26
Kreikan
?pelastuspaketti?
meni pankeille s. 14
Massoud Hossaini 22 Vänrikki Stool 28 Litvinenkon murha 38. Hinta 3,50 ?
6-003251-156
6
Viikko 6
Perjantaina 6.2.2015
www.kansanuutiset.fi
Kansan Tahto | Satakunnan Työ
ailija
j
r
i
k
i
p
r
o
K
Antti
n
Heikkine
s. 36
Työ muuttui, ay-liike ei
» Työnantajilla on täydellinen aloite,
väittää professori Harri Melin s
Israelin yksipuolinen aitahanke oli kuitenkin
määrittelemässä rajat yksipuolisesti.
Rauhanprosessi oli ilmankin kriisissä juutalaisten siirtokuntien laajentamisen vuoksi. PLO:n johtajalla Jasser Arafatilla oli vain vähän näyttöä siitä, että neuvotteleminen parantaa palestiinalaisten
asemaa ja samaan aikaan Israel painosti häntä kovempiin
otteisiin ääriainesten pitämiseksi aisoissa. Palkinnon otti vastaan Jean-Claude Menu, joka johtaa Charlien ystävien yhdistystä.
20 vuotta sitten
Palestiinalaiset aidan taakse
ISRAELISSA HARKITAAN vakavasti ajatusta eristää Länsirannan palestiinalaiset sähköaidalla, kertoi KU 7.2.1995. Valtiovarainministeri Abraham Shohat myönsi, että vallassa oleva työväenpuolue rakentaa asuntoja miehitetylle alueelle kolme kertaa
nopeammin kuin edellinen likud-puolueen oikeistohallitus.
Vuonna 1992 vaalien jälkeen Rabin sai Yhdysvalloilta miljardien dollarien lainatakuut lupauksella pysäyttää siirtokuntien laajentamisen.
Rauhanprosessin osapuolet olivat koko ajan ahtaammalla. Kansan Uutiset, Viikkolehti 6.2.?12.2.2015
A
Kotimaa s.4
B
Kulttuuri s.22
C
Keskustelu s.32
D
Ulkomaat s.36
E
Pelit s.44
Kannen kuva: Lehtikuva/ Markku Ulander
Ajankuva
LEHTIKUVA/PIERRE DUFFOUR
SATIIRIA KUNNIOITTAEN. Maailman johtavan sarjakuvafestivaalin Grand Prix -palkinto Ranskan Angoulemessa myönnettiin tänä vuonna terroristien tappamille Charlie Hebdon piirtäjille. Toisella puolella
Israelin tämän päivän politiikasta tuttu likudin Benjamin
Netanyahu oli ohittanut suosiossa Rabinin.
Kai Hirvasnoro. Samaan aikaan Israel oli jo
rakentamassa Gazan ympärille kolmen metrin korkuista sähköistettyä piikkilanka-aitaa.
1990-luvulla oli käynnissä yksi monista rauhanprosesseista Israelin ja PLO:n välillä. Samalla
lohkaistaisiin Israeliin melkoiset kimpaleet vuoden 1967 tulitaukolinjan takaisesta Länsirannasta, lehti jatkoi.
Nyt aita on ollut paikoillaan jo pitkään, ja kuten KU:ssa on
usein viime aikoinakin kerrottu, se vaikeuttaa tavattomasti
palestiinalaisten elämää
samalla kun Israel laajentaa siirtokuntiaan Länsirannalla.
Aitahanketta vauhditti Jihad-järjestön Tel
Avivin lähellä tekemä
itsemurhaisku tammikuussa. Se oli käynnistetty syyskuussa
1993 ja palestiinalaisvaltion rajoista oli tarkoitus neuvotella
ANTERO EEROLA
» Rauhanprosessi oli
kriisissä juutalaisten
siirtokuntien laajentamisen vuoksi.
2
Henkilö, joka ylittää aidan tai vahingoittaa sitä, vaarantaa elämänsä, varoittaa kyltti Israelin ja Länsirannan välisellä aidalla.
vuonna 1996. Sen jälkeen pääministeri Jitzhak Rabin vaati juutalaisten ja palestiinalaisten eristämistä toisistaan
7 / Li Andersson s. Ryhmäjohtaja Annika Lapintie arvioi, että oli
viisas päätös olla tuomatta esitystä
eduskuntaan.
. Asiasta heräsi tiukka keskustelu puolueen sisällä.
. Se olisi tarkoittanut, että kaikkien lasten oikeus varhaiskasvatukseen vaarantuisi. Kuvassa
lapsia pihaleikeissä Aleksin päiväkodissa Helsingissä.
Raha ratkaisi perhepaketin kaatumisen
LEHTIKUVA/HEIKKI SAUKKOMAA
» Se, että lastenhoitomuutoksista ei olisi tullut säästöä, tiedettiin
jo aikaa sitten.
HALLITUKSEN PÄÄTÖS luopua sekä koti-
hoidontuen että subjektiivisen päivähoidon uudistuksesta ilahduttaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella,
joka aikanaan antoi kummastakin
suunnitelmasta kielteisen lausunnon.
Se ilahduttaa myös vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä. A
kotimaa
Perjantai 6. 11
LEHTIKUVA/RONI REKOMAA
Hallituspuolueiden puheenjohtajat sopivat viime sunnuntaina,
että kotihoidon tuen jakaminen
puoliksi vanhemmille ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus
jätetään toteuttamatta. helmikuuta 2015
Pekka Sauramo s. Jo vuosi sitten tammikuussa rakennepoliittisen ohjelman toteutuksen valmistelussa tehdyissä laskelmissa kävi ilmi, että uudistuksista
syntyy uusia kustannuksia. Se unohtui keskustelusta, kun ruvettiin puhumaan
vain siitä, millä tavoilla oikeuksia voidaan rajata.
Suuri taka-askel vältettiin
Salmi on kuitenkin tyytyväinen lopputulokseen.
. Subjektiivinen päivähoito-oikeus on niin suuri periaatteellinen
kysymys, hän sanoo.
Hallituspuolueiden puheenjohtajat sopivat sekavien vaiheiden jälkeen sunnuntaina, että kotihoidon
tuen jakaminen puoliksi vanhemmille ja subjektiivisen päivähoito-oi-
4
Annika Lapintie
keuden rajaus jätetään toteuttamatta.
Syynä on se, että päivähoito-oikeuden rajaaminen perheissä, joissa toinen vanhempi on kotona, ja kotihoidon tuen muutos eivät synnytä säästöjä. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden murtaminen olisi ollut suuri
taka-askel suomalaisessa perhepolitiikassa, hän arvioi.
. Se oli silloin erittäin vaikea asia
ja monet toivoivat jo silloin, että järki
voittaa matkan varrella, ja niinhän
nyt kävikin, Lapintie sanoo.
» Ruvettiin
puhumaan
vain siitä,
millä
tavoilla
oikeuksia
voidaan
rajata.
Hän toteaa, että pitkin matkaa eri
puolueet ovat painottaneet eri puolia
päivähoidossa.
. Tässä tuli ensin päätös ja sitten
piti katsoa, mitä siitä mahtaa seurata,
Salmi kuvailee.
Vasemmistoliitto oli hallituksessa
2013, kun hallitus teki rakennepakettinsa. Niistä tulisi yhteensä jopa 100
miljoonaa euroa lisämenoja.
Ällistyttävät perustelut
THL:n tutkimuspäällikkö Minna
Salmi sanoo kuitenkin seuranneensa
hämmentyneenä sunnuntain päätöksen perusteluja.
. Olennainen asia on lapsen oikeus
varhaiskasvatukseen. Lisäksi siitä olisi
voinut syntyä hyvinkin hankalia tilanteita perheen arjen sujumiseen,
jos perhe ei voisi päättää lapsen hoitoajasta.
Hän toteaa, että päivähoito-oikeuden rajaaminen on nostettu esiin
monta kertaa vuosien varrella.. Oli hämmentävää lukea että vasta nyt saatiin tällaisia laskelmia, hän sanoo ja
lisäksi pitää erikoisena sitä, että kun
hallitus aikanaan elokuussa 2013
päätti uudistuksista, niitä ei ollut valmisteltu eikä niiden kustannuksia
laskettu tavanomaiseen tapaan asiantuntijatyöryhmässä.
Työstä tulisi maksaa suhteellisesti enemmän palkkaa, jos se on
määräaikaista, osa-aikaista tai muuta
silpputyötä. Tiestöä ja rataverkon kuntoa
palvelevat valtion perusväylänpidon
määrärahat ovat Ruotsissa yli 2,5-kertaiset Suomeen verrattuna. Heille ei
kuulu työterveyshuoltoa, työsuojelua, vuosilomaa tai muita etuja. Hanketta on
perusteltu sillä, että se edistäisi naisten tuloa työmarkkinoille ja lisäisi
isien osuutta perhevapaiden käyttäjinä.
. Kohteena olivat sellaiset perheet, joissa lasta hoidetaan kotona
vielä kun lapsi on täyttänyt kaksi
vuotta. Jos halutaan saada enemmän
isiä kotiin hoitamaan lapsia, siihen
on parempi keino, ansiosidonnaisella
päivärahalla korvatun isyysvapaan
pidentäminen, Salmi sanoo ja toteaa,
että myös perheiden taloutta helpottaisi se, että lasta voitaisiin hoitaa pidempään ansiosidonnaisen päivärahan turvin.
Hän pitää kotihoidon muutosesityksen suurimpana ongelmana kuitenkin sitä, että se kohdistui väärin.
Kotihoidon tukea maksetaan äitiysja isyysvapaakauden jälkeen, jos lapset hoidetaan kotona.
. Hän arvioi asian
jauhautuneen suuremmaksi koettujen asioiden jalkoihin. Yrittäjävastuu
siirtyy työntekijälle terveyspalveluja
tuottavalta yritykseltä.
Asiakkaille ei näy, että fysioterapeutti saa palkkaa asiakkaiden määrän mukaan. VASEMMISTOLIITON kansanedustaja
Kari Uotila (kuvassa) nostaisi niin
sanottujen kokemusasiantuntijoiden panosta mielenterveyspalvelujen
suunnittelussa ja arvioinnissa. Valtion lainanoton korko on alhaisempi
kuin yksityisten rakennuttaja/rahoittajakonsortioiden rahoituskustannukset. Tulevien
vuosien budjetteihin on kohdennettu
hankkeisiin liittyvät lainalyhennykset ja korkomenot. Kokemusasiantuntijat ovat tehtävään koulutettuja ihmisiä, joilla on omakohtaisia
kokemuksia sairauksista.
. Lehto
ja työelämän tutkija Anu Suoranta
harmittelevat työ- ja elinkeinoministeriön saamattomuutta. Tämä ei ole pakkokeino
vaan ohjaava. Kun palkkatyö murtuu reunoilta,
silloin koko ay-liikkeen rakentama
turva poistuu yhdellä liipaisulla. Halutaanko tällaista yhteiskuntaa?
Verotulot jäävät naurettavan pieniksi.
Nämä ihmiset ovat köyhiä, Suoranta
sanoo. Hän maksaa oman työpaikkansa vuokran ja muut kulut.
Perinteisissä ammateissa toimivien
lisäksi itsensä työllistävinä tekee työtään suuri joukko luovissa ammateissa.
Palkkatyö rapautuu silpuksi
. Mediaanitulo on 20 500 euroa. KU
Pätkätyöläisten asia jäi hoitamatta
» Hallitusohjelmassa
sovitut parannukset
hautautuivat selvityksiksi.
sitten vasemmistoliitto ajoi hallitusohjelmaan Säätytalolla yhdessä vihreiden kanssa
työntekijöiden ja itsensä työllistävien
aseman korjaamisesta linjauksen.
SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto
arvioi, että mitään olennaisia korjauksia ei ole tehty. Vain joitain
pieniä parannuksia on saatu aikaan.
Asian valmistelusta on vastannut
työministeri Lauri Ihalainen työ- ja
elinkeinoministeriössä (TEM). Työnantaja voi vaikuttaa työn hintaan töitä järjestelemällä,
Suoranta painottaa.
Korkeampi palkka voi olla euroja tai prosentteja. Lähes kolmannes
itsensä työllistävistä ansaitsee korkeintaan 10 000 euroa vuodessa. Vuosina 2015 2018
maksettavia lyhennyksiä ja korkoja
on 1 120 miljoonaa euroa.
Pellervo pitää valtion sisäisen lainamallin etuna Suomessa käytettyihin elinkaarimallien rahoitukseen alhaisempia korkokustannuksia. Tutkimuksemme mukaan
kyse on pääosin äideistä, joilla on
vähän koulutusta ja työkokemusta
eikä työpaikkaa. Nyt osa ihmisistä putoaa tahtomattaan yrittäjyyteen. Salmi oli aikanaan toinen
mallin laatijoista.
. Esimerkiksi tuhtipohjainen päivähoidon laskutus on yksi keino.
Hyvä tavoite, väärä keino
Kotihoidontukiuudistuksen tasaarvotavoitetta Salmi pitää hyvänä,
mutta keinoa vääränä. Myös eläke jää pieneksi.
Suoranta väittääkin, että työn
teettäminen työsuhteen ulkopuolella itsensä työllistäjillä muuttaa työmarkkinoiden luonnetta pätkätöitä
enemmän. Tähän
joukkoon kuuluu myös omasta tahdostaan yrittäjinä toimivia.
Suoranta muistuttaa, että itsensä
työllistävät jäävät ay-liikkeen taistelemien etujen ulkopuolelle. Jos halutaan isät lapsiaan hoitamaan, paras keino on kehittää vanhempainvapaasta maksettavaa korvausta, Lapintiekin sanoo.
Tuula Kärki
tuula.karki@kansanuutiset.?
?He tietävät, millaista on sairastua,
olla hoidossa ja kuntoutua. Vastaavasti
omaiset voivat olla kokemusasiantuntijoita omaisten näkökulmasta?, Uotila
kirjoittaa blogissaan.
?Kokemusasiantuntijoilla on varmasti paras tieto ja tuntuma kuntoutumisessa auttavista asioista samoin
kuin kielteisistäkin kokemuksista.
Heillä on arvokas asema myös vertaiskulkijana ja tukijana, mutta olisi tärkeää, että he olisivat yhä enemmän
mukana myös palvelujen suunnittelussa, arvioinnissa ja kehittämisessä.?
Uotila toteaa asian nousseen esille
eduskunnassa omaistoiminnan neu-
vottelukuntien edustajien ja kansanedustajien keskustelussa, jota hän veti.
?Mielenterveysongelmat eivät saa
jäädä katveeseen taloudellisesti vaikeina aikoina. Painorajoitteisten siltojen ja tieosuuksien
kunnostaminen sekä tiestön kun-
non parantaminen alentaisi metsäja elintarviketeollisuuden tuotantolaitosten kuljetuskustannuksia yli
viisi prosenttia nykyisestä.
Kahdeksanvuotisella 20 miljoonan euron perustienpidon vuosittaisella lisärahoituksella alennettaisiin
metsäteollisuuden raakapuun kulje-
Ruotsin panostukset liikenteeseen
ovat nousussa,
Suomen laskussa.
tuskustannuksia vuosittain 25 miljoonalla eurolla ja koko teollisuuden
kuljetuksissa säästö olisi kaksinkertainen.
Ruotsi on hyödyntänyt inframenojen jaksotuksessa valtion kehysmenoihin valtion sisäistä lainamallia.
Hankkeet, joiden rahoituksen eduskunta on päättänyt jaksottaa tulevien
vuosien budjetteihin, on rahoitettu
valtionkonttorin lainalla. Näissä puheissa on ollut yhtenä
piirteenä äitien syyllistäminen, hän
sanoo.
. Päinvastoin nyt on torjuttava hyvinvointivelan paisumista parantamalla mielenterveyspalvelujen saatavuutta.. Kaikkia
pätkätyön muotoja kattavia parannuskeinoja on haettava.
Lehdon mukaan laissa tulisi olla
periaate työnantajan velvollisuudesta
tarjota lisätyötä työntekijöille, jotka
tekevät yrityksessä jotain muuta kuin
kokoaikaista ja vakituista työtä. Nykyisellään yhteiskunta
määrittelee heidät eriarvoiseen asemaan työmarkkinoilla.
. Työnantajat
ovat sanelleet nuotit, joita ministeriössä on peesattu.
VAJAA NELJÄ VUOTTA
Työntekijöille silpputyölisä
Pätkä- ja silpputyötä tekevien ja itsensä työllistävien aseman vahvistaminen vaatii lainsäädäntöä. Ei pidä missään tapauksissa ottaa noin isoa harppausta taakse päin
lasten oikeuksissa taaksepäin, hän
sanoo.
Lapintie mielestä päivähoitotuntien määrää säätelemään ei tarvita lakia, ohjailu riittää.
. Esimerkiksi kaupan alalla työaika saattaa jäädä 20?30 viikkotuntiin.
. Ei ole ajateltu, että isompi sisarus on mielellään tarhassa kavereiden kanssa ja äidin on vaikea keksiä 4?5-vuotiaalle riittävästi virikkeellistä toimintaa samalla, kun on
sidoksissa vauvaan ja vauvan aikatauluihin, jotka ovat hyvinkin arvaamattomia alkuvaiheessa aika pitkään.
Lapintie on samalla linjalla.
. He olisivat siirtyneet kotihoidontuelta käytännössä
työttömiksi työnhakijoiksi, eikä isä
näissä perheissä olisi voinut käyttää
kotihoidon tukijaksoaan, Salmi sanoo.
Lapintie puhuu 6+6+6-mallin
puolesta, jossa vanhempainvapaasta
puoli vuota kuuluisi äidille, puoli
vuotta isälle ja loput olisi vapaasti
jaettavissa. KU
5. Näistä voisi sopia
kunkin alan työehtosopimuksessa.
» Lähes
kolmannes
itsensä
työllistävistä
ansaitsee
korkeintaan
10 000
euroa
vuodessa.
Suoranta mainitsee esimerkkinä
itsensä työllistäjistä fysioterapeutit.
Normaalin työsuhteen vaihtuessa itsensä työllistämiseen fysioterapeutti
jatkaa samalla työnantajalla toimeksiannoilla samaa työtä. Bonuksena tulee päälle sukupuoli, Suoranta sanoo.
Itsensä työllistäjät
tippuvat köyhyyteen
Itsensä työllistävien asema työmarkkinoilla on heikko. Ruotsi tukee yksityisteitä miltei 130 miljoonalla eurolla ja Suomi 5 miljoonalla
eurolla vuonna 2015.
Ruotsin panostukset ovat kasvussa ja Suomen laskussa.
PELLERVON MUKAAN panostukset liikenneinfraan alentaisivat teollisuuden kuljetuskustannuksia. Nyt asiat
hautautuvat selvityksiin.
Lehto painottaa työsuhteen tunnusmerkistön selkiyttämisen tarvetta. Työttömyysturvan saannissa on ongelmia ja pahimmillaan se jää saamatta
kokonaan.
Sirpa Puhakka
sirpa.puhakka@kansanuutiset.?
Ruotsi investoi rajusti liikenneverkkoon
LEHTIKUVA/JUSSI NUKARI
ELINKEINOELÄMÄN KANNALTA merkittä-
viä liikenneinfrahankkeita kannattaisi toteuttaa taantuman aikana ja
matalan korkotason vallitessa, kehottaa Pellervon taloustutkimus.
Sen torstaina julkistaman selvityksen mukaan Ruotsin valtio panostaa liikenneinfrainvestointeihin kuusinkertaisesti Suomen valtioon verrattuna
Kuvassa Tsipras Kyproksen-vierailullaan
viime tiistaina.
» On sinnikkäästi
uskottava,
että elvytyspolitiikka
on ratkaisu.
luja Syrizan vaalivoiton seurauksista.
Osa uskoo Syrizan vaalivoiton ajavan
Kreikan kansantalouden katastro?in
ja Alexis Tsiprasin johdolla menevän
totaalisesti metsikköön.
. Hallituksessa luotu mielikuva
troikan politiikasta oli väärä. Suomalaiset veronmaksajatkin
saavat eurojansa takaisin, jos Kreikka
autetaan jaloilleen. He jäivät yhdessä yössä valtiolta
työttömiksi, eikä heillä ollut enää
asiaa työpaikoilleen. Yksi Syrizan mepeistä, Konstantina Kuneva, on tämän liikkeen johtohahmoja.
Suomen hallituksella
vääristynyt kuva troikasta
Tavallisia kreikkalaisia kohdanneet
troikan . Heiltä puuttuu yhteiskuntavastuu, Kyllönen toteaa.
Suomen linja
hämmentää
Brysselin vinkkelistä Suomen linjauksista on syntynyt ?vähän erikoinen kuva?. Tätä tarvitaan muutokseen,
Kyllönen kertoo.
?Ryhmässä on aivan
uudenlainen henki?
Hän pitää hämmentävänä julkisuuden Syrizasta maalaamaa kielteistä
mielikuvaa radikaaleina ja aktivisteina, jotka rikkovat kaiken.
Kyllönen tekee parlamenttiryh-. Parlamentaarikkojen keskuudessa on näkemyksiä, ettei Syriza saa
Kreikan taloutta kuntoon.
. Jos perussuomalaiset
ovat sitä mieltä, että kaikki velat nollille vaan, se pitäisi kertoa rehellisesti
eikä höpöttää populistista sopaa, Kyllönen jatkaa.
Porvaripuolueilla
on hätä EU:ssa
Merja Kyllönen muistuttaa yli viisikymppisen työttömyyden kasvaneen rajusti Kreikassa.
6
Euroopan parlamentin käytävillä
pyörii monenlaisia puheita ja arvai-
Monet pelkäävät Syrizan vaalivoiton ajavan Kreikan kansantalouden katastrofiin ja Alexis Tsiprasin johdolla maan menevän totaalisesti metsikköön. Hallituksessa sai sen käsityksen, että toimet kiristävät suuria varustamoita
ja laivanvarustajia, jotka ovat vuosikymmeniä eläneet kuin siat pellossa,
Kyllönen sanoo.
. Tämä on vahvoilla mielikuvilla pelaamista, Kyllönen toteaa.
. Aika iso joukko parlamentissa
uskoo Syrizalla olevan kykyä ja voimavaroja saada Kreikan kansa mukaan. Kyllönen jakaa
kreikkalaisen
duunarin tuskan
» Euroopan parlamentaarikko Merja Kyllönen on seurannut aitiopaikalta
Brysselissä Syrizan vaalivoiton herättämiä tuntoja. Kyllönen on iloinen ja
onnellinen kreikkalaisten puolesta.
tuska on
näkynyt vasemmiston GUE/NGLparlamenttiryhmässä, joka on tavannut työpaikkansa menettäneitä
kreikkalaisia siivoojia, rakennustyöläisiä ja muita duunareita.
Viidenkymmenen työttömäksi
jääneen siivoojan vierailu oli vaikuttavin kokemus.
. Yhtenä päivänä ollaan valmiita neuvottelemaan ja joustamaan,
ja taas toisena päivänä vedetään tiukkaa linjaa.
Kyllönen painottaa realistista ja
järkevää talouspolitiikkaa. Naisten tuska,
kun he kyynelsilmin kertoivat, että
he olivat perheensä elättäjinä putoamassa köyhyyteen, oli koskettavaa,
Merja Kyllönen kertoo.
TAVALLISTEN KREIKKALAISTEN
Kreikan siivoojien järjestäytyminen on ollut näkyvä osa yhteiskunnallista muutosta. Porvarit pelkäävät, jos Syriza
pystyykin pelastamaan Kreikan toisenlaisella politiikalla, Kyllönen toteaa.
Syrizan talouspolitiikka jakaa Euroopan parlamentin poliittisia ryhmiä. EU:n komission, Euroopan
keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston . Poliitikko Soinin
on hirveän helppo sanoa, että me
olemme tienneet jo viimeiset viisi
vuotta, että Kreikka on saatava eurosta ulos. Itselle jäi vahvasti mielikuva,
että laivanvarustajat maksavat veronsa. Se oli aivan tyhjää puhetta.
Edelleenkään suurituloiset eivät
maksa verojaan. On kaikkien etu, että Kreikan ja koko Euroopan talous saadaan elpymään.
. Jos päädyttäisin siihen, että
Kreikka lähtisi eurosta, Suomen velat
nollautuisivat. talouspolitiikan kiristystoimet ovat vahvistaneet Kyllösen näkemystä kohtalokkaasta virheestä.
JUSSI JOENTAUSTA
Hän arvostelee kovin sanoin suomalaisessa päätöksenteossa ja julkisuudessa syötettyä mielikuvaa troikan talouspolitiikan vaikutuksista.
Kiristystoimet eivät ole kohdistuneet
johtaviin virkamiehiin vaan tavallisiin kansalaisiin.
. Timo ei sano, mitä se tarkoittaa suomalaisille
Kylmän sodan kaudella kaikilla
keskeisillä neuvotteluosapuolilla (Britannialla, Ranskalla, Yhdysvalloilla ja Saksan Liittotasavallalla) oli yhteinen tavoite vahvistaa Länsi-Euroopan taloutta. Selkeästi olen aistinut, että ihettei todellisia neuvotteluja haluta
miset ovat ymmärtäneet, että toisenlainen politiikka on mahdollista.
järjestää vaan vedetään kylmästi
vanhaa linjaa, Kyllönen toMyös vasemmistoliiton
teaa.
kannatus on mahdollista saada nousuun,
Euroopan parlamentin keinot ovat
Kyllönen sanoo.
än
ä
k
n
tässä vaiheessa väHän arvioi ite
e
ll
Ede
t
ä
häiset. Joidenkin arvioiden mukaan Kreikka pystyy
täyttämään nykyiset velvoitteensa. Lähiaikojen iso poliittinen kysymys on, joka pyörii koko ajan keskusteluissa, tuleeko uusia pakotelinjauksia ja miten Syriza toimii.
Kyllönen kertoo sanoneensa kysyjille, että pitää ymmärtää kreikkalaisten suhtautuvan Venäjään Saksaa ystävällismielisemmin historiallisista
syistä johtuen. Kreikka on sukeltaneuvotteluissa, joissa jäsennut todella syvälle ja isoihin
maiden linjaukset ja valtiovarainmivaikeuksiin. Kreikan velkaratkaisusta pääteseen tilanteeseen.
tään valtioiden välisissä
. LEHTIKUVA/MARIA CHRISTODOULOU
Kolumni
Pekka Sauramo
pekka.sauramo@labour.?
Syriza haluaa Kreikalle
uuden alun
KREIKKALAISET SAIVAT, mitä halusivat: Syriza-puolueen
valtaan ja toivoa paremmasta tulevaisuudesta.
?Meillä on se etu, ettemme ole vielä myyneet sieluamme paholaiselle, emmekä aio niin tehdäkään.?
Näin tiivisti valtiovarainministeri Janis Varufakis Syrizan tärkeintä eroa Kreikan perinteisiin valtapuolueisiin.
Kreikka ja kreikkalaiset eivät voi saada uutta alkua,
ellei Kreikan valtavaa velkaa tavalla tai toisella järjestetä
uudelleen. Myös vaatimukset ta-
hyvinvointivaltiota eteenpäin.
lousneuvotteluista vaikuttavat.
. On sinnikkäästi uskottava, että
elvytyspolitiikka on ratkaisu. Se vastaa Suomen talouden
kokoon suhteutettuna noin 6 miljardin euron suuruista
vuosittaista helpotusta. Talouden elpyminen auttaisi myös
velanhoitoa.
Syrizan helpotusten suuruudesta esittämä toive on
tuntuva mutta ei kohtuuton. Sopimuksessa lähdettiin siitä,
että velanhoitokulut pidetään kohtuullisina. Hän
tuntee heidät rauhaa rakastavina ja
solidaarisina ihmisinä, jotka tekevät työtä kreikkalaisten eteen. Ymmärrän huolen siitä,
. Ryhmässä toimitaan siten, että Syrizalla
olisi parhaat edellytykset toteuttaa
vaalilupauksensa, Kyllönen sanoo.
Venäjän pakotteet
puhuttavat
Kyllönen on joutunut vastaamaan lukuisille kysyjille Syrizan suhtautumisesta Venäjään ja Euroopan unionin pakotelinjaan.
. Ne eivät
saa alentaa velanmaksukykyä tulevaisuudessa.
Tsiprasin mukaan Lontoon sopimuksen henkeä
pitäisi noudattaa myös eurokriisiä hoidettaessa. Tämä voi olla totta,
mutta muuhun se ei sitten pystykään. Voidaan tietysti sanoa, että poliittinen tilanne 1950-luvulla
oli aivan toinen kuin nyt. Toisaalta
nytkin neuvotteluosapuolilla on yhteinen poliittinen
tavoite: talous- ja rahaliiton koossa pitäminen.
» Lontoon
sopimuksen
henkeä pitäisi
noudattaa myös
eurokriisiä
hoidettaessa.
SYRIZAN EHDOTUS velanhoitomenojen pienentämiseksi
on tärkeä testi kaikille euromaille. Siihen suhtautuminen osoittaa, kuinka paljon euroalueelta löytyy sen säilymisen kannalta tärkeintä perusedellytystä: yhteisvastuuta.
Kirjoittaja toimii erikoistutkijana Palkansaajien
tutkimuslaitoksessa.
7. Vaalivoitto toi paineita myös ryhmälle.
. Syriza käyttää kaikki keinonsa
Mikä merkitys Syrizan vaalivoija puristusvoimansa komissiota kohtolla on Suomen eduskuntavaataan, jotta talousasioista keskustelleissa?
laan aidosti. Vuonna 1953 solmittu niin sanottu Lontoon velkasopimus sisälsi velkojen anteeksi antamisen
lisäksi linjauksen jäljellä olevien velkojen velanhoitokulujen mitoituksesta. Vaikuttasetunnon
vahiv
e
iset
vistuneen, mutta
maan pyritään versuur itulo
ojaan
muistuttaa, että
kostojen ja poliitaksa ver
m
menestys on suhtisten keskustelujen
teutettava kansallikautta. Elvytykseen käytettynä rahamäärä olisi huomattava mutta ei epärealistisen suuri.
mässä yhteistyötä kuuden syrizalaisen mepin kanssa päivittäin. En toivo, että Suomen tie
nisterit ovat avainasemassa.
olisi samanlainen ennen kuin oivalletaan, ettei porvarileiri olekaan paras
mahdollinen hoitamaan asioita.
?Muutos on
saatava Suomeen?
Kyllönen on vakaasti sitä mieltä, että
kurjistamalla ei viedä Suomessakaan
Sirpa Puhakka
sirpa.puhakka@kansanuutiset.?
PUHEENJOHTAJA Alexis Tsipras on useaan otteeseen
todennut, että Kreikan velkaongelmaa hoidettaessa
tulisi ottaa esimerkkiä siitä, miten Saksan velkoja hoidettiin toisen maailmansodan jälkeen. Kreikan talous ei
voi päästä jaloilleen, jos huomattava osa valtion tuloista
täytyy käyttää velkojen hoitoon eikä talouden elvyttämiseen.
Syrizan keskeisenä tavoitteena on, ettei velanhoito
estäisi vyönkiristyspolitiikasta luopumista eli elvytystä.
Se ei vaadi velkojen anteeksiantoa vaan helpotuksia
velanhoitomenoihin
Yrjö Sirolan Säätiö
Auto- ja Kuljetusalan
Työntekijäliitto AKT ry on
50 000 kuljetusalan työntekijän
SAK:lainen ammattiliitto.
AKT hakee palvelukseensa
ALUETOIMITSIJAA
Pohjanmaan alueelle Vaasan aluetoimistoon
Adressit
onnittelemiseen
& muistamiseen
istä
sti net
kätevä
www.sirolansaatio.?
Arvostamme
s!+4 NAY
TOIMINNANTUNTEMUSTA
sJØRJEST?TY?NOSAAMISTA
sOMA
ALOITTEISUUTTAJAMONIPUOLISUUTTA
sHYVØRUOTSINKIELENTAITOONVØLTTØMØT?NTEHTØVØN
hoitamisessa
Tarjoamme
MIELENKIINTOISENJAHAASTAVANTY?N 4Y?SUHDEONKOKOAIKAINENJA
VOIMASSATOISTAISEKSI 0ALKKAUSON!+4 NHENKIL?KUNNANTY?EHTO
SOPIMUKSENMUKAINEN
Lintulahdenkatu 10,
00500 Helsinki
p. 020 7737 725
toimisto@sirolansaatio.?
4EHTØVØTULEEOTTAAVASTAANMAHDOLLISIMMANPIKAISESTI
ng
s
E P S I R at
i
stu
ku
utu
ssa
tkimus
WWW AKT l
ak ast y yt y väi
yy
4IEDUSTELUIHINVASTAA VARAPUHEENJOHTAJA!RTO3ORVALI
KLO n P
Asi
Va
!+4 NHALLITUKSELLEOSOITETUTHAKEMUKSETJA#6 T KLO
MENNESSØOSOITTEESEENMAARIT LEHTO AKT lTAI
!+4RY
0,
09 7596 0240
ilmoitukset@
kansanuutiset.fi
8
Pohjois-Pohjanmaan
Vasemmisto
toiminnanjohtaja
Jaakko Alavuotunki 0500 584 055
www.pohjois-pohjanmaa.
vasemmisto.fi
Kainuun Vasemmisto
toiminnanjohtaja
Jaakko Alavuotunki 0500 584 055
www.kainuu.vasemmisto.fi
Vasemmistoliiton Lapin piiri
toiminnanjohtaja
Kati Tervo 040 664 6643
www.lappi.vasemmisto.fi
Keski-Suomen
Vasemmistonuoret
Väinönkatu 28 B 14,
40100 Jyväskylä
puheenjohtaja Marjukka Huttunen
040 843 6301
keski-suomi@
vasemmistonuoret.fi
Lapin Vasemmistonuoret
Lapinkatu 2,
96190 Rovaniemi
puheenjohtaja Jussi Öman
040 731 4145
lappi@vasemmistonuoret.fi
Pohjois-Pohjanmaan
Vasemmistonuoret
Pakkahuoneenkatu 19,
90100 Oulu
puheenjohtaja
Jari-Pekka Kanniainen 040 596 4764
pohjois-pohjanmaa@
vasemmistonuoret.fi
Satakunnan
Vasemmistonuoret
Maaherrankatu 28,
28100 Pori
puheenjohtaja Riku-Petteri Vainio
044 3569 187
satakunta@vasemmistonuoret.fi
Varsinais-Suomen
Vasemmistonuoret
Hakakatu 12,
20540 Turku
puheenjohtaja Saska Heino
(02) 2379 130 (toimisto)
varsinais-suomi@
vasemmistonuoret.fi
SDPL ry Pioneerit
Hämeentie 29, 6. krs
00500 Helsinki
p. Sörnäisten rantatie 25 A 1 ?
00500 Helsinki . p. 020 773 7700
www.vasemmistoliitto.fi
Hämeentie 29, 6. 09-766429
?e-mail perinne@tyovaenperinne.fi?
?Kirjasto löytyy myös Facebookista!?
www.tyovaenperinne.fi
Pohjois-Karjalan piirijärjestö
toiminnanjohtaja
Jaakko Turunen 040 638 6007
www.pohjois-karjala.
vasemmisto.fi
Pohjois-Savon Vasemmisto
toiminnanjohtaja
Jaakko Turunen 040 638 6007
www.pohjois-savo.vasemmisto.fi
Keski-Suomen
Vasemmistoliitto
toiminnanjohtaja
Jukka Kinos 040 743 1153
www.keski-suomi.vasemmisto.fi
Pohjanmaan Vasemmisto
toiminnanjohtaja
Jukka Kinos 040 743 1153
www.pohjanmaa.vasemmisto.fi
Onko tämä
paikka
sinulle?
Varaa oma
ilmoitustilasi:
p. krs
00500 Helsinki
p. krs
00500 Helsinki
p. krs
00500 Helsinki
p. 045 348 5499
toimisto@vasemmistonuoret.fi
www.vasemmistonuoret.fi
Helsingin Vasemmistoliitto
toiminnanjohtaja
Jorma Pikkarainen 050 537 9011
www.helsinki.vasemmisto.fi
Uudenmaan Vasemmistoliitto
toiminnanjohtaja
Auli Herttuainen 040 153 0150
www.uusimaa.vasemmisto.fi
Etelä-Suomen
Vasemmistonuoret
Päijänteentie 35,
00510 Helsinki
puheenjohtaja Lauri von Pfaler
040 7276 731
etela-suomi@
vasemmistonuoret.fi
Varsinais-Suomen
Vasemmistoliitto
toiminnanjohtaja
Raimo Nieminen 040 648 3133
www.varsinais-suomi.
vasemmisto.fi
Hämeen Vasemmistonuoret
Näsilinnankatu 22 A,
33210 Tampere
puheenjohtaja Visa Savolainen
050 431 1824
hame@vasemmistonuoret.fi
Satakunnan Vasemmistoliitto
toiminnanjohtaja
Kari Kuisti 0400 125 396
www.satakunta.vasemmisto.fi
Itä-Suomen
Vasemmistonuoret
Koulukatu 39 A 36,
80100 Joensuu
puheenjohtaja Tuulikki Rautiainen
044 017 8466
itavanu@gmail.com
Hämeen Vasemmistoliitto
toiminnanjohtaja
Arto Kaleva 050 575 3726
www.hame.vasemmisto.fi
Pirkanmaan Vasemmistoliitto
toiminnajohtaja
Jukka Kinos 040 743 1153
www.pirkanmaa.vasemmisto.fi
Kaakkois-Suomen
piirijärjestö
toiminnanjohtaja
Arto Kaleva 050 575 3726
www.kaakkois-suomi.
vasemmisto.fi
Etelä-Savon Vasemmistoliitto
toiminnanjohtaja
Arto Kaleva 050 575 3726
www.etela-savo.vasemmisto.fi
Kaikille avoin työväenliikkeen historian
ja työväenperinteen tieteellinen
erikoiskirjasto!
AUKI TI 10-18, KE 12-18, TO-PE 10-16
Järjestämme viikoittain kirjakahviloita!
. Olemme olleet jo
neljä kertaa peräkkäin sijalla 1.
Tervetuloa Turvaan,
vanhat ja uudet asiakkaat.
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva
01019 5110
www.turva.fi
>> Järjestöhakemisto
Vasemmistoliitto
Vasemmistonuoret
Lintulahdenkatu 10, 3. krs
00500 Helsinki
p. 020 773 7725
yrjo.sirola@sirolansaatio.fi
Vasemmistonaiset
Lintulahdenkatu 10, 3. (ELSINKI
+UOREENTUNNUSvALUETOIMITSIJAv
syhtiöver tail
u
Tyytyväisimmät
asiakkaat
EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten vakuutusyhtiöiden asiakastyytyväisyyttä. 050 571 7330
www.sdpl.fi
Yrjö Sirolan Säätiö
Lintulahdenkatu 10, 3. 050 591 1216
www.vasemmistonaiset.fi
TYÖLLISYYTTÄ TUKIEN.
KESTÄVÄT ENERGIARATKAISUT.
TOIMIVAT LIIKENNEYHTEYDET.?
Entressen kirjasto, Estradi, Siltakatu 11
keskiviikkona 11.2. 010 420 2623
sis. klo 18.00
MARKKU EILOLA-JOKIVIRTA
Espoon vakava tilanne:
Kaupunginhallituksen varajäsen Tiina Ahlfors
Eduskunnan linjauksia:
Kansanedustaja Kari Uotila
su 8.2.
klo 16-21
Koulumaailman kokemuksia:
Rehtori Jukka Karhulaa
myrskytuuli
Bussi 53 ja Lähijunat hiekkaharjuun
talkootie 4, 01350 vantaa Liput 14 ?
puh. narikan
www.puistokulma.fi
Espoon
Kansanedustaja
uudelleen asiallesi
eduskuntaan!
Aurinkoa eduskuntaan
Muusikko/asiakaspalvelija
» www.kansanuutiset.fi
Päivän tapahtumat
uudesta näkökulmasta.
Luottamus, yhteisöllisyys, turvallisuus
Auri Niskanen
blogi:tiaisenellun.vuodatus.net
FB: Eila Tiainen
ZZZ HLODWLDLQHQ ¿
Julk: Eila Tiaisen tukiryhmä
www.melodioso.net
ehdokkaasi@melodioso.net
.RNHPXVWD
7DKWRD
2VDDPLVWD
.DUL 8RWLOD
.DQVDQHGXVWDMD
8XVLPDD
Z
W
DULXR
N
Z
Z
LOD ¿
9. HOMERAKENNUKSET KUNTOON
Koulut, päiväkodit ja muut rakennukset terveiksi.
Tule vaihtamaan kokemuksia ja ideoita
sisäilmaongelmista ja niiden ratkaisemisesta.
Samalla julkinen velka on kääntynyt laskuun, ja
myös julkisen velan korot ovat alhaisella tasolla, kiitos euromaiden Kreikalle myöntämien erittäin edullisten
lainaehtojen. Ulkoinen tasapaino on
parantunut, ja Kreikan vaihtotase on
nykyään ylijäämäinen. Leikkaukset ovat vain syventäneet Kreikan kriisiä, kun leikkaukset ovat vieneet mahdollisuuden talouden kasvulta ja ostovoiman puute
työllisyydeltä.
Stubb painotti kreikkalaisten vastuuta omasta tulevaisuudestaan.
. Velan korko on niin matala ja lainan takaisinmaksuaika niin pitkä,
ettei veloista huolehtiminen edellytä
vuositasolla Kreikalta sen suurempia
ponnistuksia kuin muiltakaan velkaantuneilta euromailta.
Arhinmäki puolestaan arvioi, että
Kreikan velkataso kestämätön.
Tuula Kärki
tuula.karki@kansanuutiset.?. Sen tuloksena työttömyys on
vain kasvanut, talouskasvua ei ole
saatu aikaan ja valtioiden velkasuhde
on kasvanut. Ratkaisun avaimet ovat kuitenkin Kreikan omissa käsissä. Sadattuhannet ovat kodeissaan
ilman sähköä, ja sadattuhannet elävät ruokajakelun varassa. Pääministerin mukaan
ne ovat merkinneet Kreikan koko talouden remonttia.
. Työttömyys
on viimein kääntynyt laskuun.
Pääministeri totesi, että viime
vuoden lopun talousennusteiden mukaan Kreikka olisi lähivuosina Euroopan nopeimmin kasvavien talouksien
joukossa.
Rajuja leikkauksia
HALLITUKSEN JA
10
Vasemmistoliiton puhujan, puolueen puheenjohtajan Paavo Arhinmäen viesti sen sijaan oli, että koko
Eurooppa on kärsinyt kokoomuslaisesta leikkaavasta politiikasta, kaikkein pahiten Kreikka.
. Vaaleissa
vasemmistolainen Syriza voitti ja
muodosti sitten hallituksen.
. Kreikan uuden hallituksen ensimmäiset toimet ovat kuitenkin nostaneet kysymyksiä siitä, onko maa
enää sitoutunut aiemmin sovittuun,
Stubb sanoi.
. Nämä
kaksi puoluetta ovat ensisijaisesti
syypäitä Kreikan ahdinkoon, hän sanoi.
. Eläkkeitä,
palkkoja ja työehtoja on leikattu rajusti, hän luetteli.
. vai nouseeko?
» Pääministeri pelkää
Syrizaa, vasemmistoliitto iloitsee Kreikan
vallanvaihdosta.
vasemmistoliiton näkemykset Kreikan tilanteesta poikkesivat toisistaan, kun eduskunta
keskiviikkona kuuli hallituksen vastauksen perussuomalaisten välikysymykseen. Erityisesti Kreikalta vaaditun sopeutusohjelman vaikutuksista
oli selvä ero. Lähes 20 prosentin rakenteellisesta alijäämästä on viidessä
vuodessa tultu yli 1,5 prosentin ylijäämään. Hän piti Kreikan
tammikuun lopun parlamenttivaalien tulosta historiallisena. Nyt on toisenlaisen,
vastuullisemman politiikan aika.
Stubb taas piti vaalien tulosta epävarmuutta lisäävänä asiana.
. Syriza on luvannut puuttua humanitääriseen kriisiin ja aikoo laittaa
korruption kuriin sekä uudistaa veronkantojärjestelmää. Tasapainotus etsii vertaistaan taloushistoriassa. Tätä väitettä ei kannata purematta niellä, Stubb huomautti.
Stubbin mukaan Kreikan lainojen ehdot on asetettu sellaisiksi, että
Kreikka voi selvitä niistä.
. Sotilasdiktatuurin kukistumisesta lähtien 40 vuoden ajan maata
hallinneet korruptoituneet kokoomuslainen Nea Demokratia ja sosialidemokraattinen Pasok äänestettiin
ensimmäistä kertaa vallasta. Kreikassa miljoonat ihmiset ovat
ilman julkista terveydenhoitoa. Ne johtuvat Kreikassa vuosien
» Kreikassa
miljoonat
ihmiset
ovat ilman
julkista
terveydenhoitoa.
ja vuosikymmenien aikana tehdyistä
virheistä.
Korruptoituneet
valtapuolueet
Arhinmäki oli samaa mieltä vanhoista virheistä. Edellinen
pääministeripuolue Nea Demokratia
ei tätä tehnyt, mutta kuritti kyllä köyhiä hyvällä kokoomuslaisella tavalla.
Hän muistutti myös koko Euroopassa harjoitetun seitsemän viime
vuoden ajan kokoomuslaisten johdolla leikkauspolitiikkaa.
. Maan julkinen talous on ollut jo
vuodesta 2013 rakenteellisesti ylijäämäinen. Edes
lapset ja raskaana olevat naiset eivät
välttämättä saa tarvitsemaansa hoitoa. Kreikkalaisten kohtaamat vaikeudet eivät johdu suomalaisten tai
saksalaisten veronmaksajien ynseydestä. Olisi onnetonta, jos kreikkalaisten viime vuosien aikana tekemät uhraukset valuisivat nyt hukkaan Ateenassa tehtävien
äkkijyrkkien päätösten myötä.
Ei suuria ponnistuksia
Stubb sanoi, että Suomessakin on
kyseenalaistettu, voiko Kreikka ylipäänsä selvitä veloistaan.
. Kreikka ja kreikkalaiset eivät ole
sopeutusohjelman ja tukilainojen uhreja. Hinta on ollut kova, mutta Kreikan taloustilanne on nyt selvästi parempi kuin vuonna 2010, pääministeri Alexander Stubb (kok.) sanoi
vastatessaan välikysymykseen.
. Kreikan omat
miljardöörioligarkit halutaan lopulta
myös maksamaan veroja. LEHTIKUVA/LOUISA GOULIAMAKI
Vasemmistoliiton puheenjohtajan Paavo Arhinmäen mielestä koko Eurooppa on kärsinyt kokoomuslaisesta leikkaavasta politiikasta, kaikkein pahiten Kreikka.
Kreikka nousee
On muistettava,
että viime laman leikkauksista maksetaan inhimillistä velkaa vieläkin?,
kirjoittaa Sarkkinen.
Suomen tämän hetken suurimpana ongelma hän ei pidä valtionvelkaa vaan työttömyyttä.
Kun Suomi saa lainaa miinuskorolla, sitä pitäisi Sarkkisen mukaan
sijoittaa tuottaviin ja tarpeellisiin ja
tulevaisuuden tuotantokapasiteettia ylösrakentaviin investointikohteisiin.
?Lainarahan ollessa historiallisen halpaa pitäisi investoida kuljetus- ja tieinfrastruktuuriin, tutkimukseen ja tuotekehitykseen, osaamiseen ja koulutukseen sekä korjata
joka tapauksessa korjausta odottavat
homekoulut. Leikkaamalla
hidastetaan entisestään talouden
pyöriä, aiheutetaan inhimillistä kärsimystä ja aiheutetaan tulevaisuuden menopaineita ihmisten hyvinvoinnin heiketessä. Näin ei käynyt, vaan korot
ovat nyt historiallisen matalalla eikä
suurta nousua ole näköpiirissä.
Sarkkisen mielestä olisi ?suorastaan idioottimaista ja vastuutonta talouspolitiikkaa leikata tässä taloustilanteessa?.
JUSSI JOENTAUSTA
Hanna Sarkkinen
?MYÖS MUIDEN euromaiden ja erityisesti Saksan soisi luopuvan ylikireästä talouspolitiikasta joka tappaa
Euroopan talouden. Valtio voisi myös harkita omistusten laajentamista eri teollisuudenaloilla ja sijoittamista kotimaisiin yrityksiin.. Ylilyönneillä ja
huonosti taustoitetuilla jutuilla toimittajat tekevät kuitenkin itsestään politiikkaa tekeviä populisteja. Kreikkalaiset vasemmistolaiset ovat nyt asemassa, jossa kansainvälisillä foorumeilla voivat osoittaa kuinka epäonnistunut kriisipolitiikka on ollut, ja esitellä niin kansantaloudellisesti kuin
inhimillisesti toimivampi ohjelma.
Uuden valtiovarainministerin Janis Varufakiksen
ilmoitus siitä, että Kreikka ei enää aio toteuttaa Troikan
maalle sanelema leikkaus- ja yksityistämisohjelmaa on
kuin märkä rätti talouskuripoliitikoiden kasvoille, jotka
tähän asti ovat perustaneet politiikkaansa pakkoihin,
välttämättömyyksiin ja uhkakuviin. sekä sen talouspolitiikka ?epärealistiseksi?.
Vaalivoiton jälkeen muun muassa MTV3:n politiikan toimittaja Timo Haapala hyökkäsi vasemmistoliiton
kimppuun Syrizan Venäjä-politiikan takia, vaikka Kreikka
seuraavana päivänä hyväksyi uudet pakotteet muiden
EU-maiden joukossa. Nämä
puolueet ovat onnistuneet murtamaan myytin vasemmistosta marginaalisena menneisyyden ilmiönä. Suuttumus vasemmistopuolueiden menestyksestä on mielestäni lähinnä osoitus siitä, että ne tekevät jotain, jolla
aidosti on merkitystä.
SYRIZAN JA Espanjan Podemoksen esimerkit ovat saaneet oikeiston varpailleen ennen kaikkea kahdesta
syystä.
Syrizan voitto on historiallinen sen takia, että valtaan
on noussut puolue, joka avoimesti ja uskottavasti haastaa oikeiston talouspolitiikkaa. Ensimmäinen reaktio oli demonisointi ja pelottelu.
Syrizan politiikka pyrittiin kyseenalaistamaan ja marginalisoimaan määrittelemällä puolue ?äärivasemmistolaiseksi. Erkki Tuomioja kuvaili Kreikan linjaa
?erittäin rakentavaksi?.
Syrizan yksittäisissä linjauksissa voi varmasti olla
montakin asiaa mitä on syytä syynätä tarkkaan, ja joissa
puolueen näkemykset eroavat vasemmistoliiton vastaavista. Tilastojen
mukaan vuoden 2013 lopussa Suomen julkisyhteisöjen nettorahoitusvarat suhteessa bruttokansantuottee-
seen olivat EU-maiden suurimmat.
Vielä viime keväänä peloteltiin
korkojen lähtevän nousuun, kun
Suomen luottoluokitus aleni yhdellä
asteella. ?Idioottimaista leikata tässä tilanteessa?
» Sijoittajat maksavat
siitä, että saavat
lainata Suomelle rahaa.
SUOMEN VIIDEN vuoden valtionlainan
korko painui keskiviikkona miinukselle eli sijoittavat maksavat siitä,
että ne saavat lainata Suomelle rahaa. Syynä ovat EKP:n rahanpumppaustalkoot sekä maailman talouden
tilanne.
?Markkinat pitävät Suomea luotettavana lainoitettavana, onhan Suomi
kuitenkin yksi Euroopan vähiten velkaantuneista valtioista ja kansainvälisten mittareiden mukaan yksi
maailman kilpailukykyisimmistä
maista?, erikoista tilannetta kommentoi vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtaja Hanna Sarkkinen Uuden Suomen blogissaan.
Sarkkinen jatkaa, että Suomen julkisen sektorin talous on tutkijoiden
mukaan vakaammalla pohjalla kuin
julkisuudessa on väitetty. Vasemmistopuolueiden kannatus muuttaa näin poliittisen
keskustelun asetelmia, ja tekee vasemmistosta valtapelaajan, jonka argumentit eivät ole ohitettavissa. KU
Kolumni
olumni
Li Andersson
li@vasemmistonuoret.?
Myytinmurtajat
MELKEIN YHTÄ mielenkiintoista kun Syrizan vaalivoitto on
ollut seurata miten puolueeseen on suhtauduttu mediassa. Tämän linjan murtaminen, mikäli se Syrizalta onnistuu, avaa aivan uudenlaista liikkumavaraa talouspolitiikan saralla.
Etelä-eurooppalaisten vasemmistopuolueiden kannatuslukemat osoittavat myös sen, että poliittinen keskusta Euroopassa on siirtymässä vasemmalle. Niistä tuleekin kritiikkiä esittää. Syriza,
vaikka puolueella onkin erittäin vaikea tehtävä edessään, on jo vaalivoitollaan osoittanut että vasemmistokin voi olla massapuolue, joka johtaa ja käyttää valtaa.
OIKEISTON TALOUSPOLIITTISEN valta-aseman murtaminen sekä vasemmiston potentiaalin osoittamisen kautta
Syrizan vaalivoitolla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia
muuallekin Eurooppaan, myös Suomeen.
Kirjoittaja on Vasemmistonuorten puheenjohtaja.
11
Metallin ammattiosastoilta
tukea Arhinmäen aloitteelle
JUSSI JOENTAUSTA
» Luottamushenkilöiden oikeussuojaa on
parannettava, vaati
20 000 työntekijää
edustava lähetystö.
ammattiliittojen lähetystö vieraili maanantaina SAK:n
puheenjohtajan Lauri Lylyn pakeilla
vaatimassa luottamushenkilöille parempaa oikeussuojaa. Työpaikoilla oli silloin mielenilmaisuja, mutta se ei meidän mielestämme riitä, vaan tarvitaan jatkotoimia.
Vetoomuksella otetaan kantaa
myös työmarkkinajärjestöjen pelisääntöneuvotteluihin. Jos tällaisista asioista aletaan keskustelemaan, niin
SAK:n pitäisi käyttää kovinta voimaansa, mitä on olemassa.
Kai Hirvasnoro
kai.hirvasnoro@kansanuutiset.?
Suojaa luottamushenkilöille
VASEMMISTOLIITON kansanedus-
tajat ehdottavat työsopimuslakiin
uutta säännöstä. Työsuhteen menetyksen pelko
on varmaan suurin syy, Jääskeläinen
uskoo.
Helsingin postikeskuksen lähes
tuhannen työntekijän pääluottamusmies Jari Pellikka kertoo, että nuoria
pitää nykyään kannustaa aika tiukkaan pitämään puoliaan. Se on nimenomaan uskalluksesta kiinni.
Henkilökohtaiseen
vastuuseen?
Nyt pelisääntöneuvotteluissa työnantajat haluavat luottamushenkilön
henkilökohtaiseen vastuuseen lakon
» Lakkosakkojen
korottamisella
murrettaisiin
lakkotoiminta
kokonaan.
aiheuttamista taloudellisista menetyksistä. Tällä hetkellä
tämän maan ongelma ei ole se, että
lakkoja on liikaa ja niistä liian pienet
korvaukset, vaan se, että työssä ei ole
turvaa.
. Toisessa tuoreessa
tapauksessa NCC:n pitkäaikaisen
luottamusmiehen jälkisuoja loppui
kesäkuussa ja työt päättyivät pian
sen jälkeen.
. Yritysten on nyt hyvä putsata liian aktiiviset pois, Jääskeläinen sanoo.
Hän ei tiedä omassa yrityksessään
olevan enää yhtään työmaatason
luottamusmiestä. Lakkosakkojen korottamisella
murrettaisiin lakkotoiminta kokonaan, jatkaa Helsingin telakan pääluottamusmies Ilpo Haaja.
. Sakkojen jälkeen kynnys lähteä työntekijöiden edustajaksi nousisi edelleen
. Paikallista sopimista halutaan lisätä, mutta siihen ei ole työkaluja. varsinkin kun oikeuskäytäntökin
on koko ajan muuttunut kovempaan
suuntaan.
Metallin helsinkiläisen osasto viiden puheenjohtajan Kari Pekkarisen
mielestä SAK:n on pidettävä pintansa
pelisääntöneuvotteluissa.
. Niin pitkälle me emme voi tätä
asiaa ikinä päästää. Sen takana
olevat ammattiosastot edustavat noin
20 000 työntekijää.
Palomäen mielestä SAK:n olisi pitänyt pysäyttää pyörät koko maassa vähäksi aikaa ABB:n irtisanomisen takia.
METALLIN ISOJEN
?Kuolinisku
työuralle?
Koneen Hyvinkään tehtaan pääluottamusmiehen Kari Purmosen mukaan samanlaisia luottamushenkilöön kohdistuvia irtisanomisia on
pelkästään metallissa ollut toistakymmentä.
. Tämän lähetystöön osallistuneet torjuvat yksiselitteisesti. Paavo Arhinmäen
tekemän aloitteen ovat allekirjoittaneet kaikki vasemmistoliiton
eduskuntaryhmän jäsenet.
Jos luottamusmiehen työsopimus irtisanotaan tai puretaan ilman,
että asiasta on käyty työnantajaja työntekijäliiton väliset neuvottelut, työsopimuksen päättämisen
on katsottava johtuneen luottamusmiesasemasta, ellei työnantaja
muuta näytä, aloitteessa todetaan.
Lakimuutos vastaisi nykyisessä
työsopimuslaissa olevaa säännöstä
raskaana olevan henkilön tehostetusta irtisanomissuojasta.
ALOITTEEN tarkoituksena on paran-
taa luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun oikeussuojaa mahdollisen laittoman työsuhteen irtisanomisen tai purkamisen tapauksissa.
Samalla ehdotus lisää työmarkkinajärjestöjen ajanmukaista tietoa
luottamusmiesten ja -valtuutettujen asemaan liittyvistä ongelmista.. Ei koroteta lakkosakkoja, vaan
irtisanomiskorvauksia. Se asia
sovittiin rahalla. Jos
asiat menevät hakaukseen, niin voida
käydä, että työntekijöiden edustaja
joutuu lähtemään.
. Skanskan aluetyösuojeluvaltuutettu sai eräänä
perjantaina puolen päivän aikaan
työnantajalta kutsun tulla maanan-
12
Suurten työpaikkojen lähetystö vaati maanantaina SAK:ta olemaan tiukkana työelämän pelisääntöneuvotteluissa.
taina konttorille keskustelemaan
työsuhteen päättymisestä. Lähetystö,
jossa oli edustajia myös Rakennusliitosta sekä Posti- ja Logistiikka-alan
unionista, tuki vasemmistoliiton puheenjohtajan Paavo Arhinmäen asiasta joulukuussa tekemää lakialoitetta.
Välitön syy vetoomukselle oli
ABB:n Pitäjänmäen tehtaan pääluottamusmiehen irtisanominen joulukuussa, kertoo Metalli 49:n puheenjohtaja Antero Palomäki.
. Kun ajattelee kortistoon joutuvaa, niin parinkymmenen vuoden
ay- ja luottamusmiestaustalla ei ole
työnvälitystoimistossa ihan päällimmäisenä. Yritys pääsee luottamushenkilöstä eroon halvalla, mutta irtisanotulle se on työuran kuolinisku.
Metallin tes:ssä irtisanotulle luottamushenkilölle on maksettava maksimissaan 30 kuukauden palkka. Työsuojeluvaltuutetun vaatii laki, mutta luottamusmiehiä ei enää valita, koska tehtävään
halukkaita ei ole.
. Kukaan lähetystöön osallistunut ei ole
kuullut, että maksimia olisi kuitenkaan maksettu.
Luottamusmieheksi
ei haluta
YIT:n pääluottamusmies Jari Jääskeläinen kertoo esimerkin työelämän nykyisistä pelisäännöistä rakennusalan puolelta
Kansalaiset ovat kovalla protestimielellä, Porin kaupungin tiedotuspäällikkönä toimiva Furuholm toteaa.
Hän nosti vaaliteemojen kärkeen
köyhyyden ja pienituloisuuden.
Oili Heinon vaaliteemat keskittyvät työhön ja työstä saatavaan riittävään toimeentuloon.
. Hän järjesti
Tapio Furuholmin ja Oili Heinon
kanssa ehdokasasettelua ja vaaliteemoja käsitelleen tiedotustilaisuuden
keskiviikkona Porissa.
Vasemmistoliiton lista on nyt yhtä
nimeä vailla valmis Satakunnassa.
VAALIASETELMAT
TEEMOISTA tärkeimpänä
Välimäki pitää sen oikeiston hellimän väitteen
kiistämisen, että leikkauspolitiikkaa
olisi välttämätöntä.
. Tieto todistaa yli euron osingollaan väitteeni henkilöstön välinpitämättömästä kohtelusta oikeaksi. Samaan aikaan
se päätti jakaa omistajilleen yhden
euron osingon päälle 30 sentin lisäosingon. KU
13. Sanoin, etten suostu näkemään
ristiriitaa siinä, että meillä on vahva
ay-siipi ja toisaalla punavihreät ihmiset. Tunnen kuuluvani molempiin.
Olen vankka ay-liikkeen toiminnan
kannattaja, mutta en näe siinä mitään ongelmaa, että esimerkiksi energiapolitiikassa tukeudutaan kotimaiseen uusiutuvaan energiaan eikä lähdetä ydinvoimaseikkailuihin. Vasemmistoliitto sai EU-vaaleissa ensimmäisen kerran pitkästä
aikaa vaalivoiton. Keskusjärjestön hallitus
korostaa, että heikossa työllisyystilanteessa voimavarat on keskitettävä uusien työpaikkojen luomiseen, ei pitkäaikaistyöttömien
köyhdyttämiseen.
. KU
Kunnat
vierastavat
sote-mallia
KUNTIEN mielestä sote-lakiesityksen hallintomalli ei ole toimiva.
Tämä käy ilmi Kuntaliiton tekemästä kyselystä. Näin Jari vapautti minut lupauksestani ja saatoin harkita asiaa uudelleen, Välimäki kertoo.
Toinen ehdokkuuteen vaikuttanut asia oli hänen mukaansa Kreikan
Syrizan upea vaalivoitto, joka osoittaa, että ihmiset pystyvät vaikuttamaan äänestämällä.
Kolmantena asiana Välimäki nimeää sen, että hän sai ehdokkuudel-
» Leikkauspolitiikalle
on vaihtoehto.
EHDOKKAITA
Porilaiset Erno
Välimäki, Oili
Heino ja Tapio
Furuholm järjestivät keskiviikkona
tiedotustilaisuuden vaaliasetelmista Satakunnassa.
SAK tyrmää
ansiosidonnaisen
puolittamisen
leen kotijoukkojen tuen.
. Viime viikkoon asti Erno Välimäki kieltäytyi. Toimeentulon romuttaminen
ei tuo työpaikkaa kellekään, sanoo
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly.
SAK:n hallitus arvosteli Sitran julkistaman keskusteluasiakirjan ehdotusta, jossa työttömyysturvan rahoitusta uudistettaisiin
lyhentämällä rajusti ansioturvan
kestoa. Kolme neljästä kyselyyn vastanneesta kunnasta on
sitä mieltä, että ehdotettu hallintomalli ei ole kansanvallan näkökulmasta toimiva. Olen toistuvasti kannustanut
yrityksiä kouluttamaan henkilöstöä irtisanomisten sijaan.
Parhaillaan Tieto käy yt-neuvotteluja 500 työntekijän vähentämiseksi Suomessa. Sitten loppuvuodesta hän jäädytti ehdokkuuden aina tähän viikkoon saakka.
Syytä tähän hän lähtee selvittämään muistuttamalla puheesta,
jonka hän piti viime puoluekokouksessa.
. Tätä tietä jatketaan, totesi metallin pääluottamusmies Erno Välimäki. Lähdemme hakemaan vaalivoittoa. Kuntien enemmistön mukaan malli aiheuttaa
ongelmia kansanvallalle ja kuntien
omistajaohjaukselle.
Lakiesityksessä sote-alueen kuntayhtymän ylin toimielin on aina yhtymävaltuusto, jonka
kokoonpanossa on otettava huomioon jäsenkuntien poliittiset voimasuhteet. Ensinnäkin päätin aikanaan,
etten halua mukaan kisoihin ja siksi
lupauduin Jari Myllykosken vaalipäälliköksi.
Viime viikolla Myllykoski kuitenkin pyysi Välimäkeä harkitsemaan
ehdokkaaksi lähtemistä.
. Toimivana sitä pitää
vain joka kymmenes kunta.
Kriittisimmin kuntien vaikutusmahdollisuuksiin suhtautuvat
10 000?20 000 asukkaat kunnat.
Monet kunnat ottivat kantaa
myös aikatauluun, jota ei pidetä
mahdollisena toteuttaa. Hän muistuttaa tietoalan palveluyrityksen kunnostautuneen viime aikoina toistuvilla
yt-neuvotteluilla ja irtisanomisilla.
. Vaimo lupasi tukea minua tässä
väännössä.
FURUHOLM allekirjoitti
ehdokaspaperin kesällä ensimmäisenä. Lyhyesti
Ehdokaslista on yhtä vaille
valmis Satakunnassa
» Syrizan vaalivoitto
sai EU-vaaleissa
menestyneen Erno
Välimäen muuttamaan
mielensä.
kirkastuivat kertaheitolla Satakunnassa, kun EU-vaaleissa menestynyt porilainen Erno
Välimäki päätti lähteä ehdokkaaksi
ja kun viime kunnallisvaaleissa ääniä
Porissa haravoinut Tapio Furuholmin lopulta vahvisti ehdokkuutensa,
jonka hän hyllytti loppuvuodesta.
. Tätä
siltaa haluan olla rakentamassa.
Furuholm sanoo viivytelleensä
ehdokkuuttaan varmistaakseen, että
listasta saadaan monisärmäinen, että
siinä on sekä punavihreys että ay-siipikin vahvasti mukana.
Porilaisia ehdokkaita Satakunnan listalla on Välimäen, Furuholmin ja Heinon lisäksi Aleksi Norman
ja Raisa Ranta, raumalaisehdokkaat
ovat Tuomo Grundström ja Riku
Manninen. Tärkeää on myös se, että julkiset palvelut ovat kaikkien saatavilla,
korostaa kiinteistöpalvelupäällikkö
Heino.
eduskuntavaaleihin on
etsitty Satakunnassa jo viime kesästä
asti. Muut ovat Jaana Karmala-Vanamo Kankaanpäästä, Petri
Salminen Eurasta, Jari Myllykoski
ja Terttu Viinanen Nakkilasta, Leila
Mäkinen Harjavallasta sekä Aarre
Välimäki Karviasta.
Sirpa Koskinen
SIRPA KOSKINEN
SUOMEN ammattiliittojen keskus-
järjestö SAK torjuu toistamiseen
ehdotuksen ansiosidonnaisen
työttömyysturvan keston puolittamisesta. KU
Tiedolta osinkoja
ja potkuja
INSINÖÖRILIITON puheenjohtaja
Pertti Porokari on tyrmistynyt
Tiedon päätöksestä jakaa osinkoa
omistajilleen. Syrizan vaalivoitto
Kreikassa avaa ihmisten silmiä sille,
että leikkauspolitiikalle on vaihtoehtoja, sanoo Välimäki.
Myös Tapio Furuholm pitää Syrizan signaalia, sitä että äänestämällä
voi vaikuttaa, tärkeänä Suomen vaaleissa.
. Etelä-Euroopassa on kokeiltu
tätä kiristys- ja kuristuspolitiikkaa.
Lopputuloksena on ollut miljoonia
köyhiä työttömiä. Keskiviikkona hän
luetteli kolme asiaa, jotka tekivät lopulta mahdollisiksi harkita uudelleen
ehdokkuutta.
ALL OVER PRESS
14
Pitkässä prosessissa on ensi viikolla yksi ratkaisun päivä. Monet
perinteiset duunariammatit ovat jo hävinneet
tai häviämässä. Ammatit ja koulutukset eivät kohtaa toisiaan sillä tavalla, kuin
ne ovat aiemmin kohdanneet.
. Hänen analyysinsä sai joidenkin
otsat ryppyyn, mutta moni myös nyökytteli
hyväksyvästi.
Romahdus
Kädet ylös, housut kinttuun
Vahva tulevaisuuden visio: yhtei-
Työnantajat ovat Melinin mukaan olleet vahvoilla viimeiset 30 vuotta. Senkin toimintaan vaikuttavat yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset. Melin luettelee kolme niin
sanottua megatrendiä eli juuri nyt käynnissä
olevaa suurta muutosprosessia.
Niitä ovat digitalisoituminen, ?nanssikapitalismin keskeisyys ja ympäristön muutos. romahdus vai elpyminen?
. Ay-liike on liikaa kiinni menneisyydessä
ja hidas liikkeissään.
Valtava menestystarina
Tutkijana Melin ei lähde neuvomaan, mitä ayliikkeen pitäisi tehdä. Se lähti liikkeelle Englannista Margaret
Thatcherin ja Yhdysvalloista Ronald Reaganin politiikkana.
Työntekijäpuoli ei Melinin mukaan pystynyt tähän rynnistykseen vastaamaan.
. Ay-liikkeen vaihtoehdot:
ROMAHDUS
tai ELPYMINEN
» Tutkija Harri Melinin mukaan työmarkkinoilla aloite on jo pitkään ollut työnantajilla. Hän tarjoaa faktoja päätösten pohjaksi. Sen verran hän kuitenkin linjaa,
että nyt tarvitaan 2000-luvun ohjelma ja visio.
Uusliberalistinen talousoppi selviää nykyisestä kriisistä.
Kansallismielinen ja maahanmuuttajavastainen politiikka voittaa
. Sillä tarkoitetaan tilapäisissä tai epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien ihmisten joukkoa. Meillä on paljon ihmisiä, joilla on monenlaisia tutkintoja, mutta niillä ei tahdo saada
mitään ammattia tai työtä.
Iso kysymys Melinin mukaan on, mitä
meillä tapahtuu keskiluokalle. Ay-liikkeen on tuotava itsensä uudelle
vuosituhannelle. Samaan aikaan työvoima on
koulutetumpaa kuin koskaan.
. Periaatteessa kaikki 1960 ja -70-luvuilla asetetut tavoitteet on saavutettu ja ay-liikkeen yhdistymisen aikoihin rakennettu ohjelma on
toteutettu.
. Ay-liike
on valinnan edessä: romahdus vai elpyminen. Nyt on
valinnan paikka . Jokaisella niistä on vaikutuksensa työmarkkinoille ja edunvalvontaan.
Näistä digitalisaatio muuttaa työtä ja työmarkkinoita. Hyvä koulutuskaan ei välttämättä takaa
koulutusta vastaavaa työtä. Talouspolitiikan muutoksen myötä tapahtui selkeä keikahdus. Sillä ei ollut mitään; kädet ylös, housut
kinttuun niin kuin ruotsalainen sotilas lipussaan valkoinen risti valkoisella pohjalla.
. Uutena uhkana on etenkin toimihenkilöammattien automatisointi. Ay-liike on liikaa kiinni menneisyydessä
ja on hidas liikkeissään.
vaaleissa.
Digitalisaatio syö työpaikkoja.
Ay-liike nähdään jarruna: ei uusia
jäseniä, Loimaan kassa kasvaa.
Kollektiivisten sopimusten merkitys vähenee.
Luottamus menee osapuolten
väliltä.
Elpyminen
nen tilannekuva siitä missä ollaan ja
minne halutaan mennä. Melin näkee prekariaatin ennen muuta sivistyneistön liikkeenä.
Siihen liittyy hänen mukaansa paljon erheellisiä uskomuksia ja kuvitelmia.
»
15. Se on muuttunut ei-liikkeeksi.
Melin viritteli keskustelua ja esitti arvioitaan jo tammikuun puolivälissä myös uuden
keskusjärjestön rakentamista pohtineessa kokouksessa. Ay-liikkeen pussi on tyhjä. 1960-luvulla rakennettu
ay-liike on ollut valtava menestystarina. Uusi keskusjärjestö voi olla osa ratkaisua.
TEKSTI Jouko Joentausta
SUOMEEN RAKENNETAAN uutta ammatillista kes-
kusjärjestöä. Eikä kyse ole
vain tekniikasta vaan myös poliittisista ratkaisuista.
Ammattien rajojen ja liittorajojen hämärtyminen sekä järjestäytymisen periaatteiden
uudelleen punnita ovat nykypäivää monilla
aloilla.
Uusi keskusjärjestö on Melinin mukaan tämän saman logiikkaketjun päässä.
yhteisvastuu.
Luottamuspääoma.
Harri Melinin vaihtoehtoiset
skenaariot ay-liikkeen tulevaisuuden
näkymistä.
Monimuotoinen prekariaatti
Viime aikoina on paljon keskusteltu prekariaatista. Silloin selviää,
kuinka monta ammattiliittoa lähtee mukaan
selvitystyöhön.
Työelämää tutkineen Tampereen yliopiston sosiologian professori Harri Melin mukaan uuden keskusjärjestön perustaminen
voisi olla uusi alku, vaikka muutokseen tarvitaan paljon muutakin.
Ay-liike tarvitsee Melinin arvion mukaan
nyt uutta visiota, sillä eheytymisen jälkeen
1960-luvulla valmistetut eväät on syöty. Nopeita ratkaisuja.
Vihreä talous tuo uutta työllisyyttä, myös palveluihin syntyy
uusia työpaikkoja.
Ihmiset haluavat oikeudenmukaisuutta.
Työ on meille kaikille tärkeää, siinä
halutaan olla osallisia.
Lähtökohtana jatkuvasti lisääntyvä kansainvälinen yhdessä tekeminen.
Olennaista on eteneminen toiminta edellä, rakenteet tukevat toimintaa.
Heikommasta huolehtiminen ja
Muutosten myllerryksessä
Ay-liikekään ei toimi umpiossa. Hegemonisen ajattelun siirtymisestä oli suorat vaikutukset yhteiskuntaluokkien asemiin.
. Nyt ay-liikkeellä ei ole uusia hegemonisia
avauksia yhteiskunnallisessa keskustelussa.
. Hegemoninen ote
on siirtynyt työantajapuolelle.
Talouspoliittisessa ajattelussa tapahtui
1980-luvulla käänne keynesläisyydestä uusliberalismiin, joka toi hänen mukaansa myös
luokkasuhteen painopisteen siirtymisen työnantajapuolelle.
Osa on
omasta tahdostaan ja osa taas on pakotettu
siihen.
Melin pitää ongelmallisena, että ay-liike ei
ole pystynyt luomaan tähän ryhmään kunnollista yhteyttä.
. ja niinhän ne tekevät.
Akava ja valtaosa sen liitoista on . jättäytymässä uuden
keskusjärjestön ulkopuolelle. Globalisoituvassa maailmassa edunvalvonta ei myöskään tunne
rajoja ja palkansaajilla on vastassa useinkin
ylikansallisia jättiyrityksiä.
Työmarkkinoilla hegemoninen ote on
ollut jo pitkään työnantajilla, kuten professori Harri Melin haastattelussaan muistuttaa. 2000-luvun visiota pitäisi lähteä rakentamaan ihan uusista rakennuspuista.
massa siihen, että Suomeen on syntymässä
aika nopealla aikataululla uusi ammatillinen
keskusjärjestö. ainakin tällä hetkellä . Ovea tuskin suljetaan keneltäkään.
Uuden keskusjärjestön perustaminen
antaa myös hyvän mahdollisuuden miettiä
nykyisiä käytäntöjä, tehostaa edunvalvontatyötä ja hakea uusia lähestymistapoja.
Jouko Joentausta. Liitto-ja keskusjärjestötason resurssit on
hyvin hoidettu ja osaamista on paljon, mutta
työpaikkatasolla osaaminen on jokseenkin
vähäistä.
Melin muistuttaa myös, että eri osapuolten
keskinäinen luottamus on tärkeä elementti
suomalaisessa mallissa. Työnantajapuoli on myös yhdistänyt voimiaan. Prekariaattiin kuuluvilla ei kuitenkaan ole mitään sellaista yhteistä tekijää, joka tekisi siitä jonkun toimivan
yhteiskunnallisen voiman.
. Ay-liike ei tunnusta, että se on normaali
suomalainen organisaatio, jossa on oma eliittinsä ja rahvaansa.
. Prekariaatissa on erilaisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa olevia ihmisiä. Työnantajilla on ollut jokseenkin täydellinen aloite yhteiskunnallisessa keskustelussa
jo pitkään.
Ay-liikkeen on
tuotava itsensä
uudelle
vuosituhannelle.
16
JOUKO HURU
Harri Melin
» Tampereen yliopiston
sosiologian professori ja
vuodesta 2010 vararehtori.
» Tutkinut suomalaisen
yhteiskunnan muutosta.
Tutkimukset ovat
käsitelleet muun muassa
luokkarakennetta ja
työelämää.
» Väitöskirjassaan (1996)
Melin tarkasteli neuvostoliittolaisia ja venäläisiä
yritysjohtajia.
» Tällä hetkellä hän johtaa
projektia, jossa tutkitaan
työhyvinvoinnin ja organisaatioiden menestyksen
välisiä suhteita.
Työnantajat haluavat heikentää ay-liikettä
ja keventää järjestöllistä sääntelyä. Jos luottamus romahtaa, menee sen mukana paljon muutakin.
Sisäisiä kuiluja
Melin kehottaa ay-liikettä tunnistamaan
myös omat sisäiset kuilunsa eliitin ja rahvaan
välillä. Toimialaliukumat ovat arkipäivää ja työntekijöiden
asema lähentyy toisiaan koulutustasosta ja
-taustasta riippumatta. Entistä tiiviimpää yhteistyötä tarvitaan niin sopimustoiminnassa ja -neuvotteluissa kuin kantojen
muodostamisessa vaikka EU-direktiiveihin.
UUSI SUURI keskusjärjestö syntyy vain, jos
nykyisten keskusjärjestöjen jäsenliitot sitä
haluavat . Jos
jossain, niin tässä ay-liike on epäonnistunut
hyvin merkittävästi.
Melinin arvio on, että työmarkkinat polarisoituvat edelleen ja huono-osaisuus kasvaa.
Kärsimään joutuvat etenkin naiset, nuoret,
ikääntyvät ja maahanmuuttajat.
Ahdistelu lisääntyy
Ay-liikkeen heikkous heijastuu Melinin mukaan myös työnantajien linnakkeisiin. Samaan aikaan työmarkkinakysymykset ovat aikaisempaa enemmän paikallisia.
. Se näkyy
muun muassa vaatimuksina lisätä paikallista
sopimista tai vaikkapa pääluottamusmiesten
aseman horjuttamisena.
Ay-liike on Melinin mukaan edelleen keskus- ja liittotasolla vahva, mutta heikko työpaikkatasolla. Mieli voi kuitenkin muuttua ja mukaan päässee myöhemminkin. LEHTIKUVA/HEIKKI SAUKKOMAA
SAK:n puheenjohtaja
Lauri Lyly (vas.) ja STTK:n
puheenjohtaja Antti Palola
kertoivat keskusjärjestöhankkeen etenemisestä
tiedotustilaisuudessa tammikuun puolivälissä.
Kommentti
Voimien
kokoamisen aika
YHTEISKUNNALLISET PAINEET ovat johta-
»
. Ayliikkeen ahdistelukin on lisääntynyt.
. Uuden, entistä vahvemman keskusjärjestön myötä palkansaajilla on paremmat
mahdollisuudet nostaa myös julkiseen keskusteluun heidän kannaltaan tärkeitä asioita.
Myöskään EU-tasolla vaikuttamisessa
ei juuri ole eroa sillä, mihin keskusjärjestöön työntekijät kuuluvat. Ay-liikkeen johto on yksi tyypillinen suomalainen eliitti, keski-ikäinen, miehinen,
suhteellisen hyvin koulutettu ja hyvin palkattu eikä se tiedä, mitä oma rahvas tekee.
Jos ay-liike mielii selvitä sydänten liikkeenä 2000-luvulla, sen pitää Melinin mielestä arvioida myös omia toimintatapojaan
ja tehdä tiukka analyysi siitä, missä ollaan ja
minne mennään.
. Onko kysymys vallasta ja asemista
liian keskeinen?
. Prekariaatti on iso ja moniaineksinen yhteiskunnallinen ryhmä. Siellä on hyvin paljon etenkin nuoria naisia, joiden kanssa ay-liikkeen on vaikea löytää
samaa säveltä ja yhteistä kosketuspintaa. Tällainen arvio on pakko tehdä ja määrittää sisäisen demokratian sekä toiminnan rajat ja rakenteet.
. Ongelmat ja niihin
haettavat ratkaisut ovat samankaltaisia.
TYÖNANTAJAPUOLI on koonnut omia rivejään jo pitkään. Juuri näinä päivänä eletään
ratkaisevia hetkiä, sillä ensi viikon keskiviikkoon mennessä mukaan haluavien ammattiliittojen on annettava vastauksensa.
SAK:n ja STTK:n liitot lienevät kaikki
mukana ja Akavasta ainakin insinöörien
liitto.
Nyt ei synnytetä suurliittoa eikä tehdä
minkäänlaista fuusiota vaan liittojen liittoa
eli uutta keskusjärjestöä.
Ammattiliittojen oma toiminta jatkuu
kuten ennenkin, vaikka yhdistymisiäkin
tapahtunee.
Aika on joka tapauksessa ajanut kolmen
samankaltaistuneen keskusjärjestön ohi.
Työelämäkin muuttuu koko ajan
Nykyisten patenttikonf liktien seuraukset saattavat
tulla ilmi kansanterveydessä vasta 20 tai
40 vuoden päästä.
Vaihtoehdoksi patenttipohjaiselle järjestelmälle on ehdotettu, että hyödyllisiä ja harvinaisia lääkkeitä kehittävät yritykset palkittaisiin esimerkiksi rahalla tai
tuotteiden nopeammilla arviointiajoilla.
17. Ennen pitkää useimmat lääkkeet on kuitenkin patentoitu sellaisissa maissa, jotka pystyvät lääkkeitä
tuottamaan, Shadlen kuvailee TRIPSin vaikutusta.
Tämä tarkoittaa, että monia elintärkeitä lääkkeitä maailmassa tarjoaa
vain yksi yritys, joka voi myös määrätä sen hinnasta. Jos minulla ei
ole varaa uuteen pölynimuriin, se ei
haittaa, koska voin käyttää vanhaa
pölynimuria. Aika sisältää myös lääkkeiden
testaus-, hyväksymis- ja markkinointiajan. Täällä
lääkkeille alettiin myöntää tuotepatentteja vasta vuonna 1995. Patentit uhkaavat
lääkehoitojen tulevaisuutta
» Lääkkeiden patentointi on suhteellisen
tuore keksintö, josta
kärsivät maailman
köyhät.
ovat
lääkepatentit. Shadlen kuitenkin arvelee,
että kun Intian halpalääketuotanto
hiipuu patentoimisen myötä, sitä ei
korvata helposti. Syöpää ei voi hoitaa aspiriinilla, Ulkopoliittisen instituutin
seminaarissa Helsingissä puhunut
Shadlen sanoo.
Suomeen vasta 1995
PATENTEISTA KIISTANALAISIMPIA
Ensimmäisinä lääkepatentit otettiin
käyttöön varakkaissa läntisissä teollisuusmaissa 1900-luvun loppupuolella.
Suomi tosin on poikkeus. Jos minulla ei ole varaa
edes vanhaan imuriin, voin siivota
vaikka luudalla.
. Tämä on ongelma
erityisesti trooppisten sairauksien kohdalla.
Patenttikiistoja hankaloittaa niiden
pitkä ajallinen ulottuvuus. Sitä ennen suomalaiset lääketehtaat saivat
kopioida lääkeaineita maailmalta.
Vuonna 1996 lääkepatenteista
tuli osa maailmankaupan lakijärjestelmää Maailman kauppajärjestö
WTO:n hallinnoiman TRIPS-sopimuksen kautta. Tuote ehtii olla markkinoilla patentoituna keskimäärin 8-12-vuotta.
Lääkeyritykset uusivat patentteja sekä
hakevat jatkuvasti ?toissijaisia patentteja?.
Tämä tarkoittaa lääkkeiden ja molekyylien
vaihtoehtoisten muotojen patentoimista.
Patentteihin pohjautuvan lääketeollisuuden perusongelma on, että köyhille ei
kannata tehdä lääkkeitä, koska heiltä ei
saa tuotantokustannuksia takaisin, voiLÄÄKEPATENTIT OVAT
toista puhumattakaan. Lääkkeiden kehittäminen, testaaminen ja markkinointi
on kallista, joten lääkeyhtiöt haluavat suojata tuotteensa moninkertaisilla patenteilla.
Kun lääke kerran on kehitetty, kilpailijoiden on teknisesti hyvin helppo
kopioida se. Lääkeala on vaikea,
eikä riittävän laadun ja alhaisen hinnan saavuttaminen ole helppoa.
. Jäämme lähes kokonaan riippuvaisiksi siitä, että brändejä tuottavat
lääkeyritykset laskevat itse hintojaan,
Shadlen sanoo.
Jos yritykset eivät laske hintojaan
riittävästi, miten käy niille, joilla ei
ole varaa lääkkeisiin?
Lääkkeiden puute ei läheskään
aina johda kuolemaan, Shadlen muistuttaa. Kehitysmaat eivät enää voi sivuuttaa lääke?rmojen vaatimuksia.
Lääkemonopoli lähestyy
Sopimus ei tarkoita, että lääkepatentointi todella vallitsisi kaikkialla.
TRIPSin käyttöönotossa on siirtymävaiheita, eikä sopimus koske ennen
vuotta 1995 kehitettyjä lääkkeitä. Ajatellaan, että joku kehittää
uuden pölynimurin, patentoi sen
ja nostaa sen hintaa. Tällaisia tuotteita
ovat esimerkiksi hiv- ja aids-lääkkeet
sekä monet syöpälääkkeet.
Miten käy köyhille?
Kehittyvissä maissa on herännyt kiinnostusta lääkkeiden paikalliseen tuotantoon. Lääkkeiden kanssa ei yleensä voi
toimia näin. Sen sijaan se saattaa lisätä sairaalakäyntejä ja kärsimyksiä, tehdä
ihmisistä työkyvyttömiä tai pakottaa heidät syömään vanhoja lääkkeitä, joilla on vakavampia sivuvaikutuksia.
Pontus Purokuru
pontus.purokuru@kansanuutiset.?
ALL OVER PRESS
Köyhille ei kannata tehdä lääkkeitä
voimassa 20 vuotta
kerrallaan. Toisaalta patentilla suojattua lääkettä on vaikea korvata toisella lääkkeellä, koska lääkkeet toimivat niin täsmällisesti.
Kehitysmaatutkimuksen professori Kenneth Shadlen London
School of Economicsista vertaa lääkealaa siivousteollisuuteen.
. Lisäksi lääkeyhtiöiden täytyy hakea patenttia erikseen jokaiseen maahan.
Brändilääkkeitä korvaavia tuotteita tehdään nykyään lähinnä Intiassa, jossa patenttisäännöt otettiin
käyttöön vasta 2005. Monet lääkkeet
eivät vielä ole maassa patentoituja, joten niitä voidaan viedä halvalla kehittyviin maihin.
. Edelleen voimassa
olevan TRIPSin pohjalta on mahdollista määritellä omitus- ja yksinoikeuksia elintärkeiden lääkkeiden lisäksi
esimerkiksi organismeille ja ihmiskudoksille.
Jos sopimuksesta pitää tietää yksi
» Lääkepatentit
hankaloittavat
erityisesti
aidsin ja
syövän
hoitamista.
asia, Shadlenin mukaan se on, että
TRIPS pakottaa WTO:n jäsenmaat
myöntämään lääkepatentteja
Sitä harrastaa 17 prosenttia seitsemäsluokkalaisista. Jalkapallo oli lajeista suosituin.
Suurin osa kyselyyn vastanneista seitsemäsluokkalaisista (57 %) ei harrasta mitään
liikuntalajia. Esimerkiksi jääkiekon harrastaminen
on vähentynyt, koska hinnat ovat nousseet.
Hän arvelee harrastusten lopettamisen
syyksi sen, että niiden maksut rajoittavat osallistujia. Jos nuoret eivät liiku, he eivät jaksa koulussa, sairastuvat helpommin ja heidän keskittymiskykynsä oppitunneilla vaikeutuu. Muutama harrastaa myös itsepuolustusta. Taustalta saattaa löytyä monia syitä.
Kysyttäessä nuoret kuitenkin vastaavat, että
eivät jaksa harrastaa ja että laiskottelu kiinnostaa urheilua enemmän.
Terveydenhoitaja Anni Jurmo on sitä
mieltä, että tilanne on huolestuttava, koska
nuoret muuttuvat hyvin passiivisiksi.
. Liikkumattomuus aiheuttaa terveyden heikkenemistä, stressin sietokyvyn huononemista,
painonnousua ja diabetesriskin lisääntymistä
myöhemmin elämässä.
Jurmon mukaan nuoruudessa luodut terveelliset elintavat tekevät pohjan aikuisuudelle. Jopa 31 prosenttia vastaajista kertoo, että heitä ei huvita harrastaa
mitään. Erityisesti pallopelit kiinnostavat, mutta ei niin paljon, että käyttäisi
siihen omaa vapaa-aikaansa.
Harrastuksista
suosituin on jalkapallo
Jääkiekon harrastamiseen koulun liikuntatunneilla riittävät luistimet ja maila. Harrastamattomuus vaikuttaa
myös hyvin paljon nuorten sosiaalisiin suhteisiin.
Liikuntaa harrastamaton Nasra Mohamed
tietää kyllä liikkumattomuuden riskit, mutta
ei siltikään aio muuttaa ajankäyttöään niin,
että liikkumiselle jäisi aikaa. Sanomalehtiviikko
Harrastajat ja
harrastamattomat
» Vesalan yläasteen seitsemäsluokkalaisista alle puolet harrastaa liikuntaa.
TEKSTI Vesalan yläasteen 7B
HARRASTUKSET OVAT usein aikaa vieviä, mutta
rakkaita. Vesalan yläasteella tehtiin kysely, jonka tarkoitus
oli selvittää 7.-luokkalaisten aktiivisuutta. He, jotka olivat asettaneet korkeita tavoitteita, olivat paljon motivoidumpia kuin he,
jotka eivät olleet asettaneet ollenkaan tavoitteita.
Vaikka tällä hetkellä jalkapallo on suosiossa, Vesalan yläasteen historian opettaja
Petri Rytkölä arvelee, että nuorten harrastukset ovat muuttuneet viimeisen 15 vuoden aikana. Kyselystä saatiin selville,
että iso osa oppilaista ei harrasta juurikaan liikuntaa. Kyselyyn vastasi 80 oppilasta.
Haastatteluja tehtiin myös ylempien luokkien oppilaille ja koulumme opettajille ja terveydenhoitajalle. Muiden lajien harrastajia on niukasti.
Suurimmalla osalla jalkapallonpelaajista ei
ollut ammatillisia tavoitteita jalkapallon suhteen. Kuitenkin jalkapallokin voi maksaa perheelle liikaa. Miksi he eivät harrasta mitään?
Seitsemäsluokkalainen Nasra Mohamed
kertoo, että haluaisi harrastaa koripalloilua,
mutta ei löydä sopivaa tilaisuutta aloittaa harrastusta ja tarpeeksi aikaa harrastuksessa
käymiseen.
Osa oppilaista kertoo, että he ovat harrastaneet aikaisemmin, mutta lopettaneet kiinnos-
Jos nuoret
eivät liiku,
he eivät jaksa
koulussa.
tuksen puutteen takia. Suosituin laji, jalkapallo, on
edullinen harrastus esimerkiksi verrattuna
jääkiekkoon. Kun on harjoitellut pitkään vaikeaa
temppua ja kun onnistuu siinä, hän saa hyvää
mieltä.
Mitä harrastaminen
maksaa?
Kyselyyn vastanneista 10 prosenttia kertoo,
ettei harrasta mitään liikuntalajia, koska se
on liian kallista. Koulussa 90-minuuttiset viikoittaiset liikuntatunnit ovat kuitenkin mieluisia. Tämänhetkiset liikunta- ja harrastetottumukset muuttuvat osaksi elämää jo tässä
vaiheessa. Jääkiekon harrastamisen vähentymiseen saattaa vaikuttaa myös oppilaiden kulttuuritausta, eli jalkapallo on tullut jääkiekon
tilalle.
54 prosenttia harrastaa liikuntaa, koska se
on mukavaa. Perheissä, joissa useampi lapsi harrastaa, harrastuskulut saattavat
nousta erittäin korkeaksi. Pienituloisilla perheillä raha saattaa olla ongelma jopa jalkapallon kaltaisten harrastusten kanssa.. Entä ne, joilla ei ole harrastusta. Seuraavaksi yleisin syy harrastamiselle on se, että haluaa kehittyä lajissa.
Kahdeksasluokkalainen Luca Lehto kertoo harrastavansa skeittausta, koska se on hänestä hauskaa ja hänen kaverinsa harrastavat sitä. Yhdeksäsluokkalainen Markus Maidla näyttää mallia.
18
Kyselyn mukaan ylivoimaisesti suosituin harrastus on jalkapallo
Joissain tapauksissa ei vain
enää kiinnosta liikkua. On
todella huono asia, että tietyn ikäisiltä estetään mahdollisuus löytää mukava harrastus.
Tämän jutun on kirjoittanut Vesalan
yläasteen luokka 7B. Juttu julkaistaan
koululaisten sanomalehtiviikolla.
19. Mielipiteet muuttuvat koko ajan, eikä laji
olekaan aina niin mieluinen kuin luuli. Kaverit ovat tärkeitä harrastuksissa.
Oma harrastukseni on joukkuelaji ja on mielestäni tärkeää, että tulee toimeen joukkueen
kanssa ja että kaikilla on kivaa.
Jos lopettaa harrastuksensa, uuden hankkiminen voi olla teini-iässä haastavaa. Halvempien
harrastusten pariin on löytänyt vain kourallinen oppilaita. ALL OVER PRESS / PETR BONEK / ALAMY
Salibandy tai ?sähly. Pääasiassa kuitenkin
kaverit vaikuttavat.
Seitsemäsluokkalainen Pilvi Kuosmanen
vahvistaa, että kaverit vaikuttavat harrastusten jatkamiseen.
. Minna Ylinärä arvelee, että yksi
syy on tietysti se, jos pelaa joukkuepeliä, ja kaverit lopettavat, niin itsekin tekee saman.
. Seurassa harrastettuna jalkapallo maksaa vuodessa noin 1 900 euroa.
Erilaiset leirit ja harrastuksen tavoitteellisuus
nostavat harrastuskuluja huomattavasti.
Vesalan yläasteen koululaisten harrastuskulut olivat keskimäärin noin 75 euroa
kuussa. Opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimuksen mukaan jääkiekko maksaa vuodessa
noin 3 500 euroa. on suosittu
liikuntaharrastus jo ala-asteella.
Harjoittelua
kunnon vuoksi
Koulumme yhdeksäsluokkalaiset, 15-vuotiaat Niklas Helminen (9F) ja Valtteri
Paltamaa (9D) vastasivat muutamaan
kysymykseen.
Mitä harrastat?
Niklas: Jääkiekkoa.
Valtteri: Salibandyä.
Kuinka vanhana aloitit?
Niklas: 8-vuotiaana.
Valtteri: 10-vuotiaana.
Mistä pidät harrastuksessasi?
Niklas: Uusista kavereista.
Valtteri: Peleistä ja lajista itsessään ja joukkueesta.
Miksi olet jatkanut harrastustasi?
Niklas: Kiva laji.
Valtteri: Hauska harrastus ja tykkään
peleistä.
Kuinka usein sinulla on harjoitukset
viikossa?
Niklas: 5?6 kertaa ja pelit.
Valtteri: 4?5 kertaa + pelit.
Onko jääkiekko/salibandy kallis harrastus?
Niklas: Ei omasta mielestäni, mutta riippuu
seurasta omassani kausimaksu on 300?
500 euroa.
Valtteri: Kausimaksu on luultavasti noin
300 euroa + varusteet.
Missä seurassa pelaat?
Niklas: Oulunkylän kiekkokerhossa.
Valtteri: SSV-Blackissä.
Mitä tavoitteita sinulla on?
Niklas: Ei ammatillisia tavoitteita. He toivoisivat, että lajikatsaus olisi
vielä laajempaa.
Monet ovat kertoneet harrastaneensa liikuntaa ala-asteella, mutta teini-iässä harrastus on jäänyt. Haluan
pääasiassa vain ylläpitää hyvää kuntoa.
Valtteri: Kehittyä ja ylläpitää kuntoa.
Useat liikuntalajit ovatkin hyvin kalliita
harrastaa. Esimerkiksi parkour ja juoksu
ovat lähes ilmaisia urheilulajeja, mutta kumpaakin harrastaa vain yksi seitsemäsluokkalainen.
Seuraurheilua halvempi harrastus on myös
Jääkiekon
harrastaminen on
vähentynyt,
koska hinnat
ovat nousseet.
skeittaaminen. Hinta vaikuttaa harrastuksen valintaan. Myös
hinta vaikuttaa. Hän käy skeittaamassa Kontulan
skeittiparkissa. Kahdeksasluokkalainen Luca
Lehto kertoo harrastavansa skeittausta lähes
joka päivä. Siellä skeittaaminen maksaa
euron per käynti.
Kaverisuhteet vaikuttavat
harrastuksen jatkamiseen
Liikunnanopettajat Minna Ylinärä ja Raine
Laine ajattelevat, että koulussamme harrastukset ovat erittäin jalkapallopainotteisia,
mutta monet myös lenkkeilevät ja ulkoiluttavat koiraa. Jotkin
seurat eivät edes ota tietyn ikätason ylittäneitä
mukaan, koska ei olisi tarpeeksi harrastajia.
Minna Ylinärän mielestä kaikilla pitäisi olla
mahdollisuus harrastaa jotain, mistä pitää. Kyselyssä selvisi, että esimerkiksi jääkiekkoa koulussamme harrastaa vain yksi kyselyyn vastanneista.
Vaikka perheen tulot ja aika vaikuttavat
harrastusten valintaan, suurin osa nuorista
on itse valinnut harrastuksensa
Palkattoman työn, kuten työharjoitteluiden ja työkokeiluiden, osuus on lisääntynyt
ja nousussa edelleen. Parannusehdotuksia esitetään muun muassa etuusjärjestelmien epäjohdonmukaisuuksiin ja perusturvan matalaan tasoon.
JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoi keskiviikkona julkistustilaisuudessa toivovansa, että julkaisulla olisi vaikutusta myös
julkisen keskustelun tasoon vaalien alla. Maailmanpankin mukaan Suomen julkishallinto on
maailman tehokkain.
Tutkijat kirjoittavat myös, että vastoin
yleistä uskomusta suomalaiset työmarkkinat
eivät ole eurooppalaisessa vertailussa mitenkään erityisen jäykät.
Suomalaiset
työmarkkinat
eivät ole
mitenkään
erityisen
jäykät.
Päinvastoin niiden joustavuutta voi
useilla osa-alueilla pitää hyvänä, sikäli kun
joustavuus ymmärretään työntekijän heikompana suojana. Hän
vertasi tällä hetkellä sanomansa kritiikittä
läpi saavia ?talousmiehiä. Julkiset ja yksityiset nettososiaalimenot esimerkiksi ovat Yhdysvalloissa huomattavasti suuremmat kuin Suomessa. Hyvinvointia voi kehittää siinä
» Julkisen sektorin alasajoa
sekä toimeentulon ja palveluiden leikkauksia vaditaan
ponnekkaasti. Media on juossut Sauli Niinistön lausuntojen perässä, hän on ollut isossa osassa tässä.
Niinistö Iiro Viinasen ja Raimo Sailaksen. Se on kiinteässä yhteydessä niin sanottuun osallistavaan sosiaaliturvaan, kun palkatonta työtä on alettu käyttää työvoimapoliittisena keinona
?Todella alamaismaista toimintaa?
Tampereen yliopiston kansantaloustieteen
professori Matti Tuomaala piti tyrmistyttävänä sitä, miten julkisen sektorin kokoa suhteessa bruttokansantuotteeseen on alettu pitää kaiken selittävänä lukuna ja sekin on
ymmärretty väärin. Kansalle on myyty kurjistuspolitiikkaa, jolle ei ole perusteita.
. kysytään, mikä todellisuudessa on hyvinvointivaltion tila. Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) rahoittamassa julkaisussa tarkastellaan sekä
hyvinvointivaltion puutteita että mahdollisuuksia sen kehittämiseen.
Teos on analyyttinen puheenvuoro suomalaisen hyvinvointivaltion puolesta. He kertovat mihin syntiin kansa on milloinkin langennut ja mitä on tehtävä, että paratiisin portit aukeaisivat.
Työmarkkinat ovatkin joustavat
Julkaisussa ammutaan alas monia tosiksi
muuttuneita väitteitä, joiden pohjalta julkista
keskustelua on pitkään käyty ja poliittisia päätöksiä tehty. nykyajan papistoon.
. Onko hyvinvointivaltion aika ohi?
TEKSTI Emilia Kukkala
PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOKSEN tuoreessa
julkaisussa Hyvinvointivaltio 2010-luvulla ?
Mitä kello on lyönyt. Se ravistelee myyttejä koskien muun muassa julkisen
sektorin kokoa, velkaantumista ja työmarkkinoiden joustavuutta.
Heikki Taimion toimittaman julkaisun
kirjoittamiseen osallistuneet tutkijat ovat saaneet vapaasti kirjoittaa tärkeiksi kokemistaan
aiheista ja he kirjoittavatkin ?nanssi- ja veropolitiikasta aina sosiaaliturvaan ja tuloeroi-
20
hin. Suomessa esimerkiksi lyhyitä työsuhteita on enemmän ja irtisanomissuoja on heikompi kuin EU-maissa keskimäärin.
Myös USA-lähtöistä workfare- eli työvelvoitepolitiikkaa ja tarkastellaan kriittisessä valossa
Sehän ajattelee, että säästöt ovat hieno
asia ja että ei pidä tuhlata. Pitkällä aikavälillä se loisi Suomesta pahoinvointivaltion.
Muista maista on esitetty otettavaksi keinoja
Suomen tilanteen parantamiseksi.
Tutkijat tähdentävät, että suomalainen
hyvinvointivaltio on kokonaispaketti, johon on
vaikeaa sisällyttää yksittäisiä keinoja jonkun
muun maan mallista. Kaikki tämä osoittaa,
miten vähän akateemisella taloustieteellä on
vaikutusta mihinkään, enkä puhu nyt näistä
pankkien asiantuntijoista.
21. UP
missä purkaakin
Työn veroale
johtaisi
käytännössä
uusiin menoleikkauksiin.
tukemana aloitti tämän leikkauslistaharrastuksen, johon kaikki puolueet ovat osallistuneet. LAURI HANNUS
Palkansaajien tutkimuslaitoksen tuoreessa julkaisussa ammutaan alas monia tosiksi muuttuneita väitteitä hyvinvointiyhteiskunnasta, joiden pohjalta julkista keskustelua on pitkään
käyty ja poliittisia päätöksiä tehty.
Suomen julkisen
sektorin nettovelka
EU-maiden pienin
SUOMI ON niiden neljän EU-maan joukossa, joiden
rahoitusvarat ovat suuremmat kuin velat, kerrotaan keskiviikkona julkistetussa kirjassa Hyvinvointivaltio 2010-luvulla . Kiitos tästä
kuuluu eläkerahastoille.
. Tosin näyttää sama
uponneen joihinkin ay-johtajiinkin, Tuomaala
näpäytti.
Julkaisussa hän kirjoittaa yhdessä
Hannu Tannisen kanssa, että Suomessa
elää hämmästyttävän sitkeä usko menoleikkausten paremmuuteen, perusteluista viis.
Heidän mukaansa on myös osoitettu, että menestyksekkäissäkin kiristyspolitiikan tapauksissa taustalta on löydettävissä muu keskeinen tekijä, kuten Suomessa 1990-luvulla devalvaatio, vientihintojen nousu ja korkojen
lasku.
Hurskaat toiveet ja todellisuus
. Fiskaalinen elvytys esimerkiksi on ollut täysin paitsiossa. Tilastojen mukaan vuoden
2013 lopussa Suomen julkisyhteisöjen nettorahoitusvarat suhteessa bruttokansantuotteeseen olivat EU-maiden suurimmat. Tämä on se
puoli, joka jätetään aina sanomatta.
Koska pääomaverotus poliittisen oikeiston aloitteesta tuskin kovenee, johtaisi työn
verotus käytännössä uusiin menoleikkauksiin.
Toivoa ja vaihtoehtoja kuitenkin on.
. Luuletteko, että
tästä puhuvat aikovat työn verotusta keventäessään nostaa pääomaverotusta. Alexander Stubbin puheenvuorot kuvastavat hyvin sitä, miten pihalla ollaan.
Säästöpuhe uppoaa kansaan
Austerity- eli kurjistuspolitiikka onkin suosittua muista syistä kuin siksi, että se toimisi.
Uusliberalistiselle ideologialle pohjaavat toimenpiteet on esitetty populistisesti välttämättömyyksinä.
. Kaikkein suurin varallisuus on Norjan julkisella sektorilla, kirjan toimittaja, erikoistutkija
Heikki Taimio toteaa.
Suurin julkisen sektorin nettovelka on Kreikalla, Italialla ja Portugalilla.
Tutkijoiden mukaan kestävyysvajelaskelmissa ei ole otettu huomioon julkisia rahoitusvaroja, sillä muissa EU-maissa ne ovat kovin pienet
SUOMEN HYVINVOINTIVALTIO on pärjännyt hyvin
kansainvälisissä tutkimuksissa monilla osa-alueilla, kuten tulonjaossa, innovatiivisuudessa ja
julkishallinnon tehokkuudessa.
Kirjassa esitetään, että julkisen vallan toimintojen tehostaminen ja sitä kautta säästäminen saattaa heikentää joidenkin kansalaisryhmien hyvinvointia. Austerityn saavutukset ovat nähtävillä
koko Euroopassa, mutta niitä ei mitenkään
huomioida, ne eivät mitenkään heijastu tehtävään politiikkaan. Kuitenkin verottaa voi
vain joko työtä tai pääomaa. Se on aivan pötyä. Sitten on tämä hurskas toive, että työn verotusta kevennettäisiin. Taloustieteen opetusten mukaan meillä
on paljon enemmän mahdollisuuksia kuin
suomalaiseeen poliittiseen keskusteluun heijastuu. Tämä on uponnut tavalliseen kansaan
hyvin. Se on Niinistön lailla käsitetty väärin, tai sitten estetty ideologisista
syistä.
Tuomaala muistutti myös, että tuloerot
niin ikään eivät ole talouskasvun välttämätön seuraus, kuten muun muassa Björn Wahlroos väittää.
. mitä kello on lyönyt?
Suomen julkisen sektorin talous on tutkijoiden mukaan vakaammalla pohjalla kuin julkisuudessa on väitetty. Tämä on ollut todella alamaismaista toimintaa.
Nyt eletään jo viidettä kuukautta ilman
hallitusta. Hän
allekirjoitti informaatiolain, joka edistäisi läpinäkyvyyttä hallinnossa, mutta ei itse noudata sitä. Hänelle Charlie Hebdo ?isku Pariisissa
oli varoittava esimerkki.
. Presidentinvaalit olivat epärehelliset ja Ghanin voitto ei ollut reilu.
22
Valokuvaaja Massoud Hossaini voitti Pulitzer-palkinnon vuonna 2012 kuvallaan ?vihreästä tytöstä. Afganistanin armeijasta ja poliisista on kuollut vielä useampi
talebanin iskuissa. Poliitikot ovat tehneet hallinnosta hauraan. Me
haluamme elää modernissa demokratiassa,
toteaa valokuvaaja Massoud Hossaini.
Päivi Nikkilä. Onneksi saatoin kertoa iskusta ja tytöstä.
Kuva levisi maailmalle ja näytti terrorismin
aiheuttaman kivun. ALL OVER PRESS
B
kulttuuri
Suomalaisessa nykymusiikissa ylivoimaisesti keskeisin yhteiskunnallinen teema on ympäristö. Kansa ei tiedä, mitä hän tekee ja
mitä neuvotteluja käy. Hänen mukaansa rauhantunnusteluiden pitäisi olla läpinäkyviä ja kansalaisyhteiskunta saada mukaan neuvotteluihin
talebanin kanssa.
Eniten Hossaini pelkää, että Afganistan
saattaa vajota jälleen talebanin ja myös Isisin
käsiin. Ihmiset eivät uskalla osallistua mielenosoituksiin ei-
Ihmiset eivät
uskalla
osallistua
mielenosoituksiin
eivätkä
unelmoida
tulevaisuudesta.
vätkä unelmoida tulevaisuudesta. Suomi osallistuu jatkossa siviilihankkeiden tukemiseen ja kouluttamiseen ja Nato-vetoiseen Resolute Support -operaatioon.
Entistäkin huonompi presidentti
Hossainin mukaan uusi presidentti Ashraf
Ghani on heikko, edellistä presidentti Karzaitakin huonompi. Hossaini
puhuu sisällissodan mahdollisuudesta ja sen
välttämiseksi jopa maan jakamisesta neljään
heimovaltioon. talebanin tekemässä itsemurhaiskussa
Kabulissa.
Hossaini kertoo Yhdysvaltojen ulkoministeri John Kerryn vierailusta ja neuvotteluista
vaalien tuloksen ratkaisemiseksi, ja siitä
kuinka Ghani ja Abdullah joutuivat myöntymään vallan jakamiseen. Jos länsi hylkää Afganistanin, siitä saattaa tulla terroristien keidas ja turvapaikka, tiivistää Hossaini.
. Professori Susanna Välimäki, Rondo 2/2015
Afganistanissa ei ole
rauhaa näköpiirissä
PÄIVI NIKKILÄ
» Pulitzer-palkittu valokuvaaja Massoud Hossaini
pelkää kotimaansa päätyvän
terroristien käsiin.
VALOKUVAAJA Massoud Hossaini voitti maailmankuulun Pulitzer-palkinnon 2012 kuvallaan ?vihreästä tytöstä?. Ghani lupasi uudistuksia, joita ei ole kyennyt toteuttamaan. Emme ole saaneet uutta liikennelakia.
Kabulilaiset ovat väsyneet poliisin mielivaltaan ja jatkuviin itsemurhaiskuihin, selvittää
Hossaini.
Takaisin terroristien keitaaksi?
Afganistanilaiset ovat varuillaan. Kansainvälisessä nykymusiikissa
taas ihmisoikeudet, sota, kidutus ja suurvaltojen sotahimoinen politiikka. Hossaini on
kolmikymppinen kuvajournalisti, joka vieraili
Suomessa viime viikolla yhdessä vaimonsa,
valokuvaaja Farzana Wahidyn kanssa Poliittisen valokuvan festivaalilla. Hossaini työskentelee AP-kuvatoimistolle Afganistanissa.
. Tämä siitä huolimatta,
että Afganistaniin on kansainvälisellä avulla,
muun muassa Suomen osallistumisella Isaf- ja
EUPOL-operaatioihin, koulutettu poliiseja ja
tuomareita sekä rakennettu infrastruktuuria,
kouluja ja teitä.
Nato-johtoisten Isaf-joukkojen sotilasoperaatio päätettiin Afganistanissa vuodenvaihteessa mutta muun muassa Yhdysvallat jatkaa maassa sotilaallista avustus- ja koulutusohjelmaa, eli tuen tarjoamista maan
turvallisuusjoukoille. Talous on
jumissa. Moni on lähtenyt ulkomaille. YK:n mukaan viime vuoden aikana maassa sai surmansa lähes 3 200 siviiliä. Talebanliike on jälleen voimistunut
ja siviiliuhrien määrä on kasvussa. Joulukuussa 2011 taleban teki julman itsemurhaiskun, jonka
keskelle hän joutui Kabulissa. Kabinettiin ei löydy nuoria ja koulutettuja ministereiksi. Työni tähden olen yhä Afganistanissa
mutta en oikein usko enää maahani. Maan eri heimot eivät edelleenkään
suostu länsimaisen mallin mukaisesti luodun
kansallisvaltion raameihin.
Rauha Afganistanissa on yhä unelmaa.
Maa on pahasti korruptoitunut ja nojannut
toistakymmentä vuotta kansainväliseen tukeen ja ulkomaiseen rahoitukseen. Tarina synnytti yhtenäisyyttä ja moni halusi auttaa perhettä, kertoo
Massoud Hossaini ja jatkaa, että valitettavasti
2007 jälkeen Afganistanin kehitys on kääntynyt huonompaan.
. Hän on myös äkkipikainen.
. Eivät ainoastaan naiset vaan varsinkin koko me nuorempi sukupolvi pelkäämme talebania
Tieteestä puhutaan riittävän
vähän ja riittävän kansantajuisesti.
Jumalasta taas puhutaan niin hellyttävästi, että amerikkalaisia markkinoita ajatellen se on täysosuma.
Elokuva
ensi kohtaaminen on kuin toisinto
viime mainitun ja Hawkingin vastaavasta. O: James Marsh.
Kuvaus: Benoit Delhomme. Onko Ahnhem taitava kirjoittaja vai vain taitava kopioija?
LUKURAUHAN LAKI: 1§ Lukurauha
koskee kaikenlaisia kirjoja ja kaikkia lukupaikkoja. Suomentanut
Laura Beck. 3§ Yksin luke-
minen on sallittu. Piirre on kuvattu koja äänin sympaattisen muotokuvan
vin vienosti. Tämän ja Janen
Harri-Ilmari Moilanen
JUTUN JUONENA on se, että murhaaja tappaa järjes-
telmällisesti yhden koululuokan entisiä oppilaita.
Kiusatun kosto vai jotain muuta, sitä joutuu pohtimaan samalla luokalla ollut ja Tukholmasta kotikaupunkiinsa Helsingboriin palaava Fabian Risk, vaikka
hänen pitäisi oikeastaan olla lomalla. Eddie
tenkin kiinni valitusRedmayne tekee fyysitaan. Mutta nyt luetaan tai kuunnellaan kirjaa, yksin
tai yhdessä, kotona tai kylässä,
kaikessa rauhassa. Toisella puolella on pirullisen
tarkkaa suunnitelmaa noudattava sarjamurhaaja,
joka on kehitellyt uhreilleen mitä kammottavimpia
kohtaloita. pitää takuuvarmasti
kutinsa. 2§ Yhdessä lukeminen on sallittu. 2.
Ei ihan tavallinen aviopari
KAIKEN TEORIA (The Theory of Every-
Stefan Ahnhem
ääneen lapselle tai vanhukselle,
kokoonnutaan lukupiiriin tai vetäydytään omaan nojatuoliin.
ELOKUVA PÄÄTTYY Yhdysvalloissa pidettävään luentotilaisuuteen. Jane pitää kuiOscar-ehdokkuudella. Se on kaikelle kansalle julistettava yleinen ja yhtäläinen Lukurauhan päivä, jolloin tarkoitus on omistaa koko päivä kirjo-
jen lukemiselle.
Kirjaan syventyminen jää
usein haaveeksi. Jakso
kertoo pitkälle pelin hengen: draamaa kannattelevat isot tieteelliset
kysymykset, vakava sairaus ja vammaisuus sekä niihin liittyvät koettelemukset, mutta lähestymistapaa voi
luonnehtia pikkusieväksi.
Tällaisella elämäkerrallisuudella
ja romanttisella draamalla menestytään yleensä juuri Jenkeissä. toinen tanskalainen
ja toinen ruotsalainen. Aika karkaa
käsistä tai hurahtaa sosiaalisen
median syövereihin. Murhaajan jahti risteilee Ruotsista Tanskaan ja toisinpäin.
Miten suhtautua näin selvään tv-jännäri Sillan
kirjalliseen plagiaattiin. Tanskassa
samaa juttua tutkii naispoliisi, jonka pomo laittaa
koko ajan kapuloita rattaisiin.
Ahnhemin väkivaltaisuudessaan tyypillisessä
ruotsalaisdekkarissa ei ole jälkeäkään omaperäisyydestä, mutta se toimii omassa lajissaan. Tiukimmat arkea koetnaisesta, joka tekee pitkän ja vaatitelevat särmät on jätetty pois.
van urakan miehensä ja perheensä
Sitäkin näkyvämmin tuodaan
esille ystävällisen kanttorin ja kirkpuolesta.
kokuoronjohtajan osuus perheystävänä ja auttajana. Pääosissa: Eddie
Redmayne, Felicity Jones, Charlie
Cox, David Thewlis.
ja kosmologi
Stephen Hawking tunnetaan tieteen
kansantajuistajana sekä suuren yleisön keskuudessa varsinkin ALS-taudin takia. Yllättävämpää on tohtorin itsensä pääsy uusille lemmen poluille.
ELOKUVALLA ON toinen nimi kuin alku-
peräisteoksella (Travelling to In?nity:
My Life with Stephen). Ikivihreä teema ?vaikeuksien
kautta voittoon. 4§ Toisille
lukeminen on sallittu. 6§ Oman lukurauhan häiritseminen toissijaisilla toiminnoilla
on ankarasti kielletty.
LUKURAUHAN PÄIVÄ 8. Luetaan
THRON ULLBERG
thing, Englanti 2014). VUOSI 2015 on Kirjan vuosi. Ilmassa väreilee
sesti vaativassa roosuuren rakkausjuhlissaan erinomaista
lan tuntua.
työtä, mutta on eht arkea
a
m
dokkaana kovassa
Lapsikatim
k
Tiu
t
ä
m
r
raan kasvaessa ja
seurassa. Nimen muutos
on sekin selkeä osoitus kaupallisesta
HAWKING JA Jane Wilde tapaavat paritarkoitushakuisuudesta, viittaahan
Kaiken teoria Hawkingin kehittelekymppisinä opiskelijoina. Kaksikon
ensi kohtaamisessa rooleissa olevien
mään malliin täydellisestä teoriasta.
Eddie Redmaynen ja Felicity JoneYlipäänsä le?a liittyy saumattomasti
sin silmät hehkuvat asianmukaista
Hollywood-elämäkerroille tyypilliromanttista poltetta.
seen suurmiesylistykseen.
Orastava onni saa nopeasti vakaKaiken teoria on huomioitu viidellä
van särön. Silta-sarjan
ankaraa johdonmukaisuutta Ahnhem ei kuitenkaan
pysty noudattamaan loppuun asti.
Kai Hirvasnoro
STEFAN AHNHEM: Pimeään jäänyt. Sairaus teki hänestä ensin
lähes täysin liikuntakyvyttömän, sittemmin hän menetti myös puhekykynsä.
Englantilainen elämäkertafilmi
pohjautuu Hawkingin ensimmäisen
vaimon vuonna 2008 ilmestyneeseen
muistelmateokseen.
TEOREETTINEN FYYSIKKO
Silta-sarjan
kirjallinen kopio
OTETAAN ASETELMA, jossa toisella puolella on kaksi
omaa tietään kulkevaa poliisia . 534 sivua.
Hawkingit matkalla yhteiselle taipaleelleen, josta ei koettelemuksia puutu.
23. 5§ Toisen lukurauhan häiritseminen on kielletty. Käsikirjoitus:
Anthony McCarten. Tosin
ä
s
t
va
koettele
Hawkingin tauinhimillisessä
y pois.
t
t
e
t
katsannossa
vetodin pahentuessa
jä
n
o
apua antaa jo roolivaimo alkaa tunhahmon luonne.
tea itsensä enemNiinikään Oscarmän hoitajaksi kuin
ehdokkaana oleva Fetasaveroiseksi kumppalicity Jones luo vähin elein
niksi. Musiikki:
Johann Johannsson. Sen
kunniaksi Suomen kirjasäätiö kutsuu suomalaisia rauhoittumaan
kirjan pariin helmikuun toisena
sunnuntaina. WSOY 2015. Saako tällaista edes tehdä ja
kenelle oikeastaan kuuluvat tekijänpalkkiot?
Muun muassa wallandereita tv:lle kirjoittanut
Stefan Ahnhem kopioi menestyssarjaa häkellyttävän suorasukaisesti, mutta tekee sen toisaalta niin
taitavasti, ettei Pimeään jäänyt -dekkaria voi jättää
kesken silloinkaan, kun sen todellinen luonne alkaa
paljastua ja kysymyksiä herätä. Osittain
vastaavilla eväillä on porskuttanut
voitokkaasti niin sikäläisillä markkinoilla, Kiinassa kuin myös meillä
suosikkisarja Downton Abbey.
Siihen verrattuna Kaiken teorian
puitteet ovat radikaalisti erilaiset,
mutta tunneilmasto pitkälle yhtenevä. Perustuu Jane
Hawkingin kirjaan
Pelätään, että Putinin propaganda
valtaisi messukeskuksen, että Venäjän lähetystö määräisi diktatorisesti lukemattomien eri toimijoiden itsenäisesti suunnittelemien ja toteuttamien lavaohjelmien ja
keskustelujen sisällön. Apurahoitusjärjestelmää ei ole. Mutta edes klassista venäläistä kirjallisuutta ei juuri suomennettu, ja varmaan vähemmän kuin mitkään muut Euroopan kansat tiesimme
Neuvostoliitossa kirjoitetusta kirjallisuudesta tai eri
Euroopan maissa elävien emigranttikirjailijoiden tuotannosta. Esseeteos antaa venäläisistä kirjailijoista kuvan kokeilevina ja kriittisinä, jopa hurjapäisyyteen asti
rohkeina kirjailijoina, jotka eivät kumarra kuvia eivätkä
pelkää valtaa.
Ikävämpi on vapaan markkinatalouden tuoma suurin muutos: kirjallisuuden voimakas viihteellistyminen
ja korkeakirjallisuuden marginalisoituminen. Se oli
todella vilkasta kaikilla taiteenaloilla. vitkasta oli sekin, vasta 40-luvulla saatiin monet keskeisimmätkin klassikot suomalaisten lukijoiden ulottuville.
Venäjän nykykirjallisuudesta saa monipuolisen kuvan
Tomi Huttusen ja Tintti Klapurin toimittamasta esseekokoelmasta Kenen aika. Uuden Venäjän synty muutti radikaalisti koko kirjallisuuden kenttää, toteavat toimittajat esipuheessaan. Esseitä venäläisestä nykykirjallisuudesta (Avain 2012). ja tuomittiin kirjailija linnaan jumalanpilkasta. Myyntiä ei myöskään juuri ole,
paitsi dekkaristeilla ja romanttisen viihteen tekijöillä.
Kun valta ei syötä, miksi kirjailija sen lauluja laulaisi?
Venäjän nykykirjallisuutta ei Suomessa laajasti tunneta, koska sitä käännetään vähän ja myydään vieläkin
vähemmän. Kulttuurilehtiäkin
ilmestyi monia.
Emme tiedä tuosta kulttuurielämästä paljon mitään.
Pidän itseäni kohtalaisen sivistyneenä Suomessa julkaistun kirjallisuuden suhteen, mutta en ollut ikinä edes
kuullut näiden kolmen runoilijan nimeä, saati lukenut
pätkääkään heidän suomennettua tekstiään. Onkohan Euroopassa toista maata,
jossa vielä 60-luvulla sensuroitiin maailmankirjallisuuden teoksia ?pornogra?sina. He olivat Ivan Savin, Vadim Gardner ja Vera Bulitsh. Miksi Putinin valtapolitiikka
pitäisi maksattaa venäläisillä kirjailijoilla. Vera Bulitsh rinnastettiin jopa Anna Ahmatovaan. 30-luvullahan ikkunat sitten läimäytettiinkin
kiinni vähän joka suuntaan, paitsi natsi-Saksaan. Eivät he ole
vastuussa Ukrainan kriisistä eivätkä Putinin ajatuksista
ja teoista yhtä vähän kuin minkään muunkaan maan kirjailijat ovat vastuussa poliittisten johtajiensa tekemisistä.
NEUVOSTOLIITON MUKANA hävisi myös suurta valtaa käyt-
tänyt yleisliittolainen kirjailijaliitto, jonka suosio tai epäsuosio määräsi kirjailijan toimeentulon ja koko kohtalon. Markkinadiktatuuri on tuottanut venäläiselle kirjailijalle toisenlaiset ongelmat. luennoi kolmesta Suomeen heti vallankumouksen jälkeen emigroituneesta runoilijasta. Kolumni / Tuula-Liina Varis
Sananvapaus ja rajat
MENIN KIRJALLISUUSSEMINAARIIN, jossa käsiteltiin Suomessa
asuneiden ja asuvien venäläisten kirjoittamaa kirjallisuutta aina 1920-luvulta lähtien. Venäläinen kirjallisuus ja kulttuuri kiinnostavat lukevaa joensuulaista yleisöä, riippumatta siitä, mikä on kenenkin
asenne Putinin politiikkaan.
Emeritaprofessori Natalia Baschmako. Baschmakov kertoi myös muusta venäläisten emigranttien kulttuuritoiminnasta Suomessa. Dekkaristit ja romanttisen viihteen tekijät menestyvät kaupallisesti parhaiten niin Venäjällä, kaikissa entisissä sosialismin maissa kuin kaikkialla täällä ?vapaassa?
lännessä.
Kirjoittaja on Joensuussa asuva kirjailija.. Että kutsuttavat kirjailijat valittaisiin Kremlissä.
Venäläinen kulttuuri, Venäjän kirjallisuus ja kirjailijat
eivät ole sama kuin Putin. Se on kuitenkin yhä merkittävä osa parasta
maailmankirjallisuutta, ja Suomen kulttuurielämälle siihen tutustuminen on yhtä tärkeää kuin oli aikoinaan
Tolstoin, Dostojevskin ja T?ehovin teosten saaminen
suomen kielellä . Edes
anglosaksista kirjallisuutta ei enää juuri suomennettu.
Ei Suomi ole itsenäisyytensä aikana koskaan ollut mikään sananvapauden eikä muidenkaan vapauksien tulisieluisin puolustaja. Väitetään, että valitsemalla Venäjän teemamaaksi
24
» Venäläinen kulttuuri, Venäjän
kirjallisuus ja kirjailijat eivät ole
sama kuin Putin.
kirjamessuorganisaatio alistuu Putinin propagandakoneiston äänitorveksi. Rajan takaa Suomeen
kotiutuneita nykykirjailijoita edustivat Turussa asuva,
ruotsin kielellä julkaiseva Zinaida Lindén ja Lieksaan
kotiutunut Arvi Perttu. Hän toimi lisäksi 24 vuotta
virassa Helsingin yliopiston kirjaston slaavilaisella osastolla. Pääkirjaston auditorio tuli viimeistä sijaa myöten täyteen, ja lisätuoleja kannettiin. Valtion syöttilääksi ei enää
pääse eikä kirjoja julkaista satojen tuhansien painoksin.
Kustantajan saaminen ja toimeentulo on vaikeaa. Kaikki elivät Suomessa elämänsä
loppuun asti. Historia ja muisti olivat tärkeitä
teemoja, maanalaista ja ulkomailla julkaistua samizdatkirjallisuutta alettiin julkaista, postmodernismi, dystopia ja muu kokeellinen kirjallisuus nousi 1990-luvulla.
2000-luvulla on siirrytty yhä yhteiskunnallisempaan
suuntaan. Meillä nousee sensuurihenki herkästi vieläkin, kun esille nousee muiden kuin oma uskonnonvapautemme tai sananvapautemme.
VENÄJÄN VALITSEMINEN seuraavien Helsingin kir-
jamessujen teemamaaksi on nostanut pienoisen kohun, joka todistaa yksipuolisesta, kapeasta valtapoliittisesta asenteesta Venäjään. Tehdastyöläisinä eläneiden Savinin ja Gardnerin
elämänkohtalo oli synkeämpi, köyhä ja yksinäinen.
Suomi rajoitti itse näiden venäläisten runoilijoiden
sananvapautta pitämällä heidät pimennossa, jopa 20-luvulla, jolloin avattiin innokkaasti ikkunoita Eurooppaan,
kansainvälisiä vaikutteita otettiin ja aitoja rikottiin niin
taiteessa kuin elämäntavassa. Ei heistä
koulussa kerrottu eikä edes yliopiston kirjallisuudenopetuksessa, vaikka he olivat merkittäviä runoilijoita, modernin runouden edelläkävijöitä
Eikä ole ratkaisuaan katunut. Vaikein asia oli kirjoittaa poikani Kimin kuolemasta kesällä 1985.
En ollut aiemmin onnettomuudesta
kirjoittanut ja tiukille se otti nytkin.
En usko, että kirjalla oli minulle minkäänlaista terapeuttista merkitystä.
Sitä vastoin olen vaistonnut mo-
nien lukijoiden palanneen joidenkin
omien vaikeiden kysymystensä ääreen kirjani luettuaan. Satamakylän suurin työnantaja käytti
kesäisin lapsityövoimaa, kun kylältä loppuivat täysi-ikäiset. Innokkaina
lukijoina he tartuttivat myös minuun
ihan lapsesta pitäen rakkauden lukemiseen ja ostivat vähillä rahoillaan
kirjoja. Realistisen kirjan
kauniissa, lähes lyyrisessä loppukohtauksessa kirjailija-isä purjehtii saareen kohdatakseen kuolleen poikansa
ja oman elämänsä rajallisuuden.
Siskotuulikki Toijonen
25. Skiftesvikin rosoiset elämänkuvat
saivat Runeberg-palkinnon
LEHTIKUVA/MARTTI KAINULAINEN
» Palkittu romaani sai
alkunsa teho-osastolla
kesällä 2011.
omaelämäkerrallinen Valkoinen Toyota vei vaimoni palkittiin torstaina Runeberg-palkinnolla Porvoossa.
?Tarina vetoaa tunteisiin, se koskettaa, mutta mikä tärkeintä, kun kirjan on sulkenut, tapahtuu ihme: kirjan
painava sisältö jatkaa elämäänsä mielessä ja kasvaa päivä päivältä. Olisin kaivannut keskustelevuutta, mutta opettajat seisoivat
niin korkealla kateederilla, ettei luontevaa kommunikointia syntynyt. Minusta oli
mahtavaa nähdä omia tekstejä painettuina ja kohta halusinkin merille
lähdön sijaan työhön jossa saisin kirjoittaa. Minulle on kerrottu, että ehdokaskirjoja oli yli 250. Sairaalassa muistot menneistä
vuosista palasivat silmieni eteen kuin
. Eikä sekään tarina päättynyt
hyvin. Luulin jo jossain
vaiheessa, että koko elämäkertakirjani jää vain suunnitelmaksi, mutta
toisin kuitenkin kävi. Isäpuoleni seilasi maailmalla ja äiti raatoi satamatyössä. Äitini oli kuolemaansa asti
paras ja eniten kunnioittamani palautteen antaja teksteistäni. Ryhdyin kyhäämään kertomuksia leh-
Satamatöihin 13-vuotiaana
Joni Skiftesvik eli lapsuutensa köyhässä työläisperheessä. Oppikouluni oli hyvin hierarkkinen laitos verrattuna nykyajan
kouluihin. Lenkillä ollessamme joudun toisinaan toppuuttelemaan häntä, että älä mene niin lujaa!
Valkoinen Toyota ei vienyt vaimoa lopullisesti. Häneltä
sain myös paljon aiheita. Lukijat ovat sanoneet vuoroin nauraneensa vesissä silmin ja väliin poskilla on ollut kyyneleitä. Tapahtumat risteilevät kirjailijan elämänkaaren tapahtumissa, iloissa ja murheissa lapsuudesta nykyisyyteen.
Uhkaa enteilevän kirjan alussa sairaudet koettelevat Jonia ja hänen
Hilkka -vaimoaan. Aina se kuitenkin lykkääntyi;
tuli muita kirjoitustöitä, romaaneja,
novelleja, näytelmiä. Lukiovuosina kiinnostuin kuitenkin kirjoittamisesta, joka oli seurausta lukuharrastuksestani. Vapaaksi kirjailijaksi
hän jäi 1988. Uusi kirja on tekeillä
ja kirjailija voi hyvin.
. Oli helppoja ja vaikeita kohtia
kirjoittaa. Kirjojen maailma oli minulle
tärkeä ja sitä kautta löytyi sitten ammattikin. Arvostan kovasti Runeberg-palkintoa. Sellaisiahan itse kunkin muistot ovat,
naurattavia ja itkettäviä.
. Erityisen mielelläni olisin kaivannut lisää tietoa kirjoista ja kirjailijoista.
Toisinaan sain huomata, että taisin
itse tietää joistakin klassikoista jopa
enemmän kuin opettajani.
» Sellai-
Merimiehestä kirjailija
siahan
itse kunkin
muistot
ovat, naurattavia ja
itkettäviä.
Skiftesvik oli pitkään aivan varma,
että hänestä tulee sukunsa perinteiden mukaisesti merenkulkija, mutta
toisin kävi.
. lminauhana. Paljon
on kirjoitettu hyviä romaaneja, mutta
mestaruus tunnetaan jälkivaikutuksesta?, valintalautakunta toteaa.
. Aloin tehdä muistiinpanoja ja niistä kirja sitten sairaalareissun jälkeen alkoi syntyä.
Skiftesvik kertoo intiimisti ja kaunistelematta itsestään ja läheistään,
työtovereista, seudun asukkaista ja
satamakaupungin värikkäistä ihmisistä heidän omilla nimillään.
. On vuosi 2011.
Skiftesvik kertoo suunnitelleensa
pitkään elämäkerrallisen kirjan kirjoittamista.
. Muistelen kouluaikaani aika yhdentekevin
ajatuksin. Kiipesin 13-vuotiaana ensi kerran Rauma-Repolan tapulille. Kesällä 2011
makasimme molemmat, minä ja vaimoni, eri sairaaloiden teho-osastoilla
eikä tilanne näyttänyt ollenkaan hyvältä. Pikkuhiljaa aloin kirjoitella vapaa-aikanani kertomuksia
ja novelleja.
Niistä kehkeytyi vuonna 1983 julkaistu, palkittu Joni Skiftesvikin esikoisteos Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja. Kotoaan Joni sai kuitenkin hyvät eväät kirjailijan uralleen.
. Yhteydenottoja on ollut tosi paljon, ja olen kuullut monia erikoisia elämäntarinoita,
Skiftesvik kertoo.
Joni Skiftesvikin
romaani Valkoinen
Toyota vei vaimoni sai Runebergin
päivänä jaetun
vuoden ensimmäisen kirjallisuuspalkinnon.
erinomainen tarinankertoja.
Joni otti osaa perheen elatukseen
menemällä jo pikkupoikana töihin
satamaan, mutta pääsi myös kouluun. Minusta tuli toimittaja, ja se
työ tyydytti kirjoittamishaluni moneksi vuodeksi. Myöhemmin äiti avioitui uudelleen, niin ikään merimiehen
kanssa. Rahaa ei ollut, mutta rakkautta
ja lämpöä piisasi. Äiti oli ahtaaja ja oma isä norjalainen merimies.
Äiti ja Joni asuivatkin jonkin aikaa
Norjassa, mutta koti-ikävä toi heidät takaisin Perämeren rannalle sukulaisten luo. Uuden sydämen saanut vaimoni taitaa olla vielä kovemmassa
kunnossa kuin minä. Kun pääsee tällaisen kirjakasan päällimmäiseksi omalla opuksellaan, niin kyllä
se mukavalta tuntuu, Skiftesvik iloitsee palkinnonjako-tilaisuuden tuoksinassa.
JONI SKIFTESVIKIN
Kuolema kolkutti ovella
Palkitun kirjan taustalla on elämän
liitupiirto, sen häilyväisyys, kuoleman kolkuttaminen ovella. Äitini oli
tien nuortensivuille. Siitä alkoi nyt Runeberg-palkinnon pokanneen kansankuvaajan
voittokulku kotimaisen kaunokirjallisuuden kentällä.
Palkitun kirjan uhkat ovat väistyneet taka-alalle. Erityisen kiitollinen olen äidilleni ja mummolleni. Siellä köyhälistön kakaraa kiusattiin.
Kirjailijan tehtävä on kertoa tarinoita ja herättää lukijassa tunteita ja ajatuksia. Pystyn samastu-
26
Pystyn
samastumaan
Heikki
Turuseen
ja Kalle
Päätaloon.
maan Heikki Turuseen ja Kalle Päätaloon,
jota muuten pidän hienona kirjailijana ihmisen arjen ja kehityksen kuvaajana, sekä Haanpäähän. Pystymetsästä tullut nuori mies pokkasi sekä Kalevi Jäntin palkinnon että Savonia-palkinnon.
Eipä aikaakaan, kun melkoisen kohun aikaan saanut Juice Leskinen 1950?2006. Pihkatappi on kehitystarina, jossa maalaistalon pienestä pojasta
varttuu nuori mies leskeksi jääneen isän ja pienen kyläyhteisön puitteissa ympäristön laajetessa aikanaan isommaksi taajamaksi. Kirjallisuuden tehtävä on myös ärsyttää ja kiistättää. Muuten on hienoa elää lähellä luontoa.
Etätyö mahdollistaa työskentelyn kaukanakin isoista taajamista.
. Liitoksista
huolimatta on säilytettävä identiteettinsä.
Kun asuu pienellä paikkakunnalla, on sopeuduttava palveluiden vähäisyyteen. Luin paljon. Lisäksi saatoin itsekseni näytellä vaikkapa Suomi-. Huonointa
keskittymisessä on terveydenhuollon ongelmat. Sisällissotaa ei käyty pelkästään Tampereella. Molemmat teokset ovat olleet
sekä kriitikoiden että yleisön mieleen. Pidän
tärkeänä, että tuota traumaa käsitellään. Risainen elämä ilmestyi viime vuonna Siltalan kustantamana. Kirjoittaminenkin kiinnosti.
. Kotiväkeäni, meillä kyläileviä palonurmelaisia sekä varhain alkanutta lukuharrastustani on kiittäminen kielestäni. Hänen
kirjahyllystään löytyi muun muassa Marxin
ja Shakespearen teoksia sekä Cervantesin
Don Quijote.
. Hän on kotoisin Nilsiän Palonurmesta noin 30 kilometrin päässä Nilsiän
torilta.
. Myös Anna-Leena Härkösen Häräntappoase on tullut joidenkin mieleen. Antti Heikkinen taitaa monenlaisen
kirjoittamisen.
TEKSTI & KUVA Tuula Taskinen
SYDÄNSAVOLAINEN Antti Heikkinen ponnahti
lukevan yleisön tietoisuuteen romaanillaan
Pihkatappi (Siltala, 2013). Pihkatapin päähenkilö etsii omia juuriaan. Hyvä
taide kertoo menneisyyden lisäksi myös
omasta ajastaan ja antaa mahdollisuuden samaistua, mutta sanataide ei ole historiankirjoitusta. Hakeuduin varhain Nilsiän harrastajateatteriin, ja
mopon saatuani esteitä ei ollut. Tunnen itseni nilsiäläiseksi. Pihkatappi on selkeää realismia, mikä on ilahduttanut monia postmoderneihin romaaneihin
kyllästyneitä.
Sisällissotaa ei saa unohtaa
Antti Heikkinen
» Syntynyt 1985 Nilsiässä.
» Kirjailija, toimittaja,
paikallishistoriikkien
kirjoittaja,
harrastajanäyttelijä ja
laulaja, shit up -koomikko.
» Esikoisromaani Pihkatappi
2013 ja Risainen elämä.
Juice Leskinen 1950?2006,
elämäkerta 2014.
» Kalevi Jäntin palkinto ja
Savonia-palkinto 2014.
Tapana on etsiä esikuvia, rasitukseksi asti.
Pihkatapin myötä nostettiin heti esille Heikki
Turusen tuotanto. Joidenkin
paheksumasta kieleni riähkyydestä, noitumisesta, ajattelen, että eiköhän jokainen ole joskus kirota losauttanut. Haanpää oli kova jätkä. Koulussa noita tapahtumia ja niiden taustoja otetaan esille vain viitteellisesti.
. Rakenteensa puolesta Pihkatappi poikkeaa perinteisestä realismista siten, että se
kertoo sisäkertomusten muodossa myös menneisyydestä, vuoden 1918 sisällissodasta.
Tässä yhteydessä kirjailija jää miettimään valtaa ja sen käyttöä.
. Täälläkin kupli tuohon aikaan, ja nuo
tapahtumat koskevat omaakin sukuani. Sodista on
kaukana runebergiläinen ihannointi. lmistä tuttuja hahmoja. Kirjallisuus, ja ylipäätään taide, on hyvä
tapa käsitellä vaikeitakin asioita. Liput menivät liukkaasti kaupaksi jo ennen valtakunnallista kirjailijan kuuluisuutta.
Itseoppineita enemmänkin
Vertaan Heikkistä Pentti Haanpäähän siltä
osin, että myös Haanpää oli itseoppinut.
Mutta ei hänkään ollut mikään tyhjästä, historiattomuudesta, ilmestynyt nero. ?Kirjailijan pitää
myös ärsyttää?
» Nykypäivän itseoppinut ?korpikirjailija. Kirosanojen laskeminen on mielestäni tylsämielistä, mutta jotkut
tuntuvat saavan suuren nautinnon saamastaan summasta.
Kirjailija, toimittaja, kansalainen
Kirjailija pääsi armeija-aikanaan töihin Ruotuväki-lehteen.. Tommi
Kinnunen on oikeassa sanoessaan kirjallisuutta tärkeäksi osaksi kansakunnan muistia.
Peter von Baghkin sanoi iskelmästä, että se
on osa kansakunnan salattua muistia.
Kirjailijan ärsytettävä ja kiistätettävä
. Jos kirjailija kokee asiakseen
miellyttää, hänen on parempi hakeutua palvelualalle.
Juice on saanut vertaisensa kynänkäyttäjän elämäkerturikseen, vaikka Heikkisen kielellinen vahvuus ilmenee eri tavalla,
muun muassa huikeana Savon murteen sanastollisena rikkautena sekä hienona kielikuvastona.
Heikkinen toteaa, että sanasto ei saa olla
itsetarkoitus, vaan hän pyrkii kirjoittamaan
dialogin siten kuin ihmiset puhuvat.
. Erityisen ikävää on, että sairaat vanhukset pakotetaan maakuntamatkailulle kauas
läheisistään.
. Koska sisarukseni olivat selkeästi vanhempia eikä lähinaapureissa ollut ikäisiäni lapsia, oli keksittävä itselle ajankulua. Olen maalaistalon kasvatti. Heikkinen paneutui perusteellisesti Juicen taustoihin.
Heikkinen asuu Nilsiässä, joka liitettiin
Kuopioon 2012. Minulla ei tosin pysy kirjoittamisen
ohessa toisessa kädessä kirves, mutta moottorisaha sentään.
Kirjoittamisharrastuksen hedelmät ovat
nyt kaikkien luettavissa. 17-vuotiaana
hain kesätoimittajaksi paikallislehteen ja toimittajan työ jatkuu samoissa merkeissä.
Heikkinen tiedetään Nilsiän harrastajateatterin kantavana voimana näyttelemisensä
ja laulutaitonsa ansiosta
Muuten pysyttelen
omissa oloissani. Esimerkiksi nettikirjoittelu voi olla todella julmaa, ja ihmiset menevät talutusnuorassa. Mutta kaiken kaikkiaan tunnen itseni
humanistiksi.
. lmistä.
Tuossa pestissään Heikkinen joutui isojenkin herrojen kanssa samaan pöytään. Joskus mieli
on kyyninenkin. Mutta toisaalta 1960- ja 70-luvuilla
oli vielä rankempia ilmiöitä, jos ajatellaan esimerkiksi Hymy-lehden tapaa kaivaa paskaa.
Suomi on julma maa.
. Mitä nuorten historiantietoisuuteen tulee, niin kuvaavaa on, että kun kysyin kouluvierailulla noin 30 oppilaan luokassa Väinö
Linnasta, kaksi tiesi hänet. Viime vuonna
ilmestynyt Juice-elämäkerta oli myyntimenestys.
27. Tunnen olevani nuoruudestani huolimatta sinut itseni kanssa. Ylipäätään kirjailija
määrittelee itsensä realistiksi, joka ei voi olla
näkemättä ihmisen raadollisuutta, mutta pessimistiksi hän ei tunnustaudu.
. mummoa.
Kääntöpuolensakin yhteisöllisyydellä on,
mikä kävi jo ilmi joinain kirjailijan kokemuk-
sina esikoisromaanin nähtyä päivänvalon.
. . En ole seonnut ollessani pienessä kylässä nilsiäläinen kirjailija
ja kansalainen.
Yhteisöllisyyttä löytyy
Heikkinen näkee valoisana puolena, että Nilsiästä löytyy vielä yhteisöllisyyttä. Heikkinen korostaa historian ja muun
tiedon merkitystä. Hän uskoo ehdottomasti
kirjan tulevaisuuteen, vaikka kirjaparalle on
povattu kuolemaa jo vuosikymmeniä.
Nilsiäläisen Antti Heikkisen esikoisromaani Pihkatappi sai sekä Kalevi Jäntin palkinnon että Savoniapalkinnon. Toimittajan on kuitenkin
lähestyttävä ihmisiä periaatteenaan peruskunnioitus.
Heikkinen tunnetaan kotiseuturakkaana
ihmisenä, mutta se ei sulje pois sitä, etteivätkö myös ikävät puheet olisi arkipäivää.
Kaikki eivät ymmärrä, että romaani on ?ktiota, vaikka laajassa mitassa olisikin kyseessä tosipohjaisuus. Mutta täällä ei kukaan pääse virumaan
muumioksi asti kotonaan.
Mitä tuore, kolmikymppinen kirjailija,
tuumaa nykyisestä arvoilmapiiristä?
. Helsinkiin menoni oli kuin Suomi-. Ihmiset puhuvat paskaa.
Työni puolesta olen toimittajana esillä ja samoin harrastajateatterissa. Vittumaisuuden määrä on
vakio. Pyhimykset ovat harvassa ja pahantahtoisuutta esiintyy runsaasti. Tällä hetkellä Nilsiässä esitetään harrastajateatterin voimin Sirkku Peltolan näytelmää Suomen hevonen, jossa Heikkinen
itsekin näyttelee . Hän
omaksui toimintatavakseen ilman journalistiopintoja, että toimittajan on oltava reipas ja
joskus röyhkeäkin. Samoin olen kuullut, että Pyynikin kesäteatterissa joku teatterikoululainen oli ihmetellyt Esko Roineelle,
että ?kuka Jussi Jurkka??.
Kirjailija toivookin, ettei lukeminen loppuisi. Se on ollut havaittavissa muun muassa paikkakunnan
viime aikojen traagisissa tapahtumissa; suru
on ollut yhteinen kokemus.
Myös talkoohenki on voimissaan, mikä näkyy muun muassa harrastajateatterin toiminnassa
Maallisen
suruton nuorukainen siirtyi Porin Rykmentin riveihin.
Toolista tuli Stool
Venäjälle hävityn sodan jälkeen Polviander sai
rykmentin virkatalon Kurun Hainarista. Sitten
kuvioon astui nuori Anna-Kaisa, joka synnytti Polvianderille kymmenen lasta.
Nurmen mukaan kurulainen sanoo tuolista ?tooli.. Mielenkiintoisena sotasaaliina Polviander toi venäläiset vohveliraudat. Vänrikki Polviander kuoli 88 vuoden korkeassa isässä omassa tuvassaan 1876 eli 67
vuotta Suomen sodan jälkeen. Mutta kun varmistui,
JUHA DRUFVA
28
että Polviander oli osallistunut Ruotsin sotaan
Napoleonin joukkoja vastaan Pommerissa
1807 sekä Suomen sotaan 1808?09, hän alkoi
kirjata tarinoita muistivihkoonsa. Pappissuvun perinne edellytti, että myös Carl
Gustaf Polviander aloitti opinnot Turun yliopiston ?pappiskoulussa.?
. Siinä, missä Runeberg ihaili suomalaisen
korpimaiseman esteettistä kauneutta, siinä
Snellman näki tulevan metsäteollisuuden
raaka-ainevarastot.
Paula Nurmi kertoo, että 1750-luvulla rakennettu vänrikki Polvianderin virkatalo oli
alun perin kaksiosainen, jossa toisessa päässä
oli pirtti ja tupa, toisessa tupa ja kamari.
. Runeberg
puolestaan joutui kieltämään tämän puoleisen osoittaakseen ihmiselle armon ja vapauden tuonpuoleisessa. Pian kävi kuitenkin ilmi, ettei nuori,
kookas yli 180-senttinen ylioppilas ollut kelvollinen hengelliseen säätyyn ja hänet erotettiin hengenmieheksi opiskelusta. Snellman ei tehnyt jyrkkää eroa runouden ja tieteen välillä, kunhan molemmat
pysyttelivät totuuden ja kansakunnan asialla. Arkku oli myös vänrikin pojan,
alikapteeni Gustaf Maurits Polvianderin mukana Krimin sotaretkellä 1855?56.
Sota-arkku sitten sisälsi teekeittovehkeet,
katekismuksen ja viinapullon eli ei nopeasti
pilaantuvia artikkeleita.
Polviander oli myös musiikkimiehiä, ja hä-
nen valmistamansa virsikannel on edelleen
vireessä. RUNEBERGIN (1804?77) tapauksessa van-
Vänrikki
Stoolin tupa
sijatsee Kurun
ulkomuseossa.
hat tulkinnat hänen runoudestaan elävät yhä
niin voimakkaina varjomaista elämäänsä,
että tuntuu kuin aika olisi hänen runoissaan
pysähtynyt. Stoolin tuvassa on kaksi huonetta, joissa
on esillä monia Polvianderin valmistamia esineitä. Runeberg kiinnostui
Porin Kuninkaallisen
Rykmentin lipunkantajan
Carl Gustaf Polvianderin
tarinoista.
TEKSTI Juha Drufva
J. Toimiessaan Ruovedellä Ritoniemen kartanossa kotiopettajana nuori Runeberg kuuli, että Kurussa asui Suomen sodan
veteraani vänrikki Carl Gustaf Polviander
(1788?1876).
Kesäkulttuurikoordinaattori Paula Nurmi
kertoo, että Runeberg kävi usein tapaamassa
Polvianderia vesiteitse Näsijärveä pitkin. Tuvasta löytyy myös vänrikin omatekoinen piippu, metsästys- ja sota-aseita sekä asiakirja, jossa
Polviander nimitetään Porin Kuninkaallisen
Rykmentin furiiriksi eli majoittajamestariksi.
Peräkamarissa on esillä vänrikin käytössä ollut hylkeennahalla päällystetty ja raudoitettu
sota-arkku. Snellmanille maailma
on toimintaa, Runebergille tapahtumista kaitselmuksen armollisen katseen alla.
Runeberg katsoi, että runouden tulee olla
romanttista, modernia, avointa ja sentimentaalista. Kuollessaan
hän oli viimeinen Suomen sodan veteraani,
Nurmi toteaa.
Kurun ulkomuseossa
sijaitseva Vänrikki
Stoolin tupa tuo
Runebergin runouden
elävien kirjoihin.. Tästä sai mahdollisesti nimensä Vänrikki
Stoolin tarinat.
. Kahden lapsen syntymän jälkeen vaimokokelas hyväksyttiin ja hänestä tuli Polvianderin ensimmäinen vaimo. L. Aluksi Runeberg kai piti Polvianderia
hieman höpsähtäneenä. Kalastus-, metsästys- ja ryyppyreissujen lomassa
nuori runoilija kirjoitti muistiin veteraanin
kertomia tarinoita ja muotoili niistä Vänrikki
Stoolin tarinat.
. Pappiskokelaasta
Vänrikki Stooliksi
» J.L. Kurussa Polviander toimi myös hammaslääkärinä.
Viimeinen Suomen sodan veteraani
Professori Pertti Karkaman mukaan Runebergin ja J. Vaimo kuoli seitsemännen lapsen syntymän jälkeen. Snellmanin maailmankatsomuksellisissa käsityksissä on selkeä ero.
Snellman kielsi jumalat tuonpuoleisen kohtalon ja kaitselmuksen voimina voidakseen vapauttaa yksilön ja kansakunnan. V. Polviander
toimi Porin Kuninkaallisen Rykmentin lipunkantajana ja sai myöhemmin majoittajamestarin arvon.
Polvianderin isä, Isak Emmanuel Polviander toimi kappalaisena Kurussa, silloisessa Ruoveden kappeliseurakunnassa. Siellä Stoolin tupa oli lähes 60 vuotta, jonka jälkeen se tuotiin takaisin
1960 perustetulle Kurun ulkomuseoalueelle.
Tupa selvisi pienillä vahingoilla Turun pommituksista talvi- ja jatkosodan aikana.
. Runeberg ihasteli Polvianderin nuorikolleen tekemää kihlajaislahja- ja
morsiustuolia, niin sanottua ?Stoolin tuolia.. Kamarinpuoleinen osa siirrettiin 1900-luvun vaihteessa Turun linnan viereen perustettuun ulkomuseoon. Kuruun muuttaessaan hän otti luokseen naisen
kokeeksi, olisiko tästä hänelle vaimoksi.
. On kuin niiden epätodellisuusmaista tunnelmaa vastaan ei olisi asettaa
minkäänlaista historiallista vastavoimaa.
Runot ovat kuin kivettyneet patsaiksi ja
Runebergin patsaan päälaella oleva pitkä
naula ainoastaan estää lokkeja ja puluja tekemästä tarpeensa kansallisrunoilijan päälle.
Kurun ulkomuseossa sijaitseva Vänrikki
Stoolin tupa tuo Runebergin runouden elävien kirjoihin
Pilven veikko ilmestyi ensimmäisen kerran 1835 ja Kuoleva soturi seuraavana
vuonna. Kirja ilmestyi 12. Nordenstam oli vaatinut Runebergia muuttamaan
Döbeln Juuttaalla -runon loppusanat, joissa epäiltiin olisiko
Suomen kohtalo osana Venäjää onnellinen. Runeberg oli
kieltäytynyt ja huomauttanut teoksen olevan jo painossa.
RUNEBERG RYHTYI
JUHA DRUFVA
» Runokokoelman
käsikirjoitus juuttui
sensuuriin marraskuussa 1848.
Vänrikki Polviander, Vänrikki
Stoolin tarinoiden kertoja.
Onko tässä morsiustuolissa Vänrikki
Stoolin nimen
salaisuus?
29. Nordenstamin antamaan julkaisuluvan. ALL OVER PRESS
Salaperäinen
Vänrikki Stool
ja Tuntematonta sotilasta yhdistää sodan kuvauksen lisäksi se, että molempien teosten
esikuvat ovat edelleen hakusessa.
Vänrikkien eräänä esikuvana pidetään vänrikki Carl
Gustaf Polvianderia, toisena vänrikki Fredrik Adolf Pelanderia, joka asui Ruoveden Ritoniemen talossa samoihin
aikoihin kuin Runeberg oli siellä kotiopettajana.
Haastoiko Vänrikki Stoolin tarinat ja sen vastaanotto
Venäjän imperiumin edut Suomessa vai oliko se sopusoinnussa niiden kanssa?
Runot Pilven veikko, Torpan tyttö ja Kuoleva soturi Runeberg kirjoitti vuosina 1834?1835. Porvoolaisen
Öhmanin suvun perimätiedon mukaan Runebergin lähtökohtana oli hänen kustantajansa Alexander Constantin
Öhmanin pyyntö kirjoittaa tekstejä sodan keskeisistä henkilöistä sittemmin julkaisematta jäänyttä teosta varten.
Talven ja kevään 1846 aikana syntyivät Vänrikki Stool,
Otto von Fieandt, Sven Dufva ja Maamme sekä alkuaan julkaisematta jäänyt Viapori.
Runeberg kirjoitti loput runoista vuosina 1847 ja 1848.
Hän julkaisi useita uusistakin runoista erikseen ennen valmiin kokoelman ilmestymistä. Runeberg päätti ryhtyä painattamaan teosta itse. M. Constantin Öhmanin kuoltua keväällä 1848 kustantajaksi piti tulla hänen veljensä
Mauritz Öhman.
Euroopan levottoman tilanteen vuoksi runokokoelman käsikirjoitus juuttui sensuuriin marraskuussa 1848,
ja Mauritz Öhman peräytyi. Runeberg suunnitteli 1830-luvun puolivälissä humoristista sotaromaania ja syksyllä 1845 hän kirjoitti kesken jäänyttä huvinäytelmää Piiritys, joka olisi sijoittunut
suuren Pohjan sodan aikaan.
VÄNRIKKI STOOLIN TARINOITA
kirjoittamaan Suomen sotaan sijoittuneita isänmaallisia runoja talvella 1845?1846. joulukuuta, ja puolet
kahdentuhannen kappaleen painoksesta myytiin ensimmäisen kolmen päivän aikana.
Runeberg kertoi taivutelleensa sensuuriylihallituksen
päällikön, kenraali J
ripustuksessa ja
kuvien valmistuksessa.
Katsoja jää ehkä kaipaamaan näyttävyyttä
ja shokeeraavuutta, mutta ennen pettymystä
kannattaa miettiä sitä, että ratkaisu on instituution suorittama oma poliittinen, erityisesti ekologinen teko. Se voi kertoa
myös hyvästä elämästä olematta falskia sosialistista realismia. Se horjutti kaikkea
sitä, mitä tiesin äidistä ja mitä
tunsin häntä kohtaan. osa vedoksista on naulattu suoraan
seinään. asti,
Suomen valokuvataiteen museo, Helsinki.
Galleria Kontupiste 12.4. Kuvataiteilija Teemu Mäki on kuvannut tilannetta
osuvasti Ruukussa (2/14):
?Äärimmäisen karkeasti yleistäen voi todeta, että valtaosa nykytaiteesta on vasemmistolaista, sillä yleensä se esittää ihmiset hauraampina, vähemmän autonomisina, vähemmän rationaalisina, vähemmän oman itsemme
herroina ja rouvina ja väittää meidän olevan
enemmän toistemme ja kuolevaisuutemme armoilla kuin kulutuskapitalismi olettaa, vaatii,
toivoo tai uskottelee meidän olevan.?
Mäki on oikeassa, mutta sitäkään eivät
kaikki uskaltaisi helposti tunnustaa, koska
Mäki nimittää itseään kommunistiksi. Hän sanoi,
että sellaiset kuin minä pitäisi
tappaa, heittää polttouuniin tai
kastroida. Valokuvamaailmassakin
on jouduttu miettimään omaa hiilijalanjälkeä.
Ja katsojan voitoksi tämä lopulta koituu: se
tarkentaa katseen tehokkaammin itse kuviin,
niiden tarinoihin ja lopulta melko emotionaa-
liseen kanssaihmisen kohtaamiseen.
Poliittisen taiteenkaan ei aina tarvitse heristellä ja osoitella sormella. Antiikin Kreikan kielen sana
politikos merkitsee ?kansalaisia koskevaa?. osa vedoksista on
naulattu suoraan
seinään.
ulottuvuutta. On kummallista, että minut on kasvattanut tuollainen ihminen. Tämä on hyvä
muistaa, sillä valokuvien esittäminen taidemuseossa luo kuville oman kontekstinsa, joka
poikkeaa kuvajournalismina esitettävistä,
usein samankaltaisista valokuvista.
Dokumentin ja taiteen rajapinta alkaa valokuvan osalta olla kulunut puhki, ja hyvä näin,
sillä se vähentää omalta osaltaan sitä elitistisyytä, joka leimasi valokuvaa sen kamppaillessa paikastaan taiteen keskiössä. Kuvat eivät ole jättimäisiä eikä niitä ole pohjustettu kalliille materiaalille . Tatjana Vinogradova:
sarjasta Melankolisia aikoja.. Se nimittää itseään poliittiseksi, vaikka
vaihtoehtojakin mietittiin.
Ensimmäisen näyttelyn kuraattorit, Suomen valokuvataiteen museon intendentti
Anna-Kaisa Rastenberger ja valokuvataiteilija Sanni Seppo avaavat käsitettä näin: ?Kun
valokuvafestivaali määritellään poliittiseksi,
painotetaan valokuvien yhteiskunnallista
30
» Kuvat eivät ole
jättimäisiä eikä
niitä ole pohjustettu
kalliille materiaalille
. 1970-luvun
puoluepolitisoitunut taide on jättänyt pitkän
varjon. Nyt voidaan rauhassa palata
vaikkapa dokumentaarisuuden juurille. sekä suruja että
iloja. Että joku taas uskaltaisi tai-
teen kentällä käyttää sanaa poliittinen ja yrittäisi myös määritellä sen alaa. Hänen valintansa on sekä esteettinen että poliittinen:
?Visuaalinen konsepti heijastaa todellisuutta,
Venäjällä homous ei ole sateenkaaren värittämää elämää?.
Taiteilijoita on kaikkineen seitsemän. Valtaosa maailman uhreista on kuitenkin uskonnollisen fundamentalismin sijaan globaalin talousfundamentalismin uhreja. asti, Helsinki.
Galleria Kammari 15.3. Taide on vasara!
Otso Kantokorpi
otso.kantokorpi@hotmail.com
Haurauden esittäminen on poliittista
TÄTÄ ON odotettu. Tällaisina niitä on helppo siirrellä
kansainvälisestikin. Esimerkiksi afganistanilaisen Farzana Wahidyn kuvat kertovat yhtäaikaisesti naisia sortavasta kulttuurista ja naisten arkisesta elämästä, jossa on myös ilonsa
ja yhteisöllisyytensä. Rauhalakin on rauhoittunut. Aivan saman tekee italialainen Alex Masi, joka on kuvannut intialaisen Bhopalin vuoden 1984 jälkeisen massiivisen myrkkykatastro?n jälkeistä elämää, 30
vuotta sitten syntyneitä seuraamuksia vammoineen ja neurologisine häiriöineen.
Venäläinen Tatiana Vinogradova puolestaan näyttää meille varsin surumielisiä ja sumeita muotokuvia sekä sanallisia tarinoita
venäläisistä homoseksuaaleista. Miten
hän on ylipäänsä voinut synnyttää minut?. Paikka on
ansaittu, eikä kukaan enää kiistä valokuvan
olevan taidetta. Sitä vaan
on vaikeampi nähdä, koska sen jihadilla ei ole
selkeää nimeä.
HELSINGISSÄ JUURI toimintansa aloittanut Poliittisen valokuvan festivaali (PVF) on kolmivuotinen projekti, joka näyttää meille toistemme ja kuolevaisuutemme armoilla olevien
haurauden ihmisten elämää . Tämä
näkyy myös PVF:n ensimmäisen näyttelyn ?
nimenä Kolmanteen polveen . Syy on
hänen homofobiansa. Vanha taistelu yritti jälkijättöisesti
nostaa päätään vuonna 2007, jolloin kuvataiteilija Osmo Rauhala näki Nykypäivä-lehdessä Berndt Arellin ja Janne Gallen-Kallela-Sirénin ?uuden ajan museonjohtajina
pysähtyneen vasemmiston valtakunnassa?.
Vuonna 2009 Rauhala kirjoitti Aamulehdessä:
?Suomen taide-elämää on 70-luvulta lähtien
hallinnut pieni maolaisten valtaklikki?.
Arell on poistunut Ruotsiin ja Gallen-Kallela-Sirén sukunimestään kaksi tarpeettomaksi käynyttä osaa poistaneena Yhdysvaltoihin. asti, Helsinki.
TATJANA VINOGRADOVA
?En ole ollut yhteydessä äitiini
noin kolmeen vuoteen. Suomalaisista Meeri Koutaniemi kuvaa ugandalaista tyttöjen silpomiseen liittyvää maailmaa, Tuomas Linna ja Sara Hornig ihmisten
sijaan sarjallisesti asioita: Linna huostaan otetuilta lapsilta takavarikoituja esineitä ja Hornig leipäjonossa seisovien ihmisten kasseja.
Poliittisuus risteilee estetiikan ja kantaaottavuuden välillä monin tavoin.
POLIITTISEN VALOKUVAN FESTIVAALI 12.4. Yritys
ajaa taidetta vanhojen rajalinjojen poteroihin
epäonnistui kaikessa tragikoomisuudessaan.
Onko taide-elämämme siis vajonnut takaisin pysähtyneeseen vasemmistolaisuuteen?
Harva uskaltaa myöntää julkisesti sitä, että
miltei kaikki nykytaide on kuin määritelmällisesti vasemmistolaista tai vihervasemmistolaista, mutta ei tällä seikalla ole mitään puoluepoliittisia kytkentöjä taustanaan. Politiikka merkitsee siis vaikuttamista toisiin
ihmisiin yksilöllisellä, kansallisella ja maailmanlaajuisella tasolla.?
He toteavat myös, että ?valokuvan poliittisuus on sidoksissa sekä esitettyihin asioihin
että katsomisen kontekstiin?
klo 13?17 Stoassa (Itäkeskus) Helsingissä. Esillä 40 palkitä
v
ö
Ty
i
k
in
tua kuvaa kaikista kilpaitoiminnanjohtaja
ls
e
H
kir jasto,
lun kahdeksasta sarjasta.
Laura Lodenius (Rauklo 18!
.
.2
1
hanliitto), asiamies
Avoinna
ma?pe klo 9?5 ja su
1
e
k
Juha Rekola (Journaklo 10?16.
uunituoreitakin kirjoja. Päivätanssit to 12.2. klo 10?18 ilmaisia opastuksia,
eläinten ruokinta- ja viriketuokioita, kasvomaalausta ja Arktista lumoa -näyttely. klo 14 Vuosaaren Vuotalossa HelsinVapaa pääsy. saakka
t
o
s
Media ja
1). Paneetoo kirjastaan to 12.2. Kom??. Vapaa pääsy
31. Tuo
omat tarpeettomat tavarasi vaihtoon ja/tai
tule tekemään löytöjä. Ohjelmassa mm. Vasemmisto liikkeellä Jyväskylässä:
la 7.2. Vapaa pääsy.
uhrien tuen toiminnanjohtaja Joni Valkila
??. Viittomakielisen kulttuurin tapahtuma la 7.2. Nokipannukahvit, makkaranpaistoa, arpajaiset, kirpputori,
ehdokkaita. klo 14 Kansallismuseon Pyhätys. Piirin puheenjohtajan katsaus eduskuntavaaleihin ja piirin toimintaan sekä poliittinen tietovisa.
??. Kahvia klo 10.30. Ohjaako media
mistä puhutaan ja miten. Paneelikeskustelu pe 6.2.
klo 16?18 Suomen valokuvataiteen museolla
Helsingissä (Kaapelitehdas). Istumajoogaa.
??. Festivaalin uutuutena ovat
Naisklovni-iltamat, jolloin estradilla nähdään iso joukko koomisia klovnittaria.
tettuja 30 minuutin kierroksia arktisille
listiliitto), toimittaja Reijo Lindroos (Yle) ja
lajeille klo 11?16, lähtö Karhulinnan edestä.
puheenjohtaja Esa Ylikoski (Kansan Radio??. Opas-
Vanhan
Kirjan Talvi
Jyväskylässä
TALVEN SUURIN antikvaarinen
kirjatapahtuma Vanhan Kirjan
Talvi järjestetään viikonloppuna Jyväskylässä jo 24. Ma 9.2.
aamusta ohjelmaryhmät ja kerhossa klo 12
luetaan Marja-Leena Mikkolan novelleja ja
jatketaan venäjän aakkosten ja sanojen opettelua.
??. klo 18?20 Tampereella Kahdet kasvot -pubin alakerrassa. Sarjakuvaa tutkitaan eri näkökulmista esimerkiksi työnä, tutkimuskohteena
ja harrastuksena muun muassa
sarjakuvaneuvos Jukka Heiskasen sekä sarjakuvataiteilija
Timo Kokkilan opastuksella.
Tapahtumassa voi myös
perinteiseen tapaan arvioituttaa omia kirjojaan.
TAPAHTUMASSA ON esillä aivan
NAISKLOVNIFESTIVAALI PUNAINEN HELMI järjestetään jo kolmatta kertaa 11.-14. Kansainvälinen solidaagissä (Mosaiikkitori 2). Raportin julkaisutilaisuus ke 11.2. Vapaa pääsy.
risuustyö ry
??. Kerho kokoontuu
Wanhassa Postissa (Keinulaudankuja 4).
??. Kerho ke 11.2.
klo 9.30 Koskiksessa. Malmin Eläkeläiset ry. Charlie Hebdo: mitä Pariisissa
oikein tapahtui. klo 10?17 kaupunginkirjastolla.
??. Järj.Paul Abbeyn tukiryhmä
??. Pääsymaksu 8/5/0 euroa.
??. Humanistinen Ammattikorkeakoulu ja
Helsingin kulttuurikeskus
??. Turun Vasemmistoliiton kunnallistoimikunnan kokous ke 11.2. klo 12 Malmin työväentalolla
(Takaniitynkuja 9) Sinikka Vepsä luennoi
ensiavusta. klo 10?17 Jyväskylän Cumuluksessa.
??. Sananvapauskahvila: media ja sota. Tilaisuus on
lyryhmän aktiivi Maria Nordlund luennoi
englanniksi. klo 13 Kino Kuvakukossa KuoRaportin solidaarisuustaloudesta vaihtoehpiossa vuorossa draamakomedia Nebraska.
toisena kehityksen mallina esittelee hankeLippu 6 euroa.
koordinaattori Laura Kumpuniemi. Kontulan Eläkeläiset ry. Lauantaina klo 16.15 julkistetaan
Mikko Jakosen ja Tiina Silvastin Talouden uudet muodot, joka esittelee taloudellisen
toiminnan vaihtoehtoisia muotoja: jakamis- ja solidaarisuustaloutta, perustuloa sekä uusia
osuuskuntia.
Yksi lauantain mielenkiintoisia kirjailijavieraita on Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon 2012 voittanut Aki
Ollikainen, joka saapuu kertomaan odotetusta toisesta
romaanistaan. Tilaan on pääsy pyörätuolilla.
ti 10.2. Vartiokylän Eläkeläiset ry. krs).
tähti. Kaupunkiviljely meillä ja muualla. kerran.
Päätapahtumapaikkana on
aiempien vuosien tapaan kaupungin pääkirjaston ala-aula
ja viereinen Minnansali, mutta
ohjelmaa on myös parin korttelin päässä yliopiston kirjastolla.
Antikvariaatit ja kirjakustantajat hallitsevat pääkirjaston ala-aulaa ja Minnansalia
perjantaina klo 15?20 ja lauantaina klo 10?17.
Kirjamyynnin lisäksi tapahtumassa on paljon muuta oheisohjelmaa. Norjasta saapuu Katja Lindeberg (kuvassa),
jonka esitys KLINSJ yhdistelee performanssia ja klovneriaa nyrkkeilyyn. Järj. Ti 10.2. klo 18 Työväenliikkeen kirjastossa Helsingissä.
likeskustelu ke 11.2. Vapaa pääsy.
Järj. Iloisessa aamupäiväkerhossa klo 11 laskiaisrieha. helmikuuta Tanssi-
teatteri Hurjaruuthissa (Kaapelitehdas) Helsingissä . Uskontojen liitto). klo 10?14
Lempäälässä Kuljun Työväentalolla. viittomakielisen räppäri Signmarkin konsertti,
stand-up-koomikko Veli-Matti Puumala,
Kimurantti-konsertti ja työpajoja sekä lapsille että aikuisille. Väinö Voionmaa, puolue- ja geopoliitikko. Kunnallisjärjestö tarjoaa lettuja, kahvia ja mehua. Sähköposti: lukijoilta.muistio@kansanuutiset.fi
Kirjallisuus
Keskustelu
Kuvataide
HURJARUUTH
??. klo 12.00?
14.45.
??. Keski-Suomen Vasemmistonaisilla
pöytä Jyväskylän Vanhan Kirjan Talvessa pe
6.2. Lauantain teemana
on sarjakuva. Ke 11.2. klo 11 Palokan torilla. Professori Maria Lähteenmäki kerAseet puhuvat Ukrainassa. HELsign. klo
klubilla. Mukana professori,
Villa Elfvikin luontotalossa
ikkeen
li
n
e
eversti Pekka Visuri,
Espoossa. KU
VANHAN KIRJAN TALVI 6.?7.2.
Jyväskylä. Esityksiä voivat seurata
myös ne, jotka eivät entuudestaan tunne
viittomakielistä kulttuuria. Valtakunnallinen ehdokaskoulutus
ehdokkaille ja heidän tukiryhmäläisilleen su
8.2. Keskiviikkokerhossa 11.2. Imatran Eläkeläiset. mentoijana Kepan kehityspoliittinen asianDodon varapuheenjohtaja ja kaupunkiviljetuntija Outi Hakkarainen. Vuoden Luontokuvat
.
a
näisten rantatie 25 A
2014 -näyttely 15.3. Rahaa ei tarvita lainkaan. Talviohjelmaa Korkeasaaressa.
La-su 7.-8.2. klo 18 Manillan Köysisalissa (Itäinen Rantakatu 64).
Kaikki vasemmistoliiton turkulaiset jäsenet
tervetulleita.
??. klo 12?19 ja la 7.2. Pirkanmaan Vasemmiston jäsenilta
ti 10.2. tapahtumat
Tapahtuma
Musiikki
Teatteri
Tiedot tapahtumapalstalle viimeistään keskiviikkoon klo 12:een mennessä:
Kansan Uutiset/Muistio, PL 64, 00501 Helsinki. Hengellinen väkivalta. Keskustelun
jälkeen klo 18?19 esitetään Eija-Liisa Ahtilan kolonialismia Algeriassa Ranskan vallan
aikana käsittelevä teos Missä on missä?. Solidaarisuustalous ja kestävä kehialustaa su 8.2. klo 18
Työväenliikkeen kirjasVapaa pääsy.
tossa Helsingissä (Sör??. Pääsymaksu 9 / 7 euroa.
16.15?17.45 Helsingin yliopiston pääraken??. ??. Jäljelle jääneet tavarat toimitetaan kierrätykseen.
??. Eläkeläisten elokuvakerho Hopea- nuksen salissa 8 (Fabianinkatu 33, 3. Vasemmistoliiton Lempäälän kunnallisjärjestön Vaihtotori su 8.2
Osuuskunnat
mahdollistavat kuntien, käyttäjien
ja työntekijöiden palvelukumppanuudet. On käynyt selväksi, että nykyinen politiikkaa ei enää toimi. ovat nyt
?tekijöitä?, jotka työstävät koodeja ja
malleja. Syitä tähän oli yksi: molemmat vastustavat nykyistä EU:n tukipakettipolitiikkaa. Eikä tämä
ole vitsi.
Olisi käännettävä kolmas sektori
ensimmäiseksi ja muutettava se palvelujen alihankkijasta uuden osallistumisen ja yhteisöllisen hyvinvoinnin tuottajaksi. C
keskustelua
Keskustelu verkossa:
www.kansanuutiset.?
Reformipaperin laatijat mahdollistaisivat työnantajien maksuosuuden alentamisen, samalla kun he yrittävät kammeta
ammattiliitot pois päätöksenteosta. Tehtaan portit avautuvat oppilaitoksille, joihin kaikilla tulisi olla
vapaa ja elinikäinen pääsy.
Helppoja heittoja, mutta vielä helpompaa on luvata ihmisille työtä työn
täydeltä. Elvyttämällä voimme myös rahoittaa yhteiskunnan ekologisen uudelleen
rakentamisen, kuten älykkään sähköverkon, joka mahdollistaa virran
säästämisen ja syöttämisen tehokkaasti ja hajautetusti. Kurilla ei siis saada taloutta uuteen nousuun.
On ennustettu, että seuraavaksi
Espanjassa ison voiton ottaa gallupien johdossa keikkuva vasemmistopuolue Podemos. Reilu perustulo takaisi kysynnän, joka tukisi
palveluja ja paikallistalouksia.
Olisi luovuttava työn ihannoinnista ja kuluttajuuden moralisoinnista. Tiedon vapaus ja
avoimuus synnyttää yhä uusia tuottavuushyötyjä ja mahdollistaa työpaikkojen haltuunoton työntekijöiden toimesta.
3D-printtaus palauttaa fyysisen
tuotannon paikallisiin pajoihin. Ensimmäiset tulostetut talot saavat
harjannostajaisensa näinä päivinä.
Metallitulostus kehittyy nopeasti.
Aikamme ?iskurityöläiset. Toisen maailmansodan jälkeinen kasvu ei palaa, vaikka vasemmisto yrittää palata siihen politiikassaan.
Strategiaa on muutettava. Äänestämällä vaihtoehtoa, joka luo paitsi järkevää talouspolitiikkaa, mutta myös
hyvinvointia lisäävää sosiaalipolitiikkaa, voidaan Euroopan politiikan
suuntaa muuttaa.
Juuso Aromaa
puheenjohtaja
Hyvinkään Vasemmiston
valtuustoryhmä
Henri Turkia
puheenjohtaja
Hyvinkään Vasemmisto
Operaatio osa-aikaduuni kaikille
irtaantumista talouskuripolitiikasta vaatimuksenaan
julkiset investoinnit ja työllisyyden
tukeminen. Myös uusi vasemmisto
on mukana, vaikka resepti on oikeastaan vanha.
Elvyttää pitääkin, sillä muuten
saamme vastaamme kasvavan köyhyyden ja taantumuksen. Niiden keskuudessa uskotaan,
että vanhat konstit toimivat paremmin.
Eduskuntavaaleissa on mahdollisuus näyttää millaiseen politiikkaan
me suomalaiset uskomme. Kärkeen
nousevat tavoitteet kuten työn jakaminen, yhteisötalous, perustulo ja
avoin tieto.
On hämmentävää, kuinka kamppailu työn jakamisesta ja työajan lyhentämisestä laahaa kaukana historiassa. Tavallinen kreikkalainen on pulassa esimerkiksi lääkkeiden puutteen tai sairaanhoidon
olemattomuuden takia.
Kreikan elintaso on kääntynyt raskaaseen laskuun ja vaarana on valtion totaalinen romahtaminen. Kulutus on kysynnän taloudessa keskeistä, ja miksei olisi jos
robotit hoitavat hommansa. Terveydenhuollon alasajon seurauksena
maata on ravistellut sekä malaria-,
että hiv-epidemiat.
Syriza on päättänyt lopettaa tämän. Helpon öljyn aika on ohi ja strategiset
resurssit ovat käymässä niukoiksi.
Eurooppa ei enää ole globaalin kasvun etuvartiossa ja tietoteknologinen automatisaatio niittää työpaikkoja teollisuudessa ja palveluissa. Elvytyksen merkitys on hidastamisessa. Dan Koivulaakso, Helsinki.
LEHTIKUVA/LOUISA GOULIAMAKI
Syrizan voitto antaa
toivoa paremmasta
Euroopasta
vaalit voittanut vasemmistoliiton sisarpuolue
Syriza on ottanut kunnianhimoisen
tavoitteen. Oikeistolainen kuristuspolitiikka ja talouskuri on lopetettava. Se voi olla petollisin lupaus,
jonka vasemmisto tekee, eikä edes. Kreikka on synkkä esimerkki
siitä, mihin eurooppalainen kuripolitiikka on johtanut. Työttömyys pitäisi rahoittaa ruhtinaallisesti, eikä joutilaisuudesta pitäisi
suostua edes puhumaan. Jo pelkästään ilmastomuutos tulee pitämään siitä huolen. ANELin avulla
Syriza saa tarvittavan enemmistön parlamenttiin, jotta he pystyvät
muuttamaan politiikan suunnan.
Muutostyö vie tietenkin aikaa, joten
nyt jäämme mielenkiinnolla odottelemaan mitä tuleman pitää.
Syrizan valtiovarainministeriksi
nimetty Yanis Varoufakis on antanut
jo viestin medialle ympäri maailmaa;
Kreikka ei halua senttiäkään enää lainaa euromailta. Kirjastot, koulut ja sosiaaliasemat ovat kasvualusta kierrätyskeskusten, työpajojen ja väentalojen
saaristolle. Siitä keskustellaan, sitä kritisoidaan ja sitä
kannatetaan, mutta ennen kaikkea
se on uusi ratkaisumalli vanhaan ongelmaan, jota vanhat keinot eivät onnistu ratkaisemaan. Kreikka tulee aina
olemaan maksukyvytön, jos sen politiikkaa toteutetaan pelkästään talouskurilla. Mikäli suunnitelmat toteutuvat ja Kreikka ja Espanja
saavat taloutensa uudelleen nousuun
vasemmistolaisen talouspolitiikan
avulla, on odotettavissa hyökyaallon
lailla kasvava vasemmistopuolueiden
massiivinen vaalivoitto Euroopassa.
Maa kerrallaan ryhdytään toteuttamaan politiikkaa, jolla Eurooppa pelastetaan kurimuksesta.
Syrizan vaalivoitossa ja sen saamassa huomiossa jännittävää on se,
että yhtäkkiä vasemmistolainen talouspolitiikka on noussut niin kanHISTORIALLISESTI KREIKAN
32
Kannattajat juhlivat Syrizan voittoa voiime viikolla Ateenassa.
salaisten kuin mediankin mielenkiinnon keskipisteeseen. Tässä vertailussa oikeistolainen uusliberalismi
ja fanaattinen markkinauskovaisuus
näyttävät auttamattoman tehottomilta ja vanhanaikaisilta malleilta.
Suomi on asiassa jälkijunassa.
Hallituspuolueilta on kuultu nihkeää
suhtautumista tähän uuteen ajatteluun. Jos aiemmin kamppailtiin kasvun hedelmistä, niin nyt vaakalaudalla on taantuman tasaaminen. Luova talous tarkoittaa arkielämän luovaa uusintamista.
Olisi suojeltava verkkoa aineettomien rikkauksien yhteismaana yhtiö- ja valtiovaltaa vastaan. Kysyttäessä kaikki ovat sen
puolella, mutta mitään ponnistelua
ei ole.
Olisi irrotettava toimeentulo
työstä ja työajasta . suurimman työn
tekevät joka tapauksessa automaatit.
Teknologiset tuottavuushyödyt olisi
sosialisoitava vapaa-ajassa. Se haluaa eräpäivät
pois lainoilta ja Euroopan keskittyvän investointipolitiikkaan ja hankkeisiin, jolla talous saadaan taas nousuun.
Tämä sama idea on kuultu myös
viime aikoina monilta maailman johtavilta talousajattelijoilta. Uusia massatöitä ei ole näkyvissä, mutta
silti olisi taattava hyvinvointi kasvavalle väestölle.
Olemme hyvin mahdollisesti siirtyneet pysyvän kriisin ja taantuman
VASEMMISTO VAATII
» Työttömyys pitäisi
rahoittaa
ruhtinaallisesti.
aikaan. Suuri
osa tiedosta ja kulttuurista jaetaan
jo nyt avoimesti globaalissa tilassa.
Palvelujen ja hyödykkeiden jakaminen on kasvussa. Mutta pitkällekö elvytyksellä pötkitään?
Ekologista kriisiä ei voida enää pysäyttää. Se muodosti hallituksen perussuomalaisten sisarpuolueen, ANELin (Itsenäiset kreikkalaiset) kanssa,
jolle annettiin puolustusministerin
salkku
Pääsääntöisesti julkaisemme vain omalla nimellä kirjoitettuja tekstejä. Itsensä työllistävien ja
freelancerien on saatava työttömyysturvaa samoilla ehdoilla kuin työntekijäasemassa olevien. Ehdotukselle on vaikea löytää järjellisiä
perusteluja, ja haluankin tehdä nyt
aivan vastakkaisen ehdotuksen. Jos nimimerkin käyttö on
perusteltua, kirjoittajan nimi on kuitenkin saatettava toimituksen tietoon.
Myös verkkosivuilla keskustellaan.
Jokaisesta verkossa julkaistusta uutisesta voi avata keskustelun. Tämä johtaa yhä
mustavalkoisempaan ja kärjistetympään tiedottamiseen.
Suomen hallinnon ja kansalaisten
yhteinen tietoportaali verkossa, Demokratiatietopankki, toteaa: ?Nykyään valtamediat ovat suureksi osaksi
liikeyhtiöitä, joiden tavoitteena on
tuottaa voittoa omistajilleen. Ylityöt ovat yleisiä ja töitä tehdään jopa omalla vapaaajalla ilman korvausta. Vastaava malli on
käytössä jo eläkkeissä, niiden maksaminen ei ole vapaaehtoista ja niitä
hoitavat työeläkeyhtiöt eikä valtio.
Lisäksi pätkätyöläisten oikeutta
ansioturvaan on parannettava rajoittamalla niin sanottuja nollatyösopimuksia ja jatkamalla työssäoloehdon
lyhentämistä. Medioiden yksityinen
omistus tarkoittaa myös sitä, että lehtien agenda noudattaa omistajien tahtoa. Työntekijät pysyisivät kunnossa ja sijaismäärärahoista
säästyisi huomattava osa. Tällöin lapsetkin voisivat paremmin.
Nuorten syrjäytyminen on ollut
viime aikoina puheenaiheena. Se työ, mitä
tällä hetkellä on tarjolla, pitäisi jakaa
useamman tekijän kesken. Syrjäytyneiden, vai pitäisikö sanoa syrjäytettyjen, nuorten lukumäärä on
vain kasvanut, vaikka presidenttikin
puuttui asiaan. Siltalan mielestä mediakeskustelumme on ?berlusconimaista. OSALLISTU KESKUSTELUUN lähettämällä
kirjoituksesi postitse osoitteella
Kansan Uutiset/Viikkolehti
PL 64
00501 Helsinki,
faksilla numeroon 09 759 60 301 tai
sähköpostitse osoitteeseen
viikkolehti@kansanuutiset.fi
kovin vasemmistolainen. Tiedotusvälineille onkin hankala kysymys,
onko niiden perimmäinen olemassaolon tarkoitus ainoastaan voiton tekeminen vai jokin muu, yhteiskunnallisempi syy, esimerkiksi tiedon lisääminen tai epäkohtiin puuttuminen.
Ongelmaksi muodostuu, että median
todellisuus vaikuttaa helposti koko
todellisuudelta. Kirjoittajien mielestä kassat ovat ongelma, koska kaikki eivät hyödy ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta, vaikka maksavat työttömyysvakuutusmaksua. Työajan lyhennys helpottaisi nuortenkin työllistymistä.
Työajan lyhentäminen, eli olemassa olevan työn jako, lisää työpaikkoja ja näin ollen myös kulutusta. Eli työaikaa tulee lyhentää.
Osa työssä olevista uupuu liiallisen työmäärän takia. Eli
työaikaa tulisi lyhentää.
JONKIN AIKAA
Palautetta ja uutisvinkkejä voi antaa suoraan toimitukselle.
Toimituksen puhelin: 09 759 601
Toimituksen faksi: 09 759 60 301
Toimittajilla on henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet
muotoa etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi.
Lisää yhteystietoja sivulla 2.
» Työajan
lyhennys
helpottaisi
nuortenkin
työllistymistä.
myötä vanhemmilla olisi enemmän
aikaa perheelle. Tärkeintä
on työssä jaksaminen.
Tuoreen tutkimuksen mukaan iso
osa lapsista ja nuorista kokee itsensä
yksinäisiksi. mieluummin vähemmän työtä kaikille
elämisen ilosta.
Tarvitsemme enemmän taloustiedettä uuden talouden mahdollistamiseksi kuin kapitalistisen talouden uudelleen käynnistämiseksi. Heiltä jää
kuitenkin mainitsematta, että kassaan kuulumattomien vakuutusmaksut tilitetään Kelalle.
Jos kaikille halutaan yhtäläinen
oikeus ansiosidonnaiseen, se voidaan
toteuttaa pakollisella työttömyyskassajäsenyydellä. Emmehän
halua työtä talouskasvun pakosta tai
talouskasvua työn pakosta . Raskasta työtä
tekevät joutuvat tämän tästä pitkillekin sairauslomille ja jopa ennenaikaiselle eläkkeelle.
Työpäivän lyhentäminen parantaisi tilannetta. Toimituksella on oikeus lyhentää kirjoituksia. Verotulot kasvavat ja sosiaalimenot pienenevät.
Näin menemme kohti parempia
aikoja.
Anneli Lehtonen
Nokia
Vallan vahtikoirasta
politiikan tekijäksi
Juha Siltalan mukaan 85
prosenttia mediasta Suomessa on yksityisessä omistuksessa. Samalla se
mahdollistaisi freelancereiden, ammatinharjoittajien ja eräiden pätkätyöntekijöiden nykyistä paremman
ansioturvan, mitä myös kannatan
lämpimästi. Työajan lyhentäminen tehostaa tutkitusti työntekoa, ja näin ollen lyhennetty työaika voi tuottaa yhtä paljon,
ellei enemmänkin. ehdotuksen työttömyysturvareformiksi. Lapsuudessani
50-luvulla totuimme, että se vähä
mitä oli, jaettiin tasan jokaisen sisaruksen kesken. Vappuna
vaatimuksena voisi olla ?osa-aikaduuni kaikille?.
Olen allekirjoittanut kansalaisaloitteen nollatuntisopimusten kieltämiseksi ja suosittelen samaa muillekin.
Jukka Peltokoski
Tampere
Vasemmiston
kehitettävä
työttömyysturvaa
TYÖN TARJONNAN lisäämisen autuaaksi
tekevän vaikutuksen nimeen vannovat Hiilamo, Lepomäki, Pöysti, Soininvaara ja Vartiainen julkaisivat
23.1. Asiat, ihmiset tai ajatukset jotka eivät pääse läpi mediassa, muuttuvat helposti näkymättömiksi.?
Tällaista taktiikkaa noudatetaan
esimerkiksi silloin, kun vasemmistoliiton esittämät ajatukset pääsevät
vähemmän esille kuin esimerkiksi
Paavo Arhinmäen punaiset tennarit.
Tiedottamisesta tulee viihteellistä ja
pinnallista.
PROFESSORI
Kirjoittajan
mukaan osa
työssä olevista
uupuu liiallisen
työmäärän takia.
Työajan lyhentäminen auttaisi.
»
LEHTIKUVA/TUOMAS MARTTILA
33. Vaikka se sisältää tiettyjä
hyviäkin ehdotuksia on keskustelua
työttömyysturvasta syytä jatkaa vasemmiston omien ehdotusten pohjalta. Otteita näistä keskusteluista julkaistaan Viikkolehdessä.
Verkkolehti on osoitteessa
www.kansanuutiset.fi.
mien toimeentulosta leikkaamalla rahoitetaan yritysten maksuosuuksien
alentaminen on sietämätön.
Paperin isoin ideologinen ristiretki löytyy kuitenkin hyökkäyksestä työttömyyskassajärjestelmää
vastaan. Sitoutumatonta lehdistöä ei ole
olemassakaan.
Asioiden ja tapahtumien taustoihin ja analysointiin ei ole medialla aikaa. , sen tarkoitus on valvoa tiettyjä intressejä ja sillä on oma
agendansa.
Näin on. Puheenvuorot julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Työajan lyhentämisen
Dan Koivulaakso
Helsinki
Lyhennetään
työaikaa
sitten työnantajapuolelta tuli ehdotus työajan pidentämisestä, mikä onkin jo osittain toteutumassa eläkeiän nousun myötä. Mutta malli myös leikkaisi pitkäaikaistyöttömät ansioturvalta sosiaalitoimiston asiakkaiksi,
mikä on täysin vastuutonta.
Reformipaperin laatijoiden näkemys siitä, että mallin on oltava kustannusneutraali, on kasvavan työttömyyden vallitessa erittäin ongelmallinen. Voisimme siis
tuottaa nykyisen kahdeksan tunnin
arvon tai tuotteen esimerkiksi kuudessa tunnissa. Toivottua tulosta ei ole kuitenkaan saavutettu, kun työttömyys vain jatkaa
kasvuaan.
Jotain pitää siis keksiä, ja palaankin alun ehdotukseeni. Vasemmistoliiton viime eduskuntavaaleissa esiin
nostama perusturvan yhtenäistäminen on myös edelleen ajankohtainen
asia, jota on syytä pitää esillä eduskuntavaalien alla.
Tarkoitus ei ole kuitenkaan pienentää työntekijöiden ansioita. Tällaisesta on eri kokeiluissa saatu jo erinomaisia tuloksia.
Olen kasvanut kuusihenkisessä
työläisperheessä. Vielä isompi ongelma on
kirjaus: ?Työnantajat ja työntekijät
puolestaan vastaisivat työttömyysvakuutusmaksuillaan ansioturvan kustannuksista kokonaan erikseen sovittavin osuuksin.?
Kirjaus tarkoittaa, että reformipaperin laatijat mahdollistaisivat työnantajien maksuosuuden alentamisen,
samalla kun he yrittävät kammeta
ammattiliitot pois päätöksenteosta.
Mahdollisuus, että pitkäaikaistyöttö-
Juttujen enimmäismitta on 60
konekirjoitusriviä eli noin 3 000 merkkiä. Viisikon malli ei kauniista puheista huolimatta lisää yhteiskuntamme yhdenvertaisuutta, vaan
asettaa työttömät vastakkain.
Mallin lähtökohta on, että kaikki
saisivat oikeuden ansiosidonnaiseen
mikä on kannatettavaa. Jos
katsomme ekologisesti välttämättömään ja teknologisesti mahdolliseen,
on elvytys vain vipu työn uudelleen
järjestämisen ja tuotannon hajauttamisen tiellä.
Pelaamme lisäaikaa, mutta tarvitsemme myös lisää aikaa. Nykyään sen sijaan
hukumme tavarapaljouteen, kun taas
työt ovat vähissä.
Työttömyys on huipussaan ja lähentelee jo kymmentä prosenttia.
Työpaikkojen lisäämistä on yritetty
esimerkiksi yritysveroja laskemalla,
palkkoja jäädyttämällä ja työnteon
verotusta keventämällä, millä haluttiin saada kulutus nousuun. Silloin sodan jälkeen
töitä riitti yllin kyllin, mutta raakaaineista oli pulaa. Kaiken tiedotuksen on tapahduttava nopeasti ja ennen kaikkea maksimaalisesti huomiota herättävällä
ja myyvällä tavalla
»
tulotuen menot kasvavat välittömästi
pitkäaikaistyöttömyyden kautta.
Utopiaa on myös se, että työvoiman lisätarjonta loisi lisää työpaikkoja.
On syytä haastaa poliittinen
kenttä avoimeen keskusteluun siitä,
miten kukin poliittinen ryhmä edellä
esitettyihin asioihin suhtautuu. Etenkin pääministeripuolueen
(kok.)kansanedustajaehdokkaiden
olisi tuotava näkemyksensä selkeästi esiin. Ajaisin myös politiikkaa, jossa
mikään mahti ei pääsisi kävelemään
ihmisten välttämättömien tarpeiden
ja elämän perusasioiden yli. Taustalla
lienee pääministerin ja hänen edustamansa ideologian halu saada työntekijöiden oikeudet poljetuksi maan
rakoon, johon viittaa myös esiin nostettu ajatus työttömyysturvan alasajosta.
Ei tunnu myöskään uskottavalta
sellainen politiikka, jossa väitetään,
että työttömyysturvan puolittaminen aiotussa muodossa, sekä palkkojen alentaminen ja työvoiman lisätarjonta loisivat hyvinvointia Suomeen.
Varmaa on se, että jos työttömyysturvan leikkaukset toteutetaan, niin se
samalla luo tilanteen, jossa toimeen-
puuttumista aiempaa
alhaisempiin ylinopeuksiin. Tällaisia ehdotuksia tuli:
Tulevaisuutemme on Vasemmistossa.
Reijo Pipinen
Työtä ja turvaa kaikille.
Kerkko Pelttari
Meidän puolella.
Elmo Rautio
Ihmisten puolesta.
Valtteri Törrönen
Hyvä mieli elämästä!
Pentti Kallio
Lätyt ja mansikkahillo . Taloudellisesti poliisin kannattaisi keskittyä valvomaan suojateitä ja liikennevaloja.
Tämä asia tuli mieleen töistä kotiin pyöräillessä ja parin suojatiemerkin vieressä seistessä. Suurin osa
esitetyistä syistä onkin varmaan vaikuttanut enemmän
tai vähemmän, mutta väitän, että tärkein niistä on, että
Syriza pystyi tarjoamaan konkreettisen vaihtoehdon.
Konkreettisen poliittisen vaihtoehdon ja ohjelman, joka
vastaa nykypäivän ongelmiin ja koskee ennen kaikkea
sitä enemmistöä kreikkalaisista, jotka ovat kärsineet eniten aiempien poliittisten valintojen seurauksista.?
?Myös Suomen eduskuntavaaleissa vasemmistolainen ohjelma on nostettava varteenotettavaksi vaihtoehdoksi?, Mustafa toteaa.
Uudistusten alkaessa pyysimme lukijoilta ehdotuksia
vasemmistoliiton vaalilauseeksi. Kansalaisten omalla aktiivisuudella ja poliittisen päätöksenteon
painopisteitä muuttamalla voidaan
palauttaa sitä tasa-arvoa, jota viime
vuosikymmeninä on menetetty.
Kyse on siis sekä taloudellisesta
ongelmasta (tuloerot saatava ehdottomasti pienemmiksi) että siitä, kykenemmekö hyväksymään toisemme
ihmisinä eri näkemyksistä riippumatta.
Jos olisin valtakunnan päättäjä,
ajaisin voimalla vähemmän veroja
köyhimmille ja lisää veroja rikkaimmille. On
myös ihmeteltävä, miksi pääministeri kokee politiikan riitaiseksi ja samalla on itse hajottamassa sopimuskulttuuria, jota on ajan saatossa ympäri Eurooppaa ylistetty. Terveys
ja muut perustarpeet eivät saa olla
voittobisneksen kohteena.
Timo Mykrä
Imatra
KARL-LUDWIG POGGEMANN / PEKKA PAJUVIRTA
Asiatietoa tarjoillaan usein aivan
kuin jatkokertomuksen muodossa
toistamalla tiettyä uutista niin, että
sen (ja halutun mielikuvan) välittyminen menee perille.
Meitä hallitaan myös peloilla.
Meille luodaan valtamedian (erityisesti keltaisen lehdistön) avulla erilaisia uhkakuvia. Nimimerkkien välinen keskustelu lopetettiin ja nyt puheenvuoroja käytetään omalla
nimellä Facebook-tunnuksilla. yleisesti kaikesta
siitä, miten yhteiskuntaa on menneinä vuosikymmeninä kehitetty.
Harjoitetun konsensuksen kautta
on kyetty monin tavoin turvaamaan
maamme kasvu, itsenäisyys ja vaurastuminen aina tammikuun kihlauksesta alkaen.
Sopii kysyä, miten pääministeri
nyt yhtäkkiä kokee tilanteen niin
vaikeaksi, että on valmis uhraamaan
uusliberalistisen politiikan alttarille isänmaamme tulevaisuuden. Faktat ja
asiatieto jäävät sivuun, koska ne eivät myy.
Yhtä tärkeää kuin se, mistä kerrotaan, on se mistä vaietaan. Autoilijat eivät varmaan halua sakotusrajan tiputtamista, rikkeen pienuutta
perustellaan autojen kehittymisellä.
Monessa autossa on vakionopeudensäädin ja navigaattori, josta todellisen
ajonopeuden voi helposti tarkistaa.
Oululaiset eivät kunnioita liikennevaloja: autoilijat, kävelijät ja pyöräilijät menevät surutta punaisia päin.
Autoilija aiheuttaa silti suurimman
vaaran ja haitan ajaessaan punaista
päin. Käytännössä kommentoimaan pääsee jokaisen jutun lopusta niin kuin ennenkin.
Kuluvalla viikolla KU:n verkkolehdessä avattiin myös
vasemmistoliiton eduskuntaehdokkaille tarkoitettu Vaalisuora-blogi. Ikävät ja
epäkaupalliset aiheet jäävät helposti
marginaaliin. Jalankulkijan pitäessä kiinni oikeuksistaan
autoilijan edessä äänimerkkiä ehdi-
PÄÄMINISTERI ALEXANDER
34
POLIISI MIETTII
tään painamaan, mutta jarrupoljinta
ei tunnuta löytävän millään.
Poliisin sivulta löytyy sakkolaskuri, jolla voi tarkistaa paljonko näiden rikkeiden tekeminen maksaa.
Rikkeiden rangaistavuutta tutkimalla, aiemmin mainituista taajamaalueella 16?20 kilometrin ylinopeus
on rikesakon arvoinen, Mutta muut
rikkeet tuovat 10?12 päiväsakkoa. Vastauksia odottelen.
Janne Nieminen
Forssa
Tarja Bohm
Kotka
Kolmikantaa
ei pidä hylätä
Oulussa onneton
liikennekuri
Stubb on
useaan otteeseen korostetun voimakkaasti puhunut siitä, että konsensuksen aika on ohi ja että on siirryttävä poliittiseen kulttuuriin, jossa
eduskunta päättää asioista, ei mikään
kolmikantayhteistyö. Ihmetellä sopii
Stubbin lausuntoja. Yhtyvätkö he pääministeri
Stubbin käsityksiin ja leikataanko ja
kurjistetaan edelleen, vai tehdäänkö
yhteistyötä konsensuksen hengessä
kuten aiemmin on tehty?
Etenkin Sanni Gran-Laasosen ja
Ilkka Viljasen vastaukset olisivat mielenkiintoisia saada, toki muutkin ehdokkaat puolueista riippumatta voivat keskusteluun osallistua. Perussuomalainen populismi
ruokkii mediaa kädestä ja saa haluamiaan räväköitä otsikoita. Toivottavasti
eivät laadun kustannuksella.
Tästäkö vaalilause
vasemmistoliitolle?
KANSAN UUTISTEN verkkolehden keskustelu uudistettiin helmikuun alussa. Se
lienee äänestäjien kannalta ja äänestäjien oikeusturvan vuoksi välttämätöntä. Paperilehdet taistelevat olemassaolostaan. Lopulta kyllästyin ja käyttäydyin omat oikeutensa
tuntevan jalankulkijan tapaan, eli
näytin aikeeni ja kävelin suojatielle
autoilijoiden antaessa raivoisat suosionosoitukset. Eikö pääministeri tiedä, että eduskunta viime kädessä päättää lait, joita konsensuksen kautta kolmikanta on sopinut.
Niin tehtiin nytkin esimerkiksi eläkeratkaisussa.
Kokemukseni mukaan isänmaamme on suuresti hyötynyt kolmikantaneuvotteluiden tuloksista,
maltillisesta palkkapolitiikasta, eläkeratkaisuista . Punaista päin ajava jää usein
keskelle risteystä tukkien omaan
kulkusuuntaansa poikittaisen liikenteen.
Kevyen liikenteen väistämissäännöt tuntuvat olevan täysin hukassa.
Jatkuvasti saa lukea auton töytäisemäksi tulleen jalankulkijan tai pyöräilijän kohtalosta. Esimerkiksi, että Venäjä olisi meille yhtäkkiä ainoastaan
suuri uhka, tai että maahanmuuttajat
olisivat syypäitä kaikkiin Suomen ongelmiin, kuten tietty äärioikeistolainen perussuomalainen joukko väittää. Sen ensimmäiseksi kirjoittajaksi ehti Kreikan vaalitulosta pohtiva Binar Mustafa.
?Syrizan voiton syitä on esitetty lukuisia. Suojatiemerkin
kohdalla jalankulkija saa odottaa kadun yli päästävää autoilijaa, harva pysäyttää autonsa jalankulkijan takia.
Kaksi samaan suuntaan menevää
kaistaa on vielä suurempi ongelma.
Jos oikeanpuoleista kaistaa ajava
päästää jalankulkijan yli, niin vasenta
kaistaa ajetaan surutta ohi. Näin minä ainakin
ne tulkitsin.
Markku Eilola-Jokivirta
Oulu
Perustarpeiden
tyydyttäminen
kuuluu tasa-arvoon
VARSINKIN USKONNOLLISET, mutta myös
muut tiukkapipoisuudet ovat niin
henkinen kuin fyysinenkin uhka ihmiskunnan kehitykselle. Puolueen kärkiteemat
ja ilme huhtikuun eduskuntavaaleihin julkistetaan noin
kuukauden kuluttua. Tasa-arvo
ei ole pelkästään uhattuna, vaan
jopa sen vaatimista vainotaan ase kädessä.
Me elämme pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa, mutta sen ytimiä
jäytää älytön säästöpolitiikka, palvelujen alasajo ja henkinen köyhtyminen. Nuoret ja tulevaisuus.
Mikko Aaltonen
LEHTIKUVA/JUSSI NUKARI
Nyt on meidän vuoro.
Osmo Kaikuvuo
Demokraattisten rakenneuudistusten puolesta - kansalaistakuu kaikille!
Ei Natolle . Kyllä demokraattiselle Euroopalle!
Yhteistyöhön luonnon, työn, huolenpidon ja rauhan puolesta demokraattisin rakenneuudistuksin!
Matti Vesa Volanen
Sinun puolellasi.
Heikki Multanen
Vasemmalta ohi, vastuullisesti.
Outi Kristiina Hoikkala
Oulussa on kirjoittajan mukaan niin onneton liikennekuri, että polkupyörä olisi viisainta
jättää telineeseen.
Vaalisuora: http://blogit.kansanuutiset.fi/vaalisuora
Vähemmän
on kerrottu tavallisista
venäläisistä, jotka Putinia
kannattavat. Kirja
kertoo kehitysapubisneksen
karusta todellisuudesta
juhlapuheiden takana.
Polina ?erebtsova oli
14-vuotias, kun toinen
T?et?enian sota alkoi vuonna
1999. Päiväkirjamerkinnät
vuosilta 1999?2001 tarjoavat
harvinaislaatuisen näkökulman sotaan nuoren
tytön silmin.
KEHITYSAVUN
KIROUS
Kirjassa käydään kriittisesti läpi
tärkeät termit kannustimista
kilpailukykyyn ja uusklassisesta
talousteoriasta globaaliin
poliittiseen
àß
taloustieteeseen.
OVHß à
Kalle Kniivilä:
SODAN SIRPALEET
àß
LE MONDE
DIPLOMATIQUE &
NOVAJA GAZETA
Saara Henriksson &
Aino-Maija Leinonen:
PUTININ VÄKEÄ
Kanava-palkintovoittaja
2014. Sisältää
kaikki tarvittavat
siivousniksit.
àß
OVHß à
Le Monde diplomatique on
maailmanpoliittinen aikakauslehti,
jota on julkaistu ranskaksi
vuodesta 1954, ja se ilmestyy
nyt 30 kielellä ympäri maailman.
Suomenkieliseen Diploon
käännetään artikkeleita
KESTO
myös riippumattomasta
ß
venäläisestä Novaja Gazeta
à
VUO
SI
-lehdestä.
à
Tilaa netistä www.intokustannus.fi tai myynti@intokustannus.fi. Hintoihin lisätään toimituskulut
k l t 3?5
3 5 ?.
?
35. !
n
e
e
s
ä
ä
v
e
k
a
o
t
n
I
Heikki Patomäki:
SUOMEN TALOUSPOLITIIKAN
TULEVAISUUS
Matti Kääriäinen:
Polina ?erebtsova:
Kehitysapu ei ole johtanut
niihin tavoitteisiin, jotka sille
alun perin asetettiin. Ja heitä
on paljon.
àß
OVHß à
àß
OVHß à
OVHß à
LEPPOISA OPAS
HUUSHOLLIIN
Leppoisa opas huusholliin vie
lukijan hauskaan, ekologiseen
ja simppeliin arkeen. Tämä ei ole kirja
Vladimir Putinista . sellaisia
on jo liikaakin
Pääosa siitä on euroalueen veronmaksajien niskoilla, mutta
IMF:n kautta myös muiden maiden.
MAAILMAN VELKAONGELMAN
Virheistä varoitettiin
Jubilee muistuttaa varoittaneensa
heti vuonna 2010, että Troikan ohjelmassa toistetaan samat virheet,
jotka tehtiin kehitysmaissa 1980- ja
1990-luvuilla.
Kun velkojen leikkaamisen sijasta
pelastetaan pankit, yksityiset keinottelijat saavat rahansa, mutta kustannukset kaatuvat kansalaisten päälle,
kun velkoja lopulta kuitenkin joudutaan leikkaamaan. Eniten eli 149,2 miljardia oli käytetty alkuperäisten velkojen lyhennyksiin ja korkoihin. Alussa Kreikka kuitenkin oli
velkaa lähes yksinomaan yksityisille
rahoituslaitoksille, mutta nyt 78 prosenttia velasta on julkiselle sektorille.
Jubileen päätelmä onkin, että
operaatioilla pelastettiin yksityiset
pankit ja keinottelijat sekä siirrettiin niiden ongelmat veronmaksajien kontolle. Lisäksi vyönkiristys romahduttaa talouden, lisää köy-
EU kumppaneineen pelasti keinottelijat ja siirsi ongelmat Euroopan
veronmaksajien kontolle.
36. Pääosalla rahoista pelastettiin eurooppalaisia pankkeja.
ratkaisemisen puolesta kampanjoiva brittiläinen Jubilee Debt Campaign julkaisi tammikuussa raportin, jossa se
numeroiden valossa oikoo käsityksiä
Kreikan velasta.
Raportin keskeinen päätelmä on
se, ettei ?pelastuspaketeilla. Yhdysvaltain ilmailuhallinnon FAA:n joulukuisesta, julkistamattomasta kirjeestä.
LEHTIKUVA/ARIS MESSINIS
?Pelastuspaketeilla?
ei pelastettu
kreikkalaisia
» Vain alle 10 prosenttia Kreikan ?pelastuspakettien. Uutistoimisto Reuters kertoi 3.2. pelastettu tavallisia kreikkalaisia, vaan
holtittomasti lainaa antaneita pankkeja.
Troikan eli EU:n komission, Euroopan keskuspankin (EKP) ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF)
ensimmäinen pelastuspaketti Kreikalle sorvattiin vuonna 2010. 48,2
miljardia meni kreikkalaisten pankkien pelastamiseen vuoden 2012 velkaleikkauksen jälkeen, ja 34,5 miljardia samassa yhteydessä ulkomaisille
yksityisille lainoittajille tarjottuihin
?houkuttimiin?.
Kaikista pelastuspakettien rahoista siis vain 19,1 miljardia eli reilusti alle 10 prosenttia käytettiin kriisin keskellä elävien kreikkalaisten
auttamiseen.
Kaiken pelastamisen tuloksena
Kreikan velka oli viime vuoden lopussa 317 miljardia euroa, siis nimellisarvoltaan suurempi kuin vuonna
2010. D
ulkomaat
Yhdysvaltain viranomaiset voivat ryhtyä jakamaan yksityisille yhtiöille Kuun maaperään oikeuttavia lisenssejä. Tuolloin Kreikka oli velkaantunut pankeille ja laajemmin ?nanssisektorille
310 miljardia euroa.
Vuoden 2014 loppuun mennessä
Troikka oli pelastuspaketeilla lainannut Kreikalle 252 miljardia euroa.
Tuosta rahasta 232,9 miljardia oli
mennyt muuhun kuin kreikkalaisten auttamiseen. rahoista on mennyt kreikkalaisille
Loppuosalle sovittiin edulliset korot ja
maksuajan pidennys 30 vuoteen.
Merkityksellisintä oli se, että Länsi-Saksan
velkojen takaisinmaksu sidottiin sen kauppataseen ylijäämään. aste. Osa oli
perua Versaillesin rauhassa 1919 määrätyistä
ensimmäisen maailmansodan sotakorvauksista, osa toisen maailmansodan jälkeisistä jälleenrakennuslainoista.
Länsi-Saksan ohella sopimuksen osapuolia
olivat muun muassa Belgia, Egypti, Espanja,
Etelä-Afrikka, Iran, Irlanti, Italia, Iso-Britannia, Jugoslavia, Kanada, Kreikka, Norja, Pakistan, Ranska, Ruotsi, Sveitsi, Tanska ja Yhdysvallat. KU
NOAA?S NATIONAL OCEAN SERVICE
Saksa sai velat anteeksi
» Muun muassa Kreikka antoi vuonna 1953 Saksalle velkoja
anteeksi sopimuksessa, joka käynnisti Saksan ?talousihmeen?.
EUROOPASSA ON ennakkotapaus seurauksiltaan
hyyttä ja työttömyyttä sekä kasvattaa
velan kokoa suhteessa kansantalouteen.
Kaikki nämä asiat ovat toteutuneet Kreikassa, huomautetaan raportissa. Niiden osuus
velasta oli 6,5 miljardia.
Kreikka määräsi Kreikan lain alla
toimivat rahastot osallistumaan leikkaukseen. Britannia ja Sveitsi eivät
tehneet näin, ja niiden lakien alaiset, Kreikan velkoja halvalla ostaneet
korppikotkarahastot perivät niitä
edelleen täysimääräisinä.
Näin IMF, EU ja EKP antoivat raportin mukaan suuren voittomarginaalin korppikotkarahastojen keinottelijoille.
Jubileen mielestä tapaus Kreikka
on jälleen esimerkki siitä, etteivät
vallitsevat keinot velkakriisien käsittelemiseen ole toimivia. Tämän estämiseksi niitä tuettiin pelastuspaketeista
aiemmin mainituilla 48,2 miljardilla
eurolla, mikä lisättiin Kreikan valtion
velkataakkaan.
Sitä kasvattivat myös ulkomaisten
rahoittajien pehmittämiseen käytetyt
34,5 miljardia.
Niin sanotut korppikotkarahastot
. Kreikan velka suhteessa bkt:hen
kasvoi vuosien 2010 ja 2014 välillä 133
prosentista 174 prosenttiin.
Tämä kaikki oli Jubileen mukaan
kyllä pelastuspaketteja järjestäneiden instituutioiden tiedossa. Pikemminkin hyvät korot
houkuttelivat ja pohjalla oli usko siihen,
että jos käy huonosti, jonkun maan
veronmaksajat lopulta hoitavat laskun.
Ja juuri näin on tapahtunut.
Totta kai joku osa pankkien syytämistä rahoista hyödytti tavallisia kreikkalaisiakin, vaikka huomattava osa
meni korruptioon ja kahden valtapuolueen voitelujärjestelmään.
Näiden osien välisen suhteen määrittelemiseksi olisi suoritettava Kreikan velkojen auditointi. Nyt kriisiin ajautuneiden maiden velkoja ei leikattu,
vaan niille tarjottiin kovilla ehdoilla ?pelastuslainoja?.
Saksan vuoden 1953 velkajärjestely koski
kaikkia velkoja ja kaikkia velkojia, niin valtioita, pankkeja kuin jopa yksityishenkilöitäkin. Sen mukaan
useiden maiden edustajat varoittivat
suunnitelmasta ja kannattivat sen sijaan velkojen leikkaamista.
Myös IMF:n esittämät viralliset
arviot Kreikan talouskasvusta pelastuspakettien jälkeen olivat katteettoman optimistisia. jotka ostavat halvalla velkoja alkuperäisiltä velkojilta . Yhtiö
saa vähentää puolet tästä verotuksessa, mistä se saa 245 miljoonan
dollarin verohyödyn.
Öljy-yhtiö BP on maksanut yli 42
miljardia dollaria korvauksia vuoden
2010 Deepwater Horizon -poraus-
muuttaa lakia, jotta yhtiöt eivät enää
saisi vähentää verotuksessa liiketoimintakuluina niiden maksettavaksi
määrättyjä vahingonkorvauksia.
Esimerkiksi luottoluokittaja
Standard & Poor?s sopi tällä viikolla
maksavansa 1,37 miljardia dolla-
LEHTIKUVA/PETROS GIANNAKOURIS
lautan turman aiheuttamista vahingoista (kuva) Meksikonlahdella.
Korvauksista vähintään 80 prosenttia on ollut vähennyskelpoisia
verotuksessa, mikä on säästänyt
yhtiölle 10?14 miljardia dollaria.
Valtiolle maksettuja rikosmenettelyllä määrättyjä sakkoja ja
Euroryhmän johtaja
Jerome Dijsselboem
(vas.) tapasi Kreikan uuden pääministerin Alexis Tsiprasin viime perjantaina
Ateenassa.
rangaistusmaksuja ei saa vähentää verotuksessa, mutta valtionkin
vaatimuksista monet ratkaistaan
sopimalla.
Epäreiluutta korostaa se, että
uhrien saamia vahingonkorvauksia
verotetaan täysimääräisesti ansiotuloina. Ei
myöskään haluttu toistaa Versaillesin virhettä, joka johti romahdukseen ja natsien valtaannousuun.
Yhdessä Marshall-avun kanssa velkaleikkaus käynnisti Saksan talousihmeen. Siinä vaiheessa
IMF, EU ja EKP olivat kuitenkin jo
kuitanneet monen yksityisen luotottajan saatavat kokonaan. Se kannattaa Syrizan ehdotusta siitä, että Kreikan velat järjesteltäisiin kokouksessa
uudelleen kuten Saksan velat vuonna
1953.
Arto Huovinen
arto.huovinen@kansanuutiset.?
Kommentti
Syyllisyyden aste
JUBILEEN RAPORTISSA ei käsitellä sitä,
miksi yksityiset rahoittajat ennen kriisiä jatkoivat vuosikausia Kreikan holtitonta lainoittamista.
Voi kuitenkin olettaa, ettei kysymys ollut tyhmyydestä tai tietämättömyydestä. NyJUBILEE DEBT CAMPAIGN
Kuukautta aikaisemmin tehty velkasopimus
oli vaalivaltti liittokansleri Konrad Adenauerille ja hänen kristillisdemokraattiselle puolueelleen syyskuun 1953 vaaleissa.
kyvelallisille ei ole tarjottu muuta kuin kilpailukyvyn kohentamista joukkotyöttömyyden ja
palkkojen leikkausten avulla. Yhdysvallat ja sen kumppanit halusivat Länsi-Saksan nopeasti jaloilleen osaksi
Neuvostoliiton leirin vastaista rintamaa. Kun velkoja
julkisille instituutioille ei leikattu, ei
Kreikan velkataakka siis pienentynyt
paljoakaan.
Usealle kreikkalaispankille taas
50 prosentin leikkaus saatavista merkitsi konkurssiuhkaa. Vyönkiristys on
supistanut niiden talouksia ja heikentänyt velanmaksukykyä. Kukaan ei päässyt keinottelemaan velalla.
Saksan maksut sidottiin vientituloihin. Mutta missä
maassa tavallinen kansalainen osaisi
kansantalouden nimissä kieltäytyä esimerkiksi työpaikasta, jos paikallinen
kokoomus- tai demaripomo sitä tarjoaa?
Arto Huovinen
onnistuneesta velkojen leikkauksesta. Länsi-Saksan ei
myöskään tarvinnut ottaa uutta velkaa maksaakseen vanhoja pois, vaan velkaa hoidettiin
reaalituloilla.
VELAT OLIVAT peräisin useasta lähteestä. Kun Saksat sitten vuonna 1990
yhdistyivät, silloinen liittokansleri Helmut
Kohl torjui suurimman osan sotakorvauksista.
Saksa ei siis ole maksanut korvauksia toisessa maailmansodassa aiheuttamistaan tuhoista eikä vahingoista miehitetyille maille
kuten Kreikalle. Suomi liittyi sopimukseen jälkikäteen vuonna 1963.
Lähes kaikki toiseen maailmansotaan liittyvät sotakorvaukset pantiin syrjään ja niihin
sovittiin palattavan Saksojen yhdistyessä.
Tuolloin yhdistymisen ajateltiin olevan todella kaukana. Muistio asiasta päättäneestä vuoden 2010
IMF:n johtokunnan kokouksesta on
vuotanut julkisuuteen. Viime
vuosisadan suurimman velka-armahduksen
Euroopassa sai Saksa, joka nyt on tiukkana velallisia kohtaan.
Puolen vuoden neuvottelujen jälkeen elokuussa 1953 Saksan velkoja käsitellyt Lontoon
konferenssi päätyi ratkaisuun, jossa Saksan
(tarkemmin sanottuna Saksan liittotasavallan eli Länsi-Saksan) velkoja leikattiin 50 prosentilla. Tämä
puolestaan auttoi koko Länsi-Eurooppaa nousukauteen.
On arvioitu, että ilman Lontoon sopimusta
Saksa tuskin olisi vieläkään selvinnyt vanhoista
veloistaan, eikä se olisi Euroopan talousveturi.
Der Spiegel lehti julkaisi muutama vuosi
sitten taloushistorian professori Albrecht Ritschin haastattelun, jonka mukaan mikään
muu maa ei viime vuosisadalla aiheuttanut
muille yhtä paljon luottotappioita kuin Saksa.
Lontoon sopimuksen lisäksi hän laski mukaan
vuoden 1931 talousromahduksen, jossa erityisesti Yhdysvallat menetti suuret velkasaatavat.
SUURIN SELITTÄJÄ
Arto Huovinen
37. Ainoa poikkeus on orjatyöhön
pakotetuille maksetut korvaukset.
on verrannut Saksan
kohtelua Euroopan nykyisiin kriisimaihin.
Saksan veloista leikattiin puolet jo ennen
kuin tilanne varsinaisesti kriisiytyi. eivät suostuneet
velkojen leikkaamiseen. Velkojille ei ole kannustimia
ostaa niiden vientituotteita.
Kun Saksalta vaadittiin 3 prosenttia vientituloista velanmaksuun, Kreikalta menee 30
prosenttia.
Saksaa kohdeltiin sopimuksessa tasaveroisena kumppanina, eikä sanelun ja pakottamisen kohteena.
Lontoon sopimukselle oli
kylmä sota. Niiden mukaan talous ei olisi juuri supistunut, kun todellisuudessa se on supistunut yli 20
prosenttia.
Epäonnistunut leikkaus
Vuonna 2012 myönnettiin vihdoin,
että jotain Kreikan veloista pitää leikata, mutta raportin mukaan ratkaisu tehtiin epäonnistuneella tavalla.
Monien yksityisten lainoittajien
kanssa sovittiin velkojen leikkaamisesta 50 prosentilla. YHDYSVALLOISSA YRITETÄÄN jälleen
ria finanssikriisiin liittyviä vahingonkorvauksia liittovaltiolle. Sovittiin, että Länsi-Saksan
ei tarvitse maksaa vuosittain enempää kuin 3
prosenttia vientituloistaan.
Tämä kannusti velkojia suosimaan LänsiSaksan taloudellista elpymistä ja ostamaan
saksalaisia vientituotteita. Ensin mainittu osa olisi tavallaan peruskreikkalaisen ?syyllisyyden
Litvinenko sai myös säännöllistä tuloa ystävältään ja suojelijaltaan, oligarkki
Boris Berezovskilta, joka oli järjestänyt hänen pakonsa Venäjältä lokakuussa 2000.
Oikeudelle kerrottiin, että Litvinenko joutui pakenemaan nostettuaan esille korruption omassa tiedusteluvirastossaan. Litvinenko ei nimennyt lähdettä väitteelleen, lisäsi Tam.
. Muutamia
kuukausia ennen murhaansa hän kirjoitti, että Venäjän presidentti on pedo?ili, kerrottiin maanantaina Litvinenkon julkisessa murhatutkinnassa.
Ensimmäistä kertaa todistanut Litvinenkon leski Marina Litvinenko sanoi, että hänen miehensä kävi äänekästä kampanjaa Putinia vastaan sen
jälkeen, kun pariskunta oli vuonna
2000 paennut Moskovasta ja muuttanut Lontooseen. Ruuhkamaksujen sekä Marks &
Spencerin ja Sainsburyn veloitusten
joukossa oli säännöllisesti anonyymi
kuukausittainen siirto MI6:lta. Litvinenko oli ohjeistettu
käyttämään väkivaltaa pettynyttä
FSB-upseeria Mihail Trepa?kinia
vastaan sekä määrätty kidnappaamaan varakas t?et?eeniliikemies.
Putin ei vastannut
korruptiohuoleen
Tämän jälkeen Litvinenkon lähin esimies FSB:ssä määräsi hänet tappa-. Sen
jälkeen kaikkien 28 EU-maan pitäisi
hyväksyä sopimus, joten Kreikka
voi yksin estää sen syntymisen.
Myös Syrizan hallituskumppani
Itsenäiset kreikkalaiset -puolue
vastustaa sopimusta.
Katrougkalosin mukaan neuvotteluita on alusta asti leimannut
avoimuuden ja demokraattisuuden puute. radioaktiivista teetä sisältäneestä kupista ja kuoli tuskallisesti 23 päivää
myöhemmin.
FSB:n likaisten
temppujen osasto
Tamin kysyessä Marina Litvinenko
vahvisti, että hänen miehensä oli Britanniassa työskennellyt maan salaiselle
MI6-tiedustelupalvelulle. Jos halusi ystävystyä Putinin
kanssa, tämä tuskin oli oikea tapa?
Tam kysyi Marina Litvinenkolta.
. Viime viikolla tutkinnassa kerrottiin, että Litvinenko
siemaisi ?kolme tai neljä kertaa. Hän uskoo sopimuksen
läpäisevän Euroopan parlamentin käsittelyn, koska oikeistoryhmä
kannattavat sitä ja myös sosialidemokraatit ymmärtävät sen logiikan, vaikka heillä on varauksia.
Presidentti Vladimir
Putin vieraili viime
viikolla pietarilaisessa
mineralogian korkeakoulussa.
Litvinenko syytti
Putinia pedo?iliksi
» Alexander Litvinenkon murhatutkinnassa kerrottiin tällä viikolla ex-agentin katkerasta
vihasta Vladimir Putinia kohtaan.
Kai Hirvasnoro
?Annamme lahjan
koko Euroopalle.?
EURANET PLUS
Georgios Katrougkalos
38
kantoi syvästi
henkilökohtaista ja pitkäaikaista vihaa
Vladimir Putinia kohtaan. Sen sijaan
hänelle annettiinkin melko ?matalaALEKSANDR LITVINENKO
arvoinen asema?, koska esimiehet
tiesivät hänen taipumuksistaan, sanoi Tam Litvinenkoa siteeraten. Ne
pelkäävät muun muassa ruokaturvan ja ympäristön sääntelyn heikentymistä.
Katrougkalosin mukaan Kreikan uusi hallitus jakaa nämä huolet,
samoin kritiikin mekanismia kohtaan, jolla välimiesoikeus ratkaisisi
riitatilanteet.
TTIP-neuvotteluiden arvioidaan kestävän vielä vuoden. joka puhui sujuvasti
saksaa . alkaen.
Litvinenko esimerkiksi kertoi
» Litvinenko syytti
Putinia ja
FSB:tä
kerrostaloräjäytyksistä.
MI6:lle järjestäytyneiden venäläisten rikollisryhmien käyttämistä keinoista, sanoi leski. LEHTIKUVA/MIKHAIL KLIMENTYEV
Lyhyesti
Syriza aikoo
pysäyttää
TTIP-sopimuksen
KREIKAN UUSI hallitus ei aloittanut
räväkästi pelkästään leikkausohjelman purkamista. Tämä ei ole lahja ainoastaan
kreikkalaisille, vaan kaikille eurooppalaisille, varaministeri jatkoi.
Kansalaisjärjestöt ovat vastustaneet liian yritysmyönteisenä
pitämäänsä kauppasopimusta. Ei todellakaan, tämä myönsi.
Marina Litvinenko sanoi, että
tämä oli yksi viimeisistä hänen miehensä kirjoittamista artikkeleista.
Neljä kuukautta myöhemmin kahden
Venäjän agentin, Andrei Lugovoin ja
Dmitri Kovtunin, uskotaan myrkyttäneen Litvinenkon polonium-210:llä
heidän tavatessaan hotellissa Lontoon Mayfairissa. Putin pysähtyi juttelemaan
ryhmän kanssa ja nosti sitten erään
pikkupojan t-paitaa ja ?suuteli häntä
mahaan?, kertoi asianajaja Robin
Tam oikeudelle maanantaina.
Oikeudelle näytettiin valokuva tilanteesta sekä siihen liittyvä Litvinenkon kirjoitus, jonka provokatiivinen otsikko oli ?Kremlin pedo?ili?.
Litvinenko kirjoitti myös, että valmistuttuaan Leningradin KGB-akatemiasta Putin . Hän kiisti
miehensä olleen agentti, mutta sanoi tämän työskennelleen ?neuvonantajana?
?suunnilleen vuodesta 2004. Litvinenko avusti myös Espanjan salaista
palvelua loppuvuodesta 2004 lähtien.
Oikeudelle näytettiin tiliotteita
Litvinenkojen yhteisestä pankkitilistä. MI6 maksoi Litvinenkolle 2 000 puntaa kuussa. Se uhkaa myös
EU:n ja Yhdysvaltojen välistä TTIPkauppasopimusta, jonka kahdeksannen kierroksen neuvotteluja
alettin tällä viikolla käydä Brysselissä.
. Yhdessä viimeisissä
artikkeleistaan ennen myrkyttämistään marraskuussa 2006 Litvinenko
väitti, että Putin on pedo?ili.
Litvinenko kirjoitti blogissaan,
että heinäkuussa 2006 Putin törmäsi
turistiryhmään yhdellä Kremlin aukioista. Marina Litvinenko
kertoi miehensä työskennelleen salaisessa likaisten temppujen yksikössä Venäjän FSB-turvallisuuspalvelussa. Kreikan parlamentti ei tule
ikinä ratifioimaan TTIP-sopimusta,
sanoi europarlamentista Syrizajohtoisen hallituksen varaministeriksi siirtynyt Georgios Katrougkalos maanantaina verkkolehti
EurActivelle.
Katrougkalosin mukaan
Kreikka tulee käyttämään vetooikeutta ainakin, jos sopimus yritetään viedä läpi nyt neuvoteltavassa muodossa.
. odotti ehkä hohdokasta ulkomaista sijoituspaikkaa
Kun näin tanssiryhmän lavalla, se sai minut todella tuntemaan, että haluan olla kuin
he. Olen Jordanian
t?erkessi. Aloitimme hyvin pienestä, meitä oli vain
14 hengen perustajaryhmä. Joskus ihmiset sekoittavat oman kulttuuriperintönsä arvostamisen aggressiivisuuteen ja rasismiin muita kansoja kohtaan,
?ireen lopettaa.
Kolmekymppinen tanssija ja tanssinopettaja Nata?a, yksi Kaukasiaan matkaavista, naurahtaa iloisesti: . Tiedän, että siellä on kaunista, ihmiset ovat elegantteja ja kohteliaita toisiaan kohtaan. Suurimmalle osalle heistä tämä on ensimmäinen mahdollisuus nähdä kotimaansa.
Ehkä sinun pitäisi kysyä heiltä, miltä heistä
tuntuu, Mirza toteaa.
Jonain päivänä haluaisin
muuttaa Kaukasiaan
?ireen, 23, on tanssija Kaukasiaan suuntaavassa ryhmässä.
. Alue on ollut pitkään osa Venäjää, enkä tiedä, kuinka avoin ja sivistynyt
se on. Meillä on sananlasku, joka sanoo, että
hyvä tanssija on hyvä taistelija, sillä tanssiminen on aina ollut keskeinen osa t?erkessien
kulttuuria, myös Jordaniassa.
Reilu kolmekymppinen autotoimittaja
kuuluu Jordanian pääkaupungissa Ammanissa asustavaan löyhästi arvioiden 100 000
henkeä käsittävään (tarkkaa lukua ei kukaan
tiedä) t?erkessiväestöön.
Muutama vuosi sitten Mirza perusti ys-
40
täviensä kanssa, kaikki kokeneita toimijoita
t?erkessikulttuurin parissa, järjestön nimeltä
International Circassian Cultural Academy.
Akatemia järjestää tanssituntien lisäksi opetusta t?erkessin kielessä ja perinteisessä musiikissa.
Mirzan mukaan hän ystävineen päätyi perustamaan kulttuuriakatemian siksi, että
vaikka monet muut järjestöt järjestävät toimintaa t?erkessikulttuurin parissa, se on
niille kuitenkin vain sivutoimi.
. Tanssin kulttuuriakatemiassa ja
olen ylpeä siitä.
Puhuessaan tanssimisesta ja t?erkessin. Tämä on ensimmäinen kerta kun matkustan sinne. ALL OVER PRESS/XINHUA
T?erkessien kansantanssiryhmä esiintymässä Jordanian pääkaupungissa Ammanissa, jossa asuu Kaukasian ja Turkin jälkeen luultavasti maailman kolmanneksi suurin t?erkessiväestö.
T?erkessien muisti
on piirretty tanssiin
» Kaukasialaiskansa t?erkessit pitää kiinni perinteistään Jordaniassa.
TEKSTI Samuli Lähteenaho
Amman
SALIN LAVALLA seisoo ryhmä nuoria miehiä.
Rytmikäs musiikki alkaa ja tanssijat ryhtyvät tanssiin. Nyt tanssiryhmissämme on suurin piirtein 250 poikaa ja tyttöä,
kaikista ikäryhmistä, Mirza kertoo.
Lavalla harjoituksiaan aloittava tanssiryhmä on seuraavana päivänä lähdössä osallistumaan tanssikilpailuihin Kaukasiaan, historialliseen T?erkessiaan.
. Välillä joku ryhmästä
astuu muiden eteen soolotanssiin, pyörien villisti ympäri ja korostaen yhä enemmän liikkeitään.
Teatterisalin takarivissä istuva Mirza katsoo lavan liepeillä seisoskelevaa nuorten ryhmää.
. Mutta en tiedä kuinka samanlaisia me
olemme, ?ireen pohtii.
?ireenin mukaan vähemmistökansana on
vaikeaa, mutta on tärkeää säilyttää oma identiteettinsä, osallistua muihin kulttuureihin
sulautumatta niihin, ja samalla kuitenkin säilyttää oma identiteettinsä.
. Tanssin yltyessä he heittäytyvät
sen pyörteisiin, taputtavat käsiään ja elehtivät
niillä voimakkaasti, välillä pysähtyen vaikuttaviin poseerauksiin. Haluan olla lavalla, koska haluan tuoda
esille jotain itsestäni t?erkessinä.
?ireen pohtii monien muiden Ammanin
t?erkessien tavoin haluavansa kenties jonain
päivänä muuttaa Kaukasiaan.
Komitean perustivat pari vuotta sitten
jotkut kerhon jäsenistä. Nyt meillä on hyvä
komitea ja voimme tehdä työtä säilyttääksemme, opettaaksemme ja välittääksemme
kaiken tiedon t?erkesseistä eteenpäin, valaisee komitean puheenjohtaja Nawriz.
Syksyllä ryhmä esimerkiksi järjesti
6?12-vuotiaille lapsille tapahtuman, jossa sen
T?erkessit osoittivat vuosi sitten Ammanissa mieltään Sot?in
olympialaisia vastaan, koska ne
pidettiin heidän vanhalla asuinalueellaan.
jäsenet kertoivat vanhoja t?erkessilegendoja ja
lapset piirsivät kuvituksen tarinoille.
Seuraavaksi ryhmä suunnittelee yhdessä
kerhon tanssiryhmän kanssa Jordanian yliopistolle tapahtumaa, jossa tanssiesitysten lomassa tarjotaan tietoa t?erkessikulttuurista.
. Sen perusti vuonna 1949 joukko perinteidensä säilyttämisestä kiinnostuneita
t?erkessinuoria rakentamalla pienen kerhohuoneen kokoontumispaikakseen. Siellä he asettuivat
muun muassa muinaisen Ammanin raunioihin, perustaen siten uudestaan kaupungin, joka on nykyään Jordanian pääkaupunki.
Kulttuuri muutakin
kuin tanssimista
Kielikurssin opettaja Tareq istuu länsiammanilaisessa kahvilassa lähellä Jeel-kerhoa.
Hän korostaa sitä, että suosiostaan huolimatta
perinteinen tanssi ei ole koskaan määrittänyt
t?erkessejä.
. Jordanian t?erkessiväestön on arvioitu olevan suurin Turkin ja Kaukasian jälkeen.
Jordanian pääkaupunki
Amman on t?erkessien
uudelleen perustama.
Alla t?erkessien arvohenkilöitä piirroksessa
1860-luvulta.
ALL OVER PRESS/JAMAL NASRALLAH
ALL OVER PRESS
kielestä hän vakavoituu.
. Tarkkaa lukua ei ole saatavilla.
Esimerkiksi Turkissa, jossa suurin osa
t?erkesseistä nykyään asuu, väestönlaskenta ei ota huomioon etnisyyttä. Ne olivat käännekohta sille, miten me t?erkessit käsittelemme historiaamme
ja kansanmurhaa. Tareqin
ääni vakavoituu.
. Sot?i-mielenosoitukset olivat ensimmäinen kerta, kun jotain tämänkaltaista tapahtui
Jordaniassa. Kulttuurimme on paljon rikkaampi,
todella paljon. Vuoteen 1864
mennessä, sadan vuoden kamppailun jälkeen, itsenäisistä heimoista ja pikkuvaltioista koostunut T?erkessia oli sulautettu
osaksi tsaarin valtakuntaa.
Suuri osa alueen asukkaista ajettiin pakoon osmanivaltakuntaan Mustanmeren eteläpuolelle venäläis- ja turkkilaishallintojen yhteisymmärryksellä.
T?erkessit ovat vaatineet tapahtumien
tunnustamista kansanmurhaksi.
Osmanit toivottivat islaminuskoiset
t?erkessit tervetulleeksi ja asuttivat heidät ympäri laajaa valtakuntaansa.
Vuoden 1878 tienoilla ensimmäiset
t?erkessipakolaiset saapuivat nykyisen
Jordanian alueelle. Joten ajattelin,
että tämä työ on hyvin tärkeää. Kaksi tanssijaa liikkuu
hillityn arvokkaasti tanssilattialla, kenkien
hipoessa lattiaa. Arvioita on sadoista tuhansista useisiin miljooniin.
Historiallisessa T?erkessiassa
asuu arvioilta vajaa miljoona etnistä
t?erkessiä, ja loput kansasta on ympäri
Lähi-itää, Eurooppaa ja Yhdysvaltoja. Perinteet, kieli, historia,
kaikki mitä kutsumme nimellä adyghagha,
?t?erkessiys?.
Tareqin mukaan juuri tämän korostaminen on tavoitteena Jeel-kerhon kulttuurikomiteassa ja kielenopetuksessa. Nyt ilmassa on muutosta,
hän lopettaa.
T?ERKESSEJÄ ON koko maailmassa arvi-
oilta saman verran kuin suomalaisia. Tanssi on kuitenkin vain osa kulttuuriamme. Tanssiminen on todella viihdyttävää, mutta samalla myös hengellinen kokemus, koska se on niin tärkeää
perinteillemme. Yleisö katsoo ja kuuntelee diaesityksen
etenemistä hartaan keskittyneesti ja selvästi
kiinnostuneena aiheesta.
Vartin kestäneen esityksen jälkeen huone
täyttyy taputuksista ja iloisesta naurusta.
Huoneeseen on kokoontunut Jeel Al-Jadeed
-kerhon kulttuurikomitea, ryhmä nuoria
t?erkessejä, jotka ovat ottaneet tehtäväkseen
parantaa yhteisönsä ja koko Ammanin tietoisuutta t?erkessikulttuurista.
. Samalla se on kuitenkin
hauskaa, sehän on tanssimista!
Lavalla tanssijat aloittavat ylimysten tanssin, joka tanssitaan esimerkiksi häiden tai
muiden juhlien aluksi. Se on kaunis osa kulttuuriamme ja itsekin pidän silloin tällöin tanssimisesta häissä
tai muissa juhlissa.
Hän pitää tauon ja siemaisee minttuteestään.
. Tanssissa on tunnetta, tanssijoiden katseet lukkiutuvat toisiinsa ja irtoavat toisistaan etäisen arvokkaasti. Hän tumppaa
savukkeensa ja jatkaa: . Haluaisimme, että
kun t?erkesseistä puhutaan, puhe olisi historiastamme, kulttuuristamme, traditioistamme,
adyghaghastamme. Kurssi itsessään ei auta kovin paljon, täytyy harjoitella päivittäin, käyttää kieltä jokapäiväisessä elämässä. Pöydän edessä kurssin opettaja Tareq opettaa elehtien ja oppilaat vastailevat hänen kysymyksiinsä.
Luokassa vallitsee kotoisa tunnelma ja takarivistä muutama kurssin jo käynyt oppilas
huutelee vastauksia kysymyksiin, joita muut
eivät osaa.
Tunnin jälkeen Ziad kertoo juuri aloittaneensa kurssin.
. Tunsimme, että on velvollisuutemme
osallistua näihin mielenosoituksiin, kertoa kaikille, että olemme yhä täällä, emme
ole unohtaneet kansanmurhaa emmekä tule
ikinä unohtamaan sitä.
Ympäri maailman järjestetyt mielenosoitukset keräsivät t?erkessejä ja heidän ystäviään nostamaan esille sitä, että olympialaiset
järjestettiin alueella, joka alunperin liitettiin
Venäjään t?erkessien kansanmurhan jälkeen.
He vaativat kansanmurhan kansainvälistä
tunnustamista ja muun muassa paluumuuttooikeutta t?erkessien kotimaahan.
. Monet
Jordanian
t?erkesseistä
ovat
menettäneet
kansan kielen.
Jos en minä,
niin kuka sitten?
Jeel Al-Jadeed eli Uusi Sukupolvi -kerho on
yksi keskeisistä Ammanin t?erkessijärjestöistä. Ryhmän
edessä Amer esitelmöi muille etnisestä monimuotoisuudesta Kaukasiassa.
Amer kertaa nopeaan tahtiin faktoja Kaukasian kansoista, elinkeinoista ja maantieteestä. Alkuperäinen rakennelma romahti myöhemmin sateen
voimasta, mutta itse kerho on jatkanut aktiivista toimintaansa tähän päivään asti.
Kerhon kielikurssille on kokoontunut kymmenisen oppilasta. Minun täytyy ja minä
haluan opettaa kielen myös lapsilleni.
Ziadin onneksi hänen perheensä puhuu
t?erkessiä, joten hän voi harjoitella ja pitää yllä
kielitaitoaan perheensä talossa.
. Tulin todella surulliseksi, kun sain tietää kulttuurimme nykytilasta. Nyt olen taas työtön, se auttaa paljon!
Vietän enemmän aikaa perheeni kanssa, hän
naurahtaa.
Samassa luokkahuoneessa istuu toinen
kymmenkunnan nuoren t?erkessin ryhmä
pöydän ympärille kokoontuneena. Tanssi on ainoa,
mitä meillä on jäljellä, sillä juuri sitä on säilytetty ja arvostettu täällä. Ei ainoastaan tanssistamme.
Tareq kertoo osallistuneensa t?erkessien
järjestämään mielenosoitukseen Ammanissa
Venäjän suurlähetystön edessä Sot?in olympialaisten aikaan alkuvuodesta 2014. Minun ikäpolveni on valitettavasti menettänyt t?erkessin kielen. He tanssivat voimakkaasti juuri toisilleen, kuitenkaan
kertaakaan koskematta toisiinsa.
Tanssia katsova Mirza kuiskii yksityiskohtia tanssin historiasta, ja vieressä ryhmän valmentaja nousee hetkittäin ylös ja huutaa ?Ei,
ei!?, korjatakseen tanssijoiden tekemiä virheitä.
41. Kaikki halukkaat eivät
edes mahdu pienehkön luokkahuoneen pöydän ympärille. Jos en minä,
niin kuka sitten?, toteaa ryhmän jäsen Touleen.
Maailmalle
hajotettu
kansa
VENÄJÄN LAAJENEVA imperiumi takertui 1700-luvun lopulla pitkään konfliktiin Mustanmeren koillisrannalla ja viereisessä Kaukasuksen vuoristossa asuneita t?erkessejä vastaan
AAP ei ole vasemmalla eikä oikealla,
vaan etsii joustavasti ratkaisut ongelma kerrallaan. AAP
vaihtoi kaksi ehdokasta ehdokasasettelun viimeisenä päivänä korruptioepäilyjen vuoksi.
Korruptiosyytöksiä heitellään tiuhaan, ja
AAP:n johtohahmo Arvind Kejriwal sai jopa
nuhteet vaalikomissiolta perusteettomien
syytösten viljelystä.
Hyvin toimeentulevien
äänet ratkaisevia
Ennusteet lupaavat AAP:n voittavan Delhin muslimienemmistöisillä alueilla, koska
sen nähdään olevan Kongressipuoluetta voi-
Vaalikampanjassa
on heitelty
kovia
syytöksiä.
Arvind Kejriwal on nostanut Aam
Aadmi -puolueen (AAP) suosituksi Delhissä, mutta koko Intian
tasolle suosio ei ole levinnyt.
makkaampi vastus BJP:lle. nousee ennusteissa Intiaa hallitsevan
pääministeripuolueen Bharatiya Janata Partyn (BJP) rinnalle ja jopa edelle. Puolueen tavoitteena on Mohalla
Sabha -järjestelmä eli kaupunginosakokouk-
42
set, joissa päätettäisiin alueiden budjetin käytöstä, Punjabi kertoo.
Lupauksissa sähköä,
vettä ja wifiä
Delhin viime vaaleissa AAP sai suosiota kampanjoimalla sähkön sekä puhtaan veden hinnalla ja saatavuudella. Puolue syntyi korruption vastaisesta kansanliikkeestä ja erottuu
vaalipuheissa korostamalla korruption kitkemistä ja vallan siirtämistä lähemmäs kansaa.
. Se kaatui
49 päivän ikäisenä, ja nyt alue on Intian presidentinhallinnon alaisena.. Kilvassa on mukana myös
kommunistisia puolueita, mutta ne saivat
viime vaaleissa vain kaksi paikkaa, eikä suurempaa suosiota ennusteta tälläkään kertaa.
Delhin paikallisvaaleissa valitaan Delhin
lainsäädäntöelin, 70-jäseninen Legistlative
Assembly.
AAP sijoittuu poliittisessa kentässä keskusta-vasemmistoon. BJP:n johtoehdokkaalta Kiran Bediltä
taas löydettiin kaksi äänestyskorttia. Edellisten, joulukuun 2013 vaalien jälkeen AAP muodosti vähemmistöhallituksen Kongressipuolueen tuella. Löysin AAP:n, kun kansanliikkeestä tehtiin puolue korruption vastustamiseksi politiikan sisältä. BJP:n teemoissa korostuu lisäksi
työpaikkojen luominen. Puolueella on vankka kannatus myös pienituloisten
ja kastittomien keskuudessa.
Vaalispekulaatioissa pohditaankin nyt sitä,
kumpi onnistuu paremmin houkuttelemaan
hyvin toimeentulevia äänestäjiä, BJP vai AAP.
Tämä on vaikuttanut molempien puolueiden ehdokasasetteluun. Nyt myös Kongressipuolue ja BJP puhuvat sähköstä ja vedestä.
Sekä BJP että AAP ovat luvanneet ilmaisen wi?n Delhin alueelle ja kouluverkon kehittämistä. Kiinnostuin puolueesta nähtyäni
muutamien koulutettujen ihmisten tekevän
kampanjaa työelämästä liikenevällä vapaaajallaan.
Nyt Punjabi johtaa Timarpurin alueen
ovelta ovelle -kampanjatiimiä.
AAP sai valtakunnallisissa vaaleissa 33
prosenttia Delhin alueen äänistä, mutta koko
maan tasolla suosio jäi kahteen prosenttiin.
Delhin lainsäädäntöelin on tällä hetkellä
hajotettuna. BJP:n Bedi on taistellut korruptiota vastaan. Hindunationalistista oikeistopuoluetta syytetään vähemmistövastaisuudesta ja etenkin muslimivastaisuudesta.
Viimeksi käydyissä Lok Sabhan eli parlamentin alahuoneen vaaleissa nuorten muslimien äänet menivät paljolti AAP:lle. Hänen nostamisensa
esiin onkin selvä syötti AAP:n äänestäjille.
Ainakin Abhay Punjabin kohdalla keskiluokan osallistuminen vaalikamppailuun on
tuonut tulosta.
. Kaikki puolueet ovat
nostaneet agendalleen naisten turvallisuuden
maailmaa kuohuttaneiden joukkoraiskausten jälkeen.
Vaalikamppailua ei ole käyty vailla kohua.
BJP on syyttänyt AAP:n kannattajilla olevan pääsyn useille äänestäjälistoille eli saavan mahdollisuuden äänestää useammin kuin
kerran. Vaalit pidetään huomenna lauantaina 7.2.
Intiaa 50 vuotta hallinneen Kongressipuolueen suosio jäänee vaaleissa kauas BJP:n
ja AAP:n taakse. Siinä mielessä AAP on luonteeltaan
sosialistinen, että se haluaa kansan päättävän
asioista, luonnehtii AAP:n 22-vuotias aktiivi
Abhay Punjabi.
. AAP on erityisen suosittu Delhin pienituloisten, kastittomien ja muslimien keskuudessa.
Korruptionvastainen
puolue nousee Delhissä
» Delhin paikallisvaalien
kamppailu käydään kahden
puolueen kesken.
TEKSTI & KUVAT Elli Kurkikangas
AAM AADMI PARTY AAP eli ?Tavallisen ihmisen
puolue
Heidän katsomuksensa mukaan Ibn Abd al-Wahhab on esittänyt uskonnon ainoalla oikealla tavalla, sen vuoksi tällainen lisänimi on turha, jopa vahingollinen.
Tämä taitaa olla tilanne monen uskonnon
kohdalla: ollaan täysin varmoja siitä, että oma
suuntaus on oikeassa ja kaikki muut ovat väärässä, että muut ovat kerettiläisiä. Voi ollakin, että mainittu neljän
prosentin osuus maailman muslimeista on
kasvanut.
LEHTIKUVA/SAUL LOEB
OMAN AIKANSA alueelliset valtiaat osmanit
ottivat Arabian niemimaan suurimmaksi
43. Saudin ja Wahhabin liiton ansiosta sotaretkellä kaatuneille taattiin
marttyyreinä välitön pääsy paratiisiin.
Kaksi vuosisataa myöhemmin Irakin sunnijohtaja Saddam Hussein aloitti Yhdysvaltain tukemana sodan ?iiavaltio Irania vastaan.
Kymmenen vuoden aikana kuoli noin miljoona ihmistä, kaikki eivät toki olleet ?iioja.
WikiLeaksin julkaisema diplomaattisähke
osoittaa äsken kuolleen kuningas Abdullahin
vuonna 2008 kehottaneen Yhdysvaltoja aloittamaan sodan Irania vastaan ?leikatakseen
käärmeeltä pään?.
Yhdysvaltain presidentti Barack
Obama tapasi Saudi-Arabian
uuden kuninkaan Salmanin viime
viikolla Riadissa.
osaksi haltuunsa, mutta joutuivat ensimmäisessä maailmansodassa kärsityn tappion jälkeen jättämään sen muille. Lopulta Abd al-Aziz
sai tarpeekseen Ikhwanin kapinasta ja murskasi sen vuonna 1930.
Tämän päivän IS sen sijaan on menestynyt
osittain sen vuoksi, että se on käyttänyt modernia tekniikkaa ja talousajattelua.
SAUDI-ARABIA TAAS on edelleen jarruttanut
modernin ajan tuloa maahan, mutta saanut
kasvavien öljytulojen avulla mahdollisuuden levittää konservatiivista islamia maailmalle rakentamalla moskeijoita, palkkaamalla
imaameja ja levittämällä oikean opin kirjallisia esityksiä.
1970-luvulla Saudi-Arabia hyväksyttiin
läntisen ulko- ja sotilaspolitiikan tukipilariksi
alueella. Monet saudit paheksuvat tätä nimitystä. Plussana pidettiin nasserismin ja
neuvostososialismin vastustusta.
Iranin vallankumouksen jälkeen Washington hyväksyi Armstrongin mukaan hiljaisesti
Saudi-Arabian projektin torjua ?iialaista radikalismia muuttamalla koko islamilaisen maailman wahhabilaiseksi.
Tämä projekti on öljydollareiden avulla
edistynyt hyvin ja wahhabilaista ajattelua löytyy nyt monista maista, joissa sitä ei esiintynyt ennen. Muun maailman
silmissä ryhmä helposti saa edustaa kaikkia
muslimeja, jolloin islamofobia helposti leviää.
» Saudi-Arabia on
läntisen ulko- ja
sotilaspolitiikan
alueellinen tukipilari.
WAHHABIITTIEN PÄÄVIHOLLINEN on ?iialaisuus,
islamin suurin vähemmistöryhmä. laisuus, joka kehottaa suvaitsevaisuuteen toisia uskonnollisia ryhmiä kohtaan,
oli vielä 200 vuotta sitten islamin suosituin
muoto ja se on esittänyt tärkeää osaa sekä sosiaalisessa että uskonnollisessa elämässä.
Wahhabismin suosion kasvun myötä tällaiseen suvaitsevaisuuteen ryhdyttiin suhtautumaan yhä epäilevämmin ja kielteisemmin.
Tak?r, eli tapa leimata toiseen uskonnolliseen
ryhmään kuuluva ka?riksi eli uskonnottomaksi, yleistyi.
Vuonna 1801 Saudi-Arabian hallitsijasuvun
perustajan Muhammad Ibn Saudin poika
Abd al-Aziz teki hävitysretken ?iiojen pyhään kaupunkiin Karbalaan, jossa osanottajat
ryöstivät profeetta Muhammedin pojanpojan
Husseinin haudan ja hävittivät muita ?iioille
pyhiä paikkoja, tappoivat viitisentuhatta ?iiaa
ja ottivat toisia orjiksi. Saudien suvun
päämies, hänkin nimeltään Abd al-Aziz,
ryhtyi taas kokoamaan niemimaan alueita,
apunaan beduiiniarmeija Ikhwan eli veljeskunta.
Tässä Armstrong näkee Islamilaisen valtion (IS) juuret. Nämä beduiinisoturit olivat
ennen harrastaneet kamelien ja muiden kotieläinten ryöstämistä, mutta he eivät tarpeettomasti hyökänneet ulkopuolisia vastaan. Ikhwan arvosteli lisäksi Abd al-Azizia siitä, että
hän oli sallinut puhelimen, auton, musiikin,
tupakan ja kaikkea muutakin, mitä ei ollut
Muhammedin aikoihin. 1920-luvulla hän jätti nämä
ajatukset, koska piti kansainvälistä hyväksymistä valtiolleen tärkeämpänä.
Ikhwan ei tällaiseen pidättyvyyteen suostunut, vaan jatkoi hyökkäyksiään brittien protektoraatteja Irakia, Transjordaniaa ja Kuwaitia vastaan, ?koska jihadia ei voi rajoittaa?. Uskonnonhistorioitsija Karen Armstrongin mukaan suu. Pintaa
ntaa syvemmä
syvemmältä
ältä
Peter Lodenius
peter.lodenius@gmail.com
Saudi-Arabia levittää wahhabismia
SAUDI-ARABIAN ULKOPUOLELLA maan vallitsevaa
islamin suuntausta kutsutaan yleisesti wahhabismiksi. Kristinuskon piirissäkin tätä ajattelua esiintyy, mutta
onneksi ei juuri enää siinä muodossa, että kerettiläiset pitäisi tappaa.
Muslimeille, varsinkin sunneille, on todellinen ongelma, että on olemassa tällainen ryhmittymä, vaikka pienikin. Heidän mielestään maan uskonto on
islam, sillä siisti. Nyt
he tappoivat vääräuskoisia kyläläisiä, myös
naisia ja lapsia, ja kaikilta vangiksi joutuneilta
miehiltä leikattiin rutiininomaisesti kurkku
auki.
Ensimmäisen maailmansodan aikana Abd
al-Azizilla oli suuret laajentumissuunnitelmat myös pohjoiseen, nykyisen Syyrian ja Jordanian alueille
Paalukarsinan
hevoset yrittävät kipittää karkuun, kun
takaa taistoon jyrää Diktaattori (14) ,
joka viimeksikin hävisi vain niukasti keulassa vauhtia pitäneelle Tuikun Pojulle.
Viinun Tuuri (1) ottanee keulan kiihdytyksessä ja vetänee reipasta vauhtia. Poolin maaliruisku Daniel
Sturridge palasi kentille viime viikonloppuna ja onnistui heti maalinteossa West Hamia vastaan. Man City - Hull .................. Myös Huimariina (5) on yhä
iskussa, mistä kertoo huima seitsemän
voiton putki. Everton - Liverpool ........ 1
9. Takaa lähtevä
Starito (10) pystyy myös totokamppailuun. Middlesbr - Charlton ....... Oikukas ruuna on pääsemässä
tasolleen ja alla on kakkossija laukankin
jälkeen. Utopistisia visioita
viljelevien namusetien ja velkarahan
kautta saadaan aikaan ainostaan palavia raunioita, joita suomifutis ei kaipaa enää ainuttakaan. 5,2; B: 11,3,7,4
LÄHTÖ 2: Lämpöisten tammojen tasoitus on tuttuun tapaan hankala pelikohde.
Tapio Mäki-Tulokkaan talli on pärjännyt
viime viikkoina loistavasti. Seura luopui Kolmosen sarjapaikasta maanantaina
ja laittoi lapun luukulle. Annit ovat tietysti olleet usein
epätoivoisia pelastusoperaatioita,
mutta ne on mahdollista jalostaa suuremmaksi visioksi.
Olen itsekin AC Oulun osaomistaja
muutamalla osakkeella. 1 (X)
pienillä osuuksilla mukaan seuroihin. Samanlaisia projekteja on
käynnissä sumusaarilla ainakin Hibernianissa ja Motherwellissä.
elää vasta kasvukauttaan ja kokonaan kannattajien omistamat seurat ovat vielä utopiaa TamU:n hienoa tarinaa lukuun
ottamatta. Osa seuroista on
kyennyt nousemaan jaloilleen jollain
tavalla, mutta osa on tuhoutunut kokonaan.
Mielenkiintoinen kysymys liittyy
siihen, mikä on todellisuudessa seuran sielu. Iltalehti 1.2.
Viimeinen sammuttaa valot?
VIETIN KESINÄ 2008?
2012 mukavia hetkiä Hämeenlinnan
Kaurialan jalkapallostadionilla. X (2)
7. Kansan Uutisten Viikkolehti suosittaa 64
merkin järjestelmää: 2, 1, X(2), 2(1), 1,
X(2), 2, 1, 1, 1(X), 1, 1(X), X(2)
Jaakko Alavuotunki
jaakko.alavuotunki@vasemmistoliitto.?
Diktaattori jyrää jälleen
LÄHTÖ 1:
Ylöjärven Teivon Toto76ravien avauksessa nopea
Baletin Salama (2) kiihdyttänee keulaan. Molemmat ovat esiintyneet viime
aikoina edukseen. Omassa seurassani AC Oulussa
kymmenen vuoden takaisesta joukkueesta on jäljellä enää nykyinen
seurajohtaja Juho Meriläinen,
joka oli vuonna 2005 17-vuotias
topparilupaus.
Englannissa Portsmouth putosi korkealta ja kovaa viime
vuosikymmenen lopulla. Yleensä tällaisia putkia
vastaan ei kannata pelata, vaikka tappio väistämättä lähenee. Ruuna saattaa singahtaa keulaan, jolloin putken jatkuminen on lähellä. QPR - Southampton ....... E
pelit
Italiassa tuomareille pystyy puhumaan. 2 (1)
5. Nyt sillä on mahdollisuus kuitata lähtö, sillä se saa-
nee hyvän juoksupaikan ysiradalta ja
tullee lopun lentämällä. Konkurssit eivät siis
ole ainoastaan suomalainen ilmiö.
Onnettomia tarinoita riittää myös
niin sanotuissa kulttuurimaissa: Fiorentina, Rangers, Málaga, Aachen,
Airdrie, Scarborough... Risto Airaksisen
tallin Kentucky Love (4) on esittänyt
huippuhevosen otteita kahdessa Suomen startissaan ja voitosta se kamppailee nytkin. Vuorovaikutus pelaa. Keulaa tavoittelevat
nopeat Bory (3), Order By Boss (4) ja
Classic St Pat (5). Sieltä tulee
tähänkin lähtöön kaksi eniten pelattua hevosta eli paalun Zulu Hoss (4) ja
takavoltista kiihdyttävä Thula Sana
44
» Predator
Icon on ollut
parhaimmillaan
keulajuoksulla.
(12). He huutavat takaisin. Vielä parempi taulu
on nopealla Mäki-Tulokkaan tallin Las
Vegasilla (9), joka saanee nyt hyvän
juoksupaikan parijonosta. vain muutamia mainitakseni. Leeds - Brentford ......... Sitä ennen on keskityttävä yhteisöllisyyden rakentamiseen ja tiukkaan taloudenpitoon, joka määrää
toiminnan tason. Takaa taistoon noussevat myös Cold Seastar (9), Moonlight Love (15) ja Demi De Veluwe (16).
A: 4,12,9,15,16; B: 3,1,11,8,2
LÄHTÖ 3: Hyvätasoisessa Kyvyt esiin
-lähdössä on joukko nousevia tähtiä.
Incredible Ironmanilla (2) on alla neljän voiton putki. Vuodesta 1990 lähtien pääsarjassa
debytoineista seuroista keskuudestamme ovat poistuneet kokonaan FC Oulu, FinnPa, FC Jokerit ja surullisenkuuluisa mätäpaise AC Allianssi. Sheff W - Cardiff ............... Jonakin päivänä meitä pienomistajia voi kuitenkin olla 1 000 tai
vaikka 10 000 ja silloin tilanne on toinen. A: 2,7; B: 6,4,5,3
Jouko Joentausta
jouko.joentausta@kansanuutiset.fi. Erilaiset eksentriset oligarkit seurasivat toistaan johtoportaassa,
kun seurasta yritettiin tehdä
isolla rahalla menestystarinaa. Veronan keskikenttäpelaajalla Perparim Hetemaj?lla oli erimielisyyksiä tuomarin kanssa sunnuntain Napoli-pelissä. 1
3. Myös Everton
on osoittanut piristymisen merkkejä,
joten kohteeseen risti kakkosvarmistuksella.
Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 7.2. Useat seurat
ovat keränneet rahaa osakeanneilla ja
niiden myötä kannattajat ovat tulleet
SUOMESSA KULTTUURI
suurin
mielenkiinto kohdistuu Merseysiden
derbyyn, jossa Everton kohtaa Liverpoolin. Hämptonin Pioneeriryhmä
piti stadionilla tunnelmaa yllä ja vieraskatsomossa yritimme vastata huutoon. 2
2. Samanlaisia ta-
» Mikä
on todellisuudessa
seuran
sielu?
rinoita liittyy seuroihin, joita on pyöritetty muutama vuosi tappiollisesti
yksittäisten rahamiesten tuella hakien paikkaa auringosta eurokenttien
suunnalta. Pelihevosia
ovat hyvin viime aikoinakin kulkeneet
Rapido Streamline (2), Regent Zet
(11), Hopeless Guy (1) ja Jamie Boy (3).
A: 9; B: 2,11,1,3
LÄHTÖ 5: Kylmäveristen tasoituksessa
on tutut asetelmat. Taisteluparin ylivauhdista
kiittäisivät ainakin Frosty Vice (11),
Vilukko (6) ja Amous Avenger (2). 2
8. 1
6. Kaurialasta veimme täydet pisteet takavuosina vain kerran, mutta
reissut olivat aina erittäin hienoja kokemuksia.
Nyt FC Hämeenlinnaa ei ehkä ole
enää olemassa. Lopulta Pompey oli korviaan myöten veloissa ja konkurssin partaalla.
Kannattajat pelastivat loKUTEN TÄLLÄ
FC Hämeenlinnan taru lienee
lopussa.
10. Swansea - Sunderland ... 1
LAUANTAIN VAKIOKUPONGILLA
64 SARAKKEEN VIHJERIVI
1. A: 14,1; B: 4,16,6,5
LÄHTÖ 6: Kahden kaupalta vaikuttaa
hyvätasoinen pronssidivarin finaali.
Predator Icon (3) on ollut parhaimmil-
laan keulajuoksulla ja piikin Harri Koivunen ottanee nytkin. Derby - Bolton................ Leicester - Crystal P ....... X (2)
pulta seuran. kello 16.55. Nyt he hallinnoivat
Portsmouthia ja omistavat seuran
stadionin. Aston Villa - Chelsea ....... Jonkinlaisia suunnitelmia toiminnan jatkamisesta aladivareissa Tampere Unitedin
tapaan on olemassa, mutta tätä kirjoitettaessa niistä ei ole vielä tarkempaa
tietoa.
SAMANLAISIA MURHEELLISIA tarinoita
riittää suomalaisessa jalkapallossa.
Ruumiita on tullut ja moni kannattaja on jäänyt tyhjän päälle. Moni muu
seura on fuusioitunut tai muuten muuttanut toimintaansa radikaalisti liigavuosien jälkeen.
Useimmiten kyseessä
ovat olleet viritelmät, joiden
taloudellinen pohja on ollut
reikiä täynnä. Päätäntävaltaa tällä ei saa eikä taloudellinen tuki
seuralle ole omalta osaltani valtavan
suuri. Rotherham - Ipswich .... Se on hyvä. Hopeandglorylla (9)
ei viimeksi ajettu hampaat irvessä, kun
se jäi huonoon juoksupaikkaan reipasvauhtisessa kisassa. Tamma rutisti kuitenkin kolmanneksi. Ykkösen ottelut paikallista seuraa vastaan olivat tuolloin eräitä kauden kohokohtia. Joukkue
on kuntopuntarin kärjessä ja lähtee
suosikkina otteluun. A: 9,2; B: 10,6,7,5,1
LÄHTÖ 4: M.T. Wigan - Bournemouth .... Takahevosista kannattaa noteerata ainakin Keisar (15) ja
Ponnen Onni (16). Ensiaskelia tähän suuntaan on kuitenkin otettu. Myös Västerbo Misson (7) ja Max Moonlight (6) ovat pelihevosia. X (2)
4. Watford - Blackburn ..... Pelaajat, valmentajat, omistajat ja toimihenkilöt vaihtuvat vuosien saatossa, mutta kannattajat jäävät. Kaikki lähtee
liikkeelle ruohonjuuritasolta.
11. A:
3,4; B: 11,2,7,9
LÄHTÖ 7: Päätöskohteen suosikiksi
pelataan hurjia juoksuja viime aikoina
tehnyt Airaksisen tallin Costatantisoldi (2), joka pystyy lähtemään kovaa
liikkeelle, mutta ei liene kuitenkaan
nopein alussa. Hämeenlinnan ohella tuorein betoniseinää päin ajautunut haavetarina löytyy Espoosta.
palstalla on jo monta
kertaa todettu, jalkapallo on erittäin
huonoa bisnestä. Näiden kahden jälkeen onkin sitten tasaisempaa.
A. Ikäluokkatähti Kujanpään Jyräys
(4) palasi viimeksi tauolta ja parantanee otteitaan. 1
12. 1 (X)
13
Kontiolahdella
7. Lisää kuoreen merkintä Ristikko.
5
4
3
Ristikon 30.1.2015 voittajat ja oikea vastaus
Kansan Uutiset
onnittelee voittajia.
2
1
a
b
c
d
e
f
g
h
Voittoaseman realisointi vaatii shakkipelissä aina
jonkinlaisen idean. Th1+ ja 1-0.
46
Vastaukset
1. Tällä kertaa toiveen toteutumiseen tarvitaan uhrimieltä.
Vuonna 1976 pelatussa Lontoon ja Belgradin
keskeisessä telepelissä Hodgson?Paunovic pohjustukset on tehty, viimeiset sivallukset vain puuttuvat. Missä kaupungissa Pekka Töpöhäntä
asuu?
10. Sateinen ilta
6. Kuka on kreikkalaisen taruston tärkein
jumala?
5. Italiassa
9. Turun Uimarien vesipallojoukkue
8. Missä maassa valmistetaan Nastro
Azzurro -olutta?
9. Entä kuka sai naispääosa-Jussin?
3. Th8+! Kxh8 (2... Dxg6+) 3. He ovat paenneet
2. Lxh8
3. Joel Lehtosen
7
Tilinumero IBAN-muodossa:
Ulla-Maj Fagerholm, Pietarsaari
Esko Huittinen, Forssa
Janne Kuusinen, Salo
Mikä elokuva voitti parhaan elokuvan
Jussi-palkinnon viime viikolla?
2. Kenen kirjailijan tuotantoon kuuluu
Putkinotko-sarja?
1.
8. Lxf7 Tg8 4. Mitä tapahtui?
Ratkaisu: 1. Zeus
5. Mikä on TUL:n vuoden 2014 joukkue?
8. Ristikko
Shakki
Ristikko 6.2.2015
Onks tietoo?
Nimi ja paikkakunta:
6
Oikein vastanneiden kesken arvotaan kolme 10 euron palkintoa.
Vastaukset 11.2.2015 mennessä osoitteella Kansan Uutiset,
PL 64, 00501 Helsinki. Upsalassa
10. Missä pidetään tänä talvena ampumahiihdon MM-kisat?
7. Kuka on Kreikan uusi valtiovarainministeri?
4. Janis Varufakis
4. Minkä niminen laulu jäi Olavi Virran
viimeiseksi levytykseksi?
6. Dg5! e5 2. Ne englantilaispelaaja valkeilla teki nautittavalla tavalla. Anu Sinisalo
3
Sitä edeltäneen islamistisen terrorismin ykkösnyrkin al
Qaidan ne loivat aseistaessaan Afganistanin neuvostomiehitystä vastaan taistelevia kapinallisia.
Isis on Boko Haramin ohella murhanhimoisin
rosvokopla sitten Adolf Hitlerin päivien. avasivat portit jihadistien nousulle. The Independentin tammikuun lopussa julkaiseman jutun mukaan yksi kulminaatiopiste matkalla sotaan oli 19. Tiistai 3. Tämän
vuoden puolella se on katkaissut kaulan kahdelta
japanilaiselta vangilta, polttanut yhden jordanialaisen lentäjän elävältä sekä tappanut homoseksuaaleja pudottamalla heidät korkean rakennuksen
päältä maahan.
Läntisellä arvoyhteisöllä on hienoja periaatteita ja käytäntöjä. Ensimmäisenä tilaisuudessa puhunut tohtori Toby Dodge
tyrmäsi heti kuvitelman: irakilaiset tulevat ensin
taistelemaan miehittäjiä vastaan ja sen jälkeen on
vuorossa raaka sisällissota.
Cambridgen yliopiston professori George Jo?e
yritti selittää Blairille Irakin valtarakenteita,
mutta turhautui, kun tätä kiinnosti ainoastaan se,
että Saddam Hussein ?on paha?.
Tokiossa katsottiin tammikuussa
uutisraporttia Isisin sieppaamista
japanilaismiehistä. Siitä Blairilla ei ollut mitään mielipidettä,
koska hän oletti amerikkalaisten hoitavan homman. Myöhemmin
Isis mestasi molemmat.
Asiantuntijat oli evästetty etukäteen. Bushin
hallinnon hyväksymää kidutusohjelmaa, mutta
hälventää vastuuta alemmalle tasolle.
Yhdysvaltain lähin liittolainen Britannia ei
ole pessyt omaa pyykkiään edes sen vertaa. Se sota on monilta unohtunut, koska uudet
kriisit vievät huomion. helmikuuta oli verinen
päivä: 158 kuollutta, joista 137 teloitettiin Fallujan
kaupungissa.
Viimeistä virallistakaan sanaa sodasta ei ole
vielä sanottu. Professori Jo?en mukaan Lähiitää terrorisoiva Isis on suoraa seurausta Yhdysvaltain ja Britannian hyökkäyksestä. 11. Yhdysvaltain senaatti julkisti joulukuussa 525-sivuisen sensuroidun tiivistelmän tiedusteluvaliokunnan sisäisestä yli 6 000-sivuisesta
raportista, joka dokumentoi George W. Julkaisemista
hidastaa kiista siitä, missä määrin Chilcot saa julkistaa muistiinpanoja Bushin ja pääministeri
Tony Blairin käymistä pitkistä keskusteluista.
» Isis on suoraa
seurausta Yhdysvaltain ja Britannian
hyökkäyksestä.
VASTAUKSIA ODOTELLESSA brittilehdet ovat tehneet
omia tutkimuksiaan. marraskuuta
vuonna 2002. Kaksikko nimittäin
odotti helppoa ja nopeaa kampanjaa, josta irakilaiset ovat kiitollisia vapauttajilleen. Saddam Husseinin hallinnon kaatumisen jälkeen uudet amerikkalaiset vallanpitäjät erottivat Irakin armeijan
johdon ja kaikki hallitsevaan Baath-puolueeseen
kuuluneet armeijan ja valtion johtopaikoilta.
Samalla he . Blairia ei kannata pyytää pidättäytymään hyökkäyksestä, koska hän oli jo tehnyt päätöksensä. Bush ja Blair kuitenkin
välttyvät Haagilta.
Kansan Uutiset Oy
Vilhonvuorenkatu 11 C 7, Helsinki
(PL 64, 00501 Helsinki)
Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi
Muut sähköpostiosoitteet:
etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi
TOIMITUS
avoinna ma?pe 9.00?16.00
Toimitussihteerit: 09 7596 0312
toimitus@kansanuutiset.fi
viikkolehti@kansanuutiset.fi
SATAKUNNAN TYÖ
PL 41, 28101 Pori
Käyntiosoite: Eteläpuisto 14
Avoinna ti-ke klo 9?12
Puhelin: 02 630 3210
toimitus@satakunnantyo.fi
TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET
Ma?pe klo 9.00?16.00
09 7596 0208,
tilaukset@kansanuutiset.fi.
JAKELUHÄIRIÖT
Postin palvelunumero 09 7596 0208.
TILAUSHINNAT
Tilaukset toimitetaan
force majeure -varauksin.
Säästö
Määräaikais
12 kk
144 ?
170 ?
6 kk
75 ?
92 ?
3 kk
40 ?
52 ?
1 kk
15 ?
20 ?
Hinnat sisältävät arvonlisäveron (10 %).
Tarkemmat tiedot verkkosivulta.
ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI
avoinna ma?pe 9.00?16.00
puhelin: 09 7596 0200
ilmoitukset@kansanuutiset.fi
Ilmoitusten jättöajat ja hinnat mediakortissa
www.kansanuutiset.fi tai ilmoitustrafiikista.
ISSN 0357-1521
Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula, 2015
LEHTIKUVA/YOSHIKAZU TSUNO
47. Irakissa painajainen kuitenkin jatkuu. Pääministeri Gordon Brown tilasi tutkimusraportin maansa tiestä sotaan vuonna 2009, mutta lordi
John Chilcotin johtaman hankkeen julkaiseminen on viimeisimpien tietojen mukaan lykätty
toukokuun parlamenttivaalien yli. Siis ei sitä, tuleeko siitä paha, vaan kuinka paha.
Independentille puhuneet kuusi asiantuntijaa
antoivat jälkeenpäin ajatellen Blairille yllättävänkin realistisen kuvan siitä, millaista aikapommia
hän ja Bush ovat asettamassa. Ensi viikolla: Ville Yliaska väitteli julkisen sektorin alasajosta: 1990-luvun lama
mahdollisti käänteen
Viimeinen
meinen sana
PUHELIN
09 759 601
VERKKOSIVUT
www.kansanuutiset.fi
SÄHKÖPOSTI
toimitus@kansanuutiset.fi
LEVIKKI
10 000
Lehti ilmestyy perjantaisin.
PÄÄTOIMITTAJA
Sirpa Puhakka 045 77313000
Kai Hirvasnoro
kai.hirvasnoro@kansanuutiset.?
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ
Kai Hirvasnoro 09 7596 0232
TOIMITUSJOHTAJA
Pirjo Virtaintorppa 09 7596 0254
JULKAISIJA
Olisiko tämän voinut estää 19. taas kerran . Bushin puudeliksi kutsuttu Blair
järjesti silloin virka-asunnossaan tapaamisen,
jossa hän kysyi kuudelta johtavalta Lähi-idän tuntijalta, kuinka paha sodasta tulee. Amerikkalaisilla taas ei ollut mitään suunnitelmaa.
JA NYT tullaan siihen, minkä ?tämän. Se mihin vielä oli mahdollista vaikuttaa, oli sodan jälkihoito. 2002?
YHDYSVALTAIN JOHTAMAN liittouman hyökkäyksestä Irakiin tulee maaliskuussa kuluneeksi jo 12
vuotta. Siviiliuhreja dokumentoivan Iraq
Body Count -projektin mukaan maan väkivaltaisuuksissa oli tiistaihin mennessä kuollut 134 984?
152 404 siviiliä. olisi ehkä
voinut estää marraskuussa 2002. Sen uskottavuus myös muiden
kulttuurien silmissä paranisi, jos joskus otettaisiin omatkin rosvot kiinni
Tutustumistilaus on määräaikainen ja loppuu automaattisesti
tilausjakson päätyttyä. (X) tai alla on lahjatilauksia, MAKSAJAN YHTEYSTIEDOT:
Lehden saaja
Lehden saaja
Osoite
Osoite
Postinumero
Postitoimipaikka
Postinumero
Lehden saaja
Lehden saaja
Osoite
Osoite
Postinumero
Postitoimipaikka
Postinumero
Postitoimipaikka
Postitoimipaikka
Postimaksu
on
maksettu. Lahjan antajan täytyy itse ilmoittaa lahjan saajalle tilauksesta.
tilaukset@kansanuutiset.fi
p. 09 7596 0208
www.kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu
Jokainen tilaaja maksaa tilauksen itse
. Timo Mäkelä
Ei siihen joulua tarvita.
Asiallisen & edullisen lahjan voi antaa läheiselleen koska vaan:
Kolmen kuukauden Viikkolehdet kympillä.
Tarjous koskee vain uusia tilaajia
Kokonaisuus on ilmeikäs ja värikylläinen.
Elokuvan sanotaan olevan siistimpi
versio Kauko Röyhkän romaanista, mikä lopputuloksen valossa on vain hyvä
juttu.
Miss Farkku-Suomi havainnollistaa
saman, minkä Perttu Lepän Pitkä kuuma kesä (1999): meillä taidetaan huumorin siivittämä elämänmakuinen nuorisokuvaus, joka kestää myös varttuneemmassa katsannossa.
Molemmat ovat maakunnallisuuden
voimannäyttöjä: ei tarvitse mennä merta edemmäs kalaan, kunnon saaliin voi
löytää myös kotitienoilta. Poliittiset intohimot testataan
kouluneuvostovaaleissa (= vasemmisto
vastaan kokoomus).
Myös yleisempää elämänmenoa sekä vanhempaa perinnettä muistetaan:
Välden seinänaapureiden suurperheessä eletään lestadiolaista arkea. Rock vetää, esikuvia ovat aikakauden ?toisinajattelijat. Kuvassa Sanni Kurkisuo.
Nuoruuden pohjoinen palo
Matti Kinnusen pitkän elokuvan debyyttiohjaus Miss Farkku-Suomi (2012)
on sympaattinen tunnelmapala, bittersweetia (?kirpeänsuloisuus?) tuikkiva
romanttinen draamakomedia, yhteisöja ajankuvaus sekä kehitystarina. Lou Reed ja
David Bowie.
Päähenkilön vaiheiden kautta tarina
avautuu yleisemmälle tasolle ja välittää
Kätevän Emännän viides tuotantokauden teemoina
ovat suomalaiset juhlat. Akuuttihoidon jälkeen potilaan
kuntoutus kangertelee pahasti.
Kuntoutus parantaisi potilaan toimintakykyä merkittävästi, jos sitä tarjottaisiin oikeaan aikaan moniammatillisen ryhmän vetämänä. Treenit ja
konserttijaksot on sovitettu mallikkaasti juonikuvioon. Riku Mattila on tehnyt
musiikkidramaturgina hyvää työtä.
Välde on hieman syrjäänvetäytyvä
persoona, joka tykkää kulkea omia polkujaan. Kummankin
elokuvan käsikirjoittaja-ohjaaja on lähtöisin kaupungista, jossa elokuva tapahtuu.
Miss Farkku-Suomi sijoittuu 1970-lu-
vun lopun Ouluun. Kuvassa Maria Sid (vas.), Minna
Kivelä ja Lotta Lindroos.
antoisan kuvan Oulun tuolloisen nuorison musiikkivetoisesta kaupunkikulttuurista. Nopean hoitoon hakeutumisen jälkeen sairaus vaatii tehokasta hoitoa ja ympärivuorokautista seurantaa. Perheen
kahden koltiaisen ja Välden veikeässa
kanssakäymisessä tiivistyy paljon koko
elokuvan hengestä. Käsikirjoitus Marjo Vento, Sari Vento, Sirpa Bertling, ohjaaja Antti Leino, tuottaja Sirpa Bertling.
KÄTEVÄ EMÄNTÄ
Harri-Ilmari Moilanen
KÄTEVÄN EMÄNNÄN JUHLAT
MISS FARKKU-SUOMI
MTV3 pe klo 20.00
Yle TV2 to klo 21.00. Akuutti selvittää, millaisessa tilassa aivoverenkiertohäiriöiden jälkihoito on.
AKUUTTI
Yle TV1 ma klo 18.30
Miss Farkku-Suomi on Kauko Röyhkän romaaniin pohjautuva humoristinen ja herkkä kuvaus nuoren miehen elämästä, musiikista ja suuresta rakkaudesta. Suosikin järjestämässä kauneuskilpailussa lukiolainen
Pike (Sanni Kurkisuo) on vahvoilla, miten käy hänen ja luokkatoveri Välden
(Mikko Neuvonen) hennosti orastavan
romanssin?
Välde on päähenkilö, Röyhkän jonkin asteen alter ego. Lupauksilla kuvittelemme paremman tulevaisuuden.
Rooleissa: Minna Kivelä, Maria Sid, Annu Valonen,
Lotta Lindroos, Kaisa Mattila, Lari Halme ja Jarkko Tiainen. Muita tuttuja kasvoja näyttelijäkaartissa ovat Maria Ylipää, Olavi Uusivirta, äitiä esittävä Pirkko Hämäläinen
sekä PK Keränen.
Kätevä Emäntä juhlavana
juhlii uuttavuotta, hautajaisia, pikkujouluja, itsenäisyyspäivää, joulua, juhannusta, häitä,
pääsiäistä, äitienpäivää ja tutkintoja.
Mitä näihin juhla-aikoihin oikeasti liittyykään, miten
niihin valmistaudutaan ja mitä niistä saadaan irti, mitä
perinteitä kunnioitetaan vai onko perinteet unohtuneet. Röyhkä itse totesi aikoinaan, että 60?70 prosenttia tapahtumista on totta. Hän tarkensi, että rakkaustarina on pitkälle keksitty,
sen sijaan bändikuva on paljolti oikeansuuntainen.
Musiikkia riittää, mutta ei dominoivasti suhteessa draamaan. Nautittava epookki
on Saara Joron lavastamaa.
Le?an persoonallisen ilmeen ja äänen taikasanoja ovat pienen suuruus,
mutkattomuus, luonnollisuus ja raikkaus. Mitä uutta kuhunkin juhlakauteen on ajan saatossa tullut suomalaiseen arkeen ja myös juhlaan, siitä
kerrotaan kätevässä emännässä.
Ensimmäinen jakso antaa meille tilaisuuden unohtaa vanhat mokat ja aloittaa mokaaminen alusta.
Voimme uskotella itsellemme, että röökilakko pitää ja
että kipu on kivaa. Ongelmat alkavat, kun
hengenvaara on ohi. 7.2.?13.2.2015 | VIIKKO 7
Tv&Radio
Askel kerrallaan . aivoverenkiertohäiriöpotilaiden kuntoutuksessa olisi parannettavaa.
Aivoverenkiertohäiriöiden
jälkihoito kangertelee
AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖIDEN akuuttihoito on Suomessa maailman huippua
06.00 Yle UutiAasian talousjätit matin
toivotut
kalla maailman herruulev y t set. 08.05 Onnen sävel. kolme (One,
Two, Three, USA 1961)
Uusi Kino: Mongolialainen iltapäivä (12)
Uusi Kino: Etelä-Intian
Thali (S)
Muut
09.00 SVT:n ohjelmaa
14.13 Tallityttöjä ja eliittiratsuja 14.25 Dok: Tarinoita talosta
14.55 Erämaan armoilla 15.57 Efter
Nio 16.55 Saamelaissessiot 17.25
Kirjaohjelma: Suomalaisia naiskirjailijoita 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00
BUU-klubben: Äänijahti 18.30 Aistien haastaja 19.00 Matkakumppanit 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.40
Sportnytt 19.50 Talvistudio 19.55
Alppihiihdon MM : M syöksylasku 21.34
SVT:n ohjelmaa
11.00 Moderni perhe (S)
12.00 Anthony Bourdain
. 09.00 Yle 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX ViiUutiset. 20.00 Yle
Uutiset. Numero suoraan lähetyk- siin yhteisöihin ja ihmisryhmiin kauseen 09 144 800. kaks. 17.15
Lakatut varpaankynnet . 18.00 Ehtookelloina Mänt- takunnan terapeutti. 20.09 Hajatusmusiikkia . 23.00
Yle Uutiset. 21.03
Poppikoulu. 18.50 Merisää.
18.55 Suomi tänään. Uudistunut
UMK alkaa! Kuusi ensimmäistä kilpailijaa tavoittelee finaalipaikkaa
suorassa lähetyksessä
Sanctum (USA 2011)
James Cameronin tuottama seikkailujännäri
sukeltajista, jotka Tyynellä valtamerellä eksyvät maapallon suurimpaan, kauneimpaan ja
vaarallisimpaan maanalaiseen luolastoon. Yle 04.00 Yle Uutiset ja sää. 21.40
Urheiluradio. 13.03 Levylautakunta.
Runovieraana säveltäjä Kaj Chydenius 14.00 Yle Uutiset. Reetta
Tämän runon haluaisin kuulla: Tal- Arvila tutustuu avoimin mielin erilaiven toiveet. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. National
Target (Ruotsi 2009)
Viron mafia tuo amfetamiinia Ruotsiin. 18.10 Lauantain toivotut levyt. (16)
Dallas (12)
Mentalist (12)
Mentalist (12)
Voittostudio
Nelonen
05.00
06.20
07.50
08.00
08.15
08.30
09.00
09.30
10.00
12.00
12.30
13.00
13.30
14.00
14.30
15.00
15.55
16.55
17.55
18.55
18.58
19.00
20.00
20.57
21.00
23.10
01.00
02.05
03.10
Ennustaja-TV
Onnenarpa
Bumba (S)
Lego Ninjago (7)
Lego Ninjago (7)
Merieläinten pelastajat
Elixir
Elixir Sport
Arvostele mun illallinen
Suomessa
Matkaoppaat
Matkaoppaat
Matkaoppaat
Matkaoppaat
Eläinten pelastajat (S)
Eläinten pelastajat (7)
Mitä tuli tehtyä
Sokkokokki
Suomen huutokauppakeisari
Loirinuotiolla
HS-uutiset
HS-sää
The Voice of Finland
Hauskat kotivideot
Keno
Valkokankaan lemmikit (America?s Sweethearts/USA 2001). 07.00 Yle Uutiset.
kahteen. 12.12 Jokapaikan Reetta. 16.10 Entisten nuorten sävellahja. 15.55 Yle News. 14.00 Välileklo 18.1
0
07.03 Sää. 19.08
Sekahaku . 19.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 20.00 Urheiluilta:
Alppihiihdon MM 21.30 Puheen Ilta
22.00 Yle Uutiset 22.05 Sari Helin
23.00 Arkisto
Radio Nova
08.00 Mamma Maria! . 12.10 Maailmanpolitii- Euroopan taivaan alla. Toimittaja Tarleena Sammalkorpi. 20.08
Sää. 09.00 Yle
16.00 Yle Uutiset ja sää. 14.03 Maailjonka katse suomalaiseen runouteen
on pitkä ja syvä, niin säveltäjänä kuin
runojen lukijana ja kokijanakin. 18.05 Lakatut varpaankynnet . Nuoren parin rooleissa
nähdään Horst Buchholz ja Pamela Tiflin.
Harri-Ilmari Moilanen
YKS. 07.50 Merisää. 05.00 Yle Uutiset ja sää.
05.02
Aamupala. O:
Alister Grierson. 15.03
Entisten nuorten sävellahja. Pääosissa: Jakob Eklund,
Mikael Tornving, Samuli
Edelmann, Joel Kinnaman, Meliz Karlge. 21.55
Suomi tänään. on osoittautunut
niin heikkolaatuiseksi, että se kelpaa ainoastaan Albaniaan ja sielläkin lammasrasvaksi.
Monet vitsit on tempaistu suoraan tuolloisista lehtiotsikoista, mikä antaa lisäruuBILLY WILDERIN
2
tia konekiväärimäisesti lauottuun dialogiin.
Siitä ei tykätty hyvää meidän silloisilla päättävillä tahoillamme: niin sanottujen hyvien
idän suhteiden vaalimisen nimissä komedia
juuttui pariksikymmeneksi vuodeksi sensuuriin.
Cagneyn energinen roolisuoritus jättää muut paljolti statisteiksi, vaikka pikkurooleissa onkin monia hupaisan karikatyyrimäisiä tyyppejä. kaks. Ilta on
omistettu mainonnalle
entisessä itäblokissa.
Uusi virolaisdokumentti
kertoo Neuvostoliiton
ainoasta mainostoimistosta Eesti Reklaamfilmistä, Billy Wilderin komediassa viedään
Coca-Colaa Itä-Berliiniin. 11.03 Suomi-kierros. Tuuli Saksala. 11.00 Yle Uutisälän kirkon kellot 18.01 Iltahar- set. 16.00
Yle Uutiset ja sää. 18.00 Yle Uutiset. LAUANTAI 7.2.2015
TV 1
08.00
08.05
09.00
09.05
10.00
10.05
10.45
11.00
11.05
12.01
12.05
12.20
13.10
14.10
15.00
15.05
15.10
15.15
15.45
16.00
16.50
16.55
17.00
17.10
18.00
18.10
18.15
18.45
19.35
19.40
20.30
20.50
21.15
21.30
22.00
23.30
Yle Uutiset
Kiehtova maailma
Yle Uutiset
Ylen aamu-tv
Yle Uutiset
Ykkösaamu
YleLeaks
Yle Uutiset
Yle Uutiset alueilta
Yle Oddasat
Oddasat
Sydämen asialla (7)
Dokumenttiprojekti:
Kuka piru pimeässä
näkee (S)
Tanskan viimeinen miinakenttä
Yle Uutiset
Yle News
Pisara
Korkki kiinni
Löytöretkiä maailmaan
Prisma: Sukupolvemme
jalanjälki
Novosti Yle
Uutiset viittomakielellä
Yle Uutiset
Inhimillinen tekijä
Yle Uutiset
Urheiluruutu
Kuninkaallinen henkivartija. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 07.59 Hyvää
huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää. Ovatko
L auanta
pala. 17.00 Yle Uutiset ja Sää. 21.35 Novosti Yle. 13.00
lijät Heljä Heikkinen ja Antti Tiensuu. HD (16)
Kova laki: Rikollinen
mieli (16)
06.00
08.05
08.20
08.35
09.05
09.30
09.55
10.35
11.40
12.10
12.40
13.10
13.40
14.10
16.00
17.00
18.00
19.00
19.10
19.30
21.00
22.00
22.10
22.15
22.25
22.40
00.35
01.30
02.30
03.25
Voittostudio
Ella Elefantti (S)
Chuggington (S)
Katti kaiken tietää! (S)
Kung Fu Panda (7)
Scooby-Doo (7)
Chaplin (S)
MTV3.doc: Sorsien
sukua
Salatut elämät (7)
Salatut elämät (S)
Salatut elämät (S)
Salatut elämät (7)
Salatut elämät (7)
Anastasia (7)
Hansin matkassa
MTV Sport: Ravikunkku
Suomen surkein kuski
Seitsemän Uutiset
MTV Sport Uutiset
Kingi. 10.00 Yle
sää. HD
Historia: Koukuttavat
nautinnot
Teemalauantai: Mainosmiehet idässä. kohti tuntematonta 13.05 Catching
Hell 14.00 Myytinmurtajat 15.00 Top
Chef 16.00 Ajoneuvos: Superautot
16.30 Ajoneuvos: Superautot 17.00
Ensisilmäyksellä (S) 17.30 Rillit huurussa (S) 18.00 Rillit huurussa (S)
18.30 Simpsonit 21.00 Green Lantern
(12) 23.15 112 (7) 00.15 Killer Karaoke
01.15 Morgan Spurlock: Sisäpiirin mies
02.15 Anthony Bourdain . Tuuli Saksala. 00.00
Yle Uutiset ja sää. 09.05 Muistojen bulevardi. 10.50 Tohtori Raimo . 12.00
Turun tuomiokirkon kello lyö 12. kolme (One Two
Three, 1961) suurvaltapoliittinen jännite sykkii valmistusajankodhan hermolla.
Tapahtumat sijoittuvat Berliiniin, joka leffan
filmausten aikaan jaettiin muurilla kahtia.
James Cagney esittää terrierimäisen
ärhäkkään tyyliinsä Coca-Colaa idän markkinoille kauppaavaa amerikkalaista myyntitykkiä.
Cokikselle on markkinarako, sillä itäblokin vastine ?Kremlin Cola. 15.00 Radioteatsävel. Kalevi Pollari. Yle Uutiset ja sää. 19.03 dio. konloppu 17.00 Lyömättömät! 20.00
10.00 Kalle Haatanen: Lama ja tur- Parasta ennen! (u) 22.00 YleX Himovallisuuspolitiikka 10.55 Radio 1 vas- tuimmat (u) 00.00 Yöradio
taa. 02.02 Koeeläinpuisto. 07.03
Aamusoitto. Uusi sarja (The
Royal Bodyguard) 1/6.
Veteraaninäyttelijä
David Jason esittää pääroolia agentifarssissa
Avara luonto: Kesytön
Arabia
Yhteisvastuukeräys
Scott & Bailey (12)
Yle Uutiset
Urheiluruutu
YleLeaks
Uutisvuoto
George Gentlyn tutkimukset (12)
Pitkä matka vapauteen
Neuvostoliiton ainoa mainostoimisto Yle Teema klo 21.00
TV 2
07.45
07.46
07.48
07.55
08.19
08.46
09.00
09.01
09.11
09.21
09.34
10.00
10.27
11.25
12.15
13.07
13.20
14.55
15.00
17.20
17.21
17.50
17.51
18.25
18.30
20.05
20.10
21.00
22.30
00.15
MTV 3
Pikku Kakkonen
Nimipäiväonnittelu: 7.2.
Pikku Kakkosen posti
Ryhmä Hau (S)
Milli ja Molli (S)
Yökyöpelit (S)
Galaxi
Milin miljoona kysymystä
Snoukkaa!
Tero hoitaa (7)
Peter Pan (7)
Kandit
Kandit
Tuhkimotarinoita
Tanssiurheilua :
10-tanssin MM
Talvistudio
Ampumahiihdon MC
Talvistudio
Yleisurheilua
Talvistudio
Pikaluistelun maailmancup
Talvistudio
Ampumahiihdon MC
Talvistudio
Alamäkiluistelua
Fasisti (S)
Syke (12)
Uuden Musiikin Kilpailu.
Karsinta 1. 06.25
Aamusoitto. valkamari. Teema
tanssii: Nancy Buirskin
koskettava dokumentti
kauniista, pitkäsäärisestä tähtiballerinasta,
Robbinsin ja Balanchinen muusasta, jonka
ura päättyi traagisesti
aivan huipulla: polio halvaannutti hänet vuonna
1956. Elina Kottonen &
Samuli Väänänen 18.00 Non Stop
musiikkia 22.00 Radio Novan yö. (7)
Dead Snow (Död snö/
Norja 2009). HD
Neuvostoliiton ainoa
mainostoimisto (Kullaketrajad, Viro 2013)
Yks. 10.04 Suomipääjä Tauno Luiro 17.45 Musiikki- kierros. 05.50
12.45 Kolmannen maailman
Merisää. 21.00 Ita-
manpolitiikan arkipäivää. Pääosissa: Julia Roberts,
Catherine Zeta-Jones,
John Cusack, Billy Crystal, Hank Azaria, Stanley Tucci, Christopher
Walken, Alan Arkin.
Ohjaus: Joe Roth. Toiverunoja tulevat punkien, kylien kaduilla ja kokoontutoteuttamaan nuoren polven näytte- mistiloissa. 14.30 Poppikoulu. 21.00 Yle Uutiset. 10.03 Sää. 17.00 Yle Uutiset ja sää. Kingi on uusi,
suora puolentoista tunnin musiikkikomediashow joka perustuu fiktiiviseen laulukilpailuun.
Selviytyjät
Kymmenen Uutiset
Päivän sää
Lotto ja Jokeri
MTV Sport Uutiset
Johan Falk 3 . 09.10
nin iltapäivä. kohti tuntematonta 03.15 Voittostudio
08.50 Jaksa paremmin
09.15 MasterChef Australia 10.10 MasterChef Australia 11.15
Mahdoton illallinen 12.10 Brady Barrin
vaarallinen luonto (7) 13.10 Maailman
parhaat kalapaikat 14.05 Huima konttihuutokauppa 14.35 Metsien miehet (7)
15.30 Kuuluisat kuppilat 16.00 Kuuluisat kuppilat 16.30 Kuuluisat kuppilat 17.00 Amerikan kovimmat keräilijät 18.00 Kuppilat kuntoon, Gordon
Ramsay! 19.00 Poliisit (S) 19.30 Poliisit (7) 20.00 Poliisit (7) 20.30 Poliisit
(S) 21.00 Panttilainaamo 21.30 Panttilainaamo 22.00 Pomo piilossa 23.00
Rekkakuskit jäällä (7) 23.55 Poliisit
Norja (7) 00.25 Poliisit Norja (S) 00.55
Panttilainaamo 01.20 Panttilainaamo
01.45 JIM D: Salaliittoteoriat Jesse Venturan johdolla (S) 02.35 Ennustaja-TV
RADIO-OHJELMAT
Päivän nosto
YLE Radio 1
James Cagney esittää jenkkiä, joka yrittää myydä Coca-Colaa venäläisille ja estää pomonsa tytärtä naimasta kommunistia.
Coca-Cola rynnii itään
ohjaaman satiirisen komediaklassikon Yks. 09.11 Suomi-kierros. 07.00 Yle Uutiset. 15.30 Aristoteleen kantapää. 08.00 Yle Uutiset
15.15 Etnohetki. 07.04 Onnen
vyjä. 04.02
Uutiset ja sää. 03.15 Poppikoulu.
Yle Puhe
07.00 Julkinen sana 07.45 Tarinoita lapsille: Liisan seikkailut ihmemaassa, osa 11/12 08.00 Yle Uutiset 08.05 Leikola ja Lähde 09.00
Aspekti 10.00 Yle Uutiset 10.03
Arto Koskelo 11.00 Ali ja Husu 12.00
Puheen Viikko 14.00 Yle Uutiset
14.03 Puheen Viikko 16.00 Yle Uutiset 16.05 Alivaltiosihteerin viikko
16.30 Puheen Viikko 18.00 Tohtori
Raimo . Maria Leppänen 11.00 Janne Virtanen 15.00
SPOTIFY TOP 100 . 21.50 Merisää. 07.53
teri esittää: Sheriffi McGee.
Onnen sävel. 20.03 Urheiluradio. KAKS. 06.03 Sää. 05.52
Aamupuheenvuoroja. 12.45 Merisää. 07.45 Hartaita säveliä.
YleX
07.50 Aamuhartaus. Hannu ja
Kerttu: Noitajahti -elokuvan ohjaajan Tommy
Wirkolan kauhukomedia nuorista ja kauniista
lääketieteen opiskelijoista (18)
Deadwood (16)
Deadwood (12)
Ennustaja-TV
Teema
10.00
10.43
11.26
12.10
13.40
13.55
14.25
17.00
17.45
18.35
20.00
21.00
21.00
22.13
00.00
00.24
Jäämeri 30 päivässä
Jäämeri 30 päivässä
Jäämeri 30 päivässä
Talo Ranskassa
Löytöretkiä maailmaan
Arkistojen salat: Salamurha Marseillessa
Yle Live: Beyoncé ja Jay
Z Pariisissa
Kaukasia 30 päivässä
Matthew Bournen
maailma
Faunin iltapäivä: Tanaquil Le Clercq. 06.15 Aamuhartaus. 16.05 Fau- Uutiset. 00.05 Yöradio.
01.02 Koe-eläinpuisto. 13.00 Klassista
Radio 1
soi. 12.10 Urheilura19.00 Yle Uutiset ja sää. 17.15 Kiveen hakatut: mäkihyp- Uutiset. K:n.Ohjaus:
Rickard Holm. 11.00 Klassikkoparatiisi: Sinfonia kuin neljän volyymin romaani
Yle Radio Suomi
11.57 Päivän mietelause. 16.05 Urheilura-
dio. 15.00 Yle Uutiset. 06.04
Aamupala. 22.00 Yle Uutiset ja
sää. GSI
ryhtyy mukaan leikkiin
napatakseen salaperäisen Mr. 23.03 Yöradio. 19.03 Urheiluradio. 22.00 Yle Uutiset ja sää. valtakunnan terapeutti 18.10
Mikä maksaa. 12.35 Musiikkikamari. 06.56 Päivän mietelause. 18.03 Urheiluradio. 12.00
taus. 22.05 Kuuntelijan lista. pala. 22.05 Kirjakerho: Runeberg-palkittu kirja 22.45 Kesäkeiton
syvin olemus: Kukkakaali 23.10 Yöklassinen.
06.00 Yle Uutiset. 09.05 Urheiluradio. 06.30 Suomi
teen. Kai
Ulmanen. Yle Uutiset. 04.57 Aamukan arkipäivää. 06.05 Hartaita
säveliä. ja sää. KOLME
Yle Teema klo 22.13
lialainen iltakonsertti. 06.30 YleX Aamu Remix 11.00 Yle
08.05 Kuusi kuvaa: Katja Tukiainen Uutiset 11.02 YleX Himotuimmat
08.50 Musiikkikamari
08.05 Sun09.55 Oulujoen kirkon kellot kutsu- nuntai-Suomi. Yle Uutiset ja sää. (7)
17.25 The Voice of Finland
18.55 HS-uutiset
18.58 HS-sää
19.00 Adoptoidut
20.00 Loirinuotiolla
20.57 Keno
21.00 Pilvikartasto (Cloud
Atlas/Saksa-USA-Hongkong-Singapore 2012).
Pääosissa: Tom Hanks,
Halle Berry, Hugh Grant,
Susan Sarandon, Hugo
Weaving, Jim Broadbent.
Ohjaus: Tom Tykwer,
Andy Wachowski, Lana
Wachowski. Ohjaaja:
Ere Kokkonen.
Pilanpäiten
Kymmenen Uutiset
Viikon sää
MTV Sport Uutiset
MTV Sport: Leijona
Extra
Isänmaan puolesta (12)
Euro Hockey Tour
Rouva Ministeri (12)
Rouva Ministeri
Voittostudio
Nelonen
07.55 Bumba (S)
08.05 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7)
08.30 Jaksa paremmin
09.00 Huvila & Huussi
10.00 SM-liigan viikkomakasiini
10.30 Nelonen Pro: Moor Gääs
11.00 Elixir
11.30 Elixir Sport
12.00 Eläintarhassa tapahtuu
12.30 Eläintarhassa tapahtuu
13.00 Melissa & Joey (S)
13.30 Melissa & Joey (7)
14.00 Frasier (S)
14.30 Gordon Ramsay maailmalla
15.35 Ullakkojengi (Aliens in
the Attic/USA-Kanada
2009). (12) 22.40 NCIS: New
Orleans (12) 23.40 Vampyyrien sukua
(16) 00.40 Killer Karaoke
09.25 MasterChef Australia 11.40 Kuuluisat kuppilat 12.40 Hurja remontti 13.35 Hurja
remontti 14.30 Talent USA 16.15 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 17.10
Haasta Hans 18.05 Suomen Tulli 19.05
Anthony Bourdain maailmalla 20.00
Panttilainaamo 20.30 Panttilainaamo
21.00 Suomen paras leipomo 22.00
Poliisit (S) 22.30 Poliisit (7) 23.00 Poliisit (7) 23.30 Poliisit (S) 00.00 Martina
ja hengenpelastajat 01.00 Täysillä tutkaan 01.30 Outoa vai mitä. Raju
naamiobändi esiintyi
perustamassaan Knotfest-metallitapahtumassa Kaliforniassa
lokakuussa 2014. 05.52
jakerhon Viikon kirja. 04.02 Kuuntelijan lista.
Yle Puhe
07.00 Brysselin kone 07.45 Tarinoita lapsille: 08.00 Yle Uutiset
08.05 Politiikkaradion Viikko 09.05
Lindgren & Sihvonen 10.00 Yle Uutiset 10.03 Emilia Kukkala 11.00
Perttu Häkkinen 12.00 Puheen Viikko
14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen
Viikko 16.00 Yle Uutiset 16.05 Aristoteleen kantapää 16.30 Politiikkaradion viikko 18.00 Puheen Ilta 19.00
Urheiluilta: Alppihiihdon MM 20.00
Leikola ja Lähde 20.55 Tohtori Raimo
. 11.00 Yle UutiRiston Valinta. 06.04 Aamupala. (S)
Lottovoittaja UKK Turhapuro. 21.50 Merisää. valtakunnan
joen kirkosta. 07.50
tely: Jooskan broidi 09.00 Yle Uuti- Merisää. 18.03 UrheiluRemix 23.00 Encore 00.00 Yöradio
radio. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 15.00 Radioteatteri esittää: Jooskan broidi. 21.00 Yle
Uutiset. 18.00 Todellisia tari- tejä, unohdettuja klassikoita ja harvinoita. 18.50 Merisää.
18.55 Kadonneen levyn metsästäjät
0203-17600. 15.30 set. 04.02
levyistä en luovu: vieraana diplo- Jokaniemen sävelradio. 13.00
0
Sää. 09.10 Sää. Hauska ja
paljastava kertomus
maailman suosituimman musiikkishow?n
jännittävästä historiasta. 22.00 Yle Uutiset ja
sää. 19.03 Jazz- 12.07 Sunnuntai-Suomi. 10.03
12.15 Horisontti. 20.09 Tero Liete
. Etsijän
tie pitkä vapauteen
Kingi
Naapurit-arvonta
Seitsemän Uutiset
MTV Sport Uutiset
Manitbois. 12.55 SunnuntaiYle Uutiset ja sää. 17.00
set 13.02 YleX Viikonloppu 17.00 Yle Uutiset ja sää. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 05.02
Tuomi-Nikula 07.58 Hyvää huomenta Aamupala. Kirjailija Eppu Aamupala. 20.08 Sää. 15.00 Yle UutiYleX
set. 07.53 Sunnuntai-Suomi.
set. SUNNUNTAI 8.2.2015
Pelle Miljoona, Haminan heimolainen MTV3 klo 16.55
TV 1
08.00 Yle Uutiset
08.05 Avara luonto: Kesytön
Arabia
09.00 Yle Uutiset
09.05 Aamusydämellä
09.55 Yle Uutiset
10.00 Yksin Jumala (S)
11.00 Yle Uutiset
11.05 Yle Uutiset Viikko viitottuna
11.15 Pressiklubi
11.45 A-studio
12.15 Sydämen asialla (7)
13.05 Ensimmäinen, toinen ja
kolmas kerta
13.35 Kiehtova maailma:
Skandimania
14.30 Strada
15.00 Yle Uutiset
15.05 Yle News
15.10 Akuutti
15.40 Löytöretkiä maailmaan
15.55 Historia: Iivana Julma
16.50 Novosti Yle
16.55 Uutiset viittomakielellä
17.00 Yle Uutiset
17.10 YleLeaks
17.25 Uutisvuoto
17.55 Yhteisvastuukeräys
18.00 Yle Uutiset
18.10 Urheiluruutu
18.15 Suomi on venäläinen
18.45 Arto Nyberg
19.30 Kettu (12)
20.30 Yle Uutiset
20.45 Urheiluruutu
21.05 Kotikatsomo: Ajomies.
Erään ratamestarin
tuulinen kesä. Norjassa toimittajaa pidettiin sankarina.
Ruotsin valtionjohto pelkäsi kohutekstien seurauksia. Kiitos ei ole kirosana
20.00 Myytinmurtajat 21.00 Dude,
Where?s My Car. 10.04 Tarja Närhin
Klassista kahteen. 14.00
Iskelmäradio. 12.05 Urheiluradio.
19.00 Yle Uutiset ja sää. 05.15 Eväsreppu. niin poliittisesti kuin yksityiselämän saralla.
Kun natsi-Saksa kaatui Segerstedt ei
enää löytänyt merkitystä rohkealle, mutta
kaoottiselle elämälleen.
MENNEEN MIEHEN MAINE
Yle Fem klo 21.00
Yle Radio Suomi
07.00 Yle Uutiset. 06.03
Nuotio ja romaani Mutta minä rakas- Sää. 09.05 UrheiluTeologin kirkosta Porista.
tarinoit
a
radio. 16.10 Sunnuntai-Suomi. 20.03 Urheiluradio. Puolueettoman maan johto
MENNEEN MIEHEN MAINE
halusi pitää Ruotsin erossa toisen maailmansodan tapahtumista hinnalla millä hyvänsä.
Yksityiselämässään Segerstedt eli jatkuvassa ristiriidassa itsensä kanssa, eikä
pystynyt irrottautumaan intohimodraamasta kolmen naisen kanssa. 23.00
Yle Uutiset. 13.00 Yle Uutiset. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. Osa 2/2: Uusi
Eurooppa. 23.03 Yöradio. 08.10 Luontoretki.
Sunnuntai-Suomi. 22.05 Avaruusro- Suomi. 11.00 Ortodoksiterapeutti. 09.11
12.00 Yle Uutiset ja sää.
Radio 1
Tarja Närhin Iskelmäradio.
12.05 Musiikkikamari.
klo 18.0
10.00 Yle Uutiset. O:
Richard Brooks. 11.03 Jake Nymanin Popradio.
Arkisto: Suomen Elokuva-arkisto siir- Jake Nymanin Popradiossa arvostetynyt valtion haltuun 15.55 Yle News. Jussi Halli
19.00 Non Stop musiikkia 22.00
Radio Novan yö
51 3. 12.40 Sunnuntai-Suomi.
21.00 Jazzklubin kolmas setti. 16.00
11.00 Yle Uutiset 11.02 Jani Helle- Yle Uutiset ja sää. Kuvassa Segerstedtia esittävä Jesper Christensen.
Hitlerin arvostelijaa hyssyteltiin Ruotsissa
(Dom över död
man, Ruotsi 2012) on Jan Troellin mustavalkoinen dramatisointi Adolf Hitleriä 1930- ja
40-luvulla arvostelleen toimittajan, Torgny
Segerstedtin elämästä.
Vuosina 1933?1945 Segerstedt toimi
Göteborgs Handels- och Sjöfartstidning
-lehden päätoimittajana ja kyseenalaisti
terävissä kirjoituksissaan natsi-Saksan
johtajia. Lopulta hän
joutui vastuuseen toimistaan . 16.05 Fau- dioita, taitavasti kirjoitettuja sanoinin iltapäivä. 21.55
Suomi tänään. valtakunnan terapeutti 21.05 Kalle
Haatanen 22.00 Yle Uutiset 22.05
Jälkiviisaat 22.20 Lindgren & Sihvonen 23.15 Urheiluilta: Alppihiihdon MM 00.15 Julkinen sana 01.00
Aspekti 02.00 Arkisto
Radio Nova
08.00 Mamma Maria! . Monivaikutteinen metallibändi itse syntyi jo
vuonna 1995 Iowassa.
Muut
08.30 BUU-klubben: Saara
ja Sorsa 09.00 SVT:n ohjelmaa 14.46 Kuoleman monet kasvot
15.15 Jälkivääntö 15.55 Norjan urheilevat nuoret 16.35 Lapsiperhe avun tarpeessa 17.13 Herkkuja: Tryffeliunelmia 17.25 Strömsön puutarha 17.55
Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Saara ja Sorsa 18.30 Erämaan
armoilla 19.30 Yle Nyheter TV-nytt
19.40 Sportnytt 19.50 Aistien haastaja 20.00 Dok: Kirkko keskellä kylää
20.54 Dsajn 21.00 Elokuva: Menneen
miehen maine (7) 23.02 Hevosvoimia 23.10 Talvistudio 23.15 Alppihiihdon MM : M superalppiyhdistetty 01.10
SVT:n ohjelmaa
11.00 Simpsonit (7) 11.30
Simpsonit (7) 12.00 Simpsonit (7) 12.30 Simpsonit (7) 13.00
Simpsonit (7) 13.30 Rillit huurussa (S)
14.00 Rillit huurussa (S) 14.30 Rillit huurussa (S) 15.00 Pomo piilossa
16.05 Glee (7) 17.00 Valehtelevat viettelijät (7) 18.05 Duudsonit tuli taloon
(S) 19.30 Viidakon tähtöset 19.55
Haloo Helsinki! . 22.00 12.45 Merisää. taan ennen kaikkea tarttuvia melo16.00 Yle Uutiset ja sää. Kotimainen
kulttiklassikko vuodelta
1992. 00.00
Yle Uutiset ja sää. 10.00 Jumalanpalvelus Oulu- 08.20
Tohtori Raimo . 17.15 KadonSupersunnuntai 20.00 YleX Jatkot neen levyn metsästäjät 0203-17600.
18.00 Yle Uutiset. Työssään
hän hallitsee raskaita
koneita ja arvaamattomia eläimiä, mutta nyt
ovat suuremmat voimat
kyseessä.O: J-P Passi,
Jarkko T. 05.21
08.00 Yle Uutiset ja sää. 08.30
vat. Laine. 05.00 Yle Uutiset ja sää. 05.50 Merisää. 06.00 Yle Uutiset. 21.40
Urheiluradio. 09.05
Muistojen bulevardi. HD (S)
22.10 Arne Dahl: Vuoren huipulle (16)
TV 2
07.45
07.46
07.48
07.55
08.21
08.33
08.47
09.00
09.02
09.16
09.25
09.34
10.00
10.27
10.55
11.25
11.55
12.00
13.45
13.55
14.45
14.50
15.30
16.10
16.11
16.35
16.40
17.30
17.45
18.35
18.40
18.52
18.55
20.30
21.00
21.53
21.58
22.10
23.40
MTV 3
Pikku Kakkonen
Nimipäiväonnittelu: 8.2.
Niksi-Nella
Musarullaa!
Pusse (S)
Katinkontti
Babar ja Badun seikkailut
Galaxi
Karvinen (7)
Late Lammas (S)
Raimo (7)
Unelmien koulukuva
Uusi päivä (S)
Uusi päivä (S)
Uusi päivä (S)
Erätulilla
Talvistudio
Palloilua: Koripalloa
Talvistudio
Ampumahiihdon MC:
Naisten takaa-ajo
Talvistudio
MotorSport: Extra SuperEnduro
Talvistudio
Pikaluistelun maailmancup
Ampumahiihdon MC:
Miesten takaa-ajo
Talvistudio
Palloilua: Koripalloa
Pikaluistelun maailmancup
Palloilua: Koripalloa
Talvistudio
Pikaluistelun maailmancup
Talvistudio
Alppihiihdon MM : M
superalppiyhdistetty
Lumilautailijan maailma
The Musketeers (12)
Yle Uutiset
Urheiluruutu
Uuden Musiikin Kilpailu
Justimus esittää: Fuck
the Police (12)
06.00
08.05
08.20
08.30
08.40
08.55
09.20
09.45
09.55
10.00
11.00
12.00
13.00
15.00
15.55
16.55
17.25
18.55
19.00
19.10
19.30
20.00
21.45
22.00
22.15
22.20
22.35
22.45
23.50
00.50
01.50
02.50
Voittostudio
Ella Elefantti (S)
Chuggington (S)
Hello Kitty: Omenapuumetsä ja Lumottu maa
Maija Mehiläinen (S)
Kung Fu Panda (7)
Scooby-Doo (7)
Chaplin (S)
Loton ja Jokerin tulokset
Grand Designs ?
unelma-asunnot
Mummomafia
Jamie Oliverin Amerikan
herkut
Hassut hurjat hirviöt (7)
Rouva Ministeri (12)
Rouva Ministeri
Pelle Miljoona, Haminan
heimolainen . (16)
00.20 SM-liigan viikkomakasiini
00.50 Nelonen Pro: Moor Gääs
01.20 David Blaine: Totta vai
taikuutta (12)
02.20 Suomen huutokauppakeisari
03.20 Suomen Tulli
04.20 Ennustaja-TV
Teema
10.00
10.43
11.30
12.25
13.15
14.45
15.45
16.28
17.13
18.00
20.35
21.35
22.30
Jäämeri 30 päivässä
Jäämeri 30 päivässä
Esa-Pekkaa etsimässä
Matthew Bournen maailma
Faunin iltapäivä:
Tanaquil Le Clercq
Tiededokumentti: Mitat
ja mittaaminen
Gran Hotel (12)
Gran Hotel (12)
Gran Hotel (12)
Kino Klassikko: Lordi
Jim (Lord Jim/Englanti
1965) Joseph Conradin romaaniin perustuva seikkailuelokuva pelkuriksi leimatusta merikapteenista,
joka yrittää lunastaa maineensa. 13.03
mua: Kylmäfuusio kiinnostaa 23.10 Sunnuntai-Suomi. Jännittävä seikkailu käynnistyy, kun
Pearsonin perhe lähtee
kesälomalle syrjäiselle
järvenrantamökille. 13.55 Sunnuntai-Suomi.
Yöklassinen.
14.00 Yle Uutiset. 15.30 Sunnuntai-Suomi. 15.03 Ajantasan sunnuntaivie06.30
YleX Jälki-istunto Remix ras. 13.30 Minna Pyykön maailma. 07.04 Suomi soi. 00.05 Yöradio.
00.40 Luontoretki. 18.05 Kadonneen levyn metsästäjät 0203-17600. 21.35 Novosti Yle. sanradio. 12.00
Hannu Karisto. 19.08 Kadonneen levyn metsästäjät 0203-17600.
20.00 Yle Uutiset. 18.50 Radio 1 vastaa. 09.00 Yle
Todellis
ja evankelista Johannes
ia
Uutiset. (7) 02.25
Appivanhemmilla kylässä (S) 02.55
Entisöintipaja 03.20 Entisöintipaja
RADIO-OHJELMAT
Päivän nosto
YLE Radio 1
Menneen miehen maine on dramatisointi Hitleriä arvostelleen Torgny Segerstedtin elämästä. 04.57 Aamumaatti ja kulttuurivaikuttaja Petri pala. N: Peter
O?Toole, James Mason,
Curd Jürgens. Maria Leppänen 11.00 Janne Virtanen 15.00
Radio Nova Liikenteessä . 19.00 Yle Uutiset ja sää.
19.03 Urheiluradio. 08.05 Kir- Aamupala. Australialaisdokumenttia on kuvattu
myös Suomessa,
mukana Marion Rung,
Kojo ja Lordi.
Yle Live: Slipknot. 19.45 Jazzklubin illan keikka. Toteu- naisuuksia sekä niihin liittyviä kiinnostus: Pauliina Motturi, Kai Rantala ja tavia tarinoita ja anekdootteja. 07.00 Yle
tan sinua. 14.03 Musiikkia
lepopäivän ratoksi. Rocktoimittajan illallinen. Kun Uuno on
voittanut lotossa miljoonia, täytyy voittajan
elää voittajan tavoin.
Mutta onko Uuno voittanut todella. 08.45 Kuunnelman esit- Uutiset. 21.03 Minna Pyykön maailma. Britit lukivat näitä tekstejä lehtien
ilmestymispäivänä ääneen radiossa. 03.15 Jokapaikan Reetta. tuksia sekä asiansa osaavia laulajia
17.15 Minna Pyykön maailma 17.45 ja muusikoita. 07.03 Näistä 04.00 Yle Uutiset ja sää. Pullopostia lapsuudesta. HD (12)
Huippukokki pyrkii täydellisyyteen
Euroviisujen salattu
historia. 22.05 Levylautakunta. 16.05 Urheiluramaa & Aapo Rönkkö 13.00 Yle Uuti- dio. 12.08 Kanklubi. Tarjolla on tuttuja hitMusiikkikamari. 08.40
Sunnen liturgia Pyhän Apostoli
nuntai-Suomi
07.53 Maaluovu: vieraana kirjailija Sirpa Kähkönen kuntaradio. Tähän liittyy loppupuolella kerrottava episodi, jonka tiimoilta Kasparov antaa
vilipittömän tunnustuksen Karpoville.
Yleinen ja yksityinen kietoutuvat toisiinsa tavallista kiinnostavammin. L.Onerva: Mirdja, osa 44. 12.10 Urheilu18.00 Kuunnelman esittely: Jooskan broidi 18.20 Radioteatteri esit- radio. Sari Seppälä 14.00 Radio Novan Iltapäivä ?
Elina Kottonen & Ile Jokinen 18.00
Radio Novan Ilta . 10.00 Yle Uuti17.00 Yle Uutiset ja sää.
Radio 1
set. 15.05 KulMaakuntaradio. 21.03 Päivä tunnissa. Yle Uutiset ja sää. 16.17 Maakuntaradio.
mäki, käsikirjoitus: Pekka Salo, ohjaus 17.00 Yle Uutiset ja sää. 18.50
Yle Uutiset ja sää. 22.05 Bluesministeri
Esa Kuloniemi. (7)
14.50 Vuosirenkaita
15.00 Yle Uutiset
15.05 Yle News
15.10 Yle Oddasat
15.15 Ylen aamu-tv: Tänään
otsikoissa
16.00 Arto Nyberg
16.50 Novosti Yle
16.55 Yle Uutiset viittomakielellä
17.00 Yle Uutiset
17.06 Yle Uutiset alueeltasi
17.10 Doc Martin (7)
18.00 Yle Uutiset
18.22 Yle Uutiset alueeltasi
18.30 Akuutti
19.00 Historia: Karpov . 15.05 Maakuntatää: Jooskan broidi. Olavi Linnus kertoo. Alcantaran perhe Yle Teema klo 18.50
TV 2
06.50
06.51
06.53
07.01
07.07
07.16
07.26
07.40
07.54
08.16
08.40
09.00
09.50
10.20
11.20
11.50
12.17
12.45
13.10
13.50
14.20
14.45
15.35
16.03
16.30
17.00
18.00
19.00
19.30
20.00
20.30
21.00
21.50
21.55
22.00
22.10
23.00
00.15
00.45
01.35
MTV 3
Pikku Kakkonen
Nimipäiväonnittelu: 9.2.
Oiva-nallen oivallukset
Pingu (S)
Totta vai taikaa: Ilma
Tommin kiertävä sirkus
Jepu Neulanen (S)
Olivia (S)
Kaapo (S)
Franklin ja ystävät (S)
Kanan muna (S): Eläintarhassa
Glomtunturin
salaisuudet
Tanskalainen maajussi
Luontoretkellä: Pariuskollisia eläimiä
Merta päin!
Kukkaron herraksi
Kukkaron herraksi
Langettavat todisteet
Riistametsällä Pohjolassa
Hymy Pyllyyn
Pasila 2.5 . 06.15 Aamuhartaus. Pääosissa:
Heikki Hela, Heikki Silvennoinen, Timo Kahilainen, Heikki Vihinen,
Mari Turunen, Kari Hietalahti, Jukka Puotila.
Ohjaus: Matti Grönberg.
23.05 Kylmä rinki (16)
00.15 Deadwood (12)
01.15 Deadwood (12)
02.20 Frasier (S)
02.50 David Blaine: Totta vai
taikuutta (12)
03.50 Mitä tuli tehtyä
04.50 Ennustaja-TV
Teema
16.00 Treme (12)
17.00 Tiededokumentti: Tieteen pioneereja
17.55 Liian nuori kuolemaan
18.50 Francon jälkeen . (12)
Kovat kaulassa (12)
The McCarthys (S)
Nelonen
07.00 Disneyn esikoulu: Sofia
ensimmäinen & Minnin
Toons (S)
07.30 Disney esittää: Timon &
Pumba (7)
07.55 Shake It Up (7)
08.25 Eläinten ABC
08.55 Fort Boyard . Yle Uutiset 17.01 Uuden musiikin
08.10 Ykkösaamu. 13.00
Hengellisen musiikin toivekonsertti. 19.03 Radioteatteri esit- 15.00 Yle Uutiset. 16.15
Korpela, Jani Volanen ja Samuli Niitty- Urheiluradio. Miten näin kävi?
21.55 Camorran miehet (16)
23.30 Uusi Kino: Lelumaa
(Spielzeugland) Saksa
1942: suojellakseen
lastansa äiti kertoo
pojallensa, että juutalaiset naapurit lapsineen ovat matkalla
?Lelumaahan?. MAANANTAI 9.2.2015
TV 1
05.55 Ensimmäinen, toinen ja
kolmas kerta
06.25 Ylen aamu-tv
09.30 Korkki kiinni
10.00 Doc Martin (7)
11.00 Yle Uutiset
11.05 Pisara
11.10 Yksin Jumala (S)
12.20 Sydämen asialla (7)
13.10 Vihtori ja Klaara (Suomi
1939) Teuvo Tulion
ainoa komedia, suositun sarjakuvan pohjalta
tehty farssi löylytyksillä ja esineiden viskomisilla täytetystä avioliitosta. 04.02 Jake Nymanin
Popradio.
Yle Puhe
06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle
Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.00
Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu
07.20 Alivaltiosihteeri 07.25 Puheen
Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40
Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset
08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle
Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30
Yle Uutiset 09.31 Puheen Aamu
10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen
Päivä 11.00
Yle Uutiset 11.03
Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset
12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Emilia Kukkala 14.00 Yle Uutiset 14.03
Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset
15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle
Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.06
Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset
18.03 Urheiluilta: Jääkiekkoa ja Alppihiihdon MM 21.00 Puheen Ilta 22.00
Yle Uutiset 22.05 Emilia Kukkala
23.03 Päivä tunnissa 23.15 Urheiluilta: Alppihiihdon MM 00.15 Arkisto
Radio Nova
06.00 ELC . 21.30 Yle
Uutiset selkosuomeksi. 18.00 Yle Uutiset. 21.35 Novosti
Yle. Kasparov
20.00 MOT: Jäteparonin likabisnes
20.30 Yle Uutiset
20.55 Urheiluruutu
21.00 A-studio
21.30 Dokumenttiprojekti:
Kreikan synkkä arki
23.10 Yle Uutiset
23.15 Kotikatsomo: Ajomies
00.15 Suomi on venäläinen
Francon jälkeen . 19.03 Urheiluradio.
kurkistetaan tunnettujen henkilöiden kotialbumeihin. Mv. 08.12
15.00 Yle Uutiset. 03.02 Sekahaku
. 06.05 Hartaita 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX
säveliä. Viki ja Mäkkäri 17.00
huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää. 15.55 Yle News.
Uutiset. 17.20 MaaRike Jokela, äänisuunnittelu Anders kuntaradio. 10.03
Ajantasa:
17.20 Matkakuume: Matklo 19.0
Suora linja. Tanssillinen lyhytelokuva,
joka kuvaa 17-vuotiaan tyttären silmin hetkeä, jolloin vanhempien
surematon suru muuttuu eläväksi. 08.00 Yle Uutiset ja
sää. 22.50 Arvassalo
ry: Miksi syöminen on ongelma. Rooleissa: Tommi radio. 06.30 Maa12.10 Kaksi lukua Helsingin historiaa kuntaradio. 10.55 Pikkukailu maailmansotien väli3
juttu. 20.00 Musica nova Hel- kuulumisiin ja kiinnostaviin ilmiöihin.
sinki: Jukka Tiensuu in Portrait 22.00 Toimittajana Susanna Vainiola. 22.00 Yle
Uutiset ja sää. 20.05 Sää.
20.06 Parasta aikaa. Linnake
15.50 Kuuluisat kuppilat
16.20 Tervetuloa kotiin
17.20 Frasier (S)
17.50 Gordon Ramsay maailmalla
18.55 HS-uutiset
18.58 HS-sää
19.00 Suomen paras leipomo
20.00 Huippumalli haussa
20.57 Keno
21.00 Kummeli kultakuume
(Suomi 1997). Lännestä katsottuna Karpov nähtiin jähmeän
neuvostojärjestelmän miehenä, Kasparov
uuden ajan airueena. 06.25 Aamu . 12.45
tää. 10.05 Roman Schatzin
Maamme-kirja. Äänite vuo- perehdytään musiikin ajankohtaisiin
delta 1963. Esiin nousevia asioita kelpaa suhteuttaa shakkilaudan yli myös arkiseen kulutukseen itse kunkin kohdalla. 21.40 Urheiluradio. 07.45 Hartaita säveliä. Minna Kuukka & Tuomas
Enbuske 10.00 Konttori . 05.00 Melkein hereillä. Annika Metsäketo
22.00 Radio Novan yö. Kalevi Pollari. 12.00
keiton syvin olemus: Pippuri
Yle Uutiset ja sää. 11.00 Välilevyjä. posketonta bongausta (7) 23.25
Morgan Spurlock: Sisäpiirin mies 00.25
C.S.I. 08.10 Urheiluradio. 11.00 Yle Uutiset.
senä aikana. Kuusi kuvaa -sarjassa Yle Uutiset ja sää. 12.12 Maakuntaradio. 18.55 Parasta aikaa. Alcantaran perhe (7)
20.00 Arkistojen salat: Lindbergh yli Atlantin
20.30 10 kirjaa rakkaudesta:
Olemisen sietämätön keveys. 07.00 Yle Uutiset ja sää.
osa 1: Vanhakaupunki 13.00 Klassista 07.10 Urheiluradio. Ruoasta on tullut taidetta
ja keittiömestareista
rocktähtien kaltaisia julkkiksia. 07.59 Hyvää Jälki-istunto . Linnake
10.15 Sarahin talo
10.50 Onnenarpa
11.50 LIVE: Tiedä ja Voita
13.50 Deittikamera
14.20 Fort Boyard . 09.11 Maakunta16.15 Faunin iltapäivä.
broidi
radio. Samalla
annoksia kuvataan ja
kuvia julkaistaan runsaasti. (12)
00.00 Martina ja hengenpelastajat (7)
00.55 Panttilainaamon autospesialistit (S) 01.20 Panttilainaamon autospesialistit (S) 01.50 Leijonan luola Kanada
02.40 Trigger Happy TV (7) 03.10
Maailman parhaat kalapaikat 04.00 LA
Ink 04.50 Ennustaja-TV
RADIO-OHJELMAT
Päivän nosto
YLE Radio 1
Karpovin (vas.) ja Kasparovin 25 vuotta kestänyt kitkerä taistelu shakin mestaruudesta osuu yhteen Neuvostoliiton yhteiskunnallisen murroksen kanssa.
Shakin jättiläiset eri leireissä
RANSKALAINEN DOKUMENTTI Karpov?Kasparov (Karpov?Kasparov, deux rois pour
une couronne, 2014) valottaa shakin kautta
kiinnostavasti eri maailmoja sekä yksilötasolla että lähihistoriallisesta näkökulmasta.
Anatoli Karpovin ja Garri Kasparovin MMottelut (1984, 1985, 1986, 1987 ja 1990) olivat aikoinaan isoja mediatapahtumia.
Eräs tiivistys kuuluu näin: tutkija vastaan pelimies. Yle Uutiset. Musiikkimakasiini, jossa
aalto. Yhtenä
aamuna poika on hävinnyt ja niin myös juutalaiset naapurit. Päivä tun-
nissa summaa ja taustoittaa päivän
uutisia ja puheenaiheita. 10.00 Encore 00.00 Yöradio
Yle Uutiset. sivu 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX
07.50 Aamuhartaus. 19.00 Yle Uuti- 14.00 Yle Uutiset. 23.10
Yöklassinen.
19.05 Parasta aikaa. 00.00 Yle Uutiset ja
sää. O: Teuvo Tulio.
N: Eino Jurkka, Verna
Piponius. 21.50 Merisää. 06.56 Päivän miete- set 10.03 Uuden musiikin aamulause. 16.00 Yle Uutiset ja sää. Ministeri McCord
matkustaa New Yorkiin
juhlistaakseen hääpäiväänsä, ja maan ulkopolitiikka jää avustajien
harteille.
Kymmenen Uutiset
Päivän sää
MTV Sport Uutiset
Bones (12)
Isänmaan puolesta.
Askel eteenpäin, kaksi
taakse. 19.35 Arkisto: Elokuvan uusi Parasta aikaa. (S)
00.05 Treme (12)
01.05 Teematieto
Muut
07.25 SVT:n ohjelmaa
17.25
Matkakumppanit
17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUUklubben: Minun juhlani 18.30 Kuoleman
monet kasvot 19.00 Luontoretkellä
19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Närbild 20.30 Majakka: Yttergrund 20.45
Oddasat 21.00 Efter Nio 21.57 Yle
Nyheter TV-nytt 22.00 Strömsön puutarha 22.30 Käänteentekevät kappaleet 23.00 SVT:n ohjelmaa
06.00 Voittostudio 08.00
Astral TV 10.00 Lemmen
viemää (7) 14.00 Walker, Teksasista
(12) 15.00 Pomo piilossa 16.05 Top
Chef 17.00 Lemmen viemää (7) 18.05
Suomen surkein kuski 19.00 Naapurit-arvonta 19.05 Simpsonit (7) 19.30
Lähiöunelmia (7) 20.00 Rillit huurussa
(S) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 The Big
Year . 07.00 Yle Uutiset ja sää. Ile ja Tommi 10.00 Yle UutiAamusoitto. Shakin alkeita ja historiaa vähänkin tunteva tunnistaa, kumpi
on kumpi. 20.00 Yle Uutiset. Kaksikon otteluissa oli kysymys
ennen kaikkea erilaisten temperamenttien
ja tyylien kohtaamisesta.
Mukana oli alusta pitäen politiikka. 11.57
Yle Radio Suomi
Päivän mietelause. 09.00 Yle
takuume. Komedia
käynnistyy, Elmeri Hautamäki (Heikki Silvennoinen) pakenee mielisairaalasta yhdessä
hoitajansa (Heikki Hela)
kanssa etsimään isänsä
Lappiin kätkemää kultaaarretta. 22.05 Kuusi kuvaa: Merisää. Viikon kirjana on Milan Kunderan
Olemisen sietämätön
keveys.
21.00 Hulluna ruokaan. 19.00
Katja Tukiainen. (16) 01.15 Lähiöunelmia (7) 01.55
Rysän päällä 02.55 Voittostudio
05.00 Ennustaja-TV 08.05
Onnenarpa 09.35 LIVE:
Tiedä ja Voita 11.35 Elämää halpalentoyhtiössä (7) 12.05 Elämää halpalentoyhtiössä (S) 12.35 Mahdoton illallinen
13.30 Brady Barrin vaarallinen luonto
(7) 14.30 LA Ink 15.20 Anthony Bourdain maailmalla 16.10 Hurja remontti
17.05 Kuuluisat kuppilat 17.35 Leijonan luola Kanada 18.30 MasterChef
Australia 19.30 Top Chef 20.30 Poliisit (7) 21.00 Kuppilat kuntoon, Gordon
Ramsay! 22.00 Poliisit (S) 22.30 Panttilainaamo 23.00 Outoa vai mitä. (7)
23.44 Uusi Kino: Largo. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 14.03 Ajantasa.
set ja sää. Pattitilanne. 09.00 Yle Uuti- iltavuoro 19.00 YleX Jatkot 22.00
set. 07.12 Maakunkahteen. 12.55 Suomi tänään. 07.10 vuoro 11.00 Yle Uutiset 11.03 EtuAamusoitto. 20.03 Urheiluradio. 09.05 Urheilu16.00 Yle Uutiset ja sää.
Jooskan
radio. 00.05 Yöradio. 17.40 Kesä11.03 Maakuntaradio. Carrie panee
pyörät pyörimään ja
lavastaa hyökkäyksen
turvataloon ajaakseen
tietolähteensä terroristisetänsä luokse. 09.05 Muistojen bulevardi. 21.00 Yle Uutiset. Esimerkiksi kenellekään meistä
tuskin on pahitteeksi omien virheiden pohdiskelu, erittely ja mahdollinen paikkailu.
Harri-Ilmari Moilanen
HISTORIA: KARPOV?KASPAROV
TV1 klo 19.00
YleX
06.00 Yle Uutiset. O: Kimmo
Leed. 18.03
Wiksten. 13.03 Maakuntaradio.
18.50 Iltahartaus. 07.50 Merisää. 14.00 Näistä levyistä en taradio. Ranskalaisdokumentti
tuo kahden shakkimestarin titteliotteluiden
ja persoonien kautta valokiilaan sekä Neu-
4
vostoliiton viimeiset vuodet että nykyisen
Venäjän.
Kasparov on ollut näkyvästi esillä läntisissä medioissa myös politiikan saralla, Karpov vaikuttaa duumassa hiljaisena Putinin
miehenä. 23.00 Yle Uutiset.
23.03 Yöradio. The Spin-Off
Justimus esittää: Fuck
the Police (12)
Uusi päivä (S)
Uusi päivä (S)
Uusi päivä (S)
Pikku Kakkonen
Sydänmailla (7)
Kandit
Kioski
Uusi päivä (S)
Hello Ladies (7)
Tuhkimotarinoita
Yle Uutiset
Urheiluruutu
Talvistudio
Alppihiihdon MM : N
superalppiyhdisetty
Alppihiihdon MM : N
superalppiyhdistetty
Kandit
Game of Thrones (16)
Uutisikkukna
05.30
06.00
06.25
09.05
09.30
09.35
09.40
09.45
10.10
10.40
11.10
13.35
14.35
15.05
15.10
16.10
17.15
17.20
17.25
17.55
18.00
19.00
19.20
19.30
20.05
21.00
22.00
22.20
22.25
22.35
23.35
00.40
01.35
Aamusää
Studio55.fi
Huomenta Suomi
Studio55.fi
Huomenta Suomen
Uutiset
Mitä tänään syötäisiin?
Tukikummit Onnenpeli
Kauniit ja rohkeat (S)
Emmerdale (S)
Emmerdale (7)
Lääkärit
Selviytyjät
Millerit (S)
Mitä tänään syötäisiin?
Koiralle koti
Upeat skandikodit
Uutiset
Päivän sää
Kauniit ja rohkeat (S)
Mitä tänään syötäisiin?
Emmerdale
Seitsemän Uutiset
Päivän sää
Salatut elämät (S)
Suomen surkein kuski
Rouva Ministeri. N: Misa
Lommi, Kirsi Karlenius,
Sami Hiltunen, Kalle
Kettunen. 21.55 Suomi tänään. 18.30 Merisää
Onko minulla
oikeus olla osallinen tässä yhteiskunnassa
. Kai Ulmanen. (16)
23.55 Asema 62 (7)
00.55 Frasier (S) Amerikkalainen komediasarja.
01.25 Holmes NYC (12)
02.25 Arvostele mun illallinen
Suomessa
02.55 Arvostele mun illallinen
Suomessa
03.25 Naapurini avaruudesta
03.55 Ennustaja-TV
Teema
16.00
17.00
17.55
18.50
20.00
20.45
21.00
21.50
21.52
22.00
22.20
22.50
23.50
Treme (12)
Talo Ranskassa
Hulluna ruokaan
Francon jälkeen . 18.20 Radioteat- dio. 12.12 Maakuntaradio.
18.30 Hartaita säveliä. 07.00 Yle Uutiset ja sää.
sista kahteen. 09.05
Muistojen bulevardi. 10.05 Sari Helin.
11.00 Klassikkoparatiisi. 21.40 Urheiluradio. TIISTAI 10.2.2015
Middle MTV3 klo 14.35
TV 1
05.45
06.25
09.30
10.00
11.00
11.05
12.01
12.05
12.20
13.10
15.00
15.05
15.10
15.15
15.50
16.20
16.50
16.55
17.00
17.06
17.10
18.00
18.22
18.30
19.00
19.50
20.00
20.30
20.55
21.00
22.00
22.30
23.15
23.20
Aamusydämellä
Ylen aamu-tv
Puoli seitsemän
Doc Martin (7)
Yle Uutiset
Yle Uutiset alueilta
Yle Oddasat
Oddasat
Sydämen asialla (7)
Syntynyt terve tyttö
(Suomi 1943, 99?) O:
Ilmari Unho. 16.00 Yle UutiEtnoilta
kuntaradio. Minna Kuukka & Tuomas
Enbuske 10.00 Konttori . 11.00
laisen teos Pohjolan leijona
. sivu 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX
07.50 Aamuhartaus. 13.00 Yle Uutiset. 21.30 Yle
Uutiset selkosuomeksi. 19.03 Urheiluradio.
19.05 Kaikki kotona. Ottakaa vastaan lapsi, joka syntyy.
Kaikkien pitää saada syntyä, oli lapsella
mikä tahansa. (7) 21.53 Norjaa ristiin rastiin
21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Lilyhammer (16) 23.00 SVT:n ohjelmaa
06.00 Voittostudio 08.00
Astral TV 10.00 Lemmen
viemää (7) 14.00 Walker, Teksasista
(12) 14.55 Masterchef USA 16.00
Top Chef 17.00 Lemmen viemää (7)
18.00 Viidakon tähtöset 19.00 Naapurit-arvonta 19.05 Simpsonit (7)
19.30 Isän tyttö (S) 20.00 Rillit huurussa (S) 20.30 Simpsonit (7) 21.00
112 (7) 22.00 Rakas, sinusta on tullut
pullukka 23.00 Revolution (16) 00.00
Nikita (16) 01.00 Isän tyttö (S) 01.25
Voittostudio
05.00
Ennustaja-T V
08.05 Onnenarpa 09.35
LIVE: Tiedä ja Voita 11.35 Tomin keittiö 12.05 Tomin keittiö 12.35 Britannian paras leipomo 13.30 Leijonan
luola Kanada 14.25 LA Ink 15.15 Top
Chef 16.10 Hurja remontti 17.05 Kuuluisat kuppilat 17.35 Leijonan luola UK
18.30 MasterChef Australia 19.30 Top
Chef 20.30 Poliisit (7) 21.00 Suomen
paras leipomo 22.00 Poliisit (7) 22.30
Suomen Tulli 23.30 Australian rajalla
00.00 Australian rajalla 00.30 Täysillä tutkaan (S) 01.00 Leijonan luola
UK 01.55 Trigger Happy TV (7) 02.25
LA Ink 03.15 Ennustaja-TV
RADIO-OHJELMAT
Päivän nosto
YLE Radio 1
Onko kehitysvammaisella oikeus elää ja rakastaa niin kuin itse haluaa. 06.25 YleX Aamu . Nauraminen kielletty, Coca-Cola sallittu! 22.45 Matkakuume: Matkailu maailmansotien välisenä aikana. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Illan aikana puhuttavat
ainakin kehitysvammaisten oikeudet työhön, asumiseen, vanhemmuuteen, seksiin
ja parisuhteeseen.
. 08.10
Kultakuume. 17.20 Maakuntaradio. N: Paavo
Jännes, Salli Karuna,
Joel Rinne, Olavi Reimas, Liisa Tuomi, Vilho
Siivola. Jokaisella meistä on esimerkiksi oikeus rakastaa omaa miestään,
sanoo illan juontaja Sanna Sepponen.
Kehitysvammais-illassa ei ole tabuaiheita. Onko minulla
oikeus tulla isäksi tai äidiksi. Encore 00.00 Yöradio
10.00 Yle Uutiset. 04.02
Bluesministeri Esa Kuloniemi.
Yle Puhe
06.00 Yle Puhe esittää 06.30
Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu
07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen
Aamu 07.20 Alivaltiosihteeri 07.25
Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset
07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle
Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00
Yle Uutiset 09.02 Puheen Aamu
09.30 Yle Uutiset 09.31 Puheen
Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03
Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset
11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02
Perttu Häkkinen 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00
Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä
16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen
Iltapäivä 17.06 Puheen Iltapäivä
18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta:
Jääkiekkokierros ja Alppihiihdon MM
21.30 Urheiluilta: Jäädytetyt pelinumerot 21.40 Puheen Ilta 22.00 Yle
Uutiset 22.05 Perttu Häkkinen. 15.05
Uutiset ja sää. 21.35 Novosti
Yle. 10.03 Ajantorioitsija Mirkka Lappatasa. Viki ja Mäkkäri 17.00
huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää. Timo
Eränkö saa juomaputken poikki.
Yle Uutiset
Urheiluruutu
1864 (16)
Valaistunut (16)
Erikoisryhmä Stuttgart
Yle Uutiset
Prisma: Sukupolvemme
jalanjälki
TV 2
MTV 3
06.50 Pikku Kakkonen
06.51 Nimipäiväonnittelu:
10.2.
06.53 Jussin matkat (S)
07.08 Lulu kilpikonna (S)
07.21 Nuottiavain
07.28 Jääkarhu Otto (S)
07.39 Neppajymykerho
07.44 Saara ja Sorsa (S)
07.54 Dinojuna (S)
08.17 Franklin ja ystävät (S)
08.41 Late Lammas (S)
09.00 Sydänmailla (7)
10.00 Kaalikimulit
10.30 Neljä unelmaa muutoksesta
11.15 Koiranpentuja ja palveluskoiria
11.45 Kukkaron herraksi
12.12 Kukkaron herraksi
12.40 Kioski
13.10 Moottori mylvii ja kumi
käryää
13.40 Unelmakoti
14.40 Tuhkimotarinoita
15.30 Hello Ladies (7)
16.00 Kandit
16.30 Uusi päivä (S)
17.00 Pikku Kakkonen
18.00 Sydänmailla (7)
19.00 Kandit
19.30 Kioski
20.00 Uusi päivä (S)
20.30 Hello Ladies (7)
21.00 A2: Kehitysvammais-ilta.
Onko kehitysvammaisella oikeus elää ja rakastaa niin kuin itse haluaa?
Juontajina Kati Leskinen
ja Pasi Toivonen.
21.50 Yle Uutiset
21.55 Urheiluruutu
22.00 A2: Kehitysvammais-ilta
23.10 Talvistudio
23.11 Alppihiihdon MM : Joukkuekilpailu
01.15 Kandit
05.30
06.00
06.25
09.05
09.30
09.35
09.40
09.45
10.10
11.10
13.35
14.35
15.05
15.10
15.15
15.45
16.15
17.15
17.20
17.25
17.55
18.00
18.30
19.00
19.20
19.30
20.05
21.00
22.00
22.20
22.25
22.35
23.35
00.30
01.25
Aamusää
Studio55.fi
Huomenta Suomi
Studio55.fi
Huomenta Suomen
Uutiset
Mitä tänään syötäisiin?
Tukikummit Onnenpeli
Kauniit ja rohkeat (S)
Emmerdale
Lääkärit
Hyvästi lemmikki!
Middle (7) Amerikkalainen komediasarja.
Haloo Helsinki! . 17.00 Yle Uutiset ja sää.
perustajajäsen, muusikko Pekko Käppi. 16.15 Faunin
Radio 1
Uutiset. 20.03 Urheiluradio. 23.00 Yle Uutiset.
23.03 Yöradio. 20.05 Sää.
20.06 Kaikki kotona. 08.00 Yle
kia. Kirkossakävijöiden
määrä on romahtanut Albinin aloitettua kirkkoherrana. 06.15 Aamuhartaus. 21.30 Radioteatteri esittää: Sheriffi McGee. 07.53
Maakuntaradio. New York. Etsijän
tie pitkä vapauteen
Suomen surkein kuski
Uutiset
Päivän sää
Kauniit ja rohkeat (S)
Mitä tänään syötäisiin?
Emmerdale
Emmerdale
Seitsemän Uutiset
Päivän sää
Salatut elämät (S)
Rakas, sinusta on tullut
pullukka
Roba (12)
Kymmenen Uutiset
Päivän sää
MTV Sport Uutiset
C.S.I. Yksi illan kysymyksistä on se, kenellä
on oikeus syntyä tähän maailmaan. Sarjan
päätösjaksossa poliisi
ampuu aseettoman
miehen, mikä saa mielenosoittajat liikkeelle
poliisiaseman eteen.
Kohde (12)
Vihjeet hukassa (7)
Villi ja vapaa (7)
Nelonen
05.00 Ennustaja-TV
07.00 Disneyn esikoulu: Sofia
ensimmäinen & Minnin
Toons (S)
07.30 Disney esittää: Timon &
Pumba (7)
07.55 Disney esittää: Aku ja
kumppanit (S)
08.05 Shake It Up (S)
08.35 Eläinten ABC
09.05 Vaaleanpunainen pantteri (S)
09.10 Kotikokkien taistelu
10.15 Sarahin talo
10.50 Onnenarpa
11.50 LIVE: Tiedä ja Voita
13.50 Deittikamera
14.20 Kotikokkien taistelu
15.25 Matkaoppaat
15.55 Hotellit haltuun
16.55 Naapurini avaruudesta
17.25 Frasier (S)
17.55 Kuppilat kuntoon, Jyrki
Sukula!
18.55 HS-uutiset
18.58 HS-sää
19.00 Jutta ja puolen vuoden
superdieetit
20.00 MasterChef VIP
20.57 Keno
21.00 Holmes NYC (12)
22.00 Beck: Hirviö (Beck:
Monstret/Ruotsi 1998).
Trilleri käynnistyy pommiuhkasta, josta kerrotaan Tukholman poliisille viime hetkellä. Alcantaran perhe (7)
Scifin historia
Löytöretkiä maailmaan
Historia: Koukuttavat
nautinnot
Elävä arkisto: Edward
Vesala. 23.10 Yöklassinen.
Uutiset. 15.00 Yle Uutiset. 18.50 Ilta- 12.45 Merisää. Kiitos
ei ole kirosana
Mitä tänään syötäisiin?
Näin tehtiin Risto Räppääjä ja Sevillan saituri
Pelle Miljoona, Haminan
heimolainen . 22.00 Yle Uutiset ja sää.
22.05 Filmiryhmä. Esimerkiksi syntyvien down-lapsien määrä vähenee joka vuosi sikiöseulontojen tehostumisen ansiosta.
. Yle Uutiset 17.01 Uuden musiikin
08.10 Ykkösaamu. 12.00 Yle Uutiset ja sää. Kuvassa
Pasi Toivonen (vas.), Sanna Sepponen, Kalle Havumäki ja Kati Leskinen.
Kehitysvammaiset itse äänessä
KUVITTELE, ETTÄ sinulla olisi syytä kysyä
jokin tai jotkut seuraavista kysymyksistä:
Onko minulla oikeus syntyä. 16.15 Urheiluradio. 18.03 Kaikki kotona. Suomessa asuu viisi miljoonaa ihmistä ja
viisi miljoonaa tapaa elää. 11.57 PäiYle Radio Suomi
vän mietelause. 13.03 Maakun19.03 Etnoilta: Sydänjuurilla 19.45 taradio. 21.00 Yle Uutiset. 21.45
Etnohetki. 20.00 Yle Uutiset. 06.56 Päivän miete- Uutiset 10.03 Uuden musiikin aamulause. 22.00 Yle
Uutiset ja sää. 14.45 Musiik- kuntaradio. 08.12 MaaNews. Tamperelainen Ajantasa. 15.55 Yle
Urheiluradio. 07.59 Hyvää Jälki-istunto . Kustaa II Aadolf ja Suomi 18.00 Yle Uutiset. Studiovie- sää. Ajankohtaisen
kakkosen kahden tunnin suorassa lähetyksessä oikeuksistaan keskustelevat kehitysvammaiset itse. Osa 2/8. 09.11
set ja sää. 13.00 Klas- kuntaradio. 07.10 vuoro 11.00 Yle Uutiset 11.03 EtuAamusoitto. Urheiluradio. 09.10 Sää. HisYle Uutiset. 18.00 Yle
Toimittajana Mika Kauhanen. Paikallista musiikkia sieltä jostakin. 09.00 Yle
set ja sää. Illan
arkisto-ohjelmissa nähdään Vesalan kuuluisimmat kokoonpanot,
Edward Vesala Quartet
1970-luvulta ja Edward
Vesala Sound and Fury
1990-luvun alusta.
Mustaa ja valkoista
(1971) Abstraktio rummuille ja kahdelle tanssijalle. 07.50 Merisää. 18.55 Kaikki kotona. 12.10
teri esittää. 07.45 Hartaita säveliä. Peltola
01.30 Politiikkaradio 02.00 Arkisto
Radio Nova
06.00 ELC . 21.50 Merisää. 15.05
Rahvaan musiikin kerho on ennättänyt Maakuntaradio. 14.00 Yle Uutiset. L.Onerva: Mirdja, osa 45. 14.03
Etnoilta: Keinuva talo. 23.03 Päivä
tunnissa 23.15 Urheiluilta: Alppihiihdon MM 01.00 Mikko ??Peltsi?. Onko minulla
oikeus itsenäiseen elämään, yksityisyyteen ja yksilöllisiin valintoihin. 00.05 Yöradio. 10.00
kerhon Viikon kirja. 09.00 Yle Uuti- iltavuoro 19.00 YleX Jatkot 22.00
set. 00.00 Yle Uutiset
ja sää. 18.50
Merisää. 09.05 Urheiluiltapäivä 17.00 Yle Uutiklo 19.0
radio. 06.05 Hartaita 06.30 Yle Uutiset Uutiset 06.31
säveliä. 05.00 Melkein hereillä. 21.55 Suomi tänään. Jazzmuusikko
Edward Vesalan syntymästä tulee kuluneeksi 70 vuotta. Ile ja Tommi 10.00 Yle
Aamusoitto. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 16.00 Yle Uutiset ja
viidentoista vuoden ikään. 17.20 Kirja3
Maakuntaradio. 20.30
Etnoilta: Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma. 03.02 Hajatusmusiikkia . 14.00 Erik Tawast- 07.10 Urheiluradio. Hänelle täytyy vain antaa
tukea ja apua, sanoo Sepponen, jolla on
Downin oireyhtymä.
A2: KEHITYSVAMMAIS-ILTA
Yle TV2 klo 21.00
YleX
06.00 Yle Uutiset. Sari Seppälä 14.00 Radio Novan Iltapäivä ?
Elina Kottonen & Ile Jokinen 18.00
Radio Novan Ilta . 21.03 Päivä tunnissa. 10.55 Pikkujuttu. 12.55 Suomi tänään.
hartaus. Yle Uutiset ja sää. Illassa puhutaan kehitysvammaisten
ihmisten elämästä. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Kantritohtori
Teppo Nättilä. 06.30 Maa12.10 Tiedeykkönen. 19.00
Yle Uutiset ja sää. 15.00 Yle Uutiset. 07.12 Maastjernan Sibelius-sarja. Annika Metsäketo
22.00 Radio Novan Yö
53 5. Komedia lapsettomien äitien kerhosta.
Yle Uutiset
Yle News
Yle Oddasat
Ylen aamu-tv: Tänään
otsikoissa
A-studio
Kuningaskuluttaja
Novosti Yle
Yle Uutiset viittomakielellä
Yle Uutiset
Yle Uutiset alueeltasi
Doc Martin (7)
Yle Uutiset
Yle Uutiset alueeltasi
Puoli seitsemän
Kiehtova maailma:
Skandimania
Pohjolan luonto
Korkki kiinni. 16.17 Maaraina puheenjohtaja Jenni Lares sekä kuntaradio. Rummuissa
Edward Vesala, tanssi
Birgitta Kiviniemi-Cheremeteff ja Risto Kurronen.
Edward Vesala Quartet (1976) Suomalais-puolalaisessa
kvartetissa soittavat
Edward Vesala (rummut), Pekka Sarmanto
(basso), Tomasz Stanko
(trumpetti),Tomasz
Szukalski (saksofoni).
Haastattelijana VesaMatti Loiri.
Edward Vesala Sound
And Fury (1991)
Jazzyhtye esittää neljä
sävelmää levyltä Ode to
the Death of Jazz.
Treme (12)
Teematieto
Muut
07.25 SVT:n ohjelmaa
16.25 Efter Nio 17.25 Närbild 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00
BUU-klubben: Bärtilin pomppukerho
18.30 Hevostila Mistral (7) 18.52
Nina Patalo (7) 19.00 Saamelaissessiot 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00
Spotlight: Home leviää 20.30 Minun
maisemani 20.45 Oddasat 21.00
Sportmagasinet 21.30 Matkalla taivaaseen. Albin ja Fanny kiertävät ovelta ovelle houkutellakseen väkeä
kirkkoon. kuullaanko minua, arvostetaanko minua,
pääsenkö mukaan, saanko töitä?
Nämä kysymykset ovat tosia, ajankohtaisia ja olennaisia ainakin osalle niistä ihmisistä, joilla on kehitysvamma. 11.03 MaakuntaraRomano mirits
22.00 Yle Uutiset ja sää.
22.05 Café Tropical. O: Sergei
Paradzhanov, 1968. Köysihissit kuljettavat ihmisiä alas laaksoon töihin
ja illalla takaisin rinteille kotiin. 12.55 Suomi
toteleen kantapää. 20.03 Urheiluradio. 11.03 MaakuntaNews. 16.17 Maakuntaradio. 11.00 Riston Valinta. 20.00 Yle Uuti-
06.00 ELC . 07.45 Hartaita
säveliä. Sajatnova oli ashugi, kiertävä trubaduuri, joka
loi 1700-luvulla suurimman armenialaisen runouden. 09.11 Maakuntaradio.
Klassista kahteen. 10.50 Kuuluttajan 07.10 Urheiluradio. 07.59
Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset
Yle Radio Suomi
ja sää. 06.56 Päivän mietelause. 07.50 Merisää. 14.00 Yle Uutiset.
Radioteatteri esittää. 16.00
liä. River Phoenix.
Hän oli aikansa lupaavin nuori elokuvatähti,
jonka kuolema v. 10.55 PikkuUutiset. 19.03 Musica nova radio. Hän pääsee myös Stalinin kylpylään ja Georgian Rivieralle.
Kummallisia kulkuneuvoja
matka jatkuu Georgiassa vanhaan kaivoskaupunkiin Chiaturaan.
Toiminta on paljon pienimuotoisempaa kuin
Neuvostoliiton aikoina.
Kuitenkin enemmän kuin kaivettava
metalli, mangaani, kylän erikoisuus on sen
Stalinin aikainen julkinen liikenne. Yle Uutiset Maakuntaradio. Ovatko nen, Ari Saura ja Henry Väre. 15.00 Yle UutiMirdja, osa 46. 18.00
20.20 Uusinta-kamariyhtyeen kon- Yle Uutiset. Symbolisten
ja värikylläisten elävien maalausten kautta
kerrottu Sajat-novan
elämänkaari. 20.06 Metsäradio. 21.40 Urheiluradio. 07.53 MaaLahti. 12.00 Turun sää. 18.20 Maakuntaradio. 21.50 Merisää. 23.00 Yle
Uutiset. Onko
zombilauma helpompi
pysäyttää tuliasein vai
kirveen kanssa?
Bones (12)
Kallista kipua (7)
Nelonen
07.00 Disneyn esikoulu: Sofia
ensimmäinen & Minnin
Toons (S)
07.30 Disney esittää: Timon &
Pumba (7)
07.55 Disney esittää: Aku ja
kumppanit (S)
08.00 Shake It Up (S)
08.30 Eläinten ABC
09.00 Vaaleanpunainen pantteri (S)
09.10 Kotikokkien taistelu
10.20 Sarahin talo
10.50 Onnenarpa
11.50 LIVE: Tiedä ja Voita
13.50 Deittikamera
14.20 Kotikokkien taistelu
15.25 Matkaoppaat
15.55 Hotellit haltuun
16.55 Naapurini avaruudesta
17.25 Frasier (7)
17.55 Kuppilat kuntoon, Jyrki
Sukula!
18.55 HS-uutiset
18.58 HS-sää
19.00 MasterChef VIP.
Uudessa MasterChef
VIP sarjassa on mukana
18 julkkista, joiden taitoja arvioivat huippukokit Tomi Björck ja Henri
Alén.
20.00 Suomen huutokauppakeisari
20.57 Keno
21.00 Greyn anatomia (12)
22.00 Loirinuotiolla
23.00 Poliisit . 16.00 Yle Uutik
lo 18.03
radio. L.Onerva: 14.03 Ajantasa. 08.12
tuomiokirkon kello lyö 12. 09.05 Urheiluradio. 23.10 Yöklassinen.
YleX
06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX
Aamu . 21.55 Suomi
tänään. Kirjeitä Amerikasta 18.00 Yle
Uutiset 18.03 Urheiluilta: Lentopalloa ja jääkiekkoa 21.00 Puheen Ilta
22.00 Yle Uutiset 22.05 Arto Koskelo 23.03 Päivä tunnissa 23.30
Politiikkaradio 00.00 Arkisto
Radio Nova
toilta 0203-17600. 17.45
Tekijä: Näyttelijä Emmi Parviai- tänään. 18.03 Luontoilta 0203sertti jatkuu. 17.30 Pyöreä pöytä. 12.12 Maakuntaradio.
Uutiset ja sää. 17.00
Helsinki: Uusinta-kamariyhtyeen Yle Uutiset ja sää. 15.00 Yle
Ajantasa. 07.00 Yle Uutiset ja sää.
Brysselin kone. 06.30 Maavardi. 17.00 Yle
dio. 13.00 Yle Uutiset. 22.00 Yle Uutiset Merisää. Ville
Haapasalo törmää matkallaan kummalliseen,
Stalinin aikaiseen joukkoliikennevälineeseen. Hän soluttautuu lomalaiseksi
lomalaisten joukkoon. Georgia. 16.15 UrheiluUutiset ja sää. 18.50
man herruuteen. toiveiden yö. Järjestelmän
uusimisesta on pieniä toiveita, sillä kaivoksen ulkomainen sijoittaja on kiinnostunut
myös kehittämään kaupunkia, jossa mangaani saastuttaa ja sairastuttaa ihmisiä.
Ville vierailee myös Stalinin kylpylässä,
joka on suosittu hoitola mineraalivesiensä
ansiosta. Elina Kottonen & Ile Jokinen
Yle Uutiset. Hän pääsee myös
Stalinin kylpylään ja
Georgian Rivieralle. kotihälytys (7)
00.00 Castle (12)
01.00 Frasier (7)
01.30 Asema 62 (7)
02.30 Arvostele mun illallinen
Suomessa
03.00 Arvostele mun illallinen
Suomessa
03.30 Naapurini avaruudesta
04.00 Ennustaja-TV
Teema
15.55 Treme (12)
16.55 Historia: Brittiavioliitto
1900-luvulla
17.55 Tiededokumentti: Tieteen pioneereja 1/3.
Järjestyksen luojat.
Hiukkasfyysikko Brian
Cox jäljittää Britannian
luonnontieteiden kehitystä meidän päiviimme
saakka.
18.50 Francon jälkeen . 12.00 Yle Uutiset
set ja sää. 23.03 Yöradio . salattu luonto
(Cosmos, Itävalta) Luonnon pienet sankarit.
Luonto kuhisee pieniä
otuksia. Alcantaran perhe (7)
20.00 Liian nuori kuolemaan
2/3. Hänet muistetaan erikoisena ja mielenkiintoisena henkilönä, yksinäisenä
tähtenä, joka sammui
liian aikaisin. 11.57 kuntaradio. 16.15 Fauja sää. 09.00
Yle Uutiset. 08.10 Urheiluradio. 15.05
KulLuontoil
ta
juttu. Minna Kuukka & Tuomas Enbuske 11.00 Konttori . 20.05
Sää. 14.00
10.00 Yle Uutiset. 21.03 Päivä tunnissa.
21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi.
18.00 Radio Novan Ilta . 06.05 Hartaita
säveliä. 10.00 Yle Uutiset. 18.30 Hartaita säve- set. 21.30 Musiikkia kon- 17600. 22.05 Ajassa soi: Musica nova 17600. Hyönteisten
lisäksi ohjelmassa tutustutaan muihin pieniin
eläimiin ja näiden selviytymisstrategioihin.
Ensisilmäyksellä (S)
Mitä tänään syötäisiin?
Grand Designs ?
unelma-asunnot
Koko Suomi leipoo
Uutiset
Päivän sää
Kauniit ja rohkeat (7)
Mitä tänään syötäisiin?
Emmerdale
Emmerdale
Seitsemän Uutiset
Päivän sää
Salatut elämät (7)
Kingi
1001 Rikua
Kymmenen Uutiset
Päivän sää
Viking Lotto ja Jokeri
MTV Sport Uutiset
Myytinmurtajat. 12.10 Urheiluranin iltapäivä. Asiantuntijoina Heidi Kinnusertin jälkeen. 09.05 Muistojen bule- 05.00 Melkein hereillä. 17.20 Suomi
konsertti 20.00 Konsertin väliaika. 10.03
Kantapöytä. 17.20 Aris12.45 Merisää. (S)
07.05 Max ja Meeri (S)
07.13 Sana-Arkku: Unto
Undulaatin valokuvat
07.23 Minun nimeni on
07.28 Samsam (S): Likapossun
kaverit
07.37 Taavi-tiikerin naapurissa (S)
07.53 Dinojuna (S)
08.16 Franklin ja ystävät (S)
08.39 Hupsis (S)
09.00 Sydänmailla (7)
09.45 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa
10.15 Julkkis lapsenvahtina
11.05 Kaalikimulit
11.35 Kukkaron herraksi
12.02 Kukkaron herraksi
12.30 Kioski
13.00 Silikonisukupolvi
13.30 Kadonneita etsimässä
14.30 A2: Kehitysvammais-ilta
15.20 A2: Kehitysvammais-ilta
16.30 Uusi päivä (S)
17.00 Pikku Kakkonen
18.00 Sydänmailla (7)
19.00 Kandit
19.30 Kioski
20.00 Uusi päivä (S)
20.30 Hello Ladies (7)
21.00 Syke (12)
21.50 Yle Uutiset
21.55 Urheiluruutu
22.00 Stacey Dooley: Bileturismin kääntöpuoli
23.00 Kandit
23.30 Silminnäkijä: Copterlinen rahastus
00.00 True Blood (16)
00.45 True Blood (16)
01.35 True Blood (16)
02.30 True Blood (16)
05.30
06.00
06.25
09.05
09.30
09.35
09.40
09.45
10.10
11.10
13.35
14.35
15.05
15.10
16.15
17.15
17.20
17.25
17.55
18.00
18.30
19.00
19.20
19.30
20.05
21.30
22.00
22.20
22.25
22.30
22.40
23.45
00.45
Aamusää
Studio55.fi
Huomenta Suomi
Studio55.fi
Huomenta Suomen
Uutiset
Mitä tänään syötäisiin?
Tukikummit Onnenpeli
Kauniit ja rohkeat (S)
Emmerdale
Lääkärit
Cosmos . 00.00 Yle Uutiset ja sää. Tarinoiden mukaan monet kyyVILLE HAAPASALON
6
närsauvat ja kävelykepit ovat jääneet kylpylään
Matkalla Mustanmeren rannalle Ville
pysähtyy savipajalle muovailemaan saviastioita paikan omistajan kanssa, joka tekee
niitä viini- ja ruokakäyttöön.
Mustanmeren rannalla Batumissa Ville
pitää ensimmäisen kerran sarjan aikana
vapaapäivän. 19.00 Yle Uutiset ja sää.
19.03 Urheiluradio. 09.10
ja sää. 21.00
Seppälä 14.00 Radio Novan Iltapäivä . JuonAasian talousjätit matkalla maail- tajana Pirkka-Pekka Petelius. 1993
herätti suurta huomiota. 00.05
Yöradio . 09.00 Yle Uutiset. 06.25
Aamusoitto. 15.05 Maakuntaradio. 11.00 Yle Uutitakuume. 13.03
nen 18.00 Musiikkikamari. 03.02 Tero
Liete . 19.05 LuonHelsinki. toiveiden
yö. 12.10 Julkinen sana. 21.45 Kolmannen nen, Jaakko Kullberg, Juha Laaksomaailman puheenvuoroja. HD
21.45 Kino: Granaattiomenan väri. 19.00 Yle Yle Uutiset ja sää. (S)
23.05 Treme (12)
Muut
07.25 SVT:n ohjelmaa
16.25 Hevostila Mistral
(7) 16.47 Nina Patalo (7) 16.55 Spotlight: Home leviää 17.25 Sportmagasinet 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00
BUU-klubben: Nukkeseikkailut 18.30
Supersankari Energina (7) 18.43 Clay
Kids 18.55 Gazoon (S) 19.00 Tanskalainen maajussi 19.30 Yle Nyheter TVnytt 20.00 Tuhmia tarinoita 20.30 Sex
& Sånt 20.45 Oddasat 21.00 Molanderin perhe (12) 21.45 Beppen matkassa
21.53 Norjaa ristiin rastiin 21.57 Yle
Nyheter TV-nytt 22.00 Lapsiperhe
avun tarpeessa 23.00 SVT:n ohjelmaa
06.00 Voittostudio 08.00
Astral TV 10.00 Lemmen
viemää (7) 14.00 Walker, Teksasista
(12) 14.55 Masterchef USA 16.00 Top
Chef 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00
112 (7) 19.00 Naapurit-arvonta 19.05
Simpsonit (7) 19.30 Kolme miestä
ja tyttö (7) 20.00 Rillit huurussa (7)
20.30 Simpsonit (7) 21.00 Top Chef
22.00 Viikingit (16) 23.00 Scorpion
00.00 Lainvalvojat 00.30 Lainvalvojat
01.00 Kolme miestä ja tyttö (7) 01.25
Voittostudio
05.00 Ennustaja-TV 08.05
Onnenarpa 09.35 LIVE:
Tiedä ja Voita 11.35 Elixir 12.05 Jopetshow (S) 12.35 Britannian paras leipomo 13.30 Leijonan luola UK 14.25
LA Ink 15.20 Top Chef 16.15 Hurja
remontti 17.05 Kuuluisat kuppilat
17.35 Leijonan luola UK 18.30 MasterChef Australia 19.30 Top Chef 20.30
Poliisit (S) 21.00 Amerikan kovimmat keräilijät 22.00 Poliisit (7) 22.30
Panttilainaamo 23.00 Poliisit Norja (S)
23.30 Poliisit Norja (S) 00.00 Rekkakuskit jäällä (7) 00.55 Anthony Bourdain maailmalla 01.50 Leijonan luola
UK 02.40 Appivanhemmilla kylässä
(7) 03.10 Trigger Happy TV (7) 03.40
Jopet-show (S) 04.10 LA Ink
RADIO-OHJELMAT
Päivän nosto
YLE Radio 1
Ville Haapasalo törmää Georgiassa kummalliseen Stalinin aikaiseen joukkoliikennevälineeseen. Ile ja Tommi 10.00 Yle Uuti-
21.35 Novosti Yle. 18.50 Iltahartaus. Yllätyskäänteitä ja väärinkäsityksiä
tiedossa kun tehtailijan
tytär haluaa naimisiin
autokorjaajan kanssa.
Luontoretkellä: Lintujen talviruokinta
Yle Uutiset
Yle News
Yle Oddasat
Ylen aamu-tv: Tänään
otsikoissa
MOT: Jäteparonin likabisnes
Suomi on venäläinen
Novosti Yle
Uutiset viittomakielellä
Yle Uutiset
Yle Uutiset alueeltasi
Doc Martin (7)
Yle Uutiset
Yle Uutiset alueeltasi
Puoli seitsemän
Prisma: Sukupolvemme
jalanjälki
Opi ja elä
Prisma Studio
Yle Uutiset
Urheiluruutu
A-studio
Pitkä matka vapauteen
Yle Uutiset
Ulkolinja: Elektroniikkajätteen vaarat
Loirinuotiolla Nelonen klo 22.00
TV 2
MTV 3
06.50 Pikku Kakkonen
06.51 Nimipäiväonnittelu:
11.2.
06.52 Rytmireissu
06.58 Mitä ihmettä. tänään. Rocktoimittajan illallinen.
04.02 Kantritohtori Teppo Nättilä.
Yle Puhe
06.00 Yle Puhe esittää 06.30
Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu
07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen
Aamu 07.20 Alivaltiosihteeri 07.25
Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00
Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu
08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen
Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02
Puheen Aamu 09.30 Yle Uutiset
09.31 Puheen Aamu 10.00 Yle
Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00
Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä
12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen
Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00
Yle Uutiset 13.02 Arto Koskelo
14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen
Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01
Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.06
Puheen Iltapäivä 17.15 Lotta Stenroos . 07.50 Aamuhartaus. Zombit hyökkäävät. 15.55 Yle
Radio Su
omi
set. 18.55 Luontoilta 0203ja sää. 08.00 Yle Uutiset ja
Päivän mietelause. 07.12 Maakunvieras: Ylen strategiapäällikkö Jari taradio. KESKIVIIKKO 11.2.2015
TV 1
05.55
06.25
09.30
10.00
11.00
11.05
12.01
12.05
12.20
13.10
14.30
15.00
15.05
15.10
15.15
15.50
16.20
16.50
16.55
17.00
17.06
17.10
18.00
18.22
18.30
19.00
19.53
20.00
20.30
20.55
21.05
22.00
23.00
23.05
Strada
Ylen aamu-tv
Puoli seitsemän
Doc Martin (7)
Yle Uutiset
Yle Uutiset alueilta
Yle Oddasat
Oddasat
Sydämen asialla (7)
Kun isä tahtoo (Suomi
1935) O: Valentin Vaala.
N: Emmi Jurkka, Regina
Linnanheimo, Valentin Vaala. 07.00 Yle Uutiset ja sää.
07.10 Aamusoitto. Annika
Metsäketo 22.00 Radio Novan yö. Yhdessä iltapäivässä ehtii paljon: ajaa skootterilla maalla ja
merellä, syödä jäätelöä, bongailla rantaelämää ja lentää liitovarjolla.
KAUKASIA 30 PÄIVÄSSÄ
Yle Teema klo 21.00
set 10.03 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX
Jälki-istunto . 10.05 kuntaradio. 06.15 Aamuhartaus. HD
21.00 Kaukasia 30 päivässä.
Osa 6/10. Viki ja Mäkkäri 17.00
Yle Uutiset 17.01 Uuden musiikin
iltavuoro 19.00 YleX Jatkot 22.00
Encore 00.00 Yöradio
06.00 Yle Uutiset. 08.10 Ykkösaamu. 13.00
Sää. Sari
set