Kansan Uutiset 07.11.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Hinta 3,50 ? 45-003251-1445 45 www.kansanuutiset.fi Viikko 45 Perjantaina 7.11.2014 Kansan Tahto | Satakunnan Työ n Viimeine lu keskuste ía arc Gabriel G in Márquez .26 kanssa s Ele Alenius ei taipunut painostuksen edessä » Viikkolehden SKDL-teemanumerossa puhuvat myös Anna-Liisa Hyvönen ja Jorma Hentilä. Tennilän Jäämeri 6 Haanpään novellit 28 Kurdien demokratiakokeilu 41
Kun maailma alkaa tajuta Luxemburgin verosaalistuksen, paine muutoksiin kasvaa. sisältö A Kotimaa s.4 B Kulttuuri s.22 Kansan Uutiset, Viikkolehti 7.11.?13.11.2014 C Keskustelu s.30 D Ulkomaat s.34 E Vapaa-aika s.42 F Pelit s.44 38 PUHELIN 09 759 601 Neuvostoliiton lopun alku jo 1920-luvulla VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI toimitus@kansanuutiset.fi D D 34 Veroparatiisin pääministeristä komission puheenjohtajaksi Luxemburg on kansainvälisen talouskerhon arvostettu jäsen ja sen oletetaan verottavan yhtiöitä täysimääräisesti. 09 7596 0254 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Vilhonvuorenkatu 11 C 7, Helsinki (PL 64, 00501 Helsinki) Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Faksi, konttori: 09 7596 0319 TOIMITUS avoinna ma?pe 9.00?16.00 Toimitussihteerit: 09 7596 0312 tai 09 7596 0362, toimitus@kansanuutiset.fi viikkolehti@kansanuutiset.fi SATAKUNNAN TYÖ Taistelu digitaalisessa mediassa Alexander Stubb ei ole ainoa twiittaava pääministeri. Niinpä Neuvostoliiton tuhon siemenetkin kylvettiin jo 1920-luvulla alkaneella maatalouden pakkokollektivisoinnilla, väittää Venäjän talousuudistajana tunnetuksi tullut Jegor Gaidar. Pintakuoren alla se on veroparatiisi. on haluttu päästä eroon, ja harva nimittää taidettaan poliittiseksi. Kannen kuva: Jarno Mela 2. Calise liittää politiikan yltiöhenkilöistymisen puolueiden voiman vähenemiseen. Vuonna 2009 kuolleen Gaidarin kirja Imperiumin tuho ilmestyi suomeksi pari viikkoa sitten. Italian kollega Matteo Renzi käy jatkuvaa digitaalista taistelua Viiden tähden puolueen Beppe Grilloa vastaan ja toisinpäin. Ei verota. Samalla kasvaa myös Euroopan komission uuden puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin (kuvassa) kiusaantuneisuus; hänhän ohjaili tuota toimintaa 18 vuotta Luxemburgin pääministerinä, kirjoittaa Richard Brooks viikon Guardiansuomennoksessa. Talouspolitiikassa vakavien virheiden todellinen vaikutus voi tulla esiin vasta vuosikymmenien kuluttua. Muutos jäytää erityisesti Italian vasemmistoa. PL 41, 28101 Pori Käyntiosoite: Eteläpuisto 14 Avoinna ti-ke klo 9?12 Puhelin: 02 630 3210 toimitus@satakunnantyo.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Ma?pe klo 9.00?16.00, konttori: 09 7596 0208, faksi: 09 7596 0319, tilaukset@kansanuutiset.fi. Tilaukset kaikkialta Suomesta maksuttomasti: 0800 97006. JAKELUHÄIRIÖT Postin palvelunumero 0200 71000. TILAUSHINNAT Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Säästö Määräaikais 12 kk 144 ? 170 ? 6 kk 75 ? 92 ? 3 kk 40 ? 52 ? 1 kk 15 ? 20 ? Hinnat sisältävät arvonlisäveron (10 %). Tarkemmat tiedot verkkosivulta. TIMO SETÄLÄ B 29 Taide on vasara ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI avoinna ma?pe 9.00?16.00 puhelin: 09 7596 0200 ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat mediakortissa www.kansanuutiset.fi tai ilmoitustrafiikista. ISSN 0357-1521 Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula, 2014 Taide on vasara, on Viikkolehden uusi kerran kuukaudessa ilmestyvä kulttuurisivu. Sitä pitää kriitikko Otso Kantokorpi, joka aluksi pohtii yhteiskunnallista taidetta. Nuori nykytaide on 2000-luvulla tuntunut menevän koko ajan yhteiskunnallisempaan suuntaan, mutta poliittiseksi leimautumista vierastetaan. Vanhoista poteroista . Viestintä ei enää ole vallan väline, vaan sen olemismuoto, toteaa Napolin yliopiston valtio-opin professori Mauro Calise. 09 7596 0380 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kai Hirvasnoro p. 09 7596 0232 TOIMITUSJOHTAJA Pirjo Virtaintorppa p. 1920luvun virheet johtivat 1991 kärjistyneeseen katastrofiin. D 36 LEVIKKI 10 000 Lehti ilmestyy perjantaisin. PÄÄTOIMITTAJA Jouko Joentausta p. varsinkin suomalaisen taiteen 1970-luvun rajalinjoista
Valvuori (kok.) pitää Talvivaaran kaivosyhtiön tio taas ei lähtenyt tukemaan lisää Talvivaakaatumista yhtenä suomalaisen teollisuusraa, koska mukaan ei tullut yksityistä rahoihistorian suurimpana epäonnistumisena. Kovin toiveikas Vapaatuvat kustannukset kaatuvat nyt yhteiskunvuori ei ollut toiminnan jatkumisen suhteen, nan syliin. Se tusta. on samalla vakava isku koko suomalaiselle Ympäristön saastuminen ja siitä aiheukaivosteollisuudelle. Talvivaarassa on äkillisen rakennemuutoksen aluetukea, kuitenkin tehty suuret investoinnit ja Sotkamutta tämä hätäapu on vasta alku. mossa on merkittävä nikkeliesiintymä. Valtio menettää konkurssissa noin Talvivaarassa työt jatkuvat osalla työnte200 miljoonaa euroa eri rahoituskanavien kijöistä konkurssipesän nimiin toistaiseksi, kautta, jos emoyhtiökin menee konkurssiin. sillä alasajo ei monien ympäristöongelmien Lisäksi valtio voi joutua maksamaan toiset takia ole mikään nopea prosessi. Konkurssilla on Kaupallisilta toimijoilta ei viimeisen vuoden aikana ole seurannaisvaikutuksia koko maahan esimerkiksi kuljetusTalvivaaralle rahaa tippunut. Se on noin prosentin potti. neljä prosenttia Kainuun työvoimasta. Tällaisessa tilanvaarassa. teessa ulkomaisia kaivosyhtiöitä saattaakin Valtio myöntänee Kainuulle nopeasti olla pyrkimässä haaskalle. Se vaikuttaa dramaattisesti koko tajiksi houkuteltuja piensijoittajia, menettää rahansa, jos alueen elämään. Kainuulle kurssipesää ja siksikin toimintaa pitää jatkaa. » Ympäristön saasrena yllätyksenä kenellekään. Lähes vuoden yrityssaneeTalvivaaran kaivos oli syntyessään suuri mahdollisuus, tuminen ja siitä airauksessa olleen kaivosyhtiön tila on jo kauan ollut niin mutta monet asiat ovat vuosien varrella menneet pieleen. heutuvat kustannukhuono, että konkurssiinkin on ehditty varautua. Jos kaupungilla liikkuu poikkeuksellisen paljon keppien kanssa nilkuttavaa väkeä, niin syy ei välttämättä ole huonoissa keleissä. kainuulaiNoin 70 000 sijoittajaa, joista valtaosa osakkeenomissille ja koko Kainuulle. Valtio epäonnistui pahasti Talvivaikka sitä yritetäänkin. Tämä ei Jo kauan on ollut nähtävissä, että muun muassa monien set kaatuvat nyt kuitenkaan tuo yhtään helpotusta niille, jotka joutuvat ympäristöongelmien takia kaivostoimintaa on ollut vaikea konkurssista kärsimään. saada kannattavaksi. yhteiskunnan syliin. Kaivoksen toiminnan alasajo on katastro. Kokoomuksen puoluekokouksessa kesällä itseään nilkkaan ampuneet ovat vain sattuneet ulkoilemaan samaan aikaan. Pääkirjoitus Katastro. Kaivostoi200 miljoonaa euroa lisää ympäristötuhojen Valtio epäonnistui pahasti Talvivaarassa. minnan ympäristöluvat koskevat myös kontorjunnasta . Työttömyyden runtelemasta Kainuusta Talvivaaran kaivostoiminnan emoyhtiökin menee konhäviää kaivoksen alasajon myötä muutaman vuoden sisällä kurssiin. Eniten menettää valtio, jolla on osakkeista 16,7 noin 1 500 työpaikkaa suoraan tai välillisesti. ja tuskin siinä on kaikki. TALVIVAARAN KAIVOKSEN konkurssi ei lopulta tullut suu- Tape Sanottua » Samalla tavoin kuin otetaan kantaa lakkoihin, pitää analysoida myös työnantajan laittomia toimia, kuten laittomia irtisanomisia, alipalkkausta ja työnjohto-oikeuden väärinkäytöksiä. Puheenjohtaja Petri Vanhala, Paperiliitto 8/2014 © TARMO KOIVISTO 3. Rahoittajat ovat arvioineet alan yrityksiin ja jatkojalostukseen. riskit liian suuriksi eivätkä ole uskoneet LEHTIKUVA/KIMMO RAUATMAA Työ- ja elinkeinoministeri Jan VapaaTalvivaaran selviävän ongelmistaan
Kes- » Pidättäytyminen palkankorotuksista ja yhteisöveron alentaminen eivät ole sitouttaneet yrityksiä investoimaan Suomeen. Perussuomalaisten Jari Lindström esitti työntekijöiden perusturvaan kajoamista välikysymyskeskustelussa. kustan Juha Sipilä julisti Suomen porvarilliseksi DDR:ksi. Perussuomalaisten Jari Lindströmin mukaan Suomi ei ole eurokunnossa ja siksi pitäisi saada aikaan devalvaation kaltainen vaikutus. Palkkojen leikkauksen Lindström torjui, mutta esitti väliaikaisesti työnantajien sivukulujen ja energiaverotuksen alentamista. ?Vanha opposition. marraskuuta 2014 Li Andersson s. Tämä on aiheuttanut merkittävät verotulojen menetykset. Vasemmistoliiton ryhmäpuhuja Risto Kalliorinne runttasi sekä hallituksen että ?vanhan opposition. Vuodesta 2008 bruttokansantuotteesta puuttuu 30 miljardia euroa verrattuna aiempaan kasvu-uraan. eli välikysyjien talouspoliittiset linjanvedot. Itse keskustelussa pitäydyttiin lähinnä vanhoissa asemissa, sillä uusia aloitteita hallituksella ei ollut. Hallitus kertasi, että Suomesta on vuosina 2008?2013 hävinnyt nettona yli 70 000 työpaikkaa. Sivukulujen alentamisessa voitaisiin työkaluna käyttää EMU-puskureita, joiden käytön säännöistä työmarkkinaosapuolet sopivat tuoreen eläkesovun yhteydessä. Perusturvaan kajoamista Vasemmistoliiton Jari Myllykoski kummeksui Lindströmin avausta. Palkan sivukuluja vuonna 2015 ovat eläkevakuutusmaksu, työttömyysvakuutusmaksu, tapaturmavakuutusmaksu, työnantajanryhmähenkivakuutusmaksu, sairausvakuu- tusmaksu ja eläkevakuutusmaksu. Niitä ei ole keksitty työnantajien kiusaamiseksi, vaan työntekijöiden kannalta tärkeän perusturvan rahoittamiseksi. Jos talouskasvumme ensi vuoden jälkeen on 2 prosenttia ja julkisten palvelujen tuottavuus paranee puoli prosenttia vuodessa, valtion tulot ja menot ovat tasapainossa vuonna 2020, hän sanoi. hän sanoi löytäneen syyllisen Suomen taloustilanteeseen julkisesta sektorista, vaikka oikea osoite olisi Helsingin Eteläranta. Kalliorinne paheksui kansalaisten kriisitietoisuuden vahvistamista ?karkeilla uhkakuvilla, jotta ihmiset hyväksyisivät perusturvan leikkaukset, palvelujen näivettymisen, työttömyyden kasvun, eläkeiän nostamisen ja nollatason palkkaratkaisut.? . Vaikka houkutus palkan sivukulujen leikkaamiseen voi olla suuri nykyisessä työttömyystilanteessa, yllättää tällainen työntekijän perusturvaan kajoaminen perussuomalaisten taholta. Keskustan Sipilä vaati tiukkaa menokuria ja toimia talouskasvun vauhdittamiseksi. Hallitus ei ole 56 vuoteen kaatunut luottamuslauseäänestyksessä, mutta perjantaina niin voi käydä. kurituslinjan ja olevan talouden asiantuntijoiden linjalla. . A kotimaa Perjantai 7. Todellisuudessa matala korkotaso on laskenut valtion velanhoidon kustannuksia ja korkeimman luottoluokituksen menettämisen vaikutus valtionvelan korkotasoon olikin olematon. Hallituksella on eduskunnassa vain 101 ääntä. Perussuomalaisten ja keskustan välikysymys koskee talouspolitiikkaa. 7 / Pekka Sauramo s. Todellisuudessa pidättäytyminen palkankorotuksista ja yhteisöveron alentaminen eivät ole sitouttaneet yrityksiä luomaan työpaikkoja ja investoimaan Suomeen, vaan vaatimukset uusista veronalennuksista 4 jatkuvat ja kotimaisen teollisuuden tuhoaminen etenee vauhdilla. Talousviisaat elvytyksen kannalla Kalliorinne sanoi Vasemmiston hylkäävän sekä hallituksen että ?vanhan opposition. 11 Perjantai on hallituksen kohtalonpäivä » Vasemmistoliitto esittelee ensi viikolla elvyttävän vaihtoehtobudjetin ja listaa myöhemmin syksyllä konkreettiset elvytyshankkeet. EDUSKUNNAN KESKIVIIKKONA käymästä välikysymyskeskustelusta voi tulla historiallinen. KU LEHTIKUVA/HEIKKI SAUKKOMAA. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja valtiovarainvaliokunnassa vierailleet kotimaan talousviisaat suosittavat tässä tilanteessa Suomelle elvyttävämpää talouspolitiikkaa ja tätä viestiä me Vasemmistossa kuulemme herkällä korvalla. Vasemmistoliitto esittelee ensi viikolla elvyttävän vaihtoehtobudjetin ja syksyn aikana tuo esille myös konkreettisen elvytyshankkeiden listauksen kasvun, työn ja hyvinvoinnin luomiseksi koko Suomeen. Välikysymyksen tehneet perussuomalaiset ja keskusta löysivät toisensa holhouksen vastustajina. Tavoite edellyttää, etteivät mitkään kulut nouse in?aatiota enempää. Maksujen alentaminen aiheuttaisi vajeen etuuksien rahoittamisessa, Myllykoski sanoi. . Menokurissa hän painotti rakenneuudistuksia ja julkisten palvelujen tuottavuuden kasvua.
Ilman niitä julkiset menot olisivat enintään 52 pro- senttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. skentakaava on Tilastoinnin laskentakaava maisen Eurostatin EU:n tilastoviranomaisen määrittelemä. Syynä oli se, että hän halusi käyttää valtaoikeuksiaan lain kirjaimen mukaan. On arvoitus, pystyykö Talvivaaran prosessista tekemään tehokasta ja ympäristön kannalta kestävää. ennen Talvivaara Sotkamon konkurssi-ilmoitusta Talvivaaran Kaivososakeyhtiön talousja rahoitustoiminnoista vastaava varatoimitusjohtaja Saila MiettinenLähde ilmoitti jättävänsä tehtävänsä keväällä 2015. Vapaavuori arvioi, että Kainuun alueelta on vaarassa kadota lyhyellä aikajänteellä jopa 700 työpaikkaa. Talvivaaran sulkemiseen tarvitaan kuitenkin vielä satoja työntekijöitä pitkiksi ajoiksi ennen kuin hanke voidaan päättää. Paikalliset viranomaiset perustavat Kainuuseen muutosturvayksikön. Tästä syystä eduskunnassa oli laajaa halua muuttaa valtiosääntöä. Lisää sytykkeitä arvostelijoilleen Ahtisaari tarjosi marraskuun alussa ilmestyneessä Kotimaa-lehden haastattelussa puhumalla vallankaappauksesta ilman presidentin asemaa koskevan lainsäädännön muuttamista. Ahtisaari vetosi siihen, että oli saanut 54 prosenttia äänistä, enemmän kuin yksikään puolue. . JULKISTEN MENOJEN suhde bruttokan- santuotteeseen oli viime vuonna 58 prosenttia. Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon asiantuntijan Olli Savelan mukaan luku ei sinänsä ei kerro, onko se paljon vai vähän. Jos emoyhuksessa pesänhoito otetaan pois velkotiön toiminta lakkaa, jilta ja valtio vastaa nämä menetetään. kustannuksista. Lisäksi Vapaavuori arvioi, että valtio voi jouKaivoksen bioliuotustoitua laittamaan toiset 200 miljoomintaa ei voida lopettaa välittömästi, vaan ympäristösyiden takia sitä täynaa euroa konkurssipesään julkisselvityksen aikana. Tätä pidän oikeastaan vaarallisimpana: että poliitikko väittää muita poliitikkoja kyvyttömiksi ja huonoiksi. Helle muistutti puolueiden saaneen edellisissä eduskuntavaaleissa yli 90 prosenttia äänistä, Ahtisaari sai presidentinvaalin ensimmäisellä kierroksella 26. » Poliitikko väittää muita poliitikkoja kyvyttömiksi ja huonoiksi. VAJAATA VIIKKOA Kai Hirvasnoro KU:N ARKISTO Presidentti Martti Ahtisaari halusi käyttää valtaoikeuksia niin kuin ne on lakiin kirjoitettu. 5. Vapaavuoren mukaan äkillisen rakennemuutoksen kriteeristö ?varmasti täyttyy?. Hän kertoi valtion varautuneen Talvivaaran toiminnan päättymiseen jo vuosi sitten perustetulla kriisiryhmällä. Se omistaa Vapaavuoren mukaan valtion sijoitusyhtiö Solidium on sijoittanut 84 prosenttia kaivosyhtiöstä sekä laTalvivaaraan 194 miljoonaa boratorion ja kalkkitehtaan. Vapaavuori odottaa, euroa, Finnveralla on jälettä käräjäoikeus määjellä 64,1 miljoonaa eurää Talvivaara Sotroa lainasaamisia ja kamon pikaisesti Tekes on lainaa 1,4 e ule ?Valtio t miljoonaa euroa ja julkisselvitykseen. anteen il t Konkurssimenetmaksanut avustukn a a ottam telyn erikoistapasia 3,4 miljoonaa .? n uu heti halt euroa. Voi kysyä, menetämmekö arvokkaan reservin, jos tasavallan presidentti jatkuvasti puuttuu erilaisiin sisäpoliittisiin kiistoihin. Ensi hätään hallitus tyy jatkaa ja puhdistaa ja poistaa kaivosalueelle kerääntyneitä vesiä. valmistautuu 50 miljoonan euron lisätalousarvioon Talvivaaran vuoksi. TALVIVAARAN VAIHTOEHDOT Pitkäaikainen kaivostoiminnan alasajo kestäisi pari kolme vuotta. Liuotus pidettäisiin käynnissä, ja toiminnan päätyttyä maisemointiin kuluisi kymmeniä vuosia. Nopea hallittu alasajo. Helle syytti presidenttiä vaarallisesta populismista. . Työ- ja elinkeinoministeriö perusti torstaina kahdeksanhenkisen Talvivaara-toimiston, joka koordinoi jatkoa. Ulkopuolisen ostajan ilmaantumista ja kaivostoiminnan jatkamista Vapaavuori piti vielä mahdollisena ja valtion kannalta järkevimpänä vaihtoehtona. . KU MAALISKUUSSA 1994 tasavallan presidenttinä aloittanut Martti Ahtisaari ajautui puolessa vuodessa törmäyskurssille muun poliittisen järjestelmän kanssa. Esimerkiksi silloin, kun kunnat ostavat palveluita omilta liikelaitoksiltaan. Valtion asiantuntijat eivät pidä suositeltavana. Ulkopuolinen ostaja jatkaa toimintaa. Ahtisaaren tukijoukoissa alusta alkaen ollut kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.) halusi muuttaa valtaoikeuksia niin, että pääministerin valinta on aina eduskunnan käsissä ja presidentiltä poistetaan kokonaan oikeus kieltäytyä antamasta lakiesityksiä eduskunnalle. Vasemmistoliiton Esko Helle oli jo vanhastaan presidentin valtaoikeuksien kaventamisen kannalla. Yhtiö ei saanut järjestettyä toimintaansa uutta rahoitusta. Pörssinoteerattu emoyhtiö Talvivaaran Kaivososakeyhtiö jatkaa toimintaansa ja pyrkii hankkimaan konkurssiin ajautuvan tytäryhtiönsä omaisuuden sekä jatkamaan kaivostoimintaa uuden rahoituksen turvin. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) piti tiedotustilaisuudessa aikeen toteutumista epätodennäköisenä. Ongelmana on, että bioliuotuskasojen stabiloinnista ei ole riittävää tutkimustietoa. Joissakin tapauksissa konkurssi edesauttaa neuvotteluita. TALVIVAARAN KAIVOSTOIMINTAA että toimintaansa jatkava Talvivaaran pörssiyhMINISTERI MUISTUTTI, tiö on lähinnä omistusrakenne, jonka . Kuka pystyy tiukan paikan tullen toimimaan kansakuntaa kokoava voimana? Tätä kysyi oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki (kesk.) eduskunnan valtiosääntökeskustelussa. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Sauli Niinistö (kok.) katsoi, että lakia pitää muuttaa niin kuin se tarkoitetaan, koska nykyinen presidentti ei tyydy sen tulkintaan. Tässä annetaan juuri oikeistopopulistiselle ja tietylle reaktionääriselle ajattelutavalle käyteainetta. KU AIHEESTA laajemmin: in: www www. w. kansanuutiset.fi LEHTIKUVA/JUSSI NUKARI 20 vuotta sitten Ahtisaari ärsytti eduskuntaa Toimitusjohtaja Pekka Perä poistuu Talvivaaran Kaivososakeyhtiön tiedotustilaisuudesta torstaina Espoossa. Talvivaaran kaivos konkurssiin » Valtio varautuu kaivoksen alasajon kustannusten nousevan 200 miljoonaan euroon. harjoittava Talvivaara Sotkamo päätti torstaina jättää konkurssihakemuksen Espoon käräjäoikeuteen. Kotimaan haastattelu päätti hänen osaltaan Ahtisaaren rauhoituskauden. Pääministeri Alexander Stubb (kuva) on kuitenkin on vaatinut suhdeluvun laskemista 50 prosenttiin. Niille paikkeille päästäisiinkin vain muuttamalla laskentatapaa, Savela kirjoittaa Tilastokeskuksen blogissa. Osasta julkisia menoja julkisyhteisöjen alasektoreiden väliset maksut ja hankinnat lasketaan menoiksi kah- teen kertaan. Valtio tulee ottamaan tilanteen keskeinen arvo on konkurssiin haheti haltuun, Vapaavuori lupasi. keutuvassa tytäryhtiössä. Kaikkiaan kaksinkertaisia menoeriä on Savelan mukaan yhteensä ainakin 12 miljardia euroa. Se on 6 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen
Olen tyytyväinen, että juuri Lipponen laatii selvitystä. Jos se jollekin alkaa, siinä jotakin tapahtuu. Koillisväylä, Murmansk ja Suomen mahdollisuudet. Vuonna 2007 Koillisväylää pääsi kulkemaan kolme laivaa, mutta viime vuonna jo 71 laivaa. . Nyt on mahdollisuus saada lisää tilauksia, jos lähdetään liikkeelle. Hän totesi pelkästään Venäjän valtion suunnittelevan vuoteen 2030 mennessä 26 jäänmurtajan, 230 tankkerin, 40 kaasunkuljetusaluksen, 30 porauslautan ja 90 huoltoaluksen hankkimista. Tennilä muistutti Helsingin Hietalahden telakalta jo tilatun kolme mur- 6 Tuula Kärki tuula.karki@kansanuutiset.? ESKO-JUHANI TENNILÄ: Jäämeri kutsuu . Härkähän se mies on. Se on säästöä sekä ajassa että rahassa, Tennilä sanoi. Hän piti Koillisväylää suuren luokan kysymyksenä suomalaiselle meriteollisuudelle ja sen noin 500 yritykselle. Uusista kasvualoista on tässä maassa puute. Kuuleeko Suomi. Hänestä toivoa antaa kuitenkin esimerkiksi se, että valtio on nyt arktisen laivateollisuuden suunnittelua tekevän Aker Arcticin pääomistaja ja lisäksi hankkiutui Turun telakan osaomistajaksi. Hän kehui myös sitä, että Elinkeinoelämän keskusliitto EK on tilannut entiseltä demaripääministeriltä Paavo Lipposelta selvityksen Suomen arktisesta ja pohjoisesta strategiasta. . Se lyhentää kulkua Euroopasta Aasiaan 6 000-8 000 kilometriä. Kirjat Jäämeri kutsuu: Tarjolla talouden kasvua ALL OVER PRESS » Suomen tulee hank- . Juuri senkin vuoksi sinne pitää maailman parhaitten osaajien mennä. Uskon, että tulee ehdotus, jossa on realismia ja näköaloja. v us a k Hän kannattaa edusa t is ?Uus kunnan puhemiehen ä s s n tä aloista o Eero Heinäluoman puute. (sd.) ehdotusta arktimaassa n sesta ministeristä ja toia a t r jo Tässä ta voo lisäksi seuraavaan tä.? hallitukseen ?vanhan liimeille yh ton miehiä?. . Iso osa jäätikköä sulaa. Ilmastonmuutos on nostanut arktisen alueen uuden, kasvavan kiinnostuksen kohteeksi. Tässä tarjotaan meille yhtä, Tennilä sanoi. . Kiinnostus on paljon suurempi kuin mitä Suomessa huomataan, Tennilä sanoi kirjan julkistamistilaisuudessa Helsingissä. . Paavo Väyrynen on puhunut näistä asioista. Luonto on siellä äärimmäisen herkkä, hän muistutti. . Siksi alue on noussut bisnestarkoituksessa. Alueella arvioidaan olevan 30 prosenttia vielä löytämättömästä kaasusta ja 13 prosenttia löytämättömästä öljystä. Kasvuala tarjolla Toinen taloudellisesti merkittävä seuraus jäätikköjen sulamisesta on Koillisväylän avautuminen. . Itänaapurista voi tulla tilauksia, jos vain EU:n ja Venäjän suhteet toimivat. Kiinnostusta arktiseen alueeseen on laajasti muuallakin, muun muassa Kiinassa. Herkkä luonto Tennilän mielestä arktisille alueille pitää mennä juuri Suomesta, koska Vuonna 2007 Koillisväylää pääsi kulkemaan kolme laivaa, mutta viime vuonna jo 71 laivaa. Suomessa on pitkään perinteeseen nojaavaa jääosaamista. . Jos näitä miehiä saadaan sinne vaikuttamaan, uskoisin jotain tapahtuvan. JÄÄMERI KUTSUU. . kysyy vasemmistoliiton entinen kansanedustaja, lappilainen toimittaja Esko-Juhani Tennilä. Tennilältä ilmestyi keskiviikkona kirja Jäämeren ja Koillisväylän Suomelle suomista mahdollisuuksista. Se on matkakirjan ja raportin yhdistelmä, jonka lopputulemana Tennilä arvioi, että arktinen alue antaa Suomen taloudelle useita nousun mahdollisuuksia. . Se helpottaa kaasun ja öljyn käyttöönottoa. Into 2014. 336 sivua. tajaa Venäjälle. . Pannaan painetta, että sinne ei mennä vain sotkemaan. Hän muistutti myös siitä, että ainoastaan mukana olemalla pystytään vaikuttamaan siihen, miten asiat hoidetaan. kiutua Koillisväylälle. Tätä mieltä on Esko-Juhani Tennilä, joka julkaisi aiheesta kirjan keskiviikkona. Parempaa strategiaa Tennilä piti istuvan hallituksen arktista strategiaa ympäripyöreänä. Näin parhaat osaajat ovat tekemässä ympäristön puhtaanapitoa ja öljyntorjuntaa. Hänestä on hyvä, että luonnonsuojeluväki painostaa arktisen alueen puolesta.
on toteutettu muun muassa tiukentamalla työttömyysturvan ja opintotuen ehtoja, rajaamalla subjektiivinen päivähoito-oikeus ja ajamalla palveluita alas. Vasemmistoliitolle on Honkasalon mukaan selvää, että matalasuhdanteen aikana Helsingin tulisi laajentaa eikä . Tämä perustuu ohuelle ymmärrykselle taloudesta, sillä kritiikissä ei huomioida kokonaiskulutuksen roolia. Budjettineuvotteluissa puolueen edustajat ajoivat sitä, että matalasuhdanteessa kaupunki investoisi ennen kaikkea sosiaali- ja terveyspalveluihin. . Lasten hyvinvoinnista leikkaaminen ei vasemmiston mielestä ole kestävää politiikkaa. » Edes kaikkien lakisääteisten tehtävien hoitaminen ei ole ollut mahdollista. Kolumni olumni järjen käyttöä talouspäätöksissä. peräänkuuluttamalla elvytysohjelmalla ja kysynnän lisäämisellä on mahdollista vähentää työttömyyttä ja pitkällä tähtäimellä laskea velkasuhdetta. Kokemukset tältä hallituskaudelta osoittavat, kuinka leikkauspolitiikka ei toimi työttömyyden eikä velkasuhteen vähentämisen näkökulmasta. Elintärkeistä peruspalveluista leikkaamalla kaupungin taloutta ei saada kestävälle pohjalle, vaan ongelmat siirtyvät entistä suurempina tuleville vuosille. Kun ihmiset saavat riittävän ajoissa tukea, apua ja tietoa tarjolla olevista palveluissa, saadaan pitkällä aikavälillä vähennetty esimerkiksi lastensuojelun raskaimpia menoja. Vasemmisto ja ammattiyhdistysliike voivat nyt osoittaa ihmisille, että porvaripuolueiden tyhjälle retoriikalle on vaihtoehto, joka on niin kansantaloudellisesti kuin inhimillisestikin toimivampi. Myös Vasemmiston mielestä kotona asuminen voi olla joidenkin ikäihmisten kannalta parempi vaihtoehto, mutta samaan aikaan kuitenkin aiotaan tiukentaa kotona asumista helpottavien hoitotarvikkeiden ja apuvälineiden myöntämisperusteita. KU VASEMMISTO VAATII Jyväskylä aikoo vähentää 450 henkilötyövuotta ensisijaisesti eläköitymisen ja määräaikaisten vähentämisen kautta. Vasemmisto esitti pientä veronkorotusta Helsingissä miljoonaa sakkomaksua siitä, ettei hoida pitkäaikaistyöttömien tilannetta kuntoon. keväällä raamineuvotteluissa turvattiin varhaiskasvatuksen tilanne ja nyt syksyllä opetuksen. Nämä olivat suurimpia syitä vasemmistoliitolle olla mukana budjettisovussa, sanoi vuoden 2015 talousarvion käsittelyssä ryhmäpuheen pitänyt Veronika Honkasalo. Tähän ilonaiheet loppuvatkin. Jyväskylän kaupunginjohtaja tarjoaa raakoja leikkauksia kaupungin ensi vuoden talousarvioksi sisältää paljon toimia, jotka leikkaavat kovalla kädellä jyväskyläläisten palveluita. Vasemmiston kunnallisjärjestön mielestä monet niistä aiheuttavat pitemmällä aikavälillä enemmän lisäkustannuksia kuin säästöjä. Jyväskylän Vasemmiston kunnallisjärjestön puheenjohtajan Oskari Rantalan mukaan kaupunki on budjetoinut perusturvapalveluihin jo aiempina vuosina niin vähän, ettei edes kaikkien lakisääteisten tehtävien hoitaminen ole ollut mahdollista. Mitä jos Helsinki olisikin käyttänyt vaikka osan tuosta 30 miljoonasta työllistämisen hoitoon palkkaamalla työttömiä kaupungin omaan toimintaan? . Samalla heikoimmassa olevat kuntalaiset, sairaat, köyhät ja lapset, joutuvat kärsimään. Vasemmiston kunnallisjärjestön mielestä kaupunginvaltuusto teki suuren virheen päättäessään veroprosentin jäädyttämisestä ennen talousarvion valmistelua. Yhteisöveroa on alennettu roimasti ja edellisellä hallituskaudella myös ansiotuloverotusta kevennettiin ja työnantajan Kela-maksu poistettiin. Esimerkkinä hän mainitsi Helsingin maksavan sakkomaksua yli 30 miljoonaa euroa Kelalle siitä, ettei se pysty hoitamaan pitkäaikaistyöttömien tilannetta kuntoon. . Näin lausui Jan Vapaavuori Ajankohtaisessa kakkosessa ja kiteytti samalla hyvin, kuinka Stubb, Sipilä ja Soini ovat talouspoliittisilta linjauksiltaan yhtä ja samaa. Heidän talouspolitiikkansa koostuu neljästä pääelementistä: menoleikkauksista, ?rakenneuudistuksista?, veronkevennyksistä sekä heikennyksistä työehtoihin ja palkkoihin. Vasemmistolla on seuraavan puolen vuoden aikana tärkeä rooli tämän talouspoliittisen pakkopaidan purkamisessa. KU VASEMMISTOLIITTO PITÄÄ ja haluaisin vielä lisätä muutamat rakenneuudistukset?. Mitä jos Helsinki ottaisi tosissaan oppia Imatran-mallista, ja satsaisi kunnolla ennaltaehkäiseviin palveluihin. Nyt talouden kestävä suunnittelu on mahdotonta, kun vaihtoehtoina on vain leikata peruspalveluita tai velkaantua lisää. Syvenevä taantumuskierre voidaan katkaista elvyttävällä finanssipolitiikalla, uudistamalla rahaliiton tavoitteita, panostamalla työhyvinvointiin, pitämällä kiinni reiluista työehdoista sekä tukkimalla harmaan talouden ja veronkierron aiheuttamaa verovuotoa. Kirjoittaja on Vasemmistonuorten puheenjohtaja. 7. Palkansaajille näitä perustellaan lupaamalla ansiotuloverotuksen keventämisestä, mikä entuudestaan rapauttaisi hyvinvointivaltion rahoituspohjaa ja siirtäisi verotuksen painopistettä kulutusverojen suuntaan. Tällainen työmarkkinapolitiikka heikentäisi entuudestaan ihmisten ostovoimaa, syventäisi verovajetta ja voimistaisi työmarkkinoiden eriytymiskehitystä. PORVARIHALLITUS EI ole mikään itsestäänselvyys. Stubbin, Sipilän ja Soinin toimenpidelistalta on jo kokeiltu kolmea. Tämä kaipaa rinnalleen yhden prosentin tuottavuustavoitteesta irtautumista. Nyt palveluista leikataan edelleen miljoonia euroja. Jos kaupunginjohtaja Markku Anderssonin esitys toteutuu, kaupunkilaisten pääsyä terveydenhoitoon hankaloitetaan sulkemalla terveysasemia ja laajentamalla avoterveydenhoidon sulkuaikoja. Tällöin unohtuu myös se, että ansiotulovähennyksen vuoksi kunnallisveron nosto on ainakin ansiotuloja saavilla progressiivinen . Lisätulojen saamiseksi ryhmä esitti veroprosentin maltillista nostamista 0,25 prosenttiyksiköllä. Erityisesti kokoomus on arvostellut veronprosentin korottamista siitä, että se syö ostovoimaa. . Mikäli Suomeen tulee porvarihallitus, tulevat samalla esitykset työnantajien työvoimakustannusten alentamiseksi, työehtojen heikentämiseksi ja palkkojen alentamiseksi ?paikallisen sopimisen. nimissä. Vaikutukset eivät näy heti, vaan vasta vuosien viipeellä. Helsingin talouspoliittista suuntaa erittäin huolestuttavana. Se on valinta, jonka äänestäjät keväällä tekevät. Silti taantuma niin Suomessa kuin Euroopassakin jatkuu ja työttömyys kasvaa. VASEMMISTON TULEE nyt palauttaa aloite itselleen työllisyyskysymyksissä osoittamalla, kuinka monen ?talousviisaankin. ?Rakenneuudistuksia. Stubbilla, Soinilla ja Sipilällä ei ole mitään muuta esittää kuin retoriikkaa. Tämän lisäksi sekä vasemmiston että ammattiyhdistysliikkeen on syytä huomata, että oikeiston vaatimat työehtojen heikentämiset ja palkkatason laskeminen ovat vielä toteuttamatta. se ei ole puhdas tasavero. Valtiontaloutta on sopeutettu 6,5 miljardin edestä. AIKAISEMMIN Porvarihallitukselle on vaihtoehto ?OLEN SIPILÄN kanssa jokaisesta lauseesta samaa mieltä, LEHTIKUVA VANHUSPALVELUJEN » Kaupunki maksaa 30 Li Andersson li@vasemmistonuoret.? supistaa toimintaansa. Ne johtavat jonojen kasvamiseen ja hoitoon pääsyn vaikeutumiseen, mikä tulee kalliiksi. Vasemmiston mielestä kaupungin taloutta ei auta se, että jyväskyläläiset voivat huonommin ja ovat sairaampia, sillä silloin he tarvitsevat entistäkin kalliimpia palveluja. ESITYS JYVÄSKYLÄN painopistettä ollaan siirtämässä kotona asumiseen, joka on laitoshoitoa halvempaa. Talousarvioesityksen tavoitteet ja keinot ovat vasemmiston kannanoton mukaan ristiriidassa keskenään. Myös koulutukseen kohdistuu kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä suuria leikkauksia. Säästäminen vain pahentaa tilannetta. Maltillinen veronkorotus ei tuntuisi kaupunkilaisen kukkarossa kuin pienoisena muutoksena, Veronika Honkasalo sanoi. Peruskoulutuntien vähentäminen ja koulunkäynninohjaajien määrän raju supistaminen johtavat kannanoton mukaan oppimistulosten heikentymiseen ja vaarantavat erityisesti tukea tarvitsevien oppilaiden koulumenestyksen
krs 00500 Helsinki p. krs 00500 Helsinki p. 09-766429 ?e-mail perinne@tyovaenperinne.fi? ?Kirjasto löytyy myös Facebookista!? www.tyovaenperinne.fi 8 Uudenmaan Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Auli Herttuainen 040 153 0150 www.uusimaa.vasemmisto.fi Etelä-Suomen Vasemmistonuoret Päijänteentie 35, 00510 Helsinki puheenjohtaja Lauri von Pfaler 040 7276 731 etela-suomi@ vasemmistonuoret.fi Pohjois-Karjalan piirijärjestö toiminnanjohtaja Jaakko Turunen 040 638 6007 www.pohjois-karjala. vasemmisto.fi su 9.11. klo 16-21 Vasemmistoliiton Loimaan Kunnallisjärjestö ry SYYSKOKOUS Helsingin Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Jorma Pikkarainen 050 537 9011 www.helsinki.vasemmisto.fi Etelä-Savon Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.etela-savo.vasemmisto.fi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Tyksin T-sairaalan Risto Lahesmaa -salissa, Hämeentie 11, 20520 Turku. Hämeentie 29, 6. 020 773 7700 www.vasemmistoliitto.fi Hämeen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.hame.vasemmisto.fi (EPSI Rating Asiakastyytyväisyystutkimus 2011, 2012, 2013) Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry:n (7001) Vasemmistoliitto Kainuun Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki 0500 584 055 www.kainuu.vasemmisto.fi Vasemmistoliiton Lapin piiri toiminnanjohtaja Kati Tervo 040 664 6643 www.lappi.vasemmisto.fi Keski-Suomen Vasemmistonuoret Väinönkatu 28 B 14, 40100 Jyväskylä puheenjohtaja Marjukka Huttunen 040 843 6301 keski-suomi@ vasemmistonuoret.fi Lapin Vasemmistonuoret Lapinkatu 2, 96190 Rovaniemi puheenjohtaja Jussi Öman 040 731 4145 lappi@vasemmistonuoret.fi Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuoret Pakkahuoneenkatu 19, 90100 Oulu puheenjohtaja Jari-Pekka Kanniainen 040 596 4764 pohjois-pohjanmaa@ vasemmistonuoret.fi Satakunnan Vasemmistonuoret Maaherrankatu 28, 28100 Pori puheenjohtaja Riku-Petteri Vainio 044 3569 187 satakunta@vasemmistonuoret.fi Varsinais-Suomen Vasemmistonuoret Hakakatu 12, 20540 Turku puheenjohtaja Saska Heino (02) 2379 130 (toimisto) varsinais-suomi@ vasemmistonuoret.fi SDPL ry Pioneerit Hämeentie 29, 6. krs 00500 Helsinki p. p. Sörnäisten rantatie 25 A 1 ? 00500 Helsinki . Jäsenyys tarkistetaan. 2 3 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva 01019 5110 www.turva.fi VALTUUSTON KOKOUS 25.11.2014 klo 13 Turussa 7.11.2014 Aila Harjanne valtuuston puheenjohtaja Nokian JHL ry 105 SYYSKOKOUS ke 19.11.2014 klo 18 Pikkupippurissa Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! to 20.11.2014 klo 18 Loimaan työväentalolla Esillä sääntöjen määrämät asiat. Tervetuloa! KUNNALLISTOIMIKUNTA channel four Bussi 53 ja Lähijunat hiekkaharjuun talkootie 4, 01350 vantaa Liput 14 ? puh. 050 591 1216 www.vasemmistonaiset.fi. 010 420 2623 sis. narikan www.puistokulma.fi RQOLQHDUSD QHW DUSDMDLVHW QHWLVVl 7DYDUD DUSD U\ %HFNHULQWLH +HOVLQNL S Onko tämä paikka sinulle? Varaa oma ilmoitustilasi: p. klo 16.30) Kirjan talon kerhosalissa, Kirjatyöntekijäinkatu 10 B Helsinki. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä päätetään järjestääkö HKY liittokokousedustajista uurnavaalin. 045 348 5499 toimisto@vasemmistonuoret.fi www.vasemmistonuoret.fi Pirkanmaan Vasemmistoliitto toiminnajohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.pirkanmaa.vasemmisto.fi 1 Tervetuloa Turvaan, vanhat ja uudet asiakkaat. Vasemmistonuoret Lintulahdenkatu 10, 3. >> Järjestöhakemisto #FTGUUKV QPPKVVGNGOKUGGP OWKUVCOKUGGP /LQWXODKGHQNDWX +HOVLQNL S WRLPLVWR#VLURODQVDDWLR À ZZZ VLURODQVDDWLR À <UM| 6LURODQ 6llWL| Meillä on tutkitusti tyytyväisimmät vakuutusasiakkaat - jo kolmatta kertaa peräkkäin. SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS pe 21.11.2014 klo 17 (kahvitarj. 09 7596 0240 ilmoitukset@ kansanuutiset.fi Varsinais-Suomen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Raimo Nieminen 040 648 3133 www.varsinais-suomi. vasemmisto.fi Hämeen Vasemmistonuoret Näsilinnankatu 22 A, 33210 Tampere puheenjohtaja Visa Savolainen 050 431 1824 hame@vasemmistonuoret.fi Satakunnan Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Kari Kuisti 0400 125 396 www.satakunta.vasemmisto.fi Itä-Suomen Vasemmistonuoret Koulukatu 39 A 36, 80100 Joensuu puheenjohtaja Tuulikki Rautiainen 044 017 8466 itavanu@gmail.com Kaakkois-Suomen piirijärjestö toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.kaakkois-suomi. vasemmisto.fi Pohjois-Savon Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Turunen 040 638 6007 www.pohjois-savo.vasemmisto.fi Keski-Suomen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.keski-suomi.vasemmisto.fi Pohjanmaan Vasemmisto toiminnanjohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.pohjanmaa.vasemmisto.fi Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki 0500 584 055 www.pohjois-pohjanmaa. vasemmisto.fi Kaikille avoin työväenliikkeen historian ja työväenperinteen tieteellinen erikoiskirjasto! AUKI TI 10-18, KE 12-18, TO-PE 10-16 Järjestämme viikoittain kirjakahviloita! . krs 00500 Helsinki p. 020 773 7725 yrjo.sirola@sirolansaatio.fi Vasemmistonaiset Lintulahdenkatu 10, 3. 050 571 7330 www.sdpl.fi Yrjö Sirolan Säätiö Lintulahdenkatu 10, 3. krs 00500 Helsinki p
?. . ?????. ???? Moilanen Hanna, Peltokoski Jukka, Pirkkalainen Jaana & Toivanen Tero h??. d????????. 044-721 0320. ZZZ NDQVDQDUNLVWR ¿ d????. ?????????????????????????. ?. Seurakuntavaalit blQL llQHWW|PLOOH .DL 6DGLQPDD .DOOLRQ VHXUDNXQWDQHXYRVWRRQ 55QTTGVVWLGP RWQNGUVC MKTMQUUC 2KTMMQ -QVKNC 8CPVCCNVC 8 SKDL:n työtä arvostaen Yrjö Sirolan Säätiö rs Kansan Arkisto tallentaa SKDL:n historiaa. kansan arkisto Vetehisenkuja 1, 00530 Helsinki. . ????? ?. Into-kustannus 2000-luvun ihmiskunta kamppailee ekologisten, sosiaalisten ja taloudellisten kriisien keskellä. ?????????. Osuuskunnat tarjoavat vaihtoehdon, jossa työtä . Puh. ??
osuuskunnan perustamiseen ja neuvoja osuuskuntatoimintaan. ???????????????????????????? Joulu lähestyy... Kerää henkilötervehdyksiä jo nyt! Pyydä meiltä tervehdyslomakkeita sähköpostiisi osoitteesta: ilmoitukset@kansanuutiset.fi www.kansanuutiset.fi 9
Vuokrat siis vaihtelevat paikkakuntien välillä huomattavasti vähemmän kuin myyntihinnat. . Asuntopoliittinen luonnonlaki on, että ydinalue on kallis. Helsingin erikoispiirre on, että ydinkeskusta on rannikolla ja sitä ympäröi vain puoliympyrän verran rakennusmaata. Tilastokeskuksen vuokratilaston mukaan huhti-kesäkuun keskimääräiset vuokrat pääkaupunkiseudulla olivat vapaarahoitteisilla asunnoilla 16,52 euroa neliöltä (muualla Suomessa 11,00 euroa) ja ARA-vuokraasunnoissa 12,15 euroa (muu Suomi: 10,48 euroa). Helsingin kaupungin vuokra-asunnoissa neliövuokra on keskimäärin 10,80 euroa neliömetriltä vuonna 2014. Tilastokeskuksen vanhojen kerrostaloasuntojen syyskuun hintatilaston mukaan pääkaupunkiseudun keskihinta oli 3 721 euroa neliömetriltä, kun se muualla Suomessa oli vain 1 682 euroa. Työkyvyttömyyseläkkeen taso nousee. Kun kunta sai oikoradan myötä junayhteyden, se kaavoitti asuntoja pelloille kauas asemasta. Uutena vaihtoehtona tulee työuraeläke, jota voi anoa työskenneltyään 38 vuotta raskaissa töissä. Pitkäaikaistyöttömien, muiden työnhakijoiden työn haun tuki sekä nuorisotakuun toteutus eivät siksi ole ELY-keskuksissa käynnissä olevien yt-neuvottelujen vuoksi uhattuina. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) mukaan syynä yt-neuvotteluihin ELY-keskuksissa ovat vuosille 2015?18 ajoittuvat 33 miljoonan euron toimintamenosäästöt. Säästömahdollisuudet kartoitetaan TEMin mukaan perinpohjin, jotta mahdolliset henkilöstövähennykset jäisivät mahdollisimman pieniksi. Henkilötyövuosiksi muutettuna säästöt ovat 700 henkilötyövuotta. Kuvassa 0makotitalon runko ja rakennusmiehiä keskeneräisellä Vantaan asuntomessualueella Kivistössä » Pitää kiristää infrainvestointien vastapainoksi lisää kaavoitusta. Tarjontaa lisättävä . Nykyisen osa-aikaeläkkeen tilalle tulee varhennettu vanhuuseläke, joka on vielä vanhaa järjestelmää joustavampi. Hän piti välttämättömänä asunto- ja liikennepolitiikan kytkemistä toisiinsa. . Luku ei TEMin mukaan tarkoita sitä, että Ely-keskuksista oltaisiin irtisanomassa 700 työntekijää. Lyhyesti ?Työntekijöiden asema turvattiin eläkeratkaisussa? UUSI ELÄKEJÄRJESTELMÄ turvaa eläkkeet, kohtelee työntekijöitä tasavertaisemmin ja tarjoaa tarpeellisia pääsykanavia eläkkeelle jo ennen vanhuuseläkkeen alarajaa, sanoo Metalliliiton työympäristöpäällikkö Juha Pesola. Nyt pallo työurien pidentämisestä on heitetty työpaikoille. Pesolan mukaan eläkejärjestelmä on nyt kestävällä pohjalla, ja nuorillekin voi sanoa, että eläkkeesi on turvattu. . KU Yt-neuvottelut eivät koske työvoimaneuvojia TOISIN KUIN Kansan Uutisten Viik- koehdessä (31.10.) julkaistussa Viimeinen sana -kolumnissa todetaan, työvoimaneuvojat eivät ole TE-toimistossa käynnissä olevien yt-neuvottelujen piirissä. Säästöt kohdistuvat myös useille vuosille, jolloin tapahtuu myös eläköitymistä ja muuta henkilöstön vaihtuvuutta. Kun työ voidaan siirtää Viroon ja Intiaan, miksei voida siirtää Kuusankoskelle. Vuokrat nousevat, asuntojen hinnat laskevat, summasi tilanteen kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen Tilastokeskuksesta. Kuluttajahinnat nousevat hieman yli yhden prosentin vuosivauhtia, mutta vuokrat nousevat kolmisen prosenttia. Helsingissä vuokra-asuntojen osuus vakituisesti asutuista asunnoista on 50,2 prosenttia ja koko maassa yhteensä 32,1 prosenttia. Aaltonen ihmetteli. Ihmiset tarvitsevat Helsingin seudulla asuntoja. Asunnot olisi kannattanut rakentaa aseman seudulle, sillä nyt ihmiset ajavat pitkiä matkoja junalle. HSY:n paikkatietoasiantuntija Mikko Nikkanen esitteli pääkaupunkiseudun suunnitelmia. Meille tärkeitä ovat asiat ennen varsinaista eläkeikää, eli muut reitit eläkkeelle kuin varsinainen vanhuuseläkkeen alaraja, Pesola kertoo. Uusi eläkeratkaisu tarjoaa siihen keinoja: Työttömien eläkeputki säilyy. Pääkaupunkiseudulla vuokra-asuntojen kysyntä ylittää tarjonnan. . Ei tunnusteta, että täällä asuu valtava määrä pienituloisia ihmisiä, enemmän kuin missään. Suunnittelija Minna Salminen JHL:stä kertoi, että pääkaupunkiseudulla palkka ei välttämättä riitä asumiseen. Tilaisuuden järjesti Vuokralaiset VKL -yhdistys. Asuntoministerin erityisavustaja Tanja Sippola-Alhon mukaan pääkaupunkiseutu ei poikkea maailman muista metropoleista: . Arvion mukaan vuonna 2050 Helsingin seudulla asuu kaksi miljoonaa ihmistä eli noin 600 000 nykyistä enemmän. Johan Alén johan.alen@kansanuutiset.? TILASTOKESKUS julkistaa tänään vuoden kolmannen neljänneksen vuokratilaston. Paljon puhuttu vanhuuseläkkeen alarajan nosto 63 ikävuodesta 65 vuoteen oli tarpeeton, mutta ei ole metallityöntekijän näkökulmasta eläkeuudistuksen tärkein asia. Kaikki tarjontaa lisäävät toimet parantavat tilannetta, Lehtinen totesi. Hänen mukaansa lähivuosina vapautuu sääntelystä reilut kymmenentuhatta Arava-vuokra-asuntoa joka vuosi, ja ongelma on, mikä taho ottaa vastuun sosiaalisesta asumisesta. Rakennettava tiiviisti SAK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija Sauli Hievanen pitää ?äärimmäisen tärkeänä?, että pääkaupunkiseudulla yksi taho päättäisi, minne rakennetaan. Pitää kiristää infrainvestointien vastapainoksi lisää kaavoitusta, Hievanen kärjisti. Mäntsälä mainittiin useissa puheenvuoroissa esimerkkinä kaavoituksen ongelmista. Vuokra-asumisesta revitään voittoja, Sippola-Alho sanoi. Palkka ei riitä asumiseen Rakennusliiton puheenjohtajan Matti Harjuniemen mukaan Helsinki ja pääkaupunkiseutu tarvitsevat erityisohjelman helpottamaan asuntotilannetta. . Luonnokset Helsingin seudun 14 kunnan maankäyttösuunnitelmasta 2050, asuntostrategiasta 2025 sekä liikennejärjestelmäsuunnitelmasta 2015 ovat valmistuneet ja niistä voi antaa lausuntoja vuoden loppuun mennessä.. Tehtävään tarvitaan metropolihallinto ja sille tulee määritellä yksi vaalipiiri, jotta valinnat eivät riippuisi kuntarajoista. Hievanen totesi, että metropolialueen kunnilta on edellytettävä asuntotuotantoa ja nykyistä tiiviimmän yhteiskuntarakenteen suunnittelua. Vanhallakaan ikärajalla vain kolmannes työntekijöistä on jaksanut töissä eläkeiän alarajaan asti. . PAMin yhteiskuntasuhteiden vastaava Hanna Kuntsi huomautti, että osa-aikaisten työpaikkojen vuoksi palkka laskee olennaisesti alhaisemmaksi kuin kokoaikaisissa työsuhteissa. Ammattiliitto PROn viestintäjohtaja Jaana Aaltonen arvioi, että kohtuuhintaisista asunnoista ei ole pulaa vaan ne ovat nykyään työpaikkojen kannalta väärillä paikkakunnilla. Elämänsä muualle perustaneet ihmiset eivät itse asiassa halua siirtyä pääkaupunkiseudulle. . KU 10 Vuokrat nousevat mutta asuntojen hinnat laskevat LEHTIKUVA/JUSSI NUKARI » Pääkaupunkiseutu ei osoita riittävästi tontteja rakennettaviksi. PALKANSAAJIEN asuntopoliittinen seminaari selvitti tiistaina asuntojen kalleuden ja tarjonnan ongelmia. Keskiöön nousi pääkaupunkiseudun vaikea tilanne
Jo tämä on huomionarvoista, mutta vielä oleellisempaa on IMF:n esittämä tapa rahoittaa investoinnit: taantumasta kärsivissä maissa ne rahoittaisivat itse itsensä. Velkarahalla rahoitettavat liikenneverkon kohentamishankkeet voivat kerrannaisvaikutustensa takia synnyttää verotuloja enemmän kuin velan määrän. Yhtäkkiä ihanteet sivistyksestä ja koulutuksen laaja-alaisuudesta katosivat jonnekin. Kontulan mukaan muu kuin työelämän tarpeista lähtevä koulutus nähdään rahan haaskauksena ja useamman tutkinnon suorittaminen toisten rahoilla loisimisena. Pekka Sauramo pekka.sauramo@labour.? Julkiset investoinnit rahoittavat itsensä AJAT MUUTTUVAT. Taloudet eivät elpyneet, eivätkä budjettialijäämät supistuneet IMF:n ennustamalla tavalla. IMF aliarvioi myös elvytyspolitiikan myönteiset vaikutukset. KU Opettajat tyrmäävät lukuvuosimaksut korkeakouluihin vähintään 4 000 euron lukuvuosimaksuja EU/ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille. Velkarahan käyttö investointien rahoittamisessa voi johtaa julkisen velan määrän laskuun. VIELÄ MUUTAMA vuosi sitten IMF oli keskeinen vyönkiris- tyspolitiikan vaatija, jonka suunnittelemaa politiikkaa toteutetaan euroalueen kriisimaissa. Esitys denkin suomalaisten korkeakoulujen maksuista karsii tulijoita erityisesti kansainvälistymiselle. kaikkein köyhimmistä EU/ETA-aluLiittojen mielestä esitys een ulkopuolisista maista. Joissakin IMF:n arvioissa yhden miljardin euron suuruinen julkinen investointi voi luoda kansantalouteen kolmen miljardin euron suuruiset tulot. » Huolehtikaa työttömyydestä, niin budjetti huolehtii itse itsestään. KOMISSAARI JYRKI Katainen otti esille aiempaa synkempää suhdanne-ennustetta esitellessään suunnitelman lisätä investointeja EU-alueella 300 miljardilla eurolla kolmen seuraavan vuoden kuluessa. Sitten tapahtui jotakin. Hyöty kertyy maahan jääTÄLLÄ HETKELLÄ kolme neljästä ulkovien ja työllistyvien opiskelijoiden maalaisesta opiskelijasta tulee Suoverotuloista sekä heidän suomalaimeen EU/ETA-alueen ulkopuolelta. sille yrityksille tuomastaan osaamiTämän määrän romahduttamisen ei pitäisi olla suomalaisen koulutuksesta. Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitasen (sd.) mukaan säästöä uudistuksesta tulee vuoteen 2019 mennessä noin 10,5 miljoonaa euroa. Vasemmistoliitosta vastattiin, että puheet elinikäisestä oppimisesta voidaan tämän jälkeen unohtaa. . KU esittää tuoreessa maailmantalouden tilaa arvioivassa raportissaan julkisten investointien lisäämistä talouskasvun vauhdittamiseksi. Ensimmäisen tutkinnon jälkeen jääneet tukikuukaudet ovat olleet hätävara niille valmistuneille, jotka eivät ole heikon työmarkkinatilanteen vuoksi löytäneet töitä, tai joiden 19-vuotiaana tekemä alavalinta on osoittautunut aikuistuessa vääräksi, sanoi Katja Hänninen. OPINTOTUEN RAJAAMINEN Ennen oli sivistysporvareita Anna Kontula muisteli aikaa, jolloin poliitikot sivistysporvareista valistussosialisteihin, työskentelivät ahkerasti sen eteen, että jokaisella olisi mahdollisuus opiskella, ja kansalaiset tarttuivat tilaisuuteen. Heiopiskelijamaksujen peridän karsimiseensa johtamisestä on myös osoivat toimenpiteet eivät tus tempoilevasta ainakaan paranna Suomen mainetta korkeakoulupolisäsi li u il e tiikasta. Nyt keskustelussa oleva esitys opintotuen rajoittamisesta vain ensimmäiseen tutkintoon on osa politiikkaa, jossa opintoaikoja on lyhennetty, koulutusalalta toiselle siirtymistä vaikeutettu ja vapaan sivistystyön rahoitusta leikattu. Sen tuoreissa linjauksissa korostuvat elvytyspolitiikan hyödyt. ?Huolehtikaa työttömyydestä, niin budjetti huolehtii itse itsestään?, oli John Maynard Keynesin tapa kertoa jo 1930-luvulla silloisille päättäjille, että julkiset investoinnit voivat erityisesti lama-aikoina rahoittaa itsensä. Esimerkiksi yhden miljardin euron suuruinen valtion toteuttama investointihanke lisää aluksi valtion menoja yhdellä miljardilla eurolla, mutta menot ovat tuloja hankkeen toteuttajille . esimerkiksi niille työttömille, jotka työllistyvät hankkeen ansiosta. Opintotukikuukausien määrä on jo nyt rajallinen. Tämä on siis pitkäaikaisen koulutuspoliittisen ajattelun vastainen esitys. Eila Tiaisen mukaan järjestelmä muuttuisi joustamattomammaksi sekä ihmisten erilaisia elämäntilanteita ja opintopolkuja huomioimattomammaksi. Suomessa se vastaisi noin 1,5 miljardin euron suuruisia vuosittaisia investointeja. Vaikka tällaisilla rahamäärillä ei saada EU-talouksia selvään nousuun, EU:n uskottavuuden kannalta on oleellista, etteivät investointiaikeet jää sanahelinäksi. Kirjoittaja toimii erikoistutkijana Palkansaajien tutkimuslaitoksessa. 11. Verraten lyhyessä ajassa lähes lukutaidottomasta kansasta tuli yksi maailman koulutetuimpia. . Kansainvälinen valuuttarahasto IMF Tie Helsinginkin yliopistoon sulkeutuu jatkossa alan vaihtajilta. . IMF on kuitenkin myöntänyt aliarvioineensa leikkauspolitiikan kielteiset vaikutukset. Suomalaisten yliopistojen kotikansainvälistyminen on äärimmäisen tärkeää tutkintojen laadun kannalta. Hallitus toteaa itsekin esityksensä perusteluissa, että ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän vähenemiHALLITUS ESITTÄÄ sellä voi olla kielteisiä vaikutuksia joisen intresseissä, liitot toteavat. Kaikki tämä tilanteessa, jossa koko työuran läpäiseminen yhdessä ammatissa on epätodennäköisempää kuin koskaan aikaisemmin ja uusi talous korostaa laaja-alaisen osaamisen merkitystä. Koulutustaso laskee Paavo Arhinmäki jatkoi, että esityksellä estetään mahdollisuus siihen, että saataisiin monipuolisia, monialaisia kouluttautuneita ihmisiä, sellaisia, jotka eri näkökulmista pystyvät ratkaisemaan ongelmia ja toisaalta luomaan uutta työtä, uusia innovaatioita suomalaiseen yhteiskuntaan, sitä kautta työtä ja toimeentuloa. . Yliopistojen opettajia ja tutkijoita edustavat liitot Tieteentekijöiden liitto ja Yliopistojen opetusalan liitto (YLL) muistuttavat, että vuosina 2010?2014 järjestetty maksukokeilu ei tuottanut taloudellista voittoa, mutta lisäsi byrokratiaa ja epätasa-arvoa. Liittojen kannanoton mukaan on täysin väärä lähtökohta pakottaa yliopistot perimään maksuja, jotka vahingoittavat niiden kansainvälistymistä. Kyse olisi koulutustason laskusta lähes olemattomien ja epävarmojen säästöjen tähden. He kuluttavat osan tuloistaan, mikä luo talouteen uusia tuloja. Kaiken kaikkiaan yhden miljardin euron suuruinen meno voi synnyttää kansantalouteen selvästi yli miljardin euron suuruisen tulon, josta valtio voi lopulta saada verotuloja yli miljardi euroa. ?Puheet elinikäisestä oppimisesta voidaan unohtaa? Kolumni » Vasemmistoliiton kansanedustajat arvostelivat kirpeästi hallituksen esityksestä rajata opintotukea niin, ettei sitä voi enää saada toisen samantasoisen korkeakoulututkinnon suorittamiseksi. LEHTIKUVA/KRISTIINA LEHTO pohjautuu viime kevään kehysriiheen ja se on osa hallituksen rakennepoliittisia toimia. Yliopistokoulutuksellisesti k o K ja jen rahoitusmalli tasa-arvoisena a ia t by rok ra on juuri uusittu ja maana. -ar voa. a s a siinä yliopistoja on Hallituksen esit ä p e määrä palkita kantyksessä ohitetaan sainvälisten opiskeliittojen mukaan lijoiden suorittamista tuoreet selvitykset ulkomaalaisten opiskelijoitutkinnoista. den merkityksestä kansantaloudelle
SKP:sta, SDNL:sta, SNDL:sta. Listaa voisi jatkaa. Anna-Liisa Hyvönen on ylpeä kansandemokraattisen liikkeen työstä. SKDL taisteli lapsilisien, yleisen sairausvakuutuksen, peruskoulun ja kansanterveyslain puolesta. 12. Rauhan tullessa kaikki tunsivat Lilin » Olen perustajajäsen sanan todellisessa merkityksessä, sanoo Anna-Liisa Hyvönen . On sitten kyse SKDL:sta. hyvin perustein
Ei ollut enää sellaista kilpailijaa. Ristiriidat SKP:ssa olivat todellisia ja SKP:n hajaannuksen vaikutus SKDL:n kannatukseen oli myös selvä, ja tunnettu . Ihmiset olivat niin tympääntyneitä sotapolitiikkaan sanoo Hyvönen. SKDL:n perustivat yhteistoimintajärjestökseen lailliset toimintaoikeudet saaneet kommunistit ja sosialidemokraattien vasemmalta laidalta irronneet ns. Hän sanoo olevansa ylpeä kansandemokraattisen liikkeen työstä. . Tiedän omalta kohdaltani, että perustettaessa vasemmistoliittoa katsottiin aika tarkasti, ettei meitä leimallisia kommunisteja tulisi ollenkaan johtotehtäviin. SKDL kävi eduskuntavaalit ja eduskunnassa oltiin SKDL:n edustajia. Hyvönen korostaa SKDL:n valtavaa osuutta työssä, jonka ansiosta Suomesta kasvoi hyvinvointivaltio. entisissä kuvioissa. TEKSTI Hannu Hurme KUVA Jarno Mela HYVÖNEN VOI myös sanoa tulleensa vuonna 1944 avosylin otetuksi mukaan kaikkien näiden järjestöjen tehtäviin. Tässä selitystä. . Kun uuden puolueen itsenäisyyttä haluttiin korostaa, haettiin sellaisia henkilöitä, jotka eivät olleet ?likaantuneet. Meitä oli paljon, ja oli itsestäänselvyys, että piti löytää uusi organisaatio yhdistämään kaikkia näitä voimia. Hyvönen katsoo myös, että ei ole syytä unohtaa vaikutuksia, joita vuoden 1918 kansalaissodalla on ollut viime vuosisadan historiaan, myös tapahtumiin vuosiin toisen maailmansodan päätyttyä. Koko Suomen politiikkaa . SKDL oli perustettu viikkoa aikaisemmin. Olin hirveän hämmästynyt. samoin kuin hajaannuksen kytkökset tapahtumiin kansanvälisessä kommunistisessa liikkeessä. Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen oli se, millä SKDL ja vasemmistovoimat viime vuosisadan jälkimmäisenä puoliskona AnnaLiisa Hyvösen näkemyksen mukaan kunnostautuivat, mutta tänään tilanne on toinen. Osa kommunisteista palasi Neuvostoliitosta. Päinvastoin se oli. Nyt voimat ovat heikentyneet ja vasemmisto on ajettu puolustajan asemaan. Rahan valta ohjaa nyt yhteiskunnan kehitystä eikä heikentyneestä vasemmistosta oikein ole vastavoimaksi. KANSAN ARKISTO Kaikki eivät kelvanneet Hyvönen kuuluu niihin, jotka olivat halunneet jatkaa SKDL:n toimintaa. Kieliä opiskelleen nuoren ura jatkui Demokraattisen Nuorison Maailmanliitossa (DNML) ensin Pariisissa, sitten Budapestissä. Hyvönen tiivistää järjestö- ja työuransa kymmenlukusarjaan: . Toisaalta mukaan haluttiin voimia, joita mukaan ei olisi pitänyt ottaa. . Tätä ennen hänet oli myös jo hyväksytty Suomen Kommunistisen Puolueen jäseneksi suosittelijanaan Hertta Kuusinen. Hyvönen sai perustavassa kokouksessa jäsenkirjurin tehtävät. . Kaikki tunsivat minut, minä en ketään. Minä liityin vuonna 1944 kaikkiin mahdollisiin järjestöihin. Jäsenkirjurista kaupunginjohtajaksi Hyvönen oli 18-vuotias, kun hän osallistui 5. marraskuuta 1944 kokoukseen, jossa suunniteltiin Suomen Demokraattisen Nuorisoliiton nimen saanutta uutta järjestöä. Oli suuri joukko entisiä demareita, jotka inhosivat sitä että demarit olivat Tannerin johdolla arvostelukyvyttömästi sodan puolella. Olin noina vuosina poissa politiikasta. Jäätyäni eläkkeelle olin taas innostunut politiikasta ja valmis jatkamaan, mutta en enää kelvannutkaan. Mutta me toimimme SKDL:n voiton puolesta, korostaa SKP:n keskuskomitean jäsenenä vuodesta 1963 vuoteen 1981 ollut Hyvönen, muistuttaen samaan hengenvetoon SKP:een kuulumattomien panoksen merkityksestä Skdl:ssa. SKP oli aluksi sodan jälkeen hyvin pieni joukko. Kun sota loppui, turvasäiliöistä päässeitä poliittisia vankeja tuli sanomaan minulle, että sinäkö olet se Mäntykosken Lili. rauhanoppositiolaiset. . Tultiin aikaan, jolloin ei enää ollut mitään syytä pitää yllä semmoista ajatusta, että jos rajan takana saadaan olot hyväksi, niin täällä pitää olojen olla yhtä hyviä. Seuraavien viikkojen aikana järjestöön liittyi satamäärin jäseniä ja minä kirjoitin jäsenkirjoja yökaudet töiden ja iltaopiskelun jälkeen, kertoo Hyvönen. Nuorisoliitto oli järjestöistä ensimmäinen, jossa Hyvönen oli töissä 1950-luvulla. 1950-luvun olin nuorisoliittolainen, 1960-luvun SKP:n kulttuurisihteeri, 1970-luvun naisliitossa ja kansanedustajana ja 1980-luvun Helsingin kaupungin apulaiskaupunginjohtajana. Sodanvastaiset voimat yhteen Tyytymättömyyden sotapolitiikkaan nostaa Hyvönen päällimmäiseksi syyksi siihen, että SKDL murtautui heti ensimmäisissä, vuonna 1945 järjestetyissä eduskuntavaaleissa yhdeksi kolmesta suuresta puolueesta SDP:n ja maalaisliiton rinnalle. Kannatus nousi seuraa- vina vuosina. Me olemme tärkeitä äänestäjinä, mutta kyllä meidät pidettiin aika tavalla sivussa. Vasemmistoliittoa perustettaessa jätettiin sivuun voimia, joita Hyvösen mielestä olisi tarvittu uuden puolueen toimintaan. vieläkin vaikka hyvin heiveröisesti . Siitä Hyvönen arvelee johtuneen käsitysten, että SKP:tä olisi haluttu voimistaa toiveena Suomen liittäminen Neuvostoliittoon. . Koitin niin pitää äitiä hengissä kertomalla kaiken mitä kotona tapahtui. Näin tulee ymmärretyksi se, miksi Hyvöstä kysyttiin kaikkeen mukaan, kun kansandemokraattisia järjestöjä alettiin perustaa. . Me olimme hyvin isänmaallisia ja halusimme rakentaa Suomesta sosialistisen maan suomalaisen demokratian pohjalta. Hertta hyppäsi kaulaani ja sanoi ?vai sinä olet se Lili?. Mistä Anna-Liisa Hyvönen, nuori lukiolaistyttö, tuolla tavalla tunnettiin. Tästä huolimatta vähemmistöläiset kelpasivat kyllä. . 1980-luvulla olivat asiat olivat melkein uskomattoman hyvin, mutta sitten iski lama. Vaikuttamatta ei todellakaan jäänyt myöskään Neuvostoliiton hajoaminen. . Rupesin sitten harrastamaan mielenterveyspotilaiden asioita. 13. Vuonna 1958 SKDL oli eduskuntapuolueista suurin ja vasemmistolla oli eduskunnassa enemmistö. . Oli jouduttu käymään kaksi sotaa ja maata oltiin viemässä yhteistyöhön natsi-Saksan kanssa. . Muistan tavanneeni Hertta Kuusisenkin ollessani asemalla vastassa turvasäilöstä tulleita. Me olimme todellisia taistelijoita hyvinvointia aikaansaaneiden uudistusten . Hän ei myöskään pitänyt tavasta, jolla vasemmistoliitto sen seuraajaksi perustettiin. . Hänen turvasäilöön suljetulle äidilleen kirjoittamista kirjeistä. . Et tiedä kuinka suuri onni meillä oli lukea viikoittain sinun pitkät kirjeesi äidillesi, kun kerroit mitä kaikkea pikkuveljellesi ja muulle perheelle kuului, mitä teitte, kuinka tulitte toimeen, kertoo Hyvönen turvasäilöstä päässeiden selittäneen. Hän oli todella lähettänyt kirjeitä äidilleen säännöllisesti ja sai sodan päätyttyä tietää, että ne olivat tärkeä henkireikä muillekin kuin vain äidille. . on Hyvösen mielestä sävyttänyt kansalaissota, josta ei ole tehty selvää tilintekoa vieläkään. ?Minä liityin vuonna 1944 kaikkiin mahdollisiin järjestöihin.? Hyvä ei saanut palkkaansa Koko SKDL taisteli Hyvönen katsoo SKDL:n syntyneen ja toimineen tasavertaisten osapuolten järjestönä. Peitejärjestöleima oli hänen mielestään perusteltua siinä mielessä, että kommunistit olivat siinä ne aktiivisimmat toimijat. . kuten lapsilisien, yleisen sairausvakuutuksen, peruskoulun ja kansanterveyslain puolesta ajamisessa. Kaisu-Mirjami Rydberg puhuu kuorma-auton lavalla SKDL:n vaalijuhlassa Hakaniemen torilla Helsingissä maaliskuussa 1945. Taka-alalla muun muassa Hertta Kuusinen, Tyyne Tuominen, Cay Sundström, Ville Pessi ja Paavo Koskinen. Vaan kansan kiitos tuosta työstä alkoi huveta. SKDL:n kannatus putosi. Anna-Liisa Hyvösen mielestä kävi niin, että hyvinvoinnin kasvaessa koettiin, ettei SKDL:oa enää tarvittu. . Kirjoitin kirjeitä
Maailmanpolitiikka oli vahvasti taustalla SKDL:n sisäisessä kehityksessä 14
Stalinistista johtoa vaihdettiin monissa maissa enemmän kansallisiksi. Tämä vapaan kehityksen maailman aikakausi alkaisi olla jo ohitse. Pidin tätä aivan hulluna tilanteena Suomen työväenliikkeen sisällä. Minua pyytäneet sanoivat kuitenkin, että minulla on kentällä niin suuri kannatus, että tulen valituksi ilman muuta, jos suostun. Kaksi ehtoa johtoon ryhtymiselle » Ele Alenius: ?Ihmiskunta ajelehtii. edustajakokouksessa 1956 pitämä puhe, jossa hän tuomitsi Stalinin hirmuteot. Puhe johti kommunistisissa puolueissa valtavaan myllerrykseen. Olihan aikaisempi käytäntö ollut se, että SKDL:n puheenjohtajana oli sosialisti ja organisaatiota todellisuudessa johtava pääsihteeri oli kommunisti. . Voi sanoa, että puoluetta johti stalinistinen ryhmittymä, joka nojasi Neuvostoliiton järjestelmään, sanoo Alenius. SKDL:n historian ratkaisevasti Neuvostoliiton historiaan kytkeneisiin tapahtumiin kuului pääsihteeri Nikita Hru?t?ovin NKP:n 20. Ihmettelin, onko minun valitseminen ollenkaan mahdollista. Kyse oli puhuttelusta, sellaiseksi se muodostui, kuvaa 15 ». Jo hänen valintansa . taustalla olivat tunnetut maailmanpoliittiset tapahtumat. Kytkös Neuvostoliiton historiaan syntyi sitä kautta, että SKP:n johdossa oli alkuvaiheissa hyvin vahva edustus Neuvostoliitosta tulleilla emigranttikommunisteilla. . Koska valinta oli yksimielinen, SKP tavallaan hyväksyi asettamani ehdot. Hän on kirjoittanut kirjaksi näkemyksensä siitä, millainen käänne maailman kehityksessä on tapahduttava, jotta ihmiskunnan tulevaisuus olisi turvattu. Tässä haastattelussa tulevaisuuspohdintoihin keskittynyt Alenius kuitenkin palaa menneisiin vuosikymmeniin. Kytkökset maailmanpolitiikkaan Alenius väitteli valtiotieteen tohtoriksi 1958. En hyväksynyt sitä, että SKP sanelee SKDL:n politiikan sisällön. Tällöin SKDL:n politiikka muuttuisi olennaisesti. Toisena ehtona Alenius vaati tasavertaisuuden toteuttamista SKDL:n sisällä niin, että SKP ei ole ilman muuta johtava elin. . Siitä tulee SKDL:n itse päättää. Molemmat ehdot hyväksyttiin. SKDL:OA 1960- JA 1970-LUVUILLA johtanut Ele Alenius, 89, on viime vuosikymmenet keskittynyt tulevaisuuden kysymyksiin. Sosialidemokraatit ja SKDL olivat kuin pahimmat viholliset keskenään. kahdella ehdolla. Destalinisointi oli hidasta ja Hru?t?ovin kaaduttua 1964 SKP:n pääsihteeri ja puheenjohtaja lähtivät siitä, että vaara heidän syrjäyttämisekseen oli ohi. SKP:n sisällä alkoi valtataistelu johdon vanhan stalinistisen osan ja sittemmin enemmistökommunisteiksi nimettyjen uudistusmielisten välillä. Koska SKDL on perustettu yhteistyöjärjestönä, sen tulee myös näkyä. Tiettyjä operaatioita oli Aleniuksen mukaan ollut käynnissä. Tuossa vaiheessa nämä kommunistit kääntyivät Aleniuksen puoleen ja pyysivät häntä ottamaan vastuulleen SKDL:n johtotehtävät ja ryhtymään pääsihteeriksi. Alenius kertoo ehdotuksen tulleen hänelle yllätyksenä. Tarvitaan kokonaan uusi yhteiskunnallinen ajattelu.? TEKSTI Hannu Hurme KUVA Jarno Mela Alenius ei ollut ajatellut ryhtymistä ammattipoliitikoksi, mutta tieteellisen uran noustua pystyyn hän suostui . kuten hänen myöhempien vaiheittensa ja koko SKDL:n sisäisen kehityksen . Muutos oli joissakin maissa hyvinkin voimakas, mutta Suomessa ei. Neuvostoliitto ei niitä hyväksynyt, eikä näin ollen myöskään poliittista linjaani. Kutsu puhutteluun Alenius piti puheita, joissa esitteli linjauksiaan eikä mennyt montakaan kuukautta, kun hän sai kutsun Neuvostoliiton suurlähetystöön. . Kamppailu herätti SKDL:ssa toimineissa kommunisteissa pelon, että stalinistinen ryhmä miehittää SKDL:n johdon. Mielessä ollut antautuminen tieteelliselle uralle jäi poliittisista syistä toteutumatta. Hänet valittiin SKDL:n pääsihteeriksi 1965 ja puheenjohtajaksi kaksi vuotta myöhemmin. SKDL:n liittoneuvosto, jossa kommunisteilla oli enemmistö, valitsi Aleniuksen yksimielisesti pääsihteeriksi. Aleniuksen valinnan jälkeen Neuvostoliitto astuu jälleen kuvaan mukaan. . Lähdin siitä, että jos minut valitaan, me pyrimme mieluummin yhteistyöhön sosialidemokraattisen puolueen kanssa, kuin pidämme sitä vihollisena. Maailma on tilanteessa, jossa ollaan siirtymässä teollisesta aikakaudesta tieteen ja teknologian aikakauteen. Toinen ehto liittyi SKDL:n suhteeseen sosialidemokraatteihin. . Sen täytyisi vihdoin saada kehitys hallintaansa
Sanoin heille, että minä en poliittisesta linjastani luovu, ja jos on niin, että SKDL:n ja Neuvostoliiton suhteiden vuoksi minun linjaani ei voida jatkaa, niin siinä tapauksessa SKDL:n on vaihdettava pääsihteeriään. Hän lähti toteuttamaan niin sanottua uutta idänpolitiikkaa. Tämä merkitsee sitten sitä, että meidän on ryhdyttävä toimenpiteisiin teitä vastaan. Alenius ei ollut voinut kertoa julkisuudessa edellisestä puhuttelusta Neuvostoliiton suurlähetystössä. Yksi pieni Alenius sanoo ei suurvallalle.. SKDL:n enemmistön ja Aleniuksen kanta oli se, että miehitys oli väärä teko ja jopa vahingoitti sosialismin asiaa. Uhkaus, josta ei voinut puhua Alenius korosti kantansa periaatteellisuutta, ja ilmoitti, ettei missään tapauksessa voi pitää Neuvostoliiton hallituksen toivomaa puhetta. Suurlähettiläs vastasi uhkauksella. . Hän itse oli yksin. . Olin vihainen. Se oli aika uhmaavaa. Tuli uhmamieli. Puheenjohtajan suuri hetki Alenius palasi SKDL:n toimistoon ja halusi selvittää tilanteen välittömästi. Siinä oli tarkoituksena saada sovittua Neuvostoliiton kanssa Euroopassa silloin vallinneet suuret jännitteet. Neuvostoliitto ei voinut torjua Brandtin tarjoamaa ystävällisten suhteiden politiikkaa ja silloin sen suhtautuminen sosialidemokratiaan muuttui. He sanoivat heti, että Ele, me jatkamme tällä yhteisellä linjallamme. Alenius sanoo hetken olleen hänelle suuri. Hän näki, ettei ollut yksin. Pääsihteeri jatkoi tehtävässään ja toteutti poliittista linjaansa. Tapahtuneesta hän kertoi toimistossa työskennelleille Aimo Haapaselle, Jorma Hentilälle ja Eero Krookille, kaikki SKP:n jäseniä. . Niillä ei ollut tämän asian kanssa mitään tekemistä. Suurlähettiläs perusteli ehdotusta sillä, että kunnallisvaalit olivat jo ohi. Viestissä esitettiin, että Alenius pitäisi julkisen puheen, jossa olisi ilmoittanut sittenkin hyväksyvänsä Varsovan liiton mai- den toiminnan T?hekkoslovakiassa. Pidin luonnollisena, että he haluaisivat keskustella keskenään, mutta ei. Maan kommunistisen puolueen silloinen pääsihteeri Alexander Dub?ek puhui ihmiskasvoisesta sosialismista. Jos olette sitä mieltä, että olen mennyt liian pitkälle, niin siinä tapauksessa eroan välittömästi. . Alenius tuomitsi heti miehityksen julkisuudessa, muun muassa televisiossa. Alenius kertoo toimineensa niin, koska SKDL:ssa pidettiin myönteisenä asiana sitä, että T?ekkoslovakiassa oli ryhdytty noudattamaan uutta sosialistista politiikkaa. Hänen mukaansa tällainen puhe oli mahdollista pitää, koska SKDL:n ei tarvitsisi enää pelätä, että se kärsisi T?ekkoslovakian tapahtumien johdosta. Alenius kertoo vastanneensa suurlähettiläälle tämän erehtyneen siinä, että hänen miehityksen tuomitseva kantansa olisi johtunut kunnallisvaaleista. Se ei voinut enää olla niin jyrkkänä sitä vastaan. . Nyt se oli vielä mahdottomampaa. . Jos olisin kertonut julki, että minua on uhattu Neuvostoliiton hallituksen nimissä, niin he olisivat ilman muuta kiistäneet sen. Te saatte puhua yhteistyöstä Maalaisliiton eli Keskustapuolueen ja Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattisen Liiton kanssa, mutta ei Sosialidemokraattisen puolueen kanssa, kertaa Alenius kuulemaansa. Alenius kertoo vastanneensa, että hänelle esitetty oli täysin vastoin hänen poliittista linjaansa ja ettei voinut hyväksy sitä. . Keskustelu oli pitkä, mutta loppujen lopuksi minulle sanottiin, että kun puhun yhteistyöstä sosialidemokraattien kanssa, osoitan olevani poliittisesti täysin kokematon, liian nuori. » ALL OVER PRESS / JEVAN BERRANGE Alenius tapaamista, johon suurlähettiläs Kovalevin ohella osallistui lähetystöneuvos ja tulkki. Yhteenotot Neuvostoliiton kanssa eivät loppuneet, mutta kysymyksessä suhtautumisesta yhteistyöhön sosialidemokraattien kanssa hän sai tukea maailmanpolitiikasta. Ei mennyt kovin pitkään, kun Neuvostoliiton täytyi muuttaa suhtautumistaan sosialidemokratiaan. Tähän johti silloisen LänsiSaksan liittokansleri Willy Brandtin toiminta. Maata haluttiin ajaa kohti humaanimpaa, demokraattista sosialismia. Alenius muuten vieraili T?ekkoslovakiassa ensimmäisenä länsimaisena ministerinä syyskuussa 1968, pian elokuussa tapahtuneen miehityksen jälkeen. Jyrkällä kannanotolla oli seurauksensa. Alenius kutsuttiin jälleen Neuvostoliiton suurlähetystöön puhutteluun. En voinut puhua tapahtumasta edes presidentti Urho Kekkoselle. Minulta kyseltiin, mitä olin tarkoittanut puheillani. Lisäsin siihen vielä huomautuksen, että uuden pääsihteerin valitsee SKDL:n jäsenistö eikä kukaan muu. Alenius myöntää: . Se tarkoitti sitä, että otetaan ihmiset ihmisinä eikä vain luokkataistelun välineinä. Näin Neuvostoliitto ei myöskään voinut hyökätä minua vastaan, koska olin ajanut ?En hyväksynyt sitä, että SKP sanelee SKDL:n politiikan sisällön.? 16 Neuvostoliiton ja Varsovan liiton maiden vuonna 1968 toteuttama T?ekkoslovakian miehitys johti jännitteen kiristymiseen Ele Aleniuksen ja Neuvostoliiton välillä. juuri tätä uutta linjaa. Aleniusta ei tämän asian takia enää ahdisteltu Neuvostoliiton taholta. Tällä kertaa paikalla olivat vain suurlähettiläs ja tulkki. Suurlähettiläällä oli viesti Neuvostoliiton hallitukselta. Se olisi ollut heille arvovaltatappio. Pyysin heitä sanomaan heti, voidaanko tältä pohjalta jatkaa. Siksi en edes tiedä enkä ymmärrä sitä, että sosialidemokratia on maailman työväenluokan pahin vihollinen. Aleniusta kehotettiin lopettamaan kaikki puheet yhteistyöstä sosialidemokraattien kanssa. . Suurlähettiläs katsoi minua silmiin ja sanoi: Me valitamme, että vastasitte näin. Rauhallinen tilanne osoittautui kuitenkin pian tilapäiseksi. Miehitys kiristi välit uudelleen Neuvostoliiton ja Varsovan liiton maiden 1968 toteuttama T?ekkoslovakian miehitys johti monen muun kon?iktin ohella jännitteen kiristymiseen Ele Aleniuksen ja Neuvostoliiton välillä
Vapunpäivänä 1975 Moskovan radion uutisissa kerrottiin, että Neuvostoliitto tuomitsee Aleniuksen ajattelun. Alenius katsoo hyväksynnän sitä kohtaan parantuneen omana johtoaikanaan. . Näin tapahtuisi, koska muutos merkitsisi tasapainon muutosta maailmanpoliittiseen tasapainotilaan. Aleniusta pilkattiin syytöksissä siitä, että hän antoi tällä tavalla painoa Naton reaktioille, ettei hän uskalla tehdä yhteiskunnallisia muutoksia ilman Naton lupaa. SKP:n vähemmistö oli minun kimpussani jatkuvasti. Seuraavaksi tuli tuomio Vuoden 1968 uhkausta seurasi 1975 tuomio Neuvostoliiton taholta. Ratkaisevasti lopulta vaikutti taistolaisuus. ja se vaikutti SKDL:n kannatukseen. . Mutta sisäpoliittisesti SKDL:n kannalta oli äärimmäisen vahingollista, että SKP oli lähes koko ajan melkein täysin kritiikitön Neuvostoliiton toimintaa kohtaan ja antoi helposti sen kuvan, että sen järjestelmä voisi olla esimerkkinä meille. Totesin lähettiläälle, etten minä ole sitä aloittanut, mutta jos he näin ilmoittavat, olen totta kai valmis lopettamaan. Presidentti lähetti onnittelusähkeen, eduskunnan puhemiehistö ja kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajat kävivät henkilökohtaisesti onnittelemassa? Pilkka, joka ei osunut Alenius ei jättänyt vastaamatta saamaansa kohteluun. Hän puuttui syytösten sisältämiin virheisiin muun muassa suureen ulkopoliittiseen virheeseen. Kun hyökkäyksen konkreettinen sisältö rakentui Neuvostoliiton ulkopoliittisen lehden Novoje Vremjan artikkeliin, jossa kritisoitiin tuota hänen edellisenä vuonna kirjoittamaansa Suomalainen ratkaisu -kirjaa, hän analysoi artikkelin tarkkaan. . Tämmöisiä nuo vuodet olivat. joka Aleniuksen mukaan on oikea sana . Taistolaisten ottaminen mukaan vasemmistoliittoon sinetöi sen heikon kannatuksen. eivät olleet huomanneet. Tapahtumia arvioitaessa on otettava huo- Aleniukselle tarjottiin 1969 virkaa Tullihallituksen pääjohtajana, mutta hän kieltäytyi ottamasta sitä vastaan. . Tämän kierteen katkaisemiseen ei ollut vasemmistoliiton perustamisestakaan. sillä oli vahvuutta vaikuttaa. SKDL oli alkuvuosikymmenet paljolti muiden puolueiden syrjimä puolue. SKDL:n pysymisen hyvissä käsissä takasi oman ehdokkaani Kalevi Kivistön valinta puheenjohtajaksi. Johtopäätös edellä kerrotusta käy esimerkiksi siitä, miten huomattava merkitys SKDL:n olemassaololla Aleniuksen mielestä on ollut koko ajan Suomen ulkopolitiikan kannalta. Puolueen merkitystä sisäpolitiikassa ei voi pitää yhtään vähemmän merkityksellisenä. Sisäpolitiikassa se ajoi sosiaalisia uudistuksia. Takana Solveig Packalen. . Toimin SKDL:n itsenäisyyden ja tavallaan koko Suomen itsenäisyyden puolesta. Tahtomattaan hän kävi myös toista kamppailua. . Totesin Neuvostoliiton vuosia korostaneen sitä, että Nato on maailmanrauhan suurin vaara, ja nyt se antoi ymmärtää, että Naton huomioon ottaminen oli aivan tyhjänpäiväistä. Tätä asian käänteistä puolta he . En ollut halunnut sitä, mutta minun täytyi puolustautua heidän ylivaltapyrkimyksiään vastaan. Nato-keskustelua ei Neuvostoliiton ja minun kesken enää käyty. SKDL:n syrjintä vaimeni SKDL:n liittohallitus kokousti toukokuussa 1979. Siksi hänen juhlapäivästään haluttiin tehdä tapahtuma, jossa näytetään, että SKDL oli puheenjohtajansa takana. Seurahuoneella Helsingissä pidetystä juhlasta tulikin Aleniusta tukeva mielenosoitus. ?Sanoin heille, että minä en poliittisesta linjastani luovu.? Onnittelijoita riitti koko päivän täydeltä. Tuloksia selvittelivät pääsihteeri Jorma Hentilä (oik.), puheenjohtaja Ele Alenius ja ministeri Kalevi Kivistö. Hänen täällä saamansa tuki oli selvä. Varsinaiseksi tuen osoitukseksi muodostui Aleniuksen kesäkuulle osunut 50-vuotispäivä. SKDL:n sihteeristössä pidettiin Neuvostoliiton hyökkäystä Aleniusta vastaan hyökkäyksenä SKDL:oa vastaan. En halunnut tuossa vaiheessa olla se, joka väistyy. Vuonna 1977 Alenius aloitti Kekkosen aloitteesta uransa Suomen Pankin johtajana, jäi heti pois eduskunnasta ja luopui SKDL:n puheenjohtajuudesta kaksi vuotta myöhemmin. . Hän kävi vastineessaan kiinni myös tähän. . Hän kertoi, että nämä ilmoittavat olevansa valmiita lopettamaan kamppailun, jos Alenius on valmis tekemään samoin. . Siihen on mahdollisuuksia varsinkin, jos tiedostetaan, että ihmiskunta on jo siirtynyt pitkälle uuteen tieteen ja teknologian aikakauteen, mutta yhteiskunnallinen ajattelu on edelleen teollisen ajan ajattelua. 17. Aleniusta vastaan hyökättiin samana vuonna, jolloin oli Euroopan turvallisuus ja yhteistyökonferenssi (Etyk) Suomessa. Mihin tässä kamppailussa päädyttiin? Jugoslavian suurlähettiläs tuli eräänä iltana Aleniuksen kotiin asianaan viesti neuvostoliittolaisilta. Lapsilisät on esimerkki uudistuksesta, jonka toteuttamisen nimenomaan SKDL lanseerasi . Toivon kuitenkin sille menestystä. KU:N ARKISTO mioon myös Neuvostoliiton toimien ajankohta. Suhtautuminen T?ekkoslovakian miehitykseen oli tervetullut poikkeus, ja viimein Aarne Saarinen irrotti puolueen NKP:n holhouksesta. SKDL olisi saanut jatkaa Näin Aleniuksen mukaan koettiin, vaikka SKP oli irtautunut muutamista Neuvostoliitolle tärkeistä ideologisista peruskysymyksistä, kuten proletariaatin diktatuurista. Hän ei myöskään ole liittynyt vasemmistoliittoon. . Se vei SKDL:n kierteeseen, joka painoi kannatusta koko ajan alas. Siihen se loppui. Jatkoin omaksumallani linjalla, ja vastakkaisasettelu Neuvostoliiton kanssa sävytti koko SKDL:n johdossa olemiseni ajan, huokaisee Alenius tänään. Hän kertoo joutuneensa SKDL:n johtajana tahtomattaan kamppailemaan Neuvostoliittoa vastaan. . Uutisen mukaan hänen kirjoittamansa teos Suomalainen ratkaisu oli neuvostovastaista toimintaa. Uutinen levisi ympäri maailmaa, koska juuri vappuna kaikkialla seurattiin Punaisen torin paraateja ja mitä muutoksia Kremlissä oli nähtävissä. Tuomio . Minua arvosteltiin muun muassa sen takia, että olin kirjassani käsitellyt mahdollisuutta siirtyä sosialismiin ja sanonut, että se voi tapahtua vain demokraattisesti tietä kulkien eikä esimerkiksi sellaisen vallankumouksellisen toiminnan kautta, jota ulkopuolelta tuettaisiin. Aleniuksen mukaan, jos Suomessa yritettäisiin muuttaa yhteiskunnallista järjestelmää ulkopuolisen tuen avulla, siihen reagoisivat muut maat, muun muassa Ruotsi, mutta myös Nato. oli Suomessa suuri yllätys, eihän täällä tiedetty mitään Aleniuksen ja suurlähetystön välillä käydystä jatkuvasta kamppailusta. Neuvostoliiton todellista luonnetta SKP ei tunnustanut ja sen Suomen kansa kyllä näki . SKDL olisi todennäköisesti pysynyt suurempana kuin mihin vasemmistoliitto on yltänyt. . Siitä tuli yksi pienpuolueista ja siitä joukosta nouseminen on vaikeata. Alenius ei olisi lopettanut SKDL:oa. keitä kirjoittajat olivatkaan
Sitten kun julkisia resursseja alkoi olla, niin se oli ilman muuta siinä keskeinen tekijä.. VASEMMISTO EI voi omia itselleen suomalai- sen hyvinvointivaltion toteuttamista, mutta kyllähän siinä vasemmiston tavoitteet hyvin pitkälle toteutuivat. Käytännössä näitä palkinnon ottajia on enemmänkin. Ei se voinut ratkaiseva olla. . Mutta SKP varmasti määräsi aina ratkaisuvaiheissa, mitä SKDL:ssä tehtiin. Haapala on kuitenkin sitä mieltä, etteivät äänestäjät oikeastaan tienneet eivätkä välittäneet SKP:n dominoivasta roolista. . Kyllähän presidentti Urho Kekkonenkin tiesi, vaikkei hän mitenkään kommunisteja hyysännyt, että jos haluaa pitää hyvät suhteet Neuvostoliittoon, niin SKDL:n kanssa kannattaa olla ainakin nokkela tai ovela. Kekkonen vaikutti siihen, että vuoden 1966 eduskuntavaalimenestyksensä (21,2% äänistä) jälkeen SKDL otettiin ensimmäistä kertaa sitten 1940-luvun maan hallitukseen. . Sanoisin, että se oli erittäin hyvä taktiikka myös suomalaisen yhteiskunnan kannalta. SKDL onnistui heikosta asemastaan huolimatta hallituksissa, sanoo Tampereen yliopiston Suomen historian professori Pertti Haapala. Kärkevään kysymykseen, oliko toisen maailmansodan jälkeen, vuonna 1944 perustettu SKDL (Suomen kansan demokraattinen liitto) kommunistien eli SKP:n (Suomen kommunistinen puolue) peitejärjestö, Haapala vastaa että ?oli ja ei?. Hänen mukaansa SKDL:n suuri sodanjälkeinen kannatus perustui väestön luokkarakenteeseen. . Hyvä vaalimenestys SKDL:n kautta legitimoi puolueen paikkaa. Tällä tavalla se ajoi tasajakopolitiikkaa ja tasa-arvoa. Silti se meni vähäksi aikaa hallitukseen, mutta erosi siitä jo 1971. Se käytti Haapalan mukaan tietoisesti SKDL:ää hyväkseen. . Osa välitti, osa ei. Tai sitten voidaan ajatella ihan rehellisesti, että SKDL:ssä oli jossain määrin aitokin liitto olemassa, kommunistien ja muiden vasemmistolaisten liitto. Vasemmisto vaati kaikkia sosiaalisia oikeuksia samanlaisina kaikille kansalaisille tuloista ja taustoista riippumatta. Jos laaja äänestäjäjoukko olisi välittänyt, SKDL olisi ollut pienempi puolue, koska eihän Neuvostoliitto kyllä ollut mikään suosikki Suomessa toisen maailmansodan jälkeen. Haapala torjuu kommunistien väitteen, että SKDL:n vaalivoitto sodan jälkeen olisi ollut ystävyyden osoitus entistä vihollista Neuvostoliittoa kohtaan: . Se johtui siitä, että oli niin paljon maalaisköyhälistöä, eli torppareita, tilattomia ja pienviljelijöitä. Vaikka SKDL olisi 70-luvulla voinut jäädä herkemmin pois hallituksista, niin ei se olisi mitään auttanut, koska protestiäänet menivät 60-luvun lopussa ja 70-luvulla Veikko Vennamon SMP:lle [Suomen maaseudun puolue]. Hyvinvoinnin rakentamista maalaisliiton kanssa SKDL: n vaalikokous toukokuussa 1945 Helsingin Messuhallissa . 18 Vasemmisto, SKDL ja SDP, ovat mieluusti ottaneet kunnian hyvinvointivaltion rakentamisesta. . Ei varmasti ollut. Haapala sanoo, että kaikki puolueet Suomessa pitivät SKP:tä NKP-kytkennän vuoksi viidentenä kolonnana, pettureina. . niin kyllähän se tietenkin vaikutti siihen, miksi SDP oli aggressiivinen suhteessa SKDL:ään, koska se kävi sellaista yleismaailmallista kommunismin vastaista taistelua. Demarit saivat ideologiseen sotaansa rahaa lännestä ja SKP idästä. Yleisesti ajatellaan, että SKP:n ruplatuki NKP:ltä vaikutti myös SKP:n politiikkaan, mutta Haapala ei usko sen suureen merkitykseen: . Sen takia Etelä-Suomessa oli monia maalaiskuntia, joissa SKDL:n kannatus oli suuri. Kannatuksen toinen ydinjoukko oli kaupunkien työväestö ja erityisesti tehdastyö- Muiden puolueiden oli pakko Haapalan mukaan ottaa SKDL ja SKP realismina. väki, joka oli Haapalan mukaan jo varhain hyvin organisoitua. NKP:n suojeluksesta huolimatta menestys Heti sodan jälkeen SKDL:ää ohjasi erittäin pitkälle SKP. Sotien jälkeen pienviljelijöistä ja näiden lapsista suuri osa äänesti SKDL:ää aina 60-luvun puoliväliin saakka. Muut puolueet suhtautuivat SKDL:äänkin sillä tavalla että siellä oli sisällä semmoista, mistä ne eivät varsinkaan pitäneet. KGB-kytköksenkin . Vuodesta 1975 eteenpäin SKDL oli taas useissa hallituksissa. . SKDL oli rakentamassa hyvinvointia Suomeen » Professori Pertti Haapalan mukaan SKDL:llä oli merkittävä rooli Suomen hyvinvointivaltion rakentamisessa. TEKSTI Jouko Huru . Jäsenistöstä osa oli hyvinkin tietoisia asiasta, osa ei. Ei ollut mitään järkeä synnyttää yhteiskuntaan vahvaa oppositiota. Haapala sanoo, ettei SKDL:kään olisi saanut oppositiossa yhtään parempia tuloksia aikaan. Hallituksessa oloa seurasi SKDL:n vaalitappio (sai 16,6 prosenttia äänistä). Sillä tavalla oppositio hiljennettiin. Mutta toisaalta joutuivat sietämään SKDL:ää sen takia, että sillä oli ulkopoliittinen tuki. ?Suomesta tuli porvarillinen suunnitteluyhteiskunta, joka toimi paremmin kuin Neuvostoliitto.? SKDL yhteistyöhön muiden puolueiden kanssa SKDL:n sisällä toimiva SKP noudatti propagandassaan aika pitkälle NKP:n ideologista ohjetta, että sosialidemokraatit ovat myös vihollisia. . Vasemmisto oli saanut aina suuren kannatuksen maaseudulla, monin paikoin suuremman kuin kaupungeissa. Kun demarit tiesivät SKDL:n ja SKP:n NKP-kytköksen . Suomalainen hyvinvointimalli tottakai perustuu myös vasemmiston vaatimuksille
Mutta mihin se taas olisi johtanut, niin ehkä kuitenkin huonompaan lopputulokseen. Haapala on sitä mieltä, että SKDL:n hallitukseen meno vakautti oleellisesti sodanjälkeistä tilannetta. . Kun järjestelmä 60-luvulla oikeasti rakennettiin, niin silloin mukaan tuli maalaisliitto, jonka tuki oli aivan ratkaiseva koko hyvinvointivaltion mallille. . Kyllähän se tasapainotti tilannetta Suomessa aika paljon. Jos niitä lykkää, niin ne ovat aina huonompia ja huonompia. Tilanne tuo Haapalan mieleen eittämättä vuosien 1917?18 tapahtumat ennen sisällissotaa. . Tuli terveyskeskukset. Se oli tietty kompromissi. Varmasti tilanne olisi sodan jälkeen kärjistynyt ilman SKDL:n hallitukseen menoa. Vuonna 1968 Suomeen tuli maataloustulolaki, joka takasi maanviljelijöille saman tulokehityksen kuin kaupunkilaisille. Eniten porvareissa herätti pelkoa pääministeriksi nousseen Mauno Pekkalan (kd.) hallitus (1946?48). . Sanakin keksittiin 60-luvulla, kun tulivat nämä kokonaisratkaisut ja siihen liittyvät vero- ja muut uudistukset. Käytännössä maksettiin hintatukea valtion julkisista varoista. Onhan niitä tukia muuallakin, muttei näin suoraan annettua tukea, kun tasattiin elintasoa. . Oli hyväksyttävä se, että kokoomus pois ja SKDL tilalle. Vaaran vuosiksi on nimitetty sodan jälkeistä epävarmaa ajanjaksosta, jolloin Suomen pelättiin muuttuvan kommunistiseksi joko Neuvostoliiton miehityksen tai kommunistien vallankaappauksen kautta. SKDL oli vajaan vuoden istuneessa J.K. Tuli työeläkkeet ja maatalouseläkkeet ja paremmat kansaneläkkeet. Haapala arvioi, että etujen tullessa tuloista riippumattomiksi niistä hyötyivät eniten ne, joilla oli pienet nimellistulot eli maanviljelijät. Haapalan mukaan ilman maalaisliiton tu- SKDL:n eduskuntavaalijulisteen vasemmalla puolella ovat pienviljelijä ja sivistyneistön edustaja, oikealla nais- ja miestyöläinen. Kokoomuskin oli mukana toteuttamassa mallia. maaliskuuta 1945 järjestettyjen vaalien kampanjassa. kea vasemmisto ei olisi saanut hyvinvointivaltion vaatimuksiaan läpi. Hyvinvoinnin sosialismista nautti lopulta keskiluokkakin Hyvinvointimalliin tuli maalaisliiton vuoksi muista maista poikkeavia erityispiirteitä. . Purettiin tulosidonnaisuudet hyvin pitkälle, jolloin keskiluokkaiset ihmiset saivat hyötyä hyvinvointipalveluista. KANSAN ARKISTO Vaaran vuodet 1940-luvulla PROFESSORI Pertti Haapala sanoo olleen Suomen kannalta tärkeätä, että SKDL otettiin toisen maailmansodan jälkeisinä vaaran vuosina (1945) hallitukseen. . Koko koulusysteemi nykyaikaistettiin, tuli peruskoulu. Mutta ken kenen eduksi, sitä on vaik vaikea mennä arvaamaan arvaamaan. JOUKO HURU Jouko Huru Mutta ei yksin. Käytännössä SKDL liittoutui paljolti maalaisliitto-keskustan kanssa. Paasikiven hallituksessa (1945? 46). Maaseutuväki hyötyi hyvinvointimallista enempi kuin kaupunkilaiset, koska maaseudulla tehtiin suhteellisesti paljon suurempia julkisia investointeja kuin kaupunkeihin. JOS SKDL oli jäänyt hallituksien ulkopuolelle, niin siitä olisi voinut olla väliaikaista hyötyä puolueelle. Sekin oli isompi muutos maaseudulla kuin kaupungeissa. Etuuksia nostettiin kaikista eniten itse asiassa silloin kokoomuksen ollessa hallituksessa 80-luvulla. 19. Erityisesti koulutus- ja terveydenhuollon kautta ehkä enemmänkin kuin työväestö, koska keskiluokka käytti niitä palveluja enemmän. Lopulta vasemmiston alulle panema hyvinvointimalli oli Haapalan mukaan keskiluokankin kannalta hyvä malli. . Tämä on aivan ainutlaatuinen keksintö maailmassa. Puolueilla oli samanlainen köyhä kannattajajoukko maaseudulla. . Näitä kriisejä on niin paljon maailmalla nähty ja edelleen nähdään, että kompromisseja kannattaa tehdä vielä silloin, kun niitä pystyy tekemään. Julisteen suunnitteli Tapio Tapiovaara ja sitä käytettiin 17.?18. 1970- ja 80-luvuilla, kun edelleen maa vaurastui, etuudet alkoivat koskea yhä enemmän myös keskiluokkaa, jolloin kokoomus tuli mukaan rakentamaan hyvinvointivaltiota. Haapala mainitsee erityisesti Harri Holkerin (kok.) hallituksen (1987?1991), joka työskenteli sellaisen hyvinvointimallin toteuttamiseksi, että kaikki maksavat ja kaikki saavat. . Se oli isompi mullistus maaseudulla kuin kaupungeissa. Ehkä olisi saatu vielä yksi vaalivoitto ja hyviä lakkoja aikaiseksi. Suomestahan tuli sellainen porvarillinen suunnitteluyhteiskunta, joka toimi paremmin kuin Neu- Pertti Haapala vostoliitto. . Kansanrintama oli ihan aitoa tulonjakopolitiikkaa
Sitä teki esimerkiksi keskustan Paavo Väyrynen. SKDL ajoi tasa-arvoa Hentilällä on pitkä luettelo SKDL:n merkittävistä tavoitteista, joilla se osallistui hyvinvointivaltion rakentamiseen. Hentilä on kuitenkin saanut yksityiskohtaisen kokousselostuksen. Kokousasiakirjat ovat hävinneet. . Mutta ratkaiseva tekijähän oli T?ekkoslovakian miehitys 1968. Sosiaalidemokraatit, maalaisliitto (keskusta) ja jopa kokoomus oli saatu presidentti Urho Kekkosen toimesta NKP:n siunaamalle hyvien neuvostosuhteiden Paasikiven?Kekkosen linjalle. Kokoomuksessa Kekkosen Neuvostoliittoyhteistyön linjoilla olivat niin kutsutut remonttimiehet, joihin kuuluivat muiden muassa Ilkka Kanerva, Pertti Salolainen, Ilkka Suominen ja Jarmo Virmavirta. Kun syksyllä 1981 Kekkoselle valittiin seuraajaa, niin [KGB-upseeri ja diplomaatti] Viktor Vladimirov istui keskustan työryhmän kokouksessa miettimässä kepun ehdokasta. Neuvostoliitto-kortilla pelaaminen meni Hentilän mielestä liian pitkälle, kun Skdl:n huonoilla Moskovan suhteilla haluttiin vaikuttaa kotimaan politiikkaan. . Hän sanoo, että Neuvostoliiton kanssa YYA-sopimusyhteistyössä olleen Suomen muutkin puolueet olivat NKP:n kaitsemia. Samana päivänä SKDL:n kannanotossa sanottiin selkeästi, että miehitys on valtion itsemääräämisoikeuden loukkaamista ja työväenliikkeen periaatteiden vastaista. Mutta sen perustajat olivat Moskovasta palanneita ja maan alta nousseita kovia kommunisteja. Hentilän mukaan SKP:kin alkoi SKDL:n mukana muuttua vähitellen suomalaiseksi ? vaikka vanha lieka NKP:hen säilyi pitkään. SKDL:n itsenäistyminen pelkästä kommunistien johtamasta ?yhteistyörintamasta. ja erotti sen SKP:stä. 20 Se oli Suomessa laiton vuoteen 1944 saakka. Puolue perustettiin tavallaan uudelleen Suomessa, kun sen ei enää tarvinnut olla maan alla. Joku vohki ne SKDL:n toimistolta. Ja aluksi riippuvuus NKP:stäkin (Neuvostoliiton kommunistinen puolue) oli suurta. Alusta asti SKDL:llä oli kuitenkin kommunisteihin kuulumattomia jäseniä ja vielä enemmän tavallisia äänestäjiä. Vastuullani oli osastopäällikkyydestä asti poliittinen valmistelutyö. Hän vastasi vuodesta 1967 SKDL:n politiikan suunnittelusta. Laaja kannatus sekä maaseudulla että kaupungeissa työläisten ja vähävaraisen väestön joukossa loi perustaa sosiaalidemokraateista vasemmalla olevan suomalaisen työväenpuolueen luomiselle. Hentilä kuului myös SKP:hen, mutta sanoo identi?oineensa itsensä aina aleniuslaiseksi. Sillä hän viittaa SKDL:n pitkäaikaisen puheenjohtajan, SKP:hen kuulumattoman sosialisti Ele Aleniuksen viitoittamaan linjaan. Irtiotto NKP:stä Vanha SKP perustettiin punaisten häviämän sisällissodan jälkeen Moskovassa 1918. SKDL:n suhtautuminen uskontoon oli myös tärkeällä tavalla edistyksellistä . SKP:ssä uudistajista tuli enemmistö ja he ottivat vallan Aarne Saarisen johdolla 1966. samoin kuin SKP:n irtautuminen tiukasta NKPkytkennästä kiihtyi 1960-luvulla. Jotkut eivät halunneet, että tällainen jää jotenkin historiaan. Irtioton juna kuitenkin kulki jo. SKDL:n osallistumista hallitukseen vastustettiin vetoamalla Moskovan näkemyksiin. Hän muistelee, että jo 1960-luvulla SKDL:llä oli omat ympä-. SKDL:stä kehittyi suomalainen työväenpuolue » 1960-luvulla tapahtui lopullisesti SKDL:n irtiotto Neuvostoliiton kommunistien ohjauksesta, toteaa puolueen pitkäaikainen pääsihteeri Jorma Hentilä. SKDL:STÄ KEHITTYI pikku hiljaa suomalainen työväenpuolue, sanoo 1960-luvun radikalismissa Suomen kansan demokraattisen liiton toimintaan mukaan tullut Jorma Hentilä (s. 1937). . Se tulehdutti suhteet NKP:hen lopullisesti. TEKSTI Jouko Huru KUVA Jarno Mela Enemmistöläisten johtama SKP:kin tuomitsi heti kohta miehityksen, mutta lievemmin sanakääntein. NKP kaitsi myös muita puolueita Hentilä tähdentää, että enemmistökommunistit alkoivat rakentaa SKDL:n sosialistien kanssa omaa kansallista ohjelmaa, jolla he osallistuivat yhä enemmän suomalaisen hyvinvointivaltion rakentamiseen. Vieläkin Hentilä on ylpeä siitä, että SKDL tuomitsi Suomessa ensimmäisenä T?ekkoslovakian miehityksen. SKDL hyväksyi 1967 periaateohjelman, jossa on uusvasemmistolaista sävyä ja johon sisältyi sosialismin tavoite. Hentilä muistelee, että periaateohjelma oli yksi syy, miksi Moskovan miehet ja SKP:n vähemmistö syyttivät SKDL:ää ?puoluesuuntaisesta kehityksestä?, kun se ei suostunut olemaan pelkkä ?kansanrintama?. . Osastopäällikkyyden jälkeen tehtävänimike oli muutaman vuoden päästä apulaispääsihteeri. Eduskuntavaaleissa 1945 kannatus oli 24,5 prosenttia äänistä. Vuosina 1977?1984 hän toimi pääsihteerinä. Hentilä myöntää, että SKDL:n perustamisen (1944) jälkeen sen jäsenjärjestö SKP (Suomen kommunistinen puolue) määräsi pitkään liiton politiikasta. Maalaisliitossa vaikutti K-linja, joka yritti vielä 1981 ajaa neuvostosuhteistaan tunnettua Ahti Karjalaista presidentiksi. . Hentilä muistelee, miten SKP alkoi saada ?neuvoja? NKP:n lisäksi SKDL:ltä. . Kun SKP:n sisäinen jäynä eli jako alkoi voimistua, niin ensimmäinen kerta, kun SKP:n vanha johto asetettiin oikein seinää vasten, tapahtui SKDL:n liittoneuvoston kokouksessa Porissa 1964. Hentilä ei itse ollut läsnä, kun Moskovamieliset vanhoilliset kommunistit kuulivat ankaria sanoja SKDL:n sosialistien kanssa vähitellen liittoutuvilta uudistajilta, jotka halusivat irtiottoa NKP:stä
Hän osallistui pitkään puolustuskomiteatyöskentelyyn ja Aseistariisunnan neuvottelukunnan (Arnek) toimintaan. . Tartutaan sellaiseen oljenkorteen, joka sanoo, että kyllä tätä pyhää voidaan vielä puolustaa. SKDL se ei suostunut olemaan pelkkä SKP:n johtama ?kansanrintama. ja erotti sen SKP:stä. . Taitaa olla niin, että perussuomalaisten kannattajakunta näyttää enemmän SKDL:n kannattajakunnalta kuin vasemmistoliiton kannattajakunta. Varsinkin vanhemman maaseututyöväen ja -köyhälistön sekä kaupunkilähiöiden vähävaraisten näköalattomuuteen on Hentilän mukaan purrut helppohintainen populismi. . vaan siitä kehittyi oma puolue, Jorma Hentilä sanoo. Vasemmistoliitto tulee samoista juurista . Oli selkeitä uudistuksia, joita ajettiin. käsin päätyä SKDL:n edustamiin yhteiskunnallisiin päämääriin. HENTILÄ HEITTÄYTYY varovaiseksi, kun kysytään julkisia neuvoja vasemmistoliitolle. . Ympäristöajattelun ja talouskehityksen yhteen kytkeminen on kuitenkin Suomen ja ylipäätänsä läntisten teollisuusmaiden selviytymisen yksi ehto. Jouko Huru 21. on harrastanut propagandatyössään yksinkertaista populismia. Mutta siinä on hänen mielestään se suuri ero nykypopulisteihin verrattuna, että SKDL:n populismi suuntautui tulevaisuuteen, ei menneiden haikailuun. . Siinä on se ero, että pystyttiin hahmottamaan suhteellisen realistisia näkymiä eteenpäin. Se oli ihan analogista tälle 2000-luvun maamiinakeskustelulle. Tasa-arvovaatimukset olivat olleet aina SKDL:n tavoitteita. SKDL:ssä pohdittiin, miten Suomi voisi osallistua omalta osaltaan aseidenriisuntaan. Piti miettiä, mitä Suomi tarvitsee. Kansalais- ja palkkatasa- Neuvostoliitto kaitsi myös keskustaa ja kokoomusta. arvon lisäksi SKDL oli ensimmäisenä ajamassa samaa sukupuolta olevien seksuaalisuhteiden dekriminalisointia. Koko SKDL:n eduskuntaryhmä tuki asiaa koskevaa rikoslain muutosta vuonna 1970. Hentilä sanoo, että SKDL:n suhtautuminen uskontoon oli myös tärkeällä tavalla edistyksellistä . SKDL:n jäsenten ja varsinkin kannattajien keskuudessa oli ihmisiä, joille kristinuskon vuorisaarnan etiikassa oli paljon samaa kuin SKDL:n tavoitteissa. Tässä ennen kaikkea SKDL poikkesi porvarillisesta puolesta. Porvarien käsitys oli, että SKDL on viemässä puolustusvoimilta jotain sellaista, jota kuitenkin tarvitaan. . Se on sellaista, mikä tietyllä tavalla vihreiltä puuttuu. Muut puolueethan eivät ota ympäristökysymyksiä tosissaan. . Tai että se on näillä ja näillä keinoilla puolustettavissa ja uudelleen saavutettavissa. Tähänhän eivät nämä perinteiset puolueet oikealta vasemmalle ole pystyneet oikeastaan Euroopassa missään maassa kunnolla vastaamaan. Hentilä myöntää, että kyllä SKDL:kin . myös kristinuskosta . kuten muutkin puolueet . SAMOISTA JUURISTAHAN vasemmistoliitto tulee, Jorma Hentilä sanoo puolueesta, joka perustettiin 1990 jatkamaan SKDL:n työtä. Mutta uusien sukupolvien mukaantulon ja yhteiskunnallisten muutosten myötä sen kannattajakunta on Hentilän mielestä ihan toisen näköinen. . SKDL:ssä näkemyksenä oli, että kukin voi erilaisista taustoista ja lähtökohdista . Sitoutuminen marxismi-leninismiin tarkoitti, että SKP oli ateistinen puolue. Yksi sellainen tärkeä asia olisi ympäristökysymysten liittäminen talouskehitykseen ja elinkeinoelämän kehittämiseen. Nimenomaan oli sellaisia eteenpäin suuntautuneita tavoitteita. PELKO SIITÄ, ristöpoliittiset, metsäpoliittiset ja turvallisuuspoliittiset tavoitteet. Hentilä itse oli näkyvästi mukana Suomen turvallisuuspolitiikan muotoilussa 1970-luvulta lähtien. Näinhän on oikeastaan koko Euroopassa. Tämä taloudellinen myllerrys, elinkeinorakenteen muutos ja ammattien häviäminen on saanut aikaan sen, että on väestöryhmiä, jotka ovat kauhean peloissaan näistä muutoksista. että on menetetty jotain arvokasta ja jopa pyhää, jota oli ennen, aiheuttaa Hentilän mukaan takertumista vanhoihin arvoihin laskelmoidusti tukeutuviin populistisiin puolueisiin.
Hän myös ottaa niin voimakkaasti kontaktia yleisöön, että ajoittain katsoja onkin kauppakeskuksen asiakas. Lisäksi kauppakeskuksesta löytyy muun muassa peliongelmainen, kerjäläinen, epäon- nistunut myyntiedustaja, dementoitunut vanhus, koulukiusattu ja naispari. Mielenterveysongelmat eivät ole este taiteen tekemiselle. Toivoa ja valoa Näytelmän äänimaailma on loistava. Kuulostaa kovasti keksityltä. Vaikka kaikkea ei käännetä väkisin hyväksi, eivätkä kaikki ongelmat ratkea, jättää näytelmä jälkeensä toivoa ja valoa. Anni-Helena Leppälä Q-TEATTERI & TAITEEN SULATTAMO: Pohja edellä . Tapahtumapaikaksi on valittu ostoskeskus, jossa häpeä koskettaa niin henkilökuntaa kuin asiakkaitakin. Jaana Taskisen ja Eveliina Lafghanin ohjaama Pohja edellä lepää vankasti neljän näyttelijän harteilla. 22 Tim Saarinen esittää kauppakeskuksen turhautunutta vartijaa, joka kotona purkaa turhautumistansa pieksemällä vaimoaan. Saarinen on roolissaan pelottavan intensiivinen. Esitykset Puoli-Q-näyttämöllä .. B kulttuuri Ainoan varauksen esitän taksilla matkustelevasta, juopottelevasta ja rempseilevästä kirjailijahahmosta. Lisäksi Pohja edellä on täynnä musiikkia, josta vastaavat pääosin Mikko Nikula ja Peter Erikson. Näytelmä marssittaakin lavalle sellaisia lahjakkaita muusikoita kuin Peter Eriksson, Antti Fagerholm ja Riku Turpeinen. Ensi-illassa Pohja edellä on vielä hieman irtonainen näytelmä, mutta esityskertojen mukana tuoma luottamus omaan suoritukseen tulee varmasti tiivistämään sitä. Uutelalla on voimakas läsnäolon lahja, joka tekee hänen esiintymisestään huomattavan intensiivistä ja luontevaa. Äänimateriaalia synnytetään muun muassa pulloihin puhaltamalla, ostoskärryjä helisyttämällä ja seiniä hakkaamalla. Vienolan roolisuoritus on yksi näytelmän eheimmistä. Keski-ikäinen opettaja (Pia Vallenius), on lomamatkalla rakastunut nuoreen turkkilaiseen mieheen. Välillä lavaa pitkin ravaa liian pieneen tilaan tuotu villieläin, joka saattaa seuraavassa hetkessä maata lattialla haavoitettuna. Kristiina Vienola on kauppakeskuksen siivooja, huivi päässään työtä tekevä nainen saa osakseen rasistista huomiota ja epäileviä katseita. Kirjailija Jari Tervo analysoi Veijo Meren Peiliin piirretty nainen -kirjaa, Helsingin Sanomat 22.10. Näytelmän tapahtumapaikaksi on valittu ostoskeskus, jossa häpeä koskettaa niin henkilökuntaa kuin asiakkaitakin. Häpeän yhdistämät » Pohja edellä -näytelmässä on mukana vain yksi ammattinäyttelijä, muissa rooleissa nähdään pääosin mielenterveyskuntoutujia. TAITEEN SULATTAMON näytelmä Pohja edellä . Ohjaus: Jaana Taskinen, Eveliina Lafghani. Musiikki: Mikko Nikula, Peter Eriksson. Käsikirjoituksesta vastaa Duha Elsayed yhdessä Taiteen sulattamolaisten kanssa. Tarinoita häpeästä on oiva esimerkki siitä, että mielenterveysongelmat eivät ole este taiteen tekemiselle. Pian käy kuitenkin ilmi, että mies on enemmän rahan kuin naisen perään. Vallenius on loistava esittäessään samaan aikaan häpeävää ja häpeänsä torjuvaa naista. Juha Uutela puolestaan on Suomen jääkiekkomaajoukkueen päävalmentaja, jonka ohjastuksessa on hävitty kultaottelu. Se on episodimainen ja musiikkipainotteinen näytelmä, joka marssittaa näyttämölle erilaisia tilanteita, joissa häpeä on läsnä. Pohja edellä on etenkin tekstin tasolla hyvin vahva näytelmä. Hopea on ainakin tälle miehelle häpeä. Erilaisia häpeän kokemuksia marssitetaan lavalle peräperää, niitä ei kuitenkaan jätetä pinnallisiksi, vaan kokemukset pyritään taustoittamaan. Tarinoita häpeästä. Käsikirjoitus: Duha Elsayed
ktioelokuvien valtavirrasta. Kenties turhankin reilu: jos Mielensäpahoittajan on nähnyt tähän mennessä noin 350 000 katsojaa, niin Ruotsalaisen hetken kohdalla voitaneen pahimmillaan ottaa kolme viimeistä nollaa pois. kaiken maailman iskelmäprinssit ja sikäyttö. Musiikki: Pessi Levanto. edustajaksi, nimittäin inside movieksi eli sisäpiirile?aksi. Näin saattaa tapahtua esimerkiksi silloin, kun valtioiden demokraattisesti luodut lait, kuten ympäristö- tai työsuojalait, haittaavat yritysten voitonpyyntiä. Eli se siitä katsojaystävällisyydestä. Pääosien kvartetista Korpela ja Elina Knihtilä ovat siviilissä avopari ja Haapkylä sekä Björkman entinen aviopari. KIRJAILIJA- JA TAITEILIJAYHDISTYS KIILA kritisoi Euroopan Unionin ja Yhdysvaltain välillä neuvoteltavan transatlanttisen investointisopimuksen TTIP:n solmimista. On mahdollista, että sopimuksen myötä kaikki julkiset palvelut terveydenhuoltoa, koulutusta, vesija jätehuoltoa, korvaamattomia luonnonvaroja, kuten vesivaroja, myöten avataan niin sanotulle vapaalle kansainväliselle kilpailulle. lminä yhtä rosoinen kuin Tommi Korpelan posket, ja tämä positiivisessa mielessä ilmaistuna. Tekijäkvartetti tapailee Teemu Kaskisen käsikirjoituksen pohjalta vaihtelevalla menestyksellä rytmejä ja sointuja monipolvisesti rönsyilevään ihmissuhdekaruselliin. Valoa pimeyteen tuo Quentin Batesin Kylmät käänteet, joka kirjoittajan nimestä huolimatta on aito Islanti-dekkari. Kylmät käänteet tapahtuu alkusyksyllä 2008. Hvalvikin satamasta löytyy ruumis ja sitten paljastuu muitakin murhia. Suomentanut Raimo Salokangas. 368 sivua. Bates on luonut hurmaavan lämminhenkisen poliisikaartin. Hannu-Pekka Björkman kunnostautuu vaihteeksi katkeroituneena rumpalina, Tommi Korpela vetäisee komeasti Sylisi lämpöön. 23. Nyt saman kustantajan uusi suomennoslöytö ottaa kaiken irti maan kulttuurista ja kansasta, jossa suunnilleen kaikki tuntevat toisensa. Mutta siinä missä Arnaldurin dekkarit ovat sysimustia synkkyydessään, on Bates luonut hurmaavan lämminhenkisen poliisikaartin kuvitteelliseen Hvalvikin kylään. ja ?poikaseksi?, ja keskinäinen huolenpito on liikuttavaa. Silti kyseessä on erittäin vakavasti otettava dekkari. Joviaali luonne ja huumori auttavat niissä tilanteissa. Kai Hirvasnoro QUENTIN BATES: Kylmät käänteet. Bates on britti, mutta naimisissa islantilaisen kanssa ja asunut maassa pitkään. Jo Arnaldur Indridason todisti Islannin ainutlaatuisen maiseman ja historian luovan hyvät puitteet poliisiromaanille. Suhteellisen absurdiksi kiertyvä draama ja häijynmusta komedia on joka tapauksessa reilu poikkeus teatterilevityksessä nähtävien kotimaisten . Päähenkilö Gunnhildur Gisladòttir ja muut poliisit puhuttelevat toisiaan ?kultaseksi. vähemmän miellyttävillä omi- kuin Björkmanin kertomana kuulnaisuuksilla varustettu tyytava kohtuullisen irvokas litön vaimo (Haapkylä) rumpalivitsi. Pikkuhauskasti ovat elokuvan alussa lirissä. Tapaami- arvaamattomuus tulevat heti kättesesta kehkeytyy kohtuullisen värikäs lyssä selviksi. tilinteon hetki vanhojen kelailuineen ja niistä purkautuvine paineineen. Harri-Ilmari Moilanen KORPELAN TUMMANPUHUVAA VILLE TANTTU SUURIKOKOINEN JA isosydäminen Gunnhildur on mainio lisä pohjoismaisten dekkareiden päähenkilöiden joukkoon. Tekijäkvartetilla voi kuvitella olleen tekovaiheessa niin sanotusti tosi hauskaa. Käsikirjoitus: Teemu Kaskinen. Kuvaus: Tuomo Hutri. Romaanin päättyessä Eurooppaa vähän aikaa vallannut Glitnirpankki on päätynyt valtion syliin ja finanssiviikinkien maailmanvalloitus on ohi. luihin ei tämän jälkeen välttämättä enää ole. Ongelmallisena Kiila pitää sopimukseen sisältyvää investointisuojaa, jonka nojalla yksityiset yhtiöt voivat haastaa valtioita oikeuden eteen. Blue Moon 2014. Käy ilmi, miten miehisen vastaavat kiekujat, vaviskaa! charmin pimeämpi puoli voi olla syKari ja mustasukkainen, röyhkeä vältä hanurista, toki vähän toisin yms. Paluuta verovaroista rahoitettuihin julkisiin peruspalve- Näyttelijäsuosikkien sisäpiiri-irrottelu RUOTSALAINEN HETKI (Suomi 2014). Ohjaus: Hannu-Pekka Björkman, Minna Haapkylä, Teemu Kaskinen, Elina Knihtilä, Tommi Korpela. ren. Hän tuntee usein itsensä vajaaksi yksinhuoltajana eikä ole aina täysin varma suunnasta rikostutkintaa johtaessaankaan. Kiila vaatii sopimuksen neuvotteluja avattavaksi kansalaisyhteiskunnan, asiantuntijoiden ja julkisen keskustelun kohteeksi. Kiilan mukaan TTIP-sopimus toteutuessaan Kirjat todennäköisesti vaarantaa kansalaisten tasavertaisuuden ja hyvinvointiyhteiskunnan. Pääosissa: Korpela, Björkman, Haapkylä, Knihtilä. ja Minna Haapkylän sählääminen mattoon käärityn ruumiin kanssa lumisissa talvimaisemissa panee aprikoimaan, että mitähän tästäkin tulee, vaivaannuttava hölmöily vai maukas musta komedia. Tulos kallistuu enemmän ensin mainitun vaihtoehdon puoleen. Etelän loma räiskähtelevän lefetki h n e odottaa, joten on fan pieni ilo on niin la Ruotsa ä t h kiire päästä eroon menomaan Björky ä r ifilmin harmillisesta man. Meininki on parhaimmillaan rennon irtonaista, aistittavissa on karhean improvisoinnin makua. miehistä sex appealia uhkuvaa fyysisyyttä on hyödynnetty päähenkilön hahmossa takuuvarmalta pohjalta. Korpela esittää suosittua keskiikäistä iskelmälaulajaa Kari Lampikalliota ja vetäisee alkupuolella musiikkivideomaisessa kontekstissa biisin Sylisi lämpöön karhealla barito- KIITOS LAULAJASUOSIKIN, keskeiseksi nillaan siihen tyyliin, että oksat pois teemaksi nousee tunteiden hyväk. Hän osoiton kama ommi T in u mattokääröstä. taa jälleen kerran k n rosoine . t olevansa melkoiNäin Kari ote k s po nen tekijä näyttetaa yhteyden vanKor pelan lijäksi. Jälkimmäisten päättynyttä suhdetta on puitu melko tarkkaan viihdemediassa. Tältä pohjalta jutussa on aineksia vähemmän houkuttelevan ?genTOMMI KORPELAN Quentin Bates on britti, mutta naimisissa islantilaisen kanssa. Islanti juuri ennen vajoamista ETENKIN RUOTSALAISET dekkarit ovat muuttuneet niin väkivaltaisiksi ja synkiksi, että ihan tavallista poliisiromaania tuli jo ikävä. Vähitellen jäljet johtavat talousrikoksiin ja korruptioon maan huipulla. Björkman haan bändikaveloihtii kasvoilleen ilriin (Björkman) sekä merekisterin, jolla rooentiseen rakastettuun (Knihtilä), joka sattuu olelihahmon patoutuneisuus ja maan ensin mainitun sisko. KU Elokuva Ruotsalainen hetki on kamari
Uutta ovat sen sijaan selkokieliset repliikit ja tositeeveetä muistuttavat kohtaukset, joiden aikana ei tapahdu mitään erikoista. Kauhean isän kauhea kuolema ja hänen hautajaistensa valmistelut on kuvattu niin intensiivisesti, etteivät pesuainemerkkien luettelotkaan tunnelmaa pilanneet. Hänen mielipiteensä olivat laki eikä kukaan ollut niin elämäänsä kyllästynyt, että olisi ruvennut muuta väittämään. Ja silti, ihme ja kumma: isä nauraa makeasti. Asioita tuntematon voisi nyt päätellä, että isä eläytyi täysillä lastensa touhuihin, mutta tämä ei ole totta. Näytöskappaleena oli Zachris Topeliuksen Prinsessa Ruusunen, jossa minä (5 v) liehuin ylipitkässä leningissä ja punatukkainen tyttö (12 v) oli baskeripäinen prinssi Florestan. Muinaisuuden sukujärjestelmistä kumpusivat ilmeisesti myös enona elämisen armolahjat. Punatukkainen tyttö, klaanin täysjäsen, vietti meillä kaikki kesät, ja muistan heinäkuisen aamun, jolloin isä poimi joenrannasta hänen nimipäivänsä kunniaksi villiruusun. Joku hienostuneempi sielu sivuuttaisi mitättömän arjen, mutta Knausgårdille, Norjan Kalle Päätalolle, mikään inhimillinen ei ole liian banaalia. Pohjoismaiden nerokkaimpana proosana Taisteluita on joka tapauksessa vaikea pitää, joten huilasin välillä toisen norjalaisen, nuoruusvuotensa paljon hurjemmin eläneen Kim Leinen parissa. Ruotsissa Stieg Larsson kirjoitti paksun Millenium-trilogiansa pöytälaatikkoon ja kuoli sitten pois, mistä koko läntinen maailma tyrmistyi ja osti Mikael Blomkvistin ja Lisbeth Salanderin yliarvostettuja seikkailuja sadoin miljoonin kappalein. Karl Ove Knausgård ei mennyt näin pitkälle, mutta Taisteluni-sarjan kolme ensimmäistä osaa julkaistiin Norjassa syksyllä 2009 ja kaksi seuraavaa keväällä 2010. Kuudes osa ilmestyi ?vasta. me lapset emme ole päässeet isän syliin, mutta punatukkaista, riemusta kikattavaa tyttöä hän kantaa jatkuvasti käsivarsillaan. Erityisen kiintoisa on kuva, jossa vanhemmat ja isovanhemmat ovat kokoontuneet pihan leikkiteatteriin. Muu yleisö istuu koreasti penkeillä, mutta isä on ottanut tilanteeseen etäisyyttä ja jäänyt (pesunkestävänä maalaismiehenä) kykkimään maahan. vuonna 2011. Larssonin tavoin myös Knausgårdilla oli hallussaan valtava määrä valmista, kuin alkuräjähdyksessä purskahtanutta tekstiä, joten hänen palvontansa sai lähes samat mittasuhteet ja levisi herkästi innostuvista hipstereistä normaalisti niin varautuneisiin ikäihmisiin. Suomessa Like on julkaissut Taisteluista neljä osaa, ja kohu on ollut täälläkin kova. Vaikka moni ei tunne ainuttakaan norjalaista, huhut Knausgårdin hurjistuneesta suvusta kutkuttavat vatsanpohjia. Kirjan sanotaan kuvaavan rankkoja tositapahtumia ja ruumiinavausta, jonka Knausgård tekee itse kädet kyynärpäitä myöten töhnässä. Hänen hassuille miekkatempuilleen isämme tietysti nauroi. Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija, taidehistorioitsija ja kunnallispoliitikko.. Päätin lukea samaan syssyyn Taistelujen seuraavat osat. Teksti terästyi sivu sivulta, ja kronologisten vapauksien ansiosta jo kertaalleen haudattu isä äityi taas poikaansa simputtamaan. Lapset vain istuivat korvat luimussa ja kuuntelivat kiivaita monologeja, joiden aikana isä katsoi ja tavallaan puhuikin heidän ohitseen. Isä ei vastausta saati vastustusta kaivannut. Näin saattaa olla, mutta kaikki me sinnittelemme petollisen muistin varassa eivätkä elämä ja sen kaunokirjallinen tulkinta ole koskaan sama asia. JOUKKOHURMOKSEEN TYMPÄÄNTYNEENÄ lykkäsin tutta- vuutta Knausgårdin kanssa, kunnes törmäsin kirjastossa Taistelujen ensimmäiseen osaan ja yllätyin, kuinka kutsuvaa valoa kannen sinivihreät aallot hohtivat. Aivan tuulesta temmattuja eivät ennakkoluuloni olleet. sen olen vähitellen tajunnut . tai hallita tiukemmin . Kolumni / Pirjo Hämäläinen Isän pienet muukalaiset POHJOISMAINEN KIRJASENSAATIO vaatii luonnotonta vauhtia ja kylmähermoista pihtaamista. Jos Grönlannin kolonialistinen historia ja railakas seksi kiinnostavat, vilkaiskaapa Ikuisuusvuonon profeettoja (Tammi 2014). Viimeisellä neljänneksellä Knausgårdin kirja alkoi kuitenkin vetää. Varsinainen ongelma oli kuitenkin siinä, että olimme isän silmissä ulkopuolisia ja jollakin tasolla epätodellisia. Näkymätön kamera vain tallentaa tulemiset, menemiset ja ohimennen heitetyt latteudet. Vaikka Knausgård analysoi terävästi kuvataidetta, pohjimmiltaan hän on tunnontarkka protestantti, joka luottaa sanaan ja sanatulvan mahtiin. Isä oli kiintynyt syvästi vanhempiinsa, sisariinsa, setiinsä, enoihinsa, täteihinsä, serkkuihinsa, koko karjalaiseen sukukatraaseen, mutta me Kuusankosken sairaalassa 1950-luvulla syntyneet lapset emme klaanin jäsenkuntaan enää kuuluneet. Viimeisenä klaaniin pääsi pujahtamaan Helsingissä syksyllä 1945 syntynyt serkkumme, punatukkainen tyttö ja isän lapsuusperheen ensimmäinen jälkeläinen, sillä tuolloin elettiin epämääräistä välivaihetta eikä lopullisen diasporan, kodittomuuden ja kaipuun aika ollut vielä koittanut. ATEISMISTAAN HUOLIMATTA isä oli vanhan liiton mies, jolla oli vanhatestamentilliset asenteet. Yhdessäkään kuvassa . Kiistaton viehätyksensä on myös poliittisesti epäkorrektilla nimellä. Varsinainen vetonaula on kuitenkin totuus. Omien lastensa merkkipäivistä isällä ei ollut harmainta haisua, mutta me pidimme sitä luonnollisena ja soimme serkullemme enollisen rakkauden. Menneen ajan valokuvat täydentävät ja korjaavat muistoja. Kirjailijoiden nuoruuden odysseiat etenevät useimmiten samoja latuja eikä Knausgård ole poikkeus. Joskus isä yritti lähestyä . meitä lapsia ja rojahti huoneemme nojatuoliin lukemaan lehtiä, mutta lörpötyksemme taukosi oitis ja odotimme vaitonaisina ja kiusaantuneina, milloin hän älyäisi häipyä. Sodan muistoina isä vainusi kaikkialla, myös omissa lapsissaan, uhkaa. Mutta hiukan kummalliselta tuntui, kun elämänsä ja tekojensa pedantti kirjuri heittäytyi äkkiä avomieliseksi ja vertasi muistiaan reikäjuustoon. 24 » Sodan muistoina isä vainusi kaikkialla, myös omissa lapsissaan, uhkaa. NÄIN ISÄNPÄIVÄN alla haluan lausua muutaman sanan myös omasta isästäni, joka ei ollut onneksi yhtä pahantahtoinen tyyppi kuin Taisteluiden perhetyranni. Toisaalta panin merkille, että Karl Oven ja isän välillä oli heiveröistä kommunikaatiota, kun taas meillä isä ja lapset eivät ikinä keskustelleet keskenään
??????????????????? ? . Z???. ???????? . ????????. ???????. ???????. ???. ????????????. ???????. ????????. ???. ???????? ?. ? ? ????????. ??????????. ????????????. ^????????. ?????. Avoinna ti?pe klo 9?15. . ????????? . W???????. K??. ???????. ???? ?. D???????. ???????. ?????. ??????. SUOMEN KANSAN DEMOKRAATTINEN LIITTO SKDL 70 VUOTTA -HISTORIASEMINAARI Kansan Uutiset tukee tätä tapahtumaa T YÖVÄENKIRJASTON YSTÄVÄT RY Aatosta jaloa valoa n u u k s a r r a m - lauantaina 8.11.2014 klo 12?16 Vartiokylän työväentalossa Rusthollarinkuja 3, Helsinki OHJELMA: AVAUS Skdl ry:n puheenjohtaja Aulis Ruuth ESITELMÄ Skdl 70 vuotta, VTT, tutkija Veli-Pekka Leppänen PUHEENVUOROT: Ele Alenius Skdl:n puheenjohtaja 1967?1979 Kalevi Kivistö Skdl:n puheenjohtaja 1979?1985 Ulla-Leena Alppi STADIN TYÖVÄENKIRJALLISUUSPÄIVÄ Skdl:n varapuheenjohtaja 1979?1988 Tietokirjailija Sirpa Puhakka Skdl:stä Vasemmistoliittoon lauantaina klo 10 -19 Lopuksi kahvitarjoilu. 8.11.2014 TYÖVÄENLIIKKEEN KIRJASTOSSA Sörnäisten rantatie 25, Helsinki www.tyovaenperinne.fi Esillä Skdl-vaalijulistenäyttely ja vaali?lmejä. Järjestää: Skdl ry, Helsingin itäinen työväenyhdistys, Malminseudun työväenyhdistys, Helsingin Vasemmistoliitto ja Kansan Arkisto. Netissä http://kauppa.fi.kansanuutiset.fi Käyntiosoite: Vilhonvuorenkatu 11 C 7. ????????. ???????????. . ??????. krs, 00500 Helsinki
? W?????????. ???. ???????. ????????. ??????????????. ???. ???. ?. ?. ??????. ?. ????????. ?. ???????????????. ????????. ??????????????? D??????. s??. W???????. ???????? ?????????????????. ??????????????. ??. ????????? . ???. ?????????? s??. ????????. ??????? ??? <????. ?. ????. ??????. ????. ???????? <????. ????. ??. ????. <????. ????????????. ????? ,????. ?????????????????? ?. s???. ??????????. ?????????. ??. ,?????? ! " #" $". ????????????. ?????. ??????????? ????. ?. . ??????????. Z?????????. ???????. ????. ?????. ???????????. ?????. ?. D????. ? s?????. ???????. ???????. ?????. ^??????? W??. ??????? ?. ???????. ????????. ?????????. h?????. ?????????. ?????????. K???. ?. ? ???????. ???????????. ???????. ???. ????????. ?????. ??????????. ??. ???????????. ????????????????????????. ?????????. ?????????. ?. ???. ?????????????. W???????
,??????? & . # ? W??
!" ???????????????????????????? ??????????? ? Päivän tapahtumat uudesta näkökulmasta. » www.kansanuutiset.fi 25
Menin ja sulkeuduimme sissijohtajien Edén Pastoran, Dora Marían ja Hugo Torresin kanssa keskusteIemaan armeijan varuskuntarakennukseen. . Hyökkäyksen seurauksena diktaattori Anastasio Somoza oli syösty vallasta. Márquezin kuvaus tapahtuman yksityiskohdista vaikutti siltä, että hän olisi itse ollut osallisena paikan päällä. Minä halusin tietää kuinka se oli mahdollista, miten hän sen oli tehnyt. . Minut Mercedes toivotti lämpimästi tervetulleeksi: . Yllätyksekseni hän sanoi: Gabo tulee pian, kun lopettaa tennismatsinsa. ISTUIN OLOHUONEEN valkoisella sohvalla, kun Gabo hetken kuluttua tuli sisään. Torrijo kutsui minut Panamaan ja sanoi, että sissit puhuvat vain minulle. . Se on sinun paras romaanisi, minä sanoin. Hän hymyili ja kohensi paksusankaisia silmälasejaan. . Vuonna 1967 ilmestyneen Sadan vuoden yksinäisyyden menestys oli tehnyt hänestä luetuimman espanjankielisen kirjailijan sitten Cervantes?n. Muistan yllättyneeni hänen lyhyestä olemuksestaan ja vaikuttuneeni hänen vakavuudestaan. Ajattele vaikka Kaf kaa tai Faulkneria, tai Cervantesia. Taustalla soiva Anton Dvo?ákin sinfonia loi huoneeseen samanaikaisesti dramaattisen ja kevyen tunnelman. OLIN TUTUSTUNUT Gabriel García Márqueziin Pariisissa vuonna 1979. Gabo toimi siellä Unescon kutsumana komissiossa, jonka oli tarkoitus tutkia pohjoisen ja etelän välisestä epätasapainoa joukkotiedotusvälineissä. Márquezin lisäksi ryhmään kuuluivat Le Monde diplomatiquen perustaja Hubert Beuve-Méryn ja sitä johti Nobelin rauhanpalkinnon saanut Séan MacBride. Márguez oli tuolloin asettanut itselleen romaanien kirjoituskiellon, jonka oli määrä kestää niin kauan kuin Augusto Pinochet olisi vallassa Chilessä. Hän ei ollut vielä saanut Nobelia, mutta oli jo valtavan kuuluisa. Olin palannut upeasta siirtomaa-ajan kaupungista Cartagenasta Kolumbi- Gabriel García Márquez kuoli huhtikuussa 2014 Meksikossa 87-vuotiaana. Meillä oli jatkuva erimielisyys koskien Hugo Chávezia. Hän ei luottanut Venezuelan johtajaan. Minä taas pidin Chávezia miehenä, joka tulisi johtamaan Latinalaisen Amerikan kokonaan uuteen aikaan. Tätä kiistaamme lukuunottamatta, keskustelumme olivat aina hyvin (jopa liian?) vakavia. Iän myötä huomaan, ettei ruumistamme ole tehty kestämään niin kauan kuin haluaisimme elää, hän lisäsi. Hän ehdotti, että toimisimme kuten englantilaiset, jotka eivät koskaan puhu sairauksista, koska se on epäkohteliasta. TUULENVIRE KOHOTTELI valtavien ikkunoiden verhoja ja tuntui kuin olisimme olleet suuressa lentävässä purjelaivassa. Kerroin Gabolle pitäväni kovasti hänen elämäkertateoksensa ensimmäisestä osasta Living to Tell the Tale (ilmestynyt Pentti Saaritsan suomentamana nimellä Elää kertoakseen vuonna 2005). . Gabriel García Márquez . Gabo ilahtuu tavatessaan sinut. SEURAAVANA KUUMAN kosteana aamuna kuljin palmujen reunustamaa pihatietä ja koputin huvilan oveen. Tiesin Márquezin sairastavan imusolmukesyöpää ja käyvän läpi rankkoja solumyrkkyhoitoja. Olin kuullut hänen terveytensä olevan hyvin heikko, kerrottiin hänen jopa kirjoittaneen sydäntäsärkevän jäähyväiskirjeen ystävilleen ja elämälleen. Pastora, María ja Torres korjasivat tekstistäni muutamia teknisiä yksityiskohtia, kuten aseiden nimiä. . Hyväkuntoisen näköisenä ja suihkunraikkaana tuuheine viiksineen. Hän oli pukeutunut keltaiseen kuubalaispaitaan, löysiin vaaleisiin housuihin ja kangastossuihin, kuin hahmo Viscontin elokuvasta. 26 Joimme jääkahvia. Synnyinmaa Kolumbia järjesti Nobelkirjailijalleen suuren muistojuhlan.. Sairastamishuhut olivat liikkeellä vain pitämässä tunkeilijat loitolla. Gabo sanoi tuntevansa itsensä häkistään karanneeksi linnuksi ja paljon nuoremmaksi miltä näyttää. . Kävimme tapahtumat minuutti minuutilta läpi aina suunnitteluvaiheesta saakka. Siinä meni kolme vuorokautta. Odotin tapaavani kuolemansairaan miehen. Mercedes avasi oven ja kehotti hymyillen minua käymään sisään. viimeinen tapaaminen » Ignacio Ramonet, Le Monde Diplomatique -lehden espanjankielisen painoksen päätoimittaja, kertoo viimeisestä tapaamisestaan Nobel-palkitun kirjailija Gabriel García Márquezin kanssa. OLIN KUULLUT hänen olevan Havannassa, mutta ettei hän sairastamisensa vuoksi halua tavata ketään. Tiesin missä hän yleensä majoittui: ihanassa huvilassa kaukana kaupungin keskustasta. Soitin hänen vaimolleen Mercedekselle, joka rauhoitteli minua. Ilman mielikuvitusta olisi ollut mahdotonta kertoa vanhempieni rakkaustarinaa. Pyysin Torrijoa varoittamaan sissejä lehdistöstä, joka voisi muunnella heidän sanomisiaan. . Me puhuimme maapallon tulevaisuudesta, Latinalaisen Amerikan tulevaisuudesta, Kuubasta... Kerran muistan kuitenkin nauraneeni kyyneleet silmissä. Tai muistojani ajalta, jolloin olin vauva. . Reportaasini julkaistiin alle viikko hyökkäyksen jälkeen ja kiinnitti maailman huomion sandinistien taisteluun. TAPASIN GABON tämän jälkeen monta kertaa: Pariisissa, Havannassa, Mexicossa. Sitten palasin hotellille kirjoittamaan. Hän eli kuin erakko eikä poistunut huoneestaan kuin käydessään Unesco:ssa. MÁRGUEZ SUHTAUTUI journalismiin intohimoi- sesti ja oli juuri julkaisut artikkelin sandinistisissien hyökkäyksestä Managuan Kansallispalatsiin Nicaraguassa. Olin Bogotassa kun hyökkäys tapahtui ja soitin Panaman presidentille Omar Torrijolle, Márquez kertoi. Sissit olivat saaneet turvapaikan Panamasta eivätkä olleet vielä puhuneet millekään medialle. Joskus kuviteltu on todempaa kuin tosi. Älä unohda, että mielikuvitus on selvännäkijä
Tiedän, että monet odottavat minulta jonkinlaista lopullista arviota Fidelistä. Olen jo kirjoittanut sen, mitä hänestä haluan kirjoittaa. Jatkoimme keskusteluamme Gabon kanssa, joka oli nyt paljon vanhempi, mutta yhtä teräväälyinen kuin ennenkin. Kerroin kirjastani, joka perustui Fidel Castron haastatteluihin. . Hän sanoi joutuvansa tuottamaan minulle pettymyksen, sillä toista osaa ei tulisi. . Keskustelumme vaimeni pikkuhiljaa. Me emme käsittäneet mitään, joten mies selitti: ?Minulla on kirjapaino. Hinta ei voi olla enää sama. Kun minulla sitten oli rahaa, aloin etsiä sieltä kotia, mutta talot olivat aina liian kalliita. Olin jäänyt kiinni ja vanha mies halusi välittömästi sopia hinnan uusiksi. Muutamaa kuukautta myöhemmin hän löysikin melkein raunioina olevan entisen kirjapainon. Omistaja asetti kuitenkin ehdon kaupalle: hän halusi tavata ostajan. Vihdoinkin kerrot tapaamisistasi Fidelin kanssa. Musiikki oli hiljentynyt. Poistuin paikalta hiljaa. Ei missään tapauksessa.? . ALL OVER PRESS / JHON PAZ asta. Minulla ei ollut aavistustakaan. Gabo kertoi halunneensa lapsesta saakka asua Cartagenassa. . Tietämättä, että olin tavannut hänet viimeisen kerran. Ignacio Ramonet Stephanie Wildesin englanninkielisestä käännöksestä kääntänyt Anna Paju. 27. Ystäväni neuvoi minua pysymään hiljaa, jottei omistaja tunnistaisi äänestä kuki olen. ?Jos hän tunnistaa sinut, hän nostaa hinnan kolminkertaiseksi?, juristi varoitti. ?Hän on sokea, sinä saat olla mykkä.? . Ja arvatkaapa millä olen hankkinut elantoni ja omaisuuteni? Márquezin romaanien laittomilla kopioilla!? JUTUN SYNNYTTÄMÄ nauru kaikui yhä muis- toissani istuessani havannalaishuvilassa. Kerran kuitenkin sanoin vahingossa reippaalla äänellä: Kyllä. ?Minä tunnen tuon äänen! Sinä olet Gabriel García Márquez!? . Kerroin nähneeni siellä hänen huvilansa. . Te olette kaksi espanjakielisen maailman jättiläistä. Ilman täytti orkideoiden voimakas tuoksu. Katselin Gaboa, joka muistutti väsynyttä, vanhalta kolumbialaiselta leopardilta. Hän istui vaiti, ajatuksissaan. Olet onnekas, kun olet saanut viettää Fdelin kanssa yli 100 tuntia. . Tiedätkö miten sain sen, hän kysyi. Minä olen kateellinen, Gabo sanoi. . Se on absurdia. Jos sitä vertaisi Ranskaan, se olisi sama kuin Victor Hugo tapaisi Napoleonin. Gabo ulvahti naurusta ja hieroi tuuheita kulmakarvojaan. Gabo muuttui poissaolevaksi ja minä mietin, voisiko olla mahdollista ettei tämä jättäisi mitään kirjallista todistetta luottamuksellisista keskusteluistaan Fidelin kanssa? Vai jättäisikö hän ne julkaistavaksi myöhemmäksi, aikaan, jolloin kumpikaan heistä ei enää olisi tässä maailmassa? Taivaalta satoi kaatamalla ja trooppinen tuuli puhalsi. Sokea mies kyseli kaikenlaista ja minä vastailin epämääräisesti mutisten. Sinä tunsit hänet paljon pidempään kuin minä. ?Tämä muuttaa kaiken?. Ystäväni yritti neuvotella, mutta sokea mes pysyi tiukkana. Kuuman kosteana aamuna kuljin palmujen reunustamaa pihatietä ja koputin huvilan oveen. ?Ei. Minähän tässä kärsimättömänä odotan pääseväni lukemaan tosita osaa sinun muistelmistasi, minä vastasin. . Tuijottaen loppumatonta sadetta, yksinäisten hetkiensä seuralaista. Fidel tulee aina olemaan ystäväni, hautaan asti. TAIVAS OLI tummunut ja vaikka oli keskipäivä, huoneessa oli hämärää. Vanha mies mietti hetken ja sanoi sitten: Puolet. . Juristi sopi hinnasta omistajan kanssa, joka oli sokea. . Hän lupasi etsiä minulle talon. . Juristiystäväni selitti ihmisten kuvittelevan minun olevan miljonääri ja nostavan siksi hintoja. Me luovutimme ja kysyimme paljonko hän pyytää
Ne eivät ole ilmestyneet Haanpään Koottujen teosten novellikokoelmissa. Haanpää oli myös Veikko Huoviselle niin kuin Paavo Haavikollekin tärkein kirjailija. Novellien kirjoittajana Pentti Haanpää on aivan pistämätön, pitelemätön . Niin kansa kertoi...? Luutnantti joutuu toteamaan korpraalinsa epäilevästä ja kyseenalaistavasta puheesta: ?Siinä oli jonkinlainen hienoinen sekaannus. niin kuin Elmer Diktoniuksen runossa. Haanpää paljastaa Matti Salmisen oivallisesti ja vaivalla yhteensaattamien novellien kokoelmassa sen yhteiskunnan, jonka hän realistisesti koki, näki ja jossa hän eli. Ei sovi ihmetellä kansilehden sisäliepeellle painettua Paavo Haavikon lausetta: ?Sitten Pentti Haanpään ei suomalainen kirjailija ole pystynyt tervehtimään tätä päivää kädestä.? Eino Kaikkonen Kirjoittaja oli Pentti Haanpään seuran puheenjohtaja 1973?83 ja Vantaalla asuva kriitikko. PENTTI HAANPÄÄ: Eräs avioliitto ja muita kadonneita juttuja. Kun hän teki sen lahjakkaan kirjailijanlaatunsa jälkeen karnevalistisesti, satiirisesti ja parodian keinoin, se oli myrkkyä vallanpitäjille kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Kokoelman novellit ovat nykyajan hyvässä ja pahassa paljastavan ajankohtaisia. Pihkaiset, parkkiintuneet työntekijät ovat kiskoneet nälkävyönsä tiukalle, kun pappi lukee lakiaan, miten sapattityö on syntiä. Yksi miehistä heittää, ?Mutta pyhä ei kukista nälkäämme!? Pappi lähtee, iltapäivällä saapuu paikalle poliisi ja antaa työmiehille haasteen tulla vastaamaan kevätkäräjille sapattirikoksesta. Kirjat Haanpään novellien elämän keinot karnevalistisia ja karuja » Eräs avioliitto -kokoelman jutuissa pannaan alulle myöhempiä tarinoita. elämäkerran (2013) kirjoittaja Matti Salminen on pitänyt lupauksensa. Kun sitten näet sen senkesäisen sotatien, niin ymmärrät, että se puhe olin alun perin leikilliseksi tarkoitettu.? » Se oli myrkkyä vallanpitäjille kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Kohteena myös kirkko Niskat nurin sotapropagandalta Korpraali Isolinnun järkeilyssä on kaiketi Haanpäätä itseään niin kuin monessa muussakin loogiselta ja kovakorvaiselta, tosiasioita huomioon ottamattomalta sotapropagandalta niskat nurin kääntävältä. Armeijan väkivaltakoneisto ei saa Haanpäältä armoa siihen liittyvissä novelleissa. Myös 1940-luvulla kirjoitettuja novelleja löytyy, muun muassa sotavuosilta. Euroopan kaakonkulman sodan takia on Haanpään karnevalistinen asenne sotaan ja sotimiseen ajankohtainen vaikka novellissa Korpraali Isolintu ja Sillanpään leski. Valtaosa on kirjoitettu 1930-luvulla, muun muassa Jarno Pennasen Kirjallisuuslehdessä, Työväen joulukalenterissa ja Tulenkantajissa. Tähän liittyy mitä olennaisimmin kirjailijan roolista olla toisinajattelija, dissidentti, vaikka isänmaallisia vastuksia oli tuolloin muun muassa Olavi Paavolaista myöten. Kokoelman novelleissa on haanpääläinen viritys: ihmiselon karvas ihanuus, komiikkaa, elämän raadollisuus, surrealistinen eksoottisuus, mistä on tekopeli kaukana. Koska 1930-luvun pula-aika oli läsnä, Haanpää lopettaa novellinsa ?...Mutta sulkekaa korvanne, kruunuvoudin vasara paukkaa täällä talonpojan nurkkajuurissa ja uskokaa, että puuta ei voi vuolla sapattina.? Haanpää tunsi sekä Raamatun, Katekismuksen että virsikirjan ja käytti niiden antia novelleissaan niin kuin alkuseurakunnan köyhät ja hädänalaiset, pelastusta ja vapautusta odottavat... Eräs avioliitto -novellikokoelma osoittaa Pentti Haanpään harvinaisen suuren henkisen kehittyneisyyden ja itseoppineisuuden, syvän sivistyksen, mikä oli ainutlaatuista Piippolan korkeudella, Kairanmaalla asuneelle kirjailijalle. 192 sivua. 28. Hän on syventänyt ja kehitellyt teemoja myöhemmin kokoelmina julkaistuihin novelleihin. Haanpään suuri rohkeus on ollut itsensä alttiiksi paneminen nuoren ja kovin valkoisen Suomen lempilap- sesta armeijasta kirjoittaessaan. Haanpää sai tuntea mieskohtaisesti oikeiston paineen teostensa julkaisukieltoina. Vaikka Veikko Huovisella on kokoelmassa Mikäpä tässä (1969) aivan upea karnevalistinen satiiri isänmaallisista sodistamme, novelli Uuteen tukikohtaan, ei Huovisen kimppuun enää käyty, kun aikaa Haanpään ahdisteluista oli kulunut vajaat 40 vuotta. Haanpää keskusteluttaa novellissa Isolintua ja nuorta luutnanttia jatkosodan tavoitPENTTI HAANPÄÄN teista propagandan laatimasta näkökulmasta: ?Mutta kun aluksi uskoteltiin ja uskottiin, että heinäntekoa odotellessa tämä sota on sotia kahisteltu ja muutaman päivän kuluttua linjavaunut kulkevat Muurmannin radalla ja suomalainen lotta on pystyttänyt sinne kanttiininsa. Elokuun lopussa ilmestyi kokoelma Eräs avioliitto, jossa on 29 Haanpään novellia. Into Kustannus 2014. ja jalat maassa. Haanpään novellien maalina oli toinen suuri yhteiskunnallinen instituutio kirkko. Salmisen työ on kiitettävää, koska hän ei ole jättänyt kiveäkään kääntämättä saadakseen kokoelmista puuttuvat novellit samoihin kansiin. Kokoelman monet jutut eli novellit osoittautuvat myöhemmin lopullisen muotonsa saaneiden novellien teemoiksi. Sehän liittoutui oikeiston kanssa, minkä jatkosodan ajalta paljastaa tohtori Jouni Tillin tuore tutkimus Suomen Pyhä Sota. Kirkko oli laitos, joka kuritti köyhää niin kuin novelli Sapattirikos sattuvasti osoittaa: työmiehet, puunkaatajat ja parkinnylkijät astelevat pyhänä kirkkoon kuuntelemaan saarnaa, palaavat sitten kuorimaan eli parkkaamaan pöllejään, jotta niukka leipä lohkeaisi. Saarnan pitänyt kirkkoherra suuntaa askeleensa työmaalle, kuuntelee ja vetoaa pyhiin arvoihin. Novellin kirjoittajana Haanpää on aivan pistämätön, pitelemätön eikä hän ole olevaisen maailman ulkopuolella, vaan jalat maassa, ?Fot mot jord
Tällä hetkellä 17 kuvasta koostuvasta sarjasta on Helsingissä esillä yhdeksän. Hobinin lavastamat kuvaelmat (elävä taulu, tableau vivant) ovat makaabereita ja epäilemättä suurimmalle osalle katsojia vastenmielisiä. varsinkin suomalaisen taiteen 1970-luvun rajalinjoista . Taiteesta puhutaan. Vastaavasti yhteiskunnallinen taide on aidosti yhteiskunnallista vasta, kun se tuottaa yhteiskunnallisia seuraamuksia, ei pelkkänä eleenä. Minimissään sen pitäisi kuitenkin pystyä aloittamaan, ylläpitämään ja suuntaamaan yhteiskunnallista keskustelua. Nuori nykytaide on 2000-luvulla tuntunut menevän koko ajan yhteiskunnallisempaan suuntaan, mutta poliittiseksi leimautumista vierastetaan. Siitäkin voi tulla omana itsenään ikoninen, mutta totaalisen sairaalloinen kuva. Hänen kuviensa totuusarvosta ei ole käyty keskustelua, mutta kurjuuden estetisoinnista on kylläkin puhuttu. HOBIN EI puolestaan dokumentoi. Yhteiskunnallinenkin koetaan usein nimenomaan henkilökohtaisena, vaikka jo 1960-luvun radikaalifeminismi opetti meille sloganinsa: ?Henkilökohtainen on poliittista?. VIIME VUOSINA on taidemaailmassa virinnyt kollektiivista toimintaa, joka pyrkii yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Eksploitaatiosyytösten kohteeksi joutunut Hobin itse vakuuttaa, että lapsilla oli kuvauksissa hulvattoman hauskaa ja että heitä oli vaikea saada olemaan hymyilemättä. Ymmärrän tämän oikein hyvin, koska olen sekä lapsi että isä, mutta Hobinin logiikka mättää: ei se, että lapsilla on hauskaa makaabereissa leikeissä oikeuta vangitsemaan heitä kuvaan, jonka kontekstia he eivät oikeasti ymmärrä. Otetaan ihan konkreettinen esimerkki: jos Hobinista tulee joskus Warhol-luokan tähti, tulee siitä pikkutytöstä, joka esitti pikkuhousut nilkoissa itseään sukkahousuilla kuristavaa JonBenétiä, aivan yhtä vastenmielisesti Hobinin taiteellisen uran ja kunnianhimon uhri kuin JonBenétistä tuli uhri lapsimissityttären äidin ylikunniahimoisuudelle. vaikka tiedämmekin, että kuvia on manipuloitu aina. Taide tuottaa aina myös lisää kommunikaatiota. Jo pelkästään tämä olisi liian kova hinta keskustelun herättämisestä. Hobinin taide voi olla peili, joka heijastaa yhteiskuntaa kaikkine sairauksineen, mutta mehän tiedämme jo kaiken, mistä hän kertoo. Missään tapauksessa hänen taiteensa ei ole se vasara, jolla yhteiskuntaa muokataan, kuten Trotski (tai Majakovski tai Brecht) aikoinaan taiteen tehtävän ilmaisi. Kirjoittaja on toimittaja ja taidekriitikko. 29. Harva kuitenkaan uskoo, että taide voisi suoraan muuttaa maailmaa. Mukana on muun muassa WTC-tornien tuho, irakilaisen Abu Ghraibin vankilan kidutussskandaali ja meillä Suomessa tuntemattomampi ja käsittämättömämpi kuusivuotiaan yhdysvaltalaisen lapsimissi JonBenét Ramseyn seksuaalinen murha. Tämä on tietenkin niiden tarkoituskin. Teoksillaan Hobin yrittää olla kahdella tavalla kriittinen ja yhteiskunnallinen: hän kritisoi sekä median tapaa käsitellä väkivaltaisia uutisia että tekopyhää suhtautumistamme lapsuuteen. Silloin käynnistyy ensimmäinen Poliittisen valokuvan festivaali, jota on ollut ideoimassa muun muassa valokuvataiteilija Sanni Seppo. ?Haluamme kannustaa valokuvaajia ja yleisöä osallistumaan kuvien ja taiteen keinoin yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vaikuttamiseen?, toteaa museon intendentti AnnaKaisa Rastenberger, joka on ollut mukana festivaalia ideoivassa ryhmässä. » Hobin on houkutellut lapsia mukaan karmaisevaan leikkiin. Jonathan Hobin: Lastenhuoneessa, Suomen valokuvataiteen museo, Helsinki 31.10.2014?25.1.2015. Juuri nyt museo on antanut tilojaan yhteiskunnallisen elokuvan ja taiteen festivaalille Lens Politicalle. on haluttu päästä eroon, ja harva nimittää taidettaan poliittiseksi. Esimerkiksi viime vuosina supertähdeksi noussut, ympäri maailman heikkoja puolustava Meeri Koutaniemi on kuvannut maasai-heimon ympärileikkauksia, pakolaisia thaimaalaisella kaatopaikalla, köyhiä kalastajia Ghanassa sekä hiv-positiivisia transsukupuolisia intiaaneja Meksikossa. Festivaalin kuvataideosuudesta vastaa kanadalainen valokuvaaja Jonathan Hobin (s. Jos hän puhuu totta, hän pyrkii tekemään sitä vain yleiJONATHAN HOBIN sellä tasoilla, ei yksittäisillä kuvilla. Esimerkiksi hyrynsalmelainen Mustarinda-yhdistys, jonka ?tarkoitus on edistää kestäviä arvoja ja elämäntapaa, ekologista ja kulttuurista monimuotoisuutta sekä eri taiteen- ja tieteenlajien, erityisesti nykytaiteen asemaa?, kuratoi viime keväänä ekologisiin teemoihin kriittisesti pureutuneen Helsinki Photography Biennialiin omana osuutenaan luontokuvamme ja -suhteemme kehitystä kriittisesti arvioivan osion. Vuoden 2015 alussa museolla tullaan ehkäpä näkemään uuden perinteen ja instituution alku. Vanhoista poteroista . Hän nimittäin lavastaa kuvansa. Lastenhuoneessa-sarja koostuu kuvista, joissa Hobin on houkutellut lapsia mukaan karmaisevaan leikkiin: esittämään ikoniseksi muodostuneita tragedioita. Näin taide on aina kommunikaatiota, halusi taiteilija sitä tai ei. Suomen valokuvataiteen museo on lähtenyt tukemaan tätä liikehdintää. Kuvataideakatemian piirissä vuonna 2005 syntynyt festivaali ilmoittaa tärkeimmäksi tavoitteekseen ?toimia keskustelunavaajana ja tarjota matalan kynnyksen foorumi yhteiskunnalliselle pohdiskelulle ja kannanotoille?. Lens Politican keskeinen keskeisin sisältö muodostuu elokuvista, joita esitetään Helsingissä kolmena päivänä 21.?23.11. 1979), jonka näyttely Lastenhuoneessa on esillä Suomen valokuvataiteen museossa. Yhteiskunnallisen valokuvan voima on perinteisesti perustunut sen dokumentaarisuuteen, todistusvoimaan . Erityisesti valokuva tuntuu sopivalta välineeltä. Taide on vasara! Otso Kantokorpi otso.kantokorpi@hotmail.com Verta ja kauhua lastenhuoneessa MONEN MIELESTÄ taide tulee taiteeksi vasta ko- ettuna
Tapio Oikarainen, Tampere. EEVA SUORLAHTI Pelastaako uusi feminismi myös miehet? BRITTINÄYTTELIJÄ Emma Watsonin syyskuussa YK:ssa pitämä puhe feminismistä sai minut pohtimaan feminismiä. Uskon kuitenkin, että Watsonin viesti antaa uutta ulottuvuutta feminismiin. Mitä jos naiset antaisivat miesten tapaan itselleen luvan joskus epäonnistua ja olisivat herkemmin hakeutumassa esimiesja johtotehtäviin? Tulisiko kvartaalitalousajattelun tilalle pehmeämmät ja pidemmälle näkevät arvot. Aivan tavallinen herkkä ja arkinen mies kelpaa lapselle, omalle kumppanille ja uudenlaiselle Emma Watsonin peräänkuuluttamalle feminismille. Toivottavasti uudistunut mies kelpaa myös miehelle itselleen. Kävin hiljakkoin Tampereen Työväenmuseo Werstaalla tutustumassa feminisminäyttelyyn. Se vahvisti käsitystäni, että vasemmistolainen naisliike on pyrkinyt irtisanoutumaan feminismistä. Ruotsissa päätään nostanut feministipuolue pakottanee myös suomalaiset puolueet ja naisliikkeet ottamaan ohjelmiinsa vahvemmin feminististä ilmettä. Lähtisivätkö mie- 30 Vanhuspalvelulain muutoksen tavoitteena on muun muassa laitoshoidon osuuden vähentäminen. » Rauhanliikettä kaivataan tänään vähintään yhtä paljon kuin aiemmin. het helpommin kouluttautumaan lastenhoito- ja sosiaalialoille? Jos niin kävisi, esimerkiksi päiväkodeissa lapset saisivat kokea miesten antamaa hoivaa. Jos siis miehille annetaan lupa olla herkkiä, poistuuko tarve miehiseen hallintaan ja samalla naisten osa alistujina katoaa? En ole sinällään perehtynyt feminismin perustaan ja siitä julkilausuttuihin teorioihin. Naisvaltaisilla aloilla palkkataso on selkeästi miehisten alojen palkkoja alempana. Vaikka ei pidettäisikään palkkausta keskeisimpänä tasa-arvon mittarina, on se merkittävä kuitenkin. Mitäpä jos samapalkkaisuus toteutuisi. Tiedän, että perussuomalaisten puoluesihteerin tai jonkun amerikkalaisen evankelistan kuvaukset feminismistä osoittavat vain vihamielisyyttä kaikkia naisliikkeitä vastaan. Ehkä kuitenkin minunkin näkökulmani on ollut kapea. Onnistuessaan taloudellisesti kestävä ratkaisu turvaa myös sosiaalisen ja eettisen kestävyyden palvelujärjestelmän kehittämisen perustana. Satu Karppanen neuvotteleva virkamies Erkki Papunen lakimies sosiaali- ja terveysministeriö. Siitä hyötyisivät sekä miehet että naiset. Luettuani edellä mainitun tasaarvopolitiikan mieskysymyksiä pohtineen työryhmän esittämiä tavoitteita, totesin työryhmän tukevan edellä mainittuja päämääriä. Marraskuun ensimmäisellä viikolla vietettävä miesten viikko päättyy sunnuntaina 9.11. Muutoksen myötä yhä useampi 75 vuotta täyttänyt saisi palveluja, mutta harvempi heistä olisi laitoshoidossa. Tavoitteena on, että iäkkäälle väestölle tarkoitettujen palvelujen rakenne vastaisi paremmin iäkkäiden itsensä ilmaisemaa tahtoa asua kotona mahdollisimman pitkään. Ehkä jopa perhetilanteet otettaisiin työjärjestelyissä nykyistä paremmin huomioon. Tiukat sukupuoliroolit hämärtyisivät. Mitä tapahtuisi, jos ahtaat sukupuoliroolit murtuisivat ja tasa-arvo ulottuisi laajemminkin yhteiskunnan rakenteisiin. on huolissaan siitä, että lain muuttaminen heikentäisi mahdollisuutta vanheta arvokkaasti. Lakiin jäisi kuitenkin edelleen säännös, jonka mukaan pitkäaikaista hoi- HALUAMME KIINNITTÄÄ toa ja huolenpitoa turvaavat palvelut on toteutettava niin, että iäkäs henkilö voi kokea elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi. Myös sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämistä ja mahdollisuutta osallistua mielekkääseen, hyvinvointia edistävään ja ylläpitävään toimintaan korostetaan palvelujen toteuttamisessa. Vanhuspalvelulain muutoksen tavoitteena on ympärivuorokautisen hoidon sisäinen rakennemuutos, jossa perinteisen laitoshoidon osuus pienenee ja avopalvelujen, kuten tehostetun palveluasumisen, kotihoidon ja omaishoidon tuen, osuus kasvaa. Enää ei tarvitse päteä, ei onnistua kaikessa eikä olla erehtymätön. Ristiriidat yhteiskunnassa eivät ole vain luokkien välillä vaan myös sukupuolten välillä. Tasa-arvosta puhuttaessa puheet kääntyvät usein palkkoihin. Jalansijaa saadessaan uudenlainen feminismi pelastaa lopulta myös miehet arjen sankareiksi. Tapio (Osku) Oikarinen evp miestyön avopalveluohjaaja Tampere Lakimuutos ei vähennä iäkkäiden hoidon saatavuutta huomiota uutisointiin (KU 29.10.) valmisteilla olevasta vanhuspalvelulain muutoksesta. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (vanhuspalvelulaki) tuli voimaan 1.7.2013. Lakiin sisältyvää säännöstä kotiin annettavien palveluiden ensisijaisuudesta ja laitoshoidon viimesijaisuudesta on tarkoitus täsmentää osana hallituksen rakennepoliittista ohjelmaa. Näyttely osoitti feminismin monitahoisena, voimakkaasti tasa-arvon puolesta taistelevana liikkeenä sekä vahvana rauhanliikkeenä. Rauhanliikettä kaivataan tänään vähintään yhtä paljon kuin aiemmin. Jostain syystä demarinaisliikettä lukuun ottamatta vasemmistolainen työläisnaisliike ei näyttelyssä ollut esillä. Laissa esitetään muutettavaksi kolmea pykälää. Rakenteen muuttaminen on myös taloudellisesti kestävä ratkaisu, jolla turvataan mahdollisuus vastata tarpeisiin tulevaisuudessa. Lisäpotkua antoi lokakuun loppupuolella julkistettu työryhmän raportti ?Mieskysymyksiä tasa-arvopolitiikassa?. Puheessaan Emma Watson peräänkuulutti muun muassa herkkyyttä ja vahvuutta molempiin sukupuoliin. Muutoin laki ja sen perustelut jäisivät voimaan nykyisessä muodossaan. Eläkeläiset ry. isänpäivään. Isänpäivän kaupallistuneesta ilmeestä huolimatta viikon ja isänpäivän merkeissä julkaistaan myös isän ja miehen arkeen ja hyvinvointiin liittyviä kirjoituksia ja haastatteluja. Parhaimmillaan miehen, ja varsinkin isän, elämä onkin tavallista, osin mutkatonta ja mukavaa. C keskustelua Keskustelu verkossa: www.kansanuutiset.? Ruotsissa päätään nostanut feministipuolue pakottanee myös suomalaiset puolueet ja naisliikkeet ottamaan ohjelmiinsa vahvemmin feminististä ilmettä. Mitäpä jos tasa-arvotaistelu johtaisi naisvaltaisten alojen palkkojen nousuun miesvaltaisten alojen tasalle? Kun taloudelliset selitysperusteet poistuisivat, lähtisivätkö isät helpommin ja ottamaan isomman osan vanhempainvapaasta. Samalla marraskuun alkupuolella vietettävä miesten viikko inspiroi leikittelemään ajatuksella miten feminismi voisi toimia miesten liittolaisena
Toimituksella on oikeus lyhentää kirjoituksia. Mitäs ajattelette pojat ja tytöt, jos näiden vaalien edellä yllättäisimme ?vaalikarjan. Missä pihvi, miksi äänestää vasemmistoa. Puolue on leimautumassa Venäjän nuolijaksi, niin paljon ?tommimaisuuksia? siinä esiintyy. Raja Nykyinen vasemmistoliiton poliittinen linja ei vastaa tämän kannattajakunnan enemmistön tarpeita. Mainitusta myönteisestä vasemmistolaisesta tulevaisuusvisiosta voi sitten palastella sovellutuksia (eli mitä tämä tarkoittaa käytännössä ja nyt) eri politiikkalohkoille. Imagollakin merkitystä menestyksen kannalta. Mauno Pasanen Vaalien edellä tietysti koitetaan vielä juhlapuheissa ottaa esille myös perinteisiä työväenliikkeen tavoitteita, mutta vaalien mentyä ne ovat osoittautuneet vain vaalikarjalle suunnatuiksi täkysiksi. Joissain gallupeissa sieltä saadaan prosentti pari lisää, kun taas uusimman mukaan vihreillä on nyt paremmat bileet näiden liikkuvien punavihreiden mielestä. ja pohjaton kammo ydinvoimaan. Veikko Sääski Nähdäkseni ainoa kestävä tie on terävöittää linja, luoda visio halutusta tulevaisuudesta, esittää keinot ymmärrettävinä lyhyellä aikajänteellä toteutettavina toimenpiteinä eli ottaa aloite proaktiivisesti käsiin nykyisen vaimean reagoinnin sijaan. Osa Suomen kansasta varmasti alkaa kyllästyä tuohon vyörytykseen, jolloin pitäisi olla edes yksi puolue, joka osaa pitää jäitä hatussa. Antti Järvinen Nykyisen Venäjän-vastaisen hysterian, demonisoinnin ja natotuksen keskellä nimenomaan vasemmiston ja erityisesti VL:n tulee edustaa järjen ääntä ja sen mukaisesti myös vaatia Suomen sotilaallisen liittoutumattomuuden palauttamista ja kaikenlaisen lähentymisen torjumista. Tommi » Mitäs ajattelette, jos näiden vaalien edellä yllättäisimme ?vaalikarjan? lopettamalla omaan pesään kusemisen? vasti vasemmistoliitto tai mikään muukaan puolue ei mahtikäskyllään saa aikaan täystyöllisyyttä ja suuria palkkoja, vaikka kuinka haluttaisiin ja suu vaahdossa huudettaisiin. T. Venäjä JARMO LINTUNEN Ei kansanvaltaiseen järjestelmään ja demokratiaan kasvanut suomalainen voi hyväksyä tällaista puhetta. Nyt tarvitaan terävä vasemmistovaihtoehto, sen verran radikaali ohjelma että vaikka 80 prosenttia äänestäjistä menisi sitä lukiessa kuppi nurin, niin jopa 20 prosenttia kokisi ?tässä se on. Kuvassa Helsingin vasemmistoliiton vaalitilaisuus Kolmen Sepän patsaalla vuonna 2007. ja ydinvoimavastaisuus vievät tällä hetkellä Suomesta työpaikkoja. tepe82 Kuvitellaan että kahdeksan prosentinkin puolue voi tehdä mitä vaan, kunhan sen johto ja kansanedustajat vain tahtoisivat. Mistä löytyisi vasemmistoliitolle nousuun johtava visio. Siinä se nähtiin, hirveästi huudettiin, että kannatus nousee, kun hallituksesta lähdetään. Jos nimimerkin käyttö on perusteltua, kirjoittajan nimi on kuitenkin saatettava toimituksen tietoon. Myös verkkosivuilla keskustellaan. Jokaisesta verkossa julkaistusta uutisesta voi avata keskustelun. Näin kävi, nyt siellä vaan köllötellään. Pertsa Ei vasemmiston sanoma ole taaskaan saavuttanut, vaikka kokoomus on tyrinyt oikein urakalla ja yt-uutiset ovat päivittäistä virtaa. Pääsääntöisesti julkaisemme vain omalla nimellä kirjoitettuja tekstejä. -herätyksen. Ari Rusila Vasemmistoliitto on keskittynyt hakemaan lisäkannatusta vihreiden äänestäjistä. Keihäänkärki -toteutuksella vältetään tasapaksu ?kaikille kaikkea?-unelmahöttö vaaliohjelma. Puheenvuorot julkaistaan tarkistuksen jälkeen. lopettamalla omaan pesään kusemisen. Silloin kuin hätä on kova ja rahat vähissä, on jokaisen ihmisen tavoite selvittyä seuraavaan päivään. OSALLISTU KESKUSTELUUN lähettämällä kirjoituksesi postitse osoitteella Kansan Uutiset/Viikkolehti PL 64 00501 Helsinki, faksilla numeroon 09 759 60 301 tai sähköpostitse osoitteeseen viikkolehti@kansanuutiset.fi Juttujen enimmäismitta on 60 konekirjoitusriviä eli noin 3 000 merkkiä. Siinä ongelma. Ei tähän maahan synny ainoatakaan uutta työpaikkaa, vaikka Paavo maanrakoon poljettaisiin. Nyt ainoa vaihtoehto olla 8 prosentin tietämillä oleva kuihtuva puolue, tai sitten tarjota rohkeasti SKDL:n hengessä vaihtoehtoa, johon kuuluu myös sosialismi, ilman sosialismin hehkutusta. Iivari Ihmiset eivät luota vasemmistoon. Uutta ja kestävää kannatuspohjaa täytyisi hakea muustakin suunnasta. Keskiluokalle, ammattityöväestölle ja yrittäjille vasemmistoliitto ei vain nykyisellään tarjoa mitään, paitsi kiristyvää verotusta. jp 31. YLE:n ohjelmapolitiikka uskollisesti toteuttaa, on tunnepitoinen, epäluuloinen ja vastenmielisyyttä korostava linja suhteessa Venäjään. Eihän maailma oikeasti näin makaa. Keskeisiksi tavoitteeksi jäävät vain ?vihreys. Päinvastoin VL:n tulisi voimakkaasti arvostella Venäjää ja tuoda esille sen räikeät, ihmisoikeuksia polkevat olosuhteet. Vain näin äänestäjä voisi luottaa myös vasemmistoliittoon. Joku kuukausi sitten prof. Patomäki esitti mielestäni radikaalin vaihtoehtoisen talous-/investointiohjelman ja en pitäisi pahana jos se nostettaisiin vasemmistopolitiikan keihäänkärjeksi. Perehtynyt asioihin, huumorintajuinen, seisoo sanojensa takana, on nopea reagoimaan ja ehdottoman suorapuheinen, välillä jopa röyhkeä (joka on ehdottoman positiivinen ominaisuus, jos meinaa pärjätä puolueen sisällä ja puolueen johdossa). Jarkko Autio LI ANDERSSONIN Vasemmistoliitto ei saa lisä-ääniä Venäjän vastaisesta lipun heiluttelusta. Yleinen humaanisuus on mennyt kaiken kirjavuuksina työn ja toimeentulotaistelun edelle. Markku L Kyllä vasemmistoliitossa näyttäisivät nämä työn ja toimeentulon kysymykset olevat ihan painokkaasti esillä. Verkossa on pohdittu, missä vika. menestys on hyvä esimerkki siitä, että porvarihegemoniaa voi murtaa. Mutta siihen tarvitaan juuri sellaista tyyliä, jota Li edustaa. Päinvastoin olisi tarjottava vaihtoehto, joka lupaisi asiakeskeistä, yhteistyöhakuista sekä hyvään naapuruuteen perustuvaa suhdetta Venäjään. Sipilä Kannatus on lähtenyt laskemaan siitä syystä, että poliittinen toiminta on herpaantunut niillä, jotka arvostelivat hallituksessa oloa. Nyt he ovat tyhjän päällä, ei ole mitään. Osa täällä kommentoijista ei tosin näytä ymmärtävän sitä, että valitetta- Vaaliteltat palaavat keväällä katukuvaan. Nyt tämä hädässä oleva ihminen näkee vasemmistopuolueen ajaman politiikan hörhöilynä. Ihminen tarvitsee leipää, työtä ja rauhaa. Tarjoaako vasemmisto vaihtoehtoa, vai onko vain apupuolue. Vallalla oleva vaihtoehto, jota mm. Otteita näistä keskusteluista julkaistaan Viikkolehdessä. Verkkolehti on osoitteessa www.kansanuutiset.fi. Palautetta ja uutisvinkkejä voi antaa suoraan toimitukselle. Toimituksen puhelin: 09 759 601 Toimituksen faksi: 09 759 60 301 Toimittajilla on henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. Lisää yhteystietoja sivulla 2. Keskustelua verkossa Miten takaisin kasvu-uralle, vasemmistoliitto? » Ylen viikko sitten julkistamassa mielipidetiedustelussa vasemmistoliiton kannatus putosi kesän yli yhdeksän prosentin lukemista 7,9 prosenttiin. Niin ovat muutamat vasemmistolaiset jo tehneetkin
Vuosina 1923?1934 lakkautettiin vasemmistolaisia järjestöjä yhteensä 3 129, joista ammattiosastoja oli 1 292. Lähes 25 vankilavuoden jälkeen Elintarviketyöläisten liittoon ja leipurien ammattiosastoon palasivat monet aktiivit, jotka olivat istuneet Tammisaaressa moneen otteeseen, samoin olleet sota-ajan turvasäilöissä. Äitini oli työskennellyt muotiliikkeessä, jonka johtajat hänen sanojensa mukaan iljettävällä tavalla hyysäsivät saksalaisia upseereita, joita koko Järvenpää pelkäsi tai inhosi. Rauhanoppositio laajeni pian muihinkin poliittisiin ryhmiin ja sen keskeiset voimat sitten johdattivat Suomen rauhantekoon. Sotavuosilta kokonaistappioiksi kirjattiin noin 95 000 kansalaista, joista noin 85 000 kaatuneina, noin seitsemän prosenttia työkykyisestä väestöstä. aktiiveille kuluneet 36 vuotta olivat olleet erityisen painajaismaisia. Asemasilta oli mustanaan työläisiä. Ensin luulin hänen lähinnä tarkoittaneen vaiteliasta kansanluonnettamme, mutta kymmenien haastattelujen jälkeen ymmärsin vaikenemisen johtuneen sensuurista ja poliittisesta mielivallasta. Mielettömät punaisiin kohdistuneet surmatyöt ja vankileirit saivat jatkoa 1920- ja 1930-luvuilla, kun valkoinen valta jatkoi radikalismin vainoamista. Ennen sotaa palvelusväen piti tyhjentää herrasväen potat aamulla, sodan jälkeen he alkoivat tyhjentää itse. SOTIEN VÄLINEN valkoinen valta oli ollut kauhis- ovat edelleen framilla iltalehdissä ja nyt suunnitellaan jopa koululaisille talvisotahiihtoa. Kypsä oli toiminut 1930 lakkautetun vanhan Leipomo-osaston ja koko liitonkin (SRNL) puheenjohtajana. Hertta Kuusinen muisteli tunnelmiaan, kun hän vankilasta vapautumisensa jälkeen saapui Helsinkiin. Horisontti Suloista toivon ja odotuksen aikaa » SKDL:n perustamisesta on 70 vuotta. Silmäni sumenivat muustakin kuin sateesta. Kolmenkymmenenkolmen kirjelmä oli 33:n niin sanottuun rauhanoppositioon kuuluneen, pääasiassa ruotsinkielisen tai SDP:n vasemmistosiipeen kuuluneen poliitikon allekirjoittama kirjelmä, joka luovutettiin jatkosodan aikana 20. Kalle ?Kypsä. Kaikilla junilla, joilla tiedettiin poliittisessa vankeudessa olleiden saapuvan, oli vastaanottajia Helsingin asemalla. ?Muistan ikäni tuon tihkusateisen iltapäivän, jona vuosien jälkeen astuin jälleen tovereineni Helsingin asemasillalle. Wiiklaati SKDL:n ohjelmaluonnoksen. 32 SOTA-AJAN TAPAHTUMAT sodasta. Vielä 1960-luvulla äitini pelkäsi kuollakseen aina kun osallistuin mielenosoitukseen. K.H. Sotapolitiikan vastustamisen kärjeksi nousi kuuden sosialidemokraattisen kansanedustajan muodostama ryhmä Kuutoset jo talvisodan aikana. Jatkosodan aikana myös nämä kuusi kansanedustajaa pidätettiin epäiltynä maanpetoksellisesta toiminnasta. elokuuta 1943 presidentti Risto Rytille. Kirjelmässä esitettiin, että hallitus ryhtyisi mahdollisimman nopeasti toimenpiteisiin rauhan saavuttamiseksi ja Suomen irrottamiseksi tavaa aikaa ja sotavuodet painajaismaisia tavallisille suomalaisille, kun IKL ja Lapuan liike määräsivät tahdin. Seuraavana päivänä palasi Karvian keskitysleiriltä suuri ryhmä poliittisessa vankeudessa olleita kommunisteja. Asemalla vastaanottajien joukossa ollut Aili RADIKAALIN VASEMMISTON » Meidän kansallinen hyvinvointimme ei noussut sotaisesta oikeistolaisesta valkoisen vallan hengestä, vaan sen hylkäämisestä.. Päivi Uljas kirjoittaa, millaisessa murroksessa uusi puolue perustettiin vuonna 1944. ?OI, SE OLI NIIN suloista toivon ja odotuksen aikaa, me soittelimme jatsia Josafatin kallioilla ja unelmoimme.? Näin muisteli edesmennyt Elannon leipätehtaan pakkaaja Airi Vahtila sodan päättymisen jälkeisiä nuoruusvuosiaan Helsingissä. Jatkosodan päätyminen ja välirauha muuttivat Suomea aivan ratkaisevalla tavalla muutenkin kuin että siirryttiin sodasta rauhan aikaan. Vuoden 1918 tapahtumien ja välirauhan väliset 36 vuotta olivat olleet vaikeita aikoja aivan tavallisille ihmisille, kuten omallekin perheelleni. Brechtin sanoin Suomi vaikeni kahdella kielellä. Marraskuussa 1941 eduskunnan puhemies totesi, etteivät he ole enää kansanedustajia, ja että heidän tilalleen eduskuntaan oli kutsuttu varamiehet. Isäni serkkupoikia oli ammuttu vuonna 1918, mummoni vaihtoi setäni voihin ja sai hänet ulos vankileiriltä. Sopimukset saksalaisten mittavista asetoimituksista Suomeen ja saksalaisten joukkojen siirtämisestä Suomen kautta Pohjois-Norjaan allekirjoitettiin jo rauhan aikana. Vaikka Väinö Tanner oli sotapolitiikan kannalla ja johtamassa sitä, myös sosialidemokraattien sodanvastainen liike heräsii sotien aikana. Lindholm oli seurannut maailman menoa kaltereiden takaa lähes 25-vuotta vuonna 1929 tapahtuneesta pidättämisestään lähtien. Valtiorikoksista vuosina 1920?1930 tuomittiin yhteensä 1 615 kansalaista, joista 336 vuonna 1930. Lapuan liikkeen kyyditykset sekä pyrkimykset viedä äänioikeus yli 600 000 suomalaiselta, sekä tuhansien kunnanvaltuutettujen ulosajot valtuustoista jättivät ihmiset kauhun valtaan. Vähemmälle on jäänyt suomalaisten ja saksalaisten yhteistyö jo ennen jatkosodan alkua. Eräs sukulaisemme yritti kuvata tapahtunutta valtavaa muutosta omassa elämässään Porvoon naisopistossa piikana. Perheen vanhemmilta meni talo 1930-luvun pula-aikana, kun maan oikeistolainen johto maksatti silloinkin laman seuraukset kansalla, ja isäni joutui lopettamaan opiskelun, kun pankki eväsi lainan. Vasemmistolaisena sosialidemokraattina hän ei saanut virkoja, koska ei suostunut liittymään suojeluskuntaan, kunnes vasemmistoenemmistöisessä Järvenpäässä ei tällaista ehtoa työpaikan saantiin edellytetty. Vanhemmilleni jäi niin syvät traumat sotaajasta, etten koulussa saanut lukea saksaa. Keskustelu Kuutosista kiellettiin lehdistössä 28. helmikuuta 1942 sisäasiainministeriön aloitteesta. Uusi huomattava rauhanoppositio nousi Suomessa saksalaisten kärsittyä Stalingradin-tappion
Määrä kasvoi vielä kahdella SDP:stä loikanneella edustajalla. Fagerholm ja Sakari Tuomioja kokoomuslaisen presidentti Paasikiven johdolla. Nyt tiedämme, etteivät monet sen aikaiset utopiat toteutuneet, eivätkä kuluneet 70 vuotta ole olleet vain sopuisan etenemisen ja SKDL:n kunnallisvaalijuliste vuodelta 1945 on vahvasti työväenhenkinen. yhteistyön aikaa. lokakuuta 1944. ja hänen kumppaneinaan uutta yhteiskuntaa rakensivat sekä kommunistit, Kuutoset että rauhanopposition näkyvimmät voimat kuten SAK:n puheenjohtaja Eero A. Wuori, K. Meidän kansallinen hyvinvointimme ei noussut sotaisesta oikeistolaisesta valkoisen vallan hengestä, vaan sen hylkäämisestä. Päivi Uljas Kirjoittaja on työväenliikkeen historioitsija. Artikkeli perustuu hänen esitelmäänsä vasemmistoliiton Uudenmaan maakuntajuhlassa 10.10. 33. SDP:n tekemän selvityksen mukaan puolueesta oli lähtenyt yhteensä 100 yhdistystä. A. Projektia valittiin johtamaan K.H. kolme päivää ennen rauhansopimuksen solmimista. 1944 perustettiin sitten Suomen Kansan Demokraattinen Liitto SKDL. SKP:n ohella siihen liittyivät SDP:stä erotetut Kuutoset, ASS ja muuta rauhanoppositiota sekä huomattava joukko sosdem-järjestöjä. Liittoa valmisteleva alustava neuvottelu pidettiin Helsingin työväentalolla 5. Kedon johtama rauhanoppositio. Nopeasti valmistuneissa säännöissä SKDL:n tarkoitukseksi määriteltiin kansanvaltaisuuden, demokratian, vapauden ja rauhan turvaaminen. Maaliskuussa 1945 ennätysvilkkaissa vaaleissa vasta vajaat puoli vuotta toiminut SKDL sai lähes neljänneksen (23,5 %) äänistä ja kansanedustanpaikoista (49), suunnilleen yhtä paljon saivat maalaisliitto ja SDP:kin. Uskoisin silti, ettei kukaan silloisista suomalaisen yhteiskunnan rakentajista kyennyt edes kuvittelemaan, miten rauhan ja oikeudenmukaisemman yhteiskunnan rakennustyöllä eräästä Euroopan pohjoisesta ja nköyhästä maasta tulisi nousemaan yhteiskunnallisen tasa-arvon ja vaurauden esikuva valtaosalle maailman kansoja. Sen rakennustyön aloittivat yhdessä ne voimat, joita sotainen oikeistovalta oli terrorisoinut, ja jotka olivat vainoista huolimatta valinneet toiminnan rauhan puolesta. Tunnetuimpia puolueen vaihtajia olivat SDP:stä 1940 erotetut Kuutoset ja J.W. SKDL:stä tuli suurin eduskuntaryhmä 51 edustajalla, kun kaksi SDP:n edustajaa siirtyi SKDL:n ryhmään. Urho Kekkonen hahmotteli ?elämänLOKAKUUN LOPUSSA haluisen Suomen tulevaisuutta Neuvostoliiton hyvänä naapurina. KANSAN ARKISTO Vuoden 1945 vaaleissa SKDL sai peräti 49 kansanedustajaa. Wiik, joka myös laati järjestölle ohjelmaluonnoksen. Suuri joukko Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen (SDP) perusjärjestöjä siirtyi sotien jälkeisinä vuosina SKDL:n alaisuuteen. Kuvassa SKDL:n eduskuntaryhmä vuonna 1947. Mäkinen sai surunviestin, hänen elämänkumppaninsa Aatto Sallinen oli teloitettu sodanvastaisesta toiminnasta 15.9
Tämä ja joukko verosopimuksia kaikkien maailman SIELLÄ MISSÄ 34 merkittävien talouksien kanssa takaavat Luxemburgille paikan siinä johtavien maiden kerhossa, jonka yhteiset periaatteet säätelevät kansallisten rajojen yli tapahtuvaa yritysverotusta. Tällaista etuoikeutta ei koskaan suotaisi palmusaarten veroparatiiseille. rajat ylittäviltä maksuilta. Luxemburg sen sijaan on kansainvälisen talouskerhon arvostettu jäsen ja sen oletetaan verottavan yhtiöitä täysimääräisesti. Vermontilainen senaattori Bernie Sanders Democracy Now -nettisivustolla 5.11. LEHTIKUVA/DOMINIQUE FAGET Luxemburg on kuin kerhon jäsen, joka nauttii kaikista jäsenyyden tuomista eduista, mutta kaikessa hiljaisuudessa näpistelee yhteisestä kassasta. Luxemburgin veroale on kilpajuoksua pohjalle » Yhä useammat vaativat Luxemburgin yhtiöveroihin ja hallintoon perinpohjaista muutosta. Ranskan, Saksan ja Belgian rajat kohtaavat, sijaitsee kylmänkostea Luxemburgin suuriruhtinaskunta, kooltaan vajaat 3 000 neliökilometriä. Sitten korkeampi virkamies käyttää kumileimasinta ja yhtiö kävelee tiehensä mukanaan suuret verohelpotukset. Tällä tavalla suuriruhtinaskunta toimii kuin kerhon jäsen, joka nauttii kaikista jäsenyyden tuomista eduista, mutta kaikessa hiljaisuudessa näpistelee yhteisestä kassasta. Siivu rahavirroista Tämä voi olla salakähmäinen tapa järjestää verotus, mutta Luxemburgia se palvelee mainiosti. Se tarjoaa monenlaisia keinoja verojen välttämiseen rahalle, jota monikansalliset yhtiöt siirtävät suuriruhtinaskuntaan pienentääkseen verotettavan voiton näyttämistä esimerkiksi Yhdysvalloissa tai Britanniassa. Keinoihin kuuluvat: verovapaus tuloille, jotka ohjataan luxemburgilaisten yhtiöiden haarakonttoreihin esimerkiksi Sveitsissä ja Irlannissa; verohelpotukset realisoimattomista tappioista; sekä monimutkaisten hybridi. nanssi-instrumenttien ja -yhtiörakenteiden hyväksyminen maan rajojen sisällä. Johtaviin FTSE 100 -yhtiöihin kuuluvien ?rmojen kuten Vodafonen ja GlaxoSmithKlinen tiedetään käyttävän näitä mahdollisuuksia hyväkseen, kun ne kanavoivat miljardeja luxemburgilaisten yhtiöiden kautta. Kun monikansallinen yhtiö tulee Luxemburgin veroviranomaisten puheille mukanaan suunnitelma näiden taktiikoiden hyödyntämisestä, käy- » Juncker luotsasi 18 vuotta Euroopan johtavaa veroparatiisia. dään palaveri tai pari yksityiskohtien miettimiseksi. Se on kaukana mielikuvien trooppisella palmusaarella sijaitsevasta veroparatiisista. Itse asiassa maa saa kiittää juuri sijaintiaan Euroopan sydämessä asemastaan maailman johtavana yhtiöverotuksen paratiisina. Luxemburg kuului Euroopan talousyhteisön (EEC) perustajajäseniin vuonna 1957, ja se nauttii kaikista investointeja säätelevistä vapauksista nykyisessä Euroopan unionissa. D ulkomaat Pelkään, myös että maastamme on tulossa oligarkkien yhteiskunta, jossa kourallinen miljardöörejä hallitsee paitsi taloutta, politiikkaa. Maalla on eniten EU:ssa sekä saapuvia että lähteviä ulkomaisia investointeja, ja se ottaa pienen mutta arvokkaan verosiivun läpi kulkevasta rahavirrasta. Bruttokansantuotteesta 5 prosenttia tuovat yhtiöverot muodostavat siten Luxemburgissa paljon suuremman osan valtiontaloudesta kuin muissa EU-maissa. Kun maailma alkaa tajuta Luxem-. Yhdysvaltain ja Britannian kaltaiset suuret taloudet periaatteessa estävät monikansallisia yhtiöitä siirtämästä voittojaan alhaisen verotuksen paikkoihin perimällä ?lähdeveroa. Maalla on jopa yhtiöverojärjestelmä, jonka 29 prosentin veroaste on nykyään kansainvälisessä vertailussa melko korkea. Niinpä rahaa virtaa maahan verottomasti. Näpistys kerhon kassasta Pintakuoren alla Luxemburg kuiten- kin on veroparatiisi
Osa näistä iskuista täyttää sotarikoksen tunnusmerkit. Keskiviikkona julkistetussa Amnesty Internationalin raportissa kerrotaan kahdeksasta iskusta, jotka Israelin armeija teki siviilien asuinrakennuksiin viime heinä-elokuun konfliktin aikana. Israel ei ole edes tunnustanut näitä iskuja. Turhilta uhreilta olisi voitu välttyä, jos varoitus olisi annettu. Israelin viranomaiset eivät ole vastanneet Amnesty Internationalin selvityspyyntöihin raportissa kuvatuista iskuista. Mutta vaikka hankkeessa tehdyt ehdotukset ovat tekniseltä kannalta riittäviä, vaatii kovaa poliittista painostusta pakottaa Luxemburg toteuttamaan ne. . Israelin armeija osoittaa täydellistä piittaamattomuutta palestiinalaissiviilien hengestä. Paljastukset siitä, miten tuo yhtiöverojen välttelyn koneisto tarkasti ottaen toimii, osoittavat valheeksi Junckerin toistuvat vastaväitteet sille, että Luxemburg on veroparatiisi. EU-komission tutkimukset Junckerin hallituksen Amazonille ja Fiatille tarjoamista sopimuksista saattavat tulla tai olla tulematta siihen johtopäätökseen, että ne ovat kil- . kunhan niillä vain on tarpeeksi rahaa. Jotta voitaisiin lopettaa Luxemburgin asema veroparatiisina Euroopan sydämessä, tarvitaan suuria muutoksia sekä sen yhtiöverolakeihin että hallintoon. OECD:n koordinoima laajapohjainen hanke pyrkii tekemään lopun monista Luxemburgin käyttämistä veromenettelyistä. Tietojemme mukaan muilla yrityksillä on kehitteillä noin 35 geenimuunneltua lajia, sanoo Dana Perls, joka vetää geenimuuntelua vastustavaa Maan ystävien kampanjaa. Panaman viranomaiset määräsivät vastikään AquaBountylle sakkoja sääntörikkomuksista. pailusääntöjen kieltämää ?valtiontukea?. Geenimuunnellun ruuan terveysja ympäristövaikutuksia ei ole arvioitu riittävästi, jotta tämän lohen voisi päästää ravinnoksi, sanoo yhtiön toiminnasta valituksen tehneen ympäristöjärjestön juristi Luisa Arauz Arredondo. Yhdysvalloissa geenilihan pelko liittyy usein huoleen gm-lajien karkaami- sesta luontoon, mikä voi uhata perinteisiä lajeja tai tuoda uusia sairauksia. KU LEHTIKUVA/MOHAMMED ABED Brooks on kirjoittanut kirjan The Great Tax Robbery ? How Britain became a tax haven for fat cats and big business. Käännös: Arto Huovinen EU:n komission tuore puheenjohtaja Jean-Claude Juncker kuunteli Luxemburgin pääministerinä herkällä korvalla monikansallisten yhtiöiden toiveita. Gazan tuhojen korjaaminen kestää vielä pitkään. Erityisesti Luxemburgiin asettuneita ?nanssiyrityksiä suosien Osborne alensi näiden voitoistaan maksaman veron enintään viideksi prosentiksi. Osbornen lakimuutosten tarkoituksena on tehdä Britannia houkuttelevaksi asemapaikaksi monikansallisille yhtiöille. IPS Valtioiden kilpajuoksu Britannian valtiovarainministeri George Osborne väittää olevansa OECD:n projektin kärkijoukoissa, mutta tosiasiassa hän on vain vahvistanut Luxemburgin verohelpotusten vetovoimaa. Vuonna 2012 Osborne heikensi rajusti lakeja, jotka kohdistuvat siihen verojen välttelyyn, jota monikansalliset yhtiöt toteuttavat niin sanottujen CFC-yhtiöiden (controlled foreign companies) avulla. Muut laajalti tunnetut verohelpotukset kuten patenteista ja muusta intellektuaalisesta omaisuudesta saatavien tulojen ?patent box? -erityisveroaste jäljittelevät muualla tehtyjä huojennuksia. Tämä on Luxemburgin kaltaisten veroparatiisien aiheuttama todellinen haitta. Vaikuttaa siltä, että ainakin osa iskuista on kohdistettu suoraan ja tahallisesti siviilikohteisiin. Näillä verolaeilla on vuodesta 1984 lähtien päästy kiinni brittiläisten monikansallisten yritysten veroparatiiseihin siirtämiin voittoihin. Kaikissa tapauksissa siviilien kodeille ja omaisuudelle aiheutunut vahinko ja siviiliuhrien määrä on kuitenkin ollut kohtuuttoman suuri tavoiteltuun sotilaalliseen hyötyyn nähden. Raportissa todetaan, että vaikka näissä kodeissa olisi ollut vastapuolen taistelija paikalla, se ei silti poistaisi Israelin velvoitetta suojella taisteluiden keskelle joutuneita siviilejä kaikin mahdollisin keinoin. MAAILMAN ENSIMMÄISET geenimuunnel- lut kalat saattavat pian ilmestyä amerikkalaisten ruokapöytiin, jos lohia jalostavan biotekniikkayrityksen lupahakemus hyväksytään. Yhdysvaltalainen AquaBounty Technologies jalostaa lohia kasvattamollaan Panamassa. burgin verosaalistuksen, paine muutoksiin kasvaa. Raportin mukaan Israel käytti säännöllisesti laajoja ilmaiskuja tuhotakseen siviilien koteja, tappaen toisinaan kokonaisia perheitä. . Näissä iskuissa kuoli ainakin 104 siviiliä, joista 62 oli lapsia. Kuvassa lapsia vaurioituneessa koulussa Shejaiya kaupunginosassa Gazan kaupungissa keskiviikkona. LEHTIKUVA/JOHN THYS 35. Samalla kasvaa myös Euroopan komission uuden puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin kiusaantuneisuus; hänhän ohjaili tuota toimintaa 18 vuotta Luxemburgin pääministerinä. Palestiinalaisille ei anneta varoitusta eikä mahdollisuutta paeta. Lakimuutokset saalistavat yhtiöitä verohuojennuksilla vastauksena esimerkiksi Hollannin ja Luxemburgin tarjoamille mahdollisuuksille. Mutta näissä tutkimuksissa on kyse vain mahdollisista erityiseduista suosikkiyhtiöille, kun suurempi ongelma on se, että Luxemburg tarjoaa huomattavia verohelpotuksia kaikille yhtiöille . Jo noin 60 merkittävää elintarviketukkua on luvannut, että ne eivät myy gm-kalaa, vaikka sille heltiäisi valtion lupa. Osa kuoli, kun Israelin armeija pommitti ilman varoitusta taloja, joissa oli jopa kymmeniä saman perheen jäseniä. Ne muuttavat ?verokilpailun? maailmanlaajuiseksi kilpajuoksuksi pohjalle, vievät yhteiskunnalta suurilta yhtiöiltä saatavat verotulot ja jättävät laskut kansalaisten maksettavaksi. Richard Brooks © Guardian News and Media 2014 Lyhyesti Amnesty syyttää Israelia perheiden tappamisesta ISRAELIN ARMEIJA tappoi viime kesän Gazan konfliktin aikana satoja palestiinalaissiviilejä. Toistuvat kohtuuttomat iskut siviilien koteihin osoittavat Israelin armeijan taktiikan olevan täysin ristiriidassa kansainvälisen humanitaarisen oikeuden kanssa. ISRAELIN VIRANOMAISET eivät ole antaneet mitään seli- tystä asuinrakennuksiin tehdyille iskuille. Tällaiset iskut ovat sotarikoksia. Yhdessäkään Amnestyn tutkimassa tapauksessa talojen asukkaita ei varoitettu. Tällaiset iskut ovat vastoin kaikkia sodan sääntöjä, sanoo Amnestyn Suomen osaston maakohtaisen työn asiantuntija Anu Tuukkanen. AMNESTYN RAPORTISSA on useita todistajanlausuntoja ihmisiltä, jotka ovat joutuneet kaivamaan perheenjäseniensä ruumiita esiin tuhottujen talojen raunioista. Monissa tapauksissa Amnesty International pystyi selvittämään, mikä on saattanut olla Israelin armeijan sotilaallinen kohde
syyskuuta Minskissä allekirjoitetun rauhansopimuksen. Donetskissa parlamenttivaaleja varten oli laitettu pikapikaa pystyyn kaksi puoluetta, Luhanskissa kolme, joista yksi ei ylittänyt äänikynnystä. Sillä on väliä.? Sisilian pääkaupungin Palermon torilla Grillo katsoi eteläisen Italian olevan tuhon kierteessä, kun työttömiä on 20 prosenttia ja nuorista heitä on yli 50 prosenttia. ?Vaaleissa talouskuria arvostellut Renzi noudattaa nyt EU:n päätöksiä pilkulleen ja pitää kiinni eurosta. Hieman samoin kuin Margaret Thatcher oli Tony Blairille, arvioi uusvasemmistolaisen New Left Review-julkaisun entinen pitkäaikainen päätoimittaja Anderson. Hän myös muistuttaa Berlusconin itsensä todenneen, kuinka Renzi on jo kääntänyt Demokraattisen puolueen ylösalaisin ja riisunut sen vasemmistolaisista asuistaan. Merkityksellisen vasemmiston asemasta Italiassa ja läntisessä Euroopassa huolissaan oleva Anderson pitää Grillon johtamaa Viiden tähden liikettä merkittävimpänä vastavoimana saapasmaan edustuksellisessa demokratiassa. Grillon on Andersonin mukaan karheudestaan ja autoritaarisuudestaan huolimatta radikaali vaihtoehto, jonka tulisi kyetä myös älyllisiin hankkeisiin taipumattoman tahtonsa lisäksi. Isompi kuin Merkel Anderson erittelee vuoden 2013 vaaleissa äänestäneitä. Nollasta 25,5 prosentin kannatukseen noussutta Viiden tähden liikettä äänestivät eniten suorittavaa työtä tekevät, pienyrittäjät, itsensä työllistävät, opiskelijat ja työttömät. Demokraattinen puolue sai eniten ääniä eläkeläisiltä sekä toimissa ja viroissa työskenteleviltä. Jäätynyt konflikti Itä-Ukrainassa auttaa Venäjää vakiinnuttamaan valtansa Krimillä. 36 TEKSTI Esa Aallas VAIKKA ITALIAN politiikan kahden näkyvimmän hahmon, hieman soinimaisen Beppe Grillon ja stubbimaisen Matteo Renzin kesken on jyrkkiä näkemyseroja, yhteistä heille on jatkuva videopolitikointi. He välkkyvät alituiseen digitaalisessa mediassa, bloggaavat ja twiittaavat. vaalien vaaleja tarkkailivat vain Euroopan äärioikeistopuolueiden edustajat, eikä todellisista kannatusluvuista ja äänestysaktiivisuudesta voi sanoa mitään varmaa. Varmaa on ainoastaan se, että vaaleilla on Kremlin täysi tuki. Protesti johtoa vastaan saa muita muotoja, informator.org-sivuston mukaan venäjänmieliset ampuivat 4. Berlusconin oikeistoliittoutuma sai eniten kotiäitien äänistä. Lokakuun lopun tilaisuuksissa Renzin ja Grillon erot korostuivat. Italia on tämän vuoden jälkipuoliskon EU:n puheenjohtajamaa. Eikä makropersonalisaatio ole ideologisesti neutraalia. lokakuuta palkkoja ja jälleenrakennusta vaatinutta mielenosoitusta Luhanskin alueen Sverdlovskin kaupungissa ja kolme ihmistä haavoittui. KIOVAN PUOLELLA rintamaa kommunistipuolue päästettiin vaaleihin, mutta oikeudenkäynti puoluetta vastaan ja poliittisten vastustajien harjoittama häirintä ja uhkailu vaikeuttivat sen vaalityötä. Siitä tulisi luopua ja estää oman liiramme voimin maamme eteläisen osan ajautuminen Kreikan tielle?, sanoi Grillo. ?Renzi voi osoittautua Berlusconin merkittävimmäksi saavutukseksi?. Yltiöhenkilöistyminen Calisen mielestä politiikan yltiöhenkilöistyminen liittyy puolueiden voiman vähentymiseen. Kuin pätkäpääministerimme. Keskustavasemmistolaisen Demokraattisen puolueen puheenjohtaja, pääministeri Renzi, 39, sekä Viiden tähden liikkeen johtaja Grillo, 66, käyvät myös esimerkeiksi politiikan henkilöitymisestä. Suuntausta makropersonalisoitumiseksi Fuorigiocoteoksessaan (Paitsio) nimittävän Napolin yliopiston valtio-opin professori Mauro Calisen mukaan viestintä ei ole enää vallan väline vaan sen olemismuoto. ?Karismaattisia johtajia luonutta videopolitiikkaa ei pidä silti pelätä, koska vallan personalisoituminen on julkista, seurattavissa olevaa ja kritisoitavaa.? ?Videopolitiikalla on kuitenkin rajansa. Suurin syy kommunistipuolueen putoamiseen pois parlamentista on kuitenkin sen historia syrjäytetyn presidentin Viktor Janukovyt?in apupuolueena ja venäjänmielisyys. Kommunistien jälkeen Ukrainan vaalien suurin häviäjä oli äärioikeisto, parlamentin 450 paikasta noin kolmetoista päätyi äärioikeistolaisille tai avoimen natsistisille ehdokkaille. ?Kansantasavaltojen. johtajaksi valittiin ministerineuvoston toinen puheenjohtaja Aleksandr Zahart?enko, ja ?Luhanskin kansantasavallan. Hänen mielestään Renzi saattaa osoittautua Silvio Berlusconin kestävimmäksi saavutukseksi. Eikä vain johtamistyyliltään vaan myös poliittisena tienavaajana. ?Donetskin kansantasavallan. johtajaksi valittiin virkaatekevä Igor Plotnitski. Vaalit eivät olleet jännitysnäytelmä. Venäjä on siis hylännyt 5. Tasavaltojen johtajat haastaneet ehdokkaat olivat yleisölle tuntemattomia eikä heillä ollut mahdollisuuksia. Riippumattomia poliittisia toimijoita ei päästetty vaaleihin, näitä olivat esimerkiksi anti-maidanin ?kansankuvernöörin? Pavel Gubarevin Novorossija-puolue ja kommunistipuolue. Sodan aiheuttama hävitys on lisännyt venäjänmielisten suosiota, mutta pääsyy opposition osallistumattomuuteen oli se, etteivät separatismin vastustajat pidä vaaleja legitiimeinä. Itä-Ukrainan venäjänmieliset kapinalliset järjestivät parlamentin ja valtionjohtajan vaalit. Renzi kehui kotikentällään Firenzessä hyvin Beppe Grillo, Viiden tähden liikkeen johtaja.. Se tuottaa samanaikaisesti sekä paljon valtaa että hyvin särkyviä johtajia, joita vaaliuurnat ja mielipidekyselyt voivat haavoittaa. Muutosvirus vaikuttaa erityisesti Italian vasemmistoon, jonka perinteisiä arvoja sen uudet johtajat haluavat riisua. Professori Perry Anderson myötäilee Calisea Italian poliittista kriisiä käsittelevässä La Malavita -artikkelissaan (London Review of Books). Sopimuksen mukaan Donetskissa ja Luhanskissa olisi pitänyt järjestää Ukrainan lakien mukaiset vaalit vasta joulukuussa. Ukrainan presidentti Petro Poro?enko reagoi vaaleihin ehdottamalla Minskissä luvatun Itä-Ukrainan autonomian peruuttamista, ja arvatenkin Ukrainan parlamentti kumoaa autonomialain pikavauhtia. » Todennäköisesti kon?ikti päättyy pattitilanteeseen ilman rauhansopimusta. ?TULITAUON. AIKANA Itä-Ukrainassa ei ole ollut päivääkään ilman sotatoimia, mutta nyt täysimittaisen sodan alkaminen uudestaan näyttää todennäköisemmältä kuin koskaan. Ukraina tuskin pystyy lyömään Venäjän lähettämiä miehitysjoukkoja. Todennäköisesti konflikti päätyy pattitilanteeseen ilman rauhansopimusta, ja sitä Venäjä haluaa. Nopeaa nousua voi seurata jyrkkä lasku.? toimeentuleville kuuntelijoilleen kertoneensa Saksan liittokansleri Angela Merkelille johtavansa eurovaaleissa eniten ääniä saanutta puoluetta: ?Sinä keräsit 10,6 miljoonaa ääntä, minä 11,2 miljoonaa. Kolumni Videopolitiikan » Beppe Grillon populistiliike on kohta lähes ainoa vastavoima vasemmistolaisuuden rippeitä puolueestaan riisuvalle pääministeri Matteo Renzille. Antti Rautiainen 546@riseup.net Venäjänmielisten vaalit romuttivat rauhansopimuksen SUNNUNTAINA 2.11
pitävä Renzi kertoo sekä Saksan liittokansleri Angela Merkelin että Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman van Rompuyn jo kiittäneen häntä uudishankkeesta. Turhina pitämiensä rakenteiden purkua ajava Renzi voitti lokakuussa ensimmäisen erän . Kuluva vuosi on kolmas peräkkäinen taantumavuosi. Työttömyysaste on 12 % , alle 25-vuotiailla 44 %. Matteo Renzi, pääministeri ja Demokraattisen puolueen puheenjohtaja. Irtisanomissuojan rukkaus repii Renzin puoluetta esitys työntekijöiden irtisanomissuojan heikentämisestä repii kevään eurovaaleissa huikeaan 40 prosentin kannatukseen yltäneen pääministeri Matteo Renzin johtamaa keskustavasemmistolaista Demokraattista puoluetta (Pd). Vuodelta 1970 peräisin oleva työlain pykälä 18 takaa vahvan irtisanomissuojan yli 15 työntekijän yrityksissä vakinaisesti työskenteleville. Kriittisimpien mukaan liitot ajavat vain pysyvää palkkatyötä tekevien etua. Camussolle ja Fassinalle vastannut pääministeri painotti, ettei elinikäisiä työpaikkoja enää ole ja peräänkuulutti uusia keinoja kroonisen työttömyyden nujertamiseksi. Renzi on myös halukas keskustelemaan Viiden tähden liikkeen kanssa varmistaakseen suotuisan tuloksen hallituksensa luottamustakin mittaavassa äänestyksessä. Parlamentin ulkopuolelle tietoisesti jättäytyneen liikkeen johtajan Beppe Grillon mielestä työreformin suurin vaara on pysyvän prekariaattiluokan synnyttäminen Italiaan. ALL OVER PRESS Esa Aallas 37. Työnantajat valittavat pykälän vaikeuttavan potkuja ja lisäävän määräaikaisia työsuhteita. Artiklaa 18 vanhan vasemmiston ?ideologisena symbolina. äänin 165?111. ITALIAN HALLITUKSEN Senaatista protestina eronneen hallituspuolueen edustajan Walter Toccin mukaan ?meitä ei ole valittu heikentämään työntekijöiden oikeuksia?. Ratkaisevassa lähikuukausina pidettävässä toisessa erässä parlamentin 630-jäsenisessä edustajainhuoneessa Demokraattisella puolueella on 369 paikkaa. Vuonna 2007 perustettu puolue koostuu monista ryhmistä, muun muassa vuonna 1991 lakkautetun Italian kommunistisen puolueen (PCI) seuraajapuolueesta, sosialidemokraateista, keskustaryhmistä sekä eräistä niin ikään lakkautetun kristillisdemokraattisen puolueen ryhmistä. Pd:n vasemman siiven vaikuttaja, edustaja Stefano Fassina varoittaa pääministeriä muuttamasta puoluetta veroparatiiseja hyväkseen käyttävien sijoittajien puolueeksi. päivänä miljoona italialaista keränneissä mielenosoituksissa työntekijän oikeudellisen aseman heikentämisen sijaan työtä tuovia investointeja. Roomassa marssineiden julisteissa ihmeteltiin, miksi pääministeri pitää ongelmana pykälää 18 eikä 180 miljardin euron veropimityksiä tai 60 miljardia euroa nielevää korruptiota. Useiden tarkkailijoiden mielestä työpykälän koskemattomuutta puolustavat ammattiliitot ovat alakynnessä. sinänsä turhana rakenteena pitämässään ylähuoneessa . Lokakuun lopulla Renzin vaalityön rahoittajiin kuuluva sijoittaja Davide Serra pohti myös lakkooikeuden rajoittamista. Yleislakko mahdollinen Ennen toista erää Italia saattaa mennä perjantaina 14. LEHTIKUVA/OLIVIER MORIN taitajat Talous sakkaa » Kevään 2013 vaaleissa Pier Luigi Bersanin johtama Demokraattinen puolueen (Pd) koalitio sai 29,5 % äänistä, Silvio Berlusconin Vapauden kansa -oikeistokoalitio 29,1 % ja Beppe Grillon Viisi tähteä 25,5 % » Viime kevään eurovaaleissa Pd sai 40,8 %, oikeistokoalitio 16,8% ja Viisi tähteä 21,1 %. » Renzi valittiin joulukuussa 2013 Pd:n puheenjohtajaksi ja helmikuussa 2014 Italian pääministeriksi. » Italian kansantuote on laskenut 9 % vuoden 2008 tasosta. marraskuuta yleislakkoon, ennakoi suurimman ammatillisen keskusjärjestön CGIL:n pääsihteeri Susanna Camusso. Ay-johtaja vaatii lokakuun 25. ja ?toteemina
Tämän seurauksena satojen epävakaus kasvoi, ja huonoina vuosina suurkaupunkien elintarvikehuolto oli uhattuna. Viimeinen yritys talousuudistuksiin ennen lopullista kriisiä tehtiin 1960-luvun puolivälissä, mutta sen vaikutus jäi vähäiseksi. Esimerkki noilta ajoilta kertoo, että Neu- Novot?erkassk 1962 jäi kummittelemaan neuvostojohdon mieliin. Jegor Gaidar kuoli vuonna 2009 vain 53-vuotiaana. Kysymys oli Stalinin valitsemasta teollistamisen mallista ja maatalouden pakkokollektivisoinnista. Yhä suurempi osa valuutasta jouduttiin käyttämään viljan hankkimiseen, ja vastaavasti muiden alojen kehittämiselle tärkeiden koneiden ja teknologian ostoja ulkomailta täytyi vähentää. Öljy, pelastuksen illuusio Vielä kerran tuli pelastus . Kun vielä öljyn maailmanmarkkinahinta nousi rajusti, oli varaa elintarviketuonnin maksamisen lisäksi moneen muuhunkin asiaan, vaikkapa Afganistanin sotaan. Mutta taas tehtiin virheitä. Lisäksi Neuvostoliitto kasvatti ulkomaisen velan ottoa jopa öljybuumin aikana. Neuvostoliitossa toteutui öljykirous, se joutui riippuvaiseksi yhden raaka-aineen maailmanmarkkinahintojen heilahteluista.. Armeijan yksiköt veljeilivät lakkolaisten kanssa, ja ne kutsuttiin pois. Neuvostoliitto ei pystynyt kasvattamaan maataloustuotantoa kysynnän kasvua vastaavalla tavalla. Nopeiden tulosten saamiseksi öljyä tuotettiin menetelmillä, jotka aiheuttivat riskin tuotannon heikkenemisestä myöhemmin. Jälkimmäinen valittiin. Ne merkitsivät käytännössä maaorjuuden palauttamista ja maailmanhistoriassa ennennäkemätöntä varallisuuden siirtoa maaseudulta kaupunkiin. Neuvostoliitto kyllä teollistui nopeasti, mutta järjestelmään pesiytyi tehottomuus. Työn pakkotyön omainen luonne alkoi rapauttaa työetiikkaa. Maatalouden ongelmien ratkaisemiseksi neuvostojohto harkitsi 1950-luvulla kahta vaihtoehtoa, joko lisäresursseja perinteisille viljelyalueille tai massiivista uudis- ja kesantomaiden käyttöönoton ohjelmaa. Paikalle tarvittiin sisäministeriön joukkoja, jotka avasivat tulen. tai Gaidarin sanoin pelastuksen illuusio, Länsi-Siperiasta löydetyt öljylähteet, joiden tuotanto nousi 1970-luvulla valtavasti. Kysyntää ei myöskään voitu saada vastaamaan tarjontaa hinnankorotuksilla, koska se olisi rikkonut kansan ja vallan välisen julkilausumattoman sopimuksen. Vuoden 1963 heikosta sadosta lähtien Neuvostoliitto joutui ostamaan yhä enemmän viljaa ulkomailta, niin että siitä lopulta tuli maailman suurin viljantuoja. Neuvostoliitto ei voinut saada viljaa barterkaupalla, vaan siitä oli pakko maksaa vaihdettavalla valuutalla. Hänen pääteoksensa Imperiumin tuho ilmestyi alun perin vuonna 2006. Kun kommunismi vuosikymmenien kuluessa ritualisoitui, sen merkitys valtion legitimoinnissa hävisi. Tehottomuuden ongelma TEKSTI Arto Huovinen MUISTIKUVISSA Jegor Gaidar (1956?2009) oli 1990-luvun Venäjän hallitsevia hahmoja, vaikka itse asiassa hän oli Venäjän pääministerinä vain puolisen vuotta vuonna 1992. Tilalle tulikin Gaidarin mukaan uusi legitimaatioperusta, vallan ja yhteiskunnan välinen julkilausumaton sopimus. Valta lupasi kansalle, ettei käynnistettyjä sosiaalisia ohjelmia peruuteta edes silloin, kun ne käyvät paljon odotettua kalliimmiksi. Se lupasi taata tärkeimpien kulutustarvikkeiden hintojen vakauden. Gaidarin mukaan neuvostojohto pelkäsi siitä pitäen väkivallan monopolin menettämistä, eikä halunnut joutua sitä testaamaan missään tilanteessa. 38 Yksi Gaidarin pääajatuksista on, että talouspolitiikassa tehtyjen vakavien virheiden todellinen vaikutus saattaa tulla esiin vasta vuosikymmenien kuluttua. Gaidarin mukaan Neuvostoliiton tuhon siemenet kylvettiin jo 1920- ja 1930-lukujen vaihteessa. Imperiumi, jossa vallankäyttö on keskittynyt metropoliin, eivätkä poliittiset vapaudet ulotu kaikkialle, ei ole kestävä. Niin kauan kuin sekä valtion johto että kansalaiset ovat vakuuttuneita, että vallanpitäjät voivat käyttää rajoittamattoman määrän väkivaltaa tyytymättömyyden nujertamiseksi, autoritaarinen valtio on vakaa. Viimeinen ministerinpaikkakin meni jo tammikuussa 1994. Talousuudistajana tunnetuksi tullut Gaidar oli poliittisen uransa ohella myös taloustieteilijä. Tästä metallista valmistettiin koneita suunnilleen saman verran kuin Yhdysvalloissa. Viljaloukku Teollistuminen, sosiaalisen rakenteen muuttuminen ja maan kehitystason nousu heikensivät neuvostojohdon mahdollisuuksia käyttää väkivaltaa kansaa vastaan. Hänen kirjansa Neuvostoliiton romahtamisesta antaa kuitenkin eväitä myös nykyisen Venäjän ymmärtämiseen. vostoliitto tuotti rautamalmia kahdeksan kertaa niin paljon kuin Yhdysvallat, mutta sulatti siitä vain kolminkertaisen määrän raakarautaa, josta terästä saatiin enää kaksinkertaisesti. Se on hauras, koska se ei ole joustava eikä kykene muuttumaan ja sopeutumaan uusiin haasteisiin. Neuvostoliitto oli myös autoritaarinen valtio. Vastineeksi kansa oli valmis sietämään valtaa ja ottamaan sen annettuna. Loukku alkoi vähitellen sulkeutua. Kirjat Neuvostoliiton ohjelmoitu itsetuho » Kun sirpille ei enää riittänyt leikattavaa, alkoi supervalta olla valmis vasaran alle. Neuvostoliitossa oli lisäksi totalitaaristen valtioiden ominaisuuksiin kuuluva messianistinen ideologia. Se ei ole varsinainen tieteellinen tutkimus, mutta silti hyvin johdonmukainen ja looginen kuvaus siitä, miksi Neuvostoliitto tuhoutui. Vaikka kirja julkaistiin vasta nyt suomeksi, se ei tunnu lainkaan vanhentuneelta antaessaan eväitä myös nykyisen Venäjän ymmärtämiseen. Perustan epävakaus Gaidarin mukaan Neuvostoliitto saattoi pitkään näyttää vakaalta, mutta sen poliittinen ja taloudellinen järjestelmä oli luonteeltaan sisäisesti epävakaa. Osittain kyse on monietnisten valtiomuodostelmien yleisestä piirteestä. Todellisia voimatoimiakin tarvitaan vain rajoitetusti ja valikoivasti. Kun usko tähän horjuu, alkaa autoritaarisen valtion loppu häämöttää, koska sillä ei ole muuta legitimiteettiperustaa. Vuonna 1962 Novot?erkasskissa puhkesi levottomuuksia elintarvikkeiden hinnankorotusten takia
ALL OVER PRESS Joulukuun 31. Gorbat?ov pahensi valtion ?nanssiongelmia alkoholinvastaisella kampanjallaan, talouden ?nopeuttamisohjelmallaan. ja kulutustavaroiden tuontiostojen leikkaamisella. Taloutta ja politiikkaa liberalisoimalla Gorbat?ov pyrki saamaan uuden legitimaation lähteen. Gorbat?ovin on pakko luvata, ettei Neuvostoliitto käytä voimaa ItäEuroopassa. Lopulta Neuvostoliitto joutuu kerjäämään länsimailta suoranaista hyväntekeväisyysapua. päivänä 1991, Neuvostoliiton viimeisenä päivänä, huoltomiehet lähtevät viemään Neuvostoliiton lippua pois Kremlistä. Rikollisuus kasvaa. Kansallisuuskiistoista tulee väkivaltaisia. Legitiimisyyden perusta murentuu, kun johto ei pysty takaamaan enää edes elintarvikehuoltoa. Vuoden 1989 puolivälistä lähtien Neuvostoliitto on jatkuvasti lähellä maksukyvyttömyyttä. Yhteistä on esimerkiksi myytti ulkopuolisten salaliitosta romahduksen syynä. Jukka Mallisen suomennos on erinomainen. JEGOR GAIDAR: Imperiumin tuho. ja Neuvostoliiton jälkeisen Venäjän vertaamisesta Weimarin Saksaan. Lippu oli viimeisen kerran laskettu Kremlin salosta 25. Lyhyessä ajassa maahan perustettiin yli tuhat liikepankkia, ja yritysten varat siirtyivät valtion valvonnan ulottumattomiin. Nopeutuva syöksykierre Neuvostoliiton viimeisiä vuosia voi seurata Imperiumin tuhosta kuin jännityskertomusta. Gaidar lainaa runsaasti autenttisia kirjeitä ja muistioita. Riskit realisoituivat, kun öljyn hinta romahti vuosina 1985? 1986. Gaidarin mukaan uusi johto ymmärsi huonosti taloutta, ja siltä meni yli kolme vuotta tajuta kriisin syvyys. 12. Romahdus. Imperiumin jälkeen Mihail Gorbat?ovin noustessa valtaan kriisin ainekset olivat kasassa. Teollisuustuotanto kääntyy laskuun. Miljoonat viljatonnit vilahtelevat, laivat seisovat maksamattomien laskujen vuoksi satamissa, yhä pienempi osa tuonnista pystytään maksamaan viennillä, sävy muuttuu yhä epätoivoisemmaksi. Vuonna 1989 tilannetta kuvataan yleisimmin ?kriisiksi?, sitten ?kärkeväksi kriisiksi?, Gaidar perustelee vakuuttavasti teesinsä Neuvostoliiton vääjäämättömästä sortumisesta. Tuho oli ikään kuin ohjelmoitu valtion geeneihin. Imperiumin tuhon varsinainen aihe ei ole Neuvostoliiton jälkeinen Venäjä, mutta koska Gaidar käsittelee sitä sekä kirjansa alussa että lopussa, on lupa sanoa, että hän päästää itsensä ja muut talousuudistajat aika vähällä. Länsi ei lainoita Neuvostoliittoa hyvyyttään, vaan pelätessään kaaosta ydinasein varustautuneessa supervallassa. Alamäki jyrkkenee. Verbatum 2014. Samalla monet myöhemmät dollarimiljardöörit loivat omaisuutensa perustan. Maataloustuotannosta tuli pysyvä ongelma. Kaikkein hulluinta oli Gaidarin mukaan vapauttaa pankkisektori heti alkuvaiheessa. 1991 kello 19.35 Moskovan aikaa. kunnes vuoden 1991 alkuun mennessä yleistyy sana ?katastro??. Vuonna 1990 yhä enemmän valuuttaa joudutaan käyttämään lääkkeiden hankkimiseen. Valitut talouden liberalisoinnin toimet kuitenkin vain syvensivät valtion valuutta- ja ?nanssikriisiä. Riippumatta siitä, mitä mieltä on Gaidarin omista ansioista poliitikkona, kirja on ajatuksia herättävä. Tänä päivänä on vielä ajankohtaisempi kuin vuonna 2006 Gaidarin analyysi ?imperiuminjälkeisestä oireyhtymästä. Öljyntuotanto alkaa sakata. Se on tietysti inhimillistä, mutta voi kysyä, olivatko niin sanottu shokkihoito ja sukupolvien aikana kerääntyneen kansallisvarallisuuden jakaminen harvojen käsiin ainoa mahdollinen uudistusten tie. Tietysti kirja kertoo myös sen, miten suunnattoman vaikeasta tilanteesta Neuvostoliiton romahduksen jälkeen lähdettiin liikkeelle. Imperiumin tuhoa on paljon kehuttu, eikä syyttä. 287 sivua. 39. Kesäkuussa 1990 ulkomaiset liikepankit eivät enää tahdo lainoittaa maata. Ainoa ratkaisu on pyytää länsimaista suuria valtionlainoja, mutta se vie samalla poliittiseen riippuvuuteen. Suomentanut Jukka Mallinen
En ole lääkäri sen an- siosta, että vanhempani olisivat olleet rikkaita. Mutta hän on Afrikassa, keskellä köyhyyttä ja puutetta. Sellainen on minun perheeni. Raisa Musakka. Kokemus Afrikassa oli kokonaisvaltainen. . Lääkäreiden työn pahin vihollinen on vuosikymmeniä jatkunut kauppasaarto. . Hän on ammattinsa puolesta päässyt tutustumaan myös pohjoismaiseen systeemiin. . Onhan se aika dramaattista. Pelkästään lääkkeistä ei ole Kuubassa pula, vaan myös perustarvikkeista, kuten sairaalavalaistuksesta ja hygieniatuotteista. Kaikesta, mitä he tekivät, piti ottaa maksu. Vaikka kaikki materiaaliset valmiudet olivat olemassa, potilasta ei voitu hoitaa, jos hän ei pystynyt maksamaan. Kansainvälinen solidaarisuus on avainasemassa. Se tuntui ihan käsin kosketeltavalta. Veljen konfliktit yksityisklinikalla Robaina itse ei ole koskaan työskennellyt yksityisellä sektorilla toisin kuin hänen veljensä, joka on anestesialääkäri. Kauppasaarto vaikuttaa hänen mukaansa etenkin syöpäpotilaiden lääkkeiden saatavuuteen. . Hän voisi asua yhä Saksassa ja tienata hyvin. Mutta sairaalan politiikan mukaan piti tehdä useita kokeita ja ottaa kuvia, joista kaikista laskutettiin. Röntgenkuvista esimerkiksi 600 dollaria, Robaina kauhistelee. Tämän jälkeen Robainan veli on työskennellyt muun muassa Saksassa, Sambiassa ja Angolassa. Tällä hetkellä hän on Etelä-Afrikassa. . Ensimmäinen ryhmä saapui Sierra Leoneen 2.10. 27.9. Olen lääkäri, mutta olen köyhistä oloista kotoisin. En unohda sitä koskaan, kuinka potilaat tulivat kävellen, paljain jaloin, useiden kymmenien kilometrien matkojen takaa tavatakseen ensimmäistä kertaa elämässään lääkärin. Joskus lääkärit saattavat tehdä työtään kynttilän valossa. ?Raha ei ole syy ammatinvalinnalle? Robaina itse on erikoistunut epidemiologiaan ja trooppisiin sairauksiin, joista hän kiinnostui työskennellessään Etiopiassa. Robainan veli oli töissä klinikalla Grenadassa Karibialla, kun hän soitti sisarelleen, ja kertoi sopeutumisvaikeuksistaan. . Veljeni koki hirveän sisäisen kon?iktin, ja päätti, ettei se ollut häntä varten. Hän sanoi, ettei ollut opiskellut sellaista varten. Veli myös riitautui sairaalan johdon kanssa. . RAISA MUSAKKA ?Meitä ei pelota? » Kuuba lähettää lääkäreitä Afrikkaan ebola-alueelle. Kosketin heitä. Meitä ei pelota, emmekä harjoita tätä ammattia rahasta, hän kiteyttää. . Kuubalaisen lääkärin Caristina Robainan mukaan pelottomuus ja vaatimattomuus auttavat kuubalaisia pärjäämään Afrikassa. Haasteita kuubalaisilla lääkäreillä riittää myös kotimaassa. Potilaat halasivat ja suutelivat minua, se on tyypillistä Afrikassa, ja minä annoin heidän tehdä niin, vaikka he olisivat olleet kuinka likaisia ja sairaita. Se tuntui aivan uskomattomalta. Heillä oli niin hyvät mahdollisuudet hoitaa kaikkia, hän jatkaa. Robaina vietti ajanjaksoja Tanskassa, Ruotsissa ja Suomessa 1990-luvulla muun muassa lääkärivaihdon kautta. . lähettävänsä 165 lääkäriä ja hoitajaa Länsi-Afrikan ebola-alueille. Samaan aikaan eri maalaisten lentoemäntien Kuubaan tuomat lääkkeet ovat elintärkeitä kauppasaarrosta kärsiville kuubalaispotilaille. Caristina Robaina ihastui Euroopassa erityisesti tanskalaiseen terveydenhoitojärjestelmään. ebola-alueelle tällä hetkellä enemmän terveydenhuollon henkilökuntaa kuin yksikään muu valtio. Suomessa näin paljon yksinäisyyttä. He olivat hikisiä ja likaisia, kun otin heidät vastaan. Lääkäreitä koulutetaan paljon, mutta heille maksetaan vähän ja kaikesta materiaalista on pulaa. Hän saattoi tietää, mikä potilasta vaivasi, vain koskettamalla ja kyselemällä. Asuin kaksi vuotta heidän kanssaan, kärsin heidän kanssaan, ja opin, että on olemassa maita, joissa on paljon, paljon enemmän ongelmia kuin Kuubassa. . Jos haluaisin rahaa, pitäisi kai erikoistua kirurgiaan, hän nauraa. Suomessa mieleen jäi ihmisten yksinäisyys Robainalla on laaja kansainvälinen kokemus lääkärinä. Aikaisemmat lääkärit olivat tuntuneet enemmän mekaanisilta laitteilta, hän vertaa. Suomesta Robainalla on lämpimiä muistoja ja yhä voimissaan olevia ystävyyssuhteita. Rakastuin tanskalaiseen terveydenhuoltojärjestelmään, hän huudahtaa. . Kuuba ilmoitti lähettävänsä alueelle vielä 296 lääkäriä ja hoitajaa lisää. Maanantaina 3.11. aloitti 90 kuubalaista työnsä Liberian Monroviassa. Mikään paratiisi Pohjola ei hänen mielestään kuitenkaan ole. . Moni kuubalainen potilas ei olisi hengissä ilman lentoemäntiä, sanoo Robaina. Hänen mukaansa lentokoneiden henkilökunta tuo usein maahan lääkkeitä, joiden myymisen Kuubaan kauppasaarto estää. Suurin osa kuubalaisista lääkäreistä tulee taloudellisesti hyvin vaatimattomista oloista, siksi asenteemme on se, että olemme kaikki samanarvoisia. Klinikka on esimerkki harvinaisesta yhteistyöstä, sillä sen rakensivat Yhdysvaltain alueelle lähettämät sotilaat. 40 lan henkilökunta on kentällä odottamassa koneen laskeutumista. Ruotsissa eräs potilas sanoi minulle, että hän tunsi ensimäistä kertaa olevansa ihmisen hoidettavana. Että kuubalainen lääkäri on ihminen, joka katsoo silmiin ja koskettaa. Joskus leikkaukset ajoitetaan lentokoneiden saapumisaikataulujen mukaan, ja sairaaKUUBA LÄHETTÄÄ » Kuubalainen lääkäri katsoo silmiin ja koskettaa. ENITEN EBOLALÄÄKÄREITÄ Kuuba ilmoitti 10.9. Afrikka on koettava niin, hän sanoo. Robaina tulee myös itse vaatimattomista oloista. . Hoidin heitä, vaikkei yhteistä kieltä ollut. Siksi meidän on helppo työskennellä Afrikassa.
Yhdysvallat, Turkki ja EU luokittelevat PKK:n terroristijärjestöksi. IRAKIN JESIDIEN kohtalosta ei ole kuulunut pal- joakaan sitten viime kesän. myös vasemmiston keskuudessa. Tilanteen päivittäminen voi olla paikallaan. Samaan aikaan itsehallinnollista kurdialuetta vastustavat myös kaikki muutkin Syyrian kriisin osapuolet Bashar al-Assadin hallituksesta oppositioryhmiin. Myöskään Turkki ei ole katsonut hyvällä Rojavan demokratiakokeilua, koska itsehallinnollinen kurdialue maan rajojen eteläpuolella voisi tarjota turvapaikan myös PKK:n sisseille. Turkki on sen sijaan pitänyt rajojaan auki Isisin huoltoreiteille ja järjestön värväämille uusille jäsenille. Univormupukuiset kurdisoturit ottivat amerikkalaiset ystävällisesti vastaan ja esittivät heille katsauksen vuoristoalueen humanitaarisesta ja sotilaallisesta tilanteesta. Mutta jo hetken päästä amerikkalaiset kiirehtivät takaisin helikopterin luo ja lensivät tiehensä jättäen jesidiläiset evakot hämmennyksen ja epätoivon valtaan. Syy helikopteriryhmän äkkilähtöön paljastettiin toimittajille vasta myöhemmin Washingtonissa. PKK:n ja PYD:n joukot tulivat rajan yli Irakiin auttamaan jesidejä turvaan sen jälkeen kun paikalliset irakilaiset peshmergat olivat lähteneet pakoon Isis-järjestön islamistijoukkojen hyökkäystä. Yhdysvaltalaisjoukoilla taas ei ollut lupaa olla missään tekemisissä PKK:n sissien kanssa. Aiemmin myös PKK:n sotilaista huomattava osa oli kotoisin Syyrian kurdialueilta. PKK kävi vuosikymmenten ajan sotaa kurdien itsehallinnon puolesta Turkissa, ja LEHTIKUVA/BULENT KILIC vaikka monet tuntevat yleistä sympatiaa kurdien tilannetta kohtaan, PKK:ta on kuitenkin pidetty turhan vanhakantaisena ja hierarkkisena järjestönä . Alueen tapahtumia seuraavan median huomio on vaihtunut Turkin rajalla sijaitsevan syyrialaisen Kobanen kaupungin taisteluihin ja Turkin puolelle paenneiden syyrialaisten kurdien ahdinkoon. Isis hyökkäsi 45 000 asukkaan Kobaneen syyskuussa. PKK:n sissejä Turkki ei sen sijaan päästä maan etelärajan ylitse taistelemaan Isistä vastaan. 41. Vankilassa ollessaan Öcalan on tutustunut monenlaiseen . Kun mediassa puhuttiin jo jesidejä uhkaavasta kansanmurhasta, Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama lähetti erikoisjoukkoja helikoptereilla pelastamaan vuorille loukkuun jääneitä evakkoja ja toimittamaan heille vettä ja ruokaa. Vuoriston laella amerikkalaissotilaita vastassa oli jesidien lisäksi myös joukko hyvin järjestäytyneitä kurdisotilaita. Melkein kaikki kaupungin asukkaat ovat paenneet taistelujen tieltä. Vaikka tv-ryhmät eri puolilta maailmaa ovat kerääntyneet kuvaamaan Kobanen tais- » Länsi-Kurdistanin eli Rojavan tilannetta läheltä seuranneet kertovat ainutlaatuisesta ruohonjuuritason demokratiakokeilusta. Islamistijärjestö Isisin pommituksia paenneet syyrialaiset kurdit katselivat Kobanen kaupungissa käytäviä taisteluja Turkin puolelta rajaa. teluja Turkin rajan takaa, Syyrian pohjoisen kurdialueen tilanteen taustat ovat jääneet raportoinnissa vähemmälle huomiolle. Kun kansannousu Syyriassa äityi aseelliseksi kon?iktiksi, presidentti Bashar al-Assadin joukot joutuivat vetäytymään pohjoisilta kurdialueilta kiivaammille taistelukentille muualle maahan. Barzani ja PKK ovat puolestaan mahdollisimman huonoissa väleissä keskenään. Yhdysvallat ja Turkki ovat molemmat varmasti mielissään siitä, että Syyrian kurdijoukkojen rinnalle Kobaneen saapui viime viikolla Irakin Kurdistanin peshmergoja ja Syyrian opposition Vapaan Syyrian armeijan (FSA) joukkoja. Paikalliset PYD:n kurdijoukot ovat kuitenkin kyenneet puolustamaan kaupunkia nyt jo kuuden viikon ajan ja estämään sen joutumisen Isisin haltuun. Pintaa aa syvem syvemmältä mmältä Peik Johansson peik@kaapeli.? Syyrian kurdien onnela uhattuna VIIME ELOKUUSSA uutisissa kerrottiin kymmenistä tuhansista irakilaisista jesideistä, jotka olivat paenneet islamistijärjestö Isisin vainoa maan pohjoisosassa sijaitsevaan Sinjarin vuoristoon. Vuoden 2012 heinäkuussa Syyrian kolme pohjoista kantonia Efrin, Kobane ja Cizire jäivät PYD:n ja muiden kurdijoukkojen hallintaan. Länsi-Kurdistanin eli Rojavan tilannetta läheltä seuranneet kertovat ainutlaatuisesta ruohonjuuritason demokratiakokeilusta. Joka kunnasta valitaan kolme edustajaa alueen kansanneuvostoon: yksi kurdi, yksi arabi ja yksi assyrialainen tai armenialainen, ja näistä kolmesta edustajasta ainakin yhden on oltava nainen. Syyrian hallituksen jättämiä rakennuksia ja muuta omaisuutta hallinnoivat työntekijöiden perustamat osuuskunnat. Nuoret ja naiset ovat keskeisesti mukana paikallisessa päätöksenteossa. PKK ei enää tavoittele kurdien erillisen itsehallintoalueen perustamista, vaan pikemminkin pyrkimyksenä olisi synnyttää lähidemokratiaan perustuvia autonomisia kyläyhteisöjä järjestön jo hallitsemilla alueilla. SYYRIAN ROJAVAN alueen onnelan tavoittelua uhkaa nyt islamistijärjestö Isis. loso?seen ja yhteiskuntapoliittiseen kirjallisuuteen, ja erityisen suuren vaikutuksen häneen ovat tehneet yhdysvaltalaisen Murray Bookchinin ajatukset suorasta demokratiasta ja osuuskuntatoimintaan perustuvasta paikallistaloudesta. Eräillä Turkin kurdialueilla Bookchinin sosiaaliekologisia ihanteita on pyritty soveltamaan myös käytäntöön. Turkin väitetään myös antaneen Isisille satelliittikuvia ja tiedusteluapua kurdijoukkojen tukikohdista ja asevarastoista. Pakkaa on hämmentänyt myös Yhdysvallat, joka on monin eri tavoin tukenut Syyrian kurdialueen oppositioryhmiä, joita monet pitävät lähinnä Irakin Kurdistanin presidentin Masud Barzanin luomuksena. Yhdysvaltalaissotilaiden erikoisyksikön johtajalle oli selvinnyt, että kurdisoturit eivät suinkaan kuuluneet Irakin Kurdistanin peshmerga-joukkoihin, jotka olivat amerikkalaisten liittolaisia. Kurdikansaan kuuluvia jesidejä suojaamassa olleet sotilaat olivatkin Turkin ja Syyrian kurdialueilta tulleita Kurdistanin työväenpuolueen (PKK) ja Demokraattisen liittopuolueen (PYD) sissejä. Lisäksi naisilla on alueen armeijassa oma sotilasyksikkönsä nimeltä Vapaiden naisten liitto (YJA Star). Nimilyhenteen perässä oleva Star viittaa muinaisen Mesopotamian Ishtar-jumalattareen. ROJAVAN UTOPIAKOKEILUN jääminen pimentoon ulkomaiden tiedonvälityksessä voi johtua siitä, että PYD on tehnyt tiiviisti yhteistyötä Turkin kurdien työväenpuolueen PKK:n kanssa. Sen jälkeen kun PKK:n johtaja Abdullah Öcalan vangittiin vuonna 1999, järjestö on julistanut yksipuolisen tulitauon
Hänen teoksissaan se on taiteelli- 42 sena sanomana täysin primääri. Vapaa pääsy. Sándor Vályn mustavalkoiset lyhytelokuvat kertovat taiteilijaelämästä. » Pimeinä marraskuun päivinä pääsee toiseen todellisuuteen Helsingissä Sándor Vályn lyhytelokuvien ja Tampereella Marja-Liisa Torniaisen maalausten parissa. Marja-Liisa Torniaisen Meksiko-maalaukset tulvivat värejä. Myyttinen iltapäivä galleriassa SEINÄ EDESSÄSI on ovi. Näin esittelee Marja-Liisa Torniainen Meksiko-aiheisen näyttelynsä, joka on esillä tamperelaisessa Galleria Saskiassa. Ikävä kyllä se ei enää ole niin totta, mutta silti juuri tämä kaikkeen ulottuva kauneus ja lämpö on teosteni lähtökohtana. Kyseessä on hänen tähän asti laajin koosteensa vuosina 2004?2014 maalatuista kankaista. Elokuvillani tuon esiin niitä luomistyön aikana syntyneitä tilanteita, jotka valmistu- Sándor Vályn elokuvat käsittelevät aikaa, yksinäisyyttä, katoavaisuutta, painia kuoleman kanssa. neen teoksen edessä muuttuvat näkymättömiksi. Näissä kirjoissa ei mainita moniakaan paikkoja nimeltä, mutta vihdoin löysin vihjeen: he kulkivat Oaxacaan vievää tietä. Silloin tiesin, minne haluan matkustaa, kertoo Torniainen. Torniaisen lähtökohta on positiivinen. . Näiden kahden voiman välissä seisomme. Sándor Vály asettaa galleriaan myös pianon. Maailmamme kauneus saa minut polvilleni enkä kaipaa muuta motiivia työlleni. elämän pimeän puolen vastakohtana kauneus, joka suojelee ihmistä hetkellisesti kauheuksilta. Elokuvieni teemat astuvat yli henkilökohtaisen mytologian koskettaen kaikkia luovia ihmisiä. Anaïs Nin kirjoitti viime vuosisadalla maailmassa olevan kaksi maata, missä kaikki on kaunista, Japani ja Meksiko. Haluni lähteä juuri tähän paikkaan syntyi kymmeniä vuosia sitten lukiessani yaquiintiaani, naguaali don Juan Matusin opetuksia Carlos Castañedalle. Se ei tarkoita, etten näkisi epäoikeudenmukaisuutta ja väkivaltaa ympärilläni, mutta kuvataiteilijana koen omaksi tehtäväkseni luoda sellaisia teoksia, joiden kautta katsoja voi virittätyä positiivisten energioiden taajuuksille. Torniaista harmittaa, että kauneus on nykytaiteessa melkeinpä täysin pannaan julistettu alue. Marraskuun pimeyteen ne tuovat valoa ja voimaa. Taiteilijan elämää Sándor Vályn Selection from an Artist´s Life on Helsingin Galleria Sculptorissa valikoima unkarilais-suomalaisen kuvataiteilijan lyhytelokuvia vuosilta 2005?2013. . Vastapainona ovat juhlahetket, onnistunut teos, Muusan seurassa vietetyt mehevät lemmenhetket . Ne kertovat luomistyön aikana tapahtuvista hetkistä, jotka asettavat taiteilijan usein tragikoomiseen tilanteeseen, Vály kertoo. . Yhteiskunnallisiin epäkohtiin hän puuttuu useimmiten verbaalisesti. Meksikoa Torniainen kuvaa suurten vastakohtien maaksi ja siksi töissäkin on voimakkaita valon ja varjon kontrasteja. . Kaikkea sitä ylellisyyttä, mikä myrkyttää luomistyölle annettua loputonta aikaa, ja mikä monesti ajaa taiteilijan hulluuden partaalle. . KU MARJA-LIISA TORNIAINEN: Maalauksia Meksikosta 2004-2014, Galleria Saskia (Pirkankatu 6), Tampere, 7.?26.11. SÁNDOR VÁLY: Selection from an Artist´s Life, Galleria Sculptor (Eteläranta 12), Helsinki, 12.?30.11.. Kirjailija Esa Mäkijärvi luennoi ti 11.11. 11. Sillä voi vapaasti antaa äänen näyttelyn elokuville. Näin otoksissa nähtävät teokset oli tuhottava saadakseni tämän tapahtuman näkyväksi. Vályn elokuvat käsittelevät aikaa, yksinäisyyttä, katoavaisuutta, painia kuoleman kanssa: . Töiden sytykkeenä oli ekskursio STS:n Oaxacan residenssiin vuonna 2004. . E vapaa-aika Miten jalkapallo ja politiikka liittyvät toisiinsa. klo 18.00?19.30 Helsingin Malmitalossa (Ala-Malmin tori 1 B)
Ilmastonmuutoksen kirjallisuusko kauhukirjallisuutta. klo 11 Helsingin yliopiston päärakennuksessa (sali 8). iloisessa aamupäiväkerhossa klo Alustajat klo 11.05 Eva Nils11 Marita Manninen ja Terttu Närhi Myllypuron Martoista son (Kepa): kansalaisjärjestötoiminta, vaikutukset antavat ravintoneuvonkehitysmaihin, klo 12.10 taa. Aiheina mm. Tohtori Laura Solanko Suomen Pankista alustaa ti 11.11. Sähköposti: lukijoilta.muistio@kansanuutiset.?. KANSAN ARKISTO ??. Esitelmä VTT Veli-Pekka Leppä10.11. Helsingin Vasemmistoliiton syys- poimittu lauluja matkan varrelta: Siirtopiirikokous la 15.11. Kuvassa muun muassa SylviKyllikki Kilpi, Kaisu-Mirjami Rydberg, Hertta Kuusinen ja Elli Stenberg. SKDL 70 -historiaseminaari la 8.11. Mukana kantokirjailija Sirpa Puhakka. Vapaa pääsy. klo 13 Sampolassa miehen identiteetistä keskustelevat kirjailijat Roman Schatz ja Jari Järvelä. klo 18.15? 20.00 pääkirjasto Metsossa Tampereella. Museonjohtaja Taina Myllyharju ja amanuenssi Elina Bonelius kertovat Tampereen taidemuseon Muumilaaksosta ja sen tulevaisuudesta. Työväenlaulujen konsertti la 8.11. Atta??. klo 11?13 Lentävänniemessä, K-Martusten jälkeen keskustelua ja kiinnostuneille kokeellinen ketin pihassa (Männistönkuja 2). Jani Moliis luennoi to 13.11 klo 18?20 Monikulttuuriyhdistys Familia Clubilla (Yrjönkatu 29 A) Helsingissä. Kerhossa klo 12 verrytellään aivoja jumpalla ja nen. Juhlaluentosarja Tove Jansson 100 vuotta päättyy ke 12.11. Elävä väentalolle. KU HESYN NÄYTTELY 30.11. Runo vieköön! -lukupiiri ke 12.11. klo 18 Rikhardinkadun kirjastossa Helsingissä. Kontulan Eläkeläiset ry. Helsingin humanistiyhdistys Tiedot tapahtumapalstalle viimeistään keskiviikkona klo 12: Kansan Uutiset/ Muistio, PL 64, 00501 Helsinki. Ohjelma: www.vsrunoviikko.net ??? Tampereen Miestenpäivien paneeli pe 7.11. LänsiUudenmaan humanistiyhdistys ry. ??. klo 12 Tampereella (Tapiola Karhunkatu 71). ??. Puheenjohtajana Kriittisen korkeakoulun toiminnanjohtaja Eero Ojanen. Alustavissa la 8.11. Vartiokylän Eläkeläiset ry. Transhumanismi, mitä se on. Järj. työväenkirjallisuus ennen ja nyt, Marxin ja Pikettyn Pääomat ja dekkareiden yhteiskunnalliset teemat. Esiintyjinä kuorot Ajan Laulu ja Siltojen Laulu. ??. Nykyään HESYn kautta sijoitetaan vuosittain noin 500 hylättyä lemmikkieläintä uusiin koteihin. Musiikki Teatteri Merkkivuotensa kunniaksi HESY järjestää Helsingin kaupungintalon Virkagalleriassa näyttelyn, jossa on mukana yhdistyksen historiaa ja nykyarkea kuvaavaa esineistöä ja valokuvia. Elokuvafestivaali Vinokino huipentuu 7.?9.11. Kahvitarjoilu. Vapaa pääsy. ??. Turun Vasemmistoliiton syysko- ??. Helsinkiin. Talous Venäjällä ja Suomessa. Järj. Ekosäätiö, Demos Helsinki ja Kriittinen korkeakoulu ??. Kahvia klo 10.30. äinen Kerho kokoontuu WanHannu Kuortti (VeroEnsimm enä v hassa Postissa (Keinuhallinto): verovältteö y t Stadin laudankuja 4). lyn keinot, valvonnan ä uspäiv ??? Tampereen rooli ja klo 13.15 Henri kir jallisu 9! 1 ? 0 1 vasemmistoliiton Telkki (Finnwatch): lo k la 8.11. valtuustoryhmä tavatFinnwatchin selvitykset nykytilanteesta. Ma 3). Avaus: Skdl ry:n puheenjohtaja Aulis Ruuth. Lisätiedot ohjelmistosta: www. vinokino.?/elokuvat/helsinki/. ??. Tampereen miestyön yhteistyöverkosto. ??. saakka Virka- galleria, Helsinki. Aiheena roolirunot ja Silene Lehdon teos Lumikin sydän. Paneelissa mukana kansanedustaja Anna Kontula. SARRI KUKKONEN VUONNA 1874 perustettu Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY täyttää tänä vuonna 140 vuotta. Satusetä Zacharias Topeliuksen aloitteesta perustetusta yhdistyksestä on tullut yksi Suomen tunnetuimmista konkreettista työtä tekevistä eläinsuojeluyhdistyksistä. Tapahtuma Alkuaikoinaan HESY keskittyi pääasiassa loppuun ajettujen työhevosten auttamiseen, mutta kaupungistumisen myötä on siirrytty kodittomien lemmikkieläinten pelastamiseen. La 8.11. Päivä päätetään runoja musiikkiesityksiin sekä yhteislauluihin. Ohjelmaa myös lapsille. Ohjelmaa on kuudella eri lavalla. Isyys kuulluksi, näkyväksi ja osallistuvaksi, poliittisen tahdon asia. Vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista. klo 18 Manillan Köysisalissa naari la 8.11. talolla aamusta ohjelmaryhmät. Vapaa pääsy. Järj. Vapaa pääsy. ??. klo 16 Kalevi Aho-salissa. Runsaan oheisohjelman, iltabileiden ja workshopien lisäksi voi myös tutustua Dubrovnikin aulassa koko festivaalin ajan sarjakuvakollektiivi Team Pärvelön näyttelyyn Lepakkoluola. Stadin työväenkirjallisuuspäivä la 8.11. klo 12?16 Vartiokylän työvä(Itäinen Rantakatu 64). entalossa Helsingissä (Rusthollarinkuja ??. Runoyhdistys Nihil Interitin ja Helsingin kaupunginkirjasto ??. 1979?1985), ??. Vapaa pääsy. klo 10?19 Työväenliikkeen kirjastossa (Sörnäisten rantatie 25) ja sen naapurissa Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n tiloissa Helsingissä. 1979?1988) ja tiekävelykadulla la 8.1. klo 13 Kivistön työneitä, vaatteita, kirjoja ja taidetta. Myynnissä huonekaluja, esi55-vuotisjuhla to 13.11. Jyväskylän Eläkeläiset ry:n lonkatu 13). Ke 12.11. klo 11. Esillä SKDL:n sanedustaja Eila Tiainen ja seurakuntavaaliehdokkaita. Keskustelu Kuvataide vaalijulisteita ja vaali?lmejä. Titanik-galleriassa avajaisilla, joissa esiintyjänä kotimaisen avantgarde-runouden klassikko Kari Aronpuro. Claes Andersson puhuu vanhenemisesta Tampereen Eläkeläiset ry:n kaikille avoimessa tilaisuudessa ma 10.11. 12. klo 10?15 Vartiokytyöläisestä ja porarilaulusta siirrytään län työväentalossa (Rusthollarinkuja 3). sujuvasti Sibeliukseen, Madetojaan ja Poliittinen tilannekatsaus: kaupunginvalPaciukseen. tuutettu ja kansanedustajaehdokas Anna ??. klo 20.30 ravintola Artturissa. Kirjailija Risto Isomäki luennoi ti 11.11. SKDL 70 vuotta -historiasemikous to 13.11. Runo & vapaus. klo 13?17 Helsingissä (Apol??. Lallukan taiteilijakodin remonttiVuorjoki. myynti su 8.11. Järj. klo 18.00?19.45 Sellon kirjastossa Espoossa. Lahden Työväen Mieskuoron 60-vuotisjuhlakonsertti la 8.11. Puheenvuorot: Ele Alenius (SKDL:n pj. kiperillä kysymyksillä. 1967-1979), Kalevi Kivistö (pj. Vapaa pääsy. ??. Runoviikko Varsinais-Suomessa käynnistyy pe 7.11. Kymmenen päivän aikana on tarjolla yli viisikymmentä runoon liittyvää tilaisuutta. Juhlakonserttiin on 43. Vasemmistoliitto Jyväskylän Ulla-Leena Alppi (varapj. Juhlapuhujana ministeri Kalevi jukeboxi ja bu?etti. Kivistö. ??. klo 12?16 Vartiokylän työväentalossa. sessa (auditorio XIII, sisäänkäynti Senaatintorin puolelta). Mitä ovat veroparatiisit. klo 18.00? 19.45 Helsingin yliopiston päärakennuk- SKDL:n eduskuntaryhmä huhtikuussa 1945. klo 14 Myllyojan seurakuntatalolla Oulussa. Vapaa pääsy. Kirjallisuus ??. cin tilaisuus la 8.11. Järj. Jaossa kahvia ja Viikkolehtiä. veroparatiisipeli. Ohjelma www.tyovaenperinne.?. ??. Haastateltavina kirjailijoita, tutkijoita ja toimittajia
Terävästi lähtee liikkeelle myös Amalthee (4). Varma kakkonen. Yhtä lailla varmaa voittoa haetaan seuraavasta kohteesta, jossa Valioliigan yllätyskolmonen ja kuntopuntarin ykkönen Southampton kohtaa putoamisviivan alapuolelle pudonneen Leicesterin. Pystyykö ravikuningas palaamaan voittojen tielle. Takarivin Bex (9) ja Kiikku?s Chance (11) lienevät viime juoksujen perusteella mahdollisia menestyjiä. Nottingham - Norwich ... Man Utd - Crystal P ......... Hammarby siitä on poikkeuksellinen divarinousukas, että se voi tulevaisuudessa uhata tätä taivaspaikkaa. Hän on nimittäin näytillä Tukholman AIK:ssa, josta myös Markkanen ponkaisi tänä vuonna Espanjaan. VIIKON VÄITE: Winter?s Iceman jäätävässä iskussa LÄHTÖ 1: Kouvolan Toto75ravien avauksessa ykkösvihjeen saa Vermossa keskiviikkona puhtaan keulavoiton pitkällä matkalla ottanut Turparulla (4). Evelyn Index (7) tekee tasaisen varmaa työtä. Yhtälö ei silti ole yksinkertainen. Fulham - Huddersf........ Brighton - Blackburn ...... Millwall - Brentford ......... Manchester Cityn valmentaja Manuel Pellegrini (kuvassa) pohti joukkeensa rämpimistä Mestarien liigassa. Muut kisaavat kakkosrahoista. Kunnon vastuksen sille tarjoavat paalun hevosista ainakin Eicku (1) ja Puulan Tuuli (3). 1 12. kello 16.55. A: 14,4,6,10; B: 9,11,1,3,5 LÄHTÖ 4: Kohde on tasainen, ellei sit- ten luota ylipelattuun Ramble Oniin (3). Kuluneella kaudella korkeimman katsojakeskiarvon länsinaapurissa (ja itse asiassa kaikissa Pohjoismaissa) kerännyt ?Bajen. West Ham - Aston Villa ... Louis van Gaalin saldo samana tarkastelujaksona on 13 pistettä ja 16 maalia. Middlesbr - Bournem. A: 4,1; B: 8,3,6,11,15,7,16 LÄHTÖ 2: Eturivissä on monta starttirakettia. Kansan Uutiset suosittaa 64 merkin järjestelmää: 1(X), 2, 1, 1(X), 1(X), X, 1(2), 1, 2(X), 1, 1, 1(X), 1. Olli Kohonen kohonen.olli@gmail.com Kakkosessa huimat 40 maalia Atlantikselle tehnyt Sakari Tukiainen saattaa kulkea pitkin Real Madridiin siirtyneen Eero Markkasen tietä. Sheff W - Rotherham .... vuoden 2015 Ruotsin mestaruuteen luottaville, joten todennäköisyys ei ole vielä tähän kovin suuri. Iso tekijä nousun kannalta on ollut TÄNÄ VUONNA Kennedy Bakircio?lu teki Hammarbylle nousun varmistaneet maalit. seuraan täksi kaudeksi tullut valmentaja Nanne Bergstrand, jota ihaillaan kannattajien kirjoituksissa hartain sävyin. A: 3,2; B: 1,4,7,6 LÄHTÖ 3: Pitkän matkan tasoituksessa suosikiksi pelataan viimeksi Vermossa muilta karkuun kevein askelin kipittänyt Frosty Vice (14). Tuore ruotsintuonti, italialaistamma Pirro Bi (7) voi yllättää. F pelit He ovat kaikki tärkeitä pelaajia, joten en ymmärrä miksi he eivät pysty pelaamaan Mestarien liigassa. Sitkeä ruuna saattaa johtaa lähdöstä maaliin. X 7. ...... Nytkin mukana oleva Suivikas (12) oli oriiden viime kohtaamisessa kiistatta parempi. A: 1,4,6; B: 7,12,8,2,5 LÄHTÖ 6: Kylmäveristen avoimen sarjan kisassa katseet kohdistuvat Köppiseen (8). Paalun hevosista kannattaa noteerata Zeus Kemp (4), Superieur (6) ja Bro Bizz (9). Lähtöpaikka ei haittaa pitkällä matkalla. A: 7; B: 8,6,9,10 Jouko Joentausta jouko.joentausta@kansanuutiset.fi. Se on vastaantulija. 2 (X) 10. 1 11. 1 (2) 8. Kun se katoaa historiaan, Hammarbyn kannattajat voivat käydä hakemassa siitä oman pa- » Nousuhaaveet ovat usein kariutuneet hyvissä ajoin ennen kauden päätöstä. lasensa kuin Berliinin muurista konsanaan. Tällä hetkellä Ruotsin jalkapallotaivaan kirkkaimpana tähtenä paistaa Mestareiden liigassakin pelaava Malmö FF. Ilta-Sanomat 6.11. Bajen palasi parrasvaloihin sunnuntaina päättyi Tukholman Södermalmin suuruuden korpivaellus Hammarbyn palatessa divarista Ruotsin Allsvenskaniin. 1 (X) 6. Yllätysristin haku on paikallaan, koska Manchester Unitedin kaltainen jättiläinen sytyttää varmasti sarjapaikkataisteluun keskittyvän Crystal Palacen. Apuja altavastaajalle ei puolestaan tule seuraavassa kohteessa, jossa toinen Manchesterin joukkue on vastaavasti vierailla toisen jumbosuunnassa heiluvan lontoolaisseuran, QPR:n luona. Phaedra Club (6) on menestynyt tätäkin kovemmissa koitoksissa. 1 9. A: 8,12,5; B: 6,1,2 LÄHTÖ 7: Päätöskohteen Kymenlaakso-ajossa 3-vuotiaat Suomessa syntyneet lämminveriset kisaavat 30 000 euron ykköspalkinnosta. Ykkönen ilman epäilyksiä. Vakioveikkauksen peliaika päät- 64 SARAKKEEN VIHJERIVI 1. 2 3. Ipswich - Watford.......... kaatamiseen. Nousuhaaveet ovat usein kariutuneet hyvissä ajoin ennen kauden päätöstä. VIIME kävi toisin ja nousukin ratkesi komealla tavalla seuraikoni Kennedy Bakircio?lun onnistuttua 34-vuotissynttäreidensä kunniaksi tekemään kaksi ottelun ratkaissutta maalia. Osittain tämä voitto Jönköpings Södra IF:sta sulki ympyrän seurahistoriasta, koska se toisaalta onnistui olemaan viimeinen seura, joka otti vierasvoiton toukokuussa 2013 Hammarbyn pian purettavalla vanhalla Söderstadionilla. A: 4,9,3; B: 11,10,1,2 LÄHTÖ 5: Viimeksi lähtökaarteessa laukannut Cold Seastar (1) pystyy ottamaan ravilla pysyessään keulapaikan. Viimeksi laukannut Eros Cane (10) rymistelee myös voittotaistoon. QPR - Man City ................. Elora Hanover (4) kuitenkin lähtee kuin tykin suusta ja sen tallikaveri Magical Queenille (1) sisärata on ollut ihannepaikka. Avaus saattaakin mennä ylivauhtiseksi, josta hyötyy ainakin Bret Boko (3), joka saanee hyvät asemat parijonosta. pääsarjakauteensa myönteisistä lähtökohdista. Seura pelaa toista kautta kotiottelunsa modernilla Tele2-areenalla ja kannattajapohja on komea. Pohjat ovat kunnossa, mutta Hammarby on silti onnistunut usein sössimään saumansa. Toisaalta se on kärsinyt siitä, että Superettanin muut seurat ovat olleet varsinkin kotikentillään erittäin latautuneita ja motivoituneita ?jättiläisen. Bergstrandia sanotaan isäksi, Kennedyä pojaksi ja Hammarbytä uskonnoksi. VAKIORIVIN ENSIMMÄISENÄ kohteena olevassa Manchester Unitedin ja Crystal Palacen ottelussa itsestäänselvän lähtökohdan kai tulisi olla ykkönen. Nyt Suivikkaalla on huono lähtörata, mutta alla hieno voitto Porista viikon takaa. Camrikin (5) on edelleen iskussa. Lähdössä on yksi ylitse muiden eli Markku Niemisen tallin Winter?s Iceman (7), joka voitti karsintalähtönsäkin leikiteltävän helposti. Jos Sunrise Lover (2) on palannut sairaustaukoa edeltävälle 44 » Pystyykö ravikuningas Köppinen palaamaan voittojen tielle? tasolleen, ulkoa sen ohi ei mennä. Burnley - Hull ................... Takahevosista Baletin Salaman (8) kyvyt riittävät vaikka mihin, mutta joko ruuna onnistuu kolmannessa startissaan Pertti Puikkosen valmennuksessa. Vaikka viime kauden valmentajaa David Moyesia parjattiin paljon, hänen vetämänään ?Punaiset Paholaiset. Robocop XO (4) on vähintään saman tason hevonen, vaikka ei viimeksi pärjännytkään. 1 (X) 13. Southampt - Leicester ... 1 tyy lauantaina 8.11. pelasi Superettanissa viisi vuotta onnistuen mokaamaan monet nousumahdollisuudet. Nyt se kuitenkin pääsee pelaamaan ensi vuonna 50. 1 (X) 5. Reading - Charlton ........ saivat ensimmäisestä kymmenestä sarjapelistään 17 pistettä ja tekivät 17 maalia. Vaikka Cityn luottopakki Alexander Kolarov joutui sairastuvalle reiluksi kuukaudeksi viime sunnuntain derbyssä saadun pohjevamman takia, leveyttä riittää ja Mestareiden liigakaan ei väsyttäne. Hullumies (6) kiihdyttänee jälleen keulaan ja vetää letkaa niin kauan kuin jaksaa. 1 4. Toisaalta eräs vedonlyöntitoimisto antaisi tällä hetkellä rahat takaisin 75-kertaisena ?Bajenin. 1 (X) 2