Kansan Uutiset 05.06.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

14 Aki Ollikainen 22 Otso Kantokorpi 24 Fifa 36. s. 10 Sinn Féin: Irlannin nousu on propagandaa s. 32 Miks Siro i juuri la-op i s. 28 sto? Mahdollisuuksien maailmassa » Ele Alenius on hellittämätön optimisti s. Hinta 3,50 ? 23-003251-1523 23 www.kansanuutiset.fi Viikko 23 Perjantaina 5.6.2015 Kansan Tahto | Satakunnan Työ ?Ay-liikkeen taistelu muistuttaa sotaa
Tietysti se tuntuisi epäreilulta, jos minut nenästä työntäen pantaisiin siitä sivuun. Mutta jos ei tykätä, en ole tuppaamassa. Myöhemmin Viialainen valittiin SAK:n johtajaksi, miltä paikalta hän yritti yhdistää vasemmistoliiton ja SDP:n. Hän toimi vuoden 1989 Vasemmistofoorumin ja seuraavan vuoden vasemmistoliiton perustavan kokouksen pääorganisaattorina ja tuli yllättäen valituksi puoluesihteeriksi. Kun kannatusta ei tullut, Viialainen ryhtyi demariksi ja päätyi maakuntajohtajaksi. Kai Hirvasnoro. Tämä hallitus on viimeinen mahdollisuus pelastaa hyvinvointiyhteiskunta ja saada työttömyys alas. En ole karkuun lähtijä. Hallitusratkaisun arvostelijoiden mielestä juuri Viialainen oli se, joka piti tässä tilanteessa uhrata. . Viisi vuotta myöhemmin monet olivat kyl- JARMO LINTUNEN » On isänmaallinen velvollisuus olla tekemässä tätä työtä. 2 Matti Viialainen sai lehdistössä lempinimen vasemmistoliiton poliittinen tehosekoitin. lästyneet tehosekoittimen lailla toimivaan Viialaiseen ja hän hävisikin puoluesihteerivaalin Ralf Sundille. Kaksi viikkoa ennen tappiota Viialainen perusteli jatko- halujaan sillä, ettei ole käpykaartiin lähdössä, kun puolue on juuri mennyt hallitukseen. . Mielenosoitukseen Pekingin Tiananmenin aukion verilöylyn 26. Hong Kongin yliopiston kampuksella torstaina 4.6. Olen tehnyt kovasti työtä tämän ratkaisun eteen, ja yhdessä on päätetty, että tällä linjalla mennään. On isänmaallinen velvollisuus olla tekemässä tätä työtä. muistopäivänä odotettiin kymmeniätuhansia osanottajia. 20 vuotta sitten Liian hyvä puoluesihteeriksi? KAKSI VIIKKOA ennen vasemmistoliiton ensimmäistä puolue- kokousta Viikkolehti esitteli puoluesihteeri Matti Viialaisen kysymällä, onko hän liian hyvä tehtäväänsä. ?Liian nopealiikkeinen, liian tehokas, liian äänekäs, liian voimakas, liian itsenäinen, liian yhteistyöhaluinen muiden puolueiden suuntaan?? ?Ainakin Viialaisen haastajat markkinoivat itseään sillä, että he haluavat laimentaa puoluesihteerin roolia.? Viialainen tuli tunnetuksi 1970-luvun alussa Teiniliitossa, vaikutti taistolaisissa kunnes siirtyi SKP:n enemmistöön vuonna 1987. En ole kokenut reiluna, että tällainen hanke yhtäkkiä putkahtaa. Opiskelija maalasi kiinalaisia kirjoitusmerkkejä, jotka tarkoittavat ?kylmäverisesti. Kansan Uutiset, Viikkolehti 5.6.?11.6.2015 A Kotimaa s.4 B Kulttuuri s.18 C Keskustelu s.26 D Ulkomaat s.30 E Pelit s.36 Kannen kuva: Anna Upola-Lehto Ajankuva LEHTIKUVA/PHILIPPE LOPEZ KYLMÄVERISESTI
Uuden työministeri Jari Lindströmin (kuvassa) pihvi oli palanut pohjaan hänen patistellessaan työnantajiakin talkoisiin yhteiskuntasopimuksessa. Soini paistattelee vallan jotain arvosteltavaa. täyteydessä luovutettuaan talouspolitiikan vallan AlexanPunavihreän opposition raivo ensimmäisessä keskusder Stubbille. telussa on helppo ymmärtää. ja kyllähän te kehmutta se edellyttää aitoja neuvotteluita, taatte?. joissa palkansaajille on tarjolla muutakin Soinia tullaan myös muistuttamaan kuin syyllisen osa. hänen helmikuussa kirjoittamastaan kolumnista otsikolla ?Köyhän asia unohkai.hirvasnoro@kansanuutiset.? Hallitus tärveli työmarkkinasuhteensa muutamassa päivässä. © TIMO MÄKELÄ, JUKKA PARKKARI 3. Vaaleissa hävinnyt kokooHarva hallitus pystyy samaan kuin Sipilän ensimmäimus sai tavoitteensa parhaiten läpi, mutta viime vaalikaunen: se kylvi jo ennen nimittämistään epäluottamuksen den oppositio käänsi totaalisesti takkinsa. siemenet työmarkkinoille. Siinä Soini kirjoitti miljoo» Protesti- ja miin. RKP ja kristiltesti- ja populistipuolue omaksui salamana uusoikeistolailisdemokraatit olisivat mieluummin hallituksessa leikkaasen puhetavan, jossa leikkaukset ovatkin talkoot ja päätökmassa kuin oppositiossa keksimällä tikusta asiaa tehden set kipeitä, mutta välttämättömiä. Protaas porvarillinen oppositio myötäilee sitä. Ministeri oli kyllä aivan oikeassa, mutta suu olisi pitänyt saada auki hallitusneuvotteluissa eikä vasta kaksi päivää niiden jälkeen. Pääkirjoitus Kyllähän he kehtaavat UUSI EDUSKUNTA pääsi tällä viikolla ensi kerran tosi toitunut vanhoilta puolueilta?. Hallitus saa vastaansa terJo loppukesän gallupit näyttävät, miten perussuomalaipuhetavan. rierin lailla kimppuun käyvän punavihreän opposition kun sia äänestäneet pysyvät mukana politiikan käänteissä. Siksi yritys yhteisHän saa ottaa vastaan vielä monta muukuntasopimukseksi lähti väärällä jalalla takin omaa sutkaustaan kuin sen, että liikkeelle. Juha Sipilän hallituksen ohjelmasta keskusteltiin nan ihmisen elävän noin tuhannen euron kuukausituloilla. populistipuolue rajusti kaksi päivää ja torstaina hallitus sai ensimmäisen ?Perussuomalaiset eivät hyväksy leikkauksia pienituloiomaksui salamana luottamuslauseensa. simmilta. Vahinko on vielä korjattavissa, ?kuinka te kehtaatte . Yrittäjien ja LEHTIKUVA/MARTTI KAINULAINEN Näin etenkin perussuomalaiset, jotka olitalonpoikien hallituksessa työntekijöiden vat ennen vaaleja köyhän asialla, mutta asian ajamisen on katsottu luonnostaan leikkaavat vaalien jälkeen köyhiltä. kuuluvan perussuomalaisille, vaikka Kun höyryt nyt on päästelty, punavihpuolue ei ole ollut duunarien asioista reän opposition kannattaa jättää sättimikiinnostunut kuin löysissä puheissa. Työnen vähemmälle ja tuoda esiin oma vaihmarkkinoiden ulkopuolella olevien asiaatoehtonsa. han tässä hallituksessa ei aja kukaan. Kiusaus maksaa velkoja erityisesti Johtavilta ministereiltä puuttuu työTimo Soinille voi silti olla ylivoimainen. markkinakokemus. Tuloveroja ei ole varaa laskea ylimmissä tulouusoikeistolaisen Satojen puheenvuorojen keskustelussa nuotitettiin luokissa. Verot on asetettava maksukyvyn mukaan.? koko vaalikauden asetelma
Hän arvioi, että eduskuntavaalien tulos kertoi kansan valinneen toimivan hallituksen. . Vasemmistoliittokaan ei jaksanut eritellä pääministerille velkaelvytyksen ja syömävelan eroja. Keskusta sai osansa kritiikistä ja kokoomus pääsi helpolla. Tänään Yle uutisoi, että muuttolinnut ovat jättäneet saapumatta Suomeen. Silti työttömyys on korkealla ja talouden kasvu on hiipunut, Sipilä sanoi perustellessaan tiukkaa menokuuria, joka Suomea odottaa hänen hallituksensa johdolla. PÄÄMINISTERI 4 Sipilä lupasi leikkauksia, jotka kohdistuvat erityisesti pienituloisiin, ja vetosi eliittiin, jotta tämä vapaaehtoisesti osallistuisi ?talkoisiin?. Kenen kanssa kompromissi? Sähköisessä tunnelmassa oppositio tarttui hallitusohjelma-analyysissaan pienituloisten kurittamiseen, yhteiskuntasopimukseen liittyvään kiristykseen ja koulutuksen leikkauksiin. 11 LEHTIKUVA/MARTTI KAINULAINEN Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki muistutti kritiikissään hallituspuolueiden antamista vaalilupauksista. Oppositio suri rikottujen lupausten hallitusohjelmaa » Arhinmäki ihmetteli, miksi leikata jopa koulutuksesta, kun kaikki hallituspuolueet sanoivat ennen vaaleja, että siitä ei saa leikata. Juha Sipilä (kesk.) painotti tiistaina, että Suomessa on eletty velaksi viime vuodet. A kotimaa Perjantai 5. 7 / Li Andersson s. Hän esitteli tuoreen hallitusohjelman eduskunnalle, joka kävi siitä sitten kaksi päivää keskustelua. Sipilä puhui syömävelasta ja elvyttämisestä peräkkäisissä lauseissa erittelemättä velalla elämisen ja velalla elvyttämisen eroja. . Emme voi enää jatkaa tällä tiellä. Jos elvyttäminen velalla oikeasti auttaisi, Suomen talouden pitäisi olla nyt aivan erinomaisessa kunnossa. Olemme ottaneet monta vuotta peräkkäin syömävelkaa 7?8 miljardia euroa. kesäkuuta 2015 Pekka Sauramo s. Niin, uskon, että teillä on vahvat näytöt siitä, että te ette tee mitään, hän sanoi. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ei hyväksynyt väitettä. . Sen takia te olette oppositiossa, hän sanoi. Samaa linjaa piti perussuomalaisten ryhmän puheenjohtaja Sampo Terho. hän kysyi. Ilkkumista ja vähättelyä Ensimmäistä kertaa hallituksessa olevien perussuomalaisten voittajina esiintyneet kansanedustajat eivät puolustautuessaan raaskineet olla ilkkumatta ja vähättelemättä oppositiota. » Ehkäpä muuttolinnutkin ovat lukeneet hallituksen ohjelman. Ulkoministeri Timo Soini (ps.) totesi oppositiolle, että siltä puuttui vaaleissa kannatus ja yhteistyökyky. . Säästöt voi tehdä oikeudenmukaisemmin, hän sanoi. Tiistain istunnon lopulla vasemmistoliiton Anna Kontula veti keskustelua yhteen musertavalla vertauksella: . Valtiovarainministeriön omienkin laskelmien mukaan eläkeläisiin, lapsiperheisiin ja työttömiin kohdistuu eniten leikkauksia hallitusohjelmassa, Arhinmäki sanoi. Koulutukseen tehtävää 600 miljoonan leikkausta hän myös ihmetteli ja totesi ennen vaaleja kaikkien olleen sitä mieltä, että sitä ei pidä tehdä. . Perussuomalaiset oli tikun nokassa. . Jos hallitusohjelmaa käsiteltäisiin käräjäoikeudessa, olisi rikosnimike todennäköisesti törkeä petos, va- semmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki arvioi hallitusohjelmaa. Hän viittasi perussuomalaisten vaalilupauksiin, joiden mukaan pienituloisilta ei leikata. . Ehkäpä muuttolinnutkin ovat lukeneet hallituksen uuden ohjelman. Tuula Kärki tuula.karki@kansanuutiset.?. Hallituksessa pitää aina tehdä kompromisseja, mutta kenen kanssa tehtiin kompromissi, kun kaikki kolme hallituspuoluetta vastustivat koulutusleikkauksia
iktin aineksista työmarkkinoilla. Koivuniemi toimii hal- lituksen kokouksissa puheenjohtajan sijaisena, liiton johtoryhmän jäsenenä ja yhtenä liiton johtajista. Aiemmin liitossa on toiminut 2. varapuheenjohtaja. Niina Koivuniemi painottaa, että tehtävään tarvitaan punaista aatetta ja asennetta sekä rohkeaa Oikeisto, me laitamme teille kampoihin, sanoo Niina Koivuniemi. tekemistä. Pyhätyön tuplapalkka muodostaa noin 15 prosenttia teollisuuden vuorotyöntekijän vuosiansioista. Keskiviikkona hän sanoi HS:lle, että ?pakolaiskysymys on ratkaistava ongelman syntyjuurilla, ei siirtämällä ihmisiä Suomen rajojen sisäpuolelle?. Samaan aikaan Suomi leikkaa juuri pakolaisuuden syntyjuurilta kaikkien kovimmin. . Kommentillaan Soini ulkoistaa pakolaiskysymyksen kokonaan muiden ratkaistavaksi, kun samaan aikaan kehitysyhteistyöhön ollaan tekemässä valtavia leikkauksia, sanoo Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen. Hallitus aikoo leikata kehitysyhteistyöstä 300 miljoonaa euroa ja ohjata päästökauppatulot toisaalle. KU puoli miljoonaa euroa. liikkeen panemiseksi polvilleen. SEL:n liittovaltuusto kutsui hallituksen politiikkaa kiristämiseksi, kun se uhkaa 1,5 miljardin euron lisäleikkauksilla, jos yhteiskuntasopimusta ei synny. Nyt jos koskaan tarvitaan yhteistä punaista vasemmistoa. Hallituksessa on lisäksi elätelty toiveita itse sopimuksen jatkamisesta vuodella. Heinäkuussa hallitus tekee esityksensä yhteiskuntasopimukseksi ja työmarkkinajärjestöjen on annettava vastauksensa neuvotteluvalmiudesta elokuun lopulla. Jos sopimusneuvottelut alkavat, niille on aikaa vuoden 2017 kevääseen. Jo nyt näyttää varmalta, että ainakaan työllisyys- ja kasvusopimuksen jatkoa ei tule. Erityisesti hoiva- ja kaupan alalla kyse on palkansaajille suuresta asiasta, josta tinkiminen on mahdotonta hyväksyä, sanoi kansanedustaja Jari Myllykoski. JUHA SIPILÄN viritetty poikkeuksellisen kuuma kesä. TERO LEPONIEMI PALVELUALOJEN ammattiliitto PAMin hallituksen puheenjohtajan Ann Selinin henkilökohtaiseksi varajäseneksi valittiin liittokokouksessa PAMin Häme-Pirkanmaan aluepäällikkö Niina Koivuniemi. Jos hallitus ryhtyy taisteluun poltetun maan taktiikalla, haasteeseen on vastattava?, hän kirjoitti viitaten väitettyyn hallitusneuvottelujen salaiseen listaan ay- ?Soinin puheet ristiriitaisia? SUOMEN PAKOLAISAPU pitää ulkominis- teri Timo Soinin puheita ristiriitaisina. Hän syytti hallituksen yrittävän ohjelmallaan saada ammattiyhdistysliikkeen polvilleen. Meinaatteko te aivan oikeasti kokeilla, onko meillä joukkovoimaa, hän kysyy. Nyt kattilassa porisee niin myrkyllinen keitos, että vaarassa ovat sekä työllisyys- ja kasvusopimuksen jatko että yhteiskuntasopimus. Oikeisto, me laitamme teille kampoihin. Liittojen aktiivit ja päättäjät ovat, jos eivät raivoissaan, niin ainakin erittäin käärmeissään hallituksen tavasta hoitaa asioita. Rakennusalan viimeisin todellinen lakkotaistelu käytiin vuonna 1986. ?Nyt usko horjuu. Henkilökohtainen varajäsen valittiin nyt ensi kerran. Selinin mukaan liiton kenttäväessä on jo lakTORSTAINA PAMIN LEHTIKUVA/JARMO STENMARK » Liittojen aktiivit ja päättäjät ovat, jos eivät raivoissaan, niin ainakin erittäin käärmeissään. PAMin puheenjohtajan Ann Selinin mukaan liiton ammattiosastoissa valmistellaan jo spontaaneja mielenilmauksia hallitusta vastaan. kohaluja ja spontaaneja valmisteluja tehdään ammattiosastoissa. Lakkoa väläytti alkuviikolla myös Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas. Sen työllisyys- ja kasvutavoitteet ovat vahvasti riippuvaisia yhteistyöstä työmarkkinajärjestöjen kanssa, mutta nyt suhteet ayliikkeeseen ovat katkeamispisteessä. Syynä on yhteiskuntasopimukseen liitettyjen työajan pidennyshankkeiden lisäksi 200 miljoonan euron leikkaus työttömyysturvasta jo ensi vuonna. Nyt ei ilmassa muuta olekaan kuin uhkausta. uudelle kaudelle valittu puheenjohtaja Ann Selin puhui kon. Uhan alla ei työmarkkinoilla neuvotella. Liittokokoustaan pitänyt Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM ilmoitti keskiviikkona, ettei se lähde mukaan työllisyys- ja kasvusopimuksen kolmannelle vuodelle, vaan käynnistää liittokohtaiset neuvottelut syksyllä. Samaa väläytti myös JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta jo aiemmin: . Liitto ei ole valmis sopimaan työajan pidentämisestä tai palkanalennuksista, eikä sen mielestä ay-liikkeen tule suostua niihin. Kai Hirvasnoro kai.hirvasnoro@kansanuutiset.? LEHTIKUVA/JANERIK HENRIKSSON kolaisavun mukaan tämä tarkoittaa yhteensä 43 prosentin leikkauksia. Saman suuruusluokan leikkauksia kaavaillaan kansalaisjärjestöille, joiden osuus valtion varsinaisesta kehitysyhteistyöstä on 114 miljoonaa euroa. Tämän kokoluokan suhteellisia leikkauksia ei tehdä millään muulla hallinnonalalla. Uusi ulkoministeri Timo Soini teki ensimmäisen virkamatkansa Ruotsiin, missä hän tapasi kollegansa Margot Wallströmin. 5. Koivuniemellä on myös viesti Suomen uudelle hallitukselle. . mennessä, siis runsaan viikon kuluessa. Ammattiliittojen mielestä leikkauksella hallitus rikkoo viime vaalikauden työllisyys- ja kasvusopimusta, jossa sovittiin työttömyysturvan parantamisesta. Räjähdysherkkää tilannetta kiristi lisää EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies pohdiskelemalla sunnuntailisien poistamista. . TyöllisyysTYÖMARKKINOILLE ON ja kasvusopimuksen palkankorotuksista pitäisi sopia 15.6. KU Hallitus viritti työmarkkinakon?iktin viikossa » Tavoitteena on yhteiskuntasopimus, mutta nyt vaarassa on vuoden 2013 työllisyys- ja kasvusopimuskin. perjantaina viikon täyttävä hallitus aloitti ennen näkemättömällä tavalla. Pa- Tällä rahalla muun muassa 15 560 ihmistä sai koulutuksen ja välillisesti koulutuksista hyötyi yli 60 000 ihmistä. Viime vuonna Länsi-Afrikan ebolaepidemia saatiin haltuun pitkälti järjestöjen yhteisillä ponnistuksilla. Pakolaisavun kautta tiedon tartunnan vaaroista sai yli 300 000 ihmistä hankalasti tavoitettavissa PAKOLAISAPU käytti n a k okoluo k n ä valtionapua kehikylissä. m ä T ia is ll . Leikkauktysyhteistyöhönsä e e suht ä viime vuonna 1,48 set romahduttavat d h sia ei te k u a k miljoonaa euroa, kansalaisjärjestöik le ulla minkä lisäksi suojen vaikuttavan, tuillään mu m malaiset lahjoittiloksellisen ja kette. a alall vat järjestölle lähes rän työn pohjan, Lehhallinnon tinen toteaa
Varallisuusveroakaan ei palauteta. Perussuomalaiset lupailivat vaalien alla 800 miljoonan säästöjä ilman, että se on keneltäkään pois. Puolueen Facebook-sivuilta voi lukea raivokasta palautetta siitä, mitä mieltä (entiset?) äänestäjät ovat tavoitteessa onnistumisesta. Kai Hirvasnoro kai.hirvasnoro@kansanuutiset.?. Se ei varsinaisesti vastustanut säästöjä ja lupasi velkaantumisen loppuvan vuonna 2022. Omaishoitajat petettiin Edellinen oppositio vaati parannusta myös omaishoitajien asemaan. LEHTIKUVA/MARTTI KAINULAINEN Edellisen kauden oppositiojohtajat Timo Soini ja Juha Sipilä istuvat nyt eduskunnan ministeriaitiossa. Kaikkien aikojen takinkääntö » Oppositiossa keskusta ja perussuomalaiset olivat lapsiperheiden asialla. Hallituksessa kaikki on toisin. 18. Hallitusohjelman ainoa lupaus omaishoitajille on lupaus ?kehittää ja laajentaa? omais- ja perhehoitajien vapaapäiväjärjestelmää perhehoitoa lisäämällä. Omaishoidon tuen verottomuutta ja tason nostoa ei ole luvassa, vaikka Juha Sipilä kumpaakin lupaili useissa eri yhteyksissä ollessaan oppositiojohtaja. Perussuomalaisilta jäi toteuttamatta myös tavoite vapauttaa 1 000 euron kuukausitulot ansiotuloverotuksesta sekä yhteisöveron korottaminen 22 prosenttiin. Vain näin voidaan varmistaa, että jokainen omaishoitaja saa hänelle kuuluvan tuen kotikunnasta riippumatta?. Omaishoidon tuen piirissä on 42 000 hoitajaa 60 000:sta. Perussuomalaisten 800 miljoonan euron turvallisuus- ja hyvinvointipaket- tiin sisältyi perusturvan korotuksen lisäksi omaishoidon tuen korottaminen. Kumpaakaan ei koroteta. Keskusta edellytti budjettivastalauseessaan, ?että esitys omaishoidon tuen maksatuksen siirrosta Kelan vastattavaksi tehdään viipymättä. Vain näin voidaan taata yhdenmukaiset kriteerit koko maahan. Niissä keskustan ja perussuomalaisten takinkääntö on räikein. Vain työssäkäyvät hyötyvät hallituksen toimista. Keskustalla oli viime joulukuussa malli, jolla silloin esitetty lapsilisäleikkaus olisi peruttu: tupakkaveron korottaminen 31 sentillä per aski. Vielä keväällä julkaistuissa nykyisten hallituspuolueiden vaaliohjelmissa lapsiperheet olivat erityisessä suojeluksessa. Molemmissa ohjelmissa köyhyys mainitaan vain kehitysmaiden ominaisuutena. Keskusta ja perussuomalaiset lupasivat panostaa lapsiperheiden palveluihin, lastensuojeluun. Nyt tupakkavero nousee, mutta lapsilisiä leikataan ainakin indeksikorotuksen verran. Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo vertasi tuoreeltaan Juha Sipilän hallituksen ohjelmaa 20 vuotta sitten laadittuun Paavo Lipposen hallituksen ohjelmaan: » Keskusta edellytti, että esitys omaishoidon tuen maksatuksen siirrosta Kelan vastattavaksi tehdään viipymättä. ?Kriittisesti arvioiden Lipposen ja Sipilän ykkösiä yhdistää silmien sulkeminen yhteiskunnalliselta huonoosaisuudelta, syrjäytymiseltä ja köyhyydeltä. Nyt koulutuksesta leikataan 600 miljoonaa euroa ja peruskoulujen opetusryhmien kokoa kasvatetaan ? päinvastoin kuin perussuomalaiset puoli vuotta sitten esittivät. Talouskuri rokottaa perheitä Koulutusleikkaukset ovat osa laajempaa lapsiperheisiin kohdistuvaa talouskuripakettia. helmikuuta poikkeuksellisen kiihkeä tunnelma. Tukea ilman jäävät 20 000 omaishoitajaa eivät edelleenkään saa mitään. Sen aiheena oli koulutus, jossa viime vaalikauden oppositio syytti hallitusta 1,7 miljardin euron leikkauksista ja koulutuksen tasa-arvon murenemisesta. ?Ihmisten huoli koulutuksen tasaarvosta ja tulevaisuudesta on aito?, sanottiin keskustan alulle panemassa välikysymyksessä, johon muu oppositio yhtyi. Viime joulukuussa vaaliohjelmaansa huomattavasti yksityiskohtaisemmassa budjettivastalauseessa perussuomalaiset puuttui erityisesti opetusryhmien kokoihin: ?Perussuomalaiset pitävät opetusryhmien koon pienentämistä erityisen tärkeänä ja ovat siksi valmiita korottamaan tähän varattuja resursseja 50 miljoonalla eurolla.? Ei ole ihme, että viime viikolla julkistetussa hallitusohjelmassa eniten kiukkua ovat nostattaneet koulutusEDUSKUNNASSA VALLITSI 6 leikkaukset. Eduskuntavaaleihin oli aikaa enää kaksi kuukautta, taistelu toiseksi suurimman puolueen paikasta tiukka ja nyt alkoi vuonna 2011 valitun eduskunnan ehkä viimeinen välikysymyskeskustelu. Kuitenkin esimerkiksi pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneita nuoria on nyt enemmän kuin vuonna 1995 ja lähes yhtä paljon kuin 1997, jolloin ongelma oli edellisen kerran pahimmillaan.? Velka muuttui veljenpojaksi Sanonnan mukaan velka on veli otettaessa, mutta veljenpoika maksettaessa. Perussuomalaisten budjettivastalauseessa puoli vuotta sitten moitittiin ?talouden arvostettuihin asiantuntijatahoihin. Myös työttömiltä leikataan. Keskusta oli rehellisempi. Erityisesti pienituloisten lapsiperheiden asemaa piti parantaa. Yle julkisti alkuviikolla VM:n laskelman, jonka mukaan menojen leikkauksista ja verojen muutoksista kärsivät eniten eläkeläiset ja ikääntyneet, lapsiperheet ja työttömät. vedoten kiristämästä finanssipolitiikkaa taantumassa. ?Työttömän ahdinko ei näytä kiinnostavan.? Nyt perussuomalaiset on hyväksynyt neljän miljardin leikkaukset ja yhteensä kymmenen miljardin euron sopeutukset, vaikka taantuma jatkuu
Etenkin työttömät joutuvat pakkotoimien kohteeksi. Lääkekulut kaleikkaa s u Hallitus leikkaa sautuvat sairastaville. it ll a H a a 330 miljoonaa Hallitus antaa ja n o 330 miljo työvoimapalveottaa eläkeläisiltä: a t alveluis p a luista vuoteen takuueläke nouim o v työ 9 1 2019 mennessä. see 30 euroa kuussa, 0 2 n v uotee Työttömät joutumutta samalla leikasä. vat hakemaan paltaan asumistukea jopa mennes velunsa kuntien tai sadalla eurolla. TE-keskusten kautta Väistämättä maksutai yksityisistä työvoimajen korotukset kasvattavat toipalveluista, joiden rooli vahvistuu. meentulotukijonoja. Kunnissa jouduTE-keskusten työnkuvaa muutaan ratkomaan leikkausten aiheuttamia toimeentulovaikeuksia. tetaan työnvälityksen suuntaan. Vaikka hallitus lupaa, ettei kuntien tehtäviä lisätä, vaikeimmin työllistyAsuminen synnyttää vät aiotaan siirtää kuntien vastuulle. kannustinloukkoja Sosiaaliturva maksatetaan käyttäjillä Sipilän hallitus uudistaa sosiaaliturvaa ?osallistavaksi ja työhön kannustavaksi?. Palveluista tensa työttömyysturvaan. Hallitus pyrkii hillitsemään pitkäaikaistyöttömyyden kasvua työttömyysturvaa heikentämällä. Työtön menetSosiaali- ja terveydenhuollon paltää myös nykyistä helpommin oikeuvelumaksut nousevat. Työttömien velvoite osallistua aktivointitoi- Kolumni menpiteisiin kiristyy. Jos yritysten tuottamille tavaroille ja palveluksille ei löydy kysyntää, ei voida palkata lisää työvoimaakaan. Mitä enemmän nykyinen työttömyysongelma perustuu kysynnän puutteeseen, sitä suurempaa virhettä hallitus on tekemässä tarjonnan talousoppiin perustuvalla työllisyysstrategiallaan. Raju vähennys uhkaa romuttaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan. Kirjoittaja toimii erikoistutkijana Palkansaajien tutkimuslaitoksessa. 7. Siksi pitkäaikaistyöttömyyden hallitsemasta joukkotyöttömyydestä tuli keskeinen yhteiskunnallinen ongelma, jonka seuraukset näkyvät edelleen. Nyt on käymässä samalla tavalla. Samanaikaisesti se tavoittelee vähintään 4 miljardin euron suuruisia säästöjä. Leikkauspolitiikalla ei paranneta työllisyyttä vaan tuhotaan olemassa olevia työpaikkoja. Hallituksen leikkauspolitiikasta voikin tulla keskeinen syy siihen, että sen työllisyystavoite osoittautuu utopistiseksi. Hallituksen strategia perustuu arvioon, että työllisyys paranee rakenteellisilla uudistuksilla. Suomessa on noin 340 000 työtöntä, joista hieman yli 100 000 eli noin joka kolmas on vähintään vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä ollut pitkäaikaistyötön. Yksi keino on työttömyysturvan heikentäminen. HALLITUSOHJELMAN PERUSTEELLA viime vuosina voimakkaasti lisääntynyt pitkäaikaistyöttömyys on seurausta siitä, että työttömät haluavat pysyä työttöminä. Byrokratian purkutalkoista lisää byrokratiaa PÄÄMINISTERI Juha Sipilän, ulkoministeri Timo Soinin ja valtiovarainministeri Alexander Stubbin hallitus hokee purkavansa sääntelyä ja byrokratiaa. Hallitusohjelman mukaan rakenteellisilla uudistuksilla tähdätään muun muassa työttömyysjaksojen lyhentämiseen. Tämä syö lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen, mikä kasvattaa eriarvoisuutta. Sipilän hallitus kiristää ARA-asunnoissa asuvien tulorajoja. Myös sanktiot lisääntyvät ja kovenevat. Työttömät kurituksen kohteena Hallitus leikkaa ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta 200 miljoonaa euroa. Kannustimet ottaa vastaan työpaikkoja ovat liian huonot. Kun kannustimia pysyä työttömänä heikennetään työttömyysturvaa pienentämällä, halu olla töissä kasvaa, ja työllisyys paranee. Syy pitkäaikaistyöttömän työttömyyden pitkittymiseen voi tietysti olla arkisempikin: kun työpaikkoja ei ole, vaihtoehdoksi jää työttömyys. Tämä ei hoidu ilman paperien pyöritystä. Epäoikeudenmukainen käytäntö synnyttää myös tuloloukun. Samaan maksavat pienituloiset, sairastavat, aikaan työttömän oma perheelliset, ikäihmiset ja vastuu työpaikan hankaikki, jotka käyttävät palkinnasta kasvaa. veluja. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkauksen lisäksi tämä uhkaa heikentää työttömien toimeentuloa. Hallitus leikkaa lasten päivähoitooikeutta puoleen päivään, jos toinen vanhemmista on työtön. Samalla se vielä vähentää työvoimapoliittisia määrärahoja, jotka voisivat olla tärkeä väline pitkäaikaistyöttömyyden kasvun hillinnässä. Hallitus leikkaa ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta 200 miljoonaa euroa. Leikkaus kohdistuu etenkin ikääntyneisiin työttömiin. Plussaa on, että työttömälle luvataan työttömyyden alussa tukea. Pakko työn vastaanottamiseen lisääntyy, ja työtön joutuu ottamaan vastaan mitä tahansa työtä. Hallitus korostaa myös valinnan vapautta, mutta toisella kädellä se lisää kuria ja valvontaa. Samalla, kun Sipilän hallituksen talouspolitiikka kurittaa eläkeläisiä, ikääntyneitä, lapsiperheitä ja työttömiä, se lisää byrokratiaa. Leikkaukset kasvattavat kontrollia. Hallitus toteuttaa työllisyyttä tukevia investointihankkeita, mutta panostukset ovat niin vähäisiä, etteivät ne kumoa leikkausten kielteisiä vaikutuksia. » Kun työpaikkoja ei ole, vaihtoehdoksi jää työttömyys. PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN OSUUS kaikista työttömistä on nyt yhtä suuri kuin se oli korkeimmillaan 1990-luvun alun laman seurauksena. Työttömyyskassat maksoivat viime vuonna 2 704 miljoonaa ansiopäivärahaa. Leikkaamisen kohteeksi joutuvat työttömyysturvan kesto ja taso. Työtön saa rahaa vähemmän ja tukipäiviä leikataan. Raju vähennys uhkaa romuttaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan. Asunnon menettämisen uhka estää tehokkaasti työn vastaanottamisen, jos samalla asunto uhka uhkaa mennä alta. Sirpa Puhakka sirpa.puhakka@kansanuutiset.? LEHTIKUVA Pekka Sauramo pekka.sauramo@labour.? Väheneekö työttömyys leikkaamalla? PÄÄMINISTERI Juha Sipilän johtaman hallituksen keskeisenä tavoitteena on lisätä työllisyyttä 110 000 henkilöllä. Tuolloin pitkäaikaistyöttömyyden kasvua ei hillitty riittävästi. Asukkaan tulot tarkistetaan viiden vuoden välein uusilta asukkailta ja asunnon vaihtajilta. Perusongelma ei ole kannustimissa eli työn tarjonnassa vaan työn kysynnän puutteessa
krs 00500 Helsinki p. 044-721 0320 info@kansanarkisto.fi www.kansanarkisto.fi TI-PE klo 9-16 Tervetuloa! Kansan Uutisten toimisto suljetaan kesä?elokuussa perjantaisin jo kello 15. Tilaajapalvelu toimii normaalisti p. 050 571 7330 www.sdpl.fi Yrjö Sirolan Säätiö Lintulahdenkatu 10, 3. krs 00500 Helsinki p. 045 348 5499 toimisto@vasemmistonuoret.fi www.vasemmistonuoret.fi Helsingin Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Jorma Pikkarainen 050 537 9011 www.helsinki.vasemmisto.fi Uudenmaan Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Auli Herttuainen 040 153 0150 www.uusimaa.vasemmisto.fi Etelä-Suomen Vasemmistonuoret Päijänteentie 35, 00510 Helsinki puheenjohtaja Lauri von Pfaler 040 7276 731 etela-suomi@ vasemmistonuoret.fi Varsinais-Suomen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Raimo Nieminen 040 648 3133 www.varsinais-suomi. vasemmisto.fi Hämeen Vasemmistonuoret Näsilinnankatu 22 A, 33210 Tampere puheenjohtaja Visa Savolainen 050 431 1824 hame@vasemmistonuoret.fi Satakunnan Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Kari Kuisti 0400 125 396 www.satakunta.vasemmisto.fi Itä-Suomen Vasemmistonuoret Koulukatu 39 A 36, 80100 Joensuu puheenjohtaja Tuulikki Rautiainen 044 017 8466 itavanu@gmail.com Hämeen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.hame.vasemmisto.fi Pirkanmaan Vasemmistoliitto toiminnajohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.pirkanmaa.vasemmisto.fi Kaakkois-Suomen piirijärjestö toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.kaakkois-suomi. vasemmisto.fi Pohjois-Karjalan piirijärjestö toiminnanjohtaja Jaakko Turunen 040 638 6007 www.pohjois-karjala. vasemmisto.fi Pohjois-Savon Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Turunen 040 638 6007 www.pohjois-savo.vasemmisto.fi Keski-Suomen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.keski-suomi.vasemmisto.fi Pohjanmaan Vasemmisto toiminnanjohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.pohjanmaa.vasemmisto.fi Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki 0500 584 055 www.pohjois-pohjanmaa. vasemmisto.fi Kainuun Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki 0500 584 055 www.kainuu.vasemmisto.fi Vasemmistoliiton Lapin piiri toiminnanjohtaja Kati Tervo 040 664 6643 www.lappi.vasemmisto.fi Keski-Suomen Vasemmistonuoret Väinönkatu 28 B 14, 40100 Jyväskylä puheenjohtaja Marjukka Huttunen 040 843 6301 keski-suomi@ vasemmistonuoret.fi Lapin Vasemmistonuoret Lapinkatu 2, 96190 Rovaniemi puheenjohtaja Jussi Öman 040 731 4145 lappi@vasemmistonuoret.fi Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuoret Pakkahuoneenkatu 19, 90100 Oulu puheenjohtaja Jari-Pekka Kanniainen 040 596 4764 pohjois-pohjanmaa@ vasemmistonuoret.fi Satakunnan Vasemmistonuoret Maaherrankatu 28, 28100 Pori puheenjohtaja Riku-Petteri Vainio 044 3569 187 satakunta@vasemmistonuoret.fi Varsinais-Suomen Vasemmistonuoret Hakakatu 12, 20540 Turku puheenjohtaja Saska Heino (02) 2379 130 (toimisto) varsinais-suomi@ vasemmistonuoret.fi SDPL ry Pioneerit Hämeentie 29, 6. krs 00500 Helsinki p. 020 773 7700 www.vasemmistoliitto.fi Hämeentie 29, 6. 020 773 7725 yrjo.sirola@sirolansaatio.fi Vasemmistonaiset Lintulahdenkatu 10, 3. 020 7737 725 toimisto@sirolansaatio.? Vetehisenkuja 1 00530 Helsinki p. 050 591 1216 www.vasemmistonaiset.fi 8 ALENNETKaTtsUo:UN hintaan. http://kauppa. kansanuutiset.fi Päivän tapahtumat uudesta näkökulmasta. Kansan Arkisto Vasemmistoliitto Kirjakaupassa kymmeniä kirjoja » www.kansanuutiset.fi tallentaa työväestön ja järjestöjen historiaa avoinna kaikille kansalaisille >> Järjestöhakemisto. 09 7596 0208. Vasemmistonuoret Lintulahdenkatu 10, 3. krs 00500 Helsinki p. krs 00500 Helsinki p. Yrjö Sirolan Säätiö Adressit onnittelemiseen & muistamiseen istä sti net kätevä www.sirolansaatio.? Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki p
On huolestuttavaa, että vastaajista yli 65 prosenttia oli työpaikassa, jossa ei ole ohjeistettu, miten seksuaaliseen häirintään tulee puuttua, sanoo PAMin työympäristöasiantuntija Seija Virta. . UP/KU 9. 09 7596 0240 ilmoitukset@kansanuutiset.fi Jukka Parkkari Käskystä, rouva ylipäällikkö UUS UUT http://kauppa.kansanuutiset.fi kirjamyynti@kansanuutiset.fi p. Palvelualalla työskentelevistä miehistä näin on kokenut noin joka kuudes. Lyhyesti LEHTIKUVA/MIKKO STIG SYNTYJÄ, SYVIÄ MUTABARUKA (JM) · SWOON (BE) · SAILA SUSILUOTO & ANTIKYTHERA · JUKKA NOUSIAINEN JONIMATTI JOUTSIJÄRVI · WIMME SAARI · IMA AIKIO & MIRO MANTERE · JUHA JYRKÄS · PEKKO KÄPPI JUHA VALKEAPÄÄ · HANNU SALAMA & HEPA HALME · HANNERIINA MOISSEINEN SIRPA KÄHKÖNEN · ANTTI SALMINEN · MARISHA RASI-KOSKINEN 6.6.2015 klo 11-22 tampereella #annikinrunofestivaali . Silloin ei myöskään ole yhteisesti todettu sitä, että työpaikalla tulee olla nollatoleranssi muun muassa kiusaamisen ja seksuaalisen häirinnän suhteen. Ammattiryhmittäin seksuaalisen häirinnän kohteeksi on joutunut joka toinen tai useampi baarityöntekijä, kerrossiivooja tai siivooja, tarjoilija, vastaanottovirkailija ja myyjä tai myymäläkassa. Osa-aikaiset sekä nollatunti- tai ?tarvittaessa työhön kutsuttava? -sopimuksella olevat ovat kohdanneet useammin seksuaalista häirintää kuin kokoaikatyöntekijät. Naiset ovat miehiä todennäköisemmin häirinnän kohteena, vaikka ammatti olisi sama. . 09 7596 0200 Seksuaalista häirintää palvelualoilla SEKSUAALINEN häirintä on yleistä palvelualoilla, selviää Palvelualojen ammattiliitto PAMin kyselystä. Vaade kohdistui jäsenmaksuihin, jotka oli maksettu ajalta, jolloin Loimaan kassan jäsenyys oli päättynyt. Entiset Loimaan kassan jäsenet olivat siirtäneet TEAMille oikeuden hakea jäsenmaksujensa palautusta. YTK:lta vaadittiin palauttamaan jäsenmaksuosuuksia 3 258,75 euron edestä. Loimaan kassan mukaan kassan jäsenmaksu on vuosikohtainen, eikä kesken vuotta eronneiden loppuvuoden jäsenmaksuja tarvitse palauttaa. Ammattiliitto TEAMissa on aiemmin ounasteltu asian olevan vaikea ratkaistava käräjäoikeudelle. KU Ensimmäinen erä Loimaan kassalle LEHTIKUVA/MARKKU ULANDER TEOLLISUUSALOJEN ammattiliiton TEAMin kanne Yleistä työttömyyskassaa YTK:ta vastaan kaatui Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa. Käräjäoikeuden päätöksen mukaan YTK:lla ei ollut velvollisuutta palauttaa kassasta eronneille entisille jäsenilleen maksuja, jotka kohdistuivat eroamisen jälkeiseen aikaan. TEAM vaati käräjäoikeudessa ns. Loimaan kassaa maksamaan Teollisuusalojen työttömyyskassaan siirtyneiden 76 entisen loimaalaisen kassamaksut. Asiakkaiden suunnalta tuleva sanallinen uhkailu ja sanallinen väkivalta ovat lisääntyneet PAMin edustamilla aloilla viime vuosina. PAMin kyselyssä lähes joka toinen palvelualalla työskentelevä nainen kertoo kokeneensa seksuaalista häirintää asiakkaan taholta. Liiton puheenjohtaja Timo Vallittu (kuvassa) on todennut, että asia viedään ylempiin oikeusasteisiin, voitti sen käräjillä kumpi osapuoli hyvänsä. LIput 4/6/9 ? ak ast y yt y väi stu utu ssa tkimus Va ku s yy E P S I R at ing Asi syhtiöver tail u Lähes joka toinen palvelualalla työskentelevä nainen kertoo kokeneensa seksuaalista häirintää asiakkaan taholta. Tyytyväisimmät asiakkaat EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten vakuutusyhtiöiden asiakastyytyväisyyttä. Olemme olleet jo neljä kertaa peräkkäin sijalla 1. Tervetuloa Turvaan, vanhat ja uudet asiakkaat. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva 01019 5110 www.turva.fi 20? Tämäkin ilmoitus huomattiin! Varaa oma tilasi: p
Jos tavoittelet amerikkalaista unelmaa, muuta Tanskaan. Jennings seuraa mielenkiinnolla Norjaa, jossa maan öljyvaroilla perustettuun eläkerahastoon saatetaan lisätä erityinen kohta ihmisoikeuksista. Piketty puolestaan ehdotti kirjassaan maailmanlaajuista progressiivista verotusta eriarvoistumisen vähentämiseksi. Sitten on toisenlaisia esimerkkejä. Jennings luettelee listan Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman ajamia asioita, joita kongressi ei hyväksy. Jennings on järkyttynyt Suomen hallituksen säästöpaketista. . Yritykset saattavat hoitaa ay-asiat hyvin omassa maassaan, mutta huonosti maailmalla. Oxfamin tutkimukset ja Pikettyn kirja ovat muuttaneet asenteita eriarvoisuutta kohtaan. Jennings puhui maanantaina Palvelualojen ammattiliiton (PAM) liittokokouksessa Helsingissä. ?Pelin säännöt muutettava? » Palvelualojen maailmanliiton pääsihteeri Philip Jennings tuntee muutoksen. Hän ha- luaa eriarvoisuuden loppuvan. Silti ammattiyhdistysliikkeiden kamppailu muistuttaa sotaa. HÄN TÄYTTÄÄ salin äänellään. Suomesta mukana toistakymmentä jäsentä, muun muassa Palvelualojen ammattiliitto PAM, Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM ja Metallityöväen liitto. Lähteet: Uni Global Union ja PAM.. Talous kasvaa jopa Afrikassa. Tavalliset ihmiset eivät siitä hyödy, Jennings murehtii. Kansan Uutiset haastatteli Jenningsiä liittokokouksen yhteydessä. Ay-liike alas, tulot ylös Ammattiyhdistysliikkeet pystyvät vastustamaan kehitystä. Jennings näyttää kaaviota, jossa näkyy Yhdysvaltojen ammattiyhdistysliikkeen jäsenten määrän ja omaisuuden jakautumisen välinen suhde. Kun jäsenten määrä on vähentynyt, tulojen kasautuminen on lisääntynyt. Yksi UNIn suurista saavutuksista on ollut Bangladesh Accord -sopimus, jossa sovittiin tekstiiliteollisuuden palo- ja rakennusturvallisuuden kehittämisestä. Hän lopulta huutaa PAMin liittokokouksessa. . TERO LEPONIEMI UNI Global Unionin pääsihteeri Philip Jennings tunnetaan energisestä esiintymisestään. Kansainvälisen työjärjestö ILO:n mukaan kolmella neljästä maailman työtätekevästä ei ole joko varsinaista työsopimusta, he työskentelevät määräaikaisilla tai lyhyillä sopimuksilla tai tekevät töitä ilman palkkaa perhepiirissä. Eläkerahastoon ehkä ihmisoikeudet mattiyhdistysliikkeen asioita vasemmistopolitiikalla korjannut Brasilia. Jenningsin mukaan ay-liikkeen voima on suhteessa hyvinvointiin. Se näkyy esimerkiksi Pohjoismaissa. . Jennings tuntee, että parin viime vuoden aikana ammattiyhdistysliike ja sen ajamat asiat ovat lisänneet kannatustaan maailmassa. Asenteita ovat muuttaneet erityisesti Thomas Pikettyn kirja Capital in the Twenty-First Century sekä Oxfam-järjestön tutkimukset. Pikettyn vuonna 2013 julkaiseman kirjan mukaan nykyinen talousjärjestelmä johtaa tulevaisuudessa tuloero- 10 jen räjähdysmäiseen kasvuun, joka uhkaa länsimaista demokratiaa. Oxfam laski vuonna 2014, että maailman rikkaimmat 85 ihmistä omistavat yhtä paljon kuin puolet maapallon väestä. Talouskasvu ei korjaa tilannetta. . Tämä hallitus haluaa vetää Suomen alas. Politiikka muuttaa asioita. Suomalaisyrityksistä sopimuksen ovat allekirjoittaneet Stockmann, Reima ja A&M Holmberg. Sopimus tehtiin sen jälkeen, kun Rana Plaza -rakennus romahti Bangladeshissa vuonna 2013. Jenningsin mukaan hyvä esimerkki on am- Teemu Saintula teemu.saintula@kansanuutiset.? LISTOILLA PAM JA TEAM Palvelualojen maailmanliitto perustettiin vuonna 2000. Pääsihteerinä alusta saakka walesilainen Philip Jennings. Edustaa yli 20 miljoonaa ihmistä. Järjestöjä 150 maassa. Jäsenjärjestöjä 900. Romahdus tappoi yli 1 100 ihmistä. Sopimuksia siellä, mutta ei täällä Rohkaisevista merkeistä huolimatta » Talous kasvaa jopa Afrikassa. Tavalliset ihmiset eivät siitä hyödy. työntekijöiden asema on heikko. Yhdysvalloissa sopimusta ei ole. Ilmiö on myös käänteinen. Jennings on kuvaillut työntekijöiden ja työnantajien välistä tilannetta jopa sodaksi. UNIlla on monessa maassa sopimus maailman suurimman kauppaketjun Walmartin kanssa. Vaikka sopimuksia olisi, niistä ei välttämättä pidetä kiinni. Ammattiyhdistysihmisiä uhkaillaan ja tapetaan. Jennings huomauttaa perusasioidenkin olevan vialla. Meidän pitää muuttaa pelin säännöt. Hän on Palvelualojen maailmanliitto UNI Global Unionin pääsihteeri Philip Jennings. Vaikka säännöt ovat puolueelliset, walesilaisella on puhti päällä
Kyllä sekin tulee aika kalliiksi yhteiskunnalle, jos sairaudet pahenevat ja ihmiset joutuvat sairaalaan. Mitä heikennyksiä on tulossa? . Laki vaatii kysymään kommentteja asiakkailta, kun tehdään päätöksiä. Hallituksen kaavailut heikentävät erityisesti paljon sairastavien toimeentuloa. Nousevat lääkekatot, tervey- Osa pienituloisista saattaa jättää lääkkeensä ensi vuonna ostamatta, kun lääkekorvausten omavastuu nousee. denhuollon maksukatto ja matkojen maksukatto tekevät yhteensä yli puolitoista tonnia vuositasolla. Vuonna 2011 Suomessa oli puoli miljoonaa pienituloista kotitaloutta, jotka joutuivat jopa jättämään lääkkeitä ostamatta, kun rahat eivät riittäneet. Työllisyysastetta nostavia rakenteellisia uudistuksia ovat esimerkiksi perustulon käyttöönotto, vanhempainvapaan uudistaminen, työvoimapolitiikan tehostaminen, työhyvinvoinnin parantaminen ja ammatilliseen koulutukseen panostaminen. Tätä kompensoidaan takuueläkkeen vähäpätöisellä 30 miljoonan euron korotuksella vuodessa, mutta samalla leikataan eläkkeensaajien asumistukea 123 miljoonalla eurolla vuodessa eli monen pätkittäisen työuran tehneen eläkeläisen tosiasialliset menot kasvavat. Järjestö vaatii hallitusta kuulemaan työttömien edustajia, kun se tekee syksyllä työmarkkinajärjestöjen kanssa yhteiskuntasopimusta. Työmarkkinatukeen, peruspäivärahaan, ansiosidonnaiseen ja asumistukeen tehdään indeksijäädytys vuodelle 2016. Potkii. Aktiivisen työllisyyspolitiikan toteuttamisen kannalta olennaisista työllisyysmäärärahoista lohkaistaan etenevästi 110 miljoonaan euroon saakka vuodessa. Järjestö arvioi leikkausten osuvan kipeimmin lapsiperheisiin, etenkin työttömiin yksinhuoltajaperheisiin. Suunnitelmissa on myös lapsilisien jäädyttäminen ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus. Tällä politiikalla vahvistetaan ylisukupolvisen työttömyyden kierrettä, koska myös koulutukseen tehdään rajuja puolen miljardin euron leikkauksia. Järjestö muistuttaa myös siitä, että työttömien sosiaaliturvan leikkaukset vaikuttavat läpi elämän. TYÖTTÖMIEN PERUSTURVAA, Li Andersson li.andersson@eduskunta.? Tilannekuva JUHA SIPILÄ kiteyttää hallituksen eriarvoistavan leikkausohjelman perustelut näin: Leikkauksia on pakko tehdä, pitää olla yhteinen tilannekuva sopeuttamistarpeesta ja oppositiolla ei ole muuta vaihtoehtoa tarjota. Tilannekuva-käsitettä viljeltiin ahkerasti jo vaalien alla. Itsensätyöllistäjien ja pienyrittäjien aseman helpottaminen lisää toimeliaisuutta kotimarkkinoilla. Kuuleminen tapahtuu niin, että asiat tulevat lausuntokierrokselle näihin meidän potilasjärjestöihimme. . Käsitteellä luodaan mielikuva, että kaikilla on yhteinen näkemys Suomen taloudellisten ongelmien syistä ja sopeuttamistarpeesta. Edellisen hallituksen harjoittama kiristävä finanssipolitiikka on heikentänyt kotimaista ostovoimaa, mikä on vähentänyt kysyntää kotimarkkinoilla. Maksu on lähes kaksinkertaistunut kolmessa vuodessa. . Vuodesta 2017 lähtien indeksikorotuksille tulee 0,4 prosentin katto. Eniten kärsivät pienituloiset pitkäaikaissairaat, joiden lääke- ja hoitokulut ovat todella suuria. . Kilpailukykyä haetaan työvoiman tarjontaa lisäämällä sekä palkka-alennuksilla. Vaihtoehto Sipilän tilannekuvalle on, että Suomi kärsii eurokriisistä ja Venäjäpakotteista johtuvasta viennin hiipumisesta, yhdistettynä jo pidempään meneillään olleeseen rakennemuutokseen vientisektorilla, jonka seurauksena teollisten työpaikkojen määrä on vähentynyt. Se ei poissulje resurssien uudelleenjärjestelyä, kuten ympäristölle haitallisten tukien tai asuntolainan korkovähennysten poistamista. Panostuksia koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen tarvitaan inhimillisistä ja elinkeinopoliittisista syistä. Siltä se vähän tuntuu. Jos joutuu jättämään lääkkeet ostamatta, siitä tulee kierre, jossa kulut periaatteessa kasvavat. Kysynnän hiipumisen seurauksena yritysten investointiaste on laskenut merkittävästi, 90-luvun laman tasolle. Ei ole olemassa taloustieteellistä pakkoa sopeuttaa niin, että suurituloisimmat hyötyvät veromuutoksista ja pienituloisten sekä lapsiperheiden toimeentuloa leikataan rankalla kädellä. TVY:n mukaan leikkaus tekee työttömien perheiden lapsista eriarvoisia suhteessa työtätekevien lapsiin. Kun tarve on määritelty puolueet käyvät ?arvokeskustelunsa. Silloin myös velkaantuminen jatkuu. » Suomi kärsii viennin hiipumisesta. LEIKKAUSTEN SIJAAN kannattaisi lisätä taloudessa kier- Potilasjärjestöt ovat tehneet vuosikausia töitä kohtuullistaakseen sairastavien maksutaakkaa. Siksi Sipilä ja kumppanit esittävät työsuhde- ja työttömyysturvan heikentämistä, pysyviä leikkauksia julkisiin menoihin sekä kuntien velvoitteita vähentäviä normienpurkuhankkeita. Kun talous nyt näyttää piristymisen merkkejä on olemassa riski, että suurilla leikkauksilla tuhotaan kasvun ja työllisyyden eväät. Kolu Kolumni Näin työttömyysturvasta leikataan LEHTIKUVA/SARI GUSTAFSSON palveluja ja julkista työllisyydenhoitoa odottavat leikkaukset ovat rajut. Lääkkeistä ja matkoista maksettavat korvaukset pienenevät samalla kun sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut nousevat, toteaa potilas- ja kansaterveysjärjestöjen Potka-verkosto. Potkiiko hallitus paljon sairastavia, Potkan puheenjohtaja Leena Rosenberg? . Ensi vuonna astuu voimaan vuosittainen 45 euron omavastuu lääkekorvauksista. . Näin arvioi Työttömien valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö TVY strategista hallitusohjelmaa. Ansioturvaa leikataan 200 miljoonalla eurolla ja vuorotteluvapaajärjestelmää 50 miljoonalla. Osalla pienituloisista terveydenhuoltokulut vievät jopa 40 prosenttia perheen maksukyvystä. . siitä keneltä leikataan ja kenen veroja kiristetään hyvin kapeissa raameissa. Työttömien valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö TVY arvioi leikkausten osuvan kipeimmin lapsiperheisiin. Kansaneläkkeeseen ainoana eläkkeenmuotona tehdään indeksijäädytys. Hallituksen politiikan haastamiseksi on kuitenkin keskusteltava myös tilannekuvasta eli koko sopeutuksen koosta ja perusteluista. Hallitusohjelman mukaan ?Suomen talouden perimmäiset ongelmat ovat rakenteellisia, mistä johtuu heikko kasvu ja korkea työttömyys?. Pienituloisella perheellä se vastaa reilun kuukauden tuloja. Ketkä kärsivät eniten? . Eikö teitä kuunnella? . Potilaan matkakohtainen omavastuu hoitokäynneistä nousi jo tänä vuonna 9,25 eurosta 16 euroon. Tavoite terveyserojen kaventamisesta ei näytä toteutuvan tälläkään hallituskaudella, sillä hallitusohjelma vaikuttaa monin paikoin toimivan päinvastaiseen suuntaan. KESKUSTELU SOPEUTUKSEN oikeudenmukaisuudesta on todella tärkeä. Sipilän tilannekuvalle on siis paljonkin vaihtoehtoja. UP/Mika Peltonen Kirjoittaja on kansanedustaja. 11. KU Viikon kysymys Potkiiko hallitus paljon sairastavia? UUSI HALLITUSOHJELMA tuo pitkään sai- rastaville entistä raskaamman maksutaakan. Meillä on ainakin kaikissa suurimmissa järjestöissä asiantuntijoita, joiden antamat lausunnot ovat todella perusteltuja. tävien rahavirtojen määrää julkisilla investoinneilla ja pienituloisten ostovoimaa parantamalla, ja sitä kautta lisätä talouden kokonaiskysyntää
Lapset ovat menoerä, johon mikään taho ei haluaisi sitoutua. Minulla on nyt ammatti ja aion jäädä tänne tekemään työtä, hän vahvistaa. Maahanmuuton kustannuksista puhuttaessa Sinanbegovic tuhahtaa. . Minuun on sijoitettu ja näytän, että se kannatti. Anna-Maija Alarto. Vuosina 2008?2009 Suomeen saapui aiempaa suurempi määrä yksin tulleita alaikäisiä ja tuolloin eduskunnassakin käytettiin varsin kärkeviä puheenvuoroja. Ilmaiseksi ei menestys ole tullut. . Olen taistellut. ALL OVER PRESS Turvapaikanhakija, lapsikin, voidaan palauttaa siihen maahan, jossa hän on ensimmäisenä hakenut turvapaikkaa. Björklundin mukaan ainakin osa kadonneista päätyy ihmiskaupan uhreiksi. Lapsiin kohdistuu vihapuhetta Lapsiin suhtaudutaan kielteisesti, vaikka heillä tulisi kansainvälisten ihmisoikeussopimusten nojalla olla oikeus erityiseen huolenpitoon. EU-tuomioistuin päätti vuonna 2013, että yksin turvapaikkaa hakevien alaikäisten kohdalla näin ei saisi toimia. Turussa sijaitsevan siirtolaisinstituutin vanhemman tutkijan Krister Björklundin mukaan Suomi ei palauta alaikäisiä ilman, että heillä on palautusmaassa vastaanottaja, esimerkiksi sukulainen. Suomesta lähetettiin sodan aikana 70 000 lasta Tanskaan ja Ruotsiin turvaan. . Moni suomalainen leimaa nuoret maahanmuuttajat vetelehtijöiksi. Jos oleskelulupa heltiää, on kuntapaikan saaminen vaikeaa. kielteisiä turvapaikkapäätöksiä yksintulleille alaikäisille turvapaikanhakijoille Dublinin sopimuksen perusteella. Alaikäiset etsivät turvaa samoja reittejä aikuisten kanssa. Ruotsissa maahanmuuttokriittinen media käyttää nimitystä skäggbarnen eli partalapset. Suomella ei ole sellaisia vetovoimatekijöitä, joiden perään perheet lähtisivät. Matkan varrella he joutuvat piileskelemään ja SUOMI ANTAA 12 » Ankkurilapsista puhuminen on täysin virheellistä. elävät jatkuvassa pelossa. Jos oleskelulupa heltiää, on kuntapaikan saaminen vaikeaa. He ovat pieni erittäin haavoittuvainen joukko, joka tarvitsee erityistä suojelua. He kulkevat pitkiä reittejä epätietoisena päämäärästä ja päätyvät maahan, joka on heille täysin tuntematon, kuvaa Björklund. Lapsia myös katoaa turvapaikkaprosessin aikana Suomessa. Ankkurilapsista puhuminen on täysin virheellistä, toteaa Björklund. Hän muistuttaa, että nyt perheen yhdistämisestä on tehty niin hankalaa, ettei yksikään Suomen saapuva lapsi toimi ankkurina. Hän on selvittänyt alaikäisten yksintulleiden turvapaikanhakijoiden kotoutumista Varsinais-Suomessa. . Tästä huolimatta hän suhtautuu kriittisesti alaikäisten pallotteluun EU-alueella. . Tällä hetkellä Suomi on vastaanottanut vain murto-osan eli 4 000 alaikäistä yksin tullutta turvapaikanhakijaa, Björklund muistuttaa. Pakko pärjätä Bosniasta Suomeen 17-vuotiaana kuusi vuotta sitten yksin saapunut Anita Sinanbegovic on pärjännyt hienosti. Helsingissä vaadittiin oikeutta turvapaikanhakijoille tammikuussa 2012. Suomi käännyttää alaikäisiä turvapaikanhakijoita » Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan Suomesta on käännytetty tänä vuonna kuusi alaikäistä yksin tullutta turvapaikanhakijaa. Turvapaikanhakija voidaan palauttaa siihen maahan, jossa hän on ensimmäisenä hakenut turvapaikkaa. Täysin epä-älyllistä pohdintaa. Kansainvälisesti kustannuksia on laskettu, ja tulokset ovat olleet sekä plussaa että miinusta, tietää Björklund. Lapsiin kohdistuvan vihapuheen sijaan tutkija kaipaa suhteellisuudentajua. Minä päätin näyttää, että osaan ja menestyn. Se oli ihmiskunnan historian suurin lastensiirto-operaatio. Alaikäiset synnyttävät vihapuhetta. Hän valmistuu tänä keväänä merkonomiksi ja hallitsee sujuvan suomen kielen. Turvapaikkaa hakevat nimettiin ankkurilapsiksi. Sinanbegovic hymyilee lämpimästi kertoessaan olevansa nyt Suomen kansalainen. Maahanmuuton kustannukset puhuttavat politiikkoja. . Turun Pansion vastaanottokeskuksessa vietetyn vuoden jälkeen hän sai oleskeluluvan humanitäärisin perustein ja pääsi aloittamaan itsenäisen elämän. Oletuksena oli, että heidät lähetetään Suomeen, jotta muu perhe voisi heidän kauttaan saada turvapaikan perheenyhdistämisen myötä. . Nimitykseen sisältyy oletus siitä, että he olisivat todellisuudessa aikuisia, jotka valehtelevat ikänsä saadakseen helpommin turvapaikan, miettii Björklund. Alaikäiset sijoitetaan vastaanottokeskusten ryhmäkoteihin tai perhekoteihin. Ilman huoltajan läsnäoloa lähtömaassa ja pakomatkalla traumatisoituneina heidän pitäisi saada viimein kokea turvaa, toteaa Björklund. Hän on haastatellut aikuistuneita yksintulleita tutkimuksessa, jonka loppuraportti Haluun koulutusta, haluun työtä ja elämän Suomessa julkaistiin toukokuussa. Lisäksi suurimmalle osalla alaikäisistä yksintulleista ei löydy sukulaisia tai perhettä, vaikka Suomi pyrkiikin asiaa kartoittamaan. . Maahanmuuttoviraston mukaan Suomesta on kadonnut viimeisten kuluneiden neljän vuoden aikana 2?10 yksin tullutta alaikäistä turvapaikanhakijaa vuosittain. Olen halunnut näyttää, että pärjään
Tapahtuma voi olla nuorelle ponnahduslauta uransa eteenpäin viemisessä. . Kaikkiaan mitaleita tuli vajaan 90 urheilijan toimesta 48, joista 17 kultaa, 16 hopeaa ja 15 pronssia. Kilpailijoita odottavat hulppeat kisa-areenat ja muut suorituspaikat. Hannu Hurme Lisätietoa virallisilta kisasivuilta: www.wsg2015.com 13. Mukana oli 169 urheilijaa yhdeksässä lajissa. Kaksi vuotta sitten Bulgarian Varnassa TUL pääsi joka lajissaan mitalikantaan. Painijoita osallistuu leipälajinsa lisäksi köydenvetoon ja rantapainiin. Urheilun ja liikunnallisen ohjelman lisäksi Maailmankisoissa panostetaan myös kulttuuritarjontaan sekä iltaohjelmaan. Kun lasketaan mukaan valmentajat, huoltajat ja toimitsijat, jää TUL:n joukkueen koko vain vähän tavoitteena olleesta 200:sta, mutta tällaisenakin TUL:n joukkue on Maailmankisahistorian suurin. KANSAINVÄLISEN TUL:lla on tällä kertaa edustus myös kisojen ohjelmassa tärkeän sijan saavassa ikäurheilijoiden ohjelmassa. ALL OVER PRESS / DIANA CRESTAN/NATURALIGHT/SIME TUL lähtee Maailmankisoihin menestymään » TUL:n joukkue on ollut aikaisemmissa Maailmankisoissa yksi vahvimmista, ja samalla linjalla on tarkoitus jatkaa sunnuntaina alkavissa kisoissa. Työläisurheiluliiton (CSIT) mestaruuksia ratkotaan Maailmankisoissa neljättä kertaa 7.? 14.6. Moni Lignanossa ensi viikolla kisaan starttaavakin osallistuu ensimmäistä kertaa ulkomailla kansainväliseen kilpai- » Maailmankisoista voi puhua olympialaisina pienoiskoossa. luun. Heidän koulutukseensa kuuluu muun muassa workshop-työskentelyyn osallistumista. Kasvava CSIT CSIT:n tavoitteena on Kansainvälisen olympiakomitean alaisuudessa edistää työtätekevien ja heidän perheittensä sekä työttömien liikunnan ja vapaa-ajan harrastuksia ja niiden yhteiskunnallisia edellytyksiä. Lignadossa Italiassa. Vaikka liitto on luopunut huippu-urheilusta, niin liikuntajärjestönä sillä on Ukkolan mukaan luonnollista olla mukana amatööripohjalta toteutettavassa kilpaurheilussa. Ukkola korostaa järjestön toiminnan merkitystä myös, kun se tarjoaa monelle kansallisen tason kärjen takana urheilevalle nuorelle tilaisuuden päästä osallistumaan kansainväliseen, lajikirjoltaan monipuoliseen tapahtumaan. Niin Suomessa kuin muissakin maissa valtaosa urheilijoista ei koskaan yllä maaottelu- ja kansainväliselle arvokilpailutasolle. Joukkueen matkassa on myös ryhmä liiton Nuoret päättäjät -koulutukseen osallistuvia. Kisojen osanottajamäärä kasvaa 5 000:een. TUL ei ole jäsenmäärältään CSIT:n 50 jäsenjärjestöjen suurimpia, mutta mitalien ja pisteiden saalistajana se on ollut niiden parhaimmistoa. TUL:n urheilijat osallistuvat Italiassa useampiin lajeihin kuin aikaisemmissa kisoissa. Heitä kuuluu joukkueeseen 20. Jalkapallo, futsal ja lentopallo ovat joukkuelajit, joissa TUL:n kokoonpano on kamppailemassa paremmuudesta. Painijoita lähtee Italiaan 13, shakin pelaajia kahdeksan ja petankin kymmenen. Toiminta työyhteisöliikunnan edistämiseksi kuuluu myös järjestön työsarkaan. Amatöörikilpaurheilua ja Liikuntaa kaikille (Sport for All) -toimintaa ajavana organisaationa CSIT kasvattaa maailmanlaajuista verkostoaan. Italian kisojen osanottajamäärä kertoo jäsenjärjestökentällään jo kaikkiin maanosiin verkostoituneen CSIT:n kasvusta. Judoonkin osallistuu muun muassa nuorten SM-tason urheilija. Shakki, paini ja petankki puolestaan ovat lajeja, joissa TUL:n urheilijoiden menestymistä Maailmankisoissa voi jo pitää perinteenä. Maailmankisoista voi puhua olympialaisina pienoiskoossa, kun kymmenien lajien urheilijat ympäri maailmaa kokoontuvat, summaa Jukka Ukkola ja korostaa CSIT:n merkitystä työläis- ja amatööriurheilun puolustajana Neljännet kisat Vuonna 2008 Italian Riminillä ensimmäisissä Maailmankisoissa TUL sijoittui seitsemänneksi 22 mitalilla. Mukana oli 94 urheilijaa kuudessa lajissa. Maailmankisat tarjoaa mahdollisuuden tähän. TUL:n väreissä kilpaillaan myös tenniksessä ja pöytätenniksessä. Yhdestätoista lajiryhmästä suurin on yleisurheilijoiden joukkue. Vuonna 2010 Tallinnassa viides sija tuli 56 mitalilla. Laajenemiskehitys, miljoonissa kasvava henkilöjäsenmäärä jäsenjärjestöissä osoittaa omalta osaltaan, että CSIT:lla on paikkansa ja tehtävänsä kansainvälisessä urheilu- ja liikuntaliikkeessä, katsoo TUL:n joukkueen yleisjohtajana toimiva TUL:n 1. varapuheenjohtaja Jukka Ukkola. Lignadon rantamaisemaa hallitsee erikoisen näköinen Terazza Mare -ravintola. Tarve löytää areenoita vaihtoehtoiseen urheiluun ja liikuntakulttuuriin globalisoituneen huippu-urheilun vastapainona valtaa alaa ja luo edellytyksiä CSIT:n laajenemiselle edelleen. Olympialaiset pienoiskoossa TUL:lle on tärkeätä olla aktiivi toimija CSIT:n arvoperustalla ja periaatteilla toimivassa järjestössä. Sillä on tällä hetkellä jo 50 jäsenjärjestöä 30 maassa. Järjestöihin kuuluu yli 20 000 seuraa, joissa on noin 15 miljoonaa jäsentä.
?Olen ollut onnekas, mutta ihmiskunta ei? . Emme voi nyt kuvitellakaan, mitä mahdollisuuksia tulevaisuudessa on, sanoo Ele Alenius. 14
Mutta ihmiskunnalle ne ovat olleet aika surkeat 90 vuotta. Alenius viittaa erityisesti sotiin. . Sitten alkoi tulla uutisia, kovia uutisia. Neuvostoliiton suurhyökkäys oli alkanut aamulla. Ja kuitenkin osan ihmiskunnasta täytyy olla aika hyviä ihmisiä, koska jos niitä ei olisi » 15. Siitä opin, etteivät asiat ole niin mustavalkoisia. Suurhyökkäyksen alta pois Alenius haluaa painottaa, että hänellä on ollut onnea monellakin tapaa, myös sodassa. Jatkosotaan hän joutui 17-vuotiaana. Se osoitti Kyrösjärvelle, josta valkoisten odotettiin hyökkäävän. . Pidämme teemoja hyvin laveina, mutta Aleniuksen perspektiivi on vielä laajempi. . Minä siihen, että herra eversti, minut on komennettu tänne. ?No niin tietysti?, hän vastasi, ?mutta te olette aivan liian nuori, ei teitä upseerikouluun panna. Rannikkotykistössä Tammisaaren edustalla palvellut Alenius lähetettiin Kannakselle upseerivalmennuskursseille, joita järjestettiin etulinjan aliupseereille. . Vanhempani pyrkivät suojelemaan minua keskusteluilta punaisten kohtaloista, mutta he unohtivat yhden asian. Olen enemmänkin suurten linjojen ihminen. Syytä en edelleenkään tiedä. Koko universumi ja jokainen ihmiselämä rakentuu pienistä hiukkasista, jokaiselle arkielämä on tärkeä. Yhdeksänkymmenen vuoden kokemuksella Alenius sanoo, että henkilökohtaisessa elämässään hänellä on ollut paljon onnea. . Olen tajunnut sen vasta, kun vaimoni kuoli kaksi vuotta sitten. Siellä sitten kuulin näitä juttuja ja sain melkeinpä luokkataistelukoulutuksen, josta vanhempani eivät tienneet mitään. Elelle näytettiin mänty, jota vasten punainen nuorukainen oli teloitettu ja mummulan pihasta kohta, jossa punaisten konekivääri oli sijainnut. Minulle pikkuasiat ovat pikkuasioita, mikä ei kuitenkaan merkitse sitä, että aliarvioisin niitä. Arki oli yhä hyvin sodan sävyttämää. Mutta äitini sisar kertoi minulle myös tapauksista, joissa valkoiset olivat käyttäytyneet inhimillisesti. Aleniuksen isovanhemmat lapsineen olivat olleet pakomatkalla Kyröskoskelta Tam- ?Te nuoret olette vielä suurten asioiden kanssa tekemisissä.? pereelle ja pysähtyneet Mahnalassa suuressa maalaistalossa, joka oli täynnä pakolaisia. Valkoinen armeija eteni ja saavutti lopulta Hämeenkyrön Mahnalankin. . Valkokaartilaiset sanoivat kuitenkin, että lapsihan se vasta on, ja lähtivät. Mutta ihmiskunta kokonaisuudessaan, kyllä nämä ovat surkeita aikoja olleet, Alenius sanoo ja luettelee sotia aina Suomen sisällissodasta kylmän sodan kautta Ukrainan kriisiin. Aleniuksen mukaan ihmiskunta on vielä ?hirveän primitiivinen?. . Kun työväestöön kuuluvat tapasivat toisiaan, niin he keskustelivat näistä kokemuksista. Kyröskosken luokkataistelukoulu Tampereella syntynyt Alenius on kahden punaisen kodin kasvatti. . Kirjapinoja selatessa paljastuu, että lähes jokainen kirja on tarkasti luettu, alleviivattu ja kommentoitu marginaaliin. Politiikan ja sodan veteraani, entinen SKDL:n puheenjohtaja, kansanedustaja ja ministeri, tietokirjailija ja tohtori kantaa tuoleja toimittajille ja kysyy, saako hän istua lempituolissaan. Ennen haastattelua käydään läpi aiheita, joista on tarkoitus keskustella. Isovanhempieni pienin lapsi, neljä- tai viisivuotias tyttö alkoi laulaa Punakaartilaisten marssia: ?Köyhä Suomen kansa katkoo kahleitansa...? . Äitini koti nimittäin oli Hämeenkyrön Kyröskoskella, ja vanhempieni ollessa töissä pikkuinen Ele vietiin kesiksi mummulaan. . Kaikki olivat hirveän peloissaan. Minulla on ollut jatkuvasti semmoinen tunne, että elämäni aika suuri onni on ollut, että olin saanut Maijan elämäntoveriksi. . Katselen ihmiskunnan kehitystä linjakysymyksinä. . » 90-vuotias Ele Alenius on 1900-luvun katastrofeista huolimatta optimisti ja uskoo ihmiskunnan kehitykseen. TEKSTI Emilia Kukkala & Pontus Purokuru KUVAT Anna Upola-Lehto ELE ALENIUKSEN koti on täynnä kirjoja kvanttifysiikasta historiaan. Mutta kun nyt kerran täällä olette, niin käytte kurssin läpi.? Kurssin päätyttyä Alenius lähetettiin kesäkuussa 1944 takaisin omaan rykmenttiinsä päivää ennen Neuvostoliiton suurhyökkäystä. . Kyröskoskella oli voimakkaasti punaista väkeä. Ovi avautui ja kaksi valkokaartilaista astui sisään. Kaikki olivat kauhuissaan. Tämän kun kuulin, niin mietin, että eivät ne kaikki pahoja ole. . Suomen armeija joutui paniikkiin. Mietin, että eikö johto todellakaan tiennyt, että Neuvostoliitto keskittää voimia hyökkäystä varten, olinhan liikkunut linjan takana partiossa. Alenius jakaa useiden historiantutkijoiden käsityksen siitä, että Suomen sodanjohto tiesi kyllä hyökkäyksen valmisteluista, mutta ylipäällikkö Mannerheim arvioi hyökkäyksen tapahtuvan Laatokan pohjoispuolella, joten Kannaksella siihen ei valmistauduttu. Onnea ja yhdistymistä Onni on ollut läsnä myös Aleniuksen henkilökohtaisessa elämässä. . Omakin elämäni alkoi seitsemän vuotta sisällissodasta. Jo aivan aluksi kurssia johtanut everstiluutnantti kysyi, miksi minä siellä olen
Olen valoisa luonne, kaikesta huolimatta valistusoptimisti. Positiivinen kehitys on pitkän ajan trendi. Minä en ole sitä näkemässä, mutta te olette, Alenius aloittaa vastauksensa. . Sen jälkeen voidaan rakentaa yhteiskunta, jossa vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus voidaan toteuttaa ihan toisella tavalla kuin hallitsemattoman kehityksen maailmassa. . Hallittu kehitys tarkoittaa sitä, että yhteiskunta ottaa kehityksen vastuulleen. . Aleniuksesta tuli kansanrintamahallituksen II valtiovarainministeri. » Toiminut SKDL:n puheenjohtajana 1967-1979 ja Suomen pankin johtokunnassa 1977-1991. Aikakauden muutos johtaa EU:n ennen pitkää myös yhteiskuntajärjestelmän muuttamiseen. ?Ratkaisevaa on, kuka hallitsee kehitystä.? Luolaihmisestä on kehitytty Mikä sitten pitää yllä uskoa parempaan huomiseen tällaisessa yhteiskunnassa. Miten Alenius on pysynyt optimistina 90 vuoden ajan? . Sodan kokenut näkee kansainvälisyyden aika tavalla toisella tapaa kuin monet muut. Aleniukselle EU edustaa ihmiskuntaa yhdistävää ja kokoavaa trendiä, vaikka sen yhtenä tarkoituksena onkin kapitalismin vahvistaminen. . Jotta demokratia voisi täydellä teholla vaikuttaa ihmiskunnan kehitykseen, kapitalismista on luovuttava. Pidän itseäni yleisvasemmistolaisena. Perustuloa Alenius pitää lopulta vain väliaikaisena ratkaisuna. . Kehityksen edetessä viimeisen tekijän painopiste kasvaa. Uhka ja mahdollisuus . Jäi eläkkeelle 1992, minkä jälkeen on julkaissut useita tietokirjoja. Tuotantovälineiden kehittyminen on mahdollistanut tuottavuuden huikean kasvun. Kuitenkin samanaikaisesti sekä rakenteellinen työttömyys että sosiaaliset ja taloudelliset ristiriidat lisääntyvät. Kun työtä ei riitä kaikille, miten toimeentulo tulisi järjestää? . Olemme siinä vaiheessa, että ihmiskunnalla on suuremmat uhat kuin koskaan historiassa. Lyhyemmät työajat muodostavat sittenkin automaation lisääntyessä varsinaisen ratkaisun. Kehitys haltuun Miten käy ihmiskunnalle tästä eteenpäin? . Te näette yhteiskunnan, jossa energiaproblematiikka saa aivan toisen luonteen kuin teollisella aikakaudella. Siksi hän puhuu kehityksen suurista linjoista. . Se on kulttuurievoluutiota. . On minullakin hetkiä, jolloin ajattelen, tuleeko tästä mitään. Olen puhunut täysvaltaisesta demokratiasta, koska demokratia on rajoitettua nykyisin, erityisesti taloudellisessa mielessä. Jos lähdetään jostain luolaihmisen ajasta eteenpäin. Toisena Alenius mainitsee elämän edellytysten parantamisen ja kolmantena elämän sisällön monipuolistamisen. Jos en olisi, niin en olisi jaksanut olla optimistikaan. . Hyvinvointivaltio ei nimittäin ole se suuri ideologinen ratkaisu, vaan kehitys on. Täytyy päästä hallitun kehityksen aikakauteen, ja siinä olennaista on kehityksen suurten linjojen ja vakauden turvaaminen. Ensinnäkin kehityksessä olennaista on elämän edellytysten turvaaminen. Kehitystä hallitsee nykyisin pankkimaailma, sijoittajat, koko rahoitusjärjestelmä. Tässä tullaan samalla sosialismin ongelmaan, vasemmiston johtotähteen, jonka Neuvostoliitto pilasi. Aleniuksen mukaan tuotannon omistus ei yllättäen olekaan nyt ratkaiseva kysymys. . Ratkaisevaa uuden aikakauden edetessä on, kuka hallitsee kehitystä ja mitä kehitys on. Optimismia ja perustuloa Alenius ajattelee kehitystä erityisesti teknologian ja sivistyksen näkökulmasta. 16 . ja luontoa . Näen kuitenkin koulutuksen, kasvatuksen, tutkimuksen, kaiken tämän etenemisen maailmaa syvältä muuttavaksi tekijäksi. Kapitalismissa ei täyttä demokratiaa Alenius uskoo vakaasti, ettei demokratiaa ole ilman valtiota, joka toteuttaa parlamentaarista järjestelmää. . Ensimmäiseksi mieleen tulee perustulo, josta olen puhunut jo kauan aikaa sitten kirjassani Että olisimme humaani sivilisaation planeetta. uhkaavat ennätyssuuret vaarat, mutta myös teknologiset ja yhteiskunnalliset mahdollisuudet ovat ennennäkemättömät. Mutta ennen kuin sitä voidaan toteuttaa, on vapaan markkinatalouden ?loso?a hylättävä. Alenius kertoo uskovansa kulttuurievoluutioon, joka hänen mukaansa erottaa ihmisen muista eläinlajeista. Nyt olemme tulleet siihen vaiheeseen ihmiskunnan historiassa, jolloin on ratkaistava, jatketaanko vapaan kehityksen pohjalta vai siirrytäänkö hallittuun kehitykseen. kesäkuuta 1925. Osallistui asevelvollisena jatkosotaan ja opiskeli kansantaloustiedettä Helsingissä. Aikamoinen kysymys. Se edellyttää kuitenkin yhteiskunnallisen tietoisuuden kasvua. . Toinen suuri vaara, vaikkei ehkä niin totaalinen, on ekologinen, ilmastonmuutos. Ennen kaikkea ydinsodan vaara ei ole vieläkään poistunut. . Tavoitteena tulisi olla kokonaisvaltaisesti hallitun demokraattisen sivistysyhteiskunnan luominen. . Mutta on minullakin hetkiä, jolloin ajattelen, tuleeko tästä mitään. Kaikkina näinä demokratian 200 vuotena demokratia on hyväksynyt sen kahtiajaon, että se on luovuttanut markkinavoimille oikeutensa hallita yhteiskunnan aineellista perustaa, taloutta. Ja kun näin on, voi demokratia myös itse muuttaa tilanteen. Ele Aleniuksen luota on helppo lähteä itsekin optimistina: tulevaisuus yllättää aina.. Väitteli valtiotieteen tohtoriksi 1958. » Yliopistoura katkesi vasemmistolaisuuteen. Valittiin SKDL:n pääsihteeriksi 1965 ja eduskuntaan 1966. Olen jonkin verran realistikin. Aurinkolämpö on nyt tärkeä tekijä, mutta jos fuusioon perustuva ydinvoima keksitään, se muuttaa yhteiskuntien toimintaperusteet täysin. . Ilman muuta. Perustuloon suhtauduttiin vasemmistossa ja ay-liikkeessä aluksi hyvinkin epäilevästi, mutta sittemmin on alettu nähdä toisin. Alenius sanoo välihuomautuksena, ettei ole vasemmistoliiton jäsen, vaikka sanookin olevansa siihen suuntaan kallellaan. . » ollut kautta historian, tavallisia kunnon ihmisiä, niin ei tätä ihmiskuntaa olisi enää olemassa. Sotien vastapainona Alenius mainitsee viime vuosisadan suurina asioina hyvinvointivaltion sekä Euroopan unionin kaltaiset integraatiot. . Sen siirtäminen yhteiskunnan haltuun. Te nuoret olette vielä suurten asioiden kanssa tekemisissä. Ihmistä . Silloin kysymys kapitalismin vastavoimasta voi olla aika tavalla toisenlainen kuin mitä tällä hetkellä ajattelemme. Aleniuksen mukaan on käytävä tais- telu hyvinvointivaltiosta ja palautettava sen voima. . Olen jonkin verran realistikin, selittää Alenius optimismihenkeään. Ele Alenius » Pitkän linjan yhteiskunnallinen ajattelija, vasemmistopoliitikko ja tietokirjailija. » Syntynyt Tampereella 5. Demokratia hallintona ja parlamentarismina edustaa pitkälle kehittynyttä yhteiskuntaa, mutta talousjärjestelmä on se toinen suuri puoli. Eikö demokratia voisi olla nykyistä parempikin? . Tieteen ja teknologian mahtava kehitys määrittää paljolti tulevaisuuden
Alle 50 euron tilauksiin lisätään postituskulut 2?8 euroa. Kansan Uutisten kirjakaupasta ostetuista tuotteista maksetaan arvonlisävero Suomeen. Tilaukseni: POSTIMAKSU MAKSETTU Suomen MerimiesUnioni SMU ry John Stenbergin ranta 6 00530 Helsinki Puh. Nyt olemme jättämässä teollisen aikakauden taaksemme. SKP:ssa jotkut pitivät intohimoisesti kiinni puolueestaan. Avoinna ma?pe klo 9?15. Ele Alenius: Maailmankehityksen suuri käänne Kaksi vuosisataa teollista aikaa mullisti perusteellisesti ihmisten elämän koko maapallolla. Uuden puolueen arkkitehdiksi luonnehdittu Reijo Käkelä löi yllättäen hanskat tiskiin. Uusi tieteellis-teknologinen aikakausi on alkanut. OCMUC [JFGV AY-PALSTA 3XK ZZZ VLURODQVDDWLR ¿ WRLPLVWR#VLURODQVDDWLR ¿ O[ÑU UKNO¼NCUKMQTLCWMUGV [MUKNÑNNKPGP RCNXGNW CUGPPWUV[Ñ QOCNNC X XGTUVCCNNC X X Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry John Stenbergin ranta 6 00530 Helsinki PL 313, 00531 Helsinki puh. 010 190 300 Minerva 2015 Sirpa Puhakka: Vasemmistoliiton synty Paasivuorenkatu 4-6 A PL 326 00530 Helsinki Puhelin: 010 289 7700 (vaihde) www.paperiliitto.fi Vasemmistoliiton perustaminen oli värikäs prosessi. 09 7596 0200 arkisin klo 9?15. Metallityöväen Liitto ry Keskustoimisto Hakaniemenranta 1, PL 107, 00531 Helsinki Vaihde 020 77 40001 Toimistoaika arkisin 8.20 - 16.00 Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Murikka-opisto Vaihde 020 77 41500 www.murikka.fi www.metalliliitto.fi Into 2015 Hinnat sis. (09) 615 2020 www.smu.fi Tilaaja Osoite Puhelin Tunnus 5005076 00003 VASTAUSLÄHETYS 17. (09) 613 110 faksi (09) 739 287 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry puhelin 020 774 000 www.sak.fi /LHODKGHQ $37((.., 1RVKMMQ 8 2CWNKP -[ ZZZ OLHODKGHQDSWHHNNL À YYY QRVKMMQRCWNKP EQO Eläkeläiset ry Pensionärerna rf POHJOIS-SUOMEN VASEMMISTOLEHTI Ammattiliitto Pro Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Paasivuorenkatu 4-6 A, PL 54 00531 Helsinki Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 www.pam.fi 3$/9(/(00( PD SH OD Selkämerenkuja 1A, PL 183 00181 Helsinki Puhelin (09) 172 731 Faksi (09) 1727 3330 Ma-pe kello 8.30?16 etunimi.sukunimi@proliitto.fi Työttömyyskassa Pro Puhelin (09) 1727 3444 kassa@proliitto.fi www.elakelaiset.? www.kansantahto.fi Netissä http://kauppa.kansanuutiset.fi Käyntiosoite: Vilhonvuorenkatu 11 C 7. Ympärillä reaalisosialismi luhistui. Into 2015 24? Esko Seppänen: Suomen rikkaat . krs, 00500 Helsinki. Kuka kukin on Puuliitto Seppänen kirjoittaa monen vuosikymmenen kokemuksen ja uuden lähdeaineiston perusteella, miten raha ja valta ovat Suomessa olleet uusjaossa ja ettei Suomessa koskaan ole ollut niin rikkaita ihmisiä kuin tänään. Haapaniemenkatu 7-9 b 00530 Helsinki (09) 615 161 www.puuliitto.fi 25? Minerva 2014 ?. Yrjö Sirolan Säätiö 1UVC [JFGV . Voit tilata tuotteita sähköpostilla kirjamyynti@kansanuutiset.fi tai puh. 020 774 004 www.selry.fi Ainutlaatuinen omaelämäkerta mieheltä, joka muutti maailmanpolitiikan kulun.Valtiomies kertaa elämänvaiheitaan Kaukasuksen reunamilla vietetystä lapsuudesta aina vuosiin Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteerinä eli maapallon silloisen toisen suurvallan korkeimmalla paikalla. 29 ? Paperiliitto r.y. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Sörnäisten rantatie 23 00500 Helsinki vaihde: 010 77031 www.jhl.fi JHL-kirjaamo@jhl.fi JHL:n työttömyyskassa puh. Miten otamme sen vastaan? Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6 00530 Helsinki (09) 613 116 www.pau.fi 22? Suomen Elintarviketyöläisten liitto SEL ry Mihail Gorbat?ov: Näin sen muistan PL 213 00531 Helsinki p. alv:n
kärkihanke vailla konkretiaa KU:N ARKISTO/ LAURI HANNUS » Kulttuuri on nostettu hallitusohjelman kärkihankkeeksi, johon ei kohdistu suoria leikkauksia. Samalla hallitus tunnustaa useissa tutkimuksissa todetut taiteen hyvinvointivaikutukset, minkä toivomme tuovan työtä ja toimeentuloa myös kuvataiteen kentälle, sanoo toiminnanjohtaja Kirsi Korhonen. Taiteilijaseura esittää huolensa siitä, etteivät kaikki kulttuurin ja taiteen leikkaukset ole vielä selvillä. Seura myös huomauttaa, että Suomessa kuvataideala on jäänyt resursoinnissa jälkeen muihin taiteenaloihin verrattuna. Taiken julkaisemat Taiteilijan asema ?tutkimukset puolestaan osoittavat, että kuvataiteilijoista noin kolmannes elää köyhyysrajan alapuolella. . Toivottavasti päättäjillä on ymmärrys siitä, että laadukkaat kulttuuripalvelut edellyttävät asiantuntevia tekijöitä ja tuekseen osaavan kulttuurihallinnon, toteaa toimin- nanjohtaja Salla Luomanmäki Akavan Erityisaloista. . Nyt on oikea aika nostaa kuvataiteen asemaa, ei heikentää sitä, toteaa seuran puheenjohtaja Satu-Minna Suorajärvi. Minna Sirnö pitää tärkeänä, että myös taiteilijoiden sosiaaliturvan kehittämisessä otetaan konkreettisia edistysaskeleita. Hän muistuttaa, että koulutuk- » Hallituksen leikkaukset tulevat sattumaan myös heikosti toimeentuleviin kuvataiteilijoihin. seen kohdistuvat leikkaukset koskettavat myös taiteilijoiden työpaikkoja ja työmahdollisuuksia. . Edelläkävijäkunnissa kulttuurin merkitys elinvoimatekijänä ymmärretään varmasti, mutta miten on muissa kunnissa? Suomen teatteriohjaajat ja dramaturgit ry esittää kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle osoitetussa avoimessa kirjeessä huolensa koskien kuntien lisääntyvästä itsemääräämisoikeudesta kulttuuripalvelujen järjestämisessä Yhdistys korostaa teatteriden olevan merkittävä työllistäjä, ja että kattava teatteriverkosto mahdollistaa monipuolisen ja laadukkaan ohjelmiston ympäri maata. ?Pidämme laajaa teatteriverkostoamme kansallisena ylpeydenaiheena. Ministeriön ja virkamiesten puolelta toki koetetaan korostaa taiteen itseisarvoa ja merkitystä. Sitä, että taide ja kulttuuri nostetaan hallitusohjelmassa kärkihankkeeksi, on Sirnön mielestä positiivinen yllätys. TUOREESEEN Ei suoria leikkauksia, mutta... Muun muassa Suomen Taiteilijaseura ehti jo kiittää hallitusta kulttuurin nostamisesta kärkihankkeeksi. 18 Hallitusohjelmassa korostetaan taiteen hyvinvointivaikutuksia. . Rakennettua teatteriverkostoa voisi käyttää muidenkin taiteenalojen maakunnallisina tukipilareina.? Anna Paju anna.paju@kansanuutiset.?. Hallitus haluaa lisätä kuntien valtaa päättää erityisesti elinvoimaan liittyvissä asioissa. Kulttuurikenttä ei huokaise helpotuksesta. hallitusohjelmaan on kirjattu säädettäväksi laki, jonka perusteella kunnat voivat harkintansa mukaan päättää, miten ne järjestävät laissa lueteltujen lakien mukaisia palveluja. Uusi lainsäädäntö käsittää muun muassa lain vapaasta sivistystyöstä, taiteen perusopetuksesta, kirjasto-, nuoriso- ja museolain, lain kuntien kulttuuritoiminnasta sekä teatteri- ja orkesterilain . Parhaimmillaan voidaan luoda uusia työllistymismahdollisuuksia kulttuuriammattilaisille ja lisätä kulttuurin saavutettavuutta. Taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutusten korostaminen näkyy hallitusohjelmassa vahvasti. . Kyse ei ole vain siitä, kuinka paljon koulutetaan tulevia taiteilijoita, vaan myös siitä kuinka paljon nykyisillä taiteilijoilla on töitä. Sirnö huomauttaa, että kulttuuri-, taide- ja media-alan koulutusta on muutenkin karsittu viimeisen viiden vuoden aikana. . Säveltäjä Minna Leinonen, Rondo 6/2015 Kulttuuri . Uusia työllistymismahdollisuuksia voi kuitenkin syntyä julkisten palveluiden digitalisoinnin myötä tai palveluiden asiakaslähtöisyyden kehittämisestä. Minusta ymmärrystä ylikorostetaan aikamme taiteen kohdalla. Uusi teos ei ole matemaattinen yhtälö, joka pitäisi ratkaista. Pahimmillaan tämä tarkoittaa sitä, että suomalaiset eriarvoistuvat entisestään taide- ja kulttuuripalveluiden suhteen. Hallituksen leikkaukset tulevat sattumaan myös heikosti toimeentuleviin kuvataiteilijoihin. Toisaalla korostetaan esimerkiksi taiteen perusopetuksen vahventamista ja toisaalla sitä koskeva lainsäädäntö on norminpurun kohteena, ihmettelee Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) johtaja Minna Sirnö. Sirnö mainitsee myös kulttuurieuron (valtion kunnille maksama asukaskohtainen yksikköhinta kuntien kulttuuritoimintaan), joka tähän asti on mahdollistanut esimerkiksi taiteen ammattilaisten palkkaamisen kuntiin. . B kulttuuri Uutta musiikkia ei tarvitse ymmärtää! Silti siitä voi nauttia. Taiteen ammattilaisissa on paljon myös palvelumuotoilun ammattilaisia. Alan työllisyys huolettaa Myös Akavan Erityisalat kiittää hallitusohjelman kulttuuripainotusta.
Liput 4?9 euroa. Michael Leigh on Sodankylän nimekkäin vieras » Juhla alkaa keskiviikkona Peter von Bagh -matinealla. haikeissa merkeissä pyörähtää käyntiin Sodankylän elokuvafestivaali keskiviikkona 10. Nytkin uusia töitä tekijöineen nähdään runsaasti. SAKSALAINEN SCHRAMMFILM Saksalaisen nykyelokuvan merkkiohjaaja Christian Petzold saapuu elokuvineen Sodankylään. THIN MAN FILMS Michael Leigh ohjaamassa elokuvaansa Mr. KAHDESTOISTA Annikin Runofestivaali järjestetään lauantaina Tampereella teemalla Syntyjä, syviä. Tapahtuman ulkomaisena vieraana on jamaikalainen dubrunouden pioneeri Mutabaruka (kuvassa). kukapa muu kuin Hoss. SODANKYLÄSTÄ on tullut 2000-luvulla yhä tärkeämpi uuden kotimaisen elokuvan esittäytymisfoorumi. kerran järjestettävä festivaali on muun ohjelmistonsa ohella myös festivaalijohtajana alusta asti mukana olleen, mutta viime syksynä kuolleen Peter von Baghin (1943? 2014) muistojuhla. lmejä ja muistellaan hänen elämäntyötään. Elokuva nähdään sekä torstaina että lauantaina. Turner (2014). Ihmissuhteiden kipeitä, koskettavia ja koomisia törmäyspisteitä taitavasti kuvaava Leigh on suuren yleisön kuultavissa lauantaina festivaalin aamukeskustelussa koululla. Christian Petzold (s. 1960) on toinen eurooppalainen merkkiohjaaja festivaalilla. 1970-luvun alussa uransa aloittanut taiteilija on vai- kuttanut suuresti reggaen rytmejä ja runoa yhdistelevän dub-runouden syntyyn. 1957) näyttelemä visuaalisesti huima Mr. Pääosassa nähdään . 15.30 Peter von Bagh -matinea, Lapinsuu. 16.00 von Bagh: Kreivi (1971), iso teltta. 20.15 Avajaisnäytös. Kansainvälisessä osuudessa äänessä ovat elokuvaohjaaja, -näyttelijä ja -kriitikko Bernard Eisenschitz ja usein Sodankylässä esiintynyt kriitikko Olaf Möller. HIEMAN ENGLANTILAINEN Michael Leigh (s. 1943) on elokuvineen on Sodankylän juhlien helmiä. Ensi-ilta. 22.30 Leigh: Makea elämä (1990), Lapinsuu. Elokuvajuhlien perustajajäseneltä Anssi Mänttäriltä nähdään juuri valmistunut uutuus nimeltään Musta koira olkapäällä (2015). Se kertoo Martta Koskisesta, kommunistista, joka sai viimeisenä naisena Suomessa kuolemantuomion vuonna 1943. Petri Kotwicalta nähdään hänen uutuutensa Henkesi edestä (2015). Tämä suomalais-irlantilainen yhteistuotantoelokuva on trilleri, joka kertoo kolmen ihmisen välille jännittyvästä psykologisesta draamasta, jossa risteilevät valehtelun, syyllisyydentunnon, katumuksen ja anteeksiannon teemat. Lukuisista näyttelijävieraista paikalla ovat muiden muassa Antti Heikki Pesosen Päin seinää -elokuvan (2014) Armi Toivanen ja Eero Ritala sekä vastikään Moskovan festivaalin kilpailuun kelpuutetusta niin ikään Sodankylässä nähtävästä Jörn Donnerin elokuvasta Armi elää! (2015) sen päätähti Minna Haapkylä. Konkareista paikalla on ainakin von Baghin Kreivi -komediassa (1971) esiintyvä Kirsti Wallasvaara. Jouko Huru 19. Tämä vivahteikas DDR-kuvaus maastapakoa hautovasta nais- » Sodankylästä on tullut yhä tärkeämpi uuden kotimaisen elokuvan esittäytymisfoorumi. lääkäristä (Nina Hoss) nähdään Sodankylässä perjantaina. Petzoldin sävykkäässä avioliittotrillerissä Yella (2007) on naispääosassa niin ikään ohjaajan luottonäyttelijä Hoss. kesäkuuta. Jo 30. KU ANNIKIN RUNOFESTIVAALI la 6.6. klo 11?22 Annikin puukorttelissa Tampereella. Petzoldilta esitetään ainakin viisi elokuvaa. Suomessa Yle Teema esitti Petzoldin Barbaran (2012) huhtikuussa 2015. Barbarassa kuvataan reaalisosialismin epäluulon ilmapiiriä entisessä DDR:ssä. Puhujina kuullaan suomalaisista ainakin tutkija Sakari Toiviaista ja tuottaja-ohjaaja Jouko Aaltosta. Hän on brittiläisen elokuvan aatelia ja edustaa vanhan- koulun nautinnollista taide-elokuvaa. Leigh?n viimeisin Suomessa nähty elokuva on legendaarisen Timothy Spallin (s. Ensi-ilta. 17.45 Ville Suhonen: Ompelijatar (2015), pieni teltta. Turner. FESTIVAALITÄRPIT Keskiviikko: 10 . Se kertoo moniselitteisen tarinan keskitysleiriltä palaavasta naisesta ja sodanjälkeisestä Berliinistä. Hän esiintyy Suomessa ensimmäistä kertaa spoken word -esiintyjänä. Lavalla nähdään myös belgialainen Swoon, joka on videorunouden kansainvälisesti tunne- tuimpia nimiä. Suomalaisesiintyjiä ovat Saila Susiluoto & Antikythera, Jukka Nousiainen, Juha Valkeapää, Pekko Käppi, Jonimatti Joutsijärvi, Vapaat Radikaalit -yhtye, Ima Aikio & Miro Mantere sekä Wimme Saari. Festivaalitaiteilija on tänä vuonna Hanneriina Moisseinen, joka myös esittää Laulu-dokumentista tuttua musiikkia. Kaurismäki täyttää syksyllä 60 vuotta. Dokumenttien ensi-illassa nähdään myös Ville Suhosen Ompelijatar (2015). Niin ikään filkkareiden perustajajäsen Mika Kaurismäestä esitetään Juha Suomalaisen Yle Teemalle ohjaama Ammatti elokuvantekijä (2015). lkkareiden perustajajäsen akateemikko Aki Kaurismäki pitää Petzoldia yhtenä Euroopan parhaista elokuvaohjaajista. Michael Leigh: Vera Drake (2004), Lapinsuu. 20.30 Dome Karukoski: Mielensäpahoittaja (2014), iso teltta. 23.00 Christian Petzold: Yella (2007), Lapinsuu. 01.00 Anssi Mänttäri: Musta koira olkapäällä (2015), pieni teltta. Ensi-ilta. Torstai: 10.00 Aamukeskustelussa Christian Petzold, koulu. 12.30 Leigh: Suuret toiveet (1988), koulu. 12.45 von Bagh: Sinitaivas (1978), pieni teltta. 15.30 Jean-Luc Godard: Näkemiin kieli (2014), Lapinsuu. W. Häntä pidetään 1990-luvulla syntyneen Berliinin koulukunnan johtavana hahmona. Sodankylän . Festivaalilla nähdään laaja otos hänen tuotannostaan. Elokuvajuhla alkaa keskiviikkoaamuna Peter von Bagh -matinealla. Siinä esitetään Baghin lyhyt. Turnerista (1775?1851). Sodankylässä nähdään seitsemän Leigh?n elokuvaa. Festivaalivoittoja hän on saanut elokuvillaan Alastomat (1993), Salaisuuksia ja valheita (1996) sekä Vera Drake (2004). Se kertoo kuuluisasta taidemaalari Joseph M. Petzoldin tuorein elokuva Phoenix (2014) esitetään lauantaina
Kumpihan noista on Alli, helsinkiläiset aprikoivat Paasikiven patsaan edessä, mutta Lahdentiellä jäykempi hahmo on ilman muuta Hollo ja pyöreämpi hänen vaimonsa Martta. Hollolan taustalla lienee Holloksi kutsuttu mies, sillä vain harvat paikannimet juontuvat uskomustarinoista, erikoisista sattumuksista tai mehevistä lohkaisuista. taustalla on saamen ?gállis? (genetiivimuodossa ?gállá?), Kallavesi on Ukonjärvi. pilailumielessä . Kalvitsa, Savon radan liikennepaikka, sai nimensä talosta, jonka ensimmäinen omistaja oli Carl Schadewitz. Ennen Kantalahtea ohitetaan vielä Hiipinä, Apatity, Pitkula, Haapajärvi, Afrikanda, Niska, Poljarnyje Zori ja Pinjärvi. Dmitri Medvedevillä pitäisi olla Hiipinässä suomalais-italialainen hirsilinna, mikä sopii tietysti Kuolan monikansalliseen historiaan. Junalla ohi ajavat eivät näe enää lupsakkaa kauppakaupunkia, vaan betonisen Kouvostoliiton. Allegron aikatauluissa Kouvola on viimeinen asema ennen rajaa ja kolmannes pietarilaisten viisumeista käsitellään nykyisin siellä, joten mielikuvat Venäjän esikartanosta ovat kaiketi vahvistumaan päin. Kouvolan nimi syntyi niin, että väkevää miestä alettiin verrata kouvoon eli karhuun. Hollolan kirkko oli katolinen, mutta ortodokseille niin tärkeä Pyhä Yrjö, Kappadokian prinssi, sai sinne alttarin ja veistosryhmän, jossa poseerasivat myös prinsessa, lohikäärme ja hevonen. Tarinoiden mukaan Hollolan kirkon rakensivat jättiläiset Hollo ja Martta, minkä kunniaksi pariskunnalla on Lahdentien varressa karhea muistomerkki. vähäväkisten yhteisöihin ja maantieteellisesti syrjäisiin sopukoihin. Ilomantsissa ja Sievissä on Jerusalem, Kalajoella, Siikaisissa ja Viitasaarella Egypti sekä Lieksassa Egyptinkorpi. Kauvatsalla on Emmauksenmäki, Mikkelissä Jaakopinlähde, Sallassa Golgatanharju ja Mäntsälässä, eksoottisten nimien kotipesässä, vielä Öljymäki. MAAMME AINUTKERTAISIIN paikannimiin kuuluu Kapatuo- sia, joka tarkoittaa Hollolan kirkon naapuria, jyrkkäreunaista linnavuorta. Kun merkillistä Kapatuosiaa on sanottu myös Kappadoosiaksi, läksynsä lukenut alkaa aavistella, että tässä puhutaan Turkin Kappadokiasta, missä kokoontui varhaiskristillinen seurakunta. Linnavuoren nimi on jäänne niiltä ajoilta, jolloin idän kirkon vaikutus ulottui Hämeeseen asti. Hämeestä KeskiSuomeen ulottuva Päijänne ei ole näet ainoa laatuaan, vaan Päijänteitä on myös idempänä, eritoten vaikeassa suomaastossa. Osalla näistä pikkujärvistä on savolainen pilanimi ja osalla ilmeisesti muinaisnimi, mutta oikeita on matkijoista kovin vaikea erottaa. Kallavesiä on vain kaksi, mutta nimen merkitys ei sittenkään avaudu. Puut ovat poikkeuksia ja poikkeuksia ovat myös Lohjan Hormajärvessä esiintyvä horsma ja Raatteen tiessä esiintyvä raate. Mutta ajatellaanpa talvisodan sijasta Suomen sotaa: mitä tarkoittaa Juuttaan taistelun ?juuttaa?? Kyseessä ei ole kasvi, lintu eikä kala, vaan talonnimi Juutas ja sen genetiivimuoto. Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija, taidehistorioitsija ja kunnallispoliitikko.. Seinäjoelle nousi rautatieläisten asuttama Kapernaumin alue ja Riihimäelle kaksi asuinkasarmia, joista toista sanottiin Kapernaumiksi ja toista Peetlehemiksi. Häistä kuulu Kaanaa poiki kaimoja Helsinkiin, Tampereelle, Poriin, Raisioon ja Mäntsälään, missä Kaanaa oli iso kartano. on kuitenkin raihnainen vanhus eikä mikään Ukko Ylijumala, jolla olisi suuriin vesistöihin luonteva yhteys. IMATRA, IKIVANHA nimi, odottaa niin ikään ratkaisuaan. Maallikon mielestä Imatrankoski ja Kuolan Imandrajärvi ovat siskoksia, mutta imeä-verbiä pidemmälle ei tälläkään tutkimuslinjalla ole päästy. Muurmannin eli Kirovin rata myötäilee Imandran rantaa ja yksi sen asemista on Imandra eli Imantero. Suomalaisen paikannimikirjan (2007) mukaan ?gállis. Kun Kärkölän Hongistossa tehtiin 1750-luvulla isojako, sinne syntyi kaksi uudistaloa, Jeriko ja Damaskus. Raamatulliset nimet saattavat liittyä taloihin, mutta vielä useammin ne liittyvät . Äiti Eufrosine Jeriko oli vain piikatyttö, mutta hänen sukunimensä periytyi vauraasta talosta. Saamelaiskieliä haravoinut Matthias Castrénkin saapui keväällä 1842 suurin toivein Imandralle, mutta väki pälpätti pelkkää suomea. Entä mitä on sanottava Afrikandasta. Kuumaa kuin Afrikassa, radanrakentajat kansanetymologian mukaan valittivat ja ristivät seuraavan aseman Afrikandaksi. Nimi herätti hilpeyttä, mutta kun asemakylän viereen rakennettiin Afrikanda-2, suljettu sotilasalue, asukkaita ei kai liiemmin naurattanut. Napaseudun hirveästä kuumuudesta kirjoitti ensimmäisenä Pytheas, Marseillen suuri poika, joka retkeili noin vuonna 325 eaa pohjan perillä ja näki omin silmin myyttisen Thulen. Samaan umpisavolaiseen sukuun kuuluivat professori Leo Harmaja, alkuaan Schadewitz, ja hänen tyttärensä, runoilija Saima Harmaja. Rautateiden historiaan liittyvät myös raamatulliset Kapernaumit. Olaus Magnus sijoitti yhtä myyttisen Bjarmian Kuolaan, mutta skandinaavina hän hymähti Pytheaalle ja muille antiikin viisaille, joiden mielestä öin ja päivin paistava aurinko kärvensi ihmiset karrelle. PALATKAAMME SUOMEEN. Jos ?kallan. Ja kun Kouvo rakensi joskus 1300-luvulla Kymijoen rantaan savupirtin, hänen tilastaan tuli vähitellen Kouvola. Eläinpohjaisten paikannimien taustalla piilee enimmäkseen ihmisiä, mistä kertoo epäsuorasti se, etteivät kasvit nimistössä juuri juhli. Pirjo Hämäläinen Imatra, Imandra, Imantero MITÄ KUMMALLISEMPI paikannimi, sitä helpompi on keksiä sille selitys. Betlehem, Brasilia, Egypti, Frankrike, London, Marokko ja Upsala olivat puolestaan Kaa- 20 » Junalla ohi ajavat eivät näe enää lupsakkaa kauppakaupunkia, vaan betonisen Kouvostoliiton. naan ja Sälinkään torppia. Mäntsäläläinen Oskari Lylykorpi, varhainen sosialisti ja kansanedustaja, tunnettiin nuorena Jerikon Oskarina. Ja mitä tunnetumpi paikannimi, sitä vaikeampi on selitystä edes aavistaa. Päijänteen etymologia on oppineiden ponnisteluista huolimatta hämärän peitossa, sillä järven nimi on välittynyt vieraasta muinaiskielestä saameen ja siitä edelleen suomeen. Tulokseen olisi ehkä päästykin, ellei Savon heimo vääntelisi niin hanakasti leukojaan. Selityksenä on silmiinpistävän usein muinaissuomalainen tai saksalaisperäinen etunimi, pilkkanimi tahi lisänimi. LOPUKSI LUON katseen Kouvolaan, jonka maineen yksi ainut kolossi, Pohjola-talo, on totaalisesti pilannut
Kirjat ANDREW HASSON/ALL OVER PRESS Kyttyräselkä on C. KaupunkiSuomentanut Ilkka Rekiaro. laisten ja lähiseutujen asukkaiOtava 2015. J.SANSOM: Itsevaltias. situhatta hevosta. Kiristavast lo sesti mijassa itse n eur uee s n e kuningas kään James r u u s a a on sivuhenBond, vaan m e s tar vit pieni kyttykilö, sillä tahuoltoa. pahtumat räselkäinen keskittyvät lakimies, joka kuninkaan valyrittää parhaansa tavaan seurueeseen. mukaan olla oikeaKuninkaankiertue mielinen. Eriksgatanin, joka josmystö sen kulloinkin itselleen kus ulottui Suomeen saakka. eduksi katsoo. Keskiajalla oli myös tapana, että Itse juoneen puuttumatta, Sansomin teos on sellainen, kuningas kierteli hovinsa kera jonka haluaa komeasta sivuympäri maata ja kustannukset tulivat paikallisten maksettamäärästä huolimatta lukea loppuun yhdelle istumalla. viksi. Yorkin kaupunkiin saapuRisto Korhonen essaan Henrikin seurue käsitti tuhat sotilasta, kaksituhatta palvelijaa ja kantajaa sekä viiC. Sansomin dekmaatioon. Helppoa tämä ei oli tunnettu myös Pohjolassa. ole aikana, jona laki ei ole sellaiRuotsin kuninkaan suorittivat nen kuin se luetaan, vaan sellaivaltaistuimelle nousunsa jälnen millaiseksi kuningas tai ylikeen ns. Suurin osa siitä ei suinkaan päätynyt hallitsinos Itsevaltias ajoittuu syksyyn 1541, jolloin jo ylilihava, sairaaljalle, vaan paikalliselle ylimysloinen ja parhaat päivänsä nähtölle, jotka samalla napsivat itnyt Henrik suoritti hissenäisten talonpoikien toriallisen kuninmaita itselleen. Päähenkaankiertueen kapinalliseen kilö Matthew k uvaa Pohjois-EngShardlake ei Sansom i ole ulkonailantiin. J.Sansomin kolmas suomennos. Kyttyräselkä ja Henrik VIII Henrik VIII:n Engden maksettavaksi kaikki tielanti on historiallisissa elotenkin tuli. kuvissa ja sarjoissa suosittua aikaa. Siihen vaikuttaa SANSOM KUVAA loistavasti suuluonnollisesti kuninkaan perren seurueen tarvitsemaa huolsoonallisuus ja hänen kuusi toa, leirien hygieniaa ja kaikvaimoaan, joista kahdelta katkea struktuuria mitä tuollaisen kaistiin kaula. valtavan joukon elättämiseksi tarvittiin. 696 sivua. KUNINGAS 21. Skotviemäreitä eikä vesijohtoja. lanti oli itsenäinen kuningasRoomalaisten muinaiset taidot kunta ja suurvallaksi Englanti näissä asioissa olivat jo aikaa alkoi muodostua vasta Henrikin tyttären Elisabethin aikana. sitten unohtuneet. Aikakauden lumo on tarttuTapahtumat liittyvät myös Henrikin suorittamaan refornut myös C. J. Tunnettu on hänen karisarjaan, jossa reformaation ja itsekkään kuninkaan vareronsa Rooman kirkosta, mutta jossa rikoksia ratkaisee kyttykirkon omaisuuden haltuunräselkäinen lakimies Matthew ottoon tai oikeammin ryösShardlake. töön, liittyvät tapahtumat ovat Sansomin kolmas suomenoma lukunsa. Tuolloin ei ollut Englanti oli tuolloin vielä kuorma-autoja, jääkaappeja, ?vanha iloinen Englanti?
LEHTIKUVA/HEIKKI SAUKKOMAA 22
Kirjailija palaa rikospaikalle. KERRAN OLEN kuollut unessa, mutta en edes muista, miten se tapahtui. Musiikin kuunteleminen on myös tärkeä osa kirjoittamisprosessia. . Suomalaisista kirjailijoista Samuli Paronen on tärkeä ja ehkä vähän unohdettu. Ollikainen asui siellä vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa lähes kolme vuotta kunnes luovutti talon seuraavalle asukkaalle toukokuun lopussa. Myös Aki Ollikaisen vaimo Milla Ollikainen on kirjailija. Mihail Bulgakovin Saatana saapuu Moskovaan ja Jaroslav Ha?ekin Kunnon sotamies ?vejk ovat olleet suuria suosikkeja aina. En ole kirjoittaessa ajatellut mahdollisia käännöksiä millään lailla, mutta onhan se hienoa, että työtä arvostetaan. Ei enää harrastus Nälkävuotta kirjoittaessaan Aki Ollikainen asui Kolarissa ja oli päivätöissä Luoteis-Lappi -sanomalehdessä. pikajuoksun, jalkapallon ja jääkiekon. Toinen romaani Musta satu kiertyy vuoden 1931 Tattarisuon mysteerin ympärille. feetta Jorma Elovaaralle ja valtakunnanjohtaja Pekka Siitoimelle. . Jotkut sen jutut ovat tuttuja lapsena luetuista vanhoista lehdistä ja suhtaudun niihin kuin osana populaarikulttuuria, eli en äärimmäisen vakavissani. Teini-iän suunnitelma toteutui TEKSTI Tero Alanko . Kuuntelen musiikkia aina kirjoittaessani. Nälkävuoden aikaan kirjoitusbiisinä oli Heino Kasken Pankakoski, pianosävellys sadan vuoden takaa. Tätä uutta kirjoittaessa kuuntelin eniten Joy Divisionin Closer-levyä. . Lähetin käsikirjoituksen kustantamoon ja sain siitä palautetta. Hän on esiintynyt julkisuudessa Joy Division -paidassa ja hänen armeijatakkinsa rintamusta koristaa The Beatles -nappi. Myös musiikki oli jo silloin tärkeä asia, mutta bändihommiin en koskaan lähtenyt mukaan. Aki Ollikainen sanoo, että teini-iästä asti hänen ainoa urasuunnitelmansa oli tulla kirjailijaksi. Ennen Nälkävuotta Ollikainen kirjoitti yhden kirjan, joka on pöytälaatikossa ja pysyy siellä. . 1930-luvun Tattarisuon mysteerissä paljastui, että Malmin hautausmaalta peräisin olleita ihmisen ruumiinosia oli käytetty okkultisissa menoissa. ?NoitaKalliona. Sen jälkeen he totesivat, että nyt tämä kirja on niin pitkällä kuin se voi kehittyä. Omat vanhemmat ja isovanhemmat ovat olleet tehdastyöläisiä ja pienviljelijöitä, eivät viinatrokareita. Musta satu kiertyy löyhästi Tattarisuon mysteerin ympärille. Aamulla herätessä ihmettelin, että tässähän ollaan vielä hengissä. En edes osannut haaveilla käännöksistä. Oma haave oli toteutunut jo silloin, kun olin saanut kirjan julkaistuksi. Lopulta paljastui, että ne olivat peräisin Malmin hautausmaalle köyhiä varten kaivetuista linjahaudoista. Dekkari on sen verran juonivetoisempi, että sellainen ei toimi. AKI OLLIKAINEN: Musta satu. Jotenkin siinä tajusin, että nyt on löytynyt oma tapa kirjoittaa, että sitä ei ole mistään lainattu tai kopioitu. Entä millainen tuo tapa on. Musiikki virittää ympäristön sellaiseksi, että muistaa mihin viimeksi jäi ja että siitä on helppo jatkaa. Nälkävuoden menestys vastaanotettiin ja Musta satu kirjoitettiin Sammatissa, Eeva Joenpellon tulevien kirjailijapolvien käyttöön testamenttaamassa kirjailijakodissa. Kävin ostamassa sen tuoreeltaan, sillä kirja vaikutti muutenkin kiintoisalta. Ensimmäistä kirjoittaessa ei ollut mitään odotuksia ulkoapäin. Ollikainen kertookin aloittaneensa proosan kirjoittamisen vasta yli kolmekymppisenä, rustattuaan sitä ennen runoja noin 15 vuotta. Myös The Guardianin kriitikko ihasteli Aki Ollikaisen kieltä kirjoittaessaan Nälkävuodesta pari kuukautta sitten. Että hyvin imitoit, mutta seuraavaksi pitää löytää oma ääni. . James Ellroyta on tullut viime aikoina luettua paljon. rastuksena vaan oikeana kirjailijana. . Se oli niin makaaberi tapaus, että halusin rakentaa jotain sen ympärille. käsiä, jalkoja, jopa naisen pää. Nälkävuodella rupesin hakemaan omaa ääntä ja tuntui, että se löytyikin. Aikaa omalle kirjoittamiselle jäi lasten nukkumaanmenon jälkeen, tunti tai pari kerrallaan. Esikoisen menestyksen ansiosta Musta satu syntyi toisenlaisessa tilanteessa, ei har- ?Jo kirjoittaessa tiesin, että nyt tulee luettavaksi paljon vaikeampi kirja. Tämä kuitenkin on monella tavalla erilainen. Ollikaisen kirjoilla on silti hyvin vähän tekemistä hänen oman elämänsä kanssa. . Nälkävuotta kirjoittaessani siitä oli iso Perttu Häkkisen tekemä lehtijuttu Hesarin Kuukausiliitteessä. Silloin vähän kauhistuin, että nyt joku kirjoittaa tästä romaanin ennen kuin minä ehdin. Lopulta Tattarisuosta tuli tässä kirjassa sellainen alitajunnan kuvajainen. Kuin sattumalta keväällä ilmestyi myös Häkkisen ja Vesa Iitin kirjoittama Valonkantajat-teos. Kauheaan katovuoteen 1867 sijoittuva Nälkävuosi voitti parhaalle suomalaiselle esikoisteokselle annettavan Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon ja oli Finlandia-ehdokkaana. Nälkävuosi oli pitkän ja sinnikkään matkan maali. Hänen kolmas dekkarinsa Pirunkuru ilmestyy syksyllä. . Milla etenee aika kronologisesti, kun taas minä kirjoitan fragmentaarisesti, kokoan palasista. Kirjoitan alun ja lopun ja kohtauksia sinne väliin. Nyt mietin paljon mahdollista vastaanottajaa, että voinko kirjoittaa tällaista kirjaa vai odottavatko ne aivan toisenlaista. tunnetun ajurin johtama ryhmä oli käyttänyt niitä okkultisissa menoissaan. Aki Ollikainen kertoo Tattarisuon tapauksen pyörineen ajatuksissa pitkään. . Kun sain sähkökitaran, niin enemmän poseerasin sen kanssa peilin edessä kuin opettelin soittamaan. 1973) uuden Musta satu -kirjan päähenkilöistä on kirjailija, joka hänkin kuolee unessa ja muistuttaa itseään lisäämään tapauksen keskeneräiseen käsikirjoitukseensa. Mulla on tapana palata joihinkin kirjoihin aika useinkin. Korjasin sen palautteen mukaan ja lähetin uudestaan. Kahden tiiviin romaanin perusteella se on selkeä ja säästeliäs, mutta silti kaunis, jopa runollinen. Jo kirjoittaessa tiesin, että nyt tulee luettavaksi paljon vaikeampi kirja. Seuraavana päivänä meni pitkälle siinä, että pääsin siitä tunteesta, että en ollutkaan kuollut, muistelee kirjailija Aki Ollikainen. Yksi Aki Ollikaisen (s. Se on lähtökohta Aki Ollikaisen toiselle romaanille. Nälkävuoden jälkeen » Kirjailija Aki Ollikainen löysi oman äänensä vasta yli kolmikymppisenä ja menestyi heti. Englannin lisäksi kirja on tähän mennessä käännetty saksaksi ja ruotsiksi. . Alaotsikkonsa mukaisesti se tarjoaa välähdyksiä suomalaisesta salatieteestä. Kirjassa Tattarisuon tapaukselle on omistettu oma kappaleensa, kuten myös esimerkiksi selvänäkijä Aino Kassiselle, hippipro- Kolme vuotta sitten ilmestynyt Aki Ollikaisen debyytti kehuttiin pystyyn. Kuulun selvästi saman sukupolven lapsiin. Ja runonkirjoittamisharrastus oli tietenkin sellainen juttu, mistä en paljon huudellut. Musiikki merkitsee Aki Ollikaiselle yhä paljon. Meillä on erilainen tapa kirjoittaa. Sen unen loppukokemus oli, että olin jossain pimeässä ja kosteassa paikassa. Ollikainen kertoo, että toisten ottaessa ensikännejä hän oli varmaankin potkimassa palloa tai luistinradalla. . Tämä ei ole samalla tavalla juonellinen ja suoraviivainen. Vaikka tässä uudessa kertojaminä on kirjailija, niin se ei ole suoraan omasta elämästä. Esimerkiksi kirjan sukutarinalla ei ole mitään tekemistä oman sukutarinani kanssa. Lukioaikana nappasin sattumalta kirjaston hyllystä hänen Huone puutalossa -romaaninsa ja se teki ison vaikutuksen. Jarkko Laine, Pentti Saarikoski ja Teemu Hirvilammi olivat runoilijoina sellaisia, jotka teini-iässä ensimmäisinä innoittivat kirjoittamaan itse ja avasivat näkemään, että millä tavalla voi kirjoittaa. . Töiden jälkeen illat menivät lähinnä lapsia paimentaessa. Kesällä 1931 Helsingin maalaiskunnassa sijainneesta lähteestä rupesi pulppuamaan ihmisen ruumiinosia . Siltala 2015. 155 sivua. 23. Ja että tästä eivät välttämättä kaikki pidä. Musiikki virittää kirjoitustunnelman Nuoruutensa Ollikainen vietti Äänekoskella. Noin 18-vuotiaaksi asti hänen elämänsä pyöri lähinnä urheilun ympärillä . Tämä ei edes yritä tavoittaa realistisen kerronnan logiikkaa. . Kun kuuntelee samaa musiikkia, pääsee heti takaisin siihen tunnelmaan. Ja että tästä eivät välttämättä kaikki pidä.? OMAT SUOSIKIT
vaikka varaa nyt epäilemättä olisikin. Hän ohjaa omia ?lmejään ja kokee jokaisen yksittäisen kollaasin kuin elokuvaksi. NYT BÂRL?DEANUN töistä on nähtävänä retro- spektiivi 1970-luvulta näihin päiviin helsinkiläisessä Muu Galleriassa. 1946) on ollut ihanteellinen löydettävä: hänestä syntyy hyvä tarina, hän on ulkopuolinen, hän on taiteilijana omaperäinen, rohkea ja taitava. Vuonna 2008 hän nousi kansainväliseen kuuluisuuteen. saakka. tematiikalle, asioille jotka hän hallitsee hyvin. Traagista tietenkin on se, Bârl?deanu on kokenut kahteen kertaan maansa tuottaman hyljeksinnän: hän on ollut ulkopuolinen sekä kommunismin että kapitalismin maailmassa. On kuitenkin pakko todeta, että ilman kommunikointikykyisiä ulkopuolisia kuvamme kulloisestakin hegemoniasta jäisi vajaaksi. On juuri niin kuin näyttelyn tiedotteessa todetaan: ?Jokainen avoin yhteiskunta tarvitsee ihmisiä, jotka elävät samanaikaisesti sekä yhteiskunnan sisällä että sen ulkopuolella. Kriittinen diskurssi syntyy juuri näistä ironikoista, kyynikoista, elostelijoista ja eksentrikoista, jotka määrittelevät läntisen sivilisaation . Silloin, kun pääsemme tutkailemaan luovuutta, joka on syntynyt ilman miellyttämisen halua, ilman taidemaailman sosiaalisesti rakentunutta sääntöjärjestelmää . Tämän edelleenkin toimiva H?Art Gallery oli erikoistunut nuoriin tuntemattomiin nykytaiteilijoihin, mutta kuusikymppinen, huonohampainen, koditon kulkuri oli pian hänen tallissaan. Muistan vieläkin vähän häpeillen, kun tänä keväänä sanoin eräälle nuorelle taiteilijalle, että hänen työnsä ovat kuin anakronismi . taiteellisista tuotoksista romanialaiselle galleristi Dan Popesculle. Taide on vasara! Otso Kantokorpi otso.kantokorpi@hotmail.com Ulkopuolella ja keskiössä TAIDEHISTORIOITSIJAT RAKASTAVAT unohdettujen tai tuntemattomien taiteilijoiden löytämistä. ITE-taide on usein tällaista, vaikka on myös muistettava, että kansanomaisen luovuuden institutionalisoituminen tuottaa väistämättä omia sääntöjärjestelmiään ja sitä kautta seuraamuksia itse luovaan prosessiin. ROMANIALAINEN Ion Bârl?deanu (s. Hän nimittääkin itse itseään ?ohjaajaksi?. Onneksi myös pidin niistä ja kehuin niitä hänelle. Kaikista kiinnostavinta tuntemattoman taiteilijan löytäminen on silloin, kun kyseessä ei ole taidehistorian satunnaisesta unohduksesta tai minkään piirien hyljeksinnästä johtuva unohtuminen. Itse asiassa päinvastoin: vähän nuhraantuneidenkin leikkeiden tuottaman uniikkiteoksen aura on uskomattoman voimakas. Taide innoittaa usein harrastelijataiteilijoita. Retrospektiivi on vähän mahtipontinen sana kuvaamaan näyttelyä, jossa pienessä galleriassa on seinillä rivissä pieniä kuvia ja kansiossa niitä vielä aikamoinen joukko lisää . loso?set standardit. Edelleenkin. Minäkin päätin tämän entisen romanialaisen kodittoman hampuusin antamalla esimerkillä tutkia talomme paperiroskista seuraavan kerran aivan uusin silmin: toivon löytäväni hyvän otoksen Suomen Kuvalehteä, Seiskaa ja Tekniikan maailmaa. Joskus taiteilijat tuntuvat elävän kuin väärässä ajassa. Sakset odottavat keittiössä.. Mutta sitä näyttely on, ja onneksi se todistaa myös sen, että menestyksestä huolimatta Bârl?deanu ei ole muuttanut tekniikkaansa eikä töiden kokoa . Tuloksena syntyy satiiria kommunistisesta hallinnosta, mutta myös analyyttisiä kuvia markkinataloudesta ja kapitalismista. Bârl?deanun kollaasit ovat kuin kohtauksia hieman surreaalisista ja mustalla huumorilla sekä pop-taiteella ja dadalla maustetuista elokuvista. Hänen töitään oli nähty julkisuudessa ensimmäistä kertaa vasta vuonna 2007, jolloin eräs taiteilija oli vinkannut kodittoman taiteilijan . Hän on siis pysynyt uskollisena valitsemalleen tekniikalle ja Ion Bârl?deanu: Taidetta kaikesta huolimatta, Muu Galleria, Helsinki 18.6. Tuota pikaa Bârl?deanu oli jo Baselin taidemessuilla ja kansainvälisissä gallerioissa, muun muassa Pariisissa vuonna 2009, missä hän kävi lounaalla Angelina Jo- 24 » Kuinka hieno ihan vanhanaikainen saksilla ja liimalla tehty kollaasi onkaan! lien kanssa. Tarinaa siis kerrakseen. Tarinoiden sijaan oleellisempaa taitaa olla se, että maailma sai Bârl?deanusta uuden merkittävän nykytaiteilijan, joka myös rikkoo niitä stereotypioita, joita nykytaiteessa on vallalla. Bârl?deanu aloitti 1970-luvulla muotokuvien tekijänä, mutta löysi vuosikymmenen lopulla kollaasitekniikan, jota käyttää edelleenkin. Hän tekee ihan rehtiä vanhanaikaista kollaasia käyttäen lehdistä leikattua kuvamateriaalia. selailtavana puuvillahansikkailla. siis epäajanmukaisia, väärään aikaan sijoittuvia. Osin kyse on turhamaisuudesta . 20 vuotta kodittomana ollut Bârl?deanu asui tuolloin erään kerrostalon roskakatoksessa . silkasta sanomisen pakosta ja myös tuon sanottavan vakuuttavuudesta sekä toteuttamisen taidosta. Kuinka hieno ihan vanhanaikainen saksilla ja liimalla tehty kollaasi onkaan! Se ei ole fotoshoppailun myötä menettänyt tehoaan lainkaan. Myös piirustusta hän käyttää jonkin verran. saattaahan löytäjä jättää nimensä taidehistoriaan nimenomaan sinä merkittävänä löytäjänä. Osin kyse on varsin tarpeellisesta projektista. Taidehistoriankin on syytä tarkastella historiaansa kriittisesti: mitä merkittävää kollegoilta mahtaakin eri syistä olla jäänyt löytämättä. Syitäkin on varmaan monenlaisia: on ideologisia syitä, mutta on varmaan myös pinnallisia aikansa muotiin ja trendeihin liittyviä syitä. Ion Bârl?deanu on yksi heistä.? Erityisen ilahtunut olin siitä, että tarinoista huolimatta palauduin näyttelyssä myös puhtaammin taiteen alueelle
Esittelyssä Lähiton uudet jäsenet tulisivat kertomaan näke- Keskustelu Kuvataide VAPRIIKKI/ANNA KARELLI TAMPERELAISEEN kahvila Amurin Helmeen on koottu valokuvanäyttely, joka esittelee kaupungin tuhottuja rakennuksia ja esittelee keskustan rakennuskulttuurin muutosta 1800-luvun uusrenessanssista 1900-luvun alun jugendiin. k mm. Turun Vasemmistoliiton kunnallistoimikunnan kokous ke 10.6. Sähköposti: lukijoilta.muistio@kansanuutiset.fi Kirjallisuus ??. Kulttuu- kustelua, kahvia, teetä ja pientä purtavaa. rien museon näyttely esillä vielä su 7.6. Kuvassa Enqvistin sellutehtaan työntekijöille rakennettu rivitalo Lielahdessa. myksiään ja toiveitaan. ??. Su 7.6. klo 13?16 Turun taidemuseon aulassa (Aurakatu 26). Kadonnutta Tamperetta -näyttely on avoinna 13.9. saakka, Satakunnankatu 49. klo 10?14 Kallion Vasemnalaisuus, sikhiläisyys, shintolaisuus sekä mistoliiton teltta Hakaniementorilla. kiinalaiset uskonnot. ??. alkaen klo 10. suton seminaari ma 8.6. Maksutonta paritanssiopetusta to 11.6. Kemin Vapaa-ajattelijain hautaus- ??. Ma?pe klo 7?18 ja la?su klo 8?18. Pasilan-Vallilan Vasemmiston valolla ja tehdään muotokuvia. Uskontojen maailma. Luvassa on sirkusta, klovneriaa ja tanssia. 25. tapahtumat Tapahtuma Musiikki Teatteri Tiedot tapahtumapalstalle viimeistään keskiviikkoon klo 12:een mennessä: Kansan Uutiset/Muistio, PL 64, 00501 Helsinki. Keski-Tampeton lavalle nousevat ma 8.6. klo 10?16. skotti Robbie Hill reen Vasemmiston jäseja Frank Zappa Memonilta ke 10.6. Ohjelma kesätapaaminen ke 10.6. Helsingin Pihsoveltavan teatterin ja ! lajamäen kahdeksas yhteisöllisyyden edelläa t s taitee kävijä Jouni Piekkari ja blues- ja rytmimusiiPuhetta seo u m e taidekriitikko, kuraatkin festivaali la 6.6. id a Tur un t ! tori Otso Kantokorpi. klo 14?18. Miten taa senegalilaisen Meissa Niangin haluaisit muuttaa Tamperetta ja maailjohtama afrorytminen kulkue kohti festamaa vasemmistolaisempaan suuntaan? riarenaa. PuheenTarjolla pullakahvit, mehua ja pientä purtavaa. klo 19 alkaen ravintola Ukko-Metson ylärial Pancake Breakfast kerrassa (Kauppakadun ja feat. Kiillepuis6 1 ? lo 13 ??. idässä syntyneet kristinusko, islam ja juuLa 6.6. Helsingin Vasemmisto liikkeellä. klo Erityisesti toivotaan, että vasemmistolii11?18 Kansallismuseossa. Klo 13.45 torilta startHämeenpuiston kulmassa). Tervetuloa minkä gissä la 6.6. Mustan ja Valkoisen Teatterifestivaali Imatralla ke-su 10.-14.6., teatteria Argentiinasta, Italiasta, Englannista, Espanjasta, Portugalista, Valko-Venäjältä ja Venäjältä. klo 18 urheilutalo Rientola, Pulmussuonkatu 84. Kaikki vasemmistoliiton turkulaiset jäsenet tervetulleita. ??. Taidetta(ko)?! Kaikille avoin ja makmaan siivoustalkoot la 6.6. klo 19.00?19.45 Helsingin Itäkeskuksen Tallinnanaukiolla. Kes??. klo 17.30-20.00 suunnattu yli 3-vuotiaille. Hermannin kerholla (Hämeentie 67). Skidipäivä Kiasmassa Helsin- Kaikille avoin tilaisuus. Vuorossa valssi. Jokainen tunti aloitetaan alkeista. ??. klo 10?16 Oulunkylän Vasemmiston talaisuus sekä aasialaisperäisistä uskonnoista hindulaisuus, buddhalaisuus, jaiteltta Käpylän kyläjuhlissa Akseli Toivosen kentällä. Vapaa pääsy. ??. Tarjolla 45 maksutonta esitystä, pääsääntöisesti Kosken partaalla. Lisäksi esityksiä Vuoksen kalastuspuistossa ja Kulttuuritalo Virrassa osana kaupungin Taiteiden yötä (pe 12.6.). Pihlajamäki goes tekijä Emma Puikkonen, Blues. Ohjelmassa ollaan tahansa puolueosaston uusi tai vanha Kiasma-monsterin jäljillä, koetaan videojäsen tai vasta liittymistä harkitseva. taidetta Kiasma-teatterissa, piirretään ??. Kahvitauolla Pertti Periniva vuoroja taiteesta, taiteilijoista ja taikertoo kuulumiset Kotkan toiteen asemasta yhteiskunnassa. mintaseminaarista. Mukana kirjailija, teatterin??
Muista puolueista tällaiseen yhteiskuntamme perusremonttiin ei juuri ole. Se on kansalaisten perusturvan puolueen, vasemmistoliiton, tulevakin sarka. Näkyvissä olleen vaalivoiton sijasta tulikin pieni, mutta kirvelevä tappio, johon on totuttava. Tuolloin iloittiin, että rahaa virtaa valtion kirstuun ovista ja ikkunoista. Jos halutaan yhteiskuntaa kehittää, silloin pitää toimia yhteistyössä ay-kentän kanssa. Puoluejohtomme vaihtamiseen tai tarkistamiseen perusteltua tarvetta ei ole. Puolueemme on ohjelmiltaan, tavoitteillaan juurillaan, niin kuin nykyisin useissa yhteyksissä tavataan sanoa. Sehän ei tietenkään sovi porvarillisille poliitikoille ideologisista syistä. Tämä ei sittenkään riittänyt valtion menopuolen peittämiseen. tilaisuuksissa, ja myös vaivasi monia kuulijoita. ei sulje pois sen asiallista kritiikkiä, minkä jätimme kuitenkin enemmän porvariston huoleksi. En myöskään kiistä, etteikö yli- 26 Kirjoittajan mukaan valtio saisi paljon lisätuloja muun muassa tehostamalla harmaan talouden kitkentää. » NL:n rauhanpolitiikka takasi vakaan turvallisuusympäristön. ampuvaa liturgiapuhettakin olisi esitetty. ja 29.5.), joiden toivon lisäävän ymmärrystä tuon ajan vasemmistosiiven ajattelusta ja lähinnä idänsuhteistamme. Näyttää siltä, että keskustapuolue on valtion lainanottoasiassa tehnyt täyskäännöksen. Valtion velanottoa olisi voitu menneinäkin vuosina enemmän välttää. Se olisi vaan vaatinut porvarillisesta politiikan harjoittamisesta siirtymistä sosiaalisempien ratkaisujen toteuttamisen suuntaan. Nyt parhaillaan muodostetaan hallitukselle ohjelmaa. Ja siinä onnistumista saatoimme pitää ?radikaalisuuden mittana?, jos sitä nyt mitata voidaan. Kiitän Teivoa ymmärtävästä keskustelusta, joka toivottavasti jatkuu tulevaisuudessa. Sen kunnossa pitäminen tuo luonnollisesti paineita eduskunnan ja hallituksen kulloisiinkin ratkaisuihin. Olen pannut merkille, että valtionvelan ottamista on käytetty usein budjetin tasapainottamiseen. Muutamia mainitakseni: verotuksen ohjaaminen varallisuus- ja pääomaverotuksen suuntaan, verotuksen tarkistaminen koko laajuudessaan, ennen muuta liikeelämän harmaan talouden valvonta nykyistä tehokkaammaksi, veroparatiisien kautta keinottelun estäminen, yksityisten omistajien säätiöiden verotus aikaiseksi, myös Kelan kautta myönnettävät edut yksityisille lääkäriasemille jne. Paljon on tällaisia kohteita, kun vain ryhdymme niitä penkomaan verotulojen lisäämiseksi. Varmasti puolustimme, mutta mielestämme rationaalisin argumentein. Se jäi kuitenkin lähinnä joidenkin johtajien osaksi juhla- yms. C keskustelua Keskustelu verkossa: www.kansanuutiset.? Trion pitää vetää sodanjulistus ay-liikettä vastaan pois ja palata rauhan tielle. ei voida leimata vilpilliseksi liehittelyksi tms. Nämä olivat reaalisia saavutuksia, joita mekin yritimme tavoitella. d) Sosialistinen järjestelmä näytti myös taloudellisesti edistykselliseltä. Kun Hru?t?ov julisti 1960-luvulla NL:n talouden ohittavan USA:n vuoden 2000 paikkeilla, se perustui sen aikaisiin kasvutrendeihin. e) Sosialistinen maailmanjärjestelmä toimi samalla pelotteena, joka painosti kapitalisteja myönnytyksiin länsimaissa ja näin tuki kapitalistimaiden työväenliikkeitä pelkällä olemassaolollaan ja lisäksi monin käytännön toimin. f ) Sosialistinen leiri tuki massiivisesti kolmannen maailman vapautusliikkeitä. g) Hyvät ja rauhanomaiset naapurisuhteet olivat Suomelle geopoliittinen ydinkysymys. h) Hyvät taloussuhteet tarjosivat työtä ja toimeentuloa suomalaisille sekä perustan useiden alojen teolliselle kehitykselle. Heidät on aina pitänyt ohjata syvällisemmän yhteiskuntaa tukevalle poliittisten ratkaisujen polulle vasemmiston voimin. Tämä on ollut aikanaan SKDL:n tehtävä ja nyt sen tekemän työn jatkajana on vasemmistoliitto. Tuleva hallitus näyttää ottavan tämän linjan tavoitteekseen. Velanoton osalta tunnen tarvetta palata pääministeri Matti Vanhasen hallitusten kauteen. Tulevat neljä vuotta voidaan seurata ja ot-. Yleisemmin velanotto on kuitenkin noussut ajankohtaiseksi talouspoliittisessa laskusuhdanteessa tai peräti talouslaman torjumiseksi. Nyt käydyissä eduskuntavaaleissa puolueiden kannat jakautuivat valtionkassan kunnostamiseen siten, että velkaa ei lisätä vaan valtakunnan rahoitustarve hoidetaan leikkauslinjalla eri momenteilta. Neuvostoliittoa puolustimme ilman muuta, mutta emme NKP:n tai SKP:n käskystä, vaan lähinnä seuraavista syistä: a) Neuvosto-Venäjällä toteutettiin ensimmäinen onnistunut köyhälistön vallankumous, jonka tuloksena köyhälistö piti valtaa neuvostojensa kautta. Tässä mielessä ?NL:n puolustaminen. Hallitus otti lisää velkaa, joka oli korollista. Tähän meilläkin pyrittiin, mutta koimme vuonna 1918 Pariisin kommuunin kohtalon. b) NL:n voitto Hitlerin Saksasta pelasti maailman fasismilta ja avasi vankilan portit vasemmistoaktiiveille Suomessakin. c) NL:ssa toteutui käytännössä suuret sosiaaliset ihanteet, kuten täystyöllisyys, sosiaalinen perusturva, ilmainen terveydenhuolto ja koulutus ym. Tässä mielessä Suomen puolueista vasemmistoliitto on ainoa puolue, joka on vankasti juurillaan. Mistä sitten olisi voitu hankkia valtiolle varoja velan oton tarpeen lieventämiseksi. Nyt olisi velkaa saatavissa nollakorolla. Keskustapuolue kuitenkin asettuu nollakorkoisen lainan ottajien vastustajien joukkoon ja kannattaa tulojen lisäämistä niin sanotulla leikkauslinjalla. Tulee mieleen, että eikö velkaa pitäisi lyhentää silloin, kun rahaa virtaa valtion kassaan, kuten Vanhasen hallitusten aikana. Mutta luulen, että nyt on syytä käyttää aika joukkoliikkeen nostamiseksi uuden hallituksen jyräysaikeitten torjumiseksi . Toisin kuitenkin silloin hallitus menetteli. Se oli mielestäni normaalia poliittista artikulointia, ja sivuosassa siinä käytännön toiminnassa, jolla pyrimme tukemaan työtätekevien luokkataistelua Suomessa. Tietysti NL-korttia käytettiin myös poliittisena lyömäaseena tilaisuuden tullen, mutta uskoisin sen olleen yleisempää muissa ryhmissä kuin vasemmistossa. Siis: Mielestäni asiaperustein tapahtunutta ?NL:n puolustamista. Näin siksi, että muuta tulolähdettä ei ole ollut näköpiirissä. Jouni Lämpsä, Kajaani. JARMO LINTUNEN Puolustimme Neuvostoliittoa asiaperustein VIELÄ PARI kommenttia keskusteluuni lähinnä Teivo Teivaisen kanssa (KU 22.5. Bilateraalikauppa vakautti samalla kauppatasetta. i) NL:n rauhanpolitiikka takasi vakaan turvallisuusympäristön sekä liennytysnäköalan kylmän sodan raatelemaan maailmaan. j) Hyvät suhteet tarjosivat myös mahdollisuudet mukavaan yhdessäoloon, jne... En siis kiistä sitä, että puolustimme Neuvostoliittoa. kaikki vanhat ja nuoret radikaalit yhdessä! taisteluterveisin Risto Uljas Vasemmistoliitto pysyköön juurillaan VALTION KASSAKAAPIN pitäminen mak- sukykyisenä on yhteiskunnan tärkein asia
Otteita näistä keskusteluista julkaistaan Viikkolehdessä. Verkkolehti on osoitteessa www.kansanuutiset.fi. talla voi kuitenkin olla myös se, ettei tietoa yhteiskunnassa vaikuttamisesta löydy, vaikka halua mahdollisesti olisikin. Ammattikouluissa yhteiskuntaoppia ei juurikaan opeteta, mikä ei ainakaan edistä nuorten aktiivisuutta osallistua politiikkaan. Erilaiset ihmiset erilaisine taustoineen laajentavat yhteiskunnallista keskustelua ja tuovat päätöksentekoon uudenlaisia näkökulmia. Jos nuorena äänestäminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen eivät kiinnosta lainkaan, on kynnys korkeampi lähteä myöhemmälläkään iällä mukaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Demokratia toteutuu heikosti, jos iso osa yhteiskunnasta jättää säännöllisesti äänestämättä tai ei asetu ehdolle. Puheenvuorot julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Esimerkiksi rekkakuskeille sitä lisäaikaa tulee ihan tosissaan joka päivä. Asiantuntijat sanovat, että otetaan pari miljardia velkaa ja pannaan tiet ja liikenneväylät kuntoon. Ammattikou- Palautetta ja uutisvinkkejä voi antaa suoraan toimitukselle. Toimituksen puhelin: 09 759 601 Toimituksen faksi: 09 759 60 301 Toimittajilla on henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. Lisää yhteystietoja sivulla 2. lun käyneet ja sitä parhaillaan käyvät rikastavat keskustelua myös tuomalla esiin asioita, jotka muuten voivat jäädä vähälle huomiolle. Tarkoitus ei ole missään tapauksessa lietsoa vastakkainasettelua matalasti koulutettujen ja korkeakoulutettujen välillä, vaan enemmänkin nostaa asiaa laajemmin esiin. Olemme vilpittömästi huolissamme siitä, miksei ammattikoulutaustaisia nuoria kiinnosta yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Nyt poltetaan työntekijät loppuun ja sairaudet lisääntyvät ja yhteiskunnalle tulee moninkertainen lisälasku sote-kuluina. Oikea ratkaisu olisi työajan lyhentäminen. Sitä vastoin tulee pureutua lakon syihin. Työnantajan rikkoessa voimassa olevaa työlainsäädäntöä ja työehtosopimusta, työnantajan saama hyöty on suurempi kuin palkintona saatu pieni sanktio. Luulisi sen olevan tässä tilanteessa järkiratkaisu, kun ne on kuitenkin korjattava. Vaarana on äänestämisen vinoutuminen suuntaan, jossa ainoastaan korkeakoulutetut käyvät äänestämässä. Pääsääntöisesti julkaisemme vain omalla nimellä kirjoitettuja tekstejä. Poliitikkojen on myös helpompi päästä lukioihin kuin ammattikouluihin puhumaan asioista. Me politiikassa vaikuttavat, ammattikoulutaustaiset nuoret kaipaisimme ehdottomasti enemmän mahdollisuuksia puhua yhteiskunnasta ja siinä vaikuttamisesta myös samoista opintotaustoista tuleville. Politiikka tarvitsee aina ihmisiä, joiden taustalla on ammattikoulu ja tavallinen työelämä. Toimituksella on oikeus lyhentää kirjoituksia. Taus- Kirjoittaja on huolissaan ammattikoululaisten vähäisestä kiinnostuksesta yhteiskunnallisiin asioihin. Kuvassa Jyväskylän ammattiopiston rakennusalan opiskelijoita vuonna 2010. Myös verkkosivuilla keskustellaan. Jokaisesta verkossa julkaistusta uutisesta voi avata keskustelun. Kurjistamispolitiikalla otetaan köyhiltä, opiskelijoilta, eläkeläisiltä ja annetaan verohelpotuksia rikkaimmille. Monet ammattikoululaiset voivat kokea itsensä vähemmän kyvykkääksi päättämään asioista ja kokea, ettei heidän mielipiteellään ole painoarvoa. Trio haluaa ilmiselvästi eritoten rangaista yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä eli työttömiä, eläkeläisiä ja lapsiperheitä. Jouni Lämpsä SAK:n Kainuun ammatillinen paikallisjärjestö, pj 27. Joissakin tapauksissa yhteiskunta ja politiikka eivät yksinkertaisesti kiinnosta ollenkaan. Jos halutaan yhteiskuntaa kehittää, silloin pitää toimia yhteistyössä ay-kentän kanssa. Haluaisimme paitsi poliittisten nuorisojärjestöjen nostavan asiaa enemmän esille, kuin myös herättää asiasta laajempaa yhteiskunnallista keskustelua. Vaalien alla useissa lukioissa pidetään vaalipaneeleja, mutta ammattikouluissa on hiljaisempaa. Sotilaskumppanit otetaan maapallon toiselta puolelta, omat energiavarat ja perustarpeet myydään kasvottomille globaaleille suuryrityksille. Lisäisivät ensin osaaikatyöntekijöille ja nollasopimuksilla työskenteleville. Yleinen linjaus, viholliset läheltä ja kumppanit kaukaa, toimii jatkossakin sel?e-hallituksen myötä. Vaikka hallitus pitää itseään suomalaisena, se ei käytännössä toimi kuin sanahelinänä, tyhjänä propagandana. Toisin kuitenkin kävi: TYÖLLISYYS- JA JARKKO MÄNTTÄRI työttömyys on lisääntynyt ja kansantalous on painunut yhä syvemmälle suohon. Hallituksen johtotrio hakee säästöjä sieltä missä aita on matalin, etupäässä työntekijän selkänahasta. Työajan lisääminen on oiva esimerkki siitä, että seurauksia ei ole mietitty loppuun saakka. Ketään ei tunnu kiinnostavan, vaikka ammattikoulusta valmistuisi todistus pelkästään parhaita arvosanoja täynnä. Tilanne on äärimmäisen huolestuttava. Eläkeikää on nostettu eikä työntekijän työssä jaksamiseen ole panostettu. Nyt trio on lisäämässä työaikaa niille, joilla on jo töitä uupumiseen saakka. Isommat sakot työnantajille ja kanneoikeus ayliikkeelle niin todennäköisesti lakotkin vähenevät tulevaisuudessa. Kaiken lisäksi trion resepti synnyttää arviolta vähintään 115 000 uutta työtöntä. Esimerkiksi poliittisten nuorisojärjestöjen toimintaan lähteminen ei vaadi pohjalle laajoja yhteiskunnallisia tietoja. Poliittiset nuorisojärjestöt kasvattavat ja opettavat jäseniään erilaisten aatteidensa mukaan. Tätä on 2010-luvun Suomi, Pohjolan Ukraina 2015. Mauri Hämäläinen Oulainen Työajat pitenevät itsestään tarvitse työaikoja pidentää. Ne ovat jo pidentyneet melkein kaikilla, koska ajotiet ovat niin surkeassa kunnossa. OSALLISTU KESKUSTELUUN lähettämällä kirjoituksesi postitse osoitteella Kansan Uutiset/Viikkolehti PL 64 00501 Helsinki, faksilla numeroon 09 759 60 301 tai sähköpostitse osoitteeseen viikkolehti@kansanuutiset.fi taa kantaa, miten eri puolueet pitävät kiinni vaalilupauksistaan. Tuottavuus ja hintakilpailukyky paranisi, ja työllisyyden parantuessa veropohja ja työntekijöiden ostovoiman koheneminen synnyttäisi hyvän kierteen. Unohtaa ei sovi koko kansantalouden kasvua, niin että olisi kykyä lyhentää valtionvelkaa. Tästä työajan lyhentämisestä hyvä viisaasti toteutettu esimerkki Saksanmaalta Porschen tehtaalta, jossa työaikaa lyhennettiin tunnin verran sillä seurauksella, että tuottavuus parani ja työntekijöille on varaa maksaa samaa palkkaa kuin ennen työajan lyhentämistä. Tässä on tietenkin se vaara, että joku työtön voi saada työpaikan. Trion pitää vetää sodanjulistus ay-liikettä vastaan pois ja palata rauhan tielle. Jos nimimerkin käyttö on perusteltua, kirjoittajan nimi on kuitenkin saatettava toimituksen tietoon. » Vaarana on äänestämisen vinoutuminen. Erkki Turunen rakennusmaalari ikäihminen Helsinki Pohjolan Ukraina SUOMI VOI tulevaisuudessa ylpeillä olevansa Pohjolan Ukraina. Tähän tehtävään tulisi jokaisen vasemmistoliittolaisen ja kansalaisen sonnustautua kaikella tarmollaan aivan välittömästi. Juttujen enimmäismitta on 60 konekirjoitusriviä eli noin 3 000 merkkiä. Tämän vuoksi ei välttämättä uskalleta sanoa, mitä mieltä asioista todellisuudessa ollaan. Yhteiskunta on asettanut ammattikoululaiset vähäpätöisempään asemaan kuin lukion valitsevat, eivätkä esimerkiksi ammattikoululaisten lakitukset ja valmistumiset kerää mediassa läheskään samanlaista huomiota kuin lukiolaisten. Eduskunnan ja kunnanvaltuustojen tulee olla läpileikkaus kansasta ja tätä ei voida saavuttaa, jos näihin paikkoihin hakeutuvat ja vaaleissa äänestävät vain korkeasti koulutetut. Vasemmistonuoret haluaakin kannustaa ammattikoululaisia ja ammattikoulun päättäneitä nuoria enemmän mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan. Taloudessa vedetään äärioikeistolaista linjausta yksityistämällä kaikki mahdollinen ja muutenkin yleinen ilmapiiri leijuu syyllistämisen ja ennakkoluulojen alla. Ihmisillä jäisi aikaa parantaa liikunnalla terveyttään. Jos korjaus venyy niin kalliimmaksi tulee. EI SIPILÄN Usko Takkumäki Porvoo Ammattikoululainen, sinäkin voit astua johtoon! MUUTAMANKIN tutkimuksen mukaan ammattikoululaisia kiinnostaa yhteiskunnallinen vaikuttaminen huomattavasti vähemmän kuin lukiolaisia. Trio on väläyttänyt julkisuudessa aikomusta supistaa ammatillista koulutusta. Ammatillinen osaaminen osaltaan parantaa kilpailukykyä ja on työnantajien sekä vientiteollisuuden käyntikortti. Lakko-oikeus on perustuslailla turvattu ihmisoikeus ja se on koskematon. Politiikka ja yhteiskuntavaikuttaminen eivät saa olla missään tapauksessa pelkästään korkeakoulutettujen yksinoikeus. Henri Turkia datanomi, konduktööri Vasemmistonuorten hallituksen jäsen Hyvinkää Sopimusyhteiskunta todellisessa vaarassa kasvusopimuksen tavoite oli vähentää työttömyyttä lisäämällä tuottavuutta ja hintakilpailukykyä
osapuoli poimi sen oitis käteväksi tekosyyksi lopettaa työväenliikkeen yhteiset vappukulkueet ja -juhlat. K. Paasikiven kolmen suuren hallitus oli vastikään aloittanut, ja SKP:n johdossa haluttiin uskoa uuden koalition kestävän ja voimistuvan. Kuusisen kuvaplakaatteja alettiin kantaa vasta vuoden 1946 vappujuhlissa (ei vielä 1945), ja että sos.dem. Ei Sirola olisi mitenkään voinut siltä säästyä. Joka tapauksessa . Kevään 1945 vaa-. W. Otto Wille Kuusinenhan oli SKP:n perustaja, johtaja ja linjanvetäjä, ?rautainen perämies?, jonka nimissä opiston olisi kiistatta luullut nousevan. Liekö syynä se, ettei kevään 1945 herkässä tilanteessa tohdittu nostattaa ylimääräisiä poliittisia ristiriitoja. Horisontti PIRJO MAILAMMI Sirola-opisto elokuussa 1985. Puoluekoulutuksen uusi nousu ? vankisellistä Sirola-opiston penkille tulla runoilija, kirjoitti ylioppilas Yrjö Sirola (1876? 1936) 1890-luvun lopulla isälleen, pastori Karl Gustaf Sirénille. Kuusisen nimeä kavahdettiin vahvasti, ja olisiko sillä hetkellä lupaa hänen nimikkosäätiölleen herunutkaan. toukokuuta 1945 oikeusministeriölle pyynnön saada perustaa Yrjö Sirolan Säätiö. puoluehistoriaa kevään 1945 vinkkelistä katsoen . Ei mikään pikku päätös, ja laajemmin boikotti alkoi purkautua vasta 1990-luvulla, jo tyystin toisenlaisissa oloissa. Sirola-säätiön nimen valintaan saattoi vaikuttaa sekin, että vanhasta illegaalista SKP:stä Yrjö Sirola oli yksi harvoista johtajista, joka oli kohdannut jokseenkin luonnollisen kuoleman . Hänestä tuli opettaja, lehtimies ja sivistystyöntekijä, suomalainen sosialisti ja kansainvälinen kommunisti, jolla oli työsarkansa Suomessa, Yhdysvalloissa ja Neuvostoliitossa.? Tutkija Venla Sainio luonnehtii näin Yrjö Sirolaa artikkelissaan (2007) Suomen Kansallisbiogra?assa, johon on koottu noin 6 000 suomalaisen pienoiselämäkerrat. Monen toimen Sirolasta tuli sodan jälkeen SKP:n koulutustyön tunnusnimi. ?MINUSTA TÄYTYY Yrjö Sirola, aluksi Kommunistijohtajat Hertta Kuusinen, Aimo Aaltonen, Ville Pessi, Aili Mäkinen ja Jaakko Kivi jättivät 28 31. Varat säädepääomaan oli saatu lahjoituksena joukolta sota-ajan poliittisia vankeja, joille valtio oli keväällä maksanut korvauksia vankeusajasta. Huomiota herättää tärkeä kysymys: Miksi Sirolan säätiö. Oikeusministeri Urho Kekkonen myönsi luvan. J. W. Kuusinen oli totta kai ykkösnimi SKP:n sisällä, mutta vain sisällä. Darvinismi ja tolstoilaisuus, sosialismi, realismi, nuorsuomalaisuus ja kansanvalistusaate veivät hänet kuitenkin tielle, jolla hän jätti isänsä kirkon, Jumalan ja kotimaankin. Jälkimmäisestä luvusta ylivoimaisesti suurin osa oli jatkosodan rintamilta karanneita sotilaita. Luvut eivät ole mitenkään valtavia. Paljon mittavampia olivat väkimäärät, jotka lähenivät ja lähtivät mukaan uuteen poliittiseen vasemmistoliikkeeseen talvella 1944?45. Kaikki kävi muutamassa kuukaudessa: luotiin SKDL, naisliitto ja nuorisoliitto, ja SKP sai oikeuden toimia. Niin ikään vauhdilla aloitti joukkojärjestö SN-Seura samalla kun SAK ja liitot kasvattivat jäsenmääränsä moninkertaiseksi. Mutta Sirola ehti kuolla alta pois juuri ennen kuin hänetkin olisi mitä ilmeisimmin ammuttu. Spekulaationi ei tarkoita, että kyseenalaistan Sirolan sopivuutta tai pätevyyttä puoluekoulun keulakuvaksi, vaan yksinomaan tuon esiin valintaan mahdollisesti vaikuttaneita näkökohtia. Maisema sodan jälkeen Syksyn 1944 välirauhansopimus vapautti noin 800 kommunistia, ja kaikkiaan sopimus antoi turvan 5 722 suomalaiselle, joiden katsottiin toimineen joko ?liittoutuneiden hyväksi tai niille myötätuntoisesti?. 1930-luvun rajantakaiseen SKP:hen oli Stalinin vainoaalto pian iskevä raa?asti ja laajasti. Muualla hän nautti maanpetturin mustaa mainetta. » Sirolasta tuli siis välttämätön jos ei riittävä ehto pääsylle SKP:n kärkiryhmään. Vissi mielenkiintonsa on siinä, että O. Miksi ei Kuusisen koulu. sanokaamme kunniallisen puoluekuoleman. Laitavasemmiston ulkopuolella O. Sirola kelpasi hyvin säätiön ja puoluekoulun nimeksi
ainakaan SKP:n johtoon. ja ay-pohjaisten opinahjojen varassa. leissa SKDL sai 400 000 äänestäjää, ja suunta pysyi joulukuun 1945 kunnallisvaaleissa. Mainitsen nämä pari suuntaviivaa, jotta muistamme ja käsitämme paremmin tilanteen ja tarpeen, johon Yrjö Sirolan Säätiö osaltaan yritti vastata. Hän oli marginalisoitumassa SKP:ssä ja joutui selvästi jo vaaravyöhykkeelle, mutta itse kuolema oli nopeampi. Työväen ja työväenliikkeen sivistys- mutta etenkin koulutustaso oli lievästi sanoen vajavaista, vain muutamien sos.dem. toukokuuta 2015. 29. Tuossa Yhteiskuntatieteiden instituutissa (Institut obstsestvennyh nauk) saadun opetuksen ympärillä on yhä paksulti sumua, jonka asiallinen hälventäminen on paikallaan. olisi riittäneet missään tapauksessa. Ainoa kommunistinen opinahjo, Moskovan Lenin-koulu, oli lakkautettu vuonna 1936. Poliittiset aineet olivat yhtä lailla tärkeällä sijalla. Ja 1960-luvun rehtori Erkki Salomaa oli siinä määrin omalinjainen ja omapäinen, erittäin valistunut toveri, että hänen historianlinjoissaan riittäisi paljon pöyhittävää ja tulkittavaa. Ilman painoarvoa ei jäisi sekään, että joku venäjäntaitoinen tutkija ottaisi työn alle sen Moskovan puolueJARMO LINTUNEN koulun, joka avautui suomalaisille jälleen syksystä 1954. Oli myös urheilua ja laulua. Kapinantekoa, kumousoppia, katutaistelutaitoja . varmasti toistuvampaa kuin opillinen pilkunviilaus ja kulloistenkin kanonisoitujen aatetulkintojen ulkoa opettelu. Sirola-opisto oli kansankorkeakoulu, sanan aidossa merkityksessä. Monet kymmenet opiston käyneet tietysti jatkoivat lukujaan ylemmissä opinahjoissa, eivätkä he varmaan väheksyneet Vanajanlinnassa laskettua sivistyksellistä pohjaa. Yrjö Sirola, lopuksi Runoilijoiden kaltaisilla sensitiivisillä ihmisillä, jotka eivät onnistu täyttämään tätä elämänkutsumustaan, on suuri uhka ajautua pettyneiksi, kyynisiksi aikuisiksi ja vanhuksiksi. Järjestötalous, järjestötekniikka, yhdistyslaki, kirjanpito, yleislainsäädännön alkeet, kunnallislait . Työläisnuorukaiset, jotka opistolle tulivat, olivat lähes kautta linjan 1?6-vuotisen kansakoulukurssin varassa. jos ei aina uskoisikaan . Vanajanlinnan ensimmäisellä kurssilla 1946? 47 istuivat mm. Muita kieliä kuin äidinkieltä ei opetettu. Sitä vankempaa koulupohjaa oli ehtinyt hankkia ani harva, mutta onneksi oppimishalu ja -kyky olivat yleensä korkealla. Peruskurssilla siis aloitettiin perusteista, kuten äidinkielestä ja kirjallisuudesta, matematiikasta, biologiasta, maantiedosta, historiasta ja yhteiskuntaopista. tyystin uusissa poliittisissa konstellaatioissa . Samaten opistosta savustetun rehtorin Aira Kolulan (Sinervon) opetuksen anti saattaisi olla selvittämisen väärti. vuoden 1956 lyhyttä harhapolkua lukuun ottamatta . Niin monet ovat kuvanneet häntä tarkaksi ja jopa yliherkäksi ihmiseksi, ?Skp:n omaksitunnoksi?, joka lopulta luhistuikin raastavien epäilyjen ja pitkän moraalisen dissonanssin alle. ?Hermoni ovat lopussa, alan nähdä esineet kahtena?, Sirola kirjoitti Edvard Gyllingille, kun kauhu alkoi lyödä yhä korkeampina aaltoina vuonna 1935. Seuraavana syksynä siirryttiin Hämeeseen Vanajan linnaan, jonka tiloissa opistoa pyöritettiin vuoden 1994 loppuun, siis likipitäen 50 vuotta. maaliskuuta 1936 Moskovassa. Ja asiaan kuuluvasti, aivan arvolle sopivasti: kohtaus iski kesken oppitunnin. Veli-Pekka Leppänen Kirjoitus perustuu tohtori VeliPekka Leppäsen esitelmään, jonka hän piti Yrjö Sirolan säätiö 70 vuotta -tilaisuudessa Malmin työväentalossa 27. varsin tarkoin neuvosto-ohjeistusta 1960-luvun lopulle asti. on lukuisia oppialueita, joiden hallinta edisti ja tuki heidän työtään valtuustoissa ja lautakunnissa, eduskunnassa, osuuskauppa- ja ayliikkeessä ja kaikissa järjestöissä. Normaali osallisuus yhteiskunnan demokratiaan ja parlamentarismiin, laki- ja säädösryteikössä puikkelehdinta, se oli heidän jokapäiväistä työtään . Ympäri maan oli joukoittain nuoria miehiä ja naisia, jotka olisivat hanakasti hypänneet uusiin tehtäviin, mutta joilta miltei yhtä monilta puuttui paitsi välttämättömiä perustietoja myös selkeämpää poliittista tietoisuutta, puolueoppia. Piti omaksua perusannos ainakin Suomen ja kansainvälistä työväenliikettä, NKP:n lyhyttä historiaa, poliittista . Hyvä tai paha, mutta opisto yhdenmukaisti poliittista ajattelua. Säätiön nykyisillä nettisivuilla todetaan lakonisesti: ?Yhteiskunnallisen kehityksen seurauksena Sirolaopiston kaltaiselle oppilaitokselle ei löytynyt enää mielekästä tehtävää ja säätiö lopetti opiston toiminnan.? Vuoden 1994 taloudellis-poliittisessa tilanteessa päätös oli kenties pakko tehdä, mutta uskaltaisin suositella jonkinlaista poliittis-?loso?sta paneutumista jokaiselle politiikassa hääräävälle. Sodan jälkeen SKP:n johtoon astunut ryhmä oli 1930-luvun Lenin-koululaisia, ja sittemmin vankilassa oppiaan täydentäneitä, mutta uuden sukupolven uudet tulokkaat olivat tyystin koulutusta vailla. Etsimättä nousevat mieleen eri vaiheita, kuten titolaisuuden tuomio 1948, Berliinin työläiskapina seurauksineen 1953, Unkari 1956, Kremlin ja Pekingin välirikko 1960-luvun alussa, Berliinin muuri 1961 sekä Prahan kevät ja miehitys 1968. Sirola-opiston opettajien mahdollinen kerettiläisyys on niin ikään kiintoisa kysymys. Aina on syytä miettiä muitakin kuin puhtaasti päivänpoliittisia ratkaisuja, ja politiikassa- kin ilmenee . Selvää, et teivät ne tuolla hetkellä . Aivoverenvuoto katkaisi Yrjö Sirolan opettajantyön 18. Brechtin ?Opi perusasiat. Vaistoa ja sydäntä on ihmisellä oltava, mutta politiikan taistoissa pitää löytyä muutakin. on kehotus, joka pätee kaikissa yhteiskunnissa, kaikille sukupolville. Välttämätön väylä SKP:n johtoon Sirola-opisto aloitti syksyllä 1945, Lauttasaaren Myllykalliolla. Ideologian puhtaus oli keskiössä. Mainio tutkimusaihe saattaisi olla, missä määrin opetukseen ? vaikkapa kahtena ensi vuosikymmenenä . myös syvempiä kysymyksiä. Mihin opistoa tarvittiin? Jätän nyt syrjään propagandan, jota Sirola-opiston vastustajat vyöryttivät heti alusta asti, mutta tiiviimmin 1950?60-luvuilla. eikä NKP:lle kuuliaisen ja siitä riippuvaisen puolueen opis- » Sirolaopisto oli kansankorkeakoulu, sanan aidossa merkityksessä. Opetusta Sirolaopistossa 1980-luvulla. tossa muuten olisi voitu ajatellakaan. SKP:hän seurasi . Mauno Tamminen, Veikko Lehtinen, Toivo Ryhänen, Pauli Salonen, Erkki Kumpulainen, Veikko Kansikas, Toivo Åsvik, Armas Nordgren ja Taisto Sinisalo. Yrjö Sirola oli ainakin tässä suhteessa poikkeus. säteilivät Moskovasta Kremlin ja Vanhan Torin kulloisetkin tulkinnat, jotka varioivat aina maailmankommunismin järkytysten mukaan. loso?aa ja Leninin puolueteoriaa, ylipäänsä marxismi-leninismiä. Jälkeenpäin voi arvioida, että poliittinen opetus asettui erittäin neuvostopainotteisiin uomiin alusta pitäen . Sirolasta tuli siis välttämätön jos ei riittävä ehto pääsylle SKP:n kärkiryhmään. niitähän opistolla heidän tietojensa mukaan omaksuttiin. Vaan mitä opinnot todellisuudessa sisälsivät, mitä talo tarjosi? Yleissivistävän opetuksen tarve oli huutavin. Esimerkiksi vuodesta 1948 asti opistossa opettanut Erkki Rautee seurasi kansainvälisiä virtauksia kohtalaisen hyvin, mutta sitä emme tarkemmin tiedä, paljonko hänen asiantuntemuksestaan saati mahdollisista epäilyistään siirtyi oppilaille asti. Oma jännitteensä olisi vertailussa Sirola-opiston ja Moskovan-koulun opetussisältöjen välillä. Vuosina 1954?90 Moskovan koulun kävi sentään viitisensataa suomalaista kommunistia, ei lainkaan mitätön otanta. Uskon, että suurin apu ja hyöty Sirolassa opiskelleiden tuleville toimille koitui siitä, mitä käytännöllisiä valmiuksia ja tietoja he opistossa omaksuivat. Aika liuta tulevia tekijämiehiä SKP:ssä, SKDL:ssä, lehdistössä, eduskunnassa ja virkamiehinä. Vuosien saatossa opiston kävi moni sellainen, joka ei noussut johtoportaaseen vasemmalla laidalla. Mutta vaikeampi on nimetä monta sellaista, jotka Sirolaa käymättä olisivat nousseet johtoon
Lievennysten ja muutosten . Samaan aikaan maassa oli keskustaoikeistolainen presidentti. Hallitessaan Ranskaa vuosina 2002?2012 keskustaoikeisto nurisi laista ja teki siihen muutoksia, mutta ei kumonnut sitä. Kaikki odottavat meidän tekevän uhrauksia, mutta mitä vaaditaan korkeammassa asemassa olevilta? Me olemme väärä, vaikkakin tavallinen maalitaulu. Tämä seurauksena ?todellisen? työviikon pituus on kasvanut: valtion tutkimuksen mukaan vuonna 2012 keskimääräinen täysiaikaisen työntekijän työviikko oli 39,5 tuntia. Joissakin yhtiöissä, kuten valtion 85-prosenttisesti omistamassa energiayhtiö EDF:ssä, on työsopimuksiin kirjattu, että työntekijä voi 27 päivän vuosiloman lisäksi pitää 27?31 vapaapäivää vuodessa. mitä Ranskassa kutsutaan sanalla détricotage eli purkaminen . Emme ole laiskoja emmekä vastusta uudistuksia. Väitteet sinkoilevat . EDF:ssä tehtiin 35 tunnin viikon ollessa tulossa vuonna 1999 sopimus, joka antoi osalle työntekijöistä 32 tunnin työviikon. Vuoden 2013 raportissaan valtion tilintarkastajat totesivat, että EDF:n työntekijöiden keskimääräinen työaika oli 1 570 tuntia vuodessa, selvästi alle työlaissa määritellyn täysipäiväisen työn 1 607 tuntimäärän. Hän on juuri osallistunut mielenosoitukseen, jossa vastustettiin muutoksia Ranskan sairaaloiden työaikoihin. Kuten 52-vuotias Ngoue, ovat muutkin Ranskan hoitoalan työntekijät viime päivinä lähteneet kaduille protestoimaan suunniteltuja muutoksia 35 tunnin työviikkoon, jota Ranskan ulkopuolella pidetään malliesimerkkinä maan jäykistä työlaeista. Valkoiseen työasuunsa pukeutunut Ngoue pysähtyy kuitenkin ja sanoo: . EDF pyr- kii nyt rahalla ostamaan takaisin pitemmät työajat. Kiivasta väittelyä Presidentti François Hollande ja Manuel Vallsin johtama sosialistien (sosiaalidemokraattien) hallitus ovat toistaneet sitoutuvansa 35 tunnin viikkoon. Mutta pitäisikö Ranskaa onnitella kansalaistensa työn ja vapaa-ajan tasapainon parantamisesta vai pitäisikö sitä arvostella, koska tällaiseen ylellisyyteen ei ole varaa globaalin talouskriisin keskellä. Ongelma ei ole työtuntien määrä, vaan henkilökunnan puute. Mikään ei jaa Ranskaa niin kuin 35 tunnin työviikko, tai virallisemmin Aubryn laki. D ulkomaat Nimittämiseni osoittaa, että hän on valmis hyvin epätavallisiin ja radikaaleihin päätöksiin, jotka yllättävät monia. Georgian ex-presidentti Mihail Saakashvili Ukrainan presidentin Petro Poroshenkon päätöksestä nimittää hänet Odessan oblastin kuvernööriksi 30.5. ALL OVER PRESS Sairaanhoitajia työssään Creteilin ensiapupoliklinikalla. Ranskan ongelmien syntipukki » Ranskan ongelmista syytetään 35 tunnin työviikkoa, vaikka maassa tuottavuus on parempi kuin Saksassa tai Britanniassa. Pariisi Ngoue sanoo, ettei hänellä ole aikaa pysähtyä juttelemaan, koska muuten hän myöhästyy työvuorostaan. Ranskan naapurit katselevat lakia ivan ja kateuden sekaisin tuntein, todisteena väitetystä gallialaisesta laiskuudesta. jälkeen yritykset voivat nyt esimerkiksi käyttää laskentaperusteena viikkotyöajan sijasta vuosityöaikaa, joka saa olla vähän yli 1 600 tuntia vuodessa. Les 35 heures ?Les 35 heures. Nimi tulee sosialistipuolueen Martine Aubrysta, joka ajoi lain läpi vuonna 2000 ollessaan ministerinä keskustavasemmistolaisessa hallituksessa. Kaikkien muiden tavoin haluamme aikaa lepäämiseen ja perheen kanssa olemiseen. on nostettu maan » Todellinen keskimääräinen työviikko ylittää reilusti 35 tuntia. kaikkien talousongelmien syntipukiksi. Mutta silloin ei oteta huomioon, että työtunnin tuottavuus on Ranskassa korkeampi kuin Britanniassa tai Saksassa. Sitä mukaa kuin lakia on löysennetty, ovat yhtiöt omaksuneet joustavan asenteen 35 tunnin viikkoon vaikkapa korottaen ylityökorvauksia. Pyydämme vain pientä inhimillisyyttä näissä muutoksissa. SAIRAANHOITAJA CÉCILE 30 . ja 35 tunnin viikko pysyy. Kukaan ei kiistä, että Ranskan työmarkkinoilla on ongelmia: sitkeästi korkeana pysyvä työttömyys; surkea talouskasvu; tukahduttavat ja usein käsittämättömät työlait (tuoreimman painoksen kerrotaan vievän 3 689 sivua); korkeat sosiaaliturvamaksut; sekä monimutkaiset säännöt palkkaamiseen ja irtisanomiseen, joiden vuoksi Ranskan työnantajat suosivat lyhytaikaista prekaaria työtä pysyvien työsuhteiden sijasta. Observatoire français des conjonctures économiques -taloustutkimuslaitoksen johtaja Eric Heyer sanoo
Sitä paitsi uusien sairaanhoitajien määrää rajoittaa opistoista valmistuvien määrä, jota myös säännellään. Sairaalat olisivat tarvinneet 5 000 uutta työntekijää, mutta tarjolla oli vain 3 200, joten heistä on pulaa. . Sairaalat ovat säännelty sektori eivätkä ne voineet luoda uusia työpaikkoja. Ongelma on siinä, että kun jotain pyydetään tekemään enemmän kuin 35 tuntia . KTR:n jäsenjärjestö on myös terveydenhoitoalan Deistvie (Toiminta) -ammattiliitto, jonka järjestämistä hidastus- ja nälkälakoista kirjoitin huhtikuussa. » Lakkojen laillinen järjestäminen on käytännössä mahdotonta. LEHTIKUVA/STEPHANE DE SAKUTIN VENÄJÄLLÄ ON pitkät perinteet pienillä etujoukoilla, joihin tavallinen kansa luottaa ja joita kunnioitetaan, mutta joihin liittymistä kaihdetaan. Näiden esitaistelijoiden osa ei ole koskaan ollut kadehdittava. Nyt MPRA on laajennut esimerkiksi it-alalle, pikaruokaketjuihin ja Tikkurilan maalitehtaalle, mutta siihen kuuluu vain pieni osa kunkin alan työntekijöistä. Toinen jäsenjärjestö, elintarviketyöläisten Novoprof on järjestänyt muun muassa Fazerin Amica-henkilöstöravintoloiden työntekijöitä. Toisaalta järjestelmä tunnustaa niiden aseman, KTR osallistuu Venäjän kolmikantakomitean toimintaan ja neuvottelee myös suoraan työministeriön kanssa. Ekonomistit ovat yhä erimielisiä siitä, tapahtuiko näin todella. Heyer lainaa virallisia lukuja, joiden mukaan lailla saatiin 350 000 uutta työpaikkaa. Sen puheenjohtaja Sergei Vostretsov on hallitsevan Yhtenäinen Venäjä -puolueen edustaja duumassa. Muodolliselta jäsenmäärältään suurin keskusjärjestö FNPR ei ole koskaan ollutkaan itsenäinen, vaan neuvostoaikaisten marionettiliittojen suora perillinen. OMAN ILMOITUKSENSA mukaan KTR edustaa kahta miljoonaa työläistä, tätä on kuitenkin mahdoton tarkistaa. Voidaan kyseenalaistaa menetelmät, joilla 35 tunnin viikon hyötyjä haettiin, mutta sillä ei ole kovin suurta merkitystä, eikä se ole Ranskan työmarkkinoiden tärkein asia. Useimmiten työnantajat ja työntekijät neuvottelevat ja soveltavat lakia omien tarpeidensa mukaisesti. En usko, että siirtyminen takaisin 39 tai 40 tunnin työviikkoon toisi kovinkaan suurta muutosta, sanoo Brandt. Kim Willsher (The Observer) © Guardian News and Media 2015 Käännös: Arto Huovinen Työn konfederaatio VENÄJÄN TYÖN Konfederaatio eli KTR täytti 20 vuotta huhtikuussa. Tämän vuosikymmenen aikana KTR:n helmoihin on päätynyt suurin osa niistä Venäjän ammattijärjestöistä, jotka puolustavat tosissaan jäseniensä etuja. Tällä tarkoitetaan sitä, että hallitusten on paljastettava yritystoiminnalle hyödyllistä informaatiota. Rahoitusmarkkinoiden sääntely voidaan TISA:n perusteella luokitella laittomaksi kaupan esteeksi. Työntekijät saivat lyhyemmän työajan ilman ansiotason alenemista, ja yritykset saivat läpi periaatteen työajan laskemiseksi vuositasolla. On syytä huomatta, että hoitoalan henkilöstön kaduille tuoneet muutokset eivät tarkoita työajan pidentämistä 35 viikkotunnista. Viime joulukuussa Tyynellämerellä sijaitsevan Nahodkan sataman ahtaajajärjestön johtaja Leonid Tihonov ja kirjanpitäjä Natalia Bondareva tuomittiin 3,5 ja 2,5 vuodeksi vankeuteen. LEHTIKUVA/JUSTIN TALLIS WIKILEAKS JULKISTI keskiviik- kona 17 asiakirjaa tiukan salaisuuden verhon takana neuvoteltavasta palvelukaupan vapauttamiseen tähtäävästä sopimuksesta eli TISA:sta (Trade in Services Agreement). Vuotoihin tutustuneiden kan- salaisjärjestöjen mukaan TISA pyrkii poistamaan julkisvallan laeilla monikansallisten yhtiöiden palvelukaupalle asettamia rajoituksia. TISA pyrkii edistämään palvelujen yksityistämistä. TISA-neuvottelut aloitettiin vuoden 2013 alussa. Sekä vanhojen että nuorten työttömyys on korkea. . Toiseksi merkittävin riippumaton ammattijärjestö Sotsprof taas on ajautunut Kremlin talutusnuoraan. Henkilösivukulut, mukaan lukien sosiaaliturvamaksut, ovat melko korkeat, samoin minimipalkka. Ajatuksena oli, että jos työviikkoa lyhennetään, yhtiöiden täytyy palkata lisää työntekijöitä. Se oli win-win -tilanne sekä työnantajille että työntekijöille. ja siitä on oikeus kieltäytyä . Taloustilanne ei nyt ole hyvä, mutta se ei ole Aubryn lain vika. » Arvostelijat syyttävät työajan lyhennystä kaikista ongelmista. Koheniko työllisyys? Lain tarkoitus oli parantaa työllisyyttä. Monien KTR:n neuvotteluvoimaisimpien jäsenjärjestöjen jäsenmäärä lasketaan vain tuhansissa, esimerkiksi merimiesten ammattijärjestöllä on 7 000 jäsentä ja Moskovan metron riippumattomaan ammattiliittoon kuuluu alle prosentti metron työntekijöistä. Suomessa tunnetuin jäsenjärjestö on kenties MPRA-liitto, joka järjesti useita työtaisteluita Fordin kokoonpanotehtaassa lähellä Pietaria. Niissä kuitenkin, että arvostelijoiden takertuminen 35 tunnin viikkoon on epäreilua: . Tuomio tuli muodollisesti luottamusaseman väärinkäyttämisestä, mutta todellinen syy oli liiton toiminta ahtaajien työn ulkoistamista vastaan. RIIPPUMATTOMIEN LIITTOJEN asema on ristiriitainen. Jos katsotaan makroekonomista tasoa, eivät tuottavuus tai talous äkillisesti pudonneet 35 tunnin astuttua voimaan, vaan siihen aikaan Ranskan talous piti melko hyvin pintansa. KU Kolumni Antti Rautiainen 546@riseup.net Ei ratkaiseva asia Le Parisien -lehti kertoi sunnuntaina, että Ranskan Punaista Ristiä saattavat uhata miljoonasakot sallittujen ylityötuntien määrän ylittämisestä ja muista työaikalain rikkomuksista. Ei edes OECD (Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö), jota ei koskaan ole pidetty liian vasemmistolaisena, pidä 35 tunnin viikkoa erityisen ongelmallisena. OECD:n johtaviin ekonomisteihin kuuluva Nicola Brandt sanoo The Observerille: . Sen sijaan ne leikkaisivat runsaita ylityökorvauksia (joiden vuoksi Ranskan terveydenhoitoala on nyt työntekijöille velkaa 75 miljoonaa euroa maksamattomista palkoista) sallimalla pitemmät työvuorot, joiden välissä olisi enemmän vapaapäiviä. Heyerin mukaan 35 tunnin työvii- ovat mukana Euroopan unioni, Yhdysvallat sekä 22 muuta maata lähinnä Euroopasta, Latinalaisesta Amerikasta ja Aasiasta. TISA-sopimuksesta ei julkisteta edes tietoja siitä, milloin neuvottelukierroksia käydään. Sopimusluonnoksessa on eril- kon ei alun perin ennakoitu tulevan sairaaloihin. . Kaikki neuvotteluihin osallistuneet hyötyivät. Mitä ilmeisimmin asia on ajateltava uusiksi, sanoo Heyer. linen liite läpinäkyvyydestä. Tämä jää kauaksi toivotusta ja kannattajien kehumasta kahdesta miljoonasta uudesta työpaikasta, mutta Heyerin mukaan luku on ?kaukana tyhjästä?. . Ei ole pelkästään virheellistä vaan myös naurettavaa syyttää 35 tunnin viikkoa Ranskan kaikista taloushuolista. Toisaalta lakkojen laillinen järjestäminen on käytännössä mahdotonta, ja säädöksiä pitää kiertää esimerkiksi järjestämällä hidastus- tai nälkälakkoja tai kiistämällä liiton rooli lakon järjestämisessä. PERUSPORVARIHALLITUS KIRISTÄÄ Suomen ammattiyhdistysliikettä väläyttä- mällä uudistuksia, jotka uhkaavat ay-liikkeen asemaa palkansaajien enemmistön järjestönä. Venäjän malli osoittaa, mihin tämä voi johtaa. 31. Kun 35 tunnin viikko toteutettiin, siitä käytiin valtavasti neuvotteluita. tunti ja siitä eteenpäin maksaa lähes 25 prosenttia enemmän. Tästä on kasvanut valtava lasku. Ranskan työmarkkinoiden ongelmat ovat useiden tekijöiden yhdistelmä. 36
Nämä väitteet ovat tilastolukuihin pohjautuvaa propagandaa. erityisesti Dubliniin . Talouskuripolitiikka on ollut äärimmäisen tuhoisaa Irlannin yhteiskunnalle. Suuri osa keskiluokasta tiesi, ettei heistä koskaan tule rikkaita. Suurista rakennuttajista monet luikkivat Yhdysvaltoihin, ja joitakin näkyviä oikeusjuttuja on meneillään. Kriisin puhjettua rakennuttajilta Dublinin keskustassa kerätään rahaa ruuanjakeluun vähävaraisille. loppuivat rahat ja lukuisia asuinalueita jäi keskeneräisiksi. . Kelttitiikerin karvanlähtö » Sinn Féinin varapuheenjohtaja Mary Lou McDonaldin mukaan kriisin jäljet Irlannissa ovat syvät. TEKSTI Arto Huovinen Dublin . Rikkaimmat ovat rikastuneet entisestään, mutta alemmissa sosiaaliryhmissä ihmiset kamppailevat toimeentulostaan. Irlantiin on tullut ylisukupolvinen köyhyys. Haamulähiöt Yksi kriisin seurauksista Irlannissa ovat ?haamulähiöt?. Uusi sukupolvi irlantilaisia, erityisesti nuoria, on ajettu siirtolaisuuteen. Mutta elämä oli reilassa, oli katto pään päällä, kohtuullinen elintaso, varaa lasten kouluttamiseen. Irlannissa on nyt Yhdysvaltojen jälkeen eniten matalapalkkaisia ja epävarmoja työpaikkoja kehittyneistä maista. McDonaldin mukaan työssäkäyvät köyhät ovat kasvava ilmiö. Tämä oli hyvin traumaattista ihmisille, jotka olivat tottuneet vakauteen, rutiiniin ja turvallisuuteen. Jotkut taas ovat töissä valtion roskapankissa NAMA:ssa hoitamassa omia salkkujaan. Rakennusalan työntekijät menettivät toimeentulonsa. Pankit menettivät romahduksessa, mutta niiden tappiot kompensoitiin veronmaksajien rahoilla, sanoo McDonald. . Jotkut luvut kuten vienti viittaavat nousemiseen aallonpohjasta, mutta suuret ongelmat ovat yhä jäljellä: vaisu kotimainen kysyntä, korkea työttömyys ja julkisten palveluiden kriisi. Erityisen huolissaan McDonald on maastamuutosta. . Monet tavalliset ihmiset eivät pystyneet hoitamaan velkojaan ja menettivät asuntonsa. . Sillä on ollut tyrmäävä vaikutus työolosuhteisiin ja työmarkkinoihin, sanoo MdDonald. Mary Lou McDonald on huolissaan nuorten muuttamisesta pois Irlannista. 32 . Sitten kaikki meni yhdessä yössä, sanoo McDonald. . Eivät he olleet koskaan ajatelleet, että koti voisi mennä alta. ARTO HUOVINEN. Kriisin pöllytyksessä tiikerin karvat lähtivät, eikä elpyminen McDonaldin mukaan edelleenkään kosketa pieni- ja keskituloisia. Työssäkäyvät köyhät Irlannin hallituksessa ovat vuodesta 2011 lähtien istuneet keskustaoikeistolainen Fine Gael ja sosialidemokraattinen Labour (työväenpuolue). on syntynyt ylisukupolvinen köyhyys, sanoo vasemmistopuolue Sinn Féinin varapuheenjohtaja Mary Lou McDonald. McDonald ei muutenkaan säästele sanojaan, kun hän tyrmää puheet Irlannin talouden elpymisestä. . MINUSTA ON häpeällistä, että Irlantiin . Heihin kuuluu osa-aikaisia, mutta myös täyttä 40 tunnin työviikkoa tekeviä, joiden palkka ei kata elinkustannuksia. . Hallitus on edeltäjänsä tavoin toteuttanut ankaraa talouskuripolitiikkaa leikkauksineen. . Olemme koko ajan sanoneet, ettei talouskuripolitiikka ole pelkästään moraalisesti ja sosiaalisesti väärin, vaan myös taloudellisesti epäviisasta. McDonaldin mukaan hallitus on noudattanut ?häpeilemättömän uusliberalistista oikeistoagendaa?. . He ovat nyt Australiassa tai Uudessa-Seelannissa rakentamassa niiden taloutta. Ennen vuosien 2008?2009 romahdusta Irlannista puhuttiin ?kelttitiikerinä?. Ennen kriisiä rakentaminen ylikuumeni
Rakentaminen pysähtyi, eikä asuntomarkkinoita ole ollut viiteen vuoteen. Arto Huovinen arto.huovinen@kansanuutiset.? Labourin kannatuksesta on sulanut yli puolet. 33. Se sai 19,5 prosenttia äänistä ja 37 paikkaa alahuoneeseen. Hallitusaika on ollut Labourille kylmää kyytiä. Labourin lähes 20 prosentin kannatuksesta on sulanut yli puolet. Tämä on selvästi arka aihe yli puoluerajojen, ja myös McDonald asettaa sanansa varovasti. . Siitä puolet käytettäisiin sosiaaliturvan parantamiseen ja puolet tuloverojen alentamiseen. HOWLIN EI lainkaan pidä Irlannin kutsumisesta veroparatiisiksi. . Edustajista seitsemän on eronnut ryhmästä ja osa myös puolueesta. Julkisten menojen ja uudistusministerinä toimiva Brendan Howlin kiistää katuvansa mitään. . Hallituksen piti rakentaa veropohja uudelleen ja supistaa julkishallintoa niin paljon kuin mahdollista. . Pankkien romahtaminen oli Irlannin ongelmien pää- syy toisin kuin joissakin muissa euromaissa. Nyt on Howlinin mukaan pientä elvytysvaraa. Hän on nykyään dáilin eli Irlannin parlamentin alahuoneen jäsen. Meille jäi perinnöksi suuri julkinen velka, joka kasvoi pankkiromahduksen takia. Monet arvelevat niiden tulevan jo tämän vuoden puolella. Poliittinen kenttä on muuttunut rajusti sitten viime vaalien. Toisena ongelmana McDonald pitää kiinteistöveroa. . Olen ollut 30 vuotta politiikassa, ja nämä ovat olleet elämäni ylpeimmät vuodet. Howlinin mukaan säästöä saatiin myös yksinkertaistamalla hallintoa. Howlin sanoo, että haasteet ovat yhä valtavat. . Emme halua, että pienelle saarellemme nousisi EU:n ulkoraja. Veroparatiisi? Irlannissa on alhainen, 12,5 prosentin yhtiövero, ja maata sanotaan usein ulkomailla veroparatiisiksi. Viime vuoden eurovaaleissa se sai tasavallassa 19,5 prosenttia äänistä ja kolme Irlannin 11 paikasta europarlamentissa. Meille tärkeää on, että veron tasosta päätetään Dublinissa eikä Brysselissä. Olemme pieni perifeerinen maa, emmekä halua verotuksen sentralisointia EU-tasolla. McDonaldin mukaan varsinainen ongelma on se, etteivät yritykset vähennysten ja poikkeussääntöjen takia todellisuudessa maksa veroa 12,5 prosentin mukaan. Hallitus verottaa asumista, mutta ei varallisuutta kokonaisuudessaan. Demariministeri ei kadu mitään Dublin SINN FÉIN Perustettiin alun perin 1905, nykymuodossaan 1970. Väitettiin Pohjois-Irlannin kriisivuosien aikana Irlannin tasavaltalaisarmeijan IRA:n poliittiseksi siiveksi. On itse aina kiistänyt nämä väitteet. Ajaa Irlannin saaren yhdistämistä. Toisilla mailla on muita etuja, esimerkiksi mannermaalla lyhyet kuljetusmatkat. Jos ei tasa-arvoisteta kaikkea, ei voi poimia, mitä tasa-arvoistetaan. Irlannin julkisen puolen eläkeikä on nostettu 66 vuoteen ja se aiotaan edelleen ensi vuosikymmenellä nostaa 68 vuoteen. Howlin perustelee muutoksia kriisin alkuvaiheessa tyhjennetyillä eläkerahastoilla sekä ihmisten nousevalla eliniällä. Howlinin mukaan Irlannissa ei ole enää haamulähiöitä. . Sinn Féinin perinteiseen tapaan he eivät kuitenkaan ota paikkojaan vastaan. Liennytys astui kuitenkin yhden tärkeän askeleen toukokuussa, kun Irlannin tasavallassa vieraillut prinssi Charles paiskasi kättä Gerry Adamsin kanssa. David Cameronin hallitus on uhannut irrottaa Britannian Euroopan ihmisoikeussopimuksesta. Olisivatpa talouden ja politiikan syklit samassa tahdissa, niin voisimme nähdä valinneemme oikein. HOWLININ MUKAAN vuonna 2011 oli todellinen huoli Irlannin talouden kestävyydestä. Pohjois-Irlannissa se otti 25,5 prosentin ääniosuuden ja yhden kolmesta paikasta. Pohjois-Irlannissa vuoden 1998 Pitkänperjantain sopimuksen perusteella muodostetussa itsehallintoparlamentissa Sinn Féin on toiseksi suurin puolue. Britannia on Irlannille tärkeä kauppakumppani. Vuosina 2004?2009 McDonald istui ensimmäisenä sinnféiniläisenä europarlamentissa. Sinn Féin on ilmoittanut, että se lähtee seuraavaan hallitukseen vain, jos se saa pääministerin paikan. Mutta maa tarvitsi vakaan hallituksen, joka pystyy viemään läpi vaikeita asioita. Howlinin mukaan ?ei ole epäilystäkään? siitä, että Labour menettää paikkoja seuraavissa vaaleissa. . ARTO HUOVINEN Pääministeriehdokas Seuraavat vaalit on Irlannissa pidettävä viimeistään ensi huhtikuussa. Sillä on aluehallituksessa neljä paikkaa, Martin McGuinness varapääministerinä. Britannian toukokuun vaaleissa Sinn Féin sai neljä Pohjois-Irlannin 18 paikasta. En tiedä, onko asiallisesti oikein nimittää Irlantia näin. Olen voinut vaikuttaa siihen, että raunioituneesta taloudesta palataan menestykseen. . Eurovaaleissa kannatus putosi 5,3 prosenttiin ja gallupit näyttävät nyt 7?8 prosentin lukemia. Meidän 12,5 prosentin yhteisöveromme on todellinen veroprosentti, toisin kuin monissa muissa EU-maissa. Eivät osallistu parlamentin toimintaan. Europarlamentissa 3 Irlannin 11 edustajasta ja 1 Pohjois-Irlannin 3:sta edustajasta. Kuuluvat vasemmiston GUE/NGL-ryhmään. IRLANNIN SOSIAALIDEMOKRAATTINEN työväenpuolue eli Labour on istunut yhdessä keskustaoikeistolaisen Fine Gaelin kanssa maan hallituksessa vuoden 2011 vaaleista lähtien. Labourista tuli silloin toiseksi suurin puolue. Meille tässä on kysymys työllisyydestä. Howlinin mukaan Irlanti ei hyväksy ajatusta EU:n yhteisestä yhteisöveron tasosta. . Tiesimme hallitukseen lähtiessämme, että valitsemamme tie tulee olemaan epäsuosittu. Joillakin turistialueilla on vielä keinottelun takia aloitettuja ja kesken jääneitä rakennuksia. . Puoluetta vuodesta 1983 lähtien johtanut Gerry Adams on sanonut, ettei hän halua tätä paikkaa, vaan suosittelee tehtävään McDonaldia. Sinn Féinin gallupkannatus on yli 20 prosenttia. Brendan Howlinin mukaan Irlanti tarvitsi vakaan hallituksen, joka pystyy viemään läpi vaikeat päätökset. Kahdessa maassa Sinn Féin toimii sekä Irlannin tasavallassa että Britanniaan kuuluvassa Pohjois-Irlannissa. Uudistukset on nyt saatu raiteilleen. Mutta muutoksen on oltava pysyvä, eikä pelkästään kriisiaikojen piirre. Kriisin aikana julkisen puolen palkkoja ja eläkkeitä leikattiin 20 prosenttia ja työvoimaa vähennettiin 10 prosenttia. Tämä olisi ongelma Pohjois-Irlannissa, koska ihmisoikeussopimus on kirjattu Pitkänperjantain sopimukseen. . Ensi vuodelle hallitus aikoo lisätä valtion menoja 1,5 miljardilla eurolla. Nyt on ongelmana asuntopula. Toimii saman johdon alaisena saaren molemmissa osissa. Irlannin tasavallan 166-paikkaisessa alahuoneessa 14 edustajaa. Pohjois-Irlannin edustajakokouksessa (alueparlamentti) 29 edustajaa 108:sta. Britannian parlamentissa 4 Pohjois-Irlannin 18 paikasta. Suurin osa on rakennettu loppuun ja otettu käyttöön. Yhtiöverolla on tärkeä merkitys silloin, kun yritykset päättävät, mihin sijoittua. Sinn Féin puolestaan sai vaaleissa 9,9 prosenttia, mutta on jo pari vuotta takonut gallupeissa päälle 20 prosentin kannatusnumeroita. Mary Lou McDonald kuuluu puolueensa raskaaseen sarjaan. Uhkaaminen on eri asia kuin tekeminen, mutta edellytämme Britannian kunnioittavan kansainvälisiä sitoumuksiaan, sanoo Mary Lou McDonald. Vielä suurempi ongelma on, jos Britannia kansanäänestyksen jälkeen eroaa EU:sta. Sinn Féin on esittänyt, että tässä tapauksessa Pohjois-Irlannissa olisi järjestettävä kansanäänestys unionissa pysymisestä.
Nousussa olevan uuden vasemmistopuolueen Morenan ehdokas Patricia Ortiz Courtier kertoo, ettei pelkää, koska se ei auta. kampanjan aikana murhattu toveri?, lukee viestissä. Morena kampanjoi sen puolesta, » Morena on antanut ihmisille toivoa. Korruptio tärkein vaaliteema Morena on uusi, kansalaisliikkeestä syntynyt vasemmistolainen puolue Meksikon poliittisella kentällä, ja se on jo ehtinyt herättää paljon kiin- 34 Patricia Ortiz Courtier ei anna pelolle sijaa. että kaikki kansalaiset, eivät vain etuoikeutetut, pääsisivät hyötymään sosiaalipalveluista, hän jatkaa. Pormestariehdokkaan raaka murha Pahimmat väkivaltaisuudet ovat sattuneet Guerreron osavaltiossa, jossa presidentti Enrique Peña Nieton puolueeseen kuulunut pormestariehdokas surmattiin toukokuussa. Asemiehet pysäyttivät kampanjoimasta kotiin palaavan ehdokkaan autosaattueen ja ampuivat hänet lähietäisyydeltä. Murha oli kova isku presidentti Peña Nietolle, joka ei ole pystynyt takaamaan turvallisia vaaleja. Puolueet ovat myös ohjeistaneet ehdokkaita olemaan kampanjoimatta yöaikaan. Ortizilla, joka on ehdolla EteläMeksikossa sijaitsevassa La Magdalena Contrerasin kaupungissa, on parhaillaan viimeiset kiireiset kampanjapäivät menossa. Kasvoin tähän, olen kasvanut sellaisten ihmisten joukossa, jotka taistelevat sosiaalisten oikeuksiensa puolesta. Vartuin akateemisissa vasemmistolaisissa ympyröissä. Viestin lähettäjä on 27-vuotias meksikolainen Patricia Ortiz Courtier, uuden vasemmistopuolueen Morenan nuorten pääsihteeri sekä sunnuntaina järjestettävien aluevaalien ehdokas. Vaaleissa valitaan muun muassa 500 liittovaltion edustajaa sekä kuvernöörejä ja pormestareita. Patricia Ortiz Courtier kampanjoimassa. Vaalikampanja voi viedä hengen Meksikossa » Väkivalta on varjostanut sunnuntaisten aluevaalien kampanjointia. Peña Nieton kannatus on ollut alamäessä, ja aluevaaleja on pidetty tärkeänä kannatuksen mittarina. Guerreron osavaltio nousi viime vuonna uutisotsikoihin, kun paikallinen huumeliiga sieppasi poliisin avustuksella 43 opiskelijaa, joiden kohtalosta on yhä epäselvyyttä. . En pelkää, päinvastoin, tunnen itseni vahvaksi. Aiomme kiertää katuja viimeiseen kampanjapäivään asti muistuttaen ihmisiä siitä, että kuulumme kaikki samaan sosiaaliseen enemmistöön. . Siitä kumpuavat kaikki ongelmamme. Vaaleja on varjostanut väkivalta alusta asti. Ehdokkaita on tapettu ja uhkailtu, ja useat ovat hankkineet henkivartijoita. Muutos lähtee siitä, miten ihmisiä kohdellaan. . Useat alueen vähävaraiset asukkaat ovat avanneet minulle kotiensa ovet antaen minun olla osa perhettään ja heidän jokapäiväistä elämäänsä. Nyt ei ehdi pelätä. . Politiikan alkuperäinen henki pitäisi palauttaa, jotta siitä olisi hyötyä ihmisille. . Haluan kiertää katuja, sillä meillä yhä elossa olevilla on velvollisuus jatkaa tätä taistelua, hän sanoo. ?JO KOLMAS nostusta. Puolue syntyi vuonna 2012, kun entinen presidenttiehdokas Andres Manuel López Obrador erosi silloisesta vasemmistopuolueesta sen oikeistolle tekemien myönnytysten vuoksi. . Ayotzinapan 43 kadonnutta opiskelijaa ovat valitettavasti vain jäävuoren huippu, sanoo Ortiz. . Morena tarkoittaa jäsenilleen toivoa, ja liikkeeseen on ollut helppo tulla mukaan, vaikka ei olisi aiemmin toiminut puoluepolitiikassa, kertoo itse vuodesta 2011 politiikkaa tehnyt Ortiz. Näiden vaalien pääteemaksi hän nostaa korruption. . Parhaat muistoni tästä vaalikampanjasta ovat ihmisten katseissa, kun he huomaavat, että on olemassa mahdollisuuksia ja toivoa. He ovat pyytäneet, etten lakkaisi taistelemasta, enkä hylkäisi heitä vaalien jälkeen. Raisa Musakka. Emme voi hyväksyä tällaista maata. Opiskelin politiikkaa yliopistossa, joten totta kai haluan muuttaa maatani, hän kertoo taustastaan. . Tämä on sotaa kaikkia meitä vastaan, jotka emme hyväksy sitä, että systeemi talloo meidät. ?Älä lakkaa taistelemasta? Vaikka Meksikon poliittinen todellisuus onkin synkkä, on Ortizilla silti enemmän positiivisia muistoja pian päättyvästä kampanjoinnista. . Meksikossa on kadonnut lukematon määrä ihmisiä: opiskelijoita, toimittajia, aktivisteja, työläisiä
Vain Turkki on tunnustanut alueen itsenäisyyden. Kahtiajakoa edelsivät pitkään jatkuneet väkivaltaisuudet, joihin syyllistyivät ääriryhmät molemmista väestöryhmistä. Itsenäisyyden jälkeen saaren kreikkalaisen enemmistön edustajat saivat tärkeimmät paikat maan hallinnossa ja armeijassa, ja pian turkkilaiset syrjäytettiin kokonaan maan politiikasta. Neuvottelut Kyproksen kahtiajaon lopettamisesta olivat pitkällä myös vuonna 2004, jolloin YK:n pääsihteerin Ko. Vaalikampanjassaan Akinci puhui nimenomaan Kyproksen kahtiajaon lopettamisesta ja lupasi myönnytyksiä kyproksenkreikkalaisille. Pintaa aa syvem syvemmältä mmältä Peik Johansson peik@kaapeli.? Kyproksen yhdistyminen myötätuulessa NEUVOTTELUT KYPROKSEN kahtiajaon lopettamisesta ovat saaneet lisää vauhtia sen jälkeen kun vasemmiston ehdokas Mustafa Akinci valittiin vapun alla Turkin miehittämän Pohjois-Kyproksen presidentiksi. Akincin ja Kyproksen presidentin Nikos Anastasiadesin välillä viikko sitten käydyissä neuvotteluissa sovittiin muun muassa saaren eri puolten sähkölinjojen ja matkapuhelinverkon yhdistämisestä sekä uusien rajanylityspaikkojen avaamisesta. Saaren itäosassa sijaitseva Varosha oli 1970-luvun alussa suosittu lomakohde, jossa Brigitte Bardot ja Elizabeth Taylor kävivät nauttimassa Välimeren aalloista ja auringosta. Saaren kahtiajaon jälkeen alue on ollut Turkin sotilaiden vartioima ja tyhjillään. Kreikankielinen väestönosa hallitsee saaren eteläosaa ja kyproksenturkkilaiset pohjoista. mahdollisesti vielä tämän vuoden aikana. Akinci ja Anastasiades vetosivat myös kyproslaisiin saaren molemmin puolin tietojen saamiseksi vuosien 1960?1974 väkivaltaisuuksien aikana kadonneiden tuhansien ihmisten kohtalosta. ITÄISELLÄ VÄLIMERELLÄ Turkin eteläpuolella sijaitseva Kypros on ollut jaettu maa 41 vuoden ajan. Turkinkielinen pohjoinen on kreikkalaista etelää vielä selvästi köyhempi ja pitkälti riippuvainen Turkin talousavusta. Osana Kyproksen liittovaltiota turkkilaisväestö pääsisi hyötymään EU-jäsenyydestä ja samalla irti Turkin talutusnuorasta. Turkki voi kuitenkin olla vielä esteenä Kyproksen nopealle yhdistymiselle. Kyproksenturkkilaiset pakenivat kodeistaan suojavyöhykkeisiin eri puolilla saarta. » Neuvottelujen tavoitteena on muodostaa kahdesta tasavertaisesta osavaltiosta koostuva liittovaltio, vielä tämän vuoden aikana. Kyproksen presidentti Nikos Anastasiades ja PohjoisKyproksen presidentti Mustafa Akinci istahtivat sovintoneuvottelujen aluksi kahville Kyproksen jaetun pääkaupungin Nikosian keskustassa. Kypros oli vuoteen 1960 asti Britannian siirtomaa. ?Me olemme maksaneet suuren hinnan Pohjois-Kyproksesta, sekä menetettyjen marttyyrien määrässä että rahassa. Pohjois-Kypros on edelleen meidän vauvamme, ja aiomme jatkaa huolehtimista siitä samalla tavoin kuin äiti huolehtii vauvastaan.? 35. Yhdistymisen myötä voitaisiin myös päästä hyödyntämään Kyproksen edustalta merenpohjasta löytynyttä maakaasua. Yhdistymisen tuomien kasvuodotusten uskotaan saavan talouskriisin runteleman etelän kreikkalaisväestön kannattamaan kahtiajaon lopettamista. Kansainvälisessä eristyksessä pitkään olleessa Pohjois-Kyproksessa yhdistymisellä on laaja kannatus. Rajalinjan pohjoispuolella herrat istahtivat Osmanien valtakunnan aikaisen vanhan majatalon edustalle juomaan turkkilaista kahvia paikallisten leivonnaisten kera. Molemmat presidentit ovat myös tviitanneet ahkerasti tapaamisista ja niiden hyvästä tunnelmasta. Neuvottelujen tavoitteena on muodostaa kahdesta tasavertaisesta osavaltiosta koostuva liittovaltio . Autiokaupungin entisten vaatekauppojen näyteikkunoissa mallinuket seisovat kuulemma edelleen vuoden 1974 muotitamineissa. Varoshan luovutusta vastaan Pohjois-KypMUSTAFA AKINCIN TWITTER-TILI roksen olisi määrä saada lupa suoriin kansainvälisiin lentoihin ja Famagustan sataman avaamiseen ulkomaisille laivoille. Toukokuussa presidentti Akinci poisti viisumimääräykset pohjoisessa vierailevilta kyproksenkreikkalaisilta. Kyproksen presidentti Anastasiades puolestaan luovutti Pohjois-Kyprokselle kartat alueen miinakentistä, kutsui kyproksenturkkilaisen järjestön huolehtimaan etelässä sijaitsevista moskeijoista ja ehdotti saaren jalkapallosarjojen yhdistämistä. Yhdistymisneuvotteluja saattaa helpottaa sekin, että Kyproksen eri osien johtajat ovat samaa ikäluokkaa ja kotoisin samasta Limassolin kaupungista saaren etelärannikolla. KYPROKSEN YHDISTYMISEN uskotaan toteutues- saan kohentavan taloutta tuntuvasti saarivaltion molemmissa osissa. Kampanjan tunnuksena oli oliivipuun oksa. Varmasti eniten huomiota saanut myönnytys on suunnitelma Pohjois-Kyproksen puolella sijaitsevan entisen Varoshan turistikaupungin palauttamisesta kyproksenkreikkalaisille omistajilleen. Annanin muotoilemasta rauhansuunnitelmasta järjestettiin kansanäänestys. Nikosiassa toimivan konsulttiyhtiön tuoreen raportin mukaan kahtiajaon lopettaminen kasvattaisi taloutta noin 20 miljardilla eurolla seuraavan 20 vuoden aikana, mikä vastaa lähes kolmen prosentin vuosittaista lisäystä kansantuloon. Suurimmat hyödyt tulisivat turismin kasvusta, mikä lisäisi myös rakentamista, kauppaa ja liikennepalvelujen tarvetta. Pohjois-Kyproksessa on tällä hetkellä 35 000 Turkin armeijan sotilasta. Vuonna 1983 Pohjois-Kypros julistautui itsenäiseksi Kyproksen turkkilaiseksi tasavallaksi. PohjoisKyproksen presidentti Akinci totesi vaalivoittonsa jälkeen toivovansa, että Turkki ja Pohjois-Kypros voisivat jatkossa toimia tasavertaisina kumppaneina kuin siskot tai veljet. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan tyrmäsi ajatuksen. ?Kuulevatko hänen korvansa, mitä hän puhuu?, Erdogan sanoi. Alueiden välissä on YK:n rauhanturvaajien valvoma puskurivyöhyke. Kahtiajaon keskeisenä syynä oli kreikkalaisten sotilaiden vuonna 1974 masinoima vallankaappaus, jonka myötä koko saarivaltio pyrittiin liittämään Kreikkaan. Turkki reagoi vallankaappaukseen miehittämällä maan pohjoisosan. Tuolloin pohjoinen kannatti yhdistymistä, mutta etelä lopulta vastusti ja liittyi omin päin EU:hun. KYPROKSENTURKKILAISTEN UUSI presidentti Mustafa Akinci kuuluu pieneen kommunalistiseen puolueeseen, joka pyrkii parantamaan ihmisten vaikutusmahdollisuuksia ruohonjuuritasolta lähtien. Saaren kreikkalaisen ja turkkilaisen osan välillä tulee lähiaikoina olemaan jo kymmenkunta rajanylityspaikkaa. Neuvottelujen aluksi presidentit kulkivat yhdessä Kyproksen jaetun pääkaupungin Nikosian keskustassa YK-joukkojen vartioiman puskurivyöhykkeen molemmin puolin oliivipuun oksat käsissään
Poljento (8) pärjää aina ravilla pysyessään eli harvoin. Hujanhajan (3) on iskussa. Siitä pitää huolen kovaa kulkeva Sir Robert (5). 1 (2) Suomen sarjoista. TV2:selta nähtävä FC Lahti . KuPS - VPS ........................ kesälle 2018 ja julkikuvastaan huolestuneiden suurten sponsoreiden kuten Coca-Colan suuttumus. A: 10,6,5,3; B: 4,1,8,2,8,12 LÄHTÖ 4: Kohteessa voi paljon ratketa jo kiihdytyksessä. HIFK - FF Jaro ................... 1 13. E pelit Blatterin lausunto antaa selvän viestin, että hän haluaa pitää Fifan yhtenäisenä. Jos tamma pääsee takarivistä ravilla matkaan, se noussee voittotaistoon. 2 7. Suomen Palloliiton puheenjohtaja Pertti Alaja piti asiaa helpotuksena jalkapalloilevalle maailmalle. Tiukimman vastuksen sille tarjoaa keulaan säntäävä Super Lenda- 36 lund (1) ja hienoa jälkeä kevään aikana tehnyt Sophie Savage (10). Esimerkiksi legendaarinen Romario piti Blatterin väistymistä parhaimpana uutisena vuosiin. Pelihevosia ovat myös Do It Valiant (3), Bel Air (9), Jasulito » Ravikuningatar Mokomani on viime aikoina pilannut juoksujaan laukkoihin. (1) sekä kehnon lähtöradan saanut lahjakas aloittelija Proud Leader (12). Ori pystyy keulasta voittoonkin, mutta aloitus voi mennä ylivauhtiseksi ja silloin nousevat ennen muuta Baretta Bokon (5) ja Stoneisle Lilianin (10) osakkeet. 1 5. 1 (2) 4. Ennakkosuosikkina pidetään Barcelonaa, joka otti tällä kaudella La Ligan ja Espanjan Cupin voiton. A: 11,1; B: 10,3,16,9,4 LÄHTÖ 3: Hallitseva ravikuningatar Mokomani (10) on viime aikoina pilannut juoksujaan laukkoihin. A: 16,4,8,14; B: 13,2,7,8,13,15 LÄHTÖ 6: Ruotsin puolella kevään aikana pärjännyt BWT Hellion (1) kiihdyttänee keulaan eikä suosiolla piikistä luovu. Juoksuasetelma kuitenkin suosii derbyvoittajaa. Kumpikin tulee tauolta, joten varmuutta niiden tämän hetken iskukyvystä ei ole. A: 1,10,5; B: 2,8,4,7 LÄHTÖ 7: Päätöskohteessa toisistaan mittaa ottavat viime derbyvoittaja Jonesy (7) ja viime vuoden kovimman ajan (09,9a) Suomessa juossut Surprise Lord (4). 1 (X) 8. Vauhdit nimittäin ovat hyvin tallella. Vuodesta 1998 Fifan puheenjohtajana toimineen sveitsiläisen viimeinen virsi jäi lyhyeksi hänen jätettyään tehtävänsä tiistaina vain muutama päivä uudelle nelivuotiskaudelle valitsemisen jälkeen. klo 13.55. 1 6. TP-47 - Kerho 07.............. A: 4, 5; B: 3,9,1,12 LÄHTÖ 5: Kylmäveristen tasoituksessa suosikiksi pelattaneen kaikkien muut kiertämään joutuva Tuikun Poju (16). Jatkossa esimerkiksi Venäjän ja eritoten Qatarin MM-kisaisännyydet tullaan varmasti kyseenalaistamaan yhä vahvemmin. Qatarissa paniikki näkyi tietenkin ensimmäisenä maan pörssissä, kun Blatterin eron jälkeisenä päivänä sen yleisindeksi laski 3,2 prosentilla. BLATTERIN LOPARIT otettiin vastaan riemulla liki kaikkialla, vaikka hänet valittiin vielä viime perjantaina jatkoon äänin 133-73. Se onkin kyvykäs hevonen, mutta takamatkalta voitto on kovan työn takana. Vaiva (6) pystyy haastamaan suosikin. HJK ei ole takuuvarma voitto sarjan kunkuiksi povatuille vieraille, koska kotijoukkue on erikoistunut tasureihin. Myös HJK on joutunut monta kertaa tyytymään niihin. Tämä on johtanut siihen, että esimerkiksi vielä toissa kaudella Ykköstä pelannut SJK on tässä vaiheessa kautta mukana mestaruustaistossa. Välivoltin hevosista nousukunnossa näyttäisi viime juoksun perusteella olevan Herttelin Toivo (8), joka oli Teivossa tätä kovemmassa porukassa hyvä kolmonen. 1 (2) 10. Matka sopii ruunalle ja sen kunto on kohdallaan. PK-35 - EIF ........................ Kunnossa ovat myös Peaberry (2), Westcoast Pirate (8), Fore Candy (4) ja Västerbo Mission (7). Tallitietojen mukaan Surprise Lord ei vielä ole parhaimmillaan. Venäjän urheiluministeri Vitali Mutko kommentoi Fifan puheenjohtajan Sepp Blatterin (kuvassa) eroilmoitusta. Siirin Älli (14) ja I.P. A: 4; B: 7,8,5,9 Jouko Joentausta jouko.joentausta@kansanuutiset.fi. SJK - RoPS ......................... Selvää tosin on, että jalkapallorakenteissa piilee edelleen korruptiohome. Keulaan täräyttänee Citadiction (4). FC Jazz - JJK ........................ 1 9. X (2) 2. Myös Blatter on ilmeisesti saanut kintereilleen USA:n liittovaltion poliisin FBI:n korruptioepäilyiden johdosta. Blatterin päätöksen taustalla lienee ollut Euroopan jalkapalloliiton kaavailemat omat ?MM-kisat. Lento (13) noussevat tototaistoon. Blatter kuitenkin jatkaa työssään uuden puheenjohtajan valintaan saakka eli noin puoli vuotta. Ero tuli yllätyksenä, vaikka viime viikosta alkaen köysi Fifan johdon ympärillä kiristyi entisestään. OPS - FC YPA ..................... Kansan Uutiset suosittaa 64 merin järjestelmää: X(2), 1(2), 1(2), 1, 1, 2, 1(X), 1, 1(2), X, X, 1, 1(X). VAKIOVEIKKAUKSEN PELIAIKA Olli Kohonen kohonen.olli@gmail.com 64 SARAKKEEN VIHJERIVI 1. Molemmat ovat siis jahtaamassa triplaa, jollaiseen eurofutiksessa on ylletty vain seitsemästi aiemmin. Lähdetään rististä kakkosvarmistuksella. Kakkosen pohjoislohkon kärkitaistossa KPV kohtaa AC Kajaanin. Kokkolassa on vahva ajatus nousta tulevaisuudessa aina Veikkausliigaan asti ja taustalla on myös rahaa tätä varten. Barcelona saattaa ensimmäisenä joukkueena napata triplamestaruuden toistamiseen napattuaan sen myös vuonna 2009. ITSE VIHREÄLLÄ jälkeä. Laukkoja voi tulla mille tahansa valjakolle. X 12. Paalun hevosista karkuun yrittävät kipittää ainakin keulaan säntäävä Lumi-Aatos (2) sekä tasaisen varmaa työtä tekevä Tupla-Timo (4). KPV - ACKajaani ................ Blatterin eropäivänä julkisuuteen nousivat epämääräiset, miljoonien dollarien rahansiirrot Fifan pääsihteerin Jerome Valcken ja korruptiosta jo pidätetyn varapuheenjohtaja Jack Warnerin välillä. Viikingit - FC Kiffen ....... FC Lahti - HJK .................... Iltalehti 2.6. Eräs synkkä aikakausi on päättynyt HUOMENNA pelattava Mestareiden Liigan loppuottelu Juventuksen ja Barcelonan välillä ei ole ollut jalkapalloilevan maailman ykkösuutinen viime päivinä kohun keskityttyä Sepp Blatterin ympärille. Joukkueen tulivoima on huikea, koska supertähdet Neymar, Luis Suarez ja Lionel Messi ovat onnistuneet maalinteossa yhteensä 130 kertaa kuluneella kaudella. Iitan Ilo (1) kiihdyttänee keulaan, mutta kovaa lähtee myös Hopihopi (5). NJS - KäPa........................ Hieman yllättäen ?naaliin yltänyt Juventus ei jää pekkaa pahemmaksi, koska myös se on voittanut tuplan eli Italian pääsarjan ja cupin. Hän haluaa jatkaa Fifan muutoksia. FC Honka - Atlantis ....... Kajaanilaiset tosin osaavat varsinkin puolustuksen jalon taidon, koska takana on vasta neljä päästettyä maalia. Seura värväsi riveihinsä muun muassa sen riveissä jo taannoin pelanneen Dawda Bahin, joka teki Veikkausliigassa todella kovaa VAKIORIVI KOOSTUU Muun muassa Fifan pääsihteeriä ja varapuheenjohtajaa epäillään korruptiosta. 3. 1 (X) Jonesy palaa radoille LÄHTÖ 1: Ylivieskan T76ravien avaus on 4-vuotiaiden aloittelijoiden lähtö, jossa paljon riippuu siitä, pääseekö Tupla-Erkki (1) ravilla matkaan. Suosikkien takana lähtö on avoin yllätyksillekin. ÅIFK - BK-46 .................. Ravikuningas Erikassonin poika vaikuttaa lahjakkaalta aloittelijalta, mutta rutiinia puuttuu.Takavoltista lähtevä Tähen Toivomus (11) on vähintäänkin samantasoinen varsa. Tuskin se kuitenkaan saa tehdä piikistä omaa juoksuaan. Pelkästään henkilöiden vaihtaminen ei riitä, vaikka eräs synkkä aikakausi on päättynyt. » Blatterin loparit otettiin vastaan riemulla liki kaikkialla. LEHTIKUVA/MICHAEL BUHOLZER veralla katseet maailman suuntautuvat kuitenkin Berliiniin. Ykkönen ja risti. päättyy sunnuntaina 7.6. X 11. A: 11,1,8,3; B: 2,7,9,10,6,4 LÄHTÖ 2: Lämpöisten pitkän matkan tasoituksessa suosikiksi pelataan hienoja juoksuja jo pitkään tehnyt ranskalaissukuinen Tir Du Caux (11)
e3! 2. Kuka on uusi kunta- ja uudistusministeri? 6. Ristikko Shakki Ristikko 5.6.2015 Onks tietoo? Nimi ja paikkakunta: Kuka johtaa Euroopan jalkapalloliitto Uefaa? 2. Entä kuka on uusi sosiaali- ja terveysministeri? 7. Venäjällä 4. Nyt komento käy kuningashyökkäykseen. Kuvion pelissä Jelisarev?Gabdaracmanov (Woronesh 1978) musta on hoitanut mallikelpoisesti nappuloiden sijoittamisen pelilaudalla, vaikka uhkaavalta näyttääkin. Pt 3. Missä maassa pidetään vuoden 2018 jalkapallon MM-kisat? 4. Miten musta (siirto) vei värinsä voittoon? Ratkaisu: 1... Mikä on pääministeri Juha Sipilän kotikunta? 1. 8 7 6 5 4 3 Ristikon 29.5.2015 voittajat ja oikea vastaus Kansan Uutiset onnittelee voittajia. 2 1 a b c d e f g h Rutinoitu shakinpelaaja hallitsee puolustus- ja hyökkäystoimien tehtäväjaon. Michel Platini 2. Mikä on platinan kemiallinen merkki? 3. Kuka voitti tämän vuotisen Italian ympäriajon eli Giron? 10. Txg3 Ta1+ 4. Kuka on Sepp Blatter? 5. Lxe3 Txa2 3. Kc2 Le4+ ja 0?1. Helena Hiltunen, Saloinen Jari Peltonen, Parainen Pekka Rantanen, Tyrvää Vastaukset 1. Kansainvälisen jalkapalloliiton Fifan eroava puheenjohtaja Anu Vehviläinen Hanna Mäntylä Ei ole Vihreä Alberto Contador Kempele Oikein vastanneiden kesken arvotaan kolme 10 euron palkintoa. Vastaukset 10.6.2015 mennessä osoitteella Kansan Uutiset, PL 64, 00501 Helsinki. Lisää kuoreen merkintä Ristikko. 5. 6. 7. 8. 9. 10. Tilinumero IBAN-muodossa: 37. Minkä värinen jalokivi on smaragdi? 9. Onko lehmällä etuhampaita yläleuassa? 8
Timo Mäkelä 38
Puolustusministeri Jussi Niinistö ja sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä tiedetään Soinin luottohenkilöiksi. Kansainvälistymisen sijaan Suomi käpertyy sisäänpäin. Marianne Lydén nimesi sekä Eerolan että Lohelan kovan linjan maahanmuuttokriitikoiksi 2012 ilmestyneessä kirjassaan Jag är inte rasist. Samassa hengessä Lohela vetosi taannoin aloitteen puolesta, jossa vaaditaan rikokseen syyllistyneiden ulkomaalaisten maahanmuuttajien karkottamista ja asettamista maahantulokieltoon. Lohela on maahanmuuttokriittisen Halla-ahon suosikkeja. Sipilän hallitus leikkaa . kehitysmäärärahoista, rauhanturvaamisesta, lisää rahaa maan puolustukseen ja sulkee ovia maahanmuuttajilta. Sekä Lohela että Juho Eerola (ps.) valittiin Halla-ahon suosikkilistalta eduskuntaan neljä vuotta sitten. Hän allekirjoitti neljä vuotta sitten Jussi Halla-ahon (ps.) maahanmuuttovastaisen Nuivan manifestin kansanedustajaehdokkaana. Manifestissa vaadittiin irtisanoutumista monikulttuurisuudesta. Media arvioi maahanmuuttovastaisen, nationalistisen oikeistopopulistisen puolueen voittaneen Suomen vaalit. Eri puolilla maailmaa Suomen poliittista karttaa luonnehdittiin käsittein: radikaalin oikeiston nousu, nationalismin leviäminen ja muukalaisvihamielisen äärioikeiston voitto ja populistinen uusi oppi. Perussuomalaisten Timo Soinia kuvattiin niin karismaattiseksi, mutta myös ksenofobisen puolueen johtajaksi. Huoli Suomen imagosta kasvoi. Jag vill bara ha främlings?entliga röster. Maan hierarkiassa Lohela on kakkospaikalla heti presidentti Sauli Niinistön jälkeen. veden paneminen verolle ja vesilaitosten yksityistäminen suututti talouskuriin tympääntyneet irlantilaiset Viimeinen einen sana PUHELIN 09 759 601 VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI toimitus@kansanuutiset.fi LEVIKKI 10 000 Lehti ilmestyy perjantaisin. PÄÄTOIMITTAJA Sirpa Puhakka 045 77313000 Sirpa Puhakka sirpa.puhakka@kansanuutiset.? TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kai Hirvasnoro 09 7596 0232 TOIMITUSJOHTAJA Pirjo Virtaintorppa 09 7596 0254 JULKAISIJA Nuivaakin nuivempi Suomi NELJÄ VUOTTA sitten perussuomalaisten jytky keräsi suuren huomion Euroopassa ja maanosan ulkopuolellakin. Tätäkö Suomi tilasi? LEHTIKUVA/MARTTI KAINULAINEN Kansan Uutiset Oy Vilhonvuorenkatu 11 C 7, Helsinki (PL 64, 00501 Helsinki) Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi TOIMITUS avoinna ma?pe 9.00?16.00 Toimitussihteerit: 09 7596 0312 toimitus@kansanuutiset.fi viikkolehti@kansanuutiset.fi SATAKUNNAN TYÖ PL 41, 28101 Pori Käyntiosoite: Eteläpuisto 14 Avoinna ti-ke klo 9?12 Puhelin: 02 630 3210 toimitus@satakunnantyo.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Ma?pe klo 9.00?16.00 09 7596 0208, tilaukset@kansanuutiset.fi. JAKELUHÄIRIÖT Postin palvelunumero 09 7596 0208. TILAUSHINNAT Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Säästö Määräaikais 12 kk 149 ? 175 ? 6 kk 76 ? 89 ? 3 kk 39 ? 46 ? 1 kk 15 ? 17 ? Hinnat sisältävät arvonlisäveron (10 %). Tarkemmat tiedot verkkosivulta. ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI avoinna ma?pe 9.00?16.00 puhelin: 09 7596 0200 ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat mediakortissa www.kansanuutiset.fi tai ilmoitustrafiikista. ISSN 0357-1521 SLY-Lehtipainot, Tuusula, 2015 39. Moniko kansanedustaja arvostaa Lohelan maahanmuuttovastaisia näkemyksiä? Työ- ja oikeusministeriksi Sipilän hallitukseen nimitetty kansanedustaja Jari Lindström on ilmoittanut vuonna 2011 Sanoman maakuntaleh- » Sipilän hallitus leikkaa ? perussuomalaisessa hengessä . Hän sanoo hoitavansa tehtävää maalaisjärjellä ja tavallisten ihmisten oikeustajulla. Hän on sallinut sananvapauden nimissä kaikkien kukkien kukkia puolueessaan. Eduskunnan puhemieheksi valittiin kansanedustaja Maria Lohela (ps.). Hän ajaa rangaistusten koventamista. Perussuomalaisten ryhmän johtoon valittu entinen europarlamentaarikko Sampo Terho on Halla-ahon hengen heimolaisia. Johtopaikkojen jako kertoo maahanmuuttokriittisten saaneen lujan otteen perussuomalaisista. Vielä vuosi vaalien jälkeen, presidentinvaalien toisen kierroksen aikaan, presidentinvaalien ehdokkaat Sauli Niinistö ja Pekka Haavisto olivat huolissaan Suomen maineesta suvaitsemattomana maana. Nyt kolme vuotta myöhemmin presidentti Niinistö nimitti Sipilän hallituksen, jonka ulkoministeri on Timo Soini, maahanmuuttovastaisuutta suvaitseva puoluejohtaja. Ministeriksi tulonsa jälkeen Lindström vakuutti, ettei hän aja asia, mutta sanojaan hän ei perunut. Sen lisäksi, että Suomessa ei ole erillistä oikeusministeriä, tuore ministeri Lindström ilmoittautui oppipojaksi. Ensi viikolla: Viimeinen pisara . kehitysmäärärahoista, rauhanturvaamisesta, lisää rahaa maan puolustukseen ja sulkee ovia maahanmuuttajilta. Eduskunnan puhemieheksi valittiin perussuomalaisten kansanedustaja Maria Lohela. tien kyselyssä hyväksyvänsä kuolemanrangaistuksen. Wikipedia tietää kertoa, että ?puhemieheksi valitaan usein muiden kansanedustajien arvostama, kokenut kansanedustaja?. perussuomalaisessa hengessä
Tältä pohjalta mielenkiintoinen pointti liittyy Saksan ylimmän sotilasjohdon epäilyihin. Syntipukeiksi kelpasivat ennen muuta poliittiset vastustajat kuten sosialistit ja kommunistit sekä juutalaiset. On hyvä muistaa, ettei antisemitismi ollut Hitlerin keksintö; sen yleiseurooppalainen yleisyys tulee tässäkin yhteydessä ilmi. Karismaattista johtajuutta ruokkii menestys ja Hitler kulki pitkään voitosta voittoon. 6.6.?12.6.2015 | VIIKKO 24 Tv&Radio Ruotsalainen kirjailijan Hillevi Wahlin molemmat vanhemmat olivat alkoholisteja. Läheiset noidankehässä Noidankehässä (Djävulsdansen) kertoo väärinkäyttäjien läheisistä, läheisriippuvaisista. Voi sanoa, että asialla oli mies, joka tavallaan loi itselleen roolin ja esitti sitä tietyn aikaa menestyksekkäästi. Pakettiin kuului taitava median hyväksikäyttö. Toisessa jaksossa keskitytään Hitlerin vallassaolon vuosiin ja edetään toisen maailmansodan syttymiseen. Yleisesikunnan päällikön virasta vuonna 1938 eronnut kenraali Ludwig Beck osoittautuu pitkälle nähneeksi toisinajattelijaksi. Verilöylyssä tapettiin satoja ja vangittiin tuhansia ihmisiä. Brittihistorioitsija muistuttaa siitä, miten karismaattisen johtajuuden edellytys on yhteys johtajan ja johdettavien välillä. Tässä mielessä Hitlerin salainen ase oli systemaattinen manipulointi. Dokumentti osoittaa todistusvoimaisin näyttein, miten mestarillinen naruista vetelijä Hitler oli. Brittihistorioitsijan lähestymistapa keskittyä Hitlerin henkilöön poliittisena johtajana suo mahdollisuuden nähdä asiat entistä kokonaisvaltaisemmin. Aloitusjakso toi vakuuttavasti esiin sen, miten tietoisesti ja päämäärähakuisesti Hitler rakensi imagoaan. Hän koki missiokseen kansan toiveiden toteuttamisen ja tässä hän vetosi erityises- ti valtaväestön ennakkoluuloihin. Maailmanlaajuisesti kiitetyssä kirjassaan Vuosisadan rakkaustarina Tikkanen kertoo elämästään vaikeasti alkoholisoituneen kirjailija, Henrik Tikkasen kanssa ja parin intohimoisesta rakkaussuhteesta. Avausjaksossa kuulemme kuinka kirjailija Hillevi Wahl teini-iässä joutui jättämään riippuvuudesta kärsivän äitinsä pelastaakseen itsensä. RUOTSALAINEN DOKUMENTTISARJA NOIDANKEHÄSSÄ Yle Fem su klo 20.00 Historioitsija Laurence Rees pohtii syitä Hitlerin karismaattiseen vetovoimaan. Sarjassa naiset tapaavat tunnettuja ja tuntemattomia henkilöitä, jotka kertovat oman tarinansa. Sanna ja Ann tapaavat muiden muassa kirjailija Märta Tikkasen. Saksalaisia hänen haamunsa ei jätä rauhaan. Monen jesidinaisen kohtalona oli päätyä seksiorjaksi Isisin taistelijoille. Dokumenttiin liittyy myös verkkodokumentti He katsovat kuolemaa silmiin, joka julkaistaan myöhemmin. TARKKA-AMPUJAT VAANIVAT Harri-Ilmari Moilanen ULKOLINJA: PÄIVÄKIRJA PIMEÄSTÄ HITLERIN SYNKKÄ KARISMA, OSA 2/3 TV1 ma klo 19.00 TV1 to klo 22.00. Millaista on elää riippuvuudesta kärsivän henkilön kanssa. Hän piti Hitleriä psykopaattina ja oli vakuuttunut siitä, että tämä vie Saksan kohti tuhoa. Sota on välillä tylsää etulinjassakin. Mitä on läheisriippuvuus? Kolmijaksoista sarjaa juontavat Sanna Lundell ja Ann Söderlund, joilla on omakohtaista kokemusta aiheesta . Esimerkiksi poseeraussessio valokuvaus- studiossa ei ollut mitään alkeellista narsismia. Kuvajournalisti Niklas Meltio vieraili sodan etulinjassa keväällä 2015. Elokuun kolmas päivä 2014 Isis vyöryi jesidivähemmistön asuttamaan Sinjarin kaupunkiin. Vastakkain ovat liittouman tukemat kurdit ja ääri-islamistinen Isis. Kuvassa kurditaistelija Beriwan asemapaikassaan. Dokumentti etulinjasta hylättyjen rakennusten ikkunoissa. Kulman takaa kaahaa itsemurhapommittajan auto. molemmat ovat eläneet riippuvuudesta kärsivän henkilön lähellä. Maassa sanotaan käytävän yhä aktiivista erittelyä siitä, miksi Saksa suistui raiteilta perinteikkäänä eurooppalaisena sivistysvaltiona. Englantilaisen historioitsijan Laurence Reesin tuottama ja käsikirjoittama kolmeosainen dokumentti Hitlerin synkkä karisma (The Dark Charisma of Adolf Hitler, 2012) tuo esiin paljon muutakin kuin tunnetut faktat poliittis-taloudellisista tekijöistä natsismin nousun perustana. Oheisesta maalauksesta tehdyt painokuvat koristivat monien saksalaistoimistojen seiniä. Hitler ja populismin painajainen Adolf Hitlerin persoonaa ja vaikutusta on pohdiskeltu vuosikymmenten kuluessa paljon. Jakson päättyessä Ranska on miehitetty ja Hitler valtansa huipulla. Dokumentti havainnollistaa, ettei Hitler hypnotisoinut valtaosaa Saksan kansasta. Sinjarin kaupungissa Pohjois-Irakissa käydään hermoja raastavaa sotaa
Vuoden 2012 alusta jakelualustana on toiminut Yle Puhe. Virkakautensa aikana Alivaltiosihteeri on kuluttanut loppuun neljä presidenttiä, yhdeksän pääministeriä ja neljä Ylen toimitusjohtajaa. 07.50 Merisää. 19.03 Urheiluradio. Virallisten vuosien varrella radiohupsutteluiden kanavia ovat olleet myös YleQ sekä Yle Radio Suomi. 03.15 Oivallusviisas. 23.03 Yöradio. 00.00 Yle Uutiset ja sää. HD 20.00 Historia: Paljastettu terrakotta-armeija 21.00 Teemalauantai: Lepakkoja ja monstereita. Supersankariviikon päättävät naamiosankarit Batman, Robin - ja Lordi. 05.02 Aamupala. Pani1 io Rad nan terapeutti. 02.00 Yle Uutiset. 02.02 Koe-eläinpuisto. huipulla tuulee 12.00 Top Chef 13.00 Ensisilmäyksellä (7) 13.30 Ensisilmäyksellä (S) 14.00 Mutsi (S) 14.30 Mutsi (S) 15.00 Duudsonit tuli taloon (S) 16.00 Miehen puolikkaat (S) 16.30 Miehen puolikkaat (S) 17.00 Duudsonit (12) 17.30 Rillit huurussa 18.30 Lähiöunelmia (S) 19.00 Naapurit-tuloslähetys 19.05 American Idol 20.00 Simpsonit 21.00 Tappava ase 3 (16) 23.20 American Idol 00.20 Tuulitunneli 01.20 Madventures (12) 01.55 Viidakon tähtöset (7) 02.55 Maailman kauheimmat naapurit 03.55 Voittostudio 08.35 Jaksa paremmin 09.05 Merimaili 09.30 Hell?s Kitchen 10.25 Hell?s Kitchen 11.20 Hurja remontti 12.15 Hurja remontti 13.10 Guinness World Records 14.05 Wipeout 15.00 Kuuluisat kuppilat 15.30 Kuuluisat kuppilat 17.00 Henkka & Niki vs. 10.03 Sää. 14.30 Oivallusviisas. 13.03 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja Klassikkokäräjät. Lavalauantaissa tanssi- taan Tanssiorkesteri Ahopellon tahtiin Lumokeskuksessa Vantaan Korsossa. 20.00 Yle Uutiset. 14.00 Yle Uutiset. sää 17.15 Koraani. Matkantekijä (16) 22.55 Tartu Mikkiin 23.45 George Bush vanhempi Jalkapallon Mestarien liiga, loppuottelu TV2 klo 21.00 TV 2 07.45 07.46 07.47 07.54 07.57 08.09 08.35 08.46 09.00 09.02 09.14 09.31 10.00 10.28 11.00 11.30 12.15 13.04 14.00 14.30 15.30 18.30 21.00 00.10 00.50 MTV 3 Pikku Kakkonen Nimipäiväonnittelu: 6.6. Pikku Kakkosen posti Riku ja Rami (S) Dinotassut (S) Richard Scarry: Touhulan arvoituksia (S) Herra Heinämäki (S) Petteri Kaniini (S) Galaxi Jack (7) Kaikki kuvaa Villit futarit (7) Uusi päivä (S) Uusi päivä (S) Latela Satuhäät Satuhäät Satuhäät Ratsastuksen maailma. Ratsastuksen maailma esittelee hevosurheilua monesta eri näkökulmasta. 22.00 Yle Uutiset ja sää. N: Adam West, Burt Ward. Lämmintä huumoria sisältävä kuvaus kolmesta tavallisesta ihmisestä oudossa tilanteessa. 22.00 Outlander . 12.10 Urheiluraovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tuula Viitaniemi. Maailmancupin kovimpien kisatapahtumien lisäksi mukana on mielenkiintoisia lajia taustoittavia juttuja. X-games Tennis: Ranskan avoin: Naisten finaali Lentopallon maailmanliiga: Suomi?Portugali Jalkapallon Mestarien liiga. Pääosissa: Eddie Murphy, Marsha Thomason, Jennifer Tilly, Terence Stamp, Nathaniel Parker, Wallace Shawn. 21.40 Urheiluradio. 03.45 Yöradio. Yle Puhe 07.00 Julkinen sana 08.00 Yle Uutiset 08.05 Aspekti 09.05 Ali Show 10.00 Yle Uutiset 10.03 Mikko ??Peltsi?. 07.03 Sää. 07.04 Onnen sävel. Peltola 11.00 Yle Uutiset 11.03 Asa 12.00 Puheen Viikko 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Viikko 15.00 Alivaltiosihteeri 25 vuotta 16.00 Urheiluilta: Jalkapalloa 18.00 Arkisto: Haiseeko urheilun henki. 03.02 Yöradio. Martinson. 15.50 Veneilysää. HD (S) 22.40 Monsterimies. 04.02 Euroopan taivaan alla. 09.11 Suomikierros. 21.55 Suomi tänään. Amerikka 17.30 Jyrki Sukulan makujen maa 18.00 Amerikan kovimmat keräilijät 19.00 Poliisit 21.00 Australian rajalla 21.30 Australian rajalla 22.00 Panttilainaamo 22.30 Panttilainaamo 23.00 Huijari pilasi elämäni 00.00 Villit lomavideot 00.30 Villit lomavideot 01.00 Villit nettivideot (12) 01.30 Villit nettivideot (16) 02.05 Panttilainaamon autospesialistit RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Alivaltiosihteerin rillitrio Pasi Heikura (vas.), Simo Frangén ja Jyrki Liikka aloitti viralliset hupalointinsa Radiomafian aalloilla tasan 25 vuotta sitten. 25 vuotta Suomen virallista ohjelmaa ohjelman eli Alivaltiosihteerin rillitrio Pasi Heikura, Simo Frangén ja Jyrki Liikka aloitti viralliset hupalointinsa Radiomafian aalloilla keskiviikkona 6.6.1990 klo 11.05. 20.03 Urheiluradio. 12.00 Yle Uutivana Antti Räty. 21.00 Kiveen hakatut 21.30 Jalkapallon Mestarien liiga 00.00 Arkisto: Keittokirjoja moneen makuun 02.00 Arkisto: Homoseksuaalien asema Suomessa 04.00 Arkisto: Julkisuus ja julkkikset Radio Nova 06.00 Novan viikonloppuaamu 10.00 SPOTIFY lista ja Elina Kottonen & Samuli Väänänen 12.00 Makuasiaa ja Emma Kimiläinen 14.00 Novan Seitsemän Oikein ja Jarkko Luoma 16.00 Live Aid Uusi Lastensairaala 2017 konsertissa Maria Leppänen & Antti Haajanen 22.00 Novan Yö. 07.53 Onnen sävel. 18.00 Yle Uutisiikkia 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 set. 16.00 Yle set ja sää 19.03 Gustav Mahlerin Uutiset ja sää. Kai Ulmanen. 06.30 Suomi soi. 18.03 Urheiluradio. 08.00 Yle Uutiset ja sää. Kiitos -konsertissa esiintyy 300 artistia mm. Jenni Vartiainen, Elastinen, Chisu, Samuli Edelmann, Jari Sillanpää, Lauri Tähkä, Juha Tapio, Jesse Kaikuranta, Johanna Kurkela, Mira Luoti, Riki Sorsa, Jorma Uotinen, Lilli Paasikivi ja Suomen Kansallisooppera ja Baletti. Seitsemän Uutiset MTV Sport Uutiset MTV Sport: F1 Extra Uusi Lastensairaala -konsertti Kymmenen Uutiset Päivän sää Lotto ja Jokeri MTV Sport Uutiset Formula 1: aika-ajot Extant (12) Ysäri-isä (S) Voittostudio Nelonen 06.25 07.55 08.05 08.30 09.30 10.10 12.10 14.45 15.50 16.50 17.55 18.55 18.58 19.00 20.58 21.00 23.35 01.30 02.30 03.30 04.20 Onnenarpa Bumba (S) Bubble Guppies (S) Eläinten ABC Villiä menoa eläintarhassa Neljän tähden illallinen Laiva (S) Tricked (S) Pomo haussa Suomen kaunein mökki Huvila & Huussi HS-uutiset HS-sää Kummituskartano (The Haunted Mansion/USA 2003). 00.05 Yöradio. 09.05 Urheiluradio. Mehiläisten suura alkaa. 20.00 Tohtori Raimo . Lepakkomies (Batman, USA 1966) Legendaarisen tv-sarjan hengessä tehty elokuva Lepakkomiehen ja Ihmepoika Robinin seikkailuista koko maailmaa kiristäviä superroistoja vastaan! O: Leslie H. 16.05 Urheiluradio. ensimmäinen sinfonia 20.00 Tam- 16.10 Entisten nuorten sävellahja. pereen Sävel 2015: Latvian radiokuo- 17.00 Yle Uutiset ja sää. 11.00 Yle moiden oluiden nimien .10 Uutiset. 15.55 Yle dio. Virallisia ohjelmia on kertySUOMEN VIRALLISEN 2 nyt 1 193 kappaletta, joka tarkoittaa lähes 10 000:ta yksittäistä radiohupailua. Tästä hupailuaarteistosta on julkaistu yhteensä 20 virallista kirjaa, joista viimeisin Suo, kuokka ja virallisuus ilmestyy syntymäpäiväviikolla. 20.09 Hajatusmusiikkia . Jakso 27/60: Hij- 14.03 Maailmanpolitiikan arkipäivää. rin suura. Ohjaus: Rob Minkoff. Keno 007 . valtakunnan terapeutti 20.10 Mikä maksaa. 05.00 Yle Uutiset ja sää. Tarina keski-ikäisestä miehestä hirviönaamion takana, tiestä huipulle ja sieltä alas, Tomi Putaansuun yrityksestä pitää lapsesta asti luotu mielikuvitusmaailma elossa. 22.05 Kuuntelijan lista. 23.00 Yle Uutiset. 06.00 Yle Uutiset. 01.00 Yle Uutiset ja sää. 05.50 Merisää. 08.05 Onnen sävel. 09.00 Yle Uutiset. Sen jälkeen ohjelma on määrätietoisella työllään nostanut Suomen 1990-luvun alun lamasta nykyiseen taloudelliseen taantumaan. Erittäin salainen (For Your Eyes Only/ Britannia 1981). 06.03 Sää. 15.52 Entisantain toivotut levyt 19.00 Yle Uuti- ten nuorten sävellahja. kello 15 Arto Nybergin toimittaman juhlaohjelman, jossa koko solmiokolmikko on mukana. ALIVALTIOSIHTEERI 25 VUOTTA Yle Puhe klo 15.00 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa: Tommi Hoikkala 08.50 Musiikkikamari 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen: Sattuma tieteessä 10.55 Radio 1 vastaa 11.00 Utelias äänimatkailija: Äänten maailmassa 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Refereras på svenska av Antti Koivukangas. 11.03 Suomihistoria. Haastateltaklo 18 kierros. Kokonaan talkoovoimin toteutettu viisituntinen suora lähetys Helsingin Olympiastadionilta. 15.15 t n a L au t Suomi-kierros. 10.50 Etnohetki 15.30 Aristot lev y u t o Tohtori Raimo . 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. Lisäksi Viikon virallisia palindromeja on lausuttu lähes 2 500 eli lähes 5 000, koska ne on lausuttu sekä etuettä takaperin. Virallisen juhlapäivän kunniaksi Yle Puhe lähettää lauantaina 6.6. O: Antti Haase Muut 09.00 SVT:n ohjelmaa 14.25 Dok: Usko, toivo ja ihme 14.55 Sydänystävät 15.25 Nuoret maajussit 15.55 Efter Nio 16.55 Pessimistit onnea etsimässä 17.25 Kirjaohjelma: Miten elää eteenpäin. 18.50 Merisää. 18.55 Suomi tänään. 21.35 Novosti Yle. Yle Uutiset ja sää 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.35 Musiikkikamari 12.45 Eurooppalaisia puheenvuoroja. Jos ottelussa pelataan jatkoaika, siirtyvät myöhäisillan ohjelmat eteenpäin. Loppuottelu Juventus?Barcelona. Selostus Tapio Suominen. 17.15 Lakaron konsertti 21.40 Tuokio kitaramu- tut varpaankynnet. 10.00 Yle Uutiin a set. 19.08 Lavalauantai. (16) Elokuva: Romanovin kivet (Suomi 1993). Pääosissa: Samuli Edelmann, Santeri Kinnunen, Kari-Pekka Toivonen, Kari Hietalahti, Katariina Kaitue, Stig Fransman, Juha Veijonen. 09.10 Sää. 12.12 Jokapaikan Reetta. 20.08 Sää. 12.45 News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.05 Merisää. Ohjelman set ja sää. Pääosissa: Roger Moore, Carole Bouquet, Chaim Topol, Lynn-Holly Johnson, Julian Glover. Ohjaus: John Glen. (12) Tummien vesien tulkit Ennustaja-TV Teema 14.40 Tiededokumentti: Ylipainoinen USA 15.50 Supersankarit 18.35 Khatia Buniatishvili: Metsän siimeksessä. Nuori georgialainen pianisti vei flyygelinsä kesäisen metsän keskelle ja tarjosi kuulijoilleen (hyttysistä huolimatta) ainutkertaisen kokemuksen soittamalla mm. 15.03 Entisten nuorten sävelkellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lau- lahja. 21.50 Merisää. Holy Happenstance! HD 21.00 Batman . 15.00 Yle Uuti17.45 Musiikkikamari 18.00 Ehtoo- set. 07.00 Yle Uutiset. Miksi maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka erotetaan toisistaan. 13.00 Klassista kahteen 14.00 Vaeltava kisälli 15.00 Radioteatteri esittää: Dia- YleX 06.30 YleX Aamu Remix 11.00 Yle Uutiset 11.02 YleX Himotuimmat 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Viikonloppu 17.00 Lyömättömät! 20.00 Parasta ennen! (u) 22.00 YleX Himotuimmat (u) 00.00 Yöradio Yle Radio Suomi 04.00 Yle Uutiset ja sää. 10.04 nan lokikirja 10/20. 06.04 Aamupala. 19.00 Yle Uutiset ja sää. Ohjaus: Aleksi Mäkelä. Salaliittoteoriat Jesse Venturan johdolla (7) Outoa vai mitä. 03.00 Yle Uutiset. 21.00 Yle Uutiset. 21.03 Oivallusviisas. 04.57 Aamupala. LAUANTAI 6.6.2015 TV 1 08.00 Yle Uutiset 08.05 Kiehtova maailma: Todellista hevosvoimaa 09.00 Yle Uutiset 09.05 Kiehtova maailma: Koti aavikolla 10.00 Yle Uutiset 10.05 Avara luonto: Galapagos 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset alueilta 12.01 Oddasat 12.25 Jaakko ja maailmanvalloittajat 13.00 Dokumenttiprojekti: Rauhantekijän testi (S) 14.00 Luontoretkellä: Tunturihirven jäljillä 14.30 Muisti: Juopot rotat 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Pisara 15.15 Luontohetki: Winnetoun villihevoset 15.45 Maailman kauneimmat puutarhat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.05 Prisma: Halujen tulkinta 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Metsähanhen maa (S) 18.45 Avara luonto: Eläinpoikasten alkutaival 19.35 Ryhmä Pullman (12) 20.30 Yle Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.10 Arvon veli (Suomi, 2003). 05.52 Aamupala. valtakuntoiv teleen kantapää. Chopinia, Brahmsia, Bachia, Dvorakia ja Stravinskya. 18.05 LakaEeva Luotosen kirjahistoria: Miten Yasunari Kawabatan tytöt tulivat Suomeen 22.45 Syödään ensin! Poliittinen ruoka 23.10 Yöklassinen. tut varpaankynnet. HD Kova laki: Rikollinen mieli (16) Fifan naisten jalkapallon MM 2015: CAN?CHN 06.00 08.25 08.30 08.45 09.00 09.15 09.40 09.50 10.30 11.30 13.30 15.20 15.30 16.30 17.00 19.00 19.10 19.20 19.30 22.00 22.10 22.15 22.25 22.40 23.40 00.40 01.10 Voittostudio Mofy (S) Palomies Sami (S) Mokon suuri maailma (S) Vikke Viikinki (S) Winx-klubi (7) Chaplin (S) Chaplin (S) Kaappaus keittiössä Salatut elämät (12) Diili Amerikkalainen realitysarja. Pilanpäiten MTV Sport: Ravikunkku MTV Sport: F1 Ennakkotunnelmat Uusi Lastensairaala -konsertti. 13.00 Yle Uutiset. Mukana myös Kissanainen, Jokeri, Pingviini ja Arvuuttaja. 01.02 Koe-eläinpuisto. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Tilda ja hänen ystävänsä 18.30 Ihmiskokeita 19.00 Uusi maani 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.40 Sportnytt 19.50 Taulun salaisuus (12) 20.05 Kotikulmilla (7) 20.50 Näin Norjassa 21.00 SVT:n ohjelmaa 11.00 Ylläs
09.10 Sää. 04.02 Kuuntelijan lista. Yle Puhe 06.00 Aspekti 07.00 Brysselin kone 07.45 Tarinoita lapsille: 08.00 Yle Uutiset 08.05 Tommi Liimatta 09.00 Ali Show 10.00 Yle Uutiset 10.03 Tiina Lundberg 11.00 Yle Uutiset 11.03 Jari Sarasvuo. 21.55 Suomi tänään. 04.57 Aamutäjä Einojuhani Rautavaara 07.58 pala. 00.50 Yöradio. 21.03 Minna Pyykön maailma. 15.55 klo 21.0 0 Yle Uutiset ja sää. Miten eläimet pärjäävät ihmisten ja liikenteen seassa. 15.00 Yle Uuti19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Jazz- set. 14.03 Musiikkia kommentoi kuuntelijapalautetta. valtakunnan terapeutti. Horisontti 13.00 Klassista kahteen 08.40 Sunnuntai-Suomi. 13.03 mari 18.00 Todellisia tarinoita. 10.00 Yle Uutiset. (12) Formula 1: osakilpailu MTV Sport: F1 Extra Rikas ja rakas (7) Astral TV Nelonen 05.00 06.25 07.55 08.00 08.05 08.30 09.00 10.00 10.30 11.00 12.00 12.30 13.00 13.40 14.20 14.50 15.20 16.20 17.25 18.55 18.58 19.00 19.30 20.58 21.00 23.40 00.10 00.40 01.45 02.45 03.45 04.35 Ennustaja-TV Onnenarpa Bumba (S) Bumba (S) Bubble Guppies (S) Jaksa paremmin Huvila & Huussi Guinness World Records Nelonen Pro: Moor Gääs Zoo Tales Special 3 (7) Eläinten ABC Eläinten ABC Villiä menoa eläintarhassa Villiä menoa eläintarhassa Frasier Frasier Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! Hyvät ja huonot uutiset Big Bang! HS-uutiset HS-sää Guinness World Records Vain elämää. 09.11 Tarja Närhin Iskelmäraesitelmä: Kuinka pessimismi käädio. 18.00 Yle Uutiset. YleX 18.03 Urheiluradio. 05.52 mäni: Kirjailija Sirpa Kähkönen ja Peppi Aamupala. Se näyttää hänet elementissään teknisten vempaimien (kulkuvälineet, esineet) parissa. 03.45 Yöradio. 07.53 Sunnuntai-Suomi. lepopäivän ratoksi. Tämänkin illan Tuubissa äly on päästetty vapaalle kun studiossa taistelee kaksi joukkuetta oudoista palkinnoista. Amazing Race Kymmenen Uutiset Viikon sää MTV Sport Uutiset Mentalist. HD (S) Kino Klassikko: Ruutia, räminää ja rakkautta (Our Hospitality/USA 1923) Komedia miehestä, joka palatessaan kotiseudulleen joutuu keskelle sukuvihan melskettä ja vaaroja mutta myös rakastuu. 09.00 Yle 14.00 Maisteri Lindgrenin musiikki- Uutiset. HD (S) Yle Uutiset Urheiluruutu Hatfields & McCoys (16) Anna Perhon kyselytunti Fifan naisten jalkapallon MM 2015: Saksa ? Norsunluurannikko. Selostus Matti Härkönen. 08.30 ja sää 12.05 Musiikkikamari 12.15 Raimo . 05.21 ja sää 08.05 Kirja, joka muutti elä- Aamupala. Elämä Sunnuntai-Suomi. Ohjaus: Jon Turteltaub. 18.55 Kadonneen maa & Aapo Rönkkö 13.00 Yle Uuti- levyn metsästäjät 0203-17600. 19.03 UrheiluraSupersunnuntai 20.00 YleX Jatkot dio. 15.03 Ajantasan sunnuntaivieklubi. 07.50 Merikia vanhasta Euroopasta 10.00 Juma- sää. N: Buster Keaton, Natalie Talmadge. 00.05 Yöradio. puitteisiin. 03.15 Jokapaikan Reetta. 21.00 Yle Uutiset. Ensin esitettävän lyhärin kuin myös Chaplinin tavoin nopealiikkeisen pikkumiehen rinnalla on paikkansa nätillä neidolla (Natalie Talmadge). Tummanpuhuvalla johdantojaksolla pohjustetaan sukuvihaa, joka kukkii tariMYKKÄFILMIN TOINEN nan nykyhetkessä 1830-luvulla. 04.02 Jokalius-levyistä en luovu: vieraana sävel- niemen sävelradio. Nokkeluus ja tuuri ovat poikaa, kun köyhä poika saa ensin koppavalta neidolta rukkaset ja sitten jeparit peräänsä. Ruutia, ryminää ja rakkautta (Our Hospitality, 1923) on Keatonin parhaita pitkiä komedioita. 20.00 Yle UutiRemix 23.00 Encore 00.00 Yöradio set. 23.03 Yöradio. 00.00 Yle Uutiset ja sää. tunti 60-/70-lukua. 12.05 Yle News 16.00 Yle Urheiluradio. Kanavajohto 14.00 Yle Uutiset. 22.05 Klassikkokäräjät. 12.00 Puheen Viikko 13.30 Urheiluilta: Jalkapallokierros 16.30 Ali Show 17.30 Puheen Viikko 18.30 Politiikkaradion viikko 20.00 Aspekti 21.00 Ali Show. Richard Sää. 13.00 Yle Uutiset. Mikä tekee ihmisestä sankarin ja miksi? Kraftwerk: Pop Art. Boing boom tschak! Dokumentti kokeellista elektronista musiikkia soittavien saksalaiserakoiden tiestä maailmanmaineeseen. 08.10 Luontoretki. 17.00 Yle Uutiset ja 00.05 Yöklassinen sää. Uusi mahdollisuus (Larry Crowne/USA 2011) Tom Hanks ja Julia Roberts sympaattisessa komediassa, jossa keski-ikäinen mies saatuaan potkut aloittaa kokonaan alusta uudelleen menemällä yliopistoon ja rakastuu siellä opettajaansa. Rocktoimittajan illallinen. HD Avaruusromua Teematieto Muut 08.30 BUU-klubben: Saara ja Sorsa 09.00 SVT:n ohjelmaa 15.45 Taivaallista menoa: Ikuisesti yhdessä 16.15 Jälkivääntö 16.55 Kätilöt 17.25 Strömsö 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Saara ja Sorsa 18.30 Sydänystävät 19.00 Nuoret maajussit 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.40 Sportnytt 19.50 Näin Norjassa 20.00 Noidankehässä 21.00 Elokuva: Dirch . 19.08 Kadonneen levyn metsästäjät 0203-17600. 06.03 Pitkätossu 08.45 Kuunnelman esit- Sää. 15.30 Sunnuntai-Suomi. 02.02 Yöradio. HD 18.45 Jaakko ja maailmanvalloittajat 19.30 Kriminalisti (12) 20.30 Yle Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Päätalo 21.55 Komisario Montalbano 23.50 Amerikan loputon huumesota TV 2 07.45 07.46 07.47 07.54 08.07 08.20 08.46 09.00 09.02 09.16 09.28 09.37 09.45 10.00 11.00 12.00 13.30 16.00 19.00 19.05 19.10 20.15 21.50 21.55 22.05 22.55 23.25 01.05 MTV 3 Pikku Kakkonen Nimipäiväonnittelu: 7.6. Niksi-Nella Pusse (S) Ritari Mikke (S) Anniina Ballerina (S) Babar ja Badun seikkailut Galaxi Sirkuskaravaani Karvinen (7) Ötökkämiehet Tenavat (7) Vasikantanssi: Muutto Satuhäät X-games Jalkapallon Mestarien liiga Futiskierros Tennis: Ranskan avoin: Miesten finaali Yle Uutiset Urheiluruutu Juoksijat äärirajoilla Larry Crowne . HD (S) Sankaruuden ainesosat. 12.07 SunUutiset ja sää 16.05 Faununtai-Suomi. 01.02 Yöradio . hauska mies (12) 00.15 SVT:n ohjelmaa 11.00 Simpsonit 13.00 Simpsonit (7) 13.30 Rillit huurussa (S) 14.00 Kolme miestä ja tyttö (S) 14.30 Kolme miestä ja tyttö (7) 15.00 Myytinmurtajat 16.00 Ajoneuvos 16.30 Ajoneuvos 17.00 Duudsonit tuli taloon (S) 18.00 Virittäjät 18.30 Virittäjät 19.00 American Idol 20.00 American Idol 21.00 Tappava ase 4 (16) 23.25 American Idol 00.25 American Idol 01.25 NCIS: New Orleans (12) 02.25 Viikingit (16) 03.25 The Strain 08.55 Merimaili 09.20 Hell?s Kitchen 10.10 Hell?s Kitchen 11.00 Henkka & Niki vs. 21.35 Novosti Yle. Ottawa, Kanada. Borgiat, maan ja taivaan valtiaat (16) 06.00 08.25 08.30 08.45 09.00 09.25 09.35 09.45 09.50 10.55 11.55 13.00 14.00 16.05 16.10 16.40 18.55 19.00 19.10 19.20 19.30 20.00 21.00 22.00 22.15 22.20 22.35 23.35 00.35 00.45 01.20 Voittostudio Mofy (S) Palomies Sami (S) Maija Mehiläinen (S) Winx-klubi (7) Chaplin (S) Chaplin (S) Loton ja Jokerin tulokset Grand Designs ? unelma-asunnot Grillikuume Unelmakoti puoleen hintaan Pientä mökkiremonttia Ramona ja Beezus (S) Pilanpäiten Täydellinen kesä Asterix & Obelix: God Save Britannia (Asterix & Obelix: God Save Britannia, Ranska 2012) Koko perheen komediaseikkailu rakastetusta sarjakuvakaksikosta. Naapurit-tuloslähetys Seitsemän Uutiset MTV Sport Uutiset MTV Sport: F1 Extra MTV Sport: F1 Ennakkotunnelmat Tuubi. 04.00 Yle Uutiset ja sää. 12.55 SunnunJumalan ylistystä. 05.15 Eväsreppu. 13.55 Sunnuntai-Suomi. 18.50 Radio 1 vastaa. 06.00 Yle Uutiset. Arkistojen aarteita, haastatteluja ja uutta livemateriaalia Tate Modern -museon keikoilta 2013. 12.45 Merisää. 03.02 Yöradio. Tarina kulkee linjakkaasti ja vivahteikkaasti, kun matkanteon mutkat kurvataan suoriksi vaihtelevien käänteiden kautta. Harri-Ilmari Moilanen POLIISIT Yle Teema klo 18.00 RUUTIA, RÄMINÄÄ JA RAKKAUTTA Yle Teema klo 18.18 Yle Radio Suomi 07.00 Yle Uutiset 07.03 Näistä Sibe- 04.00 Yle Uutiset ja sää. 21.40 Urheiluradio. 09.05 Urheiluradio. Kuolon kelmeänkeltainen kosketus. 20.03 Urheiluradio. 18.05 Kadon06.30 YleX Jälki-istunto Remix neen levyn metsästäjät 0203-17600. 11.00 Yle Uutiset 11.02 Jani Helle- 18.50 Merisää. 07.00 Yle tely 09.00 Yle Uutiset 09.05 Musiik- Uutiset. Toni Wirtasen päivä. Keno National Treasure: Salaisuuksien kirja (National Tresure: Book of Secrets/USA 2007). Pääosissa: Nicolas Cage, Jon Voight, Justin Bartha, Harvey Keitel, Diane Kruger, Ed Harris, Helen Mirren. O: Buster Keaton, Jack Blystone. 17.45 Musiikkika- tai-Suomi. Jakso 28/60: Mehiläisten suura päättyy. SUNNUNTAI 7.6.2015 Hyvät ja huonot uutiset Nelonen klo 16.20 TV 1 08.00 Yle Uutiset 08.05 Avara luonto: Eläinpoikasten alkutaival 09.00 Yle Uutiset 09.05 Aamusydämellä 09.55 Yle Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Helil kyläs 11.45 Puutarhaunelmia 12.15 Tartu Mikkiin 13.05 Muisti: Juopot rotat 13.35 Kiehtova maailma: Todellista hevosvoimaa 14.30 Niko Kivelä ja nurkkakunnat: Kaskinen 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Metsähanhen maa (S) 15.50 Valtakunnan sydän (S) 16.00 Arvon veli (7) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.05 Historia: Brittikartanoiden salaisuudet 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Luontohetki: Rio de Janeiron eläinmaailma. Miljoonakaupungissa Rio de Janeirossa majailee yllättävän paljon villieläimiä. 20.08 Sää. 20.09 Tero Liete . 15.52 Sunnuntai-Suomi. Jazzklubin kolmas setti 22.00 Yle 16.00 Yle Uutiset ja sää. 11.00 kastus. 13.30 Minna Pyyjatkuu esteen jälkeen ja Hevostyttö. 12.00 laukkaa, virkisty. 05.50 Merisää. Millainen on oikea sankari. 23.00 Yle Uutiset. 10.03 netään optimismiksi. 12.40 Viikon luontoset ja sää 17.15 Koraani. 08.05 Sunnuntai11.00 Vapaakirkon jumalanpalve- Suomi. 16.10 Niko Kivelä ja nurkkakunnat. (12) Amerikkalainen sarja. Tummien vesien tulkit Ennustaja-TV Teema 14.50 15.35 16.21 17.10 18.00 18.18 19.35 21.05 22.05 00.00 Välimeri lautasella Saari (12) Saari (12) Saari (12) Kino Klassikko: Poliisit (Cops/USA 1922) Buster Keatonin riemastuttavassa lyhytfilmissä nuori mies saa suurkaupungin koko poliisivoimat peräänsä, kun huonekaluja hevoskärryillään rahtaavaa miekkosta luullaan pommeja viskovaksi anarkistiksi. 12.00 Yle Uutiset Sunnuntai-Suomi. 17.15 Kadonneen levyn metsästäjät 0203-17600. 03.00 Yle Uutiset. 06.04 Aamupala. 00.40 Luontoretki. 15.00 RadioteAli Show Yle Uutiset. 05.00 Yle Uutiset ja sää. Klubi-isäntänä Harri Tuominen ras. 21.50 Merisää. Sen tavoin keskeinen näyttämö sijoittuu aikansa ?vauhtihirmun. 19.00 set 13.02 YleX Viikonloppu 17.00 Yle Uutiset ja sää. kön maailma. Kausi 3. Jakso 3/8. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 15.50 20.15 Jazzklubin illan keikka 21.00 Veneilysää. 08.00 lanpalvelus Harjavallan kirkosta Yle Uutiset ja sää. 12.08 Kannin iltapäivä 17.00 Yle Uutisanradio. 07.04 Suomi soi. 11.03 Jake atteri esittää: Juokse, Y le P uhe Nymanin Popradio. 16.05 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua Urheiluradio. 10.04 Tarja NärStraussin Kuolema ja kirhin Iskelmäradio. 02.00 Yle Uutiset. ääni. 08.20 Tohtori lus Huittisilta. Hänen elokuviensa sarjan käynnistävä lyhytfilmi Poliisit (Cops, 1922) on reipasmeininkinen takaa-ajofarssi. 05.02 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset Aamupala. 22.00 Yle Uutiset 22.05 Kalle Haatanen 23.00 Arkisto: Heikki Kinnunen 01.00 Arkisto: Tietokilpailuja radiossa 03.00 Arkisto: Kotimaisen elokuvan nousu 05.00 Arkisto: Ulkosuomalaiset Radio Nova 06.00 Novan viikonloppuaamu 10.00 Retro ja Samuli Väänänen 12.00 Makuasiaa ja Maria Leppänen 14.00 Novan Seitsemän Oikein ja Ivan Puopolo 16.00 Novan Racing Teamissa Jussi 20.00 Novan Seitsemän Oikein ja Jarkko Luoma 22.00 Novan Yö 43 3. Päähenkilölle on luvassa krjaimellisesti vaanivaa vieraanvaraisuutta. Leffa on tärkeiltä osin kuin esinäytös myöhemmin esitettävään Keaton-klassikkoon Kenraali (1926). (12) Nelonen Pro: Moor Gääs Myllyrinne company (S) Kylmäverisesti sinun Virta (12) Outoa vai mitä. Amerikka 11.30 Jyrki Sukulan makujen maa 12.00 Elämää halpalentoyhtiössä (S) 12.30 Elämää halpalentoyhtiössä (S) 13.00 Talent USA 14.00 Panttilainaamo Louisiana 14.30 Panttilainaamo Louisiana 15.00 Hurja remontti 16.00 Guinness World Records 17.00 Villit lomavideot 17.30 Villit lomavideot 18.00 JIM D: Tuhoisa maapallo (12) 19.00 Wipeout 20.00 Henkka & Niki vs. Amerikka 20.30 Jyrki Sukulan makujen maa 21.00 Haasta Hans 22.00 Poliisit (7) 22.30 Poliisit (7) 23.00 Poliisit (7) 23.30 Poliisit (7) 00.00 Huippulastin metsästäjät 00.30 Huippulastin metsästäjät 01.00 Vuorien sankarit (7) 02.00 Eriskummalliset rikokset (S) 02.35 Huijari pilasi elämäni RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Ruutia, räminää ja rakkautta on komedia miehestä (Buster Keaton), joka palatessaan kotiseudulleen joutuu keskelle sukuvihaa, mutta myös rakastuu. Mykkäkomedian verraton klassikko suuri klassikko Charles Chaplinin ohella on yhtä pitkä (165 cm) Buster Keaton. 01.00 Yle Uutiset ja sää
09.05 Urheiluratakuume 15.55 Yle News dio. 03.00 Yle Uutiset. Mitä pitäisi oppia ja kuinka haasteen edessä voisi onnistua. 14.03 Ajanmusiikin toivekonsertti 18.50 Iltahar- tasa. 20.05 Sää. nro 5 Es-duuri. 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset 17.01 Ali Show 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta: Jalkapalloa 20.30 Puheen Ilta 21.00 Yle Uutiset 21.03 Päivä tunnissa 21.30 Politiikkaradio 22.00 Yle Uutiset 22.05 Jari Sarasvuo. Sarjan viimeisessä jaksossa luodaan katsaus kaikkiin kevään mittaan nähtyihin luksuskoteihin 20.00 Risteyksessä 20.58 Keno 21.00 Road Trip (USA 2000). Pääosissa: Breckin Meyer, Seann William Scott, Amy Smart, Tom Green, Paulo Costanzo. Ohjaus: Todd Phillips. 22.55 Vegas 23.55 Salaliittoteoriat Jesse Venturan johdolla (7) 00.55 Frasier 01.25 Kylmäverisesti sinun 02.30 Laiva (S) 03.00 Ennustaja-TV Teema 17.15 Kauniit ihmiset 6/7. Panama. 01.00 Arkisto: Seksuaalista häirintää ja sukupuolista ahdistelua 03.00 Arkisto: Huumeet 05.00 Arkisto: Eroja ja uusperheitä Radio Nova 06.00 Novan Aamussa Minna Kuukka & Tuomas Rajala & Matti Ylönen 10.00 Novan Päiväunessa Elina Kottonen 14.00 Novan Seitsemän Oikein ja Tuomas Enbuske 16.00 Novan Arkirallissa Sari Seppälä & Ile Jokinen 20.00 Novan Seitsemän Oikein ja Ivan Puopolo 22.00 Novan Yö. 22.05 Bluesministeri Esa Kuloniemi. Satunnaisena esimerkkinä vaikkapa jakso, jossa äidin ja tyttären tuska purkautuu epätoivoisena yhteenottona naisten välisen riidan huipentumassa. Arkinen realismi ja mustavalkokuvaukSATYAJIT RAYN 4 sessa oikeuksiinsa pääsevä lyyrisyys kohtavat tapahtumissa, jotka sijoittuvat 1900luvun alun bengalilaiseen kylään. Köyhyys pistää perheen tiukoille. 14.00 Yle Uutiset. Joht. 20.00 Yle Uutisertti jatkuu. Otat mua pannuun! Batmania pännii hänen arkkivihollisensa Jokerin toiminta. Onnistuuko hän pelastamaan Gotham Cityn kelmin lamaannuttavalta suunnitelmalta? 20.30 Viritetyt vempaimet 6/10. MAANANTAI 8.6.2015 TV 1 06.25 Luontohetki: Rio de Janeiron eläinmaailma 06.55 Ylen aamu-tv 09.30 Lomamatka 70-luvulle: Pompannapin matka. 10.00 Midsomerin murhat (12) 11.00 Yle Uutiset 11.05 Pisara 11.10 Jumalanpalvelus 12.20 Kyläsairaala (12) 13.10 Kankkulan kaivolla (Suomi 1960) Radiohupailuun perustuvassa komediassa reportteri seuraa Kankkulan kylän juhannusjuhlia ja omituisia asukkaita. Sodankylän elokuvajuhlat on 25 vuoden aikana inspiroinut unohtumattomia keskusteluja maailman merkittävien elokuvantekijöiden kanssa Peter von Baghin johdolla. 22.00 Kino: Tien laulu (Pather Panchali, Intia 1955) Intialaisen elokuvan suuren mestarin Satyajit Rayn kuuluisa esikoiselokuva köyhän bengalilaisperheen elämästä 1900-luvun alussa, (S) Muut 07.25 SVT:n ohjelmaa 17.05 Kontroller 17.20 Veljesten kirja: Yllätysliukumäki 17.25 Uusi maani 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Kiia ja kissa 18.30 Taivaallista menoa: Mark Levengood 19.00 Tiettömän taipaleen takana 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Närbild 20.30 Riistametsällä 21.10 Vaikeita kysymyksiä 21.58 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Strömsö 22.30 Skandinavia Hitlerin otteessa 23.00 Oddasat 23.15 SVT:n ohjelmaa 06.00 Astral TV 10.00 Lemmen viemää (7) 14.00 Top Chef Suomi 15.00 Elämää Philadelphiassa (12) 15.30 Isän tyttö (7) 16.00 Viidakon tähtöset (7) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 American Idol 19.00 Naapurit-tuloslähetys 19.05 Simpsonit (7) 19.30 Luovat hullut (S) 20.00 Rillit huurussa (S) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Harry Potter ja viisasten kivi (12) 23.55 Madventures (16) 00.45 C.S.I. (16) 01.35 Luovat hullut (S) 02.00 Rysän päällä 03.00 Voittostudio 05.00 Ennustaja-TV 07.45 Onnenarpa 09.15 LIVE: Tiedä ja Voita 11.15 Tomin keittiö 11.45 Mahdoton illallinen 12.40 Kuuluisat kuppilat 13.10 Huijari pilasi elämäni 14.10 New Yorkin tatuointitarinat 15.05 Henkka & Niki vs. 15.00 Yle Uutiset. 01.00 Yle Uutiset ja sää. 21.50 Meri- sää. Jakso 10/10. 21.40 Urheiluradio. 1/3: Ensimmäisen elokuvamuiston kaiho. Aiempaan tapaukseen liittyneitä tietoja Boothille tarjonnut mies löytyy kuolleena. Panttivangit (16) Kovat kaulassa (12) Voittostudio Nelonen 07.00 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen & Minnin Toons (S) 07.30 Disney esittää: Koukussa (7) 07.55 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 08.00 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.10 Shake It Up 08.35 PII-PAA Poliisit 08.45 Hauskat eläinvideot 08.50 Britannian paras leipomo 09.50 Ruotsalainen remonttisota 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.50 Ruotsalainen remonttisota 14.50 Britannian paras leipomo 15.50 Huippumalli haussa 16.50 Laiva (S) 17.20 Frasier 17.50 Suomen kaunein mökki 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Kaisa ja luksuskodit. Kausi 1. 15.52 Radioteatteri esittää: Juokse, laukkaa, Maakuntaradio. 08.12 MaakunEero Heinonen 15.00 klo 20.0 taradio. 09.00 Yle UutiYle Uutiset 15.05 Kul0 set. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 21.55 Suomi tänään. Pääkaupungissa pätevät länsimaiset kauneusstandardit. 15-vuotiaat viettävät näyttäviä aikuistumisjuhlia. 18.15 Välimeri lautasella 19.00 Saari (12) 20.00 Batman 6/34. Tässä jaksossa pojat suunnittelevat grillin uudelleen. Greg kärventää makkaroita mikroaalloilla, ja James kehittää painekeittimen-pommin. Kasaritunti. Boy (7) Kylässä Kadonneet pojat (7) Pikku Kakkonen Holby Cityn sairaala (12) X-games Kioski Uusi päivä (S) Satuhäät Yle Uutiset Urheiluruutu True Love (12) Borgiat, maan ja taivaan valtiaat (16) Fifan naisten jalkapallon MM 2015: SWE?NGA Bates Motel (16) 05.30 06.00 06.25 09.05 09.30 09.40 09.45 10.10 10.40 11.10 13.30 13.35 14.35 15.05 15.35 15.40 16.15 17.15 17.20 17.25 17.55 18.00 18.30 19.00 19.20 19.30 20.05 21.00 22.00 22.20 22.25 22.35 23.35 00.35 01.35 Aamusää Studio55.fi Huomenta Suomi Studio55.fi Huomenta Suomen Uutiset Mitä tänään syötäisiin? Kauniit ja rohkeat (S) Emmerdale (12) Emmerdale (12) Formula 1: osakilpailu Pilanpäiten Mahdoton taloprojekti Millerit (S) Millerit (S) Mitä tänään syötäisiin? Manitbois (S) Anthony Bourdain ? kohti tuntematonta Uutiset Päivän sää Kauniit ja rohkeat (S) Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (S) Emmerdale (7) Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät (S) Pientä mökkiremonttia Salaisuuksia ja valheita. 08.10 Urheiluvieraana pianotaiteilija Radio 1 radio. Sanotaan, että grillaus on miesten hommaa. Isä. 08.00 Yle Uutiset lius-levyistä en luovu: konsert ti ja sää. 18.30 Hengellisen radio. 12.10 man esittely 18.15 Viikon luonto- Urheiluradio. 11.03 Maakuntakulttuurihistoriaa 18.00 Kuunnel- radio. 10.03 Ajan16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Rakenna minut tasa: Suora linja. 19.03 Urheiluradio. konserttittalosta 21.20 RSO:n kon- 19.05 Parasta aikaa. Isällä (Kanu Bannerjee) on haaveena kirjailijan ura, jota hän lähtee edistämään suureen maailmaan. melankolian 11.00 Yle Uutiset. 23.00 Arkisto: Mikä meitä naurattaa. 04.59 Yöradio. Yle Puhe 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 09.02 Ali Show 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Jari Sarasvuo. 20.00 RSO konserttilavalla sää. 23.10 Yöklassinen 20.06 Parasta aikaa. (Ääni- Uutiset. (S) 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 Ranskan puutarhahelmet 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Midsomerin murhat (12) 18.00 Yle Uutiset 18.13 Yle Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Avara ihmisluonto 19.00 Historia: Hitlerin synkkä karisma (12) 20.00 Kulutustavaratarkastajat 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Katu laulaa (S) 22.25 Kotikatsomo: Päätalo 23.15 Yle Uutiset 23.20 Kiehtova maailma: Koti aavikolla Vaikeita kysymyksiä Yle Fem klo 21.10 TV 2 06.50 06.51 06.53 07.00 07.05 07.11 07.18 07.28 07.41 07.55 08.19 08.24 08.50 09.00 10.00 11.00 11.01 11.04 11.26 11.31 12.00 12.50 13.30 14.00 14.30 15.00 16.00 16.01 16.04 16.26 16.31 17.00 18.00 19.00 19.30 20.00 21.00 21.50 21.55 22.00 22.25 23.20 01.00 MTV 3 Pikku Kakkonen Nimipäiväonnittelu: 8.6. Oiva-nallen oivallukset Ihmejuttu Pingu Sohvatiikerit Tommin kiertävä sirkus Hyvän kierrättäjät Oktonautit (S) Kaapo (S) Viidakkojytä (7) Hillitön hotelli: Rakkautta ilmassa (7) Kerrostaloelämää (7) Vietnamilaissisarukset Tanskassa Elvis elää Hudikissa Summeri Kylässä Girl vs. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 04.02 Jake Nymanin Popradio. Tomin äiti Jess uskoo, että hänen entinen miehensä Scott on tappanut pojan ja tappaisi myös Benin, jos saisi tietää, kuka pojan oikea isä oli. Kymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset Bones. Musiiktetty Tukholman konserttitalossa kiohjelmien strömsö. 00.05 Yöradio. 16.15 Urheiluradio. O: T. Särkkä, A. 01.02 Yöradio . Samuli Paulaharju: 13.00 Yle Uutiset. Grilli. 02.00 Yle Uutiset. 20.03 Urheiluradio. Mv. 07.50 Merisarjoja 13.00 Klassista kahsää. 13.03 MaakuntaSompio, osa 45. 15.50 Veneilysää. Boy (7) Kylässä Kadonneet pojat (7) Satuhäät Onni on pohjanhevonen Tyylikkäitä tilaratkaisuja Tanskalainen maajussi Meri leikkipaikkana Hartain toive: lapsi Summeri Kylässä Girl vs. Amerikka 15.35 Jyrki Sukulan makujen maa 16.05 Kuuluisat kuppilat 16.35 Hurja remontti 17.35 Pomo piilossa 18.30 Leijonan luola Kanada 19.30 Hell?s Kitchen 20.30 Poliisit (7) 21.00 Amerikan kovimmat keräilijät 22.00 Konttori (7) 22.30 Poliisit (7) 23.00 Huijari pilasi elämäni 00.00 Panttilainaamo 00.30 Vuorien sankarit (7) 01.30 Pomo piilossa 02.25 Anthony Bourdain minilomalla 03.15 JIM D: Tuhoisa maapallo (12) 04.10 Ennustaja-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Tien laulu on Satyajit Rayn kuuluisa esikoiselokuva köyhän bengalilaisperheen elämästä 1900-luvun alussa Apu-pojan silmin nähtynä. Hieno intialaisfilmi köyhyydestä maineikkaassa esikoisohjauksessa Tien laulu (Pather Panchali, 1955) on tärkeä osa musiikilla. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 07.10 Urheiluradio. Sitar-taituri Ravi Shankarin musiikki luo elokuvaan jäntevästi kantavan tunnelmoivan ilmapiirin. Intialaisklassikko on tutustumisen arvoinen teos mutkattoman, luontevasti hetkien virrassa kulkevan elokuvallisen ilmaisun perusteista. Kuvien, musiikin, dialogin ja muiden äänien kokonaisuudesta muotoutuva mikrokosmos puhuu vivahteikasta ja omalla painollaan täsmällistä kieltään. 16.17 MaaTukholman Sibelius/Nielsen -festivaa- kuntaradio. 10.55 Pikkujuttu. 17.40 Musta aurinko . Jari Sarasvuo: Koulu on tasa-arvon mahdollistajista tärkein. 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Kuusi kuvaa: Tommi Hoikkala 22.50 Arvassalo ry: Miksi syöminen on ongelma. 18.55 Parasta aikaa. Ohjelmassa käsitellään koulua ja oppimista. N: Oke Tuuri, Leni Katajakoski, Eemeli, Hannes Häyrinen. 16.00 Yle Uutiset ja virkisty. Yle kuntaradio. 18.03 Parasta aikaa. 18.00 Yle hammar: Sinfonia nro 2 g-molli. 23.00 Yle Uutiset. festivaalitunnelmia Tukholman Uutiset ja sää. Viki 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01 huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX 08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle Uuti- Jatkot 22.00 Encore 00.00 Yöradio set 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Roman Schatzin Yle Radio Suomi Maamme-kirja 11.00 Vaeltava kisälli 11.57 Päivän mietelause 12.00 05.00 Melkein hereillä. 07.12 MaaUutiset ja sää 12.10 Historiakuntaradio. 12.00 Yle Uutiset ja sää. 09.11 Maakuntaradio. 16.00 Yle Uutiset ja sää 10.00 Yle Uutiset. Äiti (Karuna Bannerjee) jää lasten kanssa kotikylään. Näennäisen mitättömistä arkisista tapahtumista muotoutuu kaunis ja koskettava kylä- ja perhedraama sekä köyhyyden kuvaus. Harri-Ilmari Moilanen TIEN LAULU Yle Teema klo 22.00 YleX 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 . 21.00 Yle Uutiset. 12.55 Suomi tänään. teatteri esittää. 02.02 Yöradio. 21.03 Päivä tunnissa. Ile ja Saara 10.00 Yle Uutiset 10.03 Aamusoitto 06.56 Päivän miete- Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 lause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä Uutiset 13.02 YleX Jälki-istunto . Hannu Lintu. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 23.03 Yöradio. 15.05 Maataus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 kuntaradio. Tarkas. 12.12 Maakuntaradio. ääni: luhtakerttunen 18.20 Radio- 12.45 Merisää. 19.00 Yle laiset . HD 21.00 Sodankylä ikuisesti. Sarja alkaa. Jean Sibelius: Sinfonia set. 17.00 Yle Uutiset ja sää. lilla. 04.00 Yle Uutiset ja sää. 06.30 MaaTurun tuomiokirkon kello lyö 12. 03.54 Yöradio. Wilhelm Sten- 17.20 Maakuntaradio. 18.50 Meri22.4.) 20.50 Sibelius, Nielsen ja aika- sää. 07.53 Maakuntarateen 14.00 Näistä SibeRSO:n dio. 21.35 Novosti Yle
00.00 Yle Uutiset ja sää. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 08.10 Urheiluradio. 10.00 Yle 13.00 Klassista kahRadio 1 Uutiset. 21.40 Urheiluradio. Toimittajana Jukka Mikkola. 18.00 Yle Uutiset. lesin Help!-elokuvasta 50 vuotta. Boy (7) 11.29 FTW kesä 11.32 Kadonneet pojat (7) 12.00 Satuhäät 12.50 Kioski 13.20 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 14.00 Tyylikkäitä tilaratkaisuja 14.30 Täydellistä elämää 15.00 Uusi päivä (S) 15.28 Uusi päivä (S) 16.00 Summeri 16.01 FTW kesä 16.06 Girl vs. 22.05 Kantritohtori Teppo Nättilä. 21.35 Novosti Yle. Kuka heistä pärjää siellä parhaiten. Puhetta seksistä ja seksuaalisuudesta Tiina Lundbergin johdolla. TIISTAI 9.6.2015 Laiva Nelonen klo 16.50 TV 1 06.15 06.55 09.30 10.00 10.50 11.00 11.05 12.01 12.20 13.10 15.00 15.05 15.10 15.50 16.20 16.50 16.55 17.00 17.06 17.10 18.00 18.13 18.20 18.30 19.00 20.00 20.30 20.55 21.00 21.55 22.55 23.00 23.50 Aamusydämellä Ylen aamu-tv Avara ihmisluonto Midsomerin murhat (12) Päivän kasvo Yle Uutiset Yle Uutiset alueilta Oddasat Kyläsairaala (12) Viisi vekkulia (Suomi 1956) Komedia ikämiehistä, jotka viettävät eläkepäiviään yhteisessä poikamiesasunnossa nuorennuslääkkeenään nuori sihteeri. O: Toivo Särkkä. Matkalaiset keräävät suorittamistaan tehtävistä karvanoppia ja se autokunta, jolla on viikon reissun jälkeen niitä eniten, saa palkinnoksi jatkaa 80-luvun tunnelmia kesäauton muodossa. Yhdeksänosaisen sarjan oppaana aikamatkalla toimii radio-ohjelma Lakattujen Varpaankynsien Susanna Vainiola ja sarjan kertojana tunnelmoi legendaarinen Tapani Ripatti. LOMAMATKA 80-LUVULLE TV1 klo 20.00 vuoro 11.00 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Jälki-istunto . Kaikki kotona ? raina Beatles- ja elokuvatuntijat Jake Nyman ja Asko Alanen. 12.00 mirits 18.20 Radioteatteri esittää. Kai Ulmanen. 21.00 Yle Uutiset. Päivä tunnissa summaa ja taustoittaa päivän uutisia ja puheenaiheita. Toimittajana Teppo Nättilä. 02.00 Yle Uutiset. Ysäritunti. 15.05 MaakuntaEtnoilta: Harri Tuomisen maailman- radio. 13.00 hartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää Yle Uutiset. 10.03 Ajanteen 14.00 Radion sinklo 22.0 tasa. N: Arvo Lehesmaa, Oke Tuuri, Hillevi Lagerstam. 21.03 Päivä tunnissa. Mv. Yle Uutiset Yle News Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa A-studio Puutarhaunelmia Novosti Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Midsomerin murhat (12) Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Päivän kasvo Avara ihmisluonto 80-luku: Minä olen muistanut Lomamatka 80-luvulle Yle Uutiset Urheiluruutu Happy Valley, varjojen laakso (16) Siska (12) Saksalainen rikossarja. Yle Uutiset Prisma: Halujen tulkinta Maailman kauneimmat puutarhat TV 2 MTV 3 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 9.6. 06.53 Lauran tähti: Taikajauhe (S) 07.05 Meidän vauva 07.10 Lulu kilpikonna (S) 07.23 Maapallottelua 07.29 Jääkarhu Otto (S) 07.39 Neppajymykerho 07.45 Saara ja Sorsa (S) 07.55 Ryhmä Hau (S) 08.18 Puu Fu Tom (S) 08.40 Hupsis (S): Biljardia 08.50 Kerrostaloelämää (7) 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Muuttoapua uusperheelle 11.00 Summeri 11.01 FTW kesä 11.06 Girl vs. 00.05 Yöradio. 16.00 Yle Uutiset ja sää. esittää: Dianan lokikirja 10/20. Boy (7) 16.29 FTW kesä 16.32 Kadonneet pojat (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 18.58 Jalkapalloa: Maaottelu Suomi?Viro 21.00 Ajankohtainen kakkonen 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 The Leftovers (16) 22.55 Fifan naisten jalkapallon MM 2015: FRA?ENG 05.30 06.00 06.25 09.05 09.30 09.40 09.45 10.10 10.40 11.10 13.35 14.35 14.40 15.10 15.15 15.45 16.15 17.15 17.20 17.25 17.55 18.00 18.30 19.00 19.20 19.30 20.05 21.00 21.30 22.00 22.20 22.25 22.35 23.35 00.35 01.35 Aamusää Studio55.fi Huomenta Suomi Studio55.fi Huomenta Suomen Uutiset Mitä tänään syötäisiin? Kauniit ja rohkeat (S) Emmerdale (S) Emmerdale (7) Lääkärit Selviytyjät Pilanpäiten Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat Mitä tänään syötäisiin? Middle Salatut elämät (S) Pientä mökkiremonttia Uutiset Päivän sää Kauniit ja rohkeat (7) Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (7) Emmerdale (S) Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät (7) Suomen kaunein piha Saaristoruokaa. 09.00 Yle Uuti12.00 Turun tuomiokirkon set. Apua! The Beat- Maakuntaradio. dio. Lomamatkalaiset tekevät taidetta ARS 83 -näyttelyn henYLE UUTISTEN gessä ja treenaavat 80-luvun suomalaista menestyslajia, amerikkalaista jalkapalloa. Matka suuntaa Helsingistä Riihimäen kautta kohti Lounais-Suomea: Loppea, Lietoa, Turkua, Uuttakaupunkia ja Poria, palaten takaisin Helsinkiin. 23.00 Yle Uutiset. 14.03 Ajantasa. 1/4 19.30 Etnoilta: Konsertti 20.30 15.00 Yle Uutiset. 07.53 Maalias äänimatkailija: Törmäsin äänek- kuntaradio. 21.45 16.15 Urheiluradio. 16.17 MaakuntaEtnohetki 22.00 Yle Uutiset ja sää radio. Viki ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01 Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX Jatkot 22.00 Encore 00.00 Yöradio 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää Yle Radio Suomi huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle Uuti- 05.00 Melkein hereillä. 22.45 Rakenna minut 23.10 Yöklassinen YleX 06.30 Yle Uutiset Uutiset 06.31 YleX Aamu . Yle Uutiset ja sää. 12.55 Suomi tänään. 03.00 Yle Uutiset. 06.30 Maaset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 kuntaradio. 04.55 Yöradio. Yle Puhe 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Ali Show 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Tiina Lundberg 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset 17.01 Ali Show 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta: Yleisurheiluilta 19.30 Puheen Ilta 21.00 Yle Uutiset 21.03 Päivä tunnissa. Vie- 18.03 Kaikki kotona. Yle Uutiset ja 09.10 Sää. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Kumpi höyläpenkki vie voiton, romanttinen kansakoulumalli vai kätevä kokoonpantava? Kymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset Ensimmäisen asteen murha (7) Pukumiehet (S) Vihjeet hukassa (12) Astral TV Nelonen 07.00 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen & Minnin Toons 07.30 Disney esittää: Koukussa 07.55 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.05 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.15 Shake It Up 08.40 PII-PAA Poliisit 08.45 Hauskat eläinvideot 08.50 Britannian paras leipomo 09.50 Ruotsalainen remonttisota 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.50 Ruotsalainen remonttisota 14.50 Britannian paras leipomo 15.50 Huippumalli haussa 16.50 Laiva (S) 17.20 Frasier 17.50 Tuuri 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Jutta ja puolen vuoden superdieetit 20.00 Huvila & Huussi 20.58 Keno 21.00 Holmes NYC 22.00 Beck: Hiljainen huuto (Beck: Det tysta skriket/Ruotsi 2007). 18.55 Kaikki kotona. 09.05 Urheiluradio. kello lyö 12. Autotalli. Juontajat saavat haasteen: tehkää autotallista naisten harrastustila. 04.02 Bluesministeri Esa Kuloniemi. 21.50 Merisää. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 12.10 UrheiluraSamuli Paulaharju: Sompio, osa 46. 10.55 Pikkujuttu. foniaorkesteri konsertti5 Tiina Weckström lukee lavalla 15.00 Yle Uutiset Pasi Ilmari Jääskeläisen kir15.05 Kultakuume 15.55 joittamia pikkujuttuja otsikolla Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Herra Ankkastjerna. Sarjaa varten pyrimme luomaan testihenkilöillemme olosuhteet, jotka simuloisivat mahdollisimman tarkasti vallitsevia kesälomailuolosuhteita 1980-luvulla. Viikon mittaisella aikamatkallaan lomamatkalaiset pääsevät hyppäämään Juha Kankkusen ralliauton kyytiin, säveltävät ja sanoittavat Pelle Miljoonan avustamana hyväntekeväisyysbiisin ja pääsevät jumppaamaan Anne Sällylän johdolla. 18.50 Merisää. 03.53 Yöradio. 12.12 Maakuntaradio. Halusimme tietää oliko asia todellakin näin, joten päätimme tehdä ihmiskokeen, jonka sitten nimesimme Lomamatka 80-luvulle -ohjelmaksi. 23.03 Yöradio. 04.00 Yle Uutiset ja sää. 15.52 Maamusiikkiohjelma 21.30 Radioteatteri kuntaradio. 21.55 Suomi tänään. 08.12 Maaseen 11.57 Päivän mietelause kuntaradio. Muutenkin vuosikymmenen popissa suosittiin vakavampia sävyjä ja mielipiteitä 22.02 Maksamme velkaa (1985) Suomalaisista suosituista muusikoista koostunut Apua!-orkesteri levytti hyväntekeväisyyskappaleen ?Maksamme velkaa?, jolla kerättiin rahaa Etiopian nälänhädän uhreille. Ohjelmassa seurataan kappaleen levytystä. 22.14 Arkistovieraana: Ismo Alanko (2015) Valovoimainen rocktähti Ismo Alanko kertoo urastaan 1980-luvulla ja muistelee hyväntekeväisyyskonsertteja sekä Sielun veljiä. 22.29 Sielun Veljet ja Kauko Röyhkä (1985) 1980luvun kohutuimpia rockbändejä olivat Ismo Alangon Hassisen koneen jälkeen kokoama Sielun veljet ja uuden aallon ärsyttäjänä aloittaneen Kauko Röyhkän Narttu. Tilt-ohjelmassa nähdään heidän yhteiskeikkansa. 23.09 Liisa Tavi laulaa 23.20 Tyttö varjoisilta kujilta Muut 07.25 SVT:n ohjelmaa 16.30 Veljesten kirja: Poreallas 16.35 Vaikeita kysymyksiä 17.25 Närbild 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Hanna ja Rally 18.30 Hevostila Mistral (7) 18.52 Nina Patalo (7) 19.00 Pessimistit onnea etsimässä 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Vaikuttaja 20.30 Minun maisemani 20.45 Oddasat 21.00 Valkoiset bussit ja mustat mahdit 21.59 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Todistaja (16) 23.00 SVT:n ohjelmaa 10.00 Lemmen viemää (7) 14.00 Top Chef Suomi 15.00 Elämää Philadelphiassa (12) 15.30 Isän tyttö (S) 16.00 Tyhjätaskut (S) 16.30 Tyhjätaskut (S) 17.00 Lemmen viemää (S) 18.00 American Idol 19.00 Naapurit-tuloslähetys 19.05 Simpsonit (7) 19.30 Miehen puolikkaat (S) 20.00 Rillit huurussa (S) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 112 (7) 22.00 Tuulitunneli 23.00 Maailman kauheimmat naapurit 00.00 Revolution (16) 01.00 The Strain (16) 02.00 Tyhjätaskut (S) 02.30 Tyhjätaskut (S) 03.00 Astral TV 05.00 Ennustaja-TV 07.45 Onnenarpa 09.15 LIVE: Tiedä ja Voita 11.15 Tomin keittiö 11.45 Muuttajat 12.15 Elixir 12.45 Elämää halpalentoyhtiössä (S) 13.15 Leijonan luola Kanada 14.15 New Yorkin tatuointitarinat 15.15 Kuuluisat kuppilat 15.45 Hell?s Kitchen 16.40 Hurja remontti 17.35 Pomo piilossa 18.30 Leijonan luola Kanada 19.30 Hell?s Kitchen 20.30 Poliisit (7) 21.00 MasterChef VIP 22.00 Konttori (S) 22.30 Poliisit (7) 23.00 Australian rajalla 23.30 Australian rajalla 00.00 Villit lomavideot 00.30 Villit lomavideot 01.00 Pomo piilossa 01.55 Anthony Bourdain minilomalla 02.50 Wipeout 03.45 Ennustaja-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Tusina lomalaisia stailataan kreppikiharoin ja olkatoppauksin ja lähetetään menneisyyteen. 07.12 Maakun10.35 Musiikkikamari 11.00 Ute- taradio. 23.00 Arkisto: Ruokakulttuurin muutoksia 01.00 Arkisto: Kohti tasa-arvoa 03.00 Arkisto: Hanoi Rocks 05.00 Arkisto: Lasten kasvatus Radio Nova 06.00 Novan Aamussa Minna Kuukka & Tuomas Rajala & Matti Ylönen 10.00 Novan Päiväunessa Elina Kottonen 14.00 Novan Seitsemän Oikein ja Marco Bjurström 16.00 Novan Arkirallissa Sari Seppälä & Ile Jokinen 20.00 Novan Seitsemän Oikein ja Tuomas Enbuske 22.00 Novan Yö 45 5. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 02.02 Yöradio. 15.50 Veneilysää. Trilleri saa alkunsa, kun veturinkuljettajan tavallinen iltavuoro muuttuu painajaiseksi. 00.00 NCIS Rikostutkijat (12) 01.00 Frasier 01.30 Holmes NYC 02.30 Neljän tähden illallinen 03.00 Neljän tähden illallinen 03.30 Laiva (S) 04.00 Ennustaja-TV Teema 17.05 Britit, jotka rakensivat maailman 18.00 Sodankylä ikuisesti 19.00 Saari (12) 20.00 Batman (7) 20.30 Viritetyt vempaimet 21.00 Sodankylä ikuisesti 22.00 Elävä arkisto: Kasarirock. 1980-luvulla suomalaisetkin popparit halusivat tehdä hyväntekeväisyyttä. Ile ja Saara 10.00 Yle Uutiset 10.03 Uuden musiikin aamu- sylihoitoa synkkyyteen. Kuvassa Susanna Vainiola. Karvanoppien paluu Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä lähes joka kolmas vastaaja ilmoitti, että 80-luvulla elämä on ollut Suomessa parhaimmillaan. 01.00 Yle Uutiset ja sää. 01.02 Yöradio . 17.00 Yle Uutiset ja sää. 11.00 Yle UutiYle Uutiset ja sää 18.00 Romano set. 20.05 Sää. 20.06 Kaikki kotona. Olutta Ahvenanmaalta. Löytäjät. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Yle Uutiset 10.05 Kiveen hakatut 07.10 Urheiluradio. 21.30 Politiikkaradio 22.00 Yle Uutiset 22.05 Tiina Lundberg. 09.11 Maasää 12.10 Tiedeohjelmia Filmir yh mä kuntaradio. 13.03 Maakuntaradio. 19.03 Etnoilta: Pieni kansanlaulu, osa 14.00 Yle Uutiset. 12.45 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Ilta- Merisää. 17.20 22.05 Filmiryhmä. 20.00 Yle Uutiset. 11.03 Maakuntaradio. 19.03 Urheiluradio. 19.05 Kaikki kotona. 07.50 Merisää. 20.03 Urheiluradio. 03.02 Hajatusmusiikkia
12.12 kello lyö 12. Boy (7) Yön sankarit Kadonneet pojat (7) Pikku Kakkonen Yleisurheilua: Nuorten eliittikisat Kioski Käsipalloa: EM-karsinta. Suomi?Saksa. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 12.00 Yle Uutiset ja sää. 12.00 Turun tuomiokirkon 12.10 Urheiluradio. Ile ja Saara 10.00 Yle Uutiset 10.03 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Jälki-istunto . Boy (7) Yön sankarit Kadonneet pojat (7) Satuhäät Kadotettu sukupolviko? Ajankohtainen kakkonen Ulkosaarilla Saltstraumenin vedenalainen maailma Vietnamilaissisarukset Tanskassa Summeri Yön sankarit Girl vs. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 00.05 Yöradio . 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 on vieraana tunnettu luontokuvaaja Urpo Koponen ja silloin ratkotaan ihmiAjassa soi 23.10 Yöklassinen. sen ja käärmeen kohtaamiseen liittyviä asioita. 16.15 Urhei17.45 Tekijä: Valosuunnittelija Saija luradio. 06.30 Maa07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää kuntaradio. Kylmää kyytiä. 10.03 Miksi moderni musiikki ei sovi ooppe- Ajantasa. 03.00 Yle Uutiset. Kohtauksissa on miellyttävää kestoa ja koko jutussa hiljaisen persoonallista värinää. 23.03 Yöradio ? toiveiden yö. 14.03 15.00 Yle Uutiset 15.05 Ajantasa. 19.03 Urheiluradio. 07.53 Maaset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 kuntaradio. 02.02 Yöradio. Osa 3/3: Valon draama. 03.02 Tero Liete . Miksi maahanmuutto- 18.00 Yle Uutiset. Kyyillassa taan. Sodankylän elokuvajuhlat on 25 vuoden aikana inspiroinut unohtumattomia keskusteluja maailman merkittävien elokuvantekijöiden kanssa Peter von Baghin johdolla. 22.00 Dreileben: Kuolemaa parempaa. 02.00 Yle Uutiset. HD Yle Uutiset Urheiluruutu Yleisurheilua: Nuorten eliittikisat Silminnäkijä: Vakuutusyhtiön hylkäämät. Toimittajina ovat Asko HautaYleX 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu . 25-vuotiaan ?Emman. Selostus Petri Sjöblom. 15.00 Yle UutiKultakuume 15.55 Yle News set. Pakkasherra on ottanut panttivangin ja haluaa vaihdossa Batmanin. 21.40 Urheiluradio. 18.50 Merisää. 18.55 Luonto-Suomen kyyilta 0203- Kottonen 14.00 Novan Seitsemän Oikein 16.00 Novan Kesäkiertueella 17600. toiveiden yö. 18.30 Hartaita massa ovat emerituspiispa Wille Riekkisäveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle nen, jääkiekkoerotuomari Jari Levonen, Uutiset ja sää 19.03 Euroradion kon- ohjelmapäällikkö Mikko Silvennoinen, sertti-ilta 21.30 Musiikkia konser- laulaja, lauluntekijä Kim Herold ja pittin jälkeen 21.45 Eurooppalaisia kän linjan poliitikko Mauri Pekkarinen. puheenvuoroja. Norjan rannikolla tuulee usein, mutta Stadlandetin niemimaalla ankarat myrskyt ovat asukkaille arkea. 20.00 Niko Kivelä ja nurkkakunnat: Uusikaupunki 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.35 Helil kyläs 22.05 Fortitude . Johannes (Jacob Matschenz) valmistautuu lääketieteellisen pääsykokeisiin toimiessaan sivarina sairaalassa. ikiroudan kirous (16) 22.55 Yle Uutiset 23.00 Ulkolinja: Yhä vain unelmaa Mentalist MTV3 klo 21.00 TV 2 06.50 09.00 10.00 11.00 11.01 11.05 11.28 11.31 12.00 12.50 13.15 14.05 14.30 15.00 16.00 16.01 16.05 16.28 16.31 17.00 18.00 19.30 19.55 21.50 21.55 22.00 23.00 23.30 00.26 01.21 02.15 MTV 3 Pikku Kakkonen Holby Cityn sairaala (12) Tanskalaiset preerialla Summeri Yön sankarit Girl vs. 04.00 Yle Uutiset ja sää. 07.50 Merisää. 11.00 Urheiluradio. 08.00 Yle Uutiset ja sää. Yle Uutiset 10.05 Brysselin kone 08.10 Urheiluradio. Jannika B:n tarina. (12) 01.30 Neljän tähden illallinen 02.00 Neljän tähden illallinen 02.30 Laiva (S) 03.00 Tummien vesien tulkit 03.50 Ennustaja-TV Teema 17.05 Muinaisen Egyptin taideaarteet. 09.05 giassistentti Laura Jaakkola. 04.02 Kantritohtori Teppo Nättilä. 09.00 Yle Uutiset. 21.50 Merisää. 09.11 MaaMaisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä: kuntaradio. 16.17 Maakuntaradio. Valkoiset luut. 11.00 Yle Uutiset. 21.00 Yle Uutiset. Myrskyn myllerryksessä. 21.03 Päivä tunnissa. 04.55 Yöradio. Yle Puhe 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Ali Show 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Asa 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset 17.01 Ali Show 18.00 Yle Uutiset 18.03 Jorma Uotinen 19.00 Puheen Ilta 21.00 Yle Uutiset 21.03 Päivä tunnissa 21.30 Politiikkaradio 22.00 Yle Uutiset 22.05 Asa 23.00 Arkisto: Lemmikkejä siasta siiliin 01.00 Arkisto: Parisuhde 03.00 Arkisto: Televisiosarjat 05.00 Arkisto: Puheenjohtajana Ilkka Kylävaara Radio Nova 06.00 Novan Aamussa Minna Kuukka & Tuomas Rajala & Matti Ylönen 10.00 Novan Päiväunessa Elina aho ja Juha Blomberg. 13.00 Yle Uutiomi teen 14.00 Säveltäklo 18.0 set. Juonikuvio etenee hienovaraisten siirtojen varassa. Ihmissuhdeverkoston jännitteitä kehitellään pikku hiljaa, ?hämähäkkimäisesti?. SAKSALAISEN TV-FILMIEN 6 Herkkä romanttisuus, väkivalta ja sen uhka takaavat aavistuksen verran painostavan tunnelman. 07.00 Yle Uutiset ja sää. huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Urheiluradio. 21.55 Suomi tänään. 17.00 Nojonen 18.00 Musiikkikamari 18.20 Yle Uutiset ja sää. Nyt päästään grillailemaan makuja maailmalta! Mentalist. 15.50 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset Veneilysää. Refereras på svenska av Kristian Karlsson. 20.00 Yle Uutiset. 18.03 Luontoja pakolaispolitiikka erotetaan toisis- Suomen kyyilta 0203-17600. Keskusteleharju: Sompio, osa 47. 20.05 Sää. män Oikein ja Marco Bjurström 22.00 Radio Novan Yö. 10.55 Pikkujuttu. 12.45 sää 12.10 Julkinen sana Su o m i Merisää. 15.05 Maakuntaradio. 07.12 Maakun08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle Uuti- taradio. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Ennen pitkää nostaa päätään keskushenkilöiden sosiaalisten taustojen eirlaisuus. Kaksi opiskelijanuorta tapetaan autoonsa kansallispuistossa. 19.05 Luonto-Suomen Seinäjoella Minna Kuukka, Mari Sainio ja Sari Seppälä 20.00 Novan Seitse- kyyilta 0203-17600. Robin joutuu seuraamaan avuttomana sivusta, kun viittasankari joutuu roiston kynsiin. 22.05 Café Tropical. 23.00 Yle Uutiset. Samuli Paula- 17.30 Miehet puhuvat. Yle Uutiset ja LuontoMaakuntaradio. Jäätyykö Yön Ritari ikuisiksi ajoiksi? 20.30 Viritetyt vempaimet. 8/10. (12) 20.00 Batman 8/34. 17.20 Suomi tänään. Radioteatteri esittää. 11.03 Maakuntararaan 11.57 Päivän mietelause dio. Romanssin toinen osapuoli on hotellisiivooja Ana (Luna Zimic Mijovic). Kaksikon lisäksi tavataan ylilääkäri ja hänen itsetietoisen kaunis tyttärensä (Vijessna Ferkic), tarkkasilmäinen ja kovanyrkkinen prätkäkundi sekä karkuteille sairaalasta lähtevä seksuaalirikollinen. Harri-Ilmari Moilanen DREILEBEN: KUOLEMAA PAREMPAA Yle Teema klo 22.00 ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01 Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX Jatkot 22.00 Encore 00.00 Yöradio 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mieteYle Radio Suomi lause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 05.00 Melkein hereillä. 20.03 Urheiluradio. Hänen kehuttu uutuutensa Phoenix tulee meillä elokuussa teatterilevitykseen. Leffa huokuu elokuvallisen kerronnan voimaa mallikkaan pelkistetysti. 10.00 Yle Uutiset. 08.12 Maakun10.50 Kuuluttajan vieras: dramatur- taradio. Viki 20.06 Metsäradio. Andreas kutsuu Annan vieraisille kotiinsa, ja Antonis on mustasukkainen. KESKIVIIKKO 10.6.2015 TV 1 06.25 Tanskan ihmeitä: Hammerknuden 06.55 Ylen aamu-tv 09.30 Avara ihmisluonto 10.00 Midsomerin murhat (12) 10.50 Päivän kasvo 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Uusimaa 12.01 Oddasat 12.20 Kyläsairaala (12) 13.10 Isaskar Keturin ihmeelliset seikkailut (S) 14.30 Kulutustavaratarkastajat 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 Avara luonto: Eläinpoikasten alkutaival 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Midsomerin murhat (12) 18.00 Yle Uutiset 18.13 Yle Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Avara ihmisluonto 19.00 Prisma: Apua allergiaan 19.45 Näin Norjassa. 12.55 Suomi 13.00 Klassista kahRadio Su tänään. 01.00 Yle Uutiset ja sää. 15.52 Maakuntaradio. ja sää 17.20 Aristoteleen kantapää 16.00 Yle Uutiset ja sää. Mehulinko. 01.02 Yöradio . elämässä on kaikki mallillaan, mutta silti hän on levoton ja oireilee jopa fyysisesti. 20.00 Suomen kaunein mökki 20.58 Keno 21.00 Greyn anatomia (12) 22.00 Hyvät ja huonot uutiset 23.00 Castle 00.00 Frasier 00.30 Outoa vai mitä. Vammautumiseen ei tarvita kuin muutama sekunti, mutta taistelu vakuutusyhtiötä vastaan voi sen jälkeen kestää jopa vuosikymmeniä. Boardwalk Empire (16) Boardwalk Empire (16) Boardwalk Empire (16) Boardwalk Empire (16) 05.30 06.00 06.25 09.05 09.30 09.40 09.45 10.10 10.40 11.10 13.35 14.40 15.10 15.15 15.45 16.15 17.15 17.20 17.25 17.55 18.00 18.30 19.00 19.20 19.30 20.05 21.00 22.00 22.20 22.25 22.30 22.40 23.10 00.15 Aamusää Studio55.fi Huomenta Suomi Studio55.fi Huomenta Suomen Uutiset Mitä tänään syötäisiin? Kauniit ja rohkeat (7) Emmerdale (7) Emmerdale (S) Lääkärit Kesäruokaa Jamie Oliverin tapaan Saaristoruokaa Mitä tänään syötäisiin? Löytäjät Salatut elämät (7) Suomen kaunein piha Uutiset Päivän sää Kauniit ja rohkeat (S) Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (7) Emmerdale (S) Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät (7) Grillikuume. 13.03 Maakuntaradio. jämuotokuvia: Ilari Kaila 3 14.00 Yle Uutiset. Nykyajan mehupuristimet ovat alitehoisia ja hitaita. 21.00 Sodankylä ikuisesti. Sarja päättyy. 21.35 Novosti Yle. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. Samanaikaisesti alueella liikkuu vankikarkuri. Kesä päättyy murheeseen sarjan Dreileben aloitusfilmissä Kuolemaa parempaa (Etwas Besseres als den Tod, 2011) kuullaan kahdesti Julie Londonin laulama Cry Me a River. Ikivihreä saa toisen kuulemisen myötä rankan ironisen sädekehän. Ohjaaja-käsikirjoittaja Christian Petzold on nykysaksalaisen elokuvan merkittävimpiä tekijöitä, hän vierailee tämän kesän Sodankylän festivaaleilla. Johtolangat ovat vähissä, kunnes FBI:n pakeilla saapuu mies, joka väittää nähneensä murhiin liittyvän näyn. Kymmenen Uutiset Päivän sää Viking Lotto ja Jokeri MTV Sport Uutiset Täydellinen kesä Top Gear Bones Nelonen 07.00 Disneyn esikoulu: Jake ja Mikä-Mikä-Maan merirosvot 07.30 Disney esittää: Koukussa 07.55 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.05 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.10 Shake It Up 08.35 PII-PAA Poliisit 08.40 PII-PAA Poliisit 08.45 Hauskat eläinvideot 08.50 Britannian paras leipomo 09.50 Ruotsalainen remonttisota 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.50 Ruotsalainen remonttisota 14.50 Britannian paras leipomo 15.50 Huippumalli haussa 16.50 Laiva (S) 17.20 Frasier 17.50 Kaisa ja luksuskodit 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Risteyksessä. toiveiden yö. Mitä kuningas Senusrest III:n muotokuvat paljastavat ja millainen oli Tutankhamonin kuolinnaamio? 18.00 Sodankylä ikuisesti 19.00 Saari 9/26. Trilogian ensimmäinen osa. O: Christian Petzold 2011. 23.30 Viimeinen maapallo. Road movie kanadalaisen ekoaktivisti Mikaël Riouxin yrityksestä pelastaa maapallo. Ohjaaja Sylvie van Brabant, Kanada, 2008. Muut 07.25 SVT:n ohjelmaa 16.10 Riistametsällä 16.50 Veljesten kirja: Ramborata 16.55 Hevostila Mistral (7) 17.18 Nina Patalo (7) 17.25 Vaikuttaja 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Hittehatt 18.30 Kaksoiselämää (S) 18.44 Clay Kids (7) 18.55 Gazoon (S) 19.00 Metsänhaltijan valtakunnassa 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Kasvien valtakunta 20.30 Ruotsalaisia salaisuuksia 20.45 Oddasat 21.00 Koko kansan viettelijä (12) 21.58 Yle Nyheter TVnytt 22.00 Perhesirkus 22.30 Ihmiskokeita 23.00 SVT:n ohjelmaa 10.00 Lemmen viemää (S) 14.00 Top Chef Suomi 15.00 Elämää Philadelphiassa (12) 15.30 Isän tyttö (7) 16.00 Ensisilmäyksellä (S) 16.30 Ensisilmäyksellä (7) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 American Idol 19.00 Naapurit-tuloslähetys 19.05 Simpsonit (7) 19.30 Miehen puolikkaat (S) 20.00 Rillit huurussa (S) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Myytinmurtajat 22.00 Kurjat kuppilat USA 23.00 Sleepy Hollow (16) 00.00 Vampyyripäiväkirjat (16) 01.01 Lainvalvojat (7) 01.30 Lainvalvojat (7) 02.00 Maailman kauheimmat naapurit 11.20 Tomin keittiö 11.50 Muuttajat 12.20 Elixir 12.50 Elämää halpalentoyhtiössä (7) 13.20 Leijonan luola Kanada 14.15 New Yorkin tatuointitarinat 15.15 Kuuluisat kuppilat 15.45 Hell?s Kitchen 16.40 MasterChef VIP 17.35 Pomo piilossa 18.30 Leijonan luola Kanada 19.30 Hell?s Kitchen 20.30 Poliisit (S) 21.00 MasterChef VIP 22.00 Konttori (S) 22.30 Poliisit (7) 23.00 Huippulastin metsästäjät 23.30 Huippulastin metsästäjät 00.00 Panttilainaamo 00.30 Pelkokerroin 2.0 (12) 01.30 Pomo piilossa 02.25 Anthony Bourdain minilomalla 03.15 Wipeout RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Trilogian alku kertoo siviilipalvelusmiehestä, jonka arki muuttuu uuden romanssin myötä. Rocktoimittajan illallinen. 03.53 Yöradio. Kausi 1, 8/10. 09.10 Sää
Mv. A-studio Yle Uutiset Yle News Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa Eduskunnan kyselytunti Novosti Yle Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Midsomerin murhat (12) Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Päivän kasvo Avara ihmisluonto Bomb Girls (12) Mittatilaustyönä Puutarhaunelmia Yle Uutiset Urheiluruutu Outlander . 16.15 lauluja 21.45 Tekijä: Valosuunnitte- Urheiluradio. 14.03 Ajantasa. Selostajana Teemu Tammilehto ja toimittajana Juhopekka Pietilä. 21.00 Yle Uutiset 21.03 Päivä tunnissa 21.30 Politiikkaradio 22.00 Yle Uutiset 22.05 Arman Alizad 23.00 Arkisto: Saako Jeesukselle nauraa? 01.00 Arkisto: Kirjallisuuden nuoret ja rohkeat 03.00 Arkisto: Naisjohtajat 05.00 Arkisto: Litti, Atik ja kuningas potkupallo Radio Nova 06.00 Novan Aamussa Minna Kuukka & Tuomas Rajala & Matti Ylönen 10.00 Novan Päiväunessa Elina Kottonen 14.00 Novan Seitsemän Oikein ja Rita Strömmer 16.00 Novan Arkirallissa Sari Seppälä & Ile Jokinen 20.00 Novan Seitsemän Oikein 22.00 Radio Novan Yö 47 7. 20.05 Sää. O: Jorma Nortimo. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 16.50 Ali Show 17.50 Urheiluilta: Superpesis. 11.00 Yle UutiRadioteatteri esittää. 21.50 Merisää. Venla Mäkelän kirjoittama draamakomedia rakkaussurun sekoittamasta naisesta, joka ensi töikseen heittäytyy Kymijokeen. Ohjaus: Michael Bay. 00.35 Blue Bloods 01.35 Frasier 02.05 Outoa vai mitä? 03.05 Tummien vesien tulkit 03.55 Ennustaja-TV Teema 17.10 Carl Fabergé . 06.30 MaaSikarit ja muut nautinta-aineet. 20.06 Ihan Takala. Boy (7) 16.26 Summeri 16.31 Kadonneet pojat (7) 17.00 Pikku Kakkonen 17.56 Pikku Kakkonen on sun puolella 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Erätulilla 19.30 Kioski 20.00 Promotytöt (12) 20.25 Hulli (12) 20.45 Älä unta nää. Kreivin naisina Irma Martinkauppi, Titta Karakorpi, Elina Salo ja Kirsti Wallasvaara. Hän hoitaa osansa antaumuksella, paikoin aika hauskasti ja mikä tärkeintä, itseironiaa unohtamatta. Parasta idearikkaassa ja vauhdikkaasti epätasaisessa leffassa on siitä välittyvä vapautuneisuus suhteessa itse elokuvan tekemiseen. 20.00 Yle Uutiset. 18.00 Arvassalo ry 18.20 10.55 Pikkujuttu. 03.02 Progeyöradio. ?Se on onnellisten nuorten tekemä elokuva.? Ohjaaja Peter von Bagh esittelee kesällä 1970 kuvatun, ainoaksi näytelmäelokuvakseen jääneen Kreivin. R: Elina Knihtilä, Kari Hietalahti, Amanda Pilke, Mikko Neuvonen. 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Bates Motel (16) 22.45 Hatfields & McCoys 2/5. Vihanpito sukujen välillä jatkuu (16) 23.35 Fifan naisten jalkapallon MM 2015: GER?NOR 01.15 Hubotit . 03.00 Yle Uutiset. 08.12 Maadio 15.00 Yle Uutitarinoit a kuntaradio. melkein ihmisiä 05.30 06.00 06.25 09.05 09.30 09.35 09.40 09.45 10.10 10.40 11.05 11.35 13.35 14.35 14.40 15.10 15.15 15.45 16.15 17.15 17.20 17.25 17.30 17.55 18.00 18.30 19.00 19.20 19.30 20.05 21.00 22.00 22.20 22.25 22.35 00.25 Aamusää Studio55.fi Huomenta Suomi Studio55.fi Huomenta Suomen Uutiset Viking Loton ja Jokerin tulokset Mitä tänään syötäisiin? Kauniit ja rohkeat (S) Emmerdale (7) Emmerdale (S) Saaristoruokaa Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat Unelmien koti Pilanpäiten Upeat skandikodit Mitä tänään syötäisiin? Täydellinen kesä Salatut elämät (7) Grillikuume Uutiset Päivän sää Viking Loton ja Jokerin tulokset Kauniit ja rohkeat (S) Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (S) Emmerdale (S) Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät (12) Aku ja 7 ihmettä (S) Kaappaus keittiössä. Malmi. Uskaltaako hän heittäytyä suhteeseen. 02.02 Progeyöradio. Mv. 07.00 Yle Uutiset ja sää. miokirkon kello lyö 12. 09.10 Sää. 23.00 Yle Uutiset. 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuo- kuntaradio. Pesäpalloa. 07.50 Merisää. 09.00 Yle set 15.05 Kultakuume Radio 1 Uutiset. jalokiviseppien kuningas. 19.05 Harpf sekä Tiina Weckström, Martti Ihan pihalla. 19.00 Yle Uutilemassa ja tarinoita kertomassa Tiina set ja sää. 08.00 Yle Ykkönen 13.00 Klassista Todellis Uutiset ja sää. 12.10 Urheiluradio. säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle 12.12 Maakuntaradio. 07.12 Maakuntaradio. 13.03 Maakuntaradio. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 00.05 Progeyöradio. 01.02 Progeyöradio. 02.00 Yle Uutiset. 11.03 Maakuntaradio. Viki säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle Jatkot 22.00 Encore 00.00 Yöradio Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Mikä makYle Radio Suomi saa. 12.55 Suomi tänään. Minun Maakuntaradio. 14.00 sia kirkonmäeltä 20.20 Iitin musiik- Yle Uutiset. TORSTAI 11.6.2015 Aku ja 7 ihmettä MTV3 klo 20.05 TV 1 06.25 06.55 09.30 10.00 10.50 11.00 11.05 12.01 12.20 13.10 14.30 15.00 15.05 15.10 16.00 16.55 16.57 17.00 17.06 17.10 18.00 18.13 18.20 18.30 19.00 19.45 20.00 20.30 20.55 21.05 22.00 22.30 23.25 23.30 Elämisen haasteet Ylen aamu-tv Avara ihmisluonto Midsomerin murhat (12) Päivän kasvo Yle Uutiset Yle Uutiset alueilta Oddasat Kyläsairaala (12) Rovaniemen markkinoilla (Suomi 1951). 11.00 Sibelius 150: Hienostelua. 05.00 Melkein hereillä. 22.55 Kuuluttajan vieras: dramaturgiassistentti Laura Jaakkola. Kausi 3, 8/10. Nelilapsisessa perheessä syödään aina ulkona ja aikaa kulutetaan ostoskeskuksissa pyörimiseen. Kymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset Diili Amerikkalainen realitysarja. Salaisuuksia ja valheita Nelonen 05.00 Ennustaja-TV 07.00 Disneyn esikoulu: Jake ja Mikä-Mikä-Maan merirosvot 07.30 Disney esittää: Koukussa 07.55 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.00 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.10 Shake It Up 08.35 PII-PAA Poliisit 08.40 PII-PAA Poliisit 08.45 Hauskat eläinvideot 08.50 Britannian paras leipomo 09.50 Ruotsalainen remonttisota 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.50 Ruotsalainen remonttisota 14.50 Britannian paras leipomo 15.50 Huippumalli haussa 16.50 Eläinten ABC 17.20 Frasier 17.50 Pomo haussa 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Hyvät ja huonot uutiset 20.00 Hansin grillikesä 20.58 Keno 21.00 Pearl Harbor (Pearl Harbor/USA 2001) Pääosissa: Ben Affleck, Josh Hartnett, Kate Beckinsale, Alec Baldwin, Cuba Cooding, Jr., Jon Voight, Tom Sizemore. 12.45 MeriUutiset ja sää 19.03 Iitin musiikkijuh- sää. Ohjaus Peter von Bagh. 20.03 Karlsson, Pekka Karppanen ja Antero Urheiluradio. 21.00 Yle Uutiset. 21.35 Novosti Yle. 21.40 Urheiluradio. 17.20 sää 22.05 Todellisia tarinoita. 04.55 Yöradio. Yle Puhe 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Ali Show 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Arman Alizad 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä. Carl Fabergén luomat jalokivikoristeiset pääsiäismunat lumosivat aikoinaan Venäjän tsaariperheen, ja nykyisin ne ovat huutokauppojen halutuimpia kohteita. 18.00 Sodankylä ikuisesti 19.00 Kauniit ihmiset 20.00 Batman (7) 20.30 Viritetyt vempaimet 21.00 Peter von Bagh esittelee Kreivin. 18.50 Merisää. rakkaus omaan kotipaikkaan. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Euroopan taivaan alla. Nuoren ja asiastaan innostuneen filmihullun debyytti huokuu rohkeaa taiPETER VON BAGHIN teilua faktan ja fiktion haastavalla trapetsilla. Stephane Brizen ohjaamassa Neiti Chambonissa viritellään rakkauden tuntemuksia arkisissa pikkukaupunkilaisissa puitteissa. Osapuolina ovat naimisissa oleva rakennustyömies (Vincent Lindon) ja hänen poikansa luokanopettaja (Sadrine Kimberlain). Kirjallisuusfilmatisointina leffa on mallikas tuttavuus. Studiossa Tiina Lundberg ja Salla Vuolteenaho. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 12.00 Yle harju: Sompio, osa 48. 15.00 kijuhlien avajaiskonsertti jatkuu Yle Uutiset. HD (7) 00.10 Teematieto Muut 07.25 SVT:n ohjelmaa 15.50 Veljesten kirja: Köysiliaani 15.55 Kaksoiselämää (S) 16.09 Clay Kids (7) 16.21 Gazoon (S) 16.25 Ihmiskokeita 16.55 Metsänhaltijan valtakunnassa 17.25 Kasvien valtakunta 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUUklubben: Bärtil 18.30 Hiukkasmysteeri (7) 19.00 Purtavaa Pohjolasta 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.55 Obs debatt 20.30 Näin Norjassa 20.45 Oddasat 21.00 Ilta Annen ja Hannahin kanssa 21.40 Metten kesäiset jälkiruokaherkut 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Dok: Teetä vai sähköä. Yle Uutiset 07.10 Urheiluradio. Muiste- 18.55 Ihan pihalla. Puhe on vähäistä, sitäkin enemmän puhuvat näyttelijöiden ilmeet, katseet, hienovaraiset fyysiset kosketukset sekä hiljaiset hetket. Harri-Ilmari Moilanen KREIVI Yle Teema klo 21.06 NEITI CHAMBON Yle Teema klo 22.35 YleX 06.00 Yle Uutiset 06.05 Har- 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu taita säveliä 06.15 Aamuhartaus . 19.03 Urheiluradio. 10.03 Ajantasa. Uutiset ja sää 17.20 Amerikan ääni. 15.52 Maakuntanaa kaloille ja muita Gustav Mahlerin radio. 18.30 Hartaita Uutiset ja sää. 18.00 Yle Uutiset. oodini Katajanokalle. Ile ja Saara 10.00 Yle Uutiset 10.03 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita Uutiset 13.02 YleX Jälki-istunto . 00.00 Yle Uutiset ja sää. N: Reino Helismaa, Esa Pakarinen. Helismaan kupletin pohjalta tehty komedia kolmen kullankaivajan seikkailuista Lapin konnien ja donnien parissa. Esittely on kuvattu kesällä 2013. 21.06 Kino: Kreivi (Suomi 1971) 76 kertaa kihloissa olleen naistenmiehen Pertti Ylermi Lindgrenin tarina. Samuli Paula- set. Ensinmainittu on kohtalaisen räävitön irrottelu, jälkimmäinen hienostunut romanttinen draama. Kreivi sai aikoinaan kovasti ristiriitaisen, puolesta ja vastaan -vastaanoton. Näyttämön kyseenalaisena sankarina viilettää naistennaurattaja ja huijari Pertti Ylermi Lindgren. 15.05 Maakuntaradio. 21.10 Antonius Padovalainen saar- 15.50 Veneilysää. Miesten Superpesiksen ottelu Pattijoki-Sotkamo. 13.00 Yle lien avajaiskonsertti 20.00 Kuulumi- Uutiset. 04.00 Yle Uutiset ja sää. 04.02 Café Tropical. Matkantekijä (16) Ulkolinja: Päiväkirja pimeästä (12) Sisäpiirin miehet (16) Yle Uutiset Fukushiman katastrofi syvenee TV 2 MTV 3 06.50 Pikku Kakkonen 09.00 Retkikohteena Dovrefjell 10.00 Heida Disin kamppailu syöpää vastaan 11.00 Summeri 11.03 Girl vs. 23.10 Yöklassinen. pihalla. Boy (7) 11.26 Summeri 11.31 Kadonneet pojat (7) 12.00 Satuhäät 12.50 Kioski 13.30 Tanskalainen maajussi 14.00 Elvis elää Hudikissa 15.00 Tanskalaiset preerialla 16.00 Summeri 16.03 Girl vs. Mistä syntyy 18.03 Ihan pihalla. 07.53 ja sää 12.10 Ajankohtainen Maakuntaradio. 21.03 Päivä tunnissa. 16.17 Maakuntaralija Saija Nojonen 22.00 Yle Uutiset ja dio. 01.00 Yle Uutiset ja sää. 09.11 Yle Uutiset ja sää 16.15 Maakuntaradio. 10.00 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Yle Uutiset. O: Aleksi Mäkelä. 21.55 Suomi tänään. 08.10 kahteen 14.00 M-stuia Urheiluradio. Kattava katsaus progressiivisen rockin monumentaalisia klassikoita. 09.05 Urheilu15.55 Yle News 16.00 klo 22.0 5 radio. 23.03 Progeyöradio. 23.00 SVT:n ohjelmaa 10.00 Lemmen viemää (7) 14.00 Top Chef Suomi 15.00 Elämää Philadelphiassa (7) 15.30 Isän tyttö (S) 16.00 Suomen surkein kuski 17.00 Lemmen viemää (S) 18.00 Myytinmurtajat 19.00 Naapurit-tuloslähetys 19.05 Simpsonit (7) 19.30 Miehen puolikkaat (S) 20.00 Rillit huurussa (S) 20.30 Simpsonit (12) 21.00 David Hasselhoff Show 22.00 Duudsonit (12) 22.30 Tuulitunneli 23.30 Lainvalvojat (7) 00.00 Lainvalvojat (7) 00.30 Revolution (16) 01.30 Eloonjääneet (12) 02.25 Astral TV 11.15 Tomin keittiö 11.45 Muuttajat 12.15 Elixir 12.45 Elämää halpalentoyhtiössä (S) 13.15 Leijonan luola Kanada 14.15 New Yorkin tatuointitarinat 15.15 Kuuluisat kuppilat 15.45 Hell?s Kitchen 16.40 MasterChef VIP 17.35 Pomo piilossa 18.30 Leijonan luola Kanada 19.30 Hell?s Kitchen 20.30 Poliisit (12) 21.00 Talent USA 22.45 Konttori (S) 23.15 Poliisit (S) 23.45 Huippulastin metsästäjät 00.15 Huippulastin metsästäjät 00.45 Villit nettivideot (12) 01.15 Villit nettivideot (16) 01.50 Pomo piilossa 02.45 Anthony Bourdain minilomalla 03.40 Ennustaja-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Kreivi on 76 kertaa kihloissa olleen naistenmiehen Pertti Ylermi Lindgrenin (kuvassa) tarina ja Peter von Baghin ainoa pitkän näytelmäelokuvan ohjaus. Rakkautta ja sillä huijaamista ainoa pitkän näytelmäelokuvan ohjaus Kreivi (1971) sekä ranskalaisfilmi Neiti Chambon (Mademoiselle Chambon, 2009) muodostavat melkoisen kaksikon. (7) 22.35 Kino: Neiti Chambon (Mademoiselle Chambon/Ranska 2009) Jean elää tavallista, sopusointuista elämää. Eräänä päivänä hän tapaa poikansa opettajan, neiti Chambonin, joka poikkeaa muista naisista. Ohjelman toteutus: Tiina Harpf, Mietti Harpf, Hanna-Helena Kinnunen ja Hannu Karisto
vanhaa rouvaa mykkäfilmin aikainen tähti Lillian Gish. Harri-Ilmari Moilanen RÄSYNUKKE Yle Teema klo 21.00 Uutiset 13.02 YleX Jälki-istunto . Sen perimmäinen voima on tärkeiltä osin Stanley Cortezin komeassa, film noirin parhaan perinteen hengessä hehkuvassa mustavalkokuvauksessa. Räsynukke on kiehtova yhdistelmä goottilaisen kauhunomaista jännitystä, uskonnollista vertauskuvallisuutta ja sadunomaisuutta. 01.00 Yle Uutiset ja sää. 07.50 Merisää. Ruohonleikkuri. 10/10. 20.03 Urheilu. . 13.00 Yle Katson pimeään 18.00 Musiikkika- Uutiset. Annanin Yle Fem klo 20.00 TV 2 MTV 3 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 12.6. 06.52 Metkat Mesiläiset (S) 07.00 Runoja ja roskia 07.04 Tilda ja hänen ystävänsä (S) 07.17 Lintumiehet 07.23 Pojat (S) 07.30 Närpiäiset (S) 07.43 Stella ja Sami (S) 07.58 Kimmo Kuu (S) 08.17 Sohvaset (S) 08.26 Dino-Dan (7): Dino-Dan 08.50 Kerrostaloelämää (7) 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Retkikohteena: Huippuvuoret 11.00 Summeri 11.01 Mun Päivä 11.05 Girl vs. 03.02 Yöradio. 03.15 Minna Pyykön maailma. 23.00 Yle Uutiset. 19.03 UrheiluYleX radio. 23.03 Yöradio. Tyyppi on pelottava ilmestys päästessään tarinan huipentumassa pikkulasten lähituntumaan. Elokuvassa on kuuluisa kohtaus, jossa päähenkilö esittelee nyrkkiensä tatuointeja: oikeassa on LOVE (Rakkaus), vasemmassa HATE (Viha). Ohjaus: Kathryn Bigelow. 03.00 Castle 04.00 Frasier 04.30 Ennustaja-TV Teema 16.25 Komisario Nardone (12) 17.15 Elävä arkisto: Kasarirock 17.17 Maksamme velkaa 17.29 Arkistovieraana: Ismo Alanko 17.44 Sielun Veljet ja Kauko Röyhkä 18.24 Liisa Tavi laulaa 18.30 Kirjaohjelma: Jo Nesbø 19.00 Välimeri lautasella 20.00 Batman 10/34. + pvm, tekstiviesjee esittää: Hitlerin jumalatar . Leffan valmistumisen aikoihin tatskat olivat vielä lähinnä merimiesten ja vankilakundien aatelismerkkejä, MERKITTÄVÄN 8 joten tuolloin kohtaus on varmasti säväyttänyt toisin kuin mitä ehkä nykyisin. Räsynukelle on leimallista väkevä tunneilmasto. 15.05 Maakuntaradio. teri esittää. Boy (7) 16.28 Mun Päivä 16.31 Kadonneet pojat (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Käsilaukku (S) 19.30 Kioski 20.00 Satuhäät 20.50 Pieta (12) 21.51 Yle Uutiset 21.56 Urheiluruutu 22.00 Muistin vanki (12) 22.45 The Leftovers (16) 23.40 True Love (12) 05.30 06.00 06.25 09.05 09.30 09.40 09.45 10.10 10.40 11.10 13.35 14.35 14.40 15.10 15.15 15.45 16.15 17.15 17.20 17.25 17.55 18.00 18.30 19.00 19.20 19.30 20.05 21.00 22.00 22.20 22.25 22.35 Aamusää Studio55.fi Huomenta Suomi Studio55.fi Huomenta Suomen Uutiset Mitä tänään syötäisiin? Kauniit ja rohkeat (S) Emmerdale (S) Emmerdale (S) Lääkärit Haaveiden talo hartiapankilla Pilanpäiten Mike & Molly (S) Mitä tänään syötäisiin? Isän tyttö (S) Salatut elämät (12) Suomen kaunein piha Uutiset Päivän sää Kauniit ja rohkeat (S) Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (7) Emmerdale (S) Seitsemän Uutiset Päivän sää Manitbois (S) Totuuden torvet Selviytyjät Kymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset A.I. Peltola 23.00 Arkisto: Selviytymisvinkkejä lomailijoille 01.00 Arkisto: Euroopan turvallisuuspolitiikkaa 03.00 Arkisto: Tsunami 2004 05.00 Arkisto: Formulasankareita Radio Nova 06.00 Novan Aamussa Minna Kuukka & Matti Ylönen & Tuomas Rajala 10.00 Vapun Valtakunnassa Elina Kottonen 14.00 Novan Seitsemän Oikein ja Katja Ståhl 16.00 Nova Racing Teamissä Emma Kimiläinen & Jussi Halli 20.00 Novan Seitsemän Oikein ja Rita Strömmer 22.00 Radio Novan Yö. 02.02 Koe-eläinpuisto. 03.00 Yle Uutiset. 16.17 Maakuntaradio. set ja sää 19.03 Naantalin Musiikki- 17.00 Yle Uutiset ja sää. Arkistojen aarteita, haastatteluja ja uutta livemateriaalia Tate Modern -museon keikoilta 2013. 18.03 soitto 21.30 Kiveen hakatut 22.00 Puhelinlangat laulaa. Ruohonleikkuri. Ruohonleikkaus on tosi riesa, joten Greg keksii megaleikkurin, ja James pyrkii sarjan huimimmassa projektissaan luomaan liekinheittimen, joka siirtää ruohonleikkuun historiaan. 21.00 Kino: Räsynukke (The Night of the Hunter, USA 1955) O: Charles Laughton. 21.00 Yle Uutiset. Sankkojen joukkoKultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Fau- jen suosikit Veijo ja Pauli Anonyymien nin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää kotikiusattujen viikkokokouksissa. 17.20 Eeva Luotosen kirjahistoria: 12.42 Maakuntaradio. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 12.00 Yle Uutiset kahteen 14.00 Sibelius Radio Su omi ja sää. 18.30 Hartaita säveliä radio. Jakso 8/8. 0600Yle Uutiset ja sää 22.05 Radioatel- 17600 (0,33 e/min. 11.03 Maakuntarakönen 13.00 Klassista langat la ulaa dio. Matkalla jossain musiikissa Kalevi Pollari. 15.00 linen viikkokatsaus 18.20 Radioteat- Yle Uutiset. Peltola 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset 17.01 Ali Show 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta: Jukolailta. 01.02 Koe-eläinpuisto. Robin on vieraana kauden viimeisessä Big Bang! -jaksossa 21.25 Keno 21.30 Elokuva: Iron Man (USA 2008). 00.10 Elokuva: Sukellusvene K-19: The Widowmaker (Britannia-Saksa-USAKanada 2002). HD 23.30 Avaruusromua Muut 07.25 SVT:n ohjelmaa 15.45 Veljesten kirja: Pyörä ja pulkka 15.50 Hiukkasmysteeri (7) 16.20 Tiettömän taipaleen takana 16.50 Purtavaa Pohjolasta 17.20 Obs debatt 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Saariston lapset 18.30 Oppimisen aatehistoria 19.00 Kirjaohjelma: Kirja muuttuu 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Elisabeth kohtaa: Kofi Annanin 20.30 Ollaan kuulolla 20.45 Oddasat 21.00 SVT:n ohjelmaa 06.00 Astral TV 10.00 Lemmen viemää (S) 14.00 Top Chef Suomi 15.00 Elämää Philadelphiassa (12) 15.30 Isän tyttö (S) 16.00 Ylläs . 18.00 Yle Uutiset. tekoäly (A.I. verta ja terästä 20.00 Helil kyläs 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Hercule Poirot: Simeon Leen testamentti (12) 22.50 Yle Uutiset 22.55 Fortitude . 02.00 Yle Uutiset. Pikkulasten leskiäitiä näyttelee Shelley Winters, ?suloista. Toimittajana Pertti Tapola, asiantuntijana Seppo Väli-Klemelä 19.30 Puheen Ilta 21.00 Yle Uutiset 21.03 Päivä tunnissa 21.30 Politiikkaradio 22.00 Yle Uutiset 22.05 Mikko ??Peltsi?. Se on kuvaus hyvän ja pahan mittelöstä jylhän tummanpuhuvissa puitteissa. Robert Mitchum tekee yhden uransa muistettavimmista (= puistattavimmista) roolitöistä huijarisaarnaajana ja murhamiehenä. 17.20 Maajuhlat 2015 20.50 Romanttinen ilta- kuntaradio. 10.55 Pikkirkon kello lyö 12. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 00.05 Yöradio. 15.52 Maakuntapio, osa 49. Sikarit klo 18.0 dio. 12.10 Urheilura150: Hienostelua. 09.10 Sää. 12.12 Maakuntaraja muut nautinta-aineet. 3 dio. ikiroudan kirous (16) 23.45 Valaistunut (16) Elisabeth kohtaa: Ko. 14.00 mari 18.15 Nuntii Latini . 11.00 Yle UutiP uhelin set ja sää 12.10 Tiedeykset. 08.00 Yle Uutiset ja sää. Sibeliusta: Ihmiset, tavarat ja tieto liik- 08.10 Urheiluradio. 07.12 Maakun09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle taradio. 09.00 Yle Uutiset. Viki selkosuomeksi. 20.05 Sää. 21.50 Merisää. 21.55 Suomi tänään. Samuli Paulaharju: Som- 15.50 Veneilysää. Maxi- tillä RS (väli) LANGAT toivelevyn nimi miani Portas alias Savitri Devi 23.10 numeroon 16149 (0,40 e/viesti) yle.fi/ puhelinlangatlaulaa 18.50 Merisää. Yöklassinen 18.55 Puhelinlangat laulaa. 21.30 Yle Uutiset Yle Puhe 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Ali Show 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Mikko ??Peltsi?. Ohjaaja: Steven Spielberg. Nelonen 07.00 Disneyn esikoulu: Jake ja Mikä-Mikä-Maan merirosvot 07.30 Disney esittää: Koukussa 07.55 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.00 PII-PAA Poliisit 08.05 PII-PAA Poliisit 08.10 Villiä menoa eläintarhassa 08.50 Britannian paras leipomo 09.50 Ruotsalainen remonttisota 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.50 Zoo Tales Special 1 (S) 14.55 Britannian paras leipomo 15.55 Huippumalli haussa 16.55 Eläinten ABC 17.25 Frasier 17.55 Risteyksessä 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Big Bang! Kausi 1. 19.05 Puhelinlangat laulaa. 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu 20.00 Yle Uutiset. 06.30 Maahuomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää kuntaradio. 07.53 MaaUutiset 10.05 Ohjelma 11.00 Kohti kuntaradio. Kuka voittaa kamppailun? 20.30 Viritetyt vempaimet 10/10. 12.45 MeriMitä katsoo Andre Brink kirjassaan sää. 22.05 Jokaniemen sävelradio. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 07.10 Urheiluradio. 20.06 PuhelinlanUuden musiikin aamuvuoro 11.00 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle gat laulaa. 21.35 Novosti Yle. ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01 Disko2000 20.00 Parasta ennen! 22.00 DJ Orion 00.00 Yöradio 21.40 Urheiluradio. 14.03 Ajantasa. Boy (7) 11.28 Mun Päivä 11.31 Kadonneet pojat (7) 12.00 Satuhäät 12.50 Kioski 13.30 Täydellistä elämää 14.00 Matkakumppanit 14.30 Erätulilla 15.00 Meduusojen maailmassa 15.30 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 16.00 Summeri 16.01 Mun Päivä 16.05 Girl vs. Kuolemaakin karumpi kohtalo. Zeldan jättämä johtolanka houkuttelee Batmanin ja Robinin kamppailuun itse rikollista pääjehua vastaan. PERJANTAI 12.6.2015 TV 1 06.25 Niko Kivelä ja nurkkakunnat: Uusikaupunki 06.55 Ylen aamu-tv 09.30 Avara ihmisluonto 10.00 Midsomerin murhat (12) 10.50 Päivän kasvo 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Uusimaa 11.12 Yle Uutiset KaakkoisSuomi 11.19 Yle Uutiset LounaisSuomi 11.26 Yle Uutiset Häme 11.33 Yle Uutiset Keski-Suomi 11.40 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.47 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.54 Yle Uutiset PohjoisSuomi 12.01 Oddasat 12.20 Kyläsairaala (12) 13.10 Hei, rillumarei! (Suomi 1954) 14.30 Lomamatka 80-luvulle 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Avara luonto: Galapagos 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Midsomerin murhat (12) 18.00 Yle Uutiset 18.13 Yle Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Avara ihmisluonto 19.00 Titanic . 03.40 Yöradio. 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Yle Radio Suomi Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää 05.00 Melkein hereillä. 12.55 Suomi tänään. Yle Uutikujuttu. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 08.12 Maakunkeessä 11.45 Mili Balakirev: Islamei, taradio. 16.15 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uuti- Urheiluradio. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Ile ja Saara 10.00 Yle Uutiset 10.03 radio. 09.11 Maakuntaradio. Pääosissa: Harrison Ford, Liam Neeson, Peter Sarsgaard, Christian Camargo, Joss Ackland, Tim Woodward. Puh. 10.00 Yle Uutiset. telause 12.00 Turun tuomio10.03 Ajantasa. Artificial Intelligence, USA, 2001) Pääosissa: Haley Joel Osment, Jude Law, Frances O?Connor, Brendan Gleeson, Sam Robards, William Hurt, Jake Thomas, Ken Leung, Michael Mantell, Michael Berresse, Kathryn Morris, Adrian Grenier, Clark Gregg, Kevin Sussman, Tom Gallop. 13.03 Maakuntaradio. latinankie- Yle Uutiset. N: Robert Mitchum, Lillian Gish. 22.30 Kraftwerk: Pop Art. Boing boom tschak! Dokumentti kokeellista elektronista musiikkia soittavien saksalaiserakoiden tiestä maailmanmaineeseen. 21.03 Päivä tunnissa. huipulla tuulee 17.00 Lemmen viemää (S) 18.00 Myytinmurtajat 19.00 Naapurit-tuloslähetys 19.05 Simpsonit (7) 19.30 Miehen puolikkaat (S) 20.00 Rillit huurussa (S) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Me kaksi ja Irene (16) 23.20 Duudsonit (12) 23.50 Eurojackpot ja Jokeri 23.55 Rysän päällä 00.55 Luuserit (16) 01.25 Luuserit (S) 01.55 Sleepy Hollow (16) 02.55 Voittostudio 05.00 Ennustaja-TV 07.35 Onnenarpa 09.05 LIVE: Tiedä ja Voita 11.05 Tomin keittiö 11.35 Muuttajat 12.05 Elixir 12.35 Elämää halpalentoyhtiössä (S) 13.05 Leijonan luola Kanada 14.00 New Yorkin tatuointitarinat 14.55 Hell?s Kitchen 15.50 Hurja remontti 16.45 Hurja remontti 17.45 Talent USA 19.30 Panttilainaamo Louisiana 20.00 Amerikan kovimmat keräilijät 21.00 Wipeout 22.00 Villit nettivideot (12) 22.30 Villit nettivideot (12) 23.00 Australian rajalla 23.30 Australian rajalla 00.00 Täysillä tutkaan (S) 00.30 Täysillä tutkaan (S) 01.00 Villit lomavideot 01.25 Villit lomavideot 01.55 JIM D: Muinaiset avaruusoliot (7) 02.50 Ennustaja-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Räsynukke on elokuva vaarallisen vinksahtaneesta huijarisaarnaajasta (Robert Mitchum), joka pankkirosvon saalista etsiessään ajaa kaksi lasta pakomatkalle. Liikkeellä vaarallinen saarnamies brittinäyttelijän Charles Laughtonin ainoa ohjaustyö Räsynukke (The Night of the Hunter, 1955) on maineikas rikosdraama ja kulttifilmi. 09.05 itämainen fantasia 11.57 Päivän mie- Urheiluradio. 12.37 Anonyymit koti15.00 Yle Uutiset 15.05 kiusatut