14. 26 Raha vapautui ilman keskustelua s. www.kansanuutiset.fi Hinta 3,50 € 9-003251-169 Viikko 9 Perjantaina 4.3.2016 9 Niko Peltokangas 6 Vasemmistoliiton sote 12 Maidan 30 Elämiseen 300 euroa kuukaudessa » Sadat jonottavat leipää Helsingin Myllypurossa kolmesti viikossa s. 18 Puolalle näpäytys demokratian vaarantamisesta s
– Maahan on hyökännyt raaka kapitalistinen voima ja pitkäaikaistyöttömät ovat sen sodan uhreja, Paasilinna maalaili. Arvostelun taustalla oli Kekkosen mielestä se, että talouden puitteet ovat ahtaammat kuin moni osasi ennen vaaleja odottaa, ja se yllätti. Puolueen varapuheenjohtaja Antero Kekkonen kuittasi sen olevan höyryjen päästämistä. Kai Hirvasnoro Emu-kriteerit hirttonaruna Reino Paasilinna näytti kirvestä Emu-linjalle. Paasilinna piti Euroopan talousja rahaliitto Emua tehokkaan työllisyyspolitiikan vastakohtana. Lipposen johtamistyylikään ei yllättänyt. Järjestäytynyttä toisinajattelua SDP:ssä Kekkonen ei havainnut. – Kyllä hän on hyvin linjakkaasti oma itsensä. Sitä edellinen hirtti Suomen kovan markan politiikkaan ja sitä edellinen vapauttamalla rahapolitiikan tavalla, jota kuvataan tämän lehden sivulla 14. PAAVO LIPPOSEN ”työllisyyden ja yhteisvastuun hallituksen” sisäisen vasemmisto-opposition muodostivat SDP:n vihaiset vanhat miehet. Äänekkäimpiin kuului eduskuntaan vuonna 1995 paluun tehnyt Reino Paasilinna, joka KU:n haastattelussa 5.3.1996 toivoi Pertti Paasion haastavan Lipposen. JARMO LINTUNEN » Maahan on hyökännyt raaka kapitalistinen voima. – Lipposen hallitus on tehnyt kaiken täsmälleen markkinavoimien ohjeiden mukaisesti ja tulos on tämä: Yhteiskuntaan on rouhaistu valtava aukko. Koulua käydään homekouluissa, kun ennen oli varaa rakentaakin ne koulut. Hiuksia ei voi leikkauttaa, kun ei ole rahaa ja parturi joutuu yliverotettuna lopettamaan työnsä. Paasilinna syytti Lipposen hallituksen alistuneen markkinavoimille ja Emu-kriteereihin työllisyyden kustannuksella. 2 Kansan Uutiset, Viikkolehti 4.3.–10.3.2016 A Kotimaa s.4 B Kulttuuri s.16 C Keskustelu s.24 D Ulkomaat s.26 E Pelit s.32 20 vuotta sitten Ajankuva VIISIVUOTIAS AFGANISTANILAINEN Murtaza Ahmadi pääsi viimein potkimaan palloa ”aito” Messi-paita päällään, kun argentiinalaistähti lähetti hänelle sekä Argentiinan maajoukkuepaidan että FC Barcelonan pelipaidan – tietysti signeerattuina. LEHTIKUVA/MAHDY MEHRAEEN Kannen kuva: Tarmo Ylhävuori / Käsittely KU F Media s.34. Paasilinnan purkaus oli jatkoa SDP:n eduskuntaryhmästä jo kuukausia kestäneelle arvostelulle. Pankkiin kannetaan automaatit, joilla asiakkaat palvelevat itseään miten osaavat, jos koneet toimivat, ja pankkivirkailijat heitetään ulos. Kuva sai Unicefi n hyvän tahdon lähettiläänä toimivan Lionel Messin toimittamaan järjestön välityksellä Murtazalle oikeat paidat. Työttömyys on ennallaan ja on jopa pelättävissä, että se pahenee. Vuoden 1996 Suomi oli Paasilinnan mielestä täynnä paradokseja. Eihän hän mikään varsinainen korulauseiden mestari ole. Ahmadi nousi maailmanlaajuiseen julkisuuteen hänen poseerattuaan valokuvassa isoveljensä muovipussista värkkäämä Messi-paita päällään
7 / Anni Ahlakorpi s. Nyt sopimus on kaikkea muuta kuin varma. Sund puolusti neuvottelutuloksen hyväksymistä sillä, että sen vaihtoehtona olevat ”perkeleet” ovat poissa. Työntekijöiden vuosittainen työaika pitenee 24 tunnilla. Ilman veronkevennyksiä sopimus leikkaisi keskipalkkaisen nettoansioita 410 eurolla vuodessa. » Hallitusohjelman mukaan kenenkään palkkaverotus ei kiristy. Neuvottelut vuoden 2018 palkkaja työehtoratkaisuista käydään liittokohtaisesti. Hallitus joutuu nyt tinkimään tavoitteistaan ja menettämään kasvonsa muistuttamalla aina vain enemmän päätöksiään perunutta edeltäjäänsä. – Puheet menetetystä vuosikymmenestä taloudellisen kasvun näkökulmasta eivät ole tuulesta temmattuja, sanoi myös Sund. Näin myös siksi, että elinkeinoelämä myrkyttää ilmapiiriä jakamalla samaan aikaan omistajilleen 11 miljardin euron osingot. Paikallisen sopimisen kolmikantainen työryhmä valmistelee työpaikkakohtaisen sopimisen edistämistä koskevat lainsäädäntömuutokset maalis–kesäkuussa. Kai Hirvasnoro kai.hirvasnoro@kansanuutiset.. Pääosa sak:laisista liitoista ottaa neuvottelutulokseen kantaa perjantaina tilanteessa, jossa valtiovarainministeriön laskelma sopimuksen taloudellisista vaikutuksista jäi vaatimattomaksi. Kommentti Yhteiskuntasopimus horjuu taas Ei riitä, totesi hallitus pääministeri Juha Sipilän johdolla tiistaina. Väliaikainen lomarahan pienennys kestää kolme vuotta. Hallitusohjelma lupasi muuta Myös hallitus istuu taas kerran itse virittämänsä miinan päällä. Keskusjärjestöt SAK:ta lukuun ottamatta hyväksyivät neuvotteluratkaisun. Julkisen sektorin lomarahat pienenevät 30 prosentilla. » VM:n laskelma pudotti pohjan pois veronkevennyksiltä. Teollisuustuotanto on vähentynyt yhtäjaksoisesti neljänä vuonna peräkkäin ja pelkästään viime vuonna teollisuustuotanto väheni 1,1 prosenttia vuoteen 2014 verrattuna. Jos taas verrataan tämän päivän poliittiseen ja taloudelliseen realismiin, pidän tätä hyvänä, sanoi STTK:n pääekonomisti Ralf Sund Kansan Uutisille. KILPAILUKYKYSOPIMUS Työntekijöiden sosiaalimaksuja korotetaan, työnantajien alennetaan. Aukko on niin suuri, että se uhkaa peruuttaa osin tai kokonaan hallituksen lupauksen miljardin euron veronkevennyksestä ja 1,5 miljardin euron lisäleikkausten peruuttamisesta sopimuksen vastineeksi. Tai sitten se käy suoraan kon. Yhtälö, jossa ostovoimaa leikataan, sosiaalimaksuja siirretään työnantajilta työntekijöille 2,5 miljardia ja työaikaa pidennetään, on mahdoton sopimukseen koko ajan kriittisesti suhtautuneille liitoille. SAK lykkäsi päätöksen ensi maanantaihin. nanssikriisiä eli vuonna 2008. 4 Markus Jäntti s. Hallitusohjelman mukaan kenenkään palkkaverotus ei kiristy, mutta nyt se on kiristymässä yhdellä prosenttiyksiköllä. ”Paras mahdollinen” Ay-liikkeen ekonomistien mukaan neuvottelutulos ei ole hyvä, mutta se on paras mahdollinen. – Neuvottelutulosta raskaampana ja ideologisempana näen pakkolait ja työsopimuslain muutokset, joiden todellisena tarkoituksena on heikentää työehtosopimusten yleissitovuutta ja ammattiyhdistysliikkeen asemaa. Nyt Suomen teollisuustuotanto on pudonnut 19 prosenttia tasolta, jossa se oli ennen . SAK:n pääekonomisti Olli Koski muistutti keskusjärjestön verkkosivuilla siitä taloudellisesta maisemasta, missä sopimusta on neuvoteltu: Suomen teollistuotanto ei pudonnut edes sotien aikana näin paljon ja silloinkin vuoden 1938 taso ylitettiin jo vuonna 1946. LEHTIKUVA/ANTTI AIMO-KOIVISTO. maaliskuuta 2016 MAANANTAINA ENNEN puoltapäivää näytti todennäköiseltä, että toukokuusta asti yritetty yhteiskuntasopimus syntyy sittenkin nimellä kilpailukykysopimus. 10 A kotimaa Perjantai 4. Vuonna 2017 ei palkankorotuksia. iktiin ay-liikkeen kanssa, mikä romuttaisi taloustavoitteet. Sairauslomiin ei tule karenssia, pitkiä lomia ei leikata ja hallituksen aikomus lisätä isännän valtaa työpaikoilla lakiteitse on torpattu. – Tämä on huono sopimus, jos verrataan viidenkymmenen vuoden sopimuksentekohistoriaan. Lisäksi paikallinen sopiminen ei etene kilpailukykysopimuksessa läheskään niin paljon kuin kokoomuksen haukat – joihin kuuluu myös Margaret Thatcheria ihaileva puheenjohtaja Alexander Stubb – haluaisivat. Vaikutuksesta julkiseen talouteen puuttuu 1,4 miljardia euroa. Myös SAK:n hallituksen varapuheenjohtajan Matti Huutolan mielestä kilpailukykysopimuksen valitseminen olisi pienimmän riesan tie, kahdesta huonosta vaihtoehdosta vähemmän huono
Myös Arhinmäen mielestä korkeakoulutuksen periytyvyys on yhä ongelma, ja se lisääntyy, kun pienituloisten perheiden lapset eivät uskalla ottaa lainaa. VASEMMISTOLIITON KANSANEDUSTAJAT tyrmäsivät joukolla työmarkkinajärjestöjen neuvottelutuloksen, jolle annettiin nimeksi kilpailukykysopimus. Törkeimpinä Uusitalon esittämistä heikennyksistä Arhinmäki pitää korkeakouluopiskelijoiden opintorahan leikkaamista reilulla neljänneksellä ja tukikuukausien vähentämistä nykyisestä. 5 KANSANEDUSTAJA Hanna Sarkkinen (vas) vaatii eduskunnalle tarkempaa tietoa valtion vuosittaisesta verovajeesta. Tiistaina jättämässään kirjallisessa kysymyksessä Sarkkinen muistuttaa eduskunnan edellyttäneen vuonna 2012, että hallitus raportoi arvioidusta verovajeesta vuosittain, mutta toistaiseksi tällaisia arvioita ei ole tehty. Kai Hirvasnoro kai.hirvasnoro@kansanuutiset.. Verovaje tarkoittaa lainmukaisen verokertymän ja toteutuneen verokertymän erotusta. Hallitus ei ole esittänyt mitään lainsäädäntöä tai mekanismia, mikä estäisi tälläkin kertaa työntekijöiden rahojen valumisen yritysten voitoiksi ja osingoiksi. Andersson totesi, että viime vuosien aikana on elinkeinoelämän vaatimuksesta ja kilpailukyvyn nimissä poistettu työnantajien Kela-maksu, alennettu yhteisöverotusta ja sovittu äärimaltillisesta palkkalinjasta. Anna Kontulan mukaan työehtojen heikennyksillä on hyvin vähän tekemistä kansallisen kilpailukyvyn tai valtion velkaantumisen kanssa. Eriarvoisuus lisääntyy. Tässä hallitus ja EK ovat onnistuneet tosi hyvin”, hän kiteytti. Työajan pidennystä Pekonen piti täysin vääränä suuntana. Uusi neuvotteluratkaisu on jälleen massiivinen tulonsiirto palkansaajilta työnantajille. Hallitus tekee päätöksiä opintotuesta kuukauden kuluttua kehysriihessä. Arhinmäki kysyy, miksi tämä toisi, kun Kela-maksun poisto tai yhteisöveron alentaminen eivät tuoneet. Moni opiskelija joutuu nyt jo värjöttelemään leipäjonoissa. Nyt olemme aktiivisten tutkijoiden ja toimittajien työn ja tietojen varassa, Sarkkinen sanoo. Seuraavaksi ovat vuorossa ammatillisen koulutuksen leikkaukset. LEHTIKUVA/MARKKU ULANDER LEHTIKUVA/MARKKU ULANDER. Vaalien jälkeen koulutusleikkaukset ovat johtaneet yliopistoilla massiivisiin irtisanomisiin, opintotuki irrotettiin indeksistä ja lukukausimaksujen perintä aloitettiin. VAALIEN ALLA puheenjohtajat Juha Sipilä ja Alexander Stubb antoivat koulutuslupauksen, jossa todettiin, että koulutuksesta ei leikata ja opintotukea ei heikennetä. Hän kysyi, onko mitään järkeä lisätä työaikaa pakolla kokoaikatyötä tekeville, kun valtava joukko ihmisiä tekee vastentahtoista osa-aikatyötä. Uusitalo toteuttaisi leikkauksen alentamalla opintorahan 337 eurosta 250 euroon kuukaudessa. – JO NYKYISELLÄÄN köyhimpien perheiden lapset hakeutuvat opiskelemaan lyhyempiin tutkinto-ohjelmiin lähelle kotipaikkakuntaa ja välttävät lainan ottoa merkittävästi enemmän kuin sellaiset opiskelijat, joiden sosioekonominen tausta on keskivertoa korkeampi, SYL:n puheenjohtaja Heikki Koponen painottaa. – Tällaisen verosuunnittelun ja muiden verokertymää pienentävien toimien ja rikkomusten pitäisi olla valtion tarkassa valvonnassa. ”Massiivinen tulonsiirto palkansaajilta työnantajille” » Vasemmistoliitosta ei heru tukea kilpailukykysopimukselle. Finnwatch julkisti tiistaina tutkimuksen, jonka mukaan kaivosyhtiöiden aggressiivinen verosuunnittelu on aiheuttanut Suomelle 50 miljoonan euron menetyksen. Opintorahan, asumislisän ja opintolainan summa nousisi yhteensä 1 100 euroon kuussa, mutta opintolainahyvitys alenisi 40 prosentista 30 prosenttiin. ”Yhteiskunnallinen valta on sitä, että onnistuu uskottavasti esittämään oman etunsa yhteisenä intressinä. Kansanedustaja Li Anderssonin mielestä keskeisin ongelma on ratkaisun lähtökohta, EK:n ja hallituksen virheellinen käsitys siitä, että suomalaisen kansantalouden ongelma olisi liian korkeat palkat. Samaan puuttui myös Katja Hänninen. Hallitusohjelmassa korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta leikataan 70 miljoonaa euroa. » ”Suoraa seurausta hallituksen koulutusvihamielisyydestä.” ajaa loputkin opiskelijat leipäjonoihin, Arhinmäki kommentoi esitystä. tammikuuta. He kehottavat kaikkia osallistumaan Helsingissä 9.3. Opintotukikuukausien enimmäismäärää vähennettäisiin ja opintojen edistymisvaatimusta nostettaisiin. Vasemmistonuorten puheenjohtaja Anni Ahlakorpi ja Vasemmisto-opiskelijoiden puheenjohtaja Pinja Laukkanen vetosivat hallitukseen, että se jättäisi koulutuksen ja opiskelijat vihdoin rauhaan. Ministeri Grahn-Laasonen haluaa Opiskelijat leipäjonoon, kommentoi Arhinmäki selvitysmiehen esitystä Selvitysmies Roope Uusitalo esittää monia heikennyksiä korkeakouluopiskelijoiden opintotukeen opetusja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle jättämässään raportissa. Vaalien alla Sipilä ja Stubb antoivat koulutuslupauksen. KU LEHTIKUVA VIIME HALLITUSKAUDELLA opintotuesta ministerinä vastannut vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki runttaa selvitysmies Roope Uusitalon esityksen opintotuen uudistamiseksi. – Opiskelijat ovat jo valmiiksi kaikkein pienituloisin väestöryhmä ja nyt hallitus on kirveellä lohkaisemassa heidän perustoimeentulostaan yli 25 prosenttia pois. Opiskelijajärjestöt ennakoivat opintotuen lainapainotteisuuden lisäävän yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja vähentävän köyhimpien perheiden lasten hakeutumista korkeakoulutuksen piiriin. järjestettävään opintotukimielenosoitukseen opiskelijoiden toimeentulon ja tulevaisuuden puolesta. Päinvastoin opintotuki sidottiin indeksiin ja lainahyvitysmalli otettiin käyttöön. – Toimiessani opintotuesta vastaavana ministerinä, ei opintotukea leikattu eikä opintolainapainotteista mallia otettu käyttöön kovasta painostuksesta huolimatta. – Eduskunta tarvitsee tietoa verovajeesta, jotta siihen osataan puuttua ja tukkia veronkiertoa mahdollistavat porsaanreiät ja valvonnan puutteet. Puheenjohtaja Paavo Arhinmäen mukaan kyseessä on karkean arvion mukaan 2 500 miljoonan euron tulonsiirto työntekijöiltä työnantajille, jonka on luvattu tuovan noin 35 000 uutta työpaikkaa. Ja nyt opiskelijoilta viedään perustoimeentulo, Arhinmäki kertaa. EDUSKUNTARYHMÄN PUHEENJOHTAJAN Aino-Kaisa Pekosen mukaan neuvottelutulos on parempi kuin pakkolait, mutta sen vaikutukset ovat raskaimmat julkisella sektorilla, jossa on muutenkin pienimmät palkat. Opiskelijajärjestöjen mukaan käteen jäävän sosiaaliturvan taso laskee lähes 100 eurolla kuukaudessa, jos Uusitalon esitys toteutuu. KU Työmarkkinakeskusjärjestöt aloittivat yhteiskuntasopimusneuvottelut Helsingissä 28
Tarvitaan tämmöisiä asioita, joihin ihmiset voivat lähteä valtakunnallisesti mukaan. Lisäksi ihmisten taidot pitää osata tunnistaa. Tuula Kärki tuula.karki@kansanuutiset.. – Sen uskon osaavani. – Se on hyvä etuliite ympäristöpuolueiden ja työväenpuolueiden yhteistyölle ja sille, että tehdään punavihreää ympäristöpolitiikkaa, ja ehkä sillekin, että tehdään punavihreää työmarkkinapolitiikkaa. – Mutta sen pitäisi vastata nykyisiin resursseihinsa ja ihmisten nykyaikaisiin tapoihin osallistua vapaaehtoistoimintaan. Sitä, onko vasemmistoliiton toimintaan helppo tulla mukaan, ei oikeastaan tiedetä. Punavihreyttä Peltokangas pitää kyseenalaisena käsitteenä. Viestintää hän tekee parhaillaan Vasemmistonuorissa. Kehittämistarpeesta kertovat myös esimerkiksi puoluekokoukselle tulevat aloitteet. Tuskin haluamme, että palkatut työntekijät tekevät hommat. Välissä on vähemmän porukkaa. – Puoluesihteerin tehtävä on mahdollistaa, että kaikkien on helppo tulla mukaan toimintaan ja olla mukana, hän sanoo. Hän kaipaa myös lisää valtakunnallista toimintaa, johon on helppo sujahtaa. Se on jotain, mitä Timo Soini vastustaa. JUSSI JOENTAUSTA. Mutta muuten punavihreyttä määritellään ennen kaikkea ulkoa päin. Kuten muutkin puoluesihteeriehdokkaat hän puhuu mahdollistamisesta. » Niko Peltokangas kehittäisi tapoja, joilla jäsenet pääsevät toimimaan helposti. – Mutta jos joku antaa sille hyvän määritelmän, kyllä se mulle kelpaa. » Raahen kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen. Esimieskokemusta hänellä on töistä opiskelijakunnassa ja päätoimittajana. 6 Vasemmistoliiton puoluekokous VASEMMISTONUORTEN TIEDOTTAJA, raahelainen Niko Peltokangas arvioi, että vasemmistoliitossa on nyt hetki, jolloin se tarvitsee uudistavaa otetta ja kaikki parhaat voimansa käyttöön. – Meillä ei paljon ole päivänpoliittisia kampanjoita, hän sanoo, mutta mainitsee yhden: – Päivähoitokampanja on hyvä kokeilu, josta kannattaa ottaa oppia. – Se on työtä, jossa nostetaan puheenjohtajaa, luottamushenkilöitä ja ennen kaikkea järjestön politiikkaa ja toimintaa esiin ilman, että itse näytään missään, hän sanoo. Eikä meillä koskaan ole sellaiseen varaakaan. Eriarvoisuuden poistaminen taas on vasemmistoliiton politiikassa perusta, jota pitää palastella: miten köyhät asetetaan toisia köyhiä vastaan, tai miten vaikkapa pakolaiskriisi vahvistaa eriarvoisuutta. Hän arvelee olevansa vahvoilla myös talousosaamisessa, koska on saanut liiketalouden koulutuksen ja toiminut yrittäjänä. Niko Peltokangas » 33-vuotias raahelainen toimittaja-tiedottaja. Pitkiä loikkia Peltokangas toteaa, että vasemmistoliiton organisaatio toimii. Työllisyyden hän nostaa ykköseksi, koska se on ajankohtaisin. Nykyaikaisessa organisaatiossa tarvitTakapiruksi puolueelle Niko Peltokangas kaipaa kampanjoita, joihin ihmisten olisi helppo lähteä mukaan. – Ilmastonmuutos puolestaan on aivan eri kokoinen asia. – Meillä ei ole toimintaa, jos ei ole jäseniä. Peltokankaan mielestä on syytä pyrkiä sujuvoittamaan osastojen byrokratiaa ja vapaaehtoistyön tekemistä. – Siinä roolissa olen mukana työyhteisön kehittämisessä, hän sanoo. Sellaisessa hän haluaa olla mukana ja siksi hän asettui puoluesihteeriehdokkaaksi. » Motto: Ei ole. semme tietoa siitä, jotta pystymme jatkuvasti reagoimaan. Kyseenalainen punavihreys Vasemmistoliiton keskeisinä teemoina Peltokangas pitää työllisyyden parantamista, ilmastonmuutoksen vaikutusten vähentämistä ja ihmisten välisen eriarvoisuuden poistamista. – Siitä pitäisi ottaa selvää. – Meidän pitää muodostaa sellainen vasemmistoliitto, että erilaiset toimijat haluavat edistää tavoitteitaan meidän välityksellä parlamentaarisesti. Hän pitää haasteellisena sitä, että vasemmistoliiton jäsenet ovat paljolti iäkkäitä tai nuoria. Lisäksi toiminta järjestöjen johdossa on tehnyt järjestötalouden tutuksi, samoin järjestötoiminnan kehittämisen. Hän mainitsee myös sen, että on Vasemmistonuorten toimistolla luottamusmies. » Liittynyt puolueeseen 2011, puoluevaltuutettu, Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston varapuheenjohtaja. » Punavihreys on jotain, mitä Timo Soini vastustaa. Viestinnän osaaja Peltokangas arvelee, että kaikki hänen työhistoriassaan tavalla tai toisella tukee onnistumista puoluesihteerinä. Vasemmistoliitto ei hänestä ole onnistunut luomaan termille sisältöä, joka kantaisi – Luopuisin siitä, vaikka ihmiset varmaan pitävät minua punavihreänä poliitikkona, hän hymähtää. Niitä on tehty muun muassa puoluekokousvälin lyhentämisestä, luottamustoimien nopeammasta kierrättämisestä ja jäsenäänestyskynnyksen madaltamisesta. – Sukupolvenvaihdokset ovat aika pitkiä loikkia. Peltokangas ei ole ollut puolueen johdossa ja arvelee, että siinä hänellä onkin eniten opittavaa
JOUKKOVOIMA ON puolueja järjestörajat ylittävä liike. Hallitus kaatuu joukkovoimalla Aleksi Norman on Joukkovoiman suhdeja järjestelytyöryhmien jäsen. Onko se realistinen vaatimus. Kirjoittaja on VATT:n ja Helsingin yliopiston yhteinen julkistalouden professori. Norman arvioi Juha Sipilän porvarihallituksen hajoavan ennen pitkää sisäisiin ristiriitoihin. Otetaan yö takaisin -mielenosoitus tasa-arvon puolesta ja 9.3. JUSSI JOENTAUSTA MIKÄ ON hyvää tutkimusta. Norman odottaa haastatteluhetkellä helmikuun lopussa, että mielenosoitukseen 12. Esimerkiksi Normanin mukaan perustuslakiseikkoihin ja kenties huonoon lainvalmisteluun kaatuva sote-uudistus tarjoutuu jo maaliskuussa ensimmäiseksi kaatajaksi. Onko tilaajilla – ministeriön virkamiehillä – pätevyyttä arvioida tutkimuksen laatua. Minusta on ilmeistä, että tutkimuksen laadun arvioinnin saattaa korvata arvio siitä, miten hyvin tutkimuksen johtopäätökset ovat linjassa päätöksentekijän poliittisten arvojen ja tavoitteiden kanssa. maaliskuuta Helsingissä suurmielenosoituksen hallituksen leikkauspolitiikkaa vastaan. Parempaakaan keinoa varmistaa tutkimuksen laatu (mukaan lukien kysymys, mitä ylipäätään voidaan pitää tutkimuksena) ei olla keksitty. Liike on jo kaduilla. Päätöksenteon hygienian kannalta olisikin olennaista, että selvitysja tutkimustoiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota tutkimuseettisten ohjeitten noudattamiseen. Niukkojen resurssien vallitessa on luontevaa ajatella, että kulloinkin ajankohtaiseen teemaan voidaan osoittaa kilpailutettuja varoja, joiden turvin tutkimusryhmä verrattain nopeasti vastaa päätöksenteon tarpeisiin. klo 14. Toiminnassa on mukana ruohonjuuritason aktiiveja muun muassa puoluekentältä, anarkistisesta liikkeestä sekä ammattiyhdistysliikkeestä ja työttömien toiminnasta. maaliskuuta saapuu tuhansia ihmisiä. Silloin kyse ei ole päätöksenteon tueksi tehdystä tutkimuksesta vaan sen irvikuvasta. – On kiinnostavaa nähdä, miten nämä vaikuttavat hallituksen toimintaan, Aleksi Norman miettii. Toimintaa järjestävät suhde-, mediaja järjestelytyöryhmä. Viime päivinä julkisuudessa on keskusteltu kriittiseen sävyyn yhdestä tällaisesta, Poliisiammattikorkeakoulun tutkijoiden valtioneuvoston tilauksesta laatimasta Maahanmuutto ja turvallisuus -raportista. 7 Markus Jäntti markus.jantti@gmail.com Kolumni Kolum JOUKKOVOIMA-LIIKE JÄRJESTÄÄ 12. ELVYTYSPOLITIIKKA EI kuulu Joukkovoiman vaatimuslistalle, koska siitä ei saatu yhteistä kantaa. Tutkimus ja sen irvikuva » Onko tilaajilla – ministeriön virkamiehillä – pätevyyttä arvioida tutkimuksen laatua?. Joukkovoiman päätösvalta on yleiskokouksella, joka on avoin kaikille ja kokoontuu Helsingissä. Tutkimuksen laatua arvioidaan niin akateemisissa kuin soveltavammissa tutkimusyhteisöissä pääosin vertaisarvioinnilla. Miten varmistetaan, ettei huonolaatuinen tai pahimmassa tapauksessa vilpillinen tutkimus ole päätöksenteon pohjana. – Se on elinehto sille, että kukaan ei lähde nokittelemaan tämmöisessä, joka koostuu useasta liikkeestä, Norman sanoo. – Jos aiomme ikinä päästä mihinkään isompaan, meidän täytyy päästä yli puoluepolitikoinnista alkuperäisen sosialistisen liikkeen tavoitteisiin eli että kaikki huono-osaiset tai ne, jotka eivät kuulu kansainvälisiin omistajiin, saadaan ajamaan yhteisiä oikeuksiaan eikä niin, että jokainen pieni ryhmä ajaa omia oikeuksiaan muiden kustannuksella. Joukkovoiman mielenosoitus on puoluepoliittisesti sitoutumaton, ja puoluetunnusten pitäminen esillä on kielletty. – Kansanliikkeet ovat usein pidemmän päälle vahvempia kuin oletetaan, joten on. » Jollei tämä mielenosoitus kaada hallitusta niin ehkä sitten seuraava. Toiset tutkijat arvioivat opinnäytetöiden, tutkimushakemusten ja –raporttien laatua. Norman arvioi, että vasemmistoliiton vaatimukset elvyttävästä talouspolitiikasta ovat kuitenkin levinneet jo laajalle. Lisäksi vaaditaan riittävää toimeentuloa ja ihmisja perusoikeuksia kaikille. Samalla viikolla järjestetään useita mielenosoituksia: 7.3. opintotukimielenosoitus. Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan laajentuessa on syytä kysyä, miten varmistetaan poliittisen ja hallinnollisen päätöksenteon käyttöön tarkoitetun tutkimuksen laatu. ammattiliittojen STOP tarkoittaa STOP, naistenpäivänä 8.3. Tapahtumaan järjestetään bussikuljetuksia useista kaupungeista. JOUKKOVOIMAN mielenosoitus Helsingin Senaatintorilla lauantaina 12.3. – En tiedä vielä, kaataako tämä mielenosoitus hallitusta, mutta kyllä me yritetään. – Meidän selkeimmän viestin pitäisi olla, että hallituksen on erottava ja on järjestettävä uudet vaalit, Joukkovoiman järjestelytyöryhmän jäsen Aleksi Norman sanoo. Lisätiedot: joukkovoima.com Meidän täytyy päästä yli puoluep olitikoin nista alkuperä isen sosialist isen liikkeen tavoitte isiin. Vertaisarviointi ei ole aukotonta: joskus (pahimmassa tapauksessa) vilpilliset tai vain heikkolaatuiset tutkimukset julkaistaan ja hankkeet rahoitetaan. Norman itse toimii vasemmistoliiton perustasolla Vasemmistolinkkipuolueosaston varapuheenjohtajana. POLIITTISEN JA hallinnollisen päätöksenteon tueksi vaaditaan yhä enemmän tutkimustietoa. Johan Alén johan.alen@kansanuutiset.. Tutkimuksen laadunvarmistuksen kulmakivi, vertaisarviointi, pitää saada päätöksentekoa tukevan tutkimuksen olennaiseksi osaksi. Epäiltyjen väärinkäytösten varalle ollaan kehitetty eettisiä ohjeita, joihin tutkimusorganisaatiot voivat sitoutua, ja jotka määrittävät myös menettelyt epäilyjen selvittämiseksi (www.tenk.fi ). Mielenosoitusta tukevat esimerkiksi Luontoliitto, SOSTE ry ja pääkaupunkiseudun SAK. ONGELMA ON vaikea, koska (varsinkin poliittisen) päätöksenteon taustalla on määritelmällisesti poliittisia tavoitteita, joihin taas vaikuttavat niin poliittiset arvot kuin taktiset ja strategiset tavoitteet
krs 00500 Helsinki Kokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 8§:ssä mainitut yhtiökokousasiat. Pyydämme osakkaita ilmoittamaan osallistumisestaan kokoukseen 15.3. Vieraile osoitteessa akt.. 10.8.1925 k. Tilinpäätöstä koskevat asiakirjat ovat osakkaiden nähtävissä yhtiön toimitiloissa viikkoa ennen kokousta. T ervehdimme työväenlehtipäivänä! SAK:n Vasemmistoryhmä Parasta edunvalvontaa www.pardia.fi Beckerintie 10 Helsinki p. maaliskuuta 2016 klo 13 Kansan Uutisten toimitiloissa, Vilhonvuorenkatu 11 C, 7. Tervetuloa! Johtokunta tallentaa työväestön ja järjestöjen historiaa avoinna kaikille kansalaisille Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1 00530 Helsinki p. Lämmin kiitos osanotosta. klo 16 mennessä (sähkö)postitse tai puhelimitse: Kansan Uutiset Oy Sanna Kivelä PL 64 00501 Helsinki puh. YHTIÖKOKOUSKUTSU Kansan Uutiset Oy:n varsinainen YHTIÖKOKOUS pidetään torstaina 17. 3.2.2016 Ikävöiden Sirkka Tapio perheineen Ilari perheineen ystävät ja naapurit Meristä kaunein on vielä purjehtimatta lapsista kaunein on vielä kehdossaan päivistä kauneimmat ovat vielä elämättä sanoista kaunein jonka haluan sinulle sanoa se on vielä sanomatta (Nazim Hikmet) Muistotilaisuus vietetty läheisten läsnä ollessa 25.2.2016. (09) 759 60 200 sanna.kivela@kansanuutiset.fi Kansan Uutiset Oy Hallitus. Leppäveden Vasemmisto ry KEVÄTKOKOUS ma 14.3.2016 klo 17 Koivistolla, Sorarinne 5 as 1, Leppävesi Sääntöjen määräämät asiat ja sääntömuutos. 09 4366 320 Rakkaamme Lauri Jalmari ANTTILA s. 8 AKT:n jäsenetkin työväenlehtituen piirissä AUTOJA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki PL 313, 00531 Helsinki (09) 613 110, faksi (09) 739 287 etunimi.sukunimi@akt.. 044 721 0320 info@kansanarkisto.fi www.kansanarkisto.fi TI-PE klo 9–16
Tiesithän, että kestotilaus on määräaikaistilausta EDULLISEMPI. ne nemm mmän än m mei eitä tä o on, n, s sit itä ä ak akka kaam ampi pia a ol olem emme me.. kansanuutiset.fi EP SI Ra tin g Asi akastyytyväisy yst utkkk iiiimmmmmm uuuuuussssss Vak uutusy htiöverta ilu ssa t EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten vakuutusyhtiöiden asiakastyytyväisyyttä. Hyvää Työväenlehtipäivää METALLILIITON JÄSEN, OLE MUKANA JOUKKUEESSA, ÄÄNESTÄ METALLIN VAALEISSA. . 09 7596 0208. Tyytyväisimmät asiakkaat Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva 01019 5110 www.turva.fi Tervetuloa Turvaan, vanhat ja uudet asiakkaat. Katso: http://kauppa. RAKENNUSALAN AMMATTILAINEN LIITY LIITTOON me me t työ yöpa paik ikoi oist sta a tu turv rval alli lise semp mpia ia. PUULIITON VASEMMISTORYHMÄ TOIVOTTAA Työväenlehdet – kun sisältö ratkaisee Hyvää työväenlehtipäivää! Porukalla turvaamme palkat ja lomat. liittokokous.metalliliitto.?. 9 p. ENNAKKOÄÄNESTYS Sähköinen vaali 18.–28.3. VARSINAINEN VAALI 10.–12.4. Postiäänestys 18.3.–1.4. Jäsenenä saat: • apua työoikeutta koskeviin kiistoihin • työttömyysturvaa • lomaetuja • ammattilaisten verkoston tueksesi. Kirjakaupassa kymmeniä kirjoja ALENNETTUUN hintaan. Yhdessä teemme työpaikoista turvallisempia. www.teamliitto.fi Toivotamme antoisia lukuhetkiä Kansan Uutisten lukijoille Työväenlehtipäivänä. Olemme olleet jo neljä kertaa peräkkäin sijalla 1. Mitä enemmän meitä on, sitä voimakkaampia olemme. 09 7596 0240 ilmoitukset@kansanuutiset.fi Tässä voisi olla sinun ilmoituksesi. Useat SAK:n ammattiliitot ja -osastot myöntävät jäsenilleen lehtietua vuoden kestäviin tilauksiin. Kysy lisää: tilaukset@kansanuutiset.fi p
Myös jos tarjottu työ on lyhytkestoinen, edessä on pian uusi työnhaku. Nyt on kuitenkin ay-liikkeen – edes sen ”duunaripuolen” – viimeinen hetki herätä vastustamaan hallituksen ja työnostajien suurta puhallusta, jolla ne yrittävät kääntää lopullisesti edukseen niin työelämän neuvotteluasetelmat kuin yhteiskunnallisen tulonjaon. Avoimien työpaikkojen ja työttömien työnhakijoiden kohtaanto-ongelmaa on esimerkiksi myyntityössä kaupanalalla, jossa ilmiö korostuu sesonkiaikoina. NYT ON aika kaataa sekä työmarkkinasopimus että hallitus. Ja irtisanoutumisesta tulee karenssia. Muutto pienipalkkaisen työn perässä pääkaupunkiseudulle kalliin asumisen piiriin ei houkuta työttömyysturvaa saavaa, jos työ veisi asumisja muut tuet sekä matkakulut Työn vastaanotto voi viedä tulot miinukselle » Pekka Tiaisen mukaan etuudet saisivat pienentyä portaittain palkan kasvaessa. Tiaisen lista jatkuu. Oikeisto pyrkii kaikin keinoin murtamaan hyvinvointivaltion rakenteita ja lisäämään siten yhteiskunnallista eriarvoisuutta. Työnostajapuolelle helpompaa tästä tekee se, jos myös vastapuolen neuvottelijat ovat hyväosaisia miehiä. Neljäs ongelmatilanne syntyy henkilölle, joka on saneerattu kohtalaisesti palkatusta työstä kortistoon ja sitten tarjolla olisi selvästi huonompipalkkainen työ. Esitetyssä työmarkkina-, kilpailukyky-, luokkataistelusopimuksessa ainoastaan työntekijäosapuoli joutuisi joustamaan. Myös työnvälityspalveluita pitäisi parantaa. Sopimuksen vaihtoehdoksi esitetty kiristys eli hallituksen kaavailemat pakkolait toisivat vielä pahempia huononnuksia. En väitä, että ay-liikkeen johtomiehet ajavat vain omaa etuaan meistä, jäsenistöstä, välittämättä, mutta jokin selitys näin väkivaltaiselle neuvottelutulokselle täytyy olla. – Jos siitä ei tulekaan tienestiä, niin työttömyysturva joka tapauksessa katkeaa, ja kun sitä hakee uudestaan, lyödään hakijalle karenssi. Hyväosaisten luokkasopu » Työväen odotukset kohdistuvatkin nyt SAK:hon ja sen jäsenliittoihin.. – Kun ulosotossa oleva menee töihin, palkasta lohkaistaan tietty osa ALL OVER PRESS/ISMO PEKKARINEN MITÄ TAPAHTUU, kun joukko hyväosaisia miehiä päästetään päättämään yhteisistä asioista. Jos irtisanoutuu provisiosta, voi tulla vielä lisäkarenssi. Jokin heidät on saanut hyväksymään neuvottelujen pohjaksi huuhaan suomalaisten liian korkeista palkoista. Työväen odotukset kohdistuvatkin nyt SAK:hon ja sen jäsenliittoihin. ja ehkä myös lasten hoitokulut. Nähdään lauantaina 12.3. Syitä siihen, ettei työ löydä tekijäänsä, on työja elinkeinoministeriön neuvottelevan virkamiehen Pekka Tiaisen mukaan monia. 10 Anni Ahlakorpi anni@vasemmistonuoret.. Kolumni olumni VIIMEISIMMÄT TYÖLLISYYSTILASTOT tammikuulta kertovat että työttömiä oli 245 000, mikä oli 14 000 enemmän kuin vuosi sitten. Nyt he johtavat maatamme Elinkeinoelämän keskusliitossa ja Sipilän hallituksessa – sikäli kuin ne ovat jotenkin eri asia. Silloin voi tapahtua esimerkiksi niin, että työväkeä yritetään pakottaa polkemaan omia oikeuksiaan uhkailemalla ja kiristämällä. Joukkovoima-mielenosoituksessa Senaatintorilla! Kirjoittaja on Vasemmistonuorten puheenjohtaja. Karenssia joka käänteessä Kompastuskiveksi työttömälle voi Tiaisen mukaan koitua esimerkiksi provisiopalkkainen työ. Ulosottokin vaikuttaa Työn tekemisen kannattavuuteen vaikuttavat muutkin tekijät, kuten ulosotto, jossa on yhä suurempi määrä suomalaisia, myös työttömiä. Monesti on kyse alueellisesta ongelmasta. STTK JA AKAVA hyväksyivät kyykytyssopimuksen pikavauhtia. Työpaikkojen ja työttömien kohtaanto-ongelmakin on tilastojen valossa kasvanut, sillä avoimia työpaikkoja oli TE-toimistoissa lähemmäs 3 000 enemmän kuin vuosi sitten. – Nollatuntisopimustyyppisissä töissä työntekijällä on työsuhde, mutta ei ennaltamäärättyjä työaikoja, jolloin hän ei tiedä, saako vaiko ei töitä. On aika nostaa esiin työelämän oikeat ongelmat, jotka liittyvät työhyvinvointiin, johtamiseen ja tuotekehitykseen. He ovat eläneet nousukautta, ottaneet opintolainaa, jonka infl aatio on syönyt olemattomiin, saaneet töitä halutessaan. Hyväosaisilla tarkoitan esimerkiksi sellaisia, jotka ovat syntyneet Suomeen suurten ikäluokkien valmiiksi kattamaan pöytään ja olleet parhaassa työiässä jo ennen 90-luvun lamaa. Ja karenssi
Tiaisen mielestä 300 euroa, jonka nykyisin saa tienata työttömyysturvaa menettämättä, on liian vähän. Kannusteloukku pois Tiaisen mallissa pohjaraha, jonka opiskelija tai työtön voi tienata etuuksia menettämättä, olisi vaikkapa tuo 300 euroa kuukaudessa. TRADEKAN EDUSTAJISTON VAALIT 1.–22.3.2016 Tä m ä n ilm o itu ks en m a ks a a eh d o ka s its e.. Tiainen korostaa, että työn vastaanottamisen helpottaminen etuuskorjauksilla ja työvälityspalvelua parantamalla olisi myös työllistäjän etu. – Lyhytaikaista työtä vastaanottaneen tehdyt työtunnit tai -päivät voitaisiin automaattisesti laskea soviteltuun työttömyysturvaan, jolloin vältyttäisiin uudelta hakuajalta ja karenssilta. Kannusteloukku syntyy, kun palkkaus on verraten matala työttömyysturvaan verraten. – Ja on muistettava, että vaikka avoimia paikkoja tilastojen mukaan on, niin ne eivät ole koko ajan avoimia, niitä tulee avoimiksi ja täytetään kaiken aikaa. Juuri karenssiaikojen poistaminen on Tiaisen mukaan yksi suuren luokan kysymys. 11 » Sosiaaliturva pienenisi asteittain vaikkapa 2 000 euroon asti. Työn vastaanottamista helpottavan etuusuudistuksen rinnalla pitäisi Tiaisen mukaan toteuttaa työnvälityksen parannus digitalisoinnin avulla niin, että työnhakija pystyisi jo etukäteen laskemaan automaattisesti, miten palkka vaikuttaa hänen porrastettuihin etuuksiinsa. – Tarpeettomien kynnysten poistaminen olisi edullista koko yhteiskunnan kannalta, hän vakuuttaa. Sirpa Koskinen sirpa.koskinen@kansanuutiset.. Tällöin esimerkiksi asumistukea ei menettäisi hyvin pienellä palkalla. Sitten olisi yläraja, esimerkiksi 2 000 euroa, johon asti sosiaaliturva pienenee portaittain. Työllistymisen kynnystä helpottaisivat myös verotukselliset keinot, kuten työtulovähennyksen kasvattaminen. Näissä siis sotkeutuu aina pysyvämpi tilanne ja hetkellinen kysyntäpiikki. velkoihin, mikä ei ole kovin kannustavaa, hän sanoo ja ehdottaa suojaosan, joka nyt on 700 euroa, nostamista vaikkapa parilla sadalla, jolloin kaikki lisätienesti ei menisi ulosottoon. Tiainen muistuttaa, että kohtaanto-ongelman takana voivat olla myös ammattitaitovaatimukset sekä se, että työnantaja ei halua palkata esimerkiksi yli 50-vuotiasta. Ratkaisuehdotuksia Edellä kuvattuja ongelmia voidaan Tiaisen mukaan helpottaa tuntuvasti yhteiskunnallisin toimin, parantamalla työnvälitystä ja tekemällä etuusuudistus. – Samalla poistuisivat kaikki työn uudelleenhaut ja siitä johtuvat karenssit. Malli on samalla yksi ratkaisu perustuloon. Tiainen uskoo, että tällainen kaikkea sosiaaliturvaa koskeva asteittaisuus helpottaisi työn vastaanottoa tuntuvasti
Tuolloin pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sai hallituskumppanit taipumaan tahtoonsa ”Maakuntaja soteuudistus on saatava maaliin” TEKSTI Sirpa Puhakka » Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen ja kansanedustaja, Vasemmistoliiton valtuuston puheenjohtaja Hanna Sarkkinen puhuvat selkeän maakuntamallin puolesta. Kokoomuksen sote-asiantuntijana pidetyn eduskunnan varapuhemies Paula Risikon mukaan on täysin mahdollista, että hallituksen maakuntamalli joutuu perustuslaillisiin ongelmiin. Toimelias perheja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) ei halunnut taannoin arvioida Yle Radio 1:n Ykkösaamussa, millä todennäköisyydellä Suomeen tulee 18 maakuntaa ja 15 sote-aluetta. Hallituksen päätöksestä huolimatta hän liputtaa avoimesti viiden sotealueen puolesta. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja AinoKaisa Pekonen ja kansanedustaja, vasemmistoliiton valtuuston puheenjohtaja Hanna Sarkkinen ihmettelevät hallituksen sote-sekoilua ja ovat pettyneitä hitaaseen etenemiseen. He kuitenkin epäilevät hallituksen 18 maakunnan ja. uhkaamalla hallituksen erolla. He painottavat, että pitkään jauhettu soteuudistus on saatava vihdoin maaliin. Hallitus jatkoi näennäisesti yhtenäisenä, mutta rivit rakoilevat. Sillä ei tunnu olevan näkemystä sote-uudistuksesta. Sosiaalija terveyspalvelujen uudistamisen ja itsehallinnollisten maakuntien lakien valmistelu näyttää yhtä sotkuiselta kuin päätöksenteko marraskuussa. He peräävät pääministeri Sipilältä vahvaa johtajuutta uudistukseen. Maan toiseksi suurin puolue – perussuomalaiset – on jäänyt statistin rooliin. 12 HALLITUS RÄMPII riitaisasti sote-savotassa. Kahden suurimman hallituspuolueen edustajat nokittelevat toisiaan avoimesti
Yli hallituskausien ulottuvan maakuntahallinnon ja sote-uudistuksen valmisteluun on otettava aidosti mukaan oppositio. Perusterveydenhuolto resursoidaan nykyistä huomattavasti paremmin. Yksityiset palvelut eivät voi korvata virnaomaispäätöksiä. 4 Oppositio mukaan valmisteluun. Maakuntiin on tarkoitus siirtää 1.1.2019 lähtien pelastustoimen, maakuntien liittojen ja ELY-keskusten alueellisen kehittämisen tehtävät sekä lisäksi mahdollisesti ympäristö-terveydenhuolto. Sirpa Puhakka Hallituksen askelmerkit 15 sote-alueen mallin kestävyyttä. Se saattaa kaatua vielä perustuslaillisiin ongelmiin. 3 Rahoituksesta selkeä linjaus. Rahoituslinjaus oli kompromissi. Palveluja ja hallintoa järjestäviä alueita pitää olla yksi määrä: 18 maakuntaa ja 15 sotealuetta ei ole toimiva ratkaisu. Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ja Hanna Sarkkinen toivovat, että perusterveydenhuolto resursoidaan nykyistä paremmin. Vastuu sote-palvelujen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä maakunnille 1.1.2019. Heillä on vankka käsitys sote-uudistuksen tarpeellisuudesta. JUSSI JOENTAUSTA LEHTIKUVA/ANNI REENPÄÄ. Maakunnissa ylintä päätösvaltaa käyttää suorilla vaaleilla valittu valtuusto. Kolme itsehallintoaluetta järjestää sote-palvelunsa yhdessä toisen alueen kanssa. Valinnanvapautta ei toteuta. Kokonaisveroaste ei saa nousta. Verotusoikeus maakunnille Pekonen ja Sarkkinen haluavat sote-mallin, jossa sote-palvelujen ja hallinnon järjestäminen ja rahoitus ovat yksissä käsissä. Arvioidaan myös joiltain osin maakunnan omaan verotusoikeuteen perustuvaa rahoitusta. Pekonen muistuttaa, että sosiaalipalveluissa on paljon viranomaistehtäviä. Ihmisten pitäisi päästä tarvitsemiensa palvelujen piirin ja hoitoon yhtä kautta, Pekonen toteaa. Maakunnille tulee siirtää muitakin nykyisin kuntayhtymissä ja valtion aluehallinnolla olevia tehtäviä. Monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamista ja valinnanvapautta laajentava lainsäädäntö on luvattu voimaan samaan aikaan uuden hallintomallin kanssa 1.1.2019. Sosiaalija terveyspalvelujen sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio on turvattava. Marraskuussa hallitus päätti 18 itsehallintoalueesta, joista 15 järjestää itse alueensa sosiaalija terveyspalvelut. Maassa toimii 12 laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikköä: sairaala ja siihen liittyvä vaativan sosiaalipäivystyksen yksikkö. – Järkevintä on, että rahoitus tulee itsehallintomaakunnalle. Pelkona on muutoin, että erivahvuisissa maakunnissa myös veroaste vaihtelisi kohtuuttomasti. Hallituksen on hoidettava oma tonttinsa kuntoon ja tuotava esitykset eduskunnan käsittelyyn, he vaativat. Monikanavarahoitusmalli puretaan. – Onko sosiaalipalveluissa mietitty loppuun asti valinnanvapaus, kysyy Pekonen. Hallituksella ei ole yhtenäistä näkemystä tästäkään asiasta. Suomen julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla: valtio, maakunta (itsehallintoalue) ja kunta. Kaikilla maakunnilla tulee olla oikeus järjestää sotepalvelut. – Toivottavasti ihmiset hoidetaan perusterveydenhuollossa mahdollisimman hyvin, ja hän ei näkisi mitään rajaa siirtyessään erikoissairaanhoitoon, Sarkkinen sanoo. Palvelujen tuottamisvastuu on oltava julkisella vallalla eli maakunnalla. Siinä mielessä maakuntavero, millä nimellä sitä kutsutaankaan, on hyvä ratkaisu, Sarkkinen sanoo. Otetaan käyttöön maakuntavero vahvalla valtion tasoitusjärjestelmällä. Kunnille jää hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Valinnanvapauden valmistelun he jättäisivät nyt täysin sivuun. Sote-uudistuksen rahoitusratkaisua valmistellaan ensisijaisesti valtion rahoitusvastuuseen perustuvana ratkaisuna. Ensisijaisesti valmistellaan valtion rahoitusvastuuseen perustuvaa ratkaisua, mutta joiltain osin arvioidaan maakunnan EDUSKUNTARYHMÄN puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen ja kansanedustaja, Vasemmistoliiton valtuuston puheenjohtaja Hanna Sarkkinen kiteyttävät keskeisimmät puolueen sote-linjaukset. 1 Tarvitaan selkeä alueratkaisu. Perusterveydenhuolto on jonoutunut, ruuhkautunut ja aliresursoitu. Yksityiset palvelut voivat täydentää. Rahoitusta selvitetään parhaillaan. – Yksityiset palvelut keskittyvät sinne missä on rahaa ja osataan palveluja käyttää. Yliopistollisina sairaaloina jatkavat Hyks, Tays, Tyks, Oys ja Kys. – Jos Suomeen rakennetaan aito itsehallinnollinen taso, mikä on ollut vasemmistoliiton tavoite pitkään, me tuetaan tätä perusratkaisua maakuntamallista. He uskovat, että kunnat pitää esimerkiksi valtionosuuksien kautta joko kannustaa tai pakottaa tähän. Sosiaalipuolen palvelut on pidettävä uudistuksessa mukana. Perusterveydenhuoltoon lisäresursseja Pekonen ja Sarkkinen toivovat, että perusterveydenhuolto resursoidaan nykyistä paremmin. Ihmiset ovat entistä sairaampia päästessään hoitoon. Vaarana on, että osa syrjään asutusta Suomesta jää ilman palveluja, Pekonen toteaa. Sirpa Puhakka Vasemmistoliiton maakuntaja sotelinja verotusoikeutta. Hän mainitsee esimerkkeinä lastensuojelun, mielenterveysja vammaispalvelut. Maakunnilla pitää olla aito itsehallinto ja rahoitus, jotta ne pystyvät toimimaan itsenäisesti. Molempia kansanedustajia huolestuttaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen jääminen kuntien vastuulle. Hallitus aikoo säästää 3 miljardia euroa. Pitää huolehtia myös vahvasta tasausjärjestelmästä, etteivät palvelut ole alueellisesti eriarvoisia, Pekonen toteaa. Valtion ohjaus vahvistuu. Hallitus on luvannut lakiesitykset eduskuntaan huhtikuussa. 2 Toimivat lähipalvelut. Sillä pitää olla omaa rahaa, jotta se pystyy saamaan lainaa ja tekemään investointeja ja toimimaan itsenäisesti. He painottavat vahvan valtion verontasausjärjestelmän luomista tasavertaisten palvelujen turvaamiseksi. Sarkkinen muistuttaa, että nykyinen perusterveydenhuollon toimimattomuus on myös kallista. He peräävät hallitukselta myös esitystä monikanavarahoituksen purkamisesta. – Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon potilaat ovat samaa asiakaskuntaa, ja sen takia raja näiden välillä pitää pystyä häivyttämään. Vasemmistoliitto tukee Sipilän hallituksen tekemää perusratkaisua 18 maakunnan maallista. 13 Kahden suurimman hallituspuolueen edustajat nokittelevat toisiaan avoimesti
Aiemmin rahoitusmarkkinoiden murrosta onkin käsitelty osana lamatutkimusta. ja valuuttakaupan sääntelyä purettiin, ulkomaisen pääoman rajoituksia poistettiin ja uusia sijoitusinstrumentteja sallittiin. Hänen havaintonsa saa tukea aiemmasta tutkimuksesta: toimittaja Kustaa Hulkon kirjasta Pihalla kuin lumiukko ilmenee, että eduskunnan pankkivaltuusto oli heikosti perillä Suomen Pankin tekemisistä, vaikka sen tehtävänä oli valvoa Suomen Pankkia. 14 TUTKIJAN TYÖSSÄ tärkeä löytö voi joskus olla se, että jotakin ei löydy. Vuosina 1985–1987 rahoitusmarkkinoiden kehikkoa muokattiin poliittisilla päätöksillä luomalla uusiin olosuhteisiin sopivaa sääntelyä. – Lähestyn asiaa toisesta suunnasta, mutta en lähde kiistämään lamatutkimusten johtopäätöksiä, joiden mukaan laman osasyyllinen on rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen, Kari täsmentää. Karin mukaan päätöksenteko oli lähinnä reagoimista markkinoiden muutoksiin. Karin mukaan merkkejä ei ole Suomen Pankin yhteydenpidosta myöskään valtiovarainministeriön virkamiesten kanssa. – Toimittiin liikaa kukin omissa siiloissa, vaikka foorumeita yhteydenpidolle olisi ollut, Kari summaa. Suomen Pankilla oli laajat valtuudet rahapolitiikassa, ja poliitikot monesti halusivatkin sen toimivan itsenäisesti. Missä sitä on tehty, vai onko tehty ollenkaan. Oikeushistoriallisessa väitöksessään Markus Kari jakaa Suomen rahoitusmarkkinoiden murroksen kolmeen vaiheeseen: 1970-luvun loppupuolelta 1980-luvun puoliväliin Suomen Pankki vapautti markkinoita omilla toimenpiteillään ilman merkittäviä lainsäädännöllisiä muutoksia. Holkerin hallituksen talouspoliittista ministerivaliokuntaa tutkinut Risto Ranki puolestaan totesi väitöksessään, ettei siellä keskusteltu Suomen Pankin toimista. Taustalla olivat kansainväliset paineet: Bretton Woods -järjestelmän murtuminen 1970-luvun alussa mullisti valuuttakaupan, monet maat purkivat kansallisia sääntelyjärjestelmiään, pääomanliikkeitä vapautettiin, pörssikauppa kasvoi ja monipuolistui. Poliittinen keskustelu oli vähäistä. Suomalaisessa päätöksenteossa ei TEKSTI Elias Krohn. Sopeutumista ilman ideologiaa. Maailmalla uusliberalistiset talousopit olivat vallanneet alaa keynesiläisen suuntauksen jälkeen talouskasvun hiipuessa 1970-luvun alussa. Kari sen sijaan keskittyy nimenomaan 1980-luvun päätöksentekoon sen ajan näkökulmasta. Kolmatta vaihetta vuodesta 1988 alkaen leimasi esi-integraatio, kun suomalaista rahoitusmarkkinajärjestelmää alettiin sovittaa eurooppalaiseen muottiin. Kari kertoo pohtineensa. » Suomen Pankki purki raha markkinoiden sääntelyn 1980-luvulla ilman koordinaatiota ja laajaa keskustelua, todistaa tuore väitös. Muutokset tapahtuivat pienin askelin, paitsi ilman koordinaatiota myös ilman pitkäjänteistä suunnitelmaa. Näin kävi Suomen 1980-luvun rahoitusmarkkinoista äskettäin Helsingin yliopistossa väitelleelle Markus Karille, kun hän yritti etsiä virallisista asiakirjoista merkkejä eri valtioelinten välisestä koordinaatiosta rahoitusmarkkinoita vapautettaessa. Rahoitusmarkkinoiden vapauttamista seurasivat markkinoiden ylikuumeneminen, 1990-luvun alun lama ja pankkikriisi. Isoja muutoksia pienin askelin Suomen rahoitusmarkkinat laajenivat ja mullistuivat 1980-luvulla monin tavoin: korkojen Kun raha vapautui Kun raha vapautui Vasemmiston sisällä on juopa, ja demarit ovat siirtyneet keskemmälle tai oikeammalle. – Laajassa aineistossa hämmästyttävä piirre on se, että koordinaatiota ei löydy
Kuten myös Sami Outisen äskettäisessä väitöksessä osoitetaan, SDP oli luopunut talousja työllisyyspolitiikassaan vahvan valtiollisen ohjauksen tavoittelusta ja ryhtynyt painottamaan markkinareaktioiden ennakointia sekä yritysten kilpailukykyä. 1988 Eduskunta hyväksyy johdannaismarkkinat mahdollistavan ja niitä säätelevän optiokauppalain. Siitä tuli doktriini, jota ei moni asiantuntija uskaltanut kritisoida. Kari arvioi, että varsinkin lamasta ja pankkikriisistä on Suomessa jo otettu opiksi. MARKUS KARI: Suomen rahoitusmarkkinoiden murros 1980-luvulla. Ratkaiseva oli Karin mukaan etenkin vuoden 1986 päätös keskikorkosääntelyn lopettamisesta, jolloin pankit siirtyivät välittömästi markkinaehtoiseen varainhankintaan, ulkomaisen valuutan maahantulo kiihtyi ja pankkien aiemmin niukka luotonanto kasvoi aivan uusiin mittoihin. 1987 Suomen Pankki höllentää otettaan rahamarkkinoista: markkinaperäinen helibor-korko käytännössä korvaa Suomen Pankin päiväkorot. 1986 Arvopaperinvälittäjien oikeuksia laajennetaan, riskivakuutukset siirretään pois luvanvaraisuuden piiristä. Sosiaalidemokraatit olivat sen sijaan yksityisiä rahoitusmarkkinoita laajentavien toimien kannalla. – Alun perin oli kyse vakaan markan linjasta, kurssin heilumisen vähentämisestä, mutta se kääntyi vahvan markan linjaksi. Vasemmiston sisällä on juopa, ja demarit ovat siirtyneet keskemmälle tai oikeammalle, Kari kuvaa 1980-luvun tilannetta. On kyllä olemassa kirjoituksia, joissa riskeistä varoitetaan, Kari toteaa. täi i s nalta h a j n tiet. kuitenkaan Karin mukaan ollut erityistä ideologista painotusta saati ohjelmaa, vaan se oli pikemminkin reagoimista ja sopeutumista muuttuviin tilanteisiin. Vuonna 1987 aloittanut Holkerin hallitus toi eduskuntaan sijoitusrahastolain, optiokauppalain ja arvopaperimarkkinalain, joista periaatepäätöksen oli tehnyt jo Sorsan hallitus edellisvuonna. Syynä oli ehkä se, että pankkikeskeisessä järjestelmässä pankit olivat hyvin kiinteässä yhteydessä Suomen Pankkiin, jolla oli myös kontrollikeinoja. 1990-luvun pankkikriisi osoitti ikävällä tavalla, että rahoitusvalvonta oli ollut riittämätöntä. Lisäksi poliittiset päättäjät ovat usein lähellä pankkeja – 1980-luvulla jokaisella puolueella oli vahva pankkiyhteys. 1985 Eduskunta uudistaa valuuttalait, Suomen Pankki saa laajat valtuudet niiden soveltamiseen. 15 RAHOITUSMARKKINOIDEN VAPAUTUKSEN VUODET 1975 Suomen Pankki perustaa päiväluottomarkkinat. Silloin mennään pieleen, jos isot muutokset tapahtuvat niin, että hyvin harvat ovat niistä tietoisia. Tietoisuus muutoksista vähäistä Sopeutumisen rahoitusmarkkinoiden kansainvälisiin muutoksiin Kari näkee paljolti välttämättömyytenä – vaihtoehdot olisivat hänen mukaansa olleet talouskehityksen kannalta huonompia. Toimittiin liikaa kukin omissa siiloissa, vaikka foorumeita yhteydenpidolle olisi ollut JARMO LINTUNEN Markus Kari Markka päästettiin lopullisesti kellumaan syksyllä 1992. 1984 Valuuttapankit saavat oikeuden antaa valuutan vientilupia. Lamassa turmiolliseksi osoittautui myös 1980-luvulla muotoutunut vahvan markan politiikka. Eduskunnassa vahva pankkipuolue Lainsäädäntö ei monilta osin pysynyt Suomen Pankin toteuttamien muutosten perässä. – Pankkitarkastusvirasto oli hyvin ohuesti resursoitu 1980-luvulla. Into 2016. Lait hyväksyttiin eduskunnassa suurella äänten enemmistöllä. Uusilla laeilla toisaalta luotiin sääntelyä kasvaneille uudenlaisille markkinoille, toisaalta sallittiin uusien rahoitustuotteiden, kuten sijoitusrahastojen ja johdannaisten, rantautuminen Suomeen. 1980 Valuuttojen termiinikauppa vapautuu. – Minunkin aineistossani muutos näkyy. 1983 Kolme ulkomaista liikepankkia aloittaa Suomessa. Muutosvoimaa on tällaisista syistä kovin vähän ilman suurta kriisiä, Kari pohtii. Korkoja valuuttasäännöstelyä lievennettiin vuosien mittaan yksittäisin päätöksin, kunnes ne lopetettiin kokonaan. Silloin otettiin kyllä opiksi ja säädettiin uudet pankkilait. Pääministeri Esko Aho (kesk.), valtiovarainministeri Iiro Viinanen ja Suomen Pankin pääjohtaja Sirkka Hämäläinen kertoivat asian tiedotustilaisuudessa 8.9.1992. 1986 Suomen Pankki purkaa korkosäännöstelyä. 1989 Eduskunta hyväksyy arvopaperimarkkinalain, jossa muun muassa luodaan arvo-osuusjärjestelmä. Vastaesityksiä tekivät lähinnä silloisten SKDL:n, Devan ja vihreiden kansanedustajat. 1987 Eduskunta hyväksyy sijoitusrahastolain. 1983 Pankkien ottolainaus vapailta markkinoilta helpottuu. Koordinaation ja keskustelun puute johti Karin mukaan lopulta ajolähtötilanteeseen, jossa eduskunnan oli lähestulkoon pakko säätää esitetyt uudet lait rahoitusmarkkinoiden käytännössä jo pitkälti vapauduttua. 1987 Ulkomaisten yhtiöiden omistusta ja luottojen saantia Suomessa vapautetaan. Nyt elämme kuitenkin hyvin erilaisessa maailmassa, jossa Suomella ei enää ole omaa valuuttaa eikä rahapolitiikkaa. – Mutta se ei tarkoita, etteikö asioiden pitäisi olla poliittisen keskustelun, kriittisen tutkimuksen ja kansalaisten tietoisuuden piirissä. 563 sivua. Poliittisista tekijöistä juuri SDP:n aatteellinen linjanmuutos olikin Karin mukaan ratkaiseva murroksen läpiviemisessä. Juuri näin rahoitusmarkkinoiden murroksessa kuitenkin kävi. SDP:n kurssi kääntyi Eduskunnassa rahoitusmarkkinoista käytiin vilkasta keskustelua vasta 1980-luvun loppupuolella. – Nyt kun saadaan 1980-lukuakin koskevaa tutkimusta, ehkä se auttaa paremmin oppimaan myös siitä, Kari toivoo
Se on hieman turhauttavaa. – Itkeskelin katsoessani esitystä, jossa lapsuuteni tapahtumat yhdistyvät hienosti koomisen ja traagisen kautta. » Kaisa Korhonen tuo ohjauksellaan Pirkko Saision romaanista esiin työväestön näkökulman tähän aikaan. Luulen, että lukijankin on helpompi sukeltaa ja samastua siihen aikakauteen, kun hänelle jätetään tilaa. 16 B Ainakaan en tee perinteistä epookkia, jossa esitellään jokainen tapettikuvio ja kerrotaan sen tausta. Tekemällä päähenkilön kaksi vuotta vanhemmaksi, Saisio pääsi suurten ikäluokkien suurimman eli 1947 syntyneiden pariin. Kirjoittaessaan esikoisromaaniaan 1973–74 Saisio kuvitteli keksineensä romaaninsa henkilöt omasta päästään. Ja nyt kun sen ilmestymisestä on 41 vuotta, suuri yleisö muistaa minut siitä, vaikka olen sen jälkeen julkaissut 20 muuta teosta. Elämänmenokirja ei ole suoraan omaelämäkerrallinen. – Kirjoitin esikoisromaanini lähes 20 vuotta sen jälkeen kun asuimme Elämänmenoa Helsingin Fleminginkadulla Kirjailija Pirkko Saisio (vas.) totesi itkeskelleensä katsoessaan Elämänmeno-esitystä. Itse olen perheeni ainoa lapsi, joten luokittelisin romaanini henkilöt naapureiden kuvaukseksi. Ohjaaja Kaisa Korhosen (s. Saisio muisteli, miten mahtavaa oli, kun 1960-luvulla pääsi muuttamaan Fleminginkadun vuokrahuoneistosta iskemättömään kaupungin vuokra-asuntoon Herttoniemeen, jossa oli suihku ja kylpyamme. Saisio ja näytelmän ohjannut Kaisa Korhonen kertoivat näytelmän vaiheista Jyväskylässä viime lauantaina. » Talomme asukkaat kuolivat keskimäärin 40–55vuoden ikäisinä. 1941) mukaan näytelmän keskeinen teema on toivo siitä, miten päähenkilön työläisperhe ja suku suurten vaikeuksien ja kasvukipujen kautta selviytyvät sodan ja sen jälkeisten vaikeiden aikojen melskeessä. Pirkko Saisio (s. Marja Niemisen paras ystävä romaanissa on Ritva JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINTEATTERI / SIRKKA HELKE. Ohjaaja Kaisa Korhonen kertoi halunneensa tuoda näytelmällä työväestön näkökulman tähän aikaan. 1949) vietti lapsuutensa ja varhaisnuoruutensa Helsingin Fleminginkadulla, jossa perhe asui vuokrakaksiossa. Fleminginkadulla. Kirjailija Aki Ollikainen, Parnasso 1/2016 kulttuuri W IK IM E D IA / T E E M U R A JA L A PIRKKO SAISION esikoisromaaniin pohjautuva näytelmä Elämänmeno sai tammikuun lopussa ensi-iltansa Jyväskylän kaupunginteatterissa. – Myöhemmin olen useiden yhteydenottojen jälkeen saanut muistutuksen, että päähenkilö Eilan esikuvana minulla oli Karjalasta muuttanut nainen, joka kävi meillä usein kylässä ja hänellä oli kolme lasta
Nämä kerronnalliset ratkaisut ovat ehdottoman perusteltuja. Bachia, stand upia. Sen tärkeä pilari on ääniraita: kuva-alan ulkopuolelta raikuvissa saksankielisissä komennoissa on juuri näissä raameissa tiukkaa potkua. Niistä tunnetuimpiin kuuluva Roman Polanskin ohjaama Pianisti (2003) on ”katsojaystävällisempi”. Lajityyppiluokittelua olennaisempaa on draaman ydin: elokuvan keskitystai paremminkin tuhoamisleiri on maanpäällinen helvetti. II puhaltaa parjattuun suomiräp-käsitteeseen uutta henkeä. PÄÄHENKILÖN KANNALTA tapahtumat ovat painajaismainen piinapenkki. VINOSTA Itä-Helsinki-romantiikastaan tunnetun Notkean Rotan vetäydyttyä pari vuotta sitten tauolle ryömi samasta pesästä esiin uusi räppijyrsijä, tosin nyt ilman naamaria. Samalla vanhan kokoonpanon hyödyntämät karikatyyrit ja Itis-säpinät saivat väistyä. Käsivarakuvauksella mennään pääsääntöisesti lähelle ihmiskasvoja. Kansainvälistyminen ja monikulttuurisuus hälventävät ennakkoluuloja ja pelkoja tuntematonta kohtaan. Nyt kehitysprosessi on nytkähtänyt uudelleen käyntiin. Suuressa lapsikatraassa oli vaikeaa kehittyä persoonalliseksi yksilöksi. II vie liiton pidemmälle. Korhonen sanoi halunneensa tuoda tällä ohjausvalinnallaan esiin työväestön näkökulman tähän aikaan. Kysymys on julmasta ironiasta: siivoojan osa vain siirtää oman teloitushetken tuonnemmaksi. Katsoja saa purtavakseen kunnon pähkinän: miten tällainen on ollut mahdollista. Silloin tajusin, mitä kirjoittaminen on, kun olin aiheessa samanaikaisesti sisällä ja täysin siitä ulkona. Kun tuo päätös suhteutetaan Hyytävä keskitysleirikuvaus Géza Röhrig on unkarinjuutalainen keskitysleirivanki Saul Ausländer. Taide kertoo ihmisyyden syvistä viesteistä Saisio kertoi, että oli surullista katsoa näytelmää, koska kaikki romaanin Fleminginkadun vuokratalon kuvaamat henkilöt ovat kuolleet. Keskeiseksi muodostuu epätoivoisen päähenkilön pyrkimys pitää kiinni asiaan liittyvistä, kulttuurilleen tärkeistä rituaaleista. Atomirotta lähestyy melodisuutta kuitenkin hieman eri suunnasta, mistä selvin osoitus on se, että II soi myös kertosäkeiden ulkopuolella. Hän on vain näennäisesti kohtalotovereitaan paremmassa asemassa kaasukammion ruumiskasojen siivoojana. Opettaja kirjoitutti meillä aineen aiheesta tilaisuus jota en unohda. lmi on tiivistunnelmainen keskitysleirikuvaus ja pakotarina. Atomirotassa Mikko Sarjanen riisui maskinsa ja irtautui pikkukonnan roolistaan. Käsikirjoitus: Nemes, Clara Royer. Jo debyyttialbumi I yhdisti hiphopin ja rockin tavalla, jota Suomessa on yllättävän harvoin kuultu. Konsertissa on esillä myös Stefan Bremerin valokuvia (kuva). ETNISIÄ SÄVELIÄ, jazzia, klassista kitaraa, pianoa, selloa. Albumi on lähes saumaton yhdistelmä rockin ja hiphopin laulunkirjoitustyylejä. Esimerkiksi Pohjoismaiden suurimmassa koulussa, Aleksis Kiven koulussa koulukiusaamiseen ei kiinnitetty mitään huomiota. maaliskuuta. Muistettava episodi on kuvattu hyvin. Talomme asukkaat kuolivat keskimäärin 40–55-vuoden ikäisinä. Korhonen myönsi käyttäneensä päähenkilö Marjaa vertailukohtana omille lapsuuden muistoilleen ja omalle henkiselle kehitykselleen. Tästä viriää epäkiitollista puuhaa tekevien keskuudessa pakosuunnitelma. Atomirotan suomiräppi rokkaa SON OF SAUL (Saul fi a, Unkari 2015). Ohjaus: Laszlo Nemes. Tilalla on henkilökohtaisempia näkökulmia ulkopuolisuuteen, levottomuuteen ja yhteiskunnan luomiin paineisiin. SON OF SAULISSA luodaan kylmäävä visio eurooppalaisen lähihistorian synkästä luvusta. Sinne joutuneille vapautus tulee vasta kuolemassa. Päähenkilö on poikkeuksellisen paljon kuvauksen kohteena, kuvaalan rajaus on korostunutta ja kurinalaisen johdonmukaista. Albumi on osa jatkumoa, jossa vuosikymmeniä aiemmin jalostettiin rockmusiikista ikioma, suomalainen näkemys. Siihen tuskin sanotaan viimeistä sanaa vielä pitkään aikaan. Korhosen lapsuudenkokemuksia Kaisa Korhonen on kotoisin kahdeksanlapsisesta perheestä. Hänen isänsä oli körttipappi. – Se kertoo siitä kuinka kovaa ja julmaa elämä Kalliossa Fleminginkadulla ja ympäristössä sodan jälkeen oli. Erään ruumiin äärellä Saul joutuu psyykkisesti erityisen tiukoille. Toki puolihämärät kujat ja kuviot ovat osa Sarjasen, kitaristi Rane Raitsikan ja tuottaja Pajulaakson muodostaman Atomirotankin maailmaa, mutta vailla sarjakuvamaista irrottelua. Idea Meidän maailmamme -konserttiin syntyi intohimosta musiikkiin ja halusta auttaa pakolaisia. Konsertin järjestää Suomen Setlementtiliitto. Harri-Ilmari Moilanen ELOKUVAN ensi-ilta on perjantaina 4. Toivon kipinä on pieni, mutta porukan vastarinnan henki luja. Elokuvaa sävyttää kokonaisvaltainen painostavuus. PARHAAN EI-ENGLANNINKIELISEN elokuvan Oscarilla juuri palkittu unkarilais. Siksi esimerkiksi rokkaava Pienestä kii, iskelmällinen Nenä vie ja G-funkista muistuttava Samanlaiset istuvat osaksi samaa kokonaisuutta. lmin tunneilmaston hyytävyys syntyy tehokkaan pelkistetyin keinoin. kaikkeen edellä nähtyyn, niin siinä koukataan pitkälle itse elämän mysteerin syliin. KU MEIDÄN MAAILMAMME su 6.3. Nelikymppinen unkarinjuutalainen Saul on ikävässä välikädessä leirin hierarkiassa. Juutalaisuuden historia vaikuttaa olleen taustalla myös päähenkilön nimen valinnassa. Samaa voi sanoa SS-upseerien aika ajoin melkein kuin tyhjästä tapahtuvista ilmestymisistä – ne iskevät kuin jääpiikki. Elokuvan päätös on sen mukainen. – Todellinen taide kantaa aina ja kertoo ihmisyyden syvistä viesteistä. Asia vie Saulin lähes pakkomielteenomaiselle odysseialle. Selvin muutos on tapahtunut musiikillisesti. – Mielestäni työväestöllä ei mene tällä hetkellä yhteiskunnallisesti hyvin, enkä tiedä, meneekö sillä sen paremmin mahdollisen yhteiskuntasopimuksen tekemisen jälkeenkään. Tämän päivän näkökulmasta Son of Saul on kuin hiljainen varoitushuuto, ja hyvin poliittinen sellainen. Kirjoitin kokemuksistani isoäitini pirtissä pidetyistä körttiseuroista. – Olin 15-vuotias kun muutimme Pieksämäeltä Helsinkiin. Symboliikkaa tai muuta tarustoa oleellisempi on silti draaman luonne. Eikä sen tarvitse olla haudanvakavaa osoittelua mihinkään suuntaan. Saision mielestä elämänhimoisen ja intohimoisen taiteen ei tarvitse osoitella toivoa tai toivottomuutta kohti. Unkarilais. » Elokuvan tärkeä pilari on ääniraita. Monsp 2016. Dramaturgi Elina Snicker. Vanha natsiklisee karjuvista sadisteista loistaa poissaolollaan. MELODISUUS ja popsävyt eivät sinänsä ole kotimaisessa hiphopissa mitään uutta, ovathan valtavirtaräppäritkin suosineet niitä jo pitkään. Sen mylly jauhaa mieleen jäävissä näkymissä kiivaana. Kuri ja rangaistukset olivat arkipäivää ja tottelevainen ja kuuliainen lapsi kasvatuksen päämäärä. STEFAN BREMER. klo 16 Savoy-teatteri, Helsinki. Juha Drufva JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINTEATTERI: Elämänmeno. Kuvaustavan pelkistyneisyys ilmentää joukkotuhon käytännön kliinistä luonnetta: toimintapuitteet ovat kuin ylityöllistetyssä valtion virastossa. Tuomo Yrttiaho ATOMIROTTA: II. Lavalla nähdään stand up -koomikko Ali Jahangiri, fl amencotaiteilija Cinta Hermo, jazzmuusikko Jari Perkiömäki, oopperalaulaja Marion Melnik sekä trubaduuri John McGregory ja sellistiprofessori Seppo Kimanen, viulisti Teemu Kupiainen ja pianisti Hui-Ying Liu-Tawaststjerna, Ninni Poijärvi ja Cila Fato yhtye Maarika Aution johdolla. Unkarilaisfilmi kiertää tietyllä ehdottomuudella sovinnaiset holokaustitarinoinnit. Sen käytäntö puhuu kansanmurhan tylyä selkokieltä. Tällä tekniikalla keskitysleiri nähdään intensiivisen yksilöllisen kokemisen kautta. 17 Haapaniemi, oikeassa elämässä hän oli Ritva Koivumäki. Pirkko Saision romaanin pohjalta dramatisoinut Heini Junkkaala. Pääosassa: Geza Röhrig. Luokassamme oli 37 oppilasta, joista 20 oli helsinkiläisiä lättähattuja. Ohjaus Kaisa Korhonen. Our World Meidän maailmamme tarjoaa sunnuntaina elämysmatkan ympäri maailman hyväntekeväisyyskonsertissa turvapaikanhakijoiden tukemiseksi. Äidinkielenopettajani luetutti meillä kaikki suomalaiset uutuusromaanit, joista jouduimme tekemään pieniä esseitä. Laszlo Nemesin ohjauksessa painottuu subjektiivinen näkökulma, ja hyvin yksinkertaisesta syystä: Saulin psyyke on koetuksella epäinhimillisten paineiden keskellä
Nyt Uusitalo on yhdessä opiskelijoiden kanssa kerännyt yli 50 tarinaa. Niitä lukevat presidentti Tarja Halonen ja Helsingin piispa Irja Askola, apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri sekä yhdeksän näyttelijää, muun muassa Hannu-Pekka Björkman, Riia Kataja, Martin Bahne ja Jussi Lampi. – Yksi ihminen pystyy tekemään vain sen verran, että huutaa näitä tarinoita maailmalle. Idea tarinoiden keruusta syntyi, kun Uusitalo ajeli useasti viime syksynä työnsä vuoksi Itä-Helsingissä, ja näki Myllypurossa kiemurtelevan leipäjonon, jonka pituus hätkähdytti häntä. Eriarvoistuminen Eräs 62-vuotias nainen Myllypuron leipäjonosta kertoo, että hän ei pärjäisi ilman ruokaapua, koska hänen eläkkeensä on niin pieni. Pienellä eläkkeellä sinnittelevien eläkeläisten ja vanhusten lisäksi jonosta löytyy pitkäaikaistyöttömiä, yksinhuoltajia, työkyvyttömyyseläkeläisiä. Tarinat tulivat sitten siinä lomassa. Mä vain yritän pärjätä ja löytää pieniä iloja. Hän kertoo, Leipäjonot näkyviksi » Myllypurossa leipää jonottavien tarinoista tehtiin lukudraama. Kerään jonossa voimia, sillä ihmiset ovat täällä ystävällisiä ja tukevat toisiaan”. 18 LEIPÄJONOLAISTEN TARINOITA kuullaan maanantaina 7. maaliskuuta Helsingin Vanhassa kirkossa. – Yhtenä päivänä kun ei ollut kiire, parkkeerasin auton ja kävin juttelemassa jonottajien ja ruuanjakoa pyörittävien kanssa. Leipäjono on monelle jonottajalle yksinäisyyttä poistava sosiaalinen tapahtuma.. Leipäjonolaisten tarinat synnyttivät Uusitalossa huolta yhteiskunnan eriarvoistumisesta ja toisaalta voimattomuutta, koska yksikön toimintamahdollisuudet ovat rajalliset. Niistä koostetun esityksen tavoitteena on Uusitalon mukaan lisätä tietoisuutta avun tarpeesta ja tarvitsijoista. ”Vuokran jälkeen minulle jää noin 300 euroa kuussa muuhun elämiseen. TEKSTI Sirpa Koskinen että tarinoiden keräystilanteessa tärkeintä oli kohdata ihminen ja hänen tilanteestaan keskustelu. Oppilaitospastorin, teatteri-ilmaisun ohjaajan Sanna Uusitalon ideasta käynnistyi jokin aika sitten Myllypuron leipäjonossa käyvien ihmisten tarinoiden kerääminen
Oxfamin mukaan syynä EU:n tuloeroihin ovat vuosien 2007– 2008 talouskriisin jälkeiset ”säästötoimet” sekä verojärjestelmä, joka suosii rikkaita. Maailmassa joka vuosi lähes 800 miljoonaa ihmistä jää vaille riittävää ravintoa. Lukudraama toteutetaan vapaaehtoisten taiteilijoiden voimin. Tilaisuus on osa laajempaa kokonaisuutta, jonka tavoitteena on herättää keskustelua köyhyydestä ja eriarvoistumisesta. Muuten olen tyytyväinen elämääni, sillä minulla on terveyttä, koti, valo, lämpö.”. Jotain yllättävääkin Uusitalo tarinoista löysi. Myllypurosta tilaisuuteen järjestetään ilmainen bussikuljetus niille, joilla ei ole varaa tulla julkisilla kulkuneuvoilla. Tuhansia ääriköyhiä on vailla asuntoa. Mutta muuten tämä on päättäjien käsissä, sillä leipäjono kertoo yhteiskunnan rakenteellisista ilmiöistä, Uusitalo sanoo. Sillä on minulle valtava merkitys henkisesti, koska tämän ansiosta tiedän, että vaikka rahat on melkein loppu, ensi viikollakin saan ruokaa. Elintarvikejakelua pyörittää Myllypuron elintarvikeapu ry, jonka taustayhteisöinä ovat Herttoniemen seurakunta ja Helsingin kaupunki. ”Olen ollut työttömänä 4,5 vuotta enkä pärjää korvauksella. Silti joka vuosi 1,3 miljardia tonnia ruokaa heitetään roskiin. Tähän tähtääviä suunnitelmia on Uusitalon mukaan olemassa esimerkiksi Vantaan seurakunnassa, jossa ollaan siirtymässä yhteisölähtöisempään leivänjakeluun. Rikkaimman prosentin kotitalouden nettovarallisuus on 1,4 miljoona euroa. Yksi prosentti suomalaisista omistaa nyt 13 prosenttia nettovarallisuudesta, vauraimman viiden prosentin osuus nettovarallisuudesta kattaa jo lähes kolmanneksen varallisuudesta, kertoi Tilastokeskus viime huhtikuussa. Suomen rikkain 10 prosenttia omistaa yli 45 prosenttia nettovarallisuudesta. Ranska teki tärkeän päätöksen viime elokuussa: isoimmista ruokakaupoista ei enää heitetä syömäkelpoista ruokaa roskiin. Tämä ruoka annetaan hyväntekeväisyysjärjestöille jaettavaksi ihmisille, joilla ei ole tarpeeksi ruokaa. Vanhassa kirkossa, Lönnrotinkatu 6:ssa kello 18. Suomen köyhyys on monimuotoista. Miljardöörien määrä EU:ssa lähes kaksinkertaistui 342:een vuosina 2009–2015. RIKKAIN PROSENTTI maailman väestöstä omistaa yli puolet maailman varallisuudesta, jonka arvo on ehkä noin 250 biljoonaa dollaria. Se on syy lähteä liikkeelle. Ihmisten tarinat rahan riittämättömyydestä olivat odotettuja. Tilastokeskuksen mukaan tammikuussa 2016 oli suomalaisia työttömiä 245 000 eli 14 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. MAAJA elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n tutkimuksien mukaan Suomen ruokahävikki on vuodessa 62–86 kiloa jokaista kansalaista kohti. Lisäksi noin 200 000 suomalaista elää köyhyysriskissä, kertoo Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto EAPN-Fin. Yhdessä tarinassa sanotaankin, että on kuin töihin lähtisi aamulla, kun lähtee leipäjonoon. Esitykseen on vapaa pääsy. Hän on erikoistunut köyhyyteen, rasismiin, vankiloihin ja maahanmuuttajiin liittyviin asioihin. Näin raportoi lähinnä kehitysapuun keskittyvä hyväntekeväisyysjärjestö Oxfam International. – Leipäjono on monelle jonottajalle se oma yhteisö. 650 000 pienituloista ihmistä taistelee päivittäin saadakseen tarpeeksi syötävää, riittävästi vaatteita, bensaa tai bussirahaa, jopa tarpeellisia lääkkeitä. Vapaa pääsy Tarinoita leipäjonosta kuullaan 7.3. Sosiaalinen tapahtuma Itse jonottamisesta voisi hänen mukaansa tehdä inhimillisempää. Köyhyyskriisi on kansainvälinen. 19 TARMO YLHÄVUORI Tarja Halonen ja Irja Askola lainaavat äänensä leipäjonon kävijöille. Ikää on sen verran, 60 vuotta, että työllistymisestä ei ole enää toivoa. Suomi voisi helposti toteuttaa samanlaisen ohjelman lakimuutoksilla. Tämä pitäisi nähdä varoituksena: nykyisin USA:n rikkain yksi prosentti omistaa 40 prosenttia kansan varallisuudesta. Joka kerta kävijöitä on 600–800. Ja monelle se on yksinäisyyttä poistava sosiaalinen tapahtuma. HELSINGIN SANOMIEN joulukuun köyhyyskysely Näin rikkaat ajattelevat köyhistä (20.12.2015) näytti rikkaiden ajattelevan, että köyhät ansaitsevat köyhyytensä, vaikka Suomessa on eletty monta peräkkäistä taantumavuotta. Minulle jää 130 euroa kuussa käteen vuokran jälkeen. Ääririkkaat rikastuvat, köyhät köyhtyvät » 650 000 pienituloista ihmistä taistelee päivittäin saadakseen tarpeeksi syötävää, riittävästi vaatteita, bensaa tai bussirahaa, jopa tarpeellisia lääkkeitä. Se on iskenyt myös Suomeen vahvasti. Kyselyn mukaan rikkaat puhuivat köyhistä sanoen: ”Köyhyys on henkistä: yrittämisen puute, huonot valinnat, kyvyttömyys hoitaa omia asioita.” Oxfamin mukaan eurooppalaisten määrä, jolla ei ole riittävästi rahaa selvitä odottamattomista kuluista, ostaa riittävästi terveellistä ruokaa tai lämmittää asuntoaan, nousi 48 miljoonaan vuodesta 2009–2013. Epätasa-arvo ja köyhyys ovat poliittisia valintoja eivätkä väistämätön tulevaisuus. Talvi Kirjoittaja on USA:ssa koulutettu tutkiva journalisti ja tietokirjailija, joka nyt asuu Suomessa. Köyhin 80 prosenttia omistaa vain 5,5 prosenttia. Tarinat julkaistaan tilaisuuden jälkeen kokonaisuudessaan Helsingin seurakuntien diakoniatyön Itätuulia-blogissa osoitteessa: www.diakoniaa.net. Silja J.A. Leipäjono Helsingin Myllypurossa on pitkä. – Mutta olennaisinta on tehdä tämä ilmiö näkyväksi muillekin kuin itähelsinkiläisille, Uusitalo sanoo. Myllypurossa jaetaan kauppojen lahjoittamia elintarvikkeita maanantai-, keskiviikkoja perjantaiaamuisin. Myös OECD on raportoinut tuloerojen olevan korkeimmillaan 30 vuoteen. Käyn kahdesti viikossa hakemassa ruokaa. Ruokahävikki on ongelma kaikissa länsimaissa
Almanakkamerkinnät 80 sivulla ovat puuduttavaa luettavaa. Siinä, missä Pekka Tarkka kirjoitti raamatunpaksuisen, kaksiosaisen Saarikosken elämäkerran, ja kertoi minulle olevansa aihetta kurkkua myöten täynnä, on Salminen pannut Haanpään elämän ja tuotannon viidessä teoksessa kansien väliin. Uusimmassa teoksessa on julkaistu kirjeitä kotiväelle talvisodasta, muistiinmerkintöjä jatkosodasta, kolme novellia sekä lyhyitä almanakkamerkintöjä 1945– 1948 peräti 80 sivulla. Salmisen teoksen liitteessä on luettelo kirjoista, joita Haanpää vuosina 1945–48 on lukenut: pitkä ja monipuolinen on lista, jonka viidenneksi viimeinen teos on Albert Camus’n Rutto. Jatkosodan merkintöihin sisältyy ironiaa, koska Haanpää arvioi koko sodan päättyvän huonosti. Juuri niitä esimerkkejä olisi riittänyt. – Mihin. Eino Kaikkonen MATTI SALMINEN: Hurja. Haanpää oli kova lukumies Kalle Päätalon tapaan Pentti Haanpää luki ahneesti. Yksi esimerkki, joka tuo mieleen novellin Kenraali Impola, on muistiinmerkinnässä 2.VIII. Eversti oli huutanut hänelle kuin rantapiru. (Professori oli Konrad von Bagh, 2014 kuolleen Peter von Baghin isä.) Matti Salmisen urakan jälkeen voi toivoa, että Pentti Haanpään hurjuuden merkinnät loppuvat. Merkinnöistä käy ilmi runsas alkoholinkäyttö, yksinäisyys ja uhma, horjuva avioliitto ja epäviihtymys. Lakoninen merkintä viimeisen sairaalapäivän 12.VI. – Kyllä ne jostakin löytyy. Kirjeet talvisodasta ovat lakonisia, toteavia Haanpään kirjallisen tyylin mukaisia. 20 TIETOKIRJAILIJA Matti Salmisen mittava urakka Pentti Haanpäästä sai sinetin teoksella Hurja, Pentti Haanpään muistiinmerkinnät 1940–1954. Mukana ovat myös päiväkirjamerkinnät Pentti Haanpää ja hurjuuden loppu Pentti Haanpää (1905–1955) tunnetaan erityisesti laajasta, usein yhteiskuntakriittisestä novellituotannostaan. Molempien elämää viina jäyti. 173 sivua. Ne painuivat sisälle ja vääpeli sanoi minulle, että parasta on sinunkin painua heinäpellolle. Kaulittu ja käännetty loppuun asti Oulun sairaalaja hullujenhuonereissu kesäkuussa 1954 kertoo, että Haanpään kirjallinen ura ei enää nouse siivilleen. Pentti Haanpään muistiinmerkinnät 1940–1954. Kirjat Sairaalassa ja hullujenhuoneessa, Oulu 30.5.–12.6.1948. Salminen on aikaisempiin Haanpää-teoksiinsa ladannut kirjailijaa täsmentävää kuvaa. Haanpäällä ei ollut harhakuvia sotalaitoksesta. Kyseessä on Yhdeksän miehen saappaat, jonka johtoajatus saa alkunsa kirjailijan näkemästä orvosta saapasparista. Kirjan tekijältä Matti Salmiselta olisi kaivannut almanakkaosioon itsekriittistä otetta ja kustannustoimittajalta leveää punakynää. -42: ...– Ja peli [korttipeli, EK] heitettiin ja suuret herrat tulivat, peräkanaa ne kävelivät, eversti, majuri ja kaksi luutnanttia sotilaallisen komeita ja minä suoristauduin porraskivellä jonkinlaiseen asentoon. Molempia Penttejä yhdisti ainakin kaksi asiaa: kirjallinen, erittäin luova lahjakkuus sekä välillä hillitsemätön, hallitsematon viinanjuonti. Päiväkirjamerkinnöistä käy ilmi, miten Haanpään suunnitelmat romaanin tekemiseksi edistyvät. Into 2016. [1954, EK] on lause: – Professori ja reseptit ja hyvästit. Neljässä aikaisemmin ilmestyneessä teoksessaan Salminen on esitellyt Haanpään elämää ja tämän jälkeensä jättämää aineistoa. Piippolan kirjailijaa on sekä kaulittu että käännetty, ja olisi suoranainen ihme, jos kirjailijan kannalta uutta ja ratkaisevaa vielä tulisi esille – tuskin. Piippola n kirjailija a on sekä kaulittu että käännet ty.. Mainittuja almanakkamerkintöjä olisi pitänyt ottaa esimerkkeinä, valikoidusti, mikä ei tarkoita Haanpään hurjuuden sievistelyä eikä peittelyä. Hän sai epileptisiä kohtauksia niin kuin hänen kaimansa Pentti Saarikoski vajaat 30 vuotta myöhemmin. » Viinan jäytämän kirjailijan ura ei noussut enää siivilleen Oulun sairaalareissun jälkeen vuonna 1954. Haanpäällä oli taito kertoa paitsi romaanissaan Korpisotaa, myös sotavuosia kuvaavissa novelleissaan sekä Yhdeksän miehen saappaissa sodan surrealistinen ulottuvuus paitsi yksittäiselle sotilaalle, myös laajemmissa silmänaloissa
21 Katso koko ohjelm a ja näytte illease ttajat! KOKO PAVILJONGIN VERRAN NÄHTÄVÄÄ JA KOETTAVAA! SAMALLA PÄÄSYLIPULLA MYÖS VIINI-, RUOKAJA SHOWLINK PETS -MESSUT! KATSO WWW.VIINIJARUOKAMESSUT.FI JA WWW.SHOWLINKPETS.FI! Jyväskylän kirjamessut on kasvussa, ja mukaan on tulossa reilusti uusia näytteilleasettajia ja kaksi lavaa lisää ohjelmaa! Tänä vuonna mukana oma lava tietokirjallisuudelle ja Docendon Luontopaneeli, jossa mukana muun muassa Karhu-kirjan juuri messujen alla julkaiseva Kimmo Ohtonen sekä luontokuvaaja ja -kirjailija Jussi Murtosaari. Liput 12 €, perhelippu 24 €, 4-7 -vuotiaat 7 €. Viini auki la klo 20 saakka (K18 klo 16 alkaen). Luvassa A-luokan viihdettä ja uusinta tietoa! TAPIO TAMMINEN Tieto-Finlandia -voittaja ESKO SEPPÄNEN Talouden tuntija MIKKO PORVALI Sotahistorioitsija KUMMELI Paras A-ryhmä KIMMO OHTONEN Karhu-kirjailija JP KOSKINEN Sarjadekkaristi Ku va : H arr i H in kk a K uv a: Ilm ar i Fa br itiu s Avoinna la 9 18 ja su 10-17. Su opiskelijat 5 € opiskelijakortilla! #TREFF2016
Globalisaatio on merkinnyt kansallisten rajojen hämärtymistä. Opiskelin arabiaa 1970–80-lukujen vaihteessa ja poliittisesti valveutuneena ihmisenä tiesin Länsi-Saharastakin enemmän kuin Lounais-Suomesta. Se, että he matkustivat sinne ja kertovat meille kanssaihmistemme usein lohduttomasta arjesta, on myös globalisaatiota. Sen pääkaupunki El Aaiún oli yksi niistä paikoista, minne olisin halunnut matkustaa. Se on yksi maailman korkeimmista. Rahalla ei ole kotimaata, mutta kotiseuturakkautta sitäkin enemmän. Nuorena opiskelijana olin innoissani PLO:n ja Polisarion toiminnasta. Globalisaatio saa kouriintuntuvimmat ilmenemismuotonsa ihmisten arjessa: vaikkapa sähköverkkoyhtiö Carunasta, joka ironisesti on saanut nimensä Karunan kunnasta, missä perustettiin Lounais-Suomen Sähkö. saakka. Toista kertaa käyntiin pyörähtänyt Poliittisen valokuvan festivaali (PVF) pitää sisällään nimittäin kokonaisen huoneen, jossa valokuvataiteilija Sanni Seppo ja hänen tyttärensä, Moskovassa journalismia opiskeleva Kerttu Matinpuro, kertovat meille Länsi-Saharan tilanteesta ja sen ihmisistä sekä videoin että valokuvin. Syy tähän on selvä: se on usein vain talouteen liitetty käsite, ja sitä kautta ollaankin jo ahneessa kapitalismissa, riistossa ja veroparatiiseissa. Raha rakastaa eksoottisia paikkoja kuten Jersey, Guernsey, Caymansaaret ja Brittiläiset Neitsytsaaret. Nyttemmin olen tietoinen myös niistä kääntöpuolista, joita esimerkiksi PLO:lla on ollut toiminnassaan. Silloin Länsi-Saharasta, jota nykyään nimitetään toisinaan ”viimeiseksi siirtomaaksi”, ei juuri kukaan suomalainen tiennyt juuri yhtään mitään. Hän on kuvannut sitä, miten maan laidoilla alueita merkitään ja rajataan kulttuurisin symbolein ja rakennetaan kollektiivista identiteettiä. Lontoossa asuva venäläistaustainen Maria Gruzdeva on puolestaan kiertänyt laajan Venäjän rajoja. Tässä vain muutamia esimerkkejä. Syy Marokon haluun olla luopumatta alueesta on tietenkin taloudellinen: siellä on kalaa ja ennen kaikkea Afrikan toiseksi suurimmat fosfaattivarat. Näyttelykokonaisuus on mittava, eikä joukossa ole yhtään hutia. Albaniasta väkivaltaisia mellakoita Italiaan paennut Adrian Paci on kuvannut Albaniasta Italiaan muuttaneiden ihmisten vanhoja kotipaikkoja ja maalannut niistä taustafondit kuvaamilleen ihmisille, jotka näin seisovat sen edessä, minkä ovat taakseen jättäneet. Taide on vasara! Otso Kantokorpi otso.kantokorpi@hotmail.com Taide on vasara! SANNI SEPPO. Osa heistä ei ole kuullutkaan First State Investmentsistä ja Borealis Infrastructuresista, kansainvälisistä pääomasijoittajista, jotka omistavat 80 prosenttia Carunan omistavasta Suomi Power Networksista. Vuonna 1973 alueelle perustettiin kansallinen vapautusrintama Polisario. Kuten festivaalia innoittanut Leo Tolstoi totesi jo vuonna 1901: ”Kansallisajattelun ohjaamina ihmiset syyllistyvät järkensä ja omatuntonsa vastaisiin tekoihin, mutta pitävät niitä moraalisesti oikeutettuina ja jaloina.” TÄTÄ TEEMAA ja sen moninaisia ja usein varsin ristiriitaisia tarinoita tuottavia ilmenemistapoja PVF tutkailee varsin monipuolisesti. Eikä oikein tiedä nykyäänkään, koska kansainvälinen media ei ole kovin kiinnostunut sahraweiksi itseään nimittävien ihKotimaani ompi maailma misten kotimaasta, Marokon miehittämästä Espanjan entisestä siirtomaasta, jonka asukkaat ovat yrittäneet saada maalleen kansainvälistä tunnustusta jo kymmenien vuosien ajan. Poliittisen valokuvan festivaali pitää sisällään kokonaisen huoneen, jossa valokuvataiteilija Sanni Seppo ja hänen tyttärensä Kerttu Matinpuro kertovat meille Länsi-Saharan tilanteesta. Poliittisen valokuvan festivaali, Suomen valokuvataiteen museo ja Galleria Kontupiste, Helsinki 30.4. Valokuvaajat ovat myös yleensä sitoutuneet aiheisiinsa ja viettävät pitkiä aikoja kuvaamiensa ihmisten kanssa. Niilläkin on väkilukunsa, mutta paljon merkittävämpi luku on niiden taloussalailun indeksiluku (FCI), joka esimerkiksi Caymansaarilla on miltei sama kuin Karunan väkiluku: 1 233,5. Se on esimerkiksi sitä, että 1980-luvun alussa tiesin Jamaikan pääkaupungista Kingstonista paljon enemmän kuin Karunasta tai ylipäänsä koko Lounais-Suomesta, joka ei merkinnyt minulle mitään. Kuuntelin nimittäin intohimoisesti pelkkää reggaeta vuosikausia. GLOBALISAATIO ON kuitenkin muutakin kuin rahan verkottumista. KAIKEN TÄMÄN saa tietää, jos vierailee Suomen valokuvataiteen museossa. Globalisaatiota ajatuksena yhteisestä maailmasta, josta meidän tulee olla tietoisia. Lähestyn asiaa empiirisesti ja henkilökohtaisesti. saakka, sekä Stoa, Helsinki 24.4. 22 GLOBALISAATIO ON monelle pelkkä kirosana. Kuten ohjelmalehtisessäkin todetaan, nimi on ambivalentti. He ovat seuranneet pitkään Länsi-Saharan tilannetta ja työskentelivät Algerian aavikolla sijaitsevassa pakolaisleirissä, ”Paholaisen puutarhassa” kevään 2015. Karunassa asuu edelleen noin 1 200 ihmistä, ja suurin osa heistä tuntee varmaankin kotiseuturakkautta. PVF:n tämänvuotinen teema on Kotimaa. Nykyään ei ole Karunan kuntaakaan. Sanni Seppo: Autopoika, 2015. Sanat koti ja maa herättävät yleensä pelkästään positiivisia mielleyhtymiä, mutta kotimaa vie meidät jo vaikeammille alueille ja kurottaa kohti nationalismia, joka pahimmillaan on yksi aikamme suurista vitsauksista – rahan liikkeiden lisäksi. Esimerkiksi Laura Böök on kuvannut yli kaksi vuotta Pudasjärvellä asuvia kongolaistaustaisia ihmisiä. Tämäkin liittyy yleensä rahan liikkeisiin. Niitä tunteita me kaikki väistämättä koemme ja olemme siten yhtä. Se on myös kulttuurin verkottumista. Syykin on selvä: kohteena on aina jossain muodossa se niin sanottu tavallinen ihminen omine tunteineen ja identiteettikriiseineen nationalismin ja globalisaation puristuksissa. PVF on jälleen huikea todiste valokuvan voimasta. » Raha rakastaa eksoottisia paikkoja kuten Jersey, Guernsey, Caymansaaret ja Brittiläiset Neitsytsaaret. Siksi siellä on Marokon rakentamien hiekkavallien kupeessa myös maailman suurin yhtenäinen miinakenttä
??. Helsingin yliopiston Studia Generalia -luentosarja päättyy itämaisiin tunnelmiin. Maailmankirjat sekaisin. Aiheina mm. . klo 11 Wanha Posti (Keinulaudankuja 4). Poliittiset vangit ??. ??. klo 13-17 Työväenliikkeen kirjasto, Helsinki (Sörnäisten rantatie 25 A 1). ILLAN ALUKSI klo 17.30 esitetään israelilainen dokumentti The Law in These Parts. Teltalla valtuutetut Paavo Arhinmäki 12–13 ja Sirkku Ingervo 11–12. Kahvia klo 10.30. klo 16–18 toimistolla (Väinönkatu 28 B). ??. Kääntäjä, kirjailija Marja-Leena Mikkola haastattelee kirjailija Heidi Köngästä. Tiedot tapahtumapalstalle viimeistään tiistaihin klo 14:ään mennessä: Kansan Uutiset/ Muistio, PL 64, 00501 Helsinki. Mukana ovat Hannu Taanila, Kaisa Kurikka, Kati Launis, Kari Sallamaa ja Vesa Oittinen. Naistenpäivän aamiaisnonstop. Tilaisuuden jälkeen jaetaan Vuoden Työväentutkimus -palkinnot. klo 11 Vartiokylän työväentalolla. Se käsittelee Israelin miehittämilleen palestiinalaisalueille pystyttämää sotilaslakien järjestelmää sen kehittäneiden tuomarien haastattelujen kautta. ??. klo 18 ravintola Mallashovi (Satakunnankatu 22), Tampere ??. Pe 11.3. Ti 8.3. Sähköposti: lukijoilta.muistio@ kansanuutiset.. klo 17–19 Helsingin yliopiston Porthania (Yliopistonkatu 3). Tutkijat Ilkka Lindstedt, Jaakko Hämeen-Anttila ja Mikko Viitamäki keskustelevat. klo 9–13. ??. To 10.3. Puolueen poliittisen tavoiteohjelman luonnoksesta teemoina sosiaalija terveyspolitiikka, johdattelijana Arja Paakkanen, ja koulutusnäkökulmaa valottaa Matti Vesa Volanen. Osallistuminen aluejärjestön talviriehaan pe 4.3. krs.). Iloisessa aamupäiväkerhossa omaa ohjelmaa ja yhteislaulua. Kello 19.30 alkaa keskustelu poliittisista vangeista. Helsingin Vasemmisto liikkeellä: La 5.3. ARTSI. Ke 9.3. Vapaa pääsy. 23 Muistio MEDIASSA KUOLONUHRIT saavat huomiota, mutta harvemmin muistetaan poliittisia vankeja, jotka viruvat vuosikausia vankiloissa. klo 18 Kotirannan työväentalolla Vaasassa. Vapaa pääsy. Ti 8.3. Israel, Marokko ja Turkki, kaikki EU:n liittolaisvaltioita, käyttävät oikeuslaitosta poliittisen vallankäytön välineenä. Hertta. Se esittelee muun muassa katutaiteilija Salla Ikosen teoksen Vapaus. Vapaa pääsy ja aamiaistarjoilu. ??. klo 16 aiheina ympäristö ja talous. ??. Ti 8.3. klo 18.00–19.30 Arabianrannan kirjasto (Hämeentie 135 A), Helsinki. ??. Aihe on esillä perjantaina 11.3. klo 12–13.30 Itäväylän Vasemmiston naistenpäivän tilaisuus Herttoniemen S-marketin lähistöllä (Hitsaajankadulla). Metalli Seiskan veteraanijaoston kokous ma 7.3 klo 10, ammattiosaston kokoustila (Näsilinnankatu 22 B, 2. Helsingissä One World Behind Bars -tilaisuudessa. klo 10–14 HTY:n naisten varaslähtö naistenpäivään. Pertti Karkaman elämäntyöseminaari. Sen kunniaksi Karl Marx-seura, Turun yliopiston kirjallisuustieteen oppiaine ja Työväenliikkeen kirjasto järjestävät seminaarin. Järj. Pe 11.3. Tilaisuus on osa maailmanlaajuista Israeli Apartheid Week -tapahtumaa POLIITTISET VANGIT. Vapaa pääsy. muslimit ja valloitussodat. Ulla Anttila (Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiö) ja eri rauhanoperaatioissa työskennellyt Terhi NieminenMäkynen keskustelevat naisten oikeuksista kriisimaissa. Keski-Tampereen Vasemmiston jäsenilta ti 8.3. klo 11.00–12.30 Hakunilan kirjasto, Vantaa. Pohjanmaan Vasemmiston työvaliokunnan kokous ke 9.3. ??. Vartiokylän Eläkeläiset ry. Miina Sillanpää. Vapaa pääsy. klo 14–16 Sörnäisten rantatie 25 A 1, Helsinki. Jyväskylän Vasemmiston keskustelupiiri päivystää pe 4.3. Mukana ovat israelilainen fi losofi ja aktivisti Anat Matar, sahrawiaktivisti Samid Mohamed Länsi-Saharasta sekä journalisti, aktivisti Bruno Jäntti. klo 6.30–9.30 Vantaan Koivukylän kirjasto (Hakopolku 2). Näyttely on esillä 8. Hakunilan kirjaston ja Itä-Vantaan Vasemmiston järjestämä runotapahtuma: lue itse tai kuuntele muita. La 5.3. Keskustorin maanantaimarkkinoilla 7.3. Su 6.3. Vapaa pääsy. Kontulan Eläkeläiset ry. ??. klo 17.30 elokuvateatteri Andorra, Helsinki. Klo 13 kirjailijavieraana Riina Katajavuori. Vapaa pääsy. Vapaa pääsy. Ti 8.3. Runolle. Finlandia-voittaja. ??. ??. Kahvia. klo 18 Käpylän kirjasto, Helsinki. Toimiva Koivukylä–Toimari ry ja Naiskulttuuriyhdistys Doris. La 5.3. Ohjattua liikuntaa, yhdistysten ohjelmaa, makkaraa, pullakahvit. Tampereen Vasemmisto Vantaan taidemuseo Artsin ensimmäinen näyttely Sinä&Minä muotokuvassa on avautunut. Teoksen kustannuspäällikkö Jussi Tiihonen haastattelee kirjailija Laura Lindstedtiä. Tavattavissa valtuutettu Sirpa Puhakka. toukokuuta saakka. Naistenpäivänä Työväenliikkeen kirjastossa on teemana ensimmäinen suomalainen naisministeri. Tammikuussa Pertti Karkama täytti 80 vuotta. ??
Allekirjoittamalla isäntämaasopimuksen Suomi on ottanut riskin lähtemällä isoihin poliittis-sotilaallisiin kuvioihin – ja vielä eturintamaan sulkemaan Suomenlahtea. Sopimus astui heti voimaan. Kemin kaupunginjohtaja ja Lapin ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen puheenjohtaja Tero Nissinen on lehtilausunnossa suoranuottisesti suositellut Meri-Lapin ammattikorkeakouluja suuntautumaan Ouluun. Viimeistään isäntämaasopimuksen myötä Suomesta on tullut Venäjän sotapeleissä ensi-iskun kohde. Mielenosoitusten nimikkeenä oli ammattikorkeakoulujen tunnelmista paljon kertova ”Ylikäveltyjen esilletulo”. kaupunginhallituksen ajaKuntanationalismi hajottaa Lappia » Puolueiden Lapin piirijärjestöjen pitäisi olla huolissaan Lapin hajaannuksesta. Sopimustekstikin oli kaikkien suomalaisten luettavissa äidinkielisenä. Tuloksia myös saatiin. YYA-sopimuksen 40-vuotisen historian aikana Neuvostoliitolla ei Porkkalan tukikohtaa (vuoteen 1956) lukuun ottamatta ole ollut Suomessa sotilaita, ei harjoittelemassa eikä tukikohdissa. Räikeimmillään tämä näkyi pääosin etelän metsäyhtiöiden muodostaman Pohjolan Voiman sulkiessa Kemijokisuun voimalaitospadolla vuonna 1949 saadakseen käyttöönsä edullista sähköä. Nykyinen tilanne muistuttaa ikävällä tavalla ennen talvisotaa käytyä keskustelua Suomen etelärajasta, joka oli tykinkantaman päässä Leningradin keskustasta. Asia oli pakko ottaa huomioon hävityn sodan jälkeisessä YYA-sopimuksessa, jonka pääasiallinen sotilaallinen sisältö oli: ”Jos Saksa tai sen kanssa liitossa oleva maa aikoo Suomen kautta hyökätä Neuvostoliittoon, aloittavat sopimusosapuolet neuvottelut asiasta.” Nyt isäntämaasopimus muodostaa ”hyökkäysalustan” Venäjälle, näin ainakin itänaapuri sen tulkitsee. Oulua kumppaniksi kiihkeästi haikailevien kemiläisten kuntapoliitikkojen kannattaa puolestaan miettiä kahdesti, miten iso vaikuttaja Kemi 200 000 asukkaan Oulun kaupungin kyljessä olisi. Ensin se liitettiin 1970-luvulla kauniiden puheiden kera osaksi Oulun yliopistoa, joka muutama vuosi sitten lakkautti opettajakoulutuksen Kajaanissa ja siirsi sen Ouluun. Seurauksena tästä olivat ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden ja henkilöstön katumielenosoitukset Rovaniemellä, Kemissä ja Torniossa. man pikakaupan hylkäämistä ja yliopiston, ammattikorkeakoulujen henkilöstön ja opiskelijoiden sekä Rovaniemen, Kemin ja Tornion edustajien työryhmän perustamista käsittelemään Lapin yliopiston esittämän osakkeiden oston vaikutuksia koko konserniin. Siinä vaiheessa Suomessa havahduttiin vahvistamaan aluepolitiikkaa ja Lapissa otettiin käyttöön näkyvä vaikuttaminen valtiovallan päätöksiin. Asiaan liittyvästä sisäpoliittisesta hämäyksestä todistavat muun muassa ulkomaalaisten lehtien arviot USA:n joukkojen tänne tulon syistä (merkki Venäjälle) ja suomalaisten lehtien ja politiikkojen pääosin välttelevät kannanotot asiassa. Pietari on yksi Venäjän kaupungeista, jolla sopimusten mukaan saa olla ohjuspuolustusjärjestelmä. Kansa puoSuomen ei pidä lisätä jännitettä Kirjoittaja pelkää, että suomalaisten ja amerikkalaisten yhteiset sotaharjoitukset lisäävät kansainvälistä jännitettä. Suomessa hallituksen mielestä kenraalin allekirjoitus oli riittävä. Nyt kun Lappi on muiden maakuntien tavoin viimein saamassa todellista päätösvaltaa (toivottavasti) omaavan itsehallinnon, maakunta on pahasti hajalla. Kuvassa suomalaiset Saber Strike -sotaharjoituksessa Latviassa vuonna 2014. LAPILLA OLI sotien jälkeisessä Suomessa karu siirtomaan asema. Muun muassa Paasikivi, joka tunsi hyvin Saksan ja Neuvostoliiton välisen jännitteen, varoitti toistuvasti ettei Suomi saa muodostaa ”hyökkäysalustaa” Neuvostoliittoon. Esitinkin Rovaniemen valtuustossa 15.2. Mutta suurin sotilaallinen uhka Suomelle on edelleen USA:n mannertenväliset ohjukset, jotka lentävät Pohjois-Amerikasta lyhintä reittiä eli pohjoisnavan yli Pietariin. Se on viime aikoina näkynyt maakunnan kahden sairaanhoitopiirin täysin erilaisissa lausunnoissa Sipilän hallituksen sote-päätökseen, ja nyt viimeksi maakunnan eri osien erilaisessa kannassa koskien Lapin yliopiston esitystä ostaa kaikki Lapin ammattikorkeakoulu Oy:n osakkeet. 1960-luvulle tultaessa metsätyö koneellistui ja Lapin laajan maaseudun pientilalliset menettivät tienestinsä. Osa torjutuista ohjuksista putoaa EteläSuomeen. Ruotsikin on neuvotellut samanlaisen sopimuksen, mutta valtiopäivät käsittelee sen sisällön ja voimaantulon. Myös Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin äskettäisessä sote-lausunnossa oli suuntana Oulu, kun taas Lapin sairaanhoitopiiri pitää hallituksen soteesitystä Lapin kannalta toimivana. Muistetaan sitten joskus, ettei Suomi ole ollut nytkään ”ajopuu” niin kuin ei ollut 1930-luvulla suhteissaan Saksaankaan. Myös puolueiden Lapin piirijärjestöjen pitäisi olla huolissaan Lapin hajaannuksesta. Hänen mielipiteestään ei silloin juurikaan välitetty. Juha Jurvelius, Savonlinna C keskustelua Keskustelu verkossa: www.kansanuutiset.. Puolustusministerimme puhui amerikkalaisten maihinnousuharjoitusta kommentoidessaan vain sotilasja budjettiteknisistä asioista, ja muuten niin sujuvasanainen ulkoministeri sotkeutui sanoissaan yrittäessään väittää, että asia on ”pelkästään sotatekninen”. lestaan odottelee mielenkiinnolla Venäjän reaktioita. Tämän sopimuksen allekirjoitti Suomen hallituksen puolesta puolustusvoimain komentaja 4.9.2014. Pato esti lohen pääsyn Kemijokeen ja sen sivujokiin ja vei näin tärkeän osan rantatalojen leivästä. Aikoinaan ne vetivät linjaa ja organisoivat yhdessä Lapin liiton kanssa lähetystöjä Helsinkiin ajamaan Lapin asiaa. Esko-Juhani Tennilä Rovaniemi AMERIKKALAISTEN SOTILASKONEIDEN tulo Kuopioon on Suomen ja Naton välisen isäntämaasopimuksen (MOU) mukainen. Siksi kansainvälisen jännitteen lieventämisen pitää ”porukassa uhoamisen” sijasta olla ulkopolitiikkamme keskiössä.” Juha Jurvelius Savonlinna LEHTIKUVA/NIILO SIMOJOKI. Kyllä ulkoministeri tajusi, että sotilaspolitiikka on ulkopolitiikkaa, mutta hän yritti eduskunnassa vähätellä asiaa. Joidenkin mukaan kenraalin valtuudet eivät riitä ja sopimus on siksi mitätön. Nyt maakunnan kannalta tärkeitä soteja korkeakoululinjauksia tehtäessä piirijärjestöt ovat olleet hiljaa kuin pissa sukassa. Kovia ne myös Kemin ja Tornion kuntapolitiikkojen taholla. Moni lappilaisperhe joutui muuttamaan työn perässä Ruotsiin saakka. Esitykseni hylättiin Rovaniemen valtuustossa äänin 50–4, tyhjiä 5. Lapin yliopiston esityksen vaikutuksia ammattikorkeakouluille ei kuitenkaan selvitetty kunnolla. Lapin yliopiston perustamiseen Rovaniemelle vuonna 1979 tarvittiin koko maakunnan tukea ja yhtenäistä toimintaa sekä maan korkeimman johdon, eli presidentti Urho Kekkosen tukea. Kemijärvelle perustettiin sellutehdas vuonna 1965 ja Tornioon Outokummun terästehdas vuonna 1976. Meri-Lapissa kannattaa muistaa myös se, miten kävi Kajaanissa vuodesta 1900 toimineelle opettajakoulutukselle. Myös eri oikeusasteissa loputtomasti pyöriteltyjen lohikorvauksien maksamiseen tarvittiin karvalakkilähetystöä, joka valtasi oikeusministeriön. Lapin yliopisto pyrki osakkeiden ostoehdotuksella vahvistamaan asemaansa tilanteessa, jossa etelän yliopistoeliitti haikailee paluuta menneeseen, eli vain viiteen yliopistoon. Aikaa osakekauppojen vaikutusten laajapohjaiseen selvittämiseen olisi ollut, sillä Sipilän keskustajohtoinen hallitus ei voi Lapista yliopistoa viedä. Toisin on isäntämaasopimus: sitä ei käsitelty eduskunnassa, hallitus ei kääntänyt sitä suomeksi ja sen nojalla on jo ollut ja tulee amerikkalaisia sotilasyksiköitä Suomeen. Lopulta ministeri myönsi, että amerikkalaiset kutsuivat itse itsensä eli tulevat edellisen hallituksen puolustusministerin (Haglund) junaileman sopimuksen perusteella. Se on lisännyt ”kuntanationalismia”, jossa eri kunnissa asuvat saman puolueen kuntapäättäjät ovat täysin eri kannoilla ja keskenään riitaisia. 24 Allekirjoittamalla isäntämaasopimuksen Suomi on ottanut riskin lähtemällä isoihin poliittis-sotilaallisiin kuvioihin – ja vielä eturintamaan sulkemaan Suomenlahtea. Näin ei Lapin asiaa pystytä edistämään. Rovaniemi mainostaa itseään ”maakunnan Rovaniemeksi”, mikä pitää muistaa myös päätöksiä tehtäessä. Se osoittaa miten kovia asenteet Rovaniemellä ovat
Sen vuoksi eläkeläisjärjestöjen edustajat vaativat asiaa selvitelleessä työryhmässä ansiotason 20 prosentin osuuden nostamista 30 prosenttiin työeläkeindeksiä laskettaessa. ELÄKEPOLITIIKASSAMME ON siis vielä kirittävää. Vanhukset tarvitsevat tukea arjessa selviytymiseen ja hoivaa silloin, kun omat voimat eivät enää riitä. Viimeisin uutinen kertoo, että vanhuspalvelulain rahoituksesta leikataan vuositasolla 31,2 miljoonaa euroa normien purun nimissä. Sipilän hallitukselta on tullut lunta tupaan moneen otteeseen julkisia palveluja käyttäville eläkeläisköyhille. Lisää yhteystietoja sivulla 2. SUOMALAISEN ELÄKEJÄRJESTELMÄN toimivuutta voi kansainvälisesti vertailla kahdenkin tuoreen raportin avulla. Toimituksella on oikeus lyhentää kirjoituksia. Nykyinen indeksijärjestelmä turvaa lähinnä saavutettua elintasoa, mutta jättää eläkeläiset suurimmalta osalta osattomaksi yleisestä elintason noususta. Eläkeläisköyhien osuus on Suomea pienempi Tanskassa, Norjassa, Hollannissa, Islannissa ja Tšekissä, joissa ikääntyvien köyhien osuus on noin puolet Suomen vastaavasta osuudesta. Toimituksen puhelin: 09 759 601 Toimituksen faksi: 09 759 60 301 Toimittajilla on henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi . Osalla pienimpiä eläkkeitä saavista eläke koostuu pienestä työtai yrittäjäeläkkeestä ja sitä täydentävästä kansaneläkkeestä. Nykyisinhän työeläkkeitä tarkistetaan laskemalla indeksi, josta 80 prosenttia muodostuu elinkustannusten ja 20 prosenttia ansiotason muutoksista. Hoidon laatuun ratkaisevasti vaikuttavan hoitajamitoituksen jo ennestään alas viritetty normi on hallituksen liikkeelle lähtiessä romutettu. Pieniä eläkkeitä saavien kannalta myös muun muassa asumistuki on tärkeä. KÖYHYYSRISKI ON eläkeläisillä hyvin ikäja sukupuolisidonnainen. Puheenvuorot julkaistaan tarkistuksen jälkeen. kissa aina kymmenen vuotta edellistä ikäluokkaa vanhempiin. Hoitoyksiköiden taksojen ja käyntimaksujen korotukset terveydenhoidossa nostavat myös terveyspalvelujen käytön kynnystä. Muussa tapauksessa muodostuu yhä useammin tilanne, jossa takuueläke yksin on samansuuruinen kuin yhdistelmäeläke. Horisontti LAURI HANNUS. Pienituloisia ovat ne, joiden tulotaso jää samalla mittarille alle 60 prosentin. Taustalla on luonnollisesti iäkkäimpien naisten vähäisempi osallistuminen työikäisinä palkkatyöhön. Jos nimimerkin käyttö on perusteltua, kirjoittajan nimi on kuitenkin saatettava toimituksen tietoon. PIENIÄ ELÄKKEITÄ saavien kannalta on erittäin tärkeää saada kaikki tarvittava lääketieteellinen hoito sairauksien heikentäessä toimintakykyä. Eläkeläisköyhyyteen muutos taitetusta indeksistä ansiotasoindeksiin ei toisi suoranaista ratkaisua, koska ansiotasoindeksin prosentuaalinen muutos tuo eniten euroja niille, joiden eläkkeet ovat ennestään korkeimpia. Lääkekorvausten, lääkärinpalkkioiden ja hoitoon hakeutumisen edellyttämien matkojen omavastuiden nosto vaikeuttaa hoitoon hakeutumista. Sitä ennen kunnat vapautetaan laatimasta lain edellyttämää suunnitelmaa ikääntyvän väestön palvelujen järjestämisestä ja kehittämisestä. Köyhyyttä tutkittaessa käytetään kahta kriteeriä. Haasteita riittää, jos eläkeläisköyhyys aiotaan poistaa takuueläkkeellä. Suomessa köyhyysriski suunnilleen kaksinkertaistuu siirryttäessä ikäluoKöyhyys on suurin eläkeongelma Eläkeläisköyhyys on maassamme suurempaa kuin maissa, joihin yleensä vertaamme Suomea. Kun eduskunta saa nyt keskusteltavakseen eläkeindeksiä koskevan kansalaisaloitteen, on toivottavaa, että eläkepolitiikasta ja sen kipeimmästä ongelmasta, eläkeläisköyhyydestä, käydään perusteellinen keskustelu. Tämä ei voi olla pitkän päälle vaikuttamatta motivaatioon osallistua työelämään. Sen tämänhetkinen suuruus on noin 61 prosenttia pienituloisuuden rajasta ja noin 70 prosenttia tiukemmasta köyhyysrajasta. Eläkkeelle jäävien tulojen lähtötaso on Suomessa keskimäärin noin 50 prosenttia ikääntyneimpien (50– 59 v.) työelämässä olevien tulotasoon verrattuna. Eläkeläisväestön köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riski kokonaisuudessaan on Suomessa noin 18 prosenttia. Verkkolehti on osoitteessa www.kansanuutiset.fi . 25 OSALLISTU KESKUSTELUUN lähettämällä kirjoituksesi postitse osoitteella Kansan Uutiset/Viikkolehti PL 64 00501 Helsinki, faksilla numeroon 09 759 60 301 tai sähköpostitse osoitteeseen viikkolehti@kansanuutiset.fi Juttujen enimmäismitta on 60 konekirjoitusriviä eli noin 3 000 merkkiä. Monissa asioissa jäämme EU:n keskiarvojen alapuolelle. Tiukemmalla mittarilla OECD sai suomalaisten 65 vuotta täyttäneiden köyhien osuudeksi 7,8 prosenttia koko ikäluokasta. Pieneläkeläisillä ei ole varaa käyttää yksityisiä palveluja. Perusturva ja sen hienoinen paraneminen viime hallituskaudella auttaa turvaamaan edes minimitasolla elämisen perustavimpien tarpeiden tyydyttämisen paremmin kuin esimerkiksi Itäja Etelä-Euroopan maissa. Suurimmat ikääntyneiden köyhien osuudet ovat Euroopan ulkopuolella: USA:ssa, Meksikossa ja Koreassa, joissa osuudet ovat kolme–neljä kertaa suuremmat kuin Suomessa. Naisten köyhyysriski verrattuna miesten vastaavaan on vanhemmissa ikäluokissa noin kaksinkertainen miehiin verrattuna. Samaa indeksiä tulisi soveltaa myös kansaneläkkeen tarkistuksissa. EU julkaisi jäsenmaitaan koskevan laajan vertailun viime vuoden puolella ja OECD julkaisi äskettäin raporttinsa Pensions at glance 2015. Otteita näistä keskusteluista julkaistaan Viikkolehdessä. Sen sijaan vakavan aineellisen puutteen riski on Pohjoismaissa muuta Eurooppaa pienempi. Tämä johtaisi eläke-erojen kasvuun. Siksi eduskunnan olisi asiaa käsitellessään hyvä miettiä, miten indeksikorotukset saataisiin jaetuksi tasaisemmin niin, että myös pieneläkeläiset hyötyisivät. Kaikkein suurin riski on iäkkäimmillä, yksin elävillä naisilla (40 prosenttia), kun riski tämän ikäluokan miehillä on 25 prosenttia. Osuus on alle EU:n keskiarvon, esimerkiksi Ruotsissa se on noin 60 prosenttia. Eläkeläisköyhien osuus on selvästi suurempi meillä kuin meihin verrattavissa Euroopan maissa. Eläkeikäisten mediaanitulo suhteessa työikäisten vastaavaan on Suomessa EU:n seitsemänneksi pienin. Palautetta ja uutisvinkkejä voi antaa suoraan toimitukselle. Tästä syystä takuueläkettä nostettaessa olisi aina nostettava myös muita kansaneläkkeitä. Pelkällä takuueläkkeellä operoimiseen liittyy vielä ongelma, jota harvoin asiasta keskusteltaessa otetaan huomioon. Pääsääntöisesti julkaisemme vain omalla nimellä kirjoitettuja tekstejä. Jokaisesta verkossa julkaistusta uutisesta voi avata keskustelun. Vakiovastaus eläkeläisköyhyyden korjaamisyritykseen on yleensä takuueläke. Köyhiksi luokitellaan ne, joiden tulot ovat korkeintaan 50 prosenttia väestön mediaanituloista. Eläkeläisköyhyys on suurempaa kuin maissa, joihin yleensä vertaamme Suomea. Muun muassa Tanskassa, Ruotsissa ja Saksassa riski on jonkin verran pienempi. Jäämme EU:n keskiarvon alle myös eläkkeelle jäävien tulotasossa suhteessa työuran loppupuolella työskenteleviin. Heidän tulonsa jäävät alle 60 prosenttiin mediaanituloista. » Nykyinen indeksijärjestelmä jättää eläkeläiset osattomiksi yleisestä elintason noususta. EU:n raportin mukaan pienituloisuus on Suomessa 65 vuotta täyttäneillä lähes 17 prosenttia ja kymmenen vuotta vanhemmista tähän ryhmään kuuluu jo neljännes. Kummastakin raportista voi lukea oman eläkejärjestelmämme suurimman ongelman, joka on eläkeläisköyhyys. Miksi kannatti tehdä pätkätöitä tai maksaa yrittäjäeläkettä. Kaikkein suurin riski on iäkkäimmillä (85+), joista jo kolmannes kuuluu ryhmään. EDUSKUNNAN KÄSITELTÄVÄKSI on tulossa kansalaisaloite, jossa ehdotetaan nykyisen työeläkeindeksin muuttamista ansiotasoindeksiksi. Siksi oli hyvä, että eläkeläisjärjestöjen aktiivisuus sai hallituksen peruuttamaan aikeensa heikentää eläkkeensaajien asumistukea. Kalevi Kivistö Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja. Kansaneläkkeitä tarkistetaan pelkän elinkustannusindeksin muutosten mukaan. Myös verkkosivuilla keskustellaan. Silloin on ihan loogista kysyä, miksi kannatti osallistua työelämään, jos työhön osallistumatta saa saman tasoisen eläkkeen
Nämä nuoret tunnetaan ryöstöistä, raiskauksista ja järjettömistä tapoista. Imbonerakure sai alkunsa kapinallisliikkeestä, jota ei ole koskaan kokonaan lopetettu. Amerikkalainen opiskelija Otto Warmbier tunnusti 29.2. Luonnoksen on laatinut Euroopan neuvoston neuvonantajana toimiva, lakiasiantuntijoista koostuva Venetsian komissio. Nuhteilla painoarvoa Puolan medialle vuotaneessa lausuntoluonnoksessaan Venetsian komissio varoittaa, että tuomioistuimen työ voi lamaantua, mikä haittaa ihmisoikeuksia estämällä asioiden saamisen oikeuden käsiteltäväksi. Hänen mukaansa neuvottelijoiden edustajat olivat haluttomia antamaan naisille merkittävää asemaa seksistisistä syistä. Imbonerakure on johtavan puolueen nuorisosiipi, joka tuki presidentti Nkurunzizan valintaa kolmannelle kaudelle 26. kesäkuuta järjestetyissä vaaleissa. Cathrine Mabobori, sukupuoliasiantuntija ja burundilainen kansanedustaja, on kuitenkin huomauttanut, että naisille annettiin vain tarkkailijan rooli kokouksissa ja komiteoissa, ”joissa suurin osa päätöksistä tehtiin”. » Naiset haluavat estää poliittisen väkivallan Burundissa vatiivinen Laki ja oikeus -puolue (PiS) syöksi maan poliittiseen kriisiin viime vuonna, kun se yritti pian valtaan tultuaan istuttaa viisi itse valitsemaansa tuomaria 15-jäseniseen perustuslakituomioistuimeen. Ainakin 90 ihmistä on tapettu. Poliittinen suvaitsemattomuus ja alati kasvava etninen erottelu on ajanut yli 200 000 ihmistä pakosalle maan sisällä. Tämän ankarasti arvostellun toimen jälkeen hallitus vei joulukuussa hätäisesti läpi muutokset, joilla rukattiin perinpohjaisesti tuomioistuimen toimintatapoja niin, että sen on vaikeampi tehdä päätöksiä. Puolaa hallitseva tiukan konserPuolan lakimuutokset uhkaavat demokratiaa » Julkisuuteen vuotanut Euroopan neuvoston asiantuntijoiden alustava lausunto varoittaa oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia uhkaavasta vaarasta. » Puolan hallitus on reagoinut kiukkuisesti arvosteluun. ja vastustanut Nkurunzizan valintaa kolmannelle kaudelle. LEHTIKUVA/KCNA VIA KNS. oikeudessa Pjongjangissa yrittäneensä varastaa hotellista propagandajulisteen. Imbonerakure on kirundin kieltä ja tarkoittaa ”niitä, jotka näkevät kauas”. Monet sen jäsenistä pitävät yllä taistelumielialaa aiheuttaen kaaosta ja hävitystä Suurten järvien alueella. Presidentin kyseenalaisen uudelleenvalinnan jälkeen burundilaiset naiset alkoivat taistella demokratian puolesta ympäri maailmaa. BURUNDILAISILLE NAISJÄRJESTÖILLE annettiin tarkkailijan asema Afrikan unionin sovitteluyrityksissä, kun unioni oli saanut valituksia, ettei naisten näkökulmaa otettu huomioon, vaikka juuri he ovat kon. Naiset vaativat rauhaa, kansallista yhtenäisyyttä, demokratiaa ja talouden kehitystä. Asiantuntijat arvioivat, että tapot on tehty etnisin perustein ja että valtion tukema puolisotilaallinen joukko vainoaa tutsitaustaista vähemmistöä. Burundilainen naisten rauhanjärjestö Burundi Women for Peace and Development (BWPD) on tehnyt rauhantyötä Burundin naiset: ”Kuulkaa itkumme” » Pienen afrikkalaisen Burundin valtion naiset ja lapset kärsivät järjettömästä konfl iktista. iktin uhreja. D ulkomaat BURUNDIA UHKAA etninen jakautuminen, jonka taustalla on presidentti Pierre Nkurunzizan päätös muuttaa perustuslakia voidakseen jatkaa vallan kahvassa. – BURUNDIN tutsipakolaiset ovat pääasiassa naisia ja lapsia, ja Imbonerakuren järjestelmällisen uhkailun ja väkivallan uhreja, väittää Stephanie Mbanzendore, BWPD:n puheenjohtaja Hollannissa. 26 Rikokseni oli hyvin raskas ja ennalta suunniteltu. Se perustettiin vuonna 2010 presidentin puolueen CNDD-FDD:n alaisuuteen ja se koostuu puolueen aseellisen siiven aseettomista taistelijoista. Bryssel PUOLASSA TEKEILLÄ olevat perustuslakituomioistuinta koskevat lakimuutokset vaarantavat oikeusvaltion, demokratian ja ihmisoikeudet, todetaan Euroopan neuvoston perustuslakiasiantuntijoiden lausuntoluonnoksessa. Siinä kehotetaan Puolan hallitusta peruuttamaan perustuslakituomioistuinta koskevat kiistanalaiset muutokset. ”Niin kauan kuin perustuslakituomioistuinta koskeva perustuslaillinen kriisi on ratkaisematta ja niin kauan kuin perustuslakituomioistuin ei voi tehokkaasti toteuttaa tehtäviään, ei vaarassa ole pelkästään oikeusvaltioperiaate, vaan myös demokratia ja ihmisoikeudet”, toteaa asiantuntijaelin
Saksalaisten enemmistö, 83 prosenttia, sanoo häpeävänsä hyökkäyksiä. Hän kertoi toistuvasti kuulevansa, kuinka ”heille te teette kaiken, mutta meille ette mitään”. Vasemmistosta ja vihreistä kritisoitiin esitysten perusteluja maahanmuuttovastaisten kosiskeluksi. Merkel puolustaa linjaansa Kristillisdemokraattinen liittokansleri Angela Merkel on omalaatuisessa tilanteessa. SPD:n ja CDU:n kiistat näkyvät demarien johtajan, teollisuusministeri Sigmar Gabrielin ja valtiovarainministeri Wolfgang Schäublen välisessä nokittelussa talouspolitiikasta. Schäuble leimasi Gabrielin vaatimukset säälittäväksi jutusteluksi. Kuva helmikuulta Dresdenistä. 28 SAKSAN YHTEISKUNNALLINEN ja poliittinen vakaus näyttää turvapaikanhakijoiden joukkomittaisen tulon myötä horjuvan. Mutta huolestuneena AfD:n kannatuksen kasvusta Sigmar Gabriel ryhtyi vaatimaan sosiaalipakettia myös ”meidän omalle väestöllemme” ja säästölinjasta luopumista. Omat koirat purevat Merkeliä TEKSTI Jorma Hentilä » Saksan kolmet osavaltiovaalit maaliskuun puolivälissä mittaavat myötäisellä seilaavan äärioikeiston todellisen kannatuksen ja osoittavat maan poliittista suuntaa. Linken Jan Korte ja vihreiden Katrin Göring-Eckardt arvostelivat erityisesti perheiden yhdistämisen vaikeuttamista. Hän sanoi pyrkivänsä siihen, että tulijoiden määrä vähenisi, ja vastustavansa yksittäisten maiden omia ratkaisuja pakolaismääristä ja rajojen sulkemisista sekä ajavansa EU-maiden yhteisiä toimia ulkorajojen valvonnassa ja pakolaisten vastaanottamisessa. Hyökkäyksiä pakolaisten vastaanottokeskuksia vastaan on kirjattu satoja, pahimmillaan murhapolttoja. Neljä viidestä vaatii poliitikkoja tuomitsemaan hyökkäykset voimakkaammin. Kuitenkin 30 sosialidemokraattia ja yksi kristillisdemokraatti äänesti opposition mukana lakeja vastaan. Merkeliltä kysyttiin sunnuntaina tv-haastattelussa, voivatko väkivaltaiset protestit ja julkinen viha pakolaisia kohtaan johtaa sen kaltaiseen demokratiaa vaarantavaan tilanteeseen, jollainen koettiin Weimarin tasavallassa. Saksalaiset edellyttävät viranomaisten toimivan nykyistä tehokkaammin pakolaisten suojelemiseksi. ”En usko sitä”, Merkel vastasi, mutta lisäsi, että näkyvät varoitukset pitää ottaa vakavasti. Sachsen Anhaltis sa äärioikeisto lle luvataa n 17 prosent in kannatu sta.. Se on Saksan sodanjälkeisessä historiassa ensimmäinen vakavasti otettava puolue kristillisdemokraattisen CDU:n oikealla puolella, luonteeltaan äärioikeistolainen. Liittopäivät kiristi linjaa Saksan liittopäivien juuri hyväksymät pakolaispolitiikkaa kiristävät toimet eivät tulleet puheeksi Merkelin haastattelussa. Jo hiipumassa ollut maahanmuuton ja islamin vastainen Pegida-liike sai syksyllä uutta puhtia ja on viime kuukausina järjestänyt näkyviä – ja myös väkivaltaisia – mielenosoituksia lähinnä syntysijoillaan, itäisessä Dresdenissä. Myös muualla Saksassa osoitetaan mieltä turvapaikanhakijoita vastaan. Myös demarit heräsivät esittämään vastaavia toimia maapäivävaalien alla. Monien järjestöjen ja kirkkojen vastustamat lait hyväksyttiin hallituspuolueiden äänin. Merkeliä vastaan nuristaan sekä CDU:ssa että sen baijerilaisessa sisarpuolueessa. Korte vetosi demareihin ja kehotti heitä miettimään, Äärioikeiston mielenosoituksissa on hyökätty varsin epäkorrektilla tavalla liittokansleri Angela Merkeliä vastaan. CDU:n baijerilainen sisarpuolue on suorastaan Merkelin linjan kitkerä vastustaja. CDU:n baijerilaisen sisarpuolueen, kristillissosiaalisen CSU:n johtaja Horst Seehofer hyökkää yhä voimakkaammin liittokansleri Angela Merkelin pakolaislinjaa vastaan ja uhkailee jopa haastaa liittohallituksen – jossa CSU siis on mukana – perustuslakituomioistuimeen. ”Ei, en muuta suuntaa”, Merkel sanoi sunnuntaina tv-ohjelmassa, jota vetää erittäin suosittu toimittaja Anne Will. Alunperin EU:hun ja euroon kriittisesti suhtautunut AfD (Vaihtoehto Saksalle) erotti johtajansa, loi nahkansa ja muuntautui maahanmuuttoa ja islamia vastustavaksi ryhmittymäksi. Liittopäivät päätti nopeuttaa niin sanotuista turvallisista maista tulevien käännyttämistä ja kiristää perheen yhdistämisen mahdollisuuksia. Vain kolmannes on tyytyväinen viranomaisten toimiin. Hänen peruslinjansa pakolaispolitiikassa saa enemmän ymmärrystä sosialidemokraateilta, vasemmistolaisilta ja vihreiltä kuin hänen omilta puoluetovereiltaan. Jo pitkään ne ovat vaatineet päiväkotien, koulujen ja asuntojen rakentamista sekä muita kotoutumista edistäviä toimia, kuten pakolaisten kielenopetuksen tehostamista ja pääsyä työmarkkinoille. Kritiikitöntä ei vasemmistopuolue Die Linken ja vihreiden suhtautuminen kuitenkaan ole. Kärhämiä liittohallituksessa Ristiriitojen kärjistyminen hallituspuolueiden kesken ja osin myös niiden sisällä lisää poliittista epävakautta. Myös CDU:n sisällä on vaikutusvaltaisia Merkelin vastustajia
Demarien puheenjohtajan istuin on kuitenkin ollut viimeisen vuosikymmenen aikana kiikkerä, ja vaihdoksia on ollut välillä tiuhaan. Osavaltioissa AfD:n kannatus vaihtelee, mutta puolue näyttää vievän ääniä suurilta puolueilta ja saavan kannatusta aikaisemmin äänestämättä jättäneiltä. Liki puolet tuntee pelkoa suurten pakolaismäärien vuoksi, mutta yhtä moni ei tunne. Myös noin kaksi kolmannesta poliittisen kantansa ilmoittamatta jättäneistä kokee pelkoa turvapaikanhakijoiden suuren määrän vuoksi. Linke oli viime vaaleissa Sachsen-Anhaltissa toiseksi suurin puolue ja esitti demareille yhteistyötä, mutta demarit lähtivät CDU:n johtamaan hallitukseen. Reilun neljänneksen mielestä kotoutuminen ei ylipäänsä ole mahdollista. Kärjessä ovat arvelu julkisen talouden velkaantumisesta ja huoli kilpailun kiristymisestä asuntomarkkinoilla. Nuorimmat ja vanhimmat ikäluokat tuntevat vähemmän pelkoa kuin keski-ikäiset. Sen sijaan äärioikeistolaisen AfD:n kannattajista 88 prosenttia tuntee pelkoa. Sachsen-Anhaltissa on valtaa pitänyt CDU:n ja ja SPD:n suuri koalitio, mutta demarien odotettavissa olevan tappion vuoksi se menettää enemmistönsä. Pelontunne on sidoksissa poliittiseen näkemykseen. Sigmar Gabriel on jo ilmoittanut jatkavansa puolueen johdossa huolimatta siitä, että SPD todennäköisesti on kolmen osavaltion maapäivävaalien suurin häviäjä. Se on samalla tasolla kuin Linke ja vihreät, jotka pitkään ovat pitäneet 10 prosentin tason. YLI PUOLET saksalaisista katsoo, että turvapaikanhakijoiden kotoutuminen saksalaiseen yhteiskuntaan onnistuu, mikäli tulijoiden määrää rajoitetaan. 29 keiden kanssa he tekevät yhteistyötä ja millaisissa ratkaisuissa. Äärioikeiston juhlaa Äärioikeistolainen AfD sai viimeisimmässä valtakunnallisessa mielipidemittauksessa 11 prosentin kannatuksen. Myös CDU:lle on luvassa jyrkkä alamäki. Tiedot käyvät ilmi Norddeutsche Rundfunkin teettämästä gallupista, joka julkistettiin viime sunnuntaina. Neljä kymmenestä asettaisi vuotuiseksi rajaksi 200 000, joka kuudes saksalainen 500 000 ja kolme prosenttia miljoona tulijaa. Tuskin häntä ryhdytään kaatamaan, sillä unionipuolueilla ei ole näköpiirissä vaihtoehtoa kansleriehdokkaaksi seuraavissa liittopäivävaaleissa. AfD:n menestys mitä ilmeisimmin vaikeuttaa osavaltiohallitusten muodostamista vaalien jälkeen. Edessä kiivas pesänselvitys. Kolme neljästä saksalaista pitää niitä suurimpina ongelmina, kun taas islamia pelkää vähän yli puolet. Myös SPD:n kannatus on tullut hivenen alaspäin ja on nyt 23 prosenttia. Enemmistö vakiintuneiden puolueiden kannattajista ei pelkää: CDU ja FDP 57 prosenttia, SPD 58, Linke 68 ja vihreät 79 prosenttia. Myöskään Rheinland-Pfalzissa punavihreä hallitus tuskin säilyttää enemmistöään. Vaalien jälkeen näyttäisi olevan mahdollista muodostaa Linken johtama punapunavihreä hallitus Thüringenin tapaan, jos tulosennusteet toteutuvat. Liberaali FDP, joka putosi liittopäiviltä viime vaaleissa, ylittää viiden prosentin äänikynnyksen. Talous suurempi huoli kuin islamin vaikutuksen kasvu LEHTIKUVA/TOBIAS SCHWARZ. Osavaltioiden edustajien muodostamassa liittoneuvostossa Thüringenin ja Brandenburgin hallitukset, joissa molemmissa Linke ja Thüringenissä myös vihreät on mukana, esittivät epäilyksen siitä, ovatko lait perusoikeusnormien mukaisia. Se osoittaa saksalaisen yhteiskunnan olevan hyvin jakautunut suhteessa turvapaikanhakijoihin. Baden-Württembergissä ei vihreiden ja SPD:n hallitus voine jatkaa demarien odotettavissa olevan tuntuvan tappion myötä. Joka kuudes saksalainen taas uskoo onnistumiseen, vaikka turvapaikkaa hakevia saapuisi entisessä määrin. Kuusi kymmenestä saksalaisesta katsoo, ettei pakolaisten tulo uhkaa hyvinvointiyhteiskuntaa. CDU/CSU on menettäjä ja on 36 prosentin tasolla. Jos CDU kärsii tuntuvia tappioita, Angela Merkel joutuu ahtaalle sekä omassa puolueessaan että suhteessa baijerilaisiin. MERKITTÄVÄÄ ON, ettei pelko islamin vaikutuksen lisääntymisestä pakolaisten tulon myötä ole saksalaisten huolista ensimmäinen, vaikka sitä on jo vuosikausia äänekkäästi lietsottu. Viidennes saksalaisista sulkisi rajat turvapaikanhakijoilta. Sachsen-Anhaltissa sille luvataan 17 prosentin kannatusta, kun se kahdessa muussa osavaltiossa on 10 prosentin luokkaa. Baden-Württembergissä ja Rheinland-Pfalzissa Linke ei ole ollut maapäivillä, mutta kolkuttelee nyt viiden prosentin äänikynnystä. Sen sijaan hän saattaa joutua perääntymään pakolaispolitiikassaan
Pääministeri Robert Ficon Smer ei ole yksin. MH17:n putoamiselle ei ole esitetty muuta uskottavaa selitystä kuin kapinallisten puolelta erehdyksessä ammuttu Buk-ilmatorjuntaohjus. Puolue Ficon luomus Smer-SD (Suunta – sosiaalidemokratia) on Robert Ficon, 51, oma luomus. Mutta nyt Itävallan puolueveljet vakuuttavat, ettei Fico ole demari; synniksi luettaneen Slovakian hyvät suhteet itäisiin naapureihin. Fico on siis neljä vuotta voinut hallita yhden puolueen hallituksella ilman suurempia pulinoita. Selkeää näyttöä näistä provokaattoreista ei ole ilmaantunut, eikä niitä tarvita tapahtumien selittämiseen, koska molemmilla osapuolilla oli käytössään tuliaseita. Oikeiston sirpalepuolueet puhuvat samaa. Vaalitaistelussa on toisteltu, että jos Kreikka ei siihen kykene, on Balkanin reitti katkaistava Bulgarian ja Makedonian rajalla. Visegradin neloset Aluksi Saksa kumppaneineen vaati Visegrad-mailta, että niiden on toteltava EU:n päätöksiä pakolaiskiintiöistä tai niiltä leikataan EU-tuet. Oliko aseellinen kapina ItäUkrainassa Venäjän suoraan järjestämä. Hanke yhteistyöstä Ficoa vastaan kaatui vaalien aattona. FILIP SINGER/ALL OVER PRESS Visegrad-maiden pääministerit Viktor Orbán (Unkari), Beata Szyd?o (Puola), Bohuslav Sobotka (Tšekki) ja Robert Fico (Slovakia) leikkasivat kakkua helmikuun puolivälissä.. Puolan Jaros?aw Kaczy?skin kansallismieliset katolilaiset ovat yhden puolueen oikeistohallituksessaan samaa mieltä kuin Slovakian vasemmiston yksipuoluehallituksen Fico tai Unkarin oikeiston yksinhallitsija Orban. » Bubentšik sanoi ampuneensa ensimmäisen laukauksen Maidanilla. Bubentšikin tarina yhtyy tapahtumia todistaneen BBC:n toimittajan Gabriel Gatehousen versioon, jonka BBC julkaisi jo vuosi sitten. Puolan, Tšekin ja Unkarin rinnalla Slovakia kuuluu itäisen Keski-Euroopan Visegrad-ryhmään eli nelosiin, V4:een. Muut V4-maat lähettivät omia rajapoliisejaan päivystämään unkarilaisten komennossa, ja unkaria osaavat slovakit toimivat nelipartioissa myös tulkkeina. Fico yhdessä Unkarin oikeistojohtajan Viktor Orbánin kanssa ehti ilmoittaa syyttävänsä EU:n päättäjiä toimivallan ylittämisestä. Bubentšikin kertomus ei ole niin tarkka, että sen yksityiskohtia voisi kriittisesti arvioida. Osapuolten näkemys tapahtumien kulusta eroaa toisistaan. Ja Tšekissä monipuoluehallituksen on pakko sopeutua Ficon sydänystävän, vasemmistopresidentti Miloš Zemanin armottomiin valitusvirsiin länsimaita uhkaavasta perikadosta. HÄMÄRIN LINKKI Ukranan tapahtumissa on kuitenkin vallanvaihdon alkupiste, Maidanin mielenosoitukset Kiovassa ja niihin liittyneet väkivaltaisuudet. heinäkuuta 2014. Ficoa syytettiin pitkään populistiksi, mutta lopulta sosiaalidemokraattien Sosialistinen internationaalikin otti hänet siipiensä suojiin. Poliisit ja sotilaat vetäytyivät. Oliko Odessan ammattiyhdistysten talon tulipalo kylmäverinen joukkomurha. Fico ja hänen hallituksensa ovat jo kesästä asti vaatineet EU:n elimiä torjumaan pakolaisja maahanmuuttajavirtoja: noudattamaan Dublinin sopimusta ja ennen kaikkea turvaamaan Schengen-alueen ulkorajat. helmikuuta 2014. Kuka ampui Maidanilla. Jokainen osaa hiljaa hengessä lisätä siihen jatkon: ”...pakolaisilta”. Tämä versio ei siis ole vielä viimeinen sana Kiovan tapahtumista. 30 Kolumni Kolumni Antti Rautiainen 546@riseup.net HELMIKUUSSA TULI kaksi vuotta täyteen sotaan johtaneesta Ukrainan presidentin Viktor Janukovytšin syrjäyttämisestä. Elokuvassa mielenosoituksiin osallistunut Ivan Bubentšik kertoo, kuinka hän avasi tulen virkavaltaa vastaan aamulla 20. Pääosin aseettomat mielenosoittajat seurasivat vetäytyviä, mutta hallituksen joukkojen avattua tulen 49 kuoli luoteihin. Nyt Fico on saanut vaaliväittelyissä sanoa ”järjen voittaneen”: länsi on kääntymässä V4-maiden kannalle. Kuka ampui alas Malaysia Airlinesin lennon MH17 Ukrainan yllä 17. Kari Jyrkinen Laajempi versio netissä: www.kansanuutiset.fi Pakolaiset aseena Slovakian vaaleissa » Tiukkaa maahanmuuttolinjaa pitävä Robert Fico uusinee paikkansa Slovakian johdossa. Odessan tulipalo oli traagisten tekijöiden summa, ei salaliitto. Sen kaaduttua 2012 uudet oikeistojohtajat kukin uusine puolueineen ja rahoittajineen ovat vain jatkaneet keskinäistä riitelyä. 25. Kahden vuoden kuluessa kuva tapahtumista on tarkentunut. Päivästä tuli Maidanin mielenosoitusten verisin. Toisaalta, useita mielenosoittajia ja poliiseja ammuttiin jo kahta päivää aikaisemmin, ja osa silminnäkijöistä on jo kiistänyt Bubentšikin version. Fico osasi jo 1990-luvulla nuorena karismaattisena poliitikkona, entisenä kommunistina ja sitten oman puolueen perustajana, kylmän pragmaattisesti imeä muiden vasemmistopuolueiden ideat ja kyvykkäät johtajat omiin riveihin (muun muassa Alexander Dub?ekin sosiaalidemokraattisesta puolueesta ja paristakin kommunistipuolueesta). Slovakia n Fico on Unkarin Orbánin linjoilla pakolais asioissa . Joulukuisessa lehdistötilaisuudessa Vladimir Putin myönsi että Itä-Ukrainassa on venäläisiä sotilastehtävissä. Aikaisempi oikeiston neljän puolueen hallitus pysyi pystyssä vain parisen vuotta. Praha/Bratislava ”SUOJELEMME SLOVAKIAA” julistaa lauantain parlamenttivaalien ilmeinen voittajapuolue, vasemmiston SmerSD päätunnuksenaan. BUBENTŠIK ON tunnettu Itä-Ukrainassa Kiovan hallituksen puolella taistelevien vapaaehtoispataljoonien veteraani, eikä hänellä ole mitään selvää syytä esittää Kremlille myönteistä versiota tapahtumista. Tuoreissa gallupeissa Smerin osuus on pysynyt 34–39 prosentin lukemissa. Unkari jo rakensi pakolaisaidan Serbian rajalle. Seuraavana päivänä presidentti Janukovytš pakeni Kiovasta ja päivää myöhemmin hänet syrjäytettiin. Venäläismielisiä salaliittoteoreetikkoja nämä selitykset eivät ole tyydyttäneet. Maidanin tapahtumien jälkeen ilmaantui joukko salaliittoteorioita, joissa tuntemattomat tarkka-ampujat ampuivat molempia osapuolia ja eskaloivat konfl iktin. Se sai edellisissä vaaleissa 44,4 prosentin ääniosuudella 83 edustajaa 150-paikkaisessa parlamentissa. Se on kuitenkin hyvä muistutus siitä, etteivät Kremlin venäläismielisten tukijoiden versiot tapahtumista ole välttämättä aina pelkkää propagandaa. Visegradin johtajat ovat tällä hetkellä harvinaisen yksimielisiä. Asukasluvultaan hieman Suomea suurempi Slovakia koetaan V4:ssa usein pikkuveljeksi, mutta sitä ärhäkämmin se esiintyy. helmikuuta oli Vladimir Tihin Maidanin mielenosoituksista kertovan dokumentin Brantsi (Vangit) Ukrainan ensi-ilta
31 ONKO DEMOKRATIA eli kansanvalta vallannut alaa Iranissa teokratialta eli jumalanvallalta. Edellisen parlamentin naiset olivat melkein kaikki konservatiiveja, tulevien naisedustajien joukosta löytyy myös naisaktiiveja. Parlamenttiin valittiin aiempaa enemmän naisia. Näin saattaa tapahtua – maan korkein johtaja ajatolla Ali Khamenei on 76-vuotias eikä hänen terveydentilansa ole paras mahdollinen. IRANIN YDINOHJELMAA vastaan suunnatut laajat sanktiot ovat köyhdyttäneet Irania ja iranilaisia merkittävästi. Teheranissa koottiin uusi 30 hengen lista, jonne tuli sen yhden ”oman” lisäksi erilaisia välimaaston ihmisiä, jos he suostuivat tulemaan mukaan. Presidentti Hassan Rouhanin ”Toivon lista” sai pääkaupungissa kaikki 30 parlamenttipaikkaa ja asiantuntijoiden neuvoston pääkaupungille kiintiöidyistä 16 paikasta yhtä lukuunottamatta kaikki. Sama neuvosto käy läpi parlamentin hyväksymät lait jumalanvallan kannalta, luultavasti myös tiukkaa seulaa käyttäen. JUMALANVALLAN KANNATTAJAT olivat kuitenkin tehneet parhaansa torjuakseen tällaisen vaalituloksen. Kansanvallan edustajien joukoissa naisten asema on vankempi kuin jumalanvallan seuroissa, joissa edelleenkin katsotaan naisen paikan olevan kotona. LEHTIKUVA/ATTA KENARE. Nyt päätettiin toimia toisin. Tänä vuonna melkein kaikki vähänkin uudistusmieliset hylättiin uskonnollisesti epäluotettavina. Teheranin ”Toivon” parlamenttilistalle aiotuista 30 ihmisestä vain yksi oli läpäissyt seulan. Voi odottaa mielenkiintoista kehitystä. Vallankumouskaarti tulee ehkä vastustamaan tätä, vaikka onkin aktiivinen Iranin talouselämässä. UUSI TILANNE heijastaa mielialojen muuttumista Iranin ydinohjelmasta saavutetun sovun jälkeen. Yhdysvallathan innosti Irakin sunnalaisen johtajan Saddam Husseinin sotimaan Irania vastaan kahdeksan vuotta 1980-luvulla. Vaalitulos antaa Rouhanille valtuudet lisätä taloudellista yhteistyötä ulkomaailman kanssa. Toisaalta Rouhanilla on nyt hyvät edellytykset toimia maan tärkeimmällä poliittisella areenalla. Iranin monimutkaisessa järjestelmässä valvojien neuvosto hyväksyy tai hylkää kaikki vaalien ehdokkaat. Näin pyrittiin toimimaan myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella, mutta maakunnissa paikalliset ongelmat usein ovat tärkeämpiä ja uskonnollisuus syvempää. Nyt toivotaan hallitukselta taloutta piristäviä toimenpiteitä. Vastaavissa tilanteissa aikaisempina vuosina kansanvallan kannattajat ovat luopuneet pelistä ja jättäneet äänestämättä. Ei siis tiedetä, miten he tulevat toimimaan parlamentissa, mutta on mahdollista, että tällainen luottamus ja Teheranin vaaleihin liittynyt aktivismi muuttaa heidän asenteitaan. Näin monet ajattelevat. » Vaalitulos ei automaattisesti merkitse politiikan muutosta. Toiset taas vakuuttavat jumalanvallan olevan maassa niin tarkkaan suojeltu, ettei sitä helposti syrjäytetä. Seula oli siis äärimmäisen tiukka. Neuvoston tehtävä on valita maalle uusi hengellinen johtaja, jos tämä tulee ajankohtaiseksi sen kahdeksanvuotisen toimintakauden aikana. Siellä kansanvallan kannatus oli ylivoimainen. Pintaa syvemmältä Peter Lodenius peter.lodenius@gmail.com ntaa syvemmä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ällllllllllllltttttttä Valvojien neuvosto hyväksyi 3 000 uudistusmielisestä ehdokkaasta ympäri maata vain 30, siis yhden prosentin. Osallistuminen oli niin vilkasta, että vaalihuoneistojen aukioloa piti pidentää koko maassa useilla tunneilla ja Teheranissa jopa viidellä tunnilla. Israelin ääripoliitikot ovat uhanneet Irania sodalla ja Iranin vallankumouskaartit taas ovat esiintyneet (sanallisesti) hyökkäävästi Israelin suuntaan. Iranin oma ydinohjelma on ollut tärkeä lähinnä jumalanvallan innokkaimmille edustajille – ehkä he ovat pelänneet muita uskontoja edustavien ulkovaltojen aikomuksia Kansanvalta ja jumalanvalta Iranin suhteen. Jumalanvallan edustajat käskivät vallankumouksen jälkeen naisia olemaan hiljaa mielenosoituksissa, etteivät ulkopuoliset miehet kuulisi heidän ääntänsä. Vaalitulos ei siis automaattisesti merkitse politiikan muutosta. NAISTEN MÄÄRÄ kansanedustajien joukossa on kasvamassa yhdeksästä yli kahteenkymmeneen. Naiset eivät tule olemaan hiljaa. Rouhanilla ei ole helppoa jatkossakaan, mutta vaalitulos antaa kuitenkin hänelle paljon tukea, myös ensi vuoden presidentinvaaleja ajatellen. Mutta se lujittaa kansanvaltaa siinä mielessä, että uudistuksia haluavat kansalaiset huomaavat, että heitä on monta. Iranilaisnainen näytti musteeseen kastettua sormeaan äänestyspaikalla Teheranissa. Viime perjantain vaalit Iranissa antoivat yllättävän selvän tuen kansanvallalle. Näihin vieraisiin uskontoihin kuuluvat tietenkin lähinnä kristinusko ja juutalaisuus, mutta niiden lisäksi myös islamin suurempi haara, sunnalaisuus, on aktivoitunut viime vuosina, ja Saudi-Arabia ja Turkki ovat esiintyneet vihamielisesti šiialaista Irania kohtaan
Suomi on yksi niitä harvoja valtioita maapallolla, joissa jalkapallo ei ole suosituin (eli seuratuin, mediasta tai paikan päällä) laji. Jalkapallon ystävän näkökulmasta on kiinnostavaa, että seurantajakson aikana futis on kasvattanut suosiotaan tasaisesti. Man C Aston Villa ........... 2 (X) 8. Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 5.3. Esimerkiksi ampumahiihdon listasijoitus selittyy pitkälti Kaisa Mäkäräisen saavutuksilla, samoin jääkiekon ja hiihdon kestosuosio. Ampumahiihtoa näytetään Ylen kaikille näkyvillä kanavilla, joten sen seuraaminen on vaivatonta. LISTA TODISTAA vanhan väitteen suomalaisista urheiluhulluna kansana osittain vääräksi, sillä meikäläisiä näyttäisi kiinnostavan ensisijaisesti menestys. Preston Brighton ........ 1 4. Kansan kiinnostus mäkihyppyyn Menestyksennälkäinen kansa Maailman ylivoimaisesti suosituin urheilulaji, jalkapallo, yltää Suomessa vasta kuudenneksi. Ipswich Nottingham ..... 1 (2) 3. 32 ”Jos jokainen olisi minun tasollani, ehkä olisimme sarjan kärjessä.” Real Madridin kirkkain tähti Cristiano Ronaldo purki turhautumistaan Atletico Madridille kärsityn kotitappion jälkeen. Sen sijaan kiinnostus kotimaiseen sarjafutikseen on noussut jo Veikkausliigan katsojamäärienkin valossa, ja etenkin Valioliigaa näkee monilla paikkakunnilla jo ilman kanavapakettejakin – siitä pitävät huolen sporttibaarit. Myös tulevaisuus näyttää valoisalta: mitä nuorempia ikäluokkia tarkastellaan, sitä enemmän jalkapallo kiinnostaa. Futis tuntuisikin olevan nousussa nimenomaan yhteisöllisen seuraamisen ja harrastamisen kautta, ja tämähän minua jalkapalloromantikkona tietenkin miellyttää. Sunderl. Newcastle Bournem. Swansea Norwich ........ Mikäli sarjakausi olisi alkanut José Mourinhon potkuista, tappelisi Chelsea täysillä mestaruudesta. on puolestaan heikentynyt samaa tahtia mäkikotkiemme tason kanssa. Everton West Ham ....... Joukkue kärsi kuitenkin ison takaiskun keskikenttämies N’Golo Kantén loukattua takareitensä. Jalkapallon suosio näyttäisikin olevan ainakin jossain määrin riippumaton kansainvälisestä menestyksestä, mikä sinänsä on lohdullista. Derby Huddersfi eld .... Watford Leicester ......... Ja mitä vähemmän kotimaiseen futikseen pääsee tutustumaan, sitä vähemmän siitä oikeasti tietää. » Monet pitävät yhä etenkin kotimaista jalkapalloa ”potkupallona”. Elina Vainikainen elina.vainikainen@gmail.com 1. Vaikka sitä arvokisapaikkaa kuinka Huuhkajille toivoisi, ei se taida olla aivan lähitulevaisuudessa realismia. Toinen selitys voisi olla näkyvyys etenkin televisiossa. Nyt Stamford Bridgelle saapuu vierailulle selvästi heppoisempi Stoke, joten lätkäistään tähän varma ykkönen. Valitettavasti (ainakin Paavo Arhinmäen mielestä) pytynnostelusaumat kariutuivat surkeaan alkukauteen: kuitenkin mahdollisuudet europaikoille ovat yhä olemassa, joten sinipaidat pelannevat yhä tosissaan myös liigapelejä Mestarien liigan lisäksi. kello 16.58. Southamp. ...... ”Kaikkien valtioitten joukossa on Suomi todellinen ongelmalapsi”, teksti alkaa. ”Kaikista naapureistaan poiketen se on asettanut pseudourheilun ainoan urheilulajin, jalkapallon, edelle ja on palvellut näitä kauhistuttavia valeurheilulajeja vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen eikä ole mitään välittänyt vähälukuisen Totuuden puolesta puhuvan joukon varoituksen sanoista.” Satiiriin sisältyy faktan siemen. Kansan Uutisten Viikkolehti suosittaa 64 merkin järjestelmää: 1, 1(2), 1, 1, 1(X), 1, 2(X), 1, 1, 1(2), 1, 1(X), 1(X). 1 (X) 6. 1 10. 1 5. Eikä asenteiden vaikutustakaan pidä väheksyä: monet pitävät yhä etenkin kotimaista jalkapalloa ”potkupallona”, jonka seuraaminen ei maksa vaivaa. Suosituimmuustutkimuksia tekevän Sponsor Insight -yhtiön tuoreessa selvityksessä kuningaslaji löytyy vasta sijalta kuusi: sen edelle kiilaavat jääkiekko, yleisurheilu, hiihto, ampumahiihto ja formula 1. Viikon tolppa löytyy kuutoskohteesta. Ilta-Sanomat 28.2. Reading Fulham............. 1 (X) 13. 1 2. Suunta on väkevästi ylöspäin. Ehkä 15 vuoden kuluttua joku raapustaa kiekkopalsta Jatkoaika.comiin avauksen otsikolla: Suomesta jälleen jääkiekkoyhteiskunta. Chelsea Stoke ................ Puhun tietenkin nimimerkki ttr:n Futisforumille rustaamasta Suomesta jalkapalloyhteiskunta -manifestista, joka on julkaisunsa jälkeen elänyt aivan omaa elämäänsä päätyen lauluihin, paitoihin ja puoluekokousaloitteisiin. 1 9. Brentford Charlton ..... 1 7. Tämä tulos korreloi myös urheilun harrastamisesta tehtyjen selvitysten kanssa, sillä jalkapallo on nuorten keskuudessa suosituin seuroissa harrastettu laji. ... SPONSOR INSIGHT on tehnyt suosituimmuustutkimuksia Suomessa nyt kymmenen vuoden ajan. VIIKON VAKIORIVI koostuu Valioliigan ja Championshipin otteluista. E pelit LEHTIKUVA/GERARD JULIEN Atik Ismail: Ammattina jalkapallo Suomalaisfutarit maailmalla 1952–2014 At A ik ik I Ism ii ai aillll:l: 25 00 (30,00) Joris Luyendijk: Rahan ruhtinaat Juan Reinaldo Sánchez: Fidel Castron salattu elämä 29 00 29 00 Tapio Tamminen: Kansankodin pimeämpi puoli 29 00 TÄMÄN LEHDEN ilmestymispäivänä on kulunut tasan 15 vuotta ja kuukausi siitä, kun eräs suomalaisen nettifutiskeskustelun maamerkeistä näki ensi kertaa päivänvalon. Vamma ei ole vakava, mutta pitänee Kettujen avainpelaajan sivussa ainakin tämän viikon. 1 (X) 64 SARAKKEEN VIHJERIVI. 1 12. Leeds Bolton ............... Ja kun vastaan asettuva Watford ei ole sarjan heikoimpia nippuja, kannattaa tähän kohteeseen uhrata useampi merkki ja hakea ylläriä. 1 (2) 11. Sen sijaan jalkapallo arvokisoja karsintoineen, Mestarien liigaa ja satunnaisia sarjapelejä lukuunottamatta on maksumuurin takana. Vastoin kaikkia odotuksia porskuttaa seiskakohteen vierasjoukkue Leicester yhä sarjan kärkipäässä, ja paikka eurokentillä on jo saletti
Jos ne kuitenkin maan hallituksen toimesta vietäisiin läpi, niin palkansaajille jäisi selkeä kuva siitä mikä on ammattiliiton tarkoitus ja tavoitteet. Finnwatchin mukaan Suomen verolainsäädännön puutteet antavat ulkomaisille kaivosyhtiöille mahdollisuuden louhia malmeja ilman, että Suomeen jää kunnollista korvausta. Li Andersson blogit.kansanuutiset.fi / li-andersson Tekopyhyyden multihuipennus FINNWATCHIN TIISTAINA julkaisema raportti Kaivosverotuksen kehitysmaa kertoo, että metallikaivosyhtiöiden aggressiivinen verosuunnittelu aiheutti vuosien 2011–2014 aikana Suomelle 49 miljoonan euron veromenetykset. Kaarlo Julkunen blogit.kansanuutiset.fi / isokallen-jysketta KOSK A ARVIOLTA yli 60 prosenttia opiskelijoista asuu vapailta markkinoilta vuokratuissa asunnoissa, hyötyisi erityisesti opiskelijat kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen määrän lisäämisestä. FooSolidaarinen talous ja vasemmisto Europarlamentin GUE/NGL-ryhmän järjestämässä foorumissa sosiaalisesta ja solidaarisesta taloudesta solidaarinen talous hahmottui kapitalistisen talouden käytännöllisenä kritiikkinä ja yhteistoimintana yhteiskunnallisten liikkeiden kanssa. Solidaarinen talous hahmottui kapitalistisen talouden käytännöllisenä kritiikkinä ja yhteistoimintana yhteiskunnallisten liikkeiden kanssa. Uudelle solidaarisuusajattelulle ja sen teoreettiselle työstämiselle on tilausta. Foorumi osoitti kuinka vahvaa vasemmistolainen sosiaalisen ja solidaarisen talouden toiminta on, mutta myös kuinka epämääräistä se on. Ammattiyhdistysliike on perustettu ajamaan ja kehittämään jäsentensä työja elinoloja. Samaan aikaan malmeja on louhittu Suomen maaperästä liki neljän miljardin arvosta, toteaa Finnwatchin veroasiantuntija Lauri Finér. Edistää ja kehittää. Pontus Purokuru blogit.kansanuutiset.fi / toimittaja-testaa HENKILÖKOHTAISESTI olen punninnut pakkolait ja pakkopaitasopimuksen laajemminkin keskenään. Taistelisin kaikin lain antamin keinoin pakkolakeja vastaan. Syitä on monia: ei ole aikaa tehdä kriittistä taustatyötä, ei ole yleistietoa kyseisestä asiasta, ei haluta vihapostia tai kollegoiden naureskelua. Kannanoton [päätoimittajat luotettavan median puolesta] allekirjoittaneet mediat ovat tänä vuonna jääneet kiinni myös aivan valemediatasoisten huhujen levittelystä. Yksi hyvä keino edistää työllisyyttä ja lisätä kotimaista kysyntää Suomessa on juuri asuntotuotannon vauhdittaminen ja sen volyymin kasvattaminen. Foorumi järjestettiin nyt ensimmäisen kerran, mutta jatkoja jo lupailtiin. Suoran käskemisen lisäksi suomalaiset toimittajat kontrolloivat itse itseään. KU Koko uutinen: www.kansanuutiset.fi Nikkeliä EUROOPAN VASEMMISTO otti uuden askeleen talouspoliittisessa ajattelussaan kun europarlamentin GUE/NGL-ryhmä järjesti Brysselissä foorumin sosiaalisesta ja solidaarisesta taloudesta. Niinistö tekee sotilaallisista harjoituksista puhtaasti teknisluonteisia toimenpiteitä, jotka ikään kuin kuuluvat puhtaasti armeijayksikköjen kansainväliseen yhteistoimintaan, jolla ei ole mitään tekemistä politiikan kanssa. Yksiselitteistä vastausta ei tullut. KU Filosofi an tohtori Hannu Eerikäisen koko kommentti: www.kansanuutiset.fi Niinistön puhe johtaa harhaan Tasavallan presidentti Sauli Niinistö lupasi, että sotaharjoitusten varalle laaditaan kriteeristö. JUKKA PELTOKOSKI LEHTIKUVA/JUSSI NUKARI. Mitään valmista sosiaalisen ja solidaarisen talouden määritelmää foorumissa ei tarjoiltu, vaan päivän keskustelun ennemminkin läpäisi kysymys siitä, mitä sosiaalisella ja solidaarisella taloudella ylipäätään tarkoitetaan. Kohtuuhintaisten vuokraasuntojen määrän lisääminen hillitsisi vuokrien nousua. Riskeistä vastaa viime kädessä valtio. Ensinnäkin siinä annetaan ymmärtää, että sotilaalliset yhteisharjoitukset missä muodossa tahansa ovat aivan eri asia kuin Suomen ulko-, turvallisuusja puolustuspoliittinen linja. Asumismenojen aleneminen johtaisi myös suomalaisten käytettävissä olevien varojen kasvuun, mikä osaltaan tukisi kotimaista ostovoimaa. Solidaarisen talouden organisoitumat ovat vielä marginaalissa, mutta ne ennakoivat talousjärjestelmän muutosta. Sotilaallinen toiminta suuntautuu aina, peitetysti tai julkilausutusti, jotakin osapuolta vastaan myös silloin, kun kysymys on maanpuolustuksesta. KU Jukka Peltokosken koko raportti osoitteessa: www.kansanuutiset.fi PRESIDENTTI Sauli Niinistön Natoa koskeva puhe on harhaanjohtamista. rumissa keskusteltiin näkemyksistä ja toimintatavoista uuden talouden rakentamiseksi. – Veromenetykset ovat valtavat, kun ne suhteutetaan kaikkien Suomessa toimivien 12 metallikaivoksen voitosta maksettuun vain 92 miljoonan yhteisöveroon samalla ajanjaksolla. Minun valintani olisi sanoa ei pakkopaitasopimukselle. Niinistö jättää mainitsematta, että kaikki sotilaalliset toimenpiteet, olipa kysymys harjoituksista tai mistä tahansa, ovat poliittiseen linjaukseen perustuvia. Tässä mielessä ammattijournalismin sädekehällä suojautuvat iltapäivälehdet ovat huomattavasti vaarallisempia kuin MV-lehti. 33 Blogit ILTAPÄIVÄLEHTIEN faktat voivat pitää paikkaansa useammin kuin MV-lehdessä, mutta juttujen sävy voi silti olla aivan yhtä rasistinen
Yle Areena 182 päivää. Harri-Ilmari Moilanen TRUE DETECTIVE, KAUSI 2, OSAT 1–2/8. 34 Media GUANTANAMON KASVATTI (Guantanamo’s Child: Omar Khadr, 2015) havainnollistaa, miten törkeisiin ihmisoikeusrikoksiin niin sanotun terrorisminvastaisen sodan nimissä onkaan amerikkalaisten toimesta syyllistytty. Riehakkaan räävittömässä kyydissä sliipattu juppimaailma kääntyy omaksi irvikuvakseen, groteskin liikkumaalaa hyödynnetään kuin monitoimiasetta. kellä ehdonalaisessa ja asianajajansa Dennis Edneyn sekä tämän puolison hoivissa. Niistä kuullaan tarkempaa muisteloa sekä hänen että kuulusteltujen suulla (vesija äänikidutus, seksuaalinen nöyryytys, koirat). Vaikuttavan ja tärkeän dokumentin ovat ohjannneet Patrick Reed ja Michelle Shephard. Ilkeily yltyy melkoiseksi, mutta mustan komedian raameissahan paljon on sallittua. Sarjan luojan Nic Pizzolatton tekijän käsiala on silti tunnistettavissa. Yle Areena 30 päivää. Harri-Ilmari Moilanen KOTIKATSOMO: KOHTUUTTOMUUKSIA, OSA 1/4: YSTÄVIÄ JA VAIKUTUSVALTAA. 1986). Harri-Ilmari Moilanen DOKUMENTTIPROJEKTI: GUANTANAMON KASVATTI TV1 ma klo 21.30. » Faktamateriaali on erittäin kiintoisaa ja monilta osin hätkähdyttävää. Dokumentti tekee tutuksi vähemmän kadehdittavaa tosielämän selviytymistarinaa. » Roolihahmoissa on persoonallista särmää. » Juppimaailma kääntyy omaksi irvikuvakseen. Corsetti tarkentaa olosuhteita, kun vangit siirrettiin lentoteitse Bagramista Guantanamoon. Näyttämöä hallitsevat tietty salamyhkäinen ilmapiiri sekä problemaattiset poliisihahmot henkilökohtaisine painolasteineen ja skitsoineen. rey O’Brian. Putous-akseli alkaa kuulostaa rasittavalta, mutta se viedään johdonmukaiseen huipentumaan, kun Harjakainen (Aku Hirviniemi) ilmestyy kuvioihin. True Detective edustaa ilman muuta tämän hetken parasta amerikkalaista rikosja poliisisarjatuotantoa. DOKUMENTIN KESKIÖSSÄ on Kanadan kansalainen Omar Khadr (s. ROOLIHAHMOISSA ON persoonallista särmää ja näyttelijätyö erittäin hyvällä mallilla. Corsetti oli vasta vähän yli kaksikymppinen 2000-luvun alun Bagramipäivinään. TV1 su klo 21.05. Omar itse tuntuu välttäneen sekä pahemmat psyykkiset vauriot että katkeroitumisen. YLE KUVAPALVELU YLE KUVAPALVELU / HARRI RÄTY Monen mysteerin jännäri Etsivä Ray Velcoro (Colin Farrell). Sinänsä vakavaa asiaa eli työpaikkakiusaamista tuuleteRaakaa lystiä Kirsi (Lotta Kaihua) ja Matti (Hannu-Pekka Björkman) Tiina Lymin komediasarjassa. Faktamateriaali on erittäin kiintoisaa ja monilta osin hätkähdyttävää, ja kokonaisuus tältä pohjalta paljon kertova. YLE KUVAPALVELU. KÄSIKIRJOITTAJA Tiina Lymi on yksi pääosanesittäjistä Petri Kotwican ohjaamassa komediasarjassa Kohtuuttomuuksia. Amerikkalaisten joukosta erottuu Afganistanissa sijainneen Bagramin kuulustelukeskuksen legenda, ”Hirviöksi” kutsuttu Damien M. Khadr on tällä hetEipä unohdeta Guantanamoa Kanadalainen Omar Khadr pidätettiin 15-vuotiaana Afganistanissa ja hän joutui Guantanamoon. Jeparit (Colin Farrell, Rachel McAdams ja Taylor Kitsch) hämmästyttävät aloitusjaksossa enemmän tempauksillaan virka-ajan ulkopuolella kuin virantoimituksessa. Mieleenpainuva visiitti. Asian kiteyttää hyvin Kanadan tiedustelupalvelun entinen vastavakoilun päällikkö Geo. Corsetti. Hänen avoimuutensa on ihailtavaa ja katumus ilmeisen vilpitöntä. Yle Areena 30 päivää. taan turbovaihteella: Punahilkka on vaihteeksi passitettu bisnesleijonien luolaan. TV2 la klo 21.00 ja 22.15. Kohtuuttomuuksia tarjoaa nimensä mukaisesti purevaa komiikkaa. Mukana menossa ovat takuuvarmat irrottelijat Elina Knihtilä ja HannuPekka Björkman sekä nuoremman polven Ville Tiihonen ja Lotta Kaihua. Suora sitaatti häneltä: ”Aika rajua kohdella ihmisiä sillä tavoin”. Firma pyörii menestyksellä ja siinä ohessa sihteeriparkaa (Kaihua) nöyryytetään milloin mitenkin. Juonikuvio risteilee nopein siirroin eri puolilla tihentäen mukavasti jännitystä. Jättimäiset, jotain hämärää sisältävät suunnitellut liiketoimet kera venäläisten saavat jo lämmittelyvaiheessa murhan maun. TRUE DETECTIVE (2015) on toisella kaudella aika lailla eri juttu kuin ensimmäisellä. Hänen mielestään Khadr kuuluu vuoden 2001 New Yorkin terrori-iskujen oheisuhreihin. Kaksi muuta keskushenkilöä (Vince Vaughn ja Kelly Reilly) muodostavat näyttävän kaksikon kovan luokan bisnespariskuntana. Repäisevä dialogi ja kollektiivinen näyttelijätyöskentely ovat arvossaan. Yli 10 vuoden jälkeen hän vapautui. Alussa selvitetään, miten hän joutui Kanadasta Afganistaniin ja siellä erään tulitaistelun jälkimainingeissa 15-vuotiaana lapsisotilaana amerikkalaisten vangiksi. Kanadalaisdokumentin faktamateriaali on vankka, ei vähiten asiat itse kokeneiden ansiosta. Kun hän toteaa, että kaikelle on syynsä, niin siitä on hyvä pitää kiinni dokkaria katsoessa
Niistä on tulossa yhtä klassista musiikkia kuin klassinen musiikki. The Band soitti viimeisen valssin, Yesin viimeinen albumi klassisella kokoonpanolla ilmestyi ja Pink Floyd alkoi äänittää The Wallia, joka taiteellisessa mielessä jäi yhtyeen viimeiseksi onnistumiseksi. erson Airplanen ensialbumi ilmestyi, samoin Beatlesin Revolver ja Bob Dylanin Blonde On Blonde. Ne julkaistaan remasteroituina, bokseina tai demoversioilla täydennettyinä aina muutaman vuoden välein uudestaan. Silloin syntyivät myös ne tarinat, joita lähes kaikki jäljellä olevat paperilla ilmestyvät rock-lehdet kertaavat yhä uudestaan ja uudestaan. Faktat ovat ja pysyvät. Jääköön nimi ja esittäjä mainitsematta. Veikkaan, että kaikkien edellä mainittujen levyistä otetaan juhlapainoksia myös vuonna 2026. TILAUSHINNAT Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. 35 Ensi viikolla: Kansan Uutisten Viikkolehti ilmestyy ensi viikolla ilmeeltään ja rakenteeltaan uudistuneena. Ehkä merkittävin poikkeus on progejätti Genesis, jonka kaikki jäsenet syntyivät vasta 1950 ja 1951. Tästä ei tarvitse kiistellä. Led Zeppelinkin oli jo syöksyssä. eld. Mestarit syntyivät swingin tahdissa. Led Zeppelinin Jimmy Page on vuosikertaa 1944 ja Robert Plant 1948. Mistä syntyi se inspiraatio, näkemys, kokeilunhalu, soittotaito ja luovuus, jolla Hectorin ikäluokka muutti perusrokin ja kolmen minuutin teinipopin käsittämän musiikkityylin kestäväksi taiteeksi, jota myöhemmin syntyneet eivät yllä lähellekään. alo Spring. Säästö Määräaikais 12 kk 156 € 179 € 6 kk 79 € 91 € 3 kk 40 € 47 € Hinnat sisältävät arvonlisäveron (10 %). ALL OVER PRESS JARNO MELA. 1978 suurin osa 1960-luvulla syntyneestä luovuudesta oli kulutettu loppuun. ”JOTAKIN NUORISOSSA tapahtui” riimitteli vuonna 1947 syntynyt Hector Vanhan isännän hienolle 60-luvun kauan soiva blues -kappaleella. meinen sana Neil Young, 70, on poikkeus vuosien 1966–1978-rajauksessa. Mutta otetaanko yhdenkään tämän päivän ykkösnimen julkaisusta. Vaikka kyllä tämä on minusta faktakin: missään muussa asiassa maailma ei ole taantunut niin paljon kuin populaarimusiikissa sitten rokin klassikkokauden 1966–1978. Se 1940-luvun loppu oli rautainen PUHELIN 09 759 601 VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI toimitus@kansanuutiset.fi LEVIKKI 10 000 Lehti ilmestyy perjantaisin. » Sinä aikana syntyivät ne levyt, jotka muodostavat rock-musiikin kaanonin. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Miksi Pink Floydin Dark Side Of The Moonin kuuntelu loppuisi ikinä. Vai oliko. PÄÄTOIMITTAJA Sirpa Puhakka 045 77313000 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kai Hirvasnoro 09 7596 0232 TOIMITUSJOHTAJA Pirjo Virtaintorppa 09 7596 0254 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Vilhonvuorenkatu 11 C 7, Helsinki (PL 64, 00501 Helsinki) Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi TOIMITUS avoinna ma–pe 9.00–16.00 Toimitussihteerit: 09 7596 0312 toimitus@kansanuutiset.fi viikkolehti@kansanuutiset.fi TILAUKSET JAKELUHÄIRIÖT OSOITTEENMUUTOKSET Ma–pe klo 9.00–16.00 09 7596 0208, tilaukset@kansanuutiset.fi . Tarkemmat tiedot verkkosivulta: www.kansanuutiset.fi /tilaajapalvelu ILMOITUSMYYNTI JA TRAFIIKKI avoinna ma–pe 9.00–16.00 puhelin: 09 7596 0200 ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat mediakortissa www.kansanuutiset.fi tai ilmoitustrafi ikista. ISSN 0357-1521 Lehtisepät, Tuusula 2016 Floydin David Gilmour, King Crimsonin Robert Fripp, Allmanin veljeksistä Duane ja Wigwamin Jim Pembroke syntyivät 1946. Vuonna 1978 hän innostui punkrockista ja sen jälkeen rockin äänekkäin valtiomies on uusiutunut aina uudestaan. Mojo, Classic Rock ja muutama muu sinnittelijä elävät vuosista 1966–1978. Punk siirsi vanhat mestarit syrjään – hetkeksi. 1966 perustettiin esimerkiksi Jimi Hendrix Experience, Cream ja Bu. Sinä aikana syntyivät ne levyt, jotka muodostavat rock-musiikin kaanonin. Nyt mennään makuasioiden puolelle, mutta juuri niistähän voi kiistellä. Niin tapahtui. Ennen kaikki oli siis paremmin ainakin popmusiikissa. Pink Viimeinen sana Kai Hirvasnoro kai.hirvasnoro@kansanuutiset.. Aiheina ovat muun muassa Meeri Koutaniemi (kuvassa) sekä robotisaation vaikutus työelämään. VIIME LAUANTAINA Radio Suomen Levylautakunnassa soi tavallistakin kamalampi kotimainen uutuusbiisi. Se sai hyvät pisteet ja yhdeltä raatilaiselta maininnan, että jos pitäisi kuvailla, miltä nykyinen populaarimusiikki kuulostaa, niin juuri tältä. Ne olivat ihmeelliset 12 vuotta. Palataan asiaan kymmenen vuoden kuluttua. Suomessa taas kesällä konsertoiva Neil Young syntyi 1945 ja Suomessa melkein joka vuosi vieraileva Jethro Tullin Ian Anderson 1947. Je. Kun katsoo maailman ässäbändien musiikintekijöiden syntymävuosia, niin melkein kaikki ovat 1940-lukulaisia
H in n at vo im as sa ko ti m aa ss a, p ai ts i A h ve n an m aa lla . Suomen rikkaat – Kuka kukin on Into 2014 15 (30,00) 00 Oma pääoma Into 2011 Emumunaus Into 2012 10 (27,00) 00 5 (23,00) 00 49 00 Esko Seppänen: Mistä Suomi vaikenee. K es to ti la u s, n o rm aa li h in ta 12 kk / 15 6 € N im i O so ite Pu he lin /s äh kö po st i M ak sa ja n ni m i, jo s er i ku in til aa ja O so ite Ti la u sh in n at si s. 26 00 http://kauppa.kansanuutiset.fi Vilhonvuorenk. Avoinna ma–pe klo 9–15. Kansan Uutiset ilmestyy kerran viikossa. krs, Helsinki. Alle 50 €:n tilauksiin lisätään postikulut 2–8 €. Suomi on sadan vuoden ajan ollut tottelevainen Saksan seisoja ja sittemmin noussut Saksan merkittävimmäksi EU-liittolaiseksi. alv:n. tilaukset@kansanuutiset.fi • p. Esko Seppänen päivittää myös Suomen rikkaiden listan ajantasalle. Kyytiä saavat kaikki yksityiset ja julkiset instituutiot, joille on edullista että niiden asioista vaietaan julkisessa keskustelussa. M ää rä ai ka in en 2 kk / 10 € . Into 2016 Kaikki neljä Esko Seppäsen kirjaa yhteishintaan 2 kk / 10 € Tu nn us 50 05 07 6 00 00 3 va st au slä he ty s PO ST IM A KS U M A KS ET TU Ki ito s, til aa n Ka ns an Uu tis et Tu tu st um is ta rjo us : . Kirjan aiheena onkin Suomen ja Saksan satavuotinen yhteistyö jääkäreistä EU-liittolaisiksi. K a n sa n U u ti se t ” Kansan Uutiset pureutuu asioihin, jotka jäävät muilta lehdiltä huomaamatta.” Paavo Arhinmäki, Vasemmistoliiton puheenjohtaja Tutustumistarjous, 2 kk/10 €. Tilaa sähköpostilla kirjamyynti@kansanuutiset.fi tai puhelimitse 09 7596 0200. p ai n et u n le h d en al v: n 10 % . Kestotilaus 12 kk?/?156 €. 09 7596 0208 • www.kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu. Käsitellyiksi tulevat myös Naton isäntämaasopimus, EU:n jäsenmaksut ja ylisuuret maataloustuet, tietovuodot ja Supon ja Stasin salaisuudet. Ja antaa iloisesti palaa. Kansan Uutisten kirjakaupasta ostetuista tuotteista maksetaan arvonlisävero Suomeen. 11 C 7. Hinnat sis