Kansan Uutiset 08.05.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Hinta 3,50 ? 19-003251-1519 19 www.kansanuutiset.fi Viikko 19 Perjantaina 8.5.2015 Kansan Tahto | Satakunnan Työ Olisiko Ruotsin maakuntahallinto ratkaisu Suomen sote-pulmaan. s.12 Mar tti n Korhone nousee ten Eläkeläis johtoon s. 32 Saamelaiskulttuuri 14 Rotuhygieniaa 24 Ihmiskauppiaat Nepalissa 34. 6 Sisällissota mallimaassa » Lahjoittajat vaikenevat Mosambikin ongelmista s
Holokaustin uhrien muistomerkki Berliinissä valmistui kymmenen vuotta sitten. 20 vuotta sitten Unohtumaton kotiinpaluu VAIN JÄÄKIEKKOA vähintään 1970-luvun alusta asti seuran- nut voi ymmärtää sen euforian, mikä Suomessa koettiin 7.5.1995 ja sitä seuranneina päivinä. toukokuuta, mutta Venäjällä vasta seuraavana päivänä. Sodan päättymisestä on 70 vuotta. He luottavat ja uskovat siihen, että he voittavat pelejä. Vuonna 1983 ensi kertaa leijonapaitaan pukeutunut ja peliuraansa mestaruuteen lopetellut Raimo Summanen painotti Curt Lindströmin joukkueen olleen kovakuntoisempi kuin koskaan. Natsi-Saksan kukistumisen voitonpäivää muistellaan monissa länsimaissa perjantaina 8. 1994 Lillehammerin olympialaisissa saatiin ihmetellä, miten Leijonat dominoi otteluitaan mielin määrin ja esimerkiksi Venäjä kaatui 5?0. Henkinen kestävyys tulee fyysisen kautta. Kai Hirvasnoro. Suomi hävisi koko turnauksessa vain yhden erän, mutta se tiesi välierässä tappiota Kanadalle. Kansan Uutiset, Viikkolehti 8.5.?14.5.2015 A Kotimaa s.4 B Kulttuuri s.18 C Keskustelu s.26 D Ulkomaat s.30 E Pelit s.36 Kannen kuva: All Over Press Ajankuva LEHTIKUVA/JOHN MACDOUGALL KAKSI VOITONPÄIVÄÄ. Maailmanmestaruus kohentaa koko Suomen kan- san itseluottamusta, sanoi joukkuetta vastaanottamassa ollut tuore urheiluministeri Claes Andersson ja moni muuKU:N ARKISTO » Maailmanmestaruus kohentaa koko Suomen kansan itseluottamusta. 2 Raimo Summanen, Ville Peltonen ja Jukka Tammi kultatunnelmassa 7.5.1995. kin veti yhtäläisyysmerkkejä laman loppumisen ja mestaruuden välille. Suomi voitti finaalissa Ruotsin maalein 4?1. Mulla on sellainen tuntuma, että niillä on itsetunto ja pään ja korvien väli parempaa. Pronssia kuitenkin tuli 4?0-voitolla Venäjästä. Seuraavan vuoden MM-kisoissa se kulta sitten vihdoin tuli ja sankarien vastaanotto lentokentällä oli hurmoksellinen. Syy on se, että Saksan antautuessa vuorokausi oli Neuvostoliiton alueella ehtinyt jo vaihtua. Mitalia oli aina lähdetty hakemaan arvokisoista ja joskus se oli lähelläkin, mutta sitten mentiin kipsiin jonkun Puolan tai DDR:n kanssa ja jäätiin neljänsiksi. 1990-luvulla esiin astui uusi sukupolvi Saku Koivun, Ville Peltosen ja Jere Lehtisen johdolla. Esa Peltonen pelasi 11 MM-kisat ja neljät olympialaiset. . Suomi myös ryösti ruotsalaisten kannatuslaulun Det glider in ja juhlapaikka Sergelin torin Tukholmassa. Finaalin sankari oli nykyisin maajoukkueen valmennustiimiin kuuluva Ville Peltonen, jonka isä Esa Peltonen vertaili lentokonetta odotellessa kultajoukkuetta oman aikansa joukkueisiin
Miten voimallisesti Sipilä oli tähän sitoutunut. Sekä työntekijät että työnantajat olisivat tarvinneet pidemmän neuvotteluajan sekä aikaa omien jäsentensä sitouttamiseen. Milloin työelämän pelisäännöistä on kyetty sopimaan tällä aikataululla. Jo lähtökohtaisesti neuvottelutilanne oli mahdoton. TTIP:n ja kunnon työpaikkojen välinen kytkös ei ole selvä. Christina Colclough Palvelualojen maailmanliitosta, PAM 5/2015 © TARMO KOIVISTO 3. Hallituksella on rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa kysyntään. Sipilä ei halua osoittaa syyllistä yhteiskuntasopimuksen kaatumiseen. Työnantajan vaatimukset olivat kylmää kyytiä työntekijöille. Kiire oli kova. Tämä tuli ilmi neuvotteluissa. Valtiovarainministeriöllä on leikkaamistavoitteensa, jonka se näyttää syöttävän poliitikoille vaikka väkisin. Asenne on ylimielinen. Talouden sopeuttamisessa valtion osuudeksi on arvioitu neljä miljardia, saman verran kestävyysvajeeksi ja kaksi miljardia otetaan kunnilta. Nyt on elvyttävän talouspolitiikan paikka. sirpa.puhakka@kansanuutiset.? Tape Sanottua » Toiveena on työpaikkojen sipinä supistuksista kovenee, muTa lopuLiseen ponnistustaikka leikkausvaiheeseen on vielä matkaa. mainiTakoon, eTä tämän on tarkoitus hoitua ilman naisia. lisääntyminen. Suomen kilpailukykyä, tuottavuutta ja työllisyyttä parantamaan tarkoitettu sopimus joutui keskiviikkona romukoppaan. Järjestöjen välinen haarukka osoittautui liian suureksi. Tätä Sipilä ei kyennyt ennakoimaan. LEHTIKUVA/ANTTI AIMO-KOIVISTO Juha Sipilä ei halua osoittaa syyllistä yhteiskuntasopimuksen kaatumiseen. Pääkirjoitus heikennyksiä. Suomessa ei tuoteta tarpeeksi tuotteita, joilla olisi markkinoilla kysyntää. Tämä olisi merkinnyt rajua palkkojen laskua. Työnantajapuoli tavoitteli myös työttömyysturvan » Luottamus ei synny sanelemalla. Leikkauksilla syvennetään pahoinvointia ja ajetaan maata huonolle kehälle. Tämä on ohjenuorana Yhdysvaltain demokraattien presidenttiehdokkaaksi pyrkivän Bernie Sandersin (kuvassa) tuoreessa lakialoitteessa, jonka tarkoituksena on pilkkoa maan suurimmat pankit. Kymmenen miljardin sopeutus . Julkisuudessa puhutti eniten työajan pidentäminen sadalla tunnilla. Tämä työnantajien pöytään tuoma tavoite oli myrkkyä työntekijöille. Emme halua lisää pätkätöitä, nollasopimuksia tai elämiseen riittämättömiä palkkoja. Se asettui neuvotteluissa ikään kuin ulkopuoliseksi tarkkailijaksi. Se johtaa ainoastaan uuteen sopeuttamistarpeeseen. Toisella puolella SAK puolusti työntekijöitä. Järjen ääntä kannattaisi kuunnella myös EU:ssa. Tätä Sipilä ei kyennyt ennakoimaan. SAK:n hallitus oli antanut aivan oikein tiukat reunaehdot neuvotteluille. Työnantajat eivät suostuneet irtisanomissuojan parantamiseen eivätkä irtisanottujen uudelleen kouluttamiseen. Kaatuneen sopimuksen tavoite kilpailukykyhyppäyksestä oli epärealistinen. Työnantajapuoli jumittui omaan poteroonsa neuvotteluissa. Mutta millaisia ne työpaikat ovat. Vastuu tuotekehittelystä on yrityksillä. Kriisitietoisuus ja yhteinen käsitys talouden kuvasta ei ollut Sipilän ennakoimalla tasolla. Luottamus ei synny sanelemalla. mikäli se toteutetaan . Valtiovarainministeriössä ei ollut halua sitoutua Sipilän lupailemaan kevyempään talouden sopeuttamiseen ja pienempiin kiristyksiin, vaikka yhteiskuntasopimus olisi tehty. kasvattaa eriarvoisuutta, leikkaa palveluja ja etuuksia. Lääke on väärä. IK UVA L EH T Jos se on liian iso kaatumaan, se on liian iso olemaan olemassa. Sipilän suhde tähän tavoitteeseen on epäselvä. Minkään ?nanssi-instituution ei pitäisi pystyä ajamaan maailmaa talouskriisiin. Luottamuspula kaatoi yhteiskuntasopimuksen HALLITUSTUNNUSTELIJA Juha Sipilän ajama yhteiskuntasopimus kaatui luottamuspulaan. Kustannuksia haluttiin laskea viidellä prosentilla suhteessa muihin euromaihin. Kysymys heikosta kilpailukyvystä on kiistanalainen, työnantajien hokema mantra. Voikin ennakoida, että neuvottelupöydässä olleisiin tavoitteisiin palataan hallitusneuvotteluissa. Valtiovarainministeriön rooli neuvotteluissa ei herättänyt luottamusta. Sopimukset työajan lyhentämisestä olisi pitänyt tehdä aloittain. Metalliliiton tutkimuspäällikkö Jorma Antila kirjoittaa toisaalla tässä lehdessä, että Suomen ongelma ei ole heikko kilpailukyky, vaan kysynnän puute
Kuvassa meneillään ilmapumpun asennus. Tuottavuushyppy oli alun perinkin mahdoton » Työajan pidennys- LEHTIKUVA/VESA MOILANEN ehdotus oli liikemaailman käytäntöjä. Monissa maissa näistä asioista ei olisi puhuttu vakavasti. Juha Sipilän (kesk.) ajama tuottavuushyppy kaatui yhteiskuntasopimuksen mukana keskiviikkona. Ehdotus ammuttaisiin heti alas. Kansantaloutta ei voi laittaa hyppäämään. . 17 JARMO LINTUNEN Työajan lisääminen olisi pois niiltä, jotka ovat työttömänä tai saavat mielestään tehdä liian vähän töitä. 11 / Sakari Hänninen s. 7 / Aino-Kaisa Pekonen s. Viikkotyömäärä olisi lisääntynyt noin 2,5 tunnilla. Sipilä kiisti ehdottaneensa asiaa. Hänen mukaansa ehdotus oli tullut työnantajapuolelta. Vasemmistoliiton kansanedustajan Jari Myllykosken mukaan ehdotus olisi johtanut siihen, että nykyisin tehtävään työmäärään olisi tarvittu 115 000 työntekijää vähemmän. Lehto on yhtä pessimistinen. Se on höttöä, toteaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuskoordinaattori Eero Lehto. Lehdon mielestä Sipilän viiden prosentin tuottavuushypystä ei monen muun maan tiedotusvälineissä puhuttaisi vakavasti. SAK jätti hyppäämättä HALLITUSTUNNUSTELIJA 4 santalouden tasolla on pitkä ja vaivalloinen prosessi, Lehto toteaa. Lauri Lylyn mielestä suomalaista työehtosopimusjärjestelmää ei voi muuttaa muutamassa päivässä. . Hänen mielestään suomalaista työehtosopimusjärjestelmää ei voi muuttaa muutamassa päivässä. Lylyn mielestä ehdotus ei ollut mahdollinen. Tuottavuuden nosto koko kan- Sipilä haki yhteiskuntasopimuksessa viiden prosentin tuottavuushyppyä, jotta suomalaista työtä, julkista sektoria ja kilpailukykyä voitaisiin parantaa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön (SAK) verkkosivuilla puheenjohtaja Lauri Lyly kertoi, että viittä prosenttia haettiin vain palkansaajien avulla. SAK olisi halunnut lisää työaikaa osa-aikaisille työntekijöille ja työttömille. Lyly totesi, että yhteiskuntasopimusta tehtiin nopeasti. toukokuuta 2015 Tuukka Pääkkönen s. Se olisi nostanut työaikaa vuodessa sadalla tunnilla. Asiantuntijan mielestä viiden prosentin tuottavuushyppy on lähtökohtaisesti mahdoton kansantaloudessa. . Hänen mielestään ei kannata haaskata aikaa sen yksityiskohtaiseen selvit-. Palkansaajille ongelmia tuotti myös työehtojen hei- » Moni ei käytännössä saa nytkään pekkasia. kennysten ja työsuhdeturvan epätasapaino. Myös työnantajapuoli hylkäsi yhteiskuntasopimukseen kaavailtuja kohtia. Työajan pidentäminen toisi työttömiä Osana tuottavuushyppyä tuli esille työntekijän työajan pidennys. A kotimaa Perjantai 8
Perinteisesti yhteiskuntasopimus koskee jokaisen yksilön tasavertaista asemaa suhteessa valtioon, eikä suinkaan erilaisten työmarkkinaosapuolten kabinettisopimusta, Jakonen sanoo. LEHTIKUVA/RONI REKOMAA YHTEISKUNTASOPIMUS OLI Lehdon mukaan työtuntien lisäämisen perusongelma on, että kansantalouden ajatellaan olevan yritys. Yleensähän sillä yritettiin perustella jonkin tahon oikeuksia, esimerkiksi pönkittää kuninkaan valtaa. Onko vanha sopimus purkautunut? Yhteiskuntasopimusta käsittelevissä teorioissa yhteiskuntaa edeltää tavallisesti sekasortoinen luonnontila, jossa elämistä Hobbes kuuluisasti kuvaili ?yksinäiseksi, kurjaksi, häijyksi, raa?aksi ja lyhyeksi?. Jakonen pohtii, tarkoittaako Sipilän vaatimus yhteiskuntasopimuk- sesta, että Suomessa on palattu takaisin luonnontilaan, jossa ihmiset ajavat lyhytjänteisesti vain omaa etuaan miettimättä yhteisiä asioita. . Siinä ihmiset sopivat keskenään, että he luovuttavat pois tietyt oikeutensa ja saavat yhteiskun- Mikko Jakonen nalta vastineeksi jotakin. loso?an tutkija Mikko Jakonen pitää keskustan tapaa käyttää käsitettä omituisena. Sehän vähenee tehtyä työtuntia kohden, kun työmäärää lisätään, sanoo SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto. Työnantajapuolelta on ehdotettu pekkasvapaiden poistamista, jotta tunteja saataisiin lisää. Anu-Tuija Lehdon mukaan se ei onnistu. . Lakivaliokunta sekä liikenne- ja viestintävaliokunta Katja Hänninen. Yhteiskuntasopimus on modernin valtion perusta ja peruskäsite, jonka jokainen politiikan opiskelija oppii, mutta keskustalaiset eivät käytä käsitettä tässä mielessä. . Aina tulee uusia vaatimuksia lisää ja lisää. Se olisi pois niiltä, jotka ovat työttömänä tai saavat mielestään tehdä liian vähän töitä. kat: Suuri valiokunta ja ulkoasiavaliokunta Paavo Arhinmäki. KU ?Sopimuspuhe osoittaa, että asiat ovat pahasti pielessä? » Jos Suomeen tarvitaan yhteiskuntasopimus, onko täällä palattu valtiota edeltävään sekasortoiseen luonnontilaan, kysyy tutkija. Valtio ei ole yritys viikon poliittisen keskustelun ykkössana, kun keskustan Juha Sipilä yritti epäonnistuneesti myydä työmarkkinajärjestöille näkemystään työehtojen heikentämisestä. Käsite on kuulunut keskustan puheeseen parinkymmenen vuoden ajan. Kyse on teoreettisesta ajatuskokeesta, jolla perustellaan vallan siirtäminen ja määritellään oikeudet ja velvollisuudet. . Nythän ihmiset valittavat siitä, että täytyy maksaa veroja. Tarkoittaako Sipilän puhe yhteiskuntasopimuksesta siis, että yhteiskunta on hajonnut. Teorian kehittäjät eivät kuitenkaan halunneet demokratiaa, vaan tarkoituksena oli saada aikaan systeemi, jossa kansalta voidaan siirtää kansan valta ja voima kuninkaalle. Se on yhteiskuntasopimuksen peruspeli, Jakonen selittää. Jakosen mukaan yhteiskuntasopimuksen käsite osoittaa, että yhteiskunta voidaan synnyttää keinotekoisesti missä ja milloin tahansa. Ei siis ole olemassa mitään luonnollista Ruotsia tai Englantia, vaan valtioiden perustamista varten tarvitaan sopimus. Moni ei käytännössä saa nytkään pekkasia. Sosiaali- ja terveysvaliokunta Aino-Kaisa Pekonen. Kansantalouden kasvun kysyntärajoitteisiin voi vaikuttaa monella tavalla, esimerkiksi piristämällä kotimaista kysyntää meno- ja veropolitiikalla. Työajan lisäys ei lisäisi työntekijän tehokkuutta. . Vaikka pekkaset työehtosopimuksen mukaan kuuluisivat työntekijälle, työnantaja ei niitä anna. Työntekijän pitää niitä vaatia, jos haluaa ne saada. Anu-Tuija Lehto kertoo, että tämä ehdotus on yksi pitkässä ketjussa. . Perusajatukset yhteiskunnasta ovat purkautuneet. Valtion keinovalikoima on laajempi. . Silvia Modig on ympäristövaliokunnan varapuheenjohtaja. Vasemmistoliiton muut pai- tämiseen, kuinka paljon työttömiä tulisi. . Näitä olivat esimerkiksi se, että jos kouluttaudut, niin saat töitä, tai jos olet valmis tekemään töitä, niin sinulle tarjotaan töitä. . Aikaisemmin poliittinen auktoriteetti oli perustunut esimerkiksi jumalan antamaan oikeutukseen. Protestanttisilla alueilla kehitettiin teoria siitä, että yhteiskunnan muodostaa kansa. . Esimerkiksi osaamisen, markkinoinnin ja innovaatioiden kehittäminen. Eero Lehdon mielestä Suomen talouden kannalta tärkeintä on julkisten leikkausten välttäminen. . Valtionvarainvaliokunta Kari Uotila ja Li Andersson. Hallintovaliokunta Matti Semi. Oliko kyseessä yritys teipata yhteen rikkinäisen yhteiskunnan palasia? Entä onko oikein puhua yhteiskuntasopimuksesta, kun sitä eivät ole tekemässä kaikki yhteiskunnan jäsenet? Ainakin sopimuspuhe tarkoittaa, että aikaisemmat sopimukset eivät enää pidä, Jakonen arvioi. . IPUn eli Parlamenttien välisen liiton jäseneksi menee Kari Uotila varajäsenenään Silvia Modig. Aina vaan vedotaan ulkoisiin seikkoihin, eikä sisältöön. Kuva maanantain Sibelius-Akatemian-tilaisuudesta. Sopimusretoriikka tulee politiikassa esille aina silloin tällöin, ja yleensä juuri silloin, kun asiat ovat pahasti pielessä. Pontus Purokuru pontus.purokuru@kansanuutiset.? 5. Tämä vastaus on liian ilmeinen. Työttömiä tulisi todennäköisesti aika paljon. Työajan lisääminen yhdessä yrityksessä aiheuttaisi työttömyyttä toisaalla. Sivistysvaliokunta Li Andersson. Yhteiskuntasopimuksen nosti esille Esko Aho vuoden 1991 talouspoliittisissa neuvotteluissa, ja sitä väläyteltiin myös Matti Vanhasen hallitusten aikana. Yhteiskuntasopimuksen isähahmosta Thomas Hobbesista väitellyt poliittisen . Sipilän takana on eduskunnan tiedotuspäällikkö Marjo Timonen » Perusajatukset yhteiskunnasta ovat purkautuneet. Sopimus tarkoittaa vallan siirtämistä Euroopassa heräsi 1500-luvulla kysymys siitä, miten yhteiskunta voidaan oikeuttaa. Talousvaliokunta Hanna Sarkkinen. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta sekä tulevaisuusvalio- kunta Anna Kontula. Pohjoismaiden neuvostoon ovat edustajiksi menossa Paavo Arhinmäki ja varajäsenenä Li Andersson. Puolustusvaliokunta Markus Mustajärvi. VASEMMISTOLIITON Annika Lapintie (kuvassa) johtaa uudessa eduskunnassa perustuslakivaliokuntaa. Vasemmistoliitto sai myös yhden varapuheenjohtajan paikan. Julkisia kokonaismenoja ei saa leikata siinä määrin, että niiden kokonaismäärä supistuu. Teemu Saintula teemu.saintula@kansanuutiset.? Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä piti pitkin viikkoa tiedotustilaisuuksia hallitus- ja yhteiskuntasopimuksista. Maa- ja metsätalousvaliokunta Jari Myl- lykoski. Eli sen talouden pitäisi olla koko ajan tasapainossa. Lehdon mukaan yritys voi hoitaa omaa syklistä kysyntävajettaan lähinnä vain hinnoittelulla ja parantamalla tuotteen laatua. Tällaista on kyllä ilmassa. Yhteiskuntasopimukseen voisi kuulua sekin, että maksetaan verot ja sen avulla saadaan hyvä infrastruktuuri yrittää ja niin edelleen. Aiemmatkaan työnantajille annetut helpotukset eivät ole lisänneet kasvua tai työpaikkoja. Työnantajat eivät osallistu itse lainkaan talkoisiin. Lisää tehokkuutta osaamisella Anu-Tuija Lehdon mukaan työnantajalla on monia hyviä keinoja lisätä tuottavuutta.
Kokoukseen osallistuu noin 170 eläkeläisedustajaa eri puolilta maata. Jouko Joentausta jouko.joentausta@kansanuutiset.? Martti Korhonen » Syntynyt 27. 2. Vuonna 1991 eduskuntaan ensimmäisen kerran valittu oululainen Korhonen ei enää asettunut ehdolle kevään vaaleissa. Eläkeläiset ry:n puheenjohtajan paikka vapautui, koska Kivistöllä tulee täyteen sääntöjen mukainen kuuden vuoden enimmäisaika järjestön puheenjohtajana. Hallitus kokoontuu keskimäärin 8?10 kertaa vuodessa, mutta sen lisäksi puheenjohtajalla on muitakin velvoitteita. Se tavallaan puoltaa toimintaa myös tässä uudessa roolissa. Eläkeläiset ry:n hallituksen puheenjohtajuus ei ole päätoimi. Se tuo jatkuvuutta tähän työhön. Alkuvaiheessa se varmaan helpottaa 6 Eläkeläiset ry on järjestönä entuudestaan tuttu ex-kansanedustaja Martti Korhoselle. asioihin ja uusiin käytäntöihin sisälle pääsyä. Eläkeläiset ry on Korhoselle entuudestaan tuttu järjestö. Kyselyjä tuli talvella eri puolilta. Kai järjestötyö on sen verran verissä, etten osannut kieltäytyä. Kansanedustajuuden perintönä Korhosella on vielä hallituspaikka sekä Kuntaliitossa että Liikenneturvassa. Meillä on kuitenkin yhteinen näkemys isoista asioista kuten huoli ihmisten toimeentulosta sekä terveyden ja vanhustenhoidosta. EETU ry on kuuden valtakunnallisen eläkeläisjärjestön yhteistyöelin. Eläkeläisjärjestöjen yhteinen jäsenmäärä on vajaa 300 000. Paikallisesti hän on mukana seuratoiminnassa. . Mukana toiminnoissa on paljon tuttuja ihmisiä, joiden kanssa olen vuosikymmenten varrella ollut monenlaisissa eri väännöissä ja toimissa. » Eläkeläisjärjestöjä tarvitaan lähivuosina entistäkin enemmän. toiminta on ollut rakentavaa. 1953 Oulussa. Yhteisiä näkemyksiä Korhonen arvelee, että eläkeläisjärjestöjä tarvitaan lähivuosina entistäkin enemmän. . Hieman yksinkertaistaen voi sanoa, että esityslista on hyvin samansisältöinen kaikilla eläkeläisjärjestöillä. Vaikuttamisen näkökulmasta pitää pystyä keskittämään voimavarat niin, että pystymme niitä myös tarvittaessa maksimaalisesti käyttämään. Korhosen mukaan eri eläkeläisjärjestöjen yhteistyö on toiminut hyvin. . Tunnen kohtuuhyvin paikallisen toiminnan, mutta vähemmän valtakunnan tasoa. Painotuksissa voi olla eroja ja niin kuuluu ollakin. Hän on ollut sen jäsen jo pitkään ja seurannut toimintaa kotikaupungissaan Oulussa. . Kun työelämäkysymykset nousevat pintaan, samalla työntyvät esille myös eläkekysymykset ja monet niihin liittyvät asiat. Eläkeläiset ry:ssä on noin 36 000 jäsentä. Kolmen vuoden välein pidettävä edustajakokous on järjestön ylin päätöselin, jossa päätösvaltaa käyttävät jäsenyhdistysten edustajat. Yhteisjärjestö EETU ry:n kautta Kaksipäiväinen kokous Eläkeläiset ry aloittaa kaksipäiväisen kokouksensa maanantaina Varkauden Kuntorannassa. Uuden johdon ja muiden henkilövalintojen ohella käydään läpi sääntömääräiset asiat. Toiminnanjohtaja Hannu Partasen mukaan lisäksi hyväksyttäneen julkilausumia ajankohtaista aiheista. . Häntä kutsutaan myös erilaisiin tilaisuuksiin ympäri maata. Tuttua väkeä mukana Korhonen pitää omalta kannaltaan hyvänä sitä, jos kokenut Kivistö jatkaa valtuuston puheenjohtajana. . ?Olen tottunut tekemään järjestötyötä? LEHTIKUVA/ANTTI AIMO-KOIVISTO » Valtakunnallisen Eläkeläiset ry:n johto vaihtuu tiistaina järjestön edustajakokouksessa Varkaudessa. MINISTERI Kalevi Kivistön jälkeen Eläkeläiset ry:n johtoon on nousemassa toinen kokenut poliitikko, juuri eduskunnan jättänyt Martti Korhonen. Korhonen valittaneen yksimielisesti, sillä muita ehdokkaita ei ole ilmaantunut. Kivistö jatkaa näillä näkymin järjestön valtuuston puheenjohtajana. Järjestötyö verissä Korhonen kertoo, mikä sai pitkän linjan poliitikon ryhtymään ehdolle eläkeläisjärjestön johtoon. . Hänellä on myös valmiiksi yhteyksiä, vaikuttamisen kanavia ja menettelytavatkin ovat kohtuullisen tuttuja . En osaa sanoa, että hoitakoon homman joku muu, jos se on itsellekin mahdollista. Monet eläkeläisjärjestölle tärkeät asiat ovat Korhoselle tuttuja eduskuntatyön kautta. Erityisen huolella nyt seurataan neuvotteluja hallitusohjelmasta, sillä uhkailtujen indeksileikkausten lisäksi on monta muutakin eläkeläisille tärkeää asiaa pöydällä. » Koulutus: autonasentaja, työskenteli ammatissa 1971?1985. » Pääluottamusmies 1986?1991. » Vasemmistoliiton kansanedustaja 1991?2015. » Vasemmistoliiton puheenjohtaja 2006?2009 » Alue- ja kuntaministeri Lipposen II hallituksessa 1999?2003. » Oulun kaupunginvaltuutettu 1984?2000 ja 2008?2012.. Olen tottunut tekemään järjestötöitä. Kun kysyttiin, tuli tietynlainen velvollisuuden tunne
Tämä olisi uudelta hallitukselta kädenojennus heikossa työmarkkinaasemassa olevia kohtaan, Kolehmainen ehdottaa. KOSKA KANSALAISLAKIALOITTEEN suurella todennäköisyydellä suuren suosion saanut aloite otetaan huomioon hallitusneuvotteluissa, Risberg ei lähde spekuloimaan. Hän kuitenkin toivoo, että kansanedustajat ottavat näinkin suuren ihmisjoukon näkemyksen huomioon. . Kansalaisaloite nollatuntisopimuksia vastaan kerännyt 50 000 nimeä » Kampanja-aktiivit toivovat aloitetta huomioitavaksi jo hallitusneuvotteluissa. nollatuntisopimusten kieltämiseksi on allekirjoittanut yli 50 000 ihmistä, aloite etenee eduskunnan käsittelyyn syksyllä, tiedottaa Operaatio Vakiduunin edustaja Mika Kolehmainen. Hänen mukaansa osana hallitusneuvotteluita voitaisiin sopia jo nyt nollatuntisopimusten kieltämisestä aloitteen esittämällä tavalla. . Seuratoiminnan tukemiseen pitää jatkossakin kohdentaa julkista rahaa, ja tarjolla on oltava riittävästi asiantuntevaa valmennuskoulutusta sitä tarvitseville. » Seuratoiminnan tukemiseen pitää jatkossakin kohdentaa julkista rahaa. ?Rehellisempää puhua palkan alennuksesta? VASEMMISTOLIITTO KERTOI Kolumni . Nollatuntisopimustilannekin pahenee, jos jo nyt jyrkkää rajaa erilaisten työsopimusten välillä kasvatetaan. Vasemmistoliitto esitti ennen yhteiskuntasopimuksen kaatumista, että siinä panostetaan työelämän Etenkin Tanskaan ja Norjaan, mutta myös Ruotsiin verrattuna teemme laatuasioihin. Suomi on kysyntälamassa, joten työajan pidentäminen ei luo uutta työtä, vaan keskittää olemassa olevat työt yhä harvemmille. Yksinliikkujien kannalta on tärkeää, että julkiset liikuntapaikat ovat kunnossa ja niiden käyttömaksut ovat sellaisia, että myös köyhillä ja työttömillä on varaa käyttää niitä. Kirjoittaja on turkulainen putkiasentaja. 7. Väkeä on mukana laidasta laitaan. neuvottelujen vielä ollessa käynnissä tukevansa sellaista yhteiskuntasopimusta, jossa Suomeen saadaan investointeja ja uusia työpaikkoja. Tilanteet muuttuvat. Kansalaisaloite on tietysti kansalaisten, eikä ammattiliittojen kampanja, mutta olemme lähteneet sitä tukemaan. Tällähän saataisiin helposti Sipilän ehdottamat sata tuntia, jos annettaisiin edes se 18 viikkotyötuntia, mitä aloitteessa vaaditaan, Risberg huomauttaa. Lukemattomat liikuntaseuroissa vapaaehtoisesti tai nimellistä korvausta vastaan toimivat valmentajat ja seura-aktiivit mahdollistavat nykyisten suomalaisten urheilu- ja liikuntaharrastusseurojen toiminnan. SAK:n vasemmistoryhmähän tähän myös lähti, poliittinen vasemmisto on vaatinut pitkään pätkä- ja silpputyöläisten aseman parantamista. . KU TULEVAISUUDEN SUURI haaste on miettiä, miten saamme liikkumattomat ja vähän liikkuvat henkilöt innostumaan säännöllisestä liikuntaharrastuksesta. Jos yleistä työn tuottavuutta halutaan nostaa ja sairaudenhoidosta ja terveydenhuollosta aiheutuvia kustannuksia halutaan laskea, se onnistuu tehokkaimmin huolehtimalla ihmisten liikunnallisuudesta ja kasvattamalla heidät huolehtimaan omasta fyysisestä ja henkisestä kunnostaan jo nuorina. Koulujärjestelmän ulkopuolella huomio pitää kiinnittää seuratoiminnan ja nimenomaan valmentajien ammattitaidon tukemiseen. Se panostus tulee kuitenkin kannattamaan. NÄMÄ MUUTOKSET ovat välttämättömiä ihmisten yleisen terveydentilan ja työkunnon parantamiseksi sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja muiden liikkumattomuudesta johtuvien terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisemiseksi. Kokoaikaisten paltuottavien yritysten irtisanomiskuskansaajien palkkataso on Suomessa tannuksia pitää kasvattaa kohti länsiTanskaa, Norjaa ja Ruotsia pienempi, eurooppalaista tasoa. vaikka sentään yli EU:n keskiarvon. . Painopiste pitää siirtää yleismaailmallisesta palloilu- ja yleisurheilulajien harjoittelusta kunkin oppilaan oman liikunnanhalun herättämiseen ja staattisen työelämän vastapainoksi vaadittavien lihaskuntoharjoitustaitojen ja liikuntatottumuksen luomiseen. Samassa yhteydessä liikunnan numeroarvostelusta on luovuttava ja pakollisten viikoittaisten liikuntatuntien määrää on lisättävä. Muutos vaatii liikunnanopettajien koulutuksen, toimintatapojen ja toimintamahdollisuuksien muokkaamista sellaisiksi, että oppilaita heidän omista lähtökohdistaan kehittävä opetus on ylipäänsä mahdollista. Yleisen työajan pidentämisen sijaan kymmenilletuhansille työntekijöille varmistettaisiin nopeasti lisätunnit kieltämällä nollatuntisopimukset. . Tulevia valtiontalouden säästöohjelmia laadittaessa ainakaan liikuntaja urheiluharrastuksen tukemisesta ja liikuntapaikkojen rakentamisesta ei voida leikata, vaan niihin ohjattavia varoja on lisättävä nykyisestä. Liikunta- ja urheiluharrastuksen kannalta on olennaista, että seuroilla on käytettävissään tarpeeksi sopivia ja hyväkuntoisia julkisia ja yksityisiä tiloja, joiden vuokrataso on kohtuullinen. Työajan pidentäminen ei itsessään kasvata tuottavuutta, monilla aloilla se vähentää sitä. klo 12 alkaen on Helsingissä Esplanadin puistossa ravintola Kappelin lähettyvillä tarjolla ?pätkäduunarin päiväevästä. Ennen kaikkea voittoa pitkää työpäivää. Sekä työttömyys että loppuun palamisen aiheuttama työkyvyttömyys ovat jo nyt hälyttävän korkealla, joten pitäisi pikemminkin ainakin tilapäisesti jakaa töitä nykyistä useammille, totesi vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki. Vasemmistoliiton mukaan säännöllinen viikkotyöaika on Suomessa jo nyt EU:n keskiarvon yläpuolella. Tuukka Pääkkönen totpaa@utu.? Liikkumalla luodaan säästöjä ja hyvää oloa TYÖELÄMÄN MUUTTUMINEN yhä liikkumattomampaan, istuen tapahtuvan konttorityön suuntaan vaatii, että peruskoulussa lapsille annettavan liikuntakasvatuksen on muututtava. ja muun muassa tuottavuushyppykilpailut. . JOS SE sinne saadaan, niin tokihan sillä on suurempi mahdollisuus toteutua, sanoo Ville-Petteri Risberg, Metallityöväenliiton järjestöasiantuntija ja Metallin Vaikuttajien, jotka myös tukevat aloitetta, jäsen. Monet muutkin liitot ovat olleet tukemassa kansalaisaloitetta ja niiden jäseniä on toiminut kampanjassa. . KU OPERAATIO VAKIDUUNI: Lauantaina 9.5. Tämä vaatii lisää työtä oppilailta ja opettajilta ja suurempaa rahallista panostusta yhteiskunnalta. Juurihan tässä yhteiskuntasopimuskin kariutui, vaikka piti vielä neuvotella, mutta tietysti toivon kovasti, että näin käy. Operaatio Vakiduuni osallistuu omalta osaltaan hallitusneuvotteluihin päivystämällä neuvottelujen ajan Smolnan edustalla. Tilastokeskuksen mukaan vuosittain 83 000 ihmistä työskentelee SITÄ, MITEN nollatuntisopimuksilla, eli on käytännössä jatkuvalla koeajalla eikä voi ennakoida tulojaan. Mutta emme halua instituutiona lähteä tätä aloitetta kaappaamaan, se ei ole minkään poliittisen ryhmän oma ja hyvä niin. Esitystä palkattomasta yli kahden viikon lisätyöajasta vasemmistolainen poliittinen ja ammatillinen liike ei tule hyväksymään, puolueessa ennakoitiin jo tiistaina. . Olisikin reVASEMMISTOLIITON ay-valtuushellisempää puhua palkan kunnan puheenjohtaja alennuksesta eikä tuotMarkku Palokangas tavuuden kasvattamikorosti, etteivät Suoinen sesta, sanoi Arhinmen kilpailukykySäännöll n o a ongelmat johdu mäki. ik a ö viikkoty työntekijöistä, joHän vaatii, että t sa jo ny s e työtä pitää ensiten Suomi ei lähde m o u S n o v r sijaisesti tarjota nousuun heidän ia k EU:n kes työttömille sekä asemaansa huolla. nontamalla. vastentahtoisesti yläpuole Hänen mukaansa osa-aikatyötä tai määtyöajan pidennys vain räaikaisuutta tekeville, pahentaisi niiden ihmisten joille lisätunnit ja turvallinen tilannetta, jotka ovat kokonaan tai työsuhde takaisivat nykyistä varosin ilman työtä. mempaa toimeentuloa
Olemme olleet jo neljä kertaa peräkkäin sijalla 1. Tervetuloa Turvaan, vanhat ja uudet asiakkaat. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva 01019 5110 www.turva.fi >> Järjestöhakemisto Vasemmistoliitto Vasemmistonuoret Lintulahdenkatu 10, 3. . . 020 773 7725 yrjo.sirola@sirolansaatio.fi Vasemmistonaiset Lintulahdenkatu 10, 3. . . . . . krs 00500 Helsinki p. . S ?H PDLO SHULQQH#W\RYDHQSHULQQH IL? ?.LUMDVWR O|\W\\ P\|V )DFHERRNLVWD ? ZZZ W\RYDHQSHULQQH IL Tampereen Työväen Kesäkoti Oy 0IRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYM¼ 6ALTUUSTON KOKOUS PIDET¼¼N MAANANTAINA KLO &INN -EDI N AUDITORIOSSA JOKA SIJAITSEE 4AMPEREEN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN V¼LITTÎM¼SS¼ L¼HEISYYDESS¼ "IOKATU 4AMPEREELLA ØRTO 3ATONEN VALTUUSTON PUHEENJOHTAJA 3LUNDQPDDQ VDLUDDQKRLWRSLLUL ZZZ SVKS À 8 Kevätyhtiökokous 25.5.2015 klo 17.15 Soppa ja Soosi Pispalanvaltatie 21 Esillä yhtiöjärjestyksen määräämät asiat. Tervetuloa Hallitus tallentaa työväestön ja järjestöjen historiaa avoinna kaikille kansalaisille Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1 00530 Helsinki p. . He ovat Liisa Ryömä ja Roope Ryömä. Keski-Suomen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.keski-suomi.vasemmisto.fi Pohjanmaan Vasemmisto toiminnanjohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.pohjanmaa.vasemmisto.fi Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki 0500 584 055 www.pohjois-pohjanmaa. vasemmisto.fi Kainuun Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki 0500 584 055 www.kainuu.vasemmisto.fi Vasemmistoliiton Lapin piiri toiminnanjohtaja Kati Tervo 040 664 6643 www.lappi.vasemmisto.fi Keski-Suomen Vasemmistonuoret Väinönkatu 28 B 14, 40100 Jyväskylä puheenjohtaja Marjukka Huttunen 040 843 6301 keski-suomi@ vasemmistonuoret.fi Lapin Vasemmistonuoret Lapinkatu 2, 96190 Rovaniemi puheenjohtaja Jussi Öman 040 731 4145 lappi@vasemmistonuoret.fi Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuoret Pakkahuoneenkatu 19, 90100 Oulu puheenjohtaja Jari-Pekka Kanniainen 040 596 4764 pohjois-pohjanmaa@ vasemmistonuoret.fi Satakunnan Vasemmistonuoret Maaherrankatu 28, 28100 Pori puheenjohtaja Riku-Petteri Vainio 044 3569 187 satakunta@vasemmistonuoret.fi Varsinais-Suomen Vasemmistonuoret Hakakatu 12, 20540 Turku puheenjohtaja Saska Heino (02) 2379 130 (toimisto) varsinais-suomi@ vasemmistonuoret.fi SDPL ry Pioneerit Hämeentie 29, 6. Yrjö Sirolan Säätiö mukana 0$$,/0$ .</b66b -festareilla 23.?24.5. Viikkolehteä on jaossa koko festivaalialueella. Kansan Uutisten piste lauantaina klo 11?20 ja sunnuntaina klo 11?18 Mahdollisuuksien Tori -teltassa, paikassa C 222. Päätoimittaja Sirpa Puhakka on paikalla lauantaina klo 14?15 keskustelemassa lehdestä ja vastikään julkaistusta kirjastaan Vasemmistoliiton synty. . . . www.jao.? Jyväskylän koulutuskuntayhtymä syhtiöver tail u Tyytyväisimmät asiakkaat EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten vakuutusyhtiöiden asiakastyytyväisyyttä. . . . krs 00500 Helsinki p. . . . . . . julkaistussa jutussa Kokemuksia rajamaasta oli jäänyt pois maininta Anna-Lena Laurénin ja Peter Lodeniuksen kirjan Ukraina . . krs 00500 Helsinki p. Myynnissä rajoitettu valikoima kirjakauppamme tuotteita. Adressit onnittelemiseen & muistamiseen tä i netis t s ä v e kät www.sirolansaatio.? Tervetuloa tapaamaan meitä! Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki p. . . . . 050 591 1216 www.vasemmistonaiset.fi. 6|UQlLVWHQ UDQWDWLH $ ? +HOVLQNL . krs 00500 Helsinki p. 050 571 7330 www.sdpl.fi Yrjö Sirolan Säätiö Lintulahdenkatu 10, 3. . rajamaa suomentajista. 045 348 5499 toimisto@vasemmistonuoret.fi www.vasemmistonuoret.fi Helsingin Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Jorma Pikkarainen 050 537 9011 www.helsinki.vasemmisto.fi Uudenmaan Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Auli Herttuainen 040 153 0150 www.uusimaa.vasemmisto.fi Etelä-Suomen Vasemmistonuoret Päijänteentie 35, 00510 Helsinki puheenjohtaja Lauri von Pfaler 040 7276 731 etela-suomi@ vasemmistonuoret.fi Varsinais-Suomen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Raimo Nieminen 040 648 3133 www.varsinais-suomi. vasemmisto.fi Hämeen Vasemmistonuoret Näsilinnankatu 22 A, 33210 Tampere puheenjohtaja Visa Savolainen 050 431 1824 hame@vasemmistonuoret.fi Satakunnan Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Kari Kuisti 0400 125 396 www.satakunta.vasemmisto.fi Itä-Suomen Vasemmistonuoret Koulukatu 39 A 36, 80100 Joensuu puheenjohtaja Tuulikki Rautiainen 044 017 8466 itavanu@gmail.com Hämeen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.hame.vasemmisto.fi Pirkanmaan Vasemmistoliitto toiminnajohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.pirkanmaa.vasemmisto.fi Kaakkois-Suomen piirijärjestö toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.kaakkois-suomi. vasemmisto.fi Pohjois-Karjalan piirijärjestö toiminnanjohtaja Jaakko Turunen 040 638 6007 www.pohjois-karjala. vasemmisto.fi Pohjois-Savon Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Turunen 040 638 6007 www.pohjois-savo.vasemmisto.fi .DLNLOOH DYRLQ W\|YlHQOLLNNHHQ KLVWRULDQ MD W\|YlHQSHULQWHHQ WLHWHHOOLQHQ HULNRLVNLUMDVWR $8., 7, .( 72 3( -lUMHVWlPPH YLLNRLWWDLQ NLUMDNDKYLORLWD . . . 020 7737 725 toimisto@sirolansaatio.? Jari Blom yhtymävaltuuston puheenjohtaja ng E P S I R at i ku utu ssa tkimus Kokouksen tarkastettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä 29.5.2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän toimistossa, Viitaniementie 1 A 2. s stu Kokouksen asialista on nähtävänä kuntayhtymän ilmoitustaululla, Viitaniementie 1 A. . . . krs 00500 Helsinki p. . . . . . . 020 773 7700 www.vasemmistoliitto.fi Hämeentie 29, 6. 044-721 0320 info@kansanarkisto.fi www.kansanarkisto.fi TI-PE klo 9-16 Tervetuloa! Oikaisu VIIKKOLEHDESSÄ 24.4. . Esityslista on nähtävänä myös kuntayhtymän internet-sivuilla osoitteessa www.jao.?/valtuusto. ak ast y yt y väi yy Jyväskylän koulutuskuntayhtymän valtuuston kokous pidetään pe 22.5.2015 klo 9.00 auditorio Taitavassa B1.132, Viitaniementie 1 B, Jyväskylä. Asi Va Valtuuston kokous pe 22.5.2015 klo 9.00
Useimmiten ihmiset eivät hänen mielestään ole tahallaan töykeitä tai tietämättömiä. ?Miten ihmeessä he voisivat tietää asioistamme, jos me emme kerro. Ihmiset lipsauttelevat herkästi vääriä sanoja, esimerkiksi äiti- ja isä -nimityksiä. Niiden hoitaminen voi viedä kuukausia lasten syntymän jälkeen.? Päällimmäiseksi kirjassa nousevat lopulta lapset ja arki. Näin kertoo eräs äiti: ?Pelkäsimme tilannetta, jossa minulle tapahtuisi jotain ennen adoptiokäsittelyn päättymistä, eikä Ninnillä olisi lapseen mitään laillisia oikeuksia. Varmasti yksi pahimmista sateenkaariperheiden vanhempien pelkäämistä skenaarioista on se, jos toiselle sattuu jotain, ennen kuin lailliset asiat on saatu hoidettua. Atena 2015.176 sivua. LEHTIKUVA 9. Tällaisia perheitä oli vuonna 2013 kaikista Suomen lapsiperheistä 0,08 prosenttia. Yleisin sateenkaariperheen muoto on kahden äidin ja heidän yhdessä hankkimiensa lasten muodostama ydinperhe. Sateenkaaren alla -kirja antaa äänen kolmellekymmenelle sateenkaariperheelle. Perheistään kertovat naisparit, miesparit, apilaperheet, transvanhemmat, yksinhuoltajahomot tai -lesbot, tukiperheet, sukusolujen luovuttajat ja etävanhemmat. Kirjan tarinoita yhdistävät perheelämäkuvaukset, hedelmöityshoidot, lapsettomuuskokemukset sekä lainsäädäntö. HETEROPARIN PERHEMUOTO Avoimuutta ja huumoria ?Yllättävän monella taustaltaan keskiluokkaisella ja korkeasti koulute- tulla henkilöllä on kapea näkemys siitä, millaisia perheet voivat olla ja keitä niihin kuuluu?, kirjoittaa naisparin lasten isä Juha-Heikki Tihinen. Hitaasti niin yksittäisten henkilöiden kuin virallistenkin tahojen asenteet kuitenkin muuttuvat, ehkä myös tasa-arvoisen avioliittolain myötä. Sateenkaariperheen tytär Ronja Salmi muistuttaa, että aikuiset siirtävät asenteensa lapsiin. Toivoisin maalaisjärjen käyttöä tällaiseen tilanteeseen.? Noronen puhuu avoimuuden puolesta ja perää sitä myös sateenkaariperheiltä. Jopa omat vanhempamme ovat ajatuksissaan sanoneet yhtä ja toista, kuten: ?No jos se lapsi vanhempiinsa tulee, niin ei siitä kovin pitkä tule?. Kertomuksia sateenkaariperheistä » Sateenkaariperheiden lapset syntyvät harvoin vahingossa. on yhteiskunnassamme yleisin, mutta suomalaiskodit edustavat monia erityyppisiä perhekokoonpanoja. Nöyryyttäväksi hän sen sijaan kuvailee lastenvalvojalla käyntiä. ?Vaikka kerroin meidän käyttäneen tuntematonta luovuttajaa, jouduin silti kuuntelemaan, kun virkailija luki minulle paperia isän merkityksestä. -Ei voi vaan olettaa ja loukkaantua. ? » Emme ota hernettä nenään, jos joku sanoo asioita väärin. Pelkoja, rakkautta ja arkea Yksi sateenkaariperheiden erityinen piirre on se, että niihin harvoin syntyy lapsia vahingossa. Perheen perustaminen vaatii toisenlaista suunnitelmallisuutta kuin heteroperheissä. Pitää olla avoin ja antaa ihmisten kysyä ja olla tietämättömiä.? Toinen kahden äidin perheen äiti kertoo huumorinkin auttavan: ?Emme ota hernettä nenään, jos joku sanoo asioita väärin. oli sitten kysymys hetero- tai homoperheestä . on kaikkea muuta kuin romanttista. Kun vanhemman ja lapsen välillä ei ole biologista sidettä, ero- tai kuolemantapauksissa vain adoptio voi turvata huoltajuuden säilymisen. Pitkän prosessin aikana vanhemmaksi ryhtymistä ja lasten kasvatusta ehditään ja joudutaan miettimään enemmän. Vanhemmuuden malli on yhteiskunnassamme yhä heteronormatiivinen ja sateenkaariperheiden vanhemmat joutuvat pohtimaan roolejaan omin avuin. Vanhemmuuteen liittyvä lainsää- Lesbous ja äitiys on perinteisesti nähty toisensa poissulkevina ominaisuuksina. 1990-luvulla parisuhteen rekisteröintikeskustelun yhteydessä alettiin puhua homotai lesbovanhemmuudesta. däntö aiheuttaa joissakin sateenkaariperheissä huolta. Se on ennen kaikkea arkipäivää, mutta myös täynnä elämää.? Anna Paju anna.paju@kansanuutiset.? MARIA RINTAMÄKI, Hanna-Leena Autio, Karoliina Riihiluoma, Liisa Suvanne (toim.): Sateenkaaren alla. Esimerkiksi yksinhuoltajaperheitä on lapsiperheistä reilut 20 prosenttia. Sateenkaariperheitä on vaikea laskea, koska tilastot eivät tunnista samaa sukupuolta olevien parien avoliittoa. Suomessa tilastoidaan ainoastaan ne perheet, joissa suhteensa rekisteröineen parin kanssa asuu vakituisesti alaikäisiä lapsia. Ne ovat melko samanlaisia, vanhempien sukupuolesta ja perheen ?koostumuksesta? riippumatta. Näin kirjoittaa ensin heteroydinperheessä ja sitten sateenkaariliitossa elänyt Tiina Rosenborg. ?Tiedän, että tämä kuulostaa epäromanttiselta, mutta elämä lapsiperheessä . Ketä tahansa lasta voidaan kiusata mistä tahansa syystä, mutta se ei ole kiusatun lapsen vika. Hänen kahden lapsen ja kahden äidin muodostama perheensä ei ole kohdannut ongelmia neuvolassa tai muuallakaan. Vika on kiusaajassa, eikä kiusaajan pelisäännöillä voida yhteiskunnassa pelata.? Sateenkaaren alla -kirjan tarinoiden kirjoittajat kertovat jonkun verran esimerkkejä kohtaamastaan syrjinnästä esimerkiksi lääkäreiden tai Kelan taholta. Toisaalta on virkistävää lukea kirjailija-toimittaja Paula Norosen kertomus. Ketään ei kiusata ?automaattisesti?. ?Kiusaamisen pelon edessä ei saa taipua, koska muutenhan kukaan ei saisi hankkia lapsia. Kertomuksia perheistä
Se voisi tarkoittaa joissakin tapauksissa myös menemistä alle työehtosopimusten tason. Vanhanen katsoo, että tarjouskisan voittamisesta saatavaa hyötyä pitää jakaa vastavuoroisesti työntekijöille. Esteenä luottamuksen puute Metallityöväenliiton sopimuspäällikön Kauno Koskelan mielestä paikallisen sopimisen suurimpia esteitä eivät ole lait ja työehtosopimukset. . Kokonaispalkkaus tulisi palkkahallinnollisesti yksinkertaisemmaksi ja voisi vaikuttaa tuotteen hintaan. Vanhasen mielestä paikallisen sopimisen pitäisi ulottua ainakin poikkeustilanteissa suoraan palkkaan. . Ei voi sopia täysipainoisesti, jos ei tiedä. . Monelle paikallinen sopiminen tarkoittaa pelkkää etujen heikentämistä. Jos tietäisi, niin olisi vankempi pohja ja matalampi kynnys sopia asioista. UP/Kari Leppänen Timo Koskinen SAK Timo Koskinen näkee paikallisen sopimisen ongelmia sekä työntekijä- että työnantajapuolella. Niistä ei paikallisesti ole tapana sopia. Työntekijät puolestaan haluavat usein sopia työajoista, työn organisoinnista ja vaikkapa työsuojelusta. Voisi ajatella, että yritystasolla saisi palkkojakin tarkistaa yhteisellä sopimuksella niin, että pärjätään tarjouskilpailussa. Tarkoitus on välttyä ylityökorvausten maksamiselta. Yrittäjät sopisivat palkoista » Työntekijöiden suojaa heikentämällä ei kilpailukyky kohene, eikä Suomea käännetä nousuun. Johtaja Rauno Vanhanen Suomen yrittäjistä katsoo, että työehtosopimusten tarjoamat joustomahdollisuudet ovat hyvin rajalliset. Suomen yrittäjät on tutkinut suurennuslasin kanssa puolen tusinaa keskeistä työehtosopimusta. Työnantaja voi käyttää epämääräisesti sovittua hyväkseen ja Koskisen mukaan käyttääkin. Työantajan käsitykseen perustuva sopimuksen tulkinta saattaa tulla yllätyksenä työntekijöille ja riita on valmis. Koskisen mukaan paikallisen sopimisen ja luottamussuhteen edellytys on tiedonsaanti. . Työnantajien mielestä paikallisesti pitää sopia palkanalennuksista tai pekkaspäivistä ja palkankorotuksista luopumisesta, tällaisista asioista. Työnantajien halut sopia paikallisesti liittyvät Koskisen mukaan usein asioihin, joista sovitaan liittotasolla työehtosopimusneuvotteluissa. Työnantajat ja työntekijät puhuvat eri asioista. Jos joskus kuitenkin sovitaan, niin sekin tapahtuu Koskisen mukaan usein hätäisesti ja epämääräisesti, puutteellisin tiedoin. Suurin este on luottamuspula ja huono neuvottelukulttuuri. Niistä puolestaan työnantaja ei ole halukas sopimaan. . Pitäisi päästä sopimaan paikallisesti alle työehtosopimusta tason. Silloin puhutaan myös työn hinnasta, Vanhanen sanoo. Hän kaipaisi esimerkiksi mahdollisuutta siirtyä yrityksissä paikallisesti sopien kokonaispalkkaukseen. Se pitäisi sisällään erilaiset lisät, kuten ylityökorvaukset ja viikonlopputyötyölisät. . Paikallisen sopimisen mahdollistavissa lausekkeissa ei Vanhasen mukaan löydy juurikaan asioita, joilla on merkitystä kilpailukyvyn parantamiselle. Suomen yrittäjien näkökulmasta paikallista joustavuutta tarvitaan asioihin, joilla on vaikutusta yrityksessä valmistettavan tuotteen tai palvelun hintaa. . Aika usein pakottava lainsäädäntö liittyy työsuojeluun, ja niin pitää ollakin. Työelämän osapuolet huutavat toistensa ohi. . Paikallinen sopiminen takkuaa työpaikoilla » Mikä siinä on niin vaikeaa? työehtosopimukset ja paikallisen sopimisen puute yritysten kilpailukyvyn ja työpaikkojen syntymisen esteitä? Tätä mieltä näyttää moni olevan. Eduskuntavaalien alla Suomen yrittäjien vaalikoneeseen vastanneista kansanedustajaehdokkaista 70 prosenttia yhtyi väitteeseen, että työpaikkoja syntyisi enemmän, jos työntekijät ja työnantajat voisivat vapaammin sopia työehdoista ja palkoista suoraan keskenään. Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari ei näe paikalliselle sopimiselle suuria esteitä, jos kyse on asiallisesta ja tasapuolisesta sopimisesta. . Sellaisia paikallisia sopimuksia ei kuitenkaan näy. Porokarin mukaan työaikajoustoista sovittaessa työnantajalla on usein ketunhäntä kainalossa. Jälkikäteen syntyy helposti riitaa, mitä on tullut sovittua. Työnantajalla on työpaikalla direktio-oikeus ja sopimusten SAK:N PÄÄLAKIMIES. Ehkä suurin paikallisen sopimisen este on siinä, ettei työntekijäpuolella tiedetä riittävästi miten yrityksellä menee ja mitkä ovat yritysjohdon suunnitelmat. Työntekijöiden suojaa heikentämällä ei kilpailukyky kohene, eikä Suomea käännetä nousuun. Valittaminen paikallisen sopimisen puutteesta liittyy Koskelan mukaan tilanteisiin, joissa halutaan laistaa rahaan liittyvistä sopimusmääräyksistä, kuten työehtosopimusten vähimmäispalkoista, lomakorvauksista, ylityökorvauksista jne? UP/Kari Leppänen KU:N ARKISTO Työnantajat ja työntekijät huutavat toistensa ohi Metallityöväenliiton sopimuspäällikön Kauno Koskelan mielestä paikallisen sopimisen suurimpia esteitä ovat luottamuspula ja huono neuvottelukulttuuri. 10 tulkintaetuoikeus. Jos vain tätä halutaan, niin into OVATKO JÄYKÄT ei ole kovin suuri. Porokari muistuttaa, ettei mikään estä esimerkiksi menestyvää yritystä maksamasta paikallisesti sopien työehtosopimusta parempia palkankorotuksia. Jos neuvottelu- ja sopimuskulttuuri ovat kunnossa, myös sopimuksia syntyy. Pakottavaa lainsäädäntöä ja sopimusmääräyksiä, eikä niitä voi kiertää paikallisilla sopimuksilla.
Suurennuslasin alla ovat olleet talous, maahanmuutto, eläköityminen, sote, ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä hyvinvointierot. Kysymyspatteriston vastauksista saa hyvän kuvan puolueiden eroista. Neuvottelut venyivät, samoin kuin hallitusohjelma, josta tuli pitkä ja yksityiskohtainen. Sipilä on selvästi tehnyt laajemman pohjatyön ja käynyt laajasti läpi koko poliittisen tilanteen. Jäljelle jäi vaihtoehto, jossa hallitus koottiin kuudesta puolueesta. Hieman epäselväksi tapaamisessa jäi se, mitkä ovat keinot joilla kilpailukykyä lisätään. Kokoomus näyttää menevän hallitukseen ilman mitään kynnyksiä, sillä linjalla, että kaikki käy. mennessä. Kansan Uutiset on suljettuna helatorstaina 14.5. Niiden suhde oman hyväksi. Sipilä on tehnyt tarkkaa työtä valitessaan kumppanit hallitusneuvotteluihin. EU:n bruttokansantuotkeskimääräisellä teeseen oli Suoa t ysvajet y v ä t messa 1,5 propääomaan kohdiss e K taa senttia, mutta n e v a tuvalla verotukk t u olisi voin EU-maissa kessella Suomella olisi an rdilla ilm ja il kimäärin 2,8 proollut varaa kevenm ,5 5 . ia s k tää kansalaisten vesenttia. Näitä veroja u a leikk ovat Suomessa muun rotaakkaa 5,5 miljardilla eurolla. muassa kiinteistövero, varainsiirtovero Tätä Savela ei sano, sekä perintö- ja lahjavero. mutta työhön ja kulutukseen kohdistuvat verot olisi voinut myös piVarallisuusveroa ei ole Suomessa petää ennallaan ja kaventaa kestävyysritty vuoden 2005 jälkeen. vajetta 5,5 miljardilla eurolla ilman leikkauksia pelkästään lopettamalla Kai Hirvasnoro kai.hirvasnoro@kansanuutiset.? pääoman suosiminen verotuksessa. Viikkolehti ilmestyy ensi viikolla perjantaina 15.5. Ilmoitusvaraukset ja -aineisto tulee toimittaa kuitenkin painoaikataulusta johtuen jo tiistaihin 12.5. Strategia muodostuisi kahdessa vaiheessa, hallitusohjelman laadintavaiheessa ja välittömästi sitä seuraavassa toimintasuunnitelmavaiheessa. Sen sijaan sosiaalidemokraateilla on vielä pohdittavaa hallitukseen menossa. KATAISEN HALLITUSOHJELMA oli pitkä ja yksityiskohtainen ja sen kaltaista ei nyt haluta, sillä moni peräänkuuluttaa nyt strategista ohjelmaa. Vaalituloksen perusteella hallitusvastuu olisikin puolueelle luonteva. Suomessa pääomaverojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 6,3 prosenttia ja EUPÄÄOMAAN KOHDISTUVIEN verojen osuus oli Suomessa 14,3 prosenttia ja maissa 8,2 prosenttia vuonna 2012. kaikissa EU-maissa 20,8 prosenttia. Savela kirjoittaa, että erityisen Euroissa ero oli Savelan muselvä ero oli varallisuusvekaan 5,5 miljardia pääroissa. Sipilän tavoitteena onkin, että hallituspohja on selvillä viimeistään torstai-iltana, jotta hallitusneuvottelut voisivat alkaa heti seuraavana päivänä, siis tänään. TIISTAIN NEUVOTTELUT vasemmistoliiton ja Sipilän välillä olivat positiiviset. Katainen esitti muille puolueille tosin vain muutaman kysymyksen ja aloitti neuvottelut yrittäen saada aikaan monen ison puolueen hallitusta, siinä kuitenkaan onnistumatta. Esitys johtaisi myös työttömyyden kasvuun, kun se tekisi laskennallisesti 115 000 ihmistä työttömäksi. Se tarkoittaa samaa kuin palkanalennus, ja on vaikea uskoa, että siihen ay-puolelta suostutaan. Löysimme paljon yhteisiä linjoja, tosin vielä kesken olleen yhteiskuntasopimuksen sisältö ja mahdollinen toteutuminen ratkaisevat paljon. Perussuomalaiset näyttävät nyt saavan lisähuomiota Sipilältä. Meidän puolelta tapaamisessa oli mukana puolueen puheenjohtaja Arhinmäki, eduskuntaryhmän pääsihteeri Snellman ja minä eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Ero repesi jo vuonna 2001 ja 2012 Suomen suunta oli alaspäin kun taas EU:ssa keskimäärin pääomaverotus kiristyi lievästi. Ero näkyy myös suhteessa kansantalouden kokoon. LEHTIKUVA/JUSSI NUKARI Kolumn Kolumni Aino-Kaisa Pekonen aino-kaisa.pekonen@eduskunta.? Uusi hallituskokoonpano tiedossa ehkä tänään Verohallinnon Verorekka antoi huhtikuussa Vantaalla apua veroilmoituksen täydentämisessä. Kävimme hyvät ja laajat keskustelut hallituskysymyksistä ja vasemmistoliiton kynnyksistä hallitukseen osallistumiselle. Yhtenä esimerkkinä on heitetty kahden ja puolen viikon lisääminen vuosityöaikaan. EU:n tuoreimmat tiedot ovat vuodelta 2012. EU:n tilastossa veroasteeseen luettavat verot ja pakolliset maksut on jaettu veropohjan mukaan kolmeen: työhön kohdistuvat verot, kulutukseen kohdistuvat verot ja pääomiin kohdistuvat verot. Vertailussa kulutukseen ja työhön kohdistuvien verojen osuus kaikista veroista ja pakollisista maksuista on Suomessa suurempi kuin EU-maissa keskimäärin. Kulutusverojen osuus oli Suomessa 32,4 prosenttia ja kaikissa EU-maissa 28,5 prosenttia. Vuonna 2000 pääomaan kohdistunut verotus oli samalla runsaan 20 prosentin tasolla Suomessa ja koko EU:ssa. Suomessa kuluttajat ja palkansaajat maksavat veroista suuremman osan kuin muualla EU:ssa. Kevyt pääomaverotus vie Suomelta 5,5 miljardia euroa » EU:n keskitasoon verrattuna kuluttaja ja palkansaaja maksaa saman verran enemmän. JOS SUOMEN verorakenne olisi sama kuin EU-maissa keskimäärin, olisi pääomaan kohdistuvia veroja vuonna 2012 peritty 5,5 miljardia euroa enemmän. Suurista linjoista on sovittava etukäteen, eiväthän puolueet muuten tiedä, mihin sitoutuvat. Sipilän tavoitteena on lisätä kilpailukykyä. Tänään ollaan jo varmasti viisaampia hallituskokoonpanon suhteen. Kirjoittaja on vasemmistoliiton kansanedustaja. 11. Tätä tavoitetta vasemmistoliitto ei voi allekirjoittaa. Vuonna 2012 työhön kohdistuvien verojen osuus oli Suomessa 53,2 prosenttia ja EU-maissa keskimäärin 51 prosenttia. Maailma ja tilanteet muuttuvat toki koko ajan, mutta hallitusohjelmaa ei voi rakentaa sille pohjalle, että se jatkuvasti elää. Vastaavasti samalla verorakenteella työhön ja kulutukseen kohdistuvia veroja olisi kerätty 5,5 miljardia euroa vähemmän. Näin Euroopan unionin verotilastoa tulkitsee Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon asiantuntija Olli Savela keskuksen blogissa. Työpanos ei myöskään tutkimusten mukaan pysy tehokkaana työajan pidentyessä. Vielä tätä kirjoittaessa en tiedä, kuinka neuvottelut osaltamme etenevät. ja palvelee normaalisti perjantaina. VUODEN 2011 hallitusneuvottelut olivat samantyyppiset kuin nyt käytävät
Lääkäripulan lisäksi huono juttu on se, että Haaparannan terveyskeskuksessa on enää kaksi yöpaikkaa aiemman kahdentoista sijasta, Mervi Rundgren vastaa kun tivaan häneltä maakuntamallin heikkouksia.. Norrbottenin alue on neljäsosa koko maasta, joten terveydenhoitoalueemme on jo nyt liiankin laaja, Luulajan teknillisessä korkeakoulussa luennoitsijana aiemmin toiminut Berggård kuittaa esityksen. Haaparannassa pula lääkäreistä Noin 10 000 asukkaan Haaparannan kunnassa toimii terveyskeskus. Lähin öisin päivystävä sairaala on noin 50 12 kilometrin päässä Kalixissa, jonne potilaat viedään tarpeen tullen Haaparannasta ambulanssilla. . Siellä maakuntien laajuiset 20 maakäräjäkuntaa hoitavat sekä perus- että erikoissairaanhoidon. Leikkaukset tehdään lähellä Luulajaa olevassa Sunderbyn sairaalassa ja hyvin vaativat leikkaukset Uumajan yliopistosairaalassa, jonne potilaat kuljetetaan helikopterilla, kertoo terveyskeskuksen toiminnanjohtaja, Kolarin kunnasta lähtöisin oleva Mervi Rundgren. Suurin huolenaihe hänellä on vaikeus saada lääkäreitä ja hoitajia terveyskeskukseen. . Loput ovat keikkalääkäreitä Suomen puolelta, Rundgren toteaa. Myös potilaista merkittävä osa on suomalaisia. Se tarkoittaisi Norrbottenin yhdistämistä Wästerbottenin maakäräjäkuntaan. . Pääosa eli noin 70 prosenttia rahoista tulee maakuntaverosta ja loput valtiolta ja potilasmaksuista, Berggård esittelee maakuntahallinnon toiminnan laajuutta. Noin 190 000 asukkaan Norrbottenin maakunnassa on 14 kuntaa. Meillä Norrbottenissa maakäräjien val- Haaparannan terveyskeskuksen toiminnanjohtaja Mervi Rundgren on lähtöisin Kolarista. Kotiseudulle paluun on estänyt Suomen säätämä eläkkeiden kaksinkertainen verotus. . Myös terveyskeskuksen lääkäreistä ja asiakkaista iso osa on suomalaisia. tuustoon valitaan 71 edustajaa vaalissa, joka pidetään samaan aikaan kunta- ja parlamenttivaalien kanssa, kertoo vuonna 2014 vaaleissa vasemmistopuolueen listalta maakäräjien valtuustoon valituksi tullut Glenn Berggård. Hän on myös maakuntavaltuuston valitsemassa hallituksessa ja yksi neljästä Norrbottenin päätoimisesta maakäräjäneuvoksesta. . Maakäräjävaaleissa kunnat on jaettu viiteen vaalialueeseen, mikä turvaa maakuntavaltuuston alueellisen laajapohjaisuuden. Jyrki Kataisen hallitus ajoi sitkeästi viiden jättimäisen sote-alueen muodostamista. Ruotsissakin on esitetty näkemyksiä, joiden mukaan terveysalueella pitää olla vähintään puoli miljoonaa asukasta. Tällainen on Ruotsin sote » Kataisen ja Stubbin hallitusten ajaman viiden sote-alueen muodostamisen kaaduttua perustuslakivaliokunnassa, katseet ovat kääntyneet Ruotsiin. Vuosibudjettimme on 700 miljoonaa euroa. Taustalla on se, että Lapista muutti aikoinaan Etelä-Ruotsiin paljon ihmisiä, jotka eläkkeelle päästyään ovat siirtyneet asumaan Haaparantaan lähelle kotiseutuaan. Haaparannan terveyskeskuksessa on seitsemän lääkärinvirkaa, mutta meillä on nyt vain kaksi virassa olevaa lääkäriä ja kaksi erikoistuvaa lääkäriä. TEKSTI JA KUVAT Esko-Juhani Tennilä RUOTSISSA OTETTIIN jo vuonna 1862 käyttöön valtion ja kuntien välissä toimiva maakuntahallinto eli ruotsalaisittain maakäräjäkunta. Nykyisin Ruotsin 20 maakäräjäkuntaa hoitavat sekä perus- että erikoissairaanhoidon ja kulttuuripalvelut ja lähiliikenteen. Maakuntahallinto vastaa lisäksi aluekehityksestä ja sillä on verotusoikeus. . Kokouksia Luulajassa ja eri puolilla maakuntaa riittää, sillä Norrbottenissa on 35 terveyskeskusta ja viisi sairaalaa, joissa on töissä yhteensä noin 7 000 työntekijää
rmat tekevät isoja lanki. PAJALASTA EDUSKUNTAAN Kunnillekin riittää tehtäviä Vaikka maakäräjien toimialue on laaja, tehtäviä kunnillekin riittää. . Tornionjoen asiakkaita, mutta voittonsa ne piilottavat toisella rannalla Suomen puolella on Kihulkomaille. Kaupungit ovat Ikean perustamisen jälkeen kasvaneet entistä enemmän yhteen ja molempia kieliä tarvitaan niin palveluissa kuin muutoinkin, Hyötylä toteaa. . Valtionvero on Ruotsissa pienempi kuin Suomessa, Birger arvioi. 13. Ruotsin valtion tarkastusviraston kaudella käyttöön otettu ?raha seututkimuksen mukaan suhteellisen hyraa potilasta. Suomalaisen äidin ja ruotsalaisen isän lapsena opin ruotsia vasta kansakoulussa, hän naurahtaa. Nuoresta lähtien metsätöissä oltuaan hän tuli valituksi metsätyöntekijöiden luottamusmieheksi ja sitten 1994 Pajalan kunnanvaltuustoon. . Terveys. Se mikä häntä johtanut myös terveyserojen kasvuun. jurppii on Ruotsin porvarihallitusten . Ylikansalliset terLahti on lähtöisin Tornionveysalan yhtiöt ovat najoen rannalla olevasta Kaarpanneet itselleen rutkasti uusia nevaaran kylästä. Haaparannassa kunta hoitaa maakäräjien kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti myös kotisairaanhoidon, jottei vanhusten luona tarvitse kahden eri sairaanhoitajan käydä, kertoo Haaparannan valtuustossa ja hallituksessa istuva vasemmistopuolueen Pekka Hyötylä. Hän toimii opettajana Haaparannan kielikoulussa, jossa on 300 oppilasta Haaparannasta ja Torniosta opiskellen sekä ruotsia että suomea. . Pajalassa kuntavero on nyt 19,5 prosenttia ja maakuntavero 11 prosenttia. . Meillä Pajalassa terveyskeskuksessa suurin ongelma on nyt hoitajapula. Hoidamme kaavoituksen ja ympäristönsuojelun lisäksi koulutuksen ja myös sosiaali- ja vanhuspalvelut. Siinä porPajalassa pula aak untie m varihallitukset myös . hoitajista la il raho onnistuivat. . Pajalan vappumarssilla vaadittiinkin turvallisia työpaikkoja ja eriarvoisuuden poistamista luonnonsuojelua unohtamatta. Raha seuraa potilasta -mallilla tavoiteltiin yksityistämistä voittoja valtion ja maakuntien rahoilla vuoden 2014 maksamatta veroa valtiolle ja maakunvaaleissa vasemmistopuolueen listalta valittu Birger Lahti pitää Ruotsissa maanille, Lahti manailee. kuntien varaan rakentuvaa terveydenJo muutamassa vuodessa malli on hoidon mallia oikeana. Kunnillekin riittää tehtäviä RuotKun sissa kertoo Haaparannan valsissa, tuustos istuva Pekka Hyötylä. tuustossa Pajalan vappujuhlassa puhunut vasemmistopuolueen kansanedustajan Birger Lahden mielestä Ruotsin porvarihallitusten terveydenhoidossa käyttöön ottamalla raha seuraa potilasta -mallilla on tietoisesti on lisätty terveydenhoidon eriarvoisuutta. Pajalassa toiminut Northlandin kaivos meni viime vuonna konkurssiin ja 300 työntekijää menetti työpaikkansa. Hoitajien työ on tosi raskasta ja hoitajat hakeutuvat täältä paremmin maksavaan Norjaan, kansanedustaja sanoo päätään pudistellen. Terveys- ja vanhuspalvelujen hoitajapulan ratkaisuna hän pitää sairaanhoitajien palkkojen tuntuvaa korottamista. Siihen ei muilla puolueilla ole kuitenkaan ollut valmiutta. -malli, jota myös väkuntoisten varakkaiden lääSuomen kokoomus ajaa. kärikäynnit ovat lisääntyneet kun taas sairaiden Lahden mukaan raha fir mat pienituloisten vähenseuraa potilasta -malTer veys ja o tyneet, Birger Lahti tolilla tavoiteltiin tietoiis t ä tekev sesti terveydenhoidon teaa. ja valtion laajamittaista yksivoittoja n tyistämistä
Siihen liittyy kaikki perinteet, esi-isien toiminta, mitä maisemassa on tapahtunut ja tehty. . Hän oppi suomen kielen vasta ollessaan evakossa Alavies-. Nähtiin vain yksi vaihtoehto. Kyseisestä ajanjaksosta ei ollut olemassa yleisesitystä. Miten se mielestäsi poikkeaa suomalaisesta näkemyksestä maisemasta ja kulttuurista? . Hyvänä puolena yleisopetuksessa oli se, että koulutus toi uusia välineitä saamelaisten etnopoliittiseen herätykseen, miten toimitaan omien oikeuksien puolesta. Lehtolan äiti syntyi 1931 saamelaisperheeseen Utsjoen Karigasniemellä. Suomella oli tässä mielessä 1920-luvulla kaksi vihollista. Norja itsenäistyi 1905, ja Suomen puolella asuvat saamelaiset haluttiin liittää Suomen kansalaisiksi. Instituutissa on tutkittu muun muassa saamelaisten ja nenetsien käsityksiä ja tulkintoja maiseman ja kulttuurin välisestä suhteesta. Siitat, eli Lapin kylät ovat hallinneet yhteisiä alueita ja jakaneet laidunmaita. Koululaitos opetti suomalaisuuteen. . Saamelaiset haluttiin kunnollisiksi isänmaallisiksi kansalaisiksi pois Norjan helmoista. Ne on melko tarkasti määritelty vaikka raja-aitoja ei ole rakennettukaan. Vasta maanviljelys toi aitaukset ja yksityisomistuksen. Poronhoitoa pidettiin mielenkiintoisena, mutta ei toteuttamiskelpoisena elinkeinona. Saamelaisille maisema tarkoittaa aina elettyä, elinkeinoon käytettyä maisemaa, ei rakennettua maisemaa. Vuonna 1947 voimaan tullut oppivelvollisuuslain muutos lopetti Lapista kiertokoulut. Opetus oli pakko keskittää yhteen paikkaan. Tämä synnytti ?asuntolasukupolven?, ja se vieroitti saamelaislapset omasta kielestä ja kulttuurista. Norjassa harjoitettiin voimakasta kansallista rakennuspolitiikkaa ja Suomessa haluttiin saamelaisalueet kytkeä emämaahan. . Tätä eduskunta piti norjalaisten salajuonena ja esitys haudattiin hiljaisuudessa. Lapin sota eli saksalaissota hävitti Lehtolan mukaan perinteisen Lapin ja sen kulttuurin. Jälleenrakentaminen toi Lappiin suomalaiset ihanteet ja vuosisataiset perinteet tuhottiin, tyyppitalot tulivat tilalle. Saamelaisten näkemykseen maankäytöstä tarvitaan oma käsitteistönsä. Norja kehittyneenä kansallisvaltiona havitteli samoja pohjoisen alueita, ja Neuvostoliitto nähtiin sotilaallisena vihollisena. Sota hävitti perinteisen Lapin kulttuurin Lehtola kertoo Utsjoen kunnanvaltuuston esittäneen vuonna 1925, että Utsjoesta tehdään suojelualue, jota saamelaiset hallinnoivat. Tätä on tutkinut muun muassa Päivi Magga. Maisema ja maankäyttö liittyy saamelaisilla Lehtolan mukaan perheiden ja sukujen käyttämiin alueisiin. 1800-luvulla hallintovirkamiesten mielestä ainoastaan maataloudella on Lapissa tulevaisuutta ja maanviljelystä ajettiin Lappiin pakolla. Kuvassa saamelaisperhe Norjassa vuoden 1900 tienoilla. Saamelaiset eivät tunteneet yksityisomistusta » Veli-Pekka Lehtola on saamelaiskulttuurin keskiössä. INARISSA 1957 syntynyt Veli-Pekka Lehtola on Oulun yliopistossa toimivan Giellagas-instituutin professori. Giellagas on saamenkielinen sanaleikki, joka viittaa kieleen ja kulttuuriin. Katsottiin, että vasta 1920-luvulla alkoi suuremmat myllerrykset, kun Petsamo liitettiin Suomeen ja rotuteorioiden varjolla alettiin tutkia saamelaisten alkuperää. Kuitenkin kiinnostus saamelaisia kohtaan alkoi jo 1890-luvulla, kun saamelaisalueilla vahvistettiin hallintoa. . Yksityisomistus-käsitettä ei ole tunnettu. Tuolloin myös saamelaiset joutuivat hankkimaan uudistiloja. Lehtola huomauttaa 1800-luvulla hallinto- Saamelaiset haluttiin kunnollisiksi kansalaisiksi pois Norjan helmoista. virkamiesten katsoneen, että ainoastaan maataloudella on Lapissa tulevaisuutta ja maanviljelystä ajettiin Lappiin pakolla. Siksi saamelaisten maankäyttöä ei voi tarkastella kuten suomalaisten käsityksiä maankäytöstä. Isä on Inarin suomalaista sukua. JUHA DRUFVA 14 TEKSTI Juha Drufva Pekka Sammallahti on todennut, että suomalaiset ovat indoeurooppalaistuneita saamelaisia. Lehtola kuvaa teoksessaan Saamelaiset suomalaiset saamelaisten historiaa ja kohtaamisia suomalaisen kulttuurikäsityksen kanssa vuosina 1896?1953. Tämä näkemys jää suomalaisen tilan ja yksityisomistuksen käsitteiden jalkoihin. Tässä on myös suomalaisen hallinnon ja saamelaisuuden suhteen välinen ero. . Siihen saakka kaupankäynti suuntautui Tenon molemmin puolin Norjan puolelle. Rajan valvonnan tiukennuttua kaupankäynti suuntautui Ivaloon ja Rovaniemelle. Sodan jälkeen Norjan raja sulkeutui. Saamelaisilla ei ole erottelua luonnon ja rakennetun ympäristön välillä. Miksi valitsit juuri tämän ajanjakson, ja miksi se on niin merkittävä kyseisen asian suhteen? . Yhteisöllisyys tulee perheiden ja sukujen muistoista, ei pelkästään yksilön henkilökohtaisista kokemuksista ja muistoista. Suomalaiset ovat indoeurooppalaistuneita saamelaisia Giellagas-instituutin professorin Veli-Pekka Lehtolan vuonna 1931 syntynyt äiti oppi suomen kielen vasta evakossa Lapin sodan aikana. Norja ja Suomi nuorina tasavaltoina kilpailivat pohjoisista alueista
Lehmäthän eivät sitä tietenkään uskoneet. . Lapissa löytyy aidot tunteet, etelässä puolestaan pienet näennäisasiat pyörivät arkielämän kes- kiössä. Esimerkiksi Järventaus oli kansalaissodassa pettynyt suomalaiseen rahvaaseen. . Hänen mielestään ihmisen perusasiat niin hyvässä kuin pahassakin tulevat esille ääriolosuhteissa. He asuivat pitkään Lapissa ja heille muotoutui tarkka kuva Lapin suomalaisten elämästä. Yleisön joukosta tuli luokseni mies, joka sanoi, että olet minun sukulaiseni. Järventaus katsoi, että Lapissa ihmisen oikeat ominaisuudet tulevat esiin, kun olemassaolon kysymykset ovat elämässä etusijalla eikä mitkään elintasoihmisen pienet päivittäisjuorut. Esimerkiksi Lappiin muuttanut kenraalimajuri K.M. Wallenius sanoi, että päriskööt siellä etelässä. Isäni oli Inarin suomalaista sukua. kassa syyskusta 1944 kesään 1945 saakka. . Tämän kanssa tasapainoillaan. Tätini Maarit Vuomajoki kertoi, että heti sodan päätyttyä vain yhtä kapeaa reittiä sai kulkea, koko Lappi oli niin tiheään miinoitettu. Saamen kulttuuria voi opiskella myös sivuaineena, Lehtola muistuttaa. Kirjallisuuden Lappi on muualta tulleiden kuvaama VELI-PEKKA LEHTOLA teki väitöskirjansa vuonna 1997 rajamaan identiteetistä. Siinä hän tutki suomalaisen kirjallisuuden Lapin kuvauksia. Sen kautta kuvasin myös Lapin pähkähullua kulttuurihistoriaa. He olivat muualta tulleita virkamiehiä, pappeja tai metsänhoitajia, kuten eräkirjailija A.E. Järvinen. Ainoastaan Jussi Lainio oli kotoisin Kittilästä. . Lapin miinoituksen purkaminen kesti tuon ajan. Lapissa eletään aina elämän rajamailla. Lehtolan mukaan Järventaus oli uusromantiikan jatkaja, joka ei sietänyt modernistisia hömpötyksiä. Millaisena Lappi ja sen ihmiset näyttäytyivät suomalaisten kirjoittajien silmin katsottuna? Lehtolan mukaan 1920-40-luvuilla Lapista kirjoittaneet kaunokirjailijat eivät olleet Lapista kotoisin. Wallenius kutsui erämaanlakia darwinismiksi, jolloin vahvin sen kuin porskuttaa. Lehtolat tulivat Inariin Kärsämäeltä 1800-luvulla kiertäviksi opettajiksi, katekeetoiksi. Olin 2000-luvun alussa Kärsämäellä luennoimassa kiertävänä luennoitsijana. Esimerkiksi Arvi Järventaus ja Tuomo Itkonen kuvasivat uudisasukkaita, tukkityöläisiä ja maan- viljelijöitä. Myös K.M. Totesin, että ympyrä on sulkeutunut. Tämä ei vastaa saamelaisten näkemystä erämaasta lainkaan. Walleniuksen elämäkerrassa halusin käydä läpi Suomen historian keskeiset tapahtumat poikkipuolisesta näkökulmasta. Kärsämäen Lehtola sattui olemaan yleisön joukossa. Oulun yliopiston humanistiseen tiedekuntaan kuuluvaan vuonna 2001 perustettuun Giellagas-instituuttiin valitaan vuosittain viisi opiskelijaa opiskelemaan saamenkieltä. Lehtolan mukaan saamelaishallinnossa on tarjolla paljon töitä, ja monet opiskelijat siirtyvät töihin ennen valmistumistaan. . Saamelaisten elämää kyseiset kirjoittajat eivät kuvanneet. LEHTOLAN MUKAAN kirjoittajat näkivät Lapin äärimmäisyyksien maana. KU 15. Wallenius kirjoitti paljon pohjoisen luonnosta ja ihmisistä.
Eläkeuudistus loppusuoralle » Kolmikantaneuvotteluissa määriteltiin 63-vuotiaana eläkkeelle oikeuttava raskas työ. VUONNA 2017 voimaan tulevan työelä- keuudistuksen lakivalmistelu on loppusuoralla. Työuraeläkkeen raskaan työn kriteerit ovat tiukat. Uuteen lainsäädäntöön määritellyt kuormitustekijät ovat kuitenkin niitä, jotka ovat tutkitusti riski työkyvylle ja työssä jaksamiselle, kertoo SAK:n eläke- ja työuraasioiden päällikkö Katja Veirto. Se antaa 63 vuotta täyttäneelle mahdollisuuden jäädä eläkkeelle ennen vanhuuseläkeikää, jos hän on tehnyt vähintään 38 vuotta rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavaa työtä. Työuraeläkkeen tiukat kriteerit sovittiin tällä viikolla. KU Vapputervehdyksiä POHJOIS-SAVO Saarinen Asko Virtanen Torsti Yhtiö Voitto VARKAUS Antikainen Väinö Immonen Leena & Pepe Kolari Vappu Kortte Sinikka Manninen Elli & Pentti Pena & Elli Puumalainen Raija Salo Leena & Olli Semi Matti & Seija Suurholma Raimo Tsupari Mirja VAASA ALAVUS Aho Aino Halla-aho Keijo & Marjatta Ketelimäki Simo Ketola Matti Kuokka Seppo & Regina Lehtisaari Voitto Niinistö Saara Perämäki Jari Ristolainen Kauko & Kaisu 16 Pasanen Aarne Piippolainen Vuokko Salomäki Ria & Hannu Syri Tuomo & Eila Timonen Kalevi & Tuula Tuikkanen Reino Tulima Matti & Taina Öhman Tuula ORAVAISTEN POHJANMAAN VASEMMISTO, VASEMMISTO RY PIIRIHALLITUS 28.3.2015 Kantola Irma & Ahto Aarnos Eila Eriksson Christer Forsström Jörgen Fågelbärj Henrik Kinos Jukka Korkiamäki Antti Lehto Anneli Meriläinen Anton Mustonen Heikki & Iita & Rauhakissa Niemi Kauko Peltola Marja-Leena Perkiömäki Katariina Perkkalainen Antti Salmijärvi Jouko Samppala Esa Walkes Ilmari Keiski Irma Meriläinen Anton Vehniäinen Toini & Mikko Vuollet Riitta JALASJÄRVI Kallio Pirkko Korkiamäki Airi & Antti Korkiamäki Kaarina & Ilmari Leskinen Martti Niemi Satu Saarinen Sylvi Saarinen Tarja Tanja, Airi & Tapani KAUHAJOKI Haikonen Eila Haikonen Paavo Harjula Ossi Korpinen Ville Lehtinen Paula Lehtinen Tauno Niemi Kauko Samppala Esa Samppala Pauli Samppala Sisko KOKKOLAN VASEMMISTO Aarnos Eila Anttila Helena Forsström Jörgen & Sirpa KOKKOLA PIETARSAARI Ahlvik Mallu & Ole Ahonen Esa & Tarja Ahonen Tyyne Autioaho Pirjo Bro Alli Isokoski Sauli Jouppi Mirja Kalliosaari Pirkko Koskinen Anja Koskinen Rhea & Reijo Koivuniemi Sirkka & Pauli Kähtävä Liisa & Arvo Lappi Kerttu Lehti Lauri & Sisko Leppäkangas Matti Liisa & Hilkka Pietilä Gunnel & Seppo SARVIJOKI Niemelä Jorma Niemelä Ritva SEINÄJOKI Koivusalo Salme VAASA Heinola Pekka Moisio Harri Moisio Päivi Peltoharju Reino O. Raudaskoski Matti Risberg Erik VAASAN METALLIN VASEMMISTO RY Eteläpää Jussi Hakala Juha Hietamäki Sakari Hietamäki Tea Hirvelä Tapani Lämsä Kauko Mäenpää Aarne Männistö Heikki Nygren Veijo Palomäki Kauko Penttinen Pekka Salohovi Tapani Santikko Tauno Sirviö Kyösti Åsvik Erkki. Sen jälkeen eläkeiän alaraja sidotaan elinajanodotteeseen ja eläkeikää nostetaan enintään kahdella kuukaudella vuodessa. Ensimmäisen kerran tarkistus tehdään vuonna 1965 syntyneiden eläkeikään. Uusi eläkemuoto on pitkän työuran raskaissa töissä tehneille työntekijöille tarkoitettu työuraeläke. Sen myöntäminen edellyttää pitkää ja raskasta työuraa, joka on heikentänyt pysyvästi hakijan edellytyksiä jatkaa työssä, mutta täyden työkyvyttömyyseläkkeen kriteerit eivät täyty. » Työura- LEHTIKUVA/JUSSI NUKARI eläkkeen raskaan työn kriteerit ovat tiukat. Yötyö lisää kuormittavuutta Työn raskautta arvioitaessa otetaan huomioon sekä työn fyysinen että psykososiaalinen kuormitus. Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla toiminut kolmikantainen työryhmä sai viikolla työnsä päätökseen. Rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheut- Eläkeuudistuksen yksityiskohdista on sovittu ja raskaat työt määritelty. tavan työn ominaisuudet tullaan luettelemaan laissa. Fyysisiä kuormitustekijöitä olisivat suurta lihasvoimaa edellyttävät tai lihaksia pitkäkestoisesti kuormittavat työliikkeet, hengitys- ja verenkiertoelimistön erityisen voimakas kuormittuminen, kuormittavat ja hankalat työasennot sekä voimaa tai suurta nopeutta vaativat toistuvat työliikkeet taikka työliikkeet, jotka sisältävät samanaikaisesti käsien puristusta, kiertoa ja voimaa. Psykososiaalisia kuormitustekijöitä olisivat työskentely erityisen vaativassa ja poikkeuksellista henkistä kuormitusta aiheuttavassa vuorovaikutteisessa työssä tai työskentely jatkuvaa varuillaan oloa tai erityistä tarkkaavaisuutta edellyttävässä tehtävässä, jossa on korkea tapaturman tai onnettomuuden riski tai ilmeinen väkivallan uhka. Lisäksi esimerkiksi toistuva yötyö, toistuvat pitkät työvuorot sekä kuormitusta lisäävien suojavarustei- den käyttö voisivat lisätä työn rasittavuutta. Työuraeläkkeenä maksetaan työuran aikana karttunut eläke, joka on hieman matalampi kuin työkyvyttömyyseläkkeessä. . Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle kesätauon jälkeen. Alin vanhuuseläkeikä nousee nykyisestä 63 vuodesta vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneillä asteittain 65 vuoteen
Ei suinkaan! Vaaleja käydään kaiken aikaa. Äänestämättä jättänyt saattaa tähän tokaista, että kyllä maailmaan puhetta mahtuu. Vaikka tämä ärtymys olisi ymmärrettävää, sille ei pidä antaa sijaa. Maailma aailma muuttu muuttuu uu Sakari Hänninen sakari.hanninen@thl.? Sanat ovat politiikassa tekoja VAALIT OLIVAT ja menivät! Vai menivätkö sit- tenkään. Meitä hallitaan myös sanoilla, jotka eivät tarkoita mitään tai jotka ovat niin monimielisiä, että kuka tahansa voi niillä koristella ajatuksensa mielensä mukaan. Klassisessa teoksessaan Demokratia Amerikassa Alexis Tocqueville puhui tällaisista termeistä pohjaa vailla olevina laatikoina, joihin jokainen voi laittaa mieleisensä sisällön. Koska jo valittua linjaa ei saanut asettaa kyseenalaiseksi, niin talouspolitiikasta keskustelu muuttui tällöin pelkäksi sanailuksi. VAALIEN JÄLKEISET tapahtumat todistavat siitä, että valittu linja on pitänyt. Tämä on osaltaan vesittänyt heidän sanomaansa, kuten on ollut tarkoituskin. Ai, että tilanne on toinen. Keveämmän talouspolitiikan kannattajat olisivat varmasti menestyneet keskustelussa paremmin, jos he eivät olisi puhuneet poliittisesti leimautuneesta ?elvytyksestä. ja olisivat korostaneet nimenomaan velkade?aation vaaraa.? Jospa Suomen nykyisenkin tilanteen suurin uhka on velkade?aatio, jolloin velat pyritään maksamaan pois mahdollisimman nopeasti samalla kun hintataso on vaarassa laskea . Vaikka kielteinen vastaus kysymykseen ei välittömästi sulkenut hallitusovea, niin se kertonee » Valtakeskittymissä pyrittiin jo etukäteen varmistamaan, ettei vaalitulos pääsisi vaikuttamaan tulevan hallituksen keinovalikoimaan. enemmän Sipilän persoonasta kuin valitusta linjasta ja VM:n kärkiviestistä. Politiikassa sanat ovat tekoja. Olisi hyvä jos nämä (tulevaisuutta koskevat) olettamukset tuotaisiin kulloinkin rehellisesti esiin ja niiden pätevyydestä keskusteltaisiin. Sanoja! Sen jälkeen keskitytään keinoihin, joista heti ensimmäisessä kysytään, yhtyvätkö mahdolliset hallituskumppanit valtiovarainministeriön tilannekuvaan ja sen mukaiseen julkisen talouden sopeutustarpeeseen. Niin onkin: rahapolitiikka ei ole enää omissa käsissämme! Kirjoittaja on politiikan tutkija. 17. Hyvätkin asiat voidaan kätkeä pohjattomiin laatikoihin ja hyvistä laatikoista voidaan pohja potkaista pois. Näin on tapahtunut monille vasemmiston ajamille asioille. Pelissä on Suomen tulevaisuus ja siitä syystä olisi hyvä pohtia sitäkin, miten tätä peliä oikein pelataan. TALOUSPOLITIIKAN PELISSÄ kaikkein tärkeimmät siirrot ovat ne ensimmäiset eli niiden olettamusten valinta, joiden varassa laskelmat ja päätelmät sitten tehdään. Mutta tarjotut keinot olivatkin sitten eri asia. Käytyjen vaalien keskeisin piirre oli se, että valtakeskittymissä pyrittiin jo etukäteen varmistamaan, ettei vaalitulos pääsisi vaikuttamaan tulevan hallituksen keinovalikoimaan. Tässä nimenomaisessa tarkoituksessa esimerkiksi valtiovarainministeriön toimesta esitettiin ennen vaaleja virkamiespuheenvuoro talouspolitiikan linjaamiseksi ja tällä radalla koko valtamedia kulki läpi vaalien. Tässä on nimittäin todella paljon pelissä. Tällöin olisi hänen mukaansa tullut havaita suurin uhka: velkade?aatio. Mutta kuten hän toteaa: ?Velkade?aation merkitystä olikin tietysti vaikea nähdä. jolloin velkojen suhde tuloihin ei alenekaan? Tästä vaarasta kirjoitti 1990-luvulla edellä siteerattu Juhana Vartiainen. Lähinnä on sanailtu julkisen talouden sopeutustarpeen suuruudesta ja vauhdista. Syytä olisi viimeistään nyt. Sen tarkemmasta sisällöstä ei ole silti nähty tarpeen perusteellisemmin keskustella. Kaikki puolueet puhuivat vaaleissa hyvinvointiyhteiskunnan, toimivan talouden, kestävän kehityksen, suomalaisen työn, turvallisuuden, oikeudenmukaisuuden samoin kuin lasten, nuorten, vanhusten ja jopa pienen ja vähäväkisen ihmisen puolesta. Näin harvoin tapahtuu. Valitettavasti tämä koskee myös valittua kärkiviestiä ja sen perusteena olevaa selontekoa, jossa päähaasteeksi on nostettu talouskasvun saaminen kestävästi paremmalle uralle ja sitä kautta velkaantumiskehityksen taittaminen. Hallitusneuvottelujen tunnustelijaksi valittu keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on lähestynyt mahdollisia hallituskumppaneitaan kysymyksillä, joista ensimmäisessä kysytään Suomen tulevaisuusvision avainsanoja. Olisi kiinnostavaa tietää, mitä hän on kirjoituksestaan tänään mieltä. Mistä tiedämme, että valitun linjan ansiosta vientiyritykset keksisivät parempia tuotteita, digitalisaation epäkohdat korjaantuisivat, rakenteelliset uudistukset onnistuisivat, ja ennen kaikkea laiskanpullea pääoma saataisiin investoimaan. Tähän pyritään ennen kaikkea ALL OVER PRESS julkista taloutta leikkaamalla, palkkamaltilla, nykyisten työntekijöiden työuria ja ?aikaa pidentämällä, työntekijöiden kannustimia ja liikkuvuutta lisäämällä, erilaisilla rakenteellisilla uudistuksilla ja digitalisaatiolla. Näiden lähinnä työn tarjontaan liittyvien toimien oletetaan palauttavan talouden tasapainon ja nimenomaan myös työmarkkinoiden tasapainon. Entäpä jos näin ei käy, vaan päinvastoin työttömyys kasvaa, lama syvenee ja syrjäytyminen lisääntyy. Pitäisikö siis elvyttää? VUOSIEN 1991?1993 talouskriisin jälkeen eräs taloustieteilijä käytti viisaan puheenvuoron, jossa hän ruoti silloisen Ahon hallituksen leikkaustoimia vertailemalla samalla kuinka Suomi ja Ruotsi tässä tilanteessa toimivat. Kun Ruotsissa kannettiin eniten huolta työttömyyden, tuloerojen ja köyhyyden kasvusta laman seurauksena eikä siitä syystä haluttu liiaksi kiristää julkista taloutta, niin Suomessa taasen pidettiin ensisijaisena valtiontalouden tasapainottamista sekä valtionvelan ja in?aation kurissa pitämistä työttömyyden kustannuksella
Kun haimme vettä Savikon kaivosta, kuuntelimme ja katselimme ympäristöä ja teimme havaintoja. Olimme isän mukana hänen tehdessään luonnoksia luonnossa. Opiskelijat olivat innostuneita ja innostavia. . Alkuaikoina opetin työväenopistossa muutaman tunnin viikossa. Nämä asiat tulivat luontevasti, ei opettamalla. Vapaus ei tarkoita huoletto- » Tilaustöissä aikataulut ovat tärkeitä, omissa töissä voi hieman lipsuakin. muutta tai huolimattomuutta. Perhe vietti 1950-luvulla kesät Iisalmen Poroveden Pänninsaaressa. Puolen kilometrin pituisella kapealla saarella oli seurakunnan vuokramaalla ainoastaan viisi mökkiä. . Joitakin tapettitöitä on säilynyt sekä piirroksia kirjojen sivuilla. Tulkintavastuu jää katsojalle Kuvanveistäjä Anu Matilaisen mukaan Ateljee-talon pidossa on mukavaa sosiaalisuutta, kun tutut ja tuntemattomat tulevat käymään. Vapaus tarkoittaa lujaa itsekuria » Kuvanveistäjä Anu Matilainen perusti Ateljee-talon Iisalmeen. HELSINKILÄINEN kuvanveistäjä Anu Matilainen asui 30 vuotta Viljo Kojon ateljeessa Meilahdentie viidessä. Kun Helsingin kaupunki myi huvilan pois, Matilainen muutti kuusi vuotta sitten kuvataiteilija-isänsä Erkki Matilaisen (1913?1986) synnyinsijoille Iisalmeen. Matilainen on pyörittänyt 4,5 vuotta Kankaankadulla Ateljee-taloa, joka on samalla hänen työskentely- ja näyttelytilansa. Taideakatemiassa opiskelin 1969?70, jonka jälkeen olin kaksi vuotta Sveitsissä keramiikkaalan jatkoharjoittelijana. Sieltä sain elämänoppia ja sompailin naapurimaissa tutustuen laajasti Eurooppaan. Sieltä siirryin Taideakatemian vapaan kuvanveiston puolelle ja opiskelin keramiikkaa 1964?68. Työn muoto tulee ajatuksen myötä, samoin kuin työn ja tehtävän luonne sanelee materiaalin. . Pyörittelen mielessäni pieniä hahmoja, kunnes ongelma ja asia ratkeavat. Kollegoja oli Saksasta, Italiasta ja Itävallasta. Taideakatemiassa hän opetti perspektiiviä ja Taiteellisen tekemisensä Matilainen hahmottaa niin, ettei rajaa esittävää ja ei-esittävää, koska työ neuvoo aina tekijäänsä. Esittävän ja ei-esittävän raja on veteen piirretty viiva. Asioiden kehittely ja punnitseminen vie eniten aikaa, kun teen luonnoksia paperille. Muuttaessani Iisalmeen, pidin parit pienet kurssit ja sain kartoitettua seutukunnan taideharrastajia ja sain hyviä ystäviä. Käsin rakentaminen savella oli opiskelussa pääosassa. . Isäni oli kotoisin tästä Kankaankadulta, joten palasin konkreettisesti juurilleni. 18 Vuonna 1946 Helsingissä syntynyt Matilainen opiskeli Taideteollisessa korkeakoulussa opettajanaan Kyllikki Salmenhaara. Yksityisnäyttelyn hän piti Arabian kirjaston tiloissa Helsingissä 1990-luvulla. Lukuisten yksityis- ryhmä- ja yhteisnäyttelyiden lisäksi Anu Matilaisen julkisista teoksista mainittakoon Iisalmessa oleva professori Edvin Laineen rintakuva, Iisalmen kulttuurikeskuksen edustalla Helvi Juvoselle omistettu muistomerkki Pikarijäkälät sekä säveltäjä Toivo Kuulan muistomerkki Kuula-puistossa Helsingissä. Juha Drufva. Pakolliset pyrähdykset pois oman työn äärestä ei tuntunut hyvältä, jätin opettamisen. Sosiaalisessa mielessä opettaminen oli hyvää vastapainoa yksinäisen työskentelyn rinnalla. Valmistumisestani lähtien vuodesta 1975 olen ollut vapaana taiteilijana. Vapaus tarkoittaa Matilaiselle lujaa itsekuria. Ensimmäisinä kesinä asuimme teltoissa. Nimet ovat jälkeenpäin keksittyjä, joten tulkinnallinen vastuu jää aina katsojalle. Aamuisin lehmät kävivät herättämässä meidät, vain lehmien varjot näkyivät teltan seinämissä. . Ateljeen pidossa on mukavaa sosiaalisuutta, kun tutut ja tuntemattomat tulevat käymään. Lapsuuden kesät Poroveden Pänninsaaressa Matilaisen isä teki pitkän työuran Helsingissä poikanorssissa. Tilaustöissä aikataulut ovat tärkeitä, omissa töissä voi hieman lipsuakin. On pidettävä huolta itsestään, että jaksaa fyysisesti ja henkisesti raskasta työtä. . Vapaa-aikanaan hän maalasi ja piirsi. Isä rakensi sinne mökin 1950-luvulla. Se ei ollut pelkkää variksen piirtämistä. Hän kannusti käyttämään kierrätysmateriaaleja ja kaikkia materiaaleja, mitä ympäristöstä löytyy. . B kulttuuri Sanotaan nyt ääneen, että esimerkiksi teatterin tekemisellä ei rikastu kukaan. Sadepäivinä piirtelimme vanhoihin tapettirulliin, jotka sitten poltimme takassa. Näyttelijä Laura Malmivaara, Iso Numero / kevät 2015 JUHA DRUFVA opettajakoulutuslaitoksessa didaktiikkaa. Äitini Eila suunnitteli tekstiilitaiteilijan uraa, mutta jäi sitten kotiäidiksi. Savolaisessa sanallisessa ilmaisussa on paljon taiteellisuutta, visuaalisuutta ja vivahderikkautta. Matilaisen sisaruksista taiteilijoiksi ovat kouluttautuneet myös tekstiilitaiteilija Eevi Matilainen sekä graafikko Leena Airikkala. Nuorin veli Antti Matilainen toimii kaupallisella alalla. . Hän opetti katselemaan ja näkemään. Taiteen tukeminen on yhteiskunnan monimuotoisuuden elinehto. Se oli minun juttuni. Ateljee-talossa on myös säännöllisesti vaihtuvia muiden taiteilijoiden näyttelyjä.
Mustakallio ottaa kaiken irti venkoilevan palvelustytön roolista, saaden yleisön suorastaan ulvomaan naurusta. Hieno on myös Petri Liskin pökkelömäinen sulhaskandidaatti, jolla on tunneälyä lähes yhtä paljon kuin kelohongalla. Kaikilla ei riitä sukulaisia kantajiksi, joten suntio, Kallio ja muut työntekijät toimivat silloin ?omaisina?. LEHTIKUVA Naissuntio nousee Kallion työtovereista muutenkin tärkeäksi. Timo Kallio on suuri nahjus. Kampanja jatkuu elokuun loppuun saakka. Lehden 79. Lavastus: Kati Lukka. Rooleissa: Jukka-Pekka Palo, Pirjo Luoma-aho, Kreeta Salminen, Juha Varis, Harri Nousiainen, Jukka Puotila, Petri Liski. KANSALLISTEATTERI/ TUOMO MANNINEN PARAS olla pureutumatta liikaa juoneen. Mutta mitä kirjallista tai muuta tarkoitusta yliampuvin vedoin ajetaan? Vaihtoehtonekrologit ja haikailu Hannelen perään; menneisyyttä molemmat, paljolti mielikuvitusta. joltakin kirjanystävältä. Veli-Pekka Leppänen KARI HOTAKAINEN: Kantaja. KU Hersyvän herkullinen Luulosairas » Molièren Luulosairasta on ehditty reilun kolmensadan vuoden aikana esittää lukemattomia kertoja, silti Arto af Hällströmin ohjauksessa näytelmään on saatu reilusti tuoreutta. Luulosairas on kiinni tunsa kanssa Cléante päättää esittää tässä päivässä ja maailmassa, jossa tytön musiikinopettajaa suoraan täjokainen saa halutessaan diagnoosin män isän silmien alla. Oman lisänsä keitokseen tuo Argaja jokaiseen vaivaan tai vaivan luulotteluun löytyy lääke. Näytelmän luunin toinen vaimo (Pirjo Luoma-aho), losairaan ainoa varsinaijoka haluaisi lähettää mienen sairaus on kuitenhen tyttäret luostariin kin hyväuskoisuus, odotellessaan puolijohon on vaikea sonsa kuolemaa. Hotakaismaiset kärjistyksetkin poissulkien hän tuntuu jotensakin epäuskottavalta kaverilta, jopa siinä määrin aloitteettomalta, etteivät maisterinluvut ole voineet häneltä koskaan onnistua. Saadakseen olla rakastetTEEMOILTAAN Teatteri toman ketterästi ja ilmeikkäästi suorastaan kuolettavan sairaan ja elämänsä vedossa olevan välillä. Siihen mitä eteesi tarjoutuu. Kantaja ei ole suurensuuri suoritus. päivänä vietettiin taas Kirjan ja Ruu- sun päivää. Joukkorahoitukseen osallistujat saavat uuden numeron loka-marraskuussa 2015. Kirjakauppaliitto 2015. 140 sivua. Älä ihminen turhan kauaa tarraudu menneisiin vaan silmäile eteenpäin. Luulosairas lepää tukevasti loistavien Jukka-Pekka Palon ja Minttu Mustakallion harteilla. Lukemisen ja kirjallisuuden iloa levitettiin niinkin, että ostamalla kirjoja vähintään 20 eurolla sai kyytipojaksi Kirjakauppaliiton kustantaman Kari Hotakaisen (kuvassa) romaanin Kantaja. Pieni kertomus Kantaja kuvaa entisyyteen uponnutta ihmistä. Harvinaiseksi teoksen tekee tietysti se, että nidettä ei voi ostaa mistään. Todellisuus on arvatenkin tarua karumpaa, mutta tarinaa se puhaltaa himpun verran liikkeelle. Vanhojen tekijäkonkareiden lisäksi tuoreessa numerossa esitellään joukko uusia huumorintekijöitä. toukokuuta 1975. Tytär tieLUULOSAIRAS lepää tukevasti loistavien Jukka-Pekka Palon ja Minttu tysti on rakastunut toiseen mieheen, Mustakallion harteilla. Palo hyppii uskomatkohteen. Tavoitteena on kesän aikana saada mukaan vähintään 750 Pahkasian ystävää, jotka ovat valmiit panostamaan lehden julkaisemiseen parikymppiä. Arivaan a v löytää lääkettä. gan itse kokee olen e e Jokais vansa niin sairas, Argan (Jukkan tai vaiva että testamenPekka Palo) on un lu e t tin tekeminen luulosairas, joka t lo luu on ajankohtaista. käyttää aikansa . e k ä löy tyy lä Tehtävään palkaja rahansa lääkätaan notaari, joka reihin, rohtoihin ja suolihuuhteluihin. samalla on vaimon raHänen läheisiään tämä kastaja. Sarjakuvasankareista seikkailevat ainakin Peräsmies (kuvassa), Armas ja Hemmo Paskiainen, Pahkeinen ja Miihkali. Kirjat Menneisyyden portinvartija HUHTIKUUN 23. Tarja Simonen ja Petra Kuntsi ovat luoneet visuaalisen kokonaisuuden, joka hemmottelee katsojien silmiä. Kansallisteatterin Luulosairas on hersyvän herkullinen naurupommi, joka viuhahtaa ohi hetkessä ja jättää mielen hyrisemään hyväntuulisuutta. Anni-Helena Leppälä LUULOSAIRAS Kansallisteatterin Pieni näyttämö. Heidän työsCléanteen (Harri Nousiainen), joka kentelynsä vaikuttaa äärimmäisen olisi valmis naimaan rakkautensa vaivattomalta. Hienoista värettä ja vaihtelua Kallion päänsisäisiin syntyy hänen alkaessaan jäljittää nykyistä Hannelea. 2010-luvulle päivitettyinä. Jukka Puotila puolestaan ilveilee kahdessa lääkärin roolissa siihen tapaan, että pelkät eleet saavat yleisön hykertelemään. Arto af Hällströmin ohjaus on napakka ja tasainen, löysiä kohtia Luulosairaassa ei ole. Luulosairas on myös pukujen ja naamioinnin juhlaa. numero sisältää 64 sivua tuhtia Pahkasika-materiaalia. Voi kuitenkin yrittää lainata . Oikealla Jukka Puotila. 19. Kertomuk- sen painokkain taka-ajatus lienee se, että älä ihminen turhan kauaa tarraudu menneisiin vaan silmäile eteenpäin. Ja tätä kaikkea mielensä mukaan hämmenei varsinaisesti haittaa, entää palvelustyttö Toinette (Minttu nen kuin mies päättää naittaa tyttärensä Angéliquen (Kreeta Salminen) Mustakallio). lääkärin pojalle, taatakseen oman hoitonsa jatkuvuuden. SUOMALAISEN HUUMORIN legenda Pahka- sika-lehti alkaa ilmestyä uudestaan joukkovoimalla. Filosofian maisteri Timo Kalliota liikuttaa kaksi asiaa: hautausmaata työkseen haravoidessaan hän rakentelee elämäntarinoita vainajille, toisaalta häntä vaivaavat jossittelevat muistot nuoruutensa rakkaudesta Hannelesta. Kallio myös kanniskelee työn puolesta hautaan laitapuolen vainajia. Nettisivustolla www. pahkasika.net on Pahkasian juttugeneraattori, jonka kautta lukijat voivat tarjota omia tarinoitaan ja sarjakuviaan julkaistavaksi. Pahkasian ensimmäinen numero ilmestyi 31. Teksti: Molière. Suomennos ja ohjaus: Arto af Hällström. Mukana ovat kaikki vanhat tutut sarjakuvat, huumoriartikkelit ja sananpläjäykset
Jesajan kirjassa Lilith itse on kuitenkin epäpuhdas eläin, sillä kostonpäivän veristä ja savuista maisemaa asuttavat siili, huuhkaja, korppi, pöllö, hyeena, kamelikurki, villikoira, sakaali, Lilith, nuolikäärme ja haaskalintu. Lilithin villi perusluonne vaati myös villiä seksiä. Kun Aadam halusi maata lähetyssaarnaajien asennossa, Lilith hermostui ja häipyi matkoihinsa. Lapsista Ilmari Johannes menehtyi viisiviikkoisena ja Sulo Armas yksivuotiaana. Ja lopulta tuleva mummoni oli lihava mummo, jonka vatsa oli kuin tynnyri ja jonka jalat sanoivat kävellessä: pop, pop, pop. Mummo ei näyttänyt koskaan nuorelta, mutta se oli mitätön hinta siitä, että hän sai kolme tervettä lasta ja kymmenen lastenlasta ja eli aina vuoteen 1990 saakka. Matti oli Maria parikymmentä vuotta vanhempi turjake, mutta minun geenini ristivät kiitollisina kätensä. GEENIEN HUOLET eivät olleet suinkaan ohitse. Kaija Mallat pohtii vuoden 2007 väitöskirjassaan, miksi rajapaikoille on annettu naiseen, naaraaseen, neitsyeen, morsiameen, akkaan tai ämmään viittaavia nimiä. Kun isäntä Matti Räikkönen tarvitsi taloon heti (eikä viidestoista päivä) uuden naisen, hiusten halkomiselle ei jäänyt aikaa. (Nachteule, night owl, nattuggla), että suomalaisten aave ja käki tuntuvat hiukan kummallisilta. Todellinen käki kukkuu öisin vain Yrjö Kilpisen laulussa (Der Kuckuck rief die ganze Nacht), mutta yökukkuja taitaakin yhdistyä känniseen käkeen, joka kömpii kolmelta vieraaseen pesään. Vanhassa raamatunkäännöksessä Lilith on kyöpeli, ja Kyöpelinvuori on puolestaan myyttinen loukko, jonne noidat ja naimattomat naiset kokoontuvat. Nuoremmissa nimikerroksissa on kuitenkin jälkiä noidista, jotka lensivät Kyöpelinvuorelle vahvistaakseen liittonsa paholaisen kanssa. ?Raatikkoon, Raatikkoon, vanhatpiiat pannaan, tuonne, tuonne Kyöpelinvuoren 20 » Jokaisen ihmisen syntymä on uskomaton ihme ja lukemattomien sattumien summa. taa, ettei niitä, ettei niitä pojat nähdä saa?, piirileikkilaulussa hoilataan. Edellisten sukupolvien aikana asioiden on pitänyt loksahtaa aina kohdalleen, sillä lisääntymisen suuressa kertomuksessa ei katkoja sallita. Rajanimitutkija Kaija Mallatin . Näistä samoista kylistä, tarkemmin sanottuna Penttilästä, aloitan esiäitieni historian. Isomummoni äiti, vuonna 1851 syntynyt Mari Suikki, varttui kunniallisessa talonpoikaisperheessä, mutta pian havaittiin, ettei noin lyhyt, tanakka, väritön ja huonohiuksinen tyttö ihan helposti miestä itselleen saa. Kun omat geenini uinuivat Marin sisuksissa, minun kannaltani kyse oli elämästä ja kuolemasta. Syntiinlankeemuksen jälkeen Lilith onnistui kellistämään alleen Aadamin ja synnyttämään tälle liudan lapsia, joita on soimattu yön demoneiksi. Feministeille he ovat silti tyttäristä kauneimpia. YÖKYÖPELIT OVAT palanneet tietokoneiden myötä kieleemme: siellä se yökyöpeli taas nenä ruudussa kykkii eikä mene ennen aamua nukkumaan. Kyöpeli tarkoittaa aavetta, mörköä, noitaa, velhoa ja paholaista, mutta yökyöpeli on harmiton yökukkuja. Uneton on niin monessa kielessä ?yöpöllö. Lapsiluku jäi senkin takia pieneksi, että myös Matti-isäntä sairastui ja kuoli pois. Koko geeniperintö oli nyt Hildan, kuopuksen ja iltatähden, vastuulla. Pirjo Hämäläinen Mun mummoni muni mun mammani NAISTEN KETJUN tajuaa vasta silloin, kun on siirtynyt itse lähtijän paikalle. hauskasti monikollinen . Vuonna 1904 hädin tuskin naimaikäinen Hilda otti miehekseen ja talon kotivävyksi tummaverisen Pekko Oravan ja synnytti tälle vuosina 1905, 1907 ja 1908 kolme lasta. Tämä pitää paikkansa, mutta kun paimentolaisuus (Abel) antoi tilaa maanviljelykselle (Kain), patriarkaatti voimistui ja suhtautuminen naisiin vääristyi. Heprealaisen perimätiedon mukaan Aadam nai Lilithin, koska eläimet eivät jaksaneet häntä enää lihallisessa mielessä kiinnostaa. Jos huonohiuksinen Mari ei olisi raskaaksi tullut, isomummoa, mummoa, äitiä tai minua ei olisi olemassakaan. Penttilän naapurissa Konnussa kuoli onneksi nelikymppinen, lapseton emäntä. Hengissä pysyi vain Impi Siviä, minun mummoni. Äitiään mummo ei ikävä kyllä muistanut, sillä lentävä keuhkotauti vei keväällä 1909 Hildan, joka oli tuolloin 24-vuotias. Kun talon vanhaemäntä, huonohiuksinen Mari, vuonna 1912 kuoli, geeneistäni oli vain rippeet jäljellä. Pekko seisoi kuitenkin anoppinsa haudalla, puristi tulevaa mummoani kädestä ja katseli uhmakkaasti alas maahan ja ylös taivaalle. Tätä tyttöä ei tuoni korjaa, Pekko vannoi, ja niin tuleva mummoni söi joka päivä kahdeksan voileipää ja kahdeksan kananmunaa ja lautasellisen kauraryynivelliä. Murheen murtamalle Aadamille värkättiin korvikkeeksi sovinnainen Eeva. Mutta kuinka yksikseen liihottava Lilith voi olla kenenkään esiäiti. Vanhatpiiat, yhteisön kummajaiset, hallitsivat ilman miesten apua elämäänsä ja seksuaalisuuttaan, joten ilkeät lähimmäiset äkkäsivät heissä noitamaisia piirteitä. JOKAISEN IHMISEN syntymä on uskomaton ihme ja lukemattomien sattumien summa. Kiitos tuhdeista geeneistä, mummo, ja hyvää äitienpäivää sinne tähtien taa! Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija, taidehistorioitsija ja kunnallispoliitikko.. Siinä sivussa hän käsittelee kyöpeliä. Suomen alkuperäiset Kyöpelinvuoret sijaitsevat Mallatin mukaan esihistoriallisten kalmistojen lähellä, pyhissä paikoissa, joissa on poltettu helavalkeita. Isomummon äiti, isomummo, mummo ja äiti ovat kaikki aikanaan kuolleet, joten minä seison nyt kuilun reunalla ja odotan omaa vuoroani. Ketju alkaa tietenkin paljon kauempaa, Etiopiassa kolme miljoonaa vuotta sitten eläneestä naarashominidi Lucysta tai sitten Lilithistä, joka leivottiin maantomusta yhdessä Aadamin kanssa: ?Ja Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.? Myös Eeva ilmaantui paratiisiin varhain, mutta selvästi Aadamia myöhemmin, sillä hän astui ulos tämän kyljestä samaan tapaan kuin Pallas Athene Zeuksen päästä. ?Lilith ei ollut sellainen porvarillinen pelkuri kuin Eeva, vaan voimakastahtoinen nainen, joka ei suostunut alistumaan?, Kalevi Haikara kirjoittaa. sukunimi on lähtöisin Suomen ja Venäjän nykyiseltä rajaseudulta, Jääsken läntisistä kylistä. Mari sai useita keskenmenoja ja kolmesta elävänä syntyneestä lapsesta Anna nääntyi jo pienenä rupuliin eli rokkoon ja aikamieheksi ehtinyt Antti vaivaan tahi vammaan
????. ??????????? <????. ????????. ????. ?????. ??????. ??. ?????????????. ?. <????. D?????. ??. ????. joja E-kir L A : n Paljo itteessa utiset.fi o s o anu d???. ?. ?????. Z???. ??????. ?????????. ?????. ?????????. ????????. ?????. ??????. ????????. ?????????. ?????????. ?????????. :?. . ??. ????????. ??????. ???????. z????. <??. ??????. ????. ?. ???????. /??. ????. ?. K??????????. /????. s????????????? ??. :????????. ????????? ?. ????????????????. ?????? ????????. . ?????. ??????????. ??????????. '????????. ?????????????????. ?????????. D???. ???. ????. ?????. ???????????. ?????. ???????. ?????. d??. . ??????????. ?????? ?. . ??????????. ??????. ?????. ???????? ??. ?. ?????. ?????????. ??????. ?????????????. s???????. ?. ????. ??????????? D??????. ?????????? ???. ?????. ??????????. . h?????????. ????. ????????. ????????????? /??. ????. . ??????. s???????. ????. <????. ??????. ^???. ??????????. ??????. ?. ?. ???????. D???????. ???????????. ????????. ???????. ?. d??. ????????. ?????????? ^???. d???. ???. ^????. D??. ??. ????? /??. E??????. ???????. ???????????. . ???? d??. ?. ?. ???. ?????. ????????????????. ????. ????. ^??????? ?. ???. ???? 21. D?????. ???. ?????????. ??????????. ???. E????????????. ??. ???? <???. ????. ?????????. ???. ?????????. ???. ????????. ?????????????. ?????????????????. ??????? ?????. ???? ???????????????. ????????. ?. ?????????. h?????. z?. <??????. ?????????. ???????? ?. &???. ??????. ????????. ????? <???. ??????. ?????. ????????????. ^????. ???? ??. ????? d??. ???????????. ?????????? <???. D???. ????. ???. ?. ^????. ?????. ?????. ???????. ????????. ?????. ??????????????????. ??????. d??????? ?????. /????????. ?????. ????????. ???. ???. ???????. ???????. . ???????. . ???????. ????. ??????????. ???? /??. ???. ????????. . ????????. ?. ,???????????. ???????????????. ????????? ?. ?????. ??????? ??. E??. ????????????. ?. ?????. ???? D?????. ????. ?. ??????. ?????. ???? ?. ???????? ans pa.k p u ://ka http hhdhh<^/ D????. ???? &???????. ???????. /??. ?. ?????. ??. ?????. ??. <????. z???????. ????. ???. ????. ???????????????. ?. ?. ???????. . ????????. ?. W??????. ?????. ,??????? ,??????????. ??. ???. ????????. /????. ??????? K???????????. ^<W???. ????????. ???????? /??. ?. ???????. ????. ???????????. ???????. D?????. ???? ^???. ????????????. . D?. ???. ??. ????. ????. ??????????? D??. ^????. <???????. ???????????. ?????????????. ??????. ?????? ????. <???. . ???????? ?. E?????. ?. D??. ??????????? ^???????. ??. ??????????. Z???. ?. ????. . ??. ?????????. ????. ???. <?????. . ????????. ??????????. ?????. ?????. ?????????. ????. ????. ?????? ???. ????????. d???? ????. ????????. ???. . <?????????. ??. h???. ????????. ???????. ??????. ??????????. ????????????. ??. ????? ?. ???? Z</^dKE Zd /d <????. ???????? ?. ?????????. ??. ??. ??????????. ??????????? ????? ,????. ^????. ???? Z???. ?????. s????. d??????????? D??. ???????????? <????. ,????. ???????????. ?. ??????. ????. ????. ????. ?????. D???. ???????. ???? ,????. h?????. D???. ????????????. ???. ????????? ??????. ?. ???????. ??????????. W??. ??. ?. ???????. /??. ?????. ???????????. ?????????????????. h????. ???????????. ??. ???? D?????. ???????????. . ???. Z???. Z???????. ????. ^?????????. ?????????????? <???????. <?????????. ?????. ????????????. ?. ???????. ???????????? ?. D?????. ??????. . ???? ?. ??????. . . ????????. ^????. ??????. . ?????. ??????. /?????. ??????. W????. <???????. ???????????. ???? ??????????????. . ????. ?????. ???. ?????. ?????????. ????????. ?. ?????????. ??????. ????????????. ???????? ???. ????? s??????????????. ??????????. ?????????. ?????. ??????????. ????????. ????. ????????????? ???. ????. Z????? s???????????. ??????????????. ^????. Z???. ?????????????? D???. <?????????. <????. ???????
??????? D??. ???. ????????????. >??. ????????? d???????????. ????. . ?. D??????. . ???. ????????. ?. ????. ?. ??. ??????. ?????????. ?????. ???? >?. ????????. ?????. ??????. ?????????. ^?????. ?????. ?????????. ?????????????. ??????. ??????. ?????. ????. ???? <????. <????. D???????. ????. ????? ????????? ???. ???????. ^?????. ??. ????????????. ?????. ??. ???????. ???????????. ?. D?????. ?????????. ??????????. ????????????. <???. ???????????. ?????. '?????????. ???????? . ??. ??????????. ^. ?????. ?. ???. ??????????? /??. ??????????? . ?????????. ?????. ???? /??. ?????????. ?. ?. ?? /??. h?????. ?????????. . ???? <???????. ????. . ?. ????. ???? /??. ?????? <???. ???????????. ??. >????????? ????. ?????????. ??????. . ?. . ????. ?. ?????????. ?. ?????????????????? ?. ??????. E???????????. ?????????. ??????. ?. ??????. ?????????. ???????????. :?????. ?? ???. . ???? ?? ja kirjo E L äA .fi n lisä teessa: o j l a tiset P osoit ansanuu pa.k aup k / / : http 22 ?? Tunnus 5005076 D???????. ??. ???? d????. D???. ?????????. W?????????????. ??????. ???????. ????? ??. ?????????. ???????. ?????. ???????????. ?. K??. . ^???. ????. ?????. ?? D?????. ?. ??????????. ?????????? ????. . ??????????????. ???????. ??????. ???????. ?????? ???. ???????. ?? ?. ????????????. ??????????. ??????. ?. ??????. ???????. ?. ?????? ??. ?????. >???????. ?????????. ???????. ^?????. :???. ?????. ????. <??????. ^????. ????????. ????. ???? W??. ?? <?. ???? Saajan osoite E????. K????????? ?. W??????. ??????. ????????. ??. ???? <??????????. ??????????? /??. ???. ????????????????. d??????. ?????? ????. >???. ?. ????????. ????. ?????????. ????????. ^????. ??. ????. ????????? . ????????. ??????. ??????????. ??????? . ????. ?? :?????. ???? . ????????? . ????. ?????. ???? ????. ?????. ???????. ??. . ?????. ?. ?????????????. W?????????. ????. '????. s?????. ??. ??. ??????????????? ?????. ???. ???????????? Osoite ?. ??????????. ???????????? ?. ?? /??. ?. h?????. ????. ????????????. ?????. ?. ????????. ???????? >???. ??????????. ???????. ??????????. ???????. ??. <?????????. ??. ???????? h??. . ????. ???????. ??????. ???????. ?????????. . . ????. ?????????. ?????. ??????????????. ??????????. ??????. ^??????. ???????. ??????. ??????? . '?????. <???. ???? ?????. ?? <h ???? W???. '?????????. ?????????????? ???????? D???. ????????????????. ?? ???. ????????. . ?????. ?. ?????. ?????????. ?????. ??. . ???????. ??????. ???????. . ????. s?????????. d???????. D?????????. . d??????. d. <??????. ??????? >??. ????????. ???????. ??. . ?? Nimi (tilauksen maksaja) ???. ??????. ?. ?. . ??????. ??. . ??????. ?. ???? >??. ?? /??. ?. ????. ?. ????. ??????????????. ???????? /??. ??. '????. ^??????. ???????????? Tilaan lahjaksi: saajan nimi ??????????? z??????. ?. ????????????. ?. ?????????. h?. ??????????. ?? d????. ????????. ????. ???????. ?????. ????. ?????? ???????. ???????. ???. P??? ??. . ???. ?????. ???? >??. <??????????. ???????. ????. ???. ????????. ?????????. ?. . ????. ???. ???? /????. ?????????????? /??. ^????. ????. ????????. ?????????????. ????. ???????. ??????? <???. ???. ??????????. ?. ?????????????? ??. ?????. ????. ???????????. ,??????????????. ????????????? . ???????????. ????. ??????. ?? >???. ?. ????. ????????????. ??????????????. ????????. '?????. ??. ??????. <???. . ??????. ?????? z??. ?. ?????. ?????? ?. . ???????????????. ??????????. ??????. <????. ?????. D??. <??????. ????. ???? E??????????. s???. ???????????. ???????. s?????. ????????. ????. . ?????????. ?????. ??? ?????. . ???. >???????. ?????. ^. ?? . ??????. ??. ?????????. ????. > ?</Z: d s????W???. ????????? d??????. ??????. ?? s????????. ????. ^. ?. ????. ???? . '????? <???. ???? ???????. ????????. ????. ???????????. >?. ??????. >???. ??. ??????????????. ??????? D??. ?. ?. ??????. ?????. ?. '?????????. ?. ?. ?????????? ?????. ?? ?. >??????. ?. ??. ?. ???????. ??. ????. y???. ??????????????????. ???. ?. ???. ???. ?????. ???????????? <???. ?????????. ^??????? Puhelin >??????. ???????? ?????. ??????????. ???????. ???????. ??????? ??. ?????????. ????????????. ???????. ??. ???. . ????????. ?????????? 00003 VASTAUSLÄHETYS >. ?. ?????. ???????. ????????????? Z???. ???. ??? ???????. ?. <???????. ??????. W??????. <??????
saakka. iloisessa aamupäiväkerhossa klo 11 aiheena hyvinvointi (vieraana Kari Peltonen). Pyöräilystä. krs). 7 kukkulaa soi! Kaupunkitapahtuma la 9.5. Katsopas, siinä meni jälleen yksi! Kaikki jutut ovat ilmaiseksi luettavissasi: kannattaa seurata, missä tänään mennään. Liput 5 euroa, varaukset ilmaisukoulu@ teatterituike.?. Punavihreä ilta uusille jäsenille ja kaikille muillekin. Millä tavoin haluaisit osallistua Vasemmiston toimintaan. klo 15 Turussa. Turun . Kumpulan kuoro 20 vuotta. Juhlakonsertti su 10.5. klo 14 Helsingin Vuotalossa (Mosaiikkitori 2). klo 19 Turun panimoravintola Kouluun (Cygna- eus-sali, 2. Kerho kokoontuu Wanhasa Postissa (Keinulaudankuja 4). KANSANUUTISET.FI KOTIMAA | 16.22 Lapintie johtaa perustuslakivaliokuntaa VIIKKO 12/2015 ??. talolla kevään viimeinen kokoontuminen. Yleisö on tervetullut viisuhenkisessä asussa, joista paras palkitaan. Vartiokylän Eläkeläiset ry. Wurm tunnetaan huumorista, jonka avulla hän kritisoi länsimaista ajattelua ja elämäntapaa. Sähköposti: lukijoilta.muistio@kansanuutiset.fi Teatteri Kirjallisuus Keskustelu Kuvataide SARA HILDÉNIN TAIDEMUSEO ??. Ja huomenna. klo 11?16 Hakasalmen huvilassa Helsingissä. lharmoninen orkesteri jakaantuu ja jalkautuu kuudelle kukkulalle kapellimestari Leif Segerstamin johdolla. Euroviisulauantai 9.5. Kaksiosaisen näyttelyn ensimmäinen osa koostuu MINÄ . klo 15 kulttuurikeskus Stoassa Helsingissä (Itäkeskus). ja ihminen itse, joka käyttää näitä valikoidusti minäkuvansa rakentamiseen. Maksullisia käsiohjelmia ovelta. HUOM! Ensi viikolla Viikkolehti ilmestyy perjantaina 15.5., mutta helatorstain takia tapahtumailmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään tiistaina 12.5. klo 15 & 18 ja su 10.5. Ilta alkaa runoilija Harri Roussin alustuksella. ??. klo 17?20 Työväenliikkeen kirjastossa Helsingissä (Sörnäisten rantatie 25 A 1). klo 18?20 infokeskus Laiturissa Helsingin Kampissa. Kymmenen naista. Osallistua voi paikan päällä ja netissä. Ennen orkesterin yhdistävää konserttia jokaisella kukkulalla nähdään sen historiasta inspiraationsa saanut taide-esitys. Minne Helsingissä rakennetaan pyöräteitä lähivuosina ja millaisia ne ovat? Pyöräliikenneilta ti 12.5. Kerhossa klo 12 vietetään äitienpäivän merkeissä keväistä iltapäivää, Varpuset-kuoro esiintyy. SARA HILDÉNIN TAIDEMUSEOSSA Tampereella avautui viikko sitten itävaltalaisen kuvanveistäjän Erwin Wurmin retrospektii- vinen Disruption-näyttely. tapahtumat Tapahtuma Musiikki Tiedot tapahtumapalstalle viimeistään tiistaina klo 13:een mennessä: Kansan Uutiset/Muistio, PL 64, 00501 Helsinki. Unelmista arkeen ja takaisin -hankkeen työpajoissa syntyneistä teoksista.Hankkeeseen osallistui lähes 200 helsinkiläistä nuorta. saakka Annantalon galleriassa Helsingissä. Huom! omat pyyhkeet mukaan. ??. Turun Vasemmistoliitto ??. Osoite: Viertolantie 2, Tapanila, Helsinki). ??. Paikkatiedot www.tfo.? ??. Vapaa pääsy. Keski-Suomen Vasemmiston vaalipalautetilaisuus ke 13.5., kokoontuminen noin klo 17.00-17.30 kansalaistoiminnankeskus Mataran saunalla (Matarakatu 6) Jyväskylässä. Myös vain kuuntelemaan voi saapua. Vain unelmaa. Klo 12 Mikä tekee täydellisen euroviisun. Ma 11.5. Liput 10-28 euroa, alle 17-vuotiaat, opiskelijat, eläkeläiset ja työttömät puoleen hintaan. klo 19 ja ti 19.5 klo 18. Kuvassa sulava Guggenheim, 2005. ??. Teatteri Tuikkeen ilmaisukoulun aikuisryhmä Hehkun esitykset ti 12.5. klo 18, la 9.5. Kesto noin tunti. ??. Järj. Näyttelyssä esitellään nuorten ajatuksia tulevaisuudesta ja maailmasta, jossa he elävät. Toisessa osassa nähdään kuvataiteilija Aleksi Tolosen teos Isä teki puusta, joka liittyy identiteetin rakentumiseen ja aikuiseksi kasvamiseen. Kansan Uutiset | Verkkolehti Kansan Uutiset Verkossa joka päivä Uutiset ma ti Mielipiteet ke to Kulttuuri pe KOTIMAA | 16.41 Kaivosalan osaaminen halutaan pitää Suomessa Blogit la KOTIMAA | 16.26 Vasemmiston Myllykoski: Työajan pidennys lisäisi työttömyyttä su Oho, taas tuli uutinen ? katso uutiskuvat KANSAN UUTISTEN verkkosivuilla julkaistaan joka päivä keski- määrin 15,43 uutta juttua. Ilmoittaudu etukäteen: uudenmaan@ Hy vää ivää! Äitienpä gmail.com tai 040 778 9761/ Christine Hammar. Julkistetaan Helsingin ensimmäinen pyöräilykatsaus. ??. Esiintyy kaikki ryhmät ?kirpuista ikikiikureihin?. Tule esittämään runojasi ja keskustelemaan runoudesta. Vapaan Tanssikoulun kevätkarnevaali pe 8.5. 60 laulajan sekakuoroa johtaa Noora Hirn. Ikivihreitä ja aivan uusia sävelmiä klassisesta kevyeen. Esiintyjille varataan viisi minuuttia per esitys. Kansantanssi- ja lauluyhtye Turun Kiikurien kevätkonsertti ma 11.5 klo 18 Turun työväenopistolla. Kontulan Eläkeläiset ry. Ke 13.5. sai määritelmänsä KOTIMAA | 15.26 ?Rehellisempää puhua palkan alennuksesta? KOTIMAA | 14.55 23. Joka esityksessä on eri ohjelma. Tule kuulemaan vaihtoehdoista, keskustelemaan ja kertomaan toiveesi ke 13.5. ??. Myös paikalla voi ilmoittautua. Runoilta ti 12.5. Huumorin sävyttämä murhatarina, joka pohjautuu Agatha Christien klassikkoromaaniin. Kahvia klo 10.30 lähtien. Näyttely 12.6. (Mannerheimintie 13 b). Ohjelma klo 11?16 viisubuduaari, fanitori ja tämän vuoden viisujen esikatselu. klo.19, to 14.5 klo.14 & 19, la 16.5. Helsingin kaupunginmuseo ??. Teosten aiheina ovat muoti ja vaatetus, ruoka, autot, rakennukset ja huonekalut . Liput ovelta 10 euroa. ??. klo 13:een mennessä. KOTIMAA | 15.49 ?Raskas työura. Näyttely on esillä 20.9. Paikalla mm. kansanedustaja Li Andersson. Järj. -keskustelu. Viisuvisat klo 13, 14 ja 15
Miksi näin kävi. Rotuhygieniaa ja arjalaista estetiikkaa » Omituiset poliittiset aatteet, jotka olivat muhineet Euroopan kulttuurin pohjilla, nousivat Hitlerin mukana pintaan, ja sanat muuttuivat teoiksi. Työkaluina käytettiin rotuhygieniaa ja arjalaista estetiikkaa. TEKSTi Kari Saviniemi 24
vuosisadan myyttinä?: henki on toissijainen, sen on alisteinen ?veren voimille?, alitajuisille vaistoille, myytille. Mann kirjoitti Schopenhauer-esseessään 1938, että antihumanismin nimessä tehtyjä aatteita voidaan pitää myös ?humanistisena kokeena?, jolla testataan ja lujitetaan humanismia. Mutta pian kävi ilmi, että on aivan eri asia tehdä tällaisia kokeita ajatusleikkien tasolla . ktiivinen kehitelmä vailla biologista perustetta. Mutta natsien estetiikka oli yksinkertainen: rotu muodosti esteettisen normin. Kansallissosialistinen ideologia kytkeytyi nietzscheläisväritteisen ?elämän?loso?an? irrationalismiin ja uskoi, että myytti ilmaisee jotain alkuperäisempää ja elinvoimaisempaa kuin järki. Alfred Rosenbergin aikoinaan laajalti tunnetun ja levinneen teoksen mukaisesti saksalainen fasismi esittelikin ajatteluaan ?20. A. Natsit uskoivat tietävänsä, mistä onnettomuus johtui, ja sitoutuivat torjumaan sen. Niiden päämääränä oli luoda väkivalloin kauniimpi maailma. Suomessakin julkaistiin tuoreeltaan 1933 teos Ruskea kirja, jossa on kattava esitys natsien ?sotaretkestä kulttuuria vastaan?. Vainottujen kirjailijoiden listalla oli muun muassa nobelisti Thomas Mann, joka myöhemmin joutui lähtemään Yhdysvaltoihin. Kirjan mukaan natsit eivät milloinkaan antaneet Mannille anteeksi sitä, että hän kerran nimitti heidän puoluettaan ?ajan turmiollisimmaksi hylkytavaraksi?. Koskenniemi ja Kivimaa vetosivat Goetheen, kuten muutkin ?weimarilaiset humanistit?. Natsismissa valtio muodosti kokonaistaideteoksen, jota kannatteli arjalainen myytti, rotuajattelu ja taidekultti. ALL OVER PRESS Natsien ideaalina ollut arjalaisrotu oli fiktiivinen kehitelmä vailla biologista perustetta. ?KANSALLISSOSIALISTISEN vallankumouksen suurin voitto on, että se on kyennyt liittämään riveihinsä maan kulttuurieliitin ja luomaan sen eetillisestä rikkaudesta toimivan sosiaalisen voiman?, kirjoitti Arvi Kivimaa innoittuneesti kuvitetussa teoksessaan Eurooppalainen veljeskunta (1942). Tässä esseessäni referoin tuon dokumentin esteettistä dimensiota ja tarkastelen kysymyksiä, jotka mietiskelyn kuluessa nousevat esiin. Puhtaus ja uhrit Olavi Paavolainen kirjoitti jo teoksessaan Kolmannen valtakunnan vieraana kansallissosialistisen kulttuurin esteettisestä vaikuttavuudesta ja sen pelottavasta voimasta. Innoituksen näkyihinsä hän oli saanut etupäässä Richard Wagnerilta. 25. Se, mikä Nietzschellä oli vain mahdollisuus ja eräänlainen ?humanismin koe?, muuttui saksalaisessa fasismissa karmeaksi todellisuudeksi. ?Jotta tämä ei toistuisi, on Mannin mukaan ymmärrettävä, että esteettinen maailmankatsomus on elämään vastuullisesti suhtautuvan moraalisen maailmankatsomuksen antipodi. Elämän vastakohta ei ole etiikka, kuten Nietzsche väittää, vaan estetiikka. Weimar oli tuon humanismin sydän. Kun nyt tarkastelemme tuota natsiajan fasismin humanisointiyritystä taiteentutkijan Minervan pöllön näkökulmasta eli iltahämärissä tutkimme sitä, mikä jo on tapahtunut. On pakko etsiä selitystä sille, miksi kaikki oikein pääsi tapahtumaan. Filoso?an tohtori Jyri Vuorinen on teoksensa Estetiikan klassikoita esipuheessa kirjoittanut, että yksi tapa tehdä mennyttä ajattelua nykylukijalle ymmärrettäväksi olisi upottaa se ympäristöönsä eli ?muuhun ajatteluun, talouden, politiikan, tieteen yms tilaan?. natsit julistautuivat röyhkeästi Goethen laillisiksi jälkeläisiksi. edessä. Eli tutkittavasta ajankohdasta voitaisiin sanoa, että silloin ja silloin oli luontevaa korostaa ykseyttä kauneuden ehtona kun hallitusmuotokin oli tiukan hierarkkinen. ?En ole yleensä lähtenyt tälle tielle, koska tarkoitukseni ei ole herättää lukijan myötätuntoa menneisyyden mielettömyyksiä tai yksipuolisuuksia kohtaan.? Kulttuurintutkijat kuitenkin joutuvat usein lähtemään tälle tielle . Hitlerin mielestä tuho oli taiteen ylevin aihe. Ja miksi juuri he. Kirja käännettiin saksaksi vuonna 1944 nimellä Europaeische Dichterreise durch Deutschland, johon on lisätty graa?sia piirroksia rakennuksista ja maisemista. Kivimaa otti osaa Weimarin runoilijapäiviin lokakuussa 1941 ja julkaisi matkateoksensa heti tuoreeltaan seuraavana vuonna. Sittemmin teatterin humanistiksi kutsutun kirjoittajan mukaan tällä kuvitetulla pikku teoksella on ?henkilökohtaisen tunnustuksen luonne?. Tuo eräänlainen initiaatiomatka päätettiin ?eurooppalaisen humanismin kuolemattomassa kaupungissa Weimarissa, ja Kivimaa todisti, että Uusi Eurooppa on henkinen Hitlerin mielestä tuho oli taiteen ylevin aihe. voima, joka nykyhetken kärsimyksistä rakentaa sillan parempaan, inhimillisempään tulevaisuuteen?. Kun professori V. ?Meillä on taide, jotta totuus ei meitä tuhoaisi.? Cohenin televisiodokumentin mukaan olennaista on, että natsien unelmana oli luoda maailmaan kauneutta puhtauden ja uhrien kautta. Nietzschen mukaan taide ei paljasta totuutta vaan luo illuusion. Työkaluna käytettiin rotuhygieniaa ja arjalaista estetiikkaa työmotiivina. Natsien ideaalina ollut arjalaisrotu oli . Natseilla oli pelastussanoma tuhoon tuomitulle maailmalle. Puhdistuneena ja rappiolta säästyneenä nousisi uusi Saksa, voimakkaampana ja ihanampana kuin koskaan. Rotu esteettisenä normina Hämärä ajattelu, omituiset poliittiset aatteet, jotka olivat muhineet Euroopan kulttuurin pohjilla, pulpahtivat Hitlerin mukana ja siirtyi sanoista tekoihin ja muunsi estoitta järjettömät aatteet hirveäksi todellisuudeksi. Natsien myytinpalvonta oli sovellus siitä jo Nietzschellä esiintyneestä ajatuksesta, että elämä ei voi rakentua muulle kuin illuusiolle. Se tietenkin merkitsi paluuta barbariaan ja rationaalisten ja humanististen perinteiden hylkäämistä. On kuitenkin ihmeellistä, miten sokeasti kirjailijat ja taiteilijat viehättyivät natsikultista. Myös Mannille Goethe tuli ajankohtaiseksi, kun saksalaisen yhteiskunnan antihumanistiset tendenssit näyttivät yhä vastustamattomalla voimalla ruokkivan päätään nostavan fasistisen liikkeen valtavirtaa. Mutta ihmishalveksunnan aikakaudella Goethestä tuli eräänlainen uhri . Antihumanismi muuttui ajatuskokeesta todellisuudeksi ja jokapäiväiseksi käytännöksi natsien käsissä. Olihan natsiterrori ajanut maasta älymystöä 30-luvun alusta lähtien, sortanut taiteen vapauden puolestapuhujia ja modernin taiteen etujoukkoa, polttanut kirjoja. Koskenniemi kirjoitti Adolf Hitlerin kirjasuomennoksesta Uuteen Suomeen maaliskuussa 1941, hän aloitti mammuttiesittelynsä: ?Teos, sellainen kuin Adolf Hitlerin Mein Kampf, ei ole enää kirjallinen merkkitapaus, se on kappale maailmanhistoriaa.. Ikuinen hämärä uhkasi laskeutua maan päälle. Kulttuuriperinnöstä näytti sikiävän vain barbariaa. Koskenniemen mukaan ?se valtava tahto, joka on saanut ilmaisunsa Hitlerin elämäntyössä, on alkuilmiö, anteliaan luonnon lahja.? Kumpikin suomalaiskirjoittaja puhuu goetheläisestä humanismista ja eurooppalaisista kulttuuriarvoista. loso?assa ja kirjallisuudessa kuin elävässä elämässä. Fasistit esittävät Nietzschen oppi-isäkseen. Mann huomauttaa Nietzsche-esseessään, että tämä on kuin rohkea vuoristokiipeilijä, joka onnettomuudekseen joutuu sellaiseen loukkuun, ettei pääse enää ylös eikä alas. Estetismiä ja barbariaa Nietzschen maailma on esteettinen. ja nimenomaan siksi, ettei tärkeitä ydinasioita sivuutettaisi, vaan että niihin osattaisiin suhtautua kriittisesti. Natsismia on vaikea määritellä poliittisin termein, koska sen syvimmät vaikuttimet tulivat politiikan ulkopuolelta. Peter Cohenin ansiokkaassa televisiodokumentissa Tuomiopäivän arkkitehtuuri osoitetaan, että nuo vaikuttimet olivat suuressa määrässä esteettisiä. Mannin kritiikin mukaan tällaisesta asenteesta seuraa helposti estetismin ja barbarian liitto, haltioituminen ?kauniin ja julman
työläisiä jotka työskentelevät tehtaissa, kaupoissa, liikenteessä, kuntien ja valtion töissä tai muissa töissä, joissa he ovat työnantajansa alaisena ilman omistussuhdetta työpaikkaansa. Ihmisten arjesta. Kauko Niemi Pohjanmaan Vasemmiston pj. Vasemmistolaisuus otsikon sana sisältää. Ei voida myöskään syyttää huonosti tehtyä vaalityötä. Olisi aika miettiä tuotakin asiaa. Kuva vappumarssilta Helsingistä vuonna 2012. Vasemmistoliiton on tehtävä linjanmuutos työväenpuolueeksi, muuten äänestäjät vähenevät entisestään. Tästä työpaikkojen kahvipöydissä puhutaan, ollaan toden edessä. On myös otettava huomioon alueelliset erityispiirteet ja eroa- vaisuudet. Syy on siinä, että vanhemmat eivät opeta lapsilleen vasemmistolaista ajattelutapaa. Eivät ne voi olla päälinjauksia, varsinkin kun kentällä on asioista monta mielipidettä. Mikä sitten meni pieleen? Sanoman perille menemistä ei kannata liikaa mainostaa. Moni työläinen on aikanaan tullut mukaan työväenpuolueeseen, ja jos linja ei muutu, he etsivät puolueen, joka ajaa suomalaisen työmiehen asiaa. Ei mikään muukaan maa hukkaa luonnonvarojaan, varsinkin kun kyseessä on uusiutuva luonnonvara. Ei pidä unohtaa, että Suomessa teollistuminen alkoi 150 vuotta sitten, ja sillä on rakennettu hyvinvointiyhteiskunta. Mutta samalla on hiukan hämärtynyt nykyhetki ja se kuinka hoidetaan tämän päivän arkiset asiat. Ihmisten mielenkiinnon kohteet riippuvat hyvin pitkälle siitä, onko leipää pöydässä. On puhuttava isoin kirjaimin työstä ja toimeentulosta. Samalla suomalaista työmiestä kyykytetään ottamalla pois lomarahat ja pekkaset, mihin ei tietenkään voida suostua. Työväenliikkeen väri on punainen ja ympäristöön, ilmastoon sekä sukupuoliseen suuntautumiseen liittyvät asiat pitää käsitellä vain tapauskohtaisesti. He ovat työläisiä! Se nimitys ei ole halventava vaan he ovat koko kansakunnan selkäranka, jota ilman ei meidän Suomemme toimisi. Olkaamme heistä ylpeitä. Mutta jotta me olisimme yhtenäinen vasemmisto, meidän on äänestettävä vasemmistolaista ehdokasta. Miksi sitten vasemmisto on menettänyt kannatustaan takavuosien menestyksestä. Ja syynä on myös länsimaisen elämäntavan ihannointi: amerikkalaisuus on nuorison mielestä ihanne. Nyt olisi vasemmistolaisen tapakasvatuksen aika. Meillä Suomessa on niin sanottuja. Hyvänä esimerkkinä on Äänekosken sellutehdas, jossa uusi biotekniikka on huomioitu. Perussuomalaiset hyödynsivät vaaleissa vasemmiston jättämän aukon lupaamalla työnteolle merkitystä. Tottakai sitä äänestetään, joka lupaa sitä minkä toinen on unohtanut. Ikävä kyllä tosiasiassa oikeistolainen yhteiskuntasopimus tulee antamaan pienyrittäjälle halpaja harmaatyövoimaa työperäisen maahanmuuton nimissä. Tähän alkutuotantoon panostaminen toisi meille edelleen kilpailukykyä, ammattitaitoa Suomesta löytyy. Mielipiteeksi ei kuitenkaan saa muodostua ympäristönvastaisuus, vaan asian huomioiminen oman päälinjan tueksi. Tiedän monien aktiivien eroavan, jos nykyinen linja jatkuu. Jussi Vuorenniemi, Pirkasnmaa. JUSSI JOENTAUSTA Takaisin työväenpuolueeksi VAALITULOS oli heikko, josta puolue saa syyttää itseään. Ykkösasia pitää olla työväenliikkeen arvomaailma, suomalainen työ, työläisten etujen ajaminen ja myös heikoimmassa asemassa olevien puolustaminen. Vasemmistoliitto on jättänyt työväen arvomaailman sivuraiteelle. Puna-vihreä symboli on susi. C keskustelua Keskustelu verkossa: www.kansanuutiset.? Ykkösasia pitää olla työväenliikkeen arvomaailma, suomalainen työ, työläisten etujen ajaminen ja myös heikoimmassa asemassa olevien puolustaminen. Huomioni mukaan joka piirissä tehtiin paljon ja hyvää työtä tuloksen eteen. Se ei tule olemaan helppoa. Tarvitaan realismia, joka ottaa huomioon tämän hetken ja tulevaisuuden. Puolueen ohjelmat on tehty visioiksi tulevaisuuteen, niitäkin tarvitaan. Tuleeko ensimmäisenä mieleen maolaisarmeija tai kuubalainen vallankumouksellinen. No onhan se sitäkin. Mutta suomalaisessa yhteiskunnassa se tarkoittaa sitä, että kunnioitetaan työläismenneisyyttämme ja tehdään sen hyväksi vähin, mikä on mahdollista. MITÄ TUO » On puhuttava isoin kirjaimin työstä ja toimeentulosta. Mitä se on. No tietenkin sitä, että äänestetään vasemmistolaista ehdokasta. Moni työtoveri ja tuttu on ihmetellyt vasemmistoliiton linjaa. Nyt koko vasemmistolla on tehtävä, johon pitää tarttua. VASEMMISTOLIITON 26 Työväenliikkeen väri on punainen, kirjoittaja muistuttaa. Ikävä kyllä kentän ääni ei ole kantanut puoluejohtoon saakka, nyt on aika tuoda tämä vasemmiston syvien rivien laaja näkemys esiin. Vasemmistoliiton pääteemat näyttävät olevan vihreät arvot ja sukupuolineutraali avioliittolaki; sinänsä hienoja arvoja, mutta samalla on sivuutettu suomalainen työmies. Ei aliarvioida äänestäjiä. Tässä vaiheessa on syytä kuitenkin muistaa, että tappiosta ei voida syyttää yhtä ihmistä. Työläisiä on vielä paljon tässä maassa. Jussi Vuorenniemi luottamusmies Pirkanmaa Punaista ja makeaa VAALIEN JÄLKEISESTÄ järkytyksestä toi- puminen voi ottaa aikansa. Itse asiassa vihreän aatteen ansiosta on ympäristöverojen ja kohtuuttomien velvoitteiden kautta tapettu suomalaista metsäteollisuutta ja paperiteollisuutta, mikä on huonontanut suomalaisen työläisen asiaa. Totuus on kuitenkin se että kannattajia siirtyi vihreisiin ja perussuomalaisiin. Onko siis puolueen linjassa miettimistä. On ryhdyttävä pikaisesti tositoimiin saadaksemme kannatuksen nousemaan seuraavissa vaaleissa. Hyvät toverit, älkäämme hävetkö menneisyyttämme vaan olkaamme siitä ylpeitä! Tauno Ahonen Laukaa. Ensimmäisiä analyyseja vaalitappion syistä voi kuvailla suurelta osin turhautumiseksi. Puolueen tulevaisuus on kiinni siitä, olemmeko vahvoja myös maaseudulla. Punavihreää puoluetta tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän. On vain löydettävä tapa toimia joukkueena
asteena on paluu huutolaisyhteiskuntaan. Kiuruvedelle asuttivat paljon Karjalan siirtolaisia, siksi väkiluku oli noin 16 000. Tori tuli täyteen kansaa, mutta vain muutama liittyi marssijoihin. Silti jono kiemurteli Osuuskassan edestä Niemiskylän tietä linja-autoasemalle, kohden Asematietä. Pääsääntöisesti julkaisemme vain omalla nimellä kirjoitettuja tekstejä. Ruoka ostetaan sieltä mistä se halvimmalla tuodaan, siivouksen voi ostaa siivous?rmalta ja hoidot tykötarpeineen yrityksiltä. Tämä ei ole suinkaan kehitystä vaan paluuta historian romukopalle, jonka ?korkeimpana. Jos nimimerkin käyttö on perusteltua, kirjoittajan nimi on kuitenkin saatettava toimituksen tietoon. Myös verkkosivuilla keskustellaan. Jokaisesta verkossa julkaistusta uutisesta voi avata keskustelun. Älkää savustako häntä puheenjohtajan paikalta. Häntä tarvitaan kokoavana voimana ja hänellä ministeriaikaista tietämystä ja näkökulmaa asioihin. Valitettavasti näyttää, että vanhusten olot alkavat muistuttaa enemmänkin eristystä ?rundia ?(vankila vankilassa), jossa sielläkin on kuitenkin oikeus tunnin ulkoiluun joka päivä. He joutuvat huutamaan vanhuksille saman kuin vanginvartijat vankiloissa tiettyinä kellon aikoina: Lääkkeet! Tosin vankiloissa ne tullevat hyvin säännöllisesti, mutta varsinkin ne, joiden koti muuttui vankilaksi, saattavat saada lääkkeet hyvin epäsäännöllisesti. Palautetta ja uutisvinkkejä voi antaa suoraan toimitukselle. Toimituksen puhelin: 09 759 601 Toimituksen faksi: 09 759 60 301 Toimittajilla on henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. Lisää yhteystietoja sivulla 2. » Toisen sairaudella rahastaminen on täysin moraalitonta. silta yrityksiltä. Tilastot olivat kivemman näköiset. Sen jälkeen tehtiin varsinainen rahastus yksityisillä mielenterveyspotilaiden asumispalveluilla, joka on tänä päivänä kova bisnes hoivayrityksille. Toisen sairaudella rahastaminen on täysin moraalitonta, mutta tähän on kova kapitalismi hoivapalvelutkin ajanut. Tietenkin kotona asuminen on ideana hyvä, mutta se vaatii kotiin palveluita, jotta siellä selvitään. Toimituksella on oikeus lyhentää kirjoituksia. Heillä oli punaiset nauhat rinnan yli vedettyinä ja punaisia lippuja ja kaikenlaisia julisteita pitkin jonoa. Otteita näistä keskusteluista julkaistaan Viikkolehdessä. Verkkolehti on osoitteessa www.kansanuutiset.fi. silla ja rollaattorilla mahdoton päästä portaita ylös. Parhaita puheita, joita olen kuunnellut on ollut Urho Kekkosella ja Hertta Kuusisella. Se, kuten usein esitetty äänestyspakkokaan, ei ole demokratiaa. Tietysti tuntuu oudolta, että puolet kansasta on niin tyytyväinen oloonsa ja hallitukseen, ettei vaivaudu äänestämään. Yrjö Saraste Helsinki Huutolaisyhteiskunnan paluu myytiin 300 miljoonalla eurolla, kun hallitus päätti säästää vanhusten laitoshoidosta. Julisteessa luki: ?Isälle töitä, meille leipää. Hymähdin, sillä isä oli juuri haudattu. Tultuamme takaisin torille, siellä oli pääpuhujana Hugo Manninen, kansanedustaja Varkaudesta. Sitten tajusin, sillä olin kuullut puhuttavan vappumarssista. Media nostaa ja laskee kenet ja minkä se haluaa. Historia muistaa nämä päättäjät ahneina ja välinpitämättöminä pyrkyreinä, jotka myivät hyvän ja arvokkaan vanhuuden 300 miljoonalla eurolla, kuin Juudas Jeesuksen. Jorma Talikka Turenki Veikaten en voita HEI VAAN Viikkolehden lukijat, ja veik- TAPIO TUURI ARVOKAS VANHUUS kaajat erityisesti. Ei ole tullut päävoittoa meikäläiselle jalkapalloveikkaamisessa. Muistakaan kuitenkin, ettei minulla ole laitettavana omaisuuksia veikkaamiseeni. Niitä pelaan yleensä eurolla ja kuudellakymmenellä sentillä. Politiikassa se on näkynyt varsinkin suhtautumisessa vasemmistoliittoon. Olen neljän vuoden aikana kuunnellut joka ainoan kahdeksan uutisten jälkeisen Ykkösaamu-ohjelman. Kun vertasin vasemmistoliiton saamaa aikaa ohjelmassa samansuuruisiin vihreisiin, ero oli kuin yöllä ja päivällä vihreiden hyväksi. Kauko Peltonen Vaasa Vappumarssi herkisti SIITÄ ON 61 vuotta aikaa, kun menin toukokuun ensimmäisenä päivänä Kiuruveden kirkolle. Puheenvuorot julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Herääkin kysymys, mikä se vanhuksen rikos onkaan. Yhtäläisyyden rakentamista hoitopaikan, kodin ja vankilan kanssa pitäisi välttää, mutta yhtymäkohtia löytyy paljon, ja jostain syystä vankiloiden hyväksi. Sopiva summa olisi 40?50 euroa puhtaana käteen äänestäjälle. Se nyt vielä puuttuisi, että kansalaiselle maksettaisiin mikäli hän käyttää perusoikeuksiaan. Hugo saarnasi: ?Uskokaa kiuruvetisetkin, ei tämä Suomi jää miksikään kapitalistiseksi saarekkeeksi, kun koko muu Eurooppa on sosialismissa.? Olin menneenä vappuna rollaattorin kanssa marssimassa. Miksi he ei ole töissään, vaan oikein pyhävaatteet päällä, monella kravatti kaulassa. Tätä toivon, jotta voisin voittaa kunnon summia tässä rakkaassa harrastuksessani. Voisin käyttää mahdollisia tulevia voittojani, näitä satoja ja ehkäpä jopa tuhansia euroja, myös elämiseeni: kohoaviin asumiskustannuksiin, kalliisiin matkakustannuksiin työpaikalleni yms. Mutta veikkaamisesta en luovu. Jos luopuisin, se on sama kuin luopuisin unelmistani. Timo Manelius Hämeenlinna Kirjoittajan mielestä vanhuspalvelulaki onkin täysin torso, sillä sanktiot puuttuvat. » 27. Se vaihtelee eri vaaleissa, ja yleensä vain 40?70 prosenttia äänioikeutetuista näkee aiheelliseksi äänestää. Olettaisin, että myös kotiinsa vangitulle vanhukselle tämä sama oikeus kuuluu. Vanhuspalvelulaki onkin täysin torso, sillä sanktiot puuttuvat. Hän esittää muun muassa harkittavaksi äänestämisestä maksamisen. Useimmiten pelaan kahdella lapulla. Eipä ole silläkään suunnalla paljoa iloa voittojen suhteen minulle suotu. Nyt minulla on veikkauskortti Veikkaukselta, ja veikkaustili myös. Näin pystyn tarkistamaan kuinka paljon olen käyttänyt rahaa veikkaamiseen kuluvana vuonna. Ja vaikka panokset ovat veikkaamisessani pienet, jos veikkauskertoja on tarpeeksi paljon kuten minulla, ovat tappiot paljon suuremmat kuin ne pienet voitot, joita olen saanut jalkapalloveikkaamisessa tänä vuonna. Joten te pelikansan ihmiset, jotka veikkaatte jalkapalloa: kertokaa minulle minkälaisilla panoksilla veikkaatte. Näin saatiin hyvä säästö, kun huomattava määrä potilaista jäi heitteille ja päätyi lopulta pahimmillaan itsemurhaan. Onpa paljon porukkaa! Kiuruvesi oli taajaväkinen yhdyskunta ja puhuivat sen pikapuoliin tulevan kauppalaksi. Kyllä Arhinmäki myös osaa asiansa. Päivä oli aurinkoinen, tori oli tupaten täynnä ihmisiä, jotka muodostivat jonoa. Vakio ykkösen päävoitto lauantaina kiertää minua kuin kissa kuumaa puuroa. Vaikka kuinka olen yrittänyt pienillä panoksilla laittaa veikkauskuponkeja lauantaina sisään, 3?4 euroa on maksimi, eurot eivät ole veikkaustililleni juurikaan ropisseet. Ja sitten ovat nuo viikkovakiot, joissa rivihinta on 10 senttiä. Vain kellon hiljainen raksutus seuranaan he liittyivät niiden vanhusten joukkoon, jotka istuvat tai makaavat vasten tahtoaan vanhainkodeissa tai terveyskeskusten vuodeosastoilla. Useita vuosia koulutetut lähi- ja sairaanhoitajat ovat useilla paikkakunnilla joutuneet omaksumaan uuden ammatin: vartijan roolin laitoksissa. OSALLISTU KESKUSTELUUN lähettämällä kirjoituksesi postitse osoitteella Kansan Uutiset/Viikkolehti PL 64 00501 Helsinki, faksilla numeroon 09 759 60 301 tai sähköpostitse osoitteeseen viikkolehti@kansanuutiset.fi Mediakratian puristuksessa DEMOKRATIA ON muuttunut mediakra- tiaksi. Hän vaatii toimenpiteitä, jotta useampi äänestää ja demokratia toimii paremmin. vappumarssini. Liput lisääntyivät, ja ensimmäisen kerran eläissäni minulle tuli juhlallinen olo. Jono lähti liikkeelle, soittokunta soitti mahtavalla pauhulla ja joku sieltä melun keskeltä huusi: ?Tule mukaan Mauno!. Marssin loputtua istuin rollaattoriin ja sain halauksen. Tämä oli 60. Soittokunta oli jonon edessä ja joku piti ylhäällä Suomen lippua heti soittokunnan takana. Suurin osa jonossa olevista ihmisistä oli tuttuja. Nyt luotetaan siihen, että omaiset hoitavat tai ostavat palveluita kotiin erilai- Mauno Kumpulainen Riihimäki Pakko vai oikeus? ÄÄNESTYSINTO ON Suomessa melko al- hainen. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on ilmaissut (14.11.2014), että vanhuksen oikeus riittävään ulkoiluun ja liikuntaan ympäri vuoden koskee myös laitoshoidossa olevaa. En päässyt kuuntelemaan vappupuheita, koska ne pidettiin Rity-talon yläteras- Juttujen enimmäismitta on 60 konekirjoitusriviä eli noin 3 000 merkkiä. Tehtiin vain kosmeettinen paperi, joka ei sido ketään. Tässä tehdään nyt vanhuksille sama kuin 90-luvun alussa mielisairaaloille, kun ne ajettiin alas ja sairaat ihmiset jätettiin kotiin oman onnensa nojaan. Samalla tuhannet vanhukset aloittivat kodeissaan kirjaimellisesti elinkautisen suorittamisen. Kuinka olette saaneet voittonne, minkälaisilla järjestelmillä veikkaatte. Minä menin. Siis vaaleista riippuen 1?2 miljoonaa äänioikeutettua jättää äänestämättä. Helsinkiläinen Päivi Ruippo (Viikkolehti 30.4.) polkee nyt jalkaa ja kirjoittaa miten ?näin ei voi jatkua?
Toivottavasti piankin vaunujen ovilla olisi FreeWi?-tekstien sijasta Wi?-free-kylttejä, ja junat muuttuisivat jälleen ympäristöystävällisiksi kulkuneuvoiksi. OLI SUURI Olli Tammilehto Raasepori Tuulivoima tuo työtä Suomeenkin USKALTAISITKO SINÄ olla eri mieltä kuin 97 prosenttia maailman tutkijoista? Vertaisarvioitujen, ilmastoa käsittelevien tutkimusten tekijöistä 97 prosenttia on sitä mieltä, että ilmasto lämpenee ja että ilmiö johtuu meidän maapallon asukkaiden toiminnasta. Suurin osa niistä tutkimuksista, joissa säteilyllä ei havaita mitään vaikutuksia, on mikroaaltolaitteita valmistavan teollisuuden itsensä rahoittamia. VR säteilyttää jopa lastenvaunun asiakkaat, vaikka tutkimusten mukaan säteilyä imeytyy lasten aivokudoksiin 2?3 kertaa ja luuytimeen kymmenen kertaa enemmän kuin aikuisilla. Useimmat eivät hyödy tästä totaalisesta säteilykäsittelystä mitään: vain vähemmistö käyttää wi?n avulla luotua langatonta nettiyhteyttä matkustaessaan. Keinot nähdäänkin sitten hyvin eri tavoin. Tilaaja?tuottaja-mallin kehittämisessä näytetään lähdetyn siitä ajatuksesta, että ulkoistetaan ne toiminnot, joiden alalla on markkinat. Lisäksi 28,8 miljoonaa sairastuu vuosittain päästöjen, kuten lyijyn, arsenikin ja kadmiumin vuoksi. Kotimarkkinoiden tuki ja referenssit ovat vientiyrityksille tärkeitä. VR haluaa altistaa jokaisen matkustajan mikroaaltosäteilylle heidän mielipidettään kysymättä. Kuitenkin on satoja vertaisarvioidussa tiedelehdissä ilmestyneitä tutkimuksia, jotka osoittavat mikroaaltosäteilyn olevan terveydelle vaarallista ja aiheuttavan muun muassa erilaisia päänalueen syöpiä. Globaalisti esimerkiksi Kiina ja Intia ovat päästöiltään vielä paljon pahempia alueita. Ei kuitenkaan niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Suomen tavoite on rakentaa 2 500 megawattia vuoteen 2020 mennessä; esimerkiksi Saksassa rakennettiin lähes tuplaten uutta kapasiteettia pelkästään viime vuoden aikana. Uusiutuva energia tarvitsee paljon insinööriosaamista. Vaunut ovat muuttuneet säteilykammioiksi. Hiilidioksidipäästöjen kasvun on raportoitu alkaneen hidastua. Tätä iloa ei kuitenkaan kestänyt kauan. Cleantech-viennissä piilee valtava potentiaali, sillä maailmalla uusiutuva energia ja energiatehokkuus on jo tunnustettu paljon voimakkaammin kuin meillä. Säteilytystä haluaville voisi olla omat vaunuosastonsa kuten aikoinaan tupakoivilla. Teknisen toimen henkilöstö ymmärrettävästi on varpaillaan tällaista viestiä lukiessaan. Markkinoiden avulla haetaan edelleen noin 10 miljoonan euron ESPOO VALMISTELEE säästöjä, mutta lukuja säästötavoitteiden takana ei pystytä kunnolla avaamaan. Meillä valmistetaan paljon komponentteja vientiin, esimerkiksi paineakkuja, kestomagneetteja ja taajuusmuuntimia. Enää ei ollut vaaraa joutua matkustamaan ruuhkaaikoina kaasukammiossa. » LEHTIKUVA/MIKKO STIG Tupakkavaunussa jälleen edistysaskel, kun VR poisti tupakkaosastot junista. Missä ne on huomioitu. Markkinoita voi hyödyntää, mutta ne toimivat paremmin renkinä kuin isäntänä. saasteita ei voi päästää ilmaan yhtä paljon kuin tähän asti ja ilmaston lämpeneminen on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi. Monissa maissa ilmansaasteet ovat katastro. Samat ?rmat jylläävät joka puolella näin pienen maan markkinoilla, enkä näe espoolaisten etuna veroeurojen lähettämistä ehdoin tahdoin veroparatiiseihin ylikansallisten yhtiöille ulkoistettujen toimintojen maksuissa. Viime syksynä kaupungissa solmittiin henkilöstösopimus, johon allekirjoitukset henkilöstön edustajilta saatiin karkeasti sanottuna sillä, että jo tuolloin valmistelussa olleen tilaaja?tuottaja-mallin kehittämistä jatkettiin ja työkokouksiin otettiin henkilöstön edustajat tiiviimmin mukaan. 2 prosenttia tutkijoista on epäileväisiä ja vain prosentti tutkijoista ei näe ihmistoimilla olevan vaikutusta ilmaston lämpenemiseen. EU:n alueella kuolee vuosittain 18 400 ihmistä oireisiin, jotka voidaan linkittää suoraan likaisen energiantuotannon päästöihin. Kuva Espoon Haukilahdesta. » Suomelle tulevaisuutta. Ne samat 800?1 000 työntekijää ovat kuitenkin edelleen ulkoistusliipasimella. Tiedän, että henkilöstö on ollut aktiivinen ja halunnut osallistua kehittämiseen myös kehittämistoimia esittäen. Näin siitä huolimatta, että kehittymättömämmissä maissa päästöt vielä jatkavat kasvuaan kovaa vauhtia. Nyt isäntänä tulee olla oman toiminnan kehittäminen, pitkäjänteisesti - ja henkilöstösopimuksen hengen mukaisesti. Tiina Ahlfors varavaltuutettu kaupunginhallituksen varajäsen (vas.) Espoo Vaikka Suomessa ei valmisteta suuria tuulivoimaloita, sisältävät modernit tuulivoimalat paljon suomalaista osaamista. Yhden maailman johtavan tuulivoimalavalmistajan työntekijä kommentoikin taannoin, että suomalaiset eivät ollenkaan hoksaa, kuinka suuri osuus voimaloiden osista on täkäläisistä käsistä lähtöisin. Suomelle ilmastonmuutos ja sitä vastaan taistelu on siis myös suuri mahdollisuus. Toivoisin, ettemme Espoossa sorru ylimielisyyteen ja ajatukseen siitä, että meillä osataan paremmin kuin muualla. Samaan aikaan puhdas uusiutuva energia valtaa alaa: maailmassa rakennettiin viime vuonna 51 000 megawattia uutta tuulivoimakapasiteettia. Kuvassa tuulivoimala Ilvesjoella Jalasjärvellä. LEHTIKUVA/MIKKO STIG 28. Vaikka Suomessa ei ole suurten tuulivoimaloiden valmistusta tällä hetkellä, sisältävät modernit tuulivoimalat huiman määrän suomalaista osaamista. Sama pätee uskottavuuteen: vientityö on helpompaa, jos tuote tulee maasta, joka tunnetaan innovatiivisesta ja eteenpäin pyrkivästä energia-asenteestaan. Suomi tarvitsee energiaremontin ja kunnianhimoiset tavoitteet uusiutuvalle energialle. Tarkastelua siitä, mitä toimintoja olisi toteutettava kaupungin omana työnä, minkä kaikkien toimintojen ja palvelujen toimivuudella ja hyvällä laadulla on suurin vaikutus kaupungin kehittymiseen ja esimerkiksi asuntorakentamisen etenemiseen, ei ole juuri ollut. Onko edelleen niin, että Espoon ylin johto uskoo parhaan laadun ja innovaatioiden olevan ?siellä markkinoilla?. Toimien vaikuttavuudelle on annettava aikaa. Kriitikoiden näkemyksillä varmasti on sijansa, mutta varminta on varautua siihen, että ihmiskunnan on muutettava toimin- taansa . Nykyisen tilaaja? tuottaja-mallin ongelmista kaikki valtuustoryhmät ovat olleet yksimielisiä, samoin ne ovat sitoutuneet talouden tehostamiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Jos olemme hereillä nyt, saamme vielä osamme markkinoista. myös terveyttä välittömästi uhkaavan huonon ilmanlaadun vuoksi. Suomessa tätä osaamista riittää. Keinoiksi esitetäänkin käytännössä yhä ulkoistamista tai yhtiöittämistä. Lukuisat kaupungit ovat päätyneet palauttamaan ulkoistamiaan toimintoja kaupungin omaksi työksi hinnan, laadunvalvonnan ja palveluiden kehittämisen paremman mahdollistamisen vuoksi. Muu maailma kulkee vääjäämättä kohti puhtaampaa Kirjoittaja pelkää, että Espoo ulkoistaa sellaisia toimintoja, jotka olisi viisainta hoitaa kaupungin omana työnä. Nyt on useimpien pikajunien oville ilmestyneet FreeWi?-kyltit. Emme halua jäädä tästä junasta, emmehän? ilmastonmuutos ja sitä vastaan Heidi Paalatie taistelu on järjestöpäällikkö Suomen Tuulivoimayhdistys ry myös suuri mahdollisuus. Pitkäjänteisyyttä Espoon uudistuksiin! teknisen toimen saralla uudistuksia
Ero on siis noin 180 000 työllistä. Epäonnistuiko hallitus täysin politiikassaan. Nyt työnantajajärjestöt vaativat Viron veromallia, jossa yritys maksaisi veroja vasta jakaessaan osinkoja. Suomen hallituksen mahdollisuus vaikuttaa merkittävästi vientiteollisuuden menestymiseen kansainvälisessä kilpailussa ovat parhaassakin tapauksessa melko rajalliset. Monet puolueet esittivät ennen vaaleja kovia tavoitteita työllisyyden paranemiseksi. Tutkimus- ja kehitystoimintaa voi olla perusteltua tukea, koska sillä voi olla merkittäviä ulkoisvaikutuksia. Onko Suomen heikko kehitys tai Nokian kännykkäbisneksen ongelmat sitten johtuneet romahtaneesta hintakilpailukyvystä. Loppumattomiin ei tietysti voi elvyttää, mutta julkisten menojen leikkaamisessa heikon kansainvälisen kysynnän aikana ei ole mitään järkeä. Tavoitteita on tietysti hyvä olla, mutta täytyy toivoa, että äänestäjät eivät ole luulleet äänestäessään hallituksen pystyvän omalla toiminnallaan täyttämään tavoitteet. Mitä hallitus sitten voisi tehdä? Hintakilpailukyky on nyt lähes kaikkien poliitikkojen ja muiden ?talouden asiantuntijoiden. Näin voidaan sanoa, jos ajatellaan puhtaasti tavoitetta ja sen toteutumista. Hallitus ei voi tätä tehdä. Kataisen hallituksen yksi tavoite oli nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin hallituskauden aikana. Siitä on muodikasta puhua, vaikka ei oikein ymmärtäisikään, mistä siinä on kysymys. Tarvitsemme lisää tällaisten tuotteiden valmistajia. Tietoa ei ole vasta kuin pörssiyhtiöistä. Kummassakin maassa on kysyntäongelma. Tulojen väheneminen merkitsee yleensä myös menojen vähenemistä. Tuloja menettävät ihmiset siis ostavat vähemmän tavaroita ja palveluita. Siten tietysti tavaroita ja palveluita tekevien ja myyvien yritysten myynti supistuu. Näitäkin tuotteita tehdään Suomessa tällä hetkellä ja niitä valmistavilla yrityk- sillä menee hyvin. Tätä myllyä voidaan sitten pyörittää vuodesta toiseen, kuten monessa Euroopan kriisimaassa on tehty. Valtion elvytyspolitiikassa on kyse tämän kierteen katkaisemisesta. huulilla. Nokia ja muu elektroniikkateollisuus tuotti parhaimmillaan vuonna 2007 noin seitsemän prosenttia Suomen koko- KYSYNTÄONGELMA EI tietenkään vaivaa SUOMEN TEOLLISUUDEN HINTAKILPAILUKYKY EI OLE Kataisen (ja Stubbin) hallituksen tekemisiä tai tekemättä jättämisiä. Suomea verrataan usein Ruotsiin, ja väitetään kuinka hyvin siellä on hintakilpailukyky hoidettu. Tuen riittävyys on oma kysymyksensä. Kysyntää on yhä hyville, asiakkaiden tarpeisiin vastaaville tuotteille. Verokilpailu on oma juttunsa, johon en puutu. Ainakin voi vaatia maltillisia tai ultramaltillisia palkankorotuksia useaksi vuodeksi. Ei kuitenkaan ole täysin oikeudenmukaista syyttää pelkästään hallitusta. Suuri osa on julkisen sektorin palkansaajien tuloja, mutta myös eläkkeet ja työttömyyskorvaukset muodostavat merkittävän summan. Ei se voinut mitään sillekään, että Nokian kännykkäbisnes menestyi heikosti. Suomen talouskehitys on viime vuosina ollut hyvin heikko kansainvälisen tilanteen ja Nokian ongelmien vuoksi. Markkinatalouden perusperiaatteisiin ei kuulu, että yritykset toimivat tukien varassa. Joltakin tai kaikilta näihin ryhmiin kuuluvilta vähenevät tulot, jos näitä menoja leikataan. Tätä perustellaan sillä, että yrityksiin jäisi enemmän varoja investointeihin. » Kysyntää on yhä hyville, asiakkaiden tarpeisiin vastaaville tuotteille. käyttivät yhteisöverotuksen alentamisen tuomat lisärahat. Tosin eivät korotukset suuretkaan voi olla, johtuen juuri siitä, että kysyntä ei vedä. EN PUOLUSTELE kaikkia mahdollisia tuotteita. Matkapuhelintoiminnan romahduksen myötä osuus putosi viime vuonna noin puoleentoista prosenttiin. T&K-tukea myös myönnetään. Loistavasta hintakilpailukyvystä huolimatta Ruotsin teollisuustuotannon kehitys on ollut jopa heikompaa kuin Suomessa (kuvio). Niissä aloitetaan yt-neuvottelut henkilöstön vähentämiseksi, mikä taas johtaa irtisanottujen tai lomautettujen tulojen vähenemiseen. Näin kierre jatkuu, ja koko ajan julkiselle sektorille kertyy yhä vähemmän veroja laskeneista palkkatuloista ja tavaroiden ja palvelusten arvonlisäverosta. Suomessa palveluviennistä noin kolme neljäsosaa liittyy teollisuuteen ja teollisuuden ongelmat heijastuvat siten myös palveluvientiin. Tuntuu hullulta, että yksi yritys voisi merkittävästi vaikuttaa koko maan kehitykseen, mutta näin on Nokian tapauksessa. Tämä tarkoitti, että vuonna 2015 olisi 72 prosenttia 15?64-vuotiaasta väestöstä pitänyt olla töissä. Ne jakoivat noin 80 prosenttia nettotuloksestaan osinkoina ulos. Näin taitaa kuitenkin käydä. Jorma Antila Kirjoittaja on Metalliliiton tutkimuspäällikkö Suomen ja Ruotsin kausitasoitettu ja työpäiväkorjattu teollisuuden tuotannon määrä kuukausittain 2005?2015 indeksi, 2010 = 100 150 120 90 60 Ruotsi Suomi 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 LÄHDE: EUROSTAT 29. Myyvien tuotteiden tekeminen on yritysten vastuulla. Julkisen sektorin tulojen vähentyessä joudutaan taas leikkaamaan menoja, mikä käynnistää uuden kierroksen. Kannattaa muistaa, että julkiset menot eivät hävitä rahoja savuna ilmaan, vaan julkiset menot ovat jonkun tuloja. Horisontti Sipilän hallituksen työpaikat kiinni kysynnästä ykkösongelma ei ole hintakilpailukyky, vaan heikko kansainvälinen kysyntä. Ne näyttivät mallia muille. Ei siis tietoakaan omien pääomien kartuttamisesta ja investointien lisäämisestä. Toivon hartaasti, että uusi hallitus ei ota Viron yritysveromallia käyttöön. Verotulot vähenisivät jälleen, mutta ei lisää investointeja tulisi. Auttaisiko julkisten menojen leikkaaminen nostamaan yksityisen sektorin tuotantoa ja työllisyyttä. Kansainvälinen teollisuustuotteiden kysyntä on ollut heikkoa, ja tämä näkyy molempien maiden tuotannon kehityksessä. Ruotsi on kuitenkin pärjännyt paremmin vahvemman teollisen pohjan ja palveluviennin ansiosta. Ei voida kuitenkaan lähteä siitä, että kaikki pyytäjät saavat mitä haluavat. Suomen kaltaisen pienen viennistä riippuvaisen maan talouskasvua ja työllisyyttä määrää pitkälti kansainvälinen taloustilanne ja yksittäisen isojen yritysten tekemiset. Kataisen hallitus ei voinut mitään sille, että EU:n ja euroalueen talouskehitys jäi hyvin heikoksi euroalueen ongelmavaltioiden aiheuttaman epävarmuuden vuoksi. Ei ole. naistuotannosta. Yritysten ja niiden tuotteiden kehittäminen on kuitenkin yritysten vastuulla. Hallitus ei voi sitä tehdä. Yritykset ja niiden järjestöt pyytävät hallitukselta tukia ja verohelpotuksia. Se olisi veronmaksajien rahojen tuhlausta. Kataisen hallitus teki myös merkittävän yhteisöveron alennuksen. Sitä perusteltiin paitsi kansainvälisellä verokilpailulla myös sillä, että yrityksiin jää enemmän varoja investointeihin. Rahassa pudotus merkitsi noin yhdeksän miljardin euron tulojen supistumista. Suomen teollisuuden suuri ongelma. Näin voisi luulla, kun lähes kaikki puoMITEN YRITYKSET lueet ovat julkisen sektorin menoja karsimassa. Julkisen sektorin menojen leikkaamisesta puhutaan. Kun puhetta vielä höystää tuloverojen kevennyksillä, niin on todella ajan hermolla. Suomen teollisuuden ykkösongelma ei olekaan hintakilpailukyky, vaan heikko kansainvälinen kysyntä. Sitä ei maltillisilla palkankorotuksilla käännetä nousuun. Vuoden 2015 helmikuussa työllisiä olisi tavoitteen mukaan pitänyt olla noin 2 500 000. Työllisiä oli 2 231 000
Mutta toinen puolisko halusi suurvallan, jonka keskiössä on hyvinvointivaltio. Esimerkiksi Krimin anneksointipuheessaan Vladimir Putin sanoi, ettei ole nähnyt tällaista ylimielisyyttä pitkään aikaan. Paraati pidetään launtaina. Venäjää hiertää tunne vähättelystä » Ukrainan kriisin yhteydessä on jälleen puhuttu Venäjällä yleisestä tunteesta, ettei maan asemaa ja arvoa tunnusteta lännessä. puutteesta kärjistyy Venäjällä aika ajoin, usein ulkopoliittisten kriisien yhteydessä, sanoi tutkija Hanna Smith tiistaina Helsingissä tilaisuudessa, jossa julkistettiin kirja Venäjän palatseissa ja kaduilla. . Tätä Putin käyttää hyväkseen. . Ja se ratkaisee venäläisten käyttäytymisen. Kun Venäjällä meni 1990-luvulla huonosti kaikilla mittareilla, niin taloudellisesti kuin henkisestikin, siellä koettiin, ettei kukaan kuuntele heitä. Oman tien kulkijat Tähän liittyy Mustajoen mukaan lisääntynyt puhe Venäjän erityisestä tiestä ja siitä, että he haluavatkin olla erilaisia. Länsi olisi toki voinut tehdä enemmänkin, mutta kyllä se aika paljon teki 1990- ja 2000-luvuilla. LEHTIKUVA D ulkomaat Minua hävettää, että hänellä on sama sukunimi kuin minulla. Se esimerkiksi tunnusti Venäjän roolin rauhan turvaajana entisen Neuvostoliiton alueella, mikä ei tänä päivänä tulisi kuuloonkaan. Nationalismin kirjo Tutkija Jussi Lassila on perehtynyt nationalismiin Venäjällä. Riippumatta siitä, onko sille perusteita, on itse tunne totta. Silloin Venäjä haluaa näyttää maailmalle. Venäjän keskeinen intressi Ukrainassa liittyi Euraasian unionin muodostamiseen, mutta EU ei ole tätä tunnustanut toimijaksi. Professori Arto Mustajoki sanoi » Venäjä laskelmoi pieleen ItäUkrainassa. Venäjän historiasta kumpuavan kokemuksen, ettei heitä ymmärretä. . Kun kysyttiin, millaisena suurvaltana, lähes puolet halusi sotilaallisesti vahvan ja intressejään toteuttavan suurvallan. Jälkimmäiseen tarvitaan länsimaisuutta, edelliseen ei. Professori Tuomas Forsbergin mukaan Venäjällä ei nähdä niitäkään asioita, joissa länsi on tunnustanut sen aseman. . Kuitenkin kaiken kriisin TUNNE TUNNUSTUKSEN 30 keskellä ja kaikesta retoriikasta huolimatta Venäjä haluaa kuulua länteen, koska vain lännen yhteydessä Venäjä voi olla suurvalta. Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinen sanoi, että politiikassa ei ole kyse pelkästään taloudellisten tai muiden intressien edistämisestä, vaan myös siitä, missä määrin tulee tunnustetuksi samantasoiseksi toimijaksi. . Ranskan äärioikeistopuolue Kansallisen rintaman perustaja Jean-Marie Le Pen raivosi tyttärelleen Marine Le Penille, Europe 1 -radio 5.5. LEHTIKUVA/KIRILL KUDRYAVTSEV Voitonpäivän 70-vuotisjuhlan paraatia harjoiteltiin torstaina Moskovan Punaisella torilla. Kun venäläisiltä kysytään Levadan tutkimuksissa, minkä tien he haluavat valita, niin 50 prosenttia kan- nattaa omaa tietä, 20 prosenttia paluuta Neuvostoliittoon ja vain 20 prosenttia lännen tietä. Smith kertoi gallupista, jonka mukaan 70 prosenttia venäläisistä haluaa nähdä maansa suurvaltana. . Siitä on kymmenen viime vuoden aikana tul-
Yhä enemmän tulee tietoa, että suunnitelma Krimistä oli pöytälaatikossa. Siksi 8.5. Moskovassa kello oli tuolloin jo kääntynyt seuraavan vuorokauden puolelle, ja siksi voitonpäivää juhlitaan Venäjällä 9.5. 31. Silloinen opsoinnista, mutta Itä-Ukraipositio, kommunistit ja nationalistit, hanassa näin oli. ä ei iv ä . Krimistä voi tulla samanlainen jäätynyt kon?ikti kuin monesta vallanpitäjät onnistuvat valjastamaan nationalismin, joskus se lähtee lapasesta. BLU-NEWS.ORG Pegida-liike, joka vastusti katumarsseilla siirtolaisuutta ja islamia. Vappuaattona Pegidan entinen puhenainen ja sittemmin liikettä myös johtanut Kathrin Oertel (kuvassa) julkaisi Facebookissa videon, jossa hän pyytää julkisesti VAIKKA VOITONPÄIVÄN sotilasparaatista usein puhutaan neuvostoaikaisena traditiona, tämä ei Hanna Smithin mukaan pidä paikkaansa. Sotilaallinen ulottuvuus ei aina ollut mukana. . Vaikea nähdä kovin ruusuista tulevaisuutta Krimille missään mielessä. . Virallinen politiikka ei näytä sitä tukevan. Osa heistä ei tule sotilasparaatiin, vaan pelkästään suureen vastaanottoon, kuten myös vuonna 1995, ja Angela Merkel tulee päivää myöhemmin. Yön sudet on tuore esimerkki siitä, miten vallanpitäjät ovat aina pyrkineet välineellistämään kansallismielisiä voimia. . 5. Gaudeamus 2015. Siihen liittyy niin sanottu uusnationalistinen oppositio, joka kyllä nyt on voimakkaasti pirstoutunut Ukrainan tapahtumien myötä. järjestettiin uusi antautumisseremonia Berliinissä. Neuvostomieliset nationalistit näkevät lupauksen imperiumin paluusta. Näin tapahtuiruutta, koska oltiin kin, mutta Venäjä ei ollut tietoisia siitä, miten jalaskenut, että Ukraina vastaisi kava tekijä voitonpäivä oli Eusotilaallisesti. Tässä kohdassa Venäjän suunniroopassa. telma meni pieleen. Voitonpäivän nykyiset muodot saivat alkunsa vuonna 1995, jolloin . Eri asia on, mitä paikallistasolla saattaa tapahtua. Arto Huovinen KAKSI VOITONPÄIVÄÄ Natsi-Saksan antautuminen liittoutuneille allekirjoitettiin 7. Kutsutut länkaduilla. Niiden, jotka ovat edelleen Pegidassa mukana, täytyy ymmärtää, että he ajavat väärää asiaa. Turvapaikanhakijoita syytetään meidän ongelmistamme Euroo- LEHTIKUVA/HEIKKI SAUKKOMAA passa ja Saksassa. Joskus se lähtee lapasesta eli valjastetut eivät enää olekaan niin lojaaleja. Nationalismi voi Lassilan mukaan näyttää Putinin suurelta suunnitelmalta, mutta todellisuudessa Venäjällä on monenlaista nationalismia, eikä niille helposti löydä yhteistä nimittäjää. . Pessimismin Krimin suhteen voi helposti laajentaa koko Ukrainaa koskevaksi. Stalin halusi, että eniten juhlitaan häntä itseään. Vuosien 1945 ja 1965 välillä voitonpäivä ei edes ollut vapaapäivä, vaan tavallinen työpäivä, kertoi Smith tiistaina Helsingissä. muustakin entisen Neuvostoliiton alueesta, koska kukaan ei ole riittävän kiinnostunut Krimistä tai Ukrainasta. Markku Kivisen mukaan Ukraina on ongelmallinen kenelle tahansa, kun otetaan huomioon, että se on Euroopan toiseksi köyhin maa Moldovan jälkeen. . He ovat valtava enem- mistö, ja useimmat saksalaiset eivät huomioi tätä, Oertel sanoo videolla. . Joskus se toimii, joskus ei. On olemassa etnistä nationalismia. Puhe Novorossijasta palautuu siihen vanhaan keskusteluun, voiko olla mitään itsenäistä Ukrainaa. Kutsutuista noin 70:stä maailman johtajasta vain alle 30 on tulossa paikalle. . He eivätt kuitenkaan ole perimmäinen syy siihen, miksi kamppailemme. Oertel kokee olevansa osittain tamasta vastuussa Pegidan aiheuttamasta n ?vihakampanjasta?. Tuottavatko ne yhtään mitään, kun kukaan muu tuskin on halukas laittamaan sinne rahaa. Venäjä varoitti jo lusi juhlia sitä. p n o Voit 2013, että jos Ukraina . Kylmän sodan painolasti jää kummittelemaan. Esimerkiksi Puolassa ja Baltiassa on aika erilainen tulkinta siitä, mitä voitosta seurasi. Lassilan mukaan Krim tai suurvaltauhon korostaminen ei erityisesti näy tämän vuoden voitonpäivän muistonäyttelyissä. . Kutsuttiin suuri joukko ulkomaalaisia johtajia, ja heistä noin Arto Huovinen arto.huovinen@kansanuutiset.? 50 saapui, muun muassa Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton. MARKKU KIVINEN & LEENA VÄHÄKYLÄ . Kansallismielisissä liikkeissä on pitkä jatkumo aina keisari-Venäjän aikaan. Tässä tulkinnassa on se ongelma, että hypätään suoraan vuodesta 1945 vuoteen 1991. Myös vuonna 1990 voitonpäivän juhlissa oli sotilaallinen puoli. Smithin mukaan Josif Stalin luopui vuonna 1946 sotilasparaatista, koska hän ei halunnut, että voitonpäivää vietettäisiin liikaa yhteisenä kansanjuhlana. Neuvostoajoilta muistamamme sotilasparaatit olivat etupäässä vallankumouksen vuosijuhlien paraateja marraskuussa. . Toisaalta on nationalisteja, jotka pitävät kansallisena katastro?na sitä, että slaavilaiset veljet ovat joutuneet Ukrainassa sotaan keskenään. Markku Kivinen, Hanna Smith, Jussi Lassila ja Pami Aalto kertoivat uudesta Venäjäkirjasta tiistaina Helsingissä. Venäjän virhearviointi » Joskus Professori Pami Aalto totesi, että Venäjä on joutunut sijoittamaan Krimille huomattavasti resursseja, joita olisi tarvittu muuallakin. . 311 sijohtajat saapuivat kyllä paikalle, mutta he eivät osallistuneet aktiivisivua. sotilaiden paraatiin, vaan pelkästään veteraanien paraatiin. Dmitri Medvedevin kaudella Punaisen torin paraatissa nähtiin ensimmäisen kerran ulkomaisia joukkoja, kun mukana oli Yhdysvaltain, Britannian, Ranskan ja Puolan sotilaita. Tätä vietetään useissa länsimaissa Euroopan voitonpäivänä (V-E Day); sota Japania vastaanhan jatkui vielä elokuuhun. Neuvostoliitto oli tyytymätön siihen, ettei sen korkein sotilasjohtaja Georgi Zhukov ollut mukana Reimsissä. Etniset nationalistit näkevät, että nyt on mahdollisuus luoda puhdas venäläinen kansallisvaltio Itä-Ukrainaan. . 1945 Reimsissä ja se astui voimaan 8.5. SAKSASSA SYNTYI viime lokakuussa anteeksi muslimeilta. . Kyse oli vain siitä, koska se otetaan käyttöön. SMITHIN MUKAAN Neuvostoliiton hajoKrimillä ei Smithin mukaan ollut amisen jälkeen voitonpäivä pitkälti kysymys Ukrainan destabilijakoi kansan. Liberaalit ä in äis ensimm lähtee assosiaatiodemokraatit olieninä sopimukseen EU:n vat sitä mieltä, osik y mm u v kanssa, syntyy mieettä muistels ollut ede lenosoituksia ja raulaan veteraaneja, ivä. hattomuutta Itä-Ukmutta ei välttävapaapä mättä mitään suurainassa. Haluan pyytää anteeksi kaikilta maahanmuuttajilta ja muslimeilta, jotka elävät rauhanomaisesti, ovat kotoutuneet saksalaiseen yhteiskuntaan ja kunnioittavat kulttuuriamme ja lakejamme. KU Sotilasparaati ei aina ole kuulunut voitonpäivään » Boris Jeltsin toi neuvostoaikaisen symboliikan voitonpäivän juhlintaan. lut valtavirtaa: jotta voi toimia Venäjän politiikassa, pitää olla jollain tavalla kansallismielisesti suuntautunut. . Vuonna 1945 voittoa kyllä juhlittiin sotilasparaatilla Moskovassa. Sen jälkeen sotilaat marssivat seuraavan kerran voitonpäivänä vasta vuonna 1965, ja sen jälkeen vuonna 1985. Tänä vuonna mukana ei ole yhtään länsimaata, mutta sen sijaan intialaisia sotilaita. Venäjän tarkoitus oli heiluttaa vähäsen Ukrainaa, mutta pysäyttää presidentti Boris Jeltsin sisäisen valse sillä lailla sopivasti, että päästään tataistelun vuoksi päätti, että pitää neuvottelemaan. tuoda neuvostoaikaista symboliikkaa taas mukaan. George Soros sanoi osuvasti, että EU kohtelee Ukrainaa kuin Kreikkaa. Diplomatiassa pyritään löytämään keinoja, joilla ei täysin heitetä pois kokonaisuutta, mutta ei anneta Venäjälle viimeistä pistettä i:n päälle, sanoi Smith. VUONNA 2010 JUSSI LASSILAN mukaan Neuvostoliiton aikana tulkittiin voitonpäivää aina kulloisenkin puoluelinjan mukaan. Nyt viime vuosina on haluttu korostaa ajatusta yhteisestä voitosta lännen kanssa: Venäjän anti Euroopan vapaudelle oli voitto fasismista. . Mutta silloinkin juhlassa oli (toim.): Venäjän palatseissa ja varjo: T?et?enian sota. Panslavisti-euraasialaiset katsovat historiallisen oikeudenmukaisuuden tukevan euraasialaista projektia. Siltä edellytetään paljon, sitä tuetaan, mutta ei niin paljon, että se pääsisi oikeasti jaloilleen. Hanna Smithin mukaan syyt Venäjän toiminnalle Krimillä olivat erilaiset kuin Itä-Ukrainassa. . Videon mukaan hän ei enää vastusta islamia. klo 23.01 Keski-Euroopan aikaa
Lahjoittajien lemmikin sodasta on oltu hiljaa » Mosambikin alueellisesti rajatulla sodalla ei olisi suurta merkitystä monellekaan suomalaiselle, ellei se paljastaisi, kuinka puutteellisella tiedolla lahjoittajavaltiot toimivat. OLI IKÄVÄÄ huomata vuosina 2013?2014, että olin tullut tutkimustyöhön sisällissotaa käyvään maahan. Poliisivoimien keskittyessä kon?iktialueelle kaupunkikeskustojen varakkaat perheet alkoivat kärsiä kidnappauksista. Syyskuun 2014 rauhansopimuksen jälkeen tuliaseet vaikenivat, mutta informaatiosota jatkuu. Sittemmin loppuvuodesta 2013 mosambikilaiset . Rauhansopimuksen solmimisen jälkeen ei kon?iktissa ole kuitenkaan tiettävästi ammuttu ketään, ellei perustuslakijuristi Gilles Cistacin äskettäistä murhaa lasketa. Kun vihollisuudet vuonna 1992 päätty- 32 TEKSTI Janne Rantala neen sisällissodan osapuolien välillä alkoivat uudelleen huhtikuussa 2013, en vielä ymmärtänyt, että tilanne oli paljon vakavampi kuin edellisen vuoden satunnaisissa ammuskeluissa. En osannut määritellä, milloin pikku hiljaa lisääntyneet yksittäiset iskut ja taistelut taajamissa ja maanteillä tulisi määritellä sodaksi. Paikallisen älymystön ja kansainvälisen yhteisön keskuudessa vajoaminen sisällissotaan oli tabu, eikä sen mahdollisuutta myönnetty julkisesti edes pohdittavan. Keski-Mosambikissa Renamon joukot kontrolloivat yhä suuria maaalueita ja neuvottelut demobilisaatiosta ovat umpikujassa. Tätä kirjoittaessani huhtikuussa 2015 Renamon runsaan sadan hengen joukko-osasto on Gazan läänissä matkalla kohti etelää ja se on ottanut kahdesti yhteen hallituksen joukkojen kanssa. Köyhemmissä lähiöissä yltyi rikosaalto. Itse jouduin perumaan luento- ja seminaarimatkan Zambezian lääniin, koska Mosambikin armeija käytti maan etelä- ja pohjoisosia yhdistävää päätietä kulkevia siviilibusseja kuljetusvälineinä ja ne olivat Renamon keskeisiä iskukohteita. Sofalan läänissä molempien osapuolien sotilaita ja siviilejä kuoli ja loukkaantui viikoit-. loso? Brazão Mazula ja kon?iktintutkija, antropologi Victor Igreja sekä brittiläinen Mosambikin tuntija Joseph Hanlon vahvistivat sen, mitä kon?iktialueen asukkaat olivat sanoneet jo pitkään: maa on sodassa. Rajoitettua sisällissotaa Syyskuussa tehtiin uusi rauha, mutta informaatiosota jatkuu. Pääkaupunki Maputossa etupäässä Sofalan lääniin rajoittuvan, hallituksen ja oppositiopuolue Renamon välisen kon?iktin vaikutukset olivat enimmäkseen välillisiä
Se nimettiin G20:ksi budjettitukimaiden nimitystä G18 mukaillen. Valtapuolue Frelimo on 40 vuoden valtakaudellaan muuttunut vapautusliikkeestä rikkaita suosivaksi korruptoituneeksi valtionhoitajapuolueeksi, jonka jäsenkirjaa ja ?frelimisteille. Harva mosambikilainen uskoo, että maassa vielä pärjättäisiin ilman kehitysapua, mutta avun ongelmattomuudesta ei kansankaan keskuudessa ole illuusioita. Maputon lähiöissä kon?iktin ollessa kuumimmillaan koteihin tunkeutui väkipakolla 20-päiseksi kuvattu väkivaltainen rikollisryhmä. ALL OVER PHOTO/ANTONIO SILVA Yli 20 vuoden rauhan jälkeen sisällissodan taistelut ajoivat vuonna 2013 jälleen ihmisiä maan sisäisiksi pakolaisiksi. Lahjoittajien lempilapsi Kaukaisen afrikkalaisen maan alueellisesti rajatulla sodalla ei muuten olisi juurikaan merkitystä Suomessa, ellei Mosambik olisi lahjoittajamaiden lempilapsi ja Suomen keskeinen avunsaajamaa. Etupäässä nimettöminä esiintyneiden arvostelijoiden mielestä Cistac tuki Renamon vaatimuksia maakuntahallinnosta, mutta ennen murhaa myös valtapuolue Frelimo pani lehdistöpäällikkönsä hyökkäämään poikkeuksellisen rajusti häntä vastaan. Murha oli luultavasti yksi syy siihen, että entinen presidentti Armando Guebuza pakotettiin lopulta eroamaan myös Frelimo-puolueen puheenjohtajuudesta. On silti vaikea uskoa, että siinä olisi mitään hyvää, ettei mahdollisesti sotaa käyvän maan tilanteesta keskustella avoimesti eikä Mosambikin 18 länsimaalta saamaa budjettitukea kyseenalaisteta kertaakaan, ei ainakaan julkisesti. Luultavasti Renamo onnistui saamaan sissisodalle tärkeää väestön tukea, koska monet muutkin kuin ?renamistit. Kymmenet tuhannet ihmiset joutuivat jättämään kotinsa ja peltonsa. Uhreja tuli kuukausittain muutamia kymmeniä, mutta luvuista on vaikea tehdä tarkempaa arviota, sillä eri osapuolten ja tiedotusvälineiden luvut erosivat suuresti toisistaan. Cistacin murha Reilut kolme vuotta kenttätutkimusta Mosambikissa avaa varsin toisenlaisen näkymän. Mosambik ei valitettavasti ole se kehitysavun menestystarina, jota lahjoittajavaltiot julistavat yhteen ääneen. Itsenäiselle lehdistölle vuotanut Frelimon lista ?isänmaallisista. Suurlähettiläs Seija Toron mielipidekirjoituksessa (HS 2.4.) maalattiin kuva Mosambikista melko rauhallisena keitaana muuten levottoman Afrikan keskellä mainitsematta sanallakaan edellisen kahden vuoden aikana riehunutta kon?iktia. Frelimo on muuttunut vapautusliikkeestä korruptoituneeksi valtionhoitajapuolueeksi. Kaukana menestystarinasta tain lähes kahden vuoden ajan. Viimeisen kymmenen vuoden aikana maan talous on kasvanut liki kymmenen prosentin vuosivauhtia, mutta absoluuttisessa köyhyydessä elävien määrä ei ole vähentynyt virallisten tilastojenkaan mukaan edes yhtä prosenttiyksikköä. Vaikka ongelmista vaikeneminen ei ole hyväksyttävää, on se toki jossain määrin ymmärrettävää, sillä kaikki kehitysapukeskustelu ei ole rationaalista. Ei esimerkiksi ole tiedossa, ketkä olivat murhan toimeksiantajia. Muutamaa päivää ennen kuolemaansa Cistac teki yleiselle syyttäjälle ilmoituksen saamastaan vihapostista ja uhkauksista. Ja esimerkiksi budjettituen kategorinen jäädyttäminen sisällissotaan vajonneelta maalta voisi rohkaista pieniä aseellisia ryhmiä sotapolulle ja näin horjuttaa kokonaisten valtioiden taloutta. Lakitieteen professori Cistac ammuttiin maaliskuun alussa tunnetun kahvilan edessä yhdellä pääkaupungin vilkkaimmista kaduista hänen noustessaan aamukahvin jälkeen yliopiston omistamaan taksiin. ominaista, yhteiskunnallisesta todellisuudesta kaukana leijailevaa korukieltä pidetään ehtona uralla etenemiselle. ?Ulkoiset äänestäjät? Ulkomaisille lahjoittajavaltioille ja investoijille Frelimo silti edustaa pysyvyyttä ja sitä tuetaan niin kauan kuin se nähdään edulliseksi. Olisiko ollut juuri tästä kysymys EU:n vaalitarkkailijoiden ensimmäisessä yltiöpositiivisessa lausunnossa lokakuun 2014 todellisuudessa hyvin vilpillisten parlamenttivaalien jälkeen? Paria päivää myöhemmin Mosambikin omien kansalaisjärjestöjen lausunto luetteli lukuisia virheitä ja vaalivilppejä asettaen EU:n vaalitarkkailun noloon valoon. tuntevat itsensä marginalisoiduiksi. Ma?atyylisen teloituksen motiivina olivat aivan varmasti hänen julkiset kannanottonsa. Vaikka kaksi henkilöä pidätettiin huhtikuussa murhan tiimoilta, on tapaus silti kaikkea muuta kuin ratkaistu. Laaja vaalivilppi onkin yksi niistä syistä, miksi sotilaallinen kon?ikti ei edelleenkään ole ratkennut kestävällä tavalla. Sosiologi José Manuel Purezan johtama tutkijaryhmä puhuu lahjoittajavaltioista ja ulkomaisista kansalaisjärjestöistä ?ulkoisina äänestäjinä?, joille hallitus on kuuliaisempi kuin omille kansalaisilleen. Sota myös paljastaa vakavia tiedonvälityksen ongelmia Suomessa ja luultavasti monessa muussakin lahjoittajamaassa. Mosambikin tapahtumat eivät ylitä uutiskynnystä kovin helposti muutenkaan, paitsi melko marginaalisessa ja ulkoasianhallintoon kytkeytyvässä kehitysyhteistyöaiheisessa mediassa, jossa kon?iktista vaiettiin lähes täysin. Oli hämmentävää lukea ulkoministeriön verkkoviestinnästä rauhansopimuksen solmimisesta lokakuussa 2014, sillä sodan kestäessä oli hyvin ylimalkaisesti ja ohimennen mainittu ainoastaan ?rauhan rakoilusta. hänen leppoisaksi luonnehtimassaan maassa. Kon?iktia ei mainita sanallakaan edes ulkoministeriön tuoreessa kehitysavun evaluointiraportissa. ja ?levottomuuksista?. Kepan verkkosivuilla maajohtaja Minna Tuominen kirjoitti, että osapuolten jännite kärjistyi ?lähes aseelliseksi kon?iktiksi. hallitukselle myötämielisistä kommentoijista puolestaan nimettiin samaa periaatetta noudattaen G40:ksi. Kun G40 esitti julkisuudessa kon?iktin lähinnä Renamon harjoittamana rikollisuutena eikä sisällissotana vastoin sotatoimista kärsineiden asukkaiden kokemusta ja eturivin tutkijoiden kantaa, olisi G18:n viisasta miettiä, ketä asiassa kuunnella. ALL OVER PHOTO/ANDRE CATUEIRA Kapinallisliike Renamon tukikohta Sadjungirassa Sofalan läänissä lokakuussa 2013. 33
Jotkut viedään esimerkiksi Etelä-Koreaan tai niinkin kauas kuin Etelä-Afrikkaan. Liigoilla on edustajia ja agentteja etsimässä sopivia naisia kaikkialla Nepalissa, mutta erityisesti Sindhupalchokin kaltaisilla kovaosaisilla maalaisseuduilla. Monet paikalliset agentit eivät tiedä naisten lopullista määränpäätä. Jotkut uskovat tosissaan, että naiset saavat hyvin palkattua työtä Kathmandussa tai Intiassa. Bordellissa häntä hakattiin, sadat miehet raiskasivat hänet ja hän sai hiv-tartunnan. . Hänen vanhempansa, jotka ovat toimeentulorajalla sinnitteleviä lukutaidottomia viljelijöitä, uskoivat vakuutteluja siitä, että Sita saisi hyvän työpaikan ja voisi lähettää rahaa kotiin. Siligurilaisessa bordellissa Sita joutui vuoden ajan harjoittamaan suojaamatonta seksiä jopa 20 tai 30 miehen kanssa päivässä, seitsemänä päivänä viikossa. Kun poliisi teki ratsian bordelliin, Sita kertoi haluavansa palata kotiin ja hänet toimitettiin kansalaisjärjestön autettavaksi. . Me tiedämme, keitä he ovat. Viime vuonna pelastetun Sitan oli setä vienyt ?töihin. He toimittavat uhrejaan bordelliverkostoille koko Etelä-Aasiaan, sanovat aktivistit Kathmandussa ja maaseudulla. Yli 7 000 ihmistä surmannut 7,8 magnitudin järistys tuhosi köyhiä maalaisyhdyskuntia, joissa sadat tuhannet ihmiset menettivät kotinsa ja kaiken omaisuutensa. Ihmiset ovat epätoivoisia ja valmiita tekemään mitä tahansa. Hän sanoi, ettei hänellä ole sisarta ja että olin soittanut väärään numeroon, sanoo Sita. Jason Burke © Guardian News and Media 2015 Käännös: Arto Huovinen. Se on keskipisteenä hyvin järjestäytyneille salakuljetusverkostoille, jotka tekevät kauppaa kaikella tiikerinnahoista jalopuihin ja huumeista ihmisiin. Danuwarin mukaan monien verkostojen päämaja on Intiassa, mikä tekee ihmiskauppiaiden tunnistamisesta vaikeaa. Intiaan. LEHTIKUVA/PHILIPPE LOPEZ Ihmiset odottivat keskiviikkona avustustarvikkeita tuovaa helikopteria syrjäisessä Keraujan kylässä Gorkhan alueella. En näe painajaisia siitä ajasta. Olen pyyhkinyt sen pois mielestäni, Sita sanoo. Huhtikuun maanjäristys tappoi yli 3 000 ihmistä Sindhupalchokissa ja sadat tuhannet joutuivat kodittomiksi. . Tällaisena aikana ihmiskauppiaat kidnappaavat ja houkuttelevat naisia avustamisen nimissä. Mikään ei ole verrattavissa poikkeustilanteeseen, jossa kaaos antaa tilaisuuden (??) naiskaupan lisäämiseen. Nyt maanjäristyksen jälkeen ihmiskauppiailla on helppo homma, sanoo Danuwar. Yhdysvaltain ulkoministeriön mukaan Nepalin hallitus ei täytä ?ihmiskaupan lopettamisen minimivaatimuksia. todellisesta luonteesta. Ihmiskauppiaat ovat jo pitkään saalistaneet maaseudun tyttöjä ja nuoria naisia, joita he sieppaavat ja pakottavat seksityöhön. YK:n ja paikallisten kansalaisjärjestöjen arvioiden mukaan vuosittain 12 000?15 000 nepalilaistyttöä joutuu ihmiskaupan uhriksi. Kuvan henkilöt eivät liity oheiseen tekstiin. Raunioista seksikaupan uhreiksi » Auttajiksi naamioituneet rikolliset väijyvät maaseudun köyhiä Nepalissa, jossa 15 000 tyttöä joutuu vuosittain ihmiskaupan uhriksi. Kathmandu kymmeniä tuhansia nuoria naisia Nepalin maanjäristyksen runtelemilla alueilla. Toiset ovat hyvin perillä ?työn. Kylissä on tiedustelijoita, jotka taivuttelevat vanhempia ja paikallisia välittäjiä, jotka tekevät sopimukset. Olen nyt huolissani muista tytöistä, jotka saatetaan siepata. Levitämme neuvoja saadaksemme ihmisille tietoa siitä, että joku voi tulla houkuttelemaan heitä, sanoo Sunita Danuwar kansalaisjärjestö Shakti Samuhanista Kathmandussa. IHMISKAUPPIAAT VAANIVAT 34 . Kaikki paha Nepalissa voi hyvinkin nousta uusiin ulottuvuuksiin, sanoo eräs heistä. Hirveä koettelemus Ihmisoikeusaktivistien äskettäin pelastama 20-vuotias Sita kertoo, miten hänet vietiin kotikylästään Kathmandun pohjoispuolella sijaitsevalla kukkulaisella Sindhupalchokin alueella. Hänet kuljetettiin intialaiseen Siligurin rajakaupunkiin, jossa hänet myytiin bordellinomistajalle. Yhteydet hänen syrjäiseen kotikyläänsä olivat monta päivää poikki. Valtaosa päätyy kuitenkin Intian bordelleihin, joissa kymmenet tuhannet työskentelevät hirvittävissä olosuhteissa. . He ovat nyt hylänneet hänet. Seksuaalisen väkivallan uhrit suljetaan Etelä-Aasiassa usein yhteisön ulkopuolelle, koska heidän katsotaan tuottaneen häpeää yhteisölle. Sita asuu Shakti Samuhan salaisessa turvapaikassa. Maanjäristys on ehdottomasti lisännyt hyväksikäytön riskiä, sanoo paikallinen terveysviranomainen Rashmita Shashtra. . Hän ei tiedä, miten hänen vanhemmilleen on käynyt maanjäristyksessä. Kun hän onnistui saamaan veljensä langan päähän, tämä kieltäytyi tunnistamasta häntä. . He tarvitsevat rahaa ja kiusaus voi olla suuri, kun joku puhuu työpaikasta. Sitten heille tapahtuu sama kuin minulle, sanoo Sita. Rikollisten verkostot Nepal on yksi Aasian köyhimmistä maista. mutta ?ponnistelee kovasti tehdäkseen niin?. Yhteisö hylkää Palkkamurhaaja surmasi Sitan siepanneen sedän. Sitan vanhemmat eivät tiedä tarkalleen, mitä Sitalle tapahtui, mutta hänen veljensä ovat saaneet sen selville. Yksi konsti on luvata avioliittoa varakkaan ulkomaalaisen kanssa. » Maanjäristyksen tuhot ovat luoneet otolliset olot ihmiskauppiaille. Myös Kathmandussa on satoja baareja ja hieromasalonkeja, joissa naiset työskentelevät surkeissa oloissa ja monet pakotetaan seksiin asiakkaiden kanssa. Näihinkin värvätään usein naisia maanjäristyksen koettelemilta alueilta. . Meille on kerrottu henkilöistä, jotka teeskentelevät menevänsä pelastamaan ihmisiä ja pitämään huolta heistä. Myös johtavat länsimaiset avustustyöntekijät Nepalin pääkaupungissa ovat huolissaan.
Tänä vuonna Somaliassa on tapettu yksi toimittaja. Kenties syynä oli se, että Radio Baidoa oli vastikään tehnyt ohjelmayhteistyösopimuksen hallituksen radioaseman Radio Mogadishun kanssa. Kaikki toimittajamurhat eivät ole kuitenkaan Al-Shabaabin tekemiä, vaikka hallitus mielellään näin väittää. Uhkauksien vuoksi monet toimittajat vaihtavat asuntoaan säännöllisin väliajoin. Somaliassa median ei odoteta esittävän johtajille mitään tarkentavia kysymyksiä. ?Päätös vaarantaisi yksityisen median turvallisuuden. Rikospaikan eristämisellä haluamme turvata sen, että tapahtumapaikka tutkitaan ja pidetään huolta ihmisten turvallisuudesta.? Poliisitiedottaja lupasi vastata myös toimittajien pyyntöön, että turvallisuuselimet perustaisivat yhteisen tiedotustoimiston, josta media voisi saada ja tarkistaa tietoja keskitetysti. Poliisitiedottaja pyysi puolestaan mediajärjestöjä ja suomalaista Vikesiä järjestämään tämän viikon seminaarin kaltaista sananvapauskoulutusta myös yksinomaan poliisille. 35. Ketään ei ole asetettu syytteeseen näistä murhista. Autopommi-iskuja ja itsemurhaiskuja tehdään Mogadishussa säännöllisin väliajoin, pääkohteena yleensä paikalliset poliitikot, mutta usein iskuissa kuolee tai vammautuu myös median edustajia. Toimittajia uhkaillaan ja myös vangitaan, usein epämääräisin perustein. Nuori freelancetoimittaja tuomittiin taannoin vankilaan hallituksen solvaamisesta hänen haastateltua naista, joka kertoi joutuneensa armeijan sotilaiden raiskaamaksi. Tuomio tuli, vaikka toimittaja ei ollut edes julkaissut juttua aiheesta. TOIMITTAJIEN MURHALUKUJEN osalta tilanne on nyt kuitenkin valoisampi kuin kolme vuotta sitten. Kotonaan he olisivat pyssymiesten kohteena. aseistetun kuljetuksen työpaikalle. Jotkut toimitukset järjestävät työntekijöilleen » Somalian valtiollisella tv-kanavalla työskentelevät naiset asuvat työpaikallaan. Kotonaan he olisivat pyssymiesten kohteena. Oliko kyseessä määräys vai suositus, jäi lopulta epäselväksi. Osa toimittajista kantaa mukanaan pistoolia suojellakseen itseään mahdollisilta hyökkäyksiltä. Harva toimittaja liikkuu ulkona pimeän tulon jälkeen. ?Kun lähdemme aamulla kotoa, ainoa pyrkimyksemme on raportoida päivän tapahtumista ja yrittää välttää sitä, että joutuisimme itse päivän uutisotsikoksi?, toteaa Al Jazeera -kanavan somalialainen kirjeenvaihtaja Hamza Mohamed. Somalian valtiollisella tv-kanavalla työskentelevät naiset joutuvat asumaan työpaikallaan. Meidän on oltava puolueettomia, jotta voimme toimia täällä. Heti kärkeen kävi selväksi, että täällä sananvapaus on ollut viranomaisille kirosana ja ikään kuin tekosyy sille, että kaupalliset radiokanavat ovat voineet lietsoa eripuraa hallitusta vastaan usein itsekkäistä syistä ja tietoja tarkistamatta. Media ja sen puolestapuhujat taas syyttivät hallitusta ja turvallisuuselimiä mielivallasta. Maan journalistiliiton lakimiehen Abdirahman Hassan Omarin mielestä Somaliassa ei voida vielä edes puhua sananvapaudesta. ?Lain mukaan täällä voi saada kolmen vuoden tuomion pelkästään siitä, että sattuu olemaan väärässä paikassa väärään aikaan.? Monet toimittajat ovat joutuneet vaikeuksiin viranomaisten kanssa ehdittyään pommiiskun tapahtumapaikalle ennen poliisin ja sotilaiden saapumista. YHDESSÄ VIETETYT päivät, ryhmätyöt ja avoi- mesti käydyt keskustelut auttoivat kuitenkin eri tahoja tutustumaan toisiinsa ja ymmärtämään paremmin toisiaan. Somalian poliisivoimien päätiedottaja Qassim Ahmed Roble lupasi jo kesken seminaarin, että poliisi järjestää maan medialle lähiaikoina koulutusta poliisin ohjesäännöstä ja toimintaohjeista kriisitilanteissa. ?Poliisi ei halua estää mediaa tekemästä työtään. Pintaa aa syvem syvemmältä mmältä Peik Johansson peik@kaapeli.? Sananvapautta pommi-iskujen varjossa SANANVAPAUDESTA ON puhuttu paljon viime ai- koina, ennen muuta Charlie Hebdo -lehden toimitukseen Pariisissa tammikuussa tehdyn hyökkäyksen jälkeen, jossa 12 ihmistä sai surmansa. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ehdotti heti Pariisin iskun jälkeen blogissaan, että Suomen ulkoministeriö voisi ottaa sananvapaustyön yhdeksi kehitysyhteistyön painopistealueeksi. Olen viettänyt tämän viikon Somalian pääkaupungissa Mogadishussa, missä olen osallistunut hallituksen virkamiehille, poliisin ja turvallisuuspalvelun edustajille sekä paikallisille toimittajille järjestettyyn seminaariin sananvapaudesta ja sen roolista maan jälleenrakennuksessa. Sananvapauspohdinnat ovat täällä Somaliassa vähän toisenlaiset kuin suomalaisessa keskustelussa, jossa välillä on tuntunut siltä, että sananvapaudella viitataan lähinnä siihen, saako julkaista muslimeja loukkaavia piirroksia ja järjestää aiheesta keskustelutilaisuuksia. Somaliassa on surmattu 30 toimittajaa sitten vuoden 2012. Emme voi toimia hallituksen äänitorvena?, arveli Somalian yksityisten mediatalojen yhdistyksen puheenjohtaja Hassan Gesey. Eräiden väitteiden mukaan osa yksityisistä radioasemista joutuu maksamaan suojelurahaa Al-Shabaabille säästyäkseen näiden hyökkäyksiltä. YHTEINEN SANANVAPAUSSEMINAARI viranomai- JOS TERRORISTIJÄRJESTÖ Al-Shabaab uhkailee ja Kolme ihmistä kuoli suositun kahvilan edustalla tehdyssä autopommi-iskussa Somalian pääkaupungissa Mogadishussa viime kuussa. tappaa toimittajia, niin myös hallituksen turvallisuusjoukot rajoittavat tiedonvälittäjien työtä. Sunnuntaina vietetyn Maailman lehdistönvapauden päivän uutispommista vastasi turvallisuuspalvelun johtaja Abdirahman Mohamud Turyare, joka saapui sananvapausseminaarin avajaisiin kertomaan, että tästä lähtien Al-Shabaabia tulee kutsua mediassa ?Somalian joukkomurhaajien järjestöksi?. Al-Shabaab tarkoittaa nuorisoa, ja tällä nimellä oli turvallisuusjohtajan mukaan liian myönteiset mielleyhtymät, kun todellisuudessa oli kyse ryhmästä, jonka toimenkuvana on joukkomurhata ihmisiä paitsi Somaliassa myös naapurimaassa Keniassa. Somalian journalistiliiton, maan tiedotusministeriön ja suomalaisjournalistien Viestintä ja kehitys -säätiön Vikesin järjestämä seminaari ponnahti hetkeksi BBC:n ja Al Jazeeran verkkosivujen pääotsikkoihin turvallisuuspäällikön ukaasin johdosta. LEHTIKUVA/MOHAMED ABDIWAHAB sille ja medialle oli ensimmäinen laatuaan Somaliassa. Radiotuottaja Daud Ali Omar ammuttiin viikko sitten yöllä kotonaan Baidoan kaupungissa yhdessä vaimonsa kanssa. Hallitus syytti asiasta islamistista terroristijärjestöä Al-Shabaabia, mutta surman motiivi jäi epäselväksi
Kansanmurhan huumoriarvo kun on miinuksen puolella. Käytöstä. on poikkeuksellisen kansainvälinen: tutun Valioliigan lisäksi mukana on otteluita myös Espanjasta, Italiasta ja Ranskasta. 1 4. Ja käsi sydämelle: jos ihan oikeasti saisit valita Huuhkajien tai Azzurrien välillä, mitä tekisit? Miettisitkö mahdollisuutta päästä arvokisojen lopputurnauksiin palloilemaan sen sijaan, että tarpoisit ikuista karsintojen Via Dolorosaa toistuvasti alisuorittavan miehistön kanssa. Ruuna on tehnyt koko kauden hyviä juoksuja. Takarivin Vihin Mahti (9) kilpailee hienossa vireessä, eikä kokonaan kannata unohtaa myöskään Hissun Haastetta (10). 2 (X) 5. 1 (X) 8. Athletic - Deportivo ..... 2 (X) 2. Nopeana avaajana ori pystyy kiihdyttämään keulaan, josta se ei hevin luovu. Viime syksynä se kulki maililla jopa 21-vauhteja. A: 5,4,10; B: 1,9,2,12,3 LÄHTÖ 4: Nopea Lumi-Aatos (1) pystynee pitämään keulapaikan, josta sillä myös ajetaan. Kansan Uutisten Viikkolehti suosittaa 64 merkin järjestelmää: 2(X), 1, 1, 2(X), 1(X), 2(X), 1(X), 1, 1, 1, X(1), 2, 2. Elina Vainikainen elina.vainikainen@gmail.com Vilar Lake rivin pankkina LÄHTÖ 1: Oulun T76kierroksen avauksessa paalun hevosista keulapaikasta kiihdytyksessä kisaavat etenkin Boulder Rail (1) ja Big Lebowski (2). Kansainvälinen kuningaslaji tunnetaan kaikkialla maailmassa, ja sen pariin on helppo hakeutua. 1 11. 1 (X) 6. kello 16.55. tasuri taas on jopa todennäköinen tulos. Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 9.5. X (1) 12. Takahevosista kannattaa noteerata hyviä juoksuja tehnyt Inferno (12), vaikka rattailla on vähän tuntemattomampi kuski. Granada - Cordoba........... Jos Liquorice Pipe (1) pääsee ravilla matkaan, on paljon ratkaistu. Tasoero on kuitenkin niin valtava, että vierasvoittoon on vaikea uskoa . Viime aikoina on kohistu etenkin FC Interissä maaleja paukuttaneesta Vahid Hambosta, jolla olisi mahdollisuus halutessaan edustaa myös Bosniaa ja Hertsegovinaa. Caen - Lyon ..................... Myös Justine?s Joy (2) antaa kovan vastuksen. A: 4,1; B: 9,10,11,8,3,7 LÄHTÖ 5: Kylmäveristen tasoituk- sessa suosikin paineet saa takavoltista lähtevä ikäluokkatähti Jokivarren Kunkku (11), joka tauoltapaluustartissaan Oulussa oli kiertelyjenkin jälkeen hyvä kakkonen. Sociedad ... Hull - Burnley ................... Takarivin Liona (9) ja Milkway Gate (10) noussevat myös voittotaistoon. Tasainen pitkän matkan tasoitus vaatii paljon merkkejä. R. Kovaa lähtee myös Mr Looba Looba (5), joka on kevättalven aikana napsinut kolme voittoa Ruotsin puolelta. Tosin myös Maisero (4) on niin nopea ensiaskelillaan, että ruuna voi pyrähtää keulaan. Lisäksi monilla paikkakunnilla on otettu futis myös osaksi maahanmuuttajien kotouttamista. MUISTATTEKO » Suomifutis on kansainvälistymässä vauhdilla. on kaksoiskansalaisuus, voi edustaa alle 21-vuotiaisiin asti kumpaakin kotimaataan. Hän teki 2?0-maalin HIFK:n maalivahdin Mika Johanssonin taakse jalkapallon miesten Suomen cupin puolivälieräottelussa huhtikuussa. 64 SARAKKEEN VIHJERIVI 1. Viimeksi se teki huippuajan (12,5a) perusmatkalla. Cagliari sitä vastoin yrittää yhä VIIKON VAKIORIVI Vahid Hambo voisi edustaa maajoukkuetasolla joko Suomea tai Bosniaa ja Hertsegovinaa. FaniSUOMIFUTIS ON LEHTIKUVA/MARKKU ULANDER piireissä on jo vaadittu parin pelin perusteella miehen nostamista Amaajoukkueeseen jo siksikin, ettei mokoma pääsisi luikahtamaan Bosnian riveihin. Rinnalta lähtee sen kova kilpakumppani Siirin Älli (12), joka on tauluaan parempi hevonen. Paalun hevosista parhaita ovat Vinkan Hovi (3) ja Mikko Mania (5). Kovaa lähtevät myös Will Be Crescent (5) ja Irwin Saknussen (3). Kohteessa 11 Serie A:n voiton jo varmistanut Juventus saa vastaansa Cagliarin. ?Vanha Rouva. 2 13. 1 3. Varoittava esimerkkihän meiltä jo löytyy: olisi englantilaisen isän ja suomalaisen äidin vesa Carl Jenkinson Huuhkajiinkin kelvannut, mutta lahjakas pakki valitsi lädit. Kahden passin nuoria ei tietenkään voi pakottaa valitsemaan sitä tai tätä, ja lopullinen valinta syntynee monilla tunnepohjalta rationaalisten perusteiden sijaan. 2 karistaa putoamispeikon harteiltaan, joten vierailijoilla ottelussa on huomattavasti panosta. 1 10. Barcelona - R. Aston V - West Ham ........ Crystal P - Man Utd ......... Milan - Roma................... Aivan. Dalla Vallen tapauksessa kohu kuivui kasaan sinänsä valitettavalla tavalla. Tätä nykyä Englannin kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla pelaava hyökkääjä ei junioriaikojensa jälkeen ole mahtunut yhtään minkään maan maajoukkueeseen. Jokunen tovi sitten tälläkin palstalla päiviteltiin RoPS-luotsi Juha Malisen ajattelematonta lausahdusta Suomen U21-maajoukkueen pelaajien vierasperäisiltä kalskahtavista nimistä . nappasi keskiviikkona huikean voiton Mestarien liigassa Real Madridista, ja semminkin kun haastetta liigan suhteen ei enää ole, lepuuttanee valmentaja Massimiliano Allegri useita avainmiehiään. Sen 36 » Mr Looba Looba on kevättalven aikana napsinut kolme voittoa Ruotsin puolelta. ykköshaastaja lienee kovakuntoinen Tir Du Caux (4). A: 2,10; B: 5,3,12,6,1 LÄHTÖ 7: Päätöskohteessa on jaossa suurin palkinto (10 000 euroa) Number One -kisan maililla. Tuikun Poju (14) löytynee myös monelta lapulta. Juventus - Cagliari ......... Pelihevosia ovat myös Lass Jolly (14) ja Steel Robo (13). Tässäkin mielessä olisi toivottavaa, että jos lahjakkaat nuoret osoittavat kiinnostusta valkopaitaan, heidät myös toivotettaisiin tervetulleiksi hieman erilaisin sanamuodoin kuin Vahid Hambo viime sunnuntaina Lahdessa. Provosoivat ja pikkuilkeätkin huutelut kuuluvat fanikatsomoihin, mutta toivottavasti yhdellekään bosnialaistaustaiselle pelaajalle ei enää koskaan ikinä missään huudella Srebrenicaa. Vilar Lake (7) oli jäätävä viimeksi Kuopiossa ja samanlaisena sitä on vaikea lyödä. 2 (X) 7. Newcastle - West Brom ... Iltalehti 5.5. Maajoukkueshoppailun vetovoimatekijät Lauri Dalla Vallen? Tattikeisarin pojasta povailtiin viitisen vuotta sitten Suomen seuraavaa maajoukkuetähteä, mutta matkassa oli mutka: italialaisen isän peruina nuorukaisella olisi ollut mahdollisuus halutessaan edustaa kaksoiskansalaisuuden kautta myös Italiaa. Aikuisten maajoukkuetasolle siirryttäessä on tehtävä valinta, jota ei sen jälkeen enää voi muuttaa. Suomen U21-maajoukkueessa näkyy jalkapallon kansainvälisyys kouriintuntuvasti: maajoukkueringin pelaajista kymmenkunnalla on jonkinlainen maahanmuuttajatausta. Leicester - Southampt ... Mahdollisia yllättäjiä voisivat olla nopea Sing For Ever (6) tai huippuiskuun viritetty vanha sotaratsu Magical Queen (10). A: 2,1,5,12,14; B: 13,3,15,9,4 LÄHTÖ 2: Kierroksen pankki löytyy tästä kohteesta. Hyökkääjä Antti Pihlström purki tuntojaan, kun jääkiekkoleijonat vierailivat Auschwitz-Birkenaun keskitysleirimuseossa. Lisa Marine (1) pitänee sisäradalta ainakin aluksi keulat. Teeny Weeny (4) tekee tasaisen varmaa työtä. Minto?s Romeo (2) pystyy tässä porukassa pärjäämään. Malisen tyrskäytyksessä oli kuitenkin sikäli totuuden siemen, että toden totta, jalkapallo on maahanmuuttajaperheissä erittäin suosittua. Madrid - Valencia ......... eivätkö suomalaiset vanhemmat jaksa rahdata jälkikasvuaan futistreeneihin. Alkusataset saatetaan mennä ylikovaa, mistä hyötyisivät hitaammin kiihtyvät Västerbro Mission (3), Baretta Boko (10) ja Benjamin Duo (12). Jos Hose Dahlialla (5) on kaikki kunnossa, sekin heittää haasteen. A: 11,12; B: 3,14,5,4,16 LÄHTÖ 6: Pekka Korpi ajanee päättäväisesti viimeksi laukkaan mahdollisuutensa menettäneen Diamond Duon (2) keulaan, josta sen lyöminen ei olekaan mitenkään helppo tehtävä. 1 9. A: 7; B: 4,2,1,9 LÄHTÖ 3: Lämpöisten tammojen lähdössä suosikkina matkaan lähtee kahdesti peräkkäin voittanut Sophie Savage (5). E pelit LEHTIKUVA/RONI REKOMAA Onhan näistä tapahtumista valokuvia ja ?lmejä nähnyt, ettei tämä sikäli järkyttänyt. Stoke - Tottenham .......... A: 5,1,2,10; B: 6,9,3,7,8,4 Jouko Joentausta jouko.joentausta@kansanuutiset.fi. Haastatteluissa nuori lupaus ei ole vielä sanonut suunnitelmistaan juuta saati jaata, mutta kuulemma Mixu ei ole vielä soitellut. NUORI, JOLLA kansainvälistymässä niin vauhdilla, että Hambo tuskin on viimeinen pelaaja, joka joutuu pähkäilemään edustusmaataan
(09) 613 110 faksi (09) 739 287 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry puhelin 020 774 000 www.sak.fi Ammattiliitto Pro Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Paasivuorenkatu 4-6 A, PL 54 00531 Helsinki Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 www.pam.fi Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6 00530 Helsinki (09) 613 116 www.pau.fi Selkämerenkuja 1A, PL 183 00181 Helsinki Puhelin (09) 172 731 Faksi (09) 1727 3330 Ma-pe kello 8.30?16 etunimi.sukunimi@proliitto.fi Työttömyyskassa Pro Puhelin (09) 1727 3444 kassa@proliitto.fi Suomen Elintarviketyöläisten liitto SEL ry PL 213 00531 Helsinki p. 020 774 004 www.selry.fi Paperiliitto r.y. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Sörnäisten rantatie 23 00500 Helsinki vaihde: 010 77031 www.jhl.fi JHL-kirjaamo@jhl.fi JHL:n työttömyyskassa puh. AY-PALSTA Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry John Stenbergin ranta 6 00530 Helsinki PL 313, 00531 Helsinki puh. (09) 615 2020 www.smu.fi 37. 010 190 300 Paasivuorenkatu 4-6 A PL 326 00530 Helsinki Puhelin: 010 289 7700 (vaihde) www.paperiliitto.fi Puuliitto Haapaniemenkatu 7-9 b 00530 Helsinki (09) 615 161 www.puuliitto.fi Metallityöväen Liitto ry Keskustoimisto Hakaniemenranta 1, PL 107, 00531 Helsinki Vaihde 020 77 40001 Toimistoaika arkisin 8.20 - 16.00 Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Murikka-opisto Vaihde 020 77 41500 www.murikka.fi www.metalliliitto.fi Suomen MerimiesUnioni SMU ry John Stenbergin ranta 6 00530 Helsinki Puh
Mihin kirjailija Timo K. Ristikko Shakki Onks tietoo? Nimi ja paikkakunta: 7 6 Oikein vastanneiden kesken arvotaan kolme 10 euron palkintoa. Vastaukset 13.5.2015 mennessä osoitteella Kansan Uutiset, PL 64, 00501 Helsinki. Mukka kuoli vuonna 1973? 6. Rd6! ja musta antautui. 38 Vastaukset 1. Tb8! Kh8 2. Miten? Ratkaisu: 1. Kuka teki kepposen Juice Leskisen laulussa Juankoski Here I Come? 9. Minkä mestaruuden englantilainen Stuart Bingham voitti tällä viikolla? 1. 2. 3. 8 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. Ristikko 8.5.2015. Kuka on perussuomalaisten puoluesihteeri? 7. Kuka näin lausui? 10. Re7! Dd7 3. Kuinka vanhaksi runoilija Edith Södergran eli? 8. Valkea suuntaa kalustonsa loppunäytökseen ja tekee sen vauhdikkaalla tavalla. Lisää kuoreen merkintä Ristikko. Ristikon 30.4.2015 voittajat ja oikea vastaus Arja Hirvonen, Rääkkylä Jani Myöhänen, Imatra Venja Rosenqvist, Kasurila Kansan Uutiset onnittelee voittajia. 5 4 3 2 1 a b c d e f g h Luovuutta vaativat tehoiskut ovat shakkipeliin kiinteästi kuuluvia hienouksia, joilla vastapelaajien kuningasasemat avautuvat. Vuonna 2007 pelatussa Hollannin liigapelissä Feygin?Roobol kuvion asema on saavutettu mielenkiintoisissa merkeissä. Kuka esittää pääosaa Kansallisteatterin Nummisuutarit-näytelmässä syksyllä? 5. Cogito ergo sum eli suomeksi ajattelen, siis olen. Venäläisen moottoripyöräjengi Yön susien johtaja Burundin tasavallan Taifuuniksi Aku Hirviniemi Sydänkohtaukseen Riikka Slunga-Poutsalo 31-vuotiaaksi Seppo Ranskalainen filosofi René Descartes Snookerin maailmanmestaruuden Tilinumero IBAN-muodossa: Kuka on Aleksandr Zaldostanov? Minkä maan pääkaupunki on Bujumbura? Miksi kutsutaan hirmumyrskyä Tyynenmeren luoteisosassa? 4
Mutta oliko edes tarkoitus. Ensi viikolla: 82-vuotias kirjailija, ohjaaja Jörn Donner tekee poliittista testamenttia ja kertoo tulevaisuuden suunnitelmistaan. OT AV A Viimeinen meinen sana PUHELIN 09 759 601 VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI toimitus@kansanuutiset.fi LEVIKKI 10 000 Lehti ilmestyy perjantaisin. PÄÄTOIMITTAJA Sirpa Puhakka 045 77313000 Kai Hirvasnoro kai.hirvasnoro@kansanuutiset.? TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kai Hirvasnoro 09 7596 0232 TOIMITUSJOHTAJA Pirjo Virtaintorppa 09 7596 0254 Työnantajat sitoutuivat vetoamaan EI TULLUT yhteiskuntasopimusta. Talouden ongelmat eivät kuitenkaan katoa mihinkään. Sipilä ja EK pääsivät osoittamaan, ettei kolmikannassa synny tuloksia, koska ay-liike ei ymmärrä realiteetteja eikä jousta. Kaiken lisäksi ay-liike jäi omassa viestinnässään taas kerran työnantajien jalkoihin. Vielä vaalikampanjassa keskusta paljoksui valtiovarainministeriön virkamiesten esitystä yhteensä kuuden miljardin leikkauksista. EK ei suostunut edes siihen, että koeajan purkamisen perusteluista pitää antaa kirjallinen perustelu. . Ja kuten tässä Viikkolehdessä arvioidaan, tavoite viiden prosentin tuottavuusloikasta oli höttöä, joka työajan pidennyksineen olisi lisännyt merkittävästi työttömyyttä. Lisäksi kaikki, myös Sipilä, ymmärtävät, ettei vajaassa kahdessa viikossa viedä läpi sellaisia uudistuksia, joista järjestöt ovat ilman tulosta neuvotelleet vuosikausia. » EK tiesi itsekin vaativansa mahdottomia. JULKAISIJA nut johdon palkkakehitystä koskevalla vetoomuksella tukemaan kohtuullisuutta ja myönteistä ilmapiiriä työpaikoilla. Siis olisivat oikein vedonneet yritysjohtajiin, että voisitteko ahnehtia vähemmän! Työajan pidentämisen lisäksi sopimusluonnoksen heikennykseksi voidaan lukea se, että koeaika olisi pidennetty kuuteen kuukauteen. Siltä näyttää. ?Käytyjen neuvottelujen perusteella minulla ei ole edellytyksiä jättää sellaista sopimusehdotusta, joka täyttäisi yhteiskuntasopimukselle asettamani vaatimukset?, Sipilä kirjoitti keskiviikkona kello 21.01. Kuten viime Viikkolehdessä kerrottiin, Sipilän asettamat vaatimukset olivat mysteeri ainakin ay-liikkeelle. Neuvottelujen kariutuminen kasvattaa väistämättä edessä olevia säästöpaineita. TÄMÄ SAATTAA olla koko hämäräksi jääneen harjoi- TYÖNANTAJIEN EK tiesi itsekin vaativansa mahdotto- mia esittäessään sadan tunnin lisäystä vuotuiseen työaikaan. Nyt järjestöt vain sysäävät lisää vastuuta tulevalle hallitukselle. Olen pettynyt suomalaiseen työmarkkinapolitiikkaan, hurskasteli EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies keskiviikkoiltana. . Juuri tämä asenne herättää epäilyn, ettei neuvotteluja käyty aidosti tulokseen pyrkien, vaan kyseessä oli sopimusteatteri, jolla todistettiin, ettei ay-liikkeen joustamattomuuden takia ole muuta mahdollisuutta kuin isot leikkaukset. STT kertoi torstaina nähneensä sopimusluonnoksen. Yhteiskuntasopimuksen kaaduttua Sipilä on puhunut kymmenestä miljardista. LEHTIKUVA/SEPPO SAMULI Kansan Uutiset Oy Vilhonvuorenkatu 11 C 7, Helsinki (PL 64, 00501 Helsinki) Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi TOIMITUS avoinna ma?pe 9.00?16.00 Toimitussihteerit: 09 7596 0312 toimitus@kansanuutiset.fi viikkolehti@kansanuutiset.fi SATAKUNNAN TYÖ PL 41, 28101 Pori Käyntiosoite: Eteläpuisto 14 Avoinna ti-ke klo 9?12 Puhelin: 02 630 3210 toimitus@satakunnantyo.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Ma?pe klo 9.00?16.00 09 7596 0208, tilaukset@kansanuutiset.fi. JAKELUHÄIRIÖT Postin palvelunumero 09 7596 0208. TILAUSHINNAT Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Säästö Määräaikais 12 kk 149 ? 175 ? 6 kk 76 ? 89 ? 3 kk 39 ? 46 ? 1 kk 15 ? 17 ? Hinnat sisältävät arvonlisäveron (10 %). Tarkemmat tiedot verkkosivulta. ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI avoinna ma?pe 9.00?16.00 puhelin: 09 7596 0200 ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat mediakortissa www.kansanuutiset.fi tai ilmoitustrafiikista. ISSN 0357-1521 SLY-Lehtipainot, Tuusula, 2015 39. Vetikö tuleva pääministeri Juha Sipilä teatteriesityksen Kusessa ollaan saadakseen syntipukin tuleville leikkauksille. Myös Juha Sipilän vetämissä neuvotteluissa oli vahva teatterin maku. tuksen varsinainen tarkoitus. Sen mukaan työehtojen heikentämisen vastapainoksi elinkeinoelämän johto olisi sitoutu- Ennen puhuttiin tupoteatterista
09 7596 0208 www.kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu Tilaushinnat sisältävät painetun lehden alv:n 10 %.. Timo Mäkelä SOLIDAA- RISUUST I LAUS Tekemällä solidaarisuustilauksen tuet nuorten työpajoja Jokaisesta solidaarisuustilauksesta Kansan Uutiset lahjoittaa 10 % Länsi-Saharan nuorille työpajojen järjestämiseen. http://kvsolidaarisuustyo.fi/lansi-sahara/ Tilaan Kansan Uutisten Viikkolehden (x) Kestotilaus 12 kk / 149 ? Määräaikaistilaus 6 kk / 89 ? Määräaikaistilaus 3 kk / 46 ? Kesto Solidaarisuustilaus 12 kk / 149 ? Määräaikainen Solidaarisuustilaus 6 kk / 89 ? Määräaikainen Solidaarisuustilaus 3 kk / 46 ? Kaikki hinnat tilaajapalvelusta: tilaukset@kansanuutiset.fi p
ja keikka Merimieskirkolla sujuu loistavasti. Dokumentti seuraa bändin jäseniä yhdessä ja erikseen erinäisissä arkisissa askareissa ja kohtaamisissa muistaen myös synkemmät hetket. Elämä muuttuu huomaamatta painajaiseksi. rö Taantuva alue, jossa asuu vähän äänestäjiä, saa selTa vitä yllättävistä murhistaan ja uhkaavasta epidemiasvi taan itse. ta Sarjan loppupuolella kerronta ampuu epäuskotttavuuden rajoille, mutta ei häiritsevästi. Tukena vierellä on manageri Kalle Pajamaa. Tuloksena on avartava, koskettava ja hauska kurkkaus maailmaan, jossa on kanttia ja normaalia laulaa, että ?Sä et oo normaali?. ikiroudan kirous tarjoaa koukuttavaa sarja katsottavaa. Bändin kehitysvammaiset jäsenet Toni Välitalo (vas.), Pertti Kurikka, Kari Aalto ja Sami Helle edustavat maatamme Eurovision laulukilpailussa Wienissä parin viikon kuluttua. FORTITUDE . Dokumentti kertoo sirkuksen antamasta henkisestä tuesta ja uskosta tulevaisuuteen. Hyviksiä ja pahiksia ei ole helppo erottaa. Omat suosikkihahmoni on ylikomisario Eugene Morton, jota esittää Stanley Tucci. Sen alkupuolella bändin nestorin Kurikan kuullaan painottavan rehellisyyttä; tilanteessa hän ohjeistaa Aaltoa uuden tekstin synnyttämisessä. Dokumentti havainnollistaa, miten rehellisyys ja aitous ovat Kurikan ja kumppaneiden johtotähtiä sekä musii- kin parissa että ylipäänsä elon tietä taivallettaessa. Jukka Kärkkäisen ja J-P Passin ohjaama ja yhdessä tuottaja Sami Jahnukaisen kanssa käsikirjoittama dokumentti huokuu kohteidensa ehdoilla kulkevaa läpikuultavuutta, syvältä kumpuavaa alkuvoimaa. Ei mitään kiertelyjä ja kaarteluja tai tekonokkelia brassailuja, vaan reilusti päin naamaa ? eli suoraa, tinkimätöntä ja vähän ronskiakin puhetta. Asia huipentuu lopun festariesiintymisessä. Syrjäisen pikkukaupungin tapahtumat on kuvattu Islannin upeissa maisemissa. ta Muutama takauma pidentää sarjaa turhaa. Mu Fortitude on keskellä ei mitään; jääkarhujen, lumen, valon ja pimeyden vaihteluiden ja jäätiköiden ympäva röimänä. Järjen ääntä edustaa syöpää sairastava luontokuvaaja Henry ää Tyson, Michael Gambon mitä mainioin tulkinta. Ty EPÄMUKAVASTA JÄNNITYKSESTÄ EP Pertti Kurikan Nimipäivät voitti selkeästi Suomen Euroviisu-karsinnat. He muodostavat punkyhtye Pertti Kurikan nimipäivät. Yhtye on perustettu vuonna 2009 kehitysvammaisille suunnatulla työpajalla. Häntä esittää taitavasti Richard Dormer. Sirkka on hänen kihlattunsa. Harri-Ilmari Moilanen Sirkusta surun keskellä Suomalaisten perustama sirkuskoulu auttaa syyrialaisia lapsia ja nuoria jordanialaisella Zaatarin pakolaisleirillä. Keikka Hampurissa enteilee jonkin sortin katas- Sirpa Puhakka TV1 ke klo 22.00 tro?a, mutta urheasti herrat kohtaavat sekä The Beatlesin muistomerkin että Reeperbahnin ihmeet . Kurikka ja Aalto vastaavat myös biisien teosta. Bändistä kertova Kovasikajuttu (2012) on mainio dokumentti. Heinäkuuhun jatkuvan sarjan kaikki osat ka ovat jo Areenassa. ov Pääosin sarja on tasokas. Toinen suosikkini on seriffi Dan Anderssen, josta ei ota pirukaan selvää. IKIROUDAN KIROUS Euroviisuja odotellessa Eurovision laulukilpailut ovat jo ovella ja suomalaisittain riittää poikkeuksellista jännitettävää, kiitos urheiden esiintyjäpoikiemme. Jäätiköiden ssulaminen saattaa aiheuttaa yllätyksiä, joihin emme ole varautuneet. o Hahmot ovat uskottavia, vaikka ovatkin omituisia ihmisiä. Kurikka ja kumppanit iskevät irrotteluillaan esimerkillisesti asian ytimeen. Oheen mahtuvat Aallon verrattomat sanat naisen ihmeellisyydestä ja rakkauden mahdista . Zaatarin sirkuskoulu saa esiintymisasuja ja välineitä lahjoituksena suomalaisista sirkuksista. SILMINNÄKIJÄ: PAKOLAISSIRKUS KOVASIKAJUTTU TV2 pe klo 20.25 TV2 to klo 20.00. Kurikka soittaa kitaraa, Sami Helle bassoa ja Toni Välitalo rumpuja, Kari Aalto laulaa. Maestro lausuu yleisölle kiitokset täydestä sydämestä: ?Hyvää hulinapäivän jatkoa vaan kaikille!? Esiintymistilanteet ovat vähäisiä, mutta sitäkin muistettavampia. 9.5.?15.5.2015 | VIIKKO 20 Tv&Radio Ylikomisario Eugene Morton (Stanley Tucci, vas.) ja seriffi Dan Anderssen (Richard Dormer) ovat sarjan kantavia voimia. Idyllistä painajaiseen Id pitäville TV1:n brittisa Fortitude
12.12 Jokapaikan Reetta. 14.00 Yle Uutiset. päivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.15 14.03 Maailmanpolitiikan arkipäivää. Koraani. 00.05 Yöradio. 01.00 Yle Uutiset ja sää. 12.10 Urheiluratoimittaneet Pasi Heikura ja Tuula dio. 04.02 tanen 10.55 Radio 1 vastaa 11.00 Euroopan taivaan alla. Räppärin kuolema. Maria Leppänen 14.00 Novan Seitsemän Oikein . 20.08 Sää. 19.08 Sekahaku . 21.50 Merisää. 17.00 Yle Uutiset ja tain toivotut levyt 19.00 Yle Uutiset sää. Chaplinin pikkumies ja Wellesin mahtimies kulkevat eri polkuja. Dokumentissa ehditään saada sen lyhyestä kestosta huolimatta hyvä yleiskuva Wellesista elokuvantekijänä. Natalie Dessay, Anna Netrebko, Olga Peretjatko, Elina Garanca ja Piotr Beczala. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 12.00 sanoittaja Vexi Salmi. 21.00 Yle Uutiset. 20.09 Hajatusmusiikkia . 13.00 Yle Uutiset. Jarkko Luoma 16.00 Jääkiekon MM-kilpailut: Suomi?Slovakia . Satamakatu 1/2. Vanhan naisen surma askarruttaa poliisia. 20.30 Yle Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 Lapin kullan kimallus (S) 22.10 George Gentlyn tutkimukset (12) 23.40 Totuus vai väärä tuomio? Napamiehet Nelonen klo 19.30 TV 2 07.45 07.46 07.48 07.55 07.58 08.10 08.34 08.47 09.00 09.02 09.16 09.28 10.00 10.26 10.54 11.25 11.52 12.20 12.50 13.40 15.30 15.55 17.40 19.00 19.05 19.10 19.40 20.10 21.05 21.50 21.55 22.05 22.50 23.35 MTV 3 Pikku Kakkonen Nimipäiväonnittelu: 9.5. Pikku Kakkosen posti Hertan maailma (S) Dinotassut (S) Richard Scarry: Touhulan arvoituksia (S) Herra Heinämäki (S) Petteri Kaniini (S) Galaxi Jack (7) Kaikki kuvaa Villit futarit (7) Uusi päivä (S) Uusi päivä (S) Uusi päivä (S) Latela Latela Latela Satuhäät We Want More MotorSport Palloilua: Käsipalloa. Miesten 2. 05.00 Yle Uutiset ja sää. Yle Uutiset ja sää Sää. 07.04 Onnen sävel. 12.10 Maailmanpolitiikan L auanta in 07.50 Merisää. Welles tunsi vetoa ?tuhoutuviin jättiläisiin?, ja tässä hän eroaa Charles Chaplinista, joka omaelämäkerrassaan viittaa kintaalla koko Shakespearelle. 23.03 Yöradio. 12.45 Viitaniemi. 19.00 Kekkonen muistaa anoppia . Katumuksen suura set. 21.35 Novosti Yle. 05.50 Merisää. Katja Ståhl 21.00 Novan Yö. 08.00 Yle Uutiset 08.05 Leikola ja Lähde 09.00 Aspekti 10.00 Yle Uutiset 10.03 Katariina Souri 11.00 Ali ja Polina 12.00 Puheen Viikko 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Viikko 16.00 Yle Uutiset 16.05 Alivaltiosihteerin viikko 16.30 Urheiluilta: Jääkiekon MM-95 20-vuotisjuhlalähetys 19.00 Yle Puhe Live: Suuri Jossitteluilta 22.00 Yle Uutiset 22.05 Sari Helin 23.00 Arkisto: Laman kourissa 01.00 Arkisto: Kirjasto palvelee 03.00 Arkisto: Agents 05.00 Arkisto: Idänkauppaa Radio Nova 06.00 Novan viikonloppuaamu 10.00 SPOTIFY lista . 23.00 Yle Uutiset. Brita Merisää. 10.03 Sää. Haastateltavana set. 05.02 neronleimaus vai yksitoikkoisuu- Aamupala. 17.15 Lakatut varpaankynnet ja sää 19.03 Sibelius 150: Sibelius ja . Logan ja Wheeler tutkivat radioaseman edustalle ammutun nuoren räppärin murhaa. 09.05 Urheiluarvo rasismin jälkeen. radio. pala. (16) We Want More 06.00 08.00 08.05 08.20 08.35 08.50 09.45 10.15 10.45 11.15 11.45 12.15 14.00 14.30 15.30 16.00 17.00 17.05 17.50 18.35 18.45 19.30 19.40 20.40 20.50 21.00 22.00 22.10 22.15 22.25 22.40 00.35 01.35 03.30 Voittostudio Mofy (S) Palomies Sami (S) Chuggington (S) Mokon suuri maailma (S) Winx-klubi (7) Salatut elämät (7) Salatut elämät (7) Salatut elämät (7) Salatut elämät (S) Salatut elämät (S) Sinbad . LAUANTAI 9.5.2015 TV 1 08.00 Yle Uutiset 08.05 Kiehtova maailma: Salattu Karibia 09.00 Yle Uutiset 09.05 Ylen aamu-tv 10.00 Yle Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 YleLeaks 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset alueilta 12.01 Yle Oddasat 12.05 Oddasat 12.20 Avara luonto: Pikkuotusten maailmat 13.10 Dokumenttiprojekti: Unelmien kulisseissa 14.15 Luontoretkellä kottaraisia katsomassa 14.30 Tiettömän taipaleen takana 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Pisara 15.15 Muisti: Viimeiset kärrymustalaiset 15.55 Prisma: Rasva vastaan sokeri 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Rouva varapresidentti 18.45 Avara luonto: Pikkuotusten maailmat 19.40 Vera Stanhope tutkii. Kausi 4. (12) 23.00 Orson Welles: valoa ja varjoa (7) 23.55 Uusi Kino: Cinema Komunisto (7) 01.40 Teematieto Muut 09.00 SVT:n ohjelmaa 14.25 Dok: Pelastakaa Joutsen-apteekki! 14.55 Sydänystävät 15.25 Nuoret maajussit 15.55 Efter Nio 16.55 Pessimistit onnea etsimässä 17.25 Kirjaohjelma: Uusi lääkäriromaani 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Tilda ja hänen ystävänsä 18.30 Ihmiskokeita 19.00 Uusi maani 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.40 Sportnytt 19.50 Taulun salaisuus (12) 20.05 Kotikulmilla (7) 20.50 Anjan matkassa 21.00 Efter Nio Bettinan seurassa 22.00 Dok: Pelastakaa Joutsenapteekki! 22.30 SVT:n ohjelmaa 11.00 Teknavi 11.30 Moderni perhe 12.00 Miehen puolikkaat 3.00 Mentalisti Noora Karma 14.00 Mutsi (S) 14.30 Mutsi (S) 15.00 Duudsonit tuli taloon (S) 16.00 Miehen puolikkaat 17.00 Kuukauden parhaat sekunnit 17.05 Kolme miestä ja tyttö (7) 17.30 Rillit huurussa (S) 18.30 Simpsonit (7) 19.00 Naapurittuloslähetys 19.01 Simpsonit 21.00 Die Hard 2 (16) 23.25 112 (7) 00.25 Tuulitunneli 01.25 Madventures (16) 02.00 Viidakon tähtöset (7) 03.00 Maailman kauheimmat naapurit 08.30 Jaksa paremmin 09.00 Anthony Bourdain minilomalla 11.00 Hurja remontti 12.00 Guinness World Records 13.00 Panttilainaamo UK 14.00 Metsien miehet (7) 15.00 Kuuluisat kuppilat 17.00 Henkka & Niki vs. Upea, kesäinen oopperakonsertti Eiffel-tornin juurella Ranskan kansallispäivänä. Toinen ystävä Henry Jaglom raottaa Wellesin henkilökohtaisempaa puolta. Vaativan pianistiäidin poika tutustutettiin jo varhain Shakespeareen, ja vaihde jäi ORSON WELLES . seitsemän meren sankari (7) MTV Sport: F1 Ennakkotunnelmat Tuubi Piilokamera Amerikkalainen tosi-tv-sarja. MTV Sport: Ravikunkku 100 tarinaa Lastensairaalasta Jääkiekon MM-kisat. Suomi?Slovakia. Jääkiekon MM-kisat Seitsemän Uutiset Jääkiekon MM-kisat MTV Sport: F1 Extra Formula 1: aika-ajot Pilanpäiten Pilanpäiten Pop?n?Roll Kymmenen Uutiset Päivän sää Lotto ja Jokeri MTV Sport Uutiset Vares 5 . Ohjelman ovat Yle Uutiset ja sää. 09.00 Yle roja. 06.03 Sää. Vastoinkäymiset Hollywood-studioiden kanssa eivät häntä murtaneet, innostunut uteliaisuus ja kokeilunhalu itsenäisenä elokuvantekijänä jatkuivat loppuun asti. Harri-Ilmari Moilanen KANSALAINEN KANE Yle Teema la klo 21.00 ORSON WELLES . 11.57 Päivän miete- Aamupala. 15.00 Yle Uutisuura päättyy. HD 20.00 Historia: Mies, joka selviytyi Auschwitzista 21.00 Teemalauantai: Citizen Welles 100 vuotta 21.00 Kansalainen Kane (Citizen Kane/USA 1941) Usein maailman parhaaksi elokuvaksi valittu lehtikuninkaan muotokuva oli 25-vuotiaan Orson Wellesin häikäisevä läpimurto. Pääosissa: Roger Moore, Christopher Lee, Britt Ekland, Maud Adams, Herve Villechaize, Bernard Lee. Ohjaus: Guy Hamilton. Dredd (2012). Tuuli Saksala. 15.03 Entisten nuorten sävelalkaa. 06.00 Yle Uutiset. Ääni ja ajatusmaalailua mietteliäin musiikkivalinnoin. Elina Kottonen & Samuli Väänänen 12.00 Makuasiaa . Ohjaaja: Lauri Törhönen, Suomi 2011. Pääosissa: Antti Reini, Eppu Salminen, Ilkka Heiskanen, Ismo Kallio, Jasper Pääkkönen, Maria Järvenhelmi, Taisto Oksanen. 21.55 Suomi tänään. 04.57 AamuKlassikkoparatiisi: Ravelin Bolero . 19.03 Urheiluradio. 03.15 Poppikoulu. 03.45 Yöradio. Yle Puhe 07.00 Julkinen sana 07.45 Tarinoita lapsille: Puluboin ja Ponin pöpelikkökirja, osa 12 /14. 17.45 Musiikkikamari 18.00 lahja. 07.00 Yle Uutiset. 02.02 Koe-eläinpuisto. 18.00 Yle Uutiset. linnut 21.00 Osia Olivier Messiaenin 18.03 Urheiluradio. Kalevi Pollari. 20.00 Yle Uutiset. VARJOJA JA VALOA 2 pysyvästi päälle. 09.11 13.00 Klassista kahteen Suomi-kierros. 22.05 Kuuntelijan lista. 05.52 den huippu. 16.00 Yle Uutiset ja sää. valtatoteleen kantapää: Mitä Toivo Kärki kunnan terapeutti. 15.55 Yle News 16.00 Merisää. Elli Collan Tomi Tuominen 20.00 Novan Seitsemän Oikein . Kapellimestarina Daniele Gatti. 10.50 Tohtori Raimo . Judge Dredd -sarjakuviin perustuva toiminnallinen tieteiselokuva tuomareista, jotka pitävät yllä lakia ja järjestystä ydintuhon jälkeisessä maailmassa. Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay Totuus rikosotsikoiden takaa (16) Ennustaja-TV Teema 10.00 Historia: Kun Saksa miehitti Tanskan 10.50 Make . 07.03 kello lyö 12. 08.05 kalaisia puheenvuoOnnen sävel. ja vähän muutakin 22.45 Syödään ensin! Lohturuoka 23.10 Yöklassinen. Yle Uutiset ja sää. VARJOJA JA VALOA Yle Teema la klo 22.59 YleX 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita 06.30 YleX Aamu Remix 11.00 Yle säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Uutiset 11.02 YleX Himotuimmat Aamusoitto 06.56 Päivän mie- 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Viitelause 07.00 Yle Uutiset 07.03 konloppu 17.00 Lyömättömät! 20.00 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä Parasta ennen! (u) 22.00 YleX Himo07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää tuimmat (u) 00.00 Yöradio huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 MusiikYle Radio Suomi kikamari 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haa- 04.00 Yle Uutiset ja sää. 18.50 Uutiset ja sää 22.05 Kirjakerho. Rodullinen epätasaklo 18.1 0 Uutiset. 16.05 Ehtookelloina Muuramen kirkon kel- Urheiluradio. Love (S) 11.00 Tiededokumentti: Ylipainoinen USA 12.10 Luontoa oppimassa 12.40 Anna Thorvaldsdottirin sävelmaailma 13.25 Talo Espanjassa 14.05 Arkistojen salat: Shaahi Persepoliksessa 14.35 Martirion flamenco 15.30 Pariisin salaisuudet 16.25 Yle Live: M1-studiossa Gregory Porter & UMO 17.30 Kind of Miles 18.30 Pariisi juhlii. loppuottelu Dicken?Cocks. Voimistelua: Rytmisen SM Yle Uutiset Urheiluruutu Anna Perhon kyselytunti. Tuuli Saksala. 10.00 Yle Uuti14.00 Välilevyjä 15.00 Radioteatteri esittää: Dianan lokikirja. Hänen tarinaansa hahmotetaan lukemattomien filminäytteiden ja haastattelujen kautta. 16.10 Entisten nuorlot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauan- ten sävellahja. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Amerikka 17.30 Jyrki Sukulan makujen maa 18.00 Amerikan kovimmat keräilijät 19.00 Poliisit 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Panttilainaamo 23.00 Rekkakuskit jäällä (7) 00.00 Villit lomavideot 01.00 Villit nettivideot 02.00 Panttilainaamon autospesialistit (S) 02.30 Panttilainaamon autospesialistit (S) 03.00 Ennustaja-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Usein maailman parhaaksi elokuvaksi valittu lehtikuninkaan muotokuva oli 25-vuotiaan Orson Wellesin (kuvassa keskellä) häikäisevä läpimurto. Kansalainen Kane ja sen tekijä (Orson Welles: Shadows & Light, 2014) on Elisabeth Kapnistin ohjaama ranskalainen dokumentti amerikkalaisen elokuvan mestarista. Hänen legendaarinen esikoisohjauksensa Kansalainen Kane (Citizen Kane, 1941) esitetään ennen dokumenttia. Ranskalaisdokkari on hieman levoton, mutta antoisa mosaiikki. Siitä hahmottuu luotettavan tuntuinen kokonaiskuva siitä, mikä varhaiskypsä Welles (1915?1970) oikein oli miehiään. Jakso 19/60: Sotasaaliiden 14.30 Poppikoulu. O: Orson Welles. Väärät vastaukset viikon oikeisiin kysymyksiin. Kaupunkilaisia (7) Stalkkeri (12) The Mob Doctor (16) Yle Uutiset Urheiluruutu The Mob Doctor (16) Kova laki: Rikollinen mieli. Osa set. 01.02 Koeeläinpuisto. 11.00 Yle Uutiopetti sanoittajille. 21.40 Urheiluradio. 18.05 Lakatut Lintuluettelosta pianolle 22.00 Yle varpaankynnet . 07.53 arkipäivää 12.35 Musiiktoivotut kikamari 12.45 Ameriklev y t Onnen sävel. 11.03 Suomi-kierros. 06.30 Suomi lause 12.00 Turun tuomiokirkon soi. Tähtisolisteina mm. Eräs kuriositeetti on Wellesin ja hänen ystävänsä, ranskalaisnäyttelijä Jeanne Moreaun välinen keskustelutuokio. N: Orson Welles, Joseph Cotten, Agnes Moorehead. 02.00 Yle Uutiset. 20.03 Urheilu- radio. 08.00 Yle Radio 1 Uutiset ja sää. 03.00 Yle Uutiset. 03.02 Yöradio. 00.00 Yle Uutiset ja sää. Kai Ulmanen. (16) Extant (12) Voittostudio Astral TV Nelonen 06.30 08.00 08.05 08.30 09.00 09.30 10.00 10.30 11.05 11.35 12.05 12.40 13.10 13.40 14.10 14.40 15.45 16.50 17.55 18.55 18.58 19.00 19.30 20.00 21.25 21.30 00.05 02.10 03.10 04.10 Onnenarpa Bumba (S) Bubble Guppies (S) Merieläinten pelastajat Elixir Elixir Sport Neljän tähden illallinen Neljän tähden illallinen Neljän tähden illallinen Neljän tähden illallinen Laiva (S) Laiva (S) Laiva (S) Laiva (S) Laiva (S) Tricked (7) RadioGaala 2015 Suomen kaunein mökki Huvila & Huussi HS-uutiset HS-sää Guinness World Records Napamiehet (12) Vino Show Keno 007 ja kultainen ase (The Man with the Golden Gun/Britannia 1974). 18.55 Suomi tänään. 06.04 Aamupala. 10.04 Suomi-kier6/20 15.15 Etnohetki 15.30 Aris- ros. 09.10 Sää. 21.03 Poppikoulu. Huhtikuun tytöt. 13.03 Yle Uutiset ja sää 16.05 Faunin ilta- Levylautakunta
03.15 Jokapaikan Reetta. 13.00 Yle Uutiset. Kuvassa Anne Baxter ja Joseph Cotten. Mahtisuvun alamäki toiseen ohjaustyöhön Mahtavat Ambersonit (The Magnificent Ambersons, 1942) liittyy ikävä kuin myös näkyvä sivuluku. Reissu huipentuu konserttiin Queen Mary -laivalla. 19.03 UrheiluraJatkot Remix 23.00 Encore 00.00 dio. 12.07 Sunnuntai-Suomi. Odottamaton matka (The Hobbit: An Unexpected Journey/USA-Uusi-Seelanti 2012). Porthosin repaleinen lapsuus joutuu suurennuslasin alle. 10.03 Sää. 15.30 Sunnuntai-Suomi. 07.04 Suomi soi. Rocktoimittajan illallinen. 04.57 AamuLiisa-Maija Laaksonen 07.58 Hyvää pala. 11.03 Jakso 20/60: KatumukJake Nymanin Popradio. 06.04 Aamupala. HD 21.50 Yle Live: Hugh Laurie on the Queen Mary 23.15 Martirion flamenco 00.05 Teematieto Muut 08.15 Unna Junná 08.30 BUU-klubben: Saara ja Sorsa 09.00 SVT:n ohjelmaa 14.45 Taivaallista menoa: Liikemiehen johdatus 15.15 Jälkivääntö 15.55 Efter Nio Bettinan seurassa 16.55 Kätilöt 17.25 Strömsö 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Saara ja Sorsa 18.30 Sydänystävät 19.00 Nuoret maajussit 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.40 Sportnytt 19.50 Näin Norjassa 20.00 Euroviisaat 21.00 Elokuva: Nanga parbat (12) 00.55 SVT:n ohjelmaa 11.00 Simpsonit (7) 11.30 Simpsonit (7) 12.00 Simpsonit (7) 12.30 Simpsonit (7) 13.00 Simpsonit (7) 13.30 Rillit huurussa (S) 14.00 Rillit huurussa (S) 14.30 Rillit huurussa (S) 15.00 Myytinmurtajat 16.00 Ajoneuvos 16.30 Ajoneuvos 17.00 Duudsonit tuli taloon (S) 18.00 Catfish 19.00 Top Chef Suomi: Kaksintaistelu 19.55 Tulossa: Tomorrowland 20.00 Hubble 21.00 Die Hard 4.0 (16) 23.35 Nitro Circus Live (16) 00.05 NCIS: New Orleans (12) 01.05 Penny Dreadful (16) 02.05 Viikingit (16) 03.05 The Strain (16) 09.05 Anthony Bourdain minilomalla 11.05 Henkka & Niki vs. (12) 03.35 Eriskummalliset rikokset (7) RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Mahtavat Ambersonit on Orson Wellesin ohjaama kronikka rikkaan amerikkalaissuvun noususta ja tuhosta. (12) 21.53 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.08 Hit and Miss (16) 22.50 Anna Perhon kyselytunti 23.20 Alaston päiväkirja: Benjamin Peltonen 08.00 08.05 08.20 08.35 08.45 09.00 09.25 09.30 10.30 11.30 12.30 13.30 14.00 15.50 15.55 16.50 16.55 17.55 18.55 19.00 19.10 19.20 19.30 21.00 22.00 22.15 22.20 22.35 23.35 23.45 00.45 01.15 Mofy (S) Palomies Sami (S) Chuggington (S) Hello Kitty: Omenapuumetsä ja Lumottu maa Maija Mehiläinen (S) Winx-klubi (7) Loton ja Jokerin tulokset Mira ja miljoonakodit Grillikuume Suomen kaunein piha Pientä mökkiremonttia MTV Sport: F1 Ennakkotunnelmat Shorts . 15.00 Yle Uutisää 19.03 Jazzklubi 20.00 Jazzklubin set. Hän piti erityisen tökerönä lopetusta. Ulkopuolisen silmin päätös ei silti ole hirveän huono. 07.53 Sunnuntai-Suomi. singistä. 08.30 piosta. 14.03 Musiikkia Radio 1 vastaa 19.00 Yle Uutiset ja lepopäivän ratoksi. 05.00 Yle Uutiset ja sää. Kuinka käy Pohjois-Amerikassa, kun naiset haluavat edetä urallaan ja pitää samalla hyvää huolta perheestään ja kodistaan 20.15 Hannele Rantala, valokuvataiteilija 21.00 Hugh Laurie : Copper Bottom Blues. Joukko naisia kokoontuu tai-Suomi. Pääosissa: Martin Freeman, Ian McKellen, Richard Armitage, Andy Serkis, Ken Stott, James Nesbitt. Ohjaus: Peter Jackson. Nelonen Pro: Moor Gääs Myllyrinne company (7) Kylmäverisesti sinun Virta (12) Ennustaja-TV Teema 10.00 Sellon säveliä ja bushmannien sointivärejä 10.50 Ugandan vahvat äidit 11.20 Yle Live: M1-studiossa Gregory Porter & UMO 12.25 Pariisi juhlii 13.55 Ruokaratsia 14.20 Tiededokumentti: Selkounet 15.15 Komisario Nardone (12) 18.00 Kino Klassikko: Mahtavat Ambersonit. 21.35 Novosti Yle. 18.05 Kadon11.00 Yle Uutiset 11.02 Jani Helle- neen levyn metsästäjät 0203-17600. maa & Aapo Rönkkö 13.00 Yle Uuti- 18.50 Merisää. 00.05 Yöradio. Asiantuntijat Mika Salo ja Ossi Oikarinen. MTV Sport: F1 Extra Mentalist (12) Teknavi Voittostudio Nelonen 08.00 08.05 08.30 09.00 10.00 10.30 11.00 11.30 12.00 12.30 13.00 13.30 14.00 14.30 15.00 15.30 16.00 17.00 18.25 18.28 18.30 20.00 20.58 21.00 00.25 00.55 01.25 02.30 03.30 Bumba (S) Bubble Guppies (S) Jaksa paremmin Huvila & Huussi Guinness World Records Nelonen Pro: Moor Gääs Elixir Elixir Sport Eläinten pelastajat (7) Eläinten pelastajat (7) Villiä menoa eläintarhassa Villiä menoa eläintarhassa Frasier Frasier Frasier Frasier Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! Vino Show HS-uutiset HS-sää Big Bang! Kausi 1. Jarkko Luoma 22.00 Novan Yö 43 3. 11.00 Ortodoksinen liturgia 08.00 Yle Uutiset ja sää. Kaksi vakuuttavinta tähtiartistia kisaa koko kauden voitosta sekä Tähtien tähti -tittelistä. Amazing Race Kymmenen Uutiset Viikon sää MTV Sport Uutiset Formula 1: osakilpailu. Espanja. 12.45 Merisää. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 17.45 Musiikkikamari 18.00 dio. Jörn Donnerin elokuva Kerttu Nuortevan kohtalosta. Erityisen mieleenpainuva on Agnes Mooreheadin esittämä Fanny. Harri-Ilmari Moilanen MAHTAVAT AMBERSONIT Yle Teema klo 18.00 Yle Radio Suomi 07.00 Yle Uutiset 07.03 Näistä 04.00 Yle Uutiset ja sää. 20.03 Urheiluradio. 21.40 Urheiluradio. Amerikka 20.30 Jyrki Sukulan makujen maa 21.00 Haasta Hans 22.00 Poliisit 00.00 Täysillä tutkaan (S) 00.30 Huippulastin metsästäjät 01.30 Rantavahdit (7) 02.00 Rantavahdit (7) 02.30 Outoa vai mitä. 07.50 lanpalvelus Kannelmäen kirkosta Hel- Merisää. HD (7) 22.00 Hiljainen todistaja (16) 22.55 Ykkösaamu 23.35 Kiinalainen uhkapeli TV 2 MTV 3 07.45 Unna Junná 08.00 Pikku Kakkonen 08.01 Nimipäiväonnittelu: 10.5. 08.02 Niksi-Nella (S): Nokkela nokkahuilisti 08.09 Musarullaa! 08.32 Pusse (S) 08.45 Babar ja Badun seikkailut 09.00 Galaxi 09.02 Karvinen (7) 09.16 Ötökkämiehet 09.27 Tenavat (7) 09.36 Galaxin Soundi 10.00 Uusi päivä (S) 10.27 Uusi päivä (S) 10.55 Uusi päivä (S) 11.30 Rentoa ruokaa Lontoossa 11.55 Erätulilla 12.25 Kalassa! 12.35 Kalassa! 12.50 Painia: Painin SM 13.30 Jalkapallon Mestarien liiga 13.55 Yleisurheilun SM-maastot 14.50 Palloilua: Käsipalloa 16.40 Yleisurheilun SM-maastot 17.50 Voimistelua: Telinevoimistelun SM 19.00 Yle Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Matkapassi: Japanin keskiosat. 09.10 Sää. Iiris ja auto 15.55 Yle Todellis ia 09.11 Tarja Närhin IskelNews 16.00 Yle Uutitarinoit a märadio. 12.40 Viikon luontoon iso ja vanha osa suomalaisen nai- ääni. Samuli Väänänen 12.00 Makuasiaa . 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.05 08.20 Musiikkikamari 12.15 Horisontti Tohtori Raimo . 21.03 Minna Pyykön maailma. 12.05 Urheilurauskoville ja varoituksia teeskentekijöistä. 16.00 setti 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Yle Uutiset ja sää. 02.02 Yöradio. Jarkko Tammisen vieraina Big Bang! -viihdeshowssa tänään Arttu Wiskari, Sanni ja Saara Aalto Hauskat kotivideot 10 vuotta Keno Elokuva: Hobitti . 05.52 Kuunnelman esittely: Iiris ja auto Aamupala. 06.03 09.00 Yle Uutiset 09.05 Musiikkia Sää. 16.05 Urheiluradio. 20.00 Yle UutiYöradio set. 09.05 Radioteatterin valiouusinta: Urheiluradio. 01.02 Yöradio . 05.15 Eväsreppu. Juuri kul- kön maailma. Ivan Puopolo 16.00 Novan Racing Team ? Emma Kimiläinen & Jussi Halli 20.00 Novan Seitsemän Oikein . Se voidaan tiivistää näin: hevoskyyti on vaihtumassa automobiiliin. Tarinan keskeinen jännite muodostuu Ambersonien nenäkkään nuorimman vesan (Tim Holt) ja keksijä Morganin (Joseph Cotten) välille. Rahan ja omaisuuden menettämisen ohella henkilöitä koettelee toteutumatta jäävä rakkaus. Näyttelijätyöskentely on loistavaa. 16.10 Niko Kivelä ja nurkkaAvaruusromua 23.10 Yöklassinen kunnat. valtakunnan tera13.00 Kiveen hakatut: Helvi Sipilä peutti. 12.08 Todellisia tarinoita. 00.40 Luontoretki. 03.02 Yöradio. 04.02 Kuuntelijan lista. Yle Puhe 07.00 Brysselin kone 07.45 Tarinoita lapsille: 08.00 Yle Uutiset 08.05 Politiikkaradion Viikko 09.05 Lindgren & Sihvonen 10.00 Yle Uutiset 10.03 Marjaana Toiminen 11.00 Perttu Häkkinen 12.00 Puheen Viikko 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Viikko 16.00 Yle Uutiset 16.05 Aristoteleen kantapää 16.30 Politiikkaradion viikko 18.00 Puheen Ilta 21.00 Kalle Haatanen 22.00 Yle Uutiset 22.05 Aspekti 23.05 Leikola ja Lähde 00.00 Arkisto: Seksibisnes Suomessa 02.00 Arkisto: Miehen elämää 04.00 Arkisto: Internetin ihmeellinen maailma Radio Nova 06.00 Novan viikonloppuaamu 10.00 Retro . 18.50 14.00 Yle Uutiset. N: Joseph Cotten, Dolores Costello, Anne Baxter. 19.00 Supersunnuntai 17.00 - 20.00 YleX Yle Uutiset ja sää. 05.02 huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää Aamupala. Finaali. Kausi 2, 10/10. 02.00 Yle Uutiset. 07.00 Yle vanhasta Euroopasta 10.00 Juma- Uutiset. SUNNUNTAI 10.5.2015 Isoäiti, äiti ja minä TV1 klo 13.15 TV 1 08.00 Yle Uutiset 08.05 Avara luonto: Pikkuotusten maailmat 09.00 Yle Uutiset 09.05 Aamusydämellä 09.55 Yle Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 10.50 Arkistokuvia: Helmeilevä hymy (S) 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Pressiklubi 11.45 A-studio 12.15 Vallan kaupungit 13.00 Löytöretkiä maailmaan 13.15 Isoäiti, äiti ja minä 13.45 Kiehtova maailma: Salattu Karibia 14.30 Strada 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Tosi tarina: Perhesirkus 15.40 Seniori työssä 15.55 Lapin kullan kimallus (S) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.05 Historia: Marie Curie 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Ulos luontoon Kevätseuranta 18.45 Arto Nyberg 19.40 Vera Stanhope tutkii 20.30 Yle Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Kuulustelu 2/2. 18.00 Yle Uutiset. 06.30 YleX Jälki-istunto Remix 18.03 Urheiluradio. O: Orson Welles. (S) 19.30 Tiededokumentti: Äitiys ja ura. Tapahtumat vievät ?viimeisiin ikimuistoisiin juhliin?, joista alkaa Ambersonien sukudynastian alamäki. ORSON WELLESIN Ilmassa on suuria, koko yhteiskuntaa koskettavia muutoksen tuulia. 10.04 iltapäivä 17.00 Yle Uutiklo 18.0 Tarja Närhin Iskelmäradio. set ja sää 17.15 Koraani. 0 11.00 Yle Uutiset. ja tarinansa. Jakso 3/8. 20.08 Sää. 20.09 Tero Liete . toivomuskiven seikkailut (7) Pilanpäiten Luojan kiitos! 100 tarinaa Lastensairaalasta Pop?n?Roll MTV.doc: Yksinäisyyden yllättämät Naapurit-tuloslähetys Seitsemän Uutiset MTV Sport Uutiset MTV Sport: F1 Extra Tähdet, tähdet. Juuri. (The Magnificent Ambersons/USA 1942) Orson Wellesin ohjaama mahtava kronikka rikkaan amerikkalaissuvun noususta ja tuhosta uuden ajan kynnyksellä. 21.55 Suomi tänään. 05.50 Merisää. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 17.15 Kadonneen levyn metsästäYleX jät 0203-17600. 12.55 Sunnunsen historiaa. 22.05 Levylautakunta. 23.00 Yle Uutiset. Kausi 2, 8/10. 18.55 Kadonneen set 13.02 YleX Viikonloppu 17.00 levyn metsästäjät 0203-17600. Selostaja Oskari Saari. Lopullista esitysversiota lyhennettiin studion määräyksestä yli puoli tuntia. Wellesin purkaus on ymmärrettävä: elokuvalta leikattiin pois sen sydän. Kooste Espanjan GP:stä. 13.30 Minna Pyyoman juurensa . 10.00 Yle Uutiset ja sää 16.05 Faunin Radio 1 set. 03.45 Yöradio. 08.10 Luontoretki. Sunnuntai-Suomi. Wellesin tekijän käsiala on niin vahva, että torsonakin Mahtavat Ambersonit tarjoaa mieleenpainuvan tunnevoimaisen katsomiskokemuksen. Pohjana on Booth Tarkingtonin Pulitzerpalkittu romaani. 08.05 SunPyhän Nikolaoksen katedraalista Kuo- nuntai-Suomi. 15.03 Ajantasan sunnuntaivieillan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas ras. tunti 60-/70-lukua. Tuhlaajaisä. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 03.00 Yle Uutiset. 23.03 Yöradio. 00.00 Yle Uutiset ja sää. Kukin tuo Sunnuntai-Suomi. 13.55 Sunnuntai-Suomi. kee suvussa, anopilta miniälle. 05.21 08.05 Kirjakerhon Viikon kirja 08.45 Aamupala. Megan McCormickin matka alkaa Kiotosta. 20.05 Rankka reissu 21.00 The Musketeers. Amerikka 11.35 Jyrki Sukulan makujen maa 12.05 Suomen huutokauppakeisari 13.05 Talent USA 15.00 Pomo piilossa 16.00 Guinness World Records 17.00 Villit lomavideot 17.30 Villit lomavideot 18.00 JIM D: Tuhoisa maapallo (12) 19.00 Wipeout 20.00 Henkka & Niki vs. 06.00 Yle Uutiset. 00.50 Yöradio. Pääosissa: Minna Haapkylä, Marcus Groth, HannuPekka Björkman. 21.50 Merisää. 21.00 Yle Uutiset. Näyttelijä-laulaja-pianisti Hugh Laurie treenaa Jools Hollandin kanssa ja tekee sitten pyhiinvaellusmatkan Amerikan läpi blues-musiikin juurille. 04.00 Yle Uutiset ja sää. 01.00 Yle Uutiset ja sää. 12.00 sen suura jatkuu. Leipäjuuri Kansanradio. Kehotuksia Yle Uutiset ja sää. 19.08 Kadonneen levyn metsästäjät 0203-17600. Valtakuntaa terapoi tohtori Raimo 08.40 Sunnuntai-Suomi. 14.00 Riston Valinta 15.00 09.00 Yle Uutiset. Maria Leppänen 14.00 Novan Seitsemän Oikein . 04.02 levyistä en luovu: vieraana näyttelijä Jokaniemen sävelradio. 13.03 Konnevedelle leipomaan
12.10 Urheiluradio. Yle Uutiset ja sää 17.20 12.12 Maakuntaradio. HD (7) 00.28 Uusi Kino: Vaihdokas (7) Muut 07.25 SVT:n ohjelmaa 16.27 Euroviisaat 17.25 Uusi maani 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Kiia ja kissa 18.30 Taivaallista menoa: Irti lapsen peloista 19.00 Muuttuvan ilmaston uhrit 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Närbild 20.30 Kontroller 20.45 Oddasat 21.00 Efter Nio 21.57 Yle Nyheter TVnytt 22.00 Strömsö 22.30 Skandinavia Hitlerin otteessa 23.00 SVT:n ohjelmaa 10.00 Lemmen viemää (7) 14.00 Walker, Teksasista (12) 15.00 Ennätystehdas 15.30 Kolme miestä ja tyttö (7) 16.00 Viidakon tähtöset (7) 17.00 Lemmen viemää (S) 18.00 Ruotsin huonoimmat kuskit 19.00 Naapurit-tuloslähetys 19.05 Simpsonit (7) 19.30 Luovat hullut (S) 20.00 Rillit huurussa (S) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Red Riding Hood . 20.05 teri konserttilavalla 22.00 Yle Uuti- Sää. Hommaa on varmasti helpottanut se, että jaksot ovat lyhyitä (noin 30 minuuttia). Sarjan nimen mukaisesti kysellään sen todellisen rakkauden perään. 01.00 Yle Uutiset ja sää. 01.02 Yöradio . Kaiken kaikkiaan ei hassumpi aloitus sarjalle, jonka jaksot ovat eräänlaisia miniatyyreja ajattomasti poreilevan aiheen ympärillä. Harri-Ilmari Moilanen TRUE LOVE, OSA 1/5: NICK TV2 klo 22.00 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Jälki-istunto . 16.00 Yle Uutiset ja tia 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uuti- sää. MAANANTAI 11.5.2015 TV 1 05.55 Tiettömän taipaleen takana 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Muisti: Viimeiset kärrymustalaiset 10.00 Midsomerin murhat (12) 10.45 Ruotsalaisia salaisuuksia 11.00 Yle Uutiset 11.05 Pisara 11.10 Jumalanpalvelus 11.55 Tuhat metriä norjalaista luontoa 12.20 Kyläsairaala (12) 13.10 Nuori mylläri (S) 14.40 Tanskan salaisuuksia 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Oddasat 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Arto Nyberg 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Midsomerin murhat (12) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Tosi tarina: Opri ja Oleksi 19.00 Historia: Teollinen vallankumous 20.00 MOT: 800 miljoonan verovedätys. Roolissa olevan David Tennantin reaktiot ovat paljon kertovia, kun hän poistuu työpisteeltään. Nick. 06.30 Maaset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 kuntaradio. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Yle Uutiset 10.05 Roman Schatzin 07.10 Urheiluradio. Kausi 1. Kasaritunti. 19.00 terille kirjoittanut Pirjo Toikka. 09.05 12.10 Muisti 5/6: Wiiman kuuma Urheiluradio. Ile ja Saara 10.00 Yle Uutiset 10.03 tänään. 08.12 Maakuntaradio. Millaista on homojen elämä eri puolilla maailmaa tänään. 13.00 Kulttuurisarjoja B 18.00 Kuunnelman Yle Uutiset. N: Nina Renvall, Appe Vanajas. 16.15 Urheiluradio. 10.03 Ajantasa: Iiris ja au en luovu 15.00 Yle Uutito Suora linja. Viki ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01 Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX Jatkot 22.00 Encore 00.00 Yöradio 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää Yle Radio Suomi huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle Uuti- 05.00 Melkein hereillä. 04.59 Yöradio. Yle Puhe 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.20 Alivaltiosihteeri 07.25 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Yle Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Marjaana Toiminen 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.06 Puheen Iltapäivä 17.15 Tätä et minusta tiennyt 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta: Jalkapallokierros ja Korisliigan finaalit 21.00 Puheen Ilta 22.00 Yle Uutiset 22.05 Marjaana Toiminen 23.03 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio 00.00 Arkisto: Euro-Suomi 02.00 Arkisto: Minä ja miesten maailma 04.00 Arkisto: Onko porno pahasta? Radio Nova 06.00 Novan Aamussa Minna Kuukka & Tuomas Rajala & Matti Ylönen 10.00 22.05 Bluesministeri Esa Kuloniemi. Novan Päiväunessa Elina Kottonen 14.00 Novan Seitsemän Oikein ja 23.00 Yle Uutiset. 21.00 set ja sää 22.05 Kuusi kuvaa 22.50 Yle Uutiset. 16.17 Maaset ja sää 19.03 Laulun voima -yhteis- kuntaradio. 20.03 Urheiluradio. Uusi sarja alkaa 1/5. 03.02 Sekahaku . (12) Borgiat, maan ja taivaan valtiaat (16) Latela True Blood (16) 05.30 06.00 06.25 09.05 09.30 09.40 09.45 10.10 10.40 11.10 13.35 14.05 14.35 14.40 16.10 16.40 16.50 16.55 17.00 17.05 17.50 18.35 18.45 19.30 19.40 20.05 21.00 22.00 22.20 22.25 22.35 23.35 00.35 01.35 03.00 Aamusää Studio55.fi Huomenta Suomi Studio55.fi Huomenta Suomen Uutiset Mitä tänään syötäisiin? Kauniit ja rohkeat (S) Emmerdale (S) Emmerdale (S) Formula 1: osakilpailu Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat Millerit (7) Mitä tänään syötäisiin? Tähdet, tähdet Salatut elämät (S) 100 tarinaa Lastensairaalasta Uutiset Päivän sää Mitä tänään syötäisiin? Jääkiekon MM-kisat. Suomi?Valko-Venäjä. Selostajana Mika Saukkonen. 11.00 Yle Uuti15.55 Yle News 16.00 klo 20.1 5 set. 15.05 Maakuntää. Varsinaista käsikirjoitusta ei ollut, vain juonikuvio. 18.03 Parasta aikaa. HD 22.00 Kino: Riivaajat (Ossessione/Italia 1943) Neorealismin avauksena pidetty rikoselokuva romaanista Postimies soittaa aina kahdesti, jossa maankiertäjä ja tienvarsikuppilaa pitävän miehen vaimo rakastuvat kohtalokkaasti. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 21.35 Novosti Yle. 18.00 Yle uusinta: Iiris ja auto. Jyrki Kataisen hallituksen tekemän yhteisöveron roiman alennuksen piti tuoda investointeja, työpaikkoja ja verotuloja. O: Luchino Visconti (12) 00.15 Uusi Kino: Pöheikön hönkä. 02.02 Yöradio. 10.00 Yle Uutiteen 14.00 Näistä levyistä set. 07.50 Merisää. 07.53 MaaPäivän mietelause 12.00 Turun tuo- kuntaradio. 21.50 Merisää. 12.45 Rakenna minut: Tuula Isohanni ja taiteen rikastamat talot ja tilat 17.40 Merisää. voimakkaat kasvolähikuvat ovat paikallaan. Petra Ronkainen ja Veikka Joki-Erkkilä vihitään Tampereen tuomiokirkossa. Yle Uutiset Urheiluruutu True Love. 02.00 Yle Uutiset. Aloitusjakson keskiössä ovat nelikymppisen miehen tunnot. JUURI ESITETYSTÄ 4 Kaikki tuntuu olevan miehen elämässä kohdallaan, mutta sitten tulee työpaikalle yllättävä puhelinsoitto. Kuunnelma, Radioteat- Merisää. 09.11 Maakunlasti 13.00 Klassista kahtaradio. 21.55 Suomi YleX 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu . Syynä mielen kuohahteluun on kuin tyhjästä ilmestynyt vanha heila (Vicky McClure). Lähtökohta on simppeli, mutta tunteet sen tiimoilta sitäkin polttavampia ja haastavia . (12) 01.05 Anthony Bourdain minilomalla 02.00 Leijonan luola USA 03.00 JIM D: Tuhoisa maapallo (12) 04.00 Ennustaja-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Nickin (David Tennant) maailma on täydellinen, kunnes hän kohtaa jälleen Serenan (Vicky McClure), jota ei tiennyt enää kaipaavansakaan. Haastavaa tunteiden kuohua Poliitikon aviomiehestä tuttu David Tennant ja Downton Abbeysta vieläkin tutumpi Joanne Froggatt nähdään avioparina viisiosaisen BBC-tuotantoisen minisarjan True Love (2012) aloitusjaksossa. Dominic Savagen kirjoittama ja ohjaama sarja on ollut tekotavaltaan hieman poikkeuksellinen. Tyyntä myrskyn edellä. 20.00 Yle seteleitä 21.10 Radion sinfoniaorkes- Uutiset. Millaiset lait ja moraalikoodit säätelevät yhteisöjen ja ihmisten suhtautumista homouteen. Suora lähetys. Jääkiekon MM-kisat Seitsemän Uutiset Jääkiekon MM-kisat Päivän sää Piilokamera Amerikkalainen tosi-tv-sarja. Pientä mökkiremonttia Hinnalla millä hyvänsä. Osa 10. 09.00 Yle Uutiset. Punahilkka (12) 22.55 Madventures (16) 23.45 C.S.I. Norjalaisen kirjallisuusohjelman vieraana on Karl Ove Knausgård, joka on kirjoittanut 6-osaisen kiistellyn elämäkerran Taisteluni. 21.00 Stephen Fry homofobian jäljillä 1/2. 19.05 Parasta aikaa. 17-vuotias Marleena Bonnefoy haluaa vakavasti sairaana olevan äitinsä perinnön ennakkoon. Kymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset Bones (12) Panttivangit (16) Kovat kaulassa (12) Voittostudio Astral TV Nelonen 07.00 Disneyn esikoulu: Jake ja Mikä-Mikä-Maan merirosvot 07.25 Disney esittää: Vaihdokit 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.00 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.10 Lazy Town (S) 08.40 Eläinten pelastajat (7) 09.15 Gordon Ramsay . Jakso 6/10. Naantalilaista luksusasumista edustamaan Kaisa on valinnut kolme kiinnostavaa ja keskenään erilaista kohdetta. 20.00 Risteyksessä (7) 20.58 Keno 21.00 Aatami etsii Eevaa (S) 22.00 Poliisit . 12.55 Suomi tänään. pannu kuumana 15.20 HS Uutisraportti 15.50 Huippumalli haussa 16.50 Laiva (S) 17.20 Frasier 17.50 Suomen kaunein mökki 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Kaisa ja luksuskodit. Maarit SuomiVäänäsen lyhytelokuva on rumankaunis teos joutomaiden estetiikasta ja äiti-tytärsuhteesta. Samuli Paulaharju: Sompio, osa 25. 04.02 Jake Nymanin Popradio. 19.03 UrheiluraArkisto: Vilpun muori poltti sukallisen dio. 11.03 MaakuntaYle Uutiset ja sää 16.15 radio. 12.00 Yle Uutiset Faunin iltapäivä 17.00 ja sää. 21.40 Urheilu23.10 Yöklassinen. radio. 00.05 Tuomas Enbuske 16.00 MM-jääkiekkoilta alkaa: Suomi . 07.12 MaakunMaamme-kirja 11.00 Välilevyjä 11.57 taradio. 15.52 18.30 Ennen illan yhteislaulukonsert- Maakuntaradio. Valko-Venäjä. Fry selvittää, mistä homofobia oikein syntyy. Asiaa pohjustettiin kahden viikon intensiivisellä improvisaatio- ja harjoitusperiodilla. Yle Uutiset ja sää 08.10 Urheiluradio. Komedia autoista Uutiset. 18.55 Parasta aikaa. pannu kuumana 10.20 Kiinalaisen keittiön herkut 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.50 Deittikamera 14.20 Gordon Ramsay . 08.00 Yle Uutiset ja sää. miokirkon kello lyö 12. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Yöradio. 21.03 Päivä tunnissa. Arvassalo ry: Riittääkö yrittäjyys. Sen pohjalta ja tapahtumien edetessä näyttelijät kehittelivät roolihahmonsa. 15.50 Veneilysää. 03.54 Yöradio. 18.50 ja unelmista. (16) 00.35 Luovat hullut (S) 01.00 Rysän päällä 02.00 Voittostudio 03.30 Astral TV 05.00 Ennustaja-TV 07.35 Onnenarpa 09.05 LIVE: Tiedä ja Voita 11.05 Mahdoton illallinen 12.00 Kuuluisat kuppilat 12.30 Kuuluisat kuppilat 13.00 JIM D: Käsittämättömät koneet 14.00 Kuppilat kuntoon Ruotsi 15.00 Henkka & Niki vs. Amerikka 15.30 Jyrki Sukulan makujen maa 16.00 Hurja remontti 17.00 Kuuluisat kuppilat 17.30 Anthony Bourdain minilomalla 18.30 Leijonan luola USA 19.25 Jim Akatemia: Välimerelliset reseptit 19.30 Top Chef 20.30 Poliisit (7) 21.00 Amerikan kovimmat keräilijät 22.00 Poliisit (S) 22.30 Suomen huutokauppakeisari 23.30 Panttilainaamo 00.00 Outoa vai mitä. 20.06 Parasta aikaa. Perintö. 23.03 Yöradio. 20.55 Yle Uutiset ja sää. kotihälytys 23.00 Vegas 00.00 HS Uutisraportti 00.30 Salaliittoteoriat Jesse Venturan johdolla (7) 01.30 Frasier 02.00 Kylmäverisesti sinun 03.05 Laiva (S) 03.35 Jopet-show (S) 04.10 Jopet-show (S) Teema 16.00 Lähikuvassa Erland Josephson 17.00 Pariisin salaisuudet 18.00 Kauniit ihmiset 19.00 Komisario Nardone (12) 19.55 Arkistojen salat: De Gaulle Quebecissa 20.25 Kirjaohjelma: Karl Ove Knausgård. Kalevi Pollari. taradio. 10.55 Pikset 15.05 Kultakuume Radio 1 kujuttu. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 17.00 Yle Uutiset ja sää. lauluilta 20.15 Radioteatterin valio- 17.20 Maakuntaradio. 04.00 Yle Uutiset ja sää. Toisin kävi. 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Matka kotiin 22.30 Kotikatsomo: Kuulustelu 23.25 Yle Uutiset 23.30 Ulos luontoon Kevätseuranta Latela TV2 klo 23.20 TV 2 06.50 06.51 06.52 07.00 07.03 07.08 07.15 07.25 07.41 07.55 08.18 08.39 08.50 09.00 10.00 10.30 11.45 12.12 12.45 13.15 13.45 14.15 14.55 15.50 16.30 17.00 18.00 19.00 19.30 20.00 21.00 21.50 21.55 22.00 22.30 23.20 23.50 MTV 3 Pikku Kakkonen Nimipäiväonnittelu: 11.5. Oiva-nallen oivallukset Aamuruno Pingu (S): Koulussa Totta vai taikaa: Äärettömyys Tommin kiertävä sirkus Katinkontti Remix: Vanhaa ja uutta Oktonautit (S) Kaapo (S) Babar ja Badun seikkailut Hupsis (S) Näin Norjassa Holby Cityn sairaala (12) Tanskalainen maajussi Matkapassi: Japanin keskiosat Sohvasurffaajat: Kreikka- Ateenan kadut Sohvasurffaajat: Libanon 1/2 Beirutin yö Kioski Riistametsällä Anna minulle elämä Hymy Pyllyyn Hartain toive: lapsi Makuja saaristosta Kaupunkilaisia (7) Pikku Kakkonen Holby Cityn sairaala (12) Latela Kioski Uusi päivä (S) Satuhäät. 03.00 Yle Uutiset. 13.03 Maakuntaradio. esittely: Iiris ja auto 18.15 Viikon luon- 14.00 Yle Uutiset. 14.03 Ajantasa. toääni: alli 18.20 Radioteatteri esit- 15.00 Yle Uutiset
16.00 Yle Uutiset ja sää. 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset 16.15 Urheiluradio. Mukana ovat kaikki vuosikymmenen Miss Suomet ja Suomen Neidot sekä kotimaiset Miss Eurooppa, Miss Maailma ja Miss Universum voittajat. 23.10 Vanhat haavat (12) Muut 07.25 SVT:n ohjelmaa 16.25 Efter Nio 17.25 Närbild 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Kuulolla kellarissa 18.30 Hevostila Mistral (7) 18.52 Nina Patalo (7) 19.00 Pessimistit onnea etsimässä 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Spotlight: Makeat lapset 20.30 Minun maisemani 20.45 Oddasat 21.00 Sportmagasinet 21.30 Konkarikeskiviikko 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Arne Dahl (16): Valvova silmä 23.00 SVT:n ohjelmaa 14.00 Walker, Teksasista (12) 15.00 Ennätystehdas 15.30 Kolme miestä ja tyttö (7) 16.00 Tyhjätaskut (12) 16.30 Tyhjätaskut (S) 17.00 Lemmen viemää (S) 18.00 Ruotsin huonoimmat kuskit 19.00 Naapurittuloslähetys 19.05 Simpsonit (7) 19.30 Miehen puolikkaat (7) 20.00 Rillit huurussa (S) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 112 (7) 22.00 Tuulitunneli 23.00 Maailman kauheimmat naapurit 00.00 Revolution (16) 01.00 The Strain (16) 02.00 Tyhjätaskut (12) 02.30 Tyhjätaskut (S) 03.00 Voittostudio 05.00 Ennustaja-T V 08.00 Onnenarpa 09.30 LIVE: Tiedä ja Voita 11.30 JIM D: Käsittämättömät koneet 12.30 Huipputatuoija haussa 13.30 Leijonan luola USA 14.30 Kuppilat kuntoon Ruotsi 15.30 Top Chef 16.30 Hurja remontti 17.30 Anthony Bourdain minilomalla 18.30 Leijonan luola USA 19.30 Hell?s Kitchen 20.30 Poliisit (S) 21.00 Haasta Hans 22.00 Poliisit (7) 22.30 Villit lomavideot 23.00 Villit lomavideot 23.30 Australian rajalla 00.00 Australian rajalla 00.30 Täysillä tutkaan (S) 01.00 Anthony Bourdain minilomalla 02.00 Leijonan luola USA 03.00 Wipeout 04.00 Ennustaja-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Juhani Tamminen oli ratkaisevassa roolissa Suomen voitokkaassa joukkueessa joulukuussa 1971, kun Neuvostoliiton punakone kaadettiin ensimmäisen kerran. ?Melkein kuin talvisota? katsovansa vain jääkiekkoa, mutta katsookin ulkopolitiikkaa. 09.11 Maakuntaradio. TIISTAI 12.5.2015 Pientä mökkiremonttia MTV3 klo 16.05 TV 1 05.45 06.25 09.30 10.00 10.45 11.00 11.05 12.01 12.05 12.20 13.10 15.00 15.05 15.10 15.15 15.50 16.20 16.50 16.55 17.00 17.06 17.10 18.00 18.22 18.30 19.00 20.00 20.30 20.55 21.00 21.45 22.45 22.50 23.45 Aamusydämellä Ylen aamu-tv Puoli seitsemän Midsomerin murhat (12) Ruotsalaisia salaisuuksia Yle Uutiset Yle Uutiset alueilta Yle Oddasat Oddasat Kyläsairaala (12) Ja alla oli tulinen järvi (7) Yle Uutiset Yle News Yle Oddasat Tänään otsikoissa A-studio Puutarhaunelmia Novosti Yle Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Midsomerin murhat (12) Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Puoli seitsemän Kiehtova maailma: Salattu Karibia Muisti: Punakoneen kaatajat. 18.30 Hartaita säveliä kuntaradio. 23.03 Yöradio. (2015) Vuoden 1958 Miss Suomi Pirkko Mannola kertoo haastattelussa 50-luvun missikisoista. 22.12 1950-luvun missit. 08.12 MaakunTiedeykkönen 13.00 Klassista kah- taradio. Miss Suomet ja Suomen Neidot markkinoivat maatamme 1950-luvulla menestyksekkäästi. Pikkuinen Suomi haali vuosikymmenen aikana niin Miss Euroopan, Miss Maailman kuin Miss Universuminkin tittelit. 21.57 Arkistovieraana: Pirkko Mannola. HD Yle Uutiset Urheiluruutu Mr Selfridge (12) Siska (12) Yle Uutiset Prisma: Rasva vastaan sokeri Vallan kaupungit TV 2 MTV 3 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 12.5. 06.53 Jussin matkat (S) 07.05 Lulu kilpikonna (S) 07.18 Nuottiavain 07.30 Jääkarhu Otto (S) 07.40 Neppajymykerho 07.46 Saara ja Sorsa (S) 07.55 Ryhmä Hau (S) 08.19 Babar ja Badun seikkailut (S) 08.41 Raimo (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Rannalla tuoksuu savukala 10.30 Jahtikumppanukset Lotta ja Leif 10.45 Meille tulee koiranpentu 11.15 Koukussa paheeseen 11.45 Sohvasurffaajat: Libanon 1/2 Beirutin yö 12.11 Sohvasurffaajat: Libanon 2. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Yle Uutiset 10.05 Sari Helin 11.00 07.10 Urheiluradio. 14.03 Ajantasa. Romano mirits 18.20 Radioteat- 15.00 Yle Uutiset. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 04.00 Yle Uutiset ja sää. 04.55 Yöradio. Yle Puhe 06.40 Puheen Aamu 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.20 Alivaltiosihteeri 07.25 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Yle Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Perttu Häkkinen 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta: Teemailta 20.00 Yle Uutiset 20.03 Päivä tunnissa 20.30 Perttu Häkkinen 21.30 Jalkapallon Mestarien liiga 00.00 Arkisto Radio Nova 06.00 Novan Aamussa Minna Kuukka & Tuomas Rajala & Matti Ylönen 10.00 Novan Päiväunessa Elina Kottonen 14.00 Novan Seitsemän Oikein ja Marco Bjurström 16.00 Novan Arkirallissa Sari Seppälä & Ile Jokinen 20.00 MM-jääkiekkoilta alkaa: Suomi . 11.03 Maakuntaradio. 09.05 teen 14.00 Erik Tawaststjernan Urheiluradio. 21.35 Novosti Yle. Arkistofilmeistä tehdyssä ohjelmassa esittäytyy kauneuskilpailijoita 1950-luvulta. Suomi hävisi edellisenä vuonna Tukholmassa punakoneelle luvuin luvuin 16?1. pannu kuumana 10.20 Kiinalaisen keittiön herkut 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.50 Deittikamera 14.20 Kiinalaisen keittiön herkut 14.50 Gordon Ramsay . 03.02 Hajatusmusiikkia . 00.00 Yle Uutiset ja sää. 10.55 Piklaulaa Sibeliuksen yksinlaukujuttu. 08.00 Yle Uutiset ja sää. kello lyö 12. 12.55 päivä. 21.55 Suomi tänään. 17.12.1971 se tuli. Pakolaisleiri 12.45 Kioski 13.15 Älä kokeile tätä kotona 13.45 Aion tehdä abortin 14.45 Satuhäät 15.35 Uusi päivä (S) 16.02 Uusi päivä (S) 16.30 Latela 17.00 Pikku Kakkonen 17.56 Pikku Kakkonen on sun puolella 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Latela 19.30 Kioski 20.00 Uusi päivä (S) 20.28 Uusi päivä (S) 21.00 Ajankohtainen kakkonen 21.35 Jalkapallon Mestarien liiga. 17.20 19.45 Etnoilta: Keinuva talo 20.30 Maakuntaradio. 21.50 Merisää. Ja Neuvostoliitto oli juuri saanut putkeen yhdekSITÄ VOISI LUULLA sän maailmanmestaruutta ja muutaman olympiakullan. Päävalmentaja Seppo Liitsola kannusti Suomen joukkuetta, että kyllä se päivä vielä tulee, kun punakone kaatuu. Kai Ulmanen. 07.50 Merisää. Selostajana Mika Saukkonen. Suora lähetys. Kymmenen Uutiset Jääkiekon MM-kisat Päivän sää Jääkiekon MM-kisat MTV Sport Uutiset Hinnalla millä hyvänsä Pukumiehet (12) Nelonen 07.00 Disneyn esikoulu: Jake ja Mikä-Mikä-Maan merirosvot 07.25 Disney esittää: Vaihdokit 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 08.00 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 08.10 Lazy Town (S) 08.40 Eläinten pelastajat (7) 09.15 Gordon Ramsay . Syntyi legendaarinen punakone. Suomen joukkue, joka valmistautui vuoden 1971 Izvestija-turnaukseen, oli tottunut iloitsemaan pienistäkin saavutuksista. Punakonetta ei ollut voitettu koskaan. Miten saavuttasää 22.05 Filmiryhmä: Orson Welles ja Jari Tervo 22.45 Rakenna minut: Tuula Isohanni ja taiteen rikastamat talot ja tilat 23.10 Yöklassinen. YleX 06.30 Yle Uutiset Uutiset 06.31 YleX Aamu . 12.12 Maakuntarasää 16.15 Faunin iltadio. 15.50 Veneilysää. 00.05 Yöradio. 15.52 Maapio, osa 26. 21.03 Päivä tunnissa. 04.02 Bluesministeri Esa Kuloniemi. Ile ja Saara 10.00 Yle Uutiset 10.03 Uuden musiikin aamu- mattomalta tuntuvasta tavoitteesta päästään todelliseen toimintaan. 18.50 Merimusiikkiohjelma 21.30 Radioteat- sää. Lähimuistissa oli todellinen teurastus. 07.12 MaakunKlassikkoparatiisi 11.57 Päivän mie- taradio. Neuvostoliitossa jääpallo vaihtui jääkiekkoon vasta toisen maailmansodan jälkeen. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. Kirjailija Minna Lindgren ja romaani Ehtoolehdon tuho 18.00 14.00 Yle Uutiset. 21.40 Urheiluradio. Venäjä 45 5. Vieraana psykoterapeutti valmentaja Kirsi Valasti. 15.05 Maakuntateri esittää. Eikä ole aivan sattumaa että kanadalaisesta kansallislajista tuli Kremlin suosikki. 03.00 Yle Uutiset. 07.53 Maatelause 12.00 Turun tuomiokirkon kuntaradio. Hanna, Tommi ja Kati kulkevat tuoksuvassa ruusutarhassaja kuuntelevat vesien solinaa lammissa ja puroissa. Jääkiekon MM-kisat. Suomi?Venäjä. 09.10 Sää. 03.53 Yöradio. Gamen/Ruotsi 2006). Pääosissa: Peter Haber, Mikael Persbrandt, Victor Ström, Marie Göranzon, Stina Rautelin, Per Holmberg. 17.00 Yle Uutiset Suomi tänään. 06.30 Maaset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 kuntaradio. 18.55 Kaikki kotona. Ohjaus: Kjell Sundvall. 01.00 NCIS Rikostutkijat (12) 02.00 Frasier 02.30 Holmes NYC 03.30 Neljän tähden illallinen 04.00 Neljän tähden illallinen 04.30 Laiva (S) Teema 16.00 Hallitsetko tunteesi, voitatko vihasi? 17.15 Uusi Kino: Cinema Komunisto (7) 19.00 Komisario Nardone (12) 20.00 Heijastuksia sotavuosien Amerikasta 21.00 Historia: Napoleon 1/3. Sotilaallisesti nerokkaan ja karismaattisen keisari Napoleonin elämä ja saavutukset esitetään uusien todisteiden valossa. Osa 6/20 Uutiset ja sää. Pihani on puistoni. 12.00 Yle Uutiset kuume 15.55 Yle News Radio Su omi ja sää. 02.02 Yöradio. Välieräottelu Bayern München . Yle Uutiset ja sää 12.10 08.10 Urheiluradio. 12.45 Merisää. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Kantritohtori Teppo Nättilä. Maalivahti Jorma Valtonen pelasi yhden elämänsä peleistä. 18.00 Yle Uutiset. Etnoilta: Harri Tuomisen maailman- 18.03 Kaikki kotona. 20.05 Sää. Viki ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01 Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX Jatkot 22.00 Encore 00.00 Yöradio 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää Yle Radio Suomi huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle Uuti- 05.00 Melkein hereillä. 09.00 Yle Uutiset. 20.06 Kaikki kotona. Ja länsi oli voitettava sen omissa lajeissa. Ysäritunti. 21.00 Yle Uutiset. 23.00 Yle Uutiset. 01.00 Yle Uutiset ja sää. 01.02 Yöradio . Barcelona. 23.50 Latela 00.20 Muistin vanki (12) 05.30 06.00 06.25 09.05 09.30 09.40 09.45 10.45 11.10 13.35 14.35 15.05 15.10 16.05 17.05 17.15 17.20 17.25 17.55 18.00 18.30 19.00 19.20 19.30 20.05 21.05 21.50 22.00 22.40 22.50 23.30 23.40 00.40 Aamusää Studio55.fi Huomenta Suomi Studio55.fi Huomenta Suomen Uutiset Mitä tänään syötäisiin? Jamie Oliver kokkaa kalaa Piilokamera Lääkärit Tanskan kaunein koti Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat Mitä tänään syötäisiin? Middle (S) Pientä mökkiremonttia 100 tarinaa Lastensairaalasta Uutiset Päivän sää Kauniit ja rohkeat (S) Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (S) Emmerdale (S) Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät (7) Suomen kaunein piha. Osa 6. Legendaarisen joukkueen pelaajat muistelevat ikimuistoista ottelua. 13.00 Yle ja sää 17.20 Kirjakerhon ViiUutiset. Samuli Paulaharju: Som- radio. 20.03 Urheiluradio. Venäläisten vahva laji, jääpallo, ei ollut olympialaji, jääkiekko oli. 19.00 Yle teri esittää: Dianan lokikirja. pannu kuumana 15.50 Huippumalli haussa 16.50 Laiva (S) 17.20 Frasier 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Jutta ja huikeat häädieetit 20.00 Huvila & Huussi 20.58 Keno 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Holmes NYC (12) 23.00 Beck: Korppikotka (Beck . 19.03 Urheiluradio. 21.45 Etnohetki 22.00 Yle Uutiset ja 19.05 Kaikki kotona. 12.10 Urheilura16.00 Yle Uutiset ja klo 19.0 5 dio. 11.00 Yle Uutiluja opuksesta 90 15.00 Kaikk i ko Yle Uutiset 15.05 Kultatona set. Hyväntahtoisen diktaattorin yksityiselämä oli täynnä petoksia ja pettymyksiä. Pakkipari Juha Rantasila ja Heikki Riihiranta uskoivat 4?2-lopputulokseen vasta kun loppusummeri soi. Suomessa lehdissä voittoa verrattiin talvisodan saavutuksiin. MUISTI: PUNAKONEEN KAATAJAT TV1 klo 20.00 vuoro 11.00 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Jälki-istunto . 17.12.71 suomalaisessa jääkiekossa koettiin historiallinen hetki: Punakone voitettiin ensimmäisen kerran. Lehdissä voittoa verrattiin talvisotaan. 16.17 Maakuntaja sää 19.03 Etnoilta: Sydänjuurilla radio. 20.00 Yle Uutiset. HD 21.55 Elävä arkisto: 1950luvun missit. 13.03 Maakuntaradio. kon kirja. 02.00 Yle Uutiset. 10.00 Yle Uutiset. Sibelius-sarja 14.45 Tom Krause 10.03 Ajantasa. Juhani Tamminen nousi tuossa pelissä lopullisesti jääkiekkomaailman tietoisuuteen
09.11 Maa12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö kuntaradio. 21.03 Päivä tunnissa. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 07.12 MaakunYle Uutiset 09.05 Muistojen bule- taradio. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 00.05 Yöradio . 10.00 Yle Uutiset. 03.00 Yle Uutiset. 3/3. Nyt mukana on 24 liikettä, jotka eivät myy energiajuomia alle 16-vuotiaille. NIKO KIVELÄ JA NURKKAKUNNAT: II TV1 klo 20.00 Uutiset 13.02 YleX Jälki-istunto . ikiroudan kirous (16) Yle Uutiset Ulkolinja: Halvan työn kova hinta Huippumalli haussa Nelonen klo 15.50 TV 2 06.50 06.51 06.52 06.58 07.03 07.07 07.15 07.25 07.31 07.38 07.54 08.17 08.39 08.50 09.00 10.00 10.30 11.20 11.45 12.12 12.45 13.15 13.45 14.15 14.45 15.35 16.03 16.30 17.00 18.00 19.00 19.30 20.00 21.00 21.50 21.55 22.00 23.00 23.30 00.00 MTV 3 Pikku Kakkonen Nimipäiväonnittelu: 13.5. Lasten leikkiä Mitä ihmettä. 21.00 Yle UutiAjassa soi 23.10 Yöklassinen. set. Viki ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01 Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX Jatkot 22.00 Encore 00.00 Yöradio 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää Yle Radio Suomi 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 05.00 Melkein hereillä. 07.00 Yle Uutiset ja sää. set ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 07.10 Urheiluradio. 07.53 Maavardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Brys- kuntaradio. Keskellä viidakkoa maisemat ovat huimaavat, junavaunut tupaten täynnä matkustajia ja jopa päivien myöhästymiset mahdollisia. 13.03 iltapäivä 17.00 Yle UutiRadio Su omi Maakuntaradio. Antti Tuiskun tarina. Piemonten alue tunnetaan punaviineistään. 16.15 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset Urheiluradio. (16) 23.30 Teematieto Muut 07.25 SVT:n ohjelmaa 16.25 Hevostila Mistral 16.47 Nina Patalo (7) 16.55 Spotlight: Makeat lapset 17.25 Sportmagasinet 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Hittehatt 18.30 Kaksoiselämää (S) 18.44 Clay Kids (7) 18.55 Gazoon (S) 19.00 Puutarhamaanantai 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Lasso 20.30 Sex & Sånt 20.45 Oddasat 21.00 Perilliset (12) 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Kätilöt 22.30 Ihmiskokeita 23.00 SVT:n ohjelmaa 10.00 Lemmen viemää (S) 14.00 Walker, Teksasista (12) 15.00 Ennätystehdas 15.30 Kolme miestä ja tyttö (S) 16.00 Jamie Oliverin Amerikan herkut 17.00 Lemmen viemää (S) 18.00 112 (7) 19.00 Naapurit-tuloslähetys 19.05 Simpsonit (7) 19.30 Miehen puolikkaat (7) 20.00 Rillit huurussa (S) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Top Chef Suomi: Kaksintaistelu 22.00 Penny Dreadful (16) 23.00 Scorpion (12) 00.00 Lainvalvojat 00.30 Lainvalvojat 01.00 Maailman kauheimmat naapurit 02.00 Astral TV 2.00 Jeff Corwin ja valtamerten salaisuudet 12.30 Muuttajat 13.00 Huipputatuoija haussa 14.00 Leijonan luola USA 15.00 Kuppilat kuntoon Ruotsi 16.00 Hell?s Kitchen 17.00 Kuuluisat kuppilat 17.30 Anthony Bourdain minilomalla 18.30 Leijonan luola USA 19.25 Jim Akatemia: Välimerelliset reseptit 19.30 Hell?s Kitchen 20.30 Poliisit (7) 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Poliisit (S) 22.30 Huippulastin metsästäjät 23.00 Huippulastin metsästäjät 23.30 Panttilainaamo 00.00 Rekkakuskit jäällä (7) 01.00 Anthony Bourdain minilomalla 02.00 Leijonan luola USA 03.00 Wipeout 04.00 Ennustaja-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Koomikko Niko Kivelä Iissä . O: Roland af Hällström. Kuparivarkaat Yle Uutiset Yle News Yle Oddasat Tänään otsikoissa MOT: 800 miljoonan verovedätys Ulos luontoon Kevätseuranta Novosti Yle Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Midsomerin murhat (12) Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Puoli seitsemän Prisma: Sienien taika Niko Kivelä ja nurkkakunnat: Ii Yle Uutiset Urheiluruutu A-studio Fortitude . Perheen valkea lammas. KESKIVIIKKO 13.5.2015 TV 1 05.55 06.25 09.30 10.00 10.45 11.00 11.05 12.01 12.05 12.20 13.10 14.30 15.00 15.05 15.10 15.15 15.50 16.20 16.50 16.55 17.00 17.06 17.10 18.00 18.22 18.30 19.00 20.00 20.30 20.55 21.05 22.00 22.50 22.55 Strada Ylen aamu-tv Puoli seitsemän Midsomerin murhat (12) Ruotsin salaiset huoneet Yle Uutiset Yle Uutiset Uusimaa Yle Oddasat Oddasat Kyläsairaala (12) Houkutuslintu (1946) Jännitysdraama uutta elämää aloittavasta ilotyttö Marjasta. (S) Paukkumaissi Max ja Meeri (S) Sana-Arkku Pikku hirviötyttö (S) Samsam (S) Taavi-tiikerin naapurissa Ryhmä Hau (S) Babar ja Badun seikkailut Hupsis (S) Näin Norjassa Holby Cityn sairaala (12) Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa Tuhkimotarinoita Malawin aids-orvot Sohvasurffaajat: Libanon 2 Pakolaisleiri Sohvasurffaajat: Jordania 1/2 Eksyksissä Kioski Kohti täydellistä elämää Koukussa paheeseen Jalkapallon Mestarien liiga Ajankohtainen kakkonen Uusi päivä (S) Uusi päivä (S) Latela Pikku Kakkonen Holby Cityn sairaala (12) Latela Kioski Uusi päivä (S) Kohta 18 (12) Yle Uutiset Urheiluruutu Stacey Dooley: Talouslaman nuoret uhrit Latela Silminnäkijä: Vanhemmat jäähylle? How to Make it in America (12) 05.30 06.00 06.25 09.05 09.30 09.40 09.45 10.10 10.40 11.10 13.35 14.05 14.35 14.40 15.35 16.05 17.05 17.15 17.20 17.25 17.55 18.00 18.30 19.00 19.20 19.30 20.05 21.00 22.00 22.20 22.25 22.30 22.45 23.15 00.20 01.20 02.00 Aamusää Studio55.fi Huomenta Suomi Studio55.fi Huomenta Suomen Uutiset Mitä tänään syötäisiin? Kauniit ja rohkeat (S) Emmerdale (S) Emmerdale (S) Lääkärit Upeat skandikodit Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat Mitä tänään syötäisiin? MTV.doc: Yksinäisyyden yllättämät Salatut elämät (7) Suomen kaunein piha 100 tarinaa Lastensairaalasta Uutiset Päivän sää Kauniit ja rohkeat (S) Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (S) Emmerdale (7) Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät (7) Grillikuume Mentalist. 17.00 Yle Uutiset ja sää. (U) 20.45 Löytöretkiä maailmaan. Aleksandrian arvoitus. 21.00 Kulttuurimatkalla Italiassa. 15.00 Yle Uutiset. Tekijä 18.00 Musiikkika15.05 Maakuntaradio. Torinossa ihaillaan barokin ajan rakennuksia. 22.00 Kino: Perfect Sense (Britannia/2011) Salaperäinen virustauti iskee koko maailmaan sen seurauksena ihmiset menettävät aistinsa. Kongo. Giorgio Locatelli ja Andrew Graham-Dixon maistelevat paikallisia herkkuja ja perehtyvät slow food -ideologiaan. 15.52 Maakuntaraesittää. kotihälytys 00.00 Myllyrinne company (7) 00.30 Castle (12) 01.30 Frasier (S) 02.00 Neljän tähden illallinen 02.30 Neljän tähden illallinen 03.00 Laiva (S) 03.30 Jopet-show (S) 04.10 Ennustaja-TV Teema 16.00 Okej-lehti, Ruotsin ?Suosikki? 17.00 Historia: Amerikan vaikuttajanaiset. 3/3. 04.00 Yle Uutiset ja sää. 04.02 Kantritohtori Teppo Nättilä. 20.03 Urheiluradio. eikä kummassakaan ole kyse pikkunäpertelystä. Tuulivoimaa hyödynnetään ja virkamiehillä on sähköautot, mutta mikä parasta: nuori polvi on saatu mukaan uuteen ajatteluun. Taas etsitään Suomen kauneinta mökkiä! Mistä löytyy tämän vuoden hurmaavin kesäparatiisi. 11.00 sana 13.00 Klassista kahteen 14.00 Yle Uutiset. 14.03 Ajanteleen kantapää 17.45 3 tasa. 03.02 Tero Liete . 1/3. toiveiden yö. 18.03 Luontonuoria solisteja sekä kaiken nähnyt Suomen teemailta 0203-17600. pianisti 20.25 Radion sinfoniaorkes- 18.50 Merisää. Samuli Paulaharju: Sompio, osa 27. Ile ja Saara 10.00 Yle Uutiset 10.03 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle toiveiden yö. 19.03 Urheilu21.45 Amerikkalaisia puheenvuoroja. 01.02 Yöradio . 04.55 Yöradio. Yle Puhe 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.20 Alivaltiosihteeri 07.25 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Yle Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Katariina Souri 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.06 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta: Korisliigan finaalit 20.30 Puheen Ilta 22.00 Yle Uutiset 22.05 Katariina Souri 23.03 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio 00.00 Arkisto Radio Nova 06.00 Novan Aamussa Minna Kuukka & Tuomas Rajala & Matti Ylönen 10.00 Novan Päiväunessa Elina Kottonen 14.00 Novan Seitsemän Oikein 21.50 Merisää. 11.00 Ris- taradio. 07.50 Merisää. toiveiden yö. 10.03 12. Työpaikoilla naiset tavoittelivat myös tasa-arvoa, mutta uran eteneminen saattoi katketa lasikattoon. 18.00 Allahin morsiamet 19.00 Komisario Nardone (12) 20.00 Eksoottiset junamatkat. 08.12 Maakuntoimittaja Laila Kangas. Toimittajana Telle Virtanen. 23.00 Yle Uutiset. 09.00 Yle Uutiset. 17.20 rin nuorten solistien konsertti 20.00 Suomi tänään. 08.00 Yle Uutiset ja sää. selin kone 10.50 Kuuluttajan vieras: 08.10 Urheiluradio. radio. 19.00 kuu 21.30 Ranskalaisia kuorohelmiä Yle Uutiset ja sää. 20.05 Sää. 20.06 Metsäradio. 21.35 YleX Novosti Yle. 18.55 Luonto-Suoterin nuorten solistien konsertti jat- men teemailta 0203-17600. Koululaiset voivat kerätä omalle koululleen varoja pitämällä huolen, että opinahjossa käytetään sähköä kestävästi. Iin tiedostava kunnallispolitiikka kohtaa koomikko Niko Kivelän syvimmät haaveet. Niko on aina halunnut huipulle, ja Iissä hän PERÄMEREN NOTKOSSA 6 pääsee sinne missä tulee. Jakso 3/8. 14.00 set ja sää 17.20 Aristoklo 18.0 Yle Uutiset. 11.03 Maakuntaradio. 12.00 Yle Uutiset ja sää. 10.55 Pikkujuttu. Ilman sitä ei olisi onnistuttu toteuttaa ainutlaatuista energiajuomakieltoa. Rysäkalastusta, tukkijätkiä, energiajuomakieltoja, tuulisähköä ja ympäristötaidetta. Iissä otetaan kestävä kehitys tosissaan sijaitseva Ii ei valtatie 4:ltä nähtynä houkuta pysähtymään, mutta jarru kannattaa iskeä pohjaan. Kyseessä on piskuinen paikkakunta, josta on puunuitto- ja kalastuselinkeinojen vähetessä kasvanut ennakkoluuloton edelläkävijä uusiutuvan energian ja ympäristötaiteen parissa . 01.00 Yle Uutiset ja sää. 21.40 Urheiluradio. 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu . 16.17 Maakuntaraja sää 19.03 Radion sinfoniaorkeste- dio. pannu kuumana 15.50 Huippumalli haussa 16.50 Laiva (S) 17.20 Frasier (S) 17.50 Kaisa ja luksuskodit 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Risteyksessä. 20.00 Yle Uutikeen. 17.30 Pyöreä pöytä. Haastattelussa entisiä ja nykyisiä 18.00 Yle Uutiset. 12.10 Kantapöytä 15.00 Yle Uutiset Urheiluradio. 12.55 Suomi tänään. set ja sää 16.15 Faunin Su o m i 13.00 Yle Uutiset. pannu kuumana 10.20 Kiinalaisen keittiön herkut 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.50 Deittikamera 14.20 Kiinalaisen keittiön herkut 14.50 Gordon Ramsay . Toimittaja Chris Tarrant tutustuu ääriolosuhteissa kulkeviin junareitteihin. Mustat pilvet kerääntyvät Marjan ylle, kun mies entisestä elämästä palaa. 02.00 Yle Uutiset. (7) 20.00 Suomen kaunein mökki. Kausi 2. 22.05 Café 16.00 Novan Arkirallissa Sari Seppälä & Ile Jokinen 20.00 Novan Seitse- Tropical. 19.05 Luonto-Suomen teeRodullinen epätasa-arvo rasismin jäl- mailta 0203-17600. 12.45 MeriYle News 16.00 Yle UutiLuontosää. 16.00 Yle Uutiset ja sää. Yle Uutiset ja sää 12.10 Julkinen Ajantasa. 09.10 Sää. Sen äänestävät katsojat. 20.58 Keno 21.00 Greyn anatomia (12) 22.00 Hyvät ja huonot uutiset 23.00 Poliisit . 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 set. Keskiössä Ewan MacGregorin ja Eva Greenin rakkaustarina edinburgilaisessa ravintolamiljöössä. 15.50 mari 18.20 Radioteatteri Veneilysää. Iloinen yhdessä tekeminen, vastataan katugallupissa. 23.03 Yöradio ? män Oikein ja Marco Bjurström 22.00 Radio Novan Yö. Kansainvälisen ympäristö- ja veistostaiteen näyttely ART Ii Biennaali järjestään joka toinen vuosi, ja Kulttuurikauppalan taitelijaresidenssiin hakeutuvat taiteilijat ympäri maailman. Mikä on Iin henki. Lisbonin Jimmy-veljeä tarvittaisiin todistajaksi murhatapaukseen, mutta hän on lähtenyt pakosalle. Kymmenen Uutiset Päivän sää Viking Lotto ja Jokeri MTV Sport Uutiset Teknavi Myytinmurtajat Bones (12) UEFA Champions League -huippuhetket Kallista kipua (7) Nelonen 05.00 Ennustaja-TV 07.00 Disneyn esikoulu: Jake ja Mikä-Mikä-Maan merirosvot 07.25 Disney esittää: Vaihdokit 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.00 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 08.10 Lazy Town (S) 08.40 Eläinten pelastajat (7) 09.15 Gordon Ramsay . 06.30 MaaHyvää huomenta 08.00 Yle Uuti- kuntaradio. Perämeren notkossa. 02.02 Yöradio. 21.55 Suomi tänään. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 12.12 Maa15.05 Kultakuume 15.55 kuntaradio. Rocktoimittajan illallinen. 03.53 Yöradio. Hänet hilataan tuulivoimalan nuppiin ihailemaan maisemia. Sieltä käsin näkyy se, mikä on ilmeistä maan tasollakin: taidetta on kaikkialla. Vastustuksesta huolimatta taiteesta on tullut Iin kilpailuvaltti. 18.30 Hartaita säveliä dio. Uusi suunta. 09.05 ton Valinta 11.57 Päivän mietelause Urheiluradio
Rääväsuinen show ajankohtaisista aiheista ja ennakkoluuloista. Tuntematon: Ascendit Deus Uutiset. 23.00 Yle Uutiset. Vähävuorella ovat Asko Samuli Paulaharju: Sompio, osa 28. 14.00 M-stuVähäv uo 09.10 Sää. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 00.05 Yöradio. 03.02 Yöradio. 03.15 Pyöreä pöytä. Bear McCearyn erinomaisessa kansanmusiikkisävytteisessä musiikissa on tilaa myös säkkipillille. 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.03 Aamusoitto 07.57 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Helatorstain aamukonsertti 09.00 Yle Yle Radio Suomi Uutiset 09.05 Helatorstain musiikkia. pannu kuumana 15.50 Huippumalli haussa 16.50 Laiva (S) 17.20 Frasier 17.50 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Hyvät ja huonot uutiset 20.00 Kaisa ja luksuskodit. Tänään Kaisan matka suuntautuu Jyväskylään 20.58 Keno 21.00 Kuokkavieraat (The Wedding Crashers/USA 2005). Palest- kesäkuntoon. 11.03 Kevättä Vähävuorella taatti ??Auf Christi Himmelfahrt allein?. Hauta-aho ja Olli Vuori, studiossa 18.30 Kevätillan musiikkia 19.00 kuuntelijoiden keväthavaintoja ottaa Yle Uutiset ja sää 19.03 Helatorstain vastaan Maija Salminen. 18.05 Ihan pihalla. 09.11 Musiidio 15.00 Tienviittoja: rella kia lepopäivän ratoksi. Lapin Huldan elämän Radio 1 10.00 Yle Uutiset. N: Diane Lane, Tim Robbins, James Gandolfini. T: HBO. 20.00 Yle Uutiset. 21.03 Suomi tänään. 21.40 Urheiluradio. 10.00 Jumalanpalvelus Lap- 05.02 Aamupala. 07.00 Yle Uutiset. nasta. 18.50 Harri-Ilmari Moilanen 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu . HD (S) 23.55 Teematieto Muut 09.00 SVT:n ohjelmaa 15.55 Kaksoiselämää (S) 16.09 Clay Kids (7) 16.20 Gazoon (S) 16.25 Ihmiskokeita 16.55 Puutarhamaanantai 17.25 Lasso 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Bärtil 18.30 Hiukkasmysteeri (7) 19.00 Purtavaa Pohjolasta 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.40 Merta, mertoja ja maisemia 20.09 Norjaa ristiin rastiin 20.15 Rokin rooli: CCR ja John Fogerty 21.00 Efter Nio 21.57 Yle Nyheter TVnytt 22.00 Dok: Myrsky Andeilla 23.00 SVT:n ohjelmaa 10.00 Lemmen viemää (S) 14.00 Walker, Teksasista (12) 15.00 Ennätystehdas 15.30 Kolme miestä ja tyttö (S) 16.00 Suomen surkein kuski 17.00 Lemmen viemää (S) 18.00 Top Chef Suomi: Kaksintaistelu 19.00 Naapurit-tuloslähetys 19.05 Simpsonit (7) 19.30 Miehen puolikkaat (7) 20.00 Rillit huurussa (S) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 David Hasselhoff Show 22.00 Duudsonit (12) 22.30 Tuulitunneli 23.30 Lainvalvojat 00.00 Lainvalvojat 00.30 Revolution (16) 01.30 Nitro Circus Live (16) 09.10 Jeff Corwin ja valtamerten salaisuudet 11.40 Muuttajat 12.10 Huipputatuoija haussa 13.05 Leijonan luola USA 14.05 Kuppilat kuntoon Ruotsi 15.05 Hell?s Kitchen 16.00 Hurja remontti 17.00 Kuuluisat kuppilat 17.30 Anthony Bourdain minilomalla 18.30 Leijonan luola USA 19.25 Jim Akatemia: Välimerelliset reseptit 19.30 Hell?s Kitchen 20.30 Poliisit (S) 21.00 Talent USA 22.00 Poliisit (7) 22.30 Rantavahdit 23.30 Villit nettivideot (16) 00.00 Villit nettivideot (12) 00.30 Huippulastin metsästäjät 01.00 Huippulastin metsästäjät 01.30 Anthony Bourdain minilomalla 02.30 Leijonan luola USA RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Toisen maailmansodan jälkeen muinaisella kivikehällä suoritetun rituaalin jälkeen tapahtuu jotain selittämätöntä. Ensimmäinen esittelee naispäähenkilön (Caitriona Balfe) sairaanhoitajana kenttäsairaalassa toisen maailmansodan päätöshetkillä. Seuraava siirtymä vie ajassa puoli vuotta eteenpäin ja Skotlannin ylämaille. Sinne päädytään puolison (Tobias Menzies) sukututkimusinnostuksen takia. Parissakymmenessä vuodessa allergioista on tullut miljoonia ihmisiä piinaava vitsaus, sillä tavallisetkin tuotteet ja ruokaaineet voivat aiheuttaa allergisen reaktion. Miten tutkijat arvioivat allergioiden yleistymistä. 12.45 Merisää. (S) 14.45 Gordon Ramsay . Matkantekijä 22.00 Ulkolinja: Halpavaatteen kallis hinta 23.00 Hiljainen todistaja (16) TV 2 MTV 3 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 14.5. 06.53 Popi Kissa (S) 07.04 Loruloikkaa 07.08 Postimies Pate, erikoislähettipalvelu (S) 07.23 Melkein mestari 07.30 Pipsa Possu: Hammaskeiju (S) 07.35 Neppajymykerho 07.41 Sasu (S) 07.55 Ryhmä Hau (S) 08.18 Viidakkokirja (7) 08.30 Viidakkokirja (7) 08.41 Pok ja Mok (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Vauhtimimmit 10.15 Stacey Dooley: Talouslaman nuoret uhrit 11.15 Kohti täydellistä elämää 11.45 Sohvasurffaajat: Jordania 1/2 Eksyksissä 12.11 Sohvasurffaajat: Jordania 2 Luolassa 12.45 Kioski 13.15 Tanskalainen maajussi 13.45 We Want More 15.15 Fatima (7) 15.35 Uusi päivä (S) 16.03 Uusi päivä (S) 16.30 Latela 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Suunnistusta: Huippuliigan osakilpailu 19.30 Erätulilla 20.00 Silminnäkijä: Pakolaissirkus 20.30 Promotytöt (12) 21.00 Anna Perhon kyselytunti 21.30 Hulli (12) 21.51 Yle Uutiset 21.56 Urheiluruutu 22.00 Euroviisut 60 vuotta 23.30 Kohta 18 (12) 06.00 07.30 08.00 08.10 08.25 08.40 08.55 09.20 09.45 09.50 10.15 10.45 11.15 12.15 14.20 14.50 15.20 15.50 16.50 17.00 17.05 17.50 18.35 18.45 19.30 19.35 20.05 21.00 22.00 22.10 22.15 22.25 00.35 01.05 Astral TV Aamusää Mokon suuri maailma (S) Mokon suuri maailma (S) Maija Mehiläinen (S) Maija Mehiläinen (S) Paavo Pesusieni (S) Studio55.fi Viking Loton ja Jokerin tulokset Kauniit ja rohkeat (S) Emmerdale (S) Emmerdale (7) MTV.doc: Yksinäisyyden yllättämät Yksin kotona 3 (7) Peter uutisvirrassa Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat Salatut elämät (7) Grillikuume 100 tarinaa Lastensairaalasta Viking Loton ja Jokerin tulokset Jääkiekon MM-kisat Jääkiekon MM-kisat Seitsemän Uutiset Jääkiekon MM-kisat Päivän sää Piilokamera Maajussille morsian Kaappaus keittiössä Kymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset Black Swan (Black Swan, USA 2010) Ohjaus: Darren Aronofsky. 21.00 Yle Uuti- set. Pääosissa: Owen Wilson, Vince Vaughn, Christopher Walken, Rachel McAdams, Isla Fisher, Jane Seymour. Ohjaus: David Dobkin. 23.40 Aatami etsii Eevaa (S) 00.40 Blue Bloods 01.40 Frasier 02.10 Virta (12) 03.10 Laiva (S) 03.40 Jopet-show (S) Teema 04.00 Teematieto 16.00 Historia: Viktoriaaninen koti 17.00 Disfarmer . Ylistäkää torstaina. 23.03 Yöradio. 20.08 Sää. 20.09 Ihan pihalla. (7) 14.30 Jäähyväiset isoäidille 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Paikka yhteiskunnassa 15.30 Tuntematon emäntä (S) 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Midsomerin murhat (12) 18.00 Yle Uutiset 18.10 Pääskysestä ei päivääkään (S) 19.00 Bomb Girls (12) 19.45 Mittatilaustyönä 20.00 Puutarhaunelmia 20.30 Yle Uutiset 20.45 Urheiluruutu 20.55 Vuosirenkaita 21.05 Outlander . aitiopaikalta. S. Olsson: Till härlighetens land renkorville. Kyytipoikina toimivat kirkkoherran teenlehdistä ja kädestä ennustamiseen erikoistunut palvelija sekä druidien pakanalliset menot kyyhkyläisten silmien alla. 05.50 Merisää. peen Marian kirkosta Lappeenran- 05.52 Aamupala. Pianosolistina Rudolf Buchbinder. Ohjelmassa ovat mm Jean Sibeliuksen Finlandia ja Edvard Griegin pianokonsertto,op.16. Selostus: Lauri Itäkannas. MATKANTEKIJÄ vuoro 11.00 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX TV1 klo 21.05 Jälki-istunto . N: Tauno Palo, Yrjö Kantoniemi, Kalervo Nissilä, Kauko Helovirta, Hilkka Helinä. Isontalon Antin ja Rannanjärven balladiin perustuva elokuva. 13.03 Terassi kesäkuntoon. in jubilatione (Carol Ann Allred, sop- 14.00 Yle Uutiset. 13.00 Yle man). Aloitusjakso on jatkon kannalta lupaava. 07.50 11.45 Valomusiikkia 12.00 Yle Uuti- Merisää. 18.55 Ihan pihalla. 10.04 Kevättä VähäNews 16.00 Yle Uutivuorella 0203-17600. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 20.03 Urheiluradio. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 21.50 Merisää. Läheset ja sää 16.05 Faunin tys tulee suorana Asikkalasta iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Filmiryhmä 18.00 Arvas- ja siinä seurataan toukokuun luontoa salo ry 18.20 Radioteatteri esittää. 02.02 Yöradio. 03.00 Yle Uutiset. 16.05 Urheiluradio. 16.10 Tänään helatorstaina. 15.50 Veneilysää. 17.15 Kohti Euroviisuja. 16.00 Yle Radio 1:n dokkari-ilta 00.05 Yöklas- Uutiset ja sää. 21.35 Novosti Yle. 12.55 damin barokkikuoro ja -ork./Ton Koop- Tänään helatorstaina. Suomi maahanmuuttajan silmin. 08.05 voima. 10.03 rengasmatka 15.55 Yle klo 21.15 Sää. Moore on luonut sarjan Diana Gabaldonin eeppisen romaanisarjan pohjalta. Toimittajina Ali Jahangiri ja Polina Kopylova. S. artistitunti. 02.00 Yle Uutiset. 04.00 Yle Uutiset ja sää. 17.00 sinen. Yle Uutiset ja sää. 15.00 Yle Uutiset. rina: Ascendo ad patrem (Elmer Iseler 15.03 Heikki Salon elämänohjeita hiiSingers). Tämän toisen johdannon jälENGLANTILAIS-AMERIKKALAISESSA keen päästään varsinaisesti asiaan. Ronald D. 08.20 Tänään helakantaatti nro 11 ?. 19.03 Urheiluradio. 19.08 Ihan pihalla. 11.00 Valkoista valoa: Vapaus! 07.03 Sää. 07.53 Tänään helatorstaina. set ja sää 12.05 Arvolataamo: Laulun 08.00 Yle Uutiset ja sää. Peltola 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta: Jalkapallokierros ja Korisliigan finaalit 21.00 Puheen Ilta 22.00 Yle Uutiset 22.05 Ali ja Polina . (7) 12.45 Elokuva: Kulti, kutistin kakarat (Honey, I Shrunk the Kids/USA 1989). 09.00 Yle UutiJumalaa Hänen valtakunKevättä set. Teheran (S) 20.20 Tiededokumentti: Allergiat. 19.00 Yle Uutiset ja sää. Asia havainnollistuu, kun naispäähenkilö joutuu keskelle äijäköriläiden sotimisnäyttämöä. Historiallisen draaman ja fantasian liitto toimii saumattomasti ilman lattean science fictionin tekonokkelia hölmöilyjä. 14.03 Terassi raano, ja Chatham Baroque). Wienin filharmonikot avaavat kesän ulkokonsertilla Zubin Mehtan johdolla. aikansa mestarivalokuvaaja 18.00 Taiteen maantiede: Yhdysvallat 19.00 Kauniit ihmiset 19.55 Helsinki . Siinä ohessa vietetään pariskunnan toista kuherruskuukautta. Pääosissa: Natalie Portman, Mila Kunis, Vincent Cassel. Portman palkittiin roolisuorituksestaan muun muassa Oscarilla. Teknavi Voittostudio Nelonen 07.00 Disneyn esikoulu: Jake ja Mikä-Mikä-Maan merirosvot 07.25 Disney esittää: Kim Possible 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.00 Lazy Town (S) 08.30 Vaaleanpunainen pantteri (S) 08.40 Eläinten pelastajat (7) 10.45 Prinsessa ja sammakko (The Princess and the Frog/USA 2009). 01.02 Yöradio . Ile ja Saara 10.00 Yle Uutiset 10.03 Uuden musiikin aamu- OUTLANDER . 18.00 Yle Uutiset. 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Ali ja Polina 14.00 Urheiluilta: Jalkapallokierros 16.30 Puheen Iltapäivä 17.06 Puheen Iltapäivä 17.30 Mikko ??Peltsi?. 11.00 Yle iltasoitto. 21.55 Suomi tänään. 03.45 Yöradio. Punaisena lankana kulkee aikamatkailu, johon on saatu näppärää ja osin humorististakin juurevuutta. Bach: Helatorstain Tänään helatorstaina. 15.52 (Sverker Jullander, urut). 07.04 Suomi soi. Matkantekijä (2014) on tavallaan kaksi johdantoa. 22.05 Euroopan taivaan alla. 18.03 UrheiYleX luradio. Naispäähenkilö täsmentää: seksi oli silta välillämme. Pikku hiljaa siirrytään huolettoman romanttisen draaman parista yliluonnollisten ainesten pariin. 20.00 Yle Tänään helatorstaina. HD 21.15 Kesäkonsertti Schönbrunnista. 12.07 Kevään ja tenori, Klaus Mertens, basso, Amster- valon säveliä. 0203-17600. Kuvassa Caitriona Balfe. Uutuussarjassa näppärää aikamatkailua sarjassa Outlander . 04.02 Café Tropical. Yle Puhe 06.00 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu Remix 07.20 Alivaltiosihteeri 07.25 Puheen Aamu Remix 08.00 Yle Uutiset 08.05 Puheen Aamu Remix 10.00 Yle Uutiset 10.03 Perttu Häkkinen 11.00 Yle Uutiset 11.03 Jari Sarasvuo. 09.05 Urheiluradio. nassaan?. J. HD 23.00 Cinema Verite (USA 2011) Elokuva tv-historian ensimmäisen tosi-tv-sarjan kohteena olleen perheen elämästä vuoden 1971 Kaliforniassa todellisuuden muuttuessa viihteeksi. 12.00 Yle Uutiset ja sää. (Bogna Bartosz, altto, Jörg Dürmüller, 12.05 Urheiluradio. 08.10 Luontoretki. TORSTAI 14.5.2015 Anna Perhon kyselytunti TV2 klo 21.00 TV 1 07.30 MOT: 800 miljoonan verovedätys 08.00 Yle Uutiset 08.05 Avara luonto: Aavekarhuja etsimässä 09.00 Yle Uutiset 09.05 Arkistokuvia: Rahan rata 09.25 Puoli seitsemän 09.55 Yle Uutiset 10.00 Midsomerin murhat (12) 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Uusimaa 12.01 Yle Oddasat 12.05 Oddasat 12.20 Kyläsairaala (12) 13.10 Härmästä poikia kymmenen (Suomi, 1950) O: Ilmari Unho. Someraportoijana Nimo Samatar. 23.03 Yle Puhe esittää 23.30 Politiikkaradio 00.00 Arkisto Radio Nova 09.00 Ivan Puopolo 14.00 Novan Seitsemän Oikein ja Rita Strömmer 16.00 Janne Virtanen 20.00 Novan Seitsemän Oikein 22.00 Radio Novan Yö 47 7. 01.00 Yle Uutiset ja sää. Viki ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01 Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX Jatkot 22.00 Encore 00.00 Yöradio Merisää. 13.30 J. Bach: Helatorstain kan- Uutiset
Ohjaus: Gore Verbinski. fragmentaarinen opas. Arki on pettymystä johtaen mustasukkaisiin suhteisiin. 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Oddasat 15.15 Tänään otsikoissa 16.00 Kiinalainen uhkapeli 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Midsomerin murhat (12) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Titanic . 07.53 Maaja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle kuntaradio. pannu kuumana 10.20 Kiinalaisen keittiön herkut 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.50 Deittikamera 14.20 Huippukokki lähtee maalle 14.50 Gordon Ramsay . Näyttelijä-laulaja-pianisti Hugh Laurie treenaa Jools Hollandin kanssa ja tekee sitten pyhiinvaellusmatkan Amerikan läpi blues-musiikin juurille. 09.00 Yle Uutiset. 06.30 Maa07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita kuntaradio. verta ja terästä 20.00 Pressiklubi 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Hercule Poirot: Stylesin tapaus. kotihälytys (12) 01.35 Lonely Street (Lonely Street/USA 2009). 00.00 Yle Uutiset ja sää. 20.05 Sää. YleX 20.06 Puhelinlangat laulaa. Köyhän maan rikkailla vesillä. latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Radiote- Yle Uutiset ja sää. 20.03 Urheiluradio. Ile ja Saara 10.00 Yle Uutiset 10.03 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 21.35 Novosti Yle. 07.50 Merisää. 12.12 Maakuntaradio. 21.50 Merisää. 09.05 Lähde 11.00 Uudet levyt 11.57 Päi- Urheiluradio. 08.00 Yle Uutiset ja sää. Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 08.10 Urheiluradio. pannu kuumana 15.50 Huippumalli haussa 16.50 Laiva (S) 17.20 Frasier 17.50 Hyvät ja huonot uutiset 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Hauskat kotivideot 10 vuotta 20.00 Big Bang! 21.25 Keno 21.30 Pirates of the Caribbean: Kuolleen miehen kirstu (Pirates of the Caribbean: Dead Man?s Chest/USA 2006). O: Martin Koolhoven. 17.00 Yle pio, osa 29. 21.40 UrheiluYle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle radio. 07.12 MaakunHyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset taradio. 08.12 Maakun10.00 Yle Uutiset 10.05 Leikola ja taradio. 21.03 Päivä tunnissa. . + pvm, tekstiviestillä RS (väli) 21.35 Aristoteleen kantapää 22.00 LANGAT toivelevyn nimi numeroon Yle Uutiset ja sää 22.05 Radioatel- 16149 (0,40 e/viesti) yle.fi /puhelinjee esittää: Runoilija Stalinin jalanjäl- langatlaulaa 18.50 Merisää. 21.00 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu Yle Uutiset. 9/10. (12) 22.40 Hugh Laurie : Copper Bottom Blues. 14.00 Yle Uutiiltapäivä 17.00 Yle Uutiklo 18.0 set. 14.03 Ajantasa. set ja sää 17.20 Kirja3 15.00 Yle Uutiset. 02.00 Yle Uutiset. 01.02 Koeeläinpuisto. 03.00 Yle Uutiset. 03.02 Yöradio. huipulla tuulee 17.00 Lemmen viemää (S) 18.00 David Hasselhoff Show 19.00 Naapurit-tuloslähetys 19.05 Simpsonit (7) 19.30 Miehen puolikkaat (7) 20.00 Rillit huurussa (S) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Unknown (12) 23.10 Duudsonit (12) 23.40 Rysän päällä 00.40 Eurojackpot ja Jokeri 00.45 Penny Dreadful (16) 01.45 Scorpion (12) 02.45 Voittostudio 11.00 Jeff Corwin ja valtamer ten salaisuudet 11.30 Muuttajat 12.00 Maistuvimmat liikeideat 13.00 Leijonan luola USA 14.00 Kuppilat kuntoon Ruotsi 15.00 Hell?s Kitchen 16.00 Hurja remontti 17.00 Hurja remontti 18.00 Talent USA 19.00 Panttilainaamo Louisiana 19.30 Panttilainaamo Louisiana 20.00 Haasta Hans 21.00 Wipeout 22.00 Villit nettivideot (12) 22.35 Villit nettivideot (12) 23.05 Australian rajalla 23.35 Australian rajalla 00.05 Täysillä tutkaan (7) 00.35 Metsien miehet (12) 01.35 JIM D: Muinaiset avaruusoliot (S) 02.35 Eriskummalliset rikokset (S) 03.10 Rantavahdit (7) 03.40 Rantavahdit (7) 04.10 Ennustaja-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Disko2000 20.00 Parasta ennen! 22.00 DJ Orion 00.00 Yöradio SOTATALVI 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus Yle Radio Suomi 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 05.00 Melkein hereillä. 15.05 kerho Tanssiva karhu 2015 Maakuntaradio. 19.03 Urheiluradio. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Yle Teema klo 21.00 ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01 Sotatalvi on jännitysdraama miehitysvuosista Hollannissa toisen maailmansodan aikaan, näkijänä teini-ikäinen poika (Martijn Lakemeier). Sota nuorukaisen silmin HOLLANTILAISFILMIN Sotatalvi (Oorlogswinter, 2008) alussa eletään tammikuuta 1945. Suomalainen kalastuksen moniottelija matkustaa Länsi-Afrikkaan. 16.30 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Rentoa ruokaa Lontoossa. Tullaanko taiteilijaksi syntymällä, opiskelemalla vai elämällä. N: Helena Kara, Kullervo Kalske, Reino Valkama, Paavo Jännes, Aino Lohikoski. 17.15 Taiteilijaelämää 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta: Teemailta 20.00 Puheen Ilta 22.00 Yle Uutiset 22.05 Lindgren & Sihvonen 23.00 Arkisto Radio Nova 06.00 Novan Aamussa Minna Kuukka & Matti Ylönen & Tuomas Rajala 10.00 Vapun Valtakunnassa Vappu Pimiä 14.00 Novan Seitsemän Oikein ja Katja Ståhl 16.00 Nova Racing Teamissä Emma Kimiläinen & Jussi Halli 20.00 Novan Seitsemän Oikein ja Rita Strömmer 22.00 Radio Novan Yö. Pohjana on Jan Terlouwin romaani. 12.45 Merisää. 00.05 Yöradio. 01.00 Yle Uutiset ja sää. 20.00 Yle Uutiset. 12.42 Maakuntara15.00 Yle Uutiset 15.05 dio. Pääosissa: Johnny Depp, Keira Knightley, Orlando Bloom, Jack Davenport, Bill Nighy, Jonathan Pryce. 18.30 Hartaita säveliä Uutiset ja sää. Jännitys korostuu jälkipuoliskolla ja saa myös melodramaattisia piirteitä. Tuolloin nähdään, miten kaikkein kovimmin koskee omien kesken. Sotatalvi jatkaa laadukkaiden elokuvien sarjaa (Odotuksia, Toukokuun neljä päivää), jossa sota kuvataan paljolti tavanomaisesta poikkeavasta näkökulmasta, ei pelkkänä sotilaiden sotimisena. 07.00 Yle Uutiset ja sää. säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 07.10 Urheiluradio. 10.03 kirkon kello lyö 12. 03.40 Yöradio. Yle Puhe 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.20 Alivaltiosihteeri 07.25 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Yle Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Lindgren & Sihvonen 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.06 Puheen Iltapäivä. 17.15 Taiteilijaelämää. 11.00 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klas- Yle Uutiset. 15.52 Maakuntaradio. Kirjallisen pohjan voi helposti aistia, tarina kun on näinkin tapahtumakylläinen. Juonikuvio kiertyy pikku hiljaa entistä tiukemmin englantilaisen lentäjän tapauk- 8 sen ympärille. 16.17 Maakuntaradio. 13.03 Maakunset ja sää 16.15 Faunin Radio Su omi taradio. 23.10 Puhelinlangat laulaa. 12.00 Yle Uutiset ja sää. Tuubin toinen kausi saa tänään arvoisensa päätöksen. Kymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset Salaliittoteoria (Conspiracy Theory, USA 1997). Ohjaaja: Richard Donner, USA 1997. 12.37 Anonyymit kotikiumestari Santtu-Matias Rouvali satut. Kivijalkakauppojen Lontoosta on helppo löytää hyviä raaka-aineita omaan keittiöön 19.30 Kioski 20.00 Kovasikajuttu (S) 21.25 Kioski. Puh. 02.02 Koe-eläinpuisto. 10.55 Pikkujuttu. 18.55 jillä . (130?). Pääosissa: Mel Gibson, Julia Roberts, Patrick Stewart, Cylk Cozart, Steve Kahan, Terry Alexander. Teini-ikäisellä Michielillä (Martin Lajkemeier) on huoneessaan lentokoneiden pienoismalleja, kun yön pimeydessä ikkunasta käsin tärppää oikeasti. 16.15 Urheiluraatteri esittää. Onneksi hän tuntee belgialaisherran, joka on avustanut poliisia ennenkin (12) 23.15 Yle Uutiset 23.20 Fortitude . 18.03 Puhelinja sää 19.03 Euroradion konsertti- langat laulaa. Kapteeni Hastings lomailee kartanossa, jossa tapahtuu murha. 12.10 Helena Hannikaisen vieraana kapelli- Urheiluradio. HD 23.30 Teematieto 07.25 SVT:n ohjelmaa 15.42 Hiukkasmysteeri (7) 16.10 Muuttuvan ilmaston uhrit 16.40 Purtavaa Pohjolasta 17.10 Rokin rooli: CCR ja John Fogerty 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU: Mietipä sitä! 18.30 Skandinavia Hitlerin otteessa 19.00 Kirjaohjelma: Se mitä ei koskaan sanottu 19.30 Yle Nyheter TVnytt 20.00 Dok: Usko, toivo ja rakkaus 20.30 Ollaan kuulolla 20.45 Oddasat 21.00 SVT:n ohjelmaa 06.00 Voit tostudio 08.00 Astral TV 10.00 Lemmen viemää (S) 14.00 Walker, Teksasista (12) 15.00 Ennätystehdas 15.30 Kolme miestä ja tyttö (S) 16.00 Ylläs . Reissu huipentuu konserttiin Queen Mary -laivalla. 03.15 Minna Pyykön maailma. Samuli Paulaharju: Som- dio. ikiroudan kirous (16) Hercule Poirot: Stylesin tapaus TV1 klo 21.30 TV 2 MTV 3 06.50 Pikku Kakkonen 09.00 Rokkia, sampoota ja traktoreita 10.00 Anna minulle elämä 10.30 Brasilia stadionien varjossa 11.15 Norjalaisessa syrjäkylässä 11.45 Sohvasurffaajat: Jordania 2 Luolassa 12.12 Sohvasurffaajat: Päätepiste 12.45 Ecclestone, formuloiden keisari 13.15 Vauhtimimmit 13.30 Älä kokeile tätä kotona 14.00 Rankka reissu 14.45 Alivaltiosihteerin televisio-ohjelma 15.00 Riistametsällä 15.30 Luontoretkellä: Marit ja vohveliahma 16.00 Erätulilla. 12.55 Kultakuume 15.55 Yle P uhelin Suomi tänään. PERJANTAI 15.5.2015 TV 1 05.55 Niko Kivelä ja nurkkakunnat: Ii 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Jäähyväiset isoäidille 10.00 Midsomerin murhat (12) 10.45 Ruotsin salaiset huoneet 11.00 Yle Uutiset 11.05 Vaaralliset väärennökset 12.00 Paikka yhteiskunnassa 12.20 Kyläsairaala (12) 13.10 Hätävara (Suomi 1939). O: Orvo Saarikivi. Näin kuviossa ovat keskeisissä osissa myös eri sukupolvien siviilit, naiset ja lapset. Paitsi sota- ja epookkidraama, hollantilaisfilmi on ennen muuta kasvutarina, jossa sodan olosuhteet testaavat lujalla kädellä nuorukaista lapsuuden ja aikuisuuden risteysasemalla. Harri-Ilmari Moilanen 22.05 Jokaniemen sävelradio. 16.00 mari 18.15 Nuntii Latini . 0600-17600 (0,33 ilta 21.20 Musiikkia konsertin jälkeen e/min. 23.00 Yle Uutiset. 10.00 Yle Uutiset. 17.20 Maakuntaradio. 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset 18.00 Yle Uutiset. Viki tänään. Kioski on suora ajankohtaisohjelma 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Muistin vanki (12) 22.40 The Mob Doctor (16) 23.23 The Mob Doctor (16) 00.05 True Love 05.30 06.25 09.05 09.30 09.40 09.45 10.50 11.00 11.10 13.35 15.05 15.10 15.40 16.05 17.05 17.15 17.20 17.25 17.55 18.00 18.30 19.00 19.20 19.30 20.05 21.00 22.00 22.20 22.25 22.40 01.20 01.25 Aamusää Huomenta Suomi Studio55.fi Huomenta Suomen Uutiset Mitä tänään syötäisiin? MTV.doc: Sorsien sukua Pilanpäiten Pilanpäiten Lääkärit Tähdet, tähdet Mitä tänään syötäisiin? Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat Isän tyttö (S) Maajussille morsian 100 tarinaa Lastensairaalasta Uutiset Päivän sää Kauniit ja rohkeat (S) Amerikkalainen saippuasarja. Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (S) Emmerdale (S) Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät (7) Luojan kiitos! Tuubi. 19.05 Yöklassinen Puhelinlangat laulaa. Pormestari-isästä ei ole pahimmassa paikassa välttämättä apua. Ohjaaja Martin Koolhoven on ollut myös käsikirjoittajatiimissä. 15.50 Veneiehdokkaat 18.00 Musiikkikalysää. Poika todistaa omin silmin lähistölle putoavan englantilaiskoneen maahansyöksyn. Vastaavia sodan realiteetteja ilmaantuu pian lähempääkin, Michiel on vaarallisemmilla vesillä kuin arvaakaan. (12) Eurojackpot ja Jokeri Voittostudio Nelonen 05.00 Ennustaja-TV 07.00 Disneyn esikoulu: Jake ja Mikä-Mikä-Maan merirosvot 07.25 Disney esittää: Kim Possible 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.10 Lazy Town (S) 08.40 Eläinten pelastajat (7) 09.15 Gordon Ramsay . 09.11 Maavän mietelause 12.00 Turun tuomio- kuntaradio. 11.03 Maakuntarasista kahteen 14.00 Kohtauspaikka: dio. (12) 00.35 Poliisit . Yle Uutiset ja sää Ajantasa. 13.00 Yle News 16.00 Yle Uutilangat la ulaa Uutiset. 19.00 Yle Uutiset ja sää. Hollanti on vielä saksalaisten miehittämä. 09.10 Sää. (12) 03.30 Castle 04.30 Frasier Teema Muut 16.00 Kotkanpojat 16.35 Elävä arkisto: 1950luvun missit 16.37 Arkistovieraana: Pirkko Mannola 16.52 1950-luvun missit 17.55 Arkistojen salat: De Gaulle Quebecissa 18.25 Kirjaohjelma: Karl Ove Knausgård 19.00 Heijastuksia sotavuosien Amerikasta. Käsikirjoittaja Robert Riskin johti kuvausryhmää, jonka tarkoituksena oli näyttää 1940-luvulla muulle maailmalle mitä amerikkalaisuus merkitsee. Tankkien sijasta kuviin pääsivät maanviljelijät ja ikkunapesijät. 20.00 Kulttuurimatkalla Italiassa 21.00 Kino: Sotatalvi (Oorlogswinter/Hollanti 2008) Jännitysdraama miehitysvuosista ja vastarintaliikkeestä Hollannissa toisen maailmansodan aikaan, näkijänä teini-ikäinen poika, joka alkaa piilotella brittilentäjää. 21.55 Suomi Uutiset 13.02 YleX Jälki-istunto . 23.03 Yöradio