Hinta 3,50 ?
14-003251-1414
14
www.kansanuutiset.fi
Viikko 14
Perjantaina 4.4.2014
Kansan Tahto | Satakunnan Työ
Yhden puolueen
Unkari vaaleihin
» Pääministeri Viktor Orbán on
tuunannut vaalilait mieleisikseen s. 34
IPCC 10 TTIP 20 Jussi Raittinen 22
Inarinsaamelaisten puheenjohtaja Anu
Avaskari . sisältö
A
Kotimaa s.4
B
Kulttuuri s.22
Kansan Uutiset, Viikkolehti 4.4.?10.4.2014
C
Keskustelu s.30
D
Ulkomaat s.34
E
Vapaa-aika s.42
F
Pelit s.44
ALL OVER PRESS
PUHELIN
16
09 759 601
VERKKOSIVUT
www.kansanuutiset.fi
Kiistaa saamelaisuudesta
A
Saamelaisilla on paha keskinäinen
kiista saamelaisuudesta . tunnettu,
moneen kertaan takkinsa
kääntänyt miljardööri Petro
Poro?enko (kuvassa). kun uusi laki
on tekeillä. Ohjaaja Sami Laitisen
mielestä varhaisnuorille tehdään Suomessa aivan liian vähän elokuvia. 09 7596 0232
TOIMITUSJOHTAJA
Pirjo Virtaintorppa p. Kakkosena gallupeissa on ?kaasuprinsessa?, entinen pääministeri Julija Tymo?enko.
SÄHKÖPOSTI
toimitus@kansanuutiset.fi
LEVIKKI
10 000
Lehti ilmestyy perjantaisin.
PÄÄTOIMITTAJA
Jouko Joentausta p. joka itse täyttää kriteerit ?
pitää saamelaisista suvuista polveutumista parhaana kriteerinä.
12
A
B
26
Vaihtoehtoisen
Euroopan suuntaviivoja
Varhaisnuorten
äänellä
Asiantuntijat ympäri maailmaa pohtivat
Euroopan unionin sosiaalista tulevaisuutta
Vasemmistofoorumin järjestämässä Alter
EU -paneelissa viime viikonloppuna Helsingissä. Globaali kapitalismi ja uusliberalistinen ideologia ovat kova vastus, tavoitteenaan tuhota hyvinvointivaltio ja ay-liike.
Tänään ensi-iltansa saava Muutoksiielokuva kertoo ystävyydestä ja suvaitsevaisuudesta 12-vuotiaiden poikien
näkökulmasta. Käräjien
puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi
pitää tiukasti kiinni kielikriteeristä. 09 7596 0254
JULKAISIJA
Kansan Uutiset Oy
Vilhonvuorenkatu 11 C 7, Helsinki
(PL 64, 00501 Helsinki)
Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi
Muut sähköpostiosoitteet:
etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi
Faksi, konttori: 09 7596 0319
Pankkitili: FI70 2100 1800 0350 43
TOIMITUS
avoinna ma?pe 9.00?18.00
Faksi: 09 7596 0301
Toimitussihteerit: 09 7596 0312 tai
09 7596 0362, toimitus@kansanuutiset.fi
viikkolehti@kansanuutiset.fi
SATAKUNNAN TYÖ
PL 41, 28101 Pori
Käyntiosoite: Eteläpuisto 14
Avoinna ti-ke klo 9?12
Puhelin: 02 630 3210
toimitus@satakunnantyo.fi
TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET
Ma?pe klo 9.00?16.00, konttori:
09 7596 0208, faksi: 09 7596 0319,
tilaukset@kansanuutiset.fi.
Tilaukset kaikkialta Suomesta
maksuttomasti: 0800 97006.
JAKELUHÄIRIÖT
Postin varhaisjakelu: Uusimaa,
0200 30011 ma?pe klo 6.30?16.00,
Pääkaupunkiseudulla klo 11:een ja,
Uudellamaalla klo 8:aan mennessä
soittaneille puuttunut lehti pyritään
toimittamaan saman päivän aikana.
Postin perusjakelu ja muu maa 0200 71000.
TILAUSHINNAT
Tilaukset toimitetaan
force majeure -varauksin.
Säästö
Määräaikais
12 kk
144 ?
170 ?
6 kk
75 ?
92 ?
3 kk
40 ?
52 ?
1 kk
15 ?
20 ?
Hinnat sisältävät arvonlisäveron (10 %).
Tarkemmat tiedot verkkosivulta.
ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI
avoinna ma?pe 9.00?16.00
puhelin: 09 7596 0200
faksi: 09 7596 0319
ilmoitukset@kansanuutiset.fi
Ilmoitusten jättöajat ja hinnat mediakortissa
www.kansanuutiset.fi tai ilmoitustrafiikista.
ISSN 0357-1521
Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula, 2014
Kannen kuva: All Over Press
2. Kysymys on siitä, kuka kelpaa saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.
Napit ovat vastakkain saamelaisenemmistöä edustavien tunturisaamelaisten ja heitä enemmän suomalaistuneiden inarinsaamelaisten välillä. 09 7596 0380
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ
Kai Hirvasnoro p. Tätä
aukkoa Muutoksii pyrkii täyttämään.
LEHTIKUVA/ KENZO TRIBOUILLARD
D
38
Ukrainan
uudet kasvot
ovat vanhoja
Ukrainan toukokuun presidentinvaalien ykkössuosikki
on ?suklaakeisarina
huhtikuuta 2014
Pekka Sauramo s. 7 / Li Andersson s. 21
Kustantamo:
Kummola hävisi,
sananvapaus
voitti
HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS hylkäsi
tänään ennakkosensuurihakemuksen, jolla yritettiin estää Pentti
Sainion kirjan Kummolan kääntöpiiri . Rasismi, maahanmuuttovastaisuus ja erilaisiin vähemmistöihin
kohdistuneet väkivaltaiset hyökkäykset ovat lisää lisääntyneet Euroopassa, hän perusteli ja totesi, että vasemmiston ohessa toinen nousussa
oleva ryhmä eurooppalaisessa politiikassa on rasistis-nationalistinen
äärioikeisto.
. Mielenkiintoinen kysymys onkin, että mikä on Perussuomalaisten ryhmä europarlamentissa. Eikä panna kansoja vastakkain,. Sisäpiiri vaikuttaa mediassa, politiikassa ja urheiluviihteessä, kustantamo kuvailee
tiedotteessaan.
Kirja on tutkivan toimittajan
Pentti Sainion 16 vuoden selvitystyön tulos. Timo
Soini ei ole kertonut, minkä puolueiden kanssa perussuomalaiset voi
tehdä yhteistyötä ja muodostaa europarlamenttiryhmän.
Vasemmistoliiton kansanedustaja
ja euroehdokas Annika Lapintie piti
olennaisena, että rasismin ja pelon ei
anneta määrätä Euroopan suuntaa.
. KU
LEHTIKUVA/ VESA MOILANEN
Pelko ei saa määrätä
Euroopan suuntaa
» Arhinmäki vaati
kaikkia eurovaaleihin
osallistuvia puolueita
irtisanoutumaan
selkeästi oikeistopopulistisista rasistisista
puolueista.
VASTAVOIMA nationalistisille
voimille.
Näin esittäytyy vasemmistoliitto eurovaalikampanjansa tiedotustilai-
4
suudessa. A
kotimaa
Perjantai 4. Haluamme, että EU kunnioittaa
vähemmistöjä ja on avoin, väkivallaton alue.
» Ihmiset
ovat
saaneet
karvaasti
kokea, että
sillä on väliä,
millaisia
päätöksiä
EU:ssa on
tehty
Arhinmäki vaati kaikkia eurovaaleihin osallistuvia puolueita irtisanoutumaan selkeästi oikeistopopulistisista rasistisista puolueista.
. Urheiluviihteen kulissien
takaista peliä julkaisemisen, kertoo
Into-kustannus tiedotteessaan.
Kalervo Kummola ja Jääkiekkoliitto pyrkivät estämään kirjan
julkaisemisen. Se aikoo julkaista kirjan
tänä keväänä.
. Urheiluviihteen takana on
pienten piirien rahapeliä, jonka
rahavirrat usein halutaan kätkeä
suurelta yleisöltä. Puolueen puheenjohtaja
Paavo Arhinmäki korosti Helsingissä torstaina sitä, kun vasemmistoliitto avasi eurovaalikampanjansa.
. On ilmeistä, että Kalervo
Kummolan ja Jääkiekkoliiton nyt
Käräjäoikeudessa hylätty turvaamistoimihakemus on selkeässä ristiriidassa perustuslaissa turvatun
sananvapauden kanssa, ja heidän
kanteessaan esitetyt vaatimukset
perusteettomia ja lain vastaisia,
jopa perustuslain vastaisia.
INTO-KUSTANNUS perustelee kirjan
merkitystä sillä, että kirjan sisältö
koskee jokaista suomalaista veronmaksajaa.
. He tekivät helmikuussa Helsingin käräjäoikeudelle
turvaamistoimihakemuksen, jotta
kirjan julkaiseminen, myyminen ja
jakelu kiellettäisiin sakon uhalla.
Kustantamon mukaan turvaamistoimihakemuksen hyväksyminen olisi käytännössä tarkoittanut
ennakkosensuurin käyttöönottoa
Suomessa. 10 / Kurvit suoriksi: Jukka Parkkari s
Sanotaan,
että vähemmän EU:ta, muttei yksilöidä, missä asiassa, Saramo saVASEMMISTOLIITON
Varapuheenjohtaja Aino-Kaisa
Pekonen (vas.), puheenjohtaja
Paavo Arhinmäki ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika
Lapintie eurovaalikampanjan
avausinfossa Helsingissä
torstaina.
leimata vaikkapa kreikkalaisia laiskureiksi.
Paikka takaisin
Vasemmistoliitto aikoo hankkia takaisin viime eurovaaleissa menettämänsä parlamentaarikon paikan.
Arhinmäki totesi mielipidemittausten kertova, että vasemmisto voi
nousta europarlamentissa jopa kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi.
. Puolue
oli siitä erikoinen, ettei se ollut liberaali eikä demokraattinen, vaan edelleen Venäjän politiikassa vaikuttava Zhirinovski oli äärinationalisti. Siksi
tarvitaan toisenlaista politiikkaa,
sitä, että sijoittajavastuu toteutuu ja
ne, jotka ovat tehneet voittoja, kantavat vastuun vaikeina aikoina.
Vasemmistoliitto myös demokratisoisi Euroopan keskuspankin. Ei kilpailla
osaamisella vaan sillä, kuka vedättää eniten.
Tuula Kärki
tuula.karki@kansanuutiset.?
EUROOPAN NEUVOSTON alainen parlamentaarikkokokous
toi Helsinkiin Venäjän liberaalidemokraattien johtajan
Vladimir Zhirinovskin huhtikuun 1994 alussa. Keskustelu on laiskaa, pysyy kyllä . Pitää pyrkiä myös siihen, että EU-maat eivät
kilpaile keskenään verotuksessa.
Keskeisiä teemoja ovat myös palvelut ja työntekijöiden asema.
. Monet ihmettelivät, miksi
hänet edes päästettiin Suomeen.
Hietaniemen hautausmaalla Zhirinovski uhosi Viron
olevan itsenäinen korkeintaan 1?2 vuotta.
Monet Euroopan maat olivat karkottaneet Zhirinovskin alueeltaan juuri tällaisten lausuntojen vuoksi. Uskoisin, että äänestysprosentti
nousee jonkin verran viime eurovaaleista, koska ihmiset ovat saaneet
karvaasti kokea, että sillä on väliä,
millaisia päätöksiä EU:ssa on tehty.
Ei saa vedättää
Vasemmistoliitto lähtee kampanjoimaan teemalla Tule muuttamaan Eurooppaa.
. Pitää huolehtia siitä, että EU ei
pakkokilpailuta julkisesti tuotettuja
palveluja, vaan jokaisella maalla on
oikeus tuottaa itse omat hyvinvointipalvelunsa, Arhinmäki sanoi.
Vasemmistoliitto on huolissaan
palkoista.
. Vierailijat jättivät ydinvoimaa koskevan viestinsä Vasemmistoliiton eduskuntaryhmälle,
jonka enemmistöllä aiemmin on
ollut kielteinen kanta ydinvoiman
lisärakentamiselle. Va-
KU:N ARKISTO
Zhirinovski-show
pyöri Helsingissä
noi torstaina.
. Meidän tavoitteemme on
nostaa keskustelun tasoa. Hän on
kaupunginvaltuutettu ja Euroopan vasemmistopuolueen hallituksen jäsen. Kriisin aikana tehty politiikka on
merkinnyt leikkauksia ja heikennyksiä. Kun muut pitivät
kokousta, Zhirinovski juhli seksikapakassa.
Venäjän valtuuskuntaa johtanut Vladimir Lukin
kuitenkin katsoi tämän olleen Helsingissä jopa herrasmiesmäinen pahimpiin ennakko-odotuksiin nähden.
Lukin oli toiveikas, että Venäjän EN-jäsenyys voi
toteutua nopeastikin. Nyt ihmiset haluavat keskustella
sisältökysymyksistä.
Arhinmäki arvioi kuitenkin, että
vasemmistoliitolla on iso tehtävä vakuuttaa puolueen eurokriittiset kannattajat äänestämään.
. Ydinvoiman lisära-
kentaminen on tarpeen suomalaiselle teollisuudelle ja työllisyydelle. Nyt työntekijöitä käytetään
härskisti hyväksi maksamalla alipalkkoja ja jättämällä verot ja muut
maksut maksamatta. Suomalainen omistus on
turvattava, mutta laitostoimittajan tai laitoksen koon muutokset
eivät ole oikea peruste hankkeen
peruuttamiselle.
Vierailullaan Metallin aktiivit
tapasivat muun muassa Vasemmistoliiton kansanedustaja Kari
Uotilan. Myös Suomen valtuuskunnan
puheenjohtaja Olli Rehn oli toiveikas.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Claes Andersson
sanoi, ettei Zhirinovski henkilönä ole pelottava, mutta
hänen taustavoimiinsa on syytä suhtautua varauksella.
Ennen kotiin paluutaan Venäjän presidentiksi pyrkinyt Zhirinovski lupasi, ettei paina ydinsodan käynnistävää nappia.
Karjalasta ja Pietarin seudulta hän lupasi projektitöitä puolelle miljoonalle suomalaiselle työttömälle.
Myös vapausrangaistusta kärsiviä voitaisiin käyttää hyödyllisiin tarkoituksiin.
» Viro on
itsenäinen
korkeintaan
1?2 vuotta.
Kai Hirvasnoro
Vladimir Zhirinovskin mediapeli pyöri Helsingissä kovilla
kierroksilla.
5. Hyvinvointivaltio ei kestä sitä,
että veronmaksun sijaan v aroja kierrätetään veroparatiiseihin. Saramo on toiminut
myös Vasemmistonnuorten puheenjohtajana.
. Se olisi rooli, jossa se ei vain välitä rahaa liikepankeille ja taistele in?aatiota vastaan, Arhinmäki sanoi.
Myös Euroopan sisäisiin veroparatiiseihin vasemmisto puuttuisi.
. EN:n piirissä pohdittiin, haluaako Venäjän kansanedustuslaitoksen enemmistö neuvostoon ollenkaan. Tätä aiempaa päätöstä pitää
kunnioittaa. Olemme jopa kaksinkertaistamassa paikkamäärämme, hän sanoi.
Parhaat tulokset näyttäisivät tulevan Espanjasta, Kreikasta ja Italiasta,
mutta myös Tanskassa, Ruotsissa ja
Hollannissa näyttää hyvältä. Mitä tuoreempi mittaus, sitä enemmän vasemmistolle näyttää tulevan
paikkoja. Esimerkiksi Kreikkaan
menneestä tuesta 98 prosenttia on
mennyt pankeille ja vain kaksi prosenttia kreikkalaisille ihmisille. ei -akselilla. Jussi erittäin kokenut Eurooppa-asioissa, seurannut
työnsä puolesta EU-ministerivaliokunnan työtä läheltä, Arhinmäki kehui Saramoa.
Saramo toivoo uutta pontta
suomalaiseen EU-keskusteluun.
. Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Pertti Paasio ei tätä
kannattanut.
. Veroparatiiseissa liikkuu rahaa
Euroopassa saman verran kuin Eurooppa käyttää rahaa terveydenhoitoon. Suomessakin olisi tulossa paikka.
Lapintie totesi, että tunnelma
kampanjassa on erilainen kuin viisi
vuotta sitten, kun vasemmistoliitto
menetti ainoan paikkansa.
. Samaan aikaan pankeista on pidetty huolta. KU
LEHTIKUVA/ MARTTI KAINULAINEN
20 vuotta sitten
Jussi Saramo ehdolle
eurovaaliehdokkaiden lista on täynnä nyt,
kun viimeisen paikan sai Jussi
Saramo.
Saramo, 34, on toiminut kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo
Arhinmäen erityisavustajana.
Vasemmistoliiton lähdettyä hallituksesta viime viikolla Saramo
palaa puolueensa poliittiseksi sihteeriksi.
Saramo on syntyisin Porvoosta ja asuu Vantaalla. Silloin hän osittain
saavuttaisi ne tavoitteet,
jotka hänellä näyttää olevan. Toivoisin esimerkiksi, että kaikki puolueet kertoisivat, mitkä asiat niiden
mielestä pitää päättää Helsingissä
ja mitkä Brysselissä.
semmistoliitto maalailee sille roolia,
jossa se toimisi aktiivisesti työllisyyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.
. EDUSKUNNASSA VIERAILLEET Metalliliiton vasemmistolaisaktiivit
Kymi-Savokarjalasta ja Hämeestä
haluavat, että lupa Pyhäjoen ydinvoimahankkeelle myönnetään.
Fennovoima on jättänyt ydinvoiman lisärakentamista koskevan periaateluvan täydentämisha-
kemuksen, joka voi tulla syksyllä
eduskuntaan.
Metallin vasemmistoryhmä
toteaa kannanotossaan, että
luvasta on jo kerran äänestetty ja
silloin se myönnettiin.
. Viimeksi kaikki keskustelut vaa-
litilaisuuksissa alkoivat sillä, että ihmiset sanoivat äänestäneensä EU:ta
vastaan eivätkä aio koskaan äänestää
eurovaaleissa, hän kertoo.
. Hän saisi marttyyrin sädekehän ja herättäisi
lisää kiihkomielisyyttä.
Kokouksen varsinaista
tarkoitusta, Venäjän liittymistä Euroopan neuvostoon, Zhirinovski-show ei mitenkään edistänyt
Satu Hassin ja Sirpa Pietikäisen kaltaisia vahvasti eläinten puolesta toimivia meppejä tarvitaan välttämättä ja yli puoluerajojen, jotta eläinten hyvä ei huku
kokonaan taloudellisen edun ajamisen alle.
Eläinten hyvinvoinnilla on
paikka EU-vaalien sydämessä
-kampanjan tavoitteina ovat muun
muassa tuotantoeläinten hyvinvoinnin edistäminen ja koe-eläinten käytön vähentäminen.
Lisäksi kaikessa lainsäädännössä olisi huomioitava, että eläimet ovat tuntevia olentoja. MATTI RONKAINEN
Lyhyesti
Kansanedustaja
piikittelee
opetusministeriä
VASEMMISTOLIITON kansanedustaja
Jari Myllykoski ilmoittaa olevansa
järkyttynyt siitä, miten kuraattoreiden pätevöitymiskoulutuksesta
on huolehdittu elokuussa voimaan tulevan lakimuutoksen yhteydessä.
Hän kuvaa tapaa sanalla huonosti.
. huhtikuuta mennessä Kuopion hallinto-oikeuteen, totesi Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiirin
kaivosvastaava Tuomo Tormulainen.
Hän selvitti seminaarissa alueen
kaivoshankkeita, jotka enemmän tai
vähemmän liittyvät Outokumpu Oy:n
lakkauttamien kaivosten ja niiden lähiseutujen malminrippeiden hyödyntämiseen. Yhtiö kaavailee alueelle järvenalaista kaivosta.
. KU
?Eläinten puolesta
toimivia meppejä
tarvitaan?
ELÄINSUOJELULIITTO Animalian ja
SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten Liiton yhteinen eurovaalikampanja avattiin virallisesti Helsingin
Vanhalla ylioppilastalolla tiistaina.
Kampanjaan liittyen eurovaaliehdokkaat voivat allekirjoittaa sitoumuksen, jossa he lupaavat edistää eläinten hyvinvointia
EU:ssa.
. Australialaisen Altona Mining Ltd:n tytäryhtiö Kylylahti Copper omaa kaivosoikeuksia
Riihilahdessa. Itä- ja Pohjois-Suomen alueet
ovat kansainvälisten yhtiöiden varausbisneksen kohteena. Kokemus
osoittaa, että EU-säädöksen suoja ja
kriteerit ovat vahvat.
Juojärven tilanne on erityisen
ajankohtainen. Mahdollisen kaivostoiminnan
saasteiden vaikutus näkyy noista
syistä hyvin hitaasti ja vastaavasti
toipuminen vie hyvin pitkän ajan, Simola totesi.
Simolan mukaan erityinen uhka
on matalan pitoisuuden malmien rikastus, jossa syntyy sulfaatteja ja raskasmetalleja.
Suomen viranomaisia suuremman
toivon Simola uskoo löytyvän Brysselistä.
. Uudistuksen seurauksena
sadat kuraattoreina työskennelleet, joilla ei ole lakimuutoksen
edellyttämää sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoa, tarvitsevat täydennyskoulutusta, jota on aikuispuolella tarjolla
täysin riittämättömästi, Myllykoski
toteaa.
Myllykoski jätti opetusministeri Krista Kiurulle (sd.) helmikuussa kirjallisen kysymyksen,
jossa penäsi toimia kuraattorien
täydennyskoulutuksen mahdollistamiseksi. Kylätalo on lakkautettu
kivikoulu, jota ei olisi rakennettu ellei seudulla olisi ollut kaivosta, eikä
lakkautettu ellei Outokumpu Oy olisi
katsonut kannattavan kaivostoiminnan edellytysten seudulla päättyneen.
Olisi luullut, että paikalla olisi ollut myös kaivostoiminnan puolustajia, vaikkapa vain menneen muistelijoina. Varauksia
tehdään kokeilumielessä ja kaiken
varalta. Kuormitus on vähäistä, vesi
puhdasta ja kirkasta ja sen viipymäaika järvessä poikkeuksellisen pitkä.
. Kuitenkaan meillä ei ole lupaavia esiintymiä ja kiinnostus kohdistuu hintojen nousun toivossa nopeasti hyödynnettäviin matalan
pitoisuuden kohteisiin. Alue on Juojärven tuntumassa.
Buumin taustalla
mineraalistrategia
Kaivostoiminnan säätelystä reilun
50 osanottajajoukolle puhunut SLL:n
kaivosvastaava Otto Bruun arvosteli
kaivoslakia pelkäksi jokamiehen oikeuksien laajentamiseksi.
. Niissä ympäristöuhat ja -haitat ovat ilmeisiä, kuten Talvivaara on osoittanut.
Bruun kysyi, millä muulla alalla
on mahdollista, että käsitellystä aineesta 95?99 prosenttia on pelkkää
jätettä.
Kaivosbuumin takana on työ- ja
elinkeinoministeriön vuonna 2010
valmistama mineraalistrategia,
jonka mukaan Suomessa pitäisi louhia vuonna 2020 70 miljoonaa tonnia,
kun vuonna 2000 louhintamäärä oli
4 miljoonaa tonnia.
EU:n vastaavaan strategiaan pohjaavaa suunnitelmaa pidetään yleisesti epärealistisena ja turhia kasvuja työpaikkatoiveita herättävänä.
Kaivosseminaari pidettiin Kyykerin kylätalolla Outokummun vanhan kaivoksen maanalaisten kuilujen päällä. Mutta ei, edes Outokummussa
alan kriitikot ja puolustajat eivät
löydä toisiaan.
Matti Ronkainen. Suomessa ei ole muualla yleistä
kaivosveroa.
» ?Uusi
vuoden
2011 laki
on vanhaa
parempi,
mutta ei
hyvä.?
. KU
6
Puhtaan Juojärven puolesta -kaivosseminaari kokosi Kyykerin kylätaloon reilun 50 hengen osanottajajoukon.
Juojärvestäkö seuraava
kaivostoiminnan uhri
» Outokummussa
pidetyssä seminaarissa
todettiin, että kaivostoiminta uhkaa ainutlaatuista Juojärveä,
jonka kirkkaat vedet
huuhtovat rantoja
kolmen maakunnan
Pohjois- ja Etelä-Savon
sekä Pohjois-Karjalan
alueella.
luonnonsuojelupiirin sekä Outokummun ja KoillisSavon luonnonystävien seminaarissa puhunut tutkija Heikki Simola
osoitti miten erityinen Juojärvi on.
Muita järviä korkeammalla merenpinnasta sijaitsevalla Juojärvellä
on pienehkö, erämainen valumaalue, mutta syvyyden vuoksi suuri tilavuus. Järven luodoilla ja selkävesillä
on selkälokin pesintää turvaamaan
POHJOIS-KARJALAN
perustettu Natura-alue. Kylylahti Copperin lisäksi
päätoimija on australialaisen Western
Areasin omistama FinnAust Mining.
FinnAust operoi muun muassa
turvetuotannolta pelastuneen Viurusuon alueella, jonne on valmisteilla
luonnonsuojelualue. Kiurun vastaus osoittaa
perehtymättömyyttä asiaan, toivottavasti ei kuitenkaan välinpitämättömyyttä.
Myllykoski on jättänyt Kiurulle
asiasta uuden kirjallisen kysymyksen. Oikeudet säilyvät, ellei kukaan
valita 24. Vastauksessaan Kiuru
totesi ammattikorkeakoulujen opetustarjonnan riittävän kuraattorien
täydennyskoulutukseen.
. Uusi vuoden 2011 laki on vanhaa parempi, mutta ei hyvä. Paikallisen väestön ja maanomistajien vaikutusmahdollisuudet ovat vähäiset ja
hankkeita on vaikea estää.
UP
SOININ ENSIMMÄINEN
LEHTIKUVA/ ANTTI AIMO-KOIVISTO
Uusi linja
KEHYSRIIHI PÄÄTTYI Vasemmistoliiton eroon ja hallituk-
sen talouspoliittiseen linjaukseen, joka on joiltain osin
uusi. ja kuinka se tehtiin. Halla-aho otti rannalle jäämisensä ihan mallikkaasti, jopa tyynesti, vaikka käytännössä hänet vedettiin kölin ali, Soini muistelee.
Hän kuvailee suhdettaan Hallaahoon, etteivät he ole ?bestiksiä?.
. ja tunnelma hyvä
ja utelias. Vaikka tietenkään en sitä toivo,
hän muistaa lisätä.
UP/Kari Leppänen
Kolumni
Pekka Sauramo
pekka.sauramo@labour.?
Soinille
seuraaja?
poliittinen
muistelma, Maisterijätkä, kattoi Soinin 17 vuotta jatkuneen
poliittisen uran ensimmäiset 11
vuotta. Sen aiheutti Kreikan kriisin kärjistyminen ja sitä seuranneet tukipaketit.
Euroopan talouskriisi kantoi sitä
hyödyntäneen puolueen poliittisen
aallon harjalla aina eduskuntavaaleihin asti.
Soini luottaa eurokriisiin yhä,
vaikka sen vaimenemisen merkkejä
on näkyvissä.
. Tämä on uhkapeliä, sillä leikkaukset eivät luo kasvua. Toisaalta hän vakuutti,
ettei jää eläkkeelle puoluejohtajana.
Kuka sitten kelpaisi täyttämään Soinin suuret saappaat,
kun se aika joskus koittaa?
Ehkä viitteitä Soinin omasta
näkemyksestä sisältyy toteamukseen, miksi hän halusi
Jussi Niinistön eduskunnan
puolustusvaliokunnan johtoon.
. Pitkäaikaistyöttömyys on pahentumassa
nopeasti.
Työllisyyden tukeminen leikkauksista pidättäytymällä ja tuntuvia lisäsatsauksia tekemällä johtaisi lähitulevaisuudessa valtion velkaantuneisuuden kasvun
jatkumiseen. Peruspomo kertoo viimeksi kuluneesta kuudesta vuodesta.
Tuskin tämä tähän jää, sillä
muisteltavaa kertyy jatkuvasti lisää. Se on myös tehnyt arvovalinnan,
jossa vähätellään heikoimmassa asemassa olevien etujen turvaamista.
Ensi vuoden eduskuntavaaleissa on paljon pelissä.
Kirjoittaja on Palkansaajien tutkimuslaitoksen
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini kirjansa julkistamistilaisuudessa torstaina.
erikoistutkija.
7. Se oli 9.4.2011 KeskiSuomen vaalikiertueella.
Tilaisuuksissa oli ?väkeä kuin Nasserin hautajaisissa. Vain poliittinen tahto puuttui.
Hallituksen päättämistä 2,3 miljardin euron suuruisista sopeutustoimista suurin osa eli 1,6 miljardia euroa
toteutetaan jo ensi vuonna. Toisaalta jos työllisyyttä tukevalla politiikalla voidaan pitää työttömyyden nousu aisoissa ja hillitä työttömyysongelman sitkistymistä, se on vähänkin
pidemmällä aikavälillä keino pitää velkaongelma kurissa.
» Suomessa
ei ole opittu
1990-luvun
lamasta.
SUOMESSA EI ole opittu 1990-luvun lamasta. Peruspomo
jatkaa siitä, mihin hänen ensimmäinen muistelmansa Maisterijätkä jäi.
Maisterijätkä kertoi SMP:n tuhosta, perussuomalaisten perustamisesta ja Toni Halme -ilmiöstä.
Nyt tarinan keskipisteessä on ?iso
jytky. Heistä huomattava osa
eli 86 000 oli vähintään vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä. Kriisimaissa leikkauspolitiikan pitkittämä taantuma on pahentanut velkaongelmaa.
Näin voi käydä Suomessakin. Koska hän on paras mieheni eduskunnassa. Nytkään
työttömyyden kasvuun ei kiinnitetä riittävästi huomiota. Hallituksen päätökset varmistavat sen, että vaikeat ajat Suomessa pitkittyvät.
EUROKRIISIN KOETTELEMISSA maissa päätöksentekijät
ovat aliarvioineet leikkauspolitiikan kielteiset vaikutukset työllisyyteen, kansalaisten ostovoimaan ja yleiseen
talouskehitykseen. Soini tunsi, että unohdettu
kansa oli nyt löydetty ja se oli löytänyt perussuomalaiset.
Kannatuksen nousukiito oli alkanut jo kesällä 2010. Sitä ei voi perustella tyhjän kukkaron diktatuurilla,
koska leikkaukset tai veronkorotukset olisi voitu toteuttaa toisinkin. Maisterijätkästä kasvoi peruspomo
PERUSSUOMALAISTEN PUHEENJOHTAJAN
tuore kirja Timo Soini . Mikäli Soinia on uskominen, se nimenomaan
tehtiin ja suunnittelemalla suunniteltiin. Meillä on pelkästään työ- ja bisnessuhde.
Unohdettu kansa löytyi
Soini osaa ajoittaa täsmällisesti päivän, jolloin hän tajusi, että tulossa oli
iso äänivyöry. Tuoreimpien työ- ja elinkeinoministeriön lukujen mukaan Suomessa oli helmikuussa
lähes 325 000 työtöntä eli
33 000 viimevuotista enemmän. Lisäksi on otettu ensimmäiset askelet leikkauspolitiikassa, jonka yhtenä osana on heikoimmassa asemassa olevien sosiaaliturvan heikentäminen.
Hallitus on tuoreilla päätöksillään virittänyt talouspolitiikan liian kireäksi. Talouskriisi ei ole ohi, vaikka
pääkirjoitustoimittajat niin luulevat,
Soini vakuuttaa.
. Soini totesi kirjansa julkistustilaisuudessa, ettei ole jättämässä puolueen puheenjohtajuutta. Onneksi minulla oli Brysselissä
aikaa ajatella, kertoi Soini kirjan julkaisutilaisuudessa torstaina.
Soini valittiin europarlamenttiin
2009 kesken eduskuntakauden ja hän
palasi Suomen eduskuntaan vuoden
2011 jytkyvaaleissa, kesken europarlamenttikauden.
Aika Euroopan parlamentissa,
pimeyden ytimessä, saattoi tehdä
hyvää Soinille muutoinkin. Vaikka
eurokriittisyys ei ole miehestä mihinkään karissut, se on saanut hieman pehmeämpiä sävyjä. Vain onnistumisesta ei ollut
täyttä varmuutta.
Ja suunnittelija oli kirjan päähenkilöä, peruspomo Soini, vaikka avustajiakin mukana oli.
. Ilman eurovaaleja jytkyä ei olisi
tullut, Soini sanoo nyt.
Peruspomo osoitti eurovaalien
yhteydessä tiukkaa johtajuutta torppaamalla Jussi Halla-ahon ehdokkuuden, vaikka Halla-ahon ehdokkuuden puolesta kerättiin jo nimilistoja.
. EU ei
ehkä enää ole synonyymi sanalle
?ongelma?.
Nyt hän tunnustaa, että jonkinlaisen ylikansallisen parlamentin Eurooppa tarvitsee jatkossakin.
Jytky rakennetaan
Jytkyn tarinan Soini aloittaa vuoden
2008 kuntavaaleista, joissa perussuomalaiset saivat olosuhteisiin nähden
hyvän 5,4 prosentin kannatuksen.
Ehdokkaat poimittiin käsipelillä torikokouksissa ja heidän joukostaan
kehkeytyi vuoden 2011 eduskunta-
vaaleissa läpimenneen nykyisen 39
kansanedustajan perusjoukko.
Seuraava etappi oli Euroopan parlamentin vaalit 2009. Sopeutustoimet painottuvat aiempaa enemmän
sosiaalietuuksiin ja vielä tavalla, joka vaikeuttaa erityisesti kaikkein pienituloisimpien elämää.
Leikkausten kohdistaminen pienituloisiin on arvovalinta. Soini katsoi
puolueen nousujohteiden kehityksen olevan kiinni niiden tuloksesta.
Samalla hän tajusi henkilökohtaisen suosionsa merkityksen vaaleissa,
joissa vaalipiirinä oli koko maa.
Perussuomalaiset saivat piirun
alle 10 prosentinkannatuksen ja Soinin Brysseliin.
. Valtiovarainministeriön
arvion mukaan valtion velkaantuneisuus kääntyy sopeutustoimien ansiosta laskuun vuoteen 2018 mennessä,
mutta arvio voi osoittautua vääräksi.
Juuri nyt päätöksentekijöiden tulisi kantaa erityistä
huolta työllisyydestä
p. 010 420 2623
www.puistokulma.fi
Liput 13 . Euroopan unioni,
hyvinvointivaltio ja eläkeläiset
Kaikille avoin tiedotus- ja keskustelutilaisuus eläkeläisten
asemasta Euroopan unionissa, EU:n päätöksenteosta ja
europarlamentin vaaleista
Tänään 4.4.2014 klo 10.30?13.00 Kulttuurikeskus
Caisan juhlasalissa Helsingissä, käyntiosoite Mikonkatu 17 C / Vuorikatu 14
Eduskunnan kanslian tietohallintotoimistoon haetaan
suunnittelijaa
(työavain 110?11?14)
sovellusneuvojaa
(työavain 110?12?14)
Hakuilmoitukset on julkaistu valtion työnhakusivustolla
www.valtiolle.fi yllä mainituilla työavaimilla.
Lisätietoja antavat tietojärjestelmäpäällikkö Eila
Nummi, 09 432 2565 tai tietohallintopäällikkö Juha
Suomalainen, 09 432 2581 /
etunimi.sukunimi@eduskunta.fi.
Hakemus tallennetaan valtion työnhakusivustolle
www.valtiolle.fi. Hakemuksen voi myös toimittaa
eduskunnan hallinto-osaston kirjaamoon, Eduskuntakatu 4, postiosoite 00102 Eduskunta, viimeistään
tiistaina 22.4.2014 klo 16.15.
#FTGUUKV
QPPKVVGNGOKUGGP
OWKUVCOKUGGP
/LQWXODKGHQNDWX +HOVLQNL
S
WRLPLVWR#VLURODQVDDWLR À
ZZZ VLURODQVDDWLR À
Populistit jyräävät parlamentissa, vai jyräävätkö?
Helsingin kaupunginhallituksen jäsen Sirpa Puhakka
Tervetuloa kysymään
ja keskustelemaan!
Kaikille avoin työväenliikkeen historian
ja työväenperinteen tieteellinen
erikoiskirjasto!
Päivän
tapahtumat
uudesta
näkökulmasta.
AUKI TI 10-18, KE 12-18, TO-PE 10-16
Järjestämme viikoittain kirjakahviloita!
» www.kansanuutiset.fi
. 09-766429
?e-mail perinne@tyovaenperinne.fi?
?Kirjasto löytyy myös Facebookista!?
www.tyovaenperinne.fi
Meillä on tutkitusti
tyytyväisimmät
vakuutusasiakkaat
- jo kolmatta
kertaa peräkkäin.
(EPSI Rating
Asiakastyytyväisyystutkimus 2011, 2012, 2013)
2
1
Tervetuloa Turvaan,
vanhat ja uudet asiakkaat.
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva
01019 5110
www.turva.fi
su 6.4.
klo 16-21
channel four
DUSDMDLVHW QHWLVVl
8
EU ja ikäihmisen arki
Ikäinstituutin johtaja
Päivi Topo
Bussi 53 ja Lähijunat hiekkaharjuun
talkootie 4, 01350 vantaA
puh. narikan
RQOLQHDUSD QHW
%HFNHULQWLH
+HOVLQNL
S
Tuhoaako vai pelastaako
EU hyvinvointivaltion?
VTT Jouko Kajanoja
Eläkeläiset ry
<UM| 6LURODQ 6llWL|
7DYDUD DUSD U\
Eläkeläisen asema EU:ssa
Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Kalevi Kivistö
3. Sörnäisten rantatie 25 A 1 ?
00500 Helsinki . sis
krs
00500 Helsinki
p. Kun työolot ovat kunnossa, työntekijät todennäköisesti viihtyvät työssä pidempään.
Teknologiateollisuudessa on käynnissä useita
työhyvinvoinnin parantamiseen tähtääviä hankkeita, joiden Pesola toivoisi leviävän muillekin
aloille.
. 050 571 7330
www.sdpl.?
Yrjö Sirolan Säätiö
Lintulahdenkatu 10, 3. 020 773 7700
www.vasemmistoliitto.?
Hämeentie 29, 6. ASKO-MATTI KOSKELAINEN
>> Järjestöhakemisto
Vasemmistoliitto
Vasemmistonuoret
Lintulahdenkatu 10, 3. Esimerkiksi työnantaja- ja työntekijäliittojen
yhteisestä Hyvä työ . krs
00500 Helsinki
p. Voisiko ongelman ratkaista esimerkiksi siten, että palkittaisiin
Yhteispeli tarpeen
myös työelämään varhain siirtyneitä?
Hyvä työ . 045 348 5499
toimisto@vasemmistonuoret.?
www.vasemmistonuoret.?
Helsingin Vasemmistoliitto
toiminnanjohtaja
Jorma Pikkarainen 050 537 9011
www.helsinki.vasemmisto.?
Uudenmaan Vasemmistoliitto
toiminnanjohtaja
Auli Herttuainen 040 153 0150
www.uusimaa.vasemmisto.?
Etelä-Suomen
Vasemmistonuoret
Päijänteentie 35,
00510 Helsinki
puheenjohtaja Valter Söderman
045 315 8258
etela-suomi@
vasemmistonuoret.?
Varsinais-Suomen
Vasemmistoliitto
toiminnanjohtaja
Raimo Nieminen 040 648 3133
www.varsinais-suomi.
vasemmisto.?
Hämeen Vasemmistonuoret
Näsilinnankatu 22 A,
33210 Tampere
puheenjohtaja Visa Savolainen
050 431 1824
hame@vasemmistonuoret.?
Satakunnan Vasemmistoliitto
toiminnanjohtaja
Kari Kuisti 0400 125 396
www.satakunta.vasemmisto.?
Itä-Suomen
Vasemmistonuoret
Koulukatu 39 A 36,
80100 Joensuu
puheenjohtaja Aino Nevalainen
045 652 9646
itavanu@gmail.com
Hämeen Vasemmistoliitto
toiminnanjohtaja
Arto Kaleva 050 575 3726
www.hame.vasemmisto.?
Pirkanmaan Vasemmistoliitto
toiminnajohtaja
Jukka Kinos 040 743 1153
www.pirkanmaa.vasemmisto.?
Kaakkois-Suomen
piirijärjestö
toiminnanjohtaja
Arto Kaleva 050 575 3726
www.kaakkois-suomi.
vasemmisto.?
Etelä-Savon Vasemmistoliitto
toiminnanjohtaja
Arto Kaleva 050 575 3726
www.etela-savo.vasemmisto.?
Pohjois-Karjalan piirijärjestö
toiminnanjohtaja
Jouko Nuutinen 040 764 7688
www.pohjois-karjala.
vasemmisto.?
Pohjois-Savon Vasemmisto
toiminnanjohtaja
Jouko Nuutinen 040 764 7688
www.pohjois-savo.vasemmisto.?
Keski-Suomen
Vasemmistoliitto
toiminnanjohtaja
Jukka Kinos 040 743 1153
www.keski-suomi.vasemmisto.?
Pohjanmaan Vasemmisto
toiminnanjohtaja
Jukka Kinos 040 743 1153
www.pohjanmaa.vasemmisto.?
Pohjois-Pohjanmaan
Vasemmisto
toiminnanjohtaja
Jaakko Alavuotunki 0500 584 055
www.pohjois-pohjanmaa.
vasemmisto.?
Kainuun Vasemmisto
toiminnanjohtaja
Jaakko Alavuotunki 0500 584 055
www.kainuu.vasemmisto.?
Vasemmistoliiton Lapin piiri
toiminnanjohtaja
Kati Tervo 040 664 6643
www.lappi.vasemmisto.?
Keski-Suomen
Vasemmistonuoret
Väinönkatu 28 B 14,
40100 Jyväskylä
Puheenjohtaja Katriina Ojala
040 777 0999
keski-suomi@
vasemmistonuoret.?
Lapin Vasemmistonuoret
Lapinkatu 2,
96190 Rovaniemi
puheenjohtaja Jussi Öman
040 731 4145
lappi@vasemmistonuoret.?
Pohjois-Pohjanmaan
Vasemmistonuoret
Pakkahuoneenkatu 19,
90100 Oulu
puheenjohtaja Joel Karppanen
0400 901 715
pohjois-pohjanmaa@
vasemmistonuoret.?
Satakunnan
Vasemmistonuoret
Maaherrankatu 28,
28100 Pori
puheenjohtaja Joni Kalliomaki
050 557 8942
satakunta@vasemmistonuoret.?
Varsinais-Suomen
Vasemmistonuoret
Hakakatu 12,
20540 Turku
puheenjohtaja Sade Kondelin
050 560 8711
varsinais-suomi@
vasemmistonuoret.?
SDPL ry Pioneerit
Hämeentie 29, 6. On myös havaittu, että jos ikääntyneiden toimenkuva ja työolot räätälöidään heille sopiviksi, he ovat halukkaampia jatkamaan työelämässä kauemmin.
Pesolan mukaan joillakin hankkeessa mukana
olevilla työpaikoilla eläkkeellesiirtymisikä onkin
noussut merkittävästi.
lut. Myös
. Myös työelämässä on syrjäytymisvaarassa olevia ihmisiä. Toistaiseksi
on sovittu vain yhdestä keskustelusta, mutta niitä
voisi käydä enemmänkin.
. Siihen on lähtenyt
mukaan yli 75 yritystä. Metalliliiton vajaasta 150 000 jäsenestä työteispelillä.
kyvyttömyyseläkkeellä on tällä hetkellä noin
4 000. Fyysisesti raskasta
työtä ei jakseta tehdä yhtä pitkään. Niin kutsutuilla lisäpäivillä on noin 1 700
Työpaikoilla tehtäviä käytännön toimia
työurien pidentämiseksi korostaa alalla niin ikään
jäsentä. Syrjäytymisen ehkäisy maksaa aina itsensä takaisin.
Työuran pituus ja raskaus huomioitava
Pesolan mielestä eläkeuudistuksessa on otettava
jollain tavalla huomioon työuran pituus ja työn
fyysinen kuormittavuus.
. krs
00500 Helsinki
p. krs
00500 Helsinki
p. Ne ovat terveys, osaamitallialalta siirrytään eläkkeelle usein työttömyynen, arvot ja motivaatio sekä johtaminen ja työolot. krs
00500 Helsinki
p. Pidempi työura -hankkeesta
on saatu hyviä kokemuksia. ON UNOHDETTU, että
työurien jatkuminen ratkaistaan työpaikoilla, muistuttaa Metalliliiton työympäristöpäällikkö Juha Pesola.
. Vähemmälle
huomiolle ovat jääneet työelämän laadulliset kysymykset.
. Sen ideana on, että työpaikka ottaa toimintasen on säilyttävä.
tavoissaan huomioon työntekijöiden ikään
Pesola muistuttaa, että eläkeuudistuskeskustelussa on saanut liian väja elämänvaiheisiin liittyvät tarpeet.
Yrityksissä voidaan esimerkiksi tohän huomiota sekin, että Suomessa
teuttaa ikäohjelma, joka tarjoaa
eläkkeiden taso on Länsi-Euroosa
s
e
m
58 vuotta täyttäneille työntekipan heikoimpia.
o
u
?S
n
o
jöille ylimääräisiä vapaapäiviä,
. Pidempi työura -hankkeessa on käyPesolan mukaan fyysisesti raskasta tai hentetty mallina niin kutsuttua työkykytaloa, jossa
kisesti kuluttavaa työtä tekeville on joka tapauksessa turvattava mahdollisuus varhaisempaan
työkykyyn vaikuttavia tekijöitä tarkastellaan neleläkkeellesiirtymisikään. Malli korostaa, että työ ja ihminen sovitetaan
den tai työkyvyttömyyden kautta.
parhaiten yhteen esimiesten ja työntekijöiden yh. Olisi pohdittava, miten esimerkiksi osatyökykyiset saataisiin pysymään
pidempään työssä. Työnantaja ja 58 vuotta täyttänyt työntekijä
käyvät keskustelun toimista, jotka tukevat ikääntyneen työntekijän työssä jatkamista. Nykyisen hallituksen tärkein poliittinen ratkaisu on ollut nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen. Työhyvinvointia ovat lisänneet esimerkiksi
henkilökohtaiset työaikajärjestelyt. Esimerkiksi juuri mejän eri kerroksen kautta. Eurostatin eli Euroopan
o
s
a
en t
Pesola kertoo.
unionin tilastoviranomaisen
eläkkeid
roopan
Teknologiateollisuudessa
mukaan suomalainen eläke on
Länsi-Eu
työehtosopimuksessa on myös
ostovoimaltaan
samaa tasoa ta.?
ia
p
heikoim
sovittu otettavaksi käyttöön
lousahdingossa kamppailevan
ikääntyneiden kehityskeskusteKreikan eläkkeiden kanssa! KU
9. 050 591 1216
www.vasemmistonaiset.?
Metalliliiton työympäristöpäällikkö Juha Pesola.
Työurien jatkuminen
ratkaistaan työpaikoilla
» Valmisteilla on mittava eläkeuudistus. Hanke on parantanut työntekijöiden motivaatiota ja työhön sitoutumista.
. Lisäpäiväoikeus tarkoittaa ansiosidonnaikäytössä oleva työkaarimalli.
sen päivärahan maksamista yli 500 päivältä. 020 773 7725
yrjo.sirola@sirolansaatio.?
Vasemmistonaiset
Lintulahdenkatu 10, 3. Julkinen keskustelu
aiheesta on keskittynyt kuitenkin pitkälti eläkeikään. Epäkohta on tällä hetkellä esimerkiksi se, että
yli 63-vuotiaana työskentelevien eläke-edusta eli
superkarttumasta hyötyvät eniten korkeasti koulutetut ja kevyttä työtä tekevät
Ratkaisu on saanut kiitosta niin kannattajilta
kuin puolueaktiiveilta. Leikkauslinjan vaihtoehto on talouspolitiikka, jossa
panostetaan työllisyyteen ja sitä kautta kokonaiskysynnän lisäämiseen.
TYÖPAIKKOJEN SYNTYÄ on mahdollista edistää julkisin
päätöksin. Monet puhuvat luottamuksen
palautumisesta ja kiittävät siitä, että Suomessa on edes
yksi puolue joka seisoo omien periaatteidensa takana.
Oppositio-asema ei ole automaattinen avain onneen.
Se pitää hyödyntää vasemmistoliiton vaihtoehdon ja
viestin kirkastamiseen ja levittämiseen. Julkisen terveydenhuollon ja erityisesti mielenterveyspalveluiden kuntoon saattaminen on siksi niin inhimillisesti
kuin kansantaloudellisesti keskeistä.
» Oppositio-asema
ei ole automaattinen
avain onneen.
VASEMMISTON TULEE haastaa talouskuriin ja menoleikkauksiin perustuva oikeistolainen talouspolitiikka niin Suomessa kuin Euroopassa ja esittää oma vaihtoehtonsa
työllisyysasteen nostamiseksi. Sen mukaan ilmastonmuutos
vaarantaa myös ravinnontuotannon.
Jo kahden asteen lämpötilan nousu
tulisi pienentämään ruokakasvien
satoja.
Tulvia, kuivuutta
ja katastrofeja
Veden kiertokulku
muuttuu
Ilmastonmuutoksen seurauksena ilmasto ja valtameret lämpenevät, äärimmäiset sääilmiöt lisääntyvät, lumipeite ohenee, ikirouta ja jäätiköt
sulavat, meret happanevat, merenpinta nousee, lajeja on vaarassa
kuolla sukupuuttoon. Se
koskettaisi yli neljäsosaa maailman
väestöstä.
Joka tapauksessa veden kiertokulku tulee muuttumaan sademäärien vaihtelun ja jäätiköiden sulamisen myötä. Vain siten voidaan ?kestävyysvaje. Kolumni
olumni
Ilmastonmuutos
muuttaa kaiken
» IPCC:n tuore seurantaraportti vahvistaa sen, mikä ilmastonmuutoksesta
Li Andersson
li@vasemmistonuoret.?
Yhdessä eteenpäin
PAAVO ARHINMÄKI perusteli hallituksesta lähtöä sillä,
että ?on joitakin periaatteita, mitä ei voi myydä?. enimmäkseen negatiivisesti. Nyt käynnissä ole-
LEHTIKUVA/ PATRICK LUX. Muun muassa kuivuus ja tulvat kasvattavat
aseellisten yhteenottojen riskiä huomattavasti.
Raportissa on kiinnitetty aiempaa
Suomen IPCC-työryhmän puheenjohtajan, professori Petteri Taalaksen mukaan lauhkealla alueella jo asteen nousu tarkoittaisi viidenneksen
makeista vesivaroista häviämistä. Torjunnassa keskeistä on fossiilisista polttoaineista luopuminen.
ILMASTONMUUTOS VAIKUTTAA luontoon
sekä kaikkeen ihmisen toimintaan
kaikkialla maapallolla . Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos uhkaa koko
ekosysteemiä.
Tämän vahvistaa hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC)
ilmastoraportin toinen osa, joka julkaistiin Yokohamassa Japanissa 31.
maaliskuuta. ikteja ja eriarvoisuutta
ja on siten uhka sosiaaliselle turvallisuudelle ja vakaudelle. Raportti tekee selväksi, että
mitä kauemmin välttämättömiä toimia viivytellään, sitä kalliimmaksi
lasku kasvaa.
Jättiraportin kolmas julkaistaan
ensi viikolla Berliinissä ja lopullinen
syksyllä Kööpenhaminassa. Lähtö
osoittaa, kuinka pienistä saavutuksista huolimatta on
isoja kysymyksiä ja linjoja, joista ei kannata tehdä kompromisseja. Valtionyhtiöillä on potentiaalia olla nykyistä paljon tärkeämmässä roolissa kotimaisen
osaamisen ja työpaikkojen turvaamisessa. Erityisesti energiapolitiikan osalta on isoja mahdollisuuksia luoda uusia työpaikkoja. Koralliriutat ja
sademetsät ovat uhattuina.
Ilmastonmuutos kärjistää myös
muita kon. Tulvat tulevat olemaan
ongelma erityisesti Aasiassa, kuivuus
puolestaan Välimerellä ja Afrikassa.
Amazonin mahdollinen metsäkato kiihdyttäisi ilmastonmuutosta
entisestään. Pohjina on jo vajaa aste.
IPCC luonnehtii seuraavia 25
vuotta vastuullisuuden aikakaudeksi, jolloin ratkaistaan maapallon
kohtalo. Uusia valtionyhtiöitä tulee perustaa kaivos- sekä telakka-aloille sekä
uusiutuvan energian pariin.
Työllisyysasteen nostamiseksi on keskeistä myös
parantaa työhyvinvointia. Tästä noin puolet johtuu ennenaikaisista eläköitymisistä. ratkaista kestävällä ja oikeudenmukaisella
tavalla.
Kirjoittaja on Vasemmistonuorten puheenjohtaja.
10
on jo tiedetty. Edellinen raportti on julkaistu vuonna
2007.
enemmän huomiota myös ruokahuoltoon. Nuorten kohdalla yleinen syy eläkkeelle jäämiselle on mielenterveysongelmiin liittyvä. Vuokra-asuntotuotantoa ja raideliikenteen
kehittämistä tulee tukea nykyistä enemmän. Työterveyslaitos on arvioinut
heikon työhyvinvoinnin kustannusten kohoavan jopa 40
miljardiin vuodessa. Niin uusiutuvien
energialähteiden kuin energiatehokkuutta parantavien
ratkaisujen markkinat ovat voimakkaassa
kasvussa kansainvälisesti.
Valtion omistajaohjausta on uudistettava
ja palautettava purkamalla Solidium. Pahimpia skenaarioita voidaan vielä torjua, mutta peruuttamattomiin muutoksiin on sopeuduttava. Vasemmistoliiton on johdonmukaisesti tuotava esiin leikkausten tuhoisat vaikutukset taantuman aikana ja niiden sijaan vaadittava työllisyyttä lisääviä toimia ja investointeja.
Tilanne, jossa vasemmisto on ollut valmis sopeuttamaan melkein seitsemän miljardin edestä, mutta lähtee hallituksesta väärin kohdistetun 310 miljoonan takia,
on hämärtänyt vasemmistoliiton talouspoliittista linjaa. Kattavaa koostetta
alan tutkimuksesta ovat olleet kokoamassa sadat asiantuntijat ympäri
maailman.
Tavoitteena on oltava fossiilisista
polttoaineesta luopuminen, jos lämpötilan nousu vuosisadan loppuun
mennessä aiotaan pitää alle kriittisen kahden asteen. Yrittäjien
sosiaaliturvaa tulee parantaa ja pienten ja keskisuurten
yritysten vientiedellytyksiä ja rahoituksen saantia helpottaa
Eroosiosta voi tulla ongelma. Tällä hetkellä kasvu
on voimakkainta Kiinassa.
Talouskasvun synnyttämä keskiluokka paitsi autoilee, myös kuluttaa enemmän lihaa, jonka kasvattamiseen kuluu edelleen viljelysmaata.
Kun keskiluokkaan luettavia on nyt
noin kaksi miljardia, määrä tulee
vuoteen 2030 mennessä vähintään
kaksinkertaistumaan.
Yksikään maailman kolkka ei tule
välttymään ilmastonmuutoksen vaikutuksilta, mutta eniten siitä kärsivät köyhät kehitysmaat. Vuosien 2002?2003
kuivuus aiheutti sadan miljoonan euron kustannukset.
Pohjoisessa
lämpiää eniten
Ruokakasvien sadot
pienenevät
Pohjoisella pallonpuoliskolla, kuten
Suomessa, lämpiäminen on voimakkainta. Kiistan jälkeen Malissa ei
ole sen enemmän yhtiötä kuin omavaraisuuttakaan.
Järjestöt vaativat
ilmastolakia
Raportin mukaan ilmastonmuutoksen osittaisen estämisen eli päästöjen leikkaamisen lisäksi keskeistä on
sopeutuminen muuttuneisiin olosuhteisiin. Tämän hetken poliittiset ratkaisut määrittävät ihmiskunnan tulevaisuuden. Päästöt ovat nousseet käsi kädessä talouskasvun kanssa. varapuheenjohtaja Kaarlo Julkusen
mukaan palkkasaatavat, eli alipalkkaus tai maksamatta jääneet lisät.
. Husu-Kallion
mukaan ilmastonmuutos vaikuttaa
meillä erityisesti ruoantuotantoon ja
metsien käyttöön.
Kuivuus ja myrskyt
maksavat
Vaikka kasvukausi pitenee ja helleaaltoja on luvassa lisää, vastaavasti
myös sateita tulee enemmän ja väärään aikaan osunut kuivuus voi tuhota satoja.
Suomessa routa-ajan lyhentyminen ja ravinteita maaperästä huuhtovat rankkasateet voivat heikentää vesien laatua. Myös ääri-ilmiöt tulevat olemaan rankempia pohjoisilla alueilla,
kertoo kansliapäällikkö Jaana HusuKallio maa- ja metsätalousministeriöstä.
Kovimpien ennusteiden mukaan
ilmasto voi lämmetä Suomessa vuoteen 2100 mennessä jopa kuusi astetta. vat seuraukset jatkuvat ainakin 50
vuotta ja niihin on sopeuduttava.
Talous ja päästöt
käsinkynkässä
Muutoksen vaikutuksia voidaan vähentää lähinnä vähentämällä fossiilisten polttoaineiden päästöjä. Esimerkiksi Afrikassa riittäisi maata ja vettä
kasvisruokaan koko väestölle, mutta
vaurastuva Kiina ostaa ja vuokraa
maita omaan ruokahuoltoonsa.
Malissa puolestaan pyrittiin omavaraisuuteen ruoantuotannossa,
mutta parlamentti halusi vuokrata
viljelysmaat amerikkalaiselle sokeriyhtiölle. KU
11. On aika kylmäpäistä
sallia saastuttamisen jatkaminen
tai jopa kannustaa siihen, sanoo
Luonto-Liiton toiminnanjohtaja Leo
Stranius.
Ilmastovanhemmat, Kepa, LuontoLiitto, Maan Ystävät ja 350 Suomi vaativat Suomelta kunnianhimoa ilmastotavoitteisiin ja vahvan ilmastolain
pikaista säätämistä. KU
HelMet muuttaa
käyttösääntöjään
PÄÄKAUPUNKISEUDUN HelMet-kirjastojen asiakkaat saavat jatkossa
lainata yhteensä sata lainaa, tehdä
50 varausta sekä uusia lainojaan
viisi kertaa. Uudet lainarajat koskevat myös elokuvia ja konsoli-pelejä.
Uudet käyttösäännöt tulevat voimaan huhtikuun alusta.
Halutuinta aineistoa, kuten
Bestseller-kirjoja ja elokuvia (bluray, dvd) voi lainata jatkossa kahdeksi viikoksi kerrallaan. Tulvat tulevat lisääntymään.
Ääri-ilmiöt tulevat myös kalliiksi.
Husu-Kallion mukaan esimerkiksi
vuoden 2012 kahden suurimman
myrskyn kustannukset vakuutusyhtiöille ylsivät satoihin miljooniin
ja sähköyhtiöille kymmeniin miljooniin euroihin. KU
Palvelualalla
satoja avoimia
riita-asioita
PALVELUALOJEN ammattiliitto PAM
on verkkopalvelussaan julkaissut
listan kaikista liiton hoidettavana
olevista erimielisyystapauksista.
Yhteensä erimielisyyksiä on 606,
joista 205 on oikeuskäsittelyssä.
Palkkasaatavat ovat yleisin erimielisyyden aihe.
Tyypillisimpiä erimielisyyden
aiheuttajia ovat PAMin 2. Maa- ja metsätalousministeriö vastustaa lakia ja ympäristöministeriö kannattaa sitä.
Emilia Kukkala
emilia.kukkala@kansanuutiset.?
LEHTIKUVA/ SIMON MAINA
Lyhyesti
SKS ei piittaa
työehtosopimuksista
SUOMALAISEN Kirjallisuuden Seuran
(SKS) työntekijät ovat huhtikuun
alusta lähtien ilman voimassa olevaa työehtosopimusta, sillä työnantaja on eronnut työnantajaliitosta ja työehtosopimus päättyy.
Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty paheksuu SKS:n piittaamattomuutta vakiintuneesta työehtosopimusjärjestelmästä.
SKS muuttuu niin sanotuksi villiksi työnantajaksi, eikä henkilöstöön noudateta mitään voimassaolevaa työehtosopimusta.
. Moni erimielisyys jää myös
hoitamatta, koska työntekijät eivät
uskalla vaatia oikeuksiaan painostuksen, työsuhteen päättämisen tai työtuntien menettämisen
pelossa. Pelkästään
sopeutumiskustannusten arvioidaan
nousevan kehitysmaissa jopa sataan
miljardiin dollariin vuodessa.
» On aika
kylmäpäistä
sallia saastuttamisen
jatkaminen
tai jopa
kannustaa
siihen.
osa ihmisten arkea. Tämä on mahdollista, jos fossiilisten käyttö jatkuu entisellään.
Suomi on luonnonvaroistaan riippuvainen maa ja luonto keskeinen
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) vanhemman
tutkijan Kaija Hakalan mukaan
Suomi saattaisi selvitä vielä kahden
asteen lämmönnoususta, mutta neljä
olisi liikaa.
Kahden asteen keskimääräinen
lämpötilan nousu saattaisi ainakin
aluksi jopa helpottaa viljelyä, mutta
esimerkiksi hyönteisten siirtymisen
vaikutuksia ei voida tarkkaan tietää.
Kaikkiaan ilmastonmuutoksen tähänastinen vaikutus satoihin on negatiivinen. Esimerkiksi työllisyys- ja
kasvusopimuksen mukaisista palkankorotuksista on annettu vain
suullisia lupauksia, mutta mitään
kirjallista sopimusta korotuksista
työnantaja ei ole suostunut allekirjoittamaan, toteaa Jytyn työmarkkina-asiamies Päivi Salin. Maaliskuun jälkeen henkilöstöllä ei ole minkäänlaista työehtosopimusta turvaamassa edes minimitasoa. Se tulee kalliiksi nyt, mutta
vielä kalliimmaksi myöhemmin.
. Normaali
laina-aika on edelleen 28 vuorokautta.
Myöhästymismaksu pysyy
samana: jokaisesta myöhästyneestä lainasta kertyy 20 senttiä
maksua päivässä. Vehnä- ja maissisadot tu-
Mikään maa ei
tule välttymään
ilmastonmuutoksen vaikutuksilta,
mutta eniten siitä
kärsivät köyhät
kehitysmaat.
levat laskemaan enemmän kuin soijaja riisisadot.
Enemmän ruokahuoltoon vaikuttavat Hakalan mukaan kuitenkin
kunkin alueen poliittinen tilanne, öljyn hinta, maanomistussuhteet, infrastruktuuri ja logistiikka
Valkoisessa salissa keskusteltiin kiivaasti Euroopan nykytilasta ja tulevaisuudesta.
Entä sitten, Eurooppa?
» Vasemmistofoorumin
Helsingissä järjestämässä
Alter EU-paneelissa
hahmoteltiin vaihtoehtoista
Eurooppaa.
TEKSTI Emilia Kukkala KUVAT Jarno Mela
KAKSIPÄIVÄISEN SEMINAARIN lukuisissa paneeleissa oli puhumassa useita kansainvälisesti
tunnettuja asiantuntijoita.
Euroopan sosiaalisista ulottuvuuksista puhuivat vasemmistoliiton kansanedustaja Annika Lapintie, taloustieteen professori Trevor
Evans, poliittisen talouden emeritusprofessori Brigitte Young, sekä toimittaja ja eurovaaliehdokas Timo Harakka.
. Ennen siellä ei ollut mitään alhaisen
palkkatason sektoria, mutta harjoitetun politiikan ja kapitalistien pyrkimysten myötä alhaisin palkkaluokka saa 20?30 prosenttia keskipalkoista.
Kesällä 2013 komissio tunnusti ensi kertaa,
että ?kriisinhoito. Kriisin puhjetessa lainoitus loppui.
Niin sanottu troikka, komissio, EKP ja IMF,
rahoittavat ETYJ-maita, mutta vain utopistisen tiukan taloudenpidon ehdoilla. Julkisen
sektorin palkat painettiin alas, mikä heikensi
työntekijöiden neuvotteluasemia.
. Kaikkien maiden budjettiehdotukset
on nyt tuotava komissiolle hyväksyttäviksi.
Tämä on perustavaa laatua olevan menetys,
meillä ei kovinkaan paljon demokratiaa talouspolitiikassa.
Ylijäämämaita painostettava
Evansin mukaan pitäisi olla rahasto, jolla selviydyttäisiin ongelmatilanteista. Tarvitsemme aktiivista talouspolitiikkaa.
Meillä on yhteinen rahapolitiikka, muttei ?skaalista ?nanssipolitiikkaa. Euroopan yhteisössä on ajateltu jo pitkään, ettei sosiaalipolitiikalla ole sijaa yhdentymisessä, vaan se jätettiin kansalliselle tasolle, alusti Lapintie.
Vuoden 2008 kriisiin Euroopan eliitti vastasi yrittämällä lisätä työvoiman tarjontaa.
. on vaikuttanut sosiaalisesti
hyvin vahingollisesti. Hänen mukaansa Saksaa on lähimenneisyydessä kohdeltu huomattavasti
lempeämmin kuin mitä nyt euroalueen periferiamaita.. Tällä hetkellä ei ole olemassa mekanismia, jolla voitaisiin korjata de?aation vaikutuksia.
. Saksa saa suuria
ylijäämiä etelästä, muttei ole mekanismia kierrättää niitä takaisin. Keynesin 40-luvun malli olisi sisältänyt
sen, että ylijäämäiset maat paineessa lisäisivät kulutusta. Lausunnon jälkeenkään
se ei ole esittänyt mitään konkreettisia toimia.
. Tätä oli EMU:n sosiaalinen ulottuvuus.
Se ei ole koskaan ollut olennainen osa talousliittoa, vaan jälkikäteen lisätty osa, joka voidaan helposti myös poistaa.
12
Päätäntävalta menetettiin
Berlin School of Economicsissa työskentelevä
Trevor Evans jäljitti nykyisiä ongelmia euron
käyttöönottoon. Paine kohdistuu nyt alijäämämaihin, Saksaa ei painosteta.
Rahapolitiikka
on kaiken
demokraattisen kontrollin
ulkopuolella.
Maan ylijäämät eivät ole menneet ainakaan palkkoihin, joita ei ole nostettu sitten
90-luvun.
. Rahapolitiikka on kaiken
demokraattisen kontrollin ulkopuolella.
Evans huomauttaa, että EKP toimii läheisessä yhteistyössä ?nanssisektorin kanssa,
vaikka se määritellään hallitusten ulottumattomiin.
Saksan 50-luvun velkahelpotus
Brigitte Young Münsterin yliopistosta Saksasta nosti esiin historian opetukset kriiseissä. Sen myötä esimerkiksi Saksaan syntyivät valtavat ylijäämät, kun taas Espanjassa ja Kreikassa korkotasot putosivat ja
tuonti lisääntyi.
Saksalaiset ja ranskalaiset pankit lainasivat
tuontiin
Sama koskee kaikkia vasemmiston ehdotuksia. Siitä on keskusteltava, instituutiot eivät ole ikuisia.
Wahl huomauttaa kuitenkin, että tarvitaan 28 valtiota muuttamaan EU:n perussopimuksia.
. Osa näkee
unionin ongelmana, osa haluaa kehittää unionin politiikkaa.
Toinen kysymys on siitä, kenen toteutettaviksi poliittiset vaatimukset kuuluvat. Meidän pitää taistella näitä väärinkäsityksiä vastaan. Väitän kuitenkin, että tarvitsemme Euroopassa velkahelpotusta.
Youngin mukaan tälle kannalle ovat alkaneet kääntyä jopa monet konservatiivit.
Instituutiot eivät ole ikuisia
Wahlin mielestä monet vasemmistossa pelkäävät Euroopan vastaiseksi leimaamista. Pahin on uusliberalismia
myötäilevä politiikka.
. Heidän tavoitteenaan on tuhota hyvinvointivaltio ja ay-liike. Sovittiin myös korkojen leikkaamisesta. Konkreettisimpana esimerkkinä on Kreikka, joka on pakotettu
omaksumaan vakauden kulttuuri, jonka kautta
se pystyy muuttamaan itseään.?
. Meidän pitäisi lakata uskomasta, että sosiaalidemokraatit kuuluvat vasemmistoon.
Eivät kuulu, he ovat olleet aika liberaaleja
eruoopassa viimeiset 30 vuotta ja olleet mukana rakentamassa uusliberalistista Euroopan unionia.
Sotavelkojakin annettiin anteeksi
. Velkaantuneisuus on kuitenkin alle 30
prosentin, kun euroalueen keskiarvo on 90
prosenttia. Jos
näkyy, niin sieltä tulee juna. Politiikka toimii parhaiten relevanteissa, akuuteissa tilanteissa, jotka liittyvät
ihmisten arkeen.
Anderssonin mukaan kapulakielisten manifestien sijaan olisi puhuttava ihmisten elämään konkreettisesti vaikuttavista yksittäisistä kysymyksistä.
. Voidaanko unionia
muuttaa unionia vähitellen vai nykyrakenteiden luhistumisen kautta. Ensin oli ihmisten liike, joka halusi tehdä
jotain. Austerity on kuin poliisitoimintaa. Julkisen sektorin, sosiaaliturvan ja
eläkkeiden massiiviset leikkaukset sekä palkkaneuvottelujen jäädyttäminen kertovat karua kieltään.
. Väitetään, että maan taloussuunnitelma
ratkaisi ongelmat, mutta aivan yhtä tärkeä oli
vuoden 1953 velkahelpotusohjelma.
Youngin mukaan velkaan liittyy Saksassa
vahva moraalinen näkökulma, sillä sana tarkoittaa myös syyllisyyttä.
. Olli Rehn sanoi hetki sitten, että oli liikaa
yksityistä ja julkista velkaa. Voidaan sanoa, etteivät nämä
velat olleet mitenkään viattomia, niillä oli rahoitettu sodankäyntiä.
Youngin mukaan Marshall-suunnitelma oli
tärkeä, mutta ilman velkasopimusta Saksa ei
olisi kokenut talousihmettä 50- ja 60-luvuilla.
Puolueet tuhoavat itsensä
Wahlin mukaan maissa, joissa vasemmistopuolueet ovat hyväksyneet uusliberalistisia
politiikan muotoja, ne ovat tuhonneet omat
puolueensa sen myötä.
. Vuonna 1953
Saksassa sovittiin 50 prosentin ulkoisen velan
leikkauksesta, 30 miljardia saksan markkaa.
Se kattoi sekä sotaa edeltäneen että sodanjälkeisen ajan. Wahl
lainaa ex-komissaari Mario Montin lausahdusta (vapaa käännös) 10. Vaikka se on irrallaan demokraattisesta kontrollista, sitä pitäisi
poliittisesti painostaa.
. Tarvitaan aktiivista vaihtotasetta, uusi
alku, kestävä velkatilanne.
Tällä hetkellä Kreikka lainaa maailmalta
maksaakseen velkaa Euroopassa. Tämä ei ole vain ?nanssikriisi, vaan kapi-
Kostotoimi työväenliikkeelle
Saksa on
unohtanut
täysin oman
velkahelpotuksensa
50-luvulla.
. Se voidaan muuttaa vain sosiaalisesti ja alhaalta käsin, ei parlamentin tai komission päätöksillä.
Wahl painotti, että hyökkäykset ay-liikettä,
työläisten oikeuksia, sosiaalisia oikeuksia ja
saavutettuja etuja vastaan ovat todella voimakkaita. Devalvaatiota ei tosin voida soveltaa euroalueella.
. Ongelma, ettei sosiaalipolitiikkaa voida harjoittaa, kun on korkea velka-aste. marraskuulta 2011:
?Se, mitä me näemme Euroopassa tänään,
on suuri euron menestystarina. On
tehtävä selvä ero tavoiteltavan Euroopan ja
huonojen rakenteiden välille.
. Alennetaan palkkoja ja hyväksytään kasvavat työttömyysluvut.
Harakan mukaan EKP on tulkinnut mandaattinsa hyvin kapeasti. Aina ei tarvitse puhua instituutioiden termein, vaan kansalaisten oikeuksien puolesta.
JULKAISEMME lähiviikkoina Viikkolehdessä
Trevor Evansin, Brigitte Youngin ja Asbjörn
Wahlin haastattelut.
13. Jos vasemmisto ei pysty määrittelemään tavoitteitaan tarkasti, ei voida toimiakaan. Jopa
historian oppikirjoissa tämä opetetaan väärin. Ranskassa kommunistit, Italiassa on
käynyt samoin, kuten myös Norjassa, Tanskassa... Meidän ei pidä unohtaa, että uusi liberalismi on se
ideologinen peruste tehdä uudelleenjako työvoimalta pääoman piireihin.
. Nykytilanteessa
edessämme on hyvinvointivaltion loppu.
Wahlin mukaan ei ole niinkään kyse hyvinvointivaltion pelastamisesta, vaan historiallisten saavutusten puolustamisesta.
. Velkojat suostuivat siihen, että
Saksan markka on keinotekoisen heikko. Aika tiukkoja sanoja.
Heikki Patomäki totesi, että suhteessa unioniin vasemmisto on jakautunut. . Tämä on heikkous. Oli kulunut vain kahdeksan vuotta hirvittävistä rikoksista ja natsiväkivallasta, mutta
silti Kreikka, Italia ja muut maat lähtivät tähän mukaan. Kriisissä
kysymyksessä ei ole julkisen vallan velkaantuminen, puhui puolestaan Timo Harakka.
Hänen mukaansa väärinkäsityksiä mukaileva politiikka on johtanut ongelmiin muun
muassa julkisessa terveydenhuollossa.
. Tarvitsemme käytännöllisyyttä ja oikeudenmukaisuutta utopioihin.
?Austerity kuin poliisitoimintaa?
Euroopan tulevaisuutta käsittelevässä keskustelussa puhuivat Asbjørn Wahl, Kansainvälisen kuljetusalan työntekijöiden liiton
(ITF) edustaja, Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson sekä maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki.
Wahl totesi, että kriisiä vähätellään yhä.
. On hajotettava nykyinen unioni ja rakennettava uusi, yhtenäinen
sosialistinen Eurooppa. Ei toisinpäin, kuten vasemmistossa
yleensä. Hänen mukaansa pedagogista
oppia voisi hakea vaikka Espanjan asunnottomuusliikkeen järjestäytymisestä.
. Kysymyksessä jonkinlainen
kostotoimi, koska työväenliikkeellä ja sosiaalisilla voimilla on historiassa monia voittoja,
Wahl katsoo.
Hänen mukaansa EU-eliitti käyttää shokkiterapiaa saavuttaakseen sen, mikä jäi Lissabonin sopimuksella vielä saavuttamatta. Näkyykö valoa tunnelin päästä. Kreikka oli
kuitenkin yksi niistä 20 allekirjoittajamaasta,
jotka osallistuivat Saksan velkahelpotuksiin
sotien jälkeen.
. Saksalaiset luulevat tekevänsä ankarasti
töitä ja eteläeurooppalaisten vain makoilevan auringossa. On paljon hyviä ajatuksia, mutta on päätettävä, kuka ne toteuttaa.
Konkretiaa kapulakielen tilalle
Li Andersson pohti puheenvuorossaan puolueiden roolia. Tulevaisuus tulee riippumaan sosiaalisen
taistelun kehittymisestä ja yhteiskunnan tulevasta voimatasapainosta.
Professorit Brigitte Young ja Trevor Evans keskustelivat unionin
sosiaalisista ulottuvuuksista.
Asbjørn Wahlin (oik.) mukaan
muutos voi lähteä vain alhaalta
käsin, ei parlamentin tai komission päätöksillä.
Tavoitteet määriteltävä tarkasti
?Eihän tämä ole mikään vahinko?
talismin todella syvä kriisi. Meiltä puuttuu systeemit reagoida markkinapaniikkitilanteisiin, mutta eihän tämä ole mikään vahinko vaan tapa, jolla
uusliberaalit haluavat asiaa hoitaa. Sitä kautta uusliberalismi on muuttumaton, eikä käännettävissä.
Wahl lisää, että monia poliittis-ideologisia
esteitä löytyy ay-liikkeen ja vasemmistopuolueiden sisältäkin. Kuuluvatko esimerkiksi työn jakautumista koskevat
toimet unionille vai valtioille.
. Väitän, että Saksa on unohtanut täysin
oman velkahelpotuksensa 50-luvulla. Tarvittiin mahdollisuus lähteä
tyhjältä pöydältä.
Saksassa lähdettiin siitä, että vain kauppataseen ylijäämällä saatettiin hoitaa velkaa ja
välttyä uudelta
Olen asunut Saksassa ennen ja
jälkeen Berliinin muurin murtumisen
ja nähnyt monenlaista Eurooppaa.
Tiaisen mielestä unionin myötä
eurooppalaisessa yhteisössä on tapahtunut myönteistä kehitystä.
. Subsidiariteettia eli läheisyysperiaatetta pitäisi noudattaa. Se tarkoittaa minulle sitä, että
kaikilla ihmisillä pitäisi olla säälliset toimeentulo- ja koulutusmahdollisuudet.
Paukut pitäisi Tiaisen mielestä laittaa erityisesti nuorisotyöttömyyden
hoitamiseen ja koulutusmahdollisuuksien lisäämiseen. Vaeltelee
metsissä kotonaan Muuratsalossa
ja vapaissa vesissä.
» ?EU:sta naisen paras ystävä!?
JARMO LINTUNEN
Eila Tiainen toivoisi eurooppalaisen ay-liikkeen terhentyvän, jotta työväestön oikeuksia ei poljettaisi.. Hän
toivoisi EU:n olevan jatkossakin vapaiden, itsenäisten eurooppalaisten
valtioiden yhteinen hanke.
. Toivoisin eurooppalaisen ay-liikkeen terhentyvän tässä asiassa.
Se, että ihmiset koetetaan pelastaa hukkumasta Välimereen on Tiaisen mielestä Pilatuksen käsienpesua.
. Olen nähnyt esimerkiksi miten
Saksassa on luotu halpatyömarkkinat ja ihmiset joutuvat henkensä pitimiksi tekemään useaa duunia. Viime kesänä näin Kreikassa, miten järkyttävää on, kun leikataan niiltä, joilla ei
ole yhtään mitään.
. Erityisen ilahtunut olen ollut opiskelijoiden ja nuorten ihmisten lisääntyneistä mahdollisuuksista
kanssakäymiseen, opiskeluun ja oppimiseen toisiltaan ja eri maissa.
Tiaista häiritsee keskustelun sävy,
jossa kaiken pahan alku ja juuri on EU.
. Haluaisin muistuttaa myös siitä.
Nuorisotyöttömyys
EU-parlamentissa Tiainen sanoo haluavansa tehdä töitä sosiaalisen Euroopan puolesta.
. Halusin äänestää liittymisen
puolesta.
. Olisin valmis myös tinkimään
omasta korkeasta elintasostani köyhempien ihmisten ja huonommin
menestyvien yhteiskuntien hyväksi.
Kansainvälistä solidaarisuutta pitäisi
löytyä meiltä enemmän.
AY-liikkeen terhennyttävä
Anna Paju
anna.paju@kansanuutiset.?
Maahanmuuttoa Tiainen ei rajoittaisi, ei EU:n sisällä eikä sisälle.
. Me emme
tarvitse unionin päätöksiä jokaisesta
lillukanvarresta.
Tiainen pitää positiivisena sitä, että
europarlamentin valtaa on lisätty.
. Frontexin varojen lisääminen on huono vastaus siihen muuttopaineeseen.
Ihmisten hätä mahdollistaa myös
palkkojen polkemisen.
. Yksi osoitus siitä,
ettei näin ole, on kerjäläisongelma.
Lillukanvarsista
voidaan päättää itse
Istuessaan liikenne- ja viestintävaliokunnassa Eila Tiainen on kokenut,
että on liian paljon asioita, joista päätetään unioni-tasolla.
. Nuorten työttömyys on yhteiskuntarauhankin kannalta vaarallinen asia.
Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden pitäisi Tiaisen mielestä ulottua
oman maan rajojen yli.
. Meillä tulisi EU:ssa olla vastuuta ja näkemystä siitä, miten voisimme ratkaista ja puuttua niihin
ongelmiin, jotka aiheuttavat muuttopaineen.
Suomessa on Tiaisen mielestä oltu
ja ollaan yhä itsekkäitä. Helsingissä, Tukholmassa
ja Münchenissä, pysyvä koti
Jyväskylässä.
» Opiskellut koko ikänsä, töiden takia
valmistuminen ?hieman. Meillä pitää olla myös omaa päätösvaltaa ja päätöskykyä.
Yhteinen linja olisi löydyttävä ihmisoikeuksiin, ilmastoon ja harmaaseen talouteen liittyvissä kysymyksissä.
Esimerkiksi veroparatiisien suhteen EU-mailla tulisi Tiaisen mielestä olla selkeät yhteiset päämäärät,
ja päätökset siitä, että kaikki toimivat
samalla tavalla.
» Nuorten
työttömyys
on
yhteiskuntarauhankin
kannalta
vaarallinen
asia.
. viivästyi.
Filosofian maisteriksi 2002.
» Himolukija, jolla luvussa koko
ajan useita kirjoja dekkareista
tieteellisiin julkaisuihin.
» Harrastaa kirjojen lisäksi kaikkea
muutakin kulttuuria, musiikkia,
teatteria, kuvataidetta. Hän sanoo
olevansa valmis lisäämään maahanmuuttoa ja humanitääristä apua.
Eila Tiainen
» Kansanedustaja, radio- ja
tv-toimittaja.
» Syntynyt Kemissä, asunut
mm. Finanssikriisi on vienyt eurooppalaisista voimavaroista ja keskustelusta kaiken hyvän. Nuorille olisi luotava
tulevaisuuden uskoa, elämään toisenlaista dynamiikkaa, kuin mitä nyt on.
. Mutta niin kauan kuin veronkierrosta hyötyvät isot bisnesmiehet, siihen on hankala päästä käsiksi.
Luxemburg ja Lontoon city ovat niitä
paikkoja, joihin pitäisi pystyä vaikuttamaan.
. EU-ehdokas
Tulevaisuuden uskoa Euroopan nuorille
» Monenlaisessa
Euroopassa eläneelle
Eila Tiaiselle EU ei ole
mikään mörkö.
EILA TIAINEN liittyi vasemmistoliittoon
silloin, kun puolueessa aiottiin järjestää jäsenäänestys Euroopan unioniin
liittymisestä.
. Unionissa pitäisi olla huoli kaikista kansalaisista ja sosiaaliturvan minimiehtojen pitäisi olla joka
14
maassa kohdillaan. Sitä muutosta tulisi jatkaa ja rivakoittaa.
Liittovaltiokysymys ei Tiaisen
mielestä ole mustavalkoinen, koska
liittovaltioita on monenlaisia. Meillä on suhteellisen hyvin
kunnossa minimietuudet, joilla ihmisistä pidetään huolta. Ihmisethän muuttavat henkensä
hädässä
Jokaisessa lausunnossa valiokunta on ollut yksimielinen siitä, että
Suomen universaalia ja asumisperusteista sosiaaliturvajärjestelmää
sekä laajemmin koko pohjoismaista
hyvinvointimalliamme ei saa alistaa
muissa EU-maissa yleisemmälle vakuutusperusteiselle järjestelmälle,
hän toteaa.
Viheliäinen tuomioistuin
Suomen sosiaaliturvajärjestelmä onkin turvassa, jos noudatetaan EU:n
perussopimuksia ja Suomen liittymissopimusta. Rauha Euroopassa on EU:n tärkein tavoite ja saavutus. Petri
Erkki Virtanen
» 61-vuotias kansanedustaja, joka
aloitti eduskunnassa vuonna 2003.
Asuu Kuopiossa
» Yhteiskuntatieteiden kandidaatti,
pääaineina kansantaloustiede ja
yhteiskuntapolitiikka
» Käyttää vapaa-aikaansa vaimoonsa ja lapsenlapsiinsa sekä harrastaa
kaikenlaista hiostavaa liikuntaa,
avartavaa kulttuuria ja shakkia.
Mielipuuhaan myös tv:n asiantuntemattomien urheiluselostajien
arvostelu sohvalta käsin.
» Asettui eurovaaliehdokkaaksi,
jotta suomalainen hyvinvointimalli
säilyisi ja leviäisi eurooppalaiseksi
valtavirraksi.
Pekkola, 14.3. EU: n minimitasoista ei
siis saa tulla yksittäisten jäsenmaiden kansallinen maksimitaso, Virtanen tarkentaa.
Työntekijöiden oikeuksista Virtasen listan kärjessä ovat yhteinen minimipalkkataso ja yhteiset työsuojelun minimitasot.
Maahanmuuttoa Virtanen rajoittaisi Euroopan unionissa lähinnä
vain rikollisten osalta. Vaikka se, paradoksaalista kyllä,
ei edes kuulu unionin toimivaltaan,
kuopiolainen eurovaaliehdokas hymähtää.
Virtanen on yli puoluerajojen arvostettu sosiaali- ja terveysasioiden
osaaja. Sitä tulee kehittää niin, että kaikille kaikkien jäsenvaltioiden kansalaisille turvataan yhteisesti määritelty ja kohtuullinen demokraattisten, sosiaalisten ja taloudellisten
perusoikeuksien vähimmäistaso, Virtanen sanoo.
Vähimmäistasosta ei kuitenkaan
saa tulla enimmäistaso.
. Silti on jotensakin murheellista,että vaikka
unionilla on yhteiset ja kalliilla ylläpidetyt taistelujoukot, ei Keski-Afrikan tasavaltaan meinaa millään löytyä EU:sta parin sadan sotilaan rauhanturvaosastoa, hän sanoo.
Tuula Kärki
tuula.karki@kansanuutiset.?
SARJASSA AIEMMIN: 28.2. Euron purkaminen tai siitä irtau-
Erkki Virtanen
15. Silti hän toivoo, että kukaan ei joudu pakosta
muuttamaan unioniin.
. Lisäksi Suomen on ollut pakko
panna täytäntöön niin sanottu yhdistelmälupadirektiivi, joka edellyttää
kolmansista maista tänne tuleville
samaa sosiaaliturvaa kuin suomalaisille, vaikka tuskin kukaan kansanedustajista sitä halusi.
Tällaista kehitystä vastustamaan
Virtanen pyrkii Euroopan parlamenttiin.
. Ja levittämään oman hyvinvointimallimme ilosanomaa pimeydessä
vaeltaville eurooppalaisten enemmistölle, hän jatkaa.
Valtioliitto, ei liittovaltio
Virtanen näkee, että Euroopan unionia tulee edelleen kehittää valtioliittona eikä liittovaltioksi.
. Erno Välimäki, Toivo
Haimi, 21.3. Samalla on huolehdittava siitä,
että jokaisella jäsenvaltiolla säilyy
luovuttamaton oikeus itse määritellä
omille kansalaisilleen unionin minimitasoa korkeampi taso näissä oikeuksissa. Toisaalta parlamentin vallan
kasvu suhteessa ministerineuvostoihin saattaisi merkitä liittovaltiokehityksen voimistumista.
Virtanen haluaa, että eurosta pidetään kiinni.
. Li
Andersson, Pia Lohikoski, 7.3. Jäsenmaiden ja kolmansien maiden kansalaisten välisiä taloudellisia
ja sosiaalisia eroja tulisi kaventaa, jotta
ihmiset pystyisivät elämään kohtuullisesti kotimaissaan, hän sanoo.
» Rauha
Euroopassa
on EU:n
tärkein
tavoite ja
saavutus.
tuminen johtaisi niin suureen sekamelskaan ja markkinahäiriöön, että
nykyisessä taloustilanteessa kipristeleville Suomelle ja Euroopalle se olisi
liian suuri riski.
Hän tiivistäisi EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikka.
. Hän on ollut 11 vuotta eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen ja sinä aikana ollut mukana
antamassa valiokunnan lausuntoa
jokaisesta sosiaali- ja terveyspolitiikkaan liittyvästä EU-asiasta, johon
Suomi on kantaa ottanut.
. Silti Virtasella on
huoli.
. Niin kauan kuin aloiteoikeus on
vain komissiolla, ei parlamentin valta
ole riittävä, hän sanoo.
. EU-ehdokas
Pohjoismaisen hyvinvoinnin ilosanomaa
» Erkki Virtanen
haluaa painia europarlamentissa sellaisen
asian kanssa, joka
ei kuulu EU:n toimivaltaan.
VASEMMISTOLIITON KANSANEDUSTAJA
ja eurovaaliehdokas Erkki Virtanen
keskittyisi europarlamentaarikkona
sosiaali- ja terveyspolitiikkaan, kuten on keskittynyt eduskunnassakin.
. Siitä huolimatta sisämarkkinasäädöksiin ja kauppasopimuksiin vedoten EY:n tuomioistuin on ohittanut perussopimukset ja esimerkiksi
pakottanut Suomen maksamaan kotihoidon tukea Suomessa työskentelevän ulkomaisen työntekijän perheelle, joka kuitenkin asuu hänen kotimaassaan, hän sanoo.
. Heikki Patomäki, 28.3.
Eila Aarnos, Hanna Sarkkinen
» ?Kaikkien EU-maiden työtätekevät
ja syrjäytetyt, liittykää yhteen!?
JARMO LINTUNEN
Rauhan projekti
Virtanen on tyytyväinen siihen,
että Lissabonin sopimus lisäsi merkittävästi europarlamentin valtaa.
Mutta:
Ihmisoikeusasiantuntijat ovat myös sitä
mieltä, ettei polveutuminen takaa mitään. Saamelaisuutta
uhkaa vesittyminen
» Silloin tapahtuu Suomen
historian suurin ihmisoikeusloukkaus, Klemetti Näkkäläjärvi
sanoo, jos saamelaisuuden
määritelmäksi ei tule saamen
osaaminen suvussa.
TEKSTI Jouko Huru
SAAMELAISKÄRÄJIEN PUHEENJOHTAJA Klemetti Näk-
käläjärvi puhuu kiistanalaisesta saamelaismääritelmästä isolla kirjaimella. Silloin tapahtuu Suomen historian suurin ihmisoikeusloukkaus.
Tunturisaamelainen Näkkäläjärvi on poronhoitajasuvusta ja puhuu äidinkielenään saamea.
Lain mukaan saamelaiskäräjien vaaliluetteloon pääsemisen kriteerinä on, että vähintään
toinen saamelaiseksi hyväksyttävän henkilön
isovanhemmista on puhunut saamea äidinkielenään.
Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimus
169 määrittelee alkuperäiskansojen oikeuksia.
Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen ohjelman mukaan sopimus pitäisi vihdoinkin rati?oida. Mehän
tiedämme, että ei kulttuuri siirry verenperintönä.
Kielikriteeriä täyttämättömiä saamelaisiksi
pyrkijöitä Näkkäläjärvi kutsuu asiakirjasaamelaisiksi. Emme voi luopua tästä identiteettikannastamme, että se ei ole kauppatavaraa. Olen sanonut sen ministereille, että tämä on
se priorisointi numero yksi, että emme omasta
identiteetistämme aio tinkiä.
Saamelaiskäräjien enemmistön ajamasta tiukasta saamelaismääritelmästä on tullut Näkkäläjärvelle myös henkilökohtainen kysymys. Kieli on pitänyt
oppia saamenkulttuurisessa suvussa.
Kilpaileva kanta ottaisi mukaan myös saamelaisista suvuista polveutuvat, jotka eivät täytä
kielikriteeriä. Ei se sen kummempaa ole. Näkkäläjärvi sanoo,
etteivät asiakirjat kerro lopulta muusta kuin elinkeinosta.
Näkkäläjärvi myöntää, että veroluetteloissa
olevat suomalaiset ja saamelaiset olisi varmaan
eroteltavissa toisistaan:
. Uusi laki on tekeillään. Jos
lähdetään maakirjoihin 1700-luvun alkukymmenille, niin silloin se porukka laajenee jopa puoleen miljoonaan.
Näkkäläjärvi on tiukan saamelaiskriteerin
puolustamisessaan ehdoton:
. Ei ole omistautunut asialleen, jos ei sitten ole
valmis tekemään sellaisia valintoja, jotka voivat
vaikuttaa omaan elämään.
Saamelaisesta poronhoitokulttuurista väitelleellä tohtori Näkkäläjärvellä ei ole pakastevirkaa.
Klemetti Näkkäläjärvi on tiukan saamelaiskriteerin
puolustamisessaan
ehdoton.
SAAMELAISET
Saamelaisia on Suomessa
noin 10 000.
Suuri enemmistö heistä on
tunturisaamelaisia.
Inarinsaamelaisia ja kolttia on
reilu 10 prosenttia koko määrästä.
Kaikilla heimoilla on oma kieli.
Koltat osallistuvat saamelaiskäräjille, mutta heillä on oma
kolttalaki.
JOUKO HURU
Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.)
on tehnyt lakiesityksen uudesta saamelaismääritelmästä, jota on käsitelty pitkään hallituksen
ministerityöryhmässä. Hän pelkää saamelaisuuden vesittyvän, jos
kieliperustaista määritelmää lievennetään.
. Näkyvimmin
pelkää kieliperustaista lakia on julkisuudessa kritisoinut ministerityöryhmässä Jari Koskinen
(kesk.).
Näkkäläjärvi on tehnyt selväksi ministerityöryhmälle saamelaiskäräjien enemmistön kannan:
. Se ei ole liioiteltua vaan puhdasta tiedettä ja
matematiikkaa. Hän
lähtee, jos häviää taistelun.
. Se on ilman
muuta selvää, että saamelaismääritelmä täytyy
olla saamelaisväestön hyväksymä. Itse he kutsuvat itseään lappalaisiksi . Yhtenä rati?oinnin esteenä on ollut kiistely siitä,
ketkä ovat lain mukaan Suomen ainoan alkuperäiskansan jäseniä, saamelaisia.
Ministeritkin kiistelevät
16
Näkkäläjärvi sanoo, että jos polveutumissääntö
ilman kieltä otetaan saamelaismääritelmään,
niin teoriassa saamelaiseksi pääsy mahdollistuisi
jopa 150 000 ihmiselle. Sitä edellyttävät kansainväliset sopimukset ja valvontaelimet myös.
Polveutumispykälä suomettaisi?. vanhan alkuperäisväestöä tarkoittavan termin mukaan.
Asiakirjat joihin vedotaan, ovat vero- ja väestökirjanpidon asiakirjoja. Voimassa olevassa laissa on pykälä,
joka on teoriassa jo mahdollistanut sen, mutta
sitä vaaliluettelon hyväksyvä saamelaiskäräjät ei
ole soveltanut kuin kerran, pakotettuna. Mutta se vaatisi tutkimustyötä.
Taistelusta tuli henkilökohtainen
Näkkäläjärvi sanoo, ettei pelkkä saamelaisista
polveutuminen riitä saamelaisuuden kriteeriksi.
Se ei hänen mukaansa edistä saamelaista kulttuuria. Työryhmä ei ole päässyt
yksimielisyyteen.
Henrikssonin ehdotuksessa määritelmä perustuu yksiselitteisesti vähintään toisen isovanhemman saamenkielisyyteen. Jo muutama prosentti
tuosta määrästä saisi saamelaiskäräjillä vallan
keikautettua saamea osaamattomille.
Saamelaiskulttuurin kannalta geneettinen
polveutumiskriteeri on Näkkäläjärven mielestä
hankala:
. Vuonna
2011 Korkein hallinto-oikeus velvoitti sen ottamaan vaaliluetteloon neljä henkilöä polveutumispykälän perusteella.
Näkkäläjärvi on reissannut saamelaiskäräjien
valtuuttamana koko talven Helsingin ja Enontekiön väliä, kun hän on käynyt selittämässä ministereille ja ministeriöille omaa Henrikssonin
esitystä puolustavaa kantaansa. Saamelaiskäräjät on perustettu nimenomaan saamelaisen kulttuuri-itsehallinnon välineeksi.
Kun Näkkäläjärvelle epäilee 150 000 uussaamelaisen olevan liioittelua, hän kieltää sen:
. Ei se
kerro, onko kulttuuri omaksuttu vai ei
Kieli on tärkeä, mutta sen pohjalta ei saa määritellä, että onko saamelainen vai ei. Miksi se ei saisi edelleen muuttua.
Kiista on paha
KIISTA SAAMELAISUUDESTA on paha. Avaskari ei väitä, etteivät he
olisi osittain suomalaistuneet . Ei tämänpäivän saamelainen elä kodassa eikä niin maanläheisesti kuin joskus
ammoin sitten on elänyt. 200 ihmisestä.
Avaskari tarkoittaa niitä, jotka nyt haluaisivat saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Se on ihan faktaa. Kieli voi kadota,
mutta silti voi olla saamelainen.
KUUVAN ELÄMÄNKUMPPANI on käsityötaiteilija Ilmari
Laiti. Hän
on ansioitunut säveltäjä, runoilija ja kuvataiteilija.
Hänen tekemiään suomen- ja saamenkielisiä lauluja,
esimerkiksi, on julkaistu levyillä viitisenkymmentä.
Kuuva itse puhuu äidinkielenään inarin saamea,
mutta hänen mielestään saamelaiseen sukuun kuuluminen on tärkeämpää kuin kieli.
. Avaskari sanoo, että korkea ikä ja kuolema ovat vähentäneet halukkaiden määrää.
Avaskari ihmettelee, mihin noilla suurilla numeroilla pyritään.
. Kulttuuritkin muuttuvat. Nykyiset inarinsaamelaiset ovat hukanneet kielensä melkein kokonaan. Sen takia nykyisenkin lain aika tiukka kieliperuste ei anna oikeutta inarinsaamelaisille.
AVASKARI SANOO, että saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hyväksyttävien kielikriteeri on verottanut pahiten inarinsaamelaisia. Kantaaottavat
saavat vihamiehiä.
Saamelaista kulttuuria tutkinut Lapin yliopiston
tutkija, tohtori Sanna Valkonen on tuntenut eri puolita tulevat syytökset nahoissaan, kun on pohtinut
muuttuvaa ja elävää saamelaisuutta. Silti hän arvostaa
kielen säilyttämistä ja saamenkulttuuria.
. Hän on vastustanut saamelaisuuden museoimista.
Kieli keskellä suuta hän sanoo, että ehkä kielikriteeri kuitenkin on paras.
Valkonen itse on tunturisaamelainen, suomalaisen ja saamelaisen jälkeläinen. 1990-luvulla vaaliluetteloon haki yli 1 000 lappalaista, joita ei hyväksytty
saamelaisiksi. Perustuu Karl Nickulin van-
haan aineistoon. Ollaan nyt törmätty tähän, että tällainen dokumentoitu aineisto yks kaks ei olisikaan käyttökelpoista.
Anu Avaskari
Taitelija uskoo
polveutumiskriteeriin
Kommentti
INARINSAAMELAISTEN AKTIIVI, taiteilija Aune Kuuva
on ehdottomasti polveutumiskriteerin kannalla. En oikeasti saa kiinni, että mistä on kysymys.
Tällä vaalikaudella varsinkin alkoi tämmöinen suvaitsemattomuuden ilmapiiri vähemmistön vähemmistöä kohtaan,
kun uusi saamelaislaki oli
valmisteilla.
JOUKO HURU
SYNTYPERÄ- JA polveutumiskriteeri on Avaskarille keskeisin saamelaisuuden määritelmä. Me puhumme inarinsaamelaisten osalta vain
150 . mutta oman saamelaisuutensa tiedostavalla tavalla.
Inarinsaamelaiset-yhdistyksen enemmistö ja lappalaisiksi itseään kutsuvat kielikriteereitä täyttämättömät Lapinkylä-yhdistysten jäsenet vastustavat ILO
169 -sopimuksen hyväksymistä, koska sen oikeussubjekteiksi on esitetty nykyisin perustein valitut saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hyväksytyt.
AVASKARI SANOO, että puheet 150 000 uussaamelaisesta ovat propagandaa.
. rohkeimmat puhuvat jo yli sadasta.
Avaskari ei puhu äidinkielenään saamea, mutta on
sitä aikuisena opiskellut.
. Hän
on tunturisaamelaistunut inarinsaamelainen.
Ei ole ihme, että Kuuva haluaisi puhua saamelaisten keskinäisen suvaitsevaisuuden puolesta, vaikka
kiistely saamelaisuudesta on tulehduttanut ihmisten
välejä.
Kuuvalla on liberaali asenne kulttuurin muutoksiin.
Hän ei halua saamelaisuudenkaan jähmettyvän johonkin tiettyyn vaiheeseen.
. Se pitää ehdottomasti täyttyä, että on syntyperältään saamelainen.
Avaskari pitää erikoisena sitä, että vanhat asiakirjat eivät todistaisi niissä mainittujen lappalaisten
olevan saamelaisia. Kulttuuri on muuttunut koko
ajan. Toinen asia tietenkin on, kuinka hyvin minkäänlainen määritelmä voi koskaan täysin vastata todellisuutta.
Jouko Huru
17. ALL OVER PRESS
Inarinsaamelaiset
vastustavat kielikriteeriä
INARINSAAMELAISET RY:N puheenjohtajalle Anu Avas-
karille, joka on saamelaiskäräjien jäsen, kamppailu
polveutumiskriteerin hyväksymisen puolesta on tärkeää.
Inarinsaamelaiset on saamelaisten oma vähemmistö. Hänen mielestään Inarin alueella
kaikki lappalaisiksi mainitut ovat saamelaisia.
. He ovat kuitenkin alkaneet
vireästi vaalia kieltään ja sen uustaitajia on jo kymmenittäin . Hänen saamelainen taustansa on erikoinen. Lapin yliopiston Juha Joonakin on
tätä tutkinut. Hänen tutkijamiehensä
tohtori Jarno Valkonen on koltta.
Sanna Valkonen pitää kielikriteeriä järkevänä, koska
se ehkä parhaiten vastaa käsitystä etnisestä saamelaisesta.
. Inarinsaamelaisilla on kielen menetys tapahtunut
aika varhain
Syrjäytyneisyys tapaa nimittäin periytyä, ja se voi jopa tappaa.
TEKSTI Pertti Jokinen KUVA Lauri Hannus
NÄINKIN KURJALLA tavalla voidaan lukea
THL:n äskettäin valmistunutta tutkimusta, jossa yli kahdentuhannen tamperelaisen nuoren elämää seurailtiin peräti
26 vuoden ajan.
Paljastui, että vanhempien terveelliset
elämäntavat ja korkea sosioekonominen
asema vaikuttavat positiivisesti nuorten
myöhempiin elämänvaiheisiin. Tällä hetkellä on hänen
mukaansa käynnissä paljon hyvää hanke-,
tutkimus- ja kansalaistoimintaa, joka tuo
esiin heikommassa asemassa olevien
ääntä ja tuottaa tietopohjaa yhteiskunnan
tason teoille.
On parannettava nuorten mahdollisuuksia päästä koulutukseen ja koulutusta
vastaavaan ammattiin, tehtävä koulutuksesta ylipäätään nuorten itsetuntoa rakentava elementti, pyrittävä koko yhteiskunnan mitassa tarjoamaan nuorille kotioloista riippumatonta taloudellista ja
henkistä mahdollisuutta kaikkeen muuhunkin tasa-arvoon.
Jos ja kun sosiaalinen eriarvoisuus tappaa, on siitä pyrittävä pääsemään eroon oli
tie sitten miten pitkänpitkä tai kivinen tahansa.
. Väestöryhmien elintapojen merkitys
terveyseroille on ollut myös tiedossa pitkään, ja alueellisia erojahan on saatu kavennetuksi, Koivusilta sanoo viitaten ilmeisesti kuuluisaan Pohjois-Karjala-projektiin.
Paikalliset metsurit taitavat muistaa
projektin lähinnä siitä, että se vei voin heidän ruokapöydästään.
Kun nuolet viuhuvat. Ihmisten yhteiskunnalliseen asemaan
liittyvien terveystekijöiden kokonaisuus ja
niiden keskinäiset yhteydet muodostavat
niin monimutkaisen kuvion, että siihen tai
edes sen osajärjestelmiin vaikuttamiseen
on hyvin vaikea keksiä keinoja.
Kun tähän pitää vielä lisätä ihmisen biologiset ominaisuudet ja niiden kytkeytyminen ympäristötekijöihin, ollaankin Koivusillan mukaan tilanteessa, jossa syyja seuraussuhteiden välillä on tolkuton
määrä eri suuntiin viuhuvia nuolia.
Se on tietenkin selvää, että joka tapauksessa tarvitaan niin kaikkiin kansalaisiin kohdistuvia yleisiä keinoja kuin myös
erityisiin osaryhmiin suunnattuja täsmäkonsteja.
. Terveyserotutkimuksella pyritään nykyisin selvittämään sitäkin, mikä merkitys yksilön terveydelle on tilanteilla,
joissa hän kokee olevansa muita arvottomampi. Myös Suomessa on pitkä tilastointiperinne ja sosi-
Tarpeeksi syrjäytynyt
ihminen, nuori
tai vanha, ei usko
tulevaisuuteen eikä
varsinkaan aseta
itselleen tavoitteita.
18
Koivusilta pitääkin hieman omituisena,
että julkinen keskustelu terveyseroista on
alkanut vasta noin kymmenen vuotta sitten ikään kuin pyörä olisi keksitty vasta silloin.
Ehkä syy on ollut se, että kaikki ovat sisuskaluissaan ymmärtäneet, miten vaikeiden asioiden kanssa tässä ollaan tekemisissä:
. Kansa voi silloin vaikka niskuroida.
Pitkänpitkä tie
Nuoret mukaan
Jos ja kun kodin vaikutus eli vanhempien
elämäntavat riippuvat heidän koulutuksestaan, varallisuudestaan ja suhteestaan
vaikka viinaan ja tupakkaan, näihin asioihin voidaan vaikuttaa vain kaikkein isoimmilla ja järeimmillä yhteiskuntapoliittisilla
Koivusilta esitti virkansa juhlaluennossa
niinkin kovan väitteen, että ?terveyserot
eivät johdu yksilöiden vapaasta valinnasta
vaan oloista, joihin ihmiset eivät itse pysty
juurikaan vaikuttamaan?.
Jyrkimmät deterministit voisivat tästä
aalilääketieteellisen ajattelun historia, ja
1970-luvulta lähtien on hänen mukaansa
tehty varsinkin rekisteritutkimusta paljonkin.
. Päinvastaisessa tapauksessa kävi tasan toisin päin,
jopa niin dramaattisesti, että ennenaikaisen kuoleman mahdollisuus kasvoi huomattavasti.
Tutkimus siis vahvisti sen Maailman terveysjärjestön vanhan havainnon, jonka
mukaan sosiaalinen eriarvoisuus tappaa,
ja osoitti sen pätevän myös meillä eikä
vain jossakin köyhässä Afrikassa.
Jo vanha juttu
Tätä WHO:n slogania siteerasi myös professori Leena Koivusilta tervetuliaisluennossaan Tampereen yliopistossa viime
keväänä. Tähän kuuluu myös se, miten kielteisesti ihmisiin vaikuttaa joidenkin yksilöiden ylenpalttinen palkitseminen, jos se
koetaan epäoikeudenmukaiseksi. Se on Hectorin sanoin
pitkänpitkä tie, jos vastaus saadaan vasta
kuoleman jälkeen.
Näin se nyt vain on myös Koivusillan
mielestä. Koivusillan erikoisalana on terveyden edistäminen. Hän on toiminut myös
Sosiaalilääketieteellisen Aikakauslehden
päätoimittajana.
Maallikko kysyy tietenkin ensimmäiseksi, että jos näiden koti- ja kouluolojen
eli sosiaalisten determinanttien merkitys
on tiedetty jo iät ajat, miten kummassa niiden on vain annettu vapaasti mellastaa ja
siis tappaa, meilläkin.
Koivusilta joutuu toteamaan, että mellastus on ikävä kyllä jatkunut ja siitä on tiedetty jo satoja vuosia ennen WHO:takin.
Hän kertoo, että Euroopassa on jo
1600-luvulta lähtien kerätty ihan järjestelmällistä tietoa yhteiskunnallisten tai
sosiaalisten tekijöiden merkityksestä terveydelle ja eliniän pituudelle. Ehkä tutkimusta olisi voinut jo tähänkin mennessä syventää juuri paljastamaan enemmän väestöryhmien syvällisempiä arvoja ja asenteita vaikkapa laadullisella tutkimuksella tai paljon nykyistä
kekseliäämmillä kyselylomakkeilla, Koivusilta tuumii.
keinoilla: koulutuksen ja siihen osallistumisen parantamisella, työttömyyden vähentämisellä, tiedon jakamisella ja sivistystason ainakin ylläpitämisellä jollei peräti nostamisella.
Keinot ovat niin isoja, ettei niillä yhdessä ihmisiässä vielä välttämättä ole juurikaan merkitystä. Se nakertaa omanarvontuntoa ja samalla luottamusta yhteiskunnan toimintaan, yleistä
me-henkeä.
Koivusilta esittää teesin, että epätasaarvoiseksi koetussa yhteisössä ei ehkä
nähdä tarpeelliseksi noudattaa niitäkään
elämänohjeita, joita ?ylhäältä annetaan?:
. Pysyviin muutoksiin johtavat
keinot ovat yhteiskuntapoliittisia.
Ei hän kuitenkaan toivoton ole niiden
suuruuden vuoksi. Vanha tauti
» Heikosti koulutetut ja epätervettä elämää viettävät vanhemmat ovat lapselle paljon pahempi uhka kuin namusedät
Hän siis toisi avun sinne, missä
ongelmat syntyvät, eikä sinne, missä ne
uhkaavat jo romahduttaa lapsen, nuoren
tai koko perheen elämän.
19. hän aloittaisi yhteiskunnallisen korjausliikkeen
lasten ja nuorten palveluista, koska ne
ovat tulevaisuuden kannalta kaikkein
tärkeimpiä asioita.
Näin Rimpelä sanoi Pälkäneen itsenäisyyspäivän juhlissa viime joulukuussa.
. Myös nuorisotakuu on hyvä suunta,
mutta ei se tietenkään ole välittömiä tuloksia tuottava automaatti, vaan vaatii
paljon panostusta ja monen alan yhteistyötä.
Jos Rimpelä olisi
Kekkonen...
JOS TAMPEREEN Taata eli dosentti Matti
Rimpelä olisi presidentti Urho Kekkonen voimiensa päivinä 1970-luvulla . Jos köyhyys ei paina päälle
ja jos tulevaisuuteen voi edes lievästi uskoa, elämää on helpompi suunnitella. Syrjäytymisen ehkäisemistä onkin sosiaalipoliittisella agendalla puhuttu vuosikaudet.
Onko mitään tapahtunut?
. eli
siis ylivoimainen valtiomahti . Ruokaa tai liikuntaa koskevat elämäntapaohjeet otetaan helpommin vastaan,
jos niitä jaetaan luottamuksen ja tasa-arvon ilmapiirissä. On myös
alettu ymmärtää sekin, että nuoret eivät
ehkä ilmaise ajatuksiaan perinteisillä tavoilla kuten vaikka äänestämällä. Muita
ajanmukaisempia tapoja on ehdottomasti
kehitettävä.
Koivusillan mielestä lasten ja nuorten päästäminen ja houkutteleminen mukaan asioiden suunnitteluun on todella se
tämän hetken juttu. Miksi olemme luoneet järjestelmän,
jossa varhaiskasvatus ja perusopetus
nielevät noin 8 miljardia euroa joka vuosi,
mutta silti ongelmat lisääntyvät, tulokset huononevat ja osa nuorista tippuu
turvaverkkojen ulkopuolelle, hän kysyi.
KEKKOSENA RIMPELÄ yhdistäisi neuvolat, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhdeksi kokonaisuudeksi, joka huolehtisi lapsista 16-vuotiaiksi asti. Se lisää nuoren tunnetta omasta arvostaan:
. Sen jälkeen hän jatkaisi vielä 20 ikävuoteen asti
yhteiskunnallista turvaa, joka takaisi sen,
ettei kukaan alle 21-vuotias elä työttömyysturvan tai sosiaalitukien varassa.
Kekkosena hän ei myöskään lisäisi
lääkäreitä, sosiaalityöntekijöitä eikä
terapeutteja vaan perhetyöntekijöitä,
kotiapua ja vanhempien koulutusta ja
opastusta. On kerätty
yhteen erilaisia näkemyksiä syrjäytymisen
syistä ja luotu tapoja ihan oikeasti kuulla
lasten ja nuorten omia ajatuksia. Uskaltaa asettaa tavoitteitakin.
Tarpeeksi syrjäytynyt ihminen, nuori tai
vanha, ei usko tulevaisuuteen eikä varsinkaan aseta itselleen tavoitteita. muodostavat omat kulttuurinsa ja rakenteensa, jonka voima on suuri.
Ja nehän muuttuvat, jos niitä ryhdikkäästi
ryhdytään muuttamaan:
. Ainakin sitä on pidetty sitkeästi esillä,
ja on toimintaa kehitettykin. tappaa yhä
intoutua paukuttelemaan henkseleitään:
Nyt se sanottiin jopa professorin korkealta
kateederilta.
Ei professori itse kuitenkaan sitä ihan
kirjaimellisesti tarkoittanut vaan sitä, että
nämä ?olot
Valmistelu on ollut vuosia äärimmäisen salaista ja
sen läpinäkyvyyttä lisättävä.
siinä on kuultu hyvin vähän kansalaisjärjestöjä, tutkijoita
Investointikiistoja kansainvälisesti ratkovassa
ICSID:ssä yli puolet tapauksista on ratkaissut 15 välija ay-puolta, mutta hyvin paljon kansainvälisten yritysten
edustajia, sanoo TTIP-verkoston aktiivi Henri Purje.
miestä, joita Koskenniemi kuvailee bisnesluokassa lentäUlkoasiainvaliokunnan varapuheenviksi kosmopoliiteiksi.
johtaja Pertti Salolaisen mukaan neuvot. Suomessa on perustuslakivaliokunta ja tuomioistuimet, mutta TTIP perustaisi eräänlaisen perustuslakituomioistuimen, paitsi että se olisi yksityistetty ja toimisi ulkopuolellamme. Me alan asiantuntijat olimme suhteellisen skandaloiman tästä tekee, että ehtojen kohtuullisuutta tarkasteltuneita.
laan vain kaupan näkökulmasta.
Vuonna 2010 viranomaiset kielsivät jälleenkäsittelyInvestoijan ja valtion välisen riitojenratkaisumenettelyn
laitoksen sijoittamisen Meksikoon, koska se ei vastannut
osalta valiokunta päätyy suosittelemaan jonkinlaista paranstandardeja. Sanotaan, että juna lähti jo, sopimusneuvottelut ovat
jo käynnissä. Eivät he ole sen parempia eivätkä huoTTIP perustaisi
teluissa on salattu paljon enemmän kuin
nompia kuin muutkaan. Argentiina hävisi.
syrjimättömästi investointien kohteita ja ehtoja. Siinä
mielessä juna on mennyt, että kokonaan sopimusta tuskin saadaan enää estettyä, Koskenniemi arvioi.
. Suomi on suhtautunut aina myönteisesti ulkomaankaupan vapauttamiseen. Suuri valiokunta päätti 28.
maaliskuuta eduskunnan puolesta Suomen kannan käynnissä oleviin neuvotteluihin.
Hyväksymässään lausunnossa se ottaa myönteisen
kannan EU:n ja USA:n välisiin sopimusneuvotteluihin. Jälleen päätettiin, että Meksikon on korvat-
»
20
tava sijoittajille näiden vaatimat menetykset täysmääräisesti. He ovat ihan okei kol. Juristin näkökulmasta
ne ovat niin epämääräiset, yleisluontoiset ja poliittisesti
värittyneet kuin vain voivat olla.
Ne ovat juuri niitä standardeja, joiden varaan suuren
valiokunnan lausunto eli Suomen neuvottelukanta rakentuu. Hän totesi, että sekä EU että USA ovat molemmat myös ILO:n jäseniä.
TTIP-verkoston aktiivi Henri Purje huomautti, että
USA tunnustaa ILO:n perussopimuksesta vain pari kohtaa, joista kumpikaan ei ole esimerkiksi vapaa järjestäytymisoikeus.
Niin ikään USA:n järjestäytymisaste on alhainen ja yhdysvaltalaisyhtiöt hanakoita estämään yhtiöidensä työntekijöiden järjestäytymistä myös muualla maailmassa.
15 miestä ratkoo puolet riidoista
. Vaateiden pelko näkyy jo valtioiden lainsäädännössä.
Päätös julkisen vallan siirrosta
Koskenniemen mukaan sopimuksessa onkin ennen kaikkea kysymys julkisen vallan rajojen määrittelystä.
. EU-komission edustaja totesi, että jos sopimus on
huono, sitä ei tarvitse hyväksyä, kommentoi puolestaan
Purje.
Joka tapauksessa kyseesä ei missään tapauksessa ole
pelkkä kauppasopimus, sillä toteutuessaan se kattaisi valtaosan koko maailmankaupasta ja määrittäisi sen normit
uudestaan. Hiilidioksidipäästöt tulisivat kasvamaan. ja
maailmanlopun skenaario.
Emilia Kukkala
emilia.kukkala@kansanuutiset.?. Ongel. Valiokunta näkee sopimuksen mahdollisuutena ottaa maailmankauppaa haltuun.
TTIP on samankaltainen kuin OECD:n jo 20 vuotta sitten luonnostelema MAI-sopimus, joka kaatui kuitenkin
kansalaisyhteiskunnan rajuun vastustukseen tullessaan
julki.
Vastaava jo voimassaoleva sopimus on Kanadan, Yhdysvaltain ja Meksikon välinen NAFTA. On kuitenkin häviävän pieni mahdollisuus
saada neuvottelut päätökseen kuluvana vuonna. Jos ilmastonmuutoksen
haitat yritetään pitää jotenkuten hallittavina, tulisi teollisuuden päästöjen kääntyä laskuun vuonna 2020.
. Kanteita
nostetaan päivittäin uusia. Olen myös erittäin huolissani siitä,
legoita, mutta en äänestäisi heitä Suomen
yksityisen
mitä maailmankaupan vapauttaminen
eduskuntaan.
perustuslakitarkoittaa luonnonvaroille ja ympäristölle,
Henri Purje huomautti, että välimiehet
kun päästään huseeraamaan rajoituksetta.
ovat usein toimineet aiemmin myös kiistan
tuomioistuimen.
osapuolina olevien yhtiöiden hallituksissa.
Kaikkiaan Salolainen näki TTIP:n kuitenkin tervetulleena vastauksena Kiinan
kasvavaan vaikutusvaltaan ja tärkeänä viennille.
Miljardien eurojen kanteita
. Suurimman osan
eräänlaisen
neuvottelutaktisesti olisi perusteltavissa.
heistä olen tavannut. Koko
USA:n järjestelmä perustuu fossiilisten tuhlailevalle käytölle, mikä on aivan kestämätöntä. Sen arvion mukaan
esimerkiksi Euroopan parlamentin hylkäämä ACTA yritetään sisällyttää sopimukseen patenttisuojaa koskevan
IPR-osion muodossa.
ATTAC JÄRJESTI
neltua välimiesmallia normaalien oikeuskäytäntöjen sijaan.
Julkisesti rahoitetut palvelut on tarkoitus jättää
kauppa- ja investointisopimuksen ulkopuolelle, mutta julkisia hankintoja ei.
Suuren valiokunnan puheenjohtajan Miapetra Kumpula-Natrin mukaan investointisopimus ei voi käydä Suomen lakien yli. Uusliberalistisen taloustieteilijän ja sosiaalisen aktiivin kohtuullisuus on tavattoman eri.
?Maailmanlopun skenaario?
. Nykyiseen menettelyyn ovat tyytymättömiä likipitäen kaikki.
?Valmistelu äärimmäisen salaista?
. Sekin kohtasi
voimakasta vastarintaa ja osaltaan synnytti zapatistien
kapinan, jonka juuret tosin olivat kaukana historian hämärissä.
TTIP-verkoston mukaan sopimukseen sisältyy useita
riskejä ympäristölle, kuluttajansuojalle, ay-liikkeelle, yksityisyydelle ja kansalaisoikeuksille. Bruttokansantuotteestamme 40
Koskenniemi esitti pitkän listan tapauksia, miten välimiesmenettelyssä ratkotaan riitoja. Ne ovat erittäin yleisluontoisia, kuten syrjimättömyys- ja kohtuullisuusperiaatteet. Tunnetuimpia tapauksia lienevät tupakkayhtiö Philip Morrisin miljardien eurojen kanteet
Uruguayta ja myöhemmin Australiaa vastaan. Koskenniemen mukaan kysymys on siitä, ettei ulkomaisen sijoittajan kohtuus välttämättä vastaa suomalaista
kansalaiskäsitystä siitä.
. Välimiesmenettely on aivan pielessä, siitä
ei ole erimielisyyttä, totesi kansainvälisen oikeuden tutkija Martti Koskenniemi.
Hänen mukaansa olennainen taktinen kysymys on, pyritäänkö sopimusta estämään vai muokkaamaan. Ongelmana on kuitenkin sopimustekstien epämääräisyys.
. Ulkomaiset terveyprosenttia tulee viennistä.
Purje puolestaan totesi Suomessa olevan pikemminkin
denhuoltoyhtiöt esimerkiksi haastoivat Slovakian valtion
vahvan protektionismin perinteen.
oikeuteen, kun se peruutti terveydenhuollon yksityistämisen 2006.
Kun Argentiinassa oli massatyöttömyys ja peso devalJärjestäytymisen kohtalo huolena
voitiin 2002, sijoittajien kanteiden yhteissumma ArgentiiValiokunta sanoo kannanotossaan, että mailla tulee jatnan valtiota vastaan oli suurempi kuin koko Argentiinan
kossakin olla mahdollisuus säännellä tasapuolisesti ja
vuosibudjetti. Eikä sen toimintaan olisi mitään sanottavaa.
Välimiesmenettelyä voidaan kehittää tai standardeja
tarkentaa. ICSID:stä todettiin, ettei sen tehtävä ole arvioida ympäristövaikutuksia vaan pelkästään tappioiden määrää.
Ja niin edelleen. Joko investointisuojaa sovelletaan muutettuna, jolMyös TTIP eteni pitkään hiljaisuudessa, mutta avattiin nyt
loin tasapuolisuus- ja syrjimättömyys pykäliä on täsmeninvestointisuojan osalta.
nettävä, tai sitten välimiesmenettelyä on parannettava ja
. Ne ovat luonnollisesti vahvimpien osapuolten
mielen mukaisia.
Purje nosti esiin myös ympäristönäkökulman EU:n ja
USA:n kaupan harmonisointiin. Tulen epätoivoiseksi, kun puhutaan vapaakaupasta,
vaikka sopimuksella tullaan määrittämään julkista valtaa uudelleen. LEHTIKUVA/ GEORGES GOBET
Vapaakauppasopimus
olisi vallansiirto
suuryrityksille
» Luotaantyöntävän työnimen taakse
kätkeytyy perustavaa laatua olevia
kysymyksiä siitä, kenen on valta ja
kuka maksaa viulut.
eduskunnan kansalaisinfossa keskustelun
transatlanttisesta investointi- ja vapaakauppasopimuksesta (TTIP) 26. maaliskuuta. Se olisi katastro
Toinen huippusuosittu kohde on tietysti Yhdysvaltoihin suunnattu terrori-isku 11. Fidel onnistui
vakuuttamaan tutkijat syyttömyydestään.
Kaikki alkoi kuitenkin mennä pieleen heti
Kennedyn ampumisen jälkeen, kun Dallasin poliisi osoittautui täysin ammattitaidottomaksi. Hoover kiisti tämän
jyrkästi, mutta rankaisi hommansa huonosti
hoitaneita miehiään. Kun hänen alaisensa olisivat halunneet jututtaa erästä tärkeää todistajaa, niin ylituomari järkeili näin:
?Kommunistia ei vain voi uskoa. Yksi ahdistelun kohteiksi joutuneista oli presidentin ampuneen Lee Harvey Oswaldin leski Marina,
kaunis venäläinen nainen.
Ylituomari Warren itse oli jo sen verran iäkäs pappa, että hänestä ei ollut uhkaa nuorille naisille, mutta hän pyrki suojeleman niin
tiukasti Kennedyjen perhettä, että komission
tutkimuksista ei sillä suunnalla tahtonut tulla
yhtään mitään.
Vanhana konservatiivina Warrenilla oli
myös vankat ennakkoluulot. Castrolla olisi ollut itse asiassa todellinen syy järjestää Kennedyn salamurha, sillä
sekä Robert että John Kennedy olivat yrittäneet muun muassa ma?an avulla monta kertaa murhata Kuuban johtajan. Hoover määräsi, että komissiolle lähetetään kaikki seinähulluiltakin
saatu materiaali. USA:n tiedusteluyhteisö oli joka tapauksessa niin hyvin
informoitu, että Oswaldin nimi olisi pitänyt
liittää presidentin turvallisuutta uhkaavien
listalle jo hyvissä ajoin.
Ehkä Dallasin pölkkypäiset poliisit olisivat silloin voineet estää John Kennedyn ampumisen.
RUOTSIN PÄÄMINISTERIN Olof Palmen murha on
kuin köyhän miehen versio Dallasin tapahtumista, mutta siitäkin riittänee loputtomasti
palikoita salaliittoteoreetikoille. Homma meni aivan sekoCECIL STOUGHTON
päiseksi kun CIA:n surullisenkuuluisa vastavakoilupäällikkö James Jesus Angleton alkoi
kähmiä Kennedyn murhan tutkintaa johtoonsa.
Angleton jahtasi ?myyriä. Hän oli epäillyt KGB:n agenteiksi muun muassa USA:n ulkoministeri Henry Kissingeriä, Englannin
pääministeri Harold Wilsonia ja CIA:n johtaja
William Colbya.
Komissiolle valkeni, että FBI oli laiminlyönyt tehtävänsä Dallasissa. Eihän rikollinen juoppo voinut ampua Palmen kaltaista
hienoa miestä.
LOPUKSI VIELÄ aivan toisenlaista pohdittavaa.
Presidentti John F. Donner paljastaa olleensa aina keppikerjäläinen . mutta eläneensä, matkustelleensa ja syöneensä aina luksusluokassa. Nämä ?faktat?
ovat vielä tänäkin päivänä salaliittoteorioiden
rakennuspalikoina.
» Kaikki alkoi mennä
pieleen heti Kennedyn
ampumisen jälkeen.
KUN WARRENIN komissio oli aloittanut työnsä,
niin sen työntekijät huomasivat liittovaltion
poliisin FBI:n sabotoivan sen työtä pihtaamalla hallussaan olevien tietojen toimittamista. Todella kadehdittavaa.
MISTÄ SALALIITOTEORIAT syntyvät ja mikä saa
monet ihan . Komission piti myös
työllään estää kaikenlaisten spekulaatioiden
ja salaliittoteorioiden leviäminen.
Shenonin kirja pyrkii olemaan samalla
kunnianosoitus nuorille lakimiehille, joita
Warrenin komissio värväsi tarkistamaan
FBI:n, CIA:n ja poliisin suorittamia murhan
tutkimuksia. ksun oloiset ihmiset silmät kiiluen niihin uskomaan?
Perusteos tämän kysymyksen ymmärtämiseen on mielestäni hiljattain ilmestynyt New York Timesin arvostetun toimittajan
Philip Shenonin 700-sivuinen teos Kennedyn
murhan salattu historia (Otava).
Presidentti Kennedyn murha Dallasissa
marraskuussa 1963 on yhä yksi salaliittoteorioiden kehittelijöiden mielikohteista ja tulee
sellaisena pysymäänkin. Tänäkin päivänä suurin osa amerikkalaisista on toista mieltä.
Salaliitto olisi tietysti presidentin surmaajaksi paljon arvokkaampi kuin yksinäinen surkimus, joka oli hankkinut postimyynnistä halvan kiväärin. Juristit olivatkin pääosin ahkeria ja päteviä. Tarkistamattomia . Komission vielä vähäinen
henkilökunta tukehtui paperitulvaan.
Aluksi keskustiedustelupalvelu CIA:n
kanssa yhteistyö tuntui sujuvan paremmin,
mutta pian osoittautui, että sekin salasi tietojaan komissiolta. Ei voi luottaa siihen,
että vannoutunut kommunisti puhuisi meille
totta, joten mitä järkeä siinä on??
Joka tapauksessa komission edustaja
haastatteli Kennedyn murhasta jopa Fidel
Castroa. Johnson, joka
asetti USA:n korkeimman oikeuden ylituomarin Earl Warrenin johtaman komission.
Sen tehtävä oli selvittää lopullinen ja virallinen totuus Kennedyn kuolemasta ja siihen
syyllisestä tai syyllisistä. Ja kun tästä huomautettiin niin FBI:n
johtaja Edgar J. Vaikka Shenonin kirja paljastaa
paljon salaliittoteorioiden syntyjen syitä, niin
se jättää itsekin oven raolleen teorioiden kehittelylle.
Tuo raollaan oleva ovi on Meksikossa, jossa
Oswald käväisi hieman ennen Kennedyn ampumista ja missä hänen väitetään tavanneen
KGB:n salamurhaspesialistin Valeri Kostikovin.
FBI:n Hoover ja CIA:n Angleton kuitenkin sotkivat aikanaan kuviot niin pahasti, että
koko totuus ei selvinne koskaan. Murhan jälkeen Yhdysvaltojen
presidentiksi nousi Lyndon B. lähinnä epäonnistuneiden bisnestensä takia . niin ansiokkaasti, että sai potkut CIA:sta ja joutui lopulta vainohulluna hourulaan. tietoja
annettiin kiireesti medialle. ja vääriä . Yksi heitä oli jopa niin yritteliäs,
että pyrki samaan sänkyyn useiden naispuolisten kuulusteltavien kanssa. syyskuuta 2001, jolloin
kaapatut lentokoneet iskeytyivät New Yorkin
kaksoistorneihin.
Tarkemmin sanottuna Shenonin tutkimus
käsittelee Kennedyn murhan tutkimuksia ja
erityisesti niin sanotun Warrenin komission
työskentelyä. Vielä selvisi sekin, että
Salaisen palvelun agentit, joille presidentin lähisuojelu kuului, olivat olleet vastoin määräyksiä salamurhaa edeltävänä iltana myöhään
ryyppäämässä.
Warrenin komissio sai työnsä valmiiksi
kahdeksassa kuukaudessa ja se päätyi siihen,
että Oswald ampui Kennedyn ilman minkään
salaliiton osallisuutta. Me emme
puhu kommunisteille. Huippusalainen tapaaminen järjestettiin kansainvälisillä vesillä Meksikon lahdella. Kennedy allekirjoittamassa julkilausumaa, jolla valtuutettiin Kuuban
asettaminen karanteeniin.
Kiinassa todettiin hiljattain, että nuoret
miehet ovat tulleet liian lihaviksi pystyäkseen
toimimaan sukkelasti panssarivaunujen sisätiloissa.
Onko tämä hyvä vai huono uutinen?
21. Kurvit
rvit suoriksi
Jukka Parkkari
jukka.parkkari@wmail.?
Salaliittoteorioiden ytimessä
LUEN PARHAILLAAN Jörn Donnerin Mammuttia
(Otava)
Hän kertoo myös avoimesti toisen poikansa menettämisestä. Se on rehellisyydessään paljastava
rokkistaran elämäkerta sekä päiväkirjantarkka
kertomus The Boys -yhtyeen puolivuosisataisen uran jälkipuoliskosta.
Jussi Raittinen, jos kuka, on muusikko, joka
on pitkällä urallaan jättänyt merkittävän jäljen
kevyen musiikin historiaan.
Samalla kirja on . B
kulttuuri
Olisi kiinnostava tietää, mikä kirjassa on niin pelottavaa, että Kummola haluaa sen estää. Kirjalla siis juhlistetaan tämän
Jussi Raittisen rehtoroiman suomalaisen popmusiikin korkeakouluksi nimitetyn yhtyeen
puoli vuosisataa jatkunutta toimintaa.
Nykyisen kokoonpanon Raittisen kanssa
Jos palkka
maksetaan
kilometrikorvauksina ei
siitä eläkettä
kerry.
muodostavat Eero Lupari, Rudy Ryynänen ja
Jari Metzberg. Tärkeimmiksi asioiksi hän listaa taiteilijoiden eläke- ja sosiaaliturvaan liittyvät järjestelyt, verotuskäytäntöjen yhtenäistämisen ja ulkomaalaisiin muusikoihin liitty-. Raittinen onkin
omistanut kirjan Jukan muistolle.
Korkeakoulun rehtorina
The Boys-yhtye soitti ensimmäiset keikkansa
vuonna 1964. Läpi elämänsä sairastellut Jukka Raittinen kuoli ennen kirjan
valmistumista 38-vuotiaana. Raittinen on aina kuin kotonaan.
Raittinen on avoin myös aivan henkilökohtaisissa asioissa.
Hän kertoo mitä koettelemuksia keikkamuusikon perhe arjessa joutuu kestämään,
kun ?leipä on palasina maailmalla?, eikä pidättele ylistyssanoja vaimoaan Caritaa kehuessaan. Siinä ovat
soittaneet suomalaisen musiikkimaailman
huippunimet Eero Koivistoisesta ja Jukka
Kuoppamäestä Paroni Paakkunaiseen ja
Matti Oilingiin.
Ay-pomona pitkään
Jussi Raittisesta tuli ay-aktiivi heti, kun hän
jätti kauppaopiston kesken vuonna 1969 ja ryhtyi ammattimuusikoksi.
Ensimmäiset luottamustehtävänsä Raittisella oli pitkään jatkuneella ay-urallaan Popmuusikot ry:ssä.
Raittinen kertoo neuvotelleensa ay-asioista
valtiovallan kanssa kymmenissä palavereissa
ja kokouksissa. Hän ei ole lukenut riviäkään kirjasta.
Into Kustannuksen Jaana Airaksinen yrityksistä estää jääkiekkobisnestä käsittelevän kirjan julkaiseminen. On
soittoareenanaan päiväkoti tai yökerho . kattava, vaikkakin takuuvarmasti subjektiivinen kuvaus suomalaiAIKALAISHAASTATTELUISTA JA
22
sen rockmaailman vaiheista vuosikymmeninä
vuosituhannen vaihteen ympärillä. Raittinen uskoo sen jäävän viimeiseksi.
Yhtyeen asemasta suomalaisessa musiikkielämässä kertoo paljon se, että sen entisten
jäsenten luettelossa on nimiä yli 30. Uusi Suomi 3.4.
HANNU HURME
Lopettaminen ei kuulu Jussi Raittisen (70) suunnitelmiin.
Rokkistara aina kuin kotonaan
» Omaan aktiivisuuteen
johtanut arvostus
ay-toimintaa kohtaan on yksi
Jussi Raittisen elämän johtolangoista.
Jussi Raittisen
tarinoista koostuva värikäs teos Vanha rokkistara . Vanha rokkistara elää siinä monen asian keskiössä. minkä jo 11-sivuinen henkilöhakemisto todistaa . Jussi Raittinen ja The Boys -yhtyeen tarina 1977?2014 on jatko-osa Raittisen, 70, muistelmien ensimmäiselle osalle Muistan vielä
vuonna -56
Tietokirjallisuudella on laman aikana
menekkivaikeuksia. starttasi viikonloppuna Kuopion lyseolla Into Kustannuksen ja Rosebud Booksin
vetämänä. ei
valmistunut maisteriksi. Kuitenkin tietokirjojen
ja tietokirjailijoiden määrä koko ajan lisääntyy.
Tietokirjat koetaan luotettavampana
lähteenä kuin esimerkiksi Wikipedia.
Tiedon jano jatkaa kiertueena kirjames-
suilla ja pienemmissä tapahtumissa koko
loppuvuoden. EUROPAEUS,
tuttavallisemmin Taneli, syntyi Savitaipaleen kirkkoherran
puolisäätyisenä poikana, äiti oli pappilan entinen karjapiika. Runonkeruu-, suomennos- ja sanakirjatyöt veivät enimmän ajan, ja Suomettaren toimitus osan.
Monialainen idearikas mies, lisäksi
änkyttävä, riitoihin ajautuva ja jotenkin
lapsekas, kuin Don Quijote ikään! Hänen
kielen- ja muinaistutkimuksiaan aikalaiset pilkkasivat . Koko vääntö siitä
oli kestänyt Raittisen mukaan 20 vuotta.
Raittinen kertoo kirjassaan alkuaikojen
kangertelusta lain soveltamisessa. Pääkkösen
kee hauskasti vakiintuneisiin kuviin,
resignoitunut mutta yhä itserakas Elias
joissa ruotsinkieliset herrat pusertavat esiin ?kansallista heräämistä?. Minulla ei ole
mitään ?rmaa. Juha Hurmeen
kirjoittama ja ohjaama Europaeus on
tällainen työ. Sanoaa antia . Kiven tavoin . Olen koko ikäni pysynyt palkansaajana
ja aion pysyä loppuun saakka. 2. Ihmiskeho tuottaa niin yllättätana muttei suinkaan sen aiviä, ihmeen kauniita ääniä. rmaa.
Vielä 1990-luvulla The Boys työskenteli ns.
suorassa työsuhteessa, mutta otti sitten suunnan työkuntamuotoon.
Työkunta ei voi olla yritys tai yhtymä, koska
työkunnan osalta kysymys on nimenomaan
työntekijöiden yhteenliittymästä, jolloin jokainen jäsen sitoutuu työsuhteeseen.
Lopettamisesta ei puhettakaan
Muhkeasti kuvitettuun 360-sivuiseen teokseen sisältyy myös Jussin ja Eeron tekemien
levytysten diskografia vuosilta 1976?2013.
Sen kokoamisesta on vastannut Raimo Öystilä.
The Boys -yhtye juhlistaa 50 vuoden
uraansa myös konsertein. Ohjelmassa on juhlakeikkojen lisäksi myös Jukka Raittisen muistokonsertti toukokuussa Helsingissä.
Jatkosta juhlakeikkojen jälkeen Raittinen ei
sano muuta kuin että ensi syksynä katsotaan
miten edetään.
. Rooleissa Timo Tuominen
(Europaeus), Esa-Matti Long, Antti
Pääkkönen, Taisto Reimaluoto, Petra
Poutanen-Hurme ja Hanna Rajakangas.
TUOMO MANNINEN
Hannu Hurme
JANNE SALMI:VANHA ROKKISTARA - Jussi Raittisen
ja The Boys -yhtyeen tarina 1977-2014.
Europaeusta esittää
Timo Tuominen.
Karisto 2014, 358 sivua.
23. tuovat lavalle rikkaita ulottukertomukseen. Sanani eivät
Veli-Pekka Leppänen
sopineet siihen suureen linjaan.?
Tuonakin aikana, kuten kaikkina aikoina, oli kirjallisuuden ja taiteen kaaJUHA HURME: EUROPAEUS.
non, johon jotkut sopivat ja toiset eivät.
Kansallisteatterin Willensaunassa,
kantaesitys 28. Se on varma.
. nimesivät hänet Indo-
Europaeus-Africanukseksi . Kiertueen lähtökohtana on popularisoida tietoa ja nostaa esiin ajankohtaisia
yhteiskunnallisia aiheita ja aktivoida tiedon
tuotantoa.
Tiedon jano on monivuotinen yhteistyöhanke, jossa on mukana useita suomalaisia
tieto- ja tiedekustantajia, järjestöjä ja sivistysliittoja.
Into Kustannuksen koordinaattori Mika
Rönkön mukaan tietokirjallisuus jää usein
varjoon, vaikka markkinoita olisikin.
vät toimenpiteet. E. Se on esityksen perusvuuksia. Se on aika paha epäkohta, sanoo rokkistara.
Tämän ajattelun kanssa on linjassa hänen
henkilökohtainen linjanvetonsa.
. Meidän bändillä ei ole . KolmikkoHurme ei kirjoita historiaa, mutta ishan venyy miksi tahansa. mutta movissa osissaan, kuten August Ahlqvisnen teorian jälkikuva on todempi.
tina ja kansallisherätyksen rivimiehinä
Jalluna, Jurrina ja Yrjönä. Jos palkka maksetaan kilometrikorvauksina ei siitä eläkettä kerry, huomauttaa Jussi
Raittinen.
Palkansaajana, aina
Hän ei myöskään näe mitään hyvää siinä, että
muusikoista yritetään väkisin tehdä yrittäjiä,
kuten muistakin pätkätyöntekijöistä.
. koko lavea
juuri 1800-luvun myyttiseen kansallistaituruus . ja juuri sellainen David Emanuel
Daniel Europaeus (1820?1884) oli.
SILLOIN TÄLLÖIN
D. D. Työvoiman vuokraukseenkin
liittyvät asiat olivat myös esillä jo 1970-luvulla.
SAK:ssa asiaa hoiti Raittisen mukaan lakimies
nimeltään Tarja Halonen.
Taiteilijoiden ja freelancereiden eläkkeistä
säätävän TaEL-lain aikaansaamiseen osallistuminen Muusikkojen liiton edustajana on
Raittisen omasta mielestä ollut hänen merkittävin saavutuksensa ay-aktiivin uralla.
Uusi eläkelaki TaEL eläkekassoineen astui
voimaan vuoden 1986 alussa. OHJELMALLINEN TIETOKIRJAKIERTUE ?Tiedon
jano. Esimyötätuntoa. KohLönnrot on osa näytelmän loppuhuiptaus näytelmän alussa on verrattomalla
pua.
tavalla yliampuva, samalla ytimeen
Musiikki ansaitsisi oman arvion,
osuva. Niiden kierros alkoi
maaliskuun alussa Helsingin Kulttuuritalolta
ja jatkuu vuoden mittaan muun muassa Rovaniemellä ja Kemissä. J.
Loppuunmyyty esitys siirtyy syksyllä
Wecksell, kuulun Daniel Hjort -näyteljohonkin suurempaan saliin Kansallimän (1862) tekijä.
Tanelin kysyessä, miksi Wecksell
sessa, mutta onnellisia ne, jotka ehtivät
vaikeni Lapinlahden sairaalassa 42
nähdä sen tiheätunnelmaisessa Willenvuotta, tämä vastaa: ?Koska en saanut
saunassa.
puhua niin kuin halusin. Pietay ttiseen
tys ei jumiudu kerrin köyhäinsairaakansallisk
er totaakaan, vaan juoklaan unohtuneen ja
mukseen
see ja poimuilee arkuolleen miehen ta.
rina asettaa eteemme
vaamattomasti.
niin paljon avarampia,
Alkupuoli hengittää
peräti universaaleja näkökiihtyvin tempoin, tauon
jälkeen on elegisempiä jakaloja.
soja. Koreografia
Saara Hurme. Taneli luki ylioppilaaksi, mutta . Jos työntekijä halusi laista hyötyä, oli pidettävä itse
huolta siitä, että työnantajat noudattivat sitä.
Tänään laki toimii hyvin, mutta muusikkojen kohdalla on ongelma se, että useat kaventavat eläketurvaansa pyrkimällä tekemään veronalaisesta tulosta mahdollisimman paljon
vähennyksiä.
. Mutta ei me mitään lopeteta. KU
Hurme & Company ampuu täysosuman
» Europaeus riemastuttaa ja pakottaa
ajattelemaan.
Kansallisteatterissa
ensi kertaa ohjaavan
Juha Hurmeen näytelmä
nostaa suurta myötätuntoa.
näkee näytelmiä, joissa
teatterin mysteeri toteutuu puhtaimmillaan: juttu elää ja kohisee, yhteys on
hieno, vaikutus välitön. Hurme haluaa silmätä aikakautta jos ei tyystin hävinneiden niin sivuun pudotettujen silmin . Tuntuu jopa jotenkin turhalta arvioida sitä, riittäisikö vain sanoa: katsokaa, ihmetelkää, iloitkaa!
Yritetään silti.
Hurme on viime töissään usein porannut 1800-lukua, muutenkin kuin
Aleksis Kiven läpi, johon hengenheimolaisuus toki on väkevin. rikkaus on
noitukset purevat nekin.
itse näytelmässä, kuuEuropaeus ojentaa
dessa näyttelijässä,
katsojille
harvinaisen,
Europaeu
s kajoaa
musiikin, rytmin ja
kenties tärkeimmän
railakkaim
liikkeen harkitussa
lahjan: se vahvistaa
min 1800
luv un my
tasapainossa. Näin meitä on aina sivistetty ja
mutta lyhyesti: Petra Poutanen-Hurvalistettu.
meen ja Hanna Rajakankaan laulut, hyEuropaeus kajoaa railakkaimmin
rinät, falsetit, kurkkulaulut . Tämän vuoden aikana tietokirjat kiertävät näkyvästi mukana yli 50
tapahtumassa. Esa-Matti Long,
Antti Pääkkönen ja Taisto Reimaluoto ovat niin ikään keskeisiä vaihtuEUROPAEUS ON
lavastus Juha Hurme. Seuraavaksi ovat vuorossa
Tampereen ja Vaasan kirjamessut, Maailma
kylässä -festivaali sekä Sodankylän elokuvajuhlat. Ohjaus ja
Timo Tuomisen suuri
roolivoitto, moni-ilmeinen mutta täsmällinen, hivelevä työ. 2014. Eräänlaiseksi kohtalotoveriksi TaHurme & Company on polkaissut
työn, jolle ei ole vaikea ennustaa pitnelille ilmaantuu paitsi manalle jo menkää ikää ja suosiota, ja riviä palkintoja.
nyt (tekstejään etsivä) Kivi myös J
Silti hän tunnustaa, ?ettei käärmettä saa takaisin
pyssyyn, Aladdinia lamppuun, eikä
kannata sulkea veräjää kun lehmä on
SUOMEN MAINEIKKAIN
24
karannut tai ylipäänsä surra maahan
kaatunutta maitoa?.
Uusille sukupolville
Paikalle saapunut Kaurismäen luottonäyttelijä Outinen sanoo, ettei digitekniikalla ole hänen ymmärtääkseen mitään merkitystä näyttelijän
työlle:
. lmitekniikan kannattaja. lmikeloja teattereihin.
Nyt riittää datalevyke tai netin kautta
imuroitu streamaus.
Vanhimmasta päästä jo kohta 30
vuotta vanhat Kaurismäen elokuvat
saavat Elomäen mukaan odotetut uusintaensi-iltansa:
. Siitä huolimatta
hänkin siirtyy nyt elokuviensa levittämisessä digiaikaan.
elokuvaohjaaja,
akateemikko Aki Kaurismäki on
edelleenkin vannoutunut vanhan . Varsinainen remasterointi tehtiin Suomessa.
Kaurismäki myöntää ?että digitaalinen värimäärittely on lapsellisen helppoa verrattuna perinteiseen
?lmiin, jossa jokainen pääväri on vastavärinsä vanki?.
Vanhan filmitekniikan elävyyteen Kaurismäen mukaan kiinnittävät enää huomiota vain hänen kaltaisensa ?muutosvastarinnan kyllästyttämät, hautaan valmiit vanhat
kävyt, joiden mielipiteellä ei muutoinkaan ole merkitystä alati täydellistyvässä maailmassamme, jossa eilisen kokemus on huomisen rasite?.
Väärinkäsityksien välttämiseksi
Kaurismäki kuitenkin toteaa jatkavansa kuvaamista . Se tarkoittaa rätisemättömiä versioita elokuvateattereihin.
Kaurismäen elokuvien levityksestä vastaava Pirkanmaan elokuvakeskuksen Juha Elomäki sanoo, että
digitekniikka mahdollistaa nyt Akin
elokuvien tasokkaan levittämisen
kaikkialle, kun enää ei tarvitse lähettää painavia . elokuvaprofessori Peter von Baghin ohella.
He ovat sitä mieltä, että digitaalinen
sähköinen kuva on kuollut verrattuna fotokemiallisella reaktiolla synnytettyyn valon taiteeseen, elävään
kuvaan.
Kaurismäki on itse tehnyt kuvaajansa Timo Salmisen kanssa digitalisointia varten kaikkien elokuviensa uuden värimäärityksen. lmille niin kauan
kuin se on materiaalin ja laboratorioiden saatavuuden myötä mahdollista.
?Jos olisin edes kymmenen vuotta
nuorempi, asia olisi epäilemättä toisin ja nielisin, Sokrateen tyyneydellä,
myrkyn?, sanailee Kaurismäki.
Jouko Huru
jouko.huru@kansanuutiset.?. ja myös ulkomaille.
Näytökset alkavat legendaarisella
elokuvalla Varjoja paratiisissa (1986),
jossa pääosissa ovat Kati Outinen ja
Matti Pellonpää.
Kaurismäki itse ei ollut paikalla
juhlistamassa elokuviensa teatteridigitalisointia, mutta hän oli toimittanut tilaisuuteen hauskan tiedotteen.
Kaurismäki pitää digitaalista teknologiaa paholaisen keksintönä ja
toteaa, että se ?tuhoaa inhimillisen
kulttuurin nykymuodossaan, vie
työpaikkamme ja ennen pitkää tekee
meistä tekoälyn orjia?. Silti hän antoi vihdoin periksi uudelle tekniikalla
ja on digitalisoinut elokuvansa.
Toukokuussa alkaa Helsingissä
(27.5.) Kaurismäen seitsemäntoista
digitalisoidun elokuvan uusintaensiilltojen sarja, joka leviää vähitellen
koko maahan . Työn
KU
Elokuvaohjaaja,
akateemikko Aki
Kaurismäki.
he aloittivat Saksassa loppuvuodesta
2012. . FILMIKAMARI
Matti Pellonpään kuuluisa katse elokuvassa Varjoja paratiisissa (1986).
Aki Kaurismäki digiaikaan
» Paholaisen keksinnöksi nimeää Aki Kaurismäki elokuvalle kehitetyn digitaaliseen tekniikan. Kansallinen audiovisuaalinen
instituutti kyllä digitalisoi vanhoja
suomalaisia elokuvia, mutta vanhoja elokuvia ei juuri missään esitetä.
» ?Ei käärmettä saa
takaisin
pyssyyn?.
Nyt uudet katsojasukupolvet näkevät
nämä Kaurismäen elokuvat.
Filmitekniikan dinosaurus
Kaurismäki on ollut Suomessa viimeisiä vanhan ?lmitekniikan nimeen
vannovia ?dinosauruksia
Kolumni / Tuula-Liina Varis
Suvivirsi ainiaan
IHME VÄNKYTYSTÄ on keskustelu suvivirren säilyttämi-
sestä peruskoulun kevätjuhlissa, vaikka apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen lausunto siitä on täysin
asiallinen. Ei kokoonnuta juhlasaliin aamuhartauksiin eikä aloiteta kouluvuotta pakollisella kirkossa käynnillä. Uskontojen opetus sen sijaan on kulttuurisesti tärkeää, mutta tunnustuksellisen
uskonnon opetuksesta voisivat huolehtia seurakunnat.
Monissa uskontokunnissa näin toimitaan. Helpotuksen huokaus
oli syvä, kun äiti ei tullut juhliin tekemään itseään naurettavaksi ja häpäisemään häntä.
Koulun juhlissa ei saa nauraa. Ne koostuvat Suomen kansalaisista. ja jumalatonta bailaamista kuin kirkollista siunausta avioliitolle. Et kai luvannut, et kai luvannut! hän huusi jo eteisestä. Monelle pakkopullalle tosin olisi vieläkin sivistykselliset perusteet varsinkin taideaineissa.
Vieläkö on pakko oppia Kalevalasta edes Sammon ryöstö
ja Kullervo. Poikkeuksena ylioppilasjuhlat, joihin monet tytöt pukeutuvat kuin debytanttitanssiai-
» Meillä veisataan bileissä aina virsiä
täysin palkein, vaikka ei uskossa
ollakaan, mutta meitä seuraava
sukupolvi ei taatusti veisaa.
siin. Meidän aikanamme ei
edes tirskua.
USKONNON OPETUKSESTA ja uskonnollisesta aineksesta
muussa koulun sisällössä väännetään kättä jatkuvasti.
Suvivirsi-kiistankin takaa voi aistia muukalaisvihaa ja
kaiken vieraan pelkoa. Tai Aleksis Kiven pääteokset. Yksi virsi on noussut arvoon arvaamattomaan niidenkin silmissä, jotka uskonnosta viis
veisaavat. Monet vanhan koulun perinteet on hylätty, sekä onneksi että vahingoksi.
Ei kuriteta fyysisesti, ei seisoteta nurkassa, opettajaa sinutellaan, ei tarvitse seisoa asennossa, kun opettaja tulee luokkaan, eikä kouluruokaa syötetä väkisin. No en. Aikuisten tunteet tässä ovat pelissä, kirkon auktoriteetin vähenemisestä huolestuneet
asialla. Kotonaan jokainen vaalikoon traditioita halunsa mukaan.
Tosiasioitten tunnustaminen on viisauden alku.
Suomi on jo monikulttuurinen maa, meillä on jo etnisiä ja
uskonnollisia vähemmistöjä. Kirkko opetti
Suomen kansalle aikoinaan katekismuksen ohessa lukemisen alkeet, ja kristinopin opetuksen olisi pitänyt jäädäkin kirkolle jo siinä vaiheessa, kun kansakoululaitos perustettiin ja oppivelvollisuus säädettiin.
Kun mummojen rivit kirkoissa harvenevat, eikä nuorekkaampi uskonnonharjoitusmeininki näytä evankelisluterilaisessa atmosfäärissä laajemmin lyövän läpi, kristinopin opetuksesta voisi tulla kirkolle hyvä uusi työsarka. Tulevatko tutuiksi
Suomen kuvataiteen merkittävimmät tekijät. Oppivatko
kaikki musiikin teorian perusteet. Meillä veisataan bileissä aina virsiä
täysin palkein, vaikka ei uskossa ollakaan, mutta meitä
seuraava sukupolvi ei taatusti veisaa. Oppisisällöt ovat
rajusti muuttuneet. Kansa huutaa, vaikka maallistuneen yhteiskunnan kansalaisten enemmistö ei omassa elämässään
perinteistä piittaa. Heillä on ihan omat
musiikkiperinteet.
SIKÄLI KIISTELY suvivirrestä on ollut virkistävää, että se
sai muistelemaan omia kouluaikoja. Jos joutui olemaan mukana ?esityksessä?, sai
jännittää maha kuralla monta päivää. Omiinkin muistoihini virret kuuluvat, osaan niitä
ulkoa kymmenittäin. Yksi asia
on muuttunutkin, lasten pukeutuminen. Mitään ihania nostalgisia muistoja, saati jotain perinteen arvostusta,
eivät koulun juhlat ole minussa koskaan herättäneet.
Lasteni ja lastenlasteni juhliin osallistuminen on
osoittanut, että ainakin juhlavan jäykistelyn perinne
on hyvin säilytetty sukupolvesta toiseen. Jos olisin uskovainen, olisin enemmän närkästynyt
uskonnollisen aineksen väärinkäytöstä täysin maallisten
tilanteitten sentimentaalisena imeltäjänä, kuin siitä, että
evankelisluterilaisen kirkon ylivaltaa peruskoulussa halutaan rajoittaa.
Lapsille suvivirsi ei edusta perinnettä, eivätkä he sen
poistamisesta piittaisi. Ainoa järkevä ratkaisu on poistaa uskonnon
opetus kokonaan kouluista. Vanhemmat istuivat katsomossa naamat peruslukemilla, laulu ei keuhkojen pohjalta raikanut sen paremmin aikuisten kuin lastenkaan suista, iso osa ei suutansa avannut. Ihmeen keventävältä tuntui
sotaisan juhlan jälkeen illalla katsoa telkasta, kun kansalaiset tulivat jonossa antamaan presidentille käsipäivää,
vaikka aika yksitoikkoinen tapa iloita isänmaan itsenäisyydestä sekin on.
Kerran minua pyydettiin koulun itsenäisyyspäiväjuhliin puhujaksi. Meidän sukupolvemme nuoruudessa ei kukaan olisi
uskaltanut poiketa perinteisestä kävelypukukoodista.
Vasta illalla saivat käsivarret, vähän rintamustakin paljastua, ja helmat liehua.
Itsenäisyyspäiväjuhlissa suomalainen synkistelyperinne elää vahvimmillaan. Kun me
saimme uuden mekon kevätjuhliin ja toisen joulujuhliin, nykyisin päättäjäisiin tullaan samoissa
farkuissa ja paidoissa kuin arkisin kouluunkin. Kirkkohäät eivät ole trendikkäät perinteen takia; enemmän ne ovat ?prinsessapäiviä. Ylittämätön kokemus on
nuorimmaiseni alakouluajalta. Kuopuksen koulun naperot esiintyivät lumipuvuissa rintamasotureina ja
näyttämön nurkassa miesopettaja lausui ylettömällä paatoksella Yrjö Jylhän runoja. Sen verihuuruisempia itsenäisyyspäiväjuhlia en kokenut edes omana kouluaikanani 50-luvulla, vaikka sodan kokemukset vielä
raskauttivat kansakunnan mielialoja. Perustiedot maailmanuskonnoista ja uskontojen
historiasta jätettäköön koululaitoksen huoleksi. Perustiedot
oman maan kulttuurista ovat paljon tärkeämpiä rakennuspuita lapsen tulevaisuuden kannalta kuin suvivirsi
kevätjuhlassa ja Enkeli taivaan joulujuhlassa.
Lapsuuteni koulun päättäjäiset olivat tylsiä ja jäykkiä
tapahtumia. Kieltäydyin, en ole mikään juhlapuhuja.
Tytär oli koulussa pyynnöstä kuullut ja juoksi ketkaravia
kotiin aivan kauhuissaan. Meillä ei ole mitään syytä pitää yllä ?valtakirkkoa?, jolla on ylivoimainen asema maallisissa
valtiollisissa instituutioissa.
Kirjoittaja on Joensuussa asuva kirjailija.
25
Nuoret
toivat elokuvaan sanontoja, tapahtumia, paikkoja ja omaa maailmaansa.
He olivat täysillä mukana. Sen avulla nuoret oppivat kunnioittamaan itseään ja ympäristöään.
. Hän tutustui maahanmuuttajataustaisten
nuorten elämään törmätessään kotikulmillaan Herttoniemessä häiriköivään nuorisojoukkoon. Laitinen kysyi nuorilta, eikö heillä ole parempaa
tekemistä. Jengien sota näyttää väistämättömältä.
Pojat ovat ajautumassa umpikujaan
ja näkevät enää vain yhden vaihtoehdon: paon.
Muutoksii-elokuvan käsikirjoittaja ja ohjaaja Sami Laitinen tuntee oman alueensa nuorison. Laitinen
otti ohjat omiin käsiinsä ja perusti
HERTTONIEMELÄISET
26
Respect-elokuvatyöpajan vuonna
2004. ja
kertoa tarina nuorten näkökulmasta!
Käsikirjoitus valmistui. ja Solonen
& Kosola.
Muutoksii nähdään TV5-kanavalla
ensi vuoden alussa. Se on kertomus itseluottamuksen tärkeydestä ja rohkeudesta kuunnella omaa itseään.
Sen erityinen vahvuus on tarina ?
nuorten äänellä.
Elokuvan pääosissa nähdään itähelsinkiläisiä tulevaisuuden tähtiä:
pääosissa ovat Tiitus Rantala (Antti)
ja Sami Hussein (Muhis). Sen teossa oli lisäksi mukana
paljon paikallisia asukkaita, nuoria ja
yrittäjiä.
Musiikin elokuvaan on säveltänyt Bommitommi eli Tommi Tikkanen. Täytyy tehdä elokuva ?isoille lapsille. Ohjaaja Laitinen löysi
heidät Itä-Helsingin kouluista koekuvausten avulla jo pari vuotta sitten,
12-vuotiaina. Pääsin paremmin sisään nykynuorten arkeen ja olin yhä
vakuuttuneempi siitä, että kokemuksemme pitää saada elokuvaksi. Tuottaja
Klaus Heydemann sai sen talvella
2012.
Sami Laitisen pitkäaikainen haave
on nyt toteutunut. Kun kunnioittaa itseään, silloin kunnioittaa muitakin, hän kertoo.
. Muita siinä kuultavia artisteja ovat muun muassa Toinen Kadunpoika, Puppa J. Autenttinen ja jännittävä tarina alkoi muotoutua.
. Se on kanavan
ensimmäinen elokuvasatsaus.
. Rikun roolissa nähdään Nuutti Konttinen ja
tulisieluista Maisaa näyttelee Milana
Novokmet. Tapahtumat kiristävät entisestään skinien
ja somalien tulenarkoja välejä. Respect tulee itsensä kunnioittamisesta. Yhteisen
salaisuuden äärellä Antti ja Muhis
vannovat ikuista ystävyyttä. Myös entisiä räyhääjiä.
Elokuva kuvattiin pääosin Helsingin Herttoniemessä viime keväänä ja
» Nykyajan
nuoret ovat
aivan eri
taajuudella
kuin
aikuiset.
kesällä. Elokuva
Tää on meidän maailmaa!
» Muutoksii on elokuva kahden pojan ystävyydestä ja siitä, kuinka yllättävä onnettomuus on
vähällä pilata kaiken. Välillä pidimme taukoa.
Sivuosissa ja avustajina on paljon
monikulttuurisia nuoria. Ei, he vastasivat. Tunnuskappaleen esittävät
Raappana ja Asa. Hänen ensimmäinen pitkä elokuvansa saa tänään ensiiltansa.
Missä tahansa
Muutoksii kertoo ystävyydestä ja suvaitsevaisuudesta. Poikien
ystävyys joutuu koetukselle, kun tapahtuu jotain järkyttävää. Ystävyydenkin.
Antti, 12, ja Muhis, 12, ovat parhaat kaverit. Harjoittelimme paljon. Vaikka elokuva sijoittuu Herttoniemeen, tarina voisi olla mistä tahansa, Laitinen korostaa.
Itseluottamuksen tärkeys
Muhis (Sami Hussein, vas.) ja Antti
(Tiitus Rantala)
ovat parhaat
kaverit.
Yksi käsikirjoituksen ja elokuvanteon
lähtökohta on ollut tärkeä vaihe lapsuuden ja murrosiän välillä.
. Silloin
he alkavat nähdä oman hiekkalaatikkonsa ulkopuolelle, että vaikka he
ovatkin koko ajan nähneet ne spurgut
siinä metriksellä, niin he alkavat ym-. Varhaisnuorten elämänvaihe on
todella tärkeä, kun maailma avautuu
heille aivan uudella tavalla. Ryhdyin kirjoittamaan elokuvaa
jo aikoja sitten, mutta todellisen innostuksen siihen sain elokuvapajassa
nuorten kanssa
Elokuva Tosi suomalainen ?
True Finn Yle Areenassa 31.7. Dokumenttijaksojen lomaan on leikattu pätkiä suomalaisuutta
kuvaavista elokuvista, kuten Valentin
Vaalan tähdittämästä Mustalaishurmaajasta (1929) ja Edvin Laineen Tuntemattomasta sotilaasta (1955).
Erityisen mehevä pala on vuoden 1959
neuvosto-suomalainen suurtuotanto
Sampo. SuoKUN BARTANA
malainen jurottaa, kiroilee, puhuu vain
vähän, eikä laula.
Tosisuomalaisuus on keskusteluissa
vahvasti esillä omaksuttuna suomalaisena identiteettinä. Sen
tekijät kuvailevat sitä 2000-luvun
Täältä tullaan elämäksi.
. 1970) on kansainvälisesti
elokuvan. Tutustua ihmisiin.
Muutoksii-elokuvaa on esitetty
muun muassa nuorisotaloilla. Ja Muutoksii-elokuvankin ansiosta.
Kahdeksan etnisesti eritaustaista suomalaista vietti Kirkkonummella viikon. Alkuperäiskansamme saamelaiset identi?oituvat valtion
rajojen yli levittäytyväksi kansaksi.
ELOKUVAN ANSIO on osallistujien heittäyty-
minen mukaan, mutta se onnistuu myös
esittämään terävästi kliseet myyttisestä
suomalaisesta. Tuona
aikana Bartana kuvasi koko dokumenttiYAEL BARTANA (s. ktio.
Sekä etniset suomalaiset että muualta tulleet ovat kuitenkin sisäistäneet hyvin ?ktion tunnusmerkit. Se on yksi syy, miksi Muutoksiielokuvalle on ollut suuri tarve. Olemme saaneet hyvää palautetta. Racine hallitsee saamelaislippujen värityksen ulkomuistista ja tietää mikä on Lemin särä.
Kovin moni kantasuomalainen ei samaan
suoritukseen kykene.
Sini Mononen
IHME-NYKYTAIDEFESTIVAALI 4.?6.4.
Helsingissä. Suomalaisuuden
Hänen mediansa ovat valokuva,
symbolit suomenlipusta kanelokuva ja ääni. Usein tämä vaihtoehtoinen tulevaisuuteen kurkottaminen koskettaa hänen töissään Euroopan juutalaisia.
Videoteoksessa Eurooppa tulee hämmästymään (Europe Will be Stunned)
Bartana käsittelee Puolan juutalaisuutta.
Teoksessa sekoittuvat kiinnostavalla tavalla herooinen pioneerihenki, juutalaisuus ja natsi-propagandan kuvastot. Viime
vuonna nähtiin Miroslaw Balkanin Signaalit, joka keräsi Helsingin paikallisyhdistykset viittomaan omia viestejään merenkäynnissä käytetyillä viittalipuilla.
Tämän vuoden Ihme-teos levittäytyy
vieläkin laajemmalle. Varsinainen ekspertti
on elokuvassa esiintyvä suomalaisquebeciläinen Martin-Éric Racine. Nykyajan
nuoret ovat aivan eri taajuudella
kuin aikuiset. Toisaalta huomataan,
että varsinaista suomalaista ei ole olemassakaan. Täältä tullaan elämä (1980) oli
meidän sukupolvellemme merkittävä. Lopputulos on erinomainen.
menestynyt ja useilla merkittävillä palJärven jäällä rukoillaan Allahia, pilkinnoilla palkittu taiteilija, joka asuu ja
kitään, sanoitetaan suomalaisuutta ja
tanssitaan humoristisen voimaeläimen
työskentelee Berliinissä sekä Tel Avivissa.
karhun kanssa. He
kehittelevät myös pitkän elokuvan
käsikirjoitusta.
Sami Laitinen on työskennellyt apulaisohjaajana ja -leikkaajana.
Apulaisohjaajana muun muassa elokuvissa Apeiron (2013) ja Soundbreaker (2012), joka oli dokumentti-Jussiehdokkaana.
Pilvi Meriläinen
ENSI-ILTA tänään 4. Kyseessä on israelilaisen videotaiteilija Yael Bartanan elokuva Tosi suomalainen . Suomessa ei ole juutalaisongelmaa, ja kansallisen identiteetin kysymykset ovat varsin erilaisia kuin Euroopan juutalaisilla. Suomen romanivähemmistö
on ollut täällä 500 vuotta. Mukaan kutsuttiin
avoimella haulla etniseltä taustaltaan erilaisia suomalaisia.
VANHALLA YLIOPPILASTALOLLA
kuvitella vaihtoehtoinen historia ja tulevaisuus. Muutoksii on optimistisempi,
sillä sen skidit eivät elä toivottomassa
maailmassa koska heillä on voima.
Sen maailmankuva on ehdottomasti
toiveikas, Laitinen sanoo.
. Tuona aikana syntyi elokuva Tosi suomalainen . huhtikuuta.
Nettisivut: www.muutoksii.fi
Ihme-teoksen tekijä on
ohjaaja Yael Bartana.
Hänen aiheenaan on
paikallisuus ja kansallisuus monikulttuurisessa
Euroopassa.
Helsingissä
järjestettävä nykytaidefestivaali julkistaa
joka vuosi uuden Ihme-teoksen. Maailma avartuu heille.
. Bartanan tarkoitus on hämmentää totuttuja
merkityksiä ja kuvitella jotain aivan uutta.
Väkivaltainen menneisyys kummittelee
vielä lähellä, mutta voiko siitä ponnistaa
uuteen, vaihtoehtoiseen huomiseen?
alkoi kaksi vuotta sitten
työstää dokumenttiaan Tosi suomalainen,
hän kertoi joutuneensa uudenlaiseen tilanteeseen. Bartana käsallislauluun, ruoasta sausittelee teoksissaan uskonnaan ja kaljasta kansalnon, politiikan ja yhteiskunnan kysymyksiä.
lispukuun käydään läpi
on
a
n
Kööpenhamikeskusteluin ja draae
s
k
lo
Lopput u
nan nykytaidemuseo
maharjoituksin. Elokuvan myötä aikuiset pääsevät sisään nuorten maailmaan ja nuorille vahvistuu ajatus, ettei tässä ole
mitään hätää.
Laitinen tekee parhaillaan lyhyttä
dokumenttia Muutoksii-elokuvassa
näyttelevästä Fuaad Aminista. Rasismista on tullut
nuorten yhteinen vihollinen, Laitinen sanoo.
Hän uskoo, että kulttuurit kohtaavat ja maailma avartuu yhä enemmän
uusien sukupolvien myötä. Siinä ilmeisen kiiltokuvamaiset
ja kitsit Kalevalan hahmot laskevat koskea
ja kulkevat viljavilla niityillä. True Finn.
Suomalaisin suomalainen
» Tämänvuotisen
Hyvää palautetta
Varhaisnuorille, 10?14-vuotiaille, tehdään maassamme liian vähän elokuvia. Se on
koskettanut.
. Kun tässä elämänvaiheessa lähdetään kokeilemaan omia siipiä, niin
silloin on tärkeää, että luottaa itsensä
kaikissa tilanteissa.
Muutoksii on myös kertomus suomalaisen ja somalialaisen pojan ystävyydestä.
. Olen kiitollinen, että olen saanut
tehdä elokuvan - koko tämän hienon
matkan. Teos on taide-elokuva
suomalaisuudesta. IHME-FESTIVAALI/VEIKKO SOMERPURO
märtää sitä eri tavalla. True Finn. saakka.
27. Teos on esillä jokaisessa suomalaisessa kodissa Yle Areenan
kautta. Ystävyys on kulttuurirajoja ja
rasismia voimakkaampi. Myös pakkasukon salskealta sukulaiselta näyttävä
Väinämöinen istuu kirjavalla kivellä korean kanteleensa kanssa.
Elokuvan kautta käy selväksi, että niin
sanottu todellinen Suomi on vain . Bartanan aikaisempi
työskentelytapa juutalaisuuden parissa oli
kuitenkin hedelmällinen lähtökohta myös
suomalaisuuden käsittelylle.
Elokuvaan mukaan ilmoittautuneet
viettivät tammikuussa 2014 viikon Kirkkonummella sijaitsevassa hirsipirtissä. Lopa
inen k uv
t
is
Lousianan haastatputuloksena on varr
o
m
hu
a.
t
s
e
telussa vuonna 2012
sin kliseinen ja erityid
u
u
is
suomala
Bartana kuvasi työssen humoristinen kuva
kentelyään yritykseksi
suomalaisuudesta. Erityisesti nuorten palaute on
jännittänyt.
Nykyään lähes
kaikki pelaavat videopelejä, oli sitten kyse ?facebookpeleistä. Ja
syy pelaamiseen on useimmiten sama: se on
hauska tapa viettää aikaa.
tai läheistesi pelaaminen epäilyttää, aina voit kysyä heiltä saisitko itse kokeilla
pelata. Moninpelistä riippuen samaan
joukkueeseen saattaa kuulua kymmeniä tai tuhansia pelaajia, jotka ponnistelevat saman päämäärän saavuttamiseksi kukin omassa kodissaan.
Ennen internetiä moninpelaaminen vaati,
että pelaajat ovat läsnä samassa tilassa, jolloin
pelitilannetta ulkopuolelta seuraavat näkivät
miten pelaaminen tapahtuu. Meistä ei tullut väkivaltarikollisia eikä sosiaalipummeja, mutta suuri
osa lukioajasta paloi kyllä hukkaan.
VOIP eli voice over internet protocol oli
vuonna 2005 arkipäivää ja minimivaatimus
moninpelaajien keskuudessa. Tuntematonta on helppo pelätä. Perinteisesti
menestyvät pelinkehittäjät suuntaavat pelinsä
pääosin lähinnä aikuisille miehille, jolloin autoilu, urheilu, väkivalta ja seksikkäät naishahmot painottuvat pelien sisällössä.
Naispuolisten pelaajien määrä on kasvanut tasaisesti 2000-luvulla videopelaamisen
tullessa yhä hyväksytymmäksi vapaa-ajanviettomuodoksi yli sukupuolirajojen. Se, että pelaajat ovat
monesti olleet uuden tekniikan aallonharjalla,
on osittain vahvistanut heihin liitettyä mystistä kuvaa outoina erakkoina. Pelien kohdalla tilanne on kuitenkin
toinen.
Väkivaltapelien on väitetty lisäävän todellista väkivaltaa jo 1990-luvun alusta lähtien.
Wolfenstein 3D, jossa neliöveri virtasi valtoimenaan pikselinatsien suonista oli aikanaan suuri
järkytys. Vihdoin oli mahdollista puhua internetin yli ilmaiseksi. Jos nykyisenkaltaisia väkivaltapelejä
olisi ollut vuonna 1992, niiden myynti ja kehittäminen olisi luultavasti kielletty kokonaan.
Pelien 3D-gra?ikan kehittyminen on kahdessa
vuosikymmenessä tuonut ne karkealta laatikkosarjakuva-asteelta elokuvien tasolle näyttävyydessä.
Nykyään jokaisen ampumistapauksen yhteydessä nostetaan esiin se, että ampuja oli pelannut väkivaltapelejä, joten pelit ovat syy hänen toimintaansa.
Hän oli todennäköisesti myös syönyt hampurilaisia, juonut virvoitusjuomia, katsonut
televisiota ja tehnyt kaikkea sitä, mitä miljoonat muut valtaviihdettä kuluttavat ihmiset tekevät. Jos joku nykyään väittäisi television katsomisen olevan vaarallista
nuorten kehitykselle, hänelle lähinnä naurettaisiin. Kaikki
pelit eivät ole väkivaltapelejä, mutta kyselyn
mukaan väkivaltapelit ovat yksittäisinä peleinä suosituimpia.
Sama tutkimus kertoo myös, että pelaajien
keski-ikä on 37 vuotta ja eniten pelaavat 20?
39 -vuotiaat miehet. Vuonna
2000 ilmestynyt virtuaalinen nukkekotipeli
Sims pyyhkäisi pelaamisen määritelmät uusiksi. K-18 pelejä ei ole
tarkoitettu perheen pienimmille ja maailma on
täynnä myös lapsille ja nuorille soveltuvia pelejä kaikissa pelityypeissä.
JOS LASTESI
Tuukka Pääkkönen
Kirjoittaja on turkulainen putkiasentaja.
LEHTIKUVA/ SARI GUSTAFSSON
TERVEYDEN- JA
28
Nykyään jokaisen ampumistapauksen yhteydessä nostetaan esiin se, että ampuja oli pelannut väkivaltapelejä, joten pelit ovat syy hänen toimintaansa.. Internetin yleistyessä Suomessa 1990-luvun lopulla tämänlainen moninpelaaminen loppui hetkeksi lähes kokonaan ja kehitys näytti ulkopuolisista
ihmisistä luonnollisesti siltä, että pelaaminen
tapahtuu yksin omassa huoneessa.
» Itse puhuin
internetin yli
kavereiden kanssa
ensimmäisen
kerran vuonna 1999
käyttäen Roger
Wilcoa.
NAUROIN ÄÄNEEN vuonna 2005, kun mediassa
uutisoitiin Skypestä suurena mullistavana
uutuutena. tai täysiverisistä peleistä. Näkökulma
Pelimaailmaan unohtuneet
lasten juttu, vastuulliset aikuiset eivät pelaa, mikä niitä aikuisia (miehiä) oikein vaivaa, väkivaltapelit luovat väkivaltaista
käytöstä, pelit eivät ole taidetta, pelit ovat ajan
haaskausta.
Videopelaamiseen liittyy monia pinttyneitä
näkökulmia ja myyttejä, jotka johtuvat lähinnä
niitä toistavien henkilöiden kyvyttömyydestä
ymmärtää pelaamista ilmiönä.
Videopelaaminen on valtavirtaviihteen uusin muoto, joka herättää suuria tunteita varsinkin pelaamattomissa henkilöissä. Omakohtainen kokemus antaa yleensä
parhaan ymmärryksen asioista. Counter-Strike (beta)
ja Unreal Tournament. Se on maailman myydyin videopelisarja
ja siihen kuuluvia pelejä on myyty yli 150 miljoonaa kappaletta. Simsin myötä pelinkehittäjät huomasivat, että naiset saadaan kiinnostumaan pelaamisesta, kunhan tuote on suunniteltu oikein. Itse tekniikka
oli keksitty jo vuonna 1974 internetin prototyypin Arpanetin aikaan. Itse puhuin internetin yli kavereiden kanssa ensimmäisen kerran
vuonna 1999 käyttäen Roger Wilcoa. Yksi syy tähän
näköharhaan on, että pelaamattomat ihmiset eivät ymmärrä internetin yli tapahtuvan
moninpelaamisen, joka on pelaamisen suosituimpia muotoja, olevan hyvin sosiaalista toimintaa.
Moninpelejä pelataan yhdessä tuttujen ja
tuntemattomien kanssa ja ne perustuvat juuri
ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja yhteistoimintaan. Peleinä
olivat ?pahamaineinen. Jos pelaaminen lisää ihmisten väkivaltaista käyttäytymistä ja siten tappoja ja murhia,
miten on mahdollista, että tapojen ja murhien
määrä on Suomessa laskenut 2000-luvulla eli
samaan aikaan, kun väkivaltapeleistä on tullut
yhä suositumpia ja kulutetumpia?
PELAAMINEN ON
hyvinvoinninlaitoksen pelaajabarometrin mukaan 95 prosenttia 10?19 -vuotiaista nuorista pelaa digitaalisia pelejä. Se, että pääosa pelaajista
on aikuisia työssäkäyviä miehiä heijastuu merkittävästi videopelien teemoihin. Kannattaa
myös muistaa, että pelien ikärajat ovat samanlaisia kuin elokuvien ikärajat. Sims myös osoitti, että videopeli
voi menestyä ilman seksiä, väkivaltaa, urheilua ja autoja.
PELAAMISTA PIDETÄÄN edelleen epäsosiaalisena
toimintana ja se on vähemmän hyväksyttyä
kuin nuorisotalon kulmalla hengailu tai tuttujen tapaaminen kasvokkain
29
On ymmärrettävää, että kunnallispolitiikka vaikuttaa ulkopuolisen
silmissä tehottomalta. Jos bensan
hinta USA:ssa kallistuu, niin presidentti vaihtuu. Onko kunnallisjärjestön puheenjohtajan tavoite puolueen rakentaminen vai riidan kylväntä?
Mäki nostaa kirjoituksessaan
esille yksinkertaistetun vastakkainasettelun ns. Onneksi valtaosa vasemmistoliiton
toimijoista ei suhtaudu mustavalkoisesti erilaisiin poliittisiin toimintatapoihin, vaan arvioi niitä aina tilanteen ja käsittelyssä olevan poliittisen
kysymyksen perusteella.
Andersson osuu oikeaa todetessaan, että ?vasemmisto, joka ei haasta
oikeistoa taistelussa politiikan isoista
linjoista, on vasemmisto, joka ikuisesti tulee olemaan tuomittu kamppailemaan annettujen reunaehtojen sisällä pienten parannusten puolesta. Valtuutetut tietävät kuitenkin hyvin, että vasemmistoliitto on ajanut valtuustossa tällä
kaudella tärkeäksi kokemiaan asioita
ja niissä olosuhteisiin nähden myös
menestynyt. Irakissa tai Afganistanissa omalle kuulijakunnalleen.
Suurvaltajohtajien puheet ovat
markkinamiesten puheita, jotka eivät
kerro todellisista tavoitteista. Samaa ei välttämättä
voi sanoa kaikista valtuustosopimuksessa olevista ryhmistä.
Vasemmistoliitolla ei ole varaa
enää kääntää yhtään aktiivista toimijaa tai uutta puolueen jäsentä toiminnastamme, ei Turussa eikä muuallakaan. Tämä lause on tyypillinen läntisen valtamedian käyttämä lause, jolla halutaan kertoa Venäjän motiiveista Krimillä. Lähemmäs suurvallan todellisia
motiiveja pääsee, jos asettuu suurvallan kansallisen strategian suunnittelijan rooliin.
USA on asukaslukuunsa ja elintasoonsa nähden maailman raaka-aineriippuvaisin maa. Öljykenttien hallinta
on USA:n kansallisen strategian tärkein kysymys ainakin seuraavat 30
vuotta.
Venäjä on asukaslukuunsa ja elintasoonsa nähden maailman raakaaineomavaraisin maa. Tovereiden jatkuva leimaaminen ?tiettyyn porukkaan?
kuuluviksi ja vastakkainasettelujen
rakentaminen oman puolueen sisälle
ei vie meitä eteenpäin. Mäki jättää
kirjoituksessaan täysin huomiotta,
että päätös sopimuksen ulkopuolelle
jäämisestä oli valtuustoryhmän ja
kunnallistoimikunnan yhteisesti tekemä päätös.
Vaikka päätös ei ollut Mäen oman
kannan mukainen, vähin mitä kunnallisjärjestön puheenjohtajalta odotamme, on pidättäytyminen yhteisesti tehtyjen päätösten jatkuvasta
kovaäänisestä arvostelemisesta tilanteessa, jossa asia ei ole edes pöydällä.
Turkulainen kunnallispolitiikka ei
30
ole nollasummapeliä ?käytännön ratkaisujen ja suurten linjojen. Krimin tapahtumien
taustat löytyvät
muualta, väittää
Jaakko Ylitalo.
haluamme tehdä politiikka ja toimia
yhdessä puolueena, moniäänisyyttä
kunnioittaen.
Misha Dellinger
Tiina Järvi
Elina Sandelin
Anna Telenius
Emma Vartiainen
Elisa Weckman
Mirka Muukkonen
Suurvaltajohtajat
puhuvat kuin
markkinamiehet
alueen kuin
perunasäkin Ukrainalle 1954 Nikita
Hru?t?ov teki virheen, ja tuo vääryys
on nyt korjattu?. Se on kuitenkin vain samanlainen ?myyntilause?
Putinin suusta omalle väelle kuin
?MUTTA OJENTAESSAAN
» Venäjä ei
suunnitellut
Krimin
valtaamista.
ovat Obaman lauseet ?kansojen vapaudesta. Riippumatta
siis siitä onko puolue hallituksessa
tai sen ulkopuolella, vasemmiston
on pystyttävä kyseenalaistamaan oikeistolaisen politiikan perusta ja lähtökohdat ja toimittava sen mukaan.
Pienet parannukset ilman suuntaa ovat vain kyynistä hallinnointia.
Jos suunta on selvillä, ovat myös pienet parannukset askeleita eteenpäin.
Mäki kritisoi kirjoituksessaan Li
Anderssonia myös Turun Vasemmistoliiton valtuustoryhmän asemasta
valtuustoryhmien välisen valtuustosopimuksen ulkopuolella. Mäen kirjoitus
herättää kysymyksen kirjoittajan motiiveista. ja ?ihmisoikeuksien puolustamisesta. C
keskustelua
Keskustelu verkossa:
www.kansanuutiset.?
Jos vasemmistoliitto puolustaa vähäosaisia, se ei ole rintamakarkuruutta. välillä,
vaan poliittisten linjojen vetämistä
tärkeiden asioiden puolesta tai vastaan. Putin on
sanonut tuon lauseen. Niillä
yritetään tehdä oikeutetuksi kansallisen strategian toteuttamiseksi tehdyt tai suunnitteilla olevat toimenpiteet. Mäen mielikuvissa poliittiset toimijat asemoituvat yksiselitteisesti joko tämän
hetken reaalipolitiikkaa tekeviin
pragmaatikkoihin tai idealisteihin,
joille kelpaa vain järjestelmän kokonaisvaltainen muuttaminen.
Päivänpolitiikan erottaminen
idealismista ja pitkän aikavälin poliittista tavoitteista on kuitenkin erittäin
ongelmallista liikkeelle, joka suhtautuu kriittisesti olemassa oleviin yhteiskunnallisiin valtasuhteisiin. (Viikkolehti 7.3.). Janne Nieminen hallituksesta lähdöstä.
LEHTIKUVA/ MARKKU ULANDER
Yhteistoiminta
kannattaa
Turussakin
TURUN VASEMMISTOLIITON puheenjohtaja Asko Mäki kritisoi (Viikkolehti 28.3.) kovin sanoin vasemmistoliiton Turun valtuustoryhmän puheenjohtajaa Li Anderssonia ja hänen
poliittista linjaansa. Me 2010-luvun toimijat haluammekin muistuttaa 1980-luvun SKP:n järjestöperinteestä ammentavalle Mäelle, että
emme halua tuhlata aikaamme jatkuvasti vääntäen vanhoja riitoja, vaan
Suurvaltajohtajien puheet eivät
kerro todellisista
turvallisuus- tai
ulkopoliittisista
tavoitteista. Japani on USA:n
kanssa samalla viivalla. Venäjän strategia perustuu raaka-aineisiin ja niiden pitämiseen suoraan valtion tai. reformistien ja vallankumouksellisten välillä
Mihail
Hodorkovski yritti myydä ulkomaiseen omistukseen yhden suurimmistä öljy-yhtiöistä. Venäjä oli hajota ?vasallivaltioiksi?, kun Jeltsin antoi aluejohtajien valinnat alueille. Molemmat tiedot ovat kenen tahansa haettavissa ilmaiseksi
Tilastokeskuksen nettisivujen tietopalvelusta (www.tilastokeskus.?).
Edellä mainittujen vuosien välillä on
tehty varsin merkittäviä ihmistyötä
säästäviä teknologisia keksintöjä:
sähkömoottori, polttomoottori ja tietokone, vain muutamia mainitakseni.
Työllisyys ei kuitenkaan ole romahtanut vaan kasvanut moninkertaiseksi.
Minun osaltani keskustelu aiheesta päättyy tähän.
Jorma Antila
tutkimuspäällikkö
Metallityöväen liitto ry
» Tulevaisuutta
painotetaan
liikaa. tai ?naisten asema parantaminen Afganistanissa. Putin peruutti aluejohtajien alueelliset valinnat.
Venäjän ideana on pitää maa
koossa ja yhtenäisenä. USA ei suunnitellut Maidenin mellakoita, mutta se näki tilaisuuden käynnistää ?arabikevät Venäjällä?. Shell onnistui ostamaan Kamsatskasta suuret öljykentät. On järjetöntä,
että käräjätuvissa riideltäisiin vanhempien hoidosta aiheutuneista hoitovelvoitteista.
Kun joka tapauksessa ikääntyvien määrää kasvaa yhteiskunnassa,
niin miten se rahoitetaan. Arabikevät ei kuitenkaan käynnistynyt
Moskovassa.
Venäjä ei suunnitellut Krimin valtaamista. Vain ne, jotka uskovat joulupukkiin, tekevät maailmanpolitiikan
analyysinsä suurvaltajohtajien puheiden pohjalta. He pystyisivät myös
aivan vaivatta suorittamaan ainakin
SUOMESSA ON
Hallituksesta lähtö
oli tarpeellinen
ratkaisu
on vasemmistoliittoa syytetty rintamakarkuruudesta koskien muun muassa lapsilisien leikkaamista ja muita hallituksen toimia, jotka kaikkein kipeimmin
kohdistuvat vähäosaisiin kansalaisiin kuten lapsiperheisiin, eläkeläisiin, työttömiin, opiskelijoihin ja toimeentulotuen varassa eläviin..
Viime päivinä on käynyt ilmi, että
vasemmistoliiton linja lapsilisien
leikkaamiseen on saanut laajaa tukea
kansalaisilta ja valitsemamme linja
on pakottanut Vihreät ja SDP:n arvioimaan uudelleen jo tehtyjä päätöksiä. Rikkaiden verotus on rajusti keventynyt ja verotaakka pienija keskituloisten osalta kasvanut. Sähköpostiviestissänne kuitenkin kerroitte, että viesti
oli tarkoitettu minulle. Puheenvuorot julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Kerrankos sitä
sattuu, että tietokirjailijaksi itseään
kutsuva ihminen sekoittaa faktat.
Suomessa oli vuonna 1860 työlHYVÄ HERRA
Juttujen enimmäismitta on 60
konekirjoitusriviä eli noin 3 000 merkkiä. Entä in?aatio, riitainen avioero tai jokin muu tuskallinen
rakennemuutos?
Tulevaisuutta painotetaan liikaa.
Koskaan ei voi tietää, mitä muissa
maissa saattaa tapahtua. Toimituksella on oikeus lyhentää kirjoituksia. Otetaan uudelleen käyttöön varallisuusvero, kiristetään ylimpiä tuloveroja, korotetaan
pääomatuloveroja progressiivisiksi ja
poistetaan verotuksen porsaanreikiä.
Yleisen periaatteen mukaan, verotuksessa verotus on kohdistettava sinne,
missä on veronmaksukykyä.
En aliarvioi lasten huolenpitoa
omista vanhemmistaan, päinvastoin.
Se on osa tärkeää yhteisöllisyyttä.
Kun terveyspalvelut ovat laadukkaita
kaikille, se mahdollistaa myös kotona
asumisen entistä pitempään. Otteita näistä keskusteluista julkaistaan Viikkolehdessä.
Verkkolehti on osoitteessa
www.kansanuutiset.fi.
lisiä 576 400 (mitattu henkilötyövuosina). On elettävä
tätä päivää, nyt ja tällä hetkellä. OSALLISTU KESKUSTELUUN lähettämällä
kirjoituksesi postitse osoitteella
Kansan Uutiset/Viikkolehti
PL 64
00501 Helsinki,
faksilla numeroon 09 759 60 301 tai
sähköpostitse osoitteeseen
viikkolehti@kansanuutiset.fi
valtiovallalle lojaalien upporikkaiden venäläisten hallinnassa. Lehtien kirjoitusten perusteella
voisi vetää johtopäätöksen, että ajatushautomo Liberan linja on kaikella
tavalla parempi kuin vasemmistoliiton valitsema köyhien puolella oleva
politiikka.
Hallituksesta lähtö ei ollut vain
oikea ratkaisu, se oli tarpeellinen ratkaisu, jolla saatiin aikaan keskus-
Palautetta ja uutisvinkkejä voi antaa suoraan toimitukselle.
LEHTIEN PÄÄKIRJOITUKSISSA
Kahdeksan euroa
on suuri summa
pienituloisille,
mutta aivan olematon varakkaille,
kirjoittaa
Ritva-Liisa
Harjumaa.
LEHTIKUVA
huokeampien terveystarkastusten ja
lievempien sairauksien hoitomaksut.
Ihmisiä on autettava todellisten tarpeitten mukaan. Maidenin mellakoitsijat osoittivat mieltään venäläismielistä Ukrainan hallintoa vastaan. Vuonna 2013 työllisiä oli
2 457 000. Varakkaat pystyvät totisesti hoitamaan,
kouluttamaan ja varustamaan asunnoilla omat lapsensa. Mistä ajatus kertoo?
Hyvinvointivaltioperiaatetta ollaan aste asteelta purkamassa ja siirtämässä yksilöiden itsensä vastattavaksi. Pienituloinen ihminen laskee jo nyt jokaisen euronsa käytön
hyvin tarkkaan kyetäkseen elämään
edes jollakin tavalla päivästä toiseen.
Näin ei ole niiden kohdalla, joiden
ansiot kohoavat sadasta tuhannesta
ylöspäin.
Jos vasemmistoliitto puolustaa
vähäosaisia, niin se ei ole rintamakarkuruutta, se on välttämättömyyttä ja
hyve oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi. Onko muka tasa-arvoista se, että sille jolla jo on runsaasti
rahaa, annetaan lisää, ja siltä jolla ei
ole, otetaan pois se vähäkin?
Rakenneuudistusta tosiaan kaivataan eikä sen tarvitse joka kohdassa
olla edes kovin ?tuskallinen?.
Ritva-Liisa Harjumaa
Rovaniemi
Vanhustenhoitoon
on varaa
esitti muutama viikko sitten ajatuksen lasten
velvoittamista huolehtimaan vanhemmistaan. Se oli musiikkia USA:n kansallisen strategian suunnittelijoiden
korville. USA käynnisti mediatykistönsä
keskityksen mellakoiden tukemiseksi, ja EU seurasi mukana. Jos nimimerkin käyttö on
perusteltua, kirjoittajan nimi on kuitenkin saatettava toimituksen tietoon.
Myös verkkosivuilla keskustellaan.
Jokaisesta verkossa julkaistusta uutisesta voi avata keskustelun. Kenraali
Sergei Lebedev yritti kansansuosionsa huipulla irrottaa Siperian Venäjästä. Verotuksella on huolehdittu sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksesta.
Vanhushoidon vastuun tulee olla
yhteiskunnalla. Välilliset verot korotuksineen kohdistuvat nimenomaan pientuloisiin.
Elämää rasittaa työelämän koventuminen, työttömyys tai sen uhka.
On aivan toinen asia, että vanhemmat ovat elatusvastuussa omista alaikäisistä lapsistaan. Siis siitä,
voiko tuloerot edelleen kasvaa ja
mikä on oikeudenmukaista politiikkaa nyky yhteiskunnassa.
Janne Nieminen
vasemmistoliiton valtuutettu
Forssa
Vähätuloiset
tarvitsevat nyt
jokaisen sentin
kolmen kerroksen väkeä: pienituloiset, hyvin toimeentulevat ja optio-Oskarit. Rahoitus kyllä löytyy, jos vain on halua. Maidenin mellakat johtivat
vallankaappaukseen Ukrainassa, ja
Krim oli liukumassa Naton alueeksi.
Sen käynnisti Krimin venäläiset ja
Venäjän toimintaan Krimillä.
Suurvaltojen toimintaa ohjaavat
suuremmat voimat ja asiat kuin johtajien ?syvät kaunat ja tunteettomuus?
tai ?pettyneen miehen suhtautuminen elämän epäreiluuteen. Väitetään, että
lapsilisät takaavat jälkeläisille turvallisen tulevaisuuden joskus vuosien kuluttua. Guardianin apulaispäätoimittaja (Viikkolehti 21.3.) kuuluu
tähän journalistijoukkoon.
Jaakko Ylitalo
Rovaniemi
Täsmennys
Ojapellolle
Ojapelto, en vastannut
kirjoitukseenne Kansan Uutisten
mielipidesivulla (21.3.), koska se oli
osoitettu SAK:n tutkimuspäällikölle.
Minulla ei ole tapana vastata muiden
organisaatioiden edustajille suunnattuihin viesteihin. . Kysynkin,
onko laskettu, kumpi ratkaisu tuo
enemmän säästöjä: lapsilisistä otetaan pois noin kahdeksan euroa kaikilta ryhmiltä vai lapsilisiä ei makseta lainkaan hyvin toimeentuleville
ja optio-Oskareille?
Kahdeksan euroa on suuri summa
pienituloisille, mutta aivan olematon
varakkaille. Rovastin poika Urpo Kangas elättelee ehkä
kaihoisasti menneen sääty-yhteiskunnan aikoja.
Ilmari Heinonen
ex-kaupunginvaltuutettu, vas.
Vantaa
PROFESSORI URPO KANGAS
31. Väitän, että
tuo 20 euron leikkaus merkitsee sen
menettävälle suunnattoman paljon
enemmän kuin vaikkapa 150 000 euroa ansaitsevalle 150 euron menettäminen. Juuri
nythän vähätuloiset lapsiperheet tarvitsevat joka ikisen sentin.
Tuskin hyvätuloiset edes kehtaisivat ruikuttaa muittenkaan tukien
poistamisesta. Kenraali kuoli helikopterionnettomuudessa. Putin
perui kaupat.
Vanha saksalaisten idea Venäjän
luonnonrikkauksien haltuun ottamiseksi on ollut Venäjän viipaloiminen
pieniksi Saksan ohjauksessa oleviksi
vasallivaltioiksi. He tuskin edes huomaavat, että lapsilisä on pienentynyt. Onkohan nämäkin puolueet rintamakarkureita pääkirjoittajien mielestä?
On aivan eri asia leikata toimeentulotuen varassa eläviltä kuukaudessa vaikkapa 20 euroa kuin suurituloisilta solidaarisuusveron avulla
150 euroa kuukaudessa. Hän joutui häkkiin. Eriarvoistuminen jyrkästi
kasvussa. Pääsääntöisesti julkaisemme vain omalla nimellä kirjoitettuja tekstejä. Vuodesta
1962 lähtien on ollut jo työeläkejärjestelmä, jonka mukaan työntekijöiltä
ja työnantajilta on kerätty eläkemaksuja, joilla kattaa eläkkeet. Solidaarisuus on murtumassa
ja yltiöindividuaalisuus lisääntymässä. On
elettävä tätä
päivää, nyt
ja tällä
hetkellä.
Toimituksen puhelin: 09 759 601
Toimituksen faksi: 09 759 60 301
Toimittajilla on henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet
muotoa etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi.
Lisää yhteystietoja sivulla 2.
telu yhteiskunnan arvoista
?tapista?.
Ari Ojapelto
ari.ojapelto@taloverkot.?
Verojen alennusta on perusteltu kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamisen tarpeella.
Kirjoittaja on tietokirjailija. Heidän aikanaan on
toteutettu ?woodoo?- eli uusliberalistista tarjontatalousoppia.
Veronalennuksista ja talouden
kasvusta huolimatta valtakuntaan ei
ole saatu synnytetyksi uutta työtä (=
työtunteja) laisinkaan . Käytännössä he haluavat valtion ja kunnan menojen alentamista ja hyvinvointivaltion alasajoa. Kiristyslinja
ei tiedä hyvää kulutuskysynnälle, talouden kasvulle, yrittäjyydelle eikä
työllisyydelle.
Nyt säästötoimenpiteet kohdistuvat vain pieni- ja keskituloisiin ja
verohelpotukset yrityksille ja suurituloisille. Nämä tekevät yhteensä 2 110 miljoonaa.
Lisäksi windfall -veroa kevennettiin hallitusohjelmaan kirjatusta 170
miljoonasta eurosta 50 miljoonaksi
euroksi.
Nämä katettiin myymällä kansallisomaisuutta eli valtion yhtiöiden
osakkeita 500 miljoonalla vuodessa,
jolloin niistä jäävät osingot saamatta
tulevaisuudessa.
Professori Peter Lund on todennut, että teollisuutta tuetaan 2,5 miljardilla sähkön energiatukena ja kuluttajat joutuvat maksamaan sen
omassa sähkölaskussaan.
Verohistorian suurin ongelma syntyi, kun 90-luvun lamassa Ahon hal-
32
lituksen aikana suuret pääomatulot
vapautettiin progressiivisesta tuloverosta ja toteutettiin 25 prosentin tasavero pääomatuloille.
Paavo Lipposen ja Sauli Niinistön
kauden aikana vuosina 1995?2003
veronalennuksista seuraava veronmenetys oli 5,7 miljardia euroa. Sieltä ne
sitten lainoittavat ja velkaannuttavat
pankkien välityksellä valtioita, koska
ne eivät enää saa riittävästi verotuloja yritysten vältellessä veroja tuotannostaan.
Kestävyysvaje ei muodostu siis
kohtuuttomasti paisuneista hyvinvointipalveluista vaan teknologisoitumisen aiheuttamasta verotuksen
?järjestelmäviasta?, ja siitä, että yritysjohtajat eivät ole kyenneet innovoimaan uusia tuotteita ja palveluja, jotka menisivät kansainvälisillä
markkinoilla kaupaksi.
Ammattitaidottomuuttaan ne jakavat yritysten voitot huippuosinkoina omistajille ja itselleen sitouttamisrahoina, optioina, bonuksina,
lisä- ja ylimääräisinä eläkkeinä, koska
eivät osaa eivätkä tiedä, mihin investoisivat voittonsa.
Siksi, että markkinoilla on hävinnyt ostovoima. Se oli noin 150 miljoonan vuosimenetys.
Yhtiöveron alennus 26 prosentista
20:een Kataisen hallituskaudella vastaa 1 160 miljoonaa euroa, kun ei lasketa välillisiä vaikutuksia. Horisontti
Verotusko tapissa?
EK:n edustajat puhuvat koko ajan kestävyysvajeesta ja
?rakennemuutoksesta?, jolla tarkoitetaan menojen sopeuttamista tulojen
mukaiseksi. On kuitenkin unohdettu, että verotusta on helpotettu vain rikkaiden ja yritysten
osalta jo Ahon, Lipposen ja Vanhasen
hallituskaudella. Suomalaislähtöisissä
monikansallisissa yrityksissä työskentelee jo 350 000 työntekijää.
Siis ?kestävyysvajeen. Se on ?verotuksen kestävyysvaje. vaikka Suomen kasvu on ollut 90-luvun laman
jälkeen ?nanssikriisiin asti EU-maiden paras.
KOKOOMUKSEN JA
ON MYÖS muistettava, että vuoden
2005 tulosopimuksen yhteydessä
poistettiin varallisuusvero suurista
varallisuuksista. Työtä teh-
» Veroalennusten
yhteissumma
on reilusti
enemmän
kuin
kestävyysvaje
budjetissa.
dään nykysuomessa 400 miljoonaa
tuntia vähemmän vuosittain kuin
silloin.
Koska teknologisoitunut tuotanto
ei maksa veroja ja sosiaalimaksuja,
sama automaattinen veroeroosio on
arkipäivää kaikissa korkean elintason
maissa. Veronkorotuksista
huolimatta talous saatiin kääntymään nousuun. Tosin kahden devalvaation siivittämänä.
Aina verojen alennusta on perusteltu kilpailukyvyn ja työllisyyden
parantamisen tarpeella. Tulevalla vuosikymmenellä lyhennetään
vain entisiä velkoja ja talouden kasvua ja uusien työpaikkojen kasvua on
turha odottaa.
Presidentti Sauli Niinistö toi äskettäin esille, että Suomessa julkisten menojen osuus BKT:sta on noussut huolestuttavan korkealle eli 58
prosenttiin. korjaus on
aikaansaatu valtion tulokantaa heikentämällä ja antamalla leijonan osa
verorahasta elinkeinoelämälle erilaisina helpotuksina ja tukina. Vastaavana aikana keskimääräinen kunnallisveroprosentti
nousi alle prosenttiyksikön. rmoALL OVER PRESS
jen kautta veroparatiiseihin. Palkansaajan sosiaalivakuutusmaksut kasvoivat vastaavana aikana lähes 6 prosenttiyksikköä. Lisäksi
työnantajia helpotettiin poistamalla
työnantajien eläkevakuutusmaksu
800 miljoonalla. seurauksena oli ?nanssikriisi ja Suomen
vienti sakkasi.
Teollisuuden osuus kansantuotteesta 2003?2012 laski 25,3 prosentista 15,4 prosenttiin. Vuonna
2001 kunnat saivat kasaan verotuloja
13,8 miljardia ja vuonna 2012 jo 19,4
miljardia, jotta palvelut eivät kokonaan romahtaisi.
Verotusta on siirretty myös köyhille nostamalla arvonlisäveroa (tasavero) jonka kertymä kasvoi vuosituhannen alusta 11,1 miljardista 17,4
miljardiin euroon.
Veroalennusten yhteissumma on
reilusti enemmän kuin kestävyysvaje budjetissa.
TULOVEROJEN OSUUS
PALKKATULOJEN OSUUS kansantaloudessa on laskenut 58 prosentista 50
prosenttiin vuodesta 1992, vaikka väestö on lisääntynyt 400 000 henkilöllä. Siellä taloudella
meni parhaiten 1950-luvulla. Se ei estänyt yrittäjiä yrittämästä eikä rikkaita vaurastumasta.
Verotuksemme on aika kaukana amerikkalaisesta ns. Se on kuitenkin pelkkä
tilastoharha.
Koska valtamediat ovat ruokkineet tätä julkisten menojen paisumisen ?kohtuuttomuutta?, on vaadittu
hurjia menoleikkauksia. Verotusta taas ei sovi nostaa,
koska verotus tappaa yrittämisen ja
on jo kiristetty ?tappiin. Tilalle on tullut epätyypillisiä palvelualan matalapalkkaisia työpaikkoja, joilla ei enää
elä.
Teollisuudesta on hävinnyt vuosituhannen alusta 90 000 työpaikkaa,
siitä vuodesta 2008 lähtien 61 000
työpaikkaa tuotannon teknologisoitumisen ja matalapalkkamaihin siirtymisen vuoksi. Kiitokseksi teollisuus ei enää investoi
Suomeen, vaan vie rahat maasta investoimalla matalapalkkamaihin tai
myymällä suomalaiset yritykset monikansalliselle jäteille.
Ne puolestaan kiertävät veroja ja
vievät voittonsa erilaisten holding-,
trusti- rojalti-, säätiö -järjestelyjen,
salkkuvakuutusten, yritysten sisäisten lainojen ja pöytälaatikko. Ostovoima
ei tule kohenemaan aikoihin, koska
EU-maiden kokonaisvelka (valtion
velat +yritysten velat +yksityiset velat) on keskimäärin 4,7 prosenttia
maan bruttokansantuotteesta. Pitäisiköhän hakea mallia Yhdysvalloista. Jyrki
Kataisen hallitus jatkoi kevennyslinjaa ja poisti yrityksiltä kela-maksut ja
vähensi yritysveroja jolloin valtio menetti verotuloja vielä pari miljardia lisää.
(progressiivinen
vero) kansantuotteesta on vuosikymmenessä laskenut 8,7 prosentista 5,6
prosenttiin. Matti
Vanhasen hallitukset alensivat veroja
kahdeksalla miljardilla eurolla. Työllisten määrä on tänään pienempi kuin vuonna 1990. ja tarjontataloustieteen mukaan haitallista.
1990-luvun laman aikana verotusta kiristettiin. Vuonna 2001 valtio sai
kokoon 12,1 miljardia euroa ja vuonna
2012 enää 10,7 miljardia.
Verotusta on siirretty sumeilematta kunnille (tasavero). USA:n
ylin marginaaliveroaste, eli viimeisestä tulonlisäyksestä perittävä vero,
oli tuolloin vauhdikkaan talouskasvun aikana korkeimmillaan 91 prosenttia. Digitalisaation johdosta kaikissa kehittyneissä maissa
palkkojen osuus kansantulosta on
dramaattisesti pienentynyt.
ELPYMINEN KESTÄÄ pitkään. Keskimääräinen
ansiotuloveroaste nousi vuodesta
1991 vuoteen 1995 lähes 10 prosenttiyksikköä. josta poliitikot ovat täysin hiljaa.
Kun poliitikot vapauttivat pääomamarkkinat ja pankinjohtajat alkoivat taikoa ?tyhjästä rahaa
1UVC [JFGV .
OCMUC [JFGV
3$/9(/(00(
PD SH
OD
O[ÑU UKNO¼NCUKMQTLCWMUGV
[MUKNÑNNKPGP RCNXGNW
CUGPPWUV[Ñ QOCNNC
X
XGTUVCCNNC
X
X
/LHODKGHQ
$37((..,
1RVKMMQ 8 2CWNKP -[
YYY QRVKMMQRCWNKP EQO
Eläkeläiset ry
Pensionärerna rf
041 527 0872
Sturenkatu 4, 00510 HELSINKI
info@kulttuuritalo.. www.kulttuuritalo.?
ZZZ OLHODKGHQDSWHHNNL À
Yrjö Sirolan
Säätiö
3XK
ZZZ VLURODQVDDWLR ¿
WRLPLVWR#VLURODQVDDWLR ¿
POHJOIS-SUOMEN
VASEMMISTOLEHTI
www.elakelaiset.?
www.kansantahto.fi
33
vaikka Fidesz sattuisi nyt vaalit häviämään.. LEHTIKUVA
D
ulkomaat
Saudi-Arabian uusien lakien mukaan ateistit, rauhanomaiset mielenosoittajat ja ulkomaille taistelemaan lähtevät ovat
kaikki automaattisesti terroristeja. Hänen kansainvälistä
yliopistoansa rahoittaa pääasiassa
yksityinen säätiö, jonka taustalla on
unkarilaissyntyinen amerikkalaismiljardööri George Soros.
. Tiedustelupalvelu liioitteli vankien ja heidän suunnitelmiensa merkitystä ja
otti itselleen kunnian tiedustelutiedoista, jotka todellisuudessa oli
saatu jo ennen kuin vankeja oli ryhdytty kiduttamaan.
Raportin mukaan raa?at kuulustelumenetelmät eivät tuottaneet
paljonkaan, jos lainkaan, merkittävää tiedustelutietoa.
WASHINGTON POSTIN lähteenä
on ?entisiä ja nykyisiä Yhdysvaltain viranomaisia?. Niistä käy ilmi, että monesti
kidutusta jatkettiin, vaikka kuulusteltava olisi ilmaissut yhteistyöhalunsa.
Toisissa tapauksissa taas CIA:n
päämaja käski jatkaa kovien kuulustelumenetelmien käyttämistä,
vaikka paikan päällä olleet kuulustelijat olivat vakuuttuneita, ettei
vangilla ole enää mitään kerrottavaa.
Arto Huovinen
LEHTIKUVA/ CHIP SOMODEVILLA
CIA:n pääjohtaja John Brennan.
34
András Bozóki manaa, että Unkari on luisumassa syvemmälle poliittisen diktatuurin suuntaan.
Unkari luisuu syvemmälle
populistien tyranniaan?
» Professori András Bozóki sanoo, että fasistinen Jobbik ei vastenmielisyydestään huolimatta ole uhka Unkarin demokratialle, vaan enemmistötyrannialla hallitseva Fidesz.
valtapuolueen
Fideszin voitto parlamenttivaaleissa
jatkaisi maan demokraattisen järjestelmän näivettymistä, sanoo professori András Bozóki, joka työskentelee
Budapestissa riippumattoman kansainvälisen Keski-Euroopan yliopiston (Central European University) politiikan tutkimuksen laitoksella.
Bozóki sanoo, että länsimaisissa
demokratioissa ei oikein tajuta, miten kohtalokkaasti Fidesz on puoluejohtajansa Viktor Orbánin johdolla
vallannut maan poliittiset, hallinnolliset ja taloudelliset rakenteet. Mutta kollegani valtion yliopistoissa saavat paljon pienempää palkkaa ja ovat paljon riippuvaisempia.
Osoitukseksi Fideszin vallasta
Bozóki kertoo, että suurin osa maan
koulujen rehtoreista ja yliopistojen
rehtoraateista on vaihdettu kuluneen
vaalikauden aikana.
Valta säilyisi yli vaalien
Osoitus Orbánin vallantäyteisestä
mahtavuudesta on Fideszin johdolla
toteutettu järjestelmällinen lainsäädäntöön pureutunut uudistus. Unkarissa ei ole mitään eroa johtavan puolueen ja valtion välillä.
Bozókin karmaisevan analyysin
UNKARIN POPULISTISEN
» Demokratia on
Unkarissa
enää
keimaileva
kulissi.
mukaan niin puolue kuin sitaatteihin
joutunut demokratia ja valtiokin ovat
vain Orbánin ja hänen lakeijoittensa
harvainvallan välineitä.
Hurjista unkarilaisen demokratian madonluvuistaan huolimatta
Bozóki virnistelee työhuoneessaan
rennosti ja sanoo, ettei henkilökohtaisesti pelkää mitään. Lehti ei paljasta
heidän henkilöllisyyttään, koska
raportti on edelleen salainen.
Washington Postin mukaan
raportti sisältää uusia paljastuksia
CIA:n laajasta salaisten vankiloiden
verkostosta, joita on ollut useissa
maissa. Vankiloiden sijaintipaikkoja
ei kuitenkaan paljasteta.
Perusteellinen, yli 6 000 liuskaa käsittävä raportti käsittelee
yksityiskohtaisesti lukuisia tapauksia. Hän on Kaurismäki-fani.
Bozóki uskaltaa laukoa ankaria
mielipiteitään Unkarin vallanpitäjistä
siksi, että hänen oppituolinsa ja palkkansa eivät ole riippuvaisia Orbánista
ja Fideszistä. Se takaa Fideszille edullisten lakien ja sille
uskollisten virkamiesten vallan jopa
yli vaalikauden . The Independent 1.4.
JOUKO HURU
Lyhyesti
CIA valehteli
kidutusohjelmastaan
AMERIKKALAISLEHTI The Washing-
ton Post kertoi tiistaina, että
senaatin tiedusteluvaliokunnan
laaja raportti osoittaa keskustiedustelupalvelu CIA:n johtaneen
systemaattisesti ja vuosien ajan
harhaan sekä Yhdysvaltain hallitusta että suurta yleisöä.
Lehden mukaan CIA piti salassa,
miten julmia sen käyttämät ?tehostetut kuulustelumenetelmät?
todellisuudessa olivat. Demokratia on Unkarissa enää vain kansalaisille ja muulle Euroopalle keimaileva kulissi, yksinvallan väline.
. Hän letkauttaa, että yhteiskunnan tilanne on nyt
hänen kotimaassaan yhtä omalaatuinen ja nitistävä kuin useimmissa Aki
Kaurismäen elokuvissa
Ihmiset eivät siellä uskalla sanoa mitään hallitusta vastaan, koska
heitä voidaan heti rangaista esimerkiksi ottamalta heiltä pois heidän
työnsä.
Bozóki tähdentää, että vastenmielisyydestään huolimatta Jobbik ei ole
uhka demokratialle vaan keskustaoikeistolainen Fidesz, joka tekee ihmisistä alistettuja poliittisia eläimiä.
Jouko Huru
LISÄÄ Unkarista seuraavalla
aukeamalla.
Ukrainan konfliktin juuret
eivät ole suurvaltapolitiikassa
VENÄJÄ ON vetänyt joukkojaan pois Ukrainan vastaiselta rajalta, mutta
Ukrainan venäjänkielisillä alueilla kuohuu edelleen.
Artemivskin kaupungin lähellä paikalliset asukkaat estivät aseiden
hakemisen puolustusministeriön suuresta asevarastosta. Joulukuussa 1991 mielialat olivat täysin
muuttuneet, hienoinen enemmistö
(54 prosenttia) antoi tukensa Ukrainan itsenäisyydelle.
Viimeisimmän, maaliskuun kansanäänestyksen rehellisyydestä
ollaan erimielisiä. Unkari on monin tavoin
riippuvainen EU:sta. Myös Kreikassa asuvat
romanit sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ovat joutuneet
viharikosten uhreiksi. Yhdistävinä tekijöinä on voimakashenkistä kansallisuutta korostava populismi ja jakavana tekijänä
ihmisryhmien manipulointi toisia
ryhmiä vastaan. Tataarijärjestöjen mukaan todellinen äänestysprosentti oli vain 34 prosenttia.
Moskovasta Krimille matkustaneiden demokratia-aktivistien mukaan
äänestys heijasteli Krimin venäläisen enemmistön tuntoja, mutta puutteita oli eikä propagandan merkitystä voi väheksyä.
Viimeisten 25 vuoden kansanäänestykset osoittavat siis, että enemmistön mielialat kääntyilevät herkästi sen mukaan, minkälaisista ratkaisuista odotetaan helpotusta ajankohtaisimpiin ongelmiin.
» Ongelman ytimessä ei
ole Venäjän presidentti,
vaan nationalismi ja
populismi.
ONGELMAN YTIMESSÄ ei ole kansainvälisille sopimuksille kintaalla viitannut
Venäjän presidentti, vaan nationalismi ja populismi.
Putin on pelannut korttinsa niin, että Krim jää osaksi Venäjää, vaikka
hän menettäisi valtansa. Se sisältää mahdollisuuden muuttaa tätä
järjestelmää.
Bozóki nimeää unkarilaisen yhteiskunnan nykyisen välitilan Fideszin johtamaksi enemmistön tyranniaksi. Uusi hallitus
ei kykenisi tekemään juuri mitään Fideszin jättämän perinnön vuoksi.
. Se on opportunistinen populistipuolue. Niiden
johtajat voivat ottaa oppia Orbánilta.
Vaaravyöhykkeellä oleviksi maiksi,
joilla ei ole pitkää demokraattista traditiota, Bozóki luettelee Puolan, Slovakian, Romanian ja Bulgarian.
. Se on
kommunistinen kansallistaessaan ja
toimiessaan monikansallisia yrityksiä vastaan.
Bozóki kertoo, että Fidesz on laatinut lakeja, joilla se on käynyt romanivähemmistön kimppuun.
. Se on hyvin
uusliberaali niin kauan kuin puhutaan esimerkiksi asuntojen ja muun
omaisuuden verotuksesta. Eli ongelma eivät ole pelkästään Putinin autoritääriset otteet, vaan se, että Putin antoi kansalle sitä mitä kansa
halusi.
Yleinen mielipide on toki myös virallisen tiedonvälityksen tulosta,
mutta sitä vastaan on huomattavasti vaikeampaa kamppailla kuin yksittäistä vallanpitäjää vastaan.
35. Jos niitä halutaan muuttaa, se edellyttää suurta
enemmistöä.
Bozóki ei usko, että oppositio kykenee voittamaan vaaleja, kun tärkein osa mediaakin on Fideszin hallinnassa.
. Orbán on sekoitus Italian Silvio
Berlusconia, Turkin Recep Tayyip
Erdogania ja Venäjän Vladimir Putinia.
Bozóki sanoo, että monessa mielessä poliittinen ja yhteiskunnallinen
tilanne muistuttaa vanhaa Neuvostoliitolle alistettua aikaa.
Budapestissa ihmiset eivät ole kovin peloissaan, mutta Fideszistä äärioikealla toimivan fasistisen Jobbikpuolueen kannattajat ja kaaderit herättävät kauhua maaseudulla. Yleistä tilannetta maaseudulla
kuvaa pelko, passiivisuus ja toivottomuus. Niemimaasta luopuminen on poliittisesti mahdotonta hänen seuraajilleen.
Maaliskuun lopussa 74 prosenttia venäläisistä ilmoitti mielipidekyselyssä tukevansa hallitusta, mikäli Ukrainan kanssa syttyy sota. KU
Kolumni
Antti Rautiainen
546@riseup.net
Unkarin-tauti voi levitä
Bozók ei olisi kansainvälisen yliopiston professori ellei hän näkisi Unkarin kehityksessä myös vaaroja muulle
Euroopalle. Ero on vain siinä, että Maidanilla pelastusta toivotaan lännestä, Itä-Ukrainassa ja Krimillä taas Venäjältä.
Muitakin eroja on. Se ei välitä sellaisista
traditionaalisista ideologisista määritelmistä tai jakolinjoista kuin vasemmisto ja oikeisto. Mutta en sanoisi, että tämä olisi
vielä diktatuurikaan, koska täällä on
edelleen voimassa monipuoluejärjestelmä, joka perustuu vaaleihin. Maaseudulla varaudutaan kuviteltuun
Länsi-Ukrainan kansallismielisten hyökkäykseen tiesuluin.
ITÄ-UKRAINAN LIIKEHDINTÄ muistuttaa Kiovan protestia monella tavalla.
Sekä Maidanilla että idässä toivotaan ulkomailta pelastusta umpikujaan
ajautuneeseen taloustilanteeseen. Myös Putinin suosio on ennätyslukemissa. Tämä paha tauti voi olla huono
esimerkki muille maille, joissa on taipumusta autoritaarisuuteen. Se todella rajoittaa seuraavan
hallituksen mahdollisuuksia tehdä
mitään erilaista, mitä nykyinen hallitus on säätänyt ja määrännyt. Venäjältä ihmiset toivovat pieniä
asioita, parempia palkkoja, eläkkeitä ja terveydenhoitoa.
VENÄJÄLLÄ UKRAINAN Euromaidan-protestiliike esitetään länsimaiden sala-
juonena, mutta samaan tapaan länsimedia kiinnittää huomiota vain Vladimir Putinin rooliin.
Keväällä 1991 ylivoimainen enemmistö krimiläisistä äänesti Neuvostoliiton säilyttämisen puolesta. EU:n ei pitäisi sallia demokraattisen jäsenmaansa luisuvan autoritaariseen järjestelmään.
Ja mikä pahinta, Unkarin tauti voi
levitä.
. Orbán on erittäin terävä kaveri.
En aliarvioisi yhtään hänen kykyjään
poliitikkona.
Bozóki analysoi, että Orbán yhdistää ja jakaa Unkaria taitavasti samaan
aikaan. Siksikin EU:n
pitäisi Bozókin mukaan kiinnittää
enemmän huomiota Unkarin kehitykseen.
. Se on semifasistisesti köyhiä vastaan. Suurin mörkö unkarilaisuudelle ovat köyhät ja romanit,
toisaalta EU-Bryssel ja monikansalliset yhtiöt.
Enemmistön tyrannia
Poliittisilta keinoiltaan Fidesz on
Bozókin mukaan populistiseksikin
puolueeksi varsinainen tuuliviiri.
. Nyt tämä on vasta enemmistön
tyranniaa.
yhteys Kultaisen aamunkoiton
jäsenten harjoittamaan rikolliseen
toimintaan.
Amnestyn mukaan Kreikan
viranomaisten on luotava riippumaton valitusjärjestelmä, joka
mahdollistaa poliisien lainvastaisten toimien tutkinnan.
Rasistiset hyökkäykset turvapaikanhakijoita ja siirtolaisia
kohtaan ovat lisääntyneet merkittävästi viimeisen kolmen vuoden aikana. Siinä missä Maidania tukivat pienten ja keskisuurten
yritysten omistajat ja keskiluokka, Itä-Ukrainassa talous pyörii suurteollisuuden ympärillä eikä keskiluokkaa ole. He yrittävät kriminalisoida kodittomuuden ja köyhyyden. Monet uudet säännökset on sisällytetty
uuteen perustuslakiin. Mutta jos oletetaan, että oppositio voittaisi, niin se olisi Fideszin säätämissä käsiraudoissa. Se on hyvin periaatteeton puolue, jolla ei ole mitään poliittista ideologiaa. Hän manaa, että Unkari on
luisumassa syvemmälle poliittisen
diktatuurin suuntaan.
. Mutta
Fidesz tarvitsee siellä Jobbikia, sillä
maaseudulla ihmisten ainoa turva on
Fidesz.
. Donetskin alueen maaherran Sergei Tarutan hallintorakennusta vartioivat sadat mellakkapoliisit vuorokauden ympäri. LEHTIKUVA/ LOUISA GOULIAMAKI
KREIKAN POLIISIA rapauttavat vuo-
sia jatkunut rasismi, kytkökset
äärioikeiston Kultainen aamunkoitto -puolueeseen, liiallinen voimankäyttö sekä rankaisemattomuus ihmisoikeusloukkauksista, sanoo ihmisoikeusjärjestö
Amnesty International torstaina
julkaisemassaan raportissa.
Viime vuonna lähes 50 ihmistä,
mukaan lukien Kultaisen aamunkoiton puheenjohtaja, viisi kansanedustajaa ja kaksi poliisia, oli
pidätettynä tai syytteessä muun
muassa murhista ja kiristyksestä.
Kymmenellä poliisilla todettiin
Yli 2/3:n parlamenttipaikoista
vuoden 2010 vaaleissa voittanut Fidesz on muokannut lainsäädäntöä
niin, että kaikki merkittävät yhteiskuntajärjestystä ja talouttakin koskevat lait ja määräykset on säädetty
sellaisiksi, että niitä on vaikea muuttaa voimassaoloaikojen ja perustuslainsäätämisjärjestyksen vuoksi 8?10
vuoteen.
. Vaikka
he väittävät yhdistävänsä kansakuntaa, he tosiasiassa jakavat sitä osiin.
Heidän politiikkansa perustuu vähemmistöjen ja köyhien sosiaaliseen
eristämiseen.
Vapaaksi länsimaiseksi demokratiaksi Unkarin järjestelmää ei Bozó-
» Fideszin
politiikka
perustuu
vähemmistöjen ja
köyhien
eristämiseen.
kin mukaan voi enää kutsua.
Sosiaalisia vuokra-asuntoja on
alle kaksi prosenttia asunnoista.
Budapestin kaupunginvaltuusto päätti ensimmäisen kerran jo huhtikuussa 2011, että
julkisella paikalla asuminen on rike. Pääministeri Viktor Orbánin hallitus
mitätöi mitätöinnin säätämällä perustuslain
uusiksi: maaliskuussa 2013 voimaan tullut perustuslakiteksti antaa eksplisiittisesti luvan
säätää lakeja tai paikallisia asetuksia kodittomuuden kieltämiseksi.
Tasavero köyhdyttää
Mitä järkeä on kieltää kodittomuus, jos kodittomilla ei ole paikkaa, minne mennä?
. Aamiaista jaetaan päivittäin neljällesadalle.
. Päämäärä on aivan selkeä: jahdataan kodittomat pois niiltä keskustan alueilta, joilla
turistit käyvät, Balog sanoo.
Helmikuun alkuun mennessä poliisi oli
pyytänyt Budapestissa 390 ihmistä siirtymään pois kodittomilta kielletyiltä alueilta.
Helmikuun loppuun mennessä 98 ihmistä oli
kieltäytynyt poistumasta, ja heitä vastaan oli
aloitettu viranomaismenettely.
Poliisiin on
perustettu
erillinen
yksikkö
jahtaamaan
kadulla
nukkuvia.
Asuntoon ei varaa
Balogin mukaan syy kodittomuudelle on
asuntopolitiikan puuttuminen.
. Pi-. Maan
parlamentti sääti saman vuoden marraskuussa lain, että rikkeeseen syyllistyviä voidaan rangaista sakoilla tai vankeudella.
Kieltoa arvostelivat niin paikalliset aktivistit kuin kansainväliset tahot. Aiemmin kodittomat olivat lähinnä neljäviisikymppisiä miehiä, sitten tuli yhä enemmän naisia. On myös lapsiperheitä, Balog kertoo.
. Pienessä huoneessa pyöreiden pöytien ympärillä istuu kymmenisen ihmistä, suurimmaksi osaksi vanhempia miehiä, mutta myös pyöreälasinen rouva. He
seuraavat huoneen nurkassa pauhaavaa televisiota.
Paikka on Menhely-säätiön ylläpitämä kodittomien päiväkeskus, jossa ihmiset voivat
käydä pesemässä pyykkiä, peseytymässä ja
lepäämässä. Kyse on yleisestä pelottelun ilmapiiristä,
toteaa sosiaalipolitiikan dosentti Àgnes Darvas Budapestin Eötvös Loránd yliopistosta.
Darvas näkee, että nykyhallituksen aikana
suhtautumisessa heikompiosaisiin on tapahtunut Unkarissa radikaali muutos.
. YK:n erikoislähettiläät Magdalena Sepúlveda ja Raquel
Rolnik vetosivat lain kumoamiseksi helmikuussa 2012.
Marraskuussa 2012 Unkarin perustuslakituomioistuin totesi kodittomuuden kriminalisoinnin perustuslain vastaiseksi ja mitätöi lain. Yksinelävä työtön ei pysty täällä elättämään itseään ja maksamaan yksityisen puolen vuokraa. Maa, jossa
koditonta
uhkaa vankila
» Kodittomuus on Budapestissä kielletty: säännön rikkovaa voi
uhata vankeusrangaistus. Vuonna 2011 Unkarissa astui voimaan tasavero, joka on köyhdyttänyt kaikkein köyhimpiä, kun samalla varakkaammille annetaan verohelpotuksia. Työttömyystukijärjestelmää leikattiin niin, että nyt tukea
maksetaan enintään kolmen kuukauden ajan,
vaikka työn löytäminen vie yleensä paljon pidempään, hän listaa.
Hallituksen pakkotyöohjelmassa 200 000
työtöntä tekee mitättömiä, 2000-luvulle sopimattomia töitä, kuten ojien siivoamista. Nykyään on myös paljon nuoria,
Kaupunki kuuluu kaikille -ryhmän aktivisti Gyula Balog on
elänyt 16 vuotta ilman kotia.
MÁTÉ BARTHA
jotka ovat kasvaneet lastenkodeissa, he liikkuvat usein pariskuntina. Vankilaan voi joutua
myös siitä, jos elää itse rakentamassaan hökkelissä julkisessa tilassa.
Budapestin poliisiin on perustettu erillinen kuudentoista hengen yksikkö, jonka tehtävänä on hoitaa kadulla nukkuvien jahtaamista.
. Parlamenttivaaleihin sunnuntaina
käyvässä Unkarissa on viime vuodet leikattu poikkeuksellisen
radikaalisti sosiaalisia oikeuksia.
Budapest
APRILLIPÄIVÄ BUDAPESTISSA on aurinkoinen ja
täydellisen vaaleanvihreä, kevät on saapunut kaupunkiin. Se koskee 70?80
prosenttia kaupungin alasta: metro- ja alikulkutunneleita, siltoja, julkisen liikenteen pysäkkejä, leikkipuistoja, hautausmaita, koulujen ympäristöä sekä pääteitä.
Jo aiemmin voimaan tullut kansallisen tason lainsäädäntö puolestaan kieltää kodittomilta Unescon maailmanperintökohteet eli
käytännössä kaikki Budapestin turistialueet.
Paikallisviranomaiset ovat tehneet kieltolistoja Budapestin lisäksi ainakin Debrecenin,
36
Miskolcin, Pécsin ja Egerin kaupungeissa.
Kieltoa rikkova voidaan määrätä rangaistukseksi yhdyskuntapalveluun, ja kiellon rikkomisesta kolme kertaa puolen vuoden aikana
voi seurata vankeutta. Nykyään hänellä on kahdeksan neliön
oma huone, jonka vuokran hän maksaa myymällä kadulla kodittomien lehteä sekä koordinoimalla hanketta, jossa kodittomat kertovat
kouluissa elämästään.
Yksityishuoneessa elävä Balog on onnekas
poikkeus: Unkarissa on arviolta 30 000 koditonta, joista yli 10 000 asuu Budapestissä. Yöpaikkoja on kaupungissa noin 6 200:lle.
Pois turistien silmistä
Budapestissa astui joulukuussa voimaan kaupunginvaltuuston antama asetus, joka kieltää
julkisella paikalla elämisen. Tv kuuluu oikeastaan yhdelle kodittomalle, joka toi sen tänne, koska hänellä ei ollut
sille paikkaa, kertoo Gyula Balog, budapestiläisten kodittomien oikeuksia ajavan A város
mindenkié (Kaupunki kuuluu kaikille) -ryhmän aktivisti.
Kaupallisella alalla työskennellyt Balog menetti kotinsa ja perheensä 1990-luvulla ja eli 16 vuotta yömajojen yhteishuoneissa
tämä tunnetusti konservatiivinen uusi äänestäjäkunta palkinnee Fideszin.
Ajatuspaja Political Capitalin tekemien laskelmien mukaan muutok-
Viktor Orbán
set johtavat siihen, että ulkomailta annettujen äänten avulla Fidesz voi saada
kaksi kolmasosaa parlamenttipaikoista
vain 44 prosentin äänimäärällä.
CEU-yliopiston professori Gábor
Tóka taas on arvioinut, että vaalilain
takia oppositio voisi saada 8 prosenttia
vähemmän parlamenttipaikkoja kuin
Fidesz, vaikka molemmat saisivat saman osuuden äänistä.
FIDESZ ON menettänyt neljässä vuodessa
roimasti suosiotaan, mutta se on opposition hajanaisuuden takia edelleen ehdottomasti suosituin puolue. MÁTÉ BARTHA
Menhely-säätiön ylläpitämässä päiväkeskuksessa kodittomat saavat
oleskella aamusta kahteen asti iltapäivällä, sitten ovet suljetaan.
meistäkin töistä pääsee paremmin takaisin
työmarkkinoille.
Yksi viime vuosien ilmiö on tuensaajien
rankaiseminen. Perhe voi nykyään menettää lapsilisät väliaikaisesti, jos lapset eivät käy
koulua. Sosiaalisten muutosten
eteen tarvitaan vakavaa rakenteellista puuttumista, eikä siihen ole tahtoa tai rahaa. Listan kannatus oli viime viikolla tasoissa äärioikeiston kanssa.
Hallitusvaihdos 2014 (Kormányváltás) -listan suurin puolue on entinen valtapuolue sosialistit (MSZP). Heitä
on Unkarissa noin 13?14 prosenttia kansasta,
lapsista joka kolmas. Lintsaaminen voi myös viedä vanhemmilta mahdollisuuden osallistua hallituksen pakkotyöohjelmaan . Scheppele
pitää ylipäänsä poliittisena ihmeenä
sitä, että neljä keskenään riitelevää oppositiopuoluetta onnistui tammikuun
puolivälissä sopimaan yhteisestä vaalilistasta. KU
37. Viime viikolla puolueen arvioitiin saavan 50 prosenttia
äänistä.
Pääministeri Viktor Orbánin Fidesz
on hallinnut maata kristillisdemokraattisten liittolaistensa kanssa yli kahden kolmasosan parlamenttipaikkojen
enemmistöllä vuodesta 2010 lähtien.
Vaaleissa jännitetäänkin lähinnä
sitä, onnistuuko Fidesz (Unkarin kansalaisliitto) jälleen saavuttamaan jymyenemmistön. Vihreä PM-puolue on
vaaliliitossa Yhdessä-puolueen kanssa.
OPPOSITIOLISTAA KUTSUTAAN unkarilaisessa mediassa vasemmistopuolueiden
listaksi, mutta mitä se tarkoittaa?
Unkarin tunnetuin vasemmistolainen ajattelija, Unkarin Attacin varapuheenjohtajana toimiva kolumnisti
ja . Ei kaikkein köyhimmille valu mitään
hyvinvointia mistään. KU
Valmiiksi suunniteltu vaalitulos
LEHTIKUVA/ JOHN THYS
ON ERITTÄIN todennäköistä, että valta-
puolue Fidesz pysyy Unkarin sunnuntaisissa parlamenttivaaleissa suurimpana puolueena. Yhteislistalle kuuluvat myös sosialisteista
vuonna 2011 eronnut, entisen pääministeri Ferenc Gyurcsányin johtama
Demokraattinen koalitio (DK) sekä liberaalipoliitikko Gábor Fodorin uuni-
tuore liberaalipuolue.
Listan neljäs puolue on Yhdessä
2014 (Együtt 2014), kolmen ryhmän yhteenliittymä, jota johtaa pääministerinä lyhyen aikaa toiminut liikemies
Gordon Bajnai. josta bruttokuukausipalkka on noin 77 000 forinttia eli 250 euroa,
selvästi alle minimipalkan, mutta selvästi yli
toimeentulotuen, jota maksetaan yhdelle perheenjäsenelle noin 80 euroa kuussa.
Miljoonia köyhiä
Alle toimeentuloon vaadittavan 80 000 forintin eli noin 260 euron tienaavia on kymmenen miljoonan asukkaan Unkarissa 3?4 miljoonaa.
EU-määritelmän mukainen köyhä saa korkeintaan 60 prosenttia mediaanitulosta. Erityisen masentavaa
on se, että ennusteiden mukaan äärioikeistolaisen Jobbik-puolueen odotetaan pärjäävän jopa paremmin kuin
viime vaaleissa, jolloin se sai lähes 17
prosenttia äänistä.
UNKARIN OIKEUSJÄRJESTELMÄÄN erikoistu-
neen Princetonin yliopiston tutkijan Kim
Lane Scheppelen mukaan valtapuolue
on varmistanut sunnuntaisen voittonsa
tuunaamalla vaalilait mieleisikseen.
Yhteisvaikutukseltaan dramaattisia
teknisiä muutoksia ovat kaksikierroksisen vaalijärjestelmän muuttaminen
yksikierroksiseksi, Fidesziä hyödyttävä etnisten vähemmistöjen erityisvaalilista, suurinta puoluetta hyödyttävä uusi kompensaatioäänijärjestelmä
sekä äänestysalueiden jakaminen uusiksi niin, että perinteisesti vasemmistoa äänestäneet alueet on hajotettu tai
ne ovat merkittävästi oikeistoa kannattavia alueita suurempia.
Hallitus on myös vuodesta 2010 lähtien myöntänyt yli 500 000:lle naapurimaissa elävälle unkarilaistaustaiselle
kansalaisuuden . Unkari tulee valitettavasti jatkamaan
vielä neljä vuotta Fideszin johdolla, ja puolue
haluaa viedä tämän maan kolmanteen maailmaan, jonnekin Thaimaan, Burman ja Sierra
Leonen väliin.
. Näen tulevaisuuden erittäin pessimistisesti. loso?an professori Gáspár Tamás
Miklós kirjoitti maaliskuussa pitävänsä vasemmistopuolueina lähinnä
kahteen osaan hajonneita vihreitä. Tuloerot kasvavat: rikkain kymmenesosa tienaa yhdeksänkertaisesti sen, mitä köyhin kymmenesosa, Darvas
kertoo.
Tilanne on pahentunut huomattavasti viimeisen viiden, kuuden vuoden aikana, Darvas korostaa.
Sunnuntaina Unkarissa pidetään vaalit.
Kaupunki kuuluu kaikille -ryhmä pitää äänestämistä tärkeänä ja jakaa kodittomille tiedotteita oikeuksistaan.
Millaisia toiveita Balogilla on vaalien suhteen?
. Toinen osa on opposition yhteislistan ulkopuolelle jättäytynyt, viime vaaleissa
kohtalaisesti menestynyt LMP, toinen siitä eronnut, yhteislistaan osallistuva PM.
Euroopan vasemmistopuolueeseen kuuluu listan ulkopuolinen pikkuruinen Työväenpuolue 2006 (Magyarországi Munkáspárt 2006), jolla ei ole
mitään mahdollisuutta päästä parlamenttiin. Meidän ongelmamme on se, että vasemmisto on liian hajanainen: meillä on 13 vasemmistopuoluetta.
Darvas on vielä negatiivisempi.
päivänä, samana sunnuntaina, jolloin EU-kansalaiset äänestävät europarlamenttivaaleissa.
Jos joku odotti Ukrainan politiikan nyt puhdistuvan väkivaltaisen
kumouksen ja verenvuodatuksen jälkeen, hän joutuu pettymään pahasti.
NOIN PUOLITOISTA
38
Varsinaisista uusista kasvoista on
vaikea puhua.
Kirjava joukko
Toistaiseksi mielipidemittauksia on
johtanut kansanedustaja-miljardööri
Petro Poro?enko, jonka taakse on
ryhmittynyt joukko Janukovyt?in
vastaisen mielenosoitusliikkeen keskeisiä voimia. LEHTIKUVA/ GENYA SAVILOV
Julija Tymo?enko ilmoittautui presidenttiehdokkaaksi viime viikolla.
Vanhojen kostajien paluu
» Ukrainan presidentiksi ovat tarjolla
suklaakeisari ja
kaasuprinsessa.
kuukautta on kulunut vallankeikauksesta, jossa presidentti Viktor Janukovyt. syrjäytettiin ja savustettiin maanpakoon Venäjälle.
Pian tämän jälkeen parlamentti,
Verhovna Rada nimitti oppositiopuolueiden äänin virkaa tekeväksi
presidentiksi puhemies Oleksandr
Turt?ynovin.
Uusi valtionpäämies on tarkoitus
valita ennenaikaisissa presidentinvaaleissa toukokuun 25. Hän on
luonut jättiomaisuutensa elintarvike-. Vuonna
2004 hän seisoi Tymo?enkon taustalla Maidanin aukion lavalla oranssi
huivi kaulassaan. Juuri
Oikea sektori oli keskeinen organisaattori oppositiopuolen väkivallassa. Ryhmän aktiivit ovat myös
kantaneet Alueiden puolueen ja kommunistien edustajia ulos valtuustoista eri puolilla maata.
Suklaasydän, tinakuoret
Mikäli Poro?enko nousee Ukrainan
uudeksi presidentiksi, mukana on
vahvaa ironiaa.
Suurliikemies on ollut mestari erilaisissa takinkäännöksissä. Toisella sijalla gallupeissa on edellisten presidentinvaalien kakkonen, monissa liemissä keitetty ex-pääministeri Julija
Tymo?enko.
Heti Timo?enkon takana kärkkyy toinen suurliikemies Sergei Tihipko, joka on hänkin ollut aiemmin presidenttiehdokkaana. Tihipko
on Janukovyt?ia tukeneen Alueiden
puolueen kansanedustaja, mutta lähtee vaaleihin sitoutumattomana ehdokkaana.
Alueiden puolueen virallinen ehdokas on itäukrainalaisen Harkovin alueen entinen kuvernööri Mihailo Dobkin, joka Ukrainan vallanvaihdoksen aikana oli kiivas
» Poro?enko
on ollut
mestari
erilaisissa
takinkäännöksissä.
Janukovyt?in tukija. Dobkinilla ei
mielipidemittausten valossa ole suuria mahdollisuuksia nousta lähellekään presidentin tehtäviä.
Useissa vaaleissa ehdolla on ollut myös Ukrainan kommunistisen
puolueen puheenjohtaja Petro Simonenko, jonka kannatus on korkeimmillaan ollut kahdeksan prosentin
luokkaa. Simonenko on saanut myös
henkilökohtaisesti kokea uuden järjestyksen varjopuolet, kun tuntemattomat miehet polttivat hänen kotinsa.
Tuoreet yrittäjät Ukrainan presidentinvaaleissa tulevat maan uusien vallanpitäjien ja heidän kannattajiensa pimeimmästä laidasta.
Ehdokkaaksi on asettunut äärioikeistolaisen hallituspuolue Svobodan puheenjohtaja Oleg Tjahnibok,
joka tunnetaan kiihkeän juutalais- ja
venäläisvastaisista kannanotoistaan.
Svobodan kaksi kansanedustajaa kävi tukijoineen hiljattain pieksemässä Ukrainan yleisradioyhtiön
pääjohtajan pakottaen tämän allekirjoittamaan eroanomuksensa.
Vielä kovempaa linjaa edustaa
puolisotilaallisen Oikea sektori -ääriryhmän johtaja Dmitri Jaro?. Sittemmin hän
pääsi Janukovyt?in kanssa niin läheisiin väleihin, että tämä nosti
Poro?enkon talousministeriksi pääministeri Nikolai Azarovin hallitukseen.
Ukrainalaisen talouslehti Fokusin
mukaan Poro?enkon omaisuus on
hiukan vajaat miljardi euroa
Hänen sanottiin
jardööri, joka omistaa Ukrainan kespääministerinä solmineen maalleen
keiset tv-kanavat. Poro?enkon
tiin energia-asioista vastaavaksi varakonditoriokonserni Ro?en on maailpääministeriksi pääministeri Viktor
Ju?t?enkon hallitukseen. Hän omisti 1990-luvun lopulla
Ainakin ulkopuolelta katsottuna
Ukrainan poliittinen elämä on mieEESU-nimisen yhtiön, jolla oli monopoli Venäjältä Ukrainaan tuodun kaalenkiintoista seurattavaa.
sun myynnissä.
Vuonna 1999 Tymo?enko nimitetAntero Eerola
Demokratia kysyy
kärsivällisyyttä
UKRAINA KUULUU epäilemättä niihin Euroopan maihin,
joissa demokratialla on niin sanotusti vielä tilaa kehittyä.
Olin ainoana suomalaisena toimittajana paikalla presidentti Viktor Janukovyt?in voitonjuhlissa Kiovassa alkukeväästä 2012 pidettyjen presidentinvaalien iltana. suurin makeisten valmistaja,
joka tunnetaan erityisesti suklaapääministeri Pavlo Lazarenko
tuotteistaan.
pidätettiin samana vuonna
Suklaakeisarin toiYhdysvalloissa, jossa
nen bisnes on autohän istuu nyt pitkää
vankilatuomiota rajen valmistus. LEHTIKUVA/ ANATOLIY STEPANOV
Maidanin surmatöistä pidätyksiä
UKRAINAN YLIN syyttäjä ilmoitti
Gallupeissa presidentinvaalien ykkössuosikki on ?suklaakeisari. Myöskään uhreille tehtyjen ruumiinavausten tuloksista ei ole kerrottu.
Bohomoletsin haastattelu tehtiin ennen torstain pidätysuutisia.
Arto Huovinen
39. nousi valtaan vuonna 2012, ei mennyt
pitkään ennen kuin vastaehdokas Tymo?enko päätyi vankilaan.
DEMOKRATIASSA ON vaikea toimia, jos pääsee niukalla
enemmistöllä valtaan ja käyttää tämän mandaatin hiukan alle puolet äänistä saaneen vastustajan nitistämiseen
ja nöyryyttämiseen . sekä idän että lännen suunnasta.
Antero Eerola
torstaina, että 12 miestä on pidätetty epäiltyinä mielenosoittajien ampumisesta Maidan-aukiolle johtavalla Institutska-kadulla
helmikuussa. Petro Poro?enko.
ja autoteollisuudessa. Häi
t
t
Jos odo
hanpesusta ja kirisnen Bogdan Group
olitiikan
p
n
a
tyksestä.
-yhtiönsä kokoaa
in
a
Uk r
yy
t
t
e
Tymo?enko oli
Ukrainassa muun
p
,
n
va
puhdistu
Lazarenkon läheimuassa Ladan,
sin bisneskumppani
Hyundain ja Isupahasti.
zun autoja.
EESU:ssa ja toimi
Vaaleissa
myös tämän johtaman
Gromada-puolueen varaPoro?enkon tärkein tukija on ex-nyrkkeilijämestari
puheenjohtajana.
Vitali Klyt?ko, jota aiemmin veikattiin itseään vahvaksi presidenttiehMiliisin vanha tuttu
dokkaaksi. Heidän aseinaan on
tarkkuuskivääreitä sekä muunneltuja kala?nikoveja.
Dettmerin mukaan miehet ovat
SBU:n Alfa-ryhmää.
Dettmer sanoo, etteivät kuvat
todista, kuka veti liipaisimesta,
mutta niissä näkyy koulutettuja terrorisminvastaisia joukkoja, joista
osalla on tarkka-ampujan aseet.
Arto Huovinen
?Maidanin Olga?
on tyytymätön
KIOVAN MAIDANIN aukion haavoit-
tuneiden hoitajana tunnetuksi tullut lääkäri Olha Bohomolets, 48,
eli ?Maidanin Olga. Niiden kautta hän
epäedullisia kaasusopimuksia suutuki Janukovyt?in vastaista kumoren itänaapurin kanssa.
usta. Kun Tymo?enko tuovuonna 2008 pahasti hiertänyt kaamittiin vankilaan, hän sairastui pasun hintakriisi ratkaistiin. Hän issuudet nousta Kiovan pormestariksi.
Taktisista syistä hänen Udar-puolutui runsaan kuukauden tutkintavaneensa jäi myös pois Ukrainan uudesta
keudessa vuonna 2001 syytettynä
kaasun salakuljetuksesta, sen myyhallituksesta.
misestä omaan laskuun sekä veronkierrosta. Klyt?ko on laskelmoinut,
että hänellä on paremmat mahdolliMuuten Tymo?enko on niin sanotusti miliisin vanha tuttu. puolestaan istuu YhMittavan omaisuutensa Tymodysvaltojen pyynnöstä pidätettynä
?enko on luonut juuri kaasun paItävallassa.
rissa. Sen jälkeen alkoi hänen kannattajiensa
valta-asemien murskaaminen.
Kun Janukovyt. Ohitseni käveli itsevarma pitkä mies huolellisesti lakattuine
hiuksineen.
Samana iltana muutaman korttelin päässä, toisessa
kiovalaisessa loistohotellissa järjestettiin hävinneen presidenttiehdokkaan Julija Tymo?enkon katkerat, huonojen häviäjien vaalinvalvojaiset, joissa myös kävin.
Siellä Ukrainan nyt virkaa tekevä presidentti Oleksandr Turt?ynov ilmoitti, ettei Timo?enkon Batkiv?inapuolue aio ikinä hyväksyä vaalien tulosta. He kuuluivat hänen
mukaansa mellakkapoliisin Berkuterikoisjoukkoihin.
Amerikkalainen toimittaja
Jamie Dettmer väittää, että hänen
helmikuun 20. Nyt Firta. Vuonna 2002 syytteet kuiKaasuprinsessa
tenkin hylättiin.
Myös toinen pääehdokas Julija
Tymo?enko oli myös keskeinen
Tymo?enko on poliittisen selviytyarkkitehti erikoisessa järjestelyssä,
jossa Ukrainan ja Venäjän välejä
misen mestari. Bohomolets
sanoo Radio Free Europen/Radio
Libertyn haastattelussa, että hallitus ei ole halukas puuttumaan korruptoituneiden viranomaisten toimintaan eikä poliittiseen juonitteluun.
Bohomoletsista tuli kansainvälisesti tunnettu, kun Viron ulkoministeri Urmas Päets siepatussa
puhelussaan EU:n ulkoministeri
Catherine Ashtonille kertoi ?Olganimisestä lääkäristä?.
Boholomets syyttää väliaikaista
hallitusta siitä, että se viivyttelee
Maidanin väkivallan tutkinnassa.
Bohomoletsin mukaan tutkinnasta ei ole kerrottu mitään, eivätkä
tutkijat ole haastatelleet ainuttakaan aukiolla työskennelleistä lääkäreistä tai sairaanhoitajista. Janukovyt?in valta on
sortunut, mutta Timo?enko uhkuu jälleen itsevarmuutta.
Ukrainassa vallanvaihdot ovat aiemminkin olleet rajuja.
Vuoden 2004 Oranssivallankumous kaatoi Janukovyt?in
edellisen kerran. päivänä ottamansa
valokuvat paljastavat totuuden
siitä, ketkä surmasivat tuona päivänä 53 mielenosoittajaa Maidanilla.
Dettmer sanoo Radio Free Europen/Radio Libertyn nettisivuilla
kuvien viittaavan vahvasti siihen,
että ampujat olivat presidentti Viktor Janukovit?in erikoisjoukkoja.
Dettmer otti kuvia Ukrainan turvallisuuspalvelun (SBU) pihalta hieman ennen kuin ampuminen alkoi
kolmen korttelin päässä.
Kuvissa näkyy miehiä, joilla on
mustat univormut ja keltaiset käsivarsinauhat. Ja kun valtaan pääsee, ei voi korjata itselleen koko pelilautaa.
Ukrainassa tilannetta ei tietysti helpota sekään, että
maa on nyt iso pelimerkki monimutkaisissa geopoliittisissa
peleissä . Maiden
hasti. Läntisten vaalitarkkailijoiden mukaan äänestysprosessi kuitenkin täytti
pääosin vapaiden ja rehellisten vaalien kriteerit.
ERÄÄLLÄ TAVALLA Ukrainassa on viime kuukausina niitetty
tämän tyytymättömyyden viljaa. Edellinen
man 18. -niminen ukrainalainen milVenäjän kanssa. on asettunut
ehdokkaaksi toukokuun 25. Tyrmästä päästyään hän kuitenkin parani nopeasti.
kaasuyhtiöiden välillä toimivaksi väUkrainan politiikan erikoisuuklittäjäksi otettiin RosUkrEnergo -nisiin kuuluu, että voimakkaan venäminen yhtiö, joka sai monopolin kaaläisvastainen, mutta venäjänkielisun tuonnissa Ukrainaan.
nen Tymo?enko sai seitsemän vuoYhtiön tärkein omistaja on Dmitri
den vankeustuomionsa vehkeilystä
Firta. päivänä
pidettäviin presidentinvaaleihin.
Bohomolets arvostelee voimakkaasti Viktor Janukovit?in syrjäyttämisen jälkeen valtaan tullutta
väliaikaishallitusta. ja siinä sivussa valtion omaisuuden
tyhjentämiseen omiin ja vaalirahoittajien taskuihin.
Demokratiassa kysyy kärsivällisyyttä istua joskus
myös oppositiossa ja odottaa omaa vuoroaan seuraavien
vaalien jälkeen
Sille rakennetaan
parhaillaan uutta valtavaa kompleksia eristetylle luonnonsuojelualueelle. Monen ministerin
valta on vähentynyt, kun taas pääministerin
viraston valta on kasvanut. Se pyrittiin kieltämään ja sotilaskaappauksen uhka leijui vuosikausia hallituksen yllä.
» Itsevaltias
pääministeri
Erdo?an saattaa
kohta väistyä vielä
itsevaltaisemman
presidentti Erdo?anin
tieltä,
Recep Tayyip Erdo?an vannoi
voitonpuheessaan tunkeutuvansa pahimpien vastustajiensa
pesiin tuhotakseen heidät.
Taas toistui tilanne, jossa demokratiapatistus tuli ulkoapäin, tällä kertaa EU:n taholta,
jonka toivomukset jäsenehdokkaan hallinnon
ja oikeuslaitoksen uudistamiseksi sopivat hyvin yhteen Erdo?anin pyrkimysten kanssa.
Tässä hän sai tukea maan melko harvalukuisten demokraattisten intellektuellien piiristä.
TÄMÄ VAIHE jäi kuitenkin lyhyeksi. ?Omien. Mutta keinot ovat melko samanlaisia, sellaisia, joita on helppo käyttää
valtiossa, jossa ei ole demokraattisia perinteitä vaivaksi asti.
. Silloin Turkki liittyi Natoon, jolta tuli toivomus demokraattisemmasta julkisivusta. Lehtien ja TV-kanavien hankkiminen
vahvistamaan kansalaisten tukea tälle toiminnalle.
. Hän aloitti kiittämällä Jumalaa tästä
voitosta, antaen epäsuorasti ymmärtää Jumalan katsoneen hänet voiton arvoiseksi. Sitä
Erdo?anilla on riittävästi. Poliisikunnan ja syyttäjäkunnan muokkaaminen siten, että niiden piirissä ymmärretään olla puuttumatta tällaisiin korvauksiin.
. Turkin tasavallan luonut kenraali Mustafa Kemal, myöhemmin kunnianimen Atatürk saanut, jätti
uskonnollisen puolen pois, mutta piti maallisen yksinvallan.
Tämän ympärille rakennettiin tasavalta,
joka pyrki eurooppalaiseen moderniteettiin ilman eurooppalaisia. Se ei estänyt häntä julistautumasta kaikkien turkkilaisten päämieheksi.
Heihin hän luki ?turkkilaiset, kurdit, latsit,
kaukasialaiset, abhaasit, bosnjakit (eli Bosnian muslimit) ja romanit?. Sitä on verrattu
Valkoiseen taloon ja Pentagoniin ja se näyttää
kuvissa suuremmalta kuin meidän valtioneuvoston rakennuksemme. Vaikeammin ohjattavan sosiaalisen median toiminnan rajoittaminen.
. Kristityt, siis armenialaiset, assyrialaiset ja kreikkalaiset, eivät siten kuulu kansakuntaan, vaikka he ovat
eläneet Anatoliassa kauemmin kuin turkkilaiset.
Vaalivoitto on yhä lisännyt pääministerin
itseluottamusta ja hän tulee kiristämään otettaan maasta ja vainoamaan vastustajiaan.
41. Pintaa
ntaa syvemmä
syvemmältä
ältä
Peter Lodenius
peter.lodenius@gmail.com
Jäähyväiset Turkille
OTSIKKO VIITTAA lähinnä siihen, että tämänker-
tainen Turkki-sarja päättyy tähän neljänteen
osaan. Neuvonantajista ei
tiedetä paljoakaan, he eivät ole vastuussa kenellekään muulle kun herralleen.
. Puolueita perustettiin
ja ensimmäiset monipuoluevaalit järjestettiin. yritysten tukeminen, varsinkin
rakennusalalla, ja epäluotettaviksi koettujen
yritysten vainoaminen esimerkiksi verosakoilla tai tilausten epäämisellä.
. Valtion tilintarkastustoiminnan heikentäminen.
TÄLLAINEN TOIMINTA vaatii tietenkin, paitsi demokraattisen perinteen heikkoutta, myös uskoa oman henkilökohtaiseen arvoonsa. Hän
kiitti myös kaikkia (muslimi)veljiä maailmalla, jotka olivat rukoilleet hänen voittonsa
puolesta.
Ennen kaikkea Erdo?an kuitenkin halveksi vastustajiaan ja vannoi tunkeutuvansa
pahimpien vastustajiensa pesiin tuhotakseen heidät. Koska vain hyvin pieni osa
turkkilaisistakin täytti kaikki ehdot, muodostui pieni maallinen eliittiryhmä ilman kosketusta ?tavalliseen?, uskovaiseen kansaan.
Tälle eliitille perustettiin tasavaltainen kansanpuolue (CHP), joka Atatürkin kuoltua johti
maata.
NÄIN EDETTIIN vuoteen 1950. Hän on halunnut ja päässyt samanlaiseen yksinvaltiaan asemaan kuin Kemal
Atatürk aikoinaan.
Kun Atatürk pyrki luomaan maallisen yhteiskunnan, joka olisi eurooppalaisen moderni, Erdo?anin tavoitteena ovat uskonnolliset sukupolvet ja osmanien perinteiden
luotsaama valtio. Demokraattinen ajattelu ei ole vielä juurtunut syvälle Turkissa.
Sulttaani oli aikoinaan yksinvaltias maallinen hallitsija, mutta sen ohella hän oli myös
kali?, ylin uskonnollinen johtaja. Valtionhallinnon, varsinkin koululaitoksen ja oikeuslaitoksen, puhdistaminen epäluotettavista aineksista ja miehittäminen
omilla miehillä (ja joskus naisilla).
. Vallan keskittäminen omiin ja lähimpien neuvonantajien käsiin. Vain turkkilaisia pidettiin oikeina kansalaisina, ei esimerkiksi kurdeja tai kristittyjä. Koululaitoksen käyttäminen uusien kannattajien muovaamiseen, esimerkiksi uskonnollisten imam-hatip-koulujen kautta, joiden
asema on vahvistettu.
. Kriittisten lehtien, TV-kanavien ja journalistien vaimentaminen.
. CHP ei oikein pärjännyt vaaleissa, mutta
puolue sai seuraavina vuosikymmeninä kemalismin puolustamisessa tukea armeijalta,
joka teki ensimmäisen vallankaappauksensa
vuonna 1961. Yleisen moraalin muokkaaminen siten,
että ymmärretään päättäjien ?bonuksia?.
. Salaisen poliisin vahvistaminen ja sen
valtuuksien laajentaminen.
LEHTIKUVA/ OZAN KOSE
. Hallitukset ja niiden ohjelmat
vaihtuivat.
Vanha eliitti hoiti kuitenkin maan asioita
hallinnossa, kouluissa, yliopistoissa ja oikeuslaitoksessa, ja se pystyi pitämään kiinni oikeuksistaan ja asemastaan.
Vasta vuosisadan lopussa muslimit alkoivat
järjestäytyä poliittisesti ja vaatia oikeuksiaan.
Istanbulissa Recep Tayyip Erdo?an valittiin pormestariksi ja vuonna 2002 hänen johtamansa
AKP-puolue sai parlamentissa enemmistön.
Puolueen piti edetä hyvin varovaisesti. Ehkä se kuitenkin kuvaa myös monen
turkkilaisen ja ulkomaisenkin sivustakatsojan
tunteita sunnuntaisten paikallisvaalien jälkeen: Turkin demokratian tilanne alkaa tuntua toivottomalta, itsevaltias pääministeri Recep Tayyip Erdo?an saattaa kohta väistyä
vielä itsevaltaisemman presidentti Erdo?anin
tieltä, ilmaisuvapaus saattaa kaventua entisestään ja toisinajattelijoiden vaino kiihtyä.
Turkin politiikan seuraaminen tarjoaa
melkein päivittäistä jännitysnäytelmää ja hupia, mutta sen ohella myös havaintokuvan demokratian haavoittuvuudesta yleensäkin. Sitä hän näytti esimerkiksi sunnuntaina voitonpuheessaan
AKP:n keskustoimiston parvekkeelta Ankarassa. Lupahallinnon ja tarjouskilpailusäännösten kehittäminen siten, että päätösvalta suurissa asioissa jää pääministerille, joka voi ottaa niistä oman palkkionsa.
. Kun AKP:n
hallituksen asema oli turvattu, armeija tehty
vaarattomaksi ja oikeuslaitos ?normalisoitu?,
Erdo?anin ei enää tarvinnut teeskennellä demokratian ystävää, vaan hän katsoi voivansa
toteuttaa valitsijoidensa mandaatilla omat halunsa
Seuraavaksi tulevat tuntoaisti, tuntuma ja koostumus
ja viimeksi hienostunut maku.?
keksineensä holhoavan viranomaisasenteen ihmisten terveyteen, mutta osataan Japanissakin. Japanilaisten
suurkaupunkien katukuvassa ei näy
ylipainoisia ihmisiä, nuorta ikäluokkaa ja turisteja lukuunottamatta.
Hampurilaiskulttuuri on nuorison
suosiossa, ja se näkyy vyötäröillä.
KIRJAN LÄHTÖKOHTANA on
hyveellinen
nautinto. Tempuraa lukuunottamatta ei japanilaisessa ruuassa juurikaan käytetä rasvaa. On kirjassa
tarkkaan lasketut laihduttavat ateriPOHJOISMAALAISET KUVITTELEVAT
42
Piia Rantala-Korhonen
MAKIKO SANO: Sushi slim. Muistan itse ensimmäiseltä Japanin-matkalta tunteen, kun
mikään ruoka ei tuottanut ähkyä tai
liiallista kylläisyyttä.
Vähäenergisyys perustuu rasvattomuuteen. Tekijä lupaa opastaa,
kuinka sushit, keitot, salaatit ja bentoo-rasiat ovat täydellistä pikaruokaa
kiireiselle ja yksinkertaisia valmistaa. Tämän voin allekirjoittaa, japanilainen ruoka on suotta mutkikkaan
maineessa. Raaka-aineet pöytään ja jokainen saa koota gunkaninsa
ja temakinsa itse. vietetään romanien kansallispäivää.
allispäivää.
ä..
ä
Sushilla rantakuntoon
» Varma kevään
merkki on erilaisten
laihdutusoppaiden
ilmestyminen kirjamarkkinoille.
ALL OVER PRESS
asuunnitelmatkin, jotka perustuvat
kirjan ruokaohjeisiin. Kevennä
japanilaisella ruokavaliolla.
Suomennos: Jenna Yli-Knuuttila.
Tammi 2014. Ruoka on terveellistä, herkullista ja hyvää tekevää, ja se auttaa laihtumaan. 128 sivua.
LISÄÄ RUOKA-ASIAA JA OHJEITA Lähi(ö)
ruokaa-blogissa: http://blogit.
kansanuutiset.fi/lahioruokaa/
» Päinvastoin
kuin länsimaissa
Makiko Sano
korostaa ruuan
aistillisuutta.. Itse
asiassa se on hyvä johdatus japanilaiseen ruokakulttuuriin, jossa on vuosisatojen ajan nautittu meille nyt superfoodeina kaupattuja aineita, vihreästä teestä lähtien. Kirjan mukaan
Japanin lainsäädäntöön kirjatuissa
terveyssuosituksissa on jopa määritelty, että yli 40-vuotiaan naisen vyötärönympärys saa olla enintään 90
senttiä.
Sushi slim on paljon enemmän
kuin perinteinen laihdutusopas. Kuvat ovat kauniita,
koko kirja henkii japanilaista mutkattoman kaunista estetiikkaa.
Omia eväitä syöville on vinkkejä
bentoo-eväsrasioiden kokoamisesta.
Bentoo on etenkin kiireisille salariimaneille ja o?suleideille asemilla ja
ruokakaupoissa myytävä rasia, jossa
on monipuolinen ja kaunis lounas
mukaan otettavaksi.
Ei kuulosta hullummalta 500 kalorin lounaalta: sweet chili -jättikatkarapuja, munakas edamame-papujen tai
herneiden kera, parsaa sienten ja seesamiöljyn kera sekä tummaa riisiä.
HAUSKA LUKU
SUSHI SLIM -KIRJAN neuvot eivät perustu mihinkään vippaskonsteihin
vaan perinteiseen japanilaiseen ruokavalioon. E
vapaa-aika
Tiistaina 8.4. Kalorimäärät
on laskettu joka ohjeessa.
Kirja esittelee myös japanilaisen
keittiön perusraaka-aineet ja näyttää
oikeat tavat leikata kasviksia tai kalaa
sushia varten.
on Sushibileet, jossa
opastetaan järjestämään rennot sushikekkerit ystäville. Valmiista misotahnasta
tehty keitto syntyy käden käänteessä.
Sattumiksi siihen voi lisätä tofua, kevätsipulia tai ohuita kasvissuikaleita.
Jos länsimainen käsitys laihdutusruuasta on ankea, niin Makiko
Sano korostaa ruuan aistillisuutta.
?Syömme ensin silmillämme: ruoka
näyttää kauniilta
KU
KESKUSTELUTILAISUUS la 5.4. Kontulan Eläkeläiset ry. Mukana ovat Hotelli- ja ravintogissä. klo 13
Joensuun Kansalaistalo, Torikatu
katu 30.
Kuvataide
telykeskus Laiturissa Kampissa. Järj.
Keskustelutilaisuus la 5.4. Keskustelutilaisuus pe 4.4. klo 16 Kokkolassa,
liseen toimintaan osallistumisessa. Tarjolla sihijuomaa, pikkusuolaista, rupattelua ja tietoa toiminnasta.
??. klo 18 Jyväskylässä (Vapaudenkatu 43 A).
??. Vasemmistoliiton Tampereen toimisto kiinni ti 8.4. EU-ehdokkaat Hanna Sarkkinen
kynnyksiä naisilla vielä on yhteiskunnalja Eila Aarnos to 10.4. Työnantajapuolen ja hallituksen
pyrkimyksenä on työurien pidentäminen
eläkkeelle jäämisen alaikärajaa kohottamalla. Perinteiset
kevätmyyjäiset la 12.4. klo 10 Malmin työväentalossa (Takaniitynkuja 9). Kaikki alle 18-vuotiaat
ilmaiseksi. Lisätietoja kuljetuksesta:
pirkanmaanvas@pirkanmaanvas.fi tai
050 443 4164. KesMediakahvilassa ja kävelykadulla
kustelijoina pitkän linjan vasemmis??. klo 14 alkaen.
??. Mitä
??. Ma 7.4.
talolla aamusta ohjelmaryhmät. Vasemmiston teltta Keskustorin markkinoilla ma 7.4. Ellu Eurooppaan -tukiryhmän
kokous pe 4.4. krs.) Helsingissä.
u
u
elutilais
t
s
u
Vasemmistonuoret ja
Vapaa
pääsy.
k
s
e
K
.
ä
s
is
Vasemmistonaiset
???
Sovittelija Matti
g
in
Hels
??. klo 10?14
on Hakaniemen torilla. klo 16?17 Helsingin Narinkkatorilla
Kampissa. Kivitelee kirjaansa ti 8.4 klo 17.30?19.00 Cafe
nokka kaikille -liike
Tin Tin Tangon (Töölöntorinkatu 7) taka??. klo 15 Cafe MasTöölön Vasemmisto.
cotissa (Neljäs linja 2) Helsingissä. Faksi
on kirjailija Marja-Leena Mikkola.
(09) 759 60 301. Metalli Seiskan veteraanijaoston
kokous ma 7.4 klo 10 ammattiosaston kokoustilassa (Näsilinnankatu 22 B, 2. Kolmen museon
Paasivuori.
Työväen
yhteinen perhepäivä
Arkiston erikoistutkija Marla 5.4. Ke 9.4. klo 11 Ruoveden Sointulassa. klo 11 Martina Lindholm kertoo Suomen Hypoteekkiyhdistyksestä. tutustuminen Hakasalmen huvilan Rasvaletti-näyttelyyn. krs.).
??. Malja keväälle! Jyväskylän Vasemmiston paikallisosasto, Keski-Suomen
Vasemmiston piiri, Keski-Suomen Vasemmistonaiset ja Keski-Suomen Vasemmistonuoret kutsuvat kaikki jäsenet tutus-
Teatteri
elämän ilmiöt horjuttavat työtekijöiden
mielenterveyttä ja millaisin toimin niitä
voidaan ehkäistä?
Kriittinen ay-verkosto, Joensuun
toimintaryhmä järjestää keskustelutilaisuuden työssä jaksamisesta ja eläkeiän korottamisesta lauantaina Joensuussa. Järj. Kerhon jälkeen johtokunta. Aikuiset 9 euroa.
??. klo 17 Väinönkatu 28 B:n kokoustilassa.
??. Haastattelijana toimittaja Veli-Pekka
lamuseo, Suomen valokuvataiteen museo
Leppänen.
ja Teatterimuseo. Asuntoja vai virkistystä. Etelä-Suomen
29 A, 2. Samalla työtekijöiden jaksamista
tukea keinoja kuten vuorotteluvapaan
Tapahtuma
käyttöä ollaan vaikeuttamassa.
Työntekijäjärjestöistä Super, Tehy
ja Rakennusliitto ovat selvästi torpanneet suunnitelmat. klo 18 Käpylän kirjastossa
koon klo 12:een mennessä: Kansan Uuti(Väinölänkatu 5) Helsingissä. Vartiokylän Eläkeläiset ry. Kivinokan puolesta. Edustajat
politiikan professori Heikki Patomäki esitkaikista poliittisista puolueista. klo 9?13 Wanhassa
Postissa.
??. Politiikan tulevaisuus. SUURTA ELÄKEUUDISTUSTA on valmisteltu
työmarkkinaosapuolten kesken ja sen
on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2017
alusta. Asiasta keskustelevat kansan-
Kirjallisuus
tumaan alueen perusosastoihin ma 7.4.
klo 18?21 Vasemmiston toimistolle (Väinönkatu 28 B) Jyväkylässä. Metallin pojat tarjoavat grillimakkaraa.
??. Juontajana
set/Muistio, PL 64, 00501 Helsinki. Helsingin Vasemmistoliiton kevätpiirikokous la 5.4. Ihmisoikeudet Suomessa. Puhujina EUehdokas Heikki Patomäki ja valtuustoryhmän puheenjohtaja Veronika Honkasalo.
??. EU-ehdokas Eila Tiainen la 5.4.
klo 11?13 Jyväskylän kävelykadulla. Pirkanmaan Vasemmiston piirikokous la 12.4. Helsingin Seudun Sairaus- ja
Tapaturmainvalidit ry:n jatkovuosikokous to 10.4. Rakennusliitto vaatii
yksilöllisesti joustavaa eläkkeelle siirtymisikää, mikä huomioi työn raskauden.
Vuonna 2012 työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 20 500 työntekijää. klo 17 info- ja näyt-
Keskustelu
la
edustaja, tutkija Anna Kontula
(kuvassa) sekä ylilääkäri, psykiatri Johanna Suvanto.
Lisäksi työpaikkojen edustajat
esittävät kommenttinsa. Mielenilmaus
pe 4.4. klo
lipulla pääsee tutustumaan kolmen
18?20 Työväenliikkeen kirjaston kirjakahmuseon lapsiperheille suunnattuun tarvilassa (Sörnäisten rantatie 25 A 1) Helsinjontaan. Jyväskylän seudun Sivistystyön
järjestäytymiskokous to 10.4. Maailman- muistio@kansanuutiset.?.. Sähköposti: lukijoilta.
??. Kokoontuminen Herttoniemen
metroasemalla klo 11.
??. Bussikuljetus Tampereelta Ylöjärven kautta. Kerhossa
valmistamme myyjäisiin tarvikkeita. klo 9?13.
??. huoneessa Helsingissä. Iloisessa
aamupäiväkerhossa (Wanha Posti, Keinulaudankuja 4) ke 9.4. Tavattavissa mm.
Paavo Arhinmäki 12?13, Kari Uotila 11?13,
Antero Eerola 12?13 ja Sirpa Puhakka 11?13.
??. klo 18?20 Monin
e
nnallin
u
k
is
e
vasemmistoradikulttuuriyhdistys Famit
h
y
.
a
t
kaali Jaakko Tervo.
lia Clubilla (Yrjönkatu
in
toim
s
Järj. Kahvitarjoilu.
??. Irti näkymättömistä kahleista. klo 11?15 Helsingin
jaliisa Hentilä kertoo PaasiKaapelitehtaalla. Mitkä työ-
Musiikki
??. Kahvia klo 10.30. Helsingin Vasemmiston ja Kallion
Vasemmistoliiton teltta su 6.4. Milla
topoliitikko Outi Ojala, tutAaltonen Suomen Ihmisoikeusliikija Mervi Leppäkorpi,
tosta alustaa aiheesta HelsinVasemmisto-opiskeligin humanistiyhdistyksen
ja
joiden puheenjohtaja
keskustelutilaisuudessa
t
e
Nais
Tiina Parkkinen sekä
to 10.4. klo 13 Kinaporin palvelukeskuksessa (kerhohuone 1, Kinaporinkatu 9
A, sisäänkäynti myös Hämeentie 58?60)
Helsinki. Vapaa pääsy. Aulikki Oksanen on kirjailijavie- Tiedot tapahtumapalstalle keskiviikraana ti 8.4. Yhdellä yhdellä
vuori-elämäkerrastaan to 10.4
Blackburn - Ipswich ...... 2
11. 1 (2)
13. Watford - Burnley ........... 2
2. Hull - Swansea ................. Lukon päävalmentaja Risto Dufvan kommentti
mmentti
lkeen.
Tapparan maalivahdille Juha Metsolalle keskiviikkoisen välieräottelun jälkeen.
Berliinin futisleffafestarit ovat
yhteiskunnallisen ainutlaatuinen yhdistelmä
MARULLA KOPONEN
miesjalkapalloilijat eivät
ole vielä päässeet
arvokisoihin asti,
mutta Berliinissä
yhdettätoista kertaa olleilla 11mmfutiselokuvafestareilla maastamme
tulevat le?at ovat vakiotavaraa. Barnsley - Brighton....... 1(X)
9. Elokuva kuuluu taiteenlajina samaan kategoriaan omalla
tavallaan. Kotijoukkue on vedossa
ja vieraatkin ovat keräilleet mukavasti pisteitä. F
pelit
Metsolan pitää teroittaa luistimet. Varma ykkönen. Vaikka viime kesän EMkisoista tuli mediaruiske, on ?toisen
lajin. ..... Viime vuonna mukana olivat myös Airaksisen Kulman Pojat ja
Arto Koskisen Kuningas Litmanen.
SUOMALAISET
maailman suosituin
urheilulaji. Noin 100
ihmistä vetäneessä salissa oli kaikkiaan viisi ihmistä paikalla. 1
7. Ensimmäistä kertaa sitä järjestettäessä valkokankaalla pyöri kuusi
brittile?aa, mutta tätä nykyä jalkapalloa käsitteleviä elokuvia on tarjolla kautta maapallon. Kohteessa yksi
Newcastle kohtaa Manchester Unitedin, joka jäi viikolla Mestareiden Liigan pelissä tasapeliin Bayern Münchenin kanssa. Huddersf. Tänä
vuonna Teppo Airaksisen Jalkapallomaa pääsi mukaan viime viikonlopun ympärillä pyörineille festareille,
joilla allekirjoittaneella oli etuoikeus
vierailla. Ohjelmistossa oli niin futisseura Besiktasin ympärille kietoutuva turkkilainen sukudraama sekä
Ruandan raa?an kansanmurhan jälkipuintia jalkapallon kautta kuvaava
dokumentti ja kaikkea tältä väliltä.
11 mm-festareilla vieraili myös paljon
jalkapallomaailman tähtiä kuten Saksan maajoukkuetta pitkään edustanut Pierre Littbarski. Jokin
aika takaperin kun suurseura Umeå
IK:n väki joutui vääntämään esimerkiksi siitä, ettei naisten peliä lopetettaisi alkamassa olevien miesten treenien takia.
JALKAPALLO ON
omistaneella Ruotsin naisten päävalmentajalla Pia Sundhagella ei ole epäilystäkään siitä, etteikö ilman työtä naisfutis menettäisi asemiaan. Middlesbr. 1
12. Cardiff - Crystal P ............ - Bolton........... Lajin piirissä vellovista
epäkohdista kertoo esimerkiksi festareilla esitetty ruotsalainen dokumenttisarja Den Andra Sporten, joka
kuvaa naisfutiksen tarinaa länsinaapuristamme. Siellä voi myös allekirjoittaa
nais- ja tyttöfutiksen diskriminaatiota vaativan laajan julistuksen, joka
on suunnattu FIFAlle, kansallisille
lajiliitoille, mutta myös tiedotusvälineille.
SVT:n dokumentti ei valitettavasti kiinnostanut massoja. Sen sijaan
seurapomojen tulisi kärsiä vähintään
omantunnon tuskista tähän johtaneesta syystä eli alaikäisten siirtosääntöjen rikkomisesta.
64 SARAKKEEN VIHJERIVI
1. Charlton - Reading .......... Bundesliigassa pelaavaa
FC Union Berliniä ja sen kannattajayhteisöä käsittelevä, ensinäytöksensä
saanut dokumentti Union fürs Leben.
kasvaneet hiljalleen. Newcastle on alamaissa. 1
10. 2
4. 2 (X). Aston V - Fulham ............ Newcastle - Man Utd. Suora kakkonen.
Kohteessa kuusi muhii Championship-yllätys, kun nousukarsintoihin vielä pyrkivä Watford voi hyvinkin päihittää sarjakakkosen Burnleyn. Tänä vuonna
tarjolla oli yli 50 le?aa lastenelokuvista lähtien.
Futisle?an määritelmä ei ole tiukkapipoinen. Sen sijaan 11mm-festareiden suurin vetoJALKAPALLOLLE ELÄMÄNSÄ
44
1920-luvulla rakennetussa Babylon-elokuvateatterissa nähtiin myös kampanjointia vihreillä kentillä esiintyvää homofobiaa ja rasismia vastaan.
naula oli 2. Sen huippukärjet Danny Ings
ja Sam Vokes ovat molemmat loukkaantuneina. Ja toisin päin.
soisi kuitenkaan kovin paljoa ?lmattavan. X(2)
6. klo 16.55. - QPR ............. Kansan
Uutiset suosittaa 64 merkin järjestelmää: 2, 1(2), 2, 2, X(2), 1, X(2), 1(X), 1,
2, 1, 1(2), 2(X).
VAKIORIVILLÄ EI
Olli Kohonen
kohonen.olli@gmail.com
VIIKON VÄITE: FC Barcelona tuskin kär-
sii pelillisesti paljoa siitä, ettei pystyi
ostamaan pelaajia kahden seuraavan siirtoikkunan aikana. arvostus ollut vähäistä. Lisäksi lyhytelokuvakattauksen parhaimmistoa
olivat mukana ammattilaispelaajista
valitsemassa Hertha Berlinin Ronny
ja Wolfsburgin Naldo.
11MM-FESTARIT OVAT
Babylon-elokuvateatteria tukikohtanaan pitäneet festarit
ovat ainutlaatuiset koko maailmassa.
Ohjelmistossa olevat elokuvat kuvaavat vuosi vuodelta yhä enemmän sitä,
LEGENDAARISTA
» Futisle?an
määritelmä
ei ole tiukkapipoinen.
kuinka jalkapallo vaikuttaa yhteiskuntaan. Ykkönen ja kakkonen.
Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 5.4. 1(2)
3. Suomesta on tälle saralle
versonut paljon. 2
5. Vuonna 2005 ensiiltaansa tulleesta Petteri Summasen ja Minna Haapkylän tähdittämästä FC Venuksesta tehtiin jo
seuraavana vuonna oma versio Saksassa.
Futiselokuvat eivät kuitenkaan
aina ole romanttisia tai kepeitä kokonaisuuksia. Tilannetta
voidaan edistää esimerkiksi naisten
futisoikeuksia edistävän kampanjan
nettikampanjan kautta, jonka sivut
ovat osoitteessa www.discoverfootball.de. Enemmän merkkejä tarvitaan puolestaan kohteessa kaksitoista Bournemouth - QPR. - Derby......... X(2)
8. - Millwall .......... Norwich - West Brom ..... Viime viikolla ManU
voitti komeasti Aston Villan. Bournem. Nottingh
A: 1,4,10,12,13; B: 5,11,7,8,15,14
Perusrivi: 5-5-8-3-6-2-1
Jouko Joentausta
jouko.joentausta@kansanuutiset.fi
Minna Minkkinen
minkkinen.minna@gmail.com
Tasa-arvoa kiitos!
LIIKUNTA- JA urheilumaailman keskusteluyhteys yhteiskuntaan ja yleiseen
maailmanmenoon tuntuu pätkivän.
Konkreettisena esimerkkinä tästä voidaan pitää yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoperiaatteiden heikkoa toteutumista.
Olen usein kuvannut liikunta- ja urheilupolitiikkaa epätasa-arvon linnakkeeksi, jossa vasta tällä vuosituhannella on ryhdytty puhumaan yhdenvertaisuudesta ja toteuttamaan tasa-arvoa.
Liikuntalaissa sanotaan selvällä
Suomen kielellä, että ?Lain tarkoituksena on liikunnan avulla edistää tasaarvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tukea
kulttuurien moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä.?
Juhlapuhetasolla liikunta ja urheilu
näyttäytyvät usein positiivisessa valossa: liikunta tekee terveeksi, onnelliseksi ja auvoisaksi, kun taas urheilun
nähdään saattavan jopa kansakunnat
yhteisen asian äärelle. Liikuntapolitiikan
keskeisenä yhteiskunnallisena tavoitteena on jo pitkään ollut liikunnan yhdenvertainen saavutettavuus, joka tietysti kuuluu julkisen vallan vastuulle.
Liikuntapolitiikka tavoittaa hyvin
aktiiviset, mutta entistä suurempi osa
on tippunut liikunnan ulkopuolelle.
Tarvitaan sekä valtavirtaistamista,
mutta myös kohdennettuja toimenpiteitä. Porukka niiden jälkeen on tasaista.
Pelihevosia ovat ainakin Vermossa keskiviikkona
kakkoseksi puristanut Tinon Tykki (11), tauluaan parempi B. Seuratoiminta on keskiluokkaistunut ja jossain määrin muuttunut jopa ylemmän keskiluokan aktiviteetiksi. Valtion jakamalla seuratuella, ei
yksistään pystytä laskemaan harrastamisen kustannuksia, sillä taustalla vaikuttavat mm. Amalthee (10) on kahdesti voittanut
yllättäjänä ja on nytkin mahdollinen, vaikka olikin rata-arvonnassa epäonninen. Aki-Vei (4) pysyi keskiviikkona Vermossa ravilla ja voitti selityksittä.
Vektorin Maineella (5) on neljä voittoa alla.
Vahvaa Frankkeria (10) ei pidä koskaan unohtaa.
Rapin Aatos (11) kiri Porissa kaukaa takaa ykköseksi. Toisaalta on kuntia, joissa asiaa
ei ole huomioitu lainkaan tai erityisryhmien liikunta nähdään osana sosiaali- ja terveyspalveluita.
Erityisesti paraurheilun niputtaminen kuntouttavaksi toiminnaksi
sosiaali- ja terveyspalveluihin aliarvioi sen urheilullisuutta ja antaa viestin siitä, että paraurheilu on kaikkea
muuta kuin tavoitteellista, kovaa urheilua. A: 5;
B: 9,11,8,4
LÄHTÖ 2: Eturivissä on monta kovaa kiihdyttävää hevosta, joten maililla alku on arvaamaton.
Shadow Woodland (5) tuskin osallistuu revittelyyn, mutta nousee kuitenkin voittotaistoon.
Herbie Sisu (8) palasi viimeksi tauolta ja parantanee otteitaan, vaikka huonon lähtöpaikan on
saanutkin. Tai että liikuntapolitiikan keskiössä olisi kestävä kehitys ja suvaitsevaisuus?
Kiistaton fakta on, että naiset ja miehet eivät ole samanarvoisia urheilun ja
liikunnankansalaistoiminnan maailmassa. On kuntia, joissa asiat on
hoidettu mallikkaasti ja eritysryhmille
on tarjolla monipuolista liikuntaa ja urheilua. Tuoreet selvitykset
osoittavat, että eri lajien hintakehitys
on osittain tehnyt osallistumisen mahdottomaksi paitsi vähävaraisille perheille, myös jo osalle keskituloisia.
Lapsi ei ole vastuussa perheensä taloudellisesta tilanteesta ja siksi jokaiJARMO LINTUNEN
sella lapsella ja nuorella tulisi olla mahdollisuus päästä mukaan seuratoimintaan. Kilpaurheilussa miesten suorituskäytännöt edustavat normia, johon naisia usein verrataan.
Naisten ja miesten eriarvoinen
asema kilpa- ja huippu-urheilussa on
niin selvä, että sen näkemiseen ei vaadita maisterintutkintoa sukupuolentutkimuksesta . Happihyppely
Womanizer
kierroksen
pankki
LÄHTÖ 1: Lahden
Jokimaan
Toto75ravien avauksessa
Otto Milleri (5) syöksynee
kiihdytyksessä keulaan ja vetää porukkaa ehkä maaliin
saakka. Jääratakuninkuuden Levillä voittanut
Tähen Tuuri (11) on myös nousukunnossa. A: 6; B: 4,8,7,5
LÄHTÖ 6: Hyvätasoisessa kohteessa kaulaan
pyrkii ainakin Upstream (2), mutta eturivissä on
muitakin kovaa lähteviä hevosia. kuntien tilavuokrauspolitiikka ja kohonneet matka- ja varustemaksut.
Liikunnan kansalaistoiminnan tulisi olla se matalin kynnys liikuntaan ja
urheiluun osallistumiselle, mutta näin
ei enää ole. Paalun hevosista Merran Emil
(3) kiihdyttänee keulaan ja saa Aika Kihon (2)
taakseen. Tuuma (6) ja viimeksi kovan lähdön voittanut Pristiina (16). ei tarvitse avata kuin
iltauutisten urheiluosuus ja asia käy
harvinaisen selväksi.
JOS LIIKUNTA- ja urheilumaailma on miesten valtakunta, on se ainoastaan suomalaisten miesten valtakunta. Maahanmuuttajia on jonkin verran valmennustehtävissä, mutta vähemmän liikunta- ja urheilupolitiikan toimijoina.
Jos liikunta yhdistää kansoja, miksi
se näkyy vain paikallistasolla seuroissa
ja hiekkakentillä, mutta ei liikuntapolitiikan kovimmassa ytimessä kuten
Suomen Olympiakomiteassa tai opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikössä?
Erityisryhmien liikunta ja vammaisurheilu eivät ole kaikkien intresseissä. A: 3,2,11,6,16; B:
1,4,8,9,5,10
LÄHTÖ 5: Womanizer S (6) lähtee itseoikeutettuna suosikkina avoimen sarjan kisaan. Joka tapauksessa se on
köyhän perheen ulottumattomissa.
Riittäviä resursseja ei tähän ehkä koskaan löydy ja tämä epätasa-arvon alue
tulee olemaan se, joka eniten riistää
sydäntä. Paalun Bongari (1)
vetää porukkaa pitkään. Erityisen lujaa se
kohtelee lapsia ja nuoria, jotka harrastavat aikuisia enemmän liikuntaa urheiluseuroissa. Lahjakkaalla Vislakalla (12) on voitto alla.
Tapsan Tahti (13) voitti Joensuussa avoimen sarjan lähdön. Oracle
(4) pystyy sen haastamaan, jos kisaa täydessä
tikissä. A: 5,8,10; B:
1,3,6,2,7
LÄHTÖ 3: Viimeksi hieman taipunut huipputamma Venice (8) on nyt edelliskertoja helpommassa porukassa ja saanee vaivatta varhain keulapaikan. Onneksi paraurheilun arvostus
on noussut ja se näkyy olympialaisten
kasvaneissa yleisömäärissä.
KÖYHYYS ON ehkä armottomin epätasaarvoa lisäävä tekijä. Liikuntakulttuurin kehittäjiltä
on puuttunut järjestelmällinen seuranta siitä, miten yhdenvertaisuus- ja
tasa-arvotyötä edistetään. Suosikiksi pelattava Big Sky Hurricane (6) palaa tauolta ja on
pieni arvoitus. Maahanmuuttajiin kohdistetaan paljon toimenpiteitä ja kehittämisohjelmia, mutta
heitä ei nähdä aktiivisina toimijoina.
Hankerahoitusta maahanmuuttajien
kotoutukseen löytyy kyllä, mutta läpileikkaavaa ajatusta maahanmuuttajista
tasa-arvoisina toimijoina puuttuu. Myös Surprise Lord (8) on huippuhevonen, mutta tuskin suoraan tauolta on vielä parhaimmillaan. Siitä se hallinnee tammalähtöä suvereenisti. Urheilun tutkimus,
valmennus, tiedotus ja johtaminen ovat
miesten hallussa. Onko jollakin
sellainen harhakuvitelma, että liikuntapaikkapalvelut, liikunnan kansalaistoiminta ja liikuntapolitiikka olisivat
tasa-arvoisia kaikille. Kuntien käytännöt erityisryhmien liikunnan toteuttajina näyttäytyvät kirjavina. Niin
kauan kuin näin ei ole, on syytä ottaa edes pieniä askelia kohti tavoitetta,
jossa liikunta on kaikkien ihmisten perusoikeus.
Kirjoittaja on valtion
liikuntaneuvoston ja TUL:n hallituksen
Jokaisella lapsella ja nuorella tulisi olla mahdollisuus päästä mukaan seuratoimintaan.
jäsen sekä TUL:n tasa-arvovaliokunnan
puheenjohtaja.
45. Tällöin asioihin päädytään reagoimaan vasta räikeimpien epäkohtien yhteydessä hankkeella, ei ennakoivasti, eikä varsinkaan
niitä välttäen.
Jos liikuntapolitiikan vaikutuspiirissä olevien tahojen perustoiminnassa
aidosti ja oikeasti tavoiteltaisiin kaikkien mahdollisuutta osallistua, ei tarvittaisi erillisiä ohjelmia, kampanjoita
ja hankkeita eri kohderyhmille. Ikäluokkatähti, 6-vuotias Siirin Älli (9)
haastaa. Aikuinen pystyy käsittelemään kulloistakin elämäntilannettaan,
mutta lapsi ei voi valita sitä kohtua mihin kiinnittyy.
KESTÄVÄN KEHITYKSEN, tasa-arvon tai
monikulttuurisuuden tavoitteiden jalkauttaminen on usein jätetty hanketyön varaan. Tällöin niitä edistävät todennäköisimmin jo asialle vihkiytyneet toimijat. A: 2,6,12,10; B:
1,3,5,9,7,11
LÄHTÖ 7: Tasaisessa päätöskohteessa on monta
mahdollista menestyjää. Liikunta ja urheilu ovat
merkittäviä hierarkisoituneen sukupuolieron ylläpitäjiä. A: 8; B: 4,9,6,2
LÄHTÖ 4: Kylmäveristen tasoitus on tasainen
ainakin paperilla. Naisia on vähemmän valmentajina, tuomareina, päättäjinä ja apurahojen saajina. Takarivissä suosikkien epäonnea
vaanivat ennen muuta kovakiriset Armstrong
Transs R (12) ja Global Kid (10)
Espanjassa
6. Df6+ ja musta antautui.
46
Vastaukset
1. Sam Vanni
7. Mitä tarkoittaa eksistenssi?
8. Ukrainan ja Moldovan
3. Missä maassa sijaitsee Tabernasin
aavikko?
6. Mikä on Euroopan suurin järvi?
10. Olemassaoloa
8. Ristikko
Shakki
Ristikko 4.4.2014
Onks tietoo?
Nimi ja paikkakunta:
7
6
Oikein vastanneiden kesken arvotaan kolme 10 euron palkintoa.
Vastaukset 9.4.2014 mennessä osoitteella Kansan Uutiset,
PL 64, 00501 Helsinki. Kuka valmentaa Suomen miesten lentopallomaajoukkuetta?
1.
8. Hallitusten välinen ilmastopaneeli
4. Mitä tapahtui?
Ratkaisu: 1. Tuomas Sammalvuo
Tilinumero IBAN-muodossa (18 merkkiä):
Maija Hirvenoja, Helsinki
Jukka Hirvonen, Rääkkylä
Tuula Kankare, Forssa
Kuinka monta ministeriä jää hallitukseen
vasemmistoliiton lähdön jälkeen?
2. Laatokka
10. Kuka on Manuel Valls?
9. Txh5+! gxh5 3. Robert De Niro
5. Millä nimellä paremmin tunnetaan kuvataiteilija Samuel Besprosvanni?
7. Ranskan uusi pääministeri
9. Mikä on IPCC?
4. Kuka esittää miespääosaa Martin Scorsesen vuonna 1976 ohjaamassa elokuvassa
Taksikuski?
5. Th6+
Kxh6 4. Minkä kahden valtion välissä Transnistrian kaistale sijaitsee?
3. Lisää kuoreen merkintä Ristikko.
5
4
3
Ristikon 28.3.2014 voittajat ja oikea vastaus
Kansan Uutiset
onnittelee voittajia.
2
1
a
b
c
d
e
f
g
h
Tunnetusti shakkipähkinässä ei ole minkäänlaista
valovoimaisuutta, jos ratkaisuun ei liity käänteentekevää yllätystä.
Novosibirskissä vuonna 1977 pelatussa pelissä
Makov?Waschenin jälkimmäinen rakenteli uhkiaan suurin toivein, mutta veti lopulta vesiperän.
Kahden voitonnälkäisen pelissä valkealla oli siirtovuoro. Dd8+! Kh7 2. 17
2
Kaikkein köyhimmiltä viilletään pois. Päätoimittaja Juha Honkonen, Vihreä Lanka 6/2014
»
Viimeinen
iimeinen sana
sa
ana
Anna Paju
anna.paju@kansanuutiset.?
Akat synnyttämään
Se, että muukalaisviha, homonomat 3. Persut vetävät itsekin jo nimiään
lakialoitteesta pois.
Aloite kuitenkin paljastaa paitsi laatijansa syvät ennakkoluulot erilaisia perhemuotoja ja elämänvalintoja
kohtaan, myös sen, että eduskunta on osalle kansanedustajista jonkinlainen leikkikenttä; ikuinen aprillipäivä.
Siellä voidaan puuhastella vailla vastuuta ja ajatustyötä kuin verkon keskustelupalstoilla.
Sama mieshän ehdotti aiemmin, että UKK-kansallispuistosta rajattaisiin alue vihreiden eduskuntaryhmälle
?suurpetoihin perehtymistä ja koppakuoriaisten paimentamista varten?. Mitä tapahtuisi, jos tulisi avioero?
?Jos on jo päässyt eläkkeelle ja tulee ero, pitää luopua
yhteisestä omaisuudesta, mennä töihin keittolaan ja olla
siellä 95-vuotiaaksi?, arveli yksi.
PERUSSUOMALAISTEN KANSANEDUSTAJA Pentti Kettunen,
72, on laatinut lakialoitteen.
Kuudentoista kansanedustajan (PS) allekirjoittamassa
aloitteessa ehdotetaan, että avioliitossa miehen kanssa
elävä nainen, joka synnyttää 1-3 lasta, pääsisi eläkkeelle
muita aiemmin.
Ensimmäisen lapsen syntymä alentaisi naisen eläkeikää kolmella vuodella, toinen ja kolmas lapsi kaksi
vuotta lisää.
Etuuden saisi vain silloin, kun ainakin toinen puolisoista on Suomen kansalainen. Se olisi ristiriidassa perusgelmia.
tuslain kanssa.
Eläke puolestaan karttuu tehtyjen työvuosien muKU:N ARKISTO
kaan. Aiempi eläkkeelle jäänti pienentäisi naisten eläkekertymää entisestään ja tekisi heidät riippuvaisemmiksi
miehensä tuloista.
Ystävien kanssa pohdimme aloitteen käytännön toteuttamista. Sen lakialoitteen allekirjoitti Kettusen itsensä lisäksi 18 kansanedustajaa.
Ehdotan tämänkaltaisesta eduskunnan ajanhaaskuusta rangaistukseksi eläkeiän korotusta ja eläkekertymän pienennystä.
Ja kuravettä päälle.
JARNO MELA
Ensi viikolla
éll:
Jarno Limn
r
e
b
y
k
n
i
r
Suu
n
e
d
u
u
s
i
l
l
a
turv
ni
e
i
p
n
i
e
s
u
i
risk
ihminen
Miten menojen
leikkaukset
iskevät työllisyyteen?
47. Niissä on todellisia tasa-arvo-onkään olla eläkeiän perusteita. Sitten on tavallisten suomalaisten, eli miesten, viimein taas hyvä
olla.?
NAISTEN TYÖLLISYYS heikentyy rajusti, kertoi Helsingin Sa-
VAKAVASTI OTTAEN, ehdotus ei kestä, eikä ansaitse, mitään
Osalle kansanedustajista eduskunta on leikkikenttä ja ikuinen
aprillipäivä.
lähempää tarkastelua. Kettunen on kertonut olevansa huolestunut siitä, että maahanmuuttajille syntyy
suhteessa enemmän lapsia kuin kantaväestölle.
Ystäväni suomensi ehdotuksen näin:
?Akat pois töistä ja synnyttämään lisää. Varsinkin parSe, että muukalaisviha,
kammo tai naisten näkeminen synhaassa työiässä olevien 35?45-vuohomofobia tai naisten
nytyskoneina naamioidaan huoleksi
tiaiden naisten työllisyys on heikennäkeminen synnytysnaisen asemasta, on halpahintaista.
tynyt viiden viime vuoden aikana
Ei niin, että siinä mitään uutta
merkittävästi.
koneina naamioidaan
olisi, että konservatiiviukot haluavat
Perussuomalaiset haluavat aloithuoleksi naisen asemasta, määritellä, miten naiset synnytyseliteellaan kuulema parantaa sekä naismiään käyttävät.
ten että avioliiton asemaa.
on halpahintaista.
Jos perussuomalaisilla on todellista halua parantaa naisten asemaa,
JOS NYT rautalangasta lähdetään
kehotan Kettusta kumppaneineen
muotoilemaan, niin seksuaalinen
tarttumaan vaikkapa naisten työlsuuntautuminen, siviilisääty, synlistymisen esteisiin, palkkatasa-arvoon tai vanhempainyttäminen tai puolison kansalaisuus eivät voi mitennvapaajärjestelmään. huhtikuuta. Kehitysapua supistetaan taas.
Luontokin sai puukosta
09 7596 0208
www.kansanuutiset.fi
Maksajan (tilaajalahjan saaja) nimi, jos eri kuin tilaaja
Osoite
Tilaushinnat sis. + Vasurilla-levy
Viikkolehti 3 kk / 29 . painetun lehden alv:n 10 %.. Timo Mäkelä
Kau
m
a
l
o
e
n
h
a
t
i!
s
an eläköön
Tilaa Viikkolehti kuukaudeksi tai
Satakunnan Työ kahdeksi, saat
kaupan päälle Vasurilla-cd-levyn.
Duunarilaulut ennen ja nyt.
Mukana mm.
AGIT PROP, KOM-TEATTERI,
TUOMARI NURMIO, PALEFACE,
PELLE MILJOONA, JUKKA POIKA,
ASA, JAAKKO TEPPO,
M.A.NUMMINEN, DALLAPÉ-ORKESTERI,
VESA-MATTI LOIRI & KRISTIINA HALKOLA.
10 ?
Teen määräaikaisen lehtitilauksen:
Viikkolehti 1 kk / 10 . + levy
kertoo taustat, kuvaa ihmiset,
selittää ilmiöt.
Tarjous koskee uusia tilauksia ja on voimassa vain kotimaassa.
Tilaus loppuu automaattisesti tilausjakson päätyttyä.
Nimi
Osoite
-artikkelit
ikk li vain
i Viikkolehdessä
Viikk
.
Puhelin
tilaukset@kansanuutiset.fi
p. + levy
Satakunnan Työ 2 kk / 10
1931) on osoittanut lei-
jonankyntensä elämäkerta. Nyt kokoelmasta löytyy yli 30 valaisinta.
TÄLLÄ VIIKOLLA
AARTEENETSIJÄT
TV1 ke klo 18:15
1900-luvun alun Ruotsissa työläisnainen Maria Larsson (Maria Heiskanen) voittaa arpajaisissa kameran. Ikuistetut hetket
summaa nautittavasti Troellin useimmiten tosipohjaisen tuotannon perustekijät, suhteet yhteiskuntaan, aikaan
ja sen vierimiseen.
Naispäähenkilön perhe-elämä kulkee kuin vuoristorata tyyliin lapsi per
vuosi, välillä iskee parisuhdeväkivalta.
Tarpeellista voimaa jaksamiseensa Maria saa lyhyistä onnen hetkistä.
Laajemmalla yhteiskunnallisella tasolla etualalle nousevat työläisten taistelu oikeuksiensa puolesta, maailmansodasn heijastukset sekä tekniset keksinnöt (?elävien kuvien ihme?).
Vaikka tapahtuu hyvinkin raadollisia juttuja, elokuvan pohjavire on kaik-
kea muuta kuin synkeä ja katkera. -poljennolla.
Hyvän epookkidraaman tapaan
Ikuistetuissa hetkissä suhde kuvattuun aikaan on huomioitu myös . Viime vuosina on saatu yhä
enemmän tietoa siitä, että suoliston bakteerit vaikuttavat merkittävästi terveyden ylläpitämiseen ja myös
sairauksien syntyyn.
Parkinsonin taudissa ensimmäiset hermosolukuolemat tapahtuvat suoliston hermoverkoissa. Näkymissä kuvastuu aiheen mukaisesti vanhojen valokuvien
ilme ja henki.
Ikuistetut hetket palkittiin Ruotsissa Guldbaggella eli vuoden parhaana kotimaisena elokuvana. Parkinson-potilailla saattaa esiintyä ummetusta jopa parinkymmenen vuoden ajan ennen kuin esiin tulevat Parkinsonin tautiin liittyvät liikehäiriöt.
Suomalaistutkijat ajattelevat, että Parkinsonin taudin nykydiagnoosi onkin suolistosta lähteneen sairauden myöhäisvaihe.
Harri-Ilmari Moilanen
AKUUTTI
IKUISTETUT HETKET
Yle Teema la klo 22.25
TV1 ke klo 20:00. Se mullistaa hänen
elämänsä.
Kunnianosoitus työläisäidille ja valokuvaukselle
Merkittävän ruotsalaisveteraanin Jan
Troellin ohjaustyö Ikuistetut hetket (Maria Larssons eviga ögonblick, 2008) on
tyylikkäästi nostalginen epookkidraama 1900-luvun alun Ruotsista.
Maria Heiskanen vakuuttaa sielukkaana, sitkeänä ja taiteellisesti lahjakkaana Maria Larssonina. Kaksikon asiakasja ystävyyssuhde laajenee kauniiksi kuvaukseksi toteutumattomasta rakkaudesta.
Troell (s. Nuoren naisen kertojanääni tilittää työläisperheen koettelemuksia sovittelevaan
sävyyn, miellyttävällä ?aika parantaa
haavat. Vastaavan pystin
sai myös alussa mainittu näyttelijätrio.
Parkinsonin taudin syytä etsitään suolistosta ja tutkijat
tekevät muistiinpanoja myös työhuoneen lasioveen.
Parkinsonin tauti saa
alkunsa suolistosta?
PARKINSONIN TAUTI on hermoja rappeuttava neurologinen ja etenevä sairaus, joka vaikeuttaa liikkeiden
ja tasapainon hallintaa. Elena tutkii taulua ja lähettää
siitä valokuvat Moskovaan, Pyotr Konchalovskyn säätiöön arvioitavaksi. Huutokauppakamarilla
Elena innostuu saatuaan käsiinsä kuuluisan venäläisen taiteilijan teoksen. Mitä vastaa säätiö. 5.4.?11.4.2014 | VIIKKO 15
Tv&Radio
Aarteenetsijöissä järjestetään kauden viimeinen huutokauppa.
Aarteenetsijät
Mika Sirén suuntaa Vantaalle arvioimaan omakotitalon pienesineistöä, mutta jo eteisessä
vastaan saapuvat klassikot. Onko taulu mittaamattoman arvokas vai sittenkin väärennös?
Keräilijä Hannu Fritze innostui Paavo Tynellin tuotannosta lasten muutettua pois kotoa. Tämä löytää
valokuvauksesta hetken valoa raskaaseen työläisnaisen ja äidin elämäänsä.
Juopon ja naisiin menevän aviomiehen
roolissa jyrää väkevään tyyliinsä Mikael Persbrandt.
Auttavan käden Marialle ojentaa valokuvausliikkeen empaattinen omistaja
(Jesper Christensen). lmeissä sekä historiallisen elokuvan (esimerkiksi
Hamsun, 1996) että nykydraaman (Il Capitano, 1991) parissa. lmimateriaalissa
Tarja Närhi. (16)
23.40 Myllyrinne Company
(12)
00.10 Elokuva: Oxfordin murhat (12)
02.20 Dexter (16)
Teema
04.00 Teematieto
10.00 Viskiä, viskiä! (7)
11.20 Arkistojen salat: Hindenburgin räjähdys
11.50 Lamastalgia
12.40 Moskovan valot ja varjot
13.05 Ikkunoita avaruuteen
13.30 Tiededokumentti: Pulmana aikuiset lapset.
Yli puolet 20 - 29-vuotiaista kanadalaisista
elää yhä vanhempiensa
luona.
14.15 Yle Live: M1-studiossa
Samae Koskinen. 19.00 Yle Uutiset ja
YleX
Harri-Ilmari Moilanen
JACK KEVORKIAN . 11.03 Levylautaesittää: Linnunradan käsikunta. 04.47
Uutiset ja sää. 08.00 Yle tusmusiikkia . Fede- Uutiset. 03.15 Poppikoulu.
Yle Puhe
00.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 01.00 Elävä arkisto: Kulttuuri
02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00
Elävä arkisto: Maailman tapahtumat
04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00
Elävä arkisto: Populaarikulttuuri
06.00 Yle Uutiset 06.03 Aspekti
07.03 Perheen aika. 10.50 sää. 21.50 Merisää. Yle Uutiset ja sää.
antai-Suomi. LAUANTAI 5.4.2014
TV 1
08.00 Yle Uutiset
08.05 Kiehtova maailma: Puistojen Britannia
09.00 Yle Uutiset
09.05 Ylen aamu-tv
10.00 Yle Uutiset
10.05 Ykkösaamu
10.45 YleLeaks
11.00 Yle Uutiset
11.05 Pisara
11.10 Villi Pohjola
12.05 Pressiklubi
12.35 Sydämen asialla (7)
13.25 Dokumenttiprojekti:
Yksisiipinen enkeli
14.20 Oscarshall . 21.03
Poppikoulu. Oikeaa markkinatalo- niemen sävelradio. Ohjaus: John
Madden. 10.03
Sää.
nen. 06.15 Aamuhartaus. 06.03 Sää. Barry Levinsonin ohjaus
hyödyntää televisioformaattiin ihanteellista lähikuvadramaturgiaa, mikä vahvan
aiheen lisäksi takaa viihdyttävän katsomiskokemuksen.
Kolmas tärkeä pilari on näyttelijätyöskentely. 15.40
Etnohetki. 04.02 Hajaliä. 09.05 Muistojen bulevardi. Velka. 12.00 Yle Uutiset ja
kirja liftareille, osa 10/12. 18.50 Merisää. 07.04 Onnen sävel. 21.35 Novosti Yle. Kai Ulmanen. 15.00 Radioteatteri
set. 22.05 Koe-eläinpuisto. Salaten todellisen henkilöllisyytensä Erica ryhtyy
tutkimuksiin, koska
uskoo ettei tapaus suinkaan ollut onnettomuus. James Bondin agenttikollegan
kuolema väärennetyn
Faberge-munan vuoksi
kuljettaa sankariagentin Intiaan. 00.05
Yöradio. 21.40
Urheiluradio. 22.05 17.00 Yle Uutiset ja sää. TOHTORI KUOLEMA
TV1 klo 23.45
konloppu 17.00 YleX Toiveet 20.00
YleX Himotuimmat (u) 22.00 Parasta
ennen! (u) 00.00 Yöradio
06.30 YleX Aamu Remix 10.00
Uuden musiikin aamuvuoro 11.00
Yle Uutiset 11.02 YleX Himotuimmat
13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Vii-
sää. 16.00 Yle Uutiset ja sää.
ja sää. 13.00
Välilevyjä.
Hajautus10.04 Lauantai-Suomi.
14.00 Todellisia tarinoita.
musiikk ia
10.50 Tohtori Raimo
14.50 Kuuluttajan vieras:
mi
Radio Suo
. 20.00 Yle
Uutiset. 11.57 Päivän mie- 09.00 Yle Uutiset. 23.03 Koe-eläinpuisto.
00.00 Yle Uutiset ja sää. 17.40 kynnet . 08.00 Yle
Musiikkia. 15.00 Yle
18.00 Ehtookelloina Juvan kirkon kel- Uutiset. 17.15 JokaMikä maksaa. 12.00
Puheen Viikonloppu 13.00 Yle Uutiset 13.02 Puheen Viikonloppu 14.00
Yle Uutiset 14.03 Puheen Viikonloppu 15.00 Yle Uutiset 15.02
Puheen Viikonloppu 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Viikonloppu 16.30
Urheiluilta: jääkiekkokierros 20.00
Urheiluilta: vapaaottelu 23.00 Alivaltiosihteerin viikko 23.00 Mikä maksaa?
Radio Nova
08.00 Musiikkia ja paloja viikolta
10.00 Viikonloppu vapaalla . 07.45 Tarinoita
lapsille: 08.00 Yle Uutiset 08.05
Puheen Aamun viikko 10.00 Yle Uutiset 10.03 Arman Alizad 11.00 Yle
Uutiset 11.02 Ali ja Husu. Amerikka 17.35 Jyrki
Sukulan makujen maa 18.05 Pomo piilossa 19.00 Poliisit (7) 21.00 Rekkakuskit jäällä (S) 22.00 Panttilainaamo
23.00 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 23.55 New Yorkin tatuointitarinat
00.50 Australian rajalla 01.20 Myrskyn silmässä (12) 02.10 Rantavahdit
(7) 02.40 South Park (12) 03.05 South
Park (12)
RADIO-OHJELMAT
Päivän nosto
YLE Radio 1
Al Pacino vetää nimiroolin karismallaan.
Kaikki eutanasian puolesta
Jack Kevorkian
. 11.00 Yle Uutinen. Ravitulokset.
19.08 Lempimusiikkia. 07.53 Onnen sävel. 18.08 Sekahaku
. He tulevat kaukaa. 23.00
Yle Uutiset. 18.55
Yöklassinen.
Suomi tänään. 18.10 Lauan- ran ennakko. 15.03 Urheiluradio. 12.00 Turun tuomiokirkon 09.06 Lauantai-Suomi. Ravisuolot. 12.45
Yle Uutiset ja sää. 17.15 Urheiluradio. 19.03 Maj Lind Piano Forum 16.05 Entisten nuorten sävellahja.
2014. 22.00 Yle Uutiset ja
sää. Kai
Ulmanen. Pääosissa:
Helen Mirren, Jessica
Chastain. 07.45 Hartaita säve- 04.00 Yle Uutiset ja sää. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Sympaattinen lauluntekijä
Samae Koskinen tarjoilee kappaleita uransa
jokaiselta soolo-albumilta pelkistetysti jousikvartetin ja kitaran
säestyksellä.
15.15 Historia: Juutalaisten
tarina
16.15 Suomensukuiset 30
päivässä
17.00 Pilvikadun talo (12)
18.00 RSO Musiikkitalossa
18.25 Rienzi, viimeinen tribuuni
21.00 Teemalauantai: Naisia
kameran takana. Tohtori
Kuolema. 20.03 Urheiluradio. 12.15 Lauantai-Suomi. 11.00 Sari Helin: Yksinäis- Uutiset ja sää. 14.30 Poppikoulu. 07.50 Merikaikkea 10.45 Radio 1 vastaa. 14.00 Yle
Eurooppalaisia puheenvuoroja. 06.30
10.00 Eve Mantun kuriton kokous: Suomi soi. 23.10 18.03 Urheiluradio. 15.10 Entisten nuorten
tain toivotut levyt. 09.05 Sää.
telause. 09.00 Yle 05.52 Aamupala. 08.05 Onnen sävel.
ten valtakunta. Ei ihme, jos julkisuuteen liput
hulmuten näinkin arkaluontoisen asian puolesta marssiva lääkäri nähdään oikeussalissa
syytetyn penkillä useammankin kerran.
Kuolemansairaan potilaan edessä Kevorkian puhuu armomurhan sijasta antaumukTOSIPOHJAINEN TV-FILMI
2
sellisesta lääkärinpalveluksesta: jotta potilaan lähtö olisi humaani, nopea ja kivuton.
Adam Mazerin käsikirjoittama draama
tihentyy tavallista kiinnostavammaksi
oikeusdraamaksi. 20.09 Hajatusmusiikkia . Pacinon vanavedessä kunnostautuvat Brenda Vaccaro Kevorkianin sisarena,
John Goodman vanhan kamuna ja Susan
Sarandon hetken tuttavuutena.
06.00 Yle Uutiset. 06.25
Aamusoitto. historiaa ja
nykyaikaa
15.00 Yle Uutiset
15.05 Yle News
15.10 Vielä virtaa (S)
15.40 Tarinateltta
15.55 Prisma: Taistelu hiekasta
16.50 Novosti Yle
16.55 Yle Uutiset viittomakielellä
17.00 Yle Uutiset
17.10 Ravisuoran 16 hevosta
18.00 Yle Uutiset
18.10 Urheiluruutu
18.15 Toisenlaiset frendit
18.45 Avara luonto: Vedenalainen Okavango.
Okavangojoki on Afrikan runsaslajisimpia
ekosysteemejä.
19.40 Midsomerin murhat (12)
20.30 Yle Uutiset
20.50 Urheiluruutu
21.15 YleLeaks
21.30 Uutisvuoto. 06.05 Hartaita
säveliä. (16) 01.20 Eureka (12) 02.20 Lain
nimessä (12) 02.50 Eurojahti
09.25 Jaksa paremmin
09.55 Britannian paras leipomo 11.45 Kuppilat kuntoon Ruotsi
13.30 Kokki lomalla 14.00 Mahdoton
illallinen 14.55 Vuorien sankarit (7)
15.45 Anthony Bourdain minilomalla
(S) 16.35 Kuuluisat kuppilat 17.05
Henkka & Niki vs. 07.00 Yle Uutiset. 21.30 Yle Uutiset selko-
suomeksi. 13.06 Lakatut varpaanMaailmanpolitiikan arkipäivää. Myrskyn
jälkeen merestä löytyy
kaksi kuollutta sukeltajaa, ja paikkakunnalla
miehensä kanssa lomaileva Erica Falck kiinnostuu tapauksesta. 18.00 Yle Uutiset.
utta. Maria
Leppänen 15.00 Matkalla maailman
ympäri 16.00 Nova Stage Klubi 17.00
Spotify Chart Show Top 100 . 20.08
Sää. 07.00 Yle Uutiset. valtakunnan teragenretuottaja Tanja Iikka9
klo 20.0
peutti. Elina
Viitanen ja Samuli Väänänen 22.00
Radio Novan yö. salattu luonto
Enbuske & Linnanahde
Crew
Salatut elämät (12)
Salatut elämät
Salatut elämät
Pilanpäiten
Fievel matkalla villiin
länteen (S)
Pete Parkkonen: Mun
Top Gear USA
Suuret setelit
Tuubi
MTV Sport Kisastudio
Seitsemän Uutiset
MTV Sport Uutiset
Pulttibois (S)
Mentalisti Noora Karma
Selviytyjät
Kymmenen Uutiset
Päivän sää
Lotto ja Jokeri
MTV Sport Uutiset
MTV Sport: F1 Extra
Camilla Läckberg: Rannikkovartija. 06.04 Aamupala. 10.00 Yle
12.15 Ajankohtainen YkköUutiset. 07.03
Aamusoitto. 16.05 Faunin ilta- Merisää. 06.56 Päivän mieteYle Radio Suomi
lause. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 13.03
päivä. 18.01 Iltahartaus. (16)
Misfits (16)
Campus (12)
06.00
08.10
08.25
08.35
09.00
09.25
09.50
09.55
11.30
12.15
12.45
13.15
13.45
13.50
15.25
15.30
16.30
17.30
18.30
19.00
19.10
19.30
20.00
21.00
22.00
22.10
22.15
22.25
22.35
22.45
00.35
01.40
Eurojahti
Tuomas Veturi (S)
Professori Balthazar (S)
Paavo Pesusieni (S)
Pokémon (7)
Kung Fu Panda (7)
Pilanpäiten
Cosmos . 09.40 Laukello lyö 12. 23.00 Radio 1 vastaa. 21.00 Yle Uutiset. He ovat Ali ja Husu eli Ali
Jahangiri ja Abdirahim Hussein. 15.55 Yle News. 16.00 sää. Susanna Vainiola. (12)
Fievel matkalla villiin länteen MTV3 klo 13.50
TV 2
07.45
07.46
07.47
08.10
08.17
08.21
08.37
08.48
09.00
10.00
10.30
10.45
14.00
15.05
15.15
15.53
16.00
18.02
19.00
19.05
19.20
19.30
20.20
20.30
21.00
21.40
21.50
21.55
22.05
23.10
01.50
23.55
MTV 3
Pikku Kakkonen
Nimipäiväonnittelu: 5.4.
Harri ja dinot (S)
Pikku Kakkosen posti
Lasten musiikkiestradi
Postimies Pate, erikoislähettipalvelu (S)
Viidakkokirja (7)
Viidakkokirja (7)
Galaxi
Galaxin mestari: Koiramestari
Urheiluviikonloppu
Hiihdon Suomen cup
Muodostelmaluistelun
MM
Urheiluviikonloppu
MotorSport: Extra
Urheiluviikonloppu
Palloilua: Käsipalloa
Painin EM
Yle Uutiset
Urheiluruutu
Yle Uutiset sää
Toisen kanssa (12)
Koistiset lennossa (S)
Painin EM
Kova laki: Rikollinen
mieli (16)
Kerrostaloelämää (7)
Yle Uutiset
Urheiluruutu
Muodostelmaluistelun
MM
The Debt . 06.00 Yle Uutiset.
Uutiset. Pääosissa:
Roger Moore, Maud
Adams, Louis Jordan,
Kristina Wayborn, Kabir
Bedi, Steven Berkoff.
Ohjaus: John Glen. Tohtori kuolema (You Don?t Know Jack,
2010) käsittelee kiistellyn amerikkalaislääkärin vaiheita hänen eutanasian puolesta
tekemällään ristiretkellä.
Al Pacino vetää nimiroolin luontaisella
karismallaan, elävästi ja sopivasti irrotellen.
Ikääntynyt tähtinäyttelijä ei ujostele hyödyntää mainioita hössötysrutiinejaan.
Kevorkian (1928?2011) kuvataan asialleen intohimoisesti omistautuvaksi lääkäriksi, jonka kohtaloksi voi sanoa koituvan
hänen itsepäinen halunsa tehdä lääketieteen historiaa. He eivät pelkää mitään
vaan nostavat kissan lisäksi pöydälle
myös koiran. 09.15 Minna
Pyykön maailma. 13.00 Yle Uutiset. 05.50 Merisää.
Aristoteleen kantapää. 19.00 Yle Uutiset sävellahja. Trillerissä kolme Mossadin agenttia etsii natsirikollista Itä-Berliinissä.
30 vuotta myöhemmin
tapauksen salaisuudet
piinaavat yhä kansansankareita. Vieraiksi
saapuvat Anna-Maja
Henriksson ja PirkkaPekka Petelius.
22.00 Ylikomisario Morse (12)
23.45 Jack Kevorkian . Ilta on
omistettu omia teitään
kulkeneille valokuvaajanaisille: taidemaailman sensaatioksi kuolemansa jälkeen nousseelle katuvalokuvaaja
Vivian Maierille (19262009) sekä Ikuistetut
hetket -elokuvan Maria
Larssonille.
21.00 Vivian Maierin salaisuus
22.25 Ikuistetut hetket (12)
00.30 Uusi Kino: Kuuden päivän juoksu (S)
00.45 Uusi Kino: Eestaas (S)
Muut
09.00
SVT:n
ohjelmaa 14.16 Simon 14.45
Simon 15.15 Euroopasta olisi puhuttava 15.45 Spotlight: Arvokas kuolema 16.15 Bettina 16.55 Vuosi Pohjoiskalotilla 17.25 Kollektivet 17.55
Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Bärtil 18.30 Haaste 19.00 Merta
päin! 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.40
Sportnytt 19.50 Matador (7) 20.40
Määränpäänä Santiago de Compostela
21.00 SVT:n ohjelmaa
06.00 Eurojahti 11.00
Work It (7) 11.30 Amerikan ykkösperhe (7) 12.00 Whitney
(S) 12.30 Perhe 2.0 (S) 13.00 Kerran lapsi, aina lapsi (7) 13.30 Middle
(S) 14.00 Middle (S) 14.30 Ajoneuvos 15.00 Pilanpäiten 15.30 Ylläs ?
huipulla tuulee 16.30 Beverly Hillsin
panttilainaamo 17.00 MTV Sport: F1
Ennakkotunnelmat 17.30 Beverly Hillsin panttilainaamo 18.00 Suomen surkein kuski 19.00 Top Gear 20.00 Duudsonit tuli taloon (12) 21.00 Die Hard 2
(16) 23.20 Formula 1: aika-ajot 00.20
C.S.I. 08.05 Tekijä: Kuvatai- Aamupala. 14.03 Ajantasan lauantairalistinen Eurooppa on välttämätön. (12)
Isänmaan puolesta (16)
Eurojahti
Nelonen
05.00 Älypää-TV
07.40 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (S)
08.05 Pound Puppies (S)
08.30 Elixir
09.00 Elixir Sport
09.30 Start!
10.00 Supernanny (7)
11.05 Neljän tähden illallinen
11.35 Neljän tähden illallinen
12.10 Neljän tähden illallinen
12.40 Neljän tähden illallinen
13.10 Manhattanin koirat
14.10 Eläintarhassa tapahtuu
14.40 Eläinten ABC
15.10 Eläinten ABC
15.45 Vaaleanpunainen pantteri (S)
15.55 Shake It Up (7)
16.25 Amerikan hauskimmat
kotivideot
16.55 Farmi (S)
17.25 Farmi (S)
17.55 Farmi (S)
18.25 Farmi (S)
18.55 HS-uutiset
18.58 HS-sää
19.00 Hauskat kotivideot
20.00 Mitä tuli tehtyä
20.57 Keno
21.00 Elokuva: Octopussy ?
mustekala. Ohjelmaa pikkulasten, päiväkoti- ja ala-asteikäisten
lasten, vanhemmille. 07.03
Tietokoneet eivät helpottaneetkaan Sää. 19.03 Urheiluradio. 21.55
Suomi tänään. 07.50 Aamuhartaus. vieras. 05.00 Yle Uutiset ja sää.
teilija Aino Lohi 08.35 Kulttuuritunti: 05.02 Aamupala
21.00 Yle Uutiset.
21.03 Taustapeili. 09.06 Iskelmäradio. 09.00 Yle Uutiset. 16.05 RockAvaruusromua. paras ikinä, ylistää hallintopuolen kiho (Asko Sarkola). 06.00 Yle Uutiset. Kolmivaiheinen semifinaali karsii viimeisetkin
jyvät akanoista. 05.52 Aamu-
07.00 Yle Uutiset. 22.05 Urheiluradio. 05.00
20.00 Yle Uutiset. 13.00 Yle Uutiset. 12.00 Yle Uutiset ja netut ja tuntemattomat tulevaisuusää. Eläintieteilijät eri puolilla
maailmaa ovat saaneet
viitteitä siitä, että tietyt eläimet kykenevät
ennustamaan maanjäristyksiä. 12.05 SunnuntaiNews. Kun
arvon kirurgin vaimo on vielä ministeri, niin
siinäkös meillä unelmapari.
Tarinan keskiöön ilmestyy tumma nuori
PITKÄSTÄ KOOMASTA
kaunotar (Jenni Banerjee). 12.55 Sunnunset ja sää. Ernie Davisin tarina. 13.06 Kissankehto ?
Horisontti. 12/12.
Loppu. Hurmuri-Matt
saa Jontylta erikoistehtävän, hurmata kohde
joka on yllättävän kova
luu jopa alan miehelle.
(12)
23.40 Siskonpeti (7)
00.05 Kimmo (12)
00.30 Misfits (16)
06.00
08.10
08.25
08.35
09.00
09.25
09.50
10.15
10.20
11.20
12.20
12.50
13.20
14.20
14.50
17.20
17.30
18.00
19.00
19.10
19.30
21.00
22.00
22.15
22.20
22.35
22.45
23.50
Eurojahti
Tuomas Veturi (S)
Professori Balthazar (S)
Gumballin mieletön
maailma (S)
Pokémon (7)
Teini-ikäiset mutanttininjakilpikonnat (7)
Tom ja Jerry (S)
Angry Birds Toons (S)
Grand Designs ?
unelma-asunnot
Maajussille morsian
Salatut elämät
Salatut elämät
Sydänjää (7)
Jamie Oliverin helpot
herkut
Express . Miten käärmeet, sammakot ja
lehmät käyttäytyvät ennen kuin järistys
iskee?
14.35 Lentävä hollantilainen
17.05 Saari (12)
18.00 Kino Klassikko: Faaraoiden maa (7)
19.40 Magnum . Maria
Leppänen 15.00
Musiikin tehoosasto . Ohjelmassa tutkitaan suomalaista yhteiskuntaa marginaali-ilmiöitä ja outouksia unohtamatta. Lopetetaan
tylsä parisuhde, paletaan loppuun ja pohditaan mihin kaikki loppuu. 06.30 Aamukahjakerho: Venäläiset klassikot, emeri- villa. Amerikka Jim klo 20.00
TV 1
08.00
08.05
09.00
09.05
09.45
09.55
10.00
11.00
11.05
11.15
11.40
12.10
12.40
13.30
14.00
14.30
15.00
15.05
15.10
15.40
15.55
16.50
16.55
17.00
17.10
18.00
18.10
18.15
18.45
19.45
20.30
20.45
21.05
22.50
00.20
00.35
Yle Uutiset
Avara luonto
Yle Uutiset
Aamusydämellä
Arjen huimapäät: Viemärisukeltaja
Yle Uutiset
Viimeinen rannikkokalastaja
Yle Uutiset
Viikko viitottuna
Rakkaudesta puutarhaan
Sääprofeetta
Strada
Sydämen asialla (7)
Akuutti
Toisenlaiset frendit
A-studio
Yle Uutiset
Yle News
Vielä virtaa (S)
Tarinateltta
Historia: Himalajan luolakansa
Novosti Yle
Yle Uutiset viittomakielellä
Yle Uutiset
Inhimillinen tekijä
Yle Uutiset
Urheiluruutu
Aarteenetsijät. 16.05 Faunin
dio. 17.30 Luontoretki.
set 11.02 Jani Hellemaa & Aapo 17.40 Suomi tänään. 18.03 Urheiluradio. 12.40 Viikon luontoääni.
iltapäivä. 16.00 Yle UutiSuomi. 04.02 Lempimusiikkia. Tässä mielessä
kaiken takana on ohjaaja JP Siilin piinallisen
keinotekoinen käsikirjoitus. 09.00 08.05
Yle Uutiset. 07.00 Yle Uutiset. 10.00 Jumalanpal- nan terapeutti. Amerikka 14.00 Jyrki Sukulan makujen maa 14.30 Splash! USA
15.25 Talent USA 16.15 Pomo piilossa
17.10 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 18.05 Tomin keittiö 18.35 Tomin
keittiö 19.05 Anthony Bourdain minilomalla 20.00 Henkka & Niki vs. 18.50 Merisää.
18.55 Kadonneen levyn metsästäjät
23.00 Encore 00.00 Yöradio
0203-17600. 15.55 Yle
klo 19.0
3
sää. 08.05 Kir- 06.04 Aamupala. 07.50 Merisää. 07.03 Kalle Haatanen: Riittääkö ruokaa kaikille. 21.50 Merisää. 07.53 Sunnunjavieraina Pirkko Saisio ja Mikko Rim- tai-Suomi. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 23.10 Yöklassinen.
toimittajan iltapäivällinen . 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. Markku Alén
Maseratin ratissa Italian
Alpeilla. Jakson lopussa
selviävät MasterChef
-finalistit.
20.00 Farmi. Vantaa.
19.00 Yle Uutiset
19.05 Matkapassi: Myanmar.
Entinen Burma on nopeasti noussut matkailijoiden suosioon. 17.00 Yle Uuti12.45 Merisää. 18.00 Urheiluradio. 13.00 tai-Suomi. 10.03 Sää.
levyistä en luovu: vieraana
10.04 Pop eilen . 09.55 Tyrnävän kirkon 08.30 Tohtori Raimo . SUNNUNTAI 6.4.2014
Henkka & Niki vs. 10.00 Yle Uutiset 10.03 Maria
Jungner 11.00 Yle Uutiset 11.02
Perttu Häkkinen. Megan
McCormick tutustuu
maan värikkääseen
kulttuuriin ja upeaan
luontoon. 20.00 Jazzklubin set. 14.00 Yle Uuti19.03 Jazzklubi. Sotilasjuntan
hallinnon vuodet ovat
kuitenkin jättäneet jälkensä.
20.00 Siskonpeti. toissakirjastonhoitaja Lea TasJazzklub
päivänä. 19.08 KadonYle Radio Suomi
neen levyn metsästäjät 0203-17600.
04.00 Yle Uutiset ja sää. 12.00 Puheen Viikonloppu
13.00 Yle Uutiset 13.02 Puheen Viikonloppu 14.00 Yle Uutiset 14.03
Puheen Viikonloppu 15.00 Yle Uutiset 15.02 Puheen Viikonloppu 15.30
Urheiluilta: jalkapallokierros 18.30
Politiikkaradion viikko 20.00 Kalle
Haatanen 21.00 Aspekti 22.00 Yle
Uutiset 22.05 Puheen Aamun viikko
Radio Nova
08.00 Musiikkia ja paloja viikolta
10.00 Viikonloppu vapaalla . 22.05 Levylautakunta.
23.00 Yle Uutiset. 04.54 Aamupala. Kenen
hermot kestävät Pekka
Terävän nimikkoannoksen. 03.02 Sekahaku ?
Tarja Närhi. 23.03 Pelastetaan duunit. Mikä älypuhelin
pitäisi valita?Kokeilussa
Android-kännyköiden
uudet huippumallit.
Mentalisti Noora Karma
Seitsemän Uutiset
MTV Sport Uutiset
Tähdet, tähdet
Kosto (12)
Kymmenen Uutiset
Viikon sää
MTV Sport Uutiset
MTV Sport: F1 Extra
Americans (16)
Southland (16)
Nelonen
05.00 Älypää-TV
07.40 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7)
08.05 Pound Puppies (S)
08.30 Jaksa paremmin
09.00 Tervetuloa kotiin
09.55 Tulossa: Neljän tähden
talkoot
10.00 SM-liigan viikkomakasiini
10.30 Elixir
11.00 Elixir Sport
11.30 Eden
12.00 Mitä tuli tehtyä
12.55 Eläinten ABC
13.25 Eläintarhassa tapahtuu
13.55 Manhattanin koirat
14.55 Huippumalli haussa
15.55 Maaginen Criss Angel
(7)
16.55 The Voice of Finland
18.55 HS-uutiset
18.58 HS-sää
19.00 MasterChef Suomi. Ellen herättelee
kokeilaita häätötorpilla.
(S)
20.57 Keno
21.00 Elokuva: Prince of Persia: The Sands of Time
(12)
23.25 SM-liigan viikkomakasiini
23.55 Mustat lesket (12)
00.55 Hyvät ja huonot uutiset
01.55 Holmes NYC (12)
02.55 Blue Bloods (12)
03.50 Dr. Susanna Vainiola. 19.00 Yle Uutiset ja sää. Selostus
Pertti Tapola. 08.10
minen 08.45 Romano mirits. Samuli Väänänen 18.00
Musaa ja sporttia . 05.50 Merisää. Se takaa juonikuvioon melkoisen toikkaroinnin ja kornin
lopetuksen.
Nuorehko päähenkilö on ilmeisesti Suomen paras sydänkirurgi . Thomas
Hopker: Muhammad Ali.
Miten maailman tunnetuimmat valokuvat ovat
syntyneet. 11.03 Jake Nyman.
terin valiouusinta: Happy
12.00 Yle Uutiset ja
end osa 2/2. Tositapahtumiin perustuva elämäkertadraama Ernie
Davis -nimisestä lahjakkaasta urheilijasta, joka
ensimmäisenä mustana pelaajana saavutti
menestystä yliopistojalkapallon maailmassa.
(7)
MTV Sport: F1 Extra
Teknavi. 21.55 Suomi tänään. 00.00 Yle Uutiset ja sää.
00.05 Yöradio. 13.03
yttä ja kadonneita silakoita. 20.09 Lähikuvassa
Harri Saksala. valtakunkellot kutsuvat. (7)
20.25 Painin EM
21.00 Copper (16)
21.43 Hetkiä Kalliossa: Tuure
Kilpeläinen
21.50 Yle Uutiset
21.55 Urheiluruutu
22.05 Mad Dogs (16)
22.50 Campus. 10.00
Riston Valinta. 12.06 Kansanraset ja sää. 21.35 Novosti
Yle. 05.21 Aamupala. Tero Liete.
Musiikiillinen voileipäpöytä, josta löyYleX
tyy paikoin tukevampaakin purtavaa.
06.30 YleX Jälki-istunto Remix 10.00 17.00 Yle Uutiset ja sää. Alcantaran perhe (7)
13.40 Tiededokumentti: Eläimet ennustajina. 08.20 Sunnuntai-Suomi.
Euroopasta. 09.05 Musiikkia vanhasta Luontoretki. 22.00 Yle
Uutiset ja sää. 11.00 Orto- tohtori Raimo, joka taitaa kaikki tundoksinen liturgia. 21.40 Urheiluradio. Sarpanevan design-ovenkahvat osuvat Mikan
käteen sattumalta.
Mutta mikä on niiden
arvo?
Kettu (12)
Arto Nyberg
Yle Uutiset
Urheiluruutu
Kotikatsomo: Blackout
(12)
Rikospaikalla (12)
YleLeaks
Ykkösaamu
TV 2
MTV 3
07.45 Unna Junná
08.00 Pikku Kakkonen
08.01 Nimipäiväonnittelu:
6.4.
08.03 Kimmo Kuu (S)
08.22 Sasu (S)
08.33 Musarullaa!
09.00 Galaxi
13.40 Uusi päivä (S)
14.05 Uusi päivä (S)
14.35 Uusi päivä (S)
18.02 Painin EM. 12.05 Roman Schatzin Maamme- den terapiamuodot. pala. 17.15 SunUuden musiikin ratsia 11.00 Yle Uuti- nuntai-Suomi. 15.08 Tähtisumua.
16.00 Yle Uutiset ja sää. 08.40 Sunnunkirja: Ryysyrannan runoilija. 14.00 Näistä
Yle Uutiset. 09.05
Sää. tarina valokuvan takana. Amerikka 20.30 Jyrki Sukulan makujen maa
21.00 Suomen paras leipomo 22.00
Amerikan kovimmat keräilijät 22.55
Australian rajalla 23.25 Maailman
oudoimmat ravintolat 23.55 Rekkakuskit jäällä (S) 00.50 JIM D: Muinaiset
avaruusoliot (7) 01.45 Rantavahdit (7)
RADIO-OHJELMAT
Päivän nosto
YLE Radio 1
Petteri Summanen esittää Suomen parasta sydänkirurgia.
Kirurgilla naula päässä
heräävä Pekka (Petteri Summanen) muistaa isänsä (Ismo Kallio), muttei vaimoaan (Irina Björklund).
Asiassa ei välttämättä ole mitään ironista, mutta yhtä kaikki: jännitysdraama
Blackout (2008) on varsinainen tahattoman koomisuuden ?helmi?. 06.03 Sää.
08.00 Yle Uutiset ja sää. 18.08 Sää.
YleX Viikonloppu 17.00 Supersun- 18.09 Kadonneen levyn metsäsnuntai 20.00 YleX Jatkot Remix täjät 0203-17600. Legendaarisen Magnum-kuvatoimiston kuvaajat kertovat, kuinka he onnistuivat luomaan kuuluisat
otoksensa.
20.05 Tekijänä: Juha Mustonen
20.30 Arkkitehtiveljekset
Suursaaresta
21.00 Big Star: Nothing Can
Hurt Me
22.55 Yle Live: M1-studiossa
Heikki Salo & Tulipalo
23.55 Teematieto
Muut
08.15 Unna Junná 08.30
BUU-klubben: Muumilaakson tarinoita 09.00 SVT:n ohjelmaa
15.05 Dok: Mahdoton ajatus 15.35
X3M-tv 16.05 Jälkivääntö 16.45 Lasso
17.15 Strömsö 17.55 Yle Nyheter TVnytt 18.00 BUU-klubben: Muumilaakson tarinoita 18.30 Simon 18.58
Simon 19.30 Yle Nyheter TV-nytt
19.40 Sportnytt 19.51 Ruotsin kuningaskunnan historia 20.00 Dok: Verraton Mikael Andersson 21.00 Elokuva: R
. 18.00 Yle UutiRönkkö 13.00 Yle Uutiset 13.02 set. 07.04 Suomi
tusprofessori Pekka Pesosen kirjaili- soi. 14.03 Pääministerin haastatillan keikka. Valtakuntaa terapoi
velus Tyrnävän kirkosta. Roolitus ja sen mukana näyttelijätyö ovat keskeisiltä osin epäonnistuneet.
Toisella puoliskolla tarinaan tulee
mukaan muodikasta eutanasia-tematiikkaa
sekä sairaalamaailman epäkohtien kelailua.
Harri-Ilmari Moilanen
KOTIKATSOMO: BLACKOUT
TV1 klo 21.05
Yle Uutiset ja sää. Jani Rajalin 22.00
Radio Novan yö
51 3. 04.02 Euroopan taivaan
alla.
Yle Puhe
00.00 Elävä arkisto: Kotimaa 01.00
Elävä arkisto: Kulttuuri 02.00 Elävä
arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto:
Maailman tapahtumat 04.00 Elävä
arkisto: Kulttuuri 05.00
Elävä
arkisto: Kotimaa 06.00 Yle Uutiset
06.03 Brysselin kone 07.03 Perheen aika 07.45 Tarinoita lapsille:
08.00 Yle Uutiset 08.05 Viikon kansanedustaja 09.15 Eve Mantun kuriton kokous: Mikä hiton hygieniahaalari. Hän on entinen
poliisi ja nykyinen oikeustieteiden opiskelija.
Kirurgin muistinmenetyksen mysteeriä
kelaillaan kohtuullisen menevästi ja paikoin
sietämättömän musiikkiraidan (The Rasmus, Iconcrash ym.) vauhdittamina. 20.08 Sää. Kova kakku (16) 23.55 SVT:n ohjelmaa
06.00 Eurojahti 11.00
Simpsonit (7) 11.30 Simpsonit (7) 12.00 Simpsonit (7) 12.30
Simpsonit (7) 13.00 Simpsonit (7)
13.30 Farm Kings 14.30 Jamie Oliver:
mestarikokki 15.30 Salattu sisar (7)
16.30 MTV Sport: F1 Ennakkotunnelmat 17.00 Valehtelevat viettelijät (7)
18.00 Kauhukodit 19.00 Muodin huipulle 20.00 Myytinmurtajat 21.00 Yön
ritari (12) 23.56 Formula 1: osakilpailu
00.55 Revolution (16) 01.55 Supernatural (16) 02.55 Lain nimessä (12)
03.25 Eurojahti 04.00 SubChat
05.00 Älypää-TV 09.10
Britannian paras leipomo
11.00 Kuppilat kuntoon Ruotsi 12.45
Huippusalaiset reseptit 13.30 Henkka
& Niki vs. 19.00 Yle Uutiset ja sää.
19.03 Urheiluradio. Phil (7)
04.45 Älypää-TV
Teema
04.00 Teematieto
10.00 Kulttuurimatkalla Sisiliassa
11.00 Tyhmiä kysymyksiä
musiikista
11.30 Kirjaohjelma: Uudet
naiskirjailijat
12.00 8 mm katse: Vaitonainen mies
12.15 Francon jälkeen . 15.03
setti. 17.15 Helsinki maailmansodassa, osa 1/3: pelkoa, pime- tai-Suomi. 20.03 Urheiluradio. 05.02 Aamupala.
05.15 Eväsreppu. 15.00 Yle Uutiset. 08.00 Yle Uutiset ja sää.
Sunnuntai-Suomi. 11.00 Yle Uutitula 15.00 Radioteati
Radio 1
set. 21.00 Jazzklubin kolmas telutunti
07.50 Aamuhartaus. (12)
Kymmenen Uutiset
Päivän sää
MTV Sport Uutiset
Rizzoli & Isles (12)
Vihjeet hukassa (12)
Louie (12)
Eurojahti
Nelonen
onen
n
05.00 Älypää-TV
07.00 Disneyn esikoulu: Mikki
Hiiren kerhotalo (S)
07.25 Disney esittää: Finias ja
Ferb (S)
07.50 Disney esittää: Aku ja
kumppanit (S)
08.00 Transformers Rescue
Bots (7)
08.30 Vaaleanpunainen pantteri (S)
08.40 Näin teet ranskalaista
ruokaa
09.15 Jutta ja puolen vuoden
superdieetit
10.20 Yhteinen taloprojekti
12.20 LIVE: Tiedä ja Voita
13.20 Jutta ja puolen vuoden
superdieetit
14.20 Yhteinen taloprojekti
14.50 Neljät häät Amerikassa
15.50 Supernanny
16.50 Tulossa: Neljän tähden
talkoot
16.55 Deittikamera
17.25 Farmi (S)
18.25 Frasier (S)
18.55 HS-uutiset
18.58 HS-sää
19.00 Farmi (S)
19.30 Neljän tähden illallinen
20.00 Huippumalli haussa.
Uusi tuotantokausi
alkaa.
20.57 Keno
21.00 Mustat lesket (S)
22.00 Hyvät ja huonot uutiset. tarina valokuvan takana. Rio de
Janeirossa Koutaniemi
on kuvaamassa faveloitten hajottamista ja
köyhien ihmisten pakkohäätöjä kodeistaan.
22.00 Crematorio (16)
22.55 Uusi Kino: Scene
Shifts,in six movements
(S)
23.10 Uusi Kino: Lopun alkuja.
Elokuvastudio muuntautuu päähenkiöiden
kuvitteleman tulevaisuuden näyttämöksi. 11.57 Päivän mietelause. 22.05 Jake
Nyman. Näin
Hannu Kailajärven Wincapita-huijaus nousi ja
kaatui. 15.05 Kultakuume. Maakuntaradio. 08.15 Ykkösaamu.
09.00 Yle Uutiset. 18.50 Merisää. MAANANTAI 7.4.2014
TV 1
05.55
06.25
09.30
10.00
10.50
11.00
11.05
11.35
12.20
12.30
13.20
14.55
15.00
15.05
15.10
15.15
15.50
16.20
16.50
16.55
17.00
17.08
18.00
18.22
18.25
18.30
19.00
20.00
20.30
20.55
21.00
21.30
22.15
Puoli seitsemän
Ylen aamu-tv
Strada
Kyläsairaala (7)
Lenan matkassa
Yle Uutiset
Puoli seitsemän
Arto Nyberg
Palanen: Neljäs poika
pelastui
Sydämen asialla (7)
Kertokaa se hänelle (S)
Pisara
Yle Uutiset
Yle News
Yle Oddasat
Ylen aamu-tv: Tänään
otsikoissa
Toisenlaiset frendit
Kuningaskuluttaja
Novosti Yle
Yle Uutiset viittomakielellä
Yle Uutiset
Kyläsairaala (7)
Yle Uutiset
Yle Uutiset alueeltasi
Yle Uutiset sää
Uutisvuoto
Prisma: Luolastojen
tappaja
MOT: Kulta-Hannun
pyramidipeli. 21.00 Yle Uuti-
Collan 22.00 Radio Novan yö. 17.20 Urhei20.00 Radion sinfoniaorkesterin kon- luradio. 06.56 Päivän mietelause. 16.15 Maakuntaradio.
terin valiouusinta: Happy end osa 2/2. Tänään vieraana
Merja Kyllönen.
23.00 Red Widow (12)
00.00 Farmi (S)
00.30 Nurse Jackie (12)
01.05 Nurse Jackie (12)
01.40 Frasier (S)
02.10 4D: Tyttö, joka ei kasva
(7)
03.10 Deittikamera
Teema
04.00 Teematieto
17.00 Historia: Bill Clinton
18.00 Varsova . 20.00 Yle Uutiset. 09.05 Muistojen bulevardi. 15.00 Yle Uutiset. 19.03 Radioteat- Uutiset ja sää. Onnea onkimassa (12)
13.05 Tuhkimotarinoita
14.00 Uusi päivä (S)
14.27 Uusi päivä (S)
14.55 Uusi päivä (S)
15.25 Muodostelmaluistelun
MM
16.30 Galaxin mestari: Koiramestari
17.00 Pikku Kakkonen
18.00 Yle Uutiset minuutissa
18.02 McLeodin tyttäret (7)
18.50 Kerrostaloelämää (7)
19.00 Yle Uutiset alueeltasi
19.10 Yle Uutiset
19.16 Urheiluruutu
19.20 Yle Uutiset Suora linja
19.30 Latela
20.00 Uusi päivä (S)
20.30 Suorana: Kortesmäki
21.00 Satuhäät
21.50 Yle Uutiset
22.00 Urheiluruutu
22.05 Unelmien kolhimat (7)
22.45 Eastbound & Down (16)
23.15 Latela
23.45 Hubotit . Alcantaran perhe (7)
20.10 Kootut askeleet: Arja
Raatikainen
20.30 Kirjaohjelma: Inspiraatiopaikat. 07.45 Hartaita säveliä. He kantavat eloonjäämisen taakkaa.
Elokuva seuraa eri henkilöiden ja yhteiskunnan tapaa työstää 1994 kansanmurhan jättämiä arpia.
Sydämeni taakka -elokuvan pyrkimys on olla seuraavan polven Ruanda-elo-
4
kuva. Lontoo:
Onnen etsijät (12)
18.45 8 mm katse: Y ja Mirri
19.00 Francon jälkeen . 11.00 Välilevyjä. (S)
Muut
07.00 Min Morgon 08.30
SVT:n ohjelmaa 16.55 Saamelaisten hiljainen taistelu 17.25 Merta
päin! 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00
BUU-klubben: Vinter Varg 18.30 Vuosi
Pohjoiskalotilla 19.00 Aamusta iltaan
19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Närbild 20.30 Annan alituiset 21.00 Bettina 21.38 Noutajaa odotellessa 21.57
Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Euroopasta
olisi puhuttava 22.30 Oddasat 23.00
SVT:n ohjelmaa
06.00 SubChat 06.30
Astral TV 09.25 Eastenders (S) 10.00 Lemmen viemää (7)
13.55 Myytinmurtajat 14.55 Beverly
Hillsin panttilainaamo 15.25 Beverly
Hillsin panttilainaamo 15.55 Jamie Oliverin helpot herkut 16.25 Eastenders
(S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00
Maximal 18.30 Beverly Hillsin panttilainaamo 19.00 Beverly Hillsin panttilainaamo 19.30 Lähiöunelmia (7) 20.00
Simpsonit (7) 20.30 Rillit huurussa (S)
21.00 Narnian tarinat: Kaspianin matka
maailman ääriin (12) 23.15 112 00.20
Lähiöunelmia (7) 00.50 Chuck (12)
01.50 Bones (16) 02.45 Lain nimessä
10.55 LIVE: Tiedä ja Voita
11.25 Krokotiilimies 11.55
Huipputatuoija haussa 12.50 Mahdoton illallinen 13.45 Vuorien sankarit (7) 14.40 Splash! USA 15.35 Anthony Bourdain minilomalla 16.30
Henkka & Niki vs. Ohjelmassa etsitään parempaa mielenterveyttä. 18.15 Viikon
luontoääni. 19.06 Metsäradio. 10.00 Yle Uutiset.
10.05 Roman Schatzin Maammekirja. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 21.40 Urheiluradio.
21.50 Merisää. 09.11 MaakunMusta aurinko. Yle Uutiset ja sää.
12.15 Helsinki maailmansodassa, osa
2/3: kuohuntaa, kapinointia ja säännöstelyä. Sari
19.03 Urheiluradio. Se katsoo elämää nykyhetkessä, sodan kauhujen jättämiä jälkiä ihmiseen ja yhteiskuntaan.
Elokuva on voittanut Tampereen kotimaisen sarjan pääpalkinnon 2012 sekä Saksassa DOkLeipzig festivaalin nuorisotuomariston palkinnon 2011.
Elokuvan ovat ohjanneet yhdessä suomalainen Iris Olsson ja ruandalainen Yves
Niyongabo.
DOKUMENTTIPROJEKTI: SYDÄMENI TAAKKA
TV1 klo 21.30
06.00 Yle Uutiset. 21.03 Päivä tunnissa. 23.00 Yle Uutiset. 17.20
Urheiluradio. Solmu.
Nadia törmää exsulhaseensa, satyyri
Jesper Jansseniin, mutta
ei paljasta sitä Katille ja
Didille. Opettaja
tavaa oppilailleen kansanmurhan alkeita,
miehet pesevät rakkaidensa luita ja nainen
rukoilee yöaikaan lapsilleen suojaa. 18.20 Radioteatteri esit- Uutiset. 13.00 Yle
on välttämätön. 16.15 Faunin iltapäivä.
kaikille samoin ehdoin. 20.06 Sää. 07.15
Aamusoitto. 13.03 Urheiluradio. 08.00 Yle
Uutiset ja sää. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja
Minna Kuukka 10.00 Konttori . 18.03 Sekahaku . 20.45 Radion
sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu.
21.30 Myöhäisillan kamarimusiikkina
Arnold Schönbergin Verklärte Nacht.
22.00 Yle Uutiset ja sää. 00.05 Yöradio.
03.02 Levylautakunta. 12.00 Yle
koilua 18.00 EuroopUutiset ja sää. 11.03
rit harrastivat autoul7
.0
0
2
o
kl
Maakuntaradio. 15.55 Yle News. 18.50 Iltahartaus. 20.07 Bluesministeri Esa Kuloniemi. O:
Jani Ruscica. 06.30 Maakuntaradio. Ihmisten kokoontuessa muistelemaan rakkaitaan, nousevat sodan kauhut pintaan.
Kaikki, jotka jäivät eloon ovat löytäneet
itselleen strategian selvitä päivästä toiseen. 19.00 15.05 Maakuntaradio. Nyt Kailajärvi
istuu vankilassa, ja Wincapitalla tienanneilta
vaaditaan rahat takaisin.
Yle Uutiset
Urheiluruutu
A-studio
Dokumenttiprojekti:
Sydämeni taakka (16)
Kotikatsomo: Blackout
(12)
Supernanny Nelonen klo 15.50
TV 2
MTV 3
06.50 Pikku Kakkonen
07.51 Muumilaakson tarinoita
(S)
08.14 Musarullaa!
08.40 Late Lammas (S)
08.50 Pat & Stan (S)
09.00 Veljesten keittiössä
09.30 Matkapassi: Myanmar
10.25 Minun New Yorkini
10.35 Norja maahanmuuttajien silmin
11.05 Herlufsholm . Monilla kirjailijoilla on omat paikkansa, joissa kirjoittaminen sujuu. 06.05 Hartaita
säveliä. 13.00 Klassista kahteen.
14.00 Näistä levyistä en luovu: vieraana Helsingin nuoriso- ja aikuiskoulutuksen johtaja Tuija Kirveskari-Tähtinen. 17.40 Matkakuume.
ri
te
is
in
sm
Blue
linja. Lanttulataamo. Viki ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01 Uuden
musiikin iltavuoro 19.00 YleX Jatkot
22.00 Yle Uutiset 22.05 Yle Puhe
23.02 Encore 00.00 Yöradio
Yle Radio Suomi
05.00 Aamupala. 18.55 Suomi
tänään. Amerikka 17.00 Jyrki
Sukulan makujen maa 17.30 Amerikan kovimmat keräilijät 18.30 Britannian paras leipomo 19.30 The Voice
of USA 20.30 Poliisit (7) 21.00 Amerikan kovimmat keräilijät 22.00 Panttilainaamo 22.30 Keräilijöiden aarreaitta
23.00 Poliisit (S) 23.30 Trigger Happy
TV (7) 00.00 Hotellit kuntoon, Gordon
Ramsay 00.55 South Park (12) 01.25
JIM D: Massiivinen tuho (7) 02.20 Leijonan luola USA 03.15 The Voice of USA
RADIO-OHJELMAT
Päivän nosto
YLE Radio 1
Miehet pesevät rakkaittensa luita dokumenttielokuvassa Sydämeni taakka.
Sodan kauhut nousevat pintaan
SYDÄMENI TAAKKA on dokumenttielokuva
elämästä nykypäivän Ruandassa, vuoden
1994 kansanmurhan maassa. 07.53 Maakuntaradio. 16.00 Yle
Yle Uutiset ja sää. melkein ihmisiä (16)
05.30
06.00
06.25
09.05
09.30
09.40
09.45
10.10
10.40
11.10
11.40
14.00
14.05
15.05
15.10
15.40
17.15
17.20
17.25
17.55
18.00
18.30
19.00
19.20
19.30
20.05
21.00
22.00
22.20
22.25
22.35
23.35
00.35
01.05
Aamusää
Studio55.fi
Huomenta Suomi
Studio55.fi
Huomenta Suomen
Uutiset
Mitä tänään syötäisiin?
Kauniit ja rohkeat (S)
Miehen puolikkaat (7)
Emmerdale (S)
Emmerdale (S)
Formula 1: osakilpailu
Alueellinen sääennuste
Selviytyjät
Mitä tänään syötäisiin?
Whitney (S)
Tähdet, tähdet
Uutiset
Päivän sää
Kauniit ja rohkeat (S)
Mitä tänään syötäisiin?
Emmerdale (S)
Emmerdale (S)
Seitsemän Uutiset
Päivän sää
Salatut elämät
Suomen surkein kuski.
Koostejaksossa nähdään leikkauspöydälle
jääneitä kohtauksia,
muistellaan menneitä
ja katsotaan miten kuskeilta sujuu peltoautoilu.
Nymfit. 19.00 Yle Uutiset ja sää.
. 10.55 Pikkujuttu.
Varhaiset karavaanai
m
o
Radio Su
11.00 Yle Uutiset. Osa 6/12.
taradio. Juontaja
Siss Vik tapaa Hanne
Örstavikin ja Anne B.
Ragden. 14.00 Yle Uutiset.
18.30 Hengellisen musiikin toive- 14.03 Ajantasa. 12.45 Merisää.
Federalistinen Eurooppa
12.55 Suomi tänään. 17.30 Taustapeili. 23.03
Taustapeili. 04.02 Kissankehto . 15.00 Yle Uutiset.
konsertti. Elli
luradio. 21.30
Yle Uutiset selkosuomeksi. 00.00
Yle Uutiset ja sää. 20.25 Monikasvoinen Uutiset. 22.50 Arvassalo ry. 06.25
Aamusoitto. 21.55 Suomi tänään.
22.00 Yle Uutiset ja sää. Hän käy myös
kylässä Line Blikstadin
luona Ingmar Bergmanin entisessä kodissa
Fåröllä.
21.00 Magnum . 23.10 Yöklassinen.
YleX
06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX
Aamu . 13.06
tää: Maria Jotuni: Huojuva talo, osa 68. Elliott
Erwitt: Väittely keittiössä.
21.30 Tekijänä: Meeri Koutaniemi. Jakso 3. 07.17 Maakuntaradio. Meeri Koutaniemi, 26, on palkittu valokuvaaja, jonka
metodina on heittäytyä täysillä kuvattaviensa elämään. 07.00 Yle Uutiset ja sää.
07.15 Urheiluradio. 12.15 Maapalaisia puheenvuoroja.
kuntaradio. 23.33 Illan vieras. Tarja
Hans Werner Henze. Onnea onkimassa (12)
12.40 Solsidan . 10.00 Yle Uutiset.
Nuorten Wertherien kapi10.03 Ajantasa: Suora
naa. 20.03 Urhei-
Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00
Radio Novan Iltapäivä . 17.00 Yle Uutiset ja sää. 21.35
Novosti Yle. 08.00 Yle Uutiset ja sää.
08.15 Urheiluradio. 22.05 Julkinen sana.Toimivatko viestintäverkot
set. sisäoppilaitoksen kasvatit
11.35 Eläimellistä menoa Norjassa
12.05 Hupipätkät (S)
12.15 Solsidan . 18.00 Yle
serttilavalla. Susanna Vainiola.
Yle Puhe
00.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 01.00
Elävä arkisto: Populaarikulttuuri
02.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 03.00 Elävä arkisto: Maailman
tapahtumat 04.00 Elävä arkisto:
Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 06.00 Yle Puhe esittää 06.40
Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset
10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 09.00 Yle Uutiset. Asiantuntijoina
Suomen Mielenterveysseuran väki.
12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen
Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle
Uutiset 13.02 Maria Jungner 14.00
Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä
15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen
Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03
Puheen Iltapäivä 17.08 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.30 Puheen Aamun vieras
22.00 Yle Uutiset 22.05 Maria Jungner 23.02 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio
Radio Nova
06.00 Enbuske & Linnanahde Crew
Närhi. 07.50 Merisää. Ile Jokinen ja
Elina Viitanen 18.00 Illallinen . Kuten useat Ruandan kansanmurhan
tapahtumista jo tehdyt elokuvat, se ei pyri
olemaan kiinni menneissä tai selittämään
tapahtunutta. 16.00 Yle
Uutiset ja sää. Ile ja Matti 08.00 Yle Uutiset 10.00 Yle Uutiset 10.03 Uuden
musiikin aamuvuoro 11.00 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle Uutiset
13.02 YleX Jälki-istunto . 09.05
17.00 Yle Uutiset ja sää. 06.15 Aamuhartaus. 08.17 Maakuntaradio
18.00 Yle Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio
Uutiset. 09.10 Sää.
set 12.05 Puheen Päivä
Radio 1
09.11 Maakuntaradio.
12.30
Politiikkaradio
klo 19.0
3
10.00 Yle Uutiset. 13.00 Yle taan päivän puheenaiheita. päivä. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 10.03
13.00 Yle Uutiset 13.02
Ajantasa. 00.00 Yle Uutiset ja
sää. 17.00 Yle Uutiset ja sää.
17.20 Kirjakerhon Viikon kirja. (Espoo) 20.30 Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma. Viki ja Mäkkäri 17.00
Yle Uutiset 17.01 Uuden musiikin
iltavuoro 19.00 YleX Jatkot 22.00
Yle Uutiset 22.05 Yle Puhe 23.02
Encore 00.00 Yöradio
Suomi tänään. 09.00
Uutiset 11.03 Puheen
laRot fes t
Yle
Uutiset.
09.05
Päivä 12.00 Yle Uuti2014
Urheiluradio. 20.03 Urheiluradio. Se on
tässä. 18.00
Romano mirits. Suora lähetys Lagstad Hembygsgårdista. Koostettu
uutisnauhasta.
22.20 Portillamme kolkutat.
Ohjelma Kreikan diktatuurista. Nuoruus - rohkea, sumuinen vai tuhottu. Ile Jokinen ja
Elina Viitanen 18.00 Illallinen . 00.05 Yöradio. 10.55 Pikkujuttu.
Perttu Häkkinen 14.00 Yle
11.00 Yle Uutiset. 13.06 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä
Maakuntaradio. 07.15 Elävä
arkisto:Populaarikulttuuri
Urheiluradio. Esintyjinä duo Maria Kalaniemi ja Marianne
Maans sekä Halsbrytarna, joka tahdittaa myös tanssit. 17.30 Taustapeili. 18.50 Merisää. Ellenin mukanaan tuoma yllätys nostaa tunteet ja kyyneleet pintaan. 15.55 Yle News.
16.00 Yle Uutiset ja sää. 12.15
Tiedeykkönen. 18.55 Suomi tänään. 16.15 Faunin iltapäivä. 22.00 Yle Uutiset ja sää.
22.05 Radioteatteri esittää: Linnunradan käsikirja liftareille, osa 10/12.
22.45 Etnohetki. 21.50 Merisää. Kentällä pomo
joutuu heti kättelyssä
russakka-armeijan piirittämäksi.
Kohde (12)
Kymmenen Uutiset
Päivän sää
MTV Sport Uutiset
Pukumiehet (12)
666 Park Avenue (16)
Louie (7)
Eurojahti
Nelonen
05.00 Älypää-TV
07.00 Disneyn esikoulu: Mikki
Hiiren kerhotalo (S)
07.25 Disney esittää: Finias ja
Ferb (7)
07.50 Disney esittää: Aku ja
kumppanit (S)
08.00 Transformers Rescue
Bots (7)
08.30 Vaaleanpunainen pantteri (S)
08.40 Näin teet ranskalaista
ruokaa
09.15 Jutta ja puolen vuoden
superdieetit
10.15 Tulossa: Neljän tähden
talkoot
10.20 Yhteinen taloprojekti
12.20 LIVE: Tiedä ja Voita
13.20 Jutta ja puolen vuoden
superdieetit
14.20 Yhteinen taloprojekti
14.50 Neljät häät Amerikassa
15.50 Supernanny
16.55 Deittikamera
17.25 Mitä tuli tehtyä
18.25 Frasier (S)
18.55 HS-uutiset
18.58 HS-sää
19.00 Farmi. Mutta mikä
puree suomalaiseen nauruhermoon tänä
päivänä. Onnea onkimassa (12)
12.40 Solsidan . Mutta saako niille edes nauraa?
Suomen tieteellisesti hauskin vitsi
ovat pitkään edustaneet muun muassa laihilais- ja
savolaisvitsit sekä blondivitsit. Onnea onkimassa (12)
13.05 Luontoretkellä: Nuoret
erämaassa
13.35 Näin Norjassa
13.45 Suorana: Kortesmäki
14.15 Satuhäät
15.05 Latela
15.35 McLeodin tyttäret (7)
16.25 Onks noloo?
16.30 Kokit: Galaxi: Kokit
16.31 Pok ja Mok (7)
16.38 Viidakkojytä (7)
16.44 Martine (7)
17.00 Pikku Kakkonen
18.00 Yle Uutiset minuutissa
18.02 McLeodin tyttäret (7)
18.50 Kerrostaloelämää (7)
19.00 Yle Uutiset alueeltasi
19.10 Yle Uutiset
19.16 Urheiluruutu
19.20 Yle Uutiset Suora linja
19.30 Latela
20.00 Uusi päivä (S)
20.30 Suorana: Kortesmäki
21.00 Ajankohtainen kakkonen
21.35 Jalkapallon mestarien
liiga
23.50 Latela
00.20 Jalkapallon mestarien
liiga
05.30
06.00
06.25
09.05
09.30
09.40
09.45
10.10
10.40
11.10
11.40
14.05
14.10
15.10
15.15
15.45
16.15
17.15
17.20
17.25
17.55
18.00
18.30
19.00
19.20
19.30
20.05
21.00
22.00
22.20
22.25
22.35
23.35
00.35
01.05
Aamusää
Studio55.fi
Huomenta Suomi
Studio55.fi
Huomenta Suomen
Uutiset
Mitä tänään syötäisiin?
Kauniit ja rohkeat (S)
Miehen puolikkaat (7)
Emmerdale (S)
Emmerdale (S)
Lääkärit
Alueellinen sääennuste
Grand Designs ?
unelma-asunnot
Mitä tänään syötäisiin?
Moderni perhe (S)
Moderni perhe (S)
Suomen surkein kuski
Uutiset
Päivän sää
Kauniit ja rohkeat (S)
Mitä tänään syötäisiin?
Emmerdale (7)
Emmerdale (7)
Seitsemän Uutiset
Päivän sää
Salatut elämät
Pomo piilossa. Huumori on vaikea laji ja eri ihmiset ymmärtävät sitä eri tavoin, mutta mihin
tämä reaktio perustuu. Sari Helin ottaa ohjelmassaan napakasti kiinni ajassa olevista
ilmiöistä ja toivottaa ihmiset puhumaan kohteliaasti keskenään - vaikka
olisivatkin asioista eri mieltä. 06.30 Maakunta- 04.00 Elävä arkisto: Kotimaa 05.00
radio. 06.00 Yle Puhe esittää 06.30
07.50 Merisää. Tero Liete. Elokuvaohjelma. 22.00 Yle Uutiset ja
sää. 04.02 Bluesministeri Esa Kuloniemi.
Yle Puhe
00.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 01.00 Elävä arkisto: Kulttuuri
02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00
Yle Radio Suomi
Elävä arkisto: Maailman tapahtumat
05.00 Aamupala. 07.15
Aamusoitto. 21.55
Radio Nova
06.00 Enbuske & Linnanahde Crew
. Suomalaisvitsejä tai -arviointeja joukossa ei
juuri ollut. Iltapäiväkahviseurassa ruodisää. 12.55 Suomi tänään. Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uuti17.00 Yle Uutiset ja sää. 23.50
Suomi tänään. Studiossa Tiina Lundberg ja Miia
12.15 Maakuntaradio. Sari
Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00
Radio Novan Iltapäivä . 20.00 Yle
Uutiset. 18.20 Radioteatteri
esittää: Maria Jotuni: Huojuva talo, osa
69. Toimittajana Anna
Tulusto. 11.00
Klassikkoparatiisi. Paikallista musiikkia sieltä jostakin. Finaaliviikon toinen päivä. 16.15 Maakuntaradio. 13.00 Klassista kahteen. 14.00 Yle Uutiset. 07.45 Hartaita säveliä.
07.50 Aamuhartaus. 15.00 Yle Uutiset. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja
Minna Kuukka 10.00 Konttori . Terveisiä epätäydellisestä maailmasta. Ohjelmassa selviää onko tämä tosiaan suomalaistenkin mielestä kaikkein
hauskin:
Kaksi metsästäjää kulkee metsässä, kun
toinen yhtäkkiä kaatuu maahan eikä vaikuta hengittävän. 22.05 Rocktoimittajan iltapäivällinen . Tuholaistorjuntapalvelu Orkinin
operatiivinen johtaja
John Wilson tuli perinteikkääseen yritykseen
isänsä jalanjäljissä ja
yleni vähitellen firman
johtoon. 15.00
Uutiset. 18.30 Hartaita säveliä. 4/5. Yle Uutiset ja sää. 06.15 Aamuhartaus. 10.05 Sari
Helin. 11.57 Päivän mietelause. Toinen metsästäjä soittaa välittömästi hätänumeroon.
- Ystäväni on kuollut! Mitä teen?
- Rauhoittukaa ensin ja varmistakaa,
että hän todella on kuollut, vastaa hätäkeskus.
Hetken hiljaisuuden jälkeen kuuluu laukaus ja miehen ääni palaa linjalle.
-Selvä, mitä nyt tehdään?
PRISMA STUDIO
TV1 klo 20:00
06.00 Yle Uutiset. 19.00 Yle Uutiset ja sää.
19.03 Kaiken maailman musiikkia:
JuuriJuhla-Rotfest 2014. 18.50
Iltahartaus. 08.15 Ykkösaamu. 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla. 12.45 Meri- Krause. 21.15
Kulttuuritunti: Filmiryhmä. Professori Simon Schama
tarkastelee juutalaismaailmassa vallitsevaa
kahtiajakoa: osa vaalii sosiaalisen oikeudenmukaisuuden perinnettä, kun taas toiset
ovat suuntautuneet
aktiivisesti liike-elämään.
21.50 Elävä arkisto: Theodorakis
21.50 Theodorakis ja Saijonmaa Vanhalla 1970.
Mikis Theodorakisin vierailun kunniaksi
Vanhan ylioppilastalon lavalla Eero Ojasen
trio, Arja Saijonmaa ja
maestro itse. 23.10 Yöklassinen.
YleX
06.30 Yle Uutiset Uutiset 06.31
YleX Aamu . 06.25
Aamusoitto. 18.03 Poplaari. 09.00
Yle Uutiset. 21.03 Päivä
tunnissa. 19.00
Yle Uutiset ja sää. 20.06
Sää. Ile ja Matti 10.00 Yle
Uutiset 10.03 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX
Jälki-istunto . 07.53 Maakuntara- Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu
dio. 19.03 Urheiluradio. set 17.08 Puheen Iltapäivä 18.00
15.05 Maakuntaradio. 07.17 Maakuntaradio. 23.00 Yle Uutiset. Ehdotuksia tuli
ympäri maailmaa, yhteensä yli 40 000 ja niiden joukosta valittiin hauskin vitsi.
Tutkimuksessa havaittiin kulttuurieroja,
eri maissa naurattavat erilaiset jutut. Monilla kirjailijoilla on omat paikkansa, joissa kirjoittaminen sujuu.
17.30 Tekijänä: Meeri Koutaniemi
18.00 Varsova . Kulttuurin
ajankohtaisohjelma. 12.00 Yle Uutiset ja sää. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Elli
Collan 22.00 Radio Novan yö
53 5. 21.35 Novosti Yle. Lontoo:
Onnen etsijät (12)
18.45 Historiaa huonomuistisille
19.00 Saari (12)
20.00 Britannian taiteen aikakaudet
21.00 Historia: Juutalaisten tarina. 03.15 Taustapeili. (S)
19.30 Neljän tähden illallinen
20.00 MasterChef Suomi
20.57 Keno
21.00 Holmes NYC (12)
22.00 Myllyrinne Company (7)
22.30 Criminal Minds: Epäilyksen alla (12)
23.30 Farmi (S)
00.00 Californication (12)
00.35 Frasier (S)
01.05 Holmes NYC (12)
02.05 Deittikamera
02.35 Start!
Teema
04.00 Teematieto
17.00 Kirjaohjelma: Inspiraatiopaikat. 17.20 Urhei- set 22.05 Perttu Häkkinen 23.02
luradio. Mikis Theodorakisin lauluja ruotsiksi
esittävät Gustav Wiklund, Elina Salo, Margit
Lindeman ja Henrik Bergendahl.
23.25 Teematieto
Muut
07.00 Min Morgon 08.30
SVT:n ohjelmaa 16.25
Annan alituiset 16.55 Haaste 17.25
Tanskalainen maajussi 17.55 Yle
Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Kevään silmut 18.30 Maantieteilijän testamentti 18.49 Ollaan kavereita (S) 19.00 Aamusta iltaan 19.30
Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Spotlight :
Todistusta vailla 20.30 Saamelaisten
hiljainen taistelu 21.00 Sportmagasinet 21.30 Konkarikeskiviikko 21.57
Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Lilyhammer (16) 22.45 Oddasat 23.00 SVT:n
ohjelmaa
06.00 SubChat 06.30
Astral TV 09.25 Eastenders (S) 10.00 Lemmen viemää (7)
13.55 Myytinmurtajat 14.55 Face
15.55 Jamie Oliverin helpot herkut
16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen
viemää (7) 18.00 Asunto 23 (7) 18.30
Jamie Oliver: mestarikokki 19.30 Mutsi
(S) 20.00 Simpsonit (7) 20.30 Rillit huurussa (7) 21.00 Duudsonit tuli
taloon (S) 22.00 112 23.00 Mutsi (S)
23.30 Nikita (16) 00.30 Bones (16)
01.25 Lain nimessä (12) 01.55 SubChat
03.00 Astral TV 04.00 SubChat
11.20 LIVE: Tiedä ja Voita
11.50 Krokotiilimies 12.20
Lentokenttä (S) 12.50 Tomin keittiö
13.15 Tomin keittiö 13.45 Pomo piilossa 14.40 Britannian paras leipomo
15.40 Leijonan luola USA 16.35 The
Voice of USA 17.30 Kuppilat kuntoon
Ruotsi 18.30 Britannian paras leipomo
19.30 The Voice of USA 20.30 Poliisit (S) 21.00 Suomen paras leipomo
22.00 Panttilainaamo 22.30 Australian rajalla 23.00 Poliisit (7) 23.30
Täysillä tutkaan (S) 00.00 Maailman
oudoimmat ravintolat 00.30 South
Park (7) 01.00 JIM D: Metsien miehet
(7) 01.55 Leijonan luola USA 02.45
The Voice of USA
RADIO-OHJELMAT
Päivän nosto
YLE Radio 1
Islantilainen Hugleikur Dagsson viljelee satiirista mustaa huumoria
sarjakuvissaan. 16.00 Yle Uutiset 17.00 Yle Uuti14.03 Ajantasa. 11.03 MaaUutiset 14.03 Puheen Iltakuntaradio. Toimittajana Sirkka
Halonen. 23.03 Tartu Mikkiin Jatkot. 09.05 Muistojen bulevardi. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 08.17
Puheen Päivä 11.00 Yle
JuuriJuh
Maakuntaradio. 21.00 Yle Uutiset. 10.00 Yle Uutiset. 20.07 Kantritohtori Teppo Nättilä. 06.56 Päivän mietelause. 06.05 Hartaita
säveliä. 13.03 Urheiluradio. 21.40
Urheiluradio. 19.06 Tiedekontakti. 16.00 Yle Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.30
Uutiset ja sää. 15.00 Yle Uutiset. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Siksi Prisma Studio selvittää nyt,
mikä on Suomen tutkitusti hauskin vitsi.
Ehdotuksia on kerätty yleisöltä ja lopullinen tulos kerrotaan nyt.
SUOMALAISTA VITSIPERINNETTÄ
Mutta mikä se tutkijoiden maailman
hauskimmaksi vitsiksi nimeämä oli. TIISTAI 8.4.2014
MasterChef Suomi Nelonen klo 20.00
TV 1
05.45
06.25
09.30
10.00
10.50
11.00
11.05
12.05
12.30
13.25
14.40
15.00
15.05
15.10
15.15
15.50
16.20
16.50
16.55
17.00
17.08
18.00
18.22
18.25
18.30
19.00
19.50
20.00
20.30
20.55
21.00
21.45
22.15
23.15
23.20
Aamusydämellä
Ylen aamu-tv
Kuningaskuluttaja
Kyläsairaala (7)
Lenan matkassa
Yle Uutiset
Viimeinen rannikkokalastaja
Rakkaudesta puutarhaan
Sydämen asialla (7)
Jälkeen syntiinlankeemuksen (7)
Ylös tunturiin
Yle Uutiset
Yle News
Yle Oddasat
Tänään otsikoissa
A-studio
Aarteenetsijät
Novosti Yle
Yle Uutiset viittomakielellä
Yle Uutiset
Kyläsairaala (7)
Yle Uutiset
Yle Uutiset alueeltasi
Yle Uutiset sää
Puoli seitsemän
Kiehtova maailma: Puistojen Britannia
Unohtuneet rikokset.
Seksin ostamisen kriminalisointia vaadittiin Ruotsissa jo 1900luvun alussa. 15.05 Kultakuume. 08.00 Yle Uutiset ja sää.
10.00 Yle Uutiset 10.03
08.15 Urheiluradio. Onko täydellisen
vitsin kaavaa edes olemassa?
Pari vuotta sitten brittitutkijat etsivät
maailman hauskinta vitsiä. Monet
prostituoidut tuomittiin
irtolaisuudesta.
Prisma Studio
Yle Uutiset
Urheiluruutu
Mr Selfridge (12)
Viimeistä päivää (12)
Kriminalisti (12)
Yle Uutiset
Prisma: Luolastojen
tappaja
TV 2
MTV 3
06.50 Pikku Kakkonen
07.54 Muumilaakson tarinoita
(S)
08.17 Milli ja Molli
08.42 Late Lammas (S)
08.50 Pat & Stan (S)
09.00 Keittiössä tuoksuu
ruoka
09.30 Yle Uutiset alueeltasi
10.50 Oddasat
11.05 Tuntematon Norja
11.35 XL-sukupolvi
12.05 Hupipätkät (S)
12.15 Solsidan . 12.00 Turun tuomiokirkon
kello lyö 12
00.00 Yle Uutiset ja sää.
00.05 Yöradio . 17.20
21.10 Wienin valtionoopperan lois- Urheiluradio. Yle Uutiset ja sää. Piileekö Parkinsonin taudin syy
suolistossa. Ravitulokset. Kuuntele illan levottomimmat
läpät ja biisit ja osallistu itsekin Hökökisaan ja Valheenpaljastuskokeeseen.
22.00 Yle Uutiset 22.05 Yle Puhe
23.02 Encore 00.00 Yöradio
06.00 Yle Uutiset. 08.15 Ykkösaamu.
09.00 Yle Uutiset. 07.53 Maakuntara12.15 Julkinen sana. 11.57 Päivän radio. 21.35 Novosti Yle. 15.00 Urheiluradio. dio. 23.30 Politiikkaradio
Radio Nova
06.00 Enbuske & Linnanahde Crew
18.55 Luontoilta 0203-17600. Ruscica on italialais-suomalainen
mediataiteilija, joka
työskentelee kollektiivisesti, kiinnostuksenaan yksilön paikka
yhteisössä. 23.10 Yöklassinen.
YleX
06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu
. Phil (S)
Teema
04.00 Teematieto
17.00 Tiededokumentti:
USA:n valtimoilla. 14.03 Ajantasa. 21.03 Päivä
Collan 22.00 Radio Novan yö. Toimittajana Raimo Tyykiluoto. Amerikka 14.10 Jyrki
Sukulan makujen maa 14.40 Britannian
paras leipomo 15.40 Leijonan luola USA
16.35 The Voice of USA 17.30 Kuppilat
kuntoon Ruotsi 18.30 Britannian paras
leipomo 19.30 The Voice of USA 20.30
Poliisit (S) 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Panttilainaamo 22.30
Rekkakuskit jäällä (7) 23.30 Poliisit (S)
00.00 Myrskyn silmässä (12) 00.55
South Park (12) 01.25 JIM D: Metsien
miehet (7) 02.20 Leijonan luola USA
03.15 The Voice of USA
RADIO-OHJELMAT
Päivän nosto
YLE Radio 1
Waris Dirien ympärileikattiin 3-vuotiaana, myytiin avioliittoon 13-vuotiaana,
pääsi pakenemaan ja monen vastoinkäymisen jälkeen päätyi supermalliksi.
Kuvassa Waris Dirie (Liya Kebede) ja Marylin (Sally Hawkins).
Paimentolaiskylästä YK:n päämajaan
(Desert Flower, 2009)
alkupuolella on tyylitajulla ohjattu tunnekylläinen kohtaus. Ile Jokinen ja
Elina Viitanen 18.00 Illallinen . 18.03 Luontoilta.
roja. 21.00 Yle Uutiset. 07.50 Aamuhartaus. Perinteen
sanotaan kuitenkin jatkuvan yhä myös Euroopassa maahanmuuttajien keskuudessa.
Aavikon kukan pohjana on somalialaissyntyisen entisen huippumallin, nykyisin
Itävallan kansalaisen Waris Dirien tarina.
Etiopialainen Liya Kebede tekee pääosassa
kauniin roolityön, jota ilman elokuva jäisi
paljosta paitsi.
AAVIKON KUKAN
6
Ohjaaja Sherry Hormannin käsikirjoitus
taiteilee yhteiskunnallisen draaman, kehitystarinan ja ihmissuhdedraaman maastossa
epätasaisesti. 16.15 Maakuntarasinfoniaorkesterin konsertti jatkuu. 04.02 Kantritohtori
Teppo Nättilä.
Yle Puhe
06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle
Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00
Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä
11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen
Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05
Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Arman
Alizad 14.00 Yle Uutiset 14.03
Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00
Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä
17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä. 15.05 Maakuntaradio. 09.05 Urheiluradio. 09.00 Yle Uutiset. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja
Minna Kuukka 10.00 Konttori . 23.00 Yle Uutiset.
23.03 Kansanradio. Teknologiaguru Yul Kwon tarkastelee lintuperspektiivistä Yhdysvaltojen
infrastruktuuria ja niitä
toimintoja, jotka pitävät
suurvallan pyörät pyörimässä. 19.00 Yle Uutiset 13.06 Maakuntaradio. Siinä selviää, mitä on
syntyä tytöksi eri kulttuureissa.
Asiaa täsmennetään myöhemmin gynekologin vastaanotolla lontoolaisessa sairaalassa ja edelleen elokuvan loppupuolella.
Kysymys on sukupuolielinten silpomisesta. Viki
ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01
Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX
Jatkot. 17.15 Jokapaikan Reetta. 19.00
Yle Uutiset ja sää. 20.06 Sää. 05.00 Aamupala. 17.20 KulttuuriUutiset. Kullberg, Juha Laaksonen, Ari Saura ja
22.05 Ajassa soi: Klang-sarjan kon- Henry Väre. 07.17 Maakuntaradio.
kirkon kello lyö 12. 17.45 RadioteatRadio S
set ja sää. Juontajana Pirkka-Pekka
Petelius. 21.40
Urheiluradio. 1/4.
Ruuantuottaja. 16.00 Yle Uutitaradio. YleX Jatkot Tonin ja Alman kämpillä. 09.05 Muistojen
bulevardi. 12.45 Merisää.
Huojuva talo, osa 70.
12.55 Suomi tänään. 08.15
kahteen. 0203-17600. 23.37 Metsää
ja luontoa. Esittelyssä suomalaiset
eturivin nykytanssikoreografit.
21.00 Suomensukuiset 30
päivässä
21.45 Kino: Aavikon kukka
(Desert flower, Britannia 2009). (16)
Muut
07.00 Min Morgon 08.30
SVT:n ohjelmaa 16.55
Maantieteilijän testamentti 17.14
Ollaan kavereita (S) 17.25 Sportmagasinet 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00
BUU-klubben: Palomies Sam 18.30
Supersankari Energina (7) 18.43 Kysy
Laralta (7) 18.55 Gazoon (S) 19.00
Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TVnytt 20.00 Lasso 20.30 Tanskalainen maajussi 21.00 Vettä sakeampaa
(12) 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00
Apua, meille syntyy vauva 22.30
Oddasat 22.45 Vallan linnake (7) 23.42
Vallan linnake (7) 00.40 Vallan linnake
(7) 01.39 Vallan linnake (7) 02.37 Vallan linnake (7)
09.25 Eastenders (S)
10.00 Lemmen viemää (7)
13.55 Myytinmurtajat 14.55 Kiinteistöjen kuningas 15.55 Jamie Oliverin helpot herkut 16.25 Eastenders (S) 17.00
Lemmen viemää (7) 18.00 Asunto
23 (7) 18.30 Duudsonit tuli taloon (S)
19.30 Isän tyttö (S) 20.00 Simpsonit (7) 20.30 Miehen puolikkaat (12)
21.00 Viidakon tähtöset 22.00 Hävyttömät (16) 23.00 Isän tyttö (S) 23.30
Vampyyripäiväkirjat (12) 00.30 Bones
(16) 01.25 Lain nimessä (12) 01.55
Astral TV
11.15 Krokotiilimies 11.45
Kuuluisat kuppilat 12.10
Kokki lomalla 12.40 Laiva (S) 13.40
Henkka & Niki vs. Kun
oppilaskunnan pila
menee pahasti pieleen,
opiskelija päätyy kuolleena avoimeen hautaan. Millainen on
ruuan tie pellolta pöytään?
18.00 Varsova . 08.00 Yle Uutiset ja sää. 14.00 Yle
ja sää. 06.25
Aamusoitto. 06.56 Päivän mietelause. Päivä tunnissa summaa ja taustoittaa päivän
uutisia ja puheenaiheita. 13.00 Klassista dio. Reetta
Arvila tutustuu avoimin mielin erilaisiin yhteisöihin ja ihmisryhmiin kaupunkien ja kylien kaduilla ja kokoontumistiloissa. 12.00 Turun tuomio- Urheiluradio. 17.00 Yle Uutiset
o
Luont
Pikkujuttu. Elli
radio. (12)
19.30 Neljän tähden illallinen
20.00 Tervetuloa kotiin
20.57 Keno
21.00 Greyn anatomia (12)
22.00 Hyvät ja huonot uutiset
23.00 Tulossa: Neljän tähden
talkoot
23.05 Farmi (12)
23.35 Dexter (16)
00.40 Frasier (S)
01.10 Criminal Minds: Epäilyksen alla (12)
02.10 Deittikamera
02.40 Dr. Päästäkää minut pois. 16.00
ler oopperanjohtajana. Ikäihminen ei ole
taakka, vaan yhteiskunnan voimavara.
20.30 Yle Uutiset
20.55 Urheiluruutu
21.05 A-studio
21.55 Keskiviikon ravisuora
22.00 Newsroom (12)
23.00 Yle Uutiset
23.05 Ulkolinja: Tsaarin paluu
Venäjälle
Tervetuloa kotiin Nelonen klo 20.00
TV 2
MTV 3
06.50 Pikku Kakkonen
07.53 Muumilaakson tarinoita
(S)
08.16 Milli ja Molli
08.40 Late Lammas (S)
08.50 Pat & Stan (S)
09.00 Elämäni eläimet
09.30 Yle Uutiset alueeltasi
10.50 Oddasat
11.05 Camilla Plum ja porisevat padat
11.35 Veljesten keittiössä
12.05 Hupipätkät (S)
12.15 Solsidan . 10.05
Brysselin kone. 08.00 Yle
Uutiset ja sää. 21.50
Merisää. 19.06 Luontoilta 0203-17600.
20.00 Yle Uutiset. 18.00 Yle Uutiset 18.03
Urheiluilta 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Arman
Alizad 23.02 Päivä tunnissa. 08.17 Maakuntaradio.
Yle Uutiset. 18.50 Merisää.
sertti. Pyöreä pöytä.
21.45 Eurooppalaisia puheenvuo- 18.00 Yle Uutiset. 09.10 Sää. 09.11 Maakun15.55 Yle News. 07.45 Hartaita säveliä. 22.05 Uudenkansanmusiikki. 07.15
Aamusoitto. New York. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 13.00
18.00 Ortodoksinen liturYle Uutiset. Viimeinen viikko
on käsillä ja korviin kantautuu juonimista ja
spekulointia. 15.00 Yle
terin konsertti. Sari
dio. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Radion sinfoniaorkes- Uutiset. 06.05 Hartaita
säveliä. KESKIVIIKKO 9.4.2014
TV 1
05.55 Puoli seitsemän
06.25 Ylen aamu-tv
09.30 MOT: Kulta-Hannun
pyramidipeli
10.00 Kyläsairaala (7)
10.50 Ruotsin kuningaskunnan historia
11.00 Yle Uutiset
11.05 Puoli seitsemän
11.35 Prisma Studio
12.05 Luontohetki: Eläintarinoita
12.30 Sydämen asialla (7)
13.25 Mies tältä tähdeltä (7)
15.00 Yle Uutiset
15.05 Yle News
15.10 Yle Oddasat
15.15 Ylen aamu-tv: Tänään
otsikoissa
15.55 Avara luonto: Vedenalainen Okavango
16.50 Novosti Yle
16.55 Yle Uutiset viittomakielellä
17.00 Yle Uutiset
17.08 Kyläsairaala (7)
18.00 Yle Uutiset
18.22 Yle Uutiset alueeltasi
18.25 Yle Uutiset sää
18.30 Puoli seitsemän
19.00 Historia: Argentiinan
varastetut vauvat
20.00 Akuutti. (16)
Kymmenen Uutiset
Päivän sää
Viking Lotto ja Jokeri
MTV Sport Uutiset
Teknavi
Rikoksista pahin (12)
Noitapiiri (12)
UEFA Champions League -huippuhetket: Ke
9.4.
Astral TV
Nelonen
07.00 Disneyn esikoulu: Mikki
Hiiren kerhotalo (S)
07.25 Disney esittää: Finias ja
Ferb (S)
07.50 Disney esittää: Aku ja
kumppanit (S)
08.00 Transformers Rescue
Bots (7)
08.30 Vaaleanpunainen pantteri (S)
08.40 Näin teet ranskalaista
ruokaa
09.15 Jutta ja puolen vuoden
superdieetit
10.20 Yhteinen taloprojekti
12.20 LIVE: Tiedä ja Voita
13.20 Jutta ja puolen vuoden
superdieetit
14.20 Yhteinen taloprojekti
14.50 Neljät häät Amerikassa
15.50 Supernanny
16.55 Deittikamera
17.25 Maaginen Criss Angel
(7)
18.20 Tulossa: Neljän tähden
talkoot
18.25 Frasier (S)
18.55 HS-uutiset
18.58 HS-sää
19.00 Farmi. 07.15
mietelause. 19.03 Urheilura-
. 12.15 Maakunteri esittää: Maria Jotuni:
3
.0
8
1
lo
k
taradio. 10.55
päivä. 21.55 Suomi tänään. 15.05
Kultakuume. 20.03 Urheilu-
Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00
Radio Novan Iltapäivä . Federalistinen Eurooppa on vält- Asiantuntijoina Heidi Kinnunen, Jaakko
tämätön. Nuorten
syöpäpotilaiden tarinat. 16.15 Faunin ilta10.03 Ajantasa. 06.30 Maakunta11.00 Uudet levyt. 11.00 Yle
ja sää. Waris
Dirien tarina: somalityttö ympärileikattiin
kolmevuotiaana, myytiin avioliittoon 13-vuotiaana, pakeni ja päätyi lopulta Lontooseen
supermalliksi. Kokonaisuus on silti katsomisen arvoinen, kiitos Dirien uskomattoman tuhkimotarinan.
Piristettä tapahtumiin tuovat sivuroolien
brittinäyttelijät Sally Hawkins tavaratalon
myyjänä, Timothy Spall huippuvalokuvaajana sekä Juliet Stevenson malliagenttina.
Harri-Ilmari Moilanen
AAVIKON KUKKA
Yle Teema klo 21.45
Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle
Uutiset 13.02 YleX Jälki-istunto . 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 20.07 Café Tropical. 03.40
Luontoretki. Ile ja Matti 10.00 Yle Uutiset 10.03
Uuden musiikin aamuvuoro 11.00
tunnissa. 14.00 Kantapöytä. 13.03 Urheiluradio.
gia Pyhän Johannes Teologin kirkosta Joensuusta. 11.03 Maakunilta
tunti: Aristoteleen kantaradio. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 10.50 Kuuluttajan
Yle Radio Suomi
vieras: säveltäjä ja Tampere Biennalen
taiteellinen johtaja Olli Virtaperko. toiveiden yö. Lontoo:
Onnen etsijät (12)
18.45 8 mm katse: Jonglööri
19.00 Fjodor Dostojevskin
elämä (12)
20.00 Mediataide: Jani Ruscica. 12.00 Yle Uutiuo mi
tapää. Törkeän epäinhimillinen käytäntö on
nykyisin monissa maissa kielletty. 06.15 Aamuhartaus. 22.00
Yle Uutiset ja sää. 10.00 Yle Uutiset. 07.50 Merisää. 19.40 Gustav Mah- Uutiset. 20.05 Radion Yle Uutiset ja sää. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Monitasoiset tarinat avautuvat
niin elokuvailmaisun
kuin mediataiteen keinoin.
20.40 Kootut askeleet: Kenneth Kvarnström. 17.30 Taustapeili . Ravisuoran ennakko.
toa Herbert von Karajanin kaudella. Onnea onkimassa (12)
12.40 Solsidan (12)
13.05 Nolojen tilanteiden
mies (S)
13.30 Hupipätkät (S)
13.45 Suorana: Kortesmäki
14.15 Ajankohtainen kakkonen
14.50 Näin Norjassa
15.05 Latela
15.35 McLeodin tyttäret (7)
16.25 Onks noloo?
16.30 Galaxi
17.00 Pikku Kakkonen
18.00 Yle Uutiset minuutissa
18.02 McLeodin tyttäret (7)
18.50 Kerrostaloelämää (7)
19.00 Yle Uutiset alueeltasi
19.10 Yle Uutiset
19.16 Urheiluruutu
19.20 Yle Uutiset Suora linja
19.30 Latela
20.00 Uusi päivä (S)
20.30 Suorana: Kortesmäki
21.00 Toisen kanssa (12)
21.50 Yle Uutiset
22.00 Urheiluruutu
22.05 Stacey Dooley: Nuoret
amerikkalaiset
23.00 Latela
23.20 Silminnäkijä: Työsuhdehuivi
00.00 Copper (16)
05.30
06.00
06.25
09.05
09.30
09.40
09.45
10.10
10.40
11.10
11.40
14.05
14.10
15.15
15.20
15.45
16.15
17.15
17.20
17.25
17.55
18.00
18.30
19.00
19.20
19.30
20.05
21.00
22.00
22.20
22.25
22.30
22.40
23.10
00.05
01.05
01.35
Aamusää
Studio55.fi
Huomenta Suomi
Studio55.fi
Huomenta Suomen
Uutiset
Mitä tänään syötäisiin?
Kauniit ja rohkeat (S)
Miehen puolikkaat (7)
Emmerdale (7)
Emmerdale (7)
Lääkärit
Alueellinen sääennuste
MTV3.doc: Rikolliset
vanhukset
Mitä tänään syötäisiin?
Vauvaonnea (S)
Vauvaonnea (S)
Pomo piilossa
Uutiset
Päivän sää
Kauniit ja rohkeat (S)
Mitä tänään syötäisiin?
Emmerdale (7)
Emmerdale (S)
Seitsemän Uutiset
Päivän sää
Salatut elämät
Kadonneen jäljillä
C.S.I. Tärkeän sanoman ohessa on
pintaliitoisesti kuvattu muotimaailma.
Kässäriä olisi pitänyt tiivistää ja muuttaa painopisteitä. 10.00 Yle Uutiset.
set ja sää
11.00 Valkoista valoa: kyvyt, esittelevät maailman kiinnosTaidetta! Taidetta. 22.55 Kuuluttajan vieras:
säveltäjä ja Tampere Biennalen tai-
WALTZ WITH BASHIR
teellinen johtaja Olli Virtaperko. Selvitimme mistä
liha ravintolan lautaselle matkustaa. 20.07 Euroopan
taivaan alla. Elli
Collan 22.00 Radio Novan yö
55 7. Ile Jokinen ja
Elina Viitanen 18.00 Illallinen . Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja
Minna Kuukka 10.00 Konttori . 15.55 Yle News. Uutiset. (7)
23.15 Kino: Waltz with Bashir.
Ari Folmanin pitkä animaatio Israelin ja Libanonin välisestä sodasta
sekä Sabran ja Shatilan palestiinalaisleirien
verilöylystä 1982. Lontoo:
Onnen etsijät (12)
18.45 Historiaa huonomuistisille
19.00 Britannian taiteen aikakaudet
20.00 Prisma Studio
20.30 Vempainmies. 10.05 massa uusi musiikki soi ensimmäisenä.
Kalle Haatanen. 15.00 Yle Uutiset.
siikkia pääsiäisen alla. 10.00 Yle Uutiset. 09.00 Yle
muutta, intoilua ja ylitulKult tuu
ritunti Uutiset. 07.50 Aamuhartaus. 07.15 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle
Aamusoitto. 18.30 Hartaita säveliä. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Meikkipussin sisältö ei
parane vanhetessaan.
Testissä kasvojen puhdistusliinat.
Yle Uutiset
Urheiluruutu
A-studio: Talk
Ulkolinja: Kampanja,
joka vei sotaan
Yle Uutiset
Vera Stanhope tutkii
(12)
TV 2
MTV 3
06.50 Pikku Kakkonen
07.51 Muumilaakson tarinoita
(S)
08.14 Milli ja Molli
08.40 Late Lammas (S)
08.50 Pat & Stan (S)
09.00 Eläimellistä menoa Norjassa
09.30 Yle Uutiset alueeltasi
10.50 Oddasat
11.05 Tanskalaisten lempikakut
11.35 Keittiössä tuoksuu
ruoka
12.05 Hupipätkät (S)
12.15 Solsidan . 08.15 Ykkösaamu. 18.55 Suomi tänään.
19.00 Yle Uutiset ja sää. totuusjahdista
kypsyy requiem.
Waltz with Bashir on lajityypillisesti
kiehtova elokuva, animaation muotoon
puettu elämäkertafilmi, sotadraama ja puolidokumentaarinen lähihistorian kuvaus.
ARI FOLMANIN
Pohjana ovat tuolloin 18-vuotiaan Ari Folmanin omat kokemukset Israelin armeijan
sotaretkellä Libanonissa 1982.
Päähenkilön selvitysretkestä muotoutuu vivahteikas kuvaus tapahtumien
kulusta, joka johtaa Sabran ja Shatilan pakolaisleireissä tapahtuneisiin verilöylyihin.
Animaatiojälki on konstailematonta ja
klassisen kuulasta, tummasävyistä ja kontrasteissaan selkeää. 18.20 Radiote- 12.15 Maakuntaradio. Yle Yöradio
Uutiset ja sää. 23.10
Yöklassinen.
Yle Teema klo 23.15
YleX
17.00 Yle Uutiset ja sää. Piirroshahmojen verkkaiset liikkeet luovat täyteläisen vaikutelman ikään kuin sarjakuva-albumista elävinä kuvina.
06.00 Yle Uutiset. 1/6.
Näyttelijä Richard
Ayoade testaa teknisistä uutuuksista mielenkiintoisimmat ja
oudoimmat. 11.45 Valomusiik- 19.00 YleX Jatkot 22.00 Yle Uutiset
kia. (16) 00.35
Bones (16) 01.30 Lain nimessä (12)
02.00 Eurojahti 04.00 SubChat
11.15 Krokotiilimies 11.45
Laiva (S) 12.15 Laiva (S)
12.45 Tomin keittiö 13.10 Tomin keittiö 13.40 Maistuvimmat liikeideat
14.40 Britannian paras leipomo
15.40 Leijonan luola USA 16.35 The
Voice of USA 17.30 Kuppilat kuntoon
Ruotsi 18.30 Britannian paras leipomo
19.30 The Voice of USA 20.30 Poliisit (S) 21.00 Talent USA 22.00 Panttilainaamo 22.30 JIM D: Muinaiset avaruusoliot (12) 23.30 Poliisit (S) 00.00
Rekonstruktio (12) 00.30 Trigger
Happy TV (7) 01.00 Australian rajalla
01.30 South Park (12) 02.00 JIM D
Rikos: Salattu kaupunki (7) 02.55 Leijonan luola USA 03.50 The Voice of USA
RADIO-OHJELMAT
Päivän nosto
YLE Radio 1
Elokuvan animaatiojälki on tummasävyistä ja kontrasteissaan selkeää.
Huikea matka muistojen maisemiin
kirjoittaman ja ohjaaman
hienon israelilaisfilmin Waltz with Bashir
(2008) päätöshetkillä tapahtuu animaatiosta uutiskuviin leikkaus, jonka tunnelataus on hiljentävä.
Kuviin ilmestyy pakolaisleirin ruumiskasojen äärellä vaikeroiva palestiinalaisnainen. 19.06 Pelastetaan duunit. 20.03 Urheiluradio. 07.45 Hartaita säve- Uutiset 13.02 YleX Jälki-istunto . 07.50 Merisää. Faktoja ja
08.15 Urheiluradio. Iltapäiväkahviseurassa
ruoditaan päivän puheenaiheita.
15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen
Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03
Puheen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä 18.00
Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.30
Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Ali ja Husu 23.02 Päivä
tunnissa 23.30 Politiikkaradio
Radio Nova
06.00 Enbuske & Linnanahde Crew
. 10.55
Pikkujuttu.
parantaa maailmaa ja kier11.00 Yle Uutiset. Urheiluradio. 21.03
Päivä tunnissa. 09.10 Sää. Onnea onkimassa (12)
13.05 Sportmagasinet
13.35 Näin Norjassa
13.45 Suorana: Kortesmäki
14.15 Tartu Mikkiin
15.05 Latela
15.35 McLeodin tyttäret (7)
16.25 Onks noloo?
16.30 Galaxi
16.31 Nokkelikot (7): Nokkelikot
16.44 Mimun maailma (7)
17.00 Pikku Kakkonen
17.55 Jalkapallon naisten MMkarsinta
18.50 Yle Uutiset
18.55 Jalkapallon naisten MMkarsinta
20.00 Silminnäkijä: Euroopan
lapsityöläiset
20.30 Pasila 2.5 . 06.05 Hartaita 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu
säveliä. 21.50 Merisää.
21.55 Suomi tänään. 08.00 Yle Uutiset ja sää.
Elokuvaohjelma. 05.00 Aamupala. 16.15 Fau- radio. 13.06
18.50 Iltahartaus. 00.00 Yle
Uutiset ja sää. 12.00 Yle Uutiset ja sää.
yhteisöjen puheilla. 12.15 Ajankohtainen
Ykkönen. 08.00 Yle ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01
Uutiset ja sää. 16.15 Maakuntaradio.
Harri-Ilmari Moilanen
Uutiset ja sää. 21.00 Yle Uutiset. 10.03 Ajanry. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Symbolistinen
draama yöstä, kaupungista ja siellä harhailevista ihmisistä. 12.55 Suomi tänään. 06.30 Maakunta16.00 Yle Uutiset ja sää. Filosofista keskuste- Juhani Kenttämaa ja Venla Kokkonen
lua totuudesta, kauneudesta, hyvästä etsivät parhaat kotimaiset tuoreet
ja pahasta. 04.02
Café Tropical.
Yle Puhe
06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle
Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00
Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä
11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen
Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05
Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio
13.00 Yle Uutiset 13.02 Ali ja Husu
14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen
Iltapäivä. 18.00 Arvassalo
Yle Uutiset. 18.03 Maailmanpolitiikan arkipäivää. 20.06 Sää. 21.35 Novosti Yle.
21.40 Urheiluradio. 23.33
Minna Pyykön maailma. 12.00 22.05 Yle Puhe 23.02 Encore 00.00
Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Farmilla on viimeinen yhteinen päivä
ja tänään juhlitaan.
Kokon äärellä kipinät
lentävät todenteolla.
(S)
19.30 Neljän tähden illallinen
20.00 Maaginen Criss Angel
(S)
20.57 Keno
21.00 Toimintatorstai: Lainkuuliainen kansalainen
(16)
23.15 Farmi (S)
23.45 Blue Bloods (12)
00.45 Frasier (S)
01.15 Red Widow (12)
02.15 Deittikamera
02.45 Greyn anatomia (12)
Teema
04.00 Teematieto
17.00 Belgradin aave
18.00 Varsova . Remonttipuuhiin pyrkivät Mikko
Toppala ja Riia Rauhala.
Klikkaa mua (12)
Kymmenen Uutiset
Päivän sää
MTV Sport Uutiset
Enbuske & Linnanahde
Crew
Löytäjä (12)
Eurojahti
Nelonen
07.00 Disneyn esikoulu: Mikki
Hiiren kerhotalo (S)
07.25 Disney esittää: Finias ja
Ferb (7)
07.50 Disney esittää: Aku ja
kumppanit (7)
08.00 Transformers Rescue
Bots (7)
08.30 Vaaleanpunainen pantteri (S)
08.40 Näin teet ranskalaista
ruokaa
09.15 Jutta ja puolen vuoden
superdieetit
10.20 Yhteinen taloprojekti
12.20 LIVE: Tiedä ja Voita
13.20 Jutta ja puolen vuoden
superdieetit
14.20 Yhteinen taloprojekti
14.50 Neljät häät Amerikassa
15.50 Supernanny
16.50 Tulossa: Neljän tähden
talkoot
16.55 Deittikamera
17.25 Hyvät ja huonot uutiset
18.25 Frasier (S)
18.55 HS-uutiset
18.58 HS-sää
19.00 Farmi. Sari
Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00
Radio Novan Iltapäivä . 22.56 Suomi tänään. 22.05 Lähikuvassa Harri
Saksala. Uuden musiikin iltavuoro. Pyöreä pöytä. 19.00 Yle Uutiset Maakuntaradio. 11.57 Päivän mietelause. 08.17
historiaa, asiaa ja asiattoMaakuntaradio. Viki
liä. 17.30 Taustapeili. 21.00 Musiik- 15.05 Maakuntaradio. 00.05 Yöradio. TORSTAI 10.4.2014
Pientä mökkiremonttia MTV3 klo 20.05
TV 1
05.55
06.25
09.30
10.00
10.50
11.00
11.05
11.35
12.30
13.25
14.50
15.00
15.05
15.10
15.15
16.00
16.55
16.57
17.00
17.08
18.00
18.22
18.25
18.30
19.00
20.00
20.30
20.55
21.05
22.00
23.00
23.05
Puoli seitsemän
Ylen aamu-tv
Akuutti
Kyläsairaala (7)
Ruotsin kuningaskunnan historia
Yle Uutiset
Puoli seitsemän
A-studio
Sydämen asialla (7)
Synnitön lankeemus (S)
Uutisvuosi
Yle Uutiset
Yle News
Yle Oddasat
Ylen aamu-tv: Tänään
otsikoissa
Eduskunnan kyselytunti
Novosti Yle
Yle Uutiset viittomakielellä
Yle Uutiset
Kyläsairaala (7)
Yle Uutiset
Yle Uutiset alueeltasi
Yle Uutiset sää
Puoli seitsemän
Downton Abbey (12)
Kuningaskuluttaja.
Kuinka kaukaa ketjuravintoloiden lihat tulevat. Studiossa Tiina Lundberg ja
Miia Krause. 13.00 Yle
talo, osa 71. 19.03 Gesualdon vokaalimu- 14.03 Ajantasa. 20.00 Yle Uutiset. 07.17 Maakuntaradio.
17.20 Kulttuuritunti: Filmiryhmä. 18.28 Suomi tänään.
18.50 Merisää. 18.00
Yle Uutiset. Se jatkuu vielä hetken kuvaruudun pimenemisen jälkeen.
Päätös luo inhimillisen kärsimyksen ylle
arvokkuduen sädekehän . Eka demo
09.00 Yle Uutiset. Retkeilyvarusteiden parhaimmistoa ovat mm. 23.00
Yle Uutiset. Ile ja Matti 10.00 Yle Uutiset 10.03
Aamusoitto. 11.03 Maatää samaan jaloon päämäärään pyrkivien monenkirjavien ihmis- kuntaradio. 23.03 Taustapeili. Sarjan ensimmäisessä jaksossa suunnittelijoiden syyniin
pääsee suuri historiaa täynnä oleva mökki
Hattulassa. 22.05 Todellisia tarinoita. 09.05 Muistojen tai viimeisin miljoonahitti, tässä ohjelbulevardi. Johanna Korho- tavimmat uudet tekijät ja kertovat
nen kehittää sivistyneen näköisen ihmeellisimmät tarinat biisien takaa.
riidan taiteesta. (16)
00.45 Teematieto
Muut
07.00 Min Morgon 08.30
SVT:n ohjelmaa
16.25
Apua, meille syntyy vauva 16.55
Supersankari Energina (7) 17.08 Kysy
Laralta (7) 17.20 Gazoon (S) 17.25 Närbild 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00
BUU-klubben: Rohkea ritaripoika 18.30
Fanny (7) 18.33 Gazoon (S) 18.37
Limbo 2 (7) 18.51 Nina Patalo (7) 19.00
Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TVnytt 19.55 Obs debatt 20.30 Aistit
avoinna Italiaan 21.00 Strömsö 21.40
Oddasat 21.57 Yle Nyheter TV-nytt
22.00 Dok: Farkkuja Pohjois-Koreasta
23.00 SVT:n ohjelmaa
06.00 SubChat 06.30
Astral TV 09.25 Eastenders (S) 10.00 Lemmen viemää (7)
13.55 Myytinmurtajat 14.55 Pieniä
ihmeitä 15.55 Jamie Oliverin helpot herkut 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Asunto 23 (7)
18.30 Viidakon tähtöset 19.30 Tyhjätaskut (S) 20.00 Simpsonit (7) 20.30
Miehen puolikkaat (12) 21.00 Arrow
(12) 22.00 Revolution (16) 23.00
Entourage (12) 23.36 C.S.I. 06.25 . 10.00
seja. luksusvarusteltu teltta ja hyödyllinen juomapilli.
21.00 Tiededokumentti:
Ahdistuksen aikakausi.
Ahdistuneisuushäiriöt
ovat nykyään yleisimpiä
psyykkisiä sairauksia,
mutta kuinka uudesta
ilmiöstä on kyse?
Aineellisia arvoja korostava kulttuurimme jäytää joka tapauksessa
hermojamme ja lääkefirmoille siitä on etua.
21.55 Kino Suomi: Hetkiä
yössä. 09.05 Urheilukintoja, kolmansia mieRadio 1
radio. Samalla ääniraidalta alkaa kuulua
tasainen, kuin jostain kaukaa tuleva tykkien jylinä. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 06.15 Aamuhartaus. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 15.00 Yle Uutiset.
15.05 Kultakuume. 21.30 Yle Uutiset
selkosuomeksi. 03.15
Taustapeili . 12.45 Meriatteri esittää: Maria Jotuni: Huojuva sää. 16.00 Yle
kia 21.15 Brysselin kone. 19.03
Urheiluradio. The Spin-Off
(7)
21.00 Kätevä emäntä (7)
21.25 Kimmo (12)
21.50 Yle Uutiset
22.00 Urheiluruutu
22.05 Hubotit . 09.11
hiä ja vaarallisia romansklo 17.20
Maakuntaradio. Palkittu elokuva muistamisesta, unista ja sodan
traumoista. 14.00 Yle Uutiset.
ja sää. 13.03 Urheiluradio. 07.15
nin iltapäivä. 13.00 Klassista kahteen.
Yle Radio Suomi
14.00 M-studio. 06.56 Päivän miete- Uuden musiikin aamuvuoro 11.00
lause. 17.20 Urheiluradio. Onnea onkimassa (12)
12.40 Solsidan . 07.53 Maakuntaradio. Jukka Arvassalo haluaa
tasa. melkein ihmisiä (16)
23.05 Toisen kanssa (12)
05.30
06.00
06.25
09.05
09.30
09.40
09.45
10.10
10.40
11.10
11.40
14.05
14.10
15.15
15.20
15.45
16.15
17.15
17.20
17.25
17.55
18.00
18.30
19.00
19.20
19.30
20.05
21.00
22.00
22.20
22.25
22.35
23.20
00.20
Aamusää
Studio55.fi
Huomenta Suomi
Studio55.fi
Huomenta Suomen
Uutiset
Mitä tänään syötäisiin?
Kauniit ja rohkeat (S)
Miehen puolikkaat (7)
Emmerdale (7)
Emmerdale (S)
Lääkärit
Alueellinen sääennuste
Koko Britannia leipoo
Mitä tänään syötäisiin?
Middle (S)
Jamie Oliverin helpot
herkut
Kadonneen jäljillä
Uutiset
Päivän sää
Kauniit ja rohkeat (S)
Mitä tänään syötäisiin?
Emmerdale (S)
Emmerdale (S)
Seitsemän Uutiset
Päivän sää
Salatut elämät
Pientä mökkiremonttia.
J akso 1, Hattula, Tyylin ja tilojen selkeyttämistä
21.55 Suomi
tänään. 07.45 Hartaita säveliä. 08.15 Ykkösaamu. Ajankohtainen makasiiniohjelma tutkii maailman ilmiöitä tie- 05.00 Aamupala. 06.30 Maakuntateen näkökulmasta. 12.15 TieYle Radio Suomi
deykkönen. mustavalkoista paina- set ja sää. 13.00 Klassista radio. 14.00 Yle Uutiset.
säveliä. 23.00 Yle Uutiset. 12.00 Turun tuomiokirkon kello
lyö 12. 10.00 Yle Uutiset. Yle Uutiset ja sää. 15.00 Yle Uutiset.
Uutiset ja sää. 15.05 Kultan
li
e
P uh
09.10 Sää. 21.40 Urheiluradio. 17.30
kikoirat. 06.05 Hartaita 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu
säveliä. Niistä tekevät selkoa eri tahot, viimeisimpiä on ?Big Bossin. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 4/9. 21.00
Yle Uutiset. 11.03
17.20 Kirjakerho: VenäläiMaakuntaradio. 11.00 veshow 20.00 Parasta ennen! 22.00
Riston Valinta. 06.15 Aamuhartaus. 18.50 Iltahartaus. Will
tenttaa yhtä Wall Streetin protestoijaa, mutta
juttu saa ikävän sävyn.
Mikki Hiiren kerhotalo Nelonen klo 7.00
TV 2
MTV 3
06.50 Pikku Kakkonen
07.53 Muumilaakson tarinoita
(S)
09.00 XL-sukupolvi
09.30 Martina ja minä
10.30 Luontoretkellä: Kauriinvasa
10.50 Oddasat
11.05 Luontoretkellä: Nuoret
erämaassa
11.35 Elämäni eläimet
12.05 Hupipätkät (S)
12.15 Solsidan . 07.15 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle
Aamusoitto. 23.10 Yöklassinen.
set. 16.15 Maakuntarasertti. Pääosissa: Kevin Spacey,
Paul Bettany, Jeremy
Irons, Demi Moore.
Ohjaus: J. 18.55
22.05 Radioateljee esittää: Onnelli- Puhelinlangat laulaa. Sijoituspankin työntekijän laatima ennuste luo
paniikin erittäin ajankohtaisessa, talouskriisin taustoihin pureutuvassa elokuvassa. 08.00 Yle Uuti- ja Mäkkäri. 09.00 Mäkkäri täällä taas! Tarjolla neljä tunYle Uutiset. 19.00 Yle 14.03 Ajantasa. Vappu Pimiä 15.00 Ajoneuvos ?
Jussi Halli 18.00 After Work . Ville
Haapasalo perehtyy
udmurttialaiseen luonnonuskoon ja matkustaa ersäläiseen kylään
tapaamaan shamaania
ja parantajaa.
20.45 Historiaa huonomuistisille
21.00 Kino: Margin Call. Aavistamattomia seurauksia. 13.00 Yle
Radioteatteri esittää: Maria Jotuni: Uutiset. Muistitikun sisältö
tuo esiin lukuja, jotka vaativat firmalta välitöntä reagointia.
Puuttumatta tarkemmin elokuvan sisältöön lienee kohtuullista sanoa, että tärPSYKOLOGISEN JÄNNITYSDRAAMAN
8
keimmät asiat ovat pääpiirteissään kohdallaan. 15.00
set. Suora
lähetys Turun Logomosta.
21.55 Keno
22.00 Elokuva: Morsian karkuteillä (S)
00.25 Elokuva: LXD . 07.00 Yle Uutiset ja sää. 10.05 Mikä tiin osallistumalla kilpailuihimme Ping
maksaa. 21.50 Merisää. 15.55 Yle News.
a
la
u
la
t
a
lang
kuntaradio. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 13.06
Huojuva talo, osa 72. 21.00 Jäl- Urheiluradio. 10.00 Yle
16.00 Yle Uutiset ja sää.
i
m
uo
Uutiset. Keskusteluohjelma, joka
syventää ja taustoittaa politiikan ja
yhteiskunnan ilmiöitä. Ohjaus: Drew
DeNicola & Olivia Mori,
2012
00.40 Crematorio (16)
01.35 Teematieto
Muut
07.00 Min Morgon 08.30
SVT:n ohjelmaa 16.20 Aistit avoinna Italiaan 16.50 Fanny (7)
16.53 Gazoon (S) 16.55 Limbo 2 (7)
17.11 Nina Patalo (7) 17.20 Obs debatt
17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU:
Mietipä sitä! 18.30 Kollektivet 19.00
Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TVnytt 20.00 Dok: Valmentaja Boströmin
viikko 20.30 Ruotsin salaiset huoneet
20.45 Oddasat 21.00 SVT:n ohjelmaa
06.00 SubChat 06.30
Astral TV 09.25 Eastenders (S) 10.00 Lemmen viemää (7)
13.55 Myytinmurtajat 14.55 Malliduunarit 15.55 Jamie Oliverin helpot herkut
16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen
viemää (7) 18.00 Asunto 23 (7) 18.30
Tunteet pelissä (S) 19.30 Kolme miestä
ja tyttö (7) 20.00 Simpsonit (7) 20.30
Miehen puolikkaat (7) 21.00 Lämäri 2
(12) 23.05 C.S.I. 10.55 Pikkujuttu.
17.00 Yle Uutiset ja sää.
klo 18.0
11.00 Yle Uutiset. 00.00 Yle Uutiset ja sää.
00.05 Yöradio. 13.03 Urheiluradio. Supervoimien salaisuus (12)
02.30 Frasier (S) Amerikkalainen komediasarja.
03.00 4D: Tyttö, joka ei kasva
(7)
Teema
04.00 Teematieto
15.45 Elävä arkisto: Theodorakis
16.20 Theodorakis ja Saijonmaa Vanhalla 1970
16.50 Portillamme kolkutat
17.55 Kulttuurimatkalla Sisiliassa
19.00 Historia: Loving Story
20.00 Suomensukuiset 30
päivässä. langat laulaa. Onnea onkimassa (12)
13.05 Strömsö
13.45 Kätilöt
14.15 Tartu Mikkiin: Jatkot
15.05 Kivet kertovat
15.30 Nimeni on Mr. 23.03 Poplaari. 20.00 Yle Uutijaista. 18.50 Merisää. Lavalle nousee 8 laulajaa. 12.55 Suomi tänään. 12.45 Merilatinankielinen viikkokatsaus. S
emifinaali. 09.11 Maakuume. YleX Jälki-istunto, Viki ja
set ja sää. 21.03 Päivä tunnissa.
21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi.
21.35 Novosti Yle. Minna
Kuukka ja Ile Jokinen 10.00 Vappulandia . Iltapäiväkahviseurassa
ruoditaan päivän puheenaiheita.
15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen
Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03
Puheen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä 18.00
Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.30
Puheen Aamun vieras 22.00 Yle
Uutiset 22.05 Leikola ja Lähde 23.02
Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio
Radio Nova
06.00 Perjantaiperjantai! . Chandor.
(12)
22.45 Big Star: Nothing
Can Hurt Me. 16.00 Yle
nale 2014: Tampere Filharmonian kon- Uutiset ja sää. 08.17 Maakunraano Angelika Klas ja säveltäjä
taradio. 18.20 sää. (Jeremy Irons) valistus
omantunnon tuskissa käpristelevälle sisäpiiriläiselle (Kevin Spacey). (16) 00.05 Eurojackpot
ja Jokeri 00.10 112 01.05 112 02.00
Lain nimessä (12) 02.30 Eurojahti
05.00 Älypää-TV 11.20
LIVE: Tiedä ja Voita 11.50
Krokotiilimies 12.20 Huippusalaiset
reseptit 13.10 Lihamestarit 13.35
Maistuvimmat liikeideat 14.35 Britannian paras leipomo 15.35 Leijonan luola USA 16.30 The Voice of
USA 17.30 Kuppilat kuntoon Ruotsi
18.30 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 19.30 Kuuluisat kuppilat 20.00
Suomen paras leipomo 21.00 Suomen
huutokauppakeisari 22.00 Amerikan
kovimmat keräilijät 23.00 Panttilainaamo 23.30 Panttilainaamo 00.00
Splash! USA 00.55 Keräilijöiden aarreaitta 01.25 Joukkopilat (7) 01.55 Täysillä tutkaan (S) 02.25 South Park (12)
02.55 South Park (7) 03.25 Rekonstruktio (12) 03.55 Älypää-TV
RADIO-OHJELMAT
Päivän nosto
YLE Radio 1
Kevin Spacey esittää omantunnon tuskissa käpristelevää sisäpiiriläistä.
Finanssikriisin alkulähteillä
Margin
Call (2011) alkajaisiksi eräs pitkän tien analyytikko (Stanley Tucci) saa firmastaan kenkää.
Läksiäisiksi hän antaa nuorelle kollegalle
(Zachary Quinto) muistitikun. PERJANTAI 11.4.2014
TV 1
05.55
06.25
09.30
10.00
10.50
11.00
11.05
11.35
12.30
13.20
15.00
15.05
15.10
15.15
16.00
16.50
16.55
17.00
17.08
18.00
18.22
18.25
18.30
19.00
20.00
20.30
20.55
21.00
21.30
22.00
22.50
22.55
Puoli seitsemän
Ylen aamu-tv
Aarteenetsijät
Kyläsairaala (7)
Ruotsin kuningaskunnan historia
Yle Uutiset
Puoli seitsemän
A-studio: Talk
Sydämen asialla (7)
Pekka ja Pätkä miljonääreinä (S)
Yle Uutiset
Yle News
Yle Oddasat
Ylen aamu-tv: Tänään
otsikoissa
Kiehtova maailma: Puistojen Britannia
Novosti Yle
Yle Uutiset viittomakielellä
Yle Uutiset
Kyläsairaala (7)
Yle Uutiset
Yle Uutiset alueeltasi
Yle Uutiset sää
Puoli seitsemän
Kahden kerroksen
väkeä (12)
Pressiklubi
Yle Uutiset
Urheiluruutu
A-studio
Strada
Inhimillinen tekijä
Yle Uutiset
Newsroom. 08.15
Urheiluradio. Ile ja Matti 10.00 Yle Uutiset 10.03
Aamusoitto. 20.06 Sää.
20.07 Puhelinlangat laulaa. 09.05 Muistojen bule- tia tosielämän fiktiota. Dokumenttielokuva yhtyeestä, josta piti tulla
1970-luvulla maailmankuulu, mutta joka
jäi kulttibändiksi, muusikkojen, kriitikkojen ja
asianharrastajien kiihkeän fanituksen kohteeksi. 19.06
Puhelinlangat laulaa. 18.15 Nuntii Latini . 22.00 Yle Uutiset ja sää.
22.05 Lakatut varpaankynnet ?
Susanna Vainiola. 09.00 Yle UutiSebastian Fagerlund. Elli Collan 22.00 Radio Novan yö. 23.50 Suomi
tänään. C. 12.15 Maakuntarasori Pekka Pesosen kirjailijavieraina
Ilpo Tiihonen ja Hannu Mäkelä 18.00 dio. 19.50 Festivaali-tunnelmia. 19.00 Yle Uutinen lapsuus . 10.03 Ajan16.15 Faunin iltapäivä.
Radio S
3
tasa. 12.42 Maakuntaradio. 12.37 Anonyymit kotikiusatut.
Musiikkikamari. 11.57 Päivän miete- DJ Orion 00.00 Yöradio
lause. Rebecca Hallidayn haastattelema
Maggie kertoo Afrikan matkansa järkyttävistä kokemuksista. The Spin-Off
(7)
00.00 Boardwalk Empire (16)
01.10 Boardwalk Empire (16)
05.30
06.00
06.25
09.05
09.30
09.40
09.45
10.10
10.40
11.10
11.40
14.05
14.10
15.10
15.15
15.25
16.15
17.15
17.20
17.25
17.55
18.00
18.30
19.00
19.20
19.30
20.05
21.00
22.00
22.20
22.25
22.35
23.35
00.35
Aamusää
Studio55.fi
Huomenta Suomi
Studio55.fi
Huomenta Suomen
Uutiset
Mitä tänään syötäisiin?
Kauniit ja rohkeat (S)
Amerikkalainen saippuasarja Los Angelesin
muotimaailmasta.
Miehen puolikkaat (7)
Emmerdale (S)
Emmerdale (S)
Lääkärit
Viikonvaihteen alueellinen sääennuste
Farm Kings
Mitä tänään syötäisiin?
Pilanpäiten
Enbuske & Linnanahde
Crew
Pientä mökkiremonttia
Uutiset
Päivän sää
Kauniit ja rohkeat (S)
Amerikkalainen saippuasarja Los Angelesin
muotimaailmasta.
Mitä tänään syötäisiin?
Emmerdale (S)
Emmerdale (S)
Seitsemän Uutiset
Päivän sää
Salatut elämät
Suuret setelit. Rahaa se vain on ?
Vastaavaa totuuspostia suhteessa kapitalismin moolokin kitaan kuullaan pitkin elokuvaa ja monen suun voimin.
Aiheeltaan erittäin kiinnostavan, fiksun ja intensiivisen draaman näyttelijäkollektiivi tekee vahvaa työtä. 5 /10: Udmurtia ja Mordva. 02.15 Anonyymit
kotikiusatut.
Yle Puhe
06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle
Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00
Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä
11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen
Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05
Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Leikola ja Lähde. 18.03 Puhelinarkipäivää. 19.03 Tampere Bien- 15.05 Maakuntaradio. 20.03 Urheiluradio. Vieraana muusikkoaviopari sop- dio. 07.15
kahteen. 06.25 . Hyppää kyyvardi. Sen faktojen
tarkastelu saa monen mielen järkkymään.
Firman johdolla on edessään hätäkokous.
J.C. Studiossa Tiina Lundberg ja
Miia Krause. 12.00 Yle
set klassikot, emeritusprofesUutiset ja sää. Keskeisissä rooleissa nähdään myös Demi Moore, Paul Bettany ja Simon Baker.
Harri-Ilmari Moilanen
MARGIN CALL
Yle Teema klo 21.45
YleX
06.00 Yle Uutiset. 21.35 Maailmanpolitiikan 18.00 Yle Uutiset. Viki
07.50 Aamuhartaus. Onnea onkimassa (12)
12.40 Solsidan . Taitei- Urheiluradio. 06.56 Päivän miete- Uuden musiikin aamuvuoro 11.00
lause. dio. Markus Leikola
ja Jussi Lähde tarjoavat outoja näkökulmia ja perusteltuja provokaatioita.
14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen
Iltapäivä. Uutiset 13.02 YleX Jälki-istunto . 17.20
Taustapeili.
20.20 Konsertti jatkuu. Juho-Pekka Rantala etsii vas- sana Pongiin ja Pikavoittoon! 17.00
tauksia tavallista kansalaista askar- Yle Uutiset 17.01 Uuden musiikin toiruttaviin talouden kysymyksiin. Tällä kertaa mm. Bean
16.25 Onks noloo
16.29 Galaxi
16.30 Hemmot (S)
16.32 Jenni (7)
17.00 Pikku Kakkonen
18.00 Yle Uutiset minuutissa
18.02 McLeodin tyttäret (7)
18.50 Kerrostaloelämää (7)
19.00 Yle Uutiset alueeltasi
19.10 Yle Uutiset
19.16 Urheiluruutu
19.20 Yle Uutiset Suora linja
19.30 Tuhkimotarinoita
20.20 Kerrostaloelämää (7)
20.30 Kimppakolmoset (12)
20.52 Naurupalat (S)
21.00 Tartu Mikkiin
21.50 Yle Uutiset
22.00 Urheiluruutu
22.05 Tartu Mikkiin: Jatkot
22.55 Kova laki: Erikoisyksikkö
(16)
23.35 Pasila 2.5 . Chandorin käsikirjoittama ja ohjaama
amerikkalaisfilmi hyödyntää mallikkaasti
vuoden 2008 finanssikriisin syntyhetkiä
Wall Streetin sydämessä.
Tapahtumien keskiössä on menestyvän
sijoituspankin toiminta. 07.17 Maakuntaradio.
lijat kohtaavat Musiikkitalon kahvi- 07.50 Merisää. 09.05 Urheiluradio.
Yle Uutiset. lahtelaisveljekset Kari ja Kaj aloittavat
pelin 100 000 euroa rikkaampina.
Tuubi
Kymmenen Uutiset
Päivän sää
MTV Sport Uutiset
Dallas (12)
Viimeinen erä (16)
Eurojackpot ja Jokeri
Nelonen
05.00 Älypää-TV
07.00 Disneyn esikoulu: Mikki
Hiiren kerhotalo (S)
07.25 Disney esittää: Vaihdokit (7) Amerikkalainen
suomeksi puhuttu animaatiosarja.
07.50 Disney esittää: Aku ja
kumppanit (7)
08.00 Transformers Rescue
Bots (7)
08.30 Vaaleanpunainen pantteri (S)
08.40 Näin teet ranskalaista
ruokaa
09.15 Jutta ja puolen vuoden
superdieetit
10.20 Yhteinen taloprojekti
12.20 LIVE: Tiedä ja Voita
13.20 Jutta ja puolen vuoden
superdieetit
14.20 Yhteinen taloprojekti
14.50 Neljät häät Amerikassa
15.50 Supernanny
16.55 Deittikamera
17.25 Tervetuloa kotiin
18.25 Frasier (S) Amerikkalainen komediasarja.
18.55 HS-uutiset
18.58 HS-sää
19.00 Hauskat kotivideot
19.55 Tulossa: Neljän tähden
talkoot
20.00 The Voice of Finland. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 07.53 Maakuntaralassa. 19.03 Urheiluradio. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 18.30 Hartaita Maakuntaradio. 14.00 Kantapöytä