatu 29, PL 61, 90101 OULU Kustantaja: Kustannus Oy Kansan Tahto www.kansantahto.fi Nuorisolla kapeat käsitykset kuntien työmahdollisuuksista UP/ KARI LEPPÄNEN Nuorten mielikuvat kuntien tarjoamista työmahdollisuuksista ja urapoluista ovat huomattavasti todellisuutta kapeammat, ilmenee tuoreesta selvityksestä Kuntaalan vetovoima nuorten keskuudessa. Todellisuudessa kunnilla on tarjottavanaan kaikkiaan noin 7 000 erilaista ammattinimikettä. Kuntatyönantajien neuvottelupäällikön Jorma Palolan mukaan joukkoon mahtuvat lähes kaikki kyselyssä esiin tulleet ammatit. Nuorten käsityksiä kunnista työnantajina selvitettiin KT Kuntatyönantajien, Kuntaliiton ja Kuntien eläkevakuutuksen Kevan teettämässä selvityksessä. 15/30 Researchin toteuttamassa kyselyssä näkemyksiään esittivät 15?25-vuotiaat nuoret. Mielikuvat urautuneesta virkamiehestä ja stressaavasta hoitotyöstä elävät nuorison keskuudessa. Vuosija puoluekokousasioita. TOIMISTO: (08) 537 1722, faksi (08) 371 314 ilmoitukset@kansantahto.fi Asiakaspalvelutoimisto avoinna arkisin klo 9.00?15.30 myyntisihteeri Jaana Hämälä-Raitio 044 537 1722 toimitusjohtaja Sirpa Kovalainen 050 570 9713 Tykkää Facebookissa Pirjo Virtaintorppa Kansan Uutisten toimitusjohtajaksi LINKIT KT Kansan Uutiset Oy:n toimitusjohtaja Mikko Pirnes, 64 jää maaliskuun alussa eläkkeelle. Hän teki yritysvierailun Ylitornion Betoniin, joka on 50 työntekijää työllistävä betonivalmisosia tuottava yritys. KIRJAOSTOKSILLE Eero Matero: Sirpa Puhakka: BREZNEVIN OPISSA PERIN SUOMALAINEN JYTKY US! UUTU 29? Muistelma Moskovan puoluekoulusta US! UUTU Ahti Sala: YÖ ON HILJAINEN KESÄKUUSSA RUNOJA US! UUTU 12? 20? Vappu Säilynoja: Siunatut sokerisakset 20? MUISTA MYÖS NÄMÄ: Waloa 100 vuotta Erkki Kauppila Neljä järisyttävää päivää Lehtimies ja eurokommunisti 25? Kaarina Kailo: Irti talousväkivallasta 10? Tauno Saarela: Suomalainen kommunismi ja vallankumous 1923-1930 Kansan Tahto 100 v. historiateos Koonnut Antti Kivimäki Matti Viialainen: Osmo Hekkala: Piimäperä . Tämä on tahtokysymys, hän sanoi viime perjantaina Ylitorniolla. Alueellinen kuljetustuki on liikenneministeri Kyllösen mielestä lisännyt tasaarvoa ja ollut pieni hinta pohjoisessa säilyneistä työpaikoista metsä-, puu-, betoni- ja elementtiteollisuudessa. 7.2. (08) 538 0100 Avoinna ma-pe 9.30-16.30 www.oulunpantti.net Kansan Tahdossa ensi torstaina: Talvi pyörän satulassa Kyllönen puolustaa kuljetustukea KT Kainuulainen liikenneministeri Merja Kyllönen (vas.) lupaa tehdä hartiavoimin työtä, että alueelliselle kuljetustuelle saadaan hyvä vaihtoehto, kun nykymuotoinen kuljetustuki loppuu tämän vuoden jälkeen. Kyllösen mukaan kuljetustuki on ollut valtiolle pieni menoerä mutta PohjoisSuomen yrityksille iso asia.
ovet, luukut . 554 6198/0400 586 903, fax 554 6199 www.veliheikkinen.fi proteesit, pohjaukset, korjaukset sekä hammassuojat urheilijoille Y Oulussa: VELI HEIKKINEN OY py ASIANAJAJA on asianajajaluetteloon hyväksytty lakimies, jolla on säädetty kokemus ja taito. Asianajajan toimintaa valvovat asianajajaliitto ja oikeuskansleri. Asianajajat antavat myös julkista oikeusapua kaikissa oikeudenkäyntiasioissa. Asianajotoimisto KARI ERIKSSON OY Asianajaja, varatuomari 0400-685 036 Ratakatu 8 B 13 90100 Oulu puh. moottorit . lyhdyt . Uusi sähköposti: oulu.vas.kunnallisj@gmail.com Risto Kalliorinne avustaja: Harri Ylönen tavattavissa maanantaisin ja torstaisin Oulun Järjestötalolla klo 10?16 puh. 9?18, la 10?14 Lakeuden KEITTIÖKALUSTETUKKU Takatie 10, 90440 Kempele, p. 220 611, fax 222 766 AA,VT Pentti Paakki gsm 044 068 7155 AA,VT Altti Lepoluoto gsm 044 068 7144 OTM, KTM Jenni Kivijärvi gsm 044 068 7133 www.paakki.net www.opuslex.fi Aukioloaika ma-pe klo 9-17 A leksa nt Asianajotoimisto HONKA JA VESALA OY Pakkahuoneenkatu 18 B 26 90100 OULU Puh. (08) 515 011 w. MUUT OTA YHTEYTTÄ VASEMMISTON Vasemmistoliiton Oulun kunnallisjärjestö ry Pakkahuoneenkatu 19, 90100 Oulu OULUN VAALIPIIRIN Puh. w w p aj a Asianajotoimisto VELI PÄIVIKKÖ Varatuomari, asianajaja Hallituskatu 13?17 C 23, 90100 Oulu puh. (016) 254 300 fax (016) 254 305 aimo.tervahauta@aatsto.inet.fi LAKIASIAINTOIMISTOJA Lakiasiaintoimisto ADVUKAARI OY Varatuomari Vesa Juntunen Varatuomari Mirkka Pentikäinen OTM Mikko Ravaska Isokatu 16 B 14, 3. 044 3457 611 . (09) 432 4132, anne.seppanen@eduskunta.fi www.kansantahto.fi. 14 Paikalla sihteeri Liisa Koskela, puheenjohtaja Rauno Hekkala tai muu kunnallistoimikunnan jäsen. Martti Korhonen avustaja: Eija Tynnilä puh. jäähdyttimet . 371 198 / 0400 686 865 fax 374 791 Asianajotoimisto PAAKKI & LEPOLUOTO OY Painopistealueet: perhe- ja perintö-, sopimus- ja vahingonkorvausoikeus sekä oikeudenkäynnit. Sovionkatu 10, 2. vaihde (08) 375 434 Telefax (08) 370 163 asianajotoimisto@vesala.com AA,VT Lauri Vesala AA,VT Markku Honka OTM Tuomas Vesala VUOKRATAAN Raahessa: .c o m Asianajotoimisto LAHJA LIMINGOJA OY asianajaja, varatuomari Rantakatu 5 A 24 90100 OULU puh. 0400 200 733 jouko.korhonen@pp.inet.fi http://kainuu.vasemmisto.fi Pohjois-Pohjanmaan vasemmisto Pakkahuoneenkatu 19, 90100 OULU Toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki, puh. 2013 PA LV E L E M M E S I N U A ASIANAJOTOIMISTOJA HAMMASHUOLTO MUUT HAMMASLABORATORIO Nikkarinkuja 12 Roi Puh. 0400 698 275 sauli.hyoppinen@gmail.com http://lappi.vasemmisto.fi Suksihuolto u t LAPIN AUTO-OSA OY WWW.WALOASUNNOT.FI 25 ? ka Kaikki automerkit VUOKRATAAN yksiöitä, kaksioita ja kolmioita Urheilutie 49 86600 HAAPAVESI Puh. krs, 90500 Oulu puh. (08) 547 2987 Fax (08) 547 2221 KEMIN MATTO- JA MAALAUSTYÖT PYÖRÄHUOLTO V. 0440 588 790 sähköposti: vesa.soini@hotmail.fi POHJOIS-SUOMEN PIIRIJÄRJESTÖT Kainuun Vasemmisto Linnankatu 2, 87100 KAJAANI Jouko Korhonen, puh. Rengasmyynti . ym. HAMMASLABORATORIO ERIKOISHAMMASTEKNIKKO erin Asianajotoimisto HANNU GEHÖR OY Asianajaja Hannu Gehör Merikoskenkatu 7 A 49 2. www.oulu.vas.fi . (08) 622 616 Puh. (08) 311 8811, fax 378 505 www.paivikko.fi Pohjolankatu 16 B 20 Kajaani o ra Asianajotoimisto ANSSI HOLMBERG Asianajaja, varatuomari Hallituskatu 31 A 24, 4. ym. VESA KUUSIRATI Asianajotoimisto KAUKO NEVALA Ky Maakuntakatu 11 96100 ROVANIEMI puh. (016) 312 750 fax (016) 312 120 gsm 0400 693 621 www.turva.fi LO-ASUNNOT O A W Keittiökalusteiden ei välttämättä tarvitse maksaa paljon! AUTOHUOLTO JA -VARAOSAT PURKUOSAT . (08) 374 511, 040 551 7754 telefax (08) 311 0286 asianajotoimisto@limingoja.net www.limingoja.net p. 0500 584 055 jaakko.alavuotunki@vasemmistoliitto.fi http://pohjois-pohjanmaa.vasemmisto.fi Vasemmistoliiton Lapin piiri Lapinkatu 2, 96190 ROVANIEMI Sauli Hyöppinen, puh. 0400 272 560 Rautatienkatu 10 90100 OULU 16 , O ulu . (08) 451 075 Rovaniemellä: Toimitukset koko maahan UUDET OSAT . Huolto- ja korjaamopalvelut Salmintie 13, 90830 Haukipudas Puh. krs, Raahe Puh. 010 439 5500 kiinteä verkko 8,28 snt/puhelu + 5,95 snt/min matkapuhelin 8,28 snt/puhelu + 17,04 snt/min fax (08) 312 1680 AUTOHUOLTO P. UKKOLA KY . Autotarvike ja -varaosamyynti . (09) 432 4051, eduskunta Merja Kyllönen avustaja: Anne Seppänen puh. 050 574 1676, harri.ylonen@eduskunta.fi Pakkahuoneenkatu 19, 90100 OULU Uusi päivystysaika toimistollamme: Tiistaisin klo 10 . (016) 310 950, 040 537 6121 Av. 18 KANSAN TAHTO 5 . 08 376 601, fax 08 376 663 Kemissä: Asianajotoimisto AIMO TERVAHAUTA KY Kauppakatu 15 puh. Facebook: Oulun Vasemmistoliitto KANSANEDUSTAJIIN . vaihteistot . ma?pe 8?17 RAKENTAMINEN & REMONTOINTI keittiöt, komerot, kodinhoitohuoneet, wc-kalusteet, ovet, liukuovet V I S I ON LIUKUOVET Ota mitat ja mielikuvitus mukaan niin suunnitellaan yhdessä komerot upeilla liukuovilla! www.keittiokalustetukut.? www.visionliukuovet.? Ark. SOINI Haukkarinkatu 4 C, 94100 KEMI p. kerros 90100 OULU puh. peltiosat . krs 90100 OULU puh
5. 3. Kasvoi 1,1 prosentilla. Suomalainen söi 50 vuotta sitten 2,5 kiloa juustoa vuodessa, paljonko nyt? 6. Suomen lähi- ja perushoitajien. 4. 2. Puolangalla Kainuussa. viikon 4 RATKAISUT SUDOKUT viikko 5 ...ratkaisu ensi viikon Kansan Tahdossa. Mikä kansainvälinen järjestö on ILO? 3. Mikä puolue työstää juuri asiakirjaa nimeltä Punavihreä hyvinvointivaltio? 9. Keiden ammattiliitto on SuPer? 2. Mitä puoluetta Sampo Terho edustaa EU-parlamentissa? 10. 10. Kasvoiko vai vähenikö sähkön kulutus Suomessa viime vuonna? 4. Vasemmistoliitto. Perussuomalaisia. 9. 2013 TEHTÄVÄT RISTIKKO viikko 5 ...ratkaisu ensi viikon Kansan Tahdossa 19 KYSYMYKSET 1. 7. Atlas on ylin kaulanikama. KANSAN TAHTO 5 . Mikä osuus tuulivoimalla on Suomen sähköntuotannossa? 5. Missä Pohjois-Suomen kunnassa vietetään Pessimistipäiviä? VASTAUKSET: 1. Missä ihmisellä on atlas? 8. Noin 18 kiloa vuodessa. Kumpi maksoi maidosta viime vuonna tuottajille enemmän, Arla vai Valio? 7. 8. 6. Arla 49 senttiä, Valio 43 senttiä litralta. 0,6 prosenttia. YK:n työjärjestö
Se on kuin heittäisi kympin tikkataulussa, Sala vertaa. Muutama vuosi sitten veljekset Ahti ja Hannu Sala julkaisivat runojaan yhteisessä omakustanteessa. Viime vuoden lopulla näki päivänvalon Ahti Salan oma runokirja Yö on hiljainen kesäkuussa Vihreän Ketun kustantamana. Sala hymähtää tosin epäilevänsä, noinkohan ?vanhojen ukkojen hörinät. Mutta se ei ole olennaista vaan se, että olen saanut tehtyä sen minkä olen suunnitellut. Se on tärkeää. Ahti Salan runokirja Yö on hiljainen kesäkuussa on arvioitu sivulla 13.. En oikein tienyt miten itse työhön suhtautua, mutta lupasin. Kansan Tahdon levikkipäällikkö 1972?1996 . Ehto oli että lupaan olla hommassa vähintään kolme vuotta. Asuu Oulun Herukassa TUOMAS TALVILA Kansainvälisyys ja solidarisuus ovat oululaisen Ahti Salan mukaan työväenliikkeen tärkeintä ainesta. . Vaimo Ulla, kolme lasta, viisi lastenlasta. . 2013 ?Työväenliikkeen ydin on kansainvälisyys? KUVA: TUOMAS TALVILA Ahti Sala 70 vuotta . Puhutaan innovoinnista, mutta useimmiten se on omasta päästä kiinni, miten innovointi onnistuu. Levikkipäällikön Lada lauloi Kansan Tahdon levikki oli parhaimmillaan päälle kahdenkymmenen tuhannen. Lehtialalla kun voi rajattomasti käyttää ideoita, kukaan ei sitä estä. Yövyttiin saarissa laavuilla ja nuotiolla, uitiin ja ongittiin. Väitän että ilman Kansan Tahtoa ja näitä lehtityön tekijöitä vasemmistolaisen liikkeen asema ei olisi läheskään niin hyvä kuin se Pohjois-Suomessa on ollut ja on. Murros iski ankarasti 80- ja 90-lukujen taitteen yhteis- kunnallinen, poliittinen ja taloudellinen murros oli sitten ankara eikä Kansan Tahtokaan selvinnyt siitä rytäkästä vähällä. Ahti Sala analysoi, että lehdenkin tilanteeseen vaikutti noina aikoina monen varsin samanaikaisen tekijän summa. Berliinin muuri murtui, Neuvostoliitto hajosi (?jouti mennäkin?, Sala sivulauseessa heittää). Se oli jatkuvaa menemistä, periaate oli, että kaikissa kunnissa käytiin. Postituksessa esimerkiksi painoi kymmenen naista kovaa työtä yötä myöten. Se oli mahtavan hauska lapsuus. Kesällä 1955 pääsi 12-vuotias Ahti Sala SDPL:n ryhmässä osallistumaan seitsemänviikkoiselle pioneerileirille Puolassa. . Mahdolliset merkkipäiväonnittelut voi osoittaa Yrjö Mäkelin -seuran tilille: Nordea, IBAN FI90 1107 3000 6394 39 nä esiintyjänä mukana Walolla järjestettävässä työväenkulttuuritapahtumassa, sekä soolona että Kultakurkut-kisälliryhmän jäsenenä. Runojen kirjottamisen Ahti Sala aloitti opiskeluaikoinaan. 20 KANSAN TAHTO 5 . Ja kun ajattelee lehden johtamista, niin ilman tuolloista konttoripäällikköä Elsi Suomelaa ei olisi tullut mistään mitään. Kyllä Lada lauloi. Johan sitä kansainvälisyyttä korosti parta-Kallekin, hän huomauttaa, Karl Marxiin viitaten. Tällä hetkellä Salaa hirvittää eritoten kreikkalaisten työntekijöiden ja nuorten työttömien kohtalo. . Sala joutui ihmetellen toteamaan, kuinka tilauksensa laittoi napsahtaen poikki moni sellainenkin, jonka aiempien puheiden perusteella olisi voinut luulla ?väkeväksi tyypiksi?. Mutta samalla Sala korostaa, että vaikeistakin ajoista on yli satavuotiaan Kansan Tahdon historiassa aina selvitty ja että lehden merkitys myös nykyisessä viikottaisessa muodossaan on suuri. Musikki ja runous kantavat Ahti Sala alkoi kuusivuotiaana opetella mandoliinin soittoa, vanhempi veli Hannu opetti nuotteja. Viisitoistavuotiaana hän sai veljeltä lahjaksi kitaran, jolla säesti pioneeri- ja kisälliryhmiä ja lauleskeli itsekin. Leirin aikana kävimme myös Varsovan nuorisofestivaaleilla. Pysäyttävämpänä kokemuksena jäi nuoren pojan mieleen vierailu Auschwitzin keskitysleirillä. . Kun pieni ihminen jotakin sanoo, niin siitä jää pieni jälki. Ja vierähtihän siinä 24 vuotta sitten kuitenkin, Sala naurahtaa. Edeltäjän antama työhönopastus osoittautui ytimekkääksi. . Opin tuntemaan erilaisia ihmisiä, joilla oli suunnaton määrä sydämen sivistystä ja jotka kokivat Kansan Tahdon tärkeäksi. Sala kehuu asiamiesten ryhdikkyyttä myös vaikeissa paikoissa, kuten puolueen ?sisäisissä kaplakoissa?. . Neljännesvuosisadan aikana syntyneet elävät kontaktit lehtimyyjiin sykähdyttivät. Vanhassa linnassa asui toistatuhatta pioneeria ympäri Eurooppaa ja maailmaa. Jos pankit kaatuvat niin tavallisille pienituloisille ihmisillehän siinäkin rytäkässä käy kaikkein kehnoimmin. Sala toivoo myös ammattiyhdistysliikkeen entistäkin näkyvämmin osallistuvan kansainväliseen toimintaan ja osoittavan, että toisia ei olla jättämässä. Maailma Pateniemessä Ahti Sala, eläkkeellä oleva Kansan Tahdon levikkipäällikkö, täyttää perjantaina 70 vuotta. Kansainvälisyyden oivalluksen hän sanoo saaneensa jo lapsuutensa Oulun Pateniemessä, jossa maailman eri kolkilta kotoisin olevat merimiehet kulkivat pitkin kylänraittia. Tuon ajan Patela tehtaineen ja satamineen oli vilkas ja ainutlaatuinen ympäristö. Eikä Suomen duunareiden vastaus Euroopan talousongelmin saisi olla ainakaan se, että äänestetään perussuomalaisia ja huudetaan kuorossa että ei saa antaa tukea Kreikalle, Sala toteaa. Solidaarisuuden puutteen verukkeeksi ei hänen mielestään kelpaa sekään hokema, että tukirahaa menee pankkien pelastamiseen. . Elsi oli taitava, kokenut ja turvallinen työkaveri kaikille meille jotka lehteä teimme. Vauhtiin päästyään Sala huoma- si levikkipäällikön työn äärimmäisen mielenkiintoiseksi ja innostavaksi. . Pohjoissuomalaisen vasemmistolaisen viestinnän ja työväenkulttuurin tutkimista ja tallentamista tukevan Yrjö Mäkelin - seuran ry:n puheenjohtaja. . Kun lahkolaiset yrittivät vetää kiilaa, leimata ihmisiä ja toimivat häpeällisesti liikettä vastaan, Kansan Tahdon lehtimyyjät eivät antaneet sen häiritä vaan painoivat menemään. . Tampereen yliopiston yhteiskunnallinen tutkinto, sosionomin arvo 1994. . Ytimekkään ilmaisun ja toimivan rytmin ja soinnin tavoittelu on seurannut läpi elämän. . Sieltä on ikuisesti jäänyt aivokoppaan, mitä sota ja raakalaismaisuus aiheuttavat. Lehtityö alkoi yllätyksenä Ahti Sala kertoo, että hänen urakseen muodostunut lehtityö alkoi . Sirola-opistossa mies ja kitara olivat kovassa kurssissa. Eläkepäivinä Sala kertoo verestelleensä musiikkiharrastusta. Tulevana lauantaina hän on yhte- . Asiamiehiä eli lehtimyyjiä oli kirjoilla toistatuhatta kautta koko laajan PohjoisSuomen. . Syntynyt 1.2.1943 . Suomen talous syöksyi lamaan, ilmoitustulot vähenivät dramaattisesti. Lehden tekemisen kustannukset nousivat. ketään kiinnostavat. . Se oli valtava elämys. Lapselle tärkeimpiä elementtejä olivat meri ja ranta. . Harrastuksina lukeminen, sauvakävely, vesiliikunta, kirjoittaminen, musiikki. Ahti Sala asuu vaimonsa Ullan kanssa Oulun Herukassa, lähellä lapsuudenmaisemiaan. alunperin yllätyksenä. Sala opiskeli Tampereella, oli sitten vuoden 1970 Demokraattisen Nuorisoliiton Oulun piirin toiminnanjohtajana ja työskenteli sen jälkeen kesän 1972 Oulun pioneerikisojen, Pohjolan punaisen kesän, järjestelysihteerinä. Kisojen jälkeen hän sai mökille Kallaveden rannalle viestin Kansan Tahdon toimitusjohtajalta Taisto Siimekseltä. Oulussa ja Kemissä ollut varhaiskanto jouduttiin kustannuspaineissa lopettamaan, mikä lisäsi levikin ongelmia. Lehden lukijoiden ja tukijoiden aatteellisuuttakin koeteltiin. Tämä ehdotti Kansan Tahdon Salalle levikkipäällikön paikkaa, kun Kalle Loukkola oli siirtymässä kaupungin asuntoasiainsihteeriksi. . Että runot ovat nyt kansissa. Usein käy niin, että kaikkein lyhin runo on se, joka jää mieleen. Sellainen, joka on sitä itseänsä, ilman mitään ylimäräräistä, jossa ydin on lähellä. Loukkolan Kalle räväytti kouraani kasan vanhoja avaimia ja sanoi että ?tuossa avaimet, postituksessa pitää olla liimaa ja narua, muusta sinun ei tarvi tietää mittään?, Sala nauraa. Työn alkuun pääsemisessä auttoivat loistavat työkaverit. . Ahti Salan toivomuksena on, että tavataan Walolla lauantaina 2.2. klo 14 alkavassa uuden Oulun työväenkulttuuritapahtumassa. . Varsinkin Kansan Tahdon konttorin naiset, jotka nuorta tumpeloa opettivat ja neuvoivat. Naisten tärkeää roolia lehden historiassa Sala tahtoo muutenkin korostaa.