Hinta 3,50 ?
32-003251-1432
32
Viikko 32
Perjantaina 8.8.2014
www.kansanuutiset.fi
Kansan Tahto | Satakunnan Työ
Harjoittelemiseen
ei jäänyt aikaa
» Merja Kyllönen aloitti meppinä s.12
Julmat naiset 23 USA:n sosialistit 32 Jean Sibelius 34
Neljä ihmistä näyttää siinä
vääjäämättä syövän itsensä hengiltä.
Näytelmän ohjaaja Lauri Lagle sanoo, että se heijastelee ihmisten kyvyttömyyttä kohdata toisiaan syvällisesti. Viikkolehti
selvitti, miten kapitalismi liittyy
Suomen historiaan, eurokriisiin ja
jokapäiväiseen arkeen.
KAIRI MÄNDLA
28
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ
Kai Hirvasnoro p. Syöntiorgioissa he ovat Laglen mukaan valmiita mihin vain.
Kapitalismi jyrää niin kovaa, että
välillä professorinkin tekisi mieli
heittää pommi. Jos ei ole perintöä tai pääomatuloja, joiden turvin elää, on pakko tehdä töitä. 09 7596 0380
Tilaukset toimitetaan
force majeure -varauksin.
Säästö
Määräaikais
12 kk
144 ?
170 ?
6 kk
75 ?
92 ?
3 kk
40 ?
52 ?
1 kk
15 ?
20 ?
Hinnat sisältävät arvonlisäveron (10 %).
Tarkemmat tiedot verkkosivulta.
ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI
Usko muutokseen
horjuu Ukrainassa
Idässä jatkuva sota, talousvaikeudet
ja tunne politiikan jatkumisesta ennallaan horjuttavat uskoa korruption
kitkemiseen ja uudistuksiin Ukrainassa. 09 7596 0254
JULKAISIJA
Kansan Uutiset Oy
Vilhonvuorenkatu 11 C 7, Helsinki
(PL 64, 00501 Helsinki)
Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi
Muut sähköpostiosoitteet:
etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi
Faksi, konttori: 09 7596 0319
Pankkitili: FI70 2100 1800 0350 43
TOIMITUS
avoinna ma?pe 9.00?16.00
Toimitussihteerit: 09 7596 0312 tai
09 7596 0362, toimitus@kansanuutiset.fi
viikkolehti@kansanuutiset.fi
SATAKUNNAN TYÖ
PL 41, 28101 Pori
Käyntiosoite: Eteläpuisto 14
Avoinna ti-ke klo 9?12
Puhelin: 02 630 3210
toimitus@satakunnantyo.fi
TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET
Ma?pe klo 9.00?16.00, konttori:
09 7596 0208, faksi: 09 7596 0319,
tilaukset@kansanuutiset.fi.
Tilaukset kaikkialta Suomesta
maksuttomasti: 0800 97006.
JAKELUHÄIRIÖT
Postin varhaisjakelu: Uusimaa,
0200 30011 ma?pe klo 6.30?16.00,
Pääkaupunkiseudulla klo 11:een ja,
Uudellamaalla klo 8:aan mennessä
soittaneille puuttunut lehti pyritään
toimittamaan saman päivän aikana.
Postin perusjakelu ja muu maa 0200 71000.
TILAUSHINNAT
LEHTIKUVA/ANDREY KRASNOSCHEKOV
D
Jouko Joentausta p. Monta suomalaista peli?rmaa synnyttäneessä tapahtumassa
tehtiin historiaa, kun Yle näytti
Counter-Strike-pelin ?naalin suorana lähetyksenä.
Tampereen teatterikesä tuo lavoilleen useita radikaaleja virolaisesityksiä. Osa viime talvisen vallanvaihdoksen aktivisteista arvelee, että tulossa on ?uusi Maidan?, kerrotaan
viikon Guardian-jutussa Kiovasta.
2
avoinna ma?pe 9.00?16.00
puhelin: 09 7596 0200
ilmoitukset@kansanuutiset.fi
Ilmoitusten jättöajat ja hinnat mediakortissa
www.kansanuutiset.fi tai ilmoitustrafiikista.
ISSN 0357-1521
Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula, 2014
Kannen kuva: Tuomas Talvila. sisältö
A
Kotimaa s.4
B
Kansan Uutiset, Viikkolehti 8.8.?14.8.2014
Kulttuuri s.22
C
Keskustelu s.26
D
Ulkomaat s.28
E
Vapaa-aika s.34
F
Pelit s.36
JOHAN ALÉN
PUHELIN
17
09 759 601
Kapitalismi on tehty
sotalaivoista ja arjen
pakoista
toimitus@kansanuutiset.fi
VERKKOSIVUT
www.kansanuutiset.fi
SÄHKÖPOSTI
LEVIKKI
10 000
Lehti ilmestyy perjantaisin.
PÄÄTOIMITTAJA
A
14
A
B
22
Friikkisirkuksesta
valtavirraksi
He syövät itsensä
hengiltä
Tietokoneharrastajien Assemblyfestivaali on kehittynyt 1990-luvun
nörttien friikkisirkuksesta yleiseksi
nuortentapahtumaksi, jonne tullaan
tapaamaan ihmisiä, katsomaan tietokonetaidetta ja pelaamaan moninpelejä. Tänään nähdään ihmisluontoa tutkiva infernaalinen Suursyömärit. 09 7596 0232
TOIMITUSJOHTAJA
Pirjo Virtaintorppa p. Silloin kapitalismi sanelee työn myymisen ja ostamisen ehdoilla, mitä
elämässä tapahtuu
21
Outoa elvytystä: Hallitus ottaa ja
antaa sitten vähän vähemmän takaisin
LEHTIKUVA/MARKKU ULANDER
» Paavo Arhinmäen
mielestä valtiovarainministerin budjettiesityksessä pitäisi
panostaa elvytykseen.
VASEMMISTOLIITON
PUHEENJOHTAJA
Paavo Arhinmäki pitää mielenkiintoisena päähallituspuolueiden keskustelua valtiovarainministeri Antti
Rinteen (sd.) keskiviikkona julkistamasta budjettiesityksestä. Työeläkeyhtiöt ovat tässä voittajia, koska niiden täytyy maksaa
» Pahimmat
epäkohdat
ovat yhä
korjaamatta.
vähemmän eläkkeitä.
Arhinmäki toteaa, että lisäksi hallitus maksattaa Windfall-verosta luopumisesta aiheutuvat tulomenetykset kuluttajilla, kun energia- ja ajoneuvoveroa kiristetään.
. Esillä olivat muiden muassa Länsimetro ja Pisararata.
. Nyt kansalaiset maksavat sen,
mitä vanhojen ydinvoimaloiden ja
vesivoimaloiden omistajien oli tarkoitus maksaa päästökaupan myötä tulleesta arvonnoususta.
Otetaan ja annetaan vähän
vähemmän
Arhinmäki kummastelee myös Rinteen keskiviikkona hehkuttamia
panostuksia, joilla luodaan jopa
20 000-30 000 uutta työpaikkaa lii-
kenneinvestointien ja asuntojen kaavoittamisen yhdistelmällä. Nyt käy niin, että kun indeksileikkauksilla haetaan 150 miljoonan
euron säästöä valtion taloudessa, sen
vaikutus ostovoimaan on yli 300 miljoonaa, koska työeläkeyhtiöt ja työttömyyskassat maksavat myös korvauksia. kotimaa
A
Perjantai 8. Niihin ei
edelleenkään ole osoitettu määrärahoja ja kyse on rahoista, joista tulevat
hallitukset päättävät.
Tuula Kärki
tuula.karki@kansanuutiset.?
?Pääministeri on hiljaa, kun Israel pommittaa paikkoja, joissa on lapsia?
VASEMMISTOLIITON
PUHEENJOHTAJA,
kansanedustaja Paavo Arhinmäki
ihmettelee keskustapuolueen budjettikritiikkiä, jossa on vaadittu budjetin laadintaa jäihin, koska ei tiedetä
länsimaiden Venäjään kohdistamien
talouspakotteiden vaikutuksia Suomen talouteen.
. Mutta Suomen hallitus ei ole antanut asiasta minkäänlaista arviota,
mikä voi heijastella sitä, että laajemminkaan arviota ei ole tehty.
myös sitä, että
pääministeri Alexander Stubb (kok.)
on ymmärtänyt Venäjään kohdistuneet pakotteet, mutta Israelin toiminta Gazassa palestiinalaisia vasARHINMÄKI IHMETTELEE
» Arhinmäki
ihmettelee
keskustan
budjettikritiikkiä.
taan ei vaadi toimenpiteitä.
. elokuuta 2014
Tuukka Pääkkönen s. 9 / Tuula-Liina Varis s. Kokoomus arvioi esityksen ?nanssipolitiikkaa kiristäväksi ja SDP elvyttäväksi.
. Eläkeläisten osalta sitä pehmennetään kymmenen euron korotuksella takuueläkkeeseen, mikä on
hyvä asia, hän kiittää.
Arhinmäki olisi mieluummin nähnyt eläkkeiden indeksileikkaukset
korjattavan kuin tehtävän nyt pienituloisille eläkeläisille luvattu eläkevähennys.
. Hän mainitsee palvelualan ja kaupan tilanteen heikenneen niin, että kotimaista ostovoimaa
pitäisi vahvistaa.
. Se lienee oleellinen asia, että
edistävätkö pakotteet kriisin ratkaisemisessa, hän sanoo.
. Suomen hallitus ja pääministeri
ovat hiljaa, vaikka jopa YK puuttuu
siihen, että Israel pommittaa paikkoja, joissa lasten pitäisi olla turvassa,
Arhinmäki ihmettelee.
. 7 / Emilia Kukkala s. Eivät työpaikat näin lisäänny
vaan pikkusen vähenevät.
Arhinmäki sanoo, että hankkeet
eivät ole varsinaisesti uusia. Myös se vaikuttaa ostovoimaan,
hän sanoo.
. Ei nähdä syytä esimerkiksi Israelin kanssa käytävän asekaupan
keskeyttämiseen, kuten esimerkiksi
Espanja on tehnyt.. Eivät työpaikat näin lisäänny vaan pikkusen vähenevät, Paavo Arhinmäki sanoo.
Arhinmäki huomauttaa myös, että
indeksileikkaukset jäävät voimaan
eläkeläisille, työttömille ja opiskelijoille.
. Voiko sitä pitää elvyttävänä, että rakennetaan vähemmän?
Arhinmäki kysyy.
Virheet korjaamatta
Arhinmäki toteaa, että budjettiesityksessä pahimmat epäkohdat ovat
yhä korjaamatta. Nämä ovat olleet jo aiemmin hyväksytyillä hankelistoilla. Mutta kun kehyksissä väylärahoista leikattiin 100 miljoonaa suhteessa kuluvaan vuoteen, se tarkoittaa, että summa on yhä 12 miljoonaa
miinuksella. Toivoisin, että se olisi elvyttävä,
mutta valitettavasti kokoomus taitaa
olla lähempänä totuutta tässä asiassa,
Arhinmäki sanoo.
. Ei voi ajatella että budjetin käsittely pysäytettäisiin Suomessa kun ei
4
tiedetä mitä tulee, koska sitä ei tiedä
koskaan. Kun uutta tietoa tulee, esitys tarkentuu, hän sanoo.
Hänestä oleellisempaa on se, että
ei ole olemassa arviota Venäjä-pakotteiden vaikutuksista Ukrainan kriisin
ratkeamiseen.
. Se on 3,96 miljardia euroa alijäämäinen.
Arhinmäki huomauttaa Rinteen
hehkuttaneen elvytyksenä esimerkiksi sitä, että väyliin laitetaan 88 miljoonaa euroa enemmän kuin valtion
talouden kehyksissä luvattiin keväällä.
. Hän kysyy, että mitä uusia työpaikkoja esimerkiksi väylien rakentamiseen on
luvassa, kun ensin otettiin pois se 100
miljoonaa euroa ja nyt laitetaan takaisin vähän vähemmän.
. Tässä tilanteessa, kun pitää
saada työllisyyttä ja kasvua, olisi ollut tärkeää elvyttää.
Budjettiesityksen loppusumma on
53,4 miljardia euroa
KU
?Monet yritykset perustavat
toimintansa venäläisostajiin?
jännitetty Venäjän presidentin keskiviikkona antaman vastapakoteasetuksen toimeenpanoa kahdella eri tavalla: monet yritykset vievät elintarvikkeita ja
niiden raaka-aineita, mutta yhtä tärkeää maakunnalle on venäläisten ostosmatkailu.
. Näyttelijän
työllä ei tienaa hyvin ja näyttelijän pitää lukea paljon ja
opetella vielä lukemansa ulkoa, oikoi Vierikko.
» Näyttelijän
pitää lukea
paljon ja
opetella vielä
lukemansa
ulkoa.
HELSINGISSÄ OLI samaan aikaan käynnissä yleisurheilun
EM-kisat ja kansa sai, mitä toiseksi eniten halusi. Näyttelijät olivat tietävinään duunareiden ongelmat. Pahimmillaan vuoden laskenta-aikaraja voi
johtaa siihen, että työnhakijan päiväraha määritellään alhaisemmalle tasolle liki kahdeksi vuodeksi eli koko
ansiosidonnaisen päivärahakauden
ajaksi.
Kahden vuoden aikana työnhakijan taloudelliset menetykset voivat
olla jopa tuhansia euroja verrattuna
siihen, jos päivärahan laskennassa
käytettäisiin hänen paremmin palkatun työnsä ansiotasoa.
. Myös metron yöliikennekokeilua pidettiin hyvänä. Yksi henkilö voi viedä
Venäjälle tavaraa korkeintaan 50 kiloa ja ostosten arvo voi olla enintään
1 500 euroa. Hänelle samoin kuin Vesa
Vierikolle halu näytellä avautui murrosiässä.
. Jos ostosmatkailuun, siis elintarvikkeiden vientiin turistien mukana tulisi rajoituksia, sillä olisi ilman muuta välitön ja merkittävä vaikutus kaupoissa ja muissakin alueen
yrityksissä, sanoo Etelä-Karjalan
kauppakamarin toimitusjohtaja Mika
Peltonen.
Suomalais-venäläisen kauppakamarin viestintä- ja markkinointijohtaja Pirjo Peltola tietää, että Venäjän
hallituksen asettama kielto koskee
vain ns. ja sen lisäksi tietenkin kuluttaa rahaa muuten Suomessa.
Peltosen loma muuttui tällä viikolla ennenaikaisesti työpäiviksi,
koska puuttuvaa tietoa vastapakotteiden eli vientikieltojen vaikutuksista
kaivataan yrityksissä. Minun aikanani oli Teatterikoulussa muutama kundi,
jotka olivat tulleet sinne,
koska Paul Newman tienasi
hyvin ja he olivat päättäneet
tehdä samoin. Matkustajat kokevat myös siisteyden
parantuneen. Tuon valuvian vuoksi työttömän
ei nykyään aina kannata ottaa vastaan paremmin palkattua työtä, kummastelee Asara-Laaksonen.
Laskennassa ongelmia
Päivärahan taso lasketaan niistä ansioista, jotka ovat kertyneet työttömyyttä edeltäneen työssäoloehdon
aikana. Näin uuden ja
paremmin palkatun työsuhteen ansiot jäävät kokonaan huomioimatta
päivärahaa laskettaessa.
» Työtön voi pahimmassa tapauksessa
menettää jopa
tuhansia euroja.
JULKISTEN ALOJEN ammattiliiton JHL:n
toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen vaatii vuoden 2014 alusta voimaan tulleeseen työttömyysturvauudistukseen korjauksia. Työssä-
Menetykset tuhansia euroja
Teija Asara-Laaksonen
oloehdon lyheneminen nopeuttaa
työttömän pääsemistä ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin.
Lisäksi työttömyysturvalakia uudistettiin siten, että päivärahan tasoa ei lasketa toiseen kertaan vuoden
sisällä, vaikka työnhakijan työssäoloehto sinä aikana täyttyisi uudelleen.
Uudistuksessa kuitenkin unohdettiin ne päivärahan saajat, joiden
päivärahan taso on alunperin laskettu esimerkiksi osa-aikatyöstä kertyneistä ansiosta ja jotka työllistyvät
Asara-Laaksosen mielestä uudistus
on melkoista arpapeliä, jossa työtön voi hävitä merkittävästi. Nyt kun Venäjän hallituksen konkreettinen lista
maahantuontikiellon alaisista tuotteista on selvillä, voi alkaa arvioida,
miten se konkreettisesti vaikuttaa.
. Eniten tämän arvioidaan vaikuttavan Baltian maihin, Suomeen ja
Puolaan. Huomattavaa kasvua
tapahtui myös metro- ja lähijunaliikenteessä, sanoo HSL:n Operatiiviset tutkimukset -ryhmän päällikkö
Antti Vuorela.
Matkustajat pitävät edelleen
parhaana metroliikennettä, jossa
tyytyväisten osuus nousi ennätyksellisen korkealle tasolle, 94
prosenttiin. Oletuksessa on tasan kaksi virhettä. Se oli vaivoista kärsineen miehen itsensä mukaan päivän maksiminsa.
Räty kilpaili nilkka puudutettuna, mutta ei antanut
piikittää olkapäätä, vaikka käsi oli kipeä. Tunnottomalla
kädellä oikeat tuntemukset jäävät puuttumaan.
Kai Hirvasnoro
LEHTIKUVA
Vesa-Matti Loiri kertoi, etteivät kaikki duunarit arvostaneet
1960-luvun osallistuvaa viihdettä.
5. Moni duunari sanoi, että luuletteko te saatanan
näyttelijät, että me jaksetaan töiden jälkeen katsoa television viihdeohjelmista kuinka kurjaa meillä on.
1990-luvulla tv-viihde oli pitkälti visailuja. On yrityksiä, jotka
perustavat toimintansa pääasiassa
jonkun tuotteen, kuten esimerkiksi
kalan, tuotevalmistukseen ja myyntiin, myös vientiin, Peltonen sanoo.
Pääministeri Dmitri Medvedev
kertoi torstaina, että Venäjä kieltää hedelmien, vihannesten, lihan,
kalan, maidon ja meijerituotteiden
kaupallisen tuonnin muun muassa
EU:sta. Tältä
pohjalta voi odottaa ostosmatkailun
jopa hieman kasvavan.
Ostosmatkailua koskevat, kuten
tähänkin saakka, kilo- ja rahamääräiset rajoitukset. Kyse on siis henkilökohtaisista luvuista; nelihenkinen perhe
voi tehdä vientiostoksia 6 000 eurolla
. Seppo
Räty otti mitalin keihäässä, mutta ei kultaa vaan hopeaa.
Voiton vei Iso-Britannian Steve Backley, mutta Rädyn
vaatimaton 82,90 riitti kakkostilaan. JARMO LINTUNEN
PÄÄKAUPUNKISEUDULLA TOIMIVA
HSL:n joukkoliikenne sai keväällä
2014 matkustajilta ennätyksellisen korkean arvosanan, 4,15 asteikolla yhdestä viiteen.
Kevään tutkimukseen osallistui yli 25 000 matkustajaa, ja
heistä 90,4 prosenttia pitää jouk-
koliikennettä joko hyvänä tai erittäin hyvänä.
Matkustajien tyytyväisyys
lisääntyi voimakkaasti jo syksyllä
2013 ja tämän vuoden keväällä
kasvu jatkui maltillisena.
. Voimakkainta
kasvu oli bussiliikenteessä, jossa
yleinen tyytyväisyys nousi viidellä prosenttiyksiköllä lähes 90
prosenttiin. Tällaista tuontia on merkittävästi myös kaakkoisista EU-maista
kuten Romaniasta ja Bulgariasta sekä
Saksasta.
Aimo Ruusunen
Näyttelijä tietää
duunareiden ongelmat?
NÄYTTELIJÄT VESA-MATTI Loiri, Vesa Vierikko ja Pertti
Sveholm esittivät Tampereen teatterikesässä Harold
Pinterin Talonmiestä, mutta aikaa jäi jutella KU:lle laajemminkin teatterista.
Nyt legendojen joukkoon kohotettu Loiri muisteli
uransa alkuaikojen ?osallistumista?:
. tullattavaa kaupallista tuonKAAKKOIS-SUOMESSA ON
tia, ei turistien ostosmatkailua. Ei heistä oikein
näyttelijöitä koskaan tullut, jatkoi Loiri.
Sveholmin mukaan moni kuvittelee, että näytteleminen on kivaa, koska tienaa hyvin eikä tarvitse lukea niin
kuin yliopistossa.
. Uudistuksessa tuo työssäoloehto lyheni 26 viikkoon. Loiri kertoi, ettei katso juuri muuta kuin
urheilua Eurosportilta.
Näyttelemisen Loirilla oli vain yksi syy: halu yrittää
eläytyä toisen ihmisen rooliin. Juhlapuheet työn tekemiseen
kannustamisesta joutuvat outoon
valoon, jos epäkohtaa ei korjata pikaisesti, vaatii Teija Asara-Laaksonen. Kyseessä on periaatteellinen ja
käytännössä esiintyvä vakava epäkohta. Jutun
ilmestymisen aikaan kesällä 1994 Kummeli oli tuore ilmiö
sketsiviihteessä. Liha, kala ja meijerituotteet ovat
ensisijaisesti niitä, joiden vientikielto
täällä vaikuttaa. KU
Työttömyysturvassa paha valuvika
20 vuotta sitten
KU
myöhemmin kokoaikaiseen tai muuten entistä työtään paremmin palkattuun työhön.
Jos nämä henkilöt jäävät 26 viikon työssäoloehdon täytyttyä uudelleen työttömiksi, jatketaan päivärahan maksamista aikaisemman ja alhaisemman ansion perusteella, jos
edellisestä päivärahan tason laskemisesta on alle vuosi. Olen vakuuttunut, että jos tämän kokee herkimmässä murrosiässä, tulee
paremmaksi näyttelijäksi kuin
silloin, jos aloittaa näyttelemisen parikymppisenä, sanoi
Vierikko.
. Uudistuksessa on paha valuvika.
Muutosten keskeisenä tavoitteena
oli työn tekemiseen kannustaminen
ja järjestelmän yksinkertaistaminen.
Tähän pyrittiin muun muassa päivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloehtoa lyhentämällä ja ottamalla
käyttöön 300 euron suojaosa työtulojen ja päivärahan yhteensovittamisessa.
Nyt osa työnhakijoista on kuitenkin saanut kokea, että lakimuutokset
eivät kannustakaan työntekoon.
. Tyytyväisyys kasvoi kaikissa
liikennevälineissä
Suurimmalla osalla nuorista, ketkä
eivät jatka peruskoulun jälkeen minnekään, on hirveät lintsausluvut jo
ysiluokalla. KasvatusALL OVER PRESS
sosiologisissa tutkimuksissa on osoitettu pitkään, että koulu on aika porvarillinen instituutio. Voidaan myös katsoa työmarkkinoita ylipäänsä, kysymys on aika
rakenteellinen. Nähdäkseni vasemmiston pitäisi olla hyvin kriittinen ja
tarkka siinä, lähteekö mukaan tällaiseen puheeseen.
Emilia Kukkala
emilia.kukkala@kansanuutiset.?. Jos näin on,
tämä näyttäytyy pelkkänä varastoimiskysymyksenä.
Usein esitettyä rinnastusta peruskoulujärjestelmän luomiseen, jota oikeisto jyrkästi vastusti, Toivanen pitää todella ontuvana.
. Toinen lähestymistapa on, että ihminen on itsenäinen toimija ja autonominen henkilö, joka ei kaipaa pakkoa tai hyysäystä. Järjestelmä on ongelma, kun työtä ei ole. Kontrollin ja
tarkkailun kohteeksi joutuvat erityisesti työväenluokkaisesta taustasta
tulevat nuoret.
Toivasen mukaan ei tarvitse olla
rakettitieteilijä todetakseen, että oppivelvollisuusiän nostokin kohdistuisi juuri työväenluokkaisiin nuoriin.
. Laajempi . Kontrollointia
kasvatuksen nimissä
» Oppivelvollisuusiän
nostolla on kriitikkonsa
myös vasemmalla
laidalla.
oppivelvollisuusiän nostosta kiisteltäneen vielä syksyn aikana, kun demarit kannattavat ja kokoomus vastustaa. Vasemmistossa kannattajia on
ollut enemmän.
Keskustelua on käyty lähinnä uudistuksen yksityiskohdista eikä ideologiasta.
Kansanedustaja Anna Kontulan
mukaan nokakkain aiheen äärellä
ovat vanha oikeisto ja vanha vasemmisto.
. Itse en ole kummankaan kannalla. loso?nen keskustelu
on, että kun valtiot kilpailevat paikastaan arvoketjussa, työvoiman pitää olla tosi tuottavaa ja koulutettua,
mikä tarkoittaa käytännössä, että osa
syrjäytetään.
Kontulan mukaan pitäisi keskustella vakavasti siitä, miten ansaitakseen paikan työelämässä ja ihmisarvon, on kyettävä käymään koulua vähintään 12 vuotta.
. Perusajatus, että ihmisen pitää olla koko ajan jossain laitoksessa,
on sinällään arveluttava.
. Nivelvaiheen putoamiset on saatu hyvin lähelle nollaa.
Hän korostaa, ettei tiedä juuri tämänhetkistä tilannetta, mutta ainakin malli on käytännössä mahdollinen.
Pakkoyhteiskunnan vaara
. Heidän vastauksensa on järjestää yrittäjyyskoulutusta, se on hyvin
erilainen näkökulma autonomiasta.
Sisäisen yrittäjyyden uusliberaalia
ajatusta on puskettu voimakkaasti
sisään koulujärjestelmään.
Seuraukset on nähty. Kritiikistä seuraava askel on tietysti, että sanotaan sen olevan huonoista vähiten huono keino. Jos taas asetetaan tämä historialliseen kontekstiin ja kysytään periaatteellista puolta, niin Suomessa
1800-luvun lopulla ja Englannissa
1700-luvulla työväenluokan muodostaminen oli sitä, että se piti saada kuriin ja kiinni palkkatyöhön.
Ideologiatasolla luotiin tietoisesti
ilmapiiriä, että työväenluokka on
laiskaa ja syrjäytyy ilman kontrollitoimia.
. Oppivelvollisuus on niin tiukka,
että kuolevat lapsetkin joutuvat käymään koulua sen sijaan, että kirmai-
6
lisivat auringonpaisteessa. Ratkaisuni ei ole kokoomuksen
esittämä koulupudokkaiden metsästys eikä demareiden koulupakko,
vaan Tampereen malli, jossa nivelvaiheessa on hyvin voimakas interventio, muttei pakkoa. Yhteiskunnassa on instituutioita, jotka ovat rakentuneet uusintamaan vallitsevaa järjestelmää, koululaitos on sellainen de facto. Se mikä mietityttää on, miten koulu
kokonaisuudessaan toimii. Iso osa on
yrittäjiä vastoin tahtoaan.
Aika porvarillinen instituutio
. Se on sinällään
huikea saavutus, sosiaalinen liikkuvuus on parantunut ja se on tuonut
tasa-arvoa yhteiskuntaan.
Duunarit kuriin ja tuottaviksi
. Se, että ihmisten mahdollisuudet toteuttaa itseään järjestelmän
kautta torpedoidaan viimeistään yläasteiässä on ongelma, mutta ratkaisu
ei ole lisätä velvoitteita, vaan lisätä
velvoitteita viranomaisille.
HALLITUSOHJELMAAN KIRJATUSTA
Velvollisuus yskii nytkin
. Ollaan ymmärryksessä, että
nuoret syrjäytyvät, mutta onko tämä
syrjäytymisdiskurssi sellainen, mikä
vasemmiston kannattaa ostaa ja siihen reagoida?
Toivasen mukaan kysymystä voisi
lähestyä myös vasemmiston omista
peruslähtökohdista.
. Nyt oltaisiin tavallaan jatkamassa tätä
järjestelmän pyörittämistä.
» Kohteeksi
joutuvat
työväenluokkaiset
nuoret.
Nuoriin suhtaudutaan samankaltaisesti kuin työväenluokkaan
teollistumisen
alkuaikoina.
Ihminen ei kaipaa hyysäystä
. Ylipäänsä ihmisten pakottamisen
järjestelmään pitäisi olla viimeinen
keino. Suomessa
on 150 000 itsensätyöllistäjää, joista
moni elää köyhyysrajalla. Tai sitten
voidaan kysyä, mitä olisi pitänyt tapahtua, ettei olisi tällaista ongelmaa.
Toivasen mukaan tarkastelun kohteeksi pitäisi ottaa itse koulutusjärjestelmä, sen pedagogiikka ja käytännöt.
. Lukutaito
ja koulutus ovat tärkeitä oikeuksia,
mutta pitää muistaa myös pakkoyhteiskunnan vaara.
Uusintaa järjestelmää
Tutkija Tero Toivanen, jonka tausta
on koulumaailmassa, opettajankoulutuksen parissa ja ay-liikkeessä, suhtautuu kriittisesti oppivelvollisuusiän
nostoon.
. Voisi kysyä, että käsitelläänkö
me nuoria samalla tavoin kuin ennen
työväenluokkaa. Peruskoulun ajatus on ollut, että
luodaan universaali pohja, josta luokkaan katsomatta kuka tahansa voi
ponnistaa eteenpäin. Iso kysymys tai vastaus on siinä,
jos siis hyväksytään, että meillä tällainen instituutio on, että voitaisiin
tarjota opetusta, joka problematisoi,
tarjota kasvatusta, joka esittää yhteiskunnan ristiriitaisena ja tarjoaa
välineitä myös oman taustansa pohtimiseen.
. Tästä näkökulmasta syrjäytymispuheeseen pitäisi
suhtautua hyvin kriittisesti.
Hyysäyksen vastustamisen ei tarvitse tarkoittaa oikeiston käsitysten
ostamista.
. Jos oppivelvollisuus ei
pysty pitämään heitä ysillä, miksi sen
jälkeen?
Kontulan mukaan homma pitäisi
hoitaa Tampereen malliin.
. Osa
työväenliikkeestä hyväksyi sen ajatuksen.
Osa hyväksyy edelleen.
. Ja jos se tekee niin tuottavan
palkkatyöyhteiskunnan piiristä, se
on hirveä tuotantomenestys
kesää.
Kaikkiaan taimitarhalla on
kiireimpään aikaan 40 - 50 työntekijää.
Aukealla on suuralusissa, eräänlaisissa valtavissa metallilaareissa,
kuusen- ja männyntaimi. Milloin
tarvitaan sadevaatteita, milloin ylimääräinen lämpökerros.
Vaatekassi kulkee koko ajan naisten mukana. Vähän ihmiset katsovat, Rantapuu kertoo.
Syksyä aikaistetaan
Jos ulkona ei voi työskennellä, kasvihuoneissa ja siementämössä riittää töitä. Viimeisinä vuosinaan se palasi hallitsemaan
aluettaan vielä puolisonsa kuoltua.
NYT LAHDESSA alati laajenevan kaislikon suojissa pesii
neljä poikuetta, joilla jokaisella näyttää olevan neljä poikasta. Paraikaa kasvussa on
syyskylvön muutama miljoona tainta.
Kevätkylvö oli samaa kokoluokkaa.
. Ne kerätään erillisiin astioihin ja kuskataan
pois.
Vaatetta päälle ja päältä pois
Taivas enteilee sadetta, mutta päivä
paistaa vielä pilvien läpi.
. Me ollaan pakattu läpi kesän,
yleensä kesän aikana on tauko, naiset toteavat.
UP/Birgitta Suorsa
NYKYDUUNARIT VOIVAT vain haaveilla kesämökistä, jossa
lomaansa viettää, jolleivät aikaisemmat sukupolvet ole
sellaista aikanaan hankkineet. Kukaan ei loppupeleissä hyödy siitä, että osa ihmisistä kasvattaa varallisuuttaan suhteettomasti niin, että se pakottaa toiset
ahtaalle aiheuttaen pahoinvointia, pelkoa ja kärsimystä
kaikille.
Vaikka entisajan kapitalistit olivat usein öykkäreitä,
he silti arvostivat työntekijöitä ja tyytyivät kohtuulliseen
voittoon. Aikoinaan lahtea hallitsi iäkäs ukkojoutsen, joka karkotti kilpailevat pariskunnat reviiriltään ja kahmi itselleen ja poikueelleen viiden parin kokoisen alueen. Ilma on mitä on, ja töitä tehdään. Naiset käyvät rivakasti mäntyjen seassa kasvavien rikkaruohojen kimppuun. Kesän aluksi reviireistä käydään pieniä kahnauksia, mutta kukaan pareista ei
ole haalinut itselleen tavattoman suurta osuutta ja
näin kaventanut muiden
parien elinmahdollisuuksia.
Kohtuus on taannut sujuvan
yhteiselon joutsenien keskuudessa.
Kohtuutta toivoisi löytyvän myös ihmisten keskuudesta. TAIMITARHAN työntekijät ovat oma
ihmislajinsa, vakuuttavat Sini Rantapuu ja Päivi Harinen kävellessään
keskelle isoa taimikenttää.
Taakse jäävät kasvihuoneet, toimistotilat, pakkaamo ja toinen miltei
yhtä suuri taimikenttä. Joka vuosi sitä vannoo, ettei tule
tänne uudelleen, ja aina sitä itsensä
keväällä täältä löytää, Harinen hymähtää.
Hän on Fin Foreliassa jo 13. Tänä vuonna on ollut todella
kiire. Kun taimi lähtee meiltä, se on
yleensä kaksivuotinen. JOONAS VALLIUS
Kolumni
Tuukka Pääkkönen
totpaa@utu.?
Joutsenlahti
TÄNÄ VUONNA helteinen kesä on hellinyt etelän lämpöä
kaipaavia ja aiheuttanut kylliksi nihkeää oloa meille kylmäverisemmille. Paras työskentelysää on kuiva, tuuleton eikä liian kuuma, Päivi Harinen ja Sini Rantapuu sanovat.
Taimitarhalla pysytään
ulkona sateellakin
» Kovalla ukkosella
poistutaan aukealta.
. Syksyllä kuusia huijataan tällaisella mustalla verholla talvilepoon,
Rantapuu näyttää rullalle käärittyä
kangasta suuralusen takareunalla.
Liian pitkät taimet olisivat hankalia pakata ja vaikea istuttaa. Välillä taimia pakataan pahvilaatikoihin. Kesäloma tuli ainakin telakalla tarpeen,
sillä ennen lomaa pelkkä haalareissa seisominen työkohteessa sai hien virtaamaan pitkin selkäruotoa.
Parin viikon loman aikana telakka sai uuden omistajan, mikä toivottavasti johtaa aikanaan siihen, että uudet
tuulet puhaltavat ja voimme taas keskittyä laivanrakentamiseen päämäärättömän sähläämisen sijasta.
Kesälomalla pitäisi olla tilaa rauhoittumiselle, rentoutumiselle ja ?työvoiman uusintamiselle?, niin kuin virallinen TES-kiertoilmaisu asiasta lausuu. Kun sitten kotiin menee, niin vil-
latakkia pitää olla päällä. Nyt on huomattu, että yksivuotinen lähteekin
yllättävän hyvin kasvuun metsässä,
Harinen kertoo.
. Tavallisesti
työntekijät hurauttavat työpisteestä
toiseen pyörillä, nyt kävellään.
Rantapuu työskentelee Fin Forelian Nurmijärven taimitarhalla toista
kesää. Kuumina päivinä pitää laittaa
aurinkohattu ja riittävästi aurinkorasvaa, Harinen kertoo.
Kuumina kausina tullaan töihin jo
kuudeksi.
Muovihuoneissa kuumaan tottuu
salakavalasti niin, että hellepäivänä
voi palella.
. Tänä vuonna kausi alkoi vasta
huhtikuussa, tavallisesti maaliskuussa. Kerran tultiin pois, kun ukkonen asettui päälle, Harinen kertoo.
Hän naurahtaa, että työhaastattelussa pitäisi mitata, kuinka nopeasti
työntekijä vaihtaa vaatteita. Rantapuu tokaisee, että
he ovat ?tällaisia kassialmoja?.
. Monelle epävarma
taloudellinen tulevaisuus ja lomanviettopaikan puute
kuitenkin tekevät rentoutumisesta vaikeampaa.
. Vaikka aamulla olisi viileää,
tuolla kentällä huhkiessa tulee äkkiä hiki.
Nyt päällä on työkengät, työhousut ja -takki, T-paita, päähine ja hanskat.
Alkukesän ja heinäkuun kylmissä
sateissa vaatteita tarvittiin enemmän.
. Valmiiksi
pakatut taimet laitetaan talveksi kylmävarastoon.
Pakatessa tarkistetaan taimet.
Kussakin saa olla vain yksi, hyväkuntoinen latva, juuripaakun pitää
olla ehjä ja pituuden vähintään 16 cm.
Näin saadaan hyvää tukkipuuta.
. Sateen sattuessa tehdään töitä
sateessa, Rantapuu toteaa.
. Hommia riittää syyskuulle, ja
talvikaudeksi pitää etsiä muuta työtä.
. Työntekijöiden palkkakehityksen suhteellinen lasku näkyy hyvin siinä, että 1970luvun Suomessa tavallisilla työssäkäyvillä ihmisillä oli
varaa hankkia omistusasunto, auto ja kesäpaikka ilman,
että niiden hankkimiseksi joutui laittamaan itseään elinikäiseen velkavankeuteen.
Henkilökohtaisen varallisuuden kartuttamisen ei toki
pidä olla itsetarkoitus, mutta työntekijöiden taloudellisen aseman jatkuva vaikeutuminen kertoo karua kieltä
siitä, että raha virtaa yhteiskunnassamme yhä useammin ylöspäin eikä tälle kehitykselle tunnu tulevan loppua.
Sukumme kesäpaikan läheisessä merenlahdessa
pesivillä joutsenpareilla elo näyttää sujuvan huomattavan vaivattomasti. Nykyisten hymyilevien sosiopaattien aikakaudella tulee ikävä vanhoja ärjyviä tehtaanpatruunoita.
Vaikka meno työpaikoilla oli ennen kovaa, se oli sentään
?reilua?.
» Vaikka meno
työpaikoilla oli
ennen kovaa,
se oli sentään
?reilua?.
Kirjoittaja on turkulainen putkiasentaja.
7
p. krs
00500 Helsinki
p. krs
00500 Helsinki
p. 050 591 1216
www.vasemmistonaiset.?. Sörnäisten rantatie 25 A 1 ?
00500 Helsinki . krs
00500 Helsinki
p. 020 773 7725
yrjo.sirola@sirolansaatio.?
Vasemmistonaiset
Lintulahdenkatu 10, 3. krs
00500 Helsinki
p. 050 571 7330
www.sdpl.?
Yrjö Sirolan Säätiö
Lintulahdenkatu 10, 3. krs
00500 Helsinki
p. 045 348 5499
toimisto@vasemmistonuoret.?
www.vasemmistonuoret.?
Helsingin Vasemmistoliitto
toiminnanjohtaja
Jorma Pikkarainen 050 537 9011
www.helsinki.vasemmisto.?
Uudenmaan Vasemmistoliitto
toiminnanjohtaja
Auli Herttuainen 040 153 0150
www.uusimaa.vasemmisto.?
Etelä-Suomen
Vasemmistonuoret
Päijänteentie 35,
00510 Helsinki
puheenjohtaja Valter Söderman
045 315 8258
etela-suomi@
vasemmistonuoret.?
Varsinais-Suomen
Vasemmistoliitto
toiminnanjohtaja
Raimo Nieminen 040 648 3133
www.varsinais-suomi.
vasemmisto.?
Hämeen Vasemmistonuoret
Näsilinnankatu 22 A,
33210 Tampere
puheenjohtaja Visa Savolainen
050 431 1824
hame@vasemmistonuoret.?
Satakunnan Vasemmistoliitto
toiminnanjohtaja
Kari Kuisti 0400 125 396
www.satakunta.vasemmisto.?
Itä-Suomen
Vasemmistonuoret
Koulukatu 39 A 36,
80100 Joensuu
puheenjohtaja Aino Nevalainen
045 652 9646
itavanu@gmail.com
Hämeen Vasemmistoliitto
toiminnanjohtaja
Arto Kaleva 050 575 3726
www.hame.vasemmisto.?
Pirkanmaan Vasemmistoliitto
toiminnajohtaja
Jukka Kinos 040 743 1153
www.pirkanmaa.vasemmisto.?
Kaakkois-Suomen
piirijärjestö
toiminnanjohtaja
Arto Kaleva 050 575 3726
www.kaakkois-suomi.
vasemmisto.?
Etelä-Savon Vasemmistoliitto
toiminnanjohtaja
Arto Kaleva 050 575 3726
www.etela-savo.vasemmisto.?
Pohjois-Karjalan piirijärjestö
toiminnanjohtaja
Jouko Nuutinen 040 764 7688
www.pohjois-karjala.
vasemmisto.?
Kaikille avoin työväenliikkeen historian
ja työväenperinteen tieteellinen
erikoiskirjasto!
AUKI TI 10-18, KE 12-18, TO-PE 10-16
Järjestämme viikoittain kirjakahviloita!
. 09-766429
?e-mail perinne@tyovaenperinne.fi?
?Kirjasto löytyy myös Facebookista!?
www.tyovaenperinne.fi
Pohjois-Savon Vasemmisto
toiminnanjohtaja
Jouko Nuutinen 040 764 7688
www.pohjois-savo.vasemmisto.?
Keski-Suomen
Vasemmistoliitto
toiminnanjohtaja
Jukka Kinos 040 743 1153
www.keski-suomi.vasemmisto.?
Pohjanmaan Vasemmisto
toiminnanjohtaja
Jukka Kinos 040 743 1153
www.pohjanmaa.vasemmisto.?
Pohjois-Pohjanmaan
Vasemmisto
toiminnanjohtaja
Jaakko Alavuotunki 0500 584 055
www.pohjois-pohjanmaa.
vasemmisto.?
Kainuun Vasemmisto
toiminnanjohtaja
Jaakko Alavuotunki 0500 584 055
www.kainuu.vasemmisto.?
Vasemmistoliiton Lapin piiri
toiminnanjohtaja
Kati Tervo 040 664 6643
www.lappi.vasemmisto.?
Päivän tapahtumat uudesta näkökulmasta.
» www.kansanuutiset.fi
8
Keski-Suomen
Vasemmistonuoret
Väinönkatu 28 B 14,
40100 Jyväskylä
Puheenjohtaja Katriina Ojala
040 777 0999
keski-suomi@
vasemmistonuoret.?
Lapin Vasemmistonuoret
Lapinkatu 2,
96190 Rovaniemi
puheenjohtaja Jussi Öman
040 731 4145
lappi@vasemmistonuoret.?
Pohjois-Pohjanmaan
Vasemmistonuoret
Pakkahuoneenkatu 19,
90100 Oulu
puheenjohtaja Joel Karppanen
0400 901 715
pohjois-pohjanmaa@
vasemmistonuoret.?
Satakunnan
Vasemmistonuoret
Maaherrankatu 28,
28100 Pori
puheenjohtaja Joni Kalliomaki
050 557 8942
satakunta@vasemmistonuoret.?
Varsinais-Suomen
Vasemmistonuoret
Hakakatu 12,
20540 Turku
puheenjohtaja Sade Kondelin
050 560 8711
varsinais-suomi@
vasemmistonuoret.?
SDPL ry Pioneerit
Hämeentie 29, 6. Meillä on tutkitusti
tyytyväisimmät
vakuutusasiakkaat
- jo kolmatta
kertaa peräkkäin.
#FTGUUKV
QPPKVVGNGOKUGGP
OWKUVCOKUGGP
/LQWXODKGHQNDWX +HOVLQNL
S
RQOLQHDUSD QHW
(EPSI Rating
Asiakastyytyväisyystutkimus 2011, 2012, 2013)
DUSDMDLVHW QHWLVVl
2
1
Tervetuloa Turvaan,
vanhat ja uudet asiakkaat.
WRLPLVWR#VLURODQVDDWLR À
ZZZ VLURODQVDDWLR À
<UM| 6LURODQ 6llWL|
>> Järjestöhakemisto
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva
01019 5110
www.turva.fi
3
7DYDUD DUSD U\
%HFNHULQWLH
+HOVLQNL
S
Vasemmistoliitto
Vasemmistonuoret
Lintulahdenkatu 10, 3. 020 773 7700
www.vasemmistoliitto.?
Hämeentie 29, 6
90-luvulla raha määräsi valtaa, nyt on toisinpäin.
Oligarkit on Mihail Hodorkovskin kaltaisten tapausten myötä ?saatu
ymmärtämään?, etteivät he oikeastaan omista omaisuuttaan, se on vain
?lainassa. Ne ovat
tärkeää vastapainoa työlle.
Vai oletko koskaan nähnyt kenenkään julkisesti moittivan harrastuksia?
NO, NYT olet. Sen voi merkitä kalenteriin ja siinä edistymistä
voidaan mitata.
Hyvä harrastus on vaaraton keskustelunaihe, ei
mitä tahansa epäilyttävää säätämistä ja sähläämistä. tai sopivan
minäbrändin rakentamiseksi. Talousromahdus koetteli ankarasti venäläisiä. sopivassa
ikävaiheessa ennen ?paikoilleen asettumista. Paikkoja, joissa olen käynyt, ihmisiä, joita
olen tavannut.
Asioita, joista nautin tai joiden parissa vietän aikaa.
Mutta että kutsuisin elämäni tärkeimpiä asioita, siis elämääni, harrastuksiksi?
Ei auta, harrastuksia pitäisi olla. Mutta mikä on harrastus?
Toki voisin luetella pitkän rimpsun asioita, joita teen
tai olen tehnyt. . Nyt on arkielämä
suureksi osaksi korjaantunut. Harrastan. Nyt on taas vallalla käsitys, että
kaikki ovat meitä vastaan ja kaikki
haluavat hajottaa Venäjän.
. Venäjän johdolle ei ole
niin tärkeää, mitä ulkomailla ajatellaan.
Yksi esimerkki on paljon puhuttu
homopropagandalaki.
. Mihail Gorbat?ovia
ja Boris Jeltsiniä pidetään nykyään
lähes maanpettureina, suurvallan hajottajina.
Tietysti Putinin valtaa on rakennettu myös panemalla media tiukasti
aisoihin ja oppositio syrjään.
. Mitä enemmän aikaa ja rahaa siihen menee, sen
parempi (nautintoaineita ei lasketa).
Extreme-harrastukset ja surffireissut kannattaa mainita ansioluettelossa. Media on pönkittänyt tällaista
käsitystä, että kaikki on petkutusta.
Uskotaan, ettei todellista demokratiaa ole lännessäkään. Huomionarvoista on kuitenkin
se, että venäläiset itse nostavat tämän harvoin puheeksi, totesi Kniivilä, joka haastatteli kirjaansa varten
paljon tavallisia venäläisiä.
MIKSI PRESIDENTTI
suhtautuminen länteen on perua
neuvostoajalta. En muista, että minulla olisi
koskaan ollut tylsää vapaa-ajallani. Tähän kysymykseen on hakenut vastausta toimittaja ja tietokirjailija Kalle Kniivilä, jonka kirja Putinin
väkeä . mutta
vain, jos kokemukset ovat oikeanlaisia.
Siis turvallisia, tervehenkisiä ja ostettavissa.
OLI HARRASTUS mikä hyvänsä, pääasia, että sellainen on.
Muutenhan vapaa-aika olisi tyystin vapaata aikaa.
Poikkeuksena tietysti liikunta, jota jokaisen on ainakin väitettävä harrastavansa. Nyt he saattavat olla ylpeitä
siitä, että Venäjää taas pelätään.
Monien Venäjän toimien takana
on Kniivilän mukaan ensisijaisesti
sisäpolitiikka. Vaikka kaikki
ei ole Venäjällä hyvin, asioiden katsotaan olevan kuitenkin kohtuullisesti
ja ainakin paremmin kuin lännessä.
Kniivilä totesi, että myös oligarkkien asema on muuttunut.
. Sinänsä en usko, että homoseksuaalisuus herättää Putinissa henkilökohtaisesti suuria tunteita. Venäjä on tällaisissa asioissa
vuosikymmeniä meitä jäljessä. Monet valittavat, että 90-luvulla
meitä halveksittiin, mutta kukaan ei
pelännyt. tylsää) hallittuun riskinottoon.
Kuvaan sopii ?kokemusten kartuttaminen. Krimin valtaamiseen asti ajattelin, että tämä on vain propagandaa.
Nyt vaikuttaa siltä, että Venäjän nykyjohto todella uskoo siihen itsekin,
ainakin osittain.
Homolaki
sisäpolitiikkaa
Vladimir Putin
. Se
antaa kuvan reippaasta ja yhteiskuntakelpoisesta ihmisestä.
Hyvä harrastus parantaa ihmisen työmarkkinaarvoa. Venäjän hiljainen enemmistö
julkistettiin keskiviikkona Helsingissä.
Kniivilä korosti julkistamistilaisuudessa, ettei Putinin suosiota
voi ymmärtää ilman tietoa Venäjän
1990-luvusta.
. valtiolta ja voidaan koska
tahansa ottaa pois.
Kniivilän mukaan venäläisten
Kniivilä kertoi törmänneensä monesti kansallisen ylpeyden palaamiseen.
. Sellaista ei lasketa, mistä ei oikein saa
kiinni ulkopuolelta.
Josta tulemme siihen, että harrastuksia on olemassa
vain palkkatyöelämäntapa-ideaalin kääntöpuolena.
Toista ei ole ilman toista.
Harrastusten kyselijät eivät halua kuulla, mitä ihmiset
tekevät silloin, kun he voivat tehdä ihan mitä haluavat.
He haluavat kuulla, mitä ihmiset tekevät välttääkseen sen.
9. Oligarkeilla ei ole enää entistä
valtaa. Asia oli hänelle politiikkaa.
Arto Huovinen
arto.huovinen@kansanuutiset.?
mitä harrastan. 90-luku oli poikkeus
tässä jatkumossa.
. Tämä
ei ensisijaisesti ole Putinin ansiota,
mutta koska se on tapahtunut Putinin valtakaudella, monet kiittävät
siitä Putinia.
Kniivilä muistutti, että 90-lukua
pidetään Venäjällä kansallisena alennustilana.
. ARTO HUOVINEN
Kolumni
Emilia Kukkala
emilia.kukkala@kansanuutiset.?
Harrastaminen on
porvarillista humpuukia
EN OLE koskaan oikein osannut vastata kysymykseen,
Kalle Kniivilän mukaan monet Venäjällä katsovat, että vaikka kaikki ei olekaan siellä hyvin, ovat asiat ainakin paremmin kuin lännessä.
Putinin suosiota selittää
1990-luvun alennustila
LEHTIKUVA/ALEXEY DRUZHININ
» Monet ovat Venäjällä
ylpeitä, että maata
taas pelätään, kun
1990-luvulla sitä vain
halveksittiin.
Vladimir Putinilla
on huomattava kansansuosio Venäjällä. Harrastaminen on
tärkeää. Harrastukset ovat ihmiselle hyvästä. Harrastus on sellainen, jolla on aikataulu ja
ohjaaja. Ne antavat kuvan ihmisestä, joka
sietää pientä jännitystä ja jonka elämä on kyllin hillittyä
(suom. Lakia ei ensisijaisesti suunnattu
seksuaalivähemmistöjä vastaan,
vaan oppositiota vastaan.
Ajatus oli Kniivilän mukaan leimata ?lännen agentit?, jotka vastustavat lakia. Siis minä-yksikön tuottavuuden ja uramahdollisuuksien parantamiseksi.
Täytteeksi työn, opiskelun tai muun yhteiskunnallisesti hyväksytyn toiminnan ja levon välissä.
Pohdiskelu, lueskelu ja nautiskelu eivät ole vakavasti
otettavaa tekemistä, musiikin kuuntelusta nyt puhumattakaan.
Onko maailman ihmettely harrastus?
EI TAIDA olla. Heidän näkökulmastaan Putinille ei ole vaihtoehtoa, ei ainakaan
parempaa.
Demokratia
on kirosana
Demokratia liitetään Venäjällä 90-lukuun ja se on nykyään lähes kirosana.
. Minua on nimittäin aina närhinyt koko har-
rastamisen käsite.
Se typistää mielekkäimmänkin tekemisen joksikin,
mitä tehdään vain ?akkujen lataamiseksi. Tässä käytettiin hyväksi Venäjän perinteistä homofobiaa.
. Poliittinen valta oli ties missä
ja omaisuus jaettiin nopeimmille ja
röyhkeimmille. Hyötyliikuntaa ja skeittausta ei lasketa
EL:n puheenjohtaja, ranskalainen Pierre Laurent totesi
vaalitulokseen vaikuttaneen alhainen äänestysprosentti sekä vähentynyt luottamus EU:n
instituutioihin. Ukrainan
sisäisiä tekijöitä ja niiden hankaluutta painotti ukrainalainen sosiologi Volodymyr Is-. Erityisen
iloisia kesäyliopistossa olivat Slovenian Yhdistyneen vasemmiston edustajat, jotka olivat
juuri nousseet maansa parlamenttiin kuuden
kansanedustajan voimin.
Transform! -ajatuspajan Walter Baierin
mukaan eurovasemmiston haasteet ovat edel-
TEKSTI Jiri Sironen
Keskusteluissa oli esillä
erityisesti
Ukrainan
tilanne.
Kesäyliopisto keräsi
300 osanottajaa
31 eri maasta.
leen vaihtoehtojen tarjoaminen kapitalismin
kriisissä, uhat rauhalle sekä nationalistisen ja
populistisen oikeiston nousu. Useissa maissa juuri yhdistynyt
vasemmisto on nousussa, vaikka tulokset eivät aina riittäneet meppipaikkoihin. Voittoja tuli etenkin talouskriisin kurittamissa maissa. Baierin mukaan
paras tae radikaalin oikeiston kasvun rajoittamiseksi on radikaalin, vahvan ja luotettavan
vasemmiston rakentaminen ja olemassaolo.
Kesäyliopistossa todettiin, että vasemmistolla on oltava vahvat ja pysyvät paikalliset
juuret. Työväenliikkeen epäonnistuminen sodan estämisessä
sata vuotta sitten antoi aiheen pohtia, mitä internationalismin ja kansainvälisen solidaarisuuden tulisi olla tänään.
Keskusteluissa oli esillä erityisesti Ukrainan tilanne. EU:n vastainen protesti kanavoitui osin nationalistisiin ja autoritaarisiin
10
oikeistopuolueisiin, kuten Ranskan Front Nationaleen.
Alexis Tsipraksen onnistunut eurovaalikampanja lisäsi vasemmiston yhteistyötä, ja
tällä tiellä vasemmiston tulee Laurentin mukaan jatkaa. Viiden
päivän aikana keskusteltiin vasemmiston toiminnasta luentojen, seminaarien ja työpajojen
muodossa. Yhdysvaltojen ja EU:n sekä Venäjän roolin näkeminen kon?iktissa toi osallistujissa esille myös painotuseroja. Kreikassa Syriza
nousi suosituimmaksi puolueeksi, Espanjassa
vasemmistomeppien määrä kasvoi yhdestä
yhteentoista, Italiassa L?Altra Europa -lista
nosti vasemmiston jälleen europarlamenttiin
ja Irlannissa Sinn Féin kaksinkertaisti kannatuksensa 20 prosenttiin.
Keski-Euroopassa vasemmiston kannatus pysyi lähes ennallaan ja Itä-Euroopassa
vasemmistolla oli muutamia poikkeuksia lukuunottamatta kaikkein vaikeinta.
Vasemmiston vaalituloksen todettiin olevan hyvä alku, muttei riittävä. Yhtenä paikkana vasemmistopuolueiden, -liikkeiden ja -ammattiyhdistysten
kohtaamiselle toimii Vaihtoehtojen foorumi
Ranskassa toukokuussa 2015.
Stand Up for Peace ?
In Solidarity
Ranskalainen Pierre Laurent on Euroopan Vasemmiston ja Ranskan kommunistipuolueen
puheenjohtaja.
Kesäyliopiston pääteema oli rauha. Kesäyliopisto pidettiin Werbellinjärven leirikeskuksessa, jossa sijaitsi DDR:n aikana ?Pioneeritasavalta Wilhelm
Pieck?.
Miltä näyttää
eurovasemmiston
tulevaisuus?
» Eurovasemmiston teki muun muassa vaalianalyysiä kesäyliopistossaan
heinäkuun lopulla Werbellinjärvellä Saksan Brandenburgissa.
EUROOPAN VASEMMISTON kesäyliopistoon osallistui 300 vasemmistoaktiivia eri puolilta Eurooppaa sekä yksittäisiä ihmisiä Kolumbiasta, EteläKoreasta, Australiasta ja Yhdysvalloista. Vasemmisto kasvoi GUE/NGL-ryhmän paikkaluvun noustessa
35:stä 52:een. Kesäyliopiston järjestelyistä vastasi
Euroopan Vasemmiston (European Left, EL) ja
Transform! Europe -ajatuspajaverkoston lisäksi
Saksan vasemmistopuolue Die Linke.
Yksi kesäyliopiston puhutuimmista aiheista oli kevään eurovaalit. Painetta muutokseen täytyy luoda sekä
kansallisella että eurooppalaisella tasolla.
Laurent kiteytti vasemmiston tehtävänä
olevan kerätä ja yhdistää muutosvoimia samalla niiden sisäistä moninaisuutta kunnioittaen
Mazariegos näkikin sosiaaliset liikkeet
parhaimmillaan vasemmiston mahdollisuutena rakentaa omaa kokoaan laajempaa koalitiota ajamilleen asioille.
Die Linken Christine Buchholz kertoi puolueen yhden sloganin olevan ?yksi jalka parlamentissa, kymmenen tuhatta kaduilla?. Jotta eurooppalaista vasemmistoa voi
edes olla olemassa, se tarvitsee verkostoitumista ja henkilökohtaisia kohtaamisia sekä
yhteisiä kampanjoita. Suomalainen
Vasemmistofoorumi on verkoston jäsen.
www.european-left.org
www.transform-network.org
www.guengl.eu
hchenko, joka kertoi myös Ukrainan kommunistipuolueen korruptiosta. Mieleen jäi erityisesti, kun bussimatkalla
lauloimme työväenlauluja samaan aikaan
useilla eri kielillä. Blockupy
on yritys haastaa ?nanssivaltaa ja luoda eurooppalaista solidaarisuutta blokkaamalla Euroopan keskuspankin EKP:n päämaja Frankfurtissa. Ehdotus
suurmielenosoituksesta talouskuria vastaan
syntyi lukuisten järjestöjen, puolueiden ja ammattiliittojen toimesta.
Prosessin aikana järjestettiin kolme yleislakkoa ja laadittiin yhteinen liikettä rakentava
manifesti. Kesäyliopistolla on suuri merkitys Euroopan vasemmistolle, sillä se on lähes ainoita
paikkoja verkostoitua ja luoda suhteita. Sen hetken muistan vielä
papparaisenakin, Mielonen jatkaa.
11. Ilman
tällaista keskustelun ja tutustumisen foorumia yhteistä identiteettiä ja sitä kautta aitoa
yhteistä poliittista ymmärrystä ja toimintaa ei
pääse syntymään.
Kesäyliopiston ohjelma sisälsi myös vapaamuotoista yhdessäoloa.
. Suomesta EL:n jäseniä ovat Vasemmistoliitto
sekä SKP.
EL:n jäsenpuolueet kuuluvat europarlamentissa vielä laajempaan GUE/NGL-ryhmään.
EL:n tekee yhteistyötä Transform! Europe
-ajatuspajaverkoston kanssa. Linke
on ollut aktiivinen muun muassa Dresdenin
natsikokoontumisen vastaisessa kansalaistoiminnassa ja Blockupy-liikkeessä. Alfredo Mazariegos alusti M22-mielenosoituksesta, jossa Espanjan Yhdistynyt vasemmisto oli aktiivisesti mukana. syyskuuta Walesin NATO-kokouksen aikana otsikolla NO TO WAR, Stop Rearmament: European
Day for Peace.
Keskustelua ja kokemuksia
toiminnasta
Muita kesäyliopiston aiheita olivat talouspolitiikka, EU:n ja USA:n välinen TTIP-vapaakauppasopimus, ay-toiminta ja vasemmiston
Yksi jalka
parlamentissa,
kymmenen
tuhatta
kaduilla.
osallistuminen hallitusvaltaan. Mielenosoitus (22.3.) toi yhteen
kaksi miljoona ihmistä ja vaikutti osaltaan vasemmiston voimistumiseen vaaleissa ja Espanjan kaksipuoluejärjestelmän rakoilemiseen. Monimutkaisista
tilanteista huolimatta vasemmiston tulisi
EL:n espanjalaisen varapuheenjohtaja Maite
Molan mukaan hakea konsensusta antimilitaristisen viestinsä taakse. Ukrainan nykyhallinnon pyrkimys kieltää yli kymmenen
prosentin kannatusta nauttiva kommunistipuolue pidettiin demokratian vastaisena.
Gazan tilanteen osalta keskustelua väritti Saksan natsihistoriasta kumpuava varovaisuus Israelin toimien vastustamisessa.
Kummastusta herätti muun muassa Neues
Deutschland -lehdessä ollut karikatyyripiirros
rauhankulkueesta, jonka viesti muuttuu megafonin kautta Hamasin rakettituleksi.
EL on ottanut selkeästi kantaa niin Ukrainan sisällissodan tulitauon ja neuvottelujen
puolesta, Ukrainan kommunistipuolueen tukahduttamista vastaan kuin Gazan kansanmurhan lopettamiseksikin. Kotkalainen Joona Mielonen piti tapahtuman parhaana antina TTIP-aiheista seminaaria sekä mahdollisuutta vaihtaa ajatuksia
eurooppalaisten tovereiden kanssa.
. Feminismiverkosto EL-fem järjesti omaa ohjelmaansa ja
myös nuorilla oli oma tapaaminen.
Yksi iltaseminaari käsitteli sosiaalisia liikkeitä. Seuraava isompi toimintapäivä on
suunnitteilla EKP:n uuden toimistotornin
avajaisiin vuonna 2015 (www.blockupy.org).
Verkostoitumista ja
yhdessäoloa
Suomesta kesäyliopistoon osallistui 16 aktiivia. Esimerkiksi syksyllä
käynnistyvä TTIP:n vastainen eurooppalainen kansalaisaloite on erinomainen mahdollisuus tähän.
Oululainen Hanna Sarkkinen piti tärkeänä eri maiden tovereiden tapaamista ja kokemuksellista tietoa eri maiden poliittisesta
tilanteesta ja toiminnasta.
. EL kutsuukin jäseniään yhteiseen toimintapäivään 4. DIE LINKE
JUSSI JOENTAUSTA
Joona Mielonen
Hanna Sarkkinen
EUROOPAN VASEMMISTO
Vuonna 2004 perustettuun europuolueeseen kuuluu 26 jäsentä ja 7 tarkkailijaa
Mutta silti jo parlamentissa on yli 700 parlamentaarikkoakin, joita
en tunne.
Vaikka Kyllönen reissasi tiiviisti EU-kokouksissa ministeriaikanaan, europarlamentti
on tarjonnut yllätyksiä. Kun meillä Suomessa on aina korostettu,
että saksa, ranska ja englanti ovat tärkeitä
tärkeitä kieliä, täällä huomaankin, että olisi
hyvä osata italiaa ja espanjaa. Puheet on rajattu yhteen tai kahteen minuuttiin. Käsiteltiin Kreikan taloustilannetta.
. Muuten olisi aikamoinen läksyjen luenta.
Lisäksi hän on ympäristövaliokunnan varajäsen.
Miehinen EU
Vaikka työ alkoi vauhdikkaasti, syksyllä se
saattaa rauhoittua, koska EU:n uuden komission valinta etenee hitaasti. Vanhoillisimmille joukkueen jäsenille se on ehkä
ollut vaikea asia, Kyllönen hymähtää.
Hän toteaa, että pitkät puheenvuorot ovat
tulleet tutuiksi.
. Komissio . Erilaiset kulttuuri- ja
kielitaustat vaikuttavat työhön paljon.
. Toki se helpottaa, että tunnen ihmisiä liikenneasioista. Jos eduskunnassa joskus ajatteli, että
joku saarnaa ja paatostaa, se oli aika pientä siihen verrattuna, mitä nyt koen.
Täysistunnoissa ei kuitenkaan voi jaaritella. Parlamentaarikot, kaksi iäkästä setää, rupesivat nyrkkitappeluun.
Uutta Kyllöselle on sekin, että täysistunnoissa parlamentaarikot osoittavat mieltään
milloin mistäkin asiasta. En ole ehtinyt maistamaan, Kyllönen
kertoi elokuun alussa, jolloin hän jäi parin viikon lomalle kotipaikkakunnalleen Suomussalmelle.
Uusi Euroopan parlamentti valittiin toukokuussa ja aloitti työnsä heinäkuussa. Kieliasioissa se,
minkä varaan on rakentanut työskentelyään,
vaatiikin hakemaan toisenlaisia uomia.
GUE/NGL-ryhmä kasvoi ja naisistui toukokuun vaaleissa.
. Kyllöstä tämä
harmittaa.
. Hänen tilannettaan helpottaa se, että hän on entinen liikenneministeri. Värikkyyttä ja tunteita istuntoihin
sen sijaan mahtuu. Äänestimme enemmän
siitä, kannattaako rahaa käyttää tällaiseen,
kun samaan aikaan kysytään, mistä komissio
voisi säästää.
. Ryhmämme otti istuntosalissa kantaa va-. Lisäksi pitää hankkia tietoa ja verkostoitua.
. Se ei kuitenkaan täytä tasa-arvoa, jos yhdellä naisella on merkittävä salkku.
Kyllönen äänesti tyhjää, kun Suomen ja kokoomuksen Jyrki Kataista valittiin väliaikaiseksi komissaariksi Euroopan parlamenttiin
valitun Olli Rehnin (kesk.) tilalle.
. Suomi ikään kuin pelaa kaksilla korteilla
ja sanoo, että naisia tarvitaan merkittäville
12
Parlamentaarikot, kaksi
iäkästä setää,
rupesivat
nyrkkitappeluun.
paikoille, mutta me emme ole se, joka niitä
esittää. samoin kuin oikeastaan
kaikki EU-toimielimet . Olemme parlamentin tasa-arvoisin
ryhmä, naisia ja miehiä on yhtä monta. Valiokuntaviikoilla
koordinaattorit kokoontuvat useita kertoja
päivässä. Ryhmässämme oli pitkä keskustelu siitä,
kuinka järkevää ylipäänsä pätkäkomissaarien
palkkaaminen on. Parlamentille tulee uusia esityksiä vasta, kun komissio on nimitetty.
Ongelma on se, että vain kaksi jäsenmaata
tarjoaa naista komissaariksi. on näyttäytynyt hyvin miehisenä. Suomi on yksi niistä maita, joista ei ole
ikinä tarjottu naista komissaariksi, vaikka komission puheenjohtaja on pyytänyt kaikista
maista sekä mies- että naisehdokasta.
. Me aina puhumme, että olemme tasaarvon mallimaa, muttemme edes tällaisissa
asioissa aktivoidu.
Kyllönen toteaa, että puheissa on ollut painavien salkkujen antaminen niille harvoille
naiskomissaareille, jotka nimetään.
. Kyllönen on jo nyt ollut todistamassa, kun edustajia kannettiin ulos istuntosalista. Näen
myös tärkeäksi, että Suomella on komissaari ja
miksei tämä voisi olla nainenkin.
Mielenosoituksia
Parlamentaarikon työtä rytmittävät ryhmäkokoukset, Brysselin valiokuntaviikot ja Strasbourgin täysistuntoviikot. Brysselin
barrikadeilla
» Merja Kyllönen ei ehtinyt harjoittelemaan mepin työssä.
TEKSTI Tuula Kärki KUVA Tuomas Talvila
VASEMMISTOLIITON tuoreella europarlamentaarikolla Merja Kyllösellä on jäänyt Brysselin
osterit syömättä.
. Minulle oli yllätys, että siellä on nuoria
ihmisiä, jotka eivät puhu kuin äidinkieltään.
Yllättäen vanhempi väki puhuu paremmin
vieraita kieliä.
Yhteisen kielen puute tekee kommunikoinnista haastavaa omassa parlamenttiryhmässäkin.
. On aikamoinen tasa-arvo?oppi 2000-luvulla, jos meillä on jatkossa
vain kaksi naiskomissaaria tai ei sitäkään.
Komissaareja on nyt 28 ja naisia heistä
on 9. Minulla ei ole mitään henkilökohtaista
Jyrki Kataista vastaan, päin vastoin. Oma ryhmä on heti uskonut minulle niin
merkittäviä tehtäviä, etten ole kerinnyt harjoitella, vaan suoraan susille on heitetty, Kyllönen toteaa.
Kyllönen on ryhmänsä, vasemmiston
GUE/NGL:n koodinaattori Euroopan parlamentin liikennevaliokunnassa. Asiat ovat tuttuja.
. Hän on jo ollut mukana tällaisessa mielenosoituksessa. Kansanedustajasta mepiksi siirtynyt Kyllönen sanoo
kuullensa monelta taholta, että syksy katsellaan ja harjoitellaan.
. Suomen
kunnianarvoisassa eduskunnassa moinen ei
kävisi.
Meillä kaikilla oli laput, jotka nostimme näkyviin. Lisäksi Ukrainan ja Lähi-idän tapahtumien valossa ulkopolitiikka nousee isoon osaan. Hänen vastuullaan
on talouspolitiikka.
liitto voi lähteä ensi kevään eduskuntavaaleihin positiivisella mielellä. Suomi on kyseenalaistanut sitä, kuinka
pitkälle Euroopan yhteinen päätöksenteko pi-
Se helpottaa,
että tunnen
ihmisiä liikenneasioista.
tää siinä mennä. Parlamentin isot
asiat löytyvät juuri alkaneella kaudella luultavimmin taloudesta ja ulkopolitiikasta.
. Imagon rakentamisessa niin vasemmistoliitto kuin SDP ovat heikkoja. Harva täysin vastustaa tervettä kilpailua. Eurovaalien aikainen jalkatyö
näkyy kannatuksessa.
13. Lupaprosessia halutaan yksinkertaistaa
niin, että liikkuvan kaluston käyttöönottolupien myöntäminen siirrettäisiin kokonaan
ERA:lle. Kotimaan avustaja on Kyllösen ministeriajan erityisavustaja Sarianne Hartonen, joka on
perehtynyt erityisesti ympäristöasioihin.
Konttoria Brysselissä pitää pystyssä Satu Ristelä. Olen mielelläni barrikadeilla tavallisten
ihmisten asioiden puolesta.
Rooli rauhan rakentajana
Liikennevaliokunta aloitti heti työnsä täydellä teholla. Sen listalla ovat rautatiepaketti
ja lentoliikenneuudistukset. Rautatieasioissa
kyseessä on muun muassa lupaprosessien
keskittäminen Euroopan rautatievirastolle
ERA:lle.
. Politiikasta on tullut mielikuvamaailma, vaikka
imagon ei ikinä pitäisi olla se tärkein asia.
Kyllönen uskoo, että isolta osalta
vasemmistoliiton kannatuksen nousuunkin ovat vaikuttaneet uudet reippaat kasvot.
. Se
menee mediassa hyvin läpi.
Sen lisäksi mieltä osoitetaan istuntosalin
ulkopuolella. Kyllösen ryhmä ehti jo heinäkuussa ottaa kantaa Israelin ja Gazan tilanteeseen sekä Espanjan aborttilainsäädäntöön.
. Ne näyttävät, että meillä on tulevaisuus.
Myös hallituksesta lähtemisellä oli
osansa.
. Vapaakauppakysymys on ollut vähän
jäissä, mutta nousee varmasti. Kun kansa näyttää positiivista
merkkiä, meidän pitää pystyä pitämään
positiivinen fiilis ja olla läsnä kansaa kuuntelemassa, hän sanoo.
Kaikkiaan puolueiden kannatusluvut näyttävät kuitenkin siltä, että ensi
keväänä hallitusohjelman tekevät porvaripuolueet.
. Kokoomus on aika
hyvin tuuletellut SDP:n selän takana.
Kyllöstä harmittaa esimerkiksi entisen
valtiovarainministerin, SDP:n Jutta Urpilaisen puolesta.
. Se kuitenkin, että ylipäätään siirretään toimivaltaa kansallisilta viranomaisilta EU-tasolle, on joillekin haastava
kysymys, Kyllönen selostaa.
Paketissa käsitellään myös henkilöliikenteen avaamista kilpailulle.
. Se muuttaisi systeemin yhden luukun periaatteeksi eikä Suomella ole siitä negatiivista sanottavaa. Merja Kyllönen ihmettelee, miksei Suomi ole ikinä tarjonnut
naista komissaariksi, vaikka
täällä puhutaan paljon tasaarvon puolesta.
?Harmittaa
Urpilaisen
puolesta?
MERJA KYLLÖNEN arvioi, että vasemmisto-
paakauppasopimusneuvotteluihin. Kannatusluvut kertovat siitä, kuka
on joutunut kantamaan paljon vastuut hallituksen päätöksistä. Ikinä en iloitse siitä, että toveripuolueella menee huonosti, Kyllönen sanoo
SDP:n historian alhaisimmasta kannatuksesta ja toteaa, että politiikanteko näyttää
eriltä sisällä hallituksessa kuin ulkopuolella.
. Mutta
jos emme olisi tehneet mitään hallituksesta lähdettyämme, tuskin kannatus olisi
noussut. Joulukuussa rämmittiin seitsemässä prosentissa.
. Lisäksi vasemmistoliiton poliittinen sihteeri Jussi Saramo on Kyllösen puolipäiväinen avustaja kotimaassa. Hän oli todella vaikeissa ja kovissa
neuvotteluissa Euroopan unionissa, teki
valtavan hyvää työtä ja piti Suomen pinnalla, mutta viesti siitä ei mennyt perille
omille eikä muille Suomessa, hän sanoo.
KYLLÖNEN SANOO pohtineensa paljon sitä,
millainen merkitys imagon rakentamisella
nykyisin politiikassa on ja miten paljon
menestys on kiinni julkisuuden aallon harjalla ratsastamisesta.
. Osoitimme, että meillä on asioita,
joita emme ole valmiita myymään. Talouskurikeskustelu ei häviä mihinkään. Laakereille ei auta heittäytyä lepäämään. Puolueen kannatus oli Ylen heinäkuun kyselyssä 9,3
prosenttia. Se on välttämätöntä, koska EU:n rooli rauhan rakentajana
on nyt kyseenalaistettu ja se on tärkeä rooli,
koska rauhaa pitäisi löytää.
Kyllösen avustajaksi Brysseliin tulee liikenneministeriöstä Pia Karjalainen. On kuitenkin vaara, että hyvät reitit kelpaavat, mutta veronmaksajien
selkänahasta sitten revitään rahat niihin reitteihin, jotka eivät ole taloudellisesti kannattavia, mutta jotka yhteiskunnallisista syistä
kuitenkin pitää hoitaa, jotta ihmiset pääsevät
liikkumaan, Kyllönen sanoo.
Kyllönen arvelee, että tuskin rautatieasiat
tai lentoliikennekään kovin helposti ylittävät
kotimaan uutiskynnyksiä
Perässä seuraa pizzajono.. Yllättävän monet asiat ovat pysyneet samankaltaisina, Heikkilä sanoo.
. Keskimääräinen lippuostos on kolme
lippua, ja ihmiset tulevat paikalle nimenomaan kaveriporukoilla.
Roviokin on peräisin Assemblysta
Lopulta jako kahteen kulttuuriin ei ole niin
jyrkkä. Jo 90-luvun puolivälissä valiteltiin samalla tavalla sitä, että täällä on paljon pelaajia
verrattuna tähän luovaan porukkaan, joka tapahtuman alunperin järjesti.
Muutoksiakin on tapahtunut.
. Peli?rmat syntyivät, kun ihmiset tapasivat täällä ja totesivat, että hei, tuo on kova
koodari ja tuo hyvä graa. On aika lähteä Assemblyilta. Paremmin nimimerkillä viznut tunnettu koodaaja ja monia legendaarisia parodiasivustoja luonut nettipersoona on osallistunut tapahtumaan vuodesta 1995.
. Jaossa on jotain samaa kuin loputtomassa ?taiteen. Kahden kulttuurin rinnakkaiselo toimii Messukeskuksessa paremmin kuin areenalla, koska
pelaajien ja demottajien tekemiset voidaan
erotella paremmin. Kofeiinia klikkauksiksi
» Einekset ja energiajuomat
uhkasivat loppua kaupoista,
kun 7 000 ihmistä kokoontui
naputtamaan näppäimistöjä
Assemblyssa.
TEKSTI Pontus Purokuru
ASSEMBLYN OSALLISTUJAT kantavat Pasilan asemalta pizzaa ja kolaa jonossa kuin muurahaiset.
Tehokkailla tietokoneilla, jättimäisillä näytöillä, makuupusseilla, kahvinkeittimillä, ledivaloilla ja äänentoistojärjestelmillä varustautuneet osallistujat pelaavat, ohjelmoivat,
irkkaavat, tanssivat ja nukkuvat Helsingin
Messukeskuksessa yötä päivää torstaista sunnuntai-iltapäivään.
Kuten voi arvata, suurin osa on tummiin pukeutuneita teinipoikia. Ei me voida ottaa koko kunniaa siitä,
mutta demojen tekeminen on teknisesti hyvin
lähellä pelien tekemistä, Aakko sanoo.
Kun Assembly synnytettiin, Suomessa ei
järjestetty koulutusta pelien tekemiseen eikä
ollut paikkoja, joissa verkostoitua ihmisten
kanssa. On ollut hienoa katsoa suomalaisten pärjäämistä CS-GO-turnauksessa, Nenonen sanoo.
CS tarkoittaa tietenkin Counter-Strikeä eli
nopeatempoista ja taktista tietokonepeliä,
jossa terroristit ja poliisin erikoisjoukot taistelevat pienillä kaupunkialueilla.
Yle teki Assemblyn aikana suomalaista
pelihistoriaa televisioimalla matseja ensimmäistä kertaa: CS-?naali näytettiin lauantaina
TV2:lta suorana. Tosin sillä
erolla, että lähes kaikki ovat selvin päin ja tekevät jotain tietokoneisiin liittyvää.
Syvemmällä messuhallissa dödö lemuaa
vahvasti, koska Axe sponsoroi tapahtumaa ja
teinit suihkivat aineella toisiaan. Sinne on heitetty jo kaikki kalsareita
myöten, Hiilinen hauskuuttaa yleisöä rajun
kranaattisateen jälkeen.
Vilkaisu 3 500 tietokonepaikan pääsaliin
osoittaa, että moni muukin pelaa CS:ää. Demot ovat eräänlaisia
ohjelmoimalla toteutettuja taideteoksia, jotka
ilmaisevat tekijöidensä teknistä ja esteettistä
kykyä. Kannattaa pudottaa ennakkoluulot sieltä,
että täällä on vain hikisiä miehiä. En tiedä, mikä siinä on syynä,
kun voisi kuvitella, että tällainen sosiaalinen
tapahtuma keräisi naisia, Aakko sanoo.
Tapahtumassa vuodesta 2008 käynyt ja
pääasiassa demokisoja seuraamaan tullut
Suvi Liukkonen sanoo, että nörttikulttuuri on
ollut miehistä, mutta naiset ovat nyt tehneet
paljon avauksia. Tietotekninen alakulttuuri ei ole enää
niin voimakkaasti erillinen ryhmä nuorisoa.
Nykyään jokainen tekee netissä asioita,
joita tavalliset ihmiset olisivat pitäneet ?täytenä friikkitouhuna. Demoskene tarkoittaa demojen ympärille syntynyttä harrastajakulttuuria.
?Suomessa on väkilukuun nähden vahvempi demoskene kuin missään muussa
maassa. välisessä kiistassa.
Aikaa myöten pelit ovat tulleet enemmän
esille Assemblyssa ja demot ovat jääneet takaalalle, ja sekös demoskeneä harmittaa.
Heikkilä löytyy Assemblysta Skrollin ständiltä. Molemmille parasta tapahtumassa ovat demoskenen kilpailut ja yleinen sosiaalisuus.
Assembly onkin hyvin sosiaalinen tapahtuma. Kilpailun järjestämiseen osallistuneella Peter Vesterbackalla välähti: yritys pystyyn ja laitetaan
tyypit tekemään mobiilipelejä!
Parasta on sosiaalisuus
Assemblyn pääjärjestäjät ja noin 85 prosenttia
kävijöistä on miehiä.
. Demoskene oli jonkin verran valtavirtaisempi 90-luvulla. Teemu Hiilisen
selostus menee ylikierroksille.
. Ihmisiä nukkuu säkkituoleilla ja näppiksiä vasten.
Kofeiinia ja rasvaa muunnetaan näppäimistön lyönneiksi ja hiiren klikkauksiksi.
En pysty dataamaan kokonaista viikonloppua. kko, ruvetaanpa tekemään pelejä ja pannaan ?rma pystyyn.
Esimerkiksi Rovio on syntynyt Assemblykipinästä. Naisia näkyy vuosi vuodelta enemmän.
Tomi Väisänen vierestä sanoo, että koska
naiset ovat viime vuosina tulleet enemmän mukaan peli- ja gra?ikkakulttuuriin, niin sukupuolten tasoittuminen on vain ajan kysymys.
Väisänen on käynyt Assemblyilla kymmenen vuotta osallistumassa gra?ikka- ja animaatiokilpailuihin
Sekä Liukkonen että Väisänen kehuvat Assemblya perinteistä kiinni pitämisestä. Tämä alkaa olla yhä enemmän yleinen
nuortentapahtuma, eikä pelkästään friikkisirkus. Piraattinuoret jakavat kondomeja eli ?kopiosuojausvälineitä?. Poistuessa
vastaan tulee poika, joka kantaa sisään sixpackin halpiskolaa. Vastaan tulee propellihattuja,
nainen koppalakissa, lolitaksi pukeutunut
poika, kissankorvia, nimimerkillisiä t-paitoja
ja paidatta tanssimatolla hyppiviä miehiä.
Ihan tavallista festariväkeä siis. Rovion perustajat voittivat Assemblyn vuoden 2003 mobiilipelikilpailun. CS-otteluita katsottiin myös
urheilubaareissa ympäri Suomen.
Vieressä katsomo taputtaa, kun CS:n pelaaja onnistuu ampumaan tarkkuuskiväärillä
putkeen kolme vastustajaa. Mikään tuskin raivostuttaa Assy-veteraaneja
enemmän kuin tämä luulo.
Kaksi kulttuuria
Assembly perustettiin vuonna 1992 demoskenen tapaamispaikaksi. Axe-naiset
paistavat popcornia. Ihmiset tulivat Assemblyyn tapaamaan ja haastamaan toisiaan
. Keski-ikä on
17?18-vuoden tienoilla.
Kun silmät tottuvat Messukeskuksen hämärään, osallistujien joukossa alkaa nähdä
naisia ja vanhempia.
Nörttipariskunnat kävelevät ympäriinsä
käsi kädessä. Kävijäkyselyjen mukaan 80 prosenttia
kävijöistä haluaa katsoa sekä peliturnauksia
että demokilpailuja.
Pekka Aakko järjestäjistä sanoo, että
vaikka on turha haikailla 1990-luvun kultaisiin demoskeneaikoihin, niin Assemblyn perustajien sydän sykkii demoille edelleen.
Demoskenessä 1980-luvulta mukana olleen Aakon mukaan suomalainen peliteollisuus on pitkälti syntynyt Assemblyjen pohjalta.
Sixpack ja pizzajono
Väki iloitsee, kun messuhallin viimeinenkin
valoa antava ikkuna peitetään. Hän mainitsee esimerkkinä
suositun Nörttitytöt-blogin.
. Silloin tavallisella tietokoneharrastajalla oli jonkinlainen käsitys siitä.
Nykyään se on alakulttuuri, joka pitää erikseen löytää.
Suurin muutos Assemblyssa johtuu tietokoneiden valtavirtaistumisesta.
. ja ?viihteen. Naiset kyllä pelaavat ja käyttävät tietokonetta, mutta jostain syystä eivät tule tällaisiin
tapahtumiin. 1990-luvulla, kuten jakaa
kuvia ja keskustelee tuntemattomien kanssa.
Kofeiinia
ja rasvaa
muunnetaan
näppäimistön
lyönneiksi
ja hiiren
klikkauksiksi.
. Muita
suosittuja pelejä ovat Diablo 3, Dota 2, League
of Legends, Hearthstone, Elder Scrolls Online
14
ja monet retropelit.
Koska pelaaminen on niin näkyvää, Assemblya voisi luulla pelitapahtumaksi. Lihaksikas ja rusketettu
Axe-mies näyttää haalareissaan yksinäiseltä
laihojen nörttien keskellä.
Penkkiurheilijoiden tapahtuma
Konsta Nenonen kertoo olevansa messukeskuksessa pelaamisen ja tunnelman takia.
Mikä on parasta Assemblyssa?
. Suurella osalla Suomen kovimmista
IT-osaajista on demotaustaa, ja Suomen peliala on suorastaan demontekijöiden hallussa?,
kirjoittaa Ville-Matias Heikkilä perustamassaan tietokonekulttuurin Skrolli-lehdessä.
Pelien ja demokulttuurin yhteydestä huolimatta kyse on kahdesta eri kulttuurista
Kurppa ja Teemu ?Wabbit. Hiilinen selostivat Counter-Strike-finaalin
Ylelle.
Yötä päivää pelaaminen ja koodaaminen viikonlopun yli on suoritus, joka vaatii ankaraa
keskittymistä.
15. ALEKSI KINNUNEN
Euroshopper-energiajuoma auttaa jaksamaan Counter-Strike-pelissä.
TUULA YLIKORPI
TUULA YLIKORPI
Messukeskuksessa oli 3500 tietokonepaikkaa.
OJJ soitti Gameboy-käsikonsolilla luotua psykedeelista musiikkia.
TUULA YLIKORPI
ALEKSI KINNUNEN
Piraattinuoret jakoivat
?kopiosuojausvälineitä?.
TERO HEINO
Juha ?Angeldust
Hänen ansioinaan korostetaan myös työttömien, eläkeläisten ja
pätkätyön tekijöiden ja työelämästä
syrjäytettyjen tilanteiden tuntemusta. Tässä ei tarvita mitään harmaan talouden keidasta tähän kylkeen. Irtisanomisilla
mikä ylipäätään on
ja
isilla
hänen tilanteensa.
ja lomautuksilla piIr tisanom
la
il
s
detään työläisiä
Tarvitaan pelik
u
t
lomau
kurissa ja puutusääntöjen korjaukiä
työläis
n
ä
ä
t
taan heidän talousia, Mykrä sanoo.
e
id
p
.
a
teensa. Jos aikaisemmin ei olisi sakattu näitä isoja
laivatilauksia, meillä voisi olla kolmenkin miljardin tilauskanta.
. Näissä kaikissa asioissa Mykrän tukiryhmä, jota vetää kaupun-
ginvaltuutettu, muurari Anssi Piirainen, aikoo tulla lähikuukausina
monta kertaa julkisuuteen.
Tämä on 1990-luvun jälkeen ensimmäisen kerta, kun Imatran vasemmistolla on oma ehdokas eduskuntavaaleissa.
Tukiryhmän työlle antaa hyvät
lähtökohdat se, että Imatralla ja koko
Etelä-Karjalassa Vasemmistoliiton
kannatus nousi kevään vaaleissa verrattuna sekä edellisiin EU-vaaleihin
että vuoden 2012 kunnallisvaaleihin.
AIimo Ruusunen
Metallin vasemmisto tyytyväinen telakkakauppaan
LEHTIKUVA/RONI LEHTI
ryhmänvetäjä
Turja Lehtonen on tyytyväinen, että
valtio lähti mukaan Turun telakkayhtiöön.
. Toivottavasti verkosto lähtee tähän mukaan uusilla ajatuksilla
ja avoimilla mielillä.
. Nyt toivottavasti saksalainen johto on oikeasti kiinnostunut.
Lehtonen toivoo erityisesti, että
henkilöstö otetaan yrityksen johtoon
ja hallitustoimintaan mukaan.
Suomen valtio ja
saksalainen Meyer
Werft ostavat
STX:n Turun-telakan.
Vaikka saksalainen johtamiskulttuuri on hieman erilainen suomalaiseen verrattuna, Lehtonen uskoo, että
johdon ja henkilöstön hyvälle vuorovaikutukselle on suotuisat mahdollisuudet.. Lehtonen on samaa mieltä.
. Meillä on ollut korealainen johto,
joka ei ole ollut pätkääkään kiinnos-
LEHTONEN PERÄÄNKUULUTTAA telakan
alihankintaverkoston yrityksiltä yhteiskuntavastuuta.
. Viime vuosina on nähty suuria
oikeudenkäyntejä, kun alihankinta?rmoista on löytynyt vaikka mitä
kuprua. Timo Mykrä ehdokkaaksi Imatralta
AIMO RUUSUNEN
» Työelämä on
opettanut, että
pelisääntöihin on
puututtava.
IMATR ALAINEN
Timo
Mykrä, 53 nousee tehdasalueen tavarajunan veturin kuumaan hyttiin.
Yli 30 vuoden kokemus paperiteollisuuden eri ammateissa on opettanut
ottamaan asiat asioina ja helteenkin
työhön kuuluvana ?erikoislisänä?.
Tämä on kuitenkin nyt vain kesätyötä. Hänet samoin kuin kymmenet muut sanottiin irti työsuhteesta
viime marraskuussa. Kymmenen
Mainitut yli 30
s
is
r
ku
päivän työttömyys
vuotta sekä pitkä
pienentää tuloja vuotoiminta ay-liikkeessä
sitasolla tuhansilla.
sekä toinen kausi kunnallisissa lautakuntatehtä. Maailman risteilijämarkkinoilla
on tilaa, uuden omistajan rahoituspohja on hyvässä kunnossa. Peli on
käänkö hän aikoo olla poissa
kylmää ja kovaa, muualsen sijaan, että oltaisiin
lakin kuin Stora Enkiinnostuneita siitä,
solla. Kun varsinaista
työttömyyskautta oli kulunut 10 päivää, Mykrä sai kutsun muutaman
kuukauden lomantuuraukseen.
Sen verran työttömyyttä siis, että
pitkän työsuhteen antamat saavutetut edut nollaantuivat.
TÄNÄÄNKIN
Tarvitaan korjauksia
pelisääntölihn
Tämä opetti taas jotain oleellista työtavalta kysytään ensimmäisenä, pitelämän säännöistä. Miljardi on hyvä, mutta
kolme miljardia olisi parempi. Jos uudella johtamisella saadaan tuottavuus nousuun, se tarkoittaa telakalle
valoisaa tulevaisuutta.
kuitenkin lähettää
pientä kritiikkiä valtiovallan suuntaan.
. Samaa kovaa linjaa
vissä ovat antaneet nekin käsitystä
edustaa se, että sairaslomasta ilmoit-
Tulivat vähän
menneidenkin
vuosikymmenien
työasiat puheeksi,
kun Timo Mykrä
(takana) keskiviikkona piipahti eläkeläisten kesätapahtumassa; juttukavereina tässä
Urho Piirainen,
Matti Miettinen ja
Veikko Kuukka.
siitä, miten yhteiskunta toimii ja millaisin tavoittein ja keinoin asioita pitäisi korjata.
Oma ehdokas
Imatralta
Imatran Vasemmistoliitto ry asetti
Timo Mykrän eduskuntavaaliehdokkaaksi. Pitää onnitella Turkua ja valtiovaltaa vihdoinkin onnistuneesta teollisuuspoliittisesta ratkaisusta. Vaikka nyt on aihetta hymyyn,
niin olisi tämä voitu tehdä aikaisemminkin. Tämän kaltaisilla ratkaisuilla olisi tilaa
tässä maassa muutenkin, kun suomalaisen teollisuuden haasteiden kanssa
painitaan.
Lehtonen toivoo, että uusi saksalainen omistaja tuo Turkuun sellaista
johtamista, joka mahdollistaa telakalle lisää tilauksia tämän jälkeenkin.
. KU
TURUN TELAKAN
16
tunut telakasta. Nyt kaikkien pitääkin skarpata,
jottei tätä mokata.
METALLIN VAIKUTTAJIEN
LEHTONEN HALUAA
pääluottamusmies
Jari Aalto toivoi tuoreeltaan uudelta
omistajalta ryhtiä. Pidetään mielessä, että kun tulee uusi omistaja ja uusi telakka,
sen pitää olla kaikilla tavoin uusi
alku
Viikkolehti selvitti, miten historioitsija, työvoimapolitiikan tuntija ja sukupuolen tutkija lähestyvät kapitalismia.
17
». Välillä kun puhutaan markkinoista, välillä taas etiikasta tai
maailmanjärjestelmästä.
Kalevi Suomela kirjoitti arvostelusta vastineen (Viikkolehti 6.6.), jossa hän erotteli markkinatalouden, kapitalismin ja sosialismin. Esimerkiksi
yksi keskustelija kirjoitti, että Suomelan vaatima markkinatalouden sääntely ja ?ihmiskasvoinen kapitalismi?
toimi 1970-80-luvuilla, kun vasemmisto oli kokonaisuutena suuri voima politiikassa.
Nykytilanteessa pitäisi vaatia enemmän ja rakentaa
?työväen kamppailevaa ja kon?iktialtista rintamaa pääomaa ja kapitalismia vastaan?.
Siis mitä vastaan. Suomelan mukaan kapitalismia pitäisi käyttää lähinnä kirosanana.
Keskustelun laukaissutta kirjaa toimittanut Inari
Juntumaa (Viikkolehti 19.6.) korosti, että kapitalismi voi
viitata monenlaiseen yhteiskuntamalliin ja kulttuuriin.
Kapitalistisen toiminnan lisääntyminen merkitsee eri
asioita eri puolilla yhteiskuntaa, kuten kansalaisyhteiskunnassa, työelämässä ja läheisten kesken.
Kansan Uutisten blogissaan Matti-Vesa Volanen huo-
mautti (10.7.), että vasemmisto on tavannut kuvata kapitalismia luokka- ja tavarantuotantoyhteiskuntana.
Kun Suomelan ja Volasen kirjoitukset jaettiin Facebookissa, syntyi yli sadan puheenvuoron keskustelu kapitalismista ja vasemmiston tavoitteista. Kapitalismi
Kapitalismi tarkoittaa rakenteellista pakkoa alistaa elämä
arvonlisäyksen eli käytännössä sijoitustoiminnan ehtojen
alaiseksi ja sen päämäärien palvelukseen.
Terry Eagleton teoksessa Miksi Marx oli oikeassa
Kapitalismi on talousjärjestelmä, jolla on tietyt ominaispiirteet
mutta joka saa hyvin monia ilmenemismuotoja historian kuluessa.
Sillä on keskeinen vaikutus talous- ja yhteiskuntakehitykseen
sekä siihen, minkälaisia yhteiskuntaluokkia on ja mitkä niiden
suhteet ovat.
Markku Kuisma, Suomen ja Pohjoismaiden historian professori
Kapitalismi tarkoittaa, että joudumme käyttämään aikamme
asioihin, jotka vituttavat meitä.
Ylioppilasteatterin kabaree-illassa kuultu määritelmä
Pääoman
oma ismi
» Kansan Uutisissa on alkukesän
aikana keskusteltu kapitalismista.
Onko se markkinataloutta,
yhteiskuntatieteellinen käsite
vai kirosana?
TEKSTI Pontus Purokuru
KAPITALISMIN SANAKIRJAN arvostelussa (Viikkolehti 30.5.)
ihmeteltiin, mitä kapitalismilla oikein tarkoitetaan
Englannin nousu oli
kuitenkin hyvin paljon sotalaivaston ja siirtokuntien ansiota.
Englannissa valtio tuki kauppakomppanioita ja erilaisia monopoleja sekä suojeli omaa tuotantoaan tullipolitiikalla. Nyt palataan kovaa
vauhtia 1800-luvun ?rosvoparonien. Vasta
vahvistuttuaan riittävästi Englanti alkoi avata markkinoitaan ja ajaa vapaakauppaa.
1700-luvulla Lontoo otti Amsterdamin paikan hallitsevana metropolina, jota vahvisti 1800-luvulla käyttöönotettu teknologia kehruujennyineen ja höyrykoneineen.
Kapitalismin pyörät saivat lisää vauhtia.
Sama kehitys käytiin Suomessa pitkälti sahateollisuuden voimalla: ensin tänne tuotiin vesivoimalla toimivia sahoja, sitten höyrysahat avasivat kasvun portit ja vapautti metsäteollisuuden koskipaikoista.
Nyt tulo- ja varallisuuserot ympäri maailmaa ovat kasvussa. Kapitalismiin kuuluvat
myös valtio ja sotavoimat.
. Kilpailijat pidettiin kurissa sotalaivastolla. Nyt palataan kovaa
vauhtia 1800-luvun
?rosvoparonien. ja
muiden pääoman
omistajien valtaaikaan, jossa tulo- ja
varallisuuserot ovat
räikeitä.
Olaus Magnusin 1539 valmistunut Carta Marina ohjasi kulkijoita pohjoisessa.
Kapitalismi tuli Suomeen
1600-luvulla
» Historioitsijan näkökulmasta
kapitalismissa on palattu vuosisata
taaksepäin.
Pohjoisten kansojen historia -teoksen kuvitusta (Olaus
Magnus 1555)
MARKKU KUISMA esitteli vuonna 2010 kirjassaan Rosvoparonien paluu huomion, josta on tänä vuonna puhuttu
maailmalla Thomas Pikettyn ansiosta: 1900-luvun hyvinvointikapitalismin aika on ohi. Rantakaupungeissa välitettiin maailmalle maaseudun tuottamaa
tervaa ja rakennettiin laivoja, jotka ovat molemmat hyviä
esimerkkejä kapitalismin kansainvälisestä luonteesta.
18
Terva toimii esimerkkinä siitäkin, miten kapitalismiin
liittyy markkinoiden lisäksi pakkosuhteita. Molemmissa on kyse pääoman vapauden ajasta, ja
molempia leimaa samanlainen julkinen retoriikka.
Helsingin yliopiston Suomen ja pohjoismaiden historian professorina toimiva Kuisma määrittelee työkseen
juuri kapitalismin tutkimuksen. Valtio kuitenkin tarvitsi
rahatuloja armeijaansa varten, ja tulonlisäyksen keinoksi
keksittiin rahaverojen nostaminen.
Verotus tuotti talonpoikaistolle pakon hankkia rahatuloja sen verran, että veroista selvittiin. Tässä vaiheessa ruotsalaiset ja
suomalaiset rannikkoalueet kytkettiin kansainväliseen
kauppakapitalismiin.
Hollannin ja Englannin kauppa- ja sotalaivastojen rakentaminen tuotti kysyntää Suomessa asti. Historioitsijaa kiinnostavat käsitteen määrittelyä enemmän kapitalismin ilmenemismuodot ja vaikutukset eri aikoina.
Talouden historia on muutakin kuin taloutta
Kun Kuismalle esittää kysymyksiä kapitalismin historiasta, vastauksena on maasta toiseen polveileva luento.
Yritetään tiivistää: Pohjois-Italiassa syntyi 1400-luvulla
kapitalismille tyypillistä kansainvälistä kauppa- ja pankkitoimintaa. Samaan aikaan löytöretket laajensivat kaupan piiriä.
Italiasta kapitalismin kehityksen painopiste siirtyi vähitellen 1600-luvulla Euroopan Atlantin rannikoille, erityisesti Amsterdamiin, joka nousi mahtiporvariston pyörittämäksi metropoliksi. Suomi seuraa taas samaa 1800-lukulaista kehitystä, joskin jälleen kerran kapitalismin edelläkävijöitä
hitaammin.. Voi olla kapitalismia, jossa valtio pitää huolen vapaasta kilpailusta, mutta se on poliittisen sääntelyn tulosta.
Kun puhutaan kapitalismista, ei siis pidä puhua vain
markkinoista tai taloudesta. Yksi naivi selitysmalli kapitalismin synnystä on,
että Englanti ryhtyi vapaakauppaan ja kapitalismi
pääsi sen vuoksi siellä vahvaksi. ja muiden pääoman
omistajien valta-aikaan, jossa tulo- ja varallisuuserot ovat
räikeitä.
Muutenkin nykyhetki muistuttaa Kuisman mukaan
1800-luvun lopun tilannetta, josta puhutaan ensimmäisen suuren globalisaation ja Euroopan integraation aikana. Tämä oli merkittävä syy siihen, että talonpojat alkoivat polttaa tervaa,
ja näin Suomen alueesta tuli kansainvälisesti merkittävä
tervan tuottaja.
Taustalla sotalaivat ja siirtokunnat
Kuisman mukaan kapitalismi ei määrity vapaan kilpailun kautta.
. Tervasta nimittäin maksettiin tuottajille keskimäärin niin vähän,
ettei se juuri houkutellut töihin
Nyt Koistinen katsoo, että kapitalismianalyysi
on tek
tekemässä jonkinlaista paluuta.
Nu
Nuoret taloustieteilijät kiinnostuvat keynesiläisyydestä jja talouden rakenteiden tutkimuksesta. Nythän kulutus on jakautunut varallisuuden mukaan.
Jos tavoitteena on sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta, niin Koistisen mukaan kulutusta pitäisi
suunnata aineettomiin hyödykkeisiin, kuten koulutukseen ja kulttuuriin. Oikea analyysi on, että me itse kansalaisina olemme
osa pääomasuhdetta. Puhutaan, että pitäisi tukea
kaikkein huonoimmassa asemassa olevia, eikä kytketä
politiikkaa tuotannon ja jaon suhteisiin.
. Kapitalismi
Eurokriisi on alistamista ja
vahvemman oikeutta
» Hyvinvointivaltion ongelmia ei
voi ymmärtää ilman kapitalismia,
sanoo sosiaalipolitiikan professori.
MAAILMANLAAJUISEN talouskriisin yhteydessä ei ole puhuttu
kapitalismin kriisistä, vaan markkinataloudesta ja yksittäisten kansantalouksien ja pankkijärjestelmien kriiseistä.
Kapitalismianalyysin putoaminen yhteiskuntatieteistä on
johtanut siihen, että valintojen poliittisuus on unohdettu.
Näin kirjoitti Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan
professori Pertti Koistinen verkkolehti Alustassa viime
profes
vuonn
vuonna. Jos haluamme siihen muutoksen,
meidän on oltava valmis muuttamaan myös tulonjakoa ja
omaa kulutustamme.
Kokonaisymmärrys puuttuu
Koistisen mukaan sosiaalipolitiikan ja hyvinvointivaltion
nykyisiä ongelmia ja rajoituksia on vaikea ymmärtää ilman kapitalismin käsittelemistä.
Esimerkiksi työllisyys- ja muutosturvajärjestelmät
ovat Koistisen mielestä suomalaisen sosiaalipolitiikan
parhaita saavutuksia, mutta niiden avulla ei kuitenkaan
ratkaista kapitalismin syvimpiä ongelmia, kuten ristiriitoja ja epävarmuutta.
. Vaihtoehtoiset talousjärjestelmät kuitenkin romahtivat, koska ne
eivät kyenneet uudistumaan ja päätyivät riistämään tuhoisasti ihmisiä ja ympäristöä.
Marxilainen tutkimuskin menetti otteensa, kun siitä
tuli vallankäytön jatke.
Teoria jäi polkemaan paikalleen eikä kyennyt huomioimaan riittävästi esimerkiksi pääomamarkkinoiden laajenemista ja kehittymistä itsenäiseksi voitontavoittelun
muodoksi, joka ohjaa valtiontalouksien suuntaa.
Nykyisen kapitalismianalyysin ongelmaksi Koistinen
katsoo se, ettei empiiristä tutkimusta tehdä tarpeeksi.
Haasteita on erityisesti ?nanssimarkkinoiden ja kulutuksen tutkimuksessa.
. Nyt
kun se on kriisissä, kukaan ei puhu siitä, mikä sen systeemin kriisi on.
. Näin hän toi maailman epäsuhteityöläis
kehityksen mukaan analyysiin.
sen ke
Koistinen
harmittelee, että marxilainen analyysi ei
Koi
kehittynyt siinä tahdissa kuin mitä itse kapitalismi
ole keh
kehittynyt. Samalla sivuukunkin
tetaan se, miten monet ongelmat ovat perua yhteiskuntien
välisis epäedullisista vaihtosuhteista, siis eriarvoisuuvälisistä
desta jja talouspoliittisesta vallasta, Koistinen sanoo.
?Y
Yhteiskuntien tarkasteleminen kansantalouksina on
tietenkin ymmärrettävää, mutta harhaista, koska yrityktietenk
niiden tavat tavoitella voittoa ovat globalisoituneet.
set ja n
Vahvemman voima
Vahv
JOHAN ALÉN
Miksei puhuta
suoraan siitä, että
nykyisen kriisin
syynä on kasvanut
eriarvoisuus ja
epäreilut vaihtosuhteet yhteiskuntien välillä?
Kansa
Kansainvälisessä
taloudessa on Koistisen mukaan kyse
alistussuhteista ja vahvempien oikeuksiin perustuvasta
alistus
kilpailusta.
kilpail
Saksa
Sak ja Kiina ovat kahden viime vuosikymmenen aijohtaviksi talousmahdeiksi ja poliittisen
kana nousseet
n
vallan käyttäjiksi. Tässä
suhteessa marxilainen teoria oli hyvin poikT
keuksellinen. Kun esimerkiksi Finnairin työntekijät taistelevat
palkoistaan tai työsopimusehdoistaan, niin he joutuvat
ottamaan kantaa tuotannonalansa globalisoitumiseen.
Se on erittäin vaikeaa. Kuten Wolfgang Streeck sanoo, Euroopan unioni
talouspoliittisena liittona on liberalistisen talouspolitiikan ideaalityyppi. Nykykapitalismi ei aukea jankkaamalla
on keh
Marxin klassisia tekstejä. Mutta teoreettisesti ottaen se ei ole ratkaisu
eikä oikea analyysi.
. Jotkut siitä hyötyivät, jotkut hävisivät.
»
19. Epäonnistunut analyysi johtaa
Marxi
myös vääriin poliittisiin johtopäätöksiin.
Pomminheitto ei ole hyvää analyysia
Alkujaan sosialismi ja siihen perustuvat yhteiskuntamallit olivat Koistisen mukaan innovatiivisia. Saksa on laajentunut talouspolitiikallaan niin
n entisiin sosialistimaihin kuin Kreikkaan ja Portugaliinkin. Samalla
huom
huomio on kiinnittynyt siihen, miten eri maat ovat sidoksissa ttoisiinsa ja muodostavat globaalin talouden.
Tal
Talouspoliittisessa keskustelussa riittää silti arvosteltavaa.
. Jo työttömyysteorioissaan Marx puhui ryykeuks
syköyhälistöstä ja kansainvälistyneestä ja liikkuvasta
syköyh
työläisköyhälistöstä. Esimerkiksi saksalaista pääomaa pumppaamalla
luotiin kupla, jota seurasi väistämättä kyllästymispiste
ja romahdus. Kun lukee EU:n perustamissopimusta,
niin talouspoliittisesti ajatellen sillä haluttiin Eurooppaan liberaalin teorian mukainen markkinatalous. Ajatuksena oli, että hyvinvointia syntyy ja talouskasvu helpottuu, kun riskejä jaetaan ja ihmisiä ei jätetä
yksin talouskriisinkään aikana.
Sosiaalipolitiikasta pitäisi jälleen tehdä talouspoliittisen strategian osa, Koistinen vaatii.
Se edellyttää, että ymmärrettäisiin maailmanlaajuisten markkinoiden, valtioiden ja luokkien välisiä suhteita,
siis kapitalismia.
EU on liberalismin arkkityyppi
Miksei kapitalismista sitten puhuta enemmän. Kysymykset
K
asetetaan aina sen mukaan, mikä on
kunki kansantalouden kannalta edullista. Se samastetaan köyhäinhoitoon. Eihän tulonjaon ainoa perusta ole oikeudenmukaisuus. Tulonjaolla voidaan edistää esimerkiksi tuotannonalojen kehitystä ja kestävää kulutusta.
. Samalla siitä ja erityisesti sen keskuspantugalii
kista ttuli yksi nykyisen kriisin pääpelureista.
Samaa
Sam voi sanoa Kiinasta ja koko Euroopan unionista.
Kaiken tämän ymmärtämiseksi tarvitaan kapitalistisen
systeemin analyysia: pelkkä markkinahäiriöiden tutkisystee
mus ei riitä.
. Kun näkee upporikkaita ja keinottelijoita, niin kyllä
itsellekin tulee sellainen olo, että pommin mielellään
heittäisi. Nykyisin sosiaalipolitiikka nähdään kapeasti. Vaadittaisiin viisautta siitä, mitkä
ovat kansainvälisten yhtiöiden voimasuhteet.
Koistiselle marxilainen kapitalismianalyysi on teoreettinen ja sivistyksellinen visio, joka haastaa tutkimaan kansainvälistyvää prosessia.
Kuten Marx sanoi, pääoma ei ole yksittäinen kapitalisti rahapussin kanssa vaan yhteiskunnallinen suhde.
Silti asioista puhutaan ikään kuin ne olisivat vain yksilöiden välisiä suhteita.
. Vastaavasti tulonjakoon puuttumalla
voitaisiin muuttaa terveyspalveluiden eriytymistä työterveyteen ja julkiseen terveydenhoitoon.
Hyvinvointivaltiota perusteltiin aikoinaan juuri taloudella. Yksinkertaisesti siksi, että kapitalismi vie yhteiskuntakritiikin
laajemmille ja poliittisesti aroimmille aloille, Koistinen
vastaa ja käyttää eurokriisiä esimerkkinä.
. Miksei puhuta suoraan siitä, että nykyisen kriisin syntynä syvinä on kasvanut eriarvoisuus ja epäreilut
vaihtosuhteet yhteiskuntien välillä.
Kapitalismin
ongelma on muualla kuin kapitalismipuheessa.
Pakko myydä itseään
Tavallisen elämän kannalta kapitalismi tarkoittaa ennen kaikkea pakkoa.
. Hän tutki, miten kapitalismia ja sukupuolta koetaan ja eletään työmarkkinoilla.
. Itseäni kiinnostaa ihmisten itseymmärryksen ja oman toiminnan ja kapitalismin
suhde. Samaan aikaan ne ovat valtasuhteita, joita ihmiset elävät, Mäkinen selittää.
. Kun aloitin naistutkimuksen opinnot, kapitalismi tuntui vieraalta käsitteeltä eikä se tullut hirveästi esille yliopistossa, vaan jäi itseopiskeluksi, Mäkinen sanoo.
Välineitä analyysiin löytyi 1970- ja 80-lukujen marxilaisesta feminismistä, feministisestä työelämäntutkimuksesta ja toisaalta
2000-luvulla käydystä postfordismi-keskustelusta, jossa on käsitelty tietotaloutta ja työn
uusia muotoja.
Vuonna 2008 puhjennut talouskriisi teki
kapitalismista puhumisesta sallitumpaa. Jos ei ole perintöä tai pääomatuloja, joiden turvin elää, on tehtävä töitä. Jos tilanteeseen haluaa jotain muutosta,
kapitalismi on se, johon päin pitäisi katsoa,
sen sijaan että katsotaan mitä yksilöiden pitäisi tehdä.. Silloin kapitalismi sanelee työn myymisen ja ostamisen
ehdoilla, mitä elämässä tapahtuu.
Tällaisessa tilanteessa ei Mäkisen mukaan ole mielekästä kritisoida sitä, että ihmiset markkinoivat itseään. Se ei ole asia, jota pääsisi ihan helposti pakoon. Harva voi valita elämän kapitalismin ulkopuolella.
. Kapitalismi
JOHAN ALÉN
Myydään ihmistä ja ostetaan myös
» Kapitalismi sanelee työn
myymisen ja ostamisen
ehdoilla, mitä elämässä
tapahtuu, sanoo naistutkija.
KAPITALISMISTA TAVATAAN puhua ikään kuin
se olisi vain abstrakti järjestelmä, jolla ei ole
juuri tekemistä arjen kanssa. Katariina Mäkinen yhdisti käsitteen vuonna 2012 julkaistussa väitöskirjassaan jokapäiväiseen elämään. Itsen markkinointi on toimintaa tilanteessa, jossa kapitalismi on jo valmiiksi tehnyt
ihmisestä tavaran, Mäkinen tiivistää.
Arjen näkökulmasta kapitalismi tarkoittaa esimerkiksi ihmissuhteiden välineellistymistä. Pysyvää on
järjestelmän suuntautuminen jatkuvaan talouskasvuun, työn ja pääoman vastakkainasettelu sekä nopea teknologinen kehitys.
Kapitalismi on kuitenkin järjestelmä, joka
perustuu myös jatkuvaan muutokseen.
Viime vuosikymmeninä tiedosta on tullut
tärkeä kauppatavara esimerkiksi ohjelmien,
patenttien ja lisenssien muodossa, palvelusektorin merkitys on korostunut, työelämässä on
alettu vaatia enemmän persoonallisuuteen ja
tunteisiin liittyviä kykyjä.
Samalla elämä kokonaisuudessaan on
muuttunut epävarmemmaksi ja hauraammaksi.
Harva voi valita elämän ulkopuolella
Itsen markkinointi on
toimintaa
tilanteessa,
jossa
kapitalismi on
jo valmiiksi
tehnyt
ihmisestä
tavaran.
Kun kirjoitetaan kapitalismista arjen näkökulmasta, ongelmaksi nousee, etteivät ihmiset
välttämättä itse puhu kapitalismista.
Voiko edes sanoa, että ihmisillä on kokemusta kapitalismista?
Mäkinen nauraa, että väitöskirjahaastatteluissa kysymys kapitalismista olisi ollut absurdi: ?Mitä mieltä olet kapitalismin tavaramuotoistamistendenssistä??
Onko kapitalismi taas yksi käsite, jolla tutkijat jyräävät ihmisten kokemuksen yli?
. Nyt
kenenkään on vaikea tulla sanomaan tutkijalle, etteikö kapitalismista puhuminen olisi
relevanttia.
Mäkiselle kapitalismitutkimus tarkoittaa
asioiden asettamista laajempaan kontekstiin
ja sen osoittamista, että tietynlaiset tilanteet
toistuvat eivätkä ole erityistapauksia.
Mäkistä kiinnostaa kapitalismissa jatkuvuus ja toisaalta uudistuminen. Ihmisten sijaan
on syytä kritisoida niitä kapitalismin asettamia raameja, joissa ihmisten toiminta tapahtuu.
. Eikä kapitalismi lakkaa olemasta sillä, että
me lakkaamme puhumasta siitä. Toisaalta ei ole kovin kohtuutonta väittää, että kapitalismi todella jyrää, Mäkinen
miettii. Sukupuoli ja kapitalismi ovat yhteiskunnallisten suhteiden järjestelmiä. Työnhakijat brändääävät itseään kertomalla tarinoita, pumppaamalla itsetuntoaan
ja verkostoitumalla.
Huomio kiinnittyy yksilöiden väliseen kilpailuun, vaikka kapitalismi kehystää tilannetta.
. . Myyjänä, verkostoitumispakkoisena
akateemikkona tai jutunpuutteisena toimittajana työskentely vaikuttaa siihen, suhtau-
20
tuuko toisiin ihmisiin resursseina ja kilpailuetuina.
Uutta ja vanhaa
. Ihmiset sisäistävät yhteiskunnallisia
suhteita, mutta eivät kuitenkaan robottimaisesti, vaan ristiriitaisesti.
Mäkinen tarkasteli naistutkimuksen väitöskirjassaan itsen kauppaamista työmarkkinoilla
Liian nuori hän oli Othelloonkin, totta kyllä.
KYLLÄ KAJAANISSA, Savonlinnassa, Kuhmossa ja Urjalassa
nuoriakin oli, ja paljon. ei ainakaan julkisin varoin pitäisi tukea.
Taannoin kävi erään helsinkiläislehden toimittaja
varta vasten Kansallisoopperassa syyllistämässä näitä
naisia kyselemällä, onko oikein, että valtiontuella pidetään huolta heidän pääsylippujensa kohtuullisesta hinnasta. ilmapiirissä, että kirjaston kirjat eivät pysty houkuttelemaan nuoria asiakkaiksi.
IKINÄ EN ole saanut järkevää selitystä sille, miksi taidelai-
tosten ja -tapahtumien pitäisi houkutella juuri niitä, jotka
eivät ole taiteenalasta kiinnostuneita ja hylätä ne, jotka
ovat. meluisasti keskenään. Tutkimuksen mukaan he ovat myös kaikkein avoimimpia ja
avaramielisimpiä taiteen vastaanottajia.
Viisas M.A. Tämäkään päivittäistavarakauppa-ajattelu ei näköjään riitä:
tuloksen kasvattamiseksi kirjastoon on saatava myös ne,
joita ei kirjallisuus pätkääkään kiinnosta, mutta skeittilaudat ja ompelukoneet ja kaikenlainen ?viihtyminen?
ehkä saisivat astumaan ovesta sisään.
?KLASSINEN MUSIIKKI etsii nuorta yleisöä, vaikka otolli-
sempaa olisi hyökätä näiden yli 45-vuotiaiden kimppuun, joita rock ei enää sytytä?, sanoo Rondo-lehden sitaattipalstan mukaan tutkija Olli Löytty eräässä
haastattelussa. Kun me meidän kolmikymppiselle tytölle varovasti esitimme, että hän voisi tulla
kanssamme Savonlinnaan, hän sanoi, ettei ikinä, koska
hänet lapsena ?väkisin raahattiin. Kuhmon Kamarimusiikki. Vaaditaan korkeakulttuurin viihteellistämistä, jotta voitaisiin vaihtaa sen
?väärä. Jokaisen
hallinnonalan tehtävä oli tehdä luvuin osoitettavaa ?tulosta?.
» Ikinä en ole saanut järkevää selitystä
sille, miksi taidelaitosten ja -tapahtumien
pitäisi houkutella juuri niitä, jotka eivät
ole taiteenalasta kiinnostuneita ja hylätä
ne, jotka ovat.
Koska kirjaston palvelu on olennaisilta osin ilmaista,
sillä ei ollut muuta tulonlähdettä kuin lainaussakot.
Niinpä sen tulos laskettiin kävijöiden ja lainausten määristä. Kolumni / Tuula-Liina Varis
Oikeat ja väärät yleisöt
KAJAANIN RUNOVIIKKO. Kesäteatteri Joensuun Utrassa. Itsenäistymisvaiheessa nuorelle on tärkeätä irtaantua siitä, mitä vanhemmat edustavat ja innostua kaikesta, mitä he kauhistuvat ja paheksuvat.
50- ja 60-luvulla Suomessa vasta havahduttiin semmoisen asian kuin nuorisokulttuurin olemassaoloon,
vaikka eivät nuoret sitä ennenkään olleet jakaneet vanhempiensa mielipiteitä kiinnostuksen kohteista. Ikävä kehityssuunta alkoi 90-luvun alussa, kun kuntataloudessa siirryttiin niin sanottuun konserniajatteluun. Numminen lausahti äskettäin, että korkeakulttuuri on nykyisin ainoa vaihtoehtokulttuuri,
kaikki muu on läpikaupallistunutta. Mutta nämä toiminnat näyttävät olevan enemminkin taantumassa kuin
lisääntymässä.
Olen istunut kymmenkunta vuotta kirjaston asioita
hoitavissa kunnallisissa lautakunnissa, ja ymmärrän kyllä niiden ongelmat. Taiteen jälkikasvusta ei ole mitään huolta, se on runsasta ja sitä riittää.
KIRJOITTAJA on Joensuussa asuva kirjailija.
21. Irtiotto
on tärkeä vaihe: jos vanhempi sukupolvi yhtäkkiä hylkäisikin taiteet ja alkaisi täyttää festarialueet, maalata
gra?teja ja sellua porukalla kaikissa nuorison huvipaikoissa irokeesit päässä, legginsit jalassa ja siiderimuki
kourassa, nuoret keksisivät äkkiä jotain muuta. Savonlinnan Oopperajuhlat. Kaikki nämä kulttuuritapahtumat piukkaan täynnä yleisöä.
Katselin noita yleisöjä, ja toden totta: jos yli nelikymppiset naiset yhtäkkiä lakkaisivat kansoittamasta katsomoita, joka ikinen tämän maan taidetapahtuma ja moni
instituutiokin saisi panna pillit pussiin ja lopettaa toimintansa. oopperoihin. Väkisin
raahattiin. Hän tietää, mistä puhuu, sillä hänen
kimppuunsa on käyty: musiikkitoimittaja Minna Lindgren on toiminut hänen oppaanaan klassisen musiikin
maailmaan, ja sen tuloksena on syntynyt kirjakin nimeltä Sinfoniaanisin terveisin.
Kuulun itse ensimmäiseen suomalaiseen rock-sukupolveen, eikä nuorena olisi tullut mieleenkään tykätä
mistään, mistä vanhempani tykkäsivät. Ainakin
heidän pitäisi.
Nuorelle ihmisen pitää vapautua kaikesta, mihin vanhemmat häntä ?pakottivat?. Tässä läpikaupallisessa maailmassa on tietenkin vaikea sietää mitään eikaupallista, ja niinpä korkeakulttuurin instituutioiden
kimppuun käydään nyt innokkaasti. Siinä käy usein huonosti: halutut eivät tule, ja hyljeksityt lakkaavat käymästä.
Voin hyvin kuvitella, että moni kirjallisuutta harrastava kirjastonkävijä vähentää käyntejään, jos kirjastosta kehittyy viihdekeskus, jossa jotkut ompelevat, jotkut askartelevat puutöiden kimpussa, ja jotkut tulevat
vain ?viihtymään. Kuitenkin nämä ikääntyneet naiset ovat aina
vain se väärä yleisö, minkkimuuri, helmikanaparvi, joiden ?ajanvietettä. Kirjastot voisivat elävöittää itseään monin kirjallisuuteen ja lukemiseen liittyvin toiminnoin, satutunnein, matineoin, kirjailijavierailuin ja kulttuurikeskusteluin. Kun ruvettiin muistelemaan, kävi ilmi, että
olimme kerran vieneet hänet Kansallisoopperaan katsomaan Othelloa, ja silloinkin sen takia, että hän oli liian
nuori jäämään meidän Helsingin matkamme ajaksi yksin
kotiin. yleisö oikeaan eli nuorisoon.
Itse asiassa resepti on ikivanha. Urjalan Pentinkulman päivät. Ajasta toiseen on kannettu huolta siitä, että pojat eivät lue, että runoudesta
tehdään tarkoituksella käsittämätöntä, että orkesterien
ohjelmistot ovat liian tylsiä ja vaikeita nuorison kuunneltavaksi, että nuoret eivät viihdy taideinstituutioiden ?jäykässä. Tämä oli omiaan johtamaan pikkuhiljaa siihen,
että kirjastoon ostettiin yhä enemmän kaupallisesti menestyvää bestseller-kirjallisuutta ja yhä vähemmän vähälevikkistä laatukirjallisuutta, koska se ei ?liiku?. Ei valtio heitä tue, vaan juuri he ovat taideinstituutioiden parhaat tukijat, niiden olemassaolon turva. Enemmistönä he olivat lavalla.
Korkeakulttuuri ammattina kiinnostaa valtavaa määrää
nuoria, paljon useampia kuin mahtuu sisään taideoppilaitoksiin tai kustantajien kustannusohjelmiin
Vaikka joku yhteiskunnallinen
ilmiö olisi vielä marginaalissa, niin
teatteri tuo sen näkyvästi yhteiskunnalliseen keskusteluun. Rämän farssimainen tulkinta lyö Heikkisen kriittisen
satiirin välillä ihan läskiksi.
Ehkä suurin syy farssimaisuuteen on Etelän armeijan osoitteleva
puskateatterimainen kohellus. Hän rakentaa Oulasta sanavalmiin räppäävän puhelingon.
Oulan esikuvina eivät ole vanhat saamelaisäijät vaan Amerikan mustat vallankumoukselliset
räppärit. Sen huumori on ohjaaja Lauri Laglen
mukaan lämmintä.
tuo tänään
lavalle radikaalin virolaisen ihmiskuvauksen, Teater NO99:n ja Lauri
Laglen esityksen Suursyömärit. Se kertoo Saamenmaan
vapautusarmeijan menestyksekkäästä hyökkäyksestä Etelä-Suomeen.
Siirtomaapolitiikan alle nitistettyjen saamelaisten kuksa menee
nurin. He ovat valmiita mihin vain, ei ole mitään rajoja, ei häpeää, kaikki on mahdollista. Tuntureiden takana nousee
nyrkki ja Lappi julistautuu itsenäiseksi. Näytelmäni heijastelee ihmisten haluja ja kyvyttömyyttä kohdata
toisia syvemmällä tasolla, päästä lähemmäksi toisiaan.
. (Suur
õgimine).
Teos palkittiin vuonna 2012 Viron
parhaana näytelmänä. Se ei ollut Laglen töitä.
Lagle sanoo, että Suursyömärit ei
kerro erityisesti Virosta.
. Halusin ohjata näytelmästäni
ikään kuin runoelman. pilkatut Suomen sotilaat . Oula sanoo olevansa aito
Lapin neekeri.
Raivoavien räppäriesikuvien
vuoksi ryöppyävä Oula-dialogi on
lähes painokelvotonta. Kaikki
on mahdollista yhteisestä sopimuksesta himojen maailmassa.
Uutta radikaalia teatteria
Suuri pamaus esikuvana
Lapin vapautusarmeija.
22
Näytelmän keskiössä on ruoka, joka
Teatterikesän taiteelliseen johtoon
kuuluva ohjaaja ja teatteritaiteen tut-
» Kaikki on
mahdollista
himojen
maailmassa.
kija Mikko Kanninen sanoo, että
Suursyömärit on teatterikesään tuotua tyypillistä uutta radikaalia teatteria.
Hänen mukaansa niistä on löydettävissä uutta ajattelua. Mutta se ei riitä vaan moottorikelkka-armeija lähtee kostosotaan etelään.
HEIKKISEN ROMAANI on hauskuu-
dessaankin monta astetta viileämpi
kuin näytelmä. Valtaosin isot lihavat miehet . Se esitetään
Tampereella nyt kolme kertaa.
Lagle sanoo olevansa jännittynyt,
koska tämä on Suursyömärit-näytelmän ja myös ohjaaja-Laglen ensimmäinen vierailu ulkomailla.
. kulttuuri
B
Olisi ihanaa, jos pääsisimme maallisen vaelluksen jälkeen paratiisiin, mutta olen sitä mieltä, että elämä on tässä. Kirosana laimeammasta
päästä on ?Inarin perse?.
Rämön farssi onnistui siinä mielessä, että se nauratti yleisöä kaiken aikaa.
Jouko Huru
VILLE KOKKOLA
Kaikki on mahdollista yhteisestä sopimuksesta himojen maailmassa, sanoo Suursyömärit-näytelmän ohjaaja Lauri Lagle.
Virolaista mässäilyä
teatterilavalla
» Suursyömärit on railakas ja kuriton sielunmessu. Kanninen arvioi, että Suursyömärit kertoo
tästä ajasta, jossa kaikkea on ahmittavaksi asti, muttei ehkä ajattelun
vapautta.
. V-alkuista
välimerkkisanaa toistetaan loputtomiin. Laglen huumori on
lämmintä ja ihmistä ymmärtävää.
. Ihmiset menettävät otteensa elämään ja täyttävät tyhjyyden nautinnolla.
Railakas ja kuriton sielunmessu
on saanut inspiraationsa italialaisen Marco Ferrerin makaaberista
elokuvasta Suuri Pamaus (La Grande
Bouffe, 1973). eivät meinaa
pysyä edes pystyssä lavalla kompuroimatta, mistä syntyy tahatontakin komiikkaa.
NÄYTELMÄN PELASTAA saamelaisarmeija, etenkin sen johtajaa Oulaa
virtuoosimaisesti esittävä Kirsi
Kärnä. Syömisestä
kehittyy hillitön orgia. Näissä esityksissä käytetään nykyisen kaupallistuneen teatterin vaiheessa siihen kuuluvia keinoja ja elementtejä.
Jouko Huru. En tunne suomalaisia kovin
hyvin.
Teater NO99 esitti kaksi vuotta sitten Teatterikesässä näytelmän Viron
nousu ja tuho, jossa oli myös mässäilyä. Haluan nähdä, millainen energia syntyy yleisön ja näyttelijöiden
välille. Näyttelijä
Rea Mauranen, Apu 7.8.
TIIT OJASOO
Satiirista
tulee farssi
TEATTERIKESÄSSÄ NÄHDYSTÄ Joen-
suun kaupunginteatterin näytelmästä Terveiset Kutturasta sukeutuu nauruhermoja kutkuttava
farssi.
Vihtori Rämän ohjaama näytelmä perustuu Mikko-Pekka
Heikkisen samannimiseen romaaniin. Lavalla on
neljä ihmistä, joiden on määrä syödä
itsensä hengiltä. Monet esityksistämme ovat laajasti ajatellen
poliittista teatteria.
Kanninen sanoo, että nämä esitykset sisältävät frankfurtilaisen radikaalin teatterikäsityksen mukaan
tämän päivän parasta poliittista teatteria.
. Käsittelen siinä ihmisiä yleisesti.
TAMPEREEN TEATTERIKESÄ
täyttää vatsan ja mielen
Melko yleinen käsitys on kuitenkin se, että Hitler
yleensäkin pääsi valtaan juuri siksi,
että Saksan naiset olivat häneen niin
ihastuneita.
Professori Lower torjuu kuitenkin
tämänkin näkemyksen:
?Vaikka saksalaiset naiset olivatkin natsiliikkeen aktiivisia kannattajia, heitä ei voi syyttää siitä, että he olisivat varsinaisesti äänestäneet Hitlerin
valtaan.?
Tutkija perustelee: ?Hitleriä ei valittu demokraattisesti; hänet nimitti
kansleriksi pikemminkin joukko yläluokkaisia vanhoja miehiä, jotka kuvittelivat voivansa käyttää nuorekasta
nousukasta hyväkseen murskatakseen
vasemmiston ja palauttaakseen konservatiivit valtaan.?
Kirjansa lopulla Lower pyrkii selvittelemään, miksi naiset tappoivat ja mitä murhaajille sitten tapahtui. Adolf Hitlerin ?juutalaiskysymyksen lopullista
ratkaisua?, holokaustia toteuttamassa
oli Lowerin arvion ainakin puoli miljoonaa saksalaista naista.
Heillä oli tutkijan mukaan tärkeä
rooli miljoonien juutalaisten ja muiden kansallisuuksien joukkotuhossa.
Osa idän naisista oli toki myötäileviä
sivustakatsojia, mutta lukuisat osallistuivat myös murhiin ja ryöstöihin.
Naisten aseina olivat myrkkyruiskut,
pistoolit ja ruoskat. Hän tunkeutui kolmannessa kerroksessa olleelle lasten osastolle ja kulki vuoteelta toiselle jokaista
lasta tarkastellen. Esimerkiksi edellä mai26 saksalaista naista sai kuolemanKirjan mukaan
nainen oli natsiSaksassa valmis
toteuttamaan
joukkotuhoa siinä
missä mieskin, kun
olosuhteet ovat
otolliset.
tuomion sotien aikana tekemistään
rikoksista.
Hitler valtaan naisten äänillä?
Kolmannessa valtakunnassa naiset
eivät voineet päästä korkeimmille
poliittisille johtopaikoille, eivätkä
se saaneet toimia myöskään esimerkiksi tuomareina. Naie
t
a
ikan
sotien a
keskitysleirien
vartijoina
set saattoivat hetkessä vaih.
ksista
toimineita naisia tuomittaa roolia lempeästä äidistä ja
tään r iko
tiin Saksassa ja Itävallassa.
alistuvasta SS-upseerin lapsenNämä oikeudenkäynnit herättekokoneeksi tarkoitetusta vaimosta raakalaiseksi, Lower toteaa.
tivät aikoinaan suurta huomiota ja
Tutkija esittelee kirjassaan tartutkijan mukaan ne jättivät varjoonsa
kemmin kuvin ja sanoin lukuisia
naisten massamaiseen osallistumiedustavia ?Hitlerin raivottaria. KU
Kirjat
Hellistä äideistä natsimurhaajiksi
» Naisetkin osallistuivat hirmutekoihin
sodan aikana Saksassa.
jälkeen
korkeimpia natsijohtajia tuomittiin
Nürnbergin oikeudenkäynnissä, niin
joukossa ei ollut yhtään naista. Elokuva tarjoaa kaivattua
kontekstia käynnissä olevalle
Gazan konfliktille, sanoo Lens Politican tuottaja Kaisu Suopanki.
Näytöksen jälkeen Israel-
Palestiina-konfliktin ratkaisusta
sekä Gazan tilanteesta keskustelevat toimittaja-kirjailija Hannu
Reimeen johdolla Syksy Räsänen Israel Committee Against
House Demolitionista (ICAHD) ja
Yehia el-Sayed Arabikansojen
ystävyysseurasta (AKYS). ja kerseen holokaustiin.
Kymmenen vuoden kuluessa vain
too yksityiskohtaisesti heidän hirmuteoistaan. Joukossa mellastaa seurapiirirouvakin. Tutkija
huomauttaa, että aktiivinen
Lapsen pää murskattiin
temmeltäminen valloitetuilla
6
2
Eräs Lowerin tarkemmin kualueella avasi naisille myös
in
a
V
a
t
vaava natsinaaras nautti kun,
tien sosiaaliseen nousuun.
is
a
ta n
saksalais
sai ottaa juutalaislasta jaloista
Sodan jälkeen joitakin
tuomion
n
a
m
erityisen
raakoja lääkekiinni ja murskata tämän
le
o
s ai k u
ism
e
k
tieteellisissä
laitoksissa ja
pään geton kivimuuriin. Tämä
on osaltaan vaikuttanut siihen käsitykseen, että Saksan naiset olivat kaikesta pahasta tietämättömiä kotirouvia, jotka eivät millään tavalla osallistuneet holokaustiin.
Yhdysvalloissa ja Saksassa työskentelevä historian professori Wendy
Lower murskaa tämän käsityksen arkistolähteisiin ja haastatteluihin perustuvassa tutkimuksessaan Hitlerin raivottaret. Hei saivat jatkaa
entistä elämäänsä. Sitten hän seisahtui, poimi yhden lapsen, vei tämän parvekkeelle ja heitti ulos jalkakäytävälle.
Vanhempia lapsia hän tuuppi parvekkeelle ja tönäisi heidät kaiteen yli.?
Osa lapsista kuoli, osa loukkaantui vaikeasti.
Vastaavia näytteitä saksalaisten naisten toiminnasta Lowerilla
on runsaasti tarjolla. Tutkijan mukaan nainen on valmis toteuttamaan joukkotuhoa siinä
missä mieskin, kun olosuhteet ovat
otolliset.
Suurimmalle osalle rikoksiin
osallistuneista naisista ei tapahtunut yhtään mitään. Suuret joukot naisia
oli mukana natsien tuhoamiskoneistossa, joka teki suurimmat rikoksensa
Saksan idästä valloittamilla alueilla.
Ukrainassa, Valko-Venäjällä ja Baltian maissa juutalaisviha kehittyi äärimmäisyyksiinsä.
Naiset olivat mukana idässä
yleensä tukitehtävissä, kuten sairaanhoitajina, sihteereinä, opettajina
ja upseerien puolisoina, mutta tuhannet naiset olivat myös keskitysleirien
vartioina ja Gestapossa. Esimerkiksi SS ja
Gestapo julistettiin rikolliseksi järjestöksi, mutta samalla päätettiin, että
niissä palvelleita naisia ei asetettaisi
syytteeseen.
Holokaustissa mukana olleet naiset pyrkivät unohtamaan sodan aikaisen elämänsä. LENS POLITICA ja Helsinki Interna-
tional Artist Programme (HIAP)
tuovat Suomen-ensi-iltaan (16.8.
klo 18, Galleria Augusta) tuoreen
dokumentin Israel?Palestiina-konfliktista, kun Lens Politica -festivaaleilla esitetään dokumenttielokuva A People Without a Land
(2014), festivaali tiedottaa.
Ortodoksijuutalaisessa perheessä kasvaneen ohjaaja Eliyahu Ungar-Shargonin elokuva
piirtää kuvan Israelista ennen
kaikkea etno-nationalistisena
valtiona, jossa Länsirannan siirtokunnat laajenevat ja vuosisa-
toja alueella eläneet palestiinalaisperheet ovat jo pitkään olleet
väestörakennetta tuijottavan
politiikan uhreja.
Nakhban, vuoden 1948 palestiinalaisten joukkokarkoituksen, muistaminen, sekä kysymys
palestiinalaispakolaisten paluuoi-
keudesta muodostavat elokuvan
mukaan avainasiat sovinnonteon
aloittamiseksi.
. Eikä monikaan
heistä suostunut siitä puhumaan.
Tutkija nostaa esiin erään rikoksiin
syyllistyneiden kommentin: ?Mitä me
olisimme voineet tehdä.?
Kirjasta löytyy myös tällainen
huomio:
?Naisten väkivaltaisuuden kasvu
Kolmannessa valtakunnassa kietoutuu
yhteen seksuaalisen vallankumouksen
kanssa, jossa koeteltiin avioliiton, lisääntymisen, lastenkasvatuksen, feminiinisyyden ja mielihyvän rajoja ja
määritelmiä.?
Wendy Lowerin kirja herättää kysymyksiä, mutta se avaa joka tapauksessa vähemmän tunnetun näkökulman tapahtumiin, jotka on syytä
muistaa varsinkin nyt, kun Ukrainassa verisen konf liktin taustalla
kummittelevat myös toisen maailmansodan haamut.
Jukka Parkkari
WENDY LOWER: Hitlerin raivottaret,
Saksalaisnaisia natsien
kuolemankentillä, Atena, 296 s.
23. Teloituskäskyt
olivat usein naisten kirjoittamia.
KUN TOISEN MAAILMANSODAN
nittu lapsen pään murskaaja oli Ukrainassa toiminut sihteeri Johanna
Altvater, jonka tyylistä vielä toinen
näyte:
?Altvater ilmestyi verilöylyn aikaan
rakennukseen, joka toimi tilapäisenä
sairaalana
Teatteri
CAROLINA FRONT
Lavalle nousee iso
joukko nuoria, yhteen
hitsautuneena ja
innostuneesti.
kaan klassisesti, vaan kulkee aivan irralleenkin alkuperäisistä suuntaviivoista. Rooleissa mm. Musiikki
Aino Mättö & Heikki Mustakallio. jolloin päivänvalossa vahvat normit ja logiikat väistyvät.
Kuten Nikolai Perä -hahmo tuumaa lopuksi: ?Se joka tätä
unta rupeaa selittämään, on pelkkä aasi.?
Mieleen jää toinenkin kiteytys: ?Mikään, minkä tuottaa harras pyrkimys, ei voi epäonnistua.. Ohjaus Kalle Tahkolahti. Puvustus Sinikka Zannoni. On
rakkautta ja vihaa, epätoivoa ja inhoa, yhtä sulaa halua
kuin hulluutta.
Näyttelijöille esitys antaa kosolti näytönpaikkoja . ?Lähdimme tekemään rohkeasti
omaa tulkintaamme?, he sanovat käsiohjelman tekstissä,
?emmekä kuunnelleet mitään aiemmin Shakespearen
teksteihin sävellettyä musiikkia.. Yleisempiä yhtymäkohtia voisi hakea taannoisesta
ranskalaisesta look ciné -ilmiöstä, mikseipä myös brittien Monty Python -ryhmästä.
Nykyehdoin toimii myös Aino Mätön ja Heikki Mustakallion musiikki. Lauri Siparin suomennos
(1989) on tekstin pohjana, mutta vain pohjana.
Näytelmä on ulkoisesti nykypäivää. Olli
Tamminen, Elina Mustonen, Linda Maria Laaksonen,
Veera Väisänen, Teo Mattila, Tuukka Sandholm ja
Minna Lund. Lavastus Mikko
Rantanen. Se on läpeensä sekavajuonista hassuttelua.
Komedia asettuu luontevasti Järvenpään kesäteatteriin, ja Tuusulanjärven miljöö tuo tarinaan omia vahvistavia lisiään. Järvenpään teatteri, esitykset 31.8. Kesäteatteri ylipäätään on
hyvä paikka irrotella, hioa, kehittyä. Ei lie syytä kerrata rakkaussotkujen täyttämiä juonipoukkoiluja, jotka lähinnä suovat hyvän pohjan ja syyn viihdyttää, hauskuuttaa ja yllättää. Suomennos
loso?simpia tai raskastekoisimpia näytelmiä. Lavalle nousee iso
joukko nuoria, yhteen hitsautuneena ja innostuneesti.
Eikä ensi-iltajännityskään väreillyt katsomoon kuin aivan alkuhetkillä.
ESITYSTÄ PIRISTETÄÄN ylilyönnein, hauskoin keskeyttävin
repliikein (?Tässä on Williamin dramaturginen virhe!?) ja
sivupuhein: ?Onks tää takauma?. Keskikesän
huumaava yö herättää arkiymmärryksen ylittäviä arvoituksia, taikoja ja aistien harhoja. asti
Järvenpään kesäteatterissa Vanhankylänniemessä.. juuri
sitä, mitä näyttelijä tarvitsee. Ei epäonnistu
Järvenpäässäkään.
Veli-Pekka Leppänen
KESÄYÖN UNI ei ole William Shakespearen (1564?1616) ?-
WILLIAM SHAKESPEARE: Kesäyön uni. Laulut ovat enimmäkseen popiskelmiä ja pikkuballadeja, ehkeivät kaikkein
omintakeisimpia, mutta muun esityksen linjassa rullaavia.
Entä itse kertomus. liikuntaan, monologeihin, lauluihin, rytmitykseen . Puvut ja rekvisiitat tulevat suoraan kadun kuvastosta: futishuivi yhdistyy juhlapukuun, crocsit tatuointeihin ja Led Zeppelin -Tpaitoihin, on 3D-laseja, metsänkeijukaiset hipsivät popprinsessoina ripsenpidennyksineen, ja esityksen Leading
Ladyn syvä tissivako on ihan must.
Näiltä pohjilta esityksen olisi saattanut liioitella vielä
paljon roisimpaan ja pornompaan ilmeeseen, mutta näin
on parempi.
Kesäyön uni asettuu luontevasti Järvenpään kesäteatteriin.
Aistiharhoja,
vauhtia,
rakkauden
nelikenttiä
» Shakespearen
Kesäyön unta pannaan
rivakasti uusiksi Järvenpään kesäteatterissa.
24
VISUAALINEN ULOSPANO henkii vahvaa trash-estetiikkaa,
samalla kun näyttelijöiden puhetapa on vedetty paikoin
liki juontajapersoonien ja Disney-dubbausten ääntämykseen. kysyy Puck, ja Oberon
vastaa: ?On.?
Kaiken sekamelskan ja ristikkäisten rakkauksien pääajatukseksi piirtyy yö, jolloin alitajunta ottaa vallan . Kalle Tahkolahti ei ohjaa näytelmää lain-
Lauri Sipari
Se nostaa kaikesta huolimatta lippunsa yhä korkeammalle ja laajemmalle näyttäen tietä sorretuille. 30 euron
hintaista kirjaa voi tilata Osmo Polviselta
osmo.polvinen@sotkamo.net
25. (Nuorison Riento 4/1921).
Nyrkkilehdistä vaikka koko kirja
Väinö Tervo on omistanut kolmanneksen kirjasta näille nyrkkilehtien jutuille.
. Sitä ei ole säilynyt, mutta kirjan ainutlaatuisinta antia ovat sotkamolaisten nuorten
käsin vuosina 1920?21 tekemät niin sanotut
nyrkkilehdet.
Nuorten radikaalit ihanteet kukkivat kir-
Nuorten
radikaalit
ihanteet
kukkivat
kirjoituksissa.
joituksissa, joita he Nuorison Riento -lehteensä
tekivät.
?Waikka lahtari valta miten vainoaisi,
vaikka iskisi julmat vertajanoavat hornan
henkensä kuinka syvälle tahansa, niin työväin liike seisoo kuten luja linnoitus. Ainutlaatuisinta Sotkamon työväentalon historiakirjassa ovat käsintehdyt nuorten nyrkkilehdet, joista yhtä Väinö Tervo esittelee.
Raimo Leinonen on tehnyt ison talkootyön Torpan peruskorjauksessa. Koonnut vuosia lehtileikkeitä, ahertanut viime talven arkistoissa ja Osmo Polvisen taltioimien vanhojen yhdistyspaperien
parissa.
Ainutlaatuisia nyrkkilehtiä
Lopputuloksena syntynyt kirja antaa runsaasti uutta tietoa sotkamolaisesta työväenliikkeestä, joka järjestyyi Yli-Sotkamon työväenyhdistykseksi, kun Tuomas Liuski oli
työväenpuolueen vuoden 1906 Oulun puoluekokouksesta innostusta hakenut.
Torpan ohella kuvauksensa saavat monet
toiminnat kuten Kainuun maaseudun vanhin
työläisurheiluseura, yhä toimiva Sotkamon
Visa, alkujaan Visa-Ukot.
Jo vuonna 1909 Sotkamossa aloitettiin
oman käsikirjoitetun lehden, Oraksen, tekeminen. Tuossahan on kuva vuoden 1956 yleislakkokokouksetsa täällä talolla. Niistä olisi tullut koko kirja, mutta osa jutuista on sellaisia ettei niitä voisi julkaista nykyäänkään, Väinö Tervo naurahtaa.
Hauraat ja varoen käsiteltävät Sotkamon
nuoriso-osaston lehdet, joiden kannet oli tehnyt innokas lukumies, rajasuutari ja nuohooja
Niilo Meriläinen, tallennetaan nyt Kansan
Arkistoon.
HISTORIAKIRJA ON TEHTY talkootyönä ja sen
tuotto käytetään Torpan hyväksi. Parin viime vuoden aikana on tehty sisäremontti, maalattu sali seinistä kattoon, korjattu tanssilattia, remontoitu keittiö ja kahvio,
uusittu koko lämmitysjärjestelmä.
Remontin ja Sotkamon Vasemmiston kustantaman 240-sivuisen kovakantisen historiakirjan valmistuminen löivät kaksi kärpästä
samalla iskulla.
Harrastajakirjoittajaksi itseään kuvaava
Väinö Tervo on tehnyt ison urakan kirjan
kanssa. Siinä näkyvät minun maalaamat mielenosoituskyltit, äkkäsi veteraani Yrjö Partanen, joka katseli Torpalla vanhoja valokuvia Osmo Polvisen kanssa.
Nykyään Helsingissä asuva Eija Piipponen löysi heti itsensä kirjan kuvista.
Nyrkkilehtiä Sotkamon nuorilta
» Historiakirja antaa uutta
tietoa sotkamolaisesta
työväenliikkeestä.
TEKSTI & KUVAT Aki Räisänen
KAINUUN TYÖVÄENLIIKKEEN historiankirjoitus
sai merkittävän lisän, kun Vaajakoskella asuvan entisen sotkamolaisen Väinö Tervon teos
Sotkamon työväentalo Torpasta taloksi julkaistiin.
Torppa, jonka nimi tulee siitä, että ensimmäinen osa kasattiin puretun luhdin hirsistä,
on 105 vuotta vanha komea rakennus keskellä
Sotkamon kirkonkylää.
Talo on hienossa kunnossa, tänä kesänä
Raimo Leinonen on 300 tunnin talkootyönä
maalannut ulkoseinät ja uusinut ikkunanpuitteet. Tänä kesänä Raimo on maalannut talon ja sisäänkäyntikin on uusittu.
Tällä hetkellä alan itsekin olla täysin kypsä hyväksymään väitteen ilmaiseman nimen Pirkkalan kunnalle.
Vuokra-asumisen huonon hoidon ja arvostuksen takia Pirkkalassa,
olemme päättäneet järjestää Pirkkalan kunnan keskustassa keskiviikkona 13.8. Sato Oyj luopui jo rakennushankkeesta ja möi sen.
Veturipuistossa on kaunis pieni
lehtimetsälö, jonka puissa on nähty
aiemmin liito-oravia, jotka ovat tulleet Sipoon metsistä. Näyttääkin
siltä, että viranomaisemme tekevät
kaikkensa jotta kansainväliset suuryritykset saisivat tunkeutua kotimaamme markkinoille kilpailun nimissä. Valiota on syytetty väärästä kilpailusta.
Viimeaikaiset uutiset kertovat Valion
saaman 70 miljoonan euron jättisakon vaikutuksista yhtiön johtoon ja
toimintaan. Myös
liikenneolosuhteet talon ympärillä
muodostavat varsinaisen sumpun.
Veturipuiston naapurissa on suojelukohde, yli satavuotias Villa Daug,
joka on ristitty Keravan helmeksi. Jean Sibelius vaikutti Daugissa edellisten
vuosisatojen vaihteessa, ja siksi Keravalla on Sibeliuksentie.
Daugin malli on tietyn italialaisalueen (Borromeische Inseln) pienistä kaupunkipalatseista kaarevine
ikkunoineen, terasseineen, loggioineen sekä tornihuoneineen, mutta
kaupunki ei ole välittänyt tuon taivaallista sen miljöön tuhoutumisesta.
Molanderin huvila jo tuhottiin
viereiseltä mäeltä; väitettiin, että se
oli rakenteeltaan huonokuntoinen,
mutta huvila purettiin ja pystytettiin uudestaan muualle. Vuoden 2008 kaupan jälkeen uudet omistajat, VVO ja Suomen Vuokrakodit Oy,
lupasivat tehdä kaikkiin heille siirtyviin vuokrataloihin kunnossapito- ja
korjaussuunnitelmat.
Mutta toisin kävi, kun uudet omistajat alkoivat hoitaa oston jälkeen entisiä Pirkkalan kunnan omistamia
vuokra-asuntoja. Parikymmentä
vuotta sitten tällainen peruselintarvikkeen hinnankorotus olisi voinut
johtaa vaikka yleislakkoon. Onkin kysyttävä, kenen asialla
viranomaisemme ovat. C
keskustelua
Keskustelu verkossa:
www.kansanuutiset.?
Pirkkalan kunnan päättäjien enemmistö on ikävä kyllä nykyään omaksunut täysin välinpitämättömän asenteen vuokralla
asuvia kuntalaisiaan kohtaan. Veturipuistossa
on suuri vanha raita, joka Suomen
Luonnonsuojeluliiton mukaan on tärkeä puu pieneliöidensä vuoksi.
Kysymys koko rakennushankkeen
osalta lienee vain kaupungin ahneudesta ja ajattelemattomuudessa.
Kari Saviniemi
Kerava
KERAVALLA PAASIKIVENKADUN. Nyt ei ole
kuulunut juuri pihahdustakaan korotuksia vastaan, mikä sekin on outoa.
VIIME VUOSINA
26
» Kenen
asialla viranomaisemme
ovat?
Erikoista ja outoa tässä on myös se,
että on puututtu vain arveltuun alihinnoitteluun. On alkanut vahvasti näyttää siltä, että osa
kuntamme päättäjistä haluaa vähitellen häätää kaikki vuokralla-asuvat
kuntalaiset muihin Pirkkalan ympäristökuntiin.
Olen aina tähän mennessä vastustanut Pirkkalasta esitettyä väitettä:
?Kermankuorija Pirkkala?. Tuntuu vahvasti siltä, että kuntamme päättäjistä
enemmistö ei halua ottaa huomioon
kuntamme yhteiskunnallista vastuuta tarjota kuntalaisilleen kohtuuhintaista vuokra-asumista. Ovatko lihatuotteiden, juustojen tai ehkä Pietariin vietävien tuotteiden hinnat olleet liian korkeita?
Kuluttaja- ja kilpailuviraston toimilla ei ole saatu aikaiseksi kuin peruselintarvikkeen tuntuva hinnankorotus ja toimivan kotimaisen yrityksen joutuminen ahtaalle. Harri Aalto
LEHTIKUVA
Pirkkalan kunta
kyykyttää
vuokralla asuvia
myi oman vuokrataloyhtiönsä 2008 ja päätti antaa vuokraasumisen yksityisten markkinavoimien käsiin, tämän jälkeen vuokraasumisen tila Pirkkalassa on ollut
vuokra-asumista väheksyvää. Kun mukana on suomalainen kuluttaja- ja kilpailuviranomainen, olisi ollut aiheellista, että
myös mahdolliseen ylihinnoitteluun
olisi puututtu. Arlan kilpailija on kotimainen Valio. kello 18 alkaen mielenosoituksen, jossa kiinnitetään kunKUN PIRKKALA
Kirjoittajan mukaan peruselintarvikkeen kuten maidon hinnankorotus olisi parikymmentä vuotta sitten voinut johtaa yleislakkoon. Kaikki kunnossapitosuunnitelmat haudattiin ja talojen hoito tipahti huonolle tasolle.
Vuonna 2008 valtuustossa myyntiä haluavien valtuutettujen enemmistö hehkutti kovaan ääneen rinta
kaarella, että kun talot myydään ?ammattilaisten hoitoon?, silloin koittaa
asukkaille ?paratiisiasumisen ajat?.
Ainoa ?paratiisi?, mitä asukkaat ovat
myyntiä seuranneiden vuosien kuluessa saaneet kokea, ovat olleet jokavuotiset vuokrankorotukset ja talojen huono hoito sekä ainaiset omistajien antamat perättömät lupaukset
paremmasta talojen tulevaisuudesta.
Kaikille asukkaille on käynyt selväksi, että VVO ja Suomen Vuokrakodit haluavat näistä Pirkkalan kunnan
entisistä vuokra-asunnoista ARA:n
rajoitukset pois, että ne voidaan joko
purkaa tai myydä omistusasunnoiksi.
Tietenkin tässä uusien omistajien
harrastamassa asuntobisneksessä
kärsijöinä ovat taloissa asuvat vuokralaiset, joilta häviää kodit alta.
Pirkkalan kunnan päättäjien
enemmistö on ikävä kyllä nykyään
omaksunut täysin välinpitämättömän asenteen vuokralla asuvia kuntalaisiaan kohtaan. Valio sai jättisakot alhaisesta maidon hinnoittelusta.
Maidon hinta ja
kuluttaja
ruotsalainen Arla on
pyrkinyt kasvattamaan osuuttaan
Suomen elintarvikemarkkinoilla. Kerava-seura valitsi sen joitakin vuosia
sitten ?Keravan arvotaloksi?. Koska Valio on ollut
kannattava yritys, voitaisiin kysyä,
millä maidon alihintaa on kompensoitu. Eivät ainakaan suomalaisten kuluttajien sen
enempää kuin tuottajienkaan asialla.
Ilkka Salonen
Helsinki
nan päättäjien huomiota Pirkkalan
vuokra-asumisen huonoon tilanteeseen sekä vanhoilla vuokrataloilla
harrastettavaan moraalittomaan
asuntokeinotteluun.
Harri Aalto
Hakatie 1 vuokratalon
talotoimikunnan pj
Kerava ahnehtii
rakennushankkeissaan
varrella
olevan Veturipuiston pienelle, kapealle tontille aiotaan sulloa kuusikerroksinen kerrostalohirvitys, joka tulee osittain aseman parkkipaikan
päälle niin että se vie pois parikymmentä autopaikkaa muutenkin ahtaalta pysäköintialueelta.
Talo tulee peittämään näkymät
kaikilta viereisiltä taloilta, ja alue on
muutenkin asuttavaksi meluisa ja autojen pakokaasujen kyllästämä. Jättisakot markkinatuomioistuimessa ovat seurausta Arlan
ja kilpailu- ja kuluttajaviraston nostamista kanteista Valion maidon alihinnoittelun johdosta.
Viime vuonna kilpailuviranomaisten uhkailujen pelossa toteutettu
maidon hinnankorotus oli noin kolmekymmentä senttiä eli 30 prosentin suuruusluokkaa. Hirret olivat
täysin kunnossa, ja huvila olisi hyvin
mahtunut kerrostalojen keskelle.
Valtakunnan kaupunkisuunnittelun korkea-arvoiset arkkitehtiprofessorit ovat vastustaneet Veturipuiston
kuusikerroksista rakennussuunnitelmaa, ovathan kaikki rakennukset
Paasikivenkadun itäpuolella kaksikerroksisia
Sen tilastot kirjasivat alueen 1900-luvun väkiluvuksi noin
600 000, joista 94 prosenttia oli arabimuslimeja ja -kristittyjä sekä 6 prosenttia juutalaisia.
Sionismin taustalla oli juutalaisten syrjinnän kärjistyminen teloituksiin Venäjällä ja joissakin länsimaissa. Britit olivat pelanneet diplomaattista peliä juutalaisilla.
talaisten maahanmuutto kiihtyi, mitä
British White Paper 1939 yritti rajoittaa. Puheenvuorot julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Yhteiskunnallinen järjestäytyminen saattoi tapahtua sukujen, klaanien, kastien tai
kylien kautta. Ympärysvaltojen ja Ottomaanien valtakunnan väliseen
Sevrénin 1920 rauhansopimukseen
sisällytettiin sanatarkasti Balfourin
julistuksen pääkohdat Palestiinan
jäädessä virallisesti Britannian mandaatille.
Vuonna 1918 perustettu Kansainliitto hyväksyi Balfourin julistuksen
Genèvessä elokuussa 1922 päätöksellä Mandate for Palestine, jonka johdantoon sisältyy julistuksen muuttamaton teksti.
Sopimusosuuden artikla 6 käskee: ?Palestiinan hallinnon, samalla
kun se varmistaa, ettei muiden väestönosien oikeuksia ja asemaa vaaranneta, tulee helpottaa juutalaisten
maahanmuuttoa soveliaissa olosuhteissa ja rohkaista yhteistyössä juutalaisen toimijan kanssa, johon viitataan artiklassa 4, juutalaisten tiiviiseen asuttamiseen maahaan mukaan
lukien valtion maat ja joutomaat, joita
ei tarvita julkisiin tarkoituksiin.?
Artikla 4 tunnustaa määrittelemättömän juutalaisen toimijan hallintoaseman jättäen sionistijärjestön
soveltuvuuden hyväksymisen Britannian hallituksen tehtäväksi. marraskuuta 1917 päivätty ja lehdistössä
julkaistu kirje brittien juutalaisyhteisön johtajalle, paroni W. Jos nimimerkin käyttö on
perusteltua, kirjoittajan nimi on kuitenkin saatettava toimituksen tietoon.
Myös verkkosivuilla keskustellaan.
Jokaisesta verkossa julkaistusta uutisesta voi avata keskustelun. Siten palestiinalaiset kokivat ikiaikaisten asuma-alueidensa luovuttamisen syvänä vääryytenä.
Ottomaanien valtakunnan murennuttua alueelle ei jäänyt valtiota,
mikä ajoittain esitetään oikeutuksena
Israelin valtiolle. Balfourin 2. Otteita näistä keskusteluista julkaistaan Viikkolehdessä.
Verkkolehti on osoitteessa
www.kansanuutiset.fi.
Palautetta ja uutisvinkkejä voi antaa suoraan toimitukselle.
Toimituksen puhelin: 09 759 601
Toimituksen faksi: 09 759 60 301
Toimittajilla on henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet
muotoa etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi.
Lisää yhteystietoja sivulla 2.
Horisontti
Eurooppa, Israel ja Palestiina ennen 14.3.1948
LEHTIKUVA/THOMAS COEX
juutalaisia asui Euroopassa 9 miljoonaa, Euroopan puoleisella Venäjällä 3,9 miljoonaa ja Yhdysvalloissa 1,5 miljoonaa. Tämä
oli perustettu 1899 edistämään pysyvän juutalaisen kotimaan toteutumista. Palestiinalaiset olivat kuitenkin asuneet alueella lukemattomia sukupolvia paljolti paimentolaisina, joilla ei silloin ehkä olisi ollut tarvetta modernille valtiolle oman
elämänmuotonsa kannalta. Mutta vapautettava
kansa eli maanpaossa esi-isiensä kodista hajaantuneena kaikkialle maailmaan. Toimituksella on oikeus lyhentää kirjoituksia. Toimija velvoitetaan ?konsultoiden hänen britannialaisen majesteettinsa
hallitusta varmistamaan yhteistyö
kaikkien juutalaisten kesken, jotka
ovat halukkaita avustamaan juutalaisen kansallisen kodin perustamista?.
EIVÄT PALESTIINALAISET eikä mikään
arabimaa olleet Kainsainliiton jäseniä, joten ne eivät olleet osapuolena
päätöksenteossa. Arabit torjuivat
päätöksen; näiden mielestä sionisteilla ei ollut oikeutta palestiinalaiseen maahan.
Israelin valtio julistettiin
14.3.1948. Vuonna 1949 valtiolla oli hallussaan maata kaksi kertaa YK:n esittämää enemmän, kolme neljäsosaa
alueesta.
Jatko on yhä synkemmäksi käyvää
historiaa.
Olli-Pekka Haavisto
27. Siinä on aina jokin ?toisena?
vähemmistöksi alennettu kansa, kuten Suomessa saamelaiset, suomenruotsalaiset tai vaikkapa romanit.
Tämä muodostaa kon. Kireissä oloissa sionistien
60 000 miehen kurinalaisesta ja hyvin aseistetusta maanalaisesta Irgun
Hagannah Ha?vr -armeijasta irtautui sotaisa Irgun Tzva?i Le?umi, josta
puolestaan terroristiryhmä Stern.
Guardian-lehden verkkosivu http://
guardian.150m.com/palestine/jewishterrorism.htm kertoo kuolemaan johtaneista sionisti-iskuista vuodesta
1937 alkaen.
Maaliskuussa 1945 perustetun
Arabiliiton sihteeri esitti 5.12. Se oli
ulkoministeri A.J. Tässä mielessä Israelvaltion synnyttäminen oli vahvasti
kansallisvaltion ideaan pohjautuva
eurooppalainen agenda.
Professori Jyrki Käkönen alleviivasi esitelmässään Sata vuotta ensimmäisen maailmansodan alusta:
Opimmeko historiasta mitään. Taloudelliset ja
sotilaalliset jännitteet olivat alkaneet
johtaa etniseen taustaan ja kieleen
perustuvaan kansallisvaltiojärjestelmään Euroopassa.
Islaminuskoisten ottomaanien
moniuskontoinen valtakunta hallitsi
Palestiinaa 1400-luvulta 1920-luvulle. Nopeasti se otti laajoja alueita haltuunsa vallaten myös arabialueita. Pääsääntöisesti julkaisemme vain omalla nimellä kirjoitettuja tekstejä. Rothschildille toimitettavaksi Iso-Britannian
ja Irlannin sionistifederaatiolle. Julistuksen aikainen pääministeri Lloyd George kertoi
komitealle 1937, että julistus oli tehty
Venäjään ja Yhdysvaltoihin liittyvistä
kansainvälispoliittisista ?propagandasyistä?. iktin siemenen.
Ennen uutta maailmansotaa osa
brittipoliitikoista oivalsi Balfourin
julistukseen perustuvan Kansainliiton päätöksen johtavan umpikujaan.
Maan haltuunoton politiikan juna oli
kuitenkin jo vauhdissa, eikä sitä enää
kyetty pysäyttämään.
Britannian Kuninkaallinen Palestiina-komitea perustettiin 1936 tutkimaan Palestiina-mandaatin levottomuuksien syitä. vastalauseen kasvavan sionistivirran
vuoksi, joka ylitti White Paper 1939
-asiakirjan viiden vuoden 75 000
henkilön enimmäismäärän, kysyen,
aikovatko Yhdysvallat ja Britannia
tehdä jotain juutalaispakolaisuuden
helpottamiseksi Euroopassa.
Amerikkalaisten painostusta sallia 100 000 juutalaisen muutto kommentoi Britannian ulkoministeri Ernest Bevin puuskahduksella: ?They
don?t want too many of them in New
York.?
Lontoolaisen Sunday Timesin
pääkirjoitus tylytti 1947: ?Palestiinan
mandaattialueen kymmenen viime
vuotta ovat olleet brittien siirtomaahistorian häpeällisin ja eniten kyvyttömyydestä kertova luku.?
Juutalaismuutto Palestiinaan oli
siis eurooppalaisille ja Yhdysvalloille
osaksi yritys ratkaista oma juutalaispakolaisongelmansa kuvitellun vaivattomasti.
YK:n turvallisuusneuvostoon perustettiin 1947 Palestiina-kysymystä
ratkaisemaan komitea, joka päätti
Palestiinan jakamisesta arabi- ja juutalaiseen valtioon. Varparannan rauhanakatemiassa viime
perjantaina ?puhdasta kansallisvaltiota ei ole eikä ole koskaan ollut olemassa?. International Encyclopedia of
the Social Sciences kuvailee:
?Sionismin pyrkimykset olivat samoja kuin monien kansallisten vapautusliikkeiden: elvyttää kansallinen kieli (heprea tai jiddish) ja
kulttuuri; ottaa uudelleen haltuun
kansallisen alueen resurssit ja kehittää niitä; saavuttaa kansallisvaltion
suvereniteetti. The Making of the Modern Near
East 1792?1923 toistaa kirjeen tekstin:
?Hänen majesteettinsa hallitus
suosittaa Palestiinaan kansallisen
kodin perustamista juutalaisille ja
parhaan kykynsä mukaan helpottaa
tämän tavoitteen saavuttamista selvästi ymmärtäen, ettei tule tehdä sellaista, joka vaarantaisi ei-juutalaisten
kansalais- tai uskonnollisia oikeuksia
Palestiinassa tai juutalaisten nauttimia oikeuksia ja poliittista asemaa
missään muussa maassa.?
Ensimmäisen maailmansodan
Lähi-idän taisteluissa otti britti-imperiumi mittaa Saksan tukemista ottomaaneista. Tämä ja brittien horjuvaksi käynyt Palestiina-politiikka ärsytti sionisteja. Siksi sionistisiin tavoitteisiin
kuului muuttaa juutalaiset maista,
joihin he olivat hajaantuneet, ja asuttaa heidät Siioniin, esivanhempien
kotimaahan.?
VUONNA 1900
BRITANNIAN VAHVA sionistinen liike
sai lobattua Yhdistyneen kuningaskunnan ministerikabinetin hyväksymään Balfourin julistuksen. Mutta
» Britannia
KANSAINLIITON PÄÄTÖKSEN jälkeen juu-
tunnusti
myöhemmin
tehneensä
Balfourin
julistuksen
propagandasyistä.
Israelin panssarivaunuja palaamassa
Gazan alueelta tiistaina.
vaikka olisi ollutkin, päätökseen he
eivät voineet vaikuttaa.
Maailman murroksessa Euroopan
ja Pohjois-Amerikan ulkopuolella oli
vielä valtiottomia seutuja, ja toisaalta
seutuja, joilla oli valtio, mutta se ei
näkynyt arkielämässä. OSALLISTU KESKUSTELUUN lähettämällä
kirjoituksesi postitse osoitteella
Kansan Uutiset/Viikkolehti
PL 64
00501 Helsinki,
faksilla numeroon 09 759 60 301 tai
sähköpostitse osoitteeseen
viikkolehti@kansanuutiset.fi
Juttujen enimmäismitta on 60
konekirjoitusriviä eli noin 3 000 merkkiä. Heidän
keskuudessaan oli syntynyt liike juutalaisen valtion perustamiseksi Palestiinaan, sionismi
Mielialojen radikalisoituminen on lisännyt mutinaa ?uudesta Maidanista?.
. Mutta idän
kon?ikti on vienyt huomiota ja taloudellisia resursseja pois hallituksen ja
hallinnon uudistamiselta. Olemme tulossa hyvin ennalta
arvaamattomaan vaiheeseen Ukrainassa, ja paljon maan tulevaisuuteen
vaikuttavasta päätetään lähikuukausina.
Siviiliuhreja sodassa
YK:n mukaan yli 1 100 ihmistä on
kuollut sen jälkeen kun ?terrorisminvastainen operaatio. Ukrainan armeija on viime viikkoina saavuttanut
huomattavaa menestystä aseellisia
separatisteja vastaan, mutta se on tapahtunut siviiliuhrien määrän kasvun hinnalla.
Kiistanalaisinta on se, että Ukrainan joukot mitä ilmeisimmin käyttävät Grad-raketinheittimiä. alkoi idässä joitakin kuukausia sitten. Sekä kapinallisilla että hallitusta tukevilla
joukoilla on Gradeja, jotka ampuvat
nopeassa tahdissa jopa 40 rakettia.
Ne ovat pahamaineisen epätarkkoja.
Kiova kiistää, että se olisi käyttänyt
raskasta tykistöä asuinalueilla, ja se
on valittanut tätä väittävistä kan-
sainvälisten ihmisoikeusjärjestöjen
raporteista.
Kuitenkin viime viikon Donetskissa ja sen ympäristössä tapauksia dokumentoineen Human Rights Watchin
(HRW) tutkijan Ole Solvangin mukaan ?ei juurikaan ole epäilystä. Independent on Sunday 3.8.
LEHTIKUVA/SERGEI SUPINSKY
Hitler, Stalin ja Putin julisteessa Kiovan Maidan-aukiolla.
Ukrainan unelmat hiipuvat
» Presidentti
Janukovyt. häipyi jo
aikoja sitten, mutta
sotaväsymys ja tunne
politiikan jatkumisesta entisenlaisena
ruokkivat kuiskuttelua
?uudesta Maidanista?.
Kiova
kuukautta on kulunut
siitä, kun ratkaisevat taistelut mielenosoittajien ja poliisien välillä käytiin
Kiovan Itsenäisyydenaukiolla. Sähkön ja
juomaveden saannissa on vaikeuksia. afrikkalaisia. Poltetuista autonrenkaista ja vääntyneestä
metallista koostuvat hiiltyneet barrikadit seisovat yhä muistomerkkinä
niille yli sadalle ihmiselle, jotka kuolivat helmikuun yhteenotoissa.
Maidan-liike saavutti keskeisen päämääränsä: presidentti Viktor Janukovyt?in syrjäyttämisen.
Mutta sitä seuranneina kuukausina
LÄHES KUUSI
28
Ukraina on menettänyt Krimin Venäjälle ja nähnyt sisällissodan saavan
Moskovan myötävaikutuksella maan
itäosan otteeseensa.
Suklaakeisari Petro Poro?enko,
joka alusta pitäen heitti arpansa mielenosoittajien puolelle, nousi toukokuun vaaleissa valtaan luvaten uudenlaista poliittista kulttuuria. Sadattuhannet ihmiset ovat paenneet kodeistaan, etupäässä rajan
yli Venäjälle.
Mustapukuiset pyssymiehet
Mutta koska sota on radikalisoinut
yleistä mielipidettä, ei itsetutkiskelulle ole paljon sijaa eikä malttiin ke-. Tiedämme, että myös kapinalliset käyttävät Gradeja, mutta se ei vapauta hallitusta vastuusta, sanoo Solvang.
Ukrainan armeijan piirittämän
Luhanskin kaupungin viranomaiset
sanoivat tiistaina, että humanitaarinen katastro. on lähellä. Britannian kansanterveystieteen lääkäreiden yhdistyksen puheenjohtaja John Ashton. Paljon riippuu siitä, loppuuko
» Sota on
radikalisoinut
yleistä
mielipidettä.
sota idässä pian vai pitkittyykö se
kuukausilla, sanoo politiikan tarkkailija Volodymyr Fesenko.
. Asiantuntijat varoittavat, että vakavat talousongelmat ovat aivan nurkan takana.
Poro?enkoa ja hänen hallitustaan
arvostellaan nyt kahdelta suunnalta.
Toisaalta Ukrainan joukot, jotka haluavat lopettaa idän pattitilanteen
mahdollisimman nopeasti ja joiden
vihollinen näyttää saavan jatkuvasti
raskaita aseita Venäjältä, ovat turvautuneet taktiikkaan, jota on ulkomailla arvosteltu tiukasti.
Toisaalta Ukrainan yhteiskunnassa kasvaa tunne siitä, etteivät
asiat ole muuttuneet tarpeeksi Maidanin jälkeen. D
ulkomaat
LEHTIKUVA/ CELLOU BINANI
Lääketeollisuus ei ole yrittänyt kehittää Ebolaan rokotetta, koska tauti on tähän saakka koetellut ?vain. siitä,
etteivät Ukrainan joukot olisi käyttäneet Gradeja asuinalueilla. HRW toteaa, että myös kapinallisilla on Gradrakettijärjestelmiä ja niitä on hyvinkin
voitu käyttää siviiliväestöä vastaan.
kuljettamaan salaa raUSAID:in maineeseen. Tämä kertoi AP:lle,
tain keskustiedustelupalettä hän sai ennen tehvelu CIA käytti keväällä
täväänsä puoli tun2011 USAID:in hepai
tiitti-rokotusohjeltia turvallisuuskouu
h
u
Obama p
maa peitetoimena
lutusta ja sekin taessa
d
u
u
pahtui Skypen
Pakistanissa jahis
lk
ju
?
a
t
kautta.
datessaan Osama
s
lu
aa
?uudest
bin Ladenia.
Operaation latiteissa. Iskun osoittauduttua traagiseksi vahingoksi LifeNews kuitenkin sepitti mitä uskomattomampia vaihtoehtoisia versioita.
Venäjällä valtiolliset tv-kanavat näyttävät paljon mainoksia, yksityisten osuus
mainostuloista ja
katsojista kasvaa kuitenkin vuosi vuodelta. Tietolähteille on budjetoitu paljon enemmän rahaa kun toimittajien palkkoihin.
Myös hyvät suhteet vallanpitäjiin tuottavat tietoa
joka on kapitalisoitavissa, esimerkiksi vuonna 2012 LifeNewsille vuodettiin opposition puhelinkeskusteluja.
Gabreljanov on useasti maininnut esikuvakseen Rupert
Murdochin, jonka News of the World -lehden salakuunteluskandaalia ruoditaan yhä Britanniassa. Ne ovat rakentaneet valtavan lähdeverkoston, johon myös viime syyskuussa perustetun tv-kanavan menestys tulee perustumaan.
Reseptiin kuuluu kolme elementtiä: anteliaat palkkiot tietolähteille, populistinen tarinankerronta ja hyvät
suhteet vallanpitäjiin. Kuitenkin amerikkalaiFernando Murillo, joka johti maassaan Fundacion Operacion Gaya Innen USAID:n sopimustyöntekijä Alan
ternacional -nimistä ihmisoikeusjärGross oli joulukuussa 2009 pidätetty
jestöä.
Kuubassa syytettynä yhteistyöstä
Yhdysvaltain tiedustelupalvelujen
USAID lähetti Murillon Kuubaan
peitetehtävänä aidsin vastainen prokanssa. Pari vuotta
haa USAID:in yhteistyökumppasitten paljastui, että Yhdysvalneille. Vain 3 prosenttia uskoo asialla olleen ItäUkrainan venäläismielisten separatistien, joiden hallitseman alueen päällä lentokone putosi.
Venäjällä on kuitenkin paljon propagandaa, joka ei
sovi Orwellilta omaksuttuun mielikuvaan valtion pakkosyötöstä. Sen sijaan
keasta polioepidemiasta kärGrossille Yhdysvaltain hallitus oli maksanut yli puoli miljoonaa
sivässä maassa epäluuloja länsimaisten avustusjärjestöjen rokotusohjeldollaria.
mia kohtaan.
USAID ei kiistänyt AP:n uutisen
tietoja maanantaina antamassaan
Viime toukokuussa Obaman hallitus lähetti kiertokirjeen, jonka mulausunnossa.
kaan CIA:lla ole enää lupaa käyttää
USAID:in toimintaa valvovan senaatin valiokunnan puheenjohtaja
terveysprojekteja peitetehtäviinsä.
Patrick Leahy sanoi maanantaina,
Kansalaisjärjestöt ovat olleet huoettä ?tämä on saattanut olla hyvää
lissaan, että kehitysaputoiminnan
bisnestä USAID:n käyttämälle yhtikäyttäminen peitetehtäviin vaaranölle, mutta se tahraa USAID:n pitkätaa todellisen avustustoiminnan.
aikaisen maineen maailman johtavana
terveystoimijana?.
Riskeistä ei varoitettu
AP:n mukaan USAID:in salaiseen
Kuuba-ohjelmaan rekrytoiduille
Arto Huovinen
arto.huovinen@kansanuutiset.?. Uutistoimisto
AP julkaisi maanantaina asiasta pitkään tutkimukseen perustuvan artikkelin.
Salaisen ohjelman valtuutti Barack Obama ensimmäisen presidenttikautensa alkuvaiheissa. Gabreljanovin omistamasta keltaisesta lehdistöstä perinteinen Izvestija on luetuin ja ?izn
voitollisin. Pelkästään sovelluksen käyttäjille on budjetoitu palkkioina yli
20 000 euroa vuosittain. Maaliskuussa 2011 hänet tuojekti. AP paljasti huhtikuussa,
että sama yhtiö oli valjastettu toteuttamaan toinen peiteoperaatio, ?Kuubalainen Twitter?, vuosina 2009?2012.
Jatkoa rokotuskohulle
AP:n mukaan yksi nyt paljastunee-
nuorille latinalaisamerikkalaisille ei
seen ohjelmaan rekrytoiduista oli
tehty selväksi operaatioon sisältytuolloin 29-vuotias costaricalainen
viä riskejä. Kolme vuotta sitten Gabreljanovin
tietolähtebudjetti oli yli miljoona dollaria, sittemmin se
on vain kasvanut.
USAID:in apuprojekteilla lietsottiin kapinaa Kuubassa.
Aids-projekti peitteenä
» Yhdysvaltain hallitus
on jälleen jäänyt kiinni
maan kehitysaputoiminnan väärinkäyttämisestä.
» Gabreljanovin
esikuva on
Rupert Murdoch.
LIFENEWS JAKELEE mobiilisovellusta, jonka avulla kenestä
tahansa silminnäkijästä voi tulla toimittaja. Heidän tehtävänsä oli verkostoitua nuorten kuubalaisten kanssa ja lietsoa
Kuuban hallituksen vastaista kapinamielialaa.
USAID palkkasi ohjelmaa toteuttamaan Creative Associates International -yhtiön. Venäjällä propaganda on usein tuottoisaa liiketoimintaa, jota ihmiset kuluttavat vapaaehtoisesti ja
josta he jopa maksavat.
EHKÄ PARAS esimerkki tällaisesta yksityisestä propagandasta on Aram Gabreljanovin mediaimperiumi. Gabreljanovin imperiumi kuitenkin osoittaa, että yksityiset tiedotusvälineet osaavat tuottaa propagandaa vallanpitäjiä
tehokkaammin ja tehdä sillä vieläpä voittoa.
30
YHDYSVALTAIN kehitysapuvirasto
USAID lähetti nuoria latinalaisamerikkalaisia Kuubaan muun muassa
aids-ohjelman puitteissa, mutta tämä
oli vain peitetehtävä. Venäjällä riskit ovat pienemmät, koska viranomaiset hoitavat salakuuntelun ja tarjoilevat valmiit tulokset tiedotusvälineille.
Liberaalit uskovat yksityisen ja kaupallisen tiedonvälityksen olevan keino kontrolloida vallanpitäjiä. Samaan aikaan hän puhui julkisuudessa halustaan käynnistää vuosikymmenien
epäluottamuksen jälkeen ?uusi alku?
Yhdysvaltain suhteissa Kuubaan.
AP:n mukaan ohjelma toimi ainakin kaksi vuotta, ja sen puitteissa
lähetettiin Kuubaan kymmenkunta
nuorta, jotka olivat kotoisin Venezuelasta, Costa Ricasta ja Perusta. Hänen todellinen tehtävänsä oli
mittiin siellä 15 vuodeksi vankeuteen.
rekrytoida kuubalaisia ja organisoida
Murillo lähetettiin Kuubaan ketoimintaa Kuuban hallitusta vastaan.
väällä 2010.
Uutinen on kiusallinen lisätahra
Erästä Murillon ystävää käytettiin ?muulina. Gabreljanovin LifeNews-televisiokanavan toimittajat ehtivät
ensimmäisinä MH17:n putoamispaikalle; ilmeisesti he saivat separatisteilta sisäpiirin tietoa koneen ampumisesta
alas. nalaisamerikkalaih
u
s
Paljastuksella
a
b
Kuu
sille maksettiin vain
oli varsin haitalliset seuraukset, koska
reilun viiden dollarin
se entisestään lisäsi vaituntipalkkaa. LEHTIKUVA/ YAMIL LAGE
Kolu
Kolumni
Antti Rautiainen
546@riseup.net
Propaganda liiketoimintana
UKRAINAN KRIISIN myötä Suomessakin on huomattu
Venäjän valtiollisten tv-kanavien välittämän totuuden
jyrkkä ero muun maailman todellisuuteen. Mediatodellisuus heijastuu mielipiteisiin, esimerkiksi Levada-keskuksen heinäkuussa tekemän kyselyn mukaan Venäjän kuudessa suurimmassa kaupungissa 82 prosenttia uskoo
Ukrainan hallituksen ampuneen Malaysia Airlinesin lennon MH17 alas
Turkinarmenialaisen lehtimiehen Hrant
Dinkin murhasi vuonna 2007 kansallismielinen nuorukainen, jolla oli valkoinen baretti
päässä. Muut uskontokunnat olivat
kiellettyjä. Murhan takana olleita piirejä ei koskaan paljastettu.
KANSALLISMIELISYYS TUNTUU siis olevan taas
Presidentiksi pyrkivä pääministeri Recep Tayyip Erdo?an puhui
vaalitilaisuudessa keskiviikkona.
kupolvien kasvattaminen, jotta hänen työnsä
jatkuisi pitkälle tulevaisuuteen. Itse olen sunni, minä en kiertele sitä?.
Toivottu vastaus on aina tullut: alevi-sanan
kohdalla tilaisuuden yleisö on buuannut.
Kahden suurimman oppositiopuolueen yhteinen ehdokas Ekmeleddin Ihsano?lu on
sen sijaan mallikelpoinen sunnimuslimi, joka
on toiminut kansainvälisen Islamilaisen yhteistyökomitean johtajana. ?Esitämme suoran uhkauksen Agos-lehteä, armenialaisia fasisteja ja niin kutsuttua
älymystöä vastaan. Kemalin puolue CHP ja
asevoimat varmistivat linjan jatkumisen vuosituhannen vaihteeseen asti.
Erdo?an ja hänen puolueensa mursivat tämän, ja se onkin heidän suurin ansionsa.
Mutta muuten Erdo?an tuntuu yhä selvemmin omaksuneen Atatürkin autoritaarisen
johtamistyylin, eihän demokratia ole ehtinyt
juurtua tähän maahan.
Keskeistä kemalismille oli maallisuus,
mutta kansaa ohjailtiin valtiollistetun sunniislamin avulla. Alevit ovat nousemassa seuraavaksi
kapinallisryhmäksi kurdien jälkeen.
TÄRKEÄTÄ ERDO?ANILLE on uskonnollisten su-
TÄMÄKÄÄN EI RIITÄ. Toista puoliskoa
hän ei halua pitää osana kansaa, heillä kun on
väärä uskonto tai väärä etninen tausta tai väärät mielipiteet.
Tämä on käynyt erityisen selväksi vaalikampanjan viime metreillä. Hän ja hänen puolueensa AKP eivät kuitenkaan ole pääsyyllisiä.
Kansallismielisyyden loi Turkin vapaussodassa 1920-luvun alussa kenraali Mustafa Kemal, myöhemmin Atatürk, joka tasavaltansa
alkuvuosikymmeninä vahvisti sitä parhaansa
mukaan karkottamalla kreikkalaisia, alistamalla kurdeja ja opettamalla lapsia ja nuoria
kiihkoisänmaallisiksi. Sen mukaan korruptioverkostossa
Bilal Erdo?an kulki nimellä Ystävä ja pääministeri nimellä Ystävän isä. Pidämme valkoisissa bareteissamme teitä kaikkia silmällä?, he julistivat. Mutta hän on sattunut syntymään turkkilaiseen perheeseen
Egyptissä, ja tästä Erdo?an jaksaa huomauttaa.
Toinen oppositioehdokas Selahattin
Demirta. Verkostoon
kuului ministeriöiden virkamiehiä, joilla oli
valta antaa rakennuslupia ja muuttaa alueiden
luokitusta ja rakennusoikeuksia.
Pääministeri Erdo?an on kääntääkseen
huomion pois korruptiosyytteistä käynnistänyt kampanjan Gülen-liikettä vastaan, joka on
myös sunnilainen mutta epäpoliittinen. Erdo?an
vaatii häntä julistautumaan avoimesti zazaksi, nyt hän ?pettää kurdiveljiäni?.
» Kansallismielisyys
on taas nousussa
Turkissa.
nousussa Turkissa ja Erdo?an antaa sille
oman pienen panoksensa. Säätiötä johtaa käytännössä hänen
poikansa Bilal, joka neuvottelee ministeriöiden ja AKP-johtoisten kuntien kanssa sopivien maa-alueiden saamiseksi mahdollisimman halvalla. Erdo?an on esimerkiksi monessa vaalitilaisuudessa suunnannut sanansa suurimman oppositiopuolueen puheenjohtajalle Kemal Kiliçdaro?lulle:
?Sinä olet alevi, sinun pitäisi myöntää se avoimesti. Keskeistä Erdo?anille on uskonto,
mutta hänkin käyttää samaa uskontovirastoa
ja sen perjantaisaarnoja, joskin niiden sisältö
varmaan on muuttunut.
Muita uskontoja ja islamin vähemmistösuuntausta, aleveja, suvaitaan jonkin verran
paremmin kuin kemalismin aikaan, mutta ei
hyvin. Turkin nuorison kasvattaminen sunnilaisuuteen
voi tietenkin olla kuninkaallekin mieluisaa,
mutta päämotiivi on ilmeisesti ollut raadollisempi. Säätiön
johtokuntaan kuuluu hänen lapsiaan ja hänen vävynsä sukua, hänen lankonsa ja sen lisäksi joitakin vähemmän tunnettuja AKP-poliitikkoja. Pintaa
ntaa syvemmä
syvemmältä
ältä
Peter Lodenius
peter.lodenius@gmail.com
Turkkilaiset voittavat kaikki muut
TURKIN KANSA VALITSEE sunnuntaina presidentin puolelle kansasta. Samalla hän on panostanut lisää kansallismielisyyteen. Hänelle on tärkeintä, että ?oikeat. Tv-haastattelussa tiistaina
Erdo?an toisti nämä kommentit, mutta lisäsi
vielä, että häneenkin on kohdistettu tällaisia
syytöksiä: ?Minua on sanottu georgialaiseksi,
ja vielä pahempaa: minua on sanottu armenialaiseksi, mutta olen turkkilainen?.
Turkin armenialaiset tietenkin närkästyivät tästä, mutta eihän se Erdo?ania haittaa. on joutunut Erdo?anin hampaisiin,
koska on zaza ja kuuluu siis kurdien vähemmistöryhmään, jolla on oma kieli. Kaikkihan eivät voi voittaa vaaleissa, mutta tällä kertaa vaalien ilmeinen voittaja, nykyinen pääministeri Recep
Tayyip Erdo?an, on tehnyt poikkeuksellisen selväksi, että hän tulee edustamaan vain
oman puoliskonsa äänestäjiä. Hän on antanut muuttaa opetusjärjestelmän, jotta imaamien ja saarnaajien ammattikoulut muuttuisivat koko järjestelmän peruspilariksi.
Lisäksi Erdo?an on antanut perustaa TürLEHTIKUVA/ADEM ALTAN
gev-säätiön uskontoon perustuvan yksityisen koulujärjestelmän luomiseksi. Kohta lahjoituksen jälkeen kuninkaalle nimittäin vihdoin viimein myönnettiin rakennuslupa Istanbulin ?Rakkauskukkulalle?, josta on hieno näköala Bosporille.
Kuningas osti tontin jo vuonna 1984, mutta rakennusluvan saanti tälle herkälle paikalle on
kestänyt näin kauan.
Säätiön tilille on kertynyt myös monta miljoonaa Turkin liiraa, luultavasti suurelta osin
maksuksi rakennuslupien myöntämisestä.
TÄLLAINEN KORRUPTIO sai ryhmän syyttäjiä tut-
kimaan joidenkin ministerien ja korkeiden
virkamiesten toimia ja tekemään kotitarkastuksia ja pidätyksiä viime joulukuussa. Hän myös antaa ohjeita
opetusministeriön virkamiehille uskonnonopetukseen liittyvissä asioissa.
Säätiö on saanut 100 miljoonan dollarin
lahjoituksen Saudi-Arabian kuninkaalta. Elokuvaa ei tulla esittämään Turkissa. Pääministeri, jonka poika oli kahden muun ministerinpojan kanssa pidätettyjen joukossa,
reagoi heti voimakkaasti, pitäen tätä vallankaappauksen yrityksenä, ja antoi siirtää syyttäjiä ja poliisipäälliköitä tutkimusten lopettamiseksi.
Tämä on tepsinyt ja AKP on myös parlamentissa onnistunut siirtämään keskustelun
näistä tapahtumista ainakin syksyyn.
Kemalistilehti Cumhuriyet on kuitenkin
viime päivinä selostanut poliisiraportin pääpiirteitä. Tämä isä päätti,
kuka verkoston jäsenistä sai palkkion mistäkin operaatiosta ja kuinka paljon. turkkilaiset äänestävät häntä, että sunnit äänestävät häntä.
Erdo?ania ei tunnu häiritsevän, että yksi
kansallismielinen järjestö viime viikolla julisti
estävänsä armenialaisten vuoden 1915 joukkomurhaan liittyvän elokuvan esittämisen Turkissa. Häntä tukevissa lehdissä näkee kirjoituksia, joissa Turkille ennustetaan tulevaisuutta maailman napana.
31
Takana varapuheenjohtaja Lynn Lomibao, The Socialist -lehden toimittaja. Republikaanien ja demokraattien täyttämällä kentällä, miljardöörien
rahoittamien vaalikampanjoiden seassa pelaaminen on vaikeaa. Amerikkalaissosialistit
uskovat ruohonjuuritason
työhön ja ihmisten kohtaamiseen.
TEKSTI & KUVAT Pirkko Kotila
32
Chicago
MITÄ PITÄISI ajatella siitä, että kun Yhdysval-
tain sosialistipuolue SPUSA keskustelee valtakunnallisessa kokouksessaan vuoden 2016
presidentinvaalien kampanjoinnista, osa aktiiveista on jo poistunut paikalta?
Voihan selityksenä olla pitkät etäisyydet:
Chicagossa viime viikonvaihteessa pidetyn
konferenssin osanottajat tulivat kauimmillaan yli neljän tuhannen kilometrin päästä,
Los Angelesista.
On sunnuntai-iltapäivä, ja ?lähialueelle?
Pohjois-Michiganiinkin on yli kuuden tunnin
ajomatka.
Tai sitten ajatus presidentinvaaleista ei yksinkertaisesti innostanut kaikkia suoran toiminnan ystäviä. Silti moni sosialisti ajat-
Puolue pohtii,
asettaako
presidenttiehdokas.
telee, että vaalit ovat keino päästä edes jossain
määrin näkyviin.
Yhdysvaltain sosialistipuolue SPUSA ajaa
demokraattista sosialismia ja on feministinen.
Se, että eri jäsenillä on erilaisia tavoitteita ja
painotuksia, on puolueessa hyväksyttävää ja
suositeltavaakin.
Chicagon pilvenpiirtäjäkeskustan tuntumaan, Multikulti-järjestötaloon kokoontui viikonlopun ajaksi kolme-neljäkymmentä yhdysvaltalaista sosialistia. Kuvassa puoluejohtoa. Esimerkiksi Los Angelesissa tilanne on. Kokoontumisessa
on valkoisia, mustia, nuoria, iäkkäämpiä. Miehiä on enemmän kuin naisia.
Keskustelua riittää, kun The Time is Now!
(Aika on nyt!) -konferenssin työryhmissä ideoidaan, miten demokraattista sosialismia voi
edistää työpaikoilla, yhteisöissä ja yhteiskunnassa.
Eikä sosialismi ole edes pelkkä republikaanien kirosana.
. Edessä pitkäaikainen vaikuttaja, puoluesihteeri Greg Pason (vas.) ja Mimi Soltysik, puolueen puheenjohtaja.
Sosialismia USA:n tapaan
» Yhdysvaltain sosialistipuolue jaksaa sitkeästi
yrittää maansa ja maailman
muuttamista, vaikka
vaikutusmahdollisuudet
kaksipuoluejärjestelmässä
tuntuvat välillä olemattomilta
Republikaanien ääriosasto Teekutsuliike sabotoi parlamentaarista toimintaa monin tavoin. Marxinsa tunteva mies asuu konkurssin tehneessä Detroitin kaupungissa, josta tätä
nykyä muuttavat pois kaikki kynnelle kykenevät. Ihmisoikeusasianajaja G. Meidän pitää näkyä ja tulla kuulluiksi!
Pasonin mukaan monet amerikkalaiset
ovat ?erittäin kyllästyneitä. Demokraattipuoluekin on liukunut yhä enemmän
oikealle.
. Flint
Taylor, Peoples Law Office
kokouksia että keskustelutapaamisia. kaksipuoluejärjestelmään ja sen toimimattomuuteen. Seuraavassa puoluekokouksessa syksyllä 2015
päätetään, osallistuuko puolue presidentinvaaleihin 2016.
Puoluevaltuusto kokoontuu kaksi kertaa
vuodessa. Puolueen vajaan 100 000
euron vuosibudjetti koostuu jäsenmaksuista. Toivon, että päätämme osallistua presidentinvaaleihin. Umpisuoli ei puhjennut, mutta vaivaa
minua edelleen. Eikä
kannata odottaa ihmisten tulevan meidän
luoksemme, vaan mennään me suoraan heidän luokseen, Matt Erard rohkaisee.
Puoluekonferenssissa sanottua
?PITÄÄ TUNTEA historiansa ja
taustansa, mutta jossain vaiheessa pitää ryhtyä tekemään omaa historiaansa.?
Nuori mies, jota harmitti liiallinen nojaaminen Karl Marxin
teksteihin
?MINUSTA ON tärkeää tuntea Marxia ja Engelsiä, mutta
onhan meillä myös esimerkiksi José Martí ja Emma
Goldman.. Se kokoontuu joka toinen
vuosi kolmipäiväiseen kokoukseen, johon
tulee 70?110 puoluekokousedustajaa. Hän näyttää olevan ihminen, jota muut kuuntelevat.
Chicago
» Yhdysvaltain kolmanneksi
suurin kaupunki.
» Asukasluku: 2,7 miljoonaa
(metropolialue 9,5
miljoonaa)
» Etniset ryhmät: Valkoihoisia
45 %, mustaihoisia 33 %,
latinalaisamerikkalaistaustaisia 29 %,
alkuperäisväestöä
(intiaanit) 0,5 % (summa on
suurempi kuin sata, koska
latinalaisamerikkalaiset
voivat kuulua myös valkotai mustaihoisiin ja ihmiset
voivat mieltää itsensä
useampaan ryhmään)
» Kotitalouksien mediaanitulo
2008?2012: 45 000 dollaria
» Köyhyysrajan alapuolella
eläviä: 22 %
» Mustaihoisten osuus
yritysten omistajista: 23 %
» Naisten osuus yritysten
omistajista: 36 %
Lähde: US Census Bureau
Puheenjohtaja Stephanie
Cholensky on kotoisin Minnesotasta, Keskilännestä, jonne
monet suomalaisetkin aikoinaan
muuttivat.
Kaksipuoluejärjestelmä
tukahduttaa vaihtoehdot
Puoluesihteeri Greg Pason kuuntelee muita
tarkkaavaisesti ja ilmaisee sitten kantansa:
. Presidentti Barack Obaman
läheinen työtoveri, Chicagon pormestari Rahm Emanuel oli alussa hyvässä maineessa, mutta on nyt menettänyt afroamerikkalaisten
luottamuksen, koska ei puutu
poliisiväkivaltaan.. Ehdokkaita voi tukea taloudellisesti
suoraan.
Ylin päättävä elin on National Convention,
puoluekokous. Erard haluaisi muuttaa kaupungin suu-
reksi kommuuniksi. Puoluesihteeri on ainoa palkattu
työntekijä. Cherese
Lynette, Chicago Alliance
Against Racist and Political
Repression
brutaalisti afroamerikkalaisia nuoria kohtaan. Taitaisi olla naisten vuoro, sanoo Matt
Erard. Haluan myös saada lyhennetyksi opintolainaani. Haluan asettua aloilleni uudessa asuinpaikassani Pohjois-Carolinassa ja aktivoida
siellä puoluetoimintaa. Esimerkiksi luonnontieteiden harrastus tukisi mustia nuoria lukio-opinnoissa
paremmin.. Puoluekokous päättää mahdollisesta
ehdokkaan asettamisesta vasta runsaan vuoden päästä.
. Mielestäni meidän pitää
heittäytyä presidenttispektaakkeliin, vaikka
emme itse spektaakkelista pitäisikään. Greg Pason (New Jersey)
on puoluesihteeri.
SPUSA sai vuoden 2012 kaikissa vaaleissa
yhteensä noin 135 000 ääntä. Hän
on trotskilaisen Socialist Alternative -puolueen jäsen.
33. Häntä kehotettiin
menemään sairaalan ensiapuun vasta, jos umpisuoli puhkeaisi, vaikka tilanne saattaisi
siinä vaiheessa olla jo hengenvaarallinen.
. Presidenttiehdokas oli Stewart Alexander.
Kenties kuuluisin yhdysvaltalainen tämän
hetken sosialisti on Kshama Sawant, joka
valittiin Seattlen kaupunginvaltuustoon. Aika ei ole nyt minulle paras mahdollinen, mutta 2020:n presidentinvaaleista olen
kyllä kiinnostunut, Cholensky sanoo.
. positiivisella tavalla tukala, täynnä kilpailua.
Erilaisia sosialisti- tai kommunistiryhmittymiä on yli 150, sosialistipuolueen puheenjohtaja Mimi Soltysik ja varapuheenjohtaja Lynn
Lomibao kertovat.
Umpisuoli teki
sosialistin
Sosialistipuolueen toista puheenjohtajaa
Stephanie Cholenskya on taivuteltu puolueen presidenttiehdokkaaksi 2016 vaaleihin.
Siellä hän saisi todennäköisesti vastaansa demokraattisen naisehdokkaan, pelkältä etunimeltä tunnetun Hillaryn, Hillary Clintonin,
jonka ehdokkuutta moni kannattaja ja vastustajakin pitää jo varmana.
. Aktiivisuus on vapaaehtoistyön
varassa. Vankilat ovat pullollaan. Minulla ei ole yhtään rahaa kampanjointiin, yliopiston syöpätutkimusryhmässä aloittanut Cholensky kertoo.
Kokemukset tekivät hänestä sosialistin.
Nuorena lukion keskeyttäneenä tyttönä Cholensky ei saanut Coloradossa apua pahasti ärtyneeseen umpisuoleensa, koska hänellä ei
ollut sairausvakuutusta. Ensin kannattaa pyytää nimeä ja osoitetta ja sitten vasta puhua sosialismista. SOCIALIST PARTY USA
Noin tuhat jäsentä. Työni ansiosta minulla on nyt
vakuutus, mutta haluan, että terveydenhoitoa
SPUSA . Socialist-lehden
toimittaja Paul Keil
?MIKSI CHICAGON tumma-
?POLIISI KÄYTTÄYTYY usein
?MEILLÄ ON sekä virallisia
ihoisten nuorten yhteisöprojekteissa harrastetaan
niin usein vain urheilua?
Aika harvasta tulee ammattilaiskoripallon NBA-tähteä. Puoluesihteeri Greg
Parson
Nykyisiä puheenjohtajia ovat Mimi Soltysik
(Los Angeles) ja Stephanie Cholensky
(Pohjois-Carolina). Jotkut miehet ovat
kuulemma pitäneet kokouksissa pitkiä monologeja esittelemättä itseään. Paikat jaetaan tasavertaisuusperiaatteella naisten ja miesten kesken. Joissakin osavaltioissa ollaan jopa lähempänä monipuoluejärjestelmää, kun taas
toisissa ?ajokortittomien. Muistuttaisin, että kokouksissa kaikki
osallistujat esittelevät itsensä
aina.. Vihreitä voisimme kannattaa, ja olemme
kannattaneetkin, mutta hekään eivät ole sosialisteja, John Strinka sanoo.
Ihmisten aktivoimisessa riittää tehtävää.
Demokratia toimii Yhdysvalloissa vaihtelevasti. eli köyhien ja opiskelijoiden äänestämistä ja äänestäjäksi rekisteröitymistä hankaloitetaan monin tavoin.
Konferenssin osallistujat sopivat, että he
hankkivat tarvittavat listat ja ryhtyvät taas
töihin.
. Vain
kaksi edustuselimiin valittua henkilöä Yhdysvalloissa (Matt Erard ja Pat Noble).
saavat perhesuhteista riippumatta kaikki ilman kalliita yksityisiä vakuutuksia.
Helteisenä viikonloppuna Chicagoon kokoontuneet sosialistit keskustelevat presidentinvaaleista kiihkottomasti mutta innostuneina
Jos Sibelius olisi
syntynyt kahta päivää aiemmin, eli 6.12.1865,
kajahtaisi itsenäisyyspäivänä Finlandia kahdesta syystä. kesäkuuta 1892 Aino Järnefeltin kanssa. klo 18 Raisiossa.
Sibelius ikuistettiin elinaikanaan maalaukseen moneen
kertaan. Valse Triste soi Euroopan ravintoloissa ja
salongeissa, ja siitä tehtiin useita sovituksia.
Johanista tuli Jean
Tuttavallisesti Janne tai Sibbe oli oikealta nimeltään Johan Christian Julius Sibelius. syyskuuta 1957.
Hänen kuolemansa johdosta YK:n yleiskokous
vietti hiljaisen hetken. Sibeliuksen syntymäkaupunki
-säätiön johtaja Erkki Korhonen muistuttaa,
ettei Sibelius suinkaan aina ollut arvokas paksua sikaria tuprutteleva kaljupää.
Hänen ryöppyävän musiikkinsa takana piili
oikukas, huumorintajuinen, kohtelias, juhlia
rakastava ja rauhaa kaipaava ihminen.
Kuten suurmiehistä pitääkin, myös Sibeliuksesta on jäänyt elämään monenlaisia anekdootteja ja kaskuja. Musiikki kuitenkin veti kiihkeää nuorta
miestä puoleensa, ja lakimiesopinnot keskeytyivät heti ensimmäisen vuoden jälkeen. Musiikillaan
hän rikastutti koko ihmissuvun elämää.?
Sibeliuksen syntymäkodissa Hämeenlinnassa käy ilmi, että Sibelius oli aikansa supertähti. Eräs tunnetuimpia on Akseli Gallen-Kallelan
Symposion vuodelta 1894.
Henkilöt vasemmalta: Akseli
Gallen-Kallela, Oskar Merikanto, Robert Kajanus ja Jean
Sibelius.
Sibelius kuuluu koko maailmalle
» Ensi vuonna juhlitaan
Nykyään kustantamon luettelossa on yli tuhat
säveltäjää ja 8 000 teosta.
säveltäjämestarin syntymän
150-vuotispäivää.
Jean Sibelius
aloitti syksyllä 1885 lakimiehen opinnot Helsingissä Keisarillisessa Aleksanterin yliopistossa. Kun nuoripari teki häämatkan Kolille, rahdattiin piano
Pielisen yli parin kuherruskuukausipaikkaan.
Kyläläiset innostuivat asiasta, ja seuraavalla
viikolla luki ilmoituslehdykässä: ?Ensi lauantaina tanssit, soittaa Sippelius.?. Ainolla
olisi ollut useita ottajia, kuten Juhani Aho,
mutta Sibelius veti pisimmän korren. Hän meni naimisiin 10. Tuolloin YK:n puheenjohtajana toiminut uusiseelantilainen Sir Leslie Munro (1901?1974) lausui muistosanat: ?Sibelius kuului koko maailmalle. Valse Tristen nuotit levisivät 1900-luvun
alussa kulovalkean tavoin ympäri maailmaa.
Lankomiehensä Arvid Järnefeltin (1862?1932)
Kuolema-näytelmään 1904 pikaisesti sävelletty
unen- ja taianomainen valssi oli aikanaan maailman toiseksi eniten myyty nuotti, heti White
Christmasin jälkeen.
Sibelius
ei juuri
hyötynyt
teoksesta
[Valse Triste]
rahallisesti.
HÄMEENLINNALAINEN 20-VUOTIAS
34
Sibelius sävelsi seitsemän sinfonian lisäksi yli 700
teosta.
Sibelius myi teoksen suomalaiselle kustantajalle, joka myi teoksen oikeudet edelleen
maailman vanhimmalle 1719 Leipzigissa perustetulle Breitkopf & Härtel -kustantamolle.
Sibelius ei juuri hyötynyt teoksesta rahallisesti,
mutta sävellyksen suosio lisääntyi, ja teoksen
osti Breitkop. Parikymppisenä hän otti itselleen taiteilijanimen
merikapteenisetänsä käyntikortista, Johan-nimen ranskalaisversio osoittautui kansainvälisesti käyväksi valuutaksi.
Ensi vuonna vietetään Sibeliuksen syntymän 150-vuotisjuhlavuotta. lta seuraavana vuonna 80 orkesteria. Voisi
sanoa, että onneksi.
Tuskin Sibelius olisi lakimiehenä saavuttanut samanlaista kansainvälistä mainetta, kuuluisuutta ja tunnustusta kuin säveltäjänä.
Sibelius kuoli 91-vuotiaana aivoverenvuotoon Järvenpään Ainolassa 20. E
vapaa-aika
Viihdekuoro Kulkurien Pihalaulajaiset tiistaina 12.8
Viihdekuoro
Kulkurien Pihalaulajaiset tiistaina 12.8. Mieheni oli kerännyt joukon käsikirjoituksia pyykkikoriin ja
poltti niitä ruokasalin avotakassa. Kiasma Goes Taidehalli -kokoelmanäyttely tarkas-
KOSKA LAPSET eivät voi vierailla
Kiasmassa taiteen äärellä, Kiasma
käy talven aikana helsinkiläisissä
päiväkodeissa. Silloin 3?6-vuotiaille järjestetään omia taidepajoja. klo
18 Raisio, Aaponkuja
11.Kuoro laulaa ja laulattaa. NYKYTAITEEN MUSEO Kiasma sul-
keutuu 8. Kysymyksesi voit kysyä jo etukäteen netitse tai lähetyksen aikana soittamalla.
Luontoiltaa voi kuunnella Radio Suomessa ja
lähetyksen loputtua ohjelma tulee kuunneltavaksi Yle Areenaan. Hämeenlinnan
keskustassa Hallituskatu 11:ssä sijaitseva
Sibeliuksen lapsuudenkoti muutettiin
museoksi 1960-luvulla.
» Museossa on kalusteita, asiakirjoja,
valokuvia ja pienesineitä, jotka kertovat Jean
Sibeliuksen lapsuudesta Hämeenlinnassa.
Museo avattiin yleisölle jälleen suuren
restaurointityön jälkeen 2007. Kiasma
tarjoaa yleisölle monipuolista
ohjelmaa ja kiinnostavia tapahtumia myös remontin aikana.
Luvassa on kokoelmanäyttely
telee kauneutta nykytaiteessa.
Mukana on teoksia yli 20 merkittävältä taiteilijalta mm. Pyyntöön ei koskaan vastattu.
Sibeliuksen juhlavuosi 2015 huipentuu
viime syksynä käynnistetyn Sibeliuksen nimeä kantavan sävellyskilpailun voittajateosten kantaesityksiin. Edellisen kerran Sibelius-konferenssi järjestettiin
Oxfordissa 2010.
Luontoilta Korkeasaaresta
PERINTEIKÄS LUONTOILTA kuullaan ensi keski-
viikkona 11.6. myöhemmin minä näin
irtirevittyjen sivujen jäännöksiä . Minulla ei ollut voimia katsoa tätä kauhistusta, vaan vetäydyin pois huoneesta. Kuudes kansainvälinen
Sibelius-konferenssi järjestetään Hämeenlinnan Verkatehtaalla 4.?8. Luontoilta vierailee Korkeasaaressa eläintarhan 125-vuotisjuhlan kunniaksi.
Kiperiin luontokysymyksiin vastailevat Heidi Kinnunen, Jaakko Kullberg,
Juha Laaksonen, Ari Saura ja Henry Väre.
Puheenjohtajana toimii Pirkka-Pekka Petelius.
Korkeasaareen saapuva yleisö pääsee
halutessaan esittämään kysymyksensä asiantuntijoille. Lättyjä, kahvia
arpoja. minimalismin, kineettisen taiteen sekä
2000-luvun maalaus- ja veistotaiteen kentiltä.
museon seinien ulkopuolella, esitystaidetta tyhjissä näyttelysaleissa sekä päiväkotivierailuja.
Kiasman kokoelmien tunnettuihin teoksiin ja uusiin hankintoihin voi tutustua 10.10.?16.11.
Taidehallissa. Sibelius
valmistui 1885 Normaalilyseosta ja muutti
Helsinkiin opiskelemaan. KU
LAURI HANNUS
Sibeliuksen lapsuudenkoti
» Jean Sibelius syntyi 8.12.1865
Hämeenlinnassa. klo 18 Manillan
Köysisali, Itäinen Rantakatu 64. ?Rakas Aino,
olen säveltäjä, en ennustaja?, kerrotaan mestarin vastanneen.
Bondia ja Disneyta
Sibeliuksen on oletettu polttaneen muun joukossa kaiken kahdeksanteen sinfoniaan liittyvän aineiston 1940-luvulla.
Aino Sibelius kertoi tapahtumasta myöhemmin: ?1940-luvulla meillä toimeenpantiin
suuri autodafee, polttajaiset. syyskuuta kunnostustöiden vuoksi ja se avaa ovensa jälleen maaliskuussa 2015. Siksi
en tiedä mitä hän tuleen heitti. Metalli Seiskan
veteraani- ja naisjaoston kokous ma 11.8.
osaston kesäpaikalla.
Lähtö Keskustorilta klo
9.
??. Museon
sisätilat on kunnostettu 1860-luvun eli PikkuJannen lapsuuden aikaiseen asuun.
» Syntymäkodin salissa järjestetään
kamarikonsertteja ja etukäteen tilattavia
musiikkituokioita. ja paljon
muuta. Päiväkodeille suunnattu toiminta toteutetaan yhteistyössä
Helsingin varhaiskasvatusviraston
kanssa. Lähetystä voi seurata paikan päällä kello 18?20.
JOUKO HURU
Luontoillassa puhetta johtaa totuttuun tapaan
Pirkka-Pekka Petelius.
??. Vasemmistoliiton
turkulaiset
jäsenet ovat tervetulleita.
??. Turun Vasemmistoliiton kunnallistoimikunnan kokous
14.8. Mutta tämän
jälkeen mieheni olemus oli tyynempi ja hänen
mielensä valoisampi.?
Seitsemän sinfonian lisäksi Sibeliuksen
teoksia on yli 700.
Monty Normanin Bond-elokuvien tunnusmusiikissa on selviä vaikutteita Sibeliuksen teoksesta Cassazione opus 6. Huom! ei parkkipaikkoja.
Minä & Kansan Uutiset
Hyvät lukijat: lähettäkää meille oma valokuva aiheesta
Minä & Kansan Uutiset.
Kuva saa olla vanha tai uusi. suorana lähetyksenä Korkeasaaren Apinalinnalta. Museossa on myös
mahdollisuus kuunnella Jean Sibeliuksen
musiikkia äänitteinä.
Kun Ainolasta poissaolo lipsahti kerran ravintola Kämpissä hieman pitkäksi, Aino-vaimo
tiedusteli puhelimitse, milloin säveltäjämestari oli aikeissa palata kotiin. elokuuta 2015. Sibelius torjui
Walt Disneyn vuonna 1940 tekemän tarjouksen, jossa tämä ilmoitti haluavansa tehdä piirroselokuvan Tuonelan joutsenesta ja käyttää Sibeliuksen musiikkia.
Elviksen Jailhouse Rock -elokuvaan toivottiin mestarilta musiikkia hänen kuolinvuonna
1957. Siinä meni
Karelia-sarjan osia . Hän kävi koulunsa
Hämeenlinnan Normaalilyseossa. Julkaisemme kuvia pitkin kesää
Facebook-sivullamme ja kesän lopuksi parhaat pääsevät 29.8.
ilmestyvään lehteen.
Lähettäkää kuvat sähköpostilla
ilmoitukset@kansanuutiset.fi tai
perinteisellä postilla
KU, PL 64, 00501 Helsinki.
Laittakaa mukaan maininta siitä,
saako nimeänne käyttää kuvan
yhteydessä ja postiosoitteenne
KU:n tietoon kuvan palauttamista
ja pientä palkintoa varten.
Juha Drufva
35
1
8. Se on oma asiani. Iltalehti 5.8.
Eloklassikko meni farssiksi
OLYMPIASTADIONILLA
pelattiin viime lauantaina Eloklassikoksi nimetty harjoitusottelu, jossa
kohtasivat Tottenham Hotspur ja
Glasgow Celtic. Vermon Voitto (11) laukkasi Porissa noususta loppukaarteessa. Haasteen heittää ainakin Frode
Saknussen (5), joka tänä vuonna on
joka kerta ollut kolmen joukossa ja voittanutkin kerran. Mika Laurikaisen ryhmä on kuitenkin pelannut
paikoin verraten hyvää futista. 1
12. IFK Mhamn - FC Honka ... Jaro
on esiintynyt viime aikoina ailahtelevasti, joten yllätysvierasvoittoon
on kaikki mahdollisuudet. Iitan Ilo (10)
ja Topman (3) ovat tehneet jo pitkään hyviä juoksuja. A: 7,5; B: 8,1,12,6
LÄHTÖ 4: Lämpöisten tammojen tasoitus on hankala pelikohde, sillä mikään
valjakko ei nouse selvästi muiden edelle
ja mukana on myös muutamia lähinnä
Ruotsin puolella kilpailleita. JIPPO - FC Jazz ................... Special Promise (4) oli viimeksi
36
» Humun
Humu
täräyttänee
keulaan ja
pitänee yllä
tasaisen
reipasta
vauhtia.
hyvä kakkonen Porissa. F
pelit
En tee niin usein, mutta poltan milloin haluan. 1
2. Jompi kumpi niistä noussee
nyt johtavan rinnalle. KuPS - RoPS ...................... 1 (X)
13. FC YPA - GBK................... Vastaavat näytösottelut
voivat olla paikallisille seuroille oiva
tulonlähde, mikäli järjestelyt ja joukkuebuukkaukset onnistuvat nappiin.
Eloklassikko oli tältä osin täydellinen
?oppi.
64 SARAKKEEN VIHJERIVI
1. FC Hlinna - P-Iirot............. 1
Kansan Uutiset suosittelee 64 merkin
järjestelmää: 1, 1(X), X(1), 1(2), X(2), 1,
1, 1(X), 1, 1, 1, 1(X), 1.
Jaakko Alavuotunki
jaakko.alavuotunki@vasemmistoliitto.?
VIIKON VÄITE: Eloklassikon suomalais-
tähti oli erotuomarina ottelussa toiminut Antti Munukka, joka kertoo
arjestaan Jalkapallolehden tuoreessa
haastattelussa. VPS:ää vastaan
riittää yksi merkki ja se on varma ykkönen.
Kohteessa 4 Pietarsaareen matkaava ja talousongelmissa kärvistelevä TPS on vajoamassa vääjäämättä
sarjaporrasta alemmas. Kovakuntoinen
FC Lahti jyrää vastuttamattomasti
kohti hopeamitaleja. Yhtälössä ongelman muodostaa se, että suomalaisia
perustuulareita kiinnostavat ainoastaan todella suuret joukkueet. Tämä
nähdään varmasti huomenna BarLEHTIKUVA/VESA MOILANEN
?oppaaminen ei
tullut yllätyksenä niille, jotka tun-
KATSOJATAVOITTEEN
celonan saapuessa pelaamaan stadikalle HJK:ta vastaan.
Tapahtuneesta on syytä kerätä
oppi talteen. pelillinen anti oli varsin mitäänsanomaton. kello 18.25.
VAKION YKKÖSKIERROKSELLA
5. Mielenkiintoista
pelattavaa löytyy kohteesta 9, jossa
koomikko Joonas Korhosen suosikkijoukkue FC Hämeenlinna saa vieraakseen Hannu Tourun apokalyptisten visioiden sekoittaman Pallo-Iirot Raumalta. A: 7,11,10,3; B:
2,8,9,1,5
LÄHTÖ 2: Hose Dahlia (1) pystynee
ottamaan keulapaikan, eikä siitä suosiolla luovu. FC Lahti - VPS ................... Mainittu julkaisu
edustaa juuri sellaista futisjournalismia, jota tarvitaan Suomeen lisää.
Artikkeli löytyy osoitteesta jalkapallolehti.?.
Cherry Chapstick kiertää keulaan
LÄHTÖ 1:
Rovaniemen
Toto75-ravien avauksessa
on
monta tasaväkisen tuntuista pelihevosta, joista Mega-Watti (7) on voittanut kolme viimeisintä starttiaan. Pelihevosia
ovat ainakin paalulta Bone?s Quick Girl
(2), S.S. Order By Koffe (2) ottanee aluksi keulapaikan, mutta luovuttaneen sen Cherry Chapstickille. FC Barcelonan tuore hankinta, ranskalaistoppari Jeremy Mathieu, ?kärähti. Viimeksi se löi Joensuun maililla kovalla ajalla (11,6a) hienon
tulostaulun omistavan Breedloven
(7). tupakanpoltosta. Kuningatarkisaan osallistunut Mian Mari
(3) ottanee johtavan selän. Useimmissa tänä kesänä näkemissäni kotimaisissa otteluissa on
ollut kovempi tempo ja tunnelma.
Ottelun järjestäjänä toimi virolainen jalkapalloseura FC Santos Tartu.
Tällä kertaa lopputulos ei vastannut
järjestäjän taloudellisia odotuksia.
Paikalle saapui vain 14 000 katsojaa,
mikä jäi lehtitietojen mukaan runsaasti tavoitteen alapuolelle.
Tottenhamille satoi kiitoksia sosiaalisessa mediassa julkaistussa tiedotteessa, mutta Celticiä järjestäjät
syyttivät katsojien halveksimisesta.
Virolaiset vaativat nyt skottiseuralta
korvauksia, koska se ei tuonut otteluun ykkösmiehistöään.
» Virolaiset
vaativat
nyt skottiseuralta
korvauksia.
Teemu Pukki oli
yksi harvoista Celticin ykkösmiehityksen pelaajista
kentällä.
tevat suomifutisskenen tarkemmin.
Jalkapalloväen keskustelufoorumilla
FutisForum2:lla todettiin jo talvella
hankkeen olevan kannattavuudeltaan erittäin riskaabeli viritys.
Kuten foorumilla kerrottiin, joukkueet eivät ole kotimaisella mittapuulla supersuosittuja. A: 2,6,7,3; B:
8,5,11,12,15
LÄHTÖ 7: Päätöskohteen kultadivarissa katseet kohdistuvat takariviin
arvottuun viime vuoden derbykakkoseen Cherry Chapstickiin (10). Varsa kiihdyttänee nyt heti keulaan säätelemään vauhtia. 1 (X)
9. VIFK - Masku ..................... Spurs läpsytteli höntsässä taululle tennislukemat 6?1 varamiehisen Celticin ollessa ottavana
osapuolena.
Celtic esiintyi taistossa varamiehisellä kokoonpanolla eurokiireidensä takia. Keskinäinen vertailu on vaikeaa. All In (6) on myös nopea
ensiaskelillaan. Kohteeseen kakkonen ykkösvarmistuksella.
Kakkosen otteluissa edetään kotivoittojen merkeissä. Tasaisen varmaa työtä tekevä tamma oli
Joensuussakin avoimen sarjan lähdössä
hyvä nelonen. Potentiaalia kuitenkin löytyy. Vain sillä on merkitystä, mitä tapahtuu kentällä. Varmistelijat ottavat mukaan myös Lillen
Sisun (3) ja Dresscoden (7). Kentältä ja
katsomosta puuttui tunne täysin,
kuten ymmärrettävistä syistä ulkomailla pelattavista harjoituspeleistä
yleensä. BK-46 - SoVo .................. Nyt vastus ei ole samaa
luokkaa ja kovakirinen tamma jaksaa
myös kiertää. Välivoltin Tähti-Tino (6) sai viimeksi Joensuussa ansaitun voiton ja Tuikun Poju
(7) taisteli Vermossa niukan voiton V.G.
Viporista. A: 10; B:
2,3,7,1,9,8
Perusrivi: 7-6-7-2-3-2-10
Jouko Joentausta
jouko.joentausta@kansanuutiset.fi. 1 (X)
3. Kraft - ÅIFK ........................ MP - Lahti Ak. ................... A: 3; B: 1,9,7,5,6
LÄHTÖ 6: Kylmäveristen tasoituksessa paalukarsinan Humun Humu
(2) täräyttänee keulaan ja pitänee yllä
tasaisen reipasta vauhtia, mikä hankaloittaa takahevosten tehtävää. A: 2,4,5,16,7; B: 1,3,11,8,12
LÄHTÖ 5: Nopea Bory (1) kiihdyttänee aluksi keulaan, mutta saa haasteen
viimeksi komeaan voittoon Mikkelissä
kiertäneeltä Callela Longshotilta (3).
Ruunalla haettaneen nyt keula jo varhaisessa vaiheessa eikä piikistä enää
matkalla luovuta. X(1)
4. PS Kemi - PK-37 ............. X(2)
6. 1
10. Liigakohteiden varmin voittaja löytyy Lahdesta. GrIFK - KäPa .................... Porissa viimeksi
se hieman hyytyi keulasta, kun kova
alkuvauhti kostautui. 1
11. A: 6,7,1,4: B:
2,5,9,10
LÄHTÖ 3: Ruotsin puolella pärjäillyt
Special Topwheels (7) pelataan kolmoskohteen suosikiksi. Kohteeseen varma
ykkönen.
Vakioveikkauksen peliaika päättyy sunnuntaina 10.8. Pelin kiinnostavuuteen nähden ottelun markkinointi ja lippujen hinnat olivat melko
pahasti pielessä.
Ulkomaalaisten huippujoukkueiden vierailut eivät ole poikkeuksellisia varainhankintakeinoja Suomessa.
Esimerkiksi Oulussa Tervarit järjesti
useana vuonna näytösotteluita, joissa
paikallinen yhdistelmä kohtasi englantilaisen valioliigaseuran. Elit (4), Luna Lady (5), Crys-
tal Eye (7) ja takavoltista Justine?s Joy
(16). FF Jaro - TPS ..................... Joukkue pelasi keskiviikkona tärkeän Mestareiden liigan karsintakierroksen ottelun Legia
Varsovaa vastaan, joten normaaliavauksesta kentällä olivat ainoastaan
Teemu Pukki ja euro-ottelussa pelikiellossa ollut Efe Ambrose.
?Klassikon. Keskiviikkona
joukkue pisti Tampereella TPV:tä pataan maalein 4?1. Tapahtumat olivat onnistuneita.
Harjoitushöntsissä kiinnostavin
kombinaatio on ulkomainen suurseura kohtaamassa paikallista all
stars -yhdistelmää. 1
7. 1 (2)
nähdään
vielä tänä viikonloppuna kotimaisia
otteluita. Raatissa
kävivät pelaamassa muun muassa
Charlton, Tottenham ja Leeds. Hämeenlinnan kausi
on sujunut kehnosti ja se taistelee
nyt putoamista vastaan
www.kulttuuritalo.?
ZZZ OLHODKGHQDSWHHNNL À
Yrjö Sirolan
Säätiö
3XK
ZZZ VLURODQVDDWLR ¿
WRLPLVWR#VLURODQVDDWLR ¿
POHJOIS-SUOMEN
VASEMMISTOLEHTI
www.elakelaiset.?
www.kansantahto.fi
37. 1UVC [JFGV ?
OCMUC [JFGV
3$/9(/(00(
PD SH
OD
O[ÑU UKNO¼NCUKMQTLCWMUGV
[MUKNÑNNKPGP RCNXGNW
X CUGPPWUV[Ñ QOCNNC
XGTUVCCNNC
X
X
/LHODKGHQ
$37((..,
1RVKMMQ 8 2CWNKP -[
YYY QRVKMMQRCWNKP EQO
Eläkeläiset ry
Pensionärerna rf
041 527 0872
Sturenkatu 4, 00510 HELSINKI
info@kulttuuritalo.
Kuningas Arthur.
5. Koripallo.
9. Turkin.
10. Lg5! hxg5 2. Jules Verne.
4. Montako vaimoa oli Englannin kuninkaalla Henrik VIII:lla?
3. Kf1 Dxg2+ 5. Petteri Orpo (kok.).
7
Tilinumero IBAN-muodossa:
Tuomo Jääskä, Helsinki
Sirpa Karjalainen , Helsinki
Arto Koivunen, Pori
Mistä positiivisesta yhtyeestä kosketinsoittaja Rick Wakeman muistetaan parhaiten?
2. Dh5! Rxd3+
4. Yes-yhtyeestä.
2. Minkä linnun kansanomainen nimitys on
kirkhakkinen?
7. Kuka on maa- ja metsätalousministeri?
1.
8. Kuusi.
3. Naakan.
7. Missä kunnassa sijaitsee eksoottiselta
kuulostava Kongonsaari?
8. Mikä on Eric Murphyn urheilulaji?
9. Ristikko
Shakki
Ristikko 8.8.2014
Onks tietoo?
Nimi ja paikkakunta:
6
Oikein vastanneiden kesken arvotaan kolme 10 euron palkintoa.
Vastaukset 13.8.2014 mennessä osoitteella Kansan Uutiset,
PL 64, 00501 Helsinki. Minkä maan varapääministeri kehotti naisia pidättäytymään nauramasta julkisesti?
10. Missä veteen liittyvä tapahtuma järjestettiin Vantaan Tammistossa viime viikonloppuna?
6. Shakkipelissä alansa taitaja hallitsee pelitilanteen vaivatta ja nytkin loistavasti sommitellen.
Dortmundissa 1978 pelatussa pelissä Krüger?Iskov
siirtovuoroisen valkean pöytä on katettu lounastamista varten. Kaljakellunta.
6. Kuka kirjoitti kirjan Matka maan keskipisteeseen?
4. hxg5 Dxg5 3. Kf3 ja musta antautui.
38
Vastaukset
1. Lisää kuoreen merkintä Ristikko.
5
4
3
Ristikon 1.8.2014 voittajat ja oikea vastaus
Kansan Uutiset
onnittelee voittajia.
2
1
a
b
c
d
e
f
g
h
Tekijälle kaikki on helppoa, kun vain osaa ja uskaltaa. Kuka kuningas kokosi ympärilleen Pyöreän pöydän ritarit?
5. Kxg2 Rf4+ 6. Savonlinnassa.
8. Miten hän voittaa herkutellen ja kauniisti?
Ratkaisu: 1
Lopuksi mies selitti, miten
jotka taistelevat naisten
Solnitin pitää muuttaa elämänsä.
Miespuolisena ?loso?an opiskeoikeuksia vastaan, ja
lijana olen itsekin ollut miesselittäjä.
vastaavasti miehiä, jotka
Baarikeskusteluissa fuksivuonna oli
pyrkivät nakertamaan
käytäntönä, että pojat mätkivät itsemiehisiä valtajärjestelmiä. Aika hyvin tätä viestiä kuunneltiin.
Lakimies Jukka Kemppinen blogissaan kemppinen.blogspot.. 27.7.
Kaikkialla on miehiä, jotka tietävät, miten asiat ovat. varmoina käsitteitä pöytään ja lannistivat toiset argumenttien sijaan
kukkomaisella asenteella. Käy ilmi, ettei mies ole edes lukenut selittämäänsä kirjaa.
Näin kävi kirjailija Rebecca Solnitille, joka käytti tapausta esimerkkinä blogikirjoituksessaan otsikolla ?Miehet selittävät asioita minulle?. Nimi tulee sanoista man ja explaining.
Urban Dictionary -sivusto määrittelee mansplainingin alentavaksi valistamiseksi, johon liittyy kivenluja itseluottamus ja limainen varmuus oikeassa olemisesta,
koska selittäjä on keskustelun miesosapuoli.
Käsite nimesi kokemuksen, jonka kaikki naiset tuntevat ja ehkäpä osa miehistäkin.
Ensi viikolla
Selittävä mies ottaa leuhkan asennon ja ilmoittaa jumalallisella
varmuudella, mistä on kyse.
Yläluokka
safari:
i
s
a
a
t
r
o
p
e
R
rikkaasta
Helsingistä
TAVALLISESTI TÄLLAISET tekstit synnyttävät jyrkkiä reaktioita:
?Miesselittämisestä puhuminen on karmeaa miessyrjintää! Kyllä naisetkin osaavat puhua alentavasti! Taas feministit mustamaalaavat miehiä! Jokainen mies ei ole
miesselittäjä!?
Feminismi ei tietenkään ole kiinni sukupuolesta. Solnitin vuonna 2008 julkaistu teksti levisi laajalle, ja joku keksi tilanteelle nimen:
mansplaining. Kovaäänisin mies voitti.
TERMIN VOISI suomentaa vaikkapa ?miesselittämiseksi?.
Eikä miesselitys pääty opiskeluaikaan. Viime syksynä
Vähän leikitellen voisi puhua myös ?mie-selittämisestä?,
olin puhumassa seminaarissa, jossa kymmenen miesmikä alleviivaa selittäjän itsekeskeisyyttä: selittämisessä
puhujaa selitti asioita. Haparointi, epäröinti ja tietämättömyys oli sallitALL OVER PRESS
tua.
En tiedä mistä tämä johtuu, mutta miesvaltaisissa poliittisissa liikkeissä tuntuu syntyvän enemmän hyväveliverkostoja, ja asioilla on taipumusta tapahtua mystisesti
selän takana.
Jossain vaiheessa selän takaa astuu esiin mies, joka
selittää, mitä on päätetty.
Viimeinen
meinen sana
sa
ana
Pontus Purokuru
pontus.purokuru@kansanuutiset.?
Miesselittäjä
määrittelee asiat
muiden puolesta
NAINEN ON KIRJOITTANUT kirjan. Toiminnan henkenä oli, että kenelläkään
kohdellut naista alentuvasti. Ja
miestähän kuunnellaan.
» Aina on ollut naisia,
viettänyt aikaa tavallisten miesten
kanssa. Aina
on ollut naisia, jotka taistelevat naisten oikeuksia vastaan, ja vastaavasti miehiä, jotka pyrkivät nakertamaan
miehisiä valtajärjestelmiä, koska kyllä miehetkin niistä
kärsivät.
Niinpä voi sanoa . Professori, pääkirjoittaja, poliitikko, pomo ja virkamies ovat selittäviä miehiä.
Selittävä mies ottaa leuhkan
asennon, tähtää lasittuneet silmänsä
horisonttiin ja ilmoittaa jumalallisella varmuudella, mistä on kyse.
Niin on, koska mies sanoo. että
miesselittäminen ei tarkoita vain miehen alentavaa puhetta naisille, vaikka tämä onkin yleisin tilanne.
Miesselittäminen on vallankäytön tapa, jolla osoitetaan, kenellä on valta määritellä ja kenen täytyy alistua
kuuntelijan rooliin.
EMILIA KUKKALA
Nuoret poliitikot
ilahduttavat
Antti Eskolaa
39. Tärkeintä on, että selittäjä saa olla äänessä ja määriYliopistovuosieni paras jakso oli osallistuminen opistellä tilanteen muiden puolesta.
kelija-aktivistien verkostoon, jossa enemmistö toimiEräs mieslukija ilmoitti Solnitille, että ei ole koskaan
joista oli naisia. silläkin uhalla, että päädyn nyt
klassisesti miesselittämään miesselittämisen . Juhlissa nainen tapaa mie-
hen, joka keskeyttää naisen ja alkaa besserwisseröiden
selittää monologia uudesta ?hyvin tärkeästä kirjasta?.
Miehelle täytyy sanoa kolme tai neljä kertaa, että nainen on kirjoittanut juuri tämän kirjan, josta mies polleana selittää. Naiset kommentoivat välillä yleion kyse siitä, että selittäjä ilmaisee valtaansa tilanteesöstä.
seen. Mies valitti, ettei Solnit ole
ei ole ylivertaisesti parempaa tietoa ja kaikki tehdään yhdessä. Noin vuoteen 1995 Suomen tasavallan piiloviesti kansalaisilleen ja maassa
majaileville oli: turpa kiinni
Timo Mäkelä
Siinä ehditään tehdä
laaja kierros kaltoin kohdeltujen eläinten jäljillä.
Lähinnä ollaan Pohjois-Amerikassa,
puhe on myös Kauko-Idän sekä läntisen
Euroopan oloista. Muumipeikko ystävineen ovat kansallisia ikoneja, joilla on globaali yleisö.
Peikolla on pitkä syntyhistoria. Muumia verrataan Mikki Hiireen ja Nalle Puhiin.
Siitä huolimatta Muumia arvostetaan, erityisesti
tämän pehmeistä elämänarvoistaan ja kyvystään elää
vapaasti, mutta samalla ystävien ja perheen lähellä.
Muumilaakson hahmot perustuvat Tove Janssonin
lähipiiriin. Alun perin Muumi oli
outo hahmo lastenkirjallisuudessa, nykyään muumianimaatioita katsotaan ympäri maailmaa. Taiteelliset ansiot
ovat hänelle toissijaisia, mutta hän vähättelee turhaan itseään.
Macarthurin lähestymistavassa ja
töissä on välitön ja lämmin, empatiaa
huokuva kontakti kuvattaviin. Eläinoikeusaktivisti hänestä tuli, kun hän tajusi, että
kuvat erilaisissa kampanjoissa saavuttivat parhaimmillaan ison yleisön. Kaukana on aika, jolloin tilan eläimillä kuten lehmillä oli nimet.
Dokumentin eräitä huippuhetkiä
nähdään loppupuolella. Kuvassa Kato kamera kaulassaan.
Kissan tassujen jäljillä
50 kotikissaa sai kaulaansa GPS-paikantimen, ja tutkijat pääsivät seuraamaan niiden liikkeitä ympärivuorokautisesti. On tunnettua, että vieraiden kissojen läheisyys aiheuttaa stressiä kissalle, mutta niillä
on omat keinonsa aikatauluttaa ulkoilunsa astumatta
naapurin tassuille.
PIENEN ENGLANTILAISKYLÄN
Harri-Ilmari Moilanen
PRISMA: KISSOJEN MAAILMA
DOKUMENTTIPROJEKTI: ELÄINTEN PUOLESTA
TV1 ma klo 21.30
Yle TV1 ma klo 19.00. Varsin vaikuttava osuus liittyy koe-eläinkäytäntöön
ja siihen, miten se nivoutuu kanadalaiskuvaajan työmenetelmiin.
Omistajat yllättyivät kissojen retkistä kodin ulkopuolella. Isolla eläintilalla nähdään toisenlainen maailma kuin tehotiloilla.
Paikan emäntä muistuttaa: nykyään
asutaan enimmäkseen kaupungeissa, tehotuotanto jyrää pientilat, yhteys
eläimiin on katkennut. Hahmojen
maailma onkin tänään hyvin kaupallinen . Se tuo
hänen kuviinsa sekä runollisuutta että luontevaa kauneutta (?taatusti luomua?). Dokumentti näyttää eläinten häkkielämän lisäksi sen, miten eläintensuojelijat käyttävät julkisuutta.
Valokuvaus aktivismin välineenä
Jo-Anne Macarthur sanoo työssään vaikeinta olevan lähteminen. Jo-An-
ne Macarthur uskoo pitkäjänteiseen
puurtamiseen, ei militanttiin iskukäytäntöön.
Farm Sanctuary -osuudet ovat mainioita. Jo-Anne McArthur (kuvassa) kuvaa tehotuotantoeläinten oloja eri puolilla maailmaa, myös Skandinaviassa. Tiuhdilla ja Viuhdilla, Hemulilla ja Mymmelillä
on todelliset esikuvansa.
MUUMIMUISTELMAT KERTOO
DOK: MUUMIMUISTELMAT
Yle Fem la klo 15.50
Onko eläimellä sielu. Tästä saadaan monia mieleenjääviä näyttöjä. Miten kotikissan elintavat
ovat muuttumassa ihmisen toiminnan seurauksena?
Kissa on tarkka reviiristään, ja siksi tutkimus osoittaa mielenkiintoisesti, miten 50 kissaa jakaa keskenään pienen alueen. Tässä mielessä myös hänen oma
olemuksensa puhuu puolestaan.
Liz Marshallin käsikirjoittama ja ohjaama dokkari on hyvin jäsennelty ja
antoisa henkilökuva sekä kiihkoton paljastusdokumentti. Omistajat yllättyivät lemmikkiensä mittavista
retkistä kodin ulkopuolella. Niiden
jokainen liike tallennettiin, kun ne metsästivät takapihoilla ja lymyilivät pensasaitojen ja puiden siimeksessä. Se tarkoittaa
hetkiä, jolloin hän jättää taakseen tehotuotantotilat, turkistarhat tai teurastamot.
Kanadalaisen dokumentin Eläinten puolesta (The Ghosts in our Machine, 2013) päähenkilö Macarthur on nuori nainen ja valokuvaaja. 9.8.?15.8.2014 | VIIKKO 33
Tv&Radio
Muumimuistelmat on kertomus Muumin kehityksestä
lastenkirjojen kuvista maailmanmaineeseen.
Muistellaan muumeja
Muumien synnystä, kehityksestä ja kansainvälisestä menestyksestä. Turkistarhauksen nimissä sivutaan Suomea ja tehdään salainen kuvausmatka johonkin eurooppalaiseen kettutarhaan.
Koko ala on mätä, sanoo saksaa välillä puhuva kuvausryhmän opas.Ryhmän tarkoitus on tuottaa kuvallista
materiaalia valistuskäyttöön, ei aiheuttaa vahinkoa tai jättää jälkiä. Se on
hänen tapansa vaikuttaa.
Macarthur ei sano niinkään kuvaavansa eläimiä kuin ottavansa kuvia ihmisten eläimille aiheuttamista kärsimyksistä
08.05 Tove Jansson eli kat- Ulmanen. Kai
set ja sää. 23.03 Koe-eläinpuisto.
00.00 Yle Uutiset ja sää. 16.00 Yle Uutiset
ja sää. kuningasidea
Keidas
Jamie Oliverin kotona
Maa aikojen alussa 13:
Viisaat ystävät (7)
Nigel Marvenin pingviinisafari
Top Gear Top Fails
Salatut elämät (S)
Salatut elämät (7)
Seitsemän Uutiset
MTV Sport Uutiset
Millerit (7)
Totuuden torvet. 00.05
Yöradio. välierä. 09.00 Yle
12.15 Ajankohtainen Ykkönen. sää. 18.03 Urheiluradio. 07.04
11.30 Musiikkikamari. Uutiset. 05.02 Aamupää: Urheiluseurojen nimet 09.00 Yle pala. 05.52 AamuUutiset. 12.15
16.05 VII kansainvälinen Mirjam Helin Kylillä. Kiitos ja kunnia
Ylikomisario Morse: Niin
musta kuin multa (12)
Valkoinen kuningatar
Jalkapalloa: HJK . (S)
Hannibal (16)
Kylmäverisesti sinun (7)
Ennustaja-TV
Teema
11.00 Mirjam Helin -laulukilpailu 2014. pala. 11.57 Päivän Onnen sävel. 22.05 Koe-eläinpuisto. 09.15 Minna PyyVaeltava kisälli: Keijukaisten
kön maailma. FC Barcelona. 10.03 Sää. Toimittajina Riikka
Holopainen, Inari Tilli ja
Janne Koskinen. Maria Lep-
Sekahaku . 05.00
tojen yllä 08.35 Aristoteleen kanta- Yle Uutiset ja sää. Jakso
1. 14.30 LauanIltahartaus. 15.55
Yle News. (16)
Muut
09.00 SVT:n ohjelmaa
12.50 Opiskelijaelämää
13.20 Eurooppalaisia elokuvadiivoja 13.50 Ruotsalainen kesä Suomessa 14.20 Elokuva: Muumipeikko
ja pyrstötähti (S) 15.30 Kuka lohduttaisi Nyytiä. 09.06 Lauantai-Suomi. Millainen 15.50 Veneilysää. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 09.05 Sää. Tarja Närhi. 11.00 Kiveen hakatut. LAUANTAI 9.8.2014
TV 1
08.00
08.05
09.00
09.05
10.00
10.05
11.00
11.05
11.10
12.10
12.40
13.30
13.30
14.00
14.30
15.00
15.05
15.10
15.40
15.55
16.50
16.55
17.00
17.10
18.00
18.10
18.15
18.45
19.35
20.30
20.45
21.10
22.00
23.40
Yle Uutiset
Huippuälykkäät eläimet
Yle Uutiset
Avara luonto: Iso valliriutta
Yle Uutiset
Kiehtova maailma:
Euroopan ruokatoreilla
Yle Uutiset
Pisara
Suuri torjuntavoitto
Tiettömän taipaleen
takana
Sydämen asialla (7)
Dokumenttiprojekti:
Kaksi kulmaa kouluun
Disco
Perukka
Luontohetki: Erikoisia
ekosysteemejä
Yle Uutiset
Yle News
Viimeistä päivää (12)
Näin tehtiin Jäinen planeetta
Prisma: Parvibongari
Novosti Yle
Yle Uutiset viittomakielellä
Yle Uutiset
Ravisuora
Yle Uutiset
Urheiluruutu
Jaakko ja maailmanvalloittajat
Avara luonto: Jäinen planeetta. 19.00
Yle Uutiset ja sää. 12.10 Lauantai-Suomi. Suora
lähetys Musiikkitalosta.
14.00 Matkalla Toven kanssa
14.57 Lyhyesti: Tuolit puhuvat
15.05 Maailman valo (S)
15.35 Hakekaa kätilö! (12)
16.30 Donna Leon: Sokea rakkaus (12)
18.00 Mirjam Helin -laulukilpailu 2014. 10.00 Yle Uutitarinoita: Ammattina huoin
set. 14.00 Yle Uutiset. 08.00 Yle Uutiset ja
kirkon kello lyö 12. VII Kansainvälisen Mirjam Helin
-laulukilpailun 1. 14.03 Ajankelloina Jurvan kirkon kellot. 12.00 Yle Uutiset
3/6. FC Barcelona TV2 klo 16.25
TV 2
07.45
07.46
07.48
07.55
08.21
08.37
09.00
10.00
10.30
10.37
10.44
10.51
10.58
11.05
11.12
11.19
11.30
12.20
13.20
14.15
15.05
16.25
18.59
20.50
21.00
21.40
21.50
21.55
22.05
00.00
MTV 3
Pikku Kakkonen
Nimipäiväonnittelu: 9.8.
Pingu: Keilaleikki (S)
Touhukkaat
Postimies Pate
Babar ja Badun seikkailut
Galaxi
Nuoret mestarit: Koiramestari
Yle Uutiset Uusimaa
Yle Uutiset KaakkoisSuomi
Yle Uutiset Lounais-Suomi
Yle Uutiset Häme
Yle Uutiset Keski-Suomi
Yle Uutiset Itä-Suomi
Yle Uutiset Pohjanmaa
Yle Uutiset PohjoisSuomi
Tartu Mikkiin
Teinipomo
Erikoisrajajääkärit
Kumbh Mela . 06.25
Aamusoitto. 13.06
17.15 Maailmanpolitiikan arkipäivää. Selostaja Tapio Suominen.
Koripalloa
Freestyler Extreme
Kova laki: Erikoisyksikkö
Kerrostaloelämää (7)
Yle Uutiset
Urheiluruutu
Kuoleman juna (Von
Ryan?s Express/USA
1966) Toisen maailmansotaan sijoittuva toimintaseikkailu sotavangeista, jotka yrittävät pakoa kaappaamalla
heitä kuljettavan junan
ja ajamalla se Sveitsiin.
O: Mark Robson. Ravitulokset. 11.03 Lauannen ei vedä vesiperää, osa
tai-Suomi. 07.03 Sää. 20.03 Urheiluradio. Jonna
Tervomaa: Minä toivon 21.23 Suomi
tänään. Toisenlainen osa menossa
on Dianella (Angela Bassett).
Kaupunkikuvaukseltaan Valtikka on
huippuluokkaa. 08.00 Yle Uuti- Levynpyörittäjän rokkileiri . 04.02
07.50 Aamuhartaus. ja sää. 07.03
Aamusoitto. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. Jonna
tut levyt. 13.00 Uutiset. 12.45 Merisää. Pääosissa: Krister Henriksson, Johanna
Sällström, Ola Rapace
Isänmaan puolesta (16)
Nelonen
05.00
08.00
08.30
09.00
09.30
10.00
10.30
11.00
11.30
12.00
12.30
13.25
14.25
14.55
15.25
16.25
16.55
17.25
17.55
18.25
18.55
18.58
19.00
20.00
20.57
21.00
23.35
01.40
02.40
03.45
Ennustaja-TV
Elixir Sport
Eden
Lentokenttä (S)
Lentokenttä (S)
Matkaoppaat
Matkaoppaat
Matkaoppaat
Matkaoppaat
Matkaoppaat
Dr. 23.00
Yle Uutiset. 21.50 Merisää. Pääosissa
Jussi-palkitut Leea Klemola ja Rea Mauranen sekä Elina Hurme.
Ohjaus Auli Mantila. 13.03 Urheiluradio. De Niro hoitaa osuutensa esimerkillisellä pokka-mentaliteetilla. 23.00 Radio 1 nuorten sävellahja. 16.05 Entisten nuorten sävelvastaa. Miami (12) 00.00 Arrow
(12) 01.00 Grimm (16)
09.25 Henkka & Niki vs.
Amerikka 10.25 Kuppilat
kuntoon Ruotsi 11.20 Kuppilat kuntoon Ruotsi 12.15 Maailman parhaat
kalapaikat 13.10 Krokotiilimies 15.25
Suomen huutokauppakeisari 16.25
Kuuluisat kuppilat 16.55 Suomen huutokauppakeisari 17.55 Arman ja viimeinen ristiretki (12) 19.00 Panttilainaamo 21.00 Maaginen Criss Angel (7)
22.00 Metsien miehet (7) 23.00 Villit
nettivideot (12) 23.35 Villit nettivideot
(12) 00.05 Huima konttihuutokauppa
(S) 01.05 Australian rajalla 01.35 Bullrun . International Racing and Freestyle 14.30
Jamie Oliverin keittiössä 15.30 Explorers . 17.15
YleX
Harri-Ilmari Moilanen
VALTIKKA
Nelonen klo 21.00
Flow?ssa 17.00 YleX Toiveet 20.00
YleX Himotuimmat (u) 22.00 Parasta
ennen! (u) 00.00 Yöradio
06.30 YleX Aamu Remix 10.00
Uuden musiikin aamuvuoro 11.00
Yle Uutiset 11.02 YleX Himotuimmat 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX
antai. Lyhyen
kesän aikana napa-alueiden jääpeite pienenee ja
eläimille tarjoutuu runsaasti ravintoa
Ryhmä Pullman (12)
Yle Uutiset
Urheiluruutu
Yö . 22.00 Yle Uutiset 15.10 Entisten nuorten sävellahja.
ja sää. 18.10 Lauantain toivo- tai-Suomi. 05.50 Merisää. kaasu pohjassa
RADIO-OHJELMAT
Päivän nosto
YLE Radio 1
Robert De Niro (vas.) yrittää pitää Edward Nortonin esittämän kuumakallen
aisoissa Frank Ozin laadukkaassa jännärissä.
Ravintoloitsija mestarivarkaana
(Robert De Nirolla) on tiukat paikat laatujännärin Valtikka (The
Score, 2001) alussa ja lopussa.
Frank Ozin ohjaamassa viihdyttävässä
ryöstötrillerissä palaset ovat omalla painollaan mallikkaasti kohdallaan. 06.15 Aamuhartaus. NCIS-tähti
Mark Harmon on komedian pääosassa lukion
liikunnanopettaja.
Ohjaus: Carl Reiner. 13.00 Yle
Uutiset 13.02 Yle Puhe Flow-festivaaleilla 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen
Viikonloppu 15.00 Yle Uutiset 15.02
Puheen Viikonloppu 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Viikonloppu 16.50
Urheiluilta: jalkapalloa 19.00 Yle Puhe
esittää 21.00 Yle Uutiset 21.03 Ali
Show 22.00 Yle Uutiset 22.05 Kalle
Haatanen 23.00 Mikä maksaa?
Radio Nova
Jokaniemen sävelradio. 15.00 Radioklo 18.1
kunnan terapeutti. Kai Ulmanen. Pääosissa Outi Mäenpää,
Ria Kataja, Martti Suosalo. N: Frank
Sinatra. Miehen toimeksiantaja on
elintasonsa ylläpidossa velkaantunut iäkkäämpi luikuri.
Viime mainittuna Marlon Brandolla on
yhdistetty istuskelu- ja virvokkeiden nautPÄÄHENKILÖLLÄ
2
timisrooli. 18.00 Yle
Uutiset. Lakatut varpaankynnet . 08.05 Onnen sävel. välierä. 11.00
0
teatteri esittää: VahtoYle Uutiset. (16)
22.50 Kesäkino: Neitoperho
(Suomi 1997) Psykologinen jännityselokuva
omistushalusta ja nuoresta naisesta, jolle ei
sanota ei. 15.03
kista. Tuloksena
ei ole klassikko Asfalttiviidakon (1950) tai
Punaisen ympyrän (1970) malliin, mutta
tekijät osoittavat näppärästi, miten homman voi ottaa joskus vähän rennomminkin.
De Niro on menestyvän ravintolan
isäntä, jolla on herrasmiesmäisen rikollinen
sivuharrastus. Saija Tuupanen & eXmiehet.
20.00 Yle Uutiset. 09.40 Lauankuningas 14.00 Todellisia
L auanta
tai-Suomi. 07.45 Hartaita säveliä. 19.08 Lavalau-
pänen 10.00 Kesäkolli . 21.35 Novosti Yle. elämysten metsästäjät 16.00
Suurperhe Bates 16.30 Tanssien tähtiin 17.00 Tanssien tähtiin 18.00 The
Hero 19.00 Naapurit-arvonta 19.05
Top Gear 20.05 Vanity Fair?s Hollywood 21.00 Echelon salaliitto (16)
23.05 C.S.I. 14.35 Hitin kaava. Jonna Tervomaa: Minä toivon
Yle Puhe
00.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 01.00
Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 02.00
Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä
arkisto: Maailman tapahtumat 04.00
Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä
arkisto: Kulttuuri 06.00 Yle Uutiset
06.03 Aspekti 07.03 Perheen aika
07.45 Tarinoita lapsille: 08.00 Yle
Uutiset 08.05 Puheen Aamun viikko
09.00 Ali Show 10.00 Yle Uutiset
10.03 Juuso Myllyrinne 11.00 Yle
Uutiset 11.02 Yle Puhe Flow-festivaaleilla. 06.30 Suomi soi.
Radio 1 vastaa. Suora
lähetys Musiikkitalosta.
21.00 Kesäkino esittää. Toimittajina Riikka
Holopainen, Inari Tilli ja
Janne Koskinen. 06.05 Hartaita
säveliä. (S) 15.50 Dok: Muumimuistelmat 16.50 Dok: Matkalla Muumilaaksoon 17.20 Välähdyksiä Tove
Janssonista 17.55 Yle Nyheter TV-nytt
18.00 Bärtil (S) 18.14 Eki Eläinlääkäri
(S) 18.25 Saukon seikkailut (S) 18.30
Rakkausagentit 18.57 Lonkeroiset (S)
19.00 Mitä Kiinassa syödään. 03.15 Hitin kaava. 15.52 Entisten
on euron tulevaisuus. HD (16)
The Wire (16)
08.10
08.25
08.35
09.00
09.25
09.55
10.55
11.55
12.30
13.25
13.55
14.25
16.00
17.00
18.00
18.30
19.00
19.10
19.30
20.00
21.00
22.00
22.10
22.15
22.25
22.35
00.25
Ella Elefantti (S)
Professori Balthazar (S)
Paavo Pesusieni (S)
Pokémon (7)
Superpahisten liiga (S)
Suurin pudottaja
Hännänheiluttajat
Kiihdytysajot: Power &
Speed 2014
Pitch . Susanna Vai17.40 Puheenvuoroja. 13.00 Yle
-laulukilpailu. VII Kansainvälisen Mirjam Helin
-laulukilpailun 2. Helsinki. 3/6. 21.03 Hitin kaava. Kesä. 19.00 Yle Uutiset ja sää. Phil (12)
Manhattanin koirat
Amerikan hauskimmat
kotivideot
Onnea matkaan, Charlie! (S)
90210 (S)
Poliisit (7)
Poliisit (7)
Poliisit (S)
Poliisit (S)
Poliisit (S)
HS-uutiset
HS-sää
Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay
Hauskat kotivideot
Keno
Elokuva: Valtikka (The
Score/USA-Saksa
2001). 20.09 Levynpyörittäjän rokkileiri . 18.50 Merisää. Suora lähetys. 06.00 Yle Uutiset. 23.10 Yöklassinen.
lahja. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 09.05 Muistojen bulevardi. Ohjaus Petri Kotwica. 06.03 Sää.
10.00 Historian ääniä: Savotta 10.55 06.04 Aamupala. 07.00 Yle Uutiset. valtaSalomaa. 19.30
Yle Nyheter TV-nytt 19.40 Sportnytt
19.50 Matador (7) 20.41 Luonnon yrttiapteekki 21.00 SVT:n ohjelmaa
11.00 Ben ja Kate (7)
11.30 Kolme miestä ja
tyttö (7) 12.30 Middle (S) 13.00 Tyhjätaskut (S) 14.00 Monster Jam . Tervomaa: Minä toivon 14.55 Lauan19.03 Kooste Kuhmon kamarimusii- tai-Suomi. 12.00 Turun tuomio- Onnen sävel. 10.04
toivotut
vuttaja 14.50 Kuuluttalev y t
Lauantai-Suomi. 21.40
Urheiluradio. 07.00 Yle Uutiset. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 07.53
mietelause. Hänelle tarjoaa osuvan vastapoolin Edward Nortonin
nulikkamainen kuumakalle.
Tärkeä temaattinen ulottuvuus liittyy henkien taistoon mestarin ja nokkavan
oppipojan välillä. Intian jättifestarit
Fifan alle 20v.naisten
MM: Suomi-Kanada
Jalkapalloa: HJK . 21.55
Suomi tänään. 18.55 Suomi tänään. Yle Uutiset ja sää. Montreal nousee Howard
Shoren jazzahtavasti virtaavan musiikkiraidan tukemana tapahtumissa näyttävästi ja
aistikkaasti esiin.
06.00 Yle Uutiset. Jännittävässä
rikostrillerissä pitkän
linjan ammattimurtovaras Nick Wells (Robert
De Niro) päättää eläköityä arvolleen sopivasti
jazz-klubin omistajaksi.
Elokuva: Koulunkoukkuja (Summer School/
USA 1987). 21.15 VII kansainvälinen Mirjam Urheiluradio. 18.00 Ehtoo- niola. 07.50 Merisää. 18.08
06.00 Leppäsen aamu . 15.00 Yle Uutiset. Osa
6/8. Ravisuoran ennakko.
Helin -laulukilpailu. 19.03 Urheiluradio. 04.53 Aamupala. 21.00
Yle Uutiset. 04.00 Yle Uutiset ja sää. 20.08 Sää. 22.05 Mikä maksaa. 15.40 Etnohetki. Elina Viitanen ja Samuli Väänänen 18.00 Lauantain Non Stop 23.00 Radio Novan yö. Onko tanssitausta
hyötyä Helena AhtiHallbergille ja Jorma
Uotiselle, kun he yrittävät löytää totuuden
Aku Hirviniemen, Krista
Kososen ja Riku Niemisen vastauksista?
Selviytyjät
Kymmenen Uutiset
Päivän sää
Lotto ja Jokeri
MTV Sport Uutiset
Wallander: Veriside
(Wallander: Blodsband,
Ruotsi 2006) Ystadin poliisi saa selvitettäväkseen rikoksen,
johon liittyvät hotellihuone, laiva, meri ja
veri. Samuli Aaltonen 15.00 Spotify-lista . 18.01 tasan lauantaivieras. 06.56 Päivän mieteYle Radio Suomi
lause. 10.50
jan vieras: tuottaja Mika
Radio 1
Tohtori Raimo . 22.00 Yle Uutiset ja
sää. Vieraana näyttelijä
Outi Mäenpää, Musta
jää -elokuvan tähti.
21.10 Kesäkino: Musta jää
(Suomi 2007) Kuudella
Jussilla palkittu jännittävä kolmiodraama
mustasukkaisuudesta,
valheista ja moninkertaisista petoksista
18.55 Kadonneen levyn
Aapo Rönkkö Remix 13.00 Yle Uuti- metsästäjät 0203-17600. 08.40 Sunnunsää. 17.00 Yle Uutiset ja
sää. 13.00 Yle Uutiset. Osa
9/11: Shock rock.
21.42 Yle Live: Flow Festival
2014
22.41 Paluu 80-luvulle. 07.03 Kalle Haa- 04.00 Yle Uutiset ja sää. soi. 21.55 Suomi tänään.
22.00 Yle Uutiset ja sää. 23.03
SF-tähtiä ja tähdenlentoja. Samuli Aaltonen 15.00 Radio Nova kesäliikenteessä . Lisäväriä tarinaan tuo petoksen teema.
Kuvio on pohjimmiltaan varsin tuttu, ja
myös kliseitä piisaa, mutta tarina kulkee
nautittavasti soljuen. Karismaattisemmilla
päänäyttelijöillä ja juonikuvion kohennuksilla näistä aineksista olisi ollut pyöräytettävissä astetta laadukkaampi kuin myös
kriittisempi rikosfilmi.
Nyt on tyytyminen vankalla rutiinilla
työstettyyn kertakäyttöviihteeseen, joka
imaisee mukaansa . 13.03
nen Mirjam Helin -laulukilpailu. 06.30 Kylillä.
vanhasta Euroopasta. 09.05 Musiikkia Sää. 23.00 Yle Uutiset. Avartaako matkailu vai kutis- Sää. 18.09 Kadonneen levyn
10.00 Uuden musiikin ratsia 11.00 metsästäjät 0203-17600. VII Kansainvälisen Mirjam Helin
-laulukilpailun 4. 12.05 Roman Schatzin Maamme- tai-Suomi. kohti tuntematonta 19.55 Pilanpäiten 20.00 Virittäjät 20.30 Ajoneuvos: Superautot
21.00 Salasana: Mercury (16) 23.10
C.S.I. 15.55 Yle News. 10.04
tuuko maailma. Australian
monimuotoinen luonto
tarjoaa upeat puitteet
pitkille vaellusretkille.
Zay Harding testaa viittä
tunnettua reittiä eri
puolilla maata. 19.00 Yle
set 13.02 YleX Flow?ssa 17.00 Uutiset ja sää. 17.00 Urheiluradio. 05.52
nelman esittely: Luotsikadun lapset. 04.02
tanen: Melu ja hiljaisuus. 17.15 Kiveen hakatut: Jani Lehtolassinen.
nen. Toimittajina Riikka
Holopainen, Inari Tilli ja
Janne Koskinen. Oikeuden palvelija
(The Lincoln Lawyer/
USA 2011). -palapeli saa muodon ?miten saada se kiikkiin??, joten ei kun
menoksi Lincolnin takapenkiltä käsin. 07.53 Sunnun10.00 Jumalanpalvelus Oulunkylän tai-Suomi. välierä. Naisten keskuudesta on vielä valittava
kapteeni johtamaan
venettä. 07.04 Suomi
gin Oulunkylän kirkon kellot kutsuvat. (16)
Americans (16)
Labyrintti (12)
Nelonen
08.00
08.30
09.00
09.30
10.00
10.30
11.00
12.00
12.55
13.25
14.25
14.55
15.25
15.55
16.55
17.55
18.55
18.58
19.00
19.10
20.57
21.00
23.25
23.55
00.25
01.25
02.25
03.25
Unelmamökki
Jaksa paremmin
Lentokenttä (S)
Lentokenttä (S)
SM-liigan viikkomakasiini
Nelonen Pro: Moor Gääs
Huvila & Huussi
Dr. 05.21
jen Suomi 1950-luvulla. Ernie Davisin tarina (The Express,
USA 2008) (The
Express) Tositapahtumiin perustuva elämäkertadraama Ernie
Davis -nimisestä lahjakkaasta urheilijasta (7)
Esittelyssä: Iholla
Duudsonit tuli taloon
Kadonneen jäljillä
Naapurit-arvonta
Seitsemän Uutiset
MTV Sport Uutiset
Pulttibois (S)
Tuubi
Kosto (12)
Kymmenen Uutiset
Viikon sää
MTV Sport Uutiset
24 . 09.05
kirja. Hauska, nostalginen, perusteellinen ja
puistattavakin syväsukellus 1980-luvun
musiikki-ilmiöihin. 20.00 Yle Uutiset. 23.48
Suomi tänään. 23.10 Yök- linen . 15.00 Yle Uutiset.
lisuus tulee kaupunkiin 18.00 Hori- 15.03 Urheiluradio. Matthew
McConaughey esittää kutkuttavan jännitysdraaman pääosassa
rouhean tyylikästä
puolustusasianajajaa
Mickey Halleria (12)
SM-liigan viikkomakasiini
Nelonen Pro: Moor Gääs
Poliisit . 18.50
Yle Uutiset 11.02 Jani Hellemaa & Merisää. 20.00 Jazzklubin nuntai-Suomi. Maria Leppänen 10.00 Kesäkolli . Jussi Halli 20.00 Radio Novan
ilta ja yö
43 3. Suora
lähetys Musiikkitalosta.
21.00 Metal Evolution: Raskaan rockin tarina. 06.04 Aamupala. 20.08 Sää.
Yöradio
20.09 Lähikuvassa Milana. Toimittajat Arto Teronen ja Jouko
Vuolle 17.45 Suomi tänään. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 16.05 VII kansainväli- tai-Suomi. 20.03 Urheiluradio. 18.03 Urheiluradio.
06.30
YleX Jälki-istunto Remix 18.08 Sää. OIKEUDEN PALVELIJA
Nelonen klo 21.00
Yle Radio Suomi
07.00 Yle Uutiset. 08.00 Yle Uutiset ja sää.
Sunnuntai-Suomi. 08.10
kirkosta, Helsingistä. kohti unelmaa
Tanssiurheilua : Latinalaistanssien EM
Yle Uutiset
Urheiluruutu
Matkapassi: Australian
vaellusreitit. Oikeuden palvelija (The Lincoln
Lawyer, 2011) asianajaja (Matthew McConaughey) avustaa pikkurikollisia, nyt kohdalle osuu jymyjuttu.
Rikkaan perheen jälkikasvua (Ryan
Phillippe) syytetään raa?asta seksuaalirikoksesta, mies tutisee pidätyssellissä ja
vakuuttaa syyttömyyttään. 05.02
kirjahistoria. 15.52 Sun19.03 Jazzklubi. 10.00 Yle
Uutiset. 08.00 Yle Uudenkansanmusiikki. 15.50 Veneilysää. 1/4.
Kevät. Lopulta tiimi on
kasassa ja valmis suureen koitokseen. VII Kansainvälisen Mirjam Helin
-laulukilpailun 3. Aamupala. mua. 13.06 Kissankehto.
Yle Uutiset ja sää. HD
Haaste merellä. 12.55 Sunnunset. Tero Liete. 00.05 Yöradio. 15.08 Tähtisusontti. Osa
6/6: House ja rave-partyt. 09.06 Iskelmäradio. 12.00 Yle Uutiset ja kunnan terapeutti. Asian todellinen laita paljastuu melko varhain, joten
juristimme joutuu keskelle kinkkistä rikospähkinää.
?Kuka sen teki?. 05.15 Eväsreppu. 16.00 Yle Uutiset ja
illan keikka. 21.40 Urheiluradio.
21.50 Merisää. 04.02 Euroopan taivaan alla.
Yle Puhe
00.00
Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 01.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa
03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu
05.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 06.00 Yle Uutiset 06.03 Brysselin kone 07.03 Perheen aika 07.45
Tarinoita lapsille: 08.00 Yle Uutiset 09.00 Ali Show 10.00 Yle Uutiset 10.03 Maria Jungner 11.00 Yle
Uutiset 11.02 Lindgren & Sihvonen
12.00 Puheen Viikonloppu 13.00
Yle Uutiset 13.02 Puheen Viikonloppu 14.00 Yle Uutiset 14.03
Puheen Viikonloppu 15.00 Yle Uutiset 15.02 Puheen Viikonloppu 16.00
Yle Uutiset 16.03 Lanttulataamo
16.33 SuperMaxPro 17.03 Petteri
Sihvonen 18.00 Urheiluilta: jalkapallokierros 21.00 Yle Uutiset 21.03
Ali Show 22.00 Yle Uutiset 22.05
Roman Schatzin Maamme-kirja 23.00
Aspekti
Radio Nova
06.00 Leppäsen aamu . 11.00 Ortodok- 08.05
Sunnuntaisinen liturgia, Uuden Valamon luosta- Luontoretki. 05.50 Merisää. 06.03
09.00 Yle Uutiset. HD
Boardwalk Empire (16)
Yle Uutiset
Urheiluruutu
Fresh Meat (16)
Becky ja Steve (12)
Väärät miehet (12)
The Wire (16)
08.05
08.20
08.30
08.35
08.45
08.55
09.00
09.25
09.50
10.15
10.20
11.20
11.50
12.20
13.20
13.50
14.20
16.50
16.55
17.55
18.55
19.00
19.10
19.30
20.00
21.00
22.00
22.15
22.20
22.35
23.35
00.35
Ella Elefantti (S)
Professori Balthazar (S)
Eliaksen verkkoseikkailu
Hello Kitty . (Welcome to the 80?s, 2009)
23.35 Teematieto
Muut
09.00 SVT:n ohjelmaa
13.40 Muumipappa ja meri
(S) 13.55 Vaarallinen matka (S) 14.15
Kesäpuhujat 15.15 Niklaksen keittiössä 16.15 Dok: Hyvä mies 16.45 Muotokuvassa : Milja Sarkola 17.15 Saariston pelastaja 17.55 Yle Nyheter TVnytt 18.00 Muumilaakson tarinoita
(S) 18.23 Lalla ja Mix (S) 18.30 Opiskelijaelämää 19.00 Ruotsalainen kesä
Suomessa 19.30 Yle Nyheter TV-nytt
19.40 Sportnytt 19.50 Lenan matkassa 20.00 Dok: Muumilaakson vanki
21.00 Macklean (12) 22.45 SVT:n
ohjelmaa
06.00 Onnensoitto 11.00
Simpsonit (7) 11.30 Simpsonit (7) 12.00 Simpsonit (7) 12.30
Simpsonit (7) 13.00 Simpsonit (7)
13.30 Simpsonit (12) 14.00 Kiinteistöjen kuningas 15.00 Kiinteistöjen
kuningas 16.00 Kiinteistöjen kuningas
16.50 Pilanpäiten 17.00 Carrien päiväkirjat (7) 18.00 Myytinmurtajat 19.00
Anthony Bourdain . Phil (12)
Merieläinten pelastajat
Manhattanin koirat
Suhdekoukerot (7)
Suhdekoukerot (S)
Suhdekoukerot (S)
Vaihdokkaat (S)
Hurja painonpudotus UK
Kuppilat kuntoon, Jyrki
Sukula!
HS-uutiset
HS-sää
Vaaleanpunainen pantteri (S)
Elokuva: Avalon High
(Avalon High/USA
2010). (7) 01.45 Villit nettivideot
(12) 02.50 Huima konttihuutokauppa
RADIO-OHJELMAT
Päivän nosto
YLE Radio 1
Matthew McConaughey esittää jännitysdraaman pääosassa puolustusasianaja
Mickey Halleria, joka ei epäröi tarttua tilaisuuteen olojensa kohentamiseksi.
Velmu lakimies ja sen auto
PSYKOLOGISEN RIKOSJÄNNÄRIN Lincoln
Lawyer . 21.00 Yle
Uutiset. 08.20
rin Kristuksen kirkastumisen kirkosta, Suomi. 00.00 Yle Uutiset ja
sää. 16.05 Rocktoimittajan iltapäivälMirjam Helin -laulukilpailu. Lontoo. 16.00 Yle
Uutiset ja sää. 08.05 Eeva Luotosen pala. parituntinen vierähtää
rattoisasti. kotihälytys (7)
NCIS Rikostutkijat (12)
Virta (12)
Ennustaja-TV
Teema
04.00 Teematieto
11.00 Mirjam Helin -laulukilpailu 2014. Amerikka a
10.05 Kuuluisat kuppilat 10.35 Kuppilat kuntoon Ruotsi 12.25 Krokotiilimies
13.25 Krokotiilimies 14.25 Rekkakuskit jäällä (7) 15.20 Metsien miehet (7)
16.15 Mahdoton illallinen 17.10 Gordon Ramsay ja paras ravintola 18.10
Maailman parhaat kalapaikat 19.05
Anthony Bourdain minilomalla 20.00
Tricked (7) 21.00 MasterChef USA
22.00 Australian kovimmat keräilijät
23.00 Australian rajalla 23.30 Arman
ja viimeinen ristiretki (12) 00.40 Outoa
vai mitä. Disneyn tuottama nuorisoseikkailu
Allie Penningtonista
(Britt Robertson), joka
muuttaa perheineen
uuteen kaupunkiin (12)
Keno
Elokuva: Lincoln Lawyer . 08.45 Kuun- Aamupala. 13.00 MusiiPop eilen . 4/4.
Intensiivinen harjoituskausi saavuttaa huippunsa. 03.15 Radioteatteri esittää: Rakkaudella, Rauli Badding, osa 20/20. Macy.
Ohjaaja on Brad Furman.
Harri-Ilmari Moilanen
LINCOLN LAWYER . Millainen oli tyttökirjo- Aamupala. T: BBC. toissapäivänä.
kin voima: Eira Mollberg.
Kiveen
11.00 Yle Uutiset. Juontaja Jimmy
Doherty perehtyy englantilaisen metsän
tapahtumiin asumalla
kahden tammen latvustoon rakennetussa puumajassa Norfolkissa.
Tuttavuutta tulevat
heti tekemään tikat ja
oravat. 04.57 AamuUutiset ja sää. 21.15 VII kansainvälinen sää. SUNNUNTAI 10.8.2014
Suomen vahvin TV2 klo 16.50
TV 1
08.00 Yle Uutiset
08.05 Avara luonto: Jäinen
planeetta
09.00 Yle Uutiset
09.05 Aamusydämellä
09.45 Kuinka nainen sai housut
09.55 Yle Uutiset
10.00 Maailman kauneimmat
puutarhat
11.00 Yle Uutiset
11.05 Kierinki, ihmisen kokoinen kylä
11.35 Kekäläisen kesäduuni
12.05 Kuoleman edessä
12.35 Sydämen asialla (7)
13.30 Jaakko ja maailmanvalloittajat
14.00 Järviemme helmet
14.30 Puutarhaunelmia
15.00 Yle Uutiset
15.05 Yle News
15.10 Viimeistä päivää (12)
15.40 Tarinateltta
15.50 Historia: Mies joka
pelasti maailman
16.45 Tarinoita metsästä :
Liito-orava
16.50 Novosti Yle
16.55 Yle Uutiset viittomakielellä
17.00 Yle Uutiset
17.10 Inhimillinen tekijä
18.00 Yle Uutiset
18.10 Urheiluruutu
18.15 Luontohetki: Erikoisia
ekosysteemejä
18.45 Näin tehtiin Jäinen planeetta
19.00 Syyttäjä (12)
20.00 Antiikkia, antiikkia
20.30 Yle Uutiset
20.45 Urheiluruutu
21.05 Kotikatsomo: Tehdas
21.55 Varg Veum: Mustat lampaat (16)
23.20 Viikinkimiekan salaisuudet
TV 2
07.45
07.46
07.48
08.12
08.32
08.45
09.00
10.00
10.55
11.15
13.10
14.10
14.20
15.00
15.30
16.50
17.50
18.05
19.00
19.05
19.10
20.05
21.00
21.55
22.00
22.10
22.50
23.20
23.50
MTV 3
Pikku Kakkonen
Nimipäiväonnittelu: 10.8.
Vekarat! (S)
Kimmo Kuu (S)
Sasu (S)
Petteri Kaniini (S)
Galaxi
HulaHula
Kissan kieltä
oppimassa
Teiniäidit
Ja he elivät onnellisina.
Näin Norjassa
Majavalaakso
Erätulilla
Haulikkoammunnan SM
Suomen vahvin
Juoksukoulu . 17.15 Kaupunki- 14.00 Yle Uutiset. 09.55 Helsin- 07.00 Yle Uutiset. 21.03 Suomi tänään. 10.03 Sää. HD
18.00 Mirjam Helin -laulukilpailu 2014. valtaHeinävedeltä. 21.30
Yle Uutiset selkosuomeksi. välierä. 21.35
Novosti Yle. Sivurooleissa nähdään muun
muassa Marissa Tomei ja William H. 06.00 Yle Uutiset. Toimittajina Riikka
Holopainen, Inari Tilli ja
Janne Koskinen. Suora
lähetys Musiikkitalosta.
14.00 Pina (S)
15.45 Maailman valo (S)
16.16 William Kentridge,
kaikki on mahdollista
17.10 Tiededokumentti: Elämää metsässä. 18.00
YleX
Yle Uutiset. 09.00 Yle Uutiset. 05.00 Yle Uutiset ja sää. 07.50 Merisää. 08.30 Tohtori Raimo . 19.03 Urheiluradio.
Supersunnuntai Remix 20.00 YleX 19.08 Kadonneen levyn metsäsJatkot Remix 23.00 Encore 00.00 täjät 0203-17600. 14.03 Musiikkia
rakentamisen historia, osa 5/5, Teol- lepopäivän ratoksi. onnistu
kanssani! (S)
Hunajapupuset (S)
Chaplin (S)
Pokémon (7)
Nakke Nakuttaja (S)
Maantiekiitäjä (S)
Loton ja Jokerin tulokset
Grand Designs ?
unelma-asunnot
Remonttimestari
Meidän safkaa
Hansin grillibileet
Purjehdusta: 49er
Grand Prix
Jamie Oliverin kotona
Express . 22.05 Iskelmäradio. Kriisi syvenee ja osapuolet joutuvat valmistautumaan
sotaan toistaiseksi
tuhoisimman iskun jälkimainingeissa. Miami (16) 00.10 Pahan jäljillä (16)
01.10 Onnensoitto
08.35 Merimaili 09.05
Henkka & Niki vs. 11.03
14.00 Näistä levyistä
hakatut
Jake Nymanin mökkiradio.
en luovu: musiikkivieRadio Su
12.00 Yle Uutiset ja sää.
raana saunayrittäjä ja
omi
12.05 Sunnuntai-Suomi.
kulttuurituottaja Kimmo
klo 17.15
12.06
Kansanradio.
Helistö 15.00 Radioteat12.40 Viikon luontoääni.
teri esittää: Luotsikadun lap12.45 Merisää
ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01
09.00 Yle Uutiset. Sivistyksen käsikirja
10.00 Tohtori Kleistin perhe
10.50 Päivän kasvo
11.00 Yle Uutiset
11.05 Huippuälykkäät eläimet
12.00 Tiettömän taipaleen
takana
12.30 Sydämen asialla (7)
13.20 Opri (Suomi 1954) O: Edvin Laine. 16.00 Yle Uutiset ja sää. Puhe 23.02 Encore 00.00 Yöradio
Ohjaaja palaa rikospaikalle. Ian
löytää salaoven, josta
pääsee sieppaajien hermokeskukseen. 20.07 Bluesministeri Esa Kuloniemi. 15.00
Maakuntaradio. (16)
Kymmenen Uutiset
Päivän sää
MTV Sport Uutiset
Helppo elämä (12)
24 . 07.50 Aamuhartaus. 18.30 Hengel- Maakuntaradio. Huebel kumppaneineen
pohtii kuolemaa, mistä
puhutaan Hollywoodin
naistenhuoneissa, (16)
23.15 True Blood (16)
00.15 The Wire (16)
05.30
06.25
09.05
09.30
09.40
10.35
11.05
11.15
12.55
13.25
15.15
15.25
15.30
16.00
16.30
17.00
17.30
18.00
18.30
19.00
19.20
19.30
20.00
21.00
22.00
22.20
22.25
22.35
23.35
00.35
Aamusää
Huomenta Suomi
Studio55.fi
Huomenta Suomen
Uutiset
Samaa sukua (7)
Tanskan kaunein koti
Pilanpäiten
Pilanpäiten
Suurperhe Bates
Diili: All Star
Pilanpäiten
Alueellinen sääennuste
Isän tyttö (S)
Isän tyttö (S)
Upeat skandikodit
Upeat skandikodit
Salatut elämät (7)
Salatut elämät (S)
Salatut elämät (S)
Seitsemän Uutiset
Päivän sää
Suurin pudottaja. 22.50 Otteita suomalaisten elämästä. 15.05 Maakuntaradio.
Tiina Luoma. Ohjaaja James Foley on
tässä uransa ylivoimaisesti parhaalla keikalla.
Harri-Ilmari Moilanen
MYYNTITYKIT
Yle Teema klo 21.50
YleX
06.00 Yle Uutiset. Kännykän historia. Charlie Parker: Moose the Mooche 12.45 Merisää. kausi, 1/10. 22.00 Yle Uutiset ja sää.
22.05 Julkinen sana. 22.05 Jake
Nymanin mökkiradio. 10.55 Pikmiksi koulu ei voi olla kuin
kujuttu. Sivistyksen käsikirja
19.00 Prisma: Kissojen maailma
19.55 Tarinoita metsästä :
Kuukkeli kesällä
20.00 MOT: Maailmanherrojen
salaseura
20.30 Yle Uutiset
20.55 Urheiluruutu
21.00 A-studio
21.30 Dokumenttiprojekti:
Eläinten puolesta (12)
22.25 Kotikatsomo: Tehdas
23.15 Yle Uutiset
23.20 Sri Lankan kuoleman
kentät (16)
Naiset puhuvat Radio Suomi klo 17.30
TV 2
MTV 3
06.50 Pikku Kakkonen
09.00 Rannalla tuoksuu savukala
09.30 Matkapassi: Australian
vaellusreitit
10.20 Blogistania: Evil dressmaker
10.50 Puutarhasissit
11.20 Kasvotusten
12.00 Veneillen pitkin Norjan
rannikkoa
12.30 Annen espanjalaisherkut
13.00 Mutsis oli apina
13.25 Teinipomo
14.25 Raviurheilun naiset
14.55 McLeodin tyttäret (7)
15.40 Doctor Who (12)
16.30 Nuoret mestarit: Koiramestari
17.00 Pikku Kakkonen
18.00 Yle Uutiset minuutissa
18.02 McLeodin tyttäret (7)
18.50 Kerrostaloelämää (7)
19.00 Yle Uutiset alueeltasi
19.10 Yle Uutiset
19.20 Urheiluruutu
19.24 Yle Uutiset sää
19.30 Erikoisrajajääkärit
20.00 Uusi päivä (S)
21.00 Black Box. 15.00
ohjaaja Erja Manto ja äänisuunnittelija Yle Uutiset. Tarja
Närhi. 11.00 Yle Uutiset.
päiväkoti. Viikon haastetehtävä suoritetaan ryhmätyönä, ja kaikki
kuvaamisesta lähtien
tehdään itse.
20.57 Keno
21.00 Elokuva: Scary Movie 4
(USA 2006). Catherine ja
Will selvittelevät suhteensa tilaa, kun Catherine on paljastanut
vakavan sairautensa.
(12)
21.45 Naurupalat (S)
21.50 Yle Uutiset
22.00 Urheiluruutu
22.05 Unelmien kolhimat (12)
22.50 Funny or Die Presents.
Uusi 2. 12.55 Suomi tänään.
18.00 Kuunnelman esittely: Luotsi- 13.00 Yle Uutiset. (7) 02.55 Mahdoton illallinen 03.50 Ennustaja-TV
RADIO-OHJELMAT
Päivän nosto
YLE Radio 1
David Mametin kirjoittamassa elokuvassa kiinteistöfirman myyjät käyvät raakaa
kilpailua työpaikoistaan. Alcantaran perhe (7)
19.00 Isä Matteon tutkimuksia. 7/8.
Kuolema erottaa lapset vanhemmistaan ja rakkaimmat toisistaan. 18.55 Suomi
tänään. 10.05 Jatkot 22.00 Yle Uutiset 22.05 Yle
Roman Schatzin Maamme-kirja. O: James
Foley. 12.15 Suomi jatkoso- radio. 07.45 Hartaita säve- Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle
liä. Viki
Uutiset ja sää. 03.15 Naiset puhuvat. 14.00 Näistä
08.15 Urheiluradio. Taiteellinen johtaja Taisto
Reimaluoto isännöi
runoviikolla kuvattua
ohjelmaa, jossa jaetaan
myös Ylen Tanssiva
karhu -runopalkinto.
21.00 Romuorkesteri. 17.00 Yle Uutiset ja
lisen musiikin toivekonsertti. 04.02 Kissankehto.
Yle Puhe
00.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 01.00
Elävä arkisto: Kulttuuri 02.00 Elävä
arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto:
Maailman tapahtumat 04.00 Elävä
arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto:
Kulttuuri 06.00 Yle Puhe esittää
06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle
Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00
Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä
12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen
Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00
Yle Uutiset 13.02 Venla Kokkonen
ja miehet 14.00 Yle Uutiset 14.03
Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00
Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä
17.08 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle
Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.30
Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Venla Kokkonen ja miehet
23.02 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio
Radio Nova
06.00 Enbuske & Linnanahde Crew
. 06.05 Hartaita 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Kesäsäveliä. 13.00 Klas- 07.50 Merisää. Kapellimestari Charles Hazlewood
laittaa maineensa peliin
ja tarttuu haasteeseen.
21.50 Kino: Myyntitykit.
(Glengarry Glen Ross/
USA 1992) David Mametin kirjoittamassa elokuvassa kiinteistöfirman myyjät käyvät
raakaa kilpailua työpaikoistaan. 08.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Jälki-istunto . 06.30 MaakuntaUutiset ja sää. Se käynnistyy, kun pääkonttorin
lähetti pistää pystyyn kisan huonoa tulosta
tekevien kiinteistövälittäjien kesken.
Kisa kiteyttää pirullisesti kovan markkina-ajattelun: voittajalle Cadillac, kakkoselle keittiöveitsisarja ja kolmannelle potkut. 09.00 Yle
Naiset
Yle Uutiset. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 07.15 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00
Aamusoitto. 23.10 Yöklassinen.
Yle Uutiset. 16.15
Kilpi: Kirkolle, osa 24. Asiaan kuuluu, että osanottajia on
enemmän kuin kolme.
4
Alec Baldwin on mainiolla menopäällä
Bemarilla ja kultakellolla leveilevänä piiskurina. 17.00 Yle Uutiset
ja sää. Asteroidit.
17.45 Francon jälkeen . Miesvetoisen näyttelijäkaartin muita
tähtinimiä ovat Al Pacino, Jack Lemmon, Ed
Harris, Alan Arkin ja Kevin Spacey. Ventovieras nainen.
Luuydinsiirrettä tarvitsevan vauvan äiti surmataan. set puhuvat. Sodanjulistus. 09.05 Urheilukuume. 08.00 Yle Uutiset ja sää.
sista kahteen. Piilopirtit luonnon keskellä. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt
18.00 BUU-klubben: Ystäviä metsän
siimeksestä 18.30 Luontoretkellä:
Metsän outo laulaja 19.00 Koukussa:
tanskalaiseen taiteeseen 19.30 Yle
Nyheter TV-nytt 19.45 Tätä on rakkaus 20.15 Ajankuvia Tukholmasta
20.30 Kuoleman monet kasvot. Minna, Pekka
ja Hanna tutustuvat
kolmeen persoonalliseen piilopirttiin suomalaisen luonnon suojassa.
Suomen kaunein koti.
Jakso 8. Baldwinin ohella etenkin Pacino ja Lemmon tekevät monta hyvää kohtausta.
Jos Myyntitykit on niin sanottua filmattua teatteria, niin se on sitä parhaimmillaan:
dialogitykityksessä elokuvallinen puoli ei ole
päässyt unohtumaan. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 15.50 Veneilysää. 15.05 KultaUutiset. 23.00 Yle Uutiset. Jakso
8. 21.35
Novosti Yle. 1/2.
Maan parhaat soitinvalmistajat yrittävät rakentaa romusta
ja ylijäämämateriaaleista toimivat soittimet BBC:n sinfoniaorkesterille. 11.00
Vaeltava kisälli: Keijukaisten kuninYle Radio Suomi
gas 11.57 Päivän mietelause. N: Raakel Laakso, Elsa Turakainen, Elna
Hellman, Liisa Pakarinen.
14.35 Arkistokuvia: Rahan rata
14.55 Pisara
15.00 Yle Uutiset
15.05 Yle News
15.10 Ylen aamu-tv: Tänään
otsikoissa
15.55 Kiehtova maailma:
Euroopan ruokatoreilla
16.50 Novosti Yle
16.55 Yle Uutiset viittomakielellä
17.00 Yle Uutiset
17.10 Scott & Bailey (12)
18.00 Yle Uutiset
18.22 Yle Uutiset alueeltasi
18.25 Yle Uutiset sää
18.30 Tuomas Enbuske . Anna
Lindman tapaa tänään isän, joka on jättänyt poikansa kuoleman jälkeen tämän
huoneen ennalleen. 08.15 Ykkösaamu. Sari
Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00
Radio Novan Iltapäivä . 21.55 Suomi tänään.
22.00 Yle Uutiset ja sää. 20.03 Urheiluradio. 06.25 aamu . Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja
Minna Kuukka 10.00 Konttori . 17.20 Urheiluradio. 17.30 NaiIltahartaus. 12.15 Maakuntaradio.
ria. . Haastateltavina kuun- radio. 18.03 Sekahaku . 07.17 Maakuntaradio.
minen uuteen sotaan. 19.00 Yle Uutiset ja sää. Lontoo (16)
Monk (12)
Nelonen
07.00 Disneyn esikoulu: Erikoisagentti Oso (S)
07.25 Disneyn esikoulu: Erikoisagentti Oso (S)
07.50 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7)
08.15 Waverly Placen velhot
08.45 Eläintarhassa tapahtuu
09.20 Eläintarhassa tapahtuu
09.50 Hurja painonpudotus UK
12.20 LIVE: Tiedä ja Voita
13.20 Hulluna häämekkoihin XL
13.50 Unelmamökki
14.20 Maailman oudoimmat
ravintolat
14.50 Deittikamera
15.20 Ruotsin karmein koti
16.20 Koiralle koti
17.25 Frasier (S)
17.55 Himohamstraajat (S)
18.55 HS-uutiset
18.58 HS-sää
19.00 Poliisit (7)
19.30 Poliisit (S)
20.00 Huippumalli haussa.
Tyttö, joka pelkäsi pellejä. (7)
20.00 Kajaanin runoviikko
2014. 15.55 Yle News.
p uh u v a t
radio. Saturnus.
17.15 Ikkunoita avaruuteen.
2/6. 12.00
Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Sanna Kiiski 22.00
Radio Novan yö. 08.17
levyistä en luovu. Mametin teksti antaa hyvä pohjan yhä ajan hermolla sykkivälle julmuuden
teatterille. 20.06 Sää. MAANANTAI 11.8.2014
TV 1
05.55 Järviemme helmet
06.25 Ylen aamu-tv
09.30 Tuomas Enbuske . 10.03
Ajantasa:
16.55 Nuorten vuoro:
Suora linja. 10.00 Yle Uutiset. 06.15 Aamuhartaus. Suomen vanhinta sanataiteen festivaalia vietetään Kajaanissa. Pirita ja Timppa 08.00 Yle
Aamusoitto. 21.30
Yle Uutiset selkosuomeksi. 20.00 Yle Uutiset. 21.00 Yle Uutiset. Pääosissa:
Anna Faris, Regina
Hall, Craig Bierko, Bill
Pullman, Leslie Nielsen, Michael Madsen.
Ohjaus: David Zucker.
22.50 Petolliset enkelit (7)
23.50 Kylmäverisesti sinun
00.55 Frasier (S)
01.25 Poliisit (S)
01.55 Criminal Minds: Epäilyksen alla (12)
02.55 Dr. 09.05 Muistojen Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX
bulevardi. 17.20 Naisemme maailmalla, 11.03 Maakuntaradio. 07.53 Maakuntaradio. 18.50 sää. Väitteestä keskadun lapset. 14.00
nelman käsikirjoittaja Tove Idström, Yle Uutiset. Phil (S)
Teema
04.00 Teematieto
16.55 Ikkunoita avaruuteen.
1/6. 06.56 Päivän miete- Uutiset 10.00 Yle Uutiset 10.03
lause. 13.03 Urheilukadun lapset. 00.05 Yöradio. 19.00 Yle Uutiset ja sää.
19.03 Urheiluradio. Ihminen on onnellisim19.03 Radioteatteri esittää: Luotsi- millaan parisuhteessa. 07.15
dassa 1/10: välirauhan aika ja ajautu- Urheiluradio. Elina Viitanen
18.00 Illallinen . 14.03 Ajantasa. 10.00 Yle Uuti16.15 Faunin iltapäivä.
klo 17.30
set. 21.00 Virpi Hämeen-Anttila, Lissu Moulton,
Hienostelua: Ajelu harvinaisella Riva- Lotta Backlund ja Mia Halonen. 21.03 Päivä tunnissa. 15.52 Maakunta18.20 Radioteatteri esittää: Volter radio. 19.06 Metsära-
dio. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 09.11 Maakunta16.00 Yle Uutiset ja sää.
Radio Su
omi
radio. 12.00 Yle
osa 7/7 17.40 Kulttuurin huumehisto- Uutiset ja sää. 18.15 Viikon luontoääni. 18.00
veneellä. Piilopirtit luonnon
keskellä. 13.06 Maakuntaradio. Minna, Pekka ja Hanna tutustuvat
kolmeen persoonalliseen
piilopirttiin suomalaisen
luonnon suojassa.
Uhka. 21.40 Urheiluradio.
21.50 Merisää. 23.03 Ajantasan lauantaivieras.
23.30 Suomi tänään. 18.50 Merisää. N: Al Pacino, Jack
Lemmon, Alec Baldwin,
Ed Harris, Kevin Spacey.
23.25 Teematieto
Muut
07.55 SVT:n ohjelmaa
17.25 Mitä Kiinassa syödään. Yle 05.00 Aamupala. Kuvassa Ricky Roma (Al Pacino).
Myyntitykeillä kovat piipussa
DAVID MAMET on tehnyt oman menestysnäytelmänsä pohjalta napakan käsikirjoituksen Myyntitykkeihin (Glengarry Glen
Ross, 1992).
Leffa on intiimi kamarifilmi, mutta sen
välienselvittelyissä on gladiaattorimittelöiden veroista tapa tai tule tapetuksi -meininkiä. Suven runoilija
on Aulikki Oksanen. 20.00 Radion sinfo- kustelemassa ovat Liisa Jaakonsaari,
niaorkesteri konserttilavalla. 21.00 Kesäpuhujat 22.00 Orphan Black (16) 22.45
SVT:n ohjelmaa
10.00 Lemmen viemää
(S) 14.00 Kreisiä menoa
14.30 Beverly Hillsin panttilainaamo
15.00 Jamie Oliverin ruokamanifesti
16.00 Myytinmurtajat 17.00 Lemmen
viemää (7) 18.00 Walker, Teksasista
(12) 18.50 Pilanpäiten 19.00 Naapurit-arvonta 19.05 Ensisilmäyksellä (12)
19.30 Lainvalvojat 20.00 Miehen puolikkaat (S) 20.30 Simpsonit (7) 21.00
Ystävänpäivä (S) 23.25 Grimm (16)
00.25 Rysän päällä 01.20 Onnensoitto
05.00 Ennustaja-TV 11.05
LIVE: Tiedä ja Voita 11.35
Maistuvimmat liikeideat 12.25 Krokotiilimies 13.25 Apua avajaisiin 14.15
Kuuluisat kuppilat 14.45 Brady Barrin vaarallinen luonto (7) 15.45 Huijarirakentajat 16.40 Anthony Bourdain
minilomalla 17.35 Leijonan luola Ruotsi
18.30 Kuppilat kuntoon Ruotsi 19.30
Panttilainaamo 20.00 Panttilainaamo
20.30 Panttilainaamo 21.00 Australian kovimmat keräilijät 22.00 Hyvät
ja huonot uutiset 23.00 Rekkakuskit
jäällä (7) 00.00 NCIS Los Angeles (12)
00.55 JIM D Rikos: Jengielämää (16)
01.55 Outoa vai mitä
Sivistyksen käsikirja
19.00 Maailman kauneimmat
puutarhat
20.00 Kuoleman edessä
20.30 Yle Uutiset
20.55 Urheiluruutu
21.00 Niklas Moisander: Tie
Turusta tähtiin
21.30 Jalkapallon Super Cup
22.55 Yle Uutiset
23.00 Jalkapallon Super Cup
00.15 Kahden keikka (12)
01.15 Prisma: Kissojen maailma
TV 2
06.50
06.51
06.52
07.04
07.08
07.21
07.34
07.39
07.54
08.20
08.43
08.50
09.20
09.30
09.40
09.50
10.00
10.10
10.20
10.30
10.45
12.45
15.15
15.40
16.30
16.31
16.38
16.44
17.00
18.00
18.55
18.56
20.30
22.20
23.55
MTV 3
Pikku Kakkonen
Nimipäiväonnittelu: 12.8.
Pikku prinsessa (S)
Hertan maailma (S)
Jussin matkat (S)
Lulu kilpikonna (S)
Neppajymykerho
Ritari Mikke (S)
Anniina Ballerina (S)
Muumilaakson tarinoita
Klassikkotarina (S)
Annen espanjalaisherkut
Yle Uutiset Uusimaa
Yle Uutiset KaakkoisSuomi
Yle Uutiset LounaisSuomi
Yle Uutiset Häme
Yle Uutiset Keski-Suomi
Yle Uutiset Itä-Suomi
Yle Uutiset Pohjanmaa
Yle Uutiset Pohjois-Suomi
Yleisurheilun EM
Yleisurheilun EM
Ulkosaarilla
Doctor Who (12)
Törmäyskurssi (S)
Pok ja Mok (7)
Viidakkojytä (S)
Martine (7)
Pikku Kakkonen
Yleisurheilun EM
Yle Uutiset
Yleisurheilun EM
Yleisurheilun EM
JCVD (Belgia 2008) Itseironisessa toimintadraamassa Jean-Claude Van
Damme esittää itseään,
ikääntyvää, verojen ja
avioeronsa kanssa painivaa toimintafilmien tähteä, joka sotkeutuu oikeaan pankkiryöstöön. Nyt
on aika laajentaa ja
modernisoida sitä vanhaa kunnioittaen.
Salatut elämät (S)
Salatut elämät (S)
Salatut elämät (S)
Seitsemän Uutiset
Päivän sää
Suurin pudottaja. 04.02
Bluesministeri Esa Kuloniemi.
Yle Puhe
00.00
Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 01.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa
03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu
05.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 06.00 Yle Puhe esittää 06.30
Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu
10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen
Päivä 11.00 Yleisurheilua EM kilpailut 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen
Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 17.00
Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä
18.00 Yle Uutiset 18.30 Urheiluilta:
yleisurheilua 23.02 Päivä tunnissa
23.30 Yle Puhe esittää
17.00 Yle Uutiset ja sää. 20.06
Sää. 11.00 Klassikkoparatiisi. 15.05
Radiodio. 09.05 Urheiluradio.
vuoro: lapsista ja nuorista
09.10 Sää. 20.30 Harri Tuomi- taradio. 16.15 Maakuntaradio.
tää: Vahtonen ei vedä vesiperää, osa
3/6. 16.00 Yle
set ja sää. 19.00 Yle Uutiset ja sää.
19.03 Urheiluradio. 21.55
Suomi tänään. musiikin aamuvuoro 11.00 Yle Uuti07.15 Aamusoitto. 03.15 Naiset puhuvat. Pääroolin runkona on Janssonin
samanniminen novelli kokoelmasta Nukkekaappi (1978), mutta aineksia on poimittu
myös novelleista Sumussa, Kerran kesäkuussa ja Emmelina. 18.03 Poplaari. 18.00 Romano mirits. 21.00 Yle Uutiset. 17.00 Yle
taradio. Fridaa tarkkailemalla hän uskoo saavansa roolihahmoonsa uskottavaa avuttomuutta.
Lomanvietosta muodostuu hykerryttävän hyinen valtakamppailu ukkosen
saartamalla saarella, jonne todellista vallan kahvaa saapuu vääntämään kokenut
taloudenhoitaja Hermansson (Iris-Lilja
Lassila).
ELÄVÄ ARKISTO: PÄÄROOLI
Yle Teema klo 21.50
YleX
06.00 Yle Uutiset. 21.50 Merisää. käri 17.00 Yle Uutiset 17.01 Uuden
09.00 Yle Uutiset. O: Jukka
Sipilä.
22.55 Teematieto
Muut
07.55 SVT:n ohjelmaa
15.55 Eläimellistä menoa
Norjassa 16.25 Kuoleman monet kasvot 16.55 Rakkausagentit 17.22 Lonkeroiset (S) 17.25 Unelmien puutarhat
17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUUklubben: Kuulolla kellarissa 18.30 Seikkailu Ghanassa 19.00 Koukussa: emalikyltteihin 19.30 Yle Nyheter TV-nytt
19.45 Koripalloa: FIN-AUS 21.00 Allsång på Skansen 22.00 Henkivartijat
(16) 23.00 Rikos ja rangaistus 23.45
SVT:n ohjelmaa
10.00 Lemmen viemää
(7) 14.00 Kreisiä menoa
14.30 Beverly Hillsin panttilainaamo
15.00 The Hero 15.55 Myytinmurtajat 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00
Walker, Teksasista (12) 19.00 Naapurit-arvonta 19.05 Ensisilmäyksellä (12)
19.30 Lainvalvojat 20.00 Miehen puolikkaat (S) 20.30 Simpsonit (7) 21.00
Carrien päiväkirjat (7) 22.00 112 23.00
The Tomorrow People (12) 00.00 The
Tomorrow People (12) 01.00 Rysän
päällä 02.00 Onnensoitto
05.00
Ennustaja-T V
09.30 LIVE: Tiedä ja Voita
10.00 Maistuvimmat liikeideat 10.50
Krokotiilimies 12.10 Maailman parhaat kalapaikat 13.00 Leijonan luola
Ruotsi 13.50 Henkka & Niki vs. 12.55
säveliä. Elina Viitanen
18.00 Illallinen . 18.30 Hartaita kuntaradio. 10.03
Uutiset ja sää. Rooleissa loistavat Leena Uotila ja Rea Mauranen.
Kun kuuluisa näyttelijädiiva Maria Mikkelsson (Mauranen) saa harmaan hissukan
roolin teatterista, hän kutsuu lomanviettopaikkaansa serkkunsa Fridan (Uotila), joka
on ?avuton, mitätön, tylsä keski-ikäinen
hiiri?. 19.03 Kaiken maa- 13.03 Urheiluradio. 16.15 Faunin
klo 22.0
taradio. 15.55 Yle
teatteri
esit tää ja sää. 13.00 05.00 Aamupala. Mukavuudet
kunniaan. Viki ja MäkYle Uutiset ja sää. N:
Eeva-Kaarina Volanen,
Arvo Lehesmaa. 18.55 Suomi
tänään. 15.50 Veneilysää.
Nyman ja Philip Glass 22.00 Yle Uuti- 15.52 Maakuntaradio. 08.17 Maakunset ja sää. Yhdysvaltain sotilasjohto
kehitti aikoinaan lentävää taisteluyksikköä,
jossa sotilailla oli selässään suihkumoottorilla toimiva lentoreppu.
Miten huima idea syntyi. 23.00 Yle Uutiset. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 20.03 Urheiluradio. 08.15 UrheiluNews. O:
Mabrouk El Mechri. 10.00 Yle Uutiset. Tero Liete. 19.00 Suomi tänään. (12)
22.00 Poliisit . Jännityskuunnelma, kirjoittanut
Olavi Linnus. 10.00 Yle Uutiset. 22.05 Rocktoimittajan iltapäivällinen . 21.35 Novosti Yle. 11.00
den kartta. 07.00 Yle Uutiset ja sää.
07.15 Urheiluradio. 19.06 Kulttuuriosasto 0203-17600. Näytelmän on ohjannut Jukka Sipilä.
Tove Jansson oli monipuolinen kuvataiteilija ja kirjailija, vaikka Muumien pyylevä varjo usein lankeaa hänen muun tuotantonsa ylle. 22.05 Radioteatteri esit- Uutiset ja sää. 07.50 Aamuhartaus. 11.57
Päivän mietelause. N: Leena Uotila ja
Rea Mauranen. 06.56 Päivän 10.00 Yle Uutiset 10.03 Uuden
mietelause. 22.45 Etnohetki.
23.10 Yöklassinen.
nen. 07.50
Merikamarimusiikkia Wienistä.
sää. 12.45 Merisää. 07.17 Maafoniaorkesteri konserttilavalla:
kuntaradio. YleX Kesäaamu . Väitteestä keskustelemassa
ovat pitkän linjan poliitikko Liisa Jaakonsaari, kirjailija Virpi Hämeen-Ant-
06.00 Enbuske & Linnanahde Crew
. 60 on
uusi 40. Syrjäseutujen Mosuo-yhteisöllä
on harvinainen matriarkaalinen kulttuuri, joka
heijastuu myös naisten
seksielämään. Kiinassa seksistä
ei yleensä puhuta julkisesti, eikä välttämättä
edes oman aviopuolison kanssa. Sivistyksen käsikirja
10.00 Tohtori Kleistin perhe
10.50 Arjen huimapäät: Luotsi
11.00 Yle Uutiset
11.05 Vallan lemmikit
12.00 Luontohetki: Erikoisia
ekosysteemejä
12.30 Sydämen asialla (7)
13.20 Ruma Elsa (Suomi 1949,
70?) O: Edvin Laine. 17.20 Kirjakerhon
Viikon kirja: Jyrki Ukkonen ja Ahneu- Ajantasa. 18.50 Merisää. 06.05 Har- 06.30 Yle Uutiset Uutiset 06.31
taita säveliä. 14.00 Radion sin- taradio. 13.00 Yle Uutiset.
Yle Uutiset ja sää. 21.40
Urheiluradio. HD
21.50 Elävä arkisto: Tove Jansson
21.50 Päärooli (1996). 22.00 Yle Uutiset ja
sää. Kapteeni
Tommasi joutuu paimentamaan Lian äänekkäitä sisilialaisia ystävättäriä. 18.00 Yle Uutiset. T: BBC. HD (12)
21.00 Historia: Maailman erikoisimmat aseet 2/6.
Lentävä sotilas. 10.35 Musiikkika- 23.02 Encore 00.00 Yöradio
mari. (16)
The Wire (16)
05.30
06.25
06.35
09.05
09.30
09.40
10.10
11.05
11.15
12.55
13.25
14.25
15.25
15.30
16.00
16.30
17.30
18.00
18.30
19.00
19.20
19.30
20.00
21.00
22.00
22.20
22.25
22.35
23.35
00.35
Aamusää
Huomenta Suomi
Studio55.fi
Studio55.fi
Huomenta Suomen
Uutiset
Suurin pudottaja
Samaa sukua (S)
Pilanpäiten
Pilanpäiten
Teknavi
Amazing Race
Selviytyjät
Alueellinen sääennuste
Moderni perhe (S)
Moderni perhe (S)
Unelmakoti puoleen
hintaan. 09.11 Maakunhuolehtiminen. Sari
Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00
Radio Novan Iltapäivä . Amerikka 14.20 Jyrki Sukulan makujen maa
14.50 Kuppilat kuntoon Ruotsi 15.45
Huijarirakentajat 16.40 LA Ink 17.35
Leijonan luola Ruotsi 18.30 Kuppilat
kuntoon Ruotsi 19.30 Panttilainaamo
20.00 Panttilainaamo 20.30 Panttilainaamo 21.00 MasterChef USA 22.00
Hyvät ja huonot uutiset 23.00 Rekkakuskit jäällä (7) 00.00 Australian rajalla
00.30 Poliisit Norja (S) 01.00 Poliisit Norja (S) 01.30 Täysillä tutkaan (S)
01.55 Metsien miehet (7) 02.50 LA Ink
03.45 Ennustaja-TV
RADIO-OHJELMAT
Päivän nosto
YLE Radio 1
Päärooli on Tove Janssonin novelleihin perustuva komedia kahdesta naisesta,
Leena Uotila (vas.) ja Rea Mauranen, meren ja ukkosen saartamalla saarella.
Pääroolissa Tove Jansson
PÄÄROOLI ON Laura Ruohosen dramatisoima
vahvojen naisten näytelmä Tove Janssonin
novelleista. TIISTAI 12.8.2014
Huvila & Huussi Nelonen klo 20.00
TV 1
05.55 MOT: Maailmanherrojen
salaseura
06.25 Ylen aamu-tv
09.30 Tuomas Enbuske . 20.07 Kantritohtori Teppo Nättilä. Yksi kilpailijoista näyttää miten
mieli voittaa ruumiin.
Pomo piilossa
Klikkaa mua (12)
Kymmenen Uutiset
Päivän sää
MTV Sport Uutiset
Pukumiehet (S)
Harryn laki (7)
Monk (12)
Nelonen
07.00 Disneyn esikoulu: Erikoisagentti Oso (S)
07.25 Disneyn esikoulu: Erikoisagentti Oso (S)
07.50 My Little Pony
08.15 Waverly Placen velhot
08.40 Maailman oudoimmat
ravintolat
09.10 Reissussa lasten kanssa
09.50 Hulluna häämekkoihin XL
10.20 Unelmamökki
12.20 LIVE: Tiedä ja Voita
13.20 Hulluna häämekkoihin XL
13.50 Unelmamökki
14.20 Maailman oudoimmat
ravintolat
14.50 Deittikamera
15.20 Ruotsin karmein koti
16.20 Koiralle koti
17.25 Frasier (S)
17.55 Himohamstraajat (7)
18.55 HS-uutiset
18.58 HS-sää
19.00 Poliisit (7)
19.30 Poliisit (S)
20.00 Huvila & Huussi
20.57 Keno
21.00 NCIS Rikostutkijat.
Vanha suola janottaa.
Murhatulta merijalkaväen alikersantilta löytyy puhelin, johon on
soitettu juuri ennen
murhaa. Äänite
vuodelta 1963. suomalaismetsien sisupussi
15.00 Yle Uutiset
15.05 Yle News
15.10 Ylen aamu-tv: Tänään
otsikoissa
15.50 A-studio
16.20 Antiikkia, antiikkia
16.50 Novosti Yle
16.55 Yle Uutiset viittomakielellä
17.00 Yle Uutiset
17.10 Scott & Bailey (12)
18.00 Yle Uutiset
18.22 Yle Uutiset alueeltasi
18.25 Yle Uutiset sää
18.30 Tuomas Enbuske . Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja
tila, New Yorkista kotoisin oleva blogisti, copywriter Lissu Moulton, koomikko, tuottaja Lotta Backlund sekä
toimittaja, deittivalmentaja Mia
Halonen. Ohjaus Eero Leväluoma.
Pääosaa, poliipäällikkö Tauno Vahtosta esittää Pehr-Olof Siren, hänen
vaimoaan Aili Vahtosta Ansa Ikonen,
murhatun miehen morsian, Aune
Vuorinen on Hillevi Lagerstam. 07.45 Hartaita set 11.03 Etusivu 13.00 Yle Uutiset
säveliä. 06.15 Aamuhartaus. 15.00 Yle Uutiset. 12.15 Tiedeykkönen. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 21.15 Ajantasa. Novelliensa pohjalta dramatisoitu näytelmä Päärooli kertoo kitkerän
raadollisesti ja hauskasti kahden naisen valtakamppailusta yksinäisellä saarella. Maraton. 07.53 Maakuntara15.00 Yle Uutiset. Pirita ja Timppa
06.25 Aamusoitto. 00.05 Yöradio. 12.15 MaaKilpi: Kirkolle, osa 25. 09.05 Muistojen musiikin iltavuoro 19.00 YleX Jatkot
bulevardi. 13.06 Maakunilman musiikkia. 08.00 Yle Uutiset
Kultakuume. 14.03
sen maailmanmusiikkiohjelma. (7)
20.00 Seksiä auringon alla.
2/4. Häikäilemätön liikenainen
murhataan. 12.00 Turun tuoYle Radio Suomi
miokirkon kello lyö 12. 16.55 Nuorten
5
set. Ridleyt ostivat seitsemän vuotta
sitten Cheshirestä
1700-luvun talon. 17.20 Urheiluradio. Phil (16)
Teema
16.55 Suojele minua!
17.45 Francon jälkeen . 16.00 Yle UutiRadio 1
radio. (S)
14.30 Heiki . Kilpailijat taistelevat kesän kuumimpana päivänä puolimaratonilla, jonka aikana
he palaavat leirin käännekohtiin. 09.00 Yle Uutiiltapäivä. 10.55 Pikkujuttu. Toimittajana Paula Noro-
Minna Kuukka 10.00 Konttori . 18.50 Iltahartaus. 15.05
Elokuvamusiikin mestareita: Michael Maakuntaradio. 11.03 Maakuntaradio.
18.20 Radioteatteri esittää: Volter 12.00 Yle Uutiset ja sää. Alcantaran perhe (7)
19.00 Isä Matteon tutkimuksia. 17.30 Naiset puhuvat. 08.00 13.02 YleX Jälki-istunto . kotihälytys
23.00 Petolliset enkelit (7)
00.00 Kylmäverisesti sinun.
Työmiehen lauantai.
Nainen tapetaan paistinpannulla ja nuoripari löytyy sängystään
ammuttuna.
01.05 Frasier (S)
01.35 Poliisit (S)
02.05 NCIS Rikostutkijat (12)
03.05 Holmes NYC (12)
04.05 Dr. 23.03 Lähikuvassa Milana. Etusijalla. Sami Huohvanainen. 10.05 22.00 Yle Uutiset 22.05 Yle Puhe
Kiveen hakatut. 08.15 Ykkösaamu. Tove
Janssonin novelleihin
perustuva yllättävä
komedia kahdesta omalaatuisesta naisesta,
kavalista juonista ja vallasta meren ja ukkosen saartamalla saarella. Yle Uutiset ja
sää. 23.54
Suomi tänään. 21.03 Päivä
tunnissa. Sanna Kiiski 22.00
Radio Novan yö
Radio Nova
45 5. 06.30 MaakunKlassista kahteen. 14.00 Yle Uutiset. 20.00 Yle
Uutiset. 00.00 Yle Uutiset ja
sää. Yle Uutiset
Miesten 10 000 m finaali,
naisten pituuden
finaali, naisten 100 m
finaali, miesten kiekon finaali, 10-ottelun 1500 m, miesten
800 m välierät, naisten
100 m aitojen finaali ja
miesten 100 m finaali.
Zürich, Sveitsi. T: BBC. Lisäksi hänellä on
kiusallinen vaiva, joka
vaikuttaa hänen itsetuntoonsa.
20.57 Keno
21.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki
Sukula!
22.00 Criminal Minds . Refereras på svenska av Leif
Lampenius och Danny
Lindqvist. 10.00 Yle Uutiset. 21.03 Päivä tunnissa. 21.35
Novosti Yle. 15.55
Yle
09.05 Urheiluradio. VII Kansainvälisen Mirjam Helin
-laulukilpailun finaali ja
palkintojenjako. Yle Uutiset 22.05 Yle Puhe 23.02
10.05 Brysselin kone. Carlos suunnittelee yllätystä, muut
ehtivät kuitenkin ensin.
18.00 Mirjam Helin -laulukilpailu 2014. 17.20 kuntaradio. Kristalli. 12.55 Suomi
jan kolmannessa osassa kannuste- tänään. HD
05.00 Ennustaja-TV 10.35
LIVE: Tiedä ja Voita 11.05
Maistuvimmat liikeideat 11.55 Krokotiilimies 12.55 Leijonan luola Ruotsi
13.50 Henkka & Niki vs. 15.00 Yle Uutiset. Reetta
Arvila tutustuu avoimin mielin erilaisiin yhteisöihin ja ihmisryhmiin kaupunkien ja kylien kaduilla ja kokoontumistiloissa. 23.10 Yöklassinen.
Luontoilta 0203-17600. Uhraukset. 22.00 Yle Uutiset ja
sää. 22.05 Uudenkansanmusiikki.
23.00 Yle Uutiset. 21.00 Yle
Uutiset. 24-vuotias
Jack elää tietokoneen
ääressä eikä juuri poistu
kotoa. 20.06
Sää. toiveiden yö. 13.00 Klassista
sää. EM-kilpailut. 00.00 Yle
Uutiset ja sää. Yle Uutiset 17.01 Uuden musiikin
09.00 Yle Uutiset. AsiantuntiYle Teeman ja yle.fi /klassisen kanssa. Kesällä 2011
Hämäläinen juoksi Tampereen Eliittikisoissa
sadalla metrillä suomalaisittain huippuajan
10,26, mutta tuulta oli liikaa, eikä tulos ollut
tilastokelpoinen.
DOKUMENTTI KERTOO
6
Samana kesänä 2011 Hämäläinen
voitti miesten 100 metrin Suomen mestaruuden, vaikka hänellä oli jo silloin outoja
tuntemuksia elimistössä. 08.00 Yle Uutiset
kvartetot: Suomalaiset
ta
Radio Su
ja sää. Sivistyksen käsikirja
10.00 Tohtori Kleistin perhe
10.50 Arjen huimapäät: Nuohooja
11.00 Yle Uutiset
11.05 Kiehtova maailma:
Euroopan ruokatoreilla
12.00 Jaakko ja maailmanvalloittajat
12.30 Sydämen asialla (7)
13.20 Sylvi (Suomi 1944,
89?). 21.30
Yle Uutiset selkosuomeksi. 13.06 Maakuntaramitä heillä jo on. 13.03
taan ihmisiä näkemään kaikki se hyvä Urheiluradio. Phil (12)
03.00 Ennustaja-TV
Teema
04.00 Teematieto
16.25 Francon jälkeen . 06.15 Aamuhartaus. 06.56 Päivän miete- Uutiset 10.03 Uuden musiikin aamulause. 16.55 Nuorten vuoro: kaiken
hyvän arvostamisesta. Yhtenä haastateltavana
on myös Hannun isoveli ja valmentaja Heikki
Hämäläinen. joina Heidi Kinnunen, Jaakko Kullberg,
Asiantuntijavieraana oopperalaulaja Juha Laaksonen, Ari Saura ja Henry
Arttu Kataja. 21.55
Suomi tänään. 07.45 Hartaita säve- sivu 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX
liä. KESKIVIIKKO 13.8.2014
TV 1
05.55 Kuoleman edessä
06.25 Ylen aamu-tv
09.30 Tuomas Enbuske . 08.00 Yle Jälki-istunto . Isossa haasteessa nähdään mitä
kilpailijat ovat valmiita
tekemään toistensa
puolesta. Suora puhuvat. Selostajina Jarmo Lehtinen, Mikko
Hannula ja Nina Vanhatalo. 17.20 Urheiluradio.
deliä. 21.40 Urheiluradio.
Ravitulokset. Amerikka
14.20 Jyrki Sukulan makujen maa
14.50 Kuppilat kuntoon Ruotsi 15.45
Huijarirakentajat 16.40 LA Ink 17.35
Leijonan luola Ruotsi 18.30 Kuppilat
kuntoon Ruotsi 19.30 Panttilainaamo
20.00 Panttilainaamo 20.30 Panttilainaamo 21.00 Poliisit Norja (S) 21.30
Poliisit Norja (S) 22.00 Hyvät ja huonot
uutiset 23.00 Rekkakuskit jäällä (7)
00.00 Maaginen Criss Angel (7) 00.55
Trigger Happy TV (7) 01.25 Trigger
Happy TV (7) 01.55 Rantavahdit (7)
02.25 LA Ink 03.20 Ennustaja-TV
RADIO-OHJELMAT
Päivän nosto
YLE Radio 1
Juoksija Hannu Hämäläinen on palannut kilparadoille parantuneen syövän
jälkeen.
Hämäläinen selätti syövän
siitä kuinka 100 metrin Suomen mestari ja EM-kisaedustaja
Hannu Hämäläinen sairastui syöpään täysin yllättäen kesken elämänsä parhaan kilpailukauden.
Dokumentissa Hannu Hämäläinen kertoo tuntemuksiaan sairaudesta ja siitä miten
hän päätti parantua. 16.00 Yle UutiSää. 00.05 Yöradio . Samanaikaisesti
lääkärit yrittivät selvittää mikä häntä vaivasi.
Hämäläiseltä diagnosoitiin lopulta imusolmukesyöpä ja hän kävi läpi rankan hoitoprosessin. 07.15 vuoro 11.00 Yle Uutiset 11.03 EtuAamusoitto. Lotta
Emanuelsson. 15.52
Kulttuuritunti: Aristoteleen kanta- Maakuntaradio. (7)
18.55 HS-uutiset
18.58 HS-sää
19.00 Poliisit (7)
19.30 Poliisit (7)
20.00 Hurja painonpudotus UK.
Potentiaalia. 09.11 Maakuntaradio.
set ja sää. FBI-tutkijat (16)
23.00 Castle (12)
00.00 Frasier (S)
00.30 Poliisit (7)
01.00 Brad Meltzerin tulkinnat
02.00 Dr. 17.30 Naiset
jam Helin -laulukilpailu: finaali. Asiantuntijana oopperalaulaja Arttu Kataja, toimittajana mm. 10.03 Ajantasa.
päivä. 14.03 AjanLiinasaari, Sari Pyykkö ja Inka Ruha- tasa. 06.05 Hartaita 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Kesäsäveliä. Elina Viitanen 18.00 Illallinen
. 12.15 Julkuntaradio. merten kuningas (7) 18.45
Kysy Laralta (7) 18.57 Ruohonjuuritasolla (7) 19.00 Koukussa: taidelasiin 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.45
Muotokuvassa : Dome Karukoski 20.15
Suomalaisia valokuvaajia 20.30 Unelmien puutarhat 21.00 AD 1790 (16)
22.00 Henkivartijat (16) 23.15 SVT:n
ohjelmaa
10.00 Lemmen viemää (7)
14.00 XOX Betsey Johnson
15.00 Pomo piilossa UK 15.55 Myytinmurtajat 17.00 Lemmen viemää (S)
18.00 Walker, Teksasista (12) 19.00
Naapurit-arvonta 19.05 Ensisilmäyksellä (7) 19.30 Lainvalvojat 20.00 Miehen puolikkaat (S) 20.30 Simpsonit (7)
21.00 Kurjat kuppilat USA 22.00 The
McCoys Show 22.30 The McCoys Show
23.00 666 Park Avenue (16) 00.00
Vampyyripäiväkirjat (12) 01.00 Onnensoitto
Mirjam Helin -laulukilpailua
selostaa muun muassa Riikka
Holopainen.
22.30 Simon Reeve Intian valtamerellä. 13.00 Yle Uutiset. Yle Uutiset ja sää. 08.15 Ykkösaamu. 21.50 Merisää. Hämäläinen kuitenkin parantui ja
teki tunteikkaan paluun kilparadoille Paavo
Nurmi Gamesissa 2013.
Seuraavalla kaudella hän otti tähtäimekseen 2014 EM-kisat, jotka pidetään elokuussa Zürichissä.
HANNU HÄMÄLÄINEN
TV2 klo 18.02
YleX
06.00 Yle Uutiset. Sar- radio. 12.45 Merisää. 04.02
Kantritohtori Teppo Nättilä.
Yle Puhe
00.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 01.00
Elävä arkisto: Kulttuuri 02.00 Elävä
arkisto: Kulttuuri 03.00
Elävä
arkisto: Maailman tapahtumat 04.00
Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä
arkisto: Kulttuuri 06.00 Yle Puhe
esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40
Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset
10.03 Puheen Päivä 11.00 Yleisurheilua EM kilpailut 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.00
Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä.
17.15 Jokapaikan Reetta. Lukijoina ovat Ella dio. 18.03
lähetys Musiikkitalosta yhteistyössä Luontoilta 0203-17600. 18.00 Yle Uutiset. 07.53 Maakuntarakahteen. 15.50 Veneilysää. 18.55 LuonShostakovitshin jousikvartetto nro 5 toilta 0203-17600. 22.30 Dmitri lius. 09.00 Yle Uutiset.
takuume. 06.30 Maakun12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö taradio. 09.05 Muis- iltavuoro 19.00 YleX Jatkot 22.00
tojen bulevardi. Sivistyksen käsikirja
19.00 Historia: Joe McCarthyn
nousu ja tuho
19.45 Löytöretkiä maailmaan
20.00 Puutarhaunelmia
20.30 Yle Uutiset
20.55 Urheiluruutu
21.05 A-studio
21.35 Monroe (12)
22.20 Keskiviikon ravisuora
22.25 Kahden keikka (12)
23.25 Yle Uutiset
23.30 Ulkolinja: Amerikan
loputon huumesota
Kallista kipua MTV3 klo 22.45
TV 2
MTV 3
06.50 Pikku Kakkonen
06.51 Nimipäiväonnittelu:
13.8.
06.52 Paula (S)
07.01 Herra Nokkelo (S)
07.06 Tiketi Tok (S)
07.17 Tanssi tarttuu
07.19 Timppa (S)
07.29 Urpo ja Turpo (S): Urpo
ja Turpo rakentavat
07.37 Lauran tähti (S)
07.52 Anniina Ballerina (S)
08.17 Muumilaakson tarinoita
08.41 Late Lammas
08.50 Ruohonjuuritasolla (7)
09.00 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa
09.30 Urheilukatu 2
10.00 Yleisurheilun EM
12.30 Yleisurheilun EM
14.30 Fifan alle 20v.naisten
MM: Suomi-Ghana
15.30 Yleisurheilun EM
16.30 Galaxi
17.00 Pikku Kakkonen
18.00 Yle Uutiset minuutissa
18.02 Hannu Hämäläinen
18.30 Yleisurheilun EM
18.55 Yle Uutiset
18.56 Yleisurheilun EM
21.00 Yleisurheilun EM. Sanna Kiiski 22.00 Radio Novan yö. 19.06
B-duuri. 06.25 aamu . 19.03 Urheiluradio. 23.02 Päivä tunnissa 23.30
Yle Puhe esittää
Radio Nova
06.00 Enbuske & Linnanahde Crew
. 07.17 Maa12. Somalimaa pyrkii eroon emämaastaan, jota riivaavat
levottomuudet ja ääriliikkeet. 11.00 Yle UutiTiirismaan koulun ilmaisutaidon opis- set. Osa 230.
Yllätyksiä (Sorpresas).
Mercedesin leikkauksen
tulos on yllätys, mutta
perhe on tiiviisti äidin
tukena. 15.05 Maanen. 3/6. 07.50 Aamuhartaus. Kenia ja
Somalia. 08.17 MaakuntaraYle Uutiset. Antoniolle huoli
on liikaa. Surutyötä ja siivousta. 07.00 Yle Uutiset ja sää.
07.15 Urheiluradio. 20.03 Urheiluradio. 11.03 Maakuntaradio. 20.00 Yle
Uutiset. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 14.00 Kimasen
Luontoil
dio. 05.00 Aamupala. Viki ja Mäkkäri 17.00
Uutiset ja sää. Biokaasun tuotanto uhkaa tyhjentää
kokonaisia kyliä. 23.03 Kansanradio. Hän on valmentanut Hannua
koko tämän uran 14-vuotiaasta lähtien.
Hannu Hämäläinen edusti Suomea Barcelonan EM-kisoissa 2010. Suora
lähetys Musiikkitalosta.
Muut
07.55 SVT:n ohjelmaa
16.55 Seikkailu Ghanassa
17.25 Urheilevat norjalaiset 17.55 Yle
Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben:
Emilin kesäloma 18.30 Kapteeni Sapelihammas . 17.00 Yle
-voittaja Julia Lezhneva laulaa Hän- Uutiset ja sää. Pirita ja Timppa 10.00 Yle
Aamusoitto. 10.50 Kuu- Encore 00.00 Yöradio
luttajan vieras: leikkaaja Antti Isoaho.
11.00 Maisteri Lindgrenin musiikkiYle Radio Suomi
esitelmä: Musiikki on terveellisempää
kuin urheilu. 18.50 Merisää. 23.37 Suomi tänään. Lolalla on iso
uutinen liittyen punnitukseen.
Duudsonit tuli taloon
Klikkaa mua (12)
Kymmenen Uutiset
Päivän sää
Viking Lotto ja Jokeri
MTV Sport Uutiset
Kallista kipua (12)
Noitapiiri. 07.50
Merikinen sana. 11.57 Päivän mietelause. O: Toivo Särkkä.
N: Helena Kara, Leif
Wager, Edvin Laine, Elsa
Turakainen (7)
14.50 Arkistokuvia: Kesäiltaa
kuvittamassa (S)
15.00 Yle Uutiset
15.05 Yle News
15.10 Tänään otsikoissa
16.00 Avara luonto: Jäinen
planeetta
16.50 Novosti Yle
16.55 Uutiset viittomakielellä
17.00 Yle Uutiset
17.10 Scott & Bailey (12)
18.00 Yle Uutiset
18.22 Yle Uutiset alueeltasi
18.25 Yle Uutiset sää
18.30 Tuomas Enbuske . 12.00
kelijat kertovat 9-osaisessa sarjassa, Yle Uutiset ja sää. 09.10
News. 17.45 Vuoden 2009 Mirjam Helin sää. 20.07 Café Tropical. Lahtelaisen 10.55 Pikkujuttu. Zürich,
Sveitsi. 16.15 Faunin ilta10.00 Yle Uutiset. (12)
Monk (12)
Onnensoitto
Nelonen
05.00 Ennustaja-TV
07.00 Disneyn esikoulu: Erikoisagentti Oso (S)
07.25 Disneyn esikoulu: Erikoisagentti Oso (S)
07.50 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7)
08.15 Waverly Placen velhot
08.40 Maailman oudoimmat
ravintolat
09.10 Reissussa lasten kanssa
09.50 Hulluna häämekkoihin XL
10.20 Unelmamökki
12.20 LIVE: Tiedä ja Voita
13.20 Hulluna häämekkoihin XL
13.50 Unelmamökki
14.20 Maailman oudoimmat
ravintolat
14.50 Deittikamera
15.20 Ruotsin karmein koti
16.20 Koiralle koti
17.25 Frasier (S)
17.55 Himohamstraajat. Juontajana Pirkka-Pekka Peteria johtaa Hannu Lintu. 19.00 Yle Uutiset ja sää. Piiri
suuntaa energiansa
kristallijahtiin. 12.15 Maakuntamitä he elämältään toivovat. Sari
Seppälä 14.00 Radio Novan Iltapäivä . 16.15 Maakuntaradio. 16.00 Yle Uutiset ja
pää. 15.05 Kulklo 18.0
3
dio. HD
23.05 Silminnäkijä: Töissä turpaan
23.35 The Wire (16)
05.30
06.00
06.25
09.05
09.30
09.40
10.10
11.05
11.15
12.55
13.25
14.25
15.25
15.30
16.00
16.30
17.00
17.30
18.00
18.30
19.00
19.20
19.30
20.00
21.00
22.00
22.20
22.25
22.30
22.45
23.40
00.35
01.30
Aamusää
Studio55.fi
Huomenta Suomi
Studio55.fi
Huomenta Suomen
Uutiset
Suurin pudottaja
Samaa sukua (S)
Pilanpäiten
Pilanpäiten
Saaristoruokaa
Unelmakoti puoleen
hintaan
Kadonneen jäljillä UK
Alueellinen sääennuste
Ensisilmäyksellä (S)
Ensisilmäyksellä (S)
Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat
Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat
Salatut elämät (S)
Salatut elämät (S)
Salatut elämät (7)
Seitsemän Uutiset
Päivän sää
Suurin pudottaja. 08.15 Urheilurajousikvartetot. 14.00 Yle Uutiset. 18.00 VII kansainvälinen Mir- Ravisuoran ennakko. 03.15 Naiset puhuvat. Alcantaran perhe. Radion sinfoniaorkeste- Väre. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja
Minna Kuukka 10.00 Konttori . 17.00 Yle Uutiset ja sää. 18.00 Yle Uutiset 18.50
Urheiluilta: yleisurheilua. 15.00
omi
dio
Miesten keihään karsintaryhmä A, naisten 400 m
aitojen välierät, naisten
800 m välierät, miesten
keihään karsintaryhmä
B, miesten 110 m aitojen välierät ja naisten
seipään finaali.
Yleisurheilun EM. 14.03 Ajanset ja sää. 20.45 Musiik- kista lapsista ei tarvitse pitää. Sari
Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00
Radio Novan Iltapäivä . Jimmy koettaa
nähdä mäyräperheen,
jolla on pesä lähistöllä,
mutta se ei olekaan niin
yksinkertaista. 11.57 Urheiluradio. 23.28 Suomi
tänään. 19.03 Urheiluradio. 17.00 Yle Uuti14.00 Yle Uutiset. 12.00 Turun tuo- 09.00 Yle Uutiset. 19.03 Mäntän musiikkijuh- radio. (16)
Monk (12)
Onnensoitto
Nelonen
07.00 Disneyn esikoulu: Erikoisagentti Oso (S)
07.25 Disney esittää: Finias ja
Ferb (7)
07.50 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7)
08.15 Waverly Placen velhot
08.40 Maailman oudoimmat
ravintolat
09.10 Reissussa lasten kanssa
09.50 Hulluna häämekkoihin XL
10.20 Unelmamökki
12.20 LIVE: Tiedä ja Voita
13.20 Hulluna häämekkoihin XL
13.50 Unelmamökki
14.20 Maailman oudoimmat
ravintolat
14.50 Deittikamera
15.20 Ruotsin karmein koti
16.20 Koiralle koti
17.25 Frasier (S)
17.55 Himohamstraajat. 18.20 kuntaradio. Miami
(16) 23.00 Pahan jäljillä (16) 00.00
American Horror Story (16) 01.00
Onnensoitto
10.30 LIVE: Tiedä ja Voita
11.00 Maistuvimmat liikeideat 11.50 Krokotiilimies 12.50 Leijonan luola Ruotsi 13.45 Henkka & Niki
vs. Voittopisteet menevät
Darius Khondjin aistikkaalle kuvaukselle.
Perimmäisen sanomansa puolesta
Tulkki on löysähkö yhdistelmä kansainväliAMERIKKALAISESSA POLIITTISESSA
sen politiikan kiemuroita ja niihin liittyvää
yksilöllistä tragiikkaa.
Vaikka esille otetaan afrikkalaisen korruption ja väkivallan ongelmat, eksoottisinta
leffassa ovat ammuskeluksi yltyvät säpinät
YK:n käytävillä. 03.15 Naiset puhuvat. 19.51 Suomi tänään.
20.00 Yle Uutiset. 16.55
omi
tänään. 20.03 Urheiluradio. 17.30 Naiset puhuvat. 12.55
Suomi
Faunin iltapäivä. Phil (7)
Teema
04.00 Teematieto
17.00 Tunne minut
17.45 Francon jälkeen . Jättikatkaravut ovat löytäneet tiensä monen lautaselle.
20.25 Ruokaratsia 4/8. T: BBC. Syrjäseutujen Mosuo-yhteisöllä
on harvinainen matriarkaalinen kulttuuri, joka
heijastuu myös naisten
seksielämään. 04.02 Café Tropical.
Yle Puhe
00.00
Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 01.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa
03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu
05.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 06.00 Yle Puhe esittää 06.30
Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu
10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen
Päivä 11.00 Yleisurheilua EM kilpailut 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen
Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01
Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.00
Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä
18.00 Yle Uutiset 18.30 Urheiluilta:
yleisurheilua. 16.00 Yle Uutiset
kolle, osa 26. kahdet kasvot (USA
1997). 15.00 Yle Uutiradio. 17.20 Urheiluset ja sää. 22.05 Pop eilen . TORSTAI 14.8.2014
Kino: Musta joutsen Yle Teema klo 21.45
TV 1
05.55 Puutarhaunelmia
06.25 Ylen aamu-tv
09.30 Tuomas Enbuske . 16.15
Radio Su
sää. 21.35 Novosti Yle.
21.40 Urheiluradio. 07.45 Hartaita säveliä.
07.50 Aamuhartaus. 11.00 Yle
13.00 Klassista kahteen. Toimittajana Paula Noronen. 10.55 Pikkujuttu. 21.03
Päivä tunnissa. 00.00 Yle Uutiset ja sää.
00.05 Yöradio. 10.00 Yle Uutiset. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Alcantaran perhe (7)
19.00 Isä Matteon tutkimuksia
20.00 Ruokaratsia 3/8. 18.55 Suomi tänään. 06.56 Päivän mietelause. 21.50 Merisää. 15.52
Radioteatteri esittää: Volter Kilpi: Kir- Maakuntaradio. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 06.30 Maakuntaset ja sää. HD
21.45 Kino: Musta joutsen
(The Black Swan/USA
1942) Vetävä seikkailuelokuvan klassikko merirosvoista
ja kuvernöörin tyttärestä Karibian merillä.
O: Henry King. (16)
00.50 Under the Dome (12)
01.50 Under the Dome (12)
02.50 Frasier (S)
03.20 Poliisit (7)
03.50 Dr. 20.06 Sää. 18.00 Yle UutiYleX
set. Grillissä tirisee tällä kertaa runsaat
määrät kanaa.
Kymmenen Uutiset
Päivän sää
MTV Sport Uutiset
Tulkki (Interpreter,
USA/Britannia 2005)
Ohjaaja: Sydney Pollack.
Pääosissa: Nicole Kidman, Sean Penn, Catherine Keener, George
Harris. 06.25
Aamusoitto. HD (12)
23.56 Teematieto
Muut
07.55 SVT:n ohjelmaa
16.55 Kapteeni Sapelihammas . Elina Viitanen
18.00 Illallinen . 17.00
18.50 Iltahartaus. Tässä suhteessa Hitchcockin
Vaarallinen romanssi (1959) jää kakkoseksi. New Yorkin kaduilla pistetään tasaisin
väliajoin actioniksi napakasti, mutta hillitysti.
Loppuhässäköissä ratkeaa, passitetaanko jahdattu äijä tapettujen diktaattorin enkelikuoroon vai Haagin kansainvälisen
rikostuomioistuimen eteen.
06.00 Yle Uutiset. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja
Minna Kuukka 10.00 Konttori . 23.03
Minna Pyykön maailma. 12.00 Yle Uutiset. Pirita ja Timppa 10.00 Yle
Uutiset 10.03 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Yle Uutiset 11.03 Etu-
TULKKI
sivu 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX
Jälki-istunto . Selostajina Jarmo Lehtinen, Mikko Hannula ja
Nina Vanhatalo. 18.03 Maailmanpolitiikan arki06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Kesä- päivää. Zürich, Sveitsi. 17.20 Elokuvamusiikin mestareita: Henry Mancini 18.00 tasa. 08.00 Yle Uuti- 05.00 Aamupala. ter Lissu Moulton, koomikko, tuottaja
Lotta Backlund sekä toimittaja, deit23.10 Yöklassinen.
tivalmentaja Mia Halonen. 20.07 Euroopan taivaan alla. 18.30 Hartaita säveliä. 06.05 Hartaita
säveliä. Sivistyksen käsikirja
10.00 Tohtori Kleistin perhe
10.50 Arjen huimapäät: Kalastaja
11.00 Yle Uutiset
11.05 Aamusydämellä
11.45 Ruotsin salaiset huoneet
12.00 A-studio
12.30 Sydämen asialla (7)
13.20 Morsiusseppele (Suomi
1954, 96?) O: Hannu
Leminen. toissapäivänä. 09.05 Urheiluramiokirkon kello lyö 12. 09.10 Sää. Naisten seipään finaali, naisten 200 m välierät,
7-ottelun kuula, miesten
kolmiloikan finaali, miesten 200 m välierät, naisten keihään ja miesten
3000 m esteiden finaali,
7-ottelun 200 m ja miesten 110 m aitojen finaali.
True Blood (16)
The Wire (16)
05.30
06.00
06.25
09.05
09.30
09.35
09.40
10.10
11.10
11.15
12.55
13.25
14.25
15.25
15.30
16.00
16.25
17.25
17.30
19.00
19.20
19.30
20.00
21.00
22.00
22.20
22.25
22.35
01.00
01.55
Aamusää
Studio55.fi
Huomenta Suomi
Studio55.fi
Huomenta Suomen
Uutiset
Viking Loton ja Jokerin
tulokset
Suurin pudottaja
Sadan tonnin talot
Tulossa: Kiiltokuvia
Pilanpäiten
Keidas
Neljä huonetta
Pomo piilossa
Alueellinen sääennuste
Middle (S) Amerikkalainen komediasarja.
Pilanpäiten
Ruokaritarit Jamie ja
Jimmy
Viking Loton ja Jokerin
tulokset
Salatut elämät (7)
Seitsemän Uutiset
Päivän sää
Suurin pudottaja
Koko Suomi leipoo
Hansin grillibileet. Kiinassa seksistä
ei yleensä puhuta julkisesti, eikä välttämättä
edes oman aviopuolison kanssa. 15.50 Veneilysää. ja sää. 22.00 Yle teestä keskustelemassa ovat pitkän
Uutiset ja sää. Lisäksi
hän tekee valtavan kärpäspaperin, viihdyttää druideja ja maistaa
neoliittisen ajan ruokaa. Kokit
on päästetty vapaalle
ja kesän herkullisin grilliateria on valmistumassa. 12.45 MeriYle Uutiset ja sää. 07.15
Yle Radio Suomi
Aamusoitto. 19.06 SF-tähtiä ja tähdenlentoja.
SF-tähtiä ja tähdenlentoja . 11.03 MaakuntaM-studio. 18.50
Harri-Ilmari Moilanen
aamu . 07.00 Yle Uutiset ja sää. 16.15 Maakuntaradio. 14.00
Uutiset. dio. 12.15 Ajankohtainen Ykkönen. 13.03
Urheiluramaailma muuttuu niin
dio. 08.15
Nokela, rakkautena antiikki. 19.00 Yle Uuti- Yle Uutiset ja sää. Millaista suomalaisen eloku-
vatähden elämä oli silloin kun televisiota ei ollut. 15.05 MaaOtteita suomalaisten elämästä. Barbara ja
Richard ovat halunneet
sulkea läheiset pois elämästään ja olla käsittelemättä vaikeita tunteita.
18.55 HS-uutiset
18.58 HS-sää
19.00 Poliisit (7)
19.30 Poliisit (7)
20.00 Tervetuloa kotiin
20.57 Keno
21.00 Hotellit kuntoon, Gordon
Ramsay
22.00 Toimintatorstai: Face/
Off . Sean Penn
on tämän avuksi rientävä Yhdysvaltain
Salaisen palvelun agentti.
Ohjaaja Sydney Pollackin aiempi yritys
yhdistää politiikkaa ja romantiikkaa tuotti
valjuhkon tähtiparaatin Havanna (1990).
Tulkki liikkuu sekä hengeltään että tasoltaan paljolti samoilla linjoilla.
Ihme kyllä, leffaa on ihan mukava katsella, vaikka tarinan sentimentaalinen poljento alkaakin soida korvissa kuin imelä
iskelmä tyyliin ?Niin raskasta on menettää rakkaimpansa?. Väitkia 21.15 Brysselin kone. Kailat: Anna Vinnitskaja. (12)
23.10 Seksiä auringon alla
2/4. 13.00 Yle UutiNuorten vuoro: miksi
klo 17.30
set. 21.30 Yle Uutiset
selkosuomeksi. 08.17 Maakuntaradio.
Päivän mietelause. 22.00 Yle
Uutiset ja sää. 22.55 Kuu- kista kotoisin oleva blogisti, copywriluttajan vieras: leikkaaja Antti Isoaho. 09.05 Muistojen bule- Urheiluradio. N: Tyrone
Power, Maureen O?Hara,
George Sanders, Anthony Quinn. 15.00 Yle Uutiset. 07.53 MaakuntaraHaatanen. Mikä
ero on vihreillä ja mustilla oliiveilla?
21.00 Tiededokumentti: Elämää metsässä 2/4.
Kesä. N: Aino-Maija
Tikkanen ja Jussi Jurkka.
Vuosisadan alkuun
sijoittuva romanttinen
elokuva ylioppilaasta,
joka hurvittelujensa
seurauksena lähetetään
maalle rauhoittumaan.
15.00 Yle Uutiset
15.05 Yle News
15.10 Ylen aamu-tv: Tänään
otsikoissa
15.55 Avara luonto: Iso valliriutta
16.50 Novosti Yle
16.55 Uutiset viittomakielellä
17.00 Yle Uutiset
17.10 Scott & Bailey (12)
18.00 Yle Uutiset
18.22 Yle Uutiset alueeltasi
18.25 Yle Uutiset sää
18.30 Estradilla: Valkea Ruusu
18.50 Downton Abbey (12)
20.00 Tiettömän taipaleen
takana
20.30 Yle Uutiset
20.55 Urheiluruutu
21.05 Itse asiassa kuultuna:
Riitta Uosukainen
22.05 Ulkolinja: Intiassa rakkaus on rikos
23.00 Yle Uutiset
23.05 Kahden keikka (12)
TV 2
06.50
06.51
06.52
07.02
07.09
07.19
07.31
07.42
07.50
08.16
08.39
08.50
09.00
09.30
10.00
12.15
14.15
14.35
15.25
16.30
16.31
16.44
17.00
18.00
18.02
18.10
20.30
23.05
00.05
MTV 3
Pikku Kakkonen
Nimipäiväonnittelu: 14.8.
Possu Pallero (S)
Tähtirannan pojat (S)
Raa Raa, leikkisä leijona
Lilli ja kukkaisystävät
Popi Kissa (S)
Neppajymykerho
Anniina Ballerina (S)
Muumilaakson tarinoita
Hupsis (S)
Ruohonjuuritasolla (7)
Luontoretkellä: Meduusojen maailmassa
Hannu Hämäläinen
Yleisurheilun EM
Yleisurheilun EM
Ihanat autot
Tartu Mikkiin
Doctor Who (12)
Galaxi
Nokkelikot
Mimun maailma (7)
Pikku Kakkonen
Yle Uutiset minuutissa
Freestyler Extreme
Yleisurheilun EM. Sanna Kiiski 22.00
Radio Novan yö
47 7. 09.11 Maakuntarasää. 10.05 Kalle 07.50 Merisää. EM-kilpailut. 10.03 Ajantasa. Hanna
Taini. 06.15 Aamuhartaus. 12.15 Maa15.55 Yle News. 21.55 Suomi tänään. merten kuningas (7) 17.10 Kysy
Laralta (7) 17.22 Ruohonjuuritasolla (7)
17.25 Tätä on rakkaus 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Bärtil
18.30 Fanny (7) 18.35 Kaksoiselämää
(S) 18.47 Gazoon (S) 18.52 Nina Patalo
(7) 19.00 Koukussa: klassisiin huonekaluihin 19.30 Yle Nyheter TV-nytt
19.45 Töitä Tanskan työttömille 20.15
Suomalaisia valokuvaajia 20.30 Dok:
Maailman paras kokki 21.14 Eurooppalainen kielimatka 21.30 Dag (16) 21.56
Kulissien takana 22.00 Dok: Isäni ?
intialainen guru 23.45 SVT:n ohjelmaa
06.00 Onnensoitto 06.30
Astral TV 10.00 Lemmen viemää (S) 14.00 Pomo piilossa
UK 15.00 Tanssien tähtiin 15.55 Myytinmurtajat 17.00 Lemmen viemää (S)
18.00 Walker, Teksasista (12) 19.00
Naapurit-arvonta 19.05 Ensisilmäyksellä (12) 19.30 Lainvalvojat 20.00
Miehen puolikkaat (S) 20.30 Simpsonit
(7) 21.00 Arrow (12) 22.00 C.S.I. pannu kuumana 18.30 Kuppilat kuntoon Ruotsi
19.30 Panttilainaamo 20.00 Talent
USA 21.50 Hyvät ja huonot uutiset
22.50 Rekkakuskit jäällä (7) 23.50
Australian rajalla 00.20 Eriskummalliset rikokset (7) 00.55 Panttilainaamon
autospesialistit (S) 01.25 Rantavahdit
(7) 01.55 LA Ink 02.55 Ennustaja-TV
RADIO-OHJELMAT
Päivän nosto
YLE Radio 1
Nicole Kidman esittää Silvia Broomea, YK:n päämajassa toimivaa tulkkia, joka
avustaa tärkeissä kansainvälisissä neuvotteluissa.
Säpinää YK:n käytävillä
jännärissä Tulkki (The Interpreter, 2005) Nicole
Kidman esittää naispäähenkilöä. 11.00 Hienostelua: Leena dio. 15.05 Kultakuume.
Naiset
set ja sää. Yle Uutiset ja dio. 08.15 Ykkösaamu. 23.02
Päivä tunnissa 23.30 Yle Puhe esittää
Radio Nova
06.00 Enbuske & Linnanahde Crew
. 21.00 Yle Uutiset. 09.00 radio. Pääosissa: John
Travolta, Nicolas Cage,
Joan Allen, Gina Gershon, Alessandro Nivola.
Ohjaus: John Woo. 13.06 Maakuntaradio.
nopeasti. Amerikka 14.15 Jyrki Sukulan makujen maa 14.45 Kuppilat kuntoon Ruotsi
15.40 Huijarirakentajat 16.35 LA Ink
17.30 Gordon Ramsay . 19.00
Yle Uutiset ja sää. 10.00 Yle Uutiset. 22.05 Todellisia tari- linjan poliitikko Liisa Jaakonsaari, kirnoita: Kun onni muuttaa suuntaa: jailija Virpi Hämeen-Anttila, New YorSodan musta varjo 1939. Viki ja Mäkkäri 17.00
MTV3 klo 22.35
Yle Uutiset 17.01 Uuden musiikin
iltavuoro 19.00 YleX Jatkot 22.00
Yle Uutiset 22.05 Yle Puhe 23.02
Encore 00.00 Yöradio
Merisää. 07.15
Yle Uutiset. Padotut tunteet. 23.00 Yle Uutiset. 07.17 Maakuntaradio.
vardi. 16.00
p uh u v a t
kuntaradio. 18.28 Suomi tänään
07.15 veshow 20.00 Parasta ennen! 22.00
Aamusoitto. 18.50 Iltahartaus. 05.00 Aamupala. Tom
Cruise esittää pääosaa
toimintaseikkailussa,
joka käynnistää huippusuositun neljän elokuvan
sarjan. 13.06 Maakunanoppia . 19.03 Urheiluradio. 17.00 Yle Uutiset
klo 18.0
sää. 00.00 Yle
Uutiset ja sää. 15.50 Veneilysää.
Kilpi: Kirkolle, osa 27. 17.30 Naiset puhuvat.
lonuneennukkumisen juhlana 20.20 Syöminen on uusi juominen (pahekKooste Kuhmon kamarimusiikista. Kenia ja
Somalia. Marko Miettinen ja Juha
Blomberg. 06.30 Maakunta10.05 Mikä maksaa. 12.45 Merineet. 11.57 Päivän miete- 07.50 Merisää. 07.45 Hartaita säve- DJ Orion 00.00 Yöradio
liä. pannu kuumana 13.45 Henkka & Niki vs. Uudeksi kirjeiden lukijaksi tulee
elinkautistuomiostaan armahdettava Leila
(Kaarina Hazard).
Pappilan suojissa alkaa henkien taisto,
jonka pyörteissä moni kirje päätyy avaamattomana pihakaivoon, taksi saa turhan
kutsun ja ukkonen jyrähtelee kirkossa olijalle selkeää symbolikieltään. 23.00 Yle Uutiset.
23.03 Juurimusiikin yö. Yle Uutiset ja sää. (12)
23.20 Elokuva: Petollinen
suhde (Deception/
USA 2008). (7)
19.00 Yle Uutiset alueeltasi
19.10 Yle Uutiset
19.20 Urheiluruutu
19.24 Yle Uutiset sää
19.30 Yleisurheilun EM
23.05 Naurun tasapaino
23.55 The Wire (16)
05.30
06.00
06.25
09.05
09.30
09.40
10.10
11.10
11.15
12.55
13.25
14.25
15.25
15.30
16.00
16.30
17.30
19.00
19.20
19.30
20.00
21.00
22.00
22.20
22.25
22.35
00.45
00.50
01.50
Aamusää
Studio55.fi
Huomenta Suomi
Studio55.fi
Huomenta Suomen
Uutiset
Suurin pudottaja
Sadan tonnin talot
Tulossa: Kiiltokuvia
Pilanpäiten
Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat
Neljä huonetta
Kaappaus keittiössä
Viikonvaihteen alueellinen sääennuste
Mike & Molly (S)
Mike & Molly (S)
Hansin grillibileet
Salatut elämät (7)
Seitsemän Uutiset
Päivän sää
Remonttimestari
Suurin pudottaja. Toimittajana Paula Noronen.
YleX
18.00 Yle Uutiset. 06.56 Päivän miete- Yle Uutiset 17.01 Uuden musiikin toilause. 21.00
Yle Uutiset. saariston lapset 20.53 Kulissien
takana 21.00 SVT:n ohjelmaa
06.00 Onnensoitto 06.30
Astral TV 10.00 Lemmen
viemää (S) 14.00 Ylläs . Yhdysvaltain sotilasjohto
kehitti aikoinaan lentävää taisteluyksikköä,
jossa sotilailla oli selässään suihkumoottorilla toimiva lentoreppu.
Miten huima idea syntyi?
T: BBC. R: Heidi
Krohn, Jussi Jurkka,
Aku Korhonen, Tommi
Rinne. (12)
Eurojackpot ja Jokeri
Monk (12)
Onnensoitto
Nelonen
07.00 Disneyn esikoulu: Erikoisagentti Oso (S)
07.25 Disney esittää: Finias ja
Ferb (7)
07.50 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (S)
08.15 Waverly Placen velhot
08.40 Maailman oudoimmat
ravintolat
09.10 Reissussa lasten kanssa
09.50 Hulluna häämekkoihin XL
10.20 Unelmamökki
12.20 LIVE: Tiedä ja Voita
13.20 Hulluna häämekkoihin XL
13.50 Unelmamökki
14.20 Maailman oudoimmat
ravintolat
14.50 Ruotsin karmein koti
15.50 Dr. muistot unohtamisen vastarintana. 2/6.
Lentävä sotilas. Viki ja Mäkkäri 17.00
Aamusoitto. 23.02 Päivä tunnissa
23.30 Urheilijaelämää
Radio Nova
06.00 Perjantaiperjantai! . 07.15
näkymät 11.00 Musiikin voima: Pet- Urheiluradio. PERJANTAI 15.8.2014
TV 1
05.55 Kekäläisen kesäduuni
06.25 Ylen aamu-tv
09.30 Kierinki, ihmisen kokoinen kylä
10.00 Tohtori Kleistin perhe
10.50 Arjen huimapäät: Pintapelastaja
11.00 Yle Uutiset
11.05 Avara luonto: Iso valliriutta
12.00 Antiikkia, antiikkia
12.30 Sydämen asialla (7)
13.20 Silja . 18.15 Nuntii taradio. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 20.03 Urheiluradio. 13.00 Klassista kahteen. Elokuva Sillanpään romaanista Nuorena nukkunut. Selostajina Jarmo Lehtinen, Mikko Hannula ja Nina Vanhatalo.
Zürich, Sveitsi. William Shatner (12)
23.30 Australian kovimmat keräilijät 00.30 JIM D Rikos: Jengielämää (12)
01.30 Poliisit Norja (S) 02.00 Poliisit Norja (S) 02.30 Täysillä tutkaan (S)
03.00 LA Ink 03.55 Ennustaja-TV
RADIO-OHJELMAT
Päivän nosto
YLE Radio 1
Postia Pappi Jaakobille elokuva Leilasta, joka pääsee vankilasta ja päätyy
vanhaan pappilaan, sokean pappi Jaakobin (Heikki Nousiainen) avustajaksi.
Elinkautisesta armolahjaan
KLASSIKKO NIMELTÄ Anttilan postimyyntiluettelo paljastaa, mikä on Klaus Härön
ohjaaman draman Postia pappi Jaakobille
(2009) tapahtuma-ajankohta: syksy 1973
on jo ovella.
Ränsistyneen pappilan ikääntynyt
sokea pappi (Heikki Nousiainen) saa paljon kirjeitä. Ohjaus: Brian De
Palma. 15.00 Yle Uutiset. 21.03 Päivä tunnissa.
21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi.
21.35 Novosti Yle. 18.55
Puhelinlangat laulaa. + pvm, tekstiviestillä RS (väli)
LANGAT toivelevyn nimi numeroon
16149 (0,40 e/viesti) yle.fi /puhelinlangatlaulaa 18.50 Merisää. 06.25 Jälki-istunto . 07.00 Yle Uutiset ja sää. 10.00 Yle Uutiset. 09.11 Maakunesitelmä: Musiikki on terveellisempää taradio. Pirita ja Timppa 10.00 Yle
langat laulaa. T: BBC. Ajantasa. 21.50 Merisää. 20.00 Yle Uutiset. 00.05 Juurimusiikin yö
. 09.05 Muistojen bulevardi. 0600-17600 (0,33 e/
min. 12.37 Anonyymit
16.55 Nuorten vuoro:
langat la
ulaa
kotikiusatut. Hirttoköysikin ehtii käydä epätoivoisen kaulalla.
Härön debyytin Näkymätön Elina
(2002) veroinen elokuva pohjautuu Jaana
Makkosen alkuperäistarinaan. 12.15 MaakuntaraP uhelin
16.15 Faunin iltapäivä.
dio. Johdonmukaisen pelkistetyt puitteet ovat olennainen osa elokuvan ?luterilaista intohimoisuutta?.
Elokuvan lävistää kamarifilmille ominainen tiiviys ja intiimiys. 19.00 Yle Uutiset ja sää. Kilpailijat nousevat vaa?alle yksitellen,
sillä tästä eteenpäin vain
oma paino ratkaisee.
Mentalist (12)
Kymmenen Uutiset
Päivän sää
MTV Sport Uutiset
Dante?s Peak (Yhdysvallat 1997) Jännitysdraama pikkukaupunkia uhkaavasta tulivuorenpurkauksesta.
Ohjaaja: Roger Donaldson. 12.55 Suomi tänään.
ja sää. 08.00 Yle
Uutiset ja sää. 13.03
Brita Kekkonen muistaa
Urheiluradio. nuorena nukkunut (Suomi, 1956) O:
Jack Witikka. Tuomo
Hutrin kuvaus on kotonaan vaihtuvissa
interiööreissä.
Harri-Ilmari Moilanen
POSTIA PAPPI JAAKOBILLE
TV1 klo 21.30
Uutiset 10.03 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Yle Uutiset 11.03 Etu-
06.00 Yle Uutiset. 07.17 Maakuntaradio.
teri Kaukoranta. 10.55 Pikkujuttu. N:
Leena Uotila ja Rea Mauranen. 21.40 Urheiluradio. 12.00 Yle Uutiset ja
16.00 Yle Uutiset ja sää.
sää. 15.05
18.20 Radioteatteri esittää: Volter Maakuntaradio. 08.17 Maakuntaradio.
deykkönen. 17.00 Yle Uutiset ja sää. Biokaasun tuotanto uhkaa tyhjentää
kokonaisia kyliä. Nousiaisen roolityö värähtelee omanlaisensa pyhän houkan taajuuksilla, Hazardin suoritus on herkkyyden ja
murjaanimaisuuden sulatusuuni. Jussi Halli 20.00 Radio
Novan ilta ja yö. pannu kuumana
18.30 Brady Barrin vaarallinen luonto
(7) 19.30 Kuuluisat kuppilat 20.00
MasterChef USA 21.00 Villit nettivideot (12) 21.30 Villit nettivideot (12)
22.00 Roast . Pääosissa: Pierce
Brosnan, Linda Hamilton, Charles Hallahan,
Grant Heslov, Elizabeth
Hoffman, Jeremy Foley,
Jamie Renée Smith. 12.15 Tie- Urheiluradio. Väitteestä keskustelemassa
21.35 Maailmanpolitiikan arkipäi- ovat pitkän linjan poliitikko Liisa Jaavää. 16.15 MaakuntaraUutiset ja sää. HD
20.00 Simon Reeve Intian valtamerellä 3/6. Minna
Kuukka 10.00 Vapun valtakunta ?
Vappu Pimiä 15.00 Radio Nova kesäliikenteessä . Kuuma trilleri Manhattanilla toimistosta toiseen kiertävästä tilintarkastaja Jonathanista (Ewan
McGregor). 17.20 Kirjakerho.
3
13.00 Yle Uutiset. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 21.55 Suomi
tänään. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 06.15 Aamuhartaus. 18.03 Puhelin06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Kesäaamu . Phil (7)
16.50 Koiralle koti
17.55 Huvila & Huussi
18.55 HS-uutiset
18.58 HS-sää
19.00 Poliisit (S)
20.00 Hauskat kotivideot
20.57 Keno
21.00 Elokuva: Vaarallinen tehtävä (Mission Impossible/USA 1996). 19.06
Puhelinlangat laulaa. Härön ohjaus on
vivahdeherkkää. 15.05 Ajantasa. HD
21.00 Kino: Minun Afrikkani
(Out of Africa/USA 1985)
Seitsemän Oscarin klassikko kirjailija Karen Blixenin vaiheista Keniassa
missä hän rakastuu englantilaiseen seikkailijaan. 20.06 Sää.
20.07 Puhelinlangat laulaa. 07.53 Maakuntaralause. 19.03 Konsertti Vala- dio. 18.30 Hartaita 15.52 Maakuntaradio. Yksin
vaa?alla. 08.15
lyö 12. (12)
01.30 Poliisit (S)
02.00 Castle (12)
03.00 Kylmäverisesti sinun
Teema
16.55 Tähtien tarina: Hannu
Leminen
17.55 Elävä arkisto: Tove Jansson
17.55 Päärooli (1996) Tove
Janssonin novelleihin perustuva yllättävä
komedia kahdesta omalaatuisesta naisesta,
kavalista juonista ja vallasta meren ja ukkosen
saartamalla saarella. O: Jukka Sipilä.
19.00 Historia: Maailman erikoisimmat aseet. 17.20
mon kirkosta Jumalansynnyttäjän kuo- Urheiluradio. latinankielinen viikkokatsaus. Somalimaa pyrkii eroon emämaastaan, jota riivaavat
levottomuudet ja ääriliikkeet. Puh. 12.42 Maanuorten ulkonäköpaiRadio Su
omi
kuntaradio. Ohjaus: Marcel Langenegger. 09.05 Urheilu14.00 Maisteri Lindgrenin musiikki- radio. gisti, copywriter Lissu Moulton, koomikko, tuottaja Lotta Backlund sekä
23.10 Yöklassinen.
toimittaja, deittivalmentaja Mia Halonen. 12.00 Turun tuomiokirkon kello dio. ja vähän muutakin
18.00 Musiikkikamari. 09.00 Yle Uutiset. Syksyn talous- radio. sutaan). 15.55 Yle News.
radio. huipulla tuulee
15.00 Pomo piilossa UK 15.55 Myytinmurtajat 17.00 Lemmen viemää (S)
18.00 Walker, Teksasista (12) 19.00
Naapurit-arvonta 19.05 Ensisilmäyksellä (12) 19.30 Lainvalvojat 20.00
Miehen puolikkaat (S) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Kersantti Bilko (S) 22.45
Rysän päällä 23.45 Kaikki yhteydet
poikki (16) 01.30 Eurojackpot ja Jokeri
01.35 Onnensoitto
05.00
Ennustaja-T V
10.30 LIVE: Tiedä ja Voita
11.00 Maistuvimmat liikeideat 11.50
Kokki reissussa 12.20 Kokki reissussa
12.50 Gordon Ramsay . 15.00 Yle Uutiset. 09.10 Sää. Amerikka 14.15 Jyrki Sukulan makujen maa
14.45 Kuppilat kuntoon Ruotsi 15.40
Huijarirakentajat 16.35 LA Ink 17.30
Gordon Ramsay . 06.05 Hartaita sivu 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX
säveliä. 16.00 Yle
säveliä. Yle Puhe
00.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 01.00
Elävä arkisto: Kulttuuri 02.00 Elävä
arkisto: Kulttuuri 03.00 Elävä arkisto:
Kulttuuri 04.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 05.00 Elävä arkisto: Kulttuuri
06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle
Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00
Yleisurheilua EM kilpailut 13.30
Urheilijaelämää 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00
Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä
16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen
Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset 17.08
Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 19.30 Urheiluilta: yleisurheilun
EM-kilpailut. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 konsaari, kirjailija Virpi Hämeen-AntRadioateljee esittää: Hiroshiman ääniä tila, New Yorkista kotoisin oleva blo. 10.00 Yle Uutiset. Ydinperheitä, uusioperheitä, villejä teinejä,
huonosti käyttäytyviä
lapsia, kovaäänisiä opiskelijoita ja juoruilevia
eläkeläisiä. 22.00 Yle Uutiset ja sää.
22.05 Lakatut varpaankynnet ?
Susanna Vainiola. 07.50 Aamuhartaus. 11.03 MaakuntaKultakuume. O: Sydney Pollack.
N: Meryl Streep, Robert
Redford.
23.35 Metal Evolution: Raskaan rockin tarina
00.15 Ruokaratsia
Muut
07.55 SVT:n ohjelmaa
16.52 Kulissien takana
16.55 Fanny (7) 17.00 Kaksoiselämää
(S) 17.12 Gazoon (S) 17.17 Nina Patalo
(7) 17.25 Töitä Tanskan työttömille
17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU:
Mietipä sitä! 18.30 Taiteilijatapaamisia
19.00 Koukussa: moderniin taiteeseen
19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.45 Dok:
Edon bensa-asema 20.15 Kaia ja Sigvart . Mv.
14.50 Arkistokuvia: Tulevaisuus on heidän (S)
15.00 Yle Uutiset
15.05 Yle News
15.10 Ylen aamu-tv: Tänään
otsikoissa
15.50 Maailman kauneimmat
puutarhat
16.50 Novosti Yle
16.55 Yle Uutiset viittomakielellä
17.00 Yle Uutiset
17.10 Scott & Bailey (12)
18.00 Yle Uutiset
18.22 Yle Uutiset alueeltasi
18.25 Yle Uutiset sää
18.30 Tuomas Enbuske . 11.00
Yle Uutiset. 14.00 Yle Uutiset. 10.03
kuin urheilu. Sivistyksen käsikirja
19.00 Hakekaa kätilö! (12)
20.00 Järviemme helmet
20.30 Yle Uutiset
20.55 Urheiluruutu
21.00 Kekäläisen kesäduuni
21.30 Postia Pappi Jaakobille
22.45 Yle Uutiset
22.50 Monroe (12)
23.35 Huippuälykkäät eläimet
Kekäläisen kesäduuni TV1 klo 21.00
TV 2
MTV 3
06.50 Pikku Kakkonen
06.51 Nimipäiväonnittelu:
15.8.
06.53 Kolme pientä koiranpentua
06.58 Matikkahirviöt (S)
07.10 Tilda ja hänen ystävänsä (S)
07.21 Tarinoita maailmalta:
Roska-Ripsa: Lelu (S)
07.24 Kasper ja Liisa (S)
07.35 Pikku perunat (S)
07.38 Iinan aamu
07.41 Max ja Meeri (S)
07.53 Anniina Ballerina (S)
08.18 Apina opena
08.35 Taikaplaneetta (S)
08.50 Veneillen pitkin Norjan
rannikkoa
09.20 Urheilukatu 2
09.45 Yleisurheilun EM
14.00 Luontoretkellä: Maja
mukavuuksilla
14.30 Elämäni eläimet
15.00 Mutsis oli apina
15.25 Löytöretkiä maailmaan
15.40 Doctor Who (12)
16.29 Galaxi
16.30 Hemmot (S)
16.32 Jenni (7)
17.00 Pikku Kakkonen
18.00 Yle Uutiset minuutissa
18.02 McLeodin tyttäret (7)
18.50 Kerrostaloelämää. 14.03
Latini . Uskonnolli-
8
nen problematiikka ja vertauskuvallisuus
laajenevat yleisemmälle tasolle, kuvaukseksi anteeksiannosta, sovituksesta ja
armosta. 08.15 Ykkösaamu.
Yle Radio Suomi
09.00 Yle Uutiset