Kansan Uutiset 03.01.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Hinta 3,50 ? 1-003251-141 1 www.kansanuutiset.fi Viikko 1 Perjantaina 3.1.2014 Kansan Tahto | Satakunnan Työ Vuoden henkilö Edward Snowden paljasti verkkourkinnan s.32 Kansan Uutiset yhteistyöhön Guardianin kanssa 4
09 7596 0232 PUHELIN TOIMITUSJOHTAJA ALUETOIMITUKSET Pirjo Virtaintorppa p. 09 7596 0380 2 09 7596 0362, toimitus@kansanuutiset.fi viikkolehti@kansanuutiset.fi Kansan Uutiset Oy Vilhonvuorenkatu 11 C 7, Helsinki (PL 64, 00501 Helsinki) Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Faksi, konttori: 09 7596 0319 Pankkitili: FI70 2100 1800 0350 43 46 Ristikko, shakki, tietokilpailu 47 Pääkirjoitus Pääkaupunkiseudulla klo 11:een ja, Uudellamaalla klo 8:aan mennessä soittaneille puuttunut lehti pyritään toimittamaan saman päivän aikana. Postin perusjakelu ja muu maa 0200 71000. ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI avoinna ma?pe 9.00?16.00 puhelin: 09 7596 0200 faksi: 09 7596 0319 ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat mediakortissa www.kansanuutiset.fi tai ilmoitustrafiikista. TILAUSHINNAT TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Ma?pe klo 9.00?16.00, Konttori: 09 7596 0208, faksi: 09 7596 0319, tilaukset@kansanuutiset.fi. Tilaukset kaikkialta Suomesta maksuttomasti: 0800 97006. TOIMITUS JAKELUHÄIRIÖT avoinna ma?pe 9.00?18.00 Toimitussihteerit: 09 7596 0312 tai Postin varhaisjakelu: Uusimaa, 0200 30011 ma?pe klo 6.30?16.00, Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Säästö Määräaikais 12 kk 144 ? 170 ? 6 kk 75 ? 92 ? 3 kk 40 ? 52 ? 1 kk 15 ? 20 ? Hinnat sisältävät arvonlisäveron (10 %). Tarkemmat tiedot verkkosivulta. ISSN 0357-1521 Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula, 2013 Kannen kuva: All Over Press. sisältö A Kotimaa s.4 B Kansan Uutiset, Viikkolehti 3.1.?9.1.2014 Kulttuuri s.20 C Keskustelu s.30 D Ulkomaat s.32 E LEHTIKUVA/ FREDERICK FLORIN A Vapaa-aika s.42 F Pelit s.44 3 Ensimmäinen sana 4 KU ja Guardian yhteistyöhön 5 Anne Huotarin kolumni 6 Vasemmistoliitto hallituksessa 9 Viitasen Vieno 10 Finanssikapitalismin kriisi 12 Viikkolehti mukana töissä 14 6+1 järkevää rakenneuudistusta 16 Eläkeuudistuksen rakennuspalikat 19 Paavo Arhinmäki 10 A 20 Kulttuurivuosi 2013 JARMO LINTUNEN B 22 Tapahtui tuhat vuotta sitten 24 Blogi: Öisinajattelija 25 Blogi: Kaasuputki 26 Jukka Mallisen essee 28 Vuoden 2013 parhaat elokuvat 30 Joona Mielosen avaama sosialismi-keskustelu C 20 B 32 Vuoden henkilö: Edward Snowden D 34 NSA jäi kiinni vakoilusta jo 1990-luvulla 36 Arkistosta: Ukrainan pelurit 38 Katumuotia Ghanassa LOTTA PELTONEN 41 Pintaa syvemmältä: Peik Johansson 42 Talvisia ruokaohjeita E 44 Veikkaustiimin topit ja flopit F 38 D TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kai Hirvasnoro p. 09 7596 0254 Varsinais-Suomi, Turku, Kalevantie 25, Pekka Helminen 0500 807 995 Satakunta, Pori, Eteläpuisto 14, 02 630 3210, toimitus@satakunnantyo.fi 09 759 601 JULKAISIJA VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI toimitus@kansanuutiset.fi LEVIKKI 10 000 Lehti ilmestyy perjantaisin. PÄÄTOIMITTAJA Jouko Joentausta p
Kirjakaupan kanssa asioitaessa Käyntimääriin ei kannatakaan tuijottaa silmiään toivomme käytettävän kirjamyynti@kansanuutiset.. tekiten Jyväskylän konttori sulkeutui vuoden vaihtujöille ehkä hieman yllättäen . ikään kuin ristiin. Ensimmäinen sana Verkon suosio jatkaa kasvuaan Tape Sanottua seuraava! Pro. Harkitsemme alkavan vuoden englantilaisen laatulehden The Guaraikana palstan pelisääntöjen muutdianin kanssa. tamista, koska kaikki eivät, varsinYhteistyösopimuksemme mukaikaan nimimerkin takaa, ota sääntöjä sesti julkaisemme viikoittain jonkin Guardianin kansaintosissaan. Lehdessä ei ole päivän uutisia, mutta Alkaneen vuoden aikana esittelemme verkkolehtamme jäsentä jätti päivätyöt ja siirtyi eläkkeelle pitkän ja ansiokkaan työuran jälkeen. Miltei koko työuransa, vuosilehti on kuitenkin ajankohtainen lukupaketti, jossa destämme myös mobiiliversion. Näiden tammikuun lopussa ja Pekka Helminen, 63 siirtyy tulosten valossa suuren remontin tarvetta ei ole. miltei 30 vuoden työrupeaman jälkeen eläkkeelle. Lehden kehittämien on kuitenkin jatkuva, ikuinen Vuodenvaihteen jälkeen uutistoimittajana prosessi. aloittaa muun muassa Viikkolehden kolumneisLukijatutkimuksen mukaan Kansan Uutisten taan lukijoille tuttu toimittaja Emilia Kukkala, 25. Viikkolehdellä on kaksi selkeää tilaajaryhmää eli Hän on avustanut lehteä säännöllisesti jo pitkään. jo vuosikausia lehteä tilanneet uskolliset perusSamaan aikaan toimitusta vahvistaa niin ikään tilaajat sekä keskimääräistä nuorempiin ikäluoklukijoille jo entuudestaan tuttu toimittaja Jouko kiin ankkuroitunut uusien tilaajien ryhmä. Sen vielä keskenyli 40 vuotta Kansan Uutisten niin ylä- kuin alaseurataan uutisprosesseja vähän samaan tapaan JUSSI JOENTAUSTA mäetkin ehtivät kokea valokuvaaja Jarmo Lintukuin Viikkolehdessä . Myös toivomuksia kirneet välttämättä yhtä juttua enempää jos sitäkään. joista otamme vastaan. Saman kohtalon kokee Turun aluetoimitus lehtien sisältöön ja myös aihevalintoihin. Lukijat olivat . Mahdollista on, että alamme vaatia keskustevälisiä tapahtumia käsittelevistä artikkeleista suomeksi lijoilta rekisteröitymistä ja oman nimen käyttöä, vaikka Jouko Joentausta käännettynä. Uusi aluevaltaus nostaa entisestään jo nytse voikin karkottaa . Hieman teellä. lyhyemmän ajan, mutta kuitenkin yli 30 vuotta lehden palveluksessa ehti olla myös toimittaja Hannu VIIME KEVÄÄNÄ teetimme ulkopuolisella mediatoiHurme, 65. mistolla (Tripod research) lukijatutkimuksen ViikMänttärin eläköitymisen myötä Kansan Uutiskolehdestä ja verkkolehdestä. ainakin aluksi . Suuri osa verkkolehden lukijoista ei seuraa paperista Viikkolehteä, joten samoja juttuja voimme ?kierrättää. Vuoden aikana siellä on julkaistu noin 35 000 kommenttia tai keskustelupuheenvuoroa eri asiTÄNÄ VUONNA aloitamme yhteistyön oista. Viimeinen sana tuleekin nyt Koska laajassa maassa kaikilla ei ole kirjakauppaa kulensimmäisenä sanana ja pääkirjoitus on viimeisenä. rät Kansan Uutisten verkkolehdessä ovat viisinkertaistuman takana, avaamme alkuvuodesta kirjamyyntiä varVuosi sittenhän tätä jo kokeiltiin, ja hyvin se ainakin silneet. » Uusi aluevaltaus eräistä, vaikkakin jo toimivaa kehitysversiota voi käydä älypuhelinostaa entisestään jo mellaan kurkkaamassa osoitteessa m.kansanuutiset.?. nytkin monipuolisen Verkkolehden keskustelupalsulkomaanosastomme talla on ollut myös vilkasta liikentarjonnan tasoa. nettä. jotkut nimimerkjouko.joentausta@kansanuutiset.? kin monipuolisen ulkomaanosastomme tarjonnan tasoa. kiä käyttävät. Yhteistyöstä kerrotaan enemmän sivun 4 artikkelissa. KANSAN UUTISET avasi joulukuun alussa toimistollaan pieKANSAN UUTISTEN verkkolehti (www.kansanuutiset.. MolemHuru, 59, joka myös on toiminut pitkään yhtenä mille perusryhmille tyypillistä on suuri kiinnostus lehden vakituisista avustajista. yhteiskunnallisiin asioihin. Kansan Uutiset avasi joulukuun alussa toimistollaan pienimuotoisen kirjakaupan. Verkkolehden lukijat ovat selvästi paperilehden tilaajia nuorempia, mutta heidän lukijapro?ilinsa on kuitenkin hyvin samanlainen. ) on nimuotoisen kirjakaupan. edelleen hyvässä vauhdissa. ttchec Oy OTA VUORONUMERO! TAT TYÖHAAS SISÄÄN TELU Jos näinä aikoina lisätään työttömyysturvan menoja 150 miljoonaa euroa, niin on se aika iso panostus mihin tahansa sosiaaliturvajärjestelmään. SAK:n ekonomisti Joonas Rahkola, Motiivi 13/2013. © TARMO KOIVISTO 3. -osoisokeiksi, mutta ne kertovat joka tapauksessa lukijaTÄMÄ LEHTI on vähän erilainen kuin jokaviikkoinen Kantetta. käyttäytymisen trendeistä. Siinä palataan menneeseen, mutta katsosiellä on myös lehtien oltava. JUURI PÄÄTTYNEEN vuoden aikana kolme toimituskuntaan myös tulevaan. varsin tyytyväisiä essa. mutta pitemmällä aikajännen, 64 ja toimittaja Jarkko Mänttäri, 63. Päättyneen vuoden aikana Kaupasta saa sellaisia, lähinnä pienkustantamojen verkkolehdessä oli yli kolme ja puoli miljoonaa käyntiä. teoksia, joiden arvelemme lukijatutkimukseen perustuen Monet kävivät useammankin kerran eivätkä kaikki lukekiinnostavan lukijakuntaamme. Vuodesta 2009 käyntimääsan Uutisten Viikkolehti. Huomioarvo on siis kasvanut. ten oman verkkokaupan, mutta siitä lisää tietoa myöloin toimi. Osaltaan nämäkin luvut kertovat mediamurroksesta hemmin. Tämän päivän Kansan Uutisten Viikkolehti ilmestyy eli lukijat liikkuvat entistä aktiivisemmin verkossa, joten vuosilehtenä
Nyt alkava yhteistyö vahvistaa asemaamme ajan hermolla olevana, aktiivisena ja arvostettuna laatulehtenä, sanoo Virtaintorppa. Guardian ja sen toimittajat ovat saaneet lukuisia journalismipalkintoja. Viimeksi Guardian on herättänyt suurta huomiota ryhdyttyään kesäkuusta lähtien julkaisemaan Edward Snowdenin paljastuksia verkkourkinnasta sekä Yhdysvaltain NSA- ja Britannian GCHQ-tiedustelupalvelusta. Guardian raportoi ensimmäisenä suurena kansainvälisenä lehtenä esimerkiksi niistä orjatyön kaltaisista olosuhteista, joissa jalkapallon vuoden 2022 maailmanmestaruuskisoja rakennetaan Qatarissa. » Suomenkielinen näköala brittiläiseen laatujournalismiin. Tällaisista aiheista Andrews mainitsee esimerkkeinä WikiLeaksin sekä puhelinhakkerointiin liittyneen skandaalin. The Guardian ilmestyy kuutena päivänä viikossa. Guardianin nettisivuja www.theguardian.com päivitetään jatkuvasti. Brittiläiseen tapaan sunnuntaina ilmestyy erillinen sisarlehti, joka Guardianilla on The Observer. . Se on ollut osa Guardian-konsernia vuodesta 1993 alkaen. Guardian-lehti on viime vuosina tuottanut taloudellista tappiota. Osaltaan tätä selittää se, että legendaarinen C.P. Se on kuitenkin pystynyt pitämään tasonsa yllä konsernin tuottoisien osien ansiosta. Poliittisesti Guardian on sitoutumaton. Guardianin jutut monipuolistavat entisestään jo nytkin laadukkaan ulkomaan osastomme antia. KANSAN UUTISET Monesti palkittu lehti Kansan Uutiset Oy:n toimitusjohtaja Pirjo Virtaintorppa sanoo, että Guardian tunnetaan yhteiskunnallisesti 4 valveutuneena mediana, ihan niin kuin Kansan Uutisetkin. . ALL OVER PRESS A The Guardianin toimitalo Lontoossa. Kuva on otettu viime elokuussa. Viikkolehti yhteistyöhön Guardianin kanssa » Viikkolehti ryhtyy säännöllisesti julkaisemaan maineikkaan brittilehden The Guardianin aineistoa. Oy on tehnyt sopimuksen uutispalveluyhteistyöstä Guardian News & Media -kustantamon kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ensi viikosta lähtien julkaisemme jokaisessa Viikkolehdessä yhden jutun, jonka olemme valinneet ja suomentaneet The Guardian -lehden World News -osiosta. Yhteistyö ei tarkoita minkäänlaista poliittista kannanottoa kummankaan osalta. Kansan Uutisten päätoimittaja Jouko Joentausta toteaa, että uuden aluevaltauksen myötä Viikkolehti haluaa tarjota lukijoilleen suomenkielisen näköalan parhaan luokan brittiläiseen laatujournalismiin. . Vuonna 1964 lehti muutti Lontooseen. Lehden omistajuus säätiöitiin vuonna 1936, mikä on taannut sille journalistisen itsenäisyyden. Sunnuntailehti The Observer on vielä vanhempi. Olemme myös kansainvälisesti tunnettuja siitä, että olemme ensimmäisinä julkaisseet juttuja haastavista uutisaiheista, jotka paljastavat yhteiskunnallisia ja poliittisia epäoikeudenmukaisuuksia, ja joihin muut uutisvälineet ovat toisinaan olleet haluttomia tarttumaan. Guardian-lehden perustivat manchesterilaiset puuvillakauppiaat vuonna 1821. Se olikin vuoteen 1959 saakka nimeltään The Manchester Guardian. Se on mittausten mukaan kolmanneksi luetuin englanninkielinen verkkolehti maailmassa. Guardianilla on 83 miljoonaa nettikäyntiä kuukaudesssa, joista uniikkikävijöitä on 42 miljoonaa. Guardian ryhtyi vuonna 2011 julkaisemaan digitaalista painosta Yhdysvalloissa ja tänä vuonna Australiassa. Maailman tapahtumien taustoittaminen on yksi lähtökohdistamme. Sen toimituksellista linjaa luonnehditaan usein ?keskiviivan vasemmalla puolella olevaksi?, mutta lehden palstoilla julkaistaan näkemyksiä laajakirjoisesti. Netissä jättiläinen Maailman tunnettujen laatulehtien levikit ovat usein suomalaisesta näkökulmasta hämmästyttävän pienet. Niinpä Guardianin levikkikin on vain 199 000 kappaletta. Sen sijaan netissä Guardian on jättiläinen. Nykyään lehden nettilukijoista yli kaksi kolmasosaa on Britannian ulkopuolelta. Nykyinen päätoimittaja Alan Rusbridger on vasta kymmenes päätoimittaja Guardianin lähes 200-vuotisen historian aikana. Scott oli päätoimittajana yli puoli vuosisataa (1872?1929). Arto Huovinen arto.huovinen@kansanuutiset.?. The Guardiania pidetään maailman johtavana vapaamielisenä äänenä ja The New York Timesin tavoin olemme hyvin vaikutusvaltaisia kulttuurin, kommenttien, analyysin ja taiteen aloilla, sanoo Guardian News & Median sisältömyynnin johtaja Mary Andrews. . Odotamme innolla, että saavutamme Suomessa uutta lukijakuntaa teidän lehtenne kautta, sanoo Mary Andrews. . Suomi on jännittävä kansainvälinen toimija, jolla on dynaaminen ja kehittynyt mediasektori, ja olemme innoissamme tullessamme osaksi sitä. Lähes 200-vuotias Innostuneesti Suomeen . Aloittaessaan vuonna 1791 se oli maailman ensimmäinen sunnuntailehti
Yhden hengen taloudessa asuva on pienituloinen, jos hänen tulonsa ovat alle 1 170 euroa kuukaudessa. Pienituloisen väestön osuus koko väestöstä oli 11,9 prosenttia vuonna VUONNA 2012 2012. KU LEHTIKUVA/ VIENA KYTÖJOKI Anne Huotari anneh.huotari@gmail.com Presidenttipeliä KAIKKI MUU on jo nähty, mutta ei sitä, miten käy tasaval- lan presidentti Niinistöltä rock´n` roll. Hän ottaa kantaa kaikkiin asioihin, pällistelee lähes joka uutislähetyksessä ja muuttaa näin presidentti-instituutiota jokamiehen duuniksi aiemmasta valtiomiesmäisestä pönötysvirasta. Hän viritti nuorison syrjäytymisestä markkinointikampanjan, jolla herrasväki voi prassailla välittävänsä nuorista lahjoittamalla muutaman kympin. 1990-luvun puolivälistä jatkunut pitkän ajan nousutrendi on siis pysähtynyt ja kääntynyt laskuun. Pienituloisiksi luokiteltujen henkilöiden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden olivat alle 60 prosenttia kansallisesta keskitulosta. Pienituloisuusraja oli 13 990 euroa vuodessa vuonna 2012. Pienituloisiin kotitalouksiin 477 500 pitkittyneesti pienituloista kuuluvien alle 18-vuotiaiden osuus henkilöä. Vaikkapa hän, joka heittää pahimmat läpät maahanmuuttajista. Vuotta aikaisemmin määrä ikäluokastaan oli 9,4 prosenttia vuonna 2012, edellisenä vuonna 11,1. oli 11 800 henkilöä suurempi. Edeltävien viiden vuoden aikana pienituloisten lukumäärä pysytteli noin 700 000:ssa vuosittain. Suomalaiseen demokratiaan ei kuulu enää yhden miehen show niin kuin presidentti Kekkosen aikaan, vaikka sitä muutamat vasemmistolaisetkin vielä haikailevat. Voisin kuvitella, että tänä populismin aikakautena presidentiksi voi nousta kuka vaan ilman poliittista vastuuntuntoa. Vastaavana aikana helposti tai hyvin helposti -vastausten osuus kasvoi 19 prosentista 24 prosenttiin. Nuoret ja vanhat pienituloisimpia Pitkittyneesti pienituloisia 477 500 Pienituloisuus väheni toissa vuonna Henkilön katsotaan olevan pitkitkaikissa ikäluokissa, lukuun ottatyneesti pienituloinen silloin, kun matta 25?34 -vuotiaita, joihän on kuulunut pienituloiseen asuntokuntaan tiden pienituloisuus pysyi ennallaan. lastovuoden lisäksi kolmen edellisvuoVuodesta 2005 Pienitulo den aikana vähiner it y isest i 65 isuusraja oli 1 tään kaksi kervuotta täyttänei3 990 taa. Tai hän, joka myy loppuun kaksi stadionkeikkaa alta aikayksikön täysin ristiriitaisilla viesteillään: nousin vaikeuksien kautta voittoon ja nyt kilistelen musiikkivideoilla avoautoon nojaten shamppanjalaseja ja luon naisesta käyttöesinekuvaa. Se oli kuitenkin vain temppu siirtää Suomea taas askeleen hyvinvointivaltiosta hyväntekeväisyysyhteiskuntaan, jossa hyvän mielen voi ostaa pinnallisilla kampanjoilla samaan aikaan, kun Niinistön oma puolue ajaa perusrakenteiden purkamista. TÄHÄN SAUMAAN Vasemmistonuorten itsenäisyyspäivän aikoihin heittämä ajatus presidentti-instituution lopettamisesta oli pirteä esitys. Suomen kansa ja kokoomuksen äänitorvena toimiva media vaikeni tämän radikaalin avauksen lähes tyystin. Entä hän, joka on valittu vuoden suosituimmaksi tv-esiintyjäksi siksi, että hän tekee pähkähulluja temppuja henkensä uhalla. Sitä edellisenä vuonna se oli 13,2 prosenttia. Korkeimmillaan vuoden 1989 jälkeen se oli 13,9 prosenttia vuonna 2008. Pienituloisuusasteen lasku edellisvuodesta vuonna 2012 kuvaa tuloerojen kaventumista myös pienituloisesta päästä: tulonjaon kokonaistilaston mukaan suurituloisimpien tulot pienenivät ja pienituloisimman kymmenyksen tulot kasvoivat vuonna 2012 Kysyttäessä, riittävätkö kotitalouden tulot tavanomaisiin menoihin, aikaisempaa harvemmalla pienituloisella kotitaloudella oli vaikeuksia saada tulot riittämään. Nyt sotia voi seurata livenä televisiosta ja pelata netissä ja siirtyä halutessaan selaamaan 120 muuta kanavaa, tulisiko sieltä jotain mielenkiintoisempaa? Kiitos Vasemmistonuoret keskustelun avauksesta! Entistä harvemmalla on suuria vaikeuksia saada tulot riittämään tavanomaisiin menoihin. Kirjoittaja on oululainen kaupunginvaltuutettu. 5. Asuntokunta den pienituloieuroa v u odessa on pienituloisuusaste on piev uonna 2 nen silloin kun nentynyt. Tässäpä tulevia presidenttiehdokkaita aikakaudella, jossa politiikka on peestä ja ihmisten aivot täyttää tv-moska. » Suomalaiseen demokratiaan ei kuulu enää yhden miehen show. KAUKANA MUISTOISSA ovat ajat, jolloin kansa tuli rauhankulkueisiin kaduille vapauttaakseen toisella puolella maailmaa poliittisena vankina istuneen Nelson Mandelan. Ja lapsiyleisö vanhempineen hurraa tulevalle presidentille, on se niiiin ihana. Tai hän, jolle on jo 15-vuotiaana rakennettu levyyhtiön toimesta mahtava fanituskoneisto lehtineen ja koruineen. Vuonna 2003 noin 22 prosenttia heistä arvioi tulojensa riittävän vaikeuksin tai suurin vaikeuksin, vuonna 2012 osuus oli 17 prosenttia. Kutsu itsenäisyyspäivän juhliin tuli jo, ehkä myöhemmin illan isännäksi. K Kolumni Pienituloisia 70 000 vähemmän » 1990-luvun puolivälistä jatkunut pienituloisten määrän lisääntyminen kääntyi laskuun vuonna 2012. Pienituloisia henkilöitä oli edelleen 635 000. tuloerot kääntyivät laskuun ja myös pienituloisten määrä väheni selvästi, kertoi Tilastokeskus joulun alla. Pienituloisia henkilöitä oli toissa vuonna 635 000, mikä oli 70 000 vähemmän kuin aiemmin. Sel012. asuntokunnan ekvimmin väheni 75 vivalentti tulo on vuotta täyttäneiden pienituloisuus. pienempi kuin 60 proPienituloisuus on kuisenttia koko väestön metenkin edelleen yleisintä 75 diaanitulosta. Tulonjaon kokonaistilaston muvuotta täyttäneillä ja alle 25-vuotikaan Suomessa oli vuonna 2012 noin ailla. Eikö juuri nyt olisi aika käydä keskustelua siitä, mikä arvo tämän päivän Suomessa on presidentillä, jolla ei oikeasti ole mitään valtaa? Onneksi ei ole, sillä olisi ihan järkyttävää, että yhdellä ihmisellä olisi paljon valtaa, eikä häntä voisi mitenkään erottaa virastaan kuuteen vuoteen, vaikka hän tekisi miten älyttömiä päätöksiä. Miksi
Vasemmistoliitossa pidettiin erityisen tärkeänä korottaa kaikkia etuisuuksia heti hallituskauden alussa, koska ne kasvavat vuosittain hintojen nousun mukana. Työttömän perusturvaa korotettiin 120 eurolla kuukaudessa ja asumistukirajoja nostettiin 120 eurolla kuukaudessa. Lisäksi torjuttiin tasamaksuna kerättävä mediamaksu ja korvattiin se progressiivisella Yle-verolla. Tuloeroja pienentää myös suurituloisten verotuksen kiristys. Osinkoverotusta korotetaan ensi vuodelle. Näissä on kyse isoista rahoista, ensimmäisessä yli miljardin euron menetyksestä, jälkimmäisessä 830 miljoonan tuotosta. Perusturvaa Hyvää on myös työttömän perusturvan korotus hallituksen ensimmäisessä budjetissa 120 eurolla. Se merkitsee jopa lähes 700 euron korotusta. Työttömyysturvaan ja asumistukeen tulee suojaosuudet, jotta voi ottaa työtä vastaan menettämättä välittömästi tukia. Lääkkeiden maksukattoa alennettiin 50 eurolla. Sen sijaan lapsilisän indeksikorotukset jätettiin tekemättä 2013 ja lääkkeiden alempaa erityiskorvausta ja peruskorvausta alennettiin 7 prosenttia. Myös matkakulujen sairausvakuutuskorvausten omavastuu nostettiin 14 euroon. Julkisissa palveluissa tekemistä Vanhuspalvelulaki on säädetty, mutta kuntauudistus sekä sosiaalija terveyspalveluiden uudistus eivät ole edenneet toivotulla tavalla. Jos tulos sen suhteen ei ole riittävä, asiaan palataan kevään kehysriihessä. Lisäksi pääomatuloveroa on nostettu, erityisen paljon yli 40 000 euron pääomatuloista, ja yli 100 000 euron vuosipalkkatuloista otetaan niin sanottu solidaarisuusvero. Myös yli 45 000 euron eläkkeistä maksetaan solidaarisuusveroa. Isoista perinnöistä ja lahjoista maksetaan entistä enemmän veroa. Vasemmistoliitto pitää hyvänä myös sitä, että verotuottoja on kerätty myös nostamalla haittaveroja. Näin on käynyt makeis-, tupakka-, alkoholi- ja sähköverolle, joista kertyy euroja yhteensä 520 miljoonaa euroa. Lisäksi pankit laitetaan verolle ja yritysten korkovähennyksellä tapahtuvaa veronkiertoa ulkomaille estetään, samoin veronkiertoa ketjutuksilla, SVOP-rahastoilla ja osuuskunnilla. Lisäksi uusi Windfall-vero päästökaupan ansiottomille voitoille tuottaa 50 miljoonaa euroa. Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen nimellä tehdyn sijoittamisen sääntöjä on tiukennettu. Tuloveroja on nostettu 400 miljoonalla jäädyttämällä ansiotasotarkistukset. Asuntokaupan varainsiirtovero nousi ja laajeni velkaosuuteen, asuntolainojen korkovähennystä on pienennetty ja kiinteistöveron tuottoa kunnille kasvatetaan. Puolueen tavoitteiden vastaisena pidetään ennen muuta yhteisöveron alennusta ja arvonlisäveron korotusta. Pienistä puroista ja isoista » Kun vasemmistoliitto on ollut hallituksessa vajaat kolme vuotta, on aika katsoa, mitä on saatu. hallitusneuvotteluissa vasemmistoliiton keskeinen kriteeri hallitukseen osallistumiselle oli se, että tuloerot pienenevät. Nyt puolue laskee, että näin käy. Listaa kommentoivat ohessa vasemmistoliiton puoluehallituksen jäsen, professori Heikki Patomäki ja ministeri Paavo Arhinmäen erityisavustaja Jussi Saramo. KESÄN 2011 Tuloeroja pienentämässä Ensinnäkin kaikkien pienituloisten saamaa perusvähennystä on korotettu. Toimeentulotukea nos- » Hyvää on myös työttömän perusturvan korotus hallituksen ensimmäisessä budjetissa 120 eurolla. tettiin 25 eurolla kuukaudessa, toimeentulotuen yksinhuoltajan perusosaa korotettiin 65 eurolla kuukaudessa. Työmarkkinatuen tarveharkinta puolison tuloista poistettiin. Toiseksi pieni- ja keskituloisille työntekijöille suunnattua työtulovähennystä on korotettu. Lisäksi kuntien rahoituspohja on kaventunut, sillä vaikka kuntien valtiolta saaman rahamäärän lasketaan kasvaneen, on valtionosuuksien kasvu jäänyt kustannusten nousua LEHTIKUVA/ RONI REKOMAA Peruskoulun ryhmäkokoja on pienennetty, koulujen välisiin eroihin puututtu ja nuorten yhteiskuntatakuulla saatu lisää resursseja etsivään nuorisotyöhön ja työpajoille. 6
LISTA tai epäonnistua. Kataisen hallituksen ohjelmassa luvattiin paluuta kasvu-uralle ja työttömyyden alenevan viiteen prosenttiin. Maakuntakirjastoja vähennetään vuonna 2016. Kuntien henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia väljennetään vuodesta 2015 alkaen. Mukana on myös joukko selkeitä hallinnollisia järkevöittämistoimia. Esimerkiksi vähennetään terveydenhuollossa laadittavia lääkärintodistuksia ja -lausuntoja. Vasemmistossa vedotaan usein sijoittajavastuun käsitteeseen ja Suomen saamiin vakuuksiin, vaikka suurin osa tukipaketeista on mennyt rahoitussektorille, vakuudet ovat onneton yhdistelmä nationalismia ja spekulaatiota rahoitusmarkkinoilla, ja tavallisten ihmisten ja pienyritysten säästöjä on rokotettu merkittävästi sijoittajavastuun nimissä. Tukemalla Merkelin ja komission linjaa Kataisen hallitus on siis paitsi ajanut alasajoja, leikkauksia, palkanalennuksia ja yksityistämisiä ympäri Eurooppaa niin myös edesauttanut kokonaiskysynnän laskua Euroopassa ja maailmalla. Tällä on ollut ja tulee olemaan suoria negatiivisia vaikutuksia Suomen omaan talouskehitykseen. » Tuula Kärki 7. Vasemmisto on vaatinut, että pankkien omistajien pelastaminen veronmaksajien rahoilla loppuu. Vasemmistoliiton hallitusryhmässä nähdäänkin, että Suomen linja on muuttunut istuvan hallituksen aikana: Yhtään tukipakettia ei ole tehty ilman sijoittajavastuuta. Esimerkiksi Espanjassa vain kansallistetut pankit saivat tukea. Merkittävää osaa jyrkemmin uusliberalisoivasta politiikasta ollaan sälyttämässä seuraavan hallituksen niskoille. Yhteisöveron alennus korvataan kunnille täysimääräisesti valtion varoista ja jäteveron tuotto ohjataan kunnille. Peruskoulun ryhmäkokoja on pienennetty, koulujen välisiin eroihin puututtu ja nuorten yhteiskuntatakuulla saatu lisää resursseja etsivään nuorisotyöhön ja työpajoille. Vanhuspalvelulain toteuttamiseen kunnat saavat lisärahoitusta, mutta se ei ei kata koko tarvetta. Huonoa kuntien kannalta on se, että valtionosuuksien kasvua on leikattu ja työmarkkinatuki siirretty niiden vastuulle. Lisäksi aikuisten oppisopimuskoulutus vähenee ja toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta ja ammattikorkeakouluilta leikataan. Myös yliopistoindeksi jäädytettiin vuodeksi 2013 ja kulttuuritoimen valtionosuusindeksi jäädytetään vuodeksi 2014. Sijoittajat vastuuseen Yksi vasemmistossa puhuttanut asia on eurokriisi. 1,2 miljardia euroa kuntien menoja pienentävässä paketissa erityisesti vanhusten hoivaan suunniteltu painotus kotona asumiseen epäilyttää monia. Paketissa karsitaan myös subjektiivista päivähoito-oikeutta ja edellytetään, että työtön ottaa työpaikan vastaan yli 80 kilometrin päässä kotoa. Näiden välillä tuntuu vallitsevan epäsuhta. . Astetta parempi arviointitapa on sellainen, jossa edes yritetään hahmottaa näiden rahamääräisten asioiden suhteita ja kokonaisuutta. Monet yksittäiset parannukset ovat tuoneet helpotusta pienituloisten ja heikoimpien asemaan muutamilla kympeillä tai satasella kuukaudessa ja maksavat vuositasolla kenties muutamia kymmeniä miljoonia, korkeintaan ehkä 100-200 miljoonaa. Yhteisöveron alennuksen, säästöjen, leikkausten ja rakenneuudistusten hintalappu liikkuu sadoissa ja tuhansissa miljoonissa. Potilastietojen paperimuotoinen arkistointi lopetetaan. Hallitus on epäonnistunut tavoitteissaan. Toki välitön tilanne voisi olla kurjempikin: Suomi ei sentään ole ainakaan vielä kokenut eurokriisimaiden kohtaloa. . Lääkereseptien voimassaoloaikaa pidennetään vuodesta kahteen. Yhdistetään harvaan asutulla alueella koulukuljetuksia, sairasvakuutuskorvattavia matkoja sekä vanhusja vammaiskuljetuksia. Hallitus arvioi toimeentulotuen laskennan ja maksatuksen siirtoa Kelalle maaliskuun 2014 kehysriiheen mennessä. Tuula Kärki tuula.karki@kansanuutiset.? Surullista europolitiikkaa » Professori Heikki » Yhteisö- Patomäki pohtii, mitä politiikka on. veron alennuksen, säästöjen, leikkausten ja rakenneuudistusten hintalappu liikkuu sadoissa ja tuhansissa miljoonissa. hallituksen tekemistä hyvistä ja huonoista asioista on välttämätön osa arviota, mutta se ei yksin riitä. Tällainen käsien sitominen on oikeiston, ei vasemmiston projekti. . Nähdään myös, että tuottavuusohjelman korvaaminen vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla ei ole vielä muuttanut toimintatapoja riittävästi. Heikki Patomäki. Potilastietoja ja reseptejä Marraskuun lopulla julkistettu kuntarakennepaketti on myös herättänyt kritiikkiä. Budjettipäätösten ja lakien kokonaisuudesta muodostuu talouspoliittinen linja, joka voi onnistua . Aikuisten hammashuollon tarkastusvälejä pidennetään ja luovutaan ympärivuorokautisesta hammaslääkäripäivystyksestä. Ammattioppilaitosten ja lukioiden verkkoa karsitaan, vaikka oppivelvollisuusikä nostetaan 17 vuoteen. tuloista JUSSI JOENTAUSTA pienemmäksi menokasvun leikkausten takia. Julkisten palveluiden osalta vasemmistoliitolla olisikin tekemistä vielä paljon. Hyvääkin on saatu aikaan. tosin usein vain muodollisesti . Kaikkein surullisinta katsottavaa Kataisen hallituksen toiminta on ollut EU:ssa. Tämä ei auta ymmärtämään missä nyt mennään, profesori Heikki Patomäki sanoo. . mutta lista itsessään muodostaa ongelmallisen tavan ymmärtää, mitä politiikka on. Politiikka pirstoutuu toisistaan irrallisiksi ja usein aika teknisiksi yksittäisasioiksi, joita tavataan hahmottaa euromäärien kautta. Monet hallitukseen menon ehdot voivat ehkä täyttyä . Suomi ei kannata alihintaista yksityistämistä. Silti nähdään, että leikkaukset kohdistuvat kriisimaissa yhä sosiaalisesti haitallisesti eivätkä johda kasvuun. Vuokra-asuntoja ja väyliä Vasemmistoliitossa lasketaan hyviin tuloksiin muun muassa opintorahan sitominen indeksiin ensi vuoden elokuusta lähtien ja lainapainotteisen opintotuen torjuminen. Plussapuolella on myös valtionyhtiöiden palkitsemiskäytäntöjen kiristäminen, kohtuuhintaisen vuokraasuntotuotannon tuen korottaminen, historiallisen suuri panostus raideliikenteen investointeihin, määrärahalisäykset väylähankkeisiin ja tiestön kunnostukseen ja 2014 toteutettava 500 miljoonan euron ylimääräinen elvytysinvestointipaketti. Osatyökykyisten työllistymistä helpotetaan pidentämällä osasairauspäivärahakauden kestoa, lieventämällä ammatillisen kuntoutuksen kriteerejä ja jatkamalla työkyvyttömyyseläkkeen lepäämäänjättämislakia. Alle kolmivuotiaiden lasten hoitoon tulee joustava hoitoraha. Liikunnan rahoitusta siirretään järjestöjen hallinnon tukemisesta paikallistason liikunnan tukemiseen. Otetaan käyttöön tuntiperustaiset päivähoitomaksut. Kiitosta saa myös se, että suhteellisesti suurimmat leikkaukset on toteutettu tehostamalla armeijaa. Huonona pidetään sitä, että kehitysyhteistyömäärärahoja on leikattu, ja sitä, ettei Suomi lähtenyt mukaan rahoitusmarkkinaveron edistämiseen. Kyproksen osalta omistajien ja velkojien lisäksi sijoittajavastuuta ulotettiin jopa talletussuojan ylittäviin suurtalletuksiin. Vakuudet ovat parantaneet Suomen omaa asemaa
Jatkuvasti väitetään, että ?hintojen nousu on syönyt muutoksista saatavan hyödyn?. Huolissaan pitää olla etenkin pienipalkkaisten työntekijöiden asemasta, heidän ostovoimansa polkee paikallaan, sillä vaikka pienipalkkaisten duunarien veroihin on suunnattu satojen miljoonien vuosittaiset veronkevennykset, ovat palkat nousseet hintoja hitaammin. . 030 608 50. Toinen jatkuvasti toisteltava väite liittyy tuloerotilastoihin. Ne valmistuvat parin vuoden viiveellä, jolloin tuoreinkin tilasto ulottuu vasta edellisen hallituksen viimeiseen bud- Jussi Saramo. jettiin. On kiistatonta, että suurituloisten veronkorotukset ja pienituloisten veronalennukset yhdistettynä sosiaaliturvan parantamiseen ovat pienentäneet tuloeroja. 030 608 40 Kylpylähotelli Rauhalahti Katiskaniementie 8 70700 Kuopio www.rauhalahti.? puh. Liitolla on keskustoimisto Helsingissä ja 11 aluetoimistoa. HAEMME HELSINKI-UUSIMAAN ALUETOIMISTOON HELSINKIIN ALUETOIMITSIJAA Haku päättyy 17.1.2014 klo 16.00. Lisätietoja www.metalliliitto.?/avoimet-tyopaikat NU FIT 10.? 11.1. 2014 TALVIPÄIVÄ KYLPYLÄSSÄ! Nuorten filosofiatapahtuma Lähellä luontoa, lähellä sinua . Siinäkin tilanteessa tuloerot kaventuisivat selvästi. opintotukikin viimein ensi vuonna vasemmiston ansiosta ? eli ne nousevat automaattisesti hintojen mukana. . progressiivisesta? vaikutuksesta. . Lasketimme VATT:lla hallitusneuvotteluissa myös laskelman siitä, miten tuloeroille kävisi, jos hallitusohjelman muutosten lisäksi kunnat nostaisivat verojaan 1,5 prosenttiyksikköä. Edes hallitusohjelman ulkopuolinen kompromissi tuloverojen ja arvonlisäveron korotuksesta ei muuta tilannetta, alv:n huono . » Tuloerot kiistatta pienentyneet JARMO LINTUNEN » Päätavoitteissa on Jussi Saramon mielestä saavutettu voitto. päätti ennen vaaleja, että puolue osallistuu vain sellaiseen hallitukseen, joka ?pienentää tuloeroja progressiivisemmalla verotuksella ja kerää nykyistä enemmän pääomatuloveroja?. Työttömien ja eläkeläisten ostovoima onkin noussut kaikista ryhmistä eniten nykyhallituksen aikana, mikä on hyvä. Pääasia on, että poliittiset päättäjät eivät enää pahenna tilannetta, kuten koko 90-luvun laman jälkeen on tehty. Tuula Kärki METALLITYÖVÄEN LIITTO on Suomen suurin teollisuuden ammattiliitto. vaikutus on vain muutamia prosentteja muiden veromuutosten hyvästä . Karjalohjalla, vain tunti Helsingistä Liput: 7 ,? Paasitorni, Helsinki Ohjelma: www.nufit.fi EUROOPPA 8 A VIETÄ IHAN Kuopion Rauhalahdessa viihtyy kaikki! Tule Päiväkumpuun Lohjanjärven rannalle rauhoittumaan ja keräämään voimia upeissa maisemissa. Rentoudu perinteisessä saunassa tai lempeässä höyrysaunassa, pulahda välillä virkistäytymään kylpylän altaisiin ja nauti ihanista hoidoistamme. Rauhalahti tarjoaa ohjelmaa ja elämyksiä kaikenikäisille. Kylpylässä rentoudut porealtaissa ja höyrysaunassa, hoito-osastolla nautit hellivistä hoidoista. reg. Molemmissa verotavoitteissa saatiin voitto oikeistosta, erityisavustaja Jussi Saramo arvioi. . Liitolla on 150 000 jäsentä, joiden etuja liitto valvoo. Vaikka tuloeroihin vaikuttaa iso joukko hallituksesta riippumattomia asioita, on oletettavaa, että myös tilastot näyttävät tulevaisuudessa paremmilta. PUOLUEVALTUUSTO ressiivinen . Tämä ei pidä paikkaansa, koska kaikki tuet on sidottu indeksiin . 030 608 30 Tervetuloa lomailemaan upeisiin Saarijärven maisemiin! Summassaaressa on erittäin hyvät vapaa-ajan viettomahdollisuudet ja tekemistä riittää kaikkina vuodenaikoina. Meillä voit todeta itse, että loma ja luonto ovat yhtä. Erillisessä kylpylärakennuksessa voit virkistäytyä saunoissa ja altaan poreissa tai hemmotella itseäsi ihanilla hoidoilla. Kylpylähotelli Summassaari Summassaarentie 180 43100 Saarijärvi www.summassaari.? puh. Upea maasto houkuttelee ulkoilemaan ja liikunta- ja kuntosali kuntoilemaan. Kylpylähotelli Päiväkumpu Ylhäntie 1 09120 Karjalohja www.paivakumpu.? puh. Voit ottaa osaa hotellin lomaohjelmaan tai vuokrata välineitä omatoimisesti
Neuvottelut loppuvat silloin kun poispotkittavat loppuvat. Ja katso: se nousi kuolleista. TUPO-SANAKIN OLI kielletty vuosia. leoi Suomen kännykkäteollisuuden eikä suomalaisille jäänyt edes perkuujätteitä, sai ?rman pörssikurssin lehmän häntää muistuttavaan asentoon, kun se aiemmin muistutti nuoren miehen taistelukunnossa olevaa suvunjatkovekotinta, ja laittoi kilometritehtaalla kymmeniä tuhansia homo ahkeruksen edustajaa. Tästä kaikesta hänet palkittiin liKAIKKIEN PUHALLUSTEN säpalkkioilla, jonka rinnalla lottojättipotti on portsarirahaa. bonuksilla kannustetaan yhtä ihmislajia, homo ahneuksusta ja sosiaaliturvaa leikkaamalla ja työtSUOMESSA MENO Viitasen Vieno tömäistämällä (työllistämisen vastakohta) toista, homo ahkerusta. Joe kuoli VIENO ON taas päässyt pohjoiskorealaisesta tuetun vanhuspalvelun piiristä Suomeen joulun viettoon. Yli 30 vuotta sitten suomalaisen ajattelun Vantaanjoki, Björn Wahlroos, vastusti tupoa: irti tulopolitiikasta, irti luokkasopuilusta. Ajatusten Vantaanjoen ei ole tarvinnut kantojaan muuttaa. Vanhemmilla oikeistopoliitikoilla numerotaidottomuudesta on ollut merkkejä jo pitkään. Vain kolmen A:n ääliö pystyy samaan hengenvetoon vaatimaan veroja alas ja valtion menoja ylös. Oppositio teki välikysymyksen. Rikastua voi palkitsemisjärjestelmillä ja kehittämällä palkitsemisjärjestelmiä. Ekstrapalkkaa voi saada kolmesta eri syystä. Kolmas peruste ylimääräisille palkkioille on se, että . Stay-, pray- ym. narikan LEHTIKUVA Jyväskylä Aro Leila Halttunen Esko Hirsjärvi Irma Hukka Hannu Ilmola Hellevi Jauhiainen Juha ja Pirkko Jauhiainen Kari per. Jokinen Kari Kivinoro Kari Kovanen Elma Muhonen Jorma Mutanen Lahja Niininen Raimo Oksanen Ensio Oksanen Osmo Pietiläinen Paavo ja Raija Rautiainen Erkki Sivonen Matti Tervakangas Heikki Virtanen Aatto ja Irja Jämsän seudun vasemmisto Parkkonen Maritta Hakaniemi Pauli Sillman Malla Paakkanen Arja Paakkanen Veikko Keuruu Jauhiainen Eino Laukaa Jauhiainen Harri per. Turku Pekka Heikkilä 9. Joe kuoli. Vää- rän sanan sanojat olivat vuosia leimattu ajastaan jääneiksi hyväntahtoisiksi, mutta yksinkertaisiksi ihmisiksi. On kuitenkin poikkeuksellisia henkilöitä, jotka kykenevät ajan ankarassa riennossa säilyttämään linjansa. Vastaavanlaisiin palkkioihin pääsevät vain muutamat ratinpyörittäjät, joita urheilijoiksikin kutsutaan. Jeesuksen sanoma toistuu Suomessa elävällä tavalla. Tupo kiellettiin enemmän kuin kolme kertaa. Nalle vaatii edelleen irtautumista tulopolitiikasta ja luokkasopuilusta. Toinen lähes yhtä toimiva konsti on valtion tuen lisääminen. PISA-tutkimuksessa havaittiin, että lasten matemaattiset taidot ovat romahtaneet. sis. Näitä ääliöitä on täsmälleen kolmea lajia: umpipöljiä ja puolipöljiä. LUKIJA varmaankin hämmästelee, miksei Vienolla ole mitään sanottavaa ole perussuomalaisista. Kyse on poikkeusyksilöstä. Meidän aikamme Mannerheim. Vuoden 2013 teemat ovat olleet tutut ja turvalliset. Yhteistoimintaneuvotteluista on tullut yrityksissä ns. Mitä väliä! MAHDOLLINEN Hyvää uutta vuotta! su 5.1. klo 16-21 heikki koskelo & taivaankaari Bussi 53 ja Lähijunat hiekkaharjuun talkootie 4, 01350 vantaA puh. Aina kun alkaa tulla ahdasta, osa asukkaista paljastuu pettureiksi ja tilaa taas on. Tällainen yhteiskunnallisen ajattelun linjakkuus on näinä aikoina erittäin harvinaista. normaali tilanne. Työuran pidentämispyrkimyksissä on onnistuttu: eläkeneuvottelujen uraa on pidennetty. Vieläkään ei ole löydetty sellaista yhteiskunnallista ongelmaa, jonka ratkaisuksi verojen alentaminen ei kelpaisi. 010 420 2623 www.puistokulma.fi Liput 13 . Jos ?rmalla menee oikein hyvin, voidaan palkkioita myös maksaa. Hämmennys lienee aikamoi- nen, jos tulisi aika, jolloin niitä ei käytäisi. Kun jaettava vähenee, ahneus lisääntyy. Ja kun ahneus lisääntyy, kutsutaan paikalle palkitsemiskonsultit, minkä jälkeen alkavat yt-neuvottelut. Johtajien palkitseminen on huolellisesti harkittua toimintaa. Ensimmäinen peruste palkkioille on, jos ?rmalla menee oikein huonosti. Pohjois-Koreassa ei vanhushuollossa ole ruuhkaa. rmalla menee normaalisti. Arvostelijat, jotka väittävät, että palkkioita maksetaan turhasta ja summittaisesti, ovat siis täysin väärässä. » Johtajien palkitseminen on huolellisesti harkittua toimintaa. sekä äiti, isä, isoäiti että isoisä oli herra Flop, joka . Toisin on kapitalistisessa Suomessa, jossa vanhukset riutuvat ahtaissa hoitolaitoksissa. on entisellään. Ei heidän kustannuksellaan voi naljailla, he tekevät sen itse. Auto ajoi joen yli. Silloin saamme nähdä sellaisenkin työttömien ryhmän kuin yt-neuvottelijat. ELÄKENEUVOTTELUT EIVÄT ole joutaneet eläkkeelle, eivätkä jouda
Perusta uudelle kuplalle on luotu, kirjoittaa Esko Seppänen. Rahat eivät kierrä Kasvu syötiin ennakolta Tälle vuosikymmenelle tultaessa peruuttamaton vahinko oli jo tapahtunut. Totta puhuen sen tekevät yksityiset pankit. Ne pettävät asiakkaitaan. hevosenpaskaa. Pahan päivän tullen tuo kaikki pannaan EU:n pankkiunionissa maksuun myös viattomille suomalaisille. EKP on valmis tekemään kaiken, mitä tarvitaan euron säilyttämiseksi. Siihen saakka pankit ovat riippuvaisia Yhdysvaltojen ja Euroopan keskuspankkien bittirahasta.. Nyt nähdään, uskaltaako EKP kertoa eurokansalaisille totuuden pankkien tilasta: niiden taseissa on liian paljon virtuaalista höttörahaa. Toisessa vaiheessa muiden maiden konkurssipankkien pelastamiseen ulotetaan yhteisvastuu: niiden velat maksetaan porukalla. Ne neuvottelut ovat käynnissä. Kolmannessa vaiheessa toteutuu yhteisvastuu muiden maiden konkurssipankkien tallettajien säästöjen korvauksista. Pankkimafia rulettaa Noin kymmenen maailmanlaajuisen pankin 10 ma?a on maailman vaarallisin rikollisjärjestö. Kartellisoituneille suurpankeille on määrätty tuhansien miljoonien dollareiden/eurojen suuruisia sakkoja ja vahingonkorvauksia niiden rikoksista. Pankit kiertävät veroja. Rahaa oli, mutta sitä käytettiin suurten tuottojen toivossa keinotteluun ?nanssimarkkinoilla. Systeemin kriisi ei ole ohi ennen kuin pankkien käsiin jääneet Mustat Pekat on siivottu pois niiden taseista ja ennen kuin pankkien väliset markkinat käynnistyvät uudelleen. Ne manipuloivat korkoja ja raaka-aineiden sekä energian hintoja. PÖRSSIKURSSIT OVAT nousseet keskuspankkien tyhjästä luomalla bittirahalla uusiin ennätyslukemiin. EU:n komissio haluaa kriisin hoitoon ?lisää Eurooppaa. Ne markkinoivat tuotteitaan väärällä tai harhaanjohtavalla informaatiolla. Niiden myymät johdannaiset ja muut ?nanssituotteet ovat usein olleet . Heidän virheensä oli, että he eivät kyseenalaistaneet sitä politiikkaa, jonka mukaan valtioiden rahoilla pelastettiin ensin pankit ja sen jälkeen tuhottiin sisäisellä pakkodevalvaatiolla ylivelkaantuneiden maiden taloudellisen kasvun ja velkojen maksun edellytykset. Ei pidä kysyä, puhkeaako kupla, vaan milloin se puhkeaa. Monilla ihmisillä on sellainen harhaluulo, että julkinen valta laskee liikkeelle kierrossa olevan rahan. Ne kilpailevat voitoista asiakkaidensa kanssa. Ne tekevät rahaa rahasta erilaisilla johdannais- ja muilla ?nanssituotteilla ja operoivat rahan tukkumarkkinoilla myymällä toinen toisilleen katteettomia ?nanssihyödykkeitä, -haitakkeita ja -turhakkeita. Kun selvisi, että pankit olivat myyneet tuotteita, jotka olivat silkkoa sisältä, pankkien väliset tukkurahan markkinat jäätyivät, ja se jäädytti myös reaalitalouden lainamarkkinat. EKP toimeenpanee paraikaa niin sanottuja stressitestejä, joiden tuloksia monet pankit odottavat kauhulla. Niiden työntekijät tekevät sisäpiirikauppoja. Amerikan kielellä . Ne pesevät likaista rahaa ja rikkovat kansainvälisiä liiketoimikieltoja. Pyydän uskomaan, että se riittää, sanoi EKP:n pääjohtaja Mario Draghi. eli lisää liittovaltiota. Pankkiunionissa yhteisvastuu Komissio haluaa lisätä EU:n liittovaltioitumista ja ehdottaa siinä tarkoituksessa jäsenmaille pankkiunionia ja yhteisvastuuta toinen toistensa veloista. Pankkiunionin työstämisessä on kolme vaihetta: Ensiksi koko euroalueen kattava isojen pankkien valvonta siirrettiin Euroopan keskuspankin (EKP) alaisuuteen. Taloudellinen kasvu oli keskuspankkien löysän ja halvan rahan politiikalla syöty ennakolta 2000-luvun alkuvuosina. Finanssikapitalismin kriisi ei ole poliitikkojen vaan rahaa rahasta tehneiden ja sitä holtittomasti lainaksi antaneiden pankkien syytä. Kun poliitikot joutuivat vastaamaan pankkien pelastamisesta ja bankstereiden jälkien siivouksesta, he ovat olleet EU:n komission ja Euroopan keskuspankin (EKP) epäitsenäisiä marionetteja
LEHTIKUVA/ FREDERICK FLORIN Finanssikapitalismin kriisi venyy ja paukkuu » Kapitalismin systeemikriisi, joka on pankkien tekoa, jatkuu. Keskuspankkien pelastusarmeija Ennen sitä politiikkaa, mitä keskuspankit tekivät painamalla lisää vastikkeettomia seteleitä, kutsuttiin setelirahoitukseksi. Valtion painamat paperilappuset ovat käypää rahaa vain niin kauan kuin niillä uskotaan olevan arvoa, ja niiden määrän kasvu vähentää sitä uskoa. Tämän päivän bittirahan syntymekanismi on sama kuin paperirahalla: sama summa lisätään keskuspankin taseen kummallekin puolelle, varoihin ja velkoihin. ja bittirahoituksella . Euroopan keskuspankki on tuottanut koko potin, biljoona euroa, yhdellä kerralla ja lainannut sen kaiken tyhjästä luomansa halparahan pankeille, jotka myyvät sitä edelleen kalliilla eritoten ylivelkaannuttamiensa maiden budjettivajeiden katteeksi. Draghin doktriini Lähenee aika, jolloin näin ei voida enää jatkaa, ja testattavaksi tulee se, mitä EKP:n pääjohtaja, entinen rosvopankki Goldman Sach- TEKSTI Esko Seppänen sin mies Mario Draghi tarkoitti sanoessaan, että ?EKP on valmis tekemään kaiken, mitä tarvitaan euron säilyttämiseksi. Se on yli kaksi kertaa enemmän kuin EU sallii. Kun holtittomaan rahanlainaukseen syyllistyneet pankit ja niiden velat kansallistettiin, valtion velka nousi 25 prosentista kansantuotetta (BKT) 124 prosenttiin. Esimerkiksi puolet maan lääkäreistä on muuttanut ulkomaille. » EU-kurin mallimaata Irlantia on autettu EKP:n rahoin antamalla sille anteeksi sen itse painamilla euroilla rahoitettua valtion velkaa. Emun ehdokasjäsenistä mallimaa on ollut Latvia, jota maastamuutto eli aivovienti kohtelee vielä Irlantiakin ankarammin. Lähiaikoina Slovenia esittänee muille emumaille avunpyynnön. Ranskakin on avuntarpeessa, vaikka sen kansallinen ylpeys estää sitä apua pyytämästä. Espanjan velka kasvaa. Se velka on edelleen maksamatta . Kreikka ja Portugali pyytävät muilta lisää rahaa. » Tästä kriisistä ei selvitä ulos puhumalla Olli Rehnin tapaan pehmoisia. 11. Kun se tehdään tietokoneilla, bittirahan tuottamiseen ei tarvita setelipainoja. Yhdysvalloissa keskuspankki Fed lainaa joka kuukausi osan tyhjästä luomastaan 65 miljardin dollarin bittirahaerästä liittovaltion budjettivajeiden rahoitukseen ja myy toisen osan halparahana pankeille käytettäväksi ?nanssikeinottelun rahoitukseksi. Pääomamarkkinoiden in?aatiota on, ja se on nostanut pörssikurssit taivaisiin. Ei pidä kysyä, puhkeaako kupla, vaan milloin se puhkeaa. Irlannin saari kuivalla maalla? » Bryssel iloitsee. Irlantia ei enää muiden tarvitse auttaa. ja saattaa edelleen kasvaa. » Kiinteistöjen ja asuntojen hinnat ovat laskeneet jopa 40?50 prosenttia, ja tuhannet ylivelkaantuneet asuntovelalliset ovat menettäneet kotinsa. » Maan lapsista kymmenkunta prosenttia joutuu elämään pysyvässä köyhyydessä, ja määrä kasvaa » Neljännes alle 25-vuotiaista on työttömänä, ja monet korkeasti koulutetut irlantilaiset muuttavat maasta pois. Pyydän uskomaan, että se riittää.? Näillä yksinkertaisilla sanoilla . Viime vuonna lähtijöitä oli tästä Suomea pienemmästä maasta 75 800. Se on vapauttanut itsensä EU:n holhouksesta lainaamalla rahaa yksityisiltä markkinoilta. » Irlannissa 2000-luvun alussa eletyn kasinotalouden kustannuksia ei ole alkuunkaan vielä maksettu. markkinat on rauhoitettu uskomaan, että jollakin on sellainen ratkaisu velkaongelmaan, että pankkien ei tarvitse siivota taseistaan virtuaalista höttörahaa. Sen uskon varassa ne ovat in?atoineet pörssikurssit, ottaneet vanhaan malliin ylisuuria riskejä ja puhaltaneet uusia ?nanssituotteita lomalla uutta kuplaa, jonka kasvu on taas jäänyt piiloon medialta ja taloustieteilijöiltä niin että kuplan puhkeaminen yllättää ne taas niin kuin aina ennenkin. Uuden vuoden agendaa Kuriin ja pakkoihin perustuva sisäisen devalvaation politiikka tekee mahdottomaksi ylivelkaantuneille emumaille maksaa velkojaan. Maailmassa rahan hinta eli korot ovat keskuspankkien bittirahoituspolitiikan seurauksena luonnottoman alhaalla. Lainanotto on kannattavaa, mutta säästäminen ei ole. In?aatiota, jota ei ole, torjutaan de?aatiolla, joka on kasvun myrkkyä
Mitä kalliimpi se on, sitä hankalampaa meille, kun liputon porukka yrittää välttää kiinnijäämistä. Niemisen mielestä on lähes aina hauska lähteä töihin. . Koulunkäyntiavustaja on onnistunut työssään silloin, kun hän näyttää istuskelevan. . Toisella tunnilla ehkä täytyy rauhoitella koko porukkaa. Kuin omat lapset Kirsti Kapanen herää ennen aamukuutta työpaikaltaan Helsingin Suutarilassa. Pulkalla en enää laske lasten kanssa vanhasta loukkaantumisesta johtuen. Jos joku ravintoketjuun kuulumaton aine pääsee ravintoketjuun, se on äkkiä levinnyt joka paikkaan. Joillakin se on peruslukemisen tai matematiikan taitojen tukemista, toisilla sitä, että sosiaalisen elämän taitoja pitää harjoitella pitkään. Ennakoinnin lisäksi työ perustuu läheisyyteen ja kosketukseen. . Lapset nielivät niitä. Eniten lapset kokemukseni mukaan tarvitsevat juuri sitä, että joku on lähellä, Koivusalo sanoo. Se, mitä koulunkäyntiavustaja täsmälleen tekee, riippuu lapsista ja heidän tarpeistaan. . Firman nimi on vaihtunut monta kertaa sinä aikana, vaikka työpaikka on pysynyt samana. Joku voi vaatia sen, että istuu koko ajan vieressä jollain tunnilla. Koen että mulla on aina työkaveri. Lähes joka päivä kuolee joku, joskus jopa kolme potilasta samana päivänä. Nummelalainen Immonen on nähnyt satoja kuolemia. . Päivääkään en ole katunut. HELSINKILÄINEN JÄTEAUTONKULJETTAJA Kaikki liputta kiinni jääneet eivät joudu maksamaan tarkastusmaksua, sillä laki suo tarkastajalle mahdollisuuden harkintaan. . Nyt se on ranskalainen Sita. Työpäivä alkaa aamulla kuudelta Itä-Hakkilassa. Kuolevalla tarpeet vähenevät. . Olemme aika kaukana vaikkapa palomiesten saamasta arvostuksesta, Tiainen totesi. On niitäkin, jotka arvostavat sitä, että kaupunki ei huku talousjätteeseen. . Ammattitaito on sitä, että näkee tilanteet jo kun ne ovat syntymässä. Se, mitä tehdään, riippuu oppilaasta. Yhdestä metallikuulasta ei ollut vielä isoa vaaraa, mutta kun nielaisi perään magneetin, ne hakeutuivat yhteen ja seurauksena saattoi olla suolitukos tai repeämä, Kontiainen kertoi. Muun muassa tällaisia leluja tullilaboratorio pyydystää. Lelustandardeja on kehitetty siksi, että jossain on tapahtunut onnettomuus. Tullilaboratorio kehuu internetsivuillaan olevansa nopea ja luotettava. Sen potilaat ovat kuolemansairaita. Monen toive on se, että saa lääkkeen, jonka tarvitsee. Ei missään tapauksessa pidä nostaa, Nieminen sanoi. . Ajanvietettä ei kaivata. Tavoite on, ettei asiakas tuntisi itseään epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi, Liimatainen sanoi. Maailma pysähtyy . Ne happanevat, jos emme saa nopeasti tulosta. On toinenkin syy, maan sisäinen turvallisuus. . Ei jouduta kovin usein takaisinvetoihin. . Sairaus itsessään uuvuttaa, elämän liekki pienenee ja pienenee ja sitten tulee se piste, jolloin elämä ei voi enää jatkua ja tulee kuolema. Kipu, hengenahdistus tai tukehtuminen ja mielen hajoaminen, Immonen luettelee pelon aiheet. Aija Immonen menehtyi yllättäen heinäkuussa. ?Koskaan en ole iloinnut? Ei tunnu miltään. Näin sanovat matkalipuntarkastajat siitä, että ihminen jää junassa kiinni liputta matkustamisesta. . Vähän voi harmittaa, lisää työtähän se tarkoittaa, Jari Nieminen sanoo. . Käytiin myös tullilaboratoriossa. Markku Tiainen on ajanut jätettä yli 30 vuotta. Johtaja Janne Nieminen ei häpeile määritelmää. . Moni arvostaa sitä, että saa olla puhtaana ja hiljaisuudessa. Enkä jaksaisi tehdä niin pitkiä päiviä kuin nuorempana; puoli seitsemästä puoli kuuteen. Kirsti Kapasen tiimi tapaa toisiaan päivittäin puistossa. . On pakko olla, kun kyse kuluttajansuojavalvonnassa on elintarvikkeista. Joka kerta punnitsemme asian ja pyrimme oikeudenmukaisuuteen. Kun tuntee oppilaat ja tietää heidän vaikeutensa, osaa jo ennakoida, millaisissa tilanteissa avun tarvetta ilmenee, Koivusalo sanoi toukokuussa. Jos hässäkkä pääsee syntymään, avustaja on myöhässä. Koivusalo on tehnyt koulunkäyntiavustajan töitä kuusi vuotta. . Hän on perhepäivähoitaja. Kun Kansan Uutiset kävi Kapasen työpaikalla, hoitolapsia oli kolme. Silloin pitää olla kapasiteettia tutkia nopeasti, missä tuotteessa se on ja mihin se on levinnyt. Hän pitää hyvänä sitä, että tuontitavaran tutkimus tehdään tullin toimesta ennen kuin tavara pääsee kauppoihin. Mukana töissä » Kansan Uutiset lähti eri alojen työntekijöiden mukaan katsomaan, mitä töissä tehdään. Tavattiin roskakuski, smurffi, hoitotäti, saattohoitaja ja kouluavustaja. Ajat piiriin ja rupeat siirtämään autoa, Tiainen kuvaili työtään. Työ on fyysisesti rankkaa. . Koskaan en ole iloinnut, että joku jää kiinni. Kansalaisten ja kaupan kannalta on tärkeintä, että valvonta tapahtuu tehokkaasti oikeassa paikassa oikeaan aikaan.. Pitää olla luja oma ajatus siitä, mitä on elämä ja mitä on kuoleminen. Mitä vähemmän laputettavia, sitä parempi. Riihimäkeläinen Nieminen on ollut 26 vuotta matkalipuntarkastajana. Hiihtolomaviikolla Kansan Uutiset oli mukana, kun hän teki päivävuoron toisen riihimäkeläisen matkalipuntarkastajan Matti Liimataisen ja hyvinkääläisen harjoittelijan Matti Juhani Lindforsin kanssa pääradan lähijunissa. Matkalipuntarkastajille on selvää, miksi he tekevät työtään: . Kuolema on luonnollinen asia, sairaanhoitaja Aija Immonen kertoi huhtikuussa Kansan Uutisille Terhokodissa. . Ja iäkkäät rouvat, he ymmärtävät mistä on kyse. Hän on tyytyväinen ammatinvalintaansa. . Työpäivä kesti kymmenen tuntia. Kapanen aloitti perhepäivähoitajana vuonna 1977, koska pienellä kotipaikkakunnalla ei ollut tarjolla muuta lastenhoitotyötä. Jos aloitat kaksikymppisenä, tuskin pääset terveenä eläkkeelle 63-vuotiaana. Vaikka nykyjäte ei juuri haise, jäteauton kuljettaja ei ole korkealla toiveammattilistoilla. . Työkaverit on olleet aina tosi hyviä kavereita ja työyhteisö on tiivis. Jos oma pää ei ole hoitajalla selkeä, täällä ei jaksa olla, hän sanoi. Maailma pysähtyy Terhokodissa. Jos ei olisi näkyvää valvontaa, liputta matkustaminen räjähtäisi käsiin, Liimatainen arvioi. Tarkastusmaksu on 80 euroa. . Ongelmat syntyvät nopeasti. Voi mennä mihin junaan huvittaa, hän sanoi. 12 Pienet keinot Koulunkäyntiavustaja Sinna Koivusalon työstä iso osa on näkymätöntä ja keinot pieniä. Siellä työskentelee muiden muassa fyysikko Mikko Kontiainen. Mutta me olemme niin erkaantuneet luonnosta, ettemme tajua, että, ihan oikeasti, elämä ei jatku ikuisesti. Immonen työskenteli 11 vuotta saattohoitokodissa, Helsingin Lassilassa sijaitsevassa Terhokodissa. Tässä on oma vapaus. Kotoaan siis. Autot ja tietokoneet käynnistetään. . Sen annetaan tulla. Immonen uskoi, että kuolevat pelkäävät enemmän kipua kuin kuolemaa. . Työtä ei enää tehdä yksin neljän seinän seinällä. Kasvatuskumppanuus vanhempien kanssa vaatii Kapasen mielestä myös hyviä vuorovaikutustaitoja. . Hän tuntee lelut, vaikkapa magneeteilla liikuteltavat kuulat. . Pienet lapset ovat meidän kavereita. Olen sanonut lasten vanhemmille, että itselläni on kolme lasta ja yritän hoitaa nämä teidän lapsenne ihan yhtä hyvin kuin omat lapsenikin. Onnettomuuksien torjuntaa Kansan Uutiset tutustui myös tullilaboratorion väen töihin. Nyt Kapanen sanoo, ettei voisi parempaa työtä itse keksiä. Hoitajan työ on fyysistä, siinä puetaan, riisutaan, nostellaan, kumarrellaan, kerätään leluja lattialta ja hiekkalaatikolta, katetaan ja korjataan ruokapöytää, putsataan lumisia ja hiekkaisia vaatteita, siivotaan ja järjestellään, työnnetään rattaita, istutaan lattialla, ripustetaan vaatteita kuivumaan, pestään pyllyjä, seistään puistossa pakkasessa.
JARMO LINTUNEN Tullilaboratorio kehuu internetsivuillaan olevansa nopea ja luotettava. JARMO LINTUNEN Kuolevat pelkäävät enemmän kipua kuin kuolemaa JARMO LINTUNEN Matkalipuntarkastajille on selvää, miksi he tekevät työtään. Jäteautonkuljettajan työ on fyysisesti rankkaa. JARMO LINTUNEN Kirsti Kapanen aloitti perhepäivähoitajana vuonna 1977. JUSSI JOENTAUSTA JUSSI JOENTAUSTA Sinna Koivusalon työstä iso osa on näkymätöntä. 13
Älyä tuloverotukseen Hallitus laittoi rakennustyöläiset veronumerokortille. Hallituksella on työryhmä tästäkin asiasta taas kerran. Niiden työntekijät setvivät ihmisten hakemien eri etuuksien keskinäisiä suhteita. Tämä heikentää naisten pääsyä pysyviin työsuhteisiin ja lisää naisvaltaisten töiden kustannuksia. Pelkän työn osto ja myynti helpoksi Lakisääteiset eläkkeet ja muu sosiaalivakuutus rahoitetaan erillisillä sosiaalivakuutusmaksuilla. Sosiaalitoimen työntekijät myöntävät kaiken lisäksi myös ennakonluonteista toimeentulotukea, jonka kunta sitten perii pois asiakkaan saamasta Kelan etuudesta. Siksi työn myymisen ja ostamisen monimutkaista byrokratiaa kannattaa yksinkertaistaa rahoittamalla vanhempainvapaat tuotannon jalostusarvon perusteella. Ihmisten pitää siis oppia suunnittelemaan menonsa ottaen huomioon veroprosentin nousu seuraavilla tuloportailla. Tulovero olisi kuitenkin joka erästä lopullinen. Sosiaalityöntekijät toivovat Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunnan puuttuvat asiaan. Rakenneuudistuksia lupaava Suomen hallitus saisi tehdä sekä toimeentulotuen hakijoita että työntekijöitä helpottavan rakenneuudistuksen. Toimeentulotuki pitää siirtää Kelaan, jossa käsitellään suurin osa rahallisesta toimeentulotuesta. Hallitusneuvotteluissa kokoomus torppasi taas kerran tämän pitkään ehdotetun uudistuksen. Niinpä toimeentulotukea tarvitseva juoksee Kelan ja sosiaalitoimiston väliä. Vuoden ensimmäinen 10 000 euroa on veroton. Voisi olla EU:ssa nopeastikin leviävä idea, koska se hyödyttäisi kaikkia muita kuin veronkiertäjiä. 5. Kerätään sama raha valtion tuloverolla. Valtio jakaa rahat suoraan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjille. Sen jälkeen hakemuksista huolehtivat pääosin etuuskäsittelijät. Sosiaalityöntekijät pitävät nykyistä työnjakoa työaikansa väärinkäyttönä, koska suuri osa uusista asiakkaista tarvitsee vain tilapäistä ja normien mukaista rahatukea, jonka etuuskäsittelijät osaavat laskea. Verottaja napsii siitä päältä osansa. Vahvasti ansiotyöhön perustuvan yhteiskunnan pitää turvata perheiden toimeentulo silloin, kun lapset tarvitsevat vanhemman tiivistä läsnäoloa. Veronpalautuksia tai lisäveroja ei tarvitsisi arvailla ja lähetellä. Muussa maassa verovelvollisen täältä saamista tuloista Suomi ilmoittaisi verotusmaalle ja siirtäisi ne tulonsaajan lailliselle tilille siinä maassa. Tämäkin ylimääräinen mutka jäisi pois, kun toimeentulotuen saisi Kelasta. (Toimituksen huomautus: marraskuussa hallitus päätti, että Kela-maksatukseen tulee kuntakokeiluja). 2. Mitenkäs meille kaikille saataisiin älykkäästi toimiva tulovero? Kaikkien henkilökohtaisten tulojen progressiivinen vero, jota vasemmistoliitto ehdottaa, jakaisi tuloja nykyistä tasaisemmin ja vähentäisi byrokratiaa. Osa rahasta maksetaan vanhemmalle, osa vapaan aikana palkkaa maksavalle työnantajalle. Nimestä riippumatta maksu on työntekijän ansiotulon tasavero. Rahan jaon voi tehdä kerralla vastuualueen tehtävien ja väestön 14 ikärakenteen sekä sosiaalisten ja terveydellisten olosuhteiden perusteella. Lapset ottavat sitten aikanaan täyden vastuun yhteiskunnasta ja sen tuotannosta. Nyt raha kerätään sairausvakuutusmaksuilla, joita on nimetty sekä työnantajan ja työntekijän maksuiksi. Nyt rahat kerätään samoilta ihmisiltä ensin kunnallisverona ja sitten erikseen valtion veroina ja Kelan sairausvakuutusmaksuina. Malli kestää asukas- ja asiakasrakenteen muutoksia. Maksut nostavat aina työntekijän hintaa. Yritykset etsivät jatkuvasti keinoja korvata ihmis-. Se joustaa myös palvelujen hallinnollisen vastuun ja käytännön tuottajien muutoksissa. Valtion progressiivisessa tuloverossa ihmisten tuloerot voidaan ottaa huomioon paremmin kuin kunnallisverossa tai sairausvakuutusmaksuissa. Köyhän kunnan asukas ei myöskään joudu maksamaan korkeampaa veroa kuin rikkaan kunnan asukas kuten nyt tapahtuu. Tärkeintä on, että järjestäjällä on selvät itsenäiset tehtävät ja veroperusteinen rahoituspohja, jonka jaosta määrätään lailla. Järjestäjiksi määrätään 15? 20 sairaanhoitopiirin tai maakunnan asukkaiden vaaleilla valitsemaa valtuustoa. Eduskunta voisi päättää, että Suomessa ansiotuloa, omaisuustuloa tai eläke- tai muuta sosiaaliturvatuloa saa maksaa laillisesti vain tulonsaajan viralliselle tuloverotilille. Se toteuttaisi EU:nkin mainostamaa läheisyysperiaatetta. 3. Työllisyyden suosiminen edistää myös äitien ja isien yhtäläistä osallistumista lastensa hoitoon ja ansiotyöhön. 4. Sen jälkeen ihminen tekee rahoillaan mitä tykkää. Henkilökohtaisessa tuloverossa olisi vain perusvähennys, vähintään 10 000 euroa. Ne nimetään työnantajan ja työntekijän piikkiin sen mukaan, mikä osapuoli voittaa kolmikantaneuvottelun. Kunnat kierrättävät rahat omien palvelujensa lisäksi sairaanhoitopiireille ja yksityisille tuottajille. Yksikanavaiseen rahoitukseen löytyy helppo ratkaisu. Nykyinen rahoitus painottuu äitien työnantajiin. 6+ » Hallitus teki koko syksyn rakenneuudistuksia ja tarttui ainakin yhteen Kati Peltolan syksyn mittaan Viikkolehdessä esittämään. Vuosilehden bonuksena tulee seitsemäs järjellinen rakenneuudistus. TEKSTI Kati Peltola 1. Toimeentulotuki Kelaan Helsingissä sosiaalityöntekijöiden pitää tavata jokainen uusi toimeentulotuen hakija ja tehdä ensimmäinen tukipäätös. Se on vähentänyt harmaata työtä. Se rankaisee työvoiman käyttöä verrattuna muiden tuotannontekijöiden käyttöön. Tasapuolisesti kaikesta Suomessa myydystä tuotannosta kerättävä tuotantovero kohdistuisi muihinkin tuotantopanoksiin ja yritysten voittoihin. Kun äideillä ja isillä ei ole töitä ei lastenkaan tu- levaisuus näytä hyvältä. Korkea työllisyys on myös eläkkeiden ja yhteisten palvelujen edellytys. Näin eduskunta pystyy halutessaan myös vahvistamaan peruspalvelujen osuutta, joka pitäisi mieluimmin jättää peruskuntien työksi. Yhteiset lapsemme Yrittäjänaiset ovat pitkään esittäneet, että lapsen syntymään ja vanhempainvapaisiin liittyvät lakisääteiset etuudet rahoitettaisiin työnantajien yhteisvoimin. Sen ylittävistä tuloista peritään portaittain nouseva vero kuten nyt valtion tuloverossa. Soterahoitus valtion tuloverolla Hallitus ryhtyy vihdoin selvittämään sosiaali- ja terveyspalvelujen monikanavaisen rahoituksen purkua. Toivon, että se aloittaa perusasiasta. Lapset syntyvät yhteiskuntaan, eivät vain perheeseen
Kansan eläkkeiden mutkat suoriksi Eläkejärjestelmän turhat kiemurat ja pikkutarkat erilaisuudet ovat niitä turhia töitä, joista julkisen sektorin pitää luopua.Työkyvyttömyyden tai katkonaisenkin työuran jälkeen peruseläkkeellä on voitava elää turvallisesti päivästä toiseen. Yksittäisiä työn ostajia maksut ja niiden sekava byrokratia kannustavat jättämään työn ostamatta tai maksamaan sen pimeästi. Tämä työvoiman kaupan rangaistusvero on hävittänyt valtavasti hyödyllisiä ansiotöitä. Vientituotteiden ja yritysten pitää kuitenkin pärjätä ilman tuotanto- ja verotukia. Siksi kansainväliset taloussopimukset pitää muuttaa suosimaan paikallistalouksien monipuolisuutta. Voimaa yhteisestä työstä Suomea vaivaa paha luulotauti. Ylisuuria eläketuloja haluavat eivät tarvitse siihen kollektiivista turvaa. Mikäli julkinen sektori ostaa tavaraa tai palvelua yksityisiltä kilpailun ehtojen pitää suosia paikallisuutta ja työntekijöiden ja ympäristön hyvinvointia. Tälle ryhmälle kasautuu muutenkin omaisuutta, omaisuustuloja ja yksityisiä eläkkeitä. Työnantajien ja työntekijöiden keskusjärjestöt päättävät Suomen eläkejärjestelmästä ja osin muistakin sosiaalivakuutuksista hallitusten ja eduskunnan luvalla. Jo vanha kansa keksi kansaneläkelaitoksen. Se myöntää nytkin kansaneläkkeen lisäksi asumistuet ja muut henkilökohtaisen tilanteen mukaiset sosiaaliavustukset. Lakisääteisten eläkkeiden pitää olla kohtuullisia. Se korvaisi kaikki nuo erilliset sosiaalivakuutusmaksut ja olisi vakiokorotus työansiosta. Samalla pitää myös ryhtyä valmistelemaan verojärjestelmää, jossa rahallisen sosiaaliturvan rahoitus perustuu kansantalouden koko tuotannon jalostusarvoon. Veroilla kuuluu tasata ihmisten toimeentulon edellytyksiä. 6. Työntekijän ja työn ostajan pitää osata vain yksi prosenttilasku ja yksi maksutili, johon sekä työpalkkio että uusi sovavero lähetetään. Veroilla kuuluu tasata ihmisten toimeentulon edellytyksiä ja turvata mahdollisuus osallistua yhteiseen tuotantoon. Kunnan peruspalvelut ja kunnan ja paikallisten yritysten yhdessä tuottama ruoka, energia, rakentaminen sekä luonnosta, rakennuskannasta ja teknisistä palveluista huolehtiminen pitäisi olla jokaisen kunnan elinkeinopolitiikan ydin. Kuntien työsuhteet ovat suora konsti tarjota työttömille sopivaa ansiotyötä. Todellisella peruseläkkeellä ei joudu valitsemaan bussilipun ja syömisen välillä, vaan se riittää terveellisen ruoan lisäksi muuhunkin tavalliseen elämiseen. Kuntien ei pidä tukea eikä ostaa pääomasijoittajien eikä varsinkaan verokeinottelijoiden ehdoilla tapahtuvaa tuotantoa. 7. Eläkeläisetkin, ostavat rahoillaan toisten työtä. Kansantaloudelle saadaan kestävä pohja, kun se rakennetaan monipuolisen lähituotannon va- KATI PELTOLA Kirjoittaja toimi SKDL:n kansanedustajana vuosina 1977?1979, 1980?1983 ja 1985?1987. Edustajakautensa jälkeen Peltola toimi 17 vuotta Helsingin keskisen sosiaalikeskuksen johtajana. Peltola valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon 1969 ja hän toimi siellä vuoteen 1988. Eläkepäivillään hän palasi kaupunginvaltuustoon vielä yhdeksi kaudeksi vuonna 2009 vasemmistoliiton riveistä. 15. Juuri siksi siellä onkin pienempi työttömyys kuin Suomessa. Kun ihmisillä on töitä, he ostavat työansioillaan toistensa tuottamia palveluja ja tavaroita. Iso joukko neuvottelijoita, tutkijoita ja eläkesijoittajia harjoittaa sekä eläkevakuutetuille että etuuksien jakajille melko käsittämätöntä salatiedettä. Moni uskoo talouden olevan rempallaan sen takia, että julkisia palveluja on liikaa ja työntekijöille maksetaan liikaa palkkaa. Vaikkapa nelinkertainen peruseläkkeeseen verrattuna. Ansioeläkkeen katottomuutta on puolustettu koska sen luultiin estävän kaupalliset lisäeläkkeet. Eipä onnistunut. +1 työtä muilla tuotantopanoksilla, joista näitä maksuja ei kerätä. Veroviranomainen lähettää sovarahan Kelalle, joka tuottaa sillä työntekijälle kaiken pakollisen vakuutusturvan. Moni ostaisi ja möisi työsuorituksia, kun se ei vaatisi harhailua vero- ja sosiaalivakuutusmaksujen viidakossa. Luulotautisten mielestä kansat elävät viennistä, vaikka kansantalous tarvitsee vientiä vain tuonnin maksamiseen. Oikeasti kansat elävät kotimaisesta tuotannosta ja tuonnista. Luulotautiset sanovat usein, että Ruotsissa talous on parempaa. Ruotsissa on tosin enemmän julkisia palveluja ja niiden tekijöillä isommat palkat. Työn teettäjä voisi samalla maksaa myös henkilökohtaisen tulon sosiaalivakuutusveron. Henkilökohtaisia tuloja saisi maksaa vain ihmisen viralliselle tuloverotilille. Sen turvin eläkevakuutusyritysten keräämiä rahastojakin suunnataan kotimaisten työpaikkojen lisäämisen sijasta globaaleihin pääomapeleihin. raan. Ostoperusteista tarvitaan jatkuva julkinen keskustelu, jotta ne saadaan reiluiksi sekä palvelujen tarvitsijoille, tekijöille että maksajille. Kun lähiyhteisöt tuottavat itse elämälleen ja ympäristölleen tarpeelliset perustuotteet ja hyvinvointipalvelut syntyy myös käytännössä kokeiltuja vientituotteita, joita voi vaihtaa laajemmillakin markkinoilla. Vähäisen markkinatuottavuuden väki on työttömänä ja köyhille räätälöidyn repaleisen sosiaaliturvan varassa. Pikakeino lisätä laillista työtä on keskittää työn ostamiseen liittyvien verojen ja maksujen kerääminen. Lakisääteiseen ansioturvaan tarvitaan myös katto. Työansioiden mukaan määräytyvä ansioturva on helpointa hoitaa peruseläkkeen korotuk- sina. Ansaittu raha kiertää tililtä toiselle
Tässä täytyy muistaa, että ns. Kolmanneksi täytyy olla kohtuullinen terveys. Neuvotteluja alustettiin ylijohtaja Jukka Pekkarisen työryhmässä, jonka mukaan Suomen eläkejärjestelmä on kunnossa, mutta se vaatii päivittämistä ihmisten eliniän nousun, työssä olevien ikäluokkien supistamisen ja julkisen talouden kestävyysvajeen takia. Useimmat heistä ovat vielä pitkän työuran tehneitä. Ay-liikkeen velvollisuus on yrittää hoitaa hommat niin, että ihmiset eivät taloudellisesti joudu tuuliajoille, jos uutta työtä ei löydy. Raskaita töitä on sekä mies- että naisvaltaisilla aloilla. ?Raskaan työn raatajat kunniallisesti eläkkeelle? Eläkeputki toimeentulon takalauta Vanhanen aloitti sotkun Viitisen vuotta sitten pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) keksi Rukan hangilla, että eläkeiän alarajaa pitäisi nostaa 65 vuoteen, kun se nyt on joustavasti 63-68 vuotta. Vaikka henkinen rasitus on lisääntynyt, niin joka neljäs suomalainen tekee tutkimuksien mukaan ruumiillisesti kuluttavaa työtä. Työnantajat haluavat lopettaa putken kokonaan. . Yksi selitys tälle on se, että Ruotsissa on paljon enemmän lyhyemmän työajan ja osa-aikatyön muotoja myös ikääntyneemmässä päässä. Kaikkein tärkeintä ikääntyneemmässä päässä on, että ne jotka eivät jaksa tai pysty terveydellisistä syistä jatkamaan työuraansa tai heidät heitetään ulos työelämästä ennenaikaisesti, päästetään kunniallisesti eläkkeelle. Meillä on 4445 prosenttia yli 60 vuotiaista työssä, mutta Ruotsissa 65 prosenttia. Loppuuko se vanhempien ihmisten irtisanominen, jos me hävitetään näiden ikääntyneiden toimeentulo. Olen vankasti sitä mieltä, että ei se irtisanominen siihen lopu. . Suomessa taas ?Jos ei ole työtä, työuraa on vaikea pidentää?, sanoo Kaija Kallinen. Eläkeikä ei ole eläkeneuvottelujen pääasia » SAK:n eläke ja työura-asianpäällikön Kaija Kallisen mukaan joulukuussa käynnistyneissä eläkeneuvotteluissa käsitellään koko työuria, ei pelkästään eläkepolitiikkaa. TEKSTI Risto Korhonen KUVA Jussi Joentausta 16. Julkinen keskustelu on jämähtänyt edelleen tähän työnantajapuolen suosiollisella avustuksella. Nyt putkessa olevat työttömät joutuisivat varsinaisen työttömyysturvan jälkeen työmarkkinatuelle, jonka kustannuksiin työnantajat eivät osallistu. Meidän mielestämme se sotii työurien pidentämistavoitetta vastaan. Kallinen vertaa nykytilannetta Ruotsiin. Tämä on hoidettava ennen kuin mistään ikärajoista ryhdytään keskustelemaan. Pekkarisen raportissa ei otettu esiin mahdollisuutta, että työuran pituus vaikuttaisi milloin eläkkeelle pääsee. Siksi palkansaajaliikkeessä ei ymmärretä työnantajien pyrkimystä päästä niistä eroon. . Jollakin tavalla työuran pituuden tulisi kyllä olla ratkaisussa mukana. . Sen osuus ei ole 15-20 vuoden aikana pienentynyt, vaikka usein niin väitetään. He ovat osa työvoimaa, he eivät ole eläkkeellä. Työnantajien pyrkimyksen taustalla on Kallisen mukaan yksinkertaisesti raha. Jos ei ole työtä, niin vaikea sitä työuraa on pidentää. työttömyysputki ei Työaikaratkaisuja työntekijöiden tarpeeseen Osa-aikaeläke on vuorotteluvapaan ohella ainoita konkreettisia keinoja, joilla ihmiset voivat lakisääteisesti keventää työtaakkaansa ikääntyneemmässä päässä. Käytännön ratkaisuna ikärajan sitominen suoraan työvuosien määrään ei ole ihan helppo tehtävä. Monissa raskaissa ammateissa työura on saatettu aloittaa jo 15-vuotiaina. Kallisen mukaan olisikin oikeudenmukaista, jos heillä olisi mahdollisuus päästä aikaisemmin eläkkeelle. . Tämän takia on tärkeätä, että työuria pystytään pidentämään aidosti alusta, keskeltä ja lopussa. . Se rahoitetaan kokonaan verovaroilla. Kallinen muistuttaa, että työelämän rakennemuutos jatkuu. Työryhmä ei esittänyt muutosnalleja, mutta sen mukaan sopeutuminen eliniän pitenemiseen on ratkaistavissa elinaikakertoimella tai vanhuuseläkkeen nostolla. . ENSI SYKSYYN mennessä työmarkkinajärjestöjen tulisi neuvotella eläkeuudistus , joka on tarkoitus toteuttaa seuraavan hallituksen aikana eli vuoden 2017 alusta. Julkisuudessa on puhuttu lähes pelkästään eläkeiän alarajan nostamisesta, mutta Kaija Kallisen mukaan työuran pidentäminen on laajempi käsite kuin pelkkä eläkeikärajoista päättäminen. . Jatkossakin tulee olemaan aloja, joissa työvoiman määrää supistetaan. . Kaikkein tärkeintä nuorille, keski-ikäisille ja varttuneille on työllisyyskehitys. Sen lisäksi täytyy olla sellainen ammattitaito, jolla kysyntää työmarkkinoilla. Siksi me olemme pitäneet tästä putkesta kiinni. Työnantajien hampaissa on vuosia ollut niin sanottu työttömyysputki eli ikääntyneiden työtekijöiden lisäpäivät. Heillä on samat velvollisuudet ottaa vastaan työtä tai työvoimapoliittista koulutusta kuin muillakin työttömillä. Kallisen mukaan tämä ei ole tulevien neuvottelujen pääkysymys. ole enää eläkejärjestelyn vaan työttömyysturvan piirissä. Ikääntyneillä työttömäksi joutuvilla on oikeus lisäpäiviin, mutta he ovat yhä työttöminä työntekijöinä. Olemme sitoutuneet työurien pidentämiseen, koska ymmärrämme valtion ja kuntien tarvitsevan verotuloja, jotta ne voivat toteuttaa meidän kaikkien Suomessa asuvien kannalta hyviä asioita
Työtä tehtäisiin pidempään, jos terveys kestää. Työnantajien linja on taas toinen. . Työkyvyn säilyminen on hirveän yksilöllinen asia. Erot ovat suuria ja siksi mietimme, että voitaisiinko eläkemuotoasiassa hieman peruuttaa. . Näin Kallisen mukaan päästään turvalliselle tasolle, jossa ei tarvita eläkeleikkauksia. Palkansaajajärjestöjen SAK:n, STTK:n ja Akavan linjaukset eläkeneuvotteluihin ovat Kallisen mukaan yhdensuuntaisia. Joka neljäs euro tulee rahastoista, joita olet kartuttanut työnteon aikana ja loppu tulee työssä olevien eläkemaksuista. Vuonna 2012 työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneiden eläkkeen keskitaso oli noin tuhat euroa kuukaudessa. Mitä tulee työttömyyseläkeläisten määrään, se on Kallisen mukaan viimeisen 20 vuoden aikana vähentynyt tasaisesti. . Helppoja neuvotteluista ei odoteta. . Yhtään sopimusta ei ole tässä maassa tehty ilman, että ei tehdä jotain kompromisseja. ?Yksilöllisen varhaiseläkkeen palauttamista harkittava? Nuorten käsitys tuntuu olevan, että he eivät pääse koskaan eläkkeelle tai pääsevät joskus 80 vuotiaina? . Voidaanko siis sanoa, että olet itse ansainnut eläkkeesi? . Eläke kuitenkin määräytyy ansaittujen eurojen mukaan ja voidaan sanoa, että meillä tavallisen työntekijän eläketurvan taso ei ole päätähuimaava. Kallinen sanoo, että työllisyys- ja kasvusopimuksessa sovittiin eläkemaksujen suuruus vuoden 2016 loppuun saakka, sen jälkeen maksukorotuspaine on pientä, noin prosentin luokkaa. Tästä syystä olemme korostaneet kolmea asia. Meidän on kehitettävä työelämää. Suo- » 17. ksuja ja ymmärtävät ikärakenteen muutoksen ja suomalaisten pidentyneen eliniän. Siitä huolimatta voidaan sanoa, että olet itse ansainnut eläkkeesi. Tämän palauttamista on nyt harkittava, ei ehkä ihan suoraan samanlaisena. Työkyvyttömyyseläkkeiden ongelma on Kallisen mukaan sen surkea taso. Tämä johtuu tästä pitkästä Matti Vanhasen aloittamasta viiden vuoden jurnutuksesta, Toisaalta nuoret ovat . Osa eläkkeestä tulee rahastoista ja osa niiltä, jotka sillä hetkellä ovat töissä. Suomessa on kyetty varautumaan elinajan pidentymiseen ja ikärakenteen muutokseen. Yksilöllisessä varhaiseläkkeessä otettiin huomioon työn raskaus ja kuluttavuus. Toki jokainen työttömyyseläke, joka olisi voitu ehkäistä aikaisessa vaiheessa tapahtuvalla kuntoutuksella tai muulla, on liikaa. Nuorillekin tulevaisuus malaisen järjestelmän vahvuus on se, että lakisääteinen eläketurva kattaa lähes kaiken työnteon ja niiden osalta, joille eläke jäisi kovin pieneksi, kansaneläke täydentää toimeentuloa. Suomessa on voimassa osittain rahastoiva eläkejärjestelmä. Eli työnantajat haluavat vanhat veke. Varhaiseläkkeitä tarvitaan Takavuosina meillä oli varhaiseläkemuotoja, työttömyyseläkkeen ohella myös yksilöllinen varhaiseläke. työssäolevista suurin osa on kokoaikatyössä ja iso osa täysin ulkopuolella. Kallisen mukaan työntekijöiden asenteet ovat muuttuneet. Toisaalta ihmisellä piti olla pitkä työura ja lääketieteellistä näyttöä työkyvyn alentumista. Tämä siksi, koska tänään eläkkeelle päässeet ovat itse aikoinaan vastaavasti maksaneet heitä vanhempien ikäluokkien eläkettä. Tämä pitää kustannusten puolesta hoitaa. . Ensiksi raskaan työn raatajat pitää saada kunniallisesti eläkkeelle ja siinä tarvitaan jonkinlaisia varhaiseläkejärjestelyjä. . Tuoreen tutkimuksen mukaan työnantajista 70 prosenttia pitää 63 vuoden eläkeikärajaa hyvänä ja 20 prosenttia liian korkeana. Pitää varmistaa eläkkeiden rahoitus niin kestävällä pohjalla, että eläke-etuihin ei tarvitse tehdä leikkauksia. Myös nuorten pitää luottaa siihen, että he vanhuusvuosinaan saavat kunnollisen eläketurvan. . Jotain samanlaista tarvittaisiin Kallisen mukaan nyt, koska on raskaat alat eivät ole minnekään kadonneet ja ihmiset ovat yksilöitä. . Tämä alenema oli kuitenkin alhaisempi kuin mitä perinteiseen sairaseläkkeeseen vaadittiin. Tämä tarkoittaa muun muassa osa-aikaisen eläkkeen ja osa-aikatyön yhdistämistä sekä työntekijän tarpeesta lähteviä työaikajoustoja. Eläke on ansaittu Suomalainen työeläkejärjestelmä on sekä Pekkarisen työryhmän että kansainvälisten asiantuntijoiden mukaan hyvässä kunnossa. Kaikki ovat sitä mieltä, että sopimusta ei synny ilman työelämän laatukysymyksiä
Se voisi nousta vähitellen pitkällä aikataululla. Työttömyys on vielä jakso, joka on vaikeasti ratkaistava. Olen kuitenkin sanonut, että kaikkein yksinkertaisinta ja parasta ikääntyvien työmarkkina-aseman parantamista on se, että kun työttömyysputkea on lyhennetty, niin työnantajat ovat jättäneet irtisanomatta ne, jotka eivät ole enää putken piirissä. Käsitykseni mukaan siinä tarkoitetaan enemmän voimankäyttöön ja poliisihallintoa lähellä olevaa toimintaa, ei sosiaaliturvan toimeenpanoa. Hän muistuttaa, että eduskunnan perustuslakivaliokunta on useaan kertaan todennut nykyisen käytännön peruslainmukaisuuden. Viimeksi näin tapahtui 2000-luvun alussa. . Heidän mukaansa yksityisten eläkeyhtiöiden asema siinä on perustuslainvastainen, koska ne käyttävät tässä julkista valtaa. Laatusen mielestä professorit ovat väärässä. . Eläkeikä on vain yksi kysymys neuvoteltavien asioiden vyyhdessä. TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄN UUDISTAMISTA koske- vat neuvottelut ovat EK:n työmarkkinajohtajan Lasse Laatusen mukaan lähteneet liikkeelle hyvässä hengessä. Keskeinen este on käytännössä se, että Suomessa ei ole rekisteröity työhistoriatietoja, ainoastaan palkkatiedot, sanoo Laatunen. . Työeläkejärjestelmä ei ole sellaista julkisen vallan käyttöä mitä perustuslaissa tarkoitetaan. Hallitus ja eduskunta ovat mukana koko ajan, koska järjestöjen neuvottelujen tulokset ovat vain esityksiä hallituksen suuntaan. Hallitus päättää mitä esityksiä se on eduskunnalle antaa ja eduskunnalla on suvereeni päätösvalta siihen mitä se päättää. Laatunen muistuttaa, että järjestöt ovat saaneet yhdessä merkittäviä uudistuksia läpi 1990-luvun alusta alkaen, koska ne ovat erittäin vaikeissa asioissa kyenneet sovittamaan erilaiset intressiriidat yhteen. Työmarkkinajärjestöt edustavat työeläkejärjestelmän maksajia ja palkansaajajärjestöt myös tulevia edunsaajia. En halua neuvottelujen tässä vaiheessa lähteä sanomaan, että mitä ratkaisussa pitää ehdottomasti olla tai mitä siellä ehdottomasti ei saa olla. Neuvotteluja käy työmarkkinajärjestöjen eläkeneuvotteluryhmä, jota johtaa Jukka Rantala. Erimielisinä järjestöt eivät ole kykene eläkepolitiikkaa hoitamaan, mutta tähän mennessä on aina kompromissi löytynyt. Professorit väärässä Lasse Laatusen mukaan työeläkevaroja ei saa käyttää poliittisen pelin nappuloina. JARMO LINTUNEN Joulukuun alussa joukko oikeustieteen prosessoreja arvosteli Suomen työeläkejärjestelmää. Saksan uuden hallituksen ohjelman mukaan 45 vuoden työhistorialla eläkeikä on 63 vuotta. . Palkansaajien mielestä työnantajien kovat vaatimukset muun muassa eläkeiän alarajan nostosta ovat toistaiseksi jääneet taka-alalle. . Neuvotteluja tarvitaan ikärakenteen hurjan kasvun johdosta, osana kestävyysvajeen hoitamista ja myös Suomen luottoluokituksen varmistamiseksi. . Suomessa tämä ei ehkä onnistu, koska kun meillä ryhdytään puhumaan työhistoriasta, ei malteta rajoittaa sitä varsinaiseen työhön. . » EK ei aseta kynnyskysymyksiä » Työnantajien EK on käynnistänyt eläkeneuvottelut pehmeällä linjalla. Ehdottomia kynnyskysymyksiä ei ole asetettu. alkaen. Siksi yksityinen, hajautettu järjestelmä on paras, sanoo Lasse Laatunen. Risto Korhonen. On täysin luonnollista, että maksajilla pitää olla merkittävä puhevalta järjestelmän sisällön muokkaamisessa ja myös sen tulevaisuuden arvioinnissa. . EK:n edustajat työryhmässä ovat Vesa Rantahalvari ja Antti Tanskanen, mutta vuodesta 1984 eläkeneuvotteluja käynyt Lasse Laatunen astuu tarvittaessa näyttämölle. Neuvottelujen hyvänä pohjana toimii Laatusen mukaan ylijohtaja Jukka Pekkarisen johdolla tehty selvitys, jossa arvioitiin työeläkejärjestelmän kestävyyttä. . Näin on myös muualla ja Suomessakin siihen joudutaan pelkästään lainsäätämisseikkojen takia. Laatunen korostaa, että neuvottelijoiden toimeksianto on niin laaja, että se mahdollistaa koko työeläkejärjestelmän arvioinnin. . Se edeltää sen säätämistä ikärakenteen ja taloudellisten olosuhteiden tahdissa. Neuvotteluaikataulu eli ratkaisu ensi syksyyn mennessä on tiukka, mutta Laatusen mukaan viime vuosina käydyt keskustelut ja Pekkarisen työryhmän raportti antavat niin hyvän pohjan, että aika tulee riittämään. Ei puhuta Bismarckista Lasse Laatunen on viimeisen parin vuoden aikana puhunut toistuvasti tarpeesta nostaa eläkeikää kahdella vuodella. Työhistoriaan perustava malli olisi kelvollinen, jos pidättäydyttäisiin todellisessa työnteossa. On selvää, että Suomi, jossa ikärakenteen muutos on vielä nopeampi kuin monessa muussa Euroopan maassa, ei voi olla tässä suhteessa erilainen. . Laatusen sanoo ymmärtävänsä ay-liikkeen huolen siitä, että mitä tapahtuu, jos putki poistetaan tai sen alaikärajaa merkittävästi nostetaan. . Työeläkevarat eivät ole kaupan minkään poliittisen pelin nappuloiksi. En näe tässä mitään järkeä. . Haluan muistuttaa, että Euroopasta löytyy parisen kymmentä maata, jotka ovat jo nostaneet eläkeikäänsä. Puhevalta maksajilla Laatunen ei ymmärrä puheita, joiden mukaan työmarkkinajärjestöt päättävät työeläkejärjestelmästä yli hallituksen ja eduskunnan. . Kun aikanaan Vanhasen hallituksen kanssa sovittiin eläköitymistavoitteen nostamisesta 62,4 vuoteen 2025 mennessä, niin ilman mitään uudistuksia siitä jäädään Pekkarisen työryhmän mukaan vuodella. Laatunen muistuttaa, että järjestelmä täytyy pitää kunnossa, jotta myös nuoret saavat aikanaan asianmukaisen työeläkkeen. Eripohjaiset hallitukset ja eduskunta ovat ne hyväksyneet. . Korjaisin tässä sitä monella olevaa väärinkäsitystä, että eläkeikä nousisi huomisesta 18 Työhistoria huomioon Iso asia palkansaajien mielestä on työttömyysputki. En puhu nyt Bismarckista tai mistään muustakaan, mutta haluan muistuttaa, että Euroopasta löytyy parisen kymmentä maata, jotka ovat jo nostaneet eläkeikäänsä. Jos kuvitellaan, että näiden professorien tulkinta olisi oikea, mitä se ei ole, niin silloin pitäisi kyseenalaistaa moni muukin asia. Silloin sosiaaliturvan toimeenpanossa pitäisi yhtä lailla kyseenalaistaa tapaturmavakuutusyhtiöt, jotka hoitavat lakisääteistä tapaturmavakuutusta ja ammattitautivakuutusta. Heidän pitäisi kyseenalaistaa työttömyyskassat, työttömyysvakuutusrahasto, eläketurvakeskus ja koulutusrahasto, jotka kaikki hoitavat lakisääteisiä tehtäviä. Putkea on ollut liian helppoa käyttää, se on vuosikymmenten saatosta vienyt ikääntyvää työvoimaa pois työmarkkinoilta ja tehnyt näistä ikäluokista kilpailukyvyttömän. Lasse Laatunen on puhunut pitkään mallista, jossa työuran pituus otettaisiin huomioon eläkkeelle siirtymisen iässä. Aletaan heti virittää keskustelua, että mitkä ovat näitä työntekoa korvaavia jaksoja ja näitä hyviä syitä on lukematon määrä aina opiskelusta ja perhevapaista vuorotteluvapaaseen. Hän myös tuonut esille Bismarckin Saksan, jossa eläkeikä oli 70 vuotta.
Ensimmäinen eurovaaleja koskeva mielipidemittaus osoitti, että olemme myös kiinni tavoitteessamme. Paikka europarlamentissa ei tule itsestään vaan se vaatii kovaa työtä. Tunnelmat kampanjassa ovat aivan toisenlaiset verrattuna viiden vuoden takaiseen. Myös ehdokaslista on kovempi ja monipuolisempi. Eurovaalikampanja on samalla lähtölaukaus eduskuntavaaleihin. Kannatus on ollut vakaata Kun kaksi ja puoli vuotta sitten lähdimme mukaan hallitukseen, pahanilmanlinnut povasivat romahdusta kannatuksessamme. Sattumaa ei olekaan se, että ylioppilaskuntien vaaleissa vasemmistosta on tullut suurin poliittinen ryhmä. Näillä positiivisilla näkymillä haluan toivottaa menestyksekästä uutta vuotta. Kirjoittaja on Vasemmiston puheenjohtaja sekä kulttuuri- ja urheiluministeri. 19. Puoluevaltuusto on nimennyt 17 ehdokasta ja hyväksynyt vaaliohjelman. Eurovaaleissa on vain yksi tavoite, vaalivoitto ja Vasemmiston paluu europarlamenttiin. Onneksi, vaaliväsymyksestä kärsineet puolueaktiivit ja kansalaiset voivat todeta. Syksyllä on kuitenkin alkanut jo valmistautuminen kevään eurovaaleihin. Tämä vaikuttanee myönteiseen suhteutumiseen. Jos asennemuutos johtuisi vain siitä, että Vasemmistoa pidetään entistä enemmän ?hovikelpoisena. Tässä on meidän potentiaalimme. Olen ollut mukana Vasemmiston toiminnassa aktiivisesti vuodesta 1996. Viime eduskuntavaaleissa nuorisokannatuksemme oli suunnilleen kaksinkertainen verrattuna koko kannatukseen. Myös 30?39 -vuotiaiden keskuudessa houkuttelevuus on suurta. Opiskelijoista jopa 42 prosenttia tuntee vetoa Vasemmiston äänestämiseen. Tutkimukset eivät kuitenkaan tue tätä kritiikkiä. Vain 3?5 prosenttia kannattajistamme tai potentiaalisista kannattajistamme sanoo, että juuri nämä asiat työntävät heitä pois Vasemmistosta. Joskus olisi mukava nähdä poliittisia analyysejä, jotka perustuvat faktoihin eikä keksittyihin mielikuviin. Potentiaali on 18 prosentissa Vaikka mielikuvaharjoituksilla tai mielipidetiedusteluilla ei kannata antaa liian suurta painoarvoa, voivat ne kertoa myös uudesta, todellisesta muutoksesta ja kannatusmahdollisuuksien kasvusta. Jopa 18 prosenttia suomalaisista kokee houkuttelevaksi tai erittäin houkuttelevaksi Vasemmistoliiton äänestämisen. Tässä on tapahtunut kaikkein selkein muutos. Alle 30-vuotiaiden keskuudessa Vasemmiston äänestämisen kokee houkuttelevaksi peräti 26 prosenttia. Vastustajiemme odottamaa ja toivomaa romahdusta tai laskeva trendiä ei ole nähty. Kannatuksemme on pysynyt suhteellisen tasaisena sitten viime eduskuntavaalien, jolloin saimme 8,1 prosenttia äänistä. Se on yli kaksi kertaa enemmän kuin työntekijöiksi itsensä määrittelevien ja yli viisi kertaa enemmän kuin eläkeläisten joukossa. Opiskelijat ovat myös ainoa väestöryhmä, jonka enemmistö suhtautuu vasemmistoon myönteisesti. Suunnilleen samoissa, jopa hiukan korkeammissa luvuissa on liikuttu viime eduskuntavaalien jälkeen. Kehitys on ollut huima. Viime eduskuntavaalien jälkeen puolue on liikkunut suunnilleen näissä luvuissa. Se ei ole historiassa koskaan ollut yhtä alhaalla. Tämä ei ole vain vasemmistopuolueiden ja poliittisen työväenliikkeen huolenaihe. Välillä mielipidetiedusteluissa on käyty lähellä seitsemää, toisaalta piikkien kohdalla on noustu yhdeksään prosenttiin. Kannatuspiikki on nähty erityisesti silloin, kun puolueelle on ollut paljon näkyvyyttä meille tärkeissä asioissa. Näin kävi erityisesti presidentinvaalien aikaan alkukeväästä 2012 ja tämän vuoden keväällä, jolloin kiista osinkoverotuksesta roihusi kuumimmillaan. Toisaalta heikkoja tuloksia mielipidemittauksissa on tullut silloin, kun omat ovat kääntäneet tykkinsä porvareiden sijaan omaan puolueeseensa. Suuri huolenaihe on kuitenkin aitojen työväenpuolueiden kokonaiskannatus. perussuomalaisiin päin. Toinen median hellimä ajatus on se, että kannattajiemme mielestä panemme liikaa painoa ympäristökysymyksille tai vähemmistöjen oikeuksien puolustamiselle. Kolumni / Paavo Arhinmäki Meillä on potentiaalia parempaan VIIME VUOSI oli siitä poikkeuksellinen, ettei silloin ollut valtakunnallisia vaaleja. Se on koko Suomen ongelma. Mitä pienempi on vasemmiston voima, sen vähemmän suomalaisella työllä, työn tekijöillä, turvatulle toimeentulolla ja hyvinvointivaltiolla on puolustajia. Kamppailu työn ja toimeentulon kysymyksistä pitäisi onnistua nostamaan selvemmin poliittisen keskustelun keskiöön. Suhtautuminen Vasemmistoon on muuttunut Vasemmiston tulevaisuus näyttää valoisalta, jos maltamme katsoa pidemmällä kuin vain seuraaviin vaaleihin. Yhtä kauan on pääkirjoituksissa tasaisesti maalailtu auringonlaskun puolueesta ja kerrottu, ettei meillä ole nuoria kannattajia. porvarillisessa Suomessa, silloin sympatia puoluetta kohtaan ei kanavoidu kannatukseksi. Oikealta tulevista kehuista ei näyttäisi olevan pelkoa, sillä lähes 90 prosenttia kokoomuslaisista suhtautuu Vasemmistoon kielteisesti tai jyrkän kielteisesti. Myös perussuomalaisten kannattajista yli 80 prosenttia suhtautuu Vasemmistoon äärimmäisen negatiivisesti. Viha-inho-suhteessa perussuomalaisiin on molemminpuolista lämpöä. Vielä 20 vuotta sitten juuri perustettuun Vasemmistoliittoon suhtautui myönteisesti vain kahdeksan prosenttia suomalaisista, vaikka puolueen kannatus oli kymmenen prosenttia. Kun viime eduskuntavaalien alla kysyttiin syitä, miksei Vasemmiston äänestäminen houkuttele, oli tärkein syy, ettemme pysty vaikuttamaan. Positiivisuus näyttää myös olevan pysyvää luonteeltaan. Tämän syksyn puoluebarometrin mukaan Vasemmistoon suhtautuu myönteisesti tai erittäin myönteisesti 25 prosenttia suomalaisista. Nyt olemme hallituksessa kään- » 18 prosenttia suomalaisista kokee houkuttelevaksi tai erittäin houkuttelevaksi Vasemmistoliiton äänestämisen. täneet esimerkiksi Tilastokeskuksen tuoreen tulonjakotilaston mukaan tuloerot laskuun. Mitä vanhempiin väestöryhmiin mennään, sitä alhaisemmaksi potentiaalinen kannatuksemme laskee. Yksi ryhmä nousee kuitenkin yli muiden. Suomalaiset suhtautuvat puolueeseemme myönteisemmin kuin aikaisemmin. Vain kuusi prosenttia Vasemmiston tukijoista kokee houkuttelevaksi Perussuomalaisten äänestämisen, 80 prosenttia ei lainkaan houkuttelevaksi ja kymmenen prosenttia ei kovinkaan houkuttelevaksi. Tämä kumoaa sen median hellimän myytin, jonka mukaan Vasemmistosta olisi erityisesti ?vuotoa
Se on hyvä merkki.? JARMO LINTUNEN . Se myös naurattaa niin, että katsojalta on mennä holtti. Häiriötekijä häiritsee päätyttyäänkin. Olemmeko kaikki vain töytäisyn päässä hallinnan menetyksestä? Hallittuun eloon eivät kuulu myöskään ihmisruumin eritteet ja toiminnot, mutta nekin tuodaan näyttämölle. Q-teatterin työryhmä (mm. Kysymys on samasta asiasta, jos Ateneumista kaikki taulut pantaisiin kellariin ja niistä olisi vain kopiokuvat seinillä. Suomi on elokuvien ja elokuvateattereiden digitalisoinnissa eturivin maita. paljastuu pienellä raaputuksella pimeä puoli. Se on erityisen hieno oikotie ymmärrykseen. Viikkolehden haastattelussa von Bagh suree . Numeroiden ja tilastojen takana on monta tarinaa. . lmistä digitaalitekniikkaan siirtymistä. . Aki Kaurismäki sen on minusta parhaiten kiteyttänyt. Joidenkin kohtausten taustalla on tunnistettavia uutisia. Yllätykselliset ja absurdit näkökulmat ovat esityksen ydinmehua. Ne eivät ole hilpeitä hetkiä, kun ne tapahtuvat. Vuoksenmaan 21 tapaa pilata avioliitto -elokuvan pääroolin näytellyt Armi Toivanen on valloittanut suomalaisen televisiokatsojien sydämet sketsihahmoillaan Putousohjelmassa. Leena Hefner os. Kekkonen olisi ollut ihana appiukko, arveli Kekkos -näyttelyn tehnyt Rosa Liksom. Käsikirjoittaja-ohjaaja Johanna Vuoksenmaan mielestä omalle häpeälle nauraminen on terapeuttista. Näyttelijään verrattuna ?oikeissa ihmisissä. Holtittomien tilanteiden vastapainoksi se on muodoltaan hallittu ja estetiikaltaan harkittu. Me kaikki olemme käyneet samoilla häpeän rajoilla. Herppeenluoma oli hillitön ?oridalaisrouva, Sanna-Raipe Helminen tämän vastakohta: estynyt teini Tampereen Nekalasta. . Volanen, Tommi Korpela, Elina Knihtilä, Pirjo Lonka) on tehnyt tarkkoja havaintoja ajastamme, jossa tavoitellaan 15 sekunnin julkisuutta ampumalla niittipyssyllä omaan peukaloon ja jakamalla siitä tehtyä videota netissä. Tällaista esitystä ja käsikirjoitusta ei tehdä vain muita tarkkailemalla, omaa pimeää puoltakin on pengottava. Siitä syntyy läsnäolo; lavalla ollaan tosissaan, ei tehdä ironian kautta tai asettumalla vitsinkertojan rooliin. Häiriötekijässä on vakavia, jopa traagisia aineksia. Hän sanoo suorastaan metsästävänsä häpeällisiä kokemuksia. . rituaalein ja rutiinein, toimistounivormuin, normein ja kohteliain elein kuorrutetuista nykyihmisistä . Elokuvien kautta minä nuuhkin historian ominaislaatua ja tilanteita ja luen siinä sivussa sitten kirjoja. Filmi on valoa, digitekniikka sähköä. Von Bagh vertaa . Ajattelijoita ja avauksia, huumoria ja höyhenpuuhkia. Viikkolehden kulttuurijuttujen läpilukeminen vuoden ajalta oli iso ja mieluisa urakka. Valita niistä vain muutama: lähes mahdoton tehtävä. Ihan perusteltua lienee aloittaa legendasta; suomalaisen kulttuurihistorian tallentajasta, valistajasta ja monitoimimiehestä, joka hullaantui elävään kuvaan jo nuorena poikana. Peter von Baghin mielestä elokuva sisältää kaiken, kaikki taiteetkin. . Tämän elokuvan myötä minulle viimeistään kävi selväksi ettei hyvinvointivaltio toimi kaikkien kohdalla. Hiltonin päähenkilöt kuuluvat siihen noin 50 000 nuoren joukkoon, joita kutsutaan syrjäytyneiksi tai syrjäytymisvaarassa oleviksi. Suutari pitää koko syrjäytymis-käsitettä ongelmallisena ja siitä käytävää keskustelua abstraktina. Tilanteet viedään pitkälle kontrollin tuolle puolen eikä mitään selitellä. Kaikessa on silti jotain hyvin tunnistettavaa. Häiriötekijä näyttää kuinka meistä . näkyvät niin sanotut kulttuurivammat, ammatti ja tausta, surut ja ilot, kaikki. Kiivas tahti kauhistuttaa von Baghia. . Halusin antaa yhteiskunnallista puheaikaa niille ihmisille, jotka elävät sitä todellisuutta joka päivä. Se on kaunista. 20 Suutari teki matkan hyvinvointiyhteiskunnan katvealueella kuvatessaan elokuvaansa Hilton. . Virpi Suutari sai elokuvastaan myös Kirkon Mediasäätiön palkinnon. Filmi on valoa, digitekniikka sähköä. Inhimillinen otsatukka Julmaa huvia Q-teatterissa Helmikussa ensi-iltansa saanut Q-teatterin Häiriötekijä oli sukua ohjaajansa Jani Volasen ja kumppaneiden televisiosarjoille Studio Julmahuvi ja Ihmebantu. ?Häiriötekijä kuvaa murtumakohtia normaalin ja epänormaalin, terveen ja sairaan, hallinnan ja sen kadottamisen rajalla. Siinä mielessä tämä on hurjaa, että kulttuuriväki ei ole missään määrin tullut tässä asiassa esille. Hyvinvointivaltion katvealueella Dokumentaristi Virpi Suutarin mielestä dokumenttielokuva voi kauneimmillaan näyttää ihmisen sisimmän. . Lavalla Anna Veijalainen ja jazz-trio Timo Hirvonen, Jussi Lehtonen ja Arttu Takalo. VIIKKO LEHDE N KULTTU URIVUOSI Vastarintaa ja valtavirtaa, ?lmitähtiä KYMMENIÄ KIINNOSTAVIA haastateltavia, pieniä teattereita ja löytämisen arvoisia lukuelämyksiä. Tämä on niin iso yhteiskunnallinen kysymys, että koen myös dokumentaristin velvollisuudeksi tallentaa sitä. Hilton palkittiin marraskuussa saksalaisilla elokuvafestivaaleilla. Tykkään hellyttävästä komediasta, jossa on tunnetta mukana, sellainen naurattaa mua itseäni, Toivanen kuvailee. Hyvä huumori syntyy Toivasen mielestä tosissaan olemisesta.. lmitallenteista luopumista satoja vuosia vanhojen kuvataideperinteiden ja teosten hylkäämiseen. . Kuvassa Mikael Kinanen. KokoTeatterin Miss Barbara -ihmiskauppamusikaali. Näyttää, että esimerkiksi tämmöistä elämää se voi olla. . Se näkyy kehossa, ryhdissä ja eleissä. LAURI HANNUS JARMO LINTUNEN B Tullaamo työllisti kesän ajaksi helsinkiläisnuoret tekemään taidetta
Myös Suomen perustuslakiin on kirjattu kansalaisten taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset perusoikeudet. Sirnön mielestä arvojen koveneminen ja mukaanmeno 1990-luvun markkinahuumaan on vienyt vasemmistoliiton sivuraiteille kulttuuriliikkeenä. . YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa on painokkaasti sanottu, että jokaisella ihmisellä on oikeus taiteeseen ja kulttuuriin. On sääli, että se on sysännyt kulttuuripolitiikkaa tieltään. Tunnistan tämän ajattelutavan, olenhan ihminen. Toivasen mukaan kaikki pelkäävät jotain ja opettelevat erilaisia keinoja suojata itseään. Sanna-Raipe Helmisen silmät peittävään otsatukkaankin on syynsä. Taide on ihmisoikeus Taiteen edistämiskeskuksen, Taiken johtajaksi viiden vuoden määräajaksi valittu Minna Sirnö on koko ammattiuransa ajan keskittynyt ihmisoikeuksien edistämiseen. Sitä hän tekee uudessa pestissäänkin. . On luotava strategia, missä ihmisten elämän mielekkyys liittyy muuhun kuin jatkuvaan vaurauden kasvuun. Leif Salmen, Claire Denis, Teemu Mäki, Kari Hotakainen ja Laura Gustafsson. Toukokuussa julkaistiin artikkeli runoilija Marina Tsvetajevasta, josta Riikka Pelo kirjoittaa Finlandia-palkitussa romaanissaan. Juttu löytyy tämän lehden sivulta 26. Oman kulttuurielämysvuoteni huipuiksi nousevat Q-teatterin Häiriötekijä, Nobel-palkinnon ansiosta uudelleen löytämäni Alice Munro, PMMP:n keikat, Haruki Murakamin pääteoksena pidetty kolmiosainen 1Q84, mukana oleminen pakolaisuutta käsittelevän Turvapaikka-kuoroteoksen toteuttamisessa, Beasts of the Southern Wild -elokuva ja televisiosarja Silta. Alkavan vuoden odotushorisontissa siintää Siskonpeti, Ylen sketsisarja, jonka takana on huikean hauska naisjoukko. Antoisaa kulttuurivuotta! Anna Paju anna.paju@kansanuutiset.? 21. Ulosjäämisestä ja osattomuudesta voi syntyä vaarallisia purkauksia, arvelee dokumenttiohjaaja Virpi Suutari. ja unohdettuja runoilijoita . Sukupuoli on minulle luonteva näkökulma ihmiseen, olen ohjannut myös hyvin maskuliinisesta näkökulmasta sekä maskuliinisuutta purkavia esityksiä. Huorasatu esitteli myös ratkaisumallin, jossa koko naiskuva pistetään päreiksi ja rakennetaan uudelleen alusta. Hyrynsalmella, Mustarindan taiteilijatalossa ajankohtaisia kysymyksiä tarkastellaan taiteen ja tutkimuksen näkökulmista. Mustarinda-seuralaiset eivät usko, että nykyisiä globaaleja ekologisia, sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia voitaisiin ratkaista pelkästään teknologian avulla. Minulle keskeiseksi teemaksi nousee naisten halu tulla nähdyiksi ja kuulluiksi sellaisina kuin ovat, ohi kliseisten naiskuvien: äitien, vaimojen ja huorien. Ohjattuaan kaksi versiota Huorasadusta ja kolme muuta Laura Gustafssonin tekstiä, Hokkanen arvelee tietävänsä naisena olemisesta enemmän kuin keskivertomies. . Rankka ja väkivaltainen, mutta silti komedia. Meidän taiteilijoiden ja tutkijoiden on kyettävä vastaamaan siihen järkevästi tieteen ja taiteen yhteistyön voimin. Silta loppui, Siskonpeti alkaa Tähän poimittujen aiheiden lisäksi Viikkolehti arvosteli vuoden aikana kilokaupalla kirjoja ja kirjoitti ahkerasti pienten sekä harrastajateattereiden toiminnasta ja esityksistä: Kultsan Fundamentalisti ja Napa jää, Kokoteatterin Helvetin perhe ja ihmiskauppamusikaali Miss Barbara, Mikkelin tyttöteatteri, jyväskyläläinen Tanssiteatteri Kramppi, Valtimonteatteri, yhteisöllisiä hankkeita Malminkartanossa vetävä Lenkkiteatteri... Festivaaleja koluttiin mielenterveyskuntoutujien Moniäänirockista räppi-tapahtuma Hustle Helsinkiin ja Tampereen Maailmantangoon. Se on musta hellyttävää, koska se on niin inhimillistä. Taiteen kentältä kumpuaa sellaisia asioita ja ratkaisumalleja, joita vasemmistoliitonkin pitäisi ehdottomasti ottaa huomioon. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän järjestämä keskustelutilaisuus taiteilijan asemasta keräsi maaliskuussa salin tupaten täyteen. Kirjailija Sirpa Kähkönen lähetti terveisiä perussuomalaisten eduskuntaryhmälle. . Ja ristiriidoista, hyvästä rytmistä ja veitsen terällä olemisesta. Elokuvan Sanna pelkää eroa ja välttelee siksi parisuhdetta. . Emme halua elää utopioissa ja pilvilin- Hyvä huumori syntyy Armi Toivasen mielestä ristiriidoista, hyvästä rytmistä ja veitsen terällä olemisesta. JARKKO MÄNTTÄRI Opiskelija Jaakko Turunen osallistui Fellmanin pelto -performanssiin Lahdessa. noissa vaan arkirealismissa. LAURI HANNUS Kuvataiteilija Teemu Mäkeä haastateltiin Viikkolehdessä elokuussa. JARMO LINTUNEN . Olisin toivonut, että kansallista taidetta kannattavan ryhmän edustajat olisivat olleet kuuntelemassa, mitä sanottavaa suomalaisilla taiteilijoilla on ja millainen heidän tilanteensa on. Kähkösen ja koko tilaisuuden viesti oli selvä: taiteilijat tarvitsevat yhdenmukaisen kohtelun työttömyysturvan, sosiaaliturvan ja verotuksen suhteen. Utopioita naisista ja (talous)elämästä Röyhkeä, sysimusta ja törkeä. Kuvataiteilija Antti Majavan mukaan kulttuuri ja taide voivat luoda ja tuoda elämään mielekkyyttä ilman, että se liittyisi pelkästään talouskasvuun. . Huippukiinnostavia haastatteluissaan puhuivat mm. Se on toiveikkaampi tilanne kuin käpertyä abstraktin taloushirviön kainaloon. Majava korostaa, että on vaarallista roikkua entisissä luuloissa ja elämäntavoissa ja toivoa, ettei tapahtuisi mitään järisyttävää. . Ihmisten arjen kurjistuessa puolueen toiminta on ymmärrettävästi keskittynyt taloudellisiin epäkohtiin. Jatkuvaan talouskasvuun perustuva ideologia on puolestaan täysin utooppinen kuvitelma. Näin kuvaili ohjaaja Sakari Hokkanen Ryhmäteatteriin ohjaamaansa esitystä Huorasatu.
Hän levitti islamia Intiaan ja tuhosi hindujen temppeleitä ja pyhiä kuvia. Mahmud Ghazni oli ensimmäinen, joka Sven Haaraparta. Brittein saarilla oli taas harmia mannereurooppalaisista. Kirurgian isä kuoli Córdoban kalifaatissa piti valtaa Umaijadien dynastia. Abu käsitteli kirjassaan kirurgiaa, ortopediaa, silmätauteja, yleislääketiedettä, lääkeoppia ja ravitsemusta. Kabul vallattiin taas Islamilaisen kalenterin mukaan elettiin vuosia 403?404. Hänen oppikirjansa Avuksi niille jotka eivät pysty lukemaan isoja kirjoja eli al-Tasrif pysyi yli 500 vuoden ajan lähdeteoksena sekä islamilaiselle että eurooppalaiselle lääketieteelle. Ismailiittisten ?iiojen Fatimididynastia hallitsi Pohjois-Afrikkaa, nykyisen Saudi-Arabian länsiosaa sekä lähes koko Lähi-itää. Tilanne Irakissa ja Iranissa eli Persiassa oli tuolloinkin monimutkainen. Väestö oli etupäässä sunneja, mutta valtaa piti nykyisen Iranin alueella olevasta Meediasta lähtöisin ollut ?iialainen Buijidien dynastia. Bagdadin asema oli alkanut heikentyä Buijidien aikana, mutta se oli yhä maailman suurimpia kaupunkeja ja tärkeimpiä kulttuurin, tieteen ja kaupan keskuksia. Kabulista kuului kovin tutulta kuulostavia uutisia vuonna 1013: kaupunki valloitettiin jälleen kerran. Länsimaiden vuosi 1013 alkoi Kiinassa rotan vuotena ja jatkui härän vuotena. Vuosi 1013 tuo mieleen tämän päivän sikäli, että tuon vuoden paikkeilla Kiina kohosi eräässä suhteessa maailman ykköseksi. Arvio on tosin jälkeenpäin tehty ja jossain määrin kiistanalainen. Joka tapauksessa vuosi 1013 saattoi olla juuri se vuosi, jolloin Kiinan Pohjoisen Songdynastian pääkaupunki Bianjing nousi maailman suurimmaksi kaupungiksi. Toisten arvioiden mukaan maurien hallussa olleen Andalusian Córdoba piti yhä kärkipaikkansa. Bianjingissa arvioidaan tuolloin olleen vähintään 400 000 asukasta. Valtakuntaan, al-Andalusiin kuului suurin osa nykyisestä Espanjasta ja Portugalista. Kali. Kaikki kuitenkin tunsivat vuosien jaottelun 12 eläimen mukaan. Mahmudin pääkaupungikseen nostama Ghazni on nykyään melko vähäpätöinen kaupunki Afganistanissa. Saman vuonna 1013 Mahmud Ghazni valloitti myös Punjabin. ksi palasi vuonna 1013 Sulaiman II, joka oli kaksi vuotta aikaisemmin syrjäytetty kalifaatin valtataisteluissa. Kaupungin nykyinen nimi on Kaifeng ja siellä on viisi miljoonaa asukasta. Pohjoinen Song-dynastia piti vallassaan suurinta osaa Kiinasta ja sitä johti tuohon aikaan keisari Zhenzong. Vuosien 1013?1015 aikana Zhenzong antoi sarjan asetuksia, jotka kanonisoivat mytologiahahmo Jadekeisarin korkeimmaksi hallitsijaksi Taivaassa. Wang Qinruo ja muut oppineet saivat 1013 valmiiksi viimeisen osan valtavasta tietosanakirjasta Songin neljä suurta kirjaa. sin ulottunut paljonkaan kaupungin rajojen ulkopuolelle. Vuoden 1013 ehkä merkittävin vainaja koko maailmassa oli kirurgian isänä pidetty lääkäri Abu al-Qasim Al-Zahrawi, joka kuoli kalifaatin hallintokaupungissa al-Zahrassa Cordóban lähellä 77 vuoden ikäisenä. Abu tunnettiin Euroopassa nimellä Albucasis. Tällainen oli uutisvuosi » Tuhannen vuoden takaisista uutisten polttopisteistä löytyy tuttuja paikkoja kuten Kabul ja Kiova. TEKSTI Arto Huovinen VUOSI MXIII alkoi Euroopassa silloin käytössä olleen juliaanisen kalenterin mukaan torstaina, ja myös vuoden viimeinen päivä oli torstai. Kiinassa ei tuohon aikaan ollut yhtä ainoaa ajanlaskun aloitusvuotta, ja vuosia järjestettiin erilaisten syklien ja dynastioiden mukaan. Laajimmillaan hänen valtakuntaansa kuuluivat itäosat nykyisestä Iranista, nykyinen Afganistan ja Pakistan, läntinen Pohjois-Intia ja osa KeskiAasiaa. Afganistanin historiassa Mahmud Ghaznia pidetään suurmiehenä, mutta Intiassa verisenä valloittajana ja kuvainraastajana. Yksi merkkitapahtumista oli al-Hakimin moskeijan valmistuminen Kairossa. Sunni- ja ?iiamuslimien välisessä kamppailussa ?iiat olivat vuonna 1013 valtansa huipulla. Asialla oli tällä kertaa turkkilaissukuinen Mahmud Ghazni. Kabul ei tuolloin ollut Afganistanin pääkaupunki, ja koko Afganistan on paljon myöhäisempi luomus. Hänen todellinen valtansa ei to- 22 Mahmud Ghazni (puna-asuinen) 1500-luvulta peräisin olevassa miniatyyrimaalauksessa.. Sulaimanin edeltäjä Hisham II kuoli vallanvaihdon yhteydessä epäselvissä olosuhteissa. Sulaiman II karkotti juutalaiset Córdoban kalifaatista
Vladimir liitti Kiovan valtakunnan lopullisesti Bysantin ja ortodoksisen kirkon vaikutuspiiriin. Olavi lyötti rahaa Myös Ruotsissa kristinusko oli uusi asia. Mikäli joku voitti keihäänheittokilpailun tai tanssi tähtien kanssa, siitä ei ole jäänyt merkintöjä aikakirjoihin. Suomi ei kuitenkaan ollut muusta maailmasta erillään, vaan Itämeren piirissä oli käyty kauppaa jo satojen vuosien ajan. Hän oli vuodesta 1002 lähtien ollut Saksan kuningas, ja 14. Hän kuoli jo viiden viikon kuluttua helmikuussa 1014. Oppikirja avuksi niille jotka eivät pysty lukemaan suuria kirjoja. Vladimir Suuri. Olavi Sylikuningas alkoi lyödä rahaa Ruotsissa. Kovaa peliä Kiovassa Keski-Euroopassa tärkein hallitsija oli Henrik II Pyhä. Hänen apunaan Jaropolkin kukistamisessa oli joukko viikinkejä eli varjageja. Vuonna 1013 Vladimir oli vakiinnuttanut Karjalasta Mustallemerelle ulottuvan valtakuntansa. Jo Olavin isä Eerik Voittoisa oli antanut kastaa itsensä, mutta luopui myöhemmin kristinuskosta. Varsinaista yhtenäistä Ruotsin valtakuntaa ei vielä ollut, mutta Olavi oli ensimmäinen, jonka varmuudella tiedetään hallinneen sekä Sveanmaata että Götanmaata. Olavi oli myös ensimmäinen Ruotsin kuningas, joka alkoi lyöttää omaa rahaa Sigtunan rahapajassa. Suomesta ei vuodelta 1013 ole kirjoitettuun historiaan päätyneitä tapahtumia. Sen sijaan Uudeltamaalta ja Pohjanmaalta hautalöydöt lakkaavat myöhäisrautakauden aikana. helmikuuta 1013 hänet kruunattiin Roomassa keisariksi. Henrik oli jatkuvassa kärhämässä Puolan herttuan Boleslawin kanssa muun muassa Böömin hallinnasta. Englannin kuningas Ethelred Neuvoton pääsi sopimukseen, että maksamalla veroa hän saa pitää valtakuntansa. Tanskan kuningas Sven Haaraparta korotti kuitenkin veroa vuosi vuodelta ja Ethelred suivaantui. Jaropolk oli itse noussut valtaan murhaamalla veljeksistä kolmannen, Olegin. Jaropolkin valtakaudella Vladimir oli ollut maanpaossa Ruotsissa, jossa hänellä oli sukulaisia. Kuninkaana oli Olavi Sylikuningas, joka oli ottanut kasteen vuonna 1008. Tuolta ajalta on löydetty esimerkiksi nykyisen Ranskan alueella valmistettuja frankkilaismiekkoja. Suomen asutus tihentyi erityisesti Savon ja Karjalan alueilla. Heidän valtansa päättyi 954, mutta Englantiin jäi tanskalaisasutusta. 990-luvulla viikingit olivat tulleet uudelleen. Hän perusti hovinsa Gainsboroughiin. Svenin ilo jäi kuitenkin lyhyeksi. 1013 otti käyttöön arvonimen sulttaani. Svenin joukot nousivat kesällä maihin ja valtasivat nopeasti suuren osan Englantia. Lopulta joulukuussa Lontoonkin anglosaksit luopuivat vastarinnasta ja 25.12.1013 Sven Haaraparta julistautui Englannin kuninkaaksi. Hän halusi tällä korostaa itsenäisyyttään kali?en vallasta. Sven Haaraparran retki Hallintovirkamiehiä keisarin palatsissa Bianjingissa, maalaus Song-dynastian ajalta. Kaikenlaista tapahtui myös vähemmän kehittyneessä maailman osassa eli Euroopassa. Brittein saarilla oli taas kerran harmia mannereurooppalaisista. Tanskalaiset viikingit olivat 800-luvulla ottaneet haltuunsa suuria osia Pohjois- ja ItäEnglannista. Tämä saattaa kuitenkin johtua hautaustapojen muuttumisesta. 23. Vuonna 1013 hallitsijat Henrikin kolmannen sotaretken jälkeen tekivät Merseburgin rauhan, jossa Boleslaw tunnusti Henrikin lääninherrakseen ja sai pitää alueita läänityksinään. Hän järjesti Englantiin useita sotaretkiä, ja vuodesta 1013 muodostui ratkaiseva. Vladimir Suuri eli Pyhä Vladimir Kiovalainen oli ottanut kasteen vuonna 988. Vladimir hallitsi ensin Novgorodia, mutta vuonna 980 hän raivasi tiensä koko Kiovan Venäjän valtakunnan johtoon surmaamalla vanhemman veljensä Jaropolkin. Tämäkään rauha ei kestänyt kauan. Venäjällä totuteltiin pakanuuden syrjäyttäjäksi hallitsijan käskyllä ajettuun uuteen uskontoon, kristinuskoon. Hän järjesti vuonna 1002 Englantiin asettuneen tanskalaisväestön etnisen puhdistuksen, joka tunnetaan Pyhän Bricen päivän verilöylynä. Nyt oli Sven Haaraparran vuoro hermostua
Samoin nuorten nettivaikuttaminen jää usein tutkimatta ja unholaan. Usein omaa toimintaa ei silti politiikkana pidetäkään. Hän esittää uskonnon opetuksen poistamista ja uskontotuntien korvaamista yhteiskuntaopin kursseilla. Näin uusi tuntijako palvelisi yhteiskunnallista yleissivistystä. Uskontokysymykset ja elämänkatsomustieto voitaisiin Lapintien mukaan sisällyttää aivan hyvin yhteiskuntaoppiin ja eräisiin muihinkin aineisiin. Erinomaisen kannatettava ajatus! Laajempialainen yhteiskunnallinen tarkastelu ja uudet kurssit toisivat varmasti syvyyttä ja uusia näkökulmia niin uskonnon kuin elämänkatsomustiedon opetukseen. Suunta on oikea, mutta resurssit ja teot vielä vähäisiä. On myös tapauksia, että ?politiikanteoksi? katsottuja kampanjoita kouluissa ja oppilaitoksissa yritetään estää. Oman kokemukseni, lähiympäristössä tehtyjen havaintojeni . Onneksi 2010-luvulla on tapahtunut pientä heräämistä. Ja kenties kasvattaisi nuoria ajatteleviksi ja toimiviksi aktiivikansalaisiksi. Ainakin ItäSuomessa. Näkemys koulujen kasvatustehtävästä on yksisilmäisen uusliberalistinen. Tämä kirjoitus ilmestyi 27.1.2013. http://blogit.kansanuutiset.fi/oisinajattelija/. Esimerkiksi äänestäisivät eri vaaleissa. koulu? Suomen kouluihin on viime vuosikymmeninä tungettu yleisivistyksen sijaan yhä enemmän 24 yhteiskunnallista tietoutta ja osallistumista. Kysymys on painotuksista, mutta myös opettajien asenteista ja opettajakoulutuksesta: sitäkin pitää uudistaa! Vasemmistoliiton ryhmänjohtaja, kansanedustaja Annika Lapintie on myös oikealla asialla (Viikkolehti 25.1.2012). Asia on joskus jopa päinvastoin. ettei tavallinen nuori lähde siellä oma-aloitteisesti samoilemaan tai vaikuttamaan. Entä keskeiset ministerit. Tärkeät yhteiskunnalliset tapahtumat ja uutiset vilahtavat ohi ja ovat samanarvoista höttöä ruudussa kuin formulakisat tai julkkisjuorut. Totta on myös se, ettei paljas puoluepolitiikka ja kuuluminen puolueisiin kovasti nykynuorta kiinnosta. Näin tapahtui kuntavaalien 2012 aikaan esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella. On jotenkin paradoksaalista etteivät uudet tekniset vempaimet lisää välttämättä » Kansalais- ja yhteiskuntakasvatuksen alasajo on jo pitkään tuottanut niin sanotusti negatiivista hedelmää. Helsingin Vasemmistolinkki on vaatinut yhteiskunnallisten ja yleissivistävien aineiden opetuksen lisäämistä perusopetuksessa ja lukioissa. 15?18 -vuotiaista tuskin yksi kymmenestä osaa luetella hallituspuolueet. Metodit. Kysyttiin muuan muassa sitä, mitkä puolueet ovat tällä hetkellä mukana Suomen hallituksessa. Kyselyn mukaan vain kolmannes väestöstä osaa luetella kaikki kuusi hallituspuoluetta. Kolmannes väestöstä uskoo, että keskusta on hallituksessa, ja ulkoministerinä häärää Alexander Stubb. EU-instituutioista puhumattakaan! . Öisinajattelija Pentti Stranius pentti.stranius@telemail.? Paha politiikka (?) ja yhteiskuntaoppi LEHTIKUVA/ TIMO JAAKONAHO PIENLEHDEKSI KUTISTETTU Suomen Pravda (HS) organisoi vuoden 2012 lopulla gallup-kyselyn (noin tuhat puhelinhaastattelua), jossa kartoitettiin kansalaisten yhteiskunnallis-poliittista tietoa. Ja laajalla ?aine?rintamalla. Niinpä niin, mietipä itse, muistatko hallituspuolueet. Yhteiskunnan rakenteet ovat myös sellainen viidakko . Kysy kaveriltasikin? Todellisuudessa tilanne on vielä surkeampi, otaksun. Nuoret eivät tiedä edes Suomen pääministerin nimeä, vaikka tämä on julkisuudessa päivittäin. Väittäisin että tilanne oli toinen 30?40 vuotta sitten. Mitä ja miten kysytään? Se ettei poliittisia puolueita tai hallituskuvioita tunneta, ei tarkoita vielä sitä, etteikö politiikka kiinnostaisi esimerkiksi nuoria. Erityistä huomiota pitäisi mielestäni kiinnittää ammattioppilaitoksiin, missä valmistuminen käytännön ammattiin ajaa usein esimerkiksi kielitaidon ja yhteiskuntaopetuksen edelle. Mistä sitten ottaa lisätunteja kansalaiskasvatukseen ja yhteiskuntaopetukseen? Laaja-alaisesti ajatellen kansalaiskasvatus kuuluu moniin eri oppiaineisiin. Tietoja ?välitetään? ja aina vain hienompaa tietotekniikkaa ?kehitetään?. Entä sisällöt. Esimerkiksi uutisointi, netti- ja kännykkäkulttuuri on nykyisin uskomattoman pinnallista ja nopeatempoista. Tässäkin olisi koulujen uudenlaisella yhteiskuntaopilla tekemistä. Uutta yhteiskuntaoppia kouluihin! Kouluihin on viime vuosikymmeninä tungettu markkinahenkisyyttä yleisivistyksen sijaan. markkinahenkisyyttä ja tietotekniikkaa. Harrastusten ja kaveripiirien kautta avautuvat myös kansalaisyhteiskunnan elementit ja verkostot, joissa ollaan mukana. Jotta nuoret alkaisivat osallistua yhteiskuntaelämään ja ottaisivat kantaa asioihin. Kaikki ?vanhenee? muutamassa tunnissa ja uusi uutisvyöry odottaa kännykässä tai verkossa. Niistä ei aina osata edes kysyä. nyt viikonloppuna (25?27.1.) tekemäni pienotoksen/pikakyselyn . Koulun pitää olla tässä tienavaaja. ?Epäpoliittinen. Lehtiä ei lueta, nettiä ?katsellaan?. Paljon riippuu siitä mitä ja miten kysytään. Maahanmuuttoasiat, lähiympäristö, yhteiskuntaan vaikuttaminen, media ja EU:kin kyllä kiinnostavat erittän monia, mutta usein epäsuorasti. Paikallisuus ja käytännönläheisyys? 1980-luvun alussa alkanut kansalais- ja yhteiskuntakasvatuksen alasajo on jo pitkään tuottanut niin sanotusti negatiivista hedelmää: yhteiskunnallista tietämättömyyttä ja suoranaista tyhmyyttä. Jopa kansalaiskasvatuksesta puhutaan ja yhteiskuntatiedon opetukseen on tulossa viikottainen lisätunti, jo ala-asteella. Fiksuimmat tai radikaaleimmat koulu-uudistajat vaativat uudenlaista kriittistä otetta ja uusia metodeja yhteiskunta- ja kansalaiskasvatukseen, jotta aktivismi elämänasenteena juurtuisi kansalaisiin jo varhain. perusteella paljon suurempi osa kuin 30 prosenttia aikuisväestöstä sekoittaa oppositio- ja hallituspuolueet. Mutta sehän voisi olla pelottavaa? ÖISINAJATTELIJA on Pentti Straniuksen blogi Kansan Uutisten verkkolehdessä. Taustat jäävät pääsääntöisesti tutkimatta
vihapuheeseen. Tsoukki . . homosaatiosta. . Ei pidä sekoittaa . myös . vitsiin. Ulkomaalainen . homosaatio. Maahanmuuttokriittisyys Ulkomaalaisvastaisuus, jolla on yleensä joko rasistinen tai seksistinen motiivi. Vuonna 1954 perustettu puolueisiin sitoutumaton oikeuspoliittinen yhdistys. Useimmiten maahan- » Maahanmuuttokriittisyys: Ulkomaalaisvastaisuus, jolla on yleensä joko rasistinen tai seksistinen motiivi. muuttokriitikko väittää olevansa heteroseksuaalinen mies, joka vain sattumalta ei kykene ajattelemaan mitään muuta kuin itsevarmoja tummaihoisia miehiä kookkaine peniksineen. hyvinvointivaltion tuhoutuneen austerity-politiikan takia. Kansa Kaikki ne . Täsmennykset ja korjaukset ovat tervetulleita. Austerity Romanian kommunistisen puolueen pääsihteerinä vuodet 1965?1989 toimineen Nicolae Ceau?escun luonnostelema oppi, jonka mukaan julkisen velan pois maksaminen on tärkeämpää kuin ihmisten henkiinjääminen. hyvinvointiyhteiskunnalla. Hyvinvointiyhteiskunta Kansallisvaltio, jossa julkinen valta toivoo, ettei kukaan huomaa . feminismiä ja . Maahanmuuttokriitikoiden kehittämä sateenvarjotermi, jolla viitataan kaikkeen hiukan outoon ja pelottavaan. austerity, . maahanmuuttokriitikoiden keskuudessa, jossa sillä tarkoitetaan . Maahanmuuttokriitikoiden hahmottelemassa fantasiassa . popcorn-kaupassa, koska asialla on korkea viihdearvo. Homosaatio Julkisessa keskustelussa esiintyvä pyrkimys käsitellä yksilöitä tasa-arvoisesti synnynnäisistä ominaisuuksista riippumatta. Kaasuputki Jami Järvinen jami.jarvinen@gmail.com Luonnos sanakirjaksi VIIME PÄIVIEN aikana on ilmennyt, etteivät kansalaiset tienneet edes niin yksinkertaista asiaa kuin hullunkurisen Hetero Pride -tapahtuman järjestäjien äärioikeistolaisuutta. homosaatiota levittävä huippusalainen maanalainen järjestö, johon kuuluu useita oikeuslaitoksen johtavia virkamiehiä, presidentti ja useimmat hallituksen jäsenet, median ylin johto ja monet muut tärkeissä luottamus- ja virkatehtävissä toimivat yhteiskunnan avainhenkilöt. eliitin pilvipäissään kehittämällä fantastisella mytologialla. . Populistinen retoriikka perustuu . Demlaan kuuluvia . Demlan ylläpitämä toiminta tuhoaa . hyvinvointiyhteiskunta. JAMI JÄRVISEN KAASUPUTKI on Kansan Uutisten verkkolehden supersuosittu blogi. kulttuurimarksisteja, jotka saavat toimeentulonsa . . 2. Populistisessa kielenkäytössä tummaihoinen tai -hiuksinen. Uusnatsi . . kansallisvaltiossa asuvat ihmiset, jotka eivät ole . uusnatsi. Popcorn Paahtomaissi alias paukkujyvä. Yleisötilaisuuksissa, kuten urheilukilpailuissa ja elokuvaesityksissä suosittu suolainen pikkunaposteltava. Hetero Pride. Populismi Oppi jonka mukaan . Austerity on hyvin suosittu länsimaissa, jossa teoriaa on täydennetty kieltämällä yhteisö- ja pääomatuloverojen korottaminen. Demla 1. Useimmat maahanmuuttokriitikot ovat . Ks. Demla hallitsee viestimiä, lainsäädäntötyötä, oikeuskäytäntöjä ja ennen kaikkea supermassiivista . Maahanmuuttokriitikot uskovat mytologian olevan kirjaimellisesti totta. Kulttuurimarksismi . Feministit ovat aina eliittiä. Feminismi Aate jossa yksilöt pyritään vapauttamaan kulttuuriin ohjelmoitujen su- kupuolinormien pakkopaidasta. mokuklusteria. Eliitti Luku- ja kirjoitustaitoinen väestö, joka ansaitsee leipänsä työskentelemällä kirjoituspöydän ääressä ruutukaava-alueelle sijoittuvissa yrityksissä tai virastoissa. Tämä kirjoitus ilmestyi 24.9.2013. http://blogit.kansanuutiset.fi/kaasuputki/ JUSSI JOENTAUSTA 25. Kansan vastakohta. tsoukki. Välttämättömät rakenteelliset uudistukset Ks. . ulkomaalaisille ostettaisiin televisioita. Natsi Toisen maailmansodan jälkeen kielletyn Saksan kansallissosialistinen työväenpuolueen jäsen tai kannattaja. mokuklusterista. Hetero Pride Kourallinen kylähulluja vaahtoamassa . myös . hyvinvointivaltion, jotta klusterin työntekijöille saataisiin miljoonapalkkiot ja . eliittiä tai . Natseista kiinnostunut yksilö, tavallisesti mies, joka torjuu elämänhallintaongelmiaan masturboimalla supersankarifantasiansa kiihottamana. Vihapuhe . . Populistien sanastossa kansalla tarkoitetaan erityisesti teollisuusammateissa työskenteleviä tai työttömiksi jääneitä 25?55 -vuotiaita heteroseksuaalisia, valkoihoisia miehiä, joiden ruokavalio on eläinperäinen ja oletuskulkuneuvo henkilöauto. Kansallisvaltio Mielivaltaisesti historian saatossa rajattu maantieteellinen alue, joka perustelee olemassaoloaan paikallisen . ulkomaalaisia. Vihapuhe, josta ei haluta ottaa vastuuta. Kulttuurimarksismia ei ole tietenkään oikeasti olemassa. Ks. . Ks. uusnatseja. Mokuklusteri Kuvitteellinen kymmenien, ehkä satojen miljardien eurojen liiketoiminta, joka kustannetaan veroin, veikkausvaroin ja julkisella velalla. Populistien harjoittama puhetapa, jossa yllytetään ihmisiä syrjimään, kiusaamaan, kiduttamaan tai tappamaan toisia, ihonväriltään, seksuaaliselta suuntautumiseltaan, uskonnoltaan tai millä tahansa perusteella puheenkuulijasta erottuvia ihmisiä. Vitsi Hauska juttu. kansa on niin tyhmää, että sille pitää puhua kuin taaperoille. Asiasta on syytetty joukkoviestimiä, jotka ovat olettaneet liian rohkeasti, että tokihan peruskoulutettu kuluttaja tunnistaa väärentämättömän hulluuden ilman eri selitystäkin, kun sellainen telkkarissa esitetään. Kun monissa muissakin yhteyksissä on ilmennyt ongelmia ymmärtää käsitteitä, kantaa Kaasuputki nyt kortensa kekoon ja tarjoaa pienen sanaston, jonka avulla ainakin yleisimmät ja aivan erityisesti poliittisessa oikeistossa viljellyt termit saattavat aueta. UUSIA SANOJA saa myös ehdottaa sanastoon lisättäväksi. . Aiheuttaa kulutuspiikin . Maahanmuuttokriitikoiden harhamaailmassa feministit ovat . kulttuurimarksismia. Hyvinvointivaltio Kansallisvaltio, jossa julkinen valta viimekädessä huolehtii siitä, että jokainen kansalainen kuuluu keskiluokkaan. Korvattu sittemmin . Aiheuttaa . ? Maahanmuuttokriitikoiden saamien tietojen mukaan . kulttuurimarksismia, . Ks. Hetero Pride -porukassa vaikeasti määriteltävää levottomuutta. Termi on keksitty alkujaan haukkumasanaksi
Kun äiti pakottaa Aljan pianotunneille, tämä huutaa: minä haluan olla tavallinen lapsi . likvidoijaksi, tytär uskotteli itselleen: ?hän otti niskoilleen syyn toisen tekemästä murhasta?. Boris Pasternakin kirjerakkaus Yksi Tsvetajevan elämän kantavista rakenteista oli pitkä ja monimutkainen suhde runoilija Boris Pasternakiin. Prahan aikaan runoilija rakastui kirjeitse Marinaan kirjoittaen: ?Mitä voimakkain rakkaus, johon olen kykenevä, on vain osa tunnettani sinua kohtaan?. Energinen, itsekeskeinen ja riippumaton nainen kesti todellisuutta huonosti ja oli likinäköinen kaikelle paitsi omille kuvitelmilleen. Vivahteikkaasti mielteitä kirjaavassa tekstissä tuntuu ruumiillisuus naiskirjallisuudesta tuttuun tapaan. Pasternak tunsi itsensä Stalinin sanansaattajaksi eikä taaskaan uskaltanut tavata vanhempiaan. Salassa vaimoltaan Efron toimi t?ekan salaisena agenttina ja veti mukaan myös heidän tyttärensä Aljan. Isän tyttö tekee äitikapinaa, haluaa aikuistua . Marina sai kolmen kuukauden ajan hehkuvia kirjeitä. Korkea sana, tunteiden hillitön energia määräsi Tsvetajevan ja Pasternakin kohtalon korkeaa risteämistä ? laskeutumatta maahan, tulematta maalliseksi. Äiti on idealisti, näkyjen näkijä, tytär taas realisti, joka vihaa sitä, että äiti pakottaa hänet luovuuteen. Itsepetosta ja äitikapinaa Alja valitsee isän tavallisuuden ja päätyy itsepetokseen, matalaotsaiseen ideologiaan ja tuhoon. Ankara köyhyys sai ilmeisesti Efronin vaihtamaan puolta. Perheen palattua Neuvostoliittoon 1930-luvun lopulla Tsvetajevan sisar, tytär ja mies vangittiin ja Marina hirtti itsensä yksinäisyydessään ja epätoivoissaan evakossa. Pidättyvästi suuresta terrorista Aluksi julma maailmanhistoria vain häämöttää riitaisen perhe-elämän alta. Myös Katja Ketun ja Heidi Könkään uutuuksien taustana on pieni Suomi natsi-Saksan ja Neuvostoliiton puristuksessa. Pelo kertoo suuren runoilijan Marina Tsvetajevan ja hänen tyttärensä Aljan tarinan. Hän ?rakastuu vaikka sähkötolppaan?. Marinan tytär taas nousee sietämättömän äidin runollisia äärimmäisyyksiä vastaan. sinä olet Orfeus, petojen nieltäväksi joutunut: ne ahmaisevat sinut?. Pasternak ei kuitenkaan voinut olla varoittamatta. ja päätyy vakoilemaan emigranttitovereitaan. murhaajiksi. selittämään ?luokkataistelun. Tsvetajeva emigroitui vallankumouksen jälkeen Berliinin ja T?ekkoslovakian kautta Pariisiin. Sitten hänet ammuttiin Ranskan vakoilijana elokuussa 1941 Lavrenti Berijan jo johtaessa NKVD:tä. Marina ei pelännyt nimittää miestään ja tämän ?konttoria. Oksanen ja sitten Katri Lipson, nyt Riikka Pelo. Monarkistina hän jopa julkaisi lännessä 1921 valkokaartia ylistävän kokoelman Joutsenten leiri. Hänen miehensä, valkoisten puolella taistellut Sergei Efron värvättiin jo Prahassa Neuvostoliiton peitejärjestöön ?Kotiinpaluun liittoon?, joka houkutteli emigrantteja palaamaan kotimaahan. En kykene siihen?, vastasi Tsvetajeva. Vaikea arki täyttää laajan tekstimassan, joka kuvaa elokuuta 1923 Prahan lähellä ja 1939 Bol?evon huvilakylässä. Isän paljastuttua ?kavaltajan. Suuri rakkaus, itsepetos ja naisellisuuden harhat johtavat katastro?in. Märkien operaatioiden mies Sergei Efron joutui 1939 salaisen sodan myrskynsilmään osallistuessaan kahteen ?märkään operaatioon?, nimittäin entisen neuvostoagentin Ignati Reissin murhaan sekä valkoisen kenraalin Jevgeni Millerin kaappaamiseen Neuvostoliittoon. Marina oli tunteissaan itsekäs ryöväri, ?irtti ja koketti, joka osasi juonitella . Totalitarismin kauhuun zoomasi ensin So. Arki on jokapäiväinen leipämme, kunnes siinä piilevä uhka valtaa ja murtaa ?elämämme?. Suuren terrorin ilmapiiriä Pelo kuvaa pidättyväisesti kuten vaikkapa Jaan Kross tai Lipson. Hän näki heidän kohtalonsa: ?Et ymmärrä mitään, Boris (oi liaani, Afrikan unohtanut!) . Tämä artikuloi ?äänen ylivaltaa todellisuudesta, traagisen tajunnan ääntä. nimissä kaiken parhain päin. ei tästä maailmasta. ja äiti lyö häntä. Peruskuviossa pikkuporvarillinen äiti yrittää saada kapinoivan tyttären tyytymään kirkkoon, lapsiin ja keittiöön. Sitäkin järkyttävämmin avautuvat helvetin portit tytär Aljan 26 joutuessa kidutettavaksi ja raiskattavaksi Lubjankaan ja vankileiriin Vorkutaan 1941 ja Marina Tsvetajevan sortuessa Jelabugassa samaan aikaan. Tsvetajeva oli paitsi väkevästi intohimoinen ja sopeutumaton myös hoivattava . ja ?historian. Hän on kaukana Sol?enitsynin tai So. Tämä Jukka Mallisen essee teoksesta ilmestyi Viikkolehdessä toukokuussa. TEKSTI Jukka Mallinen PIIRROS Viivi Lindholm NUOREN POLVEN naiskirjailijat tuntuvat kääntyvän henkilökohtaisuudesta ja lähiarjesta ihmisen taisteluun ja sortumiseen maailmanhistoriassa eli marxilaisen eksistentialismin mukaan Historiassa. Tuoko tämä mieleen nuortaistolaisen isäkapinamme? Alja oppii aatteellisen valheellisuuden . Hän oli rakastunut runoilijattareen kirjeissä ja erossa, mutta luisti tapaamisesta ?luonnossa?. Oliko syynä platonisuus vai pienen ihmisen pelokkuus? Tsvetajeva ja Pasternak kohtasivat vihdoin kirjailijoiden antifasistisessa kongressissa Pariisissa 1935. Miller oli osallistunut maanalaisen valkoisen vastarinta- ja terrorijärjestön VOHR:in toimintaan ja hänet ammuttiin Moskovassa 1940. Ranskan poliisi etsintäkuulutti Efronin, hän meni maan alle ja hänet salakuljetettiin Neuvostoliitoon. Pasternak oli vilpittömämpi ja suorempi. Tapaaminen Berliinissä meni kuitenkin kesken: Pasternak pakeni Venäjälle uskaltamatta tavata sen paremmin emigroituneita vanhempiaan kuin Tsvetajevaakaan. Hän omaksui stalinistisen jesuiittamoraalin, että ihminen saattoi olla hyvä ystävä ihmisen kanssa ja samalla toimittaa hänestä huolellisia raportteja elimille. Paitsi isäänsä, Alja uskoi ?prinssiinsä?, rakastettuunsa Muljaan, joka t?ekan lähettämänä provokaattorina käräyttää hänet. Virallisessa osuudessa hän kehotti palaamaan Venäjälle: ?Marina, sinä rakastut kolhooseihin?. ?Laulaa kolhooseja ja tehtaita on samaa kuin laulaa onnellista rakkautta. Historian jauhinkivissä » Riikka Pelon Jokapäiväinen elämämme voitti kirjallisuuden Finlandia-palkinnon joulukuussa 2013. Alja taas sivuutti moraalisen ongelman aatteellisella tekopyhyydellä. ja äärimmäisen olemassaolon puolustusta: todellisuuden kieltämistä. Kirjan punainen lanka ja ehkä alkuelämyskin on tuttu perusjuttu: äidin ja tyttären ristiriitainen ja kipeä suhde. Omapäinen tyttö rettelöi itsekästä hupakkoa äitiä vastaan. Mutta intuitionsa ansiosta hän ei myynyt itseään illuusioille stalinismin suhteen toisin kuin tyttärensä ja miehensä. Tuhonsa hän näkee ennalta kuin Kassandra ja tietää lähtevänsä ansaan Neuvostoliittoon. ?Tulevaisuuden runoilija? Joseph Brodsky nimitti Tsvetajevaa suurimmaksi 1900-luvun venäläisistä runoilijoista ja ?tulevaisuuden runoilijaksi?. Sympaattinen agentti eli oma isä johdattelee tyttärensä NKVD:n verkkoihin, narsistisesti edullisiin illuusioihin diktatuurista. Oksasen leveästä pensselistä
Pasternak tunsi loppuikänsä syyllisyyttä siitä, että oli pitänyt etäisyyttä Tsvetajevaan ja jättänyt tämän ilman apua. Historiallisen sopimuksen hetkellä Kirjassa kuvattu umpikujaan ajetun perheen helteinen viikonvaihde huvilakylässä sattui Molotovin-Ribbentrobin sopimuksen julkistamishetkeen. Perheessä vain Marina, joka oli kirjoittanut mahtavan surulaulun T?ekkoslovakian uhraamisesta Saksalle 1938, ilmaisi surunsa. Harva muuten tietää, että Stalin halusi 1939 sopia länsivaltojen kanssa, mutta vaati Baltian maita ja Suomea. Länsi ei suostunut, mutta natsi-Saksa teki kaupat innostuneena . Siinä yksilö pitää itsensä ihmisenä vain ollessaan valmis uhraamaan vapauden ja totuuden nimeen kaiken, henkensäkin. Marina Tsvetajevan suku sammui, mutta suuri runous jäi. RIIKKA PELO: Jokapäiväinen elämämme. Tytär ja Marinan sisar Asja selvisivät vankileiristä, jälkeläisiä saamatta. Hän kuvitteli pelastavansa poikansa hirttäytymällä Jelabugissa. peitellysti: ?Marina, älä matkusta Venäjälle . ?okki vaihtui hetkessä ?nerokkaan siirron. 526 sivua. Marina Tsvetajevan suku sammui, mutta suuri runous jäi. 27. Riikka Pelo kirjoittaa karuista valinnoista historiassa, ihmisen ?situaatiosta?. Marina Tsvetajevan suku sammui . mutta suuri runous jäi. Historian lopusta ei kai ole tietoakaan, jos nuori kirjailijapolvi kiinnostuu näin ?sitoutuneesti. ihailuun, ?dialektiikka? auttoi kääntämään aatteellista selkärankaa hetkessä 180 astetta. siellä on kylmä, pelkkää läpivetoa?. Kuolemansa edellä Tsvetajeva kävi Peredelkinossa tapaamassa Pasternakia, kuten muuten Osip Mandelstamkin ennen tuhoutumistaan. maailman kohtalonhetkistä Facebookin, Idolsien ja Angry Birdsin aikakaudella. ja loppu on historiaa. Tsvetajevan suurin äidinrakkaus kohdistui hänen poikaansa Georgiin eli Muriin. Teos 2013. Hän oli puhunut evakossa ranskaa Murin kanssa, mutta paikalliset luulivat sitä jiddi?iksi, joten hänet haudattiin juutalaisen hautausmaahan. Mur kaatui 17-vuotiaana rintamalla
Keskeisen sanomansa elokuva ajaa geometrisen linjakkaasti.. Nyt hän on tehnyt piristävän siirron ja tuo esille lapsuutensa ja nuoruutensa moninaiset maisemat. Jasminessa on aineksia sekä uhriksi että pyöveliksi. Hilton! kertoo nuorista aikuisista, joiden arki on kaukana Paris Hiltonin maailmasta. lmi väistämättömien tilintekojen moraalista: liian korkealla pro?ililla operoivien pimeyden voimien kimppuun on käytävä säälimättömillä vastaiskuilla. Muisteja on sympaattinen pieni helmi, jossa yhdistyvät linjakkaasti ja napakasti henkilökohtaisuus sekä laajat kaupunki-, kulttuuri- ja yhteiskuntahistorialliset kaaret. Bagh on pysytellyt taustalla pääsääntöisesti dokumentaarisissa töissään. 1943) on tehnyt tähänastisen uransa hienoimman työn. B elokuvat . Matsissa on aineksia räjähtävään tyrmäykseen. Rauhoittavat pillerien ja vodka martinien muodossa ovat tarpeeseen. Se ei ole ihme, jos on kokenut täydellisen sosiaalisen romahduksen. sadot eivät kypsy ilman mehiläisten osuutta. Dokumentti ei ota ärhäkkäästi kantaa, vaan antaa eri toimijoiden näkyä ja kuulua heidän omilla ehdoillaan. Katsoja tietää asioiden oikean laidan, mikä luo Jahtiin vahvan tunneilmaston. Jahti on tapahtumien valossa hyvä ja iskevä nimike . Janne, 27, Toni, 21, Mira, 21, ja Pete, 27, asuvat itäisessä Helsingissä sijaitsevassa ?Hiltoniksi. Pientä valoa välkkyy nuoren maahanmuuttajanaisen kiinnostuksen takia. Sitten taivas rysähtää häijyllä tavalla niskaan ja elämä muuttuu painajaiseksi. Nyrkkeilyterminologia on paikallaan, sillä elokuvan amerikkalainen miespäähenkilö (Ryan Gosling) pyörittää thai-nyrkkeilyklubia. Klubi on kulissi suuren luokan huumekaupalle. Elokuva on suoraviivainen, kova ja koruttoman kaunis rikos. johon vuorostaan otettiin aseeksi kemikaalit. Tarinan opetus on, että jyrkkä puuttuminen luonnon kiertokulkuun voi olla kohtalokasta koko ekosysteemille, etenkin pitkässä juoksussa. Harvakseltaan elokuvia työstäneen Markus Imhoo?n dokumentin kysymys koskee mehiläisten osaa ?suurina pölyttäjinä?, mikä tekee niistä keskeisen toimijan ihmisravinnon kannalta: vilja- ym. semminkin, kun metsästystä aktiivisesti harrastava päähenkilö joutuu kokemaan itse metsästettävän osan. ONLY GOD FORGIVES (Ranska-Thaimaa-Yhdysvallat- Ruotsi, ohjaus Nicolas Winding Refn) Bangkokiin sijoittuvassa rikosdraamassa nähdään yksi kaikkien aikojen ?hyvä vastaan paha. Asenne on ?ksu ja sen kautta katsojan eteen avautuu monia kiinnostavia ja mieltä askarruttavia näkymiä. 28 MUISTEJA (Suomi, ohjaus Peter von Bagh; dokumentti) Peter von Bagh (s. Hän tekee aikamatkansa löytöretkeilijän uteliaisuudella, käsityöläisen nöyryydellä ja herrasmiehen tyylitajulla. Viime kädessä Baghin kotiseutumuistelon anti on universaali, ja vieläpä pitkällä kantamalla: Muisteja tiivistää mieleenpainuvasti erään pienen luvun Ajan suuressa kertomuksessa. JAHTI (Tanska, ohjaus Thomas Vinterberg) Päähenkilö Lucasin elämä sujuu lievän alamäen merkeissä. 10 kärjessä BLUE JASMINE (Yhdysvallat, ohjaus Woody Allen) HILTON! (Suomi, ohjaus Virpi Suutari; dokumentti) Valhe on salakavalaa myrkkyä, todistaa Allenin opus seikkaperäisesti. Cate Blanchett on nimihenkilönä yhdessä uransa huippurooleista. Blanchettin roolityö huokuu intensiivisen kokonaisvaltaista läsnäoloa, mikä välittyy kuvista koko hänen vartalonsa voimin: ruumiinkielessä ja ilmehdinnässä on sähköistä fyysisyyttä, mihin tuo oman painonsa allenmainen runsas replikointi. Toisessa päässä ovat itsetietoisen seurapiirirouvan elkeet ja ylimielisyys, toisessa huipulta pudonneen ahdistus ja epätoivo. Tarinan nykyhetkessä liikkeellä on nainen, jonka sisällä velloo tulivuorimainen hysteerisyys. Kameran edessä ei nähdä kohtaloaan surkuttelevia puhuvia päitä, vaan ihmisiä, jotka avoimesti elävät elämäänsä, johon menneisyys on heittänyt omat varjonsa. Hilton! on ajan hermolla sykkivä, taiten rytmitetty, henkilöitään kunnioittava, visuaalisessa voimallisuudessaan rosoisen runollinen, tunnelmallinen ja kaunis dokumentti. Se on tärkeä elokuva tavassaan valaista aikamme yhteiskunnallista todellisuutta. EI PELKKÄÄ HUNAJAA (Sveitsi, ohjaus Markus Imhoof; dokumentti) Sveitsiläisdokumentissa muistellaan Mao Zedongin johtamassa Kiinassa tehtyä miljardien varpusten hävittämistä: lintujen katsottiin tuhoavan viljasatoja. Ystäväperheen pikkutyttö puhuu tarhassa kikkelistä siihen malliin, että helvetti pääsee irti. Lucas on hetkessä yhteisönsä silmissä iljettävä pikkulasten hyväksikäyttäjä. -matseista viimeisen päälle hiotulla itä-länsiakselilla. Varpusten hävittäminen puolestaan johti tuholaiskierteeseen . kutsutussa Nuorisosäätiön vuokratalossa. Nimen rinnastaminen loistohotelliketjuun on reipasta ironiaa. Suutari tutustuttaa katsojat lohduttomalta tuntuvaan maailmaan ihailtavalla empatialla. Opettajan työ on vaihtunut päiväkotiapulaisuudeksi lastentarhassa, päälle painaa huoltajuuskiista teini-ikäisestä pojasta
Asia sinetöityy mainiolla loppukohtauksella, jossa opettajan ja oppilaan jälleennäkeminen sujuu kuin Hitchcock-klassikon Takaikkuna (1954) nuotteja tapaillen. gelow). Toisen presidenttikautensa juuri aloittaneen Barack Obaman on uumoiltu jäävän historiaan ainakin Osama bin Ladenin eliminoinnin takia. Poliittinen jännitys- ja toimintadraama Zero Dark Thirty osoittaa, miten tapaus käytännössä hoidettiin. Elokuva huipentuu Osaman linnoitusmaiseen piilopaikkaan tapahtuvaan iskuun. tällä kertaa niin sanotuissa paremmissa piireissä. 2013 » Kotimainen dokumentti on nykyisin vahvoilla, fiktion puolella ei näytä yhtä hyvältä. » Onneksi Suomessa on pilvin pimein erinomaisia näyttelijöitä, joten vahvaa ja/tai nautittavaa näyttelijätyöskentelyä riittää melkein leffaan kuin leffaan. ZERO DARK THIRTY (Yhdysvallat, ohjaus Kathryn BiVIERAS TALOSSA (Ranska, ohjaus Francois Ozon) Hyvin näytelty, linjakas psykologinen jännitysja perhedraama sekä koulukuvaus on ytimeltään kuin poikkitaiteellinen risteysasema, johon muotoutuu nautittava silta kirjallisuuden ja elokuvan välille: Gustave Flaubert kohtaa Alfred Hitchcockin. Flaubert-klassikko Rouva Bovary (1857) huokuu tarkkaa havainto- ja luonnehdintakykyä, joka koskee sekä henkilöhahmoja että tapahtumamiljöötä. Terävä psykologinen kehittely ja herkkyys yksityiskohdille ovat arvossaan. Miten selvitä jokapäiväisen elämän haasteista, kun omatkin voimat ovat ehtymässä? Haneke luo koruttomin keinoin hyvin tunnevoimaista draamaa: pelissä ovat inhimillisen olemassaolon keskeiset pilarit ja ratkaisevat hetket. Tunneilmaston taiten luotu tukahduttavuus on kuin vastauksen etsimistä raastavaan kysymykseen: pannako sille tyyny pään alle vai kasvojen päälle? WHAT MAISIE KNEW (Yhdysvallat, ohjaus Scott McGhee) Amerikkalais. » Viikkolehden elokuvakriitikko Harri-Ilmari Moilanen valitsi kymmenen viime vuoden parasta elokuvaa. Mukana on kaksi kotimaista. RAKKAUS (Ranska-Saksa-Itävalta, ohjaus Michael Haneke) Itävaltalaisohjaaja Michael Haneke on melkoinen taituri luomaan elokuviinsa tunneilmaston, joka ei varsinaisesti houkuttele viihtymään. Rakkaus on huomionarvoinen elokuva paitsi ilmaisun, myös aiheensa puolesta: se käsittelee pitkän parisuhteen viimeistä kierrosta, johon vakava sairastuminen tuo raskaan taakan ennen muuta puolisolle. Olennaisin on siinä, miten verkko vuosien varrella kiristyy Osaman ympärillä. Elokuvan erityinen ansio on myös tavassa, jolla osoitetaan, millainen koneisto terroristijohtajan eliminoimisen käytännössä hoiti. Tiivistetysti voi sanoa, että kauko-ohjainta käyttää topakka jakkupukuinen nainen, muskelimiesten osana on ähkiä, hikoilla ja painaa liipasinta. » Matti Ijäs -filmin Kaikella rakkaudella valopilkkuja ovat Tommi Korpela ja nuori Aurora Kuusisto, Aku Louhimiehen 8-pallossa seuraa erityisen mielellään Jessica Grabowskyn ja Pirkka-Pekka Peteliuksen suorituksia. » Pirjo Honkasalon Betoniyötä juhlittaneen Jussi-gaalassa. » Jari Halosen kiistelty Kalevala . lmi ei ole. Uusi Aika on ollut varsinainen haitari rintamalinjojen levittäjänä: mielipiteet vaihtelevat täydellisestä flopista mestariteokseen. 29. lmi on ?ksu ja konstailematon esitys hakoteille luiskahtavasta vanhemmuudesta ja lapsesta heittopussina sen pyörteissä. Lapsen näkökulma on tavoitettu hyvin. Jännitys kestää loppuun asti, vaikka lopputulos onkin tiedossa. Vieras talossa jatkaa perinnettä oivallisesti. Vaikeaselkoinen taidepaukku ranskalais. Kommandoisku huokuu mukaansatempaavaa, vivahteikkaan toiminnallista intensiteettiä. Päinvastoin, se on hyvin viihdyttävä ja imuunsa tempaava draama, jonka ironiassa on aineksia varsin tiukaksi moraaliseksi tarinaksi. Lapsi on herkkä aistimaan, kuten moni ehkä omalta kohdaltaan muistaa: pienikin särö vanhempien välillä voi muuntua lapsen tajunnassa painostavaksi kokemukseksi, vakavammista yhteenotoista puhumattakaan. Ja se tärkein: What Maisie Knew on hyvä muistutus siitä, että joskus biologiset vanhemmat voivat olla lapselle lähinnä kirous
Enemmän niitä on mennyt kotipaikkakunnan lehteen Kymen Sanomiin. Ainahan ei ole. Tuula Kärki tuula.karki@kansanuutiset.?. Sosialismi on helposti kirosana. Tunnustusta vastapuolelle Mielosen mielestä netissä nimimerkkien takaa käytävä keskustelu on aiheuttanut sen, että kaikki keskustelu, vaikkapa valtuustosalissa käytävä, muuttuu nykyisin helposti syyttelyksi ja henkilökohtaisuuksiin menemiseksi. Enää ei yritetä vastata argumentteihin paremmilla argumenteilla. . Mun mielestä suurelle yleisölle pitää avata sitä, että Neuvostoliitto ei missään nimessä ollut sosialistinen vaikka se itse näin kovasti väittikin, sillä siitä puuttui sosialismin demokraattinen humaani puoli, hän sanoo. Hänestä oli mukava huomata, että keskustelulle oli selkeästi tilausta. . Muuten hyvä, mutta mun nimi oli kirjoitettu väärin, Mielonen naureskelee. » Sosialismi on helposti kirosana. Mielosta ällistyttää se ennustettavuus, jolla blogi suhtautui hänen kirjoitukseensa. Yksityiskohdista aiheutui heti kiistoja, hän sanoo. . Sinne hän kirjoittaa kunnallispolitiikasta. . Aina pitää olla rehellinen ja antaa tunnustusta vastapuolen hyville ehdotuksille, jos niitä on. Kärkevä saa olla, mutta pitää hakea rakentavuutta. Kymen Sanomissa sosialismijutusta ei olisi ollut mitään iloa. Muille kirjoittajille Mielonen antaa neuvoksi, että faktat kannattaa tarkistaa. . Meillä vasemmistoliitossa puhutaan liian vähän ideologisista, pääVAIKKA AIHE 30 määriin liittyvistä asioista. Heti arvioitiin, että tässä vasemmisto vaatii totalitarismia. Hän toteaakin, että vasemmisto on jättänyt sosialismista puhumisen kentän paljolti vastapuolelle. . Mielestäni sosialismista ei tarvitse olla tarkkaa kirjoitettua mallia. Näen sen enemmän arvona, jonka pohjalta pyritään päämäärään. Ootko joku sosialisti? Huvittavimman palautteen Mielonen sai libertaariblogista. . JUSSI JOENTAUSTA C Vasemmistoliitossa puhutaan liian vähän ideologisista, päämääriin liittyvistä asioista, Joona Mielonen sanoo. Keskustelu, jolle oli tilaus » Joona Mielonen onnistui avaamaan keskustelun. on kiinnostanut häntä itseään pitkään, kotkalainen elokuvatyöntekijä ja vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu Joona Mielonen yllättyi siitä, että niin moni halusi keskustella sosialismin kunnian palauttamisesta, kun hän kirjoitti siitä Viikkolehden Lukijoilta-palstalle. . Vähän olin pettynyt siihen, että keskustelu meni yksityiskohtiin, joilla sosialismia toteutettaisiin. Sellaisella riitelykulttuurilla ei voida tulla mihinkään lopputulokseen, hän sanoo. Mielonen on kirjoittanut muutaman kirjoituksen Viikkolehden yleisönosastolle. Aiheen mukaan kannattaa valita, mihin tekstiä tarjoaa. Tuntuu vähän, että vasemmisto on tavallaan hyväksynyt sen vallitsevan käsityksen, että sosialismi on kuollut ja kuopattu, ja pelkää siitä puhumista. Mielonen otti itse osaa keskusteluun vain yhdellä kommentilla. . Siinä kirjoitettiin muun muassa vasemmistoliitosta menneisyyden yhden historian pahimpien diktatuurien juoksupoikana.
Siksi mielestäni työväenliikkeen on kaivettava naftaliinista vanha kunnon ?demokraattinen sosialismi?. Luen paraikaa kahta Skdl:n entisen kansanedustajan ja hyvinvointivaltion kivijalan valuvuosien valtiovarainministerin Ele Aleniuksen sosialismia käsittelevää kirjaa. Kompromisseja tehdessä voittaja on se, joka uskaltaa esittää radikaaleimmat vaatimukset. Kaikilla aloilla ja työyhteisöissä kuitenkin tulisi pyrkiä omaksumaan työntekijöiden itsensä merkittävyys. -j TUOTANTOVÄLINEIDEN yhteiskunnal- linen omistus ei tarvitse valtiota tai välttämättä edes kuntia. Tämän pohjalta ei ole liioiteltua sanoa, että pohjoismainen sosialidemokraattinen hyvinvointivaltio on päässyt lähimmäksi sosialismia. Vasemmiston on palattava vaatimaan sosialismia. Yritysdemokratian ajaminen olisi hyvä alku. Joona Mielonen sana, jota pelätään, koska sitä on helvetin helppo käyttää lyömäaseena. Ei ollut reaalisosialismikaan sosialismia, vaikka sitä kovasti propagoitiinkin. Vasemmiston on palattava vaatimaan sosialismia. Sosialismilla on sekä talouspoliittinen että arvopoliittinen luonne. Se, että pelkäämme sen käyttöä, antaa muun muassa perussuomalaisille vallan määritellä sana ja meidät kuten he itse haluavat. Rosa Luxemburgin sanoin: ?Ei ole olemassa demokratiaa ilman sosialismia, eikä sosialismia ilman demokratiaa?. Joka tapauksessa maalaisille! Työntekijöiden pallon tilan vuoksi ei osallistamista yritysten päätöksiin, yritysten voittojen ole mahdollista jatkaa järjestulouttamista tuloksen tekijöille, telmällä joka perustuu yksilöiden osuustoiminnallisten yritysten ahneuteen ja omaisuuden kasvattamiseen. kannustamista, perustuloa! KouluSKPM tuksellisen ja muun syrjäytymisen ehkäisemistä, kulttuurista nauttimisen tekemistä mahdolliseksi VAIKEAA ON VAIN , että tuo ?sosiakaikille - tai ehkä kaikista kulttuulismi. Alenius oli aikaansa edellä ja esimerkiksi Lipponen aikansa tuote, josta jää ikävä, säälittävä muisto. Entinen demari SE MISSÄ SUURIMMIN näkemykseni eroaa Mielosen kirjoituksesta on näkemys tuotantovälineiden omistuksesta. tänä päivänä kansalle. Toisin sanoen, pitää vain sopeutua kapitalismiin. Tämän sanoi lisäksi poliitikko, joka omalta osaltaan oli nakertamassa kyseistä pohjoismaista mallia. Tommi JOS VASEMMISTOLAISEKSI ILMAN SÄÄNTELYÄ ja politiikkaa koko yhteiskunta on pian markkinoiden armoilla ja silloin köyhä ja keskiluokka kärsii. Jos Vasemmiston pitkän tähtäimen päämäärä on uuden Punavihreä tulevaisuus -asiakirjan mukaisesti vain jo olemassa oleva sekatalous, annetaan kompromisseissa etumatkaa yhä radikaalistuvalle oikeistolle. Ilman moniarvoista poliittista järjestelmää eivät sen pyhimmät arvot voi toteutua. Sitä suositeltiin Facebookissa 282 kertaa ja kommentteja tuli 118. lukijakirje sosialismin rehabilitoimisesta sai aikaan kommenttivyöryn Kansan Uutisten verkkolehdessä. Historia tekee semmoisia tepposia. Tuossa sosialismissa ei ole mitään rehabilitoitavaa. Mauno Pasanen OSALLISTU KESKUSTELUUN lähettäkansan . käytettäessä tekemään pesäeroa menneisyyden aaveisiin. entisessä Neuvostoliitossa rin tekijöitä! pilasi koko aatteen maineen. Mielestäni nyt on vihdoin aika rehabilitoida sosialismi. Joona Mielonen Kotka JOONA MIELOSEN TYÖVÄENLIIKKEEN TYÖTÄ JOONA MIELOSEN lukijakirje julkaistiin Kansan Uutisten Viikkolehdessä 20. Aina voidaan vetää Neuvostoliitto-kortti ja monta muutakin korttia, kun joku alkaa puhua sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Silloin tulisikin vastata huutoon Ruotsi-kortilla, ja havainnollistaa tietämättömälle, mikä perustavanSOSIALISMI ON TOSIAAN laatuinen ero oli demari-hegemonian aikaisessa Ruotsissa ja kommunistisissa diktatuureissa. Omalta jotkut eivät pelästyisi. osaltani tuo usko lopullisesti roTommi mahti 1968 elokuussa, puna-armeijan suorittaessa näyttävän vierailun veljesmaan pääkaupunkiin Prahaan. Toimituksella on oikeus lyhentää kirjoituksia. Lisää yhteystietoja sivulla 2. 31. Näen että tuotantovälineiden tulee olla ensisijaisesti työntekijöiden itsensä omistuksessa, eli työntekijäomisteisia osuuskuntia. vain siten se oikeasti pystyy haastamaan kapitalismin. Valtiolyhteisomistajuus on liselle, taloudelliselle, taas ajankohtaikulttuurin ja sosiaaMinun nen asia. maa ? ja homma toimi. Jarkko Autio ja talouden demokratisointi on ihan hyvä tavoite vasemmiston poliittiseksi agendaksi eli ohjelmaksi! Juhani Harjunharja DEMOKRAATTINEN SOSIALISMI ilmestyskirjan petoa, Yhdysvaltain ja Euroopan Unionin propagandapeitteessä. Neuvostoliiton ylöspäinen kehitys on yleisesti hyväksytty tosiasia. Minusta taas näyttää siltä, että kapitalismi muistuttaa JOS SOSIALISMI KÄSITTEENÄ mällä kirjoituksesi postitse osoitteella Kansan Uutiset/Viikkolehti PL 64 00501 Helsinki, faksilla numeroon 09 759 60 301 tai sähköpostitse osoitteeseen viikkolehti@kansanuutiset.fi Juttujen enimmäismitta on 60 konekirjoitusriviä eli noin 3 000 merkkiä. Valtion ja kuntien omistukseen kuuluvat minun näkemyksessäni vain erityiset alat, ja toimijat. syyskuuta. Keskustelua verkossa Sosialismi rehabilitoitava! Mielonen synnytti suuren sosialismi-keskustelun vaivaa päämäärättömyys. Vaikka kirjat Sosialistiseen Suomeen (1969) ja Sosialismin ideologia ja aikakauden muutos (1985) on kirjoitettu ennen niin sanotun reaalisosialismin romahdusta, tehdään niissä selväksi mikä on sosialistisen päämäärän demokraattinen ja humanistinen luonne. Kiinan kehitys on myös saanut lähtösysäyksen ja voiman ylöspäin sosialismin ansiosta. Kumpikaan ei jäänyt ennalleen eikä juuttunut kapitalismin epätasa-arvoon. Lyhyenä peruutuksena sosialismissa NEP (uusi talouspolitiikka). On tärkeää erottaa ideologia ja se, mitä sen nimissä on tehty. Juuri Aleniuksen tapa suhtautua sosialismiin päämääränä on terve ja ?myytävissä. mukaan ?sosialismia. Tarvitaan siis sosialismia. Talousjärjestelmänä sosialismi tarkoittaa Aleniuksen mukaan tuotantovälineiden yhteiskunnallista omistusta, jonka tulokset jaetaan maksua vastaan kansalle, ja hinta muodostetaan yhteiskunnan määräämissä rajoissa markkinoilla. Selkeä ero kapitalismiin on suhtautuminen tuotantovälineiden omistamiseen ja toisaalta myös kommunismiin, jossa tuotannon hedelmät jaettaisiin ilmaiseksi. Arvopoliittisesti sosialismi jatkaa valistuksen perintöä. Kaikkien maailman ihmisten vapautta, veljeyttä ja tasa-arvoa pidetään edelleen pyhimpinä sen arvoista, jonka suurena päämääränä on kansanvalta ja luokkarajojen häviäminen. Sosialistit uskovat arvojen toteutuvan käsikädessä talousjärjestelmää sorvattaessa, mutta arvot ovat itsessään vähintään yhtä tärkeä osa aatetta. Ehkä lisen elämän aloille. sosialism jo Marxin määMahdollisimman ini on demok ra rittelemä ajapaljon päätösvaltian jatk uvaa taa kansalaisille, tus työläisten laajenta mista ka omistamista ikille suoraa demokray h t e isk unna tiaa, poliittisen tuotantolaitokn luokan vallan hasista onkin ajanaloille. jauttamista kansakohtainen. AiJos demokratiaa viedään kaikilla yhteiskunnan aloilla ?maavan kuten katolinen kirkko pilasi ilman ja ympäristön tilaa unohtaalkukristillisyyden maineen. matta . Turhanpäiväinen juhlapuheretoriikka ei sitä tee. Jättäisin myös voittoa tavoittamattomille järjestöille mahdollisuuden pyrkiä rahoittamaan toimintaansa yritystoiminnalla. Mutta on pakko kysyä, onko nyt Kiina jo juuttunut uuden talouspolitiikan kautta kapitalismin eriarvoisuuteen. Taisto on joillekin niin vaikeaa tajuta, niin puhutaan sitten demokratiasta! MiTULEVAISUUDEN SOSIALISMI voisi penun sosialismini on demokratian rustua ekologisuuteen ja kohtuullisuuteen. Niissä oli aika suuri ero, ja Ruotsin malli taisi aikoinaan kelvata noin puolelle miljoonalle suomalaisellekin. Siinä on pelkistetysti ja hyvin yksinkertaistaen myös se ero, mikä on sosialismilla ja kommunismilla. mahdollisimman pitkälle, Vasuri ollaan ehkä jossain vaiheessa tiMONET MEISTÄ , minä mukaan lulanteessa, että voimme todeta elävämme sosialismissa. Vuosilehti kokosi kohokohdat. itseään nimittävä puolue tyytyy vain olemassa olevan järjestelmän, kapitalismin, pahimpien epäkohtien paikkailuun, se on lähinnä (oikeisto)sosiaalidemokraattinen, ei aidosti vasemmistolainen, radikaali, järjestelmäkriittinen liike. Latteasta, porvarillisesta sosiaalidemokratiasta on esimerkkinä Paavo Lipposen pääministeriaikainen tokaisu, että sosialismi on tätä pohjoismaista hyvinvointimallia, ei se tästä tämän kummemmaksi tule. Onhan koko liikkeen historiallinen kehitys seurausta juuri näiden arvojen puutteesta yhteiskunnassa. Koska sosialismilla on kaksi ulottuvuutta, joista kumpikin on suoraan riippuvainen toisesta, voidaan todeta, että reaalisosialismista tutut elementit: yksipuoluejärjestelmä, diktatuuri, vainot, kansallismielisyys sekä järjestelmää hallitseva puolue-eliitti eivät kuulu edes samaan lauseeseen todellisen sosialismin kanssa. Sosialismissa kansan enemmistön on oltava vallitsevan järjestelmän takana, ja sen on oltava yhtälailla demokraattisesti opposition kumottavissa. Eihän ihminen ole teräsmies, vaikka hän niin itse muille toitottaisikin. Parhaimmillaan Ruotsi oli maailman ?sosialistisin. Sanan ottamisesta uudelleen käyttöön syntynee keskustelu, jonka yhteydessä voimme oikaista väärinkäsityksiä. Mutta ehkä kien, halusimme uskoa sosialissitä ei kannatakaan todeta, jotta min korjaavan virheensä. Tätä on reaalisosialismin kauhut tuntien helppo käyttää keppihevosena. On tärkeää ottaa ?demokratia. Tämä tulisi pitää muistissa myös nykyvasemmiston edustajien. Veikko Sääski SOSIALISMI ON OIKEASTI PERÄSSÄHIIHTÄJÄN UNELMA on kuvaelma, jossa sosialismi on ilmestyskirjan peto. ja kansalaistenvaltaa . Sehän voi olla moninaista. Demokratia sen länsimaisessa merkityksessä mielipiteen vapauksineen kaikkineen, mutta entistä suorempana ja avoimempana. Rehabilitointi tarkoittaa Wikipedian mukaan Neuvostoliitossa syyttömästi teloitettujen arvon palauttamista. Yhä hupenevien luonjatkuvaa laajentamista kaikille yhnonvarojen maailmassa teiskunnan aloille
Todellisuus on silti ylittänyt miltei kaikki kuvitelmat. Snowdenin paljastuksia on vähätelty myös sanomalla, että kaikki vakoilevat, eivät vain NSA tai GCHQ. Sekin on totta. NSA ja kumppanit voivat seurata sähköpostejamme, tekstiviestejämme, puhelinyhteyksiämme, maksukorttitapahtumiamme, twiittauksiamme, Google-hakujamme, Facebook-päivityksiämme, YouTuben katseluamme ja jopa verkon kautta pelaamiamme tietokonepelejä. Urkkijat ovat kytkeneet piuhojaan suoraan internetin suurien palveluntarjoajien koneisiin ja mannertenvälisiin valokuitukaapeleihin. Yksityisyydensuojaa on pöllytetty kuin vanhaa rukkasta. Mitkään kansainväliset sopimukset eivät ole suojanneet tavallisia ihmisiä urkkijoilta. Kansalliset lainsäädännöt ovat antaneet urkkijoille väljän tilan, ja urkkijat ovat mennen tullen kiertäneet säädettyjäkin rajoituksia. » Tiedustelupalvelut ovat päässeet demokraattisen valvonnan ulottumattomiin. Tarvittiin Snowden nostamaan esiin urkinnan ongelmat. Liuku valvontavaltioon Edward Snowdenin paljastuksia on myös vähätelty. Vakoilua tai tiedustelua harjoittavat jossain mitassa varmasti kaikki, kukin voimavarojensa mukaan. Useimmat kai myöntävät, että johonkin rajaan saakka tiedustelu on jopa suotavaa. Jos jossakin maassa tapahtuu terrori-isku, yleisö kysyy heti, eikö viranomaisilla ollut mitään vihiä asiasta. Mutta Snowdenin paljastukset kertovat, että suhteellisen lyhyessä ajassa, ehkä parissakymmenessä vuodessa, on länsimaissa kuin huomaamatta liu?uttu ihmisten totaaliseen valvontaan, ilman selkeitä poliittisia päätöksiä tai julkista keskustelua. Kaiken on oikeuttanut hyvä vihollinen, terrorismin torjunta. Kaikkein innokkaimmin ovat tiedustelupalvelujen valtuuksia olleet laajentamassa kaikkein konservatiivisimmat voimat. Toisin sanoen juuri ne, jotka kaikilla muilla aloilla haluaisivat leikata valtion roolin mahdollisimman pieneksi, luottavat tässä asiassa rajattomasti valtioon. Stasiakin kattavampaa Voidaan ajatella asteikko. Valinta osui itsestään selvästi tietovuotaja Edward Snowdeniin. Snowdenin paljastusten kohteina ovat ennen kaikkea olleet Yhdysvaltain kansallinen turvallisuuspalvelu NSA sekä sen kanssa läheistä yhteistyötä tekevä Britannian GCHQ. Toisessa ääripäässä on orwellilainen totaalisen valvonnan valtio.. On sanottu kaikkien tietävän jo ennestään sen, että kyllähän meitä vakoillaan. Voi olla, että yhtä ja toista on tiedetty, arveltu ja aavisteltu. Sen toisessa päässä on valtio, joka ei tiedä mitään siitä, mitä sen alueella puuhataan. Liikkeelle lähtenyt vyöry on kuitenkin avannut verkkourkinnan maailmaa TALVIKLASSIKKO: PIAN 32 paljon laajemminkin. Nyt tiedämme, että meitä voidaan vakoilla kaiken aikaa kaikkialla maailmassa. D Vuoden henkilö: Edward Snowden » Suhteellisen lyhyessä ajassa on länsimaissa liu?uttu ihmisten totaaliseen elektroniseen valvontaan. jo perinteiseksi muodostuvaan tapaan Viikkolehti on valinnut ensimmäisen kerran vuoden henkilön
niin kuin on tehtykin. Ne ovat herättäneet kysymyksen, miten tiedustelupalvelut ovat jo onnistuneet pääsemään näin pitkälle demokraattisen valvonnan ulottumattomiin. Vetoamalla ?kansalliseen turvallisuuteen. Hän vietti 39 vuorokautta ?eremetjevon lentokentän transit-alueella ennen kuin sai 1.8. Enemmistö heistä ei edes ole valtion palveluksessa, vaan he ovat alihankkijoiden palkkalistoilla, kuten Snowdenkin oli. Tämäkin altistaa väärinkäytöksille. hänet lähteekseen. Snowden lensi 23.6. Eikö vaarana ole, että tiedustelijat hukkuvat suunnattomaan merkityksettömän tiedon massaan? Arvioiden mukaan Yhdysvalloissa jopa 850 000 ihmisellä on pääsy samantasoisiin tietoihin kuin Snow- denilla. Tarvittiin myös tiedotusvälineet, jotka uskalsivat julkaista Snowdenin paljastuksia. Suomi ei kuulu urkinnan suurvaltoihin. Guardian ryhtyi kesäkuussa julkaisemaan Snowdenin tietoja ja paljasti 9.6. Rauhantahtoinen naapurimme Ruotsi on varsinainen urkinnan pieni suurvalta. Yhdysvallat ja Britannia ovat tikun nokassa sen takia, että niiden uskotaan olevan urkinnan teknisessä kehityksessä ja laajuudessa ylivoimaiset ykköset. On myös kysytty, miten paljon hyötyä totaalisesta verkkourkinnasta lopulta on vaikkapa terrorismin torjumisessa. Moskovaan. päivänä 1983 Yhdysvaltain Pohjois-Carolinan osavaltion Elizabeth Cityssä. Snowdenin opiskelut jäivät kesken, samoin hänen koulutuksensa Yhdysvaltain armeijan reservin erikoisjoukkoihin. Oman kertomansa mukaan Snowden työskenteli vuosina 2006?2009 tietokoneasiantuntijana CIA:n palveluksessa Yhdysvalloissa ja Sveitsissä. Snowden siirtyi vuonna 2009 NSA:n alihankkijana olleen Dell-yhtiön palvelukseen Japaniin. tiedustelupalvelut pystyvät itse määrittämään salailun asteen. Niistä on tullut itse itseään valvovia elimiä, ja tavallisten kansalaisten pitäisi vain luottaa, etteivät ne käytä tietojaan väärin. Kun Itä-Saksa sortui, kauhistuimme turvallisuuspalvelu Stasin harjoittaman urkinnan osoittauduttua oletettuakin laajemmaksi. Nyt sellaiset maat, jotka kutsuvat itseään demokraattisiksi, ovat menneet kenties vielä Stasia pitemmälle. Sen minkä tekninen kehitys on mahdollistanut, se on otettu käyttöön. Alttius väärinkäytöksiin Usein sanotaan, ettei tavallisella kunnollisella ihmisellä ole mitään pelättävää, vaikka häntä urkittaisiinkin. Mutta vaikka jätettäisiin sivuun kysymys yksityisyydensuojasta, on ilmeistä, että väärinkäytösten mahdollisuus on valtava totaalisen kontrollin valtiossa. Jos on mahdollista tietää kaikki oppositiosta, ay-liikkeestä tai kansalaisjärjestöistä, eikö jollain jossakin tilanteessa tule kiusaus käyttää sitä hyväksi? Valtiot voivat käyttää urkintaa omien yhtiöidensä eduksi talousvakoilussa . Hongkongiin. Paljastukset lähimpien liittolaisten, YK:n pääsihteerin ja EU:n edustustojen vakoilemisesta ovat olleet liian kiusallisia. Demokraattinen prosessi ei enää kyennyt tuomaan esiin tiedusteluun liittyviä ongelmia. On käytetty hallussa olevia tietoja koston välineinä tai vaikkapa puolison uskollisuuden tarkkailemiseen. Pelisäännöt hukassa Pakon edessä monet ovat joutuneet myöntämään, että urkinnassa on menty liian pitkälle. Myös kansainvälisesti halutaan jotain pelisääntöjä. Hän uskoi, että virallista tietä toimimalla hänet olisi ?mustamaalattu ja tuhottu. Tilanteen paljastamiseen tarvittiin yksilö, Edward Snowden. Ironista on, että Snowdenin paljastuksia edeltäneinä kuukausina Yhdysvallat oli nostamassa arvostelua Kiinan harjoittamaa verkkourkintaa kohtaan. Myös Kiina urkkii ja Venäjä urkkii. Saksa urkkii ja Ranska urkkii. ALL OVER PRESS Snowden omin sanoin EDWARD SNOWDEN valotti ajatuksiaan ottaessaan joulukuussa vastaan Foreign Policy -lehden hänelle myöntämän tunnustuksen. Snowden lähetti poissaolevana viestin, jossa hän sanoi: ?Olemme tajunneet, että olemme antaneet teknologian keinojen määrätä politiikkaa ja toimintaa, vaikka lakien ja arvojen pitäisi ohjata teknologian keinoja.? Snowdenin mielestä ?niidenkin, jotka eivät usko tiedustelutekniikan vaarallisesti ylittäneen demokraattisen valvonnan rajat, pitäisi myöntää, että demokratioissa ihmisten on saatava puhua heihin kohdistuvasta valvonnasta?. Snowdenin mukaan ?olemme politiikan tienhaarassa. Ongelma yksityisyydensuojan rajoista koskee silti kaikkia, koska tiedonkulku valokaapeleissa ei tunne rajoja. Arto Huovinen arto.huovinen@kansanuutiset.? Edward Snowden EDWARD JOSEPH SNOWDEN syntyi kesäkuun 21. Parlamentit ja presidentit kaikilla mantereilla pohtivat, miten tuoda mielekästä valvontaa turvallisuusbyrokratioidemme pimeimpiin sopukoihin. Panokset ovat korkeat. ja hänen varoitustensa sisältö ?olisi haudattu ainaiseksi?. KU ALL OVER PRESS Tiedustelupalvelut ovat päässeet kytkeytymään suoraan monien suurten palveluntarjoajien kaapeleihin. Edward Snowdenia kiitettiin kansalaisjärjestön maksamassa mainoksessa bussin kyljessä Washingtonissa marraskuussa. Ääripäiden väliin jää suuri alue. Mitä vähemmän sitä säädellään, sen laajemman tilan sieltä ottavat tiedustelupalvelut. Tässä on Snowdenin paljastusten tärkein pointti. Helmikuussa 2013 hän vaihtoi työnantajakseen Havaijilla NSA:n alihankkijana toimineen Booz Allen Hamiltonin. Viime keväänä Snowden ryhtyi luovuttamaan NSA:n salaisia dokumentteja Guardianin toimittajalle Glenn Greenwaldille ja dokumentaristi Laura Poitrasille. Viime toukokuussa Snowden jäi lomalle ja lensi 20.5. James Madison varoitti, että kaikkein luultavimmin vapauksiamme rajoitetaan vallanpitäjien asteittaisilla ja hiljaisilla väärinkäytöksillä?. New York Timesille lokakuussa antamassaan haastattelussa Snowden sanoi ryhtyneensä paljastuksiinsa sen takia, ettei hän uskonut hallinnon sisäisten raportointimenetelmien toimivuuteen. Snowdenin mukaan ?väärinkäytöksistä pitäisi raportoida niille, jotka ovat niistä vastuussa?. päätöksen väliaikaisesta turvapaikasta Venäjällä. Yhdysvaltain liittovaltion syyttäjä nosti 14.6. Snowdenia vastaan syytteet muun muassa valtion omaisuuden varastamisesta sekä salaisten tietojen luovuttamisesta. Guardian kertoi marraskuussa, että vasta yksi prosentti Snowdenin hankkimasta aineistosta on julkistettu ja suurimmat paljastukset ovat vielä edessä. KU 33
Jokainen, joka on kiinnostunut turvallisuusasioista, on tiennyt Echelonin olevan olemassa, Nevala vastasi. Echelonin perustivat niin sanotut UKUSAmaat Yhdysvallat, Britannia, Kanada, Australia ja Uusi Seelanti. Edward Snowdenin kesällä aloittaman paljastusten sarjan keskiössä on USA:n kansallisen tur- 34 vallisuuden viraston NSA:n Prism-ohjelma, mutta periaatteessa kyse on samasta asiasta: Yhdysvallat salakuuntelee elektronista viestiliikennettä kaikkialla maailmassa. Paljon paheksuntaa, mutta... Kansan Uutiset kertoi Echelon-ohjelmasta kymmenissä jutuissa 1990-luvun lopulta vuoteen 2001. Europarlamentti ja useat Euroopan maat vahvistivat, että salakuunteluohjelma on olemassa ja paheksuivat sitä. maaliskuuta vuonna 2000 Kansan Uutiset kysyi Suojelupoliisin päälliköltä Seppo Nevalalta, onko mielikuvitukselliselta vaikuttava vakoiluverkko todella olemassa. . Ei siinä mitään uutta ole. kesäkuuta 2001. Paasilinna kuului europarlamentin väliaikaiseen tutkimusvaliokuntaan, joka selvitti Yhdysvaltain johtamaa elektronista tiedustelua. Silloin sen nimi oli Echelon. Sehän on sig- Tärkeimmät Echelon-paljastukset teki brittitutkija Duncan Campbell, joka myös raportoi europarlamentin väliaikaiselle tutkimusvaliokunnalle. Campbellin tutkimusraportin mukaan. Samanlaista signaalitiedustelua harjoitti myös Venäjän hallituksen viestiliikennepalvelu FAPSI sekä todennäköisesti useat muutkin maat, Nevala kertoi. Echelon perustettiin kylmän sodan tarpeisiin. Sittemmin tiedustelun painopiste siirtyi politiikasta ja sotilassalaisuuksista taloudelliseen, tekniseen, ja kaupalliseen vakoiluun. Kylmästä sodasta talousvakoiluun Uusi linja 1990-luvun alussa Jo 14. NSA-vakoilu paljastui jo » Ei siinä mitään uutta ole, vastasi Suojelupoliisin päällikkö Seppo Nevala Kansan Uutisille maaliskuussa 2000. TEKSTI Kai Hirvasnoro EUROOPAN UNIONIN tulisi painostaa USA:ta al- lekirjoittamaan sopimus, jossa se pidättäytyy laittomasta teollisuusvakoilusta. Näin vaati europarlamentaarikko Reino Paasilinna (sd.) Kansan Uutisten haastattelussa 1. Sitten kaikki jatkui ennallaan yli kymmenen vuotta, kunnes Snowdenin paljastukset pakottivat valtiojohtajia ainakin esittämään närkästynyttä. CIA ja NSA kytkettiin kauppapolitiikan palvelukseen 1990-luvun alussa. naalitiedustelun yksi harjoittaja, joka perustettiin vuonna 1947 kylmän sodan tarpeita varten
NSA seurasi muista syistä kaupantekoon liittyvää viestiliikennettä ja sai selville, että japanilaiset lahjoivat Syyrian viranomaisia. Kauppaa havitteli myös amerikkalainen yritys. Uuden politiikan nimi oli ?levelling the playing field.. Esimerkiksi eurooppalainen Airbus menetti kuuden miljardin dollarin lentokonekaupan Saudi-Arabiaan Boeingyhtiölle. Duncan Campbellin mukaan lopullista totuutta eurooppalaisten yhtiöiden vakoilun vuoksi kärsimistä tappioista saadaan tuskin koskaan selville. Lahjonnaksi katsottiin esimerkiksi valtion tuki tuotannolle, hallitusten välinen lobbaaminen sekä suunnitelmat viennin tukemiseksi ja tuonnin rajoittamiseksi. Amerikkalaisen näkemyksen mukaan korruptioksi ja epäreiluksi kaupankäynniksi riitti se, että amerikkalainen yhtiö hävisi kilpailun tuotteelle, jota se piti omaansa kalliimpana ja huonompana. Bill Clintonin kaudella kauppaministeriön alaisuuteen perustettiin kaupallisten etujen puolustamiseen keskittyvä virasto Advocacy Center opastamaan ja tukemaan ulkomaankauppaa käyviä yrityksiä CIA:n ja NSA:n hankkimien tietojen avulla. Heti Clintonin kauden alussa osaksi kan- Virastot saivat päivittäin CIA:lta taloudellisen tiedustelun avulla hankittuja tietoja. sallisen turvallisuuden neuvostoa perustettiin presidentin taloudellisten neuvonantajien ryhmä ja uudelleen perustettiin turvallisuusneuvoston kaltainen talousneuvosto (National Economic Council), jonka tehtäviin kuului kansallisen vientistrategian laatiminen. Virastot saivat päivittäin CIA:lta taloudellisen tiedustelun avulla hankittuja tietoja. CIA:n uusi johtaja James Woolsey piti senaatissa taloudellista vakoilua tiedustelun kuumimpana kysymyksenä tällä hetkellä. Tiedustelutoiminnan mahdollisuuksiin kauppapolitiikassa Valkoisen talon oli herättänyt Syyriaan tekeillä ollut 500 miljoonan dollarin voimalaitoskauppa. Yhdysvallat varoitti Syyrian viranomaisia, että jos he haluavat maiden välisten suhteiden paranevan, lahjontaan ei pidä mennä mukaan. Kaupan voitti amerikkalainen yritys. 35. Menetykset olivat joka tapauksessa valtavat. USA määritteli itse lahjonnan USA varasi itselleen oikeuden määritellä, mitä se pitää lahjontana. ALL OVER PRESS Menwith Hillin kuunteluasema Britanniassa oli Echelon-verkon tärkeimpiä keskuksia. 1990-luvulla USA:n tiedusteluvirastot CIA ja NSA kytkettiin kauppapolitiikan palvelukseen nimenomaan 1990-luvun alussa kylmän sodan jälkeen. Amerikkalaiset katsoivat koko muun maailman harjoittavan lahjontaa suurissa kauppaneuvotteluissa. Viestitiedusteluun käytettävän Echelon-verkon avulla haluttiin saattaa amerikkalaisyritykset ?samalle viivalle.. Ensimmäisistä toimista vastasi presidentti George Bush vanhempi ja järjestelyt vei loppuun presidentti Bill Clinton. Ennen kuin Echelon alkoi herättää huomiota Euroopassa, uuden politiikan tuloksia julkistettiinkin. Amerikkalaiset arvioivat tiedustelutoiminnan avulla hankkineensa yrityksilleen kauppoja miljardien dollareiden edestä 1990-luvulla
Hänen vanavedessään Kiovaan saapui Lazarenko, josta 1996 tuli pääministeri. Lazarenkolla oli suunnitelma, jolla ratkaista Ukrainan jatkuva energiaongelma, se ettei tehtailla ollut varaa maksaa maakaasustaan Venäjälle. Jutussa kerrotaan, miten valta ja raha ovat kieputtineet Ukrainan poliittista eliittiä ja liittolaisuussuhteet vaihtuneet moneen kertaan. Joidenkin mukaan hän on enemmän, rautarouva, todellinen voima Ju?t?enkon takana tai itse asiassa koko opposition todellinen johtaja. Ensimmäisissä kommenteissaan voittoisien vaalien jälkeen Timo?enko sanoi, että hänelle kelpaa mikä tahansa tehtävä tulevassa hallituksessa. Hän on muutamassa vuodessa tehnyt hämmästyttävän loikan vihattujen oligarkkien luokasta vihattujen oligarkkien kovimmaksi arvostelijaksi. Siihen kuului myös Ju?t?enko sekä Dnepropetrovskin kuvernööri Pavlo Lazarenko. Oligarkkeja ja » Julkaisemme uudelleen Ukrainan tapahtumien taustoja valottavan artikkelin, joka ilmestyi lehdessämme ensimmäisen kerran 29.12.2004. Nainen, jolla parhaimmillaan arvioitiin olevan viidesosa koko Ukrainan kansantaloudesta peukalonsa alla. Timo?enko syntyi vuonna 1960 Dnepropetrovskin alueella, ainakin joidenkin elämäkertatietojen mukaan samassa kylässä kuin entinen neuvostojohtaja Leonid Bre?nev aikoinaan. Timo?enko opiskeli taloustieteilijäksi. Myös Ku?hma on kotoisin Dnepropetrovskin seudulta, jossa hän toimi ohjustehtaan johtajana ennen ryhtymistään poliitikoksi. LEHTIKUVA/ YURIY DYACHYSHYN Mielenosoittaja lyö rumpua, johon on kuvattu Viktor Janukovit?in kasvot. 36 Itsenäisyyden ajan pääryhmät ovat olleet Dnepropetrovskin oligarkit ja Donetskin oligarkit. Vielä 1990-luvulla niin Kut?ma kuin Timo?enkokin kuuluivat ns. Kyseessä on tarkoin harkittu valinta, viittaus ukrainalaisen talonpoikaisnaisen perinteiseen kampaukseen. Timo?enko on kuitenkin kaukana vaatimattomasta talonpoikaisnaisesta. Hän on Julija Timo?enko, kiihkeimmille kannattajilleen ?vallankumouksen jumalatar?. Timo?enkon rooli oli keskeinen kansannousussa, joka lopulta pakotti presidentti Leonid Kut?man ja pääministeri Viktor Janukovit?in leirin antamaan periksi. Timo?enko oli innostamassa joukkoja viikkoja jatkuneissa mielenosoituksissa, hän marssi väkijoukon halki neuvottelemaan mellakkapoliisit opposition puolelle. Joidenkin mukaan 44-vuotias Timo?enko on Ju?t?enkon oikea käsi. Jutun julkaisuhetkellä Oranssikumous oli juuri kääntymässä voitolliseksi. TEKSTI Arto Huovinen USEISSA KUVISSA Viktor Ju?t?enkon rinnalla hymyilee pienikokoinen nainen. Donetskin klaaniin kuuluu Ukrainan vaurain mies, teräsmiljardööri Rinat Ahmetov. Kaasukuningatar ja hrivnan isä Kut?ma valittiin 1994 presidentiksi ennen kaikkea aseteollisuuden rahoilla. Yksi heistä oli Lazarenkon ystävä Julija Timo?enko, jonka perustama Yhdistyneet Energiajärjestelmät (EES) nousi yhdeksi suurimmista alueellisista kaasumonopoleista. Ju?t?enko oli tuohon aikaan (vuodesta 1993 lähtien) Ukrainan keskuspankin pääjohtaja. Hän sai mainetta taltuttamalla hyperin?aation ja perustamalla 1996 väliaikaisen kuponkirahan tilalle Ukrainan oman valuutan, hrivnan. Valuutan vakauttamisen hintana elintaso LEHTIKUVA/ STR Viktor Janukovit. taustallaan Xianin terrakottapatsaat hänen vieraillessaan Kiinassa.. Monissa veikkauksissa Timo?enko sijoitetaan pääministerin paikalle. Taktisia erimielisyyksiä liittolaisten välillä on jo ollut. Dnepropetrovskin klaaniin, toiseen Ukrainan suurista oligarkkiryhmistä. Ju?t?enko itse on kotoisin Sumista Harkovan läheltä. Toinen vaikutusvaltainen ryhmittymä on Donetskin klaani, jonka edustaja Janukovit? on. Ju?t?enko pohjusti kolme viik- koa sitten vaalien uusimisen kompromissilla Kut?man kanssa, kun taas Timo?enko vastusti mitään kompromisseja. Oligarkista kansanjohtajaksi Viimeaikaisissa kuvissa Timo?enkon hiukset on palmikoitu nutturalle. Tehtaat maksoivat kaasuyhtiöille sillä, mitä niillä sattui olemaan, olipa se käteistä, elintarvikkeita, tehtaiden omia tuotteita tai niiden osakkeita. Tämä oli osa Ukrainan villiä yksityistämistä, jossa jotkut rikastuivat suunnattomasti. Hän perusti verkoston alueellisia kaasumonopoleja. Näin tuskin on; jos Timo?enko ei saa keskeistä roolia, allianssi Ju?t?enkon kanssa voi ruveta rakoilemaan
Hän joutuikin jättämään hallituksen tammikuussa 2001. Käytettyjen autojen kauppiaasta virvoitusjuomakeisariksi kohonnut Poro?enko oli Ju?t?enkon päärahoittaja vaaleissa. Kaikkien oligarkkien tavoitteena on se, ettei 1990-luvun yksityistämisen laillisuudesta ryhdytä käräjöimään. Kesällä päättyi yhteistyö Svoboda-puolueen Oleh Tjahnybokin kanssa, kun tämä oli vaatinut Ukrainan puhdistamista ?moskovalaisjuutalaisesta ma?asta?. Oligarkit sopeutuvat Ju?t?enko aloittaa presidenttinä edeltäjäänsä pienemmin valtaoikeuksin. Timo?enkon väitettiin lahjoneen Lazarenkoa 72 miljoonalla dollarilla. Timo?enkon yhtiö EES oli jo vähän aikaisemmin kaadettu verovelkoihin. Viime kesänä hän sai Kaliforniassa tuomion rahanpesusta ja kiristyksestä. Lazarenkon väitetään keränneen 114 miljoonan dollarin lahjukset kaasukaupoissa. Se oli osa Kut?man kanssa kolme viikkoa sitten solmittua pakettia. Ulkomaille paennut Lazarenko pidätettiin 1999 Yhdysvalloissa. Ju?t?enkolle tämä käynee, mutta Timo?enkolle voi tehdä tuskaa pidättäytyä maksamasta joitakin kalavelkoja. Tiukkaa sopeutuminen voi olla myös Janukovit?ille, joka lopulta joutui oman nahkansa pelastaneen Kut?man hylkäämäksi. Janukovit. Lisäksi hänen epäillään joulukuussa 1997 kavaltaneen 613 miljoonaa dollaria Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) Ukrainalle myöntämistä lainoista. Helmikuussa 2001 Timo?enko joutui puoleksitoista kuukaudeksi vankilaan korruptiosyytteiden vuoksi. Ukrainan toiseksi rikkaimpana miehenä pidetty Pint?uk aloitti uransa Dnepropetrovskin terästeollisuudessa. Rinat Ahmetov pysyi loppuun saakka Janukovit?in takana, mutta vakuutti maanantaina tv:ssä ?Donbassin elävän, tekevän työtä ja vaurastuvan. myös Ju?t?enkon presidenttikaudella. Suurliikemiehistä Petro Poro?enko on jo valmiiksi Ju?t?enkon leirissä. Lähimpänä totuutta lienee erään analyytikon arvio: kukaan, jolla on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut menestystä Ukrainan liike-elämässä, ei voi olla puhdas. Lazarenkon aika koitti jo 1997, jolloin hän sai potkut riitaannuttuaan Kut?man kanssa. Kun Lazarenko päätti haastaa Kut?man presidentinvaaleissa, hän menetti myös parlamentaarisen koskemattomuutensa. Ju?t?enko on joutunut karistamaan pahimpia pukareita tukijoukoistaan. Nuo lainat Ukraina sai, kun keskuspankin Ju?t?enko antoi IMF:lle valheellista tietoa maansa valuuttavarannosta. Vuosituhannen vaihteessa Timo?henko ja Ju?t?enko olivat yhä Kut?man leirissä. Ju?t?enko nimitettiin pääministeriksi joulukuussa 1999 ja Timo?enkosta tuli energia-asioista vastaava varapääministeri. Julija Timo?enkon nuttura on haettu ukrainalaisen talonpoikaisnaisen perinteisestä kampauksesta. Timo?henkon uudestisyntymä Timo?enko sai otteillaan itäisen Venäjän teol- lisuusklaanit vastaansa. Toinen osa oppositiosta oli ryhmittynyt Ju?t?enkon Meidän Ukrainamme -vaaliliittoon, joka koostui kymmenestä puolueesta. Oppositiopuolueiden kirjo ulottuu markkinaliberaaleista nationalisteihin ja sosiaalidemokraateista uskontopohjaisiin puolueisiin. ilmoittikin tiistaina, että hän vaatii sunnuntain vaaleja käsiteltäväksi oikeudessa. LEHTIKUVA/ GENYA SAVILOV Julija Timo?enkon kuvat ovat olleet vahvasti läsnä mielenosoituksissa. 37. Timo?enkon mies joutui vankilaan ja pakeni myöhemmin ulkomaille, hänen appensa vapautui vankilasta vasta äskettäin. Näin syntyi oppositiojohtaja Timo?enko. Timo?enko joutui 2002 auto-onnettomuuteen, jota on epäilty myös murhayritykseksi. Ju?t?enko menetti pääministerin paikkansa huhtikuussa 2001. poliitikkoja laski valtaosalta kansaa, kun välttämättömyystuotteiden hinnat nousivat rajusti. Lazarenko vaipuu häpeään Yksityistämisen kiemurat ovat aika ajoin nousseet kummittelemaan Ukrainan eliitille. Poliittisten suhdanteiden mukaan on entisestä maineteosta voinut tulla rikos. Samalla luultavasti sovittiin myös syytesuojasta Kut?malle. Ukrainan mahtavat oligarkit ovat totutelleet ajatukseen uudesta komennosta. Ketterimmin se on tainnut tapahtua Kutshman vävypojalta Viktor Pint?ukilta, joka syksyllä nähtiin jopa opposition mielenosoituksissa. Lännelle kiusallisesti mukana on myös useita aidosti äärioikeistolaisia puolueita, vaikka ne eivät mitään opposition valtavirtaa muodostakaan. Olennainen osa ukrainalaista äärioikeistolaisuutta on juutalaisvastaisuus. Pian hänkin liittyi opposition riveihin, vaikka oli vielä aikaisemmin keväällä vastannut kylmästi opposition kosiskeluihin. Timo?enko johti vuoden 2002 parlamenttivaaleissa useista oppositiopuolueista koostunutta Kansallisen pelastukseen rintamaa
Tämä värien yltäkylläisyys ei kuitenkaan vielä riitä ghanalaisille, vaan erilaisia printtikankaita yhdistellään keskenään rohkeasti ja ennakkoluulottomasti. Etenkin naisten mekkoihin jätetään leveät saumanvarat kasvunvaraksi. Ghanassa koulupuvut noudattavat koulun linjausta ja nekin teetetään ompelijalla.. Vaate valmistuu joko asiakkaan toiveiden mukaan tai antamalla ompelijalle vapaat kädet. Ghanalaiset printtikankaat ovat näyttäviä ja värimaailmaltaan runsaita. ei muuten paljon mieltä Ghanassa jokaisessa päivässä on vähän juhlan ainesta paina, sillä sehän vain kuvastaa elämästä nauttimista. Nautiskelua kuvastaa myös itsessään näihin uniikkeihin taidonnäytteisiin pukeutuminen: vaatteita ei valmisteta kotona pukupussissa säilytettäväksi vaan nimenomaan päälle puettavaksi. Ghanassa jokaisessa päivässä on vähän juhlan ainesta . katsokaa vaikka itse, esittelyssä Cape Coastin katumuoti. Kirjoittaja työskentelee Ghanassa vapaana toimittajana. Patricia poseeraa ammattimaisesti koulupuku päällä. Katumuotia ghanalaisittain » Ghanassa pukeutuminen tarkoittaa riemullista värien ilotulitusta. TEKSTI & KUVAT Lotta Peltonen LÄNSI-AFRIKAN GHANASSA käytetään standardi- mitoitettujen ja tehdasvalmisteisten vaatteiden sijaan mittatilaustyönä tehtyjä vaatteita. Tarpeen vaatiessa ghanalainen asioi ensin kangaskaupassa tai ostaa itselleen mielui- Nana Kofin päällä uudenkarhea koulupuku ja valkoiset merkkilenkkarit. 38 san kankaan torilta, ja vierailee sitten ompelijan työpajassa. Täällä ?kasvaminen
Brown on muotisuunnittelija. Toiselta ammatiltaan Ekow on saarnamies. Shalifertin housuissa leikitellään saman printtikankaan eri väreillä. Tässä kotelomekossa yksityiskohtana rönsyävät hihat. Mary haluaa isona muotisuunnittelijaksi. Ante Esin mekon joka toinen kerros on printtikangasta ja joka toinen koostuu kangaspaloista. Maame Esin paidassa on yhdistetty printtikangasta yksiväriseen kankaaseen. Tämän paidan Ekow ompeli värikkäistä kangaspaloista, alaosana urheilushortsit. Hän työskentelee vaatekaupassa. 39. Paidassa on yhdistetty kolmea erilaista printtikangasta. Akosua ja kekseliästä kierrätystä: käytetystä juomavesipussista virkatut korvakorut. Grace työskentelee kokkina, mutta ompelee vaatteensa itse. Tämän kangaspaloista valmistetun mekon hän teki itse. Ghanassa valkoinenkin villiintyy
???. ????. ???. ???????????????. :????????? ?. ???????. ?????. ??????????????. ????. ????. ???????. D????. ??. ?. ????. ???? d???. d???????. ??. ?. ??????????. ????????? d?ÃÖ?Ù. . ?????. ????????????. Z??????. ????????. ?. d????. ????????. :???????????. ?????????. ??????. ?????????????????????????????. ??????????. ???. ?????. ???? <??????????????? lehtipainot.. ?. ????????????????. ???. ????? <????. ????. ??????. ????. ??. ????????. ????? W?????. ????????????????. ???. ????. s???????. ?????????????? :?????????. ?. ???????. ?. D,? ,?Ã??Ä»ùÙÏ ????? <?çÝã®Ä?Ä ????? <Ê»»Ê½. ????????. ????????????. ??????????. ???????????. ???. ??????????. ??????????????. ???? <?????. ?. ??????????????. ????. ????????????. ?????????. ???? Ympäristöystävällisiä lehtiä ? ? <??????? ???. ????. ???????????. ???? s???. ??????????. W??????. ?. ???. ???. ?. ???. ?. ???. ?. ??. ??. ????. ??????? W????????. ??????????. ??????????????. :???????. ????????? ??. ?????. ?. ?. ??. ?????. ????????????. ???????. d???????????? Kolmas kerta toden sanoo: Turvasta saat erinomaista palvelua! 2 Meillä on tutkitusti tyytyväisimmät vakuutusasiakkaat - jo kolmatta kertaa peräkkäin. Asiakkaidemme mielestä meillä asioiminen on vaivatonta ja nopeaa. Vaalimme asiakassuhteitamme ja palkitsemme pitkäaikaisia asiakkaita alennuksilla. s??????????. ??. ?????????????. . d??. ????. '????????. ???????????????? W???????????? X 40 <???. Enemmän kuin radio. X D?????. ??????. D????. ?. <???????????. ?????. ???. ???? s????????. ???? s?????. ?????????????. W???????. ????????. s???????. ???? h???. ??. ????????. ??. ???????. Tervetuloa Turvaan, vanhat ja uudet asiakkaat. (EPSI Rating Asiakastyytyväisyystutkimus 2011, 2012, 2013) Olemme asiakkaidemme omistama keskinäinen vakuutusyhtiö ja teemme yhteistyötä erityisesti ammattiliittojen kanssa. d???????????. ???????. ????. ???? W?????????. ???? ??????. ???????????? Z?????????. ???. ?. ????. ??????. K??D????^???????? 1 W??????. ???????. D????. ????????????. ??????????. ??????. ???. D????????. K?????. ????. ????????????????. ???? <?ÄÄçÝ ???? ,?½Ý®Ä»® ????? >??????. | vihreampialehtia.? /???????. s????????? ??????. ?????. ?. ?. ?. D??????. W????????. ??????????. ?????????. ?????. ???? >???????. ???^?. Palvelemme puhelimitse numerossa 01019 5110 ma-pe 8-18 sekä osoitteessa www.turva.? >?????. ????????????. ???? ^???????. ???????????. ?. ?????. D,. ??????????. ^???. ??? X >?????????. 3 >???. ??????????????. ??. <????????. ???????. ????? Z???????. ?????????. ??????????? ????????????????????????????????. ??. ????? ?. ????. /????????. >?????????????????
Lähes joka kolmas thaimaalainen omistaa älypuhelimen. » Käsitteissä olisi päivittämistä, kun tätä nykyä kehitysmaissa valmistetaan enemmän teollisuustuotteita kuin teollisuusmaissa. Kiinalaisnuoret ihastelivat mallinukkeja kauppakeskuksen ulkopuolella Pekingissä joulukuussa. MAAILMAN HAHMOTTAMISEEN käytetyissä käsitteissä olisi päivittämistä, kun teollisuusmaiden osuus maailman teollisuustuotannosta on pudonnut kymmenessä vuodessa 60 prosentista 46 prosenttiin. Myös Etelä-Koreassa on lähes 30 000 amerikkalaissotilasta. AASIAN MAIDEN ja Venäjän ohella Maailmanpo- litiikan Atlaksen artikkeleissa käsitellään myös Turkin, Brasilian ja Etelä-Afrikan kasvavaa taloudellista valtaa sekä vasemmistohallitusten uutta nousua Latinalaisen Amerikan maissa. Yhtenä osoituksena siirtymisestä moninapaisempaan maailmaan on pidetty sitä, että johtavien teollisuusmaiden G8-kokousten sijasta on ruvettu järjestämään G20-maiden huippukokouksia, joissa mukana ovat myös etelän suurimmat talousmahdit. Maailmanpolitiikan Atlaksen mielestä G20-ryhmä tanssii kuitenkin pitkälti Yhdysvaltojen ja Euroopan maiden pillin mukaan. Kirjassa on omat lukunsa myös eri puolilla maailmaa meneillään oleville aseellisille kon?ikteille. Kaukoidän maista listalle mahtuvat myös Singapore ja Etelä-Korean Busan. 80 prosenttia Persianlahden maiden öljystä viedään Aasian maihin, ennen muuta Kiinaan, Japaniin ja Intiaan. Kolme neljäsosaa rakenteilla olevista uusista ydinvoimaloista löytyy neljästä maasta: Kiinasta, Venäjältä, Intiasta ja Etelä-Koreasta. Intiassa, Kiinassa ja Japanissa tuotetaan vuosittain yli neljä kertaa enemmän elokuvia kuin Yhdysvalloissa. Thaimaassa taas on enemmän matkapuhelinliittymiä kuin maassa on asukkaita. Tämä Siperiasta Indonesiaan ulottuva alue on karttatekstin mukaan maailman uusi voimakeskus. Tilastofaktoja saa kerätä Maailmanpolitiikan Atlaksen eri artikkeleista, kartoista ja taulukoista. Kiina tuottaa 80 prosenttia maailman digikameroista, 50 prosenttia maailman kännyköistä ja kaikkiaan kolmasosan maailman elektroniikkatuotannosta. Kiina on myös maailman suurin autojenvalmistaja . Maa tuottaa 44 prosenttia maailman teräksestä. Maailman kymmenestä suurimmasta satamasta seitsemän sijaitsee Kiinassa. Tätä nykyä yli puolet maailman teollisuustuotteista valmistetaankin niin sanotuissa kehitysmaissa. Thaimaassa asuva suomalaiskollega totesi, että vasta Thaimaassa hän ymmärsi, miten vähän me länsimaissa tiedämme maailmasta. Thaimaassa keksittiin energiajuoma Red Bull, maan koululaisille jaettiin tänä vuonna omat taulutietokoneet ja pääkaupungissa Bangkokissa on kuudenneksi eniten pilvenpiirtäjiä maailmassa. Myös Thaimaa luokitellaan kehitysmaaksi, tosin ylemmän keskitulon maaksi, jossa asukasta kohti laskettu bruttokansantulo on alle 9 000 euroa vuodessa. Pintaa aa syvem syvemmältä mmältä Peik Johansson peik@kaapeli.? Aasia nousee jälleen LUESKELIN Le Monde diplomatique -lehden ja Into Kustannuksen uutta Maailmanpolitiikan Atlasta joulun alla paluumatkalla Thaimaasta. Pitkä lento vierähti joutuisasti ranskalaistutkijoiden artikkeleiden ja kirjan lukuisien mielenkiintoisten karttojen ja diagrammien parissa. Opuksen läpileikkaavana teemana on, että globaalit valta-asetelmat ovat muuttumassa rajusti ja vanhat maailmanmahdit Eurooppa ja Yhdysvallat saavat luvan väistyä uusien valtojen tieltä. Kylmän sodan päättymistä seurannut yksinapainen maailmanjärjestys on kirjoittajien mukaan vaihtunut moninapaiseksi maailmaksi, jossa myös Kiinalla, Intialla, Venäjällä ja Brasilialla on monessa asiassa painava sanansa sanottavanaan. Aasian maiden nousua kuvaa kirjan alkusivuilta löytyvä maailmankartta, jossa kehittyvät taloudet on väritetty vihreiksi. Aasia ja Venäjä muodostavat kartan keskellä katkoviivalla merkityn, pääasiassa vihreänä kuultavan soikeanmuotoisen alueen, jota kartantekijä kutsuu ?Aasian munaksi?. Uskottavuutta nakertavat myös käännöksessä tulleet virheet. Afrikan maat Niger ja Nigeria menevät sekaisin, YK:n rauhanturvaajia kutsutaan rauhanpuolustajiksi ja Somalian islamistiliike AlShabaab esiintyy nimellä chebabat. 41. Ei suinkaan Afganistanissa, vaan Japanissa, missä Yhdysvalloilla on 50 000 sotilasta 84 tukikohdassa. Thaimaan maaseudulla ja kaupunkien reuna-alueilla lähes kaksi miljoonaa ihmistä elää täydellisessä köyhyydessä alle eurolla päivässä. Maailmanpolitiikan Atlaksen ajatus Venäjän ja Aasian kattavasta ?Aasian munasta. Lähi-idän tilannetta, Afrikan sarven maiden kon?ikteja ja Meksikon huumesotaa käsittelevät kirjoitukset ovat ikävä kyllä tiedoiltaan jo vanhentuneita. Maailmanpolitiikan Atlas huomauttaa, että puolet Kiinan viennistä koostuu ulkomaisten ylikansallisten yhtiöiden tuotteista. Yhdysvalloilla on yli 700 sotilastukikohtaa eri puolilla maailmaa ? 95 prosenttia kaikkien maiden ulkomailla olevista tukikohdista. Mutta missä maailman maassa onkaan tällä hetkellä eniten ulkomaille sijoitettuja yhdysvaltalaisia sotilaita. Japanin edellä. Alueella asuu kaksi kolmasosaa maailman väestöstä ja talous kasvaa nopeasti. SE, ETTÄ Kiinasta on tullut teollisuustuotannon suurvalta, ei liene kenellekään mikään uutinen. Ei ihme, että konttikuljetusten määrä maailman merillä on viisinkertaistunut sitten vuoden 1990. Kiinan rooli tuotantoketjussa on kuitenkin muuttumassa teollisuustyöläisten palkkojen nousun myötä. vaikutti järkeenkäyvältä ainakin Hua Hinin rannalla. Kansainvälisen politiikan lisäksi liitteessä kerrottiin Siperian buddhalaiskulttuurista ja venäläisestä naisten thainyrkkeilymestarista Anastasia Jankovasta. KAUKOIDÄN NOUSEVA taloudellinen mahti tulee tietysti nähdä osana maailmanlaajuista kaupLEHTIKUVA/ MARK RALSTON pajärjestelmää. Kirjan ranskankielinen alkuteos ilmestyi vuoden 2012 alussa ja perustuu kahden tai kolmen vuoden takaisiin tietoihin. Teoksen harmittavin puute on kuitenkin se, että ranskalaistutkijat kirjoittavat koukeroisesti ja suomenkielinen käännös kaipaisi kunnollista toimittamista. Turisteja näytti olevan eniten juuri Venäjältä ja Aasian maista Etelä-Koreasta, Kiinasta tai Taiwanista. Thaimaalainen päivälehti The Nation julkaisi viime kuussa oman erikoisliitteen Venäjästä. Elektroniikkateollisuuden ja tossu?rmojen alihankkijat etsitään nyt usein halvemman työvoiman maista. Vaikka Kiina lähetti vastikään luotaimen kuuhun ja maa esittää aluevaatimuksia EteläKiinan merellä, Yhdysvaltojen sotilasvalta on edelleen ylivoimainen
Ripottele päälle mausteita, curryn sijaan voit panna provencen yrttejä ja lisätä nesteeksi veden sijaan purkillisen tomaattimurskaa. Pane pata uuniin 200 asteeseen vähintään tunniksi. Keitä sen seuraksi kuoriperunoita tai riisiä. » Kotimaiset juurekset, kaalit, sipulit ja perunat muuttuvat padassa käsittämättömän herkullisiksi. Uunibanaanit 1 BANAANI ruokailijaa kohti VOITA vuoan voiteluun LORAUS appelsiinimehua VANILJAJÄÄTELÖÄ 1?2 palloa ruokaili- jaa kohti KINUSKIKASTIKETTA KUORI BANAANIT, leikkaa ne kahteen osaan, pane voideltuun vuokaan. Pirskota niiden päälle appelsiinimehua. Leivinuunin jälkilämpö on oivallinen pataruuille, mutta kyllä sähköuunissakin padat onnistuvat hyvin. Pane banaanit 200-asteiseen uuniin 10?15 minuutiksi. Halkaise kuoritut valkosipulinkynnet. Parin tunnin kypsymisen jälkeen pataan lisättiin riisiä ja vettä ja jatkettiin kypsyttämistä vielä puolisen tuntia. Padasta paljastui kokonainen ateria, kun riisit olivat kypsyneet ja imeneet kanan paistoliemet itseensä. Voin vieläkin tuntea curry-kanan tuoksun nenässäni! Tuohon aikaan kanat eivät olleet 6-viikkoisina tapettavia broilereita, vaan munintauransa päättäneitä kanoja, jotka vaativat pitkän kypsennyksen. UUNISSA RUOKA 42 lämpenemään 220 asteeseen. Tarjoa munakkaan kanssa tuoretta salaattia ja leipää. PANE UUNI 1 purjo 2 laakerinlehteä 50 G voita 2 TL suolaa, 1 RKL hunajaa, 2 TL curryä tai provencen yrttisekoitusta 1 DL vettä tai purkillinen tomaattimurskaa PATARUUAT ovat täyteläisiä, lämpimiä talvikauden ihanuuksia. parmesan suolaa, pippuria 2 porkkanaa RASIALLINEN kypsyy lempeästi ja helposti, isolla padalla saa yhdellä vaivalla kypsytettyä koko aterian. Kaikki ainekset palasiksi, mausteet ja tilkka nestettä perään, kansi päälle ja muhimaan. Samalla lämmöllä valmistuvat pääruokaa syödessä jälkiruoaksi uunibanaanit. Voit panna mukaan yhden kokonaisen valkosipulin halkaistuna, jos haluat hautunutta valkosipulia reilummin padan kastikkeeksi. Laita voi noin A4-kokoiseen uunivuokaan, pistä uunivuoka lämpenevään uuniin. Älä kypsennä liikaa tai tuloksena on kuivahtanut paisto, munakkaan täytyy olla mehevää koostumukseltaan. Näin banaanin hedelmäliha ei tummu lainkaan, hedelmä kypsyy kuoren alla kuivahtamatta. Helpon kinuskikastikkeen teet kondensoidusta, sokeroidusta maidosta: tölkki kattilaan kiehuvaan veteen, anna kiehua hiljalleen kolme tuntia. Avaa hieman jäähtynyt tölkki ja kas: on maito kinuskiksi muuttunut! Piia Rantala-Korhonen RUOKAVIHJE ilmestyi Piia Rantala- Korhosen Lähi(ö)ruokaa-blogissa 6.1.2013. Lähi(ö)ruokaa-blogi: http://blogit. kansanuutiset.fi/lahioruokaa/. Tarjoile jäätelön ja kinuskikastikkeen kanssa. Vielä yksinkertaisempi tapa valmistaa uunibanaaneja on pistää ne uuniin kuorineen päivineen ja kuoria kuumana. Uutta makua niihin saat lorauttamalla vuokaan appelsiinimehua, samalla se estää banaaneja tummumasta. Ensimmäinen pataruoka, minkä opin tekemään joskus 1970-luvun alkupuolella, oli curry-kana: kokonaisen kanan pintaan hierottiin suolaa ja curryä, kana pantiin rautapadassa uuniin kypsymään. Kotimaiset juurekset, kaalit, sipulit ja perunat muuttuvat padassa käsittämättömän herkullisiksi. Kuori kaikki kasvikset, pilko ne reilun kokoisiksi paloiksi, etteivät ne soseudu tunnistamattomiksi kypsyessään. PIIA RANTALA-KORHONEN E Uunimunakkaan kanssa maistuu tuore salaatti ja leipä. Uuniin munakasta, kasvispataa, banaania » Talvella tuntuu mukavalta, kun keittiö saa lisälämpöä uunista. Peruna-pinaattimunakas Kasvispata 500 G keitettyjä perunoita 1 myskikurpitsa 50 G voita 5 valkosipulinkynttä 1 valkosipulinkynsi 3 salottisipulia PALA savukalaa 1/4 mukulaselleriä tuoretta pinaattia tai pieni paketillinen pakastettuna 8 munaa 2 DL maitoa 1 DL juustoraastetta, esim. Lisää perunat ja pinaatit vuokaan, kääntele niin, että sulanut voi tarttuu niihin. Sekoita kulhossa munat, maito, juustoraaste, suola ja pippuri. Ota vuoka uunista, nypi savukala vuokaan perunoiden ja pinaatin sekaan pieninä nokareina. Kuori ja paloittele perunat, silppua valkosipulinkynsi. Keitä pinaatti kasaan vesitilkkasessa kannen alla, valuta lävikössä. Huolehdi, että purkki on veden peitossa. Kaada munakasmassa tasaisesti vuokaan. Anna kypsyä uunin keskitasolla 20?25 minuuttia, kunnes munakasmassa on hyytynyt ja pinta on saanut hieman väriä
www.kulttuuritalo.? www.elakelaiset.? Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki POHJOIS-SUOMEN VASEMMISTOLEHTI 3$/9(/(00( PD SH OD www.kansantahto.fi /LHODKGHQ $37((.., ZZZ OLHODKGHQDSWHHNNL À 43. XXX UVSWB m Eläkeläiset ry Pensionärerna rf 1UVC [JFGV . OCMUC [JFGV O[ÑU UKNO¼NCUKMQTLCWMUGV [MUKNÑNNKPGP RCNXGNW X CUGPPWUV[Ñ QOCNNC X XGTUVCCNNC X 1RVKMMQ 8 2CWNKP -[ YYY QRVKMMQRCWNKP EQO 041 527 0872 Hae koulutuksiin tai tilaa julkaisuja ksl.fi! Tykkää: facebook.com/kslry Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry Sturenkatu 4, 00510 HELSINKI info@kulttuuritalo.
Vanha kettu Sam Allardyce tiesi tismalleen mitä oli tekemässä hankkiessaan Boltonissa penkkiveikoksi jämähtäneen Jussi Jääskeläisen West Hamiin. Ilmiömäisiin suorituksiin Hammers-maalilla venynyt Jääskeläinen on tällä hetkellä Suomen paras jalkapalloilija. voi olla ylivoimainen houkute. maajoukkuepelit ovat jo päättyneet. Hyypiän nousu huippupelaajasta ykkösluokan valmentajaksi onkin ollut ennätysmäisen nopea, ja parhaat vuodet ovat silti epäilemättä vielä edessäpäin. VUODEN FLOPPI tulee sekin kansainvä- lisiltä kentiltä: suomalaisten joukkueiden surkea menestys eurocupeissa. » Rosvojen tähtäimessä ovat erityisesti alasarjat heikosti palkattuine pelaajineen. Lasketaan ylimääräiseksi sattumaksi soppaan vielä Helmarien taaperrus EM-kisoissa. on ollut kivikautisine harjoitusmetodeineen järkytys seuran tähdille. Joulukuun alussa se pääsi juhlistamaan 40 ottelun tappiotonta putkea eri virallisissa kilpailuissa. Heidän ohellaan riveistä löytyy nuoria urhoja kuten Mario Götze, David Alaba ja Pierre Højbjerg, jotka ovat vielä suurempia pelaajia huomenna. on aina vain jatkuva vedonlyöntihuijaussoppa. tosin kilpailu tässä sarjassa on vähäistä. LEHTIKUVA/ BEN STANSALL F Jussi Jääskeläinen on tällä hetkellä Suomen paras jalkapalloilija Vuoden 2013 topit ja ?opit » Kansan Uutisten veikkaustiimi vetää yhteen futiksen viime vuoden ilmiöt. ilmiö on ollut havaita Valioliigan parhaan maalivahdin olevan pitkästä aikaa suomalainen. Suomessa vaihtuvuus on Euroopan pienintä. Inter Turku asetti riman tuleville pupelluksille hyvin korkealle onnistumalla häviämään Eurooppaliigan ensimmäisellä karsintakierroksella färsaarelaiselle Vikingurille, joka matsien aikaan oli vaarassa pudota Färsaarten kivenkovasta pääsarjasta. KTP:n ja FC KooTeePeen yhdistyminen päättää pitkän skitsofreenisen kauden kotkalaisessa jalkapallossa. Fiaskon täydentää Sir Alexin mainion valmennustiimin korvaaminen koENGLANNISSA VUODEN 44 kemattomilla ex-pelaajilla. Turkulaisten paikallisvastustaja TPS ei jäänyt juuri pekkaa pahemmaksi tippuessaan niin ikään ekalla varvilla luxemburgilaiselle Jeunesse Eschille. Hongan tappio Lech Poznanille oli nyt vielä jotenkin ymmärrettävissä, HJK:n tippuminen Nõmme Kaljulle herkkusieniliigan karsintojen kakkoskierroksella ei semminkin, kun joukkueen oltiin annettu ymmärtää panostaneen kuluneella kaudella etenkin kansainväliseen menestykseen. Tällöin kymppitonnin ?häviämisbonus. Kovalla kohulla Alex Fergusonin paikkaajaksi Evertonista hankittu ?The Chosen One. Erittäin hyvä se on ollut viime vuosina Sami Hyypiälle, josta on vaivihkaa tullut kaikkien aikojen menestyksekkäin ulkomailla seurajoukkuetta valmentanut suomalainen . Takavuosina seuraa kutsuttiin tuittupäisten diivojensa johdosta FC Hollywoodiksi, mutta tällä hetkellä kyseessä on nimenomaan joukkue. On mahdollista, että Bayern München dominoi koko maanosan seurafutista vielä pitkään. SJK:n homegrownrikkomuksen kanssa venkoilu haiskahti pahalle ja kauas. Vaikka Niki Mäenpää onkin osoittautunut päteväksi ykköskassariksi, Mixu Paatelaisen kannattaisi vielä harkita yllätyssoittoa Lontooseen. Kauden kotimainen kohokohta ajoittuu sekin loppuvuoteen. Kuten joku katkera Futisforum2-palstalla asian kiteytti, 2013 taisi olla kiinalaisessa horoskoopissa puppelin vuosi. Elina Vainikainen toppitapaus tulee Saksasta, jawohl! Bayern München on juuri nyt liki voittamaton yhdistelmä. Nimettäköön voikkaalainen siis kuluneen vuoden topiksi. Bayer Leverkusen on ollut entiselle maajoukkuetopparille erinomainen paikka kehittyä valmentajana: puitteet ja resurssit ovat kunnossa, mutta valmentajaan ei taatusti kohdistu samanlaista painetta kuin todellisissa suurseuroissa. Allianz Arenalla on uransa huippupisteessä olevia konkareita kuten Franck Ribery, Arjen Robben ja Philipp Lahm. Baijerilaiset ovat voittaneet Mestareiden Liigan ja luonnollisesti Saksan Bundesliigan. Eikä mikään näytä hidastavan nahkahousujen menoa. Valmentajan vaihtuminen Pep Guardiolaan ja tämän mukanaan tuomat uudet tuulet VUODEN 2013 eivät ?Etelän Tähtiä. Edessä on kivikkoinen tie, joka voi päättyä betoniseinään jo tulevan kevään aikana. Ikävä kyllä, kauden kotimainen ?oppi liittyy jälleen kerran Palloliiton toimintaan. Rosvojen tähtäimessä ovat erityisesti alasarjat heikosti palkattuine pelaajineen. Cristiano Ronaldon, Wayne Rooneyn ja muiden eliittifutaajien satojen tuhansien eurojen viikkoliksat tekevät heistä immuunin Singaporen kartellien rahoille, mutta esimerkiksi Suomen alasarjoissa pelataan usein heikoin tulevaisuusnäkymin lounassetelipalkalla. Toinen huono asia on pääsarjojemme staattinen tila. Paikallisten futisintoilijoiden riemu on ollut käsinkosketeltavaa hienon päätöksen jälkeen. VUODEN RIEMASTUTTAVIN suurin pettymys on ollut ManU:n päävalmentaja David Moyes. Siihen uudet mausteet tulivat loppuvuodesta 2013 Viron suunnasta paikallisten viranomaisten nostettua syytteet muun muassa Viron liigan ja Eurooppaliigan otteluiden tulosmanipulaatiosta. Aiemmin vuonna 2013 Europol toi esiin 680 epäilyttävää matsia MM- ja EM-karsintoja myöten, Mestareiden Liigaa unohtamatta. Vedonlyöntiketkutusta johdetaan eritoten Aasian suunnasta. häiritse. Vesi seisoo ja vähimmäisvaatimuksena ollut liigakarsintojen palauttaminen jäi tekemättä. Jaakko Alavuotunki TOISIN KUIN muuan keihäslegenda muinoin loihe lausumaan, Saksa on joskus oikein hyvä maa. Valitettavasti. FLOPPIRINTAMAN YKKÖSJUTTU Olli Kohonen. Flopiksi voi tietysti laskea sen, että ?Jässin
Poikkeuksen tekee oikeastaan vain viime vuonnakin upeasti järjestetyt Kuopion kuninkuusravit. Viime vuosi osoitti, että mahdollisia haastajia voi löytyä Suomestakin. Mukana ovat Forssa, Vermo, Jyväskylä, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Oulu ja Teivo. Raviliigan yksi omistajaosuus maksoi 100 euroa eli jokaiseen hevoseen on sijoitettu 70 000 euroa, joka pitää sisällään varsan ostohinnasta alkaen kaikki hevosen ylläpitoon liittyvät kulut. Onko liigasta alamaissa mataavan raviurheilun herättäjäksi ja pelastajaksi? on iskenyt myös ravipeleihin, mutta ravipäättäjät saavat syyttää huonosta jamasta myös itseään. Kullakin hevosella on 700 omistajaa ja liigajoukkueet edustavat eri raviratoja. Kierre pitäisi saada poikki, ettei käy kuten Saksassa, Italiassa tai Virossa, joissa raviurheilu kituu henkitoreissaan. Kun yleisö karkaa, silloin pitäisi hälytyskellojen soida. Ilmeisesti ympärivuoden toimivia raviratoja on liikaa, sillä harvat niistä pystyvät kannattavaan toimintaan. Pelimuotojen ja aikataulujen kanssa sohlaaminen on myös vienyt uskottavuutta. Vaihdot tippuvat ja yleisö kaikkoaa. Toto4-peliin. Vuoden aikana se tienasi kovatasoista lähtöistä Suomessa, Ruotsissa ja Ranskassa yli 210 000 euroa. Edellisvuonna tämä suomalaisen ravitaivaan komeetta oli ansainnut omistajilleen yli puoli miljoonaa euroa. Kritiikki puri ja lauantain Toto75-ravien alkua on aikaistettu, mikä vaikutti myös Ylen lauantain raviohjelmaan. Oikean suuntainen on sekin päätös, että Toto-tv muuttuu netissä ilmaiseksi vaikkakin . Sitä edellisellä eli 3-vuotiskaudella oriin tienistit kohosivat yli 413 000 euroon. Rahalla ja menestyksellä mitaten on edelleenkin vuosikausiin . vielä . Express Duosta uusi komeetta kiintotähdeksi noussut Tuomas Korvenojan valmentama Brad de Veluwe tienasi jälleen moninkertaisesti kaurarahansa, vaikka ei välttämättä kaikkia siihen kohdistettuja (yli)odotuksia täyttänytkään. Päiväravien pelastajaksi pari vuotta sitten tuotu Toto5-pelikin tuotti pettymyksen. Viihtyvyyttä pitää lisätä katsomoissa, mutta aika hiljaista on ollut. Pelivaihtojen tippuminen vaikuttaa lähtöjen palkintotasoon ja sitä kautta hevosten omistajiin ja kasvattajiin. Solvallan jättipotti jäi vielä saavuttamatta, mutta ori oli kuitenkin kivikovassa kansainvälisessä seurassa hyvä neljäs. Se voitti 3-vuotiaiden ikäluokkakisan Kriteriumin näytöstyyliin ja voittoja varsalle tuli kuin liukuhihnalta vuoden aikana täysi tusina. Orivarsa ansaitsi kauden aikana lähes 250 000 euroa. Sen myötä raviurheilua seuraamaan on tullut runsaasti uusi harrastajia. Raviliigassa on mukana kahdeksan tänä vuonna ENSI VUONNA 2-vuotiaaksi varttunutta varsaa. Muut ikäluokan parhaat eivät päässeet lähellekään. Muutos jäänee pysyväksi. Kun pelivaihtoja ei ole pystytty kääntämään nousuun, ravipäättäjien otteissa on aistittavissa paniikkimielialaa. vain niille, jotka käyttävät peleihin vähintään kymmenen euroa. TALOUDEN TAANTUMA Jouko Joentausta SATU PITKÄNEN www.turva.fi Express Duo Kouvolan illassa 26.10.2013 45. Pekka Korven tallin Express Duo on ehtinyt näyttää kykynsä. Viime vuonna palattiin ?kokeiluluontoisesti. ellei jopa kaikkien aikojen paras koskaan Suomessa syntynyt hevonen. PÄÄTTYNEENÄ RAVIVUONNA kannattaa pitää mielessä, kun alkaa vertailla muita hevosia Bradiin. Express Duosta kuullaan vielä, jos varsa vain pysyy terveenä. Tänä vuosi näyttää, miten kehitys jatkuu. Pystyykö Express Duo jo tosissaan haastamaan Brad de Veluwen, vai keskitytäänkö sillä vielä ikäluokkakisoihin, kuten syksyn suomalaiseen Derbyyn. NÄMÄ LUVUT radoilla voidaan nähdä aloittelemassa Express Duon täyssisko Arctic Amanda, jonka omistaa viime vuonna käynnistyneen raviliigan teivolaisporukka. Raviliiga oli päättyneen ravivuoden yksi positiivisista tapahtumista
Kevyesti nähtynä asetelmat suosivat jo siirtovuoroista valkeaa. Tai 2... Missä Viking Linen Amorella-laiva on rakennettu? 4. Missä Otto Wille Kuusinen syntyi ja minä vuonna? 1. 8 7. 8. 9. 10. Ristikko 3.1.2014. General Motorsia. 3. Hän tykittää pari kertaa ja mustan puolustus hajoaa siihen paikkaan. Kh8 3. 2... Qunun kylään. 5. 246,5 metriä, Norjan Johann Remen Evensen Vikersundissa vuonna 2011. 1889. Vihreä. Omistaa Fortumin sähkönsiirron. Laukaassa 1881. Tilinumero IBAN-muodossa: Kuka keksi sijoittaa joulupukin Korvatunturille? 2. Kroatiassa. 4. Millaisin perustein? Ratkaisu: 1. Radion Markus-setä. 2. Rf7+ ja mattilopuin. 46 Vastaukset 1. Makela? 3. Minä vuonna Korkeasaari on perustettu? 8. Ristikko Shakki Onks tietoo? Nimi ja paikkakunta: 7 6 Oikein vastanneiden kesken arvotaan kolme 10 euron palkintoa. Vastaukset 8.1.2014 mennessä osoitteella Kansan Uutiset, PL 64, 00501 Helsinki. Txg7+! Kxg7 2. Dg4! Rxg4 4. Mihin Nelson Mandela on haudattu? 5. Jadepupu. 6. Mitä yhtiötä johtaa Mary Barra, os. Mitä Suomi Power Networks tekee? 10. Mikä ja kenen on maailman pisin mäkihyppy. 7. Kh6 3. Rg4+! jne. Lisää kuoreen merkintä Ristikko. 5 4 3 Ristikon 20.12.2013 oikea vastaus Ristikon voittajat julkaistaan Viikkolehdessä 10.1. 2 1 a b c d e f g h Voittoisa vastapelaajan ?kouluttaminen. Mikä väri syntyy sekoittamalla keltaista ja sinistä? 9. Minkä niminen on Kiinan avaruusmönkijä? 6. Tg1+ ja 1-0. shakkipelissä vaatii enemmän pelitaitoa ja juonta kuin supervempeleitä ... Somborissa 2004 pelatussa pelissä SedlakTesic, oheisen kuvion asemaon saavutettu
Tätä tahsesta sektorista. Vuoden 2013 kovin myytinmurto: johtajien kannustinpalkkioiden perustelu sillä, että ilman niitä he karkaavat ulkomaille. Pääkirjoitus Kreikan vai Pohjoismaiden tiellä? sektori on vielä suurempi. Teollisuustuotanto on alamäessä ja vientihinnat yhtä paljon kuin Ruotsissa. osoittamaan, laskussa, mutta työttömyys nousussa. Rahaa kiistatta puuttuu, mutta onko kyseessä kestäettä elämme yli Onko Suomi siis tuomittu Kreikan tielle kurjistumaan, vyysvaje vai verovaje. Parin viime vuoden aikana Suomen veroaste on on Euroopan kärkeä, vaikka julkinen reksi osaksi mielikuvien välityksellä. noussut aivan Ruotsin kantaan. VUONNA 2009 Suomen bruttokansantuote romahti 8,5 JARNO MELA Ensi viikolla Milla : n e n ö k k y y P Feministi unelman a a s s i t a m am Liisa Liimatainen kirjoitti kirjan Saudi-Arabiasta 47. Suomen veroaste oli 44,1 prosenttia eli lähes maista, ja toisinpäin sanottuna: ajatushautomo The Fund sama kuin Ruotsissa. Se sekä tuotannon pääomavalJulkista sektoria on pakko supistaa. taisuus tukevat tuotannon pysymistä Ajatushautomo Kalevi Sorsa -sääSuomessa. Ainakin osaksi myös jälkimmäinen. menettämään luottokelpoisuutensa ja ennen pitkää kan1990-luvun laman jälkeen Suomessa laskettiin kokonaisvevarojemme. sainväliseen holhoukseen. Suomi on kehityksestä joulun alla. Ruotsin porvarihallitus on laskenut for Peace pitää Suomea maailman vähiten epäonnistuveroja, ?Kataisen sosialistihallitus. On, vastaavat elinkeinoelämä roastetta voimakkaasti. Nyt verovajetta on ryhdytty kuroedelleen kilpailukyvyltään yksi maailman parhaista maan kiinni. Palkansaaedullisemmin. Säästö ei aina ole leikjien tutkimuslaitoksen tutkijat pitäkauksen synonyymi. vät tätä usein heikkoudeksi sanottua Talouskriisiä ?tarvitaan. Kansa on kurjistettava mieluummin Tanskaan kasvoi selvästi. ennen kuin myöhemmin, pääasia että kurjistetaan. Teollisuusmaiden OECD julkisti tiedot viime vuoden Ulkomailta näkee toisenlaisen totuuden. Suomen kestävyysvaje kutistuisi » Talouskriisiä prosenttia eikä ole vieläkään noussut sitä edeltävälle kolmanneksella jo sillä, että julkinen sektori työllistäisi ?tarvitaan? tasolle. Ruotsin talouskasvu tojen taistelua käydään tänään suuKestävyysvaje on myös tulovajetta. osoittarakennetta enemmänkin vahvuutena maan, että elämme yli varojemme ja laitoksen Talous & Yhteiskunta -lehhyvinvointivaltion aika on mennyt. dessä. Rakenneuudistuksia on maalattu vat uskottelevat. synkin värein, vaikka kyse on suurimSuomi tuottaa maailmalle invesmaksi osaksi siitä, että asioita pyritointitavaroita ja puolivalmisteita paitään jatkossa tekemään paremmin ja kallisista raaka-aineista. nostanut. neena valtiona. Myöskään mielikuvat teollisuuden joutsenlaulusta eivät Hallitus päätti marraskuussa joukosta toimia ja jatkopidä niin hyvin paikkaansa kuin hyvinvointivaltion alas valmisteluja, että näin olisi jatkossaajoa kriisitietoisuuden varjolla edustaLEHTIKUVA/ RONI REKOMAA kin. Ne kestävät paremmin haltiön Antti Kaihovaara osoitti joulun pamaiden paineen kuin kulutustavaalla ilmestyneessä artikkelissa, ettei rateollisuus. nykyinen rahoitusvaje johdu julkiPolitiikka on tahdon asia. Ero korkean verotuksen Ruotsiin ja ja sen etujärjestöt
09 7596 0208 www.kansanuutiset.fi Maksajan (lahjakirjan saaja) nimi, jos eri kuin tilaaja Osoite Koskee vain kotimaan tilauksia. Saat laatukirjan. A) Heikki Patomäki: Tulevaisuuden politiikkaa [ovh 25 e] ?Monipuolinen, ei ainoastaan politiikkaa? ?Avarakatseinen? ?Näkökulmia, joita ei ole muissa lehdissä? Ei valmiiksi pureskeltuja uutisia. [lukijatutkimus 5/2013 tripod research oy] B) Domenico Losurdo: Liberalismin musta kirja [ovh 26 e] Tilaa lehti itsellesi ..... Tilaushinnat sis. painetun lehden alv:n 10% sekä sähköisten palveluiden alv:n 24%.. saat lahjakirjan tai Tilaa lehti lahjaksi ..... Timo Mäkelä Luota sanaan. saat silti lahjakirjan Kestotilaus 12 kk / 144 e Kestotilaus 6 kk / 75 e Määräaikainen tilaus 12 kk / 170 e Määräaikainen tilaus 6 kk / 92 e Lahjakirja C) Martha Schad: Stalinin tytär [ovh 31,90 e] A B tai Kyllä kiitos! Tilaan lehden ja saan kirjan. C Nimi Osoite Puhelin tilaukset@kansanuutiset.fi p
Kuinka talvikisat rakennetaan subtropiikkiin? PRESIDENTTI VLADIMIR ULKOLINJA: PUTININ OLYMPIALAISET TV1 to klo 22.00 Houkuttelevat huulet on vallaton ja terävä mainosmaailman satiiri, jossa seksikästä elokuvatähteä (Jayne Mansfield, kuvassa) houkutellaan uuden huulipunan mainostajaksi. Rokki soi ja pesue kasvaa Frank Tashlin on 1950-luvun Hollywoodin merkittävimpiä komediaohjaajia. Ollaan siis mainosmaailmassa. Juonikuvio on välillä ehkä rasittavankin naiivi, mutta homma hoidetaan linjakkaasti onnelliseen loppuun. Tuloksena on valmistusajankohdan hermolla sykkivä tapahtumarikas työpaikkakomedia, Hollywood- ja mediasatiiri. Tuuliselle paikalle joutuvaa mainosmiestä esittää Tony Randall. Valintaa pidettiin erikoisena, sillä olympiakomitean päättäessä asiasta Sot?issa ei ollut yhtään olympialaisiin soveltuvaa kisapaikkaa valmiina, ja kaupunki sijaitsee Venäjän lämpimimmällä vyöhykkeellä. Fats Dominolta kuullaan Blue Monday, Gene Vincent yhtyeineen esitttää sähäkän BeBop A Lulan, Little Richard on mukana peräti kolmella kappaleella, joista yksi on le?an tunnussävelmä. Rakkauskomediana le?a kuuluu kaikkien aikojen hedelmällisimpiin, kuten veikeä epilogi osoittaa. Houkuttelevat huulet (Will Success Spoil Rock Hunter?, 1957) on kuin komediallinen esinäytös viime vuosien parhaimpiin amerikkalaissarjoihin kuulu- vaan Mad Meniin. Gangsteripomo (Edmund O?Brien) lähettää viihdeagentille (Tom Ewell) viestin: luotsaa mimmini huipulle, ja nopsaan. Jayne Mans?eldin kiekaisut alkavat ärsyttää, joten hänen ja cameo-roolissa nähtävän Groucho Marxin kohtaaminen on paikallaan. Harri-Ilmari Moilanen Tohtori Kevin Fong (kuvassa) tutustuu neurotieteiden uusimpiin saavutuksiin. Kerran kun erehdyin EREHTYMINEN ON inhimillistä, sillä kaikki ihmiset tekvät virheitä, eikä niille voi mitään . Hänen parhaimmissa töissään satirisoidaan terävästi monia amerikkalaisen elämänmenon keskeisiä piirteitä. Kulttikomedia Minkäpä tyttö sille voi (The Girl Can?t Help It, 1956) käsittelee menestymisen myyttiä musiikkibisneksen kautta. Miten kohtalokkaiden erehtymisten tekemistä voi välttää, ja miten aivot toimivat stressitilanteissa? MINKÄPÄ TYTTÖ SILLE VOI Yle Teema la klo 21.00 PRISMA: ELÄMÄN JA KUOLEMAN KYSYMYS HOUKUTTELEVAT HUULET TV1 ma klo 19.00 Yle Teema la klo 22.35. Entä lentäjä hätätilanteessa tai palokunta suurissa tulipaloissa? Tohtori Kevin Fong tutustuu neurotieteiden uusimpiin saavutuksiin. Agentti on saanut Julielta pakit, kippaa murheeseen- sa kuppia ja näkee lemmitystään näkyjä. Mans?eld ei komediennena vedä vertoja Marilyn Monroelle, jonka kanssa Kesälesken tehnyt Tom Ewell saa mukavasti soolotilaa. Ewell käyttää sen myös loistavasti hyväkseen. Musiikkipuolella eletään rockin suuren läpimurron aikaa ja saadaan tuhti annos alan elävää historiaa. Miten lääkärit kykenevät toimimaan virheettömästi, kun kyseessä on monimutkainen kirurginen operaatio, jonka panoksena on ihmishenki. Agentti ei ole innostunut, mutta muuttaa mielensä toivuttuaan koulutettavan aiheuttamasta grogilasineuroosistaan. Roolissa olevan Jayne Mans?eldin uhkeaa kurvikkuutta hyödynnetään vitseissä suoraviivaisen miesnäkökulmaisesti. Toisenlaista naisellista vetovoimaa edustava Julie London esittää klassikkonsa Cry Me a River. 4.1.?10.1.2014 | VIIKKO 2 Tv&Radio Venäjän Rivieran aurinkoinen rannikkokaupunki, Sot?i, valittiin talviolympialaisten isäntäkaupungiksi. Outo paikka talvikisoille Putinin johtaman tiukan lobbauksen seurauksena Sot?i, Venäjän Rivieran aurinkoinen rannikkokaupunki, valittiin talviolympialaisten isäntäkaupungiksi. vai voiko
08.35 Kulttuuritunti: Aristoteleen kantapään uudenvuodenlähetys. 06.25 Aamusoitto. Kongo. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 06.00 Yle Uutiset. Jiska Rickelsin huikea dokumenttielokuva ihmisistä äärimmäisissä työolosuhteissa maalla, merellä, ilmassa ja tulessa. Kahden elokuvan värikylläinen double bill täynnä nokkelaa viihde- ja mainosmaailman satiiria. 09.00 Yle Uutiset. 00.05 Yöradio. 03.15 Poppikoulu. Yle Puhe 06.00 Yle Uutiset 06.03 Eve Mantu 07.03 Perheen aika 07.45 Tarinoita lapsille: 08.00 Yle Uutiset 08.05 Aspekti 09.05 Maria Jungner 09.50 Yle Puhe esittää 10.00 Yle Uutiset 10.03 Maria Pettersson 11.00 Yle Uutiset 12.00 Hiihdon maailmancup: Tour de ski 13.10 Puheen Viikonloppu 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Viikonloppu 14.55 Mäkihypyn maailmancup: mäkiviikko. 12.15 Lauanja sää. 18.55 Suomi YleX tänään. 16.00 Yle Uutiset ja sää. On vain neljän ikuisen alkuaineen sekoittumista ja vaihtelua. Ohjelma kertoo ajankohtaisten ulkomaanuutisten taustat ja tuo kaukaisetkin asiat suomalaisille ymmärrettäviksi. 05.00 Yle Uutiset ja sää. 16.45 Hiihdon maailmancup: Tour de ski. 09.40 Lauantai-Suomi. 09.50 Radioteatteri esittää: Elämän auetessa 36/36. Kolmas osakilpailu. Selostus Hannu-Pekka Hänninen. Innsbruck, Itävalta. Niin, miksi ei? Ohjaaja: Ere Kokkonen. Mäkihypyn maailmancup. Mäkihypyn maailmancup: Innsbruck. 15.25 KamaR adio 1 11.57 Vakioveikkausrimusiikkia. 15.10 Entisten nuor19.03 Tämän runon haluaisin kuulla. Kuvausryhmä tekee havaintoja ja antaa kameran kiertää. Hyvien ihmisten juhla. 16.00 Yle Uutiset 0 set ja sää. 06.56 Päivän mietelause. T: Fu Works, Alankomaat. Muut 09.00 SVT:n ohjelmaa 13.35 Laivakokin apulaisen uudet seikkailut 14.35 Sydänystävät 15.00 Cyberwar: Kambodza 15.30 Luontoretkellä: Luonnon aistumuksia 16.00 Ilta Annen ja Hannahin kanssa 16.40 Hotelli Kultainen mysteeri (S) 16.53 Hotelli Kultainen mysteeri (S) 17.07 Hiiri tuli taloon!: Joululauluja 17.09 Naapureita ja salaisuuksia (12) 17.51 Sportmagasinet replay 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Marikin hassut seikkailut 18.30 Huone hienoksi 19.00 Ankkalammikosta aavikolle 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.40 Sportnytt 19.50 Jäätikön veteraani 20.20 Strömsö 21.00 SVT:n ohjelmaa 11.00 Ben ja Kate (7) 11.30 Rasittavat tyttäret (S) 12.00 Whitney (7) 12.30 Vauvaonnea (S) 13.00 Vielä yhdet Chelsea. Arkisissa ja varsin karuissa olosuhteissa on luotu kiehtova kokonaisuus, jossa neljän elementin taika sykkii kaikessa väkevässä koruttomuudessaan. Rickelsin tiimin on kirvoittanut oivaan menoon esisokraattinen filosofi Empedokles, jolta on saatu osuva motto: ?Ei ole kasvua ja kuolemaa. 11.57 Päivän mietelause. Yhteistä Siperiassa huhkiville palomiehille, Alaskassa operoivan kalastusaluksen, saksalaisten kaivosmiesten ja Kazakstanista lähtevän kansainvälisen miehitetyn avaruuslennon osanottajille on, että he työskentelevät äärimmäisen vaativissa olosuhteissa. MISSÄPÄ TULEN 2 Dokumentti liikkuu miesten matkassa vähin äänin. 09.05 Sää. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. O: Frank Tashlin. N: Jayne Mansfield, Tony Randall.(S) Uusi Kino: Neljä elementtiä. 17.15 Maailmanpolitiikan arkipäivää. 09.00 Yle Uutiset. 17.40 Eurooppalaisia puheen- luradio. 17.15 Jokaniemen sävelradio. Kai ympäri 16.00 Nova Stage Klubi 17.00 Spotify-lista 22.00 Radio Novan yö. 18.00 Ehtookellot. isoksi yhdessä yössä (7) Seitsemän Uutiset MTV Sport Uutiset Uuno Turhapuro ? Suomen tasavallan herra presidentti. 20.09 Hajatusmusiikkia . 17.00 Yle Uutiset ja 13.00 Yle Uutiset. 12.00 Yle UutiNews. 21.55 Suomi tänään. 06.04 Aamupala. Kaikki on näennäisen simppeliä. Ihmenappuloiden kerho (S) Maantiekiitäjä (S) Kung Fu Panda (7) Beyblade: Beywheelz (7) Simpanssi nimeltä Oscar Brittihovin vuosikymmenet Kikin lähettipalvelu (S) Top Gear Big . 19.00 Yle Uutiset ja sää. 21.00 Yle Uutiset. Yksi kuoron jäsenistä katoaa konserttia edeltävänä iltana. Sarja päättyy. O: Frank Tashlin. 22.05 Kalle Entisten nuorten sävellahja. 13.06 Lakatut varpaankynvuoroja. 18.50 Merisää. Asian havainnollistaa laajalle levinnyt metsäpalo. Hollantilaisen Jiska Rickelsin käsikirjoittama ja ohjaama dokumentti kartoittaa veden, tulen, maan ja ilman maailmoja myyttiseltä perustalta konkreettisin esimerkein. 11.00 Hienostelua: Maistellaan skotlantilaisia viskejä. 06.03 Sää. 04.47 Aamupala. 07.50 Merisää. 07.53 Onnen sävel. 05.02 Aamupala. 15.55 Yle klo 18.1 vihjeet. Samuli Aaltonen 15.00 Matkalla maailman Uutiset. (16) Southland (16) Nelonen 05.00 Älypää-TV 07.50 LIVE: Tiedä ja Voita 08.30 Guinness World Records . 20.08 Sää. 23.00 Yle Uutiset. 23.03 Koe-eläinpuisto. 08.05 Kulttuuritunti: Tekijä. 15.00 Yle Uutiset. 14.50 Kuuluttajan vieras: lyömäsoitinten äänenjohtaja Jani Niinimäki RSO:sta. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 04.02 Levynpyörittäjän kylä. Val di Fiemme, Italia. Amerikka RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Neljä elementtiä -dokumentin Maa-osa kertoo kahden kaivostyöläisen päivästä maan alla. Elementtien vaativa maailma ja veden kohtaaminen tapahtuisi nautittavammin kuin saunassa. Tästä saadaan aika veikeä näyte dokumentin Neljä elementtiä (4 Elements, 2006) alkupuolella. Ne ovat kaiken perusta.? Harri-Ilmari Moilanen UUSI KINO: NELJÄ ELEMENTTIÄ Yle Teema la klo 00.10 06.00 Yle Uutiset. Pian tapahtuva siirto osoittaa, miten tulen ja maan kohtaaminen voi olla iso ongelma. Kun Uunosta on tullut presidentti, häntä alkaa vaivata, miksei hänestä voi tulla Suomen kuningasta. 21.50 Merisää. 07.50 Aamuhartaus. 09.06 Lauantai-Suomi. Euroromaani eli kuinka euro net. 36/36. 22.05 Koe-eläinpuisto. 12.15 Ajankohtainen Ykkönen. 13.00 Välilevyjä. Tähtenä Jayne Mansfield, ohjaajana Frank Tashlin. Minkäpä tyttö sille voi. (The Girl Can?t Help It, USA 1956) Hillitön kulttikomedia, jossa gangsterin tyttöystävästä tehdään laulajatähteä. Musiikkinumeroissa nähdään ajan kovimpia rokkaajia. 21.35 Novosti Yle. ten sävellahja. Yle Uutiset ja sää. 10.00 Eve Mantun kuriton kokous. Urheiluradio. Ihmeelliset ennätysvideot 09.00 Start! 09.30 Unelmien talo 10.00 Hurja remontti Amerikkalainen realitysarja. 11.00 Matkaoppaat 11.30 Matkaoppaat 12.00 Matkaoppaat 12.30 Eläintenpelastustiimi 13.00 Koiralle koti Amerikkalainen dokumenttisarja. 14.05 Eläintarhassa tapahtuu 14.35 Merieläinten pelastajat 15.05 Eläintarhojen elämää Australialainen sarja. 15.35 Waverly Placen velhot (7) Amerikkalainen komediasarja. 16.05 Juha Tapion Lapislatsulia-konsertti Savoyteatterista 16.45 Neljän tähden illallinen 17.15 Neljän tähden illallinen 17.45 Neljän tähden illallinen 18.15 Neljän tähden illallinen 18.45 Nelosen uutiset 18.55 Nelosen sää 19.00 Anthony Bourdain maailmalla: Suomi-jakso 20.00 Hauskat kotivideot 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Salainen agentti 007 ja tohtori No (16) 23.15 Under the Dome (16) Amerikkalainen draamasarja. 00.15 Under the Dome (12) 01.15 Elokuva: Cursed . 16.05 Faunin iltatai-Suomi. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 21.40 Urheiluradio. valtakunnan terapeutti. antain 11.00 Yle Uutiset. hen selästä, osa 117: Älä toivotut lev y t 11.03 Levylautakunta. kysele. 18.00 Yle Uutiset. Yöklassinen. 18.03 Urheiluradio. 10.45 Yle Radio 1 uudistuu. 18.10 Lauantain toivo- pikoulu. (S) Houkuttelevat huulet. (Will Success Spoil Rock Hunter?, USA 1957) Vallaton ja terävä mainosmaailman satiiri, jossa seksikästä elokuvatähteä houkutellaan uuden huulipunan mainostajaksi. 14.00 Yle Uutiset. 10.50 Tohtori Raimo . Luvassa on laskettelua ja erikoisherkkuja. Peppi Pitkätossu (S) Teinipomo Urheiluviikonloppu Ampumahiihdon mc: Miesten takaa-ajo Palloilua: Jääpalloa Ampumahiihdon mc: Naisten takaa-ajo Yle Uutiset Urheiluruutu Yle Uutiset sää Taivaan tulet. 06.15 Aamuhartaus. Gösta Sundqvistin käsikirjoittama ja kipparoima radiohupailu. 07.45 Hartaita säveliä. N: Jayne Mansfield, Tom Ewell. (7) 13.30 Vielä yhdet Chelsea. Häät. K&O: Kari Väänänen. R: Ria Kataja, Juha Veijonen, Vesa Kietäväinen, Niina Nurminen, Ilkka Heiskanen, Erkki Hetta, Pekka Heikkinen, Tommi Eronen. Kerrostaloelämää (S) Siskonpeti (7) Uuden Musiikin Kilpailu Yle Uutiset Lentopallon MM-karsinta: Kreikka?Suomi The Wire (16) 06.00 08.00 08.10 08.35 09.05 09.30 10.00 10.25 12.20 13.50 15.50 16.55 19.00 19.10 19.15 21.00 22.00 22.10 22.15 22.25 22.35 22.45 00.30 Eurojahti Chuggington (S) Mia ja minä (S) INK . 09.15 Minna Pyykön maailma. Keskisen Afrikan sademetsät kuhisevat elämää: simpanssit ovat hunajan kimpussa ja sammakot mittelevät potkunyrkkeilyssä taitojaan. 19.40 Midsomerin murhat (12) 20.30 Yle Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 Uutisvuoto 21.45 Ylikomisario Morse (12) 23.30 The Hour (12) Metropolitan: Carmen Yle Teema klo 12.20 TV 2 07.45 07.46 07.48 08.09 08.20 08.36 09.00 10.00 10.50 11.40 12.30 13.25 13.55 14.55 15.10 15.55 17.55 19.00 19.05 19.20 19.30 20.20 20.30 21.00 21.50 21.55 23.30 MTV 3 Pikku Kakkonen Nimipäiväonnittelu: 4.1. Harri ja dinot (S) Mimmi Lehmä ja Varis Postimies Pate, erikoislähettipalvelu (S) Viidakkokirja (7) Galaxi Tartu Mikkiin Tartu Mikkiin Love Connection Matkapassi: Alppien jäätiköillä. 20.00 Yle 10.00 Viikonloppu vapaalla . Selostus Jussi Eskola ja Jarmo Lehtinen. 07.00 Yle Uutiset. 18.01 tasan lauantaivieras. Keski-Euroopan mäkivikko. 10.00 Yle Uutiset. 10.03 Sää. Goodwin 20.00 Top Gear 21.00 Salasana: Mercury (16) 23.00 C.S.I. (Wallander: Dödsängeln, Ruotsi 2010) Nuorten naisten kirkkokuoro vierailee Ystadin liepeillä. Numminen 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Vielä virtaa (S) 15.40 Dokumentaristi: Simo Sipola 15.42 Dokumenttiprojekti: Perintönä köyhyys 16.30 Tarinateltta 16.40 Näin tehtiin BBC:n Afrikka-sarja 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Ravisuoran 16 hevosta 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Toisenlaiset frendit 18.45 Avara luonto: Afrikka. 3/5. 10.04 LauantaiSuomi. Kirotut (16) 03.10 Dexter (16) Amerikkalainen draamasarja. 04.20 Älypää-TV Teema 10.00 10.00 12.20 15.15 16.05 17.05 18.25 21.00 21.00 22.35 00.05 Lahjapaketti: Oopperaa Metropolitan: Thais Metropolitan: Carmen Jäämeri 30 päivässä Ruokamatka Mississippi-joella Hakekaa kätilö! (12) Uudenvuoden konsertti Wienistä Teemalauantai: Jayne Mansfield. 20.03 Urheiluradio. Naisten 5 km perinteisellä hiihtotavalla. 18.08 Sekahaku. 08.05 Onnen sävel. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 06.30 YleX Aamu Remix 10.00 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Yle Uutiset 11.02 YleX Himotuimmat 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Vii- Ulmanen. 13.03 Urheisää. 05.52 Aamupala. Zay Harding taivaltaa Alppien yli Ranskan Chamonix?sta Italian kautta Sveitsin Zermattiin. 22.30 Brysselin kone 23.15 Julkinen sana Radio Nova 19.03 Urheiluradio. Ravitulokset. 19.08 Lempimusiikkia. 06.30 Suomi soi. 07.03 Sää. 07.04 Onnen sävel. 07.00 Yle Uutiset. 07.03 Aamusoitto. Juontajana Jari Vesa. 21.00 Musiikin voima: Julia Korkman. LAUANTAI 4.1.2014 TV 1 08.00 Yle Uutiset 08.05 Kiehtova maailma: Amerikan valtatie 66 09.00 Yle Uutiset 09.05 Suomalainen kirjailija: Pentti Holappa 10.00 Yle Uutiset 10.05 Sivilisaation kehto 11.00 Yle Uutiset 11.05 Pisara 11.10 Tohtori Kleistin perhe 12.00 Cornelis ja rakkaus 12.35 Dokumenttiprojekti: Soundbreaker (7) 14.00 Itse asiassa kuultuna: M.A. HS 130. Kooste Innsbruckin osakilpailusta. Kymmenen Uutiset Päivän sää Lotto ja Jokeri MTV Sport Uutiset Hockey Night Extra Wallander: Kuoleman enkeli. 17.00 Haatanen: Lapsuuden historia 23.10 Yle Uutiset ja sää. 05.50 Merisää. 15.00 Radioteatteri esittää: HanL au konloppu 17.00 YleX Toiveet 20.00 YleX Himotuimmat (u) 22.00 Parasta ennen! (u) 00.00 Yöradio Yle Radio Suomi 04.00 Yle Uutiset ja sää. 21.03 Poppikoulu. 14.03 Ajansyntyi. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 14.00 Todellisia tarinoita. (12) 01.00 Smallville (16) 02.00 Rikos ratkaistu 09.30 MasterChef Australia 12.25 Kuppilat kuntoon Ruotsi 13.20 Kuppilat kuntoon Ruotsi 14.10 Rekkakuskit jäällä (7) 15.05 Koti Suomessa 15.35 JIM D: Virvoitusjuomat 16.25 Anthony Bourdain maailmalla 17.15 Kuuluisat kuppilat 17.40 Kuuluisat kuppilat 18.10 Panttilainaamo 18.35 Panttilainaamo 19.05 Huvila & Huussi 20.00 Amerikan kovimmat keräilijät 21.00 Suomen Tulli 22.00 Rekkakuskit jäällä (7) 22.55 Villit nettivideot (12) 23.25 Villit nettivideot (12) 23.55 South Park (12) 00.45 Havaiji 5-0 (12) 01.35 Rajakaupunki Laredo (7) 02.00 Henkka & Niki vs. 15.03 tut levyt. 16.05 22.00 Yle Uutiset ja sää. 06.05 Hartaita säveliä. 09.05 Muistojen bulevardi. 14.30 PopIltahartaus. 17.30 Urheiluilta: Jääkiekkokierros 20.00 Alivaltiosihteerin viikko 20.22 Pressiklubi 20.50 Roman Schatzin Maamme-kirja 21.00 Urheiluilta: Lentopallon MM-karsinta 22.00 Yle Uutiset 22.05 Maailmanpolitiikan arkipäivää. 12.45 Merisää. päivä. (7) 14.00 Middle (7) 14.30 Bestikset (S) 15.00 Kreisiä menoa 15.30 Kreisiä menoa 16.00 Kiinteistöjen kuningas 17.00 Suurperhe Bates 18.00 Masterchef USA 19.00 Uskomaton Mr
SUNNUNTAI 5.1.2014 Grimm Sub klo 23.10 TV 1 08.00 08.05 09.00 09.05 09.45 09.55 10.00 11.00 11.05 11.15 12.05 12.35 13.30 14.00 14.30 15.00 15.05 15.10 15.40 15.42 16.38 16.50 16.55 17.00 17.10 18.00 18.10 18.15 18.45 20.15 20.30 20.45 21.05 21.50 23.45 Yle Uutiset Avara luonto: Afrikka Yle Uutiset Aamusydämellä Näin tehtiin BBC:n Afrikka-sarja Yle Uutiset Peter Jöback, täysin sydämin Yle Uutiset Pieni tarina (7) Tohtori Kleistin perhe Aikamatka Grönlantiin Prisma: Eläinkin voi humaltua Ei aikaa vanheta Toisenlaiset frendit Eino S. 21.55 Suomi tänään. 18.50 Merisää. 05.52 Aamupasta. Siellä Jane saa sydänystävän, jonka roolissa nähdään 11-vuotias Elizabeth Taylor. (114?) (12) SM-liigan viikkomakasiini Big Love (7) Defenders (7) Teema 10.00 Lahjapaketti: Rakkauden huminaa 10.00 Humiseva harju (7) 11.40 Kotiopettajattaren romaani (7) 13.15 Päivien kimallus (S) 14.55 Mariinski II:n avajaisgaala 17.15 Saari (12) 18.00 Kino Klassikko: Enkeleitä Broadwaylla. 12.40 Sunanne Ekman. Jani Rajalin 22.00 Radio Novan yö 51 3. 20.00 Yle Uutiset. Kaupunkifestivaali täytti elokuussa 10 vuotta. Kalle Haatasen ohjelmissa älyllisistäkin asioista on mahdollista puhua kevyesti ja pinnallisista syvällisesti. 09.05 Musiikkia vanhasta Euroo- pala. Pääosissa: Tobey Maguire, Jeff Bridges, Chris Cooper, William H. Macy. MatKalle Nyman. 05.02 Aamupala. nen homokirjallisuus 09.00 Yle Uuti- 05.15 Eväsreppu. Juontajana Veli Kauppinen. 22.10 Yle Live: Lady Gaga. Näyte amerikkalaisen, aina otsikoihin pääsevän, asuja ja olemusta vaihtavan pop-kuningattaren lavameiningistä Lontoon Roundhousessa syyskuussa 2013. 23.00 Yle Live: Katy Perry 23.50 Scott Walker, oman tien kulkija 01.25 Teematieto Muut 08.30 BUU-klubben: Muumilaakson tarinoita 09.00 SVT:n ohjelmaa 14.00 Elokuva: Ronja Ryövärintytär (7) 16.00 Herkkuja: Suklaadippi 16.05 Jälkivääntö 16.45 Hotelli Kultainen mysteeri (S) 16.58 Hotelli Kultainen mysteeri (S) 17.12 Hiiri tuli taloon!: Joululauluja 17.15 Sportmagasinet replay 17.25 Strömsön talkoot 17.55 Yle Nyheter TVnytt 18.00 BUU-klubben: Muumilaakson tarinoita 18.30 Retkikohteena: Hardanger 19.23 Norjaa ristiin rastiin 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.40 Sportnytt 19.50 Norja maahanmuuttajien silmin 20.24 Hjälprock 20.30 Taivaallista menoa 21.00 Elokuva: Kekseliäs kettu (7) 23.00 SVT:n ohjelmaa 11.00 Simpsonit (7) 11.30 Simpsonit (7) 12.00 Simpsonit (7) 12.30 Simpsonit (7) 13.00 Simpsonit (7) 13.30 Simpsonit (7) 14.00 Kiinteistöjen kuningas 15.00 Masterchef USA 15.55 Pomo piilossa 16.55 Salattu sisar (7) 17.55 Valehtelevat viettelijät (7) 18.55 Kurjat kuppilat USA 19.55 Myytinmurtajat 21.00 Operaatio Valkyrie (12) 23.10 Grimm (16) 00.10 Aina vaarassa (12) 01.10 Rikos ratkaistu 08.35 MasterChef Australia 09.30 MasterChef Australia 10.25 Kuppilat kuntoon Ruotsi 12.05 Amerikan kovimmat keräilijät 12.55 Maistuvimmat liikeideat 13.50 Talent USA 15.25 Muuttajat 15.50 Muuttajat 16.15 Rekkakuskit jäällä (7) 17.10 JIM D: Käsittämättömät koneet 18.05 Remontit rahaksi 19.00 Anthony Bourdain maailmalla 20.00 Kuuluisat kuppilat 20.30 Kuuluisat kuppilat 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Roast . Toimittajana Petri Rinne. 18.55 Sunnun17.00 Kristiina Wheeler & Cristal tai-Suomi. 10.00 Juma- 06.04 Aamupala. Mukana Pirkka-Pekka Petelius ja Aake Kalliala. 18.00 Yle Uutiset. Uuden musiikin ratsia 11.00 Yle Uuti- 18.03 Urheiluradio. 12.05 Hienos- tai-Suomi. 19.03 Jazzklubi. Sää. 16.00 Yle Uuti- tai-Suomi. 17.40 06.30 YleX Iltapäivä Remix 10.00 Suomi tänään. 10.00 Yle Uutiset. 12.45 Merion uusinta vuodelta 2012. sää. Toimittajana Veli-Pekka Heino- mittajana Josper Knutas. (The Rum Diary/ USA 2011). Kuvassa Joan Fontaine ja Orson Welles. Jylhää tunteiden paloa CHARLOTTE BRONTËN romaaniklassikko on tihennetty mallikkaasti elokuvaversioksi. Romanttinen melo- ja epookkidraama Kotiopettajattaren romaani (Jane Eyre, 1943) on klassikko myös Hollywood-filmatisointina. 21.00 Jazzklubin kolmas setti. 23.00 Aspekti Radio Nova 10.00 Viikonloppu vapaalla . (Beverly Hills Chihuahua/USA 2008). 21.03 Taustapeili. 20.08 Yöradio Sää. 23.55 Suomi tänään. (Guys and Dolls/USA 1955) Musiikkikomedia newyorkilaisesta pelimiehestä, joka vedonlyönnin vuoksi alkaa piirittää kaunista pelastusarmeijan soturia. Juonikuviossa on kunnon draivi, tarina kulkee tiivistunnelmaisten ja viihdyttävien tähtien alla: on romantiikkaa, suuria salaisuuksia, jännitystä, huumoria ja se pakollinen onnellinen loppu. 12-vuotias Jane Eyre (Peggy Anne Gardner) on herkästi kokeva tyttö (?kummajainen?) ilkeän tädin (Agnes Moorehead) talossa. 12.00 Yle Uutikoja menneeseen SuoHaatane n set ja sää. Dave Uutiset. 13.03 UrheiluYle Uutiset ja sää. (12) Nykyajan ihmeet Yle Uutiset Urheiluruutu Kotikatsomo: Kansan mies (7) Nuori Montalbano (12) Panorama: Syyrian lasten hätä TV 2 07.45 07.46 07.48 07.58 08.22 08.35 09.00 10.00 10.50 MTV 3 Pikku Kakkonen Nimipäiväonnittelu: 5.1. Timppa (S) Vekarat! (S): Vekarat! Sasu (S) Musarullaa! Galaxi Uuden Musiikin Kilpailu Uhanalaisen tiikerin jäljillä 11.40 Teiniäidit 12.10 Orankien seurassa 13.05 Peppi Pitkätossu (S) 13.35 Urheiluviikonloppu 13.40 Ampumahiihdon mc: Miesten yhteislähtö 14.35 Cheerleading SM 15.20 Urheiluviikonloppu 15.40 Suomen Urheilugaala : Backstage 16.25 Urheiluviikonloppu 16.40 Ampumahiihdon mc: Naisten yhteislähtö 17.22 Huipulla: Käännekohtia 17.50 Urheiluviikonloppu 17.55 Leijonien olympiamitalit: 1988 18.53 Urheiluviikonloppu 19.00 Yle Uutiset 19.05 Orangutangien äiti. Tanskalainen Lone Droscher Nielsen on omistanut elämänsä orangutangien suojelulle Borneolla. 20.05 Rankka reissu 20.50 Crickley Hallin salaisuus. 2/3. 19.00 Yle Uutiset ja sää. Snow . 16.00 Yle nen. Revon jatkosota Yle Uutiset Yle News Vielä virtaa (S) Dokumentaristi: Simo Sipola Dokumenttiprojekti: Velkavangit Luonnon ihmeitä Novosti Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Avec Tastula Yle Uutiset Urheiluruutu Luontohetki: Eläintarinoita Hercule Poirot: Kuoleman huvimaja. 19.00 13.00 Yle Uutiset. Tero Liete. 23.10 Yöklassinen. toretkellä vuoden 2013 ekopinnakilpailun voittaja Jukka A. Päästäkseen piireihin kartanonomistaja järjestää prameat kekkerit. Goottilaisessa menossa on kuuluva osansa Bernard Herrmannin näppäriä melodisia koukkuja vilisevällä musiikkiraidalla. Harri-Ilmari Moilanen KOTIOPETTAJATTAREN ROMAANI Yle Teema klo 11.40 Yle Radio Suomi 07.00 Yle Uutiset. Mankiewicz. N: Marlon Brando, Frank Sinatra, Jean Simmons. 20.25 Niki ja Jean, taiteen alkemiaa 21.20 Yle Live: Flow Festival 2013. 05.50 Merisää. 08.05 Kirjakerho: Varhai- Yle Uutiset ja sää. O: Joseph L. 06.30 Aamukahlanpalvelus Oulunkylän kirkosta Hel- villa. Toimittaja Mariklo 21.0 Kansanradio. 17.15 Sunnuntai-Suomi. 11.03 Jake seen Suomeen. Ohjaus: Gary Ross. 03.02 Sekahaku. Samuli Väänänen 18.00 Musaa ja sporttia . Ohjelma 0 nuntai-Suomi. 09.00 Yle Uutiset. 04.02 Euroopan taivaan alla. Yle Puhe 06.00 Yle Uutiset 06.03 Maailmanpolitiikan arkipäivää 06.28 Brysselin kone 07.13 Julkinen sana 08.00 Yle Uutiset 08.05 Puheen Aamun viikko 10.00 Yle Uutiset 10.03 Perheen aika 10.45 Tarinoita lapsille: 11.00 Yle Uutiset 11.02 Perttu Häkkinen 12.00 Puheen Viikonloppu 13.00 Yle Uutiset 13.02 Puheen Viikonloppu 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Viikonloppu 14.20 Hiihdon maailmancup: Tour de ski 15.10 Puheen Viikonloppu 15.40 Hiihdon maailmancup: Tour de ski 16.03 Leikola ja Lähde 17.00 Ali ja Husu 18.00 Politiikkaradion viikko 20.30 Taustapeili 21.00 Kalle Haatanen. 05.00 set ja sää. Aikuisen Janen roolissa Joan Fontaine vaikuttaa ensi tuntumalta hieman yli-ikäiseltä, mutta jatko osoittaa hänet ihanteelliseksi romanttiseksi sankarittareksi. Sankarina jyrähtelee hieman teatraalinen Orson Welles. 21.50 Merisää. Uutiset ja sää. 23.00 Yle Uutiset. 11.00 17.15 Matkoja menneeYle Uutiset. 10.03 Sää. 08.10 telua: Tilataan käsintehty ruumis- 08.05 Sunnuntaiarkku. 14.03 Musiikkia lepopäivän Douglas Quintet Pori Jazzissa. 07.53 SunnunYle Uutiset ja sää. 00.05 Yöradio. radio. muotikatsaus. 18.08 Sää. set 11.02 Aleksi Ruuskanen 13.00 18.09 Kadonneen levyn metsästäYle Uutiset 13.02 YleX Viikonloppu jät. Robert Stevensonin ohjauksen hillitty sävykkyys tasapainottaa mukavasti tarinan melodramaattista sähköisyyttä. Komeassa mustavalkokuvauksessa Brontën visioinnit tuntuvat jylhän tunnevoimaisina. Leena Mattila, Tommi Hoikkala ja Antti Maunu penkovat ysiluokan ja amiksen elämää. Suomeksi puhutun koko perheen seikkailun sankaritar on timantteja kantava Beverly Hillsin hienostopiirien chihuahua Chloe. The Voice of Finland Nelosen uutiset Nelosen sää Elokuva: Minä ja prinssi ? Kuninkaalliset häät. 16.05 Faunin iltapäivä. (S) Mäkihypyn maailmancup Pomo piilossa Kymmenen Uutiset Viikon sää MTV Sport Uutiset Hockey Night Extra C.S.I. 17.00 ruusromua. (Seabiscuit, USA 2003) Tositapahtumiin perustuva, tunteikas tarina legendaarisesta lama-ajan laukkahevosesta, Seabiscuitista. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 17.30 Luontoretki. 04.54 Aamupala. Hänen on sanottu vaikuttaneen myös ohjausratkaisuihin, mutta Welles itse on kiistänyt asian. 06.00 Yle Uutiset. Ihmenappuloiden kerho (S) Beyblade: Beywheelz (7) Angry Birds Toons (S) Tom ja Jerry Putous 5.0 Hännänheiluttajat Seabiscuit . yle.fi / taustapeili 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. Toimittajana Jukka Mik- Yle Uutiset ja sää. 13.00 Riston Valinta. 12.55 Sunnuntai-Suomi. 18.00 Nummelan adventtiseurakunnan jumalanpalvelus. 09.06 Iskelmäradio. 09.55 Helsingin Oulunkylän pala. 22.00 Yle Uutiset 22.05 Mikä maksaa. 21.40 Urheiluradio. 07.50 Merisää. 19.08 KadonJatkot Remix 22.00 Encore 00.00 neen levyn metsästäjät. 08.00 Yle Uutiset ja sää. Sunnuntai-Suomi. 08.30 Radioteatteri esittää: valiouusinta: Kostajan käsi ei vapise Terveiset Kutturasta. 11.00 Horisontti. 07.03 Näistä 04.00 Yle Uutiset ja sää. Samuli Aaltonen 15.00 Radio Nova Classics . 08.45 Sunnun15.55 Yle News. 12.00 soi. 16.05 Rocktoimitta22.00 Yle Uutiset ja sää. 20.09 Lähikuvassa Riki Sorsa. 21.00 Yle Uutiset. Paras ohjelma tähän aikaan tällä kanavalla. 22.05 Levylautakunta. 22.05 Ava- jan iltapäivällinen . Sunnuntaisirkus 19.00 YleX 19.03 Urheiluradio. 15.00 Yle Uutiset. 13.06 Kissankehto. (7) Samaa sukua (7) Menestyksen takana Eläintohtori (7) Afrikan isot kissat Seitsemän Uutiset MTV Sport Uutiset Pulttibois. Ohjaus: Bruce Robinson. Kova kuri jatkuu orpokodissa. 07.00 Yle Uutiset. (The Prince & Me II: The Royal Wedding/USA 2006). Romanttinen draamakomedia tavallisesta opiskelijatytöstä Paigesta (Kam Heskin), joka on päätynyt sattumien kautta Tanskan prinssi Edvardin (Luke Mably) sydämen valituksi. Ohjaus: Catherine Cyran. Keno Elokuva: Rommipäiväkirja. 21.35 Novosti Yle. 08.20 Tienviittoja. amerikkalainen legenda. Miami (16) Amerikkalainen poliisisarja rikospaikkatutkijoista. Valitut (16) Eurojahti Nelonen 05.00 07.50 08.30 09.00 10.00 10.30 11.30 12.00 12.30 13.40 13.50 14.20 14.50 16.45 18.45 18.55 19.00 20.57 21.00 23.30 00.00 01.10 Älypää-TV LIVE: Tiedä ja Voita Jaksa paremmin Huvila & Huussi SM-liigan viikkomakasiini Hurja remontti Amerikkalainen realitysarja. Eläintarhassa tapahtuu Merieläinten pelastajat Koiralle koti (S) Vaaleanpunainen pantteri (S) Suhdekoukerot (S) Suhdekoukerot (S) Elokuva: Beverly Hillsin hienostohauva. Eve hakee epätoivoisesti apua saadakseen yhteyden talossa asuviin aaveisiin.(16) 21.50 Yle Uutiset 21.55 Lentopallon MM-karsinta: Slovakia?Suomi 23.30 The Wire (16) 00.25 Siskonpeti (7) 00.50 Kimmo (12) 06.00 08.00 08.10 08.25 08.50 09.20 09.45 09.50 10.15 10.20 10.50 13.25 14.25 15.30 17.10 19.00 19.10 19.30 20.00 21.00 22.00 22.15 22.20 22.35 22.45 23.40 00.40 Eurojahti Chuggington (S) Maija Mehiläinen (S) Mia ja minä (S) INK . Lavalla esim. Cody ChesnuTT, Rubik, K-X-P ja Aino Venna. Mukana artistien haastatteluja ja muuta Flowpöhinää, mm. 14.00 Yle 20.00 Jazzklubin illan keikka. 09.05 set ja sää. 20.03 Urheiluradio. 23.03 Puheet ja teot ? apinat koulunpenkillä. 12.05 Sunmeen, Terijoella ennen Y le P uhe nuntai-Suomi. 12.06 sotia. Ääni- ratoksi. 15.08 Tähtisumua. 07.04 Suomi singistä. Roseanne Barr (7) 23.20 JIM D Historia: Brad Meltzerin tulkinnat (7) 00.15 Vaihtokauppiaiden kuninkaat 00.40 Mestariampuja RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Kotiopettajattaren romaani on Charlotte Brontën romaanin klassikkoversio kartanoon saapuvasta kotiopettajattaresta. toissapäivänä. 05.21 Aamuset. 06.03 Sää. kirkon kellot kutsuvat. Lahtinen kerYleX too viime vuoden urakastaan. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 14.00 Luontoretki. 15.03 tetty 20.7.2013 Kirjurinluodon Are- Urheiluradio. Luonkola. 10.04 Pop 17.00 Yle Uutiset ja sää. eilen . 08.00 Yle Uuti- pimusiikkia. Toinalla. 04.02 Lemlevyistä en luovu. 15.00 Radioteatterin Suomi
Pääosissa: Whoopi Goldberg, Maggie Smith, Harvey Keitel, Kathy Najimy, Mary Wickes, Wendy Makkena. Ohjaus: Emile Ardolino. Elokuva: Iltasatuja. (Bedtime Stories/USA 2008). Vuonna 2012 perustettu amerikkalaiskombinaatio uustulkitsee erilaisia klassisen musiikin ja popmusiikin suuria teoksia Mozartista Coldplayhin. 18.30 Loppiaisillan piaisen Iskelmäradio. Elli Collan 13.00 Loppiaisaamu . 18.20 Radioteatteri esittää: Maria Jotuni: Huo- Yle Uutiset. Jaana Ahtiainen 23.00 Radio Novan yö. 08.05 Tänään lopdelta 1998. Axel Slanguksen ja Wilho Ilmarin vuonna 1928 ohjaama kotimainen mykkäelokuva. 15.35 Mari Boine . 19.00 Yle Uutiset ja sää. HS 140. jäsenmaa. Latvalehto on kokenut Ruotsiin muuton kaksivuotiaana, paluu Suomeen tapahtui aikuisuuden kynnyksellä. Isän ja pojan automatka suuntautuu Göteborgiin. 19.03 Urheiluradio. 19.06 Metsäradio. 13.03 Urheiluradio. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 08.00 Yle Uutiset Ohjelma on uusinta vuoja sää. 15.08 Tango Suomessa 100 vuotta -juhlakonsertti. 12.05 Tänään lopKlarinettikonsertto. Kain kulttuurinen juurettomuus kulkee punaisena lankana, josta Suomen ja Ruotsin välinen akseli saa elävänä sykkivän sateenkaarimaisen kirjon. Se on parhaimmillaan uutta luovaa kulttuurista rikkautta. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. Phil (12) Nelosen uutiset Nelosen sää Neljän tähden illallinen Matkaoppaat Huippumalli haussa Keno Elokuva: Cheri (12) Anna Puu ja Timo Lassy: Mielentilaa Hannibal (16) Mad Men (7) Amerikkalainen draamasarja. 4D: Maailman lyhyin mies Matkalla kiven sisään Älypää-TV Teema 10.00 Musiikin päivä 10.00 Memphis-musikaali 12.10 Matthew Bournen maailma 13.00 Kausikortti Bonus: Photoptosis 13.20 Säveltäjä Kimmo Hakola Tukkijoella 13.35 Mykkä valo: Tukkijoella. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 16.05 Tango Suomessa 100 vuotta -juhlakonsertti. 14.03 Radio Suomestarit Susanna Mälkki, Hannu Lintu ja Jukka-Pekka Saraste sekä professori Anne Sivuoja-Kauppala. (7) 10.00 Veljesten keittiössä 10.30 Hymy Pyllyyn 11.05 Suunsoittoa ja lisää haleja 11.35 Bensaa suonissa 12.05 Kansallisaarre: Suomen Leijona 12.35 Kansallisaarre: Seitsemän veljestä 13.05 Peppi Pitkätossu (S) 13.35 Hupipätkät (S) 13.45 Orangutangien äiti 14.45 Uuden Musiikin Kilpailu 15.35 McLeodin tyttäret (7) 16.20 Kerrostaloelämää (S) 16.30 Galaxin mestari: Lentismestari 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 McLeodin tyttäret (7) 18.50 Kerrostaloelämää (S) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Teiniäidit 20.00 Tokio Baby (7) 20.30 Pasila (12) 21.00 Love Connection 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Unelmien kolhimat (7) 22.45 Hung (16) 23.15 Teiniäidit 23.45 Game of Thrones (16) 06.00 08.00 08.10 08.25 08.50 09.20 09.45 09.50 10.40 11.10 11.40 12.30 14.00 16.20 17.25 17.55 18.00 18.30 19.00 19.10 19.20 19.30 20.00 21.00 22.00 22.15 22.20 22.30 23.30 00.30 Aamusää Chuggington (S) Maija Mehiläinen (S) Mia ja minä (S) INK . 08.10 Luontoretki. alusta Latviasta tuli euroalu08.20 Tänään loppiaisena. 18.50 Merisää. 18.55 Tänään loppiaisena. 21.00 Radion sinfoniaorkesterin konsertti men musiikkivuosi 2013. 09.55 Tampereen Aleksanterin kirkon kellot kutsuvat. 07.50 Merisynnystä. 21.35 Novosti Yle. Huippukonsertti Miamissa vuonna 2012. Muut 10.00 SVT: Rapport 10.05 SVT:n ohjelmaa 16.50 Ankkalammikosta aavikolle 17.20 Norja maahanmuuttajien silmin 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Vinter Varg 18.30 Luontoretkellä: Talven valoa etsimässä 19.00 Elävä kulttuurimaisema 19.30 Yle Nyheter TVnytt 19.40 Tyhjät pihat, autiot tehtaat 20.30 Taivaallista menoa: Kuoleman tuttuna 21.00 Ilta Annen ja Hannahin kanssa 21.40 Luontotuokio 22.00 Kaalikimulit 22.30 Muutosta putkeen! (12) 23.00 Oddasat 00.05 SVT:n ohjelmaa 09.20 Eastenders (S) 09.55 Lemmen viemää (7) 13.50 Myytinmurtajat 14.55 Suurperhe Bates 15.55 Vauvaonnea (7) 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Miehen puolikkaat (7) 18.30 Suurperhe Bates 19.30 Lähiöunelmia (S) 20.00 Rillit huurussa (S) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Gran Torino (16) 23.10 Lähiöunelmia (S) 23.40 Vaarallinen totuus (16) 00.40 Bones (12) 01.35 Rikos ratkaistu 05.00 Älypää-TV 11.00 Krokotiilimies 11.30 Huippusalaiset reseptit 12.20 Remontit rahaksi 13.15 Vaihtokauppiaiden kuninkaat 13.45 MasterChef Australia 14.45 Anthony Bourdain maailmalla 15.35 Kuuluisat kuppilat 16.00 Kuuluisat kuppilat 16.30 Panttilainaamo 16.55 Panttilainaamo 17.20 Huvila & Huussi 18.15 MasterChef Australia 19.30 Kuppilat kuntoon Ruotsi 20.30 Poliisit (7) 21.00 Leijonan luola USA 22.00 JIM D: Maapallon hullu vuosi (12) 23.00 Havaiji 5-0 (12) 23.50 Trigger Happy TV (7) 00.20 Huipputatuoija haussa 01.10 JIM D: Massiivinen tuho (12) 02.05 Leijonan luola USA 02.55 Bullrun . set. Pohjalaisilla veljeksillä ei ole muita keinoja asioiden hoitoon kuin suora toiminta ja perinteinen pohjanmaalainen uho. 11.03 Leirinuotiolla Anne MatJoht. Lähihistoriaa 1993-2013 11.02 Yle Puheessa Juuso Pekkinen 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Maria Pettersson 14.00 Yle Uutiset 14.03 Yle Puheessa Juuso Pekkinen 15.00 Yle Uutiset 16.00 Yle Uutiset 17.00 Mäkihypyn maailmancup: mäkiviikko 18.50 Radiomafian kohtaamisia 21.00 Maria Pettersson 22.00 Puheen Aamun vieras 23.30 Politiikkaradio Radio Nova 08.00 Loppiaisaamu . 17.15 Mat- 22.00 Yle Uutiset 22.05 Yle Puhe koja menneeseen Suomeen. Darya & Månskensorkesternin lisäksi kuullaan muun muassa Anna Järvistä. Harri-Ilmari Moilanen LAULU KOTI-IKÄVÄSTÄ TV1 klo 20.50 jatkuu. 08.05 Kiveen hakatut: Saima Harmaja. 11.00 Yle Uutisinfoniaorkesterin konserttilavalla. 12.00 Kriikku, klarinetti. 07.04 yhteisen rahan eli euron dio Radio Su Suomi soi. 23.10 Yöklassinen. 07.00 Yle Uutiset. EuroroYle Radio Suomi maani. 18.00 Yle Uutiset. 12.05 Tienviit- musiikin aamuvuoro 11.00 Yle Uutitoja. T: NationalFilmi Oy. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 04.02 Kissankehto. Yle Puhe 06.00 Puheen Aamun parhaat haastattelut 08.05 Puheen Aamun parhaat haastattelut 10.00 Hyviä uutisia Suomesta . 10.04 Rikosko19.03 Radioteatterin valiouusinta: misario Seppo Sillanpää kertoo. 09.00 een 18. Kari Hotakainen on kulkenut pitkän ja kivisen tien yhdeksi Suomen suosituimmista kirjailijoista.00.00 Yle Uutiset ja sää. 21.55 Suomi tänään. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Leevi Madetoja: Sinfonia nro 3 A-duuri. 12.40 singin Musiikkkitalossa 6.12.) 20.30 Tänään loppiaisena. Kuvassa Anna Järvinen & Månskensorkestern. Matka juurille Ruotsiin ohjaustyö Laulu koti-ikävästä (2013) on kelpo dokumentti ja road movie, johon tuovat miellyttävää persoonallista ilmettä monet musiikkiosuudet. 1967 Iijoen törmällä syntynyt muusikko Kai Latvalehto haluaa selvyyttä juuriinsa, ja siitä se lähtee, yhteinen reissu isä-Taunon kanssa vanhoille kotikulmille. 16.00 Yle Uuti- käri 17.00 Yle Uutiset 17.01 Uuden set ja sää. 07.53 Tänään loppiAntti Einari Halonen. klo 19.0 6 aisena. 00.05 Yöradio. 21.03 Taustapeili. Katri Helenan maailmankuva. kaasu pohjassa (S) 03.25 Taksi (S) 03.55 Älypää-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Laulu koti-ikävästä -elokuvaa rytmittävät toisen polven ruotsinsuomalaisten tulkitsemat sävelet. 20.03 Urheiluradio. 09.06 Lopjuva talo, osa 3. Mäkihypyn maailmancup: Bischofshofen. Keski-Euroopan mäkiviikko. Näytteet lukee omi sää. 12.00 set 10.00 Yle Uutiset 10.03 Uuden Yle Uutiset ja sää. 13.00 Klassista kahteen. Supertähti Adam Sandler esittää koko perheen komediaseikkailun pääosassa Skeeter Bronsonia, joka osoittautuu todelliseksi virtuoosiksi iltasatujen kertomisessa. Huikeat kakut Suhdekoukerot (S) Suhdekoukerot (S) Eläintarhassa tapahtuu Dr. Aino ja Mäknaa 15.55 Yle News. Kaupunkifestivaali täytti 10 vuotta. 22.20 Yle Live: Madonna MDNA. Juha Kulmanen esittelee 05.00 Aamupala. 06.30 rasnkalaisen päätoimittaSuomi soi. 11.00 Välilevyjä. 12.10 Asiaohjelma. MAANANTAI 6.1.2014 TV 1 08.00 08.05 09.00 09.05 09.55 10.00 11.00 11.05 12.00 12.50 14.55 15.00 15.05 15.10 15.55 16.50 16.55 17.00 17.08 18.00 18.10 18.30 19.00 19.50 20.00 20.30 20.45 20.50 22.20 23.05 Yle Uutiset Jääkarhun salattu elämä Yle Uutiset Suomalainen kirjailija: Kai Nieminen Yle Uutiset Jumalanpalvelus Yle Uutiset Sydämen asialla (7) Kansansankari: Seela Sella Pohjanmaa. Ile ja Matti 08.00 Yle Uutipereelta. Jean Sibelius: Finlandia. 17.15 Tänään loppiaisena. 17.30 Taustapeili. 20.00 Yle Uutiset. 20.06 Sää. 20.07 Bluesministeri Esa Kuloniemi. 21.00 Yle Uutiset. set. 10.00 Yle Uutimusiikkia. Euroromaani eli kuinka euro syntyi. konsertti Kautokeinossa 16.35 Värttinä 30-vuotisjuhlakonsertti 17.50 Pieni tarina (7) 18.00 The Piano Guys. Lotta Emanuelssonin 12.55 Tänään loppiaisena. 13.00 Yle haastateltavina säveltäjät Magnus Uutiset. 16.05 Faunin iltapäivä. 22.05 Tähtisumua. Päähenkilöiden lisäksi suhdettaan ruotsinsuomalaisuuteen ja suomalaisuuteen pohtivat tapahtumissa monet muutkin. Dokumentissa on mutkaton, vivahteikas ja antoisa ruohonjuuritason näköMIKA RONKAISEN 4 kulma. Samuli Aaltonen 18.00 Loppiaisilta . mainio vuosi (7) Pomo piilossa UK Kauniit ja rohkeat (S) Amerikkalainen saippuasarja Los Angelesin muotimaailmasta. Putous 5.0 Emmerdale (7) Emmerdale (7) Seitsemän Uutiset MTV Sport Uutiset Päivän sää Salatut elämät (7) Mäkihypyn maailmancup. 14.00 set 11.03 Etusivu 13.00 Yle Uutiset Arvolataamo: Yksinäisten tuhat tari- 13.02 YleX Iltapäivä . 21.40 Urheiluradio. 21.50 Merisää. 12.45 Merisää. RSO:n väliaika. 07.03 Sää. O: Pekka Parikka. Vuoden 2014 piaisena. 07.00 Yle Uutijan Gabriel Milesin teosta Metsära set. 10.03 Sää. 18.03 Sekahaku. - Magnus Lindberg: Yle Uutiset ja sää. (Äänitetty Hel- piaisena. 13.06 Lindberg, Olli Virtaperko, Lotta Wen- Radio Suomen musiikkivuosi 2013. näkoski ja Matthew Whittall, kapelli- 14.00 Yle Uutiset. 09.05 Sää. Kari tila 11.48 Tänään loppiaisena. 15.00 Yle Uutiset. K: Antti Tuuri & Pekka Parikka. 03.02 Levylautakunta. 09.00 Yle Uutiset. Kooste Bischofshofenin osakilpailusta.Selostaja Jani Uotila, kommentaattori Toni Nieminen. Panttivangit (16) Kymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset Rizzoli & Isles (12) Vihjeet hukassa (12) Louie (12) Nelonen 05.00 07.00 08.00 08.10 08.20 08.50 10.20 10.50 11.05 13.10 15.15 16.15 16.45 17.15 17.45 18.45 18.55 19.00 19.30 20.00 20.57 21.00 22.50 22.55 23.50 00.50 01.45 02.40 Älypää-TV Onnea matkaan, Charlie! Inspector Cartoons (S) Inspector Cartoons (7) Shake It Up (S) Amerikkalainen komediasarja. Eläinten ABC Eläintarhassa tapahtuu Vaaleanpunainen pantteri (S) Elokuva: Nunnia ja konnia. 10.00 Tuo- 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX masmessu Aleksanterin kirkosta Tam- Aamu . Ihmenappuloiden kerho (S) Beyblade: Beywheelz Putous 5.0 Tunteita ja tuoksuja (7) Amerikkalainen saippuasarja. Jamie Oliverin helpot herkut Jamie Oliverin helpot herkut Lääkärit Flamingojen mysteeri A Good Year . 15.03 Urheiluradio. 22.57 Suomi tänään. 09.05 Kauneimmat joulululaulut vielä kerYleX ran. Jean Sibelius: Aallottaret. 23.00 Yle Uutiset. Tämä ulkokonsertti on kuvattu yhtyeen kotiseudulla Utahissa syyskuussa 2012. 19.00 Kvartetin synty 20.00 Quartet-lab: konsertti. Viulistit Patricia Kopatchinskaja ja Pekka Kuusisto, alttoviulisti Lilli Maijala ja sellisti Pieter Wispelway ovat yhdessä quartet-lab. Konsertin ohjelmassa on Mozartia, Britteniä ja George Crumbia. 21.20 Yle Live: Flow Festival 2013. 22.05 Epookki: Onnellista asua Tuusulanjärvellä. Jukka-Pekka Saraste, sol. musiikin iltavuoro 19.00 YleX Jatkot 17.00 Yle Uutiset ja sää. 23.03 Marko Gustafssonin vieraana Kari Hotakainen. 07.03 Loppiaisaamun musiikkia. Tämän dokumentti todistaa luontevasti kerrassaan upeilla musiikkiesityksillä. (U) (7) Pisara Yle Uutiset Yle News Välimeren salaisuudet Pohjoisen kansat Novosti Yle Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Sydämen asialla (7) Yle Uutiset Muybridge (S) Uutisvuoto Prisma: Elämän ja kuoleman kysymys Nykyajan ihmeet Panorama: Halvan vaatteen kallis hinta Yle Uutiset Urheiluruutu Dokumenttiprojekti: Laulu koti-ikävästä (S) Kotikatsomo: Kansan mies (7) Yön selässä Mad Men Nelonen klo 23.50 TV 2 MTV 3 06.50 Pikku Kakkonen: Jyrkin ja Neposen aamu 07.26 Oiva-nallen oivallukset 07.36 Numeroarkku 07.45 Isokissa ja Pikkukisu (S) 07.55 Franklin ja ystävät (S) 08.17 Musarullaa! 08.40 Hauskat ötökät (S) 09.07 Kissa puussa (S) 09.17 Petteri Kaniini (S) 09.30 Mahtuuko luudalle mukaan. 18.00 23.02 Encore 00.00 Yöradio Eurooppalaisia puheenvuoroja. (Sister Act/ USA 1992). (Suomi 1988, 123?). 10.40 Kostajan käsi ei vapise 20.00 Radion Tänään loppiaisena. Niissä suomalainen tango on saanut myös sanoitusten osalta nuoremman polven ruotsinsuomalaisista verrattomat tulkit. 17.00 Yle Uutiset ja sää
Aino ja Mäkkäri 17.00 Yle olet tehnyt. Janne teen. 19.06 Elämänmenoa: mokaaminen tekee 23.10 Yöklassinen. hyvää 0203-17600. John Belushi. dio. 21.40 Urheiluradio. Millaisia ilmenemismuotoja se sai Pariisissa. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 17.20 KirjaRadio Su Uutiset. 17.30 Tauskia. 00.00 Yle Uutiset ja sää. N: Tom Berenger, Willem Dafoe, Charlie Sheen, Forest Whitaker. Love Connection 06.00 Aamusää 07.55 Jamie Oliverin helpot herkut 08.25 Kirjapiiri 08.55 Sydänmailla (7) 09.45 Mitä tänään syötäisiin? 09.50 Tunteita ja tuoksuja (7) Amerikkalainen saippuasarja Genoa Cityn ihmisistä. 10.40 Emmerdale (7) 11.10 Emmerdale (7) 11.40 Lääkärit 14.00 Alueellinen sääennuste 14.05 Grand Designs ? unelma-asunnot 15.10 Mitä tänään syötäisiin? 15.15 Amerikan ykkösperhe 15.45 Amerikan ykkösperhe 16.15 Pomo piilossa 17.15 Uutiset 17.20 Suomen ja maailman sää 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) 18.30 Emmerdale (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Pientä pintaremonttia 21.00 Kohde (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Kosketus. Vieraana on puhekouluttaja ja retoriikan asiantuntija Antti Mustakallio. 19.00 Yle UutiÄlä kysele. 03.15 Taustapeili. 18.30 Hartaita säveliä. set ja sää. 23.00 Yle Uutiset. 10.05 Sari 07.50 Merisää. 13.00 Klassista kah- Ajantasa. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 10.03 Tiedeykkönen. 09.05 Urheilutelause. 15.55 dio. 18.03 Poplaari. 10.00 Yle Uutiset. Osaavana kässärimiehenä hän kuitenkin koko ajan jäntevöittää kerrontaa. Sotafilmeissä tahtovat usein olla tylsimpiä toimintaosuudet, kiinnostavin tapahtuu taistelujen ulkopuolella. 10.55 Pikkujuttu. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 15.05 Kultakuume. Platoonissa nämä puolet ovat balanssissa. 21.35 Novosti Yle. 13.00 Yle set ja sää. 16.00 Yle Uuti12.15 Maakuntaradio. set ja sää. Toimittajana Maija Salminen. Musiikkia mykkäelokuviin 22.00 Yle yle.fi /taustapeili 18.00 Yle UutiUutiset ja sää. 21.55 Suomi tänään. 20.30 Harri Tuomisen maailman- tapeili. 08.00 Yle Uutiset ja sää. Päivän kansanedustajaremix. 10.20 Musiikkia. 12.15 taradio. 12.55 iltapäivä. Monista viihdemaailman tähdistä on tullut kokonaisen sukupolven idoleita, mutta loistava ura on äkisti päättynyt kuolemaan. Amerikkalaisnäyttelijä John Belushin lento katkesi vain 33-vuotiaana. Elävä arkisto: Aila Meriluoto 90 vuotta Toisen tasavallan kulttuurikasvoja. O: Matti Kassila. N: Kalle Viherpuu, Eila Peitsalo. 17.00 Yle Uutiset ja ja sää. 20.06 Sää. 20.07 Kantritohtorin juurihoitoa. Roseanne Barr (7) 00.55 JIM D: Metsien miehet (7) 01.45 Leijonan luola USA 02.40 Rajakaupunki Laredo (7) 03.05 Taksi (S) RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Platoon . 23.30 Politiikkaradio. 19.00 Yle Uutiset Maakuntaradio. 22.30 Kamarimusiikkia. 19.03 Kaiken maailman musiik- sää. 21.50 Merisää. 09.05 Muistojen bule- Urheiluradio. 06.15 Aamuhartaus. 1/4. T: BBC. Pieni tarina (7) Historia: Liian nuori kuolemaan. 08.17 Maakuntaradio. Klassikkoparatiisi. (S) 14.05 Sivilisaation kehto 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Oddasat 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Kaksi merten valtakuntaa 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.25 Yle Uutiset sää 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Agatha Christien arvoitus 20.00 Pelastetaan duunit 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Downton Abbey (12) 23.00 Yle Uutiset 23.05 Neiti Marple: Koston jumalattarena (12) 00.40 Prisma: Elämän ja kuoleman kysymys TV 2 06.50 09.00 10.26 10.50 11.05 11.35 12.05 12.35 13.05 13.40 14.10 15.05 15.35 16.20 16.30 16.31 16.38 16.44 17.00 18.00 18.02 18.50 19.00 19.10 19.16 19.20 19.30 20.20 20.30 20.53 21.00 21.50 22.00 22.05 00.00 MTV 3 Pikku Kakkonen Kilot kuriin koulussa Ulkosaarilla Oddasat Tuntematon Norja Silikonisukupolvi Kansallisaarre: Seitsemän veljestä Kansallisaarre: Kolin kansallismaisema Tanskalainen maajussi Värikästä hääloistoa Kotini Gibraltar Teiniäidit McLeodin tyttäret (7) Kerrostaloelämää (S) Tumpelot Pok ja Mok (7) Viidakkojytä (7) Martine (7) Pikku Kakkonen Yle Uutiset minuutissa McLeodin tyttäret (7) Kerrostaloelämää (S) Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset Urheiluruutu Yle Uutiset Suora linja Karhuperheeni ja minä Hupipätkät (S) Pasila (12) Kerrostaloelämää (S) Ajankohtainen kakkonen Yle Uutiset Urheiluruutu Platoon . (Touch, Yhdysvallat) Syytetty. Martin kertoo kaiken luotettavan tuntuiselle rikosetsivälle. Juttu menee kuitenkin pahasti pieleen, kun Aster Corps päättää sekoittaa pakkaa. Minkälaisia mokia YleX Aamu . Äänessä Juha Rehula (kesk), Aino-Kaisa Pekonen (vas), Paula Risikko (kok) ja Kristiina Salonen (sdp). Toimittaja Tapio Pajunen. Radio Nova 06.00 Enbuske & Linnanahde Crew . 18.00 Romano set. 11.00 Urheiluradio. Pariisi. 1890-luvulla syntynyt art noveau -tyylisuunta vaikutti etenkin arkkitehtuurissa ja taideteollisessa muotoilussa aina ensimmäisen maailmansodan alkuun. 15.00 mirits. 07.15 Yle Uutiset. (Platoon/USA 1986) Neljällä Oscarilla palkittu Oliver Stonen elokuva vapaaehtoisena Vietnamiin lähteneen nuoren sotilaan eloonjäämiskamppailusta. 08.15 10.45 Yle Radio 1 uudistuu. (1978) Tapaamme Aila Meriluodon kesämaisemissaan Pieksämäen Takaniemessä. Ailan aika. (S) Aila Meriluoto: Lasimaalaus. 10.00 Yle Uutiset. Tapahtumat sijoittuvat sodan käännevuosiin 1967 ja 1968. Stone kuvaa viidakon piinat alussa pintarealistisen näppäilyn merkeissä. TIISTAI 7.1.2014 Sydänmailla MTV3 klo 08.55 TV 1 05.55 Aikamatka Grönlantiin 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Luontohetki: Eläintarinoita 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Paikan kertomaa: Ruissalon huvilat 11.00 Yle Uutiset 11.05 Jumalanpalvelus 12.10 Kansansankari: Esko Roine 12.50 Isäntä soittaa hanuria. (Suomi 1949, 72?) Tatu Pekkarisen romaaniin perustuva elokuva maalaiskylästä, jonka elämä menee sekaisin, kun kylään saapuvat samanaikaisesti tivoli ja uusi kanttori. 17.20 Urheiluradio. Vieraana näyttelijä Kati Outimusiikkiohjelma. Studiossa ovat myötätuntoterapiaan erikoistunut Suvi Laukkanen ja elämän moniosaaja Eila Sarin. 19.03 Urheiluradio. 06.25 Aamusoitto. Charlie Sheen näyttelee Stonen alter egoa eli päähenkilöä ja toimii myös elokuvan kertojana. 11.00 Yle Uutiset. Miten ne ovat vaikuttaneet elämääsi. 07.53 MaakuntaraHelinin haastattelu. 06.05 Hartaita säveliä. 12.00 Turun tuomiokirkon radio. 09.10 Sää. (1951) Anna Mutanen laulaa Yrjö Niemen säestäessä uruilla Tauno Marttisen Aila Meriluodon runoon ?Lasimaalaus. Toimit- tajana Minna Korhonen. 1/3. 14.00 Radion sinfoniaorkes- Reinikainen lukee Riikka Ala-Harteri konserttilavalla. 23.57 Suomi tänään. 22.05 Rocktoimittajan iltapäivällinen . 09.00 radio. 14.03 Ajantasa. säveltämän teoksen. Muut 07.25 SVT:n ohjelmaa 16.55 Huone hienoksi 17.25 Taivaallista menoa: Kuoleman tuttuna 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Mysteeritoimisto 18.30 Ilmastohemmot 19.00 Elävä kulttuurimaisema 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Nettihuijarin paratiisi. Tanskan suurimman nettihuijauksen tekijä on paitsi petkuttanut ihmisiltä rahaa myös uhkaillut heidän henkeään. Nyt hän oleskelee Aasian miellyttävässä ilmastossa, ja poliisi on voimaton. Vai onko. 14.00 Yle Uutilematon. Tero Liete. 15.05 Maakuntarateri esittää: Maria Jotuni: Huojuva talo, osa 4. 11.03 Maakuntaraset. Vietnam-traumojen tuuletus, tuskin vähiten Stonen omien kokemusten takia. Willem Dafoe vakuuttaa illuusiottomana omantunnon sotilaana. 08.00 Yle Uuti- 05.00 Aamupala. Ile Jokinen ja Elina Viitanen 18.00 Illallinen . Niihin verrattuna Platoon on jotenkin ?rehellisempi. 07.17 Maakuntaradio. vardi. 16.15 Faunin E lämän12.45 Merisää. 21.03 Päivä tunnissa. 11.57 Päivän mie- 09.00 Yle Uutiset. 08.15 Ykkösaamu. 21.00 Yle Uutiset. 18.20 RadioteatYle Uutiset. 21.15 Filmiryhmä: nen. 18.50 Merisää. teri esittää: Hanhen selästä, osa 117: 18.55 Suomi tänään. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 12.00 Yle Uutiset ja sää. Yle News. Moka on mahdollisuus, vaikka se hävettää ja harmittaa. YleX Jos ei uskalla epäonnistua, ei myös06.30 Yle Uutiset Uutiset 06.31 kään opi eikä kehity. 17.00 Yle Uutim enoa Suomi tänään. 07.45 Hartaita säveliä. 07.50 Aamuhartaus. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori ? Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . dio. Kerro tai kysy neuvoa. 13.03 Urheikerhon viikon kirja: Marko omi luradio. Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva. Uusinta. 06.56 Päivän mietelause. pannu kuumana 18.30 MasterChef Australia 19.30 Kuppilat kuntoon Ruotsi 20.30 Poliisit (7) 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Poliisit (7) 22.30 Australian rajalla (S) 23.00 Eriskummalliset rikokset 23.35 Roast . Tämän ja karskin arpinaamakessun (Tom Berenger) mittelö sinetöi julmalla tavalla päähenkilön mietteet ?vihollisesta sisällämme?. Platoon palkittiin neljällä Oscarilla, muun muassa vuoden parhaana elokuvana. Harri-Ilmari Moilanen PLATOON . 13.06 Maakunklo 19.0 Kilpi ja rikosromaani Kuo6 taradio. (12) 23.35 Kallista kipua (12) 00.35 Luuserit (12) 01.05 Eurojahti Nelonen 05.00 Älypää-TV 07.00 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen (S) animaatiosarja. 07.30 Disney esittää: Kim Possible (7) 07.55 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 08.00 Chuckin ja ystävien seikkailut (S) 08.15 Shake It Up (S) 08.45 Eläintarhojen elämää Australialainen sarja. 09.20 Eläinten ABC 09.50 Eläinten ABC 10.20 Eläinten ABC 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita 13.20 Kauneusleikkaukseen vai ei? 13.55 Pikakurssi kodinostoon Kanadalais-amerikkalainen sarja. 14.25 Huippukokki lähtee maalle 15.00 Vaaleanpunainen pantteri (S) 15.10 Huikeat kakut 16.10 Supernanny (S) 17.15 Matkaoppaat 17.45 Dr. NUORET SOTILAAT TV2 klo 22.05 Uutiset 17.01 Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX Jatkot 22.00 Yle Uutiset 22.05 Yle Puhe 23.02 Encore 00.00 Yöradio 06.00 Yle Uutiset. nuoret sotilaat. Phil (S) 18.45 Vaaleanpunainen pantteri (S) 18.50 Vaaleanpunainen pantteri (S) 19.00 Neljän tähden illallinen 19.30 Matkaoppaat 20.00 Huvila & Huussi 20.57 Keno 21.00 Holmes NYC (12) 22.00 NCIS Rikostutkijat (12) 23.00 Californication (16) 23.35 Start! 00.05 Holmes NYC (12) 01.00 NCIS Rikostutkijat (12) 01.55 Matkalla kiven sisään (12) 02.50 Älypää-TV Teema 17.00 17.55 18.00 18.50 19.00 19.45 20.00 20.50 21.00 21.55 21.55 22.20 23.20 Adonis Tyylin alkulähteillä Pyhimys (12) Pieni tarina (7) Saari (12) Avaruuskansiot Art nouveau aikansa peilinä. 15.00 Yle Uuti- jan kirjoittamia Pikkujuttuja. 07.15 Yle Radio Suomi Aamusoitto. 06.30 Maakuntaset ja sää. 20.03 Urheiluradio. Päivä tunnissa summaa ja taustoittaa päivän uutisia ja puheenaiheita. 20.00 Yle Uutiset. 04.02 Bluesministeri Esa Kuloniemi. Yle Puhe 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Perttu Häkkinen 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Perttu Häkkinen. Mielensä pahoittaminen. Henkilökuvat vakuuttavat aitoudellaan, taistelujaksojen väkivaltaisuus on kovaa ja todenmakuista. Jälkimmäinen piirre on Platoonissa aivan toista luokkaa kuin ylistetyissä Vietnamklassikoissa Kauriinmetsästäjä tai Ilmestyskirja. Yle Uutiset ja sää. 00.05 Yöradio. 20.30 Eurooppa pinteessä 20.55 Norjaa ristiin rastiin 21.00 Urheilevat norjalaiset 21.30 Grotesco (12) 21.58 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Kansijuttu (12) 22.40 Oddasat 23.00 SVT:n ohjelmaa 09.55 Lemmen viemää 13.50 Myytinmurtajat 14.55 Farm Kings 15.55 Vauvaonnea 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Miehen puolikkaat (7) 18.30 Dieetit vaihtoon! 19.30 Mutsi (7) 20.00 Rillit huurussa (S) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Kurjat kuppilat USA 22.00 Sleepy Hollow (16) 23.00 Mutsi (7) 23.30 Nikita (16) 00.30 Bones (12) 01.25 Southland (16) 11.15 Krokotiilimies 11.45 Start! 12.15 Lentokenttä 12.45 JIM D: Virvoitusjuomat 13.35 Remontit rahaksi 14.30 MasterChef Australia 15.45 Leijonan luola USA 16.40 Kuppilat kuntoon Ruotsi 17.35 Gordon Ramsay . Elli Collan 22.00 Radio Novan yö 53 5. 16.00 Yle Uutiset ja sää. nuoret sotilaat on neljällä Oscarilla palkittu Oliver Stonen elokuva vapaaehtoisena Vietnamiin lähteneen nuoren sotilaan eloonjäämiskamppailusta. Vaikuttava sotafilmi PLATOON . Nyt. NUORET SOTILAAT (Platoon, 1986) pohjautuu kirjoittaja-ohjaaja Oliver Stonen omiin Vietnam-kokemuksiin. (1994) Henkilökuva Aila Meriluodosta. 16.15 18.50 Iltahartaus. Ile ja Matti 10.00 Yle Uutiset 10.03 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Iltapäivä . 09.11 Maakunkello lyö 12. 22.05 Radioteat- set. 23.02 Päivä tunnissa
12.00 Turun tuo19.00 YleX Jatkot 22.00 Yle miokirkon kello lyö 12. pannu kuumana 18.25 MasterChef Australia 19.30 Kuppilat kuntoon Ruotsi 20.30 Poliisit (7) 21.00 Villit nettivideot (16) 21.30 Villit nettivideot (12) 22.00 Poliisit (7) 22.30 Arman ja viimeinen ristiretki (7) 23.00 Arman ja viimeinen ristiretki (12) 23.30 Gene Simmonsin sukukalleudet (S) 00.00 Appivanhemmilla kylässä (7) 00.30 JIM D: Metsien miehet (7) 01.20 Leijonan luola USA 02.10 Taksi (S) RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Mikä oli syy Hitlerin karismaattiseen vetovoimaan. 12.45 Merisää. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 16.15 Maakuntaradio. 10.00 Yle Uutiset. 10.03 Uuden musiikin aamu10.05 Brysselin kone. 16.00 Yle Uutiset ja sää. Komedia professorista, joka alkaa esiintyä satamatyöläisenä tutustuakseen työmiehen arkeen. jäsenmaa. rajamailla (12) 00.40 Eurojahti Nelonen 05.00 Älypää-TV 07.00 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen (S) 07.30 Disney esittää: Kim Possible (7) 07.55 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 08.00 Chuckin ja ystävien seikkailut (S) 08.15 Shake It Up (S) Amerikkalainen komediasarja. 08.45 Huippukokki lähtee maalle 09.20 Supernannyn paluu (7) Amerikkalainen sarja. 09.50 Kauneusleikkaukseen vai ei? 10.20 Pikakurssi kodinostoon 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita 13.20 Kauneusleikkaukseen vai ei? 13.55 Pikakurssi kodinostoon 14.25 Huippukokki lähtee maalle 15.00 Vaaleanpunainen pantteri (S) 15.10 Huikeat kakut 16.10 Supernanny (S) 17.15 Matkaoppaat 17.45 Dr. 21.55 Suomi tänään. 12.00 Yle Uutiset ja sää. 20.07 Café Tropical. 06.25 Aamusoitto. Haastateltavina ovat lääkäri Abdelghani Maiche, tutkijat Karem Maiche ja Tuomo Melasuo sekä suurlähettiläs Hannele Voionmaa. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 23.37 Metsää ja luontoa. 00.00 Yle Uutiset ja sää. Perhe Keinonen. 17.45 Tekijä: kuvataiteilija Pilvi Takala 18.20 Radioteatteri esittää: Maria Jotuni: Huojuva talo, osa 5. Kun pokeriammattilainen löytyy murhattuna, jäljet johtavat erään pokeriturnauksen tapahtumiin. 13.03 Urheiluradio. 19.06 Luontomatkailijan Suomi 0203-17600. 20.00 Yle Uutiset. 16.15 Faunin iltapäivä. O: Charlie Kaufman. N: Philip Seymour Hoffman, Catherine Keener, Samantha Morton. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 14.00 Yle Uutiset. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori ? Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . 22.05 Uudenkansanmusiikki. 06.30 Maakuntaradio. 15.00 Yle Uutiset. Ile ja Matti 10.00 Yle Uutiset jen bulevardi. O: Matti Kassila. 21.00 Yle Uutiset. Hän maalaili joukoilleen ruusuisia tulevaisuudennäkymiä, ja aluksi sota tuntui sujuvan Hitlerin suunnitelmien mukaan. 10.50 Luontom at11.03 Etusivu 13.00 Yle Kuuluttajan vieras: toikailijan S uomi Uutiset 13.02 YleX Iltamittaja Ari-Pekka SirR adio Suo päivä . Euroromaani eli kuinka euro syntyi. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Viikon säveltäjävieraana Kirmo Lintinen. - Toimittajana Karoliina Vesa. Ohjaus Polly Watkins/Australia 21.00 Jäämeri 30 päivässä. Osa 2/10: Vienanmeri, Solovetski. Minisarja. 1/2. 11.03 Maakuntaradio. 15.05 Maakuntaradio. 23.10 Yöklassinen. 06.00 Yle Uutiset. 08.15 Urheiluradio. (12) Muut 07.25 SVT:n ohjelmaa 15.25 Ampumahiihdon mc: Naisten viesti 17.00 Ilmastohemmot 17.30 Eurooppa pinteessä 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Palomies Sam 18.30 Tonttupartio Red Caps (S) 18.55 Pingviinipuuhia (S) 18.57 Pingviinipuuhia (S) 19.00 Elävä kulttuurimaisema 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Sydänystävät 20.30 Unelmien puutarhat 21.00 Neiti Frimanin taistelu (7) 21.58 Yle Nyheter TVnytt 22.00 Murha Sandhamnissa (12) 22.45 Oddasat 23.00 Lopun alku (16) 23.36 Lopun alku (16) 00.16 Lopun alku (16) 00.50 Lopun alku (16) 01.26 Lopun alku (16) 03.00 SVT:n ohjelmaa 09.20 Eastenders (S) 09.55 Lemmen viemää (7) 13.50 Myytinmurtajat 14.55 Farm Kings 15.55 Vauvaonnea (7) 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Miehen puolikkaat (7) 18.30 Kurjat kuppilat USA 19.30 Isän tyttö (S) 20.00 Simpsonit (7) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Muodin huipulle 22.00 Viikingit (12) 23.00 Isän tyttö (S) 23.30 Vampyyripäiväkirjat (12) 00.30 Bones (12) 01.25 Rikos ratkaistu 11.30 Krokotiilimies 12.00 Start! 12.30 Lentokenttä 13.00 Mahdoton illallinen 13.50 Maistuvimmat liikeideat 14.45 MasterChef Australia 15.40 Leijonan luola USA 16.35 Kuppilat kuntoon Ruotsi 17.30 Gordon Ramsay . Ravisuoran ennakko. 20.06 Sää. 11.00 Yle Uutiset. 22.05 Ajassa soi. Suurrikosyksikkö saa tutkittavakseen kunto-ohjaajan raa?an murhan. Mikä sai heidät seuraamaan Hitleriä? HISTORIA: HITLERIN SYNKKÄ KARISMA TV1 klo 19.00 Vuoden 2014 alusta Latviasta tuli euroalueen 18. Miksi saksalainen älymystö auttoi Hitleriä valtaan, vaikka tiesivät hänen väkivaltaisen luonteensa? Miksi kansa ihaili häntä ja yritti innokkaasti täyttää hänen toiveensa. 11.00 Uudet levyt. mi klo 18.0 17.00 Yle Uutiset 17.01 11.57 Päivän miete3 Uuden musiikin iltavuoro lause. Millainen haaste on toteuttaa Barcelonan kuuluisin rakennus, Sagrada Familia -kirkko Gaudin suunnitelmien mukaisesti. 21.03 Päivä tunnissa. KESKIVIIKKO 8.1.2014 TV 1 05.55 06.25 09.30 10.00 10.50 11.00 12.30 13.00 14.20 15.00 15.05 15.10 15.15 16.00 16.50 16.55 17.00 17.08 18.00 18.22 18.25 18.30 19.00 19.50 20.00 20.30 20.55 21.05 21.55 22.00 22.55 23.00 Puoli seitsemän Ylen aamu-tv Pelastetaan duunit Sydämen asialla (7) Paikan kertomaa: Pelastusarmeijan Temppeli Yle Uutiset Pelastetaan duunit Professori Masa. Phil (7) 18.45 Vaaleanpunainen pantteri (S) 18.50 Vaaleanpunainen pantteri (S) 19.00 Neljän tähden illallinen 19.30 Matkaoppaat 20.00 Himohamstraajat (S) 20.57 Keno 21.00 Under the Dome (12) Amerikkalainen draamasarja. 22.00 Hyvät ja huonot uutiset 23.00 Dexter (16) 00.00 4D: Maailman lyhyin mies (7) 01.00 Matkalla kiven sisään 01.55 Älypää-TV Teema 17.00 Tiededokumentti: Geneettinen koodimme 17.50 Pieni tarina (7) 18.00 Pyhimys. 21.45 Eurooppalaisia puheenvuoroja. (S) Aamusydämellä Yle Uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa Avara luonto: Afrikka Novosti Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Sydämen asialla (7) Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Puoli seitsemän Historia: Hitlerin synkkä karisma Maailman matkailuaarteet Pelastetaan duunit Yle Uutiset Urheiluruutu A-studio Keskiviikon ravisuora The Hour (12) Yle Uutiset Ulkolinja: Kasvot Syyrian sodalle (16) Hyvät ja huonot uutiset Nelonen klo 22.00 TV 2 06.50 09.00 09.30 09.40 09.50 10.00 10.10 10.20 10.30 10.40 10.50 12.35 13.05 13.35 14.15 15.05 15.35 16.20 16.30 17.00 18.00 18.02 18.50 19.00 19.10 19.16 19.20 19.30 20.20 20.30 20.55 21.50 22.00 22.05 MTV 3 Pikku Kakkonen Elämäni eläimet Yle Uutiset Uusimaa Yle Uutiset KaakkoisSuomi Yle Uutiset LounaisSuomi Yle Uutiset Häme Yle Uutiset Keski-Suomi Yle Uutiset Itä-Suomi Yle Uutiset Pohjanmaa Yle Uutiset PohjoisSuomi Oddasat Kansallisaarre: Kansallispuku Hymy Pyllyyn Makuja saaristosta Ajankohtainen kakkonen Luontoretkellä: Maria ? metsästäjä McLeodin tyttäret (7) Kerrostaloelämää (S) Galaxi Pikku Kakkonen Yle Uutiset minuutissa McLeodin tyttäret (7) Kerrostaloelämää (S) Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset Urheiluruutu Yle Uutiset Suora linja Uhanalaisen tiikerin jäljillä Kerrostaloelämää (S) Pasila (12) Lopun alku. Walesilaislääkäri kutsuu Pyhimyksen apuun, sillä kammottavat otukset ovat hyökänneet seudun asukkaiden kimppuun (12) 18.50 Pieni tarina (7) 19.00 Rakkautta Berliinin muurin varjossa (12) 19.50 Pieni tarina (7) 20.00 Gaudin Sagrada Familia. Antoni Gaudille kivikin oli nestemäistä, kaikkiin hänen visioihinsa muotoutuvaa. 06.15 Aamuhartaus. 07.00 Yle Uutiset ja sää. (12) Yle Uutiset Urheiluruutu #lovemilla (12) 06.00 Aamusää 07.55 Jamie Oliverin helpot herkut 08.25 Kirjapiiri 08.55 Sydänmailla (S) 09.45 Mitä tänään syötäisiin? 09.50 Tunteita ja tuoksuja (7) 10.40 Emmerdale (S) 11.10 Emmerdale (S) 11.40 Lääkärit 14.00 Alueellinen sääennuste 14.05 Pomo piilossa UK 15.10 Mitä tänään syötäisiin? 15.15 Perhe 2.0 (S) 15.45 Perhe 2.0 (S) 16.15 Kaappaus keittiössä 17.15 Uutiset 17.20 Suomen ja maailman sää 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) 18.30 Emmerdale (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (S) 20.00 Erilaiset äidit. 03.40 Luontoretki. 04.02 Kantritohtorin juurihoitoa. Yle Puhe 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Jenni Pääskysaari 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Jenni Pääskysaari 23.02 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio Radio Nova 06.00 Enbuske & Linnanahde Crew . 09.05 Urheiluradio. 13.00 Yle Uutiset. 08.00 Yle YleX Uutiset ja sää. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Lars Karlssonin 60-vuotissävellyskonsertti. Yle Uutiset 22.05 Yle Puhe 23.02 Uutiset ja sää. 23.00 Yle Uutiset. Ile Jokinen ja Elina Viitanen 18.00 Illallinen . 07.15 Aamusoitto. 07.53 Maakuntaradio. 07.15 Urheiluradio. Hänellä ei ollut ystäviä, hän oli mahdoton keskustelukumppani ja täynnä vihaa. Monet saksalaiset eivät halunneet sotaa, mutta Hitler onnistui manipuloimaan kuulijoitaan uskomaan johtajaansa HITLER OLI 6 ja sodan oikeutukseen. (Major Crimes, Yhdysvallat) Ennen ja jälkeen. 18.00 Yle Uutiset. Aino ja Mäkkäri viö. Raskaus yllätti ja mullisti 18-vuotiaan Natalien elämän. 21.00 C.S.I. Janne Reinikainen lukee Riikka Ala-Harjan kirjoittamia Pikkujuttuja. 06.56 Päivän mietelause. Vaikka Hitlerin karisma alkoi rakoilla sotaonnen kääntyessä, hän onnistui silti pysymään vallassa, kunnes Neuvostoliiton joukot saapuivat Berliiniin. Kolmeosaisessa dokumentissa käydään läpi Hitlerin uran kannalta keskeisiä hetkiä sekä sitä, miten hän johti alaisiaan. O: Heikki Kujanpää. 13.00 Klassista kahteen. 14.00 Kantapöytä. 18.03 Luontomatkailijan Suomi 0203-17600. Kotimaan luontomatkailusta ja hyvistä talvikohteista kuuntelijoiden kanssa keskustelee toimittaja-kirjailija Veikko Neuvonen, juontajina ovat Markus Turunen ja Asko Hauta-aho. 23.03 Kansanradio. Algerian kahlittu sananvapaus Encore 00.00 Yöradio avautuu vähitellen. Oheisesta maalauksesta tehdyt painokuvat koristivat monien saksalaistoimistojen seiniä. Miten Hitler sai kansan syttymään? eittämättä poikkeusyksilö, joka onnistui saamaan miljoonat saksalaiset kannalleen ja tielle kohti tuhoa. 12.55 Suomi tänään. 18.50 Merisää. 21.35 Novosti Yle. 15.55 Yle News. 17.20 Kulttuuritunti: Aristoteleen kantapää. 09.11 Maakuntaradio. EU ja vuoro 11.00 Yle Uutiset muutosten vuosi. 10.03 Ajantasa. 21.05 Béla Bartókin viulukonsertto nro 2. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Ohjaus ja tuotanto: Erja Manto, YLE Radioteatteri. Pyö- reä pöytä. 15.00 Yle Uutiset. 21.40 Urheiluradio. Viimeinen nainen. Tutkimusaseman salaisuus. Historioitsija Laurence Rees pohtii syitä Hitlerin karismaattiseen vetovoimaan. Hitlerin hahmon tekee kiinnostavaksi myös se, että hän oli monin tavoin ihmisenä vajavainen. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 13.06 Maakuntaradio. 08.17 Maakuntaradio. 09.00 Yle Uutiset. N: Tauno Palo, Ansa Ikonen, Leo Riuttu, Eija Inkeri, Lasse Pöysti ja Siiri Angerkoski. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 09.05 Muisto- 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu . (16) 23.40 Fringe . 21.50 Merisää. 19.03 Urheiluradio. 06.05 Hartaita säveliä. 09.10 Sää. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. Ravitulokset. Algerian kahlittu sananvapaus avautuu vähitellen. (16) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Viking Lotto ja Jokeri 22.30 MTV Sport Uutiset 22.40 Rikoksista pahin. Elli Collan 22.00 Radio Novan yö. 17.30 Taustapeili . Ville vierailee luostarissa, jossa pidettiin Stalinin aikaan vankina satojatuhansia ihmisiä. 07.45 Hartaita säveliä. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 07.17 Maakuntaradio. 07.50 Merisää. 10.00 Yle Uutiset. 17.20 Urheiluradio. N: Saana Hyvärinen, Kai Lehtinen. 18.30 Hartaita säveliä. Euroromaani. Juha Kulmanen esittelee rasnkalaisen päätoimittajan Gabriel Milesin teosta yhteisen rahan eli euron synnystä. Näytteet lukee Antti Einari Halonen. Ohjelma on uusinta vuodelta 1998. Yle Radio Suomi 05.00 Aamupala. 08.15 Ykkösaamu. 09.00 Yle Uutiset. 12.15 Julkinen sana. Luostarisaarten historia saa matkamiehen mietteliääksi. 21.45 Kino: Synecdoche, New York. (USA 2008) Ainutlaatuinen elokuva sairaalloisesta teatteriohjaajasta, jonka tuotannossa faktan ja fiktion rajat alkavat hämärtyä. 15.05 Kultakuume. 07.50 Aamuhartaus. 10.55 Pikkujuttu. Toimittajana on Esa Aallas. 12.15 Maakuntaradio. (Suomi 1950, 79?). Mukana on arkistofilmejä ja entisten natsijohtajien haastatteluja, joista osa oli henkilökohtaisesti tekemisissä Hitlerin kanssa. 18.50 Iltahartaus. 00.05 Yöradio . 20.03 Urheiluradio. 14.03 Ajantasa. 18.55 Luontomatkailijan Suomi 0203-17600. toiveiden yö
11.45 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle Valomusiikkia. 19.00 Yle Uutiset ja dio. 19.06 Pelastetaan duunit. Ile Jokinen ja Elina Viitanen 18.00 Illallinen . 17.00 Yle Uutiset ja sää. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 09.05 Urheiluradio. käsitellä elokuvissaan ihmisen syviä henkisiä kysymyksiä. 16.00 osa 6. 06.30 MaakuntaFaunin iltapäivä. Hiv. Taistelua aidsia vastaan on käyty jo pitkään, mutta tehokasta rokotetta tautia vastaan ei ole löydetty. Ikkunoita avaruuteen. 1/12. Klo 02-03 Led Zeppelin -tunti. 09.11 Maakuntaradio. ros Manuchar saa myös terveiset 10.00 Yle Uutiset. 08.00 Yle YleX Uutiset ja sää. Zag- 09.10 Sää. Elli Collan 22.00 Radio Novan yö 55 7. 21.40 Urheiluradio. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 21.55 Suomi tänään. 11.57 Päivän mie- Uutiset 13.02 YleX Iltapäivä . Aino telause. Uutiset tasatunnein. 22.05 Todellisia tarinoita. 22.55 Kuuluttajan vieras: toimittaja Ari-Pekka Sirviö. 07.15 Aamusoitto. 15.00 Yle teri esittää: Maria Jotuni: Huojuva talo, Uutiset. 20.06 Sää. (7) Suuri rakkaus Yle Uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa Jääkarhun salattu elämä Novosti Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Sydämen asialla (7) Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Puoli seitsemän Makumatka Italiaan Ensimmäinen, toinen ja kolmas kerta Pelastetaan duunit Yle Uutiset Urheiluruutu A-studio: Talk Ulkolinja: Putinin olympialaiset Yle Uutiset Hiljainen todistaja (16) TV 2 06.50 09.00 09.30 09.40 09.50 10.00 10.10 10.20 10.30 10.40 10.50 11.05 11.35 12.05 12.35 13.05 14.00 14.40 15.25 17.05 18.00 18.02 18.50 19.00 19.10 19.16 19.20 19.30 20.30 21.00 21.25 21.50 22.00 22.05 22.58 23.55 00.52 01.43 MTV 3 Neposen aamu Bensaa suonissa Yle Uutiset Uusimaa Yle Uutiset KaakkoisSuomi Yle Uutiset LounaisSuomi Yle Uutiset Häme Yle Uutiset Keski-Suomi Yle Uutiset Itä-Suomi Yle Uutiset Pohjanmaa Yle Uutiset PohjoisSuomi Oddasat Ravintola kaltereiden takana Terveyttä lautaselta Kansallisaarre: Kansallispuku Kansallisaarre: Kekkonen Tartu Mikkiin Herdalenin metsänneito McLeodin tyttäret (7) Ampumahiihdon mc: Miesten viesti Pikku Kakkonen Yle Uutiset minuutissa McLeodin tyttäret (7) Kerrostaloelämää (S) Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset Urheiluruutu Yle Uutiset Suora linja Teinipomo Pasila (12) Siskonpeti (7) Kimmo (12) Yle Uutiset Urheiluruutu Game of Thrones (16) Game of Thrones (16) Game of Thrones (16) Game of Thrones (16) Game of Thrones (16) 06.00 Aamusää 07.55 Jamie Oliverin helpot herkut 08.25 Kirjapiiri 08.55 Sydänmailla (7) 09.45 Mitä tänään syötäisiin? 09.50 Tunteita ja tuoksuja (7) Amerikkalainen saippuasarja Genoa Cityn ihmisistä. 10.40 Emmerdale (S) 11.10 Emmerdale (S) 11.40 Lääkärit 14.00 Alueellinen sääennuste 14.05 Koko Britannia leipoo 15.15 Mitä tänään syötäisiin? 15.20 Middle (S) Amerikkalainen komediasarja. 15.45 Jamie Oliverin helpot herkut 16.15 Erilaiset äidit 17.15 Uutiset 17.20 Suomen ja maailman sää 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) 18.30 Emmerdale (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Maajussille morsian 21.00 Tappajan näköinen mies 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Kultapoika. He eivät pelkää mitään vaan nostavat kissan lisäksi pöydälle myös koiran. EU ja muutosten vuosi. 12.15 Maakuntaradio. Arvassalo haluaa parantaa maailmaa 12.45 Merisää. ArvelPIMEYDESTÄ ON laan että miljardi lintua saa tällä tavalla surmansa vuosittain. 08.17 MaaManuchar ei halua kertoa kuntaradio. 12.55 Suomi tänään. ja kiertää samaan jaloon päämäärään 13.00 Yle Uutiset. 11.00 Val- Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 koista valoa: Elämäni miehet. 20.30 Musiikkia 20.45 Musiikkia 21.15 Brysselin kone. 18.00 Arvassalo ry. 20.07 Euroopan taivaan alla. (1972) Eroottinen elokuva leskirouvan seksuaalisesta vapautumisesta ja lemmensuhteesta balttilaisen lääkärin kanssa. 21.35 Novosti Yle. 18.30 Hartaita säveliä. 06.05 Hartaita säveliä. 07.45 Hartaita säveliä. 00.05 Yöradio. Afrikkalainen prinssi ja iranilainen ydinfyysikko. 23.02 Päivä tunnissa. EU ja muutosten vuosi. 08.15 Urheiesikoisohjaaja Zagros klo 21.15 luradio. Päivä tunnissa summaa ja taustoittaa päivän uutisia ja puheenaiheita. Toimittajana Maija Elonheimo. Uusimmat teleskooppikuvat ovat auttaneet meitä ymmärtämään, millaisia uusia maailmoja maailmankaikkeudessa piilee. 17.00 Yle Uutiset ja radio. 21.00 Yle Uutiset. 16.15 MaakuntaraIltahartaus. yle.fi/yoradio 03.15 Taustapeili . 16.00 Yle Uutiset ja sää. Ile ja Matti 10.00 Yle Uutiset 10.03 10.05 Kalle Haatanen. 12.15 Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX Ajankohtainen Ykkönen. 23-vuotias Radio 1 set ja sää. 07.17 maailmoja ja henkisiä kysyB rysseli Maakuntaradio. 07.50 myksiä. Sarjan avausjaksossa tutustutaan olemassaolomme kannalta elintärkeään Aurinkoon. Tiededokumentti: Pimeyden arvo. 13.03 Urheilurapyrkivien monenkirjavien ihmisyh- dio. (12) 23.35 Löytäjä (12) 00.35 Eurojahti Nelonen 07.00 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen (S) 07.25 Disney esittää: Kim Possible (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 08.00 Chuckin ja ystävien seikkailut (S) 08.15 Eläintarhojen elämää Australialainen sarja. 08.45 Huippukokki lähtee maalle 09.20 Supernannyn paluu (7) Amerikkalainen sarja. 09.50 Kauneusleikkaukseen vai ei? 10.20 Pikakurssi kodinostoon 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita 13.20 Kauneusleikkaukseen vai ei? 13.55 Pikakurssi kodinostoon 14.25 Huippukokki lähtee maalle 15.00 Vaaleanpunainen pantteri (S) 15.10 Vaaleanpunainen pantteri (S) 15.20 Huikeat kakut 16.20 Supernanny (7) 17.25 Matkaoppaat 17.55 Himohamstraajat (S) 18.55 Nelosen uutiset 18.58 Nelosen sää 19.00 Neljän tähden illallinen 19.30 Matkaoppaat 20.00 Suuri painonpudotus 20.57 Keno 21.00 Toimintatorstai: Die Hard: Koston enkeli (16) 23.35 Hannibal (16) Amerikkalainen draamasarja. 00.35 Anna Puu ja Timo Lassy: Mielentilaa 00.40 Metcalfe: Kuoleman lähettiläs (12) 02.15 Matkalla kiven sisään 03.10 Älypää-TV Teema 17.00 18.00 18.50 19.00 19.50 20.00 20.30 21.00 21.55 23.25 Gorkyn abstrakti elämä Pyhimys (12) Pieni tarina (7) Art nouveau aikansa peilinä Avaruuskansiot Maailman vaarallisimmat taudit. 18.55 Suomi tänään. 18.03 Maailmanpolitiikan arkipäivää. Suurkaupunkien taivaalla ei tähtiä juuri pysty erottamaan: esimerkiksi vuorokauden ympäri keinovalossa kylpevän New Yorkin taivaalta erottaa vain viisi tähteä. Koko maapallolla on itse asiassa vain kourallinen paikkoja, joista katsottuna yötaivas näyttää todella tummalta. Pimeydestä on tullut hupeneva luonnonvara ja kaupunkien taivaalla ei tähtiä juuri pysty erottamaan. pannu kuumana 18.25 MasterChef Australia 19.30 Kuppilat kuntoon Ruotsi 20.30 Poliisit (7) 21.00 Talent USA 22.00 Poliisit (7) 22.30 JIM D Rikos: Jengielämää (12) 23.30 Vaihtokauppiaiden kuninkaat 23.55 Trigger Happy TV (7) 00.25 Jussi Seljas: Showdown (S) 00.55 JIM D: Salaliittoteoriat Jesse Venturan johdolla (12) 01.50 Leijonan luola USA 02.40 Taksi (S) 03.10 Älypää-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Amatööriastronomi Ian Cheney tutkii, kuinka keinovalo vaikuttaa terveyteemme ja koko maapallon eliöstöön. Pimeys on hupeneva luonnonvara tullut hupeneva luonnonvara. 20.03 Urheiluradio. 18.20 Radioteat- Uutiset. Amatööriastronomi Ian Cheney tutkii, kuinka keinovalo vaikuttaa terveyteemme ja koko maapallon eliöstöön. Kaupunkien valot haittaavat muuttolintuja, jotka kadottavat suuntavaistonsa keinovalojen ja tornitalojen viidakossa. O: Matti Kassila. 15.00 Puhe 23.02 Encore 00.00 Yöradio Yle Uutiset. O: Matti Kassila. Teematieto Muut 07.25 SVT:n ohjelmaa 16.55 Tonttupartio Red Caps (S) 17.20 Pingviinipuuhia (S) 17.22 Pingviinipuuhia (S) 17.25 Urheilevat norjalaiset 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Marikin hassut seikkailut 18.30 Sydämettömät (7) 18.54 Gazoon (S) 19.00 Elävä kulttuurimaisema 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Andalusiasta Vuokattiin 21.00 Strömsön talkoot 21.30 Cyberwar: Kiina 21.58 Yle Nyheter TVnytt 22.00 Dok: Kylä maailman laidalla 23.20 Oddasat 23.50 SVT:n ohjelmaa 09.20 Eastenders (S) 09.55 Lemmen viemää (7) 13.50 Myytinmurtajat 14.55 Pieniä ihmeitä 15.55 Vauvaonnea (7) 16.25 Eastenders (S) 17.05 Lemmen viemää (7) 18.00 Miehen puolikkaat (7) 18.30 Muodin huipulle 19.30 Tyhjätaskut (7) 20.00 Simpsonit (7) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Arrow (12) 22.00 Revolution (16) 23.00 Entourage (S) 23.35 Tyhjätaskut (7) 00.05 Bones (16) 01.00 Rikos ratkaistu 05.00 Älypää-TV 11.05 LIVE: Tiedä ja Voita 11.35 Krokotiilimies 12.05 Start! 12.35 Lentokenttä (S) 13.00 JIM D: Insinöörien painajaiset 13.50 Huippusalaiset reseptit 14.40 MasterChef Australia 15.40 Leijonan luola USA 16.35 Kuppilat kuntoon Ruotsi 17.30 Gordon Ramsay . Pohjautuu Aila Meriluodon romaaniin. N: Tea Ista ja Paul Osipow. 06.56 Päivän mietelause. 11.03 Maakuntaradio. TORSTAI 9.1.2014 Maajussille morsian MTV3 klo 20.00 TV 1 05.55 06.25 09.30 10.00 10.50 11.00 11.05 11.35 12.30 13.00 14.20 15.00 15.05 15.10 15.15 16.00 16.50 16.55 17.00 17.08 18.00 18.22 18.25 18.30 19.00 19.30 20.00 20.30 20.55 21.05 22.00 23.05 23.10 Puoli seitsemän Ylen aamu-tv Pelastetaan duunit Sydämen asialla (7) Paikan kertomaa: Tuomarinkylän kartano Yle Uutiset Puoli seitsemän A-studio Pelastetaan duunit Lakeuksien lukko. (Suomi 1951, 79?). He ovat Ali ja Husu eli Ali Jahangiri ja Abdirahim Hussein. 17.20 Filmiryhmä: Sisäisiä 07.15 Urheiluradio. 18.28 Suomi tänään. 1/2. 17.20 sää. 17.30 Taustapeili. 18.00 Yle Uutiset. 10.03 Ajantasa. elokuvaohjaaja Dome Karukoskelta 10.55 Pikkujuttu. 07.00 Yle Uutiset ja sää. sää. 07.50 Aamuhartaus. 08.00 Yle Uutikysymyksiä. 18.50 Merisää. 19.03 Kuninkaantien muusikoiden loppiaiskonsertti. . Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . 22.56 Suomi tänään. Artturi Leinosen romaaniin perustuva elokuva 1850-luvun Pohjanmaalta, missä patruuna ja maatalon isäntä joutuvat maariitoihin. 20.00 Yle Uutiset. 07.53 Maakunsiä maailmoja ja henkisiä kone taradio. 13.06 Maakuntaradio. 14.00 M-studio. 23.10 Yöklassinen. 06.00 Yle Uutiset. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Urheiluradio. 15.05 Maakuntaradio. Pyöreä pöytä. 04.02 Café Tropical. Yle Puhe 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Ali ja Husu 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Ali ja Husu. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 18.50 Yle Uutiset ja sää. 12.00 Yle ryhmässä. N: Aku Korhonen, Eija Inkeri, Matti Oravisto. Haastatelta- Urheiluradio. 23.00 Yle Uutiset. 09.00 Yle hauskoja tarinoita, vaan Uutiset. Amatööriastronomi Ian Cheney tutkii, kuinka keinovalo vaikuttaa terveyteemme ja koko maapallon eliöstöön. Kino Suomi: Haluan rakastaa Peter. 21.03 Päivä tunnissa. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Yle Uutiset ja sää. He tulevat kaukaa. 09.05 Muistojen bulevardi. Aurinko. Heikki Tikkanen. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Kulttuurin ajankohtaisohjelma. 06.25 Aamusoitto. 14.00 Yle teisöjen puheilla. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . 21.50 Merisää. 23.30 Politiikkaradio Radio Nova 06.00 Enbuske & Linnanahde Crew . 22.05 Lähikuvassa Riki Sorsa. 10.00 Yle Uutiset. 12.00 Turun tuomiokirkon ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01 kello lyö 12. 15.55 Yle Yle Radio Suomi News. 23.33 Minna Pyykön maailma. 15.05 Kultakuume. 14.03 Ajantasa. 16.15 05.00 Aamupala. 11.00 Yle UutiAnna Tuluston toimittamassa Filmi- set. Merenrantojen häikäisevät valot sekoittavat myös uhanalaisten merikilpikonnien synnynnäistä navigaatiojärjestelmää. Ihmisellekin on haittaa sähkövaloista, sillä ne haittaavat luontaisen melatoniinin eritystä ja aiheuttavat siten unettomuutta, mahdollisesti myös syöpää. Entä mihin ihminen tarvitsee tähdenvaloa? TIEDEDOKUMENTTI: PIMEYDEN ARVO Yle Teema klo 21.00 vana Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen. Jukka Uutiset ja sää. 23.03 Taustapeili. 13.00 Klas- Jatkot 22.00 Yle Uutiset 22.05 Yle sista kahteen. 06.15 Aamuhartaus. (Golden Boy, Yhdysvallat) Uhkapeliä ja uskottomuutta. Kun valtuutettu löytyy murhattuna roska-astiasta, tiimi ryhtyy selvittämään, kuka halusi uhrin hengiltä. 08.15 Ykkösaamu. 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu 09.00 Yle Uutiset. Filmiryhmä: Sisäin Merisää
13.00 Yle Uutiset. gin Musiikkitalosta). 15.00 Yle Uutiset. radio. 11.00 Riston Valinta. Hannu Maakuntaradio. Jean Sibelius. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 21.00 Yle Uutiset. 17.30 Tausta22.05 Radioateljee esittää: Hyvät peili. 09.10 Sää. 21.35 Maailmanpolitiikan Uutiset ja sää. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Lakatut varpaankynnet. Löytääkö hän tilalle uuden artistin. PERJANTAI 10.1.2014 TV 1 05.55 06.25 09.30 10.00 10.50 11.00 11.05 11.35 12.30 13.00 14.25 15.00 15.05 15.10 15.15 15.50 16.50 16.55 17.00 17.08 18.00 18.22 18.25 18.30 19.00 20.00 20.30 20.55 21.00 21.45 23.35 Puoli seitsemän Ylen aamu-tv Pelastetaan duunit Sydämen asialla (7) Paikan kertomaa: Helsingin yliopiston observatorio Yle Uutiset Puoli seitsemän A-studio: Talk Pelastetaan duunit Radio tekee murron. (Suomi 1951, 85?) O: Matti Kassila. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 09.05 Urheilujuva talo, osa 7. Ajantasa. 17.20 Kult- Urheiluradio. 09.00 Yle esittää: Maria Jotuni: HuoP uhelin Uutiset. 19.03 3 tasa. 19.00 Yle omi klo 18.0 Yle Uutiset. 12.55 Emanuelsson (Suora lähetys Helsin- Suomi tänään. 18.30 langat la ulaa radio. 11.03 rin konsertti. 16.00 Yle Uutiset ja C-duuri. 23.50 Suomi tänään. Aino maksaa. 10/11. 19.06 Puhelinlangat laulaa. 12.45 Merisää. Christopherilla on näytön paikka: hänen on todistettava, että hänen luomansa metaania hyödyntävä auto pystyy voittamaan perinteiset ralliautot kilpa-ajossa. 08.17 saus. 14.03 niaorkesterin konsertti. - Toimittajana Lotta kuntaradio. (12) Pressiklubi Yle Uutiset Urheiluruutu Avec Tastula Lupaus (12) Asuin Viron tasavallassa Nuori James Herriot TV1 klo 19.00 TV 2 MTV 3 06.50 Pikku Kakkonen: Katti Matikaisen aamu 09.00 Silikonisukupolvi 09.30 Yle Uutiset Uusimaa 09.40 Yle Uutiset KaakkoisSuomi 09.50 Yle Uutiset LounaisSuomi 10.00 Yle Uutiset Häme 10.10 Yle Uutiset Keski-Suomi 10.20 Yle Uutiset Itä-Suomi 10.30 Yle Uutiset Pohjanmaa 10.40 Yle Uutiset PohjoisSuomi 10.50 Oddasat 11.05 Tanskalainen maajussi 11.35 Elämäni eläimet 12.05 Karhuperheeni ja minä 12.55 Jääkarhut ilman jäätä 13.20 Tartu Mikkiin 14.10 Teinipomo 15.10 Ampumahiihdon mc: Naisten 15 km 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 McLeodin tyttäret (7) 18.50 Kerrostaloelämää (S) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Erätulilla. Puh. 07.17 Maakuntaradio. tuuritunti: Kirjakerho. Felix Mendels- ja sää. 20.10 Radion sinfo- taradio. Poliisi tutkii kahden nuoren katoamista. 23.35 Erätulilla 00.05 Hung (16) 06.00 Aamusää 07.55 Jamie Oliverin helpot herkut 08.25 Kirjapiiri 08.55 Sydänmailla (7) 09.45 Mitä tänään syötäisiin? 09.50 Tunteita ja tuoksuja (7) Amerikkalainen saippuasarja Genoa Cityn ihmisistä. 10.40 Emmerdale (S) 11.10 Emmerdale (S) 11.40 Lääkärit 14.00 Viikonvaihteen alueellinen sääennuste 14.05 Top Gear 15.15 Mitä tänään syötäisiin? 15.20 Mike & Molly (S) 15.45 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 16.15 Maajussille morsian 17.15 Uutiset 17.20 Suomen ja maailman sää 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) 18.30 Emmerdale (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Varasto (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Dallas. 12.00 Yle Uutiset Lintu, sol. Se on lajityypillisesti luonteva yhdistelmä sota- ja vankileiridraamaa, viidakkoseikkailua, pako- ja selviytymistarinaa. Leffa pohjautuu vapaasti saksalaissyntyisen amerikkalaislentäjän Dieter Denglerin omakohtaisiin kokemuksiin. Elokuva sijoittuu vuoteen 1965. (12) 23.50 30 Rock (S) 00.20 Sleepy Hollow (16) 01.15 Rikos ratkaistu 10.30 LIVE: Tiedä ja Voita 11.00 Mahdoton illallinen 11.50 Krokotiilimies 12.20 Muuttajat 12.45 Muuttajat 13.15 Suomen huutokauppakeisari 14.10 MasterChef Australia 15.15 Leijonan luola USA 16.10 Kuppilat kuntoon Ruotsi 17.05 Gordon Ramsay . Kertojat: Minna Haapkylä, Mari + pvm, tekstiviestillä RS (väli) LANPerankoski, Antti Reini ja Eero Saari- GAT toivelevyn nimi numeroon 16149 (0,40 e/viesti) yle.fi /puhelinlangatlaulaa 18.50 Merisää. 08.15 Ykkösaamu. Annie ja Davis järjestävät muistotilaisuuden menehtyneen taiteilijan kunniaksi. 10.00 Yle Uutiset. 18.03 Puhepahat lapset. 21.55 Suomi tänään. 15.55 Yle News. Lopetus on löysähkö, mutta on toki näissä kehyksissä ymmärrettävä. Harri-Ilmari Moilanen OPERAATIO RESCUE DAWN Nelonen klo 21.30 nen. 18.50 Radio Su Maakuntaradio. 20.00 Yle Uutiset. N: Hannes Häyrinen, Ritva Arvelo, Kullervo Kalske, Kunto Karapää. Islantilainen säveltäjä Anna Thorvalsdottir voitti Helsingissä Pohjoismaiden neuvoston jaetun musiikkipalkinnon vuonna 2012. Millainen on hänen uransa ja mistä hänen voimakas ja omaperäinen sävelkielensä kumpuaa. 09.11 Hartaita säveliä. 08.00 Yle Uutiset ja sää. Latini . Tässä suhteessa Herzogilla on pätevä yhteistyökumppani nykyisessä luottokuvaajassaan Peter Zeitlingerissa. Luonto-osuus korostuu viimeisen kolmanneksen aikana. 06.56 Päivän mieteYleX lause. 10.55 Pikkujuttu. Radion sinfoniaorkeste11.00 Yle Uutiset. Itse planeetta on niin kevyt, että se kelluisi vedessä. (12) 23.35 Chicagon laki (16) Amerikkalainen draamasarja. 00.35 Eurojackpot ja Jokeri 00.40 Eurojahti Nelonen 05.00 Älypää-TV 07.00 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen (S) 07.30 Disney esittää: Kim Possible (7) 07.55 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 08.00 Chuckin ja ystävien seikkailut (S) 08.15 Eläintarhojen elämää 08.45 Huippukokki lähtee maalle 09.20 Supernannyn paluu (7) Amerikkalainen sarja. 09.50 Kauneusleikkaukseen vai ei? 10.20 Pikakurssi kodinostoon 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita 13.20 Kauneusleikkaukseen vai ei? 13.55 Pikakurssi kodinostoon Kanadalais-amerikkalainen sarja. 14.25 Huippukokki lähtee maalle 15.00 Vaaleanpunainen pantteri (S) 15.10 Vaaleanpunainen pantteri (S) 15.20 Huikeat kakut 16.20 Supernanny (S) 17.25 Matkaoppaat 17.55 Suuri painonpudotus 18.55 Nelosen uutiset 18.58 Nelosen sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 The Voice of Finland 21.25 Keno 21.30 Elokuva: Operaatio Rescue Dawn. 20.45 Oddasat 21.00 SVT:n ohjelmaa 09.20 Eastenders (S) 09.55 Lemmen viemää (7) 13.50 Myytinmurtajat 14.55 Dieetit vaihtoon! 15.55 Vauvaonnea (7) 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Miehen puolikkaat (7) 18.30 Tunteet pelissä (12) 19.30 Kolme miestä ja tyttö (7) 20.00 Simpsonit (7) 20.30 Simpsonit (12) 21.00 Road Trip (16) 22.50 C.S.I. Elli Collan 22.00 Radio Novan yö. 12.15 Maakuntaradio. 0600-17600 (0,33 e/min. mäki. 13.06 Maakunpianojen taikaa. Pääosissa: Christian Bale, Steve Zahn, Jeremy Davies. 07.15 17.00 Yle Uutiset ja sää. 07.53 Maakuntaradio. 06.30 MaakuntaUutiset ja sää. 20.03 Urheiluradio. 23.30 Politiikkaradio Radio Nova 06.00 Perjantaiperjantai! . (La tête en friche/Ranska 2010) Ihastuttavassa draamakomediassa yksinäinen mies tutustuu puiston penkillä lähes satavuotiaaseen Margueritteen, joka avaa miehen elämään uusia uria. Joht. 12.37 sohn: Konsertto pianolle ja orkeste- Anonyymit kotikiusatut. pannu kuumana 18.00 MasterChef Australia 19.05 Huipputatuoija haussa 20.00 Panttilainaamo 20.30 Panttilainaamo 21.00 Mitä tuli tehtyä 22.00 Villit nettivideot (16) 22.30 Villit nettivideot (12) 23.00 JIM D: Maapallon hullu vuosi (12) 23.55 Myrskyn silmässä (12) 00.50 Eriskummalliset rikokset 01.25 Gene Simmonsin sukukalleudet (S) 01.55 Bullrun . 12.15 Tiedeykkönen. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu 07.50 Aamuhartaus. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 06.15 Aamuhartaus. (7) 22.20 Treme. 14.00 KantaYle Radio Suomi pöytä. N: Gérard Depardieu. 06.05 Hartaita säveliä. Mv. Sen renkaat muodostuvat miljardeista jää- ja kivikappaleista. 02.15 Anonyymit kotikiusatut. 14.00 Yle Uutiset. - huomenna on tänään. 10.05 Mikä Uutiset 13.02 YleX Iltapäivä . 18.00 Yle Uutiset. Delmond ja Albert työstävät uutta levyä. Näin myös amerikkalaistuotantoisessa elokuvassa Operaatio Rescue Dawn (Rescue Dawn, 2006). (Young James Herriot) 1/3. 18.55 Puhelinlangat laulaa. 10.00 Iltahartaus. 16.15 Maakuntaradio. Minna Kuukka ja Ile Jokinen 10.00 Vappulandia . T: HBO. 23.20 Scott Walker, oman tien kulkija 00.55 Teematieto Muut 07.00 SVT:n ohjelmaa 16.25 Sydämettömät (7) 16.50 Gazoon (S) 16.55 Andalusiasta Vuokattiin 17.55 Yle Nyheter TVnytt 18.00 BUU-klubben: Viiru ja Pesonen 18.30 Teatteri kuvastaa aikaansa 19.00 Elävä kulttuurimaisema 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Anna Thorvaldsdottirin sävelmaailma. Magnus Lindberg: Era. (U) 21.00 Kino: Päiväni Margueritten kanssa. 19.03 Urheiluradio. Ravisuoran ennakko. Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta. 21.03 Päivä tunnissa. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 21.35 Novosti Yle. (7) Afrikka valitsi minut Yle Uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa Agatha Christien arvoitus Novosti Yle Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Sydämen asialla (7) Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Puoli seitsemän Nuori James Herriot. Uusi sarja. 06.25 Aamusoitto. 10.03 AjanUutiset ja sää. 22.47 Suomi tänään. 18.15 Nuntii 07.50 Merisää. 21.40 Urheiluradio. 00.05 Yöradio. 08.00 Yle Uuti- . 09.00 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Yle Uutiset. 12.00 Turun tuo- Parasta ennen! 22.00 DJ Orion 00.00 miokirkon kello lyö 12. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Tuottaja: Harri Huhtamäki. 23.10 Yöklassinen. 06.00 Yle Uutiset. 21.05 Myöhäisillan kamari- sää. 19.45 Érard- 13.03 Urheiluradio. kaasu pohjassa (S) 02.25 Älypää-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Nuori Dengler (Christian Bale) lähtee Tonkinin lahdelta partioivalta lentotukialukselta huippusalaiseen tehtävään Laosin puolelle. Viidakon ja vankileirin piinaa Werner Herzogin töille on ominaista panostus eri tavoin poikkeuksellisiin aiheisiin sekä voimakas sidos ihmisen ja luonnon voimien välillä. (120?) 00.05 Elokuva: Jackass 3.5 01.50 Älypää-TV Teema 16.25 Elävä arkisto: Aila Meriluoto 90 vuotta 16.25 Toisen tasavallan kulttuurikasvoja 16.50 Ailan aika (S) 17.50 Aila Meriluoto: Lasimaalaus 18.00 Pyhimys (12) 18.50 Avaruuskansiot 19.00 Historia: Egyptin suurvaltakausi 19.50 Pieni tarina (7) 20.00 Jäämeri 30 päivässä 20.45 Avaruuskansiot. Antoinen bändin laulajatar sanoo itsensä irti. Historiallinen konteksti pohjustetaan lyhyesti. Vietnamin sota on laajentumassa, Tonkinin lahdelta partioivalta lentotukialukselta lähtee huippusalaiseen tehtävään Laosin puolelle myös nuori Dengler (Christian Bale). SAKSALAISOHJAAJA 8 Homma katkeaa kuin kanan lento. 09.05 Muistojen bule- Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle vardi. Ohjaus: Werner Herzog. 16.00 Yle 05.00 Aamupala. 23.02 Päivä tunnissa. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 21.50 Merisää. 17.20 Urheiluradio. arkipäivää. 7/10. Kommunistisissien vankileirillä on joitakin kohtalotovereita ja rankat oltavat. Herzog on luonut verraten sovinnaisiin kehyksiin persoonallista jälkeä konstailemattomalla ja vivahdeherkällä ohjaajan käsialallaan. 11.57 Uuden musiikin toiveshow 20.00 Päivän mietelause. O: Jean Becker. 16.15 Faunin iltapäivä. Päivä tunnissa summaa ja taustoittaa päivän uutisia ja puheenaiheita. 15.05 Kultakuume. 20.06 Sää. 20.07 Puhelinlangat laulaa. linlangat laulaa. 17.00 Yle musiikki. Mitä kuuluu Suomen kukka- ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01 rolle. 23.00 Yle Uutiset. 23.03 Poplaari. Helsingistä meloen merelle, yöksi saareen - miesten laatuaikaa. 20.00 Julmahuvi esittää: Mennen tullen (12) 20.30 Pasila (12) 21.00 Tartu Mikkiin 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Tartu Mikkiin 22.55 Kova laki: Erikoisyksikkö. Markus Leikola ja Jussi Lähde tarjoavat outoja näkökulmia ja perusteltuja provokaatioita. 12.42 Maarille nro 1 g-molli. Alice Sara Ott, piano. 15.05 Sinfonia nro 6 d-molli; Sinfonia nro 7 Maakuntaradio. Vappu Pimiä 15.00 Ajoneuvos ? Jussi Halli 18.00 After Work . (Rescue Dawn/USA-Luxemburg 2006). Yle Uutiset ja Yöradio sää. latinankielinen viikkokat08.15 Urheiluradio. Rikoskomedia radioreportterista, joka lavastaessaan murtoa törmää oikeisiin rikollisiin. 07.45 Hartaita säveliä. Ile ja Matti 10.00 Yle Uutiset 10.03 set ja sää. 15.00 Yle Uutiset. 03.15 Radioteatteri esittää: Terveiset Kutturasta. Yle Puhe 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Leikola ja Lähde 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Leikola ja Lähde. Keskusteluohjelma, joka syventää ja taustoittaa politiikan ja yhteiskunnan ilmiöitä. 18.20 Radioteatteri Maakuntaradio. 07.15 Aamusoitto. 13.00 Klassista kahteen. Kotimaista musiikkia uuteen malliin välipuhuu Jami Liukkonen. Vieraana Pauli HanhiKäsikirjoitus ja ohjaus: Hanna Huhta- niemi