Viikkolehti | 10.9.2021 | 3,5 € 36-003251-2136 | kansanUUtiset.fi Työajat lyhenivät Islannissa sivu 7 KU:n juttusarja Kiinasta alkaa sivu 12 Osuusliikkeen historia kansien väliin sivu 15 TukiperheesTä Turva lapsille. SIVU 3 kansan uutiset . 36/2021 UUtta yhteiskUntaa rakentamassa
Sitä odotellessa… Suomen Akatemia joutui oikomaan käsitystä, että se lappaa mielin määrin rahaa outoihin hankkeisiin sitä mukaa kun tutkijat kehtaavat pyytää. Todellisuudessa tutkimusrahoitus on monen kiven takana. Aiemmista se poikkesi siinä, että yksittäistä tutkijaa ja tutkimusta ei nostanut tikunnokkaan kukaan tunnetuista oikeistopopulistisista poliitikoista vaan arvostettu journalisti. Mutta kuten Itä-Suomen yliopiston yliopistoyhteisö maanantaina otti kantaa, ”hyvä keskustelu perustuu asialliseen ja rakentavaan kommentointiin”. Kansainväliset asiantuntijapaneelit arvioivat tutkimushakemukset tieteellisen laadun näkökulmasta. Kysymys ei ole siitä, eikö julkisen rahan käyttöä saisi tältäkin osalta arvioida ja arvostella. Viime viikolla säännöllisesti toistuvissa tiedesodissa käytiin taas yksi kierros. Kaikukoppana toimii sosiaalinen media ja sitä vahvistaa kaiken kaikkiaan koventunut yhteiskunnallinen ilmapiiri. LUE LISÄÄ SIVULTA 6 Kuuban historiaa sen enempää kuin nykyhetkeäkään ei voida analysoida ottamatta huomioon Yhdysvaltojen vaikutusta, kirjoittaa Pinja Vuorinen artikkelissaan. Loma kuluu uiskennellessa ja lämmöstä nauttien muilla mailla vierahilla. Uhkailu ja häirintä kohdistuu etenkin naisiin. Kommentoijalla tulisi olla edes jonkinlaiset tiedot kritisoimastaan aiheesta eikä kritiikki voi pohjautua vain tutkimushankkeen otsikkoon. Aivan kuten maahanmuuttokeskustelussa, myös tiedekeskustelussa toistuu sama kaava: ensin hätkähdyttävät oikeistopopulistit, mutta sitten heidän puhetapansa leviää laajemmalle. Täysin sopimattomina pidetyt asiat normalisoituvat vähitellen. 2 | KU 36 /2 02 1 Kävikö Suomi sotaa Afganistanissa. Arviointipaneelit keskustelevat niistä, antavat arvosanan ja lausunnon sekä asettavat hakemukset paremmuusjärjestykseen. www.kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat: www.kansanuutiset.fi TIETOSUOJALAUSEKE www.kansanuutiset.fi/tietosuoja ISSN 0357-1521 Botnia Print, Kokkola 2021 KANNEN KUVA Emma Grönqvist Uutta yhteiskuntaa rakentamassa. Asiaa ei koskaan kunnolla päätetty, ja nyt huomaamme, että tuli vähän sodittua, toteaa Mike Pohjola kolumnissaan. LUE LISÄÄ SIVULTA 18 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Hämeentie 105 A, 00550 Helsinki 09 759 601 Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Sanomalehtien Liiton jäsen TILAUKSET, JAKELUHÄIRIÖT, OSOITTEENMUUTOKSET Ma–ti klo 9.00–12.00 09 7596 0208, tilaukset@kansanuutiset.fi VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI ku@kansanuutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA, TOIMITUSJOHTAJA Jussi Virkkunen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Sirpa Koskinen TOIMITUS Toimitussihteerit: 09 7596 0313 ku@kansanuutiset.fi TILAUSHINNAT Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Tältä pohjalta tutkimusyhteisön jäsenet tekevät rahoituspäätökset. Muun muassa maahanmuuton ja sukupuolen parissa toimivia tutkijoita mustamaalataan ja trollataan. (10 %). PÄÄKIRJOITUS Kai Hirvasnoro Politiikan toimittaja PS. l T iedonjulkistamisen neuvottelukunta teki viime vuosikymmenellä kolme kyselyä, joiden tulokset kertovat tieteen tekijöihin kohdistuvan häiritsevän ja uhkailevan palautteen yleistymisestä. Kesto Määräaikais. Pilkkaaminen ei ole tiedekeskustelua Syyskuu ja parin viikon kesäloma vielä edessä. Häirinnän tavoitteena on vaientaa tutkijat aivan kuin autoritaarisissa maissa sen tekee valtiovalta. Kulttuurin tutkimuksesta löytyi moitittavaa pelkästään Suomen Akatemian rahoittaman hankkeen nimen perusteella. Tätä ei voi hyväksyä. TÄSTÄ INNOSTUN NYT Tarja Erdogan Verkkosihteeri 36/2021 Perjantaina 10.9.2021. 12 kk 162 € 185 € 6 kk 82 € 99 € 3 kk 41 € 49 € Hinnat sisältävät alv
TeksTi Anni-Helena Leppälä kuvaT Emma Grönqvist Anna-Sofia Joro ja Eduardo Vencesla kertovat, että tukiperheen rooli on olla läsnä ja tukea arkisissa asioissa. Ajatus tukiperheeksi ryhtymisestä syntyi alkuvuodesta, kun Joro näki LinkedInissä ilmoituksen, jossa etsittiin tukiperheitä yksin Suomeen saapuneille nuorille. Yhteydenoton jälkeen perhe sai lisätietoa tukiperhetoiminnasta sekä kattavat koulutusmateriaalit. Tukiperhe tarjoaa turvaa ja välittämistä Turvapaikanhakijalapset kaipaavat tukiperheitä integroituakseen paremmin suomalaiseen yhteiskuntaan. Joro kertoo miettineensä pitkään millä tavalla olisi mahdollista tehdä vapaaehtoistyötä keskellä hektistä lapsiperheen arkea. AjAssA KU 36 /2 02 1 | 3 01 AjAssA A nna-Sofia Joron ja Eduardo Venceslan perhe on toiminut keväästä asti tukiperheenä kuusitoistavuotiaalle afganistanilaisnuorelle. Perheja työtilanteita käsittelevien haastattelujen jälkeen heidät hyväksyttiin tukiperheeksi, sopivaa tukinuorta piti kuitenkin odotella hetken aikaa. Ilmoituksen nähtyään hän otti yhteyttä Yhteiset lapsemme -järjestöön
on?Suomessa?ihan?yksin. pieniksi. LisätiEtoa: www.yhteisetlapsemme.fi. auttaa?Suomeen?sopeutumisessa. normaalin?perhe-elämän?avulla?tuoda?tasapainoa. l Yhteiset Lapsemme ry Etsii tukipErhEitä pääkaupunkiseudulta ja lähiympäristöstä. saapuneilla?nuorilla?on?muitakin?aikuiskontakteja?kuin. Toistaiseksi?tapaamiset?on?järjestetty?ulkona,. vapaaEhtoisiLLE tarjotaan yksilöllistä tukea tarpeen mukaan, työnohjausta ja virkistystä. pyrkii. tukinuortaan. myös. tukiperheeksi. mitä. –?Esimerkiksi. että. kaikille,?joilla?on?halu?auttaa. vaikuttavat. vieraassa. ollessamme. YhTeisTä TekemisTä Tukiperheiden?perehdytys?oli?niin?hyvä,?että?yllätyksiä?ei?juuri?ole?tullut. tavoitteena?kuitenkin?on,?että?heti?kun?koronatilanne?paranee,?nuori?kutsutaan?kylään?ja?laitetaan. toivoo,. hänen. kautta,?Joro?kuvailee. heidän?tarpeistaan.?Perheen?rooli?on?olla?läsnä?ja. meidän. Vencesla?puolestaan?kertoo,?että?on?ollut?mukava?nähdä?miten?nopeasti?lapset?ovat?ottaneet. apua. Tukiperheet käyvät 8 tunnin kestoisen verkkokoulutuksen ja heidät haastatellaan. perhe?sopivat?yhteen.?Nuorilla?on?myös?mahdollisuus?esittää?toiveita?siitä?millaisen?tukiperheen. on. Tukiperheiksi toivotaan erityisesti lapsiperheitä ja pariskuntia, mutta myös yksin asuva aikuinen voi toimia tukiperheenä. ja. perheensä?riittävä?tukiperheeksi. myös. ja. ja?mennä?vaikka?elokuviin. Joro?kertoo?miettineensä?aluksi,?onko?heidän. Nuoren. emme. kaiken?keskelle.. tosi?kiva?saada?jollekin?retkelle?myös?nuori?mukaan.?Kunhan?koronatilanne?hellittää,?niin?voidaan?tehdä?asioita?nuoren?kiinnostuksen?mukaan. tai. työkseen. mikä. tukipErhEiLtä toivotaan halua tutustua uuteen ihmiseen, aikaa tavata tätä muutaman kerran kuukaudessa ja mahdollisuutta sitoutua toimintaan tarvittaessa pitkäkestoisesti. maassa. heitä. siellä?tapahtuu.?Hän?kiitti?huolenpidostani?ja?toivoi,?ettei?asiasta?puhuta,?vaikka?tietysti?hän?on?sisäisesti?surullinen?tilanteesta,?Vencesla?sanoo. –?Uskon,?että?tämä?kasvattaa?tietoisuutta?ja?ymmärrystä?siitä,?että?on?todella?tärkeää?auttaa?sellaisia?ihmisiä,?jotka?tarvitsevat?apua. auttavat. voi. ole. ruokaa?yhdessä. Tukiperhe. puhuneet. pojaksi,. –?Tukiperheen?kautta?on?mahdollista,?että?nuori. häntä?tuetaan?koulunkäynnissä. he?haluavat. katsoen. ihmiset.. miksi. kuukaudessa,?mutta?yhteydessä?ollaan?ja?kuulumisia?vaihdellaan?useita?kertoja?viikossa. taustansa?on.?Pyrimme?vain?antamaan?hänelle?hyviä. suositteleekin. tärkeää,. Tuettavat lapset ja nuoret ovat pääosin 13–20-vuotiaita. Joro?kertoo,?että?omille,?alle?kouluikäisille?lapsille?on?puhuttu?Afganistanista?ja?siitä,?että?nuori. hän. nuori. –?Järjestö. Joro?huomauttaa. joka. maahan. tärkeintä. Suuri osa heistä on Afganistanista. että. siitä,. –?Käymme?perheenä?paljon?metsäretkillä?ja?olisi. että. Perheen?omat?lapset?suhtautuneet?tukinuoreen. On. nuoren. kautta. –?Toki?tämä?Afganistanin?tilanne?yllätti?varmasti?kaikki?jollain?tapaa.?Maailman?tapahtumat. nuoren?omakseen. AjAssA 4 | KU 36 /2 02 1 Eduardo Venceslan ja Anna-Sofia Joron perhe tapaa tukinuortaan muutaman kerran kuukaudessa. tarvitsee. vuotta,?mutta?sitä?edeltävät?seitsemän?vuotta?vietin?asuen?kahdeksassa?eri?maassa.?Tietysti?tilanteeni?oli?aivan?erilainen,?sillä?menin?maihin?opiskelemaan?tai?töihin.?Mutta?voin?kuvitella?itseni. erikoista,?vaan?nimenomaan?vaan?olla. –?Nuoremme?on?luonteeltaan?todella?sosiaalinen?ja?valoisa.?Yhteinen?intohimo?löytyi?heti?jalkapallosta,?jota?kohta?kuusivuotias?poikamme?rakastaa.?Joten?olemme?pelanneet?jalkapalloa?ja?jutelleet?kaikkea?siinä?sivussa.?Lasten?kannalta?on. tilanteesta. –?Olen?asunut?Suomessa?viimeiset?kolmetoista. siitä. Afganistanin. kokemuksia.?Olen?kertonut?hänelle?olevani?hyvin. Perhe. kerran. –?Me?eletään?vain?tämmöistä?tavallista?tylsää?arkea.?Mutta?ei?nuoren?kanssa?tarvitse?tehdä?mitään. tukea?arkisissa?asioissa.. pystyy?paremmin?tuntemaan?itsensä?osaksi?suomalaista?yhteiskuntaa?ja?integroitumaan?siihen,. Venceslan?halu?auttaa?kumpusi?omista?kokemuksista. muutaman. tapaa. täällä. yksin. ollut?tosi?hyvä,?että?on?voitu?tutustua?tekemisen. pahoillani. hienosti. nuoremme. tukiperheeseen. Hän. katsomaan,. perspektiivistä. on. –?Yhdessä. TavallisTa arkea Tukiperhetoiminnassa?kaikki?lähtee?nuorista?ja. ryhtymistä
kolumni 13.–26.9. Valkoinen pelastaja rientää apuun AnnA Lemström Kirjoittaja on Vasemmistoopiskelijoiden puheenjohtaja. Haluamme esimerkiksi vapauttaa naiset käyttämästä huntua, emme vapauttaa heitä tekemään itse valintansa sen käytöstä. On järkyttävää kuulla, miten tytöt polttavat koulutodistuksiaan ja naiset saavat kulkea kadulla vain aviomiehensä kanssa. asti työväenmUseO Werstas kerää kokoelmiinsa valokuvia nykypäivän työelämästä. Näyttely 1.–16.9. AjAssA KU 36 /2 02 1 | 5 11.9.2001 iltapäivästä lähtien maailmaan mahtui vain yksi uutinen: itsemurhaterroristit tekivät matkustajalentokoneilla tuhoisat iskut New Yorkiin ja Washingtoniin. klo 24.00 mennessä verkossa: https://tul.fi/askelkisa/ Mukana menossa Kävelypässit-ryhmä. Olemme helposti valmiita auttamaan heitä, jotka sopivat rasistiseen ja antifeministiseen kuvaamme “hyvistä ihmisistä” ja silloinkin tehtävämme on pelastaa heidät omalta kulttuuriltaan ja “sopeuttaa” heidät meidän kaltaisiksi. Mutta se ei tarkoita, että he olisivat heikkoja. saakka Werstaan yhteisögalleria Komuutissa: näyttelytilassa kerrotaan nykypäivän työelämän tallennuksesta ja sen merkityksestä. Hänen toimintansa ei välttämättä noudata länsimaista poliittista logiikkaa. Amerikkalaisten julkisuuteen esittämissä arvioissa iskuissa oli ”Osaman sormenjäljet”. 16.9. Samat henkilöt, jotka naisten asemaa parantavissa aloitteissa ovat huutamassa “mutta entäs miehet” ovat nyt hiljaa, kun tälle kysymykselle todella olisi tarvetta. Valkoisen pelastajan kompleksi kuvaa tilannetta, jossa etuoikeutetusta asemasta autetaan heikommassa asemassa olevia vain omat lähtökohdat huomioon ottaen. Osama käy pohjimmiltaan uskonsotaa, ei ensisijaisesti esimerkiksi uuskolonialismin vastaista sotaa. sähköpOsti: muistio@kansanuutiset.fi. Keskustelu Afganistanin sotaa pakenevista siviileistä kuitenkin toistaa jälleen kerran syrjiviä asenteitamme. Haluamme olla heikkojen naisten uljas valkoinen pelastaja. Meidän ei tarvitse pelastaa heitä omalta kulttuuriltaan, historialtaan tai tavoiltaan. Niiden valmistelu pysyi salaisena, ne olivat tehokkaita ja koordinoituja ja niiden suorittajat olivat valmiita uhrauksiin. viime viikkOina Afganistanin tilanne on järkyttänyt. Myös miehet ansaitsevat turvaa. Mutta kuka oli taustalla. Tee työstäsi historiaa, kannustetaan 16.9. Kompleksi näkyy vahvana Afganistan-keskusteluissa. On haitallista kuvitella, etteivätkö miehetkin pelkäisi ja kärsisi hirmuvallan alla. Kai Hirvasnoro Osama bin ladenilla oli sekä kykyä että tahtoa 20 vuottA sitten New Yorkin World Trade Centerin kaksoistornit tulessa 11.9.2001. Erityisesti mediassa huomiota ovat saaneet naisten oikeudet – eikä syyttä. Ilmoittautuminen pe 10.9. Sen sijaan meidän on pelastettava jokainen ihmishenki väkivallan ja vainon uhan alta. Ja jokainen ihmishenki tarkoittaa myös miehiä. Aito apu on yhdenvertaista ja kulttuurisensitiivistä. Se lähtee autettavan avun tarpeesta. Museo kannustaa kaikkia työntekijöitä tekemään työstään historiaa. työväen UrheilUliitOn Askelkisa käydään 13.–26.9. Yhdysvaltain tiedustelupalvelut nimesivät melkein heti pääepäillyksi Osama bin Laden -nimisen jihadistin, joka operoi Afganistanista käsin talebanien tuella. muistio TiedoT TapahTumapalsTalle viimeistään maanantaihin klo 16:een mennessä: Kansan Uutiset/Muistio, Hämeentie 105 A, 00550 Helsinki. On varottava sekoittamasta uhrina olemista heikkouteen. Osamalla on organisaatio, rahaa, taitoa ja kokemusta. Liian usein myös sekoittuu se, pelastetaanko ihmiset Talebanilta vai islamilta. Valkoisen pelastajan tärkein pelastuksen kohde onkin loppupeleissä vain hänen oma hauras egonsa. Afganistanin naiset ansaitsevat Talebanin uhreina apumme. ti-su klo 11–18, Väinö Linnan aukio 8, Tampere. Osallistua voi jakamalla omaan työhönsä liittyvän kuvan sosiaalisessa mediassa tunnisteella #duunikuva tai lähettämällä sähköpostilla osoitteeseen lahjoitukset@tyovaenmuseo.fi
Ja jos ei, miksi Suomi oli mukana Yhdysvaltain valloitussodassa. Minä ja tuhannet muut suomalaiset olimme kaduilla protestoimassa tätä järjettömyyttä vastaan. Isaf-opera atIo pä ättyI vuonna 2015 ja sen jatkajaksi YK nimitti Naton johtaman operaation, jonka piti jatkua ainakin vuoteen 2024. Mike Pohjola Kirjoittaja on kirjailija, pelisuunnittelija ja yrittäjä. Saudi-Arabia on kuitenkin Yhdysvaltain liittolainen, joten presidentti Bush ilmoittikin hyökkäävänsä Afganistaniin, jossa Osama bin Laden piilotteli. 044 721 0320 info@kansanarkisto. Sinä talvena ainakin 3 000, ehkä jopa 20 000, siviiliä lisää kuoli pommitusten välillisiin seurauksiin. Ja jos ovatkin, se on osa Suomen pitkää erillissotien perinnettä. Kävikö Suomi sotaa Afganistanissa. Lokakuussa jenkit hyökkäsivät Afganistaniin. Yhdysvaltain hyökkäys ei alkanut binLadenin etsinnällä vaan massiivisella pommituskampanjalla, jossa kuoli heti yli tuhat afgaanisiviiliä. MIten on mahdollista, että YK:n operaatio yhtäkkiä loppuu, kun yhdessä jäsenvaltiossa on epävakaa poliittinen tilanne. kun yhdysvallat oli tuhonnut Afganistanin infrastruktuurin ja karkottanut naisia vihaavan Talebanin maan lukemattomiin vuoristokyliin, oli aika YK:n siivota jäljet. l K aksIk yMMentä vuotta sitten 2 977 sivullista ja 19 terroristia kuoli World Trade Centerin pilvenpiirtäjissä ja niihin osuvissa lentokoneissa. Jota johti Naton kautta Yhdysvallat. Al-Qaidan terroristit olivat etupäässä Saudi-Arabiasta, muutama myös Emiraateista, Libanonista ja Egyptistä. Ota ennakkoon yhteyttä info@kansanarkisto.. 20 vuodessa suoria siviiliuhreja kertyi ainakin 47 000, jos ei lasketa sodan aiheuttamiin nälänhätiin, tauteihin, kylmään, miinoihin, saasteisiin ja mielenterveysongelmiin kuolleita. Tai jos ovatkin, pelkästään rauhaa turvaamassa, eivät hyökkäämässä afganistanilaisten kimppuun. Mukaan mahtui myös Emiraatit, josta kaksi alkuperäisistä terroristeista oli kotoisin. Jos kyseessä todella oli YK:n projekti, eikö YK:n olisi pitänyt päättää sen jatkosta tai lopettamisesta. Afganistania hallitsevaa Talebania vaadittiin luovuttamaan al-Qaidan johtaja bin Laden. www.kansanarkisto. Jokainen kuollut amerikkalainen oli nyt kostettu surmaamalla afganistanilaisia, joilla ei ollut osaa eikä arpaa syyskuun 11. AjAssA 6 | KU 36 /2 02 1 Puurot ja vellit menivät monta kertaa sekaisin, kun toinen operaatio kävi sotaa ja toinen turvaa rauhaa. Asiaa ei koskaan kunnolla päätetty, ja nyt huomaamme, että tuli vähän sodittua. Mahdoton tehtävä, johon he eivät suostuneet. Otamme tutkijoita vastaan rajoitetusti. Siihen kuuluivat Emiraatit, Venäjä, Kiina ja Ruotsi, mutta ei Suomi. Isaf-operaatioon tulivat mukaan Nato-maat ja sotilasliiton kumppanuusmaita, kuten Suomi. Jälleen Yhdysvalloilla oli tämän rinnalla oma operaationsa edistämässä amerikkalaisten pyrkimyksiä. päivän hyökkäyksiin. Samaan aikaan Isafin kanssa käynnissä oli myös amerikkalaisten johtama erillinen sotilasoperaatio, joka välillä oli ja välillä ei ollut osa Isafia. Suomi piti joukkonsa Afganistanissa, olivathan ne mukana oikein YK:n operaatiossa. Sitten jenkit yhtäkkiä peruivat puheensa ja vetivät joukkonsa. Tutkijasalipalvelu on taas avoinna. Tai jos ovatkin, eivät ainakaan missään Nato-johtoisissa operaatioissa. Erillissotamme Afganistanissa Kolumni Kun Nato kutsui, Suomi ryhtyi sotaan. Yhdysvallat kuitenkin lupasi vielä 2019, että mahdollinen vetäytyminen koordinoidaan kumppanien kanssa eivätkä jenkit missään tapauksessa toteuta sitä itsenäisesti. Näinkö sen piti mennä. Suomessa ei jotenkin oikein uskottu, että suomalaiset sotilaat missään sodassa ovatkaan. Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1 , 00530 Helsinki , p. Afganistanin siviiliuhrien takia Alankomaiden pääministeri ja Saksan liittopresidentti joutuivat eroamaan
TausTaT KU 36 /2 02 1 | 7 02 taustat Työaikakokeilu alkoi Reykjavikissa (kuvassa) osassa kaupungin työpaikoista vuonna 2014. Al l Ov er Pr es s/ Ul ls te in Bi ld. Työaikojen lyhentämisestä tuli satujen saarella todellisuutta nopeassa tahdissa
TausTaT Islannin työaikakokeilu oli menestys Työviikot olivat Islannissa ennestään erityisen pitkiä, mutta kokeilujen tulokset antavat osviittaa työaikaratkaisuille muissakin maissa. TeksTi Elias Krohn 8 | KU 36 /2 02 1
”Lyhempi työaika on levinnyt Islannissa hämmästyttävässä laajuudessa.” Al l Ov er Pr es s/ Ul ls te in Bi ld. TyönTeon organisoinTi avainasemassa Kokeiluista kerättiin systemaattisesti tietoa. Kansainväliset tilastot osoittavat, että työajan lyhenemisen ja tuottavuuden kasvun välillä on vauraissa maissa selvä yhteys. TausTaT KU 36 /2 02 1 | 9 limatta. Tavoitteena oli, että palvelutuotanto pysyy entisellä tasollaan työtuntien vähentymisestä huoT yöajan lyhentäminen Islannissa nousi kesällä vahvasti otsikoihin Suomessakin. Yksi keskeinen huolenaihe on ollut se, että työaika ei tosiasiassa lyhenisi, vaan pois jäävät Ammattiliitoilla olivat tukenaan kansainväliset tilastot, jotka osoittavat, että työajan lyhenemisen ja tuottavuuden kasvun välillä on vauraissa maissa selvä yhteys. Onnistuneet kokeilut johtivat siihen, että 86 prosenttia islantilaisista palkansaajista on siirtynyt lyhempään työaikaan tai saanut mahdollisuuden siirtyä siihen lähitulevaisuudessa. Kokoaikaisten työntekijöiden työviikko vuonna 2018 oli siellä keskimäärin 44,4 tuntia, Eurostat-tilaston maiden kolmanneksi pisin. Kokeiluihin osallistui yhteensä yli 2 500 työntekijää yli sadalla työpaikalla, 1,3 prosenttia Islannin työvoimasta. Talouden näkökulmasta ongelma on kuitenkin tänä päivänä siinä, että työn tuottavuus ei ole Islannissa yhtä hyvällä tolalla kuin muut talouden tunnusluvut. Kokeiluun mukaan hakevien uusien työpaikkojen oli esitettävä strategia, miten tämä aiotaan toteuttaa. Islannin ammattiliitot ja kansalaisjärjestöt ovat viime vuosina yhä voimallisemmin tuoneet esiin, että monia verrokkimaita heikompi tuottavuus on seurausta pitkistä työajoista. Työllisyysaste on OECD-maiden korkein, esimerkiksi vuonna 2019 yli 84 prosenttia, ja bruttokansantuote asukasta kohti myös yksi korkeimmista. Valtionhallinnon kokeilussa mukana olivat verohallinto, maahanmuuttovirasto, rekisterilaitos ja Vestfjör?umin poliisilaitos sekä myöhemmin länsi-islantilaisen Akranesin sairaalan sisätautiosasto. Tuloksia selvitettiin ja analysoitiin eri näkökulmista. Pitkät työpäivät uuvuttavat työntekijöitä, mikä heikentää heidän tuottavuuttaan. UUpUmUs heikenTää TUoTTavUUTTa Kova työnteko on aikoinaan auttanut pientä kansakuntaa menestymään. Heidän viikkotyöaikaansa lyhennettiin 40:stä 35– 36 tuntiin palkkoja alentamatta. Kokeilut alkoivat toimistotyöpaikoilta ja laajenivat esimerkiksi päiväkoteihin, kaupungin huoltoja kunnossapitotoimintoihin ja erityisryhmien hoitokoteihin. Lyhempää työaikaa kokeiltiin vuosina 2014–2019 osassa Reykjavikin kaupungin työpaikkoja ja 2017–2021 viidellä valtionhallinnon työpaikalla. Reykjavikin kaupunginvaltuusto päätti vuonna 2014 kokeilun aloittamisesta yksimielisesti. Kokeiluja edelsivät ammattiliittojen ja ruohonjuuritason järjestöjen pitkäaikaiset vaatimukset. Kun väsyneenä ei saada paljoa aikaan, tilannetta paikataan ylitöillä, ja kierre on valmis. Lyhempien työaikojen kokeileminen sai lopulta laajan kannatuksen työnantajajärjestöjen vastahangasta huolimatta. Lisäksi keskimääräinen työura on Euroopan pisin, 47 vuotta. Reilun 350 000 asukkaan saarivaltio on taloudellisesti erittäin kehittynyt pohjoismainen hyvinvointivaltio. Ei ole sattumaa, että nämä vaatimukset voimistuivat ja tuottivat tulosta juuri Islannissa. Yhdessä asiassa Islanti on kuitenkin ollut selkeästi jäljessä verrokkimaistaan: työajoissa
Niiden piirissä on nyt noin 170 000 Islannin vajaasta 200 000:sta palkansaajasta. Kontrolliryhmässä, jossa työajat olivat entisellään, vastaavaa parannusta ei ollut. Reykjavikin kaupungilla työhyvinvointi koheni osalla työpaikoista, kuten toimistoissa, kouluissa ja ulkotöissä, ja osalla säilyi entisellä tasolla. Hyvinvoivia työntekijöitä Keskeisellä sijalla kokeilussa oli työhyvinvoinnin sekä työn ja muun elämän yhteensovittamisen edistäminen. Vaikka Islannissa työajat ovat olleet erityisen pitkiä ja lyhenivät kokeiluissa suurin piirtein muiden Pohjoismaiden tasolle, samansuuntaisia tuloksia on saatu muuallakin järjestetyissä kokeiluissa. Kun Reykjavikin kaupungin työpaikoilla kokeiluaika päättyi syyskuussa 2019, aiemmat työajat palautettiin, mutta jo muutaman kuukauden päästä allekirjoitettiin uudet sopimukset, joilla lyhemmät työajat vakinaistettiin. SuomeSSakin opittavaa – Lyhempi työaika on levinnyt Islannissa hämmästyttävässä laajuudessa, kommentoi työaikakysymyksiin perehtynyt yliopistonlehtori Timo Anttila Jyväskylän yliopistosta. Ranskassa 35 tunnin työviikkoon siirtyminen vesittyi muun muassa tästä syystä. ”Suurinta ediStyStä 40 vuoteen” Kansainvälisesti Islannin kokeiluissa oli merkittävää niiden laajuus suhteessa maan väestömäärään. Samaan aikaan suuntaus alkoi laajeta koko Islannin työmarkkinakentälle. Työntekijät saivat myös enemmän tukea ja kannustusta työtovereiltaan, johtaminen koettiin oikeudenmukaisempana ja työtehtävien jaosta oli vähemmän epäselvyyksiä. Kokeilut kumosivat huolen: työtunnit vähenivät oikeasti. Tämä ei kuitenkaan tapahtunut itsestään, vaan avainasemassa oli huolellinen suunnittelu työpaikoilla: uusien työskentelystrategioiden käyttöönotto ja tehtävien uudelleenorganisointi, usein työntekijöiden ja johtajien yhteistyöllä. – Sopimukset ovat suurinta edistystä, mitä olemme nähneet yli 40 vuoteen, hehkutti Islannin hoitoalan ammattiliiton johtaja Guðbjörg Pálsdóttir Islannin yleisradioyhtiön haastattelussa. Tätä uhkakuvaa työnantajaleirin järjestöt ja ajatushautomot toivat Islannissa voimallisesti esiin. Osalla työpaikoista, esimerkiksi ympärivuorokautisesti toimivassa lastensuojelukeskuksessa, ylityöt lisääntyivät, mutta niissäkin työtuntien kokonaismäärä väheni. Että emme ole vain koneita, jotka pelkästään työskentelemme kaiken päivää, sitten nukumme ja palaamme töihin. Erityisen positiivisesti lyhempi työaika vaikutti yksinhuoltajavanhempien elämänlaatuun ja jaksamiseen. Hoitoalalla työaika lyheni vuorotyöntekijöillä jopa 32 tuntiin viikossa. Emmeolekoneita,jotka pelkästääntyöskentelemme kaikenpäivää.”. Vielä merkittävämpää ja historiallisempaa oli kuitenkin se, mitä tapahtui niiden jälkeen. Lyhempi työaika toimi myös porkkanana työnteon tehostamiseen. Kotityöt myös jakautuivat aiempaa tasaisemmin sukupuolten kesken. Työn ja muun elämän yhteensovittaminen helpottui. Palvelutuotannon tason säilymistä mitattiin monin tavoin, esimerkiksi maahanmuuttohakemusten käsittelyllä Islannin maahanmuuttovirastossa, aktiivisten tapausten määrällä poliisilaitoksella ja verotoimiston asiakastyytyväisyystuloksilla. ”Tämä [työtuntien vähentäminen] osoittaa lisääntynyttä kunnioitusta yksilöä kohtaan. Islannin Vihreä vasemmisto -puolueessa, joka on vuodesta 2017 alkaen ollut pääministeripuolue, on jo visioitu seuraavaksi askeleeksi 30-tuntista työviikkoa. Työaika on lyhentynyt tai lyhenemässä yksityisellä sektorilla tavallisesti 35 tai 36 tuntiin ja julkisella sektorilla 36 tuntiin viikossa. Kuvassa asuinaluetta Reykjavikissa. Olemme persoonia, joilla on toiveita ja yksityiselämää, perheitä ja harrastuksia”, kommentoi eräs Reykjavikiin kokeiluun osallistunut työntekijä kokeilusta tehdyn raportin mukaan. Valtionhallinnon kokeilussa työntekijöiden kyselyvastaukset ilmaisivat työhyvinvoinnin selkeästi parantuneen. Kokonaiskuva oli, että palvelutuotanto ja tuottavuus pysyivät odotettujen vaihteluvälien sisällä tai nousivat kokeilun aikana. Kokouksia lyhennettiin, tarpeettomia tehtäviä jätettiin pois ja työvuoroja järjesteltiin uudelleen. Liikuntaan, ystävien tapaamiseen ja harrastuksiin oli enemmän aikaa, mikä heijastui positiivisesti työntekoon. Suomessa kokeiltiin erilaisia lyhennetyn työajan malleja 1990-luvulla, ja edistettiin varAl l Ov er Pr es s/ Al Am y ”Tämäosoittaalisääntynyttä kunnioitustayksilöäkohtaan. tunnit korvautuisivat ylitöillä. TausTaT 10 | KU 36 /2 02 1 Lyhemmän työajan kokeilujen tulokset ovat olleet positiivisia, mutta ne eivät ole johtaneet pysyvämpiin ratkaisuihin työnantajajärjestöjen vastustuksen ja riittävän poliittisen kannatuksen puuttumisen vuoksi. Keskeiset ammattiliitot saivat neuvoteltua työnantajaliittojen kanssa sopimukset, joilla työaikoja enemmän tai vähemmän lyhennettiin ansioita alentamatta. Vanhemmilla oli enemmän aikaa olla lastensa kanssa, eivätkä kotityöt enää kasaantuneet viikonlopuiksi
KANSANUUT SET.F KUN T LAAT KU:TA JAKOON TORE LLE JA T LA SUUKS N Tee tilauksesi kätevästi verkossa. Näyttäisikö Islanti nyt muillekin maille tietä. Siitä huolimatta ne eivät ole johtaneet pysyvämpiin ratkaisuihin työnantajajärjestöjen vastustuksen ja riittävän poliittisen kannatuksen puuttumisen vuoksi. TausTaT KU 36 /2 02 1 | 11 Lyhemmän työajan kokeilujen tulokset ovat olleet positiivisia, mutta ne eivät ole johtaneet pysyvämpiin ratkaisuihin työnantajajärjestöjen vastustuksen ja riittävän poliittisen kannatuksen puuttumisen vuoksi. Löydät lomakkeen osoitteesta: www.kansanuutiset.fi/kimpputilaukset Jätä tilauksesi viimeistään maanantaina. T LAAJAPALVELUN YHTEYST EDOT Palvelemme verkossa kaikissa tilauksiin liittyvissä asioissa osoitteessa www.kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu sekä sähköpostitse osoitteessa tilaukset@kansanuutiset.fi Tarvittaessa voit olla yhteydessä puhelimitse ma–ti klo 9—12 (09) 759 60 208 Tavara-arpa ry. l Artikkelin lähteenä on käytetty muun muassa islantilaisen Alda-järjestön (Association for Democracy and Sustainability) ja kansainvälisen Autonomy-ajatuspajan raporttia Going Public: Iceland’s journey to a shorter working week. Kuvassa asuinaluetta Reykjavikissa. Niin Suomessa kuin muuallakin järjestettyjen lyhemmän työajan kokeilujen tulokset ovat olleet voittopuolisesti positiivisia. – Työaikaa lyhennettäessä tulee usein mahdolliseksi ajatella työaikaa uudella tavalla ja joustavoittaa työn tekemistä. Työn uudelleenjärjestelyistä voitaisiin Anttilan mukaan ottaa Suomessakin nyt opiksi. Suomen suurtyöttömyyden aikana alkaneissa kokeiluissa tavoitteena oli myös työttömyyden vähentäminen työtä jakamalla. sinkin niin sanottua 6+6-mallia, jossa yksi kahdeksan tunnin työvuoro korvattiin peräkkäisillä kuuden tunnin vuoroilla. Myös Islannissa on työpaikkakohtaisin järjestelyin haettu tehokkuushyötyjä lyhemmistä työajoista. Islannin kokeiluissa piti pärjätä entisellä henkilöstömäärällä, mutta niiden jälkeisten uusien työehtosopimusten tuomat muutokset edellyttivät joillakin aloilla, esimerkiksi terveydenhuollossa, lisätyövoiman palkkaamista. – Siinä haettiin myös tehokkuushyötyjä esimerkiksi työtilojen ja kalliiden työvälineiden, kuten hammaslääkärituolien, käyttöön tai pyrittiin lisäämään palveluja esimerkiksi ilta-aikaan, Anttila kertoo
TausTaT 12 | KU 36 /2 02 1 Le ht iK Uv a/ No eL Ce Li s
Sitten Neuvostoliitto hylkäsi Stalinin ja Kiina Neuvostoliiton. Onko ”kommunismi” pelkkä historiallinen peite, vain ideologinen kuori ilman sisältöä. Ja onko järjestelmällä todellista tukea vai seisooko se sittenkin savijaloilla. Dengin perustelu valitulle politiikalle oli materiaalisen tuotantovoiman kasvattaminen. tuotaNtovoiMaa kasvattaMassa Maon kuoleman jälkeen Kiinan johtajaksi nousi Deng Xiaoping vuonna 1978. Mikä selittää sen, että Kiinaa yhä hallitsee kommunistinen puolue. Kiinan taloudellista ja yhteiskunnallista järjestelmää rakennettiin marxilaisleniniläisin – tai stalinistisin – opein. Miten puolue oikeuttaa asemansa maan hallitsijana. Mao ei tyytynyt olemaan Neuvostoliiton apuri vaan halusi rakentaa sosialismia omalla tyylillään. Aiempi pyrkimys hypätä maatalouskiinan kommunistinen puolue kamppailee olemassaolostaan Toimittaja Onni Kari tutkailee juttusarjassaan Kiinaa. TausTaT KU 36 /2 02 1 | 13 A ik amme par adokseja on se, että elämme korostuneen kapitalistisessa maailmassa – ja silti maailman merkittävin puolue on Kiinan kommunistinen puolue. Aluksi kiinalainen kommunismi imi oppinsa Neuvostoliitosta. Pahimmillaan Maon johtamat yhteiskunnalliset kampanjat johtivat nälänhätään ja kaaokseen. Keskusjohtoisesta suunnitelmataloudesta tehtiin markkinatalous, jossa puolue kuitenkin säilytti valta-asemansa. On kiinnostavaa, että vaikka Dengin talouspolitiikka oli suorastaan dialektinen täyskäännös maolaisuudesta, ei Deng eikä kommunistinen puolue kuitenkaan virallisesti luopunut marxismi-leninismistä tai ”Mao Zedongin ajattelusta”. Valittu politiikka sovitettiin marxilaiseen puhetapaan. Sosialismi oli tahdon asia. Maolaisuus erkanikin marxilaisista opinkappaleista. – Köyhyydessä ei ole mitään marxilaista, totesi Deng, ja otti vastaan ulkomaisten kapitalistien sijoitukset. Kiina oli vasta sosialismin ensimmäisellä asteella. Vallankumouksellinen luokka ei ollutkaan teollisuustyöväestö vaan maalaisköyhälistö. Sarjan ensimmäisessä osassa pohditaan kommunistisen puolueen merkitystä. Kiinan taloudellinen kehitys oli heikkoa ja teollistuminen hidasta. Mao hylkäsi NeuvostoliitoN Kiinan kansantasavalta perustettiin vuonna 1949 kommunistisen puolueen puhemiehen Mao Zedongin johdolla. TeksTi Onni Kari Pekingiläisiä metrossa.. Dengin johdolla taloutta uudistettiin. Maolaisuus etääntyi marxilaisesta materialismista: sosialismin rakentamiselle ei ollut historiallisia tai materiaalisia esteitä. Maolainen henki ei kuitenkaan voittanut materiaa. Mikä tahansa kävi, kunhan se kasvatti tuontantovoimaa
Kiinassa on nykyään laaja keskiluokka ja äärimmäinen köyhyys on vähentynyt huomattavasti. Työläisten joukkokamppailuja tukeneita marxilaisia opiskelijoita on vainottu ja suljettu vankilaan. l Kirjallisuus lin Chun: China and Global Capitalism: Reflections on Marxism, History and Contemporary Politics. Viime vuosikymmeninä valta on vaihtunut ilman avoimia konflikteja. Koulukunnan uskottavuutta syö se, ettei ennustus ole toteutunut. Kiinan järjestelmän kestävyyttä on vaikea arvioida, koska maassa ei järjestetä vapaita vaaleja eikä kritiikkiä voi esittää vapaasti. Le ht iK Uv a/ Ni co La s as fo Ur i Kiinan presidentti Xi Jinping. Heinäkuussa 2021 on kulunut tasan sata vuotta siitä, kun pieni joukko vallankumouksellisia perusti Kiinan kommunistisen puolueen Shanghaissa. Keskeisiä asioita ovat kotimaisen kulutuksen lisääminen vientiteollisuuden sijasta, teknologiset innovaatiot ja investoinnit tutkimukseen ja koulutukseen. Haastattelemani Helsingin yliopiston Kiinan tutkimuksen professori Julie Yu-Wen Chen katsoo puolueen olevan edelleen marxilainen ideologialtaan. mikä on puoLueen ideoLogia. marxiLainen kummajainen Legitimiteettikriisiä alleviivaa se, että kommunistinen puolue oikeuttaa itsensä sosialismin ja kommunismin tavoitteilla. Järjestelmän legitimiteetti perustuu myös kansallismielisyyteen. Bushin tai Donald Trumpin kaltaisia johtajia, mutta ei myöskään suoraselkäisiä aatepoliitikkoja. Edellämainitut ongelmat – korruptio, epätasa-arvo, ympäristökriisi – voivat kärjistyä järjestelmäkriisiksi. Poliittinen ja taloudellinen valta ovat sekoittuneet, liikemiehet käyttävät poliittisia kontakteja omaksi edukseen. Kun lukee kuvauksia kiinalaisesta markkinataloudesta ja Kiinan siirtotyöläisten oloista, tulee mieleen Karl Marxin Pääomassa esittämä kuvaus kapitalismista ja tehdasjärjestelmästä. Toisaalta on pyritty luomaan meritokraattinen toimintakulttuuri, jossa puoluetoimitsijoiden pitää osoittaa kykynsä alemmilla portailla ennen nousua hallitseviin asemiin. Marx ei ole myöskään täysin kuollut kirjain. Professori Chen toteaa, ettei ole täysin mahdotonta kuvitella järjestelmän vielä kaatuvan. james GreGor: Marxism and the Making of China: A Doctrinal History. Kiina on siirtynyt keskusjohtoisesta suunnitelmataloudesta markkinatalouteen ja yksityisomistukseen, mutta kommunistinen puolue on edelleen sitoutunut Karl Marxiin, Vladimir Leniniin ja Maoon. On olemassa kokonainen Kiinan-tutkimuksen koulukunta, joka ennustaa järjestelmän kaatumista. Tulonjaon epätasa-arvoa mittaavalla gini-indeksillä Kiina sijoittuu samalle tasolle kuin Yhdysvallat. Kiina on sosialistinen markkinatalous, joka sallii jonkin verran markkinamekanismin toimintaa. Järjestelmän kestävyys on pyritty takaamaan institutionalisoimalla vallanvaihto. Palgrave Macmillan 2014. Puolue on virallisesti marxilaisleniniläinen, ja sen julkilausuttu tavoite on, että Kiina on sosialistinen vuoteen 2050 mennessä. Toisaalta on väitetty, että järjestelmä kaatuu väistämättä, koska autoritaariset järjestelmät ovat luonteeltaan epävakaita. Kiinan kommunistinen puolue pelkää, että marxilaiset opiskelijat ja oloihinsa tyytymättömät siirtotyöläiset löytävät toisensa. ”Sosialismi kiinalaisin erityispiirtein” ei kuitenkaan hyväksy mitä tahansa tulkintoja marxilaisuudesta. Missä määrin Kiinan kommunistinen puolue todella on ideologinen puolue. Taloudelliseen kasvuun perustuva oikeutus on ongelmallinen, koska se pitää uusia aina uudella kasvulla. Kiistämätöntä sen sijaan on, että Kiinan talous lähti uuden talouspolitiikan myötä nousuun, jolle ei vieläkään näy loppua. Arviot Kiinan järjestelmän legitimiteetistä ovat vaihtelevia. Palgrave Macmillan 2013. Puolueen kannalta vasemmistolainen oppositio on ongelma, koska vasemmisto-oppositio vetoaa Marxiin ja Maoon, joihin puolue itsekin on ripustautunut. Vaikka talous kasvaa, ristiriita virallisen ideologian ja Kiinan taloudellisen järjestelmän välillä ei katoa. Legitimiteettikriisi Kiinan puoluevaltion – kuten sitä kutsutaan – legitimiteetti perustuu pitkälti taloudelliseen suorituskykyyn. Xin kaudella järjestelmän autoritaariset piirteet ovat korostuneet. – Kiina on sosialistinen markkinatalous, joka sallii jonkin verran markkinamekanismin toimintaa. Chenin mukaan kommunistinen puolue on tosissaan tavoitteissaan muuttaa järjestelmää kestävämmäksi. Myös miljardöörit seisoivat kiltisti rivissä. Mutta tosiasiassa tärkeimmät teollisuudenalat ja taloudelliset päätökset ovat edelleen pitkälti valtion kontrollissa. TausTaT 14 | KU 36 /2 02 1 valtaisesta taloudesta suoraan kommunismiin oli tuhoon tuomittu. Mitä enemmän talous kasvaa, sitä vaikeammaksi kasvaminen tulee. – Hänellä on jatkuva pelko maan hajoamisesta, mikä johtaa hänet käyttämään enemmän sortotoimia kontrolloidakseen ihmisiä, professori Chen sanoo. Kiinan erityistie on puettu erilaisiin sanamuotoihin vuosien varrella: ”sosialismin ensimmäinen aste”, ”sosialistinen markkinatalous”, ”sosialismi kiinalaisin erityispiirtein”. Järjestelmä ei tuota George W. Tekee kuitenkin mieli kysyä: eivätkö Kiina ja 1920-luvun Neuvostoliitto ole laadullisesti erilaisia järjestelmiä. Silti järjestelmän legitimiteetti on koetuksella. Lisäksi kasvulla on haittapuolensa. Kiinassa on viime vuosinakin ollut televisio-ohjelmia kuten ”Marx on oikeassa”. Kommunistista puoluetta on vaikea arvioida ulkoa. Kiinan valtajärjestelmän legitimiteettiä tutkinut Jinghan Zeng toteaakin, että länsimaissa Kiinan talouskasvun suhde legitimiteettiin nähdään liian yksioikoisesti. Talouslehti Forbesin uusimman listauksen mukaan Pekingissä asuu sata miljardööriä – enemmän kuin missään muussa maailman kaupungissa. Chenin mukaan on virheellistä kutsua Kiinaa kapitalistiseksi. Taloudellinen kehitys onkin nostanut satoja miljoonia köyhyydestä. Maon aikaan valtakamppailut puolueessa olivat verisiä. Korruptio, epätasa-arvo, ympäristön tuhoutuminen ja kiinalaisten arvojen muuttuminen uhkaavat järjestelmää. Yhtäältä on arvioitu, että kiinalaiset ovat tyytyväisiä taloudelliseen kasvuun ja poliittiseen vakauteen. Kiinassa jopa tuotettiin vuonna 2018 anime-piirrossarja Karl Marxin elämästä (löytyy Youtubesta). kestääkö järjesteLmä. Bruttokansantuotetta on kasvatettu seurauksista välittämättä. Leninin ”uusi talouspolitiikka” oli taktinen ja väliaikainen ratkaisu. Yhtäältä puolue on korruptoitunut. a. Termien suhteesta Kiinan yhteiskunnalliseen todellisuuteen voidaan kiistellä. Sen sijaan Kiinan järjestelmässä markkinat ja yksityisomistus ovat olleet jo vuosikymmeniä. Kommunistisen puolueen johdossa seurataan tarkasti vähäisimpiäkin merkkejä organisoituneesta oppositiosta. jinGhan ZenG: The Chinese Communist Party’s Capacity to Rule: Ideology, Legitimacy and Party Cohesion. Rikkaus on lisääntynyt, mutta samalla keskittynyt harvoihin käsiin. Chen vertaa järjestelmää Leninin uuteen talouspolitiikkaan 1920-luvulla. Palgrave Macmillan 2016. Puolueessa tiedetään, että pienikin voi kasvaa suureksi. Tuolloin Lenin antoi yksityisyritysten toimia Neuvostoliitossa. Vuonna 2018 Kiinan kommunistisen puolueen johtomiehet kunnioittivat Karl Marxin 200-vuotissyntymäpäivää seisten Kansainvälisen soidessa. Toisaalta nykyinen presidentti Xi Jinping on taas keskittänyt valtaa omiin käsiinsä, ja Kiinan on todettu palanneen ”vahvan miehen” valtaan
Se oli Suomen suurimpia yrityksiä. EKA romahti vuonna 1993, mutta perinteitä jatkavalla Tradekalla on edelleen yli 200 000 jäsentä. Työväki innostui osuuskaupoista, koska niissä oli vakiohinnat, ne olivat hieman muita edullisempia ja voitot jaettiin jäsenille. ”Ilman osuustoimintaa Suomi olisi kehittymättömämpi, eriarvoisempi, epävakaampi, kulttuurisesti köyhempi – ja vähemmän pohjoismainen ja ohuemmin länsieurooppalainen”, historioitsija Markku Kuisma kirjoittaa teoksen esipuheessa. Sen Kuluttaja-lehti oli monessa kodissa ainoa tiedotusväline ja osuuskauppakoulu ja tarjosi työväenluokkaisille mahdollisuuden opiskeluun. Ensinnäkin koko markkinaympäristö muuttui 1960-luvulle tultaessa. Kun romahdus tuli, se oli dramaattinen, mutta ei poista osuustoiminnan ansioita. – Vielä yksi asia, joka teki työväenliikkeen osuustoiminnan suureksi oli, että heillä oli ihan järjetön usko tulevaan, älyttömät visiot. Toinen isku olivat Kansa-yhtiön kansainvälistymisestä seuranneet miljardiluokan tappiot vuoden 1987 pörssiromahduksessa. Näitä ennen osuuskauppaliike kulki vuosikymmenet työväen mukana kehdosta hautaan. Kaupan lisäksi osuustoimintaliike laajenikin säästökassoihin ja omiin teollisuuslaitoksiin. Into ja ItsepäIsyys synnyttIvät työväen osuustoImInnan teksti Kai Hirvasnoro Le ht iK Uv a. Menestyksen siemen oli siinä, että perustettiin keskusliikkeitä eikä yksittäisiä osuustoiminnallisia kauppoja tai meijereitä kuten muualla maailmassa. OTK oli tukkukauppa ja KK neuvontajärjestö. Sen yhtiöillä on yli 3 000 työntekijää. Loppu tuli vuonna 1993, kun pankit hakivat EKAn yrityssaneeraukseen. EKA tuli pääkaupunkiseudulle ostamalla Valintatalot, jotka muuttuivat tappiollisiksi. l O suuskunta Eka, vakuutusyhtiö Kansa, rakennuskunta Haka ja Suomen työväen säästöpankki olivat niin sanotun punapääoman linnakkeita. Työväenliike oli myös ainoa, jonka osuustoiminnassa oli kaksi eri suuntiin vetävää päätä. Tavoitteena oli kaiken osuustoiminnallistaminen, Komulainen kertoo. Kustannukset nousivat, mutta hintasäännöstely esti hintojen nostamisen. Siitä myös alkoi menestys, joka huipentui 1980-luvulla, kun Eero Rantalan johtamassa EKA-yhtymässä oli 25 000 työntekijää. Työväen Kulutusosuuskuntien keskusliitto KK perustettiin vuonna 1916 ja OTK seuraavana vuonna. SOK perustettiin vuonna 1904, Valio ja Hankkija vuotta myöhemmin. Kummallakaan ei ollut valtaa tehdä tarvittavia päätöksiä. 1990-luvun lama vei ne mennessään. Karl Marxin kaltaiset teoreetikot vastustivat osuustoimintaa, mutta Suomessa asiaan suhtauduttiin käytännönläheisesti. Niiden yhdistäminen alkoi vasta vuonna 1970. Alussa runsaat sata vuotta sitten olivat into ja itsepäisyys, historioitsija Anitra Komulainen kuvaa viime viikolla ilmestyneessä teoksessaan Punapääoman linnake – Työväen osuustoiminnan dramaattiset vaiheet (Siltala). 1990-luvun lama vain viimeisteli sen. Vuoden 1918 sisällissodan jälkeen osuustoiminta oli ensimmäinen työväenliikkeen haara, joka pääsi uudelleen jaloilleen. Osuustoiminnasta syntyi viime vuosisadan alussa valtava kansanliike. Elanto jäi fuusion ulkopuolEllE Perussyitä punapääoman romahdukselle oli kaksi. Komulainen taustoittaa tuhoon johtaneen kehityksen alkaneen jo 1960-luvulla. Tappioita tehtiin kymmenen vuotta, mutta niitä siedettiin eri syistä. Pääkaupunkiseudulla maan ostovoimaisimmalla alueella toiminut Elanto jäi suurfuusion ulkopuolelle, joten EKAlla ei ollut alueella yhtään kauppaa, ravintolaa eikä hotellia. TausTaT KU 36 /2 02 1 | 15 kulminoitui kahteen iskuun. Komulaisen mukaan punapääoman romahdus Kun romahdus tuli, se oli dramaattinen. Perinteitä jatkaa muun muassa ravintolatoimintaa harjoittava Tradeka, jolla on 206 000 jäsentä. Itsepäisyydellä Komulainen tarkoittaa sen ajan työväenluokan mielenlaatua
– Mutta mikäli yleissitova työehtosopimus syntyisi, siinä tapauksessa ei enää synny mitään yrityskohtaisia työehtosopimuksia erikseen, Lehtonen korostaa. varapuheenjohtajan Turja Lehtosen mukaan äärettömän huolestuttavalta työntekijöiden näkökulmasta. väärää mielikuvaa luotu Työnantajayhdistys on Lehtosen mukaan pyrkinyt luomaan kentälle mielikuvaa siitä, että yrityksillä olisi olemassa vaihtoehtoja. arvostetaan?sitä,?mitä?olemme?tehneet,?ihmettelee. Se ei vielä ole saanut sellaista uskottavuutta, sellaista jäsenmäärää, että meidän kannattaisi aloittaa sen kanssa työehtosopimusneuvottelut. työnantajayhdistykseen?oli?viikon?alkuun?mennessä. – Tässä alkaa pikkuhiljaa paljastua Teknologiateollisuus ry:n kaksilla rattailla ajaminen. Ja tällä hetkellä Teknologiateollisuus ry ei ole enää meille työmarkkinakumppani eikä mikään yhteistyökumppanikaan, vaan se on yksi lobbarijärjestö muiden joukossa. – Mutta ennen kuin me aloitamme neuvottelut, teemme Teollisuusliitossa tarkan arvion siitä, onko meillä olemassa kooltaan, uskottavuudeltaan ja luotettavuudeltaan sellainen neuvottelukumppani, jonka kanssa meidän kannattaa lähteä työehtosopimusta tekemään. Turja?Lehtonen?kuultuaan,?miten?vähän?uuteen. joulukuuta tuo paljon ongelmia vaikkapa työaikojen joustavuuden loppuessa, muistuttaa Turja Lehtonen.. tämä oN peliä Lehtosen mukaan menossa on peli. Jos luvussa on sisällä toimihenkilöt ja ylemmät toimihenkilöt, niin määrä on katastrofaalinen. TeksTi Sirpa Koskinen M eidän työehtosopimus on kuitenkin ollut tämän maan joustavin, eniten paikallista sopimista salliva ja mahdollistava, hän jatkaa. Nyt jää nähtäväksi, syntyykö tähän rinnalle uskottava vaihtoehto. Yrityskohtaisilla neuvotteluilla ei siis ole mitään merkitystä silloin jos yleissitovuus on voimassa. TausTaT 16 | KU 36 /2 02 1 ”Tämä on todellinen pettymys” noin 2 600–3 000 yritystä, joilla ei ole minkäänasteisia työehtosopimuksia. Siellä ollaan ajamassa kovaa vauhtia päin seinää. uudistumiNeN tarkoittaa palkka-alea Teknologiateollisuuden työnantajayhdistyksen toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi sanoi järjes–?Näinkö?vähän?teknologiateollisuuden?kentässä. Mutta nämä siis sulkevat toisensa pois. liittynyt?teknologiateollisuuden?yrityksiä. Neuvottelut uusista työehtosopimuksista pyritään Ruohoniemen mukaan aloittamaan syyskuun loppupuolella. Lehtonen muistuttaa, että liitolla oli aiemmin sellainen kumppani, nimeltään Teknologiateollisuus ry. Näkemykseni mukaan vasta kun haalaripukuisia on lähes 60 000 voitaisiin ruveta puhumaan yleissitovasta työehtosopimuksesta. Niissä on yhdistyksen toimitusjohtajan Jarkko Ruohoniemen mukaan yli 33 000 työntekijää. – Ei ole mitään vaihtoehtoja. Hän kertoi, että takarajaa liittymiselle ei ole asetettu. – Mutta se päätti näyttää meille ovea. – Silloin noudatetaan kaikissa yrityksissä voimassa olevaa yleissitovaa työehtosopimusta, joka kylläkin mahdollistaa todennäköisesti hyvin laajan ja rakentavan yhdessä tehtävän paikallisen sopimisen mallin. Sellaisen, jonka tämänhetkinenkin työehtosopimus jo mahdollistaa. Meidän näkökulma on se, että joko syntyy laaja koko kentän kattava yleissitova työehtosopimus tai sitten joudutaan neuvottelemaan yrityskohtaiset työehtosopimukset kaikille. Näin ei ole. NeuvottelukumppaNi arvioidaaN Turja Lehtonen korostaa, että neuvottelujen alkamisesta ei päätä Teknologiateollisuuden työnantajayhdistys yksinään, eikä työntekijäliittokaan. Yhdistyksen alkuviikolla järjestämässä tiedotustilaisuudessa Ruohoniemi arvioi, että merkittävä osa yrityksistä liittyy vielä yhdistykseen ja että teollisilla toimialoilla yleissitovuus tulee selkeästi toteutumaan. – Ainakin minun silmissäni, toistaiseksi, tämä uusi yhdistys on bulvaani. – Pahimmassa tapauksessa meidän pitää lähteä tekemään näihin kaikkiin yrityskohtaisia työsopimuksia, yritys kerrallaan, organisaatio kerrallaan. Lehtonen ihmettelee työnantajayhdistyksen vakuutteluja yleissitovuuden toteutumisesta. kovaa vauhtia päiN seiNää Pahimmillaan tilanne johtaa Lehtosen mukaan siihen, että teknologiateollisuuden toimialalla on ” Em m a Gr ön qv is t Paikallisten sopimusten loppuminen 1. Teknologiateollisuuden uuteen työnantajayhdistykseen on hyväksytty runsaat 200 yritystä. Lehtonen on varma, että tällaista tilannetta suomalaiset teknologiateollisuuden toimialan yritykset eivät ole halunneet. Että ne voisivat valita joko valtakunnallisen työehtosopimuksen ja yrityskohtaisen työehtosopimuksen välillä. Tilanne näyttääkin Teollisuusliiton 1. YritYskohtaisia ei tule YleissitovaaN keNttääN Teknologiateollisuuden työnantajayhdistys ei siis Lehtosen silmissä ainakaan vielä edusta sellaista organisaatiota, jonka kanssa Teollisuusliitto voisi aloittaa työehtosopimusneuvottelut. – En ole kaikista luvuista päässyt selville, mutta jos kaikki yritykset yhteensä työllistävät noin 33 000 ihmistä, siitä ei vielä yleissitovuutta synny
– Työehtosopimus on tähänkin asti määritellyt vain minimin. Hän korosti tiedotustilaisuudessa useampaan kertaa uudistamistarpeita ja totesi muun muassa, että uudistamalla omaa tekemistään tek nologiateollisuus luo edellytyksiä uudistumiselle. Lehtonen jatkaa, että voi päästäkin. TausTaT KU 36 /2 02 1 | 17 sista. . Teollisuusliitto puolestaan haluaa Lehtosen mukaan huolehtia kohtuullisesta ansiotason ja ostovoiman kehityksestä. Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen minimipalkka on ollut alle 10 euroa tunnissa. – Jos he kertoisivat ääneen, mitä he hakevat, niin kyse olisi palkkojen joustamisesta alaspäin. – Yleiskorotukset ovat heille myrkkyä. Yleissitovuus . Nämä kaksi asiaa ovat Lehtosen mukaan menneet nyt ”herttaisesti sekaisin” työnantajapuolen isossa huumassa. Aito yhteistyö työntekijöiden toiveissA Työntekijäpuolellakin on työmarkkinaneuvotteluita koskevia uudistustarpeita. Lehtosen mielestä palkat ovat olleet jo nykyisessäkin työehtosopimusmaailmassa hyvinkin joustavia. työnAntAjA hAluAA eroon yleiskorotuksistA Toinen, mitä työnantajapuoli Lehtosen mukaan haluaa, on päästä kokonaan eroon yleiskorotukMikäli yleissitova työehtosopimus syntyisi, siinä tapauksessa ei enää synny yrityskohtaisia työehtosopimuksia erikseen. l tön odottavan rakentavaa ja uudistavaa yhteistoimintaa. . Tähän saakka on edetty työnantajan direktiooikeudella ja määräämisvallalla. – On tietysti yrityksiä, joissa on oltu edistyksellisiä, mutta sanoisin, että laajasti yrityskentässä aito yhteistyö työntekijöiden ja työnantajien kesken on ollut vähissä. – Olemme kaivanneet yrityksiin aitoa yhteistyötä, aitoa yhdessä tekemistä, Lehtonen sanoo. – Mutta saa ison kasan muita ongelmia sen päälle, pelkästään jo sen kautta, että työaikojen joustavuus loppuu kuin seinään 1. – Ja mikäli yritys haluaa omaa henkilökuntaansa sen lisäksi vielä palkita, se on yrityksen omaa palkkapolitiikkaa. kaikkien TYönanTajien on noudatettava yleissitovaa työehtosopimusta siitä riippumatta, kuuluuko työnantaja työnantajaliittoon tai kuuluvatko työnantajan työntekijät ammattiliittoon.. Olisi mielenkiintoista nähdä, mitä yritysjohtajat miettivät siitä, kun paikalliset sopimukset loppuvat tuolloin. Turja Lehtonen näkee uudistumispuheen taakse. TYöehTosopimus on yleissitova silloin, kun alan palkansaajista vähintään puolet on sen piirissä. – Sotku on aiheutunut siitä, että työnantajapuoli kuvittelee pääsevänsä tällä tavalla eroon palkkojen joustamattomuudesta ja yleissitovuudesta. . He eivät halua minkäänlaisia yleiskorotuksia, vaan haluavat, että yrityksissä katsotaan, onko palkanmaksuvaraa vai ei. Lehtonen toivoisi avauksia tähän maailmaan sitä kautta, että direktio-oikeutta kevennettäisiin ja tehtäisiin aito vaikuttamisen mahdollisuus työntekijäporukalle – Tätä kautta uskon, että pystyttäisiin avaamaan myös työnantajapuolelle tärkeitä palkkojen joustavuuksia, yleiskorotuksen joustavuutta ja myös laveampaa paikallisen sopimisen uskallusta, Lehtonen sanoo. joulukuuta
päivä kesäkuuta 2021 alkaneet protestit saivat alkunsa ruuan ja lääkkeiden puutteesta saarivaltiossa. Tämä on vaikuttanut myös muun muassa sähkön saantiin. Kuluneena kesänä Kuuba on nähnyt maan lähihistorian suurimmat mielenosoitukset sitten vuoden 1994. Kuuban tämänhetkinen yksipuoluejärjestelmä on ollut pystyssä vuodesta 1959, jolloin Fidel Castron johtama heinäkuun 26. TeksTi Pinja Vuorinen Nuoret vastustivat Yhdysvaltojen asettamia kauppapakotteita Havannassa 6. Kesän mielenosoituksia ei voi kuitenkaan laatikoida vain yhteen kategoriaan, saati yhtenäisiin poliittisiin tavoitteisiin, ja kuten Kuuban historiaa, ei nykyhetkeäkään voida analysoida ottamatta huomioon Yhdysvaltojen vaikutusta. TausTaT 18 | KU 36 /2 02 1 K uuba jaka a paljon mielipiteitä. Molempia kantoja on nähty Kuubassa kesällä.. Taloudellinen tilanne on heikentynyt kuluneen vuoden aikana reilusti. Taloudellinen Tilanne heikenTynyT 11. Koronaviruspandemia on pahentanut elinoloja maassa, jonka elintarvikkeiden, lääkkeiden ja muun käyttötavaran saatavuutta vaikeuttaa Yhdysvaltojen asettama kauppasaarto. Osa näkee sen esimerkkinä pystyssä pysyvästä sosialistisesta järjestelmästä, toiset kansalaisiaan sortavana totalitaarisena diktatuurina. päivän liike kaatoi Fulgencio Batistan diktatuurin. elokuuta. Protestien alkamisen aikaan kuubalaiset taloudet saattoivat olla ilman sähköä jopa kahdentoista tunnin ajan. Hallinto Isänmaa tai kuolema vai isänmaa ja elämä. Reutersin uutisen mukaan Kuuban talous on kutistunut peräti 11 prosenttia. Kuvatoimiston välittämän kuvan tiedoista ei käy ilmi, kannattiko vai vastustiko tämä mielenosoitus maan hallitusta
Tämä ei kuitenkaan oikeuta Yhdysvaltojen tai minkään muunkaan valtion väliintuloa. Lisäksi sen lapsikuolleisuus on matalampi kuin vaikkapa Yhdysvalloilla. Protesteista liikkui myös runsaasti väärää tietoa, kun ihmiset jakoivat kuvia tapahtumista, mutta kuvat olivat todellisuudessa protesteista muualta maailmasta tai vuosien takaa. Yksi selittävä tekijä voi toki olla se, että harvoilla Kuubassa asuvista on varma pääsy internetiin ja sosiaaliseen mediaan, jolloin uutisointi maan sisältä jää vähemmälle. Laivue jäi kuitenkin suunniteltua pienemmäksi, ja Kuuban rannikkovartiosto käännytti sen pois. Yhdysvalloissa, etupäässä Miamissa ja muual la Floridassa sijaitseva kuubalaisdiaspora koostuu pääasiassa vallankumouksen jälkeen paenneista kuubalaisista ja heidän jälkeläisistään. Tämän vuoksi ei ole ihme, että istuvalla hallituksella on ollut myös puolustajia. Myös mielenosoittajiin mahdollisesti kohdistuva uhka vaikuttanee. Jo ennen kuin Batistan hallinto oli kaadettu, amerikkalaispoliitikot vilauttelivat tavoitettaan tehdä Kuubasta viideskymmenesensimmäinen osavaltio. Jos kuubalaiset haluavat muutosta hallintoonsa, heillä on oikeus vaatia sitä, kuten millä tahansa muulla kansalla, ja Kuuban hallinnon tulisi suoda se ilman väkivallan uhkaa. Kuubalaisilla on ollut keskeisiä syitä olla tyytymättömiä hallintoonsa ja elinoloihinsa kesän aikana. Nykyisellään Kuuballa on maailman kolmanneksi eniten lääkäreitä suhteessa väkilukuun. Ei ole epäilystäkään, että kuubalaisilla on ollut painavia syitä osoittaa mieltään perustarpeiden huvetessa ja koronatilanteen vaikeutuessa. TausTaT KU 36 /2 02 1 | 19 onnistui parantamaan Kuuban elinolosuhteita muun muassa nostamalla lukutaitoisten määrän 77 prosentista lähes sataan prosenttiin. Presidenttikaudellaan Barack Obama harjoitti lievennyspolitiikkaa Kuuban suuntaan, helpottaen sanktioita ja mahdollistaen turismia maahan. Puhuminen Kuuban kansan tukena olemisesta ilman näitä tekoja ei ole mitään muuta kuin tekopyhyyttä. Lisäksi Castron johtama hallitus panosti etenkin terveydenhuoltoon. Sille on kuitenkin perustelunsa, miksi mielenosoituksia on epäilty ulkovaltojen – Yhdysvallat etunenässä – yritykseksi heikentää istuvaa hallintoa. Miamista suunniteltiin jopa Kuubaan tähtäävää laivuetta ”vapauden puolesta”. Atlas Network on saanut rahoitusta muun muassa oikeistokonservatiivisilta Kochin veljeksiltä, eli sen intressit eivät ole neutraaleja. Tämä ryhmä koostui pääasiassa maanomistajista ja edellisen hallinnon valtaapitävistä, jotka olivat tavalla tai toisella osallisena kuubalaisten kohtaamaan sortoon ja osallistuivat vastavallankumoukseen. Niinpä diasporassa kytee yhä paljon toiveita hallinnon kaatamisessa. Mielenosoitusten tunnisteeksi nousi #SOSCuba-hashtag, ja tunniste levisi etenkin Twitterissä, jossa heinäkuun 9. Tämä oli kuitenkin lyhytaikaista, sillä Donald Trump tiukensi kauppasaartoa ennennäkemättömiin mittoihin. Siitä huolimatta etenkin monella vanhemmalla kuubalaisella on aito halu puolustaa puoluetta, joka on tunnetusti nostanut heidän omaa elintasoaan vuosikymmenien aikana. päivä sitä oli käytetty 100 000 kertaa, mutta vain kaksi päivää myöhemmin 1,5 miljoonaa kertaa. twitterin etunenässä Sosiaalinen media Twitter etunenässä on ollut keskeinen osa kesän kuohuntaa. l Lähteet: Al Jazeera, Crimethinc, El Pais, Newsweek, Politifact, Reuters, Rolling Stone, The Guardian ”Jos kuubalaiset haluavat muutosta hallintoonsa, heilläon oikeussitä vaatia.”. Myös hallitusta puoltavissa protesteissa on ollut runsaasti osallistujia, mutta ne ovat olleet sen itse organisoimia. Samaa puhetta on näkynyt vielä kuluneenakin vuonna, kun tunnettu uuskonservatiivinen kirjailija Bill Kristol esitti Twitterissä saarivaltion muuttamista osavaltioksi yhdessä pääkaupunki Washingtonin ja Puerto Ricon kanssa. Painavia syitä osoittaa mieltä Elintason nousu on kuitenkin tullut yksipuoluejärjestelmän hinnalla. Samalla kuitenkin Yhdysvalloissa myös muilla kuin kuubalaisdiasporalla on intressejä Kuuban hallinnon horjuttamiseen, mikä näkyy jo vuosikymmeniä ylläpidetyssä kauppasaarrossa. Joe Biden on kesäisten mielenosoitusten johdosta sanonut olevansa kuubalaisten tukena, mutta tämä jää pelkäksi sanahelinäksi, jos hän ei tee mitään muuttaakseen tilannetta. Sen sijaan kauppasaarron ja sanktioiden lopettaminen on suora, sisäpoliittinen tapa auttaa kuubalaisia ilman tuhoisaa interventiota. Moni aihetunnusta käyttänyt sosiaalisen median tili oli myös luotu vastikään, ja niiden uudelleenjaot olivat automatisoituja tehden useista tileistä selkeitä botteja. Aihetta tutkinut espanjalainen disinformaation asiantuntija Julián Tovar sai selville, että aihetunnistetta olivat levittäneet Atlas Network -nimiseen konsortioon yhdistetyt tilit
Potilaiden kokemukset ja kansainväliset tutkimukset eivät riitä todisteeksi. Onko heillä enää jatkossa mahdollisuutta saada elämänlaatua parantavaa lääkettä. Lääkebisneksellä on varmasti sanansa sanottavana pyöreässä pöydässä. Yle uutisoi, miten Valvira on tehnyt päätöksen kieltää turkulaisen lääkärin lupa reseptien kirjoittamiseen. Kannabis olisi yrttilääkkeenä helposti ja edullisesti tuotettavissa kotimaisesti. Lääkettä käytetään lääkärin valvonnan alaisena. Kyseinen lääkäri on määrännyt merkittävän osan suomalaisten kannabisresepteistä viime vuosina. Helsingin Sanomat uutisoi vuonna 2019 että ”lääkäreiden määrä on kutistunut olemattomiin sen jälkeen, kun Kela lähetti reseptejä antaneille lääkäreille viime vuonna kirjeen, jossa se ilmoitti, ettei lääkekannabis ole sovelias minkään kiputilan hoitoon ja uhkasi sosiaalija terveysalan lupaja valvontavirasto Valviran puuttuvan asiaan”. Tarvitsemme lisää erityislupia lääkäreille, sillä kapasiteetti hoitaa potilaita on alimitoitettu. ”Meidän pitäisi yhteiskunnallisesti ymmärtää paremmin potilaan kokemuksen merkitys”, toteaa Lotta Laaksonen kolumnissaan ja vaatii Valviraa arvioimaan uudelleen kantansa kannabisreseptien kirjoittamiseen turkulaisen lääkärin tapauksessa ja yleisestikin. Valviran mukaan ei kuitenkaan ole riittävästi kliinisiä tutkiLääkekannabiksen viljelyä Kolumbiassa. Sen ottaminen käyttöön monien vakavien tautien oireita helpottavana lääkkeenä näkyisi kassavirroissa. He ovat myös kokeneet, että se on sivuvaikutuksiltaan muita lääkkeitä miedompi. Nyt monet lääkettä käyttäneet potilaat ovat nousseet esiin tuodakseen ongelmalle kasvot. Kannabis lääKeKäyttöön ja KelaKorvauKsen piiriin TeksTi Lotta Laaksonen Kolumni L ä äkEk annabis on noussut ajankohtaiseksi. Monet näistä potilaista, jotka ovat saaneet helpotusta kipuihin tai muihin oireisiin, ovat nyt pakotettuja siirtymään esimerkiksi opiaattipohjaisiin, elimistöä ja psyykettä enemmän kuormittaviin lääkkeisiin. Euroopan parlamEntti vetosi vastikään lääkekannabiksen puolesta, mutta Suomen viranomaisten linja on toinen. Valviran linjausten Al l Ov er Pr es s/ eP A/ M AU ri ci O DU en As cA st An eD A. Olennaista on mielestäni myös tarkastella lääkettä haittavaikutusten näkökulmasta. Sosiologi Aleksi Huplin ja psykiatri Marja Vihervaaran kirjoittaman Lääkekannabis-kirjan mukaan Turun hallinto-oikeuden päätöksessä vuodelta 2006 todetaan, etteivät kansainväliset huumausainesopimukset olleet missään vaiheessa kieltäneet kannabiksen lääkekäyttöä. l Kirjoittajan blogi on osoitteessa blogit.kansanuutiset.fi/whole-lotta-love/ myötä myös apteekkineuvos Markku Knuutila vahvistaa, että lääkärit vaarantavat urakehityksensä määrätessään lääkekannabista. Meidän pitäisi yhteiskunnallisesti ymmärtää paremmin potilaan kokemuksen merkitys ja ottaa kantaa hyväksyvästi kannabiksen käyttöön lääkkeenä. Lääke tulee saada Kela-korvausten piiriin. Suomessa lääkettä on määrätty muun muassa MS-taudin, Parkinsonin taudin, vaikean reuman, aidsin, syövän ja kroonistuneen migreenin hoitoon. Heillä on hätä. KU:n blogissani kerron lisää hänen kokemuksestaan. Jos vakavasti sairas potilas saa helpotusta, kuten ystäväni ollessaan saattohoidossa, on vaikea ymmärtää syitä evätä ihmisen oma oikeus vaikuttaa sairautensa hoitoon. He kertovat omakohtaisista kokemuksista ja elämästään vaikeiden sairauksien kanssa. TausTaT 20 | KU 36 /2 02 1 muksia todistamaan lääkekannabiksen toimivuutta. Valviran pitää arvioida uudelleen kantansa sekä turkulaisen lääkärin tapauksessa että yleisesti. minulla on läheltä omakohtainen kokemus tästä, sillä paras ystäväni joutui viimeisinä kuukausinaan syöpää sairastaessaan saattohoidossa lääkärin pakottamana vaihtamaan reseptillä määrätyn lääkekannabiksen sekavuutta ja sivuvaikutuksia aiheuttaviin opiaattikipulääkkeisiin. Muutos rakkaan ystävän voinnissa oli surullista nähdä, ja siksikin koen tämän uutisen potilaiden elämänlaadun horjuttamisesta vakavana yhteiskunnallisena haittana. Turkulaisen lääkärin vastaanotolle on ymmärrettävästä syystä hakeutunut enemmän potilaita, jotka ovat tarvinneet kannabislääkitystä sairauksiensa hoitoon, sillä lääkettä määrääviä lääkäreitä ei painostuksen vuoksi ole. Yhtään kuolemaan johtanutta yliannostusta ei ole koskaan tapahtunut, toisin kuin esimerkiksi opiaattien kohdalla. Haastateltujen potilaiden mukaan lääkkeestä on merkittävä apu
l NäiN pilvet kuolevat. Kulunut vuosikymmen on ollut lämpimämpi kuin kertaakaan jääkauden jälkeen. Koistinen muistelee huvittuneena Donald Trumpin aprikointia: eikö armeija voisi käyttää ydinasetta lähestyvän hurrikaanin eliminoimiseksi. Tutumpi juttu on amerikkalaisten vaikuttaminen monsuunisateisiin Vietnamissa 1967–1972. Koulutukseltaan hän on teoreettinen fyysikko. Maailman johtavien ilmastotutkijoiden viesti on selvä: nyt tarvitaan nopeita, riittäviä ja pysyviä päästövähennyksiä. Toivoa on, kunhan aikaa ei hukata jarrutteluun tai päätösten vesittämiseen. Jos pääsemme hiilineutraaliuteen viimeistään 2050 mennessä, on mahdollista, että ilmaston lämpenemistä saadaan hidastettua. Komissio esittää esimerkiksi päästökaupan laajentamista merija tieliikenteeseen, fossiilisten polttoaineiden verotuksen kiristämistä ja metsien hiilinielujen kasvattamista. Artikkeli raportista on julkaistu Space. Tämä vuosikymmen on ilmastonmuutoksen kannalta ratkaiseva. Mutta eipä ole edes uusi idea – eräästäkin kotikemististä on tehty jopa Hollywood-filmi (Sateentekijä, 1955, pääosassa Burt Lancaster). TausTaT KU 36 /2 02 1 | 21 Silvia Modig Europarlamentaarikko Kolumni Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi elokuussa mittavan ilmastoraporttinsa ensimmäisen osan. EU on sitoutunut lain tasolla tähän tavoitteeseen. com -verkkosivustolla 21.7. Ja hyvä niin, kun ollaan näinkin isojen asioiden äärellä. Kyseessä on valtava kokonaisuus, jonka lainsäädäntöesityksistä neuvotellaan parlamentin, komission ja jäsenmaiden kesken tulevien vuosien aikana. Hannele Korhosen toimenkuva tuo katsojan ulottuville moniulotteisen kansainvälisen näyttämön. Paketin käsittely käynnistyy EU-parlamentissa tänä syksynä. Käsikirjoittaja-ohjaajan lähestymistapa on hillityn neutraali, asiapitoisuuden ehdoilla viisaasti diplomaattinen, katsojaa pohdiskelemaan haastava. ilmaKehän manipulointiin liittyvät eettiset kysymykset ovat jo dokumentin lähtökohdissa itsestäänselvyys, ja ne mietityttävät myös Korhosta. Asialla ovat olleet Imperial College Londonin ja University of East Anglian tutkijat. Niitä on tulossa useille sektoreille, kuten päästökauppaan ja uusiutuvaan energiaan. Eli pilvet sodankäynnin välineenä, mikä kerrotaan myös dokumentissa. Enemmän kuin varsinainen ilmastodokumentti Näin pilvet kuolevat on ennen muuta antoisa henkilökuva asialleen omistautuneesta kunnianhimoisesta, alallaan arvostetusta tiedenaisesta ja hänen maailmastaan. Todistamme parhaillaan nopeaa, laajaalaista ja kiihtyvää ilmaston lämpenemistä, jolla on peruuttamattomia seurauksia elämälle maapallolla. Alkavat neuvottelut näyttävät pitkälti, pystyykö EU vastaamaan ilmastokriisiin. Sen tulokset eivät olleet yllättäviä, mutta raportin viesti on vakavampi kuin koskaan aiemmin. pilviä KosKeva aivan tuore tutkimustieto ei ymmärrettävästi kuulu dokumentin antiin, mutta on sitäkin kiinnostavampi ja sopii tähän yhteyteen. Sään ääriilmiöt ovat lisääntyneet, ja ihmisen toiminnan yhteys niiden lisääntymiseen on raportin mukaan kiistaton. Tarkoituksena on saada vettä aavikolle – siis pilviä ja sadetta alueelle, jossa niitä ei yleensä esiinny. Visuaalisesti dokkari on paikoin erittäin vaikuttava. Korhonen tiimeineen liittyy kansainväliseen hankkeeseen, jonka aloite tulee kuivuudestaan tunnetusta Arabiemiraateista. Hannele Korhosen kollegan Jarmo Koistisen nimen yhteydessä valkokankaalla loistaa hetken mairittelevasti sanapari ”pilvien ystävä”. Sen keskiössä oleva Hannele Korhonen työskentelee Suomen Ilmatieteen laitoksella tutkimusprofessorina. Ensi-ilta elokuvateattereissa 10.09.2021. PilvEt ja niidEn mahti TeksTi Harri-Ilmari Moilanen kuva Ville Hakonen EloKuva ilmakehä on valtavan laaja ja kaoottinen systeemi.. Jotta hintojen nousu ei vahingoittaisi eniten niitä, jotka jo muutenkin kamppailevat toimeentulosta, komissio ehdottaa sosiaalista ilmastorahastoa. Ei onnistu, pilvet ovat mahtavampia, kuittaa Koistinen. 2021. He muistuttavat linjauksissaan tulevaisuuteen liittyvistä epävarmuustekijöistä, mutta tämä sanotaan suoraan: viimeisimmät tutkimustulokset viittaavat siihen, että pilvet erittäin todennäköisesti paitsi vahvistavat (amplify), ajan myötä myös pahentavat (exacerbate) maapallon ilmaston lämpenemistä. Korhoselle myönnetään projektiin 1,5 miljoonan dollarin apuraha. Ilmastotutkijoiden mukaan toivoa kuitenkin on. ma alliKon Korvissa projekti kuulostaa lähinnä science fictionilta. Heinäkuussa Euroopan komissio julkisti historiallisen suuren ilmastolakipaketin hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi. Hiilineutraaliustavoite tarkoittaa isoja rakenteellisia uudistuksia. EU:lla on EdEssään ilmaston kannalta tärkEä syksy N äin pilvet Kuolevat on hyvä ja tehokas nimi Tuija Halttusen käsikirjoittamalle ja ohjaamalle kelpo dokumentille
TausTaT 22 | KU 36 /2 02 1 V uonna 2009 Englannin taakseen jättänyt Portugalin maajoukkuetähti on kokenut nyt Espanjan ja Italian kentät, ja tulee viimeisiksi pelivuosiksi tuttuun nuttuun. Coventry C — Middlesbrough 1 (X) 11. Kansan Uutiset suosittaa 64 merkin järjestelmää: 2, 1(2), 1, 1, 1(X), 1(X), 1, 2, 1(X), 1(X), 2, 1(2), 1. l vihjerivi 1. Tuossa ottelussa näkyvyys on suurin mahdollinen, ja tätä myöten varmasti myös sen markkinointipotentiaali käytännössä jopa satojen miljoonien ihmisten käydessä seuraamaan taistoa. Jo viime vuonna talouslehti Forbes uutisoi Cristiano Ronaldon omaisuuden olevan yli miljardin euron suuruisen. Ero Juventuksen Real Madridille kolme vuotta sitten pulittamaan 117 miljoonaan on valtava. Joukkueiden kohtaaminen on mukana myös lauantain ykkösvakiossa. Vakioriviltä löytyy myös jumbofinaali, jossa Teemu Pukin Norwich on toisena osapuolena. Brentford — Brighton 1 4. Paluu Unitediin tuli yllättäen, vankempien huhujen vietyä häntä kesällä PSG:hen tai naapuriseura Cityyn. Leicester — Manchester C 2 2. 1X2 TeksTi Olli Kohonen kuva Lehtikuva/Paul Ellis Ympyrän sulkeutuminen voi olla kliseinen ilmaus, mutta se sopii hyvin Cristiano Ronaldon siirtymiseen Manchester Unitediin. Newcastle onnistui tasaamaan pisteet Southamptonin kanssa ennen maaottelutaukoa, mutta joukkue kärsinee nyt tappion. Selvää on joka tapauksessa se, että katsojaennätykset voivat paukkua tulevana lauantaina ManU:n ja mahdollisesti myös Ronaldon kohdatessa Newcastlen Old Traffordilla. Arsenal — Norwich 1 (2) 3. Kotijoukkue ei ole vielä hävinnyt Valioliigassa kuluvalla kaudella, eivätkä toisaalta vieraat ole voittaneet. Nyt lukema on jo 338 miljoonaa, ja ison piikin lukemaan toi siirto Manchester Unitediin. Jännitystarinassa ylipuhumassa Ronaldoa ovat olleet niin Rio Ferdinand, Patrice Evra, Bruno Fernandes kuin tietty ikiaikainen manageri Sir Alex. Chelsea — Aston Villa 1 8. Watford — Wolverhampton 1 (X) 7. Arsenalin olisi sen sijaan odottanut menestyneen sentään hieman paremmin, vaikka Manchester Citylle olisi voinut moni muukin hävitä maalein 0–5. Valmentaja on toki vaihtunut legendaarisesta sir Alex Fergusonista entiseen joukkuekaveriin Ole Gunnar Solskjæriin. West Bromwich — Millwall 1 Cristiano Ronaldo (vas.) palaa samaan seuraan Ole Gunnar Solskjærin kanssa. Ronaldon poikkeuksellisuus pelaajana ja maalintekijänä on jokaisen jalkapallon lajina jotenkin tunnistavan ihmisen tiedossa. Surkeinta Arsenalin kannalta on kuitenkin se, että se on vielä kolmen kierroksen jälkeen maaleitta. Markkinaa piisasi jo tuolloin, koska kesällä 2020 seuraajia oli 222 miljoonaa. Suora ykkönen. Ronaldo on vihattu ja rakastettu, taitava ja ärsyttävä, voimakas ja hipaisusta kaatuva, jonka kaikki tekemiset kentän ulkopuolella ovat olleet pitkään median luupin alla. Tästä taakasta se saattaa päästä eroon Norwichia vastaan, mutta toisaalta laitetaan vielä kakkonen ykkösen kaveriksi. Siirtosaagasta on punottu brittilehdistössä suuri näytelmä, jonka avulla on myyty valtavasti lehtiä ja saatu klikkauksia. Kuva vuodelta 2006. Southampton — West Ham 1 (X) 6. Tällä kertaa joukkuetoveruus on vaihtunut pelaaja–valmentaja-suhteeksi. Stoke — Huddersfield 1 (2) 13. Viime viikon MMkarsintaotteluiden jälkeen hän on tehnyt kaikkiaan 111 maajoukkuemaalia, eniten kaikista miespelaajista. klo 16.58. Joka tapauksessa Mikel Artetan aikakausi Lontoossa saattaa tulla pian päätökseensä, koska espanjalaismedian huhut ovat tuomassa Inter Milania viime kaudella valmentanutta Antonio Contea Arsenaliin syyskuun jälkeen. vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 11.9. Symbolisen paluun juurille varmisti hyökkääjätähti Edinson Cavani, joka antoi Ronaldolle seiskapaidan. Ronaldon siirtosumma Juventuksesta oli maltillinen, joskin 36-vuotiaasta pelaajasta harvemmin maksetaan 25 miljoonaa euroa. Manchester U — Newcastle U 1 5. Reading FC — QPR 2 12. Ronaldo ei ole pitkän aikavälin ratkaisu ManU:n ongelmiin, mutta pokaalin nopeaan makuun hän saattaa punapaidat viedä. Nähtäväksi jää, onko kyseessä esimerkiksi Valioliigan mestaruus vai peräti Mestareiden liigan voitto. Jumalaisen näytelmän uusinta manchesterissa. Hänen arvioitiin silloin tienaavan yksin Instagramin kautta yli 44 miljoonaa euroa vuodessa, koska jokaisesta sponsoroidusta julkaisusta heilahti Ronaldolle arvioiden mukaan yli miljoona euroa. Blackpool FC — Fulham 2 9. Bournemouth — Barnsley 1 (X) 10
Koronapolitiikka siirrettiin uuteen asentoon kahdella päätöksellä. Politiikka KU 36 /2 02 1 | 23 03 politiikka Suomi alkaa avautua Kahden metrin turvavälin poistaminen on siirtymässä ensi viikon jälkeiseen viikkoon. Tällä viikolla koronapolitiikkaan tuli täyskäännös. Sosiaalija terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.) arvioi STT:lle, että mietinnön. Nyt tavoitteena on Suomen avaaminen. teksti Kai Hirvasnoro kuvat Lehtikuva Kaikista valtakunnallisista rajoituksista luovutaan, kun 80 prosentin rokotuskattavuus on saavutettu. Kaikista valtakunnallisista rajoituksista ja kattavista suosituksista luovutaan, kun vähintään 80 prosenttia yli 12-vuotiaista on rokotettu kahteen kertaan tai heillä on ollut ainakin mahdollisuus siihen. Sunnuntaina hallitus antoi eduskunnalle esityksen tartuntatautilain muuttamisesta. Siinä kahden metrin turvaväleistä luovutaan ja tapahtumat pääsevät vihdoin kunnolla käyntiin. K oronaepidemia on kestänyt Suomessa noin 1,5 vuotta. Tämän arvioidaan tapahtuvan lokakuussa. Eivät kuitenkaan aivan heti. Sitä on hallittu kielloilla ja rajoituksilla. Tämän arvioidaan toteutuvan lokakuussa
suunniTelmaan sisälTyy valtakunnallinen hätäjarrumekanismi yllättäviin ja nopeasti heikkeneviin tilanteisiin, jolloin alueelliset toimet eivät riitä tartuntojen kasvun hillintään. Politiikka 24 | KU 36 /2 02 1 valmistuminen siirtyy 20.9. Käytännössä erimielisyys koskee sitä, muutetaanko tartuntatautilain pykälää 58 d vai pitäisikö se poistaa kokonaan. Minusta on tärkeää, kun sosiaalija terveysvaliokunta nyt Perheja peruspalveluministeri Krista Kiuru ja STM:n strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki esittelivät uuden hybridistrategian. alueellisisTa epidemiavaiheista sekä niihin liitetyistä suosituksista luovutaan. Koronapassi on valmistelussa. alkavalle viikolle, koska siitä pyydetään myös perustuslakivaliokunnan lausunto. Ja sen takia, kun nyt mennään vihdoin siihen tilanteeseen, että yhteiskuntaa saadaan auki, on hyvä, että tämäkin esitys nyt tuli. Me tiedämme myös ne haitat, mitä tämä ala on kokenut juuri näiden epäyhtenäisten rajoitustoimien takia. tätä miettii, onko tälle 58 d -pykälälle tarvetta. SDP:n Aki Lindén muotoili asian niin, että muutos pitää tehdä maltilla, hallitusti ja askel kerrallaan. Tavoitteena on myös vakavien sosiaalisten ja taloudellisten seurausten välttäminen, terveydenhuollon kapasiteetin turvaaminen sekä riskiryhmien ja heikoimmassa asemassa olevien suojaaminen. Sen lähtökohta on, että yhteiskunnan eri toimintoja ei rajoiteta. Tällöin viruksen torjunnassa siirryttäisiin takaisin laaja-alaisempiin valtakunnallisiin toimiin. Lähetekeskustelu teki näkyväksi, että sosiaalidemokraatit haluavat edetä varovaisemmin kuin kaikki muut ryhmät. Pitää koko ajan ottaa huomioon epidemiatilanne, rokotustilanne ja olla myös valmiudessa rajoituksiin, Lindén sanoi. kauneuSvirheen PoiStaminen keSti Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo piti todella hyvänä, että kahden metrin turvavälivaatimus nyt poistuu. Minusta tätä pitää arvioida avoimesti ja kriittisesti täällä eduskunnassa, jotta me voimme aidosti mennä kohti normaalioloja ja parantaa ihmisten toimeentuloa ja myös henkistä kestävyyttä. Veronika Honkasalo (vas.) oli samaa mieltä. Kiuru ei luvannut muutosta. – Täytyy kiittää hallitusta, että korona on hoidettu täällä paremmin kuin esimerkiksi muualla Euroopassa, mutta on kulunut kyllä vähän liian pitkä aika siltä osin, että tämmöisiä kauneusvirheitä, joita ymmärrettävästi eduskunnankin vaatimusten takia siinä alkuvaiheessa syntyi, on nyt tarpeen korjata pikaisesti. Kohtuullisen riskin tilaisuuksiin ja toimintoihin suositellaan asetettavaksi kohdennettuja suosituksia. Monet edustajat vetosivat perheja peruspalveluministeri Krista Kiuruun (sd.), että hän muuttaisi esitystä tältä osin. Pykälässä määritellään lähikontakti sekä soveltamisen kriteerinä aikaisemmin ollut ilmaantuvuusluku. Täällä käytiin aika laajaa keskustelua yli puoluerajojen jo viime keväänä siitä, että kulttuurija tapahtuma-alaa pitää voida avata terveysturvallisesti. SDP jarruttaa, muut kiirehtivät Kahden metrin turvavälit poistava tartuntatautilain muutos oli heti tiistaina istuntotauolta palanneen eduskunnan käsittelyssä. l. – Tämä olisi voinut tulla jo aikaisemmin. Vaikka alueilla esiintyy tartuntaryppäitä, pieniriskisiä tilaisuuksia ja toimintoja ei suositella rajoitettavaksi lainkaan. Vain suuren riskin toimintaa suositellaan kohdennetusti ja tarkkaan valikoiden rajoitettavaksi hallintopäätöksin paikallisessa erityistilanteessa. Päätöksenteossa huomioidaan edelleen lapsen edun ensisijaisuuden periaate. Hän muistutti tautitapausten lisääntyneen kesällä räjähdysmäisesti – Ei tämä koronapandemia ole vielä ohi. – Rajoitusten perustaminen vaatii aina erityiset perustelut, niiden purkaminen ei vaadi. Hybridistrategia uusiksi TavoiTTeena on avata yhteiskunta, edistää sen avoinna pitämistä sekä tukea epidemian jälkihoitoa, talouden kasvuedellytyksiä ja jälleenrakennusta. Laajempi vaikutus on hallituksen maanantaina hyväksymällä uudella hybridistrategialla, jonka tavoite on juuri Suomen avaaminen rajoitusten jälkeen. Oppositiossa ainakin kokoomus haluaa muuttamisen sijaan poistaa koko pykälän, koska se uhkaa aiheuttaa lisää sekaannusta. Tukea vaatimus sai keskustan Lohelta
STT-KU Ilmastokokous lähestyy ilmasto suomessa on työvoimapula. Kun ihmiset eivät saa yhteyttä terveyskeskukseen, jäävät lääkärikäynnit, lähetteiden saamiset ja reseptien uusimiset väliin. On jännittävää, että työnantajille ei ole tullut mieleen kokeilla kaikkein keskeisintä keinoa työvoiman houkuttelemiseksi eli palkkaa. Koronatilanne on kohdellut maan eri osia eri tavoin. kysynnän ja tarjonnan laki Li Andersson Kirjoittaja on vasemmistoliiton puheenjohtaja ja opetusministeri. Lähihoitajista on pulaa, jopa siinä määrin, ettei uudistetun hoitajamitoituksen tavoitteisiin tällä hetkellä päästä. Kun kysynnän ja tarjonnan lait työmarkkinoilla suosivat työntekijöiden palkankorotusvaateita, aletaan kuumeisesti etsimään muita ratkaisuja. Avustusta myönnettiin 278 varhaiskasvatuksen ja esija perusopetuksen järjestäjälle. Toukokuussa 2021 heitä oli Marjo Nummelin. Ongelmat ovat olleet olemassa jo pitkään, mutta korona on eräällä tavalla katkaissut kamelin selän. Sama tepsii varmasti myös varhaiskasvatuksen, sosiaalityöntekijöiden tai yksityisten palvelualojen työvoimapulaan. Avustuksen erityisenä tavoitteena on varmistaa heikommassa asemassa olevien, erityisen ja tehostetun tuen piirissä olevien, vieraskielisten ja maahanmuuttotaustaisten lasten ja oppilaiden oppimista ja kehitystä. Hallitus on pyrkinyt vahvistamaan vanhustenhuollon laatua tiukentamalla kaikkia hoivakoteja koskevaa lainsäädäntöä ja on lisännyt rahoitusta lähihoitajien koulutukseen merkittävästi. Avustusta on pyritty kohdentamaan eniten niihin kuntiin, joiden lapsiin ja oppilaisiin koronaepidemia on pahiten vaikuttanut. Taannoin uutisoitiin työnvälitysyrityksestä, joka etsi hoitajia 3 500–4 000 euron kuukausipalkalla. Heillä ei ollut ongelmia löytää hoitajia, ja yrityksen edustaja totesikin haastattelussa, että ”kauheasti ei ole hoitajapulaa, kun palkka laitetaan kohdalleen”. Niin. Lähde: Metsäkeskus Suomessa oli vuonna 2019 metsänomistajia koronaePidemia luvut Lokakuun Lopussa alkava COP26-ilmastokokous Glasgow’ssa Britanniassa on tarkastuspiste sille, miten Pariisin ilmastokokouksessa päätetyt tavoitteet edistyvät. Väite siitä, ettei hoitajia vain ole, ei kuitenkaan pidä paikkaansa. – Korona-ajan jatkuessa lasten ja nuorten oppimisja hyvinvointierot ovat kasvaneet. Monet kunnat, kuten Espoo ja Helsinki, ovat saaneet erittäin kyseenalaista huomiota lain rikkomisesta, kun perusterveydenhuollon ajanvaraukset ovat olleet tukossa ja takaisinsoittopyyntöjä on nollattu. kolumni 40 miljoonaa vaikutusten tasoittamiseen opetuksessa opetusmInIsterI Li Andersson on myöntänyt lähes 40 miljoonaa euroa koronaepidemian vaikutusten tasoittamiseen varhaiskasvatuksessa sekä esija perusopetuksessa. Alan ammattijärjestöt ovat tuoneet esille, että merkittävä määrä alan koulutuksen saaneita ammattilaisia työskentelee nykyään muilla aloilla. Le ht iK Uv a/ Si Lj aRi iK Ka Se pp äL ä Le ht iK Uv a/ jU SS i NU Ka Ri. Pariisin ilmastokokouksessa vuonna 2015 lähes kaikki maailman maat sitoutuivat sopimukseen, jonka tavoitteena on rajata ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Siitä huolimatta ei hoitajien määrä lisäänny, kun alalla työskentelevät väsyvät, eikä ala ole riittävän vetovoimainen houkutellakseen uusia tekijöitä. Myös koulutettavien määrää olisi helppoa nopeasti kasvattaa, jos alan vetovoima olisi suurempi. Kestämätön tilanne aiheuttaa terveyskriisin. Nyt monet kuntajohtajat puhuvat siitä, että hoitajia ”ei yksinkertaisesti ole” ja suunnittelevat palveluiden ostamista yksityisiltä. Erityisen kriittinen se on sosiaalija terveydenhuollossa. Politiikka KU 36 /2 02 1 | 25 2?800 574?000 vähemmän, sillä metsiä on myyty kiihtyvällä tahdilla metsärahastoille, yhtiöille ja säätiöille. Valtionavustuksella on merkittävä vaikutus oppimisen ja hyvinvoinnin edellytysten vahvistamisessa, Andersson sanoo. Suomen kansainvälisten ilmastoneuvottelujen pääneuvottelija Marjo Nummelin odottaa YK:n tulevalta ilmastokokoukselta selkeitä edistysaskelia ilmastonmuutoksen hillinnässä, sopeutumisessa ja ilmastorahoituksessa. Avustus on tarkoitettu lasten ja oppilaiden kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin tukemiseen. KU Opetusministeri Li Anderssonin mukaan korona-ajan jatkuessa lasten ja nuorten oppimisja hyvinvointierot ovat kasvaneet. Osa hoitajista on vaihtamassa alaa koronan aiheuttaman lisäkuormituksen takia, ja monissa palveluissa toimitaan vajaamiehityksellä, kun henkilöstöä on siirtynyt rokotteenantotai taudinjäljitystehtäviin. THL raportoi tällä viikolla myös vanhustenhuollon tilanteesta, jossa on samoja ongelmia
Eikä tämä kuvio ole miksikään tuosta viidellä eri vuosikymmenellä tehdystä työurastani muuttunut kuin sillä tavoin, että ammattiduunareillekin on tätä alipalkattua työtä vuosi vuodelta yhä enemmän tyrkyllä. Jokainen tietää sen, että kun matalapalkka-alojen epätyypilliset työsuhteet lisääntyvät koko ajan, niin ansioturvan eläkekertymän pois leikkaaminen olisi työttömille pelkkää lisäkepitystä. Ostajia ei kuitenkaan aina löydy. Koronakriisin myötä maailmalla ollaan siirtymässä talouskuria korostavasta fiskaalikonservatismista vauhdilla kohti uudenlaista linjaa. Tähän asti ei Kangasharju vaivautunut kolumnissaan menemään. Niistä sahat, selluja paperiteollisuus ovat saaneet raaka-aineensa, ja puuta on riittänyt myös energian tuotantoon. Aluksi virisi hyödyllinen aluskasvillisuus, sienet ja marjat. Suomessa elinolosuhteet ovat hyvät. Liberaalissa konsensuspolitiikassa on vakauden näkökulmasta puolensa, eikä identiteettipolitiikassakaan ole sinänsä mitään pahaa, mutta vaihtoehdottomuus ja horisonttien puute ovat ongelmia demokratian kannalta. Mihin saakka rahkeemme kestävät. Suomen pinta-alasta on 73 prosenttia metsää. Erkki Raudaskoski Rovaniemi etenkIn 1990-luvulta lähtien talouspoliittisessa keskustelussa liberalismi on ollut hegemonisessa asemassa. Kasvit luovuttavat happea, jota me hengitämme ja jota tarvitaan palamiseen. Toimituksella on oikeus lyhentää kirjoituksia. Hän oli nähnyt omassa metsässään kuusen ja männyn surkastumisen, ja hoitotyöt aloitettiin viipymättä. Pääosin 1950-luvulla ja jatkuen vielä 1960-luvulle tehtiin valtavia huoltotöitä, koska Suomessa havaittiin tuolloin erikoinen ilmiö. Ostamme fossiilista energiaa, joka myös loppuu ennen pitkää. Kulottamisen jälkeen maaperä muokattiin kyntämällä, äestämällä ja kuokkimalla. Reaalisosialismin kaatumisesta seurasi, että talouspolitiikassa siirryttiin monissa länsimaissa radikaalista demokratiasta konsensuspolitiikkaan ja radikaali antagonistinen politiikka on pyörinyt viime vuosina lähinnä identiteettipolitiikan ympärillä. Puista nousee ilmakehään pienhiukkasia, aerosoleja, ja ne muodostavat vesisumun kanssa painavia pisaroita, jotka putoavat maahan. Evan eläkeanalyysissa esitetään rajuja leikkauksia ansioturvaan muun muassa lopettamalla siinä oleva eläkekertymä. Kuuset peittivät maanpinnan niin tiiviisti, ettei aurinko päässyt sitä lämmittämään. Pääsääntöisesti julkaisemme vain omalla nimellä kirjoitettuja tekstejä. Siinä talouspolitiikkaa on tapana epäpolitisoida ekonomisteihin vetoamalla. Minä en yli neljäkymmentä vuotta kestäneen työurani aikana oppinut tuntemaan yhtään duunaria, joka olisi väärinkäyttänyt kyseistä turvaa. Jos nimimerkin käyttö on perusteltua, kirjoittajan nimi on kuitenkin saatettava toimituksen tietoon. Politiikka 26 | KU 36 /2 02 1 Juttujen enimmäismitta on 60 konekirjoitusriviä eli noin 3 000 merkkiä välilyönteineen. Metsiä on myös lannoitettu. Se on myös yksi aloista, joilla työehtojen rikkominen on erityisen laajamittaista. Suomen metsät ovat palaneet ja maaperä kulottunut kerran kolmessasadassa vuodessa. Tämän puolesta on pohjatyötä tehty: Etlan Aki Kangasharju käytti kolumnissaan maahanmuuttajiakin keppihevosena leimatakseen työttömät laiskoiksi. Verkkolehti on osoitteessa www.kansanuutiset.fi Palautetta ja uutisvinkkejä voi antaa suoraan toimitukselle. Ostamme toisen puolen ruuastamme ulkomailta, ja osa puhtaasti tuotetusta omasta ruuasta yritetään myydä ulkomaille. Lisää yhteystietoja sivulla 2. Kasvuunsa puut käyttävät ilmasta hiilidioksidia ja maasta sokereita ja kivennäisiä. Toivon, että nämä tosiasiat tiedostettaisiin Marinin hallituksessa, ennen kuin mennään heikentämään ansioturvaa tai eläketasoja tavallisilta palkansaajilta. Jatkuvan vainon kohteeksi joutunut erittäin relevantti ansiosidonnainen työttömyysturva on aina väliaikainen, rajallinen ja sekä tarkoin säädelty että valvottu vakuutus työttömyyden varalle. Näitä etuja emme käytä riittävästi hyväksemme. Yksi keskeisimmistä kokemuksista työurallani oli se, että näistä kunnon asiallisista työsuhteista oli aina puutetta ja kun niitä avautui, joutui niistä aina kilpailemaan. Maassa elää runsas ja monipuolinen mikrobisto, joka toimii pääosin yläpuolellaan olevan kasvuston hyväksi. Ihminen on huolehtinut siitä, että metsät ovat pysyneet kasvukunnossa. Tätä ilmiötä suuresti helpottavat tavalla tai toisella hädässä olevat ja useimmiten huonon kielitaidon omaavat huono-osaisimmat maahanmuuttajat. Suomessa tehtiin valtava metsänhoitourakka, jossa ihminen, osana luontoa, osoitti ylivertaiset kykynsä. Jos siirtymä kohti keskuspankkikapitalismia alkoi finanssikriisin myötä, on koronakriisi jatkanut sitä edelleen. Itse tein työurani haalarit päällä tuulessa ja tuiskussa, kuumassa ja kylmässä, ahtaissa ja sotkuisissa eri myrkkyjen ympäröimissä paikoissa, ja johtopäätelmät ovat täysin toisenlaiset kuin näillä suuripalkkaisilla mittatilausja jakkupukuasiantuntijoilla. Posion ja Pudasjärven rajalle hakattiin 20 000 hehtaarin aukko, josta kulotettiin aina yhdellä kertaa kuusituhatta hehtaaria. Osara, metsänhoitaja ja professori, myöhemmin metsähallituksen pääjohtaja. Ensimmäisiin ehtoihin kuuluu, että maa on kasvipeitteinen. Sienten maanalainen rihmasto on kietoutunut puun juuristoon ja välittää maasta isäntäkasvilleen ravinteita ja vettä. Siitä johtuu, että vuotuinen sademäärämme on 500–700 millimetriä. Kylmässä maaperässä kaikki mikrobit kuolivat. Sen jälkeen puusto isIhminen on osa luontoa tutettiin tai kylvettiin. Myös verkkosivuilla keskustellaan. Yleisesti tiedetty tosiasia on, että alipalkattu siivousala on ruuhka-Suomessa maahanmuuttajien varassa. Toimittajilla on henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet muotoa: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. Voi olla, että syksyn liittopäivävaalien jälkeen jopa Saksassa puhaltaisivat uudet talouspoliittiset tuulet vihreiden lisää politiikkaa talousja eu-politiikkaan. Realiteetti on, että ammattiduunarialoilla työttömäksi joutuminen tietää tulotason puolittumista ja vähänkään pidempään työttömänä oleminen tekee kunnon työsuhteen saannista entistäkin vaikeampaa. Maaperässä voidaan kasvattaa ruokaa, ja se tuottaa teollisuuden raaka-aineita. Jokaisesta verkossa julkaistusta uutisesta voi avata keskustelun. Ihminen on monessa mukana, ja velvollisuutemme vain kasvavat. Energiapuolella on sama tilanne. kymmenen vuotta aikaisemmin kuin ikäluokkansa korkeammin koulutettu toimihenkilötehtävissä työuransa tekevä ikätoverinsa. Kun talous irrotetaan politiikasta, voidaan luoda kuvaa neutraaliudesta, jolloin talouspolitiikkaa ei hoideta demokraattisten vaan liikeelämästä tuotujen hallinnollisten periaatteiden kautta. Eräs liberalismin hegemonialle tyypillisistä piirteistä on ekonomismi. Luonnonvarakeskus, Luke, on kehottanut jokaista maata huolehtimaan omasta ruuantuotannostaan. Lähettämällä kirjoituksesi postitse osoitteella: kansan Uutiset Hämeentie 105 a 00550 Helsinki Sähköpostitse osoitteeseen lukijoilta@kansanuutiset.fi osallistu keskusteluun yleisönosasto IlmastotoImIsta, tIedeja poliisimäärärahoista löytynee yhteisymmärrys mutta nähtäväksi jää tullaanko syksyn budjettiriihessä Mustapekka jättämään työttömille ansioturvaa porrastamalla. Tapio Niemelä Jämsä luonnossa tapahtuu jatkuvasti muutoksia, joita ihminen joutuu valppaasti seuraamaan. Pohjois-Suomessa oli näitä alueita satoja tuhansia hehtaareja. Ansioturvan eläkekertymä taas on avittanut suurta joukkoa palkansaajia auttavalle eläketasolle eläkeköyhyyden sijasta. Ilmaston lämmetessä ja aavikoitumisen laajetessa tehtävä ei ole helppo. Pohjois-Suomeen perustettiin laajoja hoitoalueita, joissa mukailtiin luonnon itsehoitoa. Yhdysvallat Bidenin ja Britannia Johnsonin johdolla ovat painaneet kaasua. Otteita näistä keskusteluista voidaan julkaista lehdessä. Toimituksen puhelin: 09 759 601. Kuusikot alkoivat kuolla ja männiköt kasvaa mutkikasta riukua, josta ei saatu tukkia. Ihmisen tehtäviin kuuluu huolehtia siitä, että puustolla on hyvät kasvuolosuhteet ja riittävästi vettä. Uusi Tornion biojalostamo saa osan raaka-aineestaan tästä puustosta. Uutta ilmiötä kutsuttiin tutkimaan Nils A. Lähestymme aikaa, jolloin ruoka loppuu kansainvälisestä kaupasta eikä sitä saa ostaa mistään. Hädissään he sitten suostuvat melkein mihin tahansa. Pohjois-Suomen metsät ovat nousseet näille alueille. Lopuksi vielä kylmä fakta elinaikaennusteista: perinteisissä duunariammateissa työskentelevä suomalainen mies kuolee keskimäärin vajaat onko työtön rikollinen
Tieteentekijöiden liiton viime viikolla julkistamasta jäsenistönsä keskuudessa tekemästä tutkimuksesta selviää, että laajemmin rahoitusleikkaukset ja työn epävarmuus ajavat tutkijoita pois tieteen tekemisen parista. Monet eivät ymmärrä, miltä tuntuu, kun omaa parvekkeen ovea ei voi avata edes hetkeksi tuulettaakseen saati että parvekkeellaan voisi viettää aikaa, koska alakerrassa asuu ketjupolttaja, jonka savua tulee naapuriin yötä päivää. Suomen Akatemia on vain yksi niistä tahoista, jotka rahoittavat tieteen tekemistä. Kilpailu tieteen rahoituksesta on kovaa. Näin ollen yhtenä vaihtoehtona voisi olla kriisin jälkeen perusteltua järjestää ennenaikaiset eduskuntavaalit. Pelokkaalla viestinnällä ja peesailulla ei voiteta mitään. Mielenkiintoista sinänsä, että tupakka tappaa Suomessa enemmän ihmisiä kuin korona, mutta asiasta ei uutisoida tai tehdä näyttäviä klikkiotsikoita. Suomessakin keskusteluissa elpymispaketista ja kehysriihessä on esitetty rohkeampaa vasemmistolaista politiikkaa. Näin korona-aikana ihmiset vielä viettävät enemmän aikaa kotona, eli savusta joutuu kärsimään entistä enemmän. Politiikka KU 36 /2 02 1 | 27 Vimeinen sana Vähän liikkuvuuden poetiikasta M inulla ei ole harmainta aavistusta siitä, mitä tutkitaan, kun tutkitaan afroeurooppalaisen liikkuvuuden poetiikkaa ranskankielisessä afrikkalaisessa kirjallisuudessa. Vasemmiston pitäisi uskaltaa tehdä entistä rohkeammin vasemmistolaista talouspolitiikkaa. Talouspolitiikka kaipaa vaihtoehtojen politiikkaa takaisin. Se olisi paitsi demokratian myös vasemmiston etu ajatella laatikon eli menokehyksen ulkopuolelta ja ajaa voimakkaammin tärkeänä pidettyjä asioita, kuten reilua siirtymää. Siinä mieleSSä tutkimuksen irviminen on kuitenkin jo nyt tuottanut tulosta, että esimerkiksi minulla on jonkinlainen hatara käsitys siitä, mihin alussa mainitsemani tutkimus liittyy. Tämä on kuitenkin otsikko tutkimukselle, jolle Suomen akatemia on myöntänyt 440 000 euroa tukea. Tämä johtuu siitä, että koskaan ei voi etukäteen tietää, mikä tutkimus lopulta tuo sen tiedon, joka muuttaa elämäämme. Yritä siinä sitten nukuttaa lasta, syödä lounasta, tuulettaa petivaatteita tai nukkua helteellä parvekkeella, kun alakerran asukkaan tupakointiin ei kukaan puutu pyynnöistä ja anomuksista huolimatta. Jos kannatetaan syvempää integraatiota, ajetaan sitten avoimesti sellaista politiikkaa. Moni meistä laittaisi mielellään parvekkeensa kauniiksi ja käyttäisi sitä kesät talvet, mutta alakerran oikeus savuttaa menee muiden asukkaiden viihtymisen ja terveyden edelle. Eduskunta voisi vihdoin kieltää tupakoinnin kerrostaloissa kokonaan. Suomen EU-politiikan pitäisi olla proaktiivista reaktiivisen sijaan. Hänen seuraajistaan iso joukko onkin tuominnut kyseisen tutkimuksen huuhaana. Heinäkuussa aukesi kansalaisaloite tupakointikielto kerrostaloihin. Ja koska se sen muuttaa. Kyseessä on akatemiatutkijan, postkoloniaalisen kirjallisuudentutkimuksen dosentin Anna-Leena Toivasen tutkimus, jossa tutkijan mukaan ”konkreettisia arkipäivän liikkuvuuden kuvauksia luetaan erilaisia afroeurooppalaisen liikkuvuuden konteksteja vasten (opiskelijaliikkuvuus/matkailu/työ/rikollisuus/diasporiset kotiinpaluut/paperittomien siirtolaisten matkat)”. Euroopan unionista pitäisi keskustella avoimemmin ja suoremmin. Vaikka sillä, vaikuttaako tieteellinen tutkimus suoraan arkeemme, ei pitäisi olla suuresti väliä. Yleinen käsitys on, ettei tuollaisesta tutkimuksesta ole mitään hyötyä suomalaiselle yhteiskunnalle. Tiina Arlin Vantaa tupakointikielto kerrostaloihin. Lisäksi tutkijan työaikaa menee rahoituksen hakemiseen. Jää muutenkin nähtäväksi, kuinka pitkälle Marinin hallituksen yhteiset visiot kantavat syksyn tullen. l Tuula KärKi Toimittaja vaalimenestyksen myötä. Ne ovat ikään kuin megatrendejä, jotka vaikuttavat suomalaistenkin elämään. Jotkut asiaan perehtyneet ovatkin arvioineet, että tutkimuksella voi olla merkitystä esimerkiksi nyt, kun siirtolaisuus, pakolaisuus ja maahanmuutto ovat jatkuvasti paljon esillä. Päivärinta ja muut tieteen rahoituksen kritiikistä tässä yhteydessä puhuvat tahot antavat ymmärtää, että vartioivat valtion saamien verotulojen käyttämistä, Suomen Akatemian rahat kun tulevat veronmaksajilta. Aleksi Nissilä Tampere tuPakointi kerroStaloiSSa aiheuttaa terveyshaittoja ja monia muita ongelmia. Syvemmälle integraatiolle löytyy Suomestakin varmasti kannatusta, mutta tuskin, mikäli siitä jää tunne, että se tehdään vaivihkaa. Jos taas nähdään ongelmia, senkin voi sanoa ääneen. Toimittaja Susanne Päivärinta varmaan tietää, mitä tutkimus käsittelee, koska hän nosti viime viikolla Twitterissä asian esille esimerkkinä turhasta tutkimuksesta. Eduskuntavaalit olisivat myös hyvä tilaisuus käydä keskustelua talouspolitiikan isoista linjoista sekä Suomen asemasta EU:ssa. Nuorten tutkijoiden usein lyhytkestoinen tutkimusrahoitus tekee tutkimustyöstä lyhytjänteistä, vaikka se vaatisi pitkäjänteistä keskittymistä. Istuva hallitus on toiminut pääasiassa koronapandemian aiheuttamissa poikkeusoloissa, joten sitä voidaan käytännössä pitää hätätilahallituksena. Elpymispaketin hyväksymisen jälkeen Suomessa pitäisi istua alas ja miettiä yhdessä Suomen linjaa Euroopan unionin jäsenenä. Nyt sen rahoittamille tutkimuksille naureskellaan sopivasti heti sen jälkeen, kun oli noussut kohu sen saaman rahoituksen leikkaamisesta. Ja nyt maailmanpolitiikan momentum tukee sitä
KU ON MUKANA TEKEMÄSSÄ SUOMESTA HIILINEUTRAALIA. PÄÄSTÖT ON SAATAVA LASKUUN. ILMASTOKRIISI UHKAA TALVIA. ARKTISILLA ALUEILLA JÄÄTÄ ON KOKO AJAN VÄHEMMÄN. UUTTA YHTEISKUNTAA RAKENTAMASSA KANSAN UUTISET PUHEENAIHEET JOKA PÄIVÄ VERKOSSA WWW.KANSANUUTISET.FI