Kansan Uutiset 05.07.2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Hinta 3,50 ? 27-003251-1327 27 www.kansanuutiset.fi Viikko 27 Perjantaina 5.7.2013 Kansan Tahto | Satakunnan Työ Facebook tuo riitoja työpaikoille » Sosiaalinen media on haaste työlainsäädännölle s. 12 Kesäteatterit vauhdissa 18 EU:n työmarkkinat 25 Egypti 28
Pikai- sesti Suomessa käväisseellä ohjaajalla oli myös viesti Sodankylän elokuvayleisölle. . EU ei kuitenkaan ole lykkäämässä vapaakauppaneuvotteluja Yhdysvaltain kanssa. sisältö A Kotimaa s.4 B Kulttuuri s.16 Kansan Uutiset, Viikkolehti 5.7.?11.7.2013 C Keskustelu s.24 D Ulkomaat s.26 E Vapaa-aika s.34 F Pelit s.36 JARKKO MÄNTTÄRI 14 PUHELIN 09 759 601 VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI toimitus@kansanuutiset.fi Seinäjoen ainoa vasemmistovaltuutettu A Sähkötöitä tekevä automaatioasentaja Antti Knuuttila, 34, on Seinäjoen 51-jäsenisen kaupunginvaltuuston ainoa vasemmistoliittolainen valtuutettu. 09 7596 0254 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Vilhonvuorenkatu 11 C 7, Helsinki (PL 64, 00501 Helsinki) Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Faksi, konttori: 09 7596 0319 Pankkitili: 800015?789 004 TOIMITUS avoinna ma?pe 9.00?18.00 Faksi: 09 7596 0301 Toimitussihteerit: 09 7596 0312 tai 09 7596 0362, toimitus@kansanuutiset.fi viikkolehti@kansanuutiset.fi ALUETOIMITUKSET TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Vaatimaton huippuohjaaja Ranskasta Ranskalaisohjaaja Claire Denis ei omien sanojensa mukaan ole vielä koskaan nähnyt täydellistä kuvaa, puhumattakaan elokuvasta. 09 7596 0380 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kai Hirvasnoro p. 09 7596 0232 TOIMITUSJOHTAJA Pirjo Virtaintorppa p. Monella nuorella lupauksella ne ovatkin jo päätavoitteena. Kumpikaan ei kuitenkaan heitä kirvestä kaivoon, jos Brasilia jää haaveeksi. Yhden miehen valtuustoryhmässä joutuu Knuuttilan mukaan tekemään kovasti töitä, kun koko ajan tulee eteen uusia ja hyvin monimutkaisiakin asioita päätettäväksi, eikä tehtäviä voi jakaa ryhmätovereiden kanssa. LEHTIKUVA/ SARI GUSTAFSSON 37 F B 22 26 EU kovistelee Yhdysvaltoja vakoilusta Europarlamentti liittyi torstaina niiden joukkoon, jotka vaativat Yhdysvalloilta selvitystä tietovuotaja Edward Snowdenin paljastamasta vakoilusta. On tosi hienoa tulla tänne kauas ja kuitenkin olla yhteisessä Euroopassamme. Toivon, että Eurooppa ei ole vain hukattu unelma, hän sanoi. LEHTIKUVA/ RODRIGO BUENDIA D 13 616 (LT/2010) Lehti ilmestyy perjantaisin. Keski-Suomi, Jyväskylä, Väinönkatu 28 B 14, Jarkko Mänttäri 0500 807 987 Varsinais-Suomi, Turku, Kalevantie 25, Pekka Helminen 0500 807 995 Satakunta, Pori, Eteläpuisto 14, 02 630 3210, toimitus@satakunnantyo.fi Nuoret lupaukset tähtäävät Brasiliaan Suomalaisilla urheilijoilla on tukku arvokisoja edessä, huippuna vuoden 2016 kesäolympialaiset Brasiliassa. Ranskalaisen nykyelokuvan huipulle nostettu vaatimatttoman oloinen Denis uskoo kuitenkin unenomaisiin töihinsä. Luottamus niissä tuskin silti on paras mahdollinen. PÄÄTOIMITTAJA Jouko Joentausta p. Urheiluvuosia on molemmilla vielä paljon edessä. LEVIKKI Ma?pe klo 9.00?16.00, Konttori: 09 7596 0208, faksi: 09 7596 0319, tilaukset@kansanuutiset.fi. Tilaukset kaikkialta Suomesta maksuttomasti: 0800 97006. JAKELUHÄIRIÖT Postin varhaisjakelu: Uusimaa, 0200 30011 ma?pe klo 6.30?16.00, Pääkaupunkiseudulla klo 11:een ja, Uudellamaalla klo 8:aan mennessä soittaneille puuttunut lehti pyritään toimittamaan saman päivän aikana. Postin perusjakelu ja muu maa 0200 71000. TILAUSHINNAT Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Säästö Määräaikais 12 kk 138 ? 159 ? 6 kk 72 ? 86 ? 3 kk 39 ? 49 ? 1 kk 15 ? 19 ? Hinnat sisältävät arvonlisäveron (10 %). Tarkemmat tiedot verkkosivulta. ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI avoinna ma?pe 9.00?16.00 puhelin: 09 7596 0200 faksi: 09 7596 0319 ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat mediakortissa www.kansanuutiset.fi tai ilmoitustrafiikista. ISSN 0357-1521 Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula, 2013 Kannen kuvankäsittely: Lauri Hannus 2. Heihin kuuluvat muun muassa Turun Weikkojen kävelijä Aleksi Ojala ja Helsingin Hakan painija Juuso Huovinen
Sen vaakakupissa paina» Demokratian henvästi käsiinsä. Egypti on myös marssisaappaan alla. Egyptissä kansalaisten kiukku presidentti Muhamsaanut viime vuosina runsain mitoin sotilasapua Yhdysmed Mursia kohtaan voimistui päivä päivältä. Tapaus onkin selvitettävä juurta jaksain, koska ennakkotapaus ohjaa tuomioistuinten ratkaisuja. Pääkirjoitus Egypti kaipaa demokratiaa ARMEIJA ON ottanut Egyptissä vallan ohjat jälleen näkyMitä tekee Yhdysvallat nyt. Hänen erotvalloista. tamistaan vaadittiin kaduilla kovaäänisesti. Myös Mursin Ennen valtaan nousuaan Mursi lupasi paljon. TilanKun edellisen presidentin Hosni Mubateen kehittymistä on seurattu erityisen rakin aika oli vuoden 2011 helmikuussa tarkkaan niin naapurimaa Israelissa kuin ohi, niin silloin moni totesi egyptiläisten myös Yhdysvalloissa, jonka intressissä on ansaitsevan avoimet ja vapaat vaalit. Maan suurissa tenkin petti lupauksensa ja ryhtyi kahmimaan valtaa Muskaupungeissa syntyi ryhmien kesken väkivaltaisia yhteenlimiveljeskunnalle paljon yli sen parlamentaarisen osuuottoja. Nyt ovat islamistit muutenkin olleet ottaTyytymätön oppositio tarvitsi armeijaa Mursin syrvana osapuolena. jäyttämiseen. Tilanne oli kärjistymässä, kunnes armeija vihelsi den. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske hakee korkeimmalta oikeudelta valituslupaa Kanervan lahjusjutussa ja ilmeisesti sen myös saa. Hän kuikannattajat olivat liikkeellä suurin joukoin. Demokratiassa kistä pisteistä. armeija ei koskaan voi olla korkein päättäjä. Armeija otti Egyptissä vallan käsiinsä. Tape pasila 2014... Sanottua » Suomessa pitäisi ymmärtää, että terveydenhuoltoon satsaaminen ei ole kustannus vaan investointi. Armeija määrää maassa tahHosni Mubarak joutui eroamaan, maaildin ja pitää valtaa pyssyjensä piipuissa. LEHTIKUVA/ GIANLUIGI GUERCIA malla toivottiin, että todellinen demokraDemokratian hennot oraat katkeilevat tia voittaisi maassa. Jos terveydenhuoltoon investoidaan, se kertoo, että täällä välitetään ihmisistä. Terveystaloustieteilijä Pirjo Koivukangas, Motiivi 7/2013 © TARMO KOIVISTO 3. Toipitää Egypti erossa Lähi-idän räjähdyshervomus on edelleen sama. armeijan tuella . jatkuneen väliaikaisen hallinnon kiireisin tehtävä on diktatuurin jälkeen. Viimeinen pisara vastustajille oli Mursin viime vuopelin poikki ja määräsi presidentin luopumaan virastaan. den lopulla läpi runnoma islamistinen perustuslaki. Missään piilossahan Egyptin armeija ei ole vat maan omat taloudelliset ja kansainvälispoliittiset suhnot oraat katkeilevat ollut tähänkään asti, vaan vaikuttanut taustalla. teet ehkä enemmän kuin egyptiläisten etu. Demokratian pelisäännöt unohtuivat, kun Jo reilut kaksi vuotta sitten, kun edellinen presidentti armeija teki työtä käskettyä. Muonut. dollisesti näin onkin, mutta käytännössä Egyptin strateginen asema Lähi-idässä maassa ei nyt tehdä mitään ilman armeijan on tehnyt liikehdinnästä erityisen kiinhyväksyntää. nostavan ja vakavasti otettavan. Joitakin sen suunmarssisaappaan alla. taisia ituja syntyikin Mubarakin vuosiArmeijan suojeluksessa valtaan astuvan kymmeniä . Mursia Mursin lisäksi armeija on ottanut kiinni myös satoja alettiin syyttää yksinvaltaiseksi, epäpäteväksi ja vallankuhänen taustaryhmäänsä kuuluvia, lähinnä Muslimiveljesmouksen pettäjäksi. kunnan jäseniä. Kansanedustaja Ilkka Kanervan (kok.) piina jatkuu. Armeimaan korruptoituneessa politiikassa ei jan edustajat ovat vakuutelleet sen pysyparissa vuodessa kuitenkaan ole tapahtuvän poliittisen vallan ulkopuolella. Täydellistä muutosta järjestää avoimet ja vapaat vaalit
A kotimaa Perjantai 5. Palkan odotus estää myös rahan saamisen työttömyyskassoista, koska ei ole esittää palkkakuitteja. Palkkaturvakaan ei auta, koska olemme keikkatyöntekijöitä. Anna Paju anna.paju@kansanuutiset.?. 11 LAURI HANNUS Stadin ammattiopistosta ei vastattu Viikkolehden kyselyihin palkkasaatavista. Stadin aikuisopistossa opetuspalkkioita maksamatta » Palkkojensa perään kyselevät törmäävät sekavaan organisaatioon, jossa vastuu ei tunnu kuuluvan kellekään. STADIN AMMATTIOPISTOON kuuluvan Stadin aikuisopiston useilla keikkatyöntekijöillä on kuukausien palkkiot saamatta, kertovat Viikkolehden haastattelemat työntekijät. . Palkkoja on penätty puhelimitse ja sähköpostilla ja liittoon (OAJ) on otettu yhteyttä. . Mutta kun kukaan ei tiedä, mistä kohtaa se klikkaa. . Monella vierailevalla opettajalla on sama tilanne. Toisella työntekijällä on huhti-tou- 4 kokuulta saamatta noin 1 500 euroa. Hän on puinut tilannetta usean kollegansa kanssa ja arvioi palkkasaatavia olevan kymmenillä keikkaopettajilla. Jättikoulun synnytystuskia? Stadin ammattiopisto syntyi vuoden 2013 alussa, kun Helsingin tekniikan alan oppilaitos Heltech, palvelualojen oppilaitos Helpa ja sosiaali- ja terveysalan oppilaitos Hesote yhdistettiin. Valtavan koulun 20 toimipisteessä on 15 000 opiskelijaa. Viikkolehti ei lukuisista yrityksistä huolimatta tavoittanut vastuuhenkilöitä Stadin Aikuisopistosta eikä Helsingin opetusvirastosta. Kesä meni pilalle Saamisiaan odottavat eivät ole jääneet laakereilleen lepäämään. Ei ihmisten palkkoja voi makuuttaa kuukausikaupalla. Ihmisillä on asuntolainat ja monella on perhe. Laskuja kertyy ja karhukirjeitä tippuu. heinäkuuta 2013 Li Andersson s. Olen ollut yhteydessä esimiehiin ja palkanmaksuun lukuisia kertoja. Aina on luvattu, että asia on kunnossa, mutta tilipäivänä ei mitään ole tullut, kertoo opetustyötä ja näyttötutkintoarviointeja opistossa tekevä henkilö. Hänellä on palkkasaatavia maaliskuulta asti noin 2 000 euroa. . Nyt kukaan ei ota vastuuta mistään, eikä kukaan tunnu tietävän kuka hoitaa ja mitä, sanoo 1 500 euroa saamisia odottava. Kari Kallio Helsingin kaupungin » ?Ei ihmisten palkkoja voi makuuttaa kuukausikaupalla.? palkanlaskennasta vahvistaa, että opiston palkanmaksussa on kevään aikana ollut ongelmia. . Henkilökuntaa on noin tuhat. Uuden organisaation synnyttäminen ei ole ole sujunut tuskitta. Yksi opettaja hoiti tätä mun asiaa ja lähetti sähköpostia kaikille mahdollisille tahoille esimiesten esimiehiä myöten. Työmääräyksiä on faksailtu ja liiton ihmiset ovat olleet opistoon yhteydessä. Ennen uudistusta palkanmaksu sujui moitteettomasti. Osa materiaalista on toimitettu meille tosi myöhässä, osa materiaalista puuttuu tai on ollut virheellistä. Kallion mukaan palkat laitetaan heiltä maksuun heti, kun heillä on tarvittavat maksatusmääräykset. Ongelma näyttäisi olevan siis aikuisopiston päässä. Henkilöstöasiamiehen kanssa yritettiin jopa järjestää niin, että olisin hakenut palkkani käteisenä Helsingin kaupungilta, mutta sekään ei onnistunut, kertoo toinen. . Itse olen joutunut elämään luottokortin varassa ja miehen lomarahoilla on maksettu laskuja. Nyt ei enää puhelimeenkaan vastata. . Ammattiopiston rehtori irtisanoutui kesäkuussa ja toimintaa on hankaloittanut muun muassa opetustilojen ahtaus. Sekä palkanlaskennassa että palkkaansa odottavien keskuudessa palkanmaksuvaikeuksien arvellaan myös liittyvän uuteen organisaatioon. . Kyselyjen jälkeen minulle luvattiin puhelimessa, että kesäkuun lopussa rahat ovat varmasti tilillä. Henkilöstöasiamies oli myös järkyttynyt, että missä vika on. Työttömäksi yrittäjäksi itseään kuvaileva keikkaopettaja sanoo tottuneensa epäsäännöllisiin tuloihin, mutta nyt palkan turha odottaminen on vaikuttanut merkittävästi koko hänen perheensä talouteen. . Kesä meni pilalle. . Laskin sen varaan, mutta rahat eivät tulleet. 7 / Risto Kalliorinne s
Mutta kun tulee päätöksen hetki, on katsottava, vaatiiko hanke uutta käsittelyä. Mikäli päädytään uuteen käsittelyyn, tulee Lapintie vastustamaan luvan myöntämistä. E.ONin jättämän aukon yhtiön omistuksessa ja vahvistaa siten Fennovoiman hankkeen toteutusedellytyksiä. Syytä positiivisuuteen Vapaavuori löytää myös siitä, että valittu laitostyyppi on käytössä monissa maissa muualla maailmassa . Euroopassa on käynnissä integraatiokehitys lännessä ja epävarmuus idässä. Vasemmistossakin olisi hyvä nähdä, että tämä julkinen vaje ja eläkkeiden ja sosiaalipuolen rahoitustilanne on niin vaikea, että on parempi tehdä joitain pieniä, nyt vähemmän dramaattisia säästöoperaatioita kuin ottaa riski, että tämä romahtaa. Olen äänestänyt ydinvoimaa vastaan. Edessä on velan maksu ja julkisten menojen kasvun taittaminen. . LEHTIKUVA IRTISANOMINEN UHKAA vuosi vuo- delta suurempaa määrää suomalaisia työntekijöitä. Siellä eniten työntekijöitä on vähentänyt TeliaSonera. Suurimmat irtisanojat ovat mikä on yli 31 000 enemmän kuin kaksi vuotta sitten. Osaomistaja muuttumisella saksalaisesta venäläiPYHÄJOELLE SUUNNITELLUN Hanhikivi seksi ei elinkeinoministerin mukaan ole merkitystä. 1 -laitoksen toimitussopimus on tarkoitus allekirjoittaa vuoden 2013 lopRiippumatta siitä kumpi vaihtoehto toteutuu tulee ministeriö edelpuun mennessä. Toiseksi eniten väkeä on irtisanottu informaatio- ja viestintäalalta. Mutta se ei ole mahdollista, ellei säästetä. » Edessä on julkisten menojen kasvun taittaminen. VASEMMISTOSSA ODOTETTIIN suurvoittoa vuoden 1995 eduskuntavaaleissa. Minusta pitäisi tähdätä siihen, että kaikessa oleellisessa hyvinvointiyhteiskunta ja sosiaaliturva voitaisiin säilyttää pääperiaatteiltaan. Näyttää kuitenkin siltä, että irtisanomisuhan alaisista työntekijöistä irtisanotaan kokonaan vuosi vuodelta suhteessa enemmän kuin lomautetaan. Suurimpana irtisanojana toi- alkuvuonna olleet Renesas Mobile (808 henkilöä), Nokia (609 henkilöä), TeliaSonera (312), Finnair (290) ja Itella (276). Sillähän on eduskunnan myöntämä lupa, eikä sitä tietenkään voi estää tekemästä selvitystyötä kumppaniensa kanssa. Lapintie pitää tätä ensimmäisenä askeleena, mutta ei ota vielä kantaa siihen riittääkö se. Tähän vaikuttaa se, onko kyseessä alkuperäisen luvan täydennys vai kokonaan uutta käsittelyä vaativa asia. Lapintie viittaa oikeusoppineiden ristiriitaisiin näkemyksiin ja sanoo odottavansa ennen muuta oikeuskanslerin kantaa siihen, riittääkö asiassa etenemiseen alkuperäinen, Fennovoiman hankkeesta annettu periaatepäätös vai onko ryhdyttävää lisäselvityksiin. Minusta ei kannata antaa sellaista vaikutelmaa, että nyt tulee vasemmisto ja panee hyrskyn myrskyn. Rosatomin laitosvaihtoehtoa ei ole mainittu Fennovoiman ydinvoimalahankkeen alkuperäisessä periaatepäätöksessä. Kai Hirvasnoro 5. Kaikki Fennovoiman tehty sopimus on linjassa hallitukomistajat päättävät jatkamisestaan sen linjausten kanssa, jossa korostehankkeessa ennen laitostoimitussotaan ulkomaisten investointien tärpimuksen tekoa. keyttä varsinkin nykyisessä taloustilanteessa. Hannu Hurme hannu.hurme@kansanuutiset.? Sopimus täyttää saksalaisen KYSYMYKSEN SIITÄ, LEHTIKUVA/ KIMMO MÄNTYLÄ Isompaa voimaa tarvitaan, sanoi SDP:n uusi puheenjohtaja Paavo Lipponen. Lipponen ei ryhdy jakamaan SDP:N PUHEENJOHTAJAKSI kesäkuussa valittu Paavo Lipponen teki KU:n haastattelussa 6. Kasvu alkoi SAK:n yt-tilastoinnin mukaan nykyisen talouskriisin alussa 2009. Tämän vuoden alkupuoliskolla yt-neuvottelut ovat koskeneet noin 48 500 työntekijää, mialoista nousee kärkeen jälleen metalliteollisuus, lähinnä Renesas Mobilen ja Nokian takia. mikä vähentää epävarmuustekijöitä. voidaanko asiassa edetä alkuperäisen periaatepäätöksen mukaan Vapaavuori myöntää olevan juridisesti hankala. 1993 selväksi, että sodan jälkeinen aikakausi on peruuttamattomasti ohi. . KU Lapintie: Fennovoiman hanke tuotava joka tapauksessa eduskuntaan 20 vuotta sitten KU:N ARKISTO » Keskiviikkona ilmoitetut muutokset Fennovoiman ydinvoimalahankkeessa eivät muuta vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintien kantaa ydinvoimaan. FENNOVOIMA TEKI kehityssopimuksen venäläisen Rosatom-yhtiön tyräyhtiön Rusatom Overseasin kanssa 1200 megawatin laitoksen rakentamisesta Pyhäjoelle. Rosatom tulee myös osakkaaksi hankkeeseen 34 prosentin osuudella. . Yhtiössä ovat päättyneet alkuvuonna jo kahdeksat neuvottelut. Nyt eletään uutta kansainvälistä tilannetta. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori on sanonut olevansa valmis tuomaan selvityksen talousvaliokunnalle. Hän varoitti kuvittelemasta, että sitten kaikki muuttuu. Vapaavuori ei ottanut kantaa suuntaan jos toiseenkaan. Taloudellisen kasvun näkymät ovat heikommat ja talous on rakenteellisessa kriisissä. 7. Kanta vahvistettiin viimeksi puoluekokouksessa kesäkuun alussa. Lapintie pitää selvänä sitä, että koska Fennovoima sai periaateluvan eduskunnan päätöksellä, on asia reaktorityypin muututtua ja laitetoimittajan vaihduttua tuotava eduskunnan käsittelyyn. Itella on ilmoittanut myös eniten erillisiä yt-neuvotteluja. SäteiFennovoiman hallituksen lyturvakeskuksen on puheenjohtaja Pekka Ottehtävä turvallisuustavaisen mukaan vettää y ä t s näläisyhtiön valinselvitykset ja alueen u Sopim in nan puolesta puhuikunnille on annetN .O en E tava mahdollisuus vat muun muassa saksalais ukon a n ä Rosatomin osaamiottaa kantaa. m ä jätt Fennovoiman nen ja se, että yhtiö yhtiön on valmis olemaan taustalla on 60 essa. s k u mukana Fennovoiteollisuuden ja kaut is om massa myös osaomispan sekä energia-alan tajana. yhtiötä eri puolilta SuoVapaavuorein mukaan mea. Yritys itse ilmeisesti valmistautuu molempiin vaihtoehtoihin. Se on menneen ajan energiamuoto, jota ei missään tapauksessa pitäisi ollenkaan rakentaa lisää, sanoo Annika Lapintie ja muistuttaa vasemmistoliiton ydinvoiman vastaisesta kannasta. Suunnitteilla on allyttää ympäristöselvitysten saattakuperäistä pienempi reaktori. mista ajan tasalle. Hänelle sopivat molemmat vaihtoehdot. . Ei olisi rehellistä antaa sellaista kuvaa, että kun me tulemme takaisin, niin ruvetaan taas jakamaan. Vasemmalla Lipposen sosiaalipoliittisia näkemyksiä kavahdettiin. . Jopa punavihreä enemmistö oli mahdollinen. Paavo Lipponen tyrmäsi haikailut vain vasemmistopuolueiden ja vihreiden muodostamasta hallituksesta. Hän ei ottanut kantaa hallituspohjiin, mutta sen pitää ylittää oikeiston ja vasemmiston raja ja olla selvästi laajapohjaisempi kuin niukasti sadan paikan ylittävä, jossa jokin pieni puolue voi olla vaa´ankielenä. . Tämä ei ole vain suhdanneluonteinen kriisi. Lipponen halusi SDP:stä tietyllä arvopohjalla toimivan liikkeen, jossa voi toimia erilaisista lähtökohdista. Tuo arvopohja oli tasa-arvo. Lipponen valmistautui nousemaan pääministeriksi vuonna 1995
Muistutuksia tehdään varmasti. Jos ne eivät auta, valituksiakin tulee, arveli Kirsi Toikka, yksi tilaisuuden alkuunpanijoista. Muistutuksia voi tehdä 12. Sillä ei ole Australiassa ollenkaan kaivostoimintaa. Verovaroilla on kustannettu työntekijöiden koulutus. Kolehmainen sentään myönsi, että veden sisäisen kierrätyksen kannalta merkittävää kosteikkoa ei ole edes saatu toimimaan. Sekoittumisvyöhykettä hän piti vain lupateknisenä terminä ja ihmisten huolta väärinkäsityksenä. . Konsultin ja tuotantopäällikön vastaukset eivät vakuuttaneet. Laukkasella oli patorakenteiden kestämiseen pelkkä usko. Siinä sallitaan silloin tällöin ympäristöluvan ylitys, mutta kokonaispäästöt ja kuormitus eivät muutu. Kyse on pintaveden alueesta, joka sekoittuu normin mukaiseksi. Naulan kantaan taisi osua mies, joka arvioi, että yhtiö pyrkii kapasiteetin lisäyksellä vain nopeuttamaan malmion tyhjentämistä muusta välittämättä. . Nykyinen kapasiteetti aiotaan nostaa 550 000 tonnista 800 000 tonniin vuodessa. Viime vuonna louhittiin 400 000 tonnia. Laajempi toiminta edellyttää tilavampaa rikasteallasta, mikä aiotaan toteuttaa korottamalla nykyisen reunapatoja ja rakentamalla myös kokonaan uusi allas. Kapasiteetin nosto saattaa murskaustoiminnan ympärivuorokautiseksi seitsemänä päivänä viikossa. Nykyisin murskataan kahdessa vuorossa kuutena päivänä viikossa. Tulevaisuus huolettaa. Talvivaaran ?ansiota. Vastaajiksi oli saatu kaivoksen tuotantopäällikkö Janne Laukkanen ja yhtiön käyttämä ympäristökonsultti Ari Kolehmainen. Vähintäänkin napina jäi anniksi. Selviin kysymyksiin ei vastattu. Rekkaliikenne lisääntyy nykyisestä 44 prosenttia. Yhtiö esittää, että Kylmäpuron ja Rauanlahden välinen alue Luikonlahdesta määrättäisiin sekoittumisvyöhykkeeksi. Samanlainen maisema miellytti kivikautistakin ihmistä. MATTI RONKAINEN Lyhyesti Suomi suojelijana huonoista paras TUOREEN WWF-RAPORTIN mukaan kaikki Itämeren maat ovat jäljessä HELCOMin Itämeren suojelun toimintaohjelman toteuttamisessa. Suomi sai kuitenkin arvioinnissa huonoista suojelijoista parhaat pisteet, mutta silläkin on paljon parannettavaa. Itämeren suojelun toimintaohjelmaa pidetään tärkeimpänä Itämeren suojelusopimuksena. Kiviaines kuljetetaan » Miten käy lohi- ja rapujoeksi rauhoitetulle Rauanjoelle? rekoilla reilut 40 kilometriä Luikonlahdelle rikastettavaksi. Yhtiö hakee ympäristölupaansa muutosta. Viette voitot ja jätätte siivon meille. Tänne jää verotuloja ja työtä vähemmän, kun toiminta kestää lyhyemmän ajan. Kylylahti yhtiön ainoa kaivos Erikoinen totuus yhtiöstä kuultiin Laukkaselta. Se tarkoittaa, ettei alueella tarvitsisi noudattaa vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden asetuksella määriteltyjä pitoisuuksia. Yhtiö ei kuitenkaan hae muutosta nykyisen luvan vesistöpäästöjen pitoisuus- ja kuormitusarvoihin, vaan uskoo selviävänsä lisäämällä vesien kierrätystä alueen sisällä. Selitykset eivät vakuuttaneet Miten on mahdollista, etteivät päästöt lisäänny, kun haetaan aluetta, jolla normeja ei tarvitse noudattaa? Kestävätkö rakenteet reunapatojen korotuksen. Rekkaralli kasvaa ja murskaus muuttuu ympärivuorokautiseksi. Kaavilla kuohahti » Paikalliset asukkaat ovat huolissaan Luikonlahden rikastamon lähivesistä ja ympäristöstä. koulun tilat kävivät ahtaaksi, kun lähes sata lähiseutujen asukasta kokoontui keskiviikkona kuulemaan, mitä Luikonlahden rikastamolle haettu ympäristöluvan muutos tarkoittaa. Luikonlahden ja Rauantaipaleen kyläyhdistysten tilaisuus ei ollut kaivoskapinan herättelyä. Sen kautta on saavutettava Itämerelle hyvä ekologinen tila vuoteen 2021 mennessä. Suomi on suoriutunut yhdeksästä Itämeren rantavaltiosta parhaiten, mutta sekin on jäljessä 14 luvatun toimenpiteen toteuttamisessa ja sai vertailussa 25 miinuspistettä. Parhaat pisteet Suomi sai rehevöitymisen ja haitallisten aineiden vastaisista toimenpiteistä. Miljoonan vakuus on niin pieni, ettei se riitä mihinkään. Heikoimmin vertailussa puolestaan menestyivät Puola (-44), Liettua (-50) ja Venäjä (-51). Lemmenjoelta löytyi 3 000 vuoden ikäisiä astian palasia LEMMENJOEN kansallispuistosta Inarista, Lemmenjoen rannalta on löytynyt jopa yli 3 000 vuotta vanhoja saviastian palasia. Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden inventoinnissa löytyi myös tuhansien vuosien ikäisiä asuinpaikkoja sekä yli kaksisataa aiemmin kartoittamatonta peuranpyyntikuoppaa. Lemmenjoki on tiedetty jo aiemmin peuranpyynnin kultamaaksi, mutta peurojen metsästäjien asuinpaikkoja on tunnettu vähän. Kestääkö tie rekkarallin? Nuo ja monet muut kysymykset sinkoilivat. heinäkuuta mennessä. Yhtiö uskoo sen mahdollisuuteen uuden tekniikan ansiosta. Kansainvälisille sijoittajille Altona ilmoittaa jo nyt louhintamääränsä olevan miljoona tonnia vuodessa. Matti Ronkainen. Jo tilaisuudessa Maarianvaaran osakaskunnasta Pentti Laukkanen ilmoitti, että he ja Luikonlahden osakaskunta tekevät muistutuksen. . Paikallista tietoa ja ihmisten huolta erityisesti vesien tilasta vähäteltiin. . Kylylahti on sen ainoa toiminnassa oleva kaivos. Kaivosrekisterin mukaan Altonalla on vireillä muitakin hankkeita Suomessa: Saramäki Nilsiässä, Vuonos ja Hautalampi Outokummussa sekä Juojärven alla oleva Riihilahti. Outokummun kohteet tähtäävät vanhan kaivostoiminnan rippeiden hyödyntämiseen. Pari vuotta sitten rikastamon uudelleen viritys kokosi kunnantaloon vain kourallisen ihmisiä, eikä soraääniä juuri kuultu. RAUANTAIPALEEN VANHAN Laajempi toiminta, samat päästöt? Kylylahti Copper Oy, australialaisen Altona Maining Ltd:n tytäryhtiö louhii pääasiassa kobolttia ja nikkeliä Polvijärvellä. KU Saviastian palanen Lemmenjoen kansallispuistosta. SA MI LJ VI AN MA A 6 Polvijärven kaivoksen kapasiteetti halutaan nostaa luvan mukaisesta 550 000 tonnista 800 000 tonniin vuodessa. tai ei, mutta enää Kaavillakaan ei ole kyse läpihuutojutusta. Tarkoitus oli saada asioista selvää. Nämä ovat parhaita kalastusalueita. Parannettavaa Suomella on kaikilla osaalueilla, jotka ovat rehevöitymisen torjunta, haitalliset aineet, meriliikenteen turvallisuus ja luonnon monimuotoisuus. WWF:n arvioinnissa kolmen kärjessä ovat Suomi (-25 pistettä), Saksa (-33) ja Viro (-37). Miten käy lohi- ja rapujoeksi rauhoitetulle Rauanjoelle? Kuka ostaa Tornatorin kaupittelemia mökkitontteja ja miten käy alu- een kiinteistöjen arvolle. Esihistoriallista asutusta on kaivausten mukaan ollut Lemmenjoen varrella monessa kohtaa. Arkeologi Sami Viljanmaa Metsähallituksen Lapin luontopalveluista toteaa, että muinaista asutusta etsiessä kannattaa aloittaa paikoista, joihin itse leiriytyisi.
Viranomaisten tuoreiden mitKalkki reagoi veden kanssa muodostaen niin sanottua sammutettua tausten mukaan sulfaattipitoisuudet kalkkia (kalsiumhydroksidia), joka Laakajärvessä ovat reilusti alle 100 saostaa sulfaatin kipsiksi (kalsiummg/l. sulfaattidihydraatti). Hallituksen ylivoimaisesti tärkein reformi on nuorisotakuu ja pitkäaikaistyöttömyyden estäminen. Vasemmistoliiton tulee kriisitunnelmien vallitessa osoittaa ihmisille, että positiivisia tulevaisuudennäkymiä ja vaihtoehtoja on olemassa. Ja velkaantumisen kasvun taittaminen on sellainen.? Kokoomuslaiset osoittavat harvinaisen selkeästi, mitä tarkoittavat talouspoliittisella uskottavuudella, kun tietoisesti priorisoivat ainoastaan ylivelkaantumistavoitteen muiden ihan yhtä lailla mitattavissa olevien tavoitteiden ohitse. Täten siihen ei voida soveltaa lain 62. Päästövesien sulfaattipitoisuudet ovat tällä hetkellä keskimäärin 2000?5000 mg/l. Kipsisakka-altaan vuotoja lukuun ottamatta Talvivaaran metallipäästöt ovat olleet alle luvanmukaisten rajaarvojen. Talvivaarassa metallit irrotetaan malmista valelemalla murskekasoja rikkihapolla. Emilia Kukkala emilia.kukkala@kansanuutiset.? Uhanalainen meritaimen palaa Vantaanjokeen hidasta elpymistään, vaikka isoja ongelmia on edelleen paljon. Kokoomuslaisten rakastama thatcherilainen hokema siitä, että muita vaihtoehtoja ei ole, toimii parhaiten kriisiolosuhteissa. Siksi tällaisessa tilanteessa on erityisen tärkeää, että muut tahot eivät lähde mukaan toistamaan oikeiston sanelema vaihtoehdottomuuden doktriinia. JYRKI KATAINEN kommentoi Suomen pankin ennus- tetta linjaamalla, että lisäleikkauksia todennäköisesti on luvassa keväällä. Samalla sinipunan pääministeri linjasi, että hän nostaa yhden hallitusohjelman neljästä taloudellisesta päätavoitteesta ylitse muiden. Kyseisen kemitilanne saataisiin hallintaan noin vuonna 2015. allisen ilmiön vuoksi Nissinen ei kiistä prosessia kutsutaan yhtiön vaikuttaneen bioliuotukseksi. vassa lu a s alueen vesistöihin, Kun liuoksen s e d Uu le o i metallipitoisuus mutta hänen mue ä ä äär kaansa Talvivaaran on kyllin suuri, liuveden m u. oksen arvometallit sulfaattipäästöistä rajoitett ei ole vesistöille saostetaan takaisin kiinteään muotoon. haittaa kauempana Metallien saostuksessa kuin muutaman kilokäytetään muun muassa metrin säteen käyttörajoitusalueella. kalkkia (kalsiumoksidia). . Teollisuutta on tuettava ja kehitettävä kohti ekologista rakennemuutosta. Kisyntyy vettä ja suoloja. Vuonna 2012 isot ongelmat säilyivät pääosin ennallaan. Yhtenä osoituksena tästä on se, että viime vuonna Vantaanjoen vesistöön nousi runsaasti meritaimenia ? todennäköisesti eniten koko tunnetun ja raportoidun historian aikana. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ja Virtavesien hoitoyhdistys ovat tehneet esityksiä äärimmäisen uhanalaisen meritaimenen suojelemiseksi maa- ja metsätalousministeriölle, kunnille ja kalastusalueille. VANTAANJOKI JATKAA Virtavesien hoitoyhdistyksen tekemän Vantaanjoki vuonna 2012 -raportin mukaan paikallisten taimenten kutuhavaintoja tehtiin runsaasti eri puolilla vesistöä ja eniten vesistön alajuoksulla sekä yli 80 kilometrin päässä merestä vesistön yläjuoksulla sivujoissa ja -puroissa. Ylimmillään kutuhavaintoja tehtiin 95 kilometrin päässä merestä pääuomassa Riihimäen Käräjäkoskella. Luonnonkudusta syntyneitä taimenen poikasia löydettiin eri puolilta Vantaanjoen vesistöä vuoden 2012 sähkökoekalastuksissa. Tarkastelemalla ainoastaan velkaantumisastetta eikä työllisyyttä tai palvelutasoa, mahdollistetaan jatkuvia leikkauksia ja työttömyyden pahentumista. » Synkät talous- näkymät on paras tapa perustella ikäviä päätöksiä. VASEMMISTOLIITON AINOA mahdollisuus tässä tilanteessa on osoittaa omaa uskottavuuttaan haastamalla näitä hokemia ja tällainen priorisointi. Jyrki Katainen jatkaa tiukan talouskurin jatkamista seuraavasti: ?Siitä ei höllätä, koska talouspolitiikassa pitää olla uskottavuutta. Kainuun ELY-keskus ei ole käyttänyt hallintopakkoa eikä välillistä hallintopakkoa. myöntämän ympäristöluvan mukaan jätevesille ei ole enimmäismäärärajoitusta, mutta päästöille on kilo- ja pitoisuusrajat. pykälää. Lupa oli Kainuun ELY-keskuksen myöntämä ja sen nojalla ehdittiin juoksuttaa noin kolme miljoonaa kuutiota vettä, josta noin puolet luvanmukaisesti. Laakajärven pitoija saostetaan kalkin lisäksi lipesuudet riippuvat pitkälti Kivijärven ällä. Maalaamalla uhkakuvia niin Suomen kuin Euroopan talouksien tilasta, puolueet ja poliitikot luovat henkistä ilmapiiriä, jossa ihmiset varautuvat ikäviin uutisiin. Suomen pankki maalaa varsin synkkää kuvaa Suomen tulevaisuudesta. Happamassa Sulfaattipitoisuus voi vaihdella ympäristössä kipsi liukenee uudeljärven eri osissa huomattavasti, koska leen tuottaen dinatriumsulfaattia, suolainen vesi painuu pohjaan. Hyviä uutisia on ennusteen mukaan odotettavissa vasta vuonna 2015. Synkät talousnäkymät on paras tapa perustella ikäviä päätöksiä. Yksi tapa hankkia uskottavuutta on pitää kiinni konkreettisesta, mitattavasta asiasta. Esimerkiksi sulfaattipitoisuus saa olla UUDEN, AVI:N 6 000 mg/l ja sitä saisi loppuvuoden on noin 2700 mg/l. aikana laskea vesistöihin 12 miljoonaa kiloa. TALVIVAARASSA METALLIT irrotetaan Yhtiön suunnitelmissa on juoksutmalmista valelemalla murskekasoja taa vesiä Oulujoen ja Vuoksen suunrikkihapolla. Käytännössä juoksutukset jatkuvat Pohjois-Suomen aluehallintoviraston (AVI) myöntämällä uudella luvalla. Ympäristöministeriön Talvivaarasta teettämästä raportista käy ilmi, ettei valvova viranomainen ole käyttänyt läheskään kaikkia keinoja, joihin sillä olisi ollut valtuudet. Hallinto-oikeuden mukaan kaivoksen ongelmat ovat jatkuneet pitkään, joten kyseessä ei ole ympäristönsuojelulain tarkoittama poikkeustilanne. KU Kolumni olumni Li Andersson li@vasemmistonuoret.? Leikkausfetissi VAIN VÄHÄN aikaa ennen koko maan hiljentymistä, juhan- nukseksi julkistettiin Suomen pankin talousennuste vuosille 2013?2015. Talouskasvuodotukset on alennettu, ostovoiman ennustetaan heikentyvän ja työttömyysasteen nousevan. Tämä käynnistää Olli-Pekka Nissinen arvioi, että ylivettä edelleen happamoittavien, malmissa jo olevien bakteerien toimääräisten poistovesien osalta minnan. Pk-yrittäjien sosiaaliturvaa ja toimintaedellytyksiä on parannettava ja resursseja on suunnattava veroalennusten sijaan työllistäviin investointeihin. Vasemmistoliiton tärkein tavoite hallituskauden jälkipuoliskolla on palauttaa työttömyys takaisin poliittiseksi ongelmaksi, joka määrittää hallituksen ja opposition politiikkaa. Meritaimen Kirjoittaja on Vasemmistonuorten puheenjohtaja. 7. Hapon ja emäksen yhdistyessä kerrostuneisuuden säilymisestä. Tavoitteista 72 % työllisyysasteesta, 5 % työttömyysasteesta ja 1 % alijäämästä on ilmeisesti jo luovuttu. Lipeä (natvijärven sulfaattipitoisuus pohjalla riumhydroksidi) saostaa metalleja LEHTIKUVA/ KIMMO RAUATMAA tehokkaammin kuin kalkki, mutta muuttuu prosessissa natriumsulfaatiksi. Onnistuneenkin neutraloinnin lopputuotteena on siis sulfaattipitoista vettä, jossa on myös metallijäämiä ja uraania. Lasjoka on rikkihapon suola. kennallisesti pitoisuudet ovat noin Hapanta vettä neutraloidaan kolminkertaisia. Viime vuonna kaivos taan yhteensä noin reilu kuusi milkäytti 318 miljoonaa kiloa rikkihapjoonaa kuutiometriä, mikä tarkoittaa poa. reilun 22 miljoonan kilon sulfaattiValeluveteen murskekasoista liuenneet metallit lisäävät sen happapäästöjä Talvivaaran viestintäpäällikkö muutta ennestään. Talvivaaran juoksutukset jatkuvat » Vaasan hallintooikeuden kumoama lupa koski pelkästään jo juoksutettuja vesiä. VAASAN HAO kumosi viimeviikkoisella päätöksellään Talvivaaran jätevesien juoksutusluvan
(02) 635 1444 ma?pe 8?17, la 9?13 www.valtarengas.fi #FTGUUKV QPPKVVGNGOKUGGP LC OWK LC OWKUVCOKUGGP WKUV KUV UVCO UVC COKK www.turva.fi .KPVWNCJFGPMCVW *GNUKPMK R '6+56? 6+.## 0 D YYY UKTQNCPUCCVKQ ? ;TLÑ 5KTQNCP 5¼¼VKÑ 8. 5.-14.7.2013 huipentuu Kimppa -tapahtumaan. OHJELMASSA - Taidetyöpajoja ja patikkaporinoita perheille ja vähän varttuneimmille - Suuri ohjelmallinen iltanuotio, jossa mukana muun muassa Suomenmestaritaikurit ja Paleface - Discoilua, uintia ja upeaa pinskutunnelmaa - Pohjoismaiden pisin vesiliukumäki testissä KIMPPA 2013 MENEE METSÄÄN ace Palef ain t lauan lassa! h iltaju LISÄTIETOA Seuraa ilmoittelua: ZZZ.VGpl.À Ma facebook.com/ kimppa2013 12.-14.7.2013 Kangaslammen leirikeskus - Äänekoski Autot Autotrailerien Au utott ja perävaunujen vvuokraus, huolto ja myynti Ojantie 26, PORI, puh. Luonto ja kansainvälinen leirielämä innoittavat tekemään yhdessä ikimuistoisen tapahtuman, joka sopii kaikenikäisille, pienimmät tietenkin yhdessä perheen kanssa. Kangaslammen leirikeskuksessa pidettävä kansainvälinen pioneerileiri ?Vesi. »Järjestöhakemisto ä vi ä t Ys Kul ttuu ri a a iemu R Yhd ess ä Tunnelmaa Kesän viilein Pinskutapahtuma Kangaslammen leirikeskuksessa Äänekoskella 12.-14.7.2013 Kimppa menee metsään -tapahtuma sukeltaa pioneeritekemisen juurille
Vaihtuvuus on ongelma, kun pitäisi tehdä pitkäjänteistä työtä niin aikuispuolella kuin lastensuojelussakin. Väkeväisen mukaan tämä näkyy ennen kaikkea virka-aikaisessa työssä, ei niinkään päivystyksessä. Väkeväinen hakeutui sosiaalialalle, koska hoidettavien asioiden monimutkaisuus ja haasteellisuus kiehtoivat. Sosiaalialan peruskoulutus antaa Väkeväisen mukaan kuitenkin hyvän pohjan tilanteiden käsittelylle. Monta asiaa yhdellä kertaa Työterveyslaitoksen mukaan sosiaalityössä myös liiallinen työn määrä kuormittaa. . Vaatimukset koskisivat myös mopoja vuodesta 2018 alkaen, ellei komission arvio osoita, että mopojen katsastukset ovat tehottomia. Komission esitys moottoripyörien katsastuksesta on perustunut pääsääntöisesti sille, että moottoripyörällä ajaminen on vaarallisempaa kuin autolla ajaminen. Väestörekisterikeskuksen asukastieto taas voi tuosta luvusta jonkin verran poiketa suuntaan tai toiseen. Tässä täytyy ottaa kantaa ja konsultoida suuntaan ja toiseen. Myös työntekijöiden jatkuva vaihtuvuus sosiaalityössä aiheuttaa pulmia. . Maaliskuun lopussa Seinäjoen asukasluku oli 59 735. Paikkatietoinsinööri Toni Töyräs kertoo, että kaupungin oma rakennus- ja huoneistorekisteritietoihin perustuva tietokanta antoi torstaiaamun luvuksi 59 935, joten 60 000:n raja ei ole aivan vielä rikkoutunut. . Työssä ei ole mahdollisuutta keskittyä vain yhteen asiaan kerrallaan. Väkeväisen mukaan tämä korostuu erityisesti päivystysluonteisessa työssä. . Kun aloitin opiskelun parikymppisenä, en silloin voinut ihan kaikkia elämän realiteetteja tietää. UP Lyhyesti Seinäjoki ottaa Vaasan kiinni SEINÄJOEN KAUPUNKI on kasvanut Kolmivuorotyössä päivystävänä sosiaalityöntekijänä toimiva Niina Väkeväinen kiittelee kokeneita työkavereitaan, joiden tuki helpottaa paineita joskus vaarallisessakin työssä. Uhkailua ja käsiksi käymistä » Päivystävä sosiaalityöntekijä työskentelee paineen alla. NIINA VÄKEVÄINEN työskentelee kolmi- vuorotyössä päivystävänä sosiaalityöntekijänä. . Mahdollisista ongelmista hän » Nimenomaan se kuormittaa, että joutuu hoitamaan monia asioita limittäin. koko 2000-luvun ajan ripeään tahtiin ja ahdistelee nyt jo Vaasan asemaa koko Pohjanmaan ykköskaupunkina. Vaasan asukasluku oli tämän vuoden alussa tarkalleen 65 674, kun kuntaliitos Vähäkyrön kanssa oli tuonut kaupunkiin 4 727 uutta asukasta. Ilman Vähäkyrö-liitosta Seinäjoki ja Vaasa olisivat tänä vuonna olleet jo asukasluvultaan lähes tasoissa. Kyllä ne haasteet ja ongelmat ovat tulleet tutuiksi vasta työn myötä. LEHTIKUVA Työtovereiden tuki auttaa Parhaana asiana työssään Väkeväinen pitää kollegoiden tukea. . Muun väestökasvun lisäksi myös Seinäjoen asukaslukua ovat 2000-luvulla nostaneet kuntaliitokset. Vuonna 2005 Peräseinäjoen kunta tuli osaksi Seinäjokea ja samalla myös Ilmajoen kunnan Lehtimäen kylä, Honkakylä ja Ojajärven kylä liitettiin uuteen kaupunkiin. Uusi Seinäjoen kaupunki syntyi vuoden 2009 alusta kun Ylistaron ja Nurmon kunnat pistivät Seinäjoen kanssa hynttyyt yhteen. Asiakastyössä voi kohdata väkivaltaa, joka on kaikkea skaalalla uhkailusta käsiksi käymiseen. Se vaikuttaa siihen, miksi asiakastilanteessakin tuntee olonsa aika lailla turvalliseksi. Väkeväisen mukaan kommunikaatio ja vuorovaikutus toimivat hänen työpaikallaan. . Tietokannat eivät kaikilta osin ole aivan yhtenevät. Hoidamme kaikkia kiireellisiä, päivystysluonteisia sosiaalityön tehtäviä. Siinä joutuu hoitamaan monta asiakasasiaa ja puhelua yhtä aikaa. Samalla täytyy keskittyä myös siihen, että koko ajan ympärillä on työtovereita, jotka puhuvat ja hoitavat omia asiakasasioitaan. Minulla on tosi kokeneet ja pitkäaikaiset työkaverit. Nimenomaan se kuormittaa, että joutuu hoitamaan monia asioita limittäin. Myös kiireellisissä lastensuojeluasioissa tulee ikäviä tilanteita eteen. Hyvän asiakkaan kanssa pystyy Väkeväisen mukaan miettimään tilannetta niin, että asiakas pystyy ehkä itsekin näkemään eri ratkaisuvaihtoehdot. UP/Mika Peltonen Katsastuspakko alkaisi vuonna 2016. Moottoripyörien katsastus pakolliseksi EUROOPAN PARLAMENTTI on päättä- nyt, että moottoripyörien katsastus säädetään pakolliseksi vuoden 2016 alusta. Käytännössä valtaosa työstä on kiireellistä lastensuojelutyötä, Väkeväinen kertoo. Hänen mukaansa työhön liittyy monia vaarallisen työn elementtejä. . KU ei silloin vielä tiennyt. . Uusia pitää perehdyttää, ja vastuu siitä kasautuu vakituisille työntekijöille. Työntekijän vaihtuminen aiheuttaa asiakkaalle turhautumista, mikä voi johtaa väkivaltatilanteisiin. Työntekijöitä vaihtuvuus kuormittaa. Täällä pystyy luottamaan toisen arviointiin ja päätöksentekoon silloin, kun tehdään yhdessä töitä. Vaikeimpina tilanteina työssään Väkeväinen pitää niitä, joissa hän yrittää auttaa asiakasta, mutta tämä kokee, ettei tule autetuksi. . Niitä on tullut sekä itselleni että kollegoille. Väkeväisen mukaan henkinen kuormitus tekee työstä vaarallisen, koska sitä joutuu kestämään työvuoron alusta loppuun asti. KU 9
Tutkimushankkeessa ei ole niinkään mietitty, miten toimitaan, jos kaivos vähät välittää sosiaalisesta kaivosluvasta. Ei voida toimia niin, että yhtiö hoitaa asioita hallinnon kanssa ja muu yhteiskunta ei tiedä mitään. Tekesin Green Mining -ohjelmassa käynnistyneessä Kaivostoiminnan sosiaalisen toimiluvan edellytykset ja työkalut -hankkeessa (SOLIMI) kaivosyhtiöiden ja kuntien vuorovaikutusta tarkastellaan Ilomantsissa, Polvijärvellä, Kaavilla, Sotkamossa, Raahessa, Pyhäjärvellä, Kittilässä, Kuusamossa ja Sodankylässä. Kehitteillä on niin sanottu sosiaalinen toimilupa, joka ei kuitenkaan velvoita yrityksiä juridisesti. vaikuttaa suoraan lainsäädäntöön, enemmän etsitään hyviä käytäntöjä ja ideoita siihen, millä tavalla ympäristö- ja yhteisvastuuasioita voitaisiin paikallistasolla hallita paremmin, kuvailee professori Rauno Sairinen. Hänen mukaansa se ei onnistu yksin lainsäädännön keinoin. Mukavampihan se on paikkakunnalla ollakin, ettei vain tulla ja remuta ja sitten mennä pois. Emilia Kukkala emilia.kukkala@kansanuutiset.?. Uudet toimintamallit sen sijaan saattavat tulevaisuudessa edellyttää lakimuutoksia. Sosiaalinen toimilupa ei ole lupa sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan se kuvaa prosessia, jossa kaivos tulee hyväksytyksi paikkakunnalle paikallisten tuella. Sairisen mukaan kunnalla voisi olla sovittelijan ja välittäjän rooli. . Toivomme, että tulee yllätyksiä. Keskeinen periaate tässä on, että yritys on yhteiskuntavastuuasioissa yli sen, mitä lainsäädäntö vaatii. Vaikeita asioitahan nämä ovat, esimerkiksi erilaisten maankäyttötarpeiden yhteensovittaminen. Ohjelman tavoitteena on ?nostaa Suomi vastuullisen ja kannattavan kaivostoiminnan edelläkävijäksi maailmassa?. Kuluvan vuoden aikana tehtävillä haastatteluilla selvitetään kaivosyhtiöiden ja kuntien välistä työnjakoa ja yhteistyötä. TARKOITUKSENA EI OLE 10 » Kunnalla voisi olla sovittelijan ja välittäjän rooli. . Pampalo on otettu hänen mukaansa yllättävänkin kritiikittömästi vastaan, kun taas paikallisyhteisön suhtautumista Talvivaaraan kuvaavat luottamuksen menetys ja pettymys. Tutkijan mukaan Pampalolla on sosiaalinen toimilupa, Talvivaaralla sitä ei välttämättä ole koskaan ollutkaan. . Se on toiminut ties kuinka kauan, siellä on kolmas kaivostyöntekijöiden sukupolvi menossa, se on kotimainen ja niin edelleen. Sitten myös yhdyskuntien kehitys, eli miten kunnan pitäisi valmistautua, kun kaivoksen myötä tulee uusia työntekijöitä ja positiivista, uutta draivia. Yhtenä tutkimushankkeen konkreettisena tuloksena tulee olemaan muun muassa yhteistyön apuvälineeksi kaivostoimijoille, paikallisviranomaisille ja asukkaille tarkoitettu vuorovaikutuksen opaskirja. Kunnille jäänyt sivustaseuraajan rooli Sairisen mukaan hankkeen taustalla on kaivospaikkakuntien ihmisten aktiivisuus ja julkinen keskustelu kaivostoiminnasta. . Vuorovaikutusta eri toimijoiden kesken pyritään parantamaan. Tänä päivänä puhutaan paljon siitä, että kaivoksen on toimittava paikallisen hyväksynnän turvin, suhteessa eri elinkeinoihin, elämäntapoihin ja ihmisten arvoihin. Kaivosteollisuuden tuleminen luontomatkailualueelle aiheuttaa kon. Pampalon kultakaivosalueen laajuus hahmottuu hyvin ilmakuvasta. Tutkijat suunnittelevat opaskirjaa kaivoksille ja alueen asukkaille » Itä-Suomen yliopiston johtamassa hankkeessa selvitetään kaivostoiminnan hyväksyttävyyttä ja sen edellytyksiä erityisesti paikallistasolla. Myös sijoittajat ovat kiinnostuneita siitä, että yrityksen maine pysyy. Tällaisista voitaisiin katsoa, miten asiat voitaisiin parhaimmillaan hoitaa. Monosenkin mukaan sosiaalinen toimilupa perustuu vapaaehtoisuudelle. ikteja. Kaivoskunnissa toteutettavaan hankkeeseen tulee sisältymään ainakin asennekyselyitä. . Vaaditaan enemmän avoimuutta ja vuoropuhelua. Varmasti kaavoitusasiat on yksi, vähän tutkittu alue, toinen on tämä kunnan rooli vuoropuhelussa. Kuntien rooli on tähän asti ollut vähän sivustaseuraajan rooli. Mallin kehittäjät uskovat yritysten olevan kiinnostuneita yhteiskuntavastuusta. . Kysymys on siitä, miten niitä voitaisiin ratkaista, voidaanko esimerkiksi matkailualueiden lähialueita suojata paremmin. Sitä ei hoideta vain lainsäädännöllä. Sosiaalisen toimiluvan käyttöönotossa luotetaan siihen, että se olisi yritykselle jotain kannattavaa ja tavoiteltavaa, ei velvoittavaa. Suomen kulttuurirahaston rahoittama Vastuullinen kaivostoiminta -hanke tulee keskusteluttamaan tutkijoita aihepiiristä laajemminkin. Päätavoitteena on kuitenkin luoda uusia yhteistyömalleja kunnan, sen asukkaiden, kaivoksen ja muiden toimijoiden välille. . Pampalo on raportoitu artikkelina ja Talvivaarasta on artikkeli pian ilmestymässä. Yliopistotutkija Tuija Mononen kuvaa Pampaloa ja Talvivaaraa yhteisön suhtautumisen kannalta miltei vastakohdiksi. Ne ovat muutenkin monessa suhteessa hyvin erilaisia kaivoksia, toinen on pieni ja suuri, toinen on avolouhos ja toinen sijoittuu maan alle. Pampalon lisäksi Mononen arvelee esimerkiksi Kemin kromikaivoksella olevan hyvin vahvan sosiaalisen toimiluvan. . Eri alojen tutkijat, insinööreistä geologeihin ja sosiologeihin, yrittävät seminaareissa hahmottaa globaalin kaivostoiminnan haasteita ja vastata niihin. Vastakkaiset esimerkit Pohjois-Karjalasta ja Kainuusta Aiemmissa hankkeissa on selvitetty muun muassa kaivosten ja paikallisyhteisön suhteita Ilomantsin Hattuvaarassa sijaitsevan Pampalon kultakaivoksen ja Sotkamon Talvivaaran osalta. Etsimme toimintamalleja sekä Suomesta että ulkomailta. Tarkoituksena on luoda hyvää vuorovaikutusta eri toimijoiden välille myös kunnan sisällä. Nopeasti muuttuvan kaivosalan hahmottaminen vaatii myös tutkijoilta uuden monitieteisen ymmärryksen luomista
Tekeillä on varmasti mielenkiintoinen spektaakkeli. Liittojuhlan onnistumisella on Tenkulan mukaan ?jumalattoman suuri merkitys. Seinäjoki on tapahtumien kaupunki. Ihan ensimmäiseksi sote-uudistuksen peruslinjaukset on arvioitava uudelleen, sillä ei ole varaa joutua toista kertaa törmäyskurssille perustuslakivaliokunnan kanssa. Syksyllä siis tarvitaan ?Orpo-kakkonen?. Lakeuden Kisojen valmistelut tietävät toiminnanjohtaja Jarkko Tenkulalle entistä kiireisempiä aikoja. Kirjoittaja on vasemmistoliiton kansanedustaja. 11. Hallitus ja oppositio ovat yhdessä aiheuttaneet surullisen poliittisen pattitilanteen ja sekasotkun, jonka suurimpia häviäjiä ovat palveluita tarvitsevat ihmiset kaikissa Suomen kunnissa. Hallituspuolueiden suurin moka tapahtui kuntarakennelain valmistelussa. Siellä minä lausuin ne kuolekue, pääjuhla sekä ruokahuolto. mattomat sanat, että perkele, tää vois Pelkästään Seinäjoelta ei koko talolla Seinäjoella. Täällä ollaan te. Näin taataan, että kaikki halukkaat pääsevät näkemään liittojuhlien voimisteluohjelmat. Meillä on provinssin ja tangon lisäksi vauhtia, harrastajateatterikesää, useita kansainvälisiä ja kansallisia kilpailuja vuosittain. Samana päivänä ennen pääjuhlaa pidetään ennakkonäytös, jonne myydään liput erikseen. ei muuta. Ensi vuonna näemmekin suuren määrän hämmentyneiden kuntapäättäjien tekemiä näennäisselvityksiä, jotka eivät johda mihinkään konkreettiseen muutokseen. HALLITUKSELTA PUUTTUI rohkeutta viedä kuntauudistusta eteenpäin Tanskan malliin. Kunta ei muutu valtuuston itsenäisyysjulistuksilla vahvaksi, jos muuttotappio on jatkunut vuosikausia, ja talous on pahasti pakkasella. Kasvukeskusalueiden tilanne ei ole hyvä, jos alueellinen eriarvoisuus kasvaa ja sosiaaliset erot kärjistyvät, verotuserot repeävät ja maankäytöstä ei kyetä sopimaan. Opposition on lopetettava kuntalaisten kustannuksella tapahtuva halpahintainen politikointi. Ajatus syntyi kun useamman urheilulajin laTULe Tampere -tapahtuman lasjin samanaikainen tapahtuma, ten ja nuorten leiriä purettiin Härmäjonka osanottajat kokoaa yhteen kullässä. TUL:n hallitus päätyi sitten viime vuoden kevättalvella antamaan isännyyden Seinäjoelle. Mielenkiintoinen urakka Tenkula luonnehtii liittojuhlan järjestämistä mielenkiintoiseksi urakaksi. . Lakeuden Kisat on . Väärä luulo. Työnsä Seinäjoelle on eksymässä, kun kaupunki ei erityisemmin ole tullut tunovat aloittaneet myös liittojuhlan eri netuksi työväenhenkisyydestyöryhmät samoin kuin kotään. reogra?tkin. Ei ole kovin väärin Liittojuhlan tapahkirjoitettu, jos maitumapäivinä 6.?8. nitsee pääsyylliseksi kesäkuuta tarvin ?Tämä o Seinäjoen isännyytaan kisojen onle il ik nistumiseksi noin teen TUL:n Pohjana k meille viidensadan talmaan piirin toimin.? aikka koolaisen joukko nanjohtajan Jarkko näy tön p huolehtimaan, että Tenkulan. Äänestäjien reaktioita peläten tehtiin lepsu laki, joka velvoittaa kunnat selvittämään kuntaliitoksia . Siellä valtio ilmoitti, että kunnilla on pari vuotta aikaa laittaa kuntarakenteensa ja palvelut kuntoon tai muuten valtio tulee tekemään tarvittavat ratkaisut kuntien puolesta. Tämä sai sikäläiset kunnanisät tunnustamaan tosiasiat, ja kuntien määrä väheni nopeasti kolmannekseen. Nyt jälkikäteen kaikki puolueet kiittelevät uudistusta, ja kansalaiset ovat tyytyväisiä uusiin kuntiin, jotka kykenevät paremmin hoitamaan palvelut. Jos puuttui hallitukselta rohkeutta, niin ainakin samassa mitassa on oppositiolta puuttunut kykyä vastuunkantoon ja uskottavien ratkaisujen kehittelyyn. Keskustapuolue on keskittynyt ihmisten pelotteluun tuulesta temmatuilla uhkakuvilla, joissa kuntauudistuksen kauhuja kuvataan mielikuvituksellisin sanakääntein. Perussuomalaiset taas eivät ole kahdessa vuodessa kyenneet esittelemään minkäänlaista omaa vaihtoehtoa kuntapalveluiden turvaamiseksi. OLEN TILANTEESTA todella surullinen ja huolissani. koko työväenhenkiselle järjestökentälle Seinäjoella ja laajemmin Pohjanmaalla. . Toimikuntaa johtaa Seinäpäässä Helsingissä. Eikä mies itsekään kiistää ?syylkaikki toimii. lisyyttään?. . Maaseutumaisten kuntien hidas näivettyminen jatkuu ja kasvukeskusten sisäinen eriarvoistuminen kiihtyy. Me tarvitsisimme kipeästi kuntarakenteen ja kuntien palveluiden uudistamista. Kuntapäättäjien on noustava poteroistaan ja katsottava tilannetta rehellisesti. Yhteistyö kaupungin kanssa on sujunut tosi hyvässä hengessä. Kaupunki elää tapahtumista. Järjestäjien tavoitteena on saada myydyksi 7 500 kisapassia, jolloin liittojuhlan kokonaisosallistujamäärä nousisi noin 10 000:een. Ollaan me niin pahasti sukellettu joka saatanan sektorilla. Jarkko Mänttäri JARKKO MÄNTTÄRI Risto Kalliorinne risto.kalliorinne@eduskunta.? Surullinen kuntauudistus KUNTARAKENNELAKI ASTUI voimaan heinäkuun alussa. Voisi luulla, että nyt kunnissa alkaa tapahtua. TUL:n liittojuhla Pohjanmaan lakeuksilla » Vajaan vuoden päästä Seinäjoella järjestettävä TUL:n liittojuhla Lakeuden Kisat on todellinen näytön paikka koko Pohjanmaan työväenjärjestöille. kanssa, ja sitten käynnistettiin hakuprosessi liiton päässä. Eduskunnasta kuntiin annetut kehotukset olla noudattamatta kuntarakennelakia kertovat karua kieltä viimeisenkin järjen äänen katoamisesta. Hallituksen on lopetettava itsensä pettäminen ja arvioitava rehellisesti kuntauudistuksen huolestuttavaa tilaa. Täällä on yhdessä tekemisen meininki. Tämä on meille kaikille näytön paikka. Moni tullilainen joen kaupunginvaltuuston varapuon ihmetellyt, miten liittojuhla nyt heenjohtaja Aarne Heikkilä. Pari vuotta tehtiin henkistä kemässä hyvällä yhteishengellä tullivalmistautumistyötä oman piirin Kolumni laista ja eteläpohjalaista liikunta- ja kulttuuritapahtumaa. Kaupunki elää tapahtumista Tenkulan mukaan Lakeuden Kisat sopivat hyvin Seinäjoen kesäisten suurtapahtumien joukkoon viikko ennen Provinssirockia ja heinäkuussa tanssittavia Tangomarkkinoita. . Siitä se lähti. koojoukkoa saada kasaan. Tenkula oli sen verran tiiviisti mu. Haasteet on valtavia, mutta töiden tekeminen ihmisten kanssa on mukavaa. LAKEUDEN KISOJEN valmistelut ovat jo Lakeuden kisoja valmistelee valhyvässä vauhdissa niin isäntäkautakunnallinen järjestelytoimikunta, joka koostuu liiton ja piirin toimihenpungissa Seinäjoella kuin liitonkin kilöistä. Juuri mitään ei tule tapahtumaan. Avuksi tarvitaan piirin muiden seurojen väkeä, muualta Suomesta kana Tampereen liittojuhlan järjestulevaa TUL-seuraväkeä ja varmaan telyissä, että tiesi, mihin oli ryhtymässä. myös muiden kuin tullilaisten seurojen apua Seinäjoelta. Lakeuden kisojen pääjuhla järjestetään sisätiloissa Seinäjoki Areenassa, jonne esiintyjineen mahtuu noin 4 500 ihmistä.
Ei ole ymmärretty, miten oikeus samaan aikaan voi todeta työntekijän paljastaneen vakavia yhteiskunnallisia epäkohtia työnantajansa menettelyssä ja tuomita hänet kuitenkin lojaliteettivelvollisuuden rikkomisesta. Päätös jäi hiertämään myös siksi, että sen mukaan työntekijä oltaisiin yhtä hyvin voitu tuomita maksamaan työnantajalle korvauksiakin, mikäli kirjoittelun olisi katsottu tuottaneen työnantajalle todellaista vahinkoa. Toisin sanoen auki jäi mahdollisuus, että sananvapauden käyttäminen todellisen yhteiskunnallisen ongelman paljastamiseksi voisi kuitenkin johtaa korvausvelvollisuuteen. Ruotsissa ratkaistiin viime vuonna paljon monimutkaisempi niina sanottu Facebookrehtorin tapaus irtisanotun rehtorin hyväksi. Siinä oikeuslaitos joutui konkreettisesti ja perusteellisesti arvioimaan uuden viestintämuodon luonnetta. Voi olla, tään sosiaalisessa mediassa . sy y myös py mutta oikeuteen asti on ja tulee siinä yhteydessä myös Suomessa edennyt vain mollanneeksi työnantajaansa. yksi. päästään yleensä neuvotteluratkaisuun eieräänlainen nahkapäätös. vätkä ne usein päädy edes ammattiliittojen tiTyöntekijän katsottiin kyllä puhuneen lastoihin. totta työpaikkansa eli erään koruliikkeen epäkohdista, mutta kuitenkin hänen tulkitToinen on tilanne silloin, jos työntekijän tiin myös rikkoneen lojaliteettivelvoitettaan. harkittuna tavoitteena on työnantajan henTyönantajan vahingonkorvausvaatimuksen kilökohtainen mustamaalaaminen tai hänen käräoikeus taas hylkäsi. Niitähän ei työlainsäädännön mukaan voi antaa kertarysäyksellä vaan vasta sitten, kun työnantajan varoitukset eivät ole menneet perille. Muista on siis päästy Tämä luokitellaan ?vaarallisuussopuun ilman käräjänkäyntiä. asteeltaan. Sen jälkeen niistä on tiedotettava koko henkilökunnalle. joiAinakin yhtä tämänkaltaisesta syystä tapahden lukumäärän arvioidaan nousevan vuotunutta irtisanomista on käsitelty Helsingin sittain maassamme muutamaan kymmeneen käräjäoikeudessa vuonna 2011, ja tuloksena oli . Työnantaja ei valittabisneksenä huonoon huutoon saattaminen. nut päätöksestä hoviin. Tällaisia tilanteita on esiintynyt etupäässä sil- 12 loin, kun työntekijä on jo valmiiksi muista syistä irtisanottu. Silloin työntekijää eivät tietenkään uhkaa enää potkut vaan myös korvausvelvollisuus. Ohjeistusvelvollisuus työnantajalla Viisas varovaisuus tuntuu joskus jääneen unohduksiin joiltakin suomalaisilta poliitikoiltakin. Facebook-tiliä on helppo päivittää missä vain vaikkapa älypuhelimella. Kun yritys tai yhteisö rupeaa käyttämään sosiaalista mediaa, on sen laadittava siitä suunnitelma, jaettava tehtävät ja yksilöitävä käytöstä aiheutuva tekninen, sisällöllinen ja juridinen vastuu. Toisin sanoen työnantajan näkökulmasta sosiaalinen media on vain uusi tapa laiskotella. Niin Elinkeinoelämän Keskusliitto kuin työntekijöiden ammattijärjestöt tunnistavat tämänmuotoiset ?Facebook-potkut?. Ja niissä on yleensä aina mukana muutakin kuin Facebook. Työnantajallahan olisi mahdollisuus teknisesti rajoittaa työntekijöidensä sosiaalisen median käyttöä, mutta tähän ei ainakaan Sonerassa tiedetä yhdenkään yrityksen lähteneen. Ainakin yhdet potkut on Suomessa saatu kyllä kirjoituksen sisällöstäkin. Ja mikä sotajaansakin. meen menee, siellä se myös pysyy. Jos työntekijä havaitsee työyhteisössään Näitä tapauksia lieventää oikeusoppineivakavia puutteita tai suoranaisia väärinkäyden tulkinnoissa se, että äkillisen tuohtutöksiä, hänellä on oikeus kertoa niistä tiedomuksen tilassa työntekijän tietoisena pyrkitusvälineissä ja myös sosiaalisessa mediassa myksenä on harvoin todella vakavasti vauilman pelkoa irtisanomisesta rioittaa työnantajansa mainetta tai hänen Tällaisia tapauksia on ollut Suomessakin. bisnestään. suunnilleen samaksi kuin ripustaisi työpaikkansa seinälle työnantajaansa arvostelevan kirjoituksen Oikeudelta nahkapäätös omalla puumerkillään. Jokainen ymmärtää, ettei se oikein sovi. Sosiaalisen median kirjoittelusta kummunErona on vain se, että työpaikalla ollaan neita riitatapauksia mutkistaa perustuslain yleensä selvin päin, ja kirkas varojärki pelaa. suojaama kansalaisen sananvapaus. Uhkana Facebook» Facebookin takia on saatu potkuja, ei niinkään sen vuoksi, mitä sinne on kirjoitettu vaan siksi, että siellä on notkuttu liikaa. TEKSTI Pertti Jokinen KUVA Lauri Hannus FACEBOOK TAI sosiaalinen media yleensä on ol- Päätös on herättänyt oikeusoppineissa ihmettelyä. Harva niistä on johtanut oijan omistamalla koneella vai keudellisiin toimiin. Siksi näissä tapauksissa . Asia on sovapaa-aikana työntekijän vittu osapuolten välisissä neuomilla laitteilla. votteluissa. Jos tämä tulkinta pätee myös oikeudessa, kysymyksessä on työntekijän loTyöntekijöiden ammattijärjestöt ovat joutujaliteettivelvollisuuden rikkomus aivan riipneet meilläkin monta kertaa tekemisiin Facepumatta siitä, onko kirjoittelu tabook-potkujen tai ainakin potku-uhkien pahtunut työaikana työnantakanssa. Sosiaalista mediaa pidetään työpaikoilla samanlaisena juttuna kuin kahvilla käyntiä tai kevyttä jutustelua työtovereitten kesken, kohtuullisessa mitassa itsestään selvyytenä. Toinen on tilanne silloin, jos työntekijä on kirjoittanut sosiaalisessa mediassa viestejä, jotka ovat työnantajan mielestä hänen etuKuin seinälle kirjoittaisi jensa vastaisia. Suosituksen mukaan ohjeiden on käsiteltävä ainakin sosiaalisen median käyttöä, tietoturvaa, tietosuojaa ja vastuukysymyksiä. Työpaikalla pääsy tietoverkkoon on luonnollisesti työnantajan järjestämää, ja siksi työnantajaa sitoo yhteisötilaajana lain velvollisuus käsitellä kaikkea työntekijän viestintään liittyvää tietoa luottamuksellisena. Riippumatta siitä, minkä tyyppisestä viestinnästä on kyse, on työnantajan myös taattava työpaikalla viestintäsuhteiden ja yksityiselä-. Useimmiten riitan ee Näitä tapauksia on työasiakin on aika harmiton. Mikä som se ä ll ie markkinahuhujen muTyöntekijä purkaa sydäns , e mene kaan useita. Siitä enemmän tämän jutun oheisjutussa. lut toinen nimi sille irtisanomisperusteelle, jota ennen kutsuttiin työtehtävien laiminlyönniksi. Työnantajan on siis laadittava asiasta ohjeet, ja ne on käsiteltävä etukäteen työpaikan yhteistoimintamenettelyssä. Sen suoKotona taas netin äärellä voi muutaman iltadjaa nauttii myös työntekijä suhteessa työnanrinksun jälkeen yliminä pettää
Yksityinen, ei-julkinen ja täysin julkinen alue sekoittuvat siis sosiaalisessa mediassa yksilön ?kansalaisidentiteettiin?. Kansalaisidentiteetti (civic identity) on ruotsalaisen viestintätutkijan Peter Dahlgrenin käyttämä ilmaus. työsuhteesta huolimatta . Työntekijän ilmaisuvapautta rajoittavat puolestaan työsuhteeseen liittyvät lojaliteetti- ja salassapitovelvollisuudet. Informaation luonne muuttuu Sosiaalinen mediahan on väline, jonka avulla ylläpidetään niin julkisia, ammatillisia kuin puhtaasti yksityisiä Työnantajan on myös taattava työpaikalla viestintäsuhteiden ja yksityiselämän suoja. ihmissuhteita. Siinä siis välitetään niin virkaasemaan, ammattiin kuin puhtaasti yksityiselämään liittyviä tietoja muille saman mediavälineen asiakkaille. Sen mukaan ryhmiin kuulumisella ei ollut haitallisia vaikutuksia työyhteisöön eikä oppilaisiin eikä rehtorin todettu laittaneen aineistoa sivulleen työnantajaansa vahingoittaakseen. saada ilmaista itseään ja olla yhteydessä muihin ihmisiin. Kokonaisarvion perusteella oikeus katsoi, ettei pelkkä Facebookiin laitettu aineisto muodostanut asiallista perustetta rehtorin irtisanomiseen. Sen mukaan informaatio saa siis sosiaalisessa mediassa yksityisen ja julkisen lisäksi myös julkisyksityisen luonteen. Facebook-rehtorin tapauksesta saatu opetus voitaisiinkin kiteyttää seuraavaan muotoon: mitä tärkeämpi julkinen rooli ihmisellä on, sitä huolellisempi hänen tulee olla halutessaan esiintyä sosiaalisessa mediassa yksityishenkilönä. Tätä viisas varovaisuus tuntuu joskus jääneen unohduksiin joiltakin suomalaisilta poliitikoiltakin, muun muassa Erkki Tuomiojalta ja Alexander Stubbilta, joiden roolit ministerinä ja yksityishenkilönä ovat joissakin sosiaalisen median päivityksissä aiheuttaneet epätietoisuutta niin suuren yleisön kuin poliittisen nomenklaturankin piirissä. Kirjoituksen esimerkit on poimittu tekijän luvalla asianajaja Pirkko Pesosen juuri ilmestyneestä kirjasta Sosiaalisen median lait, Lakimiesliiton Kustannus 2013. LOPULLINEN TUOMIO tuli kesäkuussa 2012. Sekä paikallinen käräjäoikeus että Ruotsin työtuomioistuin pitivät rehtorin irtisanomista laittomana. Käräjäoikeuden mukaan niin oppilaat kuin opettajatkin arvostivat rehtoriaan ja pitivät häntä ammatissaan hyvänä. Lisäksi oikeus totesi, että rehtori kuului kaikkiaan 500 eri ryhmään, joista vain yhdeksän nimi edes viittasi seksiin. Myöskään työtuomioistuimen mukaan ei irtisanomiselle ollut asiallisia perusteita. Menettely on työnantajan mielestä lojaliteettivelvoitteen vastaista, ja sen vuoksi se piti työsuhteen päättämistä perusteltuna toimena. Rehtorin mukaan ryhmät olivat pilailutarkoituksella tehtyjä eikä niillä ollut muuta tekemistä seksin kanssa kuin nimi. Hän oli myös poistanut työnantajan pyynnöstä kiistanalaiset valokuvat sivultaan. FACEBOOK-REHTORIN TAPAUS män suoja. Työntekijän on puolestaan noudatettava viestinnässään kaikkien eri sopimussuhteiden edellyttämiä velvollisuuksia ja eri palveluntarjoajien määrittelemiä sopimus- ja käyttöehtoja. Mikäli palvelua käytetään työtehtävissä, on vastuu palvelua käyttävän työntekijän lisäksi aina myös työnantajalla. Aineisto koski työtuomioistuimen mukaan rehtoria vain yksityishenkilönä, ja hän esiintyikin niissä vain yksityisissä yhteyksissä. Työtuomioistuimen mukaan jokaisen ihmisen tulee voida . Hän käytti sosiaalisessa mediassa vain yhtä tunnusta ja profiilia, jolloin myös hänen yksityiselämänsä ryhmineen, valokuvineen ja muine kiinnostuksen kohteineen tulivat julkisiksi sivustolla, josta oli linkki hänen työnantajaansa eli koulun virallisille kotisivuille. Tässä rehtori oli toiminut harkitsemattomasti. Työnantaja velvoitettiin maksamaan rehtorille huomattava korvaus laittomista potkuista. että irtisanominen todettiin lopulta laittomaksi, tapausta on pidetty malliesimerkkinä siitä, kuinka helposti yksityinen minä ja julkinen minä saattavat sosiaalisessa mediassa sekoittua toisiinsa. Rehtori ei erottanut henkilöstään ammatissa toimivaa oppilaitoksen johtajaa ja yksityistä minäänsä. Tapaus Facebookrehtori potkut tuli julkisuuteen Ruotsissa vuonna 2009, kun yksityisen lukion rehtori Luleåssa irtisanottiin siksi, että hän oli Facebookissa liittynyt seksiin viittaaviin ryhmiin ja esittänyt sopimattomia valokuvia sivullaan, joka oli avoin ja josta oli viittaus koulun kotisivuille, siis työnantajaan. Työnantajan mukaan tällaisiin ryhmiin kuulumista ja valokuvia ei pidetty teini-ikäisille tarkoitetun koulun rehtorille sopivana. Sisällöltään hyvin erilaiset informaatiot olivat liian lähekkäin, ja tämä aiheutti vakavan ristiriidan työsuhteessa. HUOLIMATTA SIITÄ, KU 13
Se oli joku Paavo Arhinmäen radiohaastattelu, jonka jälkeen päätin, että nyt kyllä liityn puolueeseen. Meillä oli Seinäjoella vain 14 ehdokasta, joista kymmenen ensikertalaista. Ei tämä enää ole sellainen kurakauppala, mikä tämä on joskus kenties ollut. Kun seinäjokelaiselta kuntapäättäjältä kysyy, mikäs se onkaan Pohjanmaan keskus, vastaus tulee napakasti, mutta pilke silmäkulmassa. . Suhtaudun vähän skeptisesti näihin talouden tasapainottamistoimiin. Liityin netin kautta ja vasta sitten otin yhteyttä Seinäjoen Vasemmistoon, joka ei siinä vaiheessa ollut kovin aktiivinen. Innostuneelle tulokkaalle annettiin heti kovasti vastuuta. . Ollaan suunnilleen saman ikäisiäkin ja meillä on vähän samanlaiset näkemykset monista asioista. Yhden miehen ryhmässään Knuuttila joutuu tekemään isompien ryhmien valtuutettuja enemmän töitä oman kantansa muodostamisessa. . Tungosta ei ollut. Meillä on hemmetin hyvin tienaavaa porukkaa, joka saa pääomatulojen ja omistusten kautta isot kasat rahaa, Niistä kyllä pitäisi maksaa pikkaisen enemmän veroa. Ei täällä ole ihan helppoa tunnustautua vasemmistolaiseksi. Suuri yllätys se silti oli, että tuli mentyä läpi. On tämä niin perinteisesti ollut valkoista aluetta. Hankalinta on ollut oppia nämä käytännöt, ja se kun asiat ovat niin monimutkaisia. Ilman muuta se on Seinäjoki. Seinäjoki kilpailee koko Pohjanmaan keskuksen asemasta Vaasan kanssa. Vasemmistoliitto tuntui luonnolliselta vaihtoehdolta. Ja kyllä sitä on yritetty, mutta kyllä se vaan aikaa vie. Seinäjoellakin asiat tulevat valtuustoon valmiiksi pureskeltuina tai ainakin sen oloisina. Ymmärretään hyvin, ettemme voi toistemme leipää syödä.. Mun suuntaus on kyllä aina ollut vasemmalle, mutta selkeesti se on ollut, että en ole demari. Mutta pakko kai niitä säästöjä on etsiä. Knuuttilan mielestä tuntuu hullulta, että kunnat painivat talousvaikeuksissa, vaikka Suomessa on rahaa enemmän kuin koskaan. . Jos vaan halusi ottaa tehtäviä vastaan, niin vastuuta annettiin. Asioihin pitää perehtyä, kun ihmiset on minut sinne äänestäneet. ?Moni vielä vasemmistokaapissa? Knuuttila sanoo olevansa kovasti samaa mieltä kuin puoluekokouksessa puheenvuo- ?Ainakaan minä en ole kokenut minkäänlaista syrjintää. Liitoskunnista Peräseinäjoelta ja Ylistarosta ei saatu ehdokkaita ja niiden alueiden äänet menetettiin. Läpimeno oli yllätys . Joudun itte ottaa asiat selville. Mitä nyt joskus kommunistiksi nimittelevät. Miljoonasäästöt etsinnässä Monen muun kunnan tavoin myös Seinäjoen kaupungin talous on huonossa jamassa. Jos pääomatuloja verotettaisiin samalla tavalla kuin ansiotuloja, niin kyllähän se verotuloja kasvattaisi ja sitä kautta yhteiskunnalla olisi paremmin mahdollisuus huolehtia palveluista. ?Ei enää kurakauppala? Antti Knuuttilan elinaikana Seinäjoki on kasvanut kohisten. . Sitten rupeen etsimään tietoa esimerkiksi internetistä, mikä on vasemmistoliiton linja asiassa. Mutta ei tässä henkseleitä ole paukuteltu, kun vain yksi paikka saatiin 51-jäseniseen valtuustoon. Tulokkaalla on ollut kovasti opettelemista, kun uusia asioita tulee vastaan koko ajan. . Tietysti demarit voivat ajatella, että he pystyvät aivopesemään yhden valtuutetun omalle kannalleen. Mitä nyt joskus kommunistiksi nimittelevät.? TEKSTI & KUVA Jarkko Mänttäri ron käyttänyt europarlamenttiehdokas Eila Aarnos, joka totesi, ettei Pohjanmaalla ole tultu vasemmistokaapista ulos. . Sen verran hyvässä muistissa on ne Lipposen tekoset. Vuoden 2011 eduskuntavaalien aikaan Knuuttila sai lopullisen kipinän poliittiseen toimintaan. . Yhden valtuutetun ryhmässä ei voi mennä toisten selän taa » Seinäjoen kaupunginvaltuuston ainoa vasemmistoliittolainen jäsen Antti Knuuttila sanoo, ettei yhden miehen ryhmässä pysty menemään kenenkään selän taakse: ?Joudun itte ottaa asiat selville.? ANTTI KNUUTTILA, 34, on automaatioasentajan koulutuksen hankkinut paljasjalkainen seinäjokelainen, joka viime vuodet on työskennellyt sähköasennustöissä ARE Oy:n palveluksessa ja jatkanut siinä sivussa opintojaan ammattikorkeakoulussa. Puoluetoimintaan Knuuttila tuli mukaan varsin vauhdikkaasti. Seinäjoki on Suomen kuudenneksi suurin talousalue. Tai voisinhan mä avata sen kuoren vasta kokouksessa, mutta jos oikeasti haluaa tehdä jotain ja vasemmiston äänestäjien luottamusta kantaa, niin kyllä silloin pitää asioihin perehtyä. Minulle on siitä se hyöty, että saan ensikäden tietoa kaupunginhallituksesta ja pääsen vähän paremmin jyvälle asioista. Meillä kun ei siellä ole edustusta. Myös vieressään istuvan vihreiden ainoan valtuutetun kanssa Knuuttila tekee yhteistyötä. . Ei niihin voi ottaa kantaa noin vaan. Tuntui ihan hyvältä. Varapuheenjohtajan pestit antoivat tulokkaalle mahdollisuuden opetella uusiin tehtäviin, joita on sitten piisannut. Seinäjoen Vasemmiston syyskokouksessa minut valittiin heti varapuheenjohtajaksi. Kovasti me oltiin esillä toreilla ja muualla, ja kirjoitettiin lehtiinkin. Viime aikoina on puhuttu kaksoiskaupunkimallistakin. Maailmantaloudessa ja Suomen taloudessa kun on niin paljon epävarmuustekijöitä. Vahvasti porvarienemmistöisessä valtuustossa on yhden vassarin lisäksi kahdeksan sosialidemokraattia. SDP:n ryhmäkokouksesta tietoa Lähimmiksi liittolaisikseen Knuuttila nimeää sosialidemokraatit, joiden ryhmäkokouksiin hän on osallistunut edellisen vasemmistovaltuutetun tapaan. . Kilpailu on Knuuttilan mukaan rehtiä ja hyvähenkistä. . Koko valtuustokauden mittaisella talouden tasapainottamisohjelmalla haetaan yhteensä 28 miljoonan euron säästöjä. Koko Seinäjoen Vasemmiston vaalibudjetti oli pienempi kuin yksittäisten kokoomusehdokkaiden budjetit. Mutta ainakaan minä en ole kokenut minkäänlaista syrjintää. Kaupunki piti uusille valtuutetuille perehdyttämiskoulutuksen, mutta Vasemmiston piirillä ei oikein ole resursseja omien kurssittamiseen. . Vähän epäilen, saadaanko talous nyt päätetyillä toimilla tasapainoon. Kun yksin siellä on, niin siinä on paha ruveta kellekään sanomaan, että tee sä tuo. Heti seuraavana vuonna olivat edessä kunnallisvaalit ja vaalivastaavan piti tietysti itsekin asettua ehdokkaaksi. . Ensin mä tutkin sen asian ja päätösesityksen. Joudun tekemään kaiken itte, tutki- 14 maan asioita niin paljon kuin vain pystyn tai taidot ja kyvyt riittävät. Knuuttila tunnustaa, ettei hänellä aluksi ollut oikein tietoa siitä, miten kaupunkiorganisaatio toimii. Se on aika kova juttu. Täällä on tosiaan aikaa paljon ihmisiä, jotka ajattelevat vasemmistolaisesti, mutta kuitenkin kannattavat keskustaa tai kokoomusta kun naapurikin kannattaa. Knuuttilan mukaan tavoite on järjettömän kova. . Sitten tuli Pohjanmaan Vasemmiston syyspiirikokous, jossa minut saman tien napattiin piirin varapuheenjohtajaksi ja Seinäjoen seudun aluevastaavaksi. Oikeasti se on kyllä niin, että yhdessä me olemme edes hieman vahvempia. Siitä se pikkuhiljaa muodostuu se oma mielipide ja sitä sitten lähdetään ajamaan. Ainoa valtuutettu ei voi koskaan mennä kenenkään toisen selän taakse. . Raha vaan jakaantuu entistä epätasaisemmin. Vaikka ollaan talous kuralla, niin ei täällä ole tuhlattu rahoja, vaan ne on pistetty kasvavan kaupungin tarpeellisiin investointeihin. Juhannukseksi tuli kotiin 20 sentin nivaska paperia. En kuitenkaan ollut jäsenenä esimerkiksi Vasemmistonuorissa. Politiikkaa nuorimies oli seurannut jo pitemmän aikaa ja ottanut innokkaasti antaa asioihin.
15
Kriitikot ovat hyvin kapea-alaisia, eivätkä he tykkää tällaisesta kategorioiden yli hyppimisestä. B kulttuuri Facebookin ja Twitterin maailmassa kaikki voivat olla vapautuneesti murrosikäisiä: kato mua, täsä mä oon siellä ja tuolla, tänään mulle tapahtu tätä ja lue mitä mieltä mä oon tästä. Toista niin sitkeähenkistä kulttuurifestivaalia Suomen suvesta ei löydy. Toiminnanjohtaja Tanja Rasin mukaan Jyväskylän Kesä sijoittuu Finlands Festivals -ketjun noin 80 tapahtuman joukossa 10-15 suurimman joukkoon. . Nola Rae on maailmankin mitassa alansa huippuja. Esimerkiksi Nola Rae tulee meille jo viidennen kerran, mutta joka kerta hänellä on ollut aivan uusi ohjelma. Kirjailija Kari Hotakainen, Me 7/2013 SANDLIN GAITHER Casey Driessen saa yhden miehen bändinsä kuulostamaan jopa isolta orkesterilta. Sitkeästi omalla tyylillä » Monipuolisuus ja poikkitaiteellisuus ovat maan vanhimman yhtäjaksoisesti järjestetyn kulttuurifestivaalin vahvuus. Sen sijaan tapahtuman avajaiskonsertti järjestetään tänä vuonna Keski-Suomen maakuntarajojen ulkopuolella Kangasniemen kirkossa, jossa kapellimestari Okko Kamun johtama Jyväskylä Sinfonia esiintyy solistinaan venäläissaksalainen viulisti Alina Pogostkina. Sanaton teatteria, mimiikkaa ja sirkusta Kesä tarjoaa monin tavoin sekoitettuina ja eri-. Viimeiset kymmenen vuotta Kesä on järjestetty suunnilleen samankokoisena. Jatkossakaan meidän tarkoituksena ei ole enää kasvaa, mutta laadullisesti sisältöjä pyritään miettimään aina vaan paremmin ja paremmin. Vajaan viikon aikana Kesä tarjoaa yhteensä noin 10 000 minuutin mittaisen kattauksen klassisen ja populaarimusiikin konsertteja, performanssia, tanssia, teatteria, lastentapahtumia ja yleisölle ilmaista katuohjelmaa. 16 Toiminnanjohtaja Rasin mukaan festivaalin esiintyjistä 85 prosenttia sellaisia, jotka eivät ainakaan viime vuosikymmenen aikana ole Kesässä esiintyneet. . Mutta onneksi yleisö arvostaa. Avauskonsertti Kangasniemellä Kesän avajaisia vietetään tiistaina tuttuun tapaan Jyväskylän kävelykadulla. kerran. Kaikkialla ei arvosteta Kesän kaltaista monialaisuutta ja laatua, vaan tykätään enemmän, jos teet vaikka 50 kamarimusiikkikon- ?Kriitikot eivät tykkää tällaisesta kategorioiden yli hyppimisestä.? serttia tai 50 tanssiohjelmaa. Monimuotoisuutensa takia Jyväskylän Kesä on kuitenkin jäänyt yhden asian -festivaalien varjoon. JYVÄSKYLÄN KESÄ käynnistyy ensi tiistaina jo 58. Samoja esiintyjiä meillä voi olla peräkkäisinäkin vuosina, mutta eri ohjelmalla. Se, että hänet saadaan Jyväskylään, on jo sinänsä aika iso juttu. Toiminnanjohtaja Rasi myöntää, että Kesä vähän kärsiikin pro?ilinsa monipuolisuudesta.
Näytelmää se vain paRakveren teatterin, tamperelaisen rantaa. Esityksen myötä se kasvaa vertauskuvaksi kaikelle perinteiselle, turvalliseksi koetulle ja ?omalle?, jota ulkoapäin aletaan piirittää ja vaarantaa. Ohjaaja Andres Noormets ja näyttelijät Anneli Rahkema ja Peeter Rästas Virosta ja näyttelijät Antti Mankonen ja Hannu Salminen Suomesta loihtivat pohjakuviosta uhkaavan, yllättävän ja hauskan näytelmän. Kuluu puolitoista tuntia, ja ryhmä on liihottanut kauas lähiarjesta, tärkeisiin ja kantaviin teemoihin. kairen läheisellä VÕsun v a t nos ken aikaa sama rantaklubilla. Ensi aa. tunnelm talvena näytelmä nähpieni keittiö . Kiittäviä ovat olgiaa. Kirjaslammen tanssilavalla Valkeakoskella. Vieraskammo yhdistää meidät » Virolais-suomalainen Maailman huippumiimikoihin kuuluva Nola Rae esiintyy Jyväskylässä jo viidennen kerran. Pohjola Quartet. kummassakin ainakin kymsykkeet ääninä ja valoina . Eri lailla kuin minä suomalaisena. Nola Raen lisäksi ohjelmassa on muun muassa katalonialainen Los Galindoksen runollinen, livemusiikin säestämä esitys sirkusperheen muistoista. Italialainen balettitanssija Cristiana Casadio ja saksalainen sirkustaiteilija, jonglööri Stefan Sing yhdistävät esityksessään tanssia ja sirkusta tarkkaan ajatellulla liikekielellä. Tämän Kesän Teltan kiinnostaviin ulkomaisiin vieraisiin kuuluu myös yhdysvaltalainen muusikko Casey Driessen, joka viulunsa ja efektipedaaliensa avulla luo esityksensä aina uudelleen ja saa yhden miehen bändinsä väliin kuulostamaan jopa isolta orkesterilta. Ennakkoon Kesän ohjelmasta on eniten kiinnostusta herättänyt näyttelijä Martti Suosalon ja muusikko Iiro Rantalan teatteria ja musiikkia yhdistävä esitys 4 pientä annosta, joka myytiin hyvissä ajoissa loppuun. Wijerama sekä Voice of Finlandistakin tutut Jepa Lambert ja Johanna Kyykoski. Näyttämökuvasto Tällainen universaali juttu sopisi on tyylikkääksi mietitty. myös teatterifestivaaleille. Näyttelijöiden yhteispeli luistaa. Ahdasta ja kiirettä on, mutta yhteistä kieltä ei, ja siksi pyöritellään silmiä ja jupistaan, leukaperät kiristyvät. Arkisia tilanteita, ainakin työmailta Suomenlahden tällä puolen. luo tiheää, stressitasoa nosdään tamperelaisessa tavaa tunnelmaa. Hahmottuu neljä erilaista tyypVeli-Pekka Leppänen piä, joista kukaan ei pärjäisi yksinään ja siksi he yhdistyvät naapurikaunasKEITTIÖ / KÖÖK. VIIDETTÄ KIRJAZZIA vietetään lau- antaina Kirjaslammen tanssilavalla Valkeakoskella. asti ja ensi talvena Tampereella ja säyttää katsomon. Lahdessa. RAKVERE TEATER/ HEIGO TEDER Vaihteeksi myös puhetta Jyväskylän Kesän yhteyteen sijoittuu tällä kertaa myös kaksi kaikille avointa seminaaria. Nuoret kehiin -seminaari pureutuu avajaispäivänä festivaalin Teltassa koulutukseen, yrittäjyyteen ja osallisuuteen. Keskiviikkona 10. ja menen kertaa. muutamina terävinä yllätysefekteinä, joita ei sovi paljastaa. Miten ulkopuoliset uhat yhdistävät. Tilanne tiivistää NÄYTELMÄ RAKENTUU sisällä olevien ryhmän, ei suinkaan ysOLI ILO nähdä tällainen (uhka)rohkea tävyyteen ja luottamukseen, vaan vain näytelmä virolaisten katsojien joukossa. tilapäisen funktionaalisesti torjumaan Miten he reagoivat mihinkin. Varmasti uhkaa. eroja oli, mutta yhtä railakkaasti aploKaksikielisyyskin ruokkii dramaturdeerasimme kaikki. heinäkuuta järjestetään yliopiston vanhassa juhlasalissa yliopiston 150. Tällä kertaa haastetta laajennetaan kaikille avoimeksi: jameissa lavalle, housebändin eteen voi nousta kuka tahansa yleisöstä. Jazzhaasteen jälkeen lavalle nousee kesän pääesiintyjä Verneri MATTHEW RIDOUT Keittiö on rohkea ja hyytävä näytelmä. tavanomaisin työnkuvin, kuin mykkänä ?lminä. Ymmärretäänkö minua, ja minkä verran, vai tarvitaanko kättä pitempää? leet myös virolaiset lehtikritiikit. Osittainen kielimuuri näyttää Kolme teatteria on tohtinut sopivan näyttelijöille, jotka heittäytyä syvään yhteissaavat tilaa ei-verbaatuotantoon . Mitä on yhteistyö, minkä vuoksi siihen ryhdytään ja miksi se usein epäonnistuu. SeiTeatteri Telakassa ja lahtelaisessa Teatteri Vanhassa Junien takaa kantautuvat ärkossa . Luvassa on tanssittavaa funk ja soul-musiikkia. KU KIRJAZZ la 6.7. juhlavuoden kunniaksi seminaari, jossa pohditaan muun muassa sitä, mitä olisimme ilman kasvatusta ja mitä hyvä kasvatus oikeasti tarkoittaa. Ohjaus Andres saan. Ensiksi keittiö, tuo kotiemme pyhitetty sydän, lieden lämpö, ja suojeltavin kohde. Virolaisen vään toimintaan. Sen tarkoituksena on nostaa erityyp- pisiä musiikin ystäviä kokeilemaan taitojaan jazzin saralla. Tapahtuma esittelee jälleen kerran joukon nimekkäitä kotimaisia jazzmuusikoita. Monien vuosien tapaan ohjelmaan kuuluu myös Jazzhaaste. Millä perusteilla valitaan liittolaisia? LIIKKEELLE LÄHDETÄÄN laisina yhdistelminä. Keskustelijoina ovat muun muassa Kaj Chydenius, Aino Sallinen ja Miina Äkkijyrkkä. Jarkko Mänttäri jarkko.manttari@kansanuutiset.? Keittiöstä tulee vertauskuva kaikelle turvalliseksi koetulle ja ?omalle?. 17. Lavaryhmä osoittaa konkreettiTeatteri Telakan ja lahtelaisen Teatteri sesti, mistä näyttelemisessä pitää olla Vanhan Jukon yhteistuotantoa. kyse: kommunikaatiosta yli rajojen. Esitykset Võsun rantakerholla Virossa Ja lopun pysäytyskuva todella py14.7. Keittiötä remontoi neljä duunaria, kaksi virolaista ja kaksi suomalaista, ja kukin puurtaa omiaan: maalia seinään, kaakeleita, sähköjä. Onneksi tick-komediaa hiSuljettu , ä ä hanke ei jää näihin poville ilmaisukeie ih luo t noille. 15 loppuunmyytyyn soa esitykseen Rakvestressita a a SULJETTU TILA . Trumpetisti Verneri Pohjola (kuvassa) on sekä Suomessa että maailmalla arvostettu jazzmuusikko. Illan päättää OJ?s Quartetin keikkasetti. Dramaturgia ja teksti: vai traagisena? Andres Noormets ja näyttelijät Anneli Keittiössä sanaillaan niukasti, ja paiRahkema, Antti Mankonen, Hannu nopiste heilahtaa tilanteisiin ja räjähtäSalminen ja Peeter Rästas. Näemmekö me sen huvittavana Noormets. ja loppulisille, paikoin slapstulos on mitä mehetila vintä lajia. Yhtyeen kanssa Kirjazzissa jammailevat tällä kertaa myös solistit Heini Ikonen ja Pia ovelasti
Viime vuonnakin tuli paljon sellaisia, jotka eivät aikaisemmin olleet käyneet. Lähdettiin ideoimaan vähän kabareemaista juttua. Meidän teatterilla on oma kantayleisö, mutta sen lisäksi on aina tullut uusiakin katsojia. Jostain vaan kumpusi idea hautaustoimistosta, ja siihen sitten yhdistettiin vähän salakapakkameininkiä, Anu Hakanen kuvailee näytelmää, jossa pääsee mukaan vuosisadan epärehellisimpiin hautajaisiin. ANU HAKASELTA tulee mietti- mättä vastaus ihmettelyyn, miten Suomessa löytyy tekijöitä peräti 400 kesäteatterinäytelmän tekemiseen. . Tämä on vaan niin kivaa. Siihen tulee semmoinen intohimo, että oikeesti saa jotain aikaiseksi. Nuoret naiset halusivat ottaa uuden askeleen ja kirjoittivat itse Maan povi -näytelmän. . Viime kesänä teatteri luopui tunnettujen ohjaajien palkkaamisesta ja antoi Ken Ludvigin Diivat-komedian ohjaustyön kahdelle oman talon nuorelle harrastajalle, jotka olivat olleet teatterin toiminnassa mukana ala-asteiästä alkaen. Sisarukset Iina ja Anu Hakanen onnistuivat esikoistyössään niin hyvin, että heille uskottiin myös tämän kesän ohjaustyö. syntymästä kuolemattomuuteen, joka on myös tuusulalaisen Mikä Mikä Teatterin ohjelmistossa. Kesäteattereiden tämän kesän » Komedia Tankki täyteen naurattaa katsojia seitsemässä kesäteatterissa. suosikkikirjoittajia ovat Neil Hardwick ja Jussi Tuovinen, joiden jo 1980-luvulla esitettyyn televisiosarjaan perustuva komedia Tankki täyteen naurattaa katsojia seitsemässä kesäteatterissa eri puolilla maata. Harrastajien suosiossa tuntuu olevan myös tuusulalainen teatteriohjaaja, näyttelijä ja käsikirjoittaja Markku Hyvönen, jonka Jo vain herra ministeri esitetään neljässä eri kesäteatterissa. Kummankin alueella on tarjolla tänä kesänä noin 40 eri teatteriesitystä. Kolmanneksi eniten kesäteatterinäytelmiä on tarjolla vajaan puolen miljoonan asukkaan Pirkanmaalla (25) ja neljänneksi eniten 275 000 asukkaan Keski-Suomessa (22). TINFOn listan mukaan Suomen kaupungeista laajimman kesäteatteritarjonnan on tänä kesänä saanut aikaan Turku, jossa yhdeksän teatte- 18 ria tarjoaa yhteensä kymmentä näytelmää. Ainakin Jyväskylän osalta TINFOn lista on puutteellinen, kun mukana on kahdeksan esitystä, joista yksi, erehdyksessä kahteen kertaan. Keski-Suomen oman maakunnallisen listan mukaan Jyväskylässäkin on tarjolla kymmenen eri esitystä kahdeksan näyttämöryhmän esittämänä. Helsingissä on valittavana kahdeksan teatteriesitystä, kun sen sijaan Vantaalla näytelmiä on tarjolla vain kolme ja Espoossa ainoastaan kaksi. Salossa valinnanvaraa Kuntaliitosten myös kesäteatteritoiminnan kärkikaupunkien joukkoon on ponnahtanut Salo, jonka rajojen sisällä esitetään tänä kesänä yhteensä kahdeksan teatterikappaletta. Suomen pohjoisin kesäteatteri toimii Rovaniemellä, jossa perjantaina 5. heinäkuuta saa ensi-iltansa Lentävän Poron Kesäteatterin esittämä Tuomas Parkkisen kuningaskomedia Kekkonen . Meille mahtuu noin 130 katsojaa kerralla ja kaksi esitystä on jo ennakkoon loppuunmyyty. Olemme löytäneet oman asiakaskuntamme. Anu Hakanen uskoo, että yleisöä esityksiin riittää. . Tämä on paras tapa viettää kesää. Lähes yhtä suosittu on Hyvösen näytelmä Vain elämää, joka pyörii kolmella näyttämöllä. Kolmelle kesänäyttämölle on kelpuutettu Jussi Kylätaskun Mies joka ei osannut sanoa ei, Matti Wanteen Poikamiehen pesäpuu sekä Astrid Lindgrenin kaksi lastennäytelmää Ronja Ryövärintytär ja Vaahteramäen Eemeli. Lapsiyleisöä arvellaan kiinnostavan myös Tiina Nopolan ja Sinikka Nopolan Risto Räppääjä-näytelmät, joita kesäteattereissa esitetään neljä eri kappaletta. Jarkko Mänttäri jarkko.manttari@kansanuutiset.? KESÄTEATTEREIDEN tarjontaan voi tutustua tarkemmin Teatterin tiedotuskeskuksen sivuilla. vat tuttuihin ja takuuvarmoihin hupailuihin, mutta jyväskyläläinen Korpilahden teatteri tarjoaa yleisölleen omien nuorten tekijöiden kirjoittaman ja ohjaaman kantaesityksen. Korpilahden teatteri on aiemminkin tunnettu keskimääräistä kunnianhimoisemmasta ohjelmistostaan ja rohkeista ratkaisuistaan. klo 19. ?Paras tapa viettää kesää.?. Se on hienoo. Näytelmällä on kesän aikana 23 esitystä. Ehkä uudet tekijätkin kiinnostivat. Korpilahdella kesäteatteria tehdään sääriskeiltä turvassa vanhan sahan entisessä höyrygeneraattorihuoneessa eli Piippurakennuksessa. Jarkko Mänttäri KORPILAHDEN TEATTERI: Maan povi, ensi-ilta la 13.7. KORPILAHDEN TEATTERI Korpilahdella kantaesitys MONET KESÄTEATTERIT tukeutu- Korpilahdella nähdään teatterin omien nuorten tekijöiden kirjoittama ja ohjaama näytelmä Maan povi, jonka rooleissa ovat muun muassa Maria Niemitalo (vas.) ja Minna Juuti. Kesäteattereissa on valinnan varaa » Noin 400 pääosin harrastajavoimin toimivaa kesäteatteria viihdyttää tänä kesänä katsojia eri puolilla Suomea. TEATTERIN TIEDOTUSKESKUS (TINFO) on koonnut tämänkin kesän kesäteatterit yhdelle listalle, josta esityksiä voi haeskella kätevästi maakunnittain, kaupungeittain ja myös näytelmän perusteella. TINFOn listan mukaan varsinaisia kesäteatterimaakuntia ovat puolen miljoonan asukkaan VarsinaisSuomi sekä 1,5 miljoonan asukkaan Uusimaa
Hänen kirkollisten tahojen suunnalta kokemansa kohtelu siitä kuitenkin kertoo. Herää kuin pakosta kysymys: Jos kirkolliset vallanpitäjät voivat uskoonsa nojautuen kohdella ?omiaan? kirjassa rehellisen tuntuisesti kerrotulla tavalla, niin mihin sfääreihin OTAVA/ JOUNI HARALA suvaitsemattomuus kohoaakaan, kun kyse on meistä muista. Hannu Hurme HANNU VÄISÄNEN: Taivaanvartijat. Otava 2013. 284 sivua. Hannu Väisänen 19. Minjalta käy niin laulu kuin puhekin. Ahlfors maan kaalimato. Kirjat Ihmemaa tarjoaa elämisen oppia kirjoittama satu Liisa Ihmemaassa on Oriveden Eräjärvellä toimivan Rönnin Kesäteatterin tämän vuoden näytelmä. Viime vuonna esitetyn Jari Tervon Rikos ja rakkaus -näytelmän jälkeen valinta on hieno. Su 14.7. Kun järki käyttää kieltä, kieli on täynnä mieltä! Niinpä kaikkialla kannattaa näytelmän sanoman mukaan kuulostella ääniä ja tunnustella värejä ja jokaiseen hetkeen tarvitaan luovaa hulluutta. LEWIS CARROLLIN sanoa, ovatko Höperö-Jänis ja Irvi-Kissa aikuisten vai lasten rooleja. Varsinaista juontahan RÖNNIN KESÄTEATTERIN näytelmässä ei tavallaan ole, ellei juoLiisan seikkailut Ihmemaassa neksi lasketa sitä, kun Liisa putoaa kaninkolon kautta Ihmemaahan ja henähtävissä ti,to ja su heinäkuun loppuun rää monien tapahtumien jälkeen jälleen kotinurmikollaan. saakka. Aikuisethan niitä esittävät, mutta he tekevät nämä roolit lapsia hauskuuttavalla ja mieliin painuvalla ON VAIKEA tavalla. Uskoa on niin monenlaista, vaikka sen piti olla kaikille sama. Suvaitsemattomuus nousee teoksessa asiaksi, joka ajatteluttaa, vaikka Väisänen niin tuskin on tarkoittanut. Sävelkuisten maailma varmaan lasten silmissä näyttääkin. lystyön on tehnyt itsekin näyttämöllä esiintyvä Suvi Lindell-Mäkelä. Laulut johdattelevat näytelmää taReijo Kahelin rinasta toiseen. Mielipiteet ovat kirkon vastuuhenkilöillä kiveen hakatut, mutta vähemmän asiantuntevia. Kun avuksi on otettu mikrofonit, ei kuuluvuudessakaan ainakaan ensi-illassa ollut ongelmia paria herkkää laulua lukuunottamatta. Jossain vaiheessa sadun Liisa huomaa, että koko jutussa ei ole päätä eikä häntää. Epäilyt sikiävät taitelijaa kohtaan nopeasti. Seurakuntaneuvoston on vaikea ymmärtää, miksi alttaritaulussa on ristillä roikkuvan Jeesuksen sijaan pesuvati ja valaan kokoinen Abloy-avain. Onko taitelijan usko sitä mitä edellytetään? Alttaritaulun maalaamisesta tulee henkisen ja hengellisen taistelun koitos, joka saa mitä konkreettisempia ilmenemismuotoja. ei ja paikallisen työryhmän toteuttama ole esityksiä. Liisan roolissa on 11-vuotias Minja Valkama. SANNA HELLEKOSKI Taiteilija ja kirkko vastakkain KUVATAITEILIJA, KIRJAILIJA Hannu Väisäsen romaani Taivaanvartijat oli alkuvuodesta pitkään myydyin kotimainen kaunokirja. Maalaukset Jos kaikki kykemuodostavatkin s u t s a v nisivät vapauttaaivan oman taila Hieno maan kahleensa, denäyttelynsä. a om on aivan olisi maailmalla Lavastuksen tainsä. ly e t vielä toivoa, sateellisesta vaikut y ä taiden noo perhoseksi telmasta on annetmuuttuva mato. tava täysi kymppi. Näytelmä on juuri TAMPERELAISEN Jarmo sellaista teatteria, jota Skönin ohjaamassa Liisa haluaa katsoa: tuollaiselta Ihmemaassa on mukana Rönnin hassulta Ihmemaalta meidän aiKesäteatterille sävelletyt laulut. Sitä tekemään halutaan tunnustusta saanut oman kylän poika. Näytelmä osoittaa, että yli 30 vuotta harrastajateatteria tuottanut Eräjärven Työväen Näyttämö on monipuolinen. Liisan roolissa on 11-vuotias Minja Valkama. Myöhemmin hän saa vastaavan tilauksen Helsingistä. Luulisi toimeksiantojen sujuvan muitta mutkitta. Päinvastoin kuitenkin käy. sekä ti 16.7. Mutta sitä ennen hän on jo saanut totuuden siitä, että maailmaa pyörittää rakkaus. Molemmilla on oma hulluulavastus koivumetsineen ja Herttatensa ja pöhköytensä. kuningattaren linnoineen tuo upean Filoso?sta pohdintaa antaa Ihmekolmiulotteisen vaikutelman. Uusi kirkko tarvitsee alttarilleen taulun. Väisäsen luonnokset ovat aivan muusta maailmasta, mitä työn tilaajat ovat kuvitelleet. Anteron maailmassa arkinen on pyhää. Edellisissä kirjoissa Väisänen kuvaa Anteron lapsuutta ja nuoruutta paljolti ajassa eteenpäin vaihe vaiheelta, kokemus kokemukselta edeten. Taivaanvartijoissa Väisänen pysähtyy kuvaamaan päähenkilön jo alkuun päässeen työuran avainvaihetta. Antero saa kutsun kotiseurakunnastaan. Nykytaidetta kirkkoon. Eihän nyt sentään! VASTAKKAINASETTELU ON valmis. Se opastaa on lavasteita maalatessaan toLiisalle koko maailman teuttanut Ihmemaan viialkaneen sienistä ja meistä piirtoa myöpäättyvän sieniin. ten. Esimerkkinä kiista polvirukouksista työn tuloksen hyväksyttävyyden takaamiseksi. Niitä vaatii kirkon virkakunta, mutta Antero ei sellaiseen suostu. » Onko taitelijan usko sitä, mitä edellytetään? KIRJA ON kuvausta taiteilijan suhtautumisesta työhönsä, työn prosessista ja kaikesta siihen liittyvästä. Kirja on myös kuvausta ristiriidoista, joihin uskossaan niin eri tavalla autuaat ja omasta mielestään vilpittömät ajautuvat. ja Janina Ahlforsin suunnittelema 30.7. Teos on neljäs osa Väisäsen enemmän tai vähemmän löyhästi omaelämänkerrallista Antero-sarjaa ja odotukset olivat suuret. Neljäs kirja poikkeaa kolmesta edeltäjästään Vanikan palat, Toiset kengät, Kuperat ja koverat. Hänen mielestään kirkkotaiteen pitää olla jotakin muuta kuin totuttua ?sunnuntaitaidetta?. Taiteellinen kunnianhimo saakin nujerrettavakseen vahvasti sijoillaan pysyvää
Presidentti Edvard Benesin itärakkaus, ?neoslavismi?, puolestaan sopi toisen maailmansodan jälkeen kommunistienkin slaaviveljeysaatteisiin. Tämä veljeys tietysti kolhiutui Neuvostoliiton poliittisissa töppäyksissä kaikissakin slaavimaissa. Vuonna 863 tai 864 he saapuivat Keski-Euroopan slaavien alueille, nykyiseen Slovakiaan ja T?ekinmaan Moravaan (Määriin). Bysantin keisarin matkaan lähettämät veljekset toivat mukanaan luomansa slaavikirjaimiston. ilien tulkinnat, joiden mukaan Kyrilloksen ja Methodioksen toiminta tosin rakensi siltaa idän ja lännen välille, mutta samalla patosi germaanien ikuista hinkua Drang nach Osten eli itään suuntautuneisiin vallanlaajennuspyrkimyksiin. Trestikin mielestä Suur-Moravan ruhtinas Rastislav pyysi apua Bysantin keisarilta käytännön syistä: Passaun frankkien arkkipiispa ei kyennyt toistuvista pyynnöistä huolimatta perustamaan Rastislavin alueille omaa hiippakuntaa. Heidän ansiostaan kansankielinen slaaviliturgia nousi jo 800-luvulla kreikan ja latinan (ja heprean) rinnalle. eli Konstantinopolin ja Rooman kiistat olivat jo kärjistymässä kohti avointa välirikkoa. Praha kantoi kaksi veljestä, Konstantinos Filoso?, joka paremmin tunnetaan munkkinimestä Kyrillos ja vanhempi veli Methodios. Kunnes Karpaattien kattilaan saapuneet unkarilaiset pian pystyttivät oman komentonsa. Apostolit politiikan välineinä Varhainen esimerkki glagoliittisesta tekstistä, löydetty Kroatian Krk-saarelta. Venäjällä tsaarinvallan aikaan Kyrillos ja Methodios sopivat erinomaisesti slavo. Kumpikin oli kotoisin Kreikan Makedoniasta. Fresko 1800-luvulta makedonialaisessa Resenin kirkossa. » Slaaviapostolien kunniaksi vietetään 1 150-vuotisjuhlia. Edelleenkin jokainen yliopistoissa slavistiikkaan perehtyvä joutuu aloittamaan Kyrilloksen glagolitsasta (hlaholika, hlaholice), jonka pohjalta myöhemmin syntyivät ennen kaikkea Bulgariassa kyrilliset aakkoset (cyrilika). Kieli yhdistää slaaveja Historioitsijat kiistelevät veljesten vaikutuksesta slaavikieliä puhuvien maiden vaiheisiin ja niiden ilmapiireihin vuosisatojen saatossa. Nimitettiinhän heidät vuonna 1980 Määrin ja koko Euroopan suojeluspyhimyksiksi. Maallistuneet t?ekit ja slovakit kommunisteja myöten taas huomioivat ennen kaikkea veljesten kulttuurisen panoksen. Ehkä rumimmin juuri T?ekkoslovakiassa 1968. Toisaalta t?ekit ja etenkin slovakit ovat historiassaan oppineet ajattelemaan ja käyttäytymään pragmaattisemmin kuin esimerkiksi puolalaiset. Slaaviapostoleihin, Pyhään Kyrillokseen ja Pyhään Methodiokseen liittyvien aatteiden ja myyttien valikoiman pohjalla muhii alati avoin mahdollisuus ja valinta kulttuuriseen suuntautumiseen, myös itään länttä vastaan. Tätä nyt pelkäävät omat mahdollisuutensa korruption ja uusliberalismin suohon tuhonneet oikeistolaiset länsi-intoilijat. Heidän asemiaan horjutti jo pitkäaikainen oikeistopresidentti Vaclav Klaus, joka arvosteli Euroopan unionia aina kun pystyi. Vasemmistolainen presidentti Zeman on vankasti EU:n kannalla, mutta osaa taitavasti pelata T?ekille omapohjaisia edullisia lisämahdollisuuksia. Kari Jyrkinen. ja ?Lännen. Huhumylly valehtelee edelleen, että miehen kampanjat maksoi Venäjän Lukoil, että perustuslain venytys on putinilaisen järjestyksen luomista ja että uudet jättiydinreaktorit tilataan Venäjältä. OSANSA VÄLIRIKKOON Slaaviapostolien juhlaa Tänään perjantaina T?ekissä ja Slovakiassa vietetään valtiollista uskonnollista juhlaa slaaviapostolien Kyrilloksen ja Methodioksen kunniaksi. Katolinen kirkko odottaa ennätyksellistä osanottoa pyöreiden vuosien 863?2013 -tapahtumaan, vaikka uusi paavi lähettääkin vain kroatialaisen edustajansa. Ortodoksit T?ekissä, Slovakiassa ja muissa slaavimaissa ovat jo juhlineet tai juhlivat omaan tahtiinsa. Kirkkokunnat tietysti tähdentävät pyhien miesten työn uskonnollista merkitystä. Veljesten oppilaat loivat muinaiskirkkoslaavista pohjaa kaikille slaavikielille. 20 Kyrillos ja Methodios kastavat Boriksen. Bysantin nuori hallitsija sen sijaan vastasi nopeasti ja lähetti Kyrilloksen ja Methodioksen matkaan. Valtakiistojen pyörteissä vasta myöhemmin ruhtinas Svätopluk ja arkkipiispa Methodius saivat SuurMoravan tunnustetuksi omana valtiona ?itsenäiseksi?. Nitran ruhtinaskunnassa oli rakennettu Keski-Euroopan ensimmäinen kivikirkko jo 828 eli parisen sukupolvea aikaisemmin. tulivat alueelle, jossa kristinoppia oli saarnattu ja tunnustettu latinaksi jo pitkään. T?ekin poliittisessa kriisissä ensi viikolla lopullisesti kaatuva oikeistohallitus edustaa katolista läntistä, mutta ei enää roomalaista, vaan pikemminkin Sisilian palermolaista ma?akulttuuria. Lännen kannattajat taas syyttävät vasemmistolaista presidenttiä Milos Zemania itäsympatioista. ja ?länsi? riitelevät jälleen. Tällä kertaa karkeana karikatyyrina. ilien poliittisiin tarpeisiin. Samoin T?ekin alueella syntynyt paavia vastustanut katolilaisuus eli uskonpuhdistaja Jan Husin nimiin vannova hussilaisuus voitiin tulkita veljesten hengessä. Slaavejahan oikeastaan yhdistää ennen kaikkea ja pohjimmiltaan vain kielisukulaisuus; heidän etninen taustansa voi olla monenkirjava. T?ekkiläinen historioitsija Dusan Trestik mursi jo kymmenen vuotta sitten myyttejä Kyrilloksen ja Methodioksen muistelussa. Ennen kaikkea ?apostolit. Jo silloin siis alueella oli vakiintunut seurakunta. Trestikia ärsyttivät ne slavo. Jo parin vuoden kuluttua kirjoitettu slaavi alkoi uhata läntistä latinaa. Vuonna 2013, tasan 1 150 vuotta myöhemmin, Unescon julistamana Kyrilloksen ja Methodioksen juhlavuotena T?ekin alueella ?itä. Slaavipyhimysten pitkä varjo » Vuoden 863 tienoilla silloisen ?Idän
Muinaiset soturit heittivät » Karjalasta kajahtaa, Kukko kukkoilee, Urho uhoaa, Nikolai leveilee, Sandels, Amiraali ja Marsalkka äkseeraavat. niskaansa karhuntaljan ja kumosivat kurkkuunsa suomyrtillä maustettua olutta, minkä seurauksena he murisivat kuin karhut, purivat kiihkoissaan kilpeään ja tappoivat kaikki vastaantulijat. Hulluja sotureita kutsuttiin karhupaidoiksi eli berserkeiksi. alkuperän. Äkäinen laama sylkee, potkii ja kirkuu, ja kun maailman murjoma teiniikäinen maleksii ostarilla, käytös on samankaltaista. Entisaikaan sylkeminen keskittyi juniin ja rautatieasemille. Professori Friedrich Ho?manniin luottaen hyveelliset saksalaisrouvat nauttivat herkeämättä tippoja ja raivoraittiit ruotsalaisemännät tarjosivat juhlissa tipoilla kostutettuja sokeripaloja. Meillä Hokmannin tippojen sesonki osui kieltolain aikaan, mutta sodan jälkeen niitä harrastettiin enää Lapissa, missä Alkon myymäläverkko oli harva. Suomalaisten hutikka on humala, venäläisten pohmelo on ?po-hmele?. Kyllä täällä sitä juoda saa, vaikka kieltolaki piinaa!? Näin lauleli vuonna 1927 Keltapaviljongin sävelin Hannes Saari, amerikansuomalainen tenoritähti. Poikkeuksellisen arvonannon aiheena oli hunajalla makeutettu olut, joka sai naiset naurusuisiksi ja miehet hyvälle mielelle. MIKÄLI KALEVALAMITTAISIIN runoihin on uskominen, oluen käymisaineena oli sylki, kiimaisen karjun tai tappelevan karhun kuola. ?Teki työtä käskettyä, nouti tuolta karhun kuolan, siitä silloin käymään lähti tumma kalja tuoksuvainen?, lahtelainen, muinaisrunoihin erikoistunut Korpiklaaniyhtye laulaa. Kuinka raivoavan karhun kidasta sitten otetaan kuolaa. Lapinlahtelainen runoniekka Hiskias Sääski antaa melko ylimalkaisen neuvon: ?Kourin kuonoa kokoa, käsin vaahtoa vanuta.? Monet alkuperäiskansat ovat saaneet käymisprosessin aikaan pureskelemalla suussaan hedelmiä, mutta karhun kuola on pakko ymmärtää metaforaksi. Viime vuosisadan alussa kokonainen tehdas puski Tainionkoskella synteettistä kamferia. Mitä tulee Hokmannin tippoihin, ne ovat kuin kamferitipat, mutta ilman kamferia. Arabian keraamikot pyörittivät VR:lle sormet hellinä sylkykuppeja ja asemapäälliköt naulasivat seinille kieltotauluja: ?Älä sylje lattialle! Spotta ej på golvet!? SKANDINAVIASSA KARHULLA ja oluella on niin ikään luja liitto. on sama sana kuin ?björn?, josta on tullut sekä etu- että sukunimi. Kolumni / Pirjo Hämäläinen Tipat ovat jätkän juomat ?OI, MISTÄ saataisiin yksi pikku tippa viinaa. Päinvastoin: kun Katariina Suuri vieraili Riiassa, hänen mahanpurunsa paranivat mustalla ihmejuomalla, jota nimitettiin tuohon aikaan apteekkari Abram Kuntsen mukaan Kuntsen balsamiksi. Ainakin takavuosina venäläisissä apteekeissa myytiin vahvasti alkoholipitoisia balsameita, joilla neuvokkaimmat matkalaiset täydensivät tuliaisiaan. Joensuulaisen Folkswagen-yhtyeen mainostama Karjalan balsami ei ole ehkä apteekkitavaraa, mutta Petroskoissa sitä käytetään yleislääkkeenä, joka taltuttaa kolotukset ja kankkuset. ?Humulus lupulus?, oluen tutuin maustekasvi, on suomeksi humala ja venäjäksi ?hmel?. tulen, veden, raudan, karhun ja oluen . Näiden suuta polttavien tököttien rinnalla kansallisjuomamme kossu on pelkkää mehukattia. Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija, taidehistorioitsija ja kunnallispoliitikko. 21. Karjalasta kajahtaa, Kukko kukkoilee, Urho uhoaa, Nikolai leveilee, Sandels, Amiraali ja Marsalkka äkseeraavat. Muualla olutta markkinoidaan enimmäkseen paikannimillä, joskin myös Karhu on peräisin Björneborgin eli Porin tehtailta. Olutpullon sihahdus on kuin sylkäisy, mutta karhua asiaan on kai turha sotkea, sillä ainoita sylkeviä nisäkkäitä ovat mursut, kamelit, laamat ja ihmiset. Oluen sanoissa juoman tarveaineiksi mainitaan palkoheinät, kävyt ja mesi. Palkoheinien tarkkaa lajia on vaikea määritellä, mutta kävyt ovat nähtävästi kuusenkerkkiä, joilla maustetaan edelleen oluita ja snapseja. Mettä eli hunajaa suomalaiset arvostivat niin, että mehiläistä pidettiin pyhänä välittäjäolentona ja karhun lepyttelynimistä hempein oli mesikämmen eli hunajakämmen. Tyhmä kansa vieroksuu uutuustuotetta ja ryystää naama kurtussa kirnupiimää. Viina onkin keskiajan keksintö, mutta oluella on tuhansien vuosien historia. Viljaa alettiin kasvattaa paljolti oluen takia ja Saarijärven Paavolla oli pellonraivaukseen jo kaksi hyvää syytä: olut ja viina. Suomalaisessa mytologiassa syntysanat selittävät elämän keskeisen kehikon . Björn Weckström on muotoilija, Liisa Björn taiteilija ja Björn Björn ruotsalainen pelimanni. Pensasmaisena rehottavaa suomyrttiä on käytetty oluen lisäksi sikiönlähdetyksessä, syöpäläisten karkotuksessa ja Riika-balsamissa, jonka keramiikkapullot kävivät Neuvostoliitossa matkustaville tutuiksi. Riika-balsamiin hämmennetään lukuisia muita yrttejä, joten hengenvaaraan kukaan ei ole sen vuoksi joutunut. Muinaissuomalaiset suosivat karhunkuola-olutta, nykysuomalaiset Karhu-olutta. Suomalaisia oluita leimaa rempseä äijämeininki. ?Ber. ?Tipat ne on jätkän juomat?, tukkikämpillä lohkaistiin. Kamferitippoja valmistetaan yhä, mutta tipattoman tammikuun ansiosta niiden käyttö on romahtanut. Suosioon ovat vaikuttaneet myös ruokamarketit, jotka myyvät yrttilääkkeenä melkein puhdasta pirtua. Pikku pullollisesta munkkitippoja alaikäinen saa laillisesti kaksi ravintola-annosta väkijuomaa ja pullollisesta auringonhattu-uutetta vielä puoli annosta enemmän. Viisaasti Saari kaipasi nimenomaan tippoja, sillä kieltolaista ja muusta kiusanteosta huolimatta apteekkien ovet ovat repsottaneet aina selällään. Tuoreen tutkimuksen mukaan vain älykkäistä henkilöistä tulee juoppoja, sillä alkoholin käyttö on ihmisen evoluutiossa nuori ilmiö. Karhu lainasi oluelle raakaa voimaansa ja mielikuvissa sen suupielet ja olut vaahtosivat samalla tavalla. Venäjän kielestä ovat tulleet meille myös kapakka, narikka, lutka ja putka. Muuten: minkähän takia englannin ?beer?, olut, ja ?bear?, karhu, ovat äänteellisesti niin lähellä toisiaan, että moni suomalainen tilaa ulkomaan baarissa mahdollisimman ison karhun? SOKERIPALAAN TIPUTETUT kamferitipat, kamferttitipat tai kanverttitipat ovat auttaneet kaikkiin kuviteltavissa oleviin vaivoihin, sillä niiden reseptissä on yksi osa kamferia, kolme osaa eetteriä ja kuusi osaa spriitä. Sprii on pirtua, eetteri on rikkihapolla käsiteltyä viinaa ja kamferi on vähän kuin tärpättiä
En kokenut olevani elokuvantekijä tai taiteilija. Halusin vain päästä yhä lähemmäs elokuvaa. Kamerunissa ymmärsin, miltä tuntuu olla yksinäinen ulkonäkönsä takia. Denisin läpimurtoelokuva maailmalla oli Beau Travail (1999), homoeroottisesti sävyttynyt tarina muukalaislegioonasta. ?Ei minusta ole mihinkään? Denis on henkilönä vaatimaton eikä korosta omaa erinomaisuuttaan. Ajokortti, organisointitaito ja käsikirjoitusten nopea korjaaminen olivat hänen avujaan, kuten hän itse sanoo. Hallitseva lapsen näkökulma koostuu takautumista, joiden johdattamana aikuisena Afrikkaan palannut nainen kuljeksii lapsuutensa maisemissa. Monitasoisessa elokuvassa luodaan merkittävä sivurooli mustalle amerikkalaismiehelle, joka hakee omaa afrikkalaista menneisyyttään. Siihenkin löytyy yhtymäkohta Denisin tavasta haaveilla nuorena kirjojen, musiikin ja elokuvan parissa: . Hän on nimenomaan näkemyksellisen kuvan rakentaja ja kehittäjä, ei käsikirjoituksen kuvittaja. Denisin elokuvat huokuvat salaperäisellä tavalla yksinäisyyden, vierauden, toiseuden ja juurettomuuden tuntemuksia. Halusin, että ensimmäinen oma ohjaukseni on poliittinen, Claire Denis sanoo. Elämä elokuvissa kuin valveunta » Claire Denisin elokuvat ovat unenomaisia näkyjä, joita on vaikea purkaa kirjallisiksi ajatuksiksi. Samalla niissä kuitenkin kukkii lämmin kaipuu johonkin hyvään tai parempaan . Se on kiinteä osa elokuvaa. Elokuvat kuin näkyjä Denisin elokuvissa elämä on kuin valveunta. Suuretkin asiat nähdään hyvin intiimistä näkökulmasta. tai oikeastaan kaikki, koska kukaan ei ole yksin maailmassa. Kouluaikanani tunsin, että en oikeastaan halunnut tehdä mitään. Olet yksin tunteittesi kanssa. Denisin elokuvien kohtaukset ovat jotenkin primitiivisiä unenomaisia näkyjä, joita on vaikea purkaa kirjallisiksi ajatuksiksi. Hän palasi sen myötä Afrikkaan. . Niiden tulkinta on monimerkityksellistä. TEKSTI Jouko Huru OHJAAJA CLAIRE DENIS (s. Niiden tulkinta on monimerkityksellistä . lm noir -henkinen tarina sisältää ankaraa kritiikkiä miesten hallitsemaa kapitalismia kohtaan ? eikä sen naiskuvakaan ole enkelimäinen. CLAIRE DENISIN Les salauds (Paskiaiset) tullee Suomessa ensi-iltaan syksyllä.. Ansioluettelon toiselle kymmenelle nousevat apulaisohjaajameriitit ennen vuotta 1988 ovat vakuuttavia. Siihen sen on tehnyt eteläafrikkalainen Abdullah Ibrahim. Enkä nyt yritä olla hauska. En ole vielä koskaan nähnyt täydellistä kuvaa. Vaatimattomasti esiintyvää Denisiä kuunnellessa alkaa vakuuttua siitä, että hän kuitenkin uskoo omiin töihinsä, jotka kehumatta puhuvat puolestaan. ?En ole vielä koskaan nähnyt täydellistä kuvaa.? Paluu Afrikkaan elokuvissa Denis sanoo tehneensä pitkään elokuva-alan hanttihommia. Mutta afrikkalainen huumorintaju minuun on kyllä vaikuttanut. Olen ranskalainen, mutta samalla en ole tyypillinen ranskalainen, koska olen elänyt lapsuuteni Afrikassa. Hän syntyi Pariisissa, mutta muutti pian vanhempiensa mukana Afrikkaan. Minulla on edelleen sellainen tunne, että en ole minkään asian ammattilainen. Vähättelyssä on syvällistä täydellisyyden kaipuuta. Hän tuntee olevansa elokuvan päähenkilön, valkoisen naisen kanssa samalla tavalla ulkopuolinen ja sivullinen Afrikassa. Denis tuntuu sanovan, että ihonvärillä ei ole Claire Denisin kuvien monimerkityksellisyys kehitetään huippuunsa elokuvassa L?intrus (Tunkeutuja, 2004). Muutama poiminta niistä: Costa-Gavrasin Hanna K. Sen salaperäinen päähenkilö, keskiikäinen varakas mies, elää ja toimii harmaalla alueella ikään kuin yhteiskunnan ulkopuolella. Hänen monista rooleistaan vakoojana toimiminen asumallaan Ranskan itärajalla on keskeinen. Toisten maailmoihin tunkeutujia elokuvassa on monia . Elokuva kiinnosti, mutta perheeni ei ymmärtänyt, että siinä voisi olla tulevaisuuteni. Menin kuitenkin elokuvakouluun. Halusin olla vain huoneessani ja kuunnella musiikkia. . . Asenteeseen kuuluu, ettei olla aina valmiita ratkaisemaan ongelmia, kuten länsimaissa. . Siitä tuli hyvin henkilökohtainen. Kuvassa pääosan esittäjä Michel Subor. Homoeroottisesti sävyttynyt tarina muukalaislegioonasta Beau Travail (Hyvää työtä, 1999) oli Denisin läpimurtoelokuva maailmalla. suurta kulttuurista merkitystä. Chocolatissa, kuten muissakin Denisin elokuvissa, musiikki on tärkeässä asemassa. Lapsen silmin kyseenalaistetaan totuttuja tulkintoja. Älkää kysykö minulta, mitä mieltä olen sydämensiirroista, vaikka olen tehnyt siitä elokuvan. Sydämensiirto onkin ymmärrettävissä laajaksi vertauskuvaksi siitä, kenellä tässä maailmassa on oikeus elää ja millä hinnalla. Denisin uusin elokuva Les salauds (Paskiaiset, 2013) jatkaa tietyllä tavalla samaa tylyn maailman käsittelyn teemaa. On tosi hienoa tulla tänne kauas ja kuitenkin olla yhteisessä Euroopassamme. Toivon, että Eurooppa ei ole vain hukattu unelma. Denisin elokuvissa asuva eksistentiaalisen vierauden perusvire selittyy paljolti hänen omalla henkilöhistoriallaan, joka on vahvasti rakentanut hänen persoonaansa. . Pahanmakuisesti se saadaan tappamalla terve nuori mies. . Ellei vaatimattomuus olisi aidon tuntuista, se häiritsisi alituisena kursailuna. Hän sanoo kyllä olleensa jo lapsena kiinnostunut elokuvasta, mutta ei koskaan uskonut, että hänestä tulisi elokuvataiteilijaa. . 1948) edustaa visuaalisesti vaikuttavilla töillään ranskalaisen nykyelokuvan huippua. luovaa taiteilijuutta, todellista alan ammattilaisuutta: . Hänen isänsä oli siirtomaa-Ranskan valtionvirkamies, jolla oli työtehtäviä eri puolilla Afrikkaa. Alakoulua Denis kävi Kamerunissa, josta hänet sitten lähetettiin 12-vuotiaana käymään kouluaan Ranskaan. . Moniin muihin hänen elokuviinsa musiikin on tehnyt englantilainen Stuart Staples, joka tunnetaan rock-piireissä Tindersticks-yhtyeen johtohahmona. . Päähenkilöäkin, varsinaista tunkeutujaa, tuuppivat koko ajan omat intiimit ihmissuhteet, naapurit, viranomaiset ja rikolliset. Merkittävimmäksi temaattiseksi ulottuvuudeksi L?intrus-elokuvan tunkeutumisen vertauskuvista nousee päähenkilön tarve saada itselleen nopeasti hyvä siirtosydän. Denis sanoo, että elokuvanteon tekniikan oppii muutamassa viikossa, mutta täydellisen kuvan rakentaminen vaatii jotain muuta . Halusin, että ensimmäisen oma ohjaukseni on poliittinen. Ajallisesti Chocolat (Suklaa, 1988) sijoittuu pääosin Kameruniin kolonialismista irrottautumisen aikaan 1950-luvun lopulle. (1983), Wim Wendersin Paris, Texas (1984) ja Berliinin taivaan alla (1987) sekä Jim Jarmuschin Down by Law (1984). Ensimmäisen oman pitkän elokuvansa Denis teki vasta nelikymppisenä. riippuen ajallispaikallisesta ja moraalisesta näkökulmasta. Huippuunsa tämä monimerkityksellisyys kehitetään elokuvassa L?intrus (Tunkeutuja, 2004). 17-vuotiaana ajattelin, että ei minusta 22 ole mihinkään. Se on monitulkintainen kertomus siirtomaa-ajasta pääasiassa lapsen silmin nähtynä. Sen hän hankkii rikoksella. Aina jäi paljon tilaa unelmoinnille. Vaikka muiden läsnäolon pystyy aistimaan, kokemus tapahtuu vain sinulle. tavoittamattomiin unelmiin. Hänen lyhyen Sodankylän elokuvajuhlien vierailunsa tervehdyssanoissa suurelle yleisölle oli samaa kaipuuta unelmiin: . Sen . Taustastani huolimatta en tunne olevani afrikkalaisen elokuvan tekijä. Musiikki on hyvin tärkeää
LEHTIKUVA/ SARI GUSTAFSSON 23
Kannattavuushan riippuu asiakkaiden määrästä eikä suinkaan asiakkailta perityistä maksuista. MUISTAN KERRAN Yrjö Antero Rannikko Vihti. Olisi järkevää, jos osaisimme nähdä hallituskysymyksen YRTTIS-GATE TULI 24 Kirjoittajan mukaan Tampereen puoluekokouksessa jäi paljon tärkeitä asioita sivuosaan. » Eduskuntaryhmä on eri asia kuin puolue. luomat erimielisyydet voimavarana. Pulinat pois- mentaliteetti on leniniläistä demokraattista sentralismia, jossa jälkimmäinen sana kumoaa ensimmäisen täysin. Etunamme on, että olemme samalla konkreettisesti vaikuttamassa hallituksessa politiikkaan, mutta myös osa kriittistä eurooppalaista vasemmistoa, jonka ansiosta meidän ei tarvitse menettää imagoamme ainoana uskottavana vasemmistolaisena vaihtoehtona. Hän sanoi minulle ruokalassa, että käski joitain lähellään olleita huutelijoita pitämään suunsa kiinni, sillä ?jos haluamme kunnioitusta omille mielipiteille niin sitä on annettava myös muille?. Henkilövalintojen lisäksi aika meni tulevien vuosikymmenten asiakirjoihin. C keskustelua Keskustelu verkossa: www.kansanuutiset.? ?Yritettäisiin nyt jatkossa kunnioittaa toisiamme paremmin, ja siis myös eroja mielipiteissä. Fiksusti sanottu. Puolueen tulisi mielestäni järjestää säännöllisesti esimerkiksi kehysriihen jälkeen äänestys puoluevaltuustossa tai jopa jäsenäänestys hallituksessa olosta. Tämän vian korjaamiseksi on linja-autoliikenne ja junaliikenne sosialisoitava täydellisesti ja tehtävä asiakkaalle ilmaiseksi! Tällöin erityisesti pitkillä matkoilla jättävät monet henkilöautonsa kotiin ja matkustavat bussilla tai junalla. Sanoin, että se on eri asia mitä eduskunta siitä päät- tää, mutta täällä päätetään puolueen linja. Olen vahvalta tarhauspaikkakunnalta, jossa alan töissä on vasureitakin. On niitä muissakin puolueissa. Kummallista, jos meillä ei olisi kantaa tarhauksen puolesta tai sitä ei olisi sanottu. En ole arvostellut henkilöitä (enkä ministeri Kyllöstä ollenkaan) vaan linjaa ja tiettyjä päätöksiä. Turkistarhaus kuumensi tunteita vastustajien puolelta epäasiallisuuksiin asti. Selitys on yksinkertainen: tämä on kapitalismin vika, bussilla matkustaminen tulee asiakkaalle helvetin kalliiksi. Pääasiallisesti Yrttiahon kritiikki on kohdistunut oikeistolaista hallitusta ja sen vasemmistolaisia eduskuntaryhmiä, ei vasemmistoliittoa kohtaan. Pahoittelut, jos se on tulkittu toisin. Asian esiin nostaneena sain kai jopa asiattomia välihuutoja, mutta turhaa työtä teitte, sillä en saanut niistä pönttöön selvää enkä niitä noteeraa yhtään miksikään. Sen takia sain kuitenkin sympatiaa jopa eri mieltä olevilta, ja heistä haluan mainita nuoren hesalaisen Kirsi Pihlajan. poliittisesti SKP:läisiksi. Siis erottaako Turusen mielestä SKP:n ja vasemmistoliiton näiden poliittinen näkemys siihen tuleeko vasemmistoliiton osallistua hallitukseen. Parhaassa tapauksessa molemmat saadaan Brysseliin pois jaloista ?puhumasta pahaa puolueesta?. Joona Mielonen Kotka Puoluekokoukseen käytöstapoja liikaa menneen puoluekokouksen hurmahenkisellä ilmapiirillä, kun ajankohtaisia asioita TURHA HEHKUTTAA ei ehditty käsitellä oikeastaan ollenkaan. Tein päätöksen liittyä puolueeseen, kun Paavo Arhinmäestä tuli vasemmistoliiton puheenjohtaja. Katson olevani asiantuntija tässä paremmin kuin moni muu, sillä olen ollut aiemmin turkiseläinten lisäksi tekemisissä myös lehmien, lampaitten, sikojen ja siipikarjankin kanssa. Yritettäisiin nyt jatkossa kunnioittaa toisiamme paremmin, ja siis myös eroja mielipiteissä. Varmasti olisi saanut selitellä täällä. Olen ollut tasapainossa tilanteen kanssa, koska puolueen sisällä on ollut paljon samanmielisiä. Eikä myöskään alettaisi erotella ketään puolueesta, sillä se ei ratkaise yhtään ongelmista joita meillä on. Tämä on nyt testattu. Kritiikkiä hallitustyöstä esittäneet saivat täyslaidallisen erityisesti ministeri-Merjalta, ja vähintäänkin samalla tyylillä, mistä kriitikoita on arvosteltu. Hän sanoi ruokajonossa että ?miksi tämä taas piti nostaa esiin, kun eduskunta sen aloitteenkin kohta hylkää?. Vasemmistoliiton periaateohjelman näkökulmasta katsoen vasenryhmän veijareiden toimet ovat olleet itse asiassa varsin hyvin linjassa puolueen kanssa. Mutta ei siitä sen enempää. Puolueen jäsenistöä määrittelee ensisijaisesti kuitenkin mielipiteet poliittisiin asiakysymyksiin, ei se miten suhtaudutaan hallituksessa olemiseen. Tarhaus on tuotantoeläinten pitoa siinä missä muukin vastaava, eikä mitään eläinrääkkäystä. Jos on, niin ymmärrän Kyllösen retoriikan. Muussa tapauksessa en. Olen itse ainakin pyrkinyt olemaan asiallinen ketään loukkaamatta. Siksi pidän outona Yrttiaho-keskustelussa syytöksiä, joiden mukaan Yrttiaho on toiminut puoluetta vastaan. Tunnustamme, että eduskuntaryhmä on eri asia kuin puolue. Tähän loppuun teen kaksi ehdotusta. yksi a), enkä määrittele itseäni suhtautumisestani tämän hetkiseen hallitukseen, vaan päämäärään (sosialismi) ja keinoihin saavuttaa se. Suhtautuminen hallitukseen on lopulta vain strateginen. Kaksipäiväisenä homma ei toimi. Tätä puoluetta en jätä. Puolue ei minulle ole vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ja sen tekoset, tai edes puoluehallitus tai valtuusto. Nämä voivat linjata oman mielipiteensä ja virallisen kannankin, mutta puolueeksi niistä ei itsessään ole. Kun huutelijoissa oli jopa ex. kansanedustaja niin pakko sanoa että on meillä sivistyksessä ja toisten kunnioittamisessa parannettavaa itse kullakin. En ymmärtänyt myöskään Aulis Ruuthin näkökantaa. Olin muutama vuosi aikaisemmin eronnut demareista, koska koin heidän hallituspolitiikkansa olevan ristiriidassa puolueen periaatteiden kanssa. Olen kuitenkin niillä kuuluisilla toreilla ja turuilla aina muistuttanut ihmisiä niistä hyvistä asioista joita hallituksessa on saatu aikaiseksi. Täysin asiatonta. Muutenkin aika erikoista että tarhauksen parhaina asiantuntijoina esiintyvät ne, jotka eivät alasta tiedä käytännössä juuri mitään. Näin vasemmistoliiton nimissä harjoitettu hallituspolitiikka testattaisiin säännöllisesti jäsenistön keskuudessa, ja näin se saisi (tai ei saisi) puolueen demokraattisen siunauksen muuttuneessa tilanteessa. Toinen ehdotus on positiivinen ratkaisu eduskuntaryhmää ja puoluejohtoa häiritsevään hajaannukseen: Markus Mustajärvi ja Jyrki Yrttiaho tulee asettaa eurovaaliehdokkaiksi. Hallituspolitiikkaan ryvettymättömät ehdokkaat ovat valttia seuraavissa eurovaaleissa. Mitä muutakaan varallisuusveron poistaminen olisi. Olen vakaumukseltani sosialidemokraatti (huom. Ei ole uskottavaa. KU:n verkkolehdessä jotkut ovat nimimerkillä törkeästi demonisoineet tarhaajat kaiken pahan ruumiillistumaksi. kykenemmehän olemaan sulassa sovussa eri mieltä turkistarhauksesta ja perustulostakin. 2010-luvulla luulisi, että voisimme hyväksyä näin pienet erimielisyydet . Pikemminkin se pilaa koko ilmapiirin ja tuo vain nipun uusia ongelmia entisten lisäksi. Eero Kinare kaupunginvaltuutettu Pohjois-Pohjanmaan piirihallituksen jäsen Kalajoki Joukkoliikenne on sosialisoitava kuinka televisiosta tuli joukkoliikennettä mainostava ohjelmanpätkä, jossa kuvailtiin kuinka 40 henkeä pääsee paljon helpommin matkustamaan yhdellä bussilla kuin 30?40 henkilöautolla. Enoni Pentti Laine kommentoi silloin minulle tätä ohjelmaa näillä sanoilla: ?Millä muka tyhjässä bussissa voi matkustaa 40 henkilöä?? Mistä johtuu että bussit kulkevat maaseudulla tyhjinä. On niitä muissakin puolueissa.? Eero Kinare, Kalajoki. JARMO LINTUNEN Yrttis-gatea ei pidä liioitella totaalisena yllätyksenä minulle. En tiedä eikä se käynyt selväksi. Muun muassa Erkki Turunen leimasi (KU 28.6.) heti ?yrttiaholaiset. Onko oikeasti omilta tullut täysin asiatonta kritiikkiä. Vasemmistoliitto piti silloin oppositiosta käsin vasemmistolaista vaihtoehtoa esillä, ja puolueessa näytti olevan kaikki niin kuin piti. Liittymisestäni lähtien olen levittänyt vasemmistoliiton ilosanomaa. En ole peitellyt sitä, että vastustin vasemmistoliiton osallistumista kokoomusjohtoiseen hallitukseen
Vuodesta 2000 lähtien tuo yhteen kokoaminen on tehty joustoturvan joustavuutta korostavin ehdoin. Ja strategian saavutuksiin tulee, niillä ei voi kehua. Otteita näistä keskusteluista julkaistaan Viikkolehdessä. Verkkolehti on osoitteessa www.kansanuutiset.fi. Palautetta ja uutisvinkkejä voi antaa suoraan toimitukselle. Toimituksen puhelin: 09 759 601 Toimituksen faksi: 09 759 60 301 Toimittajilla on henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. Lisää yhteystietoja sivulla 2. Puheenvuoro EU työmarkkinamallilla vai ilman? pohjaavat ihmisten ja tuotannontekijöiden vapaaseen liikkuvuuteen. Toimituksella on oikeus lyhentää kirjoituksia. Innokkaimpia leimaajia olivat ay-taustaiset demarit, jotka läpimurron ansiokseen lukivat. Sitten tuli lama ja lamatesti. JOUSTOTURVAN MYÖTÄ myös työehtoso- ei läpäissyt. Pääsääntöisesti julkaisemme vain omalla nimellä kirjoitettuja tekstejä. Käytännössä tästä kompromissista päättivät EU:n hallitukset ja työmarkkinaosapuolet meiltä kansalaisilta ja palkansaajilta mitään kysymättä. Minusta tässä ei ole mitään ihmettelemistä. Pohtimatta jäi kuitenkin kysymys työsuhdeturvan heikentämisen vaikutuksista siihen, kenelle koulutusta tarjotaan ja missä määrin tarjotaan. Aikuisen oikeasti joustoturva ei ole edes työmarkkinamalli. Nykyinen työllisyysstrategia kun ei selvästikään ole lunastanut siihen kohdistuneita odotuksia. Joustoturvassa hyvityksen oletetaan tulevan kuin Manulle illallinen, joustojen vauhdittaman talouskasvun kautta. Aivan kuten uusliberalistit ovat aina väittäneet. Varsinainen paukku tulee kuitenkin tässä: marraskuusta 2007 lähtien joustoturvan uusliberalistisella marssijärjestyksellä on ollut myös EU:n työmarkkinaosapuolten hyväksyntä (joint analysis, 11/2007). Sen piti olla kompromissi työnantajien vaatimien joustojen ja työntekijöiden edellyttämän turvan välillä. Mutta toisin kävi. EU:N SISÄMARKKINAT VUOSINA 2006?2007 marssijärjestykseksi nousi periaate ?mitä helpompi irtisanoa, sitä helpompi palkata? (easy . Vaikutelmaksi on jäänyt, että tämä haluttomuus koskee myös vasemmistoliittoa. Logiikka on lähes identtinen verokilpailun kanssa: mitä matalammat palkat (tai verot), sitä parempi kansallinen kilpailukyky. Yhdessä palkka- ja verokilpailu vahvistavat nyt toinen toisiaan tavalla, joka nopeuttaa kierrettä kohti alimpia palkka- ja verotasoja. Niin kauan kuin ne ovat TYÖN JA TYÖELÄMÄN puhtaasti kansallisia kysymyksiä, pelaaminen jäsenmaiden välisissä eroilla varmasti jatkuu. Uudessa työmarkkinamallissa olisi myös määriteltävä aktiivisen työvoimapolitiikan marssijärjestys ja rahoitusraami. Tavoitteeksi asetettiin ?liiallisen työsuhdeturvan? korvaaminen ?työllisyysturvalla. re, easy hire). ja muuta tukea . Ja loppu onkin sitten historiaa. Sellaisia ovat muun muassa kohtuullista palkkaa ja viikkotyöaikaa koskevat kysymykset. Puheenvuorot julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Siten laman lopullisiksi maksumiehiksi jäivät myös Suomessa ne, jotka koulutusta . EU 2010 -strategia oli pettymys myös komission itsensä mielestä. oli syntynyt. OSALLISTU KESKUSTELUUN lähettämällä kirjoituksesi postitse osoitteella Kansan Uutiset/Viikkolehti PL 64 00501 Helsinki, faksilla numeroon 09 759 60 301 tai sähköpostitse osoitteeseen viikkolehti@kansanuutiset.fi Juttujen enimmäismitta on 60 konekirjoitusriviä eli noin 3 000 merkkiä. Näin on tehty Saksassa vuodesta 2007 lähtien. Puitteet sille loi Saksan metalliliiton piirissä kehitetty Hyvä Työ, Gute Arbeit, jossa työn laatu ja työntekijöiden osallistumisoikeudet ovat kuin kolikon kaksi puolta: ei toista ilman toista, ei laatua ilman myötämääräämisoikeutta. ? sillä, että irtisanotut työllistetään. ?Joustoturvan yleisissä periaatteissa. Viime vuosina erityisesti ay-liikkeen piirissä on vahvistunut tarve päästä irti joustoturvasta, ja hyvä niin. Meillä SITÄ JOUSTOTURVA Työvoimapolitiikan toimenpiteet olisi kohdistettava nuorille ja pitkäaikaistyöttömille. Se ei lunastanut niitä ennen joustoturvaa, ja vielä vähemmän joustoturvan valtakaudella. Ja työllisyyden laatu siitä strategiasta kokonaan puuttuu. Siksi työllisyysasteen kohottamisen rinnalle on nostettava kysymys työn ja työelämän laatua tukevista järjestelyistä, kuten työntekijöiden myötämääräämisoikeudesta oman ammatillisen osaamisen kehittämistä koskevissa asioissa työpaikoilla. Tällaisesta oikeudesta työnantajat eivät varmasti halua mitään kuulla. Niin tai näin, kevään 2011 EU-vaalien alla kissa on nostettava pöydälle. Siihen on tosin muitakin syitä. LEHTIKUVA/ MIKKO STIG pimisen käyttö kansallisen kilpailukyvyn välineenä on voimistunut: työehdoista sovitaan vain sillä ehdolla, että kansallinen kilpailukyky samalla paranee. Työvoimapolitiikan toimenpiteet olisi kohdistettava nuorille ja pitkäaikaistyöttömille, jotka toimenpiteitä eniten tarvitsevat. Joustoturvan oletusten vastaisesti ammatillinen aikuiskoulutus väheni ja suuntautui entistä vahvemmin asiantuntijoihin, joiden koulutustaso oli muita parempi. Eikä tarvitse olla mikään neropatti ymmärtääkseen, tämä tie vie lopulta takaisin aikaan ennen hyvinvointivaltioita, ennen sosiaalista ulottuvuutta ja ennen Euroopan unionia. On siis kaikki syy hahmotella vaihtoehtoista kehitystietä. Työ pitäisi aloittaa EU:n työllisyysstrategian päivittämisellä. Eikä EU 2020 -strategian menestys näytä yhtään paremmalta. Sen asettamia tavoitteita ei tulla saavuttamaan, ellei joitakin asioita mietitä kokonaan uusiksi. Mitä siis pitäisi tehdä? on, että EU:n yhdentymiskehitystä tukeva sosiaalinen ulottuvuus voi nousta vain hyvin toimivasta työmarkkinamallista. Työmarkkinamallista irrallisilla lupauksilla ?sosiaalisesta Euroopasta? voi toki jatkossakin ääniä kalastella, mutta sosiaalista ulottuvuutta niiden lupausten varaan ei voi rakentaa. Lähtökohtatilanne on kuitenkin äärimmäisen haastava. Mutta työn laatu ja työhön sitouttaminen voisivat hyvinkin kiinnostaa. Tämä on kritiikkini ydin. laadun lisäksi uuden työmarkkinamallin on toki huomioitava monia muitakin asioita. erityisesti resoluution artikla 49). Eurooppalainen ?historiallinen kompromissi. Ja uskottavaa tukea tähän on löydyttävä myös EU:n omasta budjetista. Uuden työmarkkinamalli olisi myös löydyttävä paikka EU:n päästrategiassa, EU 2020 strategiassa, joka kokoaa yhteen taloutta ja työllisyyttä koskevat linjaukset. Demarit ovat jämähtäneet joustoturvaansa, ja muille poliittisille suuntauksille kysymys EU:n työmarkkinamallista on toisarvoinen. Uskallammeko ottaa haasteen vastaan? OMA NÄKEMYKSENI Erkki Laukkanen ekonomisti kauppatieteen tohtori 25. Mutta samalla on voimistunut myös uusliberalistinen pyrkimys päästä irti koko EU:n sosiaalisesta ulottuvuudesta. Jotta EU:n hajoamiskehitys voitaisiin estää, sen työmarkkinamalli olisi kiireesti jäsennettävä uudella, työn ja työelämän laatua painottavalla tavalla. Nuori mies tutki ilmoitustaulua työnhakukeskuksessa Helsingissä. ei ilmeisesti vieläkään ole uskallusta ajatella omalla päällä. Joulukuussa 2007 joustoturva julistettiin EU:n uudeksi työmarkkinamalliksi korkeimmalla mahdollisella tasolla, Eurooppa-neuvostossa (ks. (heinäkuu 2007) keskeiseksi työllistämiskeinoksi keksittiin koulutus, erityisesti ammatillinen aikuiskoulutus. Tämä työ kuuluu mielestäni EU:n vasemmistolle. Siitä kun puuttuu työmarkkinamallin keskeisin tunnusmerkki: se, että työnantajille tehdyistä myönnytyksistä, kuten työsuhdeturvan heikennyksistä, on oikeus vaatia hyvitystä. Vapaa liikkuvuus on tuonut paljon myönteisiä asioita EUkansalaisille, mutta se on mahdollistanut myös palkkojen ja työehtojen polkemisen. Näiden ongelmien ratkaisemiseksi EU tarvitsee työvoiman käytön ehdot määrittelevän työmarkkinamallin. EU:n lääke näihin ongelmiin on ollut joustoturva (?exicurity). olisivat eniten tarvinneet. Nyt sitten ihmetellään sitä, että näin pääsi käymään. Ja kuvaan » Joustoturva ei ole edes työmarkkinamalli. kuuluu, että kaikki epäilijät leimattiin ihan perinteisin leimoin. Jos työllisyysturvalla ei ole enää väliä, kuten joustoturva väittää, miksi ihmeessä työnantajat kouluttaisivat muita kuin parasta ja osaavinta työvoimaansa? Miksi työvoimahallinto kouluttaisi muita kuin niitä, joiden työllistämisennuste on hyvä? Se, mitä minä ihmettelen, on haluttomuus tunnustaa, että myös kuitatussa työmarkkinamallissa on olennaisia puutteita. Jos nimimerkin käyttö on perusteltua, kirjoittajan nimi on kuitenkin saatettava toimituksen tietoon. Myös verkkosivuilla keskustellaan. Jokaisesta verkossa julkaistusta uutisesta voi avata keskustelun
Parlamentti kehottaa komissiota harkitsemaan ?kaikkia mahdollisia keinoja. Kohteisiin kuuluvat Euroopan unionin edustusto New Yorkissa sekä unionin suurlähetystö Washingtonissa. Guardian ei kerro koko listaa, mutta sen mukaan siihen kuuluvat Ranskan, Italian ja Kreikan lähetystöt sekä muiden Yhdysvaltain liittolaismaiden lähetystöjä, muun muassa Japanin, Meksikon, Etelä-Korean, Intian ja Turkin lähetystöt. D ulkomaat NSA-vuotaja Snowdenin paljastukset saavat yhä sankarillisempia ja jalompia sävyjä. Jos Yhdysvallat pystyy tarkkailemaan tätä tietoliikennettä, saa se taktisen edun neuvotteluissa. Brittilehti Guardian julkaisi sunnuntaina lisää tietoja Yhdysvaltain Euroopassa harjoittamasta vakoilusta. Tiedot perustuvat Snowdenin lehdelle vuotamiin asiakirjoihin. Yhdessä dokumentissa luetellaan 38 ?kohteiksi. Vähemmistöön jäänyt Ranska on esittänyt näpäytyk- Bolivian pääkaupungissa La Pazissa protestoitiin EU-lähetystöjen luona keskiviikon erikoista episodia, jossa maan presidentin Evo Moralesin lentokone pysäytettiin Wienin kentälle, koska Snowdenin epäiltiin olevan siinä. LEHTIKUVA/ JORGE BERNAL EU:ssa äänestyspäätös EU-parlamentti antoi torstaina selvällä ääntenenemmistöllä päätöslauselman urkinnasta. Mepitkin vaativat Yhdysvalloilta välitöntä selvitystä asiasta. Vaikka päätöstä on selvästi sorvattu mahdollisimman monelle sopivaksi, on siinä joitakin mielenkiintoisia kohtia. Monimutkaiset neuvottelut vaativat paljon viestintää sekä EUelinten että jäsenmaiden välillä. paljastuksista, joiden mukaan jäsenvaltiot kuten Iso-Britannia, Ruotsi, Hollanti, Saksa ja Puola käyttävät samankaltaisia valvontaohjelmia joko Yhdysvaltain Kansallisen turvallisuusviraston (NSA) avulla tai itsenäisesti. » EU-parlamentti vaatii suojelua ilmiantajille. Vakoilua Naton päämajasta Entä kauppaneuvottelut? Kuuma kysymys on se, vaikuttavatko vakoilupaljastukset kauan valmisteltuihin EU:n ja Yhdysvaltain välisiin vapaakauppaneuvotteluihin, joiden on määrä alkaa ensi viikolla. EU:n oikeuskomissaari Viviane Reding varoitti maanantaina, että vapaakauppasopimus on vaarassa, jos tiedot pitävät paikkansa. Redingin mukaan ?emme voi neuvotella suuresta transatlanttisesta markkina-alueesta, jos on mitään epäilyjä siitä, että neuvottelukumppanimme salakuuntelee eurooppalaisten neuvottelijoiden toimistoja?. Käytännössä useimmat jäsenmaat, muun muassa Saksa, haluavat kuitenkin neuvottelujen aloittamista aikataulun mukaan. Helsingin Sanomat, pääkirjoitus 2.7. Eurooppa vaatii selitystä urkinnasta » Eurooppa kovistelee Yhdysvaltoja, mutta vapaakauppaneuvottelut aloitettaneen silti aikataulun mukaisesti. YHDYSVALTAIN PRESIDENTTI Barack Obama lupaa Saksan liittokansleri Angela Merkelille, että Yhdysvallat on valmis korkean tason keskusteluihin Euroopan unionin kanssa vakoilukiistan selvittämiseksi. Lisäksi listalla on Yhdysvaltain vihollisten sekä Lähi-idän maiden lähetystöjä. Guardianin mukaan Saksan ja Britannian lähetystöt eivät ole tällä syyskuulta 2010 peräisin olevalla listalla. Saksalaislehti Der Spiegelin lauantaina siteeraamien asiakirjojen mukaan Saksa on kuitenkin yksi Yhdysvaltan tärkeimpiä vakoilukohteita, jopa samalla tasolla kuin Kiina. Toisessa, vuodelta 2007 peräisin olevassa asiakirjassa kerrotaan operaatio Dropmiresta, jossa Guardianin mukaan on kyse EU:n Washingtoninlähetystön salakirjoitetun tietoliikenteen vakoilemisesta. Lähetystöä vakoillaan myös salakuuntelulaitteilla sekä viestiliikennettä sieppaavilla antenneilla. EU:in YK-edustustoon New Yorkissa on asennettu salakuuntelulaitteita sekä välineitä, jotka kopioivat toimiston tietokoneiden kovalevyt. Der Spiegel kertoi, että Yhdysval- Mielenosoittajat Saksan liittokanslerinviraston edessä Berliinissä osoittavat tukea tietovuotaja Edward Snowdenille. Julisteessa vaadittiin Saksasta turvapaikkaa Snowdenille. lat vakoilee myös EU:n hallintorakennuksiin kuuluvaa Justus Lipsius -rakennusta Brysselissä. Obama ja Merkel puhuivat puhelimitse keskiviikkona. Valkoisen talon lähteet ilmoittivat, että keskustelut on mahdollista aloittaa jo ensi maanantaina. Suuttumus tietovuotaja Edward Snowdenin paljastamasta, myös EU:hun ja sen jäsenmaihin kohdistuvasta vakoilusta on ollut erityisen suurta Saksassa. Merkel sanoi aiemmin tällä viikolla kuuden eurooppalaisen lehden haastattelussa, että jos väitteet osoittautuvat tosiksi, on kyseessä ?äärimmäisen vakava tapaus?. ?Taistelu terrorismia vastaan on olennaista,---, mutta ei ole epäilystäkään, että myös suhteellisuudentaju on säilytettävä?, sanoi liittokansleri. Saksan oikeusministerin Sabine Leutheusser-Schnarrenberger mukaan ?menee yli ymmärryksemme, että ystävämme Yhdysvalloissa pitävät meitä eurooppalaisia vihollisinaan?. Leutheusser-Schnarrenbergerin mukaan Yhdysvaltain toiminta on kuin ?vihollisten välistä toimintaa Kylmän sodan aikana, mikäli mediaraportit pitävät paikkansa?. min rahoituksen jäljittämisohjelmaa koskevien sopimusten soveltamisen keskeyttäminen. EU-parlamentti antaa epäsuorasti tukensa Snowdenille lausumalla, että ?tarvitaan menettelyjä, joiden avulla ilmiantajat voivat paljastaa perusoikeuksien vakavia loukkaamisia?. Lisäksi parlamentti vaatii, että ?tällaisten henkilöiden on saatava tarvittavaa suojelua, mukaan luettuna kansainvälisen tason suojelu?. Kuin muistutuksena siitä, ettei oma kylkikään ole puhdas, EU-parlamentti ?ilmaisi huolensa. Siellä pidetään useimmat EU:n huippukokouksista sekä ministerikokouksista. Pikantti yksityiskohta on se, että osa EU-rakennukseen kohdistuvasta vakoilusta tapahtuu lähellä sijaitsevasta Naton päämajasta käsin. Arto Huovinen arto.huovinen@kansanuutiset.?. nimettyä lähetystöä ja diplomaattista edustustoa. neuvotteluissa Yhdysvaltojen kanssa, mukaan luettuna matkustajarekisteriä ja terroris- 26 senluonteista tointa, aloituksen lykkäämistä kahdella viikolla. Vakoilupaljastukset tulevat silti vaikuttamaan neuvotteluihin. Luovuttaminen Yhdysvaltoihin ei palvele maailman yhteistä etua. Näin uskoo esimerkiksi Radio Free Europen haastattelema asiantuntija Johannes Thimm Saksan ulkopoliittisesta instituutista. Thimmin mukaan neuvotteluissa on kyse kovista taloudellisista eduista
Sen mukaan pyyntö on ?jätetty useille maille, joihin kuuluvat Itävalta, Bolivia, Brasilia, Kiina, Kuuba, Suomi, Ranska, Saksa, Intia, Italia, Irlanti, Hollanti, Nicaragua, Norja, Puola, Venäjä, Espanja, Sveitsi ja Venezuela?. Lisäksi Snowden on WikiLeaksin mukaan ?aikaisemmin hakenut turvapaikkaa muun muassa Ecuadorista ja Islannista?. WIKILEAKS JULKAISI TIISTAINA ILMOITETTIIN, että Snowden on vetänyt pois hakemuksensa turvapaikasta Venäjällä. Hän kiitteli pyynnön esittänyttä Yhdysvaltain varapresidenttiä Joe Bidenia ystävällisestä puhelinsoitosta. Snowden itse puolestaan kiitteli kirjeessä vuolaasti Ecuadoria ja presidentti Correaa vain muutamia tunteja ennen kuin Correan haastattelu julkaistiin. ?Maailmassa on vain harvoja johtajia, jotka uskaltavat ottaa riskin puolustamalla yksilön ihmisoikeuksia maailman mahtavinta valtiota vastaan, ja Ecuadorin ja sen kansan rohkeus ovat esimerkki maailmalle?, kirjoitti Snowden. Toiset tekivät epätavallisen pitkiä ja syviä sukelluksia. Valaat ryhtyivät uudelleen syö- mään vasta 6?7 tunnin kuluttua. Äänen voimakkuus oli tutkimuksessa pienempi kuin Yhdysvaltain laivastoharjoituksissa käytetty. Toisessa tutkimuksessa vähemmän herkiksi luullut sinivalaatkin kärsivät pahasti kaikuluotaimen äänestä. Correan mukaan virhe syntyi, koska Ecuadorin ulkoministeri oli Aasian-kiertomatkalla, varaul- koministeri oli T?ekin tasavallassa ja maan Yhdysvaltain-suurlähettiläskin oli Italiassa. Konsuli Fidel Narvaez ja Ecuadorin Lontoon-lähetystössä oleskeleva WikiLeaksin perustaja Julian Assange ottivat Correan mukaan ?asiat omiin käsiinsä?, koska he pelkäsivät Snowdenin olevan vaarassa tulla siepatuksi Hongkongissa. Correa sanoi haastattelussa, ettei tapahtuma kuitenkaan vaikuta Ecuadorin suhtautumiseen Assangea kohtaan. LEHDEN KYSYESSÄ, haluaisiko Correa tavata Snowdenin, Correa vastasi: ?En erityisemmin. Tarkkaan ottaen herra Snowden vakoili » Correan mukaan Snowden on Venäjän vastuulla. jonkin aikaa.? Correa sanoi jo aiemmin, että Ecuador harkitsee Yhdysvaltain pyyntöä kieltäytyä turvapaikan myöntämisestä Snowdenille. KU Ecuador: Lähetystöstä löytyi salakuuntelulaite ECUADORIN ULKOMINISTERI Ricardo Pa- tino sanoi keskiviikkona, että maan Lontoon-suurlähetystöstä on löytynyt salakuuntelulaite. Patinon mukaan laite oli asennettu suurlähettilään puhelimeen. Se pystyttiin aktivoimaan soittamalla matkapuhelimella. Patino sanoi, että mikrofoni löytyi jo kesäkuun puolivälissä. Hän on hyvin monimutkainen henkilö. Ne lopettivat heti syömisen ja uimisen ja sitten ne lähtivät uimaan nopeasti poispäin äänilähteestä. KU LEHTIKUVA/ KAY NIETFELD Näistä maista Snowden on hakenut turvapaikkaa tiistaina nettisivullaan listan maista, joille järjestön Sarah Harrison on luovuttanut turvapaikkapyynnön tietovuotaja Edward Snowdenin puolesta. WikiLeaksin tiedote jättää epäselväksi, onko hakemus poliittisesta turvapaikasta jätetty myös joillekin listan ulkopuolisille maille. Ne saattoivat jät- tää syömättä jopa vuorokausiannoksensa verran krilliäyriäisiä. Joukkorantautumiset ovat lisääntyneet sen jälkeen kun voimakkaita sotilaallisia kaikuluotaimia ryhdyttiin 1950-luvulla käyttämään uusien hiljaisten sukellusveneiden havaitsemiseen. KU 27. Siitä tiedotettiin vasta nyt, koska ensin haluttiin selvittää sen alkuperä. Patinon mukaan laite on peräisin Britannian suurimpiin turva-alan yrityksiin kuuluvasta The Surveillance Group Limitedista. AVENUE TUOREET TUTKIMUKSET vahvistavat pitkään esillä ollutta epäilyä siitä, että tehokkaat sotilaalliset kaikuluotaimet aiheuttavat valaiden ja delfiinien poikkeuksellisia joukkorantautumisia. Yhdessä tutkimuksessa EteläKaliforniassa soitettiin nokkava- laille voimakasta kaikuluotaimen ääntä 3?10 kilometrin etäisyydeltä. Yhtiö kiisti väitteen. ECUADOR EI ole harkitsemassa turvapaikan myöntämistä tietovuotaja Edward Snowdenille, sanoi maan presidentti Rafael Correa brittilehti Guardianin tiistaina julkaisemassa haastattelussa. Correan mukaan Snowden on Venäjän vastuulla ja hänen olisi saavuttava Ecuadorin maaperälle, jotta Ecuador voisi käsitellä turvapaikkahakemusta. Presidentti sanoi, ettei Ecuadorin tarkoituksena ollut väliaikaisen matkustusasiakirjan myöntäessään auttaa Snowdenia pääsemään Hongkongista Moskovaan. Suomen sisäministeriö vahvisti tiistain, että Snowden on hakenut turvapaikkaa Suomesta. Sisäministeriö tiedotti, että ulkomaalaislain mukaan turvapaikkaa on haettava Suomessa. Hakemusta ei voi tehdä ulkomailta käsin, vaan se tulee jättää henkilökohtaisesti poliisille tai rajatarkastusviranomaiselle Suomessa. Myös valtaosassa muita Euroopan maita turvapaikkahakemuksen voi jättää vain maan sisällä. ?Se oli virhe meidän taholtamme?, jatkoi Correa. Correa vieritti syyn virheestä passin myöntäneelle Ecuadorin Lontoonkonsulille
Muille luvattuja varapresidentin paikkoja ei perustettu. Häntä pidettiin upseeriksi poikkeuksellisen myötämielisenä Muslimiveljeskunnalle. Ironista kyllä, tämä taisi jäädä Mursin valtakauden suosituimmaksi toimeksi. Mursi ryhtyi kahmimaan Muslimiveljeskunnalle valtaa paljon yli sen kannatusosuuden. Vallanpitäjä on kaadettu. Armeija mursi Mursin » Valta vaihtui jälleen Egyptissä. Ykköseksi tuli jo Mubarakin aikana organisoitumisen taidon hankkinut Muslimiveljeskunta ja yllätyskakkoseksi sala?stit. Maallinen oppositio osoitti kyvyttömyytensä organisointiin ja kampanjointiin. Nepotismi kukoisti. 28 Siitä lähtien kun Egypti oli solminut rauhan Israelin kanssa, Yhdysvallat oli järjestelmän takaaja. Sille jäi selvä vähemmistö paikoista. Siviilivaltaan siirtymistä täydensivät presidentinvaalit kesäkuussa 2012. Toisen kierroksen voitti Muslimiveljeskunnan Muhammed Mursi niukasti ennen Mubarakin kauden viimeistä pääministeriä Ahmed Sha?kia. Moni maallisesta oppositiosta ilmeisesti äänesti Mursia, koska ei halunnut tukea vanhan vallan tahraamaa ehdokasta. Mursi petti lupaukset LEHTIKUVA Muhammed Mursi Siviilit näyttivät pääsevän lopullisesti niskan päälle, kun Mursi elokuussa 2012 erotti siirtymäkauden vaikutusvaltaisimman henkilön, armeijan ylipäällikön Mohamed Hussein Tantawin. Tilalle Mursi nimitti Abdel Fattah al-Sisin, joka sai myös puolustusministerin salkun. Odotukset olivat korkealla 11. helmikuuta 2011. Tosiasiassa armeijan ja vanhan eliitin . Hallituspohjaa ei laajennettu. Virkamiehiksi nimitettiin puoluetovereita. Vallanhimo meni ohi kansan elinolojen parantamisen. Kun Mursi viime marraskuussa runnoi läpi islamistisen perustuslain, alkoi asetelma olla muut vastaan islamistit. Mubarak oli jo kaadettu. Maallinen oppositio oli valmis jakamaan kukkasia vallan Mursilta kaapanneelle armeijalle. Kaappausta . Islamistit jakautuvat Muslimiveljeskuntaan ja sitä jyrkempiin sala?steihin. Mursia alettiin syyttää yksinvaltaiseksi, epäpäteväksi ja vallankumouksen pettäjäksi. Mursin tällä viikolla tarjoamat myönnytykset olivat liian vähän liian myöhään. Maallinen oppositio jakautuu perinteisiin oikeistoliberaaleihin ja vasemmistoon sekä viime vuosina nousseeseen, ennen kaikkea kansalaisvapauksia ja arvoliberalismia korostavaan nuorisoon. Lisäksi ovat kymmenkunta prosenttia väestöstä muodostavat koptikristityt, mutta he ovat saaneet tottua pikemminkin uhrin kuin vallankäyttäjän rooliin. Arabikeväästä kummunneita tapahtumia leimaa se, että vuorollaan kaikki muut ovat yhtä valtakeskittymää vastaan. Egypti on ollut Israelin jälkeen suurin Yhdysvaltain sotilasavun saaja. Muslimiveljeskunta ei saanut virallisesti osallistua politiikkaan. Hän hankki tuekseen oppositiojohtaja Mohamed ElBaradein, sunnien tärkeimmän hengellisen johtajan sheikki Ahmed Tayebin ja koptien paavin Tawadros II:n. Mielenosoituksia järjestänyt, huhtikuussa syntynyt Tamarod-liike on myös mukana. opposition sanoin ?toista vallankumousta. Jos niin tapahtui, hissiliike parlamenttitalon ja vankilan sekä kidutuskammion välillä oli nopea. » Vuorollaan kaikki muut ovat yhtä vastaan, kohde vain vaihtuu. Vanha valta horjahti Tunisiasta vauhtia saaneet kansanjoukot nousivat Kairon Tahrir-aukiolla tammikuussa 2011 vanhaa valtaa vastaan. johti kenraali al-Sisi. Miten tässä näin kävi? EGYPTIN TÄRKEIMMÄT valtaryhmittymät ovat armeija, islamistit ja maallinen oppositio. ksuimmat osat olivat tajunneet, että vain jostain luopumalla voi pelastaa sen mikä pelastettavissa on. Mubarak heitettiin susille ja demokratiaa luvattiin. Ennen demokratiaa sotilasneuvosto piti kuitenkin valtaa siirtymäkauden, joka lopulta venyi 15 kuukauden mittaiseksi. Armeijalla on Egyptissä ollut aina hyvä maine toisin kuin poliiseilla. Siirtymäkausi koetteli luottamusta, kun kovat otteet jatkuivat. Marraskuun 2011 parlamenttivaaleissa kumouksen hedelmät putosivat islamisteille. Muslimiveljeskunta pysyi tuolloin etupäässä sivussa. Ei kestänyt kolmea viikkoakaan, kun ?ikuinen. Joitakin sen edustajia tavattiin kuitenkin valita parlamenttiin riippumattomina ehdokkaina. Kansanedustajan paikkoja ostettiin ja myytiin. Sinne pääsi demokratian kuvan luomiseksi myös esittelykappaleita maallisesta oppositiosta, ei kuitenkaan vasemmistolaisia. Oppositio ei saanut liikaa haastaa vallanpitäjiä. . LEHTIKUVA/ KHALED DESOUKI Taas on aihetta iloon Tahrir-aukiolla. Kun tämä on saatu työnnettyä sivuun, alkavat toisiinsa pettyneet voittajat riidellä keskenään. Presidentti Hosni Mubarakin pitkän diktatuurin aikana valta oli viime kädessä armeijalla. Sen rooliksi jäänee kuitenkin enemmän vallan kumoaminen kuin sen käyttäminen. Mursi petti monet presidenttinä, mutta keskiviikko on ikävä ennakkotapaus Egyptin nuorelle demokratialle: aina kun presidenttiin ollaan tyytymättömiä, voidaan kutsua armeija avuksi. Arto Huovinen arto.huovinen@kansanuutiset.?. Sen suojissa eli virkamieskunta ja korruptoituneiden liikemiesten eliitti. Armeija ja korkeat upseerit olivat vahvassa asemassa liike-elämässä. Eliitti kietoutui yhteen ja palkitsi toisiaan vähätöisillä, mutta hyvin palkatuilla korkeilla virka-asemilla
Venäjän lainsäätäjät ovat siis päättäneet käyttää harvinaisen raskasta koneistoa hlbtliikettä (eli homo-, lesbo,- bi- ja transliikettä) vastaan. Moskovan ja Pietarin Hyde Park -lait olivat yksi vaalivilppiä vastaan toissa talvena nousseelle protestiliikkeelle tehdyistä myönnytyksistä. Myös kahdeksan Priden osanottajia kivillä heitellyttä vastamielenosoittajaa otettiin kiinni. Seuraavana päivänä, viime sunnuntaina, presidentti Vladimir Putin allekirjoitti valtakunnallisen ?homopropagandan vastaisen lain?. Kukaan ei vastustanut. Duuman käsittelyssä lain muotoilu oli muuttunut entistä epämääräisemmäksi ?alaikäisille suunnatun ei-traditionaalisten seksuaalisten suhteiden propagandan. Homoaktivisti Nikolai Aleksejev kävi tarkoituksella hakemassa sakot Rjazanista, Pietarista ja Arkangelista haastaakseen nämä Venäjän perustuslakituomioistuimessa ja Strasbourgin tuomioistuimessa. sosialistina ja nationalistina, mutta ei lopulta ole näistä mitään. Jos näin tapahtuu, 90-luvun kaaoksen ajat palaavat?. 2000-luvun puolivälistä asti Putinin projekti on esitetty vaihtoehtona vihatuille 90-luvun markkinauudistuksille, eikä niinkään Neuvostoliitolle. Ulkomaalainen saa lisäksi karkotuksen ja enintään 15 päivän vankeustuomion, ilmeisesti Mellakkapoliisi tervehti Pietarin Pride-marssin osanottajia kyynelkaasulla viime lauantaina. 29. kieltävä laki 114. Vallanpitäjät eivät kuitenkaan halua lopettaa liberaalia talouspolitiikkaa, joten sijaiskärsijäksi sen epäonnistumisista on valittu arvoliberalismi, erityisesti hlbt-liike. Antti Rautiainen LEHTIKUVA/ OLGA MALTSEVA LEHTIKUVA/ YURI KOCHETKOV Korvike valtioideologialle Harva laki puuttuu Venäjällä suoraan minkään kannattamiseen, mieleen tulee vain ?terrorismin oikeuttamisen. Erityisen aktiivisesti lakia ajoi Jelena Mizulina ?Oikeudenmukainen Venäjä?-puolueesta. Suuret ideologiat eivät ole huudossa, mutta jonkinlainen tarina kansalle on kerrottava. Ja?inin vappuna esittämä teoria sai katetta viime viikolla, kun vaikutusvaltainen yksityinen Poliittisen informaation keskus piti esitelmän aiheesta ?Hlbt-tekijä Venäjän poliittisella kentällä?. Keskuksen johtaja Aleksei Muhin esitteli kolme eri skenaariota hlbtliikkeen mahdollisesta kehityksestä, joista yksi oli ?homovallankumous?: ?Taloudellinen kriisi voi jouduttaa » Sijaiskärsijäksi talouspolitiikan epäonnistumisista on otettu arvoliberalismi. hyökkäyksiä hallintoa vastaan, mikä johtaa homovallankumoukseen ja yhteiskunnallisen moraalin romahtamiseen. rikkomisella. Venäjällä pelätään homokumousta » Samaan aikaan viime lauantaina, kun tuhannet marssivat Helsingissä rauhallisesti sujuneessa Pride-mielenosoituksessa, mellakkapoliisit ottivat kiinni lähes kaikki Priden osanottajat Venäjän homopääkaupungin Pietarin Mars-kentällä. MIELENOSOITUKSEN keskeyttämistä pe- rusteltiin Pietarin ?homopropagandalakien. Puolue on jäsenenä demaripuolueiden Sosialistisessa internationaalissa. Uusi laki täydentää federaation lakia 436, jossa vanhastaan on kielletty esimerkiksi lasten altistaminen pornogra?alle, kirosanoille ja ?informaatiolle, joka heikentää kunnioitusta vanhempia kohtaan?. Seuraamukset lain rikkomisesta rangaistaan Administrativni kodeksin mukaan, mikä vastaa suurin piirtein Suomen järjestysrikkomuksia. Yksityishenkilön sakko uuden lain rikkomisesta on 100?120 euroa, virkamiehen sakko 1 000?1 200 euroa ja rekisteröidyn organisaation sakko on 20 000?24 000 euroa . kielloksi. Uuden lain perusteella rangaistavaa on esimerkiksi ?traditionaalisten ja ei-traditionaalisten suhteiden esittäminen samanarvoisina alaikäiselle. Miksi näin? Liberaalin ulkoparlamentaarisen Solidaarisuus-liikkeen aktivistin Ilja Ja?inin mielestä homofobiasta on tullut Venäjän valtioideologia, tai pikemminkin sellaisen korvike. Putin esittää itsensä vuoronperään liberaalina, konservatiivina, Poliisi pidätti lähes kaikki Pietarin Pride-marssin osanottajat viime lauantaina. Presidentti Vladimir Putin allekirjoitti ?homopropagandalain. sunnuntaina. LEHTIKUVA/ OLGA MALTSEVA Duuma lähes yksimielinen Duuman edustajista 436 äänesti lain puolesta ja yksi äänesti tyhjää. lisäksi organisaatio voidaan hyllyttää 90 päivän ajaksi. Joukkotiedotusvälineiden ja internetin käyttämisestä propagandassa saa suuremmat sakot. ja ?sellaisen informaation pakkosyöttäminen alaikäisille, joka herättää kiinnostusta ei-traditionaalisiin suhteisiin?. tämän on tarkoitus hillitä europarlamentaarikkojen intoa osallistua Venäjän Pride-tapahtumiin. Alueellisista ?homopropaganda?laeista on toistaiseksi vähän ennakkotapauksia. Osanottajille tuli syytteitä kuitenkin vain mielenosoituslain rikkomisesta ja niskuroinnista. Näin poliisit mitätöivät paikallisen Hyde Park -lain, jonka mukaan mielenosoituksiin Mars-kentällä ei tarvitse lupaa
Osassa lähteistä maatalouteen soveltuvan alan osuus on nostettu yli 50 prosenttiin Sambian maa-alasta. Tällä hetkellä potentiaalisesta maasta noin 15 prosenttia on hyödynnetty. Ruohonjuuritason ja kansan enemmistön näkökulmasta katsottuna maatalous on kuitenkin Sambian tärkein elinkeino, sillä elantonsa maataloudesta saa 73?85 prosenttia väestöstä. Kansainväliset yritykset hamuavat Afrikan maamarkkinoille. Ulkomainen omistus kasvaa Suurien mahdollisuuksien takia Afrikan maasta on tullut monien toiveiden tynnyri. Ensinnäkin maatalous nähdään tärkeänä osana Afrikan maiden kokonaiskehitystä. Maaseudun kehittämiseen on käytetty merkittävä määrä kehitysyhteistyövaroja, joiden avulla pyritään muun muassa parantamaan Afrikan ruokaturvaa ja hyödyntämään maatalouden kansantaloudellista potentiaalia. Maaseudun kehittäminen on myös merkittävä osa köyhyyden vastaista taistelua, sillä valtaosa kaikkein heikoimmin toimeentulevista ihmisistä asuu maaseudulla. Samaan aikaan Afrikan maamarkkinoille hamuavat kansainväliset yritykset. Tulevaisuuden ruokakori sijaitsee Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Samoilla alueilla maanviljelyskäytössä on jo valtaosa tai kaikki mahdollinen maa. Kansainvälisessä keskustelussa onkin jo esitetty huoli siitä, loppuuko maailmasta maatalousmaa? Maailmanpankin mukaan esimerkiksi Sambiassa on maatalouskäyttöön soveltuvaa maata noin 38 prosenttia kokonaisalasta. Taustalla väikkyvät korruptio ja perinteiset tai epäselvät maanomistusoikeudet. Valtaosa maasta on Afrikassa perinteisesti yhteismaata, jonka jakaantumisesta yhteisön jäsenten kesken on huolehtinut kylän päällikkö. Nkonyan esiin tuomien tilastojen mukaan kansainvälisten maainvestointien kokonaismäärästä jo 66 prosenttia kohdentuu Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan. International Land Coalition -järjestö puolestaan raportoi hiljattain, että ulkomaisten sijoittajien haltuun on siirtynyt Afrikassa, Etelä-Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa maa-alue, joka vastaa 60 prosenttia Euroopan maatalousmaasta. Näin on etenkin Etelä-Afrikassa ja Zimbabwessa, jossa maakysymyksen ratkaiseminen on ollut poliittisella agendalla pitkään, ja yksi molempien maiden vapaustaistelun peruspilareista. Afrikan punaisesta maaperästä ovat kiinnostuneita myös etenkin kehittyviin ja taloudellisesti nopeasti kasvaviin Brics-maihin kuuluvat Kiina, Intia ja Brasilia. Afrikasta maailman ruoka-aitta? » Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on maatalouteen soveltuvaa maata saman verran kuin Euroopan unionin alueella, mutta vain pieni osa siitä on hyödynnetty. viranomaisten siunaamien . Etenkin Kiinalla on pitkät yhteistyösuhteet monien Afrikan maiden kanssa eikä se kanna kolonialismin painolastia harteillaan. Kehittyminen edellyttää tietoa Saharan eteläpuolisesta Afrikasta povataan tulevaisuuden ruokakoria. TEKSTI & KUVAT Kirsi Koivuporras-Masuka SINISIN, VIHREIN, keltaisin ja punaisin pistein merkitty maailmankartta kertoo mielenkiintoista kieltään maanviljelyn globaalista kehityksestä viime vuosisatojen aikana. maakauppojen tieltä. Maahan kohdistuva kiinnostus tuo Afrikan maille paitsi kehitysmahdollisuuksia myös ongelmia. Hankkeen toteutuminen riippuu kuitenkin vielä riittävän maa-alan hankinnasta ja Mosambikin hallituksen hyväksynnästä. Kansainväliset yritykset luovat Afrikkaan työpaikkoja, mutta toisaalta niiden ylle lankeaa maakaappausten varjo: maan haltuunotolle ei aina ole hankittu paikallisten yhteisöjen hyväksyntää. Pahimmassa tapauksessa yhteisöjä on pakkosiirretty uusille asuinalueille yritysten . Järjestön mukaan sijoittajat voivat saada jopa 25 prosentin tuoton maasijoituksistaan, joista karkeasti puolet on ruuantuotantoa ja puolet biopolttoaineen tuotantoa varten. Eteläisessä Afrikassa maa on monin paikoin myös historiaan kietoutuva poliittinen kysymys. Globaaleihin maatalouden, kaupan ja ympäristön kysymyksiin liittyvien trendien asiantuntija, professori Thomas Hertel Purduen yliopistosta Yhdysvalloista viittoo punaisia alueita ja toteaa ääneen maa-alan käytön nopean kehityksen tietyillä alueilla. . Tässä luvussa ei ole mukana vuoroviljelyn takia käyttämättä jätettyä maata. Maailman väestönkasvun odotetaan tasaantuvan vuoden 2050 tienoilla, mutta toisaalta ilmastonmuutos, kasvien viljely biopolttoaineiden raaka-aineeksi sekä vaurastuvan maailman ruuantarve ja kulutuksen kasvu tekevät maankäytöstä kiperän poliittisen kysymyksen globaalilla tasolla. Siellä missä on väkeä ja kasvavaa vaurautta, on myös lisääntynyt tarve ruuantuotannon ja energian saatavuuden turvaamiseen. Mielenkiintoinen ristiriita on kuitenkin se, että vaikka maatalouden osuus eteläisen Afrikan maiden bruttokansantuotteista on keskimäärin varsin matala, on se elinkeinona merkittävä. 30 laisista yrityksistä esimerkiksi UPM suunnittelee sellutehtaan perustamista Mosambikiin. 1900-luvun alussa Etelä-Amerikassa oli vielä todella vähän viljelysmaata käytössä. Esimerkiksi Brasiliassa maankäytön intensiivisyys oli matala vielä 1950-luvulla, kun tilanne nyt on päinvastainen. Viime vuosikymmenten aikana kehitys on ollut nopeaa ja kartta näyttää todennäköisesti erilaiselta jo 40 vuoden kuluttua. Maan pohjoisosaan Lichingan alueelle on jo istutettu eukalyptuspuun pilottiviljelmät tuottamaan paperin raaka-ainetta. Tansanialaisella torilla on myynnissä muun muassa tomaattia, perunaa, limeä ja munakoisoa. Saharan eteläpuolisen Afrikan maapotentiaaliin liittyykin monia eri intressejä ja tekijöitä, minkä vuoksi sen hyödyntäminen ei ole mitenkään ongelmatonta. Miten siis tehdä Saharan eteläpuolisesta Afrikasta tuottoisa ruokakori? Kattavaa vastausta on vaikea saada, mutta. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa maatalouteen soveltuvan maa-alan osuus on Maailmanpankin tilastojen mukaan reilut 40 prosenttia, mikä on samaa luokkaa kuin Euroopan unionin alueella. . Noin 90 prosenttia jäljellä olevasta viljelysmaasta, jota on noin 1,8 miljardia hehtaaria, sijaitsee kehitysmaissa ja tästä merkittävä osa eteläisessä Afrikassa, sanoo Ephraim Nkonya Kansainvälisestä ruokapolitiikan tutkimusinstituutista (IFPRI). Maataloudessa onkin potentiaalia, jota ei ole Afrikassa vielä täysimittaisesti hyödynnetty. Suoma- Köyhimpien toimeentulon turva Kartalla katseet kääntyvät nopeasti Afrikkaan, jossa etenkin mantereen eteläosassa maatalouteen soveltuvasta maasta on käytössä vielä varsin pieni osa
Ihmisten tulisi olla aidosti mukana päättämässä heitä koskevista asioista. Kansalaisjärjestöt, kuten Justiça Ambiental, raportoivat maakaappauksista, joissa paikalliset ihmiset on sivuutettu ja maankäytöstä ovat sopineet keskenään yritysten ja hallinnon edustajat, jotka ottavat oman hyötynsä sopimuksista. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa maatalouteeen soveltuvan maa-alan osuus on Maailmanpankin tilastojen mukaan reilut 40 prosenttia, mikä on samaa luokkaa kuin EU:n alueella. keinoja on kuitenkin tarjolla. Nkonya tuo esiin muun muassa maakaappauksiin puuttumisen. Avainsanaksi onkin Valtaosa maasta on Afrikassa perinteisesti yhteismaata. muodostumassa tuotannon lisääminen ja tehostaminen niin, että samasta maapalasta saadaan enemmän irti, kuitenkin maata köyhdyttämättä. . Ilmastonmuutos tuhoaa osaltaan perinteen varassa elävää viljelystietoa, se mikä toimi ennen, ei enää pädekään, kun esimerkiksi sateet tulevat eri aikaan ja eri vahvuisina, toteaa Hertel. Hertelille kaiken ytimessä on tieto. . Mitä turvatumpi viljelijän asema on, sen vähemmän hänellä on paineita laajentaa viljelyalaa. Viljelyalan jatkuva kasvattaminen ei ole kestävää ja on osaltaan ristiriidassa ympäristönäkökulmien kanssa. Viljelijät tarvitsevat esimerkiksi parempia säätietopalveluita ja tietoa kastelujärjestelmistä. maansa menettäneille viljelijöille on tarjottu maata kompensaatioksi muualta tai menetys on korvattu muuten. Saadut korvaukset eivät ole kuitenkaan kaikissa tapauksissa turvanneet ihmisten elantoa. Paikalliset viljelijät ovatkin maakauppojen häviäjiä. Paljon on kritisoitu juuri tapaa, jolla asiat on monissa tapauksissa hoidettu: asukkaiden kuulemistilaisuudet eivät ole olleet aitoja, asukkaiden tietämättömyyttä on käytetty hyväksi ja lupauksilla uudesta maasta, rakennettavista kouluista tai työpaikasta tehtaassa ihmisiä ainakin osittain narrataan luopumaan käyttämästään maasta. . Tärkeä kysymys on ruuantuotannon ja ilmastonmuutoksen yhteensovittaminen. Yksi tärkeä, maata vainuava sijoittajaryhmä ovat paperiyhtiöt, jotka hakevat maata selluntuotannon käyttöön. Esimerkiksi Kepa uutisoi keväällä, kuinka paperiyhtiö UPM suunnittelee tytäryhtiönsä välityksellä sellutehtaan perustamista Mosambikiin. Suunnitelman täysimittaista toteuttamista varten yhtiö tarvitsee noin 200 000 hehtaaria maata. Yhä suurempi osa Mosambikin maasta on monikansallisten yritysten käsissä. Justiça Ambiental -järjestön ja Mosambikin kansallisen maanviljelijöiden liiton (UNAC) tekemässä selvityksessä Lords of the Land kerrotaan, että vuosien 2004 ja 2009 välisenä aikana 2,7 miljoonaa hehtaaria Mosambikin maa-alasta on mennyt sijoittajille. Kuumaksi maakysymyksen tekee se, että investointien tieltä on siirretty jopa kokonaisia kyliä ja yhteisöjen viljelmiä. Tärkeää olisi myös talouspoliittinen vaikuttaminen globaalilla agendalla: Afrikan tuotteita halutaan tuottaa myös vientiin. Huolissaan Nkonya on viljelyyn käytettävän maa-alan holtittomasta lisääntymisestä, etenkin, jos se tapahtuu metsäalan kustannuksella. . Lisäksi heillä pitäisi olla oikeus osaan voitoista, vaatii Justiça Ambientalia johtava Annabela Lemos. MONISSA TAPAUKSISSA Kirsi Koivuporras-Masuka 31. Infrastruktuurin kehittämisen lisäksi pitäisi keskittyä laadukkaamman tiedon tuottamiseen ja jakamiseen. Energiakasvi jatropa. Mosambikissa maa on kuuma kysymys METSÄINEN JA hedelmällinen Mosambik tarjoaa runsaasti viljelykelpoista maata, jota halutaan etenkin plantaasien käyttöön. Kysymys on siitä, millaisia investointeja tarvitaan. Viljelyalan laajentaminen metsien kustannuksella on huonoa kehitystä. Pilottivaiheessa oleva projekti sijaitsee pohjoisessa, Lichingan alueella
Pintaa aa syvem syvemmältä mmältä Peik Johansson peik@kaapeli.? Miksi Nestlé-boikotti jatkuu edelleen SIWAN KASSALLA MYYJÄ ojensi ostotapahtuman päätteeksi pienen lappusen, jossa oli kuva jäätelöistä. Kun keräisin tähän ?kesäpassiin? kuusi leimaa, saisin ilmaisen Pingviini-tuutin. Lappu jäi tällä kertaa kaupan kassalle. Olen muutenkin varsin hyvällä menestyksellä onnistunut välttämään pingviinijäätelöitä siitä lähtien kun Nestlé osti Valion jäätelötuotannon vuonna 2004. Valiojäätelön myynti ei silti romahtanut vajaan vuosikymmenen takaisen omistajanvaihdoksen myötä. Yhtiö teki puhdasta voittoa 11 miljardia euroa. Alan suurimmat markkinat ovat tänä päivänä Aasian maissa. Valion Turengin tehtailla aiemmin valmistetut Tutteli-äidinmaidonkorvikkeet ja 32 » Nestlé jakaa äidinmaidonkorvikkeiden ilmaisnäytteitä vastasynnyttäneille äideille ainakin Kiinassa, Pakistanissa ja Laosissa. Nestlé on markkinajohtaja Suomen jäätelömyynnissä. Makeismyynti kasvoi 15 prosentilla, maitotuotteiden ja jäätelön myynti 13 prosenttia. Tuttelin ja Muksun valmistuksen päätyttyä Suomessa Valio toi vuosi sitten markkinoille kotimaiset Tuutiäidinmaidonkorvikkeet ja Onni-vellit. Jos vanhemmilla ei ole varaa ostaa riittävästi äidinmaidonkorviketta, vauva jää aliravituksi. Maailman terveysjärjestö WHO ja Unicef arvioivat, että joka vuosi puolitoista miljoonaa vauvaa menehtyy sen vuoksi, että rintaruokinnasta luovutaan liian aikaisin. Pulloruokinnan haittojen ehkäisemiseksi Maailman terveysjärjestö laati vuonna 1981 äidinmaidonkorvikkeiden kansainvälisen markkinointisäännöstön, joka kieltää korvikkeiden mainonnan, ilmaisnäytteet, korvikeyhtiöiden antamat lahjat terveydenhoitohenkilökunnalle, suorat kontaktit odottavien äitien tai vastasyntyneiden ja pienten lasten äitien kanssa sekä äidinmaidonkorvikkeita ihannoivat kuvat tai tekstit myyntipakkauksissa. Britannian Pelastakaa Lapset -järjestön tuoreen raportin mukaan Nestlé ja muut korLAURI HANNUS vikevalmistajat jakavat äidinmaidonkorvikkeiden ilmaisnäytteitä ja muita tuotelahjoja synnytyssairaaloihin, terveyskeskuksiin ja suoraan vastasynnyttäneille äideille ainakin Kiinassa, Pakistanissa, Laosissa ja Ecuadorissa. Maitokorvikkeiden aggressiivisen markkinoinnin vuoksi edelleen ainakin parissakymmenessä maailman maassa kuluttajaliikkeet kehottavat ihmisiä boikotoimaan kaikkia Nestlén tuotteita. ÄIDINMAIDONKORVIKKEIDEN markkinointia valvovan Ibfan-järjestön kahden vuoden takaisesta raportista löytyy 43 sivun verran lisää esimerkkejä Nestlén rikkomuksista äidinmaidonkorvikkeiden markkinointisäännöstöä vastaan kymmenissä eri maissa. Vietnamissa kauppiaille maksetaan provisiota maitokorvikkeiden näyttävästä esillepanosta kaupan hyllyissä. Kirgisiassa ja Uzbekistanissa Nestlé jakaa alipalkatuille lastenlääkäreille lahjoja ja kutsuu heitä seminaareihin. Jäätelömyynnin markkinaosuudet Suomessa eivät enää ole julkisia, mutta Nestlén uskotaan myyvän tänä päivänä hiukan yli puolet Suomen jäätelöistä. Nestlén ainoa varsinainen kilpailija Suomen jäätelömarkkinoilla on toinen ylikansallinen jättiyhtiö Unilever, joka puolestaan osti Ingmanin jäätelötuotannon kaksi vuotta sitten. Bona ja Piltti ovat puolestaan Nestlén brändejä. ÄIDINMAIDONKORVIKKEIDEN JA vauvanruokien markkinointi on kylmäveristä liiketoimintaa. Etelä-Afrikassa Nestlé suunnitteli maan köyhimpien alueiden terveydenhoitajille maitokorvikkeen sekoittamisen pikakursseja. Laosissa Nestlén kahvikermajauhetta myytiin nallelogolla samanlaisessa purkissa kuin äidinmaidonkorviketta, sillä seurauksella että tuhannet äidit ovat juottaneet vauvoilleen veteen liuotettua kahvikermaa. Egyptissä Nestlé väitti maitokorvikkeen tehostavan immuunisuojaa ja vähentävän ripuliin sairastumisen riskiä. NESTLÉÄ EI ARVOSTELLA maailmalla pelkästään äidinmaidonkorvikkeiden markkinoinnin vuoksi. Norsunluurannikolla Nestléä syytetään orjatiloilta ostetun kaakaon käytöstä ja piittaamattomuudesta lapsiorjien ihmisoikeuksia kohtaan. Pakistanissa ja useissa Yhdysvaltojen osavaltioissa paikallisyhteisöt kamppailevat Nestlén pullovesituotantoa vastaan ja syyttävät yhtiötä pohjavesien riistokäytöstä. Kiinassa maidontuottajat väittävät Nestlén polkevan maidon sisäänostohintoja. Indonesiassa, Pakistanissa ja Tunisiassa ammattiliitot arvostelevat Nestléä surkeista palkoista ja liittoon kuuluvien työntekijöiden irtisanomisista. Murukahvin ja muiden juomien myynti kasvoi kymmenen prosenttia. Ranskalaisyhtiö Danone on lähin kilpailija 14 prosentin osuudellaan. Kolumbiassa ainakin 13 ammattiyhdistysaktiivia on murhattu heidän kritisoitua Nestlén maitojauhetehtaan työoloja. Filippiineillä armeijan sotilaat kutsuttiin tukahduttamaan lakkoliikettä Nestlén tehtaalla ja kymmenet lakkoilijat ovat saaneet surmansa.. Nestlé Nutrition -yksikön myynti, joka koostuu lähinnä vauvanruuista ja äidinmaidonkorvikkeista, kasvoi myöskin huikeat kymmenen prosenttia. Nestléllä on koko maailman vajaan 20 miljardin euron äidinmaitokorvikekaupasta 23 prosentin markkinaosuus. Puhtaan veden puutteessa maitokorvikkeen on todettu 11-kertaistavan vauvojen riskin kuolla ripuliin. Myynnin kasvun edellytyksenä kun on, että äidit luopuvat kokonaan tai osittain vauvojensa imetyksestä tai ryhtyvät ennenaikaisesti syöttämään näille teollisesti valmistettuja vellejä. Etenkin kehitysmaissa tuttipulloruokinnan seuraukset voivat olla vakavat. Lähikaupan kesäisen pingviinituuttikampanjan innoittamana päätin päivittää tietojani Nestlén toiminnasta maailmalla. SVEITSISSÄ PÄÄMAJAANSA pitävä Nestlé on maailman suurin elintarvikeyritys, maailman suurin pullotetun veden myyjä, maailman suurin vauvanruokien valmistaja ja maailman suurimman kosmetiikkayhtiön L?Oréalin toinen pääomistaja. Nestlén liikevaihto oli viime vuonna 75 miljardia euroa . Unilever Ingmanin jäätelöiden osuus lienee runsas 40 prosenttia Suomen jäätelömyynnistä. Miksi jotkut kuitenkin karttavat nimenomaan Nestlén pingviinilogolla myytäviä jäätelöitä . kuten muitakin Nestlé-yhtiön tuotteita. suunnilleen yhtä paljon kuin 32 miljoonan asukkaan Marokon bruttokansantuote tai lähes puolitoista kertaa Suomen tämän vuoden budjetin kokonaisarvo. Maailmanlaajuisesti viime vuosi oli Nestlélle hyvin menestyksekäs. Maailmalla Nestléä syytetään äidinmaidonkorvikkeiden aggressiivisesta markkinoinnista ja osallisuudesta lakkoilevien tehdastyöläisten murhiin. Muksu-vellit ovat Danonen omistaman Nutrician tuotteita ja tuodaan nykyään pääasiassa Ranskasta ja Saksasta
VA S U R I L L A . www.kulttuuritalo.? POSTIMAKSU MAKSETTU Tunnus 5005076 00003 vastauslähetys KESÄOSOITTEENMUUTOS VARSINAINEN JAKELUOSOITE Etunimi Sukunimi Varsinainen jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka KESÄOSOITE Osoitteenmuutos ajalle: ____/____2013 - ____/____2013 Katko ajalle: ____/____2013 - ____/____2013 Kesäosoite Postinumero Toimipaikka 33. Eläkeläiset ry Pensionärerna rf XXX UVSWB m Hae koulutuksiin tai tilaa julkaisuja ksl.fi! Tykkää: facebook.com/kslry Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry 1UVC [JFGV ? OCMUC [JFGV O[ÑU UKNO¼NCUKMQTLCWMUGV [MUKNÑNNKPGP RCNXGNW X CUGPPWUV[Ñ QOCNNC XGTUVCCNNC 3$/9(/(00( PD SH OD X X 1RVKMMQ 8 2CWNKP -[ YYY QRVKMMQRCWNKP EQO VASURILLA DUUNARIMUSIIKKI EILEN JA TÄNÄÄN 22 työväenmusiikin helmeä samalla levyllä! PERINTEISET REIJO FRANK KOITON LAULU AGIT PROP KOM-TEATTERI JUSSI RAITTINEN KUPLETTIMAISET MIKKO PERKOILA JAAKKO TEPPO HISKI SALOMAA ESA PAKARINEN M.A.NUMMINEN UUSI POLVI TUOMARI NURMIO PALEFACE PELLE MILJOONA JUKKA POIKA ASA REINO NORDIN MUUT TYÖVÄENLAULUT NEILIKKA DALLAPÉ-ORKESTERI TAPIO RAUTAVAARA VESA-MATTI LOIRI KRISTIINA HALKOLA JONNA PIRTTIJOKI KATSO LISÄTIEDOT JA TILAA! W W W. F I www.elakelaiset.? Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki POHJOIS-SUOMEN VASEMMISTOLEHTI www.kansantahto.fi /LHODKGHQ $37((.., ZZZ OLHODKGHQDSWHHNNL À Oma lehti myös kesämökille! >> Ilmoita osoitteenmuutos tai jakelun keskeytys mielellään viikkoa ennen voimaantuloa hdä Voit te yös ksen m muuto n e e t se: osoit postit sähkö tiset.fi n a s uu @kan t e s k ä: tilau netiss tiset.fi n a uu .kans w w w mitse: puheli 08 9 60 2 09 75 041 527 0872 Sturenkatu 4, 00510 HELSINKI info@kulttuuritalo.
Meillä on näytteilleasettajia ennätysmäärä, yli 600. E vapaa-aika Tupsuankka von Ankelberg odottaa vieraita Farmari-näyttelyssä. sä. FARMARI Farmari-näyttelyssä on esillä noin 400 eläintä. Farmari haastaa Tangomarkkinat » Näytteilleasettajia on tänä vuonna ennätysmäärä. Seinäjoen Farmarin yleisötavoite on 100 000 kävijää, eikä se näytä mahdottomalta saavuttaa. Näyttelyvieraiden ihasteltavana on maatalouden koneiden ja laitteiden lisäksi noin 400 eläintä. Sitten on helpompi tulla mukaan,. Näyttelyn järjestää asiantuntijapalveluita maatalousyrittäjille ja maaseudun pienyrityksille tuottava ProAgria Etelä-Pohjanmaa, joka juhlii samalla 150-vuotista taivaltaan. Näyttelypäällikkö Henri Honkala hehkutti jo ennen porttien aukeamista, että tulossa on historian suurin Farmari-näyttely. . Jos me vaan pidämme kokouksia omalla porukalla, niin eihän se missään näy. Kristiina Heikkilän mukaan viimevuotisten Tangomarkkinoiden yleisömäärä oli 105 000 ja ensi keskiviikkona alkavaan tämänvuotiseen tangotapahtumaan 34 odotetaan myös noin 100 000 kävijää. Farmari-näyttely avautui keskiviikkona keskellä kaupunkia, Seinäjoki Areenan ympäristössä reilun kilometrin päässä matkakeskuksesta. Niiden joukossa ovat muun muassa maailman suurinta hevosrotua shirenhevosta edustava soinilainen Amanda (säkäkorkeus on 190 cm) ja Alavudelta saapuva eurooppalainen miniatyyrihevonen Esperar Princesa , jonka säkäkorkeus on 79 cm. Miniatyyrihevosella on mukanaan myös kissanvaljaita käyttävä parin kuukauden ikäi- nen varsa, Esperar Pingo Cinderela, jonka säkäkorkeus ylittää juuri ja juuri 50 senttiä. ?Meillä on semmonen periaate, että täällä tehrään itte.? Vasemmistokin mukana Vasemmistoliittokin on mukana maakunnan suurtapahtumassa Pohjanmaan Vasemmiston ja Vihreiden yhteisellä näyttelyosastolla. Piirin puheenjohtaja Hannu Lehtiö Tervajoelta pitää tärkeänä, että Vasemmistoliitto näkyy siellä missä ihmiset liikkuvat. . Aina tällaisissa tapahtumissa voi sattua sellainenkin yllätys, että joku uusi kiinnostunut haluaa liittyä puolueen jäseneksi. Ja ainakin tällaisessa tapahtumassa voi tehdä tuttavuutta. Kävijöitä odotetaan saapuvan satatuhatta. SEINÄJOELLA VIELÄ lauantaihin asti avoinna oleva Farmari-näyttely haastaa yleisön suosiossa paikkakunnan toisen suurtapahtuman Tangomarkkinat ja jättää kauaksi taakseen yleisöään menettäneen Provinssirockin. Keskiviikkona käynnistyneen Farmarinäyttelyn järjestäjät tavoittelevat nelipäiväiseen tapahtumaan jopa 100 000 kävijää, kun kesäkuisen Provinssirockin yleisömäärä romahti reiluun 40 000:een. Kunnianhimoiseen tavoitteeseen päästessään Farmari-messut uhkaa Tangomarkkinoiden asemaa kaupungin suurimpana yleisötapahtumana. ?Tapahtumakymppi. Ehkä voi paremmin voi syntyä keskusteluakin politiikasta kun on muitakin puolueita mukana. Vaikka tehdään kuinka hyviä kannanottoja, niin eiväthän ne välttämättä saa aina julkisuutta. Vasemmiston piirijärjestö varasi Lehtiön mukaan vihreiden kanssa yhteisen osaston sen vuoksi, että näin päästiin näytille puolet pienemmällä rahallisella sijoituksella.
????????. ??????. ??????????? :?. /????. ?????????. Aarresaaret johdattaa kävijänsä Helsingin edustan suljettujen sotilassaarien mielenkiintoiseen ja osin traagiseenkin menneisyyteen tarinoiden sekä luontokuvaajien ottamien valokuvien ja . ??????????. ???. Kesäkauden päätteeksi Pohjanmaan vasemmistoväki kokoontuu syyskuun 7. ????????. ??? . ^?????. W???????. KU Maatalousnäyttelyn yleisöä kiinnosti avajaispäivänä Suomen vanhin traktori. ??. s????W???. ?????????????. lmien kautta. :???. E?????. ilmaiseksi. ????. D?????. Finncon järjestetään nyt jo 19. Tapahtuman suosio kertoo Lehtiön mukaan maatalouden ja maataloustuotteiden jatkojalostuksen suuresta merkityksestä maakunnassa. . Ruotsiksi pe 5.7. Vapaa pääsy. ??. päi- Ale vänä Alavuden Sydänmaan kylällä Seinäjoen kaupungin kesäsiirtolassa. h????????. Näyttely Virka Galleriassa (Pohjoisesplanadi 11-13) 1.9. Yleisöopastukset Kansallismuseon (Mannerheimintie 34) perusnäyttelyissä heinäkuussa: suomeksi klo 13.30 tiistaista perjantaihin. ????????. ?????????? h????????. ????. saakka. Meillä Pohjanmaalla on semmonen periaate, että täällä tehrään itte, jos ei muuten saa kunnollista. Elokuussa Pohjanmaan Vasemmisto on mukana myös kuuluisilla Peräseinäjoen markkinoilla. W???????. Karttojen Helsinki -näyttely 17.8. ???? <????. Peter Watts (kuvassa) sekä Hugo- ja Nebulaehdokas Aliette de Bodard. Watts tunnetaan erityisesti merten uumeniin sukeltavasta Rifterssarjasta. ?d?????. ????. ??????? 7e kpl d??. h?????. ??????. sinki Avoinna ti?pe klo 10?18 ja la klo 12?16. Näyttely muodostaa aikajanan Helsingin perustamisesta nykypäivään, ja kävijät voivat verrata vanhan kaupunkirakenteen kuvitusta tämän päivän ilmakuvaan ja kaupungin karttaan. D??? Kirjat vain 7 euroa kipale. klo 12.30. ???. Aarresaaret, Helsingin salaperäinen ulkosaaristo. De Bodardin meriitteihin kuuluu Obsidian and Blood -fantasiatrilogia. Kirjallisuus Keskustelu Kaikenväristä väkeä liikkeellä Farmari-näyttelyssä liikkuu Lehtiön mukaan monenlaista väkeä ?punaisesta mustaan?. Avoinna ma-pe 9?19 ja la-su 10?16. Täällä tehdään hyvin monenlaisia maatalouskoneita. Englanniksi klo 11.30 tiistaista perjantaihin. ?????????????. ??????????. d????????. ?. ???????. >???????? ?????. ???????? :???. ?????????. ja pe 19.7. Pohjanmaalla on myös maataloutta palvelevaa teollisuutta. Myös Pohjanmaan Vasemmiston eurovaaliehdokkaaksi jo nimetty Eila Aarnos Kokkolasta on luvannut olla yhtenä päivänä osastolla juttelemassa ihmisten kanssa. Luvassa on yli sata tuntia scifiä ja fantasiaa: paneeleja, työpajoja, luentoja ja bileitä. ???????? W??????????. saakka Laiturissa (Narinkka 2) Helsingin Kampissa. kertaa. ?????. POHJOISMAIDEN SUURIN science-fiction ja fantasiatapahtuma Finncon järjestetään jälleen viikonloppuna Helsingissä. Sisältää postikulut. Tilaaminen on helppoa: ilmoitukset@kansanuutiset.fi tai soita 09 759 60 200. 35. ????????????. Opastus sisältyy pääsymaksuun 8/6 e, alle 18-v. ??????????. Teemana on tänä vuonna vastavoima. Tieteisfiktio tarjoaa mitä otollisimman pohjan suurten kysymysten käsittelyyn: ihmisoikeudet, Tapahtuma kuolemattomuuden kaipuu, maailmankuvien törmäykset ja ystävien kiistat. ????????. Vapaamuotoisen yhteisolon lisäksi ohjelmassa on myös piiritoimikunnan kokous. Jarkko Mänttäri jarkko.manttari@kansanuutiset.? FINNCON 2013 pe-su 5.?7.7. Helsingin Kaapelitehtaalla. Vapaa pääsy. Kuvataide LEHTIKUVA/ JUHA HARJU kun vähän tuntee jo jonkun. Talkoolaisten värväämisessä vilkkaimpaan loma-aikaan on oma hommansa, mutta Lehtiön mukaan kaikille näyttelypäiville on aktiiveja saatu mukaan. Finncon paneutuu asian ytimeen pohtimalla vastavoimien syntyä, menestystä ja tuhoa niin kirjallisuudessa, elokuvissa, sarjakuvissa kuin musiikissa ja teatterissa. Tapahtuman ulkomaisia kun- Musiikki Teatteri niavieraita ovat mm. ???????????? /?????. Vapaa pääsy ??. ?????. Avoinna ti-su 11?18, ma suljettu. Tiedot tapahtumapalstalle keskiviikkoon klo 12:een mennessä: Kansan Uutiset/Muistio, PL 64, 00501 Helsinki, faksi (09) 759 60 301, sähköposti: lukijoilta.muistio@kansanuutiset.?. Kesäksi riippumaton kirja. :??
Adidaksen tiedottaja kommentoi tilaisuutta, johon Adidaksen osin omistamaan Bayern Müncheniin ostettu Mario Götze saapui Niken paidassa. Kansan Uutiset suosittelee 64 merkin järjestelmää: 2(X), 1, 1, 1(X), 1, 1(X), X, 2, 2(X), 2(1), 1(X), 1, 1. SUNNUNTAIN Jaakko Alavuotunki jaakko.alavuotunki@vasemmistoliitto.? VIIKON VÄITE: Veikkausliigan hännänhuipuissa suoritetun kesäkuun valmentajakarusellin voittaja oli FC Lahti. ÅIFK - Masku...................... Helmarit joutui turnauksen kovimpaan lohkoon, jossa jatkopaikasta Suomen kanssa kamppailevat isäntämaa Ruotsi, Italia sekä Tanska. Vasta rakennusvaiheessa oleva Suomi voi olla erittäin tyytyväinen, jos se kykenee nappaamaan puolivälieräpaikan haltuunsa. 1 6. Ukko-Iikoni (3) pystyy täräyttämään keulaan, mutta sille tarjottaneen suojajuoksu. Klubi 04 - LPS................. 1 (X) 12. Tilanne on toisenlainen naisten puolella. A: 6; B: 9,3,2,11,12 LÄHTÖ 7: Päätöskohteen avoimen sarjan maili on tasainen ja juoksun kulku ratkaisee. Ilta-Sanomat 4.9. Helmarit saalistaa jatkopaikkaa kivikovasta EM-lohkosta KESÄKUUN alussa pelattu Valko-Venäjätupla varmisti jälleen kerran miesten futismaajoukkueen putoamisen arvokisakoneesta. Jos nopea Order By Koffe (4) saa suosiolla keulan, on se lähellä voittoa. A: 1,6,12; B: 3,5,11,10,7 LÄHTÖ 4: Tasainen on myös lämpöisten maili. Hyviä juoksuja ovat tehneet myös Africa Backwoods (1), You Trust Kemp (4), Linda Wind (5) ja Vulcanus (7). 2 9. Siihen saattaa tosin riittää kolmaskin sija, sillä kolmesta neljän joukkueen lohkosta etenee yhteensä kahdeksan joukkuetta jatko-otteluihin. Suomen vastustajista Italia on ennakkoarvioissa heikoin, joten lohkon avausottelu ensi keskiviikkona Halm- 64 SARAKKEEN VIHJERIVI 1. VPS - FC Inter .................... A: 3,11,1; B: 6,4,5,10,7 LÄHTÖ 2: Kylmäveristen maililla TähtiTinon (5) ei juhannuksen startissaan tarvinnut ottaa itsestään edes kaikkea irti. 1 4. Kenttä tosin voi kääntyä, jolloin ainakin Tamilphoton (10), Large Leaderin (9), Brisco Rodeon (8) ja Sunrise Loverin (12) osakkeet nousevat. Vieraaksi saapuva Jaro taistelee tällä kaudella vielä putoamista vastaan. 1 LOHKOARVONNASSA SUOMELLA odotukset ovat aikaisempaa maltillisemmat. Viikon liigavarma löytyy kohteesta 3. GBK - KPV ........................ Maarianhaminassa ruuvataan nyt kotisaldoa parempaan suuntaan: varma ykkönen. Ykkösen puolella varmin voittaja on alkukaudesta pahasti ?opannut PK-35 Vantaa. Pelihevosia ovat myös Veisker (3), Salaisuus Rok (5) ja Suitero (11). X 8. Alku voi mennä revittelyksi, sillä eturivissä on monta nopeaa kiihdyttäjää, jotka kaikki haluavat päästä piikkiin. Sunnuntaina tuli SJK:lta nekkuun kotona peräti 1?7. IFK Mariehamn ei hävinnyt viime kaudella yhtään kotiottelua, mutta nyt saarella on tullut lunta valkovihreään tupaan peräti neljästi. Lumi-Hessulla (1) vauhdit 36 » Päätöskohteen avoimen sarjan maili on tasainen ja juoksun kulku ratkaisee. riittävät, mutta oriilla on suuri laukanvaara ykkösradalta. Mielenkiintoisista tulevaisuuden pelaajista mieleen kannattaa laittaa ainakin nimet Annika Kukkonen ja Emmi Alanen. ei ollut onnea. GrIFK - Pallohonka......... Myös G. Joukkue hilaa itsensä kuiville Juha Malisen johdolla. JJK:n uuden luotsin, Juha Pasojan taso ei näissä karkeloissa riitä. Astrid Wibb vie vauhdilla LÄHTÖ 1: Kaustisen Toto75ravien avauskohteessa on monta mahdollista menestyjää. Sen rinnalta lähtevällä Red Diamond Vialla (11) on pitkän tauon jälkeen kolme voittoa taulussaan. Joukkue on uudistunut rajusti ja talvella tapahtuneet avainpelaajien pahat loukkaantumiset ovat pakottaneet päävalmentaja Andrée Jeglertzin nostamaan entistä nuorempia pelaajia ryhmäänsä. Toki teoreettinen mahdollisuus lunastaa lippu Brasilian MM-jumbojettiin on edelleen olemassa, mutta se vaatisi uskomattomia suorituksia jäljellä olevissa otteluissa Espanjaa ja Ranskaa vastaan sekä onnekkaita sattumuksia lohkon muissa matseissa. Huuhkajien ensimmäinen arvokisakokemus odottaa siis vielä tulemistaan. TP-47 - PS Kemi ............. Tehohyökkääjä Linda Sällström ja joukkueen kapteenina pitkään toiminut Maija Saari jäivät TÄLLÄ KERTAA stadissa ratkaisee paljon. Helmareissa on rakennettu sen jälkeen systemaattisesti uutta tulemista Jeglertzin johdolla ja nyt saavutettu kisapaikka on ensimmäinen osoitus siitä, että maajoukkueessa on menty oikeaan suuntaan. Joukkueen avainpelaajiin kuuluvat edellisten kisojen keltanokat maalivahti Tinja-Riikka Korpelan, puolustuksen Katri Nokso-Koiviston ja hyökkäyspään Annica Sjölundin johdolla. Suomen on kyettävä tuossa ottelussa ottamaan fyysinen ylivoima pienikokoisemmalta vastustajaltaan ja napattava täydet kolme pistettä. Otteluissa Ruotsia ja Tanskaa vastaan tarjolla on kiusaajan rooli. P-Iirot - TPV ...................... A: 10,4,9,3,8; B: 12,2,1,5,7,6,11 Perusrivi: 3-5-1-11-9-6-10 Jouko Joentausta jouko.joentausta@kansanuutiset.fi. PK-37 - FC YPA .................. Zeus (6) laukkasi viimeksi, mutta teki sitä ennen pari hyvää juoksua. Vermossa viimeksi voittanut V.G. A: 11,10,3,2; B: 5,6,9,1 LÄHTÖ 5: Suur-Hollola-ajon sankari Turoveli (9) lähtee nyt suosikkina matkaan, vaikka kierrettävää tulee. 1 (X) 7. Kovavauhtinen Justine?s Joy (6) palailee sairastauolta. A: 5; B: 8,3,1,9,12 LÄHTÖ 3: Kylmäveristen alemman sarjan kisa on niin tasainen paperilla, että läpilyöntikään ei ole huono vaihtoehto. Samurai Rokilla (1) on neljän voiton putki alla. Takariviin arvottu Notorious (10) oli hyvä voittaessaan Loviisassa. 2 (X) 10. FC POHU - PK K-U ............. 1 (X) 5. AC Kajaani avasi kautensa pirteästi, mutta joukkueen todellinen taso on tullut selväksi viime viikkoina. 2 (X) 2. JJK - FC Honka .................... Päävalmentajaksi he palkkasivat viimeksi USA:n ruorissa su- permenestystä saavuttaneen Pia Sundhagen. LEHTIKUVA/ ALEXANDER HASSENSTEIN F pelit ?Kuvat Götzestä lehdistötilaisuudessa yllättivät meidät negatiivisesti.. 2 (1) 11. 1 13. A: 9,2; B: 14,11,5,3,4 LÄHTÖ 6: Keulapaikkaa yrittävät tavoitella ainakin Volume Hoss (3) ja Rockabilly Ace (2), mutta tuulennopea Astrid Wibb (6) ottanee juoksun heti komentoonsa. Sanna Valkonen, Jessica Julin, Anne Mäkinen ja monet muut tutuiksi tulleet kasvot löivät edellisten kisojen jälkeen nappulat naulaan. PK-35 - ACKajaani ............ Vauhdilla letkaa vetävää tammaa on vaikea lyödä. Takarivin Saichania (9), Deep Insight (11) ja Barcelona F (12) ovat muiden armoilla, mutta juoksun onnistuessa mikä tahansa niistä voi kiriä voittotaistoon. Erityisesti emäntämaa Ruotsi on huippuvaikea vastustaja ja se kuuluukin kisojen suursuosikkien joukkoon. Svenssonit ovat laittaneet pelimerkkejä likoon kisamenestyksen turvaamiseksi. Keulaan ryntää hienosti alkukesästä kulkenut Hurja-Ero (2). PK-35 parantelee asemiaan keskikastissa kotivoitolla. Vakioveikkauksen peliaika päättyy sunnuntaina 7.7. Takavoltin ykkössarjalaiset Frans (11) ja Turon Myrsky (14) jyräävät myös tototaistoon. Kokenut ruotsalainen ei ole koskaan valmentanut kotimaansa joukkuetta arvokisoissa, joten nälkä on varmasti armoton. VAKIOKUPONKI täyttyy tuttuun tapaan kotimaan sarjojen otteluista. Moll (2), Finish Flyer (3) ja Evert Kyu (7) lähtevät tulisesti liikkeelle. Vastus ei nyt ainakaan kovene. Ponnen Aatos (8) on suosikin ykköshaastaja. 1 3. Paalun hevosista Da Capo Laukko (3) ja Lady Charlot (11) kannattaa viime aikaisten näyttöjensä perusteella noteerata varhain. Keulapaikan ottanee joko Seeking Seconds (2), Pine Ross (3) tai Milkway Gate (5). Miesten joukkueen tapaan pöllöaiheista lempinimeä nykyisin totteleva naisten maajoukkue on mukana EM-kisoissa jo kolmatta kertaa. Vuoden 2013 turnaus pelataan Ruotsissa ja se käynnistyy ensi viikolla. Helmarit oli ensimmäistä kertaa mukana naisten arvoturnauksessa vuonna 2005, jolloin joukkue eteni sensaatiomaisesti välieriin saakka voittaen alkulohkossa Tanskan ja pelaten Ruotsin kanssa tasan. IFK Mhamn - FF Jaro ......... klo 18.25. Haka - KooTeePee ........... Maaleja odotellaan Sällströmin loukkaannuttua erityisesti Sanna Taloselta. Vipori (12) on arvottu takariviin, mutta ori nousee sieltäkin Kaustisen pitkällä loppusuoralla voittotaistoon. Neljä vuotta myöhemmin pelatuissa kotikisoissa Suomi rynni puolivälieriin, joissa Englanti oli lopulta Helmareita vahvempi maalein 3?2. » Lohkoarvonnassa Suomella ei ollut onnea. polvivammojen takia rannalle kisalaivasta. Edellisissä kisoissa Suomea edustaneista mukana on enää kahdeksan pelaajaa
Yleensä kun hakee tukea vaikkapa joltakin . Neljä vuotta sitten hän oli nuorten EM-molskilla viides ja palkintovaikka tekniikka ei ratakisassa aivan kaapissa on jo kolme Pohjoismaiden kohdallaan ollutkaan. mestaruutta muutaman nuorten SMOjala aloitti yleisurheilun juoksikullan lisäksi. jana. Vaikka paini ei olekaan välineurheilua, niin rahaa kuluu tossuihin ja trikoisiin. Vieno ja Viljo Salo -säätiö on jakanut jo yli 20 vuoden ajan valmennustukea TUL:n seurojen nuorille lupaaville urheilijoille. Lajiharjoittelun lisäksi ohjelmaan kuuluu kuntoharjoittelua. Vaikka kunnioitan Salosta valmentajana ja teen niin kuin hän sanoo, nykyisin olemme enemmänkin Juuso Huovinen harjoittelee nykyisin ystäviä, sanoo Ojala, jonka tämän keyhdeksän kertaa viikossa. Nuorten urheilijoiden on nykyisin vaikea saada taloudellista tukea harrastukseensa. Fysiikkaa pitää parantaa vielä huomattavasti, mutta teknistä osaamistani pitäisin aika hyvänä. Lämpöä kia ij il rhe san aikana oli yli 30 kymmenten nuoren u ita.? saatossa luastetta, joten piti ottaa tavoitte kuisat maamme varmaan päälle. Vielä se ei ole ohjelmaani mahtunut, mutta olemme siitä Reiman kanssa puhuneet, josko se tapahtuisi myöhemmin syksyllä jossakin ulkomailla. Heinoe s ä ?Kyll sen valmenassa. ä t t e ää, lämmitt . Halusin kärkipainijat. tehdä teknisesti puhtaan Menestystä on ehkävelyn ja se onnistui. tinyt kertyä jo HuoviselleCSIT:n kisojen 10 kilometrin kävelyä Ojala hallitsi ylivoimaisesti, kin. Ensimmäiseen kävelykiKesäkuun alussa Bulgariassa Kansaansa hän osallistui Lempäälässä sainvälisen Työväen Urheiluliiton 14-vuotiaana. Kun tiedetään, että painijat ovat kävelijöiden tavoin parhaimmillaan lähempänä kolmeakymppiä, niin uraa piisaa Rion jälkeenkin. Nuoresta iästä huolimatta Huovisella on takana jo pitkä taival painin parissa. . Kyllähän minä vähän rintaani röyhistelin, kun Euroopan mestari ilmoitti, että hän haluaa alkaa valmentaa minua. Arvostan todella paljon tällaista tukea. Alussa hän katsoi kerran kuussa tekniikkaani. Ymmärrän kyllä, ettei peruskestävyyteni ole vielä lähelläkään maailman huippujen tasoa. Vielä on varaa nostaa harjoituskilometrien määrää ja sitä kautta lisätä kestävyyttä. Huovinen on kaksi vuotta nuorempi. Tulevaisuudessa 50 kilsaa on varmaankin päämatkani. Valmennusapua Heinoselta Salonen valmentaa Ojalaa Säätiö tukee nuoria Hakan salilla Huovisen harjoittelua Euroopan mestari Reima Salosen valmennettaviin kuuluva Aleksi Ojala ohjaa Sauli Heinonen, joka aikoinaan toimi muun kokeili alkukesästä aikuisten käveliljöiden vauhtia muassa TUL:n paiEurooppa cupin 20 kinin päävalmenltä ie m lometrin kisassa Italitajana. Minäkin käyn muutaman kerran vuodessa Pietarissa treenaamassa, koska Suomessa ei ole hirveästi isoja miehiä treenikavereiksi. Painijankaan ei ole helppo saada ulkopuolista valmennustukea. Vuoden päästä siirryn aikuisten sarjaan, joten vastaan tulee entistä voimakkaampia kavereita. sän päätähtäin on Tampereella 10. heinäkuuta käveltävä nuorten alle 23-vuotiaiden EM-kisojen 20 kilometrin kisa. Aivan lähiaikoina Ojala aikoo toteuttaa vielä toisen haaveensa eli kävelijöiden kuninkuuslajin 50 kilometrin kisan. . Aloitin joskus viisivuotiaana, kun serkkupojan innoittamana menin Karkkilan Urheilijoiden painitreeneihin. Päämatkat olivat 800 ja 1 500 metriä. Sijoitus nyt ei olnusopeista taa s o v ovat nauttilut ihmeellinen sillä r a u jok n neet vuosiolin 45:s. Kisa oli sen verran rohkaiseva, että nälkä kilpakävelyn jatkamiseen kasvoi. Pari vuotta myöhemmin Salosen asiantunteva silmä kiinnitti huomiota nuorukaisen lupaavaan menoon ja nyt yhteistyötä on kestänyt runsaat neljä vuotta. . Nykyisin kilometrejä viikossa tulee 60?100. Ojalalle ikää tulee joulukuussa vasta 21 vuotta. Tänä keväänä tukea jaettiin yhteensä 16 500 euroa 13 lajin yksilöurheilijalle ja neljälle joukkueelle. SEPPO LÖSONEN Seppo Lösönen 37. Hän myöntää, että on vielä esimerkiksi maamme raskaansarjan ykköspainijasta Taisto Lallista jäljessä voimaominaisuuksissa. . Kyllä se mieltä lämmittää, että joku arvostaa nuoren urheilijan tavoitteita. Rakkaus lajiin syttyi heti, sanoo nykyisin Lohjalla asuva, mutta ahkerasti pääkaupungissa harjoituksissa käyvä raskaan sarjan painijalupaus. CSIT:n kisoissa nuori mies paini raavaiden miesten joukossa rantapainissa kultaa ja kreikkalais-roomalaisessa painimuodossa hopeaa. Keväällä ylioppilaslakin saanut nuorukainen harjoittelee nykyisin yhdeksän kertaa viikossa. Vuodessa etelänleirejä tulee kahdesta kolmeen. Huovinen on samoilla linjoilla Ojalan kanssa. . Ojala jo kolmannen kerran. . rmalta ja sanoo olevansa kävelijä, niin vastauksena on, ettei laji oikein ole mediatrendikäs ja keskustelu päättyy siihen, sanoo Ojala. Hän sanoo kustantavansa apurahalla vuosittain yhden etelänleirin matkat. Siitä yhteistyö pikkuhiljaa on tiivistynyt ja nyt tapaamme viikoittain. . Nuoret huipulle säätiön tuella » Brasilian vuoden 2016 kesäolympialaiset Aleksi Ojala aikoo kokeilla lähiaikoina kävelyn kuninkuusmatkan, 50 kilometrin matkaa. siintävät jo monen nuoren suomalaisurheilijan mielessä, niin myös kävelijä Aleksi Ojalan ja painija Juuso Huovisen. MIKÄÄN KATASTROFI Ojalalle ja Huoviselle ei kuitenkaan olisi, vaikka nuo kisat jäisivät vielä väliin tai menestystä sieltä ei tulisi, sillä Turun Weikkoja edustava Ojala ja Helsingin Hakan Huovinen ovat vielä urheilu-uransa alussa. Ojalaa ja Huovista yhdistää se, että molemmat saivat tänä keväänä Vieno ja Viljo Salo -säätiöltä valmennusapurahat . Samalla saa imettyä uutta tietoa omaan harjoitteluun.
b4! 2. Minkä alan? 7. Lisää kuoreen merkintä Ristikko. 5 4 Ristikon 28.6.2013 voittajat ja oikea vastaus 3 Reijo Johansson, Lempäälä Terttu Kurvinen, Salla Simo Räty, Helsinki 2 Kansan Uutiset onnittelee voittajia. 1 a b c d e f g h Tarkkuutta vaativissa shakin loppupeleissä missaamisia tapahtuu niin mestaritasolla kuin myös harrastelijoiden keskuudessa. Oheisen kuvion pelissä Sosnicki-Macieja (Puola 1999) musta uhkaa siirtää seuraavaksi 1... Lg4. Mikä on Syyrian pääkaupunki? 9. Minkä ammattiliiton puheenjohtaja on Sture Fjäder? 10. Kysymys, johon ei odoteta välttämättä vastausta. 17. Kahdeksan. Monivuotinen kasvi. Vuonna 1965. Kirjallisuuden. Pertti Jarla. Damaskos. Akavan. Pyöräilyn. Tilinumero IBAN-muodossa: 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. Ristikko 5.7.2013. Mikä on perenna? 5. Kuka piirtää sarjakuvaa Fingerpori? 8. Minkä urheilulajin huippuihin kuului Jan Ullrich? 1. 2. 8 7 6 Vastaukset 10.7.2013 mennessä osoitteella Kansan Uutiset, PL 64, 00501 Helsinki. Churchill sai vuonna 1953 Nobelin palkinnon. Valkea torjui uhan pelaamalla 1. Re2 (2. Montako jalkaa on hämähäkeillä? 4. Ristikko Shakki Onks tietoo? Nimi ja paikkakunta: Millainen on retorinen kysymys? Montako hellepäivää maassamme oli päättyneessä kesäkuussa? 3. Minä vuonna Winston Churchill kuoli? 6. Rb1 Txd1 3. Rxd1 Lg4+) 2... Re3. Miten kokonaistilanteen nähnyt musta jatkoi peliään? Ratkaisu: 1... Lg4+! ja valkea antautui. 38 Vastaukset 1
Mitä oudompi yksilö, sitä brändimpi tuote. Yksilön sijaan nyt pelätään nimettömyyttä, ryhmäytymistä ja jakamista. Se kuulostaa helvetin esiasteelta, että kaikki osottaa sormella ja kyttää. Vapaus on sitä, että kukaan ei osoita sormella eikä tunnista netissä, ellei itse halua. Vapaus on mahdollisuutta kadota massoihin ja lakata olemasta brändätty yksilö, jolla on henkilökohtainen opinto-, laina-, aktivointi-, kuntoilu- ja julkisuussuunnitelma. Haastattelin keväällä Julma-Henriä. Silloin voidaan rauhassa valjastaa Lappi hyötykäyttöön kaivoksineen ja massaturismeineen. Märät Säpikkäät -ohjelman tekijä, saamelainen Suvi West, Kehitys 2/2013 tautumisesta on tullut normi. Jokaiselle löytyy paikka, jopa romanikerjäläiselle. Oikeuksien lisäksi voisi puhua vapaudesta. Koska ihmiset napataan nykyään kiinni erottelemalla, nimeämällä, luokittelemalla ja jakamalla heidät hierarkioihin, vapaus edellyttää nimettömyyttä. Koko 60-luvun kulttuuriradikalismi perustui tähän. Kun kansanedustajatkin julkaisevat juomalauluja ? Teuvo Hakkaraisen esikoislevy Huurteiset hulinat ilmestyy syksyllä . Mun mielestä on aika ahistavaa, jos ei saa olla yksi kaikista muista vaan on joku yleinen monumentti, Henri sanoi. . Siksi anonyymeja nettipuhujia moralisoidaan ja pelätään. ihmiset eivät välitä, millaista on olla homonuori maaseudulla tai hyväksikäytön tai sairauden uhri, joka etsii nimettömänä vertaistukea. Tai aktivisti: viime viikolla paljastui, että Britannian poliisi valvoo salaisella tietokannalla yhdeksää tuhatta ruohonjuuritason poliittista toimijaa. Viimeinen meinen sana sa ana Pontus Purokuru pontus.purokuru@kansanuutiset.? Vapaus on sitä, ettei kukaan osoita sormella OLI AIKA, kun yksilö oli uhka, joka piti tasapäistää. Yksilöllisyydestä ja erot- VALVONTAA VASTUSTETAAN usein vetoamalla oikeuksiin, kuten yksityisyyden suojaan. Siksi iltapäivälehdet kauhistelevat vertaisverkkoja ja yritykset pelottelevat piratismilla. Siksi suurvallat lappavat miljardeja hakusanojen ja valokuitukaapeleiden seulontaan. Nykyaikainen kontrolli tähtää yksilöiden erottamiseen ja irrottamiseen massasta. Yksilöä on helpompi ?Kun viranomaisille annetaan lupa rajoittaa ja valvoa kansalaisten YHDYSVALTOJEN JA Britannian Prismhallita kuin kasvottomia ja viestintää, tuota lupaa tullaan käytja GCHQ-urkintajärjestelmien palarvaamattomia joukkoja. tämään?, kirjoittaa Hanna Nikkajastuttua nähtiin klassinen ilmiö: iso nen kirjassaan Verkko ja vapaus. osa ihmisistä toivotti valvonnan terJos viranomaisia ei rajoiteta eikä vetulleeksi. Tuntuu, että Suomi antaa saamelaisten kuolla hiljaa sukupuuttoon. Yksilöä on helpompi hallita kuin kasvottomia ja arvaamattomia joukkoja. » Yksilöllisyydestä ja Jostain syystä näin puhuvat ihmiset pitävät kuitenkin verhoja ikerottautumisesta on tullut kunoissaan. normi. Juuri niin ratkaa selaintani ja tuokaa varuilta vielä kamera kotiin. kuin valvontajupakassa on taas kerran käynyt. Mitä tahansa turvallisuuden puolesta. Nikkanen huomauttaa, että valvontaa hyväksyvästi LEHTIKUVA/ PHILIPPE LOPEZ syleilevät ?normaalit. Muusikko ilmaisi nykyaikaisen vapauskäsityksen selittäessään, miksi esiintyy aina salanimellä ja kommandopipo päässä. . Vapaus on sitä, että voi säädellä, milloin esiintyy omalla nimellään. Siksi valvonta on ongelma vapaudelle, ja siksi vapaus on ongelma vallalle. Valvontaa vastustetaan usein vetoamalla oikeuksiin, kuten yksityisyyden suojaan. LAURI HANNUS Ensi viikolla n Abdi Osma aille m ö y t ä ä t t i l vä ita o j i k a h n a k turvapai ttajia u u m n a h a ja ma aasta 37:stä eri m Suomi tarvitsee teollisuuspoliittisen ohjelman 39. Val- taa pystyi uhmaamaan pelkästään eroamalla massasta ja olemalla outo. Tarkkailkaa vaan, meillä laiteta tilivelvollisiksi toimistaan, ei ole mitään piiloteltavaa! Lukekaa valvonta laajenee sellaisiinkin asiviestini, kuunnelkaa puheluni, seuoihin, joita sen ei alun perin pitänyt koskea. ja Eurooppa-ministerinä istuu liberaali metroseksuaali, yksilöllisyys ei uhkaa enää ketään. Jos vihainen toisinajattelija tuuttaa kritiikkiä omalla nimellään, hänet palkataan naistenlehden kolumnistiksi ja tuodaan tv:n teemailtaan osoittamaan median moninaisuutta
painetun lehden alv:n 10% sekä sähköisten palveluiden alv:n 24%. Puo len lehd vuoden et va in 62 e. Timo Mäkelä Tiukka kurvi vasempaan! Tarjoamme joka perjantai Viikkolehdessä tuhdin lukupaketin ajankohtaisista asioista. Tilaushinnat sis. Kerromme politiikan taustoista, kulttuurista, ihmisistä ja ilmiöistä. Tilaa lehti kotiin, saat luettavaksesi laatujournalismia, pohdittuja ajatuksia & kuumia kolumneja. Toimi heti: sähköpostitse tilaukset@kansanuutiset.?, puhelimitse 09-7596 0208 tai tällä lomakkeella. Viikkolehden ja saan uuden tilaajan edun: kestotilaus ensimmäiset 3 kk / 36 e kestotilaus ensimmäiset 6 kk / 62 e Nimi ja laskutusosoite, jos eri kuin tilaajan den oleh Viikk näkö ti 89 isleh osi e / vu Koskee vain kotimaan tilauksia
Siviilejä pakenee kansainväliselle turvavyöhykkeelle. Helvetti on valloillaan. Naispuolisen jeparin hahmossa maistuvat jenkkivaikutteet. Alkulämmittelyt ruumiin löytymisineen, tutkimuksen käyntiinpanoineen ja ruumishuoneella vierailuineen ovat tuttua lukemattomista kriminaaliyhteyksistä, ei vähiten Beck- ja Wallander. 6.7.?12.7.2013 | VIIKKO 28 Tv&Radio Helvetti on valloillaan Nanjingissa. Nanjingin kova kohtalo Nanjingin verilöyly (City of Life and Death/Kiina 2009) seuraa Japanin armeijan hyökkäystä kiinalaiseen Nanjingin kaupunkiin joulukuussa 1937 ja valtausta seuranneita julmuuksia, jotka tunnetaan Nanjingin verilöylynä. Japanin armeijan joukot saapuvat Nanjingin kaupungin muurille Kiinan tasavallassa. Malmön ja Kööpenhaminan rikospoliisi kutsutaan paikalle. Syntyy vaikutelma, että arvon kusipää on ansaitsemassaan liemessä. Bolivialainen äiti kuuntelee radioviihdettä perunoita kuoriessaan. Saippuasarjoilla sanomaakin suosittuja kaikkialla maailmassa, mutta ne voivat toimia myös välineinä maailman muuttamisessa. Seuraa viikkojen pommitukset. Se tarkoittaa, että kiinnostavin anti sijoittuu muiden kuin päähenkilöiden ympärille. Japani valtaa kaupungin kadut joulukuussa 1937. Kiinteistöpohatan sydänleikkauksen valmistelut, häätöuhan alla olevan ongelmaperheen ja julkkistoimittajan osuudet laajentavat tapahtumakenttää mukavasti. Jatkolta on lupa odottaa takuuvarmasti otteessaan pitävää pohjoismaisen laadukasta rikosdraamaa. Aloitusjakson anti huipentuu edellä mainitun toimittajan ympärille. Mitään mullistavan uutta ja ihmeellistä viisikko ei lajityypillisessä mielessä ole startin perusteella luonut. Toisaalta pientä ja niin välttämätöntä persoonallista värinää tapahtumiin saadaan ruumishuoneella käynnistä. Teurastus alkaa. Kiihkeiden melodraamojen päähenkilöt ovat usein köyhistä oloista ponnistavia sankareita tai sankarittaria, joihin katsojan on helppo samastua. Fiktiiviset hahmot ovat moraalisia roolimalleja, mutta sarjojen kautta välitetään myös tietoa muun muassa HIV-tartunnoista ja perheväkivallasta, joka saattaa olla katsojalle jopa elintärkeää. Dokumentissa sarjojen fanit kertovat, miten sarjat ovat vaikuttaneet heidän asenteihinsa. Juutinrauman sillalla tapahtuu sähkökatkos, silta pimenee hetkiseksi. Toisaalta rikos- ja poliisisarjakuvioiden kliseet eivät juhli, henkilöasetelmissa on jotain piristävän uuttakin. Päähenkilökaksikon hahmot on luotu jokseenkin tutun ja turvallisen konseptin pohjalta. Katkoksen päätyttyä sillalta löytyy murhatun naisen ruumis. Nainen on ruotsalainen huippupoliitikko, mutta koska ruumis löytyy koordinaattien mukaan Ruotsin ja Tanskan väliseltä rajalta, tutkimukset hoidetaan yhteisvoimin. Tulee ilmi seikkoja, joissa on aika makaabereja sävyjä. Samalla juonikuvio saa useampiakin piristysruiskeita. Kuvassa Saga (Sofia Helin) ja Martin (Kim Bodnia). Rikosnäyttämönä Juutinrauman silta Ruotsalais-tanskalaisella rikossarjalla Silta (2011) on dramaattinen ja tehokas alku. Malmön puolelta tulee Saga Noren (So?a Helin), Kööpenhaminaa edustaa Martin Rohde (Kim Bodnia). lmeistä. Jakso parkkihallissa sitä edeltävine pohjustuksineen ja yllättävine käänteineen on kuvattu erittäin hyvin. Tutkinnassa käy ilmi, että kyse onkin kahdesta murhasta. Kaupungissa, jossa on helpompi kuolla kuin elää, yrittävät selviytyä muiden muassa kiinalainen kenraali Lu, herra Tang perheineen, japanilainen sotilas Kadokawa ja kiinalainen opettajatar Jiang. JÄRKYTTÄVÄ SOTAELOKUVA NANJINGIN VERILÖYLY TV2 la klo 23.00 Keskeltä Juutinrauman siltaa löytyy ruumis. Tulevat jaksot täsmentävät, miten skandinaavisissa jeparikehissä vastakohdat tukevat toisiaan. Käsikirjoitusta on työstetty viiden kirjoittajan voimin. Myös sarjojen näyttelijät ovat huomanneet, että joskus fanit ottavat roolihahmojen ongelmat liiankin vakavasti. SAIPPUAOOPPERAT OVAT Harri-Ilmari Moilanen DOKUMENTTIPROJEKTI: SAIPPUASARJOJEN VIESTIT SILTA, OSA 1/10 TV1 su klo 22.00 TV1 ma klo 21.30. Osansa saavat sotilaiden lisäksi myös naiset, vanhukset ja lapset
Amerikka 16.10 Henkka & Niki vs. valtakunnan terasuhdeopas. Ihmeelliset ennätysvideot Neljän tähden illallinen Neljän tähden illallinen Neljän tähden illallinen Neljän tähden illallinen Eläinten ABC Amerikkalainen dokumenttisarja. Koiralle koti Amerikkalainen dokumenttisarja. Melissa ja Joey (S) Amerikkalainen komediasarja. Melissa ja Joey (S) Amerikkalainen komediasarja. Shake It Up (S) Amerikkalainen komediasarja. Huippumalli haussa Elokuva: Suuri sininen Nelosen uutiset Nelosen sää Hauskat eläinvideot Guinness World Records . 15.00 Radioteatteri esit- peutti. 12.15 Arjen mytoMerisää. 05.15 Radioteatteri esitset. 10.05 Aamupala. 08.05 Onnen Romantiikan heinäkuu: lev y t Radio 1 sävel. N: Helena Kara, Tauno Palo, Aku Korhonen, Aino Lohikoski. 18.03 Urheiluradio. 20.03 Urheiluradio. 18.08 Lakatut varpaankynnet. 21.00 Yle Uutiset. 06.15 Aamuhartaus. Kirkan tyttäret Aleksandra ja Katarine esittävät isälleen kappaleen ?Kaikki sallitaan. 12.55 toivotut set ja sää. Ohjaaja: Oliver Stone,. Maire on juoppo, jonka ongelmat ulottuvat hyvin syvälle. 09.00 Yle Uuti- Aamupala. 13.03 Urheilukan arkipäivää. 12.15 Kylillä. 07.50 ja sää. 19.00 Yle Lauantai-Suomi. 17.15 Maailmanpolitii- 13.00 Yle Uutiset. Lea Miettinen 15.00 Yle Uutiset 15.02 Puheen Viikonloppu . Sanna Kiiski 23.00 Radio Novan yö. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 21.55 Suomi tänään. 18.00 Yle Uuti- set. International Racing and Freestyle 11.30 Will & Grace (S) 13.00 Kolme miestä ja tyttö (S) 13.30 Kolme miestä ja tyttö (S) 14.00 Tyhjätaskut (7) 15.00 Tanssien tähtiin 16.00 Jamie Oliverin ruokavallankumous 17.00 Top Chef 18.00 Rakkaudella katettu 18.55 Pilanpäiten 19.10 Masterchef USA 20.05 Masterchef USA 21.00 X-Files: Taistelu tulevaisuudesta (16) 23.15 C.S.I. Phil Älypää-TV Teema 17.10 Tiededokumentti: WC:n tarina 18.00 Historia: Brittiavioliitto 1900-luvulla 19.00 Laulava Babitzinin perhe 19.00 Saat kaiken 19.34 Laulavat Babitzinit 19.47 Puutarhajuhlat 20.32 Laulavat Babitzinit. 09.05 Romantiikan heinäkuun tää: Terveiset Kutturasta. Tältä pohjalta nähdään vaiherikas ja paljastava kierros ihmiseloa. Rakkaudella, Maire on erinomainen melodraama, sairaskertomus ja rakkausfilmi, jossa annetaan uusperheelle mahdollisuus onneen oikein tuplana. 21.00 Merellinen iltakon- sää. 16.05 Entisten nuorten sävellahja. 07.45 Hartaita säve- 20.00 YleX Himotuimmat (u) 22.00 liä. 12.45 Merisää. Uutiset ja sää. 10.03 tää: Hanhen selästä, osa 57: Stres- Sää. 07.50 Aamuhartaus. Kuvassa Eeva Litmanen (vas.) ja Minna Haapkylä. Maire ja lehtileikkeet MIKÄ MAHTAA vaivata Veikko Aaltosen ohjaaman väkevän ihmissuhdedraaman Rakkaudella, Maire (1999) nimihenkilöä? Kotiin toimitettu ruusukimppu lentää oitis roskiin, vähän myöhemmin lehtileike saa Mairen kuohuksiin. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Kalle Haatanen: Hulluuden historia 23.00 Radio 1 vastaa. 21.50 Merisää. 09.05 Sää. Ihmeelliset ennätysvideot Hauskat kotivideot Keno Elokuva: Mean Girls 2 ? Tylyt tytöt 2 (7) Nelosen uutiset Nelosen sää Elokuva: Keskiyön lihajuna (18) Turpa rullalle (7) Amerikkalainen animaatiosarja. 4D: Söin itseni hengiltä Dr. LAUANTAI 6.7.2013 TV 1 08.00 Yle Uutiset 08.05 Hotellien salattu maailma 08.50 Maailman matkailuaarteet 09.00 Yle Uutiset 09.05 Avara luonto: Suuri kiertokulku 10.00 Yle Uutiset 10.05 Itämeren rannoilla 11.00 Yle Uutiset 11.05 Pisara 11.10 Lähdin Turkkiin 11.55 Oscar menee Meksikoon (S) 12.05 Luontokuvaajien mestariotokset 12.35 10 kirjaa rikoksesta 13.05 Dokumenttiprojekti: Ja kirkko vaikeni 14.35 Rakkaudesta puutarhaan 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Elämäni unelma 15.50 Kuvakirjeitä Euroopasta 16.00 Ylämaan kettu (7) 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Haukka ja kyyhkynen 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Lomamatka 70-luvulle: Nyt meni hermot! 18.45 Avara luonto: Marajoen rannoilla. 19.35 Ryhmä Pullman (12) 20.30 Yle Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.15 Ylikomisario Banks. Leikkiä tulella. 18.55 Suomi tänään. 19.08 Lavalauantai. 20.00 Yle Uutiset. 17.15 Levynpyörittäjän kesäsiirtola. 08.00 Yle UutiBruch: Kol Nidrei. 18.50 Merisää. 22.05 Koe-eläinpuisto. 23.00 Yle Uutiset. 20.08 Sää. Murheeseensa keskiikäinen porvarisrouva alkaa tyhjentää kotinsa runsaan baarikaapin antimia. Episodit ovat alkusoittoa tapahtumasarjalle, jota voi luonnehtia suureksi sekoiluksi. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 18.00 Ehtookelloina set. Lea Miettinen 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Viikonloppu . 07.03 Sää. miokirkon kello lyö 12. 06.05 Hartaita 06.30 YleX Aamu Remix 10.00 säveliä. Mv. Kirkan 30-vuotisjuhlakonsertissa Tampere talossa. 20.56 Kootut askeleet: Susanna Leinonen 21.00 Kesäkino: Yksinäinen rakkaus. 15.52 Entisten nuorten sävelsertti. 07.00 Yle Uutiset. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 19.00 Yle Uutiset ja sää. Pääosissa: Tom Cruise, Willem Dafoe, Kyra Sedgwick(16) 01.05 Aina vaarassa (12) 02.05 Wimbledon: Naisten finaali Nelonen 05.00 07.10 07.50 08.20 08.50 09.20 09.50 10.20 10.50 11.20 11.50 12.20 13.25 13.55 14.25 14.55 15.55 18.30 18.50 19.00 19.30 20.00 20.57 21.00 23.00 23.10 23.15 01.15 01.45 02.45 03.35 Älypää-TV LIVE: Tiedä ja Voita Start! Start! Eläintarhojen elämää Australialainen sarja. Guinness World Records . 11.00 Yle sivapaata. 23.10 Yöklassinen. lahja. 08.30 Romanttinen Aristoteleen kantapää: Romantiikka 05.00 Yle Uutiset ja sää. 10.04 Kissankehto. 11.30 Lauantai-Suomi. 11.57 Vakio16.00 Yle Uutiset ja sää. (7) 00.16 Teematieto Muut 07.50 SVT:n ohjelmaa 13.40 Kätilöt 14.10 Rannalla tuoksuu savukala 14.40 Magnus ja Petski 15.07 Norjaa ristiin rastiin 15.10 Seportaasi: Luurin päässä luontoilta 15.40 Sportmagasinet 16.10 Kesäpuhujat 17.10 Naapureita ja salaisuuksia (12) 17.52 Norjaa ristiin rastiin 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 Peukaloisen retket (S) 18.30 Perheeni on bändini 19.00 Ruotsin murteiden maailma 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.40 Sportnytt 19.50 Terveyttä lautaselta 20.20 Strömsö 21.00 SVT:n ohjelmaa 11.00 Monster Jam . 11.57 Aamupala. 08.00 Yle Parasta ennen! (u) 00.00 Yöradio Uutiset ja sää. Lauri Salovaara 11.00 Kesäpäivä . N: Eeva Litmanen ja Minna Haapkylä. O: Veikko Aaltonen. Antti Karumon käsikirjoittama tarina kattaa monta asiaa siten, että kokonaisuudessa on aineksia myös ilmeikkääksi ajankuvaukseksi. Eeva Litmanen ajaa koko särmikkäiden kasvojensa ilmerekisterillä ja näyttelijänsielunsa vimmalla syvälle Mairen elämässä 2 kolhiintuneeseen persoonaan. 12.00 Turun tuo- Sää. Poliisi tutkii tuhopolttoa (16) 22.45 Winston Churchill myrskyn silmässä (7) Winston Churchill myrskyn silmässä TV1 klo 22.45 TV 2 07.46 07.47 07.48 08.12 08.17 08.46 09.01 09.02 09.10 09.22 09.31 10.00 10.25 11.15 11.20 11.25 11.35 11.40 11.50 11.55 12.00 12.15 12.25 12.55 13.30 14.00 14.30 15.00 15.30 16.00 16.30 18.15 19.00 19.10 19.20 19.30 20.15 21.00 21.50 21.55 22.05 23.00 01.10 MTV 3 Pikku Kakkonen Nimipäiväonnittelu: 6.7. Kaapo (S) Kikattava Kakkiainen (S) Anniina Ballerina (S) Babar ja Badun seikkailut Galaxi Galaxi: Pippuriparrat Kesäleiri (7) Late lammas: Innostunut sonni (S) Dino-Dan (7) Karhuset (S) Tartu Mikkiin Yle Uutiset Uusimaa Yle Uutiset KaakkoisSuomi Yle Uutiset Lounais-Suomi Yle Uutiset Häme Yle Uutiset Keski-Suomi Yle Uutiset Itä-Suomi Yle Uutiset Pohjanmaa Yle Uutiset PohjoisSuomi Ravisuoran lämmitys Uusi päivä (S) Uusi päivä (S) Erikoisrajajääkärit Erikoisrajajääkärit Erikoisrajajääkärit Erikoisrajajääkärit Erikoisrajajääkärit Erikoisrajajääkärit Yleisurheilua : SM-viestit Ravisuora Yle Uutiset Urheiluruutu Yle Uutiset sää Taivaan tulet (12) Yle Live: Kerkko Koskinen Kollektiivi Naurun tasapaino Yle Uutiset Urheiluruutu Yle Live: Ruisrock 2013 Nanjingin verilöyly (16) The Wire (16) 08.05 Dibitassut (S) 08.30 Mokon suuri maailma (S) 08.45 Kivisten ja Sorasten uudet seikkailut (S) 09.15 Winx-klubi (S) 09.45 PopPixie (S) 10.05 Pokémon (7) 10.30 Kiihdytysajot: Power & Speed 11.05 Motor Forum: Rallicross SM 11.35 Diili Amerikkalainen realitysarja. 13.20 MTV3 TOTAL Kesä 2013 13.25 Inside Grand Prix: Saksa 14.00 Formula 1: Ennakkotunnelmat 14.30 Pilanpäiten 14.40 Perheleffa: Naapurini Totoro (S) 16.25 Kauhukeittiö 17.25 Remonttimestari 18.00 Formula 1: Saksan aikaajot 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 Formula 1: Extra 19.30 Ennätystehdas 20.00 Syksyn sävel -retro 21.00 Selviytyjät 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Tulosruutu 22.30 Syntynyt 4. 05.52 Tienviittoja. (12) 22.35 Valkoiset ruusut. (Suomi 1943) Stefan Zweigin novelliin perustuva romanttinen draama nuoren tytön rakkaudesta kuuluisaan kirjailijaan. 17.40 Eurooppalaisia radio. 05.50 Merisää. 06.00 Yle Uutiset. 06.04 Aamupala. 09.06 rian suurmiehille 2/8. klo 18.1 0 Lauantai-Suomi. 08.05 Radioteatteri esittää: Tapani Löfvingin seikkailut, Yle Radio Suomi osat 39 . 06.03 Päivän mietelause. 11.03 Mörönperän versot. 15.40 Tiedevartti. 18.01 Iltahar- ras. 10.00 Yle Uutiset. 06.25 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Aamusoitto. Muissa keskeisissä osissa nähdään Litmasen tavoin Jussilla palkittu Minna Haapkylä ja Esko Salminen. Harri-Ilmari Moilanen RAKKAUDELLA, MAIRE Yle Teema klo 21.00 YleX 06.00 Yle Uutiset. Suomalaista rakkautta käsittelevässä kesäsarjassa kerrotaan kaksi erilaista tarinaa vastakaiuttomasta rakkaudesta. 21.00 Rakkaudella, Maire. (Suomi 1999) Kulissiavioliittoa elävä Maire kiinnostuu nuoren lesken tragediasta ja alkaa suunnitella hyvitystä tämän kokemalle vääryydelle. 19.03 Urheiluradio. Ravitulokset. 06.56 Päivän miete- YleX Himotuimmat 13.00 YleX Ruislause. 21.35 Novosti Yle. 21.40 Urheiluradio. 14.00 Yle Uutituja Puolassa. 07.53 Onnen logiat: kypsyys. New York (16) 00.10 Sons of Anarchy (16) 01.05 American Horror Story 09.55 Panttilainaamo 12.25 Huijarirakentajat 13.15 Rantavahdit (7) 13.45 Kokki reissussa 14.15 Ruotsalainen remonttisota 15.10 Elämää halpalentoyhtiössä (S) 15.40 Henkka & Niki vs. Annika Metsäketo 19.00 Nova Stage klubi-ilta 20.00 Kesäilta . 15.55 Yle News. 14.30 Lauantai-Suomi. 09.00 Yle UutiRakkauskirjeitä histoset. 19.03 Tämän runon 15.03 Urheiluradio. Janne Virtanen 15.00 Spotify Global . Uutiset. 07.00 Yle Uutiset. Lea Miettinen 15.38 Maria Jungner 16.35 Miia Krause 17.32 Jenny Lehtinen 18.30 Urheiluilta: Lentopallon Maailmanliiga: Suomi-Hollanti 21.00 Radiomafian Kohtaamisia Radio Nova 07.00 Kesäaamu . 21.03 Hitin kaava.Värttinä: Marilaulu. 15.08 Entisten haluaisin kuulla romantiikan heinä- nuorten sävellahja. 15.50 Veneilykuussa. 18.10 Romantiikan heinäkuu: Hitin kaava.Värttinä: Marilaulu. 23.03 Koe-eläinpuisto. 16.05 veikkausvihjeet. 11.00 M-studio. 14.00 Romantiikan heinäkuun Välilevyjä: Myyttinen pari- Tohtori Raimo . heinäkuuta. (Born on the 4th of July, USA 1989) Kahdella Oscarilla palkittu draama Vietnamissa henkisesti ja fyysisesti vammautuneesta sotaveteraanista. 07.03 rockissa 17.00 YleX Ruisrockissa Aamusoitto. 05.30 Figaro: Verdin La Traviata. 17.00 Yle ja sää. 05.02 Leinon runoudessa. 21.23 Suomi tänään. Lea Miettinen 13.00 Yle Uutiset 13.02 Puheen Viikonloppu . 13.06 Lauantai-Suomi. 15.30 Kamarimusiikkia. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 00.05 Yöradio. Yle Uutiset 07.04 Onnen sävel. 15.00 Yle Uutiset. Uutiset ja sää. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 12.00 Yle Uutiset Näistä levyistä en luovu. 09.15 13.00 Mikä maksaa? Minna Pyykön maailma. Oluen talous. 13.55 Radio 09.40 Lauantai-Suomi. 20.09 Olipa kerran radio. O: Hannu Leminen. 13.10 puheenvuoroja.Runoilijat arvostet- Kerro pieni tarina. 14.03 Ajantasan lauantaivieAnjalan kirkon kellot. 03.15 Hitin kaava. Värttinä: Marilaulu. Yle Puhe 06.00 Yle Uutiset 06.03 Aspekti 07.03 Perheen aika 07.45 Tarinoita lapsille: 08.00 Yle Uutiset 08.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 09.00 Tiina Lundberg 10.00 Yle Uutiset 10.03 Maria Pettersson 11.00 Yle Uutiset 11.02 Perttu Häkkinen 12.00 Puheen Viikonloppu . 09.50 1 vastaa. 14.35 taus. 14.55 Lauantain toivotut levyt. 41. Amerikka 16.40 Huippusalaiset reseptit 17.30 Kokki lomalla 18.00 Kuuluisat kuppilat 18.30 Vaihtokauppiaiden kuninkaat 19.00 Poliisit (7) 21.00 JIM D: Käsittämättömät koneet 22.00 Havaiji 5-0 (12) 22.50 Havaiji 5-0 (12) 23.40 Villit nettivideot (12) 00.10 South Park (12) 00.40 South Park (12) 01.05 Gene Simmonsin sukukalleudet (S) 02.00 Los Angelesin tatuointitarinat RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Maire kiinnostuu nuoren lesken tragediasta ja alkaa suunnitella hyvitystä tämän kokemalle vääryydelle. 06.30 Suomi soi. Matti Onnismaa tekee vähäeleisyydellään vakuuttavan roolityön. 12.45 L auanta in sävel
15.00 Yle Uutiset. 16.00 Yle Uutiset ja sää. Uutiset ja sää. Aloitusjakson on ohjannut suositun HBO-tuotannon The Sopranos parissa ahkeroinut Tim Van Patten. (Le Blues d?Orient, Ranska, 2006) 00.50 Teematieto 07.55 SVT:n ohjelmaa 16.25 Sääsket . Vastauksia etsitään mm. 12.05 Roman 08.05 Luontoretki. 13.03 Urheilu70-luvulle 2/3: Reporadio esittää radio. 16.05 Romantiikan Sunnuntai-Suomi. Lea Miettinen 15.00 Yle Uutiset 15.02 Puheen Viikonloppu . (Revenge, Yhdysvallat) Naamiaiset. 21.35 Novosti Yle. 05.52 09.55 Muhoksen kirkon kellot kutsu- Aamupala. Se tuo eteen näkymän, johon pätee konekiväärimiehen (James Badge Dale) kommentti: helppoja maaleja. Jälki on jatkossakin vankkaa amerikkalaista television laatudraamaa. 19.03 Urheiluradio. 15.55 Yle News. 08.20 SunnuntaiSchatzin Maamme-kirja: SuoSuomi. Taidemaalari Yrjö Saarisen Uutiset. 08.00 Yle UutiYle Radio Suomi set ja sää. 07.04 Suomi Romantiikan heinäkuun Horisontti: soi. 13.30 SuvisäY le P uhe Suomi. 07.03 Näistä levyistä en luovu. 17.00 Yle Uutiset ja 23.10 Yöklassinen. sää. Dokumentti, ohjaus Florence Strauss. Onko ikääntyville riittävästi asumisen vaihtoehtoja. 17.00 Yle Merisää. 14.00 Musiikin set. 09.00 Yle Uutiset. Phil Dr. SUNNUNTAI 7.7.2013 Madventures Sub klo 20.00 TV 1 08.00 Yle Uutiset 08.05 Avara luonto: Marajoen rannoilla 09.00 Yle Uutiset 09.05 Aamusydämellä 09.45 Toinen minä: PirkkaPekka Petelius 09.55 Yle Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus: Nojatuolikirkko 10.45 Arkistokuvia: Lapsen tie 11.00 Yle Uutiset 11.05 Puutarhurin maailma 12.05 Norjan öljyjuhlat 12.45 Prisma: Uusi uljas geenitekniikka 13.35 Kukkaron herraksi 14.05 Historiaa: Salaperäinen haaksirikko 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Elämäni unelma 15.50 Kuvakirjeitä Euroopasta 16.00 Ylämaan kettu (7) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Avara luonto: Suuri kiertokulku 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Foylen sota (12) 19.50 Kuvakirjeitä maailmalta 20.00 10 kirjaa rikoksesta 20.30 Yle Uutiset 20.45 Lotto 20.51 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Arppa vaan (12) 22.00 Silta (16) 23.00 Viikon rikos. Puolalainen dokumentti esittelee kokoelman rakkaustarinoita eri puolilta maailmaa. Lea Miettinen 16.00 Yle Uutiset 16.03 Leikola ja Lähde 17.00 Ali ja Husu 18.00 Urheiluilta: Jalkapallokierros. valtakunnan terapeutti. YleX 17.40 Suomi tänään. 04.02 Euroopan taivaan alla. Yle Puhe 06.00 Yle Uutiset 06.03 Maailmanpolitiikan arkipäivää 06.28 Brysselin kone 07.13 Julkinen sana. 22.05 Iskelmäradio: Reino Helismaa 100-vuotta. Kuvassa Sidney Phillips (Ashton Holmes). Taisteluja Tyynenmeren saarilla kymmenosainen sotasarja The Pacific: Tyynenmeren taistelutoverit (2010) edustaa laatudraamaan keskittyvää HBO-tuotantoa, mukana kuvioissa ovat olleet Hollywood-vaikuttajat Steven Spielberg ja Tom Hanks. Sotimisen henki on samantyyppinen kuin edeltäjässä Taistelutoverit (2001). Tosin aloitukset poikkeavat tunnelmiltaan selvästi: Taistelutovereissa oli huomattavasti tylympi meininki. The Pacificin aloitusjaksossa vietetään ensin joulua kotiväen kesken. 13.06 Iskelmä-Suomi. 11.00 Yle lähteillä. Lauri Salovaara 19.00 Spotify Global . 14.03 Musiikkia lepopäiHaapajärveltä. 05.15 Eväsreppu. 11.03 Nousevan auringon haastattelu. 20.08 Sää. 20.09 Lähikuvassa Esa Katajavuori. 21.00 Yle Uutiset. (12) 00.45 JIM D Rikos: Matkalla kiven sisään RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 YleX Jatkot Remix 22.00 Encore 00.00 Yöradio The Pacific: Tyynenmeren taistelutoverit on Steven Spielbergin ja Tom Hanksin yhteistyönä syntynyt suursarja. 06.30 Kylillä. palvelus Muhoksen kirkosta. 07.50 Merisää. 09.05 Sää. Sanna Kiiski 11.00 Kesäpäivä . 08.20 Romantiikan heinä- Kerro pieni tarina. 1/12. 06.03 vat. 16.00 talo. Osa 6/7. Kun appiukosta tulee ministerismies, voi suhteilla päästä vaikka Santahaminaan suorittamaan keskenjäänyttä varusmiespalvelustaan. Amazing Race Kosto. 21.55 Suomi tänään. Keinutuoli. Kotimaista romantiikkaa 08.00 Yle Uutiset 08.05 Polkupyörällä Intiassa 08.35 Puheen Aamun viikko 10.00 Yle Uutiset 10.03 Perheen aika 10.45 Tarinoita lapsille: 11.00 Yle Uutiset 11.02 Jari Sarasvuo 12.00 Puheen Viikonloppu . 22.05 Avaruusromua. 19.00 Yle Uutiset ja vän ratoksi. 12.06 Kansanraheinäkuun Todellisia tarinoita: Kolme dio. 09.06 klo 22.0 voima: Uli Kontu-Korho5 Iskelmäradio: Reino Helisnen. 23.00 Yle Uutiset. 17.30 Tohtori Raimo . 15.00 Romanttinen maa 100-vuotta. 12.40 Viikon luontoääni. Pesäpalloa 21.00 Roman Schatzin Maammekirja 21.55 Lehtikatsaus 22.00 Yle Uutiset 22.05 Aspekti. toissapäivänä. 04.02 42 ja 43. Aamupala. 08.30 Radioteatteri malaisen tieteen tila ja tuleesittää: Terveiset Kuttuvaisuus. 06.00 Yle Uutiset. 12.55 Sunnuntai-Suomi. Uutiset ja sää. Phil Teema Muut 04.00 Teematieto 15.15 Valkoiset ruusut (7) 17.00 Tiededokumentti: Stradivarin perilliset 18.00 Kino Klassikko: Sumujen laituri (7) 19.25 Design-klassikko: Sony Walkman 20.00 Silkkitie 30 päivässä 20.45 Lyhyesti: Tuolit puhuvat. 09.05 Aamupala. 12.05 Yle Uutiset ja sää. 08.05 Radioteatteri esittää: Tapani Löfvingin seikkailut, osat 04.00 Yle Uutiset ja sää. 15.40 Arkisto: Luovan työn Pop eilen . soiden valtiaat 16.50 Kirjaohjelma: Kirjailijantyön uhrit 17.20 Kulissien takana 17.25 Purtavaa Pohjolasta 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 Muumien maailma (S) 18.09 Muumien maailma (S) 18.19 Muumien maailma (S) 18.30 Kätilöt 19.00 Rannalla tuoksuu savukala 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.40 Sportnytt 19.50 Riistametsällä Pohjolassa 20.30 Taivastiellä 21.00 Elokuva: Rottajahti (12) 23.15 SVT:n ohjelmaa 11.00 Simpsonit (7) 11.30 Simpsonit (7) 12.00 Simpsonit (7) 12.30 Simpsonit (7) 13.00 Simpsonit (7) 13.30 Ensisilmäyksellä (7) 14.00 Iholla 14.30 Iholla 15.00 Iholla 15.30 Iholla 16.00 Rakkaudella katettu 17.00 Carrien päiväkirjat (7) 18.00 Gossip Girl (7) 19.00 Ajoneuvos 19.30 Virittäjät 20.00 Mad Cook & Madventures 21.00 Big Lebowski (16) 23.15 Kohde (16) 00.10 Takaa-ajajat (12) 01.05 Lain varjossa (16) 09.35 Merimaili 10.00 Pant tilainaamo 10.25 Panttilainaamo 10.50 Panttilainaamo 11.15 Panttilainaamo 11.45 Jyrki Sukulan makujen maa 12.10 Tomin keittiö 12.40 Koti Suomessa 13.10 Vaihtokauppiaiden kuninkaat 13.35 Kokki lomalla 14.00 Kuuluisat kuppilat 14.30 Gordon Ramsay ja paras ravintola 15.25 Laiva 15.55 Laiva 16.25 Rekkakuskit jäällä 17.15 JIM D: Muinaiset avaruusoliot (7) 18.05 Mahdoton illallinen 19.00 Kokki lomalla 19.30 Kuuluisat kuppilat 20.00 Huippusalaiset reseptit 21.00 JIM D: Maailman mullistaneet laitteet, osa 1/2 21.55 Suomi D: Pornotyöläinen (16) 22.50 Joukkopilat (7) 23.20 Joukkopilat (7) 23.45 Outoa vai mitä. Mitä rakkaus on? Mikä sen merkitys on eri kulttuureissa. Kriminologian professori Leif GW Persson ja juontaja Camilla Kvartoft tutustuvat rikospaikkoihin, tapaavat uhreja ja rikollisia TV 2 07.46 07.47 07.48 08.12 08.18 08.40 09.01 09.02 09.05 09.13 09.22 09.31 10.00 10.25 10.50 11.15 11.39 12.03 12.30 12.40 13.40 14.10 14.40 15.10 16.10 17.50 19.00 19.10 19.20 19.30 20.00 21.00 21.55 22.00 22.10 22.35 23.05 00.05 MTV 3 Pikku Kakkonen Nimipäiväonnittelu: 7.7. Vekarat! (S) Kikattava Kakkiainen Puu Fu Tom (S) Apina opena Galaxi Kauhutarinat Pok ja Mok (7) Eläimet töissä Raimo (7) Hillitön hotelli: Sekaisin zombeista (7) Vili Vilperi (S) Elefanttiprinsessa (7) Elefanttiprinsessa (7) Elefanttiprinsessa (7) Elefanttiprinsessa (7) Elefanttiprinsessa (7) Naurupalat (S) Laivakokin apulaisen uudet seikkailut Paloautolla Oslosta Mongoliaan Norja sodassa . 18.55 Suomi tänään. rockissa 17.00 Kristiina Wheeler & Cristal Snow . 22.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Radion sinfoniaorkesteri Urheiluradio. 20.00 Yle Uutiset. Ruttoon kuolleiden hautalöytöihin kuuluu nuken keinutuoli. 11.00 07.00 Yle Uutiset. 12.45 tarinaa ensirakkaudesta. 16.05 Kiveen hakatut. 15.03 sää. 10.03 Sää. (16) Nelosen uutiset Nelosen sää Mad Men (12) Amerikkalainen draamasarja. Lost (16) Dr. 00.00 Yle Uutiset ja sää. Pääosissa: Robert De Niro, Al Pacino, Carla Gugino, John Leguizamo, 50 Cent, Donnie Wahlberg, Brian Dennehy. 21.00 Jatzofrenia. 19.08 Kadonneen levyn metsästäjät. 23.03 Kaikki rakastavat. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 21.50 Merisää. 17.15 Aikamatkoja 13.00 Yle Uutiset. Lea Miettinen 13.00 Yle Uutiset 13.02 Puheen Viikonloppu . 05.21 Musiikkia vanhasta Euroopasta. 05.50 Merisää. 05.02 rakkautta. Vakioveikkausrivi. Ranskasta, Intiasta ja PapuaUusi-Guineasta. 23.22 70-luku: Tietoisku ? Ei rattiin humalassa. Oppia ja ojennusta 40 vuoden takaa. 23.25 Levantin soiva sielu. Klassinen arabimusiikki yhdistää Lähi-idän kansoja tavalla, joka ylittää kansalliset ja uskonnolliset ristiriidat. 15.08 Tähtisumua. konserttilavalla. 07.53 SunnunHerätysliikkeet ja romantiikka 12.00 tai-Suomi. 09.00 Yle Uutiveliä. Phil Dr. 13.00 Kiveen A s pek ti rasta. 05.00 Yle Uutiset ja sää. 10.00 Yle Radioteatteri: ParatiisilinUutiset. 14.00 18.00 Herättäjäjuhlien päiväseurat Yle Uutiset. 08.45 Sunnuntaihakatut. 06.04 Aamupala. 18.00 Yle Uuti06.30 YleX Iltapäivä Remix 10.00 set. tehtävä Afganistanissa Suurin voitto Huippuhiihtäjien kesäkilpailu Yleisurheilua : SM-viestit Yle Live: Ruisrock 2013 Yle Uutiset Urheiluruutu Yle Uutiset sää Sissipuutarhurit Kettu (12) The Pacific: Tyynenmeren taistelutoverit (16) Yle Uutiset Urheiluruutu Novellielokuva: Kesäpaikka (S) Angry Boys (12) The Wire (16) Theroux Miamin jättivankilassa 08.00 08.15 08.45 09.10 09.40 09.45 10.10 11.10 12.15 12.20 12.30 13.30 14.00 15.00 17.00 17.30 18.00 18.30 19.00 19.10 19.20 19.30 20.00 21.00 22.00 22.15 22.20 22.35 22.40 23.40 23.50 00.50 Ystävien kylä (S) Hirviöallergiaa (S) Nakke Nakuttaja (S) Pokémon (7) Angry Birds Toons (S) Beyblade: Metal Fury Kotia kohti Grand Designs ? unelma-asunnot MTV3 TOTAL Kesä 2013 Pilanpäiten KIDSing Formula 1: Ennakkotunnelmat Selviytyjät Just Like Heaven (S) Mike & Molly (S) Riemuloma Kanarialla Riemuloma Kanarialla Riemuloma Kanarialla Seitsemän Uutiset Tulosruutu Formula 1: Extra Uuno Turhapuro armeijan leivissä. Sunnuntaisirkus 19.00 19.00 Yle Uutiset ja sää. 10.00 Musiikkipäivien jumalan- Sää. Kun sota ajoi pakoon, ensin lähti talosta keinutuoli. Ohjelma kertoo tv-tuolin kantaisän tarinan. 21.00 Sounds of the Seventies 21.35 Yle Live: Mew 22.35 Rakkauden arvoitus. 1/2. Ohjaus: Jon Avnet. 08.00 Yle Uutiset ja sää. Sunnuntai-Suomi. Graysonit juhlistavat Halloweenia eleganteilla naamiaisilla, Kymmenen Uutiset Viikon sää Tulosruutu Lotto ja Jokeri Formula 1: Saksan osakilpailu Formula 1: Extra Southland (16) Wimbledon: Miesten finaali Nelonen 08.00 08.30 09.00 09.30 10.30 11.00 11.30 11.55 12.25 12.55 14.00 14.30 15.00 15.30 16.00 16.30 17.30 18.30 18.50 19.00 19.30 20.57 21.00 23.05 23.15 23.20 00.20 01.15 02.05 02.55 Jaksa paremmin Unelmien talo Koti Suomessa Huvila & Huussi Matkaoppaat Matkaoppaat Matkaoppaat Matkaoppaat Eläinten ABC Amerikkalainen dokumenttisarja. Koiralle koti Amerikkalainen dokumenttisarja. Eläintenpelastustiimi Eläintenpelastustiimi Melissa ja Joey (7) Melissa ja Joey (7) Melissa ja Joey (S Huippumalli haussa Neljät häät Nelosen uutiset Nelosen sää Hauskat eläinvideot Vain elämää Keno Elokuva: Oikeuden kasvot. (Righteous Kill/USA 2008). 18.08 Sää. Uuden musiikin ratsia 11.00 Syn- 18.09 Kadonneen levyn metsästäjät. tisten sunnuntai 13.02 YleX Ruis- 18.50 Merisää. 23.05 Mikä maksaa? Radio Nova 07.00 Kesäaamu . Siirtymä legendaariselle Guadalcanalille ei oleellisesti muuta tunneilmastoa, vaikka päätteeksi nähdäänkin ensimmäinen tiukka yhteenUUSINTANA ESITETTÄVÄ otto amerikkalaisten ja japanilaisten välillä. Leikkaus yöllisen taistelun jälkeiseen aamuun on hyvä. 04.52 Aamukuun Viikon kirja: Romantiikkaa vai pala. 21.03 Mörönperän versot. 16.35 Sunnuntai-Suomi. 20.03 Urheiluradio. 18.03 Urheiluradio. Kennedy neuvotteli keinutuolissa. 21.40 Urheiluradio. Näyttelijälegendat Al Pacino ja Robert De Niro yhdistävät voimansa jännittävässä trillerissä, joka sijoittuu New Yorkin kiehtovaan alamaailmaan. Janne Virtanen 15.00 Radio Nova kesäliikenteessä . 17.15 Suomi tänään. 08.10 Yle Uutiset ja sää. 20.50 Konstanze 15.50 Veneilysää. 00.05 Yöradio. Huippukuvaaja Remi Adefarasin oli mukana myös Taistelutovereissa. Harri-Ilmari Moilanen THE PACIFIC: TYYNENMEREN TAISTELUTOVERIT TV2 klo 21.00 07.00 Yle Uutiset. 12.00 Yle Uutiset ja sää. 22.00 Yle tai-Suomi. 15.52 Sunnunlaulaa. Annika Metsäketo 23.00 Radio Novan yö 43 3. 10.04 tuja 15.35 Debussy: La plus que lente. Lea Miettinen 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Viikonloppu
19.45 Arkisto: Näin kohtasin musiikin. (7) 23.10 70-luvun sekahaku. 5/12: Kultaa taikka kunniaa. 11.57 Päivän mietelause. Aviomiehen roolissa oleva Dan Duryea leimautui 1940-luvun parhaissa roolitöissään limaisen kieroksi roistoksi, jolle Mary Beth Hugues tarjoaa lujan aviovaimon vastauksen, monessakin mielessä. Film noirille tyypillisesti tarina huokuu lujaa kohtalonomaisuutta. Puolalainen dokumentti esittelee kokoelman rakkaustarinoita eri puolilta maailma. (House, Yhdysvallat) Sumplaus. Liszt: Laulu laineilla. Armas Järnefelt kertoo. 12.15 Suomen radio. N: Lasse Pöysti, Toini Vartiainen, Reino Valkama. 12.15 Aikamatkoja 70-luvulle 3/3: Tulevaisuudenuskoa 70-luvulla. 13.00 Klassista kahteen. 00.05 Yöradio. Yhden ainoan kerran vaihtuu kuitenkin tähtäyspiste. 18.50 Merisää. 06.05 Hartaita säveliä. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 13.30 Yle Uutiset maakunnastasi. (12) 23.35 Vihjeet hukassa (7) 00.30 Louie (12) Amerikkalainen komediasarja menestyvästä stand up -koomikosta. Nelonen 05.00 07.00 11.10 12.00 12.30 13.00 13.30 14.00 14.30 15.30 16.00 17.00 18.30 18.50 19.00 19.30 20.00 20.57 21.00 23.00 23.10 23.15 23.45 00.45 01.45 02.40 03.35 Älypää-TV LIVE: Tiedä ja Voita LIVE: Tiedä ja Voita Eläintarhojen elämää Australialainen sarja. Onnea matkaan, Charlie! (S) Amerikkalainen komediasarja. Waverly Placen velhot (S) Amerikkalainen komediasarja. Unelmien talo Eden Häähullut (S) Melissa ja Joey (S) Amerikkalainen komediasarja. Hurja remontti Amerikkalainen realitysarja. Vain elämää Nelosen uutiset Nelosen sää Amerikan hauskimmat kotivideot Amerikkalainen sarja. Neljän tähden illallinen Huippumalli haussa Amerikkalainen realitysarja. Keno Elokuva: Pikkusiskon unelmahäät (12) Nelosen uutiset Nelosen sää Konttori (S) Amerikkalainen komediasarja. Olipa kerran (12) Amerikkalainen draamasarja. Olipa kerran (12) Amerikkalainen draamasarja. Mad Men (12) Amerikkalainen draamasarja. Mad Men (7) Amerikkalainen draamasarja. Dr. 13.32 Suomen radio. 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti. 18.50 Iltahartaus. 19.06 Suomi Annika Metsäketo 11.00 Kesäpäivä ? Elli Collan 15.00 Kesäiltapäivä . Kierros menneessä paljastaa, onko kyseessä murha vai tapaturma. Von Stroheim on tapansa mukaan näytMYKKÄFILMIN LEGENDA, 4 tämön herra ja ylhäisyys, mutta keskuskolmikon kaksi muuta jäsentä ovat kirjaimellisesti aikaansaavia assistentteja. 20.00 Yle Uuti- Virtanen 19.00 Kesäilta . 22.05 Tähtisumua. 13.06 Suomen radio. (16) 00.05 Vankikarkurit (12) 01.05 Simpsonit (7) 01.35 Hellcats 11.05 Ruotsalainen remonttisota 11.55 Likaisen työn sankarit 12.25 Likaisen työn sankarit (S) 12.55 Pomo piilossa 13.45 Mahdoton illallinen 14.35 Huippusalaiset reseptit 15.25 Panttilainaamo 15.50 Panttilainaamo 16.15 Kokki lomalla 16.45 Kuuluisat kuppilat 17.15 Maailman oudoimmat ravintolat 17.40 Kokki reissussa 18.10 Panttilainaamo 18.40 Panttilainaamo 19.05 Leijonan luola USA 20.00 Tomin keittiö 20.30 Poliisit (7) 21.00 NCIS Los Angeles (12) 22.00 Hyvät ja huonot uutiset 23.00 Taksi 23.30 Gene Simmonsin sukukalleudet (S) 00.00 Jopet-show (S) 00.30 Los Angelesin tatuointitarinat 01.25 JIM D: Maailman mullistaneet laitteet, osa 1/2 02.15 Suomi D: Pornotyöläinen (16) 03.10 Ruotsalaiset pelastajat RADIO-OHJELMAT Päivän vä nosto YLE Radio 1 Suuri Flamarion on kohtalokas melodraama tarkka-ampujasta, joka rakastuu sirkuksen naistähteen. 22.47 Suomi tänään. 22.05 M.A. Janne tänään. Sotilasfarssi lukutaidottomasta alokkaasta, jolle varuskuntakaupungin naiset alkavat joukolla opettaa elämän aakkosia. Samalla päättyy Flamarionin, hänen avustajansa ja tämän vaimon yhteistyö. Juonikuvio on alusta lähtien konstailematon. Kuvassa Erich von Stroheim. Tarkkasihtinen viihdetaiteilija näyttelijä-ohjaaja Erich von Stroheim esittää 1950-luvun lännenfilmeistään tunnetun Anthony Mannin ohjaaman rikosmelodraaman Suuri Flamarion (1945) nimihenkilöä, arvostettua viihdetaiteilijaa. Flamarionin ohjelmanumerossa aseilla on keskeinen osuus. 10.03 UMO Liv e! Ajantasa: Suora Radio 1 linja. Munchenin kesäolympialaisissa 1972 Suomi sai 2 kultamitalia puolen tunnin sisään. Kasvuhormonit kiellettiin 1975. 15.52 Maakuntaradio. Vastauksia etsitään mm. Hannu Heinosen isä oli merimiespappi, taidemaalari, harrastajakuvaaja ja itseoppinut pianisti. Hän kuvasi rahtilaivoilla merimiesten arkea. 21.00 Rakkauden arvoitus. 2/2. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 07.15 Aamusoitto. 07.53 Maakuntaradio. 12.55 Suomen radio. Ohjaus Ari Matikainen. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Ensin nähdään dramaattinen kuolemantapaus, jonka jälkeen päästetään takauma valloilleen. 21.55 Suomi tänään. Alma ja Aleksi 08.00 Yle Uuti- Yle Uutiset. 17.35 Laulava Babitzinin perhe, osa 6. 10.00 Yle Uutiset. 18.03 set. 09.05 Urheiluradio. 06.30 Maakuntaradio. 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla. 15.00 Yle Uutiset. 15.05 Kultakuume. 15.55 Yle News. 08.15 Urheiluradio. 17.20 Urheiluradio. Miehen silmä ja käsi ovat pettämättömiä. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Urheiluradio. 15.05 Maakuntaradio. 15.50 Veneilysää. 09.05 Muistojen bulevardi. Phil Teema Muut 17.00 Historia: Brittien jäljillä Australiassa 18.00 Pyhimys (12) 18.50 Avaruuskansiot 19.00 Isä Matteon tutkimuksia 20.00 Paul Merton ja matkailun ihmeet 20.45 8 mm katse: Merimiespapin matkat. 11.03 0 Suomen radio. 11.30 Yle Uutiset maakunnastasi. 17.00 Yle Uutiset ja sää. (The Great Flamarion/USA 1945) Kohtalokas melodraama tarkka-ampujasta, joka rakastuu sirkuksen naistähteen. 17.00 Yle Uutiset ja sää. (U). 07.55 SVT:n ohjelmaa 16.25 Ruotsin murteiden maailma 16.55 Valmiina näyttämölle 17.25 Terveyttä lautaselta 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 Metsäpiilon kolmikko (S) 18.12 Moko (S) 18.17 Dufus tietää 18.22 Villit lapset 18.27 Soittopeli 18.30 Kivet kertovat 18.51 Luontotuokio 19.00 Tuntematon Norja 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.45 Onnenetsijät 20.15 Naapureita ja salaisuuksia (12) 20.56 Kulissien takana 21.00 Kesäpuhujat 22.00 Dok: Kemikaalit syövän syynä 22.55 Rebecca ja Fiona 00.00 SVT:n ohjelmaa 14.00 Mallitoimisto 15.00 Muodin huipulle 15.55 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Iholla 18.30 Pelastajat (7) 19.00 Myytinmurtajat 20.00 Rillit huurussa (S) 20.30 Simpsonit (12) 21.00 The Haunting . Behind the Scenes 12.00 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 14.05 Alueellinen sääennuste 14.10 Middle (S) 14.40 30 Rock (S) 15.10 Selviytyjät Suomi 16.05 Hännänheiluttajat 16.35 Salatut elämät (7) 17.05 Salatut elämät (7) 17.30 Salatut elämät (7) 18.00 Suurin pudottaja 19.00 Seitsemän Uutiset 19.15 Tulosruutu 19.25 Päivän sää 19.30 Riemuloma Kanarialla 20.00 Duudsonit tuli taloon ( 21.00 House. 19.03 Romanttinen Radioteatteri: Paratiisilintuja 19.40 Schubert . 20.06 Sää. 20.07 Bluesministeri Esa Kuloniemi. 21.00 Yle Uutiset. 04.02 Kissankehto. Yle Puhe 06.00 Kalle Haatanen 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Ali Show 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Maria Pettersson 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset 17.01 Tiina Lundberg 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta: Suunnistuksen MM-kilpailut ja Jalkapallokierros 20.30 Radiomafian Kohtaaminen: Mikko Kuustonen (1993) 21.33 Päivä tunnissa . 23.03 Kiveen hakatut. 21.50 Merisää. Sanna Kiiski 23.00 Radio Novan yö. Ranskasta, Intiasta ja Papua-UusiGuineasta. 21.50 Film noir: Suuri Flamarion. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 09.11 Maakuntaradio. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 12.45 Merisää. N: Erich von Stroheim. 23.10 Yöklassinen. set 10.00 Yle Uutiset 10.03 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Kesäiltapäivä . 08.15 Ykkösaamu. 09.00 Yle Uutiset. 17.28 Suomi tänään. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 16.15 Faunin iltapäivä. 16.15 Maakuntaradio. 12.32 Suomen radio. 07.00 Yle Uutiset ja sää. (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Rizzoli & Isles. Jenni ja Timppa 17.00 Yle Uutiset 17.01 Kaksisen musikin ohjelma 19.00 YleX Jatkot 22.00 Yle Uutiset 22.05 Yle Puhe 23.02 Encore 00.00 Yöradio Yle Radio Suomi 05.00 Aamupala. Metsäradio. 13.00 Yle Uutiset. 13.03 Urheiluradio. Merimiespapin matkat. 18.15 Viikon luontoääni. 18.20 Radioteatteri esittää: Tapani Löfvingin seikkailut, osa 44. 11.33 Suomen radio. 08.17 Maakuntaradio. 09.00 Yle Uutiset. 06.56 Päivän mietelause. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 17.55 Suomi tänään. 18.00 YleX 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Kesäaamu . Mustasukkaisuus, petos ja nöyryytys jylläävät raskaimman kautta . 22.00 Yle Uutiset ja sää. (S) Luonnonfilosofi Pisara Yle Uutiset Yle News Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa Näitä maailma juo Novosti Yle Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Sydämen asialla (7) Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Päivän kasvo Arjen historia Prisma: Uusi uljas geenitekniikka Euroopan tiede Kukkaron herraksi Yle Uutiset Urheiluruutu A-studio Dokumenttiprojekti: Saippuasarjojen viestit Yle Uutiset Kotikatsomo: Arppa vaan (12) Kesäpuhujat Yle Fem klo 21.00 TV 2 MTV 3 06.50 Pikku Kakkonen: Neposen aamu 06.51 Nimipäiväonnittelu: 8.7. 06.52 Nökö ja Simppa (S): Perhekuva 06.59 Kukasta kukkaan: Orvokit 07.05 Popi Kissa (S) 07.18 Norsulan perhe (S) 07.29 Musapoksi: Ololonkos 07.31 Maltti ja Valtti (S) 07.44 Paula (S) 07.53 Muumilaakson tarinoita 08.18 Disney esittää: Ystäväni Tiikeri & Nalle Puh (S) 08.41 Hupsis: Autoilemassa 08.50 Pat & Stan (S) 09.00 Hullu juttu 09.30 Sissipuutarhurit 10.00 Muuttoapua uusperheelle 11.00 Summeri (7) 11.32 Summeri (7) 12.00 Elefanttiprinsessa (7) 12.30 Elvis elää Hudikissa 13.30 Ihanat autot 13.45 Camilla Plum ja yrttimaan aarteet 14.15 Niklaksen keittiössä 14.45 Gilmoren tytöt (7) 15.30 Summeri (7) 16.02 #lovemilla: Vessanseinä 16.03 Summeri (7) 16.30 Sohvasurffaajat: Karu ja kaunis Romania 17.00 Pikku Kakkonen 17.50 Suunnistuksen MM 19.15 Suunnistuksen MM 20.30 Uusi päivä (S) 21.00 Bomb Girls (12) 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Cherry Healey: Ulkonäkö 23.00 Seksiministeriö 23.30 True Blood 08.00 Aamusää 09.00 Tunteita ja tuoksuja (S) Amerikkalainen saippuasarja Genoa Cityn ihmisistä. 09.45 Suurin pudottaja 10.45 Formula 1: Saksan osakilpailu 11.45 Monster Jam . Nummisen musiikkiohjelma: Klassisen ja jazzin flirttailu. (Rizzoli & Isles, Yhdysvallat) Perheen puolesta. Isä ja poika ryöstetään kadulla, kun isä kuolee selkkauksessa. 18.55 Suomi tänään. 12.30 Yle Uutiset maakunnastasi. MAANANTAI 8.7.2013 TV 1 06.25 06.55 09.30 10.00 10.50 11.00 11.05 12.30 13.00 14.25 14.55 15.00 15.05 15.10 15.55 16.50 16.55 17.00 17.08 18.00 18.13 18.16 18.20 18.30 19.00 19.50 20.00 20.30 20.55 21.00 21.30 23.00 23.05 Ruskean kastikkeen maa Ylen aamu-tv Arjen historia Sydämen asialla (7) Päivän kasvo Yle Uutiset 44500 Max (S) Ruskean kastikkeen maa Kaikkien naisten monni. (Suomi 1952, 81?) O: Lasse Pöysti. 07.17 Maakuntaradio. 07.50 Merisää. 10.00 Yle Uutiset. 10.05 Roman Schatzin romanttinen Maamme-kirja: Suomalainen kauneus 11.00 Romantiikan heinäkuun Välilevyjä: Lemmen tavaratalo. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 23.00 Yle Uutiset. 07.50 Aamuhartaus. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 20.03 Urheiluradio. 23.33 Illan vieras. 06.25 Aamusoitto. 12.00 Yle Uutiset ja sää. 21.40 Urheiluradio. 11.00 Yle klo 20.3 Uutiset. paholaistalo (16) 23.10 C.S.I. 06.15 Aamuhartaus. 14.00 Yle Uutiset. Yle Uutiset ja sää. valkoisille ruusuille tulee hintaa. Harri-Ilmari Moilanen FILM NOIR: SUURI FLAMARION Yle Teema klo 21.50 06.00 Yle Uutiset. Lea Miettinen 22.00 Yle Uutiset 22.05 Maria Pettersson 23.02 Puheen Aamun parhaat 23.30 Politiikkaradio Radio Nova Seka- 07.00 Kesäaamu . O: Anthony Mann. 21.03 Päivä tunnissa. Mitä rakkaus on? Mikä sen merkitys on eri kulttuureissa. Sari Seppälä ja haku. 21.35 Novosti Yle. Suomalainen kestävyysurheilu oli voimissaan. 17.20 Kulttuuritunti: Eeva Luotosen kirjahistoria. 18.00 Romantiikan heinäkuu: Frankenstein. 15.00 Yle Uutiset. 07.45 Hartaita säveliä. 14.03 Ajantasa. 20.00 Jazzradio. 20.30 UMO Live! 21.15 Julkinen sana: Romanttiset lukemistot. 07.15 Urheiluradio. Housen tiimi hoitaa vakavasti sairastunutta tutkijaa, jonka oireet viittaavat säteilysairauteen. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12
10.05 Historian ääniä: Kalastusta 1960 ja 05.00 Aamupala. 19.03 Kaustisen kan- Yle Uutiset. 18.10 Kesämusiikkia. Suomi tänään. Vaalia ja kunnioittaa. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Wilma Schlizewski lähtee jälkikasvunsa kanssa tutustumaan saaren eläintarhaan. 20.00 Kotia kohti. 23.00 Yle Uutiset. Kuvassa Charlotte Riley (vas.) ja Cynthia Nixon. Pala veristä Englannin historiaa KEN FOLLETTIN historialliseen menestysro- maaniin perustuva uusi draamasarja Maailma vailla loppua (World without End) on henkistä jatkumoa Englannin verisiä vaiheita käsittelevälle tarinalle Taivaan pilarit. 1300-luvun lopulla sisällissotaa käyvän maan kuningas Edvard II pakotetaan luopumaan kruunusta poikansa hyväksi. Phil Dr. 08.00 Yle Uutiset ja sää. Rooma. 08.17 Maakuntaradio. 09.05 Muistojen Yle Radio Suomi bulevardi. 20.06 Sää. 22.35 18.00 Yle Uutiset. Yksi onnekas ritari välttää täpärästi kuoleman pelas- tautumalla Kingsbridgen luostarin suojiin. Ritari Thomas Langley ryhtyy munkiksi, mikä on hänen henkivakuutuksensa. Tavallisten maallikkojen elämä on ohuemman langan varassa, minkä saa huomata myös parantaja Mattien opissa oleva nuori Caris. 13.32 Suomen radio. Brittijuontaja Monty Donin retki Italian upeimpiin puutarhoihin alkaa Roomasta. EU ja kemikaalien riskit. Amerikka 14.40 Ruotsin karmein koti 15.35 Panttilainaamo 16.00 Panttilainaamo 16.25 Leijonan luola USA 17.15 Maistuvimmat liikeideat 18.10 Panttilainaamo 18.40 Panttilainaamo 19.05 Leijonan luola USA 20.00 Maailman oudoimmat ravintolat 20.30 Poliisit (S) 21.00 Rekkakuskit jäällä 22.00 Hyvät ja huonot uutiset 23.00 Taksi 23.30 Trigger Happy TV 00.00 Jopet-show (S) 00.30 Los Angelesin tatuointitarinat 01.25 JIM D: Salaliittoteoriat Jesse Venturan johdolla (7) 02.15 Ruotsalaiset pelastajat 03.10 Älypää-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Ken Follettin romaaniin perustuvan sarjan tapahtumapaikkana on 1300-luvun levoton Englanti. 17.55 Suomi tänään. selästä, osa 57: Stressivapaata. 06.05 Hartaita säveliä. 23.10 Yöklassinen. YleX MAAILMA VAILLA LOPPUA TV1 klo 21.00 Yle Uutiset 10.03 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Kesäiltapäivä . Tapio Pajunen Radio Nova 07.00 Kesäaamu . 16.00 Yle Uutiset ja sää. 21.35 Novosti Yle. 21.40 Urheiluradio. 13.00 Yle Uutikreivi. 19.03 Urheiluradio. 19.06 Elämänmenoa 0203-17600. 20.00 Yle Uutiset. 10.03 kaari 2/5: Outouden houkone Ajantasa. Siellä ovat keisarit ja paavit rakennuttaneet vuosisatojen aikana luomuksia, joiden veroisia ei muualta juuri löydy. 15.00 Uutiset ja sää. Tapio Pajunen 13.00 Yle Uutiset 13.02 Suunnistuksen MM-kisat, Vuokatti 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Maria Jungner 19.00 Ali Show. 13.03 Urheiluradio. 15.00 Yle UutiRadio 1 set. Trilleri käynnistyy, kun pahoinpidelty Monika (Källa Bie) pakenee kotoaan kahden lapsensa kanssa. 19.00 Yle Uutiset ja sää. TIISTAI 9.7.2013 Kesärakkaus TV2 klo 12.00 TV 1 06.25 06.55 09.30 10.00 10.50 11.00 11.05 11.50 12.00 12.30 13.00 14.15 14.30 15.00 15.05 15.10 15.35 16.50 16.55 17.00 17.08 18.00 18.13 18.16 18.20 18.30 19.00 19.45 20.00 20.30 20.55 21.00 21.50 22.20 23.10 23.15 Ruskean kastikkeen maa Ylen aamu-tv Arjen historia Sydämen asialla (7) Päivän kasvo Yle Uutiset Jumalanpalvelus: Nojatuolikirkko Maailman matkailuaarteet Juuret Suomessa Ruskean kastikkeen maa Laivaston monnit maissa. (1979) Reino Helismaan lauluja esittävät Tapio Rautavaara, Esa Pakarinen, Monna Kamu, Liisa Tavi, Sinikka Sokka, Heikki Kinnunen ja Esa Pakarinen Jr. Yle Uuti- dio. 23.57 Suomi tänään. 16.00 kunnastasi. Millaisia paineita avioliitto koki viime vuosisadan lopulla. 06.56 Päivän mietelause. 11.03 Suomen radio. set. Toimittajana Pekka Laine. 11.57 Urheiluradio. Irwin Goodman. 18.00 12.32 Suomen radio. 17.00 Yle Uutiset taja Jukka Malm Euroopan kemikaali- ja sää. Stand up -koomikko Ali Jahangiri etsii kesän ajan vastausta kysymykseen, mikä on hauskaa. 19.58 Radiomafian Kohtaaminen: Pedro Hietanen (1992) 21.33 Päivä tunnissa . 13.06 SuoRadioteatteri esittää: Tapani Löfvin- men radio. Pyörätuolilla liikkunut mies löydetään kuolleena satamavedestä, ja syytetyn penkille joutuu hänen tyttärensä. (Beck: Skarpt läge/Ruotsi 2006). 12.45 Merisää. Romantiikan heinäkuu: Monte Criston 12.55 Suomen radio. 14.03 Ajantasa. 07.45 Hartaita säveliä. 3/3. 20.07 Kantritohtorin juurihoitoa. 08.15 set ja sää. 12.00 Yle UutiFaunin iltapäivä. (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 C.S.I. 07.15 kuun Figaro: Verdin Macbeth. 12.15 Muurahaiset ja me Urheiluradio. 11.00 Yle Uutikutus. Sukulaisen kavala vehkeily tuhoaa hänen mahdollisuutensa onneen yhtä varmasti kuin lukemattomien ihmisten hengen vaarantaa Euroopasta leviävä musta surma. Kuvitteellisen Kingsbridgen kaupungin asukkaiden kiehtovat kohtalot kuljettavat tarinan sivujuonia Englannista Italiaan ja Ranskaan. 06.00 Yle Uutiset. 21.50 Merisää. 18.03 Poplaari. Kotimaista musiikkia uuteen malKiveen hakatut. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Sanna Kiiski 23.00 Radio Novan yö 45 5. 08.00 Yle Uutiset ja sää. T: BBC Elävä arkisto: Repe Helismaa 100 vuotta Repen lauluja 1. 18.50 Merisää. 07.50 Aamuhartaus. 10.00 Yle Uutiset. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. Phil Teema 17.00 18.00 18.50 19.00 20.00 21.00 22.00 22.00 22.50 23.15 Juhannusjuna 2012 Pyhimys (12) Avaruuskansiot Isä Matteon tutkimuksia Italian puutarhoissa. 1/4. 16.15 men radio. 06.15 Aamuhartaus. 21.00 Yle Uutiset. T: BBC Historia: Brittiavioliitto 1900-luvulla. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 00.05 Yöradio. 07.53 Maakuntaratuomiokirkon kello lyö 12. (1979) Reino Helismaan muisto-ohjelmassa esiintyvät Esa Pakarinen Jr, Sinikka Sokka, Heikki Kinnunen sekä Tapio Rautavaara. Nuori Edvard III on kuitenkin vain nukkehallitsija. Todellisuudessa vallan anastuksen takana on ranskalaissyntyinen kuningatar Isabella, joka suunnittelee hallitsevansa maata yhdessä rakastajansa kanssa. Uudella kuninkaalla on kuitenkin muita suunnitelmia. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 17.20 Romantiikan heinäkuun Viikon kirja: Historiaa, 12.30 Yle Uutiset maakunnastasi. romantiikkaa ja juonittelua. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Amerikka 14.10 Henkka & Niki vs. 15.05 Maakuntaradio. sanmusiikkijuhlat 2013 21.15 Brys- 15.50 Veneilysää. (Whole Truth, Yhdysvallat) Vettä sakeampaa. 08.15 Ykkösaamu. 09.00 Yle Uutiset. Jenni ja Timppa 17.00 Yle Uutiset 17.01 Kaksisen musikin ohjelma 19.00 YleX Jatkot 22.00 Yle Uutiset 22.05 Yle Puhe 23.02 Encore 00.00 Yöradio 06.30 Yle Uutiset Uutiset 06.31 YleX Kesäaamu . (Suomi 1954, 75) O: Ville Salminen (S) Arkistokuvia: Helmeilevä hymy (S) A-studio Yle Uutiset Yle News Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa Estradilla: Tangon maailmat Novosti Yle Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Sydämen asialla (7) Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Päivän kasvo Arjen historia Hotellien salattu maailma Suuri kiertokulku-sarjan kuvauksissa Lomamatka 70-luvulle: Mennään mopedilla! Yle Uutiset Urheiluruutu Maailma vailla loppua 10 kirjaa rikoksesta Prisma: Uusi uljas geenitekniikka Yle Uutiset Ikiroudan geeniaarre TV 2 MTV 3 06.50 Pikku Kakkonen: Neposen ja Nallen aamu 06.51 Nimipäiväonnittelu: 9.7. 06.52 Jääkarhu Otto (S) 07.03 Runoja ja roskia: Yhdessä (S) 07.07 Timppa (S) 07.18 Kotkaperhe 07.25 Yhdessä (S) 07.28 Tinga Tinga -tarinat (S) 07.40 Neppajymykerho 07.44 Pipsa Possu: Leikkipuistossa (S) 07.52 Muumilaakson tarinoita (S) 08.17 Disney esittää: Ystäväni Tiikeri & Nalle Puh (S) 08.40 Hupsis: Tyhjä rengas 08.50 Pat & Stan (S) 09.00 Hullu juttu 09.30 Luontoretkellä: Elämäni kevät 10.30 Teinidracula (7) 11.00 Summeri (7) 12.00 Kesärakkaus (7) 12.30 Uusi päivä (S) 13.00 Maailmanmenoa: Keksijän ihmeellinen maailma 13.05 Maailmanmenoa: Kannettava aalto 13.15 Suunnistuksen MM 16.50 Pat & Stan (S) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 Doctor Who (12) 18.50 Naurupalat (S) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.07 Yle Uutiset 19.20 Urheiluruutu 19.30 Uusi päivä (S) 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Uusi päivä (S) 21.00 Ajankohtainen kakkonen 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Shanghai Knights 08.00 09.00 09.45 10.45 11.15 11.50 Aamusää Tunteita ja tuoksuja (S) Suurin pudottaja Hännänheiluttajat Remonttimestari Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 12.25 50 parasta ravintolaa 12.30 MTV3 TOTAL Kesä 2013 14.05 Alueellinen sääennuste 14.10 Middle (S) 14.40 30 Rock (S) 15.10 Selviytyjät Suomi 16.05 Riemuloma Kanarialla 16.35 Salatut elämät (7) 17.05 Salatut elämät (7) 17.30 Salatut elämät (7) 18.00 Suurin pudottaja 19.00 Seitsemän Uutiset 19.15 Tulosruutu 19.25 Päivän sää 19.30 Riemuloma Kanarialla. Jakso 11. New York (16) 00.30 Täydelliset parit (S) Nelonen 05.00 07.00 11.10 12.00 12.30 13.00 13.30 14.00 14.30 15.30 16.00 17.00 17.30 18.30 18.50 19.00 19.30 20.00 20.57 21.00 22.00 00.00 00.10 00.15 00.45 01.15 02.10 03.00 Älypää-TV LIVE: Tiedä ja Voita LIVE: Tiedä ja Voita Eläintarhojen elämää Australialainen sarja. Onnea matkaan, Charlie! (7) Amerikkalainen komediasarja. Waverly Placen velhot (S) Amerikkalainen komediasarja. Unelmien talo Eden Häähullut Melissa ja Joey (S) Amerikkalainen komediasarja. Tyyliä vai ei Matkaoppaat 90210 (7) Amerikkalainen draamasarja. Nelosen uutiset Nelosen sää Amerikan hauskimmat kotivideot Neljän tähden illallinen Neljät häät Keno NCIS Rikostutkijat (16) Beck: Skorpioni. Janne Virtanen 19.00 Kesäilta . 06.25 Aamusoitto. 21.55 Suomi tänään. radio. 18.50 Iltahartaus. 11.33 SuoYle Uutiset ja sää. 07.15 Aamusoitto. 17.35 Laulava Babitzi22.05 Radioteatteri esittää: Hanhen nin perhe, osa 7. 18.55 Suomi tänään. 17.20 Urheiluradio. 15.52 Maakuntaselin kone. Juontaja Peter von Bagh. Repen lauluja 2. 09.05 2/8: Muurahaisten poliisivaltio. Urheiluradio. 22.05 Nousevan auringon talo. New York (16) 23.35 C.S.I. 18.20 set. 12.15 Suomen radio. Uutiset ja sää. 09.10 Sää. 13.00 Klassista kahteen. 09.11 Maakuntaradio. 14.00 Romantiikan pitkä B rysseli n 10.00 Yle Uutiset. 19.00 Yle Yle Uutiset. Millainen on moderni avioliitto? Entä mitä eväitä onnelliseen avioliittoon tarvitaan tämän päivän maailmassa. 18.30 Hartaita nastasi. 13.30 Yle Uutiset maakungin seikkailut, osa 45. 12.00 Turun 07.50 Merisää. 21.03 Päivä tunnissa. 09.00 Yle Uutiset. Eläkepäiviä viettävä Eeva tarvitsee Miran neuvoja pienentääkseen asumismenoja. 21.00 Koko totuus. 15.05 Kultakuume. klo 21.15 11.30 Yle Uutiset maa15.55 Yle News. 16.15 Ohjelmassa on haastateltavana joh- Maakuntaradio. Alma ja Aleksi 10.00 liin välipuhuu Kirsi Väänänen. 23.03 Iskelmä-Suomi. 04.02 Bluesministeri Esa Kuloniemi. Yle Puhe 06.00 Tiina Lundberg 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Ali Show 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio . Juontaja Peter von Bagh. Historia: Kun Saksa pommitti Englantia Muut 07.55 SVT:n ohjelmaa 16.12 Kulissien takana 16.15 Perheeni on bändini 16.45 Taivastiellä 17.15 Riistametsällä Pohjolassa 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 Täplä ja Läiskä (S) 18.07 Isän luona, äidin luona (S) 18.13 Valdemarin kertomukset (S) 18.16 Yakari (S) 18.30 Maailman pelastajat 18.44 Tulimme kaikkialta maailmasta 19.00 Tuntematon Norja 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.45 Dok: Naiskaupan tiet 21.00 Allsång på Skansen 22.00 Syyttömänä tuomittu (12) 22.45 Näin tehtiin Helteinen helmikuu 23.45 SVT:n ohjelmaa 14.00 Masterchef USA 15.00 Jamie Oliverin ruokavallankumous 15.55 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 16.25 Eastenders (7) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Iholla 18.30 Pelastajat (7) 19.00 Myytinmurtajat 20.00 Rillit huurussa (S) 20.30 Simpsonit (12) 21.00 Kauhukodit 22.00 Sons of Anarchy (16) 23.00 American Horror Story (16) 23.55 Alcatraz (16) 00.55 Simpsonit (7) 01.25 Teräspallit UK 02.10 SubChat 12.00 Maistuvimmat liikeideat 12.50 Mahdoton illallinen 13.40 Henkka & Niki vs. Entisen kuninkaan liittolaisia jahdataan kuin valtionvihollista. 17.28 virastosta. Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 11.00 Kesäpäivä ? Elli Collan 15.00 Kesäiltapäivä . 20.03 Urheilura- dio. (16) Nelosen uutiset Nelosen sää Weeds (12) Amerikkalainen draamasarja. Konttori (7) Amerikkalainen komediasarja. NCIS Rikostutkijat (16) Amerikkalainen draamasarja. Dr. 14.00 säveliä. 06.30 Maakunta70-luvuilla 11.00 Romantiikan heinä- radio. Lea Miettinen 22.00 Yle Uutiset 22.05 Jari Sarasvuo 23.02 Yle Puhe esittää 23.30 Politiikkaradio . Hassuja eläimiä. 17.00 Yle set ja sää. Jakso 3. Asumismenot alas. 07.17 Maakuntaradio. Päivän mietelause
N: Raili Mäki, Matti Ranin, Oke Tuuri, Tommi Rinne. 10.50 radio. Koskenlasku koituu kohtalokkaaksi. 13.00 LuontoYle Uutiset. Suomi 21.00 Taivaan tulet (12) 21.40 The Pacific: Sodan sankarit muistelevat (12) 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Keskiviikon ravisuora 22.10 Theroux Miamin jättivankilassa 23.10 The Pacific: Tyynenmeren taistelutoverit (16) 08.00 Aamusää 09.00 Tunteita ja tuoksuja Amerikkalainen saippuasarja Genoa Cityn ihmisistä. 09.45 Suurin pudottaja 10.45 Amazing Race 11.45 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 12.20 50 parasta ravintolaa 12.25 Pilanpäiten 14.05 Alueellinen sääennuste 14.10 Middle (S) 14.40 30 Rock (S) 15.10 Top Chef Suomi 16.05 Riemuloma Kanarialla 16.35 Salatut elämät (7) 17.05 Salatut elämät (7) 17.30 Salatut elämät (7) 18.00 Suurin pudottaja 19.00 Seitsemän Uutiset 19.15 Tulosruutu 19.25 Päivän sää 19.30 Riemuloma Kanarialla 20.00 Erilaiset äidit 21.00 Kohde (16). 10.03 AjanKlassista kahteen. 07.15 Aamusoitto. 15.00 gin seikkailut, osa 46. 17.00 Yle Uutiset ja puheenvuoroja.Runoilijat arvostet- sää. Suomi 21.00 Ali Show 21.33 Päivä tunnissa . 22.05 Laulava Babitzinin perhe, osa 8. 19.03 Mikkelin musiik- radio. 18.20 nastasi. Hänet luetaan naivisteihin. Martin Provostin ohjaama elokuva on pieteetillä tehty kuvaus poikkeusihmisestä. 13.30 Yle Uutiset maakunsuunnittelija Karoliina Korppoo. Ravisuoran tuja Puolassa. 17.20 Romanttinen Aristote- 12.55 Suomen radio. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 04.02 Kantritohtorin juurihoitoa. Yle Puhe 06.00 Maria Jungner 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Ali Show 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio . Kuvassa Yolande Moreau ja Ulrich Tukur. Keittäjä, siivooja, pyykkäri ja taiteilija RANSKASSA VUODEN PARHAAKSI kotimaiseksi elokuvaksi valittu Seraphine (2008) on elämäkertafilmi hämmästyttävän elämänkaaren kokeneesta henkilöstä. Hienon kuvauksen ja lavastuksen ansiosta 1910- ja 1920-luvuille sijoittuva epookki on vaikuttavaa. 21.50 Merisää. 06.05 Hartaita säveliä. 10.05 Brys- 05.00 Aamupala. Tapio Pajunen Radio Nova 07.00 Kesäaamu . 09.10 Sää. Mielisairaalassa kuollut Seraphine de Senlis (oik. Seraphine Louis, 1864?1942) oli herrasväen palvelija ja itseoppinut kuvataiteilija. 17.35 22.00 Yle Uutiset ja sää. Osa 1/2.. 14.00 Radioteatteri esittää: Tapani Löfvin- Yle Uutiset. Monet renessanssiajan puutarhurit rinnastivat itsensä taiteilijoihin, ja Monty ymmärtää pian miksi. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 09.00 Yle Radio Suomi Yle Uutiset. 17.00 Yle Uutiset 12.32 Suomen radio. (Suomi 1954, 93?) O: Ville Salminen. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 00.05 Yöradio . 23.00 Yle Uutiset. 23.03 Kansanradio. 12.00 Turun tuomiokirkon kello Urheiluradio. 15.00 Yle Uutiset. set ja sää. Finchin listan kärkeen noussut uusi sosiaaliturvanumero kuuluu Tommy Claylle. 21.55 Viking Lotto ja Keskiviikko-Jokeri 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Diili 00.25 Kuuntelija. 17.20 Urheiluradio. 08.17 Maakuntaradio. 09.00 Yle Uutiset. Jenni ja Timppa 17.00 Yle Uutiset 17.01 Kaksisen musikin ohjelma 19.00 YleX Jatkot 22.00 Yle Uutiset 22.05 Yle Puhe 23.02 Encore 00.00 Yöradio 06.00 Yle Uutiset. toiveiden yö. Alma ja Aleksi 10.00 Yle Uutiset 10.03 Uuden musiikin aamu- 17600. 21.40 Urheiluradio. T: BBC. 21.00 Silkkitie 30 päivässä. Ville Haapasalo matkaa Keski-Aasiassa, Silkkitiellä. Firenze. 06.30 Maakuntaselin kone. (Person of Interest, Yhdysvallat) Matsya nyaya - luotien laki. 20.06 Sää. Yle Uutiset ja sää. O: Martin Provost. 23.48 Teematieto Muut 07.55 SVT:n ohjelmaa 17.22 Näin tehtiin Helteinen helmikuu 17.25 Maailman pelastajat 17.39 Tulimme kaikkialta maailmasta 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 Emma ja Gui (S) 18.07 Eki Eläinlääkäri (S) 18.17 Luppis (S) 18.24 Villit lapset 18.30 Majakan arvoitus (7) 19.00 Tuntematon Norja 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.45 Vauhtimimmit 20.00 Magnus ja Petski 20.27 Norjaa ristiin rastiin 20.30 Puutarhasissit 21.00 Helteinen helmikuu (16) 21.56 Kulissien takana 22.00 Dag (12) 23.00 SVT:n ohjelmaa 14.00 Villieläinhoitola 14.25 Villieläinhoitola 15.00 Taidemaailman huipulle 15.55 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 16.25 Eastenders (7) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Iholla 18.30 Pelastajat (7) 19.00 Myytinmurtajat 20.00 Rillit huurussa (S) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Carrien päiväkirjat (7) 22.00 Hävyttömät (16) 23.05 C.S.I. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. Monty Don vierailee tänään Firenzen kaupungin ja Toscanan maaseudun puutarhoissa. 11.33 Suotin jousikvartetto ??Tyttö ja men radio. 12.15 Julluradio. 06.15 Aamuhartaus. Toinen osa nähdään 17. Sakean ja tukahduttavan ilmakehän ympäröimä eloton planeetta, jonka lämpötilassa lyijykin sulaa. 19.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 20.00 Italian puutarhoissa. 2/4. 19.00 Yle 15.50 Veneilysää. 07.17 Maakuntaradio. heinäkuu: Wagner 200 . EU Suomen metsissä. 15.52 MaakuntaUutiset ja sää. 12.15 Suomen radio. 15.05 Kultakuume. 08.00 Yle Uutiset ja sää. Miami (16) 00.00 Hellcats (7) 00.55 Simpsonit (7) 01.25 Skins . 18.00 Yle Uutiset. 18.03 Luonto-Suomen kalastusilta Yöklassinen. 0203-17600. 11.57 Päivän miete- dio. Venus on kuin pieleen mennyt Maa. 11.00 Yle Uutiset. Romantiikan klassikon Radio Su 11.03 Suomen radio. esittely. FBItutkijat (16) Amerikkalainen jännityssarja. Metcalfe: Kosto. 13.00 Yle Uutileen kantapää: Seksisanakirja. 13.32 Suomen radio. KESKIVIIKKO 10.7.2013 TV 1 06.25 06.55 09.30 10.00 10.50 11.00 11.05 11.35 11.45 12.25 12.55 14.30 15.00 15.05 15.10 15.55 16.50 16.55 17.00 17.08 18.00 18.13 18.16 18.20 18.30 19.00 19.55 20.25 20.30 20.55 21.05 21.35 22.05 23.35 Ruskean kastikkeen maa Ylen aamu-tv Arjen historia Sydämen asialla (7) Päivän kasvo Yle Uutiset Norjan öljyjuhlat Ensyklopedia Aamusydämellä Ruskean kastikkeen maa Laivan kannella. 16.15 kijuhlat 2013. 15.55 Yle News. 08.15 lause. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Urheiluradio. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Tämä elää elämäänsä kiihkolla, johon kuuluvat ilmestyksenomaiset ekstaattiset kokemukset. (12) Nelonen 05.00 07.00 11.10 12.00 12.30 13.00 13.30 14.00 14.30 15.30 16.00 17.00 17.30 18.30 18.50 19.00 19.30 20.00 20.57 21.00 22.00 23.50 00.00 00.05 00.35 01.35 02.25 03.15 Älypää-TV LIVE: Tiedä ja Voita LIVE: Tiedä ja Voita Eläintarhojen elämää Australialainen sarja. Onnea matkaan, Charlie! (7) Amerikkalainen komediasarja. Waverly Placen velhot (7) Amerikkalainen komediasarja. Unelmien talo Eden Häähullut Melissa ja Joey (S) Amerikkalainen komediasarja. Tyyliä vai ei Matkaoppaat Jutta ja puolen vuoden superdieetit Nelosen uutiset Nelosen sää Amerikan hauskimmat kotivideot Amerikkalainen sarja. Neljän tähden illallinen Tuuri Keno Criminal Minds . 18.50 Merisää. Sinettinä loistaa romuluisen Yolande Moreaun jykevää läsnäoloa huokuva roolisuoritus työläisnaisena, joka elää elämäänsä hurjalla sisäisellä poltteella. Harri-Ilmari Moilanen SERAPHINE Yle Teema klo 21.45 vuoro 11.00 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Kesäiltapäivä . Sanna Kiiski 23.00 Radio Novan yö. 13.06 SuoRomantiikan heinäkuun Tekijä: Peli- men radio. 16.15 12.30 Yle Uutiset maakunnastasi. Faunin iltapäivä. 12.00 Yle Uutikuolema??. Seraphinen lapsenomaisen haltioitunut asenne luontoon näkyy hänen taiteessaan. 03.40 Luontoretki. 21.00 Yle Uutiset. 21.35 Novosti Yle. 14.03 Ajantasa. 09.11 kinen sana: Kotiromantiikkaa Maakuntaradio. 10.00 sisustuslehdissä. 14.15 Romanomi 11.30 Yle Uutiset maatiikan klassikko: Schuberklo 18.0 3 kunnastasi. ennakko. 20.03 Urheilu- radio. 19.06 LuontoSuomen kalastusilta 0203-17600. 20.00 Yle Uutiset. 22.05 Uudenkansanmusiikki. Entinen moottoripyöräkerholainen avaa Torontoon taidegallerian ja sen jälkeen muut jengiläiset kuolevat yksi kerrallaan. 15.05 Maakuntaradio. säveliä. 17.55 Aikamme suomalaista musiikkia. Tapio Pajunen 13.00 Yle Uutiset 13.02 Perttu Häkkinen 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Jenny Lehtinen 19.00 Urheiluilta: Jalkapallon naisten EM: Italia . 18.50 Iltahartaus. 14.00 Su o m i tasa. Osa 6/10. 21.45 Kino: Seraphine. (Séraphine/Ranska/ Belgia 2008) Saksalainen taidekauppias keksii lahjakkaan naivistisen naistaiteilijan ensimmäisen maailmansodan aattona. Vuosia myöhemmin vaatimaton Séraphine nostetaan parrasvaloihin. 12.45 Merisää. ja sää. Lea Miettinen 22.00 Yle Uutiset 22.05 Perttu Häkkinen 23.02 Yle Puhe esittää 23.30 Politiikkaradio . 16.00 Yle Uutiset ja sää. (Listener, Kanada) Oikeudenmukaisuutta. 11.00 Romantiikan Urheiluradio. liekeissä (7) 05.00 Älypää-TV 07.00 LIVE: Tiedä ja Voita 12.05 Maistuvimmat liikeideat 12.55 Pomo piilossa 13.45 Gordon Ramsay ja paras ravintola 14.40 Ruotsin karmein koti 15.35 Panttilainaamo 16.00 Panttilainaamo 16.25 Leijonan luola USA 17.15 Maistuvimmat liikeideat 18.10 Panttilainaamo 18.40 Panttilainaamo 19.05 Leijonan luola USA 20.00 Australian rajalla 20.30 Poliisit (12) 21.00 JIM D: Metsien miehet 22.00 Jim Grillisää 22.05 Hyvät ja huonot uutiset 23.00 Taksi 23.30 Maailman oudoimmat ravintolat 00.00 Jopet-show 00.30 Los Angelesin tatuointitarinat 01.25 Rekkakuskit jäällä 02.20 Ruotsalaiset pelastajat 03.20 Älypää-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Saksalainen taidekauppias keksii lahjakkaan naivistisen naistaiteilijan ensimmäisen maailmansodan aattona. Sen löytäjäksi ilmaantuu Picasson merkityksen heti hoksannut saksalainen galleristi ja kriitikko. Seraphine puhuttelee sekä elämäker- 6 tafilminä että taiteilijakuvauksena. 07.45 Hartaita säveliä. 07.50 Aamuhartaus. 17.45 set. 21.55 Suomi tänään. 18.55 Luonto-Suomen kalastusilta 0203YleX 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Kesäaamu . 18.30 Hartaita Yle Uutiset. 09.05 Muistojen bulevardi. 08.00 Yle Uutiset ja sää. Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 11.00 Kesäpäivä ? Elli Collan 15.00 Kesäiltapäivä . 07.15 Kuuluttajan vieras. 17.28 Suomi tänään. Ville osallistuu Buharassa uzbekistanilaisiin häihin ja Samarkandissa ihailee itämaista arkkitehtuuria. 07.53 Maakuntarajien esityksiä. 13.03 Urheiluradio. Phil Älypää-TV Teema 17.00 Tiededokumentti: Koodien maailma 18.00 Pyhimys (12) 18.50 Avaruuskansiot. 08.15 Ykkösaamu. Janne Virtanen 19.00 Kesäilta . 10.00 Yle Uutiset. 07.00 Yle Uutiset ja sää. mestarilaula- 07.50 Merisää. heinäkuuta. Nelosen uutiset Nelosen sää Konttori (S) Amerikkalainen komediasarja. Hestonin huikeat pidot Dr. 21.03 Päivä tunnissa. Red Metcalfe saa jälleen tutkittavaa kaksiosaisen jännityselokuvan ensimmäisessä osassa. Hienovaraisella tavalla tulee todistetuksi perinteisen näytelmäelokuvan ajaton voima, jossa on sitä jotain: on kerronnan rytmiä, episodimaista tunnelmoivuutta ja tiettyä musiikillisuutta, joilla vivahteikkaasti syvennetään itse asiaa. 21.30 Eurooppalaisia Maakuntaradio. Laulunäytelmään perustuva elokuva kuunariparkin leppoisasta miehistöstä. Elävä kulttuurimaisema Yle Uutiset Yle News Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa Avara luonto: Marajoen rannoilla Novosti Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Sydämen asialla (7) Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Päivän kasvo Arjen historia: Hyvä huono maku Historiaa: Me vaadimme oikeutta Yleisurheilun nuorten EM Viking Lotto Yle Uutiset Urheiluruutu A-studio Elisabeth kohtaa: Kofi Annanin Winnie Mandelan tarina Ulkolinja: Intian voimanaiset Hävyttömät Sub klo 22.00 TV 2 MTV 3 06.50 Pikku Kakkonen: Jyrkin aamu 06.51 Nimipäiväonnittelu: 10.7. 06.52 Babar ja Badun seikkailut (S) 07.04 Fungi (S) 07.13 Sanasieppari 07.25 Kastemadot 07.34 Puut 07.37 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan (S) 07.51 Muumilaakson tarinoita 08.16 Disney esittää: Ystäväni Tiikeri & Nalle Puh (S) 08.39 Hupsis: Biljardia 08.50 Pat & Stan (S) 09.00 Hullu juttu 09.30 Yle Uutiset alueilta 10.30 Teinidracula (7) 11.00 Summeri (7) 12.00 Kesärakkaus (7) 12.30 Uusi päivä (S) 13.00 Uusi päivä (S) 13.30 Uusi päivä (S) 14.00 Elämäni eläimet: Bondi Beachin lääkäri 14.25 Ajankohtainen kakkonen 15.15 Gilmoren tytöt (7) 16.00 Summeri (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 Nolojen tilanteiden mies (S) 18.40 Jalkapallon naisten EM : Italia . 21.45 Romano mirits. 23.37 Metsää ja luontoa. 09.05 Urheilyö 12. Phil Dr. 20.07 Café Tropical. 06.56 Päivän mietelause. 23.10 Suomi tänään. 06.25 Aamusoitto. Ravitulokset
22.05 Tangomarkkinat 2013: Kuningatarfinaali. 23.00 Yle Uutiset. 23.03 Yle Uutiset selkosuomeksi. 23.08 Novosti Yle. 00.00 Yle Uutiset ja sää. Psykopaatit pystyvät valehtelemaan täysin luontevasti ja tappamaan tuntematta lainkaan katumusta. Mitä heidän aivoissaan tapahtuu. 14.00 M-studio. 17.00 Yle sää. 16.00 Yle Uutiset ääniä: Kalastusta 1960 ja 70-luvuilla ja sää. 12.32 Suonäkuun Television tiiliskivet: Downton men radio. 06.25 Aamusoitto. 15.00 kunnastasi. Neurotutkijat eri puolilla maailmaa etsivät vastauksia kysymykseen. Pahan monet kasvot valehtelemaan täysin luontevasti, manipuloimaan muita ihmisiä ja tappamaan tai raiskaamaan tuntematta lainkaan katumusta. 19.06 Kaikki rakastavat. 07.17 Maakuntaradio. Nummisen musiikkiohjelma: Musiikki 07.50 Merisää. 08.17 Maakuntaradio. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 23.12 Suomi tänään. 11.57 Päivän mietelause. Hänen teoriansa mukaan uhrit eristetään muusta yhteiskunnasta, jotta heihin ei päde saman inhimillisyyden säännöt kuin muihin. Lea Miettinen 22.00 Yle Uutiset 22.05 Ali ja Husu 23.02 Yle Puhe esittää 23.30 Politiikkaradio Radio Nova 07.00 Kesäaamu . TORSTAI 11.7.2013 Unelma Ruotsista Yle Fem klo 21.00 TV 1 06.25 Ruskean kastikkeen maa 06.55 Ylen aamu-tv 09.30 Arjen historia: Hyvä huono maku 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Päivän kasvo 11.00 Yle Uutiset 11.05 Löytöretkiä luontoon 11.35 Elämää jättikaupungeissa 12.35 Ruskean kastikkeen maa 13.05 Kuningas kulkureitten. 08.15 Ykkösaamu. 09.00 Yle Uutiset. 09.05 12. 12.00 Yle Uutiset ja 15.55 Yle News. 10.50 Romantiikan radio. 10/12. 16.15 Faunin iltapäivä. 13.06 Suotää: Tapani Löfvingin seikkailut, osa men radio. (16) 22.55 Taivaan tulet. 17.20 Romantiikan hei- Uutiset maakunnastasi. 07.15 heinäkuu: Rouva Bovary. 17.28 Suomi tänään. Janne Virtanen 19.00 Kesäilta . 06.56 Päivän mietelause. 13.00 Klassista kah5 11.30 Yle Uutiset maateen. 09.00 Yle Uutiset. Etelä-Italia. 21.03 Tangomarkkinat 2013: Kuningatarfinaali. Hoyt päättää lähteä Alaskaan ja pyytää Jessicalta viimeistä palvelusta. Ohjaaja Q etsii romantiikan juuria ja ikuista orgasmia. Eric on vaikean valinnan edessä. 18.50 Merisää. 18.55 Suomi tänään. 07.45 Hartaita säveliä. 17.20 UrheiluraRomantiikan heinäkuun Todellisia tari- dio. 12.55 Abbey. 23.33 Minna Pyykön maailma. 14.00 Yle Uutiset. Ne, jotka nauttivat tappamisesta, menestyivät metsästäjinä. 18.00 Yle Uutiset. 18.03 Maailmanpolitiikan arkipäivää. 18.28 Suomi tänään. Osa 11/36: Isä. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Alma ja Aleksi 10.00 Yle Uutiset 10.03 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Kesäiltapäivä . 09.10 Sää. mytologiat: perhe. Nyt Don pääsee lopultakin ihailemaan rönsyilevää kukkaloistoa. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 17.00 22.00 Yle Uutiset ja sää. 10.00 Yle Uutisoitto. 20.00 Yle Uutiset. 12.45 Merisää. 07.15 Aamusoitto. Punainen,valkoinen ja sininen. 15.05 Kultakuume. men radio. Neurotutkijat eri puolilla maailmaa etsivät vastauksia kysymykseen. 21.55 Rakkautta intialaisittain. 18.30 Hartaita säveliä. (Yhdysvallat). Miami (16) 23.50 Heroes (12) 00.50 Simpsonit (7) 01.20 Sokka irti Vegasissa! 02.15 SubChat 05.00 Älypää-TV 07.00 LIVE: Tiedä ja Voita 12.00 Maistuvimmat liikeideat 12.50 Homma haltuun 13.20 Homma haltuun 13.50 Pomo piilossa 14.40 Ruotsin karmein koti 15.35 Panttilainaamo 16.00 Panttilainaamo 16.25 Leijonan luola USA 17.15 Maistuvimmat liikeideat 18.10 Panttilainaamo 18.40 Panttilainaamo 19.05 Leijonan luola USA 20.00 Vaihtokauppiaiden kuninkaat 20.30 Poliisit (12) 21.00 JIM D: Muinaiset avaruusoliot (S) 22.00 Jim Grillisää 22.05 Hyvät ja huonot uutiset 23.00 Taksi 23.30 Villit nettivideot (12) 00.00 Jopetshow 00.30 Los Angelesin tatuointitarinat 01.25 JIM D: Metsien miehet 02.20 Ruotsalaiset pelastajat 03.15 Älypää-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Mitä psykopaattien aivoissaan tapahtuu. 20.03 Urheiluradio. Rakkautta ja seksuaalisuutta nyky-Intiassa tutkiva dokumentti. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 16.15 Maakuntaradio. FBItutkijat (16) Amerikkalainen jännityssarja. Toimintatorstai: RoboCop 2 (16) Nelosen uutiset Nelosen sää Konttori (S) Amerikkalainen komediasarja. Californication (16) Amerikkalainen draamasarja. Californication (12) Amerikkalainen draamasarja. Lost (16) Dr. Phil Älypää-TV Teema 17.00 70-luvun sekahaku 17.45 Kansallismaisemat: Vanajavesi 18.00 Pyhimys (12) 18.50 Avaruuskansiot. 21.00 Yle Uutiset. 17.55 luttajan vieras. Jenni ja Timppa 17.00 Yle Uutiset 17.01 Kaksisen musikin ohjelma 19.00 YleX Jatkot 22.00 Yle Uutiset 22.05 Yle Puhe 23.02 Encore 00.00 Yöradio 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Kesä- Suomi tänään. Phil Nelosen uutiset Nelosen sää Amerikan hauskimmat kotivideot Amerikkalainen sarja. Neljän tähden illallinen Huvila & Huussi Keno Criminal Minds . Intialais-saksalais-suomalainen yhteistuotanto. (Love in India, 2009). Muut 07.55 SVT:n ohjelmaa 16.35 Majakan arvoitus (7) 17.05 Tätä on vanhemmuus 17.25 Puutarhasissit 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 Marikki 18.27 Mustikin aamu (S) 18.30 Hiukkasmysteeri (7) 19.00 Tuntematon Norja 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.45 Näin Norjassa 20.00 Elävä kulttuurimaisema 20.30 Niklaksen keittiössä 21.00 Unelma Ruotsista 22.00 Dok: Laulu nuorille 00.00 SVT:n ohjelmaa 06.00 SubChat 08.25 Baby Looney Tunes (S) 08.55 Geronimo Stilton (S) 09.25 Eastenders (7) 10.00 Lemmen viemää (7) 11.00 Ostos-tv 14.00 Tanssistudio 15.00 Tanssien tähtiin 15.55 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Iholla 18.30 Pelastajat (7) 19.00 Myytinmurtajat 20.00 Rillit huurussa (S) 20.30 Simpsonit (12) 21.00 Muodin huipulle 22.00 C.S.I. Miami (16) 22.55 C.S.I. Sanna Kiiski 23.00 Radio Novan yö 47 7. 08.15 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö Urheiluradio. 17.35 Launoita: Herbert ja kapsäkki 22.55 Kuu- lava Babitzinin perhe, osa 9. 21.50 Merisää. 06.05 Hartaita säveliä. aivoja, ja miten siihen voi vaikuttaa? Neurotutkija Thomas Elbert on sitä mieltä, että kenestä tahansa voi tulla tappaja. 18.50 kunnastasi. Hätäpuhelun soittaja kertoo kujalle murhatusta naisesta, jonka kaula on viilletty auki. Uutisia ja unohduksia. 14.03 Ajantasa. 19.03 Timothy Pagen sävellyskon- 15.00 Yle Uutiset. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 09.05 Muistojen bulevardi. 12.45 Ber09.11 Maakuntaralioz: Rooman karnevaali, alkuHis toria n dio. Neurotutkijat eri puolilla maailmaa etsivät vastauksia kysymykseen. Sosiaalipsykologian professori Harald Welzer on tutkinut yhteiskunnallisia ja poliittisia olosuhteita, jotka saavat pahuuden kehittymään. 13.32 Suomen radio. Iltahartaus. 21.55 Tangomarkkinat 2013: Kuningatarfinaali. 19.03 Urheiluradio. kausi. 07.50 Aamuhartaus. 5. (16) V (12) Nelonen 05.00 07.00 11.10 12.00 12.30 13.00 13.30 14.00 14.30 15.30 16.00 17.00 17.30 18.30 18.50 19.00 19.30 20.00 20.57 21.00 22.00 00.20 00.30 00.35 01.05 01.45 02.20 03.15 04.05 Älypää-TV LIVE: Tiedä ja Voita LIVE: Tiedä ja Voita Eläintarhojen elämää (7) Australialainen sarja. Onnea matkaan, Charlie! (7) Amerikkalainen komediasarja. Waverly Placen velhot (7) Amerikkalainen komediasarja. Unelmien talo Eden Häähullut Melissa ja Joey (S) Amerikkalainen komediasarja. Tyyliä vai ei Matkaoppaat Dr. Vauhdikas elokuva nuoresta kreivistä, joka kasakoita paetakseen lähtee tien päälle. 14.30 A-studio 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Avara luonto: Suuri kiertokulku 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.13 Yle Uutiset alueeltasi 18.16 Yle Uutiset sää 18.20 Päivän kasvo 18.30 Arjen historia: Suomi puhtaaksi 19.00 Benidorm (12) 19.50 Toinen minä: Dome Karukoski 20.00 Rakkaudesta puutarhaan 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Tangomarkkinat 2013: Kuningatarfinaali 23.00 Yle Uutiset 23.05 Silta (16) 00.06 Seinää vasten (16) TV 2 MTV 3 06.50 Pikku Kakkonen: Jyrkin aamu 06.51 Nimipäiväonnittelu: 11.7. 06.52 Bertin ja Ernien suuret seikkailut (S) 06.59 Viikon vihannes: Peruna 07.04 Annin keijukoulu (S) 07.15 Katinkontti Remix 07.29 Onnea on. 07.31 Stella ja Sami (S) 07.43 Neppajymykerho 07.49 Pikku perunat (S) 07.55 Töötti ja Pulteri (S) 08.16 Disney esittää: Ystäväni Tiikeri & Nalle Puh (S) 08.39 Hupsis: Pensasaita 08.50 Pat & Stan (S) 09.00 Summeri (7) 10.00 Yleisurheilun nuorten EM 11.30 Yleisurheilun nuorten EM 13.00 Yleisurheilun nuorten EM 15.10 Tartu Mikkiin 16.00 Summeri (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 Yleisurheilun nuorten EM 19.00 Yle Uutiset 19.05 Yleisurheilun nuorten EM 21.00 Riskirajoilla: Ajan unohtama maa 21.52 Yle Uutiset 22.02 Urheiluruutu 22.05 True Blood. 18.00 Miten käy aurinkotut- Suomen radio. 10.03 Ajantasa. kan heinäkuu: RakkauskirRadio 1 11.00 Yle Uutiset. jeitä historian suurmiehille klo 21.0 11.03 Suomen radio. 3/8. Mikä siis ?ohjelmoi. T: BBC 21.00 Tiededokumentti: Pahuuden jäljillä. 13.30 Yle Uutiset maa47. tulee lyhyessä ajassa säälimättömiä tappajia, he itse uskoivat yhä toimivansa oikein. 06.00 Yle Uutiset. 07.53 Maakuntaraja filosofia. 12.30 Yle Uutiset ja sää. 04.02 Café Tropical. Yle Puhe 06.00 Jenny Lehtinen 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Ali Show 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Ali ja Husu 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Miia Krause 19.00 Ali Show 19.58 Radiomafian Kohtaaminen: Hasse Walli (1994) 21.33 Päivä tunnissa . Monty Donin retki jatkuu Napoliin ja Italian eteläosiin, jossa puutarhat tarjoavat vierailijalle romanttisia levähdyspaikkoja. 11.00 M.A. (Suomi 1953, 78?.) O: Roland af Hällström. N: Ekke Hämäläinen, Raili Mäki, Tuija Halonen. (12) Kymmenen Uutiset Päivän sää Tulosruutu One Missed Call ? puhelu kuolemalta. (One Missed Call, Japani) Japanilaisesta perinteestä ammentavassa kauhuelokuvassa yliopisto-opiskelijat saavat kammottavia viestejä puhelimiinsa.. Ohjaaja: Eric Valette, USA/Japani 2008, 97?. Pääosissa: Ana Claudia Talancón, Azura Skye, Edward Burns, Johnny Lewis, Ray Wise, Shannyn Sossamon. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 12.15 Suomen radio. 12.55 Romantiiääniä set. 13.00 Yle Uutiset. kimuksen 18.20 Radioteatteri esit- 13.03 Urheiluradio. Vaikka ?ihan tavallisista kavereista. (12) 23.35 Naurun tasapaino 08.00 09.00 09.45 10.45 12.30 14.05 14.10 14.40 15.10 16.05 16.35 17.05 17.30 18.00 19.00 19.15 19.25 19.30 20.00 21.00 22.00 22.20 22.25 22.35 00.20 Aamusää Tunteita ja tuoksuja Suurin pudottaja Diili Pilanpäiten Alueellinen sääennuste Middle (S) 30 Rock (7) Pomo piilossa Riemuloma Kanarialla Salatut elämät (7) Salatut elämät (7) Salatut elämät (7) Suurin pudottaja Seitsemän Uutiset Tulosruutu Päivän sää Harjakaisen & Piisisen talkoot Suomen surkein kuski Mentalist. 11.33 SuoYle Uutiset. Mitä heidän aivoissaan tapahtuu. 15.50 Veneilysää. T: HBO. Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 11.00 Kesäpäivä ? Elli Collan 15.00 Kesäiltapäivä . 12.15 Arjen Urheiluradio. 23.10 Yöklassinen. YleX TIEDEDOKUMENTTI: PAHUUDEN JÄLJILLÄ Yle Teema klo 21.00 aamu . 00.05 Yöradio. 20.15 Pianokonsertto F-duuri taradio. 06.30 Maakunta1700-luvulla. dio. 20.06 Sää. 20.07 Euroopan taivaan alla. Isä karkaa sairaalasta ja saa poliisit ja rosvon kannoilleen. Urheiluradio. 22.05 Yle Uutiset ja sää. Sen sijaan että kosmoksen laajeneminen hidastuisi, se näyttää vain nopeutuvan. 19.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 20.00 Italian puutarhoissa. 3/4. 10.00 Yle Uutiset. Yle Radio Suomi 10.05 Romantiikan heinäkuun Kalle Haatanen: Rakkaus, intohimo ja seksi 05.00 Aamupala. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 08.00 Yle Uutiset ja sää. Yle Uutiset ja sää. 21.05 Historian Maakuntaradio. Ovatko psykopaatteina pitämämme henkilöt siis evoluution tuote, joilla on vahva itsesäilymisvaisto ja kyky käskeä itseään, mutta ei lainkaan omaatuntoa? Elbert on tutkinut pahamaineisia natseja, jotka toimivat ennen sotaa partureina ja passipoliiseina, mutta joista tuli lyhyessä ajassa massamurhaajia. 15.05 Maakunsertti. Tuolla kaukana äärettömyys. Miten universumin lopulta käy. Neurobiologian laitoksen johtaja Gerhard Roth Bremenin yliopistosta uskoo, ettei ihmisellä oikeastaan ole vapaata tahtoa. 15.52 ja muuta Gershwiniä. Sookie ja Jason löytävät merkillisen, joskin tärkeän asiakirjan. 06.15 Aamuhartaus. Jo kivikauden ihmisen aivoissa metsästys, väkivalta ja himo olivat erottamatPSYKOPAATIT PYSTYVÄT tomat
Pääosissa: Jessica Alba, Hayden Christensen, Terrence Howard, Lena Olin, Christopher McDonald, Sam Robards. Ohjaus: Joby Harold. Nelosen uutiset Nelosen sää Elokuva: Suoraa toimintaa (16) Californication (16) Californication (12) 4D: Isäni on raskaana Dr. 13.03 UrheiluraHanna ja muita herrasväki Runeber- dio. 08.15 tuskohteena. O: Tamara Jenkins. (S) 23.30 Angry Boys (12) 08.00 09.00 09.45 10.45 11.45 12.20 12.25 14.05 14.10 14.40 15.10 16.05 16.35 17.05 17.30 18.00 19.00 19.15 19.25 19.30 20.00 21.00 22.00 22.20 22.25 22.35 00.35 Aamusää Tunteita ja tuoksuja. Suurin pudottaja Grand Designs ? unelma-asunnot Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 50 parasta ravintolaa Pilanpäiten Viikonvaihteen alueellinen sääennuste Erilaisia suhteita. Vauhdintäyteisessä toimintaseikkailussa joukko lentoturmasta selviytyneitä yhdistää voimansa mongolialaisen erämaan ääriolosuhteissa (12) Totuuden hetki Nelonen 05.00 07.00 11.10 12.00 12.30 13.00 13.30 14.00 14.30 15.30 16.00 17.00 17.30 18.30 18.50 19.00 20.00 20.57 21.00 22.50 23.00 23.05 01.10 01.45 02.20 03.20 04.10 Älypää-TV LIVE: Tiedä ja Voita LIVE: Tiedä ja Voita Eläintarhojen elämää Onnea matkaan, Charlie! (S) Waverly Placen velhot (S) Amerikkalainen komediasarja. Unelmien talo Eden Häähullut Melissa ja Joey (S) Tyyliä vai ei Matkaoppaat Leijonan Luola Nelosen uutiset Nelosen sää Huvila & Huussi Hauskat kotivideot Keno Elokuva: Awake . PERJANTAI 12.7.2013 TV 1 06.25 Ruskean kastikkeen maa 06.55 Ylen aamu-tv 09.30 Arjen historia: Suomi puhtaaksi 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Päivän kasvo 11.00 Yle Uutiset 11.05 Tosi tarina: Nuoret hihhulit 11.35 Puutarhurin maailma 12.35 Ruskean kastikkeen maa 13.05 Sisulla ja sydämellä. (Suomi 1947, 97?) O. 14.03 lut, osa 48. 20.03 Urheiluradio. Tärkeä sivujuonne liittyy nelikymppisen pikkusiskon kimuranttiin TAMARA DAVISIN 8 kanssakäymiseen naimisissa olevan viisikymppisen ja seksinnälkäisen naapurin (Peter Friedman) kanssa. Vajaan parin tunnin kuluessa ehtii ?pieni on suurta. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 08.00 Yle Uuti- 05.00 Aamupala. 12.15 taradio. 11.00 Yle Uutiset. 07.45 Hartaita säveliä. 07.50 Aamuhartaus. dio. 15.05 Kultaomi Suomen radio. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 07.15 Yle Radio Suomi Aamusoitto. Ihmisessä Ajantasa. 21.03 Päivä tunnissa. Inari Niemen novellielokuva aikuisista sisaruksista, jotka riideltyään isänsä ja äitipuolensa kanssa karkaavat perheen kesäpaikalta. 09.10 Sää. Elli Collan 23.00 Radio Novan yö. 12.30 Yle Uutiset jien esityksiä. 11.30 Yle Uutiset virtaa sähköä. 19.03 Urheilu- radio. Artisti tarjoilee kosketusetäisyydeltä uransa tärkeimmät biisit. 17.20 21.35 Maailmanpolitiikan arkipäi- Urheiluradio. Yle Uutiset ja sää. 18.20 Radioteat- Uutiset maakunnastasi. 09.05 Urheilulause. 19.00 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Kesä- Yle Uutiset ja sää. Yrjö Norta. 5/10. Annika Metsäketo 15.00 Radio Nova kesäliikenteessä . + pvm, tekstivies06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Kesä- tillä RS (väli) LANGAT toivelevyn nimi aamu . Metsä sijoi- dio. Konsertti on taltioitu raakana, kuumana ja läheltä lähelle. -periaatteen pohjalta tapahtua paljon. 12.32 Uutiset. 14.00 Yle Uutiset. 17.35 LauRomanttinen Radioateljee: Jäniksen lava Babitzinin perhe, osa 10. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 21.00 Yle Uutiset. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 13.06 Suomen radio. 22.05 17.28 Suomi tänään. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 23.50 Suomi tänään. 07.15 Yle Uutiset. Lea Miettinen 22.00 Yle Uutiset 22.05 Leikola ja Lähde. 07.53 Maakuntaraset. Heikki Tikkanen ja Sanna Kojo. Isän naisystävä kuolee ja hän on vailla asuntoa. Millä tiellä Suomi kulkee. 06.30 Maakuntaset ja sää. 00.05 Tangoyö. Yle Puhe 06.00 Miia Krause 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Ali Show 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Leikola ja Lähde 14.00 Yle Uutiset 14.03 Suunnistuksen MM, Vuokatti 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Ali Show 19.58 Radiomafian Kohtaaminen: Mikko Alatalo (1994) 21.33 Päivä tunnissa . 10.05 Mikä maksaa. N: Anna Paavilainen, Marja Salo. 12.37 kuume. Lapset toimittavat hänet hoitokotiin, joka amerikkalaisittain on hyvin vaatimatonta tasoa. Philip Seymour Hoffman ja Laura Linney sisaruksina sekä Philip Bosco isänä muodostavat hyvän kolmikon, paljon draaman tehosta on heidän näyttelijäsuoritustensa varassa. Tapahtumissa on katkeransuloista ja moni-ilmeistä elämänmakuisuutta, jossa sivutaan myös teatterin maailmaa. 23.02 Yle Puhe esittää 23.30 Politiikkaradio Radio Nova 07.00 Kesäaamu . Puh. Maria Leppänen 11.00 Spotify Suomi . Isoveli on Bertolt Brechtistä innostunut kirjallisuudenopettaja ja tutkija, pikkusisko taiteiden maisteri, jolla on toisenlaiset intressit draaman maailmaan. Harri-Ilmari Moilanen PERHEEN PARISSA Yle Teema klo 21.00 06.00 Yle Uutiset. Jenni ja Timppa 17.00 Yle Uutiset 17.01 Uuden musiikin toiveshow 20.00 Parasta ennen! 22.00 DJ Orion 00.00 Yöradio Perheen parissa on draamakomedia sisaruksista, jotka alkavat hoitaa dementoitunutta isäänsä. Kuvassa Laura Linney ja Philip Seymour Hoffman. Sisarukset ja dementikkoisä käsikirjoittamassa ja ohjaamassa sympaattisessa amerikkalaisfilmissä Perheen parissa (2007) nelikymppiset sisarukset saavat yhteisen haasteen dementoituneen isänsä takia. 06.56 Päivän mietelause. 17.00 Yle Uutiset ja sää. (Better with You, Yhdysvallat) Sekava suhdesoppa. Uusi sarja alkaa! Amerikkalainen komediasarja kahden varsin erilaisen siskoksen mutkikkaista ja metkukkaista ihmissuhteista. (7) 30 Rock (S) Kaappaus keittiössä Harjakaisen & Piisisen talkoot Salatut elämät (7) Salatut elämät (7) Salatut elämät (7) Suurin pudottaja Seitsemän Uutiset Tulosruutu Päivän sää Hännänheiluttajat Pomo piilossa Kauhukeittiö Kymmenen Uutiset Päivän sää Tulosruutu Flight of the Phoenix . 13.32 Suoteri esittää: Tapani Löfvingin seikkai- men radio. Vieraina ohjaaja Esa Leskinen ja käsikirjoittaja Sami Keski-Vähälä. 15.05 18.50 Iltahartaus. 19.06 Puhelinlangat laulaa. 20.00 Yle Uutiset. 19.03 New Directions Fes- 15.52 Maakuntaradio. 11.33 Suokahteen. Miami (16) 23.55 Hävyttömät (16) 01.00 30 Rock (S) 01.30 Simpsonit (7) 02.00 SubChat 05.00 Älypää-TV 07.00 LIVE: Tiedä ja Voita 12.00 Maistuvimmat liikeideat 12.50 Laiva 13.20 Laiva 13.50 Pomo piilossa 14.40 Homma haltuun 15.05 Homma haltuun 15.35 Panttilainaamo 16.00 Panttilainaamo 16.25 Leijonan luola USA 17.15 Maistuvimmat liikeideat 18.10 Panttilainaamo 18.35 Panttilainaamo 19.00 Taksi 19.30 Taksi 20.00 Taksi 20.30 Taksi 21.00 Outoa vai mitä. 12.55 Suomen radio. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 15.50 Veneilysää. set ja sää. 14.00 Romanmen radio. 09.11 Maakunkello lyö 12. 06.15 Aamuhartaus. 23.00 Yle Uutiset. Kansainvälisen nykymusii- Uutiset ja sää. 09.00 radio. Days I Knew Then. 15.00 Yle ulaa Radio Su maakunnastasi. 20.07 Puhelinlangat laulaa. aavikkolento. Hayden Christensen (Star Wars, Jumper) esittää tiivistunnelmaisen ja yllättävän trillerin pääosassa upporikasta nuorukaista Clay Beresfordia, joka asuu yhdessä dominoivan äitinsä (Lena Olin) kanssa. 16.00 Yle tival 2013. 13.00 Klassista maakunnastasi. 11.03 Suomen radio. Ravisuoran ennakko. vää. 07.17 Maakuntaradio. Muistojen bulevardi. 17.20 Romantiikan heinäkuun Epookki: 13.00 Yle Uutiset. Mukana discoa, teatraalisuutta, tarttuvia biisejä ja komeita kuteita, asialla The Carpenters, Abba, Sparks, Kate Bush ja Boney M. 23.25 Kosketuksessa: Heikki Silvennoinen. 10.00 Yle Uuti- 07.50 Merisää. Epätoivoinen mies kääntyy poliisin puoleen ja Luther pelaa aikaa. 17.55 Suomi tänään. 18.30 Hartaita säveliä. 19.00 Yle Uuti- Maakuntaradio. 12.00 Turun tuomiokirkon radio. 5/14. 23.03 Poplaari. 11.00 Musiikin voima: Urheiluradio. 10.03 Ihminen koneena, osa 3/9. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 22.47 Suomi tänään. 08.15 Ykkösaamu. 06.05 Hartaita säveliä. (12) 22.00 Jim Grillisää 22.05 Amerikan kovimmat keräilijät 23.00 Maailman oudoimmat ravintolat 23.30 Jopet-show (S) 00.00 Jopet-show (S) 00.30 Los Angelesin tatuointitarinat 01.25 Los Angelesin tatuointitarinat 02.20 Älypää-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 iltapäivä . 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 06.25 Aamusoitto. 08.17 Maakuntaradio. Seija Seppälä. N: Philip Seymour Hoffman, Laura Linney. 22.50 Sounds of the Seventies. Kohtalon armoilla. Pohjois-Italia. Kuinka vauraus näkyy pohjoisitalialaisten puutarhojen yleisilmeessä Veneton alueella. 18.00 Yle Uutiset. jäljillä 23.10 Yöklassinen. 18.03 Puhelinlangat laulaa. Ajantasa. Sari Seppälä ja Jussi Pohjonen 19.00 After Work . 09.05 Romanttinen Urheiluradio. 11.57 Päivän miete- 09.00 Yle Uutiset. 0600YleX 17600 (0,33 e/min. (16) 23.05 Novellielokuva: Kesäpaikka. 15.55 Yle News. klo 18.0 3 Anonyymit kotikiusatut. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 12.42 Suomen radio. Ikääntymisen, sairauden ja kuoleman kysymykset tihentävät luontevasti tunneilmastoa. Oma tärkeä paikkansa hillityn arkisessa perhe- ja ihmissuhdekarusellissa on sisarusten mies- ja naisystävillä sekä hoitokodin väellä. Tapahtumissa on miellyttävän intiimi peruspoljento. 12.00 Yle Uutitiikan heinäkuu: WagP uhelin set ja sää. Monty Don päättää retkensä Maggiorejärvelle, jossa on vielä ihasteltavana oikea puutarhataiteen helmi. 21.00 Kino: Perheen parissa. (The Savages/USA 2007) Draamakomedia etääntyneistä sisaruksista, jotka joutuvat tiiviiseen kanssakäymiseen kun he alkavat hoitaa dementoitunutta isäänsä. 12.15 Suomen ner 200 . Phil Älypää-TV Teema 16.45 Elävä arkisto: Repe Helismaa 100 vuotta 16.45 Repen lauluja 1 17.35 Repen lauluja 2 18.00 Pyhimys (12) 18.50 Avaruuskansiot 19.00 Isä Matteon tutkimuksia 20.00 Italian puutarhoissa. 4/4. Näin muistelee Wings. 16.15 Maakuntarakin suuntia Pohjois-Ruotsin kesässä. 21.35 Novosti Yle. 21.40 Urheiluradio. 13.30 Yle gin sankarittaria. Alma ja Aleksi 10.00 Yle Uuti- numeroon 16149 (0,40 e/viesti) yle.fi/ set 10.03 Uuden musiikin aamuvuoro puhelinlangatlaulaa 18.50 Merisää. 11.00 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 18.55 Puhelinlangat laulaa. 22.05 Lakatut varpaankynnet. mestarilaulalangat la radio. 12.45 16.15 Svengaava iltapäivä. Merisää. 21.50 Merisää. 21.55 Suomi tänään. Rikolliset iskevät taidekauppiaan kotiin vaatien lunnaita tämän vaimosta. 20.06 Sää. (S) 14.45 Arkistokuvia: Paimenen tarina (S) 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Ikiroudan geeniaarre 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.13 Yle Uutiset alueeltasi 18.16 Yle Uutiset sää 18.20 Päivän kasvo 18.30 Hurjia suomalaisia 19.00 Downton Abbey (12) 19.50 Luonnon ihmeitä 20.00 Mikä meitä lihottaa? 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Hotellien salattu maailma 21.50 Estradilla: Muistojen polku tangokonsertti 22.50 Yle Uutiset 22.55 Maailma vailla loppua (16) 23.45 Kun AIDS iski Kööpenhaminaan 00.45 Eurojackpot Estradilla: Muistojen polku tangokonsertti TV1 klo 21.50 TV 2 MTV 3 06.50 Pikku Kakkonen: Jyrkin ja Neposen aamu 06.51 Nimipäiväonnittelu: 12.7. 06.53 Ariol (S) 06.57 Meillä asuu: Kani 07.04 Possu Pallero (S) 07.14 Lulu kilpikonna (S) 07.27 Tanssi tarttuu 07.28 Hertan maailma (S): Hertta pohtii aikaa 07.31 Lauri kilpa-auto (S) 07.41 Kaapo ja Late: Ruokaritarit 07.48 Hupsu pikku pupunen (S) 07.55 Töötti ja Pulteri (S) 08.16 Disney esittää: Ystäväni Tiikeri & Nalle Puh (S) 08.39 Sohvaset (S) 08.50 Pat & Stan (S) 09.00 Summeri (7) 10.00 Yleisurheilun nuorten EM 12.15 Yleisurheilun nuorten EM 14.30 Suunnistuksen MM 17.00 Pikku Kakkonen 17.50 Yleisurheilun nuorten EM 19.00 Yle Uutiset 19.05 Yleisurheilun nuorten EM 20.30 Yleisurheilun nuorten EM 21.55 Yle Uutiset 22.05 Urheiluruutu 22.10 Luther. Ohjaaja Petri Kyttälä. Muut 07.55 SVT:n ohjelmaa 16.25 Hiukkasmysteeri (7) 16.55 Niklaksen keittiössä 17.25 Elävä kulttuurimaisema 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 Viiru ja Pesonen (S) 18.12 Ghanan lapset 18.17 Ivick von Salza (S) 18.20 Mielenkiintoiset molekyylit 18.30 Tätä on vanhemmuus 18.50 Kuvakirjeitä maailmalta 19.00 Tuntematon Norja 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.45 Kieltä etsimässä 20.00 Kirjaohjelma: Historialliset romaanit 20.30 Valmiina näyttämölle 21.00 SVT:n ohjelmaa 14.00 Kreisiä menoa 14.30 Kreisiä menoa 15.00 Kaiken maailman kampaamot 15.55 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Isän tyttö (S) 18.30 Pelastajat (7) 19.00 Myytinmurtajat 20.00 Rillit huurussa (S) 20.30 Simpsonit (12) 21.00 Vince Vaughnin Villi Länsi (S) 23.00 C.S.I. 15.00 Yle Uutiset. 10.00 Yle Uutiset