Kansan Uutiset 02.01.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Hinta 3,50 ? 1-003251-151 1 Viikko 1 Perjantaina 2.1.2015 www.kansanuutiset.fi Kansan Tahto | Satakunnan Työ Vuoden henkilöt: Auttajat ebola-alueilla » Liberiassa työskentelevä kehitysavun konkari Markku Vesikko ei pelkää mitään s. 34 Kurvit suoriksi 17 Paavo Arhinmäki 24 Pintaa syvemmältä 40
sisältö A Kotimaa s.4 B Kulttuuri s.20 Kansan Uutiset, Viikkolehti 2.1.?8.1.2015 C Keskustelu s.32 D Ulkomaat s.34 E Vapaa-aika s.42 F Pelit s.44 JUSSI JOENTAUSTA A 6 10 11 12 14 17 18 B 20 22 24 25 26 30 Vasemmistoliiton vaaliohjelma TTIP:n vuosi Työelämää ja sosiaaliturvaa eduskunnassa Taitettu indeksi pysyy Kari Uotila täyttää 60 vuotta Jukka Parkkarin Kurvit suoriksi SKDL Ulla-Leena Alpin ja Ele Aleniuksen muistoissa Viikkolehden kulttuurivuosi 2014 Uutisvuosi 900 vuotta sitten Paavo Arhinmäen kolumni Kansan Uutisten blogeista poimittua Anita Konkan kirjailijaelämää Harri-Ilmari Moilasen valinnat vuoden parhaiksi elokuviksi PUHELIN 09 759 601 VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI toimitus@kansanuutiset.fi LEVIKKI 10 000 Lehti ilmestyy perjantaisin. PÄÄTOIMITTAJA Sirpa Puhakka TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kai Hirvasnoro p. 09 7596 0232 TOIMITUSJOHTAJA A Pirjo Virtaintorppa p. 09 7596 0254 14 JULKAISIJA ANNA UPOLA-LEHTO 32 Keskustelua Kansan Uutiset Oy Vilhonvuorenkatu 11 C 7, Helsinki (PL 64, 00501 Helsinki) Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Faksi, konttori: 09 7596 0319 TOIMITUS avoinna ma?pe 9.00?16.00 Toimitussihteerit: 09 7596 0312 tai 09 7596 0362, toimitus@kansanuutiset.fi viikkolehti@kansanuutiset.fi C SATAKUNNAN TYÖ PL 41, 28101 Pori Käyntiosoite: Eteläpuisto 14 Avoinna ti-ke klo 9?12 Puhelin: 02 630 3210 toimitus@satakunnantyo.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET D Ma?pe klo 9.00?16.00, konttori: 09 7596 0208, faksi: 09 7596 0319, tilaukset@kansanuutiset.fi. Tilaukset kaikkialta Suomesta maksuttomasti: 0800 97006. 34 37 38 Markku Vesikon eblola-sota Guardian Kreikan korruptiosta KU:n arkistosta: Vladimir Putinin henkilökuva vuodelta 2000 40 Pintaa syvemmältä: Peik Johansson JAKELUHÄIRIÖT Postin palvelunumero 0200 71000. TILAUSHINNAT B 26 LEHTIKUVA Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Säästö Määräaikais 12 kk 144 ? 170 ? 6 kk 75 ? 92 ? 3 kk 40 ? 52 ? 1 kk 15 ? 20 ? Hinnat sisältävät arvonlisäveron (10 %). Tarkemmat tiedot verkkosivulta. 42 ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI Tom of Finland Postimuseossa avoinna ma?pe 9.00?16.00 puhelin: 09 7596 0200 ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat mediakortissa www.kansanuutiset.fi tai ilmoitustrafiikista. E ISSN 0357-1521 Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula, 2015 F 2 44 Jalkapallovuoden topit ja flopit 46 Ristikko, shakki, Onk?s tietoo 47 Jouko Joentaustan Viimeinen sana päätoimittajana D 38 Kannen kuva: Suomen Pakolaisapu
Kansan Uutiset on mukana uudenlaisten vaihtoehtojen etsinnässä niin printissä kuin verkossakin. Osa kansalaisista tähyilee poliittista vaihtoehtoa tai on epävarma valinnastaan. Mielipidemittausten mukaan vaalien suurin häviäjä on kokoomus. Paineet Kataisen hallitusta kapeampaan hallituspohjaan ovat kovat, mikä lisää vaikeusastetta. Huhtikuun eduskuntavaalien tulos saattaa jälleen yllättää. Ensi kevään hallitusneuvottelut ovat todennäköisesti vähintäänkin yhtä hankalat kuin edellisellä kerralla. Myös nykyistä väljemmästä hallitusohjelmasta sopiminen voi olla kivuliasta, mikäli tähän mennään. Sosialidemokraattien kakkospaikan tavoittelua helpottaa kokoomuksen ja perussuomalaisten alamäki. Myös sosialidemokraatit ja vasemmisto kasvattavat kannatustaan. KESKUSTAN PUHEENJOHTAJA Juha Sipilän politiikan areena on Suomi Oy, jonka kate on saatava kuntoon ja viivan alle tulosta. Häntä odottaa vaaleissa keskustan pätkäpääministeri Mari Kiviniemen kohtalo. Perussuomalaisten jytky ja keskustan vahva alamäki yllättivät viime vaaleissa. Väljä hallitusohjelma kasvattaisi pääministeripuolueen valtaa. Tulossa on kiinnostavat eduskuntavaalit. Pääkirjoitus Poliittinen solmu eduskuntavaalien jälkeen NÄINÄ PÄIVINÄ vallitsee maassa poliittinen rauha ennen eduskuntavaalitaistoa. Mikä on näiden vaalien yllätys? Kansalaiset vierastavat kovaa oikeistopolitiikkaa. Muutoksen odotus on vähintäin yhtä korkealla kuin neljä vuotta sitten. Euroopassa on jo vahvoja merkkejä vasemmiston uskottavuuden vahvistumisesta. EDUSKUNTAVAALIEN JÄLKEEN saatetaan olla yhtä vaikeassa poliittisessa solmussa kuin keväällä 2011. Pääministeri Alexander Stubbin odotukset tähtiurasta näyttävät kuihtuvan lyhyeen. Moni sosialidemokraatti näkee unta jo uudenlaisesta punamullasta, jossa kokoomus on jäähyllä. Paluu kolmen suurimman puolueen hegemoniaan on epätodennäköistä, vaikka näitäkin arvioita on nähty. Keskusta on hyötynyt tästä. Hengiltä säästämisen sijaan tarvitaan elvyttävää talouspolitiikkaa, jolla taataan ihmisten hyvinvointi, lyhennetään korjausvelkaa ja vahvistetaan koulutusta » Ihmisten ymmärrettävillä vaihtoehdoilla tuloja terveyserojen kaventamiseksi on nyt tilaus. ja osaamista. Vasemmistoliitolla on mahdollisuus perustamisensa aikaisiin kannatuslukuihin. Osa äänestäjistä punnitsee useiden puolueiden JARMO LINTUNEN välillä. Median voima on asioiden taustoittamisessa. Osalle kansalaisista tämä näyttää riittävän, vaikka keskusta ei esitä mitään vaihtoehtoa kokoomusvetoiselle politiikalle. Vasemmistoliiton voima on uskottavan talouspoliittisen vaihtoehdon esittäminen. Pitkälle tulevaisuuteen ulottuvan talouskriisin maisemassa on tuhannen taalan paikka ihmisläheisen talouspolitiikalle. Konkreettisilla, ihmisten ymmärrettävillä vaihtoehdoilla tulo- ja terveyserojen kaventamiseksi on nyt tilaus. Talouskriisi on luonut selkeän tilan vaihtoehtoiselle politiikalle. Tilaa on asioille ja näkemykEnsi kevään hallitusneuvottelut ovat todennäköisesti vähinsille, joista valtamedia ei välitä. täänkin yhtä hankalat kuin edellisellä kerralla. Tape Sanottua » Melkein mikä tahansa argumentti kelpaa medialle, kun pitää päästä heikentämään vähäisten asemaa, mutta mikään syy ei kelpaa, jos sama pitäisi tehdä vahvimmille. Selänpesijä, Intiim 13/2014 Parempaa Uutta Vuotta 2015! © TARMO KOIVISTO 3. Liikkuvien äänestäjien joukko kasvoi viime vaaleissa
Verohallinto lähettää vuoden 2015 verokortin kaikille yli 15-vuotiaille. Veroprosentin perusteena olevat tulot ja vähennykset kannattaa kuitenkin tarkistaa. Muutosverokortteja tehdään vuo- » Verokorttiin voi tehdä muutoksia läpi vuoden. sittain noin 1,7 miljoonaa. . Kela-korvauk- sen asiakas saa heti taksissa, eikä sitä tarvitse hakea jälkikäteen. Näin välttyy helmikuuhun asti kestävältä ruuhkalta. Nämä muualta tilatut matkat tulee myös maksaa, vaikka matkakatto olisikin jo täyttynyt esimerkiksi keskitetystä tilausnumerosta tilattujen tai omalla Uusi verokortti voimaan helmikuussa » 4,6 miljoonaa suomalaista saa postia verottajalta. VIIMEISTÄÄN TAMMIKUUN puolessa välissä kotiin tuleva verokortti on voimassa helmikuun alusta lähtien. Verohallinto kannustaa tekemään kiireettömät muutokset vasta myöhemmin. . Kelakorvauksen saamiseksi tulee asiakkaalla olla terveydenhuollosta saatavan todistus. Jos taas asiakas ei käytä tätä määrättyä, keskitettyä tilausnumeroa, omavastuuosuus on kaksinkertainen eli 32 euroa, ja Kela-korvauksen voi hakea vasta jälkikäteen. Kaksinkertainen omavastuu ei myöskään kerrytä matkojen vuotuista omavastuuosuutta, eli 272 euron suuruista matkakattoa. Se 4 tulee voimaan helmikuun alusta. Vielä tammikuun on voimassa vuoden 2014 verokortti, mutta tulojen laskenta alkaa alusta. Automaattisesti 4,6 miljoonalle asiakkaalle kotiin tuleva verokortti käy usein sellaisenaan, eikä siihen tarvitse tehdä muutoksia. Panostamme erityisesti verkkopalveluun, sillä haluamme tarjota asiakkaalle mahdollisimman vaivattoman tavan tilata muutosverokortti, Antinaho sanoo. UUDEN VEROKORTIN. Verokorttia muutetaan joskus turhaankin. Kun matka tilataan oman alueen tilausnumerosta, asiakas maksaa matkastaan vain omavastuuosuuden. Lisäksi joskus muutosten todellinen tarve on paremmin selvillä vasta vaikkapa syksyllä. saa tarvittaessa helposti ja nopeasti osoitteesta vero. ?/verokortti. . A Terveydenhuollon matkojen » Kelan korvaamien terveydenhuollon matkojen omavastuu nousee vuoden alusta 16 euroon. Samaan aikaan loputkin kunnat siirtyvät taksimatkojen alueelliseen tilausvälitykseen, ja matkat tilataan jatkossa samasta numerosta. Tällä tähdätään matkojen yhdistelyyn ja kustannussäästöihin. NYT KANNATTAA Kela-korvattavia tak- simatkoja käyttävillä olla oman alueellisen tilausvälityskeskuksen numero puhelimissaan tallennettuna. Omavastuu nousi tammikuun ensimmäisenä päivänä ja jos taksin jat- kossa tilaa muualta kuin keskitetystä tilausnumerosta, on omavastuu kaksinkertainen. Keskitettyyn taksin tilaamiseen on siirrytty ympäri maan vaiheittain parin viime vuoden aikana. Pienet vaihtelut esimerkiksi palkassa eivät useinkaan juuri vaikuta veroprosenttiin, kertoo veroasiantuntija Pirjo Antinaho. Verokorttiin voi tehdä muutoksia läpi vuoden. Vuoden 2015 alusta alkaen koko maan Kelakorvattavat taksit tilataan alueellisista numeroista. Kaksi omavastuuta taksimatkoihin » Asiakas ei voi toivoa tiettyä kuljettajaa. Myös Kelan matkakorvauksen omavastuu nousi yhteen suuntaan tehdyltä matkalta 14,25 eurosta 16 euroon. Taksimatkojen kohdalla koko maa siirtyi Ahvenanmaata lukuun ottamatta vuoden alusta keskitettyyn matkan tilaamiseen
Asiakas voi tarvittaessa ottaa mukaansa saattajan tai apuvälineitä, kuten kävelykepin, kyynärsauvat tai rollaattorin, Giss summaa. Samalla soitolla eli yhden palve- lumaksun hinnalla asiakas voi tilata jopa kahden viikon taksimatkat etukäteen. Yhteiskunnalle uudistuksen odotetaan puolestaan tuovan kymmenien miljoonien säästöt. . Asiakas ei voi toivoa tiettyä kuljettajaa, mutta hän voi toivoa oman kotikuntansa taksia. Mutta kuuntelevatko poliitikot. Keskitetystä tilausnumerosta asiakkaan matkatilaus välitetään asiakasta lähimmälle autoilijalle. . KU köä, kun 98 kuntaa korottaa tuloveroprosenttia. ELÄKETULOSTA TEHTÄVÄÄ kunnallisve- rotuksen eläketulovähennystä korotetaan, mikä lisää käytettävissä olevaa tuloa vaikutusalueella keskimäärin 7 eurolla kuukaudessa. Työmatkakulujen vähennysoikeutta kavennetaan vuonna 2015 siten, että työmatkakustannusten omavastuuosuus kasvaa 600 eurosta 750 euroon. Suomi elää Nokia-krapulassa, ajatus ei oikein luista. EK haluaa koko Suomen työväestölle nollasopimusten työmarkkinat ja yksityistetyn julkisen sektorin, vaikka sen pitäisi innostaa jäsenyrityksiään uusiin innovaatioihin ja tuotekehitykseen. Nyt kun pääkaupunkiseutukin saadaan mukaan, odotamme säästöjen kasvavan entisestään. Ay-liike on jämähtänyt puolustuspoteroon, kun sen pitäisi olla sen lisäksi kehittämisen kärkijoukoissa. Nyt olisi riitelyn sijaan aika poliitikkojen ja työmarkkinajärjestöjen yhteiselle ajatuspajalle tulevaisuuden tutkijoiden kanssa. KU Globaali sota työpaikoista kiihtyy LUIN KUUSIVUOTIAALLE lapsenlapselle iltasatua Mauri Kunnaksen Koiramäestä. Siinä oli kuvattu vanhaa aikaa ja ammatteja kuten räätäli. Tulostettu verokortti on heti käyttövalmis. Robotisaatio ja muu uusi teknologia tulee joka tapauksessa, halusimme tai emme. Asiakkaan tulee pyytää taksimatkaa varten todistus terveydenhuollosta. Matkojen yhdistelyllä säästöjä Muutosverokortin voi joko tulostaa tai tilata postitse kotiin tai suoraan työnantajalle. Seuraavana päivänä työn tulevaisuutta esitteli tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja Työn Paikka -työllisyyden kuntakokeilun seminaarissa Hämeenlinnassa. Mitä ammatteja mahtaa olla silloin, kun hän kolmikymppisenä lukee iltasatua omalle lapselleen. Tuntoaistia ja katsetta hyödyntävä teknologia tuo vähintään yhtä suuren muutoksen (työ)elämään kuin kännykän kehittäminen aikoinaan. MITÄ TAPAHTUU Suomessa. Muutama vuosi sitten käyttöön tullut tulostusmahdollisuus on kasvattanut verkkoverokorttien suosiota. Jo miltei puolet verokorttiasiakkaista tekee muutokset verkossa. Ruuhka-aikana vuodenvaihteen molemmin puolin verkkopalvelun valitsee 60 prosenttia muutoksentekijöistä. Vuodelle 2015 ansiotuloverotukseen tehdään 1,5 prosentin tarkistukset kolmen valtion tuloveroasteikon alimman luokan rajoihin. Sitra, Tulevaisuuden tutkimuskeskus ja eduskunnan tulevaisuusvaliokuntakin ovat näitä asioita tuoneet esille. Parin tunnin aivomyrsky pisti jokaisen läsnäolijan miettimään, mihin ollaan menossa ja kenen ehdoilla tulevaisuutta rakennetaan. Päällimmäiseksi nousi globaali sota työpaikoista ja Suomen selviytyminen siinä. Kuulimme, että Suomi on jo viisi vuotta jäljessä Ruotsin robottilaakson kehityksestä. Kiinassa panostetaan hurjia rahasummia robotisointiin, joka kytkeytyy muun muassa Big Datan hallintaan, pilvilaskentajärjestelmiin ja Internet of Things -kehitykseen. Koneiden ja laitteiden välinen kommunikaatio (M2Mviestintä) on yleistymässä ja 3D-mallinnus ja -tulostus ovat mullistamassa työmarkkinat täysin. Meneekö Suomessa aikaa liikaa hallintorakenteiden uudistamisvääntöihin? Ihmiset ovat hämmentyneitä. Työelämä murenee, perinteiset teollisuuden työpaikat yksi toisensa jälkeen lakkaavat, työttömyys ja epävarmuus lisääntyvät. Keskitetty tilaus on ollut käytössä osassa maata jo parin vuoden ajan. Uutta työtä tarvitaan ja vanhaa pitää jakaa, muuten työttömyys kasvaa ja menetämme rahoituksen hyvinvointivaltiolta. Seuraavasta eduskunnasta riippuu se, millaisen työn ja tulevaisuuden annamme tämän päivän lapsille. tammikuuta 1,75 euroa, eli 16 euroon yhdensuuntaiselta matkalta, kun asiakas tilaa taksimatkan alueellisesta tilausvälityskeskuksesta tai käyttää muuta kulkuneuvoa kuin taksia. Jos taksimatka tilataan muusta numerosta, omavastuu on kaksinkertainen, 32 euroa. Vuotuinen omavastuuosuus eli matkakatto on vuoden alusta 272 euroa kaikille Kela-korvattaville matkoille. Anne Huotari anneh.huotari@gmail.com Asiakkaalle pyritään osoittamaan kotikunnan taksi. Kela-korvaus myönnetään alueellisesta välityskeskuksesta tilatusta taksimatkasta autoilijalle esitettyä Kela-korttia vastaan. Kela-korvauksen kanssa kannattaa nyt olla tarkkana, ettei joudu maksamaan kaksinkertaista omavastuuta. omavastuu nousi autolla tehtyjen matkojen omavastuuosuuksista. . Matkakaton täytyttyä asiakas ei maksa loppuvuoden taksimatkoistaan mitään, Kelan pääsuunnittelija Anne Giss sanoo. Kela-korvattavat taksimatkat on tarkoitettu sairauden, raskauden tai kuntoutuksen vuoksi terveydenhuollon matkoja tarvitseville, joiden terveydentila edellyttää taksin käyttöä tai tarvittava julkinen liikenne puuttuu. Nähdäänkö näitä aiheita vaalikeskusteluissa? Kirjoittaja on oululainen valtuutettu ja on ollut vuosina 2003?2007 eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan jäsen. 5. Satu ja lapsen kysymykset saivat pohtimaan kehityksen kulkua. LEHTIKUVA/ANTTI AIMO-KOIVISTO MATKAKORVAUS UUDISTUU Ko Kolumni Kela-korvattavien matkojen omavastuu nousi 1. Lisäksi perus- ja työtulovähennystä korotetaan hieman. Progressiivisen tuloveroasteikon ylimmän tuloluokan raja alennetaan 90 000 euroon ja tuloluokan voimassaoloa jatketaan vuoteen 2018 saakka. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousee 0,1 prosenttiyksik- Keskitettyyn taksimatkan tilaamiseen siirtymisen etuna on mahdollisuus yhdistellä samansuuntaisia taksimatkoja. Sama virsi yritysverotuksesta tai työn sivukulujen laskemisesta on oikeiston huulilla. Vasemmistolta on onneksi tullut energiakeskustelussa hieman uutta säveltä, mutta puhutaanko siitä, mille aloille uudet työpaikat syntyisivät?. Pitkien välimatkojen yhdistelyllä on voitu jo vuonna 2013 säästää noin kymmenen miljoonaa euroa, kun korvattavia matkoja oli 3,2 miljoonaa kappaletta, toteaa Kelan pääsuunnittelija Anne Giss. . Tähän matkakattoon lasketaan alueellisesta välitysnumerosta tilattujen taksimatkojen lisäksi muutkin Kela-korvattavat matkat. Onko lisätty T&K-panostuksia, että pysyttäisiin edes hevoskärrymeiningissä globalisaation vauhdissa? Vaikuttaa aika surulliselta
asti. Näiden eduskuntavaalien uutuus on vaalipiirien väheneminen. Etelä-Savon ja Kymen vaalipiirit ovat yhdistyneet Kaakkois-Suomen vaalipiiriksi, ja Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan vaalipiirit Savo-Karjalan vaalipiiriksi. Edellisiin vaaleihin verrattuna Helsingin, Pirkanmaan ja Savo-Karjalan vaalipiiristä valitaan yksi edustaja enemmän. Kuva on vuoden 2011 vaalivalvojaisista Helsingistä. Vasemmistoliitto tekee 140 konkreettista esitystä » Näillä eväillä lähdetään kohti kevättä ja eduskuntavaaleja huhtikuussa. POLITIIKAN KEVÄT huipentuu sunnuntaina 19. JARMO LINTUNEN Vasemmistoliiton eduskuntavaaliteemana on hyvinvointivaltion jälleenrakentaminen. huhtikuuta eduskuntavaaleihin. Ehdokkaat on pääosin jo asetettu, mutta aikaa on 10.3. Se että poliitikot puhuvat ym- 6 Eurooppalainen talouskriisi on osoittanut oikeiston ratkaisujen vain pahentavan tilannetta. TEKSTI Kai Hirvasnoro päripyöreitä ei päde ainakaan tähän ohjelmaan, sillä siitä löytyy laajojen johdantotekstien lisäksi 140 konkreettista esitystä, jotka kattavat kaiken kuviteltavissa olevan: talouspolitiikan suunnan, ympäristö-, ilmasto- ja energiapolitiikan, työelämän, sosiaali- ja terveyspolitiikan, sivistyksen, liikunnan ja liikenteen, asumisen, kansainväliset asiat ja vielä demokratian vahvistamisen. Vaaliohjelma lukemalla selviää sekin, millainen kokonaisuus on se punavihreys, jota paljon myös arvostellaan milloin liiasta vihreydestä, milloin liian vanhoillisesta punaisuudesta. Valtiolla on tehtävä Ohjelmissaan puolueet näyttävät jakautuvan niihin, joiden mielestä valtiolla on edelleen iso rooli talouselämässä ja niihin, jotka katsovat siitä olevan enemmänkin haittaa. Menettäjiä ovat Vaasan, Satakunnan ja Kaakkois-Suomen vaalipiirit. Uusia kasvoja eduskuntaan saadaan roppakaupalla. Lähes 30 nykyistä kansanedustajaa ei ole enää ehdolla. Mielipidemittausten perusteella lisäksi kokoomusta ja perussuomalaisia odottaa iso tappio, keskusta puolestaan on saamassa jättiläiskokoisen eduskuntaryhmän. Vasemmistoliiton vaaliteemana on hyvinvointivaltion jälleenrakentaminen. Viime vuonna erityisesti pääministeri Alexan-
Ruoan arvonlisäveroa on laskettava. Itsenäisyyspäivän aattona Stubb määritteli kokoomuksen puoluehallitukselle politiikan uusia jakolinjoja muun muassa näin: . Esimerkiksi vyönkiristykset eivät lisääkään talouskasvua. Vasemmistoliitto näkee saman asian niin, että Suomen on parannettava vahvuuksiaan ja mahdollistettava uusien kasvualojen ja -yritysten mukana uusi, kestävä kasvu. ?Hyvän kierre ei synny itsestään, vaan valtion on oltava mukana synnyttämässä työpaikkoja. Alv nostaa myös työvoimavaltaisten palvelualojen hinnoittelua ja työnhintaa, eikä niiden verotusta pidä kiristää. . Uusi talouspolitiikka uskoo, että kasvu syntyy osaamisesta, digitalisaation mahdollisuuksista, kannustavammasta verotuksesta, joustavammista työmarkkinoista, investointien lisäämisestä ja kilpailun lisäämisestä. Vasemmistoliiton vaaliohjelmassa valtion tehtäväksi nähdään huolehtiminen yhteiskunnan kokonaisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta, sillä markkinatalous jakaa työtä ja vaurautta epätasaisesti. Se luottaa suomalaisiin työntekijöihin ja suomalaisiin yrityksiin ja riemuitsee suomalaisesta kasvuyrittäjyydestä. Tämä kerroinvaikutus on nyt Suomessa korkea, koska maassa on paljon työttömyyttä ja muita käyttämättömiä voimavaroja ja pelkoa korkeasta in?aatiosta ei ole?. Elvytystä tarvitaan kuitenkin koko EU:n mitassa, jotta se olisi tehokasta. Suurten pääomatulojen ja varallisuuden verottamisella vahvistetaan palveluiden rahoitusta ilman suuria haittoja reaalitalouden kysyntään. Suurten perintöjen korkeammalla verottamisella sekä varallisuuden verottamisella pienennetään varallisuuseroja ja lisätään talouden dynamiikkaa, puolue katsoo. Konkreettisesti pitäisi tehdä muun muassa nämä: . Siksi julkista taloutta koskevat sopimukset on neuvoteltava uudelleen, puolue vaatii. Mitä siis pitäisi tehdä? Mitä sitten konkreettisesti pitäisi tehdä. Rakennetaan tutkimuksella ja kehityksellä uutta teollista perustaa ja edesautetaan siirtymistä ekologisesti ja sosiaalisesti kestävään talouteen. Suurituloisten verotusta on nostettava etenkin isoista pääomatuloista osinkojen verohelpotukset poistamalla. . Se pohjautuu sosiaaliseen markkinatalouteen. Korjataan homekoulut, rapistuneet raiteet, tiet ja sillat, sekä aikaistetaan tärkeitä liikenneinvestointeja. Rakennetaan kipeästi kaivattuja kohtuuhintaisia asuntoja. Pienituloisten verotusta on kevennettävä nostamalla tuloveron alaraja 10 000 euroon vuodessa. . Sen aikana osittain maksukyvyn perusteella perittävien valtion ansio-, pääoma- ja yhteisöveron tuotto on laskenut 14 miljardista eurosta tänä vuonna ennustettuun 11,4 miljardiin. Kehitetään uusia hyväkatteisia tuotteita vientiin. Pienyrittäjiä on tuettava nostamalla arvonlisäveron tilittämisen alaraja 25 000 euroon. . Uusi talouspolitiikka tarkoittaa työn asettamista etusijalle. Ylisuurten eläkkeiden ns. Vanha talouspolitiikka on valtiokapitalismia, velkavetoista kasvua, elinkeinorakenteen uusiutumista jarruttavia yritystukia, uusia valtionyhtiöitä ja saavutettujen etujen suojelemista. . Tarvittaessa voidaan myös ostaa ja perustaa uusia valtionyhtiöitä. Verot jakautuvat epätasaisesti Nykyinen talouskriisi alkoi vuonna 2008. sai viime vuonna niin paljon uusia ystäviä, että voisi sanoa Väinö Linnan sanoin sen nyt myöntävän kapitalistisenkin tiedemiehen. Talousnobelisti Paul Krugman selitti marraskuussa keynesiläisen elvytyspolitiikan voittokulkua yksinkertaisesti sillä, että ajan myötä antikeynesiläiset talousreseptit ovat osoittautuneet vääriksi. Lopetetaan kansallisomaisuuden myynti ja varmistetaan, että keskeiset teollisuusyritykset pitävät tuotantonsa ja pääkonttorinsa Suomessa. Eurooppalainen talouskriisi on osoittanut oikeiston ratkaisujen vain pahentavan tilannetta. Julkisen talouden tulot ja palveluiden rahoitus vahvistuvat, sekä pitkän aikavälin velkaantuminen voidaan taittaa. . Investoinnit maksavat itsensä takaisin talouskasvun kautta muutamassa vuodessa. solidaarisuusveroa on korotettava, kunnes saadaan voimaan yhtenäinen progressiivinen verotaulukko. VASEMMISTOLIITON koko vaaliohjelma: http://www.vasemmisto.fi/ajankohtaista/ vasemmistoliiton-eduskuntavaaliohjelma-2015/ 7. Julkisen sektorin leikkaukset ovat heikentäneet myös yksityisen sektorin tilannetta kysynnän vähentyessä.? Työssä olija työllistää muitakin Julkisten investointien juju on vasemmistoliiton mukaan siinä, että ?palveluiden työntekijät, homekoulujen korjaajat ja rautateiden rakentajat käyttävät saamiaan rahoja edelleen ja työllistävät muita. Valtion tulee harjoittaa kysynnän sääntelyä siten, ettei taloutta ja työllisyyttä päästetä romahtamaan laskukaudella tai ylikuumenemaan nousukaudella. Kapitalistinenkin tiedemies myöntää Tämä kokoomuslaisittain määritelty ?velkavetoinen kasvu. Varallisuusvero on palautettava. . Investointi tuottaa itseään enemmän taloudellista toimintaa ja jopa vähentää julkisen talouden velka-astetta. Vuonna 2000 lähdettiin liikkeelle 9,5 miljardista eurosta ja tänä vuonna tullaan ennusteen mukaan 16,9 miljardiin. Vasemmistoliitto esittää siirtymistä yhtenäiseen verotukseen, jossa kaikkia tuloja verotetaan yhdessä progressiivisessa verotaulukossa. der Stubb painotti poliitikkojen voimattomuutta markkinoiden edessä. Hankkeet on käynnistettävä nyt, kun on paljon työtöntä työvoimaa ja rakentaminen on nousukautta edullisempaa. . Tässä osa vasemmistoliiton ehdotuksista koskien talouspolitiikkaa: Investointi tuottaa itseään enemmän taloudellista toimintaa ja jopa vähentää julkisen talouden velka-astetta. . Muutetaan valtion omistajapolitiikka aktiiviseksi ja työllisyyttä tukevaksi. ICT:n ja vihreän teknologian puolella on jo nyt eniten kasvua, lähivuosina on odotettavissa lisää. . Talouden elvyttämiseksi ja työllisyyden nostamiseksi toteutetaan laaja julkisten investointien ohjelma, joka kohdennetaan infrastruktuurin parantamiseen, kansalaisten palvelujen ja ostovoiman turvaamiseen sekä uuden teollisuuden perustan kehittämiseen. Valtion maksamat velan korot ovat valtion omistusten tuottoja pienempiä. Koko 2000-luvun kovassa nousussa olleen kaikille saman arvonlisäveron tuotto on samaan aikaan noussut myös taantuman aikana
050 571 7330 www.sdpl.? Metallin Vaikuttajat Liittovaltuusto: Haaja Ilpo Hiltunen Jukka-Pekka Hoviniemi Harri Jaatinen Ari-Pekka Kapanen Kimmo Kapiainen Juha Karppinen Juha Kivimäki Seppo Linden Jouni Luiro-Piippo Raija-Riitta Lukkarinen Tarmo Lämpsä Jouni Nieminen Tomi Palomäki Antero Piippo Sami Piirainen Anssi Pörsti Pekka Vanhala Tommi Virolainen Mikko Vänskä Timo Liittohallitus ja työttömyyskassan hallitus: Aalto Jari Hiltunen Heikki Honkanen Marianne Hyykoski Jyrki Rauhala Ulla Salonen Antti HÄME Kärkölä Parkkonen Jouko Parkkonen Toini Alhorinne Kari Asikainen Harri Heinonen Reijo Isomäki Urho Järvenpää Paavo Järventausta Kari Kataja Antti Kiretti Veera Kuivasto Maija Muukkonen Kai Nikkilä-Lahti Toini Lehtonen Esko Ranta Ville Rautanen Timo Salmi Jari Salminen Mirja Seppälä Taisto Solanterä Minna-Maria Suominen Sonja Tervaniemi Pertti Toivainen Heikki Uusitalo Kaisa Vartiainen Martti Vartiainen Paula Villberg Marja-Leena Villberg Mirja Äyhönen Erkki VARSINAIS-SUOMI Varsinais-Suomen piirihallitus/toimisto Heikkilä Pekka Jokinen Henna Katajainen Timo Merisaari Turkka Mäkipää Anna Nieminen Raimo Nissilä Marja Rinne Pirjo Salmi Reijo su 4.1. krs 00500 Helsinki p. 045 348 5499 toimisto@vasemmistonuoret.? www.vasemmistonuoret.? Vuoti Mika Välimäki Erno Kontulan Vasemmisto Henkilökunta: Antila Jorma Anttila Tapio Eklund Timo Ekström Rinna Holappa Heikki Huhtinen Minna Ihalainen Terho Kari Ville Kauppinen Veikko Kola Sari Korpela Eveliina Koskelainen Asko-Matti Kostamo Mari Lahti-Nuuttila Tellervo Lehto Timo Lehtonen Turja Leppäkangas Jari Lod-Villberg Ira Lumijärvi Marjut Mehtälä Jari Miettinen Jouni Mäkelä Matti Numminen Matti Nurmi Marjo Pesola Juha Pietilä Markku Rantala Katri Reijonen Jouko Riima Raimo Rintamaa Margit Risberg Ville-Petteri Saarinen Ulla Salonen Antti Silander Tarmo Toivanen Pia Vierimaa Juha Välimäki Maritta Valkeakosken Vasemmistoliitto Helsingin Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Jorma Pikkarainen 050 537 9011 www.helsinki.vasemmisto.? Uudenmaan Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Auli Herttuainen 040 153 0150 www.uusimaa.vasemmisto.? Etelä-Suomen Vasemmistonuoret Päijänteentie 35, 00510 Helsinki puheenjohtaja Lauri von Pfaler 040 7276 731 etela-suomi@ vasemmistonuoret.? Varsinais-Suomen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Raimo Nieminen 040 648 3133 www.varsinais-suomi. vasemmisto.? Hämeen Vasemmistonuoret Näsilinnankatu 22 A, 33210 Tampere puheenjohtaja Visa Savolainen 050 431 1824 hame@vasemmistonuoret.? Satakunnan Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Kari Kuisti 0400 125 396 www.satakunta.vasemmisto.? Itä-Suomen Vasemmistonuoret Koulukatu 39 A 36, 80100 Joensuu puheenjohtaja Tuulikki Rautiainen 044 017 8466 itavanu@gmail.com Hämeen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.hame.vasemmisto.? Pirkanmaan Vasemmistoliitto toiminnajohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.pirkanmaa.vasemmisto.? Kaakkois-Suomen piirijärjestö toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.kaakkois-suomi. vasemmisto.? Etelä-Savon Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.etela-savo.vasemmisto.? Pohjois-Karjalan piirijärjestö toiminnanjohtaja Jaakko Turunen 040 638 6007 www.pohjois-karjala. vasemmisto.? Pohjois-Savon Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Turunen 040 638 6007 www.pohjois-savo.vasemmisto.? Keski-Suomen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.keski-suomi.vasemmisto.? Pohjanmaan Vasemmisto toiminnanjohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.pohjanmaa.vasemmisto.? Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki 0500 584 055 www.pohjois-pohjanmaa. vasemmisto.? Kainuun Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki 0500 584 055 www.kainuu.vasemmisto.? Vasemmistoliiton Lapin piiri toiminnanjohtaja Kati Tervo 040 664 6643 www.lappi.vasemmisto.? Keski-Suomen Vasemmistonuoret Väinönkatu 28 B 14, 40100 Jyväskylä puheenjohtaja Marjukka Huttunen 040 843 6301 keski-suomi@ vasemmistonuoret.? Lapin Vasemmistonuoret Lapinkatu 2, 96190 Rovaniemi puheenjohtaja Jussi Öman 040 731 4145 lappi@vasemmistonuoret.? Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuoret Pakkahuoneenkatu 19, 90100 Oulu puheenjohtaja Jari-Pekka Kanniainen 040 596 4764 pohjois-pohjanmaa@ vasemmistonuoret.? Satakunnan Vasemmistonuoret Maaherrankatu 28, 28100 Pori puheenjohtaja Riku-Petteri Vainio 044 3569 187 satakunta@vasemmistonuoret.? Varsinais-Suomen Vasemmistonuoret Hakakatu 12, 20540 Turku puheenjohtaja Saska Heino (02) 2379 130 (toimisto) varsinais-suomi@ vasemmistonuoret.? SDPL ry Pioneerit Hämeentie 29, 6. klo 16-21 Vasemmistonaiset Lintulahdenkatu 10, 3. narikan www.puistokulma.fi HYVÄÄ UUTTA VUOTTA! RAUNO PIKKARAINEN. krs 00500 Helsinki p. 020 773 7700 www.vasemmistoliitto.? Hämeentie 29, 6. 050 591 1216 www.vasemmistonaiset.? 8 Grekelä Esko Grekelä Kaisu Koivunen Pekka Koskinen Ilja Koskinen Leena Lintunen Tiina Saarela Anna-Liisa Annukka, Antti ja Aura Seppä Hilkka Studnitskij Iris Studnitskij Reidar väriloiste Bussi 53 ja Lähijunat hiekkaharjuun talkootie 4, 01350 vantaa Liput 14 ? puh. krs 00500 Helsinki p. 010 420 2623 sis. 020 773 7725 yrjo.sirola@sirolansaatio.? ti 6.1. 010 420 2623 sis. krs 00500 Helsinki p. narikan www.puistokulma.fi 2015 Yrjö Sirolan Säätiö Lintulahdenkatu 10, 3. krs 00500 Helsinki p. >> Järjestöhakemisto Hyvää uutta vuotta! Vasemmistoliitto Vasemmistonuoret HELSINKI PIRKANMAA Lintulahdenkatu 10, 3. klo 16-21 helminauha Bussi 53 ja Lähijunat hiekkaharjuun talkootie 4, 01350 vantaa Liput 14 ? puh
Syväkari Ulla Vallavuori Kaisa SATAKUNTA Pori Pajukoski Heidi & Jani-Petteri Pajukoski Pirjo & Jari #4/+ Katja Kotalampi .QXKKUCUVC Vasemmiston kansanedustajaehdokas, koulutukseltani ympäristöteknologian insinööri. Teemoinani aluepolitiikka, nuoret ja ympäristö. .KPFGNN 7WFGPOCCP 8CUGOOKUVQNKKVQP RL VQKXQVVCC /GPGUV[MUGM¼UV¼ XCCNKXWQVVC Twitter @katjakotalampi, facebook Katja Kotalampi, poliitikko VAASA Pietarsaari Autioaho Pirjo Kähtävä Liisa & Arvo Liisa & Hilkka Linna Joanna & Pauli Nyberg Ismo Salomäki Ria & Hannu Tuikkanen Reino Tulima Matti & Taina Tyni Alpo HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2015! Toivottaa Matti Mannila, Riihimäki Onko tämä paikka sinulle? Varaa oma ilmoitustilasi: p. 09 7596 0240 ilmoitukset@ kansanuutiset.fi MENESTYSTÄ VAALIVUOTEEN 2015 .$5, 827,/$ .$16$1 ('867$-$ VASEMMISTO! www.pialohikoski.net 92,72.$67$ 9$$/,98277$ Voittoisaa vaalivuotta 2015! Rauno Kesseli, Ylöjärvi 9
Kansan Uutiset kertoi tästä 8. päivä paljastimme, että TTIP ei ole ainoa uhka, vaan julkisten palvelujen yksityistämisestä neuvotellaan omaa kauppasopimusta. Corporate Europe Observatoryn vuotamassa asiakirjassa kehotetaan keskustelemaan myönteiseen sävyyn sopimuksen vaikutuksista ja hillitsemään epäilyksiä siihen asti, että sopimus on valmis. Toukokuun 16. Jutussa kerroimme sen muistuttavan useita jo aiemmin kansalaisvastustuksen kaatamia sopimuksia. Kirjoitimme perusteellisesti myös sopimuksen sisältämistä riskeistä. . toukokuuta. TEKSTI Emilia Kukkala KANSAN UUTISET kirjoitti TTIP-sopimuksesta laajan artikkelin 6. Kerroimme 31. heinäkuuta, äkuuta, että vuotaneen dokumentin perusteella lla vaarassa ovat myös ruokaturvallisuus ja ihmisten hmisten terveys. Palvelukauppasopimuksestaimuksesta- Yhdysvaltain Berliinin suurlähetystö tarjoaa järjestöille kylmää käteistä. Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Le Toivakka ulkoministeriön kuulemistilaisuudessa EU:n ja Yhdysvaltojen välisistä kaupp kauppaneuvotteluista 11. joulukuuta joulukuuta. kin saatiin uutta tietoa, kun Wikileaks julkaisi siitä luonnoksen. Salamyhkäisten kauppasopimusten synkkä vuosi » Ilman Wikileaksia ja asiakirjavuotoja kukaan olisi tuskin kuullut sanaakaan Suomen ja Yhdysvaltain välisistä investointi- ja kauppasopimuksesta (TTIP). tegiasta. heinäkuuta, että TISA (Trade in Services Agreement) tähtää sääntelyn vähentämiseen ja palvelukaupan yksityistämiseen. Tulen epätoivoiseksi, kun puhutaan vapaakaupasta, vaikka sopimuksella tullaan määrittämään julkista valtaa uudelleen, sanoi tuolloin kansainvälisen oikeuden tutkija Martti Koskenniemi, joka avasi sopimukseen sisältyvän investointisuojan ongelmia. Koko sopimuksen valmistelu eteni äärimmäisen salassa ja siinä kuultiin voittopuolisesti vain elinkeinoelämän edustajia tutkijoiden, kansalaisjärjestöjen ja ay-toimijoiden sijaan. Hän kertoi kohdanneensa painostusta eri tahojen, mutta erityisesti ulkoministeriön taholta kirjoittaessaan kriittisesti TTIP-sopimuksesta. Joulukuussa kerroimme, että Jean-Claude Juncker sai syntymäpäivälahjaksi miljoonan eurooppalaisen allekirjoittaman kansalaisaloitteen TTIP-sopimusta vastaan. Asiasta kertoi ensimmäisenä Washington Post. TISA-sopimusta (Trade in Services Agreement) neuvotellaan parhaillaankin normaalin WTO-kontekstin ulkopuolella noin 50 sen jäsenmaan kesken. Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö (ITUC) ja Euroopan ammatillisen yhteisjärjestö (ETUC) jättivät Euroopan komissiolle kannanoton, jossa ne totesivat TISA-neuvotteluiden vaarantavan laadukkaat julkiset palvelut. päivä kerroimme Suomen vedonneen kiistellyn investointisuojan puolesta. Asiakirjojen perusteella Euroopan unionin ja Kanadan välillä neuvoteltava CETA (Comprehensive Economic and Trade Agreement) sisältää kiistanalaisen investointisuojan ja TTIP:stä on tarkoitus tehdä sen kopio. Marraskuun 21. huhtikuuta, että keskusjärjestöt toivoivat sopimuksen kiihdyttävän kaupankäyntiä ja kilpailua sekä nostavan tuottavuutta. Samalla kirjoitimme Euroopan komission TTIP-kritiikkiä varten luomasta viestintästra- Palvelukauppasopimus paljastuu Kesäkuun 6. päivä kirjoitimme Belgiassa poliisin hajottaneen TTIP-vastaisen mielenosoituksen kovakouraisesti ja pidättäneen satoja kauppa- ja investointisopimuksen vastustajia. Järjestöjen mukaan sopimuksella pyritään kaikkien palveluiden yksityistämiseen. Seuraavaksi selvisi, että Yhdysvaltain Berliinin suurlähetystö tarjoaa järjestöille kylmää käteistä, että nämä propagoisivat EU:n ja USA:n välisen kauppa- ja investointisopimuksen puolesta. heinäkuuta. Vielä saman kuun aikana tuli uusi vuoto. Kirjoitimme 28. Siihen sisältyvän Ratchet-lausekkeen mukaan kerran yksityistettyä palvelua ei voida ottaa uudelleen sääntelyn piiriin ja palauttaa julkiseksi. Kiertoteitä ja vaikutusyrityksiä Elokuun 22. päivä kerroimme TTIP-kauppasopimukselle mallina toimivasta CETA-kauppasopimuksesta tihkuneen uutta tietoa, jälleen vuodon myötä. Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka oli allekirjoittanut lokakuussa vetoomuksen, jossa toivottiin investointisuojan pitämistä TTIP-sopimuksessa. Marraskuun 25. huhtikuuta. päivä toimittaja Jaana Kiven tarinan. Myös Suomessa osoitettiin mieltä sopimusta vastaan 23. Komissio kaatoi aiemman kansalaisaloitteen syyskuussa muotoseikkoihin vedoten. LEHTIKUVA/MIKKO STIG 10. päivä kerroimme kauppasopimuksen EU:n ja Kanadan välillä edenneen, suuri valiokunta päätti kannattaa CETA-sopimusta, 29. Kansan Uutiset kertoi 12. Julkisuuteen sopimus päätyi vasta loppuvuodesta 2013 Wikileaks-vuodon myötä. Keväällä SAK, STTK ja Akava ottivat myönteisen kannan TTIP-neuvotteluihin, vaikka sopimustekstit pysyivät yhä salaisina
On työaikalakia, luottamusmiehen asemaa, vastentahtoista osa-aikatyötä, aikuiskoulutusta, elokuvatuotannon tukea. Kansanedustajat tekevät lakialoitteita, jotka usein ovat eduskuntaryhmän yhdessä päättämiä, mutta sitten menevät jonkun nimiin, Lapintie sanoo. Esimerkiksi hän itse teki syksyllä ryhmäkanneoikeudesta lakialoitteen, jonka koko eduskuntaryhmä allekirjoitti. marraskuuta. LEHTIKUVA/RONI REKOMAA Lakialoitteista näkee, missä asioissa ollaan aloitteellisia. Viime viikkojen ajankohtaisin työelämän aloite lienee Paavo Arhinmäen marraskuussa esittämä parannus luottamusmiesten irtisanomissuojaan. Työajastamme käytämme isoimman osan työelämän ja sosiaaliturvan kysymyksiin, arvioi ryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie. Viime vuoden keskeiseksi tavoitteeksi hän nostaa toimet harmaata taloutta vastaan. . ? useimmiten voitot vaativat enemmistön, eivätkä ne sitten ole yksin vasemmistoliiton voittoja, Kontula sanoo. Myös monissa muissa valiokunnissa käsitellään työn ja työttömyyden asioita: valtiovarainvaliokunnassa, ympäristövaliokunnassa, lakivaliokunnassa, liikenne- ja viestintävaliokunnassa, sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, jopa perustuslakivaliokunnassa ja EU-asioihin keskittyvässä suuressa valiokunnassa. Surullisen ajankohtaista Vaikka suuri osa lakiesityksistä tulee hallitukselta, kansanedustajien tekemistä lakialoitteista näkee, missä asioissa he ovat aloitteellisia. Se toisi esimerkiksi ammattiliitoille mahdollisuuden ajaa jäsentensä asioita, joita yksittäiset tyäntekijät eivät työpaikan menettämisen pelossa uskalla puolustautua. Lapintie on tehnyt kaikkiaan seitsemän valtiopäivätointa vuonna 2014. Erityisesti oppositiopuolueen, kuten vasemmistoliiton, toiminnassa tämä on keskeistä. . Vasemmistoliiton kansanedustajista työ- ja tasa-arvovaliokunnassa on Anna Kontula. . Olen vastannut vaihtoehtobudjettimme laadinnasta ja sen koko perusta on työllisyyden parantaminen elvyttävämmällä talouspolitiikalla, hän sanoo. Vaihtoehtobudjetin tavoitteista hän mainitsee työllisyysmäärärahojen lisäämisen ja työllistävien investointien käynnistämisen. Varjotalousraporttimme käsitteli luvun verran myös sitä, mitä työvoimavaltaiselle harmaalle taloudelle tulisi tehdä, Kontula kertoo. Hän mainitsee tuoreista toimista myös ryhmätoverinsa Aino-Kaisa Pekosen kanssa tekemänsä kirjallisen kysymyksen kuntouttavan työtoiminnan ehdoista. . Se vastustaa muun muassa työttömyysturvan leikkausta ja työntekijöiden työmatkakustannusten omavastuun nostamista. Myös Kontula osallistui varjobudjetin valmisteluun. . Teollisuusryhmä valmisteli keskustelualoitteen kansallisen teollisuuspoliittisen ohjelman valmistelusta, mistä käytiin ajankohtaiskeskustelu keväällä. Myllykoskenkin toimissa näkyy, että työelämän kysymykset ulottuvat laajalle. Aloitteen tarkoituksena on parantaa luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun oikeussuojaa mahdollisen laittoman työsuhteen irtisanomisen tai purkamisen tapauksissa. . Marjanpoimijoiden touhut olleet agendalla koko syksyn. Sain sen valiokunnan listalle. Hän toteaa käyvänsä paljon puhumassa työelämästä ja työväenliikkeestä, osittain kirjansa pohjalta. Viime vuosien näkyvin rooli on ollut puheenjohtajana vasemmistoliiton telakkatyöryhmässä, jonka ehdotuksia näkyivät siinä, miten hallitus käsitteli telakoiden ongelmia. Uotila on eduskunnan valtiovarainvaliokunnan jäsen. . Ikään kuin he eivät olisi ymmärtäneet, että esimerkiksi lähihoitajat, opettajat työskentelevät julkisella sektorilla. Täysistuntotyöskentelyn lisäksi eduskunnan oleellinen työ tehdään valiokunnissa. Esimerkiksi kesäkuussa Myllykoski kysyi tilaajavastuun toteutumisesta Metsähallituksen hankinnoissa, joita oli tehty lakisääteisiä työnantajavelvoitteita kiertäviltä ja ulkomaista alipalkattua työvoimaa käyttäviltä yrityksiltä. Myös Kari Uotila, entinen laivanrakentaja ja pääluottamusmies, toimii monella saralla työelämän kysymyksissä. Suhde on aika tyypillinen ryhmämme kansanedustajille, Lapintie arvioi. On verovälttelyn estämistä, EU-maiden verokilpailua, rautateiden kunnostamista, Altian myyntivaltuuden poistamista. Työelämän tuntijoita Vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä on monta edustajaa, jolla on vankka kokemus työelämän vaikuttamisesta. Esimerkiksi metalliliiton toimitsijasta kansanedustajaksi siirtynyt Jari Myllykoski toteaa, että työ ja työllisyys määrittelevät koko hänen toimintaansa kansanedustajana. Hänen täysistunnoissa käyttämistään puheenvuoroista suurin osa koskee työelämää, samoin hänen valtiopäivätoimensa: 27 kysymyksestä, lakialoitteesta tai talousarvioaloitteesta 24 liittyy työhön ja teollisuuteen. Hän on eduskunnan teollisuusryhmän puheenjohtaja ja on pyrkinyt siinä tehtävässä lisäämään kansanedustajien tietämystä teollisuuspolitiikasta. . Vaikka teen joka päivä valiokunnassa duunia työelämään ja työttömyyden ehtoihin liittyvien asioiden kanssa, vaikea on nimetä selkeästi omaa ?voittoa. Sekä maan sisäinen että eurooppalainen harmaa talous on ollut asia, jota vasemmistoliiton ryhmä on pitänyt esillä erityisen paljon, Lapintie arvioi. Syksyn ajan on keskusteluissa lisäksi puolustettu näkyvästi julkisen sektorin työntekijöitä. . Niistä viisi voi laskea työelämän piiriin kuuluviksi. . On ollut järkyttävää törmätä keskusteluissa siihen, että . Usea ryhmän edustaja mainitsee juuri ryhmäkanneoikeuden, kun kysytään keskeisiä työelämän aloitteita. . Kuvassa ylhäältä vasemmalta: Risto Kalliorinne, Silvia Modig, Erkki Virtanen, Paavo Arhinmäki ja Annika Lapintie Työelämä hallitsee vasemmistoliiton eduskuntatyötä » Työkysymykset ulottuvat verotuksesta ja harmaasta taloudesta marjanpoimijoihin. TEKSTI Tuula Kärki VASEMMISTOLIITON EDUSKUNTARYHMÄN jokapäiväistä leipää ovat työelämän kysymykset, vaikka niistä eivät synny isoimmat otsikot. . ksuinakin pitämäni ihmiset sanovat, että julkisen sektorin työntekijät istuvat kirjoituspöydän takana ja työntävät papereita toinen toisilleen, Lapintie sanoo. . Lakialoite tuli surullisen ajankohtaiseksi, kun kuulimme uutiset ABB:n Pitäjänmäen tehtaan pääluottamusmiehen perusteettomasta työsuhteen päätöksestä. Kyseessä on hyökkäys työntekijöiden oikeuksia ja alan neuvottelujärjestelmää kohtaan, Arhinmäki sanoi joulukuun alussa. Vasemmistoliiton kansanedustajia eduskunnan täysistunnossa 27. Paneutuminen työelämän kysymyksiin kuului myös eduskunnan ydinvoimalakeskustelussa, jossa hän ryhmäpuhujana nosti esiin juuri työllisyysnäkökulman. 11
Eläkeläisiltä leikattiin ostovoimaa 360 miljoonaa. Eläkeiän nostaminen yhtä paljon kaikille työntekijöille asettaa heidät siis hyvin eriarvoiseen asemaan. Seuraavan nousukauden alussa olisikin palattava takaisin puoliväli-indeksiin. . Tämä näkyy koko valtiontaloudessa. Eläkeuudistus 2017 tasoittaa eroja hieman VUONNA 2017 voimaan astuvan eläkeuudistuksen on laskettu tasoittavan jonkin verran eläkeeroja, koska siitä hyötyvät eniten matalan koulutustason työntekijäryhmät. Lisäksi tärkeintä eläkkeissä on, että elinkustannusten nousu kompensoidaan ja ostovoima siten säilyy. Alimman ja ylimmän tuloviidenneksen välinen miesten elinajanodotteiden ero vuonna 2006 oli 13 vuotta. Mikä on eläkejärjestelmämme suurin epäkohta tällä hetkellä? Kimmo Sasi, kokoomus Kaj Turunen, perussuomalaiset . Indeksin muuttaminen johtaisi lastemme eläkkeiden leikkaamiseen. Tulevat eläkkeet ovat muutenkin leikkautumassa, kun elinaikakerroin otetaan huomioon. Odotteessa pitäisi siis ottaa tämä huomioon. . Eläkkeelle jäämisen yläikärajaksi on tulossa 70 vuotta. Eläkeikä pyritään kytkemään elinajan kehitykseen vuodesta 2027 lähtien niin, että henkilön työssäoloajan ja eläkkeelläoloajan suhde säilyisi vuoden 2025 tasolla. Erkki Virtanen pitää jopa todennäköisenä sen lakkauttamista jollakin tavalla. aikakertoimesta. Sosiaali- ja terveysministeriö aloittaa lainsäädäntötyön tämän sopimuksen pohjalta. Kysymykset ohjattiin eduskuntaryhmien parhaille eläkeasiantuntijoille. Taitetusta indeksistä on yleensä eduskuntavaalien alla käyty verevää keskustelua. Uudet ikärajat koskevat niitä työntekijöitä, jotka ovat syntyneet 1955 tai sen jälkeen. Kun lakisääteistä eläkeikää nostetaan ja jos elinaikakerroin jätetään voimaan, elinajanodotteen kasvu tulee sopeutetuksi kahteen kertaan. Mitä mieltä olet elinTEKSTI Pertti Jokinen KANSAN UUTISTEN Viikkolehti esitti viidelle suurimmalle eduskuntapuolueelle kolme kysymystä nykyisen eläkejärjestelmämme ongelmista. Taitettu indeksi on tällä hetkellä edullinen eläkkeen saajille, kun palkkojen kehitys on matalalla tasolla. Siksi työmarkkinajärjestöjen sopima eläkeiän maltillinen nosto tulee toteuttaa. Epätasa-arvo on myös koko järjestelmämme suurin epäkohta, mutta myös indeksikorotusten tekemättä jättäminen ja tämä viimeisin indeksileikkaus olivat myös käsittämättömiä. Nyt eläkkeiden taso on kohtalaisen hyvä. Pidän taitettua indeksiä nykymuodossa oikeudenmukaisena. Kerrointa pitää lieventää aina, kun eläkeikää nostetaan. . Yhtä mieltä ollaan siitä, että kun eläkeikä nousee, kerrointa vastaavasti lievennetään . Arvion on esittänyt Eläketurvakeskus. Keskeiset työmarkkinajärjestöt pääsivät syyskuussa sopi- 12 mukseen työeläketurvaan tehtävistä muutoksista. Eduskunnan viidestä suurimmasta puolueesta on nimittäin neljä samaa mieltä siitä, että nykyinen 20?80-indeksi on oikein hyvä. Mitä ajattelet niin sanotun taitetun indeksin oikeudenmukaisuudesta? Voitaisiinko joskus palata puoliväli-indeksiin tai edes 30?70-indeksiin? . Tällä hetkellä eläkejärjestelmän rahoitus ei ole vakaalla pohjalla. Vain Perussuomalaisten Kaj Turunen pitää mahdollisena puoliväli-indeksiin palaamista seuraavan nousukauden aikana. Yksituumaisuus on lähellä siinäkin, että eläkejärjestelmämme suurimpana heikkoutena pidetään sen riittämätöntä tasoa. Elinaikakerroin katsottiin aikoinaan välttämättömäksi, kun eläkeikää ei nostettu mutta eliniät nousivat hyvin nopeasti. Viikkolehti kysyi viiden puolueen mielipidettä: Indeksi pysyy LEHTIKUVA/VESA MOILANEN » Nykyinen taitettu indeksi jatkuu maailman tappiin asti, mikäli se on kiinni neljän suuren eduskuntapuolueen tahdosta . Onko se toimiva tai edes välttämätön? . Se tarkoittaa eläketurvan leikkaamista. Odotteet ovat jakautuneet hyvin epätasaisesti eri tuloluokkien kesken. Mielipide poliittisen kentän kaikilla laidoilla tuntuu olevan, että pienimmät työ-, takuu- ja kansaneläkkeet eivät suo mahdollisuutta täysin ihmisarvoiseen elämään. Elinaikakertoimen kohtalosta tulevan eläkeuudistuksen palasena näytetään olevan epätietoisia. Tosin taitetulla indeksillä on aikaisemmin leikattu eläkkeiden tasoa suhteessa palkkakehitykseen. Ensi alkuun eläkkeelle jäämisen ikära- jaa nostetaan kolmella kuukaudella jokaista syntymävuosi-ikäluokkaa kohti siihen asti, kunnes eläkeiän minimirajaksi on tullut 65 vuotta. ja siitähän se on kiinni. LEHTIKUVA/JARI LAM VIIKKOLEHDEN KYSYMYKSET: . Alimman tuloviidenneksen miehet nauttivat eläkettä kuusi vuotta, ylin viidennes 19 vuotta. Lisäksi lähivuosina on todennäköistä, että palkkojen nousu jää hintojen nousua heikommaksi. . Sen läpimenoa eduskunnassa pidetään varmana. Uuden työeläkelain keskeiset kohdat liittyvät eläkeiän asteittaiseen nousuun, uusiin tapoihin siirtyä eläkkeelle sekä eläkekarttumien yhtenäistymiseen. ELÄKEIKÄÄ ALETAAN nostaa asteittain vuodesta 2017 lähtien. Tätä kehitystä seurataan STM:n johdolla aina viiden vuoden välein. UUSI JÄRJESTELMÄ takaa mahdollisuuden hakeutua eläkkeelle edel-. Monet ehdokkaat ovat herkistyneet lupailemaan toimivansa indeksin muuttamisen puolesta. Ensi keväänä nämä lupaukset taitavat jäädä vähiin. Suurin ongelmaryhmä ovat pitkän työuran pienellä palkalla tehneet ihmiset. Kun kansaneläke poistuu ja eläketulovähennykset poistuvat työeläkkeen noustessa, jää työeläkkeen noususta näille ihmisille melko vähän käteen.
Kyllä se on pienten työ-, takuu- ja kansaneläkkeiden taso erityisesti niillä eläkkeensaajilla, joilla ei ole ollut työuraa lainkaan tai se on ollut katkonainen. kar t t u u Eläkettä le ntekijöil ö y t le il kaik lkasta 1,5 v uosipa tia. prosent sisesti. Pitää muistaa, että indeksin nostaminen nostaa eniten korkeimpia eläkkeitä. leikattuna SDP JARMO LINTUNEN LEHTIKUVA/RONI REKOMAA Eläkejärjestelmämme suurimpana heikkoutena pidetään sen riittämätöntä tasoa. Anneli Kiljunen, SDP Erkki Virtanen, vasemmistoliitto Anu Vehviläinen, keskusta . Elinaikakertoimen vaikutuksia on vaikea arvioida. Myös takuueläkkeen tasosta on huolehdittava. . Muutokset hyödyntäisivät eniten heitä, jotka jäävät nyt eläkkeelle ja vastaavasti työssä olevien eläkemaksut kasvaisivat. Ne uhkaavat luoda yhä suuremman pienituloisten eläkeläisten joukon. Onkin välttämätöntä, että esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja asumistuki ovat riittävällä tasolla tukemaan pienituloisten eläkeläisten arkea. leen jo 63 vuoden iässä, jos työura on ollut raskas ja tarpeeksi pitkä. Toivon myös, etteivät puolueet tai ehdokkaat ala tässä asiassa lupailemaan liikoja äänestäjilleen. En jää kaipaamaan. . Periaatteessa taitettu indeksi kohtelee eläkeläisiä epäoikeudenmukaisesti. Uutta eläkemallia kutsutaan työuraeläkkeeksi. Nykyinen osa-aikaeläke poistuu, mutta toinen järjestelmä tulee. Eikä niitä kokemuksia taida paljon kertyäkään, koska elinaikakerroin eläkeuudistuksen myötä lopetetaan. Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus pitäisi voida turvata mahdollisimman pitkälle. . Tämän hetken suuria ongelmiamme ovat pitkäaikaistyöttömyys ja katkonaiset työurat. Pienten eläkkeiden riittämättömyys, oli kyse sitten takuueläkkeestä tai pienestä työeläkkeestä. Täysi kansaneläke on yksinasuvalla vain 634 euroa ja takuueläke 743 euroa kuussa. joko 25 tai 50 pro- . Poikkeuksen muodostivat ainoastaan eläkeläisjärjestöt. kineen ryhmän kanssa siitä, ettei nykyiseen järjestelmään tarvita muutoksia. Kertoimeen on tehtävä korjauksia, kuten eläkeratkaisussa onkin sovittu, koska se pienentää eläkettä enemmän kuin alkuperäinen tavoite oli. Se herätti silloin kovaa kritiikkiä ja yhä se nousee esille aina vaalien alla. Jos näin tekee, lopullisesta eläkekertymästä vähennetään 0,4 prosenttia niin monelta kuukaudelta kuin ?förskottia. Ei kai ole tarkoitus ottaa pitenevä eläkeikä huomioon kahteen kertaan? Arvelen, että elinaikakerrointa olisi syytä lieventää eläkeuudistuksen myötä. . Eläkeuudistuksen myötä elinaikakertoimen vaikutuksia on arvioitava uudelleen. Jos vanhuuseläkeikä sidotaan elinajanodotteeseen, on syytä kysyä, mitä silloin tehdään elinaikakertoimella. Parannukset tulisi kohdentaa eläketulovähennykseen. Tehokkuudesta ei ole vielä näyttöä, koska järjestelmä on vasta käynnistymässä. Tilanteessa, jossa eläkkeensaajien määrä kasvaa mutta maksajien määrä vähenee, en näe mahdolliseksi luopua taitetusta indeksistä. . on otettu. Myös elinaikakerroin säilytettäneen, mutta sitä loivennetaan vuoden 2027 jälkeen, jolloin kaikkien eläkeikä on jo 65 vuotta. UUDESSA LAISSA eläkettä karttuu kaikille työntekijöille vuosipalkasta 1,5 prosenttia. Elinaikakertoimen tarkoitus on sama kuin taitetun indeksin eli eläkemaksujen nousun kurissapito. Tähänastinen työkyvyttömyyseläkemahdollisuus säilyy, mutta tämän rinnalle luodaan uusi eläkemalli, jota voi hakea 38 vuoden työntekoputken jälkeen, jos työ on ollut tavallista raskaampaa joko henkisesti tai fyy- . Taitettu indeksi otettiin käyttöön 1996. Kannan huolta kaikkein pienimmillä eläkkeillä olevien toimeentulosta ja mahdollisuudesta ihmisarvoiseen arkeen. Siinä henkilö voi 61-vuotiaana alkaa ottaa eläkkeestään ?ulos. Sen sijaan reaalipalkkojen laskiessa taitettu indeksi on eläkeläisille ns. Samalla kun laitamme valtion taloutta kuntoon, meidän pitäisi löytää tapoja kohentaa heikoimmin toimeentulevien tilannetta. senttia. Jos työntekijä ei ala nauttia eläkettä silloin kun saisi, eläke nousee 0,4 prosenttia jokaisesta lisätyönteko- kuukaudesta. Karttumien muutoksilla on siirtymäaika, jonka aikana 53?62-vuotiaille kertyy 1,7 prosenttia eläkettä vuodessa. Eläke karttuu koko palkasta. Palkansaajien työeläkemaksu ei siis enää pienennä eläkkeen perusteena olevaa palkkaa. 13. Olisi hyvä, että ihminen pystyy ennakoimaan tulevan eläkkeensä. puolivälin indeksiä edullisempi. On syytä todeta, että taitetun indeksin tarkoitus on ollut ja on eläkemaksujen kurissapito ja eläkkeiden tason turvaaminen. Näin tapahtuu erityisesti tilanteessa, jossa reaalipalkat nousevat. Se auttaisi selkeämmin pieni- ja keskituloisia eläkkeensaajia. Olen samaa mieltä työeläkeindeksiä tut- . En kuitenkaan pidä realistisena, että indeksiä muutettaisiin. Indeksiasiaa on äskettäin selvitelty, ja työryhmä päätyi olemaan esittämättä siihen muutoksia
14
Uotila jätti telakan väliaikaisesti tultuaan valituksi puolueen varapuheenjohtajaksi huhtikuussa 1990. Myllykirje Koivistolta Baltian puheista Tuoreena varapuheenjohtajana Uotila johti Pohjoismaiden vasemmistopuolueiden delegaatiota Viroon, Latviaan ja Liettuaan. Vasemmistoliiton puoluejohto torjui syytökset. . Ei rajoja ja muureja pystyttämällä, vaan purkamalla. . Suomen turvallisuuden takaaminen pitää tapahtua onnistuneella ulkopolitiikalla ja vaikuttamalla sitä kautta. » 15. Uotila on tehnyt vuosikymmenien ajan perustyötä ammattiyhdistysliikkeessä, politiikassa ja urheilussa. Wärtsilän Helsingin telakan portista vuonna 1972 sisään astunut Kari Uotila ei arvannut, millaiselle uralle hänen elämänsä lähti tuolloin. Tämän päivän huolen aihe hänellä on Krimin ja Ukrainan tilanne, jota hän kertoo pohtineensa myös eduskunnassa. . Hän tempautui laivojen rakentamisen ohessa mukaan kuohuvaan 1970-luvun politiikkaan, ensin ammattiyhdistysliikkeessä ja 1980-luvun lopussa puoluepolitiikkaan. Telakalla lakkoiltiin parempien palkkojen puolesta. Matkan päättymisiltana yksi delegaation jäsenistä, kansanedustaja Arvo Kemppainen, kuoli. Tallinnassa pidetystä tiedotustilaisuudesta lähti liikkeelle presidentti Mauno Koiviston . Hän kertoo oivaltaneensa, että yksittäisellä puolueella liikkumavara on ulkopoliittisissa asioissa tasavallan presidenttiä suurempi. Vasemmistoliitto tuomitsi silloista Ahon hallitusta nopeammin ja vahvemmin myös Gennadi Janajevin juntan vallankaappausyrityksen Neuvostoliitossa elokuussa 1991. Vasemmistoliiton kanta oli, että puolueen edustajilla pitää olla oikeus ottaa kantaa. myllykirjeeseen johtanut episodi. Hänestä tuli kaatuneen telakkateollisuuden Helsingin, Turun ja Kotkan työntekijöiden ja toimihenkilöiden ykkösäänitorvi Meriteollisuus Oy:n mennessä konkurssiin syksyllä 1989. Näihin aikoihin hän sai puhelinsoiton SAK:n toiselta puheenjohtajalta Aarno Aitamurrolta, joka pyysi Uotilaa vasemmistoliiton perustamista valmistelevaan valtuuskuntaan. Ollaanko Euroopan unionissa sorruttu ylenkatsomiseen, aliarvioimiseen, vähättelyyn tai nöyryyttämiseen? Uotilan mukaan pitäisi pystyä normalisoimaan suhteita Venäjään. Me oltiin telakalla huomion keskipisteessä, Uotila kertoo. Etelärannassa työnantajapuoli vahti, ettei telakalta tule vetoapua muille työpaikoille. Hakaniemessä ammattiyhdistysliike tuki telakan työntekijöiden pyrkimyksiä juuri tästä syystä. Ensimmäinen mieleen painunut kannanotto kansainvälisen työväenliikkeen puolesta oli töiden pysäyttäminen syyskuussa vuonna 1973 viideksi minuutiksi Allenden murhan jälkeen. Uotila eteni nopeasti telakalla pääluottamusmieheksi. Oli kyllä poliittisia lakkojakin, Uotila kertoo. Voi kysyä, että onko Euroopan unioni viimeisen viidentoista vuoden aikana osannut tulkita Venäjän tilannetta oikein ja hoitaa suhteita. Työrukkaset kuumuutta vastaan ja lämpöpuvut pakkasille olivat taistelujen takana. Matka keskelle Baltian maiden kuohuvaa itsenäistymistaistelua oli dramaattinen. Tallinnassa tavattiin kommunistisen puolueen rippeitä. Uotila ilmoitti, että vasemmistoliitto tukee Suomen poliittista johtoa voimakkaammin Baltian maiden pikaista itsenäistymistä. Saman viestin hän toisti matkan jälkeen Helsingin lentoasemalla tiedotustilaisuudessa. Uotila kertoo presidentti Koiviston adjutantin kiikuttaneen myllykirjeen puolueen puheenjohtajalle Claes Anderssonille Espooseen heti aamutuimaan kannanoton tultua julkisuuteen. Kansanedustaja Kari Uotila (keskellä) tapasi joulukuussa nykyisiä laivarakentajia Aarne Ukkolaa (vas.) ja Mikko Mielosta, jotka molemmat ovat toimineet telakan pääluottamusmiehinä Uotilan jälkeen. Telakan pelastajasta politiikan ammattilaiseksi » Pertunmaalla syntynyt, 60 vuoden ikäänsä 4. Matkalla Tallinnasta Vilnaan bussi hajosi useiksi tunneiksi ja paikallisia tovereita tavattiin Vilnassa keskiyöllä. Vasemmistoliiton kanta oli, että puolueen edustajilla pitää olla oikeus ottaa kantaa, Uotila kertoo. Torstaisin syötiin hernekeittoa ja puhuttiin politiikkaa ?rokkapalavereissa?. . tammikuuta juhliva kansanedustaja Kari Uotila pitää työtään telakalla ja poliittista uraansa vasemmistoliitossa ja kansanedustajana elämänsä tärkeimpinä yliopistoina. TEKSTI Sirpa Puhakka KUVAT Jussi Joentausta PITKÄAIKAISEN KANSANEDUSTAJAKOLLEGAN mukaan Kari Uotila on ?järjestötyön aatelia, Suomen hevonen, johon voi luottaa?. Riikassa pidettiin palaveri lentokentällä. Puolueen edustajia ohjeistettiin olemaan tarkempia sanomisistaan liikkuessaan ulkomailla
Hänellä on oma tapansa motivoitua lenkille. Pitää juosta läpyttää vielä 6 000 kilometriä tänne Suomeen, Uotila kertoo. Perille Espoon Olariin hän aikoo päästä ennen 65-vuotispäiväänsä. KARI UOTILA Levyseppä , syntynyt 4.1.1955 Pertunmaalla Yleinen ammattikoulu 1970?1972, Telakan konepajakoulu 1972?1974 Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja 1990?1993 Eduskunnassa 24.03.1995?20.03.2007 ja uudelleen 10.09.2008 alkaen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan miesjaoston puheenjohtaja Espoon kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 1992 Veikkaus oy:n hallintoneuvoston jäsen vuodesta 2004 Suomen Palloliiton Uudenmaan piirin puheenjohtaja vuodesta 2006 Työväen Urheiluliiton Suur-Helsingin piirin puheenjohtaja vuodesta 2008. Tasa-arvon ete- 16 Kari Uotila eteni nopeasti telakalla pääluottamusmieheksi. neminen perhevapaiden jakamisessa poistaa pelkoja nuorten naisten palkkaamisen tieltä, Uotila sanoo. Niissä maissa, joissa on lakisääteisiä perhevapaita, miehet myös käyttävät näitä. Jos vastuu perheestä ja vanhemmuudesta jakautuu tasaisemmin, tämä pehmentää myös työelämän roolimalleja. Hän on toiminut muun muassa Palloliiton varapuheenjohtajana, ollut pisimpään TUL:n hallituksen jäsenenä ja perustamassa ?omaa seuraa. Etusijalle on asetettava työttömyyden vähentäminen ja korjausvelan maksaminen. Suomella on kymmeniä miljardeja korjausvelkaa, mutta myös hyvinvointivelkaa. Kansantalouden velkaa ei voi verrata kotitalouksiin. . Hän puhuu kansalaisten liikuttamisen puolesta, vaikka urheilu on yhä enemmän viihdettä, ammattimaista rahan kautta tapahtuvaa toimintaa. . Miesten heikompi terveys, lyhyempi elinikä, pakollinen asevelvollisuus ja miesten epäoikeudenmukaiset kokemukset huoltajuuskiistoissa on tunnustettava. Uotila liikkuu kuten opettaa Kari Uotilan mielestä hallitus on epäonnistunut talouden ja työllisyyden hoidossa pahasti. Uotila tunnetaan urheilumiehenä. Leikkaava talouspolitiikka kurjistaa ja on lyhytnäköistä. Hän tunnustautuu feministiksi, mutta kammoaa vastakkainasettelua. Joulukuussa syntymäpäivähaastattelun aikaan hän juoksi New Yorkin korkeudella kohti pohjoista. . Yhteiskunnan tukea ei voi arvioida mitalien ja menestyksen kautta, Uotila painottaa. Uotilla on takanaan maratoneja, hölkkää ja jalkapalloa. Yhteiskunnan tuen ehtona tulee olla, että lajiliitot ja lajit järjestävät matalan kynnyksen liikuntaa. Uotilan mielestä urheilun perusta on kuntoliikunnassa ja harrasteliikunnassa, koska sieltä saadaan kansanterveydelliset vaikutukset. . Olarin Tarmoa. win -tilanteena, jossa molemmat sukupuolet voittavat. Urheilu on innoittajana ja viihteenä paikkansa ansainnut, mutta minä korostan tätä vanhaa lähestymistapaa ?korkealle kansan kunto?. Esimerkkinä hän mainitsee laajasti hyväksytyn 6 + 6 +6 -perhevapaamallin. . Näinä aikoina kaikki uudistukset, jotka maksavat, etenevät hitaasti. Hän korostaa, että myös miesten asiat on oltava päätöspöydissä, jotta miehet saadaan tekemään tasa-arvopolitiikkaa. . » Talous ja työllisyys suurimmat murheet Kari Uotilan mielestä hallitus on epäonnistunut talouden ja työllisyyden hoidossa pahasti. . Vapaaehtoisuuden kautta muutos etenee hitaasti. Esteeksi perhevapaiden etenemiselle hän näkee kustannukset. . Yli kahden vuosikymmenen ajan hän on juossut kuvitteellisesti maapalloa ympäri. Myös IMF:n ja OECD:n huippuekonomistit ovat elvyttävän talouspolitiikan kannalla, hän muistuttaa. Uotila harmittelee, että elvyttävän talouspolitiikan kannatus leviää hitaasti. . Vasemmistoliiton ansiosta nostettiin perusturvaa ja verotusta oikeudenmukaistettiin vaikeasta kansantaloudellisesta tilanteesta ja Euroopan talouskriisistä huolimatta, hän muistuttaa. Elvyttävää talouspolitiikkaa tarvitaan niin Suomessa kuin koko Euroopassakin. . Viiden vuoden päästä hän aikoo kipata kuoharit Espoon Olarissa, neljännesvuosisadan ja 40 000 kilometrin juoksun jälkeen. Kotona on karttapallo, jonka ympäri vedetty maalarinteippi kertoo Uotilan juoksureitin etenemisestä. Tuntuu jopa omissa vasemmistoporukoissa olevan vaikea saada tätä viestiä läpi. Eurovelkaa voi kasvattaa, jos sen avulla hyvinvointi- ja korjausvelkaa maksetaan pois. Feministinä tasa-arvon puolesta Kansanedustajana Uotila on taistellut myös sukupuolten tasa-arvon puolesta. Tasa-arvon toteutumisen hän näkee win
Kurvit rvit suoriksi Jukka Parkkari jukka.parkkari@wmail.? Epämääräisesti vasemmistolainen JOS LENTÄVÄ lautanen laskeutuisi Helsingin Kauppatorille ja sieltä köpöttelisi ulos Marsin kuningas, joka maamme arvoasteita tuntematta ilmoittaisi haluavansa tavata Suomen hienoimman ja sivistyneimmän henkilön, niin kuka lähetettäisiin pientä vihreää majesteettia kättelemään? Kunkkua vastaanottamaan ei kannattaisi kiidättää presidentti Sauli Niinistöä, vaikka hän edustava mies onkin. Ydinsodan uhka on yllä. Samoin näkyy nuorison liikehdintä ja yhteiskunnan poliittisen taistelun kärjistyminen, joka on myös osa kansainvälistä kamppailua lännen ja idän suurvaltojen välillä. Seremonioita ja muodollisuuksia arvostavaa yliopistomiestä epäillään jopa kommunistiksi, kun hän vierastaa äärioikeistolaisia ilmiöitä, kuten vanhaa Akateemista Karjalaseuraa ja sen uudempaa hengenheimolaista Vapauden Akateemista liittoa. Kiduttajia, joita nyt vaaditaan vastuuseen teoistaan, Bush ylistää patriooteiksi. 1960-luvun koko maailmaa uhanneet kriisit heijastuvat tietysti muistelmiin. Klinge kirjoittaa. Toisessa yhteydessä hän kertoo siirtyneensä ?yleisvasemmistolaiseen riippumattomuuteen, tarkemmin sanoen vanhan ei-oi- » Kiduttamalla ihmiset saadaan tunnustamaan mitä tahansa. ?Pimeinä. Jäin siis kekkoslaiseksi . syyskuuta 2001 USA:han suunnattujen terrori-iskujen jälkeen. Aikaisemmin CIA:lla oli tapana ulkoistaa julmat kuulustelut liittolaismaidensa salaisten palveluiden hoidettaviksi. lentävät koneet olivat vaara siviililentoliikenteelle. Suomen ilmatilan loukkauksia ei tapahtunut, sillä Suomen ilmavoimat oli tehostanut valmiuttaan. Upsalasta Pariisiin (Siltala, 442 sivua) kattaa kirjan päähenkilön elämästä 1960-luvun ja seuraavan vuosikymmenen alun. Klinge väittelee . Bushin presidenttikaudella ja hän on yhä sitä mieltä, että se oli ihan jees. Viron ilmatilaan tunkeutui venäläinen tiedustelukone siitä huolimatta, että Baltian ilmatilaa valvovien Naton hävittäjien määrä on moninkertaistettu. Tulipa mieleen, että kun Englanti halusi painostaa Suomea 1941, niin se julisti sodan juuri maamme itsenäisyyspäivänä. Raportin mukaan menetelmät olivat raaempia kuin on kuviteltukaan. Kidutusta on väitetty tehokkaaksi keinoksi terroristien juonien paljastamiseksi ja heidän JARMO LINTUNEN johtajiensa tavoittamiseksi. Lisäksi Klingen synteihin lasketaan skeptinen suhtautuminen USA:han ja ryssävihan vieroksuminen. Klinge etsii poliittista paikkansa 1960-luvun Suomessa. Mukana olivat lähes kaikki sotilaskonetyypit aina strategisia pommikoneita myöten. Tuskissaan ihminen keksii vastauksia saadakseen kidutuksen loppumaan. Kun kuulusteltava ilmiantaa syyttömiä ihmisiä terroristeiksi, niin nämä haetaan kidutettaviksi ja heiltä saadaan taas uusia nimiä. Kierre jatkuu vaikka kuinka pitkälle kiduttajien uskoessa, että koko terroristien verkosto on kohta paljastettu. CIA:n kidutus sallittiin George W. Tuskin Vladimir Putin on suuri englantilaisen huumorin tuntija, sillä Saksa on ainoa ulkomaa. jossa hän on pitempään oleskellut. Ehkä Putin on tutustunut maailman lyhimmäksi kirjaksi mainittuun ?Sata vuotta saksalaista huumoria?. SUOMESSA ON pieni ryhmä ihmisiä, joka näyt- tää uskovan kaiken mitä Putin sanoo, vaikka suurin osa pulinoista on tarkoitettu Venäjän sisäisen propagandan käyttöön. Osmo Soininvaaraa voisi tietysti harkita, mutta sopivin vieraan planeetan edustajan vastaanottaja olisi tietenkin professori Matti Klinge. Professori Klingen muistelmat ovat edenneet toiseen osaan. Presidentti Barack Obama kielsi kidutukset valtaan päästyään. JOULUKUUSSA VENÄJÄ juhlisti Suomen itsenäi- syyspäivää aloittamalla suuret ilmasotaharjoitukset Suomenlahdella. Kuulustelija voi pumpata uhriltaan sellaisia tietoja kuin haluaa, vaikka kidutettava ei tietäisi asioista mitään. loso?an tohtoriksi 1967 ja toimii heti 1970-luvun puolella professorina Pariisin Sorbonnen yliopistossa. mutta en keskustalaiseksi.? Eräät kommunisminvastaiset organisaatiot lähentyivät lahjakasta ja uutteraa Klingeä saadakseen hänet hommiinsa, mutta tulos oli päinvastainen. ?Kanslerisäätiön ja Suomalaisen Yhteiskunnan Tuen maailmankatsomus oli ajamassa minua vasemmistolaisuuteen, vaikka epämääräiseenkin!. Raportti kertoo raakojen keinojen osoittautuneen useimmiten tuloksettomiksi. Syynä oli se, että kiduttamalla ihmiset saadaan tunnustamaan mitä tahansa. Se oli kai sitä kuuluisaa brittiläistä huumoria. Enkä nyt tarkoita näillä ihmisillä Suomeen muuttaneita venäläisiä, sillä uskoisin heidän seuraavan useampia uutislähteitä, kun siihen on kerran mahdollisuus, toisin kuin heidän synnyinmaassaan. 17. Kuulustelija voi pumpata uhriltaan sellaisia tietoja kuin haluaa. Professori Matti Klinge vuonna 2006. keistolaisuuteni vahvistumiseen ja edelleen tietoisesti Kekkosen kannattamiseen?. Samalla Klinge arvioi, että häntä kuitenkin pidettiin ?aika usein salaoikeistolaisena tai vain vaarattomasti liberaalina?. Muistelmien päähenkilö pysyi siis houkutuksista huolimatta puoluepolitiikan ulkopuolella, mutta katsoo sen vain lisänneen kiinnostustaan aatteellisten virtausten seuraamiseen niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. JOULUKUUN PUOLELLA julkistettu Yhdysvaltojen senaatin tiedustelukomitean raportti CIA:n harjoittamasta kuulusteluohjelmaksi kutsutusta kidutuksesta aiheutti melkoisen mökän. Julmat tiedonhankintamenetelmät otettiin käyttöön 11. Nyt omat virkailijat pääsivät puristamaan tietoja vangiksi joutuneilta. Hornetit kävivät valvomassa lentoja. ja tannerilaisuus, eikä pääministeri Rafael Paasion karismattomuuskaan innostanut. Klinge toteaa: ?En voinut myöskään kuvitella itseäni marssimassa punalippujen kulkueessa. SDP:stä hänet piti loitolla ?asevelisosialistit
Siihen viittasivat myöhemmät tapahtumat. Olisin heti alussa, kun näin, mitä edessä voi olla, voinut vetäytyä syrjään. Silloin kysymys ei ollut enää pelkästään minusta, vaan Neuvostoliitto kävi kamppailua johtoasemastaan ja arvovallastaan koko maailman kommunistisessa liikkeessä eurokommunismia vastaan. Valitettavasti Neuvostoliitto ei kyennyt koskaan vapautumaan diktatuurista ja toteuttamaan sosialismia siinä humaanisuuden hengessä, jota sosialismilta edellytetään länsimaisessa mielessä. ilmapiirissä leijaili sietämätön periaate: jos et ole meidän puolellamme, olet meitä vastaan. Minäkin olin koko ajan vankasti ystävyyspolitiikan takana, mutta en hyväksynyt sitä, että toinen osapuoli asetti sille yksipuoliset ehtonsa. puolten yhteistyöjärjestö vai ei. Minä lähdin siitä, että se oli alun pitäen tarkoitettu yhteistyöjärjestöksi, mutta erityisesti kylmän sodan alkamisen vuoksi se oli ajautunut yhä enemmän ja enemmän SKP:n hallitsemaksi ja sen vuoksi muiden poliittisten puolueiden eristämäksi. SKDL:ää alettiin yhä laajemmin pitää epädemokraattisena liikkeenä. Tämän vuoksi oli tärkeätä saada sosialismi avoimesti ohjelmaan ja samalla määritellyksi se, millaiseen sosialismiin ja millä tavoin SKDL tähtää. Oli siis todella vaiettava. seura. Sehän olisi ollut liian suuri arvovaltatappio Neuvostoliitolle. Lisäksi eräät suomalaiset piirit olisivat käyttäneet tätä kamppailua hyväkseen SKDL:ää vastaan. Päinvastoin se suorastaan pilasi sosialismin käsitteen pitkiksi ajoiksi. Perimmäinen ajatus, jota sosialismi syvimmältään tarkoittaa kaikkien ihmisten täyteen tasa-arvoisuuteen ja jokaisen ihmisoikeuksien kunnioittamiseen perustuvan yhteiskunnan luomista . Tätä en hyväksynyt. Kansanrintamapolitiikkaa noudatettiin miehitetyissä maissa, mutta Suomi ei ollut miehitetty maa. SKDL:n perustivat Sosialidemokraattisessa puolueessa toimineet vasemman siiven edustajat, lailliset toimintaoikeudet saanut SKP ja Akateeminen Sosialisti- 18 Korostin nimenomaan demokraattisen tien olevan se tie, jota Suomessa on syytä noudattaa, jos sosialismiin pyritään. JARMO LINTUNEN SEN VUOKSI kirjoitin ne kirjat, joissa korostin nimenomaan demokraattisen tien olevan se tie, jota Suomessa on syytä noudattaa, jos sosialismiin pyritään. Eiväthän he puuttuneet Suomen sisäisiin asioihin. Varsinkin silloin, kun kieltäydyin peruuttamasta tuomiotani T?ekkoslovakian miehitystä vastaan, vaikka sitä ehdotettiin Neuvostoliiton hallituksen nimissä, minun oli varottava, ettei se ainakaan minun puoleltani tule julkisuuteen. Suomen ja Neuvostoliiton ystävällisiin suhteisiin perustuvan maamme uuden ulkopolitiikan turvaaminen oli yhdistävä tekijä, mutta ei ainoa. Neuvostoliitto ei sitä hyväksynytkään. Periaatteessa se oli meidän suomalaisten asia ja sellainen, jossa kansan täytyi saada tietää SKDL:n perimmäiset tarkoitukset. Oli myös yhteiskunnan kehittämistä koskevia tavoitteita. SKDL: n ohjelmassa vai ei. Tämä oli ideologisessa mielessä kaikkein keskeisin asia ja sellainen, joka liittoa perustettaessa oli jätetty erimielisyyksien johdosta pois ohjelmasta, mutta joka sittemmin saatiin siihen. Tämä oli niin suuri asia sekä jäsenistön että koko Suomen kansan kannalta, että kaikkien täytyi saada tietää, mihin SKDL pyrkii yhteiskuntapolitiikassaan, kun sen jäsenjärjestönä kerran on kommunistinen puolue, jonka tavoitteena on sosialistinen yhteiskunta ja siinä mallina Neuvostoliiton järjestelmä. Jos SKDL ei määritä kantaansa sosialismiin, silloin se on kommunistinen peitejärjestö. Sehän oli eduskunnassa vain SKDL:n kautta sen jäsenjärjestönä ja sen vuoksi Neuvostoliitto halusi varmistaa suoran väylän Suomen korkeimpaan päätäntäelimeen. SIIRRYTÄÄN KAMPPAILUN konkreettisiin kysymyksiin. Ensimmäisenä oli kysymys, oliko SKDL itsenäinen suomalainen järjestö vai ei? Neuvostoliiton mielestä se oli rinnastettava Itä-Euroopan maiden kansanrintamiin, jotka tunnustivat kommunistisen puolueen johtavan aseman. suhtautumista moniin asioihin. Toiseksi, molemmin puolin . se elää. Ele Alenius Kirjoitus perustuu SKDL 70 vuotta -muistoseminaarissa Helsingissä 8. Jos tämä olisi estetty, olisin omalta kohdaltani jättänyt SKDL:n jäsenyyden. Se, mikä oli Neuvostoliiton mielessä, tuli vahvasti esiin siinä, että ensimmäistä kirjaani Sosialistiseen Suomeen vastaan julkaistiin vastakirja Vallankumouksen dialektiikka ja toinen kirjani Suomalainen ratkaisu tuomittiin julkisesti vuonna 1975. En voinut muuta kuin taistella vastaan ja vaieta. Jos asia olisi tullut julkisuuteen, he olisivat kiistäneet sen. Mutta oli se tunne, että tätä vartenhan minut oli valittu tehtävääni ja halusin sen täyttää. Nyt puutun vain siihen, mistä tässä kamppailussa oli kysymys ja mihin minä silloin pyrin. Sitä ennen lyhyesti pari yleistä lähtökohtaa. Sitä Neuvostoliitto ei hyväksynyt. idän ja lännen . Vain täten oli mahdollista päästä irti peitejärjestön luonteesta. MINULLA OLI kuitenkin vahva tuki SKDL:n sihteeristössä, TOISENA OLI kysymys, oliko SKDL sen perustaneiden osa- varsinkin Aimo Haapasessa ja Jorma Hentilässä ja myöhemmässä vaiheessa SKDL:n sosialisteissa, joita alkuvaiheessa oli vähän. Uskon, että hyvin suuri osa jäsenistöstä olisi seissyt takanani. marraskuuta pidettyyn puheenvuoroon. Alenius oli SKDL:n puheenjohtajana 1967?1979 ja SKDL:n kansanedustajana vuodet 1966?1977.. Itsenäisesti ajattelevan ihmisen näkökulmasta täysin mahdoton periaate. Humaanisuudella ei myöskään ollut kovin paljon arvoa, kun diktatuuria noudattavan maan edustajien kanssa puhui demokratian merkityksestä tai ystävyyden olemuksesta. Se on hieman laajempi ongelma, mutta lyhyesti voi vastata niin, että SKDL oli eduskuntapuolue, jota SKP ei ollut. Kamppailu SKDL:n olemuksesta HAASTATTELUISSANI KOROSTUNUT kamppailuni Neuvosto- SITTEN OLI kamppailun kolmas kysymys: sosialismi liiton kanssa. Kylmä sota rajoitti ?normaalia. Kommunistien perinnäisen näkemyksen ja varsinkin Neuvostoliiton marxismi-leninismin kannalta se oli tietenkin mahdoton asia. Mutta vähitellen SKDL:n alkuperäinen luonne alkoi palautua. Miksi SKDL sitten oli Neuvostoliitolle niin tärkeä, että sen piti puuttua SKDL:n sisäiseen olemukseen. Se todella sävyttikin vahvasti pääsihteerija puheenjohtajakauttani SKDL:ssä. Se ei ollut tarkoitukseni, mutta Neuvostoliitto pakotti siihen pyrkiessään alistamaan minut käskyvaltaansa, johon en alistunut. Halusin saada tähän muutoksen ja palauttaa yhteistyöluonteen
Esimerkiksi naisten osallisuus naistietoisemmista lähtökohdista lisääntyi ja vakiintui. kuluttavista puolueriidoista huolimatta, tai ehkä juuri niiden vuoksi. Myös miesliike erityisesti uuden isyyden näkökulmasta alkoi syntyä. OLEN YLPEÄ siitä, että olen voinut toimia niin hienossa liikkeessä kuin SKDL, tavata ympäri Suomea ihmisiä yhdistyksissä, kantaa heidän kanssaan punavihreää lippua, toimia myös SKDL:n kansanedustajana ja varapuheenjohtajana. Haluaisin lausua lämpimät kiitokset heille, jotka aikanaan SKDL:n synnyttivät, jotka ovat aina puolustaneet rauhaa ja ihmisyyttä ja jotka rakensivat suomalaisen hyvinvointivaltion. Väitin vastaan, ja sitten kun argumentit loppuivat kymmenvuotiaalta saatoin aina todeta, että ?kyllä isä tän asian paremmin tietää?. Siitä olin tullut täysin vakuuttuneeksi kuunnellessani isääni, vakaumuksellista työväenliikkeen ihmistä. KOTONANI PIDETTIIN silloin tällöin SKDL:n yhdistyksen kokouksia. Perinteisempien yhteiskunnallisten teemojemme rinnalle synnytimme niin sanotun. Kuuntelin keskustelijoiden argumentteja, samalla ankarasti pohtien sitä, miten kaikki keskustelijat voivat mahtua sisään ULA- radioon. Jotakin uutta jäikin elämään. Keskustelussa puhuttiin ihmisen kasvusta, ekologisesta vastuustamme, ja osin uudella tavalla sukupuolten tasa-arvosta. Muuttuva ihminen muuttaa . kaikki ne olivat nuorelle ihmiselle yhtä järjestöperhettä. Minä ja SKDL LÄHESTYN SKDL:OA yhden jäsenen näkökulmasta ja harp- paan suoraan 1950-luvun loppupuolelle, jolloin neljä tärkeää kirjainta SKDL piirtyivät ja jäivät pysyvästi omaan tietoisuuteeni. Pikkutyttönä muistan tutkineeni uteliaana vaalijulisteita katujen varsilla sekä äänestyspaikkana toimineen oman koulun läheisyydessä. SKDL:n kansanedustajana hän oli vuodet 1976? 1987. 19. elämäntapakeskustelun, joka herätti kiinnostusta myös SKDL:n ulkopuolella. Muistan isäni olleen erittäin tyytyväinen siitä, että SKDL:oa edusti niin sanavalmis nainen. KYMMENEN VUOTTA myöhemmin, nuorisoliittolaisikäisenä pääsin kurkistamaan poliittisen päätöksenteon ihmeisiin SKDL:n liittoneuvoston jäsenenä. Ensimmäisistä kokouksista Hämeentiellä muistan hämmennyksen nähdä ja jopa tavata sellaisia kuuluisuuksia kuin Ele Alenius ja Paavo Aitio. SKDL:n työn jatkajalla Vasemmistoliitolla on perinteitä mistä ammentaa. Kuten on usein sanottu, perinteistä kannattaa jättää tuhka ja sytyttää tuli, joka voi elää tässä ajassa. Ulla-Leena Alppi Kirjoitus perustuu SKDL 70 vuotta -muistoseminaarissa Helsingissä 8. Siihen sisältyvät SKDL:n punavihreät värit ja symbolit, ihmisläheisyys, vahva kulttuuriperintö kirjailijoineen, kuvataiteilijoineen, kaikkine kulttuurivaikuttajineen. Myös lapset liittyvät SKDL:oon . Sekin oli kotoa tuttu ja näyttäytyi rivijäsenelle SKDL:n tavoin Kirjaimiin SKDL liittyy mielessäni vahvasti jokin, jolle en löydä muuta ilmaisua kuin SKDL:n henki. ihmisten tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen pyrkivänä liikkeenä. Samalla tavalla me puolueen rivijäseninä hankimme Kansan Uutisten tilauksia, järjestimme mielenosoituksia, tuimme työläisten työtaisteluita. Sisareni kanssa lauloimme aina alkajaisiksi ensimmäisen säkeistön ?lastenlaulusta. Neuvostoliitto-korttia käytettiin, SIRPA KOSKINEN politiikka näytti nurjimmat puolensa. Muutoin harmaan katukuvan vaalijulisteissa oli väriä ja jotakin maagisen kiinnostavaa. Ensimmäiset poliittiset keskusteluni kävin hyvin Mannerheim-henkisen kansakoulun opettajani kanssa. Hänen mielestään SKDL teki kauheaa käännytystyötä haaliessaan jopa lapsia vappumarsseille. Kaikkea sitä ymmärsin SKDL:n olevan, ja minusta se oli yhtä kiinnostavaa kuin leikkiä nuolenseuraajaa korttelin muiden lasten kanssa. Suuria SKDL-hetkiä koin myös radion Pienoisparlamentin äärellä. Minusta ei vielä tuntunut kauhean vakavalta se, että kiihkeissä keskusteluissa lenteli leimoja sekä käsitteitä, joista en ymmärtänyt mitään. Revisionisti; no jaa, pitääpä selvittää tarkemmin. EDUSKUNTATYÖSSÄ PUOLUEEN hajaannus varjosti ja kalvoi kaikkea, mitä teimme. ehkä johtuen omasta lapsuudestani, ehkä johtuen lähellä olleesta pioneeritoiminnasta. Se tuntui tutummalta, se tuntui ihmisen kokoiselta, omemmalta. Kirjaimiin SKDL liittyy mielessäni vahvasti jokin, jolle en löydä muuta ilmaisua kuin SKDL:n henki. Toisaalta kaikki tuo vaikutti niin, että SKDL identi?oitui ainakin omassa mielessäni entistä selvemmin kansalaisjärjestöksi etujoukon sijaan. 1950- ja 1960-luvuilla ne olivat juhlatilaisuuksia, joihin muistan miesten pukeutuneen tummaan pukuun, valkoiseen paitaan ja solmioon. En tainnut koskaan selvittää salaisuutta, pääasia oli kuunnella. marraskuuta pidettyyn puheenvuoroon. Ulla-Leena Alppi oli SKDL:n varapuheenjohtajana 1979? 1988. Yhteiskunnallinen sivistys- ja kansanliike, rauhanliike. nimeltään Warshavjanka. Usein jäin kuuntelemaan, mitä kokouksissa puhuttiin. Oltiin avoimia uudelle . Puhuttiin pitkistä työpäivistä, lapsilisistä, työttömyydestä, puhuttiin myös vappumerkkien myynnistä, raittius- ja kulttuuri-iltamien järjestämisestä, yhdistyksen oman lipun hankkimisesta. Sitä oli SKDL aikoinaan hyvin leimallisesti, ja sitä se pyrki olemaan loppuun asti. HALUAN VIELÄ mainita 1980-luvun alkupuolen, joka omassa SKDL-historiassani on jäänyt mieleeni vireän keskustelun ja oivallusten aikana. Ehkä se ei tänä päivänä tunnu samalta nuorista vaikuttajista, mutta 1970-luvulla ei kaksikymppisiä nuoria naisia juuri nähty päättävissä elimissä. 1970-luvun alkupuolella liityin myös SKP:een. se oli keskustelun ydin. Ihmiset olivat innostuneita yhtä lailla niin Tampereella kuin Pälkäneellä, niin Kajaanissa kuin Helsingissäkin. Yritettiin synnyttää uutta poliittista kulttuuria. SDNL, SKDL, SKP, SDPL ja myöhemmin SNDL . Miten riemullista kuuntelua meille, skdl:läisille, että viisain ja oikeudenmukaisin keskustelija oli Hertta Kuusinen. Vaikuttavaa oli myös ajatella olevansa yksi vastuullisista päätöksentekijöistä
JARNO MELA B JUSSI JOENTAUSTA Jussi Valtosen voi sanoa tehneen vuoden läpimurron. Melkoisesta tuntemattomuudesta Finlandia-voittajaksi. Sirpa Kähkösen romaani Graniittimies oli ehdolla Finlandia-palkinnon voittajaksi. Jussi Valtosesta » Teatteria, kirjallisuutta, kuvataidetta, nykytanssia... Tällainen oli Viikkolehden kulttuurivuosi 2014. LAURI MAIJALA ohjasi tammikuussa Oulun kaupunginteatterissa ensi-iltaan tulleen Tuntematon sotilas -oopperan. . Se ei ole sankaritarina, pilkkanäytelmä eikä historiallinen dokumentti kansakuntamme lähihistorian suurimmasta tragediasta, vaan näyttää sodan lohduttomuuden sellaisenaan. Sarjakuva-ala on voimakkaasti sukupuolittunut. Ei me mitään lopeteta. Laamanen kertoi Viikkolehdessä 14.3. On paljon tekemistä. Tanssija ja koreogra. Sen katkeruuden. . Nykytanssi parhaimmillaan tekee erittäin tarpeellisia interventioita ihmisenä olemista hankaloittaviin normeihin. Naisilta kysellään heidän seksisuhteistaan ja epäillään heidän saavan sarjakuviaan julkaistuksi, koska makaavat oikeiden ihmisten kanssa. Niistä ensimmäinen oli Ville Laamasen väitöskirja Suuri levottomuus. Ilmoitususkonnoissa esiintyvää pahan henkilöitymää paholaista ei tunneta. Vuonna 2014 ilmestyi kolme kirjaa kirjailija Olavi Paavolaisesta. Alamme olla tasolla, jolla voimme haastaa yhteiskunnan päättäjiä ja kyseenalaistaa isoja poliittisia linjoja. Ekologiset teemat ovat hiljalleen lähteneet kiinnostamaan ihmisiä yhä enemmän ja aiheiden käsittelyyn tulee lisää voimaa, osaamista ja tietoa. Sen tiimoilta järjestetyssä keskustelutilaisuudessa hyrynsalmelaisen Mustarinda-seuran taiteilijan Antti Majavan mielestä olemme suuren murroksen keskellä. . Se ei toteudu yhteiskuntaluokkien välillä, ei toteudu sukupuolten välillä, ei seksuaalivähemmistöjen ja heteronormatiivista kulttuuria vaalivien välillä. Suomessa ei toteudu tasa-arvo. Se ei aseta ihmistä kuvaksi vaan lihaksi. Tässä se poikkeaa jyrkästi kristillisestä hyvän ja pahan kahtiajaosta. ilmestyneessä Viikkolehdessä. Talvivaara . Heidän taitonsa kyseenalaistetaan jatkuvasti. Kalevalassa ei paholaista Kalevalan päivänä helmikuussa Viikkolehdessä puhui tamperelais?loso. naisten sukupuolisesta häirinnästä sarjakuva-alalla. . Elina Pirinen sai viime vuonna Kritiikin kannukset -palkinnon vuoden läpimurrosta. Miksi juuri nykytanssi. kainuulainen sci?-näytelmä nähtiin keväällä Kajaanissa. Kaikki sodat ovat lohduttomuutta ja hirvittävyyttä. Sodissa on vain häviäjiä. Paavolaisen kesällä 1939 Neuvostoliittoon 20 tekemästä matkasta, josta kertova kirja jäi tekemättä. Laamasen mukaan Paavolaista vaivasi Neuvostoliitossa ?hysteerinen älyllisyys?. Jussi Raittisen luotsaama The Boys täytti viime vuonna 50 vuotta ja juhli keväällä keikkojen muodossa. Jatko oli auki, mutta: . Sotaa aiheena ei voi omia vain suomalaisille. Tuntematon sotilas -ooppera vuonna 2014 on ennen näkemätön tulkinta ihmisistä epäinhimillisissä olosuhteissa, maailmanhistorian pelinappuloina. Pirinen vastasi Viikkolehdessä 16.5. . Kalevalainen ihminen pyrki tulemaan mahdollisimman hyvin toimeen, mutta ei hallitsemaan luontoa. Risto Maula. . Kuvia on jo tarpeeksi.. Pitää muistaa, kuinka kamalaa nöyryyttämistä ja tappamista sota on, Maijala sanoi Viikkolehden haastattelussa 17.1. Amerikkalainen tutkija ja sarjakuvakäsikirjoittaja Anne Elizabeth Moore kertoi Viikkolehdessä 7.2. On myös paljon sellaista häirintää, jolla ei ole nimeä. Tätä voimaa pitää kasvattaa tietoisesti. On paljon tekemistä Viikkolehden vappunumerossa Linda-Maria Roine alias räppäri Mercedes Bentso kiteytti, mikä Suomessa on vinossa: . Se on varma, Raittinen lupasi 4.4
Runojen pitää antaa tulla lähelle. ja marraskuussa meni 400 000 katsojan raja rikki. Viikkolehden juhannusnumerossa Clement sanoi, että Meksikossa nousee suurempi numero varastetusta autosta kuin varastetuista tytöistä. . Haluaisin saada ihmiset ajattelemaan luontoa, sen tilaa ja sitä, mitä on tapahtunut lyhyessä ajassa.Väittäisin, että koskemattomat erämaat elävät suomalaisissa, vaikkei niitä ole enää olemassakaan. Näistä aihepiireistä kumpusi tutkimisen ja kirjoittamisen halu. Finlandia-palkittu Jussi Valtonen haastateltiin pari viikkoa sitten joulunumerossa. Olen aina tulkinnut isän ärtyilyä, niitä aggressioita, peloksi. Hän on hämmentynyt maailman monimutkaisuuden edessä: . Ihan käsittämätöntä sontaa. Onnenkantamoisia virran mukana Vuoden come backin teki Pepe Willberg, jonka Pepe & Saimaa -levy sulatti kriitikkojen ja kuuntelijoiden sydämet. Niin vähän tytöillä on arvoa. Tytöt eivät ole tärkeitä, ja todennäköisesti myös poliisi, jolle ilmoitat tytön katoamisesta, on korruptoitunut ja sekaantunut ihmiskauppaan. Kaikki tehdään itse Tytöt eivät ole tärkeitä, ja todennäköisesti myös poliisi, jolle ilmoitat tytön katoamisesta, on korruptoitunut ja sekaantunut ihmiskauppaan. Pohjoisen suurin punk-tapahtuma on Oulun Hässäkkäpäivät, joka syntyy epäkaupallisessa tee-se-itse -hengessä. . Runot ovat kuin villieläimiä, ei niitä voi komentaa ja pitää sylissä. Esityksen viestiksi Kahiluoto kertoi 12.6. En ole hirveästi yrittänyt mitään tai pyrkinyt taloudelliseen menestykseen. Samaan aikaan kun haluaisi vaikuttaa vaikkapa ympäristöongelmiin tai isoihin yhteiskunnallisiin haasteisiin, tuntuu että keinot ovat liian pieniä. KU 21. Uransa hän laskee alkaneen vuonna 1962, jolloin perustettiin ensimmäinen bändi. . tämän: . Runo hakee aina oman tilansa. Kaikenlaisia onnenkantamoisia on tullut vastaan, hän luonnehti 6.6. Urbaanissa Suvilahdessa esitettiin kesäkuussa Atro Kahiluodon ohjaamaa Tulilla-näytelmää. Yhtenä tuntemuksen aiheuttajana oli uuskonservatismi. . Se on jotain, mitä voimme kokoontua jakamaan. Meksikon huumesota järkytti syksyllä muutakin maailmaa, kun opiskelijanuorten joukkomurha paljastui. ohjeita runojen kokemiseen. . Mitä enemmän asioihin perehtyy, sitä monimutkaisemmalta se tuntuu. Alhaalla: Pepe Willberg teki vuoden come backin. Lauri Maijala ohjasi Oulussa Tuntemattoman sotilaan ja Helsingissä Vallankumouksen. Lauri Maijalaan Eniten vituttaa kaikki oli kuvataiteilija Sampsa Sarparannan alkukesällä pitämän näyttelyn nimi. olevansa historian syväkairaaja. . Sillä tiellä olen edelleen. Olen kuljeksinut virran mukana. Pelko siitä, että maailma muuttuu. Yhtäkkiä alkaa tuntua siltä, että maailma ajaa ohi. Aulikki Oksanen täytti 70 vuotta ja antoi 3.10. Suuret kysymykset, vaietut tapahtumat, sukuni historia ihmisten kohtaamisine ja katoamisineen alkoivat askarruttaa minua jo lapsena. Romaanissa Varastettujen rukousten vuori kirjailija Jennifer Clement kuvaa erityisesti nuorista tytöistä keskellä huumesotaa. Persujen vanavedessä mennään satoja vuosia taaksepäin. Suomessa ruvetaan varmaan kohta valmistelemaan abortinvastaista lakia kuten Espanjassa. Jotain summakeikkoja järkätessähän se menee suurin piirtein silleen, että itse tekee julisteet, levittää ne, tekee ruuat, myy liput ja majottaa bändit, valotti Jere Anttonen kulttuuriyhdistys Paskakaupunnista 11.7. Mielensäpahoittaja tuli ensi-iltaan 5.9. Ohjaaja Dome Karukoski mietti vanhojen miesten ärhentelyä Viikkolehdessä ensi-iltapäivänä isänsä kautta: . JUSSI JOENTAUSTA JARMO LINTUNEN LEHTIKUVA/JUSSI NUKARI Ylhäällä: Linda-Maria Roineen mielestä Suomessa on paljon tekemistä. Niitä pitää kuunnella, katsella ja olla alttiina. Graniittimies -romaanin julkaissut kirjailija Sirpa Kähkönen kuvasi 24.10
Siinä käytettiin mekanismia, joka opittiin Euroopassa vasta kaksisataa vuotta myöhemmin. Kiinan vanhin juutalaisyhteisö asettui Bianjingiin ja rakensi synagogan vuonna 1163. Monenlaisia yhteyksiä kulttuurien välillä oli siis jo tuolloin. Kaifeng oli kanavien muodostamien kauppareittien solmukohta. Vain kolmetoista vuotta myöhemmin tunguusikansoihin kuuluvat d?urt?enit tulivat pohjoisesta, valtasivat kaupungin ja tekivät lopun Pohjoisesta Song-dynastiasta. Japanissa elettiin Heian-kautta. Sen loistokausi oli vuonna 1114 jo lähenemässä loppuaan. Kun näin ei käynyt, perspektiiviä piti siirtää, mutta maailmanloppu oli aina nurkan takana valmiina tulemaan hetkenä minä hyvänsä. Keskiajasta puhuttiin ensimmäisen kerran 1400-luvulla renessanssiajan Italiassa. ja yhä useampi maaorjia . Ajanlaskumme alun väestöarviot ovat haarukassa 170?400 miljoonaa. Useimmiten kuitenkin katsotaan varhaiskeskiajan jatkuneen suunnilleen vuoteen 1000, sydänkeskiajan vallinneen 1000?1300 ja myöhäiskeskiajan olleen 1300- ja 1400-luvuilla. 300 miljoonaa ihmistä Maailmassa asuu nykyään yli 7 000 miljoonaa ihmistä. Angkor Watissa oli aloitettu suuren temppelin rakennustyöt. TEKSTI Arto Huovinen VUOSI 1114 oli hieman huono uutisvuosi, sillä maailmanhistoriaan kirjautuneita tapahtumia oli melko vähän. Kausista kuudes alkoi Kristuksen syntymästä. ja Fez (Marokko), Kalyan (Intia), Kairo (Egypti), Angkor (Kambod?a) ja Sevilla (Espanja). Bianjingin loppu lähellä Historiaa ei ole pelkästään Euroopassa, vaan sitä on tehty ponnekkaasti muuallakin. Se oli Japanin historian viimeinen niin sanottu klassinen kausi ennen feodaaliaikaa. Vuonna 1114 keisari Toba oli vasta 11-vuotias, ja todellista valtaa käyttikin hänen huoltajansa ja isoisänsä, keisarin pallilta vuonna 1086 ?eläkkeelle. He kokivat elävänsä nykyaikaa, joka samalla oli aikakausista viimeinen ennen lopunajan tapahtumia. Yksi tuolloin edelleen suosittu jaottelu oli kirkkoisä Augustinuksen noin vuonna 400 esittämä käsitys seitsemästä maailmankaudesta, jotka vertautuivat seitsemään viikonpäivään. Seitsemäs olisi Viimeisen tuomion jälkeen seuraava ikuinen lepopäivä. Kristikunnassa oli kovasti odotettu maailmanlopun tapahtuvan vuosituhannen vaihtuessa. Yli 90 prosenttia eurooppalaisista oli talonpoikia . 500 miljoonan raja ylitettiin vasta 1500-luvulla. Itse asiassa ei ollut mitään tasaista väestönkasvua. Tällainen oli uutisvuosi » Yhdeksänsataa vuotta sitten maailmassa oli 300 miljoonaa ihmistä. Nimitys keksittiin kuvaamaan antiikin ja uudeksi ajaksi nimitetyn oman ajan välistä kautta. Useimpien lähteiden mukaan maailman suurin kaupunki vuonna 1114 oli Kiinan Bianjing (nykyinen Kaifeng). Joissakin arvioissa Bianjingin väkiluku ylitti miljoonan rajan, mutta toisissa asukasluvuksi arvioidaan vain runsaat 400 000. Vaikka Bagdad oli taantunut loistoajoistaan, jotkut arvioivat sen olleen 1100-luvun alussa yhä maailman suurin kaupunki. Siitä eteenpäin rajaukset ovat liukuvia ja vaihtelevat maakohtaisesti. Vuonna 1114 se oli Kiinaa vuodesta 960 hallinneen Pohjoisen Song-dynastian pääkaupunki. Tuolloin Bianjingin tuoreimpiin ihmeisiin kuului parikymmentä vuotta aikaisemmin valmistunut Su Songin suunnittelema astronominen kellotorni. Vuonna 1114 heitä oli alle kahdeskymmenesosa tästä. Maailman historiallisesta väkiluvusta on tehty useita laskelmia, ja lähes poikkeuksetta ne arvioivat väkiluvun olleen 1100-luvun alussa noin 300?350 miljoonaa. Väestönkasvu oli hyvin hidasta. Elämä kulki syklisesti vuodenkierron mukaan. Raamattu oli auktoriteetti, ja se oli lähtökohtana myös oppineiden historiakäsitykselle. 1300-luvun ruttoepidemia pudotti maailman väkilukua kymmenillä prosenteilla. 22 Arviot kaupunkien historiallisista väkiluvuista vaihtelevat suuresti. Nimitys yleistyi koko eurooppalaisessa kulttuuripiirissä vasta 1600-luvulla. Keskiajan alkuna ja antiikin loppuna on yleisimmin pidetty Länsi-Rooman tuhoa vuonna 476. jäänyt Shirakawa. Muiden maanosien kohdalla keskiaika-käsitettä ei ole käytetty edes jälkeenpäin. Bianjing on nykyään siis nimeltään Kaifeng ja se on viiden miljoonan asukkaan kaupunki Keltaisenjoen rannalla Henanin maakunnassa. Toban isä Horikawa oli kuollut seitsemän vuotta aikaisemmin vain 29-vuotiaana. Japanin keisarikunnan pääkaupunki oli Heian-kyo, nykyinen Kioto. Khmerit mahtavimmillaan Kaakkois-Aasiassa oli hindulais-buddhalainen khmerien valtakunta mahtavimmillaan. Kuningas Suryavarman II oli lyönyt vihollisensa ja aloittanut vuonna 1113 Angkor Watin päätemppelin rakennustyöt. Khmervaltioon kuului laajimmillaan nykyisen Kambod?an lisäksi suurin osa nykyisistä Laosista ja Thaimaasta sekä osia Vietnamista ja Burmasta. Angkor oli pinta-alaltaan suurin kaupunki esiteollisena aikana.. eikä heillä ollut varsinaista historiakäsitystä. Mutta minkälaisessa maailmassa tuolloin elettiin? Euroopassa vallitsi sydänkeskiaika, vaikka ihmiset itse eivät tietenkään kokeneet elävänsä mitään keskiaikaa. Bagdadin huippuaikana 900-luvulla sen väkiluvun uskotaan olleen jopa 1,2 miljoonaa. Muita suukaupunkeja 1100-luvun alussa olivat Konstantinopoli (nykyinen Turkki), Kioto (Japani), Marrake
Valtakunta oli edeltista valtakautta myöhemmin kutsuttiin Kiolisinä vuosisatoina laajentunut tamilien ydinvan kulta-ajaksi. alueilta pohjoiseen. Sen ensimmäinen histolinnassa. riankirjoihin jäänyt kuningas Çri Jayawar?a Ruotsin kuninkaana oli Filip, josta jälkiDigjaya Ç?staprabhu oli noussut valtaispolville on jäänyt hyvin vähän tietoa. Niissä tapettiin jopa satojatuhansia juutalaisia Saksassa ja Ranskassa. Aiemmin muslimien hallussa olleelle alueelle Palestiinasta aina nykyisen Turkin eteläosiin oli perustettu neljä ristiretkeläisvaltiota: Jerusalemin kuningaskunta, Tripolin kreivikunta, Antiokian ruhtinaskunta ja Edessan kreivikunta. Ruotsin tuimelle vuonna 1104. yhtenäisyyttä horjutti yhä Länsi-Götanmaan ja Upplannin välinen valtataistelu. LänsiGötanmaan painaessa kristinuskon kanssa Ristiretkeläisvaltiot päälle idempänä ei haluttu luopua kokonaan pakanuudesta. Lähi-idässä oli tapahtunut mullistus, kun Nykyisen Suomen alueelta ei vuodelta 1114 vuosien 1095?1099 ensimmäinen ristiretki oli löydy historiankirjoista merkintöjä. vuonna 1099 valloittanut Jerusalemin pannen toimeen verilöylyn kaupunkia yhteisvoimin puolustaneiden juutalaisten ja muslimien VIIME VUOSILEHDESSÄ tarkastelimme keskuudessa. uutisvuotta 1013. Edellisessä asui vietnamilaisia, jälkimmäisessä cham-kansaa, jonka rippeitä elää yhä vähemmistöinä Kaakkois-Aasiassa. Jakautunut Intia SEBASTIEN MAMEROT Nestor, kronikoitsija. Toba, Japanin keisari. Ristiretkeläiset olivat vallanneet Jerusalemin ja perustaneet sinne kuningaskunnan vuonna 1099. Kuvassa 1400-luvulla tehty maalaus sen ensimmäisen kuninkaan Baldouin I:n hautajaisista vuonna 1118. Ensimmäisen ristiretken yhteydessä oli aloitettu myös Euroopan ensimmäiset laajat juutalaisvainot. Se oli taantunut ja hajoamassa vallanperimyskiistojen takia. Islamilainen kalifaatti oli hajonnut osiin. Abbasidien valtakunta pääkaupunkinaan Bagdad oli vain varjo entisestään. Kuninvassa munkki Nestor, jonka nimeä kantaa Vekaana oli Vikramaditya VI, valtakunnan menäjän varhaishistoriassa suuren merkityksen nestyksekkäin ja pitkäaikaisin hallitsija, joka saanut Nestorin kronikka. Pohjois-Afrikan länsiosassa ja Etelä-Espanjassa valtaa piti Almoravidin valtakunta pääkaupunkinaan Marrake?. Nykyinen Intia oli vuonna 1114 jakautunut useisiin valtioihin. Idässä jatkui Ramapalan pitkä valtakausi Pala-valtakunnan kuninkaana. Pohjois-Afrikan itäosaa hallinneet fatimidit hallitsivat myös Palestiinaa ennen ristiretkeläisiä. Henrik V jat. mukaan valtakunta, jonka pääkaukoi investituurariitaa paavin punki oli Palembang Sumatkanssa ja tuki vastapaaveja. ralla. Vikramaditelmä useiden kronikoitsijoiden tya VI:stä käytettiin arvonimeä kirjoituksia. Euroopan suurin valtio Tribhuvanamalla (Kolmen li ss a o oli Pyhä saksalais-roomamaailman valtias). Euroopa ika ? lainen keisarikunta, jonka Intiassa oli lisäksi änkeskia d y s hallitsija Henrik V nai useita muita vähäisempiä n mä vuonna 1114 Englannin kuvaltakuntia. myöhem lun Nykyisen Indonesian ninkaan Henrik I:n tyttäluokitte länsiosissa oli Srijavayan ren Matildan. Viidenneksi lasketaan usein Armenialaisen Kilikian ruhtinaskunta, vaikka se olikin olemassa jo ennen ristiretkeä. Palestiinaa lukuunottamatta menettäjänä oli turkkilais-persialainen seld?ukkien valtakunta, joka oli vain parikymmentä vuotta aikaisemmin ulottunut Keski-Aasiasta Turkkiin. 1114 BJØRN CHRISTIAN TØRRISSEN Vaikka Angkor ei koskaan ollut väkiluvultaan maailman suurin kaupunki, se oli pintaalaltaan suurin esiteollisen ajan kaupungeista. Vähintään tuhannen neliökilometrin alue päätemppelien ympärillä kytkeytyi kaupunkirakenteeseen. Khmervaltakunnassakin suurin osa väestöstä palveli orjina eliittiä. Khmervaltion länsipuolella oli Paganin kuningaskunta, josta tuli burmalaisen kulttuurin ydin. Ramapala oli tämän bengalilaislähtöisen kuningaskunnan viimeinen suuri hallitsija, joka palautti valKiovan Venäjä taantui takunnalle osan sen aiemmin menettämistä alueista. Kiovassa oli vuonna 1113 noussut suuriruhtiEteläistä Chola-valtakuntaa hallitsi kuninnaaksi Vladimir II Monomah, jonka 12-vuogas Kulothunga Chola I. Se oli merivalta, joka ulotti Ranskan kuninkaana oli vaikutuksensa laajalle alueelle hyvästä ruokahalustaan tunKaakkois-Aasian rannikoilla, mutta siitä nettu Ludvig VI Paksu, mutta hän halon jäänyt niukasti historiallisia lähteitä. litsi vain nykyistä Länsi-Ranskaa lukuun otJaavan saaren itäosassa oli nousussa Keditamatta Normandiaa, joka oli Englannin halrin kuningaskunta. Fatimidit eivät olleet sunneja, vaan ?iialaisia ismailiitteja. Nykytutkimuksen laajensi sen alueen Narmadajoelta Kavalossa Nestorin kronikka on yhdisverijoelle ulottuvaksi. Noin vuonna 1112 valtaan tullut kuningas Alaungsithu käynnisti laajan investointiohjelman rakennuttaen linnakkeita, hallintorakennuksia, pagodeja, tekojärviä ja patoja. Suurin osa nykyisestä Vietnamista oli jakautunut pohjoisen Dai Viet ja etelän Champavaltakuntiin. Chola myös valvoi suuKiovan Venäjä oli jo vuosikymmeniä ollut rinta osaa Sri Lankaa ja vaikutti Sumatralla taantumassa ja hajoamassa pienempiin ruhtisekä Malakan niemimaalla. naskuntiin. Intian keskiosien länsipuolta piti hallusVuonna 1114 (tai sen tienoilla) kuoli Kiosaan Länsi-Chalukyan valtakunta. Kerää koko sarja! 23
Pahinta myrkkyä kansantaloudelle olisi tässä tilanteessa ajaa julkiset palvelut ja työpaikat alas. Kun katsoo viime eduskuntavaaleja ja eurovaaleja edeltäneitä mielipidemittauksia, onnistuimme kasvattamaan viimeisen viikon vaalityöllä kannatusta noin prosenttiyksikön verran. Kun nyt jo mielipidemittaukset osoittavat vuoden 2011 eduskuntavaaleja parempaa tulosta ja kun päälle otamme samanlaisen loppukirin kuin kaksissa edellisissä valtakunnallisissa vaaleissa, juhlimme vaalivoittoa huhtikuussa. Haluan toivottaa Kansan Uutisten lukijoille onnellista ja menestyksekästä uutta vuotta. SUOMEN TALOUTTA ei ole saatu nousuun ja meillä on massiivinen työttömyyskriisi. Eurovaalivoitto ja positiiviset gallupit antavat hyvän lähtökohdan kevään vaalityölle. Vasemmiston tavoite on parantaa vuoden 2011 vaalitulosta ja lisätä kansanedustajien määrää. Pitkäaikaistyöttömien määrä lähestyy 100 000 rajaa. Silti kokoomus Stubbin johdolla vaatii lisää leikkauksia. Politiikkaa, jonka 24 Kirjoittaja on Vasemmiston puheenjohtaja.. Toki näin oli jo silloin, kun olimme hallituksessa. Monesti ideologiset erimielisyydet olivat suurempia hallituksen sisällä kuin hallituksen ja opposition välillä. Tätä kuvastaa hyvin kokoomuksen puheenjohtajakilpailussa kuultu Stubbin lausunto: ?Voitte vain kuvitella sen frustraation määrän, kun aamulla herää ja menee Paavo Arhinmäen kanssa samaan kokoukseen. Tuolloin aloittaneista 19 ministeristä enää viisi hoitaa samaa tehtävää kuin kesällä 2011. Kun uuden pääministerin Alexander Stubbin johdolla hallitus käynnisti työtään viime kesänä, kaikki tuntuivat pitävän selvänä, että porvarihallitusta pukkaa. Viimeisimmässä mielipidemittauksessa demarit pudotti kokoomuksen kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi. Jos perussuomalaisten kannatus putoaa tätä tahtia ja Timo Soini on sanojensa mittainen mies, ei hallituksessa ole ?takiaispuolueita?. Se on kova jalkatyö. Se ei ole mikään ihan pieni.? 1996 kunnallisvaalien yhteydessä. Ihmiset pääsevät valitsemaan nykyisen kurjistavan leikkaavan politiikan ja elvyttävän työllistävän politiikan väliltä. VASEMMISTO TEKI hallituksessa hartiavoimin töitä lä- TULIN MUKAAN Vasemmiston puoluetoimintaan vuoden hes kolme vuotta. Hallituksessa tehtiin meidän ansiostamme paljon hyviä päätöksiä, mutta osana hallitusta jouduimme nielemään myös päätöksiä, jotka olisimme halunneet tehdä toisin. Meidän keskeiset lähtökohtamme hallitustyölle olivat tuloerojen kaventaminen ja perusturvan parantaminen. Näissä myös onnistuimme kohtuullisesti. Eurovaaleissa otimme ensimmäisen vaalivoittomme 18 vuoteen. Syksyn aikana mielipidemittauksissa Vasemmiston kannatus on sahannut kahdeksan ja yhdeksän prosentin välillä. Viime keväänä hallitus kuitenkin muutti suuntaansa ja alkoi leikata lapsiperheiltä sekä leikkasi indeksikorotuksia työttömiltä, eläkeläisiltä, opiskelijoilta ja sairailta. Se oli vastoin kaikkia meidän periaatteitamme ja keskeisiä hallitustavoitteitamme. Uusia ihmisiä on virrannut vaalityöhön. Vaalivoitto ei tule kuitenkaan itsestään. on saanut rinnalleen ?uuden opposition?, joka haastaa sekä hallituksen politiikkaa että myös vanhan opposition linjauksia. Eduskunnassa on nähtävissä erityisesti talouspolitiikan osalta, että rintamalinjat eivät mene suoraan hallituksen ja opposition välillä. Siitä huolimatta Sipilä ja Soini ovat puhuneet kymmenien tuhansien työntekijöiden vähennystarpeesta julkisella sektorilla. Vasemmisto on vaatinut vahvasti elvytystä ja parempaa työllisyyttä. Ikuiseksi voittajaksi itsensä kuvitellut kokoomus on kaltevalla pinnalla. Kolme ja puoli vuotta sitten aloittaneen hallituksen kuudesta puheenjohtajasta enää yksi on ministeri. Mutta meillä on käytössä jäsenten, kannattajien ja sympparien kädet ja jalat. Aidolla työväenpuolueella on vain yksi tapa saavuttaa vaalivoitto. Virallisten tilastojen mukaan Suomessa on 320 000 työtöntä, laaja työttömyys on noin 450 000. Oikeampi kysymys on se, onko Suomella varaa olla elvyttämättä. Suomen talouden ongelma ei ole ylipaisunut julkinen sektori. Samansuuntaisia puheenvuoroja on kuultu myös vihreiden suusta. Vajaan neljän kuukauden päästä pidettävät eduskuntavaalit tulevat olemaan talousvaalit. Keskimäärin olemme olleet vuoden 2011 eduskuntavaalien tuloksen yläpuolella. Meillä ei ole takana laajaa medianäkyvyyttä eikä mittavaa vaalikassaa mainostilan ostamiseen. Tämä tuottaa myös tulosta. Kolmanneksi suurimmasta hallituspuolueesta tuli ensin pienin ja nyt toiseksi pienin oppositiopuolue. Keskustan ja perussuomalaisten muodostaman ?vanha oppositio. Keskeisiä teemoja tulevat olemaan talous- ja työllisyyspolitiikka. Tähän myös vahvasti uskon. Kannustankin kaikkia lähtemään liikkeelle nyt oman puolueen ja omien ehdokkaiden puolesta. Meidän pitää tehdä nousujohteinen kampanja, jossa tahti vain tiivistyy viimeisillä vaaliviikoilla. Sosiaalidemokraattien puheenjohtaja valtiovarainministeri Antti Rinne on myös liputtanut elvytyksen puolesta. Meidän ongelmamme on romahtanut yksityinen sektori. Kolumni / Paavo Arhinmäki Kohti vaalivoittoa VUODESSA VOI politiikassa tapahtua melkoisesti, puhumattakaan yli kolmesta vuodesta. Keskusta on kaksinkertaistanut gallup-kannatuksensa verrattuna syvimpiin gallup-lukuihinsa nähden. Perussuomalaisten parhaista gallup-luvuista on sulanut lähes puolet pois. Samansuuntaisia puheita on kuultu myös keskustan puheenjohtajalta Juha Sipilältä, joka on väittänyt, ettei Suomella ole varaa elvyttää. Eli jos perussuomalaiset eivät ole yksi ?suurista?, eivät he lähde hallitukseen. Kansanrintama on yhtäkkiä täysin realistinen vaihtoehto. » Meidän pitää tehdä nousujohteinen kampanja, jossa tahti vain tiivistyy viimeisillä vaaliviikoilla. jopa IMF ja OECD ovat todenneet turmiolliseksi talouskasvulle ja työllisyydelle. Tunnelma ympäri Suomea on hyvä ja ehdokaslistat ovat jo lähes täynnä. Siitä lähtien puolueemme on kärsinyt pelkkiä vaalitappioita, tämän vuoden toukokuuhun asti. Emme voineet näitä leikkauksia hyväksyä
Vielä hetki sitten Barack Obaman neuvoantajanakin toiminut Zbigniew Brzezinski kävi suurta sakkipeliä Euroopan vasallivaltioilla (The Grand Chessboard . Meidän yhteinen tehtävämme on ratkaista tämä perustavanlaatuinen haaste tässä uudessa kehitysvaiheessa.? Kun seuraa maailman taloudellista kehitystä ja siihen liittyvää kansallisvaltioiden geo- ja valtapoliittista keskustelua, ei voi tulla kuin yhteen johtopäätökseen: Niin oivallinen kuin Helsingin ETYK -kokous olikin aikanaan ratkaisemaan tuolloisia jännitteitä, se ei enää riitä kattamaan kaikkia niitä uusia jännitteitä, joita on noussut esiin viime vuosien aikana. Tarvitsemme siis uuden ETYK -kokouksen. Suomi voisi ottaa taas aloitteen asiassa. MINUN SUKUPOLVELLE on taottu päähän ulkopo- litiikasta kaksi asiaa: maantiedettä emme voi muuttaa, se on ja pysyy. foorumilla. Foorumin otsikko oli Maailmanjärjestys: uudet säännöt tai peli ilman sääntöjä (The World Order: New Rules or a Game without Rules). Venäjä elää nyt harvainvaltaisen . Volanen vasemmalta Matti Vesa Volanen mattivesavolanen@mac.com On ETYK II:n aika HELSINGIN SANOMAT referoi tänään kovin yksi- puolisesti Venäjän presidentti Vladimir Putinin puhetta 24.10. Päinvastoin, tämä on hyvä väline näkemystemme harmonisoimiseksi.? ?Haluan edelleen korostaa, että Venäjä ei tarvitse minkäänlaista erityistä, poikkeuksellista asemaa maailmassa.? ?Pystyimme kehittämään sääntöjä vuorovaikutusta varten toisen maailmansodan jälkeen, ja pystyimme pääsemään sopimukseen Helsingissä 1970-luvulla. Seuraukset tulemme näkemään hyvin pian. NATO on USA-johtoinen sotilasliitto. Meidän ei pitäisi pelätä sitä. Yksinkertaista, selkeää, ymmärrettävää ja hyväksyttävää. Nyt tuo varmuus on menetetty: Suomi on luvannut kauttakulkuoikeuden NATOn nopean toiminnan joukoille myös kriisin oloissa. Ehtona on, että jos kutsutaan. (28.8.). http://blogit.kansanuutiset.fi/volanenVenäjä elää nyt harvainvaltaisen finanssikapitalismin kourissa. vasemmalta/ 25. kautta toteutetuksi konversiopolitiikaksi, tavoite on yksi ja sama: vapaakaupan kautta tapahtuva maailman hallinta. VENÄJÄ EI ole Neuvostoliitto. American Primacy and Its Geostrategic Imperatives, 1997 s. 2014 Valdai . Foorumi haastaa lännessä käynnissä olevaa keskustelua maailmanjärjestyksestä, esimerkiksi Henry Kissingerin juuri ilmestynyttä kirjaa maailmanjärjestyksestä (World Order). Vladimir Putin sanoi paljon muutakin kuin mihin Hesari viittaa, vapaasti kääntäen mm.: ?Meidän on selvästi tunnistettava, missä yksipuoliset toimet päättyvät ja missä meidän on sovellettava monenvälisiä mekanismeja. Osana kansainvälisen oikeuden tehostamista meidän on ratkaistava kansainvälisen yhteisön ongelmat voidaksemme taata turvallisuuden ja ihmisoikeudet, sekä kansallisen suvereniteetin ja minkään maan sisäisiin asioihin puuttumattomuuden periaatteen.? ?Lisäisin, että kansainvälisten suhteiden on perustuttava kansainväliseen oikeuteen, jonka tulisi perustua moraalisiin periaatteisiin, kuten oikeudenmukaisuuteen, tasa-arvoon ja totuuteen. (2012) ja ?värivallankumousten. ? ?Uskon, että tarvitsemme uuden perustan keskinäiselle riippuvaisuudellemme. 40): US:n ?imperiaalisen geostrategian kolme suurta imperatiivia ovat estää salaliitot, pitää vasallivaltiot turvallisuusriippuvuudessa ja estää barbaarien (Venäjä ja Kiina, mvv) liittoutumasta yhteen?. Kaikilla niillä on syvällä kyntävät energia- ja luonnonvaroihin sekä vapaakauppaan liittyvät kansalliset elintärkeät intressit, joita ne ajavat keinoja kaihtamatta. On taas kansanrintamapolitiikan aika. Kolumnissa on yhdistetty Matti Vesa Volasen Kansan Uutisten verkkolehden blogin kaksi kirjoitusta, On ETYK II:n aika (25.10.) ja Paraatiovi auki Pietariin. Pohjoisen Euroopan vakaus on ollut aina ja tulee olemaan kiinni Itämeren ympärillä olevien maiden turvallisuuspoliittisten intressien tasapainoisesta huolehtimisesta. Eurooppa tulee selviämään edessä olevasta puristuksesta vain tukeutumalla Euroopan vuosisataiseen edistykselliseen perinteeseen, jonka avainsanoja ovat demokratia, solidaarisuus ja tasa-arvo. Tämä on selvä kaava, mutta jo sen seuraaminen voisi radikaalisti muuttaa maailmantilannetta. nanssikapitalismin kourissa. Venäjän kannalta tämä merkitsee, että se ei voi olla varma siitä, että Suomea ei käytetä kauttakulkureittinä kriisin oloissa. On siis tapahtunut fundamentaalinen » Demokratia ja kapitalismi eivät enää pitkään aikaan ole kulkeneet käsikädessä. LEHTIKUVA/KIRILL KUDRYAVTSEV muutos Suomen ulkopolitiikassa. Ehkä tärkeintä on kunnioittaa yhteistyökumppaneita ja heidän intressejään. Demokratia ja kapitalismi eivät enää pitkään aikaan ole kulkeneet käsikädessä. Mutta maatiede ei ole muuttunut, eikä muutu. Sympatiapisteitä Venäjälle ei ole mitään syytä jakaa. Siinä se ei paljonkaan poikkea Yhdysvalloista tai Kiinasta. Neuvostoliiton ja sittemmin Venäjän tulee olla täysin varma siitä, että missään olosuhteissa Suomen kautta ei avaudu mahdollisuutta uhata Leningradin/ Pietarin turvallisuutta. Neuvostoliitto oli valtiokapitalismin mallimaa. Vaikka Brzezinskin sanasto on sittemmin muuttunut US:n ?strategiseksi visioksi
Isä-Juhani ja pohjalaistaustainen kuvataiteilijaäiti Anja (1917?64) saivat aikaan yhä uuden idän ja lännen ratkaisutaistelun milloin mistäkin ruoanlaiton tai lastenkasvatuksen yksityiskohdasta. Anita oli 13-vuotiaana valmis tekemään lakiehdotuksen, joka kieltäisi avioliitot kirjailijoiden ja taiteilijoiden välillä. . Kun hän käänsi Andrei Sinjavskin ja Juli Danielin kaltaisia toisinajattelijoita tai Boris Pasternakin Tohtori ?ivagon, kutsua lokakuun vallankumouksen juhlallisuuksiin oli turha odottaa. Moskovassa odottivat kovat juhlallisuudet. 26 . Parhaimmillaan taiteilijapariskunnat voivat tukea toisiaan, koska ymmärtävät toisen tilan ja yksinäisyyden tarpeen. SUOMESSA OLLAAN 2000-luvulla odoteltu suurta maahan- muuttajaromaania. Mutta Mihail ?olohovin Hiljaa virtaa Don ja Maksim Gorkin kolmiosaiset muistelmat olivat niitä ?oikeita. Hänen esikoisteoksensa Me sankarit (Kansanvalta 1929), omaelämäkerrallinen kuvaus Aunuksen retkestä, oli aikansa kohukirja. Olen kutsunut sitä toisen menestyksen kyttäämistä sielun helvetin tiloiksi, Konkka puntaroi. Se, tuliko perheeseen joulupukki tai -kuusi, oli arvosteluista ja kirjojen myynnistä kiinni. . Kiitos Fedor Dostojevskin ja Nikolai Gogolin, rästeistä selvittiin ja lapset saivat harrastaa. Siipienleikkauslaitos ja vapaavaltio Anja Konkka kutsui silloista perhetilannetta ?siipienleikkauslaitokseksi. Voi Herran tähden miten sitä Linnaa sätittiin ruokapöydässämme. Tehtaankadulla seurattiin isän tekemisiä tarkkaan, joskus rangaistiinkin. Muistan syksyn, kun äidillä oli freskonäyttely, isältä ilmestyi sotaromaani Ratkaisun päivät ja Väinö Linnalta Tuntematon sotilas. ja ?strindbergiläiseksi aviohelvetiksi?.. kirjoja, kunnon neuvostorealismia, Konkka naurahtaa. Ulosotto ja venäläiset klassikot Maailmojen rinnakkaiselo ja vastakkainasettelu ulottui munkkiniemeläiseen lapsuudenkotiin. Meillä on rajan molemmin puolin liikkuneita karjalaisia, venäläisiä ja inkeriläisiä. Sotien jälkeen Konkka ajautui oikeisto- ja sukukansasympatioidensa vuoksi sivuraiteelle, masentui ja alkoholisoitui. Heidän kokemuksiaan ei vain aina ole poliittisista syistä haluttu kuulla. Kymmenen romaania, unikirjan ja nyt 600-sivuisen magnum opuksensa Unennäkijän muistelmat (Teos 2014) julkaissut Anita Konkka, 73, kokee olevansa maahanmuuttajan tytär. 1940?50-lukujen Munkkiniemessä, Helsingin keskiluokkaisimmalla alueella, Anitaa ja hänen kahta veljeään ryssiteltiin armotta. Kolmikon isä, Toksovassa Pietarin kupeessa syntynyt Juhani Konkka (1904?70) vasta olikin kahden maailman kansalainen. Katse on kohdistunut viimeisen parinkymmenen aikana Suomeen tulleisiin ryhmiin. Välttämättä ei olisi tarvinnut etsiä niin kaukaa. Mutta voi niitä syksyjä, kun äidillä oli taidenäyttely ja isältä ilmestyi uusi kirja. Silti hän ehti tehdä vielä pitkän päivätyön venäläisen kirjallisuuden suomentajana. Tunnustusta tuli yllättävältä taholta: Leonid Bre?nevin Neuvostoliitto palkitsi entisen heimosoturin ?mestarikääntäjänä?. Hyvityksensä isä sai, kun Ratkaisun päivistä tuli kahta vuotta myöhemmin elokuva. Istuin ylpeänä kutsuvierasnäytöksessä. Ikuista epävarmuutta ja kollegojen välisiä raadollista kilpailua apurahoista oli siis jo 1950-luvulla, jolloin kustantamot sentään pitivät huolta kirjailijoistaan. Anita muistaa isänsä pohjimmiltaan hyväsydämisenä ja optimistisena ihmisenä, jota olosuhteet haavoittivat kohtuuttoman kovasti. Ulosottomiehet vierailivat oven takana ehtimiseen. Juhani Konkka piti perheen talouden pinnalla kääntämällä vimmaisesti venäläisiä klassikkoja
Konkan kyydissä ollaan pääsemättömissä kolmesta asiasta: rakkauTEKSTI Jani Saxell KUVAT Anna Upola-Lehto desta, unista ja politiikasta. Tulehtunut tilanne ratkesi yllättävällä tavalla: Juhani rakastui nuoreen sihteeriinsä ja meni tämän kanssa naimisiin. Punatukkainen esikoiskirjailija meni lukkoon, sai paniikkikohtauksen ennen sovittua TV-esiintymistä ja hihitteli naistenlehtien haastatteluissa. . ja ?ylimielistä älyn anarkiaa?. . Opintopiirien totisimpien toverien mukaan kaikki tällainen oli ?pikkuporvarillista freudilaisuutta. hänet? Pitkä 1970-luku Esikoisensa jälkeen Konkka vaikeni kirjailijana 13 vuo- deksi. Lapualainen isoäitini suuttui aivan hirveästi, että olen Suomen kansalle tällaisen kirjan kirjoittanut. ?Haluan räjäyttää ydinperheen?, 29-vuotias feministi, yksinhuoltajaäiti ja kommuuniasumisen kannattaja julisti. Brändäys osattiin jo 1970-luvulla. valtataistelu oli liikaa, riidat muistuttivat lapsuudenkotini ilmapiiriä. En ovet paukkuen kuten Jussi Kylätasku, vaan vähitellen. » 27. 1960?70-lukujen poliittisuus muuttui vapauttavasta tukahduttavaksi. Konkka työnteli lastenvaunuja Vietnamin sodan vastaisissa mielenosoituksissa. Irtiottoa vanhemmista edusti myös Konkan esikoisromaani Irti (WSOY 1970). Vanhan valtaukseen hän ei ehtinyt, koska ei ollut hoitajaa lapsille. Hän ei innostunut kritiikittömästä Neuvostoliiton palvonnasta. Muitakin esteitä ilmeni: Konkka intoili ranskalaisista uuden aallon elokuvista, Franz Kafkasta, Samuel Beckettistä, feminismistä ja unien tulkinnasta. Minulla oli kirjallinen salonki, jossa kävivät muun muassa koulukaverini rinnakkaisluokalta, Sirkka Turkka ja Hannu Mäkelä. Minuun iski vuosikausia kestänyt syyllisyys: oliko isä sittenkin viimeisillään onnistunut lukemaan sen, olinko tavallaan ?tappanut. Muut lapset ja nuoret kadehtivat meitä kauheasti. ?Taistolaisten. Veljeni järjestivät kotihippoja. 17-vuotias Anita ja hänen 15- ja 13-vuotiaat veljensä jäivät kolmisin pitämään yhden asunnon kokoista vapaavaltiota. . Hän toimi puheenjohtajana SKDL:n Kalle ry:ssä, jossa tarkasteltiin teoreettisesti Karl Marxin ja muiden vasemmistoajattelijoiden tuotantoa. Toisaalta inkerinsuomalainen Konkka muisti lapsuudestaan sodanjälkeiset pakkoluovutukset ja sukulaistensa passitukset Siperiaan. Lapsuudenystäväni Max Rand toi sinne kaikki hienot kirjalliset tyttöystävänsä. Väiteltiin eksistentialismista, sivullisuuden ongelmasta sun muista aiheista, jotka olivat 1950-luvulla suurta muotia, vapaavaltion epävirallinen diplomaatti muistelee. Hypätäänpä vuosikymmen eteenpäin. Hoidin suhteita naapureihin, isännöitsijään ja vuokraisäntään, selittelin, että olemme kunnolla. Mehän olimme vapaita kuin Peppi Pitkätossu. Oli kahden pojan yksinhuoltajuus, munkkivuorelainen lähiöarki ja valkokauluspätkätyöläisyys: sihteerinhommat virastoissa ja rakennusalalla. WSOY:n Ville Vik- Mehän olimme vapaita kuin Peppi Pitkätossu. sten halusi Konkasta sukupolvensa tulkin ja nuoren naisen seksikokemusten kuvaajan. Anja sai elämänsä ensimmäisen kunnon apurahan, lähti Roomaan kolmen kuukauden freskokurssille ja jatkoi Italian valtion apurahan turvin Ravennaan opiskelemaan mosaiikkitaidetta. ja ?revarien. Niin sitten liukenin pois poliittisesta toiminnasta. Munuaissyöpää sairastanut isäni oli kauhean kiinnostunut tyttärensä kirjasta, piilottelin käsikirjoitusversioita parhaani mukaan. Inkeriläinen ikiliikkuja » Anita Konkka kuvaa muistelmissaan hauskasti ja koskettavasti sitä alituista räpiköintiä, säntäilyä ja epävarmuutta, mitä kirjailijanelämä bestseller-listojen ulkopuolella on. Lopulta en kyennyt pitämään kansandemokraattista Kalle-yhdistystä kasassa
Niskassa oli teloituksen ja leirituomion uhka. Irtolaiselämää elänyt Eero repi puolueen jäsenkirjan vuonna 1935. Vanhempi poika oli päässyt valtiotieteelliseen tiedekuntaan, nuorempi oli ylioppilas ja menossa varusmiespalvelukseen. . Kaikki on kirjoitettu ?akaasiseen arkistoon. Kantalahtelainen pappi lähetti hänelle 23 kasetillista Eeron värikkäitä muistoja stalinismin mustista vuosista. . Kun inkeriläinen kulttuuri oli vielä voimissaan, heitä pidettiin Venäjällä mystikkoina, runonlaulajina, tarinankertojina ja parantajina. . lle, kaikilla yhteensattumilla oli karmallinen merkitys. Hän oli niin voimakas persoonallisuus, että minusta kehittyi aika kova feministi sen vastapainoksi. Aloin itsenäistyä, en ollut niin kiltti kuin joskus aiemmin. » Sukunsa kronikoitsija Konkan tuotanto pääsi kunnolla vauhtiin vasta kirjailijan ollessa 45-vuotias. Konkan tuotanto jakaantuu kahteen päälinjaan: on runsaasti arkistotyötä vaatineet perhe- ja sukuhistorialliset romaanit, joissa ovat taustalla inkeriläisten kokemukset kansojen isän Josif Stalinin varjossa. 1936) kanssa jatkui. Feministi, kiitos Hannu Salaman Konkka kiittää Salamaa feminisminsä yltymisestä. . Eero-setä ja muu perhe uskoivat nuoren neuvostovallan lupauksiin ja palasivat Inkerinmaalle. Perheestään eroon joutuneella Eerolla oli ristinään ?väärästä. Juhani jäi rajan tälle puolen ja ryhtyi agitoimaan heimokansojen vapautusta. Opettajilla oli luutuneet käsitykset kurista ja kasvattamisesta. Tutustuin häneen 2000-luvun alussa kulttuurijärjestöjen yhteisellä Valko-Venäjän matkalla. Vähät lapsineroista, elämän voi elää juuri sellaisessa järjestyksessä kuin haluaa. Maailmanmatkat ja tuotteliaan kirjoittajanuran voi aloittaa vasta lähempänä 50-vuotispäiviä, kun yksinhuoltajan ruuhkavuodet on takana. Konkka ei myöskään ole luopunut kantaaottavuudestaan. Herkästi annettiin ehtoja tai jätettiin luokalle. Minunlaisiani kurittomia tyttöjä oltiin passittamassa kotiapulaisiksi ja poikia ojankaivajiksi. Mä olen ollut näissä kaikissa. Nauhoissa oli selvää draamantajua, Eerohan oli harrastelijanäyttelijä nuorena, Anita muistelee toisen itselleen rakkaan kirjan syntyä. Käärme luikersi Konkan ja Virolaisen kolmisen vuotta kestäneeseen paratiisiin ja hullun taivaaseen: Virolaisen venäläinen vaimo Ljuda, todellinen draamakuningatar, joka pompotteli miestään miten tahtoi. Suomen Penklubin aktiiveille oli jo tuolloin selvää, mihin Vladimir Putin oli Venäjää johdattamassa. Samoihin aikoihin Konkka tuli ehtimiseen vastaan Afganistanin pommituksia, Irakin sotaa ja Palestiinan miehitystä vastustavissa mielenosoituksissa. . Ihmissuhteista hän kertoi aika avoimesti, minua kiinnostivat hänen naisjuttunsa. Kun yritin kuusikymppisenä ensi kerran aloittaa näitä muistelmia, törmäsin sisäiseen vastustuksen muuriin. Jostain syystä isoäidin ääni ei aina varoittanut Konkkaa tarpeeksi. Pian Konkka sai kuulla olevansa henkilö, jolla on ?vääränlainen vibraatio? ja ?rasittava aura?. Sisäisen vastustuksen muuri Ihmisen fysiikka on viisas: Hullun taivaassa ?pyöritys johti niin pahaan ihottumaan, että Konkan oli pakko vetäytyä TV-julkisuudesta. Kirjailija tunnistaa itsestään kaksi puolta: välillä on käytävä pelotta ja tulta päin, kirjoitettava rehellisesti omasta itsestä, läheisistä ja raatelevista rakkauksista. Lähdin Ravennaan etsimään yhteyttä ihan liian varhain kuolleeseen äitiini. Koko ajan painoi huoli, että kirjaa varten haastatelluille sukulaisille koituisi hankaluuksia. Johanneksen tunnustukset (Tammi 1995) kertoo verhotusti Juhani Konkan surullisen ja uskomattoman tarinan, Musta passi (Tammi 2001) taas hänen veljestään Eerosta. Siirtotyöläisenä stalinismin aikaan Konkat tulivat vallankumouksen jälkeen Suomeen. Koin Salaman isäni tapaisena miehenä, joka hoiteli masennuksiaan alkoholilla ja peitti haavoittuvuutensa machoiluun. Kuvanveistäjä oli äidin ja isän puolelta inkeriläinen. Ja sitten tajunnanvirtaiset, unista ja alitajunnasta ammentavat matkakuvaukset maailmalta ja omasta itsestä. Ensimmäisen inkeriläisromaaninsa Samaa sukua (Tammi 1985) Konkka kirjoitti ulkomaalaisvirasto Ovirin ja Karjalan sosialistisen neuvostotasavallan miliisin silmälläpidon alla. Syntyi Talvi Ravennassa (Tammi 1986), yksi niistä harvoista kirjoista, joihin olen jälkikäteen tyytyväinen. Jatkoa seurasi 1980?90-luvuilla ripeään tahtiin. Kaiken kokemansa jälkeen hän jaksoi kuitenkin uskoa yhteiskunnalliseen tasa-arvoon. Setänsä tarinaan Anita pääsi käsiksi 1990-luvun lopussa. Koen, että se on kirjailijan velvollisuus, inkeriläinen ikiliikkuja hihkaisi tuolloin.. Hullun taivaan omintakeinen kahden poikkeusyksilön rakkaus perustuu löyhästi Konkan ja kuvanveistäjä Heikki W. Hullun taivaassa (Tammi 1988), kenties Konkan tunnetuin kirja, oli Finlandia-ehdokkaana ja sai valtionpalkinnon. Olin lopultakin vapaa siitä arjen pyörityksestä. Tampereella herkän pojan piti kasvaa machoksi ja sovinistiksi kestääkseen sen lätkäkaupungin ilmapiirin. Nuorena miehenä Salama visioi, että hän ja Konkka voisivat olla kuin Jean-Paul Sartre ja Simone de Beauvoir: sallia toisilleen kaiken mahdollisen, mutta pysytellä silti ikuisesti yhdessä. Nyt rakkauden lopusta on jo aikaa, mutta Salama ja Konkka asuvat samassa talossa: Vuosaaren merellisessä taiteilijayhteisössä. Koskaan ei ole myöhäistä Julkisuutta kaihtavan, mutta ikänsä totuudellisuuteen ja avoimuuteen pyrkineen Konkan muistelmia voi lukea myös lohdullisena kertomuksena. Salamasta ei ole tiettävästi naisnäkökulmasta kirjoitettu ennen Unennäkijän muistelmia. Konkan teos on kuitenkin kaukana juorukirjasta. Vaikka sävy olisi välillä pisteliäs ja sarkastinen, Konkan taiteilijakuvauksissa elämänsä miehistä on kaikki ikävät asiat voittavaa ymmärrystä ja lempeyttä mukana. . Virolaisen (1936?2004) suhteeseen. Virolaiselle, ruusuristiläiselle ja teoso. kansallisuudesta kielivä musta passi. Opin häneltä astrologiaa, henkitieteitä, tarot-korttien lukemista, aivan toisenlaista maailmankuvaa kuin meidän länsimais-luonnontieteellinen todellisuutemme. Heikki inspiroitui Kalevalasta ja teki värikkäitä puuveistoksia, joita on nyt Ateneumissa ja vaikka missä. 28 Anita Konkka kokee olevansa maahanmuuttajan tytär. Toksovassa Pietarin kupeessa syntyneen Juhani Konkan lapsia ryssiteltiin armotta 1940?50-lukujen Munkkiniemessä. Saarikoskea ovat muistelleet Tuula-Liina Varis, Mia Berner ja monet muut. Sain Kordelinilta ensimmäisen kunnon apurahani. ?suhde kirjailija Hannu Salaman (s. Välillä taas häpeän, huonommuuden ja riittämättömyyden tunteet, syyllisyys konkreettisista teoista tai tekemättä jättämisistä vievät voiton. . Se oli tärkeä, kasvattava kokemus. Henkimaailman tietokanta Musta passi pääsi Runeberg-ehdokkaaksi. 1940-luvun kansakoulut olivat aika nujertavia laitoksia. Kiroilin Eeron vanhanaikaista, ihanteellis-romanttista suomenkieltä. Virolaisesta kipeästi tehdyn eron jälkeen kolme vuosikymmentä kestänyt on ja o. Hän rakensi teatterinlavasteita Habarovskissa ja rautatietä Groznyissä, työskenteli lihanjalostuskombinaatissa Du?anbessa ja huonekalutehtaassa Irkutskissa. Se edustaa Konkan runollista ja unenomaista tuotantoa. Haastatellessani suorapuheista, nauravaista ja itseironista kirjailijaa Vuosaaren kirjastossa ei tarvitse turhia pehmennellä. eli eräänlaiseen henkimaailman tietokantaan. Konkan mukaan Virolainen oli aivan ihana, laajalti sivistynyt muusa. Kuulen myös edelleen sisälläni lapualaisen isoäitini äänen, körttiläisen häpeäkulttuurin
Kuninkaallinen pääoma on tuhannenkin vuoden kuluttua saatu ?liian helposti? ja ehkä vähän rikollisestikin, kun taas talonpoikaispohjalta ponnistavan yrittäjäsuvun miljardit säilyttävät savupirtin tuoksun vielä Kanaalisaarille rekisteröidyn holding-yhtiön tileillekin siirrettynä. Monarkiakritiikki saanee taas keväällä uutta potkua, kun länsinaapurissa vihitään prinssi ja hänen pitkäaikainen tyttöystävänsä. Molemmin puolin Pohjanlahtea valtiovaltaa käyttelee parlamentaarisesti muodostettu hallitus ja sitä johtava pääministeri. Hän ajattelee esivanhempiensa omakseen lunastamaa torppaa, jonka kiviset pellot taisteltiin velattomiksi keskellä pulavuosia. Hän ajattelee omaa asuntoaan, kenelle se menee. Hän ei ajattele pörssiyhtiöiden osakkeita pursuavia holding-yhtiöitä, pulleita rahastoosuuksia, talouselämän yhteiskunnassa kaikkialle ulottuvaa jumalallista päätösvaltaa, joka säätää rajat demokratialle, vaan ei päinvastoin. Hän ei ajattele omaisuuden riippumattomuutta omistajastaan. Pohditaanpa perintöjä laajemmin. Todellisuudessa rima kuitenkin jätettiin melko alas: veroprosentti ei kohoa enää yli 200 000 euron arvoisten perintöosuuksien jälkeen. Ruotsissa syyt ovat sisäpoliittiset tai akateemiset, Suomessa debatti koostuu hennon akateemisen sormiharjoittelun lisäksi kaikkialla vellovasta anakronistisesta hurri- ja herravihasta, tekemättä jääneestä valta-analyysistä, perussuomalaissosiaalidemokraattisesta ruumiillisen työn palvonnasta ja sanotaan herraviha nyt vielä kerran. Verouudistus ei siis ollutkaan suunnattu vauraiden sukuyhtiöiden miljoonaperintöjen tasaamiseksi, vaan vain kuorimaan kermat suurten ikäluokkien keräämästä omaisuusmassasta. Juha Sipilän avauksen jälkeen jokainen uusmaalainen kuolinpesä synnyttää uusia kannattajia Keskustalle ja Perheyritysten liitolle. Suomalaiset eivät millään tavoin kyseenalaista lähiomaisten oikeutta periä yksityisomaisuuksia. Kun perintö mainitaan, kansalainen ajattelee leskeä ja huollettavia lapsia, jotka ovat menettäneet perheen elättäjän, mutta jotka voivat sentään korjata tämän elämäntyön jättämät hedelmät. Jokainen suomalainen tietää intuitiivisesti, että kuninkaalliset ovat synty- » Presidentinvaaleissa valitaan henkilö, jonka vastuulla on poimia biisit Linnan juhlien soittolistalle. neet hopealusikka suussa suoraan talonpojan selkänahasta revityn pitopöydän ääreen eikä mikään määrä vihapuhetta heitä vastaan ole tarpeeksi. TOISTA SE on täällä routaisessa Itämaassa, jossa uuttera ugri syntyy köyhään salotölliin ja luo omaisuutensa omalla ruumiillisella työllään, ei alamaisilta ryövätyillä rahoilla. Juoni on ilmatiivis. Eteläsuomalaiset kiinteistöt ja asunto-osakkeet menevät siitä yli leikiten. Asettamalla kesämökit ja omakotitalot samalle viivalle Fazerin tai Olvin tapaisten jättiyritysten kanssa verolobbarit pakottavat myös köyhät eläkeläiset ja työttömät taistelemaan perintöruhtinaiden etuoikeuksien puolesta. KIISTELY PERINTÖVEROSTA peittää alleen toisen, paljon syvällisemmän tosiseikan. Ahvenanmaalaisdemari Igge Holmberg ei jäänyt mitenkään yksinäiseksi huutavan ääneksi korvessa nimiteltyään kruununprinsessaparille syntynyttä Estelle-tytärtä ?loiseksi?. Jyrki Kataisen punavihreä bol?evikkihallitus onnistui lukuisten rikkaimmille suotujen verohuojennusten vastapainoksi lisäämään perintöveroihin uuden progressioasteen. Miljardien eurojen osakesalkkujen ja niiden suomien hallituspaikkojen automaattinen periytyminen tunnustetulle jälkeläiselle on suo- Monarkiakritiikki saanee taas keväällä uutta potkua, kun länsinaapurissa vihitään prinssi ja hänen pitkäaikainen tyttöystävänsä. malaisen kuluttajan mielestä aivan normaalia ja hyväksyttävää, mutta valtionpäämiehen muodollisen aseman periytyminen ei. SUOMESSA TAKERRUTAAN tasavaltalaiseen valtiomuotoon siitä huolimatta, että presidentillä ei ole kuin seremoniallinen rooli. Keskustapuoluetta johtavan miljonääriyrittäjän ja puoluetta rahoittavan Perheyritysten liiton juoni on viestinnällisesti niin täydellinen, että olisi poliittinen itsemurha yrittää vastustaa esitystä. Hallituksen vakiojäsen, RKP, vaatii samaa. Eikä edes Sauna-Timo ole niin löylynlyömä, että kuvittelisi kokoomuslaisten tämän jälkeen vastustavan lahja- ja perintöveron alentamista tai poistamista. Perintöverokeskustelu on luonteeltaan hiukan epärehellistä niin kuin verokeskustelu aina. Aikomusta perustellaan perheyritysten sukupolvenvaihdosten vaikeudella, mutta se markkinoidaan kansalle käyttämällä verukkeena mummonmökkien kohtuuttomia verorasituksia. Eihän Ruotsin kuningas ole vastuussa luokkayhteiskunnan ongelmista tai työn ja pääoman ristiriidasta, mutta todellisten syypäiden jahtaaminen on laiskalle vallankumoussoturille liian uuvuttava projekti. Kolumni on Jami Järvisen Kansan Uutisten verkkolehdessä julkaistusta Kaasuputkiblogista ja julkaistu 4.12.2014. http://blogit.kansanuutiset.fi/kaasuputki/ 29. Sitä pidetään edistyksellisempänä kuin ruotsalaista monarkiaa, vaikka siinä kuninkaalla ei ole edes niitä vähiä valtaoikeuksia kuin Suomen presidentillä. Tämän omaisuuden perijä joutuu väkisinkin aloittamaan tietysti hiukan helpommissa oloissa ja syömään hummerinsa liinalta, mutta onneksi tasavallan oloissa kootut pääomat sisältävät maagisia ominaisuuksia eivätkä ikinä kadota juuriaan. Kyseessä on varjonyrkkeily, vallankumousroolipeli, jonka kohde on kaiken vääryyden maskotti. Kummassakaan maassa äänestäjät eivät voi vaikuttaa hallituksen koostumukseen tai pääministerin henkilöön. Selväsanaisin ero Suomen ja Ruotsin järjestelmien välillä on se, että ruotsalaiset tietävät kaiken olevan pelissä parlamenttivaaleissa. Kaasuputki Jami Järvinen jami.jarvinen@gmail.com Perilliset LEHTIKUVA/JONATHAN NACKSTRAND SUOMEN SEURAAVA pääministeri aikoo lakkaut- taa perintöveron ja korvata sen luovutusvoittoverolla. Suomessa kansalaiset marssivat innokkaimmin uurnille presidentinvaaleissa, joissa valitaan henkilö, jonka vastuulla on poimia biisit Linnan juhlien soittolistalle. Monarkiaa kritisoidaan sekä Ruotsissa että Suomessa
Dokumentissa Eedenistä pohjoiseen Suutarin ohjaus on nautittavaa, hän taitaa etäisyyden, läheisyyden, äänen ja hiljaisuuden rytmiikan. Hän työstää mietittyä jälkeä, jota on ilo katsella. Suutarin käsikirjoittama ja ohjaama Eedenistä pohjoiseen on suorastaan hellyttävä yhdistelmä puutarhan3 hoitoa ja parisuhteen ylistystä. Asiaa tarkennetaan myöhemmin luokkatoverin vastaavalla kokemuksella (?hirveetä!?). Ranskalais. Kuvaukset on tehty Sallassa. Elokuva havainnollistaa tyylikkäästi, miten ihmismielen kätköissä muhivien tuntemusten kirjo on laaja. Nimihenkilön 17-vuotissynttäreitä juhlitaan kesälomalla. Sopivasti eri-ikäisin ja eri puolilta Suomea olevin kokoonpanoin kelaillaan puutarhanhoitoa ja ihmissuhteita. Dokumentista muotoutuu harkituin vedoin rajattu maailma, jonka ilmapiiriä kelpaa luonnehtia vaikka näin: ripaus zeniä suomalaisittain. Yhdysvaltalainen Jessica Oreck on tehnyt rajauksissaan . Katsoja voi vain arvailla, mihin vie tytön tie tästä eteenpäin. KAKSI PÄIVÄÄ, YKSI YÖ (BELGIA-RANSKA-ITALIA 2014) Pienehkössä yrityksessä työntekijät saavat valita: mikäli heidän työtoverinsa sanotaan irti, kukin työpaikkansa säilyttäneistä saa vuoden lopussa tuhannen euron bonuksen. Varsin 4 hektisessä le?assa konkretisoituu mieleenjää- vällä tavalla tuttu sanonta ?olla tulisilla hiilillä?. Oscar-mittelöissä le?an luulisi olevan vahvoilla sovitetun käsikirjoituksen, ohjauksen, kuvauksen ja leikkauksen osalta. Keskushenkilöinä ovat veljek1 set Aarne Aatsinki ja Lasse Aatsinki, tärkeinä toimijoina tapahtumissa nähdään vaimot ja Aarnen kolme tytärtä. Oreckin tapa lähestyä ja tallentaa eteen avautuvia näkymiä antaa dokumentille antropologista painoarvoa. Hänen ohjauksensa tatsi on hienovaraista ja hillittyä, ei millään lailla tunkeilevaa. Philip Seymour Ho?man esittää viimeiseksi jääneessä roolissaan hieman nuhruiseen kuntoon päässyttä Saksan huippusalaisen terrorisminvastaisen yksikön päällikköä. 30 GONE GIRL YHDYSVALLAT 2014) Gillian Flynnin menestysromaanin ?lmatisoinnin vankkana perustana ovat alkuperäisteoksen juonikoukerot ja epätietoisuus tapahtumien oikeasta laidasta. ksun ja miellyttävän havainnoivan dokumentin poromiesten elämästä Suomen Lapissa. Ei kun tulkitsemaan ... Avoin lopetus on esimerkillisen toimiva. Oreck täsmentää hiljaisuutta ja harmoniaa, joka ei ole äänettömyyttä tai tylsyyttä, päinvastoin: dokumentin välittämä kuva pohjoisesta on täynnä elämää, tapahtumien vaihtuvuutta ja sykettä. Ihminen, eläimet ja luonto upean jylhine maisemineen elävät läheisessä vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. A MOST WANTED MAN (ENGLANTI-YHDYSVALLAT-SAKSA 2014) Tapahtuma-ajankohta sijoittuu vuoden 2001 syyskuun 11. Toisaalta tuo kuvakin on aina jossain määrin rajallinen. Lähtöpassit uhkaavat vähän alle nelikymppistä naimisissa olevaa kahden pikkulapsen äitiä Sandraa. 1 3 2 4. Jokseenkin saman tien menee neitsyys tyyliin ?nyt se5 kin on tehty?. Taustalla ovat enemmän seksuaalikulttuuriset paineet kuin viehtymys puolituttuun partneriin. Aikatasoilla risteily lujittaa kerronnan intensiivistä draivia. Rivakka juonenkulku ja henkilökuvaus ovat synkassa. Dynaaminen liike korostaa käänteiden yllätyksellisyyttä ja kohtausten sähköisyyttä, koko tapahtumasarjalle ominaista arvaamattomuutta. Erittäin kiinnostavaksi sen tekee kuitenkin tapa, jolla niin sanottua terrorisminvastaista taistelua käydään. Sitä paitsi kiinnostavuus ei ole mahdollisissa 2 terroristeissa, vaan heitä jäljittävien piirien keskinäisissä suhteissa. AATSINKI: THE STORY OF ARCTIC COWBOYS (YHDYSVALLAT- EEDENISTÄ POHJOISEEN (SUOMI 2014) SUOMI 2013) Virpi Suutari on tämän hetken merkittävimpiä dokumentaristejamme. Niinikään persoonallista värinää tuikkivat musiikki- ja ääniraita. ISABELLE: NUORI & KAUNIS (RANSKA 2013) Isabelle: Nuori & kaunis on tavanomaisuudet kiertävä, vähemmän hohdokas kehitystarina. B Harri-Ilmari Moilanen » Viikkolehden elokuvakriitikko Harri-Ilmari Moilanen kelpuutti vain yhden kotimaisen vuoden huippujen joukkoon. 10 Pienen tiimin tehtävänä on jäljittää jihadisteja. Juonikuvio ei kuulosta järin kummalliselta. lmi edustaa mallikkaasti kerrontaperinnettä, jossa elokuvallisen ilmaisun painoarvo on kunniassaan. Sanotaan, että yksi kuva voi kertoa enemmän kuin tuhat sanaa. päivän terrori-iskun jälkeisiin vuosiin
Toisella puolella ovat katoliset ja toisella protestantit, jälkimmäiset kannattavat pysymistä Englannin alaisuudessa. ?71 toimii aiheensa puolesta myös yleisemmällä tasolla. otteessaan tiukasti loppuun asti pitävää potkua riittää. On vuosi 1971, tapahtumapaikkana on Pohjois-Irlannin pääkaupunki Belfast. Eletään Yhdysvaltain sisällissotaa edeltävää aikaa, etelässä mustien orjien ylläpito on arkipäivää. Elokuvan pohjana on tositarina. lmi. Työllistymisen takaa kaupallinen tv-kanava. Yksi vuoden parhaista jenkkile?oista. ?71 (ENGLANTI 2014) Englantilainen sotadraama ja toiminta- sekä takaaajojännäri havainnollistaa, miten hyvä trilleri tempaisee vaivatta imuunsa . Siviilit sodan jaloissa ovat väistämätöntä rekvisiittaa, vastaavasti pikkupojat barrikadeilla ja etenkin vielä lapsen kirjoissa kulkeva ?sotilaskomentaja. ovat mieleenpainuvan henkilögallerian väriläiskiä. 12 YEARS A SLAVE (YHDYSVALLAT 2013) Solomon Northup (Chiwetel Ejiofor) on osaava viulisti, perheenisä ja vapaa musta mies 1840-luvun New Yorkissa. Syynä se, että maanantaiaamuksi on luvattu järjestää ratkaiseva ää6 nestys. Koko paketti kertoo belgialaisten kirjoittaja-ohjaaja veljesten Jean-Pierre ja Luc Dardennen tarkkasilmäisyydestä. Se muistuttaa vivahteikkaasti siitä, miten valojen sytyttyä suurkaupunki on paljolti toinen maailma kuin päivänvalossa. ?Yömatelija. Se kuvataan melkoiseksi sotatantereeksi. 9 Osapuolijaon tekee alaisilleen kuin myös lähi- historiaa tuntemattomalle katsojalle selväksi brittikapteeni (Sean Harris). Esitettyä kuvaa orjuudesta tuskin on syytä epäillä, se mennee pää- 10 piirteissään historiallisten faktojen mukaisesti. Elokuvan valossa orjuusjärjestelmä on yksityisomistamista raadollisimmillaan ja mielettömimmillään: orjilla ei ole minkäänlaisia ihmisoikeuksia. Tieto tästä raivostuttaa Ivanin esimiehen, joka sähköttää työnjohtajansa irtiotosta pääkonttoriin. Kirjoittaja-ohjaaja Steven Knight on luonut toimivan draamakentän vähillä aineksilla. Asian tiimoilta Ivan on työpäivän päätyttyä yhteydessä luottomieheensä puhelimitse. Elswitin kamera linjaa mallikkaasti henkilökuvauksen painotukset ja tarinan psykososiaaliset ulottuvuudet. Nightcrawler on perimmäisestä synkkyydestään hyvin maalauksellinen elokuva. Hahmoon tiivistyvä sosiaalinen, inhimillinen ja seksuaalinen alistaminen puhuvat omaa järkkymätöntä totaalisen väkivallan kieltään. 5 7 9 6 8 10 31. lmi ajaa asiansa ihailtavan kokonaisvaltaisesti: vaakalaudalla on paljon muutakin kuin yhden ihmisen työura. Elokuva havainnollistaa tehokkaasti, mitä käsite ?verkosto. Ei varsinainen trilleri, mutta silti jännitysnäytelmä kuvan ja äänen dynaamisen suhteen ansiosta: puhelut alkavat ennen pitkää muistuttaa kaksintaisteluja. NIGHTCRAWLER (YHDYSVALLAT 2014) Kuvaaja Robert Elswitin nimi alkuteksteissä on hyvä merkki: odotettavissa on taiten luotua visuaalista 8 maisemaa urbaaneissa puitteissa. Britti. Ei muuta kuin sen kanssa sopivalle onnettomuuspaikalle, joka löytyy poliisiradiota kuuntelemalla. voi sisältää. LOCKE (ENGLANTI 2013) Päähenkilö Ivan Locke (Tom Hardy) on työnjohtaja rakennustyömaalla, jossa ollaan aloittamassa pilvenpiirtäjän rakennustyöt. lmi on esimerkillinen ja persoonallinen näyte pienen suuruudesta ja pelkistämisen taidosta. Kameran edessä tavataan vain nimihenkilö, joka istuu moottoritiellä kiitävässä autossaan. 7 Muiden näyttelijöiden osuus hoituu puhelinkeskustelujen kautta tulevan äänen muodossa. Locke on pikku hiljaa tihentyvä ihmissuhdedraama ja sananmukaisesti tie. Näin edessä on viikonlopun ahkerointi työtovereiden päiden käännyttämiseksi. Veljesten tapa tehdä elokuvaa edustaa linjakasta, esimerkillisen johdonmukaista ja pintaa syvemmälle pureutuvaa realismia. Työpaikka-, perhe- ja sosiaalidraamana belgialais. Hän operoi Belfastin kätköissä enimmäkseen siviilit päällä, eikä syyttä, sen verran kimuranteiksi asetelmat menevät. etsii työpaikkaa ensin huonolla menestyksellä. Työnjohtaja järkyttää alaisen: valutyö suoritetaan aamulla, eikä hän ole silloin paikalla. Sitten sattuma ojentaa auttavan kätensä ja pian tyypin käsissä on videokamera. Tapahtumat havainnollistavat asian seikkaperäisesti ja tunnevoimaisesti. Elokuva on väkevimmillään nuoren naisorjan vaiheiden kuvaamisessa. viime vuoden parasta elokuvaa Hänen puolisonsa ja eräs työtovereista kannustavat taisteluun. Sitten taivas rysähtää kerralla niskaan: viekas kaksikko luikertelee tuttavuuteen ja toimittaa miehen ihmiskauppiaiden käsiin
Valitettavasti tuota maailmaa ei todellisuudessa ole olemassa. ENSIMMÄINEN VAIHE hyväosaisuuden suojamuurin rakentamisessa on huono-osaisuuden viholliskuvan omaksuminen. Sen lisäksi, että viemme huono-osaisilta heidän ihmisarvonsa, me kiellämme myös heidän huonoosaisuutensa emmekä halua kuulla siitä mitään. Suurin osa kuluttajista ei oikeasti halua tietää sillä, jos he tietäisivät, heidän olisi vaikeampi ostaa haluamiaan tuotteita. Hyväosaiset eivät halua tietää yhteiskuntamme ongelmista sillä, jos he tietäisivät heidän olisi mahdotonta oikeuttaa itselleen omaa hyväosaisuuttaan. He ovat lahjattomia, tyhmiä, laiskoja, epärehellisiä, heikkoja ja eivät siksi pärjää. Viholliskuvan omaksumisen jälkeen on tyypillistä, että huono-osaisuutta aletaan pitää helppona ja laskelmoituna hyväosaisuutena ja omaa hyväosaisuutta aletaan pitää vaativana ja raskaana huono-osaisuutena. 32 » Meidän pitää viedä huonoosaisilta heidän ihmisarvonsa, jotta voimme kestää sen, ettemme tee mitään heidän huono-osaisuudelleen vaikka voisimme. KU:N ARKISTO SUOMESSA EI juuri käydä yhteiskunnallista keskustelua syrjäytymisestä, köyhyydestä, huono-osaisuudesta tai ylipäänsä muistakaan hyvinvointiyhteiskuntamme ongelmista. Korkeakouluttamattomista työntekijöistä puhutaan tyhminä ja yksinkertaisina, työttömistä laiskoina rehellistä työntekoa vieroksuvina lusmuina, päihde- ja mielenterveysongelmaisista puhutaan tilansa ansainneena saastana ja maahanmuuttajista puhutaan elintasoa laskelmoivasti shoppailevina opportunisteina. Koko julkisen keskustelun suomalaisen yhteiskunnan huonovointisuudesta voi tiivistää oikeistolaisittain lauseeseen: jokainen on oman onnensa seppä, itepähän valintas teit. Sen lisäksi, että tämä usein kuultu omaa ponnistelua mainostava mietelause on totuusarvoltaan väärä, se kertoo paljon hyväosaisten suhtautumisesta niihin, joilla ei mene kovin hyvin. Lakimiehiä ja lääkäreitä on vähän työttöminä sen takia, että molempien alojen ammattiliitot sääntelevät koulutuksen sisäänottomääriä ja estävät todellisen kilpailun työpaikoista. Asetelmat kääntyvät päälaelleen. Miksi sitten pidämme työttömiä järjestäen työtä vieroksuvina lusmuina? Toki heidän joukossaan on sellaisiakin henkilöitä, joita työnteko ei yksinkertaisesti kiinnosta, mutta he ovat vähemmistössä. Lakimiehiä ja lääkäreitä on vähän työttöminä sen takia, että molempien alojen ammattiliitot sääntelevät koulutuksen sisäänottomääriä ja estävät todellisen kilpailun työpaikoista. C Epäonnistujat HYVÄOSAISTEN TERMEIN kaikkia yhteiskunnan huono-osaisia voitaisiin kutsua yksinkertaisesti epäonnistujiksi, niiksi jotka eivät jaksaneet yrittää tarpeeksi löytää sisäistä menestyjäänsä. Kovin moni ihminen ei näet pysty elämään elämäänsä niin, että hän tietää mihin hänen oma hyvinvointinsa todella perustuu. On helpompi ympäröidä itsensä hyväosaisuuden propagandalla kuin tunnustaa itselleen, että voisin tehdä jotain asialle, mutta en halua, jaksa, osaa tai uskalla toimia. Siksi on niin helppoa ostaa itselleen uusi kehitysmaissa tehty älypuhelin, läppäri, vaate, tonnikalapurkki, ananasmehu tai muu tuote ja olla samalla tietämätön sen valmistukseen vaadituista uhrauksista. -argumentilla tai, että on kohtuutonta vaatia kuluttajalta tietoisuutta ostettavan tuotteen valmistustavasta ja sen vaikutuksista. Maailmassa, jossa timantit on ikuisia, ja jossa ahkeruus, rehellisyys ja hyvyys aina palkitaan. Tämän jokapäiväisen itsepetoksen harjoittaminen on edellytys hyväosaisten pysymiselle hyväosaisina. Tähän on helppo vastata ?Ei ole meidän vika. Eivätkä kiittämättömät huono-osaiset tee mitään oman tilansa muuttamiseksi vaikka voisivat. Tässä kärsimysnäytelmässä jeesusmaisen uhrautuvaan asemaan laitetaan yrittäjät, jotka täysin omalla ponnistelullaan raivaavat hyvinvointia itselleen ja muille pyyteettömästi ja sitten valtio vielä kehtaa heitä raskaasti verottaa ja ammattiliitot uhkailevat jatkuvasti palkankorotuksilla, työehdoilla ja muilla yrittäjiä häiritsevillä vaatimuksilla. MEIDÄN PITÄÄ viedä huono-osaisilta heidän ihmisarvonsa, jotta voimme kestää sen, ettemme tee mitään heidän huono-osaisuudelleen vaikka voisimme. Huono-osaiset ovat meidän taakkamme. Syy lakimiesten ja lääkärien alhaiseen työttömyyteen ja korkeaan palkkatasoon ei siis ole se, että he olisivat jotenkin parempia, paremmin koulutettuja tai ponnistelisivat enemmän kuin muiden alojen työntekijät, vaan se että he pitävät oman toimialansa suljettuna kilpailulta kartellilla. Tuukka Pääkkönen Kirjoittaja on turkulainen putkiasentaja.. Aletaan osoitella kuinka paljon kukakin saa ja kuinka hyvin huono-osaisilla itse asiassa menee. Kattokaa nyt sitä se saa tän ja tän ja tän tekemättä mitään ja me joudutaan maksamaan se kaikki. Syntyy tarina siitä, miten työssäkäyvät rehelliset suomalaiset joutuvat kärsimään työttömistä ja syrjäytyneistä huono-osaisista. He joutuvat maksamaan näiden sosiaalituet, päihdehoidon ja olemisen. Mitä siitä, että kehitysmaissa kuten Kiinassa, Indonesiassa ja Bangladeshissa asuvat työntekijät joutuvat maksamaan selkänahastaan meidän kulutuksemme halpuuden. Tämä pitää myös molempien hyväosaisten ammattikuntien palkkatason korkealla. Suomessa ei ole eikä tule olemaan ikinä tarpeeksi työpaikkoja, jotta ei olisi työttömyyttä. Silloin hän alkaa yleensä tuntea syyllisyyttä ja häpeää omasta tilastaan. Tämän vuoksi on välttämätöntä, että hyväosaiset eristävät yhteiskunnallisen todellisuuden omasta elämästään ja elävät fantasiamaailmassa, jossa jokainen pystyy pärjäämään, kun vain itse tarpeeksi niin haluaa
Kulkipa täällä missä tahansa, niin kylät, mitä niissä nyt asukkaita onkaan, ovat ukkojen ja mummojen kyliä. Seuraava toimenpide ?pohjoisen leuan. Suurin osa yksineläjiä tai yli 70-vuotiaita pariskuntia. Ihme on mikäli terveen vanhan kansan tervaskannon sattuu näkemään. Yhä useampi on niin monisairaita, etteivät kaikki terveet uskokaan. Täältä maalta on pitänyt lähteä aikojen saatossa ihmisten ?kurjalaan?, vaivaistaloon, kunnalliskotiin, vanhainkotiin ja palvelutaloon sekä vuodeosaston kautta nurmen alle. Kuka olisi hoitanut ne valtavat viimeksi kuluneiden sadan vuoden aikana eläneet vanhat ja sairaat, ellei yhteiskunta olisi tullut apuun? Samalla yhteiskunta on hoitanut suuren määrän ihmisiä jotka eivät esimerkiksi henkisen sairauden takia olisi tulleet omin avuin toimeen. On tässä tullut jututettua esimerkiksi 1970-luvulla vanhainkodeissa olleita ihmisiä, jotka sanoivat, että voi kun olisin tiennyt, että täällä on niin hyvä olla, niin ajat sitten olisin tänne tullut. Mikä nykyisen tilanteen sai aikaan. He saavat aina tehokkaampia ohjuksia, eikä mikään Israelin alue ole enää turvassa. Luulisi tavallista kansaa jo kyllästyttävän pölhöjen johtajiensa touhut. Lopuksi muutama sana kokoomuksen ?bestisvaltiosta?. Seuraus on sama kuin maailmansodista. Mitä iloa on ihmisellä asua kotona yksin tai kaksin kun ei ole kuin pitkällään olo työnä. ei meitä. Gazalaiset täydentävät taas asevarastojaan. Vietnamista alkoi ja Irak, Libya, Somalia ja niin edelleen. Se on samalla paras keino edistää Euroopan turvallisuutta ja demokratian kehittymistä myös Venäjällä. Nyt tämä yhteistyön kehitys on pysäytetty. Kaikki tehty demokratian nimissä. USA pitää olla maailman ainoa suurvalta myös jatkossa. USA:n sotapotentiaali on edelleen suurempi kuin muun maailman yhteensä. Toivottavasti vanhusten hoiva kulkee siihen suuntaan että on valinnanvapaus kotihoidon ja laitoshoidon suhteen. Antero Hiltunen Martonvaara Tehkäämme mielikuva Venäjän tilanteesta MYÖS KANSAN Uutisten lukijoiden tulisi saada polemisoida ja ?valaa kannuja. Se onkin USA:n kansallisen strategian suuri ongelma. Eurooppa ampuu itseään jalkaan ?ÄLKÄÄ TUIJOTTAKO suurvaltojen johta- jien puheisiin, asettukaa suurvallan pitkän aikavälin strategiasta vastaavien rooliin, silloin pääsette lähemmäs suurvallan todellisia pyrkimyksiä?. Jos nimimerkin käyttö on perusteltua, kirjoittajan nimi on kuitenkin saatettava toimituksen tietoon. Myös verkkosivuilla keskustellaan. Jokaisesta verkossa julkaistusta uutisesta voi avata keskustelun. Mitä enemmän asiaa pohtii, niin yhä enemmän huomaa kääntyvänsä ajattelemaan asiaa samoista lähtökohdista. Lännen ?etupiirin. Puheenvuorot julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Yhtä ensiarvoisen tärkeää syytä ei ole liian usein mainittu. Hyvä niin. Venäjällä on kuitenkin mahdollisuus nousta kilpailijaksi. Ukrainan tilanne tuli avuksi ja USA tarttui tilaisuuteen. Kuitenkin Euroopan kannalta talouden kasvun ja hyvän kehityksen avainkysymys on Venäjän ja muun Euroopan hyvä taloudellinen yhteistyö. Se ei kuitenkaan riitä. Otteita näistä keskusteluista julkaistaan Viikkolehdessä. 33. USA vaurastuu ja Eurooppa taantuu. Onko Eurooppa vain ajopuu vai uskovatko Euroopan johtajat itsekin olevansa suurvaltajohtajia asettumalla USA:n suurvaltastrategian kritiikittömiksi edistäjiksi. Toimituksella on oikeus lyhentää kirjoituksia. Sehän KOKOOMUKSEN KANNATUKSEN on tiedetty iät ajat, että suurimmat ihmisoikeusrikokset tehdään demokratian ja uskonnon nimissä. Tänä vuonna oli taas vuorossa Israelin Gazan-kurmuutus. Tässä maassa luulisi olevan nuoria naisia ja miehiä joita kouluttaa vanhusten hoivatyöhön pilvin pimein. Johdossa on liian paljon henkilöitä, joilla ei ole mitään tuntumaa tavallisten suomalaisten elämään. Reino Welling kaupunginvaltuutettu Jämsänkoski Mikä on vanhustenhuollon pelin henki? vanhusten ja sairaiden elämisen sekä olemisen asiaa ollaan vieNYT KUN » Mitä iloa on ihmisellä asua kotona yksin tai kaksin kun ei ole kuin pitkällään olo työnä? Kirjoittaja kysyy, kuka olisi hoitanut viimeksi kuluneiden sadan vuoden aikana eläneet vanhat ja sairaat, ellei yhteiskunta olisi tullut apuun. mässä uusille urille, lienee syytä seuraavaan. asemasta riippunee Suomen suhtautumisesta syntyneeseen asemaansa. Paasikiven neuvot ovat nyt enemmän kuin tarpeen tämänkin hetken johtajille. Pääsääntöisesti julkaisemme vain omalla nimellä kirjoitettuja tekstejä. Tämä kehitys oli johtamassa Euroopassa myös poliittiseen yhteistyöhön ja se oli pakko pysäyttää. Viimeisin EU:n tuella järjestetty Venäjän vastainen operaatio oli Bulgarian kautta Eurooppaan suunnitellun kaasuputken rakentamisen estäminen. Liian vähänkö vanhoja kaikenlaiset kaipparit nykyisin putsaavat, ja montako dementoitunutta harhailee pitkin metsiä? On sanonta: siellä hyvä mis. Murheellinen on Euroopan tilanne. Jaakko Ylitalo Rovaniemi Kokoomuksen alamäki romahtamiseen on useita syitä. Syntyneen mielikuvan pihtien leuat olivat kiristymässä, jolloin Putin ratkaisi ?eteläisen leuan? Krimin lohkaisemalla sen pois pihdistä. Kysymys on jälleen ?sodasta?, talous- ja propagandasodasta, jonka perimmäinen tavoite on USA:n suurvaltapoliittisen hegemonia-aseman säilyttäminen. USA tarvitsee Eurooppaa liittolaiseksi. Venäjän ja muun Euroopan taloudellinen yhteistyö kehittyi myönteisesti; energiayhteistyö lisääntyi, kaasuputkia rakennettiin, Koillisväylän avautuminen toi uusia näkymiä. Ettei laitoshoidossa elävien tarvitse omissa eritteissään lillua. rajaa on työnnetty Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen häikäilemättä Venäjän sydänmaita kohti. Jos valtiossa sallitaan mustan ihmisen ampuminen ilman rangaistusta niin kyllä kyseisestä valtiosta voi käyttää rasistivaltion nimikettä. Ei kokoomus pääse uuteen nousuun mainostoimistojen vitseillä vaan pitää kaveritkin vaihtaa ulkomailla ja osa kotimaassakin. Kokoomus mielletään Naton, Yhdysvaltain ja Israelin tukijaksi ja niitten etujen ajajaksi Suomessa. Suomen lukutaitoinen ja aikaansa seuraava väki on huomannut puolustusliitto Naton toimien seuraukset maailmalla: tuhottuja valtioita, kuolleita, haavoittuneita, hätää mieletön määrä. Eurooppa ampuu itseään jalkaan. USA vaurastui Euroopan kustannuksella molemmissa maailmansodissa. Ensiksikin tämä suomalainen maaseutu alkaa olla jo yhtä vanhainkotia. Varsinkaan mikäli se tulee ajallaan ja on niin kuin olla pitää. Olen varma että ihmisten puolipakolla kotona hoitaminen haja-asuJARKKO MÄNTTÄRI tusalueella tulee niin kalliiksi, etteivät pienten eikä suurtenkaan kuntien budjetit sitä kestä. Yksinkertainen metodi, mutta toimiva. Olisikohan Israelin johtajilla aihetta heittää satukirjat romukoppaan ja ryhtyä ajattelemaan järkevästi. Nyt olisi aika toistaa niin johtajille, kuin kansallekin YLEn Arkistossa oleva Paasikiven radiopuhe ennen 1945 eduskuntavaalien pitoa. Osmo Rantanen Mikkeli OSALLISTU KESKUSTELUUN lähettämällä kirjoituksesi postitse osoitteella Kansan Uutiset/Viikkolehti, PL 64, 00501 Helsinki, faksilla numeroon 09 759 60 301 tai sähköpostitse osoitteeseen viikkolehti@kansanuutiset.fi. Juttujen enimmäismitta on 60 konekirjoitusriviä eli noin 3 000 merkkiä. Tämän ohjeen on antanut entinen Suomen YK:n suurlähettiläs, professori Klaus Törnudd. USA on maailman ainoa suurvalta. nykyisestä maailman tilanteesta sen kokemuksen ja tietämyksen valossa, jota kukin osaa käyttää niin kanssaihmisten kuin työpaikoillaankin ja lehden palstalla omalla nimellään. EU:n ja Suomen johtajat sekä muutkin ajattelijat: Ottakaamme hetkeksi Venäjän oloisen maan johtajan rooli ja ryhtykäämme miettimään, mitä meidän olisi tehtävä samassa asemassa. Enkä usko että vanhat ja sairaat ruokaakaan kovin kuluttavat. Saamme jälleen seurata uutislähetyksissä, kuinka hieno amerikkalainen demokratia toimii esimerkiksi Fergusonnimisessä kaupungissa
Ne keskeyttivät toimintansa tai rajoittivat sen mahdollisimman vähäiseksi. Vesikko tekee töitä Suomen Pakolaisavussa Liberian maajohtajana. ja keskustelu siitä . Siksi hän ei oikeastaan enää pelkää mitään. Liberian hallitus sulki koulut. Heitto oli kuitenkin vakava . Ebolaepidemia on juoksuttanut ja lennättänyt häntä viimeisen vuoden aikana aika tavalla. Myös julkisten kokousten ja tapaamisten järjestämistä rajoitettiin. . ja iski juuri siihen ennakkoluuloisuuteen, joka ebolan leviämiseen niin sanotussa sivistyneessä lännessä liittyy. Vesikko vakuutti silloin ja vakuuttaa vieläkin . Hän puhui televisiossa muutaman kerran ebolaepidemiasta. Hän kertoi ebolan vaaroista ja niihin liittyvistä paikkansa pitämättömistä ennakkoluuloista, muun muassa tartuntaan liittyvistä kauhujutuista. . Kuva on vuodelta 2013. Vesikko kävi viimeksi Suomessa loppukesästä. Besaon kylässä on myös koulutettu ihmisiä Ebolan ehkäisyyn. Liioitteluna hän väitettä pitää. Oikea tieto ebolasta tärkeää Ylhäällä: Markku Vesikko kannustaa ihmisiä lukutaitoon Besaon kylässä Liberian Bomin maakunnassa. D Ebola-sodassa yhteistyö paikallisten kanssa tärkeää » Liberia ja sen naapurimaat lamaannuttanut Ebola saadaan vielä taltutettua, Afrikassa työskentelevä Suomen Pakolaisavun Markku Vesikko uskoo. Eikä ainoastaan häntä vaan myös hänen liberialaista perhettään. 34 Pelko kasvoi, kun YK julisti ebolan maailmanlaajuiseksi uhaksi. Vesikko on ollut erilaisissa kansainvälisissä avustustehtävissä Afrikassa yhtäjaksoisesti 1980-luvulta asti. Hän on kokenut vuosikymmenten saatossa kovia. Alkusyksystä uudelleen laajentuneen. kun olemme nettitekniikan avulla uudelleen yhteydessä ? että ebola tarttuu vain akuutissa tautivaiheessa ihmiseritteiden välittömässä vuorovaikutuskosketuksessa. Silti Pakolaisapu toimii järkevän varovaisesti henkilökuntansa kanssa. Pakolaisapu on lahjoittanut kylän lukutaitopiirille opintomateriaalia. Hauska tappaa vanha tuttu, Vesikko viljeli mustaa kaverihuumoria kätellessämme, kun tapasimme elokuussa. Samanaikaisesti lähes kaikki ulkomaiset sijoitushankkeet vetivät ulkomaiset työntekijänsä maasta. Maahan julistettiin hätätilan aikainen iltainen ja öinen ulkonaliikkumiskielto. Ebolakin on vain yksi vastus, joka on voitettava. Itse hän virnistää epäilyksille, että hänen säilymisensä ylipäätänsä hengissä pitkien Afrikka-vuosiensa jälkeen on ihme. Suurin osa siviilivirkamiehistä lomautettiin epämääräiseksi ajaksi. sai syksyn aikana ikäviä sävyjä, arvioi kehitysyhteistyön konkari Markku Vesikko. Alueen maat joutuivat syksyllä lähes kaaokseen. TEKSTI Jouko Huru LENTOYHTEYKSIEN KATKAISEMINEN ebolaepidemian kanssa kamppailevaan Liberiaan ja sen naapurimaihin
Sen maailmanlaajuiseksi uhaksi julistaminen YK:n taholta on varmasti kasvattanut ihmisten pelkoa ja johtanut hallitusten erilaisiin reaktioihin. » 35. JOSEPH YEE ebolaepidemian vuoksi se on siirtänyt maajohtaja Vesikon Namibiaan, kun hänen läsnäolonsa koko ajan Liberiassa ei ollut kenttätyöntekijöiden tapaan välttämätöntä. . Se on pikakouluttanut syksystä lähtien jo sadoittain paikallisia ihmisiä ja lähettänyt heitä levittämään oikeaa tietoa ebolasta. Virus ei ole hallitsematon voima, joka tappaa lääkäritkin, on Pakolaisavun sanoma. Poistuin Monroviasta, koska Pakolaisapu ei halunnut ottaa riskiä kaupungissa heikenneen yleisen terveydenhuoltotilanteen ja mahdollisten turvallisuusongelmien vuoksi. Samalla tavalla Euroopassa ja Yhdysvalloissa, esimerkiksi, on levitetty hysteeristä pelkoa ebolaa kohtaan. Vesikko sanoo ymmärtävänsä ebolapelkoja. . Nykytekniikka on käytössä. . Kehitämme toimintoja tarpeen mukaisesti ja sitoutamme yhteisöt niiden toteuttamiseen osallistavien kehitysmenetelmien ja aikaisemmalla toiminnalla kasvattamamme luottamuksen avulla. Ebola-pelot ovat ymmärrettäviä Paikallisia asukkaita koulutetaan koko ajan Tiedotus- ja valistustyö on ollut koko ebolaepidemian ajan Pakolaisavun tärkein tehtävä. Olen nyt johtanut Liberiassa tehtävää työtä Namibiasta käsin internetin, puhelimen ja kuriiripostin avulla. Vesikko suunnittelee palaavansa Liberiaan tammikuussa, kun hänen työnantajansa on arvioinut omat turvallisuusvastuunsa ja hänen omat perheestä huolehtimiseen liittyvät asiat ovat järjestyksessä. Virus ei ole hallitsematon voima, joka tappaa lääkäritkin. seuranneet muun muassa soveltamalla matkapuhelinten ominaisuuksia välitettyjen kymmenien tuhansien kuvien ja satojen päiväraporttien avulla. Pakolaisapu jatkaa ebolatiedotus- ja koulutustoimintaa laajoilla maaseutualueilla kunnes maan hallitus ja kansainväliset järjestöt arvioivat epidemian laantuneen tai olevan siten hallussa, että yhteisöt voivat jatkaa elämäänsä kuten aikaisemminkin. . Mielestäni on ollut luonnollista, että monissa maissa on suhtauduttu ebolan aiheuttamaan terveysvaaraan usein jopa ylilyönnein. Sairaudesta voi siis selvitä ja yhteisöt voivat toimia niin, ettei se enää leviä. Järjestön yhteisötiedotus- ja koulutusohjelman puitteissa satoihin kyliin on koulutettu ebola-tukihenkilöitä ja jaettu tiedotusmateriaalia. Taudin nopea leviäminen LänsiAfrikan alueella on uutisoitu erittäin näkyvästi. Hankkeen toimintaa ja yhteisöjen tilannetta olemme Virheellisiin tietoihin perustuvista ebolaa koskevista ennakkoluuloista huolimatta Vesikko ei puhu pimeästä Afrikasta
Nyt käydään keskustelua välittömän ruoka-avun tarpeesta ja mielekkyydestä. Sen korjaamiseen tarvittiin ainakin vuosikymmenen työ. Viimeksi YK:n ebolaoperaation johtaja luonnehti epidemiaa edelleen erittäin vaikeaksi ja sen leviämisen olevan mahdollista muun muassa lentojen avulla maailman kaikkiin kolkkiin. Guinean poliittinen tilanne ei ollut vakaa ennen epidemian puhkeamista ja epidemian aikaiset tapahtumat saattavat siel- läkin nousta poliittisen vakauden esteeksi. Monien mielestä sitä ei nyt pitäisi toistaa. Vesikko tähyää jo aikaan, jolloin ebola on saatu taltutettua . Näin jälkikäteen koen, että taisimme olla kaikki vähän jonkinlaisessa joukkopsykoosissa. Olen aikaisemminkin erilaisissa tilanteissa Afrikassa huomannut, kuinka nopeasti ihminen sopeutuu vaaran alla. Sopeuduimme nopeasti esimerkiksi pakolliseen käsienpesuun julkisten tilojen sisäänkäynneissä ja jopa oman pihapiirin portin vieressä. Vesikko raottaa vähän aiempia Afrikka-kokemuksiaan. . Ebola tuntuu kuitenkin toisenlaiselta. JAMES GREAR Ebola-koulutukseen osallistuvat ihmiset pesevät kätensä ennen tilaisuuden alkua. Pakolaisavun tilaisuus järjestettiin Demehin kylässä Liberian Bomin maakunnassa. Ebolan jälkeen MARKKU VESIKON päässä pyörii koko ajan tulevat tapahtumat ongelmineen. . Monroviasta tuli sitten nopeasti paha epidemiakeskus eikä ollut enää järkevää palata sinne lasten kanssa. . Samaan aikaan kuitenkin suuri osa kansainväliseen torjuntaohjelmaan luvatuista varoista on säilynyt edelleen vain lupauksina, joista hän nyt saattaa muistuttaa varoituksillaan. Liberiassa epidemia oli pahimmillaan heinä-lokakuussa, erityisesti Vesikon kotikaupungissa Monroviassa. . Se koetti ilmeisesti pelotella ihmisiä uskomaan ebolan olemassaoloon ja siihen, kuinka se tappaa varmasti, jos sen saa. Mahdollisista pahoista tilanteista selviää usein rahan avulla. Kotiin kuolleiden hautausta ei pystytty järjestämään monellekaan ja usein hautauspalveluiden kieltäydyttyä hautaamasta ?tarkistamattomia tapauksia?, ihmiset saivat tartuntoja haudatessaan itse virukseen menehtyneitä omaisiaan. . Lapset tietysti kuulivat tätä sanomaa ja toimivat varmaankin usein pelon ohjaamina. . Esimerkiksi juuri Liberiassa annettiin paljon vastaavaa hätäapua pitkittyneen sodan aikana, mikä johti vaikeaan ja pitkäaikaiseen avustusriippuvuuteen. Ensimmäisten kuukausien aikana sopeuduttiin helpommin, koska tapauksia ei ollut alueellamme monta ja koska ymmärsimme, kuinka pieni mahdollisuus taudin leviämiseen oli silloin, kun pitää huolta omasta hygieniastaan ja välttää toisten koskettamista. VESIKKO KRITISOI hieman viranomais- ten toimintaa. . Oleskelemme nyt kahdessa maanosassa. Useaan kysymykseen hän sanoo ystävällisesti mutta tiukasti, ettei voi tai ei halua vastata. Hän kuitenkin suostuu kuvailemaan hieman tunnelmia kotinsa asuinalueella miljoonan asukkaan Monroviassa, Liberian pääkaupungissa. . Ulkomaisen avun lisäksi on koko ajan pystyttävä kehittämään paikallista omaa kapasiteettia epidemian eristämiseksi ja taltuttamiseksi. . Vaimo on vanhimman tyttären kanssa Yhdysvalloissa ja minä tällä hetkellä nuorimman kanssa Namibiassa, jossa tytär käy koulua toistaiseksi. Liberian koulut määrättiin suljettaviksi ennen syyslukukauden alkamista. VESIKKO EI ole kovin innostunut henkilökohtaisten perhettään koskevien vaikeuksien setvimiseen, kun miljoonat taistelevat huonoissa olosuhteissa ebolaa vastaa. Sierra Leonessa tilanne on jatkunut vaikeana eikä ebolan leviämistä siellä ole vielä toistaiseksi suurimmalla osalla alueista pystytty estämään. Epidemian taltuttamiseksi on Vesikon mukaan monien erilaisten toimintojen tuettava toisiaan, jotta taudin leviäminen saadaan yhteisöissä pysähtymään ja tautitapauksien määrä vähenemään. Kun epidemia ei silloin kuitenkaan alkanut levitä nopeasti, kuten nyt viimeisten kolmen kuukauden aikana on käynyt, opimme itse ja opetimme lapsille hygieniaa ja oikeita tapoja. Monen tavallisen sairaalan ja klinikan henkilökunta kieltäytyi vastaanottamasta ebolaan sairastuneeksi epäiltyjä tapauksia tai yksinkertaisesti jätti palaamasta työpaikalleen kokonaan. Samaan aikaan kun ebola lamaannutti Liberian, taudin leviämistä ei pystytty enää kontrolloimaan 12 miljoonan asukkaan Guineassa eikä ennen kaikkea Sierra Leonessa, jossa asukkaita on kuusi miljoonaa. Epidemia laajeni sielläkin suurimpiin asutuskeskuksiin ja laajoille alueille maaseudulla. Marraskuun aikana Liberiassa ja Guineassa YK:n ja Yhdysvaltain yhteistyöllä ja avustuksella sekä tuhansien kotimaisten ja ulkomaisten sairaanhoitohenkilöiden avulla hoitotilanne parani ratkaisevasti eikä uusien tapausten määrä enää kasvanut kuten aikaisemmin. Kaikissa maissa ollaan laajalti tyytymättömiä siihen tapaan, jolla koetaan maiden poliittisen johdon manipuloineen kansaa tilanteen kehittyessä. Epävarmassa tilanteessa Vesikko toivoo parasta. Se on lisännyt huolta ja tekemistä. Vesikon matkustettua elokuussa ebolaepidemian kiihtymisen aikana työasioissa Suomeen, hänen liberialainen vaimonsa lähti perheen kahden tyttären kanssa sukuloimaan Yhdysvaltoihin. . Kesä-heinäkuussa lapset pysyttelivät kotosalla ja keskustelivat toistensa kanssa vain parvekkeilta. Guineassa ja Liberiassa osissa maaseutualueita taudin leviäminen on nyt saatu lähes taltutetuksi. Vesikko kertoo, että viimeisimmän tiedon mukaan YK:n operaation välitavoite, tartunnan saaneiden hoitoon saaminen ja turvalliset hautajaiset, on monilla alueilla tavoitettu. . Riittävä paikallisten terveyspalvelujen turvaaminen pitää pystyä järjestämään, jotta alueen tavallisia muita vaikeita ja vaarallisia sairauksia, kuten malariaa, voidaan hoitaa ja siten turvata ihmisten normaali elämä. Paikallisen aikuiskasvatusliiton lukutaitokampanjan avajaistilaisuudessa Bomin maakunnassa Markku Vesikko puhui Pakolaisavun osallistumismahdollisuuksista kampanjaan. Kauppamatkat ja satunnaiset muut vierailut tehtiin siten, että lapset pysyivät tarkkaan autossa ja katselivat ulkomaailmaa sieltä. Se oli aika masentava tilanne, jossa ei halua lastensa viettävät tarpeettoman pitkiä aikoja. Vesikko sanoo, että ensimmäisten ebolatapausten ilmaannuttua Monrovian alueella huhtikuun alussa he olivat järkyttyneitä. . Hallituksen valistus oli vielä silloin melko vähäistä. (Kuva vuodelta 2007). MARKKU VESIKOLLA on Liberiassa työnsä ohella vastuu perheestään. Silloin ei riittänyt hoitotiloja sairastuneille eikä sairastuneiden kanssa kontaktissa olleita ehditty eristää tai heidän eristystään seurata, jolloin tauti levisi ihmisten yrittäessä hoitaa omaisiaan. Liberiassa ollaan käymässä vaalitaistelua, joka tuntuu ainakin pääkaupunkialueella ja suurimmissa keskuksissa haastavan herkkää sodanjälkeistä yhtenäisyyttä ja yhteistä ymmärrystä. . Kontaktissa olleet sairastuivat ja jäivät ilman hoitoa. . Suora ruokaapu kiinnostaa helposti sellaisia järjestöjä, jotka eivät pysty turvaamaan rahoitusta ja sen avulla pitkäaikaisempaa paikalla oloa tai jotka eivät tee kehitystyötä. 36 . Niitä he myös sovelsivat silloin avoinna olleessa koulussa. . vaikka siihen meneekin vielä monta kuukautta. . Maaseudulla tiedonpuute edisti taudin leviämistä ja esimerkiksi hautajaisten kautta tauti levisi kylien välillä ainakin niillä läntisillä alueilla, joista saimme tietoa. Vesikko sanoo, että ajoittain paikallisen lääkintähenkilökunnan sairastumistapaukset johtivat muun henkilökunnan lakkoiluun. . Ebolapotilaiden vuoksi monet sairaalat joutuivat lopettamaan palvelunsa kuukausiksi ja Liberian terveydenhuolto lamaantui. ?Taisimme olla joukkopsykoosissa? Hallitus uskotteli, että ebola tappaa varmasti. SUOMEN PAKOLAISAPU Suuri osa Länsi-Afrikkaa ebolan vaivaama Ebola ei ole pelkästään neljän miljoonan asukkaan Liberian ongelma. Asumme pienessä kerrostaloyhteisössä, jossa on muutamia muitakin lapsiperheitä. » . Laajasti koko Länsi-Afrikassa taistellaan ebolaa vastaan. Rauha ja kehitys takaisivat myös sen, että muu maailma säästyisi tartunnalta.. Oma toivomukseni on, että saataisiin kehitettyä ja tuettua epidemiasta kärsineiden maiden ja yhteisöjen valmiuksia ja vahvuuksia jatkaa eteenpäin kehityksen ja rauhan tiellä. VALTAKUNNAN MITASSA Liberiassa ja lähialueella on poliittista kiehuntaa. . Aseiden jatkuvaan ja yleiseen esillä oloon ja jopa humalaisiin pilveä poltteleviin sekopäisiin lapsisotilaisiin tiesuluilla oppii asennoitumaan. Sotatilanteissa oppii yleensä nopeasti välttämään taistelualueita tai muita vaaranpaikkoja.
EU:n ja IMF:n takaama hätärahoitus nousee 240 miljardiin euroon . Mitään ei enää tehdä, koska on niin paljon vaikeampaa lahjoa virkamiehiä, valittaa muuan 80-vuotias, joka myöntää havainneensa itsessään vanhojen huonojen aikojen kaipuuta. . Se oli kätköpaikka, johon lääkärit olivat heittäneet paljastavat kirjekuoret ( fakelaki) poimittuaan ensin niistä lahjusrahat taskuihinsa. . Tästä aiheutuva kaaos on saanut yhä useammat kysymään, miksi pitäisi maksaa veroja, kun valtiolta ei useinkaan saa mitään vastineeksi. Kriisi puhjettua loppuvuodesta 2009 ovat julkinen terveydenhoito, sosiaaliturva ja koulutus rusentuneet leikkausten paineessa. London School of Economicsin nykyajan Kreikan tutkimuksen professori Kevin Featherstone sanoo: . Paperisodan valtakunnassa korruptio kukoistaa haitaten liiketoimintaa ja yrittäjyyttä. Taloutta hallitsevat muutamat hyvin suuret yhtiöt, mikä tarkoittaa sitä, ettei vapaalle talouselämälle ole luonnollista maaperää. eivät ilmoita todellisia tulojaan. VIIME KESÄNÄ Krooninen byrokratia Transparency International totesi joulukuun alussa, että Kreikka on edistynyt: velkakriisin huippuvuoden 2012 sijalta 94. Valtioon asennoidutaan kysyen: mitä me voimme saada valtiolta. Tällaisissa olosuhteissa korruptio ei voi olla menestymättä. Helena Smith © Guardian News and Media 2014 Kirjoittaja on Guardianin Kreikan, Turkin ja Kyproksen kirjeenvaihtaja. Käännös: Arto Huovinen 37. Koska omatuntomme ei siihen riitä, lain on tehtävä se puolestamme. Maailmanpankin hyvän hallinnon indeksin mukaan Kreikan tilanne huononee ja lähestyy muiden Balkanin maiden tilannetta ja etääntyy yhä enemmän muusta Euroopasta. LEHTIKUVA/LOUISA GOULIAMAKI Kreikka on paperisodan valtakunta. Kreikka rypee yhä korruptiossa » Vararikon lähellä käymisen piti lopettaa Kreikasta vilpillisyyden kulttuuri, mutta väärinkäytökset ja epäluottamus ovat yhä yleisiä. Ateena meni Ateenan suurimmassa julkisessa sairaalassa hissi rikki. Toinen, vähintään sukupolven vievä taistelu VUOSI GUARDIAN-JUTTUJA Viikkolehti ryhtyi vuosi sitten julkaisemaan brittilehti The Guardianin artikkeleita. toivottiin vanhan mentaliteetin muuttuvan ja nöyryyttävän lähellä vararikkoa käyneen kansakunnan hylkäävän vilpillisyyden kulttuurin. Kumpikaan ei ole toteutunut. Väärinkäytökset ja epäluottamus ovat sen sijaan pysyneet yleisinä köyhyyden kasvaessa ja työttömyyden paisuessa. Kreikan täytyy voittaa kaksi taistelua. Itse asiassa, jos mikään on muuttunut, niin ihmiset ovat nyt niin ahtaalla, että heillä on vähemmän estoja lahjusten ottamiselle kuin ennen kriisiä. Kädestä toiseen siirtyvä fakelaki eli pieni kirjekuori tarkoittaa lahjusta. Sen luultiin joutuvan historian roskatynnyriin, kun luotottajat vaativat perinpohjaista siivousta tapoihin, joista maan talousvaikeuksien pitkälti katsottiin johtuvan. Vastikkeeksi maailman taloushistorian suurimmasta pelastuspaketista . Sopimuksemme Guardianin kanssa jatkuu myös vuonna 2015. » Ihmiset kamppailevat selvitäkseen keinolla millä hyvänsä. on juurruttaa yksilöihin arvot, tehdä heistä kunnon kansalaisia. Krooninen byrokratia on osa ongelmaa. Sellaiset instituutiot, joista ei ikinä luulisi löytävänsä korruptiota, ovat joutuneet sen uhreiksi. Samanaikaisesti julkinen sektori väistämättä rappeutuu varojen puutteessa. Optimistinen ajattelu, että kriisi puhdistaisi Kreikan politiikkaa, oli alusta pitäen kuvitelmaa, koska kriisissä ihmiset kamppailevat saadakseen taloutensa turvattua keinolla millä hyvänsä. Myös talouden rakenne edistää korruptiota Kreikassa. . Sen sijaan on hyvät edellytykset hallituksen ja suuryritysten välisille likeisille suhteille, sanoo Featherstone. . vähiten korruptoituneiden maiden listalla on noussut sijalle 69. Täydellisessä yhteiskunnassa, sivistyneessä yhteiskunnassa ihmiset käyttäytyvät kunnolla. Ensinnäkin siitä on tultava lakia ja järjestystä kunnioittava yhteiskunta, Bakouris sanoo Guardianille. . Usein uudet lait ja määräykset ovat antaneet epärehellisille virkamiehille vain lisää paperityötä, jonka taakse kätkeytyä. Ennen lahjukset varmistivat edes jonkun asteisen tehokkuuden. Nyt ei toimi mikään, hän sanoo. Julkinen sektori rappeutuu Korruption sanotaan olevan erityisen laajaa paikallisviranomaisten ja valtiollisten järjestöjen keskuudessa. Oikeuslaitoksen toimimattomuus on johtanut siihen, että vain harvat epäillyistä joutuvat oikeuteen. . Korruptio elää Kreikassa ja voi hyvin, sanoo sosiologi Aliki Mouriki Kansallisesta yhteiskuntatutkimuksen keskuksesta. . Kun korjaaja saapui paikalle, hän ei ollut uskoa silmiään: hissikuilun pohjalla oli polven korkeudelle saakka satoja kirjekuoria. Vaikka konservatiivijohtoinen hallitus on edistynyt valtion sektorin puhdistamisessa noustuaan valtaan kesäkuussa 2012, on nihilistisiä asenteita vaikea hävittää. . Jopa sellaisen viraston kuin Okanan, jonka toimiala huumeriippuvaisten parissa on hyvin herkkä, on todettu väärinkäyttäneen valtavasti julkisia varoja, sanoo Harry Tzalas, maan suurimman huumeriippuvaisten kuntoutusverkoston Kethean entinen puheenjohtaja. . Mutta järjestön Kreikan osaston johtaja Kostas Bakouris sanoo, että syvälle juurtunut arvokriisi jatkuu maassa. . Tämä on noidankehä. Korruptionvastaiset viranomaiset ottavat yhä oman siivunsa kun ammatinharjoittajat ? esimerkiksi suosittujen turistisaarten kauppiaat
ALL OVER PRESS/MICHEL PONOMAREFF 38
Rahojen sanotaan menneen Jeltsinin tyttärien luottokorttitilille. Sveitsin viranomaiset jäädyttivät viime kesänä kymmeniä venäläisiä valuuttatilejä, joilla on rahaa noin sadan miljoonan markan edestä. Näin KU kertoi Putinin tiestä valtaan heti presidentiksi valinnan jälkeen vuonna 2000: T?ekisti vai demokraatti? » Venäjän uusi presidentti on neuvostoeliitin ja KGB:n kasvatti . Kun perestroika epäonnistui, he alkoivat vallata nurkkaa uudessa markkinataloudessa. Putin palasi kotiin vuonna 1990, kun Neuvostoliiton romahdus oli jo käynnistynyt. Häikäilemätön sota on varmistanut hänelle myös armeijan tuen. Ilman sotaa ?kasvottomasta byrokraatista? tuskin olisi tullut presidenttiä. Putin pitää Pietari Suuren ohella Andropovia edelleen esikuvanaan. Newsweekin mukaan viranomaiset uskovat myös, että jäädytetyillä tileillä on yhteyksiä Bank of New York -pankkiin, jossa on pesty ehkä 600 miljardin markan edestä venäläistä rahaa. Jeltsin erotti Mabetex-skandaalia tutkineen valtionsyyttäjä Juri Skuratovin viime Virkaatekevä presidentti Putin armahti perjantaina ensimmäisessä asetuksessaan Jeltsinin ja tämän perheenjäsenet kaikista poliittisista tai rikosoikeudellisista syytteistä, joita heitä vastaan voidaan nostaa Jeltsinin yhdeksänvuotisen kauden ajalta. Asetuksen tekstiä ei ole toistaiseksi julkistettu, mutta sen uskotaan antavan entiselle presidentille suojan ainakin pidätystä, kuulustelua ja kotietsintää vastaan. Takautuva armahdus on tuttu Latinalaisen Amerikan diktatuureista ja Yhdysvalloista, missä Gerald Ford pelasti Watergateen kaatuneen Richard Nixonin vankilalta. Nyt Putin näyttää varmalta voittajalta maaliskuuksi kaavailluissa presidentinvaaleissa. Putinin kannatus on neljässä kuukaudessa noussut kahdesta prosentista 45 prosenttiin . ei henkilökohtaisen karisman vaan T?et?enian sodan takia. Hänellä oli omakohtaista tuntumaa asiaan Pietarin vuosilta, jolloin hänen väitettiin Sobt?akin kanssa sijoittaneen miljoonia markkoja kiinteistöihin Benidormissa Ranskassa. Juttua tutkinut pietarilainen journalisti Anatoli Levin-Utkin hakattiin elokuussa 1998 hengiltä Pietarin kadulla. Puoli vuotta myöhemmin Putin oli pääministeri ja Jeltsinin valitsema seuraaja. Vanhaa ammattitaitoaan Putin hyödynsi venäläisten lehtien mukaan ainakin Kremlin valvontatoimistossa, missä hänen väitetään pitäneen kansioita niistä aluejohtajista, joita täytyi paimentaa presidentin politiikan taakse. He ovat muuttaneet töksähtelyt määrätietoisuudeksi ja pääministerin harmaan olemuksen mustan judovyön koristamaksi teräkseksi. Uuden imagon ideoivat Boris Jeltsinin tytär Tatjana Djat?enko, presidentin kansliapäällikkö Aleksander Volo?in ja suurliikemies Boris Berezovski, jotka ovat muutenkin tasoittaneet Putinin tietä valtaan. Operaatio alkoi parlamenttivaalien kampanjassa, jossa Berezovskin tiedotusvälineet ryvettivät kahta Putinin tärkeintä kilpailijaa, Moskovan pormestaria Juri Lu?kovia ja entistä pääministeriä Jevgeni Primakovia olan takaa. Andropovin ihailija Leningradissa lukkosepän poikana syntynyt Vladimir Vladimirovit. Sen saamisen edellytyksenä oli avoimempi järjestelmä, elementteinään perestroika ja glasnost. KGB hankki rahaa teknologiaan myymällä valtion ja puolueen omaisuutta ulkomaille. Osa näistä varoista jäi niille teilleen, osalla ostettiin yksityistettyjä yrityksiä varapääministeri Anatoli T?ubaisin 90-luvun alussa järjestämässä alennusmyynnissä. Sobt?akin adjutantti Talouspolitiikassa KGB edusti 80-luvulla Neuvostoliiton uudistusvoimia. Hän sai heti töitä entiseltä opettajaltaan Anatoli Sobt?akilta, joka oli valittu demokraattien listoilta Pietarin pormestariksi. kutsuttu Putin yleni nopeasti kaupunginhallinnossa, jota pidettiin poikkeuksellisen korruptoituneena. Putin, 47, loi uransa Neuvostoliiton salaisen poliisin KGB:n ulkomaanvakoilussa. Hän näyttää aloittaneen vakoojien värvääjänä Leningradin toimistossa, mistä hän vuoden 1984 paikkeilla siirtyi Dresdeniin, yleten lopulta KGB:n everstiluutnantiksi Itä-Saksassa. Virallisesti Putin tehtävänä oli Itä-Saksan mielipideilmaston seuraaminen ja yhteyksien pitäminen maan salaiseen poliisiin, Stasiin. Tärkeämpi tehtävä oli teollisuusvakoilu, joka oli 80-luvun alussa jäänyt luutuneen Neuvostoliiton ainoaksi keinoksi yrittää pysyä mukana teknologian kehityksessä. Kun lännen etumatka kuitenkin jatkuvasti kasvoi, KGB päätyi siihen, ettei Neuvostoliitto selviä ilman länsiteknologiaa. Värittömästä miehestä ei kerrottu edes poliittisia vitsejä. Hän on vienyt vuosittain kukkia vuonna 1985 kuolleen neuvostojohtajan haudalle. Se saattoi olla hänen lähipiirinsä huolella harkittu ratkaisu. Tai sitten käsikirjoituksen laati väkivaltakoneisto, joka halusi oman vahvan miehensä kiskomaan Venäjää suosta. Yllä: Presidentti Boris Jeltsin (oik.) ja tuore pääministeri Vladimir Putin elokuussa 1999. Vasemmalla: Presidentti Putin kuvattiin virallisella vierailulla Kanadaan joulun alla vuonna 2000. ARKISTOSTA Tämä artikkeli julkaistiin ensimmäisen kerran Kansan Uutisissa tiistaina 4.1. vuonna 2000, neljä päivää sen jälkeen kun presidentti Boris Jeltsin oli uudenvuodenpuheessaan ilmoittanut luopuvansa virastaan ja nimittävänsä pääministeri Vladimir Putinin vt. Hänen epäillään saaneen Kremliä remontoineelta sveitsiläiseltä Mabetex-rakennusyhtiöltä kuusi miljoonaa markkaa. Venäjällä sitä ei ole tätä ennen kokeiltu. Armahdus lienee ollut Perheen ehto ennenaikaiselle vallanvaihdolle, jonka ajoituksen määräsi Putinin suosion yllättävä nousu. Huonokuntoinen Jeltsin tuskin pystyi tekemään päätöstä yksin. Toimittuaan vuoden Borodinin virastossa hän siirtyi presidentin kanslian apulaispäälliköksi, vaikutusvaltaisen Kremlin valvontatoimiston johtajaksi ja heinäkuussa 1998 KGB:n seuraajan FSB:n johtajaksi. Aseman Jeltsinin uskottuna vahvisti maalikuussa 1999 tapahtunut nimitys voimaministeriöiden ja tiedustelupalveluiden politiikkaa koordinoivan turvallisuusneuvoston pääsihteeriksi. ? kuten Neuvostoliiton salaisen poliisin työntekijöitä kutsuttiin. Tiedot Putinin KGB-urasta ovat ristiriitaisia. Julkista esiintymistä vierastanut, valjusti hymyilevä pääministeri on sodan aikana muuttunut kovasanaiseksi Ramboksi, joka lupaa tappaa terroristit ?vaikka paskahuussissa. Hän viihtyi ensimmäisen direktoraatin palveluksessa 16 vuotta. Juri Andropovin KGB värväsi vastavalmistuneen juristin Leningradin valtionyliopistosta vuonna 1975. Pietarin käytännön asioita Putin oli johtanut vuodesta 1992 alkaen, Sobt?akin keskittyessä matkusteluun ja politikointiin. Talouspolitiikassa KGB edusti 80-luvulla Neuvostoliiton uudistusvoimia. LEHTIKUVA TEKSTI Markku Vainio vuoden maaliskuussa, sen jälkeen syyttäjä oli esiintynyt ilman vaatteita kahden ilotytön välissä Putinin FSB:n salaa kuvaamalla videolla. Nousujohtoinen ura Putinin ura on noussut Perheen suojeluksessa kuin raketti. Tilit on avattu o?shore-yhtiöiden tai venäläisten liikemiesten nimissä. Newsweek-aikakauslehti väitti eilen, että Sveitsin poliisi epäilee tilien todelliseksi haltijaksi Jeltsinin perhettä. Putin ja muut agentit olivat neuvostoeliitin parhaiten koulutettu ja eniten maailmaa nähnyt ryhmä. Hän pitää itseään edelleen ?t?ekistinä. ja murskata korruptoituneet virkamiehet ?kuin rotat?. Muutoksen takana oli ryhmä Kremlin palkkaamia imagokonsultteja. Saksalaisten lehtien mukaan kansioita on myös Jeltsinin hallinnon jäsenistä. FSB:ssa Putin otti tärkeimmäksi tehtäväkseen laittoman valuuttaviennin lopettamisen. Samoihin aikoihin Berezovski syytti FSB:tä murhayrityksestä ja Lu?kov puhelimiensa kuuntelusta. Perheen parissa Takautuva armahdus Sobt?akin hävittyä Pietarin 1996 pormestarinvaalit, Kremlin silloinen kansliapäällikkö T?ubais pelasti Putinin Moskovaan, kiinteistöpäällikkö Pavel Borodinin apulaiseksi. Borodin on keskeinen tekijä yhdessä Jeltsinin hallinnon lahjusskandaaleista. hyvässä ja pahassa. KUN VLADIMIR PUTIN tuli pääministeriksi elokuun alussa, useimmat venäläiset eivät tienneet hänestä mitään. Häntä itseään ei koskaan asetettu syytteeseen, vaikka lukuisista väärinkäytöksistä aikoinaan huhuttiinkin. Kun ryhmä kaupunginvaltuutettuja 1996 esitti Putinin erottamista värimetallien laittoman viennin takia, Sobt?ak ylensi adjutanttinsa ensimmäiseksi apulaiskaupunginjohtajaksi. presidentiksi. 39. Hän jatkoi samalla KGB:n leivissä vuoteen 1991 asti. Pietarin ?Harmaaksi kardinaaliksi
Oppia on haettu Singaporesta. Nigeria taas kaavailee ensimmäistä miehitettyä kuulentoa vuonna 2030 yhteistyössä Kiinan avaruusohjelman kanssa. Samaan aikaan useimmissa Afrikan maissa jopa perusinfrastruktuuri vaatii kunnostamista ja laajentamista, jotta edes osa maanosan asukkaiden unelmista voidaan toteuttaa. Talouslehti The Economist julkaisi kolme vuotta sitten Afrikan talouskasvusta kertovan kansijutun otsikolla ?Africa Rising?, Afrikka nousee. Tästä sanaparista onkin tullut kansainvälisten talouskokouksien iskulause, jonka avulla houkutellaan yhä uusia kaupallisia sijoituksia etenkin Saharan eteläpuolisen Afrikan maihin. Vuonna 2013 Afrikan maihin tehtiin ulkomaisia sijoituksia 57 miljardin dollarin edestä, kaksi kertaa enemmän kuin maanosan maille myönnettiin kehitysapua. Hallitusten tulisi hänen mielestään myös pitää paremmin huolta yhteiskunnan huono-osaisista, jotta kaikki pääsisivät nauttimaan talouskasvusta . Afrikka on maailman toiseksi epätasa-arvoisin maanosa, heti Latinalaisen Amerikan jälkeen. ?Tämän päivän Afrikassa pieni neljän prosentin suuruinen osuus maanosan koko väestöstä ansaitsee suurimman osan Afrikan maiden tuloista?, toteaa YK:n Afrikan talouskomission johtajiin kuuluva nigerialainen Said Adejumobi, joka kirjoitti aiheesta syksyllä New African -lehteen. Rikkaat ovat siis rikastuneet myös Afrikassa, ja samalla myös kaupunkien valkokaulustyöläisistä koostuva keskiluokka on vaurastunut ja sen ostovoima on kasvanut. Toistaiseksi talouskasvu ei kuitenkaan kosketa maaseudulla asuvaa väestön enemmistöä tai kaupunkien työttömiä. Adejumobin mielestä Afrikan maiden hallitusten pitäisikin aktiivisesti tukea kotimaista pienteollisuutta ja paikallisia yrittäjiä, jotka luovat työpaikkoja. Joissain maissa kasvu johtuu mineraalien, öljyn ja maakaasun kysynnän lisääntymisestä ja kaivostuotteiden hinnannoususta. Afrikan maiden maaperästä löytyy yli puolet maailman kullasta, yli kolmasosa maailman timanteista ja suurin osa maailman platinasta ja koboltista. Tansanian ja Mosambikin rannikon edustalla merenpohjasta löytyneiden valtavien maakaasuvarantojen ansiosta näistä maista saattaa tulla lähivuosikymmeninä maailman suurimpia maakaasun tuottajia. Sijoittajat eivät kuitenkaan kilpaile pelkästään Afrikan luonnonvaroista vaan ennen muuta suurista kasvavista kulutusmarkkinoista. Intialaissyntyinen markkinointiguru Vijay Mahajan on todennut, että jos Afrikka olisi maa, se oli maailman seitsemänneksi suurin talousmahti, isompi kuin Venäjä, Brasilia tai Intia. Afrikan maissa on yli 600 miljoonaa matkapuhelimen omistajaa, enemmän kuin Euroopassa tai Yhdysvalloissa. Kahdeksan Afrikan maata on jo nyt rikkaampia kuin Kiina, asukasta kohti lasketulla bruttokansantuotteella mitattuna. JOISSAIN TAPAUKSISSA talousoptimismi voi kuu- lostaa liioitellulta. Afrikan maissa on tänä päivänä yli 600 miljoonaa matkapuhelimen omistajaa ? enemmän kuin Euroopassa tai Yhdysvalloissa. hyväntekeväisyyskonserteilla rahaa Etiopian hätääkärsivien avuksi. Joka puolella rakennetaan ? laitakaupungilla asuintaloja ja kaupungin keskustassa korkeita, kiiltäviä pilvenpiirtäjiä. Matkapuhelinala on iso tekijä, älypuhelimia ja liittymiä myyvistä prameista liikkeistä puheaikaa kauppaaviin kioskeihin. Aamuruuhkassa näkee aiempaakin enemmän citymaastureita, halvat kiinalaiset moottoripyörät ovat uudempi ilmiö. East African -lehti kertoi vastikään ugandalaisesta hankkeesta ruveta valmistamaan hybridiautoja paikallisille markkinoille vuoteen 2018 mennessä. SIMON MAINA Naapurimaa Ruanda puolestaan suunnittelee maan bruttokansantuotteen nelinkertaistamista vuoteen 2020 mennessä panostamalla ennen muuta tietotekniikkaan. vaikka menestyjät saavatkin enemmän kuin muut. ?Tämä on ollut pohjoismaisen kapitalistisen kehitysmallin voima?, Adejumobi kirjoittaa.. Kaupalliset investoinnit ohittivat kehitysavun määrän jo vuosituhannen vaihteessa. The Economistin jutussa lueteltiin Afrikan maiden talouksien hurjia kasvuprosentteja sekä tilastolukuja myös maanosan maiden välillä käydyn kaupan kasvusta. Talouskasvun rinnalla nimittäin myös taloudellinen eriarvoisuus on lisääntymässä useimmissa Afrikan maissa. Tansaniassa viimeisimpiä myyntivaltteja näyttäisivät olevan bakteereja tappavat saippuat ja erikokoisissa myyntipakkauksissa kullekin kuluttajaryhmälle kaupattava ruokaöljy. » Jos Afrikka olisi maa, se oli maailman seitsemänneksi suurin talousmahti, isompi kuin Venäjä, Brasilia tai Intia. KANSAINVÄLISET SIJOITTAJAT ja taloustutkijat ovat olleet tietoisia Afrikan maiden kasvupotentiaalista jo pidemmän aikaa. Myös pikaruokapaikat ovat tulleet jäädäkseen, tuoreimpana tulokkaana sushia tarjoava ketju. Liikeyrityksistä kaikkein parhaiten menestyvät sementinvalmistajat, maalitehtaat, pankit, puhelinoperaattorit ja panimot. Tällä hetkellä koko Afrikan sähköntuotanto vastaa suuruudeltaan Espanjan sähköntuotantoa, vaikka Afrikan maissa on yli 20 kertaa enemmän asukkaita kuin Espanjassa. Markkinamiehet osaavat nähdä myös ongelmissa uusia kaupallisia mahdollisuuksia. Afrikan maiden energiantuotannossa uskotaan olevan valtavat markkinat lähivuosina, kun uusien öljy- ja kaasulöytöjen lisäksi hyödynnetään myös uusiutuvaa energiaa, aurinkoa, vettä, tuulta, maalämpöä ja biopolttoaineita. ISOMPI ONGELMA liittyy talouskasvun hyöty- jen jakautumiseen. Tämän päivän Etiopia on yksi maailman suurimmista lihakarjan tuottajista, ja maa on kuulunut jo vuosien ajan maailman nopeimmin kasvavien talouksien joukkoon. KAIKKIAAN LÄHES parikymmentä mustan Afri- kan maata ylsi viime vuonna yli kuuden prosentin talouskasvuun. Tansanian kaupallisessa pääkaupungissa Dar es Salaamissa vaurastumisen merkkejä on vaikea välttää. Pintaa aa syvem syvemmältä mmältä Peik Johansson peik@kaapeli.? Afrikka nousee AFRIKAN MAISSA talous kasvaa kovaa vauh- tia. Irlantilaista Guinness-olutta myydään tänä päivänä enemmän Afrikassa kuin Irlannissa ja Britanniassa. Markkinointialalla on ymmärretty, että myös vähävaraiset ovat kuluttajia. Jutun mukaan Afrikan väestöjakauma on hyvin otollinen yhä jatkuvalle kasvulle, kun tämän päivän afrikkalaiset lapset ja nuoret saavuttavat parhaan työikänsä seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Yhtenä esimerkkinä totuttujen ennakkoluulojen vanhentumisesta lehti mainitsi Etiopian, joka muistetaan tuhoisasta nälänhädästään 1980-luvulla, jolloin rocktähdet keräsivät 40 Kenialaismiehet puhuivat puhelimessa maan pääkaupungissa Nairobissa
Biron 41. hollantilainen Rabobank sekä sveitsiläiset Credit Suisse ja UBS . Pankilla on ihmis- New Yorkin pörssi on yksi taloudellisen toimeliaisuuden keskuksista. oikeuslinjaus, jota selvityksen mukaan sovelletaan vain luottoihin, mutta ei investointeihin. Selvityksen mukaan kolme pankkia . noudattivat hyvin YK:n ihmisoikeusohjeita, mutta kaikkien muiden tulokset olivat surkeita niin Aasiassa, Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin. Tulokset osoittavat, ettei itsesääntely riitä, vaan pankkien ihmisoikeuspolitiikan kuntoon saaminen edellyttää laillisesti sitovia sääntöjä, sanoo Washingtonissa toimivan Center of Concern -ajatushautomon johtaja Aldo Caliari. IPS/Carey L. Lyhyesti Suurpankit eivät kanna vastuuta ihmisoikeuksista LEHTIKUVA/SPENCER PLATT Washington PANKIT OVAT mukana miltei kai- kissa taloudellisissa hankkeissa ympäri maailmaa, mutta ne eivät kanna vastuuta sijoitusten seurauksista, havaittiin BankTrackverkoston selvityksessä. Tutkituista 32 kansainvälisestä suurpankista yhdelläkään ei ole suunnitelmaa siitä, miten sen omassa toiminnassa paljastuvia ihmisoikeusloukkauksia käsitellään. Vain joka toisella pankilla on ylipäätään linjaus ihmisoikeuksista, vaikka YK:n päätös vuodelta 2011 edellyttää sitä kaikilta yrityksiltä. ?Tutkitut pankit rahoittavat yrityksiä ja hankkeita, joihin liittyy väestön pakkosiirtoja, lapsityövoiman käyttöä, asevoimin tuettuja maakaappauksia ja alkuperäisasukkaiden oikeuksien loukkauksia?, joulukuussa julkistettu raportti kertoo. Esimerkiksi yhdysvaltalainen JPMorgan Chase -pankki kuuluu palmuöljyn tuotannon johtaviin rahoittajiin sekä lainoittajana että sijoittajana
raskaat työt kävivät todisteena miehisyydestä. Jussi Nissinen kertoo, että taiteilijana Touko Laaksonen oli kiinnostunut miehistä, jotka edustivat aikansa ideoita miehisyydestä. 42 . paitsi eliitille. Heillä oli sitten lisäksi salaisia suhteita miesten kanssa. 1960-luvulla hyvinvointiyhteiskunta oli rakenteilla, ja köyhyys väistymässä elintason lähdettyä kiihtyvään nousuun. Myös homoseksuaalit uskalsivat jättäytyä naimattomiksi toteuttaakseen täysipainoisem- min homoseksuaalisuuttaan. Feminiinisyys oli sopiva rooli homosuhteisiin Yksilöllistymiskehityksen myötä osa homoista löysi itselleen uudenlaisen roolin, feminiinisen tavan ilmaista itseään. Jussi Nissinen sanoo, että feminiinisyys tarjosi homoille erillisen ja osin näkyvän alakulttuurin. on sitä edelleen. TOM OF Finlandin piirroshahmot merimiehistä, moottoripyöräilijöistä, tukkijätkistä ja nahkaan pukeutuneista miehistä loivat uudenlaisen kuvan homomiehestä. Perheen perustamisenkin itsestään selvyys alkoi vähän säröillä. Se antoi homomiehille vapauden ilmentää kaikissa miehissä olevia naisellisia puolia, mikä oli heteromiehille kiellettyä. . Perheen perustaminen kuului ajan itsestään selvyyksiin. . Niiden maskuliinisuus ei kuitenkaan ollut Touko Laaksosen keksintöä, vaan ympäröivästä kulttuurista lainattua. Homojen joukossa oli jo ollut feminiinejä miehiä, mutta sitä ei yleisesti ottaen pidetty kehuttavana ominaisuutena. Kuten tukkijätkistä, sillä Laaksonenhan oli nuori agraariyhteiskunnan aikana, psykoterapeutti, sosiaalipsykologi Nissinen valtakunnallisesta Sinuiksi tuki- ja neuvontapalvelusta sanoo Postimuseon Tom of Finland -näyttelyyn liittyvällä luennolla. Tosi mies oli myös ahkera, sillä työ oli ainoa keino elättää perhe . Ei tarvinnut enää huolehtia lähimmäisen toimeentulosta samalla tavalla kuin ennen. Myös homoseksuaaliset miehet menivät avioliittoon mieheytensä uskottavuuden säilyttämiseksi. Esimerkiksi agraarikulttuurissa työtä tekevissä miehissä nähtiin seksuaalista vetovoimaa . E Miehet ihailevat » Maskuliiniset merimiehet ovat olleet niin heteroiden kuin homojen mielestä seksuaalisesti vetovoimaisia. Se erottui selvästi heteromiehisyyden malleista. Aiemmat homojen miesihanteet eivät eronneet heteroseksuaalien ihanteista. Feminiini homo huomattiin myös hyvin helposti. Miesten feminiinisyys on ollut vaikea pala monille homoille sekä heteroille . Kun heitä oli enemmän eivätkä he peitelleet feminiinisyyttään, syntyi mielikuva homouden ja feminiinisyyden yhteen kietoutumisesta, Nissinen kertoo. Feminiininen käytös hävetti 60-luvulla mo-. Kansalaisilla alkoi olla enemmän yksilöllisiä elämän polkuja.
Tom of Finland toi ylpeänä esiin miesten välisen seksuaalisuuden. Niin valtaväestön kuin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen keskuu- dessa on yhä enemmän tilaa luoda persoonallista tyyliä. Sukupuolen moninainen ilmentäminen sallitaan yhteiskunnassa kuitenkin paremmin joidenkin keskuudessa kuin toisten. Nissinen huomauttaa, että miehen naismaista käyttäytymistä pidetään edelleen paikoin huvittavana. Hän oikeastaan kouli kuvaamistaan hahmoista pois kaiken mahdollisen naismaisuuden samalla säilyttäen heidän leikillistä poikamaisuuttaan. » Ahdistuneimmat seksuaali- tai sukupuolivähemmistöjen jäsenet tulevat lestadiolaisilta alueita tai paperitehdaspaikkakunnilta. Aiotteko kukkakauppiaaksi? Feminiinisyys on pitänyt pitkään pintansa miehelle sopimattomana ominaisuutena. Vielä ainakin 80-luvulla silloin armeijan kutsuntojen yhteydessä pidetyssä psykologisessa testissä kysyttiin kummallisuuksia nuorilta miehiltä. Esimerkiksi, että ovatko he koskaan halunneet ryhtyä kukkakauppiaiksi. . Naispuolisten homoseksuaalien seksuaalisuuden kuvallinen ilmentäminen lienee vielä vallan kahleissa. Mia Hemming Lähteenä käytetty myös Jaakko Tawastin & Marianne Luukan historiakilpailun artikkelia Suomen naisten tie tasa-arvoon, Koulutuskeskus Salpaus 8.3.2010. 43. Ja toisia oudoksutti. . 90-luvulla alkoi nousta voimakkaammin esiin ajatukset sukupuolen moninaisuudesta, mikä sitten näkyi myös ulkoisissa olemuksissa. Kenties Perussuomalaiset vetävät maskuliinista imagoa ihailevia miehiä (ja naisia) puoleensa enemmän kuin vaikkapa Vihreä liitto. . miehisyyttä nia homoja. Joskus myös totesin, että ahdistuneimmat seksuaali- tai sukupuolivähemmistöjen jäsenet tulevat lestadiolaisilta alueita tai paperitehdaspaikkakunnilta. Entä missä viipyvät eroottiset lesboikonit ja niiden tekijät. Ammattikoulussa homoseksuaalisuuden esiintuominen ja sen ilmentämi- nen on paljon vaikeampaa kuin esimerkiksi taidelukiossa. Samojen hahmojen käyttäminen voimauttavina kuvina lienee hyvin vaikeaa, monella tapaa. Touko Laaksonen otti siihen taiteessaan selvästi etäisyyttä. Tähän asti eroottiset naishahmot ovat kertoneet naisten seksualisoimisesta ja miesten alistavista katseista
Kotkanpoikien puolesta sopii tietenkin iloita, ja onkin mielenkiintoista nähdä miten uusi uljas KTP pärjää liigassa. Kukaan toinen ei pääse lähellekään. Jullithan nousivat vihdoin liigaan ja ensi vuonna on luvassa melko kiimaisia Stadin derbyjä. Viikinkien kohtalo taas oli karu. JA: Sympaattisten Viikkareiden konttaaminen harmitti täälläkin. Unkarissa oli Viikinkeihin on toverillinen, joskin lämvallan mukavaa, vaikka hävittiinkin. min. Hänen valmennettavansa voittivat molemmat isorahaiset lämminveristen ikäluokkakisat. KORVENOJAN Jontte Boy oli 3-vuotiaiden kriterium-ajon sankari ja Jonesy putsasi 4-vuotiaiden derbyn pöydän. Tämä toki saattaa olla toiveuniAattona tulee pukki ilman lahjoja. osastoa. EV: Puujalat kopisevat sekä tässä keskustelussa että Stadikalla. JA: Kaikki on mahdollista. Terveyden salliessa se lienee seuraava kansainvälisen tason ravitähti. Nyt tämä ?kaikkien aikojen kovin. Väitetään, että paana olevaa Tony Pulisia. mies voi rakastaa monEV: Joulu-Kuqia ei taida MM-kisoissa taa naista mutta vain kukaan enää menneen kauottamassa yhtä jalkapalloseuraa. den ansioiden perusteella ehdottaa. Korvenoja tekee selvästikin jotakin oikein. Jouko Joentausta PIRJE FAGER-PINTILÄ Mixu Paatelaisen ja Huuhkajien kaikkien aikojen karsinta ei ole käynnistynyt toivotusti. Vakiointtäjät goes 2014 » Vasuri puhuu -kisablogista tutut vakiointtäjät Elina Vainikainen ja Jaakko Alavuotunki palaavat rikospaikalle paketoimaan jalkapallovuoden 2014. Tänä vuonna riitti sitten draamaa ihan viime metreille. Hongasta tehtiin halkoja ja ilmeisesti KTP nousee sittenkin liigaan. Elina Vainikainen: Olihan tuo surullinen päätös Hongan katastrofaaliselle kaudelle, mutta en oikeastaan osannut edes yllättyä. Hurja on varsan tulostaulu: 10 starttia, yhdeksän voittoa ja yksi kakkonen. HYVÄ VALMENTAJA saa yleensä hyviä hevosia talliinsa, mutta taitamaton treenaari saa hyvästäkin huonon. Itse toivon omalta seuraltani elämyksiä ja JA: Erzi-tonttu rymistelee pihalla, eteenpäinmenoa yhteisöllisyydessä. mutta ei osu ovesta sisään. Eivät kaikki ole taamista yksin Paatelaisen pannuun. heteroita ja hankalaa se piikkiin voi laittaa. ALL OVER PRESS / PETTERI PAALASMAA F Korvenojalla taas vuoden ravitähti VANHAT TÄHDET sammuvat ja uudet syttyvät myös raviurheilussa. Harvoin vaivautuneet, hyvätkään hevoset palaavat tasolleen, vaikka vielä voivatkin ?tulla takaisin?. Korvenojalla ovat uudet komeetat olleet ravivuoden 2014 aikana tulessa. iiriksi? Jaakko Alavuotunki Floppi: Huuhkajien kaikkien aikojen JA: En tiedä, mutta tuhkakuppi on kymriksi blwchllwch. Etenkin, kun aion olla itse paiVakiointtäjien vuoden topit ja ?opit kalla kailottamassa chantteja. Mutta kyllähän Heteniityllä mieEipä noille reissuille mitään gloryhuntlellään kököttäisi tulevanakin suvena. taavia valavuoria kaivatakaan. JA: Ehkä ensi vuonna siirrytään jo EV: Tosissaan toivoo, että Pohjoisplatoniselta tasolta seuraavalle levelille. Irlannissa tuuli kääntyy pöllöille myötäiseksi. Näin helsinkiläisenä oli paljon jännitettävää, kun stadilaisseurat kunnostautuivat Ykkösen sarjataulukon molemmissa päissä omilla tavoillaan. Eipä taida Liiganousut ja muut eikuitenkaan olla Paxulle pätevää seuraajaa tiedossa, jos vät ole niin tärkeitä. Eiköhän tässä Pöllöliitto ei tajua värvätä vaEV: Minä toivoisin vielä joskus olla seuran. Luvalla sanoen, jo oli ole varmaan vieläkään herännyt. Mixun Huuhkajatkin ovat jo melkein onnistuneet puppeloimaan sen kuuluisan kaikkien aikojen tilaisuuden. muuten toivoit pukilta futisvuodelle JA: Tuleeko teille muuten jouluna kuusta? 2015? EV: On boikotissa, sattuneesta EV: Olisihan se huikeaa hurrata täysyystä. dellä stadionilla lokakuussa EM-kisaJA: Ei tarvitse meillekään hommata. paikan varmistuttua viimeisessä kotiottelussa. Tällä hetkellä taitaa seuran tulevaisuus olla täysin auki. Jontte Boy kävi myös Italiassa voittamassa isorahaisen ikäluokkalähdön. Kaiken kukkuraksi myös kriteriumin kakkoseksi kirinyt Glory Dancer on Korvenojan valmentama. 4-vuotias Jonesy on tienannut omistajilleen hiukan yli 300 000 euroa. Vielä vuosi sitten ME-juoksija Brad De Veluwen nimi oli kaikkien huulilla. Mitä aikakin. ». Vuotta nuorempi Jontte Boy on tehnyt tiliä jo reilut 290 000 euroa. Sulavaravinen Jontte Boy kulkee jo nyt Bradin latuja. Kuinka monta ruuEV: KAUANKO muuten kesti toipua kesän mista ja korruptioskandaalia tarvitaan, turnauksen univeloista, vieläkö tulee ennen kuin liitto nöyrtyy siirtämään mieleen. Bradi palannee radoille aikaisintaan ensi keväänä, mutta tuskin se enää on entisensä. Tämä opittiin karsintojen muuttuminen via doloroCardi?ssa 2009. saksi heti alkumetreillä. Korvenoja on ilman epäilyjä viime vuoden ravivalmentaja. on painunut miltei unholaan. Tuomas Korvenojan tallin ravitähti jätti kotimaan radat, vaihtoi valmentajaa ja siirtyi Ruotsiin toipumaan jalkavaivastaan. Ei Fingerpori-tarkoituksessa. 2022 MM-kisat Qatarista? Toppi: HJK:n pääsy Eurooppa-liigan JA: Tämä futisvuosi on ollut unenomainen satu monella tapaa, joten en lohkovaiheeseen. Huonoimmassa tapauksessa Kakkosen sarjapaikka menee muoviselle venäläisviritykselle. JAAKKO ALAVUOTUNKI: EV: TUNTUU, että suomifutiksen yleisessä Tuomas Korvenoja ja Jontte Boy. 44 tasossa olisi petraamista. Eiköhän tässä vielä jostäneelle Mika Nurmelalle. kus olla MM-kisoissa ottamassa teutoneilta 6?0 pannuun. Elina Vainikainen Floppi: FIFA. Eikä tuota kontteutoneilta 6?0 Tämähän on kukkupuhetta. Molemmat keräsivät tukun rahaa myös ulkomailta, etenkin Ruotsista. Mitä on muuten ?puusilmä. Jos se nyt sinne pääsee. JA: Ykkösessä nähtiin kaikkien aikojen kausi ja nämä viimeiset käänteet olivat ikään kuin kirsikka kakun päälle. Liigassa HJK:n ylivoima vei puolestaan mielenkiinnon ja muut mitalit otettiin tylsästi pakittelemalla. EV: Totta. Onneksi vuosi EV: Rautavuoria kyllä kaivattaisiin. 2015 voi vielä kaiken muuttaa. Tihistä ja kumppaneita on vähän ikävä. Toppi: Ykkösen kauden viimeinen ottelu JJK-AC Oulu Harjulla ja kannatJA: Mulla on ikävä Roy Hodgsonia. Toisaalta tikulla silmään sitä, joka vantajaryhmien yhteischäntti uransa pääthoja muistelee. Muurison uuteen seuraan raAnttia lainaten, materiaali kastuminen naisellekin, pihkuna. En on kapea. JA: Noh, Nurea lainatakseni: ei ole vielä päässyt yli TamUsta ja suhteeni matka tapa, vaan seura
1UVC [JFGV ? OCMUC [JFGV 3$/9(/(00( PD SH OD O[ÑU UKNO¼NCUKMQTLCWMUGV [MUKNÑNNKPGP RCNXGNW X CUGPPWUV[Ñ QOCNNC XGTUVCCNNC X X /LHODKGHQ $37((.., 1RVKMMQ 8 2CWNKP -[ YYY QRVKMMQRCWNKP EQO 041 527 0872 Eläkeläiset ry Sturenkatu 4, 00510 HELSINKI info@kulttuuritalo.. www.kulttuuritalo.? ZZZ OLHODKGHQDSWHHNNL À Yrjö Sirolan Säätiö Pensionärerna rf 3XK ZZZ VLURODQVDDWLR ¿ WRLPLVWR#VLURODQVDDWLR ¿ POHJOIS-SUOMEN VASEMMISTOLEHTI www.elakelaiset.? www.kansantahto.fi TOIVOTAMME RIEMUKASTA UUTTA VUOTTA 2015! Vasemmistoliiton ay-työntekijöiden tapaaminen 11.11.2014 Anttila Tapio Asara-Laaksonen Teija Eila & Markku Grekelä Esko Haikara Inka Herttuainen Auli Holappa Heikki Kaleva Arto Kallinen Kaija Kantola Malla Kauppinen Veikko Kinos Jukka Kuisti Kari Kuntonen Veli-Matti Laukkanen Erkki Lehto Timo Lehtonen Turja Lumijärvi Marjut Lyytinen Juha Moilanen Outi Mäki Simo Nieminen Raimo Närhinen Pekka Ollas Juha Palokangas Markku Raittio Raija Rasilainen Raisa Riima Raimo Ruotsalainen Tuuli Salonen Antti Sillanpää Minttu Siltala Hannu Simonen Riina Varajärvi Marko Viitanen Jarkko Viljakainen Eila Öystilä Karoliina 45
Miten valkea (siirto) voittaisi? Ratkaisu: 1. Viskigrogi vuonna 1933 valmistuneesta elokuvasta Sininen varjo. Edvin Bovellán vuoteen 1906. Kuusi. Frans J. Mikä oli Ansa Ikosen viimeinen elokuva? 10. Lxe5. Pelissä tapahtui: 2. Pelijännityksestä tai hyvän olon tunteesta johtuva hetken herpaantuminen voi kääntää soinnut mollivoittoisiksi. Bad Königshofenissa 2007 pelatussa pelissä Prusikin?Naiditsch kuvion asemassa valkean voitto on käden ulottuvilla, mutta käsi ei käynyt. Ketä Claes Andersson esittää Anssi Mänttärin elokuvassa Morena? 3. Txg7?. Montako Jussi-patsasta Laineen Tuntematon sotilas sai? 6. Txg7! Txg7 2. Mitkä ovat komisario Palmu -elokuvien päähenkilöiden nimet? 7. Päähenkilön, Punapartaisen, vanhempaa veljeä. 3. Mistä F.E. Lisää kuoreen merkintä Ristikko. 5 4 3 Ristikon 19.12.2014 oikea vastaus Ristikon voittajat julkaistaan Viikkolehdessä 9.1. 2 1 a b c d e f g h Voiton pelaaminen shakkipelissä vaatii huolellisuutta ja tarkkuutta. Palmu, Toivo Virta ja Väinö Kokki. Valentin Vaala. Voikukantie 5 B 13 Helsinki. Don Siegelin Telefon (Puhelin) 1977. Hurskas kurjuus. Tilinumero IBAN-muodossa: Missä elokuvassa Spede Pasanen esiintyi ensi kerran? 2. d4 ja valkea antautui. 46 Vastaukset 1. Millä nimellä Valentin Jakovinpoika Ivanoff tuli tunnetuksi suomalaisessa elokuvassa? 8. Sillanpään romaanista ei ole tehty elokuvaa? 1. 8 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. Ristikko 2.1.2015. Mikä oli Mika Waltarin ensimmäinen palkkio elokuvasta? 4. Mikä oli Edvin Laineen alkuperäinen nimi? 5. Mikä oli Pekka ja Justiina Puupään osoite? 9. Ristikko Shakki Onks tietoo? Nimi ja paikkakunta: 7 6 Oikein vastanneiden kesken arvotaan kolme 10 euron palkintoa. Vastaukset 7.1.2015 mennessä osoitteella Kansan Uutiset, PL 64, 00501 Helsinki. Ville Salmisen Laivan kannella 1954. 2
Usein kritiikki on eduskuntataloa ja vaativat eläkkeiollut paikallaan ja asioitahan voisiinsä korotusta. Kiitos niistä! Jotkut yhtä aikaa. kokoontuneet suurmielenosoitukovat kehuneet ja toiset haukkuneet. seen. En olisi tässä talossa pysynyt näin kauan ilman loistavia työtovereita ketään erikseen esiin nostamatta. Eikä tarvinnut välittää tuon taivaallista pörssikursseista eikä kilpailukyvyn haasteista. Pesti päättyi uuden vuoden käynnistyessä. Ihan vielä ei kuitenkaan ole hyvästijätön aika. Avointa . Niiden kanssa vain opittava elämään.? Kansan Uutisilla oli Kotkankadulla oma kirjapaino. NYT ON kiitoksen paikka. Verkkolehden vuotta sitten tällä samalla palstalla: ?Uudet ajatukset ja ratkaisuvaihtoehdot eivät synny umpiossa. Olen edelleen samaa mieltä, mitä totesin reilut kuusi uniikkeja kävijöitä on noin 170 000. Tuhannet eläkeläiset kiersivät Niin pitää ollakin. Puolueen johto ja muutkin vasKUUDEN VUODEN aikana suurin muutos on tapahtunut tuullisilla paikoilla olevat ovat sietäneet tekemisiämme siinä, että digitaalinen media, älypuhelimet ja tabletit silloinkin, kun ne eivät ole heitä miellyttäneet. Välillä tein kymmenen vuoden loikan kannattaja, lehdessä on käsitelty monipuolisesti hypäätoimittajaksi Demokraattiseen lehdistöpalveluun. vinkin erilaisia ajankohtaisia aiheita. Lehti määrittelee itsenäisesti linjansa. Nyt juttu vilahtaa verkkoon napin painal- luksella muutamassa sekunnissa ? kehitystyö on jatkuva prosessi . En ole koovat lyöneet itsensä todella läpi. kenut komentelua. Samalla ovat lisääntyneet painettujen lehtien ongelAvoimessa keskustelussa tapahtuu välillä toki ylilyönmat, joita talouslama ja valtiovalta ovat vain jyrkentätejä, mutta se on osa sitä hintaa, mikä avoimuudesta jouneet. dutaan demokratiassa maksamaan. eli Kaikkia ilman ympäristöhaittoja. perästä kuuluu. ei koskaan Aloitin muuten KU:n juttujen teon haastattelemalla eduskuntaVUOSIEN MITTAAN olen saanut kaikenvoi tyydyttää talon edessä eläkeläisiä, jotka olivat laista palautetta. tai miten sen nyt ottaa. Jokainen päivä pitää muistaa alkeistotuus, että lukijoita varten me lehteä teemme ja ilman heitä sitä ei olisi olemassa! EMILIA KUKKALA Ensi viikolla e SYL:n tuor ja a t h o j n e e puh on ä ä p n e v r ä Jari J en e h r e p i r a n duu kasvatti Heikki Patomäen vaihtoehto talousohjelmaksi 47. Ehdottoman MARTTI LINTUNEN samanmieliset rakentavat helposti ympärillään olevaa aitaa aina vain korkeammaksi niin, etteivät he lopulta enää itsekään pääse leiristään ulos.? ?Journalismi myös elää ristiriidoista, kon?ikteista ja vastakkaisasetteluista eikä niitä pidä kavahtaa eikä tietoisesti pyrkiä estämään. Historioitsija Markku Kuisma, Yliopisto 10/2014 » Viimeinen sana Jouko Joentausta jouko.joentausta@kansanuutiset.? Kuusi vuotta ja risat KUUSI VUOTTA ja kaksi kuukautta on pitkä aika . Ainakin moni asia on siinä ajassa muuttunut. Aloitin Kansan Uutisten päätoimittajana marraskuun alussa 2008. Sinä aikana olen saanut kokea alan rajun murroksen, joka on heilutellut monin tavoin myös Kansan Uutisia. ja välillä Pari kuukautta sen jälkeen, kun aloitin päätoimitkipakkaakin . keskustelua tarvitaan myös vasemmiston tajana, julkaisimme ensimmäisen version KU:n verktulevaisuudesta ja politiikan sisällöistä. kolehdestä. Nytkin tehdään uutisia seitsemänä päivänä, mutta verkkolehteen, jota pyöritetään pääosin tästä kerran viikossa ilmestyvästä paperisesta lehdestä saatavilla rahoilla. Kun tein ensimmäisen KU:n juttuni kesätoimittajana toukokuussa 1974, kirjapainossa porisivat vielä latojien lyijypadat. Kiitos jokaiselle yhdessä ja kaikille erikseen . Kaikkia ei lis- kuin politiikan toimittajana, urheilun iltamiehenä, myöskään koskaan voi tyydyttää yhtä aikaa. toimitussihteerinä, uutis- ja toimituspäällikkönä sekä Vaikka Kansan Uutiset on Vasemmistoliiton äänenpäätoimittajana. Vielä vuonna 1984 oli lupa olla kohtuullisen valistunut kansalainen, vaikka tykkäsi vain kauniista runoista. Kokonaan eläkkeelle jään vasta syyskuun alussa, ja työpäivät loppuvat kesäkuussa. Kaikkiaan olen ollut yli 40 vuotta toimittajan ammatissa viidellä eri vuosikymmenellä. Jotenkin tuntuu tudaan katsoa monesta eri näkökultulta. masta. Uutisfriikkinä olen ollut ihanneKriittinen palaute pitää varpailammatissa. myös hienolle avustajakaartille! Suurin kiitos kuuluu kuitenkin lukijoille, jotka pitävät lehden pystyssä. Aloitimme nollasta ja nyt käyntejä verkkoKansan Uutiset on ollut yksi foorumi uusille ajatuklehdessämme on kuukausittain reilut 300 000, joista sille. Lehti ilmestyi seitsemänä päivänä ja sillä oli oma paino, kun ensi kerran Lehtitalon oven avasin Kotkankadulla. Kansan Uutisissa vuosilaan, mutta se kertoo samalla myös kymmenten saatossa olen saanut olla niin uutis-, kunnalsiitä, että arvostelija ei ole välinpitämätön
09 7596 0208 www.kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu Jokainen tilaaja maksaa tilauksen itse . Lahjan antajan täytyy itse ilmoittaa lahjan saajalle tilauksesta. tilaukset@kansanuutiset.fi p. Timo Mäkelä Ei siihen joulua tarvita. Asiallisen & edullisen lahjan voi antaa läheiselleen koska vaan: Kolmen kuukauden Viikkolehdet kympillä. Tarjous koskee vain uusia tilaajia. Tutustumistilaus on määräaikainen ja loppuu automaattisesti tilausjakson päätyttyä. (X) tai alla on lahjatilauksia, MAKSAJAN YHTEYSTIEDOT: Lehden saaja Lehden saaja Osoite Osoite Postinumero Postitoimipaikka Postinumero Lehden saaja Lehden saaja Osoite Osoite Postinumero Postitoimipaikka Postinumero Postitoimipaikka Postitoimipaikka Postimaksu on maksettu
Potilaita ei leimata friikeiksi, vaikka monenlaista värikkyyttä joukosta löytyykin. THE EVERLAST PRINSESSA MTV3 pe klo 20.00 Yle TV1 su klo 21.05. toisenlaista auktoriteettia kuin ylilääkärin valtakoneiston koulima habitus. Viime mainittuna Samuli Edelmann yllättää myönteisesti tekemällä uransa kypsimmän roolityön. The Everlast on takahuonekomedia. ktion puitteissa debytoiva ohjaaja Arto Halonen tunnustettu dokumentaristi. Hänen tarinansa kautta elokuva Prinsessa (2010) tuo päivänvaloon 1940ja 1950-lukujen psykiatrian vähemmän kunniakkaita lukuja. Aineksia on kriittiseen tykitykseen: yläluokkainen suomenruotsalainen ylilääkäri ajamassa innolla sisään ?uutta ja mullistavaa teknologiaa?, kohteena enemmän tai vähemmän tavallisista kansanihmisistä koostuva suojaton potilasjoukko. Prinsessa ei kuitenkaan vie kauhukierrokselle suljetun osaston syövereihin. Tapahtumat keskittyvät yhteen hääkeikkaan, jonka aikana bändin jäsenet joutuvat kohtaamaan omat haaveensa. Arkipäivän huolet, vanheminen ja väsyminen ovat nakertaneet orkesterin yhteishenkeä, joka joutuu nyt ankaralle koetukselle, kun bändin kunnia on kyseessä. Pääosissa Jarkko Pajunen, Jouko Puolanto, Juha Kukkonen, Pyry Nikkilä ja Minttu Mustakallio. Harri-Ilmari Moilanen KOTIKATSOMO: ORKESTERI . Voisiko kolmen kultalevyn Simone saada bändin uuteen nousuun. Menestys?lmiin Yksi lensi yli käenpesän (1975) on reilusti etäisyyttä, ja verraten kaukana keikkuu myös Timo Koivusalon Kalteva torni (2006). Lämminhenkinen lähestymistapa on oivallinen. Linjakkaassa kronikassa liehuu voimallisena humaanisuuden lippu, ja tärkeä ajaton sanoma kattaa mielenterveystyötä laajemman alueen: Prinsessa peräänkuuluttaa ymmärrystä kohdata erilaisuuksia. Prinsessan onnistuminen juuri tässä muodossa on aika jännä saavutus, onhan pitkän . Unelma menestyksestä elää kuitenkin vahvana. Käsikirjoituksen ovat tehneet Halonen, Pirjo Toikka ja Paavo Westerberg. Katja Küttner on nappivalinta päärooliin. Sen potilaana vietti elämästään yli 50 vuotta Anna Lappalainen (1896? 1988). Naispäärooliin Mollberg yritti saada Meryl Streepin, mutta niin kansainväliseksi tuotanto ei sentään auennut. Kuvassa Juha Kukkonen ja Jarkko Pajunen. Orkesterin yhteissoitto takkuaa takahuoneessa THE EVERLAST oli aikoinaan hittibändi. Tänään se soit- taa vain häissä. 3.1.?9.1.2015 | VIIKKO 2 Tv&Radio Ystävät, toverit on elokuva rahan vallasta ja ahneudesta toisen maailmansodan aikana Petsamossa. Mukana ovat myös muun muassa Krista Kosonen, Peter Franzén, Irma Junnilainen ja Antti Litja. Musiikkiraidan ja Tuomas Kantelisen alkuperäismusiikin hengessä Prinsessan pohjavirettä voisi luonnehtia mozartilaiseksi: avainsana on valoisuus. Bändin yhteishenki punnitaan takahuoneessa. Suunnitelma on ketteräkielisen Jasen, joka bändin johtajana pelaa omaa peliään muiden soittajien selän takana. Okko Leon kirjoittama ja Matti Ijäksen ohjaama Orkesteri . Hilpeys, haikeus ja järkyttävyys vuorottelevat tuoden elokuvaan omintakeista tragikoomisuutta (?naurua kyynelten läpi?). Hänen pyöreän pehmeä olemuksensa säteilee ?prinsessana. Elokuvan mielisairaalassa on tilaa hauskoillekin hetkille. Rooli meni ruotsalaistuneelle Stina Ekbladille. Miespääosaan löytyi virolainen näyttelijä ja teatteriohjaaja Mikk Mikiver, jonka ura elokuvissa oli alkanut jo 1960-luvun alussa. RAUNI MOLLBERGIN KINO SUOMI: YSTÄVÄT, TOVERIT Yle Teema to klo 22.40 Sijaiskodista toiseen riepoteltu kabareetanssija Anna Lappalainen (Katja Küttner) päätyy mielisairaalahoitoon, ja pian henkilökunnalle ja muille potilaille selviää, että Lappalainen kärsii voimakkaasta harhasta. Kellokoski, here I come Otsikko viittaa Juice Leskisen hittibiisin pohjalta tunnettuun mielisairaalaan. Pääosissa Mikk Mikiver ja Stina Ekblad. Kuin silloin ennen 1930-luvun Petsamoon sijoittuva suurelokuva Ystävät, toverit kertoo hurjasta pohjoisesta loukosta, jossa kansallisuudet kohtaavat, raha vaihtaa omistajaa ja rikkaus ja kurjuus käyvät rinnakkain. Mollbergin viides pitkä elokuva kasvoi hankkeen aikana suureksi kansainväliseksi yhteistuotannoksi, jossa oli väkeä Suomen lisäksi Ruotsista, Virosta, T?ekkoslovakiasta, Espanjasta, Marokosta ja Japanista. Esimerkiksi PirkkaPekka Petelius tekee arvokkuutta hehkuvan roolityön, jossa ei ole minkäänlaista hekottelun aihetta. Prinsessa käsittelee rankkaa tosipohjaista aihetta vähän kuin realismin tuolla puolen. Halosen ohjauksessa on silmää sekä tilalle että tilanteille, ja Prinsessa ylipäänsä malliesimerkki siitä, miten hyvä elokuva on kollektiivisen osaamisen synnyttämä kokonaisuus
13.06 Lakatut varpaanlitiikan arkipäivää. 20.08 Sää. 06.30 vardi. luonnontutkija 19.00 Matkakumppanit 19.30 Yle Nyheter TVnytt 19.40 Sportnytt 19.50 Luontoretkellä 20.05 Nikolaj ja Julie (12) 20.50 Näin Norjassa 21.00 Melkein unplugged: Linda Lampenius 21.52 Hevosvoimia 22.00 Fork ElectroVocal Circus 23.00 SVT:n ohjelmaa 11.00 Moderni perhe (S) 12.00 Miehen puolikkaat (S) 12.30 Miehen puolikkaat 14.00 Anthony Bourdain . 15.03 Urheilurasää. 21.50 Merisää. Laajemmalla yhteiskunnallisella tasolla etualalle nousevat työläisten taistelu oikeuksiensa puolesta, ensimmäisen maailmansodan heijastukset sekä tekniset keksinnöt (?elävien kuvien ihme?). Vaikka tapahtuu hyvinkin raadollisia juttuja, pohjavire ei ole synkeä. 07.04 Onnen sävel. Soitinra- tusmusiikkia . 20.03 Urheiluradio. HD Scott & Bailey (12) Yle Uutiset Urheiluruutu Uutisvuoto Löytöretkiä maailmaan Nuori Morse. Miehet valoa etsiin Raimo . 06.00 Yle Uutiset. Yle Uutiset. 07.00 Yle Uutiset. Tarja Närhi. kohti tuntematonta 15.00 Top Chef 16.00 Dieetit vaihtoon! 17.00 Ensisilmäyksellä (7) 18.00 Rillit huurussa (S) 18.30 Simpsonit (7) 19.00 Naapurit-arvonta 19.05 Simpsonit (7) 21.00 Rush Hour (16) 22.50 Killer Karaoke 23.50 Tyhjätaskut (S) 00.15 Anthony Bourdain . 13.03 Yle Uutiset ja sää. 06.25 Aamusoitto. 20.00 Yle Uutiset. 18.00 arkipäivää. O: Jan Troell. (7) 11.50 Vaaleanpunainen pantteri 12.00 Matkaoppaat 12.30 Matkaoppaat 13.00 Matkaoppaat 13.30 Matkaoppaat 14.00 Eläinten pelastajat (7) 14.30 Eläinten pelastajat (7) 15.00 Mitä tuli tehtyä 16.00 Tulossa: Loirinuotiolla 16.05 Hyvät ja huonot uutiset 17.05 Just Visiting . (16) Isänmaan puolesta (16) Mentalist (12) Mentalist (12) Voittostudio Nelonen 07.00 Onnenarpa 08.30 Merieläinten pelastajat 09.00 Villiä menoa eläintarhassa (S) 09.35 Villiä menoa eläintarhassa (7) 10.10 Aasi ja puolikuun ritari (Donkey Xote/EspanjaItalia 2007). 08.05 Tekijä. O: Lauri Maijala. 09.05 Muistojen bule- 06.03 Sää. 18.50 Meri- 08.00 Mamma Maria! . 23.00 Yle Uutiset. Podemos-puo- Uutiset. Karanneen pikkupojan tapaus ja lehtimiehen murha käynnistävät vyöryn. 15.08 Entisten nuorten sävelilta. Yle Uutiset ja 09.06 Lauantai-Suomi. 07.50 Meritaa. 18.55 Suomi tänään. Se mullistaa hänen elämänsä. Työläisäiti innostuu valokuvauksesta ohjaustyö Ikuistetut hetket (Maria Larssons eviga ögonblick, 2008) on tyylikkäästi nostalginen epookkidraama 1900-luvun alun Ruotsista. Maria Heiskanen vakuuttaa sielukkaana, sitkeänä ja taiteellisesti lahjakkaana Maria Larssonina. 06.56 Päivän mietelause. 14.50 Kaksi osaa lev y t peutti. kaasu pohjassa 02.00 Australian rajalla RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 1900-luvun alun Ruotsissa työläisnainen Maria (Maria Heiskanen, kuvassa) voittaa arpajaisissa kameran. 17.40 Eurooppa- kynnet . 22.05 Koe-eläinpuisto. (Finding Vivian Maier, USA 2013) 22.20 Ikuistetut hetket (Maria Larssons eviga ögönblick, Ruotsi 2008) 1900luvun alussa työläisnainen voittaa arpajaisissa kameran, joka mullistaa hänen elämänsä. Pääosissa: Vesa-Matti Loiri, Marjatta Raita, Spede Pasanen, Simo Salminen. Kaikki rajat rikkova komedia perustuu Juha Vuorisen romaaniin. HD (16) Yle Live: Justin Bieber Oslossa 06.00 08.05 08.30 09.00 09.25 09.50 10.15 10.55 11.00 12.40 13.50 16.00 17.00 18.00 19.00 19.10 19.30 20.00 21.50 22.00 22.10 22.15 22.25 22.40 00.30 01.35 02.35 03.30 Voittostudio Littlest Pet Shop (S) Katti kaiken tietää! (S) Pokémon (7) Daltonit (S) Scooby-Doo! Mystery Incorporated (7) Chaplin (S) Pilanpäiten Karvinen herää todellisuuteen (7) Viidakon veijarit Etelänavalla (S) Maameren tarinat (12) Nigel Marven: Eläimet salapoliiseina MTV Sport: Ravikunkku Mäkihypyn maailmancup Seitsemän Uutiset MTV Sport Uutiset Manitbois (S) Uuno Turhapuro. (7) Pilanpäiten Kymmenen Uutiset Päivän sää Lotto ja Jokeri MTV Sport Uutiset Wallander: Kaipaus (Wallander: Saknaden, Ruotsi 2013) Ystadin liepeiltä löytyy nuoren naisen paloiteltu ruumis. Sanna Kiiski 11.00 Elli Collan 15.00 SPOTIFY TOP sää. valtakunnan terapeutti 21.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 22.00 Yle Uutiset 22.05 Sari Helin 23.00 Mikä maksaa. 00.05 Yöradio. 03.15 Poppikoulu. Yle Puhe 06.00 Yle Uutiset 06.03 Aspekti 07.03 Kuusi kuvaa: Paola Suhonen 07.45 Tarinoita lapsille: Liisan seikkailut ihmemaassa 08.00 Yle Uutiset 08.05 Puheen Aamun viikko 10.00 Yle Uutiset 10.03 Noronen & Kivelä 11.00 Yle Uutiset 11.02 Ali ja Husu 12.00 Puheen Viikonloppu 13.00 Yle Uutiset 13.02 Puheen Viikonloppu 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Viikonloppu 15.00 Yle Uutiset 15.02 Lindgren & Sihvonen 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Viikonloppu 16.30 Urheiluilta: Jääkiekkokierros 20.00 Alivaltiosihteerin viikko 20.25 Ruuskanen ja Skinnari: SuperMaxPro 20.55 Tohtori Raimo . 18.00 19.08 Lempimusiikkia. Ohjelmassa tarkastellaan Ehtookelloina Espoon kirkon kellot kuluneen vuoden synkeää maailman18.01 Iltahartaus. 19.03 Sibelius 150: Yksinlaulujen dio. Juontajana Sanna Pirkkalainen. Tienviittoja: Tommi Laition retki nuo- ENS (väli) oma toive tai haaste 16149 risojohtajaksi 23.00 Radio 1 vastaa. 18.03 Urheiluradio. Gösta Sundqvistin käsikirjoittama ja kipparoima radiohupailu. 08.05 Onnen sävel. vän mietelause. 10.00 Yle Uutiset. Sininen tammi. 18.08 Sekahaku . 12.15 Risto Nurmen luontoradio. 06.04 Aamupala. 21.03 Poppikoulu. 04.02 HajaUutiset ja sää. 19.03 Urheiluradio. 100 . kohti tuntematonta 01.15 Voittostudio 09.55 Jaksa paremmin 10.25 Kuuluisat kuppilat 10.55 Kuuluisat kuppilat 11.25 Mahdoton illallinen 12.20 Jeff Corwin ja valtamerten salaisuudet 12.50 Jeff Corwin ja valtamerten salaisuudet 13.20 Entisöintipaja 13.50 Kuuluisat kuppilat 14.45 Huima konttihuutokauppa (S) 15.15 Hurja remontti 16.10 Hurja remontti 17.05 Amerikan kovimmat keräilijät 18.00 Australian kovimmat keräilijät 19.00 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 20.00 Rikkaiden panttilainaamo 21.00 Guinness World Records 22.00 Trigger Happy TV (7) 22.30 23.00 Pomo piilossa 00.00 Panttilainaamo 00.30 Bullrun . 19.00 Yle Uutiset ja 15.00 Yle Uutiset. Kai Ulmanen. 04.47 kentaja ja muusikko Juhana Nyrhinen Aamupala. 16.05 Faunin iltapäivä. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 10.00 Kalle Haatanen: Suoma- Suomi soi. 07.45 Hartaita säveliä. 18.10 Lauantain poliittista saldoa. 21.35 Novosti Yle. N: Joonas Saartamo, Krista Kosonen. 06.15 Aamuhartaus. 16.05 Entisten nuorten sävel23.10 Yöklassinen. lahja. 17.15 Maailmanpo- Urheiluradio. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 17.15 YleX 06.30 YleX Aamu Remix 10.00 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Yle Uutiset 11.02 YleX Himotuimmat Jokaniemen sävelradio. Tämä löytää valokuvauksesta hetken valoa raskaaseen työläisäidin elämäänsä. 11.00 Yle Uutiset. balettisarjasta Rodeo. Radio 1 11.03 Levylautakunta. 15.00 Radioteatteri klo 18.1 12.00 Yle Uutiset ja sää. 0 esittää: Sheriffi McGee. 12.15 Lauantai-Suomi. 15.25 Etnohetki. (0,40 e). Satujen maa. 4/4. 13.00 Yle Uutiset. Juopon ja naisiin menevän aviomiehen roolissa jyrää väkevään tyyliinsä Mikael Persbrandt. Auttavan käden Marialle ojentaa valokuvausliikkeen empaattinen omistaja (Jesper Christensen). 16.00 Yle Uutiset ja sää. Ilta on omistettu omia teitään kulkeneille valokuvaajanaisille. 21.00 Vivian Maierin salaisuus. 22.05 lahja. (12) 00.25 Uusi Kino: Mantsinsaaren Robinsonit (S) 08.35 SVT:n ohjelmaa 14.30 Tallityttöjä ja eliittiratsuja 14.40 Aleksander Gamme, etelänavan valloittaja 15.40 Elokuva: Suuri karhu (12) 16.55 Saamelaissessiot 17.25 Kulttuurimatkoja katastrofialueille 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Äänijahti 18.30 Diwai Meri . Suomeksi puhutun koko perheen animaatioseikkailun pääosissa nähdään tutut eläinystävät Alex, Marty, Gloria ja Melman. 22.45 After Life (USA 2009). Pääosissa: Christina Ricci, Liam Neeson, Justin Long, Chandler Canterbury, Celia Weston. Ohjaus: Agnieszka Wojtowicz-Vosloo. 00.45 4D: Puolen tonnin murhaaja (12) 01.45 Ennustaja-TV Teema Muut 10.00 Lahjapaketti: Tyylitaiturit 10.00 Mad, muotia Italiasta 10.52 Twiggy, 1960-luvun supermalli 11.44 Diana Vreeland, muotimaailman legenda 13.06 Kate Moss, supermalli 13.57 Tinkimättömät tyylitaiturit 14.45 Arkistojen salat: Shaahi Persepoliksessa 15.30 Uudenvuoden konsertti Wienistä 18.00 La Boheme Oslosta 20.00 Historia: Pariisin kultainen aika 21.00 Teemalauantai: Naisia kameran takana. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Kylmä tapaus. Rikosetsivä Lake joutuu epäillyksi poliisin ampumisesta, ja se saa koko poliisipiirin varpailleen. Yle Uutiset Urheiluruutu Juoppohullun päiväkirja. Juha Berg on rapajuoppo. 09.15 Minna Lauansää. 07.03 Yle Radio Suomi Aamusoitto. Susanna Vainiola. 21.00 Yle Uutiset. N: Maria Heiskanen, Mikael Persbrandt. 07.00 Yle Uutiset. Kaksikon asiakas- ja ystävyyssuhde laajenee kauniiksi kuvaukseksi toteutumattomasta rakkaudesta. Ikuistetut hetket summaa nautittavasti ohjaaja Troellin useimmiten tosipohjaisen tuotannon perustekijät, suhteet yhteiskuntaan, aikaan ja sen vierimiseen. JAN TROELLIN 2 Naispäähenkilön perhe-elämä kulkee kuin vuoristorata tyyliin lapsi per vuosi, välillä iskee parisuhdeväkivalta. 23.03 Koe-eläinpuisto. Kaikkien Suomen miesten sankari Uuno Turhapuro seikkailee ensimmäisessä elokuvassaan. Ohjaaja: Ere Kokkonen, Suomi 1973. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 20.09 Hajatusmusiikkia . 00.00 Arkisto: Kielikorva 02.00 Arkisto: Ajatteleva, aktiivinen nuoriso 04.00 Arkisto: Markku Pölönen, Timo Koivusalo ja Martti Suosalo Radio Nova Yle Uutiset. 07.53 Onnen sävel. Hyvän epookkidraaman tapaan suhde kuvattuun aikaan on huomioitu myös filmimateriaalissa. Harri-Ilmari Moilanen IKUISTETUT HETKET Yle Teema klo 22.20 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Viikonloppu 17.00 Lyömättömät! 20.00 YleX Himotuimmat (u) 22.00 Parasta ennen! (u) 00.00 Yöradio 06.00 Yle Uutiset. 06.05 Hartaita säveliä. valtakunnan teratoivotut mässä. Viinanhuuruinen hauskuus saa kuitenkin kovan kilpailijan, kun Juha rakastuu. 05.50 Merisää. lituksia ja kiinalaisia kukkasia 09.00 05.52 Aamupala. 13.00 Välile10.03 Sää. Mitä yli 200-vuotiaaksi elävä grönlanninvalas on ehtinyt kokea elämänsä aikana. 09.40 tai-Suomi. 17.00 Merisää. 14.30 Poppikoulu. toivotut levyt. LAUANTAI 3.1.2015 TV 1 08.00 08.05 09.00 09.05 10.00 10.05 11.00 11.05 12.25 12.40 13.30 14.30 15.00 15.05 15.10 15.15 15.45 16.00 16.50 16.55 17.00 17.10 18.00 18.10 18.15 18.45 19.43 20.30 20.50 21.15 21.45 22.00 23.30 Yle Uutiset Avara luonto: Afrikka Yle Uutiset Kuka ryösti hylyn Yle Uutiset Bletchley Parkin sankarit Yle Uutiset Yle Uutiset alueilta Löytöretkiä maailmaan Sydämen asialla (7) Dokumenttiprojekti: Luurankokaappi (S) Luontoretkellä: Merikotkien uhka Yle Uutiset Yle News Pisara Annen ruokavieraat Löytöretkiä maailmaan Prisma: Kun maa nielaisee Novosti Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Arktinen odysseia Yle Uutiset Urheiluruutu Kuka kutsui Kokanderin Avara luonto: Jäämeren jättiläinen. 14.03 Maailmanpolitiikan lueen vahva nousu Espanjassa. Sukupuutto on ollut lähellä, mutta onneksi valas rauhoitettiin jo vuonna 1935. 12.00 Turun tuo- 09.00 Yle Uutiset. 08.00 Yle 11.45 Musiikkikamari. 09.05 Sää. miokirkon kello lyö 12. Kai Ulmanen. Jännittävä dokumenttielokuva 1900luvun parhaaksi katuvalokuvaajaksi väitetystä salaperäisestä naisesta, joka kuoli tuntemattomana erakkona vuonna 2009 ja on nyt taidemaailman sensaatio. 07.50 Aamuhartaus. 07.03 lainen yläluokka 10.55 Radio 1 vas- Sää. 14.00 Yle laisia puheenvuoroja. 05.00 Yle Uutiset ja sää. 08.35 Aristoteleen kantapää: Ilotu- 05.02 Aamupala. 15.55 12.40 Pikkujuttu. 11.57 Päi- Uutiset ja sää. 11.00 Kuusi kuvaa: Juha Hurme sää. 10.50 Tohtori noita. (12) Panta kaulassa (12) Olipa kerran Nelonen klo 19.00 TV 2 07.45 07.46 07.48 08.09 08.34 09.00 09.01 09.09 09.20 09.34 10.00 10.30 11.20 12.10 13.00 13.20 15.10 16.20 19.00 19.05 19.10 20.10 21.00 21.50 21.55 22.05 23.25 MTV 3 Pikku Kakkonen Nimipäiväonnittelu: 3.1. Kimmo Kuu (S) Ryhmä Hau (S) Milli ja Molli (S) Galaxi Milin miljoona kysymystä (7) Snoukkaa! Tero hoitaa (7) Peter Pan (7) Nuoret mestarit: Skeittimestari Tartu Mikkiin Tartu Mikkiin: Jatkot Tuhkimotarinoita Löytöretkiä maailmaan Palloilua: Lentopalloa Taitoluistelua: Grand Prix-sarja Palloilua: Lentopalloa Yle Uutiset Urheiluruutu SuomiLOVE Syke (12) Kova laki: Erikoisyksikkö. Samuli Väänänen 18.00 Non Stop musiikkia 22.00 Radio Novan yö. 14.00 Todellisia tariL auanta tai-Suomi. kuokkavieraat keskiajalta (Just Visiting/Ranska-USA 2001). 21.55 Suomi tänään. 10.04 Lauanvyjä. 12.45 Yle News. Pyykön maailma. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. Nuoren naisen kertojanääni tilittää työläisperheen koettelemuksia sovittelevaan sävyyn, aika parantaa haavat -poljennolla. Perustuu tositapahtumiin. yle.fi /ens 16.00 Yle Uutiset ja sää. (12) 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Olipa kerran (12) 19.55 Tulossa: Loirinuotiolla 20.00 Hauskat kotivideot 20.57 Keno 21.00 Madagascar 3 (Madagascar 3: Europe?s Most Wanted/USA 2012). 08.00 Yle 04.00 Yle Uutiset ja sää. 21.40 Urheiluradio
10.55 SunnunFaunin iltapäivä. Amerikka 18.30 Henkka & Niki vs. 12.55 sen aikaan. 03.02 Sekahaku . Ruotsalaisia huippuliikemiehiä ammutaan kuoliaaksi useita, poliisi perustaa erikoisyksikön. 12.00 Yle Uutiset ja sää. Tv-elokuvan tapahtumat keskittyvät yhteen iltaan. Arne Dahl: Pudotuspeli Osa 1/2. Kaupunkifestivaalin mielenkiintoisimmat bändit ja haastattelut. Jussi Halli 19.00 Non Stop musiikkia 22.00 Radio Novan yö 51 3. 21.35 Novosti Yle. Vesa-Matti Loiri kutsuu ystäviään, työtovereitaan ja kavereitaan viettämään päivän hänelle rakkaassa paikassa Lapissa, Inarijärvellä. Keno Vaaleanpunainen pantteri 2 (The Pink Panther 2/USA 2009). Kuvassa Irene Lindh. Kovaa peliä Tukholmassa ja Tallinnassa tv-jännärissä Arne Dahl: Pudotuspeli (Arne Dahl: Misterioso, 2011) on tehokas johdanto. 05.50 Merisää. 05.02 Aamupala. 09.05 Musiikkia vanhasta Euroo- 05.15 Eväsreppu. Flow kolmelle seuraa tapahtumaviikon ajan Riittaa, Villeä ja Jereä. Selostaja Jani Uotila, asiantuntija Toni Nieminen. 18.55 Naapurit-arvonta 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 MTV Sport Uutiset 19.30 Vain hyviä uutisia 20.00 Uuno Turhapuro ? Suomen tasavallan herra presidentti. kaasu pohjassa 01.00 Entisöintipaja 01.25 Australian rajalla 01.55 Australian rajalla 02.25 Rikkaiden panttilainaamo RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Ruotsin rahamaailmaa vavisuttaa julmien ja selittämättömien murhien sarja ja siksi keskusrikospoliisi perustaa erikoisyksikön. Kooste henkilökohtaisesta kilpailusta. 05.21 Aamupasta. 15.00 Radioteatterin C hile, Su omi Sää. 20.08 Sää. 07.00 Yle UutiJumalanpalvelus Kälviän Helluntai- set. Nykyään jan iltapäivällinen . 09.55 Mikkelin tuomiokirkon pala. 13.06 Heikki Vuoden viimeinen Horisontti paketoi Salon elämänohjeita lumihiutaleille. kirkollisen ja uskonnollisen uutisvuo- 14.00 Yle Uutiset. Tero Liete. 12.40 1973, Chilen sotilasvallankaappauk- Pikkujuttu. (7) SM-liigan viikkomakasiini Kuudes aisti (12) Kuudes aisti (12) Suomen huutokauppakeisari Suomen Tulli Ennustaja-TV Teema 10.00 Lahjapaketti: Peter von Bagh -ikuisesti 10.00 Muisteja 11.09 Helsinki, ikuisesti (S) 12.24 Sodankylä ikuisesti: Elokuvan vuosisata (12) 13.53 Lastuja . Erikoisyksikön jäsenistä saadaan kiintoisa potretti: jokaisella tuntuu olevan oma painolastinsa, joko työhön tai yksityiselämään liittyvä. Sitten on Jüri X -liiga. 04.02 Euroopan taivaan alla. 07.00 Yle Uutiset. 09.05 kil. 17.00 kaikki on monimutkaista. Ruotsalainen trilleri. Operaatio Jalkajousi TV 2 07.45 07.46 07.48 07.52 07.59 08.23 08.35 08.47 09.00 09.02 09.16 09.24 09.35 10.00 10.30 11.30 13.05 15.10 16.15 19.00 19.05 19.10 20.03 21.00 21.56 22.00 22.10 23.10 23.35 MTV 3 Pikku Kakkonen Nimipäiväonnittelu: 4.1. Pikku perunat (S) Niksi-Nella (S): Nellan hiihtoniksit Musarullaa! Pusse (S) Katinkontti Petteri Kaniini (S) Galaxi Karvinen (7) Late Lammas (S) Raimo (7) Unelmien koulukuva Hymy Pyllyyn Luontoretkellä: Rakas sisko David Beckham Brasiliassa. 16.05 Rocktoimittasää. 18.55 Suomi tänään. 08.20 Riston Valinta. 22.05 Levylautakunta. 23.00 Yle Uutiset. SUNNUNTAI 4.1.2015 Neiti Marple: Ikiyö TV1 klo 18.45 TV 1 08.00 08.05 09.00 09.05 09.55 10.00 11.00 11.05 12.50 13.35 14.05 15.00 15.05 15.15 15.45 16.50 16.55 17.00 17.10 18.00 18.10 18.15 18.45 20.15 20.30 20.45 21.05 22.10 23.40 Yle Uutiset Viidakkolintujen lumo Yle Uutiset Aamusydämellä Yle Uutiset Mika Waltari Tunturikatu 13 Yle Uutiset Rotuerottelun perintö (7) Sydämen asialla (7) On vapauden lunnaat kallihit Kuka ryösti hylyn Yle Uutiset Yle News Annen ruokavieraat Avara luonto: Jäämeren jättiläinen Novosti Yle Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Avec Tastula Yle Uutiset Urheiluruutu Luontohetki: Paratiisilintujen vartija. Uudessa-Guineassa paratiisilintuja on palvottu ikimuistoisista ajoista lähtien, mutta komeat linnut kiinnostavat nyt liikaa metsästäjiä ja villieläinkauppiaita. Neiti Marple: Ikiyö (12) Ruotsin salaiset huoneet Yle Uutiset Urheiluruutu Kotikatsomo: Orkesteri . 12.06 Kansanradio. 21.55 Suomi tänään. Sitä johtaa jämäkkä keski-ikäinen nainen (Irene Lindh), ryhmään kuuluu myös Hjelm. Harald Hamrellin ohjaama jännäri edustaa mallikkaasti napakkaa ruotsalaista KAKSIOSAISESSA RUOTSALAISESSA rikosrainaosaamista. Juonikuvio risteilee mukavasti eri suuntiin, ja myös henkilöhahmoihin on panostettu. 07.50 Meriseurakunnasta. 08.00 sää. 18.09 Aapo Rönkkö Remix 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Viikonloppu 17.00 Kadonneen levyn metsästäjät. 19.00 Yle Puhe 06.00 Yle Uutiset 06.03 Brysselin kone 06.48 Arvassalo ry 07.03 Puheen Iltapäivän viikko 07.45 Tarinoita lapsille: Liisan seikkailut ihmemaassa 08.00 Yle Uutiset 08.05 Politiikkaradion viikko 09.05 Leikola ja Lähde 10.00 Yle Uutiset 10.03 Olga Temonen 11.00 Yle Uutiset 11.02 Perttu Häkkinen 12.00 Puheen Viikonloppu 13.00 Yle Uutiset 13.02 Puheen Viikonloppu 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Viikonloppu 15.00 Yle Uutiset 15.02 Puheen Viikonloppu 16.00 Yle Uutiset 16.03 Työ & elämä 17.00 Jokapaikan Reetta 17.30 Urheilun taustapeili 18.30 Politiikkaradion viikko 20.00 Kalle Haatanen 21.00 Aspekti 22.00 Yle Uutiset 22.05 Puheen Aamun viikko 00.00 Arkisto: Pori-ilmiö! 02.00 Arkisto: Rasismia vai ulkomaalaiskielteisyyttä? 04.00 Arkisto: Runoniekat Tabermann, Tiainen ja Kontio Radio Nova 08.00 Mamma Maria! . 16.00 Yle bin kolmas setti. 12.00 Muisti-sarja 1/6: Chile, Suomi Yle Uutiset ja sää. 21.40 Urheiluradio. HD 21.51 Yle Live: Flow Festival 2014. 13.03 Urheiluradio. Pääosissa: Steve Martin, Jean Reno, Emily Mortimer, Andy Garcia, Alfred Molina, John Cleese. 04.54 Aamupala. Lavoilla Helsingin Suvilahdessa Mirel Wagner, Little Dragon, DJ Kridlokk, Siinai, Jenny Wilson ja Bill Callahan. Juontajana Venla Kokkonen. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 21.50 Merisää. 10.00 Jumalanpal- pala. 05.52 Aamukellot kutsuvat. 07.04 Suomi soi. 3/8. Etelä-Amerikassa Brianna Barnes retkeilee Perun Cajamarcassa, jossa suuri joukko inkoja sai surmansa. 17.15 set. pannu kuumana 14.30 Talent USA 15.25 Kuuluisat kuppilat 16.15 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 17.10 Haasta Hans 18.00 Henkka & Niki vs. 07.03 Kalle Haatanen: Suomalainen yläluokka Yle Radio Suomi 08.00 Yle Uutiset ja sää. 18.00 Horisontti: Minkä- Sunnuntai-Suomi. 23.03 Tähtisumua. The Everlast. Kausi 1. Jakso 1/10. David Beckham toteuttaa pitkäaikaisen haaveensa moottoripyörämatkasta läpi jalkapallohullun Brasilian. Palloilua: Lentopalloa Uudet lajit: Cheerleading SM-finaali Palloilua: Lentopalloa Yle Uutiset Urheiluruutu Matkapassi: 20 vuotta maailman ympäri. valtakunnan terapeutti. en luovu: Musiikkivieraana 08.40 Sunnuntai-Suomi. kuvataiteilija Harald Arn09.00 Yle Uutiset. 15.03 Urheiluradio. 15.08 GuarJazzklubin illan keikka. 08.10 Luontoretki. Sanna Kiiski 11.00 Elli Collan 15.00 Radio Nova Liikenteessä . Kultahuoneella vierailun jälkeen lennetään Limaan inkvisition pääpaikkaan. Aavikon haastamat Borgiat, maan ja taivaan valtiaat (16) Yle Uutiset Urheiluruutu SuomiLOVE Kimmo (7) Mad Dogs (16) 08.05 Littlest Pet Shop (S) 08.30 Hello Kitty: Omenapuumetsä ja Lumottu maa 08.40 Hunajapupuset (S) 08.50 Pokémon (7) 09.15 Daltonit (S) 09.40 Scooby-Doo! Mystery Incorporated (7) 10.05 Chaplin (S) 10.14 Loton ja Jokerin tulokset 10.20 Pilanpäiten 10.25 Grand Designs . O: Robert Siodmak. 19.03 Urheiluradio. Remix 23.00 Encore 00.00 Yöradio 19.08 Kadonneen levyn metsästäjät. 20.00 Yle Uutiset. Ohjaus: Harald Zwart. 08.30 Tohtori Raimo . Yle Uutiset ja sää. 20.03 Urheiluradio. 16.05 klo 17.15 Hector. taiteilijasuvun vuosisata 15.15 Elokuvauksen alkeet 15.45 Gran Hotel (12) 18.00 Kino Klassikko: Karmiininpunainen merirosvo (The Crimson Pirate/ USA 1952) Seikkailukomedia merirosvon seikkailuista 1700-luvun lopun Karibialla meritaistelujen, miekkamittelöiden, romantiikan ja vankilapakojen keskellä. 17.30 Luontoretki. Tarja Närhi. 07.53 Sunnuntai-Suomi. Amerikka 19.00 Anthony Bourdain maailmalla 20.00 Pomo haussa 21.00 Martina ja hengenpelastajat 22.00 Amerikan kovimmat keräilijät 23.00 JIM D: Maapallon hullu vuosi 00.00 Bullrun . 21.00 Yle Uutiset. 21.03 Suomi tänään. 12.45 Merisää. 19.03 Jazzklubi. 16.00 Radio 1 Sää. 19.00 Yle lepopäivän ratoksi. 14.00 Näistä levyistä Sunnuntai-Suomi. 10.03 15.55 Yle News. HD Muut 08.05 BUU-klubben: Saara ja Sorsa 08.35 SVT:n ohjelmaa 13.20 Elokuva: Unna ja Nuuk (7) 14.40 Taivaallista menoa toisin: Vapauttava arkkitehtuuri 15.10 Jälkivääntö 15.50 Melkein unplugged: Linda Lampenius 16.45 Päärooli (S) 17.15 Strömsö 17.55 Yle Nyheter TVnytt 18.00 BUU-klubben: Saara ja Sorsa 18.30 Unelmamatka 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.40 Sportnytt 19.50 Käsityötaidetta Tanskasta 20.00 Parasta vanhustenhoitoa 21.00 Elokuva: Marie Krøyer 23.00 SVT:n ohjelmaa 11.00 Simpsonit (7) 11.30 Simpsonit (7) 12.00 Rillit huurussa (S) 12.30 Rillit huurussa (S) 13.00 Rillit huurussa (S) 13.30 Rillit huurussa (S) 14.00 Kerran lapsi, aina lapsi (S) 14.30 Kerran lapsi, aina lapsi (7) 15.00 Ladies of London 16.00 Glee (7) 17.00 Valehtelevat viettelijät (7) 18.00 Duudsonit tuli taloon (S) 19.00 Suomen surkein kuski 20.00 Myytinmurtajat 21.00 Harry Potter ja puoliverinen prinssi (12) 23.55 Vampyyrien sukua (12) 00.55 Killer Karaoke Jeff Corwin ja valtamerten salaisuudet 10.20 Jeff Corwin ja valtamerten salaisuudet 10.50 Hurja remontti 11.40 Hurja remontti 12.30 Gordon Ramsay . 12.05 Roman Schatzin Maamme- Yle Uutiset ja sää. 06.03 Sää. velus Mikkelin tuomiokirkosta. Syynä se, että joku heittää tavallista terävämmin tikkaa. Alkutekstien jälkeen tapahtuu toisaalla. Haulikolla varustautunut maahanmuuttajakokelas ottaa panttivankeja, tilanteeseen puuttuu päähenkilöpoliisi Hjelm (Shanti Roney). Ja jatkoa seuraa. 13.00 Yle Uutiset. lainen oli uskontojen uutisvuosi 2014. 15.00 Yle UutiUutiset ja sää. 22.05 Avaruusromua. 14.03 Musiikkia den 2014 meillä ja muualla. 23.10 Yö- Yle Uutiset ja sää. 19.55 set. ?Olemme vain liikemiehiä?, kommentoi pääpomo (Mait Malmsten) eräänkin ristiinnaulitun kohtaloa. Tasapuolisuuden nimissä ruotsalaisista bisnesmiehistä saadaan kuva nuoria naisia ahdistelevina törkimyksinä. Harri-Ilmari Moilanen ARNE DAHL: PUDOTUSPELI, OSA 1/2 TV1 klo 22.10 Supersunnuntai 20.00 YleX Jatkot Yle Uutiset ja sää. 11.03 Jake Nyman. 04.02 LemCanth. Flow Festival on poikkeuksellinen kaupunkitapahtuma Helsingin keskustassa. 00.05 Yöradio. 08.05 Sunnuntaikirja: Vieraana Paavo Lipponen 13.00 Suomi. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 09.06 Iskelmäradio. valiouusinta: Supernaiivi ja syk sy 197 3 10.00 Yle Uutiset. 23.55 Suomi tänään. 20.09 Lähikuvassa Olli Haavisto. 06.00 Yle Uutiset. Kun Uunosta on tullut presidentti, häntä alkaa vaivata, miksei hänestä voi tulla Suomen kuningasta. 12.05 Sunnuntaija syksy 1973. 18.50 Merisää. 10.04 Lähikuvassa Yle Uutiset ja sää. Venäläisen mafian synkkäilmeiset mustiin pukeutuvat konnat ovat valmiit äärimmäisiin tekoihin. N: Burt Lancaster. 19.40 Muybridge (S) 20.00 Mie maksan! Lallukan perintö 21.00 Flow kolmelle. 05.00 tely: Supernaiivi 09.00 Yle Uutiset. (S) 21.45 Pilanpäiten 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 MTV Sport Uutiset 22.35 Isänmaan puolesta (16) 23.40 Näin tehtiin Vares . 18.08 Sää. 18.00 Yle Uutiset. 11.00 Yle UutiYle Uutiset ja sää. unelmaasunnot 11.25 Jamie Oliverin etniset herkut 12.30 Löytäjät 13.00 Adam (7) 14.55 Rouva Ministeri (12) 15.55 Kadonneen jäljillä 16.55 Kadonneen jäljillä 17.55 Mäkihypyn maailmancup, Innsbruck. Ketä Flow?ssa kävi elokuussa 2014, miltä siellä näytti ja kuulosti. 11.00 06.04 Aamupala. 22.00 Yle Uutiset ja Uutiset ja sää. 17.15 SunnuntaiSuomi. Siinä kahden venäjää puhuvan miehen pankkiryöstöyritys katkeaa heti alkuunsa. 00.00 Yle Uutiset ja sää. Muisti-sarjan ensimmäisessä osassa palataan vuoteen Suomi. 08.45 Kuunnelman esit- pimusiikkia. 21.00 Jazzklu- dia Nueva -tangokonsertti. Luontoklassinen. retkellä ympäristöneuvos Pertti Rassi ja Juha Laaksonen pohtivat mitkä tekiYleX jät ovat vaikuttaneet varpusten vähe06.30 YleX Jälki-istunto Remix nemiseen Suomessa. 17.00 tai-Suomi. Sheriffi 23.50 Rouva Ministeri (12) 00.50 Voittostudio Nelonen 07.00 08.30 09.00 09.55 10.00 10.30 11.05 11.45 11.50 12.20 12.50 14.55 15.00 15.55 17.00 18.50 18.55 18.58 19.00 20.00 20.57 21.00 22.50 23.20 00.20 01.15 02.10 03.05 Onnenarpa Jaksa paremmin Huvila & Huussi Tulossa: Loirinuotiolla SM-liigan viikkomakasiini Villiä menoa eläintarhassa (S) Villiä menoa eläintarhassa (7) Tulossa: Loirinuotiolla Melissa & Joey (S) Melissa & Joey (S) Frasier (S) Tulossa: Loirinuotiolla Totuuden anatomia (12) Gordon Ramsay maailmalla The Voice of Finland Tulossa: Loirinuotiolla HS-uutiset HS-sää Suomen huutokauppakeisari Loirinuotiolla. 17.40 Suomi 10.00 Uuden musiikin ratsia 11.00 tänään. 08.05 Kirjakerho: Vapaiden aatteiden Minna 04.00 Yle Uutiset ja sää. 18.03 Yle Uutiset 11.02 Jani Hellemaa & Urheiluradio
23.03 Suomi tänään. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Jake Nyman. 19.00 Yle Uutiset set. 21.55 Suomi tänään. Elokuva palkittiin DocPoint-festivaalin parhaana kotimaisena dokumenttina. Suomessa asuva tekniikan tohtori Atanas Boev haluaa tieteen ja insinöörikokelaidensa avulla todistaa, että löytyy rakkauden algoritmi. 19.03 Radioteatterin valiouu- Uutiset ja sää. Mutta kummasta tulee isä kolmannelle Simolle, vauvalle? O: Teemu Nikki. isä agenttina (7) Spy . (12) 00.55 Martina ja hengenpelastajat 01.45 Rikkaiden panttilainaamo 02.40 Australian rajalla 03.10 Leijonan luola Kanada 04.05 New Yorkin tatuointitarinat RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Todor Vlaev tutkii, mikä vaikutus naisilla on hänen aivoihinsa Tonislav Hristovin dokumenttielokuvassa Rakkauden insinöörit. Onnistuuko rakkauden hakkerointi? OTSIKON KYSYMYKSEEN etsitään vastausta bulgarialais-suomalaisella akselilla Tonislav Hristovin ohjaamassa dokumentissa Rakkauden insinöörit (Love & Engineering, 2013). (16) 23.35 Uusi Kino: Valituskuoro. Dokumentti seuraa Tellervo Kalleisen ja Oliver Kochta-Kalleisen Valituskuoro-projektia Chicagossa ja Singaporessa. N: Rami Rusinen, Olli Rahkonen, Paula Vesala. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 13.06 Maakuntaradio. Viki ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01 Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX Jatkot 22.00 Encore 00.00 Yöradio Yle Radio Suomi 05.00 Aamupala. 17.20 Presidentti Superna Yle Uutiset ja sää. 17.40 Pyhien välissä. 2002. Hän toteaakin kuvaavasti, miten torjutuksi tuleminen sattuu kuin fyysinen kipu. Todor Vlaev on insinööreistä eniten esillä ja hän myös saa perustellusti viimeisen sanan. dio. 09.00 Yle keiton syvin olemus: klo 19.0 3 Uutiset. 11.57 Päivän mietelause. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Elli Collan 22.00 Radio Novan yö. 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja. 09.05 Urheiperuna 18.00 Kuunnelluradio. Ennen he hoitivat perhettä ja kotia, tänään he elävät omaa itseään varten. Miten tv-sarjojen veteraanit kokivat muutoksen. 11.00 Yle Uuti18.50 Iltahartaus. 11.03 Maakuntaradio. 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää. 08.15 Ykkösaamu. 14.00 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana Ylen yhteiskuntatoimitusryhmän päällikkö Riikka Venäläinen. 15.00 Yle Uutiset. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 08.17 Maakokaapissa 17.40 KesäRadio 1 kuntaradio. 20.00 Radion sinfoniaorkes- Roope Lipasti. Rankka tehtävä kibbutsilla. 21.03 Päivä tunnissa. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 21.35 Novosti Yle. Ile ja Matti 10.00 Yle Uutiset 10.03 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Jälki-istunto . Komedia kahdesta pikkurikollisesta, ja siitä kuinka Lassesta tulee Simo ja Simosta Antero. Nuorten insinöörien tavoite ja päämäärä on puolestaan sen oikean löytäminen. 17.45 Suomi tänään. teri konserttilavalla. 17.00 Yle Uutiset ja Maakuntaradio. 15.00 Yle Outi Menna. Elina Kottonen 18.00 Illallinen . (7) 23.25 Yle Uutiset 23.30 Viidakkolintujen lumo. Lillemorin tarina Yle Fem klo 23.10 TV 2 06.50 09.00 09.45 10.15 11.15 11.45 12.15 13.15 14.05 14.35 15.40 16.10 16.35 17.00 18.00 19.00 19.10 19.20 19.24 19.30 20.15 20.40 21.00 21.52 22.02 22.05 23.00 23.55 MTV 3 Pikku Kakkonen Luontoretkellä Tanskalainen maajussi Matkapassi: 20 vuotta maailman ympäri Merta päin! Yesminen eksoottiset herkut Meediot Riistametsällä Pohjolassa Luontoretkellä: Syvyyksien saalistaja Google tuntee sinut? Hymy Pyllyyn Pasila 2.5 . 22.00 Yle Uutiset ja sää. 13.03 Urheiluratarina on hänen läpimurtoromaaninsa. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Teurastaja autossa. 07.45 Hartaita säveliä. 07.50 Aamuhartaus. Esteenä ovat ujous ja kömpelyys. Tohtori Boev tulee apuun jopa sokkotreffeille. 11.00 Välilevyjä. 19.03 Urheiluradio. 21.50 Merisää. 20.03 Urheiluradio. Uusi sarja. Sapattivapaalla oleva Sweets tekee vapaaehtoistyötä köyhässä latinoyhteisössä. Kysymys on, mistäpä muusta kuin, aitona itsenä olemisesta ja tunteiden merkityksestä. Harri-Ilmari Moilanen RAKKAUDEN INSINÖÖRIT TV1 klo 21.00 06.00 Yle Uutiset. 10.03 Ajantasa: Suora linja. L.Onerva: Mirdja, osa 19 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti. Sovitus, ohjaus, ääni- Uutiset. Kuusi kuvaa -sarjassa kurkis- 18.00 Yle Uutiset. 12.15 Muistisarja, osa 2/6. 14.00 Yle Erlend Loen romaanista suomentanut Uutiset. HD (12) 07.35 08.05 08.20 08.35 09.05 09.30 09.35 09.45 10.10 11.10 13.35 14.35 15.05 15.10 15.40 16.10 16.40 17.15 17.20 17.25 17.55 18.00 18.30 19.00 19.20 19.30 20.00 21.00 22.00 22.20 22.25 22.35 23.35 00.40 01.40 02.10 Aamusää Ella Elefantti (S) Chuggington (S) Katti kaiken tietää! (S) Tom & Jerry Kids Show Chaplin (S) Mitä tänään syötäisiin? Kauniit ja rohkeat (7) Emmerdale (7) Lääkärit Rahvaan asialla Millerit (S) Mitä tänään syötäisiin? Koiralle koti Koiralle koti Upeat skandikodit Upeat skandikodit Uutiset Päivän sää Kauniit ja rohkeat (7) Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (S) Emmerdale (S) Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät (7) Mäkihypyn maailmancup, Bischofshofen. Kooste henkilökohtaisen kilpailun karsinnasta. 20.06 Sää. 07.17 Maakuntaradio. 20.00 Yle Uutiset. 06.05 Hartaita säveliä. 13.00 Klassista kahteen. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 07.50 Merisää. 06.15 Aamuhartaus. 10.00 Yle Uuti18.20 Radioteatteri esittää. set. isä agenttina (7) Tuhkimotarinoita Yle Uutiset Urheiluruutu Lain viitta. 22.05 Kuusi kuvaa: Juha Hurme. 15.55 Yle News. O: Ada Bligaard Soeby. Muut 07.25 SVT:n ohjelmaa 17.25 Matkakumppanit 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUUklubben: Minun juhlani 18.30 Taivaallista menoa toisin: Huolestunut juutalainen 19.00 Luontoretkellä: Maria ? metsästäjä 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.45 Vaikuttaja 20.15 Isoäiti, äiti ja minä 20.45 Luontoretkellä Antarktiksella 21.00 Olutretki Eurooppaan 21.54 Dsajn 22.00 Strömsö 22.40 Käänteentekevät kappaleet 23.10 Lillemorin tarina (12) 00.09 Lillemorin tarina (12) 01.07 Lillemorin tarina (12) 10.00 Lemmen viemää (S) 14.00 Walker, Teksasista (12) 14.55 Pomo piilossa 16.00 Dieetit vaihtoon! 17.00 Lemmen viemää (S) 18.00 Suomen surkein kuski 19.00 Naapurit-arvonta 19.00 Simpsonit (7) 19.30 Lähiöunelmia (S) 20.00 Rillit huurussa (S) 20.30 Simpsonit (12) 21.00 Die Hard 4.0 (16) 23.25 Morgan Spurlock: Sisäpiirin mies 00.25 C.S.I. (16) 01.25 Lähiöunelmia (S) 01.50 Rysän päällä 02.50 Voittostudio 11.40 Jeff Corwin ja valtamerten salaisuudet 12.10 Jeff Corwin ja valtamerten salaisuudet 12.40 Mahdoton illallinen 13.30 JIM D: Steve Jobs muutti maailmaa 14.25 New Yorkin tatuointitarinat 15.20 Anthony Bourdain maailmalla 16.15 Hurja remontti 17.10 Leijonan luola Kanada 18.05 MasterChef Australia 19.30 Top Chef 20.30 Poliisit (S) 21.00 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 22.00 Australian kovimmat keräilijät 23.00 Panttilainaamo Louisiana 23.30 Panttilainaamo 00.00 Outoa vai mitä. Tuolloin neuvoja satelee treffaajan korvanappikuulokkeeseen, mutta silti juttu ei juuri edisty alkua pitemmälle. Pylväspyhimyksistä inspiroituneena David Blaine yrittää viettää puolitoista päivää pylvään nokassa 20.00 Huippumalli haussa 20.57 Keno 21.00 Kummituskartano (The Haunted Mansion/ USA 2003). 18.50 Merisää. The Spin-Off Kimmo (7) Pikku Kakkonen SuomiLOVE Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset Urheiluruutu Yle Uutiset sää Toisen kanssa (12) Spy . 20.07 Bluesministeri Esa Kuloniemi. 08.15 Kekkonen Ylen luuraniiv i Urheiluradio. 09.11 Maakunman esittely: Supernaiivi taradio. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 14.03 Ajantasa. 19.06 Radio Suomen musiikkivuosi 2014. Takahuonekomedia. 18.55 Suomi tänään. Jännittävän komediaseikkailu kuljettaa päähenkilönsä, kiinteistövälittäjä Jimin perheineen salaperäiseen kartanoon. MV. 06.30 Maakuntaradio. Selostaja Jani Uotila, asiantuntija Toni Nieminen. Rouva Ministeri (12) Kymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset Bones. Juha Hurmeen kuvat välittävät kuulijoille elämäniloisen ja ennakkoluulottoman teatterin uudistajan ja elämäntaiteilijan. Yle Uutiset ja sää. 17.20 Tiitus Wiksten. (16) Isänmaan puolesta (16) Kovat kaulassa (12) The McCarthys (S) Voittostudio Nelonen 07.50 Jeff Corwin ja valtamerten salaisuudet 08.50 Pariskunnan superdieetti 09.50 Himosiivoojat New Yorkissa 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.50 Deittikamera 14.20 Pariskunnan superdieetti 15.20 Himosiivoojat New Yorkissa 16.20 Olipa kerran (12) 17.20 Frasier (S) 17.50 Gordon Ramsay maailmalla 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 David Blaine: Totta vai taikuutta. MAANANTAI 5.1.2015 TV 1 05.55 Kuka kutsui Kokanderin 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Euroopan eläkeläiset töissä 10.00 Murdochin murhamysteerit (12) 10.45 Ruotsin salaiset huoneet 11.00 Yle Uutiset 11.05 Pisara 11.10 100 päivää ilman viinaa 11.55 Arkistokuvia: Ryyppy 12.10 Luontohetki: Paratiisilintujen vartija 12.40 Sydämen asialla (7) 13.30 Sydämeni laulu (Suomi 1948, 85?) Dokumenttielokuva Amerikan suomalaisista. 23.00 Yle Uutiset. 07.15 Urheiluradio. 12/12. Martha puolustaa vastentahtoisesti koppavaa Jody Farria, mutta hänestä alkaa tuntua, ettei tämä saa rehellistä oikeudenkäyntiä. Game of Thrones (16) 3 Simoa. 16.15 Faunin ilta- tetaan tunnettujen henkilöiden kotialbumeihin. 18.08 Radio Suomen musiikkivuosi 2014. 21.40 Urheiluradio. 09.00 Yle Uutiset. 06.56 Päivän mietelause. 22.50 Arvassalo ry. 23.10 Yöklassinen. YleX 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu . 07.15 Aamusoitto. 00.05 Yöradio. 07.53 päivä. 08.00 sää. 12.55 Suomi tänään. Loen vuonna 1996 kirjoittama kasvu- 13.00 Yle Uutiset. 09.05 Muistojen bulevardi. 10.00 Yle Uutiset. Raadollinen kuvaus mafian ja oikeuslaitoksen taistelusta. The Everlast. 12.15 Maakuntaradio. sinta: Supernaiivi. Valiouusinta vuodelta Urheiluradio. 12.00 Yle ja sää. 15.05 Kultakuume. Eurooppaan pyrkii Välimeren yli paperittomia siirtolaisia. 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Dokumenttiprojekti: Rakkauden insinöörit 22.20 Kotikatsomo: Orkesteri . (S) 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Oddasat 15.15 Tänään otsikoissa 15.50 Suomi-Filmin tarina 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Murdochin murhamysteerit (12) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.25 Yle Uutiset sää 18.30 Uutisvuoto 19.00 Historia: Juutalaislasten pelastajat 20.00 Euroopan uusi muuttoaalto. Pääosissa: Eddie Murphy, Marsha Thomason, Jennifer Tilly, Terence Stamp, Nathaniel Parker, Wallace Shawn. Ohjaus: Rob Minkoff. 22.55 Kylmä rinki (16) 00.10 Deadwood (16) 01.25 Deadwood (12) 02.35 Frasier (S) 03.05 Mitä tuli tehtyä 04.05 Ennustaja-TV Teema 10.00 Lahjapaketti: Juutalaisten tarina 10.00 Historia: Juutalaisten tarina 10.58 Historia: Juutalaisten tarina 11.58 Historia: Juutalaisten tarina 12.57 Historia: Juutalaisten tarina 13.56 Historia: Juutalaisten tarina 15.00 Tanskalaisarkkitehtien koteja 15.30 Arojen laulu 17.00 Gorkin toisenlainen vallankumous 18.05 Programma 101, kone joka muutti maailman 19.00 Gran Hotel (12) 19.45 Löytöretkiä maailmaan 20.00 Tekijänä: Yona 20.30 10 kirjaa lapsuudesta 21.00 Amerikkalaisen tv-sarjan tarina 1/4. 16.15 MaakuntaraAnders Wiksten. 21.00 Yle Uutiset. Tällaisessa tilanteessa iskevät helposti paineet, toteaa eräs herroista. 4 Dokumentti vie inhimillisen kanssakäymisen kiehtovimmille alueille ja osoittaa, miten tieteellisistä rakennelmista ei välttämättä ole paljonkaan apua: ne kemiat nääs. Tämä on toki selvillä myös naimisissa olevalla tohtori Boevilla. 06.25 Aamusoitto. Näyttelijät Ari Eilola ja dio. Naisen rooli tv-sarjoissa on muuttunut rajusti vuosikymmenten aikana. 16.00 suunnittelu ja tekninen toteutus: Yle Uutiset ja sää. 03.02 Levylautakunta. Yle Puhe 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.20 Alivaltiosihteeri 07.25 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Yle Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Olga Temonen 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.08 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta: Jääkiekkokierros 21.30 Puheen Ilta 22.00 Yle Uutiset 23.03 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio Radio Nova 06.00 Ile Jokinen 10.00 Konttori ? Sari Seppälä 14.00 Radio Novan Iltapäivä . 15.05 Maakuntaradio. Itsenäinen nainen. Norjalaisen Erlend 12.45 Merisää. 10.55 Pikkujuttu. HD (16) 21.55 Camorran miehet
Anna Tuluston kanssa Talvitarinoita. 11.00 Yle Uutiset. ainoa tie länteen 20.30 70 pientä sydäntä 21.00 Urheilevat norjalaiset 21.30 Solsidan . 07.53 Tänään loppiaijoululauluja. 14.00 Arvolataamo. 18.30 Mc Gee piaisena. Viki ja Mäkkäri 17.00 13.00 Sibelius 150: Neitsyt tornissa Yle Uutiset 17.01 Uuden musiikin -oopperan orkesteriversion ensiesi- iltavuoro 19.00 YleX Jatkot 22.00 tys. Mv. 09.00 Yle Uuti19.03 Kaiken maailman set. 13.06 Tangomarkkinoiden 30-vuotisjuhlakonsertti. 09.05 Muistojen bulevardi. Sheriffi McGee ja hänen apulaissheriffinsä Wade ratkaisevat kotikaupunkinsa Rabbit?s Endin mitä ongelmallisimpia tapauksia. Radioteatterille kirjoittaneet Marko Järvikallas ja Mikko Viljanen. 12.05 Tienviittoja. 14.00 Yle Uutiset. sen. 22.05 Radioteatteri esittää: Sheriffi McGee. Osa 1/13: Autio maa. Kuva Pallakselta. Hiihtohullujen historiaa vielä hiihtää. 09.00 Yle Uutiset. OrkesOhjelmassa kuullaan myös joulukuun terissa soittavat: Lenni-Kalle Tailopulla ensi-iltaan tulleen Viikossa pale, Kalle Torniainen ja Marzi Nyman. aikuiseksi -elokuvan ohjaajan Johanna 11.50 Tänään loppiaisena. 15.03 Urheiluradio. 08.00 Yle Uutiset teatteri esittää. vuoro 11.00 Yle Uutiset 11.03 Etu11.00 Klassikkoparatiisi. det tionde året 17.25 Isoäiti, äiti ja minä 17.55 Yle Nyheter TVnytt 18.00 BUU-klubben: Äidin pikku apulainen 18.30 Eläinkaverit 19.00 Saamelaissessiot 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.40 Vaikuttaja 20.10 Petsamo . Ranskalainen runollinen dokumenttielokuva vie katsojan hämmästyttäviin vedenalaisiin maisemiin ja tutustuttaa merten asukkeihin. Aluksi kannattaa kokeilla vain kaksivaiheista vuorotyöntöhiihtoa tasamaalla. Aho & Soldan -yhtiön 1930-luvun talviharrastuksia kuvaavissa filmeissä nähdään hiihto-opetusta, ilonpitoa ja Hyvinkään Sveitsin massahiihtotapahtuma vuodelta 1936. 15.55 Yle News. 16.00 Yle Uutiset ja sää. Ohjaajat: Jacques Perrin ja Jacques Cluzaud. Pilanpäiten Kauniit ja rohkeat (7) Emmerdale Emmerdale Seitsemän Uutiset MTV Sport Uutiset Päivän sää Salatut elämät (7) Mäkihypyn maailmancup Ensitreffit alttarilla Kymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset C.S.I. 21.15 Filmi- Uutiset. O: Armand Lohikoski. Koostettu Aho & Soldanin filmimateriaalista 1960-luvulla. Suomen Televisio. 23.43 Kaikki kerran talvilomalle (1964) Lyhytelokuva Suomen talviurheilukeskuksista ja matkailusta. 23.55 Teematieto Muut 09.00 SVT:n ohjelmaa 16.00 SVT: Seriestart: Överlevarna . isä agenttina (7) 20.55 100 tarinaa, 100 laulua 21.00 Elastinen . Siinä lasten lumisota kasvaa vertauskuvaksi uudelleen nousevasta sodan uhkasta. 1950-luvun alussa sota oli jo kaukana, ja kansaa opetettiin säästämään ja kuluttamaan. 23.00 Yle Uutiset. 21.50 Merisää. rampin rämäpää (An Extremely Goofy Movie/USA-Australia 2000). 23.03 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio 00.00 Arkisto Radio Nova 10.00 Elli Collan 15.00 Sanna Kiiski 20.00 Non Stop music 22.00 Radio Nova Yö 53 5. Toinen tytöistä on ymmärtänyt avata säästötilin, joten hän voi lainata ystävättärelleenkin rahat laskettelumatkaan. Kaikki kerran talvilomalle (1964) vakuuttaa, että hiihtoloman pitäminen on lääkärienkin suosittelema teko. ELÄVÄ ARKISTO: HANKIEN KUTSU Yle Teema klo 22.35 ja Anders Wiksten. 14.03 Tangomarkkinoiden 30-vuotisjuhlakonsertti. 16.00 Yle Uutiset ja sää. Pääosissa: Peter Haber, Mikael Persbrandt, Stina Rautelin. Kirjailija Anni Polva 100 pala. N: Anneli Sauli, Olavi Virta, Siiri Angerkoski. (S) 12.15 Pentujengi avaruudessa (Space Buddies/ USA-Kanada 2009). 11.03 on hyvä alku. 12.00 Yle Vuoksenmaan ajatuksia aloittamisesta. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 07.50 Merivuotta 18.00 Olaf Bär laulaa sää. Millainen sen ratoksi. Jätelaitoksen työntekijä löytää ruumiin polttouuniin menevien roskien seasta. 12.00 Yle sivu 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Uutiset ja sää. 12.05 Tänään loppiaisena. 17.20 Kirjakerhon 05.00 Aamupala. 16.05 FauYle Radio Suomi nin iltapäivä. 18.50 Merisää. 17.00 Yle Uutiset ja sää. Juontajana Otto Kanerva. 19.08 Tohtori Raimon alaston uusivuosi. 10.00 Jumalanpal- Uutiset 10.03 Uuden musiikin aamuvelus Salpausselän kirkosta Lahdesta. Filmit on nivottu kokonaisuudeksi ja varustettu selostuksella vuonna 1962. 1930-luvun ilo vaihtuu vakavampiin sävyihin opetuselokuvissa Opettele oikein hiihtämään (1941) ja Opi hiihtotaitoa (1946), joissa näkyy ja tuntuu sodan läheisyys. Vakavuus sävyttää myös lasten lumileikeistä kertovaa lyhytelokuvaa Naurava OSAAVATKO SUOMALAISET kevät (1941). New York (16) Kohde (12) Vihjeet hukassa (12) Villi ja vapaa (S) Voittostudio JOUKO JOENTAUSTA 07.45 Jeff Corwin ja valtamerten salaisuudet 08.45 Pariskunnan superdieetti 09.45 Himosiivoojat New Yorkissa 10.40 Hessu Hopo . Ohjaus: Pelle Seth. 00.00 Asema 62 (7) 00.55 Frasier (S) 01.25 Holmes NYC (12) 02.20 Elämää halpalentoyhtiössä (S) 02.50 MasterChef USA 03.45 Naapurini avaruudesta 04.15 Ennustaja-TV Teema 10.00 Lahjapaketti: Ville Jäämerellä 17.15 Kansankodin kuokkavieraat 18.10 André Brink, valkoinen afrikkalainen 19.00 Gran Hotel (12) 19.50 Promien viimeinen ilta 22.35 Elävä arkisto: Hankien kutsu 22.35 Opettele oikein hiihtämään. 12.40 Pikkujuttu. 10.03 Sää. 22.05 Heikki Salon elämänohjeita lumihiutaleille. Aku Hirviniemi lukee Jari Tervon pikkujuttuja otsikolla Esikoinen pääsee ääneen jouluna. Tämä on viimeinen osa.Tuotanto Radioteatteri. 12.45 Merisää. Joulun loppu. lasten lumiparaati (1941) Hohtavat hanget kutsuvat lapsia reippaisiin ulkoleikkeihin välirauhan aikana. 19.03 Urheiluradio. 18.20 RadioSheriffi sena. saariston lapset 09.40 Yesminen eksoottiset herkut 10.10 Kaalikimulit 10.40 Neljä unelmaa muutoksesta 11.20 Koiranpentuja ja palveluskoiria 11.50 Täydellistä elämää 12.20 Meediot 12.45 Meediot 13.20 Moottori mylvii ja kumi käryää 13.50 Tuhkimotarinoita 14.40 Spy . HD (12) 23.35 Hung (16) 07.35 08.05 08.20 08.35 09.05 09.30 09.40 09.45 10.10 10.40 11.10 12.05 14.00 14.30 15.30 17.25 17.30 18.00 18.30 19.00 19.10 19.20 19.30 20.00 21.00 22.00 22.10 22.15 22.25 23.25 00.25 01.25 01.55 Nelonen Aamusää Ella Elefantti (S) Chuggington (S) Katti kaiken tietää! (S) Tom & Jerry Kids Show Chaplin (S) Pilanpäiten Kauniit ja rohkeat (7) Emmerdale (S) Emmerdale (S) Lääkärit Robots (7) Moderni perhe (S) Jamie Oliverin etniset herkut Valtamerten pinnan alla (Oceans, Yhdysvallat 2010) Lähes kolme neljäsosaa maapallon pinta-alasta on veden peitossa. 06.30 Yle Uutiset Uutiset 06.31 09.55 Lahden Salpausselän kirkon YleX Aamu . 08.05 Kauneimmat YleX joululaulut vielä kerran. 00.05 Yöradio. L.Onerva: ja sää. Ohjaus: Soila Valkama. 08.10 LuontoLoppiaisen iltakonsertti. Radio 1 retki. 05.02 AamuViikon kirja. 07.03 Sää. 07.04 Suomi soi. isä agenttina (7) 15.30 Lene, islam ja rakkaus 16.00 Toisen kanssa (12) 16.50 Mikaelin naiset : Johanna Iivanainen 17.00 Pikku Kakkonen 18.02 Sydänmailla (7) 18.45 Löytöretkiä maailmaan 19.00 Yle Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Verhon takaa (S) 19.20 Uroot (S) 19.30 Toisen kanssa (12) 20.20 Spy . vauhti päällä (1962) Lyhytelokuva 1930-luvun hiihtoharrastuksesta ja -tempauksista. 15.00 Yle Uutiset. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 17.15 Arkisto. Pamela Tolan esittämä Kaisa ihastuu lomamatkalla Istanbulissa norjalaiseen Jacobiin, ja työmatkalla Oslossa toivoo löytävänsä hänet uudelleen. Mitä on suuri rakkaus? O: Eirik Svensson. Ile ja Matti 10.00 Yle kellot kutsuvat. 07.55 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää. 09.06 musiikkia: Uutta ja vanhaa. Tänään loppiaisena. 23.10 Yöklassinen. 07.00 Yle Uutiset 07.03 Aamusoitto. Osa 20. Ei hätää, oppia voi ottaa vaikkapa puolustusvoimien hiihtokoulusta. 13.00 Yle Uutiset. (7) 14.45 Arkistokuvia: Armi ja Gil Hilario Helsingissä (S) 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Aamusydämellä 15.50 Suomi-Filmin tarina 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Murdochin murhamysteerit (12) 18.00 Yle Uutiset 18.10 Kiehtova maailma: Todellista hevosvoimaa 19.00 Yle Live: Lauri Tähkä 20.00 Korkki kiinni 20.30 Yle Uutiset 20.45 Urheiluruutu 20.50 Fasisti (S) 21.00 Downton Abbey (12) 22.00 Valaistunut (16) 22.30 Erikoisryhmä Stuttgart 23.15 Kuka kutsui Kokanderin 23.45 Prisma: Komodonvaraanin tappava purema TV 2 MTV 3 06.50 Pikku Kakkonen 09.00 Kaia ja Sigvart . 08.05 Tänään lopMirdja, osa 20. Äänisuunnittelu: Eeva Partanen ja Ari Mursula. Fennada-Filmi. 23.13 Hanki alla . Suomessa asuu viisi miljoonaa ihmistä ja viisi miljoonaa tapaa elää. Tässä ohjelmassa tutustutaan muutamiin niistä. 20.04 Tohtori Raimon alaston uusivuosi. 10.04 Loppiairyhmä: Ensimmäiset kuvat. 10.00 Yle 20.30 Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma. 18.55 Tänään loppiaisena. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 08.20 Tänään lop19.00 Yle Uutiset ja sää. klo 22.0 5 piaisena. Musiikki: Mikko Viljanen Uutiset ja sää. 09.05 Sää. 18.00 Yle Uutiset. Suomi-Filmi. 22.55 Opi hiihtotaitoa (1946) Lyhytelokuva puolustusvoimien hiihtovalmennuksesta. 23.03 Hankien kutsu (1951) Postisäästöpankin mainoselokuvassa konttorin tytöt lähtevät talvilomalle hiihtokeskukseen. Onnea onkimassa (12) 21.53 Norjaa ristiin rastiin 22.00 Murha Sandhamnissa (12) 00.00 SVT:n ohjelmaa 10.00 Lemmen viemää (S) 11.00 Foo Fighters: Sonic Highways -albumin tarina 12.00 Lähiöunelmia (S) 12.30 Kerran lapsi, aina lapsi (7) 13.00 Ajoneuvos: Superautot 14.00 Walker, Teksasista (12) 14.55 Pomo piilossa 16.00 Dieetit vaihtoon! 17.00 Lemmen viemää (S) 18.00 Viidakon tähtöset 19.00 Naapurit-arvonta 19.00 Simpsonit (7) 19.30 Isän tyttö (S) 20.00 Rillit huurussa (S) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Valehtelija, valehtelija (S) 22.40 Nikita (16) 23.40 C.S.I. 07.00 Yle Uutiset. (16) 00.30 Isän tyttö (S) 00.55 Voittostudio 10.05 Hurja remontti 10.55 Pomo piilossa 11.50 Jyrki Sukulan makujen maa 12.50 Britannian paras leipomo 13.45 Leijonan luola Kanada 14.40 New Yorkin tatuointitarinat 15.35 Top Chef 16.30 Hurja remontti 17.20 Leijonan luola Kanada 18.15 MasterChef Australia 19.35 Top Chef 20.30 Poliisit (S) 21.00 Villit nettivideot (16) 22.00 Poliisit (S) 22.30 Panttilainaamo Louisiana 23.00 Panttilainaamo 23.30 JIM D: Costa Concordia -risteilijän katastrofi (12) 00.30 JIM D: Käsittämättömät koneet 01.25 Australian rajalla 01.55 Leijonan luola Kanada 02.50 New Yorkin tatuointitarinat RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Hiihtäminen kuuluu metsäisen Suomen talviharrastuksiin.Hiihtokelejä odotellessa voi opetella tekniikkaa vanhoista arkistofilmeistä. TIISTAI 6.1.2015 Valaistunut TV1 klo 22.00 TV 1 08.00 Yle Uutiset 08.05 Avara luonto: Kolibrien taikaa 09.00 Yle Uutiset 09.05 Murdochin murhamysteerit (12) 09.55 Yle Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset alueilta 12.25 Löytöretkiä maailmaan 12.40 Sydämen asialla (7) 13.30 Minä soitan sinulle illalla (Suomi 1954) Romanttinen kertomus tehtaantytöstä, joka ylenee sihteeriksi ja rakastuu johtajaansa. 15.08 Heikki Salon elämänohjeita lumihiutaleille. 22.30 Etnohetki. 20.00 Yle Uutiset. 20.03 Sää. 15.30 Lop- Encore 00.00 Yöradio piaisen musiikkia. Mainoselokuvassa Hankien kutsu (1951) konttorin tytöt saavat hiihtolomalla olevalta ystävältään kirjeen. Rupattelua ja lämminelokuvan aloittamisesta keskuste- henkistä musisointia! Martti Suosalo levat tietokirjailija, tutkija ja kriitikko kutsuu rupatteluun Riitta HavukaiAntti Alanen ja leikkaaja Harri Ylönen. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Lasten lumisota saa vertauskuvallisia sävyjä. (1941) Lyhytelokuva oikeasta hiihtotekniikasta Vierumäen urheiluopistolta. 22.48 Naurava kevät . Rauhassa 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Kaksi tarinaa rakkaudesta. 21.00 Yle Uutiset. 21.03 Tänään loppiaisena. 21.55 Suomi tänään. 12.55 Tänään loppiaisena. isä agenttina (7) 15.00 Spy . 23.03 Suomi tänään. 00.00 Yle Uutiset ja sää. Jälki-istunto . (S) 13.55 Deittikamera 14.25 Pariskunnan superdieetti 15.25 Matkaoppaat 15.55 David Blaine: Totta vai taikuutta (12) 16.55 Naapurini avaruudesta 17.25 MasterChef USA 18.25 Frasier (S) 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 David Blaine: Totta vai taikuutta (12) 20.00 Suomen Tulli 20.57 Keno 21.00 Holmes NYC (12) 22.00 Beck: Houkutuslintu (Beck: Lockpojken/ Ruotsi 1997). 04.02 Bluesministeri Esa Kuloniemi. Yle Puhe 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Puheen Aamun parhaat 07.20 Alivaltiosihteeri 07.25 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.05 Puheen Aamu 10.00 Hyviä uutisia Suomesta 11.00 Yle Uutiset 11.03 Yle Puheessa Salla Vuolteenaho 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Perttu Häkkinen 14.00 Yle Uutiset 14.03 Yle Puheessa Salla Vuolteenaho 15.00 Yle Uutiset 15.02 Yle Puheessa Salla Vuolteenaho 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Ilta 22.00 Yle Uutiset 22.05 Perttu Häkkinen
18.50 Meri6.1.2015). 18.20 RadioSuomi tänään. Jakso 1/24. 06.15 Aamuhartaus. 07.12 Maakuntaradio. 12. 14.00 Yle Iltahartaus. 15.05 Maakuntaradio. Intia. N: Tilda Swinton. Muut 07.25 SVT:n ohjelmaa 16.31 Eläinkaverit 17.00 Petsamo . 06.05 Hartaita 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu säveliä. 18.55 Luontokontakti 0203nuelsson. 10.55 Uutiset ja sää. Elli Collan 22.00 Radio Novan yö. 11.57 Päivän mietelause. 21.35 Novosti Yle. 21.40 Urheiluradio. 22.05 Café Tropical. Sarja palaa ruutuun. Jakso 1. salattu luonto Ensisilmäyksellä (7) Mitä tänään syötäisiin? Grand Designs ? unelma-asunnot Unelmakoti puoleen hintaan Uutiset Päivän sää Kauniit ja rohkeat (S) Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale Emmerdale Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät (S) Pientä mökkiremonttia. Matka on mielenkiintoinen seikkailu henkeäsalpaavan komeissa maisemissa ja vieraanvaraisten ihmisten luona. Matka alkaa vuoden 2014 olympialaisten näyttämöltä, Sot?ista. Santtu-Matias Yle Uutiset ja sää. Tarjan Sepänsaaressa sijaitsevalle mökille tulisi saada raikkautta ennen myyntiä. Aku ja 7 ihmettä. 08.10 kuristusotteessa. 09.00 Yle Uuti- Jatkot 22.00 Encore 00.00 Yöradio set. (Äänitetty Tampere-talossa kontakti 0203-17600. 07.45 Hartaita säveliä. HD 21.00 Kaukasia 30 päivässä. Osa 1/10. 10.05 BrysseYle Radio Suomi lin kone. (12) 22.00 Loirinuotiolla 23.00 Poliisit . 19.00 Yle Uutiset ja sää. rimusiikkia. 09.05 Muistojen bulevardi. 10.00 Yle Uutiset. Podemos-puolueen kontakti 0203-17600. Osa suunnitelmista tosin vaikuttaa hieman yliampuvilta... Sot?ista matka jatkuu Adygeian tasavaltaan, joka on Venäjän federaatioon kuuluvia tasavaltoja Pohjois-Kaukasiassa. 06.56 Päivän miete- Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 lause. 15.00 09.00 Yle Uutiset. 21.00 Yle Uutiset. 21.03 Päivä tunnissa. Peru. Stacey Dooley perehtyy kansainväliseen huumekauppaan Valtatie 60 (Interstate 60/USA 1992) (12) 05.55 06.25 09.05 09.30 09.35 09.40 09.45 10.10 10.40 11.10 13.35 14.35 15.05 15.10 16.15 17.15 17.20 17.25 17.55 18.00 18.30 19.00 19.20 19.30 20.00 21.00 22.00 22.20 22.25 22.35 23.40 00.40 01.40 02.35 Aamusää Huomenta Suomi Studio55.fi Huomenta Suomen Uutiset Mitä tänään syötäisiin? Tukikummit Onnenpeli Kauniit ja rohkeat (7) Emmerdale Emmerdale Lääkärit Cosmos . Amerikkalaisnäyttelijä John Belushin lento katkesi vain 33-vuotiaana. 12.00 Yle Uutiomi Aristoteleen kantaklo 18.0 set ja sää. N: Irma Seikkula, Joel Rinne, Wilho Ilmari, Santeri Karilo ja Vilho Siivola. Elokuva rakastavaisista, jotka asuvat rajan eri puolilla 1930-luvun Kannaksella. 16.00 Yle 10.03 Ajantasa. toiveiden yö. Yle Puhe 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.20 Alivaltiosihteeri 07.25 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Yle Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Noronen & Kivelä 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.08 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta: Jääkiekkokierros 21.30 Puheen Ilta 22.00 Yle Uutiset 22.05 Noronen & Kivelä 23.03 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio. 09.05 Urheiluradio. HD 21.45 Kino: Minä olen rakkaus (Io sono l?amore/2009 Italia) Emma on malliäiti milanolaisessa yläluokkaisessa perheessä mutta elää rakkaudettomassa avioliitossa kunnes kohtaa nuoren miehen ja skandaali on valmis. Uutiset 13.02 YleX Jälki-istunto . Akulle Intian kaaos on shokkihoitoa. Kymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset Myytinmurtajat Bones (16) Kallista kipua (12) Revolution (16) Voittostudio Nelonen 07.00 Disneyn esikoulu: Erikoisagentti Oso (S) 07.25 Disney esittää: Finias ja Ferb (S) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (7) 08.00 Onnea matkaan, Charlie! (S) 08.30 Jeff Corwin ja valtamerten salaisuudet 09.00 Vaaleanpunainen pantteri (S) 09.20 Pariskunnan superdieetti 10.20 Pikakurssi kodinostoon 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.50 Deittikamera 14.20 Kotikokkien taistelu 15.30 Matkaoppaat 16.00 David Blaine: Totta vai taikuutta (12) 17.00 Naapurini avaruudesta 17.30 MasterChef USA 18.25 Frasier (S) 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Sokkokokki 20.00 Suomen huutokauppakeisari. Ile ja Matti 10.00 Yle Uutiset 10.03 Aamusoitto. 08.12 Maakuntaradio. kahteen. Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX 08.10 Ykkösaamu. Yle Uutiset ja sää. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Kausi 2. 17.20 Suomi tänään. terille; Jean Sibelius: Kaksi serenadia; 17.30 Taustapeili . Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen keskustelee EU:n tulevaisuuden haasteista Sirpa Pietikäisen kanssa. Viki 07.50 Aamuhartaus. 18.50 13.03 Maakuntaradio. O: Luca Guadagnino. Ville tapaa kasakkapäällikön ja nukkuu ufossa. 23.10 Yöklassinen. 20.06 Metsäradio. kotihälytys 00.00 Castle (12) 01.00 Frasier (S) 01.30 Asema 62 (7) 02.25 MasterChef USA 03.15 Naapurini avaruudesta 03.45 Ennustaja-TV Teema 16.00 Belgradin aave 17.00 Historia: Venäjän kaupunkien vaiheita 17.45 Löytöretkiä maailmaan 18.00 John Irvingin maailma. Dokumenttielokuvassa kuljetaan menestyskirjailijan perässä romaanien tapahtumapaikoilla ja Irvingille tärkeissä maisemissa 19.00 Gran Hotel (12) 19.45 Löytöretkiä maailmaan. Meren ylitys jalan. 12.10 Julki- 07.50 Merisää. 20.03 Urheiluradio. 12.55 Musiikkikamari. 06.25 . 15.05 Kultakuume. taradio. Jyrki Palo set. 16.15 FauLuontoPikkujuttu. Kausi 11. Mv. 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Oddasat 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 Suomi-Filmin tarina 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Murdochin murhamysteerit (12) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.25 Yle Uutiset sää 18.30 Tosi tarina: Haapalan pojat, USA 19.00 Prisma: Legendaarinen jättiläiskalmari 20.00 Luontoretkellä: Marit ja vohveliahma 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Dokumenttiprojekti: Karen & Grigori 22.00 Boss (16) 22.55 Yle Uutiset 23.00 Ulkolinja: Raakaa palmuöljyä Loirinuotiolla Nelonen klo 22.00 TV 2 06.50 06.51 06.53 07.00 07.05 07.08 07.13 07.23 07.28 07.35 07.38 07.54 08.17 08.38 08.50 09.00 09.45 10.15 12.20 12.45 13.15 13.55 14.20 15.10 17.00 18.00 18.02 18.45 19.00 19.10 19.20 19.24 19.30 20.20 21.04 21.52 22.02 22.05 23.05 MTV 3 Pikku Kakkonen Nimipäiväonnittelu: 7.1. Herra Nokkelo (S) Mitä ihmettä. 07.59 Hyvää ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01 huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää. Adygeiassa Haapasalo tapaa muun muassa mehiläisfarmarin ja kasakkapäällikön. 06.30 Maakuntaton Valinta. toiveiden yö. 19.00 Yle Uutiset ja sää. Ohjelmasarjassa seurataan Haapasalon matkaa Kaukasus-vuoriston ympäri. Uutiskuva on muokannut mielikuvamme alueesta yhdenmukaiseksi . Yksi maailman ihmeistä on Taj Mahal Intiassa. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 07.10 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle Aamusoitto. 12.10 Urheipää. (S) Lasten musiikkiestradi Siiri ja Krokotiili (S) Sana-Arkku: Lepakon majassa Minun nimeni on Samsam (S) Siina ja Nalle Taavi-tiikerin naapurissa (S) Dinojuna (S) Oktonautit (S) Hupsis (S) Näin Norjassa Sydänmailla (7) Elämäni eläimet Satuhäät Meediot Meediot Silikonisukupolvi Spy . 22.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Ajassa soi. Sieltä helikopteri kuljettaa matkamiehen Karat?ai-T?erkessiaan Dombai-vuorelle . ja se on synkkä. 07.10 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö Urheiluradio. (16) 00.50 Kolme miestä ja tyttö (S) 01.15 Voittostudio 05.00 Ennustaja-TV 08.15 Onnenarpa 09.45 LIVE: Tiedä ja Voita 11.45 Huipputatuoija haussa 12.35 Britannian paras leipomo 13.30 Leijonan luola Kanada 14.25 New Yorkin tatuointitarinat 15.20 Top Chef 16.15 Hurja remontti 17.10 Leijonan luola Kanada 18.05 MasterChef Australia 19.30 Top Chef 20.30 Poliisit (7) 21.00 Amerikan kovimmat keräilijät 22.00 Poliisit (S) 22.30 Panttilainaamo Louisiana 23.00 Panttilainaamo 23.30 Pomo haussa 00.25 Anthony Bourdain maailmalla 01.20 Leijonan luola Kanada 02.15 Appivanhemmilla kylässä (7) 02.45 New Yorkin tatuointitarinat 03.40 Ennustaja-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Maailmanmatkaajan tie vie taas itään. 17.45 Tekijä: kuva3 luradio. 16.17 Maakuntaradio. Ville Haapasalon matka Kaukasus-vuoriston ympäri alkaa. 09.10 Sää. 12.15 Maakuntataiteilija Elina Aho 18.00 radio. 16.15 UrheiluraRouvali, sol. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 11.03 MaakunUutiset ja sää. ja yöpymään ufossa. KAUKASIA 30 PÄIVÄSSÄ Yle Teema klo 21.00 YleX 06.00 Yle Uutiset. Minna Kuukka ja Tuomas Enbuske 11.00 Konttori . 16.00 monian konsertti. 21.45 Eurooppalaisia 19.03 Urheiluradio. 17.00 Yle Nielsen: Konsertto viululle ja orkes- Uutiset ja sää. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. Pyöreä pöytä. konsertto viululle ja orkesterille 18.00 Yle Uutiset. ainoa tie länteen 17.25 Urheilevat norjalaiset 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Nukkeseikkailut 18.30 Peukaloisen retket (S) 19.00 Tanskalainen maajussi rakentaa 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Hämmästyttävä hajuaisti 20.30 Näin Norjassa 20.45 Oddasat 21.00 Molanderin perhe (12) 21.45 Beppen matkassa 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Lapsiperhe avun tarpeessa 22.40 Älä kokeile tätä kotona 23.30 SVT:n ohjelmaa 06.00 Voittostudio 08.00 Astral TV 10.00 Lemmen viemää (S) 14.00 Walker, Teksasista (12) 14.55 Pomo piilossa 16.00 Dieetit vaihtoon! 17.00 Lemmen viemää (S) 18.00 Kurjat kuppilat USA 19.00 Naapurit-arvonta 19.00 Simpsonit (7) 19.30 Kolme miestä ja tyttö (S) 20.00 Rillit huurussa (S) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Top Chef 22.00 Viikingit (16) 23.00 Scorpion (12) 00.00 C.S.I. 23.03 Yöradio . 18.30 Hartaita säveliä. 14.03 Ajantasa. 13.00 Yle Uutiset. teatteri esittää. Maapallomme erikoisista ilmiöistä kertova sarja. 20.00 Liian nuori kuolemaan 1/4. 15.00 Yle 19.03 Sibelius 150: Tampere Filhar- Uutiset. 18.03 Luontod-molli. 07.53 Maakuntaranen sana.Venäjän riippumaton media dio. Elina Kottonen ja Ile Jokinen 18.00 Illallinen . 00.05 Yöradio . Uutiset. 19.06 Luontopuheenvuoroja. L.Onerva: Mirdja, osa 21. Carl dio. 21.00 Carl Nielsenin kama- 17600. Juva, Pintojen piristystä Saimaalla. 14.00 Kantapöytä. 09.11 MaakunYle Uutiset. Jakso 5/12. 11.00 Yle nin iltapäivä. 20.00 Yle Uutivahva nousu Espanjassa. 10.00 Yle Uutiset. 15.55 Yle News. 17.00 Yle kontak ti Uutiset. Aki ja Heli pohtivat kaupattavien esineiden aitoutta. 20.57 Keno 21.00 Greyn anatomia. 12.45 Merisää. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Haastattelu on tehty Euroopan parlamentissa Strasburgissa marraskuun lopun istuntoviikolla, jolloin paavi Fransiscus vieraili Euroopan parlamentissa. 20.05 Sää. esittelee espanjalaisen Podemospuolueen johtajan Pablo Iglesiaksen näkemyksiä. Yhdestoista tuotantokausi alkaa. Haapasalo selvittää sarjassa, mitä muuta Kaukasia on ja millaisia ovat kaukasialaiset itse. John Belushi. Monista viihdemaailman tähdistä on tullut kokonaisen sukupolven idoleita, mutta loistava ura on äkisti päättynyt kuolemaan. Toimittajana Lotta Ema- sää. 00.00 Arkisto Radio Nova 06.00 ELC . 11.00 Ris- 05.00 Aamupala. Baiba Skride, viulu. isä agenttina (7) Toisen kanssa (12) Ampumahiihdon MC: Naisten viesti Pikku Kakkonen Yle Uutiset minuutissa Sydänmailla (7) Löytöretkiä maailmaan Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset Urheiluruutu Yle Uutiset sää Toisen kanssa (12) Spy . KESKIVIIKKO 7.1.2015 TV 1 05.55 Tosi tarina: Naurun pisaroita 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Pohjantähden alla: Hiljaisuuden palvelijat 10.00 Murdochin murhamysteerit (12) 10.45 Ruotsin salaiset huoneet 11.00 Yle Uutiset 12.40 Sydämen asialla (7) 13.30 Yli rajan (Suomi 1942). O: Wilho Ilmari. Joht. isä agenttina (7) Syke (12) Yle Uutiset Urheiluruutu Stacey Dooley: Uusi huumesota 1/3. 10.50 Kuuluttajan vieras: toimittaja Lisa Enckell. 17.20 Radio Su taradio. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Sotshi, Adygeia, Karatsai-Tserkessia. 13.00 Klassista Urheiluradio. 23.00 Yle Uutiset. 21.50 Merisää. 21.55 Suomi tänään. radio. Sari Seppälä 14.00 Radio Novan iltapäivä . Eksyksissä. Kuvassa Ville Haapasalo vuoristossa Karat?ai-T?erkessiassa. Kaukasiaa katsomaan NÄYTTELIJÄ Ville Haapasalo suuuntaa Ame- rikan-vierailunsa jälkeen taas tuttuun ja tuntemattomaan itään. Hapasalollelle kerrotaan, että jättimäinen urheilutapah- 6 tuma oli hyvä alku alueen kehittämishankkeille, joita edelleen jatketaan
20.00 Yle Uutiset. Näitä väitteitä esittää Luonnon- Urheiluradio. 19.00 Yle Uuti19.00 Yle Uutiset ja sää. (16) 00.45 Teematieto Muut 07.25 SVT:n ohjelmaa 15.27 Älä kokeile tätä kotona 15.56 Peukaloisen retket (S) 16.26 Diwai Meri . 14.03 Ajantasa. Suojeluaatteita ajetaan alas, ja hallin- 15.00 Yle Uutiset. 08.12 MaakuntaraTurun tuomiokirkon kello su dio. Landsat 8 -satelliitti auttaa ihmisiä päätöksenteossa monella eri alalla. ClooLAAADUKAS POLIITTINEN neyn opus on niitä pisteliäämpi teos, se on päivitetty terävästi 2000-luvulle. Vallan kääntöpuoli on älykäs, paljastava, hyvin näytelty ja viihdyttävä elokuva politiikanteosta amerikkalaisen vallan huipulla. Peliä käydään laajalla rintamalla kovat piipussa, perhe suojakilpenä ja nuoret naiset hetken seksileluina. 23.03 Yöra- dio. 19.03 Euro- set ja sää. 07.53 Maakunvaloa: Älä osta . Maahanmuuttajat mökillä. Tuotanto Filmi-Molle Oy. 21.00 Yle Uutiset. 06.25 Aamusoitto. 21.45 Tekijä: kuva- Urheiluradio. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 18.00 Yle Uutiset. esittää. 17.00 Yle Uutiset ja sää. Ohjannut Rauni Mollberg. Yle Uutiset ja sää. 09.05 Urheiluradio. 12.10 Ajankohtainen klo 22.0 5 09.10 Sää. 16.17 Maakuntarasuojeluliitto, joka valmistautuu edus- dio. 11.03 Maakuntaradio. Maa avaruudesta nähtynä. 21.35 Novosti Yle. 21.40 Urheiluradio. Komedia, jossa eronnut rouva vuokraa seuralaisia välittävästä firmasta itselleen saattajan ja huomaa joutuvansa huhujen ristituleen. George Clooney on ohjaaja, pääosanesittäjä ja toinen käsikirjoittaja, pohjana on Beau Willimonin näytelmä. Ryan Gosling näyttelee lehdistöpäällikköä kampanjassa, jonka tarkoituksena on nostaa Clooneyn esittämä poliitikko demokraattien presidenttiehdokkaaksi. 09.05 Muistojen bulevardi. HD 21.00 Kun mieli sairastuu. 21.30 Yle Uutiset nen. YleX VALLAN KÄÄNTÖPUOLI TV1 klo 21.05 . 09.00 Yle Uutiset. Y le P uhe lyö 12. Hobitti. Green Dreamiin palkataan uusi työntekijä Jokke, joka pääsee heti tositoimiin. (S) 14.45 Arkistokuvia: Kesäinen matka Vaasa . luonnontutkija 16.55 Tanskalainen maajussi rakentaa 17.25 Hämmästyttävä hajuaisti 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Bärtil 18.30 Majakan arvoitus (7) 19.00 Paikallisherkkuja Pohjois-Atlantilta 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Meri leikkipaikkana 20.30 Suzannen vieraana 20.45 Oddasat 21.00 Onnea pilleripurkista. Pekka radio. Pikku hiljaa kuva alkaa kuitenkin hajota. 11.57 ja sää. Ohjaaja: Wolfgang Petersen. 12.00 Ali ja Hu dio. 18.30 18.03 Ihan pihalla. 11.00 Yle UutiKultakuume. 18.20 Radioteatteri Maakuntaradio. 06.05 Hartaita säveliä. L.Onerva: Mirdja, osa 22. R: Jussi Vatanen, Malla Malmivaara. O: Teppo Airaksinen. Pasila 2.5 . 12.55 Suomi tänään. 12.00 Yle nin iltapäivä. Nasan Landsat-ohjelma on tutkinut maapalloa avaruudesta käsin jo useamman vuosikymmenen. 14.00 Yle Uutiset. Sari Seppälä 14.00 Radio Novan iltapäivä ? Elina Kottonen ja Ile Jokinen 18.00 Illallinen . Uumaja 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Oddasat 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 Suomi-Filmin tarina 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Doc Martin (12) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.25 Yle Uutiset sää 18.30 Tosi tarina: Veljekset 19.00 Talvisota (12) 20.00 Kuningaskuluttaja 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Vallan kääntöpuoli (7) 22.45 Yle Uutiset 22.50 Arne Dahl: Pudotuspeli TV 2 06.50 09.00 09.45 10.15 11.10 11.40 12.25 12.55 13.30 14.20 15.10 17.00 18.00 18.02 18.45 19.00 19.10 19.20 19.24 19.30 19.55 20.55 21.00 21.25 21.50 22.00 22.05 23.00 23.50 MTV 3 Pikku Kakkonen Sydänmailla (7) Luontoretkellä Stacey Dooley: Uusi huumesota Silikonisukupolvi Spy . 21.58 Yle Nyheter TVnytt 22.00 Dok: Balettipojat 23.15 SVT:n ohjelmaa 06.00 Voittostudio 08.00 Astral TV 10.00 Lemmen viemää (S) 14.00 Walker, Teksasista (12) 14.55 Pomo piilossa 16.00 Dieetit vaihtoon! 17.00 Lemmen viemää (S) 18.00 Top Chef 19.00 Naapurit-arvonta 19.00 Simpsonit (7) 19.30 Miehen puolikkaat (S) 20.00 Rillit huurussa (S) 20.30 Simpsonit (7) 21.10 Rakas, sinusta on tullut pullukka 22.00 Extant (12) 23.00 Eloonjääneet (16) 00.00 Miehen puolikkaat (S) 00.25 Viikingit (16) 01.25 Supernatural (16) 02.25 Voittostudio 05.00 Ennustaja-TV 08.20 Onnenarpa 09.50 LIVE: Tiedä ja Voita 11.50 Huipputatuoija haussa 12.40 Britannian paras leipomo 13.35 Leijonan luola Kanada 14.30 New Yorkin tatuointitarinat 15.20 Top Chef 16.15 Hurja remontti 17.10 Leijonan luola Kanada 18.05 MasterChef Australia 19.30 Top Chef 20.30 Poliisit (S) 21.00 Talent USA 22.50 Poliisit (7) 23.20 Panttilainaamo Louisiana 23.50 Panttilainaamo 00.20 Guinness World Records 01.15 Trigger Happy TV (7) 01.45 Trigger Happy TV (7) 02.15 Leijonan luola Kanada 03.10 New Yorkin tatuointitarinat 04.05 Ennustaja-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Nuori idealisti tutustuu politiikan likaiseen puoleen osallistuessaan presidenttiehdokkaan vaalikampanjaan. Vieraina suorassa lähetyksessä muusikko Kevin Tandu ja koomikko Antto Terras. Toimittajina Ali Jahangiri ja Abdirahim Hussein. 18.00 Arvassalo 12.12 Maakuntaradio. 03.15 Taustapeili . lainaa ja jaa! taradio. Joka toinen tanskalaisperhe joutuu turvautumaan mielenterveyspalveluihin, mutta psyykkisistä sairauksista on silti vaikea puhua avoimesti. Ongelmakenttää valottavat seitsemän sairastuneen omat tarinat. 22.40 Kino Suomi: Ystävät, toverit (1990) Elokuva kaivoksenomistajan elämästä, rahan vallasta ja ahneudesta toisen maailmansodan aikana Petsamossa. Pääosissa Mikk Mikiver, Stina Ekblad, Hannu Lauri. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Euroopan taivaan alla. TORSTAI 8.1.2015 Doc Martin TV1 klo 17.10 TV 1 05.55 Euroopan uusi muuttoaalto 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Pohjantähden alla: Munkkilupaus 10.00 Murdochin murhamysteerit (12) 10.45 Ruotsin salaiset huoneet 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset alueilta 12.25 Oddasat 12.40 Sydämen asialla (7) 13.30 Vuokrasulhanen (Suomi 1945, 76?) O: Valentin Vaala. Rauhassa Justimus esittää: Fuck the Police (7) Kimmo. 17.00 Yle Uutiset ja sää. Kuvassa kuvernööri Morris (George Clooney). Vaaroja vallan verkoissa draama Vallan kääntöpuoli (The Ides of March, 2011) saa loppua kohti trillerimäisiä piirteitä. 16.00 Yle Uutiset ja sää. N: Franco Nero. 05.30 06.00 06.25 09.05 09.30 09.35 09.39 09.40 09.45 10.10 11.10 13.35 14.35 15.05 15.10 16.15 17.15 17.20 17.25 17.55 18.00 18.30 19.00 19.20 19.30 20.05 21.00 22.00 22.20 22.25 22.35 01.05 Aamusää Studio55.fi Huomenta Suomi Studio55.fi Huomenta Suomen Uutiset Mitä tänään syötäisiin? Viking Loton ja Jokerin tulokset Tukikummit Onnenpeli Kauniit ja rohkeat (S) Emmerdale Lääkärit Unelmien koti Rikas ja rakas (S) Mitä tänään syötäisiin? Jamie Oliverin etniset herkut Peter Hispaniassa Uutiset Päivän sää Kauniit ja rohkeat (S) Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale Emmerdale Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät (S) Mummomafia Rouva Ministeri (12) Kymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset Meren raivo (The Perfect Storm, USA 2000) Tositapahtumiin perustuva jännityselokuva, jossa huonoon saaliiseen turhautuneet kalastajat suuntaavat aluksensa vaarallisille vesille. 15.05 10.55 Pikkujuttu. 07.10 Viljakainen ja Venäjä 11.00 Valkoista Urheiluradio. 140 merkkiä. HIFK 21.00 Puheen Ilta 22.00 Yle Uutiset 22.05 Ali ja Husu. 08.00 Yle Uutiset 11.45 Valomusiikkia. 14.00 M-studio. Uutiset. Elli Collan 22.00 Radio Novan yö 55 7. 13.06 Maakuntaradio. kehumista, mutta niitä talous tahtoo. 16.15 tason. Muissa päärooleissa nähdään Paul Giamatti, Evan Rachel Wood ja Philip Seymour Hoffman. Harri-Ilmari Moilanen 06.00 Yle Uutiset. Alvarez joutuu takaisin eristykseen. Vanhennuslääkkeen vaikutukset alkavat näkyä. 00.15 Poliisit . 10.05 Mikä maksaa. 23.10 Yöklassi- puheenaiheita. 15.55 Yle News. 16.00 Yle Uutiset ja sää. Pääosissa: George Clooney, Mark Wahlberg, Diane Lane, Karen Allen. Mind Games (7) Nelonen 07.00 Disneyn esikoulu: Erikoisagentti Oso (S) 07.25 Disney esittää: Finias ja Ferb (S) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 08.00 Onnea matkaan, Charlie! 08.30 Jeff Corwin ja valtamerten salaisuudet 09.00 Vaaleanpunainen pantteri (S) 09.10 Kotikokkien taistelu 10.20 Pikakurssi kodinostoon 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.50 Deittikamera 14.20 Kotikokkien taistelu 15.25 Matkaoppaat 15.55 Hotellit haltuun Englantilainen realitysarja. 16.55 Naapurini avaruudesta 17.25 MasterChef USA 18.25 Frasier (7) 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Sokkokokki. Ile ja Matti 10.00 Yle Uutiset 10.03 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Jälki-istunto . 13.00 ympäristökäänne. Näyttelijä Leena Pöysti ja ohjaaja Joona Tena tekevät mustajuurikeittoa chorizolastuilla sekä paistettua turskaa, mustia linssejä ja mojamaa. 20.00 Hyvät ja huonot uutiset 20.57 Keno 21.00 Kuudes aisti (12) 22.00 Kuudes aisti (12) 23.00 Kylmä rinki. Monelle maahanmuuttajalle mökkeily on eksoottinen kokemus. 19.05 radion konsertti-ilta. 07.12 Maakuntaradio. 07.50 Merisää. 10.03 Ajantasa. 15.00 Yle Uutiset. 06.56 Päivän mietelause. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Uutiset ja sää. Fraasi ?kaiken takana on nainen? saa tapahtumissa murheellisen sisällön. Vallan kääntöpuoli edustaa amerikkalaisen poliittisen draaman parasta perinnettä samaan tapaan kuin Robert Redford -filmi Valtapeli (1972) tai Päävärit (1995), jonka Stantonit ovat kuin Clintonit. 10/13. 04.02 Café Tropical. Yle Puhe 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.20 Alivaltiosihteeri 07.25 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Yle Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Ali ja Husu 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä. 09.11 MaaYkkönen. 21.00 Musiikkia Ihan pihalla. 00.00 Yle Uutiset ja sää. paholainen kannoilla (Keoma/Italia 1976) Spagetti-westernien klassikossa puoliverinen asesankari palaa kotikaupunkiinsa. O: Enzo G. 06.30 MaakuntaYle Uutiset. Kaivoksissa ei ole Yle Uutiset. isä agenttina (7) Meediot Meediot Tartu Mikkiin Toisen kanssa (12) Ampumahiihdon MC: Miesten viesti Pikku Kakkonen Yle Uutiset minuutissa Sydänmailla (7) Löytöretkiä maailmaan Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset Urheiluruutu Yle Uutiset sää Jäminkipohja (7) Elastinen . Kausi 4. Jakso 10/20. Mediaa on toki varottava. Leffa on myös yleispätevä kuvaus työmoraalin ja lojaaliuden helposti liikuteltavista rajoista: ollaan säälimättömän kilpailuhenkisessä kulttuurissa. Pyöreä pöytä. 09.00 Yle Uutiset. 07.10 Aamusoitto. Kampanjaa tuntuvat käyvän esimerkilliset aatteen miehet. 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää. Yle Radio Suomi 08.10 Ykkösaamu. 16.15 Fau- set. 18.50 Iltahartaus. Minna Kuukka ja Tuomas Enbuske 11.00 Konttori . 10.00 05.00 Aamupala. 20.03 konsertin jälkeen. 19.03 Urheiluradio. N: Lea Joutseno, Tapio Nurkka. 22.05 Todellisia tarinoita. kotihälytys (12) 01.15 Frasier (7) 01.45 MasterChef USA 02.45 Naapurini avaruudesta 03.15 Ennustaja-TV Teema 16.00 Monteverdin kyynel. Claudio Monteverdin neljänteen madrigaaliin perustuva draama. 17.00 Tiededokumentti: Robotteja dementikoille 18.05 Tiededokumentti: Toiset aivomme 19.00 Pablo Picasson perintö. Suuri taiteilija jätti suuren perinnön, myös taloudellisesti. 20.00 Sokea hetki -tanssiteos 20.30 Ikkunoita avaruuteen 6/6. 21.03 ja sää. 08.10 UrheiluraPäivän mietelause. Kor- Päivä tunnissa. Viiltää kuin veitsi. 15.05 Maakuntatoa heikennetään alle eurooppalaisen radio. The Spin-Off Yle Uutiset Urheiluruutu Game of Thrones (16) Syke (12) Caramba . 00.05 Yöradio. 21.50 Merisää. 21.55 Suomi tänään. 13.00 Klassista kuntaradio. 23.03 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio 00.00 Arkisto Radio Nova 06.00 ELC . Viki ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01 Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX Jatkot 22.00 Encore 00.00 Yöradio 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu selkosuomeksi. Castellari. 18.55 Ihan pihalla. 18.50 Merisää. Hartaita säveliä. Päivä tunnissa sumjaamo. 20.06 Ihan taiteilija Elina Aho 22.00 Yle Uutiset pihalla. 07.45 Hartaita säveliä. 07.50 Aamuhartaus. 20.05 Sää. 22.55 Kuuluttajan vieras: toi- maa ja taustoittaa päivän uutisia ja mittaja Lisa Enckell. Voit osallistua lähetykseen Twitterissä.16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.08 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta: TPS . 10.00 Yle kahteen. 12.45 Meriry: Luonto kunniaan! Suomea uhkaa sää. 06.15 Aamuhartaus. 17.20 kuntavaaleihin. Ohjelmassa pureudutaan erityisesti tviittien maailmaan. 23.00 Yle Uutiset. 12.10 Urheiluradio. 17.20 Filmiryhmä
Hahmossa on poliisiksi poikkeuksellista särmää ja kiehtovuutta. Sitä on myös tutkittavassa rikosmystee- 8 rissä. 11.57 Päi- 07.50 Merisää. 21.20 Musiikkia konsertin LANGAT toivelevyn nimi numeroon jälkeen. 15.05 Kultakuume. P uhelin Pikkujuttu. Henkilökuva mediataitojen mestarista ja neroksi julistautuneesta monipuolisesta taiteilijasta. Ohjaus Francois LévyKuentz. vauhti päällä 17.48 Kaikki kerran talvilomalle 18.00 Tekijänä: Yona 18.30 10 kirjaa lapsuudesta 19.00 Salvador Dali, nero ja narri. 10.05 Leikola ja Urheiluradio. 07.53 Maakuntaravän mietelause. 12.12 MaakunHakaristin toimistotöitä taradio. 14.00 Kantaradio. Viki ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01 YleX Toiveet 20.00 Parasta ennen! 22.00 DJ Orion 00.00 Yöradio Poliisin olisi ratkaistava murha, mutta uskonnollisiin kultteihin erikoistunut taho yrittää kaapata tapauksen näppeihinsä. Arkiset vähemmän hohdokkaat puitteet, Louisianan eteläisen miljöön salaperäisyydet ja kerronnan hienovaraisen tiivistunnelmainen poljento takaavat vahvan realistisen virityksen. Paras suositus lienee tämä: Nic Pizzolatton luoma sarja edustaa HBO-tuotantona aivan huippua (vrt. (16) Eurojackpot ja Jokeri Uhka (16) Nelonen 07.00 Disneyn esikoulu: Erikoisagentti Oso (S) 07.25 Disney esittää: Finias ja Ferb (S) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 07.55 Onnea matkaan, Charlie! 08.25 Jeff Corwin ja valtamerten salaisuudet 08.55 Vaaleanpunainen pantteri (S) 09.15 Kotikokkien taistelu 10.15 Pikakurssi kodinostoon 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.50 Deittikamera 14.20 Kotikokkien taistelu 15.25 Matkaoppaat 15.55 Melissa & Joey (S) 16.55 Naapurini avaruudesta 17.25 MasterChef USA 18.25 Frasier (S) 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 The Voice of Finland 20.57 Keno 21.00 Tron: Perintö (Tron: Legacy/USA 2011). 18.15 set. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 00.05 Yöradio. Yle Puhe 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.20 Alivaltiosihteeri 07.25 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Yle Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Lindgren & Sihvonen 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä. The Spin-Off Luck (16) 05.30 06.00 06.25 09.05 09.30 09.35 09.40 09.45 10.10 11.10 13.35 14.35 15.05 15.10 16.15 17.15 17.20 17.25 17.55 18.00 19.00 19.20 19.30 20.00 22.00 22.20 22.25 22.35 00.40 00.45 Aamusää Studio55.fi Huomenta Suomi Studio55.fi Huomenta Suomen Uutiset Mitä tänään syötäisiin? Tukikummit Onnenpeli Kauniit ja rohkeat (S) Emmerdale Lääkärit Unelmakoti puoleen hintaan Mike & Molly (S) Mitä tänään syötäisiin? Sadan tonnin talot Mummomafia Uutiset Päivän sää Kauniit ja rohkeat (S) Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät (S) Prinsessa. 21.55 Suomi tänään. 10.55 set. Fukunagan pitkät elokuvat Ei nimeä (2009) ja Kotiopettajattaren romaani (2011) osoittavat, miten hänen töisäsän on erityisen hyvällä mallilla näyttelijätyöskentely. Puh. HD 21.00 Kino: Iltapäivä Toscanassa (Copie conforme/ Ranska 2011) Juliette Binoche palkittiin Cannesissa osastaan ranskalaisena antiikkikauppiaana, joka viettää iltapäivän toscanalaisessa kylässä englantilaisen kirjailijan kanssa. Vappu Pimiä 15.00 Radio Nova Liikenteessä . O: Abbas Kiarostami. 07.12 Maakuntaradio. Lähde 11.00 Uudet levyt. lasten lumiparaati 17.01 Opi hiihtotaitoa 17.08 Hankien kutsu 17.19 Hanki alla . 18.03 Puhelin19.00 Yle Uutiset ja sää. 09.00 Yle Uuti- 05.00 Aamupala. Ville Haapasalon matka Kaukasus-vuoriston ympäri alkaa. Hilja Valtosen näytelmään perustuva vauhdikas komedia muotipiirtäjästä, joka tekeytyy rikkaaksi perijättäreksi. 14.50 Arkistokuvia: Kesällä kerran (S) 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Oddasat 15.15 Tänään otsikoissa 15.50 Suomi-Filmin tarina 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Doc Martin (12) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.25 Yle Uutiset sää 18.30 Tosi tarina: Jänkän unelma 19.00 Samassa veneessä (12) 20.00 Pohjantähden alla: Ullavan cowboyt 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Kahden naisen sonni 21.30 Strada 22.00 Avec Tastula 22.45 Yle Uutiset 22.50 Edwin Droodin arvoitus 23.45 Vankilakierre poikki The Voice of Finland Nelonen klo 20.00 TV 2 06.50 06.52 06.54 07.05 07.18 07.28 07.39 07.54 08.15 08.26 08.50 09.00 09.45 10.15 11.15 11.40 11.50 12.20 12.45 13.30 14.20 14.50 15.25 17.00 18.00 18.02 18.55 19.00 19.10 19.20 19.24 19.30 20.20 21.00 21.58 22.08 22.10 23.10 23.50 00.15 MTV 3 Pikku Kakkonen Nimipäiväonnittelu: 9.1. Metkat Mesiläiset (S) Tilda ja hänen ystävänsä (S) Riku ja Rami Kasper ja Liisa (S) Tinga Tinga -tarinat (S) Oktonautit (S) Reetta ja Ronja (S) Dino-Dan (7) Näin Norjassa Sydänmailla (7) Kohti täydellistä elämää Aavikon haastamat Moottori mylvii ja kumi käryää Ihanat autot Luontoretkellä: Pilkkijäillä Meediot Meediot Tartu Mikkiin: Jatkot Koiranpentuja ja palveluskoiria Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa Ampumahiihdon MC: Naisten pikamatka Pikku Kakkonen Yle Uutiset minuutissa Sydänmailla (7) Sykähdyttävin urheiluhetki -äänestys Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset Urheiluruutu Yle Uutiset sää Satuhäät Pieni keittiö Pariisissa True Detective (16) Yle Uutiset Urheiluruutu True Detective (16) Haven (12) Pasila 2.5 . Pääosissa: Jeff Bridges, Garrett Hedlund, Olivia Wilde, Bruce Boxleitner, Michael Sheen. 18.00 Yle Uutiset. 15.05 Maakuntaradio. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Jokaniemen sävelradio. 16.17 Maakuntaradio. 19.00 Yle Uutijoiseen . Jussi Halli 19.00 Non Stop Music 22.00 Radio Novan yö. HD 22.45 Kun rytmi oli laki 00.00 Teematieto Muut 07.25 SVT:n ohjelmaa 15.55 Majakan arvoitus (7) 16.25 Luontoretkellä: Maria . Ville tapaa kasakkapäällikön ja nukkuu ufossa. 20.05 Sää. 20.06 Puhelinlangat laulaa. 12.37 Anonyymit ja alennusmyyntejä. 15.00 Yle Uuti10.03 Ajantasa. 23.00 Yle Uutiset. 08.10 miokirkon kello lyö 12. esimerkiksi Langalla, Sopranos tai Taistelutoverit). Harri-Ilmari Moilanen TRUE DETECTIVE, OSAT 1/8 JA 2/8 TV2 klo 21.00 ja 22.10 06.00 Yle Uutiset. radio. N: Birgit Kronström, Uuno Laakso, Irma Seikkula, Paavo Jännes. 11.00 Yle 15.55 Yle News. 21.35 Aristoteleen kanta- 16149 (0,40 e/viesti) yle.fi /puhelinpää. set ja sää. 10.00 Yle Uutiset. tapöytä. Matkalla jossain musiikissa Kalevi Pollari. 14.00 Yle Uutiset. rin Hitlerin raivottaret -kirjan poh- 14.03 Ajantasa. Yle Uutiset ja Urheiluradio. Sijaiskodista toiseen riepoteltu kabareetanssija Anna Lappalainen (Katja Küttner) päätyy mielisairaalahoitoon, ja pian henkilökunnalle ja muille potilaille selviää, että Lappalainen kärsii voimakkaasta harhasta. Kymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset Marine 2 (USA 2010) Ohjaaja: Roel Reiné. Pääosissa: Ted DiBiase Jr, Temuera Morrison, Lara Cox, Robert Coleby, Michael Rooker, Kelly B. Jones. 06.30 Maakuntaset. 13.00 09.00 Yle Uutiset. 17.00 omi klo 18.0 set ja sää. Ohjaus: Joseph Kosinski. Kuka oikeastaan oli Salvador Dali. 21.00 YleX Yle Uutiset. Harrelson ja varsinkin McConaughey ovat erinomaisessa vedossa aika lailla eriparisena etsiväkaksikkona. Tarina alkaa nykyhetkestä, toinen miehistä on kovasti erinäköinen kuin vuoteen 1995 paljolti keskittyvissä tapahtumissa. Jatko osoittaaa, että hän on varsin erikoinen persoona. 09.05 Urheiluradio. 07.45 Hartaita säveliä. 07.50 Aamuhartaus. 21.50 Merisää. 21.40 Urheilu- radio. 19.03 Urheiluradio. Tullaanko taiteilijaksi syntymällä, opiskelemalla vai elämällä. Kuvassa Matthew McConaughey. Kiehtovasti rikosmysteerin jälijllä WOODY HARRELSON ja Matthew McConaughey ovat rikos- ja poliisisarjan True Detective (2014) etsiväpari. Kaksikko on saanut Cary Fukunagasta hyvän ohjaajan. 17.00 Yle tää. PERJANTAI 9.1.2015 TV 1 05.55 Tosi tarina: Haapalan pojat, USA 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Pohjantähden alla: Pikkukanttorit 10.00 Doc Martin (12) 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset alueilta 12.25 Oddasat 12.40 Sydämen asialla (7) 13.30 Markan tähden (Suomi 1938) O: Risto Orko. Ile ja Matti 10.00 Yle Uutiset 10.03 21.35 Novosti Yle. 18.55 Radioateljee esittää: Madrasista poh- Puhelinlangat laulaa. 22.05 langatlaulaa 18.50 Merisää. 16.15 Urheilurakatsaus. 12.10 UrheiYle Uutiset ja sää. 12.10 Tiedeykkönen. 12.42 MaakuntaAnna-Leena Härkönen ja toimittaja Jukka Kuosmanen keskustelevat radio. 06.15 Aamuhartaus. 0600-17600 (0,33 serttilavalla pianotaiteilija Nicholas e/min. 06.25 Aamusoitto. 17.08 Puheen Iltapäivä . 17.15 Taiteilijaelämää. 18.30 Uutiset ja sää. 06.05 Hartaita säveliä. 12.00 Turun tuo- dio. L.Onerva: Mirdja, osa 23. 18.00 Musiikkikamari. metsästäjä 16.55 Paikallisherkkuja Pohjois-Atlantilta 17.25 Meri leikkipaikkana 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU: Mietipä sitä! 18.30 Käänteentekevät kappaleet 19.00 Kulttuurimatkoja katastrofialueille 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Seportaasi: Ilotulitteiden mestariampuja 20.30 Näin Norjassa 20.45 Oddasat 21.00 SVT:n ohjelmaa 06.00 Voit tostudio 08.00 Astral TV 10.00 Lemmen viemää (S) 14.00 Walker, Teksasista (12) 14.55 Pomo piilossa 16.00 Dieetit vaihtoon! 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Rakas, sinusta on tullut pullukka 19.00 Naapurit-arvonta 19.00 Simpsonit (7) 19.30 Ensisilmäyksellä (7) 20.00 Rillit huurussa (S) 20.30 Simpsonit (12) 21.00 Sekaisin Marista (12) 23.15 Brändärit (S) 23.45 Brändärit (S) 00.15 Eurojackpot ja Jokeri 00.20 Rysän päällä 01.20 Ensisilmäyksellä (7) 01.45 Scorpion (12) 02.45 Voittostudio 08.10 Onnenarpa 09.40 LIVE: Tiedä ja Voita 11.40 Huipputatuoija haussa 12.35 Brady Barrin vaarallinen luonto (7) 13.40 Leijonan luola Kanada 14.35 New Yorkin tatuointitarinat 15.30 Top Chef 16.25 Hurja remontti 17.20 Hurja remontti 18.15 Talent USA 20.00 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 21.00 Haasta Hans 22.00 Australian rajalla (S) 22.30 Australian rajalla (S) 23.00 Täysillä tutkaan (S) 23.30 Metsien miehet (7) 00.25 Panttilainaamo Louisiana 00.55 Panttilainaamo Louisiana 01.20 Panttilainaamo Louisiana 01.45 Panttilainaamo Louisiana 02.15 Rantavahdit (7) 02.45 New Yorkin tatuointitarinat 03.40 Ennustaja-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Jälki-istunto . 17.20 3 luradio. Kirjailija kotikiusatut. latinankielinen viikko- Yle Uutiset ja sää. 17.20 Maakuntaradio. Hartaita säveliä. 18.50 Iltahartaus. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 07.10 10.00 Yle Uutiset. + pvm, tekstiviestillä RS (väli) Angelich. 09.11 MaakunKlassista kahteen. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 13.00 Yle Uutiset. mitä matkustamalla oppii. 19.05 Puhelinlangat laulaa. 16.00 Nuntii Latini . 13.03 linnoista ja kohtaloista Wendy Lowe- Maakuntaradio. 07.59 Hyvää Yle Radio Suomi huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää. 08.10 Ykkösaamu. Sotshi, Adygeia, Karatsai-Tserkessia. 08.12 Maakuntaradio. sää. Twitter: #puheeniltapäivä 17.15 Urheilijaelämää 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta: Jääkiekkokierros 21.30 Puheen Ilta 22.00 Yle Uutiset 22.05 Lindgren & Sihvonen 23.00 Arkisto Radio Nova 06.00 Perjantaiperjantai! Minna Kuukka ja Ile Jokinen 10.00 Vapun Valtakunta . 18.20 Radioteatteri esit- dio. 11.03 MaakunYle Uutiset ja sää. 20.00 Yle Uuti23.10 Yöklassinen. set. Tuotanto Ina/ Ranska. 20.00 Kaukasia 30 päivässä. Osa 1/10. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 07.10 Aamusoitto. 21.03 Päivä tunnissa. 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. . Ajan ilmiöitä ja ajankohtaisia asioita. 23.03 Yöradio. Nuori nainen löytyy murhattuna, jäljet viittaavat jonkin sortin uskonnollisiin rituaaleihin. Ajallinen risteily tuo alusta asti tehokkaan jännitteen tapahtumiin. (16) 02.15 Frasier (S) 02.45 Castle (12) 03.40 MasterChef USA Teema 04.00 Teematieto 16.40 Elävä arkisto: Hankien kutsu 16.40 Opettele oikein hiihtämään 16.53 Naurava kevät . 20.03 Urheiluradio. 09.05 Muistojen bulevardi. Tästä saadaaan näyttöä ensi hetkistä lähtien. 09.10 Sää. 12.45 Merisää. 12.55 Suomi natsi-Saksan nuorten naisten urava- tänään. (12) 23.30 Red Cliff (The Battle of Red Cliff/Kiina 2008). seikkailuspektaakkeli käynnistyy Kiinan Handynastian hiipumisen hetkiltä, kun suurvallan pääministeri lietsoo keisarin julistamaan sodan kahta pelättyä sotapäällikköä vastaan. 16.00 langat la ulaa Uutiset. 19.03 Kon- langat laulaa. 15.00 Yle Uutijalta. 12.00 Yle UutiFaunin iltapäivä. 06.56 Päivän mietelause. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 16.15 Radio Su taradio