Kansan Uutiset 08.02.2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Hinta 3,50 ? 6-003251-136 6 003251 136 6 www.kansanuutiset.fi Viikko 6 Perjantaina 8.2.2013 Kansan Tah Tahto | Satakunnan Työ ?Lopullinen ratkaisu? » Vihapuhe yltyy Unkarissa s.28 Esko-Juhani Tennilä 7 Olli-Pekka Tennilä 20 GooGoosha 33
Hän on jääräpää, jollain tavalla välinpitämätön ja kuitenkin kaikesta avoimen kiinnostunut. www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI toimitus@kansanuutiset.fi LEVIKKI 13 616 (LT/2010) Lehti ilmestyy perjantaisin. PÄÄTOIMITTAJA Jouko Joentausta p. Kirjassa on Donnerin tekstejä peräti 73 vuoden ajalta. 09 7596 0380 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kai Hirvasnoro p. Kylätoiminta osoittautui omien pyrkimysten toteuttamisen lisäksi ulkopuolelta annettujen tavoitteiden levittämiseksi. Kylien kehittämiseen nivoutuivat uusliberaalit pyrkimykset siirtää vastuuta julkiselta sektorilta yksilöille ja yhteisöille. Kulttuurin ja politiikan moniottelija Jörn Donner täytti tiistaina 80 vuotta ja julkaisi samana päivänä yli tuhatsivuisen Mammutin, joka ei ole puhdas omaelämäkerta eikä romaanikaan, vaan jotain niiden väliltä. 09 7596 0232 TOIMITUSJOHTAJA Mikko Pirnes p. sisältö A Kotimaa s.4 B Kulttuuri s.16 Kansan Uutiset, Viikkolehti 8.2.?14.2.2013 C Keskustelu s.24 D Ulkomaat s.28 E Vapaa-aika s.34 F Pelit s.36 SONIA MELTTI 30 PUHELIN 09 759 601 VERKKOSIVUT Vasemmisto tiivistää mannerten välistä yhteistyötä D Euroopan vasemmistopuolue ja Latinalaisen Amerikan vasemmistopuolueiden yhteenliittymä São Paulon foorumi järjestivät neljä yhteistä seminaaria Chilessä järjestetyn kansojen huippukokouksen varjotapahtumassa. Putin joutuu tasapainottelemaan epämääräisten ja huonosti organisoitujen ryhmien välillä ja tekemään kompromisseja tuon tuosta. Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Säästö Määräaikais 12 kk 138 ? 159 ? 6 kk 72 ? 86 ? 3 kk 39 ? 49 ? 1 kk 15 ? 19 ? Hinnat sisältävät arvonlisäveron (10 %). Tarkemmat tiedot verkkosivulta. ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI avoinna ma?pe 9.00?16.00 puhelin: 09 7596 0200 faksi: 09 7596 0319 ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat mediakortissa www.kansanuutiset.fi tai ilmoitustrafiikista. ISSN 0357-1521 Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula, 2013 Kannen kuva: Lehtikuva/Balint Porneczi 2. Foorumin puheenjohtajan, brasilialaisen Valter Pomarin mielestä on Latinalaisen Amerikan maille eduksi, että Euroopassa vasemmisto on mahdollisimman monessa maassa vallassa. LEHTIKUVA/ ANTTI AIMO-KOIVISTO 22 B B 18 Vuoden kylä ja uusliberalismi Donner ei säästä itseäänkään Kaisu Kumpulaisen (kuvassa) väitöskirja on opettavaista luettavaa kehittämisohjelmista innostuneille kyläaktiiveille. 09 7596 0254 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Vilhonvuorenkatu 11 C 7, Helsinki (PL 64, 00501 Helsinki) Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Faksi, konttori: 09 7596 0319 Pankkitili: 800015?789 004 TOIMITUS avoinna ma?pe 9.00?18.00 Faksi: 09 7596 0301 Toimitussihteerit: 09 7596 0312 tai 09 7596 0362, toimitus@kansanuutiset.fi viikkolehti@kansanuutiset.fi ALUETOIMITUKSET Keski-Suomi, Jyväskylä, Väinönkatu 28 B 14, Jarkko Mänttäri 0500 807 987 Varsinais-Suomi, Turku, Kalevantie 25, Pekka Helminen 0500 807 995 Satakunta, Pori, , Eteläpuisto 14, 02 630 3210, toimitus@satakunnantyo.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Ma?pe klo 9.00?16.00, Konttori: 09 7596 0208, faksi: 09 7596 0319, tilaukset@kansanuutiset.fi. Tilaukset kaikkialta Suomesta maksuttomasti: 0800 97006. JAKELUHÄIRIÖT Postin varhaisjakelu: Uusimaa, 0200 30011 ma?pe klo 6.30?16.00, Pääkaupunkiseudulla klo 11:een ja, Uudellamaalla klo 8:aan mennessä soittaneille puuttunut lehti pyritään toimittamaan saman päivän aikana. Postin perusjakelu ja muu maa 0200 71000. TILAUSHINNAT LEHTIKUVA/ ALEXEY DRUZHININ A 12 ?Putin ei ole vahva johtaja? Pitkän päivätyön Neuvostoliiton ja Venäjän talouden tutkijana tehnyt tohtori Pekka Sutela yllättää Viikkolehden haastattelussa. Näin kirjoittaa entinen kyläaktiivi, professori Pertti Rannikko. Itseään Donner kohtelee Mammutissa säälimättömästi. Toisin kuin useimmat muut, hän ei pidä presidentti Vladimir Putinia erityisen vahvana johtajana
Myös hän on ollut Guantanamossa yli kymmesyytteitä ja oikeudenkäyntiä. nen vuotta. Mitä Shaker Aamerin kohtalo meille kuuluu. Seuraavana vuonna » Epäiltyjä vankilenAfganistanissa pian syyskuun yhdennentoista päivän jälulkoministeri Colin Powell nojautui tähän hätävalheeseen toja Suomen kautta keen vuonna 2001. Obama itse on aloittavirheellistä tietoa. Bushin dan harjoittelevan Irakissa kemiterroristijahdin vangitkin. Presidentti Barack Obama valitsi rankaisemattomuuden kulttuurin CIA:n kidutuslennoissa. Tape Sanottua » Kalliista asunnoista hyötyvät valtio, kunnat, rakennuttajat, rakentajat, rakennustyöläiset ja ne, jotka jo asuvat omistusasunnoissa. Yhdysvalloissa ristiorganisaatio al-Qaidasta, ja sitä ketään ei ole asetettu syytteeseen, myös saatiin . He myivät Aamerin kahdelle ryhmitperustellessaan YK:ssa hyökkäyksen tarvetta Irakiin. oli kymmeniä vuositymälle ennen kuin hänet siirrettiin Yhdysvaltain sotilaiOpen Society -järjestön tiistaina julkistaman tutkimukna 2001?2006. den käsiin Bagramin lentotukikohtaan joulukuussa. Ainoa ryhmä, joka kärsii, ovat ensiasunnon ostajat. Valtiosihteeri Raimo Sailas, Vihreä lanka 2/2013 © TARMO KOIVISTO 3. Tämän on myös ulkomisyntänsä kansainvälisen lain riknisteriön silloinen alivaltiosihteeri komiselle. vahvistanut. Silloinen ja nykyinen Yhdysvallat meni syyskuun terulkoministeri Erkki Tuomioja on rori-iskujen jälkeen ?pimeälle puovähätellyt Suomen osuutta ja tietoja lelle?. Terroristeiksi epäiltyjä ryhasiassa. Helmikuusta 2002 tokentän kautta Liettuassa sijainneeseen CIA:n salaiseen lähtien hän on ollut vangittuna Guantanamossa ilman vankilaan. Nyky-Suomen lyhyin aikayksikkö on persu. Ikävää on se, että tutkimusraportin kattavimman CIA:n vankilentoja mukaan Suomen viranomaiset oliLEHTIKUVA/ MANDEL NGAN käsittelevän tutkimuksen mukaan vat halukkaita painamaan asian vilantoi vähintään hiljaisen hyväklaisella. Tällaisia oli nut Barack Obama painoi hänkin vilesimerkiksi Syyriassa ja Egyptissä. laisella edeltäjänsä käynnistämän Vangeilta haluttiin tietoja terrokidutusohjelman. Esimerkiksi Ibn nut kokonaisen salamurhien sarjan, al-Sheikh al-Libi kertoi kidutusuhan jonka uhrit valikoituvat yhtä hatarilla alla Egyptissä vuonna 2002 al-Qaiperusteilla kuin George W. Se on hetki, joka kuluu möläytyksen ja sen selittelyn välillä. Pääkirjoitus Vesikidutettu Helsinki-Vantaan lentokentällä PALKKIONMETSÄSTÄJÄT OTTIVAT Shaker Aamerin kiinni allisten ja biologisten aseiden käyttöä. YllättäEpäiltyjä vankilentoja Suomen kautta oli kymmeniä vän paljon. Kummassakin Shaker tunnettu vesikidutuksen uhri kuljetettiin Seutulan lenAameria pahoinpideltiin ja kidutettiin. usein kohtalokkaan saati tuomittu. Suomi on yksi maa niistä 47:stä, joka tähän asti vuosina 2001?2006. Toivottavasti eduskunnan dyttiin lennättämään salaisiin oikeusasiamiehen selvitys kertoo, vankiloihin ja sellaisten tiedustelumikä on totuus. palvelujen käsiin, joiden tiedettiin Nobelin rauhanpalkinnon saakiduttavan vankeja. Sieltä sen perusteella näyttää todennäköiseltä, että ainakin yksi hän joutui CIA:n vangiksi Kabuliin
Työryhmän sihteerinä toimii ministeri Paavo Arhinmäen eduskunta-avustaja Antero Eerola. Nämä työpaikat menisivät telakalla suoraan työskenteleviltä sekä läheisessä yhteistyössä telakan kanssa olevilta suunnittelu- ja alihankintayrityksiltä. . 9 / Emilia Kukkala s. Nyt Turun telakalla ei ole yhtään varmaa ja Rauman telakallakin vain yhden vartiolaivan rakentaminen valtiolle. Jos STX:n Turun telakka ei saa saksalaiselta TUI-varustamolta kahden laivan tilausta, telakan pääluottamusmies Jari Aalto laskee lähes 3 000 työpaikan olevan heti vaakalaudalla. Siksi on tärkeää, että työntekijöiden edustajat ovat mukana, kun koko alan tulevaisuutta pohditaan, sanoi STX:n Turun telakalla torstaina vieraillut puheenjohtaja Paavo Arhinmäki. VASEMMISTOLIITON MUUT RYHMÄN jäsenet ovat kan- sanedustaja Jari Myllykoski, pääluottamusmies Ilpo Haaja, Arctech Helsinki Shipyard oy, työsuojeluvaltuutettu Hannu Keskitalo, STX:n Rauman telakka, vastaava tutkija Timo Eklund, Metalliliitto, johtaja Markku Palokangas, ammattiliitto Pro, erityisavustaja Sarianne Hartonen, liikenne- ja viestintäministeriö, valtiosihteeri Jarmo Lindén, opetus- ja kulttuuriministeriö, erityisavustaja Anne Moilanen, opetus- ja kulttuuriministeriö, elinkeinopoliittinen asiantuntija Sauli Hievanen, SAK ja metallimies Raimo Nieminen, Vasemmistoliiton Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja. Hänen kokemukselleen on nyt käyttöä. KU LE 4 HT IK U VA Varapääluottamusmies Juha Jormanainen (vas.), pääluottamusmies Jari Aalto, kansanedustaja Kari Uotila ja kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki tapasivat torstaina Turun telakalla. Kohtalokas tilanne telakoilla » Risteilijätilausten pelastamisessa kyse viikoista. KANSANEDUSTAJAN ja Helsingin telakan pääluottamusmiehenä toimineen Kari Uotilan (vas.) mukaan meneillään on maan laivanrakennuksen ?kohtalokas tilanne?. . Siinä menisivät samalla hyttitehdas, suunnittelutoimisto ja sisustusvarusteluyritys, Aalto konkretisoi. STX:n tilausten menetyksien on laskettu merkitsevän 20 000 henkilötyövuotta tai jopa enemmän. 6 / Risto Kalliorinne s. Yt-neuvottelut Turussa ovat meneillään. Kyse viikoista Turun telakalla torstaina vieraillut Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki arvioi, että risteilijöiden rakentamisen rahoituksesta tulee valtionhallinnossa saada aikaan ratkaisu lähiviikkojen aikana. Aallon mukaan ratkaisu on tultava mieluummin kahden viikon sisällä » Yritystahon omistajalla on päävastuu. kuin joskus helmi- maaliskuussa. Telakkateollisuutta ei rakenneta uudelleen, Uotila toteaa. En ole täysin tyytyväinen korealaiseen omistajaan, Uotila muotoilee. Kauppalehden saamien tietojen mukaan emoyhtiö ei ole valmis myymään osakkuuksia STX Finlandista. Omistusjärjestelyillä voitaisiin taata telakkayhtiön tulevaisuus pidemmällä aikavälillä. Uotila toivoo, että Suomesta otettaisiin suoraan yhteyttä STX:ään Etelä-Korean Souliin, jotta STX Finlandin rahoitus saataisiin kuntoon. Pekka Helminen pekka.helminen@kansanuutiset.?. Tämän jälkeen keinot telakoiden pelastamiseksi ovat vähintäänkin hintelät. ?Ilman valtion mukaan tuloa tilanne laukeaa. kotimaa A Perjantai 8. Aallon mukaan hyvinkin pian. Kyse on STX:n Turun ja Rauman telakoista, mutta myös Helsingin telakasta, jonka omistavat STX ja Venäjän valtion omistama yhtiö puoliksi. Omistajalla päävastuu . Viime vuoden puolella Turun telakka hävisi Royal Caribbean -varustamon tilauksen STX:n Ranskan Saint-Nazairen telakalle. 11 PEKKA HELMINEN Vasemmistoliitolle telakoiden toimintaryhmä yhteyteen perustetaan telakkateollisuuden toimintaryhmä, joka pohtii nopealla aikataululla kouriintuntuvia keinoja alan tulevaisuuden turvaamiseksi Suomessa. Vasemmistoliitto pyytää ryhmältä esityksiä nopealla aikataululla ja vie niitä hallituksen käsiteltäväksi. Toimintaryhmän yhteispuheenjohtajina toimivat kansanedustaja Kari Uotila sekä STX:n Turun telakan työsuojeluvaltuutettu Ari Rajamäki. . Arhinmäki ei oikein jaksa uskoa, että tilaukset voitaisiin kotiuttaa vain alihankkijoiden yhteenliittymän ja valtion järjestämällä rahoituksella ja takuilla. . Uotila on ollut mukana aiemminkin, kun Suomessa on pelastettu telakkateollisuuden toimintaedellytyksiä. Vasemmistolle on keskeistä se, että laivanrakennus tuo jatkossakin Suomeen työpaikkoja. Yritystahon omistajalla on päävastuu, Arhinmäki sanoo rahoitusjärjestelyistä. Sen tehtävä on etsiä keinoja, joilla alan tulevaisuus Suomessa turvataan. Jollei TUI-tilauksia saada, Aalto pitää STX Finlandin konkurssia mahdollisena. Jos vielä kaksi tilausta kariutuu, on kyse kauhuskenaarion toteutumisesta. Uotila johtaa Vasemmistoliiton yhteyteen perustettavaa telakkateollisuuden toimintaryhmää. helmikuuta 2013 Li Andersson s. Uotilan mukaan Ruotsi ja Tanska ovat hyviä esimerkkejä siitä, että telakoiden loputtua uutta ei tilalle saada. Nykyistä tilannetta ei Uotilan mukaan voi rinnastaa Wärtsilä Meriteollisuuden konkurssiin vuonna 1989, kun yhtiön raunioille perustettiin Masa-Yards. Konkurssin tapahtuessa yhtiöllä oli Uotilan muistaman mukaan valmisteilla jopa 20 alusta
ELINKEINOELÄMÄN keskusliitto esittää uuden ratkaisumallin kolmen päivän koulutuskiistaan ensi viikolla. Syy terveyskeskuslääkärien palvelujen supistumiseen on selvä: terveyskeskusten resurssipulan ja muiden ongelmien vuoksi lääkärit ovat siirtyneet sairaaloihin, työterveys- 20 vuotta sitten huoltoon ja yksityisiin firmoihin, sesta tulevat, tarkoituksenmukaisesti perus- ja erikoissairaanhoidon välillä, usein ylikansallisten yritysten palvelukseen. Palve. Se ilmoitti, ettei ?kansallinen koulutusvapaa sakon uhalla käy työnantajille?. Palkansaajakeskusjärjestöt jättivät tiistaina oman esityksensä koulutuspäiviä koskevasta kiistasta. Uhkaus tehosi. Kokoomuksen eduskuntaryhmä nautti jälleen ministerin luottamusta, kun Sasi väistyi varapuheenjohtajaksi ja varapuheenjohtaja Ben Zyskowicz nousi puheenjohtajaksi. Sasi myönsi, että eduskuntaryhmän itsenäisyys jupakassa hävisi, mutta toisella puolella oli valtakunnan talous. . Valtiovarainministeri Iiro Viinanen uhkasi erota, jos Kimmo Sasi jatkaa eduskuntaryhmän puheenjohtajana. helmikuuta. Samaan aikaan käyntien määrä yksityislääkärillä lisääntyi yli 10, ja työterveyslääkärillä yli 30 prosenttia, Puska kertoi valtakunnallisilla Terveydenhoitajapäivillä Tampereella. Puskan mukaan julkisten terveyspalveluiden rapautuminen on eriarvoistanut terveydenhuoltoa. KU EEVA SUORLAHTI Kuohua kolmessa suuressa SILMUKKA KAHDEN aikansa johtavan poliitikon kaulalla kiristyi helmikuussa 1993. Kauppa- ja teollisuusministerin paikalta eroamaan joutunutta Kauko Juhantaloa (kesk.) uhkaa jopa valtakunnanoikeus, kertoi KU 5. MahdollisuuJulkisten Puska sanoi kandet suuria kustaniden lu e lv salaisten haluavan nuksia aiheuttaa p s tervey n tukeutua hyvään vien elintapasairae in rapautum julkiseen terveyuksien ehkäisyyn istanut o v r denhuoltoon. Näitä molempia tuetaan lisäksi julkiterveydenhuoltoa ja tukisilla sairausvakuutussivat terveyskeskusten varoilla. työtä. Läparanisivat. Lisäksi ia r e on a. Veljekset myivät yhdessä omistamansa Lomametsä Oy:n 10 miljoonalla markalla Björn Sundqvistin konkurssikypsälle Way-Up -yhtiölle. Suomessa tuloryhmien väliset erot lääkärissä käyntien määrissä ovat OECD-maiden epäoikeudenmukaisimmat, hän sanoi. . Korot ja työttömyys olisivat nousseet. KU Suomen terveydenhoito OECD:n epäoikeudenmukaisin » Yksityiset firmat hyötyvät terveyskeskusten ahdingosta. TERVEYDEN JA hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Pekka Puska kiirehtii sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän uudistamista, koska hänen mukaansa julkisen terveydenhuoltomme ongelmat kasautuvat nopeasti. . Rakenteiden uudistajestämisen ja rahoituksen kokonaismisen lisäksi tarvitaan terveyskesvastuun antamista riittävän suuren väestöpohjan alueelle, joita olisi kusten työn sisällöllistä kehittämistä enintään 15?20. Kymmenessä vuodessa, vuodesta 2000 vuoteen 2010, vuotuisten terveyskeskuslääkärillä käyntien määrä on vähentynyt noin 2 miljoonaa käyntiä. STS-pankin rahoittamassa kaupassa pankin pääjohtaja Ulf Sundqvist tienasi 1,5 miljoonaa. Suomen Pankissa vakuusrahastoasioita hoitanut toimistopäällikkö Liisa Halme ei ihmetellyt, että pankkien erityistilintarkastuksissa esiin nousee väärinkäytöksiä. . väestöryhmien ja o lt o hes 90 prosenttia u h n terveyde alueiden välinen erisuomalaisista sanoo, arvoistuminen saataiettä terveyspalvelujen pitäisi pääosin perustua siin katkaistua. julkiseen tuotantoon. EK:n hallitus hylkäsi torstaina palkansaajakeskusjärjestöjen esittämän mallin. Ison alueen järjestäPUSKAN MUKAAN palvelujärjestelmän reformi on välttämätön, koska julkimisvastuu ei tarkoita, etteivätkö itse sen terveydenhuollon voimavarat eipalvelut voisi sijaita lähellä ihmistä. Esitetty reformi nimenomaan vahvät juuri kasva lähivuosina. vistaisi terveyskeskuksia ja mahdol. Pankista saamansa kultaisen kädenpuristuksen jälkeen Sundqvist oli puolueen ay-siiven silmissä merkitty mies. Lisää oli tulossa. Vajaata viikkoa myöhemmin nousi kohu eräiden STSpankin luottopäätösten erityistilintarkastuksesta. Jos olisin tullut valituksi, Viinanen olisi eronnut ja sen seurauksena olisi tullut hermostumista rahamarkkinoilla. THL ja monet asiantuntijat ovat listaisi peruspalveluiden hajautetun esittäneet ratkaisuksi palvelujen järjärjestämisen. Oikeuskanslerin teettämä salainen selvitys tuki syytöksiä, joiden mukaan Juhantalo oli ministerinä käyttänyt asemaansa väärin ja kytkenyt omat velkansa Tampellan pelastusoperaatioon. Juhantalon asema oli nyt perustuslakivaliokunnan ja eduskunnan täysistunnon käsissä. Samanlaisiin ongelmiin oli ajautumassa myös SDP. KU kertoi samana päivänä, että demarit etsivät haastajaa puheenjohtaja Ulf Sundqvistille STS-pankin konkurssin takia. Pudotus on ollut 20 prosenttia. 1980-luvun lopun vauhti oli kovaa ja pankinjohtajia palkittiin mitä omituisimmin kriteerein kuten antolainauskannan kasvulla. Myös kokoomuksessa kuohui. Henkilöstön osaamista on kehitettävä yritysten omista lähtökohdista. EK on valmis jatkamaan neuvotteluja asiasta. Kullakin alueella yksi muun muassa johtamisessa, töiden järjestelyssä, eri ammattien yhteispäättävä elin jakaisi kaikki julkiset voimavarat, myös sairausvakuutuktyössä ja tietojärjestelmissä. Se koski Sundqvistin ja hänen Björn-veljensä yhtiöitä. EK:n hallituksen mielestä esitys on työnantajien näkökulmasta huonompi kuin työnantajien syksyllä hylkäämä malli. ?EK ei voi hyväksyä palkansaaja- järjestöjen vaatimaa pienten yritysten neuvotteluvelvoitetta, kolmen päivän kansallista koulutusvapaaoikeutta täydellä ansionmenetyskorvauksella, eikä siihen liitettyä yli 55-vuotiaiden työhyvinvointivapaata, eikä erillisiä uhkasakkoja?, työnantajat totesivat. EK:n mukaan yritysten henkilöstön osaamisen kehittäminen on tärkeätä ja koulutukseen työpaikoilla myös panostetaan. Tällaista vastuuta ei kukaan ryhmänjohtaja voi ottaa. » Pankinjohtajia palkittiin mitä omituisimmin kriteerein. Kai Hirvasnoro KU:N ARKISTO Ulf Sundqvistin aika puoluejohtajana oli päättymässä. THL:n pääjohtaja Pekka Puska kertoi torstaina, että vuodesta 2000 vuoteen 2010 vuotuisten terveyskeskuslääkärillä käyntien määrä vähentyi 20 prosenttia. 5. Ne hyötyvät julkisen terveyhän esitti malliksi. denhuollon ahdingosta, kun ihmiset, Tämä Puskan tarkoituksenmukaijoilla on varaa, käyttävät yksityisiä sena pitämä kokonaisresurssien jako palveluja ja työssä olevat työterveysja perus- ja erikoissairaanhoidon integraatio vahvistaisivat perushuollon palveluja. Epäilijöiden on hyvä muisluja saavat ovat niihin yleensä myös taa, että nykyaikainen erikoissairaanhoito voidaan järjestää hyvin tyytyväisiä. vain vähintään 200 000?400 000 väestöpohjalla
Tiistaina poliisi esitti Keski-Suomen käräjäoikeudelle myös toisen paikkakuntalaisen miehen vangitsemista samoin perustein esitutkinnan turvaamiseksi. Syy oli samanlaisten kommenttien iso määrä, kuin mitä naiset ääneen lausuvat. SUOMESSA KIRJASTOSSA järjestettyyn keskustelutilai- suuteen hyökkää kolme natsia tyhjillä pulloilla ja puukolla aseistautuneena. Tapahtumaa seurannut julkinen keskustelu kertoo yhtä paljon suomalaisen poliittisen mielenmaiseman muutoksesta kuin itse hyökkäyskin. Kirjan kirjoittajien vihjaillaan olevan koko hyökkäyksen takana, Mainilan laukaukset nostetaan vertauskuvana esille, kirjan todetaan olleen liian provosoiva, tapahtuman järjestäminen todetaan olleen liian provosoivaa ja aseistettujen natsien estäminen pääsemästä luentosaliin on sekin ollut liian provosoivaa. Pullokassi osui tällöin myös toiseen ovella olleeseen mieheen. Miesten avuksi oli tässä vaiheessa tullut paikalla ollut kolmas mies, joka sai tilanteen aikana teräaseen iskun ylävartaloonsa. KU Kansan Uutisten toimitusjohtaja vaihtuu KANSAN UUTISET OY:LLE on valittu uusi toimitusjohtaja. Kansan Uutisten toimitusjohtajana seitsemän vuotta ollut Mikko Pirnes, 64, jää maaliskuun alusta eläkkeelle. Virtaintorppa on toiminut viime vuodet Reilun kaupan edistämisyhdistyksessä. Puukotuksen uhrin epäillään käyttäneen tilanteen aikana teleskooppipatukkaa. Tietokirjan kirjoittajat, toimittajat tai keskustelutilaisuuteen osallistuvat joutuvat puolustamaan oikeuttaan käsitellä jotain aihetta ja samalla pelkäämään turvallisuutensa puolesta . Mutta yhteiskunnallinen ilmapiiri, jossa asiallisen kritiikin sijaan haukutaan ja halvennetaan kirjoittajaa, voi johtaa pahimmillaan tiedostettuun tai tiedostomattomaan itsesensuuriin. Lehtiyhtiön hallitus on valinnut tehtävään Pirjo Virtaintorpan, 45. Tarvitaan entistä enemmän tutkimusta, tiedon tuottamista, asioiden avaamista, yleisötilaisuuksien järjestämistä ja enemmän julkista keskustelua. Puoluesihteeri Sirpa Puhakka ja ensimmäinen varapuheenjohtaja Risto Kalliorinne ovat ilmoittaneet, etteivät hae jatkoa. KU Pirjo Virtaintorppa. Sitä ei saa eikä voi rajoittaa. esittää lisäksi varapuheenjohtajien määrän lisäämistä kolmeen, koska se antaisi näkyvän paikan useammalle potentiaaliselle tulevaisuuden nimelle. . Käräjäoikeus ei kuitenkaan vanginnut miestä. Jyväskylän kaupunginkirjastossa viime viikon keskiviikkona rähinöineen kolmannenkin miehen henkilöllisyys on poliisin tiedossa. tammikuuta. kaan syntyi tilanne, jonka aikana yksi kolmesta sisään pyrkineestä miehestä pahoinpiteli ovella seisonutta miestä nyrkein ja pullokassilla lyöden. Samaan aikaan kun painotetaan, ettei äärioikeisto muodosta minkäänlaista uhkaa, syytetään aihetta käsitteleviä samaisen äärioikeiston provosoimisesta. Suurin vaara Jyväskylän puukotuksessa on, että myös se voi johtaa tietoiseen tai tiedostamattomaan itsesensuuriin. Päästämättä miehiä sisälle ovella seisonut mies ilmoitti salin olevan täynnä. Tällöin poliisin kuvauksen muYHDELLÄ MIEHISTÄ Poliisi tiedotti tiistaina, että Jyväskylässä puukotetulla oli teleskooppipatukka. Kuvassa poliisiauto Jyväskylän kaupunginkirjaston edustalla 30. Mies on etsintäkuulutettu. Poliisin mukaan Äärioikeisto Suomessa -kirjan esittelytilaisuuteen pyrki kolme miestä, jotka ovella ollut mies tunnisti mahdollisiksi häiriön aiheuttajiksi. LEHTIKUVA/ JANNE NOUSIAINEN JYVÄSKYLÄLÄINEN MIES oli suojalasit, suojakäsineet ja luotiliivit. Miehellä epäillään olleen hallussaan myös teräase, jota hänen ei kuitenkaan tiedetä käyttäneen. Pian puukotuksen jälkeen kolmikko pakeni paikalta. Poliisi epäilee, että pakenevia miehiä lyötiin teleskooppipatukalla ja heitä kohti heitettiin tuoli. Kuten myös poliittista toi- mintavapautta ja sananvapautta rajoittavaa väkivaltaa. Siksi itsesensuuriin vaaraan tulee suhtautua vakavasti, ongelmana demokratialle. Itsesensuurin vastastrategiana toimii vain tiedon lisääminen. Äärioikeistoa ei haluta käsitellä tai siitä ei uskalleta puhua julkisesti, koska pelätään mahdollisia seuraamuksia. Hän aloitti yhdistyk- sen tuotepäällikkönä 2006 ja on ollut vuosina 2009?2011 toiminnanjohtajana ja viimeksi kehityspäällikkönä. Helsingin Vallilasta syntyisin oleva Virtaintorppa on suorittanut Markkinointi-instituutissa markkinointiviestinnän ammattitutkinnon. Kansan Uutiset Oy julkaisee Kansan Uutisten Viikko- ja verkkolehteä sekä porilaista Satakunnan työ -lehteä. -perusteella viikon ajaksi. Kolumni olumni Oulu käynnisti henkilöpelin vasemmistoliiton ensi kesänä valittaviksi uusiksi johtohenkilöiksi tulevat Oulusta. Puolueosasto VasemmistoPlus ry. esittää erityisavustaja Jussi Saramoa uudeksi puoluesihteeriksi. KU Yksi vangittu Jyväskylän puukotuksesta vangittiin sunnuntaina epäiltynä poliittisten toimintavapauksien loukkaamisen yrityksestä sekä törkeästä pahoinpitelystä ?syytä epäillä. Suur-Patelan Vasemmisto puolestaan esittää kaupunginvaltuutettu Hanna Sarkkista johtotehtäviin niitä tarkemmin nimeämättä. Kumpaakin ehdotusta perusteellaan pohjoisen Suomen tarpeilla. VasemmistoPlus ry:n mielestä Saramolla on takanaan pitkä historia erilaisissa tehtävissä vasemmistolaisissa järjestöissä ja hän tuntee ihmiset Lapista Sörnäisiin. Järjestön mielestä vasemmistoliitto tarvitsee julistajan sijasta innostavaa organisaattoria, joka huomioi toiminnassaan kaikki puolueen sidosryhmät duunareista opiskelijoihin. ENSIMMÄISET ESITYKSET Li Andersson li@vasemmistonuoret.? Itsesensuuri ei kuulu demokratiaan VAPAA KESKUSTELU NETISSÄ on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Hän aloittaa Kansan Uutisten palveluksessa maanantaina 11. helmikuuta. Suurin ironia koko kuviossa on se, että kun tällainen uhka konkretisoituu ja poliittista keskustelua pyritään estämään väkivalloin, suhtautuvat kärkkäimmät sananvapauden puolustajat siihen hiljaisuudella tai jopa vähättelemällä. Kirjoittaja on Vasemmistonuorten puheenjohtaja. 6 pitää perusteltuna, että oululaisen Risto Kalliorinteen tilalle valittaisiin puoluejohtoon pohjoissuomalainen henkilö. Sarkkinen on osaston mukaan osoit- Jussi Saramo. SUUR-PATELAN VASEMMISTO Hanna Sarkkinen. tanut poikkeuksellista osaamista Oulun kaupungin luottamustoimissa. VasemmistoPlus ry. ilia omilla alueillaan ja omissa sidosryhmissään. . kuten moni Suomessa asuva on jo joutunut pelkäämään rasistista väkivaltaa pitkään. » Äärioikeistoa ei haluta käsitellä tai siitä ei uskalleta puhua julkisesti, koska pelätään mahdollisia seuraamuksia. NAISVIHAA ON SUOMESSAKIN. Varapuheenjohtajat nostavat puolueen pro. Pahimmillaan se johtaa siihen, että palauteryöpyn aiheuttavia aiheita aletaan tietoisesti välttää nimettömän nettivihan tai jopa fyysisen väkivallan pelossa. Ruotsin tv:n naistoimittajat luettelivat vihaa herättävät aiheet SVT:n julkaisemalla videolla: siirtolaisten oikeuksien puolustaminen, ruotsidemokraattien kritisoiminen ja feminististen mielipiteiden esittäminen. SVT joutui myöhemmin sulkemaan videon kommentointimahdollisuuden. päivä Tampereella. Risto Kalliorinteen ja AinoKaisa Pekosen esimerkit osoittavat, että varapuheenjohtajan paikalta on hyvät mahdollisuudet nousta kansanedustajaksi. Sääntömuutos parantaisi järjestön mukaan myös alueellista kattavuutta puolueen toiminnassa. Kädessään miehellä oli pussillinen pulloja. Jos varapuheenjohtajia olisi kolme, tehtäviä olisi huomattavasti helpompi jakaa ja samalla puoluejohdon näkyvyys ja osallistuminen paikalliseen toimintaan paranisi. Vasemmistoliitolla on puoluekokous kesäkuun 8.?9
Sillä Turkuun olisi todennäköisesti saatu iso risteilijätilaus. Hän muistutti siitä, että Arhinmäki oli hänen eduskuntaavustajansa hiukan ennen puheenjohtajuutta. . Clasu on tietysti persoona, josta kaikki ovat tykänneet. Jotenkin se Siimes putsautuu ehti pois, Tennilä pohdiskeli Suvi-Anne Siimestä. . Clasuhan on fiksu ihminen, mutta siinä tuli se erehdys, että Lipponen vei leikkaamaan (hallitukseen). Kannanottoja ei kuulu, hän sanoo. pitkäaikainen kansanedustaja Esko-Juhani Tennilä arvostelee puolueensa linjaa hallituksessa. . Se tuotti ongelmat, hän arvioi Claes Anderssonia. Samat henkilöt saavat Tennilän huomiota kirjassa: Suvi-Anne Siimes: Pakasta äkkiä vetäisty, kansantaloudesta enemmän kuin kansan taloudesta huolta kantanut Esko-Junani Tennilä saa äänensä kuuluviin. Tennilä huutaa hiljaisuuteen » Esko-Juhani Tennilä arvioi, että vasemmisto on hiljaa. . On meillä niitä aika usein vaihdettukin, että ovat vastuuta joutuneet kantamaankin, hän hymähti ja arvioi, että puoluekokous joutuu vakavasti miettimään linjaa, jolla edetään eurovaaleihin ja eduskuntavaaleihin. . Kuitenkin Suomi rakennettiin pitkälti valtionyhtiöiden varaan, Tennilä päivitteli. . LEHTIKUVA/ MARKKU ULANDER Ministerikipeyden musta aukko ESKO JUHANI TENNILÄN 151-sivuisesta runomuotoisesta muistelmakirjasta Toppari Arkadianmäellä (WSOY 2013) on helppo löytää huomiot henkilöstä, joka lukijaa kiinnostaa. Mitä se semmoinen olisi, että lähdetään vain pois. Silloin vasemmistoliiton edeltäjä SKDL sai 40 kansanedustajaa. . Nyt eletään tämmöisiä aikoja, että valtion pitää vetäytyä kaikesta. Hän totesi, että hallituksessa oltiin yksimielisiä telakkalainapäätöksestä. . Hallitustaipaleen alku ei ole ollut kovin vaikea. Kannatus pitää hankkia. Puoluekokous ei mene hymistellessä. Vasemmistoliiton puoluekokous on kesäkuussa Tampereella. Paavo Arhinmäki: Finanssikapitalismi on mätä, mutta jottei se kaatuisi hallitsemattomasti, suurta tuhoa tuottaen, sitä on nyt pakko tukea, Paavo perustelee. Miksi sitten joku voittoa tavoitteleva mäkimies taitoluistelija tai kapitalismi suostuisi kaatumaan hallitusti, se kysymys jää Rovaniemellä käsittelemättä. Claes Andersson: Sinne, ministerikipeyden mustaan aukkoon katoaa meiltä taas yksi toivo. Tuula Kärki tuula.karki@kansanuutiset.? 7. Nyt alistutaan. Tennilä ihmetteli hiljaisuutta. . Kyse on aika lähellä olleesta ihmisestä, hän pohjusti. . Kaikessa annetaan periksi. Tästä huolta kannan. Hän muisteli aikaa, jolloin aloitti eduskunnassa eli vuotta 1975. Kyllä Paavo hyvin hoiti viime kauden, hän sanoi Paavo Arhinmäestä. . Vasemmisto on hiljentynyt. Kannanottoja ei kuulu, hän sanoi. Hän totesi, että sama koskee SDP:tä, ja kysyi, mihin vasemmisto on kadonnut Suomesta. Helppo alku hallituksessa Tennilä ennusti, että vasemmiston kovat paikat tulevat helmikuussa hallituskauden puolivälineuvotteluissa ja maaliskuussa valtiontalouden kehysriihessä. . Kyllä Paavo on kyvykäs ihminen ilman muuta, ja osaavakin ilman muuta. Siinä pitää olla tulisuutta ja todellista tahtoa ja yritystä. Tuli satanen työmarkkinatukeen, tuli pieniä korjauksia, luvattiin nuorisotakuu, hän listasi. Hän sanoi kahden asian mittaavan vasemmisto kevään aikana: Alistuuko puolue leikkauksiin valtiontalouden sopeuttamisen nimissä ja miten se suhtautuu kysymykseen eläkeiän nostosta. . Sitä viedään nyt ja viejänä on kokoomus, Tennilä sanoi keskiviikkona Helsingissä tuoreen kirjansa julkistamistilaisuudessa. Tennilä on kirjoittanut runomuotoisen muistelmateoksen Toppari Arkadianmäellä (WSOY 2013.) VASEMMISTOLIITON ENTINEN Surkein ratkaisu Hallitustaipaleen surkein ratkaisu on Tennilän mielestä ollut telakkapäätös, jossa ei myönnetty telakkayhtiön pyytämää 50 miljoonan euroa pääomalainaan. . Ei vain kuulemma valtio voi enää osallistua tällaisiin toimiin. Siinä on kattava henkilöhakemisto. Kirjan julkistustilaisuudessa Tennilältä kysyttiin, kuka on ollut paras vasemmistoliiton puheenjohtajista. . Tässä näkyy sitten, millaisella asenteella vasemmisto menee eteenpäin. Nyt taitaa vasemmisto olla niin oikealla, että vasemmistoväkeä hir- vittää. Jos se leikkauksissa vielä antaa periksi, näkymät ovat hankalat. Eläkeikäkysymyksen todellisena ongelmana hän piti sitä, että ikääntyneet pannaan pois töistä . Siitä ei hallitus puhu eivätkä työnantajatkaan. » Mitä se semmoinen olisi, että lähdetään vain pois? Tennilä ei kuitenkaan pidä hyvänä ratkaisuna sitä, että vasemmistoliitto lähtisi hallituksesta. . Mutta koko tilanne on vasemmiston kannalta vaikea. Tennilä sanoi kuitenkin, että puoluejohtaja kantaa aina täyden vastuun. . Otetaan kannat ja vaikutetaan meille tärkeisiin asioihin, hän sanoi ja ihmetteli, mistä enää leikata. Kyvykäs Paavo Vasemmistoliiton puheenjohtajaa Paavo Arhinmäkeä Tennilä ei kuitenkaan kritisoinut yhtä rankasti kuin puoluetta
Takaa tehokPohjolan talvikeleissä. an a n tal alvik lvike kel le eis issä ä. T UU S UU kaan turvallisuuden jäällä ja hyvän vetokyvyn lumessa. EU-rengasmerkintä ei nas astar t enka ta tar enkaita. koske nastarenkaita. O Ojantie 26, PORI, O puh. kerros, 00530 Helsinki. Esillä ovat sääntömääräiset asiat sekä ammatti-osaston sääntöjen muuttaminen liiton edustajakokouksen hyväksymien sääntöjen mukaiseksi. ( (02) ) 635 1444 ma?pe 8?17, la 9?13 TALVIwww.valtarengas.fi Pohjolan olosuhteisiin kehitetty ja testattu nastaton talvirengas. RENKAAT POISTOHINNOIN! »Järjestöhakemisto #FTGUUKV QPPKVVGNGOKUGGP LC OWK WKUV KUV UVCO UVC COKK LC OWKUVCOKUGGP .KPVWNCJFGPMCVW *GNUKPMK R ? 0'6+56 6+.## D YYY UKTQNCPUCCVKQ ? ;TLÑ 5KTQNCP 5¼¼VKÑ Helsingin Elintarviketyöntekijät ao 10 Kevätkokous ke 6.3.2013 klo 17 SEL:n Etelä-Suomen aluetoimistolla, Siltasaarenkatu 4, 5. vaatesäilytyksen Päivän tapahtumat uudesta näkökulmasta. » www.kansanuutiset.fi 8 www.turva.fi. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta kokoontuu klo 16 samassa paikassa. SUNNUNTAITANSSIT 10.2.2013 klo 16-21 Talkootie 4 01350 Vantaa puh. 010 420 2623 www.puistokulma.fi Bussi 53 ja lähijunat Hiekkaharjuun Jari Grek & Kasmir Liput 12 ? sis. Nastoitettu talvirengas, joka tarjoaa täydellistä Nastoitettu talvirengas, joka luottamusta Pohjolan tarjoaa täydellistä luottamusta talvikeleissä
Kun porukka on ilmoittanut valmiutensa tulla omistajaksi, niin se voisi tulla myös rahoittajaksi, muistuttaa Lehtonen. Risto Korhonen risto.korhonen@kansanuutiset.fi Irtisanova OP-Pohjola teki kovaa tulosta KESKELLÄ 150 MILJOONAN euron säästöohjelmaa ja huomattavia henkilöstövähennyksiä OP-Pohjola-ryhmän sijoitukset paljastuivat erinomaisiksi. KU nen perinne ja tämä on nähty tälläkin kaudella. Henkilöstövähennysten osuus OP-Pohjolan vuoteen 2015 ulottuvassa 150 miljoonan euron säästöohjelmasta on kolmannes. Väinämöinen räppäsi Cool Jam -leirillä leirikeskukseen kokoontui viime viikonloppuna kansainvälinen joukko 15-18 -vuotiaita nuoria. Virosta, Latviasta, Islannista, Norjasta, Ruotsista, Tanskasta ja Suomesta tulleet nuoret osallistuivat pioneerien isännöimään nelipäiväiseen Cool Jam -tapahtumaan, jossa koulutettiin tulevia festivaalityöntekijöitä. . Festivaali järjestettäisiin pajamuotoisena eli siellä on eri aiheisia työpajoja, joita nuoret itse vetäisivät. Porukalla on pohdittu muun muassa mitä voisi olla pohjoismainen nuorisokulttuuri ja sen anti. (Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus) rahoituksen turvin on järjestetty kolme leiriä, enCIMON sin Tanskassa ja Islannissa ja nyt viimeisenä Suomessa. Tässä pitäisikin nyt keskittyä siihen, että tilatut kaksi TUI Cruisesvarustamon risteilijät saataisiin rahoituksen osalta kuntoon. . On erittäin positiivista, että STX:n alihankintaverkosto on aidosti valmis tulemaan talkoisiin mukaan. Lehtonen kuitenkin muistuttaa, että mitään ei ole tällä hetkellä myynnissä, vaikka omistushaluja on monella taholla virinnyt. . Ministerimme ovat hyviä ja tekevät parhaansa joka ikinen päivä. Ensimmäinen askel olisi saksalaisten TUI-risteilijöiden rakentamisen varmistaminen. Leireillä on luotu ja tehty itse pohjoismaista nuorisokulttuuria ja paikallisuus nousee esiin sitä kautta että tehdään itse. Sammalniemen leirillä esimerkiksi Väinämöinen yritti laulamisen sijaan räpätä vastapuolen suohon. Helsingin ja Uudenmaan pioneerit ovat suunnitelleet jo pitkään lasten ja nuorten festivaalia yhdessä muutaman pohjoismaisen nuorisojärjestön ja nuorisotalon kanssa, kertoo EteläSAMMALNIEMEN Suomen SDPL:n puheenjohtaja Antti Nordin. . Ideana oli, että festivaaliyleisö osallistuu itse festivaalin tekemiseen ja toteuttamiseen. Hallituksen eripurainen syksy ja alkuvuoden telakkatakaisku ovat saaneet osan aktiiveistamme hämmennyksen valtaan. EU-tukipaketeista tuohtuneet euroskeptikot ja perinteiset hallituskriitikot ovat saamassa kavereikseen kuntauudistukseen tuskastuneet kuntapäättäjät, vanhuspalvelulakiin pettyneet eläkeläiset, talouskurisopimuksista suivaantuneet nuoret ja telakoista tuohtuneet ay-miehet. HALLITUSVAIKUTTAMISEN TUSKA on vasemmiston ikiaikai- Leirin viimeisenä päivänä nuoret esittivät koko joukolle ryhmissä tekemiään lauluja. Metalli tukee STX-telakan alihankkijoita MERITEOLLISUUDEN alihankintayrityk- set ovat perustaneet yhdistyksen, jonka tarkoituksena pyrkiä varmistamaan STX Finlandin Turun telakan tulevaisuus. Kun tarvitsisi tukea ja uusia ideoita, niin vastaan tulee vaatimuksia oppositioon siirtymisestä. Yhdistykseen on tulossa 80 alihankkijaa, jotka vakuuttavat olevansa valmiita sijoittamaan hankkeeseen myös pääomia. Metalliliiton työehtosihteeri ja vasemmistoryhmän vetäjä Turja Lehtonen pitää alihankkijoiden liikkeelle lähtöä myönteisenä. . Näin myös tapahtuu, sillä kriittisyys nauttii monen vasemmiston aktiivin arvomaailmassa suurempaa suosiota kuin poliittinen vaikuttaminen. VASEMMISTOLIITON JOHTAMINEN hallitusasemassa on eri- tyisen kova homma. Olemme ainoa puolue, jonka eduskuntaryhmästä piti erottaa kansanedustajia, koska he esittivät epäluottamuslausetta hallitukselle ja omille ministereillemme heti hallituksen muodostamisen jälkeen. Olemme varmaan ainoa puolue, jonka omat aktiivit tekevät otsa hiessä laskelmia ja työstävät kirjoituksia, joilla he yrittävät todistaa että puolueen aikaansaamat parannukset eivät ole parannuksia laisinkaan. Olemme myös ainoa hallituspuolue, jonka eduskuntaryhmästä erotetut kansanedustajat kiertävät kenttää haukkumassa hallitusta ja omaa puoluettaan. Olimme ainoa puolue, jonka hallitusneuvottelijoista osa poistui säätytalolta ennen kuin työssä oli päästy kunnolla alkuun. Kun saa aikaan tuloksia, niin kohtaa aikaansaannosten mitätöintiä. Ryhmä julkisti keskiviikkona tilinpäätöksen, jossa sijoitusten arvonnousun sisältävä tulos käyvin arvoin kohosi ennätykselliseen 1,3 miljardiin euroon. Tulos ilman sijoitusten arvonnousua ja ennen veroja oli 601 miljoonaa euroa (2011: 525 miljoonaa). Viime viikkoina olen taas aistinut lisääntyvää kriittisyyttä. Hallitus esittää omistajille jaettavaksi osinkoina 145 miljoonaa euroa. OP-Pohjola-ryhmä päätti joulukuussa yhteistoimintaneuvottelut, joiden tuloksena vähennetään 561 työpaikkaa. Kaiken läpäisevänä teemana on omaan tekemiseen innostaminen ja rohkaiseminen. . Jos tämä verkosto haluaisi tehdä todellisen isänmaallisen teon, pitäisi huolehtia rahoituksesta, koska kysymys ei ole enää laivatilauksesta. Silti he odottavat luottavaisina, että kenttäväki hoitaa heidät eduskuntaan puolueen listoilta taas ensi vaaleissa. Saimme ensimmäisen hallitusvuoden aikana läpi monia vaatimuksiamme. Vasemmisto on vääntänyt perusturvaan korotuksia, muuttanut liikennepolitiikan suuntaa, parantanut pienituloisten perheiden harrastusmahdollisuuksia, saanut aikaan solidaarisuusveron rikkaille, neuvotellut lisärahaa vanhuspalvelulain toteuttamiseen, vääntänyt vakuudet Kreikan lainapaketille? Emme ole periaatteeton ja mitätön toimija, vaan poliittinen vaikutusvaltamme on todellisuudessa vaalikannatustamme (8.1%) suurempi. Kriittisyyttä pitää olla, mutta ainoastaan kielteisten asioiden näkeminen on masentavaa ja alituinen tarkoitusperien epäily tappaa innostuksen. Vaikeassa tilanteessa tarvitaan enemmän luottamusta, lisää työtä ja tuoreita ideoita. Itse festivaali toteutetaan vuonna 2014. Festivaalille on ideoitu muun muassa rentoutus- ja musiikkipajoja. Vaalikautta on jäljellä vielä yli puolet, joten peliaikaa tavoitteiden saavuttamiseen ja kannatuksen kohottamiseen riittää. Nyt ei ole aika heittää pyyhettä kehään, mikäli äänestäjiemme tärkeinä pitämillä asioilla on meille mitään merkitystä. Kirjoittaja on vasemmistoliiton varapuheenjohtaja. 9. Vahinkovakuutuksen ja varallisuudenhoi- don tulokset paranivat mutta pankkitoiminnan tulos oli tiedotteen mukaan edellisvuoden tasolla. Ryhmään kuuluva Pohjola Pankki teki viime vuonna ennätystuloksen. Tulos ennen veroja oli 374 miljoonaa euroa (2011: 258 miljoonaa). Näistä irtisanomisia on 247 ja 314 toteutetaan muilla järjestelyillä. Lisäksi 150 henkilön tehtävät ulkoistetaan. Kuluvana vuonna tuloksen ennen veroja odotetaan ylittävän ennätysvuoden tuloksen. Väliaikaista pankkiveroa Pohjola Pankki laskee maksavansa tältä vuodelta 19 miljoonaa euroa. KU MILLA RUUSKA Kolumni Risto Kalliorinne risto.kalliorinne@eduskunta.? Hallitustuska OLEN ENNENKIN kirjoittanut hallitusvaikuttamisen vai- keudesta. Henkilöstö arvosteli voimakkaasti työnantajan toimintatapoja neuvotteluissa. Ryhmän palveluksessa oli syyskuun lopussa 6 568 henkilöä
Leikkaukset nimenomaan eivät ole tässä taloustilanteessa suhdannepoliittisesti kovin järkeviä, hän sanoo. Viitanen esittää panoksia teollisuuden toimintaedellytyksiin ja yritysten kykyyn investoida. . Lasketaan solidaarisuusveron alarajaa vaikkapa 50 000 euron vuosituloihin, hän ehdottaa. Vihreiden Outi Alanko-Kahiluoto oli samalla linjalla. . Kaikki isot asiat ovat auki. Vai voisiko pitää pyörät pyörimässä ja työllisyyttä yllä? Uotila muistuttaa siitä, että samalla tavalla kuin hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi valtion velan taittaminen, sinne on kirjattu myös tavoitteeksi työttömyyden lasku viiteen prosenttiin. . Mitä presidentti Sauli Niinistö kansanedustajien mielestä sanoi avajaispuheessaan? VASEMMISTOLIITON KANSANEDUSTAJA Kari Uotila tulkitsee, että presidentti Sauli Niinistön puheet leikkauksia tehneistä 1990-luvun hallituksista ja siitä, että nytkin on tehtävä, mitä ?tekemättä ei voi jättää?, tarkoittavat leikkauslistoja tälle keväälle. . Siitä ei ole juuri puhuttu, mutta siitäkin olisi syytä pitää kiinni, Uotila sanoo. Uotilan mielestä helmikuussa pidettävässä hallituksen puoliväliriihessä ja maaliskuun kehysriihessä onkin syytä arvioida sopeuttamistarve ja jos päädytään sopeuttamiseen, se tulee arvioida oikeudenmukaisuuden pohjalta. . Pitää miettiä, kannattaako nyt pitää tiukasti kiinni hallitusohjelman perälaudoista vai laittaa lisää el- Kari Uotila 10 » Niinistö varoitti tekemästä samoja virheitä kuin 1990-luvulla. Annika Lapintie vytykseen, vaikkapa asuntotuotantoon. Kannattiko hän Joku kolme koulutuspäivää on toki merkittävä asia, mutta sillä ei ratkaista huoltosuhteen tai kestävyysvajeen ongelmia. myös solidaarisuusvero ja aiempi pääomaveron korottaminen ovat toimia, joita voi hyvin jatkaa jossain muodossa. Ei kovin järkevää Ehkä, ehkä ei SDP:n Pia Viitanen pitää hyvänä kysymystä siitä, viittasiko presidentti suoraan leikkauslistoihin. . Hän on aiemmin puhunut syrjäytymisen torjunnasta ja yhteisvastuusta, mutta nyt hän antoi kriisioppia, että tehkää kovia päätöksiä, Uotila arvioi. Uotilan mielestä on kuitenkin syytä miettiä, kannattaako maan taloutta sopeuttaa tiukasti. . Hän viittasi siihen, että taloudellisissa haasteissa Suomi on ollut aiemminkin, mutta määrätietoisella asenteella päätöksiä on kyetty tekemään. Männistön tuntuma on se, että nyt niin hallituspuolueissa kuin oppositiossa tajutaan tilanteen haastavuus. . Kahdeksan tulkintaa presidentin puheesta » Valtiopäivät avattiin tiistaina. Kaikki ymmärtävät, että nyt tarvitaan päätöksiä, jotka varmasti eivät ole helppoja mutta väistämättömiä. Pia Viitanen Lasse Männistö. Minusta Kokoomuksen Lasse Männistö taas ei kuullut presidentin puhuvan leikkauslistoista. . Nyt pitää alkaa puhua siitä, miten turvataan hyvinvointipalvelut. Outi Alanko-Kahiluoto Sauli Niinistö puhui tiistaina ensi kerran presidenttinä valtiopäivien avajaisissa. Nyt valtion pitää todella ottaa homma hanskaan, jotta ihmiset saavat halvempia asuntoja. Ei kannata syventää lamaa tiukalla politiikalla. 1990-luvun virheet Vasemmistoliiton Annika Lapintie on astetta lempeämpi suhteessa presidenttiin. . Myös julkisen vallan toimet ovat tärkeät. Sitä viestiä pidän tärkeänä että talouteen pitää tarttua, mutta minusta keinot olisivat työllisyys ja talouskasvu. Tulkitsen, että Niinistö varoitti tekemästä samoja virheitä kuin tehtiin 1990-luvulla. Silloin leikkaukset kohdistuivat pienituloisiin ja heissä on yhä työttömiä ja velkakierteessä olevia yrittäjiä. Lapintie tarjoaa valtiontalouden tasapainottamisen keinoiksi hyvätuloisten verotuksen kiristämistä. . Hän puhui siitä, että Suomen taloudelliset haasteet ovat sen suuruisia, että ?tekemättä ei voi jättää?, Männistö sanoo. . Presidentti vaihtoi selkeästi teemaa. Minusta presidentti pikemminkin palautti mieleen, että kun 1990-luvulla leikattiin, sillä oli myös ikäviä seurauksia. Alanko-Kahiluoto pitää hankalana tilannetta, jossa hallitus ei ole saanut tehtyä päätöksiä isoista asioista, kuten kuntarakenne- ja sosiaali- ja terveysuudistuksista tai eläkeiästä. . Niistä olisi pitänyt päättää aika päivää sitten
ryskimästä saliin, jossa oli satakunta ihmistä. Oli aika kylmää kyytiä nostaa leikkauslistat esiin ja sanoa voimakkaasti, että on leikattava. Haluaisin todella tietää, miten se tilanteen jo ollessa päällä onnistuu. tai sitten luotiin tarkoituksellisesti . Siis: he estivät kolmea natsia puukkoineen ja ?taisteluvarustuksineen. Jos tuollaiselta korokkeelta lausutaan tuollaisia asioita, tulkitsen, että presidentin mukaan emme selviä ilman rajuja leikkauksia. käsitys kahden ääriliikkeen välisestä rähinöinnistä. Kuinka tämä on mahdollista nähdä minään muuna kuin sankaritekona? Ne Jyväskylä DIY-kollektiivin henkilöt, jotka estivät hyökkäyksen, toimivat helvetin skarpisti ja pelkästään oikein. tulkinta tekee kovasti hallaa totuudelle. Jos yksi porukka kirjoittaa tietokirjan ja sitten järjestää kirjastossa siitä avoimen keskustelutilaisuuden, johon toinen porukka hyökkää puukkojen kanssa, niin kyllä siinä tilanteessa on nähdäkseni tasan yksi ääri. Samaan ääreen kuuluvat ne yhteiskunnalliset vaikuttajat eduskuntaa myöten, jotka ovat antaneet siunauksen poliittiselle terrorille. Minusta se on väärin ja tosi rumaa puhetta, Tiainen sanoo. . Kauniit ajatukset eivät puukolta pelasta. Entä kenen mielestä ovivahtien olisi pitänyt paeta ja päästää natsit saliin? Muutamien mielestä mahdollisimman traaginen lopputulos olisi paras, koska puolustuskyvyttömiä uhreja ajatellessaan voisi tuntea itsensä hyväksi ihmiseksi. Miksei onnistuneesta puolustautumisesta voida iloita? Omissa laskuissani ihmishenki ja -terveys ovat pirusti tärkeämpiä kuin moraalinen ylemmyydentunto. SISÄMINISTERIÖ JA SUPO vähättelevät äärioikeiston uhkaa. Mediassa meni monin paikoin läpi . Tämä on valheellista ja vastuutonta. Ja onko presidentin asia ohjata kansanedustajia tällaisiin päätöksiin? Minä olen tullut tänne puolustamaan köyhiä ja pudonneita. Ihminen puuttui Aino-Kaisa Pekonen piti hyvänä sitä, että Niinistö puolusti sananvapautta ja siihen liittyen koskemattomuutta. Niinistö sanoi, että suomalainen demokratia ja yhteiskunnan eheys Eila Tiainen ovat suuria arvoja, jotka eivät rakennu samanlaisuudelle, vaan toisen yksilön ihmisyyden ja ajatusten kunnioittamiselle. . Jäin kaipaamaan tämän hetken isoja yhteiskunnallisia kysymyksiä. Modigia kuohuttaa tapa, jolla presidentti puhui leikkauksista. . Minulla on ystäväperhe, jossa on nyt työtön kolmannessa sukupolvessa. Näemme yhä 1990-luvun laman leikkausten seuraukset. Tulkinnat vaihtelevat. Keinoista Männistö ei halua puhua. . Sellainen maksaa aina enemmän. Silvia Modig Väärin ja tosi rumaa Eila Tiainen arvioi, että aika on korostanut niin pitkään yksilöllisyyttä, ettemme osaa puhaltaa yhteen hiileen. . Hän puolusti leikkauslistoja niin voimakkaasti ja yksipuolisesti, että minun on pakko kysyä, onko se ainoa keino tasapainottaa valtion taloutta. Tätä oppia voimme vaatia muualta tulevilta tai toisin ajattelevalta, kunhan sitä itse noudatamme. Yksi heistä sai itse puukosta. He suojelivat paitsi sananvapautta, kokoontumisvapautta ja poliittista toimintavapautta, myös aivan konkreettisesti jokaisen tilaisuuteen osallistuneen henkeä ja terveyttä. Hän olisi voinut mainita muitakin valtion talouden tasapainottamisen keinoja, Pekonen arvosteli. . Poliisia ei tilaisuuden suojaaminen kiinnostanut. Onneksi valtaa käyttävien vähättelijöiden vastapainoksi löytyy selkärankaisia ja vastuuntuntoisia ihmisiä pistämään pistettä natsien pelleilylle. MORAALIJEESUKSET EHTIVÄT vaatia puolustautumista ilman voimankäyttöä. Missä oli nuorisotakuu, sosiaalinen eriytyminen, kyseli vasemmistoliiton kansanedustaja Silvia Modig presidentin puheesta. . Jos demokratiassa ajaa asiaansa väkivaltaa käyttämällä, sanoissa tai teoissa, se on väkivaltaa kaikkia kohtaan, Niinistö sanoi. . LEHTIKUVA/ MARTTI KAINULAINEN Kolumni Emilia Kukkala emilia.kukkala@uta.? Puolustautumisen oikeutuksesta HYÖKKÄYS Äärioikeisto Suomessa -kirjan tiimoilta jär- leikkauksia vai varoitti niistä. Missä vaiheessa ja millä keinoin sen nousun saa pysäyttää? Kirjoittaja on tamperelainen toimittaja. 11. Väkivalta kuuluu äärioikeiston ideologiaan, pelon ideologiaan, se ei ole pelkkä keino. Täysin käsittämätöntä vääntöä taas on julkisuudessa käyty siitä, toimivatko tilaisuuden järjestyksenvalvonnasta vastanneet henkilöt oikein. Niinistö on halunnut esiintyä koko kansan presidenttinä, mutta tämä puhe ei ollut koko kansan puhe. Tuula Kärki tuula.karki@kansanuutiset.? Aino-Kaisa Pekonen jestettyyn keskustelutilaisuuteen ei yllättänyt asioita vähänkään seuranneita . Käsi ylös, kuka ottaa vapaaehtoisesti rassia rintaansa. Ei kyllä ole, Modig sanoi. . Joskus suomalainen pakkomielle vääntää epäsuhtaisestakin tilanteesta ?tasapuolinen. Ja miksipä eivät antaisi, sehän on heidän ideologiansa ja tavoitteidensa mukaista! Äärioikeisto ei ole vain muutama hairahtanut puukkoheppu, se on osa yhteiskunnallista todellisuuttamme ja poliittista maisemaamme pohjalta huipulle asti. Muuten presidentin puheesta puuttui ihminen. kuten tilaisuuden järjestäjiä, jotka siihen olivat asianmukaisesti varautuneet. En anna ohjeita hallitukselle. Ei ollut koko kansan puhe
Suomella on kaikki edellytykset hyötyä Venäjän talousmahdin kasvusta, tohtori Pekka Sutela sanoo. TEKSTI Jouko Huru KUVA Jarmo Lintunen . Muuta vaihtoehtoa ei oikeastaan ole. Sutela on varma, että Venäjän myllyt jauhavat poliittiset ja taloudelliset haasteensa niin, että siitä tulee entistä kovempi luu Euroopan talouteen. Sutela tuntee entisten sosialististen maiden taloudet. Hän toimi Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimus-. VENÄJÄ ON entistä enemmän osa Eurooppaa, Venäjän talouden asiantuntija, valtiotieteen tohtori Pekka Sutela sanoo. Suomen Pankin johtavan neuvonantajan virasta vuonna 2011 eläköitynyt Sutela arvioi, että tulevaisuudessa Venäjä integroituu entistä enemmän Eurooppaan: . Onhan tämä Euroopan kahtiajaon loppuminen isompia juttuja, joita on tapahtunut viimeisten kymmenien vuosien aikana. Aktiivisesti edelleen tutkimus- ja opetustyötä tekevältä Sutelalta on vastikään ilmestynyt kirja, Ruplan maa - kuinka Venäjästä tuli normaali talous (Siltala 2012). Se on hänen mukaansa win-win-tilanne, jossa kaikki hyötyvät. . Venäjän kasvava talous on Suomen etu » Venäjän talous kasvaa ja integroituu entistä tiiviimmin Eurooppaan. Varsinkin, jos kehitystä katsoo vähänkään historiallista taustaa vasten. Päinvastoin. Siinä hän keskittyy erityisesti presidenttinä ja pääministerinä vaikuttaneen Vladimir Putinin kauteen. Sutela rakentaa kirjassaan nyky-Venäjän taloushistorian sillat tähän päivään aina Neuvostoliiton ajoista lähtien. Venäjän talouden kasvu on koko ajan selvästi suurempaa kuin muun Euroopan. Eurooppakin voittaa Eurooppalaisten ei pidä Sutelan mukaan olla kuitenkaan huolissaan Venäjän eurooppalais- 12 Venäjästä tulee entistä kovempi luu Euroopan talouteen. tumisesta
Moni ihmetteli aikoinaan, miksi valkovenäläiset Belarus-traktorit olivat niin isoja ja painavia. Nii.? a t uo milloin t ole suoraan yhden välillä johtaja teyttä siihen, mijoutuu tasapainotten iso valtio on. telemaan. Mutta se on myös tätä koko Vetelan mukaan noudattamaan. näjän erityislaatua. Halutaan näytSutela sanoo suoraan, että Putää, miten Venäjä poikkea toisista tin ei ole ollut vahva johtaja. Siellä on keskeraateja pidetään ja nään kilpailevia, kuinka ankaria puaika epämääräisiä ja huonosti orgaheita pidetään. ii s o ?Putin su Sutela määnisoituja ryhmiä. ät ä t in rittelee, että vahMyös Putinin kalo il m valla valtiolla ei veripiirissä. Muutoin siellä keskityttiin tekemään ta- Sutela sanoo, että Suomella on kaikki maantieteelliset ja kulttuuriset edellytykset hyötyä Venäjän talousmahdin kasvusta. Neuvostoliiton aikojen haikailijoille Pekka Sutela sanoo, että on aivan turha kuvitella, että pärjäisi Venäjällä, jos ei pärjää muuallakin. vallisia kaupunki-Ladoja. . Strategian noudattamisen sijaan tämä keskittyy taktikoimaan SUTELA SANOO, että kapitalismin keja luovimaan hittymisen logiikka on vahva Venä. Ei tarvitse kännykkää keksiä uudestaan. Neuvostoliitossa kaikki mahdollinen teknologinen tavaratuotanto oli valjastettu aseteollisuuden palvelukseen. Kekseliästä Neuvostoliitossa oli niin sanottu kaksoistuotanto. . Niitä rakennettiin Neuvostoliitossa useita satoja kauas Uralille ja muualle sisämaahan viholliskoneiden saavuttamattomiin. Jos tuotanto niissä lopetetaan, joutuu melkein koko kaupunki työttömäksi. . Niin yksinkersaan. Tällöin valtionjohto samaistetaan siihen, käsitys, ettei ole olemassa edes mikuinka suuri on armeija, kuinka tään maata johtavaa Putinin sekupaljon on virkamiehiä, rokratiaa. kuinka komeita pa. No, sen takia, että niillä piti kyetä vetämään tykkejä. Kaksoistuotanto yhä ongelma Neuvostoaikaisen kaksoistuotannon purkamisesta on tullut suuri taloudellinen ja sosiaalinen ongelma yhden tuotantolaitoksen kaupungeissa. Kun tuesta tulee pitkäaikaista, se on hyödytöntä. Suomella edellytykset hyötyä laitoksen BOFIT:in päällikkönä vuosina 1998? 2009. Kovaa vääntöä Kun Neuvostoliitto romahti vuonna 1991, alkoi maassa hirmuinen vääntö sosialismista markkinatalouteen. Hän väittää, ettei Venäjällä taista se ei ole ollut. ole vahvaa valtiota eikä vahvaa hallintoa. SUTELA TIETÄÄ, että vakavasti otettavien venäläisten politiikantutki. Vahva valtio on tuu tekemään komprositä, että pystytään asetmisseja ja suosimaan miltamaan ja saavuttamaan tavoitloin tätä milloin tuota. teet. Se tuki yritysten kautta työpaikkoja. Kaksoistuotannon purkaminen on edelleen suuri ongelma Venäjällä. Kehitys on saanut siellä sellaitelemaan. sia piirteitä, joista ei ole syytä pitää. Sutela myöntää, että Putinin vahvan imagon luonti on osaksi Putinin johtamalla hallinnolla on kyllä strategioita maan kehittäheikkouden peittämistä: miseksi, mutta se ei pysty niitä Su. Se ei ole totta. Hän jou. Se tarkoittaa sitä, että pystyy kasvamaan nopeasti omaksumalla sitä, mitä muut ovat keksineet. Silloin oli mahdollista pärjätä Neuvostoliitossa, vaikkei pärjännyt missään muualla. Mutta nyt on aivan turha kuvitella, että pärjäisi Venäjällä, jos ei pärjää muuallakin. LEHTIKUVA/ IVAN SEKRETAREV Pekka Sutela sanoo, ettei Vladimir Putin ole ollut vahva johtaja vaan sovittelija, joka taktikoi ja luovii. Venäjällä ei ole vahvaa valtiota eikä hallintoa yllättää Vladimir jän toteuttanut hänen käskyjään: Putinin johtaman Venäjän arvios. Putin maista ja on vahva. ei ole vedellyt Kremlissä naruistaan eikä nukkearmeija ole kautta VenäJouko Huru PEKKA SUTELA 13. Logistiset edut ja kulttuurin tuntemus ovat Suomella parempia kuin muilla pohjoismailla tai KeskiEuroopalla. Verratessaan Suomen ja Venäjän talouksien kehittyneisyyttä Sutela arvioi, että Suomella on mahdollisuudet hyötyä rakennemuutosten eriaikaisuudesta. Maassamme hiipuvalla konepaja- ja muulla raskaan rakentamisen alalla saattaisi olla nyt Venäjän-markkinat. . Silloin 1990-luvulla Venäjän ei tarvinnut keksiä myöskään pankkeja, kahviloita eikä ravintoloita. Venäjä on lähivuosina ohittamassa maan rakentamiseen liittyvä nopean kasvun vaiheen . Nyt konserni on omillaan. Veitikka silmäkulmassa Sutela huomauttaa, että yhteiskunnan tuki joillekin teollisuuden aloille voi olla hyvä, jos se on väliaikaista ja nostaa tuotannon omilleen . vastoin tämän imagoa ja maivin vahva valtio. netta. Vuoden 2008 talouskriisin yhteydessä nähtiin, että kun talousasiantuntijat halusivat pistää ruumiiksi näitä vanhoja tuotantolaitoksia, jotka eivät tuottaneet mitään kilpailukykyistä, niin Putinin hallinto tuki mieluummin yrityksiä. jonka Suomi on jo ohittanut. Se on yleisimpiä virhekäsijoiden keskuudessa on vallitseva tyksiä, mitä Venäjästä on. Samoilla tehtailla oli kyky valmistaa sekä panssarivaunuja että kuorma-autoja. Ongelmaksi muotoutui se, että kylmän sodan olosuhteissakin kapasiteetti pystyi tuottamaan niin paljon kuorma-autoja, ettei niille ollut kysyntää. Ladan-tehtailla tuotettiin vain tarvittava määrä sotilaskäyttöön sopivia nelivetoisia autoja. Rakennemuutoksista puhuessaan Sutela viittaa yhdysvaltalaiseen taloustieteilijään Alexander Gerschenkroniin, joka puhui kehittyvien maiden ?takapajuisuuden eduista?: . Sutela kuvaa Neuvostoliittoa ironiseen sävyyn pelkistämällä, että talousopin kielellä siellä keskityttiin tuottamaan aseita ja puoluejohtaja Leonid Bre?nevin teoksia. Vaikka pelkistämisestä ei ole pilkka kaukana, kuvaa varsinkin tavaratuotannon keskittyminen aseisiin hämmästyttävän tarkkaan todellisuutta. Sielläkin pitäisi olla vahva valtalouden ja valtapelien oman luontio, joka pystyisi ohjaamaan ja ranonvoiman kautta. Tässä mielessä esimerkiksi Sutela pitää Putinia sovitteliRuotsilla on ollut perinteisesti hyjana . Eikä niitä valtajoittamaan sitä, mitä tapahtuu: pelejäkään kukaan pysty suunnit. hän kuulostaa viittaavan Suomeen: . Strategia toteutuu markkinajällä. Ainoat lähellä olevat markkinat, missä tullaan rakentamaan paljon tulevaisuudessa ovat Venäjällä. Hyvien Neuvostoliiton aikaisten kauppasuhteitten perään haikailijoille Sutela kuitenkin nostaa varoittavan kätensä: . Jos Suomi aikoo hyötyä Venäjän nykyvaiheesta, on aktivoiduttava kiireesti. Näissä tehtaissa ja kaupungeissa tuotetaan edelleen työllisyyden vuoksi kehnosti kilpailevia tuotteita. Sutela muistuttaa, että samaan vuoden 2008 kriisin aikaan Yhdysvalloissa valtio tuki esimerkiksi General Motorsia sen vaikeuksissa
Ongelman ydin on siinä, että puusepänalan työehtosopimus on tehty tehdastyöläisille, ei liikkuville työntekijöille. Olen taistellut tällä ammattinimikkeellä töitä tekevien puolesta, että saataisiin nämä asiat edes jollekin raiteelle. Mäenpäällä on tähän taisteluun kulunut pääluottamusmiehenä kahdeksan vuotta. Vastaavasti verottaja hyväksyy näitä korvauksia verottomaksi. Novartin asentajien huonosta asemasta on esimerkkinä ruokarahakorvaukset, jotka alkavat vasta 15 kilometrin päässä niin sanotusta työhönottopaikasta. . Neljän kuukauden kurssista kaksi kuukautta suoritetaan Novartilla työharjoitteluna. ja niihin liittyvät epäkohdat. Ne ovat siirtyneet liittojen välisiksi kiistoiksi. Vanhimmat erimielisyysmuistiot ovat vuodelta 2011. 2013. Se on johtanut siihen, että eri paikkakunnilla on eri korvaukset. Mäenpää itse on tullut Novartille oppisopimustietä, jota hän pitää parhaana tapana. Uudeksi ongelmaksi on noussut ulkomaisen työvoiman rekrytointi, lähinnä virolaisten. Pääsuunta rintamilla on tietenkin ollut työnantaja, mutta lähes samaa lajia ovat hänelle edustaneet veroviranomainen ja välillä oma ammattiliittokin, Puuliitto. Novartin asentajat eivät erityisalantyöntekijöitä? Mäenpää toteaa, että kaikki Novartin kalusteasentajien ongelmat kulminoituvat siihen, että heitä ei ole kattavasti ja kaikkialla hyväksytty erityisalantyöntekijöiksi. Työantajalla on tässä sitten sellaisia porsaanreikiä, joita se soveltaa meihin. jia a t n Erityisalantyöntekijöiden e s a Kaluste asema on sekä verottajan että paly t väksy t y h le kanmaksajan näkökulmasta erio i e n la lainen kuin tavallisen puuliittoa is er ity laisen asema. Työnantaja maksaa i. ijöiks tuntuvasti eri tavalla päiväratyöntek hoja, ateriakorvauksia sekä matkaja muita kulukorvauksia erityisalantyöntekijöille. Silloin ongelmia olisi puolet vähemmän. Erimielisyysmuistioita riita-asioista useita Mäenpää sanoo, että Novartin kalusteasentajilla on lukuisia riita-asioita työnantajan kanssa. Olen tehnyt näistä korvauksista viimeisen vuoden aikana viisi erimielisyysmuistiota sen takia kun työnantaja ei halua neuvotella mistään. Hänen mukaansa työnantajan edustajat ovat useimmiten olleet haluttomia puuttumaan työntekijöiden esittämiin epäkohtiin, jotka ovat koskeneet joko korvausten maksamista tai sitten työsuojelua ja siihen kouluttamista. Mäenpää on tehnyt vuosien varrella lukuisia erimielisyysmuistioita näistä asioista. Ongelmia on siksi kaikilla kolmella rintamalla: työnantajan, verottajan ja ammattiliittojen suunnalla. Novart on osa kansainvälistä Nobia-konsernia, jonka pääkonttori on Tukholmassa. Novartilla on Suomessa tehdas Nastolassa. Työntekijöitä on noin 340, joista kalusteasentajia satakunta. Kalusteasentajia on muillakin ?rmoilla, esimerkiksi Topi-Kalustaja Oy:llä ja Domus Yhtiöt Oy:llä, jotka ovat Novartin tavoin kuuluisia keittiökalusteistaan. Novart ei halunnut lähteä paperilla sopimaan näistä työhön opastamisen korvauksista. Lähtökohta on, että kalusteasentajiksi ei voi opiskella yleisissä ammattioppilaitoksissa. Novart kouluttaa kalusteasentajia yhteistyössä Rajamäellä sijaitsevan Työtehoseuran (TTS) kanssa. Tärkeämmäksi hän näkee puhumisen keskeneräisistä taisteluista. Mäenpään taistelut ovat olleet mahdollisimman hankalia. Kiistat ovat edelleen ratkaisemattomia. . Meidän vanhempien asentajien mielestä vuosi on vähimmäisaika, jolloin tämän ammatin pystyy hallitsemaan. Noin 3 000 euron työkalut pitää itse vakuuttaa. Työkaluistaan he saavat korvauksia, mutta eivät esimerkiksi lomautuksen ajalta . Topilla tai Domuksella ei tällaisia ole vaan siellä korvaukset alkavat heti. Novartin asentajilla on kilometrirajat myös matkakulukorvauksien saamisille: . Siihen on mennyt melkein kirjaimellisesti myös terveys. Heidän kaikki työsuojelu- ja muut käytännön ongelmat ovat rakennustyöntekijöiden ongelmia ? eivät tehdastyöntekijöiden. . Novart on Mäenpään arvion mukaan sitoutunut ottamaan töihin noin 70 prosenttia kurssin läpäisseistä. . Työsuhde Novartiin on voimassa. Rintamia on ollut vähintään kolmeen suuntaan. Heitä kohdellaan erityisalantyöntekijöinä, jotka työskentelevät omilla toiminimillään itsenäisinä yrittäjinä. Novartin asentajien ?yrittäjyyttä. Hän luopui pääluottamusmiehen tehtävistä vuodenvaihteessa 2012 . On selkeästi kahdet työmarkkinat. Mäenpään mukaan työnantaja voittaa kokeneittenkin kurssittamisessa yhteiskunnan maksamat koulutus- ja harjoitteluajan rahat.. Meillä on Novartilla hyvin erikoisia omavastuita, kuten tuo 15 kilometrin raja ruoka- rahalle. Mäenpää ihmettelee, että heitä otetaan suoraan urakkatyöhön ilman koulutusta, mutta esimerkiksi Novartin lakkautetun tehtaan entiset kokeneet työntekijät eivät pääse suoraan töihin vaan heidän pitäisi mennä TTS:n kurssille. . Tällöin ainoa keino on tehdä erimielisyysmuistio ja jättää asiat työnantajaliitto Metsäteollisuus ry:n ja Puuliiton asiaksi. Kalusteasentajia kouluttaa työnantaja Merkittäväksi Novartin asentajia koskevaksi ongelmaksi Mäenpää sanoo työhönottamisen ja ammattiin kouluttamisen . on se, että he tekevät töitä omilla työkaluillaan. Jos olisimme asennus?rman palveluksessa, niin sitten olisimme Rakennusliiton työehtosopimuksen piirissä. Alle 15 kilometrin matkalta työnantaja ei maksa mitään verottomia, vaikka kuljetamme omilla autoillamme työnantajan omaisuutta. . Tämä on urakkatyötä. Vasta töihin otetut asentajat ovat käytännössä kuitenkin vanhempien asentajien oppipoikia. Uuvuttavaa taistelua kalusteasentajien puolesta » Janne Mäenpää on käynyt pääluottamusmiehenä vuosia taistelua kalusteasentajien ammattiryhmän oikeuksien puolesta. TEKSTI & KUVA Jouko Huru KEITTIÖKALUSTEITA VALMISTAVAN Novart Oy:n kalusteasentajien ex-pääluottamusmies Janne Mäenpää, 39, on käynyt uuvuttavaa taistelua pienen ammattiryhmänsä oikeuksien puolesta. . Hän odottaa nyt sairaslomallaan päätöstä, ovatko hänen terveysongelmansa työperäisiä. . Mutta Topin ja Domuksen kalusteasentajat ovat työnantajan ja verottajan näkökulmasta eri asemassa. Tästä on ollut myös korvausriitoja. . Työnantajan mielestä ne ovat kurssin jälkeen valmiita asentajia. Olen joutunut niin kuin lumihangessa auraamaan polkua. kuten heidän kollegansa, jotka työskentelevät rakennus?rmoissa. Liittojen välisten sopimusten perusteella he kuitenkin ovat Puuliiton alaisten tuotantolaitosten työntekijöitä, tehdasasentajia. Rakennusliitto olisi Mäenpään mukaan luontevin viiteryhmä, kun kalusteasentajat työskentelevät rakennustyömailla. vaikka vakuutukset pitää silloinkin hoitaa. 14 ?Ongelman ydin on siinä, että puusepänalan työehtosopimus on tehty tehdastyöläisille.? Mäenpää edustamat Novartin kalusteasentajat ovat käytännössä eri puolilla Suomea asennuskeikkoja rakennustyömailla tekeviä reissumiehiä. Kuitenkin he kuuluvat Puuliiton puusepänalan työehtosopimuksen piiriin. Itse he haluaisivat kuulua Rakennusliittoon . Kun matkaa on 16 kilometriä työhönottopaikalta, maksetaan 16 kilometrin korvaukset ja yksi ruokaraha. Totuus työmaalla on aivan toinen. Lähtöni pääluottamusmiehen tehtävistä oli oma ratkaisu. Minulla on mennyt terveys näiden asioiden kanssa. Terveydestään hän ei kuitenkaan halua puhua enempää
Silti hän arvostelee kovin sanoin oman liittonsa toimintaa näissä kalusteasentajien asioissa. . Työntekijän etu pitäisi olla Puuliitonkin etu. . Se nimittäin koskee nyt kaikkia Novartin asentajia, niitäkin joilla on ollut parempi verokohtelu. Hänen mielestään tämäkin päätös alleviivaa sitä, miten tärkeää on se, mihin liittoon kuuluu. . Kyse on verottomien korvausten menettämisestä veroviraston piirimuutoksen yhteydessä. Verokohtelusta valittanut asentaja vaati vähennettäväksi verotuksessaan tulonhankkimiskuluina ateriakorvauksen sekä työvälinehankinta-, huolto- ja korjauskuluja. Aiemmin hän oli saanut vähennykset. Hallintooikeus hylkäsi vaateet tammikuussa 2013. Perusteluissa todettiin, että erityisalan (talonrakennus-, maanrakennus- ja metsätyöalat) päivittäisistä matkoista erityiselle työntekemispaikalle on oikeus saada työnantajalta verovapaasti ateriakorvaus tai tehdä vastaavan suuruinen vähennys. Perusteena on kuitenkin aina tilapäisyyden edellytysten täyttyminen. Hylkäysperusteissa katsottiin, että verovelvollinen ei työskentele mainituilla toimialoilla. JANNE MÄENPÄÄN pääluotta- musmiesaikana tehdystä hallinto-oikeusvalituksesta hän itse sanoo, että perusteluina valitukselle oli se, että eri veropiireissä Novartin kalusteasentajien verottomia korvauksia kohdellaan eri tavoin. Mäenpää harmittelee oikeuden päätöstä. Alapartanen itse on perehtynyt puusepänalan asioihin. Puuliiton hallitukseen kuuluva Mäenpää pitää hyvänä asiana, että liitto valittaa päätöksestä. Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen TURUN HALLINTO-OIKEUTEEN teh- tiin vuosi sitten valitus koskien verottajan muuttunutta Novartin työntekijän kohtelua. Jos kalusteasentajat olisivat rakennusliiton sopimuksen piirissä, olisivat vero-ongelmat häipyneet sen sileän tien. PUULIITON SIHTEERI Jyrki Alapartanen kertoo Kansan Uutisille, että liitto valittaa oikeuden päätöksestä. Olen joutunut niin kuin lumihangessa auraamaan polkua, kuvaa Janne Mäenpää taisteluaan kalusteasentajien oikeuksien puolesta. 15. Puuliitto ei ole tehnyt näiden asioiden eteen yhtään mitään vaikka tilanteesta on oltu vuosia tietoisia. Suurimmaksi syyksi Puuliiton toimimattomuuteen pienen erityisalantyöntekijäryhmän etujen valvonnassa Mäenpää näkee liiton toiminnan politisoitumisen ja oman edun tavoittelun.
Kaikki kietoutuvat samaan vyyhtiin. Naisen paikkaa ja asentoa määriteltäessä lyömäaseena on ollut ja on milloin uskonto, milloin psykologia tai biologia. Vaikkapa tämä huorittelu, onhan se aivan posketonta. Ihan hirvittävän hyväntuulinen housuton Aristoteles kärrätään lavalle ja tekee tyylilajin kättelyssä selväksi. Sitä tehdään joka päivä mainoksissa, lehtiotsikoissa ja työpaikkojen kahvihuoneissa, poliitikkojen puheissa ja päätöksissä, romanttisen elokuvan loppuhuipennuksessa. Varmistimet on poistettu ja tosikot älkööt vaivautuko. Kollaasimainen esitys koostuu välähdyksistä, joissa katsojien eteen lätkäistään tyrmistyttäviä kuvia siitä todellisuudesta, jossa naiset elävät. Ohjaaja Matti Ijäs, Kulttuurihaitari 1/2013 TERJO AALTONEN Antiikin Kreikan kauniit ja rohkeat: Sodan jumala Ares (Robin Svartström) ja rakkauden jumalatar Afrodite (Satu Silvo). Ne on poimittu laululyriikoista kuten Impaled Nazarene -yhtyeen biisistä Nyrkillä tapettava huora tai internetin keskustelupalstoilta. Kuulostaa synkeältä, mutta näytelmän kirjoittaja Laura Gustafsson ja ohjaaja Sakari Hokkanen ovat valinneet aseekseen huumorin. Sydäntä kylmää ja samaan aikaan naurattaa. Edes hetkeksi. Samaa vyyhtiä Feminismin äidinmaidossa imeneelle esityksen teesit eivät ole uusia. B kulttuuri En ole sinisilmäinen, mutta uskon, että ihmiset ovat pohjimmiltaan hyviä. Mutta kun sanaa tarpeeksi toistetaan, se menettää mahtinsa. Siihen osallistuvat naiset itsekin. Ryhmäteatterin esitys näyttää ettei aihe tyhjentynyt yhteen romaaniin tai näytelmään. Silvo säteilee Esityksen ensimmäinen puolisko on nimeltään Huora, toinen on Satu. 11-vuotiasta huoritellaan, 14-vuotiasta huoritellaan, mummoa huoritellaan. Kirkkokuoro laulaa kuinka äiti on huora, tyttöystävä on huora ja päiväkodin täti on huora. Vaikka tyylilajiin kuuluvat liioittelu ja kärjistykset, kaikkein hirveimmät tekstit eivät ole 16 kirjailijan mielikuvitusta. Ensin esitellään ihmisten maailmaa, sitten fantasioidaan se paremmaksi kun rakkauden jumalatar Afrodite kerubeineen saapuu Helsinkiin.. Taustalla hurmaavan hauskat kerubit Heidi Kirves ja Aija Pahkala. Niin kamalaa, että naurattaa » Huorasatu on riemukas, feministinen julistus, jonka ase on nauru. SE ALKAA pippelistä, Ryhmäteatterin Huorasatu. Mutta eipä niitä ole Suomessa ennen näyttämöllä nähty eikä kuultu, ei tähän tyyliin ainakaan. Huorasatu osoittaa etteivät nais- ja lapsikauppa Thaimaassa, kauneusleikkauksesta Kun huorasanaa tarpeeksi toistetaan, se menettää mahtinsa. Edes hetkeksi. haaveileva teinityttö Suomessa tai keskustelupalstoille oksennettava naisviha ole toisistaan irrallisia ääri-ilmiöitä
Kososella on kokemusta myös tiskin takaa. Ravintola Loppu on paikka laitakaupungilla, jonne kertoja, Adam, ajautuu hyvin huonojen bileiden jälkeen. Mutta jokaisessa muurissa on särö, josta valo virtaa sisään. Teos on omistettu Lauralle. On vaikea hahmottaa suuntaa ja suunnitella tulevaa. Ravintola on mainio näyttämö ja näytelmä tarjoilijan silmin lähes joka ilta samanlainen. Myös nuoremman polven näyttelijät tekevät kaikki hienoa työtä. Plussaa käsiohjelmalle Erityismaininnan ansaitsee Huorasadun käsiohjelma. 200 sivua. » Jokaisessa muurissa on särö, josta valo virtaa sisään. Anna Paju HUORASATU. Avohoidon merkittävä lisääminen toki merkitsi, että potilaat ovat enemmän keskellämme kuin vielä 1980-luvulla. 134 sivua. 17. Ministeriön tiedotteessa todetaan, että hänen erityis- Huorasatu sekoittaa iloisesti populaarikulttuurin kreikkalaiseen mytologiaan, esittää ankaraa mediakritiikkiä ja puolustaa sorrettuja. Kiiltäväpaperisen naistenlehden muotoon puettu julkaisu sisältää esitystietojen lisäksi muun muassa norjalaisen veteraanifeministi Berit Åsin Sortajan strategiat ja Amnestyn Pia Puu Oksasen kirjoituksen seksuaalioikeuksista. Toki myös kevätmuoti- ja matkailuvinkit antiikin Kreikkaan ja horoskooppeja. vahvuuksiaan ovat taidepolitiikan, lainsäädännön ja taiteilijoiden toimeentulokysymysten tuntemus sekä erinomaiset verkostot yhteiskunnan eri alueilla. Filosofian maisteri Sirnö on työskennellyt Tampereella museoalan eri tehtävissä, Tampereen työväen teatterin tiedottajana vuosina 2000?2003, vasemmistoliiton kansanedustajana vuosina 2003?2011 sekä Suomen näytelmäkirjailijat ja käsikirjoittajat ry:n toiminnanjohtajana vuodesta 2011. Like 2012. Esiintyjäjoukossa ei ole heikkoa lenkkiä ja kaikki huhkivat rooleja enemmän kuin katsoja ehtii laskea. Ja että joku voi kantaa sellaista lavasäteilyä kuin Satu Silvo! Niin Afroditena kuin kuin Akan Ronttina parittajana hän hurmaa, ei kuitenkaan särmättömästi. Ajettiin Siperian läpi kohti Kiinaa. KU Tiskirotan muistoja vaellusvuosilta VILLE JUURIKKALA KEVÄÄLLÄ 2010 ilmestyi Marco Kososen (synt. Adam seuraa esimerkkiä ja on pian työssä ravintolassa, joka monen muun vastaavan paikan tavoin on asiakkailleen koko maailma. mieleen Leo Lindstenin Istuja pitkän illan, Jim Jarmuschin elokuvat tai Prahassa Cafe Slavian seinältä katsova da Silvan hypnoottinen ETÄISESTI TULEE Marco Kosonen on tehnyt taidetta myös Shadowplayn trumpetistina. nistaa teoksesta toisia kanta-asiakkaita, mutta teos ei ole avainromaani. Tyylittelyn ja etäännytyksen ansiosta kertomuksessa on yhtä lailla goottiaineksia. Kirja oli muun muassa Finlandia-ehdokkaana. YKSI MIELEN sairauden merkkejä on ulko- puolisen mielestä täysin merkityksettömien, tekstiä pakenevien muistiinpanojen tekeminen päivästä toiseen. Esikoiskirjansa julkaissut Anna-Liisa Tarvainen kertoo tällaisesta käytöksestä kaiken sen muun ohella, mitä hän kertomuksessaan lähisukulaisensa asioista paljastaa. 30 vuoden aika yrittäjänä ja sairaan läheisen tukihenkilönä ovat antaneet kirjoittajalle mahdollisuuden kypsyttää kaiken sanottavansa. » Tekijä toivoo pystyvänsä Aimo Ruusunen antamaan merkitystä tummaankin elämään. ANNA-LIISA TARVAINEN: Tumma elämä. Omakustanne 2012. Sirnö aloittaa tehtävässä maaliskuun alussa. Tehtävä on määräaikainen ja se päättyy 28. Käsikirjoitus: Laura Gustafsson. Mitä ajatellaan, siitä on puhuttava Ohjaus: Sakari Hokkanen. Ihmiset viihtyvät ja tuntevat olevansa turvassa . LEHTIKUVA KULTTUURI- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki (vas.) on nimittänyt filosofian maisteri, toiminnanjohtaja Minna Sirnön Taiteen edistämiskeskuksen johtajaksi. Robin Svartström taipuu Richard Gereksi, muun muassa. Hän on Marco Kososen äiti. Minna Jokinen maalaus Absintin juoja. Hän näkee taksista nousevan iltapukuun sonnustautuneen naisen, joka pujahtaa sisään talon kivijalassa olevasta kolosta, kuin Ihmemaan kani. mutta sitten aivan kuin Hämärän rajamailla -tyyppisissä tv-sarjoissa kaiken tutun ja tavallisen seasta alkaa nousta outoja asioita. Adam saa kokea, että ravintolan ovi ei aukea enää ulospäin. Tosin tekijän elämästä ponnistavaksi. Afrodite haluaa tehdä vallankumouksen ja vaatii oikeuksia naisille, homoille ja eläimille, mutta myös kestävämpiä sukkahousuja. Vaikka vauhtia piisaa, on osassa kohtauksia mihinkään johtamatonta tyhjäkäyntiä ja jotkut sivupolut, kuten eläinten oikeudet olisi voinut jättää kokonaan pois. helmikuuta 2018. Sirnöllä on vahva kokemus yhteiskunnallisesta päätöksenteosta ja kulttuuripolitiikasta yhdistettynä taidehallinnon ja taidekentän tuntemukseen. Ravintolassa on myös huomattavan paljon yhdennäköisyyttä Kruununhaassa 2005 lopetettuun Savannaan, jonka City-lehti aikanaan nimesi kaupungin tunkkaisimmaksi. Tekijä toivoo pystyvänsä antamaan merkitystä tummaankin elämään. Omakustanteeksi teos on harvinaisen viimeistelty, vaikka pilkun paikkoja voi aina osoitella. Nuoren, juuri armeijasta päässeen miehen sairastuminen skitsofreniaan on sisarelle aluksi shokki, jota kuitenkin vuosikymmenien ja kokemuksen antama tieto ja voima auttaa arvioimaan. Näin syntyy yleisempikin kokonaiskuva siitä, mitä mielen sairastuminen on ja mitä se potilaalle ja hänen läheisilleen merkitsee. Tarvainen siis puhuu siitä, mistä ei tavallisesti puhuta, mutta mitä kuitenkin ongelmien kohdatessa ajatellaan. Häpeä ja vaikeneminen olivat vallalla vahvasti myös silloin, kun sairaat suljettiin tiukasti laitoksiin ja kun suvunkaan kesken ongelmiin joutuneen asi- oista ei liikoja puhuttu. Vaan ovatko asiat nytkään kovin paljon toisin. Voi myös pohtia, mitä lopulta tiedämme siitä, mitä sairaaksi kokemamme ihmisen mielessä oikeasti liikkuu. TUMMA ELÄMÄ on sitä, että siinä on hyvin paljon epäselvää. 1965) esikoisteos Rock?n roll Suicide Bar, joka oli selonteko Kososen ja hänen kaverinsa ideasta implementoida hotelli reppumatkailijoille Kamputseaan. Vaikka toivosta ei aina voi puhua, hyviäkin hetkiä on. Ryhmäteatterin Helsinginkadun näyttämö. LEHTIKUVA/ ANTTI AIMO-KOIVISTO Huorasatu perustuu Laura Gustafssonin samannimiseen esikoisteokseen. Musiikki ulottuu Carmina Buranasta Mötley Crüehun. Huorasatu nauraa patriarkaatille, mutta nauraa se naisillekin. Se ei jättänyt epäilystäkään siitä, ettei Kososella olisi hyvinä hetkinään kertojan lahjoja. Pian esikoisteoksen jälkeen lajityyppi on vaihtunut kaunokirjallisuudeksi. Oletan, että ainakin jotkut paikan kanta-asiakkaista saattavat tun- MARCO KOSONEN: Ravintola Loppu. Loppukin tulee yllättäen ja hieman lässähtäen. Näistä muutamasta negatiivista huomiosta huolimatta Huorasatu on riemastuttava teatterielämys. Mutta Tarvainen on kirjoittanut omat kokemuksensa niin, että syntyy jonkinlainen käsitys vaikeuksien luonteesta. Teoksen rakenne, tapahtumien kuvausta täydentävät pohdinnat sekä mielenterveyteen liittyvät ?asiantuntijapuheet? luovat kokonaisuuden, jonka kautta lukija voi eläytyä ja tuntea myötätuntoa. Elämällä on arvoa. Mutta merkitseekö se mielenterveysongelmien ymmärtämisen lisääntymistä. Junan ikkunasta avautui ihmeellinen taiga, teksti oli kulkevaa, musikaalista ja aistimusvoimaista. Vaikea sanoa. Juuri tällaiset hyvin henkilökohtaiset kuvaukset auttavat näkemään, että elää ja kärsiä voi monella tavalla. Itseironiakin pilkahtaa rakkauden jumalattaren hahmossa. Minna Suuronen tekee jokaisen lyhyenkin pyrähdyksen lavalla tarkasti, niin kuin aina. Kyseessä oli eräänlainen elämäntapakuvaus, joka valaisi myös kohdemaan köyhiä oloja ja drop out -turistien toilailuja kehitysmaassa. Erityisen lennokkaana jäi mieleen hieno junamatkan kuvaus. Pääosan esittäjät ovat illasta toiseen samat tutut alkoholistit ja vierailevat tähdet ilmestyvät ovelle useammin ryhminä kuin yksilöinä. Ravintola Lopussa pelataan korttia, syödään ja katsotaan Ajaxin kulta-ajan matseja tv:stä. Tai jos niitä ei ole, kaikkeen tottuu, sairauteenkin
Lähes kahden vuoden palvelusaika kului kaukana kulttuurin sykkeestä ja perheestä . Suomentanut Kari Koski. Boy meet Girl. Kokeilla juomia, joita ei ole koskaan juonut. Kivennäisvettä. Lukea kirjoja joita ei muuten koskaan lukisi. Opetella kieltä jota ei ole koskaan kuullutkaan. JÖRN DONNER: Mammutti. Siinä on se Jörn Donner, joka tunnetaan viikkolehtien kansista, mutta mitä on pintaa syvemmällä? Kysymykseen antaa vastauksen Mammutti. Itse asiassa niin monta vastausta, että teoksen lukemisen jälkeen Donneria on vielä entistäkin vaikeampaa luokitella. Mammutti ei ole ainoastaan omaelämäkerta vaan myös romaani. Lukijan tehtäväksi jääkin päättää, koska häntä viihdytetään ja koska ollaan kosketuksissa todellisen Jörn Donnerin kanssa. Laajasti maailmalla Mammutti on nimensä mukainen järkäle, jossa on tekstejä peräti 73 vuoden ajalta. Täydellistä tuo parantuminen ei kuitenkaan ole ollut, sillä vieläkin hänen tekstissään on sangen paljon punaisen eri sävyjä, joskin hän tuntuu aina toisinaan vetävän silmilleen kyynikon paksut lasit. Kirja on täynnä matkustamista ja muuttuvaa maailmaa. Sanoista ja valtavista maailmoista niiden takana. Donner kirjoittaakin olevansa riippuvainen sanoista: ?Sanoilla voimme ottaa kantaa, yrittää sanoa minkä katsomme olevan väärin.? Ja kyllä hän sanookin. Hän kirjoittaa parantuneensa sosialismista vierailtuaan kommunistisissa maissa ja nähtyään miten niissä elettiin. 2. Armi Ratian kanssa ystävyys kesti Ratian kuolemaan saakka. Päällisin puolin vaikuttaa siltä, että Donner oli aina siellä, missä tapahtui. Suomessa, Ruotsissa, Euroopassa, Yhdysvalloissa, hän on ollut koko elämänsä ajan paikalla. Ehkä yhtä ajanjaksoa lukuun ottamatta. Donner päätti jo varsin varhaisessa vaiheessa, ettei tahdo koskea aseisiin. Teos on keitos kaikesta mahdollisesta, mutta hyvin hallittu keitos, sillä se ei hajoa luettaessa. Painavien asioiden kuten politiikan vastapariksi nousevat hieman kevyemmin luettavat päiväkirjamerkinnät ja muistiinpanot elämän varrelta. Lapsuus sodan varjossa näyttää tukeneen tätä päätöstä. Sotavuodet Donner vietti maalla, niiden aikana hän kävi kirjeenvaihtoa sisarustensa ja äitinsä kanssa. Hän ruotii omia tekemisiään ja tekemättä jättämisiään ja piirtää itsestään jääräpäistä ja jollakin tavoin välinpitämätöntä, mutta kuitenkin kaikesta avoimesti kiinnostunutta kuvaa. joissakin tätä kaikkea yhtä aikaa. Sattumia ja kieltäytyminen Moninaiseen elämään mahtuu yhtä lailla sattumia kuin tarkan suunnittelun myötä syntyneitä saavutuksiakin. Osittain toimittajantyön vuoksi Jörn Donner oli Olof Palmen murhapaikalla jo murhaa seuraavana aamuna. Hän toimi tuottajana Ingmar Bergmanin » Esikoiskirja, novellikokoelma Välsignade liv 1951. » Finlandia-palkinto vuonna 1985 teoksesta Isä ja poika. » Ensimmäinen lyhytelokuva Aamua kaupungissa 1954. » Viimeisin elokuva Kuulustelu 2009. » Perusti Suomen elokuvaarkistoa 24-vuotiaana. » Ainoa suomalainen, joka on noutanut Oscar-palkinnon. » Helsingin kaupunginvaltuutettu ensimmäisen kerran SKDL:n edustajana 1969. » RKP:n kansanedustaja 1987?1995 ja 2007. » SDP:n europarlamentaarikko 1996?1999. » Tasavallan presidentti myönsi professorin arvonimen vuonna 2003. Oscarin voittaneessa elokuvassa Fanny ja Alexander. Donner oli mukana, kun Marimekon rahavirrat piti saada kääntymään oikeaan suuntaan. Intensiivistä kirjeenvaihtoa tasapainottavat proosalliset osiot ja tirkistelyn haluisia ravitaan naisseikkailuilla, sairaskertomuksilla ja kulttuurikuvauksilla. Monen elämän edestä Mammuttia lukiessa joutuu miettimään, onko ihmisen elämä sittenkin pidempi kuin voisi kuvitella vai onko Donner vain poikkeuksellisen lahjakas ja monialainen ihminen. Näiden lisäksi Mammutti pohtii myös Albanian ja Sarajevon ongelmia, kurkistelee Saksaan ennen ja jälkeen muurin murtumisen, miettii Lähi-itää, palestiinalaisten asemaa sekä sitä, miten maailma muuttuu ja on muuttunut viimeksi kuluneiden kuudenkymmenen vuoden aikana. Utopia avoimesta maailmasta elää Donnerinkin mielessä: ?Missään päin maailmaa ei tarvittaisi rajoja, elleivät poliittiset vastakkainasettelut ja elintasoerot olisi niin pelottavan jyrkkiä.? Utopian toteutumiseen hän ei kuitenkaan usko, ainakaan ennen kuin terveyttä, koulu- Donner kirjoittaa parantuneensa sosialismista vierailtuaan kommunistisissa maissa. 18 tusta ja ravintoa koskevat peruskysymykset on ratkaistu. TEKSTI Anni-Helena Leppälä KUVA Lehtikuva/ Antti Aimo-Koivisto Jörn Johan Donner » Syntynyt 5. 1933 Säälimättömän kaunis Itseään kohtaan Donner on säälimätön. 1 088 sivua.. Jälkimmäinen vaihtoehto vaikuttaa todennäköisemmältä. Tiistaina 80 vuotta täyttänyt Jörn Donner tutkii elämäänsä jättiuutuudessaan. Kirjat Mammutti, hampaitaan myöten terävä » Mammutti on mieletön sukellus lähihistoriaan ja nykyisyyteen. Paikoin se on hyvin runollinen, hypähtäen kitkattoman kevyesti esseemäiseen kerrontaan, jota seuraavat kaunokirjalliset tai päiväkirjamaiset osiot. Jo kirjan alussa tehdään selväksi, että kaikki kirjoitettu ei suinkaan ole välttämättä totta. Hän on tehnyt liki kaksikymmentä elokuvaa, joissa on itse toiminut niin ohjaajana, käsikirjoittajana, tuottajana kuin näyttelijänäkin . Yksi kirjan mielenkiintoisimmista osioista koostuukin tästä kirjeenvaihdosta. Tämä säälimättömyys takaa sen, että lukija on valmis antamaan hänelle kaiken anteeksi ja ymmärtämään, olipa kyse sitten rakastajattarista, puolisalaisista lapsista tai työnarkomaniasta. Mammutin tekstimaailma on tavattoman kaunis. Otava 2013. Oman osansa kritisoinnista saavat niin Guggenheim, Nokia kuin kapitalismikin. neljän eri naisen kanssa, kohuja, skandaaleja, myrskyjä vesilaseissa ja joskus vadeissakin. Se tarjoaa varsin koristelemattoman kuvan siitä, kuinka lapsi koki sodan ja miten kokemus väritti koko lapsuutta. Tavalla tai toisella tämä johti siihen, että hän kieltäytyi aseista aikana, jolloin siviilipalvelus oli yleistä vain Jehovan todistajilla. Siviilipalveluksensa hän suoritti Porin yleisessä sairaalassa. Donner ollut muun muassa kirjailija, toimittaja, elokuvien tekijä, kustantaja, ulkomaan kirjeenvaihtaja, kunnallispoliitikko, tuottaja, näyttelijä, teatteriohjaaja, kansanedustaja, ulkoasiainneuvos, pääkonsuli, europarlamentaarikko ja tv-juontaja. Hän on kirjoittanut yli kuusikymmentä kirjaa, Mammutin mukaan kirja on syntynyt nopeimmillaan muutamassa viikossa. Ei liene ihmekään, että Donnerilta löytyy vastaus siihenkin, miten ajan saa kulumaan matkustaessa. Mitä voi tehdä lentokoneessa pitkillä matkoilla. Kirjoittaa puoliunessa käsikirjoitusta. vaimosta ja kahdesta lapsesta. Tuottavuuden kannalta aika Porissakaan ei mennyt hukkaan vaan siitäkin syntyi kirja Terveenä sairaalassa. Marxismia ja matkustelua 1940?50-luvun taitteessa nuori Donner kyseenalaisti porvarillista maailmankuvaa tutustuttuaan varsin laajasti marxismiin. Se leikittelee älyllisesti ja piirtää kuvaa ainakin kahden maan kulttuurielämästä ja yhteiskunnallisista ongelmista. KOLME AVIOLIITTOA, kuusi lasta . Kirjan laajuus ei johdu ainoastaan sen sivumäärästä vaan ennen kaikkea sisällöstä
19
Voi voi, seuraan todella huonosti noita laajoja kulttuurin rakennekokonaisuuksia koskevia keskusteluja. Kieli on luonteeltaan leikillistä. Että sanoilla on merkityksiä, ja sitten ne lasketaan lauseen kalkyylissa yhteen, ja siitä tulee jokin tulos joka on sen merkitys. . Tai miksei, runouspuhetta, joka ei välttämättä avaudu kaikille runouden ystäville, eikä tarvitsekaan. Keskeisintähän on itse runous. . Koen itseni kirjoittajana eräänlaiseksi lukijaksi. Mutta taide voi olla vain yksityiskohdissa ja yksittäisissä teoksissa.. TEKSTI Siskotuulikki Toijonen LEHTIKUVA/ JARNO MELA OLLI-PEKKA TENNILÄ pokkasi Porvoossa arvoste- tun Runeberg-palkinnon runokokoelmallaan Yksinkeltainen on kaksinkeltaista (Poesia 2012). ?Olli-Pekka Tennilän kokoelma on yhtä aikaa rakenteellisesti hallittu ja ilmaisullisesti elävä kokonaisuus. Entä ne mehiläiset, joita hän hoitaa, runoilijan muusiako? . Vallitseva käsitys kielen logiikasta tai yhtä hyvin tiedon luonteesta, sellainen yk- 20 Taide voi olla vain yksityiskohdissa ja yksittäisissä teoksissa. sikäsitteisyyden ihanne, johon tieteessäkin vannotaan, ei ole mitenkään kohdallinen. Tuo on ihan kiinnostava ajatus, että olisivat muusia. Tuollainen fragmentaarisuus ja toisaalta tiheäkielinen lyhyt muoto ovat aina olleet keskeisin alueeni. Miksei. Pienkustantamoissa pidetään yllä monimuotoisuutta, usein valtavalla henkilökohtaisella työpanoksella. huikaisevan tasapainoisesti?, palkintoraati perustelee valintaansa. Edellisen kerran Runeberg-palkinto voitettiin runoteoksella kymmenen vuotta sitten. Mitä tämä kertoo runouden asemasta ja arvostuksesta Suomessa? . Rakenteita tietenkin tarvitaan yhteiskunnassa. Monimuotoisuus on kirjallisuuden elinehto, Tennilä muistuttaa. Olli-Pekka Tennilä on vasta kolmas runoteoksella Runeberg-palkinnon voittanut. Lyhyen muodon mestari Palkintoraadin mukaan Tennilän teos on runouden lisäksi kytköksissä myös aforistiseen ja proosamuotoiseen tekstiin. Kieli, sen rakenteet ja rakentuminen kiehtovat ja askarruttavat Tennilää loputtomiin. Sen kerrostumiin sukeutuminen ja runokokoelman hiominen on ollut pitkä prosessi. . Vähän kuin Wittgensteinin pupuankka. Mehiläiset muusina Kaunokirjallisten pyrintöjensä lisäksi Tennilä harrastaa mehiläistenhoitoa. Tällainen leksikaalinen, sanakirjamerkityksellinen harha on aika keskeinenkin juttu, . Kyse on varmaan myös luontumuksesta siinä mielessä. Yksinkeltainen on kaksinkeltaista -teoksen tendenssi on Tennilän mukaan määrittelemätön, niin kuin runouden ylipäätään. . No enemmänhän se on sellaista kiusaamista kuin hoitamista. Vaikkakin äärimmäisen vierasta elämänmuotoahan ne muusina edustavat. Palkitun teoksen kannet ovat runoilijan omaa, vanhalla kohopainokoneella vedostettua gra?ikkaa . Kohopaino on lisäksi todella fyysinen, jos vertaa myöhempiin hankalammin ymmärrettäviin painomenetelmiin. Sitä kirjoituksen painumista voi tutkia ja manipuloida loputtomiin. Useat kulttuurivaikuttajat, Esa-Pekka Salonen etunenässä ja viimeksi Jukka-Pekka Saraste, ovat jylisseet suomalaisen kulttuuri tilasta. Palkinnot ovat usein kaupallisesti motivoituja, eikä runous ole sellaiseen rooliin omiaan, Tennilä harmittelee. Monimuotoisuus elinehto Olli-Pekka Tennilä on Jyväskylässä toimivan Osuuskunta Poesian perustajajäsen ja sen kustannusjohtaja. Tuntuu hassulta kutsua kirjakaupaksi liikeyritystä joka pyrkii myymään mahdollisimman vähiä nimikkeitä mahdollisimman paljon. Hän karttaa sellaista runollisuutta, jossa lukijan on ratkaistava arvoitus purkamalla sisäänrakennettu koodi. Pikemminkin Tennilän kirjassa liikutaan pinnoilla, kaltevilla ja luistavillakin . Eli ei ole mitään erillistä asiaa. Wittgensteinin pupuankka Jo teoksen nimi Yksinkeltainen on kaksinkeltaista vihjaa monisävyisesti lapsen kielellisestä lahjakkuudesta ja loogisuudesta ja Tennilän vaikuttavasta, milteipä nerokkaasta tavasta käyttää sitä lyriikassaan. . Hän on myös perusteellisesti perehtynyt vanhoihin kir- japainomenetelmin ja kunnostelee vanhoja polkupyöriä perheensä kulkupeleiksi. Ristiriitaisiakin asioita on yhtä aikaa voimassa. Merkitys on aina luonteeltaan haarautuvaa. Kielellä saa leikkiä » Einstein totesi aikanaan, että jos mehiläiset katoavat, sen jälkeen ihmiskunnalla on tasan kolme vuotta aikaa. Paitsi runoudellaan, myös näiltä osin Olli-Pekka Tennilä on elämän säilyttäjä, onhan tämä sanataituri myös mehiläishoitaja. Minua kiinnostaa hylätyn tekniikan käyttöön ottaminen. Poesia on eturivin runoilijoiden perustama yhteisöllinen kustantamo, jossa keskitytään julkaisemaan mahdollisimman hyviä, omilla omaperäisillä tavoillaan erilaisia, kirjoja genrekirjallisuuden sijaan. . Myös tekstit ovat toistensa keskuudessa uteliaita omasta merkityksestään. loso?aa ja kirjoittamista kymmenkunta vuotta opiskellut maisterismies yrittää määritellä. Todentaen, että ei musiikista enempää kuin runoudesta oikein voi puhua. Toivoisin että kirjakaupat suostuisivat myös myymään niitä. Olli-Pekka Tennilä ei liity heidän kuoroonsa. . Mutta jos lasten kanssa juttelee, niin huomaa nopeasti miten kieleen opitaan, matkimalla ja epävarmuutta sietämällä, Tennilä innostuu.
Heinävedellä puhutaan yhä ?ostetuista. Mitä enemmän hyssytellään ja painetaan unhon yöhön, sitä kauemmin haavat märkivät. Suomen häpeällinen sisällissota, jonka voittajapuoli äkkiä jalosti retoriikassaan ?vapaussodaksi. Tuon taistelun julmissa jälkimainingeissa maamme sai kyseenalaisen kunnian päästä Euroopan ykköseksi: Suomeen perustettiin Euroopan ensimmäiset keskitysleirit. Tasan kuukautta ennen Happosen kyyditystä sanomalehti Karjalainen suitsutti: ?Lapuanliike on pohjimmalta olemukseltaan uskonnollis-isänmaallinen. Paikkakuntalaisten tietojen mukaan Hartiolla oli lisäksi jokin henkilökohtainen kana kynimättä Happosen kanssa. Heistä tehtiin jopa vaikean lama-ajan ja työttömyyden uhreja, jotka purkivat turhautumistaan kommunisteiksi leimattuihin ihmisiin. Happonenkin leimattiin, vaikka hän oli vankkumaton, vaaleilla tehtäväänsä valittu sosialidemokraatti. Vaikka sitä nykyään ei haluta muistaa, lapuanliike sai laajaa ja arvovaltaista kannatusta. Osa syyllisistä saatiin kiinni ja tuomittiin, mutta vieläkään rikosta ei ole kokonaan selvitetty. Happosen kyydityksen 80-vuotispäivänä 1. Ihmiskunnan pahimmat hirmuteot on kautta aikojen puettu mitä jaloimpien pyrkimysten ja päämäärien verhoihin. Kaikki toistuu, mutta ei samalla tavalla kuin ennen. Nyt meidän olisi tunnistettava se vaara, mikä piilee tämän ajan äärioikeistolaisissa joukkioissa, mitä käytännössä merkitsee niiden ?isänmaallinen. Niissä telotettiin ja tapettiin nälkään huomattavasti enemmän ihmisiä, kuin kaatui taistelussa rintaman molemmin puolin. 30-luvun alussa Suomen kohtalonkysymys oli, kestääkö kansanvalta vai saako ylivallan ulkoparlamentaarinen mielivalta. ja jonka hirmuteoista pitkään vaiettiin, on edelleen kansallinen trauma. Natsismista ideologiansa imeneen Lapuanliikkeen terrorilla on pitkät jäljet ja yhä aristavat haavat. Kuten 30-luvulla, ne ottavat mallinsa keski- ja etelä-Euroopasta, jossa uusnatsipuolueet metelöivät ja keräävät kannattajia. HEINÄVEDEN KUNNANESIMIES Onni Happonen siepattiin valtuuston kokouksesta keskellä kirkasta päivää satojen ihmisten läsnä ollessa, muilutettiin ja murhattiin. Sen innostus on ponnahtanut lähinnä itsenäisyystaistelumme ja vapaussotamme korkeasta uhrimielestä ja sen järkkymättömälle tahdolle antaa kannatusta selkeä tietoisuus maamme aseman kantavista velvoituksista kaiken länsimaisen etuvahtina.? NIIN AINA. 2010 pidettiin kirjan julkistamistilaisuus Heinäveden kunnallisvaltuuston istuntosalissa. Martti Issakaisen kirja todistaa, että kun tapaus jää selvittämättä, aika ei paranna: vuosikymmenten takaiset tapahtumat elävät traumaattisina tekijöitten, näkijöitten ja kokijoitten suvuissa polvesta toiseen. Teos on toki lääkettä haavoihin. Niinkin äskeisen kriisin kuin 1990-luvun laman opetukset tuntuvat unohtuneen, kun politiikassa painetaan eteenpäin samoilla kansan kurjistamisresepteillä, joiden pitkäaikaiset tuhovaikutukset on todettu ja joiden seurauksia yhä podetaan yhteiskunnassa. Nyt on kysyttävä: Kestääkö oikeusvaltio, kun sitä avoimesti haastaa ja painostaa oman käden oikeuteen turvautuva, määrätietoisesti johdettu iskujoukko? Kirjoittaja on Joensuussa asuva kirjailija. 21. Se näkyy suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Kolumni / Tuula-Liina Varis Terrorin pitkät jäljet VAUHDIN, KIIREEN, kvartaaliajattelun ja mulle kaikki heti nyt -asenteen yhteiskunnassa perspektiivi menneisyyteen tuntuu hukkuvan. Tästä nousi viha häntä vastaan. sekä silloin että jälkeenpäin. Tietämättömät, ymmärtämättömät ja tappelunhaluiset miessakit usutettiin isänmaan nimessä ja kommunismin vihassa Happosen kimppuun. Tiedetään, että ympäri Suomen nimenomaan virkavallan lepsuus ja suoranainen lapualaishenkisyys rohkaisi väkivallantekoihin. Happonen oli jyrkkä laillisuuden mies, joka yritti saada pitäjän ökytalolliset noudattamaan verolakeja. Se on lähtenyt kansamme puhtaimmista tunnoista ja terveimmistä vaistoista ja se kantaa otsallaan rehdin, käytännöllisen talonpojan isäntämäistä harkintaa. Moni silmä kostui vahvatunnelmaisessa juhlassa, jossa voimalli- » Pahoja aukkoja historian tuntemuksessa on silläkin ministerillä, jonka on netissä ihmeissään kyseltävä, mitä eroa on oikeisto- ja vasemmistoradikalismilla. sen demokratian puolustuspuheen piti Paavo Lipponen. Happosen tapauksen suuri vaikuttaja oli Heinäveden silloinen nimismies Onni Hartio, laiskana ja lepsuna pidetty mies, joka järjestyksenpidon sijasta mieluummin hoiteli kanitarhaansa. Lähes sadan vuoden päästäkin tuo trauma vaatii käsittelyään sekä taiteessa että tieteessä. 1930-luvun alun äärioikeistolainen väkivalta oli jatkumoa sisällissodan terrorista. Aatteellisesti lapualaisiin kallellaan ollut nimismies ei ainoastaan katsonut läpi sormiensa joukkioiden touhuja, vaan peitteli heidän tekojaan ja kieltäytyi auttamasta väkivalloin autoon raahattua miestä. Oulussa ja Jyväskylässä on koettu. syyllisistä. Uhoavia miesporukoita ?ymmärrettiin. Jos ministeri haluaa päästä selville väkivaltaisen oikeistoradikalismin luonteesta, hänen kannattaa lukea Martti Issakaisen teos Happosen tapaus (Soisalo-kirjat 2012) tai Asko Jaakonahon romaani Onnemme tiellä (Otava 2012). Tutustuminen siihen, mitä on tapahtunut, voi helpottaa sen tunnistamista, mitä tapahtuu nyt. Oikeistoradikalismi järjestäytyy taas, eivätkä sen iskujoukot tyydy vain markkinoimaan ideologiaansa netissä, mikä mm. Se nojaa syvään historian tajuun ja se katsoo eteenpäin elämänuskoisesti ja rohkeasti. Pahoja aukkoja historian tuntemuksessa on silläkin ministerillä, jonka on netissä ihmeissään kyseltävä, mitä eroa on oikeisto- ja vasemmistoradikalismilla. On hyvä tietää ajoista, joita ei ole elänyt, sillä tapahtumien jäljet ovat pitkät, ja haavojen arpeutuminen kestää vuosikymmeniä. Yhä siitä kirjoitetaan kirjallisuutta. retoriikka, mihin toistaiseksi satunnaiset väkivallanteot johtavat, jos niihin ei heti tartuta kaikella vakavuudella. Perimmäinen kysymys ei vanhene, kuten Paavo Lipponen totesi Onni Happosen muistotilaisuudessa. 9
Sami Moisio analysoi yleisemmällä tasolla aluepolitiikan ideologista muutosta ja Kaisu Kumpulainen paikallistasolla aktiivisen kylän tuottamista. Molempia väitöskirjoja yhdistää havainto siitä, miten kansalaisuus määrittyy yhä enemmän oikeuksien sijaan velvollisuuksien kautta. Yksilöiden, yhteisöjen ja alueiden odotetaan ottavan itse entistä enemmän vastuuta eikä esittävän vaatimuksia valtiolle. 1990-luvun talouslaman jälkeen alettiin Suomea avata kilpailulle, valtionomaisuutta yksityistää ja tehtäviä siirtää valtiolta ja kunnilta yksityiselle ja kolmannelle sektorille. Vallitsevaksi tullut ajattelu piti valtiollista holhousta taantumuksen merkkinä ja vaati julki- 22 sen sektorin keventämistä. Yhteiskuntapolitiikassa siirryttiin hyvinvointivaltiosta kilpailuvaltioon. Hyvinvointivaltion rakentamisessa keskeinen eheytyksen politiikka rapautui ja kaikissa asioissa alettiin korostaa kilpailukykyä. Hyvä ja merkityksellinen elämä alettiin hahmottaa lisääntyneenä yksilöllisyytenä, kansainvälistymisenä ja kilpailuna. EU-Suomi on metropolivaltio Perinteestä luopumisen politiikka omaksuttiin myös alueellisessa kehittämisessä: hyvinvointia tärkeämmäksi tavoitteeksi tuli kilpailukykyisyys. 1990-luvulla Suomen kansallinen kehittämisstrategia rakennettiin tiedon, innovaatioiden ja uusien teknologioiden varaan. Tätä kilpailukykyisen EU-Suomen rakentamista seurasi tämän vuosituhannen puolella globaalikapitalismiin soveltuvan valtion rakentaminen. Tätä kehkeytymässä olevaa Suomea hän kutsuu metropolivaltioksi. Sen pääasialliset kehittämisalueet ovat Helsingin metropolialue ja siihen kytkeytyvät Turun, Tampereen ja Lahden seudulle ulottuvat kehityskäytävät sekä Oulun ympärille rakentunut Pohjois-Suomen suurkaupunkikeskus. Tulevan Suomen menestyvien kaupunkikeskusten määrästä on eri yhteyksissä viime aikoina keskusteltu ja usein on päädytty 5?7 paikkeille. Listassa on seitsemän kaupunkia: Helsingin metropolialue, Turku, Tampere, Lahti, Oulu, Jyväskylä ja Kuopio. jotkut tietoisesti, useimmat tiedostamattaan. Kaksi tuoretta väitöskirjaa kuvaa havainnollisesti, miten uusliberaaleja ideoita on omaksuttu suomalaisessa aluepolitiikassa ja maaseudun kehittämisessä. Siinä kilpailukyvyn käsite liitetään entistä voimakkaammin kansaan, valtioon, alueisiin ja yksittäisiin paikkoihin. ?Muutoskyvystä. Uuden strategian siemeniä Moisio löytää kaikkien viime vuosien päähallituspuolueiden ohjelmista. Kirjat Uusliberalismi kylissä ja » Kaupunkien kolmannen sektorin toimijat ja maaseudun kyläyhdistykset sulautettiin osaksi siirtymistä hyvinvointivaltiosta kilpailuvaltioon. TEKSTI Pertti Rannikko UUSLIBERAALIEN OPPIEN saama valta-asema Suomessa tuntuu kummalliselta. Listalta ei löydy Joensuuta, Lappeenrantaa, Rovaniemeä tai Vaasaa, sillä maakuntakeskusten Suomi kuuluu metropolivaltiossa menneisyyteen. Muutos on jatkuvaa Sami Moisio kutsuu globalisaatioon sopeutumista koskevaa keskustelua kilpailukykyhysteriaksi. Syrjäisten ja heikkojen alueiden tukemisen katsottiin hidastavan muun talouden kasvua ja olevan rasite kansantaloudelle. Sami Moisio jakaa kilpailuvaltion kehittymisen kahteen vaiheeseen. Markkinavoimia vastaan ei haluttu asettua vaan vahvistaa vahvuuksia, ennen muuta suurimpia kaupunkiseutuja, joita alettiin pitää osaamisen ja luovuuden kehtoina. Vaikka uusliberalismin käsitettä käytetään lähinnä vain kriittisessä merkityksessä, ovat kaikki puolueet ja monet kansalaisaktivistit olleet sitä edistämässä . Vuonna 2009 julkaistussa valtioneuvoston kaupunkipolitiikan periaatepäätöksessä määritettiin ensi kertaa Suomen ?suuren kaupungit?, joiden katsottiin tai toivottiin menestyvän kansainvälisessä kilpailussa. Kun hyvinvointivaltiossa arvostettiin lojaalia kansalaista, arvostetaan. on tullut yhteiskunnan keskeisin hyve ja vaatimus, joka ulottuu yhteiskunnallisista rakenteista yksittäisiin paikkakuntiin ja ihmisiin
Kylätoiminnasta ei ole puhuttu enää vuosikausiin protesti- ja vaihtoehtoliikkeenä, vaan se on sulautettu osaksi eurooppalaista ja kansallista maaseutupolitiikkaa. Suomen maaseudulle ponkaistiin hetkessä tuhansia projekteja, joissa kehitettiin maaseutumatkailua tai yritysten verkottumista, kunnostettiin kylätaloja tai järjestettiin kulttuuritilaisuuksia. Opettavaista luettavaa Kaisu Kumpulainen on tutkinut kylien aktivoitumista kolmessa keskisuomalaisessa kylässä, jotka ovat voittaneet maakunnallisen Vuoden Kylä -kilpailun. Jyväskylän yliopisto 2012. 165 sivua. JUHA DRUFVA/KÄSITTELY KU 23. Kyläaktiivien haastattelut antavat kuitenkin viitteitä siitä, että paikallistasolla on alettu suh- Samalla kun kehitimme kyliämme, me myös siirsimme paikallistasolle näitä ylhäältä annettuja arvoja ja asenteita. tautua kriittisesti vapaaehtoistoiminnan vastuualueen jatkuvaan laajentamiseen. Kolmannen sektorin rajat ovat tulossa vastaan. Vaikka Kumpulaisen ja Moision tutkimuskohteina ovat aktiiviset kylät ja menestyvien alueiden tuottaminen, ovat molempien johtopäätökset varsin pessimistisiä. Lukijan mietittäväksi jää, miten omassa toiminnassaan voi tästä irtautua ja päästä toteuttamaan paremmin itse tärkeinä pitämiään tavoitteita. Kirjoittaja on Itä-Suomen yliopiston professori ja entinen kyläaktiivi. SAMI MOISIO: Valtio, alue, politiikka. Vastapaino 2012. Jos omaehtoinen kehittäminen alkaa muistuttaa työelämää, se koetaan liian kuormittavaksi, eikä siihen haluta enää osallistua. Kylistä pyritään rakentamaan uusliberalistisia paikallisyhteisöjä, jossa vanhat traditiot, kuten talkooperinne, kietoutuvat kehittämisstrategioihin, yrittäjyyteen ja tuotteistamiseen. EU-jäsenyyteen liittyvien uusien rahoituskanavien avulla kyläyhdistykset saatiin omaksumaan uusia käytäntöjä ja toimintatapoja. Hyödyllinen kansalainen on nykyvaatimusten mukaan luova ja kansainvälinen osaaja. Muutoskyky on keskeinen vaatimus myös paikallisessa kehittämisessä, kuten Kaisu Kumpulaisen menestyviä kyliä koskeva tutkimus osoittaa. kaupungeissa kilpailuvaltiossa kansalaista, joka kestää jatkuvaa muutosta sitkeästi ja masentumatta. Samalla tavalla kuin kyläyhdistykset myös ne on pyritty sulauttamaan osaksi uusliberaalia kehitystä. Samalla kun me kehitimme kyliämme, me myös siirsimme paikallistasolle näitä ylhäältä annettuja arvoja ja asenteita. Kun juhlimme omaa onnistumistamme, me helposti levitimme ajatusta, että joidenkin kylien menestymättömyys on niiden oman saamattomuuden syytä. Kuten Kumpulainen osoittaa, toimintaamme voidaan pitää paitsi omien pyrkimystemme toteuttamisena myös ulkopuolelta asetettujen tavoitteiden levittämisenä. Projektiyhteiskunnan voimistuminen nivoutui läheisesti uusliberaaleihin pyrkimyksiin siirtää vastuuta julkiselta sektorilta yksilöille ja yhteisöille itselleen. Syrjäkyliin ei esimerkiksi löydy samalla tavalla kuin kasvukeskusten lähialueille uusia aktiivisia asukkaita, joilla on työkokemuksensa puolesta hyvät valmiudet hanke- ja ohjelmatyöhön. Vedätys kilpailuhysteriaan Kumpulaisen aktiivisten kylien analyysistä on opittavaa myös kaupungeissa toimiville kolmannen sektorin toimijoille. Tutkimus on opettavaista lu- ettavaa meille entisille kyläaktiiveille, jotka lähdimme innolla mukaan uusiin kehittämisohjelmiin. Passiivisuuden taustalla olivat kuitenkin yleensä isommat rakenteelliset tekijät. Uusliberaali politiikka ja kehittämisajattelu tuottavat vääjäämättä eriarvoisuutta eri alueiden ja väestöryhmien välille. Terävästä ja kriittisestä analyysistä huolimatta kummassakaan väitöskirjassa ei uusliberaalille kehitykselle etsitä vastavoimaa tai esitetä vaihtoehtoja. Kirjat lisäävät ymmärrystä siitä, miten meidät on saatu mukaan nykyiseen kilpailuhysteriaan, joka ei vastaa kovinkaan monen todellisia arvoja. Kyläyhdistysten odotetaan ottavan entistä enemmän vastuuta palvelutuotannosta, elinkeinojen kehittämisestä ja kulttuuriympäristöstä. 357 sivua. KAISU KUMPULAINEN: Kylätoiminta ja aktiivisen kylän tuottaminen
Eikä mielikuva kahdensadan vuoden takaa ikuisesti puhtaista järvistä ja aarniometsistä, tai kulttuurista, joka on neitseellisesti ja sisäsiittoisesti siinnyt. Puoleen hintaan. Yrjö Saraste Helsinki. Siksi tämän kehityskauden päivähoitoratkaisut tarvitsevatkin enemmän miettimistä kuin seuraavien ikäkausien. Kuvassa päiväkotilapsia retkellä Helsingissä. hyvin haasteellinen. päiväkodinjohtaja varavaltuutettu (vas.) Vaasa Tämä on minunkin isäni maa ISÄNMAALLISUUDELLA ON Suomessakin suppea merkitys, joka jättää suuren osan suomalaisista sen ulkopuolelle. Mikä sitten on minun isänmaani, kun se ei ole ne rajat, jotka läpäisevät vain yhteen suuntaan. Henkilökunnan koulutus menee hukkaan, jos se ei pysty keskittymään hoito- ja kasvatustehtäväänsä. Yhteiskunnan rakennemuutosten takia päivähoito on kuitenkin vanhemmille välttämätön vaihtoehto kotihoidon rinnalle. Vanhempien tulisi voida valita hoitoratkaisu syyllistymättä, ja siksi päivähoidon laadusta on huolehdittava. Tutkimus osoittaa, että mitä pitempään lapsen fysiologinen stressisysteemi saa olla levossa, harjaantumattomana ja koskemattomana, sitä vahvempi se on aikuisena. Minun isänmaani on kieli ja mieli, jolla voin sanoa ja tulla ymmärretyksi, että en väisty. Eikä minun tarvitse käyttää sarkasmia, sillä minun isänmaassani ei tarvitse miettiä miten sanansa asettelee, jos on miestä seistä sanojensa takana. Siten keksittiin ajatus myydä ylijäämähävittäjät Suomelle. Saatiin Suomen eduskunnan puhemies tukemaan ajatusta. Liian suuret hoitoryhmät eivät tue lapsen ikätasoista kehitystä. Päivi Moisio vt. Onko kunta varautunut maksamaan päivähoidon laatua heikentävien ratkaisujensa seuraukset? Jos päivähoidon rakenteet eivät ole kunnossa, ei hoidon laatu pääse vaikuttamaan. Hän piti myönteisenä, että Ruotsin hallitus esittää sotakaluston pohjoismaista yhteisomistusta. Pääministeri ymmärsi olla osallistumatta keskusteluun. Tai paremmasta perimästä, joka oikeasti poikkeaa merkittävästi rajojen takaisista vain sisäsiittoisuuden vuoksi huonompana. Se ei ole leijona, jonka symbolismista minun täytyi varhaisteini-iässä ollutta tytärtäni valistaa, kun nuorisomuotimarkkinat olivat hoksanneet uuden tuoteperheen: rasismin. Hän ihmetteli, eikö tämä ole hänenkin maansa. Minä olen pasi?sti, enkä yhtäkään pojistani neuvo lähtemään tappamisen tekniikoita opettelemaan, ei neuvonut isänikään veljiäni. Vanhemmat ovat lapsen ensimmäinen sosiaalinen yhteisö. Ryhmässä selviytyminen ei ole alle kolmevuotiaan kehitystehtävä. Päiväkodin melu on yksi stressin lähde. Valmistusta on jatkettu, vaikkei ostajia ole näkynyt sanansa mailla halmeilla. Siksi minun isänmaani on turvallinen lastenikin kulkea. Oppimisprosessi on jokaisena ikäkautena erilainen, ja valmiudet oppia ja omaksua asioita on erilaista. Esimerkiksi Vaasan hyvä päivähoitojärjestelmä voi sortua jatkuvaan säästämiseen. Parhaiten lapsi oppii ensimmäiset sosiaaliset taidot vuorovaikutuksessa vanhempiensa kanssa. Ruotsin lehdistöön ujutettiin sikäläisen ?asiantuntijan. Sitä voidaan verrata aikuisen työpäivään. Niille isämme hyvinvointiyhteiskunnan aikoinaan rakensivat. Hän oletti sen kuitenkin vaativan myös valtiosopimuksen (liittovaltio?). Pertti Salolainen nosti myös esille kysymyksen pohjoismaisesta puolustusliitosta. Jopa niin läheistä, että sotilasmateriaali olisi yhteisomistuksessa. Suomessa yksi ja toinen, muun muassa puolustusministeri Carl Haglund, innostui asiasta. Nyt presidentin teilattua koko ajatuksen ovat asiasta innostuneet ryhtyneet perumaan puheitaan. Tietysti saattaisi olla mielekästä ostaa varastossa seisovat koneet muutaman vuoden kuluttua. Tämän ikäkauden ratkaisuilla saatetaan vaikuttaa siihen, kuinka paljon erityisopetusta, koulupsykologin palveluja ja masennuksen sekä syrjäytymisen hoitoa myöhemmin tarvitaan. Uusimmat tutkimukset osoittavat, että päivähoito ei välttämättä tue pienen lapsen kehitystä. Suuressa ryhmässä aggressio tulee tehokkaimmaksi keinoksi päästä päämäärään. Päivi Moisio, Vaasa. JARMO LINTUNEN Suuret hoitoryhmät haitallisia lapsille jos ei löydy poliittista tahtoa eikä päättäviltä virkamiehiltä kykyä järjestää päivähoitoa lapsen kehitystason mukaisissa ryhmissä. Lapsi reagoi pahan olon aiheuttamaan stressiin fyysisellä stressireaktiolla, autonomisen hermoston toiminnalla ja stressihormonitason nousulla. Tutkijat kehottavat tarkastelemaan päivähoitoratkaisuja lapsen iänmukaisen kehitystehtävän kannalta. Silloin luodaan perusta ihmisen minäkäsitykselle. Kolmen ensimmäisen ikävuoden tarpeita on vaikea sovittaa nykyiseen yhteiskuntaan ja vanhempien työelämän vaatimuksiin. Sitten kuin sattumalta julkaisi Ilta-Sanomat ikääntyneen professorin väitteen, että Suonen puolustus murtuisi muutamassa tunnissa. Seuraavaksi astuivat esiin Ruotsin puolustus- ja ulkoministerit, jotka ehdottivat tiivistä sotilaallista yhteistyötä. Joka loukkaa näitä, loukkaa minun isänmaallisuuttani. Minun isänmaani on myös hieno kirjastolaitos, siksipä tuntuu oudolta, että suomalaiset nielevät purematta, että isänmaallamme on vain kaksi vaihtoehtoa: kolme A:ta hyvinvointiyhteiskunnan kustannuksella tai kansallisromanttinen isänmaaprojekti yhtäkaikki hyvinvointiyhteiskunnan kustannuksella. Kellä on mieli ja kieli sanoa se kolmas vaihtoehto. arvio siitä, ettei maata pystyttäisi yksin puolustamaan. Riskitekijöitä tutkimuksen mukaan ovat lapsen varhaisen iän lisäksi, liian pitkät hoitopäivät, liian suuret ryhmät ja vaihtuvat hoitajat. Harva aikuinen työskentelee niin isossa ryhmässä kuin lapsi päiväkotiryhmässä kokopäiväisesti. Tämä ei siis ole vitsi. Tämä ei ole mahdollista isossa ryhmässä. Iso kysymys on, kuinka paljon yhteiskunta on valmis sijoittamaan lapsiin. Varastoon on kertynyt jo 200 myymätöntä konetta. asettelee. Edes esittelytilaisuus Libyan sodassa ei tuottanut tilauksia. Ja kun amerikkalaiset koneet nousivat ilmaan ja suuntasivat nokkansa kohti Irakia, isäni poskia pitkin valuivat suuret kyyneleet ja hän sanoi: ?Minua pelottaa tämä maailma.? Minun isänmaatani ei asein voi puolustaa! Minun isänmaani on kaistale maata jalkojeni alla, josta minua ei voi karkottaa, korkeintaan pyytää kohteliaasti väistymään suomalaisempien suomalaisten kiitoradalta. Kuka puolustaa minun isänmaatani? Onnittelut isälleni rohkeudesta ja suomalaisen kulttuurin päivänä täyttyvästä kahdeksannesta vuosikymmenestä. Maija Rantasalo Petäjävesi » Minun isän- Suunnitelmallista markkinointia maassani RUOTSIN HÄVITTÄJÄMYYNTI on takkuilei tarvitse miettiä miten lut jo pitkään. Minun isänmaassani sitä ei vähätellä ministeritasolla. Minun isänmaani on ihmisoikeudet ja yhdenvertaisuusperiaate kaikilla, joilla on kaistale isänmaatani jalkojensa alla. Keskeistä oppimisessa on pienen lapsen ja tämän hoitajan välille syntynyt kiintymyssuhde, joka vaikuttaa sosiaalisten arvojen syntymiseen ja sosiaalistaa lapsen . C keskustelua Keskustelu verkossa: www.kansanuutiset.? Lasten päivä päiväkodissa ei ole pelkkää hauskaa leikkiä, vaan varsinkin alle kolmevuotiaalle päivä on hyvin haasteellinen. Sitä voidaan verrata aikuisen työpäivään. Siksi tarvittaisiin aikuisen puuttumista jokaiseen aggressiiviseen tapahtumaan. Melulla on haitallinen vaikutus kaikkiin kognitiivisiin toimintoihin kuten oppimiseen, muistiin, keskittymiseen ja kielen käsittelyyn. Lasten päivä päiväkodissa ei ole pelkkää hauskaa leikkiä, vaan varsinkin alle kolmevuotiaalle päivä on ON HUOLESTUTTAVAA 24 Päivähodossa säästäminen tarkoittaa usein ryhmäkokojen kasvattamista, mikä voi haitata lapsen normaalia kehitystä. luottamus ihmisiin, kyky toimia toisten kanssa. Kolme ensimmäistä ikävuotta ovat lapsen kehityksen kannalta tärkeimmät. Mitä useammin lapsi selviytyy aggressiolla, sitä enemmän aggressio vahvistuu ja lisääntyy hänen käytöksessään ja samalla estää sosiaalisten taitojen kehittymisen. Minun isänmaassani myös aikuiset tietävät, että väkivalta on ehdoitta tuomittavaa, piste
Toimituksella on oikeus lyhentää kirjoituksia. Siitä huolimatta tokaisu, että velkakriisin syy on yksityissektorin velkaantuminen oikoo asioita ja vaikeuttaa ongelmien ymmärtämistä. Esimerkiksi USA:n kiinteistökuplan taustalta löytyy hallituksen aktiivinen politiikka, jolla kiinteistöbisnekselle ja . Tämä on kuitenkin välttämätöntä, jos kriisiä todella aiotaan ratkaista. Kari Arvola Kari, mitä tarkoitat tällä: ?Yhtä mahdottomia, vaikka varmaan mielestäsi ra?aavia, ovat väitteet, joiden mukaan raha syntyy tyhjästä tai että sitä voidaan luoda mielin määrin.? Miten selität Euroopan keskuspankin taseen kasvun runsaan vuoden aikana kaksinkertaiseksi nykyiseen 3 biljoonaan euroon. Mistä raha tuli? Kreikkaa lukuun ottamatta velka on pääasiassa yksityisen sektorin ja erityisesti luottolaitosten velkaa. nanssikapitalismin mätämunina kirvoitti laajan jatkopohdinnan. nanssikuplan muodostumiselle luotiin suotuisat edellytykset. Jos nimimerkin käyttö on perusteltua, kirjoittajan nimi on kuitenkin saatettava toimituksen tietoon. Myös verkkosivuilla keskustellaan. Jokaisesta verkossa julkaistusta uutisesta voi avata keskustelun. Puheenvuorot julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Vielä koko suursijoittajien saamissumaa ei ole siirretty suoraan euroveronmaksajien piikkiin. Kari Arvola Yhtä mahdottomia, vaikka varmaan mielestäsi ra?aavia, ovat väitteet, joiden mukaan raha syntyy tyhjästä tai että sitä voidaan luoda mielin määrin. Tämän hetken keskeinen ongelma eurojärjestelmässä on siinä, että pankkisektori on monissa maissa lähellä sortumista, eikä sen pelastamiseen ole käytettävissä poliittisia tai taloudellisia keinoja. Tässä mielessä voidaan sanoa, että poliitikkojen kiittämä keskuspankin rahapoliittinen hasardilinja on toistaiseksi toiminut. Espanjassa oli samantapainen poliittinen pyrkimys. Eli jospa otettaisiin myös tuo taustajoukko mukaan tarkasteluun. Kari Arvola ?Maailmanrikkaat. Tyhjästä. Pääsääntöisesti julkaisemme vain omalla nimellä kirjoitettuja tekstejä. Olen sitä mieltä, että Euroopan keskuspankki on lähtenyt jo aikaisemminkin ohuelta jäältä luistelemaan kohti silkkaa avovettä Daghin johtamilla operaatioilla. Kari Arvola 25. En ymmärrä, miten sen voit LEHTIKUVA/ MIKKO STIG kiistää. Keskuspankilla ei ole vakavaraisuusvaatimusta. Esko Seppänen EKP:n taseen loppusumma oli eilen tiistaina 2 770 miljardia euroa. on Systeemi, joka ei henkilöidy yksittäisiin perheisiin, vaikka esimerkiksi USA:ssa kuusi Wal Martin perheen omistaman vähittäiskauppaketjun perillistä hallitsee omaisuutta, jonka arvo on suurempi kuin 30 prosentilla eli lähes 100 miljoonalla yhdysvaltalaisella yhteensä. Minä näen asian niin, että vallassa on nimenomaan Systeemi (isolla ässällä), joka on karannut ihmisten käsistä. EVM ole missään tapauksessa se työkalu, jolla pankit kyetään pitämään pystyssä. Rahamarkkinat ovat tyytyväisiä, kun velkavastuut siirtyvät vauhdilla euromaiden veronmaksajien piikkiin. Valtion velka on Kreikassakin osin yksityisten pankkien pelastamisen velkaa ja ainakin Islannissa, Irlannissa, Espanjassa ja Kyproksella ensi sijassa ?nanssisektorilta sosialisoitua velkaa. Esko Seppänen Tiedän, että kuuden pahiten velkaantuneen eurovaltion velat ovat yhteensä noin 3 500 miljardia ja yksityisen sektorin noin 9 400 miljardia. Siellä, näiden ?nanssikapitalismin edunsaajien joukossa, pidetään tämän systeemin ohjaksia. Systeemi toimii niin kuin se toimii riippumatta siitä, ketkä ovat siinä kulloinkin johtavassa asemassa. Esko Seppänen Eurosysteemin pitkään hiottu peruskirja ei salli keskuspankin rahoitusta jäsenvaltioille. Siihen on nyt kuitenkin tultu, ei sen vuoksi, että velkavaltioiden ihmisparat pitää pelastaa talouskurjuudelta, vaan siksi, että sijoittaja-velkojat ovat vaarassa menettää rahojaan ja omaisuuksiaan. Voi kysyä, olisiko kovin väärin, jos sijoittaja ja rahapeliä korkeimmalla tasolla pelaava miljardööri oudokseltaan joutuisi kantamaan myös vastuunsa vuosikausia jatkuneesta tuottoisasta pelistään. Siksipä Euroopan komissio valmisteleekin pankkiunionia, joka voimaan tullessaan sitoisi euromaiden veronmaksajat pankkien pelastamiseen. Operaation keskeinen tavoite (EKP:n ja komission näkökulmasta) on pelastaa velkojat osallistumasta kriisin ratkaisuun omaisuudellaan. Se on tullut vauhdilla alaspäin siitä johtuen, että lainoja nostaneet pankit ovat aloittaneet takaisinmaksun odotettua rivakammin. Syy ja seuraussuhteet selviävät tapauskohtaisessa tarkastelussa. Kari Arvola EKP:llä on viime viikon taseessa 891 miljardin euron LTRO-saatavat Emu-maiden pankeilta. Keskuspankki joutuu varomaan taseongelmiensa vuoksi omia liikkei- » Hötörahan osuus EKP:n taseessa on silti muiden valuuttaalueiden keskuspankkeihin verrattuna ylivertaisen suuri. Kansan Uutisten verkkolehden keskustelussa Esko Seppäsen viime Viikkolehden kirjoituksesta perattiin perusteellisesti rahan olemusta ja nykyisen kriisin taustoja. tään. EKP:n saatavat ovat siis pankkien velkaa EKP:lle. Rahahan on aina velkaa. Mutta Kari, mistä tuli se runsas biljoona euroa, josta tänään on jäljellä tuo noin 900 miljardia, keskuspankin taseen varoihin (assets), jotta se voitiin antaa pankeille niiden velaksi EKP:lle. Mutta hötörahan osuus EKP:n taseessa on silti muiden valuuttaalueiden keskuspankkeihin verrattuna ylivertaisen suuri. Summa summarum: Euroopan pankkien ja kriisivaltioiden velkatilanne ei tällä menetelmällä ole korjaantunut. Keskustelu jatkuu osoitteessa www.kansanuutiset.?. Esko alusti tärkeän aiheen tuttuun tapaansa. Tässä vaiheessa pitää asian vauhdittamiseksi jo kysyä, mihin unohtui maailmanrikkaitten rooli. Valtioiden joutuminen maksajan rooliin ja rahalaitosten pelastajaksi oli looginen seuraus kehityksestä. Otteita näistä keskusteluista julkaistaan Viikkolehdessä. Verkkolehti on osoitteessa www.kansanuutiset.fi. Palautetta ja uutisvinkkejä voi antaa suoraan toimitukselle. Toimituksen puhelin: 09 759 601 Toimituksen faksi: 09 759 60 301 Toimittajilla on henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. Lisää yhteystietoja sivulla 2. Keskustelua verkossa Talvinen kaksinpuhelu taloudesta ESKO SEPPÄSEN viime Viikkolehden kirjoitus keskuspankeista . OSALLISTU KESKUSTELUUN lähettämällä kirjoituksesi postitse osoitteella Kansan Uutiset/Viikkolehti PL 64 00501 Helsinki, faksilla numeroon 09 759 60 301 tai sähköpostitse osoitteeseen viikkolehti@kansanuutiset.fi Juttujen enimmäismitta on 60 konekirjoitusriviä eli noin 3 000 merkkiä. Tämä on mielestäni juuri nyt ratkaisevan tärkeä kysymys. Kari Arvolan kanssa Seppäsellä syntyi syvälle menevä dialogi, josta Viikkolehti julkaisee nyt parhaat palat
Palveluiden kilpailuttaminen ja yksityistäminen on esillä usein, vaikka liikeyrityksen elinehtona on voiton maksimointi, ei vastuu asiakkaistaan. Vanhuspalveluiden moraalinen vastuu kohdistunee veronmaksajien ylläpitämään julkiseen palveluntarjoajaan. Kun palvelukeskuksia on vain suurimmissa kaupungeissa, voi kysyä, kannattaisiko eläkeläisille tarkoitettu toiminta järjestää vakaammalle pohjalle? Vanhuspalvelulain tavoitteissa on muun muassa ?edistää ikääntyneiden hyvinvointia ja kaventaa hyvinvointieroja, tukea osallisuutta ja voimavaroja, edistää itsenäistä suoriutumista puuttumalla ajoissa toimintakyvyn heikkenemiseen ja sen riskitekijöihin, turvata määrältään ja laadultaan riittävät palvelut?. Keskukset ovat vastanneet tähän ennaltaehkäisyn tarpeeseen jo 1970-luvulta lähtien. Kun peruskoulua ja kouluruokailua pidetään itsestään selvänä, miksei eläkeläisten arkisen selviytymisen vaalimista. Voisiko vanhainkoteja, palvelutaloja ja niihin verrattavia käyttää myös ikäihmisten päivätoimintaan. ja keskuksen tärkeyttä lisäsi asiakkaan arkielämää haittaavaa sairaus tai rajoite. Keskukset palvelivat asiakkaita tasapuolisesti riippumatta heidän yhteiskunnallisesta taustastaan. Asiakkuus sijoittui aikaan ennen vanhuspalveluiden alkamista. Kun päivittäin lähes joka kahdeskymmenes eläkeikäinen käy keskuksessa, voi kysyä, mikä muu instituutio vetää saman määrän eläkeläisiä arkisin. Keskusten merkitys oli verrattavissa vaikkapa kirjastolaitokseen, mutta sitäkin tärkeämmässä asemassa asiakkaille. kysyntä alkaa hahmottua viimeistään eläkeläisen toimintakyvyn heiketessä. Käynnit tukivat optimistista elämänasennetta ja luottamusta omiin voimiin. Eläkeläisten mielestä julkiset, verovaroin ylläpidetyt tilat ja ammattitaitoinen henkilöstö oli keskusten yhteisöllisyyden, asiakkaiden aktiivisuuden ja luottamuksen kulmakivi. Tuottaja on sosiaalivirasto ja mukana eläkeläisjärjestöjä, seurakuntia, virastoja ja vapaaehtoisia asiakkaita. Vuonna 2000 sosiaalivirasto teetti tutkimuksen keskuksista ja niiden asiakkaista. Eläkeläiset hakeutuivat keskuksiin, koska palvelut olivat tärkeitä arjen sujumisessa ja keskus osa sosiaalista verkostoa. Asiakassuhde oli saattanut jatkua 25 vuoden ajan osoittaen vahvaa sitoutumista. ja ?hyvistä kehityskuluista?. Asiakkuuden ?normaaliutta. Keskuksilla oli turvaverkkoluonne niiden palvelujen lisäkäyttötarpeen ja -halukkuuden valossa. Keskusten sosiaalisten ja terveydellisten hyötyjen voi arvioida ulottuvan ikääntyvistä YHTEISKUNNAN TURVAVERKOSTON Kinaporin palvelukeskus ja Helsingin kaupunginteatteri tuottivat vuosi sitten yhteistyöprojektin Tarinoita sillan kupeesta. JARMO LINTUNEN huolehtiviin omaisiin sekä julkisiin ja yksityisiin palveluihin. Käynnit ylläpitivät sosiaalista ja fyysistä toimintakykyä, kun niihin liittyivät palveluiden hyvä saavutettavuus, laatu ja esteettömyys. Keskukset vastasivat myös sosioemotionaalisen tuen ja yhdessäolon tarpeisiin. Jos toiminta oli tarpeeksi hyvää, asiakkaat tulivat huonompikuntoisinakin. On esitetty vallitsevien ikäasenteiden vaikuttavan suoraan ikäihmisten elämänlaatuun heijastumalla heidän minäkuvaansa. Vaikka aineisto ei ole tuore, ovat eläkeläisten tarpeet ja toiveet ajassa suhteellisen muuttumattomia. HELSINGIN KAUPUNGIN YLLÄTTÄVÄSTI YLI 60-vuotiaat helsinkiläiset miehet ja naiset olivat asiakkaita lähes täysin väestöosuuksiensa suhteissa. Kaksi kolmesta oli sitä mieltä, että palvelukeskukset olivat ?kodin jälkeen tärkeimpiä paikkoja. Jos ikääntyvien toimintamahdollisuuksia ja riippumattomuutta tuetaan, heijastuu se takaisin terveyttä kohentavana aktiivisuutena. On puhuttu ?sosiaalisesta jälleenrakennusmallista. veronmaksajien, valtion ja kuntien tahtotila. Asiakkuus ilmeisesti myöhentää varsinaisten vanhuspalvelujen tarvetta ja käyttöä ja hidastaa sairauskeskeisen elämäntavan kehittymistä. keskukset ovat perusteltu vaihtoehto eläkeläisille heidän kotona asumisena turvaamiseksi mahdollisimman pitkään. ja ?palvelukeskusten liikuntapalveluiden käyttö hidastaa ja estää ennakolta toimintakyvyn heikkenemisen?. Vielä voimakkaammin ajateltiin, että ?keskusten ansiosta monet eläkeläiset voivat lykätä palvelutaloon tai vanhainkotiin muuttoa?. Erona työelämän areenoihin on vapaaehtoisuus, vapaus valita omat aktiviteettinsa. Palvelukeskuskäynnit selvästi tyydyttivät myös sosiaali- ja terveyspalveluiden kattamatonta tarvetta, jota keskusten asiakkaat ilmaisivat ei-asiakkaita enemmän. Keskusten palveluiden koettiin myöhentävän muiden vanhuspalveluiden kysyntää. Hyvä kehityskulku virittyy, kun yhteisön tarjoamat resurssit aktivoivat ikäihmisten terveellisiä yksilövalintoja. tutkimus palvelukeskusten asiakkaiden kokemista keskusten hyödyistä. Arvioitiin keitä olivat asiakkaat, miksi he hakeutuivat keskuksiin ja mitä niiden käytöstä saivat. Iän ja rajoitteiden lisääntyessä asiakkaiden yhteisöllisyyshakuisuus säilyi, vaikka fyysisemmät aktiviteetit vähenivät. Pysyvää toimintakykyrajoitteita koki kolmannes, yhtä usea kuin keskuksia käyttämättömätkin. Voi puhua eläkeläisen voimaantumisesta vapaaehtoistyöhön osallistumisena, käyttäjäneuvoston jäsenyytenä, mutta yhtä hyvin vain toisten seurassa oleilemisena. Jopa viidesosa 60?64-vuotiaista asiakkaista koki terveytensä paremmaksi kuin vuotta aikaisemmin. Palvelut olivat synergisiä: yhdellä käynnillä, saman katon alla, voi vaikkapa aterioida, osallistua harrastusryhmään ja käyttää kuntosalia. ilmensi, että joka toinen yli 60-vuotias oli käynyt keskuksessa ainakin kerran. Palveluja ja toimintoja on runsaasti peruspalveluista harrastus- ja virkistystoimintaan, ohjattuun liikuntaan, kerhoihin, neuvontaan ja tiedotukseen, päivätansseihin, ohjelmallisiin ja hengellisiin tilaisuuksiin. ?Palvelukeskusinstituutio. Kaksi kolmesta vastaajasta oli samaa 26 » Kun peruskoulua ja kouluruokailua pidetään itsestään selvänä, miksei eläkeläisten arkisen selviytymisen vaalimista? mieltä väittämiin: ?keskuksissa käyminen on ylläpitänyt ja parantanut omatoimisuuttani kotona ja sen ulkopuolella. Yhteiskunnalla on siten keinovalikoima vaikuttaa eläkeläisen toimintakykyyn, jos halutaan. Yhteiskunnallisesti tärkeää on, että keskusten ansiosta paine muihin vanhusten sosiaalija terveyspalveluihin on vähäisempi. Kunnan aktiivinen ja vastuullinen rooli palvelukeskuspalvelujen tuottajana näyttäisi olevan jatkossakin tarpeen. On ystäväpiirejä, vertaistukiryhmiä, kirjasto- ja atk-palveluja ja useimmissa kahvila ja ateriapalvelut. Keskusten tarkoitus on tukea ja edistää eläkeläisten toimintakykyä ja kotona asumista mahdollisimman pitkään. Keskusten omatoimisuutta tukevaan vaikutukseen uskottiin vahvasti. hyväksyttiin Helsingin yliopistossa huhtikuussa 2012.. Horisontti Palvelukeskukset eläkeläisten ja yhteiskunnan mahdollisuutena palvelu- ja virkistyskeskukset ovat helsinkiläisille eläkeläisille ja työttömille tarkoitettuja monitoimitaloja, joita on eri puolilla kaupunkia noin yksitoista. Ratkaisevaa on yhteiskunnan . on yksi onnistuvan ikääntymisen mahdollisuus sekä yksilön, että yhteiskunnan kannalta. VEROVAROIN YLLÄPIDETYT Kristiina Papu Kirjoittaja on valtiotieteen lisensiaatti, jonka lisensiaatintutkimus ?Helsingin kaupungin palvelukeskukset toiminta-areenana ja hyvinvoinnin lähteenä. Eläkkeellä keskus voi osoittautua sosiaalisen yhteisyyden toiminta-areenaksi, tarjota uusia toimintarooleja, tarpeellista tietoa ja sosioemotionaalista tukea. Sen pohjalta tein lisensiaattityöni Helsingin kaupungin palvelukeskukset toiminta-areenana ja hyvinvoinnin lähteenä
F I 62 ? tu www.kansanuutiset.fi. tai soita 0800-97006 Tilaa, tutus ja ylläty! 27. PALKANSAAJAVIESTINTÄÄ XXX UVSWB m Siltasaarenkatu 6, 7. krs PL 290 00531 Helsinki 09 4780 8800 www. up-uutispalvelu.fi POHJOIS-SUOMEN VASEMMISTOLEHTI http://uusimaa.vasemmisto.fi/ www.kansantahto.fi VASURILLA Mainettaan parempi. DUUNARIMUSIIKKI EILEN JA TÄNÄÄN Uuden una: tilaajan et en 6kk ensimmäin 22 työväenmusiikin helmeä samalla levyllä! PERINTEISET REIJO FRANK KOITON LAULU AGIT PROP KOM-TEATTERI JUSSI RAITTINEN KUPLETTIMAISET MIKKO PERKOILA JAAKKO TEPPO HISKI SALOMAA ESA PAKARINEN M.A.NUMMINEN UUSI POLVI TUOMARI NURMIO PALEFACE PELLE MILJOONA JUKKA POIKA ASA REINO NORDIN MUUT TYÖVÄENLAULUT NEILIKKA DALLAPÉ-ORKESTERI TAPIO RAUTAVAARA VESA-MATTI LOIRI KRISTIINA HALKOLA JONNA PIRTTIJOKI KATSO LISÄTIEDOT JA TILAA! W W W. VA S U R I L L A
Fideszin ja Jobbikin välinen ero on liudentumassa siinä määrin, että Jobbikin johtajat valittavat Fideszin varastavan heidän ajatuksensa. Historioitsija Kristián Ungváry sanoo saksalaisessa Der Spiegel -lehdessä, että Fidesz puhuu ?kahdella äänellä?. Hän tietää, että osa ylivoimasta tuli vaalijärjestelmän ansiosta; äänistä Fidesz sai vain hieman yli puoDERZSI ELEKES ANDOR Yksi Zsolt Bayerin organisoimista ?rauhanmarsseista Unkarin puolesta. Sekavaa mölinää virtaa heidän eläimellisistä kalloistaan... kolumnistina eikä puolueen jäsenenä. Fideszin yhteyspäällikön mukaan se, joka moittii Bayerin kirjoitusta, ?asettuu murhaajan puolelle?. » Bayer vaati ?lopullista ratkaisua mustalaiskysymykseen?. ?Juutalaiset rekisteröitävä? Marraskuussa äärioikeistolaisen Jobbik-puolueen kansanedustaja Márton Gyöngyösi vaati parlamentissa, että ?kaikki Unkarissa asuvat juutalaiset on re- kisteröitävä. Nämä mustalaiset ovat eläimiä ja he käyttäytyvät kuin eläimet... Näillä eläimillä ei pitäisi olla olemassaolon oikeutta. Sillä on 263 parlamentin 386 paikasta, siis yli kaksi kolmasosaa. Jobbik puolestaan on yksi Euroopan vahvimmista äärioikeistolaisista puolueista. Ei mitenKUUKAUSI SITTEN kään. Kahta miestä puukotettiin, mutta kukaan ei kuollut. Fideszin tiedottaja ilmoitti, ettei puolue ota kantaa kirjoitukseen, koska Bayer ?ilmaisi oman mielipiteensä. Ulkomailla se ottaa etäisyyttä äärioikeistoon säilyttääkseen maineensa. He eivät pysty inhimilliseen kommunikointiin. välittömästi ja keinoja kaihtamatta.? Bayer sai innoituksen kolumniinsa Szigethalomissa käydystä kapakkatappelusta, jossa oli osallisena myös romaneja. COMMONWEALTH OF AUSTRALIA D ulkomaat Japanin valaanpyynti pysyy pystyssä vain suurten valtiontukiaisten avulla. Europarlamentaarikko Tamás Deutsch kutsui Bayerin kirjoitusta häpeälliseksi. Mutta Unkarin politiikan tuntijat sanovat, että tällaiset äänet ovat Fideszissä joutumassa yhä enemmän sivuraiteelle. Se sai vuoden 2010 vaaleissa lähes 17 prosenttia äänistä ja 47 paikkaa. Murskavoitto ei vielä riittänyt Orbánille. International Fund for Animal Welfare raportissaan 5.2. Unkarin valtapuolue liukuu äärioikealle » Unkarin kehitys on esimerkki siitä, miten käy, kun antaa äärioikeistolle pikkusormen. Unkarin hallitsevan Fidesz-puolueen perustajajäsen ja pääministeri Viktor Orbánin läheinen ystävä Zsolt Bayer vaati Magyar Hirlap -lehdessä ?lopullista ratkaisua mustalaiskysymykseen?. Bayer kirjoitti, että ?huomattava osa mustalaisista ei kykene yhteiseloon. Kotimaassa se ylistää maailmansotien välisen ajan antisemitistisiä kirjailijoita ja kosiskelee äänestäjiä äärioikeistolaisilla lehtikirjoituksilla. ?Veremme ja isänmaamme? Fideszillä on suunnaton valta. Puolueen parlamenttiryhmän johtaja Antal Rogán tuomitsi Gyöngyösin sanat antisemitismiä vastaan järjestetyssä mielenosoituksessa. Oikeus- ja varapääministeri Tibor Navracsics reagoi Bayerin artikkeliin ja vaati hänen erottamistaan Fideszistä. pidettiin viime vuoden tammikuussa. 28. Tämä on ratkaistava... ja ?on arvioitava, minkälaisen mahdollisen uhan he muodostavat Unkarille, erityisesti parlamentissa ja hallituksessa olevat?. Aivan kaikki eivät Fideszissä sentään niele tällaisia puheita. He eivät ole kelvollisia elämään ihmisten keskuudessa
Lainsäädännöllä ei ole reagoitu riittävästi, vaan pankit ovat onnistuneet haraamaan vastaan niin Yhdysvalloissa kuin EU:ssakin. BAKER KOROSTAA, ettei varjotalousjärjestelmä ole syn- tynyt itsestään, vaan se on länsimaissa luotu. Varjotalous mahdollistaa rahojen piilottamisen tehokkaasti paikkoihin, joista valvonta- ja veroviranomaiset eivät koskaan niitä löydä. ja ?kansallista solidaarisuutta?. Yhdessä Jobbikin kanssa Fidesz on rakentanut kulttia Unkaria vuodet 1920?1944 autoritaarisesti johtaneesta Miklós Horthysta, joka NatsiSaksan liittolaisena toimitti Unkarin juutalaiset kaasukammioihin. Kodittomana ulkona nukkumisesta on tehty rikos. Kun tehdään salailu mahdottomaksi, leikataan veroparatiiseilta siivet. Baker huomauttaa, ettei suuri osa väestöstä hyödy järjestelmästä edes veroparatiisisaarilla. . Sosiaaliturvan saamisen ehtona ovat kotitarkastukset ja palkaton työvelvoite. sekä epäillystä EU ei ole huolestunut tilastojen väärentämisestä. Mitä sanoo meiningistä jäsenvalKunnon populistina Orbán on tiossaan Euroopan unioni, tuo väkääntänyt tämänkin edukseen. Lailla on lisätty puolisotilaallisten kansalaiskaartien valtuuksia. Horthy-kultti Marsseja EU:ta vastaan EU on kuitenkin Orbánin kanssa hakauksissa Unkarin talouspolitiikasta, erityisesti ulkomaisille yhtiöille määrätystä ?kriisiverosta. maaliskuuta 2011. arvojen, joita Orbán on vuosien myötä alkanut yhä enemmän korostaa. Viime syyskuussa Orbán sanoi juhlapuheessa, että (unkarilaiseen mytologiaan kuuluva) Turul-lintu on ?osa vertamme ja isänmaatamme. Meidän, kansallisen solidaarisuuden unkarilaisten, on puristettava kaikki epäyhtenäisyys pois Unkarin elämästä. Toinen huolta jä . a t s voi olla halu välttää ?rauhanmarssien? e e t tilan lisäkriisejä talouspääjärjestäjistä on kriisin keskellä. häärinyt Zsolt Bayer. Ikävä kyllä, mieSamainen Bayer, jonka leen tulee kolmaskin syy. mukaan ?on oikein ajaa Unkarin Fidesz on jäsenpuolue autolla mustalaislapsen päälle, kunhan ei uhraa ajatustakaan pyjohtavassa europuolueessa, oikeistokeskustalaisessa Euroopan kansansähtymiselle vaan painaa lujasti kaapuolueessa (EPP), johon Suomen Kosua?. koomuskin kuuluu. Fidesz on lyhenne nimestä Nuorten demokraattien liitto. Vahvat kansakunnat pitävät yhtä, heikot hajoavat.? temia ei enää myönnä tukea ?epäisänmaalliselle. työlle. Julkisten tiedotusvälineiden toimittajien on lain nojalla edistettävä ?kansallista identiteettiä. Aka- Entinen europarlamentin puhemies, saksalainen kristillisdemokraatti Hans-Gert Pöttering sanoi lausunnossaan, että ?tietääkseni Viktor Orbán ja Fidesz ovat sanoutuneet irti antisemitismistä ja äärioikeistolaisuudesta?. EPP:hen kuuluva EU:n oikeuskomissaari Viviane Reding sentään piti Bayerin kirjoitusta vastenmielisenä ja sanoi, ettei unionissa ole sijaa rasismille, vihapuheelle tai suvaitsemattomuudelle. PÄÄOMAPAON VUOKSI kehitysmaista siirtyy teollisuusmaihin vuosittain 1 000 miljardia dollaria, arvioi GFI-ajatushautomon johtaja Raymond Baker. Baker korosti maanantaina Helsingissä, että tämä Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin virallisia tilastoja analysoimalla tehty arvio on varovainen ja siitä puuttuu useita summaa kasvattavia tekijöitä. Silti jo tämäkin määrä on valtava, jos sitä vertaa koko maailman kehitysrahoitukseen, joka oli 133,5 miljardia dollaria vuonna 2011. Pääomapaolla tarkoitetaan verovälttelystä, rikollisesta toiminnasta ja korruptiosta johtuvaa pääoman siirtymistä maihin, joissa on alhainen verotus ja salaileva lainsäädäntö. . Niiden merkitys on suurempi kuin veropolitiikan. Unkari ei tuneesta diplomaatalistu. ss ä tisesta boikotista Yhtenä EU:n Br ysseli a t is a Itävaltaa kohtaan vastaisten, satojam il ei juur i vuosituhannen tuhansia osallisn a senma tujia keränneiden vaihteessa. Kotimaassa Orja muiden jäsenmaiden taholta on bán puhuu EU:sta ?uutena suorastaan korviasärkevää. Yksi syy tähän lieMoskovana?, jonka ?siirnee muisto epäonnistomaaksi. Fisymätön huolestuja. Sillä esimerkiksi sidotaan tulevatkin hallitukset harjoittamaan Fideszin linjaamaa talouspolitiikkaa. Samalla perustuslaki on kristilliskonservatiivisen ja nationalistisen hengen läpitunkema . Se aiheuttaa laskelmiemme mukaan kuitenkin vain 3?5 prosenttia pääomapaosta, sanoo Baker. 29. IRSN:n johtaja Patrck Momal kuitenkin lohdutti, että tämän kokoluokan onnettomuus on ?varsin epätodennäköinen?. Fukushiman ydinonnettomuus tapahtui 11. Hiljaisuus EU:n instituutioiden min vastustajana. Enää sen EPP:n puheenjohtaja, belgialainen johtajat eivät ole nuoria, eikä puolue Wilfried Martens vastasi kirjalliseen kysymykseen, että ?EPP:n jäsenpuodemokraattinen, jos se on koskaan ollueena Fidesz jakaa huolen ekstrelutkaan. mismistä. Man-saari on itse irtautumassa veroparatiisimallista. Kysyttäessä Baker Raymond vastaa, että Kypros Baker on veroparatiisi: . Tämä luo mahdollisuuksia myös kansainväliselle rikollisuudelle. Varjotaloudella oli Bakerin mukaan suuri osuus finanssikriisin syntyyn. RANSKAN säteilyturvallisuusvi- rasto IRSN arvioi keskiviikkona julkaistussa raportissaan, että kahden vuoden takaista Fukushiman onnettomuutta vastaava ydinturma maksaisi Ranskalle 430 miljardia euroa. Kokonaissummasta 110 miljardia aiheutuisi turman suorien ympä- ristövaikutusten vaatimista puhdistustoimista. Suurempi osa menisi epäsuorien vaikutusten korjaamiseen. Näitä ovat muun muassa menetetyn sähköntuotannon korvaaminen muulla energiantuotannolla ja tuonnilla, merkittävä vaikutus maatalo- ustuotantoon sekä arviolta sadantuhannen ihmisen evakuoinnista ja majoittamisesta aiheutuvat kulut. Edelleen kuluihin lasketaan ?imagotappion. Mediaa ja kulttuuria valvomaan on asetettu neuvostoja, joiden toimikausi jatkuu pitkälle nykyisen vaalikauden jälkeen. Maailmankuulut kirjailijat György Konrád, Péter Esterházy ja vuoden 2002 Nobel-palkittu Imre Kertész joutuivat puolueen vihoihin arvosteltuaan Unkarin etääntymistä demokratiasta. Ja perästä kuului. Näiden osuus on 160 miljardia. 430 miljardia euroa on yli 20 pro- LEHTIKUVA/ IVAN SEKRETAREV senttia Ranskan vuotuisesta bruttokansantuotteesta. Siksi sitä voisi myös ruveta purkamaan, jos vain poliittista tahtoa löytyisi. Tärkeintä ovat Bakerin mukaan läpinäkyvyyttä lisäävät toimet. aiheuttamat menetykset Ranskan turismille ja viennille. KU LEHTIKUVA/ FERENC ISZA Rahat katoavat verojen välttelyyn Pääministeri Viktor Orbán . ja ?Orbán on aina korostanut, että on tärkeä vastustaa tätä onArto Huovinen arto.huovinen@kansanuutiset.? gelmaa?. RIKOLLISUUS ON Bakerin mukaan syynä 30?35 prosent- tiin pääomapaosta ja peräti 60?65 prosenttia johtuu veroja välttelevistä yrityksistä. . Se on pitkään ollut venäläisen rahan pikapesula. Arto Huovinen LEHTIKUVA/ TROND H. Unkarin tiedeakatemian jäsen Ádám Medveczky sanoi televisiossa, että ?sellaista, joka on syntynyt unkarilaisena, mutta joka vahingoittaa ja mustamaalaa Unkaria ulkomailla, ei voi enää pitää unkarilaisena?. Tiedeakatemian puheenjohtajan György Feketen mukaan akatemian jäseniltä ei voi hyväksyä ?geneettisen kansallistunteen puuttumista?. Siksi Orbán on määrätietoisesti rakentanut pohjaa puolueen pysyvälle vallalle. Merkittävä rooli vallan sementoimisessa on viime vuoden alussa voimaan astuneella, Fideszin sanelemalla uudella perustuslailla. TROSDAHL Orbánin rakentamassa järjestelmässä Fideszin suosio auttaa eteenpäin liikeelämässä. Valtiollinen media on miehitetty omalla väellä. Eipä juuri midesz esiintyy unkarilaisen kadunmiehen puolustajana ja uusliberalistään. Caymansaaret on joutunut pyytämään emämaa Britannialta talousapua. Kehitysmaiden suurimmaksi talousongelmaksi nostetaan usein korruptio. Hän pelkää, että sama voi tapahtua uudestaan, koska muutoksia ei ole tehty tarpeeksi. . ei enää nuori eikä demokraatti. Nainen itki Budapestin holokaustimuistomerkin luona tammikuussa. let
Julkilausumassaan Euroopan vasemmistopuolue torjui Euroopan unionin uuskolonialistiset hankkeet alueella. . SONIA MELTTI El cumbre de los pueblos keräsi Santiago de Chileen yli viisisataa puoluetta, kansalaisjärjestöä ja yhteiskunnallista liikettä. Latinalaisen Amerikan ja Euroopan vasemmiston yhteistyö tiiviimmäksi » Latinalaisen Amerikan ja Euroopan vasemmistopuolueet arvostelevat valtiollisen yhteistyön keskittymistä vapaakauppasopimuksiin. TEKSTI Linda Savonen 30 Santiago de Chile EL CUMBRE DE LOS PUEBLOS, kansojen huippu- kokous, keräsi Chilen pääkaupunkiin Santiagoon yli 500 puoluetta, kansalaisjärjestöä ja yhteiskunnallista liikettä Latinalaisesta Amerikasta, Karibialta ja Euroopasta. Toissa viikonloppuna pidetty kokoontuminen järjestettiin varjotapahtumana EU-CELAC-huippukokoukselle, jossa alueiden päämiehet laativat yhteistä talousstrategiaa ja kahdenvälisiä vapaakauppasopimuksia. Varjotapahtuman sanoma oli selkeä: kyseinen yhteistyö ajaa vain sijoittajien ja monikansallisten yritysten etuja. Suomea EU-CELAC-kokouksessa edustanut pääministeri Jyrki Katainen solmi Chilen kanssa yhteistyösopimuksia ympäristöystävällisestä kaivosteollisuudesta ja uusiutuvasta energiasta. Virallisen kokouksen teemana ollut kestävän kehityksen sijoittaminen nähtiin varjota- Usein alkuperäiskansat kärsivät eniten vapaakauppasopimuksista. pahtumassa kyseenalaisena, sillä etenkin eurooppalaisten kaivosyhtiöiden toiminnalla on ollut hyvin negatiivisia seurauksia Latinalaisessa Amerikassa. Suurena ongelmana nähtiin lisäksi se, että Latinalaisen Amerikan pysyminen lähinnä alkutuotteiden viejänä vain vahvistaisi perinteistä kansainvälistä työnjakoa. Arvostelua kauppasopimuksille Euroopan vasemmistopuolue osallistui tapahtumaan järjestämällä neljä seminaaria yhdessä Latinalaisen Amerikan vasemmistopuolueet yhteen kokoavan São Paulon foorumin kanssa. Euroopan unionin niin kutsutut yhteistyösopimukset Latinalaisessa Amerikassa ovat puhtaita vapaakauppasopimuksia, julistaa Euroopan vasemmistopuoluetta edustanut Anna Camposampiero italialaisesta Ri-
Kyseessä on historiallinen kiista, joka syveni Pinochetin diktatuurin aikana, eikä edistystä ole sen jälkeen tapahtunut, kertoo Antonia Huentecura Meli Wixan Mapu -järjestöstä. Täällä Chilessä diktatuurin vaikutus jatkuu edelleen, mikä näkyy jokapäiväisessä elämässä. Järjestö ajaa maaoikeuksia pääkaupungista Santiago de Chilestä käsin sekä tukee etelän mapuchekansan taistelua. Mapuche-liikkeen mukaan hallitus tukee metsäyhtiöiden pyrkimyksiä häätää alkuperäisväestö pois mänty- ja eukalyptusviljelmien alta. Taistelumme yritetään typistää kulttuuriseksi, eikä sitä haluta nähdä poliittisena, mitä se todellisuudessa on. Latinalainen Amerikka ei halua pysyä pelkkänä alkutuotteiden viejänä. 31. Liike oli vallankumouksellinen ja demokraattinen, ja sen tuhoaminen oli selkeä käännekohta historiassa. . Euroopan vasemmistoliike käy läpi uudelleenrakennuksen vaihetta. Nyt kun Eurooppa on kriisissä, tilanne on muuttunut. . oikeus maahan. Tämän muistaminen on Insunzan mielestä tärkeää Chilen vasemmistolle, mutta myös Latinalaisen Amerikan ja koko maailman vasemmistoliikkeelle. . Euroopan tämänhetkinen johto, joka tekee yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa, on selkeä este vasemmiston etenemiselle Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla, Pomar toteaa. Pomar on myös Brasiliassa valtaapitävän työväenpuolueen (Partido dos Trabalhadores) varapuheenjohtaja. LINDA SAVONEN fondazione Comunista -puolueesta. . Tämä varjotapahtuma on meille tärkeä, sillä tätä kautta erityisesti muista maista tulevat saavat tietää kansamme tilanteesta. Täällä Chilessä mediassa ei mainita sanallakaan alkuperäiskansoja tai meihin kohdistuvaa sortoa. Oikeisto on onnistunut epäpolitisoimaan brasilialaiset, hän kertoo. . Käytössämme on edelleen Augusto Pinochetin perustuslaki, ja poliittinen järjestelmämme on epädemokraattinen. Usein juuri alkuperäiskansat kärsivät eniten vapaakauppasopimuksista ja uusliberalistisesta politiikasta. Chilessä otteet mapuche-väestöä kohtaan ovat kiristyneet presidentti Sebastián Piñeran valtakauden aikana. . Tämä uusi tilanne pakottaa meidät etsimään vaihtoehtoja nykyiselle mallille, sanoo Insunza. . Terrorismilain nojalla aktivisteille on annettu todella pitkiä tuomioita, mutta poliittisista vangeista ei puhuta, Huentecura huomauttaa. . Tärkein tehtävämme onkin demokratisoida niin tiedotusvälineet, koulutus kuin kulttuurikin. Diktatuurin varjo yhä Chilessä Chilen Kommunistisen puolueen kansainvälisistä asioista vastaava Carlos Insunza näkee ratkaisevan muutoksen kahden maanosan vasemmistojen välisessä yhteistyössä. . Tämän lisäksi on syvennettävä rakenteellisia muutoksia maissa, joissa me vasemmistopuolueet olemme hallituksessa. Vaikka puolueen asema on vahva, huolestuttaa Pomaria ihmisten kasvava välinpitämättömyys politiikkaa kohtaan. . Dialogi välillämme on entistä tärkeämpää, sillä meidän on etsittävä yhteisiä ratkaisuja yhteisiin ongelmiin, kuten ihmisoikeuksiin tai työläisten asemaan. On hämmästyttävää, miten myös itsensä vasemmistolaisiksi kutsuvat tahot kokevat, että tämä on ainoa keino päästä pois kriisistä. Camposampiero näkee Euroopan vasemmistopuolueen ja São Paulon foorumin välisen yhteistyön tärkeänä. . Presidentti Piñera on väittänyt mapuchejen toimivan ulkomaisten terroristijärjestöjen rahoituksella. . Tällä sopimuksella on tuhoisat seuraukset paikallisille pienille ja keskisuurille yrityksille. Camposampieron mielestä Euroopan unionin uusliberalistinen politiikka on aggressiivisempaa kuin koskaan ennen. . Parin viime vuoden aikana yhteiskunnalliset liikkeet ovat kasvaneet ja vahvistuneet. Chilessä on vaalit tänä vuonna, ja puolueemme tärkein tavoite on, että maassamme alkaisi vihdoinkin todellinen demokratiaprosessi. Syyskuussa tulee täyteen 40 vuotta Chilen vallankaappauksesta ja Salvador Allenden kuolemasta. Tämänhetkiset demokratiaprosessit ja edistykselliset vasemmistohallitukset ovat osin Allenden perintöä, toteaa Insunza. Mapuche-konflikti kiihtyy EU-CELAC-huippukokousta arvosteltiin myös alkuperäisväestöjä koskevien kysymysten sivuuttamisesta. Mitä enemmän vasemmistolaiset puolueet ja yhteiskunnalliset liikkeet taistelevat Euroopassa, mitä useammassa maassa vasemmisto on vallassa, sitä parempi se on meille täällä Latinalaisessa Amerikassa. Nyt neljäkymmentä vuotta myöhemmin konteksti on aivan toisenlainen, mutta Allenden ajatuksilla on edelleen suuri merkitys. Unidad Popular -koalition muodostaminen oli aikoinaan merkki vasemmiston etenemisestä, sillä se yhdisti eri vasemmistolaiset puolueet sekä ammattiyhdistysliikkeen. Kon?iktia on kiristänyt uudelleen käyttöönotettu terrorismilaki ja sen soveltaminen mapuche-aktivisteihin. Kansalaisvaikuttamista on rajoitettu, koulutus ja terveys on kaupallistettu, ja chileläiset on pako- Latinalaisen Amerikan nykyiset demokratiaprosessit ja vasemmistohallitukset ovat osin Salvador Allenden perintöä, sanoo Carlos Insunza. Anna Camposampieron mukaan EU:n uusliberalistinen politiikka on jopa aggressiivisempaa kuin koskaan ennen. São Paulon foorumin puheenjohtaja Valter Pomar pitää Latinalaisen Amerikan tärkeimpänä haasteena sisäisen integraation vahvistamista. Antonia Huentecuran (yllä) mukaan Chilen hallitus tukee metsäyhtiöiden pyrkimyksiä häätää mapuchet pois mänty- ja eukalyptusviljelmien alta. tettu järjestelmään, jossa edes siedettävään toimeentuloon yltäminen on hyvin vaikeaa. Insunza on kuitenkin optimistinen maansa tulevaisuuden suhteen. . Nyt on aika vuoropuhelulle ja vaihtoehtojen etsimisille. Myös siksi on tärkeää jakaa kokemuksia ja näkökulmia muiden alueiden, kuten Latinalaisen Amerikan kapitalismin vastaisten puolueiden ja liikkeiden kanssa. Passiivisuus huolena Brasiliassa São Paulon foorumin puheenjohtaja, brasilialainen Valter Pomar näkee Latinalaisen Amerikan tärkeimmäksi haasteeksi sisäisen integraation vahvistamisen. . Esimerkiksi Kolumbia sitoutui EU:n kanssa solmimassaan sopimuksessa tuomaan maahan eurooppalaisia tuotteita kolmen vuoden ajan, ennen kuin Kolumbia puolestaan voi alkaa viemään tuotteitaan Eurooppaan. Meidän on tehtävä töitä, jotta säilytämme tämän valta-aseman, ja saadaksemme vasemmiston valtaan myös Chilessä, Kolumbiassa ja Meksikossa. . Viisitoista vuotta sitten puhuttiin siitä, miten eurooppalainen ja pohjoisamerikkalainen imperialismi vaikuttaa meihin, ja miten voitaisiin luoda solidaarisuutta niin, että Latinalaisen Amerikan yhteiskunnat kehittyisivät. Mapuche-kansan ensisijainen tavoite on aluepoliittinen
Ei ole mitään syytä epäillä, että yksikään suomalainen viranomainen olisi ollut näistä lennoista tietoinen tai jotenkin osallinen niihin. Eduskunnan oikeusasiamies jatkaa asian selvittämistä. » Yksi lento kulki Helsingin kautta Liettuaan. Kidutettaviksi Egyptiin Vesikidutettu Helsingissä? Open Societyn raportin perusteella tunnetuin Suomen kautta mahdollisesti lennätetty vanki oli vesikidutuksen uhriksi joutunut Abu Zubaydah. Monien kohdalla ei ole. Vuosina 2001?2006 Suomessa kävi vähintään kymmeniä vankilennoiksi epäiltyjä lentokoneita. Open Society -järjestön tutkimus kertoo vankilennoista juuri noina vuosina. Tuoreimmat paljastukset vangitsemisista ja kuulusteluista ilman syytteitä ovat viime elokuulta, nyt Somaliasta. Kai Hirvasnoro kai.hirvasnoro@kansanuutiset.? LEHTIKUVA/ JANNE LAUKKONEN. Lyra oli vastannut, ettei Suomen hallitus halua tehdä asiasta isoa numeroa. Keskiviikkona Helsingin Sanomissa Lyra vahvistaa, ettei hallituksella ollut tarvetta suurennella asiaa, koska siitä ei kuitenkaan saataisi lopullisia tietoja. Silloinen ja nykyinen ulkoministeri Erkki Tuomioja sanoi keskiviikkona MTV3:n haastattelussa, ettei Suomi tiennyt CIA:n vankilennoista omassa ilmatilassaan. . Myös pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) otti asian esille Yhdysvaltain lähetystön kautta, mutta kumpikaan ei saanut kunnon vastausta. YHDYSVALLAT SIIRTYI ?Ei tarvetta suurennella? Vuotosivusto Wikileaksin tietoihin nojaten raportti kertoo ulkoministeriön alivaltiosihteerin Markus Lyran keskustelleen Yhdysvaltain suurlä- hettilään Marilyn Waren kanssa vankilennoista vuonna 2006. Joukossa oli monia myöhemmin syyttömäksi todettuja. CIA ei kuitenkaan toteuttanut ohjelmaansa yksin. Silti he saivat sähkösokkeja, vaikka ruotsalaiset diplomaatit tapasivat heitä Egyptissä. Yhdysvalloissa kukaan ei ole joutunut syytteeseen kidutuslennoista. Italia on ainoa maa, jossa osallisia on tuomittu ja Kanada ainoa, joka on pyytänyt kauttaan kidutuksen uhreiksi joutuneilta anteeksi. Presidentti Barack Obama määräsi vuonna 2009 salaiset vankilat suljettaviksi, mutta vankilennot ovat jatkuneet. Ruotsin hallitus luovutti Ahmed Agizan ja Mohammed al-Zerin Egyptille saaden lupauksen, ettei heitä kiduteta. Tähän asti kattavimman tutkimuksen mukaan Yhdysvaltojen keskustiedustelupalvelua avusti eri tavoin 54 hallitusta. Joukossa oli myös Suomi, joka ei halunnut tehdä asiasta ?liian suurta numeroa?. Hän on edelleen vangittuna Guantanamon vankileirissä. Suomen lisäksi kaikki muut Pohjoismaat Norjaa lukuunottamatta mainitaan Open Societyn raportissa. Yleisen analyysin lisäksi sen kovinta antia ovat tiedot 136 nimeltä mainitusta vankilentojen uhrista, heidän kohtelustaan ja nykyisestä olinpaikasta, mikäli se on tiedossa. Epäiltyjä terroristeja lennätettiin silmät sidottuina ympäri maailmaa ja kansainvälisen lain ulottumattomiin salaisiin vankiloihin, joita sijaitsi Guantanamon ja Liettuan lisäksi Afganistanissa, Marokossa, Puolassa, Romaniassa sekä Thaimaassa. Lisäksi muun muassa Egyptin ja Syyrian tiedustelupalvelut osallistuivat kidutukseen. LEHTIKUVA/ MASSOUD HOSSAINI CIA:n kidutuslentoja avusti 54 maata » Suomi ei halunnut Ohjuksella aseistettu Predator-lennokki. ?Laillista, eettistä ja järkevää? PRESIDENTTI Barack Obama taipui keskiviikkona antamaan senaatin tiedusteluvaliokunnan luettavaksi laajat, 50-sivua käsittävät perustelut aseistettujen lennokkien käyttämistä. Senaattorit olivat vaatineet asiakirjaa ennen kuin Obaman CIA:n uudeksi pääjohtajaksi esittämän John Brennanin kuuleminen aloitetaan. Brennania pidetään kiistellyn lennokkipolitiikan pääsuunnittelijana. Valkoisen talon tiedottaja James Carney esitti tiistaina lyhyet perustelut lennokkien käytölle tappoiskuihin. Ware oli kiitellyt ulkoministeri Tuomiojan tapaa vähätellä asiaa vankilentoja käsitelleessä tv-ohjelmassa. Terroristeina pidettyjä alettiin lennättää ympäri maailmaa ja heitä kuljetettiin kidutettaviksi salaisiin vankiloihin. 2001. Carneyn mukaan iskut ovat ?laillisia, eettisiä ja järkeviä?. SENAATTOREILLE suurin ongelma on se, että lennokkiiskuilla surmataan ilman oikeudenkäyntiä myös Yhdysvaltain kansalaisia. Joitakin senaattoreita huolestuttaa myös se, että lennokki-iskujen yhteydessä menehtyy ulkomaalaisia siviileitä. Amerikkalaiset sanomalehdet paljastivat keskiviikkona, että keskustiedustelupalvelu CIA:lla on ainakin jo kahden vuoden ajan ollut Saudi-Arabiassa salainen lennokkitukikohta, josta on tehty tappoiskuja Jemeniin. Samalla muun muassa Washington Post joutui myöntämään, että sillä on ollut tieto tukikohdasta jo pitkään, mutta se on hallinnon pyynnöstä vaiennut asiasta. KU CIA:lla on jo ainakin kahden vuoden ajan ollut Saudi-Arabiassa salainen lennokkitukikohta. 32 tehdä numeroa lentokenttiensä käytöstä laittomissa vankien kuljetuksissa. syyskuun 2001 terrori-iskujen jälkeen ?pimeälle puolelle?. Raportin mukaan ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) lupasi vuonna 2005 kysyä Yhdysvalloilta tiedoista, joiden mukaan CIA oli kuljettanut vankeja myös Suomen kautta. Maaliskuussa 2006 lento N733MA Portugalin Portosta Liettuaan laskeutui Helsinki-Vantaan lentokentälle kello 20.37 ja edelleen Liettuaan Palangan lentokentälle 22.25. Yksi CIA:n salaisista vankiloista sijaitsi juuri Liettuassa. 83 kertaa vesikidutuksen kohteeksi joutunut Zubaydah otettiin kiinni maaliskuussa 2002 Pakistanissa. Lisäksi raportti kuvaa piinallisen yksityiskohtaisesti kidutusmenetelmiä. Prescott Support -yhtiön Hercules-kuljetuskone HelsinkiVantaan kentällä 16.5.2003. Koneen epäillään olleen yksi CIA:n vankilennoissa käyttämistä. Yhdysvaltain presidentti George W. Bush valtuutti CIA:n salaisen ohjelman 17.9
Eettiset puolet toiminnassa ovat tulleet merkitseviksi, vaikka Sajari ei siitä pitäisikään. On kuitenkin toinenkin puoli. Hän tuntuu pitävän kohua turhana, jopa naurettavana. Kyse ei kuitenkaan ole ihan vähäpätöisistä asioista. Sonerahan on nykyään lähinnä vain muisto, mutta nykyisen TeliaSoneran helsinkiläisessä haarakonttorissa on kuitenkin syytä pohtia Aasian seikkailuja ? Helsingissähän niitä alun perin suunniteltiin. KAIKKI ALKOI kännykän kehittämisestä. näin on jo käynyt alan markkinajohtajalle, venäläisen MTS:n tytäryhtiölle. 33. Suuri osa siitä kerättiin sveitsiläiseen Zeromax-yhtiöön. Huhuja on monta, tietoja ei ole yhtään. Selvää sen sijaan on, että Gulnara jo vuosia on pyrkinyt kuuluisaksi laulajaksi GooGooshan nimellä (muun muassa Julio Iglesiasin kanssa), muotisuunnittelijaksi ja seurapiiriLEHTIKUVA/ MUHAMMAD SHARIF tähdeksi lännessä. Sillanpääasemana toimi Turkki, ja vaikka Turkcellyhtiöstä on käyty pitkiä riitoja, se on ollut kannattava. Minkä hän on halunnut, sen hän on myös saanut. Mutta kaupallisella puolella taito ei ollut yhtä kehittynyttä. Nyt 75-vuotias presidentti Islam Karimov on johtanut maata kovalla kädellä neuvostoajoilta lähtien ja tullut tunnetuksi muun muassa siitä, että on antanut keittää vastustajia elävältä. Hänen arvellaan kuitenkin vetäytyvän vähitellen syrjään, ehkä jo vuoden 2015 presidentinvaaleissa. Itse asiassa tämä 40-vuotinen nainen on varsinainen monilahjakkuus: hän on myös professori, suurlähettiläs sekä talousvaltias. Ennen kaikkea hän on presidentin tytär. Nyt TeliaSonera on kriisissä hänen vuokseen, ja tämän kriisin alkujuuret voi johtaa yhtiön suomalaiseen osaan. Olisiko pitänyt olla tarkempi kaukomaita valloitettaessa. Tietoa ei ole, arveluita on monta. Ehkä perhe ajattelee, ettei nainen sittenkään vielä sovi maan johtajaksi, ehkä Gulnara viihtyy paremmin lännessä, jossa hänellä on useita loistoasuntoja, ehkä hän valmistelee koko perheen siirtymistä Eurooppaan. Uzbekistania on kutsuttu maailman suurimmaksi perheyritykseksi. Kun Saksan ja Italian toimilupia huutokaupattiin, Sonera innostui liikaa ja maksoi hurjasti ylihintaa. Uzbekistanissa ei saa myöntää, että rahat eivät mene valtiolle, vaan presidentin tyttärelle. Aluksi tämä näytti mahdolliselta . Pintaa ntaa syvemmä syvemmältä ältä Peter Lodenius peter.lodenius@gmail.com TeliaSonera GooGooshan taikapiirissä GOOGOOSHA ON, ainakin oman nettisivunsa mukaan, ?eksoottisen kaunis. Tämä taas on Gulnaran kumppani muotisuunnittelijana. TeliaSonera on vannonut, ettei se tiennyt näistä yhteyksistä eikä kysellyt mitään. uzbekistanilainen laulutähti, runoilija, muodinluoja ja timanttikorujen suunnittelija. Loppukommentissaan taloustoimittaja Petri Sajari, it-alan konkari, nimittäin katsoo ruotsalaisen median suhtautuneen TeliaSoneran toimiin ?lähes vainoharhaisesti?. Hän palkkasi äsken Gérard Depardieun näyttelijäksi suunnittelemaansa elokuvaan. Sen ohella Gulnara on vasemmalla kädellä kerännyt valtavan omaisuuden ja käyttänyt sitä. Varatoimitusjohtaja Kivisaari sen sijaan on pysynyt hiljaisena ja paikallaan, vaikka Uzbekistan on kuulunut juuri hänen vastuualueeseensa. Kestääkö suomalainen siis painetta kovassa paikassa paremmin, vai olisiko niin, » Uzbekistanissa ei saa myöntää, että rahat eivät mene valtiolle, vaan presidentin tyttärelle. Gulnara Karimova eli GooGoosha on laulutähti, runoilija, muodinluoja, korusuunnittelija, professori, suurlähettiläs ja suuryrittäjä. Median väitteissä on Sajarin mukaan lukuisia asiavirheitä, joita hän ei kuitenkaan osoita. Kun Nokia menestyi siinä, yhtiö julisti kohta jättimainoksissa olevansa ?Euroopan omistaja?. Innostus tarttui Soneraan, joka halusi vastaavanlaiseksi suureksi tekijäksi langattoman verkon puolella. Tämän vuoksi yhtiön asema huononi uhkaavasti ja ratkaisuksi tuli vuonna 2002 fuusio Ruotsin Telian kanssa, nyt taas pienempänä osapuolena. Sonera oli kuitenkin tuolloin jo aloittanut idän valloituksensa, joka onnistuikin paremmin kuin Euroopan valloitus. Istanbulista käsin on ollut helpompaa lähestyä turkinsukuisten kansojen valtioita Kaukasuksella ja Keski-Aasiassa. Tämä jatkui yhdistyneen yhtiön aikana ja tätä kasvua on johtanut TeliaSoneran varatoimitusjohtaja Tero Kivisaari. NYT KUITENKIN TeliaSoneran toiminta tuon alueen pahamaineisimmassa diktatuurissa, Uzbekistanissa, on aiheuttanut kriisin yhtiön johdossa ja toimitusjohtaja Lars Nyberg on eronnut. Yhtä pahaa olisi myöntää se täällä kotona, varsinkin Ruotsissa, mutta ehkä myös Suomessa. olihan Suomessa teknistä osaamista alalla. Yhtäkkiä Suomen valtion puhelinyhtiön arvo oli suurempi kuin Ruotsin valtion puhelinyhtiön. Nimen voi ilmeisesti kääntää ?Nollasta rajattomaksi?, mutta kehitys olikin päinvastainen: yhtiöön kerättiin melkein rajattomasti uzbekistanilaisia teollisuusyhtiöitä ja sitä sanottiin Uzbekistanin suurimmaksi omistajaksi, mutta yhtäkkiä se asetettiin konkurssiin vuonna 2010. Syytä spekuloidaan yhä. Karimovasta ei taaskaan ollut puhetta. Totta kai TeliaSonera on selvittänyt nämä asiat, eihän satoja miljoonia voi käyttää tietämättä, kenelle ne menevät. Pari tuntia myöhemmin hän otti sen jo haltuunsa, veropoliisi oli entisen omistajan kimpussa ja tämä joutui pakenemaan maasta. Mutta ennen kaikkea Gulnara Karimovan käsiin kerääntyi tuottavaa omaisuutta. Pitkään hänen arveltiin haluavan seuraajakseen vanhimman tyttärensä Gulnara Karimovan, josta hän pitkään käytti hellimänimeä Googoosha. TILANNE ON ilmeisesti nyt muuttunut. Lähtemällä mukaan tähän peliin ottaa aikamoisen riskin. Jos menestyy liian hyvin, Gulnara Karimova helposti innostuu ja haluaa osansa . Sitä varmaan mietitään Sonerassa näinä päivinä. Pari vuotta myöhemmin 4G-toimiluvat ostettiin Zeromaxilta, eikä taaskaan kyselty sen enempää. Muutama vuosi sitten hän saapui Tashkentissa vasta-avattuun ravintolaan, johon hän tykästyi. Hän on myös presidentin tytär. että Ruotsissa vaatimukset yritystoiminnan eettisyydestä ovat tiukemmat kuin Suomessa? Kysymys tuli mieleen lukiessani Helsingin Sanomien lauantaista Uzbekistan-kriisiä käsittelevää aukeamaa. Yhtiön omistuksestakaan ei ole varmaa tietoa, mutta yleisesti pääomistajaksi on arveltu Gulnara Karimovaa ja ajatellaan hänen ehkä nyt halunneen päästä eroon turhista veloista. LÄHTEMÄLLÄ MUKAAN Uzbekistanin markki- noille TeliaSonera kruksasi kohdan ?hyväksyn järjestelmän säännöt?, mikä tässä tapauksessa tarkoittaa Gulnara Karimovan oikkuja. Markkinoille TeliaSonera pääsi ostamalla 3G-toimiluvan gibraltarilaiselta Takilant-yhtiöltä, joka vähitellen osoittautui olevan nuoren armenialaissyntyisen naisen omistuksessa. Mutta illuusiota on pakko pitää yllä
Tänään 30 vuotta myöhemmin minua kiehtovat toiset maalaukset, seesteisemmät ja utuisemmat, ehkä vailla vimmaa muttei ikävää. Taidehalli on tilana ihanteellinen. Onneksi jokainen katsoja käy oman vuoropuhelunsa ja luo oman kokemuksensa Luostarisen maalauksista. Seija Vääränen LEENA LUOSTARINEN: Tiikerinpiirtäjä Leena Luostarinen: Kultainen luuttu, 2012. 3. Mietin Luostarisen lähes 40-vuotista uraa ja ihmisen elämänkaarta. tai ainakin suurin piirtein. Siveltimen pyörteistä leijuviin lehtiin » Leena Luostarisen maalauksissa ja Edith Södergranin runoudessa on jotain samaa. Määrittämisen ongelmallisuus lienee kiinnostavaa vain taidehistorian kontekstissa ja taiteilijan arvottamisessa ?tuotteena. Laskiaissunnuntai 10. 1949) on yksi hienoimmista suomalaisista taidemaalareista. Yhdessä Marika Mäkelä ja Marjatta Tapiolan kanssa Luostarinen raivasi tiensä tyypillisesti mieskeskeiseen taidemaailman ja -keskustelun keskiöön 1980-luvulla. Taiteilijoina naiset loivat omanlaisensa kuvaston, vahvan ja värikkään kielensä keskelle miesten mustanharmaata pohjoista akryyli- 34 maailmaa. Näyttelyn teokset on jäsennelty vuosikymmenittäin, suurin piirtein. Teosten maisemat ovat muuttuvia, niitten merkitykset ja kulttuuriset viittaukset ovat avoimia monille tulkinnoille ja tulkitsijoille. (teos/taiteilija) markkinahinnassa. Matkustelu näkyy Luostarisen ?epäyhteiskunnallisuus?, kiinnostus vieraisiin kulttuureihin ja etäisiin maanosiin liitetään usein romantikkoihin. Tuttu maisema, yhteiskunta tai ihmiset ei viehätä, eikä ihminen löydä merkitystä arkisessa todellisuudessa vaan hakee sitä muualta: historian kerroksista, uskonnoista ja eksotiikasta. Luostarinen onkin matkustellut poikkeuksellisen paljon, mikä näkyy maalauksissa ja värimaailmassa. Jo suuren kokonsa puolesta maalauksiin on helppo upota, niitten maailmaan ja ehkä ikävään. Leena Luostarinen (s. maaliskuuta saakka Helsingin Taidehallissa (Nervanderinkatu 3).. Niin oudolta kuin assosiaatio vaikuttaakin. Tosin postmoderniin liitettyä ironiaa ei hänen maalauksistaan löydy. Matkaa nuoruuden uhkuvasta voimasta, kivusta ja raivosta seesteisempään mutta etääntyvään maisemaan ja hitaasti aina ohuemmaksi muuttuvaan kuvaan, kuin tyhjenevään merkkiin. Tämä on yksi tarkastelukulma. Hän on työskennellyt muun muassa Balilla, Thaimaassa, Burmassa, Kiinassa ja Intiassa ja kiertänyt Välimeren molemmat rannat. Muistan oman lumoutumiseni joskus 1980-luvun alussa Artekissa. Keskisalissa esittäytyvät majesteetilliset kissat, viidakon yön pehmeys, kuunsirppi ja s?nksit, viimeisessä salissa pyristelevät kiveen kahlitut, monimieliset hahmoaan muuttavat muodot. Vitriinissä on esillä taiteilijan luonnoskirjoja vuosien varrelta. Vuosikymmenten muutokset Kierroksen lopuksi voi pysähtyä 2000-luvun teoksiin kuten Kultainen luuttu (2012) tai Soittajat (2011) ja miettiä siveltimen jälkeä, sen muutosta 1980-luvun hurjista, paksuista pyörteistä 1990-luvun vedessä leijuviin lehtiin ja kukkasiin, utuisiksi muuttuviin kuviin ja siirtyä hitaasti 2000-luvun teosten maalausten yhä litteämmäksi vaihtuvaan pintaan, kuvan ohuuteen. Näyttely herättää ajatuksia ajasta. Kaikki nuo s?nksit, pyramidit, kiveen kahlitut linnut, jotka eivät laula. vaikka laulu kuristaa sisällä, koskettavat jotain katsojassa. Maalausten nimet kuten Talvipalatsin puutarha, S?nksi, Apinaäiti, Käärme paratiisissa, viittaavat toisenlaiseen paikkaan ja ajan moninaisuuteen. Maalaus Rock bound pysäytti ja olisin halunnut sen itselleni. Maalaus oli jopa halpa, mutta siihenkään ei löytynyt rahoja. helmikuuta. LEHTIKUVA/ KIMMO MÄNTYLÄ Tiikerinpiirtäjä-näyttelyn teokset on jäsennelty vuosikymmenittäin . Eksotiikka, pyhän ja epäpyhän ristiriita, muukalaisuuden kokemukset, kipu. LEENA LUOSTARISEN salaperäisen majesteetilliset kissaeläimet, kuun sirpin valaisema viidakko, jäisessä vedessä leijuvat kukat ja lehdet. He tekivät taidehistoriaa niin taiteessa kuin elämässäänkin. Luostarista on luonnehdittu (uus)ekspressionistiksi, romantikoksi ja postmodernistiksi. E vapaa-aika Pullaa, pulkkaa ja hernesoppaa. On helppo seurata Luostarisen taiteen jäljen ja kuvaston kehitystä, niit- Luostarinen on yksi hienoimmista suomalaisista taidemaalareista. ARI KARTTUNEN ten muuttumista. Taidehallin kaunein huone, Veistosali täyttyy 1990-luvun suurista merkkien, lehtien ja kukkien täyttämistä maalauksista
Ohjelmiston alateemana on rock. FESTIVAALIN avaa ensi tiistaina Venäjän Oscar-ehdokas, Mosfilmin johtajan Karen Shahnazarovin ohjaama sotaelokuva White tiger (Belyj tigr). Avajaiselokuva esitetään Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksessa, mutta kaikki muut esitykset ovat elokuvateatteri Andorrassa. Festivaaleille on kutsuttu myös mielenkiintoisia vieraita. Kiinnostiko Saksa liikaa suomamehua ja kahvia. Malmin Eläkeläiset ei liikuta laajalti koko museaa h ie r ry. Filoso?an tohtori Osmo Hyytiä kerPuhakka 11?12.30 ja Sami ?Frank. Järj. klo 12 aiheena grillimakkaraa ja lämmintä mehua. klo 16.30 Kansan Arkistossa (Vetehisenkuja 1) Helsingissä. Keskustelu Kuvataide ??. Ilmainen poniajelu ja kasvomaa(Tikkurilantie 36). Miten vahvistaa yhteistoimintaa? Käytännönläheinen vertaistyöpaja projektien ja ideoiden työstämiseksi sekä yhteiskunnallisten yrittäjien verkoston rakentamiseksi ma 11.2. Työväenliikkeen kirjastossa (Sörnäisten rantatie 25 A 1) Helsingissä ti 12.2. klo 14 julkistetaan Bjarne Nitovuoren kirjoittama Barrikadimaisteri . Alustamassa vasemmistoliiton naispoliittinen sihteeri Lena Paju sekä Irma Hirsjärvi ja Valtikan jäsen Taija Roiha. Vasemmistoteltalla ??. Kesto noin 45 min. Toveripäivä pe 15.2. Esillä on lisäksi Cannesissa palkittujen naisohjaajien lyhytelokuvia ja tietysti venäläisen nykyelokuvan uutuuksia. Paikalla valtuutetut Sirpa laisia. Kahvia klo 10.30 lähtien. Vaasan itäisanomaisia kihlaesineitä ja mornen Vasemmisto ry. siusajan tapoja. Paikalla myös Vasemmiston vaasalaisia kunKapioarkusta morsiusharavaan . tammikuuta. Kuvassa jäänveiston yksilökisan voittaneen, mongolialaisen Lkhagvadorj Dorjsurenin teos Lounas. Kino Lokakuu jo helmikuussa VENÄLÄISEN elokuvan festi- vaali, Kino Lokakuu, järjestetään tänä vuonna helmikuussa. Luvassa on uusia avauksia. Vuosien tauon jälkeen on mahdollisuus nähdä animaatiota, jota on tarjolla sekä lapsille että aikuisille koostettuina sarjoina. Vapaa pääsy. ??. TOIMITTAJA Päivi Istala kertoo kir- jastaan Ristivetoa Kansan Arkiston Ystävien kirjatilaisuudessa ystävänpäivänä torstaina. Istalan ura alkoi Yleisradiossa melulla ja metelillä 1960-luvun lopulla. Opastus sisältyy sisäänpääsymaksuun. ??. Vapaa pääsy. lausta. Eläkkeellä ollessaan Lea ehti olla vasemmistoliiton toiminnassa kunnes voimat alkoivat ehtyä. Aktiivisen järjestöihmisen elämä päättyi rauhaisasti nukkuessa. Lea Kelovesi kansandemokraattisen liikkeen järjestöaktiivi Lea Kelovesi saatettiin haudanlepoon Lappeenrannassa 26. Kansainväliset Levymessut su 10.2. singin Kivikossa (Kivikonkaari 31) su 10.2. klo 11?16 kulttuuritalo Vernissassa Vantaalla klo 10?13. Kerhon jälkeen johtokunta. kokoushuoneessa Kertsi1. Opastuksilla ??. Kahvia ja 13.2. Esittelijöinä kirjailija Lauri Sipari ja ohjaaja Laura Jäntti. Erityisen huomion saivat pioneerien talvikerhot ja kesäleirit. Toiminta huomattiin myös keskusjärjes- Tiedot tapahtumapalstalle keskiviikkoon klo 12:een mennessä: Kansan Uutiset/Muistio, PL 64, 00501 Helsinki, faksi (09) 759 60 301, sähköposti: lukijoilta.muistio@kansanuutiset.?. SUVI TIHINEN Korkeasaaren jäänveistokset ovat nähtävillä iltavalaistuksessa 11.-17. helmikuuta. Eläintarha on avoinna klo 10?19. klo 18?21 Vartiokylän työväentalossa (Rusthollarinkuja 3). ten äärelle. Veteraanien sisäliikuntapäivä ke son kertoo vanhuspalvelulaista. klo 13 Kinaporin palvelukeskuksen toksista. Kallion?Vallilan Eläkeläisten kerho Tarjan tuomista aineista ja nautitaan tuoto 14.2. Kerho kokoontuu Wanhassa Postissa (Keinulaudankuja 4). ??. To 14.2 klo 12 päivätanssit. ??. Lisäksi lehtimyyjäiset ja kahvia klo 9?16. ??. Naisten Lauantaisauna 16.2. klo 14?18 Jyväskylässä. klo 18 kirjailija Tarja Okkonen esittelee uuden novellikokoelmansa Kirpaisuja. Hän edusti suuria ikäluokkia ja antoi äänen maaltamuuttovuo- Tapahtuma sien nuorisolle ja ikäpolven pyrkimyksille muuttaa maailma. Nuori toimittaja puhui poliittisesti latautuneena aikana Ristivetoa-musiikkiohjelmassaan aikansa ja yhteiskuntansa ongelmakohdista niin kärkevästi, että Ylen hallintoelimet päättivät lopettaa Musiikki Teatteri ohjelman. Istala muistetaan myös Tänään iltapäivällä -lähetyksen ajankohtaistoimittajana ja maan ensimmäisten feminististen ohjelmien Naisten tunnin ja -illan tekijänä. Millä hinnalla kansakunnan muistiin jääneet radio-ohjelmat Kirjallisuus on tehty, sitä verhoa Päivi Istala raottaa muistelmissaan ja Kansan Arkiston tilaisuudessa. kantapoliitikkoja. Pentti Järvinen ja 1960-luvun marssijat. Näyttelijä Tiia Louste kertoo lempikirjoistaan Lainan päivänä 8.2. Vapaa pääsy. Kuolleita tössä ja Lea palkattiin osapäiväiseksi työntekijäksi. Lukemattomat kerrat Lea oli jakamassa lentolehtisiä ja Kansan Uutisia Kaukaan tehtaan portilla ja asuma-alueilla. Viimeksi hän oli Rakennustyöläisten liiton palveluksessa. esitettävä Vysotski-elokuva (kuva), jonka esittelee sen käsikirjoittaja, laulajan poika Nikita Vysotski. krs.) Tampereella. Vetäjinä Lauri Lahikainen (Mediajalostamo) ja Jukka Peltokoski (KSL ry). klo 11?13 Stadionin sisäjuoksuradalla Helsingissä. Laskiaisrieha Vanhan Vaasan rau- distys ry. nioilla su 10.2. Ma 11.2. Lääkäri Pirjo Aution aiheena lääkkeet, alkotalolla aamusta ohjelmaryhmät, kerhossa holi ja sekakäyttö. klo 12 valmistetaan kevyttä yllätysruokaa ??. Antti Henriks??. To 14.2. Vapaa Ruusunen. Kontulan Eläkeläiset ry. Ilta jatkuu Vysotskin 75-vuotissyntymäpäivän juhlinnan merkeissä Dubrovnik-baarissa. Järj. Hän oli syntynyt Suojärvellä 4.1.1923 ja olisi kahden vuorokauden kuluttua täyttänyt 88 vuotta. Lea tunnettiin avuliaana ja sosiaalisena PITKÄAIKAINEN luonteena. Äidin kuoltua hän joutui hyvin varhaisessa vaiheessa perheen vanhimpana lapsena täyttämään eräällä tavalla äidin paikan ja huolehtimaan nuoremmista sisaruksista. Sodan jälkeen Lea päätyi Lauritsalaan, missä hän avioitui ja keskittyi lasten kasvattamiseen. Kansandemokraattiseen liikkeeseen hän tuli naisjärjestön kautta, mutta toimi myös SKDL:ssä ja SKP:ssä. Järj. Keski-Suomen Vasemmistonaiset. ??. klo 13 Pitäjänmäen kirjastossa Helsingissä (Jousipolku 8). Muttilaitoo kirjastaan Suomi ja Hitlerin Saksa 1933? nen 12?13 sekä Annina Apukka 10?13, Tiina 1939 pe 15.2. Ilmoittautuminen: varja. oksanen@gmail.com, puh. Helsingin itäiset vasemmistopuolueturmainvalidien Torstaikerho 14.2 klo 13 osastot. Kinaporin kerhohuoneessa Kertsi (4. Kesssa! ja Vaasa kiviikkokerhossa klo klo 12 aiheena ?Herra Alzheimer?, klo 13.30 tuolijumppa. TUL:n sessa aamupäiväkerhossa klo 11 mietitään Suur-Helsingin piirin veteraanit. toiveita uudelle valtuustolle. Vapaa pääsy. ??. Muun muassa valtaapitävien hampaisiin joutunut dokumenttiohjaaja Pavel Kostomarov kertoo kokemuksistaan tämän päivän Venäjällä. Monipuolisesta ohjelmasta mainittakoon vielä lauantaina 16.2. Mahdollisuus ruokailuun ja arpajaiset. ??. Omatunto-näytelmän teosesittely ti 12.2. krs). ??. Soveltuu parhaiten aikuisille ja ikäihmisille. klo 18.00?19.45 Sellon kirjaston Lintunen 10?13, Saija Salonen 12?13 ja Sanna Akseli-salissa Espoon Leppävaarassa. KU KINO LOKAKUU 12.?17.2. Andorrassa Helsingissä. Kauko Oksanen 35. Kontulan vasemmisto ry pääsy. Pikkurahalla makkaraa, lettuja, ??. Malmin Työväentalossa ossa, vaan istahdetaan is ia Lask alas esineiden tai teosnormaalit viikko-ohjela ain s u nnunt man tapahtumat. Helsingin Seudun Sairaus- ja Tapa- Järj. klo 13?17. iloi- Urheilumuseoon tutustumiseen. Häntä haastattelee Veli-Pekka Leppänen. PÄIVI ISTALA to 14.2. 0400 458296. Tarkempi osoite ilmoittautuneille. Käsitellään Ritva ja Punavihreä Suomi -asiakirjoja ja suunnitellaan tulevia tapahtumia. To 14.2. Laskiaisrieha Kipinäpuistossa Hel- ??. klo 18?20 ravintola Telakalla (Tullikamarinaukio 3, 2 . Länsi-Uudenmaan humanistiyh??. Kulttuurihistoriaa keskellä päivää Kansallismuseossa. Järj. Ke 13.2. Vartiokylän Eläkeläiset ry. Järj. klo 17.30 Helsingin Kaupunginteatterin pienen näyttämön yleisölämpiössä (Eläintarhantie 5). Ke 13.2 sä klo 10 kuoron harjoitukHelsingis set, klo 10 runopiiri
1 tolskataan totuttuun tapaan Englannin kahden korkeimman sarjatason parissa. Viikon liigavarma löytyy kohteesta 1. A: 7; B: 9,5,11,3 LÄHTÖ 3: Suurin mielenkiinto lähdössä kohdistuu siihen, missä kunnossa huippuruuna Womanizer S (6) palaa radoille muutaman kuukauden tauolta. Bolton - Burnley ............ 72-vuotias jalkapallolegenda Pelé suitsutti Brasilian maajoukkueen tähtihyökkääjää. Jos se pääsee nyt kiihdytyksessä keulaan, on paljon ratkaistu. Hazel Heel (6) on tehnyt hyviä juoksuja ja viime kerran epäonnistumisen voi unohtaa. Chelsea - Wigan ................ Blackpool - Millwall ....... Suomalaisen urheilun systemaattinen dopingkulttuuri on traaginen esimerkki näistä toimintatavoista. kaikkien potkimaksi hylkiöksi ja roskalehtien lööppikuninkaaksi on meillä Gascoignen tapaustakin dramaattisempi. Ruuna polki vastustamattomasti pitkällä kirillä vakuuttavaan voittoon. naaliin kotisaarella käydyissä EM-kisoissa. päähän. Peterboro - Leicester ..... 2 (X) 13. Matkalla yksilöstä revitään 64 SARAKKEEN VIHJERIVI 1. Yleensä se on ollut iskussa taukonsa jälkeen. Wolves - Leeds ................. Hän ei ole.. Kohteeseen varma kotivoitto. Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 9.2. 1 2. Putoamistaistossa rimpuileva vierailija on tällä kertaa vailla mahdollisuuksia The Bluesin käsittelyssä. Emme tarvitse enää yhtään uutta langennutta mestaria. 5. Loppu on Gazzan itsensä käsissä. Tukijärjestelmän kehittämistä tarvitaan myös Suomessa. A: 9; B: 2,3,1,10 Perusrivi: 9-7-6-4-12-3-9 Jouko Joentausta jouko.joentausta@kansanuutiset.fi. Tuosta turnauksesta muistetaan parhaiten taiturin ikimuistoinen voitto-osuma Skotlannin verkkoon. Menneistä maineteoista on kulunut aikaa. Norwich - Fulham ............ Kansan Uutisten Viikkolehti suosittaa 64 merkin järjestelmää: 1, 2(X), X(1), X(1), 1, 2(X), 2, 2(X), 2, 1, 1, 2(X), 1. LAUANTAIN VAKIOKUPONGILLA 6. Boltonin kausi on ollut valtava pettymys. 2 (X) 9. Chelsea on menettänyt tukun pisteitä puolustusvirheisiin kahdessa edellisessä ottelussaan. Gascoignesta on tullut Englannissa eräänlainen brittifutiksen Matti Nykänen, jolle naureskellaan kahvipöydissä ja pubien tiskeillä. URHEILUMAAILMASSA Paul Gascoigne (kuvassa) kulkee George Bestin jälkiä. ammattilaisuransa vuonna 1985 Newcastlessa ja ampui myöhemmin tukuttain maaleja muun muassa Laziossa ja Tottenhamissa. Parhaiten Gazza muistetaan kuitenkin urotöistään Englannin paidassa. Allekirjoittaneelle ja monelle muulle 80-luvulla syntyneelle futisdiggarille Italia ?90 on ensimmäinen MM-turnaus, jonka tapahtumat ovat piirtyneet voimakkaina muistojen kiintolevylle. Saapasmaan turnajaisista on jäänyt elävästi mieleen Gazzan kyynelehtiminen kesken Länsi-SakGASCOIGNE ALOITTI VALITETTAVAN yleisiä päihdeongelmia on syytä pohtia vakavasti. 2 8. kello 16.55. Eturivissä on monta nopeaa hevosta, joten suosikki ei välttämättä pääse keulaan. Tapaus on tuorein esimerkki siitä, mihin kouluttamattomat ja epätavallista elämää viettäneet huippu-urheilijat saattavat ajautua uransa päätyttyä. 1 12. Muutos edellyttää lisäksi hyveelliseen sankariurheilijaan liittyvän kansallisen myytin purkamista. H-S 6.2. Surullisen hahmon ritarit K ULUNEEN VIIKON murheellisin jalkapallouutinen Euroopassa vellovan sopupelijupakan ohella oli englantilaislegenda Paul ?Gazza? Gascoignen terveydentilassa tapahtunut romahdus. Sitkeän Henkan Huiman (9) rattaille hyppää valmentaja Teemu Okkolin. Entinen ManU:n ja Pohjois-Irlannin legendaarinen laitahyökkääjä hävisi pitkän taistelunsa alkoholismia vastaan vuonna 2005. Pelaajat pyörivät tähtistatuksella keltaisen lehdistön lööpeissä jo alaikäisestä asti. Muut tuntevat ruunan kyvyt ja se saanee helposti keulapaikan. Porukka on sopiva. Varma ykkönen. Mestaruussarjan puolella katseet kohdistuvat kohteeseen 13, jossa HJK:stakin tutun Medon riveihinsä siirtoikkunassa kaapannut Bolton saa vieraakseen Burnleyn. Ujassi (5) kiihdyttänee keulaan, mutta myös Tinon Tykki (4) pääsee rivakasti liikkeelle. 2 (X) 3. Swansea - QPR ................. X (1) coigne on saanut yhdistykseltä kaiken tarvitsemansa tuen taistelussaan pullon henkeä vastaan. Joukkue hankki tammikuussa runsaasti uusia pelaajia, joten uskotaan suunnan kääntyvän loppukauden osalta. Muutaman kuukauden tauolta palaavan Ekolokin (13) kyvyt riittävät vaikka mihin. Samat sanat pätevät B.Turoliihin (16), joka jäi tauolle jo heinäkuussa hyvin sujuneiden kuninkuusravien jälkeen. Tiukan vastuksen antavat molemmat Risto Airaksisen tallin hevoset eli Daniel Palema (5) ja Penelope Press (8). Charlton - Birmingham.... X (1) 4. A: 6,5; B: 8,9,7,1,2 LÄHTÖ 4: Kohde on kierroksen kimurantein. Will Hans Beatilla (1) ja Felicia Factorilla (3) on kummallakin kaksi voittoa alla. A: 4,1,6,3,2; B: 9,12,5,8,10 LÄHTÖ 5: Vermossa keskiviikkona peräti 80 metrin pakilta voittotaistoon noussut ja vain turvan mitalla kakkoseksi jäänyt Vieskerin Valo (12) saa nyt suosikin paineet. Sheffield W - Derby ....... Gascoignen edustaja Terry Baker sanoi tilaisuuden jälkeen päämiehensä elämän roikkuvan ohuen langan varassa ja pelkäävänsä, että kukaan ei voi enää pelastaa häntä. » Emme tarvitse enää yhtään uutta langennutta mestaria. saa vastaan käydyn välieräottelun. Keskikenttämiehen saama varoitus tiesi pelikieltoa mahdolliseen ?naaliin, josta Englanti putosi lopulta dramaattisen rangaistuspotkukilpailun päätteeksi. Vuonna 1996 Gazza johti Englannin semi. Sen valmentaja kehottaa katsomaan taivaalle, sillä kehnossa säässä ja varsinkaan loskakelissä ori ei pärjää. Myös Paul GasROMAHDUS PUOLIJUMALASTA Jaakko Alavuotunki jaakko.alavuotunki@vasemmistoliitto.? Vieskerin Taiga vaikeasti lyötävissä LÄHTÖ 1: Lappeenrannan Toto75-kierroksen avauksessa on monta mahdollista menestyjää. Alkoholismista jo vuosia kärsinyt Gazza esiintyi viime viikolla Northamptonissa hyväntekeväisyystilaisuudessa erittäin sekavassa tilassa. Vippaskonstilla (8) on hieno vuoden aloitus, kolme voittoa putkeen. F pelit ?Ollakseen kaikkien aikojen paras Lionel Messin pitäisi aluksi olla parempi kuin Neymar (kuvassa). Tuskin nyt tapahtuu toisintoa Teivosta, jossa Ukko-Iikoni (5) tuli suosikin selästä kalkkiviivoilla 36 » Ula Belle Hoss jätti muut viimeksi Vermossa ?valovuosien? päähän. ohi. Urheilun maailmassa matka juhlitusta sankarista sylkykupiksi on kuitenkin lyhyt. Suomessakin on siis syytä käydä kriittistä keskustelua tästä aiheesta. Meillä villakoiran ydin liittyy päihdeongelmien ohella myös kotimaiseen myyttiin puhtaasta urheilusta. Suomalaisessa sankarimyytissä urheilija edustaa voittaessaan koko kansakuntaa, mutta ongelmien ja menestyksettömyyden keskellä urheilija on täysin yksin. Huddersfield - Cardiff ..... Give Me Reason (4) jäi samassa Porin lähdössä voimat tallella pussiin. A: 12,5,13; B: 16,15,11,10,9,7 LÄHTÖ 6: Jester Bowl (3) näytti keskiviikkona Vermossa mikä se on hevosiaan. Airaksisen tallin huippuiskussa kisaava Ula Belle Hoss (9) onkin hyvä varmistus ja voi tamma jättää yksinäänkin lapulle, jos se on samanlainen kuin viimeksi Vermossa, jolloin muut jäivät ?valovuosien. Blackburn - Ipswich ...... A: 3,4; B: 1,9,6,11,12 LÄHTÖ 7: Päätöskohteessa eniten pelimerkkejä kerännee Tomorrowland (2), joka tosin ei ehkä hyödy hyvästä lähtöpaikastaan. Lähtö on hyvätasoinen ja suosikin takana on tasainen rintama Albino Starin (4) ja Lucky Samin (1) johdolla. Sen osoittavat Nykäsen ja Harri Ollin tapaukset ja erityisesti Mika Myllylän järkyttävä kohtalo. Englannissa paikallinen pelaajayhdistys on ollut ongelmapelaajien tukena jo pitkään. Sunderland - Arsenal...... 1 kaikki hyöty irti hinnalla millä hyvänsä. Saaga S (9) vaanii suosikin epäonnea. Kasvojen pesun paikka koittaa Wiganin saapuessa Stamford Bridgelle. Stoke - Reading ................ Paljon peliä keräävä Mama?s Memory (2) oli huono viimeksi Porissa. 2 10. 2 (X) 7. Vapiseva Gascoigne murtui heti kättelyssä faniensa edessä ja kaikille paikalla olleille kävi heti selväksi, että mies tarvitsee välitöntä sairaalahoitoa. Gazzan tila toi monelle mieleen George Bestin kohtalon. 1 11. A: 9,4,10,5,8; B: 1,2,3,11,12 LÄHTÖ 2: Kisasta toiseen kovia juoksuja tekemä Vieskerin Taiga (7) pysyy luottohevosena. Paalukarsinan paras lienee viimeksi laukkaan ehkä voitonkin menettänyt Saaren Poika (5). Flavio (10) taisteli keskiviikkona Vermossa kakkoseksi
huhtikuuta. Röllin. Jörn Donner. Duudsonit tuli taloon. Pirunpelto. Korkeasaaren lumileopardipennut. 7 Tilinumero IBAN-muodossa: 6. 7. 8. 9. 10. 8 37. Mikä kotimainen tv-sarja tapahtuu Tyrisevässä? 10. Mikä on jalkapallon Copa del Rey? 5. Minkä fiktiohahmon näyttelijä Allu Tuppurainen kehitti vuonna 1985? 7. Suunnitelma osoittautui ontoksi, kun musta teki seuraavan siirtonsa. 23 000 eurolla. 2. Pelitilanteet on kyettävä ennakoimaan ja toimimaan niiden mukaan. Zagrebissa vuonna 2004 pelatussa pelissä Saric?Leventic siirtovuoroinen valkea suuntaa peliään materiaalin kalasteluun. 2,29 prosenttia. 4. Tc5. Keitä ovat Eloisa, Eve ja Esha? 1. 6 5 Vastaukset 13.2.2013 mennessä osoitteella Kansan Uutiset, PL 64, 00501 Helsinki. Kuka on Willem-Alexander? 6. Kuka kirjoitti romaanin Mammutti? 8. Mikä oli korko? 4. Hollannin kruununprinssi, joka nousee kuninkaaksi 30. Mikä suomalainen tv-ohjelma esitetään useissa Euroopan maissa nimellä Rockstar Home Invasion? 9. Suomi otti toissa tiistaina miljardi euroa lainaa. Mitä tapahtui? Ratkaisu: 1...Le2!! ja valkea antautui. Kansan Uutiset onnittelee voittajia. Vastaukset 1. Ristikko Shakki Ristikko 8.2.2013 Onks tietoo? Nimi ja paikkakunta: Millä summalla Nuorisosäätiö tuki Matti Vanhasta vuoden 2006 presidentinvaaleissa? 2. 66-vuotias. 3. Kuinka vanha on Paavo Väyrynen? 3. Kuvion asemassa hän jatkoi 1. Kuninkaan cup, vuonna 1902 alkanut Espanjan cup. 5. Lisää kuoreen merkintä Ristikko. 4 Ristikon 1.2.2013 voittajat ja oikea vastaus 3 Erkki Heinonen, Kempele Elisa Nordberg, Tampere Elina Vaahtera, Helsinki 2 1 a b c d e f g h Shakki on peli, johon sopii lukemattomia vertauskuvia, mutta ei sanonta ?hätä keinon keksii?
Eksoottiset uutuudet tarjoavat kiinnostavia elämyksiä, mutta älä turhaan pane perunaa pannaan. Se on pitänyt hengissä koko kansakunnan, ja sille on selvä tilaus nykyäänkin. Myös meidän lehti on monelle tutkitusti mainettaan parempi uutuustuote. Tarjoamme täyttä asiaa ja sopivasti kulttuuria kotiin kannettuna joka perjantai. Tilaa, tutustu ja ylläty osoitteessa www.kansanuutiset.fi. Tutustumistarjous! Viikkolehti 3kk 36 e Uuden tilaajan etuna: Viikkolehden kestotilauksen ensimmäinen 6kk 62 e Uuden na: tilaajan etu kk en 6 in ä m m si en 62 ? Koskee vain kotimaan tilauksia. Timo Mäkelä Mainettaan parempi. Karppauksella on paljon puolestapuhujia - ja toisaalta vastustajia. ALV 10% (tilattu sanomalehti) 38. Sis
Eikö maailmanmiehenä tunnettu Alexander Stubb tosiaankaan tiedä, millaisessa maailmassa hän elää, vai elääkö hän muiden käsikirjoittaman sketsihahmon elämää. JOTTA TÄMÄ juttu olisi ikäpolvineutraali, on otettava käsittelyyn vielä pari nuoremman polven sketsihahmolta vaikuttavaa toimittajaa, jotka ovat paistatelleet julkisuudessa oman työnsä takia. Vähän tosin arveluttaa sotkea näppejään tähän jo miltei puhki pohdiskeltuun tapaukseen, josta tähänastisen analysoinnin perusteella voisi kuvitella olevan tekeillä jo useampiakin väitöskirjoja. Ensin riidellään miltei verissä päin, uhataan viedä lelut hiekkalaatikolta ja sitten sovitaan torailut ?pois päiväjärjestyksestä. Tällainen ministerinä esitetty kysymys pysähdyttää. Viime viikonkin aikana on ollut useampia tapauksista, jotka tuovat mieleen MTV3:n suositun Putous-ohjelman ja sen eriskummalliset sketsihahmot. Aina ei uskoisi, että nämä sketsihahmot ovat mielikuvituksen tuotteita. Ekonomisti Hannu Laurila, Aikalainen 1/2013 ja tehty, olikin vain viatonta lastenleikkiä, jolla ei oikeasti tarkoitettu sitä, mitä sanottiin tai tehtiin. Katajan näköinen mies ei tosin pyytänyt anteeksi, kun ei tiennyt, mitä olisi pitänyt anteeksi pyytää. Eurokriisiä on hoidettu markkinaliberalistisella austerity-politiikalla eikä vaihtoehtoisia näkemyksiä ole otettu juurikaan huomioon. Aina ei tiedä itkeäkö vai nauraa . ja mikä on totta ja mikä ei. Monet poliitikot moittivat viihteellistymisestä mediaa, joka hanakasti tarttuukin totutusta poikkeaviin asioihin. Oppositiopuolueiden hyvä ja hedelmällinen yhteistyö voi jatkua kuin mitään kon?iktin poikasta ei oikeasti olisi ollut olemassakaan. MIELIKUVITUKSEN TUOTTEEKSI ja porilaiseksi sketsihahmoksi paljastui myös kokoomuksen kansanedustaja Sampsa Katajan näköinen mies, joka Ylen porilaisradiossa väitti eduskunnan nykyisen puhemiehen näköisen miehen taannoin juonitelleen ex-puhemies Sauli Niinistön selän takana. Puhemies Eero Heinäluoma ei halunnut muistella menneitä ja tämänkin kon?iktin poikanen on nyt saatu pois päiväjärjestyksestä. Eriksson analysoi vasemmiston tilaa 39. ja mikä on totta ja mikä ei. PUOLUEJOHTAJA Timo Sipilän mukaan keskusta ei oikeasti ollut tosissaan, kun se yrtti kampittaa perussuomalaisen Anssi Joutsenlahden eduskunnan toisen varapuhemiehen paikalta. Muutaman viikon aikana käsikirjoitut hahmot alkavat elää omaa persoonallista elämäänsä. Viime päivinä Putouksen hahmot ovat tulleet mieleen, kun on saatu seurata valtakunnan ykkösuutisiksi nostettuja politiikan piirileikkejä. Ehkä se selviää itse jutusta. PIA JALKANEN Ensi viikolla alua h n e a i k k i Ka miellyttää, sanoo tuore ko k i t i i l o p a t n ku lin. e d n a S a n i l E Lars D. Ihan vaan leikisti eduskuntaryhmä halusi nolata ehdokkaaksi suostuneen ex-pääministeri Mari Kiviniemen, kun tasa-arvon sumuverhoksi tarvittiin naisehdokasta. Manööverin strategina taisi taustalla hääriä joku vä- Jouko Joentausta jouko.joentausta@kansanuutiset.? Politiikan sketsihahmot POLITIIKKA JA sen uutisointi on muuttunut kummalliseksi. Tällainen on yhtä uskottavaa, kuin yhden oikean sketsihahmon risteily maailman merillä. Politiikassa pitää tietysti pystyä myös sopimaan asioista, mutta toisaalta oikeastaan vain asioita kyseenalaistamalla ja erimielisyyksien kautta syntyy uutta. Viimeinen sana » Aina ei tiedä itkeäkö vai nauraa . Paskemmistakin aiheista sitä on tohtoriksi väitelty. Vähän hämäräksi on tosin jäänyt, ovatko ulostamisestaan linja-autossa lehteensä raportoineet Ylioppilaslehden päätoimittaja Vappu Kaarenoja ja toimittaja Aurora Rämö oikeasti toimittajia vai mahdollisesti sketsihahmoja. ja lyödään kättä päälle tv-lamppujen loisteessa. Käden paiskaamisella halutaan viestittää, että mitään oikeata kiistaa ei ollutkaan ja kaikki mitä on sanottu LEHTIKUVA Porilaiseksi sketsihahmoksi on paljastunut kokoomuksen kansanedustajan Sampsa Katajan näköinen mies. hän Kimmo Tiilikaista muistuttava sketsihahmo. Tämäkin riita oli siis loppujen lopuksi vain mielikuvituksen tuotetta ja puoluejohtajat ovat pyyhkäisseet sen nyt pois pöydältä. Kättä paiskaamalla riita on kuitenkin loppuun käsitelty . ja loput luetaan kai sitten muistelmista. Sketsihahmolta vaikuttaa myös se ministerin näköinen kokenut poliitikko, joka ei tiedä, mikä on Euroopan äärioikeiston ja -vasemmiston ero nykyään
Kaikki jäsenetusi, sekä koko vuoden kestoiset että vaihtuvat, löydät sivuiltamme www.tradeka.?. tai soittamalla Bonuspuhelimeen 0200 85800 (pvm/mpm). Mukavaa etujen vuotta 2013! -15% päivän huonehinnoista -10% à la carte listan annoksista. Saathan jäsenenä 15 % alennuksen päivän normaalista huonehinnasta. Osuuskunnan jäsenet tilaavat sen helpoiten netistä www.tradeka.. Jäsenetusi saat Jäsen-merkinnällä varustetulla YkkösBonus-kortilla. Hyödynnä edut ja nauti täysillä. Koko vuoden kestoiset hotelli-jäsenedut tarjoavat edullisia majoitusvaihtoehtoja kautta Suomen. Restelin ruokaravintolat puolestaan antavat 10 % alennuksen à la carte listan annoksista ja Shell HelmiSimpukka Autopesut saat monilla liikenneasemilla jopa puoleen hintaan. w w w Kaikki e tu .tr s ad i ek a. ? Hotelli- ja ravintolajäsenedut Osuuskunnan jäsenille 2013 esim. Martinoissa ja Huviretkissä! Hemmottelevat hotelli- ja kylpylä-jäsenedut sekä maistuvat ravintolajäsenedut ovat taas täyttä totta. ja ravintoloihin www.ravintolamaailma.?. Hotelleihin ja kylpylöihin voit tutustua netissä www.restel.
Se käy luontevasti, sillä Karukoski osoittaa tässäkin työssään olevansa tarkkavainuinen henkilöohjaaja. Dome Karukosken ohjaamassa ja Marko Leinon käsikirjoittamassa elokuvassa tapahtuma-ajankohta on häivytetty onnistuneesti. Kokonaisuutena vahvan näyttelijäkaartin muita tunnettuja kasvoja ovat Kristiina Halttu, Pertti Sveholm ja Matleena Kuusniemi sekä Kati Outinen. Tarina ehkä aavistuksen verran rönsyilee, onneksi se ei häiritse muuten onnistuneessa kokonaisuudessa. Tummien perhosten koti on hieman ankeasta aiheestaan huolimatta viime vuosien miellyttävimpiä kotimaisia. suomalainen Nordkalk. SUOMI TUKEE ULKOLINJA: NAPAPIIRIN KONGO Yle TV1 to klo 22.00 Leena Landerin kiitettyyn romaaniin perustuvassa draamassa 13-vuotias ongelmanuori Juhani Johansson (Niilo Syväoja, kuvassa) lähetetään kuuden vuoden sijaiskotikierteen jälkeen Saareen, eristyneeseen ja omalakiseen poikayhteisöön. Saari-idyllin valot ja varjot Leena Landerin romaanin pätevän . Juhanin traumaattisten lapsuuden kokemusten kautta tapahtumissa yhdistellään aktiivisesti nykyhetkeä ja menneisyyttä. Karukosken ohjaus on sävykästä ja ?pieni on kaunista. Isot kaivosyhtiöt saavat työntää surutta kakkaa luontoon, mutta me ollaan pieniä, meitä on helppo kyykyttää, toteaa Lemmenjoella kultaa kaivava Jukka Kela. Koko kaivosalaa mustannut Talvivaara herätti Suomessa kaivosalan vastustajat ja ympäristöväen. Ja aina välillä maistetaan Laatokan vettä. Harri-Ilmari Moilanen LAATOKAN YMPÄRI TUMMIEN PERHOSTEN KOTI MTV3 su klo 19.30 Yle TV1 ti klo 22.00. Visuaalisesti upean sarjan on kuvannut pietarilainen Igor Jurov. Laatokan ympäri on roadmovie jossa sukelletaan syvälle tämän Euroopan suurimman järven rantojen yli tuhatvuotiseen sotahistoriaan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän kimurantteihin suhteisiin sekä modernisoituvaan naapuriimme. Hänet on toimitettu saarelle vaikeiden perheolosuhteiden takia. lmatisoinnin Tummien perhosten koti (2007) alussa kuullaan suoraa puhetta keski-ikäisten miesten suusta. Elokuva on . Siitä ovat hyviä näyttöjä Juhanin ja Vanamon (Marjut Maristo) rannalla tapahtuvat kohtaamiset. Tummien perhosten koti palkittiin kolmella Jussi-palkinnolla (ohjaus, miessivuosa ja leikkaus) sekä yleisöJussilla. Arvo Tuomisen (kuvassa) lyhytdokumenttisarja Laatokasta esitetään nyt tunnin kokonaisuutena. Karjalaa vesielementistä YLE UUSII viime vuodelta katsojien keskuudessa suuren suosion saavuttaneista dokumenteista Arvo Tuomisen toimittaman Karjala-sarjan, jossa kuljetaan alueen vesistöjä pitkin, ensin Laatokan ympäri, sitten Syväriä Pitkin Äänisjärvelle, ja lopulta Stalinin kanavaa Vienanmerelle. Painajaisjaksot on kuvattu hyvin. Juhani on nuorten keskushenkilö, vähintään yhtä mieleenjävä hahmo on Eero Milono?n esittämä Salmi. Aikuisista keskeinen draaman kantavana hahmona on poikakodin empaattinen johtaja, kiitos Tommi Korpelan voimallista läsnäoloa säteilevän vivahteikkaan roolityön. Elokuva huokuu ammattitaitoista ja sympaattista nykypäivän suomalaisen le?an tekemisen osaamista. Pini Hellstedtin kuvaukselle löytyy saarimiljööstä ja ihmisten kasvoilta pal- jon hedelmällistä ammennettavaa. -periaatteen mukaisesti yksityiskohdille herkkää. Karukoski taitaa erityisen hyvin kahdenkeskiset dialogipohjaiset kohtaukset. Puhutteleva tematiikka on ajatonta. Niilo Syväoja näyttelee poikakodin uutta asukasta Juhania. lmattu Turun Kulhonsaaressa, jossa sijaitsi 1960-luvun lopulle saakka poikakoti. Myös Ruotsissa kritiikki kaivosalaa kohtaan on kasvanut. Ympäristöliikkeen herättäjänä on ollut kansainvälinen kaivosyhtiö . 9.2.?15.2.2013 | VIIKKO 7 Tv&Radio Kullankaivaja Jukka Kela on kaivanut lapiolla Pehkosenkurussa jo kaksikymmentä vuotta. Lapissa kaivetaan isojen ehdoilla avokätisesti ulkomaisia kaivosyhtiöitä, mutta pyytää vain vähän maksuja maaperänsä rikkauksista. Dokumentissa tutustutaan mm. luostareihin ja linnoituksiin sekä sota- ja teollisuushistoriaan. Lapin yliopiston professorin mukaan on vaara, että Lapista tulee pelkkä raaka-ainereservaatti, Napapiirin Kongo. Valtio kumartaa ulkomaisille kaivosjäteille mutta pyllistää Lapin perinteisille kullankaivajille.
18.01 Iltahartaus. 19.03 Urheiluradio. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 08.30 Aristoteleen kantapää. päivä, joka muutti maailman, osa 2/2 22.00 Leijonan luola Ruotsi 23.00 Entisöintipaja 23.25 Entisöintipaja 23.50 South Park (12) 00.20 South Park (12) 00.50 Alaston piilokamera (16) 01.20 Alaston piilokamera (16) 01.50 Älypää-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Badding on fiktiivinen elokuva todellisesta henkilöstä Rauli ?Badding. Elina Viitanen ja Samuli Väänänen 18.00 Saunailta 22.00 Radio Novan yö. 07.53 Onnen sävel. 23.03 Suomi tänään. 17.00 Yle Uutiset 11.02 YleX Himotuimmat Yle Uutiset ja sää. 13.00 Mikä mak- antai-Suomi. 08.00 Yle Uuti12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö set ja sää. 18.10 Taustapeili . 05.00 Yle Uutiset ja sää. Badding on ajautunut kriisiin, vastapäätä istuu sosiaalityönMARKKU PÖLÖSEN 2 tekijä. 07.04 Onnen sävel. O: Markku Pölönen. 15.00 Radiotetää: Elämän auetessa 3/36. atteri esittää: Hanhen L auanta Radioteatteri esittää: Eläselästä, osa 84: Kehon in toivotut män auetessa. 20.09 Olipa kerran radio. 11.57 Vakioveikkausvih18.00 Ehtookelloina Rovaniemen kir- jeet. 15.40 TiedeRadio 1 Saima Harmajan päivävartti. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 17.15 Maailmanpolitiikan arkipäivää. takunta. 23.10 antai-Suomi. Selostus Niki Juusela. Kaksikon rinnalla on tärkeä paikkansa Karoliina Blackburnilla. Harri-Ilmari Moilanen BADDING Yle Teema klo 22.10 Yle Radio Suomi 06.00 Yle Uutiset. 05.52 Aamusoitto. (Bourne Supremacy, USA 2004). Medusan verkon hengästyttävän vauhdikkaassa jatko-osassa Jason Bournen rauhallinen hiljaiselo paratiisimaisella Goalla katkeaa yllättäen, kun eräältä tuoreelta rikospaikalta löytyy hänen sormenjälkensä. Hyvä on myös Peter Franzen roudarina, jonka pinnan vanha kamu pistää vuosien varrella monta kertaa koetukselle. (Suomi 2000) Fiktiivinen elokuva todellisesta henkilöstä Rauli Badding Somerjoesta. 00.00 Yle Uutiset ja sää. Tshekki Seitsemän Uutiset Tulosruutu Hockey Night Extra Putous Sydänjää (S) Kymmenen Uutiset Päivän sää Tulosruutu MM-ralli: Ruotsi . Naisten mieleen. 13.03 Urheiluradio. 08.05 Radioteat- soi. 15.25 Kamarilev y t Tarja Keinänen lukee musiikkia. Juontajana Heikki Tikkanen. 10.05 Syntymäpäiväsankari. 06.05 Hartaita 04.00 Yle Uutiset ja sää. 07.50 Aamuhartaus. 04.02 säveliä. 13.55 Radio 1 vastaa. New York (16) 00.30 Grimm (16) 01.30 Sons of Anarchy (16) 09.10 Jaksa paremmin 09.40 Talent USA 10.30 Talent USA 11.20 Talent USA 12.55 Gordon Ramsay ja paras ravintola 13.50 Rantavahdit 14.20 JIM D: Metsien miehet 15.15 Amerikan kovimmat keräilijät 16.10 Maailman parhaat kalapaikat 17.05 Kokki reissussa 17.35 Anthony Bourdain minilomalla 18.30 Koti Suomessa 19.00 Poliisit 19.30 Poliisit 20.00 Poliisit 20.30 Poliisit 21.00 Jim Akatemia: Täydellisen tuopin metsästys 21.05 JIM D: 9/11 . 05.50 Merisää. 10.04 Kissankehto. luovu. 14.00 maailma. 09.06 Laukohtainen Ykkönen. 07.45 Hartaita säve- Aamupala. 12.45 Merisää. 06.25 Levynpyörittäjän kylä. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 07.00 Yle Uutiset. 13.10 Kerro pieni tarina. 14.00 Yle Uutiset. 09.40 Lauantai-Suomi. 09.50 Radioteatteri esitVälilevyjä. Seuralaispalveluun kuuluvan miehen kuolema järkyttää monia naisia, eikä komisariommekaan voi välttyä tunnekuohuilta purkaessaan sotkuisaa vyyhtiä. Toisenlaiset frendit TV1 klo 18.15 TV 2 07.45 07.46 07.48 08.12 08.19 08.47 09.00 09.05 09.19 09.27 10.00 10.30 11.20 11.40 11.45 13.35 13.40 13.50 15.25 15.40 16.30 17.02 17.05 19.00 19.05 19.30 21.00 23.00 00.05 MTV 3 Pikku Kakkonen Nimipäiväonnittelu: 9.2. Kaapo (S) Pikku Kakkosen posti Anniina Ballerina (S) Babar ja Badun seikkailut (S) Galaxi Kesäleiri (S): Kesäleiri Late lammas: Pirtsakka pyykkipäivä (S) Galaxi: Lentismestari Pikkukarhun tarinoita Tartu Mikkiin Haavi auki Kakkosen urheiluviikonloppu Alppihiihdon MM: Miesten syöksy Ravisuoran vihjeet Kakkosen urheiluviikonloppu Ampumahiihdon MM : Miesten pikakilpailu Peliuutiset Tanssiurheilua MotorSport Kakkosen urheiluviikonloppu Ampumahiihdon MM : Naisten pikakilpailu. Kilpailumatka 7,5 km. Selostus Pertti Tapola. Nove Mesto, Tshekki. Yle Uutiset Ravisuora Taitoluistelun Art on Ice Uuden Musiikin Kilpailu: Finaali. Kuten kunnon saduissa, myös Baddingissa on opetus, miksei useampikin. 14.03 Ajantasan Yöklassinen. lauantaivieras. 15.55 Yle News. klo 18.1 0 kirjoja vuosilta 1925-1926. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 10.00 Yle Uutiset. 08.05 Onnen sävel. Elämäni musiikki Kausikortti: Beethovenin Eroica Korokkeella: Herbert Blomstedt. Yle Uutiset ja sää. 22.00 Yle Uutiset 22.05 Maailmanpolitiikan arkipäivää 22.30 Brysselin kone 23.15 Julkinen sana Radio Nova 10.00 Maria Leppänen 15.00 Chart Show Global . 15.03 UrheiluYleX radio. Tiina Lundberg 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Viikonloppu . 21.00 Yle Uutiset. 18.00 Yle Uutiset. 22.00 maa. Leffat todistavat kumpikin tavallaan, miten suomalainen mentaliteetti on altis sekä tangon että rokin kutsulle. Janne Reinikainen on imaissut myös lantionsa seutuville aidon Badding-kosketuksen, hän kiertää vaivatta mekaanisen näköispatsastelun. 20.00 Yle Uutiset. Kyseessä ei ole varsinainen elämäkertafilmi, vaan paremminkin oivaltava tulkinta nimihenkilöstä sekä ihmisenä että nuorisoidolina. Motto on osuva: ?Tämä ei ole totta, ei valhetta. N: Janne Reinikainen, Peter Franzén, Karoliina Blackburn. Teematieto Muut 07.00 SVT:n ohjelmaa 13.25 Muuttoapua uusperheelle 14.25 Magnus, Petski ja totuus 14.55 Teatterikärpäsen puremat 15.25 Spotlight : Iltapäiväsäilöntää 15.55 Minun totuuteni: Linda Skugge 16.55 Kotikulmilla (7) 17.40 Luontoretkellä 17.55 TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Plåstret 18.30 Megafoni 19.00 Tohtori Åsa 19.30 TV-nytt 19.40 Sportnytt 19.50 Ennen mikään ei ollut paremmin 20.20 Tanskalaista viiniä 20.50 Unohtuneet rikokset 21.00 SVT:n ohjelmaa 08.10 Ostos-tv 11.10 American Idol 13.00 American Idol 14.00 Kreisiä menoa 14.30 Lemmenhaasteet (7) 15.00 Tanssien tähtiin 16.00 Kaiken maailman kampaamot 17.00 Jamie Oliverin etniset herkut 18.00 American Idol 19.55 Irina: Koko kuva 20.00 Duudsonit tuli taloon (S) 21.00 12 apinaa (16) 23.35 C.S.I. 19.03 Euroradion kon- Aalto-Setälä. 16.05 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Entisten nuorten sävellahja. 07.00 Yle Uutiset. 23.00 Yle Uutiset. 04.47 AamuAamusoitto. Herbert Blomstedt on johtanut orkestereita kahdeksalla vuosikymmenellä. 85-vuotias ruotsalainen kuuluu maailman arvostetuimpiin kapellimestareihin. Baddingianäyttelevä Janne Reinikainen kuvassa keskellä. Pölösen käsittelyssä Badding ohjaama ja hänen sekä Heikki Metsämäen käsikirjoittama Badding (2000) on eloisa muotokuva Rauli ?Badding? Somerjoesta. Suomen euroviisuedustajan paikkaa tavoittelee 8 kilpailijaa. 21.50 Merisää. 13.06 Lautanen. Tiina Lundberg 15.00 Yle Uutiset 15.02 Puheen Viikonloppu . Tiina Lundberg 16.30 Urheiluilta: Jääkiekkokierros 17.10 Ampumahiihdon MM-kilpailut (CZE, Nove Mesto) 20.00 Alivaltiosihteerin viikko 20.22 Pressiklubi 20.50 Roman Schatzin Maamme-kirja 21.45 Harpo puhuu, osa 56. 08.00 Yle Sää. 11.03 Levylau17.40 Eurooppalaisia puheenvuoroja. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 18.50 Merisää. 22.50 Yle Uutiset selkosuomeksi. 06.15 Aamuhartaus. 20.03 Urheiluradio. paleita. 12.15 Ajan- Yle Uutiset. Eräs sellainen liittyy ihmisen hyväksikäyttöön. Tarinassa on yhdistelty vivahteikkaasti eri aikatasoilla liikkuvaa normaalia juonielokuvaa, fantasianomaisia näkymiä sekä kuvan ulkopuolista kertojanääntä. 20.08 Sää. Koti on tien päällä, mies aina matkalla kohti unelmaansa. O: Ari Matikainen, 2007. Badding. Ravitulokset. 19.08 Lempimusiikkia. Pyöreä pöytä. 06.30 Suomi Uutiset ja sää. 06.03 liä. Suuressa finaalilähetyksessä Baronaareenalla esiintyy kahdeksan parasta artistia. Hallimaaottelu. Ruotsi? Suomi?Norja. Hänelle B valittaa ihmisarkuuttaan ja esiintymiskyvyttömyyttään. Badding on Onnen maan (1993) jälkeen Pölösen uran ?toiseksi paras?. vää ja toivo muistoja herättäviä kap09.00 Yle Uutiset. 11.00 Yle Uutiset. 06.56 Päivän miete- pala. 00.05 Yöradio. 03.15 Poppikoulu. Yle Puhe 06.00 Yle Uutiset 06.03 Eve Mantu 07.03 Perheen aika 07.45 Tarinoita lapsille: 08.00 Yle Uutiset 08.05 Puheen Aamun vieraat 10.00 Yle Uutiset 10.03 Maria Pettersson 11.00 Yle Uutiset 11.02 Perttu Häkkinen 12.00 Puheen Viikonloppu ? Tiina Lundberg 13.00 Yle Uutiset 13.02 Puheen Viikonloppu . Växjö, Ruotsi. Game of Thrones (16) 08.00 08.25 08.40 09.10 09.35 10.05 10.30 11.30 12.35 13.05 13.35 14.05 16.00 18.00 19.00 19.10 19.20 19.30 21.00 22.00 22.10 22.15 22.30 22.40 22.45 00.55 01.50 Baby Looney Tunes (S) Puuha-Pete (S) Hirviöallergiaa (S) Kasper (S) Winx-klubi (S) Pokémon (7) Japanilainen suomeksi puhuttu animaatiosarja. Unelmien pallokerho Luontodokumentti: Kongon gorillat Salatut elämät (S) Salatut elämät (S) Salatut elämät (7) Perheleffa: Naapurini Yamadat (S) Tiikeriveljekset (7) Euro Hockey Tour: Suomi . 07.03 Aamupala. Osmo Tapio Räihälän haastattelema Blomstedt kertoo kiehtovan tarinansa. Teemalauantai: Laulujen lunnaat Yhden tähden hotelli. Dokumenttielokuva muusikko Jorma Kääriäisestä, joka on ollut legendaarisen Agentsyhtyeen solisti vuodesta 1995. 14.30 Poppikoulu. 15.00 Yle Uutiset. 09.15 Minna Pyykön saa. 06.00 Yle Uutiset. 17.15 Levynpyörit13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Viikon- täjän kylä. 21.50 Musiikkia. 15.08 Entisten nuorten sävel06.30 YleX Aamu Remix 10.00 lahja. 10.03 16.05 Näistä levyistä en Sää. 09.05 Sää. 18.08 Lakatut varpaankynnet. PyöreLauantain toivotut levyt. Onnittele ystä23. 21.03 Uuden Musiikin Kilpailu: Finaali. Somerjoesta. 11.00 yle.fi /onnensavel 07.50 Merisää. M-studio. 21.55 Uuden Musiikin Kilpailu: Finaali. 11.57 Päivän mietelause. 19.00 Yle ässä pöydässä puhetta johtaa Pauli Uutiset ja sää. 09.00 12. 23.00 Radio 1 vastaa. RalliExtra Lotto ja Jokeri Medusan isku. 12.15 kon kellot. 18.03 loppu 17.00 YleX Toiveet 20.00 YleX Himotuimmat 22.00 Parasta ennen! 00.00 Yöradio Urheiluradio. 05.02 lause. 07.03 Sää. teri esittää: Pojat asialla, osat 21 . 22.55 Novosti Yle. 18.55 Suomi tänään. Tämä on satu?. Pohjalla oleva tie-elokuvan rakenne syventää tarinan koskettavaksi odysseiaksi. Heti alku on vahva. 09.05 Figaro. 13.00 Yle UutiYle Uutiset ja sää. 06.04 Aamupala. osa 3/36. kartta. Väittelijöinä Kaarina sertti-illassa Leonardo Vincin ooppera Hazard, Mika Pantzar ja Maija VilkkuL´Artaserse. 22.05 Kalle Haa- set. 22.05 Uuden Musiikin Kilpailu: Finaali. Pääosissa: Matt Damon, Franka Potente, Brian Cox, Julia Stiles, Joan Allen. Hyvässä uskossa (12) MM-ralli: Ruotsi Nelonen 05.00 08.30 09.00 09.30 10.00 10.30 11.00 11.30 12.00 12.30 13.00 13.30 14.00 15.00 15.30 15.55 16.20 16.30 17.00 17.30 18.00 18.30 18.50 19.00 19.10 20.57 21.00 00.10 00.20 00.25 01.20 03.20 03.55 Älypää-TV Elixir Start! Neljän tähden illallinen Neljän tähden illallinen Neljän tähden illallinen Neljän tähden illallinen Eläintarhojen elämää Australialainen sarja. Eläintarhojen elämää Australialainen sarja. Eläinten ABC Amerikkalainen dokumenttisarja. Eläintenpelastustiimi Australialainen sarja. Koirakouluttaja Tanja Karpela Salattu teinielämä Amerikkalainen draamasarja. Waverly Placen velhot (7) Amerikkalainen komediasarja. Paluu lukioon Suhdekoukerot Vaaleanpunainen pantteri Matkaoppaat Matkaoppaat Matkaoppaat Matkaoppaat Nelosen uutiset Nelosen sää Vaaleanpunainen pantteri Elokuva: Cloverfield (12) Keno Elokuva: Watchmen (16) Nelosen uutiset Nelosen sää Totuuden miekka Elokuva: Karkuri (16) Perhe on pahin Amerikkalainen komediasarja. Älypää-TV Teema 04.00 14.50 15.15 16.05 17.00 17.50 18.35 19.30 20.30 21.00 21.00 22.10 23.52 Teematieto Japania Erinin kanssa Yle Live: Jack White Tiededokumentti: Aivojen automatiikka Historia: Egyptin suurvaltakausi Sairaan kaunis elämä (12) Sir Georg Solti . LAUANTAI 9.2.2013 TV 1 08.00 Yle Uutiset 08.05 Kiehtova maailma: Lumoavat linnut 09.00 Yle Uutiset 09.05 Ylen aamu-tv 10.00 Yle Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 YleLeaks 11.00 Yle Uutiset 11.05 Pisara 11.10 Opettaja ohjaimissa (7) 12.00 A-studio: Stream 12.30 Löytöretkiä maailmaan 12.45 Dokumenttiprojekti: Hakkeriaktivistit 13.45 Keittokirjalle kyytiä 14.15 Strada 14.45 Akuutti 15.15 Hercule Poirot: Kuolema Niilillä (7) 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.05 Rakkautta ja riitasointuja (7) 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Toisenlaiset frendit 18.45 Avara luonto: Kukoistavat ekosysteemit 19.40 Midsomerin murhat (12) 20.25 Yhteisvastuukeräys 20.30 Yle Uutiset 20.45 Lotto 20.51 Urheiluruutu 21.15 YleLeaks 21.30 Uutisvuoto 22.00 Valaistunut (16) 22.30 Komisario Frost. Tiina Lundberg 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Viikonloppu . 12.00 Yle Uutiset ja sää
Ohjelma on uusinta Horisontti. 07.03 Näistä 04.00 Yle Uutiset ja sää. 08.00 Yle Uutiset ja sää. Sunnuntai-Suomi. 16.00 Yle Uutiset ja sää. Elina Viitanen ja Samuli Väänänen 21.00 Radio Novan yö 43 3. Samalla Turner ja Garfield saavat suorituksiinsa uutta virtaa. Harri-Ilmari Moilanen KOHTALON TUOMIO Yle Teema klo 18.00 Yle Radio Suomi 07.00 Yle Uutiset. 22.05 Sunnuntai-Suomi. 21.03 Taustapeili. Tiina Lundberg 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Viikonloppu . 22.00 Yle Uutiset ja sää. Cainin romaaniin perustuva klassikko kulkurin ja aviovaimon rakastumisesta. Ruokaa rakkaudella 10.55 Elixir 11.25 Eläinten ABC 11.55 Koiralle koti 13.00 Eläintenpelastustiimi 13.30 Eläintenpelastustiimi 14.00 Melissa ja Joey 14.30 Melissa ja Joey. 15.00 Frasier 15.30 Frasier 16.00 Frasier 16.30 Frasier 17.00 The Voice of Finland 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Olipa kerran (12) 20.57 Keno 21.00 Elokuva: National Treasure: Salaisuuksien kirja. 17.20 Avaruusromua. 04.54 Aamupala. 19.00 Kristiina Wheeler & Cristal Snow . 20.03 Remix 22.00 Encore 00.00 Yöradio Urheiluradio. soi. Jani Rajalin 18.00 Chart Show Global . 00.05 Yöradio. Elämäni musiikki 14.30 Kausikortti: Beethovenin Eroica 15.25 Korokkeella: Herbert Blomstedt 16.00 Tiededokumentti: Aikamatka nuoruuteen 16.45 8 mm katse: Yrjö Hyrkkäsen elämää 17.00 Kuninkaittemme jäljillä 18.00 Kino Klassikko: Kohtalon tuomio. 5/13. ToimitUuden musiikin ratsia 11.00 Yle Uuti- tajina Susanna Vainiola ja Minna Joenset 11.02 Oma lista 13.00 Yle Uuti- niemi. 04.02 Euroopan taivaan alla. Yle Puhe 06.00 Yle Uutiset 06.03 Maailmanpolitiikan arkipäivää 06.28 Brysselin kone 07.13 Julkinen sana 08.00 Yle Uutiset 08.05 Aspekti 09.05 Mikä maksaa. 12.06 Kansanradio. 17.00 Nousevan auringon talo. 18.09 Rak06.30 YleX Iltapäivä Remix 10.00 kauslaulujen ilta 0203-17600. sa 8/8. Talvisota syttyy ja jatkosota vyöryy yli maan. Koskelassakin jokainen sukupolvi antaa oman uhrinsa hiekanmurusina historian rattaissa. Ohjaaja: Dome Karukoski, Suomi 2007, 108?. 20.30 Taustapeili 21.00 Kalle Haatanen 22.00 Yle Uutiset 22.05 Aspekti 23.05 Mikä maksaa? Radio Nova 10.00 Maria Leppänen 15.00 Musaa ja sporttia . 18.00 viä vastauksia. Tämä on kiertolainen ja ottaa pestin tienvarren kuppilasta, ei niinkään iäkkään isännän (Cecil Kellaway) kinuamisen kuin hehkeän emännän sulojen takia. Lana Turnerin ilmestyminen oviaukkoon menee osittain sex appeal -parodiaksi. 04.02 Lemlevyistä en luovu. 11.03 Todellisia tarinoita. N: John Garfield, Lana Turner. 19.50 Rakennustaiteen aarteita 20.00 Iskelmä-Suomi: Kohtalon tähdet. 16.05 nia. 07.04 Suomi ripäivien messu Lappeen kirkosta. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 21.50 Merisää. Yle Uutiset ja sää. 07.00 Yle Uutiset. 17.00 Yle Uutiset ja sää. Tiina Lundberg 16.00 Yle Uutiset 16.03 Leikola ja Lähde. 21.00 Yle Uutiset. (National Tresure: Book of Secrets/USA 2007). Lobbaaminen. 03.02 Sekahaku. Mies on niin lumoutunut näkemästään, että hän unohtaa pannulla paistuvan hampurilaispihvinsä, joka tietysti kärähtää. siis mitä? Yle Uutiset Urheilukatu 2 Pirunpelto (12) Mikaelin naiset: Erin Toistaiseksi tuntemattomasta syystä Luck (16) Yle Uutiset Urheiluruutu Girls (16) How to Make it in America (12) The Wire (16) Game of Thrones (16) Silminnäkijä: Lentävä piilokamera 08.00 08.10 08.35 09.05 09.35 10.00 11.00 12.00 12.30 13.00 14.00 15.55 16.25 16.55 17.25 19.00 19.10 19.20 19.30 21.40 21.45 22.00 22.15 22.20 22.35 23.40 00.40 01.40 Chuggington (S) Looney Tunes Show (S) Katti kaiken tietää! (S) Madagascarin pingviinit Beyblade Pientä pintaremonttia Top Chef Suomi Salatut elämät (S) Salatut elämät (7) Smash (7) Dan in Real Life (7) Formula 1: Talvitestit, Jerez. 12.05 SunnuntaiRasismi Ylen ohjelmissa. 08.10 gia Pyhän Nikolaoksen katedraalista 08.05 Kuopiosta. Seija Aunila Suomi. Kuvassa Lana Turner ja John Garfield. Kohtalon kellon jykevä sointi (1946) on järeä suomennos James M. 08.20 Kult- 05.15 Eväsreppu. 13.00 Yle kuinka Yleisradion ohjelmissa on suh- Uutiset. Cainin romaanin Vahinko kello kaulassa (1943) filmatisoinnille. Tiina Lundberg 13.00 Yle Uutiset 13.02 Puheen Viikonloppu . 22.05 Levylautakunta. 23.00 Yle Uutiset. Ilmapallomieheksi kutsuttu sarjamurhaaja sieppaa kahdeksannen uhrinsa, ja Holmes kutsutaan poliisin avuksi. 00.45 Mad Men (12) 01.45 Lost (12) 02.40 Perhe on pahin Amerikkalainen komediasarja. 03.15 Älypää-TV Teema 13.35 Sir Georg Solti . 17.00 Ali ja Husu. 16.00 klo 18.0 9 10.59 Sunnuntai-Suomi. Yle Uutiset ja sää. 12.00 Yle Uutiset ja sää. 18.03 YleX Urheiluradio. 15.08 TähtisuCzernowin Crystals. 18.50 Merisää. 21.00 Jatzofre- mua. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. Ilmapallomies. 10.00 Yle UutiRadioteatteri esittää: ilta set. Preeriakoirien kaupunki. 20.08 Sää. 12.00 Yle Uutiset ja sää. 09.06 IskelRiston Valinta. 06.03 Sää. Euroopasta. 15.00 Yle Uutiset. 19.03 Musica nova Helsinki 2013: 15.03 Urheiluradio. 08.00 Yle Uuti- pimusiikkia. 09.00 Yle pala. 17.45 Suomi tänään. Kooste kaikista testipäivistä. 20.00 Yle Uutiset. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 09.55 Lappeen kir- 06.04 Aamupala. 10.03 Sää. 06.30 Aamukahkon kellot kutsuvat. 12.40 käy Ylen Elävän arkiston toimitta- Sunnuntai-Suomi. 07.53 Sunnun11.00 Sovintosunnuntain litur- tai-Suomi. Pääosissa: Nicolas Cage, Jon Voight, Justin Bartha, Harvey Keitel, Diane Kruger, Ed Harris, Helen Mirren. Ohjaus: Jon Turteltaub. (119?) (12) 23.30 Nelosen uutiset 23.40 Nelosen sää 23.45 Holmes NYC. Suomalainen iskelmätähti ei saa olla liian täydellinen. Hänen tarinassaan pitää olla myös tummia sävyjä. Olavi Virta, Irwin, Badding, Topi Sorsakoski ja Kari Tapio ovat olleet juuri sellaisia tähtiä, joita yleisö on halunnut ihailla. 21.00 Freddie Mercuryn tarina. Tuore, uutta aineistoa sisältävä henkilökuva rockin karismaattisimpiin laulajiin kuuluneesta supertähdestä, oopperanrakastajasta, hedonistista ja ujosta ihmisestä. 10.04 Grigori Virtasen ryöstö. Radio Su omi Pop eilen . 18.55 Rakset 13.02 YleX Viikonloppu 17.00 kauslaulujen ilta 0203-17600. 00.00 Yle Uutiset ja sää. Toimittajina Timo Pulkkinen ja Oskari Saari, asiantuntijana Mika Salo. Moderni perhe (S) Mike & Molly (12) Putous Seitsemän Uutiset Tulosruutu MM-ralli: RalliExtra Tummien perhosten koti. 05.02 Aamupala. tää: Elsa, osat 1 ja 2. 09.00 Yle Uutiset. tää: Iemanján huuto 14.00 R ak k a us 09.05 Sää. (Freddie Mercury - The Great Pretender, BBC 2012) 22.25 Yle Live: PMMP 23.23 Teematieto Muut 08.30 BUU-klubben: Muumien maailma 09.00 SVT:n ohjelmaa 15.35 Isojen kissojen jäljillä 16.05 Jälkivääntö 16.45 Kirjaohjelma: Holokaustin tarinat 17.15 Tanskalaista viiniä 17.47 Unohtuneet rikokset 17.55 TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Muumien maailma 18.30 Muuttoapua uusperheelle 19.30 TV-nytt 19.40 Sportnytt 19.50 Närbild 20.20 Näin Norjassa 20.30 Taivastiellä 21.00 Elokuva: Toistemme tukena (16) 23.00 SVT:n ohjelmaa 06.00 SubChat 07.30 Ostos-tv 10.30 Simpsonit (7) 11.00 Simpsonit (7) 11.30 Simpsonit (7) 12.00 Simpsonit (7) 12.30 Simpsonit (7) 13.00 Simpsonit (7) 13.30 Asunto 23 (7) 14.00 Rillit huurussa (S) 14.30 Tyhjätaskut (7) 15.00 Isän tyttö (S) 15.30 Middle (S) 16.00 Kaiken maailman kampaamot 17.00 Glee (7) 18.00 American Idol 19.00 Suomen surkein kuski 20.00 Myytinmurtajat 21.00 Tappajahai 3 (16) 23.00 Nikita (12) 23.55 Madventures 00.30 Southland (16) 01.20 SubChat 09.50 Talent USA 10.40 Talent USA 12.15 Leijonan luola Ruotsi 13.10 Koti Suomessa 13.40 Entisöintipaja 14.10 Entisöintipaja 14.35 Amerikan kovimmat keräilijät (S) 15.30 Apua avajaisiin 16.20 Huijarirakentajat 17.15 JIM D Historia: Brad Meltzerin tulkinnat 18.10 Maistuvimmat liikeideat 19.05 Gordon Ramsay ja paras ravintola 20.05 Anthony Bourdain minilomalla 21.00 Jim Akatemia: Täydellisen tuopin metsästys 21.05 JIM D Henkilökuva: Gangsteri Henry Hill 22.00 Huipputatuoija haussa 22.55 Rantavahdit 23.25 Outoa vai mitä. Tuorein versio on nimeltään uskollinen alkuperäisteokselle: Postimies soittaa aina kahdesti (1981). Varhaisin filmatisointi Riivaajat (1942) on italialaisen Luchino Viscontin esikoisohjaus. Kertojanääni kuuluu miespäähenkilölle (John Garfield). 21.40 Urheiluradio. 13.00 Radioateljee esitSuomi. 05.50 Merisää. 21.35 Novosti Yle. Melkoista symboliikkaa. KOHTALON TUOMIO Kolmiodraama-asetelma on alusta lähtien selvä. (12) 00.20 JIM D Rikos: Gangsteripomot (16) 01.20 Älypää-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Kohtalon tuomio on James M. Ohjelmassa kuultavat näytteet 14.03 Ajankohtainen Ykkönen. Myös uimassa käydään. Tay Garnettiin ohjaama rikosmelodraama ei kuulu film noirin helmiin, mutta onneksi tarina paranee, kun kuppilassa tapahtuu henkilöjärjestelyjä ja käydään oikeuden juttusilla. He ovat Ali ja Husu eli Ali Jahangiri ja Abdirahim Hussein Mohamed. Cainin romaaniin perustuva klassikko kulkurin ja aviovaimon juonesta aviomiehen murhaamiseksi. O: Tay Garnett. 10.00 Kantto- villa. 23.03 Puheet ja teot. 20.09 Lähikuvassa Arto Vilkko. Onko se vain paha asia? Vieraana lobbauksen grand old man Matti Saarinen. 05.21 Aamutuuritunti: Viikon kirja. Luontoretki. Tiina Lundberg 15.00 Yle Uutiset 15.02 Puheen Viikonloppu . 16.05 11.00 Yle Uutiset. Kooste Malmössä Ruotsissa pelatusta ottelusta. Selostus Antero Mertaranta. Ilman johtolankaa (16) MM-ralli: Ruotsi Nelonen 08.25 Hurja remontti Amerikkalainen realitysarja. 09.25 Jaksa paremmin 09.55 Unelmien talo 10.25 Sikke . (12) 21.55 Hiljainen todistaja (16) TV 2 07.45 07.46 07.48 08.00 08.26 08.49 09.00 09.08 09.25 09.51 10.00 10.25 11.20 11.50 13.15 13.50 14.45 15.15 15.30 17.05 18.00 19.00 19.05 19.30 20.20 20.30 21.00 21.50 21.55 22.05 22.30 22.55 23.55 00.45 MTV 3 Pikku Kakkonen Nimipäiväonnittelu: 10.2. Raa Raa, leikkisä leijona Dinojuna (S) Puu Fu Tom (S) Sohvaset (S) Galaxi Hirveä Henri (S) Villit futarit (7) Viidakkojytä (S) Vili Vilperi Satuhäät Alamäkiluistelua Alppihiihdon MM Mestareiden liigan makasiini Ampumahiihdon MM : Miesten takaa-ajo Urheilevat norjalaiset Luontoretkellä lapintiiran siivin Uusi päivä (S) Ampumahiihdon MM : Naisten takaa-ajo Huippu-urheilun muutos . 09.05 Musiikkia vanhasta pala. 15.00 laulujen märadio. 13.06 tauduttu eri rotuisiin ja maahanmuut- Iskelmä-Suomi. toissapäivänä. 15.55 Yle News. 07.50 Merisää. Afrikkalainen prinssi ja iranilainen ydinfyysikko. 17.10 Ampumahiihdon MM-kilpailut (CZE, Nove Mesto). Selostajana Mikko Hannula. 06.00 Yle Uutiset. Pääosissa: Niilo Syväoja, Tommi Korpela, Kristiina Halttu, Pertti Sveholm, Matleena Kuusniemi, Kati Outinen, Eero Milonoff. Uniikki: Elämäsi diili Hockey Night Extra Kymmenen Uutiset Viikon sää Tulosruutu Isänmaan puolesta (16) Euro Hockey Tour: Ruotsi?Suomi. ormula 1: Talvitestit, Jerez . 23.10 Yöklassinen. Aristoteleen kantapää. 18.08 Sää. Yhdysvaltain preerioillakin voi olla tungosta, jos sattuu poikkeamaan touhukkaiden preeriakoirien kaupunkiin. 19.45 Arto Nyberg 20.30 Yle Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Täällä pohjantähden alla. 12.45 Merisää. jan Jukka Lindforssin kanssa läpi, sitä 12.55 Sunnuntai-Suomi. 05.52 AamuUutiset. 17.15 Kurkistuksia suomalaiseen rasismiin 2/3: Yle Uutiset ja sää. Kiihkeä aistillisuus on nyt sanoja, katseita, pusuja ja haleja. 10.00 Yle Uutiset 10.03 Perheen aika 10.45 Tarinoita lapsille: 11.00 Yle Uutiset 11.02 Jari Sarasvuo 12.00 Puheen Viikonloppu . 13.03 Urheiluradio. Naisten 10 km:n takaa-ajo. 19.03 UrheiluraSunnuntaisirkus 19.00 YleX Jatkot dio. 1980-luvun alun versiossa seksi on suorempaa, 1940-luvun Hollywoodissa vaikuttiva tiukemmat moraalikoodit. 08.45 Sunnuntaikirja. 21.55 Suomi tänään. SUNNUNTAI 10.2.2013 Freddie Mercuryn tarina Yle Teema klo 21.00 TV 1 08.00 Yle Uutiset 08.05 Avara luonto: Kukoistavat ekosysteemit 09.00 Yle Uutiset 09.05 Aamusydämellä 09.45 Kuvakirjeitä Euroopasta 09.55 Yle Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Opettaja ohjaimissa (7) 12.00 Hotelli Rossija 13.00 Prisma: Selviytyjät 13.50 Ensyklopedia 14.00 Prisma Studio 14.30 Historiaa: Elämää Pompeijissa 15.20 Hercule Poirot: Kohtalokas viikonloppu (7) 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Antiikkia, antiikkia 18.45 Suomi on ruotsalainen 19.15 Luontohetki: Eläintarinoita. 08.05 Radioteatteri esit- Yle Uutiset ja sää. 14.00 Yle Uutiset. tajiin. 19.08 Rakkauslaulujen ilta 020317600. 18.00 Yle Uutiset. YLE Radio 1:stä. Heikki löytyvät myös Ylen Elävästä arkis- Peltonen kysyy ja vaatii ymmärrettätosta: yle.fi/elavaarkisto. (The Postman Always Rings Twice, USA 1946) James M. 05.00 set ja sää. 17.15 Suomi tänään. 08.20 Sunnuntai-Suomi. 12.05 Roman Schatzin Maamme- 08.30 Radioteatteri esittää: Täydellinen paisti
Kaksi on ylitse muiden: Ajantasa. ttajana Tarja Närhi. Merisää. Ile Jokinen ja Elina Viitanen 18.00 Illallinen Elli Collan 22.00 Radio Novan yö. Ile ja Matti 08.00 Yle Uutiset 10.00 Yle Uutiset 10.03 Uuden sää. 16.15 Maakuntaradio. 13.00 Yle UutiKulttuuritunti: Eeva Luotosen kirjahistoria. Lyhytelokuva syyllisyydestä ja armosta. 08.15 Ykkösaamu. Yle Radio Suomi 09.00 Yle Uutiset. 22.57 Suomi tänään. 23.00 Yle Uutiset. 17.20 Suomi tänään. Valtavan tehdasmonsterin rytmissä sykkivä dokumentti kertoo suomalaisen hyvinvointivaltion rakentamisesta, sen imagon luomisesta ja sukupolvelta toiselle periytyvästä elämänmuodosta, joka on tullut tiensä päähän . 14.00 Yle Uutiset. 07.17 Maakun12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Huutokauppa ei osoittaudu läpihuutojutuksi. 00.05 Yöradio. Jussi Wistrand 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä . 18.00 Yle Uutiset. tykset: uusi aalto. 23.03 Tausta- peili. O: Alina Rudnitskaja. 07.50 Aamuhartaus. 19.03 Urheiluradio. Katri Helena ja Paula Koivuniemi edustavat vuosikymmenestä toiseen kantavaa suomalaista kestotähteyttä. 07.50 Merisää. 06.15 Aamuhartaus. 07.53 MaaYle Uutiset ja sää. 06.25 Aamusoitto. 20.06 Sää. dio. 12.00 Yle Uutiset ja Yle Uutiset ja sää. 07.15 Urheiluradio. 17.20 Urheiluradio. ne samaa tarinaa. 12.55 Yle Uutiset ja sää. 10.05 05.00 Aamupala. Millaisen tien Iskelmä-Suomen kuningattaret ovat kulkeneet. O: Jussi Hiltunen. T: Making Movies/2011. 23.00 Uusi Kino: Unohdan tämän päivän. 12.15 MaakuntaraFaunin iltapäivä. Raimo Tyykiluoto 22.00 Yle Uutiset 22.05 Maria Pettersson 23.02 Puheen Aamun parhaat 23.30 Politiikkaradio. Radio Nova 05.00 Enbuske & Linnanahde Crew . taradio. 09.05 Muistojen bulevardi. 16.15 sää. 22.05 Tähtisumua. Kilpailu hyväntekeväisyydestä alkaa ja julkkis-kilpailijat joutuvat Diilin pikaoppikouluun. 18.30 Hen- 18.50 gellisen musiikin toivekonsertti. Vähäeleinen dokumentti siitä mitä nainen ajattelee ja kokee juuri ennen aborttia. 11.00 Yle Uutiset. Marko Miettinen 19.30 Puheen ilta 21.33 Päivä tunnissa . Kun vieraat palasivat Kanadaan, he möivät auton pois, ja Jänis osti sen itselleen. Jänisten vuodet Varkaudessa JÄNISTEN VALOKUVAAJASUKU kuvasi Varkau- den teollisuusyhteisöä yli sadan vuoden ajan. Neljännen polven kuvaaja Matleena Jänis on tehnyt sukunsa kaitafilmeistä ja teollisuuselokuvista ainutlaatuisen tarinan valokuvaajaperheen elämästä kaupungin ytimessä. Metsäteollisuuden kukoistaessa puhallettiin yhteen hiileen, ja raha haisi, kun sellutehdas tuprutti löyhkäävää savua piipusta. (S) Muut 07.00 Min Morgon 08.30 SVT:n ohjelmaa 16.20 Tohtori Åsa 16.50 Pixel 17.20 Ennen mikään ei ollut paremmin 17.51 Kulissien takana 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Luontokuvaajien mestariotokset 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Alppihiihdon MM 20.15 Kotikulmilla (7) 21.00 Minun totuuteni: Pehr G Gyllenhammar. Miia Krause 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä . Toimittajana Jake Nyman. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Välilevyjä. 13.06 MaaLe bateau ivre suomennosta on yri- kuntaradio. Sen sijaan että kosmoksen laajeneminen hidastuisi, se näyttää vain nopeutuvan. 20.30 Tanskalaisarkkitehtien koteja 21.00 Iskelmä-Suomi: Kuningattaret. 10.00 Yle Uutiset. sinfoniaorkesteri konsert10.03 Ajantasa: Suora tilavalla. O: Edvin Laine. N: Rosa Salomaa, Antti Luusuanniemi. 20.00 Jazzra- set. Aino ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01 Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX Jatkot 22.00 Yle Uutiset 22.05 Yle Puhe 23.02 Encore 00.00 Yöradio 06.00 Yle Uutiset. 08.17 Maakunsen rasismin tulevaisuus 13.00 Klas- taradio. Gyllenhammarin. 09.05 Urheiluradio. 15.05 Kaarlo Sarkian Humaltunut venhe ja Maakuntaradio. Homma toimii. Mv. 14.40 Uutisvuosi 14.55 Pisara 15.00 Yle Uutiset 15.05 Ylen aamu-tv 15.55 Antiikkia, antiikkia 16.25 Kuningaskuluttaja 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.25 Yle Uutiset sää 18.30 Uutisvuoto 19.00 Alppihiihdon MM 20.00 MOT 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Jäniksenä Varkaudessa 22.30 Kotikatsomo: Täällä pohjantähden alla (12) 23.20 Yle Uutiset 23.25 YleLeaks 23.40 Oddasat Diili MTV3 klo 20.05 TV 2 MTV 3 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 11.2. 06.53 Popi Kissa (S) 07.05 Lilli Pii (S) 07.11 Metkat Mesiläiset (S) 07.20 Melkein mestari 07.27 Jussin matkat (S) 07.39 Humps (S) 07.46 Neppajymykerho 07.54 Martta puhuu (S) 08.22 Oktonautit (S) 08.40 Late lammas: Late maajussina (S) 08.50 Pieni runotyttö (7) 09.40 Norjan rannikoilla 10.20 Eläinsairaala 11.45 Pressiklubi 12.15 Veljesten keittiössä 12.45 Alppihiihdon MM 14.30 Uusi päivä (S) 15.00 Uusi päivä (S) 15.30 Uusi päivä (S) 16.00 Erätulilla 16.29 Galaxi 16.30 Villit futarit (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 Alppihiihdon MM 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Kandit 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Putoojat (12) 20.55 Hetkiä Kalliossa: Jukka Poika 21.00 Satuhäät 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Toistaiseksi tuntemattomasta syystä 22.35 Misfits (16) 23.25 Kandit 23.55 Game of Thrones (16) 05.30 06.00 06.25 09.05 09.30 09.40 09.45 10.35 10.40 11.10 11.40 14.05 14.10 14.15 15.15 15.20 15.50 16.50 16.55 17.00 17.25 17.55 18.00 18.30 19.00 19.20 19.30 20.05 21.00 22.00 22.20 22.25 22.35 23.35 Aamusää Studio55.fi Huomenta Suomi Studio55.fi Uutiset Mitä tänään syötäisiin? Tunteita ja tuoksuja (7) Uniikki: Elämäsi diili Emmerdale (7) Emmerdale (7) HANKI: Hiihtolajien huippuhetket 50 parasta ravintolaa Alueellinen sääennuste Itämeri Mitä tänään syötäisiin? Better Off Ted (S) Amerikan lapsityrannit Uutiset Suomen ja maailman sää Kauniit ja rohkeat (S) Amerikkalainen saippuasarja Los Angelesin muotimaailmasta. Kauniit ja rohkeat (7) Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (7) Emmerdale (S) Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät Diili. Mv. Alcantaran perhe (7) 20.15 Avaruuskansiot. Mikä on heidän perintönsä nuoremmille naistähdille? 22.00 Sodan vangit (16) 22.45 Uusi Kino: Hiljainen viikko. 14.00 Radion taradio. Miltä sää. 15.05 Kultakuume. Radio 1 set. 20.00 Yle Uutigori Virtasen ryöstö. Aikoinaan kaikki ruotsalaiset tunsivat Volvon pääjohtajan Pehr G. 11.57 Päivän mietelause. 07.15 Aamusoitto. 09.11 Maakunsista kahteen. Miten hän nyt arvioi menestystään, menetyksiään ja oman perheensä vaiheita. 16.00 k lo 21.15 dio. Onko Hjallis pudotuspäällä? House (12) Kymmenen Uutiset Päivän sää Tulosruutu Helppo elämä (12) Burn Notice (12) Nelonen 07.00 Disneyn esikoulu: Jake ja Mikä-Mikä-Maan merirosvot 07.25 Disney esittää: Kim Possible 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.00 Chuckin ja ystävien seikkailut 08.15 Paluu lukioon 08.45 Huippukokki lähtee maalle 09.15 Luksusmammat Kanadalainen realitysarja. 09.45 Kierrätysmuotia Hollywoodissa Amerikkalainen realitysarja. 10.20 Pikakurssi kodinostoon Kanadalais-amerikkalainen sarja. 12.50 Luksusmammat Kanadalainen realitysarja. 13.20 Kierrätysmuotia Hollywoodissa Amerikkalainen realitysarja. 13.55 Pikakurssi kodinostoon 14.25 Huippukokki lähtee maalle 15.00 Salattu teinielämä 16.00 Hurja painonpudotus 17.00 Eläinten ABC 17.30 Tuuri 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Matkaoppaat 19.30 Neljän tähden illallinen 20.00 Huippumalli haussa 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Seikkailija Thomas Crown (12) 23.20 Nelosen uutiset 23.30 Nelosen sää 23.35 Frasier 00.10 Olipa kerran (12) 01.10 Totuuden miekka 02.05 Perhe on pahin 02.40 Älypää-TV Teema 17.00 Historia: Länsimaiden illankoitto 17.45 Avaruuskansiot 18.00 Kuriilien saaret 18.53 Kalevala nyt 19.00 Francon jälkeen . 19.06 Suomi 19.03 Radioteatteri esittää: Gri- tänään. Tuolla kaukana äärettömyys. Miten universumin lopulta käy. Satunnainen ampumavälikohtaus yhdistää kahta silminnäkijää. 19.00 Yle Uutiset ja sää. Iltahartaus. 21.50 Merisää. 22.00 Yle Uutiset ja 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu . 18.00 Kootut seli- 17.30 Taustapeili. 06.30 MaakunRoman Schatzin Maamme-kirja. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä -Miia Krause 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta . Miia Krause 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä ? Miia Krause. 18.50 tänään. 21.40 Urheiluradio. 12.15 Kurkistuksia kuntaradio. 03.02 Levylautakunta. Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . 23.10 Yöklassinen. meksi. 11.00 taradio. 06.05 Hartaita säveliä. 11.03 Maakuntara15.55 Yle News. 21.55 YleX Suomi tänään. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 13.03 Urheiluradio. 16.00 Yle Uutiset ja Tuomas Anhavan Juopunut pursi. Arthur Rimbaud?n runon set. 17.00 dio. 21.35 Novosti Yle. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 12.45 Merisää. 22.05 21.00 Yle Uutiset. 06.56 Päivän mietelause. 09.00 Yle Uutiset. 21.30 Yle Uutiset selkosuoAjassa soi. 17.00 Yle ne kuulostavat rinnakkain. 08.00 Yle Uutiset ja sää. Nykypäivänä 4 menneiden vuosikymmenten ihanteet ja uhraukset voi jo kyseenalaistaa. Jäniksenä Varkaudessa -dokumentti on väkevä ja henkilökohtainen kertomus sukupolvien jatkumosta, tehdasyhteisön elämästä ja menneisyyden kulta?ajan muuttumisesta utopiaksi. Paperikoneiden ääniä hyödyntävän musiikin on säveltänyt Tuomas Kallio, joka tunnetaan muun muassa The Five Corners Quintetin säveltäjänä ja tuottajana sekä Flow-festivaalin taiteellisena johtajana. JÄNIKSENÄ VARKAUDESSA Yle TV1 klo 21.30 musiikin aamuvuoro 11.00 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Iltapäivä . 15.00 Yle UutiJulk inen s a na linja. 21.03 Päivä tunnissa. 18.20 Radioteat- 18.03 Sekahaku. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . Toimittajana Heikki Tikkanen. 23.33 Illan vieras. Kertovatko Uutiset ja sää. vai onko. Jussi Wistrand 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Maria Pettersson 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä . 07.45 Hartaita säveliä. 18.55 Suomi teri esittää: Elsa, osa 3. 20.25 UMO Live! 21.15 Julkinen 20.07 Bluesministeri Esa Kuloniemi. sana. 10.00 Yle Uutiset. MAANANTAI 11.2.2013 TV 1 05.55 Puoli seitsemän 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Luontohetki: Eläintarinoita 10.00 Sydämen asialla (7) 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle News 11.10 Puoli seitsemän 11.40 Arto Nyberg 12.25 Yhteisvastuukeräys 12.30 Vielä virtaa (S) 13.00 Kirkastuva sävel. (Suomi 1946, 102?) Musiikkielokuva konepajan työmiehestä, joka yrittää pärjätä esiintyvänä taiteilijana. 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Vallan linnake (12) 23.15 SVT:n ohjelmaa 09.25 Eastenders (S) 10.00 Lemmen viemää (7) 11.00 Ostos-tv 14.00 Kauhukeittiö 14.55 Teho-osasto 15.50 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Myytinmurtajat 19.00 Miehen puolikkaat (S) 19.30 Asunto 23 (7) 20.00 Simpsonit 20.30 Rillit huurussa (S) 21.00 Yön ritari (12) 00.00 Vampyyripäiväkirjat (16) 00.55 Simpsonit (7) 01.25 Num3rot (12) 11.45 MasterChef Australia 12.15 Start! 12.45 Kodin rakennusurakka 13.40 Maistuvimmat liikeideat 14.35 Talent USA 16.15 Anthony Bourdain minilomalla 17.05 Gordon Ramsay ja paras ravintola 18.05 Talent USA 19.00 Los Angelesin tatuointitarinat 20.00 Isänmaan toivot 20.30 Poliisit 21.00 JIM D Rikos: Long Islandin sarjamurhaaja (12) 22.00 Jopet-show 22.35 Jim Akatemia: Täydellisen tuopin metsästys 22.40 Joukkopilat (7) 23.10 South Park (12) 23.40 Alaston piilokamera (16) 00.10 Likaisen työn sankarit 00.40 JIM D Henkilökuva: Gangsteri Henry Hill 01.40 Älypää-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Pauli Jänis kuvasi tehtaan toimeksiannosta kanadalaisten vierailun. 14.03 telty useasti. 20.03 Urheiluradio. 08.00 Yle Uutiset ja sää. suomalaiseen rasismiin: 3/3: Suomalai- 08.15 Urheiluradio. Ohjelmasarjassa puhutaan työstä, sen tekijöistä ja työtavoista, 16.30 Populaarikulttuurin ilmiöitä. Metsäradio. 04.02 Kissankehto. Yle Puhe 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Yle Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä ? Jussi Wistrand 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä . N: Kalle Ruusunen, Veli-Matti, Doris Hovimaa, Uuno Laakso, Rauha Rentola, Aku Korhonen. 15.00 Yle Uutiset
12.15 09.00 Yle Uutiset. Kolmen kärjen muodostavat kenraali Rudolf Walden (Yhtyneet Paperitehtaat), vuorineuvos Petter Forrstörm (?Kalkki-Petteri?, Lohjan kalkkitehdas) sekä kenraaliluutnantti K.L. Oesch. VILLE SUHOSEN Mukana kuvioissa ovat vahvasti myös sotavankitoimiston päällikkö Eljas Erkko (Sanoma Oy) sekä marsalkka Mannerheim. Arkistomaterialia on hyödynnetty monipuolisesti ja taidokkaasti. Vankien osa välittyy valokuvien ja filminäytteiden kautta tunnevoimaisesti. (7) Valtiopäivien avauskeskustelu. Miami (16) Kallista kipua (7) Rillit huurussa (S) Nelonen 07.00 Disneyn esikoulu: Viidakon vauhtiviikarit 07.25 Disney esittää: Kim Possible 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.00 Chuckin ja ystävien seikkailut 08.15 Vanessa ja pikkuväki 08.45 Huippukokki lähtee maalle 09.15 Luksusmammat Kanadalainen realitysarja. 09.45 Kierrätysmuotia Hollywoodissa Amerikkalainen realitysarja. 10.20 Pikakurssi kodinostoon 12.50 Luksusmammat Kanadalainen realitysarja. 13.20 Kierrätysmuotia Hollywoodissa 13.55 Pikakurssi kodinostoon 14.25 Huippukokki lähtee maalle 15.00 Tanssi peppu pieneksi 16.00 Hurja painonpudotus 17.00 Eläintenpelastustiimi 17.30 Dr. 23.10 Yöklassinen. dio. 06.25 Aamusoitto. 23.03 IskelmäSuomi. 17.00 fessorin Tanja Börzelin näkemyksiä Ely- Yle Uutiset ja sää. Paperisäkkiin käärittyjen ruumiiden pano joukkohautaan pakkasessa säväyttää . 22.30 Taiteilija- Merisää. 2:lla Naarajärvellä. Sotavankileirit Suomessa käsikirjoittama ja ohjaama historiadokumentti Jäämarssi (2011) hahmottaa vähemmän hohdokkaan kuvan siitä, mitä vuosina 1942?1944 tapahtui ympäri Suomea. 14.00 Klassikkoparatiisi. Ajantasa. Huippusalaisissa kaivauksissa löytyy taikaportaali, joka johtaa 1970-luvun Göteborgiin. 10.00 Yle Uutiset. 07.45 Hartaita säveliä. 07.50 Aamuhartaus. Neljännesvälierien ensimmäinen osaottelu Celtic?Juventus. Kandit Jalkapallon mestareiden liiga. 11.00 Figaro. 16.00 Yle Uutikone ja sää. Suomessa oli jatkosodan aikana 32 sotavankileiriä, yli 100 alaleiriä sekä tuhansia työpisteitä. 09.11 Maakuntaradio. Miia Krause 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä . 11.00 Yle Uuti15.00 Yle Uutiset. Ja jotkut, kuten Halleyn komeetta 76 vuoden välein, palaavat maapallon näköpiiriin. 20.00 Natsijohtajien lapset. Ile Jokinen ja Elina Viitanen 18.00 Illallinen Elli Collan 22.00 Radio Novan yö 45 5. Viime kädessä jumalat takasivat maailman järjestyksen ja auttoivat näin pitämään valtion sisäisesti vakaana. 21.50 Elävä arkisto: Toiveiskelmiä 2 21.50 Kuukauden suositut. (1965) Suosittuja iskelmiä esittävät Laila Kinnunen, Eero ja Jussi & The Boys, Kari Fall sekä Hootenanny Trio. 23.20 Sodan vangit (16) Muut 07.00 Min Morgon 08.30 SVT:n ohjelmaa 16.25 Megafoni 16.55 Taivastiellä 17.22 Kulissien takana 17.25 Närbild 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Mysteeritoimisto 18.30 Kumparetytöt 18.55 Herra W (S) 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TVnytt 20.00 Dok: Omasta mielestään paras 21.00 Sportmagasinet 21.30 Grotesco. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Juontajana Kaj Kunnas ja asiantuntijana Juha Lind 21.33 Päivä tunnissa . 16.00 Yle Uutiset yliopiston Eurooppa-integraation pro- ja sää. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 15.00 Yle Uutiset. Miia Krause 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta: Jääkiekkokierros. 08.15 Ykkösaamu. (Meine Familie, die Nazis und ich, Saksa/ Israel 2012) Miten varttuu aikuiseksi lapsi, joka kantaa kansanmurhan väistämättä mieleen tuovaa nimeä. 18.03 Poplaari. kone. 15.05 Jorma Mattila esittelee Berliinin vapaan Maakuntaradio. Sodanjohdon ja teollisuuden yhteys osoittautuu läheiseksi. 19.03 Urheiluraelämää. 13.06 MaakunEurooppalaisia puheenvuoroja. Onko Ranskan ja Saksan akseli Euroo- taradio. 08.17 Maakuntaradio. kello lyö 12. 10.00 Yle Uutiset. 14.00 Yle Uutiset. Kooste Game of Thrones (16) 05.30 06.00 06.25 09.05 09.30 09.40 09.45 10.40 11.10 11.40 14.05 14.10 14.15 15.15 15.20 15.50 16.50 16.55 17.00 17.25 17.55 18.00 18.30 19.00 19.20 19.30 20.05 21.00 22.00 22.20 22.25 22.35 23.35 00.35 Aamusää Studio55.fi Huomenta Suomi Studio55.fi Uutiset Mitä tänään syötäisiin? Tunteita ja tuoksuja (S) Emmerdale (7) Emmerdale (S) Lääkärit 50 parasta ravintolaa Alueellinen sääennuste Harryn laki (7) Mitä tänään syötäisiin? Erilaisia suhteita (7) Diili Uutiset Suomen ja maailman sää Kauniit ja rohkeat (S) Amerikkalainen saippuasarja Los Angelesin muotimaailmasta. Kauniit ja rohkeat (7) Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (7) Emmerdale (S) Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät Pientä pintaremonttia. Miia Krause 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä . 06.30 Maakuntaset ja sää. ollaan valovuosien päässä ?talvisodan ihmeestä?. Harri-Ilmari Moilanen JÄÄMARSSI TV1 klo 23.00 ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01 Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX Jatkot 22.00 Yle Uutiset 22.05 Yle Puhe 23.02 Encore 00.00 Yöradio 06.00 Yle Uutiset. 12.00 Yle Uutiset News. Lontoo: Onnen etsijät (12) 19.45 Avaruuskansiot. Komeetat syöksähtelevät villisti planeettojen ratojen läpi. 3/4. 14.03 pan integraation ytimenä katoamassa. 18.20 Radioteatteri nen aloitti uudessa toimessa Alkon esittää. Mv. 09.10 Sää. 19.00 Yle Uutiset ja sää. Aino toa. 18.00 Urheiluradio. 13.00 Klassista kah- dio. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Sotavangeiksi antautuneita oli 70 000, heistä joka kolmas menehtyi. Dokumentti muuttaa tilastot toiminnoiksi, joiden takana olivat vaikutusvaltaiset tahot. Miia Krause 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä . 21.00 Yle Uutiset. 06.15 Aamuhartaus. Hille Korhotunnelmissa. 08.15 mietelause. 20.00 Yle Uutiset. (Suomi 1947, 79?).Salaperäinen kulkuri kietoo maalla sijaitsevan täysihoitolan naiset pauloihinsa. O: Toivo Särkkä. Yksi muinaisen Egyptin menestyksen salaisuuksista liittyy uskonnollisiin perinteisiin. 11.03 MaakuntaraKultakuume. 21.40 Urheiluradio. 20.30 Radion sinfoniaor- Alkon monopoli tulevaisuudessa? kesterin iltasoitto. 06.05 Hartaita säveliä. 09.00 radio. Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . 17.30 Taustapeili. Myös jännite menneisyyden ja nykyhetken välillä toimii hienosti. Eduskunnassa käydään mm. Säilyykö musiikkia. 20.06 YleX Sää. 18.30 Blues - Kärpät, HPK - TPS, Ilves - Lukko, Jokerit - Ässät. JYP - SaiPa, KalPa - Pelicans. Karjala 1/4. 00.05 Yöradio. 03.15 Taustapeili. 19.00 Yle Useat viinien ystävät toivovat lempiUutiset ja sää. 11.57 Päivän dio. 08.00 Yle Uutiset ja sää. Salme Unkuri 22.00 Yle Uutiset 22.05 Jari Sarasvuo 23.02 Puheen Aamun parhaat 23.30 Politiikkaradio Radio Nova 05.00 Enbuske & Linnanahde Crew . Sarja alkaa. 12.15 Maakunset ja sää. N: Rauli Tuomi, Ritva Arvelo, Ghedi Lönnberg ja EevaKaarina Volanen. 16.15 Faunin Radio 1 taradio. uudenlainen väittely pääministerin ja oppositiojohtajien kesken. 22.05 Kotimaista musiikkia uuteen malRadioteatteri esittää: Hanhen selästä, liin välipuhuu Kirsi Väänänen. 10.05 Eve 07.50 Merisää. 19.06 Puhekontakti. 12.00 Turun tuomiokirkon Urheiluradio. Phil 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Matkaoppaat 19.30 Neljän tähden illallinen 20.00 MasterChef Suomi 20.57 Keno 21.00 Holmes NYC (12) 22.00 NCIS Rikostutkijat (12) 23.00 Nelosen uutiset 23.10 Nelosen sää 23.15 SM-liigan huippuhetket 23.20 Frasier. 23.50 Taustapeliä 00.20 Start! 00.50 Villa Helena (12) 01.45 Panttilainaamo 02.15 Panttilainaamo 02.40 Perhe on pahin 03.15 Älypää-TV Teema 17.00 Kuriilien saaret 17.54 Kalevala nyt 18.00 Vivienne Westwood ? tee se itse! 19.00 Varsova . 09.05 Muistojen bule- Urheiluradio. 19.03 Kaiken maailman juomiaan ruokakauppoihin. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 15.55 Yle n dio. Osa sinkoutuu suoraan Aurinkoon, toiset vain hipaisevat sitä. 20.03 Urheiluradio. 09.05 UrheiluraTiedeykkönen. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. Ile ja Matti 10.00 Yle Uutiset 10.03 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Iltapäivä . 21.50 Merisää. Elsa, osa 4. 13.03 ritunti: Viikon kirja. 20.07 Kantritohtorin juurihoi06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu . 22.05 Nousevan auringon talo. 23.00 Yle Uutiset. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Dokumentissa puhuvat merkittävimpien natsijohtajien perilliset. 21.00 Historia: Egyptin suurvaltakausi. 08.00 Yle Uuti- 05.00 Aamupala. 07.17 Maakuntaradio. vardi. 21.35 Novosti Yle. Osa 1/8: Portaali Göteborgiin. Ajantasa. Arvo Tuomisen dokumentissa sukelletaan syvälle Laatokan seudun yli tuhatvuotiseen historiaan. Yle Uutiset Jäämarssi (16) Oddasat TV 2 06.50 06.51 06.52 07.03 07.14 07.18 07.32 07.40 07.45 07.53 08.19 08.40 08.50 09.40 10.55 11.10 13.20 13.45 14.15 14.45 15.10 16.00 16.29 16.30 17.00 17.50 19.00 19.10 19.16 19.20 19.30 20.00 20.30 20.55 21.00 21.35 23.45 00.15 00.45 MTV 3 Pikku Kakkonen Nimipäiväonnittelu: 12.2. Jääkarhu Otto (S) Timppa (S) Me Peltiset (S) Tinga Tinga -tarinat (S) Ella ja Aleksi (S) Pipsa Possu: Uusi auto Neppajymykerho Martta puhuu (S) Oktonautit (S) Late lammas: Unissakävelijä (S) Pieni runotyttö (7) Yle Uutiset alueilta Oddasat Uuden Musiikin Kilpailu: Finaali Flight of the Conchords Toistaiseksi tuntemattomasta syystä Annen espanjalaisherkut Islannista maailman huipulle: Mundi Vondi Tartu Mikkiin Kandit Galaxi Galaxi: Lentismestari Pikku Kakkonen Alppihiihdon MM Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset Urheiluruutu Yle Uutiset Suora linja Kandit Uusi päivä (S) Putoojat (12) Hetkiä Kalliossa: Irina Ajankohtainen kakkonen Jalkapallon mestareiden liiga. 18.55 Suomi tänään. Jakso 3. 23.57 Suomi tänään. Yle Uutiset ja sää. 16.15 Maakuntaradio. 17.20 Kulttuu13.00 Yle Uutiset. 12.45 Merisää. iltapäivä. Vaaleanpunaisen pantterin jäljillä. Vantaan Myyrmäessä sijaitsevassa kaksiossa on tilat tehokkaasti hyötykäytössä, mutta asunto on vääjäämättä jäänyt liian pieneksi. Top Chef Suomi Kymmenen Uutiset Päivän sää Tulosruutu C.S.I. (7) 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Rikos (16) 23.30 SVT:n ohjelmaa 09.25 Eastenders (S) 10.00 Lemmen viemää (7) 11.00 Ostos-tv 14.00 Kauhukeittiö 14.55 Teho-osasto 15.50 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 16.25 Eastenders (7) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Jamie Oliverin etniset herkut 19.00 Miehen puolikkaat (S) 19.30 Ensisilmäyksellä (7) 20.00 Simpsonit 20.30 Simpsonit 21.00 Suomen surkein kuski 22.00 Grimm (12) 23.00 House (12) 00.00 Supernatural (16) 00.55 Simpsonit (7) 01.25 Num3rot 12.20 MasterChef Australia 13.15 Maistuvimmat liikeideat 14.10 Start! 14.40 Maailman parhaat kalapaikat 15.35 Talent USA 16.25 Los Angelesin tatuointitarinat 17.20 Talent USA 19.00 Los Angelesin tatuointitarinat 20.00 Australian rajalla 20.30 Poliisit 21.00 JIM D: Salaliittoteoriat Jesse Venturan johdolla 22.00 Jopet-show 22.35 Jim Akatemia: Täydellisen tuopin metsästys 22.40 Villit nettivideot (16) 23.10 South Park (12) 23.40 Alaston piilokamera (16) 00.10 Likaisen työn sankarit 00.40 JIM D Rikos: Long Islandin sarjamurhaaja RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Jäämarssi on elokuva jatkosodan aikaisista sotavankileireistä Suomessa. Kuvassa vartiohenkilökuntaa Sotavankien järj.leiri no. Suora lähetys. Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Sydämen asialla (7) Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Puoli seitsemän Alppihiihdon MM: Joukkuekilpailu Prisma Studio Yle Uutiset Urheiluruutu Kahden kerroksen väkeä (12) Laatokan ympäri. 06.56 Päivän mietelause. Koko maailman turvallisuus on uhattuna. TIISTAI 12.2.2013 Jalkapallon mestareiden liiga TV2 klo 21.35 TV 1 05.55 06.25 09.30 10.00 11.00 11.05 11.10 12.10 12.40 14.00 16.55 17.00 17.08 18.00 18.22 18.25 18.30 19.00 20.00 20.30 20.55 21.00 22.00 22.55 23.00 00.25 MOT Ylen aamu-tv Kuningaskuluttaja Sydämen asialla (7) Yle Uutiset Yle News Jumalanpalvelus Vielä virtaa (S) Suopursu kukkii. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . 18.30 Hartaita toimitusjohtajana tammikuussa 2013. säveliä. 07.15 Yle Uutiset. 18.50 osa 84: Kehon kartta. 17.20 Urheilurasee-sopimuksen 50-vuotisjuhlan jälki- dio. Vallan temppelit. 21.15 Brysselin 18.00 Yle Uutiset. 18.50 Iltahartaus. 07.53 MaakuntaraMantu. 17.00 Yle Uutiklo 21.15 12.55 Suomi tänään. set ja sää. 07.15 Yle Radio Suomi Aamusoitto. 04.02 Bluesministeri Esa Kuloniemi. Yle Puhe 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Yle Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Jari Sarasvuo 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä . 21.55 Suomi tänään. 10.03 teen. 15.05 B rysseli set. 21.03 Päivä tunnissa
19.35 Kaano- reä pöytä. 09.10 Sää. 00.00 Yle Uutiset ja sää. Salme Unkuri 22.00 Yle Uutiset 22.05 Perttu Häkkinen. Ohjelmassa yritetään ymmärtää suomalaista yhteiskuntaa. 15.55 Yle dio. 07.15 Aamusoitto. 21.50 Merisää. 07.45 Hartaita säveYle Radio Suomi liä. 21.00 Yle YleX Harri-Ilmari Moilanen HÄPEÄPAALU Yle Teema klo 21.45 Uutiset 13.02 YleX Iltapäivä . 20.00 Radion sinfo- joina Katja Holmala, Jaakko Kullberg, niaorkesterin konsertti. 12.55 Luontoil News. Etualalle nousevat yksilölliset erityispiirteet ja varsinkin seksuaalisuus. Coetzeen romaaniin perustuva draama apartheidin jälkeisestä Etelä-Afrikasta. Simon ja Will ovat molemmat saaneet tyttöystävän ja keksivät järjestää yhteiset tuplatreffit. 20.55 Hetkiä Kalliossa: Janna 21.00 Pirunpelto (12) 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Keskiviikon ravisuora 22.10 Ääliö ulkomailla 22.55 Kandit 23.25 Luck (16) 05.30 06.00 06.25 09.05 09.30 09.40 09.45 10.40 11.10 11.40 14.05 14.10 14.15 15.15 15.20 15.50 16.50 16.55 17.00 17.25 17.55 18.00 18.30 19.00 19.20 19.30 20.05 21.00 21.55 22.00 22.20 22.25 22.35 23.40 00.40 01.15 Aamusää Studio55.fi Huomenta Suomi Studio55.fi Uutiset Mitä tänään syötäisiin? Tunteita ja tuoksuja (7) Amerikkalainen saippuasarja Genoa Cityn ihmisistä. Emmerdale (7) Emmerdale (S) Lääkärit 50 parasta ravintolaa Alueellinen sääennuste Smash (7) Mitä tänään syötäisiin? Miehen paikka (S) Pientä pintaremonttia Uutiset Suomen ja maailman sää Kauniit ja rohkeat (7) Amerikkalainen saippuasarja Los Angelesin muotimaailmasta. Kauniit ja rohkeat (7) Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (S) Emmerdale (S) Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät 45 minuuttia C.S.I. 17.00 Yle Uutiset kirkosta Joensuusta. 11.00 Yle Uutiset. 12.15 Julkinen sana. 19.00 Yle Uuti- ja sää. 07.15 bulevardi. 20.00 Yle Uutiset. Ville matkaa Uljanan luostariin, valvovien silmäparien seuratessa. Japanilaisen Kamikatsun kylässä on kymmenittäin erilaista jätekeräysastiaa. 1884). 19.03 Radion sinfonia- ran vihjeet. 18.00 Yle Uutiset. 11.00 Hienostelua: Tyyliä ja dio. 21.55 Suomi tänään. Coetzeen romaaniin perustuva draama apartheidin jälkeisestä Etelä-Afrikasta. Pian tarina saa uuden, entistä dramaattisemman käänteen: väkivalta iskee kirkkaassa päivänvalossa lujaa. Steve Jacobsin ohjaama elokuva pohjautuu J.M. 23.37 Metsää ja luontoa. 10.00 Yle Uutiset. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 20.07 Café Tropical. Sari Novosti Yle. Metsästysmajalla Komin luonto hurmaa! 21.45 Kino: Häpeäpaalu. (Disgrace, Australia, Etelä-Afrikka 2008) J. M. Mustien ja valVIISIKYMPPINEN KIRJALLISUUDEN 6 koisten yhteiselo ei ole ongelmatonta, siitä kertovat osaltaan korkeat muurit ja piikkilanka-aidat asuntojen suojana. (12) Amerikkalainen poliisisarja. Viking Lotto ja Keskiviikko-Jokeri Kymmenen Uutiset Päivän sää Tulosruutu Myytinmurtajat Fringe . 17.00 Yle Uutiset klo 18.0 3 luradio. 21.45 toilta 0203-17600. 08.15 Ykkösaamu. 23.10 Yöklassinen. Sää. (12) 23.40 Teematieto Muut 07.00 Min Morgon 08.30 SVT:n ohjelmaa 16.55 Kumparetytöt 17.20 Herra W (S) 17.25 Sportmagasinet 17.55 Yle Nyheter TVnytt 18.00 BUU-klubben: Kamomillanoita 18.30 Kapteeni Sapelihammas ? merten kuningas (S) 18.45 Käännekohdassa: 21 päivää 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Vietnamin monet maut 20.30 Tanskalainen maajussi 21.00 Jäähyväisiä 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Dok: Meritie Ruotsiin 23.00 SVT:n ohjelmaa 06.00 SubChat 09.25 Eastenders (7) 10.00 Lemmen viemää (7) 11.00 Ostos-tv 14.00 Mammanpojat 14.55 Päiväni eläimenä 15.55 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Suomen surkein kuski 19.00 Miehen puolikkaat (S) 19.30 Tyhjätaskut (7) 20.00 Simpsonit 20.30 Simpsonit 21.00 Kurjat kuppilat USA 22.00 Roba (12) 23.00 House (12) 00.00 Eureka (12) 01.00 Simpsonit (7) 01.30 Madventures 02.05 Num3rot (12) 02.55 SubChat 05.00 Älypää-TV 11.50 MasterChef Australia 12.20 Huijarirakentajat 13.15 Start! 13.45 Entisöintipaja 14.10 Entisöintipaja 14.35 Talent USA 16.15 Los Angelesin tatuointitarinat 17.10 Leijonan luola Kanada 18.05 Talent USA 19.00 Los Angelesin tatuointitarinat 20.00 Rantavahdit 20.30 Poliisit 21.00 JIM D: Metsien miehet 22.00 Jopet-show 22.35 Jim Akatemia: Täydellisen tuopin metsästys 22.40 Villit nettivideot (16) 23.10 South Park (12) 23.40 Alaston piilokamera (16) 00.10 Likaisen työn sankarit 00.40 JIM D: Salaliittoteoriat Jesse Venturan johdolla 01.40 Älypää-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Häpeäpaalu on J.M. 22.00 Yle Uutiset ja set ja sää. 09.05 Muistojen radio. Yle Uutiset ja dio. 21.10 Anto- Juha Laaksonen, Ari Saura ja Henry nius Padovalaisen saarna kaloille ja Väre. 13.00 Klas- dio. Hänellä on melkein roolissa kuin roolissa hienostelevat, hieman dekadenteille maistuvat maneerinsa, joille on tässä luontevaa käyttöä. Mies siirtyy kaupungista syrjäiselle maaseudulle aikuisen tyttärensä (Jessica Haines) luo. 22.05 Uudenkansanmusiikki. Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . Ravisuoset ja sää. Komi. 17.30 Taustapeili . Näkyykö se naamasta. 19.06 sää. 21.35 . 14.00 Yle Uutitunti: Aristoteleen kanset. 12.15 MaakuntaraKultakuume. 15.05 ja sää. Pyöorkesterin konsertti. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Urheiluradio. 19.00 Yle UutiRomano mirits. 23.03 Kansanradio. Osa 6/8: Jätehuolto. 20.03 Urheiluradio. 08.17 Maakuntaradio. vän mietelause. 12.00 Yle Uutiset 15.00 Yle Uutiset. 21.30 lius. 13.03 Urheipäivä. 14.00 Kantapöytä. kuntaradio. 17.45 RadioteatYle Uutiset. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 14.03 Ajantasa. (7) Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Puoli seitsemän Ampumahiihdon MM : Naisten 15 km Akuutti Viking Lotto Yle Uutiset Urheiluruutu A-studio Treme (12) Yle Uutiset Ulkolinja: Obaman ensimmäinen kausi Oddasat Simpsonit Sub klo 20.30 TV 2 MTV 3 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 13.2. 06.52 Hanna Ankka (S) 07.03 Ystävykset (S) 07.09 Sana-Arkku: Kalasaalis 07.19 Kasper ja Liisa (S) 07.32 Pupulaarimusiikkia 07.36 Ika Oka (S) 07.47 Neppajymykerho 07.54 Martta puhuu (S) 08.18 Oktonautit (S) 08.39 Late lammas 08.50 Pieni runotyttö (7) 09.40 Yle Uutiset alueilta 10.54 Oddasat 13.35 Urheilukatu 2 14.00 Sokerileipurin herkut 14.30 Luontoretkellä 15.10 Ajankohtainen kakkonen 15.45 Tarinateltta 16.00 Kandit 16.30 Galaxi 16.32 Roni Neutroni (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 Ampumahiihdon MM : Naisten 15 km 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Kandit 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Putoojat. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . 18.03 nin katveessa: säveltäjä Hans Rott Luontoilta 0203-17600. Testi paljastaa, miten huijataan ikävuosissa! Rypyistä on hyöytyä! 18.30 Ikkunoita avaruuteen 19.00 Donna Leon: Ylimpiä ystäviä (12) 20.30 Miten elämme vuonna 2020. 18.55 LuonEurooppalaisia puheenvuoroja. Ile ja Matti 10.00 Yle Uutiset 10.03 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle 23.00 Yle Uutiset. 13.06 Maakunja sää. Elokuvaversio on jäntevä kuvaus vastakkaisten maailmojen yhteentörmäyksistä. 11.03 Maasista kahteen. Tältä pohjalta hahmottuu myös keskeinen sovituksen teema. Hillityn intensiivisessä draamassa nähdään erittäin vaativissa olosuhteissa esimerkillistä urheutta ja viisautta nuoren naisen taholta. 06.00 Yle Uutiset. 08.15 kauneutta hääjuhlaan. 15.05 Maakuntarateri esittää: Elsa, osa 5. Aino ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01 Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX Jatkot 22.00 Yle Uutiset 22.05 Yle Puhe 23.02 Encore 00.00 Yöradio 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu . Kotileikkejä. 18.00 Pyhän Andreas Kreetalaisen suuri dio. 10.05 Urheiluradio. 20.06 Valomusiikkia. 06.05 Hartaita säveliä. Juontajana Pirkka-Pekka Petemuita Gustav Mahlerin lauluja. 06.15 Aamuhartaus. Sosiaalisten ongelmien taustoitus jää paljolti viitteelliseksi. Painotus on isän ja tyttären suhteen ja kokemusten kautta psykologisen ihmissuhdedraaman suuntaan. Hiihtolegenda Raisa Smetanina kertoo Villelle menestyksensä salaisuuden. 09.05 Urheiluramiokirkon kello lyö 12. 10.03 Ajantasa. 16.15 katumuskanoni Pyhän Nikolaoksen Maakuntaradio. 06.25 Aamusoitto. 09.11 Maakuntarasää. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 21.40 Urheiluradio. Ravitulokset. Ile Jokinen ja Elina Viitanen 18.00 Illallinen Elli Collan 22.00 Radio Novan yö. John Malkovich loistaa akateemisen uransa hylänneenä miehenä, joka rakentaa elämäänsä uudelleen. 06.30 Maakunta09.00 Yle Uutiset. 12.45 Merisää. 05.00 Aamupala. 21.03 Päivä tunnissa. Jätteiden hyötykäyttö raakaaineiksi ja energiaksi lisääntyy, muoviakin voi tehdä jo ravunkuorista ja herasta. 21.00 Suomensukuiset 30 päivässä. Kuvassa John Malkovich ja Jessica Haines. Sovituksen raskaat lunnaat opettaja menee liian pitkälle oppilaansa kanssa, seurauksena on opettajan kannalta merkittävä käänne. Eteläafrikkalaisfilmin Häpeäpaalu (2008) päähenkilöstä kertoo jotain jo se, että roolissa on amerikkalaistähti John Malkovich. Asiantunti(1858 . 11.57 Päi- Urheiluradio. 07.53 Maakuntaravieras. 16.15 Faunin iltaRadio Su o mi Uutiset. Coetzeen romaaniin. KESKIVIIKKO 13.2.2013 TV 1 05.55 06.25 09.30 10.00 11.00 11.05 12.30 13.00 14.25 14.30 15.00 15.05 16.00 16.55 17.00 17.08 18.00 18.22 18.25 18.30 19.00 19.55 20.25 20.30 20.55 21.05 22.00 23.00 23.05 00.00 Puoli seitsemän Ylen aamu-tv Antiikkia, antiikkia Sydämen asialla (7) Yle Uutiset Yle News Vielä virtaa (S) Pikku-Matti maailmalla. (Suomi 1947, 82?) O: Edvin Laine. N: Veli-Matti, RitvaLeena, Ansa Ikonen, Siiri Angerkoski, Joel Rinne. Miia Krause 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä ? Miia Krause 18.00 Yle Uutiset 18.10 Ampumahiihdon MM-kilpailut (CZE, Nove Mesto) 19.30 Puheen ilta 21.33 Päivä tunnissa . 17.20 Kulttuuritaradio. 18.50 Merisää. 10.00 Yle Uutiset. 03.40 Luontoretki. 04.02 Kantritohtorin juurihoitoa. Yle Puhe 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Yle Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Perttu Häkkinen 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä . 07.50 Aamuhartaus. Miia Krause 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä ? Miia Krause 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä . 10.50 Kuuluttajan 07.50 Merisää. Maalla kasvanut Pikku-Matti lähtee etsimään äitiään Helsingistä ja kohtaa maailmalla monenmoista kulkijaa. 07.17 Maakuntaradio. Brysselin kone. 22.50 Luontoilta 0203-17600. 22.05 Valkoista valoa. Mv. 00.05 Yöradio . rajamailla (16) UEFA Champions League -huippuhetket: 13.2. Rillit huurussa (S) Nelonen 07.00 Disneyn esikoulu: Viidakon vauhtiviikarit 07.25 Disney esittää: Kim Possible 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.00 Chuckin ja ystävien seikkailut 08.15 Vanessa ja pikkuväki 08.45 Huippukokki lähtee maalle 09.15 Luksusmammat Kanadalainen realitysarja. 09.45 Kierrätysmuotia Hollywoodissa Amerikkalainen realitysarja. 10.20 Pikakurssi kodinostoon 12.50 Luksusmammat Kanadalainen realitysarja. 13.20 Kierrätysmuotia Hollywoodissa Amerikkalainen realitysarja. 13.55 Pikakurssi kodinostoon 14.25 Huippukokki lähtee maalle 15.00 Tanssi peppu pieneksi 16.00 Hurja painonpudotus 17.00 Melissa ja Joey 17.30 MasterChef Suomi 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Matkaoppaat 19.30 Neljän tähden illallinen 20.00 Leijonan luola 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Mies ja alaston ase (12) 22.50 Nelosen uutiset 23.00 Nelosen sää 23.05 Frasier Amerikkalainen komediasarja. 23.35 Taustapeliä Amerikkalainen komediasarja. 00.05 Pirunkaupat. 01.05 Totuuden anatomia (12) 02.00 Perhe on pahin 02.35 Älypää-TV Teema 04.00 Teematieto 17.00 Tiededokumentti: Aikamatka nuoruuteen 17.50 Avaruuskansiot 18.00 Prisma Studio. 16.00 Yle Uutiset ta Suomi tänään. 13.00 Yle ja sää. Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva. 23.02 Puheen Aamun parhaat 23.30 Politiikkaradio Radio Nova 05.00 Enbuske & Linnanahde Crew Uutiset. (7) Yhteisvastuukeräys MOT Yle Uutiset Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa Avara luonto: Kukoistavat ekosysteemit Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Sydämen asialla. toiveiden yö. 06.56 Päivän mietelause. 15.00 tapää. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 17.20 Urheiluradio. 12.00 Turun tuo- 09.00 Yle Uutiset
07.17 Maakuntaradio. 07.50 Merisää. 13.00 Yle Uutiset. 00.05 Yöradio. Stephen Fry tutustuu kielenkäytön kirjoon eri puolilla maailmaa. 08.00 Yle Uutiset ja sää. Turun tuomiokirkon kello 08.15 Urheiluradio. 07.50 Aamuhartaus. 21.35 Novosti Yle. 19.00 Tapiola Sinfoniettan konsertti. 18.28 Suomi tänään. Millainen väline ihmisen käyttämä kieli kaikessa nerokkuudessaan oikein on. Vaimoa näyttelee Liisamaija Laaksonen. Aino ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01 Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX Jatkot 22.00 Yle Uutiset 22.05 Yle Puhe 23.02 Encore 00.00 Yöradio 06.00 Yle Uutiset. He tulevat kaukaa. 18.55 Suomi tänään. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 14.00 Yle Uutiset. He ovat Ali ja Husu eli Ali Jahangiri ja Abdirahim Hussein Mohamed. 18.00 Tiedevartti. Uutiset ja sää. 12.00 dio. 20.00 Yle Konsertti jatkuu. päivää. T: BBC. 22.00 Kino Suomi: Mustaa valkoisella. 21.40 YleX 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu . 13.06 Maakuntaralua ja ylitulkintoja, kolmansia miehiä dio. 09.05 UrheiluYkkönen. 06.30 Maakunta10.05 Kalle Haatanen. Salme Unkuri 22.00 Yle Uutiset 22.05 Ali ja Husu. Faktoja ja his- tänään. 05.00 Aamupala. 08.17 lyö 12. 18.50 19.03 Musica nova Helsinki 2013: Merisää. 09.00 Yle 12.15 Ajankohtainen tu Uutiset. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 22.55 Kuulutta- 21.00 Yle Uutiset. 15.55 Yle News. 11.03 Maakuntaradio. FBItutkijat (16) 22.00 Falling Skies (12) Amerikkalainen tieteissarja. 23.00 Nelosen uutiset 23.10 Nelosen sää 23.15 SM-liigan huippuhetket 23.20 Frasier 23.50 Pirunkaupat 00.45 Big Love (12) 01.55 Lost (12) 02.50 Perhe on pahin Amerikkalainen komediasarja. 03.25 Älypää-TV Teema 04.00 Teematieto 17.00 Iskelmä-Suomi: Kuningattaret 18.00 Natsijohtajien lapset 19.00 Candlefordin postineiti (12) 19.53 Sininen sana. 17.00 Yle Uutiset Yle Uutiset ja sää. 09.05 Muistojen bulevardi. 22.05 Lähikuvassa Arto Vilkko. 22.56 Suomi tänään. Laulaja Jorma Hynninen: ?Puhtaan musiikin lähteillä?. Ohjaus Peter von Bagh. 20.00 Prisma Studio 20.30 Ikkunoita avaruuteen 20.54 Kalevala nyt. Miia Krause 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä ? Miia Krause 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä . He eivät pelkää mitään vaan nostavat kissan lisäksi pöydälle myös koiran. 11.00 Yle Uutiset. kuume. 21.03 Päivä tunnissa. 23.33 Minna Pyykön maailma. 18.30 Hartaita säveliä. Se on Risto Jarvan töiden rinnalla 1960-luvun jälkipuoliskon parhaita kotimaisia. 20.06 22.00 Yle Uutiset ja sää. 14.03 Ajanja vaarallisia romansseja. 07.45 Hartaita säveliä. 06.05 Hartaita säveliä. Vieraina ohjaajat Johanna kuntaradio. merten kuningas (S) 16.40 Käännekohdassa: 21 päivää 16.55 Muotokuvassa : Nina Åström 17.25 Tanskalainen maajussi 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Vaahteramäen Eemeli 18.30 Mille (7) 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.55 Obs debatt 20.30 Veljesten keittiössä 21.00 Teatterikärpäsen puremat 21.30 Spotlight : Huumeiden Suomi 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Dok: Valentinon ruusutarha 22.52 Kulissien takana 23.00 SVT:n ohjelmaa 06.00 SubChat 09.25 Eastenders (S) 10.00 Lemmen viemää (7) 11.00 Ostos-tv 14.00 Piilokamera 14.25 Bill Engvall Show 14.55 Pomo piilossa 15.55 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 16.25 Eastenders (7) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Dieetit vaihtoon! 19.00 Miehen puolikkaat (S) 19.30 Isän tyttö (S) 20.00 Simpsonit 20.30 Simpsonit 21.00 Duudsonit tuli taloon (S) 22.00 Nikita (12) 23.00 House (12) 00.00 Dollhouse (16) 01.00 Simpsonit (7) 01.30 Num3rot (12) 02.25 SubChat 11.00 MasterChef Australia 12.20 Leijonan luola Kanada 13.15 Start! 13.45 Mahdoton illallinen 14.35 Talent USA 15.30 Los Angelesin tatuointitarinat 16.25 Leijonan luola Kanada 17.20 Talent USA 19.00 Los Angelesin tatuointitarinat 20.00 Koti Suomessa 20.30 Poliisit 21.00 JIM D Historia: Brad Meltzerin tulkinnat 22.00 Jopet-show 22.35 Jim Akatemia: Täydellisen tuopin metsästys 22.40 Australian rajalla 23.10 South Park (12) 23.40 Alaston piilokamera (16) 00.10 Likaisen työn sankarit 00.40 JIM D: Metsien miehet RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Mustaa valkoisella tarkastelee erään lehden Vuoden perheeksi valitseman perheen ?täydellistä. 18.03 Maailmanpolitiikan arkiIltahartaus. 17.00 Yle taja JP Pulkkinen. Baabel. Musiikkipitoinen komedia suomalaisen kauppalaivan Välimeren matkasta, jolle myös laivanomistajan tytär salaa osallistuu. Yhteisvastuukeräys Taikayö Yle Uutiset Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa Eduskunnan kyselytunti Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Sydämen asialla (7) Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Puoli seitsemän Ampumahiihdon MM Kuningaskuluttaja Yle Uutiset Urheiluruutu A-studio: Talk Ulkolinja: Napapiirin Kongo. 11.00 Val- radio. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 21.05 Eve Mantu. 15.05 Maavakava asia. 07.15 Aamusoitto. 12.55 Suomi ryhmä. Uutiset. Phil 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Matkaoppaat 19.30 Neljän tähden illallinen 20.00 MasterChef Suomi 20.57 Keno 21.00 Criminal Minds . 09.11 sista kahteen. Kuvassa Jörn Donner ja Liisamaija Laaksonen. Donneria parhaimmillaan vaihtelevatasoisen uran eri aloilla luoneen Jörn Donnerin onnistuneimpia elokuvia on Mustaa valkoisella (1968). 15.05 Kultatasa. 07.53 Maakuntara11.57 Päivän mietelause. Urheiluradio. 19.06 Puheet ja teot. Suora lähetys. Otis (16) Nelonen 07.00 Disneyn esikoulu: Viidakon vauhtiviikarit 07.25 Disney esittää: Kim Possible 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.00 Chuckin ja ystävien seikkailut 08.15 Vanessa ja pikkuväki 08.45 Huippukokki lähtee maalle 09.15 Luksusmammat Kanadalainen realitysarja. 09.45 Kierrätysmuotia Hollywoodissa 10.20 Pikakurssi kodinostoon 12.50 Luksusmammat Kanadalainen realitysarja. 13.20 Kierrätysmuotia Hollywoodissa 13.55 Pikakurssi kodinostoon 14.25 Huippukokki lähtee maalle 15.00 Tanssi peppu pieneksi 16.00 Hurja painonpudotus 17.00 Melissa ja Joey 17.30 Dr. 13.00 KlasRadio 1 radio. Jörn Donnerin elokuva vuodelta 1968. Tarkastelussa erään lehden ?vuoden perheeksi. 11.45 Valomusiikkia. 06.25 Aamusoitto. Tosin ensi-illan aikoihin ei julkisuudessa kohistu leffan taiteellisista ansioista, vaan Donnerin ja Kristiina Halkolan ?rohkeista rakastelukohtauksista?. Kaksikko Tuomas Enbuske ja Aki Linnanahde käsittelevät kuluneen viikon puheenaiheita. 20.20 dio. 06.56 Päivän mietelause. 06.15 Aamuhartaus. 19.03 UrheiluraKotimaisen konsertin väliaika. 12.15 Maakuntaja sää. 17.20 Urheiluradio. 18.20 Radioteatteri esittää: Elsa, 17.30 Taustapeili. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 1/5. Rohkeuden sijasta voi mieluummin puhua pimeässä nyhräämisestä. Leffan persoonallinen ilme korostuu näyttelijäpuolella, sillä sivurooleissa mainostoimistoväen joukoissa ahertavat myös monitoimimies Jukka Virtanen sekä musiikin säveltänyt Lasse Mårtenson. Harri-Ilmari Moilanen MUSTAA VALKOISELLA Yle Teema klo 22.00 vuoro 11.00 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Iltapäivä . 23.10 Yöklassinen. meksi. 10.00 M-studio. N: Rolf Labbart, Hillevi Lagerstam, Pentti Viljanen. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 09.10 Sää. Afrikkalainen prinssi ja iranilainen 23.02 Puheen Aamun parhaat 23.30 Politiikkaradio Radio Nova 05.00 Enbuske & Linnanahde Crew . Tuotanto YLE Kulttuuri. 21.00 Tiededokumentti: Sanojen planeetta. Miia Krause 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä ? Miia Krause 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta: Jääkiekkokierros 21.33 Päivä tunnissa . Yle Uutiset ja sää. Eve M a n Maakuntaradio. 08.15 Ykkösaamu. Yle Radio Suomi 09.00 Yle Uutiset. 14.00 klo 21.0 5 Maakuntaradio. 20.07 Euroopan taivaan alla. Todellisia tarinoita. 22.05 Sää. 12.00 16.00 Yle Uutiset ja sää. 13.03 toriaa, asiaa ja asiattomuutta, intoi- Urheiluradio. Suomi tukee avokätisesti ulkomaisia kaivosyhtiöitä, mutta pyytää vain vähän maksuja maaperänsä rikkauksista. Yle Uutiset Monk (12) Oddasat TV 2 MTV 3 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 14.2. 06.52 Bertin ja Ernien suuret seikkailut (S) 06.58 Loruloikkaa 07.03 Meidän vauva 07.09 Hupsis (S) 07.19 Katinkontti Remix: Metrotta 07.34 Stella ja Sami (S) 07.46 Herää pahvi: Akvaario 07.55 Martta puhuu (S) 08.20 Oktonautit (S) 08.41 Late lammas: Pikaliimaa 08.50 Pieni runotyttö (7) 10.40 Alppihiihdon MM: Naisten suurpujottelu 13.15 Sportmagasinet 13.45 Iloa puutarhasta 14.15 Alppihiihdon MM: Naisten suurpujottelu 15.40 Maailmanmenoa 16.00 Kandit 16.30 Galaxi 16.31 Raimo: Raimo (S) 16.42 Pikku Nikke (S) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 Ampumahiihdon MM : Miesten 20 km 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Hehku 20.00 Silminnäkijä: Rakasta minut henkiin 20.30 Pasila (12) 20.55 Hetkiä Kalliossa: Eero Raittinen 21.00 Kerran viikossa 21.25 Poliisi-tv 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Game of Thrones (16) 22.55 Hehku 05.30 06.00 06.25 09.05 09.30 09.40 09.45 10.40 11.10 11.40 14.05 14.10 14.45 15.15 15.20 15.50 16.50 16.55 17.00 17.25 17.55 18.00 18.30 19.00 19.20 19.30 20.05 21.00 22.00 22.20 22.25 22.35 23.20 Aamusää Studio55.fi Huomenta Suomi Studio55.fi Uutiset Mitä tänään syötäisiin? Tunteita ja tuoksuja Amerikkalainen saippuasarja Genoa Cityn ihmisistä. Emmerdale (S) Emmerdale (S) Lääkärit Alueellinen sääennuste Jamie Oliverin kotona Jamie Oliverin helpot herkut Mitä tänään syötäisiin? Middle (S) 45 minuuttia Uutiset Suomen ja maailman sää Kauniit ja rohkeat Amerikkalainen saippuasarja Los Angelesin muotimaailmasta. Kauniit ja rohkeat Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (S) Emmerdale (S) Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät Pomo piilossa Amerikkalainen realitysarja. Mentalist (12) Kymmenen Uutiset Päivän sää Tulosruutu Enbuske & Linnanahde Crew. 21.30 Yle Uutiset selkosuojan vieras. TORSTAI 14.2.2013 Game of Thrones TV2 klo 22.05 TV 1 05.55 06.25 09.30 10.00 11.00 11.05 11.10 11.40 12.35 13.05 14.40 14.45 15.00 15.05 16.00 16.55 17.00 17.08 18.00 18.22 18.25 18.30 19.00 20.00 20.30 20.55 21.05 22.00 22.55 23.00 23.40 Puoli seitsemän Ylen aamu-tv Akuutti Sydämen asialla (7) Yle Uutiset Yle News Puoli seitsemän A-studio Vielä virtaa (S) Kalle Aaltosen morsian. (Suomi 1948, 92?) O: Ossi Elstelä. (16) 23.32 Teematieto Muut 07.00 Min Morgon 08.30 SVT:n ohjelmaa 16.25 Kapteeni Sapelihammas . Aluksi hän perehtyy ihmiskielen syntyvaiheisiin. Jörkan amatöörimäinen replikointikin on yhtä herkkua, ajatellaan nyt vaikka unohtumatonta nakkikioskiepisodia! Maestro on sekä käsikirjoittaja-ohjaaja että miespääosanesittäjä, menestyvä myyntipäällikkö Juha Holm. 15.00 Yle Uutiset. Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . Elokuvaohjelma. 21.50 Merisää. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 12.45 Merisää. 18.50 set. Holmit kera kahden lapsensa ja kahden autonsa on valittu aikakauslehden toimesta Vuoden perheeksi. Donnerin lähestymistavassa on nasevaa ja aika hauskaa ironiaa, minkä lisäksi elokuva tarjoaa melkeinpä sosiologisen todistusvoimaista ajankuvaa. Mustaa valkoisella on vahvasti ajan hermolla sykkivä elokuva ja tällaisena myös MONESSAKIN MIELESSÄ kestänyt hyvin aikaa. Pääosissa mm. Jörn Donner, Kirstiina Halkola, Liisamaija Laaksonen ja Jukka Virtanen. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . Risto Suomi. 18.00 Yle Uutiosa 6. 03.15 Taustapeili . 16.15 Faunin iltapäivä. 21.55 Suomi tänään. 20.00 Yle Uutiset ja sää. 16.00 Yle Uutiset ja sää. Vuoksenmaa ja Jarmo Lampela. elämää. 10.00 Yle Uutiset. 07.15 koista valoa. Toimit- 16.15 Maakuntaradio. valitseman perheen ?täydellinen? elämä. Pyöreä pöytä. 15.00 Yle Yle Uutiset. 17.20 Kulttuuritunti: Filmi- radio. 10 suomalaista kuvataiteilijaa katsoi Kalevalaa uusin silmin. Tv-sarja tulkitsee nämä uudet visiot televisiolle. Toteutus Laura Joutsi, Jonni Roos ja Liisa Vihmanen. 20.03 Urheiluradio. 23.00 Yle Uutiset. Ile ja Matti 10.00 Yle Uutiset 10.03 Uuden musiikin aamu- Urheiluradio. 04.02 Café Tropical. Yle Puhe 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Yle Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Ali ja Husu 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä . 10.03 AjanUutiset. 23.03 Taustapeili. Ile Jokinen ja Elina Viitanen 18.00 Illallinen Elli Collan 22.00 Radio Novan yö 47 7. Komedia om tasa
Jussi Wistrand 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä . Uutiset. O: Gus Van Sant. 12.42 Maakuntaradio. 19.00 sää. Hille Korhonen aloitti uudessa toimessa Alkon toimiYöradio tusjohtajana tammikuussa. 16.00 Yle 17.20 Kulttuuritunti: KirUutiset ja sää. 09.05 UrheiluraYle Uutiset. 16.00 langat la ulaa dio. 21.50 Merisää. Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle 21.55 Suomi tänään. Salla Vuolteenaho 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä ? Salla Vuolteenaho 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta: Jääkiekkokierros 21.33 Päivä tunnissa . 21.00 Yle Uutiset. 21.35 Maailmanpoli- puhelinlangatlaulaa 18.50 Merisää. tiikan arkipäivää. Nelikymppisenä kaapista ulos astuneesta Harvey Milkista (1930? 1978) tuli San Franciscossa merkittävä poliittinen vaikuttaja 1970-luvun jälkipuoliskolla. Minna Kuukka ja Ile Jokinen 10.00 Perjantaiperjantai! . 14.00 Yle Uutiset. Yle Uutiset ja sää. Suurvaltakauden sadoista kivilinnoista vain muutama rakennettiin Suomeen. 22.00 Kino: Milk. Mars, punainen planeetta, on maailma, johon ehkä voimme mennä seuraavaksi. 07.15 Aamusoitto. Salla Vuolteenaho 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä . 03.15 Radioteatteri esittää: Rikosromaani. Yle Puhe 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Yle Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä ? Jussi Wistrand 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä . 22.00 Yle UutiUutiset 13.02 YleX Iltapäivä . Ile ja Matti 10.00 Yle Uutiset 10.03 selkosuomeksi. 15.00 Yle UutiUutiset. 02.15 Anonyymit kotikiusatut. Ravisuoran osa 7 18.30 Hartaita säveliä. unelmien nainen (12) 22.55 Madventures 23.30 C.S.I. Yle Uutiset ja 12.15 Maakuntaradio. 09.05 Muistojen bule- dio. 06.30 Maakuntasäveliä. 07.53 MaakuntaraAamusoitto. 16.15 Radio Su omi 14.03 Ajantasa. 18.03 Puhelinlangat laulaa. 19.03 Tampere Filharmonian kon- Petri Rinne ja Sanna Kojo. 18.00 Yle Iltahartaus. 06.56 Päivän miete- Urheiluradio. Kaupungintalolla kasautuneet jännitteet laukesivat lopulta kohtalokkaasti. Sinänsä varsin sovinnainen elämäkertafilmi ja poliittinen draama on kunnianosoitus vähemmistökulttuureille, ei vain homoille ja lesboille. 14.00 Uudet Suomi tänään. 10.03 Ajanmaksaa. 21.03 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu Päivä tunnissa. (USA 2008) Kahdella Oscarilla palkittu elokuva sanfranciscolaisen poliitikon Harvey Milkin elämästä ja kamppailusta homojen oikeuksien ja tasaarvon puolesta. 08.00 Yle Uutiset ja sää. latinankielinen viikkokatsaus. 18.20 Radioteatteri esittää: Elsa, sää. O: Ossi Elstelä. 07.45 Hartaita säveliä. Miami (16) Kymmenen Uutiset Päivän sää Tulosruutu Joe Kidd. tillä RS (väli) LANGAT toivelevyn nimi 20.05 Konsertti jatkuu. 10.00 Yle Uutiset. 15.05 Kultakuume. P uhelin dio. 06.15 Aamuhartaus. 09.11 Maakuntaravardi. 23.03 Taustapeili. Puh. 06.05 Hartaita 05.00 Aamupala. Annika Metsäketo ja Samuli Väänänen 15.00 Ajoneuvos liikenteessä . 07.17 Maakuntaradio. lause. Kuvassa Harvey Milkiä esittävä Sean Penn. Homoaktivisti ja marttyyri homoaktivistista kertova Milk (2009) on uusinta viime syyskuulta. 20.55 Italia- numeroon 16149 (0,40 e/viesti) yle.fi/ lainen iltasoitto. 07.15 07.50 Merisää. 18.50 vihjeet. 08.15 07.50 Aamuhartaus. 0600sertti. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 07.00 Yle Uutiset ja sää. (Joe Kidd, USA 1972) Karismaatinen Eastwood loistaa kelkkansa kääntävänä palkkatappajana Elmore Leonardin kirjoittamassa westernissä Ohjaaja: John Sturges. Pääosissa: Clint Eastwood, Robert Duvall, John Saxon, Don Stroud. Menneisyyden haamut Nelonen 05.00 Älypää-TV 07.00 Disneyn esikoulu: Viidakon vauhtiviikarit 07.25 Disney esittää: Kim Possible 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.00 Chuckin ja ystävien seikkailut 08.15 Vanessa ja pikkuväki 08.45 Huippukokki lähtee maalle 09.15 Luksusmammat 09.45 Kierrätysmuotia Hollywoodissa Amerikkalainen realitysarja. 10.20 Pikakurssi kodinostoon 12.50 Luksusmammat Kanadalainen realitysarja. 13.20 Kierrätysmuotia Hollywoodissa 13.55 Pikakurssi kodinostoon 14.25 Huippukokki lähtee maalle 15.00 Tanssi peppu pieneksi Amerikkalainen realitysarja. 16.00 Hurja painonpudotus Amerikkalainen dokumenttisarja. 17.00 Suhdekoukerot Amerikkalainen komediasarja. 17.30 MasterChef Suomi 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 The Voice of Finland 21.55 Keno 22.00 Elokuva: Muuttohaluton poikamies (7) 00.05 Nelosen uutiset 00.15 Nelosen sää 00.20 Elokuva: Ytimessä (12) 02.55 Villa Helena (12) 03.50 Perhe on pahin Amerikkalainen komediasarja. 04.25 Älypää-TV Teema 17.00 Tanskalaisarkkitehtien koteja 17.25 Elävä arkisto: Toiveiskelmiä 2 17.25 Kuukauden suositut 19.00 Historia: Länsimaiden illankoitto 19.48 Avaruuskansiot. 08.15 Ykkösaamu. 11.03 MaaPäivän mietelause. 09.10 Sää. Ohjaaja ja näytelmäkirjailija Milja Sarkola kertoo, miten löysi paikkansa teatterimaailmassa. Toimittaja: Kira Schroeder. Jussi Wistrand 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Leikola ja Lähde 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä . Tappara 00.25 Outoa vai mitä. Vallan kabinetteihin päästyään hän pukeutuu kuin räätälinsä tarkoin valitseva konservatiivi. Harri-Ilmari Moilanen MILK Yle Teema klo 22.00 Yle Radio Suomi 06.00 Yle Uutiset. Salme Unkuri 22.00 Yle Uutiset 22.05 Leikola ja Lähde 23.02 Puheen Aamun parhaat 23.30 Politiikkaradio Radio Nova 06.00 Perjantaiperjantai! . Komedia kahdesta kiertuetaiteilijasta, jotka joutuvat armeijan ?täysihoitoon?. Aamusydämellä Yle Uutiset Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa Kaksisuuntainen mielialahäiriö Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Sydämen asialla (7) Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Puoli seitsemän Ampumahiihdon MM : Naisten viesti Luonnon ihmeitä Totuus rakkaudesta Yle Uutiset Urheiluruutu A-studio: Stream Strada Inhimillinen tekijä Yle Uutiset Riutuvat romantikot Oddasat Eurojackpot Muuttohaluton poikamies Nelonen klo 22.00 TV 2 MTV 3 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 15.2. 06.52 Possu Pallero (S) 07.04 Noksu (S) 07.08 Lulu kilpikonna (S) 07.22 Laura (S) 07.34 Rytmireissu 07.41 Hupsu pikku pupunen 07.45 Pikku Kakkosen posti 07.52 Martta puhuu (S) 08.19 Oktonautit (S) 08.40 Late lammas: Helleaalto 08.50 Pieni runotyttö (7) 10.40 Alppihiihdon MM: Miesten suurpujottelu 13.10 Satuhäät 14.00 Hehku 14.30 Alppihiihdon MM: Miesten suurpujottelu 16.30 Galaxi 16.31 Velhot, jätit ja susihukkaset (S) 16.43 Karvinen (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 Ampumahiihdon MM : Naisten viesti 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 19.20 Erätulilla. 12.00 Turun tuo- kuntaradio. 15.00 Svengaava iltapäivä. klo 18.0 Yle Uutiset. 21.35 Novosti Yle. Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 21.40 Urheiluradio. 12.37 Anosää. Arkkitehtonisia lyhytdokumentteja Euroopan merkittävistä keskiaikaisista rakennuksista. 12.45 Merisää. Jussi Halli 18.00 After Work Elli Collan 22.00 Radio Novan yö. 13.03 Urheiluraset. + pvm, tekstivieskapellimestari Santtu-Matias Rouvali. Ohjaaja Gus Van Santia muistettiin Oscar-ehdokkuudella kuten myös miessivuosan Josh Brolinia, joka näyttelee Dan Whitea. MURHATUSTA KALIFORNIALAISESTA 8 Pääroolissa oleva Sean Penn on saanut ladattua suoritukseensa mainion homotatsin, mitä tulee eleisiin, replikointiin ja koko ruumiin kieleen. 21.30 Yle Uutiset . 11.00 Yle Uutiset. Aino set ja sää. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.45 Väliajalla jututettavana 17600 (0,33 e/min. N: Sean Penn, Josh Brolin (12) 00.05 Freddie Mercuryn tarina 01.31 Teematieto Muut 07.00 Min Morgon 08.30 SVT:n ohjelmaa 16.20 Mille (7) 16.50 Veljesten keittiössä 17.20 Obs debatt 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-perjantai 18.30 Muotokuvassa : Milja Sarkola. Salla Vuolteenaho 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä . 12.55 Klassista kahteen. Ruotsi kasvoi Kaarle X:n ja Kaarle XI:n aikana suuremmaksi kuin koskaan ennen tai sen jälkeen. Ohjaus: Rainald Raabe. PERJANTAI 15.2.2013 TV 1 05.55 06.25 09.30 10.00 11.00 11.05 11.10 11.40 12.35 13.05 14.20 15.00 15.05 16.00 16.55 17.00 17.08 18.00 18.22 18.25 18.30 19.00 19.50 20.00 20.30 20.55 21.00 21.30 22.00 22.50 22.55 23.50 00.05 Puoli seitsemän Ylen aamu-tv Suomi on ruotsalainen Sydämen asialla (7) Yle Uutiset Yle News Puoli seitsemän A-studio: Talk Vielä virtaa (S) Serenaadiluutnantti. (Suomi 1949, 75?). 19.06 Puhelinlangat laulaa. tien pauloissa 23.10 Yöklassinen. 20.00 Yle Uutiset. 12.15 Tiedeykkönen. 20.03 Urheiluradio. 11.00 Riston Valinta. 17.30 Taustapeili. 22.00 Yle Uutiset ja 18.55 Puhelinlangat laulaa. Toimittajana Susanna Vainiola Uuden musiikin iltavuoro 20.00 22.47 Suomi tänään. 10.00 Yle Uutiset. 09.00 09.00 Yle Uutiset. 16.15 Maajakerho. All Stars 12.00 Lista Suomi . 18.15 Nuntii Latini kuntaradio. Elokuva sai Oscarit alkuperäiskäsikirjoituksesta ja miespääosasta. 12.00 Yle Uutiset ja sää. miokirkon kello lyö 12. 13.00 Yle levyt. Nimihenkilö kuvataan asialleen intohimoisesti omistautuvaksi aktivistiksi, mutta myös realismin tajua omaavaksi kunnianhimoiseksi poliitikoksi. Milk ei pitkään palloille kaduilla pitkätukkana ja partasuuna. Sienan tuomiokirkko. 17.00 Yle Uutiset ja . Tällä planeetalla oli kerran vettä, mahdollisesti myös elämää. Mutta mitä tapahtui? 20.00 Suomensukuiset 30 päivässä 20.45 Rakennustaiteen aarteita. 13.00 nyymit kotikiusatut. 23.00 Yle UutiParasta ennen! 22.00 DJ Orion 00.00 set. 20.07 PuhelinlanYleX gat laulaa. dio. (12) 01.25 Maistuvimmat liikeideat 02.20 South Park (12) 02.50 South Park (12) 03.15 Alaston piilokamera (16) 03.45 Alaston piilokamera (16) 04.15 Älypää-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Milk on kahdella Oscarilla palkittu elokuva sanfranciscolaisen poliitikon Harvey Milkin elämästä. 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TVnytt 20.00 Kirjaohjelma: Lundin maailma 20.30 Pixel 21.00 SVT:n ohjelmaa 09.25 Eastenders (7) 10.00 Lemmen viemää (7) 11.00 Ostos-tv 14.00 Daltonit (S) 14.25 Piilokamera 14.55 Masterchef USA 15.55 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 16.25 Eastenders (7) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Duudsonit tuli taloon (S) 19.00 Miehen puolikkaat (S) 19.30 Middle (S) 20.00 Simpsonit 20.30 Simpsonit 21.00 Lisa . 17.20 Urheiluradio. 22.05 Lakatut varpaankynja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01 net. N: Henry Theel, Ossi Elstelä, Sinikka Koskela, Siiri Angerkoski, Veikko Uusimäki, Kullervo Kalske. Tuotanto: MaraFilm, München. 21.00 Kuninkaittemme jäljillä. Osa 6/10. 08.17 Maakuntaradio. set ja sää. 13.06 Maakuntara15.55 Yle News. 19.03 Urheiluradio. 10.05 Mikä dio. 22.05 Radioateljee esittää: Noi- Yle Uutiset ja sää. 00.05 Yöradio. 15.05 Maa17.00 Yle Uutiset ja sää. 3 kuntaradio. Miami (16) 00.25 Entourage (16) 01.00 30 Rock (S) 01.30 Elämää Philadelphiassa 02.00 SubChat 05.00 Älypää-TV 09.35 MasterChef Australia 10.30 Leijonan luola Kanada 11.25 Start! 11.55 Apua avajaisiin 12.50 Kodin rakennusurakka 13.45 JIM D: Metsien miehet 14.40 Talent USA 16.20 Los Angelesin tatuointitarinat 17.15 Leijonan luola Kanada 18.10 Talent USA 19.00 Jopet-show 19.35 Jopet-show 20.10 Jopet-show 20.45 Jopet-show 21.20 Jim Akatemia: Täydellisen tuopin metsästys 21.25 JIM D Rikos: Gangsteripomot (16) 22.25 Nelonen Pro esittää: SM-liiga: Blues . Säilyykö Alkon monopoli tulevaisuudessa? 23.33 Maailmanpolitiikan arkipäivää. 20.06 Sää. Urbaanit melontaretket jatkuvat, Peltsi laskee kanootin kapeaan Espoonjokeen. Puruvedellä upea hankikantokeli, mielessä madesoppa. 19.50 Pressiklubi 20.20 Isot ja pienet (7) 21.00 Tartu Mikkiin 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Kova laki: Erikoisyksikkö 22.45 Poliisi-tv 23.10 Pasila (12) 23.35 Girls (16) 05.30 06.00 06.25 09.05 09.30 09.40 09.45 10.40 11.10 11.40 14.05 14.10 14.15 15.15 15.20 15.50 16.50 16.55 17.00 17.25 17.55 18.00 18.30 19.00 19.20 19.30 20.05 21.00 22.00 22.20 22.25 22.35 00.20 Aamusää Studio55.fi Huomenta Suomi Studio55.fi Uutiset Mitä tänään syötäisiin? Tunteita ja tuoksuja Emmerdale (S) Emmerdale (S) Lääkärit Esittelyssä: Selviytyjät Suomi Viikonvaihteen alueellinen sääennuste Minuuttipeliä Mitä tänään syötäisiin? Tucsonin veljekset (7) Pomo piilossa Amerikkalainen realitysarja. Uutiset Suomen ja maailman sää Kauniit ja rohkeat Kauniit ja rohkeat Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (S) Emmerdale (7) Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät Korkojen kera C.S.I. 06.25 radio. 11.57 tasa. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 08.00 Yle Uuti- Urheiluradio