Kansan Uutiset 09.08.2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Hinta 3,50 ? 32-003251-1332 32 Viikko 32 Perjantaina 9.8.2013 www.kansanuutiset.fi Kansan Tahto | Satakunnan Työ Globaali itku pitkästä ilosta » Mitä halvan öljyn jälkeen. 12 Abba-museo 20 Huojuva tasavalta 24 Juri Derjabin 29. s
09 7596 0232 TOIMITUSJOHTAJA Pirjo Virtaintorppa p. Wasira työskentelee kirjanpitäjänä, Nasri on kotona lasten kanssa. Sitä hallitsee pakolaisuus, vaikka maahanmuuttajista vain joka kymmenennellä on pakolaistausta, sanoo asiasta väitöstutkimuksen tehnyt Tiina Ristikari. 09 7596 0254 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Vilhonvuorenkatu 11 C 7, Helsinki (PL 64, 00501 Helsinki) Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Faksi, konttori: 09 7596 0319 Pankkitili: 800015?789 004 TOIMITUS avoinna ma?pe 9.00?18.00 Faksi: 09 7596 0301 Toimitussihteerit: 09 7596 0312 tai 09 7596 0362, toimitus@kansanuutiset.fi viikkolehti@kansanuutiset.fi ALUETOIMITUKSET Keski-Suomi, Jyväskylä, Väinönkatu 28 B 14, Jarkko Mänttäri 0500 807 987 Varsinais-Suomi, Turku, Kalevantie 25, Pekka Helminen 0500 807 995 Satakunta, Pori, Eteläpuisto 14, 02 630 3210, toimitus@satakunnantyo.fi Utopia nimeltä jatkuva kasvu TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Me emme elä utopioissa ja pilvilinnoissa. Niissä elelevät jatkuvaan talouskasvuun uskovat. 09 7596 0380 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kai Hirvasnoro p. Talousasioista päätetään yhdessä, mutta viime kädessä päätösvalta on Newzadilla. 2 Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Säästö Määräaikais 12 kk 138 ? 159 ? 6 kk 72 ? 86 ? 3 kk 39 ? 49 ? 1 kk 15 ? 19 ? Hinnat sisältävät arvonlisäveron (10 %). Tarkemmat tiedot verkkosivulta. ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI avoinna ma?pe 9.00?16.00 puhelin: 09 7596 0200 faksi: 09 7596 0319 ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat mediakortissa www.kansanuutiset.fi tai ilmoitustrafiikista. ISSN 0357-1521 Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula, 2013 Kannen kuva: Lehtikuva/Steeve Duguay. Mutta miten käy, jos eri rekisterien tietoja yhdistellään? JUHA DRUFVA 10 A Maahanmuuttaja kohtaa ennakkoluuloja ay-liikkeessäkin Mielikuva maahanmuuttajasta on ahdas ja väärä myös ay-liikkeessä. Ratkaisu toimii hyvin, vakuuttavat molemmat vaimot. Harva viitsii tarkastaa omia tietojaan, koska ilmiö on niin arkinen eikä suuria väärinkäytöksiä ole ollut. Ratkaisu oli toinen vaimo Nasri. sisältö A Kotimaa s.4 B Kulttuuri s.18 Kansan Uutiset, Viikkolehti 9.?15.8.2013 C D Keskustelu s.26 Ulkomaat s.28 E Vapaa-aika s.34 F Pelit s.36 LAURI HANNUS 16 PUHELIN 09 759 601 VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi Rekisterit tietävät sinusta kaiken A SÄHKÖPOSTI toimitus@kansanuutiset.fi Bonuskortista pankkiin ja terveyskeskuksesta älypuhelimeen. Ihmisen syntymä ja kuolema tallennetaan henkilörekisteriin, ja niiden välissä tiedot ihmisen tiestä kulkeutuvat satoihin rekistereihin. Tarkkaa määrää ei tiedä edes tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio, mutta satoja niitä on. Ongelma tämä on muun muassa siksi, että väärä mielikuva tukee rakenteellista syrjintää. B 22 LEVIKKI 10 000 Lehti ilmestyy perjantaisin. PÄÄTOIMITTAJA Jouko Joentausta p. Nyt yhden miehen ja kahden vaimon perheessä on kolme lasta. Näin puhuu Antti Majava Hyrynsalmella Paljakan vanhalla kansakoululla, jossa majaansa pitää nykyään Mustarinda-seura. Hakkuilta ainakin toistaiseksi säilyneen metsän keskellä Mustarindan taiteilijatalossa tarkkaillaan ekologian ja yhteiskunnan kysymyksiä taiteen ja tutkimuksen näkökulmista. Ma?pe klo 9.00?16.00, Konttori: 09 7596 0208, faksi: 09 7596 0319, tilaukset@kansanuutiset.fi. Tilaukset kaikkialta Suomesta maksuttomasti: 0800 97006. JAKELUHÄIRIÖT Postin varhaisjakelu: Uusimaa, 0200 30011 ma?pe klo 6.30?16.00, Pääkaupunkiseudulla klo 11:een ja, Uudellamaalla klo 8:aan mennessä soittaneille puuttunut lehti pyritään toimittamaan saman päivän aikana. Postin perusjakelu ja muu maa 0200 71000. TILAUSHINNAT KRISTIINA KOIVUNEN 30 D Newzad Walin kaksi vaimoa Bagdadista pohjoiseen sijaitsevan Daquqin poliisipäällikkö Newzad Wali rakastui opiskeluaikanaan Wasiraan, joka ei kuitenkaan voi saada lapsia
Siellä on osoite, Urpilaisen laittaneen ministeriönsä virkamiejota ei pidä unohtaa ?kipeistä uudistuksista?. het jatkojalostamaan muun muassa toimenValtiovarainministeri Jutta Urpilainen laittoi virkamiehensä valmistelemaan rakenneuudistuksia nopeutetulla aikataululla. Ihan vaan vaikka talvisodan hengessä. piteitä, joilla esiin nousee taas arvonlisäveron Tape Sanottua eihän tupo ole työnantajista kiinni, miinustupo ainakaan, muTa noLatupostakin voidaan toki neuvoteLa. Ajattelen tehtaan työmiehen näkökulmasta. Normaaliin kasvu-uraan verrattuna kansanvaalikauden alussa. tuotteesta puuttuu 30 miljardia ja verotuloista 10 miljarJutta Urpilainen puhuu jo kipeistä kaikkia kosketdia euroa, viestittivät demarit tällä viikolla. Tärkeintä on pitää nyt taja Paavo Lipponen ja lopetti puheet elvytykhuolta työllisyydestä eikä ampua itseään nilksestä. Kansanedustaja Risto Kalliorinne epäilee kilpaa irtisanovien elinkeinoelämän johtajien olevan isänmaallisia koko itsenäisyyspäivän. Pääministeri Jyrki Kataiselle ja valtiovarainministeri Jutta Urpilaiselle on lyöty sellaiset rätingit pöytään, että nyt on kriisi. Maailmantalouden laskuvire ja eurokriisi ovat runnelleet Suomen poikkeukselliseen tilaan, jota kutsutaan kolmoishaasteeksi: huono suhdanne, rakennemuutos ja kestävyysvaje ovat päällä yhtä aikaa. Pääkirjoitus » Suomen velkasuhde korotus, opintotuen uudistaminen kannustamaan nopeampaan valmistumiseen sekä työttömyysturvan keston on edelleen eurooppalyhentäminen ja muuttaminen jollain lailla vastikkeellilaisittain alhainen ja seksi. raha halpaa. Työministeri Lauri Ihalainen valotti lisäksi torstaina Ylen haastattelussa oppivelvollisuusikärajan nostoa vuodella sekä työttömien kannustinloukkujen purkamista niin, ettei koko tukea menetä heti, jos ottaa työtä vastaan. Paljon puhuttua eläkeiän nostamista ei nyt tehdä, VIENNISTÄ RIIPPUVAINEN Suomi elää nyt seitsemättä mutta se on hyvin todennäköisesti edessä heti seuraavan laihaa vuotta. Sitten areenalle astui päämikasuhde on edelleen eurooppalaisittain alhainisterin tehtävään valmistautuva puheenjohnen ja raha halpaa. Mietin jo kesäapulaisena tehtaalla, että jos puhun yhtä pimeitä kuin työkaverit kahvitunnilla, sillä saattaisi elää ilman haalareita. Viihdemies Jukka Virtanen, Aamulehti 21.7. ek:n työmarkkinajohtaja lasse laatunen © TARMO KOIVISTO 3. Sijoitusrahastojen pääoma nousi ne ovat. Uutta pääomaa rahastoihin sijoitettiin strategiapaperista voidaan kuitenkin päätellä yhteensä 884 miljoonaa euroa. Vaalikuumeiset demarit vallähelle sataa miljardia euroa, mutta monet mistautuivat viimeiseen talveen oppositiossa. ekonomistit ovat varoitelleet liioittelemasta Edessä oli varma vaalivoitto, jonka jälkeen velkaantumistahdin merkitystä. Elvytyksestä tavista uudistuksista, mikä sekin tuo ikäviä muistumia puhuminen siirrettiin taka-alalle ja rakenteellisia uudis1990-luvusta. tuksia kiirehditään. LEHTIKUVA/ ANTTI AIMO-KOIVISTO Toivottavasti samoja virheitä ei kuitenkaan SDP:n havahtuminen muistuttaa vuotoisteta. Tulossa on lisää niitä leikkauksia, joista kaan juuri, kun Euroopasta pitkästä aikaa porvarihallitusta on koko ajan haukuttu. kuuluu myönteisiä talousuutisia. Kaikki vannovat nyt rakenteellisten uudisEikä kaikki raha ole Suomesta mihinkään tusten nimiin, mutta eivät halua sanoa, mitä kadonnut. Ideat kuulemma ammutaan heti alas. heinäkuussa uuteen ennätykseen 71 miljardiin Valtiovarainministeriön toukokuisesta euroon. Suomen velkaikki muuttuu. Valtion velka nousee ensi vuonna den 1994 kesää. Näinköhän. Miten olisi kello 19?22 eli sen ajan, kun tv-kamerat ovat linnanjuhlissa? Urpilainen laittoi kriisivaihteen päälle KESÄLOMALTA TÖIHIN palasi vakavia ministereitä
elokuuta. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK vaati hallitukselta työllisyyttä tukevia toimenpiteitä. Valtiovarainministerin budjettiehdotus ei sisältänyt elvyttäviä toimenpiteitä tai työllisyysmäärärahojen korotusta, järjestö totesi kannanotossaan. SAK:n mukaan työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin tarvitaan lisää määrärahoja yhä heikkenevän työllisyystilanteen takia. A kotimaa Perjantai 9. Korjausrakentamiseen ja väylänpitoon tehtävät lisäykset tukisivat työllisyyttä ja parantaisivat kasvun edellytyksiä, sanoi SAK:n pääekonomisti Olli Koski. Työnantajilta Koski vaati rehellistä vastausta siihen, ovatko he halukkaita yhteiseen neuvottelupöytään kokoavan palkkaratkaisun aikaansaamiseksi. Kai Hirvasnoro kai.hirvasnoro@kansanuutiset.?. Nämä ovat muun muassa liikennehankkeita sekä asuntojen korjaus- ja energiaavustuksia. Työllisyyden täsmätoimia on tulossa syksyn lisäbudjettiin. Nyt on tehtävä vaikeita ja kipeitä ratkaisuja, ministeri vaati. Urpilaisen synkkien puheiden taustalla on se, ettei suhdannetilanteessa ole näkyvissä kuin heikkoa myönteistä virettä. Se sisältää yrityksille kannustuksia työllistämiseen sekä paljon puhuttua elvytystä, johon on käytettävissä ?joitakin satoja miljoonia.. Haussa on kuitenkin toi- mia, joilla parannetaan Suomen kasvupotentiaalia, pidennetään työuria ja parannetaan tuottavuutta. Lisää vauhtia synkistelyyn antoi samana päivänä julkistettu EK:n suhdannebarometri. työmarkkinajärjestöiltä maltillista palkkaratkaisua, joka on kuitenkin enemmän kuin nollaratkaisu. Velkaa lähes sata miljardia Valtiovarainministeriön talousarvioehdotuksen loppusumma on 53,9 miljardia euroa. Normaaliin kasvu-uraan verrattuna BKT:stä puuttuu 30 miljardia ja verotuloista 10 miljardia euroa. Urpilainen myös piti Suomen kilpailukykyä heikkona. Budjettiehdotus on 6,6 miljardia euroa alijäämäinen. Urpilaisen mukaan hankkeiden on oltava sellaisia, joilla on mahdollisimman hyvä työllisyysvaikutus, jotka saadaan nopeasti käyntiin ja jotka on joka tapauksessa toteutettava. Lisäksi hän peräsi ?nyt jos koskaan. Näin ollen valtionvelka kasvaisi vuonna 2014 yhteensä noin 98 miljardiin euroon. Koko hallitus käsittelee talousarviota budjettiriihessä 28.?29. Sen mukaan yritysten näkymät ovat heikentyneet kesän aikana uudestaan ja odotettu elpyminen lykkääntyy taas. Eläkeuudistus vuonna 2017 Urpilainen rajasi tänä vuonna päätettävistä rakenneuudistuksista pois eläkeiän noston. Parhaillaan edellistä eläkeuudistusta arvioi ylijohtaja Jukka Pekkarisen johtama työryhmä. Budjettiriihessä tarvitaan täsmäelvytystä muutaman sadan miljoonan euron mittaluokassa. Tällä vaalikaudella päätöksiä ei tehdä. Liian laihoja tuloksia Urpilainen moitti tiedotustilaisuudessaan hallituksen päätöksentekokykyä. Sen jälkeen työmarkkinajärjestöt käynnistävät neuvottelut eläkeuudistuksesta, jonka on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2017. Päätöksiä Urpilainen haluaa vuoden loppuun mennessä. Rakenteellisia uudistuksia Urpilainen ei halunnut täsmentää, koska hänen mukaansa kaikki ehdotukset ammutaan heti alas julkisessa keskustelussa. Tuotanto on syksyn 2006 tasolla. Valtiovarainministeriön mukaan Suomella on edessä pitkä hitaan kasvun aika. Viime vuonna bruttokansantuote jäi kaksi miljardia euroa ennustettua huonommaksi. Maailmantalouden alavire ja eurokriisi ovat kirpaisseet Suomea todella rajusti. Myös nuorisotakuun toteuttaminen vaatii lisää rahoitusta. . elokuuta 2013 Urpilaisen mukaan edessä ovat kipeät uudistukset » Valtiovarainministeri moittii hallituksen päätöksentekokykyä. VALTIOVARAINMINISTERI Jutta Urpilainen (sd.) maalasi keskiviikkona synkän kuvan Suomen taloustilanteesta. Vaikea suhdannetilanne, teollisuuden rakennemuutos ja julkisen talouden kestävyysvaje muodostavat yhdessä ennen kokemattoman kolmoishaasteen, hän sanoi esitellessään ministeriönsä ehdotuksen ensi vuoden budjetiksi. Kesän aikana taloustilanne on heikentynyt selvästi ja siksi Urpilainen laittoi ministeriönsä virkamiehet valmistelemaan rakenteellisia uudistuksia, joista hallituksen on määrä sopia elokuun lopun budjettiriihessä. Hän sanoi, että rakenneuudis- tuksia on yritetty jo kahdessa kehysriihessä, mutta tulokset jäivät liian laihoiksi. Kymmenessä vuodessa on menetetty 100 000 työpaikkaa eivätkä paperi- ja elektroniikkateollisuudesta menetetyt työpaikat enää palaa takaisin. » BKT:stä puuttuu 30 miljardia ja verotuloista 10 miljardia euroa. Täsmäelvytystä lisäbudjettiin Urpilaisen mukaan hallitus vastaa LEHTIKUVA/ ANTTI AIMO-KOIVISTO Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen vaati hallitukselta parempaa päätöksentekokykyä ja lupasi kipeitä ratkaisuja. 4 haasteeseen työlinjalla
Hän huomauttaa Kaleva-lehden kolumnissaan hallituksen keväällä päättämän yhteisöveron alennuksen olleen hätähuuto suomalaisen teollisuuden puolesta. Kela on perinyt etuuksia takaisin veronpalautuksista ulosottoteitse vuodesta 2007. Veronpalautuksen ulosmittauksesta aiheutuu asiakkaalle yli- määräisiä kustannuksia. Sadan miljoonan euron vuotuisiin säästöihin vuoteen 2016 mennessä pyritään vähentämällä 750 työntekijää Suomessa. Torstaina oli rakennusyhtiö Lemminkäisen vuoro. Metson johsijaan.? keiden viennin voi dosta ei näytä olevan toivoa olevan vähiteltaistelemaan yhtiön keskeisen liiketoimintalen virkoamassa, Pron puheenjohtaja Antti Rinne totesi. alueen uuden nousun puolesta. . Tätä voimaa nimitetään jumalaksi.? ?Itse olen tullut vakuuttuneeksi siitä, että elämällä ei ole mitään muuta tarkoitusta kuin eläminen?, Saarinen kirjoitti. Aarne Saarinen vertasi ihmisen perusominaisuuksien olevan samat kuin muillakin nisäkkäillä. Kartongin ja pehmopaperin kulutus on yhä kohtuullisessa kasvussa. Valtionyhtiöiden toiminta kummastuttaa Erityisesti ammattiliitossa ihmetellään yhtiön suomalaisten omistajien toimintaa. . Lisäksi eläkeyhtiöt ovat merkittäviä ?Vastuuton ja omistajia. väärin ajoitettu? . Toimipaikat, joita vähennykset koskevat, määritetään neuvottelujen aikana. Metson tavoitteena on saavuttaa neuvottelujen tuloksena noin 50 miljoonan euron säästöt vuotuisissa toimintakustannuksissa. Paperikoneet eivät käy kaupaksi Yhtiö perustelee vähennyksiä tuotantokyvyn saattamisella vastaamaan nykyistä ja odotettavissa olevaa kysyntää sekä liiketoimintojen maail- manlaajuisen kilpailukyvyn turvaamisella. . Päätöksellä yritettiin antaa yrityksille selkeä viesti, että kannattaa pysyä kotimaassa ja työllistää suomalaisia. Veroalen vaikutus on kuitenkin nolla. Nyt olisi kaivattu malttia lyhytSuomalaisilla on kuitenkin lupa odotaikaisen pörssiarvon korjaamisen sitaa, että sitä omistavista Suomen valjaan. On kulutettava yhä enemmän, jotta voitaisiin tuottaa yhä enemmän. Kai Hirvasnoro ?Isänmaallisuutta vain itsenäisyyspäivänä? Risto Kalliorinne (vas.) on pöyristynyt viime viikkojen yt-uutisista. Toimipaikat, joita vähennykset koskevat, selviävät myöhemmin. Viikon potkusaldo: tuhat työpaikkaa KESÄN HUONOT TALOUSUUTISET saivat jatkoa pitkin viikkoa. Mihin yletön kilpailu on johtanut?? Saarisen vastauksen mukaan tuhlaukseen. Joissakin ne ovat tasapainossa, toisissa epätasapainossa. Ulosmittauksen voi välttää vain maksamalla koko velkansa Kelalle elokuun loppuun mennessä. Menettely koskee uusia, 28. KU elämän arvoitusta Viikkolehdessä 6.8.1993 julkaistussa esseessään. Suomen hallituksesta perusteluita uudelle yt-kierrokselle. ja eduskunnasta ei löydy tahtoa omis. Kalliorinne kirjoittaa, ettei yhKANSANEDUSTAJA teisöveron suuralennus näytä vaikuttavan elinkeinoelämän päätöksiin. ?Jos hyvääkin tulosta tekevät yritykset vain jatkavat ´tehostamiskuurejaan`, vaativat lisää veronalennuksia ja kieltäytyvät Suomelle tärkeän keskitetyn työmarkkinaratkaisun tekemisestä, voi jo sanoa että tämä miljardiluokan kädenojennus suomalaiselle yrityselämälle meni hukkaan.? Kalliorinne syyttää yritysjohtajia kovin sanoin isänmaallisuuden puut- teesta. ?Elinkeinoelämän herrojen isänmaallisuus on käytössä vain itsenäisyyspäivänä, jolloin vastaanotetaan ansiomerkkejä, kumotaan Marskin ryyppyjä ja ylistetään talvisodan sankareita. ?Sielu. Maanantaina Metso kertoi uusista säästöistä massa, paperi ja voimantuotanto -liiketoiminnassa. Ajatellaan jotain ihmisen ulkopuolella olevaa kuviteltua voimaa. Kun sitä ei kuitenkaan voi välttää, on syntynyt tarve jatkaa elämää ?tuolla puolella?, Saarinen pohti. Siksi hänen mukaansa ihminen on hädässään keksinyt jumalan. Kapitalistista ja porvariston hallitsemaa yhteiskuntaa kutsutaan myös kilpailuyhteiskunnaksi. KU JARMO LINTUNEN Elämällä ei ole muuta tarkoitusta kuin eläminen, Aarne Saarinen kirjoitti. 5. Irtisanomiset kohdistuvat pääAmmattiliitto Pro ei hyväksy Metson osin Suomeen. Lisäksi asia merkitään ulosottorekisteristä annettavaan todistukseen. Merkintä voi vaikuttaa esimerkiksi vuokra-asunnon saamiseen. Siitä ei kuitenkaan aiheudu varsinaista maksuhäiriömerkintää luottotietorekisteriin. Hänkin esitti ikuisen kysymyksen: mikä on elämän tarkoitus? ?Tällaisen kysymyksen taustalla on ajatus jostakin, jolla on jokin tarkoitus. Jumala ja Saatana asuvat ihmisessä, eivät hänen ulkopuolellaan. Yhtiö 500 henkilötyövuoden vähennyksestä puolet kohdistuu Suomeen. Metson mukaan 750 henkilön vähennykset voivat olla irtisanomisia, sisäisiä siirtoja, eläkejärjestelyitä, määräaikaisten työsuhteiden päättämisiä ja lomautuksia, sekä toimipisteiden sulkemisia, mikäli neuvotteluissa niin päätetään. Kun ihminen on sekä hyvä että paha, on syntynyt tarve jakaa tuonpuoleinenkin ?taivaaseen. Juuri ?Ny t ol isi yhtiön suomalaisia viime viikolla uutikaivat t u m a l t soitiin laajalti luotomistajia kyseent ia lyhy tai kaisen tamuksen olevan alaistamaan yritykpörssia palautumassa Eusen toimivan johr von kor jaam roopan talouteen. don harkintakyvyn. isen Investointihyödyk. Käsitykseni mukaan jakomielitauti on tämän kaksijakoisuuden yksi ilmentymä.? Saarinen kirjoitti kapitalismin ja porvarillisen ajatustavan käyttävän hyväksi ihmisen eläimellisiä ominaisuuksia. ?Niihin kuuluvat muun muassa ahnehtiminen, itsekkyys, omaneduntavoittelu, alistaminen ja kilpailu, joka kiihtyy ja laajenee kaikille elämänalueille. Veronpalautusta ei myöskään ulosmitata, jos asia- kas maksaa koko velan ulosoton lähettämällä maksukehotuksella. Kela voi pyytää ulosottoviran- omaista ulosmittaamaan veronpalautukset myös silloin, kun asiakas ei ole noudattanut osamaksusuunnitelmaa. Paperikoneiden kysyntä on heikkoa, ja halvemmat teknologiaratkaisut valtaavat alaa, perusteli Metson Massa, paperi ja voimantuotanto -liiketoiminnan johtaja Pasi Laine. Laineen mukaan painopaperikonemarkkinat ovat hiljentyneet. Yhtiön ilmoitus on uskomaton. tajaohjauksen puuttumiseen, suomi Aika on täydellisen väärä Palokangas. väen vähentämiseksi Liiton puheenjohtaja Rinne peräänkuulutti pysyvästi alalta. kuolee samalla kun ruumiskin. Ihmisen erikoisominaisuuksista johtuu, ettei hän halua kuolla. Muulloin nämä hyväosaiset kunnostautuvat vain irtisanomislappujen jakamisessa, yhteiskuntavastuiden välttelemisessä ja omien bonusohjelmiensa trimmaamisessa.. KU LEHTIKUVA/ SEPPO SAMULI 20 vuotta sitten Jumala ja Saatana ihmisessä VETERAANIPOLIITIKKO Aarne Saarinen pohti ihmis- Metso vähentää 750 työntekijää. Ylläpitääkseen elämäänsä ja jatkaakseen lajiaan hän syö, ulostaa, siittää ja synnyttää. Hän piti nykyaikaisen tieteen valossa selvänä, ettei mitään ihmisen aineellisesta olemuksesta irti olevaa henkistä elämää ole olemassa. Ei ole pelkästään hyviä ja pelkästään pahoja ihmisiä, vaan hyvän ja pahan sekoituksia. ulosottoviranomaista ulosmittaamaan veronpalautukset myös maksusuunnitelmaa noudattaneilta. Henkilöstövähennykset toteutetaan todennäköisesti vuoden 2013 kolmannen neljänneksen aikana. Valtionyhtiöt ovat nyt ensimmäisinä ajamassa Suomi-laivaa karille, paheksui teollisuussektorin johtaja Markku Palokangas. Valtion sijoitusyhtiö Solidium omistaa Metsosta 11 prosenttia. ja ?helvettiin?. ?Filosofinen määritelmä, jossa yläkerrassa laulavat enkelit ja alakerrassa ulvovat pedot, on varsin sattuva ihmisluonnon kuvaus. Miksi osaavista ja sitoutuneista tion sijoitusyhtiö Solidiumista sekä suomalaisista työntekijöistä ei tässä lukuisista kotimaisista eläkeyhtiöistä tilanteessa pidetä kiinni? tätä tahtoa löytyisi, Rinne painotti. tamKELA VOI PYYTÄÄ mikuuta 2013 alkaen solmittuja osamaksusuunnitelmia. Jos asiakas maksaa koko velan Kelalle elokuun loppuun mennessä, Kela ei pyydä ulosottoviranomaista ulosmittaamaan veronpalautusta
Oulun yliopiston Giellagas-instituutti on vastannut tarjontaan aloittamalla inarinsaamen kielen perusopinnot ja lisäämällä tarjontaa sekä verkossa että lähiopetuksena. . Veli-Pekka Lehtola peräänkuulutti taannoin lisää saamelaisia tutkijoita kentälle. Ettei niin kävisi uudestaan, meidän tai kenenkään muunkaan kielelle. Mediassa olemme edelleen esillä lähinnä kon. Tutkintoa suorittamaan hakevilta edellytetään kielen jonkinasteista osaamista ennestään. KU ?Norsu yhteiskuntarauhan lasikaupassa? VATT:N YLIJOHTAJA Juhana Vartiainen vaatii Helsingin Sanomien haastattelussa palkankorotustoiveiden masentamista. On sellaisiakin, jotka pelkästään asuvat Inarin alueella ja haluavat sen takia oppia kieltä tai olla mukana elvyttämässä sitä. Avoimessa yliopistossa voi suorittaa myös hitaammin etenevän peruskurssin, jonka toteuttaa Lapin kesäyliopisto. Enää halvin hinta ei kelpaa valinnan perusteeksi, kertoo SAK verkkosivuillaan. SAK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija Pia Björkbackan mukaan direktiivi tekee entistä selvemmäksi, että Suomessa työskenteleviin ulkomaalaisiin pitää soveltaa suomalaisia työlakeja ja työehtosopimuksia. Uudistus edellyttää, että asiaa koskevasta Euroopan unionin direktiivistä tehdään lopulliset päätökset syksyllä. Loppupeleissä on tulevien sukupolvien käsissä, säilyykö kieli vai ei. Niiden jälkeen opintoja voi jatkaa instituutissa aina maisteriksi saakka. Keväällä moni innokas jäi ilman opiskelupaikkaa. Inarilainen aktivisti näkee uhanalaisella kielellä olevan vielä toivoa. INARINSAAMEA HALUAA opiskelemaan yhä useampi. iktien kautta tai kulttuuritapahtumien somisteina. Omalta osaltani vastaan myös siihen huutoon. Saamelaiset itsekin saavat omasta kansastaan nykypäivänäkin ihan törkeän vähän asiallista tietoa. Kokoomusnuoret eivät taida itse käyttää julkisia terveyspalveluja, kun eivät tiedä, että terveyskeskuskäynnit ovat jo nyt maksullisia, samoin myös akuuttivastaanotot osittain, Pekonen kuittaa. Kunnat voivat tällä hetkellä itse päättää akuuttivastaanottojen maksullisuudesta tai maksuttomuudesta. ?Tarvittaessa vaikka maa taantumassa pitäen, jos työmarkkinajärjestöt eivät syksyn tulopoliittisissa neuvotteluissa pääse ratkaisuun?. Kansanedustaja Jari Myllykosken (vas.) mukaan Vartiainen toimii kuin norsu lasikaupassa ja vaarantaa sopimusyhteiskunnan. Vartiaisen linja merkitsisi Myllykosken mielestä paluuta tammikuun kihlausta edeltäneeseen aikaan. Kieltään elvyttäville saamelaisille sanoisin, että se on meille myös etu, jota esimerkiksi Norjan tai Ruotsin kielensä menettäneillä saamelaisilla ei ole. Ei-saamelaisille Jääskö pitää kieltä erittäin tärkeänä keinona saada » Mediassa olemme edelleen esillä lähinnä kon?iktien kautta. Inarinsaamelaiset asuivat perinteisesti Inarijärven ympäristössä. Kuva on Nangujärveltä. tasavertaisempi yhteys yhteisöihin ja ihmisiin, joita he mahdollisesti myös tutkivat. Tutkimuksen kohteesta tutkijaksi Kulttuurin opinnoilta Jääskö odottaa syvällistä pureutumista syy-seuraussuhteisiin ja laajaa näkemystä niin nykyisyyteen kuin tulevaisuuteenkin. . Hänen uskoo sen parantavan myös tulevien sukupolvien lähtökohtia. . KU 6 Inarinsaamen suosio yllätti opetuksen järjestäjät » Mahdollisuudet opiskella inarinsaamea monipuolistuvat syksyllä. Pekonen pitäisi vastaanotot maksuttomina ja poistaisi terveyskeskusmaksut kokonaan. . Moni ei välttämättä osaa kieltä ennestään, mutta on kiinnostunut esimerkiksi oman tai puolison sukutaustan vuoksi, kertoo Mervi Skopet, Giellagas-instituutin yliopisto-opettaja. Skopet arvelee lisääntyneen kiinnostuksen selittyvän aiempien hyvien tulosten kannalta. Kysymys liittyy myös itsemääräämisoikeuteen. . Mitä enemmän meillä itsellämme on tietoa itsestämme, sen paremmat mahdollisuudet on koko kansalla ottaa haltuun itseään koskeva tieto ja näkyvyys. Jääskö näkee sen tietoyhteiskunnassa ensiarvoisen tärkeänä. Äidinkielen tasoa monen nuoremman taidot harvoin ovat. . Saamelaisten osana on ollut sukupolvien ajan omiin juuriin ja kulttuuriin liittyvä häpeä ja muiden väheksyntä. KU ?Kokoomusnuoret eivät käy terveyskeskuksissa? VASEMMISTOLIITON varapuheenjoh- taja, kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen kritisoi kokoomusnuorten esitystä muuttaa sairaanhoitajien akuuttivastaanotot kauttaaltaan maksullisiksi. Lisäksi kyllästyin olemaan informantti tai kiintiösaamelainen milloin missäkin yhteydessä. Jääskön mukaan saamelaisyhteisöjen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että tieto- ja osaamistaso saamelaisasioissa nousee eritoten saamelaisten keskuudessa. Lyhyesti Julkisten hankintojen EU-direktiivi uudistuu PARIN VUODEN kuluttua kunta tai valtio voi tarjouskilpailuja järjestäessään ottaa entistä paremmin huomioon yritysten työehdot ja -olot. Lisäksi Saamelaisalueen koulutuskeskus järjestää eritasoisten verkko-opintokurssien myös vuoden kestävän kielikoulutuksen lähiopetuksena Inarissa. Syksyllä 2013 lähikoulutuksen aloittaa 12 opiskelijaa, jotka on äskettäin valittu 25 hakijan joukosta. Verkkokurssille oli keväällä yli 50 hakijaa, joista keväällä aloitti 15 ja toiset 15 aloittavat syksyn ylimääräisellä kurssilla. Aktivisti näkee valoa tulevaisuudessa Saamen kulttuuria hiljattain Oulun yliopistoon opiskelemaan päässyt aktivisti Neeta Jääskö rohkaisee myös ei-saamelaisia opiskelemaan. . Lisääntynyt kysyntä liittyy nimenomaan alkuopetukseen. Myllykoski pelkää eriarvoisuutta lisäävien toimien vaarantavan yhteiskuntarauhan. Monet ovat oppineet kielen hyvin ja monet myös siirtyneet inarinsaamenkieliseen työhön. . Jos voimme vielä puuttua kielenvaihtoon johtaviin syihin jotenkin, olemme erittäin vahvoilla! Itse Jääskö kertoo saaneensa kielen kautta paremman yhteyden inarinsaamelaisiin sukulaisiinsa ja konkreettisen yhteyden omaan kulttuuriinsa. . Elvytysprosessi oli paikoin henkisesti aika rankka, mutta sen päätteeksi opin ymmärtämään paremmin, miksi mikään sukumme saamen kielistä ei siirtynyt eteenpäin meidän sukupolvellemme. Vastalääke yhteisön omaksumalle häpeän perinnölle on parempi tieto ja tietoisuus omasta itsestään. Emilia Kukkala emilia.kukkala@kansanuutiset.? JOUKO HURU. Tietoisuus on lisääntynyt myös, jokin aika sitten moni ei edes tiennyt, että on olemassa eri saamen kieliä. Inarinsaame on tietenkin edelleen uhanalainen, mutta tilanne ei näytä niin pahalta kuin vielä joitakin vuosia sitten. Kevään verkkokurssille yli 50 hakijaa Etäopintoina perusopinnot voi suorittaa kahdessa vuodessa. Toivon, että he oppivat aikanaan ymmärtämään, miten inarinsaamelle melkein kävi ja arvostamaan sen eteen tehtyä työtä. Sanoisin, että lykkyä pyttyyn! Uuden kielen omaksuminen voi olla hankalaa, mutta saamen kielet ovat suomen sukulaiskielinä hyvinkin ymmärrettäviä suomenkielisille. Inarissa asuva Jääskö uskoo inarinsaamen säilyvän elävänä, jos sitä vain käytetään mahdollisimman monilla arkielämän areenoilla ja siirretään aktiivisesti seuraaville sukupolville.
Nuorempana sitä hyppäsi lavalta alas, mutta polvethan siinä menevät. Koskaan ei saisi hypätä. Ne ottavat aika huonosti huomioon, että siellä voi olla kuljettaja seinän ja paperirullan välissä. Sateella ja varsinkin talvella jäiseen aikaan lavalta voi pudota, jollei malta pitää turvallisuudesta huolta. . Edessä on muutaman päivän vapaa. Kuormat vaihtelevat Nykyisin DB Schenkerillä työskentelevä Berg ajoi vielä seitsemän vuotta sitten autolasteja Venäjälle. . Berg kapuaa askelmat alas ketterästi. . Silloin rekan katto avataan ja kuorma nostetaan lavalle nostureilla. . Onhan se koko ajan jotenkin tiedossa, Berg toteaa. Ajaminen yöaikaan voi väsyttää kokenuttakin. Voi olla, että omistajakuljettajat rikkovat lakia, mutta tällaiset palkkamiehet eivät. Bergin mukaan ammattikuljettajat noudattavat työaikalakia ja tauoista pidetään kiinni. Liikenneministeri Merja Kyllönen ilmoitti heti tyrmäävänsä tämän kaavailut. ?Suomessa sosiaaliturva on tarkoitettu tueksi tilanteisiin, joissa muu toimeentulo ei ole mahdollinen. Sosiaaliturvan vastikkeellistamisen sijasta, voi hyvin kysyä miksi emme toimi aktiivisemmin esimerkiksi työllisyyden ja kansalaisten terveyden kohentamisen saralla, jolloin meillä olisi vähemmän työttömiä ja sairaita sosiaaliturvan varassa?, Kyllönen pohti blogissaan. Kyllösen mukaan valtiovallan tehtävänä on ennemminkin poistaa syitä siihen, että ihmiset joutuvat sosiaaliturvan vaaraan, eikä tehdä toimia sen eteen, että vaikeassa asemassa olevien ihmisten elämä olisi vielä vaikeampaa. ?Tarvitaan toimia työttömyyden vähentämiseksi, peruspalveluiden ja terveydenhuollon toimintojen kohentamiseksi sekä esimerkiksi vuosikausien eläketaistelukurjimuksessa kamppailevien ihmisten auttamiseksi.. Kuumassa istuminen kuivattaa ihmistä. KU LEHTIKUVA/PEKKA SAKKI Kesähelteellä rekan hytissä on turhan lämmintä ilmastoinnoista huolimatta, Henry ?Henkka. Nämä pitävät, vaikka painavatkin, mies tuumii. Liki 33 vuotta rekkaa ajanut Berg on murtanut jalkansa kertaalleen ja nyrjäyttänyt nilkkansa, kuten moni muukin kuljettaja. elokuuta. Ne kuljetukset hoidetaan nykyisin venäläisin voimin. elokuuta. Kokouksen yhteydessä ministerit Paavo Arhinmäki ja Merja Kyllönen sekä puolueen johtoa on tavattavissa useissa yleisötilaisuuksissa Jyväskylässä ja lähiseudulla. Maanantaina hallitusryhmän edustajia jalkautuu Taipaleen rekkaterminaalille kello 15, Jyväskylän energian Keljonlahden voimalalle kello 16. Jämsässä keskusteluun terveydenhuollon järjestämisestä kulttuurikahvila Pokurassa kello 15.30?17.30 osallistuvat Annika Lapintie, Kalle Hyötynen ja Hanna Sarkkinen. Paavo Arhinmäki, Eila Tiainen ja Antero Eerola tapaavat paikallisten taiteen ammattilaisia ja Jyväskylän kaupungin edustajia Kahvila Muistossa kello 19. Arhinmäki vierailee lisäksi monikulttuurikeskus Matarassa kello 15 ja Kankaan paperitehtaalla kello 16. Tehtaalla on ohjelmassa kiinteistön ja koko alueen uusiokäyttöprojektin esittely, graffitin maalausta ja taiteilijoihin tutustumista. PEKKA SIPOLA Lyhyesti Kyllöseltä tyrmäys Risikolle SOSIAALI- JA terveysministeri Paula Risikon (kok.) ehdo- tus sosiaaliturvan muuttamisesta vastikkeelliseksi ei saa tukea vasemmistoliitosta. Paikalla on ministeri Arhinmäen kanssa kansanedustaja Eila Tiainen. Puoluesihteeri Marko Varajärvi keskustelee järjestötoiminnan kehittämisestä järjestöaktiivien kanssa kello 19 osoitteessa Väinönkatu 28 B. Puoluejohto ja kansanedustajia on tavattavissa Jyväskylän kävelykadulla kello 17?19. Ajopiirtureita ei huijata. . Berg tietää. Rekankuljettaja ajaa pitkiä rupeamia pimeälläkin » Työssä sattuu liukastumisia ja putoamisia. on yllättävän korkealla, lattiarajakin normaalipituisen ihmisen olkapään korkeudella. Henry ?Henkka. Viilennyslaitteen pitäisi olla pakollinen, jotta hytin saisi viileäksi ilman moottoria. Kyse on rahasta, viilennyslaite maksaa parisentuhatta euroa. Bergillä on takanaan kaksi viikkoa hyttiasumista. Näissä hyteissä myös asutaan. Pitkillä matkoilla tuossa istuinten takana nukutaan. Lastatessa käsitellään kaikenlaisia köysiä ja vetokärryjä. Kuorman purku on riskialtein vaihe, sillä pitkän matkan jälkeen kuljettajilla on kiire kotiin. . Tässä kuljetetaan kaikkea mahdollista: paperia, rautaa, tyhjiä maitopurkkeja, Berg luettelee. . Siinä on mahdollisuus vetää ne varpaillensa. Kiire on näissä hommissa se vaarallisin tekijä. Pitää muista juoda riittävästi. Paperitehtaissa trukkikuskit ajavat joskus sikamaisen kovaa tuonne lavalle. Autojenkuljetusautot ovat vaikeita, kun liikutaan kapeilla laveteilla. Hirvien lisäksi stressaavat itsemurhakandidaatit. . Ajoaikalain rikkominen on kallista. Kun tulee ulos autosta ja tekee ruumiillista työtä, kyllä se hikoiluttaa. Vaikka hytissä on ilmastointi, se on silti lämmin. . UP Merja Kyllönen Vasemmistoliiton johtoa Jyväskylään VASEMMISTOLIITON HALLITUSRYHMÄ pitää kesäkokouk- sensa Jyväskylässä ensi viikon maanantaina ja tiistaina 12.?13. Tikkaita ja maltin käyttöä hän suosittaa nuoremmillekin, sillä kulumat polvissa eivät parane. REKAN OHJAAMO Kuuma väsyttää Kuumana hellepäivänä ajaminen väsyttää Bergin mukaan erityisesti. . Onneksi on nämä turvakengät. Ennen astuttiin ties millä tossuilla liukkaallekin. Liikenneministeri Merja Kyllönen vierailee kävelykadulla kello 17.30. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän kesäkokous on Porissa 20.?21. Tekevät halvemmalla, Berg tuumii. Nyt Bergin ajot suuntautuvat Ruotsiin. KU 7. Paluumatkalla lastina oli maitotölkkejä, jotka jätettiin Hämeenlinnaan. Toisinaan lastina on rautapellettejä. Kolmesta rangaistuksesta otetaan kortti pois, silloin ei tule mitään rahaa mistään. Ei se ainakaan mulle tuo rahaa yhtään enempää, jos yrittäisin rikkoa sitä, hän toteaa. . Siellä on sattunut pahoja vahinkoja, pitkiä sairauslomia. Pimeällä omat riskinsä Pitkilläkin matkoilla kuljettajan täytyy pysyä hereillä. Kun työtä tehdään urakalla, sitä tehdään vauhdilla. . Nyt onneksi malttaa käyttää tikkaita. Kulumat polvissa saivat Bergin siirtymään turvallisempiin työtapoihin
(02) 635 1444 ma?pe 8?17, la 9?13 www.valtarengas.fi #FTGUUKV QPPKVVGNGOKUGGP LC OWKUVCOKUGGP LC OWK WKUV KUV UVCO UVC COKK .KPVWNCJFGPMCVW *GNUKPMK R '6+56? 6+.## 0 D YYY UKTQNCPUCCVKQ ? ;TLÑ 5KTQNCP 5¼¼VKÑ Päivän tapahtumat uudesta näkökulmasta. » www.kansanuutiset.fi 8. Autot Autotrailerien Au utott ja perävaunujen vvuokraus, huolto ja myynti Ojantie 26, PORI, puh
Monikulttuurisuuden haaste korosmiseksi ?integraatio?-termille. tuu, ei vähene. ?Osittain haluttiin löytää Pahimmillaan rasismia liettermi, jota ei sekoitettaisi vakiinsova ksenofobia, vieraskammo tuneesti käytössä olleeseen Euroopan yhdentymiseen liittyvoi nostaa suosiotaan. vään termiin. lanpoksi hän ei tilannetta koe. seerattiin vuonna 1997, suuden haaste Selvää on, kun maahanmuuttokorostuu, ei että maahanja pakolaispoliittinen vähene. muutto lisääntoimikunta pyysi Kotityy tulevaisuumaisten kielten tutkidessa. Haaste on ymmärtää, että voi kuulua joukkoon olematta samanlainen. Mikko Lehtonen pitää ksenoso?aa, vierasta koskevaa viisautta, avaimena aitoon monikulttuurisuuden ymmärtämiseen. . Osittain haluttiin . Tältä pohjalta on hyvä jatkaa työtä monikielisen, monikulttuurisen Suomen eteen, ja huolehtia siitä, että maahanmuuttajilla on täysimääräinen pääsy mukaan tähän työhön.. MATTI RONKAINEN Professori Mikko Lehtosen mukaan yksi haaste monikulttuurisuuskeskustelussa on ylittää metodologinen nationalismi eli oletus, jonka mukaan kansallisvaltio on modernin maailman luonnollinen poliittinen ja kulttuurinen muoto. Joukkoon voi kuulua olematta samanlainen » Mediakulttuurin professori eritteli monikulttuurisuudesta keskustelemisen ongelmia. MEDIAKULT TUURIN www.turva.fi Testaamme painatusta PROFESSORI Hän pitää myös termiä ?kotouttaminen. Kuitenkin muuttajat muovaavat suomalaista yhteiskuntaa, ja elämä täällä muovaa heitä. lia koulutettujen ja varakhanmuuttajan kotoutumiseen sikaiden asenne. sältyy sekä se, että maahanmuut- » taja saa tarvittavat tiedot ja taidot voidakseen osallistua suomalaiseen yhteiskuntaan, että maahanmuuttajan mahdollisuus säilyttää oman kielensä ja kulttuurinsa. yhteisönä riippumatta uskonnosta, etnisyydestä, sukupuolesta ja asemasta. . Tämä on Suomen nykypäivää ja tulevaisuutta, mahdollisuus ja rikkaus.? Hallitus on tällä kaudella hyväksynyt kaksi merkittävää asiakirjaa maahanmuutosta ja kotouttamisesta: valtion kotouttamisohjelma kesäkuussa 2012, ja Maahanmuuton tulevaisuus 2020-strategia kesäkuussa 2013. ?Molemmissa tunnistetaan ja tunnustetaan monimuotoisempi Suomi tulevaisuuden voimavarana. Siksi esimerkiksi kotikielen opetus on jo kauan sisältynyt Suomen perusopetusjärjestelmään. ?Muuttajat muovaavat yhteiskuntaa? Hänen mukaansa toinen asia on, että julkisessa keskustelussa maahanmuutosta ja kotouttamisesta usein nousee esiin näkemyksiä, jonka mukaan onnistunut kotoutuminen tarkoittaa, että maahanmuuttaja täysin omaksuu suomalaisen yhteiskunnan tavat ja elämänmenon. ?Tämä ajattelu lähtee oletuksesta, että suomalainen yhteiskunta ja kulttuuri ovat muuttumattomia ja eristyksissä muusta maailmasta. Jotta vieraan voisi nähdä tämän erityisyydessä, on nähtävä oma erityisyytensä, Lehtonen sa?Kotouttaminen on noo ja löytää ohjenuoran sananintegraatiota? laskusta: ?Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin.? Työ- ja elinkeinoministeriön maaLehtonen puhui mediasta ja hanmuuttojohtaja Kristina Stenmonikulttuurisuudesta Varpaman kommentoi Lehtosen ajarannan rauhanakatemiassa Jotuksia Kansan Uutisten verkkolehdessä. KU 9. ongelmallisena. Siinäkin pyritään hälventämään erilaisuutta, vaikka kotouttamistoimilla on myös saatu paljon hyvää aikaan. Lehtosen resepti niin medialle kuin yleiseen keskusteluun on irtaantua ?enemmistölogiikasta?, käsittää ?meidät. Sen peilikuva kseno?lia, viemuuttajien asettumiselle suomalaiseen yhteiskuntaan.? raan ihailu, ei myöskään tunnista vierasta tämän erityisyydessä, Stenmanin mukaan periaatLehtonen toteaa ja kysyy onko teena on koko ajan ollut, että maakseno. Hän kertoo, ensuussa. että ?kotouttaminen? Turhan helMonikulttuuri- ja ?kotoutuminen. Erot ovat kaikki, yhteinen ihmisyys ei mitään, on Lehtosen kuvata, millä tavoin suomalainen mukaan ksenofobian perusta. politiikka rakentuisi maahan. Ja nimenomaan etelästä muslaitokselta asiantuntija-apua suomenkielisen vastineen löytäpohjoiseen, myös Suomeen
Tämä mielikuva on ahdas ja väärä, koska totuus on se, että Suomen maahanmuuttajista vain runsaalla kymmenellä prosentilla on pakolaistausta. Liittotasolla maahanmuuttajien ongelmiin suomalaisilla työmarkkinoilla löydetään selityksiä hyvin paljon pakolaisuuteen liittyvistä tekijöistä: ei osata kieltä, ei osata lukea, ei ole työmarkkinoilla relevantteja taitoja. . Tyypillinen maahanmuuttaja oli heidän kuvauksissaan heikko, huonoista oloista Suomeen tullut henkilö, jolla ei ole työmarkkinoilla tarvittavia taitoja. Kaiken kaikkiaan Ristikari kuvaa ayliikkeessä vallitsevaa mielikuvaa maahanmuuttajista ahtaaksi ja siksi vääräksi. Maahanmuuttajat toivotetaan tervetulleiksi, mutta halutaan kuitenkin varmistaa, että nykyiset työmarkkinarakenteet säilyvät. Syrjinnästä eroon pääseminen edellyttää, että maahanmuuttajien osaaminen tunnistetaan. Ristikari uskoo selityksen löytyvän siitä, että maahanmuuttajien tilanteet poikkeavat aivan oikeasti eri alojen kesken. Siihen suhtaudutaan varovaisen myönteisesti. Hänestä on kuitenkin myös syytä esittää kysymys, pakoillaanko vastuuta. Tervetuloa, varauksin Ristikari selvitti, millä tavalla etnistä syrjintää käsitellään ay-liikkeen eri tasoilla ja löysi eroja. Keskusjärjestötason näkemyksissä ja kannanotoissa nousi päällimmäiseksi työperäinen maahanmuutto. Ay-liikkeen suhde maahanmuuttajiin ja työ heidän asemansa parantamiseksi tulee integroida enemmän koko ay-liikkeen globaaliin solidaarisuusideologiaan. Maahanmuuttajista väärä mielikuva » Ay-liikkeessä suhtaudutaan maahanmuuttajiin suopeasti, mutta se ei tarkoita, etteivätkö he joutuisi työmarkkinoilla kohtaamaan rakenteellista syrjintää. Liikkeen eri tasoilla osataan jopa eritellä hyvin, minkälaisilla tavoilla se voi ilmetä. Maahanmuuttajien tiedostetaan kohtaavan syrjintää, joko suoraa tai epäsuoraa, työhönottotilanteessa, palkkaan ja uraan liittyen sekä sosiaalisessa kanssakäymisessä työpaikoilla. Syrjinnästä puhutaan ja sitä lähestytään ay-liikkeessä yleensä tasa-arvon ja nimenomaan palkkatasa-arvon kautta. Useissa liitoissa ei ole maahanmuuttoasi-. Nämä koetaan avuttomiksi henkilöiksi, joilla on hankaluuksia ja jotka täytyisi kouluttaa sopivammiksi täkäläisiin työmarkkinoihin. Väärä ja ahdas mielikuva . Pakolaisasiat tulivat vahvasti esiin, kun 10 Tyypillinen maahanmuuttaja oli luottamusmiesten kuvauksissa heikko. kysyin luottamusmiehiltä, mitä heille tulee mieleen maahanmuutosta ja maahanmuuttajista, kertoo Tiina Ristikari. . Kontrolloimatonta maahanmuuttoa ei haluta, koska se saattaisi purkaa työmarkkinasäätelyämme. Pakolainen eli avuton Ammattiliittotasonkin näkemyksissä pinnalla on työperäinen maahanmuutto. On opittava ymmärtämään myös, että maahanmuuttajien osaaminen ei välttämättä näyttäydy samalla tavalla kuin suomalaisilla. . Maahanmuuttajia ei heti pidä panna huonompaan asemaan, vaan heidän osaamisensa tulisi oppia tunnistamaan paremmin. Sopeuttaminen työmarkkinoihimme ei riitä, summaa tutkija. Osaaminen tunnistettava Heikosta ei aktiivia Tiina Ristikari korostaa, että ay-liikkeessä ja työmarkkinoilla yleensäkin täytyy saada mielikuva maahanmuutosta oikeammaksi, koska mielikuva on omiaan ylläpitämään vallitsevaa Maahanmuuttajien edunvalvonnan voi sanoa olevan suomalaisten käsissä, sillä heidän osuutensa ay-toimijoissa on marginaalinen. Tutkijan mukaan syynä tähän on väärä ja ahdas mielikuva maahanmuuttajista. TEKSTI Hannu Hurme KUVA Tuula Leskinen TERVEYDEN JA hyvinvoinnin laitoksella tutkijana työskentelevä Tiina Ristikari selvitti Tampereen yliopistolle ja Siirtolaisinstituutille tekemässään väitöstutkimuksessa suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen suhtautumista maahanmuuttoon ja etniseen syrjintään työmarkkinoilla. Tutkimuksessa analysoitiin etnistä syrjintää keskusjärjestöissä ja ammattiliitoissa sekä luottamusmieshaastatteluin työpaikkatasolla. Etninen syrjintä tunnistetaan ay-liikkeessä. Siihen liittyvät toimenpiteet liittyivät yleensä palkkatasaarvon edistämiseen. Ristikari kertoo kiinnittäneensä huomiota siihen, että syrjintää pidetään työmarkkinoiden yleisenä ilmiönä, mutta ei omalla alalla ainakaan yhtä vahvasti. Täällä on siis hyvin paljon eri tavalla tulleita maahanmuuttajia, esimerkiksi naimakaupan kautta tai suoraan toisen maan työmarkkinoilta siirtyneitä, enemmän tai vähemmän koulutettuja henkilöitä. Ongelmallisena tätä mielikuvaa Ristikari pitää kahdesta syystä. Se ohjaa ay-liikkeessä (ja yhteiskunnassa yleensäkin) sitä, miten maahanmuuttajien kanssa toimitaan, minkälaisia palveluja heille tarjotaan. Tämän lisäksi: Jos maahanmuuttajia pidetään pakolaisina, on ymmärrettävää, ettei ayliike katso tehtäväkseen olla taho, jonka tulee integroida maahanmuuttajat suomalaiseen yhteiskuntaan, opettaa heille kieli, tavat ja toimintakulttuuri kaiken kaikkiaan. Tämän kaiken katsotaan olevan jonkun muun tehtävä. Mikä taas on ymmärrettävää. Eihän ay-liikkeen tehtävä ole kouluttaa kantasuomalaisiakaan niin sanotusti työmarkkinakelpoisiksi. On tuo ymmärrettävää tai ei, Tiina Ristikari toivoo muutosta ja löytää siihen perusteet ay-liikkeen sisältä. . Se siellä taustalla kuitenkin hengittää. suoraa tai epäsuoraa rakenteellista syrjintää.
Ay-liikkeen tulisi ottaa tämä tosiasia todella vakavasti. Luottamushallinnoissa tilanne on parempi. Hyvin harvalla liitolla oli suunnitelmia tehdä asioita eri tavalla, . Tätä työtä tarvitaan, koska en usko ollenkaan siihen, että suomalaiset pystyvät havaitsemaan kaikkea sitä rakenteellista syrjintää, joka maahanmuuttajiin työpaikoilla kohdistuu. 11. Aivan eri tavalla asiat ovat Euroopassa. Siellä on selkeästi enemmän agendalla se, että maahanmuuttajat ovat ryhmä, johon huomiota tullaan kohdentamaan entistä enemmän. Erillisohjelmia tarvitaan oista vastaavaa henkilöä ja vain harvat liitot ovat palkanneet maahanmuuttajia. Kysyttäessä onko liitoilla suunnitelmia aktivoida tulevaisuudessa maahanmuuttajien rekrytointi ja työtä heidän olojensa parantamiseksi, ilmeni ettei sellaisia ole. Niistä yli puolet ilmoittaa halukkuudestaan tarjota palveluja ei-jäsenille, kun valmiudestaan tähän ei kerro yksikään Akavan ja STTK:n liitoista. Ay-liikkeessä muualla Euroopassa katsotaan maahanmuuttajien joutuvan kohtaamaan ongelmia, joihin vastaaminen edellyttää heille suunnattuja erityisiä palveluja. Näkemysero suomalaisen ja eurooppalaisen ay-liikkeen välillä suhtautumisessa maahanmuuttajille osoitettujen palvelujen tarpeesta on väitöstutkijan mielestä merkittävä. Toinen merkittävä ero on tulevaisuuteen varautumisessa. . Heikoksi koetusta maahanmuuttajasta ei ensimmäisenä tule mieleen, että hänestä olisi tällaisilla ominaisuuksissa varustetuksi luottamushenkilöksi. Euroopassa eri tavalla Maahanmuuttajille osoitetuissa palveluissa on suomalaisessa ay-liikkeessä lähtökohtana universaalisuusperiaate, kaikille jäsenille samalla tavalla. Yli 90 prosentissa liitoista ei ole yhtään maahanmuuttajaa johtotehtävissä. Euroopan muusta ay-liikkeestä poiketen täällä eivät liitot panosta erityisiin maahanmuuttajille osoitettuihin palveluihin. Erot halukkuudessa maahanmuuttajille osoitettuihin palveluihin ovat liitoissa pie- Tiina Ristikarin mielestä täkäläinen ay-liikekin tarvitsisi erillisiä ohjelmia ohjenuoraksi maahanmuuttajatoiminnalleen. Ohjelmia tarvitaan, koska maahanmuutto ei tule vähenemään. Täällä tulee vastakin toiminaan Olkiluodon ydinvoimalaitoksen kaltaisia rakennustyömaita. Tiina Ristikarin mukaan suomalaisessa ayliikkeessä käsitellään etnistä syrjintää osana tasa-arvokysymystä eikä Euroopan muun ayliikkeen tavoin omana, paneutumista vaativana erityiskysymyksenä. net, mutta se on SAK:n jäsenliitoissa myönteisintä. Sen tulisi miettiä, millä keinoilla on mahdollista varmistaa, että suomalaiset pelisäännöt, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, turvataan tällaisilla työmailla. Sen tulisi kyetä saamaan suuretkin kansainväliset alihankintaketjuja käyttävät yritykset toimimaan suomalaisilla pelisäännöillä. Ay-liikkeessä tulisi Ristikarin mielestä olla suunnitelmia siitä miten varmistetaan se, että maahanmuuttajat järjestäytyvät liittoihin ja ryhtyvät aktiivisiksi toimijoiksi. . Se ei vastaa todellisuutta, mutta silti se on sulkenut maahanmuuttajilta portteja edetä ay-liikkeessä ja ollut kynnyksenä heidän asemansa parantamisessa työmarkkinoilla. . Jos maahanmuuttajat nähdään heikkoina ja hyväksikäytettyinä ihmisinä, jotka eivät pysty pitämään omia puoliaan, niin miten ay-aktiivit voisivat nähdä heitä omissa Tiina Ristikari » Oululainen yhteiskuntatieteiden tohtori, nyt tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL) nuorten ja lasten hyvinvointiosastossa » Väitöskirja Suomalainen ammattiyhdistysliike ja maahanmuutto Tampereen yliopistossa » Opiskellut ja suorittanut tutkintoja USA:ssa ja Englannissa aihepiirinään syrjintä ja eri sosiaaliryhmien kanssakäyminen tehtävissään, päättelee Ristikari. Pätevä ay-toimijahan on hyvä puhumaan, aktiivinen, aloitekykyinen ja voimakas persoona. Niissä tulee työskentelemään suuret määrät vierastyövoimaa, mikä merkitsee ay-liikkeen eteen tulevien haasteiden korostumista. . Maahanmuuttajia luottamushallinnossaan on yhdellä kolmesta liitosta. Tiina Ristikari pitää syynä maahanmuuttajien tälläkin tavalla heikkoon asemaan ay-liikkeessä edellä kuvattua ahdasta mielikuvaa
Meillä ei ole varaa romuttaa kolmea miljoonaa polttomoottoriautoa ja ostaa niiden tilalle sähköautoja. Molemmilla oli kontakteja ja asiantuntemusta aiheesta. Näinhän kävi esimerkiksi Pyhäjoen ydinvoimalalle. Yhtenä syynä tähän on eri maiden hallitusten tempoileva energiapolitiikka, joka kannattaa milloin mitäkin energiamuotoa. Mikäli rahoitus ja energiansaanti rajoittuvat ja alkavat jopa vähetä vuodesta toiseen, tulee yhteiskunnassa yhä suurempi taistelu siitä, mi-. Tai tarkemmin, kuka olisikaan tuntipalkkamme maksaja? Kun vielä 200 vuotta sitten kaikki liikkui lihas-, höyry- ja vesivoiman avulla, nykyään yli 90 prosenttia kaikesta liikkuu, kasvaa ja älyilee öljyllä. Vuodessa maailmassa käytetään öljyä kuutiomailin verran, eli kuution, jonka jokainen sivu on 1 609 metrin pituinen. Eli joka ainut sekunti haihtuu savuna ilmaan tuhat tynnyrillistä öljyä. Samainen määrä on jokaisen sekunnin aikana pumpattava, jalostettava ja rahdattava tankkereilla ympäri maailmaa, jotta talouskasvu ei tyrehtyisi. Uusia tiehankkeita kannattaa miettiä tarkasti, lisääntyykö autojen ja liikenteen määrä todellisuudessa niin räjähdysmäisesti kuin on ennakoitu. Lisäksi seuraan tuli Heikki Waris. . Elämme globaalissa öljykierteessä. Ongelmalliseksi tämän kulutusjuhlan tekee, että kaikessa notkeudessaan öljy on uusiutumaton luonnonvara. Nämä öljyyn liittyvät kysymykset alkoivat askarruttaa Rauli Partasta niin syvällisesti, 12 että pari vuotta sitten hän ryhtyi suunnittelemaan Suomi öljyn jälkeen -kirjaa, joka näkikin päivänvalon keväällä Inton kustantamana. Partanen piti sitä ennen vuoden öljyaiheista blogia, koska aiheesta ei Suomessa juurikaan keskustella. Puoli vuotta hän teki suunnittelutyötä ja tapasi Harri Paloheimon, jonka kanssa löi hynttyyt yhteen. Kuitenkin rakenteelliset muutokset kestävät vuosikymmeniä, päinvastoin kuin esimerkiksi puhelinmallien ja niiden toimintojen muutokset. Partanen muistuttaa, että esimerkiksi kaavoituksen uudistaminen on erittäin hidasta, se vie aikaa vuosikymmeniä. . Kaikille kansalaisille pitää taata mahdollisuus liikkumiseen ilman omaa autoa. Millainen on Suomi » Vuorokaudessa me suomalaiset ?ryyppäämme? öljyä kaksitoista oluttuopillista eli kuusi litraa henkeä kohti. TEKSTI Juha Drufva ÖLJYN ANSIOSTA meillä on ympärivuorokautisessa käytössämme kolmisenkymmentä palvelijaa, jollaisesta sata vuotta sitten nauttivat vain ökyrikkaat. Jos joutuisimme tekemään itse kaiken öljynkäyttöämme vastaavan työmäärän, tuntipalkkamme olisi yhden sentin. Nopeiden tuottojen perässä kulkevat suursijoittajat ovat vetäytyneet suurista energiahankkeista. Öljyn tuotantohuippua ja sen vaikutuksia ei mainita lainkaan hallituksen strategiassa, eikä sitä, mitä öljyn saatavuuden ongelmista seuraa. Hiipuuko nopeita voittoja tavoittelevien sijoittajien kiinnostus energia-alaa kohtaan? . Entiset on ajettava ensin loppuun. Halvalla tuotetun raakaöljyn osalta tuotannon huippu oli vuonna 2006. Seuraava hallitus aloittaa vuonna 2015, jolloin olemme tuotantohuipusta jo kymmenen vuotta jäljessä. . Rakennettujen teidenkin kunnossapito maksaa. Suursijoittajat vetäytymässä energiahankkeista Vuoden 2005 jälkeen Suomen vuosittainen talouskasvu on ollut 1,3 prosenttia eli jaettava piirakka alkaa pienentyä. Alkaako uusiin öljynetsintäkohteisiin sijoittaminen/investoiminen olla kannattamatonta tai epävarmaa. Edelleen on vallalla illuusio nopeasta kehityksestä. Halvan öljyn vähetessä esiin nousee kysymys, kuinka kauan näitä halvan energian bileitä voidaan jatkaa, ja koska halvan energian rakentamisen todellisen laskun aika koittaa. Partanen muistuttaa, että Suomessa on sodan jälkeen laitettu pääomaa niin paljon kiinni halvan öljyn infrastruktuuriin ja laitteisiin, ettei niitä korvaamaan ole varaa rakentaa uutta ennen kuin vanha kapasiteetti on käytetty loppuun. . Kaavoituksessa kuitenkin pidetään itsestään sel- Helsingin Laajasalon öljysataman paikalle nousee tulevaisuudessa asuntoja. Rauli Partanen » Syntynyt Nastolassa 1975. » Valmistunut Lahden ammattikorkeakoulun Heinolan yksiköstä markkinointi- ja viestintäpuolelta. » Toiminut mediakouluttajana mediapajalla. » Asunut viisi vuotta Helsingissä, viimeiset kymmenen vuotta Asikkalassa kaava-alueen ulkopuolella. » Vaimo ja kaksi lasta. » Öljyn tuotantohuippua tutkivan ASPO Finlandjärjestön puheenjohtaja. » Harrastaa ja opettaa capoeiraa, perinteistä brasilialaista tanssinomaista taistelulajia, jossa musiikilla on tärkeä rooli. vänä, että asuinalueet rakennettaan yksityisautoilun ja halvan öljyn varaan. Minä otin kirjoittamisesta päävastuun. Oikeus liikkumisen ilman omaa autoa Kirjoittajat kritisoivat Kataisen hallituksen hyväksymää (20.3.2013) energia- ja ilmastostrategiaa siitä, että hallitus on ottamassa suuren ja hallitsemattoman riskin jättäessään strategiassaan öljyn sivurooliin, vaikka öljy on tärkein elämäntapaamme vaikuttava raakaaine. . 285 metriä. Globaali öljynkulutus päivää kohti on noin 90 miljoonaa 159 litran tynnyrillistä. Suomen korkein kohta Halti-tunturi, häviää korkeudessaan tälle ?öljykuutiovuorelle
Tällöin sivuvaikutusten arviointi jää helposti sivurooliin ja niiden vaikutukset ovat usein karmeita. Kysymys on siitä, miten hyvin öljyn tuotannon vähenemisen ongelma tunnistetaan miten sen syyt ja seuraukset tajutaan. . Globaali rahoitus romahtaa, jos päätetään esimerkiksi kivihiilivarojen jättämisestä maahan ilmansaasteiden vähentämiseksi. Valitettavasti me emme pääse vaikuttamaan öljytuotannon huipun ajankohtaan emmekä sen vaikutuksiin. Koska sitäkään ei ole hirveän paljon, se kannattaisi käyttää viisaasti, koska sekin on kertakäyttöistä. ÖLJY Öljyesiintymät alkoivat syntyä noin 400 miljoonaa vuotta sitten. Tärkeintä ei kuitenkaan ole se, kuka on oikeassa, vaan se, mikä on oikea vastaus ongelmien ratkaisemiseksi. Se on melkein kaksi kertaa koko Suomen päivittäinen öljyn kulutus. Maailmassa käytetään 89 miljoonaa tynnyrillistä öljyä päivässä, Suomessa 200 000 tynnyrillistä eli kuusi litraa per henkilö. Kehittyvien maiden asukkaat kuluttavat pari tynnyrillistä öljyä vuodessa, suomalainen neljätoista tynnyrillistä eli seitsemän kertaa enemmän. Yksin autoileminen vie 50-kertaisen määrän energiaa junassa matkustamiseen verrattuna. 13. Kansalaisten vaatiessa pikaisia toimia, poliitikkojen on pakko yrittää tehdä jotain. . Ei vedettäisi köyhiä kyykyyn tasaverolla, mutta elitistisestä ylimääräisestä rälläilystä rokotettaisiin kova hinta yhteiskunnan käyttöön. OECD-maiden öljynkulutus on laman vuoksi vähentynyt ja kulutuksen kasvu on siirtynyt Kiinaan ja Intiaan. Puolet maapallon öljyvarannoista on käytetty. Jos lähdetään ajoissa etsimään ratkaisuja, tuho on pienempi. Suomeen jäävällä bensaverolla voimme rakentaa palveluja Suomeen, mutta öljyhinnan nousu vie jokaisen sentin ulkomaille. Partanen on hahmotellut blogissaan päästöjen hillitsemiseksi kaikenlaista energiaa ja sen käyttöä ihmisen perustuloksi, joka olisi energiaverojen hienosäätöä. . Entä kuka päättää siitä, keneltä vähenevä energiankulutus evätään, ja kenelle sen lisääminen sallitaan. Raakaöljyn laadun huonontuessa saman energiamäärän saamiseksi on louhittava tai pumpattava enemmän polttoainetta samalla kun maailmaan syntyy joka päivä 220 000 uutta energiankuluttajaa. Partasen mukaan suuri ongelma vaihtoehtoisten energiamuotojen kehittämisessä on, että fossiiliset luonnonvarat on jo ?pantattu.? Ne näkyvät valtioiden taseissa ja budjeteissa sekä eläkerahastojen tulevaisuusodotuksissa. Niiden poistaminen romauttaisi yhtiöiden, valtioiden, rahastojen ja sitä kautta koko maailmantalouden. . Öljyn voimalla valmistetaan ne vientituotteet, joiden myyntirahoilla öljyä ostetaan. Se on vaihtotaseen suurin miinustaja, koska öljyn hinnan nousu vaikuttaa siihen välittömästi. Liuskeöljyn tuotannossa on omat ongelmansa. . Biojalostamon rakentaminen kestää noin 10 vuotta. Öljyn tuonti on neljä prosenttia bruttokansantuotteemme arvosta. Tietyn kiintiön jälkeen hinta nousisi. Ensimmäisenä se puree lentoliikenteeseen. Suomi tuo öljystään 90 prosenttia Venäjältä ja maksaa Venäjälle tuontiöljystä 20 miljoonaa dollaria päivässä, noin 8 miljardia euroa vuodessa. . Valitettavasti jokainen puolue näkee usein öljyhuipun seuraukset omista näkökohdistaan ja hakee tukea Yksi ongelma on myös päättäjien vähäinen tieto maapallon energiavaroista. pelkästään omille tavoitteilleen. Yksi ongelma on myös päättäjien vähäinen tieto maapallon energiavaroista. Venäjältä vuosittain kahdeksalla miljardilla öljyä Valitettavan usein poliitikkojen lyhytnäköinen eturistiriitojen sävyttämä rooli lähentyvissä kriisitilanteissa pahentaa ongelmia mahdollisimman kalliilla hinnalla. Inttämällä ei edetä mihinkään. On arvioitu, että mikäli öljytynnyrin hinta ylittää 150 dollaria, alkaa raju pudotuspeli maailman markkinoilla. Kokonaisongelman ratkaisumallit ovat usein liian iso pala purtavaksi. Niitä ei monta ole odotettavissa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Energia ihmisen perustulona? Suomi öljyn jälkeen -kirjan tekijöitä on syytetty netissä hallituksen ja vihreiden salaliiton asiamiehiksi, jotta polttoaineveroa voidaan reilusti nostaa. . Ihmislaji on noin 200 000 vuotta vanha. Ensimmäinen öljytorni rakennettiin Pennsylvanian Titusvillessa 1859, samana vuonna ilmestyi Darwinin ?Lajien synty.? Pentagon on suurin yksittäinen öljyn ostaja maailmassa. Tämä hirttää meidät kiinni vientiin. Irakin sodassa Yhdysvaltojen armeija käytti parhaimmillaan 400 000 tynnyriä öljyä päivässä (tynnyri on 159 litraa). öljyn jälkeen? LAURI HANNUS hin rajalliset resurssit käytetään: kulutukseen vai investointeihin
Se taas johtaa energia- ja talouskriisin kautta totaaliseen kriisiin. Kirja alkaa paljon puhuvalla virkkeellä: ?Elämme maailmassa, joka on täydellisesti koukussa öljyyn. Öljystä siis tulee liian kallista, monille. Kirjassa sanotaan, että vapaiden markkinoiden uskotaan toimivan kuin se kuuluisa ?näkymätön käsi?, joka pystyy nostamaan ja laskemaan tuotannon määrää ja kulutusta tavalla, joka on yhteiskunnan kannalta paras mahdollinen. Kirjoittajien mielestä jäte-etanoli, biokaasu ja yhteistuotantolaitokset kemiallisen puunjalostuksen ja biodieselin osalta ovat järkeviä. Kaikki nähtävissä olevat maailman biopolttoaineetkaan eivät mahdollista nykyisenkaltaista polttonesteiden käyttöä. Paloheimolla ja Wariksella on takanaan työt Nokian tutkimuskeskuksessa. on niin tuhti tietopaketti, että sitä on mahdoton purkaa kattavasti yhteen lehtijuttuun. ?Niin kauan kun yhteiskunnan päällimmäinen pyrkimys on talouden kasvattaminen keinolla millä hyvänsä, tulee ihmiskunta hakkaamaan päätänsä seinään.? Jouko Huru SUOMI ÖLJYN JÄLKEEN Rauli Partanen, Harri Paloheimo & Heikki Waris. Biopolttoaineiden jalostamisen kalleus on kuitenkin Suomessakin paha ongelma . eikä Suomi metsineen pelasta maailmaa. KIRJA VAROITTAA niputtamasta kaikkia biopolttoaineita hyvien kategoriaan, koska suuri osa maailman biopolttoainetuotannosta vaikeuttaa ruoantuotantoketjuja ja nostaa ruoan hintaa. Into 2013. Suomessa pyritään vuoteen 2020 mennessä siihen, että liikennepolttoaineista jopa 20 prosenttia korvattaisiin biopolttoaineilla. Suomi on globaali erityistapaus juuri metsiensä vuoksi. Ruuantuotanto romahtaa. Muu energiatuotanto romahtaa. Kritiikin yksi syy on, että monet käyttöön otetut korvaavat energiamuodot vaativat useissa tuotantoketjun vaiheissaan öljyä. Pahinta on, että öljyntuotanto supistuu nopeammin kuin sitä korvaavat tuotannot kasvavat. He kuuluvat energiaa, öljyä, resurssiniukkuutta ja näiden kytköksiä yhteiskunnassa tutkivaan tutkijayhteenliittymään ASPO-Finland ry:hyn, joka on kansainvälisen ASPO:n kansallinen siipi. Sen mukaan vaihtoehdot riippuvat KIRJASSA KRITISOIDAAN 14 niiden esittäjien taustoista ja ideologioista. ja myös hyvälaatuinen, mikä lisää tuotanto- ja jalostuskustannuksia. Öljyvarat hiipuvat ? maailma järkkyy SUOMI ÖLJYN JÄLKEEN on hätkähdyttävä tietokirja. Se sisältää öljystä niin massiivisen tietopaketin, että sen luettuaan ymmärtää aivan uudella tavalla, miten öljy on rakentanut maailmantaloutta, elintasoamme ja hyvinvointiamme. Rauli Partasen, Harri Paloheimon ja Heikki Wariksen kirja lisää lukijassaan sitä tuskaa, jota tiedon sanotaan kasvattavan. Tekijät ovat alansa huippuja. Öljykenttien tuotanto laskee keskimäärin 5?7 prosenttia vuodessa, mikä tarkoittaa noin 4?5 miljoonan tynnyrin päivätuotannon hävikkiä joka vuosi. Kirjassa todetaan, että Suomessa biopolttoaineiden kehittely puusta on relevanttia maan suurten metsävarantojen vuoksi. Ilman sitä mikään ei liiku. Talous romahtaa. Keskeisin fakta on, että öljyn tuotanto hupenee nopeammin kuin sitä pystytään korvaamaan. Lyhyesti sanoen kirjan neuvo on siirtyä kokonaan öljyttömiin polttoaineisiin: maakaasu liikennepolttoaineeksi, myös vety polttoaineeksi ja liikenteen sähköistäminen. Kirjassa sanotaan, että öljyn kulutusjuhlasta seuraa suuri itku: globaali järjestys ja elämäntavat järkkyvät. Tekijät kuitenkin väittävät näkymättömän käden olevan öljyn kohdalla siitä hyötyvien asialla ja siirtävän varallisuutta muilta omiin taskuihinsa . 300 sivua. yhteisestä hyvästä sen kummemmin piittaamatta. SUOMI ÖLJYN JÄLKEEN Maakaasu, vety ja sähkö öljyä korvaamaan. ilmastonmuutokselle ja öljylle esitettyjä korvaavia energiantuotantomuotoja. Teollistunut yhteiskunta nykymuodossaan romahtaa.? Öljy ei sinänsä ole loppumassa, mutta helposti saatavilla oleva halpa öljy on
Öljy on hierarkiahakuinen energianlähde. MAAILMANSOTIEN MASSATEURASTUSTA, Öljy johtaa välinpitämättömyyteen Antti Salminen ja Tere Vadén tekevät . loso. Tämä on tietysti vain selkeään ilmaisuun tottuneen öljyihmisen mielipide. Filoso?an työkaluvyötä ei tarvitse roikottaa esillä vain siksi, että se on olemassa. 208 sivua. Öljyihminen ei tiedä eikä välitä energian alkuperästä, toisin kuin talonsa puulla lämmittävä tai laivaansa tuulella ohjaava ihminen. Öljy vierauttaa ja kiihdyttää kokemusta, katkoo aineelliset asiayhteydet ja estää meitä näkemästä toimintamme seurauksia, kuten hiilidioksidipäästöjä, meriä myrkyttäviä muovilauttoja ja kaukaisia jätevuoria. Öljyn käyttäminen laittaa elämänkokonaisuuden liikkeelle kohti yhtä päämäärää: talouden arvonlisäystä tai totalitaarisen valtion valtaa. Salminen ja Vadén kirjoittavat, että itse asi- assa öljy käyttää meitä. Energia ja raakaaineet ovat länsimaisen ajattelun sokea piste. Ne oletetaan lähtökohdaksi ilman kummempia mainintoja. Parhaimmillaan Salminen ja Vadén ovat osoittaessaan tällaisia sokeuksia ja kapitalismin aineellisia ehtoja sekä ?losofoidessaan esimerkeistä. Muutamissa kohdissa teksti valahtaa nimien pudotteluksi ja referoinniksi tyyliin ?Arthur Schopenhauerin mukaan Immanuel Kant erehtyi pitäessään oliota sinänsä kaiken tiedon ulkopuolisena?. Loppupuolella kirjoittajat lähtevät lentoon ja tykittävät öljyiselle elämänmuodolle vaihtoehtoista kokemusta käsiterunoilla, jotka saattavat harmillisesti rajoittaa kirjan lukijakuntaa. Varsinkin, kun häiritsevä osa kirjasta menee . Vasta hiilen ja öljyn valjastaminen energianlähteiksi aloitti voimakkaan talous- ja väestönkasvun. Ilman öljyksi tiivistynyttä muinaista auringonvaloa ja muita fossiileja meillä ei olisi muovipulloja, puhelimia tai hammaspaikkoja, nopeaa liikennettä tai tehomaanviljelyä. Helposti liikuteltava ja varastoituva öljy mahdollistaa myös työväen hajottamisen. 1800-luvulla hiilikaivostyöläiset, rautatieläiset ja muut kuljetustyöläiset saavuttivat vaatimuksiaan, koska heidän joukkovoimansa pystyi pysäyttämään brittiläisen imperiumin. Öljyntuotantoa omistava luokka oppi tekemään hajautetusti ja apartheidin hengessä, mikä laski työväen lakkovoimaa. Teos esittää kysymykseen siitä, minkälaisen kokemuksen öljy mahdollistaa. ?Ei auto välitä, tuleeko bensa tankkiin Venäjältä vai jostain muualta?, kirjoittajat lainaavat nettikeskustelijaa. loso?aa, joten Energia ja kokemus ei ole pelkkä faktoista koostuva tietokirja. Tai muutakaan energiaa. Jos ihmiskunta hävittää itsensä planeetan pinnalta, on mahdollista, että miljoonien vuosien kuluessa syntyy uusi kerrostuma öljyä, jonka aikoinaan löytää uusi ihmisen kaltainen elämänmuoto. Se voi olla ainoa tapa toistaa viime vuosisatojen talouskasvun ja joukkotuhon ihme. Pontus Purokuru ENERGIA JA KOKEMUS Antti Salminen ja Tere Vadén. niin & näin 2013. 15. loso?sen teknologiakritiikin kautta. Aurinko on vasta elämänkaarensa puolivälissä. LEHTIKUVA/ NICOLAS ASFOURI Öljy ohjaa ihmiskuntaa » Teollinen yhteiskunta ja sen ajattelutavat ovat fossiilisten polttoaineiden väliaikaisia seurauksia, kirjoittavat filosofit Antti Salminen ja Tere Vadén. teollisia suuronnettomuuksia ja ilmastoa kuumentavaa talouskasvua on selitetty milloin valistuksen rationalismilla, milloin ahneudella ja vallanhimolla. Mitäpä, jos aatteiden sijaan yhteiskunnan suuntaa selittää öljy? Ennen fossiilisten polttoaineiden käyttöönottoa ihmisten kyky tehdä työtä vaihteli suuresti. lähteiden totalitarismin ja konservatismin kritiikkiin. Ernst Jüngerin ja Martin Heideggerin natsiyhteydet osoittavat, miten vaarallista on ajatella teollisen öljytalouden ulkopuolista yhteiskuntaa ensisijaisesti . loso?aa, niin ?loso?t puolestaan eivät ole juuri selittäneet öljyä. Emme hallitse energiaa, vaan energia on itseliikuttaja, jonka ?pyörteissä kokemukset, subjektit ja objektit muodostuvat akanvirtoina?. Liikumme, tuotamme ja ajattelemme tietyllä tavalla, koska tukeudumme fossiilisiin polttoaineisiin. Käsiterunoja & konservatismia Jos öljy selittää länsimaista
Niin kaluttu aihe kuin se onkin, sitä on vaikea rajata pois: jokainen haastateltava nostaa Facebookin esimerkiksi tietorekistereiden uhkakuvista. Facebookista löytyy minusta 25 megatavun tietopaketti. Olen itse hyväksynyt seurannan klikkaamalla käyttöehdot luetuiksi.. Arjessa tämä näkyy esimerkiksi häirinnän digitalisoitumisena, kertoo Aarnio, joka on Ahti Saarenpään kanssa lanseerannut digitaalisen väkivallan käsitteen. Koulukiusaamisesta ainakin neljäsosa tapahtuu verkossa. Bonuskortin tarkastuspyyntöä jonotetaan asiakaspalvelupisteessä. Geenipankit toki eroavat tavallisemmista rekistereistä siinä, että niihin päätyy vain varta vasten pyytämällä. Sen sijaan sosiaalisen median palvelut keräävät tietoja pyytämättä ja yllätyksenä. Elämä päättyy siihen, kun perukirja toimitetaan verottajalle. Syntymän ja kuoleman väliin mahtuu satoja henkilötietorekistereitä. Suomen tietosuojakäytäntöön kuuluu byrokratian välttäminen. . Niitä on loputtomasti, ja tilaaminen tuntuu työläältä. Poliisin tietoja varten täytyy käydä poliisiasemalla täyttämässä lomake. Joissain EU-maissa siitä on tullut lähes tietosuojaveron kaltainen juttu, että aina kun perustaa rekisterin, siitä täytyy ilmoittaa viranomaisilla, jotka perivät siitä maksun, Aarnio sanoo. Henkilötietojen kerääminen on ilmiönä niin tekninen ja moninainen, että kokonaisuutta on vaikea hahmottaa. Se sisältää kaikki ikinä saamani ja lähettämäni viestit, jokaisen käymäni keskustelun, kaikki tapahtumat joihin olen osallistunut, poistetut kaverini ja yhteystietoni, kaikki sisäänkirjautumiset ja IP-osoitteet selaimineen ja evästeineen vuosien varrelta. Eikä Facebook edes suostu luovuttamaan kaikkia keräämiään tietoja. Tarkkaa lukua 16 ei kukaan tiedä, mutta oikea vastaus liikkuu sadoissa, kertoo tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio. Viranomaisten ei Aarnion mukaan oikeastaan kuulukaan tietää, kuinka monta rekisteriä Suomessa on. Moniko tietää oikeudesta tarkistaa itseään koskevat rekisteritiedot? Elämä rekisterissä Kun odottava äiti käy neuvolassa, hänet noteerataan terveyskeskuksessa. Parisuhdeväkivaltakin ulottuu verkkoon. Väestörekisterin voi sentään tarkistaa pankkitunnuksilla. Vaikka rajoitan tietojen tilaamisen Suomeen, en ehdi käydä läpi kuin pienen osan rekistereistä. Tietävätkö ihmiset, mihin kaikkialle heidän tietojaan tallennetaan. Suomalainen on sadoissa henkilörekistereissä » Rekisteritietoja yhdistelemällä voi selvittää ihmisestä lähes kaiken. TEKSTI Pontus Purokuru KUVA Lauri Hannus TERVEYSKESKUKSET, POLIISI, Schengen-tietojärjestelmä, bonuskorttiohjelmat, asiakas- ja tilaajarekisterit, älypuhelimet, sosiaalinen media, netti- ja puhelinoperaattorit, luottokortti?rmat, kirjastot, julkinen liikenne, pankit, yhdistykset, oppilaitokset. Pöytä peittyy papereihin ja kirjekuoriin. Olen tilannut henkilötietojani nähtäväksi erilaisista rekistereistä. Ihmiset perustavat spontaaneja minirekistereitä toisistaan. Uutta ovat myös geenitietoja sisältävät rekisterit. Siitä voi olla varma, että muutoksia on tapahtunut. Netti räjäytti seurannan määrän Suurimmat tietosuojan muutokset liittyvät netin käytön lisääntymiseen. Yhdysvalloissa toimii palveluita, jotka tekevät geenikartoituksen sylkinäytteestä. Suomessakin on ihmisiä, jotka lähettävät lastensa geenitiedot amerikkalaisten yritysten tutkittavaksi ja rekisteröitäväksi. Puolisosta laitetaan härskejä ilmoituksia tre?palstoille, salasanoja urkitaan Kun esimerkiksi Facebookiin laitetut tiedot kerätään systemaattisesti kasaan, yhdistelyn tulos on aivan eri asia kuin yksittäiset tiedot. keyloggereilla ja sosiaalista mediaa vakoillaan
Tai sitten palvelun käyttöehtojen lukeminen tai asetusten muuttaminen koetaan yksinkertaisesti liian hankalaksi. Epäillään, että esimerkiksi Facebook on tehnyt yksityisyysasetuksista tahallaan hankalakäyttöisiä pystyäkseen keräämään tietoja tehokkaammin. Oulasvirta tutkii Saksassa, mitä kaikkea yksilöstä on mahdollista päätellä yhdistelemällä arkikäyttäytymistä kuvaavaa dataa esimerkiksi sosiaalisesta mediasta ja älypuhelimen sensoreista. Yhdistely on pelottavan voimakas keino luoda uutta tietoa, tutkija kertoo. . Uhka yhdistelemisessä on sen arvaamattomuus ja hallitsemattomuus yksityisyyden ja tietosuojan näkökulmasta. Niitä voidaan käyttää ihmisten vahingoittamiseen tai hiljentämiseen. Viime vuonna poliisi ja tietosuojavaltuutettu selvittivät väitteitä VR:n laittomasta henkilörekisteristä, johon olisi tallennettu satojen ihmisten tietoja ja kuvia. Helmikuussa paljastui, että Jyväskylän kirjastopuukotuksesta epäilty oli yhdistellyt omaan rekisteriinsä muun muassa vasemmistolaisiksi ja juutalaisiksi luokittelemiensa ihmisten tietoja. Pahimpana esimerkkinä rekisterien ongelmakäytöstä mainitaan usein toisen maailmansodan Hollanti. Monia syvällisesti henkilökohtaisia asioita voidaan ennustaa kohtuullisesti, esimerkiksi henkilön seksuaalinen ja uskonnollinen suuntautuminen, ostoskäyttäytyminen ja jopa persoonallisuuspiirteet. . Oikeutta ei myöskään ole, jos tiedon antamisesta voi aiheutua vakavaa vaaraa rekisteröidyn terveydelle tai hoidolle taikka jonkun muun oikeuksille. Yleensä ajatellaan, että henkilötiedot ovat rekisterin pitäjän ja rekisteröidyn välinen asia. Lakikin lähtee siitä. Maassa oli tarkka väestörekisteri, jonka avulla natsien oli helppo löytää juutalaiset keskitysleireille kuljetettaviksi. 17. Missä määrin ihmiset kuitenkaan pystyvät etukäteen hahmottamaan sen laajuuden, missä tietoja kerätään ja käytetään, Vainio pohtii. Vainion mukaan tiedonkeruun yleistymisestä seuraa uhkaavaa pro?lointia eli tietojen yhdistelyä. . Se kaventaa meidän kaikkien itsemääräämisoikeutta siitä, mitkä tiedot meistä ovat vain omassa tiedossamme. . Asian voi tietysti esittää niin, että kun rekisteröidyn Facebookiin, teen vaihtokaupan: minä saan palvelun ja Facebook saa tietoni. Kaikkia keräämiään tietoja yhtiö ei suostu luovuttamaan. Kelalta voi pyytää omien tietojen tarkastusta käymällä Kelan toimistossa tai lähettämällä allekirjoitetun kirjallisen pyynnön. Luottotietonsa voi tarkastaa lähettämällä kirjallisen pyynnön Suomen Asiakastieto Oy:lle. Poliisin, hallintoasiain, Schengenin, hätäkeskuksen ja ulkomaalaisrekisterin tietojärjestelmistä voi tarkastaa omat tietonsa käymällä kihlakunnan poliisilaitoksessa. Rikosrekisteriotteen voi tilata oikeusrekisterikeskuksesta. Syyskuuhun 2014 mennessä terveydenhuollon KanTa-järjestelmästä voi tarkastaa pankkitunnuksilla potilastiedon arkistoon tallennetut tiedot ja sähköiset reseptit 2,5 vuoden ajalta. Väestörekisteritiedot voi lukea osoitteessa verkkopalvelu.vrk.fi. Profilointi yleistyy Turun yliopistossa väitöskirjaa yksityisyydensuojasta tekevä Niklas Vainio arvelee, että ihmiset hyväksyvät netissä laajankin tiedonkeruun, koska se on niin arkista eikä massiivisia väärinkäytöksiä ole ilmennyt. Vaikka palvelut toisinaan vuotavat miljoonien käyttäjiensä tietoja, ne koetaan niin käteviksi, ettei joukkopakoja ole toistaiseksi syntynyt. . Jokainen voi laittaa Facebookiin mitä huvittaa, mutta kun tiedot systemaattisesti kerätään kasaan, niin se on aivan eri asia kuin ne yksittäiset tiedot. Laki ja tarkastusoikeus » Henkilötietolaki §26: Jokaisella on oikeus saada tietää, mitä häntä koskevia tietoja henkilörekisteriin on talletettu. Pro?lointi murtaa tämän suhteen. Yhdistelyä on vaikea estää Tutkija Antti Oulasvirta Max Planck -instituutista on samaa mieltä Vainion kanssa: ihmiset hyväksyvät tietojen keräämisen, koska näkevät palvelun käytön tärkeämmäksi kuin mahdollisen pitkän tähtäimen haitan. Rekisterinpitäjän on ilmoitettava rekisteröidylle rekisterin tietolähteet sekä mihin rekisterin tietoja käytetään ja luovutetaan. » Tietojen tarkastaminen on maksutonta, jos se tapahtuu korkeintaan kerran vuodessa. » Henkilötietolaki §27: Tarkastusoikeutta ei ole, jos tiedon antaminen saattaisi vahingoittaa valtion turvallisuutta tai yleistä järjestystä tai haita rikosten selvittämistä. TARKISTA TIETOSI Ajoneuvo- ja ajokorttitiedot voi selvittää liikenteen turvallisuusvirasto Trafin sivuilta löytyvän lomakkeen kautta. Bonuskorttiohjelmiin kertyneet tiedot voi tarkistaa jättämällä pyynnön kauppaketjujen asiakaspalveluissa. Facebookin keräämiä tietoja voi imuroida pakettina profiilinsa yleisasetuksista. Jo nyt on vaikeaa tietää, mitä tietoja täsmälleen kerätään ja mitä tiedoille tapahtuu. Laiton rekisteröinti helpottunut Netti ja teknologia ovat helpottaneet profiloinnin lisäksi laittomien henkilörekistereiden kokoamista. Ihmisistä alkaa rakentua digitaalisia kopioita
Kulttuurin kautta voi asettua toisen ihmisen asemaan, voi käydä dialogia ja kokea erilaisia kulttuureja. Etninen poppi vei voiton Faces Festivalin yhteydessä järjestetyn Katusoiton Suomen mestaruuskilpailun voitti FairTrad. Bändi luonnehtii musiikkiaan sekalaiseksi, jossa on niin musiikkia kuin muita ääniä. KU. Uudet maahantulijat herättivät meitä huomaamaan, että saamelaisia on ollut täällä ennen meitä. Nykyinen uusi useampien kulttuurien edustajien näkyminen täällä Suomessa on auttanut myös meitä vanKun hän tuli luokseni, otti kädestä kiinni ja hymyili ystävällisesti hoja syntysuomalaisia. Hän on omistanut koko elämänsä sekä sorrettujen vapauttamiseksi että suvaitsevaisuudelle, jossa sortoon ei vastata kostolla tai katkeruudella vaan pyrkimällä sovitteluun, jonka pohjalta rakennetaan uutta yhteisöllisyyttä, totesi festivaalijohtaja Börje Mattsson. Hänen mukaansa kaikkine ongelmineenkin Etelä-Afrikka on Mandelan ansiosta ainutlaatuinen esimerkki ?Rainbow Nationalista?, joksi maata usein kutsutaan. POHJAN KIRKONKYLÄSSÄ Ainutlaatuinen optimisti Festivaalin Runojen Silta -symposiumissa vieraillut kirjailija Claes Andersson näki hänkin Mandelan roo- 18 lin aivan ratkaisevassa asemassa, varsinkin Etelä-Afrikan kehitys- ja demokratisointiprosessin kannalta. . Ensinnäkin sen takia, että kaikki kulttuurit ovat omalla tavalla yhdison aina telmiä ihmisten tapaamisesta ja sellaista kulttuuria ei olekaan, joka olisi ihmisten syntynyt yhden ihmisen aikaansaayhteistyön mana. Hän muistutti Suomessakin motulos. nikulttuurisuutta olleen satoja vuosia. . Etnisyys näkyy tällä festivaalilla jossa on esiintyjiä ympäri maailman. Tämän vuoden teema, solidaarisuus, on tärkein poliittinen aihe Arhinmäelle. . Tuemme kaikkia taustasta riippumatta ja meidän tulee etenkin ajatella heitä, joilla on vaikeuksia. Tapahtuman järjestäjien mukaan hän edustaa solidaarisuutta . parhaimmillaan. . Johalusin sanoa ?kiitos isä. Ensi vuonna festivaali järjestetään 1.?3.8. Faces Festival on yksi niistä. Arhinmäki painotti, että kulttuurilla ja urheilulla, jotka ovat osa hänen ministeriötään, on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa suvaitsevuuden edistämiseen. . Meidän jotka olemme vahvoja, tulee tukea niitä jotka ovat heikompia. Suvaitsemattomuus on ollut nousussa Suomessa viime vuosina. Hän on esikuva koko maailmalle. mutta sanoin vain: kaisen pitää saada päättää On suuri kunnia saada tavata teitä, herra presidentti. omasta kulttuuristaan. Lopun olen unohtanut, Kulttuuri on yhteisöllistä, mutta en ystävällisyyden ja luonnollisen anteliaisuuden hänen kulttuuri on aina ihmiskatseessaan. ten yhteistyön tulos, HaloKuten olisimme tunteneet toisiamme pitkään, ja aina olleet ystäviä. nen muistutti. Halonen suosii monikulttuurisuutta Kulttuuri ja urheilu edistävät suvaitsevaisuutta Sunnuntaina Faces Festivalissa vierailivat kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki ja presidentti Tarja Halonen. Haloselle monikulttuurisuus merkitsee hyvin paljon. Kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki painotti ministeriönsä tukevan kulttuurifestivaaleja, jotka vaikuttavat koko maassa ja ovat monikulttuurisia. . Elokuvamies Peter von Bagh, Suomen Kuvalehti 31/2013 JARMO LINTUNEN Kirjailija Claes Andersson esitti Nelson Mandelalle omistamansa runon. Claes Andersson runoili Mandelasta » Ainutlaatuista säilyttää optimisminsa 18 vuotta vankilassa. viime viikonloppuna järjestetty Faces Festival oli omistettu Nelson Mandelalle. Jos olisi pakko, he määrittelisivät musiikkinsa olevan etnistä poppia. Faces Festival keräsi noin neljätuhatta vierasta. Vaikka hän eli vankeudessa 18 vuotta, hän onnistui säilyttämään rauhansa ja optimisminsa, mikä on aika ainutlaatuista. Andersson esitti symposiumissa uuden runonsa Nelson Rolihlahla Mandela. Sen viimeiset säkeet kuuluvat näin: » Kulttuuri . festivaalin tämän vuotista teemaa . B kulttuuri Peruskokemus Suomesta tällä hetkellä on tyytymättömyyden ja surumielen tunne, että miten tälle maalle kävi näin
Sitä ennen lukija saa pohtia pitkään, kuka on se vaikeasti haavoittunut potilas, jota sairaalan kellarissa pidetään koomassa. Jo Nesbøn dekkarit ovat osa lajityypin pohjoismaista kansainvälistä menestystä, mutta lajille tyypilliseen yhteiskunnalliseen ja realistiseen koulukuntaan ne eivät lukeudu. Se on Nesserille tyypilliseen tapaan monivaiheinen ja yllättävä. HÅKAN NESSER: Herra Roosin tarina. Suomentanut Päivi Kivelä. Joutuu kulloinenkin sankari kuinka kiperään paikkaan tahansa, hän selviää vaikka hiuskarvan varassa, koska kirjasarjan täytyy jatkua. Norjalaisen Jo Nesbøn kohdalla ei kuitenkaan voi olla aivan varma. Kertomus venäläisten pyörittämästä huumebisneksestä saa lopullisen ratkaisunsa vasta nyt, mutta samalla monta muuta tarinalinjaa jää avoimeksi ja uusia aukeaa. Nyt ei tarvitsekaan arvuutella, jatkuuko sarja. Lopussa Nesbø tavallaan jo aloittaa seuraavan dekkarin. Kai Hirvasnoro koistaa eikä kotioloissa lapsikatraasta huolimatta (tai senkin vuoksi) ole mitään vikaa. Helpolla kirjoittaja ei komisariotaan ja tämän kollegoja päästä. Hän on tämän hetken kirjoittajista taitavin johtamaan lukijansa väärille jäljille ja yllättämään loppuratkaisuilla. Ehkä jo hieman liiankin taitava, sillä lukija tietää, etteivät kirjan alussa ne kaikkein epäilyttävimmät henkilöt ainakaan ole syyllisiä. Hänen kirjojensa poliisit jakautuvat korruptoituneisiin mätämuniin sekä sympaattisiin ja huipputaitaviin Harryn luotettuihin. Ennen kaikkea hän HÅKAN NESSER Poliisi palaa näyttämölle DEKKARIEN LUKEMINEN on maailman turvallisin tapa pelotella itseään. KU Kukaan ei ole yhdentekevä Kirjat TOMAS WHITEHOUSE jätti mielikuvituskaupungissa työskentelevän vanhemman komisarion Gunnar Barbarottin henkilökohtaisen elämän sellaiseen vaiheeseen, että hänellä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin jatkaa mainiota sarjaansa. Sukujuhlat ja Kokonaan toinen juttu jatkoivat Van Veeteren ?sarjaa tavalla, joka auttoi sarjasta pitäneitä pääsemään yli siitä, että se ei enää jatku. Vastaavalla tavalla helpotusta tuo myös Herra Roosin tarina. Voisi ajatella, että Håkan Nesser on mestari nyhjäisemään tyhjästä, kun hän on kirjoittanut tarinan ihmistyypistä, josta ei kerta kaikkiaan tunnu olevan mitään kerrottavaa. Toki Nesser taitaa tuonkin, mutta totuus on kuitenkin, että kolmannen Barbarotti-kirjan päähenkilöihin lukeutuva Ante Valdemar Roos ei sittenkään ole niin mitäänsanomaton kuin hänestä tarinan alkumetreillä saattaa kuvaksi syntyä. Tämän parempaa ei elämästä voi tulla. 466 sivua. JO NESBØ: Poliisi. Tätä Roos hokee hokemasta päästyään, vaikka lukija kyllä ajattelee, että aihetta miehellä olisi hokea jotain aivan muuta. Nesserin jälleen yllättäviä käänteitä vilisevän rikosromaanin päähenkilön elämä kun on yksitoikkoista, tahdottoman ja mitään aikaansaamattoman ihmisen ajelehdintaa rutiinista toiseen, kunnes hän voittaa miljoonapotin veikkauksessa. Elämänasenteestaan mies ei luovu, mutta pääsee toteuttamaan haaveensa ja elämänsä sisältö mullistuu ratkaisevalla tavalla. Se on oma syrjäinen mökki, jonka olemassaolosta hän ei hiiskahda kenellekään, ei varsinkertoo upealla tavallaan muutokkaan perheelleen. sesta, jonka Roosin kaltainen omasta Mökistä tulee pian kohtausja muiden mielestä täystylsimys paikka. Ei Nes. tyhjästä taa sivulle 221 ser ole kirjoittanut asti, ja silloinkin mitään romanssitakipsiin pannun jalrinaa kohtalon yhteen saattamien vanhahkon kansa kanssa puolitehoimiehen ja nuoren tytön suhsena. Linna-raitista voi tulostaa paperille pdf-version, joka sisältää kartan Väinö Linnan Tampereesta sekä kohteiden esittelyt. A4 MEDIA NETTISIVUSTO Väinö Linnan Tam- pere on uudenlainen opas Linnan henkilöön ja maailmaan. Kesällä ilmestynyt Poliisi tosin pitää Harry Holen kohtalon piilossa pitkään, mutta kun Oslossa riehuu taas yksi sarjamurhaaja, on poliisikoulun opettajaksi siirtyneen Harryn aika palata kentälle. Sieltä löytää leläpi käy. vähdyspaikan huumeSuhteen luonteesta tietenkin harhautuu vieroitushoitolasta perättömiä kuvittarpeekseen saasser e N n telemaan Barbanut tyttö . Sen kautta voi vierailla Tampereella niillä paikoilla, jotka liittyvät tiiviisti Väinö Linnan elämään ja työhön: hänen ensimmäisellä asuinseudullaan Amurin kaupun- ginosassa, hänen asunnoissaan, hänen työpaikallaan Finlaysonin tehtaalla, kaupunginkirjastossa, kirjastonjohtaja Mikko Mäkelän tuolloisessa kodissa, Pohjantähtinäytelmät kantaesittäneessä Tampereen Työväen teatterissa, Linnan haudalla. Nettisivustolla on näillä autenttisilla paikoilla kuvattuja videoita, joilla esiintyvät Väinö Linnan hyvin tunteneet henkilöt. Esimerkiksi kirjailija Jaakko Syrjä kertoo Tuntemattoman sotilaan synnystä Linnan tuolloisessa asunnossa ja näyttelijä Eila Roine muistelee Linnan Pohjantähtinäytelmien tekemistä. Väinö Linnan Tampere on osa kaupungin kulttuuriraittiverkostoa. Johnny Kniga, 517 sivua. STIAN ANDERSEN Hannu Hurme kai.hirvasnoro@kansanuutiset.fi Jo Nesbø 19. jonka a k Hå rottikin, jonka elämä kokee näin i r a t on mes k uv aa n mumyös mullistukään m e is kaan astumista sen. jä h ny saamme odotEi, ei. Muut Harry Hole -romaanit ovat itsenäisiä kertomuksia, mutta uutuutta on vaikea ymmärtää lukematta edellistä. Vamma ei pidä tunnolteesta. Dekkarikaavasta Nesbø poikkeaa siinäkin, että molempia hän päästelee surutta pois päiviltä, kun kirjan juoni sitä vaatii. Poliisi jatkaa edellisen kirjan Aave tarinaa. Hän jätti vuosi sitten kovia kokeneen Harry Holen maahan makaamaan luoti päässä ja kaksi rinnassa. Nesbø ei dekkareissaan noudata tavanomaisia kaavoja, joten lukija jäi aidosti epätietoiseksi siitä, oliko tämä loistavan kirjasarjan loppu. No eihän se ollut. Suomentanut Outi Menna. Sen sijaan hän on kirjoittanut lista komisariota poissa työpaikalta, vaikka edellisessä kirjassa alkanut siitä miten tärkeiksi toisilleen kaksi todella hyvänmakuinen suhde kuihmistä voi tulla. Tammi 2013. Harry Hole on supersankareiden sukua, vaikkakin haavoittuva sellainen. Nesbø viihdyttää ja kiihdyttää, koska on siinä niin hyvä. Ennen kuin miehen ja tytön yhteenosumisesta edes tiedetään, ollaan herätty vain ensin mainitun katoamiseen. Tytön olemassaolo, puhumattakaan näiden kahden yhteiselosta, on yllätys, joka vain sekoittaa tutkimusta. Ja loppuratkaisu. Hän toimii niin kuin moni samanlaisen onnenpotkun saanut eli irtisanoo vuosikymmenet kestäneen työsuhteensa. Sen lisäksi hän pääsee toteuttamaan haaveensa päästä hiljaisuuteen Håkan Nesser ?omassa paikassa?
Menestystarinan voi kokea Tukholman Djurgårdenissa. TEKSTI & KUVA Hannu Hurme 20 ABBA-FANIEN EI enää tarvitse tyytyä nostalgioimaan koti- sohvalla. Laulaa voi oman kopin rauhassa ja saa jopa arvostelun suorituksestaan. Oma huone sokkeloisessa museossa on omistettu museovieraan irrottelulle. Siellä voi useammallakin tavalla olla aktiivinen osallistuja. Siihen soittajan siis täytyy olla joku heistä. Abba-fanien pyhiinvaelluspaikka ei ole vain katselua tai kuuntelua varten. Tämä Abba-tähtien ääniopastus onkin yksi mielenkiintoisimpia piirteitä museossa. Vierailijat voivat kiertää kohteita ja kuulla artistien kertovan niistä omin sanoin. Arvio pohjaa tietoon, jonka mukaan Liverpoolin Beatles-museossa on vuosittain 600 000 kävijää.. Voi laulaa, voi tanssia, voi olla Abban viides jäsen. Esille on pantu erinomaisen laaja valikoima soittimia, valokuvia ja videoita. Voi laulaa, voi tanssia, voi olla Abban viides jäsen. vissa Tukholman Djurgårdenissä, Skansen-huvipuiston tuntumassa. Paikka on kaikin puolin oikea. Hän voi viedä kaiken kokemansa kotiin vietäväksi. Museossa on kaikkiaan 18 pistettä, joihin ladattuihin videoihin, äänitteisiin ja kuviin saa myöhemmin yhteyden museon verkkosivulta. Kävijöitä Abba-museoon odotetaan ensimmäisenä vuonna tulevan 250 000. Voi nousta lavalle hologrammihahmojen rinnalle ja olla se Viides. 379 miljoonan albumin menestystarina on nähtävissä ja kuulta- Abban jäsenet ovat läsnä muutenkin kuin kaiken tilan täyttävässä äänivirrassa. Sen ovesta astuva pääsee elämään kansanpuistoista maailmalle edenneen menestystarinan kuin uudestaan. Abban jäsenet ovat olleet mukana suunnittelemassa ja pitkälti myös rahoittamassa museota. Abban vuonna 1972 alkanutta ja kymmenen vuotta kestänyttä tarinaa seurataan näyttelyssä tarkkaan. Nyt heillä on paikka, joissa on mahdollisuus uppoutua jo ajat sitten tapahtuneesta kuolemastaan huolimatta elinkaartaan edelleen jatkavan suosikkiyhtyeen maailmaan. Toukokuussa Tukholmassa avattu Abba-museo on vastaus pitkään jatkuneeseen odotukseen. Omat huoneet tarvinneet kultalevy- ja esiintymisasuvalikoimat ovat vaikuttavia. Agnetha Fältskogin ja Björn Ulvaeuksen keittiö on rakennettu uudelleen tarkalla silmällä, samoin maisema, joka avautui sen Tukholman saaristomökin ikkunasta, jonka edessä miesabbat yhtyeen lauluja synnyttivät. Sanoin ja kuvin Björn Ulvaeus, Anni-Frid Lyngstad, Agnetha Fältskog ja Benny Andersson sekä puhelin, jonka numeron vain he tietävät. Aikamatka Abbamaailmaan » Kymmenen vuotta ja 379 miljoonaa levyä. He ovat kuultavissa kävijöille jaettavissa kuulokkeissa. Puhelimen numeron sanotaan olevan vain Abban jäsenillä. Tottakai käydään läpi myös tunnetut romanssit yhtyeen sisällä, vaikkakin molemmat ovat kuihtuneet. Yhden huoneen kulmassa on punainen puhelin, johon vastaaminen kannattaa. Museo on menestyksekkäälle ruotsalaiselle kevyelle musiikille omistetun keskuksen yhteydessä ja Skansenia pidetään maan kevyen musiikin ykkösnäyttämönä. Museo ei ole millainen tahansa nostalgiamatka ruotsalaisyhtyeen huippuvuosiin. Alkuperäiseen muotoon rakennetussa studiossa on mahdollisuus miksata Abba-sävellyksiä uuteen uskoon. Uusinta kotona Uusinta uutta kaikin puolin modernissa Abba-museossa on keino, jolla museovieras voi ikuistaa käyntinsä
Lomat vietetään ?lasten ehdoilla. Järvi oli ihana savisen joen varrella kasvaneelle, mutta usein veden peitti sinivihreä levä. Sen verran kulttuurissamme on vielä tervettä aikuisuutta, että raivoavat lapsiaikuiset edustavat pientä vähemmistöä. Sosiaalinen ongelma tauti siis ei ole. Vartuttuaan lapsi saa pitkän ilmaisen peruskoulutuksen, ja koulussa ilmaisen aterian. Jokainen saa lapsilisää, sairasta lasta saa jäädä hoitamaan kotiin. Rankatkin psyykkiset ongelmat lisääntyvät, eikä ole fysiikassakaan hurraamista: lasten kakkostyypin diabetes ja sairaalloinen ylipaino lisääntyvät, laaja-alaiset allergiat puhkeavat. Rahasta huudetaan koko ajan, mutta eikö nimenomaan rahaa ole satsattu ja ongelmien takia satsataan enenevässä määrin. Opettajilla on korkea koulutus, ja ongelmissa saa lääkärin ja kuraattorin apua. Koulussa ei ?viihdytä?, päihdeongelmat alkavat murrosiässä, päiväkotilapsetkin kärsivät aggressiivisuudesta ja kiusaamisesta, koululaisista puhumattakaan. Kolumni / Tuula-Liina Varis Aikuisuus hukassa? SUOMEN LASTEN asiat eivät koskaan ole olleet niin hyvin kuin nyt. Lastenkulttuuriksi ei enää käsitetä sitä, mitä lapset tekevät, vaan sitä mitä aikuiset tekevät lapsille. Vika on muualla, eikä sitä korjata rahalla. Jos ei lihonut, se oli oma vika, ja siitä läksytettiin. Hän ei osaa erottaa tarpeitaan mielihaluistaan. Järvi kukkii, järvi kukkii! huusivat lapset ja syöksyivät leväpuuroon. Mutta kuinka kauan? Kirjoittaja on Joensuussa asuva kirjailija. 21. kiertelemällä kalliita huvipuistoja ja muita maksullisia hauskanpitopaikkoja. Jos ohjausta tarvitsevan lapsen isä ja äiti kiusaavat vuosikausia koulun rehtoria valituskirjein, rikosilmoituksin ja loukkaavin puhelinsoitoin, ovatko tällaiset ihmiset aikuisia. Eikä entisaikaista lasten kulttuuria enää olekaan; kerrostalojen ja omakotialueiden pihoilla eivät leikkiäänet kajahtele. Rahaa on käytetty, eikä raha ole ongelman ydin. Äitini synnytti esikoisensa talvisodan alla ja kaksoset jatkosodan pahimpana nälkävuonna. Vanhemmat elävät höttömedian maailmoissa, haaveissaan kuin lapset. Makea maistuu. Lasten olisi opittava kommunikoimaan muiden ihmisten kanssa ja hoitamaan omat asiansa itsenäisesti. Mutta miten he oppivat, jos perheen aikuisetkaan eivät osaa? Koulut ovat alkamassa, ja sen kunniaksi Iltis on taas julkaissut karmeita tosielämän kertomuksia siitä, miten vanhemmat kohtelevat lastensa opettajia, yhteiskunnan ehkä arvokkainta ammattikuntaa. Iltaisin raavittiin ihottumaa nahka verille, eikä sen muuta hoitoa katsottu tarvitsevankaan. Lapset punnittiin sekä ennen että jälkeen kesäsiirtolan, sillä tarkoitus oli lihoa. tarkoitetun ihmisen, joka ei pysty kasvamaan aikuiseksi. Lapsilisistä ei tiedetty mitään, ruoka oli kortilla, ja niinpä aliravitun äitini yllättäen saamat kaksoset olivatkin kuolla nälkään heti synnyttyään. Keittäjätäti annosteli kuupalla ämpäristä velliä, puuroa ja hernesoppaa vuoropäivin, voileivät ja maidot piti tuoda kotoa. Kuri oli yhtä kova kuin koulussa, mutta koti-ikävä vielä kovempi. Oli nirsoiltu ruoan kanssa, ja se oli suuri synti. EN KAIPAA noita aikoja sen enempää kuin ihminen lapsuuttaan välillä kaihoten muistelee, mutta usein tulee mieleen, että sellaista kuin meillä oli puoli vuosisataa sitten ja vielä paljon köyhempää on tänä päivänä miljoonilla maailman lapsilla. Hyvinvointiyhteiskunnan huolenpidossa elävät suomalaislapset ovat todella pieni vähemmistö ihmiskunnasta. JOKAINEN LAPSI Suomessa syntyy toivottuna. Lehtien syntymäilmoituksista päätellen lapset syntyvät hartaasti kaivattuina ja kauan odo- tettuina, prinsseinä ja prinsessoina, ihanina aarteina. Mutta mitä heille tapahtuu muutamassa vuodessa. Talven ruispuolukkapuuron saannin turvaamikseksi jokaisen piti syksyllä tuoda puolukoita kotoa koulun tarpeeseen. Vaikka kaikessa kansan tulevaisuuden kannalta järjenvastaisesti säästetään, perusrakenne on pysynyt. Jos äitivainajalleni olisi kerrottu tästä lasten onnelasta, hän ei olisi uskonut korviaan. Hän ei osaa erottaa todellisia tunteitaan impulsseistaan ja a?ekteistaan. Ongelma on se, että aikuiset eivät ole aikuisia. MAAILMA ON kolportöörien ja spekulanttien käsissä; siitä on rakentunut markkinadiktatuuri, joka on luonut uuden, kuluttamaan ja ?viihtymään. Yhteiskunnan lisäksi myös vanhempien rahaa. hyväosaiset. Hoitaako aikuinen lapsensa käytöshäiriöitä sillä, että haukkuu opettajan huoraksi ja käskee hänen tunkea opetussuunnitelman perseeseensä? Opettajien mukaan vaikeimpia ovat usein ns. Leluja, vaatteita, urheiluvälineitä ja teknologiaa hankitaan röykkiöittäin, ja lasten harrastuksiin upotetaan suuret määrät euroja. Isät leikkivät samoilla leluilla kuin poikansa, äidit vaatettavat pikku tyttönsä seksikkäiksi pikku aikuisiksi. Heistä huolehditaan jo ennen kuin he ovat syntyneet. Tauti on aikuisissa, oireet lapsissa. Perhelegendan mukaan melkein polvillaan kerjäten kummitätini onnistui saamaan meijerin isännöitsijältä sen verran kermaa, että siitä sekoitetulla äidinmaidonvastikkeella siskoni ja minut saatiin elpymään. Ilmaisesta kouluruoasta säädettiin lailla, kun aloitimme kansakoulun. Kamalaa kalanmaksaöljyä pakotettiin nielemään kerran viikossa. Kesällä vähävaraisten perheiden lapset pääsivät kesäsiirtolaan, jossa nukuttiin parakissa kerrossängyissä ja syötiin samaa ruokaa kuin koulussakin, mitä nyt välillä saatiin kalasoppaa. Äitiysvalmennus on kehittynyttä, äidin ja sikiön terveydentilaa tarkkaillaan, terveysvalistusta jaetaan, vaikeatkin synnytykset päättyvät onnellisesti, ja käsittämättömän pienet keskoset osataan hoitaa elinkelpoisiksi. Vauvaperhettä avustaa kattava neuvolaverkosto. On äitiyspäivärahat, äitiys-, isyys- ja vanhempainlomat, pitkät hoitovapaat, subjektiivinen oikeus päivähoitoon. Median ja tutkimustenkin ja valossa tämän mainion maan lasten ongelmat kasvavat ja pahenevat
22
loso. Paljakan luonnonpuistoalue on etelästä Pohjois-Suomeen tultaessa ensimmäinen iso luonnonmetsäalue. Metsän hiljaisuudessa pohditaan urbaanin elämäntavan ilmiöitä » Tämän päivän taivaanrannanmaalareita ovat jatkuvaan talouskasvuun uskovat. TEKSTI & KUVA Juha Drufva HELSINKILÄISET Antti Majava ja Alma Heikkilä etsiske- livät Kuvataideakatemiasta valmistuttuaan 2009 luonnonmetsäalueita, joissa voisi kuljeskella pitemmänkin matkaa. Majava löysi satelliittikuvista Hyrynsalmen Paljakanvaaran alueen, jossa oli noin 30 000 hehtaaria käsittävä tumma läiskä. Alue on ensimmäisiä oikeaksi metsäksi luokiteltavia alueita etelästä tullessa. Roolit ovat kääntyneet päälaelleen, ainakin meidän tapauksessamme. Luottamus on mennyt insinööri- ja ekonomivetoiseen yhteiskuntaan ja sen tarjoamiin tulevaisuuden näkymiin. Majava tähdentää, että kansantaloustieteilijä Joseph Schumpeterin (1883?1950) kehittelemä talouden jatkuvan kasvun luova tuho on karannut käsistä, koska sillä ei ole enää mitään suhdetta reaalitalouteen. . Nykyisin harjoitettavassa neonklassisessa talousteoriassa ei ole mitään mainintaa taiteen ja kulttuurin merkityksestä. Siksi ainut tehokas tapa vastustaa talousteorian valtavirtaa on kyseenalaistaa neonklassisen talousteorian oletukset ja lähteä keynesiläiseen suuntaan. 23. Meitä ei kiehdo niin paljoa perinteinen maaseutumaisuus tai pikkukaupunkimaisuus. Jatkuvaan talouskasvuun perustuva ideologia on puolestaan täysin utooppinen kuvitelma. Luonnon metsässä on intensiteettiä, kuten suurkaupungissa. Miten silloin yhteiskuntarauha säilytetään? Tähän mahdollisuuteen pitää ehdottomasti varautua. Kahtiajakautunut minuus Antin mukaan kulttuuri ja taide voivat luoda ja tuoda elämään mielekkyyttä ilman, että se liittyisi pelkästään talouskasvuun. . Tämä oli harvinainen löytö. Martin Heiddegerilla (1889?1976) on paljon luontosuhdepohdiskeluja. Luonnosta lähdetään etsimään lähtökohtia välttämättömään muutokseen. Siellä on neljännes puista elossa, neljännes keloina, neljännes katkenneina kantoina ja nojokonkeloina, neljännes maapuina pitkällään. Paljakanvaaran näkötornin toisella puolella on jo isot aukot, mutta Paljakanvaaran luonnonmetsässä kulkija voi vielä nauttia Linkolan kuvaamasta metsätyypistä. Äänimaisemaa ei liikenteen melu sekoita. Majava sanoo nauttivansa suurkaupunkiympäristöstä, mutta kuvataideakatemiasta valmistuttuaan pariskunta halusi suurkaupungin vastapainoksi aitoa erämaaympäristöä. . Vasta 1990-luvun loppupuolella annettiin lupa hakata metsiä näinkin korkealta. Meidän taiteilijoiden ja tutkijoiden on kyettävä vastaamaan siihen järkevästi tieteen ja taiteen yhteistyön voimin. Luova tuho karannut käsistä Nykyinen kulutuskulttuuri ei pohjaudu järkeen vaan markkinoiden luomiin mielikuviin kulutusroinan lisäämisen tarpeellisuudesta. . Parhaimmillaan koulussa oli 60 oppilasta. Hakkuita odotettavissa Paljakanvaaralle tultiin sodan jälkeen valtion savotoille, ja alueelle perustettiin lukuisia asutustiloja. . Siksi on vaikea tuottaa sellaista kieltä, mikä kuvaisi toisenlaista ihmisyyttä kuin kuluttaja-ideologiaan liittyvää. Siksi taiteilijalle kriittiset käytännöt ovat elintärkeitä, kuten kaikkien ajattelukykyisten kansalaisten on vaalittava kriittistä ajattelua ja sen pohjalta muotoutuvia käytänteitä siitä huolimatta, vaikkei yhteiskunta niitä tukisikaan. Taloustieteilijä J.M. Perustavanlaatuisissa kysymyksissä on siirryttävä kuluttajuudesta ja tavarafetisimistä takaisin ihmisyyteen ja ihmisyyden ulkopuolella olevaan. On luotava strategia, missä ihmisten elämän mielekkyys liittyy muuhun kuin jatkuvaan vaurauden kasvuun. Se on toiveikkaampi tilanne kuin käpertyä abstraktin taloushirviön kainaloon. Yksi kehitystä jarruttava tekijä Majavan mielestä on, miten ihmisten työelämä-minä ja siviilielämä-minä eroavat toisistaan ja ovat usein hyvin ristiriitaisia keskenään. . Se edustaa hulluutta ja mielipuolisuutta. Siihen viittasi vuoden 2012 näyttelymme alaotsikko THE GREAT OUTSIDE. Insinöörikulttuuri ei pysty yksin korjaamaan niitä ekologisia ja sosiaalisia vaurioita, joita se on aiheuttanut. Majava korostaa, että on vaarallista roikkua entisissä luuloissa ja elämäntavoissa ja toivoa, ettei tapahtuisi mitään järisyttävää. . Kun kohtaamme EU:n talouskomissaarin, kohtaammeko muuta kuin talouden abstraktiot? Majava kertookin, että näyttelyn avulla halutaan luoda katse aikamme hallitsevan talousmetafysiikan tuolle puolen, säästölinjojen ja talouskasvupuheen yli, ohi ja ympäri. Mustarinda tarkoittaa paitsi karhua myös mustia vaaroja. Utooppinen kuvitelma Majava pohdiskelee, että taiteilijoiden kiinnostuminen luonnosta liittyy suuriin yhteiskunnallisiin eksistentiaalisiin murroksiin. . Luonto auttaa ymmärtämään urbaaneja kaupunki-ilmiöitä. Muutakin elämää kuin talouselämää Mustarindan tämän kesän taidenäyttely Talouselämä pyyhkii otsikostaan talous-nimen yli, koska planeetalta on sentään löydettävissä vielä muutakin elämää kuin talouselämää. . Keynes (1883?1946) piti tärkeänä, että yhteiskunta tukee taidetta. Taivaanrannan maalarin hommia eivät tee enää taiteilijat vaan ekonomit ja insinöörit. Luonnosta on mahdollisuus etsiä ja löytää uusi ymmärrys uudenlaiseen ihmisyyteen. Mustarinda-seuralaiset eivät usko, että nykyisiä globaaleja ekologisia, sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia voitaisiin korjata tai ratkaista pelkästään teknologian avulla. . Taiteeni aiheet ovat urbaaneja, en juuri tee luontoon liittyviä teoksia. Korkeiden kuusien alla kulkiessa on kuin kulkisi pilvenpiirtäjien välissä. Myöhemmin seuraan tuli mukaan ympäristötieteen maisteri HannaKaisa Hellsten. Mustarindan taiteilijatalo sijaitsee Paljakan vaara-alueella 23 kilometrin päässä Hyrynsalmen kirkolta, yli 380 metriä merenpinnan yläpuolella. Esimerkiksi . Talouselämä voi olla itse elämän kannalta haitallista. Esimerkiksi hallituksen tulevaisuuselonteko ei ota huomioon, mitä tapahtuu, jos talous ei kaikista yrityksistä huolimatta kasvakaan odotetulla tavalla, eli muita EU-maita nopeammin. Luonnonsuojelualue on suljettu ja sinne pääsee vain yhtä reittiä. Vuonna 1977 syntynyt Antti Majava ja hänen vaimonsa Alma Heikkilä asuvat puolet vuodesta Helsingissä ja toisen puolen Paljakanvaaralla. . Pariskunta osti alueelta Paljakan vanhan kansakoulun. Mietittyään miten rakennusta voisi parhaiten hyödyntää, he perustivat Mustarinda-seuran, joka tarkastelee ekologian ja yhteiskunnan ajankohtaisia kysymyksiä taiteen ja tutkimuksen näkökulmista. Taiteilija ei voi enää edustaa luovaa hulluutta vaan vastavoimaa taloudellisille ja teknologisille utopioille. Kouluna 1950 rakennettu talo toimi vuoteen 1971 saakka. Paljakanvaaran metsät säilyivät suurilta hakkuilta, koska näitä ei luettu talousmetsien piiriin, koska ne sijaitsevat yli 300 metrin korkeudessa meren pinnasta. Monet hahmottavat kesämökin laiturin nokassa elämän suhteellisuuksia ja realiteetteja, mutta tämä pohdiskelu ei näy eikä kuulu päättäjien työssä ja tavoitteissa. Onneksi vielä täällä ei ole hakkuita aloitettu, mutta se vaara on koko ajan olemassa, Majava kertoo. Pentti Linkolan mukaan todellisessa suomalaisessa metsässä on kymmenkunta puulajia ja kaikki ikäluokat sirkkataimista 400-vuotiaisiin petäjiin. Emme halua elää utopioissa ja pilvilinnoissa vaan Kuuset kuin pilvenpiirtäjiä Paljakan luonnonpuistoalue on etelästä Pohjois-Suomeen tultaessa ensimmäinen iso luonnonmetsäalue. Pohdin metsän hiljaisuudessa urbaaniin elämään liittyviä asioita. Keynes korosti, että taide ja kulttuuri ovat yhteiskuntia koossa pitäviä voimia. Tämä on tärkeä viesti erityisesti yhteiskuntien kriisiytyessä. Hän piti taloutta ihmisen palvelijana, eikä kuten nyt, taiteilijaa talouden palvelijana. . Kirjat meillä on täällä Hyrynsalmella. Nykyinen kulutuskulttuuri ei pohjaudu järkeen vaan markkinoiden luomiin mielikuviin. arkirealismissa. Tämä on työpaikka meille, vaikkei tämä elätäkään. Joudumme tekemään myös muuta työtä
Jos onkin syytä yhtyä Lindblomin siihen ajatukseen, että presidentin valtaoikeuksia on karsittu liikaa, niin pitääkö tämän arvion nousta eurokriisin olemuksen erittelystä. sekä USA:n asuntorahoitusmarkkinoilta alkanut kriisi että eurokriisi . Ehkäpä uusliberaali poliittinen kulttuuri ja moraalikato siksi ovatkin likipitäen synonyymeja. Tässä katsannossa sekä ylivelkaantuneet yksityistaloudet että ylivelkaantuneet valtiontaloudet näyttäytyvät uusliberaalin poliittisen kulttuurin uhreina. . Selitystä tulee etsiä päivänpolitiikan moraalista, kun toisiinsa liimautuneet puolueet rakensivat reformikilvallaan aina vain syvempään velkaantumiseen nojaavaa hyvinvointia. Kaksi perättäistä talouskriisiä . näyttäytyvät uusliberaalin poliittisen kulttuurin katastrofeina. 24. on vaikea selittää yhteiskuntapolitiikkaan pesiytyneiden uusliberaalien virtausten avulla. Kirjat Jokin huojuu, mutta onko se tasavalta? » Seppo Lindblomin kirjan Huojuva tasavalta kärki kohdistuu Suomen poliittiseen järjestelmään. Kalevi Suomela arvioi teoksen. SEPPO LINDBLOMIN tuore kirja Huojuva tasa- valta on hämmentävä lukukokemus. Uusliberalismihan ei ole ensisijaisesti vain taloudellinen, vaan ensisijaisesti poliittisen kulttuurin ilmiö. On ollut uusliberaali poliittinen uskomus, että talouden, olletikin rahoitusmarkkinoiden, tulee saada toimia ilman julkisen vallan asettamien pelisääntöjen sääntelyä ja saada kaikessa rauhassa muun muassa innovoida erilaisia velkakirjojen johdannaisia. Euroopan unionin byrokraattinen valvonta taas osoittautui sokeaksi sille, miten moraalille saattoi käydä pankkitiskin kummallakin puolen.? Totta ja oleellista! Mutta jos hyvinvointivaltion rakentamista tai ylläpitämistä velaksi ei olekaan syytä nimittää uusliberalismiksi, niin ?nanssimaailman moraalikato kuuluu hyvinkin tuon nimikkeen alle. Mielestäni ei, mutta juuri siitä Lindblomilla kuitenkin on paljon sellaista sanottavaa, jota on syytä pysähtyä ajattelemaan. Siinä yhdistetään kaksi asiaa tavalla, jota kukaan muu ei ole huomannut tehdä. Jos useat eurooppalaiset hyvinvointivaltiot ovat nyt kriisin kourissa ja pelastusrintamakin lähes piippuun saakka velkaantunut, niin sitä ilmiötä . Finanssimaailman moraalikato antoi puolestaan tilaa ja vauhtia näille pyrkimyksille. Siksi pitkähkö sitaatti kirjan esipuheesta on paikallaan: ?Kun selityksiä luottoekspansiolle on haettu, tuntuu joskus unohtuneen se seikka, että pankkitiskillä on aina kaksi puolta, luotonantajan ja luotonottajan
Ei myöskään tärkein demokraattinen syy kannattaa selkeillä valtaoikeuksilla varustettua tasavallan presidentin virkaa ole siinä tasapainomekanismissa, joka syntyy siitä, että on kansan valitsema parlamentti ja kansan valitsema tasavallan presidentti, mitä Lindblom korostaa sinänsä oikein. Oleellisinta on, että sekä sisäpolitiikka että ulkopolitiikka ovat näin kansanvallan demokraattisessa kontrollissa. Lindblom sivuaa tätä ongelmaa, mutta vain ohimennen ja tekee senkin ilman erityistä analyysia. Lindblomin huoli on yllättäen valtiosäännössä ja tasavallan presidentin valtaoikeuksissa. Otava 2013. Tätä tilannetta silmällä pitäen . Lindblomin perspektiivi on lukittunut päällä olevaan kriisiin. Eduskuntavaalit käydään sisäpolitiikan merkeissä ja tasavallan presidentin vaalit ulkopolitiikan merkeissä. Jos tasavallan presidentin virkaan katsotaan edelleen liittyvän liikaa autoritaarisia isähahmo-odotuksia, niin Lindblomin kirja ei niitä valitettavasti vähennä. Kolmantena ja ehkäpä tärkeimpänä tekijänä on maailmantalouden rakennemuutos, jossa Eurooppa on menettänyt nousevien talouksien rinnalla suhteellista kilpailukykyään, mikä voi merkitä jatkuvaa työttömyysongelman ja taloudellisen stagnaation kanssa sinnittelyä. Nämä syyt ovat todellisia ja siksi on sitäkin hämmästyttävämpää, että Lindblom keskittyy tarkastelemaan Euroopan unionia lähinnä vain Suomelta sopeutumista edellyttävänä uhkana eikä unionimaiden yhteisenä mahdollisuutena. tarvitaan Lindblomin mielestä sellaista presidentillistä johtajuutta, jota ei voi odottaa esimerkiksi pääministeriltä. Tämä kanta on omituisen alarmistinen (liioiteltujen vaarojen etsiminen). Hän tuntuu ajattelevan, että kaikenlainen EU:n institutionaalinen kehittäminen olisi syytä tulkita Suomen ulkopolitiikaksi. Jos se on totta . 272 s. 25. Viimeksi mainittuja on kavennettu liikaa. Tätä varoitusta on syytä mietiskellä muidenkin kuin sosiaalidemokraattien. Perimmältään kysymys kuuluu, onko vasemmistolla hyvinvointivaltion alasajolle ja sitä vain vastustavalle perääntymistaistelulle vaihtoehtoa? Lindblom näkee kolme syytä, miksi suomalainen . Usko tasavallan huojumiseen on myös liiallista alarmismia. Kyllä tasavallan presidentin valtaoikeuksien vähentämisessä tehdyt ylilyönnit voidaan oikaista ilman hätäkellojen soittoa. Kalevi Suomela SEPPO LINDBLOM: Huojuva tasavalta. Lindblom tuntuu olevan sitä mieltä, että on ollut virhe tulkita kaikki EU-politiikka sisäpolitiikaksi, johon presidentillä ei ole asiaa. Tämä kanta onkin itsestään selvästi järkevä sikäli kuin on kysymys EU:n ulkopolitiikan kehittelystä. KU:N ARKISTO Kestävyysvajeen ongelma Poliittinen järjestelmä koetuksella? Lindblomin kirjan kärki kohdistuu Suomen poliittiseen järjestelmään. hyvinvointivaltio on kroonisesti rahoitusvaikeuksissa. Tämäkin kanta on järkevä, koska Suomi on Euroopan unioniin valtiosopimuksella liittynyt suvereeni valtio. ja moni muukin . Mikään demokratia ei ole koskaan tullut toimeen ilman hallintoa hoitavaa byrokratiaa. Kysymys on siitä, ohjaako kansanvalta byrokratiaa vai päinvastoin. joko tilanteen hoitamisessa tai sen välttämisessä . ja minusta se on . Ensinnäkin se on jo lähes valmiiksi rakennettu. Toiseksi väestörakenne ja siihen liittyvä huoltosuhde ovat muuttuneet sellaisiksi, että verotulot eivät riitä kattamaan julkisen vallan menositoumuksia. Se taas on poliittisen tahdon ja osaamisen kysymys. Seppo Lindblom » Seppo Lindblom on entinen ministeri, keskuspankin johtokunnan jäsen ja Postipankin pääjohtaja. » 1960-luvulla hän oli Mauno Koiviston sihteeri ja tunnetaan vieläkin Koiviston läheisenä luottohenkilönä. että hän puhuisi perussuomalaisen nationalismin poliittiseen kulttuuriimme levittämästä asenneongelmasta. Jokainen perussopimuksen muutos rinnastuu valtiosopimukseen. Vaikka Lindblom toteaakin kohtuullisen selvästi kantansa näihin kahteen valtaoikeusongelmaan, niin hänen päähuolensa ei ole niissä sinänsä, vaan sellaisessa mahdollisessa (ja hänestä melko todennäköisessä!) kriisissä, johon Euroopan unioni ja sitä myöten laajemmin kansainvälinen yhteisö voi ajautua. Ehkä kannattaisi katsoa pidemmälle. Suuri hyvin toimiva sisämarkkina, jossa pidetään huoli koko väestölle tasaisesti jakautuvasta ostovoimasta, voi olla paras lääke kaikkiin kolmeen hyvinvointivaltion ongelmaan. Jos tasavallan presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa, niin totta kai Suomen kannanmuodostus EU:n ulkopolitiikkaan on myös Suomen ulkopolitiikkaa, ja sen tulee siksi kuulua tasavallan presidentin toimivaltaan. Lindblomin ajatukset menevät kuitenkin pidemmälle. Hän aloittaa eurokriisin erittelyllä ja puhuu sitten sen synnyttämistä kotimaisista ongelmista. niin silloin viime aikojen puheet pelastuspakettien takuista, yhteisvastuun turmiollisuudesta ja vain kurin kautta oikeudenmukaisesti tapahtuvasta normalisoitumisesta joutuvat uuteen valoon. Vasemmiston kannalta kysymys olisi siitä, miten rakennetaan sosiaalinen Eurooppa. Tässä katsannossa Lindblomin pelottelu sillä, että EU:n tiiviimpi talousliitto merkitsisi Brysselin byrokratiaa ja uhkaa suomalaiselle kansanvallalle, vaikuttaa omituiselta. Voisi odottaa, TOMMI TUOMI Lindblom kohdistaa sanansa ensi sijassa sosiaalidemokraateille, omille puoluetovereilleen, ja varoittaa että valtiontalouden kestävyysvajeeseen ei saa suhtautua vain jonkinlaisena teknokraattisena välttämättömyytenä, joka valitettavasti samalla merkitsee pakkoa luopua kaikenlaisista edistyksellisistä pyrkimyksistä ja suorastaan politiikasta
Se olisi varmasti myös lapsen etu vahvemmin kuin nykyinen äideille ja äitien työnantajille vastuun kasaava vanhempainvapaamalli. Heidi Komulainen Kuopio Lapset perhetyypin ja iän mukaan vuonna 2011 osuus kaikista perheistä, prosenttia 100 % yksinhuoltajaisän lapsi 80 % yksinhuoltajaäidin lapsi 60 % avioparin lapsi 40 % 20 % avoparin lapsi 0% 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 vuotta lapsen ikä LÄHDE: TILASTOKESKUS 26 Kansalaisilta pallo hukassa ymmärrä omaa tilaamme, niin tulevaisuuden suunnittelu on vaikeaa. Jos nuorten kiinnittyminen yhteiskuntaan katkeaa, siitä vasta katastro. Tässä näkyy toivottavasti myös puoluejohdon jonkinlainen huono omatunto ja valitettavasti pyrkimys peittää äänestäjiä halveksiva vaalilupausten rikkominen. Tiedän itse työttömänä, ettei hallituksen politiikka ole meitä auttanut. Väitän kuitenkin, että ilmiön juuret ovat paljon vahvemmin kiinni yhteiskunnallisessa ja sosiaalisessa maaperässä kuin äitien psyykessä. Tilastokeskuksen mukaan alle 18-vuotiaista lapsista Suomessa vuonna 2011 asui peräti 17,3 prosenttia yhden vanhemman perheissä. Selvä enemmistö heistä, eli 161 575 lasta (87,9 prosenttia) asui äidin luona ja vain 22 258 isän luona. Alle vuoden ikäisistä vauvoista 8 prosenttia asuu yksinhuoltajaäidin kanssa. Eihän näin voi jatkua loputtomiin. Oikeuksien mukana tulee yleensä myös vastuu. Näin ei tapahtunut ja käytännössä SMP loppui vaikuttajana, kannatus putosi. Työllisyyden parantaminen viennin kautta edellyttää palkkojen laskua vähintään kaksinumeroisella prosentilla ja yritysvoittojen kohtuullistamista. Keskustapuolue on hyvä esimerkki, miten hallitusvastuu kutistaa ja oppositiossa lihoo, kunhan muistaa haukkua kaikkea mitä hallitus tekee. On sekä nykyisen vanhempainvapaajärjestelmän epäoikeudenmukaisuuden että vanhojen vallitsevien asenteiden syytä, että niin moni isä jää huoltajuusoikeuksissa äitejä jälkeen. Viimeksi kuluneiden 11 vuoden ajan yksinhuoltajaäitien kanssa asuvien alle yksivuotiaiden lasten osuus on pysynyt ennallaan. viittaa puhtaasti naisen kehoon eikä diagnoosi synnytysmasennus sovellu isiin. Kansa ei hyväksy sitä, että syödään vain sen verran kuin tienataan. Siitä kärsii arviolta peräti 10?26 prosenttia äideistä. Kyllä yrityksiä syntyy, jos on kysyntää. Se ei ole missään demokraattisessa puolueessa syy erottamiseen. Myös palvelut kallistuvat. Tämä syö kaikki näennäiset parannukset, joissa niin sanottu vasemmistoliitto ?on rohkeasti mukana vaikuttamassa.? Mutta kukapa ministerin palkoilla jaksaisi näitä asioita tarkemmin pohtia. Yrjö Rosendal työtön teologian maisteri. Perussuomalaiset ovat rauhassa saaneet lihoa, ilman hallitusvastuuta. Muistamme PS:n edeltäjän SMP:n joka otti hallitusvastuun saatuaan suuren vaalivoiton ja luvattuaan poistaa työttömyyden kolmessa kuukaudessa. keskustelua C Keskustelu verkossa: www.kansanuutiset.? Yrttiaho ja Mustajärvi pitivät kiinni Vasemmistoliiton vaalilupauksista. Ongelma on puheentasolla siis paikallistettu paitsi sairaudeksi ja kuuluvaksi terveydenhuollon piiriin, niin samalla myös naisten kehoon eli naisten ongelmaksi. Vielä ei tiedetä kuitenkaan tarkasti, miksi joku sairastuu, ja toinen ei. ?Riskitekijöiksi. Ei ole järkeä, jos 50 yritystä perustetaan ja 50 lopettaa; tämä on suhteena toteutunut kunnissa, vaihdellen muutaman tapauksen suuntaan tai toiseen. Lehtosen Kalle Ylivieska Miksi jätin puolueen? DEMOKRATIAAN KUULUVAT paitsi enem- mistöpäätökset myös oikeus olla toista mieltä ja toimia vakaumuksensa mukaan. Kotimarkkinoita voidaan virkistää tulonsiirroilla kulutuskykyisille. syntyy. Kun ruuan ja lämpimän asunnon hankintaan kuluu aina vain vähemmän aikaa, ruuastakin Suomessa on varaa heittää roskiin parikymmentä prosenttia, USA:ssa jopa puolet. Jos esikoistaan saavalle pariskunnalle olisi alusta asti selvää, että vanhempainvapaan ensimmäinen vuosi tulisi, lain kirjaimenkin mukaan, jakaa tasan isän ja äidin kesken, niin monta eroa saattaisi jäädä tekemättä. Varmasti ?sairastuneita? äitejä ja yksinäisiä isiä olisi nykyistä vähemmän. Jokaisen, joka pitää naisten ja miesten välistä tasa-arvovaatimusta tärkeänä, tulisi suhtautua vakavasti nykyisen vanhempainvapaajärjestelmän uusimista koskeviin vaatimuksiin. 6+6+6- mallin käyttöönotto vahvistaisi sekä isien oikeuksia lapsensa huoltajina että vähentäisi äitien kokeman elämänmuutoksen syvyyttä. Kotitalouksien velkaantumisaste on kolminkertaistunut seitsemänkymmenluvulta 120 prosenttiin käytettävissä olevista vuoden nettotuloista ja päälle valtionvelka asukasta kohti yli 16 000 euroa. Olemme yhdessä luoneet järjestelmän joka menee jumiin, lamaan ja katastro?in, jos talous ei kasva. Demokratia on siitä huono järjestelmä, että jos sanoo niin kuin asia on ja mitä pitää oikeasti tehdä, ei tule valituksi mihinkään hallintoon. Vaalit alkavat muistuttaa huutokauppaa: kuka eniten lupaa kaikkea kaikille, saa kansan äänet. Koska kahden vanhemman perheissä asuu 92 prosenttia, eivät yksinhuoltajaisät yllä edes yhden prosentin osuuteen alle vuoden ikäisten lasten kanssa asuvien joukosta. Yllytetään keksimään tavaroita, joita mainonnalla yritetään tehdä tarpeelliseksi suorastaan elintärkeiksi, kuten puhelimet. Näyttää siltä maailmanlaajuisesti, ettei velkaantumiselle ole muuta vaihtoehtoa kuin konkurssi. Se ei ole missään demokraattisessa puolueessa syy erottamiseen. Tämä oikeus on valitettavasti kansanedustajiltamme hävinnyt mittavien erottamisprosessien myötä, joiden tarkoituksena on säilyttää kepeät salkut hallituksessa. Samalla puolueesta tehdään kokoomuksen ja demareiden sisäsiisti kaveri, jolta tuskin jatkossakaan löytyy eväitä uskottavaan oppositiopolitiikkaan. Sanottakoon vielä kerran, että Yrttiaho ja Mustajärvi pitivät kiinni Vasemmistoliiton vaalilupauksista. Yrjö Rosendal KU:N ARKISTO » Jokaisella Synnytyksen jälkeinen masennus lapsella on oikeus tuntea oma isänsä siinä missä äitinsäkin. SYNNYTYS- TAI synnytyksen jälkeisellä masennuksella tarkoitetaan äidin synnytyksen jälkeen kokemaa masennusta. On luotava järjestelmä missä tulot pienenevät kaikilta laskukausina eikä vain osalla kansalaisista, jotka joutuvat suorastaan nälkä kuurille. Esimerkiksi jättäytyminen pois työelämästä lapsen vuoksi, edes nykyisen laissa turvatun isäkuukauden ajaksi, vahvistaisi jo huomattavasti isien asemaa huoltajana . jos ei muuten, niin ainakin omien lasten ja lapsen toisen vanhemman silmissä. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että jokaisella lapsella on oikeus tuntea oma isänsä siinä missä äitinsäkin. luetaan aiemmin sairastettu masennus, kumppanin tuen puute (tai kumppanin puute), vaativa vauva, sairasteleva vauva, äidin omat lapsuusajan traumat tai elämäntilanteen huonoksi kokeminen. Nainen kuitenkin voi kärsiä synnytysmasennuksesta vaikka mikään edellä mainituista seikoista ei hänen kohdallaan pitäisi paikkaansa ja vaikka mitään erikoista tai havaittavaa syytä olisi. Termi ?synnytys. Arvonlisäveron korotukset ovat nostaneet ruoan hintaa ei-progressiivisesti. Siispä pienten lasten vanhempien eroja ei voida tarkastella huomioimatta naisten ja miesten välisen tasa-arvon toteutumista. Samaan aikaan, kun Suomessa on alettu ?keskustella enemmän synnytyksen jälkeisestä masennuksesta?, on keskustelu kiihtynyt myös isien oikeuksista. Tulonjakoa tasaamalla saadaan lyhyellä aikavälillä työllisyyttä parannettua. Nyt yritetään yllyttää yrittäjäksi, mutta pitää muistaa, että tavaroille ja JOS EMME Kirjoittaja arvioi yrityksiä syntyvän kysynnän mukaan. palveluksille tarvitaan ostajia. Tämä on myrkkyä kotimaiselle kulutuskysynnälle ja nostaa työllisyyttä viiveellä. Puheet innovaatioista ja uuden keksimisestä ovat rukoilua: korkeampia voimia apuun
Siis entisen Yrjö Hakasen syliin. Hakasen poppoo ei ole radikaalilla tyylillään, kansalaispalkka 1 500 euroa jne saanut yhtään lisää kannatusta. Minä en usko pätkääkään siihen, että torvet soiden lähtö hallituksesta nostaisi kannatusta. Johan tässä oltiin melkein 10 vuotta oppositiossa haukkumassa kapitalistia, mutta eipä noussut kannatus. Tuunari AHON PORVARIHALLITUKSEN KOKO NS. Ei riitä, että kosmeettisesti tehdään vasemmistolaisuuden nimissä jotain päätöksiä vaan on ruvettava vaatimaan suitsia markkinavoimille. On uskallettava reilusti vaatia sekataloutta, tuloerojen vähentämistä, ja muuten vain oikeudenmukaisem- paa ja inhimillisempää yhteiskuntaa. Se onnistuu vain hylkäämällä nykysuuntaus ja ottamalla yksinkertaisesti järki käteen. Jos vasemmistoliitto ei radikalisoidu tilanteessa jossa koko kapitalismi on kriisissä, ihmiset aktivoituvat Etelä-Amerikassa ja Etelä-Euroopassa, on aika jättää hyvästit. Jos nimimerkin käyttö on perusteltua, kirjoittajan nimi on kuitenkin saatettava toimituksen tietoon. Myös verkkosivuilla keskustellaan. Jokaisesta verkossa julkaistusta uutisesta voi avata keskustelun. Se oli kansan hätähuuto inhimillisemmän politiikan puolesta. vasemmiston tila on niin kehno nyt, että tilanne kärjistyy jo olemassaolotaisteluksi. Pääsääntöisesti julkaisemme vain omalla nimellä kirjoitettuja tekstejä. kannatus on laskenut tasaisen varmasti. Vasemmistopuolueisiin ei enää löydy uskoa, ei äänestäjistä, ja yhä vähemmän myös omista jäsenistä. Linjasta irtautuminen tekisi tunnetuksi myös vasemmistolaisen vaihtoehdon. Parhaassa tapauksessa tämä voisi johtaa hallituksen hajoamiseen ja uusiin vaaleihin tilanteessa jossa tyytymättömyys nykymenoon voisi persujen ja kepun ohella kanavoitua myös VL:oon. Ari Rusila MIELESTÄNI TULEVANA OLENNAINEN JA tärkein syy vasemmiston kannatuksen laskuun on yksinkertaisesti se, että suomalaisen työväenluokan ajattelumaailma on keskimäärin nykyisin hyvin porvarillinen tai jopa oikeistolainen. Yhteiskunnalliset virtaukset eivät taida sittenkään olla muutettavissa on o. Seura tekee kaltaisekseen. Jorma Mäntylä syksynä olisi (viimeinen) mahdollisuus terävöittää VL:n linjaa. Ja jälleen ollaan porvarihallituksen jäljiltä tekemässä inhimillistä politiikkaa, jakamassa verohelpotuksia suurkapitalistille. Puheenvuorot julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Jos jat- Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki seuraa kokoomuksen puheenjohtajan Jyrki Kataisen puhetta eduskunnassa. ketaan samalla myönnyttelylinjalla kuin viimeiset 40 vuotta, voidaan puoluepoliittinen vasemmisto Suomessa tätä vauhtia unohtaa. Toimituksella on oikeus lyhentää kirjoituksia. ?Radikaalien? SKP:n ja KTP:n yms. Tämä valitettavasti paljastuu näistä keskusteluista aika avoimesti. Vasemmistoliittoa rasittaa edelleen historiallisesti myös se, että puolueen edeltäjissä ei osattu tehdä riittävää peräeroa edesmenneeseen reaalisosialismiin. T. 1995 vasemmiston suurvoiton jälkeen kummankin ?vasemmistopuolueen. Sipilä 27. kannatuslukemat eivät näy edes tilastoissa. No, me kaikki tiedämme miten inhimillistä politiikkaa tekivät Lipposen hallitukset, joissa vasemmistoliittokin oli mukana. Myös Kreikan Syrizan malliin yhteistyön merkeissä ovet on avattava laajasti koko kapitalismin kyseenalaistavalle poliittiselle kentälle. Iivari ASIA ON niin kuin Iivari sanoo. Saa nähdä kumpi loppuu ensin: vaalikausi vai prosentit. Jarkko Autio JOS ARHINMÄKI on niin huono kuin väi- tätte (taitavat väittäjät olla lähinnä skp:n kannattajia), niin miksi kukaan teistä ei asettunut puoluejohtajaehdokkaaksi ja vienyt puoluetta sinne, minne teidän mielestänne olisi pitänyt viedä. Niin asiantuntijoiden kuin ns. Miksei sellaista haluta heille tarjota? Sampo Villanen perustelet vaatimuksesi vasemmistoliiton olennaisen raMILLÄ IHMEELLÄ KU dikalisoitumisen tarpeesta, kun virta näyttää vievän nykyisestäkin vasemmistosta oikealle. OSALLISTU KESKUSTELUUN lähettämällä kirjoituksesi postitse osoitteella Kansan Uutiset/Viikkolehti PL 64 00501 Helsinki, faksilla numeroon 09 759 60 301 tai sähköpostitse osoitteeseen viikkolehti@kansanuutiset.fi Juttujen enimmäismitta on 60 konekirjoitusriviä eli noin 3 000 merkkiä. Syksyllä myös voi tulla ajankohtaiseksi pankkeja tukevan europolitiikan ja kansalaisten tarpeiden välinen ristiriita niin Suomessa kuin muuallakin. Jos nykylinjalla jatketaan, niin vahvistuu käsitys nykypolitiikan juoksupoikana olemisesta ja vaaleihin meno hallituspolitiikan puolustajana ei lupaile edes siedettävää torjuntavoittoa. Kansalaiset haluavat vaihtoehdon uusliberalismille. Nykyinen uusliberalistinen kokeilu on haastettava ja tarjottava ja haettava vaihtoehto. suuren yleisönkin joukossa on aika yleinen käsitys sote- ja kuntauudistusten onnettomasta sössimisestä ja samaan aikaan opposition viritelmät asiasta näyttävät järkeenkäyviltä. Otteita näistä keskusteluista julkaistaan Viikkolehdessä. Verkkolehti on osoitteessa www.kansanuutiset.fi. Palautetta ja uutisvinkkejä voi antaa suoraan toimitukselle. Toimituksen puhelin: 09 759 601 Toimituksen faksi: 09 759 60 301 Toimittajilla on henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. Lisää yhteystietoja sivulla 2. Keskustelua verkossa Mikä selittää vasemmistoliiton 7,2 prosentin kannatuksen? puoluegallup kertoo, että keskustan kannatus on noussut yhtä suureksi kuin vasemmiston yhteensä. Vasemmistoliiton kannatus heinäkuussa oli 7,2 prosenttia, mikä oli kuluvan vuoden alhaisin mittaustulos. Kansan Uutisten verkkosivuilla tulosta on arvioitu yli sadan kommentin verran, ja keskustelu jatkuu. YLEN TUOREIN » Olemme kriisissä ja samalla tuo hallituskin on kriisissä. VASEMMISTOLIITON TULISI lähteä oikeis- tohallituksesta kapitalismia ja pääoman etuja ajamasta, tai sitten vain ruveta oikeasti ja rehellisesti tunnustamaan se tosiasia, että kapitalismille tarvitaan selkeä vaihtoehto. Kokoomusjohtoisessa hallituksessa oleminen kuluttaa sekä poliittisen kannatuksemme, poliittisen uskottavuutemme että poliittisen toimintamme tyhjiin. Porvarispuolueet tuntuvat imevän iillimatojen lailla viimeisetkin punasolut meistä ja kannattajistamme. Olemme kriisissä ja samalla tuo hallituskin on kriisissä. Ei tässä näytä olevan muuta vaihtoehtoa kuin tunnustaa tosiasiat ja irrota hallituksesta. Juhani Harjunharja YHTEISTYÖTÄ KOKOOMUKSEN kanssa on tehty kohta 18 vuotta, mistä hallituksessa yli 10 vuotta. -kytkimillä. Voin ollä väärässäkin, mutta arvelen, että hallituksen hajottaminen ei tässä tilanteessa toisi vasemmistolle merkittävää kannatuksen lisäystä. Jotain merkitystä saattaa olla sillä, mitä budjettiriihessä saadaan aikaan. Merkitystä olisi varmaan silläkin, jos lopettaisimme itseämme jalkaan ampumisen. Mauno Pasanen hirmutekojen jäljiltä vasemmisto nousi 40 prosenttiin ja 85 edustajapaikan yhteiskannatukseen
D ulkomaat Odotan keskustelua kaupankäynnin tilanteesta, uudistuksien tarpeista ja Euroopan ja maailman taloudellisesta sta tilanteesta. Muutama avainhenkilö pakeni ennen ratkaisevaa äänestystä ja mursi varmaksi vannotun 101 äänen enemmistön (200:sta). Tähän ?parlamentaariseen matematiikkaan. Kansalaisten tuki oikeistohallitukselle oli jo pitkäaikaisesti pudonnut pohjamutiin; vain 18?19 prosenttia väestä kannatti sitä. Ennen kaikkea Zeman halusi torjua oikeiston mahdollisuudet mitätöidä korruptiorikostutkinnat. Niissä voi odottaa suurta skandaalia lähiaikoina, väitti presidentti. Zeman kuitenkin lupaa tehtävän vaaleissa voittavan puolueen edustajalle. on uudelleen itsenäisten syyttäjien harkinnassa. Zeman totesi, että Rusnokin hallituksen kaatuessa hän ei nimeä ketään uudeksi pääministeriksi ennen kuin oikeiston rötöksistä tulee selkoa. Nyt uusien pikavaalien mahdollisuus tietysti muuttaa tilannetta. Enemmistö, joka luikki pakoon Oikeistojohtajat ehtivät jo syyttää presidentti Zemanin polkevan tai rikkovan perustuslakia tai ainakin perustuslakiin tähän asti liittyviä tapoja. Kun oikeistoenemmistö oli vuosien ajan sanellut päätöksiä tyyliin ?me teemme mitä tahdomme?, se nyt julistautuu parlamentarismin puolustajaksi presidentin hallintoa vastaan. Hurjimmat puhuvat perustuslaillisesta vallankaappauksesta. Zemanin kuukausi sitten nimittämä Ji?í Rusnokin väliaikainen asiantuntijahallitus kaatui parlamentissa keskiviikkona, kun yli puolet paikalla olleista äänesti luottamusta vastaan. Kuitenkin juuri oikeistolaiset voittajat kärsivät tuloksesta eniten. Heidän niin sanottu 101-enemmistöstrategiansa sortui äänestyskäänteissä. Oikeiston johtajaksi pyrkivä entisten ministereiden Karel Schwarzenbergin ja Miroslav Kalousekin TOP09-puolue ilmoitti tuloksen selvittyä yhtyvänsä sosialidemokraattien ja kommunistipuolueen vaatimukseen pikaisten uusintavaalien järjestämisestä. Parlamentin on nyt määrä purkaa itse itsensä. Romaneja vastaan suunnattujen mielenosoitusten kasvua seurataan huolestuneina jo Euroopan elinten tasolla. Tässä tilanteessa itsenäisten demokraattisten kansalais- ja vaihtoehtoliikkeiden merkitystä voi pitää korvaamattomana etenkin nuorten parissa. Näistä liikkeistä merkittävimpänä voi pitää kattojärjestö SpaS:a (Työn ja solidaarisuuden yhteenliittymä). Niissä demaripuolue johtaa 30?40 prosentin turvin. Kakkosena tulee kommunistipuolue 17?20 prosentein. Valtaosa oikeiston edustajista tuskin enää palaa palleilleen. T?EKIN VASEMMISTOLAISEN Zeman voittaa niin tai näin Kaksi kuukautta sitten avoimeksi puhjennut T?ekin poliittinen kriisi syvenee, mutta kokonaisuus epäilemättä pysyy vankasti presidentti Zemanin käsissä. 28 Rusnokin eroava hallitus jatkaa toimitusministeriönä, kunnes mahdollisten uusien vaalien jälkeen syntyvä uusi hallitus on valmiina nimitettäväksi. T?ekin perustuslaki antaa presidentille vapaat kädet nimittää pääministeriksi kenet haluaa. Zeman puhui parlamentille keskiviikkona. -TOP09 kerännee nyt uusia ääniä 15 prosentin lukuihinsa, kun taas ODS vaipunee entisestään, ehkä yksinumeroisiin lukuihin. Myös oikeistoradikaalien uusi järjestyminen on käynnissä. Korkeimman oikeuden kiistanalainen päätös tosin kielsi kansanedustajien rikostutkinnan, mutta kokonaisuus Hurjia puheita » Yhtyneen oikeiston rapautuneet rakenteet enää kestä. Paineita moneen suuntaan Uusien pikavaalien näkymä tuskin muuttaa jo vakiintuneita puoluekannatustuloksia. Ruotsin pääministeri Fredrik Reinfeldt Obaman vierailusta Helsingin Sanomissa 7.8. LEHTIKUVA/ MICHAL CIZEK T?ekin presidentti Milo. Nyt maa on menossa kohti uusia vaaleja. Yllätyskäänne T?ekissä: uudet vaalit » Hallitus kaatui keskiviikkona. Praha presidentin Milo. Hän kuitenkin muistuttaa olevansa ensimmäinen kansan suoralla vaalilla valitsema presidentti ja noudattavansa tällä valtuudella tunnollisesti perustuslain kirjainta. Keskiviikkona hän vetosi presidentti Václav Havelin vastaaviin tekoihin, joita oikeisto aikoinaan ihaili perustuslain luovina valtiomiestulkintoina. Äänestystulos osoitti, etteivät T?ekin yhtyneen oikeiston rapautuneet rakenteet enää kestä koetusta. Schwarzenbergin ?Anti-Zeman. vedoten oikeistojohtajat olivat vaatineet vanhan, kaatuneen hallituksen luomista uudelleen. Presidentti Zeman toisti parlamenttipuheessaan vastustavansa hanketta. Yhdessä ammatillisten keskusjärjestöjen kanssa se oli viime vuonna järjestämässä vuosikausiin suurinta, Prahaan Pyhän Václavin patsaalle kokoontunutta liki 100 000 osallistujan mielenosoitusta oikeistohallitusta vastaan. Päätoiminta tapahtuu kuitenkin SpaS:iin kuuluvissa kymmenissä yksittäisissä järjestöissä ruohonjuuritason kokoontumisina, tempauksina ja luentosarjoina. Kari Jyrkinen. Vielä keskiviikkona ruhtinas Karel Schwarzenberg uudelleen rinnasti nykytapahtumat vuoden 1948 kommunistikumoukseen. Zeman kieltämättä toimii omapäisesti
KU ?Suomen syöjä. Presidentin mukaan tasossa huomioidaan kansalaisten perustarpeet ravinnosta, vaatetuksesta ja sähkönkulutuksesta asumiseen. Vaikka ennustus ei ole . Uudistuksesta hyötyvät iästä, luokasta ja ammatista riippumatta kaikki kansalaiset, joiden toimeentulo ei kykene tarjoamaan heille ihmisarvoista elämää, Anastasiades ilmoitti tiedotteessa. Taatun minimitoimeentulon tason määrittävät Kyproksen tilastopalvelut ja Kansainvälinen työjärjestö ILO. ainakaan vielä . Piti vakuuttaa, että mahdollisen Natoon liittymisen jälkeen amerikkalaisilla on Suomen hahmossa uskollinen liittolainen. Siihen ei ole juuri lisättävää. Antero Eerola Kirjoittaja on toiminut Kansan Uutisten politiikan toimittajana ja Yleisradion toimittajana Moskovassa. 29. Suomessa meitä kiinnosti yhteiskunnan sisäinen tilanne, se ettei Suomi mennyt länteen ja että se olisi meidän ystävämme, Derjabin eritteli Iltalehden haastattelussa. Mediapelin taitaja Aina kiinni ajassa Itse muistan Derjabinin laajasti lukeneena herrasmiehenä, jolla oli aina aikaa suomalaiselle medialle. Haastattelin häntä useisiin suomalaislehtiin 2000-luvulla. Vanhasta Suomen syöjästä on tullut Suomen propagandisti, hän sanoi. vänä, kun täytin 30. ?Sittenhän me otamme konjakkia?, Derjabin sanoi, kaatoi lasit täyteen, jatkoi Euroopan turvallisuuspoliittisen tilanteen erittelyä ja tumppasi savukkeensa Natosta lahjaksi saamaansa tuhkakuppiin. Derjabin tiesi tarkkaan, miten lehdistön kanssa toimitaan. Mediaa taitavasti käyttänyt diplomaatti oli syvästi perillä vanhan asemamaansa asioista viimeiseen saakka. tällä viikolla muisteltu laajasti hiljattain edesmennyttä suurlähettiläs Juri Derjabinia. Derjabin kuoli elokuun 1. muistettu suurlähettiläs Juri Derjabin sanoi ryhtyneensä vanhoilla päivillään Suomen ylistäjäksi. Kyproksen presidentti Nicos Anastasiades ilmoitti heinäkuun lopussa, että maan sosiaalipolitiikka laitetaan kokonaan uusiksi. . Uuden Venäjän ensimmäisenä lähettiläänä Helsingissä 1992?1996 toiminut Derjabin olikin ehkä syvimmin Suomeen perehtynyt vanhan polven venäläisdiplomaatti. Juuri ulkoministeriössä Derjabin teki merkittävän karriäärin. Hän oli suuri ihminen. Ainoa ehdottoman välttämätön edellytys on, että työttömät eivät kieltäydy työtarjouksista ja osallistuvat valtion määrittämiin jatkuvan työllistämisen ohjelmiin, presidentti Anastasiades linjasi. Uudistuksesta hyötyi- sivät erityisesti matalapalkkaiset, itsensä työllistäjät, eläkeläiset ja vastavalmistuneet. Uudistuksessa ei ole kyse perustulosta, sillä tukea maksetaan vain niille, joiden tulot alittavat tietyn rajan. Nimimerkin mielestä Suomi saattoi olla puolueeton vain asioissa, jotka eivät koskeneet kahdenvälisiä suhteita tai Neuvostoliiton luoteisrajan ja Suomen puolustamista. . Uran kruunasi apulaispääsihteerin työ Venäjän kansallisessa turvallisuusneuvostossa, jossa pesti päättyi vuonna 2000. Työssään aina viihtynyt Derjabin ei kuitenkaan osannut jäädä eläkkeelle. KYPROS LUPAA TAATA TOIMEENTULON kaikille kansalaisille, joi- den tulot alittavat tietyn rajan. Kyseessä on negatiivinen tulovero, johon liittyy työttömien pakkoaktivointi. Derjabin ennusti delegaatiollemme Suomen liittyvän Natoon jo lähivuosina. -puhetta. Derjabin rinnasti Häkämiehen puheen Ronald Reaganiin, joka julisti Neuvostoliiton Pahan valtakunnaksi. Hänellä oli aina osuva näkemys ajankohtaisesta tilanteesta. Vuonna 2007 hän kommentoi KU:n haastattelussa puolustusministeri Jyri Häkämiehen (kok.) Washingtonissa pitämää kuuluisaa ?Venäjä, Venäjä, Venäjä. Haastattelut tehtiin usein hänen kotonaan Lounais-Moskovassa, sillä viimeisinä vuosinaan hän liikkui jo vaivalloisesti. Ensimmäinen KU:n haastattelu oli vuonna 2004 tismalleen samana päi- Tapasin Derjabinin toimittajavieraana myös vanhojen neuvostodiplomaattien Suomi-klubilla, joka kokoontui kerran Suomen Moskovan lähetystössä. . Toisaalta hän uskoi kokoomuksen lähettäneen viestiä Yhdysvalloille. . päivänä. » Olen edelleen Kekkosen kannattaja. Jevgeni Samoteikinille. Heille juuri presidentti Urho Kekkonen oli ?suomalais-neuvostoliittolaisten suhteiden kapteeni ja perämies?. . Olen edelleen Kekkosen kannattaja, Derjabin nauroi Kekkos-rintamerkki takinlävessään. Derjabin ei silti ollut vain menneiden muistelija. Hän selvästi nautti julkisuudesta. Vuonna 2005 vedimme Politiikan toimittajien yhdistyksen matkaa Moskovaan yhdessä Hufvudstadsbladetin nykyisen Venäjän kirjeenvaihtajan Anna-Lena Laurénin kanssa. Lisäksi uudistus sisältää aktivointitoimia työt- tömille. . toteutunut, Derjabin pääsi otsikoihin. Derjabinia ei voi ajatella ilman nimimerkki Juri Komissarovia, jonka suojista hän opasti 1960- ja 70 -luvuilla Suomea ulkopoliittiseen oikeaoppisuuteen. Komissarov painotti YYA-sopimuksen tulkinnassa erityisesti sen sotilaallista luonnetta. Hän saattoikin 2000-luvun vuosina käyttää asiantuntemustaan Venäjän tiedeakatemian Eurooppainstituutissa sen Pohjoismaiden osaston johtajana. Derjabinille ei selvästi ollut vastenmielinen häneen liitetty liikanimi ?Suomen syöjä?, vaikka tiettävästi ensimmäisenä nimitystä käytti Kekkosen aikainen äärioikeistolainen provokaattori, kustantaja Kauko Kare. Vanhoilla päivillään Derjabinista tuli suuri Suomen ystävä, joka kirjoituksissaan Venäjän lehdissä ylisti pienen länsinaapurin saavutuksia tieteessä, innovaatiopolitiikassa ja vähäisessä korruptiossa. . Hän ehti olla jopa Neuvostoliiton varaulkoministeri suurvallan viimeisissä vaiheissa. Nuori mies, teillä on mahdollisuus tavata harvinaisia mastodontteja Kekkosen kaudelta, hän sanoi ja esitteli minut itsensä Leonid Bre?nevin avustajana toimineelle SUOMESSA ON Vuonna 1992 Juri Derjabin saapui Helsinkiin Venäjän uutena Helsingin suurlähettiläänä mukanaan perheen koira Timo. oli Suomen ystävä LEHTIKUVA/ JUSSI NUKARI » ?Suomen syöjänä
Lapseton ykkösvaimo pitää elämäänsä nyt parempana kuin ainoana vaimona ollessaan. TEKSTI & KUVAT Kristiina Koivunen Kalari . Minulta kysyttiin, miksi suostuin toiseksi vaimoksi, vaikka olen niin nuori ja kaunis, että olisin päässyt ensimmäiseksi vaimoksi. Etsiessäni haastateltavia avustajani kysyi, haluanko haastatella kahta sellaista vaimoa, jotka ovat riidoissa keskenään vai sellaisia, jotka tulevat hyvin toimeen. . Wasira ja Nasrin jakavat aviomiehen » Wasiralla ja Nasrinilla on yhteinen aviomies, mutta he eivät valita kohtaloaan. Irakissa lapsia ei adoptoida. Koraanin ja Irakin lain mukaan miehellä voi olla neljä vaimoa. Irakissa olen kuitenkin tavannut naisia, jotka eivät ole katkeria siitä, että heidän miehellään on toinen vaimo. Onnettomiakin naisia toki löytyy. Tämä on minun kohtaloni, jatkaa kakkosvaimo Nasrin. Kutsun perheenjäseniä heidän etunimillään, koska Irakissa ei käytetä sukunimiä. 30 Wasira ei voi saada lapsia Sen jälkeen kun todettiin, ettei Wasira voi saada lapsia, Nasrin tuli taloon. Newzad Wali esikoispoika Mohammadin kanssa. Newzad Wali rakastui Wasiraan opiskellessaan poliisiopistossa. Siellä todettiin, ettei Wasira voi saada lapsia. Minunkin kannaltani tilanne on nyt parempi kuin ennen, kun ihmiset kysyivät koko ajan, että miksi en ole raskaana. Sen jälkeen Nasrin tuli taloon. Euroopassa ajatellaan, että aviomiehen jakaminen on naisen kohtaloista kurjin mahdollinen, vaikka muuten monenlaiset perheet hyväksytään. Olin aina yksin kotona, ja tunnelma oli kireä.. KUN AVIOMIEHENI otti toisen vaimon, ihmiset ihmettelivät, miksi hyväksyin sen, kertoo irakilaisessa Kalarin kaupungissa asuva kurdinainen Wasira. . He menivät naimisiin Wasiran valmistuttua ekonomiksi ja muuttivat Newzadin kotikaupunkiin Kalariin. Kun perheenlisäystä ei kuulunut, pariskunta hakeutui hoitoon istanbulilaiselle lapsettomuusklinikalle
Näitä avioliittoja ei aina rekisteröidä virallisesti. Usein näissä tilanteissa syntyy kovia riitoja, jotka ovat johtaneet jopa murhiin ja itsemurhiin, kertoo Dilpak Tahir. . Naisten yksin asumista ei hyväksytä, ihmiset juoruavat koko ajan. Monille naisille ryhtyminen toiseksi vaimoksi on ainoa vaihtoehto, hän jatkaa. Tällaiset avioliitot ovat kuitenkin vähentyneet huomattavasti uuden lain myötä. Dilpak itse on poikkeus, sillä jäätyään leskeksi hän ei solminut uutta avioliittoa, vaan asuu äitinsä, niin ikään leskeksi jääneen sisarensa Runakin ja opiskelijatyttärensä kanssa. Runak solmi avioliiton Iranin-Irakin sodan aikana 1980-luvulla. Jotkut naiset painostetaan hyväksymään toinen vaimo uhkaamalla heitä avioerolla, tietää Dilpak Tahir. . Hän kaatui ennen seuraavaa lomaa. Nasrin kertoo toimivansa samoin. 31. Hän on koulutukseltaan juristi. Ensimmäisen vaimon on allekirjoitettava suostumuksensa oikeudessa, jossa yritetään selvittää, toimiiko hän vapaaehtoisesti. Kurdistanin oikeustalot eivät ole mitään kumileimasimia. On vain yksi hyvä puoli: Kurdistanissa naimattomilla, eronneilla ja leskeksi jääneillä naisilla ei ole mitään keinoa elättää itseään. Daquq sijaitsee 150 kilometriä Bagdadin pohjoispuolella. Naimattomien naisten on asuttava veljen tai serkun luona tehden palkatonta kotityötä. kummallakin vaimolla on upouusi, samanlainen keittiö. . Päätämme yhdessä, mutta viime kädessä Newzad tekee ratkaisut, vastaa Wasira ja korostaa, etteivät Nasrin ja hän ole koskaan riidelleet. Hänen miehensä sai lomaa rintamalta, ja palasi sinne viikko häiden jälkeen. Miehen on esitettävä tästä lääkärintodistus, kertoo Dilpak Tahir. Tahir työskentelee Patriotic Union of Kurdistan -puolueen eli PUK:n kansainvälisellä osastolla ja toimii useissa naisjärjestöissä. Lisäksi Newzad antaa minulle joka kuukausi 200 000 dinaaria (120 euroa). Nasrin on käynyt peruskoulua viisi vuotta, mikä on Irakissa tytöille normaali määrä. Kunnioituksesta Newzadia kohtaan soitan aina ja kysyn hänen mielipiteensä, vaikka ostaisin vain teelaseja, kertoo Wasira. Ollessani itse Kurdistanissa töissä menin työnantajan tulkin kanssa Kalarin oikeustalolle rekisteröimään työsopimukseni sikäläisen tavan mukaan. Daquqissa on kaksi poliisipäällikköä, jotka ovat vuorotellen töissä kolme, neljä päivää ja sitten yhtä kauan kotona. Wasira on ammatiltaan kirjanpitäjä. . Käytän itse oman palkkani, ostin juuri uuden auton, hän kertoo. . Hän pudistaa päätään, aviomies vie hänet kaupungille, kun hänellä on asioita. . Kun hän saa lapsen, kaksi todistajaa voi vannoa oikeudessa, että pariskunta on ollut kauan naimisissa, ja lapsi rekisteröidään oikean äitinsä nimiin. Nasrin (vas.) sylissään tytär Soz ja Wasira edessään Mohammad. Nasrin nyökkäilee. Myös tämän haastattelun tekemiseen pyydettiin lupa Newzadilta, sen jälkeen kun molemmat vaimot olivat lupautuneet kertomaan elämästään. Naisjärjestöt painostivat Kurdistanin aluehallitusta muuttamaan vanhaa lakia, joka on vielä voimassa muualla Irakissa. Notaari ei hyväksynyt työnantajan tulkkia, vaan hankki toisen tulkin. . Kun Newzad on töissä, minä vien Nasrinin minne hän haluaa mennä, vaikka basaariin tai lääkäriin, lisää Wasira. Perhe asuu kaksikerroksisessa omakotitalossa, Nasrinin asunto on alakerrassa ja Wasiran yläkerrassa. Kysyn, kumpi päättää talousasioista. . Perheen on turvallisempaa asua toisella paikkakunnalla. Naiset käyvät juhlissa yhdessä. Nyt kotona on hyvä ilmapiiri ja meillä on lapset, Wasira kertoo. Lapsia on kolme: pojat Mohammad ja Shad sekä tytär Soz. Kurdistanissa laki muutettiin tiukemmaksi Pohjois-Irakissa toisen vaimon ottaminen vaikeutui huomattavasti pari vuotta sitten uudella lailla, joka on voimassa Kurdistanin autonomisella alueella. . Muissa tapauksissa lapsen äidiksi merkitään ykkösvaimo, kertoo Dilpak Tahir. Kurdistanissa kahden vaimon perheet ovat vähentyneet. Wasira ja Nasrin päättävät yhdessä Avioliitto naisen ainoa taloudellinen turva Kurdistanissa juorutaan, että naisjärjestöt haluavat estää miehiä ottamasta toista vaimoa, koska niissä toimivat naiset pelkäävät oman aviomiehensä ottavan kakkosvaimon. Kun Newzad meni naimisiin Nasrinin kanssa, allekirjoitin suostumuspaperin kotona. Täällä ei ole työpaikkoja naisille, Dilpak Tahir vastaa. . Newzadilla ei ollut mitään haastattelua vastaan, ja se nauratti kylässä ollutta sukulaismiestä, joka ilmoitti haluavansa itsekin toisen vaimon. Koraanin määräys vaimojen tasapuolisesta kohtelusta näyttää toteutuvan ainakin tässä talossa, jossa kummankin vaimon jääkaapit ovat täpötäynnä ja molemmat kerrokset on sisustettu tyylikkäästi . Kahden perheen ylläpitämiseen on varaa vain rikkailla miehillä, jollaisia naisjärjestöissä toimivien hyvin koulutettujen naisten puolisot ovat. Eikö feministi näe asiassa mitään hyvää? . Runak ei solminut uutta avioliittoa, eikä hänellä ole lapsia. Dilpak Tahir toimii useissa naisjärjestöissä. . Meidän elämämme on helppoa, koska meillä on riittävästi rahaa, kertoo Wasira. Newzad on Daquqin poliisipäällikkö. Naista, joka on solminut vain uskonnollisen avioliiton, ei voida rekisteröidä lapsensa äidiksi. . Hän ei käy töissä, vaan hoitaa lapsia kotona. Kysyn Nasrinilta, onko hänellä ajokortti. Uusi laki on tiukka, mies voi ottaa toisen vaimon vain, jos siihen on lääketieteellinen syy: vaimo ei voi saada lapsia, harrastaa seksiä tai hän on psyykkisesti sairas. Silloin ei oltu niin tiukkoja kuin nykyään, muistelee Wasira. Mullahit eli islamilaiset papit vihkivät pareja, joissa sulhanen on jo naimisissa
IPS/CONSTANZA VIEIRA Kaivosyhtiö AngloGold Ashantin mainos Kolumbian Cajamarcaan johtavan tien varressa lupaa parempaa tulevaisuutta. Kolumbialaiset äänestivät kaivosyhtiötä vastaan » Maailman suurimpiin kuuluva kullan louhija ei luovuta. TEKSTI IPS/Constanza Vieira Kaivosalue sijaitsee vajaan sadan kilometrin päässä Piedrasista Cajamarcan kunnassa, joka on tunnettu Kolumbian vilja-aittana. AGA arvioi La Colosassa riittävän louhittavaa 20?50 vuodeksi. Tilanne riippuu kuitenkin siitä, pääseekö yhtiö laajentamaan tutkimusaluettaan, AGAKolumbian viestintäjohtaja Sandra Ocampo sanoo. asettui kansanäänestyksessä vastustamaan alueelle suunniteltua kultakaivoksen rikastamoa. Kolumbian lain mukaan päätös on sitova, jos uurnilla käy vähintään kolmasosa äänioikeutetuista. Asia ei kuitenkaan ole sillä selvä. Yhtiö saapui Kolumbian Toliman maakuntaan 2000-luvun alussa, ja sen kannattavuustutkimukset jatkuvat yhä La Colosassa. Juttu kuitenkin raukesi. Viimeksi maaliskuussa sille määrättiin rangaistuksia toistuvista laiminlyönneistä. AGA oli päättänyt perustaa La Colosan kaivosta palvelevan malminrikastamonsa Piedrasin kunnan Doiman kylään. Alueen riisinviljelijät nousivat vastahankaan kuultuaan asiasta tämän vuoden alussa. Yhtiö yritti tammikuussa haastaa Piedrasin pormestarin Arquímedes Ávilan oi- Alle 1,25 dollarilla päivässä eläviä 8,2 % Kansallisen köyhyysrajan alla 37,2 % Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 93,4 % Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä 91/187 Lähde: YK keuteen, koska paikkakuntalaiset estivät tiesuluilla yhtiön väkeä ja koneita liikkumasta alueella. Siitä kuitenkin kiistellään, miten paljon kuntalaisten sana painaa, eikä kaivosyhtiö aio luovuttaa. Heinäkuun lopulla pidettyyn äänestykseen osallistui Piedrasin 5 105 äänioikeutetusta 2 995, joista 99 prosenttia äänesti laitosta vastaan. Lopulta pormestari Ávila päätti järjestää kansanäänestyksen. Työ houkuttaa AGA valittaa, että äänestyslipussa esitetyt väitteet myrkkyjen käytöstä, vesivarojen hupenemisesta ja muista kullantuotannon haitoista olivat pelkkiä ennakkoluuloja eivätkä vastaa todellisuutta. Kolumbian tilastojen mukaan 33 prosenttia Piedrasin ja 28 prosenttia Cajamarcan asukkaista on köyhiä. AGA lupaa työllistää 1 500 henkeä suoraan ja 60 000 välillisesti sekä maksaa liki 360 miljoonaa euroa veroja ja rojalteja 20 vuoden aikana. Epäily elää silti. He vakuuttavat epäileville vanhemmilleen, että enemmistö Cajamarcan asukkaista kannat- taa kaivosta ja uskoo sen hyödyttävän kaikkia. CAJAMARCAN PORMESTARI Eve- lio Gómez hyväksyy kaivoksen tulon, sillä AGA on lahjoittanut kaupungille ambulanssin ja kunnostanut kouluraken- nuksia. Eräs Cajamarcan Anaiman kylän nimettömänä pysyvä asukas kuitenkin vakuuttaa, että kaivoksen vastustus on alueella yhtä vankkaa kuin kansanäänestyksen järjestäneessä Piedrasissa.. Kolumbian kaivos- ja energiaministeriö sanoo, että sen ja ympäristöviranomaisten päätökset ylittävät kuntalaisten vallan kaivosasioissa. Vilja-aitasta avolouhokseksi Eteläafrikkalainen kaivosjätti AngloGold Ashanti (AGA) on maailman kolmanneksi suurin kullantuottaja. Sinne kaavaillaan pohjoisten Andien suurinta kullan avolouhosta. 32 Rannikkovaltio EteläAmerikassa 1960-luvulla alkanut sisällissota ja huumeväkivalta jatkuvat Asukkaita 47,6 miljoonaa Cajamarca, Kolumbia KOLUMBIALAINEN PIEDRASIN pikkukaupunki KOLUMBIA Jatkuvia kiistoja Toliman maakunnan ympäristöviranomaiset ovat panneet AGAn useaan otteeseen toimenpidekieltoon. ?Kaivosyhtiö ostelee maatiloja. Jos ei halua myydä, jää saarroksiin ja vaille tulevaisuutta?, eräs nimettömänä pysyttelevä cajamarcalainen viljelijä sanoo. Lapset viestinviejinä KOLUMBIAN CAJAMARCAN syrjä- kylien lapset ovat tuskin nähneet autoa aiemmin, pitkät koulumatkat taittuvat jalkaisin. Viime aikoina lapset on kuitenkin haettu lauantaisin autolla kotoa ylikansallisen AGA-kaivosyhtiön järjestämiin juhliin. Kuntaan kultalouhosta puuhaava yhtiö on jakanut lapsille myös kannettavia tietokoneita ja saanut heistä toimintansa puolustajia
Hänestä Turkin pitää irtautua pahuuden valtakunnasta ja lähteä luomaan uutta maailmanjärjestystä, mutta ?me emme tule olemaan niin julmia ja säälimättömiä kuin he?. ? Tässä maassa käydään nyt itsenäisyyssotaa, ja tärkeintä kansalle ei ole valita puolue X tai puolue Y vaan päättää, ollako valtaapitävien puolella vai ei.. Hän työskenteli Do?an Mediassa vuosia ja eteni, mutta omasta mielestään ei tarpeeksi pitkälle. Valtio ilmoitti hallitukselle: ?Riittää jo, tämä tie päättyy tähän.?. Siinä keskeisenä on paha globaali liittoutuma. Suurten yksityisten pankkien korkosalaliitto pyrkii nostamaan Turkin korkotasoa ansaitakseen enemmän rahaa. Erdo?an on kuitenkin vahvempi kuin nämä salaliitot: ?Turkin kansa tulee voittamaan tämän itsenäisyyssodan. (Tätä kreikankielistä sanaa on tähän asti käytetty tarkoittamaan esineiden manipulointia pelkällä tahdon voimalla, mutta tekniikka on ilmeisesti kehittynyt?) Muita hänen väitteitään: Saksa ja Englanti ovat mukana salaliitossa Turkkia vastaan. Lufthansa oli Gezi-protestien takana, koska se katsoo suunnitelmien Istanbulin kolmannesta lentokentästä uhkaavan Frankfurtin lentokentän asemaa. . Tutkintoa enemmän häntä ehkä auttoi uran alkuun avioliitto mediakuninkaan Aydin Do?anin sisarentyttären kanssa. Tie, jolle Turkki on lähtenyt, on verrattavissa Hitlerin Saksaan. hän arvosteli hallitusta sen painostuksesta mediaa kohtaan ja vertasi Turkkia Natsi-Saksaan: ?Vaikka ette ehkä huomaa sitä, järjestelmämme on muuttumassa demokratiasta fasismiksi. Hallitus myös välttää maksamasta palkkaa virkamiehilleen. (Yritys lakkauttaa puolue epäonnistui kuitenkin täpärästi.) Lopuksi hän valitti valtion yritysten myyntiä: ?Turkki kärsi 2003?2007 vakavan tappion. EU sen sijaan suuntaa romahdukseen. Jotkut ajattelevat Bulutin tehneen jyrkän u-käännöksen opportunistisista syystä. Nyt ne pitää saada kaikki takaisin ja sanoa ?Seis. ja ehkä myös hänen nykyisestä ajattelutavastaan. hinta, hyökkää raivokkaasti lehdistöä vastaan, joka kritisoi tätä kaikkea. Bulut onkin julistanut olevansa valmis kuolemaan Erdo?anin puolesta. Tässä taistelussa Erdo?an tarvitsee laajat valtuudet ja Bulut haluaa hänestä vahvan presidentin, jolla olisi samanlainen asema kuin Vladimir Putinilla . Turkin neuvottelut EU-jäsenyydestä pitää lopettaa ja Turkin pitää luoda kansainvälinen rakenne, joka toimisi vaihtoehtona EU:lle. Kesäkuussa 2012 Bulutista tuli hallitusta myötäilevän TV 24 -kanavan päätoimittaja, ja nyt hän siis pääministerin pääneuvonantajana istuu sulttaanien entisessä Dolmabahçe-palatsissa, joka nykyisin toimii pääministerin sivutoimipaikkana, ja antaa itsevarmoja lausuntoja. Kuuluisaksi on tullut hänen väitteensä, jonka mukaan ?monessa pääkaupungissa tehdään työtä Erdo?anin tappamiseksi etäältä, esimerkiksi telekinesistä käyttäen?. nämä kaksi ovat maailman suurimmat johtajat tällä hetkellä. laitosten hävittämiselle kaikkialla Turkissa luomalla ?uutta kansallista tahtoa?.? tullut Bulutin väite, että ?monessa pääkaupungissa tehdään työtä Erdo?anin tappamiseksi etäältä, esimerkiksi telekinesistä käyttäen?. MUTTA 2009 tapahtui käänne, ja Bulut kehitti Pääministeri Recep Tayyip Erdo?anin vastustaja suojautui poliisin kyynelkaasulta heinäkuisessa Istanbulissa. LEHTIKUVA SEKÄ DO?ANILLA että Cinerillä Bulut seurasi työnantajansa kemalistista linjaa. Pintaa ntaa syvemmä syvemmältä ältä Peter Lodenius peter.lodenius@gmail.com Turkista uusi suurvalta? TURKIN PÄÄMINISTERI Recep Tayyip Erdo?an uskoo edelleen, että Gezi-puiston puolustuksesta lähtenyt mielenosoitusaalto on laajan kansainvälisen salaliiton organisoima ja haluaa sen vuoksi rangaista ankarasti kaikkia siihen osallistuneita. . Sillä on Bulutin mukaan yhteyksiä Turkin talouselämän johtoon, mediaan, ma?aan, terroristeihin ja salaliitto Ergenekoniin, ja ne ovat ohjanneet Turkkia taloudellisten ja poliittisten manipulaatioiden kautta. Siinä voi aavistaa jäänteitä neuvostotyyppisestä sosialismista, esimerkiksi haikailussa valtiojohtoisten yritysten perään mutta myös yliluonnollista kokoa olevan johtajan ihailussa. Nähdessäni AKP:n johtamissa kaupungeissa tapahtuvia voiton- ja pääomansiirtoja, en voi olla nousematta kapinaan.? Lehtikirjoituksessaan vuonna 2008 otsikolla ?Vaara on hyvin suuri. Turkkihan on edelleenkin täynnä Atatürkin patsaita, kun Leninin patsaat alkavat olla harvassa Venäjällä. Nyt tuntuukin, että Erdo?an ei niinkään halua korvata tätä vahvan johtajan perintöä demokraattisemmalla mallilla vaan luoda itsestään toisen supersankarin, joka täyttää maan omilla muistomerkeillään. 33. Mutta kun kyseessä on Sami Ofer, israelilainen liikemies joka lyhyen ajan omisti Park-hotellin, he kuuntelevat kaikkia toiveita, jopa muuttavat asemakaavan hänen vuokseen. Suojelkaamme maamme ennen kuin on liian myöhäistä.? Samana vuonna kemalistit yrittivät saada AKP:n kielletyksi, koska se oli pyrkinyt sallimaan huivin käytön virastoissa ja yliopistoissa. ? Hallitus täyttää jokaisen laitoksen omalla väellään, pyrkii valvomaan kaiken, yrittää irtautua vuoden 1923 perustasta ja, kaikkein pa- » Kuuluisaksi on itselleen uuden maailmankatsomuksen. Me seuraamme häntä ja teemme Turkista maailmanvallan.. Hallituspuolue AKP:n varapuheenjohtaja Mehmet Ali ?ahin onkin vaatinut kaikkien Gezi-mielenosoittajien tuomitsemista elinkautiseen vankeuteen. Pääministeri lisäsi heinäkuussa monien tuntemia huolia nimittämällä pääneuvonantajakseen TV-ankkuri Yi?it Bulutin, joka on enemmän kansankiihottaja kuin analyytikko siitä huolimatta, että hän on opiskellut Bilkent-yliopiston pankki- ja ?nanssilinjalla ja saanut loppututkinnon Sorbonnesta. Tämä on itsenäisyyssota ja johtajamme on Recep Tayyip Erdo?an. Bulut näkee tulevaisuudessa kolminapaisen maailman, joka pyörii USA:n, Kiinan ja Turkin ympärillä. Toiset katsovat taas käännöksen tekijäksi Erdo?anin. Bulut on esimerkiksi aina ollut kansallismielinen ja EU:n kiivas vastustaja, kun taas pääministeri johti 2003?2009 EU:n toivomia uudistuksia, joita liberaalit ja demokraatit tukivat ja Bulut arvosteli. Olen tässä näin pitkään referoinut Bulutin ajatuksia, koska ne heijastelevat sellaista valtioromantiikkaa, johon myös Erdo?an tuntuu palaavan. Olen hyvin huolissani Turkista. . Kaikki televiestintälaitokset, pankit, raskaan teollisuuden yritykset, satamat ja telakat on myyty. Kirjoituksessaan hän arvosteli AKP:n yrityksiä pakottaa valtiolle oma ideologiansa ja tähdensi, etteivät AKP:n saamat äänet tehneet siitä järjestelmän omistajaa. Hän siirtyi kilpailevaan Ciner-ryhmään ja ryhtyi kirjoittamaan Do?aneita vastaan. Vuonna 2006 hän kritisoi Do?anin Radikal-lehdessä hallitusta Istanbulin Park-hotellin yksityistämiseen liittyvistä epäselvyyksistä: ?Tässä maassa ihmiset lähtevät aamuvarhain töihin toivoen hankkivansa lapsilleen leivän ja koulutuksen hallituksen sanoessa pähkinänviljelijöille ?Hoitakaa omat ongelmanne?, kaatuneiden sotilaiden perheille ?Emme voi kuunnella teitä nyt?. Se tulee kumoamaan brittien ja saksalaisten juonet ja päättämään omasta tulevaisuudestaan. Tämän seurauksena hän pääsi HaberTürk TV:n päätoimittajaksi, mutta vaimo erosi hänestä. Bulutin soinimaisia kirjoituksia seuraamalla saa aavistuksen siitä, millaisella piirillä pääministeri ympäröi itsensä . . Bulutille Erdo?an on sankari, joka on taistellut näitä roistoja vastaan palauttaakseen 1930-luvulla menetetyn kansanvallan. Haastateltuaan pääministeriä vuonna 2010 Bulut muotoili Turkin kansalle kysymyksen: ?Seuraatteko tämän maan verta imeneiden valtaapitävien käskyjä vai ette. hallitukselle?, mistä ilmenee, kuinka hallitus Turkin kemalistien kielenkäytössä ei ole osa valtiota, vaan sen alaisuudessa oleva irrallinen elin, jonka kuuluisi totella valtiota. Bulut kirjoitti: ?Hallitsevan puolueen voimistuva itsetunto ja ?Voimme tehdä mitä haluamme, kukaan ei voi korottaa ääntään?asenne tuli eilen tiensä loppuun valtion elimen toimesta. Bulut otsikoi lehtikirjoituksensa ?Valtio sanoi ?Riittää jo
klo 15 ja 18 Säynätsalon Teollisuustalo, Saaritie 1.. Tanssitapahtuman esityksiin liput maksavat 20 ja 15 euroa. E vapaa-aika Lasten iltapäivä 10.8. klo 14?17 Tampereen Pumppaamolla a CAMILLA GREENWELL Tanssijat Mira Kautto ja Jamila Johnson-Small heittävät Säynätsalon Uuden PolvenMuseon tanssitapahtumassa hyvästit sukupuolirooleille teoksellaan William William. Nykytanssia vanhassa kuitulevytehtaassa kuitulevytehtaan valloittanut UudenPolvenMuseo tarjoaa tänäkin kesänä keskisuomalaisen kuvataiteen katselmuksen lisäksi tanssitapahtuman, jota tällä? kertaa säväyttää myös kansainvälinen tähtivierailu. Keski-Suomen Tanssin Keskuksen sunnuntaina 11. Sunnuntaina on kaksi näytöstä. Molemmissa, klo 15 ja klo 18 alkavissa näytöksissä on sama ohjelma. Sopivatko machous ja viikset naiselle? Elokuun 18. He heittävät hyvästit sukupuolirooleille ja esittävät sukupuolistereotypiat haastavan teoksen William William, jossa otetaan selvää, sopivatko machous ja viikset naiselle? Mira Kautto ja Jamila Johnson-Small tapasivat London Contemporary Dance Schoolissa, jossa he opiskelivat vuosina 2006-2011. Siitä alkaen he ovat työskennelleet Johnson-Smallin perustamassa immigrants and animals -ryhmässä koreografeina ja esiintyjinä. 2, jossa esiintyvät Jaakko Nieminen, Jouni Majaniemi ja Pekka Louhio. Tämän vuoden erikoisuutena Art Leak -työryhmä tuo tapahtumaan visuaalisesti näyttäviä mediataidespektaakkeleita. elokuuta järjestämään UudenPolvenMuseon tanssitapahtumaan saapuvat vierailulle pitkän uran kansainvälisillä lavoilla tehneet Jamila Johnson-Small ja jyväskyläläislähtöinen Mira Kautto Lontoosta. KU UUDENPOLVENMUSEON TANSSITAPAHTUMA su 11.8. Tanssitapahtumassa miesenergiaa edustaa humoristinen DropPing vol. Harrastajien ohjelmanumerona lavan valloittavat ennen näytöksiä ja näytösten väliajalla Cooma Dance Academyn opiskelijat. UudenpolvenMuseon tanssitapahtuma järjestetään tänä vuonna jo seitsemännen kerran. Ensimmäinen tapahtuma kesällä 2007 sai niin suuren suosion, että tapahtumasta tehtiin jokavuotinen. päivään asti teollisuustalon tiloissa on esillä taiteilijoiden talkoovoimin toteuttama UudenPolvenMuseon kesänäyttely, joka esittelee monimuotoisen otoksen keskisuomalaisesta ja vähän muunkin Suomen nykytaiteesta. Teoksen tanssijoina nähdään Hanna Savolainen ja Roosa-Johanna Ikäheimo. William William on heidän ensimmäinen yhteisteoksensa. Johnson-Small ja Kautto työskentelevät viime vuoden heinä-elokuussa Turussa KutoSÄYNÄTSALON VANHAN 34 Kuvataidetta vielä viikko mon tanssi- ja esitystaiteen residenssissä työstäen nyt nähtävää teostaan. Humoristista miesenergiaa Lisäksi tapahtumassa nähdään fyysistä ja voimakasta liikettä vaaliva Virpi Juntin koreogra?a Haru. Näyttely järjestettiin Säynätsalossa ensimmäisen kerran 2006 Tämänkesäisessä näyttelyssä ovat töillään esillä taiteilijat Anna-Kaisa Ant-Wuorinen, Tuomas Hallivuo, Jonna Jantunen, Harald Karsten, Virpi Lehto, Elisa Lientola, Maija Ojanen, Aino-Kaarina Pajari, Mimosa Pursiainen, Minja Revonkorpi, Jukka Silokunnas, Timo Sälekivi ja Saara Vallineva. Taidenäyttely on avoinna ensi viikon sunnuntaihin asti joka päivä klo 12-18 ja sinne on vapaa pääsy
Kun viini on kunnolla kiehahtanut, ala syöttämään risottoon nestettä pari-kolme desiä kerrallaan. 050 363 8199 su 11.8. klo 20.00 mennessä. Tiedot tapahtumapalstalle keskiviikkoon klo 12:een mennessä: Kansan Uutiset/Muistio, PL 64, 00501 Helsinki, faksi (09) 759 60 301, sähköposti: lukijoilta.muistio@kansanuutiset.?. Sienihöperön haperorisotto PIIA RANTALA-KORHONEN loppua kohti ei harmita ollenkaan, silloin alkaa sienihullun paras aika. soivia opastuksia, lauluja Kerimäeltä ja romanien perinnelauluja, suomenruotsalaiseen sekä suomalais-karjalais-inkeriläiseen perinteeseen pohjautuvaa, mutta tulkinnaltaan tätä päivää olevaa kansanmusiikkia, improvisaatioon ja tarinankerrontaan pohjautuva musiikillinen kohtaaminen ja paljon muuta. Ohjelmakokonaisuus -lasten ja nuorten kulttuuritapahon rakennettu niin, että aamutuma järjestetään Kyminlinnan päivä on suunnattu lapsiperlinnoitusalueella Kymijokipäivän heille ja iltaa kohden ohjelmisto yhteydessä 10.8.2013. Kahvitarjoilu. Tervetuloa paikalle! ??. Jyväskylän Vasemmiston teltta Jyväskylän kävelykadulla klo 17-19. Älä maisKESÄN KÄÄNTYMINEN » Älä maistele raakoja sieniä lasten nähden. tele raakoja sieniä lasten nähden, etteivät he tee samaa temppua myrkkysienten kanssa. Herkkutatti on ehdoton suosikkini, muut sienet jäävät metsään, jos näitä sienten kuninkaallisia löytyy riittävästi. Ne ovat yleensä kauniin värikkäitä helttasieniä, joiden malto on valkoista. Retki Vuotinaisiin. Kärlek i norr. Tapahtuma MUKANA ON 87 taiteilijaa ja 144 teosta. Ruotsiksi sieni on nimetty kuninkaan mukaan: Karl Johan svamp tai tuttavallisesti ihan vain karljohan. Elokuussa Paltamosta ei herkkutatteja vielä löytynyt, mutta punaisia viini- ja kangashaperoita sitäkin enemmän. Teltalla vierailevat ministerit Paavo Arhinmäki ja Merja Kyllönen. Taidelaitos Haihatus, Joutsa 10.8.?22.9 Kuvataide ??. Kärlek i norr. Järjestäjinä Jämsän seudun Vasemmistojärjestöt. ??. Y-Fesikäisille. Kotkassa 10.8. Yhteen tivaali on pääsymaksuton, aluikärajaton ja päiheen päärakennukteetön. Tarkemmat tiedot Seurasaari soi! -tapahtuman loppuhuipennuksesta ovat osoitteessa http://www.nba.?/ ?/museot/seurasaaren_ulkomuseo/seurasaari_soi/ohjelmatiedot2013. NÄYTTELYPAIKKANA TOIMII Taide- laitos Haihatus joka järjestää kulttuuritapahtumia ja ylläpitää kansainvälistä taiteilijaresidenssiä. Pohjoinen rakkaus . Vuoden ikään ehtinyt, taisuljettuna yleisöltä. Kyminlinna Art Festival on lapdetta ja tapahtumaa tarjoava festivaali avaa Näsinpuiston harjalla siperheille ja nuorille suunsijaitsevan barokkipalatsin ovet nattu poikkitaiteellinen kymmenen päivän ajaksi. musiikki ja taidetapahtuma. Sisään voi kävellä joka Katseltavaa päivä kello 12:sta ja kuunmyöhäiseen iltaan ja nauttia uudesta neltavaa Ky minlinn a kulttuurista hislöytyy Ar t Festiv toriallisessa milkaikenal jöössä. Jo juhannuksen aikoihin voi metsästä löytää ensimmäisiä kantarelleja, sen jälkeen nousevat monen väriset haperot. Kyminlinna Art Festival lijoilta. Kun melkein kaikki neste on lisätty, yhdistä sienet risoton joukkoon. Miten turvaamme kuntapalvelut. Kärlek i norr. Suomen Pohjoismainen Taideliitto jatkaa tänä vuonna kaikille suomalaisille ja Suomessa asuville taiteilijoille avointa jurytettyjen triennaalinäyttelyiden sarjaansa. Kyminlinon enemmän nuorten makuun. nan linnoitus sijaitsee Kotkassa. Lisätietoja tapahtumasta sekä KOKONAISUUS HAKEE vastauksia sellaisiin kysymyksiin kuin ?Millaisia merkityksiä pohjoisuus kantaa??, ?Miten kuvataiteilija kokee pohjoisuuden??, ?Miten pohjoisuus ilmenee kuvataiteessa vai ilmeneekö se?? Kirjallisuus Keskustelu ohjelmisto löytyy osoitteesta http://www.kymiart.?/. ??. Y-Festivaali järjestetään Alue on aikaisemmin ollut armeijan käytössä ja se on ollut vuosia 9.?18.8. Ohjelmassa on mm. Tervetuloa. Tällä kertaa teemana ja näyttelyn nimenä on Pohjoinen rakkaus . Musiikki valtaa ulkomuseon tuvat ja pihat. Soittoa, laulua, runoja, kutsuja ja huutoja tarjotaan sekä perinteisissä että uusissa muodoissa. Y-Festivaali sista on tulossa sekoittaa erilaiset ja alueen historiasta moninaiset kulttuurin lajit yhteen. kertovia taidenäyttelyitä sekä näyttelyitä yksittäisiltä taitei??. Lisää riisi ja sekoittele, kaada sitten mukaan valkoviini. Haperot päätyivät risottoon, joka meinasi saada kaikki syöjät ihan sienihöperöiksi. Piia Rantala-Korhonen Haperorisotto noin 2 litraa haperoita (tai tatteja) 50 g voita 0,5 dl oliiviöljyä 2 sipulia 3 valkosipulinkynttä 3 porkkanaa 1 varsisellerin varsi PUHDISTA JA PILKO sienet sormen- 5 dl risottoriisiä 2 dl kuivaa valkoviiniä noin 1,5 litraa kuumaa vettä tai kasvislientä nippu tuoretta (silolehtistä) persiljaa ja basilikaa 50 g raastettua pecorinoa suolaa, mustapippuria pään kokoisiksi paloiksi, pane ne kuivina suurelle paistinpannulle. Tarjoile heti, ruokailijoiden on parasta istua pöydässä odottamassa. 35. Siitä syntyy risoton kermainen, kostea olemus. Kirkkaan punaiset pikkuhaperot saattavat olla polttavan makuisia, maistamalla raakaa sientä kielen kärjellä asia selviää. Jätä sivuun odottamaan. Pilko sipulit, porkkanat, var- siselleri ja valkosipuli, kuullota suuressa, laakeassa kattilassa oliiviöljyssä pari minuuttia. Seurasaari soi! -kansanmusiikkitapahtuma Helsingin Seurasaaren ulkomuseossa huipentuu viikonloppuna. POHJOINEN RAKKAUS . Tule mukaan TUL:n Suur-Helsingin piirin veteraanien järjestämälle retkelle Vuotinaisiin ke 14.8. Lähtö Fennian edestä klo 10.00. Ohjelmassa pelejä, saunomista, uimista ja hauskaa yhdessäoloa! Ilmoittautumiset Ritva Hokkaselle puh. Jyväskylän Vasemmisto kohisemassa Vaajakosken Kohinoiden kohinatorilla Naissaaressa lauantaina 10.8. klo 10 alkaen. Teeman puitteissa sekä pohjoisuutta että rakkautta käsitellään monin eri tavoin. Musiikki Teatteri ??. Sekoita risottoa sen kypsyessä, jotta riisin pinnalta ir- toaa tärkkelystä liemeen. klo 15.30-17.30 kulttuuriklupi Pokurassa (Lukkoilantie 13, Jämsä). Keskustelemassa Sote-johtaja Tuula Liehu, Pääluottamusmies Marja-Liisa Juven. Mausta yrteillä, suolalla ja pippurilla. Vierailemassa myös puolueen varapuheenjohtajat, eduskuntaryhmän puheenjohtaja sekä puoluesihteeri. Anna sienten kiehua kasaan omassa liemessään. Tampereen Näsilinnassa. Kärlek i norr -näyttely on katsaus tämänhetkiseen suomalaiseen kuvataiteeseen. Kun niissä ei ole enää nestettä, lisää voi ja paista sieniä siinä muutama minuutti. Pohjoinen rakkaus . Lopuksi sekoita risoton joukkoon juustoraaste. Tervetuloa juttelemaan teltalle! Vasemmistoliiton koko ministeriryhmä vierailee jyvässeudulla maanantaina 12.8. Elosyyskuu on satoisimpien rouskujen ja tattien aikaa, minkä jälkeen ovat vuorossa vielä loppusyksyn suppilovahverot ja mustavahakkaat. Haperoita kasvaa metsissämme noin 200 lajia, joista ei yksikään ole myrkyllinen. Mukana vasemmistoliiton uusi varapuheenjohtaja Kalle Hyötynen, puoluevaltuuston puheenjohtaja Hanna Sarkkinen ja kansanedustaja, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie. Keskustelutilaisuus kuntapalveluista Jämsässä ma 12.8
Realin taholta koko episodi vaikuttaakin lähinnä absurdilta lihasten pullistelulta. Tottenhamille Englannin ehkä tämän hetken paras futaaja taas on kultakimpale, jonka imagoarvoa on vaikea rahassa mitata. FC YPA .................. OPS . Ranskalainen Stade Francais -joukkue oli tehnyt miehestä kolmen miljoonan markan tarjouksen. Tuolloin asepalvelustaan suorittava, nuori ja intoa täynnä ollut hyökkääjä alkoi valmistella Ranskaan muuttoa saman tien, kunnes matkaan tuli mutka. SJK . 2 (X) 10. FC Lahti .................. Jatkuva kasvu lienee illuusio siirtokorvauksissakin, ja kuplien tapana on aina puhjeta. KANSAINVÄLINEN JALKAPALLO TAPAUS BALE on sikälikin mielenkiintoinen, että ei ole lainkaan selvää, kuka mahdollisista kaupoista hyötyisi vai hyötyisikö kukaan. Kun pelaajat voivat liikkua maasta toiseen helposti, syntyy luonnollisesti myös enemmän kilpailua parhaista pelaajista seurojen välille. F pelit Ne pelaajat, jotka haluavat lähteä, voivat lähteä. KooTeePee . Sporting . Suomen Palloliitto epäsi sopimuksen vedoten esimerkiksi siihen, että ammattilaisena Ranskassa pelaamisen jälkeen paluu Suomeen amatööriksi olisi hankalaa. klo 18.25. Ainakin pitkään jatkuneille spekulaatioille olisi jo hyvä saada stoppi. KUTEN VARMAANKIN VIIKON VAKIORIVIN kaikki kohteet ovat suomifutista. Haka ............ RoPS . Sääntö, jonka mukaan Euroopan Unionin alueen joukJOULUN ALLA kueurheilijat saavat sopimustensa päätyttyä vaihtaa seuraa vapaasti, tunnetaankin Bosmanin nimellä. vuoden aikana jalkapallo on kehittynyt valtavaksi bisnekseksi, eikä vähiten Bosmanin säännön vuoksi. 1 6. FC Inter . 2 (1) 8. FC Jazz . mukaan. Pelaajat pelinappuloina vuonna 1950 Kuopion Palloseuran tähtipelaaja Aulis Rytkönen sai tarjouksen, josta tuskin kukaan olisi kieltäytynyt. Mustavalkopaidat ovat alisuorittaneet pitkin kautta, eikä fiiliksiä varmastikaan nostanut maanantainen nöyryyttävä viime hetkien tappio FC Lahdelle. Varma ykkönen. päättyy sunnuntaina 11.8. Rytkönen joutui jatkamaan uraansa Suomessa ja palasi armeijan harmaat riisuttuaan töihin Kuopion Osuusteurastamolle. Itse asiassa vielä niinkin myöhään kuin 90-luvun ensimmäisellä puoliskolla jalkapalloilijoiden siirtyminen ulkomaille pelaamaan ei ollut mitenkään yksinkertaista. TPV ................. 2 7. Toisaalta tuskin mikään seura voisi kieltäytyä lähes sadan millin tarjouksesta: sillähän hankkisi jo liudan laatupelaajia tilalle. Varsin moni seura onkin päätynyt ökyrikkaiden sheikkien ja oligarkkien leikkikaluiksi, mikä on tehnyt taloudellisesta kilvoittelusta entistä epäterveempää. Toivottavasti Tottenhamin taikurinkaan taidot eivät muserru futisbisneksen rattaissa. Pystyisikö tällä sitten korvaamaan Balen pelillisiä ansioita, onkin jo toinen asia. kaikki muistavat, Rytkösen pojalle kävi loppujen lopuksi siirtomarkkinoilla ihan hyvin: hän päätyi Suomen ensimmäisenä jalkapalloammattilaisena Toulousen riveihin ja tuli tunnetuksi Monsieur Magicina. TPS ................ TP-47................. IFK Mhamn ........... 1 (2) 13. Real Madrid ei tarvitsisi supertähtiä vilisevään joukkueeseensa välttämättä Balen kaltaista pelaajaa, ja riski ökyhankinnan päätymisestä penkinlämmittäjäksi on ilmeinen. Tämä käytäntö todettiin EU:n vapaan liikkuvuuden vastaiseksi vasta vuonna 1995 belgialaispelaaja Jean-Marc Bosmanin viiden vuoden oikeustaistelun tuloksena. Kaikki paitsi Messi. FC Barcelonan puheenjohtaja Sandro Rosell Iltalehden 5.8. Aulis Rytkösen, amatööripelaajien ja ulkomaalaiskiintiöiden aikaan ei enää ole paluuta, mutta jonkinlaista takapakkia toivoisi futisbisneksen ottavan. Paitsi, että kansalliset liitot ja seurat saattoivat omien etujensa vuoksi laittaa kapuloita rattaisiin, oli monissa seuroissa käytössä ulkomaalaiskiintiöt. 1 9. Kansan Uutiset suosittaa 64 merkin järjestelmää: 1, 1(x), (x)2, 1, 1, 2, (1)2, 1, (x)2, 1, 1(x), 1(2), 1. VAKIOVEIKKAUKSEN PELIAIKA Elina Vainikainen elina.vainikainen@gmail.com LEHTIKUVA/ D DIPASUPIL 64 SARAKKEEN VIHJERIVI 1. Masku ............. FCGnistan .............. JIPPO .......... Televisiointituottojen jakoa ollaan muuttamassa lailla tasapuolisemmaksi, mutta pelaajahankintoihin puuttuminen on jo monimutkaisempaa. VIIMEISEN KAHDENKYMMENEN » Siirtosummat ovatkin räjähtäneet käsiin 2000-luvulla. on kehittynyt huolestuttavasti suuntaan, jossa seurojen menestys määräytyy budjetin loppusumman mukaan. HJK .................... Ensimmäisen kohteen kotijoukkue Honka lienee yllättänyt erinomaisilla otteillaan suuren osan kotimaisesta jalkapalloväestä. PK-37 . Ilves ......................... 1 11. PK-35 ........................ 1 5. 2 (X) 4. 1 2. Kesän ajan on kohistu Tottenhamin tähden Gareth Balen mahdollisesta siirrosta Real Madridiin ennätyssummalla: on huhuttu peräti 94 miljoonan euron hinnasta. Siirtosummat ovatkin räjähtäneet käsiin 2000-luvulla, ja erityisesti tässä on kunnostautunut juuri Real. Espanjan mahtiseura on pitänyt siirtokorvausten ennätystä hallussaan käytännössä koko vuosituhannen. Megaluokan siirtosummat lienevätkin, yhdessä esimerkiksi epäoikeudenmukaisten televisiointijärjestelyjen kanssa, syynä monien seurajoukkueiden pahoille talousvaikeuksille: esimerkiksi Espanjan liigaseuroista käytännössä kaikki Realia ja Barcelonaa lukuun ottamatta ovat enemmän tai vähemmän ongelmissa taloutensa kanssa. ACKajaani . 1 (X) 12. GBK . 1 (X) 3. FC Honka . Espoolaiset pitävätkin sarjan piikkipaikkaa hallussaan, ja tahti tuskin tulee sunnuntaina hiipumaan, kun vastaan asettuu TPS. 1 Gareth Balen kuvalla mainostettiin Valioliigaa New Yorkin Times Squarella elokuun alussa. 36. EIF . VPS
XXX UVSWB m Eläkeläiset ry Pensionärerna rf 041 527 0872 Hae koulutuksiin tai tilaa julkaisuja ksl.fi! 1UVC [JFGV ? OCMUC [JFGV Tykkää: facebook.com/kslry O[ÑU UKNO¼NCUKMQTLCWMUGV [MUKNÑNNKPGP RCNXGNW X CUGPPWUV[Ñ QOCNNC XGTUVCCNNC X Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry 3$/9(/(00( PD SH OD 1RVKMMQ 8 2CWNKP -[ YYY QRVKMMQRCWNKP EQO VASURILLA DUUNARIMUSIIKKI EILEN JA TÄNÄÄN www.elakelaiset.? Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki X 22 työväenmusiikin helmeä samalla levyllä! POHJOIS-SUOMEN VASEMMISTOLEHTI www.kansantahto.fi /LHODKGHQ $37((.., ZZZ OLHODKGHQDSWHHNNL À PERINTEISET REIJO FRANK KOITON LAULU AGIT PROP KOM-TEATTERI JUSSI RAITTINEN KUPLETTIMAISET MIKKO PERKOILA JAAKKO TEPPO HISKI SALOMAA ESA PAKARINEN M.A.NUMMINEN UUSI POLVI TUOMARI NURMIO PALEFACE PELLE MILJOONA JUKKA POIKA ASA REINO NORDIN MUUT TYÖVÄENLAULUT NEILIKKA DALLAPÉ-ORKESTERI TAPIO RAUTAVAARA VESA-MATTI LOIRI KRISTIINA HALKOLA JONNA PIRTTIJOKI KATSO LISÄTIEDOT JA TILAA! W W W. F I 14? Parkkarin & Ruusuvuoren Usko Kyykän paluu - koottuna Supon legendaarisen agentin uudet ja vanhat seikkailut 10? Sturenkatu 4, 00510 HELSINKI info@kulttuuritalo.. www.kulttuuritalo.? 10? Esa Salmisen Köyhyyden ammattilainen kuvaa koskettavalla ja realistisella tavalla kehitysyhteistyötä 2000-luvun Sambiassa Kai Hirvasnoron uunituore johdatus Iijoki -sarjaan Päätalon matkassa 22? 37. VA S U R I L L A
Lg6+ ja musta antautui. Lxf8 Txf8 4. Svinhufvudin kotitalo Luumäellä. Siilinjärvellä. Heikki Salo. 21-kiloisen. Lisääntynyt kuusinkertaiseksi. Nykyinen Saksan liittokansleri Angela 6 4. 5. 6. 7. 8. 7 Tilinumero IBAN-muodossa: Montako hellepäivää oli heinäkuussa? Minkä tuomion Clevelandin sieppaajana tunnettu Ariel Castro sai? 3. Mikä on Kotkaniemi? 4. Lh6+! Kh8 3. Kuka sai heinäkuussa Repe Helismaa -palkinnon? 6. Rxg8 Kxg8 3. Georgiev mustilla pelaavalla suurmestarilla on valinnanpaikka joko tukea K-asemaa tai huulilla olevan ison palan ?nielaisu?. Elinkautisen lisäksi tuhat vuotta vankeutta. 3. Tunnetusti siinä ovat omat hyvät kuin myös riskipuolensa. 17. 2. Rxd6 Rac4. 38 Vastaukset 1. Zwollessa 2004 pelatussa pelissä Smit?W. Miten valkea jatkoi vyörytystään 1. Kuka ohjasi kotimaisen elokuvan Aktivistit? 1. 2. 8 Merkel. 9. Lg8! 2. Mitkä ovat Blues-veljesten etunimet? 10. Lisää kuoreen merkintä Ristikko. 5 4 Ristikon 2.8.2013 voittajat ja oikea vastaus 3 Soile Hyvärinen, Helsinki Matti Jääskeläinen, Helsinki Kerttu Lattunen, Oulu 2 Kansan Uutiset onnittelee voittajia. 1 a b c d e f g h Yleisesti ottaen shakinpelaajan pelisuunnitelmaan kuuluu materiaalin kalastelu. Missä kunnassa sijaitsee Pöljän kylä? 5. Ristikko Shakki Onks tietoo? Nimi ja paikkakunta: Vastaukset 14.8.2013 mennessä osoitteella Kansan Uutiset, PL 64, 00501 Helsinki. Kuka toimi DDR:n kommunistisen nuorisoliiton FDJ:n propagandasta vastaavana sihteerinä 1980-luvun alussa? 9. Jake ja Elwood. 10. Minkä kokoisen hauen Vladimir Putinin väitetään tänä kesänä kalastaneen? 7. Presidentti P.E. Lxa2 jälkeen? Ratkaisu: 2. Miten suomalaisten naisten alkoholinkäyttö on muuttunut 1960-luvulta? 8. Mustan olisi pitänyt pelata 1. Ja sen hän tekikin. Risto Orko. Ristikko 9.8.2013
Mitään kauheampaa emme osaa kuvitellakaan. LAURI HANNUS Ensi viikolla ot r e i k n o r e V oi t p u r r o k a j e e n e t e e k han a s s e d u u s i hilja Kolumbia kon?iktin jälkeen? 39. Ihmisiä lunastamassa olemassaolon oikeutustaan nöyryyttävillä tempuilla. Parempi tehdä jotain kuin ei mitään, sanotaan. Katkeroitukoina, joille pitää keksiä jotain pikku neilta raatajilta unohtuu, että työttöolijoilla ei ole varaa puuhaa tai loisina, jotka sietäisi pamyys on kaukana lomailusta. valittaa työoloistaan, kottaa orjatyöhön ase ohimolla. Työpaikkoja on tilastojen mukaan Tätä ei tietenkään, erään puoluauki noin 30 000. Sitä kutsutaan työksi ja vastiketta palkaksi. todellisuudessa syntynyt työttömien sina ihmisinä, vaan laiskoina ja latkahtiajako on vain tilastollinen ? vakakkosina holhottavina. Näihin on laskettu ehdoistaan ja palkoistaan. een nuoriso-osastoa lukuun ottakaikki puhelinmyynnit, pätkät, Porvaria harmittaa vain, matta, sanota ääneen, vaan kyykytys vuokrakeikat ja kippokaupat. Töitä varmasti löytyy niin, Sikäli kun kannustamisen etymologia on vieras, tehvielä kun löytyisi palkanmaksajia. kää netissä kuvahaku sanalla ?kannukset?. Sen kuuON SURULLISTA, että tarvitaan oikeistolaisten 1800-luvulle luukin toimia juuri näin. Ehkä kyseiSyksyn budjettiriihessä on uhattu maksattaa rakensen toiminnan todellinen luonne avautuu. teelliset uudistukset jälleen työntekijöillä. Re?eksinomainen ylistyslaulu raatamiselle kajahtaa omienkin joukoista ilmoille aina, kun joku uskaltaa ehdottaa työn tai varallisuuden tasaisempaa jakoa. Lakeja voi kiertää kutsumalla työtä harjoitteluksi, valmennukseksi, työpajatoiminnaksi tai vaikkapa vastikkeelliseksi sosiaaliturvaksi. Joten mitäpä työttömille oikeita töitä järjestämään, kun he voivat hikoilla voittoa omistajille valtion maksaessa viulut. Mitä siitäkään, jos toiminta olisi täysin hyödytöntä. Onhan tärkeää, että itse vihreällä oksalla kököttävät saavat kokea tyydytystä katsellessaan yksiä kaivamassa ojaa ja toisia täyttämässä perästä. Kesnäännyksiin, että ajatuskin sohvallamakoilusta saa raikeinen ja edistyksellinen uudistus kuitattiin näpertelynä. On häpeällistä, että esimerkiksi ay-liike suurelta osin LEHTIKUVA asettui jyrkästi perustuloa vastaan. Olemme jälleen tilanteessa, jossa omien aloitteiden ajamisen sijaan yritetään hätäisesti pelastautua vastapuolen mustimmilta fantasioilta. Sillä eihän nyt, herra paratkoon, ihminen voi itse päättää elämäsTyöttömyys on rakenteellinen ongelma. Sillä aina joku muu tietää työtöntä paremmin, mikä tälle on hyväksi. Silti sekä työssäolitäysivaltaisina, tasavertaisina aikuijoita että työttömiä . Missä viipyy keskustelu pääomien rakenteellisista uudistuksista? TYÖTTÖMYYS ON rakenteellinen ongelma. on jolla oikeutetaan rakenteellinen väkivalta. silkkaa henkistä väkivaltaa. Rakenteellinen ongelma tarkoittaa, että järjestelmä toimii näin. tään. Kriitikot huomauttivat, että sellainen on jo olemassa. Rakenteellinen ongelma tarkoittaa, että järjestelmä toimii näin. -puhetta, Näin luvuin fraasi ?kyllä tekevälle aina töitä löytyy. Aivan kuin työväenliikettä tarvittaisiin vahtimaan työläisten moraalia ja kuria! Niistä kyllä pitävät muut huolen, voin luvata. Perustulo olisi monelle painajainen, koska se tekisi ihmisistä enemmän omien elämiensä herroja. ksoituneet vasemmistolaisetkin käyttävät yhteisiä varoja mieluummin byrokratiaan, luukutukseen ja kyttäykseen kuin kansalaisten vallan, vapauden ja toimeliaisuuden lisäämiseen. Ontto moralismi on kauhea ase. Rassuarmeija takaa, että työssä- riistää sama logiikka. Ehkä Risikko tarkoittikin, että Suomen yli 300 000 työttömälle olisi kyettävä tarjoamaan tolkullista työtä ja työstä tolkun palkkaa? Työtä kuitenkin säädellään laeilla ja työntekijää voi riistää vain niiden puitteissa. Tehostamisen tuloksena syntuoksahtavia avauksia osoittamaan, miksi keskustelu petynyt työttömien armeija takaa, että työssäolijoilla ei ole rustulosta on yhä tärkeää. Vaikka kansalaisaloite tyrmätvaraa valittaa työoloistaan, ehdoistaan ja palkoistaan. tiin, on tarve perustulolle, jos mahdollista, yhä polttaPorvaria harmittaa vain, että ilmaisreservikin syö. vampi. Leivänsyrjään kiinni päässeiden katkeruus työttöMitä konkreettisin ja rationaalisin arjen ongelmista miä kohtaan varmistetaan ruoskimalla duunarit niin ponnistava hanke leimattiin hippien haihatteluksi. Yhteiskunta ei voi järjestää kaikkea. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Ilkka- ja Pohjalainen-lehdissä 4.8. LEHTIKUVA » Viimeinen sana Emilia Kukkala emilia.kukkala@kansanuutiset.? Mieluummin syrjäydyn kuin alan sirkuspelleksi SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERI Paula Risikko (kok.) esitti hiljattain vastikkeellista sosiaaliturvaa. Työttömiin ei suhtauduta Tehostamisen tuloksena von partaalle. Järjestelmää pitäisi muuttaa siten, että sosiaaliturvan saajan olisi pakko osallistua yhteiskunnan toimintaan. Yhtä puetaan hyväntahtoiseen kannustatyöpaikkaa kohti on karkeasti lasettä ilmaisreservikin syö. miseen. Minäpä kerron uutisen. Vaan minkäs teet, kun orjuuteen . Yhtä vähänrin osa meistä, joista aina ollaan kokin säällistä työpaikkaa kohti on helvin huolissaan, ei halveksi mitään posti useita satoja hakijoita. niin kuin niljakasta ?vain sinun parhaaksesi. Suukettuna sata työtöntä
/ 12 kk OPISKELIJATARJOUS! Kiitos, otan Viikkolehden kestotilauksen opiskelijahintaan 83. Sekin onnistuu! Opiskelijan nimi Osoite Opiskelupaikka POSTIMAKSU MAKSETTU. / 12kk Kiitos, otan Viikkolehden näköislehden kestotilauksen opiskelijahintaan 48. / 12kk -40% normaalih innasta Kiitos, otan Viikkolehden näköislehden kestotilauksen hintaan 80. Timo Mäkelä Opiskelija tarjous: Kiitos, otan Viikkolehden kestotilauksen hintaan 138. / 12kk Haluatko Viikkolehden myös, tai vain itsellesi
Kevin Spacey on tyylilleen uskollisesti hieman arvoituksellinen Gale, kuvitteellisen austinilaisen yliopiston professori, Sokrateensa lukenut . Onko mitään enää tehtävissä yhä olemassa olevien makien pelastamiseksi? Harri-Ilmari Moilanen MADAGASKARIN MAKIT DAVID GALEN ELÄMÄ Nelonen la klo 21.00 TV1 pe klo 21:00. Siinä on paikkansa niin sosiaalisilla tekijöillä, . Suurkaupunkien kasvavan keskiluokan koululaisista joka kolmas on ylipainoinen, koko maassa joka viides lapsi. Lajike lajikkeelta nämä puoliapinat ovat nyt vaarassa kuolla sukupuuttoon. Ihmisten toimien seurauksena jo 17 saaren makilajeista on hävinnyt. Toisessa tärkeässä naisroolissa on Laura Linney. Madagaskarin makit Madagaskarin saari on ainoa paikka maailmassa, missä yhä tavataan villejä makeja. 10.8.?16.8.2013 | VIIKKO 33 Tv&Radio Islanti ja tulivuorten uhka Vuonna 2010 islantilaisen Eyjafjallajökullin tulivuoren purkaus aiheutti kaaoksen lentoliikenteessä. Islannissa on useita huomattavasti voimakkaampia tulivuoria, jotka ovat lähellä purkautumistaan. Viimeisessä kohtauksessa luukkua raotetaan näppärästi ?sesam aukenee. ?tyyliin. Katsoja voi poimia pitkin tarinaa palasia, joista hahmottuu varsin kiehtova mosaiikki. Elokuva käsittelee tärkeää yhteiskunnallista ja sosiaalista ongelmakenttää, jossa yksilön elämä tai kuolema voi sananmukai- Intia taistelee vakavan ylipaino-ongelman kanssa. loso?silla täkyillä kuin yksilöiden henkilökohtaisilla heikkouksillakin. Millaisia tuhoja ne voisivat saada aikaan? PRISMA: ISLANTI JA TULIVUORTEN UHKA TV1 ma klo 19:00 Joka viides intialaislapsi on ylipainoinen. Intian ylipainoiset lapset Kevin Spacey on arvoituksellinen David Gale, kuvitteellisen austinilaisen yliopiston professori. Professoria uhkaa kuolemantuomio George W. loso?. Naispääosan Kate Winslet on nuori toimittaja, joka alussa matkaa tekemään pikahaastattelua Galesta. Niissä jäsennetään seikkaperäisesti tapahtumaketju, joka on vienyt nelikymppisen pro?an pahaan liemeen. Suositun ja teräväsanaisen professorin uraputki katkeaa kuin kanan lento kännihuuruisten bileiden jälkeiseen skandaaliin. Tämä odottaa vankisellissä raiskausmurhas- ta saamansa kuolemantuomion täytäntöönpanoa. Kuulostaa hurjalta, mutta ei enää perusteellisten takautumien jälkeen. Totta ja tarua hieman hämäävästi yhdistelevä elokuva David Galen elämä (2003) vilauttaa myös Bushia eräässä tvväittelyssä. Alan Parkerin ohjaaman jännitysdraaman nimihenkilö on 1990-luvun alussa näkyvä hahmo teksasilaisessa kuolemantuomiota vastustavassa kansalaisliikkeessä. Moni on korvannut perinteiset ateriat pikaruoalla. ULKOLINJA: INTIAN YLIPAINOISET LAPSET TV1 to klo 22:02 sesti riippua hiuskarvan varassa. Puhtaasti draamana David Galen elämä ei ole aukoton, mutta positiivista on, että le?a säilyttää salaisuutensa jännitysnäytelmänä loppuun asti. Jatkossa kuvaan tulee paljon muutakin kuin viinan kanssa läträäminen. Aihe on mielenkiintoinen sekä dramaattinen ja sopii sellaisena ohjaaja Parkerin pro?iliin (Keskiyön pikajuna, 1978, Mississippi palaa, 1988). Bushin toimiessa Teksasin kuvernöörinä osavaltiossa pantiin ahkerasti täytäntöön kuolemantuomioita
10.05 Syntymä- Sää. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Lorenz Backman 15.00 Spotify Global . 2012 ja tapahtuman historiasta. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Benjamin Brittenin War requiem St. 18.55 Suomi tänään. 00.05 Yöradio. 06.03 Monteverdin Orfeo. 22.05 Koe-eläinpuisto. (16) 23.35 Nelosen uutiset 23.45 Nelosen sää 23.50 Elokuva: Kaikki rakastavat Mandy Lanea (18) 01.40 Turpa rullalle (12) 02.10 4D: Maailman pienin tyttö (7) 03.10 Dr. 23.10 Yöklassinen. YleX Harri-Ilmari Moilanen VARJOJA PARATIISISSA Yle Teema klo 21.00 Jurassic Rockissa 17.00 YleX Toiveet Jurassic Rockissa 20.00 YleX Himotuimmat (u) 22.00 Parasta ennen! (u) 00.00 Yöradio 06.30 YleX Aamu Remix 10.00 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Yle Uutiset 11.02 YleX Himotuimmat 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Ravitulokset. (16) 23.55 The Wire (16) 08.05 Dibitassut (S) 08.30 Mokon suuri maailma (S) 08.45 Kivisten ja Sorasten uudet seikkailut (S) 09.15 Winx-klubi (S) 09.40 PopPixie (S) 09.55 Pokémon (7) 10.20 Pilanpäiten 10.30 Kiihdytysajot: Power & Speed 11.05 Diili Amerikkalainen realitysarja. 12.55 Pilanpäiten 13.10 Perheleffa: Tiikeriveljekset (7) 15.15 Kauhukeittiö 16.15 Kauhukeittiö 17.15 Remonttimestari 17.50 Top Gear 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.30 Ennätystehdas. Mukana mm. 06.00 Yle Uutiset. 12.00 Turun tuo- 07.04 Onnen sävel. 12.45 Merisää. 17.15 Maailmanpolitiikan arkipäivää. 16.05 Näistä levyistä en luovu. 11.00 Yle Uutiset. Simon and Garfunkel: Bridge over troubled water Yle Puhe 00.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 01.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 05.00 Elävä arkisto: Kulttuuri sankehto. Visuaalisesti vaikuttavassa tieteisjännärissä Tom Cruise esittää perheenisää, joka yhdessä muun maailman kanssa saa vastaansa avaruudesta hyökänneet vihamieliset robotti-tripodit. Alkaa taistelu elämästä ja kuolemasta - ja koko maapallon tulevaisuudesta. 20.09 Olipa kerran radio. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 18.01 Iltahartaus. 08.00 Yle Uutisää. (16) 00.50 Aina vaarassa (12) Nelonen 08.00 Start! 08.30 Usain Bolt û maailman nopein 09.40 Guinness World Records . (12) 23.35 Kestomerkitsijät. 05.52 09.00 Yle Uutiset. 09.15 Minna Pyymarjat menevät. 12.00 Yle Uutiset ja sää. 20.08 Sää. 07.50 Merisää. miokirkon kello lyö 12. Paulin katedraalissa. Jere Pehkonen 16.00 Yle Uutiset 16.03 Yleisurheilun MM, Moskova 19.45 Radiomafian Kohtaamisia rittäjän kesäsiirtola. 08.30 Aristoteleen kantapää. 23.00 Radio 1 soi. 06.30 Suomi päiväsankari. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 05.50 Merisää. 12.15 Kylillä. viulisti Anne-Sophie Mutter, sellisti Yo-Yo Ma ja pianistit Emanuel Ax ja Peter Serkin. 20.50 Lyhyesti: Tuolit puhuvat 21.00 Kesäkino: Duunarin rakkaus 21.00 Varjoja paratiisissa. 05.15 Radioteatteri esittää: Sattumuksia Jänislahdella, osat tää: Terveiset Kutturasta. 09.00 13.00 Mikä maksaa. (16) Näitä maailma juo Tukholman yössä Aina vaarassa MTV3 klo 0.50 TV 2 MTV 3 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu: 10.8. 07.48 Kaapo (S) 08.12 Muista laulaa 08.18 Anniina Ballerina (S) 08.47 Babar ja Badun seikkailut (S) 09.00 Galaxi 09.03 Kesäleiri (7) 09.20 Late lammas: Moottoriturpa (S) 09.31 Galaxin mestari: Partiomestari 09.59 Yleisurheilun MM 12.15 Tall Ships. 17.15 Levynpyö- 06.00 Yle Uutiset 06.03 Aspekti 07.03 Perheen aika 07.45 Tarinoita lapsille: 08.00 Yle Uutiset 08.05 Puheen Aamun viikko 08.30 Yleisurheilun MM, Moskova 11.00 Yle Uutiset 11.02 Perttu Häkkinen 12.00 Puheen Viikonloppu . LAUANTAI 10.8.2013 TV 1 08.00 08.05 08.30 10.00 10.05 11.00 11.05 11.10 12.25 12.55 14.30 15.00 15.05 15.10 15.40 16.30 16.35 16.40 16.50 17.55 18.00 19.00 19.35 20.30 20.45 21.15 22.45 23.40 Yle Uutiset Jääkauden jälkiä Yleisurheilun MM Yle Uutiset Itämeren rannoilla Yle Uutiset Pisara 70-luku pikakelauksella 10 kirjaa rikoksesta Dokumenttiprojekti: Pussy Riot, kapina kirkossa Pieni keittiö Pariisissa. Burgundinpata. Yle Uutiset Yle News Pokka pitää (S) Haukka ja kyyhkynen (12) Novosti Yle Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Jalkapallo: Arsenal ? Manchester City. 18.00 Ehtookelloina Helsingin Kallion kirkon kellot. Mihin Suomen Yle Uutiset. 13.06 Lauantai-Suomi. 13.10 Kerro pieni tarina. 11.00 M-studio. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 14.30 Lauantai-Suomi. 14.35 Hitin kaava. Jaksossa myös Eppu Salmisen juoksu entistä maailman nopeinta miestä Ben Johnsonia vastaan. 20.00 Syksyn sävel -retro 21.00 Selviytyjät 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Tulosruutu 22.30 Maailmojen sota. Kuka voittaa 20.000. 18.00 Yle Uutiset. Pääosissa ja kuvassa Matti Pellonpää ja Kati Outinen. Valintatalon kassa ja roskakuski elokuvan Varjoja paratiisissa (1986) alussa roskakuski Nikander (Matti Pellonpää) menettää vanhemman työtoverinsa (Esko Nikkari). Uusi partneri (Sakari Kuosmanen) löytyy putkareissulla, ihastuminen tapahtuu Valintatalon kassalla. 11.03 Mörönperän versot. T: TaiK/ELO. 21.00 Yle Uutiset. 10.00 Yle Uutiset. 15.30 Kamarimusiikkia. Radio Suo 10.03 Sää. 09.06 Lauantai-Suomi. Jere Pehkonen 15.00 Yle Uutiset 15.02 Puheen Viikonloppu . Simon and Garfunkel: Bridge over troubled water 21.23 Suomi tänään. 13.55 Radio kön maailma. 06.25 Aamusoitto. (S) 22.10 Työmiehen päiväkirja. Kaurismäen kolmas itsenäinen elokuva avasi hänelle portin myös kansainväliseen arvostukseen. 06.00 Yle Uutiset. 07.00 Yle Uutiset. Amerikka 16.45 Huippusalaiset reseptit 17.35 Lihamestarit 18.00 Kuuluisat kuppilat 18.30 Kokin vapaapäivä 19.00 Suomen Tulli 21.00 JIM D: Söin itseni hengiltä (12) 22.00 Havaiji 5-0 (12) 22.55 Havaiji 5-0 (12) 23.50 Villit nettivideot (16) 00.20 Jopet-show 00.50 Jopet-show 01.20 Gene Simmonsin sukukalleudet (S) 02.15 New Yorkin tatuointitarinat RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Aki Kaurismäen elokuva kertoo roskakuski Nikanderin ja valintamyymälän kassan Ilonan rakkaudesta. 11.30 Lauantai-Suomi. 11.57 Vakioveikkausvihjeet. Kihelmöivän jännittävä sukellus petosten ja salaliittojen kierteeseen saa alkunsa, kun arvostettua professoria (Kevin Spacey) syytetään seksirikoksesta. O: Juho Kuosmanen. 18.08 Lakatut varpaankynnet. Ihmeelliset ennätysvideot 10.10 Eläintarhojen elämää 10.40 Eläintarhojen elämää 11.10 Eläintenpelastustiimi (7) 11.40 Eläinten ABC 12.10 Koiralle koti (7) 13.15 Melissa ja Joey (S) 13.45 Melissa ja Joey (S) 14.15 Onnea matkaan, Charlie! (S) 14.45 Prom Queen 15.45 Huippumalli haussa 16.45 Elokuva: Haltiatar Cassie ja kutsumaton vieras (7) 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Hauskat eläinvideot 19.30 Guinness World Records . 13.03 Urheiluradio. 08.05 Radioteatteri esit- Aamupala. International Racing and Freestyle 11.30 Will & Grace (S) 12.00 Will & Grace (S) 12.30 Will & Grace (S) 13.00 Kolme miestä ja tyttö (S) 13.30 Kolme miestä ja tyttö (S) 14.00 Tyhjätaskut (7) 14.30 Tyhjätaskut (7) 15.00 Tanssien tähtiin 15.30 Pilanpäiten 16.00 Jamie Oliverin ruokavallankumous 17.00 Gordon kokkaa tykimmin 18.00 Rakkaudella katettu 19.10 Masterchef USA 20.05 Masterchef USA 21.00 V niin kuin verikosto (16) 23.30 C.S.I. Tunnollinen kirjanpitäjä surmataan kotonaan. 09.50 Tohtori 15.00 Radioteatteri a v a ka Hit in Raimo . Tosipohjainen kuukauden western armeijan tiedustelijasta, joka palkattiin ajamaan karjavarkaat suurtilallisten mailta mutta päätyi itse lainsuojattomaksi. New York (16) 00.20 Sons of Anarchy (16) 01.15 American Horror Story (16) 09.00 Merimaili 09.30 Jaksa paremmin 09.55 Panttilainaamo 12.25 Brady Barrin vaarallinen luonto (7) 13.25 Rantavahdit (7) 13.55 Kokin vapaapäivä 14.25 Rekkakuskit jäällä 15.15 Bullrun . 05.02 set ja sää. Tänä iltana nähdään kaikki esiintyjät. Sanna Kiiski 11.00. Ei yksin leivästä, ei yksin rakkaudesta: hitsaajan ja konttoristin rakkaustarina. Neidon nimi on Ilona (Kati Outinen) ja hänen sekä Nikanderin taivallus romanssinsa pyörteissä uhkaavan takkuista aina kolmatta pyörää (Jukka-Pekka Palo) myöten. Varjoja paratiisissa tuikkii vaitonaista toimintaa, lakonisesti sivaltavaaa huumoria ja kadonneita liikekylttejä Helsingin katukuvasta. Kaupunkimiljöön hahmotuksena pelkistetyn kerronnan johdonmukaisesti lävistämä urbaani romanttinen draamakomedia on nautittavaa katseltavaa, eikä pienimuotoinen tarinakaan hassummalta tunnu. AKI KAURISMÄEN 2 Tyylikkäitä tilasommitelmia on Timo Salmisen kuvaamina runsaasti, vaikka tupakointikohtauksia onkin enemmän. Pellonpään roolityö huokuu irtonaista laskettelua, näyttelijällä ovat hanskassa niin suorat, koukut kuin silmänliikkeetkin, vaikka eräässä vaiheessa tummat lasit ovatkin tarpeen. 10.04 Kis15.40 Tiedevartti Netklo 14.35 tisolvaamisen anatomiaa 15.55 Yle News. 06.05 Hartaita säveliä. 18.03 Urheiluradio. 21.50 Merisää. 08.00 Yle Uuti- 05.00 Yle Uutiset ja sää. 18.50 Merisää. Se rakkaus, nääs. Elokuva aloitti tekijänsä niin sanotun työläis- tai proletaaritrilogian, jonka kaksi muuta teosta ovat Ariel (1988) ja Tulitikkutehtaan tyttö (1990). 21.03 Hitin kaava. 22.05 Kalle Haatanen. Sateenkaariperheet. ja Suomen kiertueen? 22.20 Tom Horn. 18.10 Lauantain toivotut levyt. Simon and Garfunkel: Bridge over troubled water 14.55 Lauantai-Suomi. 16.00 Yle Uutiset ja sää. Juttu hämmentää tutkijoita; johtuiko teko miehen toimeksiannoista vai kireydestä perhepiirissä. Kaihoa ilmassa. 12.15 Ajankohtainen Ykkönen. Races Norjassa 12.35 Ravisuoran lämmitys 12.45 Yleisurheilun MM 15.00 Yleisurheilun MM 17.35 Yleisurheilun MM 20.00 Taivaan tulet (12) 20.48 Maailman matkailuaarteet 21.00 Naurun tasapaino 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Naurun tasapaino. Kolme finalistia laittaa kaikkensa peliin stand up -kisan suuressa finaalissa, suorassa lähetyksessä Linnanmäen Peacock-teatterista. 23.03 Koe-eläinpuisto. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 07.45 Hartaita säveliä. 07.50 Aamuhartaus. Phil 04.00 Älypää-TV Teema 04.00 Teematieto 15.30 Giacomo Puccinin elämä ja musiikki (7) 17.10 Tiededokumentti: Dawkinsin maailma 18.00 Historia: Brittiperhe 1900-luvulla 19.00 Juhlat Tanglewoodissa. Dokumentti kuuluisan amerikkalaisen musiikkifestivaalin 75-vuotisjuhlista v. set ja sää. 14.00 Yle Uutiset. Aamupala. 06.15 Aamuhartaus. kaasu pohjassa (7) 15.45 Henkka & Niki vs. 21.40 Urheiluradio. 14.03 Ajantasan lauantaivieras. Samuli Aaltonen 23.00 Radio Novan yö Radio Nova 07.00 Kesäaamu . O: Risto Jarva. 15.00 Yle Uutiset. 15.03 Urheiluradio. 06.04 Aamupala. 03.15 Hitin kaava. Yle Uutiset ja 07.53 Onnen sävel. 20.50 Kesäillan musiikkia: Britten kamaripianistina. 16. 09.05 Sää. 07.00 Yle Uutiset. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Jere Pehkonen 13.00 Yle Uutiset 13.02 Puheen Viikonloppu . 19.00 Yle Uutiset ja sää. Kertomus syksyisellä maantiellä työtään tekevistä ihmisistä, jotka puhuvat puolittaisilla lauseilla ja ilmaisevat tunteitaan äkkijyrkästi. 09.05 Figaro: Aamupala. Valioliigatähdet kohtaavat Olympiastadionilla. Selostus Antti Ennekari. Yle Uutiset Jalkapallo: Arsenal ? Manchester City Ravisuora Avara luonto: Balkanilla Yle Uutiset Urheiluruutu Ylikomisario Banks. 20.03 Urheiluradio. 21.55 Suomi tänään. 05.30 14 . 17.40 Kolmannen maailman puheenvuoroja. Ihmeelliset ennätysvideot 20.00 Hauskat kotivideot 20.57 Keno 21.00 Elokuva: David Galen elämä. Aki Kaurismäen elokuva roskakuski Nikanderin ja valintamyymälän kassan Ilonan rakkaudesta. Pääosissa Matti Pellonpää ja Kati Outinen. 16.05 Entisten nuorten sävellahja. 11.57 soi. 15.08 Entisten nuorten sävellahja. 07.03 Sää. Päivän mietelause. O: William Wiard. 06.56 Päivän mietelause. 21.35 Novosti Yle. Arki, työ, politiikka ja uskottomuus horjuttavat nuorta avioliittoa. 13.00 Yle Uutiset. 09.40 Lauan1 soi. 15.50 Veneilysää. (U) (7) 23.55 Teematieto Muut 09.00 SVT:n ohjelmaa 14.10 Kätilöt 14.40 Rannalla tuoksuu savukala 15.10 Magnus ja Petski 15.40 Purtavaa Pohjolasta 16.10 Kesäpuhujat 17.10 Naapureita ja salaisuuksia (12) 17.50 Norjaa ristiin rastiin 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 Peukaloisen retket (S) 18.30 Eläinkaverit 19.00 Pilvenpiirtäjien Shanghai 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.40 Sportnytt 19.50 Arkistosta revittyä: Matkailu 20.20 Norjan suomalaismetsissä 21.00 SVT:n ohjelmaa 07.00 Madagascarin pingviinit (S) 07.30 1001 yön tarinat (S) 08.00 Ostos-tv 11.00 Monster Jam . Jere Pehkonen 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Viikonloppu . 08.05 Onnen sävel. 14.00 Välilevyjä. tai-Suomi. 19.08 Lavalauantai. 20.00 Yle Uutiset. valtakunnan teraesittää: Hanhen selästä. mi peutti. 23.00 Yle Uutiset. 19.03 Urheiluradio. Kesäpäivä . 07.03 Yle Radio Suomi Aamusoitto. Elina Viitanen ja Samuli Väänänen 19.00 Nova Stage klubi-ilta 20.00 Kesäilta . 15.52 Entisten nuorten sävellahja. 17.00 Yle Uutiset ja sää
04.02 21.00 Yle Uutiset. 14.00 Musiikin voima: nuntai-Suomi. 13.00 Kiveen hakatut. 08.20 vanhasta Euroopasta. 08.30 Radioteatteri esittää: man Pyhän kirkon kellot kutsuvat. N: Juho Milonoff, Eero Aho. 05.50 Yle Puhe 00.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 01.00 Elävä arkisto:Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 06.00 Yle Uutiset 06.03 Maailmanpolitiikan arkipäivää 06.28 Brysselin kone 07.13 Julkinen sana: Tiedotusvälineiden kontrolli kiristyy KeskiAasiassa 08.00 Yleisurheilun MM, Moskova 11.30 Jari Sarasvuo 12.27 Puheen Viikonloppu . Epäonnistunut kotouttaminen on neljäs murhaajan esiin nostama ongelma. 20.03 Urheiluradio. 08.45 Sunnun10.00 Jumalanpalvelus Rauman kir- tai-Suomi. 12.45 esittää: Wunderbar! 15.35 Arkisto: Merisää. Sähköä ilmassa. Aavikolta löytyy pahasti palanut mies, joka on ihme kyllä elossa. Varjoja paratiisissa -elokuvasta keskustelevat muusikko-näyttelijä Sakari Kuosmanen ja toimittaja Jukka Kuosmanen. 05.00 Yle Uutiset ja sää. 21.00 Jatzofreklo 13.0 0 tut. Sarjan päätösjaksossa mm. The Police, Madness ja Ian Dury and The Blockheads. 21.30 Pop Liisa: Kaseva 21.55 Rintamäkeläiset 22.27 70-luku: Tietoisku ? Hyvät tavat 22.30 Luetaan lakia: Väärennös 22.47 70-luku: Tietoisku ? Krapula 22.48 70-luku: Tienvarsihuussit 22.50 Pielaveden muikkufestivaalit 23.17 70-luku: Kekkonen ateljeessa 09.00 SVT:n ohjelmaa 15.50 Luontoretkellä 16.20 Marikki (S) 16.50 Kirjaohjelma: Hyvä loppu 17.22 Kulissien takana 17.25 Purtavaa Pohjolasta 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 Muumien maailma (S) 18.09 Muumien maailma (S) 18.18 Muumien maailma (S) 18.27 Minipala: Roska-Riksu (S) 18.30 Laivuri ja tyttö 19.00 Rannalla tuoksuu savukala 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.40 Sportnytt 19.50 Kahdeksan vuodenaikaa 20.30 Taivastiellä 21.00 Elokuva: Patrik 1,5 (7) 23.15 SVT:n ohjelmaa 07.00 Madagascarin pingviinit (S) 07.30 1001 yön tarinat (S) 08.00 Ostos-tv 11.00 Simpsonit (7) 11.30 Simpsonit (7) 12.00 Simpsonit (7) 12.30 Simpsonit (7) 13.00 Simpsonit (7) 13.30 Ensisilmäyksellä (7) 14.00 Iholla 14.30 Iholla 15.00 Iholla 15.30 Iholla 16.00 Rakkaudella katettu 17.00 Carrien päiväkirjat (7) 18.00 Gossip Girl (7) 19.00 Ajoneuvos 19.30 Virittäjät 20.00 Mad Cook & Madventures 21.00 Robin Hood (12) 23.05 Terra Nova (12) 00.00 Takaa-ajajat (12) 00.55 Tulilinjalla (16) 09.50 Merimaili 10.20 Panttilainaamo 11.35 Kokin vapaapäivä 12.05 Tomin keittiö 12.30 Koti Suomessa 13.00 Elämää halpalentoyhtiössä (S) 13.25 Lihamestarit 13.50 Kuuluisat kuppilat 14.20 Gordon Ramsay ja paras ravintola 15.15 Laiva 15.45 Laiva 16.15 Rekkakuskit jäällä 17.10 JIM D: Muinaiset avaruusoliot (12) 18.05 Mahdoton illallinen 19.00 Lihamestarit 19.30 Kuuluisat kuppilat 20.00 Huippusalaiset reseptit 21.00 JIM D Henkilökuva. Jalkapallokierros 21.00 Roman Schatzin Maamme-kirja 21.55 Lehtikatsaus 22.00 Yle Uutiset 22.05 Aspekti 23.05 Mikä maksaa? Radio Nova 07.00 Kesäaamu . 6/10. tehtävä Afganistanissa 15.30 Minun maisemani 15.45 Yleisurheilun MM 17.45 Yleisurheilun MM 19.10 Yleisurheilun MM 21.00 The Pacific: Tyynenmeren taistelutoverit (16) 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Novellielokuva: Suurin ja kaunein. 04.02 Euroopan taivaan alla. suomeksi. Jere Pehkonen 16.32 Leikola ja Lähde 17.30 Urheiluilta: Yleisurheilun MM, Moskova. 08.00 Yle Uutiset 07.00 Yle Uutiset. 08.20 Kulttuuritunti: Viikon kirja. 14.03 Musiikkia lepopäivän ratoksi. John C. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 23.03 Kaikki rakastavat. On Hemingwayta, Dalia, Gertrude Steinia ja vaikka ketä . Tämä varmasti miellyttää miehen taiteen ystäviä, eli oletettavasti vähän varttuneempaa väkeä. Tarina on reipas aikuisten satu, jossa kukkivat kliseet varakkaista amerikkalaisista Pariisin ja sen menneen taidemaailman lumoissa. ja Picasson roolissa olevalla näyttelijällä taatusti esittävä peruukki! 1920-luvun pyörteisiin hurahtaa nuori amerikkalaismies (Owen Wilson), joka on tullut kaupunkiin morsiamensa (Rachel McAdams) kanssa; hääkellojen pitäisi soida tuota pikaa. Mukana kuvioissa ovat myös kaupunHIEMAN NAIIVILLA gissa liikematkalla olevat morsiamen vanhemmat (Kurt Fuller ja Mimi Kennedy), morsianta vokotteleva brittiälykkö (Michael Sheen), museo-opas (Carla Bruni). Viimeisellä kierroksella Allen kiihdyttää pappamoponsa uljaaseen menoon ja näyttää mahdollisille ilkkujille taivaan merkit. Allen vie keskiöisessä Pariisissa tarinan kauniisti romanttiseen päätökseen, ja niin rehti jenkki saa arvoisensa kävelykeverin leffan taatusti viehättävimmästä tytöstä (Lea Seydoux). Allen sai Oscarin parhaasta alkuperäiskäsikirjoituksesta. Harri-Ilmari Moilanen MIDNIGHT IN PARIS Nelonen klo 21.00 pala. 13.06 Iskelmä-Suomi. 06.03 07.00 Yle Uutiset. Terveiset Kutturasta. 12.55 Sunnuntai-Suomi. Elokuun marjoja, osa 1/2. 21.03 MörönpeKerro pieni tarina. Phil Teema Muut 14.30 Lupa maalata 15.20 Giacomo Puccinin elämä ja musiikki (7) 17.00 Tiededokumentti: Sanojen planeetta 18.00 Kino Klassikko: Noita tahtoo naimisiin (S) 19.15 70-luvun TV-ilta 19.15 Urheilun vuosikatsaus 1972. 20.14 70-luku: Tietoisku ? Lupatarkastus 20.15 70-luku: Hypnoosi 20.20 Kotimaan raportti 20.59 70-luku: Tietoisku ? Perjantaipullo. 21.30 Yle Uutiset selko- Yle Uutiset ja sää. Shut Up, Listen And Dance. 70-luvun lopussa 80-luku jo pilkisteli syntikoiden tulon ja skamusiikin henkiin heräämisen myötä. 23.10 Yöklassinen. 17.30 Tohtori Raimo . 22.00 Aamupala. 10.04 Pop eilen Kiteeltä. 07.50 Merisää. Haimilan yrittäjäperheessä parisuhde on alkanut rakoilla. 09.05 kosta. 10.00 Yle Pyhän Nektarios Eginalaisen kirkosta Uutiset. (7) 22.35 The Wire (16) 23.30 Theroux ja dementikot 08.05 08.30 08.55 09.20 09.45 09.50 10.15 10.20 11.15 12.15 12.45 14.10 15.10 17.00 17.30 18.00 18.30 19.00 19.10 19.30 20.00 21.00 22.00 22.15 22.20 22.35 22.40 23.40 00.35 Baby Looney Tunes (S) Hirviöallergiaa (S) Nakke Nakuttaja (S) Pokémon (7) Angry Birds Toons (S) Beyblade: Metal Fury (7) Pilanpäiten Kotia kohti Grand Designs ? unelma-asunnot Mikko Ilonen ja suomalainen kilpagolf KIDSing Selviytyjät Beethovenin toinen (S) Mike & Molly (S) Riemuloma Kanarialla Riemuloma Kanarialla Riemuloma Kanarialla Seitsemän Uutiset Tulosruutu Pulttibois Amazing Race. 22.00 Yle Uutiset Suomi. 03.15 Matkailun taustapeili. 18.55 Suomi tänään. 19.00 Yle sic Rockissa 17.00 Kristiina Whee- Uutiset ja sää. 15.03 Uutiset ja sää. 13.30 12.00 Yle Uutiset ja sää. Mesenaatit osa 4/6. sumua. 06.04 Aamupala. 07.03 Näistä Sää. 00.00 Yle Uutiset ja sää. Hänet on yritetty tappaa sähkötuolilla ja pian uhreja ilmestyy lisää. 05.21 Aamupala. valtakunnan terapeutti. 16.05 Kiveen haka2013. 05.15 Eväsreppu. (12) Keno Elokuva: Midnight in Paris. 12.00 Yle Uutiset ja sää. 15.00 Radioteatteri dio. Alkoholipolitiikkaa Suomessa. Ajankohtainen kakkonen vuodelta 1974 käsittelee vakavaa aihetta. 21.00 Sounds of the Seventies. 06.30 Kylillä. levyistä en luovu. Jere Pehkonen 13.00 Yle Uutiset 13.02 Puheen Viikonloppu . 18.03 Urhei06.30 YleX Iltapäivä Remix 10.00 luradio. Jere Pehkonen 15.00 Yle Uutiset 15.02 Puheen Viikonloppu . Jere Pehkonen 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Viikonloppu . 09.55 Rau- Suomi. 17.40 Suomi tänään. YleX 18.00 Yle Uutiset. 17.00 Yle Uutiset. 14.00 Yle 16.05 Todellisia tarinoita. 23.00 Yle Uutiset. Toimittajana Pasi Hiihtola. 04.00 Yle Uutiset ja sää. 21.50 bal . (12) Southland (16) 49er Grand Prix Nelonen 07.50 08.30 09.00 09.30 10.00 11.00 11.30 12.00 12.30 13.00 13.30 14.00 14.30 15.00 15.30 16.00 17.00 18.00 18.30 18.50 19.00 20.57 21.00 23.00 23.10 23.15 00.20 01.15 LIVE: Tiedä ja Voita Jaksa paremmin Unelmien talo Koti Suomessa Huvila & Huussi Matkaoppaat Matkaoppaat Matkaoppaat Matkaoppaat Matkaoppaat Eläintenpelastustiimi (7) Eläintenpelastustiimi (7) Melissa ja Joey (S) Melissa ja Joey (S) Melissa ja Joey (S) Huippumalli haussa. Aavikon kukkaset. Vakioveikkausrivi. 11.03 Nousevan auringon talo. kirja. 09.00 Yle Uutiset. 19.03 Urheiluradio. ler & Cristal Snow . 12.06 Jenni Sinkkonen. . 19.03 ssic 15.52 Sunnuntai-Suomi. 16.00 Yle Uutiset ja Turun musiikkijuhlat Rock issa sää. 17.15 Suomi tänään. mua. 20.08 Sää. toissapäivänä. 07.04 Suomi ja sää. 21.55 Suomi tänään. 08.00 Yle Uutiset ja sää. Sunnuntai-Suomi. Eija kirjoittaa suutuspäissään Juhalle kirjeen, jota katuu, kun Juha katoaa. (12) Silta. 16.35 Sunnuntainia. 07.53 SunnunSattumuksia Jänislahdella, osat 17 ja tai-Suomi. Lauri Salovaara 19.00 Spotify Glo- 43 3. 18.50 MeriFestarikesä 2013 13.00 YleX Juras- sää. 08.10 18. (S) Nelosen uutiset Nelosen sää Tudors (16) Lost (16) Dr. 06.00 Yle Uutiset. Teppo Airaksisen novellielokuva luonnon valinnasta. Osku menee speed dating -iltaan etsimään naista. 22.00 Suomi D: Scandinavian Hunks (7) 22.55 JIM D: Metsien miehet 23.50 JIM D Rikos: Taistelu totuudesta (7) 00.55 Bullrun (7) 01.25 JIM D Rikos: Matkalla kiven sisään (12) RADIO-OHJELMAT Päivän nosto Merisää. Kilpailijat nousevat korkeuksiin kohdatessaan Matterhornin myräkän, jonka armoilla he saavat tuntumaa vuorikiipeilijän pelastusoperaatioon. Maajussille morsian Kymmenen Uutiset Viikon sää Tulosruutu Lotto ja Jokeri C.S.I. 22.05 Iskelmäradio. 00.05 Yöradio. 15.00 Yle Uutiset. 08.05 Sunnuntai09.00 Yle Uutiset. 09.05 Musiikkia Luontoretki. Viisi Marokkoon päässyttä tyttöä esittelee paikallista haute couture -muotia, ja heidät kuvataan aavikolla kamelin selässä. Neljät häät Hauskat eläinvideot Nelosen uutiset Nelosen sää Elokuva: Walk Hard: The Dewey Cox Story. 12.40 Viikon luontoääni. 22.05 Avaruusroja sää. Sanna Kiiski 11.00 Kesäpäivä vesillä . 05.52 Merisää. Lorenz Backman 15.00 Radio Nova kesäliikenteessä . 17.00 Yle Uutiset ja sää. 12.05 SunKansanraSuvisäveliä. 21.40 Urheiluradio. 10/10. dio. Jere Pehkonen 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Viikonloppu . 17.15 HistoriaUrheiluradio. Elina Viitanen ja Samuli Väänänen 23.00 Radio Novan yö YLE Radio 1 Midnight in Paris on komedia Gilistä (Owen Wilson), joka saapuu Pariisiin tulevan vaimonsa Inezin (Rachel McAdams) ja tämän vanhempien kanssa. Woody Allen ja Pariisin ihme fantasialla höystetyssä romanttisessa komediassa Midnight in Paris (2011) käsikirjoittaja-ohjaaja Woody Allen avaa nostalgiahanat täysillä. 09.06 Iskelmäradio. 20.09 Lähikuvassa Encore 00.00 Yöradio Petri Pettersson. 15.50 Veneilysää. 18.00 Horisontti. 04.52 Aamu- rän versot. 05.02 Aamupala. SUNNUNTAI 11.8.2013 Mike & Molly MTV3 klo 17.00 TV 1 07.45 07.50 10.00 10.45 11.00 11.05 12.05 12.45 13.35 14.05 15.00 15.05 15.10 15.30 16.00 16.50 16.55 17.00 17.10 18.00 18.10 18.15 19.50 20.00 20.30 20.45 20.51 21.05 22.05 23.05 Yle Uutiset Yleisurheilun MM Jumalanpalvelus Arkistokuvia: Matkailijan keitaita (S) Yle Uutiset Puutarhurin maailma Aamusydämellä Prisma: Turkanajärven luulöydöt Kukkaron herraksi Historiaa: Soturikuningattaren hauta Yle Uutiset Yle News Löytöretkiä maailmaan. Lentäen puiden latvuksiin. Pokka pitää (S) Ylämaan kettu (7) Novosti Yle Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Avara luonto: Elämän mahti Yle Uutiset Urheiluruutu Foylen sota (12) Kuvakirjeitä maailmalta 10 kirjaa rikoksesta Yle Uutiset Lotto Urheiluruutu Kotikatsomo: Ylikävely. 1/2. 18.08 Sää. Sveitsiläistä suklaata. 19.00 Y leX Jura Yle Uutiset ja sää. (16) Viikon rikos TV 2 MTV 3 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu: 11.8. 07.48 Lauri kilpa-auto (S): Maxin uusi moottori 07.59 Vekarat! (S) 08.23 Musavideot: Kuningas Ei! 08.28 Sasu (S) 08.40 Apina opena 09.00 Galaxi 09.01 Kauhutarinat 09.05 Pok ja Mok (7) 09.15 Ota banaani! (S) 09.23 Raimo (7) 09.31 Hillitön hotelli: Kalmattaren kuolemapäivä (S) 09.59 Yleisurheilun MM 11.45 Kesärakkaus (7) 12.08 Kesärakkaus (7) 12.27 Kesärakkaus (7) 12.50 Kesärakkaus (7) 13.13 Kesärakkaus (7) 13.35 Villit eläinystävämme 13.45 Löytöretkiä maailmaan 14.00 Uusi päivä (S) 14.27 Uusi päivä (S) 15.00 Norja sodassa . 21.35 Novosti Yle. 15.08 Tähtisarjoja. Laulu Maalaismaisema nosti laulajan pinnalle 40 vuotta Yle Radio Suomi sitten. Reilly on riemastuttavasti piikikkään komedian pääosassa muusikkolahjakkuus Dewey Cox, jonka tarina muistuttaa erehdyttävästi supertähti Johnny Cashin urakaarta. Sunnuntaisir- 19.08 Kadonneen levyn metsästäjät. kus 19.00 YleX Jatkot Remix 22.00 20.00 Yle Uutiset. 08.05 Radioteatteri esittää: soi. 11.00 Yle Uuti12.05 Roman Schatzin Maamme- set. 10.03 Sää. 15.55 Yle 13.00 Yle Uutiset. 13.03 UrheiluraNews. 18.09 KadonUuden musiikin ratsia 11.00 YleX neen levyn metsästäjät. 11.00 Ortodoksinen liturgia Sää
13.03 Urheiluradio. Hellaripoikien tie vie vuoriston syrjäisiin pikkukyliin, luolataloihin ja jättimäiselle Jeesus-patsaalle. Maajussille morsian House. 22.05 20.06 Sää. 02.20 Suomi D: Scandinavian Hunks (7) 03.15 Leijonan luola USA RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Häikäilemättömät on kulttimaineen saavuttanut rikosjännäri poliisista, joka käy rikollisjärjestön kimppuun. Konnat hiillostavat komisariota JOSEPH LEWISIN ohjaamassa film noir -klassi- kossa Häikäilemättömät (1955) on reipasta ajan patinaa. 08.15 Ykkösaamu. 09.00 Yle Uutiset. 18.55 teri esittää: Wunderbar! i m Suomi tänään. 06.05 Hartaita säveliä. 11.03 Maakuntaradio. 12.45 Merisää. Laupias samarialainen. 23.33 Illan vieras. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 18.30 Hengellisen musiikin toi17.20 Urheiluradio. 07.53 Maakuntaradio. 10.00 Yle Uutiset. 20.00 klo 20.07 Urheiluradio. 23.00 Yle Uutiset. 12.15 Historiasarjoja. 19.03 Radioteatri te is min 18.50 Merisää. 20.07 Bluesministeri Esa M.A. 15.55 Yle News. O: Joseph H. Lewis.(12) 23.23 70-luvun sekahaku Muut 07.55 SVT:n ohjelmaa 16.25 Pilvenpiir täjien Shanghai 16.55 Islannista maailman huipulle 17.20 Arkistosta revittyä: Matkailu 17.50 Kulissien takana 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Luontoretkellä19.00 Suomi on ruotsalainen 19.30 Yle Nyheter TVnytt 20.00 Luontoretkellä Antarktiksella 20.15 Naapureita ja salaisuuksia (12) 20.55 Norjaa ristiin rastiin 21.00 Kesäpuhujat 21.58 Yle Nyheter TVnytt 22.00 Dok: Vuosi Malpensan lentoasemalla 22.55 Rebecca ja Fiona 00.00 SVT:n ohjelmaa 08.25 Baby Looney Tunes (S) 08.55 Tom & Jerry Kids Show (S) 09.25 Eastenders (S) 10.00 Lemmen viemää (7) 11.00 Ostos-tv 14.00 Kauhukodit 15.00 Muodin huipulle 15.55 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Isän tyttö (S) 18.30 Pelastajat (7) 19.00 Myytinmurtajat 20.00 Rillit huurussa (S) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Percy Jackson Salamavaras (12) 23.25 C.S.I. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 06.30 Maakuntaradio. 07.15 Aamusoitto. 13.06 Maakuntaradio. Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . 12.55 Suomi tänään. 18.00 Yle taus. Elli Collan 22.00 Radio Novan yö. Päivä tunnissa. 23.10 Yöklassinen. 22.47 Suomi tänään. 08.17 Maakuntaradio. 09.00 Yle Uutiset. 11.00 Yle Uutiset. Rikos-, poliisi- ja gangsterifilmin tunnuspiirteiden lisäksi mukana on tuhtia melodraamaa, joten lajityypillisesti leffa on nautittavan kirjava tuttavuus. Häikäilemättömän gangsterikihon hahmoon liittyy hieman hupaisaa ironiaa. 09.05 Urheiluradio. (12) Vihjeet hukassa (7) Work It (7) Nelonen 07.00 Disney esittää: Timon ja Pumba 07.25 Disney esittää: Stitch! (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.00 Inspector Cartoons (7) 08.10 Inspector Cartoons (7) 08.20 Melissa ja Joey (S) 08.50 Tyyliä vai ei 09.50 Muodin uudet huiput 12.10 LIVE: Tiedä ja Voita 12.50 Reissussa lasten kanssa 13.30 Lauran matkakuvia: Tukholma 14.00 Yhteinen taloprojekti 14.30 Huippukokki lähtee maalle 15.00 Häähullut (7) 16.00 Hurja remontti 17.00 Matkaoppaat 17.30 Dr. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . 16.15 Maakuntaradio. 17.30 vekonsertti. 19.00 Yle Uutiset BluesUutiset. Jussi Wistrand 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä . 06.15 Aamuhartaus. Äärimuslimien tappouhka ajoi Salman Rushdien vuosikymmeneksi maan alle. Sairastunut Suomi. Miia Krause 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä ? Miia Krause 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä . 1/3. Kauneudesta on tullut myyntituote, ja uusia kauneusklinikoita perustetaan ennennäkemätöntä tahtia. Tekeekö botox onnelliseksi? 23.05 Seksiministeriö 23.35 Yle Live: Maija Vilkkumaa 05.30 06.25 09.05 09.55 10.55 11.55 12.10 14.10 14.15 14.45 15.10 16.05 16.35 17.05 17.30 18.00 19.00 19.15 19.25 19.30 20.00 21.00 22.00 22.20 22.25 22.35 23.35 00.35 Aamusää Huomenta Suomi Tunteita ja tuoksuja (7) Suurin pudottaja Top Gear USA Monster Jam . 16.00 Yle Uutiset ja sää. 14.00 Yle Uutiset. 14.03 Ajantasa. 07.15 Urheiluradio. 22.00 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Kesä- Yle Uutiset ja sää. 19.06 Suomi Jazzradio Live! 21.15 Jultänään. 21.00 Yle Uutiset. Alma ja Aleksi 08.00 Yle Uutiset 10.00 Yle Uutiset 10.03 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle Uuti- mua. Miljoonalahjoituksen tehnyt mies tuupertuu seisovilta jaloiltaan ja House apureineen alkaa selvitellä hänen tilaansa. 19.03 marjoja, osa 2/2. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 21.50 MeriYleX sää. 04.02 Kissankehto. Yle Puhe 00.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 01.00 Elävä arkisto:Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 06.00 Kalle Haatanen 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yleisurheilun MM, Moskova 11.30 Puheen Päivä . MAANANTAI 12.8.2013 TV 1 05.55 06.25 08.15 08.50 09.30 10.00 10.50 11.00 11.05 12.15 12.30 13.00 14.45 14.55 15.00 15.05 15.10 15.55 16.50 16.55 17.00 17.05 18.00 18.22 18.25 18.30 19.00 20.00 20.30 20.55 21.00 21.30 21.30 22.00 22.30 23.30 23.35 Kun velat painavat Ylen aamu-tv Yleisurheilun MM Ylen aamu-tv Tekijänä: Ilkka Immonen Sydämen asialla (7) Päivän kasvo Yle Uutiset Salla . 22.05 Tähtisu- aamu . 18.00 Kootut selitykset: graffi ti. 09.11 Maakuntaradio. 10.03 Ajantasa: Suora linja. Jem lähtee uskalikkona lumivyöryalueelle. 21.00 Salman Rushdien vuosikymmenen pakomatka. Miia Krause 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä ? Miia Krause 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta: Yleisurheilun MM, Moskova 21.00 Yle Puhe esittää 21.33 Päivä tunnissa . Ile Jokinen ja Elina Viitanen 18.00 Illallinen . Kulttimaineen saavuttanut rikosjännäri poliisista, joka käy rikollisjärjestön kimppuun. 20.00 kinen sana: TiedotusvälineiYle Uutiset. 07.50 Aamuhartaus. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 00.05 Yöradio. 19.00 19.35 Arkisto: Elokuun Radio Suo Yle Uutiset ja sää. 07.45 Hartaita säveliä. 06.56 Päivän mietelause. Behind the Scenes Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat Alueellinen sääennuste Erilaisia suhteita (7) Moderni perhe (S) Minuuttipeliä Hännänheiluttajat. Suzanne ja Dave ovat olleet naimisissa vasta neljä kuukautta, mutta avio-onni rakoilee koirien takia. Salatut elämät (7) Salatut elämät (7) Salatut elämät (7) Suurin pudottaja Seitsemän Uutiset Tulosruutu Päivän sää Riemuloma Kanarialla. Jakso 23. Phil. Mitä on olla australialainen? Tony Robinson pohtii päätösjaksossa, kuinka yli 200 vuotta sitten perustetusta rangaistussiirtolasta on voinut kasvaa moderni liittovaltio. 18.00 Viinakeisarin salaisuus (7) 19.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 20.00 Arkistojen salat: Shaahi Persepoliksessa 20.30 Se siitä! Teoriat testissä. 15.00 Yle Uutiset. 15.05 Maakuntaradio. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 18.15 Viikon luontoääni: kuukkeli. 13.00 Klassista kahteen. Kolmas tärkeä nainen on Alicia (Helen Walker), jonka asioiden oikean laidan tunteva taho väittää ensi alkuun olevan hevonen. Käsikirjoittaja Philip Yordan on työstänyt tarinan, joka ihmissuhdeverkostoineen 4 ja rikosmaailman hahmotuksineen on vivahteikas. Haluan kuumemman kumppanin. Aina oma kumppani ei puolison mielestä ole tarpeeksi kuuma. 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Poliisit 19.30 Poliisit 20.00 Huippumalli haussa. Tytöt joutuvat esiintymään yleisölle tanssien teetarjottimet pään päällä. 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Jonesin perhe (12) 23.00 Nelosen uutiset 23.10 Nelosen sää 23.15 Poliisit 23.45 Poliisit 00.15 Olipa kerran (12) 01.15 Mad Men (7) 02.15 Mad Men (7) 03.15 Mad Men (7) 04.15 Älypää-TV Teema 17.00 Historia: Brittien jäljillä Australiassa. Dallas kysyy vastaantulijoilta, mikä heidät tekee onnellisiksi. Liz matkustaa Norjaan katsomaan, millaisella teknologialla siellä torjutaan ilmastonmuutosta. Selling the silence (S) Lyhytelokuva: Yhteisvoimin maatamme rakentamaan (S) Ulkosuomalaisen tarina Kalle-Kustaa Korkin seikkailut (S) Poikien kesäparatiisi (S) Pisara Yle Uutiset Yle News Tänään otsikoissa Näitä maailma juo Novosti Yle Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Sydämen asialla (7) Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Tekijänä: Heini Riitahuhta Prisma: Islanti ja tulivuorten uhka Kukkaron herraksi Yle Uutiset Urheiluruutu A-studio Dokumenttiprojekti: Kaksi kulmaa kouluun Disco Perukka Kotikatsomo: Ylikävely (12) Yle Uutiset Eichmannin oikeudenkäynti Maajussille morsian MTV3 klo 21.00 00 TV 2 MTV 3 06.50 Pikku Kakkonen: Jyrkin ja Neposen aamu 06.52 Nimipäiväonnittelu: 12.8. 06.53 Mohvelit (S) 06.59 Kukasta kukkaan: Tunturikoivikon kukkia 07.05 Popi Kissa (S) 07.19 Norsulan perhe (S) 07.30 Oiva-nallen oivallukset (S) 07.38 Satuja Soitosta 07.47 Paula (S) 07.57 Töötti ja Pulteri (S) 08.18 Puu Fu Tom (S) 08.40 Tero hoitaa (7) 08.49 Yleisurheilun MM 12.15 Kesärakkaus (7) 12.40 McLeodin tyttäret (7) 13.30 Minun maisemani 13.45 Kun päre palaa liikenteessä 14.15 Niklaksen keittiössä 14.45 Apua, meille syntyy vauva 15.15 Ääliö ulkomailla 16.00 Soramonttuprinsessat 16.30 Galaxi 16.31 Galaxin mestari: Partiomestari 17.00 Pikku Kakkonen 17.30 Yleisurheilun MM 19.20 Yleisurheilun MM 21.05 Bomb Girls (12) 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Kauneuskupla. 17.20 Kulttuuritunti: Eeva Luotosen kirjahistoria. 11.00 Välilevyjä. 11.57 Päivän mietelause. 15.50 Veneilysää. (16) 00.25 Vankikarkurit (12) 01.25 Simpsonit (7) 01.55 Hellcats (7) 11.10 Likaisen työn sankarit 12.10 Pomo piilossa 13.00 Mahdoton illallinen 13.55 Huippusalaiset reseptit 14.45 Panttilainaamo 15.10 Jyrki Sukulan makujen maa 16.05 Lihamestarit 16.35 Kuuluisat kuppilat 17.05 Maailman oudoimmat ravintolat 17.35 Kokin vapaapäivä 18.05 Panttilainaamo 19.00 Leijonan luola USA 20.00 Tomin keittiö 20.30 Suomen Tulli 21.00 JIM D: Tragedia Batman-elokuvan ensi-illassa (12) 22.10 Anthony Bourdain maailmalla 23.05 Gene Simmonsin sukukalleudet (S) 00.00 Jopet-show 00.30 New Yorkin tatuointitarinat 01.25 JIM D Henkilökuva. 21.55 Suomi tänään. Tarinan ytimenä on vastakkaisten leirien napamiesten henkien taisto, jossa käytetään myös silkkaa fysiikkaa. Päähenkilökomisarion (Cornel Wilde) tavassa jahdata gangsterikihoa (Richard Conte) on jotain pakkomielteistä, ei vähiten kihon naisseuralaisen (Jean Wallace) takia. Tämän alkuhetkien zombiemaisuus saa järkevän selityksen. Komisario kohtelee omaa strippariheilaansa (Helen Stanton) huonosti ja pirahtaa asian tiimoilta itkuun, kun on jo liian myöhäistä. (12) Kymmenen Uutiset Päivän sää Tulosruutu Rizzoli & Isles. Nummisen musiikkiohjelma: Kuloniemi. Maria Petterssonin vieraina ovat harvinaista fabryntautia sairastava Riitta Meriluoto, masennukseen 16-vuotiaana sairastunut Jonna sekä sosiaalineuvoja Pirkko Jantunen Mielenterveyden keskusliitosta. 18.50 IltaharTaustapeili. 13.00 Yle Uutiset. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 15.52 Maakuntaradio. 08.15 Urheiluradio. Yle Uutiset ja sää. 15.00 Yle Uutiset. 20.03 Urheiluradio. den kontrolli kiristyy Keski-Aasiassa 22.00 Yle Uutiset ja sää. 08.00 Yle Uutiset ja sää. Jussi Wistrand 22.00 Yle Uutiset 22.05 Maria Pettersson 23.02 Puheen Aamun parhaat 23.30 Politiikkaradio Radio Nova 06.00 Enbuske & Linnanahde Crew . 07.17 Maakuntaradio. 07.50 Merisää. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 15.05 Kultakuume. 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä . Avoimessa dokumentissa Rushdie läheisineen kertoo, miten he selvisivät, vaikka edes perhe ei aina tiennyt missä kirjailijaa piiloteltiin. 21.55 Film noir: Häikäilemättömät. 21.35 Novosti Yle. 21.40 Urheiluradio. 21.03 Outoja ääniä. Jussi Wistrand 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Maria Pettersson. Metsäradio. 12.00 Yle Uutiset ja sää. 12.15 Maakuntaradio. 16.15 Faunin iltapäivä. 17.00 Yle Uutiset ja sää. Miltä tuntuu, kun kukaan ei usko, että ihminen on vakavasti sairas. 18.03 Sekahaku. ja sää. Ylös Jeesuksen luo.. Näennäisesti isoegoinen mies alkaa tutista tappion uhatessa eikä taatusti halua vankilaan, mikä on ymmärrettävää: hän on entinen vanginvartija. John Altonin mustavalkokuvaus hehkuu takuuvarmaa noir-välkettä cityn monipuolisesti vaihtuvilla näyttämöillä. Harri-Ilmari Moilanen FILM NOIR: HÄIKÄILEMÄTTÖMÄT Yle Teema klo 21.55 06.00 Yle Uutiset. 18.20 Radioteatteri esittää: Sattumuksia Jänislahdella, osa 19. set 13.02 YleX Kesäiltapäivä . 23.03 Kiveen hakatut. 06.25 Aamusoitto. 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla. 10.00 Yle Uutiset. 09.05 Muistojen bulevardi. Jenni ja Timppa 17.00 Yle Uutiset 17.01 Kaksisen musikin ohjelma 19.00 YleX Jatkot 22.00 Yle Uutiset 22.05 Yle Puhe 23.02 Encore 00.00 Yöradio Yle Radio Suomi 05.00 Aamupala
10.05 His- Urheiluradio. 22.00 Yle Uutiset ja YleX Kesäaamu . Hannele saa apua Timo Rautiaiselta luokkansa tsemppaamiseen. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 00.05 Yöradio. 20.00 selin kone. 15.00 Yle Uutiset. 23.10 juurihoitoa. 20.30 Radion sinfo- Yle Uutiset ja sää. Dallas käy Cernissä utelemassa maailmankaikkeuden syntyä. 21.00 Historia: Brittiperhe 1900-luvulla 21.55 Elävä arkisto: Rajatietoa II 21.55 Mystinen ilta televisiossa Keskusteluohjelman aiheina ufot, tulevaisuuden ennustaminen ja tähtien vaikutus ihmisten elämään. Mukana mm. 07.15 05.00 Aamupala. Tapio Pajunen Uutiset. 18.55 Suomi tänään. New York (16) Turha uhraus. 19.03 Kaiken maail- sää. 23.57 Suomi tänään. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. 22.05 Nousevan auringon talo. Yle Uutiset 10.03 Uuden musiikin Toimittajana Jake Nyman. 06.56 Päivän mietelause. 12.00 Yle UutiMuurahaiset ja me 7/8: YLE Rad set ja sää. 16.00 Yle Uutiset ja man puheenvuoroja. 19.00 Yle set. 18.03 Poplaari. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 13.06 Maakuntaset. Tri Yan näyttää shoppailjoille, kuinka terästä voi polttaa. 13.03 paratiisi. Selostajina Jarmo Lehtinen ja Ilkka Palomäki, asiantuntijana Tuomas Raja ja haastattelijana Nina Vanhatalo. 21.00 Yle Puhe esittää 21.33 Päivä tunnissa . 23.00 Yle 00.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 01.00 Elävä arkisto::Populaarikulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 06.00 Tiina Lundberg 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yleisurheilun MM, Moskova 11.30 Puheen Päivä. 15.05 MaaUutiset ja sää. Jussi Wistrand 22.00 Yle Uutiset 22.05 Jari Sarasvuo 23.02 Yle Puhe esittää 23.30 Politiikkaradio . 15.50 Veneilysää. Ile Jokinen ja Elina Viitanen 18.00 Illallinen . Klovni murhaa leipomon omistajan, joka on juuri valmistelemassa poikansa syntymäpäiväjuhlia. Todisteiden tutkinta laukaisee hälytyksen FBI:ssä, ja pääepäillyksi paljastuu Flackin vanha tuttu. 23.35 C.S.I. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 21.40 YleX Urheiluradio. 17.00 Yle tasa. 16.15 Maakuntaradio. 06.30 MaakuntaAamusoitto. 18.20 Radiote- sää. 11.57 Päivän mietaradio. Elli aamuvuoro 11.00 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Kesäiltapäivä . 14.00 Yle Uutiset. 07.17 Maakuntaradio. set ja sää. Vilho Raatikainen, Tamara Maunonen, Emma Lind, Olli Kalajoki, Tapani Kuningas, Voitto Viro ja Heikki Oja. 23.15 Kukkia ja sidontaa (16) 01.00 Teematieto Muut 07.55 SVT:n ohjelmaa 16.11 Kulissien takana 16.15 Eläinkaverit 16.45 Taivastiellä 17.15 Kahdeksan vuodenaikaa 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Yakari 18.30 Ennätystoimisto 18.45 Kahtia sahattu kani 18.56 Toki Doki (S) 19.00 Suomi on ruotsalainen 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Dok: Nils Olof Bonnier, kadonnut taiteilija 21.00 Allsång på Skansen 21.59 Yle Nyheter TV-nytt 22.01 Syyttömänä tuomittu (12) 22.45 SVT:n ohjelmaa 08.25 Baby Looney Tunes (S) 08.55 Tom & Jerry Kids Show (S) 09.25 Eastenders (S) 10.00 Lemmen viemää (7) 11.00 Ostos-tv 14.00 Masterchef USA 15.00 Masterchef USA 15.55 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Isän tyttö (S) 18.30 Pelastajat (7) 19.00 Myytinmurtajat 20.00 Rillit huurussa (S) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Kurjat kuppilat USA 22.00 Sons of Anarchy (16) 23.15 American Horror Story (16) 00.15 Bones (12) 01.15 Simpsonit (7) 01.45 Teräspallit UK 11.35 Huipputatuoija haussa 12.25 Mahdoton illallinen 13.20 Guinness World Records 14.15 Apua avajaisiin 15.10 Jyrki Sukulan makujen maa 15.40 Jyrki Sukulan makujen maa 16.10 Leijonan luola USA 17.05 Huipputatuoija haussa 18.00 Panttilainaamo 18.30 Panttilainaamo 19.00 Leijonan luola USA 20.00 Maailman oudoimmat ravintolat 20.30 Suomen Tulli 21.00 Rekkakuskit jäällä 22.00 Anthony Bourdain maailmalla 23.00 Trigger Happy TV (7) 23.30 Jopet-show 00.00 New Yorkin tatuointitarinat 00.55 JIM D: Tragedia Batmanelokuvan ensi-illassa (12) 02.05 Leijonan luola USA RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Vaasalaisen Variskan koulun 9B-luokka saa avukseen muusikko Timo Rautiaisen (kesk.), joka on työskennellyt erityisopettajana. Koulun arkea käyty jo muutama kuukausi, mutta 9B-luokan osalta kaikki ei ole mennyt niin kuin olisi voinut toivoa. 19.06 Tiedekontakti. 10.00 Yle Uutiset. Kalle Haatanen. Kokkola?Ylivieska. 18.50 Iltahartaus. 03.15 Taustapeili. 12.00 Turun tuo10.03 Ajantasa. 11.00 Yle miokirkon kello lyö 12. Jenni ja Timppa 17.00 Yle Uutiset 17.01 Kaksisen musikin ohjelma 19.00 YleX Jatkot Radio Nova 06.00 Enbuske & Linnanahde Crew . 21.50 Merisää. Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . Kyttä (16) (Cop/ USA 1988) James Ellroyn romaaniin perustuva rikoselokuva kovaotteisesta poliisista, joka jahtaa Los Angelesissa vaanivaa sarjamurhaajaa. 05.30 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Tunteita ja tuoksuja (S) Amerikkalainen saippuasarja Genoa Cityn ihmisistä. 09.55 Suurin pudottaja 10.55 Hännänheiluttajat 11.25 Remonttimestari 12.00 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 14.00 Alueellinen sääennuste 14.05 Asunto 23 (7) 14.35 Moderni perhe (S) 15.05 Maajussille morsian 16.05 Riemuloma Kanarialla 16.35 Salatut elämät (7) 17.05 Salatut elämät (7) 17.30 Salatut elämät (7) 18.00 Suurin pudottaja 19.00 Seitsemän Uutiset 19.15 Tulosruutu 19.25 Päivän sää 19.30 Riemuloma Kanarialla 20.00 Kotia kohti 21.00 Koko totuus (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 C.S.I. 04.02 Bluesministeri Esa Kuloniemi. Minna Kuukka 10.00 Konttori . 22.00 Yle Uutiset ja sää. 09.05 Muistojen bule- dio. 17.20 Kulttuuritunti: kuntaradio. 15.00 Yle UutiUrheiluradio. 12.45 Meri13.00 Klassista kahklo 22.3 5 sää. 15.52 Viikon kirja. Yle Uutiset. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 09.10 Sää. 21.35 Novosti Yle. 08.15 Ykkösaamu. 20.03 Urheiluradio. 22.05 Radioteatteri esittää: Hanhen 20.06 Sää. 17.00 Yle atteri esittää: Sattumuksia Jänislah- Uutiset ja sää. Alma ja Aleksi 10.00 sää. 13.00 Yle Uutiset 13.02 Jari Sarasvuo 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta: Yleisurheilun MM, Moskova. Yle K iveen Uutiset. Tyttö ei jaksa millään keskittyä opiskeluun mateKOULUA ON matiikan tunneilla, vaan keskustelee mieluummin kavereidensa kanssa kuin laskee yhtälöjä. Toimittajana on Tapio Pajunen. 12.15 MaaMuurahaiset sodassa. io 1 kuntaradio. 17.20 Urheiluradio. della, osa 20. 07.15 07.50 Aamuhartaus. 14.03 Ajan16.15 Faunin iltapäivä. Haastattelu on uusinta kesäkuusta 2013. 15.55 Yle News. Opettajan on otettava asia puheeksi Joosen kanssa. 18.50 MeriUutiset ja sää. 08.17 Maakuntaradio. torian ääniä: Mainontaa ennen ja nyt 09.00 Yle Uutiset. 21.15 Brys- radio. 07.00 Yle Uutiset ja sää. radio. radio. 12.15 hakatut taradio. 07.45 Hartaita säveliä. Ainutlaatuisen 13 tuntia kestäneen suoran lähetyksen tunnelmia Ylivieskan hilpeästä kansanjuhlasta aamuyöllä kolmen jälkeen, musisointia ja paljon muuta humua Ellan ja Iiron seurassa. 18.00 Viinakeisarin salaisuus (7) 19.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) Severino rakastuu. 20.00 Arkistojen salat: Punaiset khmerit 20.30 Se siitä! Teoriat testissä Jem laittaa ravurin vetämään autoaan, joten siitä selviää hevosvoiman yksikkö. 08.15 vardi. Valtiotieteiden tohtorin ohjelmissa älyllisistäkin asioista on mahdollista puhua kevyesti, ja pinnallisista syvällisesti. 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio. Ennen muusikon uraansa Timo on toiminut erityisopettajana, joten työskentely nuorten kanssa ei ole hänelle uutta. Mariannen matematiikan opiskelu ei suju tällä hetkellä niin kuin pitäisi. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Collan 22.00 Radio Novan yö 45 5. Matematiikan opettaja Leena joutuu ottamaan kovat toimet käyttöön, jotta tunnille saadaan opiskelurauha. Myös Joosen matematiikan opiskelu kaipaa piristysruisketta juuri tällä hetkellä. Oppilaskunnan puheenjohtajana hän on joutunut olemaan poissa usealta matematiikan tunnilta. TIISTAI 13.8.2013 Kuollut mies vihastuu TV1 klo 12.555 TV 1 05.55 06.25 08.15 08.50 09.30 10.00 10.50 11.00 11.05 11.55 12.25 12.55 14.30 15.00 15.05 15.10 15.50 16.50 16.55 17.00 17.05 18.00 18.22 18.25 18.30 19.00 19.45 20.00 20.30 20.55 21.00 21.50 22.20 22.50 22.55 Ulkosuomalaisen tarina Ylen aamu-tv Yleisurheilun MM Ylen aamu-tv Tekijänä: Heini Riitahuhta Sydämen asialla (7) Kansallismaisemat: Porvoo Yle Uutiset Jumalanpalvelus: Nojatuolikirkko Juuret Suomessa Ulkosuomalaisen tarina Kuollut mies vihastuu (S) A-studio Yle Uutiset Yle News Ylen aamu-tv Estradilla: Esa Nieminen 60 vee Novosti Yle Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Sydämen asialla (7) Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Kohtauspaikka: Ysiluokka Loistohotellin lumo Maailman matkailuaarteet Schrödingerin kissa: Tiedettä tutkaillen Yle Uutiset Urheiluruutu Maailma vailla loppua (16) 10 kirjaa rikoksesta Leif GW Persson ja kesämurha Yle Uutiset Prisma: Islanti ja tulivuorten uhka TV 2 MTV 3 06.50 Pikku Kakkonen: Neposen ja Nallen aamu 06.51 Nimipäiväonnittelu: 13.8. 06.52 Jääkarhu Otto (S) 07.03 Runoja ja roskia: Taikuri (S) 07.07 Timppa (S) 07.19 Taide on tehtävä 07.24 Jami ja Peetu (S) 07.32 Tinga Tinga -tarinat (S) 07.43 Neppajymykerho 07.49 Pipsa Possu: Ostoksilla (S) 07.57 Töötti ja Pulteri (S) 08.19 Puu Fu Tom (S) 08.40 Tero hoitaa (7) 08.49 Yleisurheilun MM 10.30 Yleisurheilun MM 12.15 Kesärakkaus (7) 12.40 Hirmuliskot pakokauhun vallassa 13.35 Rebecca ja Fiona 13.55 Luontoretkellä: Glomtunturin salaisuudet 14.45 Apua, meille syntyy vauva 15.15 Ääliö ulkomailla 16.00 Luontoretkellä: Kotkamies ja taiteilijat 16.30 Galaxi 16.31 Tero hoitaa (7) 16.45 Pikku Kakkonen 17.45 Yleisurheilun MM 19.15 Yleisurheilun MM 21.00 Ajankohtainen kakkonen 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Cop . 09.00 07.50 Merisää. 23.03 Iskelmä-Suomi. 19.03 Urheiluniaorkesterin iltasoitto. Toimittajana Teppo Nättilä. 14.00 Klassikko13.00 Yle Uutiset. 21.03 Päivä Yöklassinen. tunnissa. 10.00 Yle Uutiset. telause. 18.00 Kolmannen maail- Maakuntaradio. 07.53 MaakuntaraYle Uutiset. 22.35 Kiveen hakatut. 18.00 Yle Uutiliä. 21.55 06.30 Yle Uutiset Uutiset 06.31 Suomi tänään. 09.05 Urheiluradio. 09.11 Maakun11.00 Figaro. Päivän kansanedustajana Tuula Peltonen (sd). 15.05 Kultakuume. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 19.00 man musiikkia. New York (16) Diplomaattinen kuolema. Espanjalaissyntyinen yökerhonomistaja löytyy kotoaan puukotettuna. 00.35 Täydelliset parit (S) Nelonen 05.00 Älypää-TV 06.40 LIVE: Tiedä ja Voita 07.00 Disney esittää: Timon ja Pumba Amerikkalainen suomeksi puhuttu animaatiosarja. 07.25 Disney esittää: Stitch! (7) Amerikkalainen animaatiosarja. 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.00 Inspector Cartoons (7) 08.10 Melissa ja Joey (S) 08.40 Huippukokki lähtee maalle 09.10 Reissussa lasten kanssa 09.50 Lauran matkakuvia: Tukholma 10.20 Yhteinen taloprojekti 12.10 LIVE: Tiedä ja Voita 12.50 Reissussa lasten kanssa 13.30 Lauran matkakuvia: Tukholma 14.00 Yhteinen taloprojekti 14.30 Huippukokki lähtee maalle 15.00 Häähullut (7) 16.00 Tyyliä vai ei 17.00 Matkaoppaat 17.30 90210 (12 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Poliisit 19.30 Poliisit 20.00 Neljät häät 20.57 Keno 21.00 NCIS Rikostutkijat (12) 22.00 Beck: Heikoin lenkki (16) 00.00 Nelosen uutiset 00.10 Nelosen sää 00.15 Weeds (7) 00.50 Poliisit 01.20 Poliisit 01.50 NCIS Rikostutkijat (12) Amerikkalainen draamasarja. Teema 04.00 Teematieto 17.00 Juhannusjuna 2012 Osa 7/10. 18.30 Hartaita säve- 17.30 Taustapeili. Luokalle kertyy valtava määrä negatiivisia tuntimerkintöjä, kuten tunneilta myöhästymisiä, läksyjen tekemättä jättämisiä ja tunneilla häiriköintejä. Luokan valvoja Hannele Hakkaraisen mielestä asialle pitäisi nyt tehdä jotakin, ennen kuin on liian myöhäistä. 06.25 Yle Radio Suomi Aamusoitto. 11.03 MaakunUutiset ja sää. 12.55 Suomi tänään. teen. 21.00 Yle Uutiset. Poika ei vain tunnu olevan samaa mieltä asiasta opettajan kanssa. Sarja on uusinta vuodelta 2010. KOHTAUSPAIKKA: YSILUOKKA TV1 klo 18.30 22.00 Yle Uutiset 22.05 Yle Puhe 23.02 Encore 00.00 Yöradio Yle Puhe 06.00 Yle Uutiset. 08.00 Yle Uuti- Urheiluradio. 20.07 Kantritohtorin selästä
08.00 Yle Uutiset ja sää. 07.30 Yleisurheilun MM, Moskova 11.30 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio . 15.05 Maa17.00 Yle Uutiset ja sää. 06.30 Maakuntasäveliä. 14.03 AjanUutiset ja sää. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 07.15 Aamusoitto. Makuaistit pistetään tarkkaan syyniin, sillä joukkueiden on tunnistettava ruokaaineita silmät sidottuina ja korvat peitettyinä. 21.55 Viking Lotto ja Keskiviikko-Jokeri 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Diili Tytöt tahtoo tehdä radiomainoksen. Entä mikä on pahin virhe, mitä vanhempi voi tehdä. 15.55 Yle News. 13.00 Klassista kahteen. 11.57 Päivän mietea10.00 Yle Uutiset. Puhetta johtaa Uutiset ja sää. 12.55 Suomi Jorma Sairanen. 14.00 Kantapöytä. 21.55 Suomi tänään. 08.15 Brysselin kone. 09.05 jan vieras. 13.00 Yle Uutiset. Phil 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Poliisit 19.30 Poliisit 20.00 Tuuri 20.57 Keno 21.00 Criminal Minds . Sari Luontoilta 0203-17600. 10.50 Kuulutta- Urheiluradio. Elämä on risaista. 00.00 NEO 00.18 Teematieto Muut 07.55 SVT:n ohjelmaa 17.22 Kulissien takana 17.25 Ennätystoimisto 17.39 Kahtia sahattu kani 17.51 Toki Doki (S) 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Eki Eläinlääkäri 18.30 Majakan arvoitus (7) 19.00 Suomi on ruotsalainen 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Magnus ja Petski 20.30 Puutarhasissit 21.00 Helteinen helmikuu (16) 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Dag (12) 22.55 SVT:n ohjelmaa 08.25 Baby Looney Tunes (S) 08.55 Tom & Jerry Kids Show (S) 09.25 Eastenders (S) 10.00 Lemmen viemää (7) 11.00 Ostos-tv 14.00 Nuoret, laiskat ja tyhmät 14.55 Top Chef 15.55 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 16.25 Eastenders (7) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Isän tyttö (S) 18.30 Pelastajat (7) 19.00 Myytinmurtajat 20.00 Rillit huurussa (S) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Carrien päiväkirjat (7) 22.00 Hävyttömät (16) 23.10 C.S.I. Ravisuoran ennakko. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 18.00 Yle Uutiset. malaista musiikkia. toiveiden yö. 12.00 Turun tuoradio Ajantasa. 11.00 Yle Uutimiokirkon kello lyö 12. Y le P uhe set. New York (16) 00.05 Hellcats (7) 01.00 Simpsonit (7) 01.30 Skins . 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu. Ile Jokinen ja Elina Viitanen 18.00 Illallinen . 15.50 Veneilysää. Millainen on hyvä vanhempi. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 13.03 15.00 Yle Uutiset. KESKIVIIKKO 14.8.2013 TV 1 05.55 06.25 07.15 08.00 08.01 08.50 09.30 10.00 10.50 11.00 11.05 11.50 12.30 13.00 14.45 15.00 15.05 15.10 15.55 16.50 16.55 17.00 17.05 18.00 18.22 18.25 18.30 19.00 19.55 20.25 20.30 20.55 21.05 21.35 22.05 23.05 23.10 Ulkosuomalaisen tarina Ylen aamu-tv Yleisurheilun MM Yle Uutiset Yleisurheilun MM Ylen aamu-tv Kohtauspaikka: Ysiluokka Sydämen asialla (7) Kansallismaisemat: Tapiola Yle Uutiset Stavanger-aluksen viimeinen matka Aamusydämellä Ulkosuomalaisen tarina Onnelliset (S) Tunteet jne. 19.03 Turun musiikki- Pauli Aalto-Setälä. 08.17 Maakuntaradio. 20.06 Sää. Entä millainen on roskia polttoaineenaan käyttävä auto? 21.00 Maustekauppiaiden jäljillä 22.00 Kino: Akvaario (16) (Fish Tank 2009, Britannia). liekeissä (7) 11.35 Huipputatuoija haussa 12.25 Pomo piilossa 13.20 Gordon Ramsay ja paras ravintola 14.15 Apua avajaisiin 15.10 Jyrki Sukulan makujen maa 15.40 Jyrki Sukulan makujen maa 16.10 Leijonan luola USA 17.05 Huipputatuoija haussa 18.00 Panttilainaamo 18.30 Panttilainaamo 19.00 Leijonan luola USA 20.00 Australian rajalla 20.30 Suomen Tulli 21.00 JIM D: Metsien miehet 22.00 Anthony Bourdain maailmalla 23.00 Maailman oudoimmat ravintolat 23.30 Jopet-show 00.05 New Yorkin tatuointitarinat 01.00 Rekkakuskit jäällä 01.55 Leijonan luola USA RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Tukholman olympialaisista tuli järjestelyiltään suunnannäyttäjä koko olympialiikkeelle. Alma ja Aleksi 10.00 Yle Uutiset 10.03 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Yle Uutiset 11.03 Etu- radio. 15-vuotias Mia asuu yksinhuoltajaäitinsä kanssa. 08.00 radio. 21.00 Yle Uutiset. liekeissä (12) 02.25 Skins . 10.03 lause. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 16.15 Faunin iltapäivä. Twitterissä Uutiset ja sää. 14.00 Yle Uutiset. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 00.05 Yöradio . 12.15 klo 12.3 0 dio. paino sanalla JENS LINDIN 6 ?joukkue?). Suomalaiset muistavat lähinnä Hannes Kolehmaisen, mutta oli siellä myös Julius Saaristo: kultaa molempien käsien keihäänheitossa, ?paremmalla kädellä. Berliinin kieltäydyttyä kisoista apuun riensi ainoa kisoja hakenut kaupunki Tukholma. Vanha filmi- ja valokuvamateriaali on nykytekniikan turvin muokattu kulttuurihistoriallisesti erittäin hedelmälliseksi kokonaisuudeksi. Urheilijat ja kilpailutilanteet, silloinen Tukholma ja koko aikakausi näyttäytyvät kuvissa hämmästyttävän elävinä. Selostajan sanoin, kuvissa on jotain viatonta. Oma lystinsä on harvinaisemmissa kilpailulajeissa (esimerkiksi köydenveto ja 3000 metrin joukkuejuoksu . Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . Maasalo: Aamulaulu (Ville Urponen, urut). 09.10 Sää. . Vaikka Suomi kuului Venäjään, sitä edusti oma joukkue. Olympialaiset Tukholmassa 1912 ruotsalaisdokumentissa Tukholman olympialaiset 1912 (2011) asetetaan mallikkaasti yleisiin historiallisiin kehyksiin. Käy ilmi, että olympialainen perinne oli tuolloin vaarassa katketa. 22.00 Yle Stiller ja Juha Itkonen. 06.15 Aamuhartaus. 06.25 Aamusoitto. 17.20 Kult- kuntaradio. Vanha Thieu kertoo totuuden tapahtumien kulusta. 15.00 Yle Uutiset. Elli Collan 22.00 Radio Novan yö. 22.05 Aikamme suo- #pyöreäpöytä. 19.03 Urheiluradio. 22.05 Uudenkansanmusiikki. 16.00 Yle dio. 17.00 Radioteatteri esittää: Sattumuksia Yle Uutiset ja sää. 07.50 Aamuhartaus. Ravitulokset. 07.15 Yle Uutiset ja sää. Juontajana Pirkka-Pekka Petelius. 18.30 Hartaita dio. 07.17 Maakuntaradio. 09.00 Yle Uutiset. 21.35 Novosti Yle. Amerikkalainen realitysarja. 00.25 Viidenkympin villitys (S) Nelonen 07.00 Disney esittää: Timon ja Pumba Amerikkalainen suomeksi puhuttu animaatiosarja. 07.25 Disney esittää: Stitch! (7) Amerikkalainen animaatiosarja. 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 08.00 Inspector Cartoons (7) 08.10 Melissa ja Joey (7) Amerikkalainen komediasarja. 08.40 Huippukokki lähtee maalle 09.10 Reissussa lasten kanssa 09.50 Lauran matkakuvia: Tukholma 10.20 Yhteinen taloprojekti 12.10 LIVE: Tiedä ja Voita 12.50 Reissussa lasten kanssa 13.30 Lauran matkakuvia: Tukholma 14.00 Yhteinen taloprojekti 14.30 Huippukokki lähtee maalle 15.00 Häähullut (7) 16.00 Tyyliä vai ei 17.00 Matkaoppaat 17.30 Dr. 17.20 UrheiluraJänislahdella, osa 21. Jenni ja Timppa 17.00 Yle Uutiset 17.01 Kaksisen musikin ohjelma 19.00 YleX Jatkot 22.00 Yle Uutiset 22.05 Yle Puhe 23.02 Encore 00.00 Yöradio 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Kesäaamu . Maakuntaradio. FBItutkijat (16) 22.00 Metcalfe: Kiirastuli (16) 23.55 Nelosen uutiset 00.05 Nelosen sää 00.10 Poliisit 00.40 Poliisit 01.10 Hestonin huikeat pidot 02.10 Dexter (16) Amerikkalainen draamasarja. 03.10 Dexter (16) Teema 04.00 Teematieto 17.00 Tiededokumentti: Sanojen planeetta 18.00 Viinakeisarin salaisuus (7) 10/10. 03.40 Luontoretki. Television sää. 12.00 Yle Uutiset ja Julkinen sana. 08.15 Ykkösaamu. syntyi uusi ME. Lähemmin tarkastellaan tietysti ruotsalaisia urheilijoita, mutta myös kymmenja viisiottelut voittanut Yhdysvaltain Jim Thorpe on näkyvästi esillä. Thorpe oli oikealta intiaaninimeltään Wah-Tho-Huk, Valoisa polku. 20.07 Café Tropical. 09.05 Muistojen 07.50 Merisää. Siivoushullu äiti. 19.00 Yle tapeili . 06.56 Päivän Yle Radio Suomi mietelause. 16.15 Maakuntaradio. 18.50 Iltahartaus. Pyöreä pöytä. 06.05 Hartaita säveliä. 10.05 dio. Anonyymi: On, Herra, pyhä sanasi (Psallamus-kuoro/Ilmo Riihimäki). Asiantuntijoina Katja Holmala, Jaakko nen. Kullberg, Juha Laaksonen, Ari Saura ja YleX Harri-Ilmari Moilanen TUKHOLMAN OLYMPIALAISET TV1 klo 19.00 sivu 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Kesäiltapäivä . Puutarhaletkuja, auringonsäteitä, aamukastetta ja grillihiiliä. mestarilaulajien esitykPolitiikk 09.11 Maakuntaradio. siä. Alessandra ja Martine löytävät Helenan etsimässä lehmuksen viereen kätkettyä asetta. Hänen vaiheissaan riittää kerrottavaa aina ikävää jälkilukua myöten. 06.00 Yle Uutiset. 17.30 Taussäveliä. Lopulta on Alessandran ja Helenan rakkauden eliksiiri valmis tislattavaksi. 19.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 19.53 Filmikellari 20.00 Arkistojen salat: Tiananmenin protesti Miksi opiskelijamielenosoitus Pekingissä vuonna 1989 merkitsi uhkaa Kiinan hallitukselle? Mikä merkitys Tiananmenin aukiolla on historiallisesti Kiinan valtaapitäville? 20.30 Se siitä! Teoriat testissä Liz tarkastelee hajuaistin toimintaa, ja Dallas pohtii uusien todisteiden valossa sitä, olisiko elämä maapallolla saanut alkunsa avaruudesta. 20.03 Urheilu- Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . 18.50 Merisää. 18.20 ja sää. tasa. 04.02 Kantritohtorin juurihoitoa. Yle Puhe 06.00 Maria Jungner. 19.06 Luontoilta 0203-17600. 20.00 Yle Uutiset. Tervon perheen Marika-äiti on krooninen siivoushullu, joka imuroi koko talon kolme kertaa päivässä. 21.00 Kauhukeittiö Omat menut. Tapio Pajunen Radio Nova 06.00 Enbuske & Linnanahde Crew Henry Väre. Tapio Pajunen 13.00 Yle Uutiset 13.02 Perttu Häkkinen 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Radiomafian Kohtaaminen 21.33 Päivä tunnissa . tänään. 16.00 Yle Uutiset 17.45 Kulttuuritunti: Tekijä. Urheiluradio. 09.00 Yle Uutiset. 12.15 Maakuntaradio. kuolema. 23.10 Yöklassi- 18.03 Luontoilta 0203-17600. Syyskauden ensimjuhlat 2013: Sibelius Piano Trio. 13.06 Maakuntarakuume. 11.00 Verdi 200 Urheiluradio. 10.00 Yle Uutiset. 23.37 Metsää ja luontoa. Jussi Wistrand 22.00 Yle Uutiset 22.05 Perttu Häkkinen 23.02 Yle Puhe esittää 23.30 Politiikkaradio . (S) Yle Uutiset Yle News Ylen aamu-tv Avara luonto: Balkanilla Novosti Yle Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Sydämen asialla (7) Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Kohtauspaikka: Ysiluokka Tukholman olympialaiset 1912 Juuret Suomessa Toisen ja kolmannen polven ruotsinsuomalaisia. Viking Lotto Yle Uutiset Urheiluruutu A-studio Elisabeth kohtaa: Ellen Johnson Sirleafin Mielen lukot (16) Yle Uutiset Ulkolinja: Etelä-Afrikka kriisissä? Elisabeth kohtaa: Ellen Johnson Sirlea?n TV1 klo 21.35 TV 2 MTV 3 06.49 Pikku Kakkonen: Jyrkin aamu 06.50 Nimipäiväonnittelu: 14.8. 06.52 Babar ja Badun seikkailut (S) 07.04 Fungi (S) 07.11 Seikkailija Saku (S) 07.19 Sanasieppari 07.30 Olivia (S) 07.41 Puut 07.44 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan (S) 07.57 Töötti ja Pulteri (S) 08.18 Puu Fu Tom (S) 08.40 Tero hoitaa (7) 08.49 Yleisurheilun MM 11.45 Maailmanmenoa: Tandemsurffailua 12.00 Kesärakkaus (7) 12.20 Näin Norjassa 12.30 Lintuvuorella 12.55 Islantia luontokuvaajan silmin 13.25 Islantia luontokuvaajan silmin 13.55 Ajankohtainen kakkonen 14.45 Apua, meille syntyy vauva 15.15 Ääliö ulkomailla 16.00 Luontoretkellä: Muuttuva maisema 16.30 Galaxi 17.00 Pikku Kakkonen 17.50 Uusi päivä (S) 18.18 Uusi päivä (S) 18.47 Yle Uutiset 18.50 Jalkapallomaaottelu: Suomi . 23.00 Yle Uutiset. 23.03 Kansanradio. 21.30 mäisessä suorassa lähetyksessä ovat Kolmannen maailman puheenvuo- mukana myös Kaarina Hazard, Ruben roja. 21.50 Merisää. Slovenia 21.00 Taivaan tulet (12) 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Keskiviikon ravisuora 22.10 Theroux ja autistit 23.10 The Pacific: Tyynenmeren taistelutoverit (16) 05.30 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Tunteita ja tuoksuja (7) Amerikkalainen saippuasarja. 09.55 Suurin pudottaja 10.55 Amazing Race 11.55 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 12.30 50 parasta ravintolaa 14.05 Alueellinen sääennuste 14.10 Asunto 23 (7) 14.40 Moderni perhe (S) 15.10 Top Chef Suomi 16.05 Riemuloma Kanarialla 16.35 Salatut elämät (7) 17.05 Salatut elämät (7) 17.30 Salatut elämät (7) 18.00 Suurin pudottaja 19.00 Seitsemän Uutiset 19.15 Tulosruutu 19.25 Päivän sää 19.30 Riemuloma Kanarialla 20.00 Duudsonit tuli taloon (S) Jakso 5. 18.55 . 15.05 Kulta- Urheiluradio. 07.53 Maakuntarabulevardi. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 11.03 MaakuntaraYle Uutiset ja sää. Haastattelussa 12.45 Merisää. 21.40 Urheiluradio. 07.45 Hartaita 05.00 Aamupala. 21.45 Romano mirits. 21.03 Päivä tunnissa. 15.52 tuuritunti: Aristoteleen kantapää
taradio. 21.55 Suomi tänään. Nummi09.05 Urheiluradio. 22.55 Kuuluttajan vieras. 23.10 Yöklassinen. YleX 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Kesäaamu . 15.55 Yle News. 21.03 Päivä tunnissa. 11.00 M.A. Nyt on vuosien tauon jälkeen luvassa uutta musiikkia. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 16.00 Yle Uutiset ja sää. New York (16) 00.00 Chuck (12) 01.00 Simpsonit (7) 01.30 Sokka irti Vegasissa! 11.30 Huipputatuoija haussa 12.20 Elixir 12.50 Elixir 13.20 Pomo piilossa 14.15 Apua avajaisiin 15.10 Jyrki Sukulan makujen maa 15.40 Jyrki Sukulan makujen maa 16.10 Leijonan luola USA 17.05 Huipputatuoija haussa 18.00 Panttilainaamo 18.30 Panttilainaamo 19.00 Leijonan luola USA 20.00 Kuuluisat kuppilat 20.30 Suomen Tulli 21.00 JIM D: Muinaiset avaruusoliot (7) 22.00 Anthony Bourdain maailmalla 23.00 Villit nettivideot (12) 23.30 Jopetshow 00.05 New Yorkin tatuointitarinat 01.00 JIM D: Metsien miehet 01.55 Leijonan luola USA RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Yle Uutiset 22.05 Yle Puhe 23.02 Encore 00.00 Yöradio 06.00 Yle Uutiset. 14.03 Ajantasa. 12.00 Yle Yle Uutiset ja sää. 18.20 Radioteatteri esittää: Sattumuksia Jänislahdella, osa 22. 18.30 Hartaita säveliä. 11.03 Maamiokirkon kello lyö 12. 5 kuntaradio. 08.00 Yle Uutiset ja sää. vardi. 12.15 Tekninen vika pakottaa juutalaisia keskitysleirille kuljettavan junan pysähtymään Villeneuveen. 00.05 Yöradio. 03.15 Taustapeili . Toimittajana Pasi Hiihtola. 21.05 Historian ääniä: Mainontaa ennen ja nyt 22.00 Yle Uutiset ja sää. 09.00 taradio. 08.15 Ykkösaamu. Tapio Pajunen. 20.07 Euroopan taivaan alla. Ilkka Ruuhijärven ja Ulla Turusen dokumentti kuvaa 1985 koulunsa aloittaneen luokan elämää 20 vuoden ajan. Mitä yhteiskunta tältä sukupolvelta vaati, mitä antoi? 22.55 Vastahakoiset (S) 00.36 Teematieto Muut 07.55 SVT:n ohjelmaa 16.25 Majakan arvoitus (7) 16.55 Vaikuttaja: Minä, Ann-Mari Häggman 17.21 Norjaa ristiin rastiin 17.25 Puutarhasissit 17.55 Yle Nyheter TVnytt 18.00 BUU-klubben: Amalia ja kevät 18.30 Henkien saari (12) 18.55 Gazoon (S) 19.00 Suomi on ruotsalainen 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Ola vai Ali. 22.05 Todellisia tarinoita. 11.57 Päivän mieteY le P uhe 10.03 Ajantasa. Daniel tarjoaa vangeille yösijan kylän koulussa. Jatkuuko elämä huomenna? viihdyttävä draamasarja Ranskalainen kylä kertoo asukkaiden elämänkohtaloista, joihin toinen maailmansota jätti jälkensä. Kesäkuussa 1940 saksalaisjoukot miehittivät laajoja alueita Euroopasta, myös Keski-Ranskassa sijaitsevan Villeneuven kylän. 18.03 Maailmanpolitiikan arkipäivää. Elämän ennakoimattomuus synnytti miehitetyissä halun panna vastaan. Lähdekoodi (12) 23.35 Taivaan tulet (12) 00.25 Naurun tasapaino 05.30 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Tunteita ja tuoksuja (7) Amerikkalainen saippuasarja. 09.55 Suurin pudottaja 10.50 Diili Amerikkalainen realitysarja. 14.05 Alueellinen sääennuste 14.10 Asunto 23 (7) 14.40 Moderni perhe (S) 15.10 Pomo piilossa 16.05 Riemuloma Kanarialla Voitto tai ei mitään.. Hellaripojat kokeilevat motorisoituja menopelejä ja viettävät rankan päivän kanjoneissa kiipeillen. 16.35 Salatut elämät (7) 17.05 Salatut elämät (7) 17.30 Salatut elämät (7) 18.00 Suurin pudottaja 19.00 Seitsemän Uutiset 19.15 Tulosruutu 19.25 Päivän sää 19.30 Harjakaisen & Piisisen talkoot 20.00 Hansin matkassa 21.00 Mentalist (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Typhoon (16) Räjähtävä toimintaelokuva Myung-sin-nmisestä nykypäivän merirosvosta, joka elää vihan vallassa. 00.45 V (12) Punainen sade. Sarja jatkuu toisen tuotantokauden jaksoin! Anna altistaa maapallon Punaisen taivaan lisäksi Punaiselle sateelle, mikä ajaa ihmiskunnan sodan partaalle. Nelonen 05.00 Älypää-TV 06.40 LIVE: Tiedä ja Voita 07.00 Disney esittää: Timon ja Pumba Amerikkalainen suomeksi puhuttu animaatiosarja. 07.25 Disney esittää: Stitch! (7) Amerikkalainen animaatiosarja. 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit Amerikkalainen animaatiosarja. 08.00 Inspector Cartoons (S) 08.10 Melissa ja Joey (7) Amerikkalainen komediasarja. 08.40 Huippukokki lähtee maalle 09.10 Reissussa lasten kanssa 09.50 Lauran matkakuvia: Tukholma 10.20 Yhteinen taloprojekti 12.10 LIVE: Tiedä ja Voita 12.50 Reissussa lasten kanssa 13.30 Lauran matkakuvia: Tukholma 14.00 Yhteinen taloprojekti 14.30 Huippukokki lähtee maalle 15.00 Häähullut (S) 16.00 Tyyliä vai ei 17.00 Matkaoppaat 17.30 Dr. 06.05 Hartaita säveliä. 19.03 Urheiluradio. 08.17 Maakuntaradio. 13.00 Yle Uutiset. 15.05 Maakuntaradio. 07.45 Hartaita säveliä. 20.06 Sää. 17.20 Kulttuuritunti: Television tiiliskivet. Puheet päreiksi. Köyliössä kohtasi matkansa pään vuonna 1156 Ruotsin kuninkaan lähettämä piispa Henrik, joka saapui kääntämään suomalaisia kristinuskoon. 18.00 Ranskalainen kylä (12) 18.50 Avaruuskansiot 19.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 20.00 Arkistojen salat: Britannian kruunajaiset Kuningatar Elisabeth II:n kruunajaisista vuonna 1953 tuli maailmanhistorian ensimmäinen todellinen televisiotapahtuma, joka yhdisti koko maailman. 20.30 Design-klassikko: Sacco-tuoli 21.00 Tiededokumentti: Dawkinsin maailma 2/3. Kuolemanjälkeinen elämä. 06.56 Päivän miete05.00 Aamupala. 16.15 Maakuntaradio. 17.00 Yle Uutiset ja sää. FBItutkijat (16) Amerikkalainen jännityssarja. 22.00 Toimintatorstai: Armageddon (12) 01.00 Poliisit 01.30 Poliisit 02.00 Lost (16) Teema 04.00 Teematieto 17.00 70-luvun sekahaku 17.48 Kansallismaisemat: Köyliönjärvi Köyliön kansallismaisema liittyy Suomen historian yhden aikakauden taitteeseen. 09.10 sen musiikkiohjelma: Suuria Sää. 18.55 Suomi tänään. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yleisurheilun MM, Moskova 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio . 22.56 Suomi tänään. 23.00 Yle Uutiset. Mihin on kadonnut agitaatio? Radio Nova 06.00 Enbuske & Linnanahde Crew . miksi?: Rahat tiskiin 22.54 Köyhyys . 07.50 Merisää. oodi Itämerelle. Laulu Maalaismaisema nosti laulajan pinnalle 40 vuotta sitten. Tapio Pajunen 13.00 Yle Uutiset 13.02 Ali ja Husu 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta: Yleisurheilun MM, Moskova 20.30 Yle Puhe esittää 21.33 Päivä tunnissa . 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 09.11 Maakuntarasolisteja, kaunista musiikAli ja Hu su dio. Se synnyttää myös voimakkaita tunteita, sillä koskaan ei tiedä, jatkuuko elämä enää huomenna. Ajankohtainen Ykkönen. Heikki Peltonen kysyy ja vaatii ymmärrettäviä vastauksia. 13.00 Klassista kahteen. 21.50 Merisää. 18.28 Suomi tänään. 18.50 Merisää. 06.30 Maakunlause. Elli Collan 22.00 Radio Novan yö 47 7. 18.00 Tiedevartti. 09.00 Yle Uutiset. Haatanen. Alma ja Aleksi 10.00 Yle Uutiset 10.03 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Kesäiltapäivä . 10.05 Kalle 08.15 Urheiluradio. Ile Jokinen ja Elina Viitanen 18.00 Illallinen . 14.00 M-studio. 22.05 Lähikuvassa Petri Pettersson. 14.00 Yle Uutiset. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Rauma Festivo 2013: Missa baltica . 07.53 MaaYle Uutiset. Evoluutiobiologi Richard Dawkins tutkii, millaiseksi ilmiöksi tiede kuoleman määrittää. 21.50 Sukupolvi Osa 1/2. 09.05 Muistojen bule- kuntaradio. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 10.00 Yle Uutiset. 20.26 Norjaa ristiin rastiin 20.30 Camilla Plumin mainiot mausteet 21.00 Florence Karlssonin viimeinen matka 21.59 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Köyhyys . 11.00 lause. 18.50 Iltahartaus. Jussi Wistrand 22.00 Yle Uutiset 22.05 Ali ja Husu. 23.02 Yle Puhe esittää 23.30 Politiikkaradio . 13.03 Urheiluradio. He ovat Ali ja Husu eli Ali Jahangiri ja Abdirahim Hussein Mohamed. Afrikkalainen prinssi ja iranilainen ydinfyysikko. 12.45 Merisää. 12.55 Suomi tänään. 07.15 Aamusoitto. 16.00 Yle Uutiset ja sää. He tulevat kaukaa. He eivät pelkää mitään vaan nostavat kissan lisäksi pöydälle myös koiran. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . 21.00 Yle Uutiset. 23.03 Taustapeili. 23.33 Minna Pyykön maailma. 20.00 Yle Uutiset. 23.00 SVT:n ohjelmaa 08.25 Baby Looney Tunes (S) 08.55 Tom & Jerry Kids Show (S) 09.25 Eastenders (7) 10.00 Lemmen viemää (7) 11.00 Ostos-tv 14.00 Tanssistudio 14.55 Tanssien tähtiin 15.30 Pilanpäiten 15.55 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Isän tyttö (S) 18.30 Pelastajat (7) 19.00 Myytinmurtajat 20.00 Rillit huurussa (S) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Muodin huipulle 22.00 C.S.I. New York (16) 23.00 C.S.I. 12.00 Turun tuoklo 22.0 Yle Uutiset. 21.35 Novosti Yle. 21.40 Urheiluradio. 17.20 Urheiluradio. Jenny Lehtisen seitsemää kuolemansyntiä käsittelevässä sarjassa vuorossa on synneistä vähäisin, himo. 06.25 Yle Radio Suomi Aamusoitto. 08.00 Yle Uuti- 07.15 Urheiluradio. TORSTAI 15.8.2013 V-sarjan toinen kausi alkaa MTV3 klo 00.455 TV 1 05.55 Ulkosuomalaisen tarina Pariisin taivaan alla. Valto Laitinen muutti Pariisiin 1950-luvulla. 06.25 Ylen aamu-tv 08.15 Yleisurheilun MM 08.50 Ylen aamu-tv 09.30 Kohtauspaikka: Ysiluokka 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Kansallismaisemat: Pohjan ruukit 11.00 Yle Uutiset 11.05 Löytöretkiä luontoon 11.35 Kiina muutosten kourissa 12.30 Ulkosuomalaisen tarina 13.00 Katarina kaunis leski (S) 14.30 A-studio 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Avara luonto: Elämän mahti 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.05 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.25 Yle Uutiset sää 18.30 Kohtauspaikka: Ysiluokka 19.00 Rakkaudesta puutarhaan 19.45 Luonnon ihmeitä 20.00 Pieni keittiö Pariisissa 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Iskelmä-Suomi: Perutaan häät 22.00 Ulkolinja: Intian ylipainoiset lapset 22.55 Yle Uutiset 23.00 Silta (16) TV 2 MTV 3 06.50 Pikku Kakkonen: Neposen ja Nallen aamu 06.51 Nimipäiväonnittelu: 15.8. 06.53 Bertin ja Ernien suuret seikkailut (S) 06.59 Viikon vihannes: Kaali 07.03 Annin keijukoulu (S) 07.14 Katinkontti Remix: Tanssitassut 07.27 Ystävät (S) 07.33 Stella ja Sami (S) 07.45 Neppajymykerho 07.51 Pikku perunat (S) 07.57 Töötti ja Pulteri (S) 08.18 Puu Fu Tom (S) 08.40 Tero hoitaa (7) 08.49 Yleisurheilun MM 11.10 Merihirviöiden hautausmaa 12.00 Kesärakkaus (7) 12.30 Uusi päivä (S) 12.58 Uusi päivä (S) 13.30 Jokihelmisimpukka 13.55 Tartu Mikkiin 14.45 Apua, meille syntyy vauva 15.15 Ääliö ulkomailla 16.00 Luontoretkellä: Syvyyksien saalistaja Huippuvuorilla hyljeyhdyskuntaa vaanii salaperäinen peto. 16.30 Galaxi 16.31 Kesäleiri (7) 16.50 Ystäväni hevonen 17.00 Pikku Kakkonen 17.50 Yleisurheilun MM 20.30 Uusi päivä (S) 21.00 Jopet-show (7) 21.25 Poliisi-tv 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Source Code . 16.15 Faunin iltapäivä. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 19.06 Kaikki rakastavat. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 15.00 Yle Uutiset. 06.15 Aamuhartaus. 15.50 Veneilysää. 15.52 Maakuntaradio. 12.15 Maakuntaradio. Pyöreä pöytä. 04.02 Café Tropical. Yle Puhe 06.00 Jenny Lehtinen. 07.17 Maakunset ja sää. miksi. 15.00 Yle Uutiset. 10.00 Yle Uutiset. kia. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 07.50 Aamuhartaus. Phil 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Poliisit 19.30 Poliisit 20.00 Huvila & Huussi 20.57 Keno 21.00 Criminal Minds . Tarinan keskushenkilöitä ovat vastuuntuntoinen lääkäri Daniel, hänen vaimonsa Hortense ja veljensä MarKOSKETTAVA JA cel, jolla on oma vankka poliittinen kantansa. Muita tärkeitä kaupunkilaisia ovat poliisipäällikkö De Kervern, Raymond, joka yrittää pitää appivanhemmiltaan saamansa yrityksen toiminnassa, sekä nuori opettajatar Lucienne, jonka herkkään mieleen miehitys on jo jättänyt jälkensä. Arjen yllä leijuu epämääräinen voimattomuus. Jenni ja Timppa 17.00 RANSKALAINEN KYLÄ Yle Teema klo 18.00 Yle Uutiset 17.01 Kaksisen musikin ohjelma 19.00 YleX Jatkot 22.00 Uutiset ja sää. Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . 13.06 Maakuntaradio. 20.03 Urheiluradio. 17.30 Taustapeili. 18.00 Yle Uutiset. 15.05 Kultakuume. Miehitetyn alueen asukkaat joutuivat sopeutumaan vieraan vallan alle ja elämään alituisessa pelossa ja näkemään joskus jopa nälkää. Draamasarja kuvaa arjen sankareiden sitkeää taistelua selvitä hengissä ja järjissään miehityksen alla
18.03 Iltahartaus. radio. 14.03 16.15 Svengaava iltapäivä. 12.15 Ihminen klo 19.0 0 Uutiset ja sää. 06.05 Hartaita säveliä. Puhelinlangat laulaa. 16.00 Yle lin 18.15 Nuntii Latini . 21.30 Yle Uutiset YleX selkosuomeksi. 07.53 MaakuntaraYle Uutiset. 12.00 After Wo Uutiset. 12.37 Anonyyja keuhkot toimivat partmit kotikiusatut. Hän epäilee murhasta inhimillisen oloista Sonnyrobottia. Totuuden hetki Nelonen 07.00 Disney esittää: Timon ja Pumba Amerikkalainen suomeksi puhuttu animaatiosarja. 07.25 Disney esittää: Stitch! (7) Amerikkalainen animaatiosarja. 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit Amerikkalainen animaatiosarja. 08.00 Inspector Cartoons (7) 08.10 Melissa ja Joey (S) Amerikkalainen komediasarja. 08.40 Huippukokki lähtee maalle 09.10 Reissussa lasten kanssa 09.50 Lauran matkakuvia: Tukholma 10.20 Yhteinen taloprojekti 12.10 LIVE: Tiedä ja Voita 12.50 Reissussa lasten kanssa 13.30 Lauran matkakuvia: Tukholma 14.00 Yhteinen taloprojekti 14.30 Huippukokki lähtee maalle 15.00 Häähullut (S) 16.00 Tyyliä vai ei 17.00 Matkaoppaat 17.30 Leijonan Luola 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Huvila & Huussi 20.00 Hauskat kotivideot 20.50 Tulossa: The Voice Kids 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Päiväni murmelina (12) 23.10 Nelosen uutiset 23.20 Nelosen sää 23.25 Elokuva: Pelimies, tyttö ja revolverisankari (12) 01.10 4D: Maailman nuorimmat vanhukset (S) 02.10 Dr. Baldwinin ohella etenkin Pacino ja Lemmon tekevät monta hyvää kohtausta. Jos Myyntitykit on niin sanottua filmattua teatteria, niin se on sitä parhaimmillaan: dialogitykityksessä elokuvallinen puoli ei ole päässyt hetkeksikään unohtumaan. Ohjaaja James Foley on tässä uransa ylivoimaisesti parhaalla keikalla. Harri-Ilmari Moilanen MYYNTITYKIT Yle Teema klo 21.00 Parasta ennen! 22.00 DJ Orion 00.00 set ja sää. 18.30 Hartaita säveliä. 17.00 Ajantasa. PERJANTAI 16.8.2013 TV 1 05.55 06.25 08.15 08.50 09.30 10.00 10.50 11.00 11.05 11.35 12.35 13.05 14.45 15.00 15.05 15.10 15.50 16.50 16.55 17.00 17.05 18.00 18.22 18.25 18.30 19.00 20.10 20.30 20.55 21.00 21.50 22.50 22.55 23.40 00.36 Ulkosuomalaisen tarina Ylen aamu-tv Yleisurheilun MM Ylen aamu-tv Kohtauspaikka: Ysiluokka Sydämen asialla (7) Myyräntyötä. 22.05 Lakakin aamuvuoro 11.00 Yle Uutiset tut varpaankynnet. 09.00 07.50 Merisää. 10.03 Ajantasa. Turun tuomiokirkon rk Radio No 11.00 Yle Uutiset. 07.15 05.00 Aamupala. 09.11 Yonca Ermutlu. 15.00 Yle Suomi tänään. 17.20 Viikon tai- Maakuntaradio. Keskusteluohjelma syventää ja taustoittaa politiikan ja yhteiskunnan ilmiöitä. Markus Leikola ja Jussi Lähde 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta: Yleisurheilun MM, Moskova 18.03 Radiomafian Kohtaaminen 21.00 Yle Puhe esittää 21.33 Päivä tunnissa . 06.30 MaakuntaAamusoitto. 15.55 13.03 Urheiluradio. radio. Sydän kuntaradio. 12.55 sista kahteen. 12.42 Maanerisuhteessa. 09.05 Muistojen bule- dio. taradio. 18.20 Radioteat- 17.00 Yle Uutiset ja sää. 20.03 Urheiluradio. 18.50 Taustapeili. 18.50 Merisää. 19.03 Rauma Festivo 2013: Itämeri- 18.55 Puhelinlangat laulaa. 19.00 kavalkadi. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 17.30 osa 23. Yle Uutiset va Maakuntaradio. 11.00 Musiikin voima: luradio. Phil 03.05 Älypää-TV Teema 04.00 Teematieto 16.40 Elävä arkisto: Rajatietoa II 16.40 Mystinen ilta televisiossa Keskusteluohjelman aiheina ufot, tulevaisuuden ennustaminen ja tähtien vaikutus ihmisten elämään. Mukana mm. 08.17 Maakuntaradio. 09.00 Yle Uutiset. 10.00 Yle Uutiset. Jussi Wistrand 22.00 Yle Uutiset 22.05 Leikola ja Lähde. Saksalainen Werner Braun kehitti USA:n avaruusaluksia, ja Sergei Korolev loi Neuvostoliiton avaruusohjelman. Nyt suunnitellaan Kuuhun, Marsiin ja niitäkin kauemmas tehtäviä avaruusmatkoja. 19.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) Kotiopettajattaren tarina. 19.55 Filmikellari 20.00 Arkistojen salat: Saigonin kukistuminen 20.30 Design-klassikko: Bickuulakärkikynä Marcel Bichin suunnittelema kuulakärkikynä esiteltiin 1950-luvun alussa. 21.00 Kino: Myyntitykit (12) 22.35 Sounds of the Seventies 23.05 Kosketuksessa: PMMP Konserttitaltiointi. 00.05 Teematieto Muut 07.55 SVT:n ohjelmaa 16.25 Lahja 16.55 Camilla Plumin mainiot mausteet 17.25 Ola vai Ali. Paikallis- ja seutuliikenteessä valta reittien suunnittelusta, lippujen myynnistä ja markkinoinnista siirtyy bussiyhtiöiltä viranomaisille. 12.00 Yle ja sää. latinankieli- Uutiset ja sää. Koulun arki sujuu joten kuten. 18.48 Avaruuskansiot Minne seuraavaksi. 19.06 Puhelinlangat laulaa. 22.05 Radioateljee esittää: Hiroshi- 20.00 Yle Uutiset. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 13.00 Klaskuntaradio. 15.05 Yle Uutiset ja sää. 21.50 MeriKesäaamu . Rikostutkija Del Spooner tutkii robotiikan erikoislaitoksen tutkijan, tohtori Lanningin, murhaa. 22.47 Suomi 11.03 Etusivu 13.00 Yle Uutiset tänään. 20.06 Sää. 10.05 Mikä Urheiluradio. 08.00 Yle Uuti- Urheiluradio. 15.00 Yle Uutiset. Keskusteluohjelma 23.02 Yle Puhe esittää 23.30 Politiikkaradio Radio Nova 06.00 Perjantaiperjantai! . 09.10 Sää. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 06.56 Päivän mietelause. 20.07 Puhelinlanman ääniä 23.10 Yöklassinen. gat laulaa. Ile Jokinen ja Minna Kuukka 10.00 Vappulandia 15.00 Ajoneuvos kesäliikenteessä ? Jussi Halli 19.00 After Work . 10.00 Yle vän mietelause. 21.00 Yle Uutiset. New York (16) 00.05 Hävyttömät (16) 01.10 30 Rock (S) 01.40 Simpsonit (7) 11.25 Huipputatuoija haussa 12.15 Laiva 12.45 Laiva 13.15 Pomo piilossa 14.10 Elixir 14.40 Elixir 15.10 Jyrki Sukulan makujen maa 15.40 Jyrki Sukulan makujen maa 16.10 Leijonan luola USA 17.05 Huipputatuoija haussa 18.00 JIM D Henkilökuva: Tyra Banks 19.00 Anthony Bourdain maailmalla 20.00 Anthony Bourdain maailmalla 21.00 JIM D Rikos: Ruotsalaiset siskot ja kuolemanleikki (16) 22.00 Rekonstruktio (S) 22.30 Rekonstruktio (12) 23.00 Maailman oudoimmat ravintolat 23.30 Jopet-show 00.00 Jopet-show 00.30 New Yorkin tatuointitarinat 01.25 New Yorkin tatuointitarinat RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Kiinteistöfirman myyjät käyvät raakaa kilpaa. Myyntitykit ampuvat kovilla AMERIKKALAISEN NYKYDRAAMAN mestari David Mamet on tehnyt oman menestysnäytelmänsä pohjalta napakan käsikirjoituksen Myyntitykkeihin (1992). Leffa on intiimi kamarifilmi, mutta sen välienselvittelyissä on muinaisten gladiaattorimittelöiden veroista ?tapa tai tule tapetuksi. 17.51 Norjaa ristiin rastiin 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Koirakuumetta 18.30 Vaikuttaja: Minä, Sture Fjäder 18.56 Norjaa ristiin rastiin 19.00 Suomi on ruotsalainen 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Kirjaohjelma: Kirjallinen itsemurha. 08.15 Ykkösaamu. 14.00 Verdi 200 ? mestarilaulajien esityksiä. 21.03 Päivä tunnissa. 23.00 Yle Uutiset. 07.45 Hartaita säveliä. 21.35 Maailmanpolitiikan Yle Uutiset ja sää. Asiaan kuuluu, että osanottajia on enemmän kuin kolme. Alec Baldwin on mainiolla menopäällä 8 Bemarilla ja kultakellolla leveilevänä suorasukaisena piiskurina. Sopivasti eri sukupolvia edustavan miesvetoisen näyttelijäkaartin muita tähtinimiä ovat Al Pacino, Jack Lemmon, Ed Harris, Alan Arkin ja Kevin Spacey. 14.00 Yle Uutiset. 22.00 Yle Uutiset 10.03 Uuden musii- Yle Uutiset ja sää. 19.03 Urheiluarkipäivää. 23.03 13.02 YleX Kesäiltapäivä . 16.15 Maakuntaradio. nen viikkokatsaus. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Kotimaista musiikkia uuteen ja Timppa 17.00 Yle Uutiset 17.01 Uuden musiikin toiveshow 20.00 malliin välipuhuu Kirsi Väänänen. 23.50 Suomi tänään. 06.25 Yle Radio Suomi Aamusoitto. Vilho Raatikainen, Tamara Maunonen, Emma Lind, Olli Kalajoki, Tapani Kuningas, Voitto Viro ja Heikki Oja. 18.00 Ranskalainen kylä (12) Päivä jona kipu hellittää. 21.35 Novosti Yle. 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX 21.40 Urheiluradio. Siihen päästään todella käsiksi, kun pääkonttorin lähetti pistää pystyyn kisan huonoa tulosta tekevien kiinteistövälittäjien kesken. Kisa kiteyttää pirullisen osuvasti kovan markkina-ajattelun: voittaja saa Cadillacin, kakkonen keittiöveitsisarjan ja kolmanneksi tullut potkut. 12.45 Merisää. Bellamy kauhistuu ajaessaan pikkupojan päälle. Kansallismaisemat: Sund Yle Uutiset Tosi tarina: Bussikuski Puutarhurin maailma Ulkosuomalaisen tarina: Suomi sydämessä Kesäillan valssi (S) Arkistokuvia: Kuusi runoilijaa (S) Yle Uutiset Yle News Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa Iskelmä-Suomi: Perutaan häät Novosti Yle Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Sydämen asialla (7) Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Kohtauspaikka: Ysiluokka Downton Abbey (12) Tabula Rasa (S) Yle Uutiset Urheiluruutu Madagaskarin makit Ilta Iskelmä-Suomessa Yle Uutiset Maailma vailla loppua (16) Iranin ydinpommiuhka Eurojackpot Design-klassikko: Bic-kuulakärkikynä Yle Teema klo 20.30 0 TV 2 MTV 3 06.50 Pikku Kakkonen: Jyrkin ja Neposen aamu 06.51 Nimipäiväonnittelu: 16.8. 06.52 Ariol (S) 06.56 Meillä asuu: Kameleontti 07.02 Possu Pallero (S) 07.12 Lulu kilpikonna (S) 07.25 Vepsän lapsi: Kalassa 07.30 Lauri kilpa-auto (S): Lauri liukkaalla jäällä 07.40 Kaapo ja Late: Kanootin mela ja intiaanipäähine 07.46 Hupsu pikku pupunen (S) 07.53 Dinojuna (S) 08.16 Puu Fu Tom (S) 08.38 Sohvaset (S) 08.49 Yleisurheilun MM 11.15 Luontoretkellä: Kohti pohjoisnapaa 12.30 Uusi päivä (S) 13.00 Lintutanssit 13.30 Elämäni eläimet 14.00 Tanskalainen maajussi 14.30 Näin Norjassa 14.45 Apua, meille syntyy vauva 15.15 Ääliö ulkomailla 16.00 Luontoretkellä: Norjan uusi lintulaji 16.29 Galaxi 16.30 Sutaistu sankari Roy (7) 17.00 Pikku Kakkonen 17.45 Yleisurheilun MM 19.35 Yleisurheilun MM 21.00 Tartu Mikkiin 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Luther (16) 23.05 Novellielokuva: Suurin ja kaunein (7) 23.35 Yle Live: Michael Monroe 50 vuotta Legenda juhlii syntymäpäiviään Ruisrockin Rantalavalla. 05.30 06.25 09.05 09.55 10.55 11.55 12.30 14.05 14.10 14.40 15.10 16.05 16.35 17.05 17.30 18.00 19.00 19.15 19.25 19.30 20.00 21.00 22.00 22.20 22.25 22.35 00.55 Aamusää Huomenta Suomi Tunteita ja tuoksuja (S) Suurin pudottaja Grand Designs ? unelma-asunnot Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 50 parasta ravintolaa Viikonvaihteen alueellinen sääennuste Asunto 23 (7) Moderni perhe (S) Kaappaus keittiössä Harjakaisen & Piisisen talkoot Salatut elämät (7) Salatut elämät (7) Salatut elämät (7) Suurin pudottaja Rankassa viime hetken treenissä syke nousee, hauikset pullistelevat. Seitsemän Uutiset Tulosruutu Päivän sää Hännänheiluttajat Pomo piilossa Amerikkalainen realitysarja. Kauhukeittiö Kymmenen Uutiset Päivän sää Tulosruutu I, Robot (12) (I, Robot, Yhdysvallat) Tieteiselokuvassa eletään vuotta 2035, jolloin robotit toimivat ihmisten apulaisina. Kaikki rakastavat -ohjelmassa keskustellaan kotimaisista rakkauselokuvista. 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio Politiikkaradiossa jatketaan viime viikolla alkanutta keskustelua bussiliikenteen tulevaisuudesta. 13.00 Yle Uutiset. Uutiset. 09.05 Urheimaksaa. 00.05 70-luvun Suomi- Yöradio rock -yö. 06.00 Yle Uutiset. Jenni Poplaari. Ravisuoran ennakko. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 17.20 Urheiteri esittää: Sattumuksia Jänislahdella, luradio. 15.50 Veneilysää. teilija: näyttelijä Eeva-Liisa Haime- 15.52 Maakuntaradio. 12.15 Maakoneena, osa 8/9. 15.05 Kultakuume. 06.15 Aamuhartaus. 11.03 kello lyö 12. 18.00 Yle Uutiset. Mametin teksti antaa hyvän pohjan yhä ajan hermolla sykkivälle julmuuden teatterille. 11.57 PäiMaakuntaradio. 08.15 vardi. 21.55 Suomi tänään. 07.15 07.50 Aamuhartaus. 00.00 Yle Uuti- Yle Puhe 06.00 Miia Krause 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yleisurheilun MM, Moskova 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä. Alma ja Aleksi 10.00 sää. 07.17 Maakuntaradio. set ja sää. 20.30 Islannista maailman huipulle: Saga Sigurdardóttir 20.55 Kulissien takana 21.00 SVT:n ohjelmaa 08.25 Baby Looney Tunes (S) 08.55 Tom & Jerry Kids Show (S) 09.25 Eastenders (S) 10.00 Lemmen viemää (7) 11.00 Ostos-tv 14.00 Kreisiä menoa 14.25 Kreisiä menoa 14.55 Kaiken maailman kampaamot 15.55 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Isän tyttö (S) 18.30 Pelastajat (7) 19.00 Myytinmurtajat 20.00 Rillit huurussa (S) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Kyttäkaksikko (16) 23.05 C.S.I. Toimittajana Jukka Kuosmanen. 13.00 Yle Uutiset 13.02 Leikola ja Lähde. Elli Collan 23.00 Radio Novan yö. -meininkiä. 13.06 MaakunYle News