Hinta 3,50 ?
19-003251-1419
19
www.kansanuutiset.fi
Viikko 19
Perjantaina 9.5.2014
Kansan Tahto | Satakunnan Työ
Helpompaa kuin
kokaiinikauppa
» Rikolliset tahkoavat rahaa ruokahuijauksilla.
Yleisimmin väärennetty tuote lienee oliiviöljy. s.30
Poliisi ei vastaa 6 Kultsan Exit 19 Etelä-Afrikka 33
09 7596 0254
JULKAISIJA
Kansan Uutiset Oy
Vilhonvuorenkatu 11 C 7, Helsinki
(PL 64, 00501 Helsinki)
Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi
Muut sähköpostiosoitteet:
etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi
Faksi, konttori: 09 7596 0319
Pankkitili: FI70 2100 1800 0350 43
TOIMITUS
avoinna ma?pe 9.00?16.00
Toimitussihteerit: 09 7596 0312 tai
09 7596 0362, toimitus@kansanuutiset.fi
viikkolehti@kansanuutiset.fi
28
SATAKUNNAN TYÖ
PL 41, 28101 Pori
Käyntiosoite: Eteläpuisto 14
Avoinna ti-ke klo 9?12
Puhelin: 02 630 3210
toimitus@satakunnantyo.fi
Antifasismi nyt tärkeintä
Antifasistinen toiminta on Kreikan Vasemmistonuorten suurin ja tärkein tehtävä
tällä hetkellä. 09 7596 0380
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ
Kai Hirvasnoro p. Kirjatyöntekijöiden ay-perinnettä edustaa tänään Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM. Syöpien lisäksi saastuneilla alueilla sydän- ja verisuonitaudit ovat
lisääntyneet ja immuunijärjestelmä heikentynyt. Uutta sen toiminnassa
on feminismi.
TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET
Ma?pe klo 9.00?16.00, konttori:
09 7596 0208, faksi: 09 7596 0319,
tilaukset@kansanuutiset.fi.
Tilaukset kaikkialta Suomesta
maksuttomasti: 0800 97006.
JAKELUHÄIRIÖT
Postin varhaisjakelu: Uusimaa,
0200 30011 ma?pe klo 6.30?16.00,
Pääkaupunkiseudulla klo 11:een ja,
Uudellamaalla klo 8:aan mennessä
soittaneille puuttunut lehti pyritään
toimittamaan saman päivän aikana.
Postin perusjakelu ja muu maa 0200 71000.
TILAUSHINNAT
TYÖVÄENMUSEO WERSTAS
B
18
Ay-toimintaa
120 vuotta Suomessa
Suomen ensimmäisen ammattiliiton perustivat kirjatyöntekijät vuonna
1894. sisältö
A
Kotimaa s.4
B
Kansan Uutiset, Viikkolehti 9.5.?15.5.2014
C
Kulttuuri s.18
Keskustelu s.24
D
Ulkomaat s.28
E
Vapaa-aika s.34
F
Pelit s.36
LEHTIKUVA/ HEIKKI SAUKKOMAA
14
PUHELIN
09 759 601
VERKKOSIVUT
www.kansanuutiset.fi
Ukrainan kaltainen kriisi
ei uhkaa Suomea
D
26
C
T?ernobyl
sairastuttaa yhä
T?ernobylin ydinvoimaonnettomuudessa
vuonna 1986 kuoli 28 ihmistä akuuttiin säteilysairauteen. Sen puheenjohtajan Timo Vallitun mielestä
Werstaan näyttelyssä tulee hyvin esille,
miten työväenliike ei synny vain kurjista oloista. Talvisotatyyppinen skenaario voidaan sulkea pois,
sanoo tohtori Arto Nokkala, jolta
ilmestyi äsken Suomen puolustusta koskeva teos Kyky ja tahto.
Ukrainan tyyppiseen Suomea koskevaan kriisiin Nokkala ei usko.
Hänestä on vaikea kuvitella, että
Suomeen ilmestyisi jostakin vihreäpukuisia miehiä rynnäkkökivääreineen paikkoja piirittämään.
SÄHKÖPOSTI
toimitus@kansanuutiset.fi
LEVIKKI
10 000
Lehti ilmestyy perjantaisin.
PÄÄTOIMITTAJA
Jouko Joentausta p. Kreikan
Vasemmistonuoret on Syrizan
nuorisotoiminnasta vastaava
järjestö. Ydinvoimaan sitoutuneiden tahojen mukaan onnettomuuden aiheuttamiin syöpiin voi kuolla enintään 9 000
ihmistä vuosikymmenien kuluessa. Työväenmuseo Werstaan tämän
vuoden päänäyttely Töissä tehtaalla
kertoo ay-liikkeestä teollisen työn näkökulmasta. Näin kertoo Ateenan Vasemmistonuorten aktiivi Lina Theodorou Viikkolehdelle. Pitää olla myös sana.
Tilaukset toimitetaan
force majeure -varauksin.
Säästö
Määräaikais
12 kk
144 ?
170 ?
6 kk
75 ?
92 ?
3 kk
40 ?
52 ?
1 kk
15 ?
20 ?
Hinnat sisältävät arvonlisäveron (10 %).
Tarkemmat tiedot verkkosivulta.
ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI
avoinna ma?pe 9.00?16.00
puhelin: 09 7596 0200
ilmoitukset@kansanuutiset.fi
Ilmoitusten jättöajat ja hinnat mediakortissa
www.kansanuutiset.fi tai ilmoitustrafiikista.
ISSN 0357-1521
Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula, 2014
Kannen kuva: All Over Press
2. Toiminta kiihtyi
sen jälkeen, kun fasistisen Kultainen aamunkoitto -puolueen jäsen
murhasi viime vuonna rap-artisti
Pavlos Fyssasin (kuvassa). Puhutaan T?ernobyl-aidsista.
D
Suomen sotilaalliset uhkakuvat
liittyvät koko Eurooppaa koskevaan suurkriisiin. Olli
Tammilehto esittelee yhteenvedon tuhansista tutkimuksista, joiden mukaan totuus
on paljon pahempi. 09 7596 0232
TOIMITUSJOHTAJA
Pirjo Virtaintorppa p
Siksi on tärkeä pitää kiinni sovitusta. Eurovaaliohjelmansa
mukaan puolue kannattaa toimivia
aloitteita veroparatiisitalouden torjunnassa, mutta kyselyssä se kuitenkin
vastusti keskeisimpiä aloitteita.
Kyselyn perusteella perussuomalaiset eivät kannata yrityksiä koskevaa automaattista veroviranomaisten välistä tiedonvaihtoa, EU-maiden
omaa listaa veroparatiiseista, yritysten maakohtaista raportointivelvollisuutta, avointa viranomaisrekisteriä
FINNWATCH SELVITTI
Perussuomalaiset sanoo eurovaaliohjelmassaan jaa veroparatiisien kitkemiselle, mutta todellinen kanta on ei.
yhtiöiden edunsaajien selvittämiseen
eivätkä vastuullisen veronmaksun sisällyttämistä julkisten hankintojen
kriteereihin.
?Todelliset omistajat julki?
EU:ssa valmistellaan rahanpesudirektiiviä, jolla mahdollistettaisiin
yritysten todellisten omistussuhteiden ja edunsaajien henkilötietojen läpinäkyvyys. Vahva julkinen talous on paras turva. Sosialidemokraattien yhteinen tavoite oli
korjata tilanne. Edellisen hallituksen jäljiltä
maan talous oli kuralla. Tavoitteen toteutuessa
rahanpesudirektiivi pureutuisi rikollisen rahanpesun lisäksi myös salaisuuslakien ja -käytäntöjen taakse
» Suomalaisyhtiöillä on
yli 400
veroparatiiseihin sijoittautunutta
tytäryhtiötä.
piiloutuvien pöytälaatikkoyritysten
omistusjärjestelyihin sekä mahdolliseen verovilppiin.
Finnwatchin selvityksen mukaan
suomalaisyhtiöillä on ainakin yli 400
veroparatiiseihin sijoittautunutta tytäryhtiötä.
Suurin osa Finnwatchin kyselyyn
vastanneesta on sitä mieltä, että EUmaihin tulee perustaa avoimet julkiset viranomaisrekisterit, joista kaikkien olisi mahdollista selvittää yritysten edunsaajat ja omistussuhteet.
Kaikki vasemmistoliiton, vihreiden
sekä kristillisdemokraattien vastaa-
jat kannattavat avointa rekisteriä,
kokoomuksen ja SDP:n ehdokkaista
vain osa.
Vasemmistoliiton eurovaaliehdokas Li Anderssonin mukaan avoimuuden lisääminen hyödyttää viranomaisten lisäksi tutkijoita ja median
edustajia, jotka näin pystyisivät paremmin toimimaan valtaapitävien talousvaikuttajien vahtikoirina.
Perussuomalaiset, kokoomus ja
RKP eivät kannata avointa viranomaisrekisteriä vaan katsovat riittäväksi,
että todelliset omistajatiedot ovat saatavilla erillisestä pyynnöstä. KU. Olemme aina pitäneet
tärkeänä sitä, että hyvinvointivaltion
rahoitus on turvallisella ja kestävällä
pohjalla. Kokoomus ja perussuomalaiset eivät tukeneet kaikkia kunnianhimoisimpia
ja keskeisimpiä sääntelyhankkeita ja
sitovia velvoitteita.
Finnwatchin kysymykset käsittelivät muun muassa monikansallisten
yritysten maakohtaista raportointia,
yritysten todellisten omistajatietojen
avoimuutta, veroviranomaisten monenkeskistä ja automaattista tiedonvaihtoa sekä verovastuullisuuskriteerien sisällyttämistä julkisiin hankintoihin.
Finnwatchin tutkija ja lakimies
Henri Telkki yllättyi perussuomalaisten vastauksista. 10 / Kurvit suoriksi: Jukka Parkkari s. Se on sitä niin keskiluokalle
kuin pienituloisille ja heikoimmassa
asemassa oleville.
URPILAINEN VAROITT i muuttamasta talouspolitiikan pitkää linjaa äkkinäisesti.
. 16
Perussuomalaiset vastustaa
veroparatiiseja kitkeviä aloitteita
LEHTIKUVA/ JUSSI NUKARI
» SDP, vihreät ja
vasemmistoliitto
haluavat tiukempaa
sääntelyä.
eurovaaleihin
osallistuvien puolueiden ja ehdokkaiden näkemyksiä veroparatiisien
kitkemiseen liittyvistä poliittisista
hankkeista.
SDP, vihreät ja vasemmistoliitto
haluavat tiukempaa sääntelyä veroparatiisitalouteen puuttumiseksi. KU
Urpilainen varoitti muuttamasta talouspolitiikan linjaa
valtiovarainministeri Jutta Urpilainen avasi
torstaina SDP:n puoluekokouksen
Seinäjoella korostamalla vakautta.
Urpilaisen mukaan niin kansainvälinen kuin kotimainen poliittinen tilanne on totuttua jännitteisempi. Jännitteitä
on pyrittävä purkamaan, ei lisäämään.
Kotimaassa hallituksen toimenpiteet ovat alkaneet vaikuttaa, Urpilainen sanoi.
. toukokuuta 2014
Tuukka Pääkkönen s. Viimeisten kuukausien tapahtumat Ukrainassa ovat osoittaneet, että tarve
rauhan ja vakauden edistämiselle ei
ole Euroopastakaan poistunut, hän
sanoi poliittisessa tilannekatsauksessaan.
SDP:N PUHEENJOHTAJA,
4
Urpilainen piti tärkeänä, että turvallisuuspoliittiset ratkaisut tehdään
hyvän sään aikana. Maa, jossa päätökset
eivät heitä kuperkeikkaa, on paras
alusta investoinneille, Urpilainen sanoi tavalla, jonka voi tulkita piikiksi
hänet puheenjohtajakisassa haastaneelle Antti Rinteelle.
Puoluekokouksen päähuomion
vievä puheenjohtajan valinta alkaa
tänään perjantaina kello 9 Seinäjoella. Suomi tarvitsee vakautta. Tämä on sor-
» Vahva
julkinen
talous on
paras turva.
mella osoittamatta karu fakta. Akuutin kansainvälisen kriisin vallitessa Nato-keskustelulla ei hänen mielestään pidä
tehdä puoluepolitiikkaa. 7 / Emilia Kukkala s. A
kotimaa
Perjantai 9. Orastavaa positiivista tunnelmaa on tärkeä vahvistaa
T?ekissä äänestetään
perjantaina ja lauTuula Kärki
tuula.karki@kansanuutiset.?
antaina.
Muissa jäsenvaltioissa vaalipäivä
ENNAKKOÄÄNESTYSPAIKAT löytyvät
on sunosoitteesta www.vaalit.fi.
ALL OVER PRESS
KU:N ARKISTO
Jukka Pekkarinen ja Pekka Sauramo talouden tunnuslukuja
tulkitsemassa vuonna 1994.
Suomi lähti nousuun
OLIKO TÄMÄ KU:ssa 10.5.1994 julkaistu uutinen vuosikymmenen paras. Nyt esimerheenjohtaja Paavo
pitää saa
e
kiksi Saksasta vaArhinmäki on kuill
e
e
liikk
litaan edustajia
tenkin toiveikmään
kolme vähemmän
kaasta ilmapiiristä
äänestä
huolimatta muistutkuin viisi vuotta sitasti.
tanut siitä, että kanten. Viime vaaleihin se
keelle äänestämään asti.
väheni yhdellä.
TÄMÄNKERTAISET VAALIT toimitetaan
Ennakkoäänestyspaikkoja Suokoko Euroopan unionin alueella eli
messa on 850, joista 41 on posteissa.
28 maassa 22.5. Meillä ei ole varaa päästää
tätä teollisuuden haaraa näivettymään, sillä sen ylösnosto uudelleen olisi todella vaikeaa, Aalto selvitti. Puolueen EU-vaalikannatus
Europarlamenttiin valitaan yholi toukokuussa 8-9 prosenttia. Vienti oli peräti 11
prosentin kasvussa, kauppatase kääntyi reilusti ylijäämäiseksi, samoin kauppatase eli näkymät ulkomaisen
velan lyhentämiseksi alkoivat olla valoisat.
Kantona kaskessa oli kotimaisen kysynnän laskeminen edelleen. Suuloisen puheenjohtaja Martti Korhorimmat maakohtaiset ryhmät tulevat
Saksasta (96), Ranskasta (74), Iso-Brinen ilmoitti eroavansa välittömästi.
tanniasta (73) ja Italiasta (73).
Hänen seuraajakseen valittiin puoluevaltuuston ylimääräisessä koSuomea isompia EU-maita on 16
kouksessa kolmen viikon kuluttua
ja Suomen ryhmä on samankokoinen
Paavo Arhinmäki.
Tanskan ja Slovakian ryhmien kanssa.
Tällä kertaa puolue on panostaRuotsista europarlamenttiin valitaan
20 parlamentaarikkoa.
nut ehdokaslistaansa, jolla on
Europarlamentaamuun muassa puolet sen
eduskuntaryhmästä,
rikkojen määrä vähet
nee näissä vaaleissa
ja saanut vaalityön
nnattaja
a
K
ajoissa käyntiin. Kaikkien EU-maiden
keskimääräinen äänestysprosentti
oli 43.
vasemmistoliitolle
kävi huonosti. Työ- ja elinkeinoministeriö
on ilmoittanut STX Finlandin korealaisille omistajille, että valtiolla
on yhdessä teollisen kumppanin
kanssa halukkuus ryhtyä neuvottelemaan Turun telakan mahdollisesta ostamisesta. Ihmiset saattavat kertoa, että päivärahat tulevat
vasta parin viikon kuluttua, eikä edellisistä ole jäljellä
kuin muutama markka. Kaikki talousennustajat katsoivat,
että yli kolme vuotta kestäneen laman jälkeen suhdanteet ovat paranemassa. Kannelmäenkin seurakunnassa oli alettu jakamaan ruokapaketteja.
. Lopteensä 751 jäsentä Euroopan parlaputulos oli 5,93 prosenttia.
menttiin jäsenvaltiosta. VALTIO ON lähdössä STX Finland
Oy:n Turun toimintojen omistajaksi
yhdessä saksalaisen Meyer Werftin kanssa, kertoi työ- ja elinkeinoministeriö torstaina.
. KU
20 vuotta sitten
tolle yhtä paikkaa 7,5 prosentin kannanuntai.
tuksella. Kannattaa muistaa, että
telakkateollisuus on viime vuo-
Jo keskiviikkona voi äänestää
» Ennakkoon
annetaan lähes puolet
äänistä.
EUROVAALIEN ennakkoäänestys alkaa Suomessa ensi keskiviikkona eli
14. Pysyvän massatyöttömyyden estämiseksi
tarvittiin lisäresursseja.
KU:n viereisellä sivulla Suomen ainoa työttömien
pappi, Kannelmäen seurakunnan pastori Jarmo Kokkonen puhuikin ihmisten nälästä ja hädästä. Nyt optimismiin yhtyi myös Palkansaajien tutkimuslaitos.
PT:n ennusteen esitelleen Pekka Sauramon
mukaan kokonaistuotanto kasvaa vuonna 1994 yhdellä
ja seuraavana jo neljällä prosentilla. On todella hyvä asia, että nyt
haetaan aktiivisesti uutta omistajanäkökulmaa telakkateollisuuteen. Suomen edustajaluku pysyy ennalnattajat pitää saada liiklaan. PT:n johtajan Jukka Pekkarisen mukaan
talouspolitiikka oli tolkuttoman kireää. Ennakkoäänten osuus
oli tuolloin 1,1 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuoden 2004 vaaleissa,
vaikka äänestysaktiivisuus laski 0,7
prosenttiyksikköä.
Europarlamenttivaalit ovat olleet
kansaa vähiten kiinnostavat vaalit.
Viime kerralla Suomen äänestysprosentti oli 38,6 . Se ei saanut EU-kriittisiä kannattajiaan liikkeelle ja menetti
3,20 prosenttiyksikköä ääniosuudestaan ja samalla ainoan europarlamentaarikon paikkansa 7. Seuraukset voivat olla
monella tavalla pahat.
» Päivärahat
tulevat vasta
parin viikon
kuluttua.
TIETOVERKKOJA VAASAN yliopistossa tutkiva Jari Perkiömäki
ennusti samassa lehdessä viestinnän demokratisoitumista.
Kun joukkoviestimissä toimittaja
päättää, mitä katsojille, kuulijoille tai lukijoille kerrotaan,
tietoverkossa toimittajaa ei yksinkertaisesti ole. Kun yhä useampi työtön putoaa pelkän peruspäivärahan varaan, kasvaa täydelliseen ahdinkoon ajautuneiden ihmisten määrä lopulta valtavaksi. Pu15 parlamentaarida
kolla. Veroilla ja leikkauksilla pidettiin yllä epävarmuutta talouden noususta.
Pekkarinen vaati muun muassa aktiivista työvoimapolitiikkaa. Olen jo viime
vuoden puolella ilmaissut tämän
valtion tahtotilan korealaisille,
elinkeinoministeri Jan Vapaavuori kertoi.
Meyer Werft on risteilyaluksiin erikoistunut laivanrakennustelakka, joka operoi kahta telakkaa
Pohjois-Saksassa.
Metalliliiton puheenjohtaja
Riku Aalto vaati STX Finlandin
korealaista omistajaa reagoimaan
nopeasti tarjoukseen.
Hän kiitti hallitusta siitä, että
se on vihdoinkin lähtenyt liikkeelle
telakka-asiassa.
. Suomesta
Vaalitappion vuoksi puolueen silparlamentaarikkoja valitaan 13. kesäkuuta 2009
pidetyissä vaaleissa. . Kukaan ei elä sellaisilla rahoilla
viikkokausia.
Kokkonen uskoikin massatyöttömyyden pahimpien
seurauksien olevan vielä edessä.
. Tuolloin vielä kesäkuun alkupäivinä julkaistut kyselytutkimukset lupasivat vasemmistoliiVIIME KERRALLA
sien vastoinkäymisistä huolimatta
alihankintaketjuineen edelleen
hyvin merkittävä työllistäjä Suomessa. Lukijat
ovat samalla toimittajia, kaikki ovat tasavertaisia.
Kai Hirvasnoro
5. toukokuuta ja jatkuu tiistaihin 20.
toukokuuta. 25.5.
Ennakkopaikoissa äänestämistä varHollannissa ja Yhdistyneessä kuten mukaan tarvitaan kuvallinen
ningaskunnassa vaalipäivä on torshenkilöllisyysasiakirja ja ennakkoon
taina, Irlannissa perjantaina ja
voi äänestää myös kotipaikkakunKyproksella, Maltalla, Latviassa ja
tansa ulkopuolella.
Slovakiassa lauantaina. Viime eurovaaleissa, vuonna 2009, ennakkoon
äänesti 17,3 prosenttia suomalaisista
äänioikeutetuista, kun kaikkiaan äänioikeutensa käytti 38,6 prosenttia
suomalaisista. Varsinainen vaalipäivä
on sunnuntaina 25.5.
Ennakkoäänestämisen merkitys
on jatkuvasta kasvanut
Esitän ensimmäisen kysymykseni, kun hän sanoo olevansa
palaverissa ja tarkistavansa tietojaan,
?ettei tule väärinkäsityksiä?.
Komento takaisin
Taponen lupaa soittaa viimeistään
kello 11:een mennessä. Kyllä on.
Emilia Kukkala
emilia.kukkala@kansanuutiset.?. Omasta
kohtelustani en kanna kaunaa, sanoo
marssilla työtehtävistä kiinniotettu
Jaakko Tiikasalo.
Muun muassa nämä kysymykset
jäivät ilman vastausta, sillä Helsingin poliisista ei suostuta kommentoimaan vapun tapahtumia, lukuisista
yrityksistä huolimatta.
Kieli keskellä suuta
Lukuisia kysymyksiä
Mihin poliisi varautui vappuna?
Miksi anarkistit saarrettiin marssilta?
Millä perustein ihmisten perustuslaillisia oikeuksia rajoitettiin voimallisesti. Kaikilla kiinniotetuilla ei ollut lippuja.
Osallistujien arvioiden mukaan
poliiseja oli enimmillään paikalla
200. Hänen vahvistetaan olevan töissä ja periaatteessa puhelimen päässä.
Yhteydenottojen ollessa tuloksettomia soitan komisario Jari Taposelle, joka on Kujalan alainen ja
poliisin operatiivinen johtaja sekä
yleisjohtaja vappupäivänä. Poliisihallitus varmaan tiedottaa.
Mistä asioista poliisihallitus on
vaatinut teiltä selvitystä?
. Poliisi teki joukkoon iskuja vieden osallistujilta lippuja ja tehden väkivaltaisia kiinniottoja. Hän kertoo
keskustelleensa Kujalan kanssa ja
pahoittelee uuden tiedotuslinjan olevan, ettei vappua kommentoida ollenkaan.
Miksi ei?
. Selvityksen teko [poliisihallitukselle] on vielä kesken. Lippujen, jollaisia vappumarsseilla on aina ollut, poliisi väitti olevan naamioituja lyömäaseita. Miksi ihmisiä otettiin kiinni?
Miksi vuosia käytetyt lippukepit esitettin nyt ongelmana?
Miksi saksalainen poliisi oli mukana seuraamassa operaatiota. Lupasin välittää pahoittelut Kallion
Vasemmistolle ja Etelä-Suomen Vasemmistonuorille. Miksi punalippujen viemistä pahoiteltiin, mutta anarkistien
kohtelua ei?
Yritin useaan otteeseen tavoitella ylikomisario Seppo Kujalaa, joka viestintäjohtaja Juha Hakolan mukaan
vastaa vapun toiminnasta ja sitä koskeviin kysymyksiin. Mihin
nämä videot menevät ja kuinka pitkäksi aikaa. LEHTIKUVA/ JUSSI NUKARI
Sadat mellakkapoliisit saartoivat osan perinteisestä vappukulkueesta. En osaa sanoa, riippuu meidän
laitoksen johdosta, milloin tulee.
Aiotteko tiedottaa, kun selvitys
valmistuu?
. Kaikilla
kiinniotetuilla ei ollut lippuja.
Marssin jälkeen myös vasemmiston lippuja vietiin ja katkottiin. Tosin niistä katkotuista kepeistä
saattaa joku kuulua myös jollekin muulle järjestölle.
Pikkaraisen mukaan luovutuksen lopuksi
poliisit halusivat ottaa yhteiskuvan poliisin
facebook-sivulle. Sen jälkeen
kyllä selvitetään kaikki, että miten
meni.
Milloin tämä selvityksenne mahdollisesti valmistuu?
. Kaikkein eniten harmittaa, että
poliisi on harmitellut vain sitä, että
meitä luultiin anarkisteiksi. Hän on
kommentoinut vappua myös muille
medioille.
Taponen vastaakin pian ja kertoo
» Miksi
poliisi
kuvasi
osallistujia?
Miksi
ihmisiä
otettiin
kiinni?
Poliisi palautti vasemmiston lipputangot
HELSINGIN POLIISI palautti keskiviikkona Helsin-
gin Vasemmistoliiton toimistoon yhden takavarikoidun punaisen banderollin, jossa lukee
Kallion Vasemmistoliitto ja kymmenen kappaletta lipputankoja tai -keppejä. Poliisi
otti kiinni myös muutamia vasemmistolaisia. Myöhemmin poliisista
pahoiteltiin vasemmistoon kohdistuneita toimia.
HELSINGISSÄ RAUTATIENTORILLE
6
. KU
voivansa vastata hyvin esimiehensä
puolesta. Soitan hänelle
takaisin kymmenen yli. Miksi
poliisi kuvasi osallistujia. Sumppuun tehtiin rynnäköitä, ihmisiä otettiin kiinni ja osallistujilta vietiin lippuja.
Helsingin poliisi ei kommentoi
toimintaansa vappumarssilla
» Vappupäivän
viettoa Helsingissä ja
Tampereella leimasi
poliisin tilanteeseen
nähden poikkeuksellinen voimankäyttö.
Helsingin poliisi ei
toimintaansa selittele.
perinteistä vappukulkuetta odottamaan
oli kokoontunut noin 4 000 ihmistä.
Joukko käyttäytyi rauhallisesti, kun
mellakkapoliisi saartoi siitä osan.
Saarretuiksi joutui satakunta
anarkistia ja muuta osallistujaa. Näistä viisi on
paksuja ja viisi hieman ohuempia.
Helsingin vasemmiston toiminnanjohtaja
Jorma Pikkaraisen mukaan tangot ja banderollin tuonut poliisi pahoitteli tapahtunutta
useampaan kertaan.
. En tiedä mitään sen sisällöstä.
Tällainen selvitysvaatimus on
heiltä kuitenkin tullut?
Vaikka suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen eheytyminen on ollut totta
paperilla vuodesta 1969, ei tuohon tavoitteeseen ole
vieläkään päästy. Minä
vastustan. ja vallankumouksen pelon väistyessä maailma näytti odottavan ottajaansa. Hänelle pitää sanoa kyllä.
Kyllä kuuden tunnin työajalle, nuorisovapaille, nuorten
eläkkeen superkarttumalle, lapsiperheiden laajennetulle
päivähoito-oikeudelle ja ihmisarvoiselle työelämälle.
Kirjoittaja on turkulainen putkiasentaja.
7. Meillä ei enää ollut unelmia eikä liikevoimaa.
Oikeistopuolueille sosialismin romahdus taas oli valtava ideologinen piristysruiske, koska se ?todisti kapitalismin olevan oikeassa. päivän vaalien pitämisen. Neuvostoliiton ja sosialistisen unelman romahtaminen
1990-luvulla viimeistelivät työn. Työväenliike tyhjensi Forssan ideologisen pajatson 1980-lukuun mennessä. Ehkä olisi pikkuhiljaa aika ryhtyä pelaamaan samaan maaliin ja ymmärtää, että todellinen vastustaja asuu Eteläranta 10:ssä eikä verstaan lattialla tai
konttorisermin toisella puolella.
» Meidän on opittava
sanomaan kyllä.
VOISIMME ALOITTAA vaikka siitä, että kun Kokkila tai muut
Etsivän Keskuspoliisin hymypojat valehtelevat tiedotusvälineissä, niin vastaamme heille asiallisesti ja ilmoitamme, että valheella on lyhyet jäljet. Olemme käpertyneet kuoreen ja käyneet yli
kaksi vuosikymmentä puolustustaistelua häviten vähitellen palan tuolta ja palan täältä. Olemme nähneet
kuinka sotien jälkeisen viidenkymmenen vuoden aikana
luotua hyvinvointia on tietoisesti ajettu alas.
Tämän on lakattava nyt heti, välittömästi. Meidän on
opittava sanomaan kyllä ja luovuttava puolustusajattelusta. Tällä hetkellä tilanne muistuttaa jääkiekko-ottelua, jossa työväenliike puolustaa omassa päässä kolmen
pelaajan alivoimalla ja ei saa edes pelikatkoja aikaan. Komitean mukaan Suomen
kaltaiset jäsenmaat asettivat Kreikan
lainoittamiselle sellaisia ehtoja, jotka
käytännössä pakottivat Kreikan polkemaan omien kansalaistensa sosiaalisia ja taloudellisia oikeuksia.
Portugalissa tukipaketin ehtoina
ollut talouspolitiikka ja kansalaisten
perus- ja ihmisoikeudet joutuivat niin
viime vuonna niin suureen ristiriitaan, että maan valtiosääntötuomioistuin kumosi hallituksen valmisteleman valtion budjetin perustuslain
vastaisena. Vasemmistoliitto on maaliskuun lopussa antanut oman kannanottonsa, jossa tuomitaan kaikkien
osapuolten kaikki väkivalta, ihmisoikeusloukkaukset ja sotilaallinen uhkailu, sanoo Ruuth.
EUROOPAN VASEMMISTOPUOLUE
että EL toimii
konsensus-periaatteella. Sellaisessa tilanteessa on vain ajan kysymys, koska vastustaja tekee sen seuraavan maalin ja seuraavan ja seuraavan.
SUOMALAISEN TYÖVÄENLIIKKEEN 1900-luvun ohjelma luo-
tiin pitkälti Forssan puoluekokouksessa vuonna 1903.
Siis yli 110-vuotta sitten. KU
luvun lopulta lähtien ajautuneet vastustajien leiriin ja
omaksuneet roolin, jossa yleisin vastaus kaikkiin yhteiskunnalliseen keskusteluun nouseviin asioihin on ei. Vasemmistoliitto ei siis ollut
kannanottoa hyväksynyt eikä allekirjoittanut.
Ruuthin mukaan Vasemmistoliitto ei voi hyväksyä kannanoton yksipuolisuutta.
. (EL)
poisti keskiviikkona kiistaa herättäneen Ukraina-kannanoton nettisivuiltaan.
Odessan tapahtumien jälkeen lauantaina nettiin ilmestyneessä kannanotossa muun muassa väitetään
Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen
ajavan Ukrainaan natsihallintoa.
Vasemmistoliittoa EL:n hallituksessa edustava Saila Ruuth kertoi
tiistaina, että Vasemmistoliitto on
pyytänyt kannanoton poistamista,
koska sitä ei ole käsitelty EL:n päättävissä elimissä.
Ruuth totesi, että häneen ja hallituksen toiseen vasemmistoliittolaiseen jäseneen Jussi Saramoon ei oltu
yhteydessä ennen kannanoton julkistamista. Puheenjohtajisto voi hyvin kiireellisissä asioissa
ottaa nopealla menettelyllä kantaa,
mutta silloin pitää asian olla sellainen, jossa voidaan luottaa konsensuksen olemassaoloon.
RUUTH HUOMAUTTAA,
LEHTIKUVA/ DMITRY SEREBRYAKOV
Eurovasemmisto veti
pois kohukannanoton
Tuukka Pääkkönen
totpaa@utu.?
Negatiivisemman
ajattelun ryhmä
SUOMALAINEN VASEMMISTO ja työväenliike ovat 1980-
Perjantaisen tulipalon jäljet näkyvät Odessan ammattiliittojen talon julkisivussa.
Ennen kannanoton poistamista
siitä ehtivät sanoutua irti myös EL:n
hallituksen portugalilainen varapuheenjohtaja, tanskalainen Enhedslisten sekä luxemburgilainen déi Lénk.
Saksan vasemmistopuolue Die
Linke julkaisi tiistaina netissä oman
kannanottonsa Ukrainan tilanteesta.
Siinä vedotaan kaikkiin osapuoliin
aselevon saamiseksi.
Linken mukaan sekä länsimaat
että Venäjä ovat lietsoneet etnisiä ja
poliittisia ristiriitoja sekä tukeneet
väkivaltaisia ryhmittymiä.
Linke toteaa, että vain aselepo
mahdollistaa Ukrainan toukokuun
25. Kun porvarillinen
media ei vie viestiämme eteenpäin, meidän pitää se itse
viedä verstaan lattialle, jäsenlehtiin, nettisivuille ja sosiaaliseen mediaan.
Kokkilalle ei pidä sanoa ei. Ainoa puolustuslinja oikeiston vyörytystä vastaan on käytännössä
ollut suomalainen ammattiyhdistysliike ja sen käymä viivytystaistelu on tuomittu epäonnistumaan ellei se saa
apua poliittiselta
joukkoliikkeeltä.
Suomalainen
ammattiyhdistysliike
on aina ollut riippuvainen poliittisesta
työväenliikkeestä ja
sen tuesta puoluekantaan katsomatta. Tavoitteena tulee Linken mukaan olla,
että vaalien jälkeen maassa on demokraattisesti valittu kansallisen yhtenäisyyden hallitus, jolla on laillinen
oikeus rauhansuunnitelman täytäntöönpanoon.
Arto Huovinen
arto.huovinen@kansanuutiset.?
?Pahin ihmisoikeuskriisi
sitten kylmän sodan?
EUROKRIISI JA etenkin sen hoitoon käy-
Kolumni
vessaan harvoin pääsevät vanhainkotetty austerity-politiikaksi ristitty
din asukkaat, esteellisessä ympärismatokuuri on vahingoittanut Eurootössä elävät vammaiset, kotiinsa papan yhteiskunnallista vakautta talautetut romanikerjäläiset tai vaikvalla, joka uhkaa demokratian ja oikapa vaille terveydenhoitoa jäävät
keusvaltion periaatteita.
paperittomat siirtolaiset.
Näin tulkitsee yliopistonlehtori
Pauli Rautiainen Euroopan neuvosKANSAINVÄLISEN valuuttarahaston
IMF:n suosituksissa eurokriisin hoiton pääsihteerin Thorbjørn Jaglandossa keskeistä oli julkisen
din huhtikuussa julkaisemaa
sektorin leikkaaminen.
ihmisoikeusraporttia
Niiden pohjalta euState of human rights,
rooppalaiset valtiot
democracy and the
äntöovat loukanneet
rule of law in Europe.
Valtiosä
in
u
kansalaistensa taRautiainen kirjoitt
is
tuomio
loudellisia ja sositaa raportista Tamn
r tugali
o
P
i
s
aalisia oikeuksia.
pereen yliopiston
o
m
ku
.
Alusta-verkkojulIhmisoikeusloukin
t
budje
kaisussa.
kaukset ovat kohdisJaglandin johtotuneet muun muassa
päätöksen mukaan Euoikeuteen riittäviin soroopassa on meneillään pasiaalisiin tukiin, terveydelliseen ja sosiaaliseen apuun sekä
hin ihmisoikeuskriisi sitten kylmän sodan.
kollektiiviseen sopimiseen.
Rautiaisen mukaan ihmisoikeusEuroopan neuvoston pääsihteeri
esittää raportissaan huolensa siitä,
loukkauksen uhreja ovat tässä ajassa
että kasvattaessaan eriarvoisuutta
austerity-politiikka osaltaan ruokkii ääriliikkeiden kannatusta ja nakertaa ihmisten luottamusta demokratiaan.
Rautiaisen mukaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea on
viime vuonna antamissaan ratkaisuissa vahvistanut eurovaltioiden
Kreikalta vaatimien julkisen talouden menoleikkauksien loukkaavan
yleiseurooppalaisia perus- ja ihmisoikeuksia
. . . . . . Esityslista on nähtävänä
myös kuntayhtymän internet-sivuilla osoitteessa www.jao.
?/valtuusto.
#FTGUUKV
QPPKVVGNGOKUGGP
OWKUVCOKUGGP
» www.kansanuutiset.fi
8
Kokouksen tarkastettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä 30.5.2014 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän toimistossa, Viitaniementie 1 A 2.
Jari Blom
yhtymävaltuuston puheenjohtaja
/LQWXODKGHQNDWX +HOVLQNL
S
WRLPLVWR#VLURODQVDDWLR À
ZZZ VLURODQVDDWLR À
<UM| 6LURODQ 6llWL|
RQOLQHDUSD QHW
DUSDMDLVHW QHWLVVl
7DYDUD DUSD U\
Päivän tapahtumat uudesta näkökulmasta.
Valtuuston kokous
to 22.5.2014 klo 9.00
%HFNHULQWLH
+HOVLQNL
S
METALLITYÖVÄEN LIITTO on Suomen
suurin teollisuuden ammattiliitto. järjestön www-sivujen ylläpitoa sekä valmiutta kehittää järjestön näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa
. . . Liitolla
on 150 000 jäsentä, joiden etuja liitto valvoo.
Liitolla on keskustoimisto Helsingissä ja 11
aluetoimistoa.
HAETAAN TALOUSHALLINNON AMMATTILAISTA
RESKONTRANHOITAJAKSI
Lisätietoja
www.metalliliitto.?/avoimet-tyopaikat
. . . ??????????
. . . osallistumista järjestön työn suunnitteluun ja toteuttamiseen
Arvostamme soveltuvaa koulutusta, työkokemusta, kokemusta kansalaisjärjestötoiminnasta sekä kykyä itsenäiseen
luovaan työskentelyyn.
Työ edellyttää valmiutta matkustaa koko Suomessa. . valmiutta kouluttaa yhdistysten ja aluejärjestöjen tiedottajia
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Ajokortti on eduksi.
Tehtävään toimiehdot määräytyvät soveltuvin osin sosiaalija terveysjärjestöjen sekä talokohtaisen sopimuksen mukaan.
Tehtävä tulee ottaa vastaan syyskuun alussa tai sopimuksen
mukaan.
Kirjalliset hakemukset tulee toimittaa 27.5.2014 klo 16.00
mennessä järjestön toimistolle Mechelininkatu 20, 00100
+HOVLQNL WDL VlKN|SRVWLWVH HODNHODLVHW#HODNHODLVHW À
Tehtävän kuvaus tarkemmin kotisivuillamme www.elakelaiVHW À 7LHGXVWHOXW WRLPLQQDQMRKWDMD +DQQX 3DUWDQHQ S
570 951 ja 020 743 3615.
Kokouksen asialista on nähtävänä kuntayhtymän ilmoitustaululla, Viitaniementie 1 A. . www.jao.?
2. . ?????????. Missä EU, siellä teurastajalle töitä!
JANNE
NIEMINEN
Euroopan
parlamenttiin!
141
Meillä on tutkitusti
tyytyväisimmät
vakuutusasiakkaat
- jo kolmatta
kertaa peräkkäin.
www.jannenieminen.com
(EPSI Rating
Asiakastyytyväisyystutkimus 2011, 2012, 2013)
Jyväskylän koulutuskuntayhtymä
1
Tervetuloa Turvaan,
vanhat ja uudet asiakkaat.
3
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva
01019 5110
www.turva.fi
Jyväskylän koulutuskuntayhtymän valtuuston kokous pidetään to 22.5.2014 klo 9.00 Ravintola Priimuksen Oppiokabinetissa, Taulumäentie 45, Jyväskylä.
Eläkeläiset ry hakee
palvelukseensa
tiedottaja?
toimitussihteeriä
Haemme vakituiseen palvelukseen tiedottajatoimitussihteeriä toimen nykyisen hoitajan siirtyessä
syyskuun lopussa eläkkeelle.
d??????. . yhteydenpitoa tiedotusvälineisiin sekä järjestön toimintaa ja
kannanottoja koskevien tiedotteiden laatimista
. . . toimittajan ja toimitussihteerin työn hallitsemista
krs
00500 Helsinki
p. klo 10.30?11.30
Hyvinkäällä Willan vieressä
13.5. 020 773 7700
www.vasemmistoliitto.?
Hämeentie 29, 6. klo 14.30?17.30
Eläkeläisiltamat
Vartiokylän työväentalolla
13.5. klo 18?19.30
Vaalipaneeli
Ison Omenan kirjastossa
14.5. krs
00500 Helsinki
p. 045 348 5499
toimisto@vasemmistonuoret.?
www.vasemmistonuoret.?
Helsingin Vasemmistoliitto
toiminnanjohtaja
Jorma Pikkarainen 050 537 9011
www.helsinki.vasemmisto.?
Uudenmaan Vasemmistoliitto
toiminnanjohtaja
Auli Herttuainen 040 153 0150
www.uusimaa.vasemmisto.?
Etelä-Suomen
Vasemmistonuoret
Päijänteentie 35,
00510 Helsinki
puheenjohtaja Valter Söderman
045 315 8258
etela-suomi@
vasemmistonuoret.?
Varsinais-Suomen
Vasemmistoliitto
toiminnanjohtaja
Raimo Nieminen 040 648 3133
www.varsinais-suomi.
vasemmisto.?
Hämeen Vasemmistonuoret
Näsilinnankatu 22 A,
33210 Tampere
puheenjohtaja Visa Savolainen
050 431 1824
hame@vasemmistonuoret.?
Satakunnan Vasemmistoliitto
toiminnanjohtaja
Kari Kuisti 0400 125 396
www.satakunta.vasemmisto.?
Itä-Suomen
Vasemmistonuoret
Koulukatu 39 A 36,
80100 Joensuu
puheenjohtaja Aino Nevalainen
045 652 9646
itavanu@gmail.com
Hämeen Vasemmistoliitto
toiminnanjohtaja
Arto Kaleva 050 575 3726
www.hame.vasemmisto.?
Pirkanmaan Vasemmistoliitto
toiminnajohtaja
Jukka Kinos 040 743 1153
www.pirkanmaa.vasemmisto.?
Kaakkois-Suomen
piirijärjestö
toiminnanjohtaja
Arto Kaleva 050 575 3726
www.kaakkois-suomi.
vasemmisto.?
Etelä-Savon Vasemmistoliitto
toiminnanjohtaja
Arto Kaleva 050 575 3726
www.etela-savo.vasemmisto.?
Pohjois-Karjalan piirijärjestö
toiminnanjohtaja
Jouko Nuutinen 040 764 7688
www.pohjois-karjala.
vasemmisto.?
Pohjois-Savon Vasemmisto
toiminnanjohtaja
Jouko Nuutinen 040 764 7688
www.pohjois-savo.vasemmisto.?
Keski-Suomen
Vasemmistoliitto
toiminnanjohtaja
Jukka Kinos 040 743 1153
www.keski-suomi.vasemmisto.?
Pohjanmaan Vasemmisto
toiminnanjohtaja
Jukka Kinos 040 743 1153
www.pohjanmaa.vasemmisto.?
Pohjois-Pohjanmaan
Vasemmisto
toiminnanjohtaja
Jaakko Alavuotunki 0500 584 055
www.pohjois-pohjanmaa.
vasemmisto.?
Kainuun Vasemmisto
toiminnanjohtaja
Jaakko Alavuotunki 0500 584 055
www.kainuu.vasemmisto.?
Vasemmistoliiton Lapin piiri
toiminnanjohtaja
Kati Tervo 040 664 6643
www.lappi.vasemmisto.?
Keski-Suomen
Vasemmistonuoret
Väinönkatu 28 B 14,
40100 Jyväskylä
Puheenjohtaja Katriina Ojala
040 777 0999
keski-suomi@
vasemmistonuoret.?
Lapin Vasemmistonuoret
Lapinkatu 2,
96190 Rovaniemi
puheenjohtaja Jussi Öman
040 731 4145
lappi@vasemmistonuoret.?
Pohjois-Pohjanmaan
Vasemmistonuoret
Pakkahuoneenkatu 19,
90100 Oulu
puheenjohtaja Joel Karppanen
0400 901 715
pohjois-pohjanmaa@
vasemmistonuoret.?
Satakunnan
Vasemmistonuoret
Maaherrankatu 28,
28100 Pori
puheenjohtaja Joni Kalliomaki
050 557 8942
satakunta@vasemmistonuoret.?
Kansanedustaja Kari Uotila
matkalla Euroopan Parlamenttiin
10.5. klo 9.30?10.10
Järvenpään torilla
10.5. 020 773 7725
yrjo.sirola@sirolansaatio.?
Vasemmistonaiset
Lintulahdenkatu 10, 3. klo 15?16.30
Länsimäki
Kuulakujan Alepan edusta
Varsinais-Suomen
Vasemmistonuoret
Hakakatu 12,
20540 Turku
puheenjohtaja Sade Kondelin
050 560 8711
varsinais-suomi@
vasemmistonuoret.?
SDPL ry Pioneerit
Hämeentie 29, 6. krs
00500 Helsinki
p. krs
00500 Helsinki
p. krs
00500 Helsinki
p. 050 571 7330
www.sdpl.?
Yrjö Sirolan Säätiö
Lintulahdenkatu 10, 3. 050 591 1216
www.vasemmistonaiset.?
149
Työn, tasa-arvon ja
turvallisuuden puolesta.
www.kariuotila.?
9. >> Järjestöhakemisto
Vasemmistoliitto
Vasemmistonuoret
Lintulahdenkatu 10, 3
LAURI HANNUS
Kolumni
Emilia Kukkala
emilia.kukkala@kansanuutiset.?
Hirvittävä, peljästyttävä
A -staalo astaloineen
TIEDÄTKÖ STAALON. poliisilta, presidentiltä, keneltä tahansa auktoriteetilta . Nykyinen politiikka ylläpitää illuusiota siitä, että ruoantuotannon resurssit ovat loputtomat, Lassila toteaa.
ään toimii itsenäisesti maailmanlaajuisena järjestönä. Sen tavoitteena on
vaikuttaa merten liikakalastukseen.
Selvityksen mukaan Suomenlahden rysäkalastuksella näyttää olevan
edellytyksiä edetä MSC-serti?ointiin.
Verkkokalastuksen serti?oinnin esteeksi oli muodostumassa verkkojen
vaikutus luonnonvaraisiin meritaimenkantoihin.
Meidän meremme
Annika Lapintie nivoi seminaarin aiheet yhteen puhumalla rehevöitymiYksi koko sopii kaikille
sestä, jota pääosin maatalouden fosfori- ja typpipäästöt vesistöihimme
Teemu Tastin mukaan EU:n kalastuspolitiikan suurin ongelma on ?one
aiheuttavat. Moni vaihtaisi
mielihyvin vapautensa siihen, että saisi tyrannin selän
takaa katsella kanssaihmisen ottavan turpaansa.
Se, jos joku, on keskenkasvuista. Vapun
näytös oli harjoittelua tulevaisuutta varten.
Kotitehtävä 1: Missä vappu sai alkunsa ja miten?
(Vinkki: Neuvostoliitto ei liity asiaan mitenkään.)
Kotitehtävä 2: Miten Ben Zyskowiczin ehdotus
vankien ihmisoikeuksien poistamisesta liittyy kolumnin
aiheeseen?
10
Annika Lapintie huomautti ristiriitaisesta meripolitiikasta: Suomi on täysin riippuvainen Itämerestä, silti ravinnepäästöt ovat Itämeren valtioiden vertailussa suurimmat asukasta kohti.
Maat, meret ja kalat
» Ympäristöaiheisessa
EU-seminaarissa
kohtasivat luonnonelinkeinot ja politiikka.
VASEMMISTOLIITON ympäristötyöryhmä
järjesti tiistaina Eduskunnan kansalaisinfossa seminaarin, jossa Euroopan Unionin maatalous- ja meripolitiikasta olivat puhumassa eurovaaliehdokas ja eduskuntaryhmän
puheenjohtaja Annika Lapintie, Luomuliiton puheenjohtaja Jukka Lassila
sekä Etelä-Suomen merikalastajain liiton toiminnanjohtaja Teemu Tast.
Tehotuotannon ehdoilla?
Luomuviljelijä Jukka Lassilan malli
hyvästä maatalous- ja ruokapolitiikasta perustuu oikeudenmukaiseen
hintaan, paikallisesti suotuisiin resursseihin sekä yleishyödyllisesti
kohdennettuihin tukiin.
Euroopan Unionin nykyinen tukijärjestelmä CAP (Common Agricultural Policy) suosii tavanomaista tuotantoa ja sen tehostamista, luomu- ja
pienviljelijöiden jäädessä jalkoihin.
Sen suurin, ei pelkästään luomuviljelijöitä koskettava ongelma on kuitenkin maataloustuotteiden madaltuneet hinnat, jotka eivät takaa tuottajille oikeudenmukaista korvausta
työstään.
CAP-tuet kohdennetaan niin, että
viljelymaan vuokraaminen on kannattavampaa kuin oman maan viljely;
pienviljelijät tulevat riippuvaiseksi
ulkoisesta työpanoksesta. Suurin piirtein samanlaiseksi valtamedia kuvailee anarkistin.
Tällainen viholliskuva on suureksi avuksi, kun pitää
perustella esimerkiksi massiivinen joukkojenhallintaharjoitus oikeilla ihmisillä. Lakeja muutettiin näihin tarkoituksiin sopiviksi.
Samoja kaikuja kuuluu yhäkin. Paljon olisi kuitenkin vielä
tehtävää, esimerkiksi tukien kohdentaminen yleishyödyllisiin toimenpiteisiin kuten luonnon monimuotoisuuden suojeluun, ilma- ja
ravinnekierron tehostamiseen ja ilmastonmuutoksen ehkäisyyn.
. Tehotuotanto ja suuryritykset keräävät potin.
CAP-järjestelmään tehtyjen muutosten myötä vuodesta 2015 alkaen
luomuviljely saa oman erityiskorvauksen, mikä mahdollistaa Lassilan
mukaan sen toimimisen ?omilla ehdoillaan?. Koska tämä kuulostaa ikävältä, tarvitaan
myös peitesyy.
Nyt se oli astalo. Meni sinne lippukeppien lisäksi
tiemmä joku onkivapakin ja sille tielleen jäi.
Mitä kovempi politiikka, sitä kovempi poliisi. Tätä perusteltiin sillä, että suurin osa blokatuista
oli anarkisteja.
Harmi, että tämä sopi osalle niistä, joiden perusoikeuksiin ei tällä kertaa koskettu. Yhtä varmasti seuraavana listalla
eivät ole uusliberalistit.
Ei siitä niin kauan ole,
kun Suomessa mielipiteistä rankaistiin rankimman kautta. Se on saamelaisen mytologian ilkeä
haltija, joka syö lapsia ja imee ihmiseltä aivot päästä, jos
sille päälle sattuu. Suomessa poliisi otti
kiinni vähemmän ihmisiä kuin Turkissa, mutta enemmän
kuin Kambod?assa.
Vääränväriset liput kerättiin kovaotteisesti pois ja
osaa ihmisistä estettiin osallistumasta vappukulkueeseen. Rehevöityminen on Itäsize ?ts all?-logiikka; se mikä toimii
meren suurin ongelma, mutta muut
esimerkiksi Espanjassa, täytyy toisaasteet ja liikakalastus aiheuttavat
mia myös Suomessa. Kalastusvakuuoman tuhonsa.
tus ei korvaa tavallisimpia väLapintie huomautti ristiriilineistön vahinkoja.
dasta suomalaisessa meMyös ajoverkkoripolitiikassa; olemme
kielto on aiheuttamaana täysin riippunut ongelmia, sillä
vaisia Itämerestä,
n
y mine
Suomi on saanut
silti ravinnepääsRehevöit
r in
u
u
s
EU:lta moitteita
tömme ovat Itämen
e
r
on Itäme
riittämättömästä
ren valtioiden ver.
ongelma
tailussa suurimmat
ajoverkkojen uhasukasta kohti. Eivät ne taivaasta tippuneet kuin kymmenen käskyä Moosekselle.
Tässä suhteessa olemme ilmeisesti tyhmentyneet.
Lönnrotin kokoamissa Suomen kansan muinaisissa loitsurunoissa (1880) vielä tiedettiin, että oikeuslaitoksen
pystytti itse perkele ?herroille herukkeheksi, häviöksi
köyhän kansan?.
Kun ihmisiä sorretaan, ihmiset ennen pitkää suuttuvat. Samalla valtaapitävät avuliaasti
kertoivat, mikä heidän toimintaansa eniten uhkaa.
VAPPUNA POLIISI hajotti kulkueet ainakin Phnom Penhissa, Istanbulissa ja Helsingissä. Näin, vaikka yritysten omistajiin kuuluu Eurajoen kunta. Sorrosta hyötyjiä turvaamaan tarvitaan valtion väkivaltakoneisto. Kamerkkinä pienen Euralastajille ei myöskään
joen kunnan, jonka kokoole annettu heille luvattuja palkkioita ajoverkkokielnaispäästöt ovat suuremmat kuin
losta johtuvista taloudellisista meneHelsingin, ja alueen vesistöt ovat
tyksistä.
käyttökiellosta.
EU:n joissakin maissa kalastuspoTämä johtuu alueen yrityksistä,
jotka ovat pumpanneet suuria määlitiikkaa täydentää MSC-serti?ointi,
josta Tast esitteli Maria Saarisen esiriä jätevesiä suoraan alueen vesistöiselvityksen Suomenlahden alueelta.
hin. Lakaamien pyöriäispintie mainitsi esiten tarkkailusta. siitä, mikä on oikein ja mikä väärin.
» Kun ihmisiä
sorretaan,
ihmiset
ennen pitkää
suuttuvat.
LAINVALVOJAA SYVÄSTI kunnioittava suomalainen unohtaa, että hänen rakastamansa lait on säätänyt hänen
vihaamansa kansanedustaja. Ajatusrikollisten lista ei
kuitenkaan vuorenvarmasti lopu anarkisteihin, kun sitä
on kerran alettu pitää. Lapintie
MSC (Marine Stewardship Council)
peräsi vastuuta sekä kuntien että val-serti?ointi on alunperin ympäristötion tasolta.
järjestö WWF:n ja yritysmammutti
Unileverin yhteistyössä laatima ympäMinna Sumelius
ristömerkintäjärjestelmä, joka nyky-. Odottaa isällistä linjausta . Milloin kenellekin huudetaan kuorossa kuritushuonetta
90
sama
sa
mast
ma
sta
st
a perheestä
peerh
hee
eest
sttä tulevat
ttu
uleva
vaat
vat
. Vapaa sisäänpääsy.
Talkootie 4, 01350 Vantaa
Vantaan Vasemmiston historiahanke
kerää muistitietoa vasemmiston
toiminnasta Vantaalla.
Lisätietoja: www.vantaa.vas.fi
http://www.sdpl.?/ystavyysleiri
h
ht
tp:/
tp
://w
/www
ww.s
ww
.sdp
dpl.
l.?/ystavyysleiri
Pinskut!
P
Pi
nsku
ns
k t! Elämyksiä.
ku
Elämy
myks
my
ksiä
ks
iä. 09 7596 240
ilmoitukset@
kansanuutiset.fi
Ystävyysleiri 2014
S
um
mmerr Art
Arrt & M
edia EExchange
xchangge Camp
Cam
mp
Summer
Media
7.-13.7.2014
7
.-1
13.
3.7.
3.7.
72
20
014
14
Juupajoen
Juup
up
paj
a oe
o n Sammalniemessä
Samm
Sa
Samm
mmal
a ni
n em
eme
essää
nuori
90?
0. Yhde
Yhdessä.
ess
ssä.
11. O
ta
a
huomioon,
huoneita
h
hu
omio
om
ioon
on,, et
että
tä h
huo
uo
one
n it
ita on rrajoitetusti.
ajoi
ajoi
aj
o te
tetu
t sti.
tu
i.
Lisätietoa
ilmoittautumisohjeet
löydät
L
Li
s ti
sä
tiet
etoa
o lleiristä
oa
eiri
ei
rist
stä
st
ä ja
ja iilm
lm
moittautumi
misohjee
e t löyd
ydät
ät
Pinskujen
kotisivuilta.
P
Pi
nssku
kuje
en ko
koti
t si
ti
sivu
vu
uillta.
ta
a
Torstaina 15.5.2014 klo 18 - 20
Eurooppaan
Me äänestämme Annikaa!
1WVK 1LCNC
Kestävyysvaje talouspolitiikan haasteena
Illan luennoitsijana toimii valtiosihteeri Tuire
Santamäki-Vuori. Ensimmäisen kriittisen
puheenvuoron pitää johtaja Lasse Laatunen.
Tilaisuuden avaa Työväenkirjaston ystävien
puheenjohtaja, professori Pentti Arajärvi.
,/02,78.6(1 21 0$.6$187 0(5-$1 78.,5<+0b
138
Studia Generalia
Vapaa pääsy, kahvitarjoilu.
Tervetuloa!
Työväenliikkeen kirjasto
Sörnäisten rantatie 25 A 1, Helsinki
Työväenkirjaston ystävät ry
Kaikille avoin työväenliikkeen historian
ja työväenperinteen tieteellinen
erikoiskirjasto!
AUKI TI 10-18, KE 12-18, TO-PE 10-16
Järjestämme viikoittain kirjakahviloita!
. p. Ma
Majo
joit
ittu
tumi
mine
mi
nen tapahtuu
ne
tapa
ta
pa
paht
ahttuu sekä
sek
sek
ekä
ä sisällä
sisä
si
sääll
llää le
eir
i ikeskuksen
huoneissa
ulkona
teltoissa.
Ota
k
ke
skuk
sk
ukse
sen
n hu
huon
onei
eiss
ei
ssssa et
eettä
tä u
lkon
lk
o a te
on
elttoi
o ss
ssaa. Yl
jaa talkoolaiset
tal
a ko
al
ool
olai
a se
ai
set
et ilmaiseksi!
illmaais
isek
ekksii!
Jollet vielä tiedä m
mitä
ittä te
ttehdä
hd
h
dä ke
dä
kesällä,
esä
s ll
l ä,
ä o
on
n vastaus
edessäsi. Pinskujen
Pinskujeen kansainvälinen
kans
ka
n ai
ns
a nv
nväl
väl
älin
i en
e ystävyysleiri
monta
kerää taas yhteen mo
ont
nta in
iinnokasta
nno
oka
k stta ympäri Suomen
innokkaimpia
myös
ulkomailta.
ja iinn
nnok
okka
ok
kaim
ka
im
impi
mpi
p a my
m
yös
ös u
lkom
lkom
lk
oma
ai
ailta.
Tule mukaan ja
ikimuistoinen
koee ik
ko
ikim
im
mui
uist
uist
stoi
oine
oi
ne
en vviikko
iikko
ko taidetyöpajojen, kansainvälisen
tunnelman
kesäisten
väli
vä
lise
sen
n tu
unn
nnel
elma
man
n ja
j kes
säisten puuhien merkeissä
kauniin
Iso-Petääjärven
rannalla!
k
kaun
aunii
niin Is
so
o--Pe
Petä
tä
ääj
äjär
ärve
veen ra
ann
nal
a la
a!
Villiinny
vedestä,
V
Vi
llii
ll
iinn
ii
nnyy ve
nn
ede
esttä,
ä, jjammaile
ammaile
am
ma e musiikkityöpajassa,
ma
?ilistele
kesäisissä
bileissä
loisteessa.
?
?ili
ilist
stel
elee ke
esä
säis
isis
is
issä
is
sää b
illei
ilei
eiss
ssä
ss
sä ja lleirinuotion
e ri
ei
rinu
nuot
nu
otio
ot
ion
io
n lo
ois
i teessa.
Jokaiselle
varmasti
Joka
Jo
ka
ais
isel
elle
le o
on
n va
varm
rmas
assttii jjotakin!
ottak
kin
i !
Leirin
hinta
sisältää
yhteiskuljetuksen
Le
eirrin h
inta
in
ta ssis
isäl
ältä
tää
ä yh
yhte
hte
teis
isku
is
ku
k
uljje
ettuk
tuk
u se
sen se
ssekä
kä rruokailut
uoka
uo
kail
ka
ilut
il
u
leirillä.
Majoittuminen
leirileir
le
iril
illä
lä.. samasta
sisarukset
sisaru
si
ru
ukset
kset saavat
ks
saaava
vat 10?
1 . alennusta
10
ale
lenn
n usta
nn
usstaa
50?
0. Annika Lapintie EU-parlamenttiin!
Meijjän
Merja
6KPMKO¼VVÑO¼P¼ VCUC CTXQP KJOKUQKMGWMUKGP LC QKMGWFGPOWMCKUWWFGP
RWQNWUVCLCPC #PPKMC QP XCJXC XCKMWVVCLC 'WTQQRCP RCTNCOGPVKUUC
CPPKMCNCRKPVKG PGV
HCEGDQQM EQO CPPKMCNCRKPVKG
137
5KTRC 2WJCMMC
/[ÑU OG VWGOOG #PPKMCC .CWTC .QFGPKWU VQKOKPPCP
LQJVCLC XGTMUCOJGVUNGFCTG #PVGTQ ,[T¼PMK RTQHGUUQTK
GOGTKVWU +KTKU -CTRRKPGP VKGVQCUKCPVWPVKLC 5KTMMC
-WKXCNC GN¼MGN¼KPGP /CTLWV .WOKL¼TXK V[Ñ[OR¼TKUVÑ
CUKCPVWPVKLC RU[M GUJ 1KNK /CTVKOQ #PFGTUUQP UKJVGGTK
GN¼MGN¼KPGP #PW /¼MK L¼TLGUVÑUKJVGGTK 4CKUC 4CUKNCKPGP
UKJVGGTK 5CPPC 4WWUWPGP RWJGNKPCUUKUVGPVVK UKXWVQKOK
PGP VCNQPOKGU -CNGXK 5WQOGNC VWVMKOWU LC XKGUVKPV¼
LQJVCLC
GOGTKVWU -CVLC 5[X¼TKPGP GZ MCPUCPGFWUVCLC
CNWGRCNXGNWR¼¼NNKMMÑ /GTLC 6GT¼X¼ QUCUVQUKJVGGTK
6CKUVQ 6GT¼X¼ MCWRWPIKPUKJVGGTK
6WG #PPKMCP MCORCPLCC VKNKPWOGTQ
#PPKMC .CRKPVKGP VWMKT[JO¼
(+ /WKUVC XKKVGPWOGTQ
www.merjakyllonen.?
Tämäkin
ilmoitustila
huomattiin.
Varaa oma
ilmoitustilasi:
p. IIloa.
iä
loa
o . 50
Ylilii viidestä
Y
viiid
des
e tä
tä lapsesta
lap
ap
pseestta vastaavat
v sttaa
va
aava
vaat ohjaajat
ohjaaajjatt
oh
. 09-766429
?e-mail perinne@tyovaenperinne.fi?
?Kirjasto löytyy myös Facebookista!?
www.tyovaenperinne.fi
Bg[efa]g^_S
'" hgaffS
Avoimet ovet la 17.5.2014 klo 10?14
Talon toimijat esittäytyvät: laulua, tanssia, maalauksia.
Muistojen Puistokulma -työpajassa voit katsoa videon
Puistokulman rakennustalkoista 1963?64 ja kertoa omat
Puistokulma-muistosi!
Kahvila avoinna. / aaikunen
ikkun
unen
en (yl
((yli
y i 18v)
yl
18v)
. / llapsi
ap
psii ttai
ai nuo
n
uori
uo
ri
. Sörnäisten rantatie 25 A 1 ?
00500 Helsinki
Suomen eurojäsenyys on ollut
virhe. myös paikkakuntansa kaupunginvaltuutettu. Viimeksi hän on ollut
ministeri Paavo Arhinmäen (vas.)
eduskunta-avustajana. Hän itse täsmentää, ettei ole Eurooppa-vastainen vaan vastustaa
unionia ja erityisesti sen kehitystä
liittovaltioksi.
. Virallinen historiankirjoitus lähtee siitä, että EU on rauhanprojekti.
Mutta samaan aikaan EU pystyttää itselleen sotilaallisia rakenteita. Vain tätä kautta hänen mukaansa voidaan demokratiaa EU:ssa
lisätä.
. irrottautumista pitää hänen mukaansa harkita, jos muutoksia Euroopan keskuspankin rooliin ei saada. Suomen pitää lopettaa ylikansallisen pankkituen maksaminen.
EU:n pitää lopettaa talouspoliittisen
päätösvallan kahmiminen Brysseliin. Unionista ei pidä
tehdä sotilasblokkia. Eurokriisi ja sen tuoma talouskuripolitiikka on maksanut Suomelle, keskittänyt valtaa epädemokraattisiin käsiin Brysseliin ja vienyt
kriisimaat sosiaaliseen katastro?in.
. Se tarkoittaa sitä, että päätöksiä yhä enemmän tehdään keskitetysti. Se tarkoittaa
suurten maiden valtaa pienten maiden yli. Eurooppa ja
koko maailma tarvitsee nyt enem-
Eerola sanoo jämäkästi, että EU ei
tarvitse yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
. Lisäksi haluaisin keskittyä EU:n
ulkosuhteisiin. Siinä kaikki EU:n syliin tulevat
ongelmat ratkaistaan sillä, että EU
saa lisää valtaa. poliittisessa
historiassa, journalismissa ja
venäjän kielessä.
» 2001?2008 politiikantoimittaja
Kansan Uutisissa.
» 2008?2010 Ylen Moskovan
toimituksessa.
» 2011?2014 ministeri Paavo
Arhinmäen eduskunta-avustaja.
» Uudenmaan Vasemmistoliiton
puheenjohtaja.
» Vantaan vasemmiston
valtuustoryhmän puheenjohtaja.
» Kielitaito: suomi, ruotsi, englanti,
venäjä, viro.
» Vapaa-aikanaan lukee, kirjoittaa,
ulkoilee, matkustelee ja tutustuu
vieraisiin kulttuureihin.
män perushoitajia, lääkäreitä ja yhteistyötä kuin syyttäjiä, tuomareita
ja boikotteja.
Eerola sanoo, että vähemmistöjen
vastainen äärioikeisto käyttää hyväksi ihmisten tyytymättömyyttä.
. EU:n liittovaltiokehitys pitää
hänen mukaansa katkaista, samoin
Suomen ulkopolitiikan ulkoistaminen Brysseliin.
EU-parlamentissa Eerola haluaa
keskittyä eurokriisipolitiikan suunnan muuttamiseen.
. Politiikan lisäksi hänen ammattiosaamistaan on erityisesti Venäjä-tietämys.
Hän on asettunut ehdokkaaksi,
koska hänen mukaansa EU:ssa tarvitaan radikaalia muutosta:
. EU-ehdokas
?EU:n liittovaltio lisäisi demokratiavajetta?
JARMO LINTUNEN
» Antero Eerola on
jyrkkä EU-kriitikko.
Hän vaatii unioniin
demokratiaa siten, että
päätösvaltaa palautetaan jäsenmaiden
parlamenteille.
ANTERO EEROLA, 39, on ehkä Euroopan unionin vastaisin vasemmistoliiton ehdokas Euroopan parlamenttiin. Ukrainan kriisi on tähän saakka
vakavin todiste siitä, että yhtä yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa
EU:lla ei pidä olla. Puhutaan
myös yhteisömetodista, joka on sellainen musta-aukko, joka imee koko
ajan päätösvaltaa jäsenmailta. Vasemmiston on koko Euroopassa osoitettava, että se on EU-kriittinen vaihtoehto, joka perustuu erilaisuuden kunnioittamiseen, kansainvälisyyteen ja ihmisten väliseen
solidaarisuuteen.
Eerola vaatii, että päätösvaltaa pitäisi siirtää unionilta takaisin jäsenmaille. Eerola on
työskennellyt vuosia Kansan Uutisissa, myös Yleisradio on työllistänyt
häntä. Vasemmiston on koko Euroopassa osoitettava, että se on EU-kriittinen vaihtoehto, Antero Eerola sanoo.
Antero Eerola
» 39-vuotias vantaalainen toimittaja.
» Opintoja mm. Hänen mielestään se ei ole
EU:n kohdalla mikään malli vaan ideologinen liike.
. Minusta Suomen ei pidä olla
tämmöisissä peleissä mukana.
Eerola sanoo, että Suomi on nyt
yhteisen ulkopolitiikan kautta vedetty osapuoleksi Ukrainan kriisiin,
mikä ei palvele Suomen kansallisia
etuja.
. EU yritti tässä Ukrainan tilanteessa geopoliittista aluevaltausta,
mutta mahalasku tai kompastuminen oli aika täydellinen.
Eerolan mukaan EU:n epäonnistuminen näkyy siinä, että kriisin neuvottelupöydissä istuvat USA ja Venäjä, ja EU on sivuroolissa.
Eerola pitää itseään modernina sotilasliittoja vastustavana puolueettomuusmiehenä.
. Liittovaltio tarkoittaa syvenevää demokratiavajetta. EU:lla
on taistelujoukot ja yhteistä puolustuspolitiikkaa rakennetaan.
Kun EU:n Lissabonin sopimuksessa sanotaan, että jäsenmaat sitoutuvat asteittain parantamaan sotilaallisia voimavaroja, ei rauhanprojektista ole Eerolan mukaan paljon
jäljellä.
Jouko Huru. kuten
Eerola euroaluetta kutsuu . EU:n talouskuripolitiikka on vienyt kriisimaat sosiaalisen holokaustin partaalle.
. Päätösvalta on pois jäsenmailta ja kansallisilta parlamenteilta.
Eerola on pohtinut liittovaltion
olemusta. In?aation
lisäksi pankki pitäisi aktivoida yhteiskuntapoliittiseksi toimijaksi.
?Eurojäsenyys oli virhe?
» Vaalimotto: ?EU-kriittinen
vaihtoehto vasemmalta?.
Moderni puolueettomuusmies
Eerola sanoo tärkeimmäksi viestikseen äänestäjille, että EU:n pitää toimia ihmisten ja ympäristön, ei suuren
rahan ja vapaiden markkinoiden ehdoilla. Se on
epädemokraattista kehitystä.
Eerola on vantaalainen toimittaja
. Ja kun tulee uusi ongelma se ratkaistaan taas siten, että
EU saa taas lisää valtaa. Jäsenmailla on aivan erilaiset intressit suhteissaan Ukrainaan, suhteissa ylipäätänsä suurvaltapolitiikkaan ja suhteessa Venäjään.
12
» Ukraina
todistaa,
että yhteistä
EU:n ulkopolitiikkaa
ei tarvita.
Eerolan mukaan EU:n suuret jäsenmaat pelaavat nyt omia geopoliittisia pelejään.
. Sitähän ei viety koskaan kansanäänestykseen myöskään siksi, ettei se olisi mennyt läpi.
EU:n valuuttakolhoosista . Kyse on nyt muutoksen suunnasta
ja väristä. Se näkyy nyt suhteessa Venäjään, kun on lähdetty mukaan EU:n
boikottilinjaa.
Eerola arvioi, ettei pakotteilla ole
mitään positiivista vaikutusta, mutta
niissä mukanaolo voi aiheuttaa Suomelle pysyvää vahinkoa.
Kansallisiin ja paikallisiin asioihin sen ei pidä
turhaan puuttua.
Saramon mielestä EU-parlamentin valtaa suhteessa komissioon olisi
kasvatettava, mutta suhteessa jäsenmaihin ei.
Jussi Saramon mukaan harmaan talouden vastainen taistelu pitäisi aloittaa rahamarkkinoista ja muun yritystoiminnan ylätasolta, vaikka naapuriavun kyttäys onkin helpompaa.
» Ylikansallisiin
ongelmiin
tarvitaan
ylikansallisia
ratkaisuja.
Maakohtainen kirjanpito
Pankkikriisi on Saramon mukaan
hoidettu huonosti.
. Erno Välimäki, Toivo Haimi,
21.3. Euroopan tuuli näyttäisi kääntyvän vasemmalle, joten nyt pitää tehdä
kaikki sen eteen, että euro korjataan.
Mikäli tässä ei voida onnistua, pitää
tietysti alkaa miettiä myös hallittua
eurosta luopumista.
Hän arvioi sen kuitenkin olevan
vielä vaikeampi tie.
. Oleellista on sanojen sijaan sisältö . Jatkossakin on pidettävä kiinni siitä, että vain kansallistettuja pankkeja voidaan tukea, kuten esimerkiksi Espanjassa tehtiin,
eikä tukijärjestelyjä tehdä ilman sijoittajavastuuta.
Niin ikään tukijärjestelmiin ei pitäisi sisällyttää sisäistä devalvaatiota
ja kriisimaiden kansalaisten kurjistamista.
. ?nanssimarkkinoiden sääntelyssä valtaa on pakko siirtää yhteisiin
rakenteisiin, jos halutaan vastavoimaa ylikansalliselle pääomalle. Usein helpointa on aloittaa kyttäämällä vaikkapa urheiluseuroja tai
naapuriapua, joiden pitäisi olla tärkeysjärjestyksessä viimeisenä.
?Tuuli näyttäisi kääntyvän?
Yhteisvaluuttaan Saramolla ei ole
jyrkkää kantaa suuntaan eikä toiseen.
. 17.4.
Janne Nieminen, Annika Lapintie.
25.4. Ne eivät nojaa ilmastotieteeseen.
Työntekijöiden oikeuksista Saramo lähtisi EU-tasolla ensimmäisenä ajamaan ja puolustamaan järjestäytymis- ja lakko-oikeutta, oikeutta
ryhmäkanteeseen ja oikeuttavähimmäispalkkaan, joka on vähintään 60
prosenttia mediaanitulosta.
Saramon mukaan ylikansallisiin
ongelmiin tarvitaan ylikansallisia ratkaisuja.
. Sen
sijaan monissa muissa asioissa valtaa
olisi palautettava jäsenmaihin. Eila
Tiainen, Erkki Virtanen. Juha-Petteri Pasma. Eila
Aarnos, Hanna Sarkkinen, 4.4. Olen ollut mukana eurooppalaisessa vasemmistotoiminnassa toistakymmentä vuotta.
Viimeiset viisi vuotta Saramo on
toiminut Euroopan vasemmistopuolueen hallituksessa.
. Petri Pekkola,
14.3. Alusta asti olisi pitänyt toteuttaa maksimaalista sijoittajavastuuta,
joka otettiin käyttöön vasta Kyproksen kohdalla. Minusta tärkeintä on, että valta on kansalla, seuraavaksi tärkeintä on, että se
on lähellä.
?Rajoille kuolevat häpeäksi?
Kilpajuoksua pohjalle
Saramon mukaan tarvitaan vähimmäistasot yritysten ja pääomatulojen
verottamiseen, sosiaaliturvaan, ympäristönormeihin, palkkoihin ja työehtoihin.
. Myös Suomen näkökulmasta
on hyvä, että voimme hoitaa suhteita kahdenvälisesti etenkin naapurimaiden kuten Venäjän ja Norjan
kanssa.
Mitä tulee unionin maahanmuuttopolitiikkaan, Saramon mukaan on
selvää, että lähitulevaisuudessa on
jossain määrin rajoitettava ulkoista
maahanmuuttoa.
. Muuten EU-maat jatkossakin kilpailevat siitä, kuka saa yritystoimintaa maaperälleen myymällä kansalaisensa ja ympäristönsä halvimmalla.
Unionin nykyisiä ilmastotavoitteita hän ei pidä riittävinä.
. Sisäisiä ongelmia ei ratkaista rajoittamalla liikkumista, vaan
tekemällä halpatyövoiman käytöstä
mahdotonta ja turvaamalla kaikkialla
minimi sosiaaliturvaan.
Emilia Kukkala
emilia.kukkala@kansanuutiset.?
SARJASSA AIEMMIN: 28.2. Olen viettänyt lähes kaikki kesälomani ympäri Eurooppaa tavaten
samalla vasemmistolaisia toimijoita
ja osallistuen mielenosoituksiin. Li Anders-
son, Pia Lohikoski, 7.3. Merja
Kyllönen, Faruk Abu Taher. KUN PUOLUE lähti
hallituksesta, eikä
tarvinnut olla enää ympärivuorokautisesti töissä, oli luonnollista lähteä
eurovaaleissa ehdolle. Kansallisiin valuuttoihin palaaminen pitäisi tehdä pitkän ajan kuluessa, hallitusti yhdessä muiden mai-
Saramo sanoo, että yhteiseen ulko- ja
turvallisuuspolitiikkaan Eurooppa ei
ole vielä lähellekään valmis.
. Lukuun ottamatta eliittiä, joka ei
vieläkään ole verotuksen piirissä monissa kriisimaissa.
Saramon mukaan harmaan talouden torjunnassa tärkeintä olisi voittaa
taistelu rahamarkkinoilla ja yritystoiminnan ylätasolla.
Tärkein yksittäinen, nopea ja realistinen keino on maakohtainen kirjanpito, jonka etenemistä EU:ssa on
lykätty eteenpäin.
. 11.4. EU-ehdokas
?Harmaan talouden vastainen taistelu
pitäisi aloittaa rahamarkkinoista?
JARMO LINTUNEN
» Jussi Saramo haluaisi
Jussi Saramo
nähdä siirtymän
veroparatiisitaloudesta ja finanssikapitalismista sosiaaliseen
Eurooppaan.
» 34-vuotias vantaalainen.
» Poliittinen sihteeri ja tietotekniikan
asentaja.
» Harrastaa vasemmistoaktivismia
Euroopassa ja Vantaalla.
. EU on tällä hetkellä ainoa taho,
jonka ympärille näitä ratkaisuja voidaan kestävästi rakentaa. Monet ystävistäni ovat ehdolla eri maiden vasemmistopuolueiden listoilla.
Saramo haluaisi myös jakaa EUministerivaliokunnan vastaavan erityisavustajan toimesta kertynyttä tietämystään ajankohtaisista kehityskuluista.
den kanssa, kuten euron luomisessakin toimittiin.
Ideologisesti Saramo ei sano kannattavansa sen kummemmin liittovaltiota kuin nationalismiakaan.
. Olisi kuitenkin luotava laillisia
väyliä tulla Eurooppaan, rajoille kuolevat tuhannet ihmiset ovat häpeäksi
Euroopalle. 30.4.
Sinikka Torkkola, Kari Uotila.
13. Heikki Patomäki, 28.3
Todella vakavan kriisin syvetessä kyllä
hyvin äkkiä kysyttäisiin, olisiko teillä sotilailla tähän surkeaan tilanteeseen jotain tarjottavaa, vaikka sitä ennen oltaisiin oltu erimielisiä monessa asiassa.
TEKSTI Jouko Huru
Todellinen uhka suurkriisissä
Nokkala ei
maalaa piruja
seinille, mutta
haluaa puhua
vaikeistakin
asioista.
Nokkala sanoo Ukrainan kriisistä . Se yrittää olla viileä tutkijan
puheenvuoro eikä sellainen halki?poikki?oksat?pois-pam?etti.
Nokkala sanoo, että suomalainen yhteiskunta on pahan päivän tullen kovastikin riippuvainen puolustusvoimistaan. Suomea ei uhkaa
ALL OVER PRESS
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan yhteisessä keskustelussa tarvittaisiin enemmän avoimuutta, Arto Nokkala arvioi.
» Arto Nokkala sanoo, että Suomelta löytyy sotilaallista kykyä ja tahtoa. Hän kuitenkin arvioi, että puolustus- ja
ulkoministeriö eivät puhu julkisesti samaa kieltä, mikä hämärtää asioista.
SUOMESSA VOI olla ongelma, ettei osata ajatella,
että puolustusvoimat voisivat joutua oikeasti
myös toimimaan, sanoo yhteiskuntatieteiden
tohtori everstiluutnantti (evp.) Arto Nokkala.
. Olennaista on, että Suomessa ei ole sellaista peruslähtöasetelmaa kuin mikä tuolla
vallitsee.
Suomen todelliset sotilaalliset uhkakuvat. Hänen kir-
14
jansa ei ole tutkimus vaan asiantuntijan puheenvuoro.
. Suomen puolustus murroksessa.
Napakkaa on myös teksti, jossa hän pohtii
Suomen puolustuksen ydinkysymyksiä. tässä haastattelussa joka tehtiin kriisin alkuvaiheessa ?
ettei Suomea uhkaa tämän kaltaiset kriisit.
. On aika vaikeata kuvitella tämän tapaista
skenaariota Suomessa. ja löytyykin Nokkalan mukaan. Sellaista, että tänne ilmestyisi joitakin outoja vihreäpukuisia miehiä rynnäkkökiväärien kanssa piirittämään
paikkoja, eikä missään olisi ammuttu laukaustakaan ja että rajavartiostot ja muut eivät
olisi toimineet.
. En aio nyt ruveta maalaamaan piruja seinille, mutta tärkeätä on, että kansalaiskeskustelua koetetaan edesauttaa ja puhua tässä yhteydessä vaikeistakin asioista.
Nokkalan uudella kirjalla on napakka nimi,
Kyky ja tahto . Sen takia niihin kannattaa uhrata veromarkkoja, että niillä
on jotain tarjottavaakin.
. Tämä on tietyllä tavalla lainausmerkeissä
elämäntyökirja. ja nyt tutkijana vapaus puhua.
Sotilaallista kykyä ja tahtoa pitää löytyä
. Hän
sanookin, että entisenä sotilaana hänellä on
paljon tietoa
Vaikka oltaisiin liitossa, niin joka tapauksessa
omasta puolustuksesta pitää pitää huolta ja varautua
liittosuhteen sortumiseen.
Yhdeksi suurimmista hyödyistä liittoutumisessa
Nokkala laskee puolustuksen kehittämismahdollisuudet. Ukrainan kriisi
DOCENDO
liittyvät Nokkalan mukaan koko Eurooppaa
koskevaan suurkriisiin. Sopimuksilla on aina merkitystä, mutta niiden
noudattaminen pahassa paikassa on aina eri asia. Mutta tätä
ei aina puolustushallinnosta uskalleta tehdä.
Nokkala sanoo, että Suomessa ei eletä enää
Kekkosen tai Koiviston aikaa puhumalla turvallisuuspolitiikasta niin, että se koostuu erillisistä ulko- ja puolustuspolitiikoista.
. Sanomani on se, että vielä ei ole välttämätöntä
puolustuskyvyn takia liittyä Naton jäseneksi. Vaikka samalla varauduttiin Neuvostoliiton potentiaaliseen uhkaan.
Ankarassa katsannossa sama koskee Nokkalan mukaan yhteistyötä Yhdysvaltain kanssa.
. Juuri puolustusvoimien kehittämisessä on Suomen ja Ruotsin yhteistyössä paljon käyttämättömiä
mahdollisuuksia.
LIITTOUTUMISIA POHTIESSAAN
pohtiessaan Nokkala epäröi kovasti,
miten Euroopan maat tulisivat käyttäytymään. Se tarkoittaa, että puolustushallinnon
vaikutusvalta on aika suuri. Euroopan
unionikin olisi luultavasti osallisena kriisissä.
. Vaikka varaudutaan epätodennäköisiinkin tilanteisiin, pitäisi uskaltaa puhua
asioista niiden oikeilla nimillä.
. Julkisten ulko- ja puolustuspolitiikoiden väliltä puuttuu linkki, mikä hämärtää asioita.
. ja kysymys on ratkaiseva . Pelotevaikutus toimii, mutta jos se
pettää, niin voidaanko luottaa siihen, että tukea varmasti tulee.
. Vaikka korostan laadullista
aspektia voimasuhteissa, on tietysti havainnollista puhua lukumääristä.
Nokkala sanoo, ettei siitä päästä mihinkään, että Nato on Venäjään nähden ylivoimainen.
. Puolustusvoimat elää omassa kriisimaalimassaan ja se on hyvin varovainen sanomaan mitään konkreettista toimintaympäristöstä. oltiin sitten Natossa tai ei.
. En näe suoralta kädeltä mitään kahden välistä
puolustustakuuta tai tukea Yhdysvaltain taholta. Vasta
silloin sekä Naton että EU:n kyvyt punnitaan.
. Itse lähden siitä, mitkä ovat operointikykyisiä joukkoja. Jos joku maa alkaa irrottautua yhteisestä rintamasta, kun kansallisia etuja laskettaisiin tarkemmin,
niin tekisikö se saman EU:ssa ja Natossa.
VAKAVIA KRIISEJÄ
Jouko Huru
15. Korostan
sanaa ?välttämätöntä?. Käsittelen
mieluummin eri vaihtoehtojen etuja ja haittoja.
Hänen sanoistaan voi kuitenkin lukea, että hän on
vahvasti oman yksistäänkin toimivan puolustuskyvyn
kannattaja . Alennustilan trauma vallitsee vielä.
Isossa sotilaallisessa kriisissä Suomenlahden pohjoisrannikosta tulisi Nokkalan mukaan sotilaallinen
operaatioalue, jos Suomi olisi Naton jäsen.
VENÄJÄ-KORTTI VAIKUTTAA
Ei eletä enää Kekkosen aikaa
Nokkala arvioi, että poliitikot luottavat Suomessa puolustusvoimien asiantuntijuuteen
sotilaallisen turvallisuuden asioissa.
. Siis sillä edellytyksellä, että oman puolustuksen
kehittämiseen löytyy rahoitus.
ARTO NOKKALA
ö
Y hteisty
oliitonkin
Neuvost
ehitti
kanssa k
Suomen
sk yk yä.
puolustu
sanoo,
että Suomen pitää lähi aikoina valita joko selkeän liittoutumisen tie tai sitten on
jatkettava nykyisellä linjalla.
Jälkimmäistä hän kutsuu yhteisölliseksi sotilaalliseen liittoutumattomuuteen perustuvaksi
yhteistyöpolitiikaksi.
Kirjassaan Nokkala arvioi molempien
vaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia.
. En sano yksioikoisesti, että liittykää Natoon tai
älkää liittykö. Erityisesti korostan Ruotsin ja Suomen keskinäistä yhteistyötä.
Nokkalan mukaan puolustuksen kehittäminen ja
liittoutuminen kriisin varalta pitää erottaa toisistaan.
. Suomen valinnassa korostuu, minkälaisen hyökkäysuhan Venäjä katsoo suuntautuvan Suomen alueelta.
Nokkala huomauttaa, että todennäköisyyksien
pohdinnoissa pitää ottaa huomioon, että Venäjä tietää
jääneensä alakynteen strategisissa kykykuvioissa kylmän sodan jälkeen. Ero on vain siinä . Ne ovat kietoutuneet entistä enemmän
toisiinsa käytännön politiikan tasolla. Nokkalan mukaan ongelmat
johtuvat osin puhetraditioista, osin siitä, että
yhteydet todellisiin toimintaympäristöihin
ovat erilaiset. Tarvittaisiin tietyn tyyppistä avoimuutta
enemmän.
Nokkala sanoo, ettemme elä missään abstraktioissa. Sen lisäksi infrastruktuurikustannuksia voisi olla
kymmenen vuoden ajan noin 30 miljoonaa vuodessa.
NOKKALA KUITENKIN
Nokkala huomauttaa,
että Suomella oli aikoinaan yhteistyötä Neuvostoliiton kanssa. Sekin vaikuttaa Venäjän toimiin.
. Rahaa vaatimattomista puolustuskyvyn asioista
maanpuolustustahto on niitä, joihin voi hyvin luottaa.
pitää Nokkalan mukaan
tarkkaan pohtia.
. Niiden
on pakko jo tämän EU-ulottuvuuden takia
mennä limittäin ja päällekkäin.
Arto Nokkala
Nato-kortin
valot ja varjot
käsittelee kirjassaan Kyky ja tahto Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden valo- ja varjopuolia. onko Natolla näin suuressa kriisissä poliittista kestävyyttä laittaa kaikkia peliin.
Suomalaisten maanpuolustustahtoon Nokkala uskoo joka tapauksessa.
. Liittoutumisessa on sitten erilaisia välimuotoja,
erilaiset yhteistyön kehittämissopimukset.
Nokkalan mukaan yhteistyösopimukset voivat
luoda edellytyksiä liittoutumiselle kriisitilanteessa.
LIITTOUTUMISEN MERKITYSTÄ
Suomen Nato-suhteisiin.
Nokkala arvioi, että Venäjän ei tarvitse mahdollisen
suuren kriisin yhteydessä aprikoida, minkä puolen
Suomi valitsee, jos se on Nato-jäsen.
. Nato-jäsenet saavat ilman hankaluuksia ostaa
kumppaneittensa uusimpia asejärjestelmiä.
. Minusta se olisi kahlitsevaa. Riskejä sisältyy kaikkiin vaihtoehtoinen.
Ilman jäsenyyttäkin voi hänen mielestään edelleen
jatkaa yhteistyötä Naton kanssa.
Nokkala on laskenut, että Nato-jäsenyys maksaisi
noin 50 miljoonaa euroa vuodessa.
. Se kehitti hänen mukaansa Suomen puolustuskykyä.
. Ulkoministeriössä se kuvataan hyvin.
Nokkalan mukaan puolustuspoliittiset
tekstit pitäisi selkeämmin kytkeä reaaliympäristöön, jotta nähtäisiin, millaiset kehityskulut johtaisivat mihinkin ratkaisuihin.
. Todennäköisesti Venäjä ja Nato olisivat siinä eri puolilla. Jos ajatellaan kokonaisturvallisuuden kehittämistä, niin se
mikä puolustushallinnosta esitetään, menee
herkästi koko päätösketjun läpi.
Ulko- ja turvallisuuspoliittisia selontekoja
arvioidessaan Nokkala sanoo kriittisesti, että
ulko- ja puolustusministeriö ovat teksteissään
eri maailmoissa. Täytyisi voida puhua konkreettisesti, kuten minä olen puhunut Venäjästä. Talvisotatyyppinen skenaario voidaan
tässä sulkeistaa pois, mikä tarkoittaa sitä, ettei
Venäjä yksinomaan hyökkäisi Suomea vastaan.
Tällä Nokkala tarkoittaa, että Venäjällä
olisi vain rajalliset voimat Suomen rintamalla.
Se lisäisi Suomen mahdollisuuksia onnistua
puolustuksessaan.
Nokkalaa vähän huvittaa vakavassa asiassa se, että mediassa menee asiat usein iloisesti sekaisin, kun eri kriisiskenarioissa rajoille sijoitetaan joukkoja ja aseita.
. Ei
kannata luottaa liikaa siihen, että liittoapu toimii tosi
pahassa paikassa. Jos
sitä tulee, niin se tulee Nato-yhteistyön kautta.
Eniten Nokkala liputtaa pohjoismaisen yhteistyön
puolesta.
. Hän varoo sanomasta, mikä on hänen henkilökohtainen Nato-kantansa.
Meillä ei ole syytä pelätä Putinia, jos pidämme puolustuksemme kunnossa, kuten se
tällä hetkellä vielä on. Kyllä
hänelle jotain yhteyksiä oli Mannerheimiinkin, mutta tässä suhteessa kirjan nimi on viritetty hieman yläkanttiin.
Sotien jälkeen Pushkare. Sen Euroopan joukkojen komentaja on aina amerikkalainen kenraali ja sotilasliiton pohjoista lohkoa komentaa aina brittiläinen kenraali.
Natoon liittyminen tulisi nykyisiä puolustusjärjestelmiä selvästi kalliimmaksi. Ei siitä huolimatta, että muutamat USA:n erikoisjoukkojen
sotilaat ovat käyneet Lapissa oppimassa puolustusvoimiltamme kuinka teltassa yövytään.
Oman armeijamme lisäksi Suomelle riittää
tueksi jäsenyys EU:ssa ja lukuisissa muissa
kansainvälisissä järjestöissä sekä kumppanuus Naton harjoituksissa.
Jos Suomi olisi Naton jäsen, niin kriisin
sattuessa sen puolustusvoimia komennettaisiin viime kädessä tuhansien kilometrien
päästä. Professori
Duginia on luonnehdittu putinilaisen valtioideologian isäksi.
Mutta rehellisyyden nimessä on sanottava,
että Venäjän tiedepiireissä Duginia on luonnehdittu myös ajastaan jälkeen jääneeksi fanaatikoksi ja haihattelijaksi. joutui neuvostovakoilun ahdistelemaksi ja sen tiedonantajaksi. Minusta tämä on murheellista, sillä
olen viihtynyt hyvin niiden venäläisten kanssa,
joita olen vuosikymmenten aikana tavannut.
Suurin osa tapaamistani venäläisistä on ollut hyvin koulutettuja ja älykkäitä ihmisiä.
Keskustelut heidän kanssaan ovat olleet mielenkiintoisia. oli Suomen armeijan tiedusteluosaston palveluksessa toimien muun muassa venäläisten vankien kuulustelijana. Jo?e on kotoisin Valko-Venäjältä
ja naimisissa suomalaisen upseerin kanssa.
Sotien aikana Pushkare. Jo?ekin on sitä mieltä, että hänen kirLEHTIKUVA/ ALEXEI DRUZHININ
jansa sankari pääsi ?aika vähällä?. Oikeus taisi
sääliä kovia kokenutta venäläistä, vaikka pulmunen kapteeni ei tietenkään ollut.
Pushkare?n myöhäisempiä vaiheita selviteltiin jo 1999 ilmestyneessä 50 vuotta täyttäneen suojelupoliisin juhlakirjassa Isänmaan
puolesta (Gummerus). Pieni lisäpanostus omaan puolustukseen on kustannustehokkain vaihtoehto.
TÄTÄ KIRJOITTAESSANI tuli tieto Putinin äkilli-
sestä joustavuudesta Itä-Ukrainan suunnalla.
On vielä liian aikaista arvioda, että onko hän
pelästynyt lännen pakotteista vai haluaako
hän vain varmistaa Krimin kaappauksen pysyvyyden.
Ehkä Putin on käsittänyt menneensä
myös liian pitkälle, sillä hän ei enää tunnu
hallitsevan täysin tapahtumien kulkua itäisessä Ukrainassa.. Hän on joka
tapauksessa tehnyt kaikkensa saadakseen Suomen liittymään sotilasliitto Natoon.
Mielestäni sitä ei kannattaisi kuitenkaan
tehdä. Eikä hän ollut suinkaan ainoa
emigrantti näissä hommissa. Mutta aina jossakin vaiheessa
olen huomannut ajattelussamme erilaisuuksia, jotka ovat tuoneet mieleen jopa ikivanhan
kysymyksen: ?Voiko venäläistä sielua järjellä
ymmärtää??
Useat tuntemani venäläiset eivät ole edes
pyrkineet salaamaan vahvan johtajan kaipuutaan. Etsivää keskuspoliisia kapteeni palveli sekä urkkijana että
virkamiehenä.
Lisäksi miehellä oli yhteyksiä sekä Saksan että Japanin tiedusteluun ja terroritekoja
suunnitteleviin valkoisiin venäläisiin. (1897?1984).
Häntä voi hyvin perustein pitää maamme
historian eniten päähän potkittuna miehenä.
Suomessa vuodesta 1984 asunut taiteilija ja
kirjailija Eleonora Jo?e on juuri julkaissut
kapteeni Pushkare?sta kirjan Mannerheimin
kuriiri (SKS). Hän on osoittanut kaappaamalla Krimin niemimaan, että rajoja voidaan yhä siirrellä Euroopassakin sotilaalliseen voimaan tukeutumalla, kuten Stalin ja
Adolf Hitler tekivät aikoinaan. Putin taitaa haluta jäädä historiaan valloittajatsaarina, jota kansa rakastaa
Iivana Julman, Pietari Suuren ja Josif Stalinin lailla.
Kaikesta päätellen suurin osa venäläisistä
tukee tällä hetkellä Putinia, niin kummalliselta kuin se meistä täällä lännessä saattaa tuntuakin. Mutta ei Putin sentään diktaattoriksi pyri; hän kannattaa
mielestään Venäjälle sopivaa ?suvereenia demokratiaa?.
Venäjällä on vaikutusvaltaisia henkilöitä,
joiden mielestä ?euraasialaisen imperiumin?
valta olisi ulotettava myös Suomen alueelle.
Hyvä esimerkki heistä on Moskovan valtionyliopiston professori Aleksandr Dugin, joka
on suuri Putinin tukija ja ihailija. Hänet luovutettiin ?Leinon vankien?
joukossa Neuvostoliittoon, jossa mies kiersi
vankiloita. Kurvit
rvit suoriksi
Jukka Parkkari
jukka.parkkari@wmail.?
Voihan Venäjä!
?NEUVOSTOLIITON HAJOAMINEN oli 1900-luvun
suurin geopoliittinen katastro??.
Näin on sanonut presidentti Vladimir Putin, joka nyt Ukrainassa näyttää pyrkivän
kansojen vankilaksikin kutsutun imperiumin
palauttamiseen. Päästyään lopulta takaisin Suomeen hänet tuomittiin maanpetturina 1962.
Tosin hän sai vain hieman yli vuoden tuomion. Ottakaamme heistä esimerkiksi
tässä vain yksi: tsaarin armeijan kapteeni Kirill Pushkare. Minusta on tuntunut, että vahvaa
miestä halutaan, jotta Venäjä pystyisi toteuttamaan mystistä tehtäväänsä, joka ainakin
Mauno Koiviston mukaan on jatkuva laajentuminen (Venäjän idea, 2001).
Kirjoittamiani romaaneja varten olen hakenut taustatietoa lukemalla paljon Venäjään
liittyvää tutkimuskirjallisuutta ja huomannut,
että Koivisto ei ole suinkaan ainoa, joka näkee
Venäjän idean näin.
Putin on nyt avannut uuden kauden maanosamme historiassa. Kinastelussa lapsiasioista on nähty jo ikäviä ennusmerkkejä.
Mutta jos katsomme historiaa, niin ei
tunnu olevan syytä huolestua tänne muuttavista venäläisistä. Potkupallona
pelissä oli Pushkare?, jonka kautta Ratakadun pojat halusivat saada tietoja emigranttien
salajuonittelusta.
Rehellisyyden nimessä on taas todettava,
että läheskään kaikki nykyisin Suomeen itärajan takaa muuttavat eivät ole yhtä värikkäitä tyyppejä kuin kapteeni Kirill Pushkare?,
joka ehti ennen Suomeen tuloaan toimia myös
puna-armeijan tykistökurssin opettajana.
MUTTA PALATKAAMME vielä suureen suvereeniin
demokraattiin Vladimir Putiniin. Venäjän vallankumouksen
1917 ja erityisesti vuoden 1921 Kronstadtin kapinan jälkeen Suomeen pakeni tuhansittain
venäläisiä. Virossa pelätään Venäjää
melkein hysteerisesti, vaikka maa on Natossa.
Ei Natosta kuitenkaan saataisi joukkoja tiukan paikan tulleen maamme 1 300 kilometriä
pitkälle Putinin vastaiselle rajalle. Jotkut ovat pelänneet, että heistä
saattaa aiheutua tulevaisuudessa ongelmia,
sillä Putinin oppeihin kuului venäläisten suojelu myös maan rajojen ulkopuolella. Natossakin on käytössä eräänlainen
?suvereeni demokratia?. Kimmo Rentola kertoi
?operatiivisesta pelistä?, jonka KGB oli aloittanut Supoon tunkeutuakseen. Magiikkaan,
mystiikkaan ja okkultismiin hurahtanutta
professoria on pidetty myös fasistina ja täysin
kahjona.
Myös Putinin entinen neuvonantaja Andrei Illarionov on varoittanut Venäjän saatta-
16
» Putin on
tehnyt kaikkensa
saadakseen Suomen
liittymään sotilasliitto Natoon.
Venäjän presidentti Vladimir
Putin on avannut uuden kauden
maanosamme historiassa.
van uhata myös Suomea samalla tavalla kuin
nyt Ukrainaa.
SUOMEEN ON muuttanut viime aikoina paljon
venäläisiä
17
tarvittiin myös sana.
Kellokorttien
käyttöönotto muutti
tehtaalaisten arkea.
Kuvassa
70-luvulla
käytössä ollut
leimauslaite.
Fasismi ja voittajan lait
EMILIA KUKKALA
Näyttelyssä käydään läpi niin suurlakko 1905
kuin sisällissotakin 1918. Ensimmäinen oli Helsingin kirjatyöntekijäin yhdistys, joka perustettiin jo 1869.
Ammattiyhdistysliike alkoi kirjaltajista,
koska he olivat oppineita ja kiersivät talosta
taloon tavaten paljon ihmisiä. Ennestäänkin pieniä
palkkoja leikattiin ja ihmisiä irtisanottiin.
Myös Lapuan liikkeen terrori Työn Äänen
kirjapainon räjäyttämisineen ja työväentalojen
umpeen naulaamisineen käydään läpi. Näyttelyn perussanoma on, ettei ay-liike syntynyt pelkästä
kurjuudesta . Esineistä esillä on
muun muassa punakaartin plutoonan päällikön vasara ja leipää Tammisaaren vankileiriltä.
Sisällissodan jälkeinen aika oli työläisille
ankeaa, voimassa olivat voittajan lait. B
kulttuuri
Tanssitaiteen ongelma on, että se on välillä hyvin kepeää ja pinnallista. Kehitys kehittyi . Haluan tuoda myös tanssin taidemuodoksi, joka
ottaa kantaa tähän hetkeen, historiaan ja politiikkaan. Heitä
seurasivat suutarit ja lopulta tehtaalaiset. tästä esimerkkeinä
muovipussikone 50-luvulta, lerppuja käyttävä
tietokone ja robottikäsi 90-luvulta.
Tulevaisuus näytti pitkään valoisalta . Poliittista toimintavapautta rajoitettiin ja toiminnasta tehtiin rikollista. TÄMÄ ON kuluvan vuoden selkeä päänäyttely.
Sen teema liittyy keskeisesti koko museon toimintaan, kertoo museonjohtaja Kalle Kallio.
Kirjatyöntekijät perustivat Suomen ensimmäisen ammattiliiton vuonna 1894. Työviikko lyheni ja monia
muitakin sopimuksia tehtiin työläisen turvaksi. aina
90-luvun lamaan ja sitä seuranneeseen politiikan täyskäännökseen asti. Yksittäisiä ammattiosastoja oli toiminut aiemminkin. Sanna Kekäläinen, Voima 4/2014
Kurjuus ei luonut liikettä,
tarvittiin myös sana
TYÖVÄENMUSEO WERSTAS
» Työväenmuseo Werstaan uusi näyttely Töissä
tehtaalla kertoo 120-vuotiaasta ammattiyhdistysliikkeestä teollisen työn näkökulmasta.
Töissä kenkätehtaalla:
kengän pohjat
ohennetaan.
. Siihen katkesi myös
perinteisen teollisuuden voittokulku.
Teollisuusalojen ammattiliiton (TEAM)
edeltäjään kuului 30 vuotta sitten 145 000 jäsentä, nyt 57 000, vaikka järjestäytymisaste
on edelleen 90 prosentin tuntumassa.. Koreogra. Paljonpuhuva esine on lapualaisten sähköjohdosta ja
lyijynauhasta työläisiä varten punoma piiska.
Perusteollisuuden nousu toisen maailmansodan jälkeen muutti asioita tehtaan sisällä.
Alettiin järjestää lakkoja vastauksena sotatarpeisiin kiihtyneeseen työtahtii, näistä kenties tunnetuimpana Arabian posliinitehtaan
lakko 1948.
Tulevaisuudenuskon vuodet
Esillä on myös
punakaartin
plutoonan
päällikön
vasara ja
leipää
Tammisaaren
vankileiriltä.
18
Sotien jälkeen luotiin sopimuksin turvattu
hyvinvointivaltio
Vehkasalolla on läsnäolonlahja, joka pääsee oikeuksiinsa etenkin
pitkähköjen puhumattomien kohtausten aikana. Graa?sella teollisuudella ei mene hyvin, kuten ei myöskään tekstiili-, vaate-, kumi- ja nahkateollisuudella.
Muoviteollisuus menestyy kohtalaisesti.
. Tomin haaveena
kellari. Muusikot: Terho Marlo,
Olli-Petteri Luomala, Reijo Karppinen.
Rooleissa: Jussi Vehkasalo, Petri
Peltoniemi, Riitta Selkälä, Kati
Hynninen, Mikko Ravantti.
19. Ohjaus: Jorma
Hellström. He myös saivat asuntoasi-
Vallittu loi katsauksen myös suomalaisen
teollisuuden nykytilaan. Se ei puhuttele konkreettisesti palkansaajaväestöä. Mikä on työväenliikkeen suurin haaste tänään?
Vallittu vakavoituu ja vastaus tulee kuin
apteekin hyllyltä.
. Näytelmänä Exit on kuitenkin
energinen ja sen tragikoomisuus pitää
katsojaa otteessaan. Tieto
ja ymmärrys siitä, miten asiat pitäisi hoitaa.
Heillä sitä oli.
Toistasataa vuotta sitten suomalainen ayliike oli vasta syntymässä ja kaikki sen suuret
saavutukset vielä edessä päin. Kellaria hallinnoi Tom (Jussi
on aina ollut olla joku. Hella onkin koko Exitin riipaisevin ja todentuntuisin hahmo.
KOKO EXIT tuntuu tapahtuvan tyhjiössä,
josta kaikki ilma kuluu Tomin ja Boogien traumojen purkautumiseen. Kellarista kajahtelee jatkuvia avun huutoja, mutta kukaan ei kuule tai halua
kuulla niitä.
Jorma Hellströmin ohjaus on hyvin kohtauksellista. Valtimonteatteri,
Aleksis Kiven katu 22, Helsinki.
Teatteri
?Työväenliike ei puhuttele?
Harmeista raaka-aineiksi
KOTIOSOITE POSTE RESTANTE.
Uusintaesitykset 12.-15.5.
TEATTERI KULTSA/ JORMA HELLSTRÖM
Teollisuus sopeutui, tuli IT-buumi. Teos vaatii vahvaa läsnäoloa
näyttelijöiltä ja selkeiden linjojen vetäTOM PROJISOI kaikki ongelmansa somistä ohjaajalta.
dassa kaatuneeseen tai sen jälkeen kaExitin tapahtumamiljöönä toimii
donneeseen isäänsä. maailmassa,
mutta se on myös selviytymistarina hetkistä, jolloin uskaltaa ottaa
elämän omiin käsiinsä.
Kaikki projektiin vuoden mittaan osallistuneet kokivat saaneensa elämästään kiinni uudella
tavalla. Näiltä aloilta tulee työpaikkoja häviämään vielä jonkin verran, mutta uusia tulee
metsäteollisuuden investointien ja uusien teknologioiden myötä. Lisäksi kellarissa pyörii Tomat itsessään eivät ole muuttuneet,
vaikka konteksti onkin hieman toinen.
min virolainen vaimo Hella (Kati HynExit on jälleen yksi Teatteri Kultninen), joka on kaikkien kolmen miesan kunnianhimoisista näyttämösovihen rakkauden kohde.
tuksista. Mutta ei niitä aikoja, kun
Turo vei miljoona pukua Neuvostoliittoon,
enää tule.
Kasvaneissa logistiikkakustannuksissa voi
piillä myös mahdollisuuksia.
. Hynninen onnistuu kuvastamaan hyvin sitä ristiriitaisuutta, jonka kanssa vieraassa maassa
vieraiden miesten kanssa elävä nainen
toimii. Jatkossakin on pakko ajatella niin, että nimenomaan
korkea teknologia on vientivalttimme, sanoo
TEAM:n puheenjohtaja Timo Vallittu.
TEAM täyttää kuluvana vuonna 120 vuotta
yhdessä valtakunnallisen ay-liikkeen kanssa,
koska sen noin 30 edeltäjän ja usean fuusion
taustalta löytyvät kirjaltajat.
. Suomeen tulemisen piti muuttaa elämä paremmaksi,
mutta toisin kävi. Isoveli
(Mikko Ravantti),
ima
elää traumaa, jojonka lääkärin
Exitin vo
n
hon Vesalla ei ole
toimi on katkolla.
e
s
on
mitään kosketusKellarin nurkassa
.
a
dess
pintaa. Myös Tomin velipuoli
nee ongelmiaan vain kuolleen isän selän taakse.
Vesa (Petri Peltoniemi) viettää aikaansa kellarissa. Kuten näyttelyssä tuotiin hyvin esille,
työväenliike ei synny pelkästään siitä, että
olot ovat kurjat, vaan tarvitaan sana. Mietitään myös, miten viisasta on roudata toiselta puolen maapalloa vaatteita tänne.
Suurimpana mahdollisuutena Vallittu näkee kuitenkin energian, erityisesti uusiutuvat
energialähteet.
. Teksti ei ole helposti
lähestyttävää, mutta merkitystäyteistä se kyllä on.
oli Kansallisteatterissa
Selkälä), joka kuvittelee yhä olevansa
1987, näytelmässä käsiteltävät ongelsotajoukkoja viihdyttävä vastustamaton artisti. Kylässä
Vesa ei kykene löytämään
käy taajaan Tomin alkopaikkaansa maailmassa,
jossa kaikki ovat taholisoitunut entinen
valla tai toisella pois
koulukaveri Eero
raiteiltaan. Isän sotilastakki
Vehkasalo), joka purkaa omaa pahaa
päällään hän vihdoin kokee olevansa
oloaan lähettämällä päättäjille omaa
jotain, vaikka todellisuudessa pakeulostettaan. Jokainen asunnoton
ihminen on yksilö, jolla on kokonainen elämäntarina, asunnottomuutta edeltävä aika, osaamista
ja unelmia.
Kotiosoite Poste restante syntyi asunnottomuutta kokeneille
naisille vuonna 2013 järjestettyjen teatterityöpajojen tuloksena.
Ensi-ilta oli helmikuussa ja kaikki
näytökset myytiin loppuun.
Esitys kuvaa kaksoiselämää
kadulla ja työpaikalla, valheita ja
JUSSI JOENTAUSTA
häpeää ?tavisten. On täysin
hänen läsnäolostaan kiinni täyttyykö
näyttämö. Tämänhetkiset biopolttoaineet ovat varmaankin hyvä uran alku, muttei lopputulos.
Esimerkiksi levästä voitaisiin jalostaa polttoainetta, tämänhetkisiä syntejämme voisimme
ehkä paikata niitä käyttämällä. Exitin voima onkin juuri sen rosoisuudessa.
Tarinaa vievät eteenpäin mustavalkoiset videot ja valokuvat. Monia tämänhetkisiä harmeja voitaisiin käyttää tulevaisuudessa raaka-aineina.
Emilia Kukkala
emilia.kukkala@kansanuutiset.?
TÖISSÄ TEHTAALLA 26.10. Alettiin
puhua jälkiteollisesta yhteiskunnasta, vaikka
Suomessa käytetään yhä yli 30 miljoonaa tonnia öljyä joka päivä.
. Kuten usein
ennenkin Kultsan livebändi (Terho
Marlo, Olli-Petteri Luomala ja Reijo
Karppinen) luo tunnelmat ja antaa todellisen ryhdin esitykselle.
Anni-Helena Leppälä
TEATTERI KULTSA: Exit.Käsikirjoitus:
Ilpo Tuomarila. Kolmea miestä pyörittävä nainen koittaa kiivaasti löytää
omaa paikkaansa ja saada aikaan oikeita reaktioita. ASUNNOTTOMUUS EI ole ihmisen
ominaisuus vaan olosuhde, muistuttaa näytelmä Kotiosoite Poste
restante. Kyky johon ohjaaja Jorma
Hellström uskoo vahvasti, eikä suotta.
Toisena kantavana roolina toimii
Kati Hynnisen Hella. Siirtymät ovat selkeitä ja jännite pääsee välillä löystymään. IT-buumi 90-luvulla perustui siihen, että oli
teknologia, jota osattiin hyödyntää. Äiti viettää
musisoi Tomin
rosoisuu
aikansa nurkassa
äiti Boogie (Riitta
EXITIN ENSI-ILTA
EXIT VAATII katsojalta jo lähtökohtaisesti sen, että päässä täytyy tehdä aikamatka 1980-luvun lopulle, muuten
hahmojen asettaminen oikeaan paikkaan on hankalaa.
Koko näytelmä lepää hyvin vahvasti
Jussi Vehkasalon harteilla. Samalla hän kuitenkin sotkee itsensä vain yhä syvemmälle vyyhteen. Ilpo Tuomarilan käsikirjoittama Exit
pureutuu mielen horjumiseen. Kaikkea tuntuu kuitenkin hallinnoivan anoppi, joka ei
kykene hyväksymään Hellaa tämän
virolaisuuden vuoksi.
Jussi Vehkasalo tekee vahvan roolityön Exitin Tomina.
Kajahduksia tyhjiössä
» Teatteri Kultsassa tehdään taas tiedostavaa
teatteria. Otan esimerkiksi lapsilisien
leikkaukset. Pelkään, että ne tulevat tulevaisuudessa kalliiksi.
Työntekijän silmissä ay-liikkeen ja vasemmiston uskottavuutta syö se, ettei saavutetuistakaan eduista pystytä pitämään kiinni, kun
pitäisi kehittyä ja vastata uusiin haasteisiin.
ansa sekä muut elämänsä asiat järjestykseen.
laulaen laulujaan ja rakkaudenkohde
Hella on oman veljen vaimo.
Suurimpien ongelmien kanssa painii kuitenkin Hella, joka haluaisi vain
elää hyvää elämää. Pienimuotoiselle kotimarkkinateollisuudelle näen tilaisuuden, koska entistä isompi osa
ihmisistä haluaa tietää, missä tuote on valmistettu. saakka
Työväenmuseo Werstas, Tampere.
Lavalla teatteriryhmä Naapurin
tytöt nauraa
(Gabriel García Márquez),
joka jatkui 1870-luvulta aina 1970-luvulle, jolloin keskiolut viimein vapaana kuohusi.
Tätä ennen maalaisten oli haettava putelinsa lähimmästä kaupungista, jonne oli ehkä kymmenien tai satojen kilometrien matka. Uusimman suomennoksen mukaan kymmenessä käskyssä on peräti kahdeksantoista
älä-sanaa.
Suomessa säädettiin vuonna 1866 kotipolton kieltävä laki, mutta kyse ei ollut
20
» Suomalaisten päättäjien on
oluen maallisia ja ylimaallisia
ulottuvuuksia mahdoton
käsittää.
synnin saamasta palkasta, vaan kansantaloudesta. (André Brink) ja
?sadan vuoden yksinäisyyttä. Jako ykkös-, kakkos- ja kolmosoluisiin ei kuvasta niinkään alkoholin määrää kuin kolminaisuuden
olemusta.
Suomalaisten päättäjien on oluen maallisia ja ylimaallisia ulottuvuuksia mahdoton käsittää. Eiväthän ne eroa kumminkaan huomaisi.
ARMOTTOMISTA KIELLOISTA huolimatta humalasanastomme on runsas ja rehevä.
Kun suomalainen ottaa kuppia eli keittoa, hänellä on
nakit, nahkat, myssy tai kypärä silmillä, räkä poskella,
tossut tai lippa vinossa, nuppi turvoksissa, posket sylissä,
käsi maassa, niitit otsassa, perseet tai tennarit olalla ja
naula päässä.
Niin ikään hän voi olla kännissä, jurrissa, seipäässä,
tuiskeessa, hiprakassa, huppelissa, änkyrässä, tuiterissa, tinassa, kekkulissa, ?änässä, simassa, hiivassa, hutikassa, tunnelissa, fyllassa, pöhnässä, seilissä, käyrässä, mäiskeessä, snadissa, pierussa, soseessa, mäsässä, tukossa, puuterissa, stidissä ja spädässä.
Oma suosikkini on Notre Dame: naapuri oli
eilen ihan notre daamena.
Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija,
taidehistorioitsija ja kunnallispoliitikko.. Hyvä hallitsija Nikolai II oli onneksi elossa ja
hän kykeni päätöksen määräysvallallaan torjumaan.
Vuonna 1919 Nikolai makasi jo turpeen alla eikä voinut
muistakaan syistä kieltolakia estää. Meillä ei kauhistella sadan vuoden
jaksoa, jolloin alkoholia ei saanut maaseudulla lainkaan
myydä, vaan päättäjät haluavat tähän epädemokraattiseen järjestelmään taas palata.
Mikäli keskiolut siirretään Alkon hyllyihin, helsinkiläinen yläluokka ostaa Stockmannin Herkusta vasikanposkea ja käytävän toiselta puolelta t?ekkiläistä vehnäolutta eikä huomaa, että elämä olisi mihinkään suuntaan
muuttunut.
Syrjäseudun alaluokka köröttää sen sijaan autonrämillään sora- ja moottoriteitä kaukaiseen Alkoon ja lastaa
peräkontit täyteen juomaa, joka ei kaiken vaivannäön jälkeen rajoitu suinkaan keskiolueen.
Trappistimunkkien, etevimpien eksperttien, mielestä oluessa on oltava hedelmäinen maku, aromaattinen
tuoksu, pehmeä vaahto, kultainen väri ja hengellinen atmosfääri. Alkoholipolitiikan historiaan Louhivuori on joka tapauksessa jäänyt innovatiivisena ja
idearikkaana miehenä.
Kun köyhässä Suomessa juotiin vähemmän viinaa
kuin muissa Euroopan maissa, herraskaiset valistajat
saivat tosissaan miettiä, millä rahvasta syyllistettäisiin.
Louhivuoren nerokkain keksintö oli suomalainen viinapää, jossa aivojen nestekierto on vakavasti häiriintynyt.
Normaaleilla eurooppalaisilla on kaulansa jatkeena
sopusuhtainen päänuppi, mutta suomalaisen harteiden
välissä pullistelee kauhea viinapää. Kotoinen keskiolut on vain kännäävän rahvaan litkua, jota voi lantrata
tarpeen tullen vaikka kuravedellä. Lain vaikutukset olivat valitettavasti toiset kuin luultiin, sillä trokareiden rivakkuuden ansiosta suomalaiset vapautuivat pikkumaisista rajoituksista ja maalaisetkin pääsivät taas kunnolla
ottamaan.
Maaseudun juomahistoriassa kieltolaki oli kostea suvanto keskellä ?valkoista kuivaa kautta. Kun kunnon pontikalla ei saanut
käydä kauppaa, kohdatkoon sama onnettomuus myös
tehtaiden veteliä tisleitä.
TODELLISUUDESSA SUOMALAISILLA ei ole tietenkään sen
kummempaa viinapäätä kuin ruotsalaisilla tai ranskalaisilla, mutta suhdetta alkoholiin vääristävät kohtuuttomat
kiellot, joilla kansaa on Aleksanteri II:n ajoista kuritettu.
Ja kuritus jatkuu. Jos hankinta yhdistyi markkinoihin, kuivin suin kärvistellyt isäntä saattoi elämän suloisuudesta myös hiukkasen villiintyä.
?Näin ihanata, näin taivaallista, näin rautarohkeata!
Olis koko mailma sylissäni, niin suutelisinpa sitä kuin
veljeä rakasta?, Nummisuutarin Esko kuvaili ensihumalaansa.
ALUSTA ASTI ihmiskunta on rakentanut kulttuurinsa
kieltojen varaan. Yläluokan edustajilla on samanlainen
sirokas pää kuin Euroopassa yleensä eivätkä krapujuhlien snapsit herätä heissä kuin lievää ja helposti hallittavaa ilokkuutta.
RAITTIUSAATE JA työväenaate punoutuivat toisiinsa, jo-
ten ensimmäiseen eduskuntaan vuonna 1907 valitut sosialidemokraatit eivät ruvenneet rahvasta puolustamaan,
vaan yhdessä porvarien kanssa he päättivät täydellisestä
kieltolaista. Ja nimenomaan viinapää saa aikaan sen, että pienenkin naukun jälkeen suomalainen muuttuu hyvänahkaisesta tohtori Jekyllistä
riehuvaksi herra Hydeksi.
Evoluution mekanismien takia viinapää vaivaa ainoastaan alaluokkaa. Viinanmyyntituloilla
oli perustettu jopa kansakouluja, mutta nyt istuttiin uuninpankolla ja imeskeltiin kämmentä.
Omissa pitäjissään talonpojilla oli päätösvaltaa, joten
he kostivat 1870-luvun mittaan menetykset runnomalla
läpi järjestyssäännöt, joilla teollisen alkoholin myynti
kiellettiin maaseudulla. Mooseksen kuuluisat käskytkin ovat pääasiassa kieltoja: Älä tee sitä, älä tee
tätä. Kolumni/ Pirjo Hämäläinen
Nuppi turvoksissa
MONITAITOINEN Oskar Wilhelm Louhivuori oli itsenäi-
syyssenaatin jäsen, kokoomuksen kansanedustaja, vakuutusyhtiö Salaman toimitusjohtaja, kauppakorkeakoulun rehtori ja kynäniekka, joka suomensi ykkösosan Karl
Marxin kohuteoksesta Pääoma.
Neuvostoliitossa Louhivuoren suomennos ilmestyi
viimeisen kerran vuonna 1974, mutta kotimaassa julkaiseminen jatkuu, sillä Tiedonantajan kustannusyhtiö otti
suomennoksesta vasta vuosi sitten uuden painoksen.
Louhivuori oli myös intomielinen raittiusteoreetikko,
mutta käytännön kiinnostus väkijuomia kohtaan heitti
hänet ulos Salamasta. Jos
maalaiset leipoisivat limppuja eivätkä keittäisi viljastaan
myyntiä ja omaa käyttöä varten viinaa, elintaso lähtisi
nousemaan.
?Vuonna kuusikymmentä kuus tuli Suomeen laki uus,
viinaa kiellettiin keittämästä, juomapäiviä viettämästä.
Se tarkoitus oli keisarilla, jos viinaa ei ois juomarilla, niin
leipää piisais Suomessa jok?ainoassa huoneessa.?
Suunnitelmat menivät arvatenkin myttyyn ja talonpojat alkoivat kohtalokkaasti köyhtyä
valtaansa.
26,90 ?
Bazar
21. ?????????. Seuraavien
vuosikymmenien aikana moskeijan
vieressä elävä suku saa todistaa
ennennäkemätöntä kuohuntaa:
????????. ????. www.kulttuuritalo.?
ZZZ OLHODKGHQDSWHHNNL À
Yrjö Sirolan
Säätiö
3XK
ZZZ VLURODQVDDWLR ¿
WRLPLVWR#VLURODQVDDWLR ¿
POHJOIS-SUOMEN
VASEMMISTOLEHTI
www.elakelaiset.?
www.kansantahto.fi
10 ?
Kader Abdolah
Talo moskeijan vieressä
Kirjan tapahtumat käynnistyvät
1960-luvun lopussa. ?. 1UVC [JFGV .
OCMUC [JFGV
3$/9(/(00(
PD SH
OD
O[ÑU UKNO¼NCUKMQTLCWMUGV
[MUKNÑNNKPGP RCNXGNW
X
CUGPPWUV[Ñ QOCNNC
X
XGTUVCCNNC
X
/LHODKGHQ
$37((..,
1RVKMMQ 8 2CWNKP -[
YYY QRVKMMQRCWNKP EQO
Eläkeläiset ry
Pensionärerna rf
041 527 0872
Sturenkatu 4, 00510 HELSINKI
info@kulttuuritalo.. ?.
?????????. ??????
Sen pohjalta hän tekee joukon nopeita ratkaisuja. Yllätys, väistämätön ja sovitus ovat yleisluontoisempaa pureskeltavaa.
PAINEIDEN KESKELLÄ Locke ei mene lukkoon. B
elokuvat
Harri-Ilmari Moilanen
n
Locke on pikku hiljaa tihentyvä ihmissuhdedraama ja sananmukaisesti tie?lmi.
Tunkiolle joutava
Parempi pikakelauksena
Katsottava
Hyvä
Hieno
Rakennustyönjohtaja (Tom Hardy) elämänsä haastavimmalla ajomatkalla tehokkaasti pelkistetyssä brittidraamassa Locke.
Tilit selviksi tien päällä
LOCKE (Englanti 2013). lmi
Eastern Promises (2007). Ei varsinainen trilleri, mutta silti jännitysnäytelmä
Brittifilmi on
esimerkillinen
näyte pienen
suuruudesta
ja pelkistämisen taidosta.
kuvan ja äänen dynaamisen suhteen ansiosta:
puhelut alkavat ennen pitkää muistuttaa kaksintaisteluja.
Juttu tempaisee imuunsa, eikö toisaalta
ihme, sillä vanha kunnon draamanakki taistelusta aikaa vastaan on olennainen tekijä ajomatkalla. Hänen ilmerekisterinsä ja hillitty, hieman itäeurooppalaissointuinen artikulointinsa sisältävät hienovaraisia ?erikoistehostuksia?. Työnjohtaja järkyttää alaisen: valutyö
suoritetaan aamulla, eikä hän ole silloin paikalla. Britti?lmi on esimerkillinen ja persoonallinen näyte pienen
suuruudesta ja pelkistämisen taidosta.
Kameran edessä tavataan vain nimihenkilö, joka istuu moottoritiellä kiitävässä autossaan. Käsikirjoitus ja ohjaus:
Steven Knight. Pääosassa: Tom
Hardy. Työnjohtaja ei silti jätä
alaistaan pulaan, vaan aikoo hoitaa osansa,
kieltämättä haastavan etäosaamisen merkeissä.
KIRJOITTAJA-OHJAAJA ON luonut toimivan draa-
makentän vähillä aineksilla. Myös ääniroolit on hoidettu erittäin hyvin.. Molemmissa Lontoo
on kuvattu ilmeikkääksi suurkaupungiksi, eri
etnisistä lähtökohdista tulevien ihmisten värikylläiseksi ja hyvinkin väkivaltaiseksi sulatusuuniksi.
Tilankäytön puolesta Locke on toista
maata: näyttämö on tiivistetty henkilöauton
sisätiloihin.
Päähenkilö Ivan Locke (Tom Hardy) on
työnjohtaja rakennustyömaalla, jossa ollaan aloittamassa pilvenpiirtäjän rakennustyöt. Ennen ohjausdebyyttiään hän ahkeroi käsikirjoittajana
englantilaisen tv-draaman parissa.
Pitkän näytelmäelokuvan puitteissa hän
on työstänyt kässärit niinkin erilaisiin teoksiin kuin yhteiskuntakriittinen draama Dirty Pretty Things (2002) ja järeä gangsteri. Muiden näyttelijöiden osuus hoituu
puhelinkeskustelujen kautta tulevan äänen
muodossa.
Linjoilla on vilskettä juuri sopivasti, draaman kulku on rytmitetty ja ajoitettu hyvin.
Ivanin toteamus autonsa nopeudesta on kuvaava myös katsomiskokemuksen kannalta:
mittari näyttää 140 km/t, millä vauhdilla puolentoista tunnin ajo (le?alla on pituutta 85 minuuttia) etenee nautittavasti määränpäähän.
Ei hoppua, muttei pitkästymisen vaaraakaan.
LOCKE ON pikku hiljaa tihentyvä ihmissuhdedraama ja sananmukaisesti tie?lmi. Näkemys elämästä matkana etappeineen ilmentyy vertauskuvallisuudessaan
mutkattomana.
Samassa hengessä tekee kelpo roolityön
Tom Hardy. Siihen muotoutuu luontevaa tiivistunnelmaisuutta.
Temaattisesti liikutaan jokseenkin tuttujen juttujen parissa akselilla työ, perhe ja avioliitto, mitä niihin liittyviin tilitystarpeisiin tulee. Ni-
mihenkilön siirtoja puhelinkeskustelujen aikana ja vieläpä auton ratista käsin ei ehkä pystyisi tosi elämän puolella hoitelemaan yhtä siististi, sen verran isoista jutuista on kysymys.
Se tarkoittaa puhdaspiirteistä tilintekodraamaa, jossa asiat pannaan halki, poikki
ja pinoon vähäeleisesti, hallitusti ja ekonomisesti. Tieto tästä raivostuttaa Ivanin esimie-
22
hen, joka sähköttää työnjohtajansa irtiotosta
pääkonttoriin.
Ivanin tempaus motivoituu alkutapahtumissa: kaiken takana on yllättävän tiedon välittävä puhelu. Kuvaus: Haris Zambarloukos.
Musiikki: Dickon Hinchliffe. Ensiilta 16.5.
STEVEN KNIGHT (s. Muut näyttelijät äänirooleissa. Asian tiimoilta Ivan on työpäivän päätyttyä yhteydessä luottomieheensä puhelimitse. 1959) aloitti viime vuonna
ohjaajana kahdella elokuvalla
Näiltä osin
tuloksena on luontevan kansainvälinen elokuva niin aihepiiriä, tapahtumamiljöitä, roolitusta kuin puhuttua
kieltäkin myöten.
Nainen juonii miehen (Mathieu Amalric) näinkin alistuvaiseksi
Polanski-filmissä Venus in Fur.
ERI ROOLIEN
Äiti (Juliette Binoche) ja tytär (Kirsten Sheridan) testaavat suhdettaan haastavissa
olosuhteissa Afrikassa elokuvassa
Tuhat kertaa
hyvää yötä.
Sukupuolten sotaa
Polanskin pippaloissa
VENUS IN FUR (La Venus a la fourrure, Ranska-Puola 2013).
Käsikirjoitus: Roman Polanski, David Ives. Kuvaus: Pawel Edelman.
Musiikki: Alexandre Desplat. Niihin liittyen
nähdään äidin ja teini-ikäisen tyttären tekemä, kokonaisuuden kannalta
tärkeä matka Afrikkaan.
BINOCHE TEKEE hyvän roolityön, se
hallitsee elokuvaa ja siinä on vivahteikkuutta, särmää ja uskottavuutta.
Tuloksena on monessakin mielessä
kiinnostava naisen muotokuva.
Rebecca on aviovaimo, äiti ja vähemmän naiselliseksi mielletyn vaarallisen ammatin puitteissa työskentelevä huippuammattilainen.
Eikä vain sitä: hänen toimissaan
on havaittavissa piirteitä, jotka lähentelevät addiktiota. Musiikki: Armand Amar.
Pääosissa: Juliette Binoche, Nicolaj
Coster-Waldau, Lauryn Canny.
TARINA ALKAA poikkeuksellisen dramaattisissa merkeissä ja ?puhtaan?
elokuvallisen kerronnan voimaa tihkuen. Sen
kuvaamisen todistusvoimaisuudessa
tuntuvat epäilemättä ohjaajan omat
kokemukset.
Naispäähenkilö päätyy sairaalahoidon jälkeen takaisin kotiin perheensä
eli aviomiehensä ja kahden tyttärensä
pariin. Se tarkoittaa, että ollaan suppeassa tilassa minimaalisella kokoonpanolla ja isketään aivan ihmisenä olon ytimeen.
Kyseisen elokuvan poliittisuuteen Venus in Fur vastaa
omanlaisellaan sukupuolten sodalla ja kerrassaan vaivaannuttavasti: musta komedia on auttamattoman tylsä näytelmäfilmatisointi ja lähinnä häpeäksi pariskunnalle Polanski ja Seigner.
Pientä sadomasoa mahtuu lukunäytteiden muodossa luontevasti mukaan vääntöön. Mukana on
vähän tarpeetonta perhehuttua ja sen
mukana pientä tyhjäkäyntiä.
Kansalliset piirteet on norjalaisenglantilaisessa yhteistuotannossa
häivytetty onnistuneesti. Polanskille tyypillinen absurdi
huumori jää ponnettomaksi.
Fallos-symboliikka on tavallista pisteliäämpää, kiitos varsin
veikeän päätöksen ja siinä erityisesti kohti kattoa törröttävän
jättimäisen kaktuksen.
a
mboliikk
Fallos-sy
ista
on tavall
mpää.
pisteliää
23. Asiaa ryhdytään testaamaan lukunäytteiden avulla tyhjän teatterisalin estradilla.
MESTARILLINEN TRILLERIMELODRAAMA Yö ei tunne armoa (1994)
havainnollistaa, miten Polanski taitaa ?häkkidraaman?. Asia täsmentyy Afrikan matkalla, kun hän tekee
äitinä elämänsä mokan. Binoche on
sen keskellä vakuuttava, mutta käsikirjoituksessa asiaa olisi voinut jäntevöittää huomattavastikin. Vierellä tapahtumia kamerallaan tallentaa kansainvälisesti tunnettu
kuvajournalisti Rebecca (Juliette Binoche).
Vaikuttava aloitusjakso päättyy
tuhoisaan pommiräjähdykseen. SCIFI-JÄNNÄRI Transcendence
(2014) tuo kehiin sellaista nanoteknologiaa, että elämä kiertokulkuineen pannaan reippain vedoin
uusiksi.
Asiastaan varma tiedemies ei
jätä hommaa kesken edes tuhkaksi
muututtuaan. Pääosissa: Mathieu Amalric,
Emmanuelle Seigner.
MATHIEU AMALRIC on hyvä hieman hölmistyneen oloisena draa-
makirjailijana, joka muistuttaa tietyistä kuvakulmista ulkonäöltään erehdyttävästi ohjaaja Roman Polanskia.
Tämän vaimo Emmanuelle Seigner on lähes hutsumainen
ilmestys vastanäyttelijänä, joka haluaa palavasti mukaan kirjailijan uuteen produktioon. Tämän rinnalla
tohtori Frankensteinin puuhastelut ovat alkukantaista näpertelyä.
Lähtöainekset ovat kiehtovat, mutta tulos tsunamin voimalla
jyräävä tahaton parodia. Ohjaus: Erik
Poppe. Tyttären antama vastaisku on mieleen jäävä kohtaus, tiukka kommentti avuttomana
kohteena olon osasta yleisemminkin.
asettamat haasteet vievät
Rebeccan keskelle vähemmän kadehdittavaa ristiaallokkoa. Kuvaus: John Christiansen
Rosenlund. Ei tehostuksilla mässäilyä, muttei myös-
kään kunnon visuaalista voimaa
eikä aitoa jännitystä.
Naiivi moraalinen tarina valistaa, että rajansa kaikella. Käsikirjoitus: Erik
Poppe, Harald Rosenlew-Eeg,
Kirsten Sheridan. Perustuu Ivesin
näytelmään ja Leopold von Sacher-Masochin romaaniin.
Ohjaus: Roman Polanski. Johnny
Deppin (kuvassa) tähdittämässä
sadan miljoonan dollarin hölmöilyssä nähdään myös Rebecca Hall
ja Morgan Freeman.
Nainen suurien
haasteiden keskellä
TUHAT KERTAA HYVÄÄ YÖTÄ (Tusen
ganger god natt, Norja-IrlantiRuotsi, 2013). Sanoja ei tarvita, kun nuori nainen nostetaan haudan pohjalta takaisin elävien kirjoihin.
Ollaan Afganistanissa, naista valmistellaan pommi-iskua varten. Tekoälyn turvin hän
kohottaa itsensä kaikkien aikojen
ukkoylijumalaksi. Näin tarina rantautuu poliittisen trillerin maastosta perhe- ja ihmissuhdedraaman kehyksiin.
Voi myös puhua yhteiskunnallisesta ongelmadraamasta, sillä mukana kulkevat loppuun asti maail-
» Juliette
Binochen
roolityössä
on vivahteikkuutta,
särmää ja
uskottavuutta.
man väkivaltaisuudet
Kuinkahan moni nykyanarkisti
on tutustunut heidän kirjoituksiin ja
näkemyksiin?
Toisaalta, ensimmäisen internationaalin Haagin kongressissa vuonna
1872 marxilaiset ja anarkistit ajautuivat totaaliseen välirikkoon. Luonnollisesti myös poliisin ylilyönnit on tutkittava, mutta niin tietääkseni tapahtuukin.
Aulis Ruuth
Pinta-alaverossa
olisi mallia
kehitysmaille
metsätaloudelle tuon tuosta pinta-alaveroa, milloin metsätilamaksuna, milloin nimellä kiinteistövero. Ei se itsestään synny. Ja sitten
HELSINGIN VAPPUKULKUEEN
24
Anarkistien vappumarssi etenemässä Mannerheimintiellä Helsingissä vapunpäivänä, 1. toukokuuta.
paikan päälle tulee tyhjänpäiväinen
sakki, jolla ei ole mitään myönteistä
annettavaa tilaisuuteen. Jos
se on isänmaallisuutta niin minä olen
kuuluisa kirjailija odottamassa Nobelin palkintoa.
Paikalliset kataiset ja stubbit ovat
tekevinään kokoomukselle ja Yhdysvalloille suurenkin palveluksen,
mutta yhtä hyvin saattaa tulla niin
sanottua persnettoa. Suomi ei
sanoisi koskaan ei Natolle. Pahoin
pelkään, että ongelma ei jatkossa rajoitu Helsinkiin.
Omaa ärtymystäni lisää se kun tiedän, millaisen toimitsijatyön, talkootyön määrän, materiaalisen panostuksen ja rahallisen suorituksen vappujuhlan järjestäminen järjestäjiltä
vaatii. Isäni joutui 30-luvulla
toimimaan salaisesti, mutta normaalioloissa työväenliikkeen ihmiset toimivat omalla naamallaan ja nimellään. Siellä on yhä
enemmän ihmisiä ja yhä vähemmän
viljelykelpoista maata. Niin myös 2013
itsenäisyyspäivänä, jolloin rettelöitiin Tampere-talon lähellä presidentin itsenäisyyspäivän vastaanoton
aikana. Progressiivinen pinta-alavero takaisi köyhien
maiden perhetiloille työtä, tuloa ja
hyvinvointia.
Veli Pohjonen
maat.metsät. Meillä on
paljon maata ja vähän ihmisiä.
» Perhetalouden
tulisi
mennä
kehitysavussa aina
plantaasitalouden
edelle.
Toisin on Afrikassa. Mediassa olleiden kommenttien perusteella näyttää siltä, että monet vassarit tukevat näitä hulinoitsijoita. Plantaasitalous on johtanut väistymään joutuneiden pienviljelijöiden ihmisoikeuksien polkemiseen.
Yhtiöt maksavat plantaasimaistaan häviävän pientä hehtaariveroa.
Etiopiassa sijoittaja maksaa noin
euron vuodessa. Jäätyään vähemmistöön anarkistit lähtivät omille teilleen ja hyvä niin.
Minun suhtautuminen anarkismiin perustuu tähän linjanvetoon.
Siksi kysynkin, miksi niin monet vasemmistolaiset suhtautuvat ymmärtäväisesti anarkismiin. Tansaniassa ulkomainen metsäyhtiö maksaa hehtaaristaan puoli euroa. C
keskustelua
Keskustelu verkossa:
www.kansanuutiset.?
Vasemmistolaisten tilaisuusjärjestäjien on jatkossa otettava nykyistä vakavammin huomioon se, että anarkistit tulevat muiden kattamaan ja kustantamaan valmiiseen
pöytään. Ei myöskään kerrota miksi
suomalaisten miesten pitäisi kaatua
vieraan valtion puolesta jossain Yhdysvaltain masinoimassa sodassa.
Jos Nato kutsuisi´suomalaisia
apuun, niin ensimmäiset olisivat jo
tunnin kuluttua lähdössä. Aulis Ruuth.
LEHTIKUVA/ JUSSI NUKARI
Vasemmiston
ei pidä tukea
anarkismia
lieveilmiöt
nostivat taas julkisuuteen anarkismin. Silloinkin anarkistit tunkivat mustine lippuineen kulkueeseen,
mutta järjestysmiesten ja järjestömiesten yhteisvoimin heidät pakotettiin kulkueen hännäksi. Välillä anarkistit suurin piirtein katosivat, mutta
liike näkyy taas elpyneen.
Oma käsitykseni on, että vasemmistolaisten tilaisuusjärjestäjien on
jatkossa otettava nykyistä vakavammin huomioon se, että anarkistit tulevat muiden kattamaan ja kustantamaan valmiiseen pöytään. Puu kasvaa silti
3?4 kertaa nopeammin kuin Suomessa.
Maanvaltaus (land grabbing) on
kuuma asia Suomen myös antamassa
kehitysavussa. Haitarin alapäässä ovat perhemetsät ja
haitarin yläpäässä on Suomen suurin metsätila eli metsähallitus. Samoin kävi vähän aikaisemmin Eduskunnan edustalla pidetyssä
mielenosoituksessa. tri
Kuusamo
Ukrainan kriisi
Nato-uskovaisten
aseena
on saanut äärioikeistolaiset tulemaan ulos Nato-kaapista.
Luulisi ministerin ja kansanedustajan
tehtävänä olevan kansalaisten rauhoittelu tosiasioilla kriisin keskellä,
mutta kokoomuslaiset ja soinilaiset
päinvastoin lietsovat kansalaisten
keskuuteen tarpeetonta ja paikkansapitämätöntä uhkaa ja paniikkia. Näin laskien
metsien nykyinen pinta-alaveromme
on hämmästyttävän progressiivinen.
Progressiivisesta pinta-alaverosta
ei Suomessa juuri puhuta. Siellä
ulkomaiset yhtiöt ovat 2000-luvulla
vallanneet paikallisilta asujilta miljoonia hehtaareja entisiä kaskiviljelyn
maita ja metsälaitumia. Nato-kiimaisten propagandasta puuttuvat oleelliset asiat: hinta rahallisesti ja poliittisesti. Sillä
on talousmetsää 3,5 miljoonaa hehtaaria.
SUOMESSA EHDOTETAAN
Metsähallituksen maksu on kymmenkertainen perhetilojen metsähehtaariin verrattuna. Anarkisteista siihen ei ole.
Se on tietysti selvä, että anarkisteillakin on oikeus mielipiteen ilmaisuun, mutta samat säännöt heitä
koskevat kuin muitakin. Siitähän
vappukulkueessakin oli kysymys.
Tavalla tai toisella siihen on varauduttava, ja myös poliisin kanssa asia
on ennakkoon keskusteltava. Metsämmehän kasvavat nyt
100 miljoonaa kiintokuutiota, mutta
niistä poistuu vain 65 miljoonaa kuutiota vuodessa.
Eräänlainen hehtaarivero meillä
itse asiassa jo on. Mutta sillä
olisi kysyntää kehitysmaissa. On nähty
EU:n piirissä, että Suomi on innokkain direktiivien noudattaja, ehkä
pikkuisen tehdään enemmänkin
kuin direktiivit määräisivät.
Suomella on kokemusta huonoista
suhteista itänaapuriin, mutta myös hyUKRAINAN KRIISI. Jo vanhan
työväenpuolueen aikana Suomessakin tehtiin selvä pesäero suhteessa
anarkisteihin, ja siinä olivat puolueen keskeisinä ideologeina Yrjö Sirola
ja O.W.Kuusinen.
Anarkistit Helsingin vappukulkueen häirikköinä ei ole uusi ilmiö.
Itse seurasin ilmiötä jo 1960-luvun
lopulla. Sen johtavia teoreetikkoja olivat muun muassa William Godwin, Pierre-Joseph
Proudhon, Max Stirner, Mihail Bakunin, Emma Goldman ja Pjotr Kropotkin. Miksi?
Anarkismi on yhteiskuntapoliittinen ideologia ja aate, joka nousi
vahvasti 1800-luvulla. Viimeksi (helmikuussa 2014) näin teki eduskunnan
valtiovarainvaliokunnan verojaoston
puheenjohtaja Sampsa Kataja.
Ehdottajat perustelevat, että hehtaarivero saa ylituotannon puun liikkeelle. Miten varmistamme,
että hankkeemme eivät johda Afrikan köyhimpien viljelijöiden maiden
siirtymiseen ulkomaisille yhtiöille?
Perhetalouden tulisi mennä kehitysavussa aina plantaasitalouden edelle.
Brittiläinen ajattelija John Locke
oivalsi jo 1600-luvulla, että kansakunnan maa- ja metsätalous tuottaa parhaiten perhepohjalta. Se löytyy kahdesta
kohtaa tilojen pinta-alahaitaria. Tilaisuuden
järjestäjillä täytyy olla keinot tuollaisen häiriköinnin estämiseen.
Tämän vapun vitsiksi nousi ?astalo?, mutta isompana ongelmana pidän sitä, että kulkueeseen tullaan
naamioituna. Vastakkain olivat Karl Marx ja Bakunin. Hänen
mielestään viljelijäperheiden tulee
itse omistaa maa, mutta enintään sen
verran kuin perhe pystyy itse hoitamaan.
Brittiajattelijan oivallus on ollut itsestään selvyys Suomen maa- ja metsätaloudessa aina isojaosta lähtien.
Samantapaiseen perheyrittäjyyteen
uskottiin Afrikassa vielä 1900-luvulla, mutta nyt usko hiipuu.
Metsien pinta-alaveroa ei ole Suomessa riemulla tervehditty
Pääsääntöisesti julkaisemme vain omalla nimellä kirjoitettuja tekstejä. Jaksan vielä uskoa suomalaisten enemmistön estävän Nato-jäsenyyden.
Suomi ei tarvitse Natoa mutta
Nato tarvitsee suomalaisten rahoja ja
osuutta Venäjän ympärille tehtävään
saartorenkaaseen. Jos
nuo Suomen sapelien kalistelijat vievät meidät Natoon, tietää se valtavasti rautaromua itärajan tuntumaan
ja kenties muutaman ydinpomminkin taltuttamaan pahinta uhoamme.
Suomessa pitäisi saada vasemmiston
aatteet kunniaan ja Venäjän raja on
pidettävärauhanrajana.
Seppo Kola
Ivalo
The almost nearly perfect people -kirja
on saatavissa ainoastaan englanniksi.
Pohjoismaat
englantilaissilmin
ENGLANTILAINEN ?tutkimusmatkailija?
Michael Booth on kirjoittanut kirjan Pohjoismaista: Tanskasta, Ruotsista, Norjasta, Suomesta ja Islannista. Kuvan lintu kuvattiin Cadizissa Espanjassa.
taja myös kertoo, että koko Islannissa
asuu suunnilleen yhtä paljon ihmisiä
kuin Århusissä tai Göteborgissa . Kirja The almost nearly perfect
people . Tosin kirjoittaja ihastui suomalaiseen saunaan,
jonka hän näköjään sai kokea Saunaseurassa. Puheet juopottelevista ja tuppisuisista suomalaisista
kuuluvat menneisyyteen
Mutta kokonaiskuva Pohjoismaista oli myönteinen ja paikoitellen
varsin osuva. Pelottavat nuo sotaintoilijoiden turpiinpanopuheet, joita päästelee suustaan entinen puolustusvoimien komentaja sekä muut kauhun
apostolit.
Suomen oikeistovoimat lähtivät
toiseen maailmansotaankin sapeleita kalistellen, mutta tuloksen tiedämme. Kirjoit-
Palautetta ja uutisvinkkejä voi antaa suoraan toimitukselle.
Toimituksen puhelin: 09 759 601
Toimituksen faksi: 09 759 60 301
Toimittajilla on henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet
muotoa etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi.
Lisää yhteystietoja sivulla 2.
» Suomi
kuvataan
alkoholistien ja
tuppisuiden
maaksi.
Ralph Jaari
Helsinki
Papukaijoja
Helsingin
puistojen
piristykseksi
?kauluskaijan alkuperäinen esiintymisalue sijaitsee
Afrikan keskiosassa Sahelin alueen
eteläpuolella sekä Intian niemimaalla
ja Kaakkois-Aasiassa. ilmiö, joka
tätä nykyä jo on eilispäivää. Syyllisiltä vietiin isot alueet
maata ja maksatettiin osittain vahingonteotkin.
Sotilasliitto Nato on perustettu
turvaamaan USA:n aseteollisuutta
ja maailmanpoliisin asemaa, eivätkä
Suomen ja muiden pienten valtioiden
johtajat tajua, että jokainen asehankinta tukee USA:n aseteollisuutta ja
maksatetaan meillä. Tosin Tanskassa on maailman korkein verotus, mutta sen vastineena sosiaaliedutkin ovat hyvät.
Tanskan punavalkoinen lippu liehuu
joka paikassa.
Ruotsin kuvaus alkaa rapujuhlista, jotka kyllä muistuttavat suomalaisia rapujuhlia paitsi että puitteet ovat hienommat. Islannin luonto
ja suihkulähteet ovat upeita, mutta
muuten kuvaus Islannista ja islantilaisista jää ohueksi.
Kun luin kirjaa, minulle tuli tunne,
että suomalaisia käsiteltiin tavattoman negatiivisesti. Ei ole ihme, että Pohjoismaita muualla maailmassa pidetään mallimaina niiden demokraattisuuden, suvaitsevaisuuden ja ahkeruuden vuoksi.
Kim Lindblom
Helsinki
25. Kaiken huippuna on se, että suomalaiset kutsuvat heitä homoiksi. Tanskalaiset ovat kirjoittajan mukaan iloisia ja huumorintajuisia. OSALLISTU KESKUSTELUUN lähettämällä
kirjoituksesi postitse osoitteella
Kansan Uutiset/Viikkolehti
PL 64
00501 Helsinki,
faksilla numeroon 09 759 60 301 tai
sähköpostitse osoitteeseen
viikkolehti@kansanuutiset.fi
Juttujen enimmäismitta on 60
konekirjoitusriviä eli noin 3 000 merkkiä. Myös Yhdysvalloissa ja Aasiassa sitä esiintyy monissa kaupungeissa. Nähtävästi Booth ei ole
Suomessa tavannut ennakkoluulottomia suomalaisia. Puheenvuorot julkaistaan tarkistuksen jälkeen. norjalaiset sijoittavat
varovaisesti tulevien sukupolvien hyväksi.
Suomi kuvataan alkoholistien ja
tuppisuiden maaksi. Tästähän on kyse
Ukrainassakin.
Sääliksi käy ukrainalaisia, kun
heille paljastuu mitä on IMF:n lainan
takana.
Reino Welling
valtuutettu Jämsänkoskelta
Kommunismin aave
kummittelee taas
PELKO KOMMUNISMIA kohtaan johtuu
Neuvostoliiton huonosti hoitamasta
asiasta, joka taas johtuu heidän tietämättömien johtajiensa korruption
valtaamista päänupeista ja tietenkin
ulkopuolisen kapitalismin aiheuttamista vaikutteista, jotka tänä päivänä
ovat sitä luokkaa, ettei koko läntinen
maailma tiedä oikein mihin mennään.
En oikein usko tuota natoilun henkeä,
joka vaivaa Suomenkin pienipipoisten
pojannulikoitten ajatusmaailma, poikasten jotka ovat viemässä meitä taas
USA:n johtamaan turmioon.
Olen menettänyt Petsamossa sijaitsevan synnyinpaikkani kahteen
kertaan. Norjalaiset
ja suomalaiset pitävätkin toisistaan.
Norjahan on merkittävästi rikastunut, kun sen maaperästä on löytynyt
paljon öljyä. The truth about the Nordic
miracle (Jonathan Cape, London 2014
) on hyvin mielenkiintoinen ja hyvin
kirjoitettu monine yksityiskohtineen,
mutta kyllä aika asenteellinen.
Kirjoittaja on naimisissa tanskalaisen kanssa ja on asunut pitkiä aikoja Tanskassa. Ei siis ihme, että
hän suhtautuu Tanskaan ja tanskalaisiin hyvin positiivisesti. Karanneet lemmikit ovat muodostaneet elinvoimaisia kaupunkipopulaatioita, Euroopassa muun muassa Isoon-Britanniaan, Belgiaan, Hollantiin, Saksaan,
Ranskaan ja Espanjaan. Eivät suomalaiset yleisesti ottaen ole alkoholisteja
ja juoppoja. Norjalaiset ovat hyvin isänmaallisia sanan perinteisessä mielessä. Tunsin itseni maani puolesta suorastaan loukatuksi.
Tosiasia on että nuoret ja vähän
vanhemmatkin suomalaiset ovat nykyaikaisia, hyvin käyttäytyviä ja ennakkoluulottomia sekä kovia tekemään työtä . Mutta saunassakaan ei puhuta vaan ollaan tuppisuita. Suomen
olisi viisainta pysyä kaukana Natosta
ja säästää rahansa rauhantyöhön. Jos nimimerkin käyttö on
perusteltua, kirjoittajan nimi on kuitenkin saatettava toimituksen tietoon.
vistä suhteista itänaapuriin. USA:lla on nytkin sormet pelissä aiheuttamassa sekasortoa Ukrainassa, maassa joka
kamppailee taloutensa kanssa aiheuttaen tyytymättömyyttä kansalaisissa.
Naton ideologiaa pyritään vahvistamaan USA:n rahan avulla. Mutta tämän ?kansallisomaisuutensa. Miksi valita suhteitten huonontaminen. Pitäisiköhän suomalaisten vähän siistiä puheitaan ja
asenteitaan ruotsalaisiin.
Norjan kansallispäivä 17. Ja viina
virtaa (ainakin alemman tuloluokan
ihmisissä, kirjoittajan huomautus).
Saksalaissyntyistä kirjailijaa Roman
Schatzia siteerataan runsaasti ja hänen näkemyksensä suomalaisista on
kyllä Boothia myönteisempi.
Islannissa kirjoittaja päivittelee
talous- ja pankkikriisiä . siis
vajaa puoli miljoonaa. toukokuuta on suurten paraatien ja juhlien aika. Otteita näistä keskusteluista julkaistaan Viikkolehdessä.
Verkkolehti on osoitteessa
www.kansanuutiset.fi.
omanvivahteisensa sana suomen sanasta hyvä. Ruotsi on Pohjoismaiden suurin ja rikkain maa, jota
naapurit kadehtivat. Laji on tavattu
luonnossa myös Suomen luonnossa.
Kauluskaijan alkuperäistä elinympäristöä ovat trooppiset metsät,
lauhkean vyöhykkeen metsät, suot
ja mangrovealueet ja asutetut seudut.
Karanneista lemmikeistä muodostuneet paikalliset populaatiot elävät
pääasiassa kaupunkien puistoissa ja
puistokaduilla.?
Olisihan se mukavaa jos Helsinginkin katujen ja puistojen yllä lentäisi vihreitä papukaijoja. Heidän tunnussanansa on hyggelig, joka lienee
Myös verkkosivuilla keskustellaan.
Jokaisesta verkossa julkaistusta uutisesta voi avata keskustelun. He ovat myös luontoihmisiä
kuten myös suomalaiset. Kustannus
olisi ymmärtääkseni muutama tuhat
euroa. Sen voi toki myös tehdä ihan itsekin, ilman yhteiskunnan osallistumista, laskemalla lintuja vapauteen,
jossa ne muuten voivat hyvin.
WIKIPEDIAN MUKAAN
ILKKA SOLANTERÄ
Kauluskaijat toisivat iloa ja väriä Helsingin puistoihin. Toimituksella on oikeus lyhentää kirjoituksia
Keskitytään esimerkiksi vain
onnettomuudessa välittömästi kuolleisiin, joita virallisen tiedon mukaan
ei ollut paljon: 28 kuoli akuuttiin säteilysairauteen onnettomuusvuonna
ja parikymmentä sen jälkeen.
Usein esitetään myös teoreettinen
arvio myöhemmin syöpään kuolleiden lukumäärästä: ydinvoiman käyttöä voimakkaasti edistävän Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA)
mukaan kymmenien vuosien kuluessa Ukrainassa, Valko-Venäjällä ja
Venäjällä syöpään voi kuolla onnettomuuden seurauksena korkeintaan
noin 9 000 ihmistä.
T?ERNOBYLISSÄ VUONNA 1986
Tietoa tuhon keskeltä
Pahiten saastuneilla alueilla liikkuneilla on kuitenkin aivan toinen
kuva: alueiden asukkaat kärsivät suhteettoman paljon mitä erilaisimmista
vakavista terveysongelmista. Näiden
arkihavaintojen innoittamina sadat,
etupäässä ukrainalaiset, valkovenäläiset ja venäläiset tutkijat alkoivat
onnettomuuden jälkeen tehdä vertailututkimuksia sairauksien esiintymisestä saastuneilla ja vähemmän
saastuneilla alueilla. Vähitellen syntyi valtava tutkimusaineisto, joka käsittää yli 30 000 julkaisua.
Professori ja Venäjän tiedeakatemian biologijäsen Aleksej Jablokov,
Valko-Venäjän säteilyturvainstituutin johtaja Aleksej Nesterenko ja
Valko-Venäjän tiedeakatemian ydinteknologiainstituutin entinen johtaja,
professori Vasilij Nesterenko kirjoittivat 2000-luvun lopulla laajan yhteenvedon näistä tutkimuksista. Esimerkiksi liikasormisuus,
sisäelinten ja raajojen epämuodostumat, jalattomuus ja kädettömyys
sekä hidaskasvuisuus ovat lisääntyneet merkittävästi.
Monet näistä sairauksista ovat
johtaneet myös kuolemaan. Itse asiassa jos Jablokovin ja Nesterenkojen
yhteenveto T?ernobyl-tutkimuksista
hyväksyttäisiin virallisesti, olisi hyvin vaikea perustella ydinvoiman
käytön jatkamista. Kirjan
kustansi New Yorkin tiedeakatemia,
ja se on nyttemmin vapaasti ladattavissa internetistä.
Kirja on kauheaa luettavaa. Lukuisissa kirjassa viitatuissa tutkimuksissa verrataan kuitenkin samankaltaisia entisen Neuvostoliiton osia keskenään. Mutta
suuressa populaatiossa näitä säteilyloton voittajia on paljon.
Viralliset väistöliikkeet
Kirja antaa siis aivan erilaisen kuvan
T?ernobylin vaarallisuudesta kuin
mitä ydinvoiman käyttöön sitoutuneet organisaatiot esittävät. Esimerkiksi
Valko-Venäjän saastuneimmilla alueilla onnettomuuden jälkeen syntyneillä tytöillä on sukuelinten häiriötä viisi kertaa ja pojilla kolme kertaa
enemmän kuin vähemmän saastuneilla alueilla.
Syöpä valloillaan
Ydinvoiman ystävienkin myöntämien kilpirauhassyöpien lisäksi monet muut syövät ovat lisääntyneet.
Esimerkiksi Venäjällä Brjanskin alueen saastuneimmissa osissa oli yhdeksän vuotta onnettomuuden jälkeen kaikenlaisia syöpiä väestömäärään suhteutettuna 2,7 kertaa
enemmän kuin muissa osissa.
Valko-Venäjällä havaittiin 1990luvun puolessa välissä, että keuhkosyöpää oli evakuoitujen keskuudessa
neljä kertaa enemmän kuin maassa
keskimäärin. Puhutaan
yleisesti T?ernobyl-aidsista.
Radioaktiiviset aineet ovat vahingoittaneet myös munuaisia, virtsateitä ja sukuelimiä. Horisontti
T?ernobylin kylä on nykyisin autio.
T?ernobylin terveysvaikutukset
ovat pahemmat kuin on uskoteltu
sattuneen ydinvoimalaonnettomuuden
seuraukset olivat valtavat. Ensinnäkin Neuvostoliitto julisti heti onnettomuuden jälkeen tiedot ihmisten
terveydestä ja säteilyarvoista salaisiksi. Useimpien T?ernobylin uhrien kohdalla säteilyannosten määrittäminen on
monesta syystä mahdotonta. Esimerkiksi Downin oireyhtymä lisääntyi Valko-Venäjän 17 saastuneimmassa piirikunnassa 49 prosenttia vuosina 1987?88.
Radioaktiiviset aineet vahingoittivat
myös sikiöitä ja siksi synnynnäisesti
epämuodostuneiden lasten määrä
kasvoi. Laajan
tutkimusaineiston perusteella kirjan
tekijät päätyvät arvioon, jonka mukaan T?ernobyl on jo tappanut useita
satoja tuhansia ihmisiä entisen Neuvostoliiton alueella.
Muualla pohjoisella pallonpuoliskolla on voinut kuolla vielä enemmän
ihmisiä. Selitys kaatuu kuitenkin jo siihen, että
se vaatisi tuekseen olettamuksen ihmisten ja eläinten välisen kommunikaatiokuilun ylittämisestä: nimittäin
lukuisten kirjassa siteerattujen tutkimusten mukaan myös T?ernobylin
saastuttamien alueiden eläimet kärsivät samoista sairauksista kuin ihmiset ja populaatioiden lukumäärät ovat
pienentyneet selvästi.
Tieteellisimmin orientoituneilla
ydinystävillä on takataskussaan vielä
yksi väistöliike: he kuittaavat lähes
kaikki T?ernobyl-tutkimukset epätieteellisiksi, koska niissä ei kerrota uhrien saamia säteilyannoksia. Siinä
siteeratut tutkimukset osoittavat sairauksien sairauksien perään lisääntyneen pahimmilla laskeuma-alueilla.
Esimerkiksi vuonna 1995 sydän- ja verisuonitaudit olivat kolme kertaa yleisempiä Valko-Venäjän saastuneilla
alueilla ja evakuoitujen keskuudessa
kuin muualla maassa. Niistä Neuvostoliitossa ja myös
sen ulkopuolella on saattanut aiheutua suuria säteilyannoksia.. Voimakkaasti saastuneella Gomelin alueella sisäelin-,
paksusuoli-, rinta-, virtsarakko-,
munuais- ja keuhkosyöpä lisääntyivät selvästi ja niiden esiintymistiheys korreloi T?ernobylin saastelaskeuman voimakkuuden kanssa.
Säteily lisäsi myös mutaatioita perintötekijöissä. Niinpä vaikka
useat länsieurooppalaiset ja yhdysvaltalaiset säteilyasiantuntijat ovat
suhtautuneet kirjaan myönteisesti,
ydinvoiman ystävät ovat arvostelleet
kirjaa ankarasti.
Yksi taajaan toistettu arvostelu
» Puhutaan
yleisesti
T?ernobylaidsista.
on se, että Neuvostoliiton viimeisinä vuosina ja hajonneesta valtakunnasta itsenäistyneiden osien ensimmäisinä vuosina olosuhteet olivat
kurjat ja kaikenlaisia sairauksia esiintyi paljon. Tähän yllättävään tulokseen
Jablokov ja kumppanit päätyvät, siksi
että muualla säteilylle altistuneita ihmisiä on monin verroin enemmän.
Yleisesti hyväksytyn näkemyksen
mukaan ei ole vaaratonta säteilyannosta: pienten säteilyannosten todennäköisyys tappaa joku tietty ihminen
on vain pienempi kuin suurten. Ydinvoimateollisuutta lähellä olevat piirit ja
muut atomivoiman ystävät ovat kuitenkin kilvan vähätelleet onnettomuutta. Se
ilmestyi englanniksi vuonna 2009 nimellä Chernobyl: Consequences of the
Catastrophe for People and the Environ-
26
ment (T?ernobyl: katastro?n seuraukset ihmisille ja ympäristölle). Vaikka
kurjuus oli suurin piirtein samanlaista, sairauksia esiintyi selvästi tai
aivan ratkaisevasti enemmän siellä,
missä T?ernobyl-laskeuma oli voimakkainta.
Toinen yleinen vähättelytapa on
väittää, että mahdolliset sairausoireet
johtuvatkin säteilypelosta eivätkä säteilystä: tilanteen aiheuttama stressi
johtaa sairastavuuden kasvuun. T?ernobylin
saastuttamilla alueilla säteilyn on havaittu heikentäneen immuunijärjestelmää ja sitä kautta vastuskykyä monenlaisia tauteja vastaan. Niitä sai julkaista vasta yli kolme
vuotta onnettomuuden jälkeen.
Toiseksi ensimmäisinä onnettomuuden jälkeisinä päivinä ilmassa oli
runsaasti lyhytikäisiä mutta voimakkaasti säteileviä radioaktiivisia aineita, joiden mittauksia ei tehty ollenkaan
ALL OVER PRESS
T?ernobylin ydinvoimaonnettomuus
tapahtui 26. loso?en ja matemaatikkojen
suhtautumista Galilein kaukoputkellaan löytämiin Jupiterin kuihin:
oppineet eivät suostuneet edes katsomaan kaukoputkeen. Suurinta osaa näistä
tiedoista meillä ei ole T?ernobylin
laskeuma-alueelta eikä juuri mistään
muualtakaan.
Kuin Galileon kaukoputki
Virallisten tutkijoiden penseys T?ernobyl-tutkimuksia kohtaan muistuttaa paljon katolista kirkkoa lähellä
olevia . Sen lisäksi olisi oltava yksiselitteinen tapa
laskea eri ruumiinosiin tai niiden joihinkin soluihin kertyvät säteilyannokset yhteen. Olisi myös tiedettävä, miten
ilmasta, ruoasta ja iholta tulevat radioaktiiviset hiukkaset käyttäytyvät erilaisissa ihmiskehoissa. Kuitenkin T?ernobyl oli ensimmäinen suuri
ydinvoimalaonnettomuus ja sen säteilyvaikutus oli hyvin erilainen ja
monessa suhteessa pahempi ja pitkäaikaisempi kuin esimerkiksi Hiroshiman atomipommin, jonka vaikutusten tutkimiseen virallinen säteilytieto on paljolti pohjautunut.
Jokaisen ihmisten terveyden ydinvoiman käyttömahdollisuuksien
edelle asettavan ihmisen pitäisi tuntea suurta kiitollisuutta entisen Neuvostoliiton alueella toimineita tutkijoita kohtaan. Kansainvälisen atomienergiajärjestön agendan
nielleet säteilytutkijat ikään kuin jo
tietävät säteilyn vaikutukset eikä heidän tarvitse perehtyä laskeuma-alueen ihmisten kärsimyksiin. Kuvassa
sulanut reaktori.
Kolmanneksi vaikka kaikkien radioaktiivisten aineiden määrät eri
alueilla ja eri aikoina olisivat tarkasti
tiedossa, olisi lähes mahdotonta laskea ihmisten saamaa kokonaisannosta: Olisi tiedettävä kaikkien aineiden käyttäytyminen erilaisissa luontotyypeissä, erilaisilla viljelysmailla
ja erilaisissa ravintokasveissa ja -eläimissä. huhtikuuta 1986. Aineellisesti niukoissa
ja poliittisesti ja terveydellisesti vaarallisissa oloissa he tekivät uhrautuvaa työtä ydinvoiman todellisten vaikutusten selvittämiseksi.
Olli Tammilehto
Kirjoittaja on vapaa kirjoittaja
ja tutkija.
27
Hänet tappoi fasistisen Kultainen aamunkoitto -puolueen jäsen. Parempaa musiikkia, parempia elokuvia, näytelmiä. Joillakin työpaikoilla on ammattiosastoja, jotka
ovat hyvin järjestäytyneitä ja aktiivisia. Meillä oli
siellä edustajia kaikkialta Kreikasta,
noin 700, Lina Theodorou iloitsee.
. Sen lisäksi pidämme yhä yliopistoja yhtenä keskeisenä tekijänä
maan nuorison organisoinnissa.
Mutta intensiiviset ja rankat opiskeluohjelmat tekevät ihmisten aktivoinnista vaikeaa.
Toinen painopiste Vasemmistonuorille on työpaikat. ANTIFA ON
Työttömät nuoret
haasteena
Vasemmistonuorten toiminta on aina
ollut Kreikassa laaja-alaista. Verkostoituminen kouluihin . Esimerkiksi noin 60 prosenttia nuorista on
työttömänä. Joulukuun kokous ei vielä ollut perustamiskokous. Siellä keskustelivat antifasistisen liikkeen johtajat, opiskelijat ja opettajat, jotka puhuivat uusnatsien muodostamasta
uhasta. Yritämme
kommunikoida nuorten kanssa tai-
» Yritämme
kommunikoida
nuorten
kanssa
taiteen
kautta
radikaaliin
tapaan.
teen kautta radikaaliin tapaan. Vasemmistonuoret ottaa
osaa mielenosoituksiin ja marsseihin.
. Vaihtoehtoisen kulttuurin, vasemmistolaisen hauskanpidon kautta, Theodorou miettii.
. Nykyään monet ihmiset ovat
epätyypillisissä työsuhteissa, osa-ai-
28
Kreikan Vasemmistonuoret toimii kouluissa ja työpaikoilla, kertoo Lina Theodorou.
kaisina tai pimeissä töissä. Mitkä
ovat antifasistisen toiminnan lisäksi
tärkeimpiä kamppailuja?
. Pidimme kokouksen joulukuussa. Se oli ensimmäinen virallinen toimintamme Syrizan nuorina,
koska sitä ennen olimme ikään kuin
muiden yhdistysten muodostama yh-
teenliittymä. Nyt kun ei ole yliopistoa tai
työpaikkaa, jossa tavata ihmisiä, puhua nuorille ja kannustaa heitä tekemään jotain, on tavoittaminen haasteellista, Theodorou harmittelee.
Vasemmistonuoret yrittävätkin
nyt tavoittaa nuoria taiteen ja kulttuurin kautta. Ajattelemme, että taiteet ja kulttuuri ovat
suora kommunikointikeino.
Eri virtauksia
liikkeen sisällä
Kreikan Vasemmistonuoret ei enää
ole Suomen vasemmistoliiton sisarpuolueen Synaspismoksen nuorisojärjestö vaan koko vasemmistolaisen laajan koalition, Syrizan, nuorisotoiminnasta vastaava järjestö.
. Enemmän kuin puolet!
Ennen työpaikoilta löytyi nuoria, ja
heidän kanssaan saattoi aloittaa keskustelun. ei
vain yliopistoihin, sillä ajattelemme,
että on hyvin tärkeää luoda yhteyksiä myös peruskouluihin, alempiin
asteisiin. Joulukuussa kokoonnuimme ensimmäistä kertaa muodostaaksemme yhteisen organisaation ja pitääksemme vaalit. Mutta valitsimme
jo elimet ja keskusneuvoston.
Koska edustajilla oli ideologisia
eroavaisuuksia, kokouksessa muodostettiin ryhmiä Syrizan nuorten sisälle, jotta he voivat puhua erilaisista. Järjestimme myös keskustelutilaisuuksia yliopistoissa. Ennen
sitä oli toki jo antifasistista liikehdintää, mutta tuosta hetkestä lähtien toiminta levisi. Vasemmistonuoret toimii työpaikoilla muiden vasemmistolaisten
kanssa.
. Koska Kultainen aamunkoitto on tavalla tai toisella yhteyksissä kouluihin, yritämme me muodostaa sinne jonkinlaista vastavoimaa, Lina Theodorou perustelee.
. Idea oli, että
ennen varsinaista perustamiskokousta muodostamme toimintatavat, teemme viralliset paperit ja päätämme ne perusideat, joihin taistelumme perustuu. LEHTIKUVA
D
ulkomaat
Rumasta kielenkäytöstä kirjoissa, teatterissa, elokuvissa ja musiikissa rangaistaan sakoilla.
Presidentti Vladimir Putin allekirjoitti uuden lain 5.5.
Vasemmistonuoret
Kreikassa uuden edessä
» Kreikan Vasemmistonuorten tämän hetken suurin ja tärkein kamppailu on ehdottomasti antifasistinen toiminta,
sanoo Lina Theodorou, Ateenan vasemmistonuorten pitkäaikainen aktiivi.
NOORA OJALA
laaja liike, kuin sateenvarjo, jonka alle mahtuu paljon ihmisiä: vasemmistolaisia, anarkisteja
ja järjestäytymättömiä ihmisiä, Lina
Theodorou kuvaa.
Yhteistyön Antifan kanssa Vasemmistonuoret aloitti kuuluisan rap-artistin ja antifasistin Pavlos Fyssasin
murhan aikoihin viime vuonna. Syrizan nuorisofestivaaleilla
näytimme viime syksynä tämän uuden puolen toiminnastamme.
Emme ole vielä
päässeet tavoitteeseemme, koska puheenjohtajaa ei vielä ole valittu, sillä
kukaan ei saanut enemmistöä.
Feministinen ryhmä
uutta toiminnassa
Noin puolitoista vuotta sitten Kreikan
Vasemmistonuoret loi feministisen
ryhmän. Eurovastaiset, antiautoritääriset
ihmiset, antifasistit, ihmiset, jotka
auttavat työssäkäyviä äitejä, esimerkiksi. Ministeriön asiakirjoista käy
kuitenkin ilmi, että virkailijat eivät luottaneet toisiinsa vaan epäilivät joidenkin
yhä peittelevän totuutta.
ensimmäisen maailmansodan kulkuun huomattavasti
vaikuttaneesta tapauksesta.
ampui toukokuun 7. päivänä vuonna 1915 torpedon
brittiläiseen matkustajalaivaan Lusitaniaan Irlannin rannikolla. Hän kehotti varottamaan sukeltajia, että
he ovat vaarassa menet-
Selvitykset ja sukellukset
Britannia teki virallisen tutkimuksen Lusitanian upottamisesta heti vuonna 1915.
Siinä ei juuri käsitelty väitteitä ammuksista.
Yhtenä todistajana kuultiin Lusitanian matkustajana ollutta ranskalaista upseeria, jonka mukaan
pian torpedon räjähdyksen
jälkeen kuultu toinen räjähuholla
t
n
ia
dys tuli kaikkialta kannen
n
a
Lusit
alta eikä voinut aiheutua
a
v
oli valta
muusta kuin ammuslasndaa
g
a
tista. IPS
Valoa I maailmansodan arvoitukseen:
Lusitania oli ilmeisesti ammuslastissa
» Arkistojen avautuminen on tuonut uutta tietoa
tää ?henkensä tai raajansa?.
Ulkoministeriö oli vuonna 1982 huolissaan erityisesti kahdesta syystä.
Ensinnäkin olisi tavattoman noloa
myöntää historiaan vaikuttaneen tapauksen rakentuneen osittain valheelle, ja
että tuota valhetta oli pidetty vuosikymmeniä yllä.
Toiseksi ministeriö pelkäsi, että totuus
saattaisi yhä vaikuttaa Britannian suhteisiin Yhdysvaltoihin. 1989.
» Valtiotieteen maisteri.
» Opiskelee poliittista
historiaa ja sosiologiaa,
toimii lakimiesharjoittelussa
oikeusistuimissa.
» Harrastaa valokuvausta, kirjoja,
elokuvia ja teatteria.
Orjuuden pelätään olevan taas yleistymässä
tämän kesän jalkapallon MM-kisojen ja vuoden
2016 olympialaisten vuoksi, sanoo Luis Machado,
joka vetää Brasiliassa Kansainvälisen työjärjestön
ILO:n kampanjaa orjien vapauttamiseksi.
. Lusitanian uhreista 128 oli amerikkalaisia.
Yhdysvallat liittyi lopulta sotaan vasta
huhtikuussa 1917, mutta Lusitania oli yhä
tärkeä perustelu.
Saksalaiset väittivät koko ajan, että
Lusitania oli ammuslastissa ja siten ?laillinen. Rakennushankkeet houkuttelevat työväkeä
ja maahanmuuttajia. 9. Vuo-
mielenkiinnon kohteistaan.
. Laivan upotessa
surmansa sai 1 198 ihmistä.
Britannia otti kaiken propagandahyödyn irti tapauksesta, jonka se katsoi todistavan saksalaisten julmuuden ja häikäilemättömyyden. Ottamalla ammuksia
laivaan britit olivat tieten tahtoen vaarantaneet myös sen amerikkalaiset matkustajat.
Ministeriö pelkäsi, että amerikkalaismatkustajien sukulaisten jälkeläiset voisivat nostaa korvausoikeudenkäyntejä Britanniaa vastaan.
Ministeriö määräsi kiireellisen tutkimuksen vanhoista arkistoista, mutta lopullista varmuutta Lusitanian lastista ei
löydetty. Kyse on työntekijöiden vapauden rajoittamisesta, kohtuuttomista työehdoista ja velkaorjuudesta.
Työministeriön mukaan orjuudesta
vapautettiin vuosina 1995?2012 yli 44 000
henkeä. Mutta
sittemmin meitä on enemmän. Puolustusministeriö oli varoittanut ulkoministeriötä, että ?jotain järkyttävää. työnteon kitkemisestä. Nimeksi valikoitui Syrizan
nuorten feminismi- ja LGBT-ryhmä.
He kokoontuvat ja keskustelevat feminismin saran asioista, puhuvat toiminnasta ja teoista feminismin hyväksi.
. Tuomme esiin tovereillemme,
että feminismi on todella tärkeää.
Mutta vain he, jotka toimivat jo ennen
asian puolesta, myös tekevät jotain!
Juha Säijälä
Angeliki (Lina) Theodorou
» Syntynyt Ateenassa 3. LEHTIKUVA
TULEVAT SUURET urheilutapahtumat altista-
vat Brasiliassa lisää ihmisiä orjuudelle, jonka
vanhojakaan muotoja ei ole saatu kitkettyä.
Työvoiman riisto on verrattavissa orjuuteen maaseudun karjatiloilla, sokeriviljelmillä ja hiilenvalmistuksessa. Lusitanian katastro?sta
tehtyjä julisteita käytettiin sotilaiden värväämiseen ja kotirintaman moraalin kohottamiseen.
Lusitanialla oli myös merkittävä osa
pyrkimyksissä Yhdysvaltojen saamiseksi
liittymään sotaan ympärysvaltojen puolella. Siinä vahvistettiin lastikirjoissa olleen patruunoita,
mutta todettiin, että nämä ?eivät olleet sotilaallisia ammuksia?.
Eri aikoina tehdyt sukellukset eivät ole tuoneet täyttä varmuutta. Tästä johtuen tasapaino perheissä miesten ja naisten välillä ei ole
hyvä. voi löytyä
hylystä.
Korkea ulkoministeriön virkailija kirjoitti, että ?tosiasia on, että hylyssä on
suuri määrä ammuksia ja osa niistä on hyvin vaarallisia?. Ulkoministeriön
julkistamat asiakirjat vuodelta 1982 antavat pontta väitteille, että Lusitanian lasti
ei ollut matkustajalaivalle sopiva.
Julkistetut paperit liittyvät vuonna
1982 yksityisellä taholla vireillä olleisiin
suunnitelmiin tehdä sukelluksia ja nostaa
esineitä runsaan 90 metrin syvyydessä
makaavasta Lusitanian hylystä.
Ulkoministeriön virkailijat olivat tuolloin huolissaan, että tapaus voi yhä ?kirjaimellisesti räjähtää silmillemme?. Todistaja leimattiin
p
o
r
p
epäluotettavaksi.
.
s
y
merkit
Lusitania upposi vain 18
minuutissa ja tätä ovat monet pitäneet todisteena ammuslastista.
Vuoden 1915 tutkimuksessa ei julkisuuteen kerrottu edes virallisessa lastissa
olleista patruunoista.
New Yorkissa tuomioistuin teki selvityksen tapauksesta 1918. Ikään kuin eri virtauksia saman liikkeen sisällä. Virallisesta linjasta poiketen niissä on kuitenkin löydetty tai havaittu kuuden tuuman
tykinammusten sytyttimiä, yksi syvyyspommi sekä brittiarmeijan käyttämää
tyyppiä olevia kiväärinpatruunoita.
WIKIMEDIA
» Syrizan nuorten keskuskomitean
jäsen.
den 1995 laissa puhutaan ?orjuuden kaltaisen. Yritämme tuoda feministisiä aiheita tunnetuksi Syrizan nuorissa, ja korostaa sen näkökohdan
tärkeyttä, sillä Kreikassa feministinen liike on hyvin heikko, Lina Theodorou pahoittelee.
Kreikan yhteiskunta on hänen
mukaansa hyvin kiinnittynyt patriarkaattiin. Sosiaaliturva ja etuudet eivät
ole tasa-arvoisia sukupuolten välillä.
. Synaspismoksessa ja Syrizassa
emme ole niin absoluuttisia, mutta
kukaan ei silti aiemmin tehnyt mitään. Feministinen toiminta ei ole
uutta, se oli vain ennen tosi pienen
porukan kiinnostuksen kohde. Viime aikoina tapauksia on ollut noin
2 600 vuodessa.
Vuonna 1907 valmistunut Lusitania oli jonkun aikaa maailman suurin matkustajalaiva.
Arto Huovinen
arto.huovinen@kansanuutiset.?
29. Ilmiö on hiipinyt
myös vaateteollisuuteen.
Orjuus kiellettiin Brasiliassa jo 1888. Monien vasemmistolaisten mielestä feminismi ei ole niin tärkeää, ja
heillä on usein tällainen ortodoksikommunistinen näkemys, että kun
proletariaatti saa vallan, kaikki muut
asiat ratkeavat kuin automaattisesti.
Feminismikin on heistä vähemmän
tärkeä kamppailu.
. Saksalaiset olivat jo etukäteen varoittaneet ihmisiä matkustamasta Lusitanialla.
Lusitanian viralliseen lastiluetteloon
kuului 4,2 miljoonaa kiväärin patruunaa sekä 1 250 tyhjää ammuksen kuorta,
mutta ei ruutia, räjähteitä tai sytyttimiä.
SAKSALAINEN SUKELLUSVENE
Sitkeät huhut ovat vuosikymmenestä toiseen väittäneet tämän olleen valhe.
Ulkoministeriön asiakirjat
Keskellä nykyisiä maailman myllerryksiä
ei vapunpäivänä Lontoossa tehty arkistopaljastus herättänyt suurta huomiota Britannian ulkopuolella. kohde sukellusveneille. Jos
viisi vuotta sitten aktivisteja oli nolla,
on nyt 25. Niihin liittyy myös seksuaalisen hyväksikäytön ja lapsityövoiman riskejä
Jos rikollinen saa käsiinsä jotain kasviöljyä, ei välttämättä oliiviöljyä, hän
voi värjätä sen vihreäksi tipalla klorofyllia ja
tienata rutkasti rahaa. Nykyisellään riskit ovat pieniä tämän
alan rikollisille, koska he eivät saa aina vastaansa koulutettuja ja organisoituja ammattitutkijoita, kertoi parlamentin valiokunnalle
keväällä entinen Lontoon poliisin tutkija Gary
Copson, joka toimii neuvonantajana elintarviketurvallisuutta selvittävässä, Chris Elliottin
johtamassa virallisessa tutkimuksessa.
. Ne eivät pysty puuttumaan ylempään tasoon, jonka näemme tai epäilemme
olevan taustalla, sanoi Copson Environmental
Health Newsin mukaan.
Väärennettyä lihaa
Myrkyllinen viina aiheutti syyskuussa 2012 lähes 40 ihmisen
kuoleman T?ekissä.
Kesäkuun alussa valmistuva Elliottin tutkimusraportti auttaa tuomaan esiin, missä määrin järjestäytynyt rikollisuus on tunkeutunut
ruuan jakeluverkostoihin.
Tilanne tuli ilmeiseksi viime vuoden hevosenlihaskandaalin aikana ja sai vahvistusta
helmikuussa, kun Interpolin kampanjassa,
operaatio Opson III:ssa takavarikoitiin lähes
1 200 tonnia väärennettyä tai ala-arvoista lihaa sekä lähes 430 000 litraa väärennettyjä
juomia.
Melkein sata ihmistä pidätettiin 33 maassa.
Poliisit takavarikoivat yli 131 000 litraa kasviöljyjä ja viinietikkaa, 80 000 keksiä ja suklaapatukkaa, 20 tonnia mausteita, 186 tonnia
muroja, 45 tonnia meijerituotteita ja 42 litraa
hunajaa.
Eniten elintarvikkeita takavarikoitiin ryhmässä kalat ja merenelävät, muun muassa 484
tonnia keltaevätonnikalaa.
Jotkut operaation paljastamat petokset olivat kuin huonon romaanin sivuilta. Jakelumenetelmien takia sitä voi olla vaikea jäljittää.
Mutta monet muutkin tuotteet ovat lähes
yhtä haavoittuvaisia rikolliselle väärentämiselle kuin oliiviöljy. Järjestäytynyt rikollisuus
rikastuu ruokahuijauksilla
» Ruokahuijaukset väärennetystä oliiviöljystä piraattivodkaan ovat hurjassa kasvussa . Laillisessa kaupassa valtio olisi saanut tuollaisesta
erästä 330 000 euroa tullimaksuina ja arvonlisäverona.
Interpolin laittomien tuotteiden kaupan
ja väärennösten yksikön johtaja Michael Ellis sanoi tuolloin, että operaation on täytynyt
avata monien silmät järjestäytyneiden rikollisverkostojen muodostamalle uhalle.
. Monet ostavat neitsytöljyä. Useimpia on varmaan hämmästyttänyt
arkipäiväisen ruuan ja juoman väärentäminen. Maaliskuussa astuivat voimaan oliiviöljyä koskevat
EU:n säädökset, joiden tarkoituksena on varmistaa, että kuluttajat saavat sitä, mistä he uskovat maksavansa.
Tämä on huono uutinen ?Ndranghetalle ja
muille järjestäytyneille rikollisryhmille, jotka
ovat vuosikymmenien ajan uutterasti tuoneet
markkinoille heikkolaatuista oliiviöljyä tai kokonaan muita kasviöljyjä muka ensiluokkaisena erikoisneitsytöljynä.
Europarlamentin ruokaturvallisuusvaliokunnan mukaan ruokahuijausten eniten uhkaama tuote on oliiviöljy, ja tuotot sen väärentämisestä ovat huomattavat. Sen sijaan ne tekevät Britannian maaseutuviraston laskuun kemiallisia testejä
oliiviöljyn puhtauden valvomiseksi. Ruuan aitous pysyy korkean pro?ilin kysymyksenä, ja oliiviöljyjä testataan kaikissa
EU:n jäsenmaissa.
Helpompaa kuin kokaiini
Ympäristöterveyslaitos CIEH:n toiminnanjohtaja Jenny Morris myöntää, että oliiviöljy oli
kypsä huijauksille.
. Takavarikkojen laajuus kertoo, että tämä
on vakava maailmanlaajuinen ongelma, hän
sanoi.
Mutta väärennökset ovat vain yksi ase rikollisjoukkioiden arsenaalissa. Muita yleisiä ja tuottoisia huijauksia ovat hunajan jatkaminen halvalla siirapilla, metanolin myyminen vodkana, heikkolaatuisen riisin sekoittaminen
ensiluokkaiseen basmatiriisiin sekä kalliiden
kalalajien kuten koljan vaihtaminen halpoihin
lajeihin kuten kissakalaan.
30
Interpolin
operaatiossa
tehtiin
pidätyksiä
33 maassa.
Nämä lyövät varmasti laudalta kokaiinin jatkamisen talkkijauheella . onhan tämä
asiantuntijoiden mukaan paljon riskialttiimpaa kuin rikokset ruokaketjussa.
. ja riskit ovat rikollisjärjestöille pienemmät kuin huumekaupassa.
ENSI NÄKEMÄLTÄ kampusalue Cotswoldsin
maaseudulla vaikuttaa epätodennäköiseltä
tukikohdalta sodassa Italian pelätyintä ma?ajärjestöä, ?Ndranghetaa vastaan.
Ennen Bristolin yliopiston osana, nykyään tutkimuskeskuksena toimivan Campden
BRI:n laboratorioilla on kuitenkin omalla hiljaisella tavallaan tärkeä rooli käytäessä järjestäytyneen rikollisuuden kimppuun.
Laboratorioissa ei tehdä oikeuslääketieteellistä tutkimusta veritahroista tai luunsiruista. Sama ryhmä pyrkii saamaan otteeseensa myös avokadokaupan.
Joissakin tapauksissa rikollisverkostojen rooli ruokaketjussa on osoittautunut kohtalokkaaksi. Kahteen paikkaan tehdyissä ratsioissa takavarikoitiin vääriä etikettejä myöten tarvikkeet 60 000 pullon tuottamiseksi.
Kolme ihmistä pidätettiin ja 24 muusta tehtiin
ilmoitus viranomaisille.
Thaimaan poliisi ratsasi Bangkokissa varastorakennuksen ja löysi yli 270 pulloa väärää viskiä sekä väärennettyjä etikettejä ja pakkausmateriaaleja.
Filippiinien viranomaiset takavarikoivat
lähes 150 000 väärennettyä liemikuutiota, kun
taas Ranskan poliisi löysi ja sulki laittoman
teurastamon Pariisin laitamilla.
Espanjassa pidätettiin 24 ihmistä työlupaja maahantulorikkomuksista, kun tutkijat olivat löytäneet 4,5 tonnia metsistä ja pelloilta
kerättyjä etanoita.
Limekauppa rikollisille
Britanniassa poliisi takavarikoi 17 156 litraa
väärennettyä vodkaa, jonka hinta katukaupassa olisi ollut 1,2 miljoonaa euroa. Vaikka paikalliset valvontaviranomaiset
tekevät erinomaista työtä, se keskittyy yleensä
alatasolle. Ainakin yksi on kuollut Britanniassa.
Britannian tuotevalvontaviranomaiset ovat
varoittaneet, että väärennetyn alkoholin takavarikot ovat viisinkertaistuneet vuoden 2009
jälkeen. Tutkijat paljastivat Italiassa järjestäytyneen rikollisverkoston, joka tuotti ja jakeli väärennettyä
samppanjaa. Oliiviöljy on arvokas tuote ja petokset
ovat lisääntymässä, sanoo Campden BRI:n kemian ja biokemian osaston johtaja, tohtori Julian South.
. Kartelli kontrolloi
nyt suurta osaa Yhdysvaltoihin viedyistä limehedelmistä, minkä seurauksena hinnat ovat
kolminkertaistuneet. Väärennösten on havaittu sisältävän
monia vaarallisia aineita kuten isopropanolia,
metanolia ja kloroformia.. Oliivien puristusjätteestä kemikaalien avulla valmistettu
halpa oliiviöljy maksaa 40 senttiä desilitralta,
kun erikoisneitsytöljyn hinta on 1,80 euroa
desilitralta.
. He pitävät
sen korkeasta laadusta ja ovat valmiita maksamaan siitä lisää. Yli 40 ihmistä kuoli metanolin
saastuttamaan vodkaan ja rommiin T?ekissä
vuonna 2012. Meksikolainen, Temppeliherrain ritarikuntana tunnettu
huumekartelli valtasi äskettäin limeviljelmiä
Tierra Calienten alueella
vaikutusvalta on ?pikkuriikkinen, lähellä nollaa, tilastollisesti merkityksetön?.
Tutkimusaineistona Gilensillä ja Pagella oli lähes
1 800 mielipidetiedustelujen kohteena ollutta politiikan
sisältökysymystä vuosien 1981?2002 välisenä aikana.
Tutkijoiden mukaan tällaista aineistoa käsitellään nyt
ensimmäistä kertaa saman tilastollisen mallin sisällä.
TUTKIJOIDEN MUKAAN
TUTKIJAT USKOVAT, että heidän aineistonsa pikemminkin
aliarvioi kuin liioittelee superrikkaitten vaikutusta.
The Real News Networkin haastattelussa Page
toteaa, että talouseliitin vaikutus on todennäköisesti
vain lisääntynyt aineiston jälkeisenä runsaan kymmenen
vuoden aikana.
?Kun taloudellinen eriarvoisuus on lisääntynyt ja
kaikkein varakkaimmilla ihmisillä on entistä enemmän
rahaa, he näyttävät käyttävän sitä enemmän politiikkaan ja omaavan enemmän vaikutusvaltaa?, sanoo Page.
Page muistuttaa myös, että tutkimusajankohdan jälkeen Yhdysvaltain korkein oikeus on tehnyt merkittävän
päätöksen, joka entisestään lisää mahdollisuuksia vaikuttaa rahalla vaaleissa.
Gillensin ja Pagen tutkimus Testing Theories of
American Politics julkaistaan syksyllä akateemisessa
Perspectives on Politics -aikakauslehdessä.
Arto Huovinen
LEHTIKUVA/ SPENCER PLATT
New Yorkin Manhattanille on kerääntynyt paljon finanssialan jättiläisiä.
Kirgisian pääkaupungissa Bi?kekissä muistettiin lähestyvää voitonpäivää keskiviikkona seremonialla, jossa naiset kantoivat suurta
Pyhän Yrjön nauhaa.
Venäjän kansalaisuus
houkuttaa Keski-Aasiassa
» Venäjän uudesta
laista voi koitua yllättäviä seurauksia sekä
kotona että naapurimaissa.
Bi?ek
IPS?Asel Kalybekova
huhtikuussa uuden
lain, joka lupaa kansalaisuuden pikavauhtia kaikille maan kieltä puhuville entisen Neuvostoliiton asukkaille. Toktakunovin mukaan
Keski-Aasia on jo hyvin riippuvaimoni kirgisialainen haikailee neuvosnen Venäjän taloudesta. Hänen
mistä.
mukaansa sitä hyödynnetään jo nyt
Kirgisialainen ihmisoikeusjuristi
laajasti.
Nurbek Toktakunov myöntää, että
Uuden lain nojalla Venäjän kansaVenäjällä on oikeus tietää, kenellä on
kaksoiskansalaisuus. Tad?ikistanin ja
Uzbekistanin luvut ovat vielä suuVenäjän uusien lakien kohteena ovat
rempia.
ukrainalaiset, mutta duuma tuli saSamana päivänä kansalaisuuslain
malla avanneeksi oven muillekin,
sanoo IVY-instituutin Keski-Aasian
kanssa Venäjän presidentti Vladimir
Putin allekirjoitti lain, joka määrää
osaston johtaja Andrei Grozin.
vierastyöläiset osallistumaan VenäHänen mukaansa Venäjä kiinnosjän kieltä, historiaa ja lakia koskeviin
taa ukrainalaisia vähemmän kuin
Keski-Aasian ja Kaukasian asukkokeisiin. Venäjää osaaville keskiaasialaisille voikin olla
kaita.
jatkossa helpompaa
Grozin epäilee, että
kansalaisuuslaki
vasaada maan kansalaiVenäjän
hingoittaa ajan mitsuus kuin työlupa.
taan Venäjän taloKazakpajev arsosiaalii
p
m
e
r
a
p
velee Venäjän viesutta, koska maassa
a
ur v
ja eläket
tivän, että se ei taron jo tulvaksi asti
a
a
t
s
vitse vierastyövierastyöläisiä.
o
n
n
kii
.
läisiä, vaan uusia
Bi?kekin Adiletia
is
iala
kansalaisia.
oikeusaputoimiston
keskiaas
Venäjän duuma valapulaisjohtaja Ludmistelee myös lakia, joka
mila Arapova uskoo, että
Venäjän kansalaisuus houkutedellyttää usean maan kansalaisuuden omaavien rekisteröitytaa keskiaasialaisia paremman sosiaali- ja eläketurvan vuoksi. Lain on tarkoitus vahvistaa
Moskovan sananvaltaa Ukrainassa,
mutta Keski-Aasiassa sillä saattaa
olla Venäjän kannalta yllättäviä seurauksia.
Venäjän kansalaisuuden saaminen edellyttää maan kielen hallintaa. Noin miltoaikojen vakaita oloja.
joona kirgisialaista eli viidennes väestöstä on töissä ulkomailla, pääSosiaaliturva kiinnostaa
asiassa Venäjällä. LEHTIKUVA/ VYACHESLAV OSELEDKO
Lyhyesti
Tutkimus: Yhdysvallat
ei enää ole demokratia
YHDYSVALLOISSA JULKAISTIIN huhtikuussa alustava
raportti kahden politiikantutkijan laajasta, maan demokratian tilaa koskevasta tutkimuksesta.
Princetonin yliopiston Martin Gilensin ja Northwestern-yliopiston Benjamin Pagen päätelmä on, että
Yhdysvallat ei ole demokratia, vaan oligarkia, tai korkeintaan sekoitus näistä kahdesta.
Tutkijat kirjoittavat: ?Huolimatta aikaisempien tutkimusten enemmistödemokratian teorioille antamasta
näennäisen vahvasta empiirisestä tuesta, meidän analyysimme viittaa siihen, että Yhdysvaltain kansalaisten
enemmistöllä on tosiasiallisesti vähän vaikutusta hallituksemme omaksumaan politiikkaan.?
?amerikkalaiset kyllä nauttivat
monista demokraattisen hallitsemistavan keskeisistä
piirteistä, kuten säännöllisistä vaaleista, sanan- ja yhdistymisvapaudesta sekä laajasta (vaikka yhäkin kiistellystä) äänioikeudesta?.
Gilens ja Page katsovat kuitenkin aineistonsa osoittavan, että talouselämän eturyhmien ja erityisesti
varakkaiden kansalaisten muodostaman talouseliitin
näkemyksillä on huomattava vaikutus politiikkaan, kun
sen sijaan ?mediaaniäänestäjien. Nyt prosessi tiivistetään kolmeen kuukauteen.
VENÄJÄ HYVÄKSYI
Äänestäjät katoavat
Tavallisten äänestäjien vaikutusvalta on lähellä nollaa.
32
Muutos on uhka Kirgisian itsenäisyydelle, arvioi Bi?kekin kirgisialais-ve-
välineenä. Lisäksi se voi jakaa Kirginäläisen slaavilaisen yliopiston tutkija Marat Kazakpajev.
sian yhteiskunnan kahtia.
. Hakijan pitäisi myös luopua aiemmasta kansalaisuudestaan, mutta
säännön ehdottomuudesta ei ole varmuutta. Kansalaisuutta on haettava
Venäjällä, ei sen lähetystöissä ulkomailla.
Aiemmin Venäjän kansalaisuuden hankkiminen vaati kirgisialaiselta kahden vuoden paperisodan ja
testit. Saatamme pian olla tilanteessa,
Epävirallisen mielipidekyselyn
jossa Kirgisiassa ei asu enää maan
mukaan 51 prosenttia kirgisialaisista
kansalaisia eikä vaaleissamme ole ääon valmiita luopumaan maansa itsenestäjiä, hän pohtii.
näisyydestä. Hän kuitenkin
laisuutta hakevat eivät aio muuttaa
sinne, vaan nauttia sosiaalieduista,
pelkää, että lakia käytetään toisten
valtioiden asioihin sekaantumisen
Arapova sanoo.
Naisilla on
oikeus aborttiin. Kouluopetuksen tehtävänä oli osoittaa mustille heidän paikkansa
yhteiskunnassa?, Commey kirjoittaa.
Niinpä mustat koulupojat saivat toistaa
luokkahuoneessa afrikaansinkielistä lorua,
jossa heidän kaikkien toiveena oli tulla isona
bussinkuljettajaksi.
ETELÄ-AFRIKAN enemmistöhallituksilla on ollut
Pusch Commeyn mielestä mahdoton tehtävä
synnyttää tasa-arvoista yhteiskuntaa näistä
lähtökohdista.
Vähänkään radikaalimpi kajoaminen vallitseviin omistussuhteisiin olisi todennäköisesti johtanut siihen, että valkoinen vähemmistö olisi siirtänyt pääomansa ulkomaille ja
myös ulkomaiset sijoittajat olisivat kaikonneet. onhan
apartheidin päättymisestä ja Etelä-Afrikan
ensimmäisistä vapaista vaaleista vierähtänyt
jo 20 vuotta. Vedensaanti, viemäröinti ja sähkö pyritään ulottamaan kaikkiin koteihin.
ETELÄAFRIKKALAISTOIMITTAJA Pusch Commey pohti kotimaansa taloudellisen eriarvoisuuden perimmäisiä syitä Lontoossa ilmestyvässä New African -aikakauslehdessä. Siksi Mandela oli
lopulta myös niin suosittu länsimaissa.
?Mandela puhui sovinnon puolesta, mikä
tarkoitti käytännössä sitä, että vuosikymmenten aikaisia vääryyksiä ei oikaistu eivätkä
mustat saaneet mitään hyvitystä. Commeyn mielestä ANC ei ole pystynyt tekemään
tarvittavia rakenteellisia muutoksia, koska
tuotantovälineet ovat edelleen valkoisen vähemmistön hallussa.
Etelä-Afrikassa parhaat viljelymaat ovat
edelleen valkoisten suurtilallisten omistuksessa. Kun
vuonna 1994 valkoisten kotitalouksien tulot olivat keskimäärin neljä kertaa suuremmat
kuin mustien perheiden tulot, tänä päivänä
valkoisten tulot ovat kuusinkertaiset mustien
tuloihin verrattuna.
Rikkaiden ja köyhien välinen kuilu on
Etelä-Afrikassa leveämpi kuin missään muualla maailmassa.
Uskoa ANC:n hallitusvaltaan ovat horjuttaneet myös korruptiopaljastukset ja poliisin
väkivaltaiset otteet kaivostyöläisiä ja parempia julkisia palveluja vaativia mielenosoittajia vastaan.
MONIEN MIELESTÄ ANC:llä olisi ollut jo riittä-
västi aikaa kaventaa rotuerottelukauden aikaisia epäoikeudenmukaisuuksia . Toinen neljännes kituuttelee palkoilla, joilla ei tule toimeen.
Kymmenen miljoonaa eteläafrikkalaista
elää absoluuttisessa köyhyydessä alle dollarin
päivätuloilla.
Rotuerottelujärjestelmän purkamisesta
huolimatta väestöryhmien välinen taloudellinen epätasa-arvo on vain lisääntynyt. Pintaa
aa syvem
syvemmältä
mmältä
Peik Johansson
peik@kaapeli.?
Miksi vaalit eivät tuo muutosta Etelä-Afrikkaan
ETELÄAFRIKKALAISET äänestivät keskiviikkona
vaaleissa, joiden tulos oli jo etukäteen kutakuinkin selvä. Maan valtavia mineraalivaroja hyödyntävät valkoisten eteläafrikkalaisten omistamat kaivosyhtiöt. Apartheidpolitiikan nimenomaisena tarkoituksena oli
luoda puitteet halvan mustan työvoiman hyväksikäytölle.
?Valkoisen vähemmistön eläessä yltäkylläisyydessä mustien ajateltiin pärjäävän vähemmällä . Lapsikuolleisuus on vähentynyt, elinajanodote on kasvanut ja vakavien rikosten määrä on pienentynyt.
Lisäksi ANC:n hallitus lupaa kuusi miljoonaa uutta työpaikkaa ja miljoona uutta asuntoa seuraavan viiden vuoden aikana. ilman sähköä, viemäröintiä tai
kunnollisia asuntoja. Mustat ovat yhä täysin riippuvaisia valkoisten tarjoamista työpaikoista.
Commeyn mielestä Etelä-Afrikasta onkin
tullut uuskolonialistinen yhteiskunta, jossa
joukko mustia poliitikkoja on päässyt mukaan nauttimaan valkoisen pääoman voitoista
. He ovat vuokralaisia
omassa maassaan, joka vietiin heiltä väkivalloin. Pääoma on pitkälti valkoisten hallussa, ja sen myötä he hallitsevat
liike-elämää. Ihonvärillä ei ole enää väliä,
kun pyrkii opiskelemaan yliopistoon, haluaa
» Nelson Mandela
puhui sovinnon
puolesta, mikä
tarkoitti sitä, että
vääryyksiä ei
oikaistu eivätkä
mustat saaneet
hyvitystä.
Etelä-Afrikan presidentti Jacob
Zuma pisti tanssiksi Afrikkalaisen kansalliskongressin ANC:n
vaalitilaisuudessa Soccer Cityn
jalkapallostadionilla Johannesburgissa viime viikonloppuna
mennä kirjastoon tai ostaa asunnon. Ja vapautuspuolue ei näytä voivan tehdä
heidän eteensä muuta kuin antaa oireita lievittäviä lääkkeitä, kuten sosiaalitukea, sähköä, vettä ja viemäröintiä.?
33. Tilastojen mukaan työikäisistä eteläafrikkalaisista joka neljäs on ilman työtä. Valkoiset työnantajat päättävät yhä edelleen mustan enemmistön työpaikoista ja toimeentulosta.
Rotuerottelujärjestelmä perustui ajatukLEHTIKUVA/ GIANLUIGI GUERCIA
seen, että valkoiset olivat ylempiarvoisia kuin
mustat, värilliset ja aasialaiset. palkkioksi siitä, että he pitävät mustat massat hiljaisina.
?Suuri enemmistö kamppailee lähinnä paremman koulutuksen puolesta, jotta he tai
heidän lapsensa voisivat päästä kohoamaan
ylöspäin yhteiskunnassa. Kuolemanrangaistuksesta on luovuttu. Huomenna lauantaina tulee kuluneeksi päivälleen 20 vuotta siitä kun ANC:n
johtaja Nelson Mandela nimitettiin maan ensimmäiseksi mustaksi presidentiksi.
Ja kyllä Etelä-Afrikan enemmistöhallitus
on saanut myös paljon hyvää aikaan . Alle 30-vuotiaista vain hiukan
yli puolet kävi ylipäänsä rekisteröitymässä äänestäjiksi.
ANC:n kannatuksen hiipumisen keskeisenä syynä on maan mustan enemmistön yhä
jatkuva köyhyys ja työttömyys. Entinen vapautusliike ja nykyinen valtapuolue Afrikkalainen kansalliskongressi ANC saisi mielipidekyselyjen perusteella
edelleen selvän enemmistön parlamenttipaikoista, mutta äänimäärä jäisi tällä kertaa vain
noin 60 prosenttiin annetuista äänistä.
Vaalitulosten odotettiin valmistuvan perjantaiksi.
Vaalien alla yhtenä keskeisenä puheenaiheena oli etenkin nuorten vähäinen kiinnostus vaaleihin. Homoavioliitot hyväksyttiin kymmenen vuotta sitten, ensimmäisenä
maana Afrikassa.
Presidentti Jacob Zuma luetteli puolestaan demokraattisen Etelä-Afrikan sosiaalisia saavutuksia: 92 prosenttia kotitalouksista
saa nykyään hanasta puhdasta juomavettä, 85
prosenttia on sähkönjakelun piirissä, 57 prosentilla on vesivessat. Mandelasta
tuli rauhan ja valkoisten elämäntyylin ja herruuden takuumies?, Commey kirjoittaa.
Hänen mukaansa on älyllistä epärehellisyyttä kuvitella, että Etelä-Afrikan mustat voisivat ikinä nostaa itsensä ylös köyhyyden kuilusta ilman viljelymaata, ilman luonnonvaroja
tai pääomaa. Pääoman puutteessa talouskasvu olisi
pysähtynyt.
Commey toteaa, että tämän vuoksi Nelson
Mandela oli tervetullut helpotus Etelä-Afrikan
valkoiselle vähemmistölle. ennen
muuta juridisten oikeuksien osalta.
Päivälehti Sowetan julkaisi Etelä-Afrikan
20-vuotisen demokraattisen taipaleen kunniaksi valokuvakavalkadin enemmistövallan
saavutuksista
E
vapaa-aika
Eurooppa-päivää vietetään tänään 9.5. kello 13.
Seminaarin oheisohjelmana on pieni näyttely isä ja
tytär Kuusisen välisestä kirjeenvaihdosta.
Kuusis-buumi käynnissä
Seminaari pidetään päivänä, jolloin Otto Wille Kuusisen
kuolemasta tulee kuluneeksi 50 vuotta, mutta käynnissä
on muutenkin varsinainen Kuusis-buumi. Kimm
rjestetjä
na
ai
Kansallisarki
nt
ua
ensi viikon la
sen sisältöä
inaarissa.
m
se
ä
ss
tävä
34
Kai Hirvasnoro
kai.hirvasnoro@kansanuutiset.?
SEMINAARI la 17.5. Ohjaaja
e
le
sta t u
Peter von Bagh kertoo huomioista,
k uolema
k si
joita teki valmistellessaan 1990-luk ulunee
vulla
Otto Wille Kuusista käsittelevää
a.
50 v uott
Mies varjossa -dokumenttielokuvaansa.
Mies varjossa esitetään Työväenliikkeen kirjastossa (Sörnäisten rantatie 25 A 1)
Helsinki-päivänä 12.6. Antero Uiton viime talvena ilmestyneestä elämäkerrasta puuttuu kokonaan Kuusisen
1920?30w-lukujen toiminta kansainvälisen kommunistisen liikkeen Kominternissa. Helsingin Lasipalatsin Bio Rexissä klo 10?15.30.
Puoluepaneelissa klo 14?15 mukana myös Paavo Arhinmäki.
Uutta tietoa luvassa
Hertta Kuusisesta
KU:N ARKISTO
» Komintern, Karjala ja Kuuba . Samoin tietoa puuttuu Kuusisen toiminnasta Karjalassa 1940-luvulla.
Nämä ovat Leppäsen mukaan ammottavimmat puutteet.
Lisäksi Kuusisen roolista Kuuban kriisissä on vain
muistelmatietoja ja selvittämättä on, millä tavalla hän vaikutti ohjusten pois vetämiseen ja ydinsodan välttämiseen.
Hertta Kuusisesta puolestaan tarvittaisiin elämäkerta,
Leppänen sanoo.
vast a
saatu Mosko
en mappi on
is
taa
us
ot
Ku
ra
a
a
tt
ol
Her
o Rent
stoon. klo 11?15 Kirjan Talon juhlasalissa
Helsingissä (Kirjatyöntekijänkatu 10).. Otto Wille Kuusisesta ilmestyi talvella uusi elämäkerta, Helsingin Kaupunginteatterissa esitetään Kuusis-aiheista näytelmää ja
Yle valmistelee Hertta Kuusisen ja tämän puolison Yrjö
Leinon tarinasta kertovaa tv-sarjaa.
Paljosta aineistosta huolimatta suuri ja olennainen osa
Otto Wille Kuusisen elämästä on edelleen hämärän peitossa, kertoo seminaarin puheenjohtajana toimiva tohtori
Veli-Pekka Leppänen. siinä
aukot Otto Wille Kuusisen elämässä.
SKDL:N SODANJÄLKEISEN voimanaisen Hertta Kuusisen suh-
teesta Neuvostoliittoon saadaan uutta tietoa Helsingissä
ensi viikon lauantaina järjestettävässä seminaarissa. Historioitsija Kimmo Rentola alustaa aiheesta Kansallisarkiston uusien Moskovasta saamien henkilömappien pohjalta. Suomeen on saatu Hertta ja Esa Kuusisen mapit.
Otto Wille ja Hertta Kuusisen säätiön sekä Kansan Arkiston järjestämä seminaari pidetään
Kirjan Talon juhlasalissa lauantaina 17.
toukokuuta kello 11?15.
le
Otto Wil
Rentolan lisäksi seminaarissa pun
e
huu
Tauno Saarela kertomusten luois
s
Kuu
masta
Otto Wille Kuusisesta
Vasemmisto liikkeellä Helsingissä:
pe 9.5. Kevättapah- 13.15?14.00 EU-vaaliehdokas Jussi Saramo.
tuma Kontulan ostarilla ke 14.5. klo 9 alkaen Toijalan torilla.
ton teltta Kontulan ostarilla. klo 16.30?18.00 Kansan Arkistossa Helsingissä (Vetehisenkuja 1).
Kansan Arkiston Ystävien kevään viimeinen
kirjatilaisuus. Liput 15 euroa KOM-toimistosta.
??. Kestävyysvaje talouspolitiikan haasteena. Vasemmistoliiton juttuteltta Keravan
Sinikka Torkkola. klo 13?16. Tapahtuma liittyy Kontuäitienpäivänä) klo 10?18. Haastattelijana Veli-Pekka Leppänen.
??. Savimuovailua klo 13?16. Tuttifrutti-koodisatarjoilun järjestämiseksi ilmoittautuminen:
pirkanmaanvas@pirkanmaanvas.fi tai
nalla kahden euron alennus normaalihintaisesta pääsylipusta (10 / 7 e, alle
050 443 4164
??. klo 18 vasemmistoliiton puoluetoimiston auditoriossa (Lintulahdenkatu
10) Helsingissä. klo 10?12.
kas Sinikka Torkkola ja lehtori Ranja
EU-ehdokas Li Andersson ja kansanedustaja
Aukee. Kesma 12.5.!
kustelutilaisuus ma 12.5.
nilä. Vasemmiston vaalimökki Tampereen
Ohjelmassa laulua, tanssia, jumppaa ja folkjaKeskustorilla pe 9.5. Paikalla klo
??. Paikalla
Kyllönen, Eila Tiainen ja
si.
konk urs
klo 11:n jälkeen EU-vaaEila Aarnos su 11.5. Keskustelutilaisuus to 15.5. Klo 12?14 Jussi Vähämäki: Raha,
. Näytvaaleissa. Paavo Arhinmäki puoluejohtajapaneelissa klo 14?15 ja EU-ehdokas Jussi Saramo
nuorten ehdokkaiden paneelissa klo 11.30.
pe 9.5. Ilpo Tiihosen, Bertolt Brechtin ja Elvi
Sinervon runoihin. klo 10 Helsingin Vasemmistoliiton
Kyllönen Äänekoskella pub Markuksessa.
vaalimökki aloittaa Lasipalatsin nurkalla, Man??. Musiikki-ilta ma
ton Tuki ry:n vuosikokous ke 14.5. Laura Malmivaara, Vilma Melasniemi, Eeva Soivio ja Niina Koponen esittävät ohjaaja Lauri Maijalan säveltämiä lauluja
mm. klassisen ja
modernin poliittisen talouden rajapinnoilla.
Vapaa pääsy. Sastamalan Vasemmisto
uimahallissa. Järj. Mukana Paavo
Mukana EU-ehdokkaat Li Andersson, Janne
Arhinmäki klo 10?10.30, valtuutetut Sirpa
Nieminen ja Sinikka Torkkola.
??. Pietarin Spektaakkeli.
Lastenkulttuurin osuus on myös merkittävä.
Tapahtuma
LEHTIKUVA
Vapputervehdyksiä
LEMPEÄN
KYLÄTOIMIKUNTA
Mäntynenä Mauri
PAIMIO
Rautio Rauno
VALKEAKOSKEN
VASEMMISTOLIITTO
Vartiainen Martti
Vartiainen Paula
Villberg Marja-Leena
Villberg Mirja
Äyhönen Erkki
VANTAA
Puurunen Vappu & Toivo
VIHDIN
VASEMMISTOLIITTO
Pönni Antero
YKSPIHLAJA
Fagernäs Anna-Liisa
Anttiroiko Irmeli ja
Heikki
Kettunen Matti
Laukkonen Paavo
Olkkola Martta
Hassinen Liisa
Tuominen Toini
Torppa Elvi
Nyberg Helena
Päivärinta Veera ja Eino
Heikkilä Ritva ja Pekka
Vehniäinen Toini
ja Mikko
Tastula Tarja ja Seppo
Musiikki
Kino Tulio (KAVI) kunnioittaa puolestaan viihdemies Pertti ?Spede. Kangasalan Vasemmistoliitto
??. klo 20 KOM-teatterissa
Helsingissä. Juupajoen vasemmisto Juupajoen nerheimintien ja Simonkadun risteyksessä.
torilla ti 13.5. Kontulan Eläkeläiset ry. Kommenttipuheenvuoro johtaja Lasse Laatunen. Luennoitsijana valtiosihteeri
Tuire Santamäki-Vuori. klo 10?13 on Kontulan Vasemmispahtuma la 10.5. Akaan Vasemmistoliiton EU-vaalita- katorilla. Sähköposti: lukijoilta.muistio@kansanuutiset.?.
15 ?
35. Arvotaan uimalippuja ja tuotepaketAnna Kontula Kauppalantalolla klo 15?16.
teja. EU ja terveys. Olli Herranen:
Zombitalous ja nykykapitalismi . Klo 15
Sami ?Frank. Vasemmistoklubi ry.
Tiedot tapahtumapalstalle keskiviikkoon
klo 12:een mennessä: Kansan Uutiset/Muistio, PL 64, 00501 Helsinki. Pirkanmaan Vasemmiston ay-tapaaminen la 10.5. Muttilainen
Tiainen la 10.5. Kahvitarjoilu. klo 9?12 Torkkola. KU
KALLIO KUKKII -KAUPUNKIFESTIVAALI 9.5.?18.5.
Ohjelma: www.kallionkulttuuriverkosto.fi
Teatteri
Kirjallisuus
Keskustelu
Kuvataide
??. Paikalla EU-ehdokkaat Silvia
Mukana myös Eila Aarnos. Klo 14?16
Teppo Eskelinen: Loinen, syöpä vai historian dynamiikka. Työväenkirjaston Ystävät ry:n Studia
Generalia-luento to 15.5. Kahvia ja lättyjä.
kävelykadulla la 10.5. klo 10?18 Helsingin Vasemmistoliiton teltta EU-vaalitori -tapahtumassa Narink-
12.5. Helsingin Taidehallin Perhepäivä la
Miksi duunarin kannattaa äänestää euro10.5. klo 18?20 Työväenliikkeen kirjastossa Helsingissä (Sörnäisten
rantatie 25 A 1). Seminaari
ma 12.5. Ohjelmaa suositellaan 4?10-vuotiaille. Startti kesään Annalan kentällä ti 13.5. Ennen tilaisuutta klo 17.30 avataan historiantutkija Tero
Tuomiston tuotannosta laadittu kirjanäyttely.
Vapaa pääsy.
??. Alustajana Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinen. alkaen joka päivä (ei
mia. Tänä vuonna avajaisia juhlitaan lauantaina 10.5. EU-ehdokkaat Merja
s
li
a
Kapit
lan Suupantorilla. Pasasen elämäntyötä.
Festivaali päättyy Dallapénpuiston pikniktapahtumaan. Tilaisuus on avoin kaikille, mutta
telykierros lapsille klo 14 ja 15. Pirkkalan Vasemmis18-vuotiaat ilmaiseksi).
toliiton EU-vaalitempaus
??. Muttilainen.
eurooppalaista runoa ja karaokea: Tiainen ja
ti 13.5. nanssivetoistuminen ja arvoteoria. Pe 9.5. Hyvyyden viettelys. klo 10?15 Työväenmuseo Werstaalla (Väinö Linnan aukio 8) Tampereella.
??. HELSINKILÄINEN Kallio Kukkii -kaupunkifestivaali
juhlii tänä keväänä, 20 vuotta tuli täyteen. Ma 12.5.
äitienpäivätilaisuus talolla klo 12, lapsia ohjelmineen. Myös
ss a
Joensuu
Mukana myös Anna Konpaikallisia aktiiveja.
tula ja Esko-Juhani Ten??. Viipuri 1918. klo 6.30 lähtien Kontulan ja Itäväylän
Vasemmistojen aktiivit jakavat Kansan Uutisia ja vaalimateriaalia Kontulan ostarilla ja
metroasemalla sekä Herttoniemen ja Siilitien
metroasemilla.
pe 9.5. KSL ja DSL
??. klo 11?13 Pirkkatävät. Mukana EU-ehdoVammalan torilla la 10.5. Tarjolla lettuja, kahvia
klo 18 Kangasalan Kuohuja työväen musiikkia.
??. Karhupuistossa, esiintymässä on mm. klo 12?15 on Vasemmistolinkin teltta
ton teltalla Kuokkalan torilla Jyväskylässä.
Vaasanaukiolla. Samuli Putro ja
uuden jazzsukupolven Mopo-yhtye. Avoin kaikille.
??. klo 12
i
r
a
liehdokkaat Li AndersSeinäjoen kävelykadulla
a
in
Sem
son ja Sinikka Torkkola.
(Koulukadun osa). klo 20 ja to 15.5. Mukana ovat mm. TUL:n Suur-Helsingin piirin veteraanit. Europarlamentin tehin
m
la 10.5. klo 11?12.30.
??. klo 17
Kutomotyöläisten säätiön kerhohuoneella
(Näsilinnankatu 22). klo 10?16 vasemmistoliiton esittelypöytä Eurooppa-päivän -tapahtumassa Bio
Rexissä. klo 12?16 Joensuun yliopisto, Metria (MP 101). klo
11.00. Pelejä, arpajaiset ja kahvia.
??. Klo 15 Aarnos ToiModig ja Heikki Patomäki sekä valtuutettu
vakan kirjastolla paneelikeskustelussa. Ohjelmisto sisältää noin 150 kalliolaisen yrityksen,
yhdistyksen ja yksityisen kulttuurituottajan järjestämää tapahtumaa. Vartiokylän Eläkeläiset ry. Kapitalismin konkurssi. Arhinmäki teltalla klo 15.30?16.
la 10.5. Vapaa pääsy.
Järj. klo 10 Jämsän torilla Nytja varavaltuutettu Henrik Nyholm 10?13.
kiksen tilaisuudessa ja klo 12 vasemmistoliila 10.5. Tampereen Yhteiskunnallisen Opis- ??. Venäjä, Krim ja Ukraina. klo 10?12. Kapitalismi siirtomaavallan aikana ja tänä päivänä. Teemu Keskisarja kertoo kirjastaan ti 13.5. klo 19?20 pailan 50-vuotisjuhlavuoteen.
kalla EU-ehdokkaat Merja Kyllönen ja Sinikka
??. Parkanon torilla pe 16.5. Paula
Rauhala: Tietotyö ja arvoteoria. Kevään viimeinen kerho.
??. Mustaamakkaraa ja munkkeja.
EU-ehdokas Sinikka Torkkola ja paikallisia
vasemmistoaktiiveja.
??. Järj. Mukana EU-ehdokas
??. klo 10?14. EU-ehdokkaat Merja Kyllönen ja Eila Puhakka 10?12 ja Sami ?Frank
Seuran riveissä on esiintynyt vuosien saatossa
paljon suomalaisia kulttipelaajia ja
erityisesti keskikentän rouhijana
mainetta niittäneen Aki Riihilahden nimen mainitseminen sai aikaan
maireita reaktioita etelälontoolaisten
kannattajien turpeilla kasvoilla.
» Mopolla
ei ohitella
urheiluautoja.
tensa mainiosti, mutta lokakuussa tuli
lunta tupaan, kun managerina toiminut
seuraikoni Dougie Freedman siirtyi yllättäen Lontoosta Boltonin ruoriin.
Freedmanin korvaajaksi nimetyn Ian Hollowayn . Roma - Juventus ............ Selhurst Parkille saapui 14 uutta pelaajaa. - Örebro SK ... Åbyssä viimeksi
kovan lähdössä kakkoseksi kirinyt ruotsalaisruuna Sanity (4) pelattaneen
suosikiksi. Se
majailee Valioliigassa sijalla 11 ja varmisti sarjapaikkansa jo muutama
kierros sitten.
Palace nousi Englannin korkeimmalle sarjatasolle viime keväänä ikään
kuin vahingossa. Liverpool - Newcastle .... Kapteeni Paolo Maldini lupaa joukkueensa pelaavan tosissaan kesäkuussa HJK:ta vastaan. Hyvätasoisessa
lähdössä juoksunkulku ratkaisee. Viimeksi Teivossa se lopetti viimeisen puolikkaan helpon näköisesti
07,5 -kyytiä, kun Hannu-Pekka Korpi
vähän kokeili löytyykö huippuoriista
vauhtia. F
pelit
Me tulemme Helsinkiin vain voittamaan, se on fakta! AC Milan Glorieta ei kannata erehtyä luulemaan joukoksi eläkeläisturisteja. 1
9. loso?ansa jykevään puolustuspeliin ja
vastaiskuihin. 1 (2)
3. A: 6; B: 10,3,1,4,7,5
LÄHTÖ 2: Lämpöisten pitkän matkan
tasoitus on pelillisesti haastava kohde.
Jos epävarma Valentin Laday (2) pääsee ravilla matkaan, se voi johtaa lähdöstä maaliin. Sen vuoksi punaiset hyökkäävät höyrypäisesti viimeiselle minuutille saakka. Tottenham - Aston V....... A: 4,6,3; B:
8,2,1,10,5,7,9
Perusrivi: 6-5-10-11-2-1-4
Jouko Joentausta
jouko.joentausta@kansanuutiset.fi. 2 (1)
4. 2 (X)
13. 1
7. Tuolloin ohjelmassa oli
muiden otteluiden
ohella Englannin toiseksi korkeimman sarjatason paikalliskamppailu
Crystal Palace . Citylle riittää nimittäin tasapelikin mestaruuden varmistamiseen.
Kohteessa 2 Liverpoolille ei kelpaa
mikään muu kuin voitto isoilla lukemilla. West Brom - Stoke........... 1
12. Se on pienelle nousijajoukkueelle paljon.
kävi selväksi, että Championshipissä pisteitä tuonut rohkea
pelitapa ei enää toimi astetta kovemmissa taistoissa. Kaikilla tyyleillä voi myös
pelata tylsää futista. Pulisin komennossa Palace on
päästänyt verkkoonsa keskimäärin
alle maalin pelissä ja koko sarjassa se
on laskenut nuottaansa kuudenneksi
vähiten osumia.
JO SYKSYLLÄ
Tony Pulis olisi
oiva valinta Valioliigan vuoden
manageriksi.
ja tunnelmat muuttuvat nopeasti ja tuosta hetkestä on jo pieni ikuisuus. Ruuna
saattaa kiihdyttää heti pitävään piikkiin, vaikka mukana on toki muitakin
kovaa liikkeelle lähteviä hevosia kuten
Asante (4) ja Elora Hanover (6). 1
11. A: 2,4; B: 5,6,9,11
LÄHTÖ 6: Jos nopea Bite The Bullet
(1) pystyy pitämään sisäradalta keulan,
on paljon ratkaistu. Bakels Birdlandilla (9) oli ennen Solvallan nelossijaansa seitsemän voiton putki alla tältä
vuodelta. 1
6. Ratkaisuottelut ovat kupongin alkupäässä.
Kausi on ollut yllätyksiä täynnä ja
niihin kannattaa varautua myös viimeisellä kierroksella. Tällä hetkellä Crystal Palace elää eräitä pitkän
historiansa maukkaimpia hetkiä. Usein menestystä voi saavuttaa ainoastaan pohjaamalla . X (1)
viljalti keskustelua pelitavallisista
kysymyksistä. Tony Pulis on oivaltanut tämän nerokkaalla tavalla ja
sen vuoksi olisi huutava vääryys, jos
miestä ei valita Valioliigan vuoden
manageriksi.
YKKÖSVAKION KIERROKSELLA ratkaistaan
liigamestaruus ja se pelataan poikkeuksellisesti sunnuntaina. A:
1,7,9,8,3,11; B: 6,5,12,2,4,10
LÄHTÖ 7: Päivän päälähtö, Finlandiaajo menetti paljon mielenkiintoaan, kun
loukkaantunut Brad De Veluwe joutui
jäämään pois. Maanantain Liverpool-ottelun katsoneet eivät voi arvostella Pulisin Palacea tästä. 1 (X)
2. Pristiina (11) kirinee
myös korkealle. Norwich - Arsenal ........... kello 16.55.
Kansan Uutisten Viikkolehti suosittaa 64 merkin järjestelmää: 1(X), 1(2),
2(1), 2, 1, 1, X(2), 1, X, 1, 1, 2(X), X(1)
Jaakko Alavuotunki
jaakko.alavuotunki@vasemmistoliitto.?
Sanity Finlandia-ajoon suosikkina
LÄHTÖ 1:
Vermon
Toto75-avauksessa kisataan Erkon
pokaalista ja suosikin paineet saa tämän
hetken ehkä maailman paras kylmäverinen, norjalaisvieras Tekno Odin (6).
Vasta 6-vuotias ori on porskuttanut
miltei voitosta voittoon ja iskenyt tiskiin kovia aikoja. Mahdollisia
yllättäjiä ovat Magnat (11) ja Icare De
Bois (12). I-S 7.5.
Etelä-Lontoon kotkat liitävät
KÄVIN marraskuussa
2010 futisreissulla
Lontoossa. Hollowayn visiot purivat
välittömästi ja loppukausi sujui onnellisten tähtien alla. Kohteeseen ykkönen
kakkosvarmistuksella.
Vakioveikkauksen peliaika päättyy sunnuntaina 11.5. Fulham - Crystal P ........... Silvestro (7) lähtee rivakasti liikkeelle.
Amaretto Scoop (8) teki viimeksi
hyvän kirin kakkoseksi. Hull - Everton ................... Mopolla ei ohitella urheiluautoja. Cardiff - Chelsea ............... Watford. Vilukko
(11) on pystyvä ikäluokkahevonen. Takaa jyräävät tototaistoon ainakin Vaiva (16) ja Topper (13).
A: 10,16; B: 11,13,5,7,12
LÄHTÖ 4: Lämpöisten 4-vuotiaiden
maililla valtikkaa heiluttaa Pekka Korven tallin nouseva tähti Express Duo
(11) kehnosta lähtöpaikastaan huolimatta. Tyrone Star (3) pystyy yllät-
tämään; se oli viimeksi Vermossa suoraan tauolta hyvä kolmonen. Joukkue avasi kauJALKAPALLOSSA TILANTEET
FUTISPIIREISSÄ ON käyty viime vuosina
64 SARAKKEEN VIHJERIVI
1. Paalun hevosista kannattaa viime juoksujenkin takia noteerata Pekka Korven tallin kaksikko: Good
Dynamite (5) ja Drancy (7). A: 5,9,7,13,2; B: 11,12,6,4,10
LÄHTÖ 3: Kylmäveristen tasoituksessa
paalukarsinan paras lienee kahdesti
peräkkäin vakuuttavasti voittanut Välkyn Tuisku (10). Kaikkien suureksi yllätykseksi saaga päättyi nousuun Palacen peitottua playo?eissa
Brightonin ja Watfordin Kevin Phillipsin jatkoajan rankkarimaalilla.
Holloway muutti loppukesästä Palacen osto- ja myyntiliikkeeksi. Suomalaisista sille
yrittävät vastata lähinnä Camri (10),
Tähen Topelius (3), Elias Intomieli
(4) ja Köppinen (7). Kauden mittaan uusiin pelaajiin
on palanut yhteensä yli 20 miljoonaa
puntaa. Se näkyi ja kuului
myös Selhurst Parkin tunnelmassa.
Taisto päättyi tasalukemiin 3?3.
Muistan ottelun olleen varsin tyypillinen sumusaarten alasarjojen
vääntö, jossa nähtiin lukuisa määrä
rajuja taklauksia ja suoraviivaista pitkän pallon roiskintaa, jonka myötä
joukkueiden toppareiden päät tulivat
varmasti kipeiksi.
Suomalaisseurueellemme löytyi ottelun alla paljon ystäviä stadionia ympäröivissä pubeissa. Southampt - Man Utd ...... loso?a perustui
hyökkäävään, avoimeen ja viihdyttävään peliin. Kotijoukkue
oli valahtanut tuossa vaiheessa sarjan
jumboksi ja tilanne näytti kaikin puolin toivottomalta. A: 11; B: 9,5,1,4,7,12
LÄHTÖ 5: Hopeadivarin suosikkina
matkaan lähtee Niemisen tallin Bret
Boko (2), joka viimeksi Jyväskylässä
hävisi vain päivän päälähdössä nyt
mukana olevalle Air Gunnerille. Pelihevosiin kuuluu myös Big Sky Hurricane (5). Nesta Effe (3)
voi yllättää, kuten viime vuonna. Takaa taistoon nousee ainakin Markku Niemi-
36
» Lämpöisten
4-vuotiaiden
maililla
valtikkaa
heiluttaa
nouseva tähti
Express Duo.
sen tallin kaksikko eli viime kesän SuurHollolan sankari Day Cruise (9) ja väkivahva Buck Boko (13). Man City - West Ham ....... Sen takia varmistan kohteen 1 Manchester Cityn
ristillä. Kisan suosikit tulevatkin nyt muilta mailta. Palace-ottelu osoitti, että
tällöin joukkueen puolustus on haavoittuvainen. Ranskalaisori Univers De
Pan (6) on samaa tasoa. Stokessa inhorealistisella bussitaktiikalla kohtuullista menestystä saavuttanut Pulis
laittoi kuitenkin joukkueen puolustuksen kuntoon ja tulosta alkoi tulla
heti. - Swansea....... Vierasjoukosta löytyvät sen
pahimmat vastustajat eli Ruotsissa
hyviä aikoja takonut italialaisori Rue du
Bac (9) sekä ranskalaisvieras Alizea du
Kastel (5). IFKGöteb. Sunderl. Pallonhallintatyylin
hegemonia vahvistuu joka vuosi ja
puolustusvoittoisia bussijoukkueita
arvostellaan entistä kovemmin sanankääntein ?antijalkapallosta?.
Erilaiset pelifilosofiat ja niiden
kohtaamiset ovat kuitenkin jalkapallon suola. X (2)
8. 0?3-tilanteesta uskomattomasti tasuriin
noussut joukkue juoksi lopussa Poo-
lin puolustuksen kumoon Yannick
Bolasien ja Dwight Gaylen johdolla.
Pienten, rajallisilla budjeteilla
operoivien joukkueiden vaihtoehdot ovat suppeammat megaseuroihin
verrattuna. Italialaisori Prussia (8) kärsii lähtöpaikasta.
Suomalaiset jäänevät perän pitäjiksi
Air Gunnerin (10) johdolla. X
10. Gefle IF - Elfsborg ......... 2
5. Hollowayn saadessa
potkut joukkue oli sarjan viimeisenä
neljällä pisteellä 11 ottelusta.
Marraskuussa puikkoihin astunut Tony Pulis oli lähes mahdottoman tehtävän edessä
Lähiliikuntapaikat, pienpelikentät, skeittirampit ja lailliset gra?tinmaalausseinät ovat mullistaneet käsityksen
perinteisistä liikuntapuistoista. Tässä pilotissa
liikuntavirasto vastaa tiettyjen koulujen liikuntatilojen varauksesta niiden käyttäjille.
Tavoitteena on että koulujen liikuntatilojen
käyttöaste kasvaa ja varaus yksinkertaistuu.
UUSI LIIKUNTALAKIESITYS painottaa kuntalais-
ten kuulemista päätöksenteossa. Liikuntapalveluilla
rakennetaan mielikuvaa miellyttävästä asuinalueesta.
On erittäin tärkeätä huomioida, että kuntalaisten liikuttamisen ei voida katsoa rajoittuvan pelkästään liikunta- tai vapaa-ajanhallintokuntien alueelle. Happihyppely
Riku Ahola
aholarj@gmail.com
Kunnat ja liikunta ihmisen arjessa ja vapaalla
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN asettama lii-
kuntalakiuudistusta valmisteleva työryhmä
sai esityksensä valmiiksi tämän kevään aikana.
Uusi liikuntalaki on tarkoitettu astumaan
voimaan vuoden 2015 alusta ja siinä määritellään tarkasti eri toimijoiden tehtävät liikunnan kentällä. Liikuntaseurat, asukasyhdistykset ja liikuntapalveluiden muut käyttäjät ovat jo pitkään
antaneet signaalia kaupungissamme siitä, että
opetustoimen ja liikuntatoimen tilojen varaus
tulisi yhdistää yhden toimijan alle.
Vasta nyt kaupunki on päässyt ratkaisuun
pilotin ottamisesta kokeiluun. Kunta voi tuottaa liikuntapalvelunsa itse sekä yhteistyössä
toisen toimijan, kuten seuran kanssa tai ostopalvelusopimuksella.
KUNTIEN LIIKUNTAPALVELUIDEN organisointi on
moninaista. Joissakin kunnissa liikuntapalveluita hallinnoi itsenäinen liikuntavirasto
kun taas toisissa toiminnot on keskitetty kokonaisuudelle, joka pitää sisällään esimerkiksi kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalveluita.
Näitä hallintokuntia ohjaa poliittisesti valittu
lautakunta tai johtokunta, joka on vastuussa
päätöksistään kunnanhallitukselle ja sen valtuustolle.
Liikuntapalvelut ja kuntien rakennuttama
liikuntainfrastruktuuri nähdään kuntalaisten
näkökulmasta tärkeinä asuinalueiden viihtyvyyttä parantavina tekijöinä ja niiden kehittämisellä on laaja kuntalaisten tuki. Kuntalaisten liikkumista
edistetään esimerkiksi kaupunkisuunnitte-
» Liikuntapalveluilla
rakennetaan
mielikuvaa
miellyttävästä
asuinalueesta.
Venesatamat, uimarannat ja
lenkkipolut ovat niitä palveluita,
joilla uuteen kaupunginosaan
halutaan houkutella ihmisiä.
lun, opetustoimen ja sosiaalitoimen päätöksillä. Ne eivät ole
enää pelkästään suorituspaikkoja vaan myös
hengailupaikkoja, jotka on helpompi kokea
omiksi kun niiden käyttäjä on päässyt itse
mukaan suunnittelemaan kokonaisuutta.
Kunta onnistuu parhaiten asukkaidensa
liikuttajana monitahoisen dialogin kautta,
jossa päätöksentekijät kuulevat kuntalaisia
palveluiden käyttäjinä ja samalla tarkastelevat
kokonaisuutta hallintokuntarajojen yli.
Kunnallisten päätöksentekijöiden päätösten pitää perustua asukkaiden arkikokemuksen lisäksi tieteelliseen faktaan ja erilaisten
päätöksentekomallien merkitystä kuntalaisten terveyden sekä hyvinvoinnin edistämiselle tulee avata viimeistään lautakunnankokousten esityslistoissa. Esityksen mukaan: ?Kunnan
tehtävänä olisi luoda edellytyksiä paikallistasolla järjestämällä liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri
kohderyhmät huomioon ottaen, tukemalla
kansalais- ja seuratoimintaa, rakentamalla
ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja sekä kehittämällä kuntien välistä ja alueellista yhteistyötä. Pyörätieverkostoilla, lähimetsillä, koulujen pihoilla ja liikunnan käyttämisellä sosiaalityön apuvälineenä on suuri merkitys
kuntalaisten liikunta-aktiivisuudelle.
USEITA KUNTIA vaivaa kuitenkin rakenteellinen valuvirhe, sillä eriytetyt budjetit asettavat sellaisetkin hallintokunnat taistelemaan
määrärahoista keskenään, joiden välisellä yhteistyöllä olisi kuntalaisten hyvinvoinnin kannalta tärkeä merkitys. Kuntalaisten liikkumisen kannalta onkin eriarvoisen
tärkeää että he voivat olla alusta asti mukana
suunnittelemassa asuinalueidensa palveluita. Uusia asunalueita on omassa kotikaupungissani,
Helsingissä, markkinoitu tuleville asukkaille
nimenomaan liikunnallisin mielikuvin. Kunnan tulee kuulla kunnan asukkaita
liikuntaa koskevissa keskeisissä päätöksissä
sekä osana terveyden ja hyvinvoinnin kehittämistä arvioida kunnan asukkaiden liikuntaaktiivisuutta. Monet innovaatiot kumpuavat palveluiden käyttäjiltä. Työpaikalle tulee
päästä järkevästi ja turvallisesti polkupyörällä
ja illan kauppareissun yhteydessä torin kulmalla sijaitsevan voimailulaitteen käytöllä toimistotyössä jumiutuneet hartiat saavat uutta
voimaa.
Liikunnan ei pidä olla suorituskeskeistä
vaan sen pitää olla helposti lähestyttävä osa
kunnan asukkaiden arkea ja vapaa-aikaa, jolloin mahdollisimman moni hyötyy sen kiistattomista hyvinvointivaikutuksista.
Kirjoittaja on Helsingin liikuntalautakunnan
puheenjohtaja ja TUL:n hallituksen jäsen.
37. Helsinki ei ole ollut edelläkävijä hallintokuntien välisen yhteistyön suhteen. Tämä ongelma ilmenee
etenkin taloudellisesti haasteellisina aikoina,
jolloin kulttuurin ja liikunnan määrärahoista
joudutaan käymään painavia neuvotteluja tiukentuvan budjetin puristuksessa. Tällöin uusien asuinalueiden liikuntapaikkarakentamisesta lähdetään helposti säästämään.
ALL OVER PRESS
Toisaalta tiukat taloudelliset ajat pakottavat virkamiehet ja kuntapäättäjät pohtimaan
palveluiden toteuttamista uusista näkövinkkeleistä. Venesatamat, uimarannat ja lenkkipolut ovat niitä
palveluita, joilla uuteen kaupunginosaan halutaan houkutella ihmisiä. Muutoksella vahvistettaisiin liikunnan peruspalveluluonnetta.?
Liikuntalain tulkinta liikunnan peruspalveluluonteen vahvistamisesta on tärkeä kuntien kannalta, sillä niiden toteuttaessa edellä
mainittuja peruspalvelutehtäviä asukkailleen,
ei kuntien tulkita toimivan markkinoilla kilpailua vääristävänä tekijänä. Asukasyhdistyksiä ja
liikuntaseuroja voidaan uusin avustusohjein
kannustaa houkuttelemaan laajempia käyttäjäryhmiä liikunnan pariin
L´Internationale eli Kansainvälinen.
2. Txa6+! ja 1?0.
38
Vastaukset
1. Lauri Sipari.
10. Mikä on Bruce Willisin roolinimi Die Hard
-elokuvissa?
9. Sinikka Sokka, Monna Kamu, Martti Launis.
Kuka puuttuu joukosta?
6. Kuinka monta työtaistelu vuonna 2013
käytiin?
3. Ikaalisessa.
Tilinumero IBAN-muodossa (18 merkkiä):
Pirkko Hakkila, Espoo
Sirpa Helakallio, Järvenpää
Pentti Koski, Ikaalinen
Minkä kuuluisan laulun kirjoittivat Eugéne
Potter ja Pierre Degeyter 1800-luvulla?
2. Ele Alenius.
7. Lc6 Lc8 2. Ristikko
Shakki
Ristikko 9.5.2014
Onks tietoo?
Nimi ja paikkakunta:
7
6
Oikein vastanneiden kesken arvotaan kolme 10 euron palkintoa.
Vastaukset 14.5.2014 mennessä osoitteella Kansan Uutiset,
PL 64, 00501 Helsinki. Missä järjestetään Sata-Häme Soi -tapahtumaa?
1.
8. 121.
3. Lisää kuoreen merkintä Ristikko.
5
4
3
Ristikon 30.4.2014 voittajat ja oikea vastaus
Kansan Uutiset
onnittelee voittajia.
2
1
a
b
c
d
e
f
g
h
Ratkaisultaan kohtuullisten shakkisommitelmien
sarjassa vaatimustaso on jälleen sietokorkeudessa.
Toivon mukaan riman ylittäminen onnistuu kaikilta
shakkiharrastajilta!
Kuvion pelissä Cohnen?Kepfler (Troisdorf
2007) siirtovuoroinen valkea on esivalmisteluissaan painostanut vastapelaajansa melko ahtaalle.
Miten pakkopaidan kudonta jatkui?
Ratkaisu: 1. Kuka sanoitti laulun Euroopan syrjäkylät?
10. Kuka on kirjoittanut kirjan Maailmankehityksen suuri käänne?
7. John McClane.
9. Mitä nimeä Linsa-Maria Roine käyttää räppärinä?
4. Tb6! bxc6
4. Pekka Aarnio täydentää Agit Propin.
6. Mercedes Bentso.
4. Jukka Tolosen.
8. Lc5+ Ka8 3. Kenen levyjä?
8. Vuonna 1826.
5. The Hook ja Hysterica. Milloin Suomessa viimeksi pantiin kuolemantuomio täytäntöön ennen 1918 sotaa?
5
Erityisesti aasialaisia kieliä tarvitaan valikoimaan.
Jos itse tehty valinta kohdistuu kuitenkin ruotsiin,
niin mikäpä siinä.
LEHTIKUVA/ FREDERICK FLORIN
Ensi viikolla
n
Tällainen o
on
t
s
i
m
m
e
s
a
V
ä
m
h
y
r
L
G
GUE/N
ssa
i
t
n
e
m
a
l
r
a
europ
Mitä tekemistä
EU:lla on
liikunnan kanssa?
39. Islannissa
luetaan ?pakkotanskaa?. Sellaista ei ole. Eliittiä harmittaa kun kansa ei mukisematta niele sen projektia, valtion ideologista alasajoa ja
almuyhteiskunnan synnyttämistä. Englannista on vuosien
mittaan itsestään ja luonnollisesti muotoutunut se maailmankieli, joksi utopistit yrittivät luoda keinotekoisen esperanton.
Englanti opitaan helposti, koska sitä kuulee kaikkialla
ja oppimiseen on hyvä syy. Pastori Kai Sadinmaa, Motiivi 5/2014
JUSSI JOENTAUSTA
huono ruotsi eivät riitä.
Viimeinen
meinen sana
Muissa Pohjoismaissa saadaan siis kielipääoma, joka
koostuu englannista ja jonkin ison kielen ainakin auttavasta ymmärtämisestä. Yksi katsoo Venäjän
virallista näkemystä RT-televisiokanavalta, toinen seuraa
muotia ja viihdettä maailman johtavista alan julkaisuista
ja kolmas lukee Paul Krugmanin kolumneja New York Timesistä heti niiden ilmestyessä.
Hyväkään englanti ei silti riitä. Kiitos englannin taidon pystymme kukin kiinnostuksemme mukaan seuraamaan
maailman tapahtumia reaaliajassa. Siksi kansa on syyllistettävä. Vapaaehtoisuus ei estäisi ketään opiskelemasta ruotsia jatkossakin, mutta sitä syystä tai toisesta turhana pitävät saisivat
käyttää saman ajan jonkin ison kielen opiskelemiseen.
Kai Hirvasnoro
kai.hirvasnoro@kansanuutiset.?
Laajemmasta
kielitaidosta on
kysymys
EDUSKUNTA KÄY ensi viikolla arvatenkin tulikuuman lähe-
tekeskustelun kansalaisaloitteesta, joka koskee ruotsin
kielen opiskelun muuttamista vapaaehtoiseksi suomalaisissa kouluissa. Tähän toivoisin ensi viikon keskustelussa esitettävän kiihkottoman vastauksen. Opetushallituksen parin vuoden
» Hyvä englanti ja
Muiden kielten kuin englannin ja ruotsin opiskelu on Suomen
kouluissa vähäistä.
takainen selvitys kertoo, että siinä se sitten onkin.
Muissa Pohjoismaissa luetaan Suomen tapaan ensimmäisenä vieraana kielenä englantia. Suomessa muita kuin englantia
ja ruotsia opiskellaan koko ajan vähemmän.
Muualla Euroopassa opiskellaan yleensä vain yhtä vierasta kieltä, englantia. Kannatan aloitetta.
Minulla ei ole mitään itse ruotsin kieltä vastaan. samanlainen kuin
muilla pohjoismaisilla nuorilla, joiden kanssa he tulevat
aikuisina kilpailemaan samoista työpaikoista. Ruotsissa yleensä
kuudennella luokalla valitaan sen seuraksi saksa, ranska
tai espanja. Norjassa niiden lisäksi kahdeksannella luokalla valittavaksi tulee myös venäjä. Tanskassa ei ole pakollista toista vierasta kieltä, mutta saksan tai ranskan
opiskelu on pääsyvaatimuksena lukioon.
KIELIKESKUSTELUSSA KUULEE usein myös valitettavan englannin ylivallasta. Kannatan sen muuttamista vapaaehtoiseksi vain siksi, että
suomalaisten lasten ja nuorten on välttämätöntä saada
nykyistä monipuolisempi kielitaito . Hyvä englanti ja huono ruotsi eivät riitä.
Pakollinen englannin ja yhden marginaalikielen yhdistelmä ei ole aivan ainutlaatuinen Euroopassa. Saksa, ranska, italia tai espanja tulee miljoonille EU-kansalaisille jo äidinmaidossa.
Mikä on se keskeinen ongelma, joka syntyy siitä, että
peruskoulussa voisi valita englannin jälkeen toiseksi kieleksi yhden esimerkiksi ryhmästä ruotsi, ranska, saksa
ja venäjä. Tarvitaan monipuolisempaa kielitaitoa ja sen saavuttamiseksi kielivalinnat
on vapautettava niin, että joku on kuitenkin englannin lisäksi valittava. Se että ruotsia pitää
opiskella, koska ruotsia pitää opiskella, ei riitä
painetun lehden alv:n 10 %.. + levy
kertoo taustat, kuvaa ihmiset,
selittää ilmiöt.
Tarjous koskee uusia tilauksia ja on voimassa vain kotimaassa.
Tilaus loppuu automaattisesti tilausjakson päätyttyä.
Nimi
Osoite
-artikkelit
ikk li vain
i Viikkolehdessä
Viikk
.
Puhelin
tilaukset@kansanuutiset.fi
p. Timo Mäkelä
Kau
m
a
l
o
e
n
h
a
t
i!
s
an eläköön
Tilaa Viikkolehti kuukaudeksi tai
Satakunnan Työ kahdeksi, saat
kaupan päälle Vasurilla-cd-levyn.
Duunarilaulut ennen ja nyt.
Mukana mm.
AGIT PROP, KOM-TEATTERI,
TUOMARI NURMIO, PALEFACE,
PELLE MILJOONA, JUKKA POIKA,
ASA, JAAKKO TEPPO,
M.A.NUMMINEN, DALLAPÉ-ORKESTERI,
VESA-MATTI LOIRI & KRISTIINA HALKOLA.
10 ?
Teen määräaikaisen lehtitilauksen:
Viikkolehti 1 kk / 10 . + levy
Satakunnan Työ 2 kk / 10 . + Vasurilla-levy
Viikkolehti 3 kk / 29 . 09 7596 0208
www.kansanuutiset.fi
Maksajan (tilaajalahjan saaja) nimi, jos eri kuin tilaaja
Osoite
Tilaushinnat sis
Dooley
hankkiutuu suositussa lomakohteessa
työskentelevien mukaan. Tästä saadaan aika irvokas näyte brittitoimittajan toimiessa yhden illan baarissa tarjoilijana. lla on rankan ryyppypaikan maine. Me voimme ostaa vauvanruoat purkissa,
lämmintä vettä tulee hanasta ja vaippoja voi hakea
lähikaupan hyllyltä. Stacey Dooley
(kuvassa) selvittää, miten rankka biletys vaikuttaa paikallisiin ja kuinka monen reissu saa ikävän lopun.
Tolkutonta menoa Mallorcan yössä
Nuori englantilainen toimittaja Stacey
Dooley tekee ajankohtaisdokumentissa Bileturismin kääntöpuoli (2013) pikakierroksen Mallorcalle kuuluvan
Magalu. Euroopasta lähetetään
vuosittain satoja, jopa tuhansia teini-ikäisiä kurdityttöjä vanhempiensa kotimaahan, jossa heidät naitetaan
suvun valitsemalle miehelle. Pahimmassa tapauksessa
heiltä otetaan pois passit ja heidät eristetään.
OSA KURDINAISISTA
SILMINNÄKIJÄ: VUORILLA OLEN VAPAA
TV2 to klo 20.00
Mallorcan Magaluf on nuorten brittien suosikkilomakohde, jonka vetonauloja ovat halvat drinkit ja yöelämä. Heidän keskuudessaan Magalu. Homma nimi
on stondiskisa ventovieraiden kesken
ja ?juhlayleisön. Näin katsoja
pääsee ruohonjuuritasolle seuraamaan,
millaista on ensin meno Magalu?n yössä ja miltä näyttää, kun aamu koittaa.
Keskiössä ovat noin 18?25-vuotiaat
englantilaiset nuoret. Epiduraalina oli ehkä lämmintä vettä saunanpadasta.
ÄIDIT ON
Harri-Ilmari Moilanen
UUSI KINO: ÄIDIT
STACEY DOOLEY: BILETURISMIN KÄÄNTÖPUOLI
TV2 ke klo 22.05
Yle Teema ma klo 22.25. Eikä ihme, sillä viinaa
saa käytännössä puoli-ilmaiseksi.
Yhtä vahvasti mukana kuvioissa on
seksi. Todellisuudessa
he vain esittävät prostituoituja, tarkoituksena on humalaisen turistin ryöstäminen. Haastateltu baarin omistaja
puolustautuu: systeemi toimii, kilpailu
vaatii halpaa viinaa eikä ole hänen vikansa, jos känniset britit hölmöilevät
julkisesti.
Sääliksi käy siivoojia. Dokkari on hieman pintasiloinen, mutta omalla painollaan paljon
kertova. Elokuva keskittyy
tähän pieneen hetkeen, jossa vanha ja uusi maailma
kohtaavat, eikä tuore äiti enää koskaan voi palata entiseen, eikä vielä osaa ottaa haltuun uutta.
Äitiys muuttaa suhtautumista myös edelliseen äitisukupolveen. Naisten kerrotaan myös olevan vaarallisia: tarvittaessa he käyttävät veistä.
Että sellaista menoa Mallorcan Magalu?ssa. Magalu?n yössä vaeltelee naisjoukkioiota, jotka houkuttelevat miehiä seksillä. 10.5.?16.5.2014 | VIIKKO 20
Tv&Radio
Osa kurdinaisista on tarttunut aseisiin vastustaakseen
kurdien ja naisten alistamista.
Asein alistamista vastaan
on valinnut äärimmäisen keinon
alistamista, köyhyyttä ja pakkoavioliittokulttuuria vastaan: he ovat tarttuneet aseisiin ja liittyneet kurdinaisten armeijaan.
. Sekin tulee selväksi, ettei
kännisen lento hotellin parvekkeelta
asfalttiin ole suomalaisten yksinoikeus.
Poliisipartio esittelee uuden rikollisuuden muodon. n vähemmän houkuttelevien turismi-ihmeiden parissa. Se tuo näytille nuoria aikuisia,
joiden lomameiningissä voi nähdä omanlaisensa ?isien perinnön?, imperialistisen
käytännön mukaisen röyhkeyden.
Elina Hyvärisen ohjaama ja käsikirjoittama Äidit sai kunniamaininnan Tampereen elokuvajuhlilla vuonna 2012.
Äitiyden saloja lyhyesti
runollinen lyhytelokuva ensimmäisen lapsen
syntymästä, synnytyksen kokemuksesta ja kivusta.
Äitiyteen ja vanhemmuuteen kasvaminen ei sekään
aina tapahdu täysin kivuttomasti. Ja kantohommiakin on luvassa, jos aurinkotuolit on heitetty uimaaltaalle.
?Eikö lomalla roskia sentään voisi pistää roskikseen,. Noin tuhannen euron kuukausipalkalla saa putsata sotkuja, joissa pitkin huoneistoa on
saattanut lennellä puuteria, spermaa
tai verta. päivittelee yhden
päivän siivouskeikan tekevä Stacey.
Ambulanssin mukana käy tutuksi
monelle suomalaisellekin etelänkävijälle tuttu ilmiö: kuumuus ja yletön alkoholinkäyttö voi olla vaarallinen yhdistelmä. Äiti sanoi, että valkoinen hääpuku ei ole sinun ilon
pukusi, vaan käärinliinasi, kertoo 24-vuotias syyrialaissyntyinen Warsim.
Hän on yksi nuorista kurdinaisista, jotka ovat ryhtyneet taistelijoiksi. silmien edessä, eikä
tässä kaikki: eräs pari jatkaa astetta pitemmälle. He taistelevat kahdella rintamalla:
kurdien oikeuksien ja naisten aseman puolesta.
Edistysaskelista huolimatta naisten asema kurdiyhteiskunnassa on edelleen heikko. Silti äitiys on haastavaa, vaikka
apuvälineet ovat varmasti paremmat kuin koskaan.
Miten edelliset sukupolvet sen tekivät
07.50 Aamuhartaus. 07.45 Hartaita säveYle Radio Suomi
liä. Mutta kun Hampuri jää taakse,
edessä on ylimitoitettua teknologista kolistelua ja stunt-temppuilua huipentumana
Saigon-jakso. Selostus
Mika Saukkonen. 17.00 Yle Uutiset ja sää.
tetto Es-duuri. 07.03 Sää. 01.02 Eurovision laulukilpailu
2014. Muutoksen tuulet ravistelevat tässä
kunnolla Bond-filmien edustamaa rooliperinnettä.
Ideologisella puolella länsi ja itä pääsevät samaan suihkuun, kun kommunismin
uhkakuvat ovat historiaa. 18.10 Lau- 15.10
antain toivotut levyt. 17.40 Eurooppalaisia puheen- niola. 12.00 Turun tuomiokirkon kello 08.00 Yle Uutiset ja sää. 21.00 Yle Uutiset.
21.03 Poppikoulu. 09.40
Lauantai-Suomi. 16.05 ABBAn Waterloosta
23.30 Robert Schumannin Pianokvin- 40-vuotta. 18.03 Urheiluradio.
06.00 Marian matkassa . 09.05 Muistojen 05.52 Aamupala. 09.06 Lauantai-Suomi.
14.00 Todellisia tarinoita.Ville Vall- 09.15 Minna Pyykön maailma. Mikä on ratkaisevaa talou- tasan lauantaivieras. Elegantti ja hauska dokumenttielokuva Voguen
ja Harper?s Bazaarin
legendaarisesta toimittajasta ja tyyli-ikonista,
joka eli pitkän ja värikkään elämän muotimaailman ytimessä. 15.55
0
12.15
Lauantai-Suomi.
Yle News. LAUANTAI 10.5.2014
TV 1
08.00
08.05
09.00
09.05
10.00
10.05
10.45
11.00
11.05
11.10
12.10
12.40
13.30
14.30
15.00
15.05
15.10
15.40
15.55
16.50
16.55
17.00
17.10
18.00
18.10
18.15
18.45
19.35
20.30
20.50
21.15
22.05
23.50
Yle Uutiset
Ranskan puutarhahelmet
Yle Uutiset
Ylen aamu-tv
Yle Uutiset
Ykkösaamu
YleLeaks
Yle Uutiset
Pisara
Tanskalaisten antiikkiaarteita
Maailman mahtavin tuulivoimala
Sydämen asialla (7)
Dokumenttiprojekti:
Sanansaattaja
Koskikaran elämänvirrassa
Yle Uutiset
Yle News
Vielä virtaa (S)
Tarinateltta
Prisma: Kuinka Aurinkomme toimii?
Novosti Yle
Yle Uutiset viittomakielellä
Yle Uutiset
Ravisuora
Yle Uutiset
Urheiluruutu
Jaakko ja maailmanvalloittajat
Avara luonto: Eläinpoikasten alkutaival. Hän poikkesi täysin vallitsevasta
huippumalli-ihanteesta,
mutta nousi silti muotisuunnittelijoiden muusaksi. 22.05 Eurovision laulukilpailu 2014. 06.04 Aamupala.
kokous. 18.00
Yle Uutiset. James Bond, mutta Michelle Yeoh on Bondtytöksi poikkeuksellisen aktiivinen ja kovaotteinen tapaus.
Bond ja Bemari
asti Huominen ei
koskaan kuole (Tomorrow Never Dies,
1997) lupailee siihen mennessä erästä kaikkien aikojen parhaimpiin kuuluvaa James
Bond -filmiä. 20.09 Hajatusmusiikkia . 14.30 Popden kannalta tulevissa EU- vaaleissa. 14.00 Yle Uutiset. Osa 1/2 .
Komedia Pällin perheestä, joka elää onnellista elämää suhteessa
omaan pulleuteensa.
Kätevä emäntä (7)
Kova laki: Rikollinen
mieli. 13.00 Välilevyjä. 19.00
pänen 10.00 Kesäkolli . 13.06
päivä. 19.00 Yle Uuti- jia vuosien varrelta. Kai Ulmanen. Tarja Närhi. Kalaharin autiomaassa
on pitkä kuivuus ajanut mangustiklaanin
ahtaalle. 00.00
Yle Uutiset ja sää. 10.00 Yle Uutigrenin ilo. Jonathan
Pryce on suuruudenhulluna roskamediakeisarina käypä konna ja Vincent Schiavelli
tohtori Kaufmanina leffan hupiveikko.
Michelle Yeoh näyttää mallia siitä, miten
JONNEKIN PUOLIVÄLIIN
2
naisaggre jyllää: hänen esittämänsä Wai
Lin on lähes sankariagentin veroinen ?kova
jätkä?. 07.03
Aamusoitto. 19.03 Urheiluradio.
Ravitulokset. 01.00 Yle Uutiset
ja sää. 16.00 Yle Uuti12.45 Merisää. 10.04 Lauvieras: tuotantotoimittaja
antai-Suomi. 10.50 06.30 Suomi soi. 07.53 Onnen sävel.
lause. 19.08 Lempimusiikkia.
nen ja Samuli Väänänen 20.00 Laiturilista 23.00 Radio Novan yö. 07.00 Yle Uutiset. 08.00 Yle
Uutiset ja sää. 15.52 Suomen Euroviisuedustatisia kohtauksia. pikoulu. 11.57 Päivän miete- 07.50 Merisää. Yle Uutiset ja sää. 10.50 Tohtori
Ritva Huolman-Pitkänen.
L auanta
in
Raimo . Siinä pöristellään kaksipyöräisellä BMW:llä paikallisten asuinsijoja peruskorjauskuntoon.
Pierce Brosnan on toista kertaa 007
ja selvästikin kotiutunut rooliin. 19.03 Yösoittoja ja romant- sää. 06.00 Yle Uutibulevardi. 18.01 Iltahartaus. 13.00 Yle
set ja sää. kuningasidea
18.55 Nuorten hyväksi . 10.45 Radio 1 vastaa. 06.03 Sää. Ohjaus: Roger
Spottiswoode. 18.50
Merisää. 05.00 Yle Uutiset ja sää.
kumisen sanasto on tullut suomeen. 23.03
Eurovision laulukilpailu 2014. 09.00 Yle Uutiset.
kohtainen Ykkönen. salattu
luonto
Salatut elämät (7)
Salatut elämät (S)
Salatut elämät (7)
Maa aikojen alussa 13:
Viisaat ystävät (Land
Before Time XIII: The
Wisdom of Friends,
Yhdysvallat) (7)
Suuret setelit
Tuubi
Jääkiekon MM-kisat.
Suomi?Latvia. Susanna Vaivää. 08.05
lyö 12. 14.03 Ajanvuoroja. Mistä saada
ruokaa?
Ryhmä Pullman (12)
Yle Uutiset
Urheiluruutu
Karjalan kunnailla (7)
Ylikomisario Morse (12)
Mielen lukot (16)
Eurovision Song Contest 2014 Finaali TV2 klo 22.00
TV 2
07.45
07.46
07.47
07.50
08.14
08.21
08.36
08.47
09.00
10.00
10.30
11.20
12.10
12.38
13.10
13.40
14.10
15.00
15.50
18.00
18.30
19.00
19.05
19.20
19.25
20.40
21.05
21.50
21.55
22.00
01.15
MTV 3
Pikku Kakkonen
Nimipäiväonnittelu: 10.5.
Runokuva (S)
Touhukkaat: Lemun
löyhkä (S)
Hommat hoituu
Postimies Pate, erikoislähettipalvelu (S)
Viidakkokirja (7)
Viidakkokirja (7)
Galaxi
Urheilumestarit: Taisto
Tartu Mikkiin
Ääliö ulkomailla
Latela
Latela
Sohvasurffaajat: Italia ?
Matka alkaa!
Moottori mylvii ja kumi
käryää
Nuoret lääkärit
Stella Mwangin tie tähtiin
Palloilua: Käsipalloa
Kohti Fifan jalkapallon
MM-kisoja 2014
MotorSport
Yle Uutiset
Urheiluruutu
Yle Uutiset sää
Pullukat. 15.03
18.00 Ehtookelloina Parkanon kirkon Urheiluradio. 04.02 Hajatio-ohjaaja Joni Männistö 08.35 Aris- tusmusiikkia . 12.15 Ajan- Onnen sävel. Ravisuoran ennakko.
Suomen Euroviisuedustakellot. 15.50 Veneilyset ja sää. Elina Viita-
Yle Uutiset ja sää. Tähtenä taivaalla.
Nuori naisastronautti
löydetään puukotettuna hotellihuoneestaan (16)
Yle Uutiset
Urheiluruutu
Eurovision Song Contest 2014: Finaali
Poikaystäväparantola
06.00
08.10
08.25
08.35
09.00
09.25
09.50
11.25
11.55
12.25
12.55
14.30
15.30
16.35
19.00
19.10
19.20
19.30
20.00
21.00
22.00
22.10
22.15
22.25
22.35
01.00
02.00
Eurojahti
Chuggington (S)
Professori Balthazar (S)
Paavo Pesusieni (S)
Pokémon (7)
Superpahisten liiga (S)
Cosmos . 14.50 Kuuluttajan
set. 20.03 Urheiluradio. 21.35 Novosti Yle.
21.40 Urheiluradio. 06.15 Aamuhartaus. 17.00 Yle Uutiset ja sää.
17.15 Maailmanpolitiikan arkipäi- Lakatut varpaankynnet . 05.50 Merisää.
09.00 Yle Uutiset. 08.05 Tekijä: Animaa- 04.00 Yle Uutiset ja sää. Samuli Aaltonen 15.00 Spotify-lista . (Diana
Vreeland: The Eye Has to
Travel, 2011)
23.15 Uusi Kino: Pyramidi (S)
23.45 Sodan vangit (16)
Muut
09.00 SVT:n ohjelmaa
14.15 Euroviisaat 15.15
Kohti täydellistä elämää 15.45 Spotlight: Haluamme ulos EU:sta! 16.15 Bettina 16.55 Vuosi Pohjoiskalotilla 17.25
Kollektivet 17.55 Yle Nyheter TV-nytt
18.00 BUU-klubben: Bärtil 18.30
Haaste 19.00 Matkakumppanit 19.30
Yle Nyheter TV-nytt 19.40 Sportnytt
19.50 Matador (7) 20.42 Määränpäänä Santiago de Compostela 21.00
SVT:n ohjelmaa
11.00 Work It (7) 11.30
Amerikan ykkösperhe (S)
12.00 Whitney (S) 12.30 Perhe 2.0
(S) 13.00 Middle (S) 13.30 Middle (S)
14.00 MTV Sport: F1 Ennakkotunnelmat 14.30 Ajoneuvos 15.00 Bestikset (S) 15.30 Top Chef: Mestarit 16.30
Pilanpäiten 17.00 Beverly Hillsin panttilainaamo 18.00 Pitch . 10.00 Eve Mantun kuriton set. Huominen ei koskaan kuole
(Tomorrow Never Dies/
Britannia-USA 1997).
Pääosissa: Pierce Brosnan, Jonathan Pryce,
Michelle Yeoh, Teri Hatcher, Ricky Jay, Götz
Otto. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 07.00 Yle UutiMusiikkikamari. 15.00 Yle Uutiset. kohti Tähdet,
tähdet -konserttia 19.00 Formula 1:
aika-ajot 20.00 Duudsonit tuli taloon
(7) 21.00 Dante?s Peak (12) 23.10 C.S.I.
(16) 00.05 Hävyttömät (16) 01.15
Eureka (12) 02.10 Lain nimessä (12)
02.35 Eurojahti
09.05 Jaksa paremmin
09.35 Britannian paras leipomo 11.25 Kuppilat kuntoon Ruotsi
12.20 Kuppilat kuntoon Ruotsi 13.15
Kokki lomalla 13.45 Mahdoton illallinen
14.40 Vuorien sankarit (S) 15.35 Anthony Bourdain minilomalla 16.30 Kuuluisat kuppilat 17.00 Henkka & Niki vs.
Amerikka 17.30 Jyrki Sukulan makujen
maa 18.00 Pomo piilossa 19.00 Poliisit (7) 20.30 Poliisit (7) 21.00 Rekkakuskit jäällä (7) 22.00 Panttilainaamo
22.30 Panttilainaamo 23.00 Maailman
vaarallisimmat tiet (7) 00.00 Suomen
Tulli 00.55 Australian rajalla 01.25 Villit nettivideot 02.25 South Park (12)
02.55 South Park (7) 03.25 Älypää-TV
RADIO-OHJELMAT
Päivän nosto
YLE Radio 1
Pierce Brosnan on aika ?normaali. 5/5.
Mangustin tarina. 06.56 Päivän mietelause. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 20.08 Sää. 18.55 Suomi tänään. 00.05 Yöklassinen.
YleX
06.30 YleX Aamu Remix 10.00
Uuden musiikin aamuvuoro 11.00
20.00 Yle Uutiset. 10.03 Sää. Tosin jotain ironista suhteessa tähän päivään voi pienen
aasinsillan turvin nähdä syntyvässä suurvaltakonfliktissa.
Harri-Ilmari Moilanen
HUOMINEN EI KOSKAAN KUOLE
Nelonen klo 21.00
Yle Uutiset 11.02 YleX Himotuimmat
13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Viikonloppu 17.00 YleX Toiveet 20.00
YleX Himotuimmat (u) 22.00 Parasta
ennen! (u) 00.00 Yöradio
06.00 Yle Uutiset. 16.05 Faunin iltaUutiset. 03.15 Poppikoulu.
Yle Puhe
00.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 01.00 Elävä arkisto: Kulttuuri
02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00
Elävä arkisto: Maailman tapahtumat
04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00
Elävä arkisto: Populaarikulttuuri
06.00 Yle Uutiset 06.03 Aspekti
07.03 Perheen aika 07.45 Tarinoita
lapsille: 08.00 Yle Uutiset 08.05
Puheen Aamun viikko 10.00 Yle
Uutiset 10.03 Arman Alizad 11.00
Yle Uutiset 11.02 Ali ja Husu 12.00
Puheen Viikonloppu 13.00 Yle Uutiset 13.02 Puheen Viikonloppu 14.00
Yle Uutiset 14.03 Puheen Viikonloppu
15.00 Yle Uutiset 15.02 Puheen Viikonloppu 16.00 Yle Uutiset 16.03
Puheen Viikonloppu 16.30 Urheiluilta
20.00 Alivaltiosihteerin viikko 20.22
Pressiklubi 21.00 Roman Schatzin Maamme-kirja 22.00 Yle Uutiset
22.05 Sari Helin 23.00 Mikä maksaa?
Radio Nova
17.15 Jokaniemen sävelradio. 06.05 Hartaita
säveliä. (Looking for Kate
Moss, 2014) HD
21.50 Diana Vreeland, muotimaailman legenda. Suora
lähetys
Seitsemän Uutiset
MTV Sport Uutiset
MTV Sport: F1 Extra
Pulttibois (S)
Mentalisti Noora Karma
Selviytyjät
Kymmenen Uutiset
Päivän sää
Lotto ja Jokeri
MTV Sport Uutiset
Punainen lohikäärme.
(Red Dragon, USA
2002) Thomas Harrisin menestysromaaniin
perustuva hyytävä jännityselokuva.Ohjaaja
Brett Ratner. Pääosissa
Edward Norton, Anthony Hopkins, Ralph
Fiennes, Harvey Keitel, Emily Watson, MaryLouise Parker, Philip
Seymour Hoffman. set ja sää. 13.03 Urheiluradio. 04.47
toteleen kantapää: Mistä vesilläliik- Aamupala. 11.00 Sari Helin: Äiti- set. 05.02 Aamupala. 01.15 Yöradio. 19.55 Suorana New jia vuosien varrelta. 07.04 Onnen sävel.
puolenpäivä. 21.50 Merisää.
21.55 Suomi tänään. (16)
Isänmaan puolesta (16)
Eurojahti
Nelonen
07.35
08.00
08.30
09.00
09.30
10.00
11.00
11.30
12.05
12.35
13.05
14.05
14.35
14.45
14.55
15.25
15.55
16.25
16.55
17.25
17.55
18.25
18.55
18.58
19.00
20.00
20.57
21.00
23.30
00.05
02.15
03.25
My Little Pony
Lego Star Wars (7)
Elixir
Elixir Sport
Start!
Huvila & Huussi
Neljän tähden illallinen
Neljän tähden illallinen
Neljän tähden illallinen
Neljän tähden illallinen
Manhattanin koirat
Eläintarhassa tapahtuu
Vaaleanpunainen pantteri (S)
Vaaleanpunainen pantteri (S)
Shake It Up (7)
Amerikan hauskimmat
kotivideot
Amerikan hauskimmat
kotivideot
Amerikan hauskimmat
kotivideot
Neljän tähden talkoot
Neljän tähden talkoot
Neljän tähden talkoot
Neljän tähden talkoot
HS-uutiset
HS-sää
Hauskat kotivideot
Mitä tuli tehtyä
Keno
Elokuva: 007 . 06.25
Aamusoitto. (16)
Myllyrinne Company (7)
Elokuva: Harhaluoti
(Ricochet/USA 1991).
Dexter (16)
Älypää-TV
Teema
10.00 Kultakalat 1935 (Gold
Diggers of 1935/USA
1935) (S)
11.35 Lamastalgia
12.25 Vempainmies
12.50 Moskovan valot ja varjot
13.20 Teeman muotiviikko
13.20 Muodin kolme vuosikymmentä
14.15 Muodin kolme vuosikymmentä
16.10 Kalevala nyt
16.15 Suomensukuiset 30 päivässä
17.00 Pilvikadun talo (12)
18.20 Historiaa huonomuistisille
18.35 Barokin helmi
19.30 Rakkautta ja mustasukkaisuutta
21.00 Teemalauantai: Muotiikonit.
21.00 Kate Moss, supermalli.
Pienikokoinen ja persoonallisen näköinen
Kate Moss aloitti uransa
14-vuotiaana. Maria Lep-
18.08 Sekahaku . 09.05 Sää. 23.00 Yle Uutiset. 16.00 Yle UutiYorkista: Gioachino Rossinin Tuhkimo. valtakunnan tera15.00
Radioteatteri
toivotut
lev y t
peutti. 11.00 Yle Uutiset.
esittää: Vallankumous
Radio 1
11.03 Levylautakunta.
Ylä-Safanissa, osa 2/6.
klo 18.1
12.00 Yle Uutiset ja sää.
15.25 Etnohetki. Kai Ulmanen. 00.05 Eurovision
laulukilpailu 2014
tehtävä Riossa (12) 23.00
SVT:n ohjelmaa
11.00 Simpsonit (7) 13.30
MTV Sport: F1 Ennakkotunnelmat 14.00 Farm Kings 14.55 Pitch
. 08.05 Kirjakerhon Vii- villa. 16.05 Rocktoimittajan iltapäivälYle Uutiset ja sää. Tarja Närhi. 18.00 Jumalanpalve- 15.03 Urheiluradio. 00.05 Yöradio. 21.55 Suomi tänään. 07.03 Näistä
levyistä en luovu. Lahdenpohja
09.55 Yle Uutiset
10.00 Alattionjoen puolustajat
11.00 Yle Uutiset
11.05 Yle Uutiset Viikko viitottuna
11.15 Rakkaudesta puutarhaan
11.35 Iloa puutarhasta
12.05 Strada
12.45 Sydämen asialla (7)
13.35 Löytöretkiä maailmaan
13.50 Puutarhaunelmia
14.20 Eurovaalit Puoluepäivä:
Kristillisdemokraatit
15.00 Yle Uutiset
15.05 Yle News
15.10 Vielä virtaa (S)
15.40 Tarinateltta
15.50 Historia: Sotivat serkukset
16.50 Novosti Yle
16.55 Uutiset viittomakielellä
17.00 Yle Uutiset
17.10 Karjalan kunnailla (7)
18.00 Yle Uutiset
18.10 Urheiluruutu
18.15 Ulos luontoon: Kevätseuranta
18.45 Kahden keikka (12)
19.45 Arto Nyberg
20.30 Yle Uutiset
20.45 Urheiluruutu
21.05 Kotikatsomo: Mökki (S)
21.55 Rikospaikalla. Napolin räätälimestarit
20.10 Teeman muotiviikko
20.10 Tinkimättömät tyylitaiturit
21.00 Rush: Beyond the Lighted Stage. Metsästysseuran
mailta löytyy ansaan
kuolleen metsästäjän
jäännöksiä. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 00.00 Yle
Uutiset ja sää. 17.00
Yle Uutiset ja sää. 17.40 Suomi tänään.
YleX Viikonloppu 17.00 Supersun- 18.00 Yle Uutiset. 15.50 Veneilysää. 19.08 Tänä iltana Jope Ruonan-
suu 0203-17600. 04.54 Aamupala. (S)
Teknavi
Mentalisti Noora Karma
Naapurit-arvonta
Seitsemän Uutiset
MTV Sport Uutiset
MTV Sport: F1 Extra
Pomo piilossa
Pilanpäiten
Nuorten hyväksi . 05.02 Aamupala.
05.15 Eväsreppu. 22.05 Avaruusro- linen . 11.03
Jake Nyman. Tero Liete. 07.50 Merisää. Pamela
Tolan ja Pihla Viitalan
elokuva kahden ystävyksen kepeästä ilotteluretkestä (12)
Boardwalk Empire (16)
06.00
08.00
08.15
08.25
08.50
09.15
09.40
10.05
10.10
10.15
11.15
11.45
12.15
13.15
13.45
14.15
15.15
15.30
15.35
17.25
17.55
18.55
19.00
19.10
19.20
19.30
20.30
20.40
20.45
22.20
22.30
23.15
23.20
23.35
23.45
00.55
Eurojahti
Chuggington (S)
Professori Balthazar (S)
Gumballin mieletön
maailma (S)
Pokémon (7)
Teini-ikäiset mutanttininjakilpikonnat (7)
Tom ja Jerry (S)
Angry Birds Toons (S)
Loton ja Jokerin tulokset
Pientä mökkiremonttia
Saaristoruokaa
Keidas
Kaappaus keittiössä
Salatut elämät (S)
Salatut elämät (7)
Sydänjää (S)
Andrè Rieu . 20.00
Yle Uuti-
set. 06.30 AamukahUutiset ja sää. 09.05 08.30 Tohtori Raimo . 18.55 Tänä iltana
Yle Radio Suomi
Jope Ruonansuu 0203-17600. 11.00 Hori- 10.03 Sää. 11.00 Yle Uutiset. 17.30
YleX
Luontoretki. 09.00 Yle Uutiset. Jussi Halli 20.00 Radio Novan
ilta ja yö
43 3. Naispäähenkilön piikkiin
menee yksi elokuvan muistettavimmista episodeista. kohti Tähdet, tähdet -konserttia 16.55 Valioliiga 19.00 Formula 1: Espanjan osakilpailu 20.00 Viidakon tähtöset 21.00
Ota kiinni jos saat (7) 23.45 Grimm (16)
00.40 Revolution (16) 01.35 Supernatural (16) 02.30 Lain nimessä (12)
09.10 Britannian paras leipomo 10.05 Britannian
paras leipomo 11.00 Kuppilat kuntoon Ruotsi 12.50 Lihamestarit 13.15
Henkka & Niki vs. 15.00 Radiotetk i
Radio Su
toääni. 21.35 Novosti
Yle. 18.08 Sää. 08.00 Yle 06.04 Aamupala. 08.40 Sunnuntai-Suomi.
Savonlinnan tuomiokirkon kellot kut- 09.00 Yle Uutiset. 20.03 Urheiluradio. Selostus
Mika Saukkonen Suora
lähetys.
Kymmenen Uutiset
Jääkiekon MM-kisat
Viikon sää
MTV Sport Uutiset
MTV Sport: F1 Extra
Southland (16)
Eurojahti
Nelonen
05.00 Älypää-TV
07.35 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (S)
08.00 Chuckin ja ystävien
seikkailut (S)
08.30 Jaksa paremmin
09.00 Suomen kaunein mökki
10.00 Nelonen Pro: Moor Gääs
10.30 Elixir
11.00 Elixir Sport
11.30 Eden
12.00 Mitä tuli tehtyä
13.00 Eläinten ABC
13.30 Eläintarhassa tapahtuu
14.00 Koiralle koti
15.05 Amerikan hauskimmat
kotivideot
15.35 Amerikan hauskimmat
kotivideot
16.05 Amerikan hauskimmat
kotivideot
16.35 Amerikan hauskimmat
kotivideot
17.00 Himohamstraajat
17.55 Tricked (7)
18.55 HS-uutiset
18.58 HS-sää
19.00 Hauskat kotivideot
19.30 Vain elämää
20.57 Keno
21.00 Elokuva: Superäiti
(Smother/USA 2007).
Komedia 29-vuotiaasta
Noahista (Dax Shepard), joka saa potkut
terapeutin työstään.
Pääosissa: Liv Tyler, Dax
Shepard, Diane Keaton, Mike White, Ken
Howard, Jerry Lambert.
Ohjaus: Vince Di Meglio.
22.55 Nelonen Pro: Moor Gääs
23.25 Mustat lesket (12)
00.25 Tudors (16)
01.35 Holmes NYC (12) A
02.35 Blue Bloods (12)
03.35 Älypää-TV
Teema
10.00 Luostarien kutsu
10.30 Arabialainen kättely
11.00 Tyhmiä kysymyksiä
musiikista
11.30 Bailey, muotikuvaaja
13.00 Baletti-ilta: Bolshoin
Ruusunen
15.20 Francon jälkeen . 12.00 Yle UutiArvolataamo: Moninainen äitiys.
set ja sää. 19.03 mua. 05.00 dio. 05.50 Merisää. 14.03 Musiikkia
sää. 10.00 Jumalanpalvelus Savon- Iskelmäradio. Neljäs
mies. Metal
Evolutionin tekijöiden dokumentti seuraa
?maailman suosituinta
kulttibändiä?.
22.45 Yle Live: Muse Roomassa. Maria Leppänen 10.00 Kesäkolli . 08.45 08.05
Kuunnelman esittely: Kuolema korjaa Luontoretki. Se on kuvattu poikkeuksellisen läheiseksi kertojanäkökulmaa myöten.
Miesääni kertaa valkoisen isänsä (Clark
Gable) ja intiaaniäitinsä (Maria Elena Marqués) tarinan. Brittibändin
upea mammuttikonsertti Rooman olympiastadionilla heinäkuussa
2013.
00.15 Sodan vangit (16)
01.10 Teematieto
Muut
08.15 Unna Junná 08.30
BUU-klubben: Muumilaakson tarinoita 09.00 SVT:n ohjelmaa
14.35 Isoäiti, äiti ja minä 15.05 Dok:
Minun Helsinkini 15.35 X3M-tv 16.05
Jälkivääntö 16.45 Lasso 17.15 Strömsö
17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUUklubben: Muumilaakson tarinoita 18.30
Luontomatkalla Ugandassa 19.30
Yle Nyheter TV-nytt 19.40 Sportnytt 19.52 Minun New Yorkini 20.00
Dok: Kuolema . 22.00 Yle
Uutiset ja sää. Ajankohtaista tieteestä, terveydestä ja koulutuksesta. 15.08 Tähtisulus. 07.53 Sunnunkeskustelee teoksestaan Äitikirja toi- tai-Suomi. 05.21 Aamupala. 10.00 Yle Uutiset.
linnan tuomiokirkosta. Kuriton kokous 10.00 Yle Uutiset
10.03 Maria Jungner 11.00 Yle Uutiset 11.02 Perttu Häkkinen 12.00
Puheen Viikonloppu 13.00 Yle Uutiset 13.02 Puheen Viikonloppu 14.00
Yle Uutiset 14.03 Puheen Viikonloppu 15.00 Yle Uutiset 15.02
Puheen Viikonloppu 16.00 Yle Uutiset 17.30 Leikola ja Lähde 18.30
Politiikkaradion viikko 20.00 Kalle
Haatanen 21.00 Aspekti. Skottien lisäksi sivuosissa on
merkittävä osa ranskalaisilla. 18.03 Urheilununtai 20.00 YleX Jatkot Remix radio. 07.04 Suomi
kon kirja:Elokuvaohjaaja Kaija Juurikkala soi. 07.00 Yle Uutiset. 20.08 Sää.
20.09 Tänä iltana Jope Ruonansuu 0203-17600. 23.10 Yöklassinen.
paakin purtavaa. 21.40 Urheiluradio. 06.00 Yle Uutiset. 04.02 Euroopan taivaan alla.
Yle Puhe
01.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 02.00
Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä
arkisto: Maailman tapahtumat 04.00
Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä
arkisto: Populaarikulttuuri 06.00 Yle
Uutiset 06.03 Brysselin kone 07.03
Perheen aika 07.45 Tarinoita lapsille: 08.00 Yle Uutiset 08.05 Viikon
kansanedustaja 09.15 Eve Mantu
. Musiikiillinen voileipäpöytä, josta löytyy paikoin tukevammua. 20.00 Jazzklubin illan keikka. 12.06 Kansannuorisokuoron kevätkonL
uontore
radio. 09.05 Sää. 16.00 Yle Uutiset ja
14.00 Yle Uutiset. 17.15 Sunnuntai-Suomi. 22.05 Levylautakunta.
23.00 Yle Uutiset. 19.03 Urheilurapimusiikkia. 10.04 Pop eilen . Samuli Aaltonen 15.00 Radio Nova kesäliikenteessä . Saisiko edes uusi sukupolvi
sopua syntymään. 17.15 Kiveen haka- lepopäivän ratoksi. 21.00 Yle Uutiset.
21.03 Taustapeili. 09.06
suvat. 15.52 SunJazzklubi. Vieraana UMO:n tuo- pala. Kanadalainen voimatrio Rush on
40 vuotta inspiroinut
muusikkoja ja faneja eri
puolilla maailmaa. Alcantaran perhe (7)
16.25 Tiededokumentti: Epäterve ruokavalio
17.10 Saari (12)
18.00 Kino Klassikko: Eränkävijäin kuningas (Across
the Wide Missouri/USA
1951) Värikäs seikkailuelokuva turkismetsästäjien ja intiaanien
yhteiselämästä ja riidoista 1820-luvun vielä
neitseellisillä Montanan
erämailla. SUNNUNTAI 11.5.2014
Beethovenin viides MTV3 klo 15.35
TV 1
08.00 Yle Uutiset
08.05 Avara luonto: Eläinpoikasten alkutaival
09.00 Yle Uutiset
09.05 Aamusydämellä
09.45 Palanen: Laatokan
ympäri . 22.00 sää. (12)
23.25 Ykkösaamu
TV 2
07.45
08.00
08.01
08.03
08.22
08.34
08.46
09.00
10.00
10.28
10.56
11.25
12.15
13.15
14.15
14.30
14.55
17.00
18.30
19.00
19.05
20.00
20.50
21.00
21.50
21.55
22.05
22.50
23.30
MTV 3
Unna Junná
Pikku Kakkonen
Nimipäiväonnittelu: 11.5.
Kimmo Kuu (S)
Sasu (S)
Maukka ja Väykkä (S)
Petteri Kaniini (S)
Galaxi
Uusi päivä (S)
Uusi päivä (S)
Uusi päivä (S)
Satuhäät
Cherry Healey: Vanhemmuus (12)
Stacey Dooley: Talouslaman nuoret uhrit
Minun maisemani
Mestarien liigan makasiini
Palloilua: Käsipalloa
Yleisurheilua : SMmaastot
Kohti Fifan jalkapallon
MM-kisoja 2014
Yle Uutiset
Matkapassi: Japanin
keskiosat
Viidakon verenhimoiset
vaeltajat
Kerrostaloelämää (7)
Hatfields & McCoys.
2/5. 17.00 Yle Uutiset ja
sää. Heistä tärkein
on tulkkkina toimiva Pierre (Adolphe Menjou).
Viihdyttävän ja ripeäpoljentoisen westernin tuntiin ja varttiin on mahdutettu
ilmeikäs ja tapahtumarikas kokonaisuus.
Jälleen kerran käy selväksi technicolorin ylivertaisuus väreissä, mikä näkyy myös nautittavassa maisemakuvauksessa.
Harri-Ilmari Moilanen
ERÄNKÄVIJÄIN KUNINGAS
Yle Teema klo 18.00
Yle Uutiset ja sää. nuntai-Suomi. 12.05 Sunnun14.00 Yleisradion vuoden
tai-Suomi. 12.00 Yle Uutiset ja sää. Äitienpäivän luontoret06.30 YleX Jälki-istunto Remix 10.00 kellä Juha Laaksonen tervehtii AhveUuden musiikin ratsia 11.00 Yle Uuti- nanmaalla Lågskärin majakkasaaset 11.02 Jani Hellemaa & Aapo rella vanhaa tuttua, haahkamammaa
Rönkkö 13.00 Yle Uutiset 13.02 Hilkka-Leenaa. Siinä tämä näyttää jermuille mallia
siitä, miten hevoseen on saatava potkua, jos
halutaan edetä vuoristolumen keskellä.
Alussa on vahva humoristinen poljento.
Puolivälissä idylli rikkoutuu, kun nuori ja
uhmakas Rautapaita (Ricardo Montalbán)
nostaa profiiliaan.
WILLIAM A. 13.06 Kismänviisautta. 06.03 Sää.
tantopäällikkö Terhi Siirala. 09.55 terapeutti. 16.05 Faunin iltapäivä. 15.55 Yle
sankehto . 12.40 Viikon luonsertti. Susanna Vainiola.
News. 04.02 Lem- Yle Uutiset ja sää. 08.00 Yle Uutiset ja sää.
Sunnuntai-Suomi. 12.05 sapäivänä. N: Clark Gable.
19.15 Teeman muotiviikko
19.15 O?Mast . 03.02
Sekahaku . O: William A.
Wellman. 05.52 Aamu-
07.00 Yle Uutiset. 15.40
klo 17.30
13.00 Yle Uutiset. 22.00 Yle Uutiset 22.05
Puheen Aamun viikko
Radio Nova
06.00 Marian matkassa . 18.09 Tänä iltana
Jope Ruonansuu 0203-17600. Amerikka 13.45 Jyrki
Sukulan makujen maa 14.15 Suomen Tulli 15.10 Suomen paras leipomo
16.05 Pomo piilossa 17.00 Maailman
vaarallisimmat tiet (7) 18.00 Brady Barrin vaarallinen luonto (S) 19.05 Anthony
Bourdain minilomalla 20.00 Henkka &
Niki vs. 21.50 Merisää. valtakunnan
Musiikkia vanhasta Euroopasta. WELLMANIN
Nyrkkisääntönä voi kuitenkin sanoa,
että sotimista enemmän leffassa nähdään
ja kuullaan tanssia, laulantaa ja säkkipillin soitantaa. tarinoita elämästä
20.53 Lenan matkassa 21.00 Elokuva:
Agentti 117 . kuningasidea 15.50 Salattu sisar (7)
16.50 Nuorten hyväksi . viihteen
supertähti
Pilanpäiten
Beethovenin viides (Beethoven?s 5th,
Yhdysvallat 2003). HD
Yle Uutiset
Urheiluruutu
Mad Dogs (16)
Elma ja Liisa. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 16.00 Yle Uutiset ja
21.00 Jazzklubin kolmas setti. 23.03 Tähtisumua. toissontti. Tärkein poikkeama
lajityypin konventioista on valkoisten ja intiaanien suhde. Toi23.00 Encore 00.00 Yöradio
mittajina Tero Liete ja Kai Ulmanen.
18.50 Merisää. 08.20 Sunnuntai-Suomi.
univelat. Amerikka 20.30 Jyrki Sukulan
makujen maa 21.00 MasterChef USA
22.00 Amerikan kovimmat keräilijät
23.00 Australian rajalla 23.30 Arman
ja viimeinen ristiretki (12) 00.00 Rekkakuskit jäällä (7) 00.55 JIM D: Muinaiset avaruusoliot (S) 01.55 Jopet-show
(S) 02.25 Jopet-show (S) 03.00 Jopetshow (S) 03.30 Jopet-show (S)
RADIO-OHJELMAT
Päivän nosto
YLE Radio 1
Eränkävijäin kuningas on Clark Gablen (vas.) tähdittämä seikkailuelokuva
turkismetsästäjien ja intiaanien yhteiselämästä 1820-luvun Montanassa.
Sympaattinen sillanrakennuslänkkäri
ohjaama seikkailuwestern Eränkävijäin kuningas (Across the
Wide Missouri, 1951) pistää tuttuja kuvioita
nautittavasti uusiksi. 23.45 Suomi tänään. 13.03
Arkisto: Mummini eläUrheiluradio. 15.00 Yle Uutiset.
tut: Maan äidit. 19.00
04.00 Yle Uutiset ja sää. Vihanpito sukujen
välillä jatkuu, ja kaikki
tilaisuudet tappeluiden aikaansaamiseksi
käytetään hyväksi. 12.45 Merisää.
atteri esittää: Kuolema
omi
12.55 Sunnuntai-Suomi.
korjaa univelat. 08.10
mittaja Seppo Puttosen kanssa. kohti
Tähdet, tähdet -konserttia
Jääkiekon MM-kisat.
Suomi?Venäjä
16.00
Julk inen
s a na
Yle Uutiset ja sää. 03.02
Levylautakunta. 19.03 Radioteatteri esit- Ajantasa. 20.00 Yle Uutiset. Lyhytelokuva ensimmäisen
lapsen syntymästä, synnytyksen kokemuksesta
ja kivusta. HD
21.50 Yle Uutiset
22.00 Urheiluruutu
22.05 Unelmien kolhimat (12)
22.45 Eastbound & Down (16)
23.30 Ihmebantu (12)
23.45 Sohvasurffaajat: Albania . 17.40 Kulttuuritunti: Omin luvin. Amerikka 17.00 Jyrki Sukulan makujen
maa 17.30 Amerikan kovimmat keräilijät 18.30 Britannian paras leipomo
19.30 The Voice of USA 20.30 Poliisit (7) 21.00 Amerikan kovimmat keräilijät 22.00 Panttilainaamo 22.30 Panttilainaamon autospesialistit (S) 23.00
Poliisit (7) 23.30 Trigger Happy TV (7)
00.00 South Park (12) 00.30 JIM D
Henkilökuva: Enzo Ferrari (12) 01.30
Leijonan luola UK 02.30 The Voice of
USA 03.30 Appivanhemmilla kylässä
RADIO-OHJELMAT
Päivän nosto
YLE Radio 1
Tietoja toisinajattelijoiden, mielipidevankien ja muiden neuvostojärjestelmän
sortamien oloista levisi länteen paljon raamattukuriirien välityksellä.
Pääskyset lensivät itään
Raamattuja
Neuvostoliittoon 1960-luvulta alkaen. 14.00 Yle Uutiset. Keskustelu (1992, 1981) 04.00
Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä
arkisto: J. 07.17 Maakuntakus Lehtinen. O:
Jack Witikka. Snellmanin
päivä. 07.53
set. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Ile ja Matti 08.00 Yle Uutiliä. O: Johanna
Vanhala.
22.45 Sodan vangit (16)
Muut
07.00 Min Morgon 08.30
SVT:n ohjelmaa 17.25 Matkakumppanit 17.55 Yle Nyheter TVnytt 18.00 BUU-klubben: Metsäpiilon kolmikko 18.30 Vuosi Pohjoiskalotilla 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle
Nyheter TV-nytt 20.00 Närbild 20.30
Taivaallista menoa: Henrik Nymalm
21.00 Bettina 21.39 Noutajaa odotellessa 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00
Kohti täydellistä elämää 22.30 Oddasat
22.55 SVT:n ohjelmaa
09.25 Eastenders (S)
10.00 Lemmen viemää (7)
13.55 Myytinmurtajat 14.55 Beverly
Hillsin panttilainaamo 15.55 Pilanpäiten 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 17.55 Nuorten hyväksi
. 18.00 Kuunnel- Ajantasa: Suora linja. Tarja
Bittimaailman turvattomuus. Äiti ja tytär
yrittävät löytää yhteisiä muistoja. 13.03 Urheiluradio. 07.45 Hartaita säve- Aamu . 21.05 Radion sinfonia- 17.00 Yle Uutiset ja sää. V. 18.03 Sekahaku . 17.30 Taustapeili. 07.50 Merisää. 21.03 Päivä tunnissa. Sari
Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00
Radio Novan Iltapäivä . V. Kyber- Närhi. 11.03 Maalat. 22.05 Jake Nyman.
23.00 Yle Uutiset. kohti
Tähdet, tähdet -konserttia
Uutiset
Päivän sää
Kauniit ja rohkeat (S)
Mitä tänään syötäisiin?
Emmerdale (7)
Emmerdale (S)
Seitsemän Uutiset
Päivän sää
Salatut elämät (7)
Kaappaus keittiössä
Nymfit (12)
Kymmenen Uutiset
Päivän sää
MTV Sport Uutiset
Rizzoli & Isles (16)
Kovat kaulassa (12)
Louie (7)
Eurojahti
Nelonen
05.00 Älypää-TV
07.00 Disneyn esikoulu: Erikoisagentti Oso (S)
07.25 Disney esittää: Kim Possible (7)
07.50 Disney esittää: Aku ja
kumppanit (S)
08.00 Pound Puppies (S)
08.30 Inspector Cartoons (7)
08.40 Maailman oudoimmat
ravintolat
09.15 Kuninkaalliset häät
10.20 Pikakurssi kodinostoon
12.20 LIVE: Tiedä ja Voita
13.20 Kirsi ja himoshoppaajat
14.20 Maailman oudoimmat
ravintolat
14.50 Neljät häät Amerikassa
15.55 Supernanny (S)
16.55 Deittikamera
17.25 Suomen kaunein mökki
18.25 Frasier (S) Amerikkalainen komediasarja.
18.55 HS-uutiset
18.58 HS-sää
19.00 Neljän tähden talkoot
19.30 Ajankohtainen Nelonen
20.00 Huippumalli haussa
20.57 Keno
21.00 Mustat lesket (7)
22.00 Poliisit . musiikin aamuvuoro 11.00 Yle Uuti09.00 Yle Uutiset. 21.35 Novosti
Yle. 15.05
tää: Kuolema korjaa univelat. 11.00 Välilevyjä. 12.00 22.00 Yle Uutiset 22.05 Yle Puhe
Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 12.00 Yle Uutiset ja sää.
18.20 Radioteatteri esittää: Maria 12.15 Maakuntaradio. tarina valokuvan takana. 22.00 Yle luradio. Millaisina
nuo pääskysiksi kutsutut kuriirit seikkailunsa muistavat?
Sarjan toisessa osassa kuullaan, minkälaisia agenttiseikkailuja kuriirimatkoista
SUOMESTA SALAKULJETETTIIN
4
saattoi kehkeytyä varhaisteini-ikäiselle
pojalle. kotihälytys
23.00 Ajankohtainen Nelonen.
Jyrki Lehtolan, Kaarina
Hazardin ja Robin Svartströmin käsikirjoittama
ohjelma tarjoaa aivan
uusia näkökulmia päivänpolttaviin uutisiin.
23.30 Nurse Jackie (12)
00.05 Nurse Jackie (16)
00.45 Frasier (S)
01.15 Criminal Minds . 23.03 Taustapeili. 20.07 Bluesmi-
nisteri Esa Kuloniemi. 06.30 Maakuntaoopperakoulutuksen professori Mar- radio. 18.50 Merisää. 07.15 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX
Aamusoitto. HD (16)
22.20 Uusi Kino: Äidit. 15.00 Yle Uutiset. Perheen tilit on
jäädytetty ja Silvian yrityksestä huolimatta
asiat ovat ja pysyvät huonossa jamassa.
Mónica huomaa koko
perheen olevan häntä
vastaan, ja tilanne voi
muuttua yhä hankalammaksi. 09.05 Muistojen set 11.03 Etusivu 13.00 Yle Uutiset
bulevardi. 08.00 Yle set 10.00 Yle Uutiset 10.03 Uuden
Uutiset ja sää. Keskustelu (2006) 06.00 Yle Puhe esittää 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle
Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00
Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä
12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen
Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle
Uutiset 13.02 Maria Jungner 14.00
Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä
15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen
Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03
Puheen Iltapäivä 17.08 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.30 Puheen Aamun vieras
22.00 Yle Uutiset 22.05 Maria Jungner 23.02 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio
Radio Nova
06.00 Enbuske & Linnanahde Crew
. 09.00 Yle
Yle Uutiset ja sää. 14.03
set ja sää. 6/10.
Abbas Attar: Iranin vallankumous. 20.03 Urheiluradio. 15.00 Yle Uutiradio. 18.55 Suomi
turvallisuuden luomisesta keskustele- tänään. Yle Uutiset. 20.40 Gustav Mahler ooppe- Uutiset ja sää. Elokuvasovitus Leena Härmän 1950-luvulle sijoittuvasta näytelmästä. 08.15
Yle Uutiset ja sää. 15.05 Kultakuume.
Maakuntaradio. 21.50 Merisää. Antti Vuolanne muistelee suunnitelmiaan perustaa salakuljetusorganisaatio. Määrätietoinen BB-talon koulima
Maxine Frisk vie rakkaimpansa Mikko Laitisen alttarille, koska se
on morsiamen mielestä
loogista. 22.05 Julkinen sana. 14.00 Näistä levyistä en
luovu. missä sohva?
05.30
06.00
06.25
09.05
09.30
09.40
09.45
10.10
10.40
11.10
11.40
14.00
14.05
14.10
15.20
15.25
15.55
16.25
17.05
17.15
17.20
17.25
17.55
18.00
18.30
19.00
19.20
19.30
20.05
21.00
22.00
22.20
22.25
22.35
23.30
00.30
01.00
Aamusää
Studio55.fi
Huomenta Suomi
Studio55.fi
Huomenta Suomen
Uutiset
Mitä tänään syötäisiin?
Kauniit ja rohkeat (S)
Miehen puolikkaat (7)
Amerikkalainen komediasarja.
Emmerdale (S)
Emmerdale (S)
Formula 1: Espanjan
osakilpailu
Nuorten hyväksi . 17.20
5
Uutiset. Kootut teokset (1842-1846)
02.00 Elävä arkisto: J. 23.33 Illan vieras. O: Elina
Hyvärinen.
22.25 Uusi Kino: Voitko rakastaa. kohti Tähdet, tähdet -konserttia
18.00 Maximal 18.30 Beverly Hillsin panttilainaamo 19.00 Naapuritarvonta 19.05 Beverly Hillsin panttilainaamo 19.30 Lähiöunelmia (7) 20.00
Simpsonit (7) 20.30 Rillit huurussa (S)
21.00 Benjamin Buttonin uskomaton
elämä (12) 00.10 112 01.15 Lähiöunelmia (7) 01.45 Chuck (12) 02.45 Bones
(16) 03.40 Lain nimessä (12)
11.25 Huipputatuoija haussa 12.20 Lihamestarit
12.50 Mahdoton illallinen 13.45 Suomen paras leipomo 14.40 Vuorien sankarit (S) 15.35 Anthony Bourdain minilomalla 16.30 Henkka & Niki vs. 7/8. 10.03
vät miehet. 18.15 Viikon luontoääni: sinirinta. 21.40 Urheiluradio. 18.30 12.55 Suomi tänään. Snellmanin
päivä. 13.06 Maa18.50 Iltahartaus. 06.05 Hartaita
säveliä. Kootut teokset (1847-1856)
03.00 Elävä arkisto: J. 19.06 Metsäradio. 12.45 Merisää.
Jotuni: Huojuva talo, osa 90. 06.25
YleX
Aamusoitto. 07.50 Aamuhartaus. 21.55 Suomi tänään. Vieraana Sibelius-Akatemian 05.00 Aamupala. kuntaradio. 09.05 UrheiluMusta aurinko, osa 11/12.
radio. Phil (S)
03.45 Älypää-TV
Teema
17.00 Historia: Muhammadin
elämä
18.00 Rakkautta Berliinin
muurin varjossa (12)
19.00 Double Take . 17.20 Urheiorkesterin konsertti jatkuu. 08.15 Ykkösaamu. Kenraali. 09.11 MaakuntaraHysteeriset naiset, yledio. Kolmiosainen historiasarja raamattukuriireista
kertoo, millaista kirjallisuuden salakuljettaminen oli ja mitä kuriirit matkoillaan kokivat.
Sarjaan on haastateltu kuriireja, jotka ovat
salakuljettaneet Raamattuja ja toimineet
postinkantajina rautaesiripun yli eri vuosikymmeninä.
Sarjan ensimmäisessä osassa Seija
Uimonen ja Eva Rönnlund muistelevat
1960-luvun loppuvuosia ja kertovat salakuljetustoiminnan alkuvaiheista. 16.00 Yle
lavalla. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 06.15 Aamuhartaus. 08.00
15.55 Yle News. V. Miten maailman tunnetuimmat
valokuvat ovat syntyneet. set. Elli Collan 22.00
Radio Novan yö. 20.00 Maakuntaradio. Legendaarisen
Magnum-kuvatoimiston kuvaajat kertovat,
kuinka he onnistuivat luomaan kuuluisat
otoksensa. 06.56 Päivän mietelause. 10.00 Yle Uutiset. Äitiyteen ja
vanhemmuuteen kasvaminen ei myös tapahdu
kivuttomasti. MAANANTAI 12.5.2014
TV 1
05.55
06.25
09.30
10.10
11.00
11.05
11.35
12.25
13.20
14.55
15.00
15.05
15.10
15.15
15.50
16.20
16.50
16.55
17.00
17.08
18.00
18.22
18.25
18.30
19.00
19.50
20.00
20.30
20.55
21.00
21.40
23.00
23.05
Puoli seitsemän
Ylen aamu-tv
Strada
Kyläsairaala (12)
Yle Uutiset
Puoli seitsemän
Arto Nyberg
Sydämen asialla (7)
Virtaset ja Lahtiset.
(Suomi 1959, 93?). HD
21.30 Crematorio. 00.00 Yle
Uutiset ja sää. 19.00 Yle Uutiset ja sää.
massa Jarno Limnell ja Mirva Salminen.
Toimittajana on Anna-Liisa Haavikko.
22.50 Arvassalo ry: Paraneeko pal-
19.03 Urheiluradio. 10.05 13.02 YleX Jälki-istunto . 18.00
Uutiset ja sää. 16.15
Radio 1
Urheiluradio. Yle 23.02 Encore 00.00 Yöradio
Uutiset ja sää. 19.00 Yle Uuti- kuntaradio. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja
Minna Kuukka 10.00 Konttori . 16.15 Maakuntaradio.
ranjohtajana. FBItutkijat (16)
02.15 Deittikamera
02.45 Dr. Dokumenttielokuva muistoista ja muistamisesta. 10.55 Pikkuman esittely: Kuolema korjaa unive- juttu. V. 00.05 Yöradio. Inkeriläinen Aleksi Tontti puolestaan
kertoo, miten hän lapsena rakensi vanhempineen piiloja suomalaiskuriirien tuomille
kirjoille.
Entä mitä raamattukuriiri oli valmis
tekemään jäädessään kiinni?
Sarjan viimeisessä osassa kuullaan Raamattujen salakuljetustoiminnan huippuvuosista 1980-luvulla ja lähdetään rekkakuljetuksia toteuttaneen Sakari Leppäsen
mukaan.
RAAMATTUKURIIRIT 1/3: PÄÄSKYSET
Yle Radio 1 klo 12.15
veluyhteiskunta yhdessä tutkimalla?
23.10 Yöklassinen.
06.00 Yle Uutiset. 22.00 Yle
Uutiset ja sää. 15.50 Veneilysää.
Radion sinfoniaorkesteri konsertti- 15.52 Maakuntaradio. musiikin iltavuoro 19.00 YleX Jatkot
11.57 Päivän mietelause. Snellmanin päivä. (S)
Pisara
Yle Uutiset
Yle News
Yle Oddasat
Ylen aamu-tv: Tänään
otsikoissa
Jaakko ja maailmanvalloittajat
Kuningaskuluttaja
Novosti Yle
Uutiset viittomakielellä
Yle Uutiset
Kyläsairaala (12)
Yle Uutiset
Yle Uutiset alueeltasi
Yle Uutiset sää
Antiikkia, antiikkia
Prisma: Oudoimmat
luonnonilmiöt
Kuvakirjeitä maailmalta
MOT: Yrittäjän nälkäkuuri
Yle Uutiset
Urheiluruutu
Eurovaalit Puoluepäivä:
Vihreät
Dokumenttiprojekti:
Vapaa mieli
Yle Uutiset
Kotikatsomo: Mökki (S)
Kuninkaalliset häät Nelonen klo 09.15
TV 2
MTV 3
06.50 Pikku Kakkonen: Jyrkin
ja Neposen aamu
09.00 Laivakokin matkassa
09.30 Matkapassi: Japanin
keskiosat
10.25 Minun New Yorkini
10.35 Merta päin!
11.05 Herlufsholm . 08.17 MaaFaunin iltapäivä. 07.15
Urheiluradio. 21.00 Yle Uutiset. kohti
Tähdet, tähdet -konserttia
Alueellinen sääennuste
Abba
Mitä tänään syötäisiin?
Whitney (S) Amerikkalainen komediasarja.
Whitney (S) Amerikkalainen komediasarja.
Jamie Oliverin kotona
Nuorten hyväksi . Snellmanin
päivä. 21.30 Yle
Uutiset selkosuomeksi. 20.06 Sää. Hitchcockin kaksoisolento
20.30 Kirjaohjelma
21.00 Magnum . mitä kasvateille tapahtui
11.35 Meri leikkipaikkana
12.05 Suhdekorjaamo
12.35 Suhdekorjaamo
13.05 Tuhkimotarinoita
13.55 Luontoretkellä
14.10 Uusi päivä (S)
14.34 Uusi päivä (S)
15.02 Uusi päivä (S)
15.35 McLeodin tyttäret (7)
16.25 Onks noloo?
16.30 Urheilumestarit: Taisto
17.00 Pikku Kakkonen
18.00 Yle Uutiset minuutissa
18.02 McLeodin tyttäret (7)
18.50 Kerrostaloelämää (7)
19.00 Yle Uutiset alueeltasi
19.10 Yle Uutiset
19.16 Urheiluruutu
19.20 Yle Uutiset Suora
linja
19.30 Sohvasurffaajat: Albania . 10.00 Yle Uutiset. Elina Viitanen
18.00 Illallinen . 04.02 Kissankehto ?
Susanna Vainiola.
Yle Puhe
01.00 Elävä arkisto: J. N: Heimo
Lepistö, Ritva Valkama,
Terttu Soinvirta, Pertti
Palo, Enni Rekola, Uljas.
Kandolin. missä sohva?
20.00 Uusi päivä (S)
20.30 Jäynäjäbä (12)
21.00 Satuhäät. 13.00 Yle UutiHengellisen musiikin toivekonsertti. 17.00
klo 22.0
kuntaradio. 12.15 Raamattukuriirit 1/3: Pääskyset 13.00 Klassista
Yle Radio Suomi
kahteen. Viki ja MäkRoman Schatzin Maamme-kirja: Suo- käri 17.00 Yle Uutiset 17.01 Uuden
malainen ajattelu. 11.00 Yle Uutiset
19.06 Elänen ja JP Pulkkinen. 12.00 Yle Uutiset ja
iltapäivä. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 21.00 Yle Uutiset. 12.55
hon Viikon kirja kirjailija
Radio 1
Suomi tänään. O: Iikka
Vehkalahti, Elina Katainen ja Peter von Bagh.
T: Epidem/1994. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 18.03
Merisää. 16.00 Yle tasa. Elli Collan 22.00
Radio Novan yö
06.30 Yle Uutiset Uutiset 06.31
YleX Aamu . 06.56 Päivän mietelause. Mökin
omistajaperhettä
ahdistaa pikkuinen
sauna tupineen. 15.05 Maakuntaradio.
19.00 Yle Uutiset ja sää. joskus taivaskin voi olla todella epätavallisen näköinen.
Ensimmäisessä jaksossa vierailemme
kaupungissa, jonka hyönteiset ovat valTOTUUS ON
lanneet täysin, idyllisellä merenrannalla,
jossa asukkaita piinaa ulisevien kalojen
kovaääninen lemmenserenadi ja nähdään
uima-altaassa kylpevä mustakarhu perheineen. 13.03 UrheiRyöstö 18.00 Romano
luradio. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 15.00 Yle Uutiset. Ohjelmassa
tutkitaan suomalaista yhteiskuntaa
marginaali-ilmiöitä ja outouksia unohtamatta. Australia
oli ensimmäinen maa,
jossa naisille myönnettiin täydet poliittiset
oikeudet runsaat sata
vuotta sitten. 08.17 Maakuntaradio.
nen. tilä. 00.05 Yöradio. 16.15
ilman katupumppuja 20.30 Harri Maakuntaradio. Yle dio. Hussein kyydittää tunnettuja suomalaisia kohteesta A paikkaan
B, jonka aikana Husu myös jututtaa
kyyditettäviään. 17.15 Husun taksi.
Ali ja Husu -ohjelmasta tuttu Abdirahim ??Husu?. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 17.30 Taus21.15 Filmiryhmä: Näyttelijän lähtö. Sari
Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00
Radio Novan Iltapäivä . (1976)
Walentin Chorellin kirjoittama pienoisnäytelmä erään laitapuolen ihmisen kohtalosta.
Irma Seikkula, Erkki
Pajala, Eira Soriola,
Tauno Söder.
23.20 Sodan vangit (16)
00.15 Teematieto
Muut
07.00 Min Morgon 08.30
16.25 Taivaallista menoa:
Henrik Nymalm 16.55 Haaste 17.25
Puutarhakeskiviikko 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Fanny
ja löydöt 18.30 Tiedehemmot 18.50
Minun kotieläimeni 18.55 Ruohonjuuritasolla (7) 19.00 Aamusta iltaan 19.30
Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Spotlight:
Haluamme ulos EU:sta! 20.30 Islantilaista tutkimusta 21.00 Sportmagasinet 21.30 Konkarikeskiviikko 21.57
Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Lilyhammer (12) 22.45 Oddasat 23.00 SVT:n
ohjelmaa
06.00 SubChat 06.30
Astral TV 09.25 Eastenders (S) 10.00 Lemmen viemää (7)
13.55 Myytinmurtajat 14.55 Face
15.55 Jamie Oliverin helpot herkut
16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen
viemää (7) 18.00 Pitch . Yle Uutiset. 07.53 MaakuntaraTurun tuomiokirkon kello lyö 12. 14.03 Ajantasa. 18.50 Iltahartaus. 06.05 Hartaita
säveliä. O: Ilmari
Unho. 08.00 Yle Uutiset ja sää. tapeili. 22.05 Radioteatteri esittää: Uutiset. 09.11 Maakuntaravalla. 20.07 Kantritohtori Teppo Nät22.30 Etnohetki. 07.15
Aamusoitto. TIISTAI 13.5.2014
Selviytyjät MTV3 klo 13.10
TV 1
05.45
06.25
09.30
10.00
10.45
11.00
11.05
11.35
12.05
12.30
13.25
15.00
15.05
15.10
15.15
15.40
16.20
16.50
16.55
17.00
17.08
18.00
18.22
18.25
18.30
19.00
20.00
20.30
20.55
21.00
21.45
22.15
23.15
23.20
Aamusydämellä
Ylen aamu-tv
Kuningaskuluttaja
Kyläsairaala (12)
Löytöretkiä maailmaan
Yle Uutiset
Antiikkia, antiikkia
Lasten aivot
Rakkaudesta puutarhaan
Sydämen asialla (7)
Miehen kunnia. 12.45 Merisää. 18.00 Yle Uutiset
18.03 Urheiluilta 21.30 Puheen
Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset
22.05 Perttu Häkkinen. 11.03 MaakuntaraUutiset ja sää. 14.00 09.00 Yle Uutiset. Toimittajina Perttu Häkkinen
ja Panu Hietaneva. Sarja
alkaa. Kuvassa darwininsammakko.
Todella ihmeellinen luonto
roimasti tarua ihmeellisempää.
Prismassa aiemmin nähdyt BBC-dokumentit
oudoimmista luonnonoikuista jatkuvat kolmella uudella osalla.
Dokumenteissa nähdään eläinten erikoisia tapoja, eläinlajeja joita harva on nähnyt
sekä hätkähdyttäviä ilmiöitä . 10.00 Yle Uutiset. Myös koiran uusi ystävä arvelutti ensi
alkuun koiranomistajaa.
Ensi viikon jaksossa muuan kylä on joutunut pikkurapujen valtaan.
PRISMA: OUDOIMMAT LUONNONILMIÖT
Yle TV1 klo 23.20
sivu 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX
Jälki-istunto . 17.00 Yle Uutisää. Jyrkässä rinteessä sijaitseva rakennus on melko
tuore hankinta, ja siihen
toivotaankin lisätilan
lisäksi myös tyylillistä
päivitystä.
20.57 Keno
21.00 Holmes NYC (12)
22.00 Myllyrinne Company
22.30 Ajankohtainen Nelonen
23.00 NCIS Rikostutkijat (12)
00.00 Californication (12)
00.40 Frasier (S)
01.10 Holmes NYC (12)
02.10 NCIS Rikostutkijat (12)
03.10 Deittikamera
03.40 Start!
Teema
17.00 Mad, muotia Italiasta
18.00 Rakkautta Berliinin
muurin varjossa (12)
19.00 Saari (12)
20.00 Mies varjossa. 21.03 Päivä
tunnissa. 17.20 KirjakerFilmir yh
mä
dio. 13.00 Klassista kahteen. (S)
21.00 Historia: Unelma äänioikeudesta. 09.10 Sää. 23.02 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio
Urheiluradio. O: Kari Liila.
22.50 Pullonpohja. kuningasidea
19.00 Naapurit-arvonta 19.05 Asunto
23 (7) 19.30 Mutsi (7) 20.00 Simpsonit (7) 20.30 Rillit huurussa (S) 21.00
Duudsonit tuli taloon (12) 22.00 112
23.00 Mutsi (7) 23.30 Bones (16)
00.25 Lain nimessä (12) 00.55 Eurojahti 04.00 SubChat
11.15 Krokotiilimies 11.45
Huima konttihuutokauppa
12.10 Huima konttihuutokauppa
12.40 Brady Barrin vaarallinen luonto
(S) 13.40 Pomo piilossa 14.35 Britannian paras leipomo 15.35 Leijonan luola
Kanada 16.35 The Voice of USA 17.30
Kuppilat kuntoon Ruotsi 18.30 Britannian paras leipomo 19.30 The Voice of
USA 20.30 Poliisit (7) 21.00 MasterChef USA 22.00 Panttilainaamo 22.30
Australian rajalla 23.00 Poliisit (7)
23.30 Arman ja viimeinen ristiretki (12)
00.00 South Park (7) 00.30 JIM D Henkilökuva: George Clooney (7) 01.35 Leijonan luola UK 02.35 The Voice of USA
03.30 Jopet-show (S)
RADIO-OHJELMAT
Päivän nosto
YLE Radio 1
Totuus on roimasti tarua ihmeellisempää. 13.00 Yle
Heikki Reivilä ja romaani
klo 21.15
Uutiset. 19.03 Urheiluradio. 23.03 Ajantasan lauantaivie-
Minna Kuukka 10.00 Konttori . Urheiluradio. 07.50 Aamuhartaus. 04.02 Bluesministeri Esa
Kuloniemi.
06.00 Yle Uutiset. 06.25
Aamusoitto. 11.00 Klassikkoparatiisi. 16.15 Faunin
dio. 07.45 Hartaita säveliä. Dokumenttielokuva Otto Wille Kuusisen elämästä. sää. Millainen
naisten asema Australiassa ennen uudistusta
oli, ja kuinka voitto saavutettiin?
21.55 Elävä arkisto: Irma Seikkula.
21.55 Siivoojan raportti.
(1971) Päiväkirjamerkintöjä työläisnaisen
arkipäivästä Maja Ekelöfin romaanin mukaan.
Irma Seikkula, Vesa
Mäkelä, Kristiina Halkola, Paavo Pentikäinen, Kari Franck, Eero
Melasniemi, Titta Karakorpi. 15.05 Kul- dio. 23.00 Yle Uutiset. 12.15 Maakuntaraset ja sää. 21.35 Novosti Yle. 15.00
Huojuva talo, osa 91. 06.30 Maakuntabulevardi. Mies varastaa
kuolleen ystävänsä käsikirjoituksen ja julkaisee
sen omana romaaninaan.
Yle Uutiset
Yle News
Yle Oddasat
Tänään otsikoissa
Eurovaalit Puoluepäivä:
Vihreät
Ulos luontoon
Novosti Yle
Uutiset viittomakielellä
Yle Uutiset
Kyläsairaala (12)
Yle Uutiset
Yle Uutiset alueeltasi
Yle Uutiset sää
Antiikkia, antiikkia
Kartanopuutarhojen
aatelia
Viimeiset sanani
Yle Uutiset
Urheiluruutu
Mr Selfridge (12)
The Trip . 22.05 Rocktoimittajan iltapäivällinen . 21.50 Merisää. 03.15
Taustapeili. missä sohva?
McLeodin tyttäret (7)
Onks noloo?
Galaxi: Kokit
Pok ja Mok (7)
Viidakkojytä (S)
Martine (7)
Pikku Kakkonen
Yle Uutiset minuutissa
McLeodin tyttäret (7)
Kerrostaloelämää (7)
Yle Uutiset alueeltasi
Yle Uutiset
Urheiluruutu
Yle Uutiset Suora linja
Sohvasurffaajat:
Kreikka- Ateenan kadut
Uusi päivä (S)
Jäynäjäbä (12)
Ajankohtainen kakkonen
Yle Uutiset
Urheiluruutu
Santa Annan ihme (16)
Sohvasurffaajat:
Kreikka- Ateenan kadut
05.30
06.00
06.25
09.05
09.30
09.40
09.45
10.10
10.40
11.10
11.40
12.35
13.10
14.10
14.15
14.20
14.50
15.20
15.25
16.25
16.35
17.20
17.25
17.30
18.05
19.00
19.20
19.30
20.05
20.30
22.00
22.20
22.25
22.35
23.35
00.35
Aamusää
Studio55.fi
Huomenta Suomi
Studio55.fi
Huomenta Suomen
Uutiset
Mitä tänään syötäisiin?
Kauniit ja rohkeat (S)
Miehen puolikkaat (7)
Emmerdale (7)
Emmerdale (S)
Lääkärit
Jamie Oliverin helpot
herkut
Selviytyjät
Nuorten hyväksi . Elina Viitanen
18.00 Illallinen . 08.15
Uutiset ja sää. 19.03 Kai- 15.50 Veneilysää. Sää. 17.20 Urheiluradio. Tero Liete. 21.40
YleX
00.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 01.00 Elävä arkisto: Kulttuuri
02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00
Elävä arkisto: Maailman tapahtumat
04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00
Elävä arkisto: Populaarikulttuuri
06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle
Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00
Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä
11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen
Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05
Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Perttu
Häkkinen 14.00 Yle Uutiset 14.03
Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00
Yle Uutiset 17.00 Yle Uutiset 17.08
Puheen Iltapäivä. Viki ja Mäkkäri 17.00
Yle Uutiset 17.01 Uuden musiikin
iltavuoro 19.00 YleX Jatkot 22.00
Yle Uutiset 22.05 Yle Puhe 23.02
Encore 00.00 Yöradio
ras. 15.55 Yle News. 18.30
Hartaita säveliä. 09.05 Muistojen 05.00 Aamupala. 12.00 07.50 Merisää. Vierailemme kaupungissa, jonka
hyönteiset ovat vallanneet täysin. (Suomi
1943, 87?). 07.15
Sari Helin. 19.00 Yle Uutiset ja
Hannu-Pekka Björkman, Kalle Kinnu- sää. 10.05 radio. 06.15 Aamuhartaus. 20.06
Vallankumous Ylä-Safanissa, osa 2/6. Matkamiehet
Brydon ja Coogan (12)
Kriminalisti (12)
Yle Uutiset
Prisma: Oudoimmat
luonnonilmiöt
TV 2
06.50
09.00
09.30
09.40
09.50
10.00
10.10
10.20
10.30
10.40
10.50
11.05
11.35
12.05
12.35
13.05
13.35
14.15
15.05
15.35
16.25
16.30
16.31
16.38
16.44
17.00
18.00
18.02
18.50
19.00
19.10
19.16
19.20
19.30
20.00
20.30
21.00
21.50
22.00
22.05
00.55
MTV 3
Pikku Kakkonen
Keittiössä tuoksuu ruoka
Yle Uutiset Uusimaa
Yle Uutiset KaakkoisSuomi
Yle Uutiset LounaisSuomi
Yle Uutiset Häme
Yle Uutiset Keski-Suomi
Yle Uutiset Itä-Suomi
Yle Uutiset Pohjanmaa
Yle Uutiset Pohjois-Suomi
Oddasat
Tuntematon Norja
Laivuri ja tyttö
Suhdekorjaamo
Suhdekorjaamo
Luontoretkellä: Kirjosiepot pesimäpuuhissa
Norjan rannikoilla
Satuhäät
Sohvasurffaajat: Albania
. 22.00 Yle Uutiset ja
sää. 18.20 Radiotetaradio. 00.00 Yle
Uutiset ja sää. 18.55
Philip Seymour Hoff manin (1967- Poplaari. 11.00 Yle
Uutiset. 10.55 Pikkujuttu. 21.55
Suomi tänään. 13.06 Maakunmirits. 10.00 Yle Uutiset. 20.03 Urheiluradio. 08.15 Ykkösaamu.
09.00 Yle Uutiset. 09.05 UrheiluraRadion sinfoniaorkesteri konserttila- dio. 23.10 Yöklassinen. 12.15 Tiedeykkö- Urheiluradio. 07.17 Maakuntaradio.
11.57 Päivän mietelause. 17.00 Yle Uutiset ja
Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma. N: Joel Rinne, Irma
Seikkula, Emma Väänänen, Kullervo Kalske,
Reino Valkama ja Hilkka
Helinä. 14.00 Yle Uutiatteri esittää: Maria Jotuni:
set. Vuodet 1900-1939. 18.50
2014) näyttelijäntaiteesta puhuvat Suomi tänään. Ile ja Matti 10.00 Yle
Uutiset 10.03 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Yle Uutiset 11.03 Etu-
Yle Puhe
Radio Nova
06.00 Enbuske & Linnanahde Crew
. 08.00 Yle
Yle Radio Suomi
Uutiset ja sää. 10.03 Ajantakuume. 23.30 Suomi tänään. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja
45 5. kohti
Tähdet, tähdet -konserttia
Alueellinen sääennuste
Moderni perhe (S)
Moderni perhe (S)
Mitä tänään syötäisiin?
Kaappaus keittiössä
Mitä tänään syötäisiin?
Jääkiekon MM-kisat
Uutiset
Päivän sää
Jääkiekon MM-kisat
Jääkiekon MM-kisat
Seitsemän Uutiset
Päivän sää
Salatut elämät (S)
Saaristoruokaa
Puheenjohtajatentti.
MTV Uutisten politiikan
toimituksen päällikön
Timo Haapalan ja taloustoimittaja Jussi Kärjen tentattavina ovat
eduskuntapuolueiden
puheenjohtajat.
Kymmenen Uutiset
Päivän sää
MTV Sport Uutiset
Pukumiehet (S)
Harryn laki (7)
Louie (7)
Nelonen
07.00 Disneyn esikoulu: Erikoisagentti Oso (S)
07.25 Disney esittää: Kim Possible (7)
07.50 Disney esittää: Aku ja
kumppanit (S)
08.00 Pound Puppies (S)
08.30 Inspector Cartoons (7)
08.40 Maailman oudoimmat
ravintolat
09.15 Kirsi ja himoshoppaajat
10.20 Sarahin talo
12.20 LIVE: Tiedä ja Voita
13.20 Kirsi ja himoshoppaajat
14.20 Maailman oudoimmat
ravintolat
14.50 Neljät häät Amerikassa
15.50 Supernanny (7)
16.50 Deittikamera
17.20 Mitä tuli tehtyä
18.25 Frasier (S) Amerikkalainen komediasarja.
18.55 HS-uutiset
18.58 HS-sää
19.00 Neljän tähden talkoot
19.30 Ajankohtainen Nelonen
20.00 Huvila & Huussi. 20.00 Yle
ja sää. 1/3: Kommunistin
kuolema. 15.52 Maakuntaken maailman musiikkia: Kaiken maa- radio. 18.00 Yle Uutiset. 22.00 Yle Uutiset mänmenoa 0203-17600
12.00 Urheiluradio. 06.25
Aamusoitto. 23.00 Oddasat 23.15
SVT:n ohjelma
09.25 Eastenders (S)
10.00 Lemmen viemää (7)
13.55 Myytinmurtajat 14.55 Kiinteistöjen kuningas 15.55 Jamie Oliverin helpot herkut 16.25 Eastenders (S) 17.00
Lemmen viemää (7) 18.00 Duudsonit
tuli taloon (12) 19.00 Naapurit-arvonta
19.05 Asunto 23 (7) 19.30 Isän tyttö
(S) 20.00 Simpsonit (7) 20.30 Miehen puolikkaat (7) 21.00 Viidakon tähtöset 22.00 Hävyttömät (16) 23.00
Isän tyttö (S) 23.30 Vampyyripäiväkirjat (12) 00.30 Bones (16) 01.25 Lain
nimessä (12)
11.00 Krokotiilimies 11.30
Kuuluisat kuppilat 12.00
Kokki lomalla 12.30 Laiva (S) 13.00
Laiva (S) 13.30 Henkka & Niki vs. 18.00 Yle Uutiset. Yle 09.00 Yle Uutiset. 21.35
18.00 Illallinen . Ile ja Matti 10.00 Yle Uutiset 10.03
Uuden musiikin aamuvuoro 11.00
Novosti Yle. Mijovi?.
Kesä päättyy murheeseen
SAKSALAISEN TV-FILMISARJAN
Dreileben aloitusfilmissä Kuolemaa parempaa
(Etwas Besseres als den Tod, 2011) kuullaan kahdesti Julie Londonin laulamana Cry
Me a River. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 10.50 Kuuluttajan Urheiluradio. Ihmissuhdeverkoston jännitteitä
kehitellään pikku hiljaa, ?hämähäkkimäisesti?
Herkkä romanttisuus, väkivalta ja sen
uhka takaavat aavistuksen verran painostavan tunneilmaston. 19.03 Urheiluradio. 17.45 15.50 Veneilysää. 06.56 Päivän mietelause. 09.11 Maakuntara13.00 Klassista kahteen. 12.55
17.00 Yle Uutiset ja
kontak ti
Suomi tänään. 08.15
11.57 Päivän mietelause. Tältä pohjalta tapaamme ylilääkärin ja hänen itsetietoisen kauniin tyttärensä (Vijessna Ferkic),
tarkkasilmäisen ja kovanyrkkisen prätkäkundin sekä karkuteille sairaalasta lähtevän murhaajan.
Laadukas trilogia esitetään peräkkäisinä
keskiviikkoina.
Harri-Ilmari Moilanen
DREILEBEN: KUOLEMAA PAREMPAA
Yle Teema klo 21.50
Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle
Uutiset 13.02 YleX Jälki-istunto . 10/10: Hantimansia. 00.05 Yöradio
. Haastateltavana Aaro Söderlund. Ikivihreä saa toisen kuulemisen
myötä rankan ironisen sädekehän . 06.15 Aamuhartaus. 17.00 Yle Uutiset ja
Jotuni: Huojuva talo, osa 92. Twitterissä #pyöpuheenvuoroja. (16)
Kymmenen Uutiset
Päivän sää
Viking Lotto ja Jokeri
MTV Sport Uutiset
Teknavi. 13.03 Urheitunti: Aristoteleen kanklo 18.0
luradio. kotihälytys
00.30 Dexter (16)
01.35 Frasier (S)
02.05 Deittikamera
02.35 Dr. Konsertti. (16)
00.10 Neo
00.30 Teematieto
Muut
07.00 Min Morgon 08.30
SVT:n ohjelma 16.55 Tiedehemmot 17.15 Minun kotieläimeni
17.20 Ruohonjuuritasolla (7) 17.25
Sportmagasinet 17.55 Yle Nyheter TVnytt 18.00 BUU-klubben: Palomies
Sam 18.30 Supersankari Energina (7)
18.43 Kysy Laralta (7) 18.55 Gazoon
(S) 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle
Nyheter TV-nytt 20.00 Lasso 20.30
Puutarhakeskiviikko 21.00 Taksi (16)
21.45 Piisami ja vesimyyrä 21.57 Yle
Nyheter TV-nytt 22.00 Onnistuuko
elämä maalla. 0203-17600. ?Kevyt kesäkeitto
musiikkihöystein?, elokuva nuorista veljeksistä
musiikin, TV-mainonnan,
moottoripyöräilyn ja rakkauden maailmoissa. 21.40 Urheiluradio.
Ravitulokset. kesä
päättyy murheeseen.
Christian Petzoldin käsikirjoittama ja
ohjaama tv-filmi huokuu elokuvallisen kerronnan voimaa mallikkaan pelkistetysti.
Kohtauksissa on miellyttävää kestoa ja
koko jutussa ylipäänsä hiljaisen persoonallista värinää.
Juonikuvio etenee hienovaraisten siirtojen varassa. 06.05 Hartaita
säveliä. 07.17 Maakuntaradio.
vieras: ulkotuotannon äänitarkkailija 07.50 Merisää. 11.00 Uudet levyt. 21.50 Merisää. 12.15 Julkinen sana. Näyttelijä
Niina Lahtinen testaa
Ferrarin kesäauto-ominaisuudet. 10.55 Pikkujuttu. 07.53 MaakuntaraAntero Heikkilä. 20.03 Urheiluradio. 19.00 Yle Uutiset ja
sää. 11.03 MaakuntaraKultakuume. 09.05 Muistojen 05.00 Aamupala. 21.45 Eurooppalaisia lija Juha Itkonen. 13.00 Yle
sää. (12)
19.00 Fjodor Dostojevskin
elämä (12)
20.00 Salman Rushdien Intia.
Millainen on palkitun kirjailijan kotimaa?
Virallisen fatwan päätyttyä Rushdie on taas
voinut matkustaa Bombayhin, joka on innoittanut hänen teoksiaan.
?Kirjallisuus elää, mutta
kirjoittajat ovat uhattuja?, hän toteaa.
21.00 Suomensukuiset 30
päivässä. Ville vierailee silakkatehtaalla ja
pienessä suomensukuisessa kylässä, jonne ei
pääse kuin kesällä, vesireittiä pitkin. 07.15
Aamusoitto. 15.00
suomeen osa 2. Kuka
siellä?. Peilitön vai
järkkäri. 06.30 Maakuntabulevardi. 18.03
talouden kannalta tulevissa EU- vaa- Luontokontakti 0203-17600. 18.50
Luontokontakti
leissa. 08.15 Ykkösaamu.
09.00 Yle Uutiset. Johannes (Jacob
Matschenz) valmistautuu lääketieteellisen
pääsykokeisiin toimiessaan sivarina sairaalassa. 08.00 Yle
Yle Radio Suomi
Uutiset ja sää. 15.55 Yle News.
dio. Ravisuoran
Hartaita säveliä. 03.40 Luontoretki.
04.02 Kantritohtori Teppo Nättilä.
Yle Puhe
00.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 01.00 Elävä arkisto: Kulttuuri
02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00
Elävä arkisto: Maailman tapahtumat
04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00
Elävä arkisto: Populaarikulttuuri
06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle
Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00
Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä
11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen
Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05
Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio
13.00 Yle Uutiset 13.02 Arman Alizad 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen
Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01
Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.00
Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä.
17.15 Jokapaikan Reetta. New York. 20.06
Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00
Sää. (S)
Islannin lohijoella
Yle Uutiset
Yle News
Yle Oddasat
Tänään otsikoissa
Avara luonto: Eläinpoikasten alkutaival
Novosti Yle
Uutiset viittomakielellä
Yle Uutiset
Kyläsairaala (12)
Yle Uutiset
Yle Uutiset alueeltasi
Yle Uutiset sää
Antiikkia, antiikkia
Historia: Sotivat serkukset
Puutarhaunelmia
Yle Uutiset
Urheiluruutu
Eurovaalit Puoluepäivä:
SDP
Unohtuneet rikokset
Keskiviikon ravisuora
Newsroom (12)
Yle Uutiset
Ulkolinja: Fukushiman
katastrofi syvenee
Kirsi ja himoshoppaajat Nelonen klo 13.20
TV 2
06.50
09.00
09.30
09.40
09.50
10.00
10.10
10.20
10.30
10.40
10.50
11.05
11.35
12.05
13.05
13.35
14.15
15.05
15.35
16.25
16.30
17.00
18.00
18.02
18.50
19.00
19.10
19.16
19.20
19.30
20.00
20.30
21.00
21.50
22.00
22.05
23.05
23.50
00.20
00.50
MTV 3
Pikku Kakkonen
Elämäni eläimet
Yle Uutiset Uusimaa
Yle Uutiset KaakkoisSuomi
Yle Uutiset LounaisSuomi
Yle Uutiset Häme
Yle Uutiset Keski-Suomi
Yle Uutiset Itä-Suomi
Yle Uutiset Pohjanmaa
Yle Uutiset Pohjois-Suomi
Oddasat
Camilla Plum ja yrttimaan aarteet
Laivakokin matkassa
Suhdekorjaamo
Nolojen tilanteiden mies
Norjan rannikoilla
Ajankohtainen kakkonen
Sohvasurffaajat:
Kreikka- Ateenan kadut
McLeodin tyttäret (7)
Onks noloo
Galaxi
Pikku Kakkonen
Yle Uutiset minuutissa
McLeodin tyttäret (7)
Kerrostaloelämää (7)
Yle Uutiset alueeltasi
Yle Uutiset
Urheiluruutu
Yle Uutiset Suora linja
Sohvasurffaajat: Libanon 1/2 Beirutin yö
Uusi päivä (S)
Jäynäjäbä (12)
Alamaailma (16)
Yle Uutiset
Urheiluruutu
Stacey Dooley: Bileturismin kääntöpuoli
Hit and Miss (16)
Sohvasurffaajat
Silminnäkijä: Futis, rahat
ja henki
Hatfields & McCoys (16)
05.30
06.00
06.25
09.05
09.30
09.40
09.45
11.10
11.35
12.05
14.05
14.10
15.15
15.20
15.45
16.15
16.45
17.15
17.20
17.25
17.55
18.00
18.30
19.00
19.20
19.30
20.05
21.00
22.00
22.20
22.25
22.30
22.40
23.10
00.05
01.05
Aamusää
Studio55.fi
Huomenta Suomi
Studio55.fi
Huomenta Suomen
Uutiset
Mitä tänään syötäisiin?
Puheenjohtajatentti
Miehen puolikkaat (7)
Miehen puolikkaat (7)
Jamie Oliverin helpot
herkut
Alueellinen sääennuste
Pomo piilossa UK
Mitä tänään syötäisiin?
Vauvaonnea (S)
Vauvaonnea (7)
Saaristoruokaa
Keidas
Uutiset
Päivän sää
Kauniit ja rohkeat (S)
Mitä tänään syötäisiin?
Emmerdale (S)
Emmerdale (S)
Seitsemän Uutiset
Päivän sää
Salatut elämät (S)
Kadonneen jäljillä
C.S.I. 22.05 Uudenkansanmusiikki.
23.00 Yle Uutiset. (U) HD
21.50 Dreileben: Kuolemaa
parempaa. O:
Christian Petzold 2011.
HD (12)
23.20 Sodan vangit. 14.00 Yle Uutikumisen sanasto on tullut
set. 18.30 sää. Sari
Uutiset. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Kuvassa Jacob Matschenz ja Luna Zimi. 21.55
Suomi tänään. 23.37 Metsää ja luontoa. kauden jaksot.
Richardilla on syntymäpäivä, ja Bailey antaa
hänelle lahjaksi kaikkien aikojen leikkauksen. 15.00 Yle Uutiset. Kiinteistömoguli
kuolee ryöstäjien iskettyä hänen kotiinsa. Amerikka 14.00 Jyrki Sukulan makujen maa
14.30 Britannian paras leipomo 15.25
Leijonan luola Kanada 16.20 The
Voice of USA 17.15 Kuppilat kuntoon
Ruotsi 18.10 Britannian paras leipomo
19.10 The Voice of USA 20.10 Poliisit
(7) 20.40 Suomen huutokauppakeisari 21.40 Nelonen Pro esittää: UEFA
Europa League finaali 00.00 Panttilainaamo 00.30 Rekkakuskit jäällä (7)
01.30 Poliisit (7) 02.00 Villit nettivideot (12) 03.00 South Park (12) 03.30
Leijonan luola UK 04.30 Älypää-TV
RADIO-OHJELMAT
Päivän nosto
YLE Radio 1
Trilogian alku kertoo siviilipalvelusmiehestä, jonka arki muuttuu uuden romanssin myötä. 15.05 Maakuntaradio.
Pasi Heikura ja Tina Cavén. 16.15
18.20 Radioteatteri esittää: Maria Maakuntaradio. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja
Minna Kuukka 10.00 Konttori . 14.00 Kan- dio. 20.00 Yle
YleX
06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu
. 15.05 tasa. 09.05 UrheiluraUutiset ja sää. 07.45 Hartaita säveliä. 07.50 Aamuhartaus. Mistä vesilläliiktaradio. 10.00 Yle Uutiset. toiveiden yö. 18.50 Iltahartaus. Ennen pitkää nostaa päätään keskushenkilöiden sosiaalis-
6
ten taustojen erilaisuus. Elli Collan 22.00
Radio Novan yö. 23.10 Yöklassinen. Uudet
10. KESKIVIIKKO 14.5.2014
TV 1
05.55
06.25
09.30
10.00
10.45
11.00
11.05
11.35
12.05
12.30
13.25
14.35
15.00
15.05
15.10
15.15
16.00
16.50
16.55
17.00
17.08
18.00
18.22
18.25
18.30
19.00
20.00
20.30
20.55
21.05
21.45
21.55
22.00
23.00
23.05
Antiikkia, antiikkia
Ylen aamu-tv
MOT: Yrittäjän nälkäkuuri
Kyläsairaala (12)
Löytöretkiä maailmaan
Yle Uutiset
Antiikkia, antiikkia
Lasten aivot
Luontohetki
Sydämen asialla (7)
Nuoruus vauhdissa.
(Suomi 1961, 71?) O:
Valentin Vaala. 07.15
Brysselin kone. 17.20 KulttuuriRadio Su
omi
Uutiset. 21.03 Päivä tunnissa. Phil (12)
03.35 Älypää-TV
Teema
04.00 Teematieto
17.00 Tiededokumentti: Huumeiden vaikutukset
18.00 Rakkautta Berliinin
muurin varjossa. 17.30 Taustapeili . 07.00 Yle Uutiset ja sää. Hän tutustuu hotellisiivooja Anaan
(Luna Zimi. 20.07 Café Tropical. 18.55
22.05 Ajassa soi. (7)
22.00 Hyvät ja huonot uutiset
23.00 Ajankohtainen Nelonen
23.30 Poliisit . Henri Kuokan
vinkit kameran valintaan.
Rikoksista pahin (12)
Noitapiiri (12)
Eurojahti
Nelonen
05.00 Älypää-TV
07.00 Disneyn esikoulu: Erikoisagentti Oso (S)
07.25 Disney esittää: Kim Possible (7)
07.50 Disney esittää: Aku ja
kumppanit (S)
08.00 Pound Puppies (S)
08.30 Inspector Cartoons (7)
08.40 Maailman oudoimmat
ravintolat
09.15 Kirsi ja himoshoppaajat
10.20 Sarahin talo
12.20 LIVE: Tiedä ja Voita
13.20 Kirsi ja himoshoppaajat
14.20 Maailman oudoimmat
ravintolat
14.50 Neljät häät Amerikassa
15.50 Supernanny (7)
16.50 Deittikamera
17.20 Himohamstraajat (S)
18.25 Frasier (S)
18.55 HS-uutiset
18.58 HS-sää
19.00 Neljän tähden talkoot
19.30 Ajankohtainen Nelonen
20.00 Suomen kaunein mökki.
Suomen kaunein mökki
sarjassa esitellään neljä
viimeistä kohdetta.
20.57 Keno
21.00 Greyn anatomia. 30-päiväinen matka huipentuu
jokilaivamatkaan Objokea pitkin. dio. Keskustelijoina ovat vapaa kirradioillassa Simpsonin Neljä vuoden- joittaja Kaarina Hazard, ex-keskusaikaa. 00.00
Yle Uutiset ja sää. Pyöreä
19.00 Yle Uutiset ja sää. 12.00 Yle Uutiset ja sää.
16.00 Yle Uutiset ja sää.
Luonto12.15
Maakuntaradio.
16.15 Faunin iltapäivä.
12.45 Merisää. 21.30
Yle Uutiset selkosuomeksi. 19.03 Euro- pöytä. Trilogian
alku kertoo siviilipalvelusmiehestä, jonka
arki muuttuu uuden
romanssin myötä. 19.06 Luontokontakti 0203-17600. 10.00 Yle Uutiset. 08.00 Yle Uutiset ja sää. ennakko. 15.52 MaakuntaTekijä:Sirkustaiteilija Rauli Kosonen radio. 11.00 Yle
Uutiset. Toimittajina Yle Uutiset. 14.03 Ajantasa. Valoa
tunnelin päässä. Reetta Arvila
tutustuu avoimin mielin erilaisiin yhteisöihin ja ihmisryhmiin kaupunkien ja
kylien kaduilla ja kokoontumistiloissa.
18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta
21.30 Puheen Aamun vieras 22.00
Yle Uutiset 22.05 Arman Alizad 23.02
Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio
Radio Nova
06.00 Enbuske & Linnanahde Crew
. 17.20 Urheiluradio. dio. Merisää. Mikä on ratkaisevaa reäpöytä. 09.10 Sää. 13.06 Maakun3
tapää. Mijovi?), ja pian ollaan romanssin pyörteissä.
Oikeastaan jo ennen sitä ilmestyvät
kaksikon väliä hiertävät säröt. 20.20 Musiikkia Drottninghol- pankkiir iSirkka Hämäläinen ja kirjaimin linnasta. 16.00 Yle Uutiset ja sää. Operaatio Juudas. 10.03 Ajantapöytä. 10.05 radio. Elina Viitanen
Uutiset. Uusi kaappaus herättää Nimrodissa syyllisyydentunteen. N: Lasse
Liemola, Laila Kinnunen. 22.00 Yle Uutiset ja
sää. Viki
ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01
Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX
Jatkot 22.00 Yle Uutiset 22.05 Yle
Puhe 23.02 Encore 00.00 Yöradio
06.00 Yle Uutiset. 21.00 Yle
Radio Novan Iltapäivä . 23.03 Kansanradio. 08.17 Maakuntaradio.
Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Samanaikaisesti alueella
liikkuu vankikarkuri
14.00 Yle Uutiset. (Mv.) (S)
14.35 Lintukamerat
15.00 Yle Uutiset
15.05 Yle News
15.10 Yle Oddasat
15.15 Ylen aamu-tv: Tänään
otsikoissa
16.00 Eduskunnan kyselytunti
16.55 Novosti Yle
16.57 Uutiset viittomakielellä
17.00 Yle Uutiset
17.08 Kyläsairaala (12)
18.00 Yle Uutiset
18.22 Yle Uutiset alueeltasi
18.25 Yle Uutiset sää
18.30 Prinsessa Lilianin elämä
18.55 Downton Abbey (12)
20.00 Kuningaskuluttaja
20.30 Yle Uutiset
20.55 Urheiluruutu
21.05 A-studio
22.00 Ulkolinja: Populistien
Eurooppa
22.55 Yle Uutiset
23.00 Vera Stanhope tutkii
TV 2
06.50
09.00
09.30
09.40
09.50
10.00
10.10
10.20
10.30
10.40
10.50
11.05
11.35
12.05
13.05
13.35
14.15
15.05
15.35
16.25
16.30
16.31
16.40
17.00
18.00
18.02
18.50
19.00
19.10
19.16
19.20
19.30
20.00
20.30
20.55
21.20
21.50
22.00
22.05
23.25
MTV 3
Pikku Kakkonen
Meri leikkipaikkana
Yle Uutiset Uusimaa
Yle Uutiset KaakkoisSuomi
Yle Uutiset LounaisSuomi
Yle Uutiset Häme
Yle Uutiset Keski-Suomi
Yle Uutiset Itä-Suomi
Yle Uutiset Pohjanmaa
Yle Uutiset Pohjois-Suomi
Oddasat
Tanskalaisten lempikakut
Keittiössä tuoksuu ruoka
Suhdekorjaamo
Sportmagasinet
Norjan rannikoilla
Tartu Mikkiin
Sohvasurffaajat: Libanon 1/2 Beirutin yö
McLeodin tyttäret (7)
Onks noloo
Galaxi
Nokkelikot (7)
Mimun maailma (7)
Pikku Kakkonen
Yle Uutiset minuutissa
McLeodin tyttäret (7)
Kerrostaloelämää (7)
Yle Uutiset alueeltasi
Yle Uutiset
Urheiluruutu
Yle Uutiset Suora linja
Erätulilla
Silminnäkijä: Vuorilla
olen vapaa
Jinsy-saari (7)
Kätevä emäntä (7)
Ihmebantu (12)
Yle Uutiset
Urheiluruutu
Aikamatkustus FAQ (Frequently Asked Questions
About Time Travel/Englanti 2009) (12)
Alamaailma (16)
05.30
06.00
06.25
09.05
09.30
09.35
09.40
09.45
10.10
10.40
11.10
11.40
14.05
14.10
15.15
15.20
16.15
17.15
17.20
17.25
17.30
17.55
18.00
18.30
19.00
19.20
19.30
20.05
20.35
21.30
22.05
22.15
23.00
23.05
23.15
Aamusää
Studio55.fi
Huomenta Suomi
Studio55.fi
Huomenta Suomen
Uutiset
Mitä tänään syötäisiin?
Viking Loton ja Jokerin
tulokset
Kauniit ja rohkeat (S)
Miehen puolikkaat (7)
Emmerdale (S)
Emmerdale (S)
Lääkärit
Alueellinen sääennuste
Koko Britannia leipoo
Mitä tänään syötäisiin?
Middle (S)
Kadonneen jäljillä
Uutiset
Päivän sää
Viking Loton ja Jokerin
tulokset
Kauniit ja rohkeat (S)
Mitä tänään syötäisiin?
Emmerdale (S)
Emmerdale (S)
Seitsemän Uutiset
Päivän sää
Salatut elämät (S)
Pulttibois (S)
Jääkiekon MM-kisat
Jääkiekon MM-kisat
Kymmenen Uutiset
Jääkiekon MM-kisat
Päivän sää
MTV Sport Uutiset
Koston suudelma (Kiss
of Death, USA 1995)
Kovaotteinen elokuva
entisestä vankilakundista.Ohjaaja: Barbet
Schroeder. 20.25 Gustav Holstin Planee- Merisää. 13.00 Klassista 07.15 Urheiluradio. Esko Urheiluradio. Aapelin romaaniin perustuva elokuva
äitinsä menettäneestä
Pietari-pojasta. Elli Collan 22.00
Radio Novan yö
47 7. 16.00 Yle Uutiset ja
lei: Dialogo. (16) 00.35 Bones
(16) 01.30 Lain nimessä (12) 02.00
Eurojahti 04.00 SubChat
05.00 Älypää-TV 10.35
LIVE: Tiedä ja Voita 11.05
Krokotiilimies 11.35 Laiva (S) 12.05
Laiva (S) 12.35 Kutsu kylään Ian Wright
13.35 Maistuvimmat liikeideat 14.35
Britannian paras leipomo 15.35 Leijonan luola Kanada 16.35 The Voice
of USA 17.35 Kuppilat kuntoon Ruotsi
18.35 Britannian paras leipomo 19.35
The Voice of USA 20.30 Poliisit (S)
21.00 Suomen Tulli 22.00 Panttilainaamo 22.30 JIM D: Muinaiset avaruusoliot (S) 23.30 Poliisit (7) 00.00 Australian rajalla 00.30 Trigger Happy TV
(7) 01.00 South Park (12) 01.30 Leijonan luola UK 02.30 The Voice of USA
03.25 Jopet-show (S) 04.00 Älypää-TV
RADIO-OHJELMAT
Päivän nosto
YLE Radio 1
Koston suudelma on kovaotteinen elokuva entisestä vankilakundista, joka
yrittää elää ihmisiksi. 19.03 Tampere Biennale 2014: Musiikki, mate- tänään. (12)
23.05 Ajankohtainen Nelonen
23.35 Blue Bloods (12) Amerikkalainen draamasarja.
00.35 Frasier (S) Amerikkalainen komediasarja.
01.05 Greyn anatomia (7)
02.05 Deittikamera
02.35 Älypää-TV
Teema
17.00 Unelma hyvästä elämästä
18.00 Rakkautta Berliinin
muurin varjossa (12)
19.00 Mies varjossa. He
ovat Ali ja Husu eli Ali Jahangiri ja Abdirahim Hussein. (S)
20.00 Schrödingerin kissa:
Tiedettä tutkaillen
20.30 Vempainmies. Sarja
alkaa. 11.45 ValoYle Radio Suomi
musiikkia. 09.00 Yle Uutiset. 14.00 M-studio. 09.00 Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX
Yle Uutiset. 10.55 Pikku18.20
Radioteatteri
Radio 1
juttu. 23.03
Taustapeili. Uutiset 13.02 YleX Jälki-istunto . 00.00 Yle Uutiset ja sää.
00.05 Yöradio. N: Tuukka
Tanner, Elsa Turakainen, Leevi Kuranne, Leo
Jokela. 21.50 Merisää. 06.25 . 09.10
Sää.
Uutiset ja sää. Taustatuen ilmestyminen on kuitenkin alkulämmittelyjen perusPERHEIDYLLIT JOUTUVAT
teella vain ajan kysymys.
Barbet Schroederin ohjaama jännäri on
nykyaikaistettu versio samannimisestä film
noirin pikkuklassikosta. 14.03 AjanVeli Kujala, elektroniikka, sekä Tam- tasa. Muissa keskeisissä rooleissa
nähdään Samuel L. 12.00 Yle Uutiset ja
18.30 Hartaita säveliä.
sää. 07.15 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle
Aamusoitto. 23.00 Yle Uutiset. 21.15 Brysselin kone. 13.03
matiikka ja maailmankaikkeus. Hemmo uhkaa
jäädä täysin yksin. 07.17 Maakunkahteen. Ile ja Matti 10.00 Yle Uutiset 10.03
Aamusoitto. 06.05 Hartaita 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu
säveliä. 13.00 Yle Uutiset. TORSTAI 15.5.2014
Ulkolinja: Populistien Eurooppa TV1 klo 22.00
TV 1
05.55 Antiikkia, antiikkia
06.25 Ylen aamu-tv
09.30 Mies, joka ei ole koskaan nähnyt lunta
10.00 Kyläsairaala (12)
10.45 Löytöretkiä maailmaan
11.00 Yle Uutiset
11.05 Antiikkia, antiikkia
11.35 Eurovaalit Puoluepäivä:
SDP
12.15 Arkistokuvia: Kesäinen
matka Vaasa . Johannes Kepler: Sfäärien sää. HD
22.00 Kino Suomi: Laituri.
(1965) Kirjailija lähtee
maalle lomahotelliin kirjoittamaan ja hakee inspiraatiota seksistä ja
ryypiskelystä. 12.15 Ajan- taradio. 19.00
tat. 11.00 Yle Uutiesittää: Maria Jotuni:
set. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja
Minna Kuukka 10.00 Konttori . 18.28 Suomi tänään. 03.15 Taustapeili ?
Pyöreä pöytä. 09.05 Muistojen bule- Jatkot 22.00 Yle Uutiset 22.05 Yle
vardi. 20.00 Yle Uutiset. Vincenzo Gali- Maakuntaradio. 16.15 Maakuntaradio. 18.55 Suomi tänään. 11.57 Päivän mietelause.
12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 05.00 Aamupala. 22.00 Yle Uutiset ja sää.
22.05 Lähikuvassa. 22.05 Todellisia tarinoita.Job saa vastauksen. Ohjaus: Mennan Yapo. 5/6.
Tapetetointilaite ja
maailman turvallisin
saha ovat kodinremontoijille suunnattuja laiteuutuuksia. 19.03 Urheiluradio.
Uutiset ja sää. 15.05 Kultakuume. 23.02 Päivä
tunnissa 23.30 Politiikkaradio
Radio Nova
06.00 Enbuske & Linnanahde Crew
. 22.56 Suomi
tänään. 18.50
Vesa. 17.20 Urheiluradio.
non retouché. N: Matti
Ruohola, Yrjö Tähtelä,
Ulla Markkula. Uumaja
12.30 Sydämen asialla (7)
13.25 Pikku Pietarin piha.
(Suomi 1961, 70?) O:
Jack Witikka. 12.15 Maakuntaradio.
18.50 Iltahartaus. 21.40 Urheiluradio. 18.00 Yle Uuti(Äänitetty Tampereen Tuomiokir- set. 10.05 Kalle Puhe 23.02 Encore 00.00 Yöradio
Haatanen. Nikkarointia vihaava Richard
Ayoade haluaa sisustaa
huoneen vähällä vaivalla
ja laittaa robotit asialle.
21.00 Tiededokumentti:
Todennäköisyydestä.
Miten maksimoit mahdollisuutesi elää satavuotiaaksi. Sari
Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00
Radio Novan Iltapäivä . Afrikkalainen prinssi ja
iranilainen ydinfyysikko. Mies on
saman tien tosi liemessä.
Vaimoa (Helen Hunt) ja pikkutytärtä
odottavat ankeat ajat. 07.53 MaaUutiset. He tulevat kaukaa.
He eivät pelkää mitään vaan nostavat
kissan lisäksi pöydälle myös koiran. 15.50 Veneilysää. Lopulliset välienselvittelyt menevät aika yksioikoiseksi nujakoinniksi Daavid
vastaan Goljat -tyyliin.
Kerronta on kohtuullisen vetävää ja
nimekäs näyttelijäkaarti tekee kollektiivina
hyvää työtä. 22.55 Kuuluttajan vieras: ulkotuotannon ääni-
KOSTON SUUDELMA
MTV3 klo 23.30
YleX
tarkkailija Antero Heikkilä. 06.30 Maakun12. 20.03 Urheiluradio. 18.03 Maailmanpolitiikan arkikossa 12.4.) - Toimittajana Karoliina päivää. 08.15 Ykkösaamu. Serkkupojan osa ei
myöskään ole kadehdittava, kun Big Junior
(Philip Baker Hall) lähettää raivopääpoikansa Little Juniorin (Nicolas Cage elementissään) visiitille tämän korjaamolle.
Varsin tiukkoja episodeja sisältävän
rikosfilmin keskiössä on päähenkilön osa
pelinappulana konnien ja eri viranomaistahojen välisessä väännössä. 07.45 Hartaita säveliä. Kuvassa David Caruso.
Pikkukonna isojen puristuksessa
kovaan testiin
pitkin Koston suudelmaa (Kiss of Death,
1995). 15.00 Yle Uutiset. - Olli kuntaradio. 21.55 Suomi
tänään. 08.17 Maakuntaradio. Kuinka sattuman voi määritellä?
Professori David Spiegelhalter valottaa
todennäköisyysmatematiikan arvoituksia eli
mitä tulevaisuudessa
voi tapahtua. 15.00 Yle taradio. 08.00 Yle Uuti- ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01
set ja sää. 1/3: Kommunistin
kuolema. 21.03 Päivä tunnissa.
21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi.
21.35 Novosti Yle. 13.06 MaakuntaraValtaoja, puhe, Susanne Kujala, urut, dio. O: Iikka
Vehkalahti, Elina Katainen ja Peter von Bagh.
T: Epidem/1994. 22.00 Yle Yle Uutiset ja sää. 07.00 Yle Uutiset ja sää.
kohtainen Ykkönen. 07.50 Merisää. 17.30 Taustapeili. (7)
23.25 Sodan vangit (16)
Muut
07.00 Min Morgon 08.30
SVT:n ohjelmaa 15.55
Onnistuuko elämä maalla. 20.06 Sää.
20.07 Euroopan taivaan alla. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Päähenkilö (David Caruso) on ehdonalaisessa oleva pikkurikollinen ja erehtyy
auttamaan pulaan joutunutta hanttapuliserkkuaan (Michael Rapaport). 17.20 Kult09.11
Maakuntaradio.
tuuritunti: Filmiryhmä.
Tampere
10.00 Yle Uutiset. 15.55 kuntaradio. Elina Viitanen
18.00 Illallinen . O: Eino
Ruutsalo. Veli Kujala: CybOrgan. 16.55
Supersankari Energina (7) 17.08 Kysy
Laralta (7) 17.20 Gazoon (S) 17.25 Närbild 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00
BUU-klubben: Rohkea ritaripoika 18.30
Fanny (7) 18.34 Limbo 2 (7) 18.49 Nina
Patalo (7) 18.56 Lonkeroiset (S) 19.00
Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TVnytt 19.55 Obs debatt 20.30 Yesminen eksoottiset herkut 21.00 Strömsö
21.40 Oddasat 21.57 Yle Nyheter TVnytt 22.00 Dok: Nastjan sydän 23.00
SVT:n ohjelmaa
09.25 Eastenders (S)
10.00 Lemmen viemää
(7) 13.55 Myytinmurtajat 14.55 Dieetit vaihtoon! 15.55 Jamie Oliverin helpot herkut 16.25 Eastenders (S) 17.00
Lemmen viemää (7) 18.00 Viidakon tähtöset 19.00 Naapurit-arvonta
19.05 Asunto 23 (7) 19.30 Tyhjätaskut (7) 20.00 Simpsonit (7) 20.30 Miehen puolikkaat (7) 21.00 Arrow (12)
22.00 Revolution (16) 23.00 Entourage (7) 23.35 C.S.I. Vuodet 1900-1939. 23.10 Yöklassinen.
19.06 Suomi tänään. Yle Uutiset ja sää. 15.05 MaapereRaw ja Uusinta Ensemble. 16.00 Yle Uutiset ja sää. (16)
Nelonen
05.00 Älypää-TV
07.00 Disneyn esikoulu: Erikoisagentti Oso (S)
07.25 Disney esittää: Kim Possible (7)
07.50 Disney esittää: Aku ja
kumppanit (S)
08.00 Pound Puppies (S)
08.30 Inspector Cartoons
08.40 Maailman oudoimmat
ravintolat
09.15 Kirsi ja himoshoppaajat
10.20 Sarahin talo
12.20 LIVE: Tiedä ja Voita
13.20 Kirsi ja himoshoppaajat
14.20 Maailman oudoimmat
ravintolat
14.50 Neljät häät Amerikassa
15.50 Supernanny (7)
16.50 Deittikamera
17.20 Tricked (S)
18.25 Frasier (S) Amerikkalainen komediasarja.
18.55 HS-uutiset
18.58 HS-sää
19.00 Neljän tähden talkoot
19.30 Ajankohtainen Nelonen
20.00 Hyvät ja huonot uutiset
20.57 Keno
21.00 Elokuva: Paha aavistus (Premonition/USA
2007). 21.00
Yle Uutiset. Dokumenttielokuva Otto Wille Kuusisen elämästä. 04.02 Café Tropical.
Yle Puhe
01.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 02.00
Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä
arkisto: Maailman tapahtumat 04.00
Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä
arkisto: Populaarikulttuuri 06.00
Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset
06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle
Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00
Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä
12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Ali ja Husu 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00
Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä
16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen
Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset 17.08
Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.30 Puheen
Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset
22.05 Ali ja Husu. 19.00
12.45 Merisää. Pääosissa:
David Caruso, Samuel L.
Jackson, Nicolas Cage,
Stanley Tacci, Helen
Hunt. 10.03
18.00
Arvassalo ry.
Biennale
2014 Ajantasa. 11.00 Valkoista valoa: Kiireisen auringon maa. Juhani Nuorvala: Prélude Uutiset ja sää. Juonikuvio sisältää paljon lajityypin perinteelle ominaisia
aineksia. 15.52
Virtaperko: Dawkins. 11.03 MaakuntaraHuojuva talo, osa 93.
klo 19.0
3
dio. Viki
07.50 Aamuhartaus. 08.15 Urheiluradio. Jackson, Stanley Tucci,
Ving Rhames ja Kova laki: Rikollinen mieli
-sarjasta tuttu Kathryn Erbe.
Harri-Ilmari Moilanen
06.00 Yle Uutiset. Pääosissa: Sandra Bullock, Julian McMahon, Shyann McClure,
Courtney Taylor Burness, Nia Long, Amber
Valletta. 17.00 Yle
Urheiluradio. 23.33 Minna Pyykön
maailma. 09.05
16.15 Faunin iltapäivä. 17.00 Yle
harmonia. 10.00 Yle Uutiset. 06.15 Aamuhartaus. 12.55 Suomi
Yle Uutiset ja sää. 08.00 Yle Uutiset ja sää.
Yle News. 06.56 Päivän miete- Uuden musiikin aamuvuoro 11.00
lause
18.50 IltaUrheiluradio. Markus Leikola ja Jussi Lähde
tarjoavat outoja näkökulmia ja perusteltuja provokaatioita. 09.05 Muistojen bulevardi. 22.00 Yle Uuti- luradio. Kaksikkoa kyllästyttää Martta-kerhon iänikuinen rutiini.
Ei muuta kuin tuumasta toimeen, muutama muu kylän kypsä kaunotar messiin ja
nakukalenteria työstämään. 14.03
ja sää. Kanadalainen voimatrio Rush on
40 vuotta inspiroinut
muusikkoja ja faneja eri
puolilla maailmaa. Englantilainen törkylehdistö ja
HELEN MIRREN
8
sen siivellä amerikkalainen rahastushimo
ovat ennen pitkää oikeastaan väistämättä
leidien kimpussa.
Eloisa ja koko porukan voimin hyvin näytelty brittifilmi tavoittaa ison siivun elämän
pieniä suuria totuuksia ?naurua kyynelten
läpi. 16.00 Yle radio. USA 2003).
Tositapahtumiin perustuva draamakomedia
naisista, jotka päätyvät esiintymään nakukalenterissa hyväntekeväisyyden nimissä.
Pääosissa: Helen Mirren, Julie Walters, John
Alderton, Linda Bassett, Annette Crosbie,
Ciarán Hinds. 08.00 Yle Uutiset ja sää. tillä RS (väli) LANGAT toivelevyn nimi
Tekninen toteutus: Pekka Lappi. 17.30 Taustapeili. 07.15
Päivän mietelause. Jussi Halli 20.00 Radio Novan
ilta ja yö. 07.17 Maakuntaradio.
miokirkon kello lyö 12. 11.00 Riston Valinta. 13.00 dio. taradio. 12.55 Suomi tänään.
talo, osa 94. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 22.00 Yle Uutiset ja sää. uskosta olemassa Vieraana Arja Koriseva. 11.57 radio. 21.00 Yle Uutiset. Ensimmäisenä
on silmät tapillaan valokuvaamon dynamo.
Kysymys ei ole ?meidän tyttöjen kesken?
-hölmöilystä, vaan ihan vakavasti otettavasta hyväntekeväisyys-projektista. Valtataistelu. 18.30 Har3
13.00 Yle Uutiset. 16.15 Faunin iltapäivä. Yle Uutiset ja 07.50 Merisää. 08.17 Maakuntaradio.
pöytä. 21.03
Päivä tunnissa. 17.20 Urheipolitiikan arkipäivää. 10.05 Mikä 05.00 Aamupala. 06.15 Aamuhartaus. kotihälytys
00.15 Elokuva: Bottoms Up.
Pääosissa: Jason Mewes,
David Keith, Brian Hallisay, Paris Hilton.
02.05 Frasier (S)
Teema
16.35 Elävä arkisto: Irma Seikkula
16.35 Siivoojan raportti
17.30 Pullonpohja
18.00 Parfyymien maailma
19.00 Historia: Äänioikeus
naisille! Englannissa
suffragetit taistelivat
1900-luvun alkuvuosikymmeninä katkerasti naisten äänioikeuden puolesta. (12)
22.40 Rush: Beyond the Lighted Stage. Kenraali. Selostajana Mika Saukkonen.
Suora lähetys.
Kymmenen Uutiset
Jääkiekon MM-kisat
Päivän sää
MTV Sport Uutiset
Viimeinen erä. 10.00 Yle Uutiset. + pvm, tekstiviesOhjaus ja musiikki: Harri Huhtamäki. 20.03 Urheilu06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu
. 12.00 Turun tuo- Urheiluradio. 22.05 Radioateljee esit- Uutiset. 15.05 Kul- 09.00 Yle Uutiset. 19.03 Radion sinfoniaorkesterin konsertti. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 09.10 Sää. 13.06 Maakunhartaus. 09.05 Urheilutakuume. Minna
Kuukka 10.00 Vappulandia . 19.00
ja Eero Saarinen. 17600 (0,33 e/min. 14.00 Kanta- Urheiluradio. Metal
Evolutionin tekijöiden dokumentti seuraa
?maailman suosituinta
kulttibändiä?.
00.25 Crematorio. 17.20 Kult- Ajantasa. 7/8. Perheen tilit on
jäädytetty ja Silvian yrityksestä huolimatta
asiat ovat ja pysyvät
huonossa jamassa.
01.15 Teematieto
Muut
07.00 Min Morgon 08.30
SVT:n ohjelmaa 16.20 Yesminen eksoottiset herkut 16.50 Fanny
(7) 16.54 Limbo 2 (7) 17.09 Nina
Patalo (7) 17.16 Lonkeroiset (S) 17.20
Obs debatt 17.55 Yle Nyheter TV-nytt
18.00 BUU: Mietipä sitä! 18.30 Kollektivet 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle
Nyheter TV-nytt 20.00 Dok: Tarinoita
talosta 20.30 Ruotsin salaiset huoneet
20.45 Oddasat 21.00 SVT:n ohjelmaa
06.00 SubChat 06.30
Astral TV 09.25 Eastenders (S) 10.00 Lemmen viemää (7)
13.55 Myytinmurtajat 14.55 Kurjat
kuppilat USA 15.55 Jamie Oliverin helpot herkut 16.25 Eastenders (S) 17.00
Lemmen viemää (7) 18.00 Tunteet
pelissä (12) 19.00 Naapurit-arvonta
19.05 Asunto 23 (7) 19.30 Kolme
miestä ja tyttö (7) 20.00 Simpsonit
(7) 20.30 Miehen puolikkaat (7) 21.00
Poliisiopisto 4: Korttelipoliisit (S) 22.45
C.S.I. 20.06 Sää. Vappu
Pimiä 15.00 Radio Nova kesäliikenteessä . 07.45 Hartaita säveliä.
07.50 Aamuhartaus. 23.02 Päivä
tunnissa 23.30 Politiikkaradio
Radio Nova
06.00 Perjantaiperjantai! . Kuvassa Helen Mirren (vas.) ja Julie Walters.
Kypsät naiset nakuilevat
ja Julie Walters ovat viihdyttävän ja tosipohjaisen englantilaisen draamakomedian Kalenteritytöt (Calendar Girls,
2003) terhakat naiset. -perinteen hengessä. 15.05
tys! Juhani Nuorvala ja Santtu-Matias Maakuntaradio. 15.50 Veneilysää.
Rouvali keskustelevat. PERJANTAI 16.5.2014
TV 1
05.55 Mies, joka ei ole koskaan nähnyt lunta
06.25 Ylen aamu-tv
09.30 Ulos luontoon: Kevätseuranta
10.00 Kyläsairaala (12)
10.45 Löytöretkiä maailmaan
11.00 Yle Uutiset
11.05 Vanha kalkkilouhos
11.35 A-studio
12.30 Sydämen asialla (7)
13.25 Juha. 07.15
Aamusoitto. 06.30 Maakuntamaksaa. (16)
Eurojackpot ja Jokeri
Eurojahti
Nelonen
07.00 Disneyn esikoulu: Erikoisagentti Oso (S)
07.25 Disney esittää: Kim Possible (7)
07.50 Disney esittää: Aku ja
kumppanit (S)
08.00 Pound Puppies (S)
08.30 Inspector Cartoons
08.40 Maailman oudoimmat
ravintolat
09.15 Kirsi ja himoshoppaajat
10.20 Sarahin talo
12.20 LIVE: Tiedä ja Voita
13.20 Kirsi ja himoshoppaajat
14.20 Maailman oudoimmat
ravintolat
14.50 Neljät häät Amerikassa
15.55 Supernanny (7)
16.55 Deittikamera
17.25 Himohamstraajat
18.25 Frasier (S)
18.55 HS-uutiset
18.58 HS-sää
19.00 Huvila & Huussi
20.00 Hauskat kotivideot
20.57 Keno
21.00 Elokuva: Kalenteritytöt (Calendar Girls/Britannia . 12.15 Tiedeykkönen. Kalenteri on pikkukylässä iso juttu, joten se pistää ystävyys-, pari- ja perhesuhteet koetukselle.
Leffaa voi pitää vaihtoehtona menestysfilmin Housut pois! (1997) miehiselle kalsarituuletukselle.
Harri-Ilmari Moilanen
KALENTERITYTÖT
Nelonen klo 21.00
06.00 Yle Uutiset. 18.00 Yle
set ja sää. 11.00
Yle Uutiset. Uutiset ja sää. 12.45 MeriMaria Jotuni: Huojuva
omi
klo 18.0
sää. 19.06 Puhelinlangat laulaa.
YleX
20.00 Yle Uutiset. 15.00 Yle Uutiset. 19.00 Yle Uutiset
taradio. Puh. 12.37 Anonyymit
viikkokatsaus. 20.25 Radion 15.52 Maakuntaradio. 21.35 Novosti Yle.
21.40 Urheiluradio. (S)
15.00 Yle Uutiset
15.05 Yle News
15.10 Yle Oddasat
15.15 EU-komission puheenjohtajatentti
16.50 Novosti Yle
16.55 Yle Uutiset viittomakielellä
17.00 Yle Uutiset
17.08 Kyläsairaala (12)
18.00 Yle Uutiset
18.22 Yle Uutiset alueeltasi
18.25 Yle Uutiset sää
18.30 Antiikkia, antiikkia
19.00 Kahden kerroksen
väkeä (12)
20.00 Pressiklubi
20.30 Yle Uutiset
20.55 Urheiluruutu
21.00 Eurovaalit Puoluepäivä:
Keskusta
21.40 Strada
22.10 Inhimillinen tekijä
23.00 Yle Uutiset
23.05 Newsroom (12)
Remonttimestari MTV3 klo 19.30
TV 2
06.50
09.00
09.30
09.40
09.50
10.00
10.10
10.20
10.30
10.40
10.50
11.05
11.35
12.05
12.35
13.05
13.45
14.15
15.15
15.45
16.29
16.30
16.32
17.00
18.00
18.02
18.50
19.00
19.10
19.16
19.20
19.30
20.20
20.30
21.00
21.50
22.00
22.05
22.50
23.35
00.00
00.46
MTV 3
Pikku Kakkonen
Laivuri ja tyttö
Yle Uutiset Uusimaa
Yle Uutiset KaakkoisSuomi
Yle Uutiset LounaisSuomi
Yle Uutiset Häme
Yle Uutiset Keski-Suomi
Yle Uutiset Itä-Suomi
Yle Uutiset Pohjanmaa
Yle Uutiset PohjoisSuomi
Oddasat
Luontoretkellä: Kirjosiepot pesimäpuuhissa
Elämäni eläimet
Suhdekorjaamo
Suhdekorjaamo
Strömsö
Kätilöt
Kauneuskupla
Erätulilla
McLeodin tyttäret (7)
Galaxi
Hemmot (S)
Jenni (7)
Pikku Kakkonen
Yle Uutiset minuutissa
McLeodin tyttäret (7)
Kerrostaloelämää (7)
Yle Uutiset alueeltasi
Yle Uutiset
Urheiluruutu
Yle Uutiset Suora linja
Tuhkimotarinoita
Kerrostaloelämää (7)
Kimppakolmoset (12)
Tartu Mikkiin
Yle Uutiset
Urheiluruutu
Muistin vanki (12)
Kova laki: Erikoisyksikkö
Jinsy-saari (7)
Boardwalk Empire (16)
Boardwalk Empire (16)
05.30
06.00
06.25
09.05
09.30
09.40
09.45
10.10
10.40
11.10
11.40
14.05
14.10
15.10
15.15
15.40
16.15
17.15
17.20
17.25
17.55
18.00
18.30
19.00
19.20
19.30
20.00
20.35
22.05
22.15
23.00
23.05
23.15
00.15
00.20
Aamusää
Studio55.fi
Huomenta Suomi
Studio55.fi
Huomenta Suomen
Uutiset
Mitä tänään syötäisiin?
Kauniit ja rohkeat (S)
Miehen puolikkaat (7)
Amerikkalainen komediasarja.
Emmerdale (S)
Emmerdale (S)
Lääkärit
Viikonvaihteen alueellinen sääennuste
Farm Kings
Mitä tänään syötäisiin?
Mike & Molly (S)
Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat
Pientä mökkiremonttia
Uutiset
Päivän sää
Kauniit ja rohkeat (S)
Mitä tänään syötäisiin?
Emmerdale (S)
Emmerdale (S)
Seitsemän Uutiset
Päivän sää
Remonttimestari
Remonttimestari
Jääkiekon MM-kisat.
Suomi - Sveitsi. 00.05 Yöradio. Naisten tarkoituksena on ojentaa kalenterin
tuotto lähistön syöpäsairaalalle.
Homma lähtee liikkeele paikallisella
tasolla, mutta vankkurit vierivät Hollywoodiin saakka. Ile ja Matti 10.00 Yle Uutiset 10.03
radio. O: Oliver Assayas.
N: Juliette Binoche. 10.03
17.00 Yle Uutiset ja sää. 21.30 Yle Uutiset
selkosuomeksi. 12.15 Maakuntaratii Latini . 16.00 Yle
sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu. 16.15 Maakuntaradio.
21.20 Jälkikoirat. Ohjaus:
Nigel Cole. 22.05 Lakatut varpaankynnet . 20.00 Kantaesi- Ajantasa. 21.35 Maailman- 17.00 Yle Uutiset ja sää. (Suomi 1937)
Juhani Ahon romaaniin perustuva kolmiodraama. 09.00
Yle Radio Suomi
Yle Uutiset. 15.55 Yle News. 13.03
taita säveliä. 23.03 Poplaari. 12.00 Yle Uutiset ja
Musiikkikamari. Käsikirjoitus: Juha Seppälä. 20.07 Puhelinlangat laulaa. Patrick joutuu
hankalaan välikäteen
uuden valmentajansa
takia. 08.15
Klassista kahteen. 11.03 Maakuntatuuritunti: Kirjakerho. Kerto- numeroon 16149 (0,40 e/viesti) yle.fi/
jat: Helka-Maria Kinnunen, Tiia Louste puhelinlangatlaulaa 18.50 Merisää.
18.55 Puhelinlangat laulaa. Susanna Vainiola. 23.00
Yle Uutiset. 23.10 Yöklassinen.
Yle Uutiset ja sää. 06.05 Hartaita
säveliä. (S)
23.15 Poliisit . 06.25
Aamusoitto. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 12.42 MaaRadioteatteri esittää:
Radio Su
kuntaradio. 18.20
langat la
ulaa
kotikiusatut. 15.00 Yle Uutiset. 23.50
Suomi tänään. 02.15 Anonyymit kotikiusatut.
Yle Puhe
00.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 01.00 Elävä arkisto: Kulttuuri
02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00
Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Kulttuuri
05.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 06.00 Yle Puhe esittää 06.30
Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu
10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen
Päivä 11.00
Yle Uutiset 11.03
Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset
12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Leikola ja Lähde 14.00 Yle Uutiset 14.03
Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset
15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle
Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.00
Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä
18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta
21.30 Puheen Aamun vieras 22.00
Yle Uutiset 22.05 Leikola ja Lähde.
Keskusteluohjelma, joka syventää ja
taustoittaa politiikan ja yhteiskunnan
ilmiöitä. 18.15 Nunsää. 14.00 Yle Uutiset. 00.00 Yle Uutiset ja
sää. 19.03 Urheiluradio. Osapuolina hyväntahtoinen
Juha, hänen vaimonsa
Marja sekä kiertelevä
kauppias Shemeikka.
O: Nyrki Tapiovaara. 10.55 Pikkujuttu. Viiden
päättäväisen naisen
tarinoista piirtyy kuva
kamppailusta, joka
lopulta päättyi voittoon
vuonna 1928.
20.00 Suomensukuiset 30
päivässä
21.00 Kino: Kesähetket
(L?heure d?ete, Ranska
2008) Kauniin melankolinen perhedraama sisaruksista, jotka todistavat muistojen ja esineiden arvon katoamista
realisoidessaan äitinsä
omaisuutta sukutalossa. 18.00
radio. 0600olemiseen. 09.11 MaakunUutiset ja sää. (16) 23.45 112 00.40 Eurojackpot
ja Jokeri 00.45 Grimm (16) 01.40 Lain
nimessä (12) 02.10 Eurojahti
05.00 Älypää-TV 10.40
LIVE: Tiedä ja Voita 11.10
Krokotiilimies 11.40 Muuttajat 12.10
Muuttajat 12.40 Huima konttihuutokauppa 13.05 Huima konttihuutokauppa 13.35 Maistuvimmat liikeideat
14.35 Britannian paras leipomo 15.35
Leijonan luola Kanada 16.35 The Voice
of USA 17.30 Kuppilat kuntoon Ruotsi
18.30 Suomen Tulli 19.30 Kuuluisat kuppilat 20.00 MasterChef USA
21.00 Suomen huutokauppakeisari
22.00 Amerikan kovimmat keräilijät
23.00 Panttilainaamo 23.30 Panttilainaamo 00.00 Panttilainaamon autospesialistit (S) 00.30 Myrskyn silmässä
(12) 01.30 South Park (12) 02.00
South Park (7) 02.30 Appivanhemmilla kylässä (7) 03.00 Jopet-show (S)
03.35 Älypää-TV
RADIO-OHJELMAT
Päivän nosto
YLE Radio 1
Uuden musiikin aamuvuoro 11.00
Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle
Uutiset 13.02 YleX Jälki-istunto . 07.53 Maakuntarasää. latinankielinen
P uhelin
dio. 08.15 Ykkösaamu. 06.56 Päivän mietelause. 10.00 Yle Uutiset. 21.50 Merisää.
21.55 Suomi tänään. 18.03 Puhelinlangat laulaa.
tää: Papin paluu . Viki
ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01
Uuden musiikin toiveshow 20.00
Parasta ennen! 22.00 DJ Orion 00.00
Yöradio
Kalenteritytöt on tositapahtumiin perustuva draamakomedia määrätietoisista
naisista. N:
Irma Seikkula, Hannes
Närhi, Walle Saikko