3 / 2023 Miten meillä kaikilla menee. 1.3.2023 / 9 € ku.fI n. Sivu11 InhImIllIsyyden, yhdenvertaIsuuden ja kestävän ympärIstön puolesta. Eurooppa murroksessa ValMiina VoittaMaan Sivu??18 Sivu???47 Li Andersson menee suoraan asiaan
Tilaus on määräaikainen ja sisältää kolme numeroa. Määräaikaisen kampanjahintaisen tilauksen päätyttyä tilaajalle tarjotaan mahdollisuutta jatkaa tilausta uudella hinnoittelulla. 15.6.2022 / 9 € ku.fI N. Sivu 33 Sivu 49 Sivu 13 InhImIllIsyyden, yhdenvertaIsuuden ja kestävän ympärIstön puolesta. 13.4.2022 / 9 € ku.fI n 13 / 2022 Chilen vasemmistonousu Lue hyvin, haLLitset maaiLmaa Sivu?38 vakavasti komiikasta Sivu???43 Lukevatko suomalaiset aiempaa huonommin. 17.8.2022 / 9 € ku.fI n 14 / 2022 Sivut 13–23 InhImIllIsyyden , yhdenvertaIsuu den ja kestävän ympärIstön puolesta. KoKeile 3 nroa 19 € ku.fi/tilaa 10 / 2022 Suuri ruuvi puristaa kaikkia Demokraatiksi pitää kasvattaa Mitä nyt, vaSeMMiSto. 14.9.2022 / 9 € ku.fI N uusi velka 12 / 2022 Vasemmisto Euroopassa Millainen Nato-maa Suomesta tulee. Kampanjan tarjousta ei voi yhdistää muihin tarjouksiin eikä sitä voi lisätä käytettäväksi mihinkään aiemmin tehtyyn tilaukseen. Informaatio normaalihinnasta: esimerkiksi normaalihintainen kestotilaus kolmen kuukauden välein laskutettuna maksaa 24 euroa neljä kertaa vuodessa tai 12 kuukauden kestotilaus kertamaksuna 89 euroa. Tarjous on voimassa tarjouskampanjan aikana 2.4.2023 asti vain lehden uusille tilaajille, joiden mahdollinen aikaisempi tilausjakso on päättynyt ennen kampanja-ajan alkua. Sivu?13 InhImIllIsyyden, yhdenvertaIsuuden ja kestävän ympärIstön puolesta. UUdEN ajaN ajattElija Sivu13 Sivu 42 Yliopistonle htori Hanne Ylöstalo kertoo, miksi hoiva-alan ratkaisu löytyy poliittisen talouden uudelleena jattelusta. Sivu47 InhImIllIsy yden, yhdenvert aIsuuden ja kestävän ympärIstö n puolesta. Tarjoushintaisen tilauksen tekeminen ei sido jatkamaan tilausta
viiMeinen sana 67 Kai Hirvasnoron kolumni. Kansan Uutisten visio Kansan Uutiset on vasemmistolainen ykkösmedia, joka tarjoaa tuoreita näkökulmia, joista nykyistä suurempi yleisö keskustelee ja innostuu. pinTaa syveMMälTä 42 Peik Johansson valottaa Tansanian poliittista tilannetta. Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. sairaanhoiTajan valinTa 60 Mitä sitten kun rivistä katoaa se yhdestoista. li andersson 11 Vasemmistoliiton puheenjohtaja vastaa kysymyksiin. Kansan Uutisten vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta merkittävästä virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Yritys ei anna hyvitystä vähäisestä paino-, painatustai taittovirheestä, joka ei vähennä ilmoituksen mainosarvoa. eu uuden edessä 47 Yhdysvallat uhkaa jättää EU:n jalkoihinsa. hanna sarkkinen 31 Maahanmuutto voi olla osaratkaisu väestön ikääntymisestä seuraaviin ongelmiin. Ilmoitusmyyntimme palvelee sähköpostiosoitteessa ilmoitukset@kansanuutiset.fi. Painopaikka PunaMusta 2023. Kansan Uutisten lukijat ovat kriittisiä, he haluavat ymmärtää ja vaikuttaa oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Teollisuuden vaikuttajien lista on työväen valinta. Ilmoituksen jättäjä on vastuussa ilmoituksestaan ja sen sisällön lainmukaisuudesta. kasvoT Turpeen Takana 52 Miikka Pirisen valokuvanäyttely Werstaalla. inTian deMokraTia Murenee 44 Maailman väkirikkaimmaksi pian nouseva maa kulkee kohti yksinvaltaa länsimaiden hyväksymänä. Kansan Uutisten brändimielikuva on positiivinen ja rakentava. paleface ja auTofikTio 56 Nuoruuden kokemukset johdattivat räppärin vasemmmistolaisuuteen ja aktivismiin. Päätoimittaja ja toimitusjohtaja Jussi Virkkunen (09) 759 60 240 @jotfau Toimituspäällikkö Emilia Männynväli (09) 759 60 260 @emiliamannynvali Toimitus Johan Alén, toimitussihteeri (09) 759 60 313 @journalistalen Tarja Erdogan, verkkosihteeri (09) 759 60 354 Toivo Haimi, toimittaja (09) 759 60 270 @toivohaimi Kai Hirvasnoro, toimittaja (09) 759 60 232 @hirvasnoro Jussi Joentausta, verkkotoimittaja, valokuvaaja (09) 759 60 355 Tuula Kärki, politiikan toimittaja (09) 759 60 344 @TuulaKarki Kansan Uutiset Oy:n hallitus Sini Niva, hallituksen puheenjohtaja Elina Hämäläinen Risto Kalliorinne Mikko Koikkalainen Tuula Kärki Janne Mäkinen Katja Syvärinen Karoliina Öystilä Kansan Uutisten missio Kansan Uutiset on vasemmistoliittoa lähellä oleva journalistisesti riippumaton yhtiö, jonka tehtävänä on yhteiskunnallisen muutoksen mahdollistaminen julkaisemalla monikanavaista mediaa vasemmistolaisten arvojen edistämiseksi. Lukijat tarvitsevat Kansan Uutisten sisältöä ja näkemyksiä Suomesta ja maailman tilasta muuttaessaan maailmaa oikeudenmukaisemmaksi. TalouskurikaMppailu 28 Tutkija Antti Ronkainen muistuttaa, että leikkaukset osuvat yleensä pienituloisiin. Vastuu virheistä ja reklamaatiot Kansan Uutiset pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sopimatonta ja lainvastaista materiaalia. Meneekö suoMella pareMMin 08 Raati vastaa: kansanedustaja Jussi Saramo, Ylioppilaslehden päätoimittaja Adele Sevimli ja tutkija Jenni Karimäki. suoMi vuonna 2023 18 Seutu määrittää edelleen ihmisten elämää. 3 TeollisuusliiTTo vaaleihin 07 Liiton ensimmäiset liittokokousvaalit alkavat. koluMni 50 Katja Syvärinen. sisältö 3/2023 ajassa dialogi taustat ISSN 0357-1521 www.ku.fi Käyntija postiosoite Hämeentie 105 A 00550 HELSINKI (09) 759 601 ku@kansanuutiset.fi Tilausasioissa lähetä sähköpostia tilaukset@kansanuutiset.fi tai soita numeroon (09) 759 60 208 (palvelemme puhelimitse maanantaista tiistaihin kello 9-12)
Ajatus oli selkeä: ihmiset halusivat antaa tukensa porvaripolitiikan vastaiselle kamppailulle. Heti vaalipäivän jälkeen vasemmistoliittoon liittyi tuhansittain uusia jäseniä. Oppivelvollisuutta on pidennetty, työllisyys on ennätyslukemissa, eläkkeitä on korotettu ja opintotuki sidottu indeksiin. Vasemmiston helmasynti on siinä, ettei liikkeessä oikein osata voittaa. Puolueella on siis kädessään kaikki avaimet ottaa vaalivoitto, jos puolueen kannattajat ja liikkuvat äänestäjät antavat luottamuksensa vasemmistoliiton ehdokkaille vaalipäivänä. Viimeistään nyt voidaan sanoa, että vasemmisto on oppinut hallitsemaan. k un nyt otetaan vauhtia eduskuntavaaleihin, mieleen muistuvat vuoden 2015 vaalien jälkeiset tunnelmat. Kevään 2015 vaalitappio oli järkytys, mutta se aiheutti vasemmistolaisen vastareaktion ympäri Suomea. Jos porvaripuolueet voittavat tämän kevään eduskuntavaalit ja maahan muodostetaan porvarihallitus, odotettavissa on 2010-luvun loppuvuosien kaltaisia heikennyksiä hyvinvointivaltioon ja ennennäkemättömän hurjaa leikkauspolitiikkaa. Tuo porvarihallitus teki seuraavat vuodet määrätietoisesti työtä suomalaisen hyvinvointivaltion rakenteiden heikentämiseksi. Huhtikuun eduskuntavaaleissa vasemmistolla on kaikki mahdollisuudet ottaa näyttävä voitto. Porvaripuolueet sanovat leikkaavansa hyvinvointipalveluista pelastaakseen hyvinvointivaltion. Hallitusovet aukesivat ensimmäistä kertaa myös Timo Soinin johdolla jytkyttäneille perussuomalaisille. Puolueelle tehtiin myös paljon lahjoituksia yksityishenkilöiltä. Porvarihallituksen läpi runnoma kiky-sopimus leikkasi julkisen sektorin palkkoja, pidensi työaikaa ja siirsi työnantajamaksuja työntekijöille. Porvarihallitus porskutti eteenpäin, eikä oppositioon ajetVasemmistonkädenjälki näkyy2020-luvun Suomessajonyt. Lääkkeet eivät saa olla tautia tylympiä. 4 On aika näyttää, että vasemmistO Osaa myös vOittaa pääkirjoitus tu vasemmistoliitto voinut vaikuttaa sen harjoittamaan politiikkaan, vaikka puolueen jäsenmäärä kasvoikin. Vasemmiston kädenjälki näkyy 2020-luvun Suomessa jo nyt. Eläkkeitä ja lääkekorvauksia leikattiin, opintotuki muutettiin lainapainotteiseksi, tuottavia valtionyhtiöitä myytiin markkinoille ja ammatillisen koulutuksen määrärahoja leikattiin. Ei anneta vahingon tällä kertaa tapahtua. Välillä se vaatii kompromissien tekemistä. Kulunut vaalikausi on ollut vasemmistolle paitsi yhteiskunnan muuttamista myös sisäisen kasvun aikaa. Vasemmistoliiton kannatus ei nimittäin ole kuluvan hallituskauden aikana merkittävästi laskenut, vaikka yleensä hallitusvastuu syö puolueiden kannatusta. Lisäksi on huomionarvoista, että vasemmistoliitto on onnistunut kumoamaan erään politiikan luonnonlain. Kahdeksan vuotta sitten porvaripuolueet ottivat tuhdin vaalivoiton, jonka tuloksen pohjalta muodostettiin ”kolmen ässän” porvarihallitus. Sote-uudistuskin saatiin tällä hallituskaudella vihdoin tehtyä. Ettei vaan kävisi niin, että leikkaus kyllä onnistuu, mutta potilas on mennyttä. Sen sijaan näyttävästi häviäminen on vasemmistolaisille liiankin tuttua puuhaa. Vahinko oli kuitenkin jo tapahtunut
Jokainen ääni on yhtä merkittävä.. 01 ajassa kerrankin samanarvoisia Suomi voi olla eriarvoistunut, mutta äänestyspaikalla kaikki ovat tasa-arvoisia
Vasemmiston Vaihtoehto Le h tik u va /a n tt i h ä m ä Lä in en. – Jokainen voisi turvallisin mielin luottaa siihen, että voi mennä synnyttämään ilman kiirettä, tai jos on yhteydessä terveyskeskukseen, sieltä joku vastaa, varhaiskasvatuksen pihassa on tuttuja naamoja. Ja samalla ihmiset voisivat luottaa siihen, että hallitus ottaisi vakavasti ekologisen kriisin. 6 ajassa Luottamuksen vahvistumiseLLa. Samalla vahvistuisi ihmisten olo, että heidän tarpeensa on huomioitu yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. – Pienituloisten stressi köyhyydestä vähintään vähenisi, Andersson linjasi. Näin Li Andersson vastasi, miten keskivertosuomalainen huomaisi muutoksen tulevalla vaalikaudella, jos vasemmisto jatkaa vallassa. Nykyinen hallitus on linjannut, että Suomi tulee olemaan hiili neutraali vuoteen 2035 mennessä. – Ihmiset voisivat luottaa siihen, että ilmastopolitiikka on 2035-uralla. Tiivistetysti kaikkien terveyden ja hyvinvoinnin kannalta keskeiset palvelut toimivat. Li Anderssonin haastattelu alkaa sivulta 11
Huuhkan mielestä työväenluokka tarvitsee paljon enemmän nuorta verta päättäviin rooleihin. Koska ammattiyhdistysliike ei ole mikään saari irrallaan muusta yhteiskunnasta, kannattaa Huuhkan mukaan myös liittokokousvaaleissa valita sellainen ehdokas joka on mahdollisimman lähellä omaa arvomaailmaa. TwiTTer kokoukseen Teollisuuden vaikuttajien listalla. 30-vuotias Huuhka on ehdolla liittoJos veroaste olisi pysynyt 2016 tasolla eli 44 prosentissa, julkisen talouden tulot olisivat tänä vuonna n. Liittokokoukseen valitaan 442 edustajaa maaliskuussa. Sa m i H u u H k a. Ennakkoäänestys 22.–28.3. – Vaikuttajissa ei ole sijaa minkäänlaiselle rasismille tai epätasa-arvolle, Sami Huuhka painottaa. Toivo Haimi ajassa Vaikuttajat Valmiina liittoVaaleihin Sami Huuhkan mielestä korkea äänestysaktiivisuus olisi viesti työnantajapuolelle siitä, että teollisuusliittolaiset ovat yhtenäinen joukkue. Huuhka lähti ehdokkaaksi Teollisuuden vaikuttajien listalta, koska se on hänen mielestään aidosti työväenhenkinen ryhmä, jossa jokainen saa olla juuri sellainen kuin on ja jossa kaikkien mielipiteet tulevat kuulluksi. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo 15.2. – Liittokokous on liiton ylin päättävä elin, ja se määrittää seuraavan viiden vuoden suuntaviivat liitolle, kertoo porilainen Sami Huuhka. – Haluan tuoda nuorempaa näkökulmaa asioihin, ja samalla yritän tietysti kannustaa muita nuoria lähtemään mukaan aktiivisesti liiton toimintaan, hän sanoo. 7 TeollisuusliiTTo on valmistautumassa historiansa ensimmäisiin liittokokousvaaleihin. – Valitsemalla Vaikuttajan valitsee heikomman puolustajan, demokraattisen ja yhteisvastuullisen yhteiskunnan rakentajan. FakTa Teollisuusliiton liittokokousvaalit 10.–31.3. 8 mrd suuremmat kuin niiden arvioidaan olevan. Valtiontalous voisi olla lähellä tasapainoa ja julkinen talous kokonaisuudessaan jopa ylijäämäinen. Liittokokous Tampereella 22.–24.5
Oppivelvollisuutta on pidennetty, perhevapaita uudistettu ja sote-uudistus saatu maaliin. Työllisiä on 100 000 enemmän kuin vuonna 2019. Vaikka hallituspohja on pysynyt samana, on pääministeri ehtinyt vaihtua kauden aikana kerran. Julkinen velkasuhde kääntyi laskuun vuonna 2021. Kuva: Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto EdEllisEt Eduskuntavaalit käytiin vuonna 2019 hyvin erilaisissa tunnelmissa kuin nyt. 2. Eläkkeitä on korotettu ja työllisyys on kasvussa. Vuonna 2019 muodostetun demarivetoisen hallituksen syliin ovat kaatuneet ensin koronapandemia, sitten Ukrainan sota ja energian hintakriisi. 4. Kriisienhoidon lisäksi hallitus on myös pyrkinyt tekemään koko Suomea koskevia päätöksiä. Kysymys kuitenkin kuuluu: Onko Suomen tilanne nyt parempi kuin viime eduskuntavaalien aikaan. 3. Sallaan perustettiin uusi kansallispuisto ja uusia suuria luonnonsuojelualueita on perustettu.. 8 Istuvan eduskunnan kausi on loppusuoralla. Sote-uudistuksessa perustetut hyvinvointialueet aloittivat vuonna 2023. Neljä vuotta viisikkohallitusta Neljä huomiota Neljästä vuodesta 1
Viimeiset neljä vuotta ovat olleet vaikeita, ja Suomi on mennyt kriisistä kriisiin. Päättäjät ovat ottaneet upeita ilmastoselfieitä kansainvälisten kollegoidensa kanssa. Esimerkiksi rapistuvan hyvinvointivaltion ylläpito on delegoitu koululaitoksemme kaikkivoiville opettajille. Hallituspohjaspekulointi alkanee jo vaalipäivän iltana. Vielä 10 vuotta aikaa kierrättää Suomi hiilineutraaliksi! Olemme realistinen kansa. Poliittinen järjestelmä tuli sitten perässä, ja isosta kuvasta löydettiin yhteisymmärrys. Tällä hetkellä vihdoin Nokian romahduksen jälkeen investoidaan – ja paljon. Suomessa on panostettu koulutukseen. Sähkön kantaverkkomme ovat parempia kuin vaikkapa Ruotsissa ja energia on edullista. On koronakriisi, ruokakriisi, ekokriisi, talouskriisi, identiteettikriisi ja pian vielä uusi pakolaiskriisi. Niistä kukaan ei keksi pahaa sanottavaa! Kysymyshän on tällainen vaalikysymys, johon toimittajan on vastattava kieli keskellä suuta. Lähestyisin kysymystä sen kautta, että viimeisen vuosikymmenen aikana on puhuttu siitä, että suomalaisesta politiikasta on puuttunut yhteinen tilannekuva. Ne motivoivat meitä esimerkillään: jatketaan kierrättämistä. Ilmastoa on pidetty esillä omana erillisenä teemanaan, ettei se sekoitu esimerkiksi talousasioiden kanssa. Mikä tahansa muu instituutio voi väittää, etteivät resurssit muka ole riittäviä. Tärkeimpien mittareiden mukaan Suomi siis pärjää suhteellisen hyvin, kun vertaa neljän vuoden takaiseen. Koulu on auki joka jumalan päivä, oli resursseja eli ei. Neljän vuoden aikana on ollut haasteita, ja niiden myötä on delegoitu vastuuta. Hyvin nopeasti saavutettiin ainakin mielipidemittauksilla todennettu konsensus siitä, että sotilaallinen liittoutuminen on tarpeen. Kansa suhtautui poliittisten päättäjien edesottamuksiin suurella vakavuudella ja tehtyjä päätöksiä noudatettiin. Kriisien keskellä on huojentavaa, että meillä on kunnioitettavat puolustusvoimat. Olemme onnistuneet vähentämään koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrää merkittävästi. jenni kariMäki Yliopistotutkija, Turun yliopisto LyhyEsTI sANOTTuNA menee. Mielestäni nämä kriisit ovat kuitenkin osoittaneet sen, että meiltä löytyy kuitenkin edelleen sitä yhteisymmärrystä ja kykyä yhteisen tilannekuvan muodostamiseen ja yhteiseen tekemiseen. Yksi hyvä esimerkki siitä on, että jo vuonna 2021 toimeentulotukeen käytettiin vähemmän rahaa kuin kertaakaan aikaisemmin vuoden 2017 jälkeen. Aivan upeasti. Sähkön tuotantokustannuksethan eivät ole nousseet, vaikka hinnat ovat. Suomella löytyi hyvinkin yhtenäinen näkemys koronakriisin hoitamisesta, kun se tuli yllättäen päälle. Suomi ei elä tyhjiössä irrallaan muista. Poliitikot löysivät yhteisen sävelen, ja ymmärrettiin tilanteen olevan sellainen, että täytyi tehdä yhteistyötä. juSSi SaraMo Kansanedustaja, Vasemmistoliitto AIVAN EhdOTTOMAsTI menee. Jokuhan voisi vaikka saada käsityksen, että äänestän. 9 POLITIIKAN VETOMITTARI Oppositio haastaa hallitusta, ja eduskuntavaaleihin mennään perinteisin menoin. Mittarit näyttävät siis hyviltä, mutta olennaista on katsoa kokonaisuutta. Opettajat sen sijaan näyttävät, että yksilö voi taipua yhteisen hyvän edessä. Haluavatko äänestäjät enemmän samaa vai oikealle kääntyvän Suomen. adile SeviMli Päätoimittaja, Ylioppilaslehti KyLLä MENEE. Samantyyppinen henki löytyi vuosi sitten Venäjän hyökkäyssodan alettua. Uskallan kuitenkin paljastaa, että kyllähän se hyvältä tuntuu, ettei hallituksessa ole maan toiseksi suosituinta puoluetta, jonka mielestä esimerkiksi minun perheeni voisi kadota tästä maasta. Suomi oli koko 2010-luvun Euroopan pahnanpohjimmaisten joukossa ja me alisuoritimme. ajassa Meneekö SuoMella pareMMin kuin neljä vuotta Sitten. Tänne ei investoitu kuin lähinnä poistunutta metsäteollisuutta korvaaviin laitoksiin. A n tt i Y r jö n en PA si Le in o o tA vA /j o n n e r ä sä n en. Kysehän ei ole siitä, että toimeentulotukea olisi leikattu, vaan siitä, että ihmiset tarvitsevat toimeentulotukea vähemmän, koska työllisyys on ennätystasolla. Keskustelu siitä, millainen Nato-maa Suomesta lopulta tulee, on kuitenkin vielä käymättä. Hyvien työllisyyslukujen ansiosta valtion verotulot nousivat viime vuonna 6 miljardia. Politiikka on vaikuttanut riitaisalta ja siltä, että on keskitytty pikemminkin pikavoittojen hakemiseen ja toisten moittimiseen. Siinä taustalla on esimerkiksi loistava valtionyhtiömme Fingrid
Suomen ulkopolitiikan uudet haasteet Avoin keskustelutilaisuus Hermannin kerholla www.ku.fi VARAA VAPPUTERVEHDYS 19.4. 1 Uutiset: kU.fi Nimetön 1 1 19.1.2023 23.31 Tiistai 21.maaliskuuta klo 17 -18 Hämeentie 67 B katutaso, kahvitarjoilu Alustaa professori emeritus Markku Kivinen (Aleksanteri-instituutin perustajajohtaja) Vapaa pääsy, lämpimästi tervetuloa! Pasilan-Vallilan Vasemmiston KEVÄTKOKOUS samassa paikassa klo 18.00. ilmestyvään KU Vappulehteen maaliskuun aikana: joko verkosta ilmoitukset.ku.fi tai ilmoitusvalmistus@kansanuutiset.fi Oikeudenmukainen maailma on mahdollinen! Äänestä! kansanedustaja, nuorisotutkija, Helsinki Veronika Honkasalo Mainoksen maksaja: Veronika Honkasalon tukiryhmä
1 1 Li Andersson 02 taustat ”Tuntuu, että jotkut suomalaiset poliitikot ovat jääneet yksin jäljelle johonkin Hansa-liittoon huutamaan talouskuria, kun koko muu Eurooppa on mennyt eteenpäin pohtimaan muita kysymyksiä.”
”Nyt aioN voittaa vaalit” 1 2 Teksti Jussi virkkuNeN Kuvat emma GröNqvist
Li Andersson johti vasemmistoliiton vaalivoiton kautta hallitukseen. ”Nyt aioN voittaa vaalit” 1 3. KU istui opetusministerin kanssa keskustelemaan, mitä edessä oleville ongelmille pitäisi tehdä
– Keskustelu on osittain vähän alarmistista, koska kyse on pitemmästä kehityksestä. Kunnianhimoiseen ilmastotavoitteeseen ovat kaikki eduskuntapuolueet – paitsi yksi – sitoutuneet. Edellinen Pisa-tutkimus on vuodelta 2018, Andersson huomauttaa. Lapsen pitää päästä tuen piiriin tarpeeksi nopeasti. Viime aikoina Andersson on joutunut vastaamaan monta kertaa kysymykseen, mikä koululaitoksessa oikein on vialla, kun oppimistulokset ovat pudonneet. Yksi ratkaisu voisikin olla, että painotettu opetus ei olisikaan enää luokkajaon peruste koulussa. Kunnilla on omat keinonsa puuttua eriytymiseen. Muun yhteiskunnan tavoin koulu on eriarvoistunut – hyvin pärjääviä on edelleen paljon, mutta niin on huonosti pärjääviäkin. Koronapandemia ja Ukrainan sota ovat tuoneet omat mutkansa kauteen, johon Andersson sanoo olevansa isossa kuvassa hyvin tyytyväinen. Toivottavasti se loisi puitteet sille, että kunnianhimoinen ilmastopolitiikka jatkuisi. Se kasvattaa luokkien välistä eroa, jos painotettu opetus on järjestetty luokkakohtaisesti. Silti kokonaisuus on plussan puolella. Hyvinvointipalveluihin ja koulutukseen on saatu tehtyä kauaskantoisia parannuksia, Andersson sanoo. Ensimmäinen korjattava asia on ennaltaehkäisyssä. Valtakunnallisesti Suomessa on Anderssonin mukaan maailman pienimmät erot koulujen välillä. Tästä opettajat ovat Anderssonille puhuneet. – Se osoittaa, että oppimisen tuen järjestelmässä on korjattavaa, jotta saamme heikommin pärjäävät pidettyä mukana ja kavennettua eroa. Eikä tässä todellakaan ole vielä kaikki. Sitä vasemmisto ehti tavoitella yli 20 vuotta. Yhteiskunnassa kyllä tiedetään lapsen kohdalla riskitekijät. S2-opetus tarkoittaa suomen opetusta toisena ”Mikäänmuumaakuin Ukrainaeipystysanomaan, milloinneuvottelutpitää aloittaa.”. – Rahaa tarvitaan kolmeen keskeiseen asiaan: yleisopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen, tarpeen mukaisessa määrin pienryhmäopetuksen järjestämiseen ja lisäämään erityisopettajien määrää sekä muuta avustavaa henkilökuntaa. Tuen korjaaminen ei nimittäin ole helppoa, minkä lisäksi se maksaa. Suomalaisen koulun suurin ongelma tiivistyy nyt perhetaustaan. Mutta ongelmaksi on tullut isoissa kaupungeissa vahvistunut asuinalueiden eriytyminen. – Tarvitsemme enemmän resursseja S2-opetukseen ja oman äidinkielen opetukseen kielellisten valmiuksien tukemiseksi. Se on tähän mennessä kiihdyttänyt niin kutsuttua koulushoppailua. 1 4 Mennään suoraan asiaan – niin opetusministeri Li Andersson aina tekee. Lisäksi pitäisi miettiä painotetun opetuksen sijoittelua. Eli painotettua opetusta saavat olisivat muiden oppi laiden kanssa samalla luokalla, mutta kävisivät omilla painotetun opetuksen tunneillaan. Keskiporukka vähenee, suoritukset polarisoituvat, Andersson sanoo. Andersson nostaa esiin painotetun opetuksen merkityksen. Ja nyt kiihtyy vauhti. Mitään yhtäkkistä romahdusta ei ole tapahtunut, vaan lasku on jatkunut jo pitkään. – Jos miettii hyvinvointipolitiikan näkökulmasta, paljon hyvää on saatu aikaiseksi, Andersson painottaa. Koulussa oppilaiden tukitarpeet vaihtelevat. Se ei ole mahdollista. – Matikka-, musiikkitai kieliluokille valikoituvat nuoret ovat useimmin koulutetuimpien vanhempien lapsia. Otsikoissa niiden on sanottu dramaattisesti romahtaneen, mutta ihan niin paha tilanne ei ole. Suomi kuuluu edelleen maailman kärkimaiden joukkoon, mutta suunta on alaspäin. Lisäksi tarvitaan toimenpiteitä vieraskielisten oppijoiden tueksi, Andersson sanoo. Kohti tulevaa Mutta nyt tulevaisuuteen. – Se näkyy myös koulujen sisällä. – Ilmastopolitiikan puolella on viitoitettu tietä oikeaan suuntaan. Vieraskielisiä asuu paljon isojen kaupunkien lähiöissä, joten se nivoutuu eriytymisen torjuntaan liittyvään politiikkaan. Anderssonin johdolla on hallituskauden aikana säädetty lakiin päätös varhaiskasvatuksessa annettavasta tuesta, jotta tuki lähtisi liikkeelle jo varhaiskasvatuksessa. Kritiikkiä Andersson harjoittaa ilmastopolitiikan kohdalla, missä hänen mukaansa olisi voitu tehdä enemmän. – En halua, että yksikään poliitikko kuvittelee, että oppimisen tuen järjestelmä voidaan korjata ilman rahaa. – Painotettua opetusta pitäisi mieluummin käyttää eriytymisen vastatoimena eli sijoittaa painotettua opetusta lähiöiden kouluihin. Vasemmistoliiton puheenjohtaja vei puolueen vaalivoittoon neljä vuotta sitten, mikä avasi valtioneuvoston ovet. Se vaikuttaa entistä enemmän lapsen pärjäämiseen. Koulutuksen puolella rahoitusta on lisätty, minkä lisäksi oppivelvollisuuden laajentaminen saatiin koronan keskellä vietyä läpi
– Meillä on jo todella pieni julkishallinto. Siellä joutuu potilastyön lisäksi täyttämään lomakkeita, siivoamaan jopa itse, Andersson sanoo. Andersson kertoo vierailuistaan varhaiskasvatuksen johtajien seminaarissa. Aiemmin tehdyt säästötoimet ovat tehneet julkisesta sektorista vähemmän tehokkaan kuin ennen, koska ihmisten työaika menee siihen, mihin sen ei pitäisi mennä, Andersson toteaa. Useampi puolue, kokoomus etunenässä, on lähtenyt eduskuntavaaleihin leikkauslistoilla. Sitä järjestetään vieraskielisille lapsille, joilla on tarvetta kielen oppimisen tukeen. Niissä yhtenä kohteena on julkishallinto, jossa nähdään suuria säästömahdollisuuksia. Sama pätee perusterveydenhuoltoon. Muihin puolueisiin erona on se, että vasemmisto painottaa suhdanteiden merkitystä. – Kaikkien näiden toimenpiteiden lisäksi tarvitsemme lukutaidon edistämistyötä koko yhteiskunnan tasolla, erityisesti pojille. – Siellä toivottiin sihteerejä. Silloin johtajien työaika vapautuisi johtamiseen. Mutta ei vasemmisto ole lähtenyt vaaliohjelmassaan puhumaan pelkästään uusista menokohteista. Lukemisen korrelaatio oppimistuloksiin on kaikkein vahvin, se on vahvempi kuin perheen tulotaso. Ohjelmassa puolue puhuu myös julkisen talouden kolmen miljardin sopeuttamisesta. 1 5 äidinkielenä. Sosiaalinen pääoma on keskeisin vaikuttava tekijä, Andersson päättää. Jos Eurooppa vajoaa taantumaan, silloin ei pidä leikata. – Sain aluevaaleissa paljon yhteydenottoja terveyskeskuslääkäreiltä, jotka sanoivat, että julkisella sektorilla työskentely ei ole yhtä hohdokasta kuin ennen. Suomessa valtionhallintoa leikattiin pitkään virallisella tehostamisohjelmalla, josta on jo luovuttu. – Olisi äärimmäisen tärkeää pitää kiinni samasta periaatteesta kuin tämä hallitus eli siitä, että. – Pienituloiset perheet, joissa luetaan paljon, tuottavat parempia oppimistuloksia kuin hyvätuloiset perheet, joissa ei lueta. Koulutus liippaa myös seuraavaa aihetta eli talouspolitiikkaa. Matka jatkuu Hengästyttää, mutta nyt ei ole aikaa pysähtyä
Jotkut vasemmistolaiset ovat päivitelleet, että vasemmisto on unohtanut vanhan rauhanaatteen. Näin ei ole. He ovat ainoat, jotka pystyvät arvioimaan, että nyt on liikaa. Kello käy jo yliaikaa. Ja rauha liittyy luonnollisesti myös Ukrainan sotaan, jonka loppumisesta ei ole merkkejä. On aika vihoviimeiselle kysymykselle, mutta Andersson keskeyttää ennen kuin sitä saa loppuun. – Parin vaalikauden aikana ei veropuolelle ole tehty oikein mitään, koska oikeistopuolueiden mielestä on parempi olla tekemättä mitään. Suomessa sitä dominoivat oikeistopuolueiden veronalennuspuheet – samaan aikaan kun kaikki asiantuntijatkin vaativat korjaamaan eli poistamaan listaamattomien yritysten osinkoverohelpotuksen. – Mikään muu maa kuin Ukraina ei pysty sanomaan, milloin neuvottelut pitää aloittaa. – Nyt siirrytään pois siitä ajasta, jolloin ajateltiin, että tärkeintä on vahvistaa keskinäisriippuvuutta purkamalla kaupan esteitä. Edessä ovat hänen viimeiset eduskuntavaalinsa vasemmistoliiton puheenjohtajana, mutta enempää ei sitä tulevaisuutta käsitellä. – Tuntuu, että jotkut suomalaiset poliitikot ovat jääneet yksin jäljelle johonkin Hansa-liittoon huutamaan talouskuria, kun koko muu Eurooppa on mennyt eteenpäin pohtimaan muita kysymyksiä. Ilmasto ja rauha Lopuksi sukelletaan vielä rauhaan. – Vakaampi maailma se ei tule olemaan. Yhteisvastuulle kokoomus ja keskusta ovat huutaneet kovaa ei, kuten talouspoliittisten sääntöjen löysentämisellekin. Sen sijaan lähdettiin yhteisesti mahdollistamaan elvyttävää politiikkaa, Andersson tiivistää muutoksen. n. Täällä joudutaan pohtimaan aika tarkkaan sitä, mitkä kilpailuetumme ovat. Hyvät työllisyysluvut ovat seurausta siitä, että on tehty suhdannepoliittisesti oikeita ratkaisuja. Se tarkoittaa, että kaikkia maita pitää pystyä kritisoimaan. Koronapandemian myötä taloussääntöjä höllennettiin ja EU rakensi myös yhteisen elpymispaketin. Eri blokkien väliset jännitteet tulevat kasvamaan, Andersson sanoo. Ne ovat toisilleen vaihtoehtoisia etenemisreittejä. Jos ei olla valmiita siihen, että maat voivat itse ottaa velkaa ja investoida, silloin päädymme keskustelemaan yhteisvastuullisista mekanismeista. Blokki ajoi tiukkaa talouskuriajattelua ja korosti yksittäisten jäsenmaiden vastuuta omasta talouspolitiikastaan. Silloin totta kai mahdolliseen alijäämään vaikuttaa se, jos meillä ei ole mitään halua tehdä ratkaisuja tulopohjan vahvistamiseksi. – He joutuvat näkemään inhimilliset tragediat, näkemään hajonneet perheet, kärsimään raskaat tappiot. Tämän vuoksi vasemmisto Anderssonin mukaan tukee aseavun toimittamista Ukrainalle. – Suomella on Euroopan nopeimmin vanheneva väestö, ja haluamme pysyä hyvinvointivaltiona. Siirrytään vähemmän keskinäisriippuvaiseen maailmaan, jossa kilpaillaan enemmän. Sillä pyritään luomaan edellytykset tilanteelle, jossa Venäjä olisi valmis käymään neuvottelupöytään. Muut maat auttavat materiaalisesti, mutta yksikään muu maa ei ole tässä sodassa kuin Ukraina. Se tarkoittaa, että siitä syntyy pysyvä alijäämäisyys. Hansaliitolla Andersson viittaa Juha Sipilän pääministerikaudella muodostuneeseen blokkiin, johon Suomen lisäksi kuului muun muassa Hollanti. Jos epäonnistumme ilmastokriisin hoidossa, sillä tulee olemaan hyvin kauaskantoiset turvallisuuspoliittiset vaikutukset. Yksi näistä blokeista tulee olemaan EU. Lisäksi hän toivoo Suomelta tulevana Natomaana johdonmukaisuutta ulkopolitiikkaan. – Haluan alleviivata sitä, että eihän rauhasta voi neuvotella silloin, kun osapuolet ovat täysin epätasa-arvoisessa tilanteessa. Johdonmukaisuuden puolesta Nykyinen hallitus on nähnyt kaudellaan myös ison muutoksen Euroopan unionissa. Talouskuriajan ovi suljettiin ainakin joksikin aikaa koronapandemian myötä. – Puheessa ei ole minkäänlaista johdonmukaisuutta. 1 6 suhdannepolitiikalla on väliä. Andersson tuskaileekin suomalaisten poliitikkojen taipumusta sanoa kaikille EU-ehdotuksille ei. – Ei käy finanssipoliittisten sääntöjen höllentäminen eikä käy yhteisvelka. – Se on ainoa tapa vahvistaa monenkeskisen järjestelmän uskottavuutta. – Pandemia toi mukanaan todella ison paradigman muutoksen Euroopan talouspoliittisessa ajattelussa. Andersson toivoo vihdoin myös keskustelua vero politiikasta. Andersson kehottaa suomalaisia poliitikkojakin ymmärtämään, että maailma on muuttunut. – Se linkittyy voimakkaasti ilmastopolitiikkaan. – Nyt aion voittaa vaalit. Vaikka hän ei sitä sano, sanat tuntuvat olevan kohdistettu oikeistopuolueisiin. Maiden omat talouspoliittiset ratkaisut ja totuttua laajempi tuki yrityssektorille korostuvat. Hänen mukaansa samalla lisääntyvät pyrkimykset kohdistaa enemmän valtiontukia omaan teolliseen tuotantoon. Se linkittyy globaalin eriarvoisuuden torjuntaan ja siihen, kuinka vahvasti Suomi on mukana globaalin eriarvoisuuden torjunnassa, Andersson tiivistää 2020-luvun rauhanpolitiikan ytimen
REILUMPI TYÖELÄMÄ kaikille, ei harvoille! SAK:n Vasemmisto ja hallitusryhmä Ammattiliitoille kanneoikeus Työmarkkinarikollisuus kuriin Rasismi ja syrjintä on kitkettävä työpaikoilta Samasta ja samanarvoisesta työstä sama palkka Vastentahtoiseen osa-aikatyöhön on puututtava Luottamusmiehen asemasta säädettävä lailla Turja Lehtonen Teollisuusliitto Saila Ruuth JHL Niko Blom AKT Sami Laakso Paperiliitto Katja Syvärinen SAK Risto Kalliorinne PAM Mika Byman JHL
Teksti TOivO Haimi. KU kysyi vaikuttajilta ympäri Suomea, millaisina maailma ja politiikka näyttäytyvät eri näkövinkkeleistä ja millaisia ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin kaivataan eri puolilla maata. 1 8 o Helsinki o Riihimäki o Äänekoski o Oulu o Kajaani o Rovaniemi o Joensuu o Turku o Pori o Kotka ReilumPi HuOminen KaiKKialle Kevään vaaleissa valitaan 200 kansanedustajaa edustamaan omia vaali piirejään, mutta tekemään koko Suomea koskevia päätöksiä
Se on lähes kolmasosa Suomen pinta-alasta, mutta maakunta on hyvin harvaan asuttu. Eskelinen korostaa sitä, ettei Lappi voi olla olemassa vain eteläisen Suomen hyödynnettäväksi. Huhtikuun 2. päivänä on eduskuntavaalien varsinainen vaalipäivä. Pitkät välimatkat määrittävät Lappia Kierroksemme alkaa pohjoisesta. Se näkyy siinä, Turku. Meitä on viisi ja puoli miljoonaa ihmistä, ripoteltuna epätasaisesti noin kolmensadantuhannen neliökilometrin alueelle. Tässä jutussa kuulostellaan tunnelmia ja katsotaan maakuntien tilannetta eri puolilta Suomea. Lapissa asioiden tekemisessä on kuitenkin Eskelisen mukaan realistinen ote. Myös henkilöstöpula näkyy Lapissa erityisesti synnytyspalveluiden saatavuudessa. Tuon päivän iltana selviää, ketkä 200 ihmistä edustavat Suomea uudessa eduskunnassa. Vaikka Suomea yhdistävät monet asiat, voi elämänmeno vaikuttaa hyvinkin erilaiselta eri puolilla Suomea. – Kun politiikassa tehdään ihmisten arkeen vaikuttavia päätöksiä, unohtuu helposti, että Lapissa välimatkat ovat pitkiä. Vaikka Suomen väestö keskittyykin koko ajan enemmän etelän kaupunkeihin, määrittää sijainti silti ihmisten elämää. Eskelinen sanoo, että Lapista katsottuna politiikkaa tunnutaan tekevän eteläisen Suomen ehdoilla. Lapissa nimittäin asuu alle viisi prosenttia Suomen väestöstä. Täällä ei ole kauppoja niin lähellä kuin haluaisi, eikä pienemmillä paikkakunnilla välttämättä ole niin paljoa vaihtoehtoja, mistä valita. Lappi on valtavan kokoinen alue. Täällä ei hirveän helposti voi vegaanina elellä ja sähköautoilla ajella, Eskelinen toteaa. Maakunnassa on tällä hetkellä kaksi sairaalaa, ja niiden rahoituksen varmistaminen on ollut iso puheenaihe. Eri puolilla maata on erilaisia haasteita, joiden ratkaisemiseen tarvitaan erilaista politiikkaa. Heidät valitaan 12:sta Manner-Suomen vaalipiiristä ja Ahvenanmaalta. 1 9 Le h tik u va /e m m i k o r h o n en Suomi on pieni maa. Ennen eduskuntavaaleja Lapissa ovat puhuttaneet erityisesti soteen liittyvät kysymykset. Valtiona Suomi on ehkä pieni, mutta hyvin monimuotoinen. – Lapin haasteina ovat voimakkaasti erilaiset vuodenajat ja maakunnan eri kolkkien erilaisuus, sanoo Lapin Vasemmistonuorten pääsihteeri Mona Eskelinen Rovaniemeltä. Mona Eskelisen mielestä on tärkeää myös pitää huoli siitä, ettei Lappi jää päätöksenteossa alakynteen. – Poliittisesti Lapissa haasteena on saada Lapin ja erityisesti saamelaisten ääni kuuluviin myös valta kunnanpolitiikassa, Eskelinen sanoo. Jokaisella alueella on omat erityispiirteensä, haasteensa ja vahvuutensa
Korhonen kertoo, että Pohjois-Pohjanmaalla on syntymässä uusia mahdollisuuksia laajentuvan teollisuuden kautta. Lapissa vasemmistoliitto on Mona Eskelisen mukaan pystynyt tuomaan erilaisia näkökulmia esiin ja katsomaan Lapin aluetta kokonaisuutena, eikä se ole sortunut esimerkiksi syyttämään Lapin ongelmista maahanmuuttajia tai ruokavalioita. – Idealismilla ei pitkälle pärjätä. Oulussa haasteiden takana on ratkaisuja Jatketaan matkaa Lapista etelään. Esimerkiksi Transtechille rekrytoidaan ulkomailta työntekijöitä. Myös Stora Enso ja Nokia investoivat pitkällä aikavälillä Pohjois-Pohjanmaalle. – Vasemmistoliitolla on Lapissa enemmän jalansijaa kuin monilla muilla puolueilla. Meillä on maakunnassa neljä kaupunkia ja niiden välillä pitkät välimatkat, joten on pitänyt oppia soveltamaan asioita vähän eri tavalla ja löytää uusia tapoja toimia. Se näkyy Korhosen mukaan jo nyt varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa sekä liikenneja kulttuurialoilla. Vasemmistoliitolla on arvovaltaa, ja puoluetta kuunnellaan herkällä korvalla Lappia koskevissa asioissa, Eskelinen sanoo. Rovaniemeltä on kahden ja puolen tunnin junamatka Ouluun, missä veteraanikansanedustaja ja vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja Martti Korhonen toimii kaupunginvaltuutettuna sekä sivistysja kulttuurilautakunnan puheenjohtajana. Siksi kai me olemmekin aika hyviä saamaan hommia toimimaan ja asioita aikaiseksi, Eskelinen toteaa. ”Suomentalous onsaatavakuntoon.” Rovaniemi. – Vähähiilisen vetyteräksen tekemisessä meillä on tulossa valtavia investointeja, joihin tarvitaan osaavaa työvoimaa ja toimivia liikenneyhteyksiä. – Ei tässä matalavirettä ole päällä, Korhonen naurahtaa. – Myös maakunnalle tärkeässä metalliteollisuudessa on työvoimapulaa. Liikenne tulee tulevaisuudessa olemaan Pohjois-Pohjanmaalle entistä tärkeämpi teema valtakunnanpolitiikassa, johtuen muun muassa Suomen muuttuneesta geopoliittisesta asemasta. 2 Le h tik u va /J o u n i Po r sa n g er että tavoitteet asetetaan sen mukaan, mitä on mahdollista saavuttaa. Pohjois-Pohjanmaalla näkyy Korhosen mukaan työvoimapula, joka on tekemässä tuloaan myös pohjoiseen
Satamat?meillä?ovat?kohtuullisen?hyvällä?mallilla,. Pystyyn?ei?Kainuu?kuitenkaan?ole?kuolemassa.. Päinvastoin. Miikka Kortelainen.. ikääntymisen?myötä?yksi?Kainuun?keskeisimmistä?maakunnallisista?haasteista.?Osaajapulaa?on. pystyä?vastaamaan?kasvaneeseen?työvoiman?tarpeeseen.?Rekrytointitarve?on?satoja?ihmisiä,?ja. Ennen?eduskuntavaaleja?vasemmistoliitto?on. muuttoliikettä?Pohjois-Pohjanmaalta?pois.?Myös. kaupunginvaltuutettu. Oulun?haasteiden?takana?on?kuitenkin?Korhosen?mukaan?positiivisia?asioita. Kainuu ei kuihdu, vaikka väki vähenee Pysytään?vielä?Oulun?vaalipiirin?alueella,?mutta. tällä?hetkellä?ikääntynyttä,?sanoo?kajaanilainen. ?Osaavan?työvoiman?saatavuus?on?väestön. positiivisia?ongelmia.?Ovathan?ne?seurausta?siitä,. –?Maakunnan?väkiluku?on?laskenut?tasaisen. –?On?erittäin?positiivista,?että?Pohjois-Pohjanmaalla?on?vahvaa?kasvua.?Suuret?yhtiöt?investoivat. –?Koko?meidän?koulutusjärjestelmämme?pitää. mahdollisuuksia?yrittäjille.?Vireä?taide-?ja?kulttuurikenttä,?monipuoliset?liikkumisen?mahdollisuudet,?luonnon?rauha?sekä?erinomaiset?puitteet. toimitiloihin,?hän?sanoo.. työntekijöitä?joudutaan?etsimään?ulkomailta.?Meidän?pitäisi?kouluttaa?joka?alalle?osaajia?kaikkialla. harrastamiselle?tarjoavat?puitteet?hyvälle?elämälle. Suomessa. tarjoamaan.?Olemme?myös?pitäneet?esillä?nuorten. Kortelainen?heiluttaa?puheenjohtajan?nuijaa. tappavalla?tahdilla,?ja?maakunnan?väestö?on?myös. energiasta?ja?asumisesta. koukataan?seuraavaksi?Kainuuseen.?Siellä?haasteet. vasemmistoliiton?puoluevaltuustossa. todella?laajasti?aina?perusteollisuudesta?sosiaali-?ja. että?työtä?on?paljon?tarjolla?ja?että?tavaraa?täytyy. –?Etenkin?asuminen?on?meille?iso?asia.?Kohtuuhintaista?asumista?pitää?pystyä?tuottamaan?ja. 2 1 Ja r m o Lin tu n en –?Tämä?koskee?niin?raide-?kuin?tieliikennettäkin.?Nelostie?on?ahdas,?ja?sen?kunto?on?vaihteleva.. todella?merkittävästi?uuteen?tuotekehittelyyn?ja. liikuttaa?maakuntaan?ja?sieltä?pois. –?Meillä?on?laajasti?kiinnostavia?työpaikkoja?ja. Kotka. Viimeisenä?Martti?Korhonen?mainitsee?koulutusasiat,?jotka?ovat?olleet?vasemmistoliiton?ydinosaamisaluetta.. Vasemmistokonkarin?mukaan?työvoimapula. terveysalalle?ja?koulutussektorille. mutta?meritie?Pohjanlahdella?on?haavoittuva.?Meidän?pitäisi?saada?Ouluun?rakennettua?kaksoisraide,?jotta?saadaan?raaka-aineet,?tavarat?ja?ihmiset. ja?liikenneverkkojen?riittämättömyys?ovat?sinänsä. Oulussa?ja?Pohjois-Pohjanmaalla?puhunut?paljon. edellä?mainitut?liikenneyhteydet?ovat?olleet?agendallamme?jo?pitkään. ovat?samankaltaisia?kuin?Pohjois-Pohjanmaalla. kulkemaan?sujuvasti
Hän kertoo, että eduskuntavaalien alla huoli sosiaalija terveyspalveluiden saatavuudesta on puhututtanut Kainuussa laajasti. – Lisäksi meidän on helpotettava työperäisen maahanmuuton edellytyksiä, sillä me haluamme toivottaa tervetulleeksi lämpimästi työikäisen väestön perheineen maamme rajojen ulkopuolelta maakuntamme asukkaiksi, Miikka Kortelainen veistelee. – Toisaalta huolettaa se, että onko osaavaa työvoimaa, mutta toisaalta myös se, että onko valtiolta hyvinvointialueelle saatava rahoitus riittävää suhteessa kasvaviin palvelutarpeisiin. Savo-Karjalassa puhuttavat sote ja Venäjän sota Ukrainassa Jatketaan matkaa Kainuusta kaakkoon kohti SavoKarjalaa. Vaikutuksia on niin aluetalouteen kuin eri organisaatioiden ja toimijoiden rajanylittävään yhteistyöhön. Lisäksi sote-uudistus on Anni Järvisen mukaan puhututtanut Pohjois-Karjalassa kaikissa muodoissaan. – Hoitoon ei pääse, päivystyksessä on ruuhkaa, takaisinsoittojärjestelmä ei toimi terveyskeskuksisPori. 2 2 Ta n ja Sa a r n i asukkaan näkökulmasta, Kortelainen toteaa. Myös työvoimapula huolettaa ItäSuomessa sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Kainuun hyvinvointialue aloitti toimintansa tammikuun alussa, ja sen rahoituksen riittävyys on huolenaiheena vaalien alla. Pohjois-Karjalassakin suurin haaste liittyy väestörakenteeseen ja vinksahtaneeseen huoltosuhteeseen. Kainuussa nähdään keskeisenä huolehtia kattavasta korkeakoulutusverkostosta, mutta sen lisäksi Kainuuseen halutaan pysyvää yliopistotasoista koulutusta. Myös liikenneyhteyksien parantaminen on noussut esille politiikasta puhuttaessa. Hän lisää, että on tärkeää, että opiskelijoille löytyy töitä Itä-Suomesta. – Ikääntyvien määrä kasvaa, ja nuoret muuttavat työn tai opiskelujen perässä Etelä-Suomeen, sanoo Joensuun kaupunginhallituksen jäsen Anni Järvinen. Järvinen kuitenkin sanoo, että koko Itä-Suomen vahvuus on koulutuksessa – toisen asteen oppilaitoksissa, korkeakouluissa ja yliopistossa. – Laadukkaalla koulutuksella, viihtyisällä kaupunkiympäristöllä, monipuolisilla vapaa-ajan palveluilla, toimivilla liikenneyhteyksillä sekä hyvillä kesätyöja työharjoittelumahdollisuuksilla saadaan Itä-Suomeen houkuteltua opiskelijoita myös muualta Suomesta, Järvinen kertoo. Venäjän hyökkäyssodan heijastusvaikutukset ja muuttunut geopoliittinen tilanne ovat näkyneet erityisesti Itä-Suomessa. Hän mainitsee Itä-Suomen haasteeksi melkein koko itäistä Suomea vaivaavat korkeat työttömyysluvut etenkin pitkäaikaistyöttömyydessä
Itä-Suomella on kuitenkin vahvuuksia, joita hyödyntämällä saadaan alueelle kestävää hyvinvointia. Äänekoski. Mistä tulevaisuuden sote-työntekijät, ja uhka jättileikkauksille hyvinvointialueella, hän luettelee ongelmia. Keski-Suomi sijoittuu paitsi maantieteellisesti, myös tilastollisesti aika lailla keskelle Suomea. Se on tärkeää myös elinkeinoelämälle ja matkailulle, Järvinen toteaa. – Vihreän siirtymän mahdollistavia investointeja tulee vauhdittaa. – Nythän bussiliikennettä ei juuri ole maakuntakeskusten ulkopuolella. Tämä edellyttää alemman tason tieverkon korjausvelan pienentämistä. Kautto kertoo, että sosiaalija terveyspalveluiden toimivuus ja rahoitus hyvinvointialueiden aloittaessa herättävät huolta maakunnassa. Lisäksi etätyömahdollisuudet kauniissa ympäristössä lähellä luontoa ovat seudun mahdollisuus. Tulevalla vaalikaudella erityisesti liikenneyhteyksien kehittäminen ja raideinvestoinnit ovat Anni Järvisen mukaan tärkeitä koko Itä-Suomen kannalta. Itä-Suomen vahvuutena ovat myös edullisemmat asumisen kustannukset kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla. Toiseksi keskeiseksi tavoitteeksi Järvinen mainitsee satsaukset koulutukseen ja sitä kautta osaavan työvoiman lisäämisen. Ei siis suurimpien joukossa, mutta ei pienimpienkään. – Hyvinvointialue on lähinnä tukossa oleva erikoissairaanhoito, ja muut palvelut eivät saa niille kuuluvaa huomiota, Järvinen sanoo. 2 3 Ja r k k o M ä n tt ä r i sa, ja sote-henkilöstö uupuu. Myös liikenneyhteyksien parantaminen on Keski-Suomelle tärkeää. Keski-Suomessa ollaan edelläkävijöitä korkeakouluopetuksessa Seuraava etappi on Keski-Suomessa Äänekoskella. – Raideliikenteen alasajo Itä-Suomessa on lopetettava, ja Itärata-hanketta on vietävä määrätietoisesti eteenpäin, Järvinen painottaa. – Keski-Suomen haasteet ovat samat kuin monella muullakin maakunnalla, sanoo vasemmistoliiton kansanedustaja Juho Kautto Äänekoskelta. Myös muusta joukkoliikenteestä on Järvisen mukaan tehtävä todellinen vaihtoehto yksityisautoilulle koko Itä-Suomessa. Kauton mukaan alueelle on olennaista, että keskeisten tieliikenneverkkojen sumppukohdat poistetaan. Se luo myös uusia työpaikkoja. – Osaava työvoima, eri elinkeinojen rajattomat mahdollisuudet reilussa siirtymässä, puhdas luonto, hyvät ulkoilureitit ja leppoisat ihmiset, Järvinen luettelee. Se on väkiluvultaan viidenneksi suurin maakunta ja pinta-alaltaan seitsemänneksi suurin
myös?ruokakorin?kallistuminen.?Myös?turvallisuuspoliittinen?tilanne?varmuudella?herättää?keskustelua,?vaikka?sen?suhteen?eduskunta?on?tehnyt. vasemmistoliittoa?varmistaa?sen,?etteivät?nämä. Keski-Suomella?on?maakuntana?monia?vahvuuksia.?Maakunnassa?on?huomattavaa?teollista. 24 Le h tik u va /k im m o R a u at m a a –?Meille?on?aivan?olennaista?vientivetoisena. Kauton?mukaan?vasemmistoliittoa?tarvitaan. useilla?pienillä?paikkakunnilla?on?tehdasyhteisöjä. yritystoimintaa,?mikä?tukee?Kauton?mukaan?monipuolista?pienyrittäjyyttä. Kaksinapainen maakunta elää huoltovarmuuden ylläpidosta Mennään?seuraavaksi?länsirannikolle?Satakuntaan,?joka?on?kaksinapainen?maakunta.?Maakunnan?keskuskaupungit?Pori?ja?Rauma?ovat?vahvoja. korkea?hintataso?energiassa?ja?polttoaineissa?kuten. Kajaani. ennen?kaikkea?pienituloisimpien?pärjäämisen?inflaation?jyllätessä. Jyväskylän?seudulla,?Kautto?sanoo. osalta?pitää?varmistaa,?että?meillä?on?yritysmaailmalla?mahdollisuus?menestykseen?ja?ihmisillä?elämisen?ja?liikkumisen?edellytykset?muuallakin?kuin. –?Meillä?on?uusi?sairaala?ja?perusrakenteet?kunnossa?monelta?osin?sosiaali-?ja?terveyspalveluissa. teollisuuskeskittymiä,?mutta?myös?maakunnan. huolet?unohdu?eduskunnan?päätöksenteossa. –?Vasemmistoliitto?on?puolueista?parhaiten. maakuntana,?että?on?myös?alempi?tieverkko?liikennöitävässä?kunnossa.?Ylipäätään?liikenneinfran. on?jatkettava,?ja?vasemmistoliitto?haluaa?turvata. sijainti?elinkeinoelämän?kannalta?ja?kaunis?vesistöjen?ympäröimä?maakunta,?joka?Juho?Kauton. ja?ennen?kaikkea?rauhalliseen?ja?virikkeellisen?asumiseen?ja?elämiseen. –?Olemme?edelläkävijöitä?korkeakouluopetuksessa?monella?sektorilla.?Tämä?antaa?meille?osaamispohjaa?tulevaisuuteen,?hän?sanoo.. Juho?Kautto?ei?itse?ole?ehdolla?kevään?eduskuntavaaleissa.?Hän?kuitenkin?sanoo,?että?vasemmistoliitto?en?tehnyt?parhaansa?hallituksessa,?jotta. turvaamaan?koulutukseen?panostaminen?jatkossakin. ihmisten?arkisiin?toimeentulon?huoliin?on?pystytty. Kansanedustaja?Kautto?uskoo,?että?vaalien?alla. päätöksiä?hyvin?suurella?yksimielisyydellä. –?Näistä?tietysti?tällä?hetkellä?päällimmäisenä. –?Hallitus?on?tehnyt?lukuisia?tukipäätöksiä?johtuen?kohonneista?elinkustannuksista.?Tätä?työtä. hyvin?käytännönläheiset?asiat. myös?laajemmin?maakunnassa,?Kautto?sanoo?viitaten?Sairaala?Novaan,?joka?otettiin?käyttöön?vuonna. perillä?ihmisten?arkisista?huolista.?Äänestämällä. Keski-Suomen?valtteja?ovat?myös?keskeinen. Keski-Suomen?ihmisiä?huolettavat?aivan?yleiset?ja. vastaamaan. mukaan?antaa?mahdollisuuksia?myös?matkailuun. 2020
vaikka?useita?puoltaa?valmiina?oleva?sähköverkko.. kasvukeskuksiin?ja?ulkomaille.?Osalla?aloista?on. ja?toteaa,?että?Satakunnan?ongelmat?ovat?tuttuja. Oulu. –?Hankkeet?eivät?ole?täysin?ongelmattomia,. Satakunta?on?koko?Suomen?mittakaavassa?elintarvike-,?energia-?ja?varuskuntamaakunta. Hiilineutraali?energiantuotanto?ei?saa?olla?ristiriidassa?luontokadon?torjumisen?tai?ammattikalastuksen?kanssa,?Ekroth?summaa. Ekroth?kertoo,?että?Satakunnassa?varsinkin. Muukkonen?toimii?Turussa?vasemmistoliiton. Susanne Ekroth Porista. Vakavin?huoli?on?ollut?Rauman?opettajankoulutuslaitoksen?säilymisestä?Turun?yliopiston?säästö?ohjelman?takia. –?Tietenkin?myös?se,?että?Turku?on?suuri?korkeakoulukaupunki?ja?historiallinen?kulttuurikaupunki.?Meillä?on?myös?elinkeinoelämälle?tärkeä. Hän?lisää,?että?kiertotalous?on?nousemassa. teollisuutta.?Maakunnan?väkiluku?nousee?tasaisesti?ja?saavuttanee?lähivuosina?puolen?miljoonan. yhteinen,?sillä?muuttotappioluvut?ovat?huolestuttavia.?Koulutetut?satakuntalaiset?hakeutuvat. –?Meidän?vahvuutemme?on?vetovoimamme?ja. runsaslukuinen?joukko?isoja?tuuli-?ja?aurinkovoimalahankkeita?sekä?Selkämerelle?suunnitellut?laajat?tuulivoima-alueet. useilla?muillakin?alueilla. korkeakoulutus?on?puhuttanut?väkeä?vaalien?alla.. perinteisen?teollisuuden?rinnalle?ja?toivottavasti. Energiapolitiikan?saralla?Satakunnassa?ovat. näkyy?koulutustasossa?ja?maakunnan?pitovoimassa,?Ekroth?toteaa. –?Nyt?huoli?veto-?ja?varsinkin?pitovoimasta?on. Varsinais-Suomi?on?merellinen?ja?maataloudellinen?maakunta,?jossa?on?kuitenkin?myös?kasvavaa. Saaristomeren tilanne huolettaa Varsinais-Suomessa Jatketaan?Porista?etelään?kohti?Turkua. kunnossa,?Ekroth?sanoo. asukkaan?rajapyykin. sijaintimme,?kommentoi?Turun?kaupunginvaltuutettu. pulaa?työntekijöistä,?sote-alojen?lisäksi?elintarvikealan?ja?rakennusalan?kausityöläisistä,?Ekroth?avaa. hyvinvointia?maakuntakeskusten?ulkopuolellekin.. olleet?esillä?Olkiluodon?kolmosreaktorin?lisäksi. pian?sen?ohi. Satamat,?lentokenttä,?tie-?ja?rataverkko?pidetään. 2 5 Le h tik u va /t im o h eik k a La –?Tämä?on?perinteisesti?antanut?vasemmistopuolueille?vahvaa?kannatusta,?kertoo?Vasenvoima-verkkolehden?päätoimittaja. valtuustoryhmän?puheenjohtajana. –?Omaa?korkeakoulua?Satakunnassa?ei?ole,?ja?se. –?Huoltovarmuuden?ylläpito?on?meidän?vahvuusalueemme,?josta?on?mahdollisuus?saada. Mirka Muukkonen.
Turusta ajaa kolmisen tuntia Riihimäelle Etelä-Hämeeseen, missä vaalien alla ovat puhuttaneet samat asiat kuin muuallakin Suomessa, eli Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja sodan aiheuttamat energiakriisi sekä inflaatio. Olemme Suomelle portti länteen ja muualle Eurooppaan. Koulutus on Hirviniemen mukaan kannattava investointi. Metsärata ei Hirviniemen mukaan saa kannatusta hämäläisiltä, vaan uusi rata tulisi unohtaa kokonaan ja panostukset tulisi tehdä päärataan, joka kulkee Helsingistä Riihimäen ja Hämeenlinnan kautta Tampereelle. Saaristomereen on kertynyt fosforia ja typpeä, mikä aiheuttaa meren rehevöitymistä. 2 6 telakka. Kanta-Hämeen maakunnan toisessa keskuskaupungissa Hämeenlinnassa taas on riittänyt puhetta tiedekansallispuiston perustamisesta Evon alueelle. Päijät-Hämeessä toimii Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT, mutta Kanta-Häme on vailla yliopistokeskusta. Ympäristöja ilmastoasioissa Turku on edelläkävijöiden joukossa. Hämeessä ei lämmetä Metsäradalle Jatketaan rannikolta sisämaahan. Sillä, miten Turku menestyy, on näkymiä koko maakunnan kehitykseen, Muukkonen toteaa. Vasemmistoliiton valtuutetut kaupungissa ovat esittäneet, että Hämeenlinnan kaupungin on edistettävä Evon tiedekansallispuistoa. – Kyllä täällä ihan hyvää työtä tehdään koko ajan, Muukkonen sanoo tyytyväisenä. Varsinais-Suomea ympäröi Saaristomeri, jonka tila on yksi maakunnan suurista haasteista. – Lisäksi Hämeessä puhuttavat raidehankkeet, erityisesti Metsärata, joka kulkisi lentokentältä Tampereelle pysähtymättä ja halkoisi matkallaan arvokasta hämäläistä kulttuuriympäristöä ja haastaisi hämäläistä elinkeinoelämää, sanoo Riihimäen pitkäaikainen kaupunginvaltuutettu Erja Hirviniemi KU:lle. – Vasemmistoliitolla on Saaristomeren tilaan ratkaisuja: Varsinais-Suomi on hyvin maatalousvaltainen maakunta, ja maatalouden päästöjen saaminen kuriin on osa politiikkaamme, Muukkonen toteaa. Kaupunki valittiin vuonna 2020 Euroopan parhaaksi keskikokoiseksi ilmastokaupungiksi. – Yliopistokeskuksen puute haastaa Hämettä niin osaavan työvoiman saatavuudessa kuin TKIrahoituksen ulkopuolelle jäämisessä, Erja Hirviniemi sanoo. Toisaalta Varsinais-Suomea riivaavat samat ongelmat kuin muutakin Suomea: työvoimapula niin palveluissa kuin teollisuudessakin sekä huoli sosiaali-, terveysja vanhuspalveluiden riittävyydestä. Hän sanoo, että vasemmistoliiton Le h tik u va /a n tt i a im o -k o iv is to Riihimäki
Myös talous huolestuttaa Hämeessä. Helsingin apulaispormestari Paavo Arhinmäki kehuu pääkaupunkiseudun vetovoimaa. – Segregaatioon ja syrjäytymiseen pitää pystyä puuttumaan erilaisilla keinoilla kuin väestömäärältään pienemmillä alueilla, joissa on toisen tapaiset ongelmat, Paavo Arhinmäki sanoo. Ratkaisut lähtevät Arhinmäen mukaan kokonaisvaltaisesta ajattelusta, jossa sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen yhdistetään luonnosta ja ilmastosta huolehtiminen. Tarvitaan siis lisää kohtuuhintaisia asuntoja, Arhinmäki vaatii. Muuten tätä ongelmaa ei saada ratkaistua, Arhinmäki sanoo. n. – Veropohjaa on laajennettava ja verot maksettava jatkossakin maksukyvyn mukaan. Lisäksi vaikeuskerrointa nostaa vaalipiiriä itseään koskeva muutos, eli kahden edustajapaikan väheneminen. Kaakkois-Suomen aluetta riivaavat väestön ikääntyminen ja poismuutto. Vaikka eduskunta ei päätä kaavoituksesta vaan se on Helsingin kuntapolitiikkaa, herättää lähiluonto keskustelua myös vaalien alla. Helsinki on vapaamielinen, antaa tilaa ihmisille olla oma itsensä. – Tänne muuttaa nuoria ihmisiä, kotimaasta ja erityisesti ulkomailta. – EUja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksuista luopuminen lisäisi takuulla ulkomailta tulevien opiskelijoiden mielenkiintoa, ja tämä helpottaisi myös osaavan työvoiman saatavuutta pidemmällä aikavälillä, Hirviniemi ehdottaa. Helsingin ja pääkaupunkiseudun yksi suurista ongelmista on työntekijäpula keskeisissä hyvinvointivaltion palveluissa. Talouden tasapainottaminen pitää Hirviniemen mukaan tehdä reilulla tavalla. Suuressa kaupungissa on yhtä aikaa mahdollisuus sekä yksilöllisyyteen että yhteisöllisyyteen, Arhinmäki summaa. Moni ajattelee, ettei vasemmistossa olla huolissaan velkaantumisesta, mutta kyllä talous on saatava kuntoon. Nämä metropolialueen oman tyyppiset haasteet pitää pystyä huomioimaan paremmin soterahoituksessa ja esimerkiksi nuorisotyöhön ja lasten harrastamiseen suunnatuissa varoissa. Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla on koko Suomen yhteisten ongelmien lisäksi omat metropolialueeseen liittyvät haasteensa ja vaikeutensa. – Ikääntyvä väestö on huolissaan palveluistaan ja työpaikoista, jolloin vasemmistoliitolla on kaikki kortit kädessään. – Täällä menee kohtuuttoman iso osa käteen jäävistä tuloista asumiseen, asui sitten omistusasunnossa tai vuokra-asunnossa. – Tällä vaalikaudella on jouduttu ottamaan ymmärrettävästi velkaa koronan ja Venäjän hyökkäyssodan vuoksi. – Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle pitää saada merkittävästi lisää opiskelun aloituspaikkoja, nopeasti. Helsinki on turvallinen ja toimiva kaupunki. Vasemmistoliitto on lähes kaksinkertaistanut kannatuksensa Helsingissä 20 vuodessa. 2 7 tavoitteiden mukaisesti Hämeessäkin tulisi lisätä aloituspaikkoja korkeakouluihin. Puolue on myös onnistunut parantamaan mainettaan laiskimmista änkyrävuosista, ja yhteistyö muiden puolueiden kanssa pelaa hyvin. Täällä on paljon työtä ja paljon palveluja ja kulttuuria vapaa-ajalle. Arhinmäki näkee kannatuksen nousun merkkinä siitä, että ihmiset ovat kokeneet juuri vasemmistoliiton pystyvän ratkaisemaan alueen kysymyksiä. – Vasemmistoliitto on pystynyt yhdistämään vapauden ja yksilöllisyyden sekä toisaalta yhteisöllisyyden ja kaikista huolehtimisen politiikassaan, Paavo Arhinmäki arvioi. Tässä tilanteessa ei ole varaa tehdä veronkevennyksiä. Luonto on aina lähellä, joukkoliikenne toimii hyvin. Hän kertoo, että hänelle itselleenkin on ollut yllätys tajuta, että suhteessa nuorten määrään nimenomaan Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla on vähiten korkeakoulujen aloituspaikkoja. Myös peruskoulussa on pulaa pätevistä opettajista. – Vasemmistoliitto on vahvoilla niissä poliittisissa kysymyksissä, jotka aluetta vaivaavat, sanoo kotkalainen opettaja ja kriitikko Antti-Veikko Labbas. Kaakossa vasemmistoliitolla on kaikki kortit käsissään Ennen kuin päätetään katsaus koko maahan, pistäydytään vielä nopeasti Kaakonkulmalla Kotkassa. – Suomen talous on saatava kuntoon, Hirviniemi sanoo suoraan. Kuten aina, Helsingissä puhuttaa nytkin asumisen hinta. Taustalla vaikuttavat muuttotappiotekijät. Samoin terveydenhuollon puolella on pulaa niin hoitajista kuin lääkäreistä. – Ei alueen pidä saada ylimääräistä suhteessa muihin alueisiin vaan suhteessa nuorten määrään, Arhinmäki paaluttaa. Vasemmistoliitto on viimeksi saanut kansanedustajan silloisesta Kymen vaalipiiristä vuonna 2007. Hankalin tilanne on Arhinmäen mukaan varhaiskasvatuksessa, jossa on huutava pula opettajista ja lastenhoitajista. Kohtuuhintaisten asuntojen lisääminen vaatii rakentamista, mistä tulee toinen teema, joka jatkuvasti puhuttaa helsinkiläisiä. Pääkaupunkiseutu mahdollistaa yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden Päätetään koko Suomen katsaus Uudellemaalle ja pääkaupunkiseudulle
Kovat talouspuheet ovat suosittuja, Antti Ronkainen kuvailee. Nykyisellä hallituskaudella on pitkästä aikaa tehty panostuksia hyvinvointivaltion tulevaisuuden eteen, muun muassa sosiaalija terveysalalla sekä koulutuksessa. Ne, jotka haluavat nykyisessä tilanteessa tiukkaa talouskuria, haluavat myös alhaisempaa talouskasvua, sanoo poliittiseen talouteen erikoistunut väitöskirjatutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta. Kenties räikeimmin tämä näkyi vuoden 2015 eduskuntavaalien alla, jolloin valtava velkakello tikitti MTV3:n vaalikeskustelustudion seinällä. Inflaatio on kivunnut korkeammalle kuin kymmeniin vuosiin. Suomessa on suosittua tällainen puhe, että ollaan nuukia, ei törsätä, pidetään omista asioista huolta. – Kun aletaan yksilöidä, mistä leikataan, ei olekaan niin helppoa sanoa, että leikataan sosiaaliturvasta, eläkkeistä, sosiaalija terveyspalveluista tai koulutuksesta. Nuukuus on Suomessa suosittua Valtion velka ja budjettikurin tarve nousevat Suomessa erityisen herkästi vaaliteemoiksi. Vaikeaa tulee olemaan ilman näitä asioita saada tuollaisia leikkauspotteja kasaan, Ronkainen lisää. – Velka on kasvanut kaikkialla, joissain maissa enemmän, joissain vähemmän. Näiden vaalien alla erityisesti kokoomus on profiloitunut tiukan talouslinjan ajajana ja ilmoittanut tavoittelevansa kuuden miljardin euron sopeutusta valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien talouteen. Perussuomalaiset on linjannut epämääräisesti 2–4 prosentin sopeutuksista useimmille hallinnonaloille, minkä on tulkittu tarkoittavan noin 1,6– 3,3 miljardia euroa tulevalla vaalikaudella. Ne ovat vaatineet rahaa, mikä huomioitiin jo hallitusohjelmassa, mutta suurimmaksi osaksi velkaantumisen kasvu johtuu ulkoisista tekijöistä. Suomella euromaana ei ole tätä mahdollisuutta. Suomi edustaa keskikastia. Vaikka oikeistopoliitikot puhuvat tarpeesta tehdä ikäviä ja epäsuosittuja päätöksiä, puheet ovat heidän kannattajilleen usein varsin mieluisia.. 2 8 Talouskuri on luokkakamppailua Eduskuntavaalien alla etenkin oikeistopuolueet vetoavat äänestäjiin tiukan kirstunvartijan mielikuvilla. – Historiallisesti Suomessa on vasemmalta oikealle kannatettu tarkan markan politiikkaa ja fiskaalista konservatismia. Elvytyslinjaa ajanut vasemmistoliitto jäi yksin ja altavastaajaksi. Takana on koronapandemia sulku toimineen ja meneillään sota Euroopassa, Venäjäpakotteet sekä niistä juontuva energiakriisi. Vasemmisto korostaa oikeudenmukaisuutta Kova, abstrakti talouskuripuhe onkin Ronkaisen mukaan ennen kaikkea identiteettipolitiikkaa. Median lähtökohtana keskusteluissa olivat valtiovarainministeriön virkamiesraportin madonluvut. Jos huomioidaan myös yksityiset velat, Ruotsin kansantalous on kuitenkin kokonaisuudessaan Suomea velkaantuneempi. Teksti Elias krohn Kuva Emma GrönqvisT TAlousTilAnne jA valtion velkaantuminen ovat kesto puheenaiheita aina eduskuntavaalien alla. Suuntaus on yleiseurooppalainen. Hymy hyytyy silloin, kun siirrytään konkretiaan ja leikkaukset osuvat omalle kohdalle – yleensä pieni tuloisiin ihmisiin, toteaa poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen. Oppositio vetoaa siihen, että Suomen julkinen talous on velkaantunut muita Pohjoismaita nopeammin. Puheet jäävät kuitenkin usein abstraktille tasolle. Tällä kertaa tilanne on kuitenkin monin tavoin poikkeuksellinen. Oikeisto-oppositio syyttää Sanna Marinin (sd.) hallitusta runsaasta velanotosta. Ronkainen muistuttaa, että esimerkiksi Ruotsilla on oma kelluva kruununsa, jonka heikentyminen on auttanut sen taloutta nousemaan kriiseistä
äänes?tävät?omia?etujaan?vastaan. –?Suomalaiset?äänestäjät?näyttävät?pitävän?tiukan?talouskurin?ideasta,?mutta?hymy?hyytyy?viimeistään?siinä?vaiheessa,?kun?kovat?päätökset?koskevat?itseä?ja?osuvat?omaan?elintasoon.?On?mielenkiintoinen?sosiologinen?kysymys,?miksi?ihmiset. oikeudenmukaisuutta.?Vasemmistoliiton?vaaliohjelmassa?arvioidaan?sopeuttamistarpeeksi?kolme. arvovapaana?asiana,?kansakunnan?etuna.?Ronkainen?toteaa,?että?taustalla?on?myös?luokkapolitiik”Onmielenkiintoinen sosiologinenkysymys, miksiihmisetäänestävät omiaetujaanvastaan.”. 2 9 – Uudessa tilanteessa paluu vanhoihin tiukkoihin talouspolitiikan ja rahapolitiikan sääntöihin voi johtaa suuriin virheisiin ja hyvin tuhoisaan politiikkaan, Antti Ronkainen varoittaa. –?Talouskuripuheessa?viestitään?suhtautumisesta?talouteen,?mutta?ei?niinkään?kerrota,?mikä?on?pitemmän?aikavälin?tavoite?tai?miten?tiukka?budjetti?kuri?ylipäänsä?auttaa?nykyisessä?tilanteessa,?Ronkainen?sanoo. Luokkapolitiikka näkyy kokoomuksessa Menosäästöjen?tarve?esitetään?usein?ideologisesti. miljardia?euroa?vuodessa.?Kun?lisäksi?esitetään?1,5. Valtiontalouden?tasapainottaminen?sinänsä?on. laajasti?jaettu?tavoite,?mutta?keinot?poikkeavat?vasemmiston?ja?oikeiston?välillä.?SDP?ja?vasemmistoliitto?ovat?omia?keinojaan?esitellessään?korostaneet. miljardin?lisämenoja,?tasapainottavia?toimia?tarvitaan?4,5?miljardin?edestä.?Tästä?2,5?miljardia?tulisi?verouudistuksista,?500?miljoonaa?menosäästöistä?ja?1,5?miljardia?työllisyyden?ja?tuottavuuden?parantumisen?kautta
Myöskään ajatus, että poliitikot eivät saisi keskustella rahapolitiikasta, ei nykytilanteessa toimi. Lisäksi puolustusmäärärahat tulevat nousemaan muun muassa Nato-jäsenyyden myötä ja energiaja elintasokriisi vaativat erilaisia tukipaketteja. n. Yhtenä perusteluna veronkevennyksille kokoomuksella on kannustaminen työntekoon, mihin liittyy myös sosiaaliturvan kiristäminen. Tiukan rahaja finanssipolitiikan ideat, joita Suomessa edelleen vaalitaan, perustuvat Ronkaisen mukaan menneeseen paradigmaan. – Jos tällaisessa tilanteessa ollaan valmiita antamaan myös kaikkein rikkaimmille veronkevennyksiä, siinä on selkeä luokkapoliittinen intressi, Ronkainen korostaa. Ihmiset varmaankin puntaroivat tarkemmin eri linjoja vasemmiston ja oikeiston välillä. Irtikytkeytyminen Venäjästä on lisännyt nyt entisestään painetta panostaa ilmastoinvestointeihin, Ronkainen muistuttaa. – Twiitistä noussut laaja keskustelu ilmensi sitä, että rahapolitiikka kiinnostaa ja sen ideoista ja paradigmoista käydään suurta kamppailua, Ronkainen kommentoi. Myös taloudellinen suurvaltakilpailu vaikuttaa Suomeenkin niin, että paineet uusiin yritys tukiin kasvavat. Ulkoisia paineita menolisäyksille Vaikka talouskuri on jälleen keskeinen vaaliteema, jota oikeistopuolueiden lisäksi varsinkin media nostaa näkyvästi esiin, tilanne on muutoin varsin erilainen kuin vuonna 2015, Ronkainen vertaa. On vaikea nähdä, miten mikään hallitus, oli se oikeistolainen tai vasemmistolainen, pystyisi pysäyttämään tämän kehityksen, koska se on täysin meistä riippumatonta, Ronkainen sanoo. Tässä valossa pelkkä velka-asteeseen tuijottaminen ei anna oikeaa kuvaa asioista. Kun kokoomuslaiset puhuvat vaikeiden päätösten tarpeesta, he siis tarkoittavat vaikeita päätöksiä erityisesti pienituloisille, mutta ei pääosin hyvätuloisille omille kannattajilleen. – Koronapandemian vaikutukset, sota Ukrainassa, Venäjä-pakotteiden seuraukset Euroopan energiamarkkinoilla, elintason lasku inflaation ja koronnostojen seurauksena, Ronkainen listaa ajankohtaisia taustatekijöitä. – Taloudellista epävarmuutta, joka näkyy konkreettisesti jo kukkarossa, on nyt enemmän. Yhdysvalloissa on tehty laki, jonka nojalla tuetaan maassa tapahtuvia ympäristöinvestointeja erilaisilla tuilla ja verohelpotuksilla. – Vierastan sitä, että katsotaan vain yhtä numeroa, kuten velan suhdetta bruttokansantuotteeseen. Suomessa vaalitaan mennyttä Ronkainen itse joutui myrskyn silmään viime syksynä, kun pääministeri Sanna Marin siteerasi twiitissään hänen kolumniaan, jossa hän kritisoi EKP:n koronnostoja ylireagoinniksi. 3 kaa. – On rakenteellisesti erittäin suuret paineet julkisten menojen kasvattamiselle. – Se on pysyvien hyvien nousukausien ajattelua, jossa keskeinen ongelma oli, ettei talous ylikuumenisi. Suomen eduskunnan vaikutusvalta EKP:n rahapolitiikkaan tarkoittaa käytännössä Suomen Pankin johtajan nimittämistä, mutta finanssipolitiikan lisäksi siitäkin on Ronkaisen mukaan tärkeää käydä keskustelua eduskuntavaalien yhteydessä. Talouslinja muuttunut EU:ssa Ronkainen kuvaa nykyistä tilannetta monikriisiksi. – EU-komissio on esimerkiksi muuttamassa valtiontukisäännöksiä niin, että EU-maat saavat tukea omia alojaan enemmän, jotta esimerkiksi vihreitä investointeja ei ala siirtyä Yhdysvaltoihin. EU:ssakin on tapahtunut isoja talouspoliittisia muutoksia. Nykyiseen tilanteeseen liittyy vahvasti myös tarve nopeisiin ilmastotoimiin ja ekologiseen siirtymään. Myös rahapolitiikassa on alettu kyseenalaistaa Euroopan keskuspankin kahden prosentin inflaatiotavoitetta. EU-komissio on arvioinut investointitarpeen suureksi. Huolimatta tiukan budjettikurin vaatimuksistaan kokoomus esittää ansiotuloverotuksen alentamista kaikissa tuloluokissa, mikä vähentää valtion tuloja. – Uudessa tilanteessa paluu vanhoihin tiukkoihin talouspolitiikan ja rahapolitiikan sääntöihin voi johtaa suuriin virheisiin ja hyvin tuhoisaan politiikkaan, Ronkainen varoittaa. Julkista puolta tarvitaan vetoapuna. Ei siitä voi paljon päätellä talouden tilasta tai siitä, miten se on varautunut monikriisiin vastaamiseen. – Ilmastopolitiikan suhteen EU-komissio arvioi jo ennen Ukrainan sotaa, että vuosittain tarvitaan jatkuvasti yli 500 miljardia euroa julkisia ja yksityisiä investointeja seuraavan kymmenen vuoden ajan, jotta EU saavuttaa omat ympäristötavoitteensa. – Mutta eiväthän valmiiksi hyvävaraiset ihmiset kannustimia tarvitse, joten kyseessä on heille annettu kädenojennus, Ronkainen toteaa. Koronapandemian yhteydessä otettiin ensimmäistä kertaa yhteisvelkaa, ja nyt puhutaan jo uudesta velasta Venäjän energiasta irtaantumisen vuoksi. Sääntökehikkoa, jossa valtioiden budjettivaje on rajattu 3 prosenttiin ja velkaantuminen 60 prosenttiin bruttokansantuotteesta, ollaan uudistamassa. Nykyisessä monikriisissä, johon liittyy energiakriisi, ilmastonmuutos, inflaatio ja geopoliittinen myllerrys, koordinaatiota täytyy olla enemmän
3 1 Teksti Tuula KärKi Kuvat Emma GrönqvisT minisTEri ETsii viisasTEn KivEä Sosiaalija terveysministeri Hanna Sarkkinen listaa keinoja voittaa väestörakenteen muutoksen aiheuttamia ongelmia.
Ilman sitä tilanne olisi paljon vaikeampi, Sarkkinen sanoo. Jo nyt hyvin koulutetut voivat valita, minne menevät tilanteessa, jossa työvoimapula ja ikärakenteen muutos ovat haasteena lähes kaikkialla Euroopassa. Se on yli vuosikymmenten prosessi ja liittyy pitkälti ihmisten perheellistymisvalintoihin, Sarkkinen pohtii. Samaan aikaan vaivat ja ongelmat pahenevat, ja lopulta ollaan erikoissairaanhoidon. Lisäksi pitäisi kehittää johtamista. Voimme pyrkiä vähentämään palvelujen tarpeen kasvua panostamalla terveyden edistämiseen, Sarkkinen sanoo. – Tarkoituksenmukainen työnjako sekä soteammattien sisällä että tukipalveluiden välillä pitäisi varmistaa. Siksi meillä pitäisi rakentaa ihmisläheisesti maahanmuuttoprosessia ja siihen liittyviä palveluja. – Onhan tämä toisaalta maailman onnellisin maa. – Palvelujen tarve kasvaa, kun varsinkin yli 80-vuotiaiden määrä kasvaa. Ja ihmiset ovat henkisestikin huonommassa kunnossa sekä aiempaa sairaampia juuri hoitovelan vuoksi. Opiskelemaan tulevat pitäisi saada jäämään tänne. – Ensiksikin pitää kouluttaa riittävästi hoitajia ja muita soteammattilaisia, Sarkkinen sanoo. Miksi kukaan haluaisi tulla kylmään ja kalseaan Suomeen. Mutta olemme väestön ikääntymisessä erittäin vaikeassa tilanteessa. Mutta siihen voi vaikuttaa vain rajallisesti. – Ihmiset pitäisi hoitaa ja palvella oikea-aikaisesti ja mahdollisimman kokonaisvaltaisesti, jolloin voi olla, että tarvitaan vähemmän hoitamista. Onkin välttämätöntä panostaa sotehenkilöstön työehtoihin ja työhyvinvointiin. Sarkkinen puhuu paremmin tekemisestä, prosessien kehittämisestä ja oikea-aikaisuudesta. – Mutta sitä pitää pystyä yhä kasvattamaan. Ei ole varaa syrjiä myöskään työkykyrajoitteisia tai niitä, joilla on ei-suomalainen sukunimi. Se alkaa nyt purkautua ja kuormittaa sosiaalija terveydenhuoltoa, hän sanoo. Oman mausteensa vyyhteen tuovat koronapandemian osaltaan aiheuttamat hoitojonot. – Ja ihmiset uskaltautuisivat perheellistyä, jos sellainen toive on. – Viime vuosina on keskitytty niin paljon koronan hoitoon, että on syntynyt iso hoitoja palveluvelka. Joka tapauksessa kuitenkin tarvitaan lisää hoito henkilökuntaa. Humanitäärisestä syystä tulevat pitäisi pystyä työllistämään ja integroimaan yhteiskuntaan. – Ikäsyrjintä ei ole oikein eikä meillä ole varaa siihen. Rakenteellisia esteitä voitaisiin korjata poliittisilla päätöksillä. Tästä löytyisi iso potentiaali niin sotesektorille kuin laajemmin yhteiskunnassa. Mutta kenelläkään ei ole tähän taikalääkettä. – Maahanmuutto on yksi keskeinen keino. – Mutta on myös tunnustettava, että koulutetulla väestöllä on varaa valita. Pääministeri Sanna Marinin hallitus onkin lisännyt aloituspaikkoja. Maahanmuuton ohella työvoiman saatavuutta helpottaisi se, että ihmiset olisivat terveitä ja pääsisivät töihin sekä jaksaisivat olla töissä. Ihmiset äänestävät jaloillaan, jos eivät viihdy työssään. Pitää alkaa arvostaa kokeneitakin työntekijöitä. Työikäisen väestön määrä vähenee, ja ikääntyminen koskee myös terveydenhuollon henkilöstöä. Lisää maahanmuuttoa Maahanmuutosta voisi löytyä osaratkaisu. Palvelut kustannetaan verorahoilla Myös tuottavuuteen tulee kiinnittää huomiota. – Samaan aikaan hoitohenkilökunta on väsynyttä ja kyllästynyttä. – Yksi on tuloraja, joka on niin suuri, etteivät ihmiset pysty tuomaan perhettään tänne. – Jos pystyisimme enemmän hyödyntämään muiden kuin hoitoalan ammattilaisten osaamista, pystyisimme vapauttamaan sotealan työvoimaa hoitoja asiakastyöhön, eli siihen, mihin ihmiset on koulutettu. Toiseksi työnjakoon pitää puuttua. Ministeri arvioi, että yksi lääke työvoimapulaan on ikäsyrjinnän lopettaminen. Jos ihmiset eivät saa palvelua, eivät osaa hakea sitä tai joutuvat jonottamaan, syntyy häiriökysyntää, kun joka paikasta haetaan palvelua eikä sitä saa oikein mistään. Lisäksi meillä on paljon byrokraattisia esteitä, jotka pitäisi purkaa. Yhä lisää koulutusta Vaikka väestö vähenee, palvelun tarve ei vähene. Ei ole tehokasta, että esimerkiksi lääkäri käyttää työaikaa sihteerin töihin tai hoitaja siivoaa, ministeri toteaa. Se ei ole omiaan sitouttamaan työntekijöitä alalle tai lisäämään työviihtyvyyttä. – Väestön rakenteen vinoumaa voi pyrkiä lieventämään, ja siihen voi sopeutua. Täällä voi kasvattaa ja kouluttaa lapsensa ilman valtavia maksuja, Sarkkinen sanoo. – Eliniän piteneminen on hieno yhteiskunnallinen saavutus. 3 2 SoSiaalija terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas.) sanoo, että tuskin kenelläkään on viisasten kiveä, jolla ratkaista vanhenevan ja pienenevän väestön ja samaan aikaan kasvavan hoivan tarpeen ongelma työvoimapulan aikana. On turvallista, vakaata ja väljää. – On toki hyvääkin johtamista, mutta sotealalta kuulee paljon vanhanaikaisesta johtamisesta ja hierarkkisesta kulttuurista. Harva jää maahan pysyvästi, jollei saa perhettään luokseen
Ei voi sanoa samaan aikaan, että verot alas ja lisää rahaa ja palkkaa sosiaalija terveyssektorille. ”Ikääntyminenkoskee myösterveydenhuollon henkilöstöä.”. Työvoimapulaa syrjemmilläkin seuduilla Sarkkinen haluaa olla toiveikas alueellisen tasaarvon suhteen. – Mistään muualta ei tähän tule rahaa. Samalla käytettäisiin arvokasta raaka-ainetta myös ympäristön kannalta tehokkaammalla tavalla. Semmoista lisä rahaa ei saada muualta kuin veroista. – Ennen oli hokema, ettei syrjemmillä alueilla ole töitä. Lisäksi liikenneyhteyksien pitää toimia Elinkeinopolitiikan suuri haaste puolestaan on jalostusasteen nostaminen. Vasemmistoliiton mielestä sotepalvelujen rahoitusta täytyy vahvistaa. Pitäisi pystyä parempaan, että Suomeen jäisi enemmän arvonlisää. – Pitäisi pitää yllä laajaa koulutusverkkoa, koska kuitenkin ihmiset jäävät usein opiskelupaikkakunnalle tai sen läheisyyteen. Nyt on töitä muttei aina tekijöitä. – Ettemme olisi raaka-aineaitta, jossa kaadetaan puut ja tehdään niistä vessapaperia kiinalaisille. Ministeri toteaa, että työllisyyden aluekehityksen kannalta oleellinen asia, johon valtakunnan politiikalla voidaan vaikuttaa, ovat koulutusmahdollisuudet. Toki on myös työttömyyttä eli kohtaanto-ongelma, mutta esimerkiksi Lapissa on huutava pula työntekijöistä matkailusektorilla ja teollisuudessa. muita?soteammattilaisia,. Niihin käytettävät rahat ovat pikkurahoja verrattuna sosiaalija terveydenhuollon rahoihin. – Me käytämme vähemmän rahaa sotepalveluihin kuin muut Pohjoismaat ja se näkyy niin palveluissa kuin työntekijöille. Tämä luo mahdollisuuksia, mutta olennaista on, saadaanko sinne työvoimaa ja jäävätkö ihmiset sinne. Hanna?Sarkkinen?sanoo. – Jos uskoo, että maahanmuutosta ja kehitysyhteistyörahoista löytyy varat soten rahoitukseen, ei tunne mittakaavaeroja. 3 3 kalliiden palvelujen piirissä, ministeri kuvailee. – Uudet globaalitalouden trendit kuten vihreä siirtymä ja uusiutuva energia sekä teollisuuden rakennemuutos luovat valtavasti mahdollisuuksia pohjoiseen Suomeen ja laajemminkin ruuhkaSuomen ulkopuolelle. – Tämä kytkeytyy kysymykseen, paljonko haluamme kansantaloutena käyttää rahaa sosiaalija terveyspalveluihin, Sarkkinen toteaa. Lisäksi on oltava riittävä rahoitus. Hän toivoo, että oltaisiin rehellisiä sen suhteen, että jos halutaan käyttää enemmän rahaa sosiaalija terveyspalveluihin, siihen tarvitaan verorahoja. Se on täysin mahdoton yhtälö. n –?Ensiksikin?pitää?kouluttaa?riittävästi?hoitajia?ja. – Jos haluamme pitää huolta siitä, että kaikki suomalaiset saavat ansaitsemansa hoidon ja ikäihmiset hoidetaan arvokkaasti, ei voida alentaa veroja
Vasemmiston ehdokkaat eduskuntaan ilmoitus
/ Valt. ilmoitus | UUdenmaan vaalipiiri Heli ahjoniemi Sairaanhoitaja moussa ahmad Asiantuntija valtteri ahokas Valtiotieteen opiskelija Birgit aittakumpu Q-teatterin toiminnanjohtaja Shamsul alam Kaupunginvaltuutettu ja oikeustieteiden opiskelija Gashaw Bibani Terveydenedistäjä, työvalmentaja ralf Björklund Tuotantojohtaja ava dahlvik Opiskelija Funda demiri Lähihoitaja Birgitta Gran Pol. kand. kand petra Haapa-aro Lähihoitaja, lähiesimies Jari Jääskeläinen Luottamusmies anu Karvinen Toiminnanjohtaja Olli Kouvalainen Huoltoteknikko leo Kylätasku Muusikko, soitonopettaja pia lohikoski Kansanedustaja Hanna nevantausta Myyjä Chau nguyen Järjestötoimitsija neea nukarinen Sosiaaliohjaaja elina nykyri FM, tutkija petteri pavas (sit.) DI Sara pekonen Sosionomi nelli piikkilä Product Owner / insinööri Tyrni rankka Tarjoilija, lukio-opiskelija elina rodriguez Eläinpoliittinen asiantuntija Jan rundt Administrativ teamledare Juho Salmi Palvelupäällikkö Jussi Saramo Kansanedustaja mikael Söderström Socionom, sosionomi liisa Tamminen Pääluottamusmies, varastotyöntekijä lotta vainiola Sosiaalialan ohjaaja matti vesa volanen Emeritustutkija, psykologian tohtori vertti värekoski Asuntosihteeri Jonna Weckström Lähihoitaja Katja Ylisiurua Valmennusja markkinointijohtaja, yrittäjä
ilmoitus | Helsingin vaalipiiri noora laak Arkkitehti alpo aaltokoski (sit.) Koreografi, taiteellinen johtaja Zahra abdulla Kätilö rahim alizada Liiketalouden opiskelija annuska Dal Maso Kohtaavan työn päällikkö Mia Haglund Generalsekreterare Toivo Haimi Toimittaja Titta Hiltunen Vaikuttamisen asiantuntija veronika Honkasalo Kansanedustaja Kaarle Hurtig (sit.) Yrittäjä, toimittaja antti Kaajakari Sosiaaliohjaaja Maija Karhunen Projektijohtaja Mai Kivelä Kansanedustaja Markku Kivinen Emeritusprofessori Minja Koskela Musiikin tohtori anna lemström Opetusministerin erityisavustaja ajak Majok Tanssitaiteilija petra Malin Sosiaalija terveysministerin erityisavustaja Tuomas nevanlinna Kirjoittaja, suomentaja riku nieminen Teatteritaiteen maisteri, yrittäjä suldaan said ahmed Kansanedustaja sami säynevirta Järjestöpäällikkö pinja vuorinen Vasemmistonuorten puheenjohtaja KaiKille, ei harvoille
ilmoitus | KaaKKois-suomen vaalipiiri | KesKi-suomen vaalipiiri esa annala Lähihoitaja mika Byman Pääluottamusmies sami Hjelt ICT-suunnittelja, nuorisotyöntekijä antti Hyyryläinen VTM, opettaja emmi inberg Opiskelija saara Joronen Psykoterapeutti piia Kleimola Teatteritoimija Heli Koponen Kääntäjä ekaterina marova Taloushallinnon asiantuntija Joona mielonen Elokuvatyöntekijä Juuso mustonen Vaalikoordinaattori risto mykkänen Lähihoitaja sanna-maarit niemelä Ammatillinen ohjaaja arja TauriaHuttunen Nuorisotyönohjaaja Heidi vättö Maalari paul abbey Suunnittelija akseli ekola Opiskelija Hannu Glad Kirvesmies irma Hirsjärvi FT, tutkija sirkku ingervo Erityisopettaja ahti Järvinen Peltiseppä Tiina Kontio Laitoshuoltaja matleena Käppi Biologian opiskelija sirpa martins Vanhustyöntekijä oskari rantala Väitöskirjatutkija simo rantanen Sovellusasiantuntija iida rantanen Yrittäjä ira vainikainen Aluekoordinaattori Hanna Ylläsjärvi-Kuitunen Asiantuntija RAUHANTYÖ ON TEKOJA
ilmoitus | Varsinais-suomen Vaalipiiri | satakunnan Vaalipiiri li andersson Kansanedustaja emma andersson Studerande, aktivist paco Diop Varhaiskasvatuksen opettaja martti ervasti Pääluottamusmies timo Furuholm Sosiaalitieteiden opiskelija katri kapanen Vastaava perheohjaaja sara koiranen Kaupunginvaltuutettu, FM maarit koivisto Erikoistuva lääkäri lotta laaksonen Yrittäjä, ympäristöneuvoja emma lindqvist Digitaalisen markkinoinnin konsultti timo lähteenmäki Historian ja yhteiskuntaopin lehtori Jenni päätalo Lähihoitaja, pääluottamusmies reima rantanen Muurari Jarno silvonen Moniosaaja abdullahi sultan Toiminnanjohtaja, erityisnuorisotyöntekijä mervi uusitaloHeikkinen Luokanopettaja Johannes Yrttiaho Kansanedustaja mika aho Hoitoja kasvatustyön ohjaaja saana Hannula Röntgenhoitaja lotta Hatakka Pappi Jukka Heinonen Eläkeläinen Jaakko Jäntti Graafinen suunnittelija Jenni Jäntti Opiskelija mikko kaunisto Kirvesmies Janne koivisto Prosessityöntekijä, pääluottamusmies sanna nylander Lähihoitaja raisa ranta Toiminnanjohtaja eero rantala Prosessinhoitaja, luottamusmies petri salminen Työsuojeluvaltuutettu milka tommila Koordinaattori rami Virtanen Turvahenkilö HYVÄÄ TYÖTÄ KAIKILLE
ilmoitus | Pirkanmaan vaaliPiiri | Hämeen vaaliPiiri katariina aakus Ylioppilas mikko aaltonen Rahoitusja kehittämispäällikkö Teija Hautanen Sosiaalityöntekijä Selmi Holopainen Opetusministerin erityisavustaja Toni ilmaniemi Anestesiahoitaja anna kontula Kansanedustaja Satu kosola Palveluneuvoja katja kotalampi Jätevesiasiantuntija aki leppänen Pääluottamusmies mari lind Varhaiskasvatuksen lastenhoitaja lauri lindén Opiskelija mirka löf Sairaanhoitaja minna minkkinen Sosionomi aapo niemi Pääluottamusmies anne nyman Myyjä, luottamusmies virva-mari rask Koneenasentaja leena Saarela Sairaanhoitaja liban Sheikh Ammattiliiton asiantuntija Sohvi Sirkesalo Lehtori esko Turunen (sit.) Matematiikan professori Sari auvinen Sairaanhoitaja Pirkko Juurus Sosionomi Tarja kirkkolaHelenius Teknisen toimen sihteeri Jussi kulonen Veroasiantuntija anna kaisa kupiainen Proviisori elisa lientola Kuvataiteilija katri marttila Taksinja linjaautonkuljettaja, lähihoitaja aino-kaisa Pekonen Kansanedustaja Harri Pikkarainen Ylilääkäri nina Päivärinta Trukinkuljettaja Oskari Päätalo Opiskelija aapo reima Opiskelija Hannu Siivonen Luontoyrittäjä Satu viksten Sosiaalityöntekijä
Kinnari eläkeläinen, merkonomi petteri lehtola työpajapäällikkö. ilmoitus | Vaasan Vaalipiiri | saVo-Karjalan Vaalipiiri Hannu aho Elementtiasentaja Dan Bäckman Sakkunnig ari Elomaa Lähihoitaja Teuvo Herranen Geologi jussi-Matti Hilli Tuotantotyöntekijä noora jussila Kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja Virpi Karhu Kehittäjäsosiaaliohjaaja antti Knuuttila Työnjohtaja saana lind Konservaattori, byggnadsvårdare Teija löfholm Metallityöntekijä Harri Moisio Eläkeläinen roy pietilä Projektkoordinator, hankekoordinaattori siv Ågren (sit.) Anstaltsvårdare, laitoshuoltaja Kalle Kurkinen Graafikko adam al-sawad Yrittäjä leena Heikkinen Kunnossapitotyöntekijä Maura Häkki Yhteiskuntatieteiden opiskelija Heikki Korppi Ensihoitaja Maija Kuivalainen Opiskelija niina laitinen Varasto-ja logistiikkaoperaattori sakari laitinen Työsuojeluvaltuutettu Markku Maasilta Näyttelijä ilkka Malinen Eläkeläinen laura Meriluoto Järjestöasiantuntija Tiina niskanen Lääkäri rauno pikkarainen Palomies juha pitkänen Ensihoitaja Matti semi Kansanedustaja petteri Tahvanainen Kirvesmies raimo o
ilmoitus | Oulun vaalipiiri | lapin vaalipiiri Juhani Hiltunen Toimittaja pekka Honkanen Lääkäri Mari ikonen Ammattiliittotyöntekijä Toni Keränen Nosturinkuljettaja piia Kilpeläinen-Tuoma Perusopetuksen jalukionrehtori Mikko Koivulehto Ammatillinen ohjaaja Jarkko Kotilaine Palvelusuunnittelija albana Mustafi Yrittäjä lalli Mustakallio Muusikko aki nevalainen Porotalousyrittäjä Tiina Outila Sosiaalityöntekijä Jonna parviainen Sairaanhoitaja vesa puuronen Professori Henri ramberg Palveluasiantuntija Katja Hänninen Kansanedustaja Jessi Jokelainen Aineenopettaja Jouni Jussinniemi Pääluottamusmies Taija Jyrkäs Taide-ja kulttuurialan tuottaja Saara Karjalainen Sairaanhoitaja Olli Kohonen Sairaanhoitaja Juha Kortelainen Puuseppä Merja Kyllönen Kansanedustaja Jaakko latvanlehto Kirvesmies Juha-Matti Mustonen Aluevaltuustoryhmän avustaja pasi niiranen Varastotyöntekijä Silvo nybacka Lähihoitaja Mikko raudaskoski Erityisopettaja Suvi röntynen Ravintolapäällikkö Hanna Sarkkinen Sosiaali-ja terveysministeri antti Tihinen Tehdastyöläinen Carolyn Tourunen Alue-jajärjestöasiantuntija Matti luonuansuu Korvaus- neuvoja
4 2 pintaa syvemmältä SillanrakennuSta tanSaniaSSa Presidentti Samia Suluhu päästi teiniäidit takaisin kouluun ja neuvottelee opposition kanssa poliittisista uudistuksista. Tänä päivänä Mama Samia on supersuosittu tansanialaisten keskuudessa. Siinä sivussa hän kielsi kaikki kriittiset mediat ja vangitutti oppositiojohtajat, jollei heitä hakattu sairaalakuntoon tai yritetty murhata. John Magufuli oli Tansanian edellinen presidentti, joka halusi kehittää maata rakennuttamalla teitä, siltoja, bussiterminaaleja ja satamia. Sitä ennen hän toimi diktaattori Magufulin uskollisena varapresidenttinä viiden vuoden ajan ilman juuri minkäänlaista todellista päätösvaltaa. Samia Suluhu antoi tammikuussa puolueille jälleen luvan järjestää joukkokokouksia kumoten näin presidentti Magufulin määräyksen, jolla poliittisten puolueiden kokoontumiset kiellettiin vuonna 2016. Hän on uskollisesti jatkanut teiden ja siltojen rakentamista ja muita infrastruktuurihankkeita, mutta sen lisäksi hän on panostanut myös sosiaaliseen kehitykseen, pyrkinyt rakentamaan sovintoa maan kaikkien poliittisten puolueiden kanssa ja yrittänyt parantaa Tansaniasta saatua kuvaa ulkomailla. ensimmäiseT moneen vuoteen pidetyt opposition joukkokokoukset sujuivat rauhallisesti. Hänen kotiinpaluutaan edelsivät kuu. Magufulin mielestä tansanialaisten tuli keskittyä työntekoon eikä käyttää aikaansa turhanpäiväiseen politikointiin. Taksikuski kutsuu ensimmäistä siltaa presidentti Magufulin sillaksi ja toista Mama Samian sillaksi. Opposition poliitikot kiittivät presidentti Samia Suluhua tämän sovinnon elkeistä ja ilmoittivat, että heidän tavoitteenaan olisi laatia maalle uusi perustuslaki ja muodostaa seuraava hallitus vuonna 2025. lenTokenTälle johTava tie oli edellisellä viikolla täysin tukossa, kun oppositiojohtaja Tundu Lissu palasi kotimaahan ensimmäisen kerran yli kahteen vuoteen. Tuhannet ihmiset kerääntyivät tien varteen vastaanottamaan oppositiojohtajaa. Toiset ajoivat moottoripyörillä ja pikkubusseilla tervetuliaissaattueessa toitottaen äänitorvea ja heiluttaen Chadema-puolueen sinipunavalkoisia lippuja. Ihmisoikeusjuristi Tundu Lissu oli Chademapuolueen presidenttiehdokas Tansanian edellisissä vaaleissa. Samia Suluhusta tuli Tansanian ensimmäinen naispuolinen presidentti kaksi vuotta sitten, kun hänen edeltäjänsä kuoli koronaan. Mama Samia on puolestaan maan nykyisen presidentin Samia Suluhun kutsumanimi kansan suussa. Teksti Peik JohanSSon Kuva tanSanian PreSidentinkanSlia TuTTu TaksinkuljeTTaja on tyytyväinen, kun Dar es Salaamin lentokentälle johtavalla tiellä ei ole tällä kertaa ollenkaan ruuhkaa – kiitos uusien ylikulkusiltojen, joiden ansiosta pahimmista liikenteen pullonkauloista on päästy tällä ulosmenoväylällä pitkälti eroon
Lissu joutui murhayrityksen kohteeksi vuonna 2017 ja pakeni maasta ensin Keniaan ja sieltä Brysseliin. CCM on hallinnut Tansaniaa 1970-luvulta asti ja sitäkin ennen toisella nimellä. Ensimmäinen vuosi meni lähinnä koronan taltuttamisessa ja talouden kohentamisessa. Monet kertovat myös maksavansa nyt mielellään veroja, sillä ensimmäistä kertaa voi nähdä rahojen menevän oikeisiin tarkoituksiin. Suluhu otti tv-kameroiden edessä koronarokotteen ja määräsi maahan kunnolliset turvatoimet. Hän esiintyi myös omana itsenään elokuvassa, jossa hän vei kuuluisan yhdysvaltalaisen matkailutoimittajan safarille Serengetin kansallispuistoon ja kalastamaan kotivesilleen Sansibariin. Samia Suluhulla on ollut kova työ purkaa Magufulin valtakauden ylilyöntejä ja mielivaltaisuuksia suututtamatta samalla liikaa valtapuolueen konservatiiveja. Suluhun valtakaudella minimipalkkoja on nostettu ja budjettivaroja on lisätty maatalouden edistämiseen, koulujen ja terveyspalvelujen parantamiseen ja työpaikkojen luomiseen nuorille. PreSidentti on pelannut korttinsa oikein, sillä tansanialaisten luottamus yhteiskuntaan on parantunut. Vaikka presidentti Suluhu on suosittu, monien usko hallitsevaan CCM-puolueeseen on mennyttä. Vuoden 2021 lopussa Suluhu antoi maan tuhansille teiniäideille mahdollisuuden palata takaisin kouluun. Tansanian vuoden 2020 vaalit olivat demokraattisten vaalien irvikuva. Presidentti Magufuli sai etukäteen sovitun tuloksen mukaisesti 85 prosenttia äänistä ja hallitseva Vallankumouksen puolue CCM 97 prosenttia kansanedustajan paikoista. Realistit kuitenkin muistuttavat, että pysyvät muutokset ovat hitaita ja puolueella on edelleen keinot pysyä vallassa yli seuraavien vaalien. n Tansanian presidentti Samia Suluhu osallistui paikallisen naistenjärjestön uusien toimitilojen avajaisiin Sansibarissa.. Politiikantutkijat ja järjestöihmiset puhuvat innoissaan tulossa olevista poliittisista uudistuksista, joista parhaillaan neuvotellaan hallituksen ja opposition kesken. 4 3 kausia kestäneet salaiset neuvottelut hallituksen ja opposition edustajien välillä. Syksyllä 2020 pidettyjen vaalien jälkeen hän joutui lähtemään maasta toisen kerran, kun kaikki muut oppositiojohtajat vangittiin tekaistuilla syytteillä terrorismista. Turistit ovat vähitellen löytämässä takaisin Tansaniaan, ja ulkomaiset investoinnit ovat lisääntyneet Magufulin kauden pohjalukemista. Vuosi sitten Suluhu palautti toimiluvan Magufulin valtakauden aikana kielletyille sanomalehdille. Viime vuoden puolella Suluhu julkisti myös poliittisia uudistuksia koskevan selvityksen, jossa esitettiin poliittisten puolueiden kokoontumisten sallimista ja hallituksesta riippumattoman uuden vaalikomission perustamista. Magufuli oli aiemmin kieltänyt raskaaksi tulleiden tyttöjen koulunkäynnin rangaistuksena heidän moraalittomuudestaan. Magufuli oli kiistänyt koronan olemassaolon ja pitänyt sitä länsimaiden salajuonena
Yhtiöt suostuivat vaatimukseen. Modi joutui Gujaratin tapahtumien vuoksi matkustuskieltoon Britanniassa, useissa EU-maissa ja Yhdysvalloissa. Yhdysvallatkin päästi Modin maahan tämän noustua ensimmäistä kertaa koko Intian pääministeriksi vuonna 2014. Modi esiintyy kansainvälisesti dynaamisen uuden Intian edustajana, mutta kotimaassa hän hyötyy maineestaan kovana muslimien kurittajana. BBC:n dokumentissa uutta oli paljastus Britannian hallituksen vuoden 2002 salaisesta raportista, jonka mukaan Modi oli suoraan vastuussa luoden ”rankaisemattomuuden ilmapiirin” tilanteelle, jossa oli ”kaikki etnisen puhdistuksen tunnusmerkit”. Teksti arto Huovinen Britannian yleisradioyhtiö BBC esitti tammikuun lopulla kotimaassaan dokumentin India: The Modi Question. Modin on syytetty ummistaneen silmänsä ja jopa hiljaisesti tukeneen riehuvia hinduja. Intian tiedotusministeriön lausunnon mukaan BBC:n dokumentti on ”kolonialistisen ajattelutavan” leimaamaa ”vihamielistä propagandaa ja intianvastaista roskaa”. Modin noustessa politiikassa Britannia ja EU purkivat kiellon 2013. Joka tapauksessa poliisi katsoi tilannetta pitkään sivusta. Gujaratissa alkoi monta päivää jatkunut vaino, joissa poltettiin elävältä, surmattiin ja raiskattiin muslimeja. 59 ihmistä kuoli. Samalla nousivat jälleen esiin kysymykset BJP:n ja Modin suhteista hindujen äärijärjestöihin kuten fasistiseksi luonnehdittuun, miljoonien jäsenten RSS:ään (Rashtriya Swayamsevak Sangh). 4 4 Modi Murentaa intian deMokratiaa Intia on askel askeleelta kulkemassa Turkin ja Unkarin viitoittamaa oikeisto nationalistisen yksinvaltaisuuden polkua. Modi sai toisen kauden pääministerinä vuoden 2019 vaaleissa hänen hindunationalistisen BJPpuolueensa voitettua vaalit entistä suuremmalla enemmistöllä. Dokumenttia ei ollut edes tarkoitus esittää Intiassa, mutta katkelmia siitä levisi sosiaalisen median kautta. Syytä tapahtuneeseen ei vieläkään tiedetä varmasti, mutta myöhempien tutkimusten mukaan se oli lähes varmasti onnettomuus. Kehitys muistuttaa hyvin paljon Unkarin ja Turkin marssia kohti yksinvaltaista oikeistonationalismia. New Delhin Nehru-yliopistossa katkaistiin sähköt ja internet, mutta opiskelijat katsoivat dokumenttia puhelimilta. Intia otti käyttöön kovat otteet. Gujaratin verilöyly 2002 Helmikuussa 2002 Narendra Modi oli ollut vasta joitakin kuukausia Gujaratin osavaltion pääministerinä, kun hindupyhiinvaeltajia kuljettanut juna syttyi tuleen. Vähintään tuhat ihmistä kuoli ja 150 000 joutui kodittomiksi. Korkein oikeus pani pisteen Modiin kohdistuneille tutkinnoille vuonna 2012, kun sen nimittämä tutkimusryhmä totesi, ettei näyttö riitä Modin asettamiselle syytteeseen. Väkivalta muslimeja kohtaan on lisääntynyt, ja se jää usein rankaisematta.Vuonna 2019 parlamentti hyväksyi uuden kansalaisuuslain, jossa luvataan vainotuille Pakistanin, Bangladeshin ja Afganistanin hinduille, sikheille, buddhalaisille, jainalaisille, parsilaisille ja kristityille Intian kansalaisuus – mutta ei siis vainotuille muslimeille. Viranomaiset pidättivät heitä ja takavarikoivat tietokoneita. Ihmisoikeudet heikentyneet Modi on pikku hiljaa kiristänyt otetta. Kaksi vuotta sitten säädetyn lain nojalla viranomaiset voivat rajoittaa tiedonkulkua ”hätätilan oloissa”. Samana vuonna poistettiin autonomia muslimienemmistöiseltä Kašmirilta ja hajotettiin osa valtio kahtia.. Modi kuitenkin syytti tuoreeltaan siitä muslimeja. Silti opiskelijat useissa yliopistoissa näyttivät tallentamiaan pätkiä. BBC:n dokumentti palautti ikävästi mieleen Modin pahimmillaan. Siinä käsiteltiin muun muassa Gujaratin silloisen osavaltiopääministerin Narendra Modin roolia vuoden 2002 joukkomurhissa. Tiedotusministeriö määräsikin Twitterin ja Youtuben sulkemaan tilit, joilla katkelmia oli esitetty
Hallitus on heikentänyt sananvapautta ja lisännyt poikkeusvaltuuksien sekä terrorismilakien käyttöä toisinajattelua vastaan. Syyskuussa Modi saa paistatella parrasvaloissa, kun G20-maiden huippukokous järjestetään Delhissä. 4 5 Intian pääministeri Narendra Modi tarkastelemassa moottoritien rakennussuunnitelmia helmikuussa. Price sanoi, ettei hän tunne dokumenttia, mutta sen sijaan ”tiedän oikein hyvin sen, miten yhteiset arvot yhdistävät Yhdysvallat ja Intian kahdeksi kukoistavaksi ja vahvaksi demokratiaksi”. Skandaali tuskin riittää kaatamaan kannattajien kuvaa Modin korruptoitumattomuudesta. Askeleena siihen olisi korkeimman oikeuden tuomarien nimityksen alistaminen hallitukselle, mitä Modi yritti jo 2015. Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapausindeksissä Intia on pudonnut sijalle 150 kaikkiaan 180 maan joukossa. Länsimaat katsovat Modin toimintaa läpi sormien, kun ne haluavat Intiasta vastapainoa Kiinalle. Kun Egyptin yksinvaltias Abdel Fattah al-Sisi oli tammikuussa Modin vieraana, Amnesty syytti kumpaakin maata ihmisoikeuksien puolustajien, poliittisten vastustajien, juristien, tutkijoiden ja opiskelijoiden alistamisesta mielivaltaisille pidätyksille sekä muulle häirinnälle ja painostukselle. n Kriittinendokumentti kiellettiinhätätilalailla. Modin uskotaan vaalien jälkeen aikovan muuttaa perustuslaissa Intian maallisesta valtiosta hinduvaltioksi. Tällä hetkellä Modin mahdollisuudet voittaa myös ensi vuoden vaalit näyttävät hyviltä. Le h tik u va /a FP Ph O tO /in d ia n Pr es s in FO r m at iO n B u r ea u (P iB ). BJP-puolueen hinduideologia on sen mukaan tunkeutunut myös oikeuslaitokseen ja Intian ihmisoikeuskomissioon. Intia on tänä vuonna nousemassa Kiinan ohi maailman runsasväkisimmäksi valtioksi. Perustuslaissa hinduvaltioksi. Asennetta kuvastaa Yhdysvaltain ulkoministeriön tiedottajan Ned Pricen vastaus, kun häneltä kysyttiin BBC:n dokumentista. Adani ja Modi ovat molemmat kotoisin Gujaratista, ja heitä on pidetty läheisinä. Tammikuussa maailman sillä hetkellä kolmanneksi rikkain henkilö, intialainen Gautam Adani, joutui myrskyn silmään, kun amerikkalaisraportin mukaan hänen yhtiönsä olivat vuosikymmeniä syyllistyneet osakemanipulaatioon, rahanpesuun ja kirjanpitopetoksiin. Syrjintä ei kuitenkaan koske pelkästään muslimeja. Sen talous on maailman viidenneksi suurin. Human Rights Watchin tuoreen raportin mukaan Modin hallitus on järjestelmällisesti syrjinyt uskonnollisia ja muita vähemmistöjä
Jo nyt mepit voivat kirjata tapaamisensa velvoitteita laajemmin kaikille nähtäväksi. Politiikka perustuu luottamukseen. Korruptio vie pohjan kaikelta luottamukselta ja horjuttaa sitä myös niiden osalta, jotka ovat hoitaneet tehtäväänsä vaalien luottamusta ja noudattaen demokratian tärkeimpiä periaatteita. Korruptio on pahinta mihin luottamushenkilö voi syyllistyä. NollatoleraNssi korruptiolle. Silvia Modig Kirjoittaja on Euroopan parlamentin jäsen. Puhemies Metsola on esittänyt toimintasuunnitelman korruption kitkemiseksi, mikä on kannatettava avaus, mutta riittämätön. Kaikki minun meppinä tapaamani lobbarit löytyvät Euroopan parlamentin sivuilta löytyvästä profiilistani. Etsinnöissä löytyi 1,5 miljoonaa euroa käteistä useasta paikasta ja useammalta henkilöltä. Syytteiden mukaan kyse on vieraiden valtioiden vaikuttamisyrityksestä. Olemme purkaneet osallisten syytesuojan, ja parlamentti tekee kaikkensa auttaakseen poliisia tutkinnassa. Tarvitsemme riippumattoman eettisen lautakunnan, joka tutkii ja valvoo eettisten sääntöjen noudattamista. Se vie luottamuksen demokraattisilta instituutioilta. Belgian poliisi oli tehnyt 20 kotietsintää ympäri Brysseliä osana laajaa korruptiotutkintaa. Tutkinnassa on entisiä ja nykyisiä meppejä ja heidän avustajiaan. ilmoitus V iime joulukuussa avasin aamulla uutiset ja rauhallinen aamukahvi muuttui tunteeksi raivosta ja petetyksi tulemisesta. Se on luottamus, jonka äänestäjä vaaleissa antaa, kun hän päättää antaa ainoan äänensä juuri sinulle. Parlamentti on tarttunut toimeen. Siksi tunsin raivoa ja pettymystä niitä kollegoja kohtaan, jotka näin itsekkäällä toiminnallaan ovat vaarantaneet koko instituution luotettavuuden. Miljoonia voi palaa yhden ainoan lakiesityksen vaikuttamiseen, eikä vaikuttamisyrityksiä tehdä aina läpinäkyviksi. Brysselissä lobbaus on valtavaa ja vaikuttavaa. Lisäksi tarvitaan laajaa toimintakulttuurin muutosta ja sitoutumista läpinäkyvään toimintaan. Todellinen järkytys minulle oli se, että joukossa oli meppejä. Jos todella halutaan puuttua vaikuttamiseen ja taata tutkittuun tietoon ja avoimuuteen perustuva päätöksenteko, on koko lobbausjärjestelmä laitettava tarkasteluun ja luotava sille läpinäkyvät pelisäännöt
4 7 Mitä nyt, EU 03 dialogi Kun Yhdysvallat painaa kaasua, uhkaa EU jäädä jalkoihin. Teksti JUssi VirkkUnEn Kuvat PinJa nikki. Suomessa unionia katsotaan edelleen sisämarkkinaprojektina, kun Saksassa ja Ranskassa katse on globaalilla tasolla. Haastattelussa Eurooppa-tutkija Timo Miettinen
Taustalla on myös tietty saksalainen provinsiaalisuus. On erilaisia jakolinjoja. Suomi katsoo tätä asiaa enemmän EU-sisämarkkinoiden näkökulmasta. Ollaan kiinnostuttu omista asioista, eikä välttämättä katsota ulospäin. Mutta tämä on peliä, joka ei vaikuta todellisuudessa juurikaan Euroopan avun tehokkuuteen. Ehkä isompi kysymys on koalitioiden rakentaminen. 4 8 selin vastapainoksi on tullut kovempaa politiikkaa kannattava blokki. Nyt kun puhutaan paljon liittokansleri Olaf Scholzin kyvystä tehdä päätöksiä, pitää muistaa, että se heijastaa paljon julkista mielipidettä. Hän joutuu tulkitsemaan, mitkä saksalaisten asenteet ovat. Yhdysvaltojen huomio kun saattaa kääntyä tulevina vuosina enemmän Kiinan ja sen lähialueiden suuntaan. pitää?yllättävänä.”. Asetoimituksissa osa maista haluaa mennä nopeammin, toiset ovat varovaisempia. Meiltä ei tule kuitenkaan hirveästi omia aloitteita. Euroopan näkökulmasta riski on, että varsinkin clean tech -sektorilla, jota Yhdysvallat tukee massiivisilla verohelpotuksilla, suuri osa teollisuudesta ja sen ekosysteemeistä siirtyy Yhdysvaltoihin. Miltä tämä yhtenäisyys Euroopassa näyttää nyt. Euroopalle kävisi vähän kuin datataloudessa, jossa kaikki merkittävät jätit syntyivät Yhdysvaltoihin. Toiset maat ovat varovaisempia ja odottavat Yhdysvaltojen reaktiota. Tietyt maat haluaisivat edetä nopeammin tiettyjen asejärjestelmien, kuten hävittäjien tai pitkän kantaman ohjusten, kanssa. Yleisellä tasolla yhtenäisyys on pääosin säilynyt. Kyllä historia vaikuttaa, ja se tekee Saksasta varovaisen näissä kysymyksissä. Yhdysvallat lähtee nyt massiivisesti tukemaan aloja, jotka ovat EU:n näkökulmasta keskeisiä tulevaisuuden aloja – esimerkiksi puolijohdeja clean tech -teollisuus. Saksan Ukraina-politiikkaa on Suomessa ja muualla Euroopassa – etenkin Baltiassa ja Puolassa – kritisoitu paljon. Toki eroja näkyy yksittäisissä kysymyksissä. Tästä ei voida päätellä Unkarin haluavan Venäjän voittavan sodan. Jos vertaa muihin viimeisen kymmenen vuoden aikana koettuihin kriiseihin, Venäjän hyökkäyssota on enemmän yhdistänyt kuin erottanut eurooppalaisia maita. Saksa ja Ranska ovat löytäneet toisensa myös niin sanotun strategisen autonomian kysymyksissä. Ukrainan sota on joidenkin näkemysten mukaan kääntänyt EU:n voimasuhteita, kun Saksan ja Ranskan ak”?Kyllä?tätä?voidaan?. Suomessa siis katsotaan keskustelua siten, että tuleeko EU:sta jokin yhteisvastuullisuutta lisäävä paketti, jolle pitää sanoa kovaa ei. Tämä liittyy paljon kysymyksiin eskalaatioriskeistä ja miten tulkitaan ydinaseiden uhkaa eri maissa. Siellä nähdään tilanne niin, että EU:n perinteisesti puolustamien sääntöpohjaisten instituutioiden kuten Maailman kauppajärjestön toiminta on halvaantumassa, ja maailma on jakautumassa yhä enemmän kilpaileviin talousblokkeihin. Saksalle ja Ranskalle ei ole ongelma löysätä esimerkiksi valtiontukisääntöjä. Suomalainen keskustelu on hyvin vahvasti eurokriisin kokemuksen sävyttämää. Suomi on huolissaan siitä, että sisämarkkinoille keskeistä kilpailuperiaatetta ollaan vesittämässä joko valtiontukisääntöjä höllentämällä tai sitten luomalla erilaisia tulonsiirtomekanismeja, jotka lisäävät eurooppalaista yhteisvastuuta. Suomalaisen keskustelun erottaa Saksan ja Ranskan ajattelutavasta se, että siellä strategisen autonomian konteksti on ennen kaikkea globaali. Tämän lisäksi ovat perustuslaista tulevat rajoitteet sotilaallisen voiman käytölle. Mutta kuinka paljon politiikkaan vaikuttaa Saksan menneisyys kahden maailmansodan aiheuttajana. Ei ole mikään yllätys, että maantieteellisesti Venäjää lähempänä olevat maat pitävät asetoimituksia tärkeämpänä kuin esimerkiksi tuleva EU-puheenjohtajamaa Espanja. Saksan on nähty hidastelevan liikaa asetoimitusten suhteen. Pitää kuitenkin muistaa, että kyse ei ole mistään ”eliitin” asenteista. Heidän mielestään Euroopan tulisi vastata vahvemmin Yhdysvaltojen investointiohjelmiin. Esimerkiksi panssarivaunukysymyksessä sen oli tärkeää odottaa Yhdysvaltojen reaktiota. Saksa on varovainen sen suhteen, miten paljon se haluaa edetä yksin. Myös Unkarin toiminta on herättänyt kysymyksiä. Kuinka pitkään se on valmis tukemaan Ukrainaa ja lisäämään asetoimituksia. Se jäi ulos öljypakotteista ja viivytti viime metreille Ukrainalle myönnettyä 18 miljardin lainaohjelmaa. Otetaan vaikka asetoimitukset. Oikeastaan isoin kysymys liittyy Yhdysvaltojen antamaan tukeen. Jos ajatellaan panssarivaunukysymyksiä, vielä joulukuussa julkaistuissa mielipidekyselyissä suurempi osa saksalaisista vastusti kuin kannatti panssarivaunujen lähettämistä Ukrainaan. Kuinka paljon tässä vastakkainasettelussa on perää. Tässä tilanteessa EU:n pitää ajatella uusiksi keskeiset lähtökohtansa. Asioita katsotaan Eurooppa-tutkija Timo Miettinen, vuosi sitten puhuttiin EU:n yhtenäisestä vastauksesta Venäjän hyökkäykseen
n Timo Miettinen arvioi, että Yhdysvaltojen huomio saattaa kääntyä tulevina vuosina Ukrainasta Kiinaan ja sen lähialueille.. Olet kirjoittanut, että viime vuoden aikana EU:n päätöksentekoprosessit ovat muuttuneet aiempaa epäselvemmiksi. Eurokriisin syntyminen 2010-luvun alkupuolella teki tyhjäksi monet näistä aikeista. 4 9 tulonsiirtojen näkökulmasta. Mutta eivät muutkaan katso aina asioita tulevaisuuden näkökulmasta. Lissabonin sopimuksen vuonna 2008 piti selkeyttää EU:n päätöksentekoa ja vahvistaa toimivaltaja legitimaatiosuhteita. Sen edessä on kuitenkin uudenlaisia kriisejä, joita ei ratkaista olemassa olevilla instituutioilla. Tämä on tehnyt päätöksenteosta aiempaa sekavampaa. Myös Euroopan keskuspankin aseman vahvistuminen osto-ohjelmien myötä on monimutkaistanut lakiasäätävän ja toimeenpanevan vallan välistä eroa. Vuodessa tilanne on muuttunut niin, että nyt puhutaan jo hävittäjien toimittamisesta Ukrainaan. Unionissa oli aidosti toimivaltavajetta talouspolitiikassa, pankkien valvonnassa, kriisien hoidossa, mutta myös muuttoliikkeiden hallinnassa ja oikeusvaltioperiaatteen valvonnassa. Timo, kiitos jälleen keskustelusta. Neutraaliksi mielletyt asiantuntijainstituutiot ovat ottaneet suurempaa roolia. Onko EU:n toimissa jokin yllättänyt sinut. Silloin Euroopan vastaus jäi melko heikoksi. Tarkoitan sillä jo eurokriisistä lähtenyttä kehityskulkua, joka yksinkertaisuudessaan menee seuraavasti. Tästä saisi hyvän klikkiotsikon. Osin tästä on syntynyt Suomessa suosittu puhetapa, jossa EU ei noudata omia sääntöjään. Saksa on selvästi avoimempi näille kysymyksille. Mitä tarkoitat sillä. Kyllä tätä voidaan pitää yllättävänä. EU:n yhtenäisyys ja reaktioiden voimakkuus on yllättänyt paitsi minut, myös Vladimir Putinin. Esimerkiksi kaikki eurokriisin tukipaketit, elpymisrahasto ja suvereniteettirahasto niputetaan yhteen, vaikka ajattelutapa niiden taustalla on hyvin erilainen. Ja nyt viimeinen kysymys. Ehkä osin siksi, että koronakriisissä Saksa tuki enemmän omaa teollisuuttaan, ja nyt energiakriisissä se tukee hyvin avokätisesti kuluttajia. Nyt Hollannista on tullut tiukkoja lausuntoja, että ei tarvita enää lisää investointeja. Uskon, että Putin hahmotti tilanteen pitkälti vuoden 2014 Krimin valtauksen pohjalta. Varsinkin talouspoliittisessa päätösten teossa epävirallisten instituutioiden kuten euroryhmän aseman vahvistuminen oli omiaan ruokkimaan kehitystä, jossa vallan sijaitsemista oli vaikea havaita. EU suunniteltiin instituutioksi, joka hoitaa ennen kaikkea sisämarkkinoita. Silloin huomattiin, että EU:n nykyiset rakenteet eivät pysty vastaamaan kriiseihin, joita on edessä
Yleissitovat sopimukset ovat taanneet palkankorotukset ja muut liiton neuvottelemat edut myös liittoon kuulumattomille. Suurin osa yrityksistä kuitenkin edelleen ymmärtää, että paikallinen sopiminenkin on paljon sujuvampaa, kun sitä tukee hyvä lainsäädäntö ja liittojen sopimat epätervettä kilpailua suitsivat pelisäännöt. Osa muistaa vielä karvaasti Sipilän hallituksen luomukset: kilpailukykysopimuksen (kiky), jota vasemmistoliitto aikanaan ainoana puolueena eduskunnassa vastusti, ja aktiivimallin, jonka so siaalija terveysministerinä toiminut AinoKaisa Pekonen (vas.) lähes ensi töikseen esitteli poistettavaksi. Samalla saatettiin sopia yleisen palkankorotustason lisäksi monista työlainsäädännön ja sosiaaliturvan kysymyksistä. SAK:laiset liitot ovat neuvotteluja vauhdittaakseen koordinoineet tavoitteitaan ja myös niin sanottuja järjestöllisiä toimia. Monet suuret työelämää koskevat viimeaikaiset mullistukset ovat olleet itse asiassa työntekijöiden asemaan kohdistuneita takapakkeja, joita on saatu joukkovoimalla torjuttua tai ainakin lievennettyä. Laittamalla yhtä aikaa pöydälle paljon asioita pystyttiin sopimaan monista laajoistakin yhteiskunnallisista uudistuksista. Mutta entä, jos tuleva mullistus onkin lakkooikeuden rajoittaminen tai työttömyysturvan raju heikentäminen. 5 kolumni T yöelämää ja työntekijöiden toimeentuloa voidaan parhaiten parantaa, kun vahvan ay-liikkeen kumppanina on eduskunnassa ja hallituksessa työelämäkysymyksiin paneutuneita, työntekijän puolella olevia kansanedustajia. Onneksi liitot ovat tässä työssä jo hyvässä vauhdissa. Se on saattanut osaltaan vaikuttaa myös järjestäytymisasteeseen. Yhden liiton oman voiman sijasta on voitu näyttää yhteistä voimaa ja solidaarisuutta yli liittorajojen, ja sillä on ollut oma vaikutuksensa siihen, että sopimuksia on syntynyt. Liitot, toimitsijat ja luottamushenkilöt neuvottelevat jäsentensä puolesta työehdoista ja palkoista sekä auttavat ja tukevat lukuisissa työelämän karikoissa. Kuuluuko työntekijän ääni. Talven työmarkkinakierroksella ammattiliitot ovat taas neuvotelleet palkoista ja työehdoista. Kikykin on sittemmin neuvoteltu työntekijöiden niskoilta lähes kokonaan pois, VahVakaan ay-liike ei pärjää yksin. Sillä oli valtava merkitys luotaessa suomalaista hyvinvointivaltiota. Seuraavat isosti mullistavat asiat voisivat olla esimerkiksi molempien vasemmistopuolueiden esittämä visio kuusituntisesta työpäivästä tai perustulo osana sosiaaliturvaa. Näitäkin on väläytelty eräiden puolueiden ja elinkeinoelämän tavoitteissa ja vaali ohjelmissa. Vaikka tulopoliittisia ratkaisuja ei enää tehdäkään, on edelleen paljon sellaisia työelämäkysymyksiä, joita päätetään eduskunnassa kolmikantaisen eli työntekijöiden, työnantajien ja hallituksen valmistelun pohjalta tai niin, että työmarkkinajärjestöiltä pyydetään pelkästään lausunto. Silloin ei todellakaan ole sama, kuka asioista on päättämässä. Paljon lähempänä toteutumista on yleinen työttömyysturva, joka saattaa panna työttömyyskassajärjestelmämme remonttiin ja vaatia ammattiliitoilta järjestäytymisen varmistamiseksi tanakkaa argumentaatiota. Voi jopa olla, että tulevaisuudessa yhä useampi asia siirtyy politiikan piiriin, jos ja kun ammatillinen järjestäytyminen vähenee. Nyt ei ole näköpiirissä samanlaisia koko yhteiskuntaa tai yhteiskuntaluokkia koskevia mullistavia uudistuksia kuin aiempina vuosikymmeninä. Ammattiliitot ja niiden muodostamat ammatilliset keskusjärjestöt ovat vahvoja yhteiskunnallisia toimijoita – joidenkin mielestä jopa liian vahvoja. Aiemmin oli tapana, että ammatilliset keskusjärjestöt ja kulloinenkin hallitus neuvottelivat niin sanotun tulopoliittisen kokonaisratkaisun, jonka pohjalta liitot neuvottelivat omat sopimuksensa. Työnantajien ja poliittisen oikeiston taholta esitetään tuon tuosta ammattiliittojen roolin supistamista ja yritysten sisällä tapahtuvan päätöksenteon lisäämistä
Monille äänestäminen on itsestäänselvyys, eikä se kaipaa erityisiä kannusteita. Suomessa on kansainvälisesti katsottuna hyvä työelämälainsäädäntö ja sosiaaliturva, mutta edelleen on monia parannettavia tai korjattavia asioita. 5 1 mutta edelleen työnantajilta työntekijöiden kannettavaksi siirretyt sosiaaliturvamaksut rassaavat työntekijöiden toimeentuloa keskimäärin 60 eurolla kuukaudessa. Seuraa myös vaalistaja.fi-sivustoa ja tilaa itsellesi uutiskirje. Duunariammateissa työskentelevillä äänestysprosentti on muita matalampi, mutta lähes 30 prosenttia kyselytutkimukseen vastanneista duunareista kertoo, että päätökseen lähteä äänestämään vaikutti työtovereiden tai tuttavien kannustus. fi-sivustoltamme. Mitä turvatummassa taloudellisessa asemassa ihminen on, sitä varmemmin hän äänestää. Perusteettomista palkkaeroista on päästävä eroon. Tarvitaan yritysvastuulaki. Katja Syvärinen Kirjoittaja on SAK:n varapuheenjohtaja ja entinen vasemmistoliiton kansanedustaja.. Maahanmuuttajien asemaa työmarkkinoilla on parannettava. Raskausja perhevapaasyrjintä on saatava kuriin. Ja paljon muutakin, minkä edistämiseen ayliike tarvitsee hyviä kumppaneita eduskunnassa ja hallituksessa myös jatkossa. Työmarkkinarikollisuutta on kitkettävä vahvistamalla uhrien asemaa ja oikeuden suojaa. Politiikalla on siis väliä. Veropohjaa on tiivistettävä ja kehysmenettelyssä huomioitava myös tulot ja veromuutokset. Siksi SAK tekee vahvaa vaikuttamistyötä eduskuntavaaleissa. Tavoitteisiimme sitoutuneet eduskuntavaaliehdokkaat löydät eduskuntavaaligalleria. Aikuisten osaamista tukevat palvelut on saatava kuntoon ja ammatillisen koulutuksen laatu ja rahoitus on turvattava. Sillä, että työpaikoilla puhutaan vaaleista ja ehdokkaista, on siis valtava merkitys vaalien lopputulokseen. Äänestäminen kulkee tutkimusten mukaan vahvasti kytkyssä koulutustason ja yhteiskunnallisen aseman kanssa. Jotta siirto voitaisiin tehdä takaisin työnantajalle, tarvitaan hallitus, joka sen on valmis toteuttamaan. Suurin haaSte tavoitteidemme toteutumiselle on työntekijöiden alhainen äänestysaktiivisuus. Luottamusmiehen asema on turvattava lainsäädännössä. Kerromme tavoitteistamme eri sidosryhmille ja kampanjoimme Vaalistaja-tunnuksen alla verkossa, vaalikentillä ja työpaikoilla. Ja liity oman alasi ammattiliittoon! Päätökseenlähteä äänestämäänvaikutti työtovereidentai tuttavienkannustus. Kun ihmisiltä kysytään, mikä on vaikuttanut äänestämispäätökseen, väestöryhmät eroavat toisistaan paljon
Miikka Pirisen humaani valokuvanäyttely antaa halveksituille likaisen työn tekijöille kasvot. Näyttely on väkevä yhteiskunnallinen keskustelun avaus ja tunteisiin vetoava, hieno osoitus taiteen voimasta sysätä ajatteluamme uusille urille ja ikuistaa asiat historiaan. Eivät he tahdo meille eivätkä luonnolle mitään pahaa, he vain haluavat saada elantonsa ja elää mahdollisemman hyvää elämää. Hyvinvoivana, keskiluokkaisena suomalaisena kuulun yhteiskuntaryhmään, joka on eniten vastuussa maapallomme päästöistä. – Tärkein tavoitteeni näiden ihmisten kohtaamisten, kuvieni ja näyttelyni myötä on lisätä keskustelua ja toimia sillanrakentajana lähinnä kaupungeissa käytävän ilmastokeskustelun ja maaseudulla vallitsevan työllisyyskeskustelun välillä. Niillä alueilla se on paras ja usein myös ainoa tapa tienata leipää perheille. – En väitä, että ymmärtäisin hiilenkaivajia enempää kuin turpeennostajiakaan, mutta kuuntelin herkällä korvalla heidän kärjistettyjä mielipiteitään esimerkiksi mediasta. Vaikka kaivostyöläiset ja turvetuottajat eivät edistäisikään meidän asiaamme ja arvojamme ilmastonmuutoksen suhteen, eivät he ole vihollisiamme. Kaikkialla inhimilliset ongelmat ovat samat, syrjäseuduilla fossiilisten polttoaineiden alkutuotannossa olevien mahdollisuudet työllistyä muille aloille ovat rajalliset, useimmiten olemattomat. Teksti siskoTuulikki Toijonen Kuvat eino Ansio Piristä alkoi tympiä ilmastokriisiä esiin tuova etabloitunut kuvasto savupiippuineen ja jääkarhuineen. Kävi myös ilmi, että aitoa keskustelua hiilenkaivajien kanssa ei juurikaan käydä. 5 2 Turpeen yhdisTämäT ValokuVanäyttely Likainen työ nivoo yhteen turpeennostajien ja hiilenkaivajien ankaran arjen ja fossiilisen energiantuotannon taustalla vellovat ympäristöongelmat. Kun uusiutuvat energianlähteet korvaavat fossiiliset polttoaineet, vihreä rakennemuutos pyyhkäisee miljoonien ihmisten työpaikat taivaan tuuliin. – On muistettava, että kaikkihan me olemme hyötyneet fossiilisista polttoaineista. Siksi on tärkeää tuoda esiin, ketkä tekevät sen likaisen työn, mikä tämän on mahdollistanut. Pirisen kuvissa hiilenkaivajien ja heidän läheistensä kasvoilta heijastuu huoli, sillä kansainvälisten suuryritysten, muun muassa venäläisten omistamien energiafirmojen, pyörittämä hiilenkaivuu alueilla on ollut jo pitkään. Hiilenkaivaminen on ehkä maailman raskain, vaarallisin ja terveydelle tuhoisin työ, mutta he ovat ylpeitä ammatistaan. Lähtiessään Länsi-Virginiaan kuvausmatkoille Pirinen mietti kuumeisesti, kuinka ihmeessä kaivostyöläiset äänestivät Donald Trumpia, joka kyseenalaistaa eri tiedeyhteisöjen selkeät viestit ilmastonmuutoksesta. – Ymmärrykseni siitä, miksi heidän elinkeinoaan uhkaavat ilmastotoimet ovat myrkkyä perheellisille kaivostyöläisille, kasvoi kohisten. Halusin näyttelyssäni asettaa rinnakkain hiilen ja turpeen, sillä niitä yhdistävät tyhjenevät haja-asutusalueet ja rikottu luonto. Yhteiskuntamme kehitys on rakennettu niiden varaan. – Halusin savupiippujen sijaan löytää amerikkalaisten hiilenkaivajien ja suomalaisten turvetuottajien myötä ihmisläheisen, syyllistämättömän lähtökohdan käsitellä yhteistä vastuutamme ilmastonmuutoksesta. Vaikka olisi eri mieltä, on tärkeää antaa heille ääni. Pitää muistaa, että suomalaisten päästöt ovat henkeä kohti suurimpia koko maailmassa. Se ylläpitää hänen mukaansa täysin hyödytöntä dikotomiaa, ”he ja me” -ajattelua tyyliin näin tapahtuu, mitään ei ole tehtävissä. Toivon näyttelyni nostavan esille vahvan ihmisnäkökulman ja tuovan katsojien sisimpään edes hitusen lämpöä näitä ihmisiä kohtaan. Lähes kaikki valtiot ovat riippuvaisia fossiilisista polttoaineista, joista olisi jo pitänyt päästä mahdollisimman hallitulla aikataululla eroon. Ainoa tapa tienata leipää Kaikille ihmisille on tärkeää tulla nähdyksi ja kuulluksi. Heidän mukaansa mediassa toitotettava vihreä siirtymä ja päästöleikkaukset ovat pelkkää humpuukia, joka uhkaa tuhota heidän elinkeinonsa. Näyttelyn viesti on myös työvoimapoliittinen
– Jos päättäjät, tässä tapauksessa keskustalaiset, oikeasti haluaisivat palvella äänestäjäkuntaansa, niin he informoisivat heitä siitä, mitä tuleman pitää, eivätkä antaisi turhia lupauksia. Kohtasin paljon katkeruutta. Selkeät linjaukset turpeesta luopumiseksi tehtiin Suomessa Pirisen mielestä liian myöhään. Nyt turveyrittäjiltä on vedetty matto alta, koska turpeen poltto energiaksi ei enää ole kannattavaa. Suuryhtiöt ovat kiinnostuneita hiilenkaivuusta vain niin kauan kuin se on kannattavaa. Vaikka niin kaivostyöläisten kuin turpeennostajienkin tilanne on tukala, ei kuvattavien kasvoilta heijastu pelkkää huolta, murhetta ja pettymystä. – Minut otettiin useimmiten vastaan lämpimästi, vaikka en peitellyt omia ympäristöarvojani ja näkemyksiäni ilmastotyön tärkeydestä. Turvetuottajathan olivat Suomessa arvostettuja, kunnes kaikki kääntyi päälaelleen. Hän haluaa vedota kuvillaan myös valtaapitävien suuntaan, jotta hekin ymmärtäisivät, että kyse on ihmisistä ja heidän perustarpeistaan. – Turve on ollut yrittäjille vakaa ja tuottoisa tulonlähde, jonka varaan on rakennettu ja johon on sijoitettu paljon. Halveksittu, syyllistetty turvejuntti Siinä missä hiilikaivostyöntekijöiden kohtaaminen Virginiassa oli alussa hankalaa, Suomessa kaikki sujui kuin rasvattu. Vuosien 2019–2021 välillä turpeen tuotanto Suomessa romahti kolme neljäsosaa ja on enää alle kymmenen prosenttia 2010-luvun määristä. Heistä on tullut halveksittuja ja syyllistettyjä turvejuntteja. Ei ole myönnetty sitä, että maailma tulee muuttumaan ja turpeen poltto energiaksi loppuu. Yksikään turveyrittäjä ei kieltäytynyt tapaamisista ja kuvaamisesta. On selvää, että he kokevat tulleensa huijatuiksi. Miikka Pirisen pahin pelko näyttelyn suhteen on, että hänet leimataan fossiilisen työn jatkamisen puolustajaksi.. Syvin toiveeni on, että tähän keskusteluun tuotaisiin ihmisnäkökulma ja päättäjien vastuu tyhjän huutamisen sijaan. Pirinen kuuli ”turpeessa on tulevaisuus” -iskulauseen valtion energiayhtiö Vapon yrittäjille pitämissä tilaisuuksissa vielä 2019. Taiteellisesti hänen puhuttelevat kuvansa ovat todella hienoja, valokuvataidetta hienovireisimmillään. 5 4 veitsenterällä. Pirinen haluaa ottaa kauniita kuvia vakavista asioista ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen keskusteluun. Siksi siirtymä tapahtuu nyt hyvin nopeasti ja on turvealan yrittäjille ja työntekijöille erityisen kivulias. Työntekijöiden kohtalot eivät kiinnosta suuryrityksiä pätkääkään. – Puhutaan alueiden kostosta, joka on suoraa seurausta siitä, että keskusteluyhteys päättäjien ja turvetuottajien välillä on rikki. Kauneutta ja toivonpilkahduksia karuissa oloissa. Hän haluaa muistuttaa, että poliitikot ovat töissä kansalla eikä päinvastoin. Se on myös pelottavaa. Turpeella ei ole tulevaisuutta. Kuvat huokuvat myötätuntoa likaisen työn tekijöitä kohtaan. Valokuvataidetta hienovireisimmillään Turvealueilla perussuomalaiset ovat saaneet riveihinsä paljon keskustan kannattajia, koska perussuomalaiset meuhkaavat äänekkäästi, vaikka he eivät tiedä turveyrittäjien asioista yhtään sen enempää kuin muutkaan. Siltoja poteroiden välille – Kuvaaminen on tapani vaikuttaa maailmaan. Turvetuotantohan esimerkiksi pelasti Suomen energiakriisiltä 1970-luvulla. Luontokuvissa hän murtaa kaunista luontokuvaestetiikkaa. Ihmeenomaisesti Pirinen on tallentanut myös yhteisöllisyyttä, iloa ja hellyyttä, rakkauttakin. Sillä ihmisen – ei aina niin kaunis – jälki näkyy kaikkialla. Sitoudun journalistin sääntöihin ja etiikkaan, mutta en peittele ideologista lähtökohtaani ja arvojani, joihin taiteellinen ja journalistinen työni nojaa, ja haluan haastaa omaa ajatteluani. Turvetuottajien etujärjestöt, ostajat ja poliitikot ovat toitottaneet, että hyvää energiaa tuottavassa turpeessa on tulevaisuus
5 5 –?Minulle?on?tärkeää,?että?näyttelyni?on?juuri?Työväenmuseo?Werstaalla.?Uskoisin?vaikkapa?teuvalaisen,?ilmastotyöhön?varauksellisesti. palautetta?turvetyönsä?menettäneiltä?yrittäjiltä?ja. välille. Ilmestyy maaliskuussa 2023. Opetusministerin erityisavustaja LIITTOKOKOUSKUTSU Tervetuloa Kansan Radioliitto Folkets Radioförbund ry:n liittokokoukseen torstaina 23.3.2023 klo 17.00 osoitteeseen Hämeentie 32, Kerhohuone. –?Avajaisiin?saapui?noin?kolmesataa?kutsuvierasta?vihreistä?poliitikoista?turvetuottajiin,?toimittajiin?ja?ystäviin.?Eniten?lämmitti?saada?arvostavaa. Päivänpolttava teos ilmastopolitiikan voittajista ja häviäjistä. Satu Hassin?kanssa.?Niissä?hetkissä?minusta?tuntui,?että?olen?onnistunut?rakentamaan?siltoja?poteroiden. nähdä?heidät?taulujeni?edessä?ottamassa?kaverikuvia?yhdessä?pitkäaikaisen?turvekriitikon. HALLITUS eduskuntavaalit 2023 BIRGITTA GRAN TASA-ARVO HYÖDYTTÄÄ kaikkia UUSIMAA Oikeita koulutuslupauksia. Päätösvalta edellyttää vuoden 2022 tai 2023 jäsenmaksun maksamista. suhtautuvan?turpeennostajan?tulevan?mieluummin?suomalaisen?työväenliikkeen?kehtoon,?tamperelaiseen?työväenmuseoon,?kuin?johonkin?vegaanisen?donitsibaarin?vieressä?sijaitsevaan?eleganttiin?helsinkiläisgalleriaan.?Toivon?niin?Elokapinan?jäsenten?kuin?turvetuottajienkin?kokevan?olevansa?tervetulleita?näyttelyyni?ja?löytävän. Avoinna 3.2.–6.8.2023. Hallitus Tarja Kirkkola-Helenius Teknisen toimen sihteeri/pääluottamusmies Jokioinen/Hämeen vaalipiiri Mainoksen maksaja: Tarjan Joukkue Vaikuta sinäkin l sosiaaliturvan säilymiseen l palkkauksen ja eläkkeiden parantamiseen l opintorahan nostamiseen Käytä rohkeasti äänioikeutesi reilumman huomisen puolesta.. n Miikka Pirinen, Karoliina Paananen, Minea Koskinen: LIKAINEN TYÖ, LIKE kustannus. Miikka Pirisen Likainen työ -näyttely. Pirisen?pahin?pelko?näyttelyn?suhteen?on,?että. Tampereen työväenmuseo Werstas. sieltä?uusia?näkökulmia?ajatteluunsa?ja?ilmastokeskusteluun. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Järjestöjen edustus määräytyy sääntöjen 7§ mukaan. hänet?leimataan?fossiilisen?työn?jatkamisen?puolustajaksi.?Näyttelyn?avajaisissa?ei?vihapuheita?kuitenkaan?kuulunut. Malmin Työväentalo oy Varsinainen YHTIÖKOKOUS pidetään tiistaina 21.3.2023 klo 18:00 työväentalolla, Takaniitynkuja 9, 00780 HELSINKI. Käsitellään yhtiöjärjestyksen 9 pykälän asiat ja lisäksi muutosehdotus yhtiöjärjestykseen
Koulukiusausbiisissä Jonain päivänä on toisessa versessä jokin tarttumapinta. 5 6 Palefacelle vasemmistolaisuus on valinta, ei verenperintöä. Se on vähän ärsyttäväkin sana! Ja sen takia sopii myös levyn nimeksi. Se on todella kieroutunutta. – Ehkä tämä kilpistyy siihen huumediileribiisiin, et ”jos oot ollu vähän allapäin, mulle voi aina soittaa…” Se on laajempi yhteiskunnallinen kommentti huumesodasta ja myös huumekauppiaan ammatista uravalintana, mitä populaarikulttuuri ja true crime omalla tavallaan tuovat esiin. Autofiktio on enemmänkin näkökulma ja kirjallisuudessa myös markkinointikikka, joka kutkuttaa ihmisten uteliaisuutta, kun ne alkavat spekuloimaan, että onko tämä nyt totta vai ei. Huumeparonit nuorisoidoleina Albumilla on ehkä yllättävänkin paljon huumepoliittisia kommentteja. Halvaantuminen nuorena oli yksi avainkokemuksista, jotka tekivät artistista myös aktivistin. Mutta kuinka autofiktiivinen se on. Räppihän on voimakkaasti minämuotoista ja individualistista. Levyn huumepoliittisin statement-kaksikko on Kuuluisat viimeiset sanat ja Umpikujii. Paleface kertoo tuottaja MD$:n ( Santeri Kauppinen) kannustaneen alusta asti tekemään albumin kappaleita vahvasti tarinallisuuden kautta. Tapahtumia vain on muutettu. Palefacen mukaan räpistä noin 90–95 prosenttia on selkeästi ”omaelämäkerrallista realityräppiä”, loput ”kaunokirjallista story tellingiä”. – Kyllä se leikittelee tämän asian kanssa. – Jako on perinteisesti ollut tosi tarkka sekä räpissä että kirjallisuudessa, vaikka omaelämäkerrallisuutta ja fiktiota on todellisuudessa aina sekoitettu keskenään. – Odotusarvo on aina se, että kerrotaan omasta elämästä ja näkökulmasta. Väinämöinen on ilman muuta omaelämäkerrallinen biisi. Tarina on fiktiivinen ja sai inspiraation Koskelan murhasta. Aika vähän sellaista mielikuvitusräppiä kuitenkaan on, missä runoilijan mieli luo tarinoita. – Mikä susta tulee isona on mun oikeista lapsista kertova biisi. Sitä mä pidän jonkinlaisena kruununjalokivenä tällä albumilla. – Räpissä on mielenkiintoista sekin, että puhuttelua, persoonaa ja näkökulmaa voi vaihtaa kesken biisin, ja tätä olenkin albumilla paljon käyttänyt. Teksti Emilia männynväli Kuvat Pinja nikki Palefacena tunnetun Karri Miettisen maaliskuussa ilmestyvä kymmenes albumi Autofiktio on ehkä hieman yllättäenkin melko tyylipuhdasta ysäriboombapia. – Se on luonnollista tämän ikäisenä, kun on omat lapset. Mutta joku Spice 1 tai Ice-T gangstoina, eiväthän ne ole oikeasti… Mutta sitten taas osa räppäreistä on. Se herättää kysymyksiä. Kahvi ja fernetti on omaelämäkerrallinen biisi siitä, kun tapasin mun vaimon. – Jälkimmäinen kertoo tarinan sen katunarkaktivismista on naamailu aika kaukana” ”. Ei populaarimusiikissa muuten ole sellaista, että teit mulle kotiviinin, ja yhtäkkiä vaihdetaan näkökulmaa. Näiden erottamiseen toisistaan tarvitaan joskus harjaantunutta korvaa. Artisti arvioi, että levy on ehkä yllättävänkin autofiktiivinen, mutta ei täysin. Levyn arkisissa pienissä tarinoissa on vahvasti läsnä myös lapsinäkökulma. Ja kun katsoo tätä yhteiskuntaa ja räppiä populaarikulttuuri-ilmiönä, trendinä ja uravalintana nuorille… Näin lainausmerkeissä OG:na tai vanhana kääpänä kun miettii nuorten arvomaailmaa, niin en voi sanoa, että olisin varsinaisesti riemuissani, kun Cledos istuu liikkuvan auton tuulilasilla Puotilan sillalla, Paleface naurahtaa. Niin ikään Miehet ei itke -sinkkulohkaisun tragedia on oikeasti tapahtunut, Hämeenlinnassa lama-aikaan
5 7 AktivismistA on nAAmAilu AikA kAukAnA”
KähinäPatella on myös tosi hyvä meininki. Totta kai olen aina ollut tietoinen antamistani viesteistä, mutta jonkinlainen taitepiste oli se Emme suostu pelkäämään (Loldiers Anthem) -sinkku ja mielenosoitus. Kekkoslovakiassa tuli turpaan, jos aloit lesoilemaan. Miten tietoinen valinta artistilta on ollut profiloitua vahvasti poliittisesti. Santeri on helvetin musikaalinen tyyppi ja osaa soinnuttaa, kun valtaosa räppituottajista on luvalla sanoen nuottikuuroa possea. Paleface toteaa suomiräpin olevan nykyisin varsin monipuolista. Toinen puhuu introssa, toinen laulaa. Toisaalta artisti näkee leveilyräpillä olleen positiivisiakin vaikutuksia. – Kyllä mä myös ymmärrän, että jos kundit saavat ostettua 70 eurolla gramman kokaa ja myytyä sen 120 eurolla eteenpäin, tilanne ei varsinaisesti kannusta menemään töihin. Moni voisi ajatella, että tämä olisi epätodennäköinen yhdistelmä. – Siinä on sekä tietoista päätöstä että ajautumista. Oikeastaan vallalla on kokaiinipsyyke, talousoikeiston vähän niin kuin sellainen, että vittu kato mun sormuksia ja nopeat syövät hitaat… Onhan se populaarimusiikissa ja räpissä vahvasti läsnä. – Sellainen ihmeellinen orjakansan nöyristely on toisaalta jäänyt pois. Jos katsotaan vaikka Ranskaa, Saksaa ja Ruotsia, niin räppi on ollut maahanmuuttajien hallussa jo sieltä 1980-luvulta asti. Tämä on tosi käpy läppä, mutta 1980-luvun kultakauden räppi oli sitä, että hei, älä polta crackia. Ojensin sitten mikin sille, Paleface nauraa. Laita sinne, että Santerin taiteilijanimi oli silloin Shorty Boy Kauppinen! Yhteistyö lähti hyvin käyntiin. Silti tietysti ne viisi tai kymmenen isointa artistia ovat niitä valkoisia poikia, kuten tähänkin asti. Hassan Maikal on ihan helvetin kova artistina ja kiinnostava tyyppi, sillähän ei ole ollut helpoin tie tehdä tätä ikään kuin kahden kulttuurin välissä. Alusta asti oli selvää, että tällä kertaa tehdään niin sanotusti perinteinen räppilevy. Kappale on suomenkielinen versio irlantilai. Ege Zulu on poikkeuksellisen kova, hän tekee tosi näkemyksellistä musaa ja tuo jonkin selvästi aivan erilaisen estetiikan tähän juttuun. Kun nyt alkulähteillä ollaan, on pakko kysyä, diggaako artisti uudemmasta suomalaisesta perinteisiin nojaavasta räpistä. Kokaiini menee vallan huipulle asti yhteiskunnassa. – Public Enemy, KRS One… Jopa Ice-T puhuu siitä, ei sen gangstastooreissa mene koskaan lopulta hyvin. Jokainen etsii onnea tavallaan Uuden levyn syvin olemus tiivistyy Palefacen mielestä Etitään onnee -kappaleeseen. Nykyajan käsitys menestyksestä painottaa äkkirikastumista. On älytöntä, että huumekysymys on rikosoikeudellinen asia, jonka fokuksessa on addikti. – Suomalainen hiphop-skene on ollut perinteisesti merkillepantavan valkoista, ja siinä tosi poikkeuksellista. – Onhan se huikeaa katsoa jotain PastoriPiken menoa ja posseträkkejä. Valittu vasemmistolaisuus Paleface tunnetaan artistina, joka ottaa ahkerasti kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Useinhan me nähdään sellaset asiat mageina, mitä me ei olla itse eletty. Se huumediilerikin etsii onnea, vaikka vähän vääristyneellä tavalla. – Tavattiin ja vuokrattiin mökki, tehtiin tyhjästä neljä biisiä, ja ne ovat kaikki tuolla levyllä. Paleface näkee räpin vaikuttaneen siihen paljon. Jos sä rakennat Porvooseen omakotitaloja, niin ethän sä mitään hasista myy, sen nyt lapsikin tietää. Kappaleessa esiintyvät artistin molemmat tyttäret. Rakenteet ovat sellaiset, että sehän korruptoi poliisinkin. Ennen oli Mariska ja Yavis, mutta nyt voin näyttää lapsille Adikian Koskematon-musavideon, jolla on kahdeksan räppäävää naista. Onhan se ero järkyttävä johonkin Mikael Gabrieliin ja näihin junnuihin, jotka tulevat takki auki. Sitten on tietysti räppäävät naiset. Huumeita on halvemmin ja helpommin saatavilla kuin vielä koskaan aiemmin. – Nämähän ovat vain inhimillisiä tarinoita ihmisistä, jotka yrittävät selviytyä, olivat olosuhteet kuinka ikävät hyvänsä. – Etenkin miesten roolimallit ovat helvetin itsekeskeisiä. Se on myös iso antiteesi tälle musalle, minkä parissa mä olen kasvanut, Paleface sanoo. Ja Hegemonialla, vaikka ne eivät olekaan niin junnuja enää. – Se on ihan Santerin ansiota, että oltiin koko ajan siellä alkulähteillä. Toki täälläkin oli Raymond Ebanks ja muutamia muita jo Lepakko-skenessä, mutta pääpiirteittäin suomiräppi on ollut valkoisten poikien meininkiä. Laskutavasta riippuen, nyt tulossa olevan suomiräpin neljäs aalto on hieman toista. Kuulin hänestä ekan kerran Kevin Tandun Rokkaa ny -remixissä, missä oli Davo-ukki. – Hyrysysy on erittäin spessu, ehkä vähän vanhan Ceebrolisticsin kuuloinen… Olin heti että fuck, tässä on jotain! Hyvin voimakkaasti hiphopin perinteissä kiinni oleva juttu, mutta vähän sellainen erikoinen. – Kymmenvuotiaana, kelaa mikä saundi! En saanut sitä itse menemään, niin tyttö sanoi, että sen pitää mennä näin. Paleface toteaa, että selvästikään valittu linja ei ole toiminut kovinkaan hyvin. 5 8 karin näkökulmasta, joka maksaa siitä kaikkein karmeimman hinnan. Tosin on sanottava myös, että olen snadisti allerginen MPC-boombap-larpille
Mulla on sivukaupalla screen captureita niistä ”sä oot jo kuopassa” -jutuista. – Mä oon joku semmonen rööri, että aina kun vituttaa, niin mulle laitetaan viestiä. 5 9 sesta Come Out, Ye Black and Tans -biisistä ja kunnianosoitus Soldiers of Odin -ryhmiä parodioineelle Loldiers of Odin -ryhmälle. – Sain Kemin odineilta kuvan jääkaappipakastimen kokoisista ukoista leijonakoruineen ja viestin, että tuu Kemiin, niin me käännetään sun keikkabussi ympäri. Ajattelen, että monet naiset joutuvat ehkä vielä vittumaisemman palautteen kohteeksi, varsinkin jos ovat jossain vähemmistöpositiossa. Nettihörhöjen maalitauluksi päätyminen huipentui Palefacen vastaiseen mielenosoitukseen tämän synnyinkaupungissa Järvenpäässä. Jos asetat itsesi todella alttiiksi, se tarkoittaa tappouhkauksia. Samaan hengenvetoon Paleface sanoo jo tottuneensa tähän asemaan. No mä menin sinne sitten keikalle, mutta ei niitä näkynyt. – Olihan jo Helsinki–Shangri-La omanlaisensa statement, mutta se internetin syvempien pimeiden loukkojen maalitaulu musta tuli vasta Emme suostu pelkäämään jälkeen. Mutta mun oli pakko tehdä se. Siitä on kaikenlainen naamailu aika kaukana, se on tosi raffi juttu. – Vasemmistoahan on monenlaista. Vahva kokemus oli myös se, kun olin halvaantuneena viidennellä luokalla. – Siellä olivat kaikki internetin sakeimmat tyypit. Meillä oli myös sellainen friikki kaveriporukka… Ja oli hyvin intuitiivinen juttu mennä kohti jotain punkkia ja sitä aktivismia, mikä sieltä tuli. Onhan se itseaiheutettua sillä tavalla, etten mä ole pelännyt erilaisten statementien esittämistä. Mä olen tyylipuhdas ideologinen vasemmistolainen, jolla ei ole verissä saatua työväenluokkaisuutta. n – Ei aktivismi ole mitään selkääntaputtelua ja paistattelua. Jos asetat itsesi todella alttiiksi, se tarkoittaa tappouhkauksia, Paleface toteaa.. Niillä oli jopa sellainen lakana, missä luki Pale Faces Matter! Se vaatii jo aikamoista mental gymnastics… Se oli ehkä sellainen kulminaatiopiste, että ei oo todellista. Mutta mulla on jokin semmoinen oikeudenmukaisuuden taju ollut pienestä asti. – Ymmärsin, että ihmiset eivät voi päättää omia lähtökohtiaan. Helsingissä syksyllä 2016 järjestetty Peli poikki -mielenosoitus vastusti katuväkivaltaa ja rasismia keräten eri arvioiden mukaan 15 000–20 000 osallistujaa. Ja kyllä mulle resonoivat hyvin voimakkaasti hiphopin yhteiskunnalliset viestit. Sieltä se jostain varmaan tuli. Ei aktivismi ole mitään selkääntaputtelua ja paistattelua. Mutta miten ylemmän keskiluokan kodin kasvatista oikein tuli vasemmistolainen taiteilija ja aktivisti. Se on tosi kusinen, hirveä ja ahdistava asema olla, mutta se on myös aktivistin rooli. Taustalla oli Guillain-Barrén oireyhtymä, joka vei väliaikaisesti kävelykyvyn. Mutta kyllä mä sen kestän. Artisti tunnistaa itsestään tulleen ”suvakkikuvastossa” tietynlaisen hahmon. Aluksi vastareaktion voimakkuus kuitenkin yllätti. Sellaisen, jonka niskaan on helppo kipata törkyä. Ja olen mä kuitenkin jonkinlaisessa valta-asemassa, mulla on platformi ja käytän tööttiä, mutta onhan se silti täysin kohtuutonta
Se palaa mieleeni aina, kun ajattelen sitä, miten eriarvoiseen asemaan pandemia työntekijät asetti. Pomo aloittaa tervehdyksellä kesäasunnoltaan, jossa hän työskentelee etänä, kuten kaikki muutkin yrityksen esimiehet. Yksi rajalinja kulki siinä, kenellä oli mahdollisuus suojata omaa ja läheistensä terveyttä ja kenellä ei. He ottivat vastaan kovimmat iskut, kannattelivat äärimmilleen tehostettua terveydenhuoltojärjestelmää, joka natisi liitoksistaan kriisin hetkellä. Elettiin koronapandemian ensimmäistä aaltoa. Erään hoiva-alan yrityksen pomo istuu mökkinsä kuistilla, leppeä tuuli pörröttää tukkaa, kun hän avaa videoyhteyden helsinkiläisen asumispalveluyksikön toimistoon. essee Teksti KAtri KiuKAs Kirjoittaja on itähelsinkiläinen esseisti ja kahden lapsen äiti. Mutta yksi tuli jäädäkseen: etätyö ja sen suoma työntekijöiden suurempi autonomia. Tilastokeskuksen selvityksen (Sutela & Pärninen 2021) mukaan ammattiryhmistä terveydenhuollon ja hoivapalvelun asiantuntijat ja työntekijät kokivat koronakriisin vaikuttaneen kielteisimmin työhönsä. Eriarvoisuus tiivistyy tähän kuvaan. Turvavälit eivät toteudu, kun työntekijät ahtautuvat toimistoon kuulemaan, miten pomo kommentoi kuukausia myöhässä olleita lisiä. Nyt pari vuotta myöhemmin tilanne on normalisoitunut. Mutta autonomian lisääntyminen koskee vain rajattua ihmisryhmää. Autonomia ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä lisäävät myös tutkitusti työmotivaatiota ja parantavat työn tuottavuutta. Kuvitus Juuli Miettilä Kun KuKAAn ei hoivAA Ketään Kun vastaavan tasoisen koulutuksen suorittaneet ystävät istuvat kalsareissa Teams-palavereissaan, ei ole ihme, että korkeasti koulutetut sairaanhoitajat miettivät kahdesti mahdollisuutta tehdä vaihteeksi jotain vähän helpompaa.. Terveydenhuollossa oli lupa joustaa työehtosopimusten ja lain määräämistä ehdoista; tätä mahdollisuutta hyödynnettiin tapauksen asumisyksikössä, vaikkei se terveydenhuollon alaan kuulunutkaan. Etätöihin oli määrätty kaikki, joille se oli mahdollista. Lisäksi terveydenhuollossa palkka koettiin yhä useammin epäoikeudenmukaisen pieneksi, työtä haittaava kiire oli lisääntynyt ja halu vaihtaa alaa oli erityisen suurta – samoin opettajilla. Vain lähija sairaanhoitajat tekevät työtään kuten ennenkin kantaen riskin tartunnasta. 6 A lkukuva: On toukokuun loppu, puut vihertävät, ruoho kasvaa kohisten, ja auringon säteet kantavat lupausta kesästä. Pandemian ajan lähija sairaanhoitajat joustivat. Lapset kävivät etäkoulua, ja myös päiväkotilasten kotihoitoa suositeltiin vahvasti. On sanottu, että pandemia teki näkyviksi eriarvoisuuden ja yhteiskunnalliset erot, jotka olivat olemassa jo ennen pandemiaa. Ylipäätään lähityötä tekevät kokivat etätyöläisiä useammin muutokset työssään negatiivisina, ja työhyvinvointiero ryhmien välillä oli kasvanut. Kyse ei ole triviaalista vapaudesta. Tapaus on puolisoni entiseltä työpaikalta ja sattui keväällä 2020
6 1
Yksi kriisin juurisyy on pula hoitajista. Ihmiset eivät enää halua hankkia lapsia. Oona nostaa roskapussin. Briteissä perustettu The Care Collective kirjoittaa The Care Manifesto -pamfletissaan, että uusliberalismi yksilöön, menestykseen ja kilpailuun keskittyvänä aatteena kannustaa meitä hoivaamaan vain lähimpiämme. Kovista kivuista kärsivä nainen saapuu myöhään illalla sairaalaan, synnytys on käynnissä, supistuksia tulee säännöllisesti. Huomaan miettiväni: kuka tässä maailmassa enää suostuu tekemään hoitoja hoiva-alan töitä. 6 2 P itkin syksyä luen uutisia syvenevästä terveydenhuollon kriisistä: päivystykset ovat tukossa, ympärivuorokautisen palveluasumisen paikat eivät riitä, hoitotakuut eivät toteudu, ja lapsia suunnitellaan lähetettäväksi sydänleikkauksiin Tanskaan. Pandemian aikainen lähinnä resurssirikkaita ihmisiä koskenut syntyvyyden elpyminen osoittautui väliaikaiseksi. Tai pikemminkin: terveydenhuollon vähittäin kehittynyt kriisi on saavuttanut lakipisteensä. Kotona hän oksentaa, yöllä kivut yltyvät tauottomiksi, kuvailee Yhden lapsen äiti mielipidekirjoiJostämäeiolehoivan kriisi,mikäsittenon?. Kyse on lapsivihasta. Väitän, että ideologia kannustaa meitä ylipäätään olemaan hoivaamatta, käyttämättä resurssejamme muihin kuin itseemme. Pussi levähtää lattialle, Oona kumartuu kauhomaan kakkavaippoja kasaan. Sandstorm soi, kun Oonan katse kiertää vaippojen täyttämästä roskiksesta kahvilan poikkeuksellisiin asiakkaisiin: taapero syö sormiaan äitinsä sylissä, toinen äiti ojentaa tuttia lapselle. Kätilö tekee sisätutkimuksen ja ilmoittaa, että naisen on lähdettävä kotiin, koska kohdunsuu ei ole avautunut riittävästi. Vauvaikäinen näyttää nauravan suun edessä olevan kätensä takana, toinen lapsi heiluu lattialla, isä ruokkii pullosta vauvaa ja lukee samalla imetyskirjaa, mansikkapipoinen lapsi värittää sotkuista lelujen ja ruuantähteiden täyttämää pöytää, vauva riehuu pehmolelun kanssa. Jos autonomiaa pidetään hyvän työn merkkinä, niin huonossa työssä, niin sanotuissa paskaduuneissa, työntekijän autonomia on olematon, palkka huono ja toimeentulon jatkuvuus epävarmaa. Tämäkin on eräänlainen hoivan kriisi, huomaan ajattelevani. Asenne toistuu keskusteluissa lapsiperheryntäyksestä Oodi-kirjastossa (HS 6.5.) tai ehdotuksissa lapsivapaista rannoista (Iltalehti 4.7.2022). Huomaa myös sanavalinta: ”lapsivapaa”, ei esimerkiksi ”lapsilta kielletty”. Yksi vanhemman tehtävä on treenata lapsestaan tulevaisuuden menestyjä läksyavun, sopivien harrastusten ja oikeiden kouluvalintojen kautta. Oonan ilme lähentelee hätäännystä, poolopaidan kaulus kiristää, nopea leikkaus ja musiikki korostavat yltyvää paniikkia. He jaksoivat jatkuvan tehostamisen ja vähenevien resurssien vuodet, he jaksoivat vielä pandemia-ajan, mutta nyt on tultu pisteeseen, jossa yhä useampi on saanut tarpeekseen. Vuonna 2022 Suomessa syntyi vähiten lapsia yli sataanviiteenkymmeneen vuoteen. Kivut ovat niin kovat, että nainen pystyy tuskin liikkumaan. Lapset ovat ei toivottu häiriötekijä heti, jos he astuvat samoihin tiloihin aikuisten kanssa. Pilailtiinpa suositun Aikuiset-sarjan kolmoskauden avausjaksossa sitten parikymppisten vieraantuneisuudelle tai perhe-elämän ankeudelle, se kuvaa todellisuudessa olemassa olevaa asennetta lapsiin. Jos vielä 1990-luvulla lapset huolehtivat toisistaan kerrostalon pihalla ja jollekin kaverille pääsi aina syömään, nyt lasten illat täyttyvät maksullisista harrastuksista ja tyhjiä pihakeinuja kiikuttaa vain tuuli. Vihdoin myös naiset ovat oppineet, et tei heidän automaattisesti tarvitse käyttää resurssejaan toisten hoivaamiseen ilman korvausta. Ei siis ihme, että yhä useampi sanoo ”ei kiitos!” Oma menestys on tarpeeksi, oman hyvinvoinnin vaaliminen on tärkeämpää. T oinen kuva: Kahvilan tiskin takana seisova nuori nainen, Oona, ojentaa ottamaan vauvan soseruokapurkin silmin nähden ärtyneenä. Kun vastaavan tasoisen koulutuksen suorittaneet ystävät istuvat kalsareissa Teams-palavereissaan, ei ole ihme, että korkeasti koulutetut sairaanhoitajat miettivät kahdesti mahdollisuutta tehdä vaihteeksi jotain vähän helpompaa. Jos tämä ei ole hoivan kriisi, mikä sitten on. Ristiriitaisesti se haluaa samaan aikaan sälyttää vastuun hoivasta yksilöille valtion ja kuntien sijaan. Ei kirkuvia kakaroita sekoittamaan minun rytmejäni, harrastuksiani tai uraani. Vanhempien vastuu lapsista on kasvanut, kun käsitykset hyvästä vanhemmuudesta ovat muuttuneet ja lähiyhteisöt kannattelevat aikaisempaa vähemmän. Autonomia ei tietenkään tarkoita vain etätyömahdollisuutta, mutta kuinka autonomista työ edes voi olla, jos se typistyy välttämättömien tehtävien suorittamiseen paineen ja kiireen alla. K olmas kuva: Synnytyssairaala Uudenmaan alueella. Ja toisaalta siitä negatiivisesta aurasta, jonka nykyään liitämme vanhemmuuteen: se on sotkuista, raskasta, aikaa vievää ja tylsää
Hoivaako täällä kukaan kohta enää ketään. Lähteet Tekstissä mainittujen lisäksi esseessä on käytetty seuraavia lähteitä: Kaisa Kuurne, esitys synnytyspelkoseminaarissa 4.2.2023 Jaana Parviainen: Hoivarobotiikka ja faktantarkistus. Samoin kuin sairaalat myös päiväkodit kamppailevat kriisin keskellä. Lapsiperheellisistä naisista joka neljäs lykkää lapsen yrittämistä synnytyspelon tai aikaisemman raskauden aikaisten kokemusten vuoksi, selviää Väestöliiton vuoden 2023 Perhebarometrista. Onko ihminen lopulta onnellinen kuvaruudulla keikkuvina kasvoina, vailla ruumiillista yhteyttä toisiin ihmisiin. n Alkukuvan tapahtumat ovat todellisia, mutta kuvailu sisältää fiktiivisiä elementtejä. Lopulta ambulanssi vie takaisin sairaalaan. Hoiva on raskasta ja resursseja vievää työtä, ja ihminen on laiska eläin, joka on nähnyt historiansa aikana paljon vaivaa päästäkseen helpommalla. Päteviä tai edes epäpäteviä lastentarhanopettajia ei saada palkatuksi, ja koulutetut häipyvät päiväkodeista, joiden arjen lastentarhanopettajat kuvaavat olevan rikki (YLE 8.2.2023). Loppukuva maalautuu mielessäni synkin sävyin. Joka tapauksessa jokaisen yhteisön ja yhteiskunnan on vastattava hoivan tarpeeseen. Ihminen on myös ollut hyvä työntämään hoivan tarpeen ja vaivaisuuden pois silmistään: alempien luokkien ja naisten tehtäväksi, koteihin ja laitoksiin. Vanhempainvapaauudistuksen pari lisäkuukautta eivät silloin paljon lohduta. Voinko luottaa saavani lapsilleni lämmintä ja turvallista hoitoa päiväkodissa. Sitäkö kohti olemme menossa. Helsingissä 39 leikkipuistoa on suljettu ja työntekijät siirretty päiväkoteihin. Mutta etpäs voikaan, sillä Helsingin tavoin monet kunnat ovat leikanneet rajusti kotihoidon tuen kuntalisiä niin, että kotihoitokin on vaihtoehto vain harvoille. Syntymä, vaivaisuus ja kuolema ovat luonto meissä, ja olemme sen suhteen yhtä hukassa kuin suhteessamme muuhunkin luontoon. Kirjoittaja päättää tekstinsä toteamalla, ettei edes uskalla harkita toisen lapsen synnyttämistä tilanteessa, jossa on sattumanvaraista, saako synnyttävä äiti apua. Vastaus: en välttämättä. Nyttemmin tiedämme, että moderni helppous on ostettu velaksi ja että irtautuminen on alkujaankin ollut vaarallinen illuusio. H oivan voi määritellä välttämättömäksi elämän uusintamiseksi, kokonaisvaltaiseksi työksi, jossa tarvitseva ihminen kohdataan ja hänen tarpeisiinsa vastataan. Synnytyskokemuksen laatua mittaavat arvo sanat kääntyivät laskuun vuosien 2016 ja 2017 aikana erityisesti isoissa synnytysyksiköissä (HS 13.2.). Ehkäpä voin sitten hoitaa lapsia ensimmäiset vuodet kotona, miettii ehkä tuleva vanhempi. Historiantutkija Juha Haavisto kertoo Rakas puu, kaadettu puu -podcastissa, että ihminen on pitkään tavoitellut helppoutta ja irrottautumista luonnosta ja sen rytmeistä. Synnytyspelon lisääntymisessä on dosentti Kaisa Kuurneen mukaan osittain kyse rationaalisesta järjestelmän pelosta. Missä tahansa hoivatyötä tehdäänkin, se tulisi tehdä halvalla ja tehokkaasti: ei pitkiä vanhempainvapaita, ei liikaa palkkaa hoivatyöläisille, ja vanhukset koteihin, koska se tulee halvemmaksi. Yhteiskuntapolitiikka 84 (2019):2.. Synnytyssairaaloiden tilannetta on vaikea olla lukematta symbolina sille, miten me yhteiskuntana suhtaudumme naisiin ja lapsiin. Tiiviiksi pakattu energia on antanut meille ennen näkemättömät voimat kehittää tekniikkaa, kasata pääomia ja jakaa hyvinvointia ja vaurautta. Luonnon armoilla olemisen tai edes riippuvuuden sijaan ihminen on halunnut nostaa itsensä luonnon yläpuolelle. Kysymysten lista jatkuu: Pääseekö lapseni lääkäriin, jos on tarve. Ihmisen hoivan tarve vaihtelee elämänkaaren aikana, mutta kaikki me tarvitsemme hoivaa, erityisesti elämän alussa ja lopussa. Tyhjäksi osoittautunut haave hoivaroboteista ratkaisuna hoivakriisiin on haave luonnosta sekä ruumiista ja sen tarpeista irrottautumisesta. Ja suurimpana kaikista: onko planeetta Maa elinkelpoinen enää, kun hän saavuttaa aikuisuuden. Kuvittele sinä se, jos pystyt. Ja synnytyssairaala on vasta alku. Kuka enää uskaltaa synnyttää lapsia tähän maailmaan. Vaihtoehtokin on olemassa. Haavisto liittää helppouden tavoittelun ajatukseen luonnon hallitsemisesta. Tästä näkökulmasta ei ole väliä, tapahtuuko hoiva palkatta kotona vai korvausta vastaan sairaalassa tai päiväkodissa. 6 3 tuksessaan. Kaikkien ihmisen saavutusten moottorina aina teollistumisesta alkaen ovat olleet fossiiliset polttoaineet. Saako hän apua, jos mielenterveys rakoilee. Mutta tästä on maksettu hirvittävä hinta, ja lasku on erääntymässä: ilmasto kuumenee, ja ekosysteemit, joista olemme perin pohjin riippuvaisia, uhkaavat romahtaa. Tällöin synnytyspelkodiagnoosi yksilöllistää sen, mikä on rakenteellinen ongelma äärimmilleen tehostetussa systeemissä. Käytännössä sen vuoksi jää lapsia syntymättä joka vuosi
+358 (0)9 615 2020 Palvelualan ammattilaiset tekevät työtä, josta sietää olla ylpeä ja josta kuuluu saada kunnon korvaus. pam.fi/neuvottelee. 6 4 Vasemmistolaisten oma opintokeskus. Tuodaan työ näkyväksi. Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL jhl.fi/liity JHL.FI /LIITY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI Hyvää työväenlehtipäivää! John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki Puh. www.ksl.fi Vapaus oppia! Avoimet koulutukset • Esiintymisjännitys hallintaan 25.-26.3.,Tampere • Ratkaisujaelämän valintatilanteisiin 6.-7.5.,Tampere • Arkistointikoulutus 5.6.ja4.9., KansanArkisto,Helsinki Eduskuntavaalit ovat myös työehtovaalit Äänestä kunnon työehtojen puolesta Lue myös aktlehti.fi Työväenlehtipäivänä kuuluu myös ammatti yhdistysten ääni. Koulutusta, kulttuuriaktivismia ja julkaisutoimintaa. Ja se joku on usein yksi meistä rautaisista ammattilaisista. Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry 09 613 110 | akt.fi Työntekijöiden oma ääni kuuluviin! Joku hoitaa sen, mitä muut eivät tule ajatelleeksi
Edellisen numeron ristikon ratkaisu seuraavalla sivulla.. 6 5 ristikko H a r r i a sik a in en Ratkaisu julkaistaan seuraavassa numerossa
ADRESSIT ONNITTELUUN JA OSANOTTOON YRJÖ SIROLAN SÄÄTIÖ p. 6 6 Edellisen lehden ristikon vastaukset Työväenliikkeen kirjasto www.tyovaenperinne.. Vieraile akt.fi/liity AKT:n jäsenenä sinulla on takanasi kokemusta neuvottelutaitoa joukkovoimaa Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry 09 613 110 | akt.fi | aktlehti.fi Joku hoitaa sen, mitä muut eivät tule ajatelleeksi. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki Varsinais-Suomen Vasemmistoliiton KEVÄTPIIRIKOKOUS su 16.4. Tervetuloa! Lisätiedot: varsinais-suomi.vasemmisto.fi VARSINAIS-SUOMI onlinearpa.net arpajaiset netissä! Tavara-arpa ry Beckerintie 10, 00410 Helsinki, 09 4366320 kansan arkisto l tallentaa työväen ja järjestöjen historiaa l avoinna kaikille kansalaisille Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1, 00530 Helsinki, p. Ja se joku on usein yksi meistä rautaisista ammattilaisista. Tietokirjallisuutta, työläiskirjallisuutta, tapahtumia Liity kirjaston ystäviin: www.tyovaenkirjastonystavat.. Tuodaan työ näkyväksi. Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL jhl.fi/liity JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI. 044 721 0320 info@kansanarkisto.fi www.kansanarkisto.fi Avoinna ti-pe klo 9 16. klo 10.30 Paimion kaupungintalolla (Vistatie 18, 21530 Paimio) Valtakirjojen tarkastus alkaa klo 10.00. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. 040 167 7700 toimisto@sirolansaatio.. Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki sirolansaatio.
Siinä onkin päästy hyvään alkuun. Eniten eri leikkauksista kärsisivät tietysti pienituloiset. Ja muutos tuli. kai Hirvasnoro Kirjoittaja on politiikan toimittaja. Paluu PorvarihallituksEEn on mahdollinen nykyisten mielipidemittausten perusteella. Vielä on myös muutama viikko aikaa muistuttaa, mitä muutosta kansalle tarjotaan kokoomuksen johdolla. Oikeistolaisuuden lisäksi siitä tulisi sukupolviin arvokonservatiivisin ja luontovihamielisin hallitus. Sen jälkeen kun puolueet ovat julkaisseet vaaliohjelmiaan, kummankin kannatus notkahti reilusti Ylen helmikuun alussa julkaisemassa mielipidemittauksessa. Puolue ei ole hirvittävän kaukana kokoomuksen vaaliohjelmasta, ja sen harvat nimeämät leikkauskohteetkin ovat samoja – indeksikorotukset ja asumistuki. Tätä kirjoittaessa uusimmassa gallupissa se oli tasan 37 prosenttia. SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden yhteiskannatus oli 37,4 prosenttia viime vaaleissa. Neljänneksi pyöräksi tarvittaisiin kristillisdemokraatit, joka ei juuri eroa perussuomalaisista. Juha Sipilän oikeistohallitus oli aktiivimalleillaan ja leikkauksillaan suututtanut ihmiset niin, että yksi sen puolueista katosi kokonaan puoluekartalta. viimeinen sana t asan neljä vuotta sitten silloinen oppositio – vasemmistopuolueet ja vihreät – sanoivat, että kansa haluaa muutosta. Neljä vuotta sitten alkaneen muutoksen jatkuminen edellyttää keskinäisen kilvoittelun sijaan oikeiston haastamista. Nykyisen hallituksen jatkon kannalta ongelmallista on, ettei punavihreän blokin kokonaiskannatus kasva, voimasuhteet muuttuvat vain sen sisällä. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson on sanonut kokoomuksen leikkauslistasta, että puolue haluaa 1,5-kertaistaa Sipilän hallituksen tuhot. Gallupien perusteella on mahdollista, että kansakin haluaa muutosta. Sitä voisi perustella talouden tervehdyttämisellä. Kunmuutoksensuunta valkeneeihmisille,seei enäämaistukaan. Siitä ei tosin ole takeita. 6 7 Muutos olisi taka-askel Arvio on oikean suuntainen, mutta riittämätön. Ei seisahdu aika, sen kulkua vastaan maan suurin ja mahtavin on voimaton, hän on voimaton. Ehkä tällaisEt asiat näkyvät puolueiden kannatuksessa tapahtuneessa käänteessä. Vain suurituloisimmat hyötyisivät kokoomuksen miljardin veroalesta. Ja muutos se ikuista on ainoastaan, tää päivä jo huomenna eilistä on. Sipilän hallituksen puolueiden kokoomuksen, keskustan ja perussuomalaisten yhteiskannatus ei todennäköisesti riitä eduskuntaenemmistöön kuin korkeintaan hyvin niukasti. Nyt vuorostaan kokoomus käy vaaleihin muutospuheella. Kun muutoksen suunta valkenee ihmisille, se ei enää maistukaan. Kokoomuksen ja perussuomalaisten leikkausohjelmat osuisivat useimpien. Kansa haluaa muutosta takaisin sinne, josta se viime vaaleissa halusi eroon, jos kokoomuksen ja perussuomalaisten suosio kestää huhtikuun alkuun asti. Mutta niin kuin Bertolt Brechtin ja Hanns Eislerin upeassa laulussa Moldausta (suomentanut Elvi Sinervo) sanotaan, ei mikään ole maailmassa muuttumatonta. Se edellyttäisi, että keskusta olisi sittenkin valmis ”isänmaan asialle” todennäköisen uuden vaalitappionsa jälkeen. Muutos maistuu sanana hyvältä, mutta pistää arveluttamaan, kun se osuu omaan lompakkoon
Liittokokoukseen valitaan 442 edustajaa suhteellisella vaalilla 34 vaalipiiristä. Löydä ehdokkaasi ja äänestä: www.teollisuudenvaikuttajat.fi #VaikutaToimiÄänestä #TeollisuudenVaikuttajat #Teollisuusliitto2023 00 32 51 -2 30 3 PAL.VKO 2023-16. Työmarkkinoiden käytettävissä olevat jäsenet voivat äänestää sähköisesti tai postitse 10.–31.3.2023. Teollisuusliittolainen: VAIKUTA, TOIMI, ÄÄNESTÄ! Teollisuusliiton liittokokous järjestetään 22.–24.5.2023