SIVU 9 kansan uutiset . vIIkkolehtI | 1.11.2019 | 3,5 € | 44-003251-1944 | kansanuutIset.fI Aino-Kaisa Pekonen: Ihmisten hyvinvointi talouden keskiöön sivu 6 Guardian: Valta vaihtuu Argentiinassa sivu 14 Järjestäytymisen aleneminen rohkaisee työnantajia sivu 27 Pekka Tiainen: PalkkaTukea lisää, Työaika lyhyemmäksi. 44/2019 InhImIllIsyyden, yhdenvertaIsuuden ja kestävän ympärIstön puolesta
Aallon kanta saa tukea Tilastokeskuksen katsauksesta, joka koski kiky-sopimuksen ensimmäistä vuotta. Kello käy, mutta sopimusta noin 200 000 palkansaajalle ei näy. l T yömarkkinoill a sa avutettiin yksi taitekohta torstaina. Lue Lisää sivu 24 VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI toimitus@kansanuutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA, TOIMITUSJOHTAJA Sirpa Puhakka 045 77313000 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Sirpa Koskinen 09 7596 0210 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Vilhonvuorenkatu 11 C 7, Helsinki (PL 64, 00501 Helsinki) 09 759 601 Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Sanomalehtien Liiton jäsen TOIMITUS Toimitussihteerit: 09 7596 0312 toimitus@kansanuutiset.fi TILAUKSET, JAKELUHÄIRIÖT, OSOITTEENMUUTOKSET Ma–pe klo 9.00–12.00 09 7596 0208, tilaukset@kansanuutiset.fi TILAUSHINNAT Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtajan Minna Helteen mukaan kyse on 1,4 prosentin väPÄÄKIRJOITUS Kai Hirvasnoro Politiikan toimittaja kai.hirvasnoro@kansanuutiset.fi PS. Työnantajan asenne ajaa Suomen paljon kalliimpaan konfliktiin. Kesto Määräaikais. 24 tunnin kiista olisi kannattanut ratkaista yhdessä Kuulun räntäsateen, vihmovan tuulen ja harmaiden päivien ystäviin. Vietän hämärän hyssyä, en hermostu enkä masennu. Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon mukaan tämä ei pidä paikkaansa, koska kiky-tunteja ei otettu kaikilla työpaikoilla ollenkaan käyttöön tai niitä on käytetty esimerkiksi henkilöstön virkistäytymiseen. Palkansaajien mielestä kyseessä on talkootyö, joka saa nyt loppua. Sipilän hallituksen painostamana syntyneessä kilpailukykysopimuksessa vuosittaista työaikaa pidennettiin 24 tunnilla ilman korvausta. Miten Suomi sijoittui suurten eurooppalaisten tapahtumien vyöryyn. TÄSTÄ INNOSTUN NYT Merja MiiKKulainen Kansan Uutisten toimitussihteeri 44/2019 Perjantaina 1.11.2019. Määrä on noin kolmasosa alueen asukkaista, joiden kanssa on syntynyt vakavia yhteenottoja. Tarjoukseen olisi kannattanut tarttua. Arviot siitä, kuinka suuri taloudellinen merkitys lisätunneilla on yrityksille, menevät täysin ristiin. Rohingyat haluaisivat palata kotiin, mutta kansainvälinen yhteisö on ollut asian suhteen melko passiivinen. Palkansaajat mielsivät kiky-tunnit väliaikaisiksi talkoiksi. Vuosi muistetaan opiskelijakapinasta, barrikadeista ja poliisipampusta. 12 kk 162 € 185 € 6 kk 82 € 99 € 3 kk 41 € 49 € Hinnat sisältävät alv. Lue Lisää sivu 16 Henrik Meinander katsoo myyttistä vuotta 1968 tuoreessa kirjassaan uudesta näkökulmasta. Tai no, joskus liika on liikaa. Se muuttaisi kaksi arkipyhää työpäiviksi, poistaisi palkanlisiä ja Suomen Kuvalehden mukaan myös uhkaa lopettaa työntekijöiden ay-jäsenmaksujen perinnän jäsenyrityksissään. hennyksestä palkkaratkaisuun. Vuonna 2016 neuvoteltu sopimus kattoi 90 prosenttia palkansaajista, mutta vuoden 2017 toisella neljänneksellä 43 prosenttia heistä ilmoitti, ettei kilpailukykysopimus ole vaikuttanut mitenkään työaikoihin. Pääministeri Antti Rinne esitti loppukesällä, että edes kiky-tunneista sovittaisiin keskitetysti, vaikka Elinkeinoelämän keskusliitto on kieltänyt itseltään sopimusoikeuden. www.kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI avoinna ma–pe 9.00–16.00 puhelin: 09 7596 0365 ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat: www.kansanuutiset.fi TIETOSUOJALAUSEKE www.kansanuutiset.fi/tietosuoja ISSN 0357-1521 Lehtisepät, Tuusula 2019 KANNEN KUVA Antti Yrjönen Inhimillisyyden, yhdenvertaisuuden ja kestävän ympäristön puolesta. Lisää sopimuksia umpeutuu marraskuussa. Työnantajien linja on niin jyrkkä, että Ammattiliitto Pro lopetti neuvottelut heti ne kuultuaan. Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työehtosopimus umpeutuu 31.10. Osapuolet eivät ole julkistaneet neuvottelutavoitteitaan, mutta tiedossa on, että Teknologiateollisuus vetää erittäin kovaa linjaa. Tiettävästi palkoista ei ole päästy edes puhumaan, koska neuvottelujen tulppana on 24 tunnin ongelma. (10 %). 2 | KU 44 /2 01 9 Bangladeshissa Cox’s Bazarin pakolaisleireillä elää 1,3 miljoonaa rohingyaa
– Luulimme, että tänne tulee viisi ihmistä. Julkaisutilaisuudessa Itäkeskuksessa Stoan sali oli tupaten täynnä. Lisäksi kirjailijat kertovat omat tarinansa. AjAssA KU 44 /2 01 9 | 3 01 AjAssA T uoreen kirjan nimi Muualla suomalainen, Suomessa somali kiteyttää sen, mitä kolme somalialaistaustaista nuorta haluavat kertoa haastatteluteoksessaan. Kun puhutaan täydellistä suomea, ei varsinaisesti ole tarvetta kotoutua. Yksi kirjoittajista, Jamila Mohamud, kuten useimmat haastatellut, sanoo, että kummassakin kulttuurissa, suomalaisessa ja somalialaisessa, on hyvät puolensa. Kolmannen kulttuurin kasvatti Kahdesta kulttuurista muodostuu kolmas. Kirjaan on haastateltu 19:ää somalialaistaustaista nuorta. Mutta tuntia ennen tilaisuuden alkua oli jo viisi, Adam Abdi Adam sanoi. Siinä on osia suomalaisuudesta ja somalialaisuudesta. Kun koulut on käyty ja opiskeltu ammattiin Suomessa, yhteiskunta on hyvin tuttu. Kirjalle on selkeästi tarvetta. TeksTi Tuula Kärki kuvaT Maippi Luukinen Jamila Mohamud synnytti esikoisensa suomalaisittain nuorena, somalialaisittain myöhään, vasta kuusi vuotta häiden jälkeen.
23-vuotias Mohamud oli kirjan julkistustilaisuudessa viimeisillään raskaana. Mietitään, miten sopeutuu toiseen kulttuuriin ilman, että jättää omaa kulttuuria. Esikoinen syntyy vasta kuusi vuotta häiden jälkeen. – Taidan nyt jo vähän olla kirjailija, hän hymyilee. . He puhuvat kultaisesta keskitiestä. – Oli ehkä identiteettikriisiä ja tuli kahden kulttuurin yhteentörmäys. Hän muistuttaa, että hänellä on kasvatus kahteen kulttuuriin. Itse yritän rikkoa rajoja ja osoittaa, että pystyy mihin vain. Hän kehottaa muita tyttöjä pyrkimään toteuttamaan omat haaveensa. – Olihan se painostus hiukan ahdistavaa, kun oli juuri mennyt naimisiin. – Suomessa pystyy olemaan oma itsensä erilaisissa ympäristössä. Hän piti välivuoden ja vähitellen löysi oman alansa. . Jamila Mohamud aikoo jatkaa työelämässä. AjAssA 4 | KU 44 /2 01 9 Mohamud toteaa, ettei koskaan tiedä, mitä vastaisi, kun häneltä kysytään, kokeeko hän olevansa suomalainen. alfred Kordelinin säätiö on tukenut kirjan syntymistä. Mutta minä ja puolisoni tiesimme hankkivamme lapsia vasta, kun olemme opiskelleet ja tehneet jonkin verran töitä. Hän opiskeli insinööriksi ja on töissä Swecolla. – Olen miesvaltaisella alalla. Silti kukaan ei ajattele, että minusta ei olisi siihen, hän sanoo. Hän on usein ollut ainoa somalialaistaustainen tyttö teknisellä alalla. Nyt hän on äitiyslomalla.. – Se on jo itsessään rikkaus. Koulutus ja vapaus valita parasta Mohamud haluaa säilyttää somalialaisesta kulttuurista uskontonsa. Nyt julkaistuun kirjaan ei ollut helppo löytää tyttöjä haastateltaviksi. Se on ollut iso asia, jossa hän on valinnut toisin. – Suomessa on mahdollisuus toteuttaa itseään. rajoja riKKomaan Lapsena Mohamud halusi kirjailijaksi. Hän meni naimisiin jo 17-vuotiaana, vaikka oli suunnitellut, että ei tee niin. Somalialaisessa kulttuurissa naisen odotetaan hankkivan lapsia heti naimisiin mentyään. . Kirjan taKana oleva Kalimtiimi on toiminut viisi vuotta ja kouluttanut nuoria kirjoittamiseen. Sille löytäminen ei ollut aivan yksinkertaista, ja lukion aikana Mohamud masentui. – Masennus on meille tabu, joten en osannut hakeutua hoitoon, hän kirjoittaa kirjassa. l Somalialaisnuorten ääni . – Se on minulle tosi tärkeää. Sitä tarjotaan melkein kaikille, Mohamud sanoo. – Toivonkin, että tyttöjä lähtisi myös muille aloille kuin hoitoalalle. Se on kulttuuri, jossa on puolia kummastakin. Kirjan on toimittanut Maippi Luukinen . . Ja pääsee hyviin työpaikkoihin, hän tarkentaa. Hän haluaa käydä töissä ja luoda uraa. – Kulttuurien yhdistäminen oli vaikeaa teiniiässä, kun etsi itseään, Mohamud sanoo. – Naistenkin ääntä pitää kuulla enemmän. Hän syntyi Somaliassa ja kasvoi Vuosaaressa ison perheen esikoisena. – On esimerkiksi vapaus opiskella sitä, mitä itse haluaa. Ei tarvitse arastella sitä, että on somalitaustainen tummaihoinen huivipäinen tyttö, vaan pitää rohkeasti uskaltaa ottaa oma askel. Muualla suoMalainen, Suomessa somali -kirjan (2019) ovat kirjoittaneet Jamila Mohamud , Adam Abdi Adam ja Abdirauf Yusuf Osman . Sen avulla pysyn omana itsenäni, ja pystyn pukeutumaan, kuten itse haluan, ilman että kukaan tuomitsee minua, hän sanoo. – Harrastuksena aion aina kirjoittaa jotain. Meidän kulttuurissa tytöt päätyvät helposti hoitoalalle. . . Hän haluaa tuoda somalialaistaustaisten naisten ääntä kuuluviin. Hän on muslimi. Lisäksi on kolmas kulttuuri, jossa nämä nuoret ovat kasvaneet ja elävät. Tausta ei ole esteenä. Suomalaisessa kulttuurissa hän arvostaa koulutusta ja vapautta.
Kansalaisten tyytyväisyyttä ja elinoloja ei voi mitata bruttokansantuotteella; Chilen talous on tilastoissa kasvanut kauniisti, mutta nopean talouskasvun hyödyt kertyvät harvoille huippurikkaille. Hyvinvointiyhteiskunnallisessa mielessä siihen kuuluvat tietysti ennen kaikkea erilaiset sosiaalialan järjestöt, joista suuri osa tuottaa hyvinvointipalveluja tai toimii hyvinvointivaltion erilaisten instituutioiden lobby-organisaatioina. – Ja jotta tuo järjestys olisi oikeudenmukainen, kansainvälisen yhteistyön olisi oltava demokraattista. Tämänaamuisen oivallukseni mukaan voisi olla viisasta sijoittaa mielikuvaan kolmannesta sektorista myös puolueet ja aivan erityisesti tietysti sellainen puolue kuin vasemmistoliitto. Vasemmistolaisuus on aate ja monelle maailmankuvan merkittävä rakennuspalikka. Ensi vuosituhannella on voitava sopia kansainvälisesti sosiaalisista ja ekologisista ohjaksista, joilla markkinavoimien temmellystä voidaan hillitä. Yksi alku tässä voisi olla ”Brysselin demokraattinen unioni” eli EU. Kalevi Suomela blogit.kansanuutiset.fi/ kirjavia-ajatuksia/ vasemmistolainen, liity puolueeseen! Vasemmistolaisuus on jotain paljon enemmän ja laajempaa kuin vasemmistoliitto. Uusliberalistisen äärikapitalismin kokeilulaboratoriona toiminut maa näyttää, että mitä puhtaampaa markkinaliberalistista politiikkaa harjoitetaan, sitä suuremmaksi eriarvoisuus kasvaa. KU Bloginostot toiveet ”brysselin demokraattiseen yhdistykseen” 20 vuottA sitten Hahmotteliko Suvi-Anne Siimes hyvinvointitaloutta jo vuonna 1999. Nyt 20 vuotta myöhemmin tavoite kuulostaa ihan hyvinvointitaloudelta, joka on tekemässä läpimurtoa EU-tasollakin. Monissa vasemmistolaisissa järjestöissä puoluesiteen puuttuminen madaltaa kynnystä ihmisille lähteä mukaan toimintaan. AjAssA KU 44 /2 01 9 | 5 Globaali talous tarvitsee vastapainokseen ylikansallista demokratiaa, sanoi vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes puheessaan puolueen ay-parlamentissa (KU 28.10.1999). Sen tilalle on rakennettava uutta kansainvälistä yhteistyötä, jotta maailmantalouteen saataisiin riittävä järjestys. Viimeksi mainittuja ovat esimerkiksi potilasjärjestöt. Kuitenkin väitän, että meidän tulisi päästä irti ajatuksesta, että vasemmistolaisuuteen ei kuuluisi olennaisena osana kuuluminen puolueeseen – tai että olisi jopa jotenkin coolia ja ihailtavaa olla sitoutumaton. Lauri Linna blogit.kansanuutiset.fi/ oppimisen-ylistys/ tuore tutkiMus paljastaa, että ylipaino johtaa heikompaan työllisyyteen ja ansiotasoon. Kai Hirvasnoro Hinnankorotuksista mellakat Miksi Chilellä on merkitystä meille. Vasemmiston uuden vuosituhannen tehtävänä Siimes piti uusliberaalin globalisaation tien torjumista. Kyösti Salokorpi blogit.kansanuutiset.fi/loppuhirvio/ kansalaisyHteiskunta ja valtio ”kolMas sektori” on vapaata kansalaistoimintaa. Le ht iK Uv a Le ht iK Uv a. Ylipaino kaventaa palkkanauhaa Ylipainon vaikutusta suomalaisten työmarkkinamenestykseen on tutkittu käyttäen hyväksi geneettistä taipumusta ylipainoon. Kynnys puolueeseen liittymiseen on paljolti meidän itsemme rakentama. Haaveilen kuitenkin tulevaisuudesta, jossa puolueeseen liittyminen ei olisi sen ihmeellisempää kuin mihin tahansa muuhun kansalaisjärjestöön liittyminen. Tutkimuksen – sen tutkijaryhmässä on erikoistutkija myös Palkansaajain tutkimuslaitokselta – mukaan painoindeksin yhden yksikön nousu johtaisi keskimäärin 6,9 prosenttia muita pienempään palkkaan, 2,1 prosenttia lyhyempään työuraan ja 3,7 prosenttia suurempaan todennäköisyyteen vastaanottaa sosiaalisia tulonsiirtoja
– Kaikkien EU-maiden työja sosiaaliministereistä koostuvan neuvoston puheenjohtaminen on aina hieno hetki, Pekonen kommentoi. Puhetta johti sosiaalija terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen. Komission tuleva puheenjohtaja Ursula von den Leyen on puhunut samassa hengessä taloudesta, joka palvelee ihmisiä. – Päätelmien viesti vielä vahvistui jäsenmaiden käsittelyssä. Talouspolitiikassa tulisi siis huomioida paljon nykyistä vahvemmin ihmisten hyvinvointi sekä sosiaalinen ja ekologinen kestävyys. Pekonen toivoo, että tämä on vasta alku hyvinvointitalouden edistämiselle. AjAssA 6 | KU 44 /2 01 9 E U:n ministerineUvostossa hyväksyttiin viime viikolla Suomen esittämät päätelmät hyvinvointitaloudesta. Kuten Suomen hallitusohjelmassa todetaan, hyvinvointivaltiossa taloutta hoidetaan ihmistä varten, ei päinvastoin. Tämä tarkoittaa muun muassa taloudellisten päätösten arvioinnin ja seurannan uudistamista sekä entistä poikkisektoriaalisempaa ja pidemmän tähtäimen vaikutusten tarkastelua. Hyvinvointitalous hylkää käsityksen siitä, että yhteiskunnallisen kehityksen mittarina voisi toimia vain bruttokansantuote. teksti Kai Hirvasnoro Sosiaalija terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen johtamassa ministerineuvoston kokousta viime viikon torstaina Luxemburgissa.. Lisäksi komissiolta odotetaan tiedonantoa hyvinvointitaloudesta sekä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ja kestävän kehityksen tavoitteiden tehokkaampaa toimeenpanoa. – Hyvinvointitalous on tärkeä aloite, jossa tätä asiantilaa pyritään haastamaan. – Olen itse puhunut aina vahvasti sosiaalija terveyspolitiikassa ennaltaehkäisystä ja varhaisesta puuttumisesta. Pekosen mukaan EU on viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana kehittynyt liiaksi talouden ja ahtaasti tulkittujen taloussääntöjen ehdoilla. l Talous on ihmisTä varTen Aino-Kaisa Pekonen johti EU:n ministerineuvostoa, kun hyvinvointitalous otti askeleen eteenpäin. Se on määritelty yhteiskunnan alueeksi, jossa toimitaan hyvinvoinnin lisäämisen ja hyvän elämän edellytysten vahvistamisen lähtökohdista. Nyt tuntuu, että koko Eurooppa otti askeleen vakavasti juuri siihen suuntaan. Nyt hyväksytyissä päätelmissä pyydetään EUkomissiota laatimaan hyvinvointitalouden mukainen pitkän tähtäimen strategia, jonka tavoitteena on rakentaa Euroopasta maailman kilpailukykyisin, sosiaalisesti ehein vähähiilinen talous. – Toivon että hyvinvointitalousajattelu vaikuttaa Suomen hallitusohjelman ja kestävän kehityksen tavoitteiden seurantaan
Epäonnistuneen huumepolitiikan korjaamisessa on kyse ihmisoikeuksista. Professori soile veijola, YlioPisto 08/2019 twitter Lentopäästöt on kompensoitava Lentovero Vielä ehtii allekirjoittaa lentovero-aloitteen. Huumeiden käytön haittojen vähentämisen on korostuttava rikoskontrollin sijaan. Maailmanlaajuisesti tapahtuu jatkuvasti vakavia ihmisoikeusloukkauksia, jotka juontuvat kieltoja rangaistuspolitiikasta. KoLumni Aito kosmopoliitti tuntee globaalia vastuuta planeetasta myös matkaillessaan. Kun valittu tie osoittautuu vikatikiksi, on suuntaa muutettava. Samalla ruokitaan järjestäytynyttä rikollisuutta ja huumekauppaan kytkeytyvää riistoa, kuten lapsityövoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa. Käyttö ja kauppa eivät ole vähentyneet ja käyttäjiä on sysätty marginaaliin. Käyttörangaistus tulisikin poistaa kaikkien huumeiden osalta. Tätä linjaa tukevat muun muassa Maailman terveysjärjestö WHO ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Esimerkiksi sosiaalija terveyspalveluja ei aina uskalleta hakea viranomaisten ja rangaistusten pelossa tai palveluja evätään, koska leimaksi lyödään moniongelmainen. Aloitteen kannattajat eivät hyväksy sitä, että ilmastolle haitallisimman matkustusmuodon kasvua ei hillitä vaan päinvastoin tuetaan verovapautuksin, kestävämpien matkustusmuotojen kuten raideliikenteen kustannuksella. Aloitteella oli lehden painoon mennessä yli 27 000 allekirjoitusta. LAinAttuA Huumepolitiikan on aika uudistua Mai Kivelä Kirjoittaja on vasemmistoliiton kansanedustaja. Poliitikot sen sijaan ovat olleet kovin varovaisia kannanotoissaan. En usko, että käytöstä rankaiseminen auttaa ketään tai mitään. Tulevassa eduskuntakäsittelyssä meillä on nyt mahdollisuus arvan sijaan päättää asiasta ottamalla huomioon ihmisoikeudet. Älkää nyt viitsikö, @PS_Nuoret! Sananvapaus-käsitteeseen perehtyneenä tutkijana totean, että sananvapaus aivan varmasti ei tarkoita sitä, että rasistista vihanlietsontaa pitäisi vielä tukea taloudellisesti veronmaksajien rahoilla. KU eduskunnassa heitettiin arpaa 50 vuotta sitten. Kiinnostus kertoo Jääskeläisen mukaan siitä, että ilmastoasiat saavat ihmiset nyt liikkeelle. Kolmen suomalaisen kyselytutkimuksen mukaan noin puolet suomalaisista kannattaa lentoveroa. Enää asian sivuuttaminen ei kuitenkaan onnistu, sillä eduskunnan käsiteltäväksi tulee kansalaisaloite, joka tähtää siihen, ettei kannabiksen käytöstä, pienen määrän hallussapidosta ja muutaman kasvin kasvattamisesta omaan käyttöön rangaistaisi. Kiinnostus on kansalaisaloitteen aktiivin Silja Jääskeläisen mukaan ollut viimepäivinä valtavaa, ja hyvä niin, sillä allekirjoitusten keräysaika päättyy ensi lauantaina. Huumeiden vastaisen sodan nimissä suljetaan lapsia vankiloihin ja jopa teloitetaan ihmisiä mielivaltaisesti. Nyt tiedämme, ettei kieltoihin ja rangaistuksiin perustuva huumepolitiikka ole johtanut kehuttaviin tuloksiin. Mutta kun me ihmiset olemme tällaisia laiskoja apinoita ja jätämme mielellämme työt toisten tehtäviksi, niin tarvitaan keinoja, kuten verottamista, jotta kompensointi toteutuu, napauttaa Esko Valtaoja, joka on yksi allekirjoittajista. PanuRaatikainen25.10. Ylen äärioikeistoa normalisoivan jutun jälkeen mietin taas, että olisi tarvetta järjestää tutkijoiden ja toimittajien yhteinen täydennyskoulutus, jossa pureuduttaisiin äärioikeiston toimintalogiikkaan ja strategiaan käyttää nimenomaan perinteistä mediaa aatteen levitysalustana. – On selvää, että lentopäästöt on kompensoitava. Tällä tavalla matkailu voisi olla osa maapallon pelastamista, kun nykyisellään se vaarantaa sen. VeronikaHonkasalo27.10. AjAssA KU 44 /2 01 9 | 7 Lentovero-kansaLaisaLoite on nousukiidossa. Suomessa ei tarvitse pelätä kuolemantuomiota, mutta syrjäyttäminen ja leimaaminen loukkaavat meilläkin ihmisten perusoikeuksia. Lentoveroa vaativan kansalaisaloitteen tavoitteena on hillitä ilmastopäästöjä saattamalla lentomatkustus verotuksen piiriin. Sillä heitolla päätettiin, että huumeiden käytöstä tulee rangaista. Le ht iK Uv a/ JU ss i NU Ka ri
Tämän viikon alussa suomalaisten kehitysjärjestöjen yhteistyöjärjestö Fingon johdolla pohdittiin Helsingissä sitä, millaisia yhteiskuntapoliittisia tavoitteita Euroopassa juuri tällä hetkellä pitäisi asettaa ja millaisilla mittareilla näiden tavoitteiden toteutumista pitäisi arvioida. Se ei kuitenkaan vielä riitä, vaan meidän on löydettävä myös keinot politiikan toimeenpanoon. Tilaisuuteen kokoontuneet tutkijat, asiantuntijat, virkamiehet ja kansalaisyhteiskunnan toimijat olivat melko yksimielisiä siitä, että ainakin kapean kasvuajattelun aika on nyt ohi. Siinä erilaiset mittarit voivat olla suuri apu, sillä niiden kautta tavoitteemme konkretisoituvat ja politiikkatoimien onnistumisen seuraaminen tulee mahdolliseksi. Kun olemme sisäistäneet nämä haasteet ja vakuuttuneet niistä, on konkreettisten ihmisten ja maapallon hyvinvointia vaalivien politiikkatavoitteiden asettamisen aika. Näin varmistat tuoreen lehden jakoon ja onnistuneen tilaisuuden! KU TIEDOTTAA: KUN ILMOITAT KU:SSA ILMOITUSTEN JÄTTÖAJAT: Valmiina asiakkaalta tulevat ilmoitukset (pdf-muodossa) ilmestymispäivää edeltävänä maanantaina klo 16.00 mennessä. Konferenssin nimeksi oli ehkä hieman provosoivasti valittu Beyond Growth, vapaasti suomennettuna ”kasvun tuolla puolen”. AjAssA 8 | KU 44 /2 01 9 tamallin tulisi kyetä takaamaan riittävän korkea hyvinvointi meille kaikille. Ekologinen kriisi ei liity ainoastaan ilmastonmuutokseen, vaan ekologiset hälytyskellot soivat monella muullakin saralla, luonnonvarojen riittävyys, maaperän hedelmällisyys ja luonnon monimuotoisuus tässä mainitakseni. Muodostuva yhteinen näkemys tulevaisuudesta voi osoittautua arvokkaammaksi, kuin juuri nyt osaamme edes ajatella. monissa puheenvuoroissa ja keskusteluissa ihmisten ja planeetan hyvinvointi nousivat päämääriksi, joiden toivottiin korvaavan materiaalisen kulutuksen kasvuun johtavat tavoitteet yhteiskuntapolitiikassa. KUN TILAAT KU:TA JAKOON TOREILLE JA TILAISUUKSIIN Tee tilauksesi kätevästi verkossa. Kun mitataan oikeita asioita, politiikasta tehdään johdonmukaisempaa ja ihmisten ymmärrys yhteiskunnan valitsemasta suunnasta vahvistuu. Kaikkea ei tarvitse eikä ole mahdollista mitata, vaan keskeisempien hyvinvoinnin taustatekijöiden tilan ja muutoksen arviointi riittää. Viestinä oli siis se, että kasvun tavoittelun – erityisesti materiaalisen kasvun ja ehkä siinä sivussa taloudellisen kasvun – sijaan tässä ajassa tulisi pohtia, voisivatko jotkin muut yhteiskunnalliset tavoitteet olla kestävän tulevaisuuden näkökulmasta tärkeämpiä. Aineistot vedosilmoituksiin (KU:n taittamat) edellisen viikon torstaina klo 14.00 mennessä. Löydät lomakkeen osoitteesta: kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu/kimpputilaukset Jätä tilauksesi viimeistään maanantaina. l S uome n EU-puheenjohtajuuskautta on jäljellä vielä kaksi kuukautta. Esimerkiksi ihmisten hyvinvoinnin osalta meillä tulee olla käytössämme sellainen määrä mittareita, että hyvinvoinnin eri osa-alueet tulevat riittävällä tavalla huomioitua. Sen sijaan, että yhteiskuntapolitiikalla pyrittäisiin jatkossa ainoastaan kirittämään bruttokansantuotetta suuremmaksi, on politiikan painopistettä ja näkökulmaa muutettava. Samalla kun lähtisimme tavoittelemaan myös nykyistä tasaisemmin jaettuja hyvinvoinnin edellytyksiä ja toteutunutta hyvinvointia kaikille ihmisille, meidän tulisi pystyä huolehtimaan maapallomme ja ympäristömme hyvinvoinnista. Jaettu näkemys oli kuitenkin se, että tulevaisuuden talousja yhteiskunJussi AhokAs Kirjoittaja on SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n pääekonomisti Kasvun tuolta puolen Kolumni Yhteiskunnallista kehitystä tulisi arvioida muutoin kuin materiaalisen kulutuksen ja talouden kasvun kautta. Ihmisten hyvinvointiin liittyen seminaarissa puhuttiin sekä subjektiivisesta että objektiivisesta hyvinvoinnista toisten painottaessa enemmän ensimmäistä ja toisten jälkimmäistä. Puheenjohtajuuskauden myötä eri puolilla maata on järjestetty loppukesän ja syksyn aikana lukuisia kiinnostavia tapahtumia. Tärkeää on, että mittarit on asetettu harjoitettavan politiikan lähtökohdista käsin. Ilmoitustrafiikki avoinna ma-pe klo 9-16: ilmoitukset@kansanuutiset.fi kansanuutiset.fi TILAAJAPALVELUMME palvelee kaikissa tilauksiin liittyvissä asioissa verkossa osoitteessa kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu ja sähköpostitse osoitteessa tilaukset@kansanuutiset.fi Tarvittaessa voit olla yhteydessä tilaajapalveluumme puhelimitse ma–ke klo 9–12.00 (09) 759 60 208. Vaikka sattuneesta syystä niissä kaikissa on pohdittu Euroopan ja Euroopan unionin tulevaisuutta, on monessa niistä käsitelty myös laajempia yhteiskunnallisia sekä yhteiskuntapoliittisia kysymyksiä
Elokuussa eläkkeelle jääneen Pekka Tiaisen mielipuuhia ovat juokseminen ja metsänistutus.. TausTaT KU 44 /2 01 9 | 9 02 taustat Suunta on oikea, sanoo työvoimahallinnon entinen virkamies hallituksen työllisyystoimista
Etenkin pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa valtion on otettava nyt vahvempi rooli, Tiainen sanoo. TyöTTömien asema heikenTynyT Syitä työttömyyden kasvulle on monia, suhdannevaihtelujen lisäksi muun muassa työn tuottavuuden kasvu tuotantoa nopeammin. TausTaT 10 | KU 44 /2 01 9 K un Pekka Tiainen aloitti silloisessa työvoimaministeriössä erikoistutkijana vuonna 1982, työttömiä oli 1970-luvun laman jäljiltä yhä runsaasti. Oli ilmeistä, että siihen puuttuminen ei ole vain kustannuserä, vaan yhteiskunta hyötyy siitä. – Työttömyys lähtökohtaisesti johtuu työn puutteesta, jolloin yhteiskunnan on tehtävä talouspolitiikan ja työllisyyspolitiikan toimenpiteet, Tiainen korostaa. Ensitöikseen hän laati pohjan valtion työllisyysohjelmaksi ja laskelmia pitkäaikaistyöttömyydestä. – 1990-luvun laman aikana ja oikeastaan jo sitä ennen valtio yhä enemmän vetäytyi työllistämisvelvoitteesta ja loi vain edellytyksiä elinkeinotoiminnalle. Yleinen työttömyys oli tuolloin alle 100 000. Taustalla on työikäisen väestön väheneminen. – Samaa keskustelua on käyty 40 vuotta ja edelleen hyötyjä ei huomioida riittävästi, Tiainen huokaa. 1990-luvun laman jälkeen pitkäaikaistyöttömyys ja syrjäytyminen ovat jääneet pysyviksi ongelmiksi. Markkinaliberalismissa vastuu työllistymisestä sysätään työttömälle itselleen. Taustalla työministeriön entinen toimipaikka Helsingin Eteläesplanadilla.. – Suurin osa työttömistä on nyt työmarkkinatuen puolella ja enää vähemmistö ansiopäiväraNyt tarvitaan velvoitteiden sijasta mahdollisuuksien luomista työttömille, uskoo Pekka Tiainen. Osa ekonomisteista korostaa työvoiman tarjonnan lisäämistä patistamalla työttömiä, opiskelijoita tai pienten lasten vanhempia työelämään. Kun työttömille on asetettu velvoitteita ja sanktioita työvoiman tarjonnan lisäämiseksi, on Pekka Tiaisen mukaan ajettu työttömiä puun ja kuoren väliin. 1980-luvun lopun korkeasuhdanteessa pitkäaikaistyöttömyys saatiin putoamaan alimmillaan 3 000:een, osittain valtion velvoitetyöllistämisen ansiosta. Tuolloin pitVastuu työllisyydestä sysättiin yksilöille Lähes 40-vuotisella urallaan työvoimahallinnossa Pekka Tiainen on nähnyt markkinaliberalismin läpimurron. Tiaisen mukaan ensisijaista on huolehtia työvoiman kysynnästä. TeksTi Elias Krohn kuvaT Antti Yrjönen käaikaistyöttömiä oli yli 63 000, siis yli 20 kertaa enemmän kuin 30 vuotta sitten, vaikkakin 10 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Tiainen näkee taustalla myös markkinaliberalistisen ajattelun läpimurron. – Meillä on nytkin sekä työttömissä että työvoiman ulkopuolella paljon ihmisiä, jotka voisivat olla työelämässä, jos työpaikkoja olisi riittävästi, Tiainen huomauttaa. Tänä vuonna, elokuun lopulla, Pekka Tiainen jäi eläkkeelle työja elinkeinoministeriön neuvottelevan virkamiehen paikalta
Työttömyysturva työtöntä kohden keskimäärin on heikentynyt paljon. Kannustinloukkuja hän purkaisi muun muassa korottamalla ulosoton suojaosuutta. – Suomi on tässä aivan alamaissa verrat”Työttömyysturvatyötöntäkohden keskimäärinonheikentynytpaljon.”. Palkkatukea ja työajoista Avainasiaksi pitkäaikaistyöttömyyden suitsimisessa Tiainen nostaa palkkatuen, jota nykyinen hallitus onkin lisäämässä. Alimman suojaosuuden korottaminen takuuseläkkeen tasolle on hallitusohjelmassa. Tämä olisi tärkeä hoitaa nopealla aikataululla ja vastaavasti kasvattaa käteen jäävää osuutta tästä ylöspäin. TausTaT KU 44 /2 01 9 | 11 han puolella. Kun työttömien tulotaso on heikentynyt, entistä isompi osa heistä on ulosotossa, kuten moni muukin pienituloinen. Työttömien aktivoinnissa olennaista on Tiaisen mukaan mahdollisuuksien luominen pelkän velvoittamisen sijasta. – Tällöin verot, ulosotto ja sosiaaliturvan väheneminen vievät työstä saatavasta lisätulosta 80– 90 prosenttia. Sehän suorastaan karkottaa ihmisiä työelämän piiristä. Toimenpide rahoittaa itseään, kun työllisyys lisääntyy, Tiainen perustelee
Ajatus oli saada keskustelua suunnattua siihen, millaisia toimia tarvitaan. Tiainen loisi rinnalle järjestelmiä, jotka mahdollistaisivat nykyistä laajemmin lyhyemmät työajat työntekijän oman elämäntilanteen perusteella. . . Eläkkeelle jäämisensä yhteydessä pitämässään luennossa Helsingin yliopistolla Tiainen esitti laskelmansa siitä, voidaanko työllisyystavoite saavuttaa, jos talouskasvu hidastuu odotetusti. Keskimääräiset työajat työntekijää kohden ovat jo pitkään lyhentyneet, mutta monelle osa-aikaisuus on vastentahtoista. Monia vääntöjä on kuitenkin edessä. – Täystyöllisyys vaatii vielä korkeamman työllisyysasteen ja alemman työttömyyden. Työja elinkeinoministeriössä (entinen työvoimaministeriö) 1982–2019 erikoistutkijana, johtavana ekonomistina ja neuvottelevana virkamiehenä. Talouskasvun tulisi tällä hallituskaudella ylittää 1,3 prosenttia vuodessa, jotta se riittäisi lisäämään tehtyjä työtunteja, Tiainen laski. Tiainen on esittänyt, että pitkäaikaistyötön saisi subjektiivisen oikeuden vaihtaa työttömyysturva työmarkkinatukea vastaavaksi palkkatueksi, kun löytyy työnantaja. Hän päätyi siihen, että voidaan, mutta silloin tarvitaan talouskasvun tilalle korvaavia toimenpiteitä, kuten aktiivista työvoimapolitiikkaa, panostuksia koulutukseen ja infrastruktuuriin ja työaikajärjestelyjä. Tärkeä asia Tiaisen mielestä on kokoaikatyön työajat. Tarvittaisiin paljon isompikin peruskorjaus. VanTaan kaupunginvaltuutettu (SKDL / Deva) vuosina 1984–1992, kansanliikkeen presidenttiehdokas vuonna 1994.. – Sillä, että voidaan valita lyhyemmät työajat sopien ja oman valinnan mukaan, on tavoite saada suurempi osa väestöstä työelämään tavalla, joka koetaan myönteiseksi ja mahdollisuuksia antavaksi. Väitöskirja (1994) käsitteli taloudellisen kasvun tekijöitä Suomessa vuosina 1900–1990. . Vapaa-aikana hänen mielipuuhiaan ovat juoksuharrastus sekä metsänistutus. . . . Tuolloin hänen vetämässään työryhmässä arvio oli, että vuoteen 2010 mennessä tavoite on liian kaukana. Jos valtio korvaisi palkasta työttömyyskorvauksen suuruisen osan työnantajan maksaessa loput, valtiolle ei aiheutuisi lainkaan lisämenoja. Budjetointi uusiksi Hallituksen toimet ovat Tiaisen mukaan tässä mielessä oikeansuuntaisia. . Kun ministeriöitä katsotaan kuin erillisiä yrityksiä, tämä hyöty jää huomioimatta. Kun työmahdollisuuksia on paljon, vältekuka tään prekariaattiongelmaksi kuvattu laaja ilmiö, jossa vaikeutena on työn puute. . Toistaiseksi kasvu on isompaa, mutta saattaa painua hallituskauden lopulla sen alle. – Jos työhallinto lisää menojaan työllistämiseen, hyöty tulee sosiaalija terveysministeriön momentille työttömyysturvasäästöinä ja valtiovarainministeriön momentille verotulohyötyinä. Mutta tavoitteita tarvitaan, koska niiden pohjalta mitoitetaan politiikkaa, Tiainen perustelee. TausTaT tuna Ruotsiin ja useisiin muihin maihin. Eläkkeellä Tiainen aikoo jatkaa talouden ja työllisyyden tutkimista etenkin pitkän aikavälin aikasarjojen parissa. Uusia työpaikkoja syntyisi myös työaikoja lyhentämällä. . l –?On?pidettävä?huolta?ihmisistä?työttömyyden?aikana,?ei?vain?siitä?että?koneet?eivät?ruostu,?Pekka?Tiainen?kuvaa?aktiivisen?työvoimapolitiikan?merkitystä. aiemmin työskennellyt 1960-luvun lopulta alkaen monissa eri töissä ja elokuusta 1978 sosiaalija terveysministeriössä, KOP:n tutkimusosastolla ja sisäasiainministeriön ympäristöosastolla ennen ympäristöministeriön perustamista. Vuoden 2018 alussa työllisyyden parantuessa oli aika laskelmin nostaa esiin mahdollisuus saavuttaa tavoite vuosiin 2023-2025 mennessä, jolloin voitaisiin asettaa seuraavia tavoitteita. Merkittävä este työllisyyspanostuksille on Tiaisen mukaan jo pitkään ollut valtiontalouden kehysbudjetointi, jossa budjettirahat pilkotaan eri ministeriöille. Työaikojen lyhentäminen on lisäksi vaihtoehto irtisanomisille ja pitkille kokoaikalomautuksille työn kysynnän ollessa heikkoa. Vuonna 2014 hän esitti arvion, että jos välitavoitteena päästään 72 prosenttiin, seuraava askel olisi 75 prosenttia. ValTioTieTeiden tohtori. Hidastuvan kasvun Haaste Antti Rinteen hallituksen tavoitteleman 75 prosentin työllisyysasteen Tiainen nosti selvittelyihin jo 2000-luvun alussa. SynTynyT vuonna 1951. Työttömyysturvan porrastaminen sysäisi vaikeassa asemassa olevia entistä syvemmälle työttömyyteen. Pekka Tiainen
Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, kansanedustaja Veronika Honkasalo muistuttaa, että hallitus vahvistaa alueellisten keskuskaupunkien ja maakuntakeskusten ympärille muodostuvaa kasvua edistämällä useamman kunnan yhteistä strategista kaavoitusta, vahvistamalla toimivia joukkoliikenteen ratkaisuja sekä asukkaiden joustavia palveluita. JU ss i Jo en ta Us ta Ja Ja rn o M el a. Honkasalo muistuttaa, että hallitus on päättänyt lopettaa kuntien valtionosuuksien leikkaukset tämän vuoden lopussa. pienimmissä?kunnissa?verorahoituksen?kasvu?on?heikkoa,?sanoo?kansanedustaja?Veronika?Honkasalo?(vas.)?. – Tämä johtaa siihen, että negatiivisen vuosikatteen kuntien määrän arvioidaan kasvavan manner-Suomessa yli puoleen eli 152:een, sanoo Korhonen. Kuntaliiton hallituksen jäsen Martti Korhonen (vas.) luonnehtii kuntien tilannetta karuksi. Sekä Korhonen että Honkasalo kiirehtivät soteuudistusta. Kuntataloudessa vaje on ennusteen mukaan 1,9–2,7 miljardin haarukassa. Korhonen ja Honkasalo muistuttavat, että nykyinen oppositio oli luomassa kuntien talousongelmia, mutta unohtaa tämän täysin. Eli karu on laskelma. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio arvioi viime viikolla Demokraatissa kuntien heikon taloustilanteen vaativan yhdistymisiä. liSärahoituS paikkaa kuntien rahoituSvajetta Korhonen avaa kuntien taloudellista ahdinkoa muutamalla luvulla. täydellisesti,?että?he?itse?loivat?ongelmat,?toteaa?entinen?kuntaministeri,?Kuntaliiton?hallituksen?jäsen?Martti?Korhonen. Tämän johdosta kuntien valtionosuudet kasvavat yhteensä 1,1 miljardia euroa verrattuna tähän vuoteen. – Nämä on painelaskelmassa eli huomioitu sisälle. – Jos tämän muuttaa veroprosentin korotuspaineeksi, se on vuonna 2023 keskimäärin 2,2 prosenttia, ja pienissä alle 6 000 asukkaan kunnissa korotuspaine on 5,5 prosenttia. Kuntia kannustetaan vapaaehtoiseen yhdistymiseen. Yli 40 kuntaa on joutunut yt-neuvotteluihin. Kuntaliiton hallituksen pitkäaikainen jäsen, ex-kuntaministeri Martti Korhonen arvioi, että talousennusteiden perusteella ensi vuosi on kunnille todella vaikea. Honkasalon mukaan on tärkeää huomata, että että kuntien eriytymistä tapahtuu sekä maanlaajuisesti eri alueiden välillä että isojen kuntien sisällä. Korhonen ei näe ongelmien ratkeavan kuntia yhdistämällä. Kehyskunnat olisi monesti järkevää liittää yhteen, jos kuntia yhdistetään. – Segregaation yksi ilmentymä, koululaisten isot oppimiserot sosioekonomisen taustan mukaan, ovat Helsingin sisällä jyrkempiä kuin koko Suomessa alueellisesti, sanoo Honkasalo. Negatiivinen vuosikate tarkoittaa sitä, etteivät kunnan tulot eli verot, valtionosuudet ja toimintatulot riitä kattamaan menoja. Korhosen mukaan eriytymiskeskustelu laajenee, ja on syytä laajentuakin väestön ikääntyessä ja syntyvyyden laskiessa. TausTaT KU 44 /2 01 9 | 13 Hallituksen lisärahoitus paikkaa kuntien taloustilannetta, mutta ei poista talousongelmia. l K unnat painivat poikkeuksia lukuun ottamatta suurissa talousvaikeuksissa. Hallitus ei ole pakkoyhdistämisten kannalla. Tilanne on kestämätön, summaa Korhonen. –?Pienillä?kunnilla?on?isompi?riski?joutua?taloudellisiin?hankaluuksiin,?sillä. Segregaatio leviää kaupunkien SiSälläkin Pelättävissä on, että kuntien eriytymiskehitys jatkuu ja jopa syvenee. – Väestöennusteiden perusteella olemme uudenlaisessa tilanteessa odotettua nopeammin. – Edellinen hallitus leikkasi kikyn lomarahaleikkauksista tulevat säästöt leikkaamalla kuntien valtionosuuksista, toteaa Honkasalo. Korotuspaine on yli kolme prosenttia 187 kunnassa. – Tämä lisärahoitus tuo helpotusta kuntien vaikeaan tilanteeseen, sanoo Honkasalo. Kunnan heikko talous on myös uhka palvelujen saatavuudelle. Hän arvioi lainanoton tarpeen kasvavan vuoteen 2023 mennessä 9,6 miljardilla eli 44 prosenttia. Näin pystytään reagoimaan ja hoitamaan palvelut alati kasvavissa kustannuspaineissa, sanoo Honkasalo. – Erikoissairaanhoidon kustannukset ovat etenkin heikoimmille kunnille liian kovia, mikä osin johtuu ikärakenteesta, sanoo Korhonen. Kunnan pitkä ja kapea leipä uhkaa monen työntekijän kohdalla loppua. – Kuntien niputtaminen yhteen ei auta muualla kuin niissä kunnissa, joissa palvelurakenteiden kautta voidaan hakea järkeviä kokonaisuuksia. Aukkoa paikataan velalla. Kuntien talousahdinKo syventää eriytymistä TeksTi Sirpa Puhakka –?Kyllähän?oppositio?hyödyntää?ilman?muuta?myös?kuntien?vaikeudet?unohtaen. – Pidemmällä aikavälillä on tärkeä saada sotepalvelut siirrettyä kuntia isommille toimijoille eli maakunnille. Korhonen huomauttaa, että hallitusohjelmassa luvataan kompensoida kiky-sopimuksen päättymisestä aiheutuvat kulut, kustannustenjaosta ja valtionosuuksien indeksikorotuksista aiheutuva reilun miljardin summa
Cristina Fernández de Kirchner toimi presidenttinä vuosina 2007–2015. Fernándezin voittoa oli laajalti osattu ennakoida, ja kun äänestyspaikat suljettiin klo 18 paikallista aikaa sunnuntaina, alkoivat autontorvet taukoamatta soida Buenos Airesissa,. Virkakautensa päättyessä hän oli useiden oikeusjuttujen kohteena. Samalla Fernández on luvannut korottaa palkkoja sekä työntekijöiden ja eläkeläisten etuja. TausTaT KU 44 /2 01 9 | 15 rille tarjolla olleista työmahdollisuuksista Macrin kaudella – ajoi kaduilla kilisyttäen haltioituneesti pyöränkelloja juhliakseen Macrin valtakauden loppua. l Käännös: Arto Huovinen saan tehdä lopun köyhyydestä, mutta hänen virkakautensa päättyessä Argentiinan valuutta peso on syöksykierteessä, vuosittainen inflaatiovauhti on noussut 56 prosenttiin ja köyhyysrajan alapuolella elävien ihmisten määrä on kasvanut 29 prosentista 35 prosenttiin. Osa korruptiojutuista on yhä vireillä. Virkakaudellaan 2003–2007 Néstor Kirchner johti Argentiinan elpymistä vuosien 2001–2002 talousromahduksen ja jättiläismäisen ulkomaisten lainojen maksukyvyttömyyden jälkeen. Santaolalla on argentiinalainen muusikko, joka sai kahtena peräkkäisenä vuonna Oscarin musiikista elokuviin Brokeback Mountain ja Babel. ”Tämä on hyvin tärkeä päivä demokratialle”, Fernández de Kirchner sanoi toimittajille äänensä annettuaan. Häntä syytettiin muun muassa lahjonnasta, rahanpesusta, korruptiosta sekä siitä, että hän olisi auttanut peittelemään Iranin osuutta syyttäjän tutkinnassa olleeseen pommi-iskuun. Fernándezin tiedottaja Juan Pablo Biondi latasi nettiin lyhyen videon näistä improvisoiduista jameista, ja se sai nopeasti yli 170 000 katsojaa Twitterissä. Alberto Fernández on amatöörimuusikko, joka mielellään viihtyy rocktähtien seurassa. Hän on luvannut kunnioittaa Macrin viime vuonna Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) kanssa tekemää 57 miljardin dollarin (51,4 miljardin euron) lainasopimusta, jolla pyrittiin pelastamaan Argentiinan horjuva talous. Vakaan talouden muisto Argentiinan vaalit on perinteisesti järjestetty lokakuun viimeisenä sunnuntaina. Bolsonaro nihkeänä Cristina Fernández de Kirchner kävi lauantaina puolisonsa mausoleumissa Patagoniassa sijaitsevassa Rio Gallegosin kaupungissa. Macri tunnusti tappionsa sunnuntaina ja sanoi: ”Meidän on hoidettava vallansiirto hyvässä järjestyksessä tuoden vakautta kaikille argentiinalaisille, koska tärkeintä on kaikkien argentiinalaisten hyvinvointi.” tulos ei ollut yllätys Alustavien tulosten mukaan Fernández sai 48,1 prosenttia äänistä ja Macri 40,4 prosenttia. Abu Dhabissa vierailulla ollut Bolsonaro kieltäytyi onnittelemasta Argentiinan tulevaa presidenttiä ja sanoi toimittajille, että ”Argentiina on tehnyt huonon valinnan”. ”Ennusmerkit ovat pahimmat mahdolliset... Tärkeässä osassa vaalikampanjassa olivat muistot vakaan talouskasvun kaudesta 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, jolloin Fernández de Kirchner johti hallitusta. Fernández on maltillinen peronisti. Eräässä hiljaisessa kaupunginosassa joukko polkupyörälähettejä – tämä oli yksi harvoista nuoPolkupyörälähetit kilisyttivät kelloja juhliessaan Macrin kauden päättymistä. Bolsonaron ulkoministeri Ernesto Araújo meni vielä pitemmälle. Pahuuden voimat juhlivat”, Araújo twiittasi. Mauricio Macri jäi yhden kauden presidentiksi. Etelä-Amerikan kahden suurimman maan tulevat jännitteet tulivat heti esille, kun Brasilian presidentin Jair Bolsonaron äärioikeistolainen hallitus nuiji vasemmistolaisten voittoa Argentiinassa. Sunnuntaina suuri ihailijoiden joukko oli häntä vastassa äänestyspaikalla. Le ht iK Uv a/ JU an M ab ro M at a. Hän lähetti sarjan twiittejä, joissa hän sanoi Argentiinan uusien johtajien tuovan muassaan ”taaksepäin katsovan” talouspolitiikan aikakauden ja antavan tukensa diktatuureille. Hän on kiistänyt syyllistyneensä mihinkään väärinkäytöksiin. Tänä vuonna ne osuivat samalle vuodenpäivälle, jona Cristina Fernández de Kirchnerin aviomies ja edeltäjä Néstor Kirchner kuoli äkillisesti sydänkohtaukseen. Fernándezin luottamus vaalivoittoon näkyi siinä, että hän vietti lauantai-iltapäivän rennosti kitaraa soitellen ja laulaen 1960ja 1970-luvun argentiinalaisia rockbiisejä yhdessä Gustavo Santaolallan kanssa
Kuvassa jutussa haastatellut pakolaiset Sayed Alam (vas.) ja Yunus Ahmed (oik.).. TausTaT 16 | KU 44 /2 01 9 Rohingyat ovat joutuneet pakenemaan
– Pakolaiskriisin myötä ruoan hinta ovat noussut ja saatavuus heikentynyt. Jotkut käyttävät myös huumeita, Sen Dey moralisoi ja lisää, että naisten on turvatonta kulkea öisin Bangladeshissa, koska raiskauksia on paljon. Tähän liittyy rohingya-naisten myyminen. Heidän vastasyntynyt vauvansa ei kestänyt, vaan kuoli. Paikalliset nuivina Cox’s Bazarin alueella, jossa leirit sijaitsevat, kaikkiaan 1,3 miljoonaa rohingyaa muodostaa noin kolmasosan alueen asukkaista. Vain asuntojen omistajat hyötyvät tästä. leirin poliisipäällikkö myöntää, että ongelmia on: Kuokkavieraiden kova kohtalo Bangladeshin Cox’s Bazarin alueen pakolaisleireillä on 1,3 miljoonaa rohingyaa. Alam puhuu leiristä, sillä hänet oli perheineen karkotettu kotikylästään jo 2012 Myanmarin poliisin ja ääribuddhalaisten militanttien hyökättyä. Rohingyat kaiPaavat kotiin Mahbub Morshed, Kutupalongin 5. Kulkutaudit ja tulvat uhkaavat, ja tulevaisuus on harmaa aukko. leiReillä ja Rajoitettuna Rohingyat elävät vaatimattomissa bambulla vahvistetuissa teltoissa Kutupalongissa ja kymmenillä muilla leireillä, joita YK:n pakolaisjärjestö UNHCR, kansainväliset avustusjärjestöt ja Bangladeshin armeija pyörittävät. Maan hallitus rajoittaa heidän elämäänsä erilaisin säädöksin: avioliitot paikallisten kanssa on kielletty, samoin virallisesti työnteko, maan kieltä ei saa opiskella, ei edes pystyttää pysyviä rakennelmia. Pakolaisten takia liikenne on ruuhkautunut ja infrastruktuuri kärsinyt, valittaa Sen Dey Dhruba, lastenkulttuurijärjestön johtaja. Hieman samoin kuin inkerinsuomalaiset suomalaisille, rohingyat ovat bangladeshilaisille kielellistä ja etnistä lähisukua, uskontokin on yh”. Kutupalongin leirillä, joka on loputon yli 900 000 pakolaisen suurkaupunki, elää pakolaisia vieläkin vanhemmalta ajalta. teksti Ville Ropponen kuvat JP Kaljonen N äimme lähiK ylien palavan. Ensimmäiset rohingyat karkotettiin Myanmarista jo 1970-luvun lopulla. TausTaT KU 44 /2 01 9 | 17 teinen. Kaikki lähtivät pakoon, vaelsimme kauan viidakossa. Dhruba myöntää, että tuhannet paikalliset ovat toisaalta saaneet työtä avustusjärjestöistä. Sotilaat ryntäsivät leiriimme, ihmisiä ammuttiin. – Ennen elimme rauhassa buddhalaisten naapuriemme kanssa, mutta Myanmarin hallitus lietsoi vihaa meitä kohtaan, koska halusi maamme, sanoo Yunus Ahmed, 56-vuotias rohingyamies. Jopa vuosikymmenien pakolaisuus ja muistot raa’asta väkivallasta toistuvat rohingyojen kertomuksissa. Hän eli vaimonsa kanssa seitsemän vuotta pakolaisleirissä Myanmarissa. – Kansalaisjärjestöihin palkatut bengalitytöt saavat kovaa palkkaa ja ovat alkaneet pyöriä öisin baareissa ja juoda. Osa rohingyoista on mennyt mukaan Myanmarista salakuljetettavan yaba-huumeen kauppaan. Syksyllä 2017 Myanmarin armeija aloitti etnisen puhdistuksen Rakhinen alueella: Bangladeshiin pakeni yli 750 000 rohingyaa. Rohingyat tekevät halpatyötä ja vievät paikallisten työt. Alun hyvän vastaanoton jälkeen rohingyojen ja paikallisten välit ovat tulehtuneet. Kansainvälisen avustusoperaation alettua asuntojen hinnat ja vuokrat ovat hänen mukaansa moninkertaistuneet. Alun hyvän vastaanoton jälkeen rohingyojen ja paikallisten välit ovat tulehtuneet, väkivaltaa on esiintynyt, ja puolin ja toisin on sattunut jopa henkirikoksia. Lopulta pääsimme Bangladeshiin, kertoo Sayed Alam, 30-vuotias rohingyamies. Leirien vesihuollossa, viemäröinnissä ja käymälöissä on puutteita. Jotkut ajettiin pakosalle jo lapsena 1990-luvulla tai 2000-luvun alussa. Kovin tervetulleita he eivät silti Bangladeshissa ole. – Pakolaisleirien perustamisen jälkeen rikollisuus alueella on kasvanut, väittää pakolaiskriisiin perehtynyt opettaja ja taiteilija Aranya Sharma
. . Myanmarin armeija syyllistyi joukkomurhiin ja tuhansien naisten ja tyttöjen joukkoraiskauksiin, joilla tähdättiin kansanryhmän tuhoamiseen. Hän ei ihmettele, etteivät pakolaiset ole halunneet palata Bangladeshin ja Myanmarin toistaiseksi neuvottelemien sopimusten nojalla, niiden mukaan rohingyat kun joutuisivat siirtymään leireille Myanmariin. . – Myanmarilaiset tappoivat lapsemme ja isämme, raiskasivat äitimme ja sisaremme. TaloussuhTeeT meneväT edelle Rohingyojen paluu uhkaa lykkääntyä, sillä kansainvälinen yhteisö on ollut asian suhteen melko passiivinen. Vuonna 1982 Myanmarin sotilasjuntta riisti heiltä kansalaisoikeudet. ValtioteRRoRin oikeuttajana käytettiin rohingyoiden ARSA-vastarintajärjestön tekemiä iskuja; Myanmar on väittänyt taistelevansa ”islamistista terrorismia” vastaan. Jos bangladeshilaiset lopettavat apunsa, meillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin kuolla täällä, sanoo rohingyamies Sayed Alem. . l Kansanmurhan hajottamat, terroristeiksi leimatut . . . . Eri arvioiden mukaan 10 000–43 000 rohingyaa kuoli vainoissa. Myös länsimailla on yhä tiiviimmät taloussuhteet vapaakauppaa lupaavaan Myanmariin, jonka demokratisoitumiseen halutaan uskoa. . Talouspakotteet on pitkälti poistettu, ja yli 300 Euroopan unionissa toimivaa yritystä on jo investoinut Myan mariin. Islamistisen radikalismin vaaraan hän ei kuitenkaan usko, vaikka kouluttamattomat rohingyat voivat nurkkaan sysättyinä periaatteessa olla alttiita värväystoiminnalle. – Myanmarin hallitus on päättänyt tehdä rohingyojen kotiseudusta, Rakhinesta, erityistalousalueen ja teollistaa sen. Poliisipäällikkö Mahbub Morshed.. . – Emme ole löytäneet yhtään militanttiryhmää rohingyoiden keskuudesta, vakuuttaa Morshed. Heitä on vuosikymmenien aikana paennut sadoin tuhansin myös Intiaan, Malesiaan, Pakistaniin ja Arabian niemimaalle. TausTaT 18 | KU 44 /2 01 9 huumeja naiskauppa sekä rohingyojen keskinen perheväkivalta. Loput ovat nyt jääneet uuden konfliktin jalkoihin, kun Myanmarin hallitus taistelee kapinallisen Arakanin armeijan kanssa, joka värvää riveihinsä lähinnä Rakhinen alueen buddhalaista väestöä. YK on tunnustanut rohingyojen kohtelun kansanmurhaksi, mutta käytännössä Myanmaria on painostettu vain vähän takaamaan rohingyojen kotiinpaluu. Sekä Kiina että Intia aikovat sijoittaa alueelle isoja rahoja, uskoo Aranya Sharma. Rohingyoja on vainottu Myanmarissa vuodesta 1978. Rohingyojen kansanmurha alkoi elokuussa 2017. Myanmar uskoo, ettei rohingyoja ja muita epäluotettavia vähemmistöjä tarvita, vaan heidät tulee puhdistaa pois. Kutupalongin leiri on loputon yli 900 000 pakolaisen suurkaupunki. Satoja rohingyakyliä poltettiin. – Mutta jos rohingyoiden ehdot täytetään, kaikki heistä haluavat palata, uskoo Morshed. KaiKKiaan Rohingyoja on maailmassa 2,3 miljoonaa. Paluun ehdoksi rohingyoja edustavan ARSPHjärjestön johtaja Mohib Ullah vaati elokuussa turvallista paluuta, Myanmarin kansalaisuuden ja takavarikoidun maan ja omaisuuden palauttamista, sekä kansanmurhan vastuullisten, Myanmarin sotilasjohtajien saattamista kansainväliseen rikostuomioistuimeen. MyanMaRissa on jäljellä muutama sata tuhatta rohingyaa, joista ainakin 130 000 on suljettu hallituksen ylläpitämille leireille
Lisäksi myös Turkin kansa halusi irti Natosta. l T urkin hyökkäys Syyrian kurdialueille kirvoitti paitsi protesteja myös keskustelun siitä, pitäisikö Turkki erottaa sotilasliitto Natosta. Syyrian mahdollinen vastaisku voisi pakottaa Naton jäsenmaat puolustamaan Turkkia. Geopolitical Monitor luetteli pitkän listan muita syitä, miksi Turkki tulisi erottaa Natosta: Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ja Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavu?o?lu tapasivat Turkin hyökkäyksen käynnistymisen jälkeen Istanbulissa. Mielipidekyselyn mukaan vain 23 prosenttia turkkilaisista suhtautui myönteisesti Natoon. Vaikutusvaltainen Council on Foreign Relations -järjestö kehotti siirtämään Incirlikin lentotukikohdassa Turkissa olevat ydinaseet johonkin luotettavampaan Nato-maahan. Naton jäsenmaista Saksa, Ranska, Italia, Espanja, Hollanti ja Norja katkaisivat asevientinsä Turkkiin. Saksan liittokansleri Angela Merkel vaati operaation keskeyttämistä välittömästi. Turkin hallitus myös vainosi muiden Nato-maiden kouluttamia turkkilaisia upseereita, joista monet olivat saaneet turvapaikan EU-maista. Maassa on kahdeksan Naton tukikohtaa. Vuoden 2001 syyskuun 11. Turkilla on Naton jäsenmaiden toiseksi suurimmat sotavoimat, heti Yhdysvaltojen jälkeen. Pahimmissa uhkakuvissa pelättiin, että Turkin hyökkäys johtaisi Syyrian vastaiskuun, jonka seurauksena kaikki muut Nato-maat olisivat sotilasliiton perustamissopimuksen 5. Turkki antoi vuosien ajan salaista tukea Isisille ja oli osallisena öljynviennissä Isisin miehittämiltä alueilta Turkin kautta Välimerelle. Ranskan presidentti Emmanuel Macron varoitti hyökkäyksen johtavan humanitaariseen kriisiin. Pitäisikö turkki erottaa Natosta. Turkin halki kulkevat myös tärkeät öljyja kaasuputket Kaspianmereltä ja Pohjois-Irakista. Turkin oli myös määrä hankkia Yhdysvalloista uusia F-35-hävittäjiä, joiden osia vieläpä valmistettiin Turkissa, mutta Venäjän kanssa tehdyn kaupan jälkeen Turkki heitettiin ulos hävittäjähankkeesta ja turkkilaiset lentäjät, jotka olivat Yhdysvalloissa opettelemassa F-35-koneiden käyttöä, lähetettiin kotiin. Naton 5. TausTaT KU 44 /2 01 9 | 19 Turkki miehittää laittomasti Pohjois-Kyprosta ja loukkaa jatkuvasti Kreikan ilmatilaa. päivän tapahtumien jälkeen muut Nato-maat lupasivat tukea Yhdysvaltoja osallistumalla Afganistanin sotaan sekä vuoteen 2016 asti jatkuneeseen laivasto-operaatioon Välimerellä. artiklaa on aiemmin sovellettu vain yhden kerran. artiklan nojalla velvollisia puolustamaan Turkkia. Turkkia ei kuitenkaan tulla erottamaan Natosta ainakaan lähitulevaisuudessa, sillä Turkki on strategisen sijaintinsa vuoksi Natolle elintärkeä. Yhdysvalloissa edustajainhuoneen ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Eliot Engel ja senaatin lakivaliokunnan puheenjohtaja Lindsey Graham olivat poliitikoista ensimmäisinä ehdottamassa Turkin potkimista pois Natosta. Verkkolehden mukaan presidentti Recep Tayyip Erdo?an oli muuttunut yhä itsevaltaisemmaksi. Naton sopimuksessa ei nimittäin ole olemassa erillistä säännöstä, joka mahdollistaisi jäsenmaan erottamisen. VerkkolehTi GeopoliTical Monitorissa ehdotettiin jo elokuussa Turkin erottamista Natosta, pian sen jälkeen kun Turkki hankki Venäjältä 2,5 miljardia dollaria maksaneen uuden S-400-ilmapuolustusjärjestelmän. Nato haluaa myös esiintyä yhtenäisenä sotilasliiton 70-vuotishuippukokouksessa Lontoossa joulukuussa. Puolustusministeri Mark Esperin mukaan Turkin hyökkäys vahingoitti Yhdysvaltojen ja Turkin välisiä suhteita ja ”Turkin pysymistä Natossa”. Turkin eroTTaminen Natosta ei silti tulisi olemaan helppoa. TeksTi Peik Johansson kuva Lehtikuva/Cem Ozdel PinTaa syvemmälTä. Oikeusoppineiden mukaan erottaminen voisi kuitenkin olla mahdollista, jos kaikki muut jäsenmaat olisivat sitä mieltä, että jäsenmaa on toiminnallaan rikkonut perustamissopimuksen kohtia, joissa edellytetään esimerkiksi demokratian, yksilönvapauksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamista. Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg totesi heti hyökkäyksen alkamisen jälkeen, että Turkin operaatio tulisi vaikeuttamaan Isisin vastaista taistelua. Useimpien Nato-maiden johtajien mielestä Turkki on parempi pitää jäsenenä kuin sotilasliiton ulkopuolella. Hankinta oli kieltämättä erikoinen, sillä se edellytti venäläisten sotilaskouluttajien läsnäoloa Naton jäsenmaassa uuden ohjusjärjestelmän tukitehtävissä. Turkki on ollut Naton jäsen vuodesta 1952
Vaihde 020 774 001 Työsuhdeneuvonta 020 690 447 Jäsenyysasiat 020 690 446 Työympäristö 020 690 449 Työttömyyskassa 020 690 455 JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki JYTYLIITTO.FI Julkisja yksityisalojen toimihenkilöliitto– Offentliga och privata sektorns funktionärsförbund Jyty. 20 | KU 44 /2 01 9 Kokouksia Nokian JHL ry 105 SYYSKOKOUS ke 13.11. Ole fiksu ja liity liittoon! www.teollisuusliitto.. Henkilövalinnat vuosille 2020-2021. Kahvitarjoilu. klo 18 Pikkupippurissa. Käsitellään sääntömääräiset asiat
Arki jA vApAA-AikA KU 44 /2 01 9 | 21 03 arki ja vapaa-aika ”Jollain tavoin levotonta ja huokailevaa tunnelmaa...” Tekstilainaus mielialaraportista 21.3.1942. Helene Schjerfbeckin maalaus Kahvilassa on vuodelta 1940. HA M /H An nA KU Ko re ll i
Näyttelyyn liittyy myös Mieliala-kirja, joka syventää oivallisesti aihetta. Mielialatiedustelu ei keskeytynyt välirauhankaan aikana, vaan tuolloin erityiskohteena oli ”kommunistikiihkoilijoiden” etsintä ja paljastaminen sekä vaikuttaminen toisinajattelijoihin muun muassa tehtaissa ja rakennuksilla. Kummassakin museossa on nähtävillä myös dokumentoitua elävää kuvaa Helsingistä. Mieliala – Helsinki 1939–1945 -näyttely kertoo, miten salainen mielialatiedustelu vakoili ja raportoi väestön asenteita ja tekemisiä sotien ajan ja jopa ennen talvisodan syttymistä. Teokset esittelevät pääkaupungin visuaalista maailmaa, sen valoja ja varjoja. Tammi 2019. HAMissa voi tutustua myös unohduksiin jääneisiin kulttuuritapahtumiin, joista hämmästyttävimpiä ovat Messuhallissa vuosina 1940–42 järjestetyt kolme sotasaalisnäyttelyä. Ne olivat huikean suosittuja, kävijöitä oli noin 300 000. anna kortelainen, Marika HonkanieMi, Maija Koskinen, Hanne Selkokari ja Tuomas Tepora: Mieliala. He ls in gin ka up un gin m us eo NäyTTely. Toiminta oli salaista, mutta valtiollisen johdon hyväksymää ja usein myös rahoittamaa. Esillä on noin 180 valokuvaa ja 25 taideteosta. H elsingin taidemuseo HAMin ja Helsingin kaupunginmuseon yhteisnäyttely avaa kiintoisan ja uudenlaisen näkökulman Suomen sotavuosiin. Siinä näyttelyn kuraattori, tietokirjailija Anna Kortelainen toteaa, kuinka mieliala on nykyään jokaisen oma ongelma, mutta kuinka se sota-aikana oli ennen kaikkea yhteisöllinen asia, sekä hyvässä että pahassa. Seinillä oli korvat julkisissa saunoissa, kaupoissa, ruokaloissa – kaikkialla. ”Varsinkin työväestön piirissä ovat mielialat osittain sekaisin”, kirjoitti värvätty asiamies raporttiinsa päivää ennen jatkosodan alkamista 24. Talvisodan ensihälytys Esplanadilla 30.11.1939 kello 9. Ajateltiin, että yleinen mieliala saattoi tukea tai heikentää sotaponnisteluja. Pelastunut osa konservoitiin 50 vuotta myöhemmin Kansallisarkistossa, ja tälle edelleen suljetulle arkistokokonaisuudelle perustuu tämä yhteisnäyttely. HAM Helsingin taidemuseo 1.3.20 saakka, Helsingin kaupunginmuseo Hakasalmen huvila 30.8.20 saakka. Hakasalmen huvilassa teemana on evakuoinnit, Helsingin pommitukset ja vierailut sotasairaaloissa. 1941. HAMissa esillä on tunnettujen taiteilijoiden lisäksi uusia tuttavuuksia ja teoksia, jotka eivät ole koskaan aiemmin olleet näyttelyssä. TeksTi Merja Miikkulainen Kullervo Koiviston Omakuva vuodelta 1940. Mielialatiedustelu urkki helsinkiläisiä sotavuosina Yhteisnäyttely kertoo taideteoksin ja valokuvin sota-ajan ilmapiiristä pääkaupungissa. 261 sivua. Osa siitä kuitenkin säilytettiin ja haudattiin maahan Mäntyharjussa. Syyskuun lopulla 1944 valvontakomissio oli saapumassa Suomeen. KaiKKiaan sotavuosina toimi kolme eri oikeistolaista järjestöä, jotka organisoivat, rekrytoivat ja ujuttivat väkeä sisään eri järjestöihin, tehtaisiin, taloyhteisöihin ja kaupunginosiin. Helsinki 1939–1945. Hiukan ennen sitä kerätty materiaali, mieliala-arkisto päätettiin polttaa. l Mieliala . Henkilökuvissa näkyy suru, pelko ja väsymys. sota ei lopettanut taiteen tekemistä, mutta toi siihen uusia sävyjä. Mukana oli tuhansia tavallisia suomalaisia. 6. Helsinki 1939?1945
Aamupäiväkerhossa ke 6.11. Työväenliike tunnetaan materialismia korostaneesta maailmankatsomuksestaan, mutta sen toimintaan vaikuttivat myös henkimaailman virtaukset. 303 sivua. Kiusaaminen, vihapuhe ja erilaisuus. klo 18 Ystävänkammarissa Hakunilassa (Laukkarinne 2). kivenMurSkaajat: kolonialiSMin hiStoria. klo 11 puhutaan sydämestä, vieraana Marjatta Kuusela Helsingin Sydänyhdistyksestä. kuka Saa puhua ja kenen pittää olla hilijaaa. Suomentanut Pirkko Talvio-Jaatinen. klo 17.30 Helsingin Kallion kirjastossa. Uskottu mies on vetreämpi, vaikka päähenkilö miettii alati omaa vanhenemistaan ja sitä, että kaikesta on vähintään 30 vuotta. Kahvia klo 10.30. Kai Hirvasnoro Katrine engberg: Krokotiilinvartija. Suomen ja Venäjän historian dosentti Antti Kujala kertoo uutuusteoksestaan to 7.11. Klo 19 historiatutkija Antti Harmainen luennoi työväen esoteerisista harrastuksista 1900-luvun taitteessa. Tämä avaa Katrine Engbergin kaltaisille keskinkertaisuuksille mahdollisuuden ryhtyä menestysdekkaristeiksi. Pysähdy!-esitys ma 4.11. Dekkariseuran tilaisuus ti 5.11. www.tyovaenperinne.fi . Vapaa pääsy 5.11. SähköpoSti: lukijoilta.muistio@kansanuutiset.fi 2.11. Jatkoa seurannee. Muistio TiedoT TapahTumapalsTalle viimeistään tiistaihin klo 14:ään mennessä: Kansan Uutiset/ Muistio, PL 64, 00501 Helsinki. afganiStan. Kommentaattorina professori Jussi Pakkasvirta. Engberg on esikoiskirjaansa Krokotiilinvartija varten pistänyt pussiin pohjoismaisten dekkarien kuluneimmat kliseet, ravistanut hiukan ja tuloksena on taas yksi jännäri nuoren naisen raa´asta murhasta, nahisteleva poliisikaksikko ja menneisyyden haamut. Siirtolaisuusinstituutti ja Maahanmuuttovirasto taMpereen vaSeMMiSto Keskustorin markkinoilla ma 4.11. Teemamaana Afganistan. ulkopuoliSuuS, vaientaMinen ja kiusaaminen yhteiskunnassa, vieraassa kulttuurissa ja taiteen tekemisessä. 398 sivua. Järj. luento paluuMuutoSta ja liikkuvuudesta ma 4.11. Gummerus 2019. 6.11. klo 9-13. Vapaa pääsy 4.11. 044 721 0320 info@kansanarkisto.fi www.kansanarkisto.fi TI-PE klo 9–16. Vapaa pääsy. Itsemurhan tehnyt vanha tuttu on nimennyt Kärpän jäämistönsä hoitajaksi. dekkarikliseet yksissä kansissa viktor kärpän muikea paluu DekkAri Matti Rönkä palasi Viktor Kärpän seuraan. klo 17–19 Työväenliikkeen kirjastossa (Sörnäisten rantatie 25 A 1) Helsingissä. Aiheena rikosja jännitysdraama. kontulan eläkeläiSet. klo 14.00–15.30 Turusen saha (Pikisaarentie 10), Oulu. rikokSia ruuduSSa. klo 18 Työväenmuseo Werstaalla Tampereella. HA M /H An nA KU Ko re ll i ot Av A GU M M er Us kansan arkisto tallentaa työväestön ja järjestöjen historiaa avoinna kaikille kansalaisille Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1 00530 Helsinki p. Otava 2019. Kahvitarjoilu. Esitys suomeksi ja englanniksi. Kirja on leppoisaa luettavaa, hyvää viihdettä. Pikkuisen ammutaan ja on takaa-ajoa, mutta erityisen jännittävä Uskottu mies ei ole, eikä ole kai tarkoituskaan. Se vain on. Vuonna 2013 ilmestynyt seitsemäs osa Levantin kyy oli aika väsähtänyt teos. Krokotiilinvartija ei ole hyvä eikä huono. Kirjasto löytyy myös Facebookista! Kaikille avoin työväentutkimuksen erikoiskirjasto AVOINNA TI 10–18, KE 12–18, TO–PE 10–16 Tutustu tuleviin tapahtumiin verkkosivuillamme Tervetuloa!. Kerho kokoontuu Wanhassa Postissa, Keinulaudankuja 4. Ennen luentoja klo 17 opastus Meirän kaupunki -näyttelyyn. MuutaMan vuoden tauko ja muiden kirjojen kirjoittaminen välillä teki hyvää toimittaja Matti Röngän Viktor Kärpälle. Kai Hirvasnoro Matti rönKä: UsKottU mies. eläMä ja kuoleMa työväenkaupungissa. Katrine Engberg on kirjailijuutensa lisäksi myös menestynyt tanssija ja koreografi. Arki jA vApAA-AikA KU 44 /2 01 9 | 23 Sk andidekk arien k ySyntä maailmalla jatkuu niin valtaisana, etteivät parhaat kirjoittajat mitenkään pysty tuottamaan kirjoja sitä vastaavaa määrää. klo 20.00–21.30 Teatteri ILMI Ö (Iso Roobertinkatu 10 B 20), Helsinki. 09-766429 . klo 13–16 Tieteiden talossa (Kirkkokatu 6, sali 104) Helsingissä. 00500 Helsinki . Oo hilijaa %&#/! -esityksessä mietitään teemoja tarinateatterin keinoin la 2.11. Keskustelemassa ohjaaja Veikko Aaltonen, ohjelmahankkija Mari Koivuhovi sekä käsikirjoittaja Matti Laine. Sörnäisten rantatie 25 A 1 . itä-vantaan vaSeMMiSton syyskokous ke 6.11. 7.11. Sieltä löytyy salaisuuksia, jotka vievät hänet ja uuden henkilön Max Paapan Pietarin kassan kautta taas kerran Venäjän Karjalaan. Suomalaisen kuolemantutkimuksen seuran puheenjohtaja, tutkija Ilona Pajari kertoo työväen kuolemankulttuurista 1900-luvun alkupuolella la 2.11
Rakennemuutos, moderni arki ja yhtenäiskulttuuri nielaisi niin työväenkulttuurin kuin muidenkin luokkien kuplat. Mielenmaisemaa hallitsi luottamus tulevaisuuteen ja tunne osallistumisen ja demokratian vahvistumisesta. TeksTi Jukka Mallinen H enrik Meinander löysi uuden jännittävän lähestymistavan Suomen historiaan esittäessään dramaattisen saranavuoden 1944 poikkileikkauksena teoksessa Suomi 1944: sota, yhteiskunta, tunnemaisema. Mutta ympäri maata konservatiivisiin vanhempiin ja opettajiin tuskastuneet radikaalit teinit seurasivat Vanhan valtausta ja muuta aktivismia sitä innokkaammin, mitä pienempään tuppukylään kyseinen neropatti oli juuttunut. Pohjimmiltaan romanttinen, vapaasti rönsyilevä kritiikki kansainvälistä kapitalismia kohtaan taisi artikuloida sekasortoisia ja tunteellisia sukupolvien välisiä ristiriitoja. Sosiaaliliberaalia käännettä ja ”historiallista kompromissia” kuvaa Aarne Saarinen hämmäsKirja Al l Ov er Pr es s Al l Ov er Pr es s Pariisin kevät Berliinin mellakat. Tämä metodi elvyttää vanhan, jo historian roskatunkiolle syrjäytetyn termin ”dialektiikka”. Kansainvälinen konteksti oli vahvasti läsnä meilläkin: Pariisin toukokuu, Tšekkoslovakian miehitys, Biafra. Opiskelijaradikaalit eivät alistuneet vasemmistopuolueitten hierarkioihin ja kuriin, vaan operoivat verkostoilla ja klikeillä. Radikaalien ihanne Herbert Marcuse julisti autenttisen ihmisluonnon vapautusta kaikista alistavista rakenteista ja hänen profeettansa Rudi Dutshke ja Daniel Cohn-Bendit pystyttivät barrikadit. Nopea talouskasvu mahdollisti merkittävät sosiaaliset uudistukset, lainsäädännön ja käytäntöjen liberalisoitumisen. Meidän kotikutoinen barrikadimme Vanhan valtaus oli pikku tussahdus verrattuna Pariisin tai Berliinin katutaisteluihin. Televisio kokosi niin sorretut kuin sortajatkin tuijottamaan hyvässä sovussa samoja uutislähetyksiä, Me Tammeloita sekä Heikkiä ja Kaijaa. KäännE historiallisEEn Kompromissiin Myös SKDL/SKP oli valmis sosiaaliliberaaleihin sopimuksiin poliittisen keskustan kanssa. Vietnamin sodan vastaiset mielenosoitukset USA:ssa antoivat mallin uusvasemmiston protesteille syrjäisessä Suomessakin. HyvinMyyttinen vuosi 1968 Opiskelijakapina, barrikadit ja kyynelkaasu saavat Henrik Meinanderilta uuden tulkinnan. Kymmenet tuhannet joutuivat muuttamaan Ruotsiin. Edettiin sosiaaliliberalismin tienviittojen mukaisesti keskiluokan liittoutuessa demareiden kanssa. Jälkeenpäin näkyy, että kyse olikin rationaalisesta modernisoinnista, jolla tehostettiin kansallisvaltion yhteisten voimavarojen käyttöä. Myytin Vanhasta ja kumousvuodesta 1968 glorifioivat sittemmin nuoren polven poliitikot ja toimittajat toistelemalla suurta kertomusta lähihistoriamme käännekohdasta ja asettuen itse kertomuksen keskipisteeseen. Ei sosialismia, vaan modErnisointia Vastakohtien taistelu ja ykseys mylläsi rakenteita. Meillä opiskelijaliike imaistiinkin helposti nuortaistolaiseen järjenpimennykseen tai karriääreihin ja kiipimiseen ”järjestelmän” palveluksessa. Samoin hän kuvaa vuotta 1968 ristiriitaisten näkökulmien ja prosessien kamppailuna kirjassa Samaan aikaan – Suomi ja maailma 1968. Vasemmiston piirissä tämä tulkittiin etenemiseksi kohti sosialismia. 1968 muistetaan opiskelijakapinasta, barrikadeista, poliisipampusta ja kyynelkaasusta. Antiteesinä 60-luku merkitsi maaseudun autioitumista ja peltojen paketointia. Enemmistö niissä asettui tukemaan Liinamaan tulopoliittista kokonaisratkaisua voidakseen jatkaa hallituksessa Kremlin käskystä, kuten Meinander kertoo. 24 | KU 44 /2 01 9 oli takertunut omiin luokkaetuihinsa niin, ettei siitä ollut todelliseen vapautukseen. Uusvasemmisto katsoi, että vanha työväenliike vointiuudistukset eivät rajoittaneet markkinatalouden toimintaa. Lähiöiden Suomi nousi. Uudenmaan puoluepiirin änkyrä raivosikin, että tulopolitiikka on luopumista luokkataistelusta ja työväenluokan ideologiasta, luisumista porvariston luokkaetujen kannalle. Hyvinvointivaltio eli suomalainen kansankoti sai vauhtia kansanrintaman asettuessa hallitsemaan Suomen politiikkaa pariksikymmeneksi vuodeksi
Meinander noteeraa syvälle ulottuneen suomettumisen ja itsesensuurin. Kesäkuussa 1969 kävi aikakauden synteesinä ensimmäinen ihminen kuussa – amerikkalainen. Kari Koski. Pinnan alla ei pelottava totuus kuitenkaan unohtunut. Se merkitsi kansallista kommunismia, joka ei ohjautunut Moskovan komennoista, vaan oman maan kansallisista eduista. Bob Dylan, the Doors, the Fugs, Country Joe and the Fish, the Mothers of Invention, John Lennon! Suomalainen folk oli sekin viihteen vastaista ja yhteiskuntakriittistä, siitä johtikin suora linja laululiikkeeseen. Arki jA vApAA-AikA KU 44 /2 01 9 | 25 Televisio kokosi yhteen niin sorretut kuin sortajatkin. Tämä ennakoi vahvasti liberaalin demokratian ja markkinatalouden teknis-taloudellista voittoa niin kasarmikuin gulassikommunismistakin. l Henrik Meinander: Samaan aikaan – Suomi ja maailma 1968. Ulkoministeriökin lopetti urheat, mutta toivottomat yritykset kiistää Neuvostoliiton vaikutuksen Suomeen. Meinander sivuuttaa kirjassaan kuitenkin 1968 mielenmaiseman olennaisen tekijän, englanninkielisen rock-musiikin, joka levitti nuorisokapinaa laajalti. ”Kansa kyllä tietää”, kuten Veikko Vennamo julisti. Le ht iK Uv a Vanhan valtaus. tyttävän avomielisissä muistelmissaan Kivimies. Rock muutti mielenmaisemaa Itsesensuuri auttoi taistolaisia, joiden opinkappaleita ei uskallettu arvostella kunnolla. Jopa Urho Kekkonen saattoi grogien parissa luotetussa seurassa purkaa vanhoja venäläisvastaisia tunteitaan ja ärtymystään venäläisten hänestä ottamaan niskalenkkiin. Siltala 2019. Samaan aikaan alettiin venäläisiin suhtautua myönteisemmin – oli väsytty vanhoihin kaunoihin ja ikäviin sotamuistoihin. Niiden purkaminen tuotti syytöksiä ”neuvostovastaisesta toiminnasta”. Suom. Sittemmin ystävyysretoriikka tunnistettiin liturgiaksi. Hän toteaa, että eurokommunismi syntyi jo 1967 Ranskan, Italian ja Suomen kommunististen puolueitten linjauksissa
Näin on myös mahdollista löytää aivan uudenlainen pelaajapolku, jos tie nousee pystyyn viheriöiden puolella. Luton – Nottingham 2 13. Vaikka lajit ovat erilaisia, futsal tarjoaa erityisesti jalkapallon junioripelaajille oivan tavan kartuttaa henkilökohtaisia taitoja pitkän talvikauden aikana. Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 2.11. Nousijajoukkue Villa on esiintynyt pirteästi viime viikkoina, joten vierasvoitto varmistetaan ristillä. Suomen miesten futsalmaajoukkue teki viikonloppuna historiaa etenemällä MM-karsintojen viimeiseen vaiheeseen. Kylmä kyyti jatkuu vierasottelussa Manchester Cityä vastaan. Tässä vaiheessa karsintoja mukana on ainoastaan kivenkovia futsalmaita, joten polku kisakoneeseen on vielä kivinen. Tilanne oli vielä reilut neljä minuuttia ennen loppua 2–2. West Ham – Newcastle U 1 6. Cardiff C – Birmingham X (1) Panu Autio (edessä) on Suomen futsalmaajoukkueen kapteeni. Euroopasta kisoihin pääsee siis kuusi maata isäntämaan ohella. Myös Teemu Pukin Norwich on tällä hetkellä pelillisessä umpisolmussa, ja kotonaan edellisissä otteluissa Evertonin ja Spursin lyönyt Brighton on tällä kertaa liian kova vastus. Karsinnat jatkuvat tammi-helmikuun vaihteessa niin sanotulla Elite Roundilla, jonka neljän lohkon voittajat pääsevät suoraan Liettuassa syksyllä 2020 pelattaviin MM-kisoihin. Southampton sai viime viikonloppuna kaikkien aikojen selkäsaunan, kun se hävisi kotonaan Leicesterille peräti 0–9. l vihjerivi 1. marraskuuta. Leeds U – QPR 1 11. Arsenal – Wolverhampton 1 5. Futsalissa kun veskarin täytyy toimittaa pallo peliin neljän sekunnin kuluessa. Arki jA vApAA-AikA 26 | KU 44 /2 01 9 F utisväen päähuomio on viime viikkoina kiinnittynyt Huuhkajien saagaan, joka huipentuu kahden viikon kuluttua Helsingissä pelattavassa kotiottelussa Liechtensteinia vastaan. Fulham – Hull 1 9. 1X2 Suomen miesten futsalmaajoukkue teki viikonloppuna historiaa. Derby – Middlesbrough 1 (X) 12. Aston Villa – Liverpool 2 (X) 2. kello 16.58. Sheffield U – Burnley X (1) 7. Se on kuitenkin jo vuosia sitten muotoutunut omaksi lajikseen, jonka huippupelaajilta vaaditaan hieman erilaisia ominaisuuksia jalkapalloon verrattuna. Turnauksen viimeinen ja ratkaiseva ottelu Georgiaa vastaan oli dramaattinen. Lisäksi maalivahti Savolainen torjuu palloja kroatialaisessa MNK Crnicassa. Tällä hetkellä maajoukkuepelaajista Jukka Kytölä edustaa Mantovaa Italian Serie A:ssa ja Jani Korpela Belsko-Bialaa Puolan pääsarjassa. Esimerkkejä löytyy maajoukkueen puolelta runsaasti. Sopivalla arpaonnella ja nappisuorituksella kroatialaisen Mi?o Marti?in luotsaama Saliharrit voi siis tarrata kisapaikasta kiinni. Watford – Chelsea 2 (1) 8. Lohkon toinen jatkaja on futsaljätti Espanja. Miika Hosio laukoi vapaapotkun jatkopallosta ottelun voittomaalin, ja Suomi kaunisteli vielä lopussa lukemat 5–2:een. Georgian maalivahti Zviad Kupatadze hölmöili kuitenkin päätöshetkillä Suomelle epäsuoran vapaapotkun hautomalla palloa liian pitkään. Tällä tuloksella Suomi olisi jäänyt jatkokarsinnoista rannalle. Blackburn – Sheffield W X (2) 10. Lempinimellä ”Saliharrit” kulkeva joukkue onnistui lyömään Puolassa pelatussa karsintaturnauksessa isäntämaan ja Georgian. Kaikki huippujalkapalloilijat eivät siis pysyisi parhaiden parkettien maestrojen kyydissä. Suomalaisia futsalpelaajia on nähty jo pitkään eurooppalaisissa huippusarjoissa. Viikon varmat löytyvät heti kohteista 2 ja 3. Samalla monelta on jäänyt huomaamatta, että jaloilla pelattavista pallopeleistä kiinnostuneet intoilijat ovat saaneet nauttia menestyskulusta myös parkettien puolella. Suomi on kuitenkin kyennyt ottamaan yksittäisissä otteluissa pisteitä Ranskalta, Slovenialta ja Romanialta, kun tarkastellaan 16 parhaan joukkoon selvinneitä maita. Valioliigan kärkijoukkue Liverpool matkaa kohteessa 1 Aston Villan vieraaksi. Kansan Uutiset suosittaa 64 merkin järjestelmää: 2 (X), 1, 1, 1, 1, X (1), 2 (1), 1, X (2), 1, 1 (X), 2, X (1). Viimeisen maalin teki Suomen maalivahti Juha-Matti Savolainen. Brighton – Norwich C 1 4. Eliittikierroksen lohkot arvotaan 7. Saliharrit matkalla mm-kiSoihin TeksTi Jaakko Alavuotunki kuva Lehtikuva. Lohkojen kakkoset pelaavat vielä pudotuspelit jäljellä olevista kahdesta kisapaikasta. Futsalia on usein pidetty virheellisesti pelkästään jalkapalloilijoiden talviharjoittelumuotona. Kaiken kaikkiaan futsalin MM-kisoihin osallistuu 24 maata. Futsalistilta edellytetään erityisesti teknistä taitoa, lähtönopeutta ja vankkaa osaamista yksi yhtä vastaan -tilanteissa. lauantain vakiokupongilta löytyy Englannin Valioliigan ja Championshipin otteluita. Manchester C – Southampton 1 3
Työnantajille taas vaatimus talkootöiden jatkamisesta ei edes riitä. He tavoittelevat isoja heikennyksiä työehtoihin. Kuva konepajayhtiö Metson venttiilitehtaalta Vantaalta. Samaan aikaan halu työehtoshoppailuun on taas kasvussa ja Posti valmistautuu murtamaan 11.11. teksti Kai Hirvasnoro kuvat Lehtikuva Teknologiateollisuus on kiristänyt työmarkkinailmapiiriä esittämällä kovia heikennyksiä työehtoihin. mahdollisesti alkavaa lakkoa. Ammattiliitto Pro katkaisi neuvottelut heti alkuunsa, koska työnantaja tavoittelee muun muassa helatorstain ja loppiaisen muuttamista säännölliseksi työajaksi, lomarahan puolittamista sekä lisäja ylityökorvausten leikkaamista. Politiikka KU 44 /2 01 9 | 27 04 politiikka Työnantajat neuvottelevat ideologia edellä Poliittinen vasemmisto on heikko, järjestäytymättömyys kasvaa, ja työmarkkinajohtajat ajattelevat kokoomuslaisesti. T yömarkkinakierroksen ensimmäiset sopimukset umpeutuivat tänä torstaina, viimeiset vasta ensi keväänä. Neuvotteluja vaikeuttaa Sipilän hallitukselta perintönä tullut kiky-sopimus ja sen palkattomat 24 tuntia, joista ay-liike haluaa eroon. Julkisuuteen tulleen Teknologiateollisuuden vaatimuslista on kuin takavuosien saatanalliset säkeet
– Siellä tavoitellaan merkittäviäkin heikennyksiä työehtosopimuksiin. Politiikka 28 | KU 44 /2 01 9 vuokratyövoimaa käyttäen. Meillä on laskettu, että neljän vuoden aikana työnantajat ovat hyötyneet 6,5 miljardia euroa. Vuodesta 2013 se oli laskenut 5,1 prosenttiyksikköä. Lyhyesti sanottuna kyse on poliittisista voimasuhteista, Loimaan kassasta ja työnantajien ideologisuudesta. ay-liiKKeen usKotaan heiKentyneen Omaa viestiään Kuntosen mielestä kertoo myös ammatillisen järjestäytymisen aleneminen. Onko vain sattumaa, että neuvottelukierroksen alkuun on kasattu näin paljon sopimisen esteitä vai onko kyse jostain syvemmästä linjan muutoksesta työnantajaleirissä. En tiedä, kuinka paljon tämä näkyy neuvottelupöydissä, mutta julkisesta keskustelusta asia on unohtunut kokonaan. Liiton puheenjohtajalla Veli-Matti Kuntosella on silti selvä näkemys siitä, miksi työnantaja hyökkää näin lujaa. Se vetää mielellään yhtäläisyysmerkit SAK:n ja SDP:n välille, mutta vaikenee työnantajapuolen selkeästä politisoitumisesta. Hänen mielestään työnantajat tekevät arviota myös poliittisista voimasuhteista. – Ei vaikuta siltä, että tässä pyritään rakentamaan luottamuksellista työmarkkinailmapiiriä, hän toteaa. l Valtakunnansovittelijan toimisto tullee taas tutuksi uutiskuvissa seuraavien kuukausien ajan. Ammattijärjestöjen jäsenten lukumäärä vähentyi 113 600:lla vuodesta 2013. Kuntonen laittaa lainausmerkit sanojen puolueeton media ympärille. Valtioneuvoston tämän vuoden maaliskuussa julkaisemien tietojen mukaan edunvalvonnan piirissä olevien jäsenten perusteella järjestäytymisaste vuoden 2017 lopussa oli vain 59,4 prosenttia. Samaan aikaan palkansaajien ja työttömien yhteismäärä nousi 35 300:lla. Kuvassa valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala sovittelee Postin työriitaa PAU:n puheenjohtajan Heidi Niemisen ja Paltan toimitusjohtajan Tuomas Aarton kanssa.. KoKoomuslaiset johtavat työmarKKinapolitiiKKaa Elintarviketyöläisten SEL:n sopimukset ovat voimassa vuoteen 2021, joten se ei nyt ole neuvottelupöydässä. Yleisen työttömyyskassan eli niin sanotun Loimaan kassan jäsenmäärä on noussut 400 000:een ja se on alan suurin. – Työnantajapuolelta on kokonaan unohtunut sosiaaliturvan maksujen merkittävät siirrot. Poliittinen vasemmisto on heikentynyt eikä vahvistuneiden perussuomalaisten äänestäjien uskota olevan valmiita toimimaan ay-liikkeessä. Murto ihmettelee, miksi kiky-sopimuksen 24 tuntia on noussut työnantajilla näin keskeiseksi asiaksi. Heillä on arvio, että ammattiyhdistysliike ei olisi tarpeeksi vahva vastustaja, sanoo Kuntonen. Kiky-sopimuksen jälkeenkin on tehty maltillinen liittokierros, muistuttaa Murto. ”merKittäviä heiKennyKsiä tavoitellaan” Keskusjärjestöt ovat sivussa tältä kierrokselta. Työnantajaliittojen vetopaikat on käytännössä täytetty kokoomuspoliitikoilla tai taustavaikuttajilla. Lisäksi he haluavat heikentää ammattiyhdistysliikettä voimakkaasti ja nopeasti. Työmarkkinapolitiikkaa STTK:ssa johtava Katarina Murto kuvaa kuitenkin työnantajapuolen linjaa äärimmäisen tiukaksi ja ehdottomaltakin vaikuttavaksi. – On ihan päivänselvää, että työnantajapuoli seuraa tätä kehitystä. Yhtäältä heiltä puuttuu Kuntosen mukaan työmarkkinaosaamista, toisaalta he ajavat ideologisia tavoitteita, jotka eivät lähde suoraan minkään alan työmarkkinaeduista, vaan pyrkimyksestä muuttaa koko järjestelmää. – Todennäköisimpänä pidän työnantajapuolen työmarkkinapolitiikan muuttumista enemmän ideologiseksi
liban sheikh seuraava puheenjohtaja VasemmisTonuorTen seura aVan puheenjohtajan nimi on jo tiedossa, vaikka liittokokous järjestetään Kajaanissa ensi viikonvaihteessa. Nyt niitä on satoja. Sheikh on kertonut visiokseen, että Vasemmistonuoret on vuonna 2022 vasemmistolaisen vision edelläkävijä. Se on tervetullutta, koska ilmastopolitiikan kirittäjiä todella tarvitaan. Jotkut kokoomuslaiset ovat opposi tioon siirryttyään keskittyneet kirittämään hallitusta ilmastotoimissa. Toistaiseksi tämä on jäänyt keskusjärjestöjen asiaksi, sanoo Teollisuuden Vaikuttajien valtuustoryhmän puheenjohtaja Jouni Larmi. ku ”sopimuksia on liikaa” työehtoshoPPailu kunnianhimoinen ilmasTopoliTiikka on keskeinen osa Antti Rinteen hallituksen olemassaolon oikeutusta. Ilmastonmuutoksen torjuminen on keskeinen osa vasemmistoliiton punavihreää politiikkaa. Samalla on syytä huomioida, että vaikka asioiden valmistelu turhauttaisi ja ärsyttäisi, vie se silti oman aikansa. Politiikka KU 44 /2 01 9 | 29 — 22,5 7,4 Kuluttajien odotus Suomen talouden tilasta vuoden kuluttua TilasTokeskuksen kuluTTajien luoTTamus -TilasTo lokakuussa Kuluttajien odotus oman taloutensa tilasta vuoden kuluttua Vasemmistonuoret talous Hallituksen ilmastotyö on vasta alkanut li andersson Kirjoittaja on vasemmistoliiton puheenjohtaja ja opetusministeri. – Niin kauan kuin sopimusten kokonaismäärä on suuri, se mahdollistaa työnantajille nykyisen kaltaisen työehtosopimusten vaihtamisen toiseen. Oikeudenmukaisella siirtymällä viitataan juuri siihen, että ilmastopolitiikka ei laita pienituloisia maksumiehiksi ja että huomioimme myös ne eri alueelliset olosuhteet, joissa suomalaiset elävät. Noin kolmasosa päästökuilusta kaipaa edelleen niin suunnitelmia kuin toimeenpanoa. Noin kaksi kolmasosaa päästökuilusta on mahdollista kuroa umpeen jo tehtyjen linjausten kunnianhimoisella toimeenpanolla. Mitä vuoden 2035 tavoite sitten käytännössä tarkoittaa. – Samoin lainsäädäntöä on muutettava työntekijän asemaa paremmin tukevaksi. Hallituksen ilmastotyö on lähdössä toden teolla vauhtiin. Se tarkoittaa noin 35 megatonnin vähennystä nykyisestä tasosta. kolumni Teollisuuden VaikuTTajien mielestä työehtoshoppailuun tulee puuttua vähentämällä tuntuvasti sopimusalojen ja työehtosopimusten määrää. Ellei hallitus olisi sitoutunut yhdessä tekemään kunnianhimoisia toimia päästöjen vähentämiseksi ja hiilinielujen kasvattamiseksi, ei hallitusta olisi ylipäätään muodostettu. Yhteiskuntatieteiden opiskelija Liban Sheikh vaikuttaa rauhanjärjestön asiantuntijana, Tampereen ylioppilaskunnan edustajistossa, Tampereen Vasemmistonuorten hallituksessa sekä muutaman antirasistisen yhdistyksen hallituksessa ja erilaisissa kollektiiveissa. Suomen päästöjen pitää silloin olla kutakuinkin yhtä suuret kuin hiilinielut. Valinta ratkesi jäsenäänestyksessä. Hallitus on linjannut, että siirtymä pitää toteuttaa sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti. Jos oletetaan, että hiilinielu vuonna 2035 on samalla tasolla kuin se on 1990-luvun jälkeen keskimäärin ollut, eli noin 20 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, saavat päästöt olla enää korkeintaan noin 21,4 megatonnia vuonna 2035. Hän on 29-vuotias Liban Sheikh Hämeen Vasemmistonuorista. Me olemme hallituksessa parantaaksemme pienituloisten arkea ja vahvistaaksemme suomalaista hyvinvointivaltiota, mutta yhtä lailla siksi, että ilmastokriisin ratkaiseminen edellyttää kunnianhimoisia päätöksiä – nyt. Siksi hallitus on nyt linjannut valmistelevansa lisätoimenpiteitä ja on järjestämässä kaikkien hallituspuolueiden ilmastokokouksen tammikuussa. ku Liban Sheikh.. Teollisuuden Vaikuttajien ryhmänvetäjä Turja Lehtonen ja Jouni Jussinniemi. Hallitus asetti aloittaessaan yhden maailman kunnianhimoisimmista ilmastotavoitteista, eli että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Teollisuuden Vaikuttajat kannattaa vasemmistoliiton varapuheenjohtajaksi Jouni Jussinniemeä Pyhäsalmelta ja puoluevaltuuston puheenjohtajaksi Hanna-Kaisa Rokkasta Hämeenlinnasta. ”Olemme uudistaneet politiikan sanastoa ekologian ja antikapitalistisen strategian osalta ja luoneet vaihtoehtoisia mielikuvia kapitalistiselle tulevaisuudelle.” Sheikhin mukaan punavihreä liike tarvitsee räväkämpää ja reilumpaa toimintaotetta
Venäjästä irtautuneessa kahtiajakautuneessa Ukrainassa soditaan, ja Venäjän eteläpuoliset entiset neuvostovallat ovat rauhattomia alueita. Maakunnan tuotantoaluejaon pohjaksi sopisi parhaiten nykyinen sairaanhoitoaluejako, jonka sisällä on jo tehty uudistuksella tavoiteltavia integraatioratkaisuja. Sen sijaan voimme ylpeillä hyvin koulutetuilla asevelvollisuusarmeijalla ja reservijoukoilla. Myös tässä mallissa rahoitus tulisi kanavoida sotetuottajille eli kunnille yhden maakuntahallinnollisen kanavan kautta. Perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon integraatio erikoissairaansote-uudistus ja Uuden maan erillisratkaisu hoidon kanssa on koko sote-uudistuksen ydin. Toimituksella on oikeus lyhentää kirjoituksia. Lisäksi on päätetty uusien taistelulaivojen hankkimisesta, ja niiden hinta on yhteensä 1,232 miljardia euroa. Malli olisi erityisen vaarallista Uudenmaan pienemmille kunnille sekä talouden että demokratiavajeen takia. Tuotantoaluejako olisi sama kuin väestön luontainen asiointija työssäkäyntialue nyt on. Hornetit tekevät matalalentoja Rovaniemen yllä. Toimituksen puhelin: 09 759 601. Usean itsehallintoalueen ratkaisun suurin este Uudellamaalla on hallitusohjelman selkeä kirjaus, että sote-maakuntia on 18 kappaletta. Lisää yhteystietoja sivulla 2. Malli johtaisi käytännössä tilaaja–tuottaja-malliin, jossa erikoissairaanhoito pois lukien maakunnat vain tilaisivat ja kunnat tuottaisivat. turha köyhtyä hävittäjien vuoksi Tarvitsemmeko noita hävittäjiä. Professori Pekka Visuri oli työssä ollessaan puolustusvoimien turvallisuusasiantuntija. Maalle on kertynyt normaalien vuosimenojen ohella muutakin painolastia lähivuosina maksettavaksi. Mallin vakavin puute on, että se pirstoo sote-uudistuksen tärkeimmän periaatteen, erityistason ja perustason integraation. Pääsääntöisesti julkaisemme vain omalla nimellä kirjoitettuja tekstejä. Toimittajilla on henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet muotoa: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. Otteita näistä keskusteluista voidaan julkaista lehdessä. Hornet-kalusto syö rahaa ja velka kasvaa vuosi toisensa jälkeen. Hallitusohjelman lähtökohta on kuitenkin selvä: maakunnat sekä järjestävät että tuottavat. Hävittäjien uusiminen muodostaa kansantaloudelle suurimman rasitteen, vaikka maksu voidaan jakaa useammalle vuodelle. Nopeajalkaiset rajamiehet juoksevat koirineen heti kiinni rajanylittäjät. Sote-uudistuksen päätavoitteina Uudellamaalla tulee olla maakunnan asukkaiden yhdenvertaisuuden ja palveluintegraation turvaaminen. Tämä vaikeuttaa tai jopa estää kustannustehokkaiden hoitoketjujen toteuttamisen. Suomessa ovat kaikki puolueet oikealta vasemmalle sitoutuneet hävittäjähankintoihin. Tällaista mallia voi esittää vain, mikäli hallitusohjelmaa muutetaan (tai muualle maahan muodostetaan maakuntia sama määrä vähemmän kuin Uudellemaalle tulee lisää) ja että vastaava lakimuutos tehdään. Lähettämällä kirjoituksesi postitse osoitteella: kansan Uutiset Pl 64 00501 Helsinki Sähköpostitse osoitteeseen lukijoilta@kansanuutiset.fi osallistu keskusteluun Hornetien hankinta ei tuo meille kunniaa. Sen huolet ovat kuitenkin muualla kuin Suomen rajalla. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) on tuottanut erikoissairaanhoidon palvelut tehokkaasti koko Uudenmaan alueelle. Suurin menoerä on Suomen hävittäjäkannan uusiminen. Parasta aikaa selvitetään, onko sote-uudistuksessa Uusimaa yksi yhtenäinen alue, vai tulisiko Uudellemaalle erillisratkaisuna usean itsehallintoalueen malli. Niukemmin riittää rahoja myös lapsille ja vanhuksille. Mikä merkitys ja vaikutus on Suomelle tällaisella hävittäjähankinnalla. Käytännössä tästä seuraa, että Uuttamaata ei voi jakaa useammaksi itsehallintoalueeksi tai maakunnaksi. Muun muassa laboratoriopalveluiden osalta tuotantokustannukset ovat hyvin volyymisidonnaisia, joten tuottamalla palvelut koko alueelle saadaan yksikkökustannuksia selvästi laskettua. Jos nimimerkin käyttö on perusteltua, kirjoittajan nimi on kuitenkin saatettava toimituksen tietoon. Ei se ainakaan maamme turvallisuutta lisää, mutta se lisää naapurin epäluuloa Suomea kohtaan ja saa aikaan pahimmassa tapauksessa Venäjän joukkojen keskittämisen myös Suomen-vastaiselle rajalle. Jokaisesta verkossa julkaistusta uutisesta voi avata keskustelun. Myös verkkosivuilla keskustellaan. Politiikka 30 | KU 44 /2 01 9 yleisönosasto Juttujen enimmäismitta on 60 konekirjoitusriviä eli noin 3 000 merkkiä välilyönteineen. Työttömien tukia joudutaan kaventamaan. Erityisesti pääkaupunkiseutu on yhtenäinen asiointija työssäkäyntialue ja olisi täysin keinotekoista jakaa Espoon, Helsingin ja Vantaan perustason palveluja nykyisen kuntajaon pohjalta. Yhtenäisillä lääketieteellisillä ja muilla tukipalveluilla on niin ikään saavutettu merkittävää kustannushyötyä ja varmistettu palvelun laatu. Maataistelukalusto on meillä laadukasta, ja myymme hyökkäysvaunuja ulkomaillekin. Sen sijaan voimme ylpeillä hyvin koulutetuilla asevelvollisuusarmeijalla ja reservijoukoilla. Erkki Raudaskoski Rovaniemi. Näitä ei ole monilla mailla. Katto tärisee, ja ullakolla pitää tarkistella, että parrut eivät irtoa. Tarvitaan nopea askel taaksepäin, jotta palataan pois tuolta vaaralliselta tieltä. Uusimaa on yhtenäinen maakunta. Lisäksi vertikaalinen integraatio eli yhtenäisesti johdetut perustason ja erityistason hoitopolut eivät tässä mallissa toteudu. Rahoitusmallin luominen olisi tuskallista. Yhteiskunnallinen vaaratila on aivan varmasti suurempi, sillä naapurin ärsyttäminen suuriin varusteluihin itärajan takana on tätäkin pahempi asia. Monet rakennustoimet, kuten teiden kunnostus, eivät toteudu. Yksi hävittäjän ilmaannousu vie polttoainetta määrän, jolla yksi henkilöauto liikkuisi vuoden. Vaikka kuntien tahtotila ratkaisun avainten pitämisestä omissa käsissä on Uudellamaalla vahva, on ratkaisun sopeuduttava hallitusohjelman ja perustuslain asettamiin reunaehtoihin. Yhtenäinen palvelutuotanto mahdollistaa myös potilaille laboratorioja kuvantamispisteiden käytön koko alueella kotikunnasta riippumatta. Tämä asia on otettava tarkasteluun, rahastakin on puutetta. 64 hävittäjän osto maksaa 10 miljardia euroa, ja vuosikustannukset lasketaan kymmenissä miljoonissa. Palvelun pirstominen lisäisi kustannuksia ja loisi tarpeettoman kilpailutilanteen osaajista eri alueiden välille. Verkkolehti on osoitteessa www.kansanuutiset.fi Palautetta ja uutisvinkkejä voi antaa suoraan toimitukselle. Harry Yltävä Vasemmistoliiton sote-työryhmän jäsen, Raasepori Laajempi kirjoitus aiheesta: kansanuutiset.fi/4160189 sUomen valtion vuoden 2020 budjetin summa on 57,6 miljardia euroa. Hän on lausunnoissaan todennut, että Venäjällä ei ole joukkoja Suomen-vastaisella rajalla, ainoastaan Pietarin ympäristössä ja Jäämeren rannalla, eikä näitä voimia ole suunnattu Suomea vastaan. Kuviteltu vihollinen on Venäjä. Malli olisi epädemokraattinen, koska hallinto ei perustuisi maakunnan asukkaiden suoralla vaalilla valitsemaan hallintoon. Hornetien hankinta ei tuo meille kunniaa. Erikoissairaanhoidon ja sosiaalija terveydenhuollon palvelujen järjestämisen kokonaisvastuu ja pääosa tuottamisvastuusta tulee johtaa keskitetysti koko maakunnan kattavalla alueella. Sikäli kun Nato pääsee määräilemään maatamme puolustusta koskevissa asioissa, olemme joutuneet mukaan kansainväliseen varustautumiskierteeseen. Sitä tulee johtaa keskitetysti, jotta nykyisestä kuntakohtaisen palvelujärjestelmän aiheuttamasta asukkaiden eriarvoisuudesta päästään eroon. Velkakierre muodostuu ennen pitkää Suomelle pahaksi rasitteeksi. Helsingin pormestari Jan Vapaavuori on esittänyt Uudenmaan kuntajohtajien tukeman usean itsehallintoalueen mallin, joka perustuu kuntapohjaiseen tuottamiseen kuntayhtymämallin pohjalta. Lisäksi perustuslaissa todetaan: ”Itsehallinnosta kuntaa suuremmilla hallintoalueilla säädetään lailla”
painetun lehden sekä digilehden alv 10%. Postimaksu maksettu Kansan Uutiset Tunnus 5005075 00003 vastauslähetys Tilaa ystävällesi jouluKUun paras lahja LUKUISISTA JOULULAHJOISTA PARAS LÖYTYY MEILTÄ Tilaa ystävällesi rapiseva lahja Nimi Osoite Puhelin Sähköposti Maksajan nimi, jos eri kuin tilaaja Osoite Tietojani saa käyttää Kansan Uutisten markkinointiin Tilaushinnat sis. Hinnat voimassa kotimaassa. T Kiitos, tilaan Kansan Uutiset Uudistunut KU 3 kk / 30 € + digilehti 3 kk / 4,90 € Määräaikainen 2 kk 20 € Kestotilaus 6 kk 82 € Kestotilaus 12 kk 162 € Uudistunut KU 3 kk 30 € Digilehti 1 kk 4,90 € Digilehden tilaus hoituu suoraan sivuiltamme: htttps://digilehti.kansanuutiset.fi/tuotteet/lehtitilaukset/ (120 €/vuosi) Nyt tutustumishintaan uudistunut KU 3 kk / 30 € + digilehti 3 kk / 4,90 € Kun haluat hänen pysyvän kuulolla pidempään, kestotilaus 12 kk 162 € kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu/tee-tilaus (120 €/vuosi)