Kansan Uutiset 11.01.2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Hinta 3,50 ? 2-003251-132 2 www.kansanuutiset.fi Viikko 2 Perjantaina 11.1.2013 Kansan Tahto | Satakunnan Työ Jäähyväiset valon taiteelle » Peter von Bagh suree ?lmin katoamista s.18 EK:n Häkämies 7 Antti Ronkainen 27 Brennan & Hagel 28
Ruukki laskutti työstään osuuskunnan kautta, mikä aiheutti uhkan työttömyysturvan menetyksestä. Syynä ovat hänen kielteiset kokemuksensa työttömyyskassasta. sisältö A Kotimaa s.4 B Kansan Uutiset, Viikkolehti 11.1.?17.1.2013 C Kulttuuri s.16 D Keskustelu s.24 Ulkomaat s.28 E Vapaa-aika s.34 F Pelit s.36 VIIVI LINDHOLM A 12 PUHELIN 09 759 601 VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI toimitus@kansanuutiset.fi Freelancer pulassa työmarkkinoilla LEVIKKI 13 616 (LT/2010) Lehti ilmestyy perjantaisin. Hämeenlinnalainen freelancekuvankäsittelijänä toiminut Tero Ruukki pettyi vasemmistoon, eroaa ammattiliiton työttömyyskassasta ja liittyy niin sanottuun Loimaan kassaan. 09 7596 0232 TOIMITUSJOHTAJA Mikko Pirnes p. Maduron valinta hallitsevan sosialistipuolueen seuraavaksi presidenttiehdokkaaksi ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, eikä myöskään puolueen vaalivoitto ilman Chávezia. Postin varhaisjakelu: Uusimaa, 0200 30011 ma?pe klo 6.30?16.00, Pääkaupunkiseudulla klo 11:een ja, Uudellamaalla klo 8:aan mennessä soittaneille puuttunut lehti pyritään toimittamaan saman päivän aikana. Postin perusjakelu ja muu maa 0200 71000. TILAUSHINNAT Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Säästö Määräaikais 12 kk 138 ? 159 ? 6 kk 72 ? 86 ? 3 kk 39 ? 49 ? 1 kk 15 ? 19 ? Hinnat sisältävät arvonlisäveron (10 %). Tarkemmat tiedot verkkosivulta. ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI avoinna ma?pe 9.00?16.00 puhelin: 09 7596 0200 faksi: 09 7596 0319 ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat mediakortissa www.kansanuutiset.fi tai ilmoitustrafiikista. ISSN 0357-1521 Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula, 2013 Kannen kuva: Jarmo Lintunen 2. Jos hanke onnistuu, levy ilmestyy maaliskuussa ja rahoittajat saavat vastineeksi muun muassa elämyspaketteja. LEHTIKUVA/ HO D 30 Hugo Chávezin pitkä sairasloma Varapresidentti Nicolás Maduro (vas.) on Hugo Chávezin itsensä valitsema seuraajaehdokas Venezuelan johtajaksi, jos sairaus pakottaa Chávezin syrjään. Yksi suomalaisen mesenaatti.me-yhteisön pilottihankkeista on Juha Pekka Tapani Heikkisen JA NIIN EDELLEEN -bändin levyhanke Väkevää tahnaa. Projekti 3 500 euron levytysbudjetin kattamiseksi on loppusuoralla. 09 7596 0380 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kai Hirvasnoro p. 09 7596 0254 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Vilhonvuorenkatu 11 C 7, Helsinki (PL 64, 00501 Helsinki) Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Faksi, konttori: 09 7596 0319 Pankkitili: 800015?789 004 TOIMITUS avoinna ma?pe 9.00?18.00 Faksi: 09 7596 0301 Toimitussihteerit: 09 7596 0312 tai 09 7596 0362, toimitus@kansanuutiset.fi viikkolehti@kansanuutiset.fi ALUETOIMITUKSET Keski-Suomi, Jyväskylä, Väinönkatu 28 B 14, Jarkko Mänttäri 0500 807 987 Varsinais-Suomi, Turku, Kalevantie 25, Pekka Helminen 0500 807 995 Satakunta, Pori, , Eteläpuisto 14, 02 630 3210, toimitus@satakunnantyo.fi JARMO LINTUNEN A PÄÄTOIMITTAJA 14 TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Etenkin Kreikassa on eurokriisin varjolla poljettu laajasti ay-liikkeen oikeuksia, sanoo SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Eija Lehto-Komulainen. Kreikan ay-liike on kirjelmöinyt loukkauksista Euroopan ammatilliselle yhteistyöjärjestölle yli kahden vuoden ajan, viimeksi joulukuussa. Ihmisten kannalta kriisi on johtanut kohtuuttomuuksiin, LehtoKomulainen sanoo Viikkolehden haastattelussa. Ma?pe klo 9.00?16.00, Konttori: 09 7596 0208, faksi: 09 7596 0319, tilaukset@kansanuutiset.fi. Tilaukset kaikkialta Suomesta maksuttomasti: 0800 97006. SAARA AUTERE Eurokriisi iskee ay-oikeuksiin JAKELUHÄIRIÖT Yhteisörahoitus tuli Suomeen Yhteisörahoitus on uusi tapa mesenoida pienilläkin summilla kiinnostavia hankkeita. Osuuskunta Eezy syyttää SAK:ta työttömyyskassojen linjan muuttumisesta. Vasemmistossa ei ole ymmärretty, että työelämä on muuttunut, pettynyt Ruukki sanoo. B 22 Jouko Joentausta p
ja sitä kautta työllisyyttä teolliKaupanpäällisinä norjalaiset saivat ilmaiseksi suudessa. miljardien eurojen arvoiset Soklin malmirikMyös Suomessa valtiota tarvitaan apuun kaudet. aivan niin kuin Uotilan lisäksi talousvaliokunKoko viime syksy luotiin kriisitunnelmaa nan keskustalainen puheenjohtaja Mauri Pekpuhumalla teollisuudesta kadonneista 60 000 karinen on esittänyt. Omistuksen töksellä myytiin Kemiran lannoitetuotantomyötä sillä oli Suomea paremmat keinot tukea toiminta 200 miljoonalla eurolla norjalaisille. telakkaansa . Telakkateollisuutta ei vaikka kyse on samasta asiasta. pysty ajamaan alas ja taas nostamaan. mikä on tarkoituskin. ratkaisua näin ylimalkaisesti, häntä syytettäisiin ideoloJatkokeskustelussa on noussut esiin kysygisista silmälapuista. Nokian tutkimus- ja kehitystoiminnan alasajo tulee tuomaan tämän selkeästi näkyviin. Päätoimittaja Heikki Kauppi, TEK 7/2012 amatöörien puuhastelua. © TARMO KOIVISTO 3. Myös SDP:n puheenjohtyöpaikasta. Valtion tehtävänä ei ole harjoittaa yritystoimintaa, kuussa, kun perussuomalaiset tekee asiasta välikysymykhän jatkoi. sen. Meneekö hyvä kriisitietoisuuden lietsonta hukkaan. Kyseessä olisi nyt kääntämään tilausta Turkuun. hänen mukaansa vaarallinen ennakkopäätös. Lisäselvyyttä asiaan saataneen viimeistään helmi. Tätä taustaa vasten mitään ideaa STX:n Turun telakka luovutti torstaina Viking Linelle sen tilaataja Jutta Urpilainen on pitänyt valtion toimia ei saa torjua pelkästä ideologisesta hurmokman uuden risteilylautan. Monista maista, muun muassa Ruotsilmälaput sen sijaan koetaan joksikin muuksi sista, se on poistunut. KuoliKokoomuksen linja valtionyhtiöpolitiinisku on lopullinen, muistuttaa pitkän linjan kassa on ollut Vapaavuoren mainitsemalta telakkamies, kansanedustaja Kari Uotila toi1990-luvulta lähtien johdonmukainen: kaikki saalla tässä lehdessä. sileäksi, tuli kuinka kalliiksi tahansa. Kokoomuksen ideologiLEHTIKUVA mys valtion roolista telakkateollisuuden pelasset, tässä asiassa valtionyhtiöille vihamieliset, tajana. Vienti on alkanut vetää ja yritykset suhtautuvat tulevaan aiempaa valoisammin. Perutaanko taantuma ennen kuin keskustelut nollaratkaisusta ehtivät edes alkaa? Pääkirjoitus Kokoomuksen jäljet valtionyhtiöissä pelottavat RISTEILIJÄTILAUKSEN KIRPOAMINEN STX:n Turun telaSTX Finlandin omistajaksi ryhtymistä. » Kaikki sileäksi, tuli kalta Ranskaan lyö laineita vielä pitkään. Sen sijaan elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) torkuinka kalliiksi Edelleen on selvittämättä, mikä esti valtiota myöntäjui tiistaina Ylen tv-uutisissa valtion osallistumisen telaktahansa. mästä telakalle sen pyytämää 50 miljoonan euron lainaa. kayhtiöiden pelastamiseen osaomistuksen muodossa. Ammattiyhdistysliikkeestä kummunnut raju arvostelu Suorassa haastattelussa Vapaavuori perusteli asiaa sillä, hallitusta ja erityisesti SDP:tä kohtaan kertoo, että asialla ettei valtio ole 1990-luvun laman jälkeen lähtenyt osaomisoli suuri symbolinen merkitys, vaikka se ei ehkä olisi riittätamaan yhtään vaikeuksissa olevaa yhtiötä. Ei edes kokoomus. henkilötyövuotta. Tape Sanottua palkanlaskijoita kaikki tyynni? n, , äki a min muut n k a k i ilm s kai ... n o j tki muu jos muut ensin, niin siTen ehkä. toki talkoisiin voisin oTaa osaa. m va uTa pa v po aeh ain to hj al i ta s! sa hmm a . tu Tais .. o n ih hy äyT an vä ltä ää ... » Muutamaa loistavaa poikkeusta lukuun ottamatta suomalaiset yritykset investoivat tulevaisuuteen melko vaatimattomasti. Laivan työllistävä vaikutus oli 2 600 mahdollisina, joskaan ei vaikeuksissa olevan sesta. Se korventaa erityisesti vasemmistopuolueiden kanJos joku vasemmistoministeri perustelisi suurta linjasanedustajia . EsimerRanskan valtio omistaa kolmanneksen kiksi vuonna 2007 Kimmo Sasin (kok.) pääsikäläisestä STX:n telakasta
On tietenkin selvää, että jos valtio lähtee osaomistajaksi, yhtiön vakavaraisuus ja luottokelpoisuus paranevat, Anttila sanoo. tammikuuta 2013 Emilia Kukkala s. Häviön arvioidaan merkitsevän jopa tuhansien työpaikkojen menetystä. . Toivottavasti hallitus tiedostaa, että tämä on kohtalonkysymys ja siksi ei pidä sortua nippeleihin vaan tehdä jämäkät toimet valtion roolin suhteen. Helsingillä menee hyvin Metalliliiton tutkimuspäällikön Jorma Anttilan mukaan Suomen telakoista Helsingin tilanne näyttää valoisalta. Kuolinisku on lopullinen, pitkän linjan telakkamies, vasemmistoliiton kansanedustaja Kari Uotila sanoo. . KU Torstaina STX:n Turun telakalla esiteltiin uuden sukupolven risteilylautta M/S Viking Grace. Heillä oli paremmat välineet tukea telakkaa. . Siihen hän ei nyt ota kantaa, kuinka suurella osuudella valtion pitäisi lähteä liikkeelle. Uotila arvioi, että suurtilauksen menettämisen ratkaisi osaltaan se, että Ranskassa valtio on mukana telakassa 30 prosentin omistusosuudella. . tammikuuta.. On ymmärrettävä että vaikka laivanrakentamisessa on paljon sairastakin kilpailua ja tukipolitiikkaa, se on merenkulun ohella ala, jolla globaalisti hyväksytään poikkeuksellinen tukipolitiikka, hän sanoo. LEHTIKUVA/ HEIKKI SAUKKOMAA Risteilyalukset pitkälti Suomesta Uotila on huolissaan erityisesti risteilyalusten rakentamisen tulevaisuudessa Suomessa. Näitä ei pidä menettää tilapäisten vaikeuksien vuoksi. Hän sanoo, että yksittäisen loistoristeilijän tilauksen menettämisellä on suuri vaikutus Suomen työllisyyteen. . Ranskaa suosi valtion kolmanneksen osaomistus telakkayhtiössä. Työpaikoista pitää pitää kiinni. Ei riitä, että tyydytään arktiseen osaamiseen, jolla Helsingin telakka menestyy. Risteilyalusten rakentamisessa on pitkä osaamisketju, joka muodostuu satojen laitetoimittajien ja muiden yritysten kokonaisuudesta. . Jos telakkateollisuus häipyy Suomesta, se tarkoittaa kymmeniä tuhansia työpaikkoja pysyvästi, hän muistuttaa. . Telakkateollisuus on sellainen teollisuuden ala, että joko sitä on jossain maassa tai sitä ei ole. Paperi- ja metsäteollisuuden ja it-sektorin hiipumiselle on yritetty löytää korvaajia, mutta hirveästi ei ole löytynyt. Suunta on ollut pikemminkin päinvastainen. . Kun valtio on omistaja, sen mahdollisuudet tuen antamiseen ovat suuremmat kuin muuten. Tilauskanta on hyvä ja Venäjän arktisten alueiden alustarpeiden odotetaan työllistävän telakka jatkossakin. Arctech Helsinki Shipyardin omistus jakautuu STX Finlandin ja Venäjän valtion omistaman USC:n kesken. Valtion osallistuminen telakkayhtiön omistukseen olisi Anttilan mukaan suunnanmuutos viime vuosien linjaan. TELAKKATEOLLISUUS Tukikeinojen valikoima laajenisi Uotila kannattaa valtion strategista omistusta telakkateollisuudesta. Näin on käynyt Ruotsissa, Englannissa ja Tanskassa. STX:n Turun-telakka hävisi vuoden lopussa saman yhtiön ranskalaiselle telakalle tarjouskilpailun suuresta risteilyaluksesta. Se aloittaa liikennöinnin reitillä Turku?Ahvenanmaa?Tukholma 15. Suomalaisten pitäisikin pyrkiä samaan eli valtion omistuksen kautta laajentamaan keinovalikoimaa tällaisissa tilanteissa. Teknologiateollisuuden telakkaasiantuntija Merja Salmi-Lindgren on samaa mieltä. Sitä ei pysty ajamaan alas ja taas nostamaan. A kotimaa Perjantai 11. 7 Uotila haluaa valtion telakoiden pelastajaksi » Valtio-omistus toi Ranskalle paremmat välineet tukea telakkaansa. pitää tarvittaessa pelastaa valtion vahvemmalla roolilla ja omistuksella. Tilanteen pelastamiseksi voisi olla järkevää, että valtio lähtisi mukaan telakkateollisuuteen jollakin tavalla, myös Salmi-Lindgren sanoo. Kari Uotila toteaa, ettei yksi maa voi jäädä laivanrakennusalalla vallalla olevan tukemiskäytännön ulkopuolelle. 4 . Enemmän olen kuitenkin huolissani koko alan puolesta
eli käytännössä kosketusnäyttö, kertoi Veikkaus Oy:n teknillinen johtaja Risto Rautee KU:lle 13. Valistunut arvaus on 50?100 miljoonaa euroa. Miten käy lottoarvonnan? Viestintävirasto tutkii Yleisradion ja Veikkaus Oy:n yhteistyösopimuksen lainmukaisuuden, kertoo viestintäministeri Krista Kiuru (sd.) näyttää lottoarvontoja kanavillaan. Grahn-Laasonen on esittänyt, että tällainen yhteistyö vaikuttaa sponsoroidulta ohjelmayhteistyöltä, joka on uuden Yleisradiolain vastaista. Ylen ja Veikkauksen yhteistyöhön on kiinnittänyt huomiota myös eduskun- vastauksessaan kansanedustaja Sanni Grahn-Laasosen (kok.) kirjalliseen kysymykseen. Viestintävirasto selvittää, voiko Yleisradio jatkossa vastaanottaa lisätuloja Veikkaukselta vastineena siitä, että se nan liikenne- ja viestintävaliokunta mietinnössään. Kiurun mukaan Viestintävirasto on ilmoittanut ottavansa kantaa yhtiöiden välisen yhteistyösopimuksen lainmukaisuuteen Yleisradio Oy:stä annetun lain muutoksen tultua voimaan. Monet valtiot ovat myös vahvasti omistajia kuljetusvälineteollisuudessa. Nokian mukaan tulos on ennätyksellinen, ja ei-IFRSliikevoittoprosentiksi arvioitiin nyt 13?15, kun aiempi arvio oli 4?12. Lehtitietojen mukaan Nokia Siemens Networksista houkuteltiin viime vuoden lopussa lähtemään vapaaehtoisin eropaketein noin 300 työntekijää. Muita matkapuhelimia myytiin 70,3 miljoonaa kappaletta. Windows Phone- ja Symbian-laitteita myytiin 1,2 miljardilla eurolla ja muita puhelimia 2,5 miljardilla eurolla. Vuoden 2013 ensimmäisestä neljänneksestä Nokia odottaa edellistä neljännestä vaisumpaa kausiluonteisen vaihtelun ja kilpailuympäristön vuoksi. tilintarkastamattomia pörssin tilinpäätöksiä koskevista ilmoitussäännöistä poikkeavia niin sanottuja ei-IFRS-tuloslukuja, joissa ovat mukana kertaluonteiset erät. Matkapuhelimet sisältävän Devices & Services -yksikön liikevoittoprosentti oli viime vuoden viimeisellä neljänneksellä kannattavuusrajan ja kahden välillä. Aiemman arvion mukaan oli tulossa tappiota 2?10 prosenttia. Yksikön merkittävästi parantuneessa tuloksessa on mukana 50 miljoonan euron kertaluonteinen erä, joka Nokian tiedotteen mukaan liittyy patentteihin. Sen sijaan Suomen hallituksen linja STX Finlandin vaikeuksia kohtaan on hänen mielestään ollut poikkeuksellisen tyly. Lehto kirjoittaa, ettei pyrkimystä aitoon kustannushyöty-analyysiin ole ollut, vaan tunteenomainen provosoituminen on ottanut ylivallan STX:ää koskevassa päätöksenteossa. KU Eero Lehdon koko kirjoitus: www.labour.fi/ Nokian matkapuhelimet kirivät kannattaviksi MATKAPUHELINVALMISTAJA Nokia ilmoitti torstaina tuloksensa yllättävästä parantumisesta. Olisiko tämä ollut liikaa. SDP:n puoluesihteerin Markku Hyvärisen mukaan yhteiselle esivaalille ei ollut kannatusta demarien piirissä. . YLEN JA VEIKKAUKSEN välinen yhteistyö siirtyy Viestintäviraston tutkittavaksi. Ongelmana oli pelin maksaminen. Turun telakan jo saamat kaksi tilausta TUI-varustamolta uhkaavat peruuntua rahoitusongelmiin. Lehdon mukaan muualla maailmassa on ?nanssikriisin jälkeen tuettu ja pelastettu kuljetusvälineteollisuutta miljardeilla euroilla. Vuosi sitten tekemäni aloite vasemmiston yhteisestä esivaalista ei toteudu, myönsi myös vasemmistoliiton puoluesihteeri Matti Viialainen. Kai Hirvasnoro KU:N ARKISTO Johan Alén johan.alen@kansanuutiset.? Nokia myi vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 4,4 miljoonaa Lumia-puhelinta. Kotimikro mullistaa lottoamisen, kertoi Risto Rautee. LEHTIKUVA/ ANTTI AIMO-KOIVISTO 5. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Nokia ja matkapuhelinvalmistaja RIM sopivat patenttikiistansa viime vuoden lopulla Nokian saamalla tämänsuuruisella korvauksella. NOKIA ILMOITTI Siemens Networks sai viime vuoden viimeisellä neljänneksellä patentteihin liittyvän merkittävän noin 30 miljoonan euron kertaluonteisen tulon. Viimeisen 20 vuoden aikana on linjana kuulemma ollut se, ettei valtio osallistu omistajana tuotannollisten yritysten tukemiseen. Tämä puhdasoppisuus vaikuttaa tekohurskaalta juuri nyt, kun eurokriisin hoidossa on romutettu kaikki mahdolliset ortodoksiat?, Lehto jatkaa. Lehto varoittaa, ettei telakkakriisi ole vielä ohi. Sitä varten tarvittaisiin pelitili. Rautee halusi ulottaa lottoamisen myös pankkipäätteisiin, jolloin maksuongelmia ei ole, vaan peli veloitetaan suoraan pankkikortilta. Pankkipäätteillä pelattaisiin vain tietokoneen arpomia rivejä, jotta jonot eivät numerojaan miettivien takana muodostuisi kohtuuttomiksi. Kokeilun alkuvaiheessa valitut numerot pitää vielä tulostaa, mutta jatkossa loton voi siirtää ruudulta suoraan Veikkauksen tietokoneille Vantaalle. Näyttöruudulla pelaaminen oli askel itsepalvelun suuntaan. Valtio yksityisti marraskuussa 2012 Destian ja sai 59 miljoonaa euroa. Sitoumuksista noin 9 miljardia euroa on jo käytössä. Eero Lehto. ?Siitä, että valtio on tukenut kriisimaita näin paljon lähes vastikkeettomasti, ei seuraa automaattisesti, että valtion pitäisi tukea STX Finlandia, mutta tämä rinnastus asettaa Turun telakan rahoitusongelmat oikeisiin mittasuhteisiin?. ?ELINKEINOMINISTERI Vapaavuori ja nyt myös valtiovarainministeri Urpilainen ovat torjuneet sen, että Suomen valtio voisi sijoittaa STX:ään Ranskan valtion tapaan. Uudelleenjärjestelyohjelmat vähensivät kuluja ennakoitua enemmän. Windows Phone -järjestelmää käyttäviä Lumia-älypuhelimia myytiin neljänneksen aikana 4,4 miljoonaa kappaletta, Nokian omaa järjestelmää käyttäviä Asha-älypuhelimia 9,3 miljoonaa ja Symbian-järjestelmän puhelimia 2,2 miljoonaa. tammikuuta 1992. Ja näin se käy: Rautee koskettaa sormellaan tietokoneen näyttöpäätteellä näkyvän lottorivin yhtä numeroa. Viime vuoden viimeisen neljänneksen matkapuhelinmyynti ylitti ja toimintakulut alittivat odotukset. KU ?Telakkateollisuus olisi pelastettu Destian yksityistämisrahoilla? PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOKSEN ennustepäällikkö Eero Lehto tylyttää hallitusta sen STX-linjauksista laitoksen blogissa. Lehto kirjoittaa, että valtio olisi voinut Ranskan valtion tapaan hankkia osuuden telakkayhtiöstä. Tämä olisi vahvistanut STX Finlandin omaa pääomaa ja mahdollistanut sen rakentamisen aikaisen rahoituksen saannin. Pelit tulostuisivat kuittikoneesta. Rautee kertoi, että neuvotteluja pankkien kanssa oli jo käyty, mutta meneillään olleen pankkikriisin takia ne olivat hieman jumissa. Myös Ässä-arpojen raaputtaminen tietokoneen ruudulla oli tulevaisuutta, mutta sen etenemistä jarrutti Veikkauksen ja Raha-automaattiyhdistyksen kiista, kumman reviirille asia kuuluu. » Veikkauksen myymälöissä otetaan käyttöön ?paperiton lottokuponki?. VASEMMISTOPUOLUEET OLIVAT havitelleet yhteistä ehdokasta vuoden 1994 presidentinvaaliin, mutta suunnitelma hautautui tammikuussa 1993. Tulevaisuudessa koneita sijoitettaisiin lähes kaikkialle, missä pelihaluiset ihmiset kokoontuvat. Teknisesti vuonna 1993 olisi ollut mahdollista lotota myös kotimikrolla ja jopa näppäinpuhelimella. Sen päälle ilmestyy valinnan merkiksi ruksi. Tuskin kukaan kiinnitti huomiota tähän summaan, jolla jo lähes olisi voitu pelastaa koko telakkateollisuus?, Eero Lehto kirjoittaa. Hän vertaa Suomen valtion sitoutuneen tukemaan Euroopan kriisimaita noin 14 miljardilla eurolla heinäkuuhun 2012 mennessä. Yhtiö kävi viime vuoden puolella yhteistoimintaneuvottelut, joissa vähennystavoite oli 400 henkeä. MYÖS NOKIA 20 vuotta sitten Lottoa jopa pankkiautomaatilla TAMMIKUUSSA 1993 se tuntui vielä science fictionilta: lottoa voi tulevaisuudessa pelata ?kotimikrolla?. Ja vielä hurjempaa: jo tulevana keväänä Veikkauksen myymälöissä otetaan käyttöön ?paperiton lottokuponki. Ranskan valtio sijoitti STX Franceen 83 miljoonaa euroa vuonna 2008 ja sai sillä kolmanneksen omistusosuuden. ?On vaikea sanoa, kuinka paljon Suomen valtion olisi pitänyt sijoittaa
mennessä ideoita, joilla kasvu saataisiin vauhtiin. . Kysymys ei ole korkeasta palkkatasosta, vaan siitä että Suomessa ei tehdä oikeita tuotteita ja tuotantorakenne on liian keskittynyt. Venäläisten ohella kohderyhmäksi voisivat tulla kiinalaiset. Kasvumahdollisuuksia on myös metsäteollisuuden uusille tuotteille, puhtaalle teknologialle ja puhtaalle ruualle, jota esimerkiksi venäläiset Suomessa arvostavat. Monet järjestöt esittämät asiat vaativat pitkän tähtäimen ohjelmaa ja siksi Lyly nimittääkin asiakirjaa ?vuosikymmenen linjapaperiksi?. Hän toivookin, että työmarkkinajärjestöt löytäisivät siitä yhteisiä näkemyksiä, joita voidaan helmikuussa hallitukselle esittää. Fjäder ei pidä järjestönsä jättämistä ulkopuolelle syrjimisenä. . Se kuten ha ei ole kilpailukyinen Ruott.? on tehny siin verrattuna, sanoo Mäenpää. Järjestöt esittävät useita konkreettisia ajatuksia ongelman ratkaisemiseksi. Nopeasti luettuna siinä on asioita, joita Akava ei voi tukea ja toisaalta meillä on asioita, joita esimerkiksi SAK ei voi tukea. Siitä Fjäder on samaa mieltä, että palkanalennuksilla ei paranneta palkansaajan ostovoimaa. . Näitä ovat mm. Mutta siellä missä money talks, raha ratkaisee, siellä keskeisiä lääkkeitä ovat kustannusmaltti, hillintä ja kuri, sanoo Jussi Mustonen. Risto Korhonen risto.korhonen@kansanuutiset.?. Se takaa vahvan infrastruktuurin, joka mahdollistaa hyvän kilpailukyvyn. Julkista sektoria on toki kehitettävä ja tehostettava. 6 SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly (ylh. Kilpailukyky tulee siitä, että tuotteet menevät kaupaksi ja niillä on korkea jalostusarvo. Palkansaajaverotusta ei Fjäderin mukaan voi nostaa. Julkinen sektori on osa ratkaisua, ei osa ongelmaa. vas.) ja STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää. Järjestöt luettelevat myös kasvualoja, joihin voidaan panostaa. Kun verrataan rakenteeltaan lähes identtisiä Suomea ja Ruotsia, niin me kyllä häviämme yksityökustannuskilpailussa. Kasvun aikaansaamiseksi meidän on pystyttävä purkamaan rakenteellisia jarruja, joita löytyy muun muassa työvoiman kohtaannosta, osaamisesta, infrastruktuurista, asuntotuotannosta ja lupamenettelyistä, sanoo SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly. Kasvun tulisi perustua korkeaan osaamiseen. Hänen mukaan verotus on jo nyt Euroopan progressiivisempia ja kannustusta koulutukseen, vastuuseen ja uralle etenemiseen pitää olla. Koulutuksesta ei saa leikata, kuten hallitus on tehnyt, sanoo STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää. VIIME AIKOINA » Suomessa ei tehdä oikeita tuotteita. Suunta vuokra-asumiseen Verotuksen alentaminen ei ole järjestöjen mukaan keino, jolla teollisuuden rakenteellista ksesta kilpailukykyä voidaan pa?Koulutu rantaa. ikata, ei saa le . asuntopolitiikan painopisteen siirtäminen omistusasumisesta vuokra-asumiseen, liikenneväylien ylläpitoon 100 miljoonan euron tasokorotusta ja rikkidioksididirektiivien teollisuudelle haitallisten vaikutusten kompensoimista. Julkisen sektorin alasajoa järjestöt eivät ymmärrä. Lisäksi meidän tulee lisätä ja kehittää työuran aikaista ammatillista koulutusta ja osaamista kaikilla työpaikoilla. Näitä ovat arktinen ulottuvuus, kuten jäänmurto, öljyntuotanto ja vihreä kaivosteollisuus. Pääosa viennistämme on kuitenkin jo ikiajoista alkaen riippuvainen siitä, että miten pärjäämme kustannuskilpailukyvyssä. Sen vastapainoksi palkansaajakeskusjärjestöt SAK ja STTK julkistivat tiistaina laajan 33-sivuisen toimenpideohjelman, joilla järjestöjen mukaan maan asiat saataisiin kuntoon. Ohjelma on myös kahden järjestön vastaus pääministeri Jyrki Kataiselle (kok.), joka on pyytänyt työmarkkinajärjestöiltä 13.2. Meidän on uudistettava koko koulutusjärjestelmää peruskoulusta yliopistoon, jotta pärjäämme tulevaisuudessa. Lylyn mukaan koko väestö on saatava siihen mukana, ei vain huippuosaajat. . Akavan puheenjohtaja Sture Työnantajapuolella pidetään järjestöjen keskusteluavausta hyvänä, mutta argumenteista ei olla samaa mieltä. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Matkailu ja puhtaus johtajan Jussi Mustosen mukaan järjestöt ovat lähes täysin väärässä siinä, että Suomen kilpailukyky johtuu vääristä tuotteista eikä palkkatasosta. Hän muistuttaa, että Nokia-tyyppisen bisneksen menestyksessä tuotantokustannuksen osuus on todella vähäinen siivu ja sekin tapahtuu pääosin muissa maissa kuin Suomessa. Tällaisessa bisneksessä menestys todella johtuu siitä, että tuote on oikea ja kuluttajakunnan mieleen. . Suomi ei voi kilpailla bulkkitavaralla ja matalapalkkatyöllä. STTK ja SAK vastaiskuun palkanleikkauksille » Palkansaajajärjestöt SAK ja STTK katsovat, että Suomen kilpailukykyongelmat eivät ole kiinni palkkatasosta, vaan kyvystä tehdä oikeita tuotteita. on ainoastaan puhuttu palkanalennuksista ja muista leikkauksesta. Pääomaverotusta hänen mukaansa voisi hieman nostaa ylöspäin, jotta palkansaajaverotuksen ja pääomaverotuksen ero pienenisi. Pääomaveroa ylös ?Raha ratkaisee? Kolmas palkansaajajärjestö Akava ei ollut mukana rakentamassa ?Kilpailukykyä vastuullisesti?-nimettyä ohjelmaa. Esimerkiksi infrastrukllitus tuuri on saatava kuntoon. vas.), EK:n johtaja Jussi Mustonen, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder (alh. Samalla me sitten häviämme globaalissa markkinaosuudessa ja viennissä. Innovaatio-osaamisen kehittäminen ja siihen liittyvät porkkanat ovat Mustosen mukaan hyvä asia. . Matkailu tulee entistä tärkeämmäksi
Pidämme itsellemme vahingollisia mielipiteitä, mieltymyksiä, arvoja ja ajatuksia ominamme ja olemme valmiit puolustamaan niitä kynsin hampain. Asiat, joita pidämme velvollisuuksina ja välttämättömyyksinä, ovat valtakamppailujen tulosta. EK ei esitä yleistä palkka-alea Kolumni LEHTIKUVA/ VESA MOILANEN » Jyri Häkämies sanoo ajavansa palkkojen alentamisen sijaan palkkamalttia. toimitusjohtaja Jyri Häkämies haluaa tehdä asian täysin selväksi: EK ei esitä yleistä palkkojen alentamista, eikä ole missään vaiheessa esittänytkään. . Tällaiseen kehitykseen ei ole mahdollisuuksia, kun katsotaan kuntatalouden tilannetta tai valtion velkaantumista. keskinäisiä suhteita kuvataan usein jännittyneiksi. Mikään muu ei syntymän jälkeen todella ole välttämätöntä. Pitää vain löytää malli, jolla vältetään hylätyn mallin haitat. UP/Kari Leppänen TP: Palkka-alepuheet paniikkia kummastelee julkisuudessa jo pitkään vellonutta keskustelua, jossa yhteisenä nimittäjänä on palkansaajien aseman heikentäminen. Korkeintaan tuottavuuden kasvun rajoissa. EK:ssa nähdään, että mahdolliset korotukset olisi syytä tehdä yrityskohtaisesti. Kenen tahansa, ihmisiä kun ollaan, on sitä paitsi vaikea kestää valtaa ilman, että neste nousee päähän ja valtaa käytetään väärin. Tähän voi hyvin yhtyä. Jupakka työmarkkinoiden raamisopimukseen kytketystä kolmen päivän koulutusoikeudesta hiertää TYÖMARKKINAJÄRJESTÖJEN edelleen kivenä kengässä. Jonkun henkilön tai tahon kuvitellaan olevan sopiva käyttämään valtaa, koska hänellä sitä jo on. Politiikassa hän on nähnyt paljon tulehtuneempia suhteita. . Häkämiehen mielestä suunta on täysin väärä. . Tämä kostautuu ennen pitkää kotimaisen kulutuksen hyytymisenä, mikä osaltaan heikentää tilannetta. Monella esitetyllä palkansaajien aseman kurjistusesityksellä ei myös- kään ole mitään tekemistä akuutin suhdannetilanteen kanssa. ?On myös hyvä muistaa, että raamisopimuksen mukaiset työehtosopimukset alkavat umpeutua pääosin vasta ensi syksynä ja seuraavana keväänä. Pahimmassa tapauksessa siksi, että hänellä sitä jo on. Toisesta käytännön esimerkistä käyvät julkisuuden henkilöt. ?Tuon tyypin on oltava jotain, pääsisinpä itsekin siitä osalliseksi.? Kammottavin mahdollinen tilanne onkin, että valta perustelee itse itsensä. palkanalennuksiin tulevissa työehtoneuvotteluissa, alimman eläköitymisiän nostamiseen, työajan pidentämiseen ja matalapalkkatyön lisäämiseen. EK:ssa lähdetään kuitenkin siitä, että seuraava sopimuskierros käydään liittokohtaisena. Siinä keskusjärjestöjen tehtäväksi jää koordinoida kierroksen kulkua. EK:ssa se tarkoittaa, että sopimukset paimennetaan vientiteollisuuden asettamiin raameihin. Häkämiestä huolestuttaa palkkaPALKANSAAJAPUOLELLA ILMENEE Emilia Kukkala emilia.kukkala@uta.? Vallan kyökkifilosofiaa KENELLÄKÄÄN EI OLE sellaista ominaisuutta kuin valta. Jyri Häkämies on toiveikas, että työurakiistaan löydetään luovia ratkaisuja. kilpailu julkisella sektorilla. Vapaus on ensimmäinen ehto hyvinvoinnille. usein väki-etuliitteellä, joka monasti piilottelee vallan takana . Koska ihmiskuvani on siinä mielessä vallan kyyninen, kannatan mahdollisimman hajautettua valtaa. Jokainen ymmärtää diktatuurin pakkovallan, mutta harva ymmärtää vallan rakenteet omien korviensa välissä. Palkankorotukset tulevat kyseeseen niissä yrityksissä, joissa siihen on varaa ja tuottavuus on noussut. ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITON innostusta saada jatkoa työmarkkinoiden raamisopimukselle. Tarvitaan palkkamalttia, ei palkkojen alentamista, Häkämies sanoo. Tunnelmointi palkka-alesta käynnistyi, kun EK:n hallituksen puheenjohtajalta Ilpo Kokkilalta tivattiin seuraavan sopimuskierroksen palkankorotusvarasta. Se on tietenkin eri asia, kuin että oltaisiin kaikista asioista samaa mieltä. Häkämiehen mielestä yhteistyön pohja löytyy siitä, että kaikki ovat yhtä mieltä tilanteen vakavuudesta. . Kaikki yksilön toimet tuon välttämättömyyden siirtämiseksi tai sitten ihan vain sitä odotellessa ovat enemmän tai vähemmän valinnaisia ? olosuhteiden rajoissa. Yhdenkään yksilön meta-ajattelu ei kykene täydellisesti paljastamaan omaa orjuuttaan, mutta se, että tiedostaa kahleiden olemassaolon, on ehto niistä pääsemiselle. Olen aika varma, että ihminen voi sitä huonommin, mitä useampien eri pakkojen alla hän elää. Kaikki ovat samaa mieltä, että henkilöstökoulutus on tärkeä asia. Työnantajajohtaja on toiveikas, että kiistaan löydetään luovia ratkaisuja. Häkämies veti EK:n työmarkkinaasioiden johtoon kokeneen raskassarjalaisen Lasse Laatusen, joka on luvannut miettiä yli joulunpyhien keinoja solmun aukaisemiseksi. Kun Laatunen edellisen kerran mietti asioita yli joulunpyhien, syntyi tammikuussa 2009 niin sanottu sosiaalitupo, jonka yhteydessä toteutui EK:n ja sen edeltäjäjärjestöjen ikiaikainen tavoite työnantajan KELA-maksun poistamisesta. Valtio ja kunnat ovat olleet useilla sopimuskierroksilla palkkajohtajia. Mitä tekevät muut. Keskusteluvälit ovat mielestäni hyvät ja avoimet. Näin ollaan tilanteessa, jossa enemmistö alistuu porukan typerimmän tahtoon. Uskon, että löytyy luovuutta hakea ratkaisu asiaan. Sen varjolla ei saisi kadottaa isoa kuvaa horisontista. . Vanhan työpaikan säilyttäminen on aina halvempaa kuin uuden luominen, TP muistuttaa. Jos, niin millaisille? Yksi arkinen esimerkki vallan luovuttamisesta on kiusaus oppilaitoksissa, työpaikoilla ja kaveriporukoissa. Yksi käy toisen kimppuun. kohteena, voimme itse valita, kenelle vallan luovutamme. Tällöin ei kuitenkaan saa unohtaa nykyistä teollisuuttamme. Kierroksia vielä lisäsi, kun tasavallan presidentti Sauli Niinistö ilmoitti alentavansa omaa palkkiotaan. Seuraavan sopimuskierroksen palkankorotusvara on Häkämiehen mukaan hyvin ohut. . Tehokkain vallankäyttö on huomaamattominta. Tätäkin taustaa vasten uusien heikennysesitysten jatkuva syöttäminen tuntuu kummalliselta,. TP:n hallitus kehottaa kaikkia keskusteluun osallistuvia keskittymään siihen, että Suomeen saataisiin enemmän työtä ja hyvinvointia. Julkisuuteen on viime kuukausien aikana heitetty useita ehdotuksia, jotka tähtäävät mm. Presidentti Niinistökin sanoi toivovansa, että yhteinen huoli yhdistäisi ja lisäisi sopua. Lasten näsäviisasteluhokemaan ?mikään ei oo pakko paitsi kuolema? sisältyy vissi viisaus. TP sanoo. Teollisuuden ja hyvinvointiyhteiskunnan ylläpito ja vahvistaminen vaativat aktiivisia toimia, joilla kehitetään tuottavuutta ja kokonaan uusia tukijalkojakin. Häkämiehen mielestä järjestöjen keskusteluvälit ovat kuitenkin kunnossa. Se oli miljardiluokan huojennus työnantajakustannuksiin. Häkämiehen mielestä kolmen koulutuspäivän kysymys on tärkeä, mutta sittenkin mittasuhteiltaan melko pieni. Julkisuus luo henkilön ympärille kuvitellun paremmuuden kehän, joka vetää puoleensa kuin katulamppu yön ötököitä. Ei ole sattumaa, että mediassakin näkemyksiään pääsevät edistämään ja asioitaan ajamaan helpoiten ne, joilla on valtaa jo ennestään. ITSE PIDÄN HARVOJA ihmisiä niin viisaina, että heille tulisi antaa juurikaan enempää valtaa kuin muille. Kokkila kuittasi, ettei palkankorotuksiin olisi varaa, pikemminkin niitä pitäisi tilanteen huomioon ottaen alentaa. Retoriseksi tarkoitettu vastaus ei ollut järjestön harkittu linjanveto, mutta se riitti nostamaan mediarähäkän. TP:n hallituksen mielestä keskustelussa liikutaan sivuraiteilla. TEOLLISUUDEN PALKANSAAJAT TP ?Meillä pitäisi nyt kaikin tavoin vahvistaa teollista pohjaa, jotta työllisyys ja vientitulot pystytään turvaamaan myös pitemmällä tähtäyksellä. Tämä edellyttää esimerkiksi sitä, että maan hallitus ryhtyy viimein harjoittamaan todellista teollisuuspolitiikkaa ja jättää selittelyt vähemmälle,? TP:n hallitus toteaa. JULKISUUTEEN HEITETYT koepallot ovat omiaan vain lietsomaan paniikkimielialaa. Ihmisillä on kummallinen tarve pokkuroida kaikkia, joiden naama on joskus jossain viestimessä vilahtanut. Yleensä vaikenevat. Ja ne pakot voivat todella olla myös omassa päässä. Sen lisäksi, että kiistatta olemme vallankäytön . Enemmistö päättää antaa vallan hänelle. Vapaudelle raivaa tilaa terve epäily. » Ihminen voi sitä huonommin, mitä useampien eri pakkojen alla hän elää. Kirjoittaja on tamperelainen toimittaja. 7. Medialle, poliitikoille, liikemiehille vai guruille. KU Valta syntyy suhteissa muihin ihmisiin
010 420 2623 www.puistokulma.fi Bussi 53 ja lähijunat Hiekkaharjuun Liput 12 ? Martti Metsäkedon sis. autotrailerin ja perävaunujen vuokraus käytettyjä renkaita ja vanteita. (02) 635 1444 ma?pe 8?17, la 9?13 myös www.valtarengas.fi . Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry SUNNUNTAITANSSIT 6.1.2013 klo 16-21 Talkootie 4 01350 Vantaa puh. vaatesäilytyksen Tanssiorkesteri www.nkl.? LEHTIKUVA Hyvää uutta vuotta 2013! Vasemmistoliiton Ylöjärven kunnallisjärjestö Anssi Repo Lasse Nurmi Leena Nurmi Olavi Järvinen Rauno Kesseli Loredana Moimas Liisa Schali Sami Vastamäki Terhi Haukka Raija Tuure Susanna Luomajärvi Erkki Ruohonen Raimo Virtanen 8 Valitse aito talvirengas. Päivän tapahtumat uudesta näkökulmasta. » www.kansanuutiset.fi Käytä visiiriä! Ojantie 26, PORI, puh
Eikä hän aio kaunistella jatkossakaan. . Pyytelivät anteeksi, kun oli niin vähän työntekijöitä tai käsipyyhkeet olivat loppu. Iltavuorossa ollut hoitaja oli jo VASEMMISTOLIITON joutunut kuluttamaan kohtuuttomasti aikaa sijaisen soittelemiseen ja kertoi minun olevan viimeinen oljenkorsi, Pekonen sanoo. Ei ole ikävä hoitajan työtä Pekonen on tyytyväinen siitä, että sai mahdollisuuden nähdä terveyskeskuksen arjen sisältä päin. . Kesällä voimaan astuvan vanhuspalvelulain suositusten mukainen henkilöstömitoitus 0,5 ei täyttynyt lähimainkaan. . Koko ajan on tehtävä valintoja. Ajetaanko asiakkaan parta tänään vai jätetäänkö huomiselle, löytyykö kaksi minuuttia potilaan selän rasvaamiseen. Kansanedustajana pääsen vierailemaan lähes joka paikkaan, mutta se ei ole sama, hän sanoo. . Viestin lopussa on poikkeuksetta mainita siitä, ettei viestin lähettäjää saa ilmiantaa, hän kertoo. Hän muistaa nuorena hoitajanakin törmänneensä tilanteeseen, jossa nurkat siivottiin, rikkinäiset pyörätuolit piilotettiin ja mummot nostettiin istumaan, kun päättäjiä oli tulossa vierailulle. . Mutta eivät asiat parane keskenään vatvomalla. Muistisairaista vain yksi tunnisti, että se on kansanedustaja, joka täällä pyllyjä pyyhkii, kansanedustaja kertoo. Hän on huomannut, että erityisesti » Joutuu selittämään, että tänään emme voi nostaa sinua sängystä, kun on niin vähän henkilökuntaa ja illalla vielä vähemmän, eivät saa autettua takaisin sänkyyn. hoitoalalla helposti kaunistellaan asioita esimerkiksi mediaan päin. . Muistisairaiden 24-paikkaisella osastolla oli aamuvuorossa neljä hoitajaa, iltavuorossa kolme ja yövuorossa kaksi. Hoitajamitoitukseksi tuli sille päivälle 0,375. Pekonen kertoi työrupeamastaan etukäteen avoimesti facebookissa. Hän on lähihoitaja ja häntä pyydettiin sijaiseksi hoitajapulan vuoksi. Juttu kuitenkin mutkistui, kun terveyskeskuksesta kerrottiin paikalliselle Aamuposti-lehdelle, että sijaispulaa ei ole ja kansanedustaja tuli ylläpitämään ammattitaitoaan. Huomasin kuitenkin, että vaikka vanhukset olivat ihania, en ikävöinyt työtä, vaan työkavereita ja yhteistyötä. Pekonen arvioi, että joulun pyhinä tilanne helposti kärjistyy hoitoalalla, jos sovittujen vapaiden ja lomien päälle tulee sairastumisia. . Tämä tuntuu olevan ongelma etenkin kuntasektorilla hoitoalalla, jossa hoitajat eivät uskalla tuoda epäkohtia päivänvaloon. Hän sanoo saaneensa kansanedustajana ollessaan lukuisia yhteydenottoja hoitoalan ihmisiltä eri asioista. . Ihan kuin hoitajia olisi jonoksi asti. Joutuu selittämään, että tänään emme voi nostaa sinua sängystä, kun on niin vähän henkilökuntaa ja illalla vielä vähemmän, eivät saa autettua takaisin sänkyyn. Kaunistellaan Pekonen toteaa, että vanhat tutut työtoverit ilmiselvästi halusivat välttää hänen kuormittamistaan valituksella. . Vain yksi potilas tunnisti, että se on kansanedustaja, joka on pyllyjä pyyhkimässä. Paikat siivotaan ja sanotaan, että asiat ovat hyvin, ilmapiiri on hyvä ja pomot kivoja. Työntekijänä tilanne on toinen. . Pekonen on saanut kuulla, että vei ahneuksissaan jonkun työtä todella tarvitsevan mahdollisuuden ansaita palkkaa. . Mitä sitä minulta pyydetään anteeksi. Todellisuus oli armotonta valintojen tekemistä. kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen oli joulun välipäivinä kolmen työvuoron verran sijaisena vanhassa työpaikassaan ja on saanut siitä kriittistä palautetta. Työpaikka on muistisairaiden osasto Riihimäen terveyskeskuksessa. JARMO LINTUNEN Aino-Kaisa Pekonen sulautui hoitajien joukkoon. Yritän taistella hoitajien ja hoitoalan puolesta. Tuula Kärki tuula.kärki@kansanuutiset.? 9. Seuraavana päivänä huudettiin toinen toisillemme, kun asiat eivät parane. Pekonen on kerran joutunut esimiehen puhutteluunkin, kun ei ollut lehtihaastattelussa kaunistellut hoitoalan tilannetta. Minulla oli ikävä vanhaan työpaikkaan, Pekonen sanoo. . Ne pitää saada näkyviksi, hän sanoo. . Sitten kumarreltiin ja sanottiin, että kaikki on hyvin. Sen takia minä ja päättäjät ylipäätään olemme, että meille kerrotaan epäkohdista. Silti Pekonen välttyi erityiskohtelulta ja teki töitä kuten muutkin. . Siksi sitä ei ole ikävä, hän sanoo. . Kuva kesäkuulta 2007, jolloin Pekonen työskenteli Riihimäen terveyskeskuksessa. Kolme kovaa päivää lähihoitajana » Kansanedustaja vietti kolme päivää vanhassa työssään, muistisairaiden hoitajana. Ensimmäiseksi sijaisuuspäiväkseni oli muutenkin jo suunniteltu pieni henkilöstömitoitus. Työtä ei voi tehdä niin hyvin kuin haluaisi
Media ei hänen mukaansa ota uhrien tarpeita ja asemaa huomioon, vaan heidän on sopeuduttava median tarpeisiin. Johanna Sumialan mielestä olennaista uutisoinnissa on se, keneen uutisoinnissa samaistumaan; uhreihin vai tekijöihin. Koulusurmien ?kaava. LEHTIKUVA/JOHN MOORE tien ongelmallisena. . Nyt kuka tahansa voi julkaista mitä tahansa materiaalia. Tämä on tuonut myös koulusurmat meitä kaikkia lähelle, ja tehnyt niistä samalla sekä kansallisia että kansainvälisiä mediatapahtumia. Yksilö ja huomiotalous Koulusurmien taustalla on Glenn Muschertin mukaan niin monenlaisia sosiaalisia, psykologisia, yhteiskunnallisia ja henkilökohtaisia syitä, että yhteisten tekijöiden löytäminen ja johtopäätösten tekeminen on vaikeaa. . on kaikkien nähtävillä esimerkiksi internetissä. Raja ammattitoimitusten ja tavallisten kansalaisten välillä on madaltunut muun muassa sosiaalisen median myötä. uhria, jota kaikki voisivat yhdessä surra. Kamerat takaavat vain sen, että niistä on parempaa kuvaa tarjolla. ?Suremispornoa? Joulukuussa 2012 yhdysvaltalaisessa Sandy Hookin esikoulussa Connecticutissa tapahtuneessa ammuskelussa kuoli 28 ihmistä. Yhdysvalloissa tekijöinä on ollut hyvin nuoria, melkein lapsia. Yhdysvalloissa suljetaan turvallisuuteen vedoten osa lapsista ja nuorista koulutuksen ja sitä kautta yhteiskunnan ulkopuolelle. Silloin tapahtuu myös tekijän glori?ointia, sanoo Salli Hakala. Esimerkiksi Kauhajoen koulusurmia voi kirjoittajien mukaan pitää Jokelan surmien kopiona. Sumialan mukaan media etsii ?ideaalia. Koulusurmat ovat huomiotalouden pimeä puoli. Surmaajat saavuttavat tavoittelemansa julkisuuden, kun surmista kirjoitetaan viikko- ja kuukausikaupalla. Näin surmaajista tulee myös ?kuolemattomia?. . Koulusurmat (ja muutkin joukkosurmat) ovat myös kaikki miesten tekemiä. Johanna Sumialan mielestä olisikin tärkeää tutkia myös minkälaisia miehisyyden malleja vaaditaan, ja mikä on median rooli näiden mallien rakentamisessa ja vaalimisessa. Valvonta ei estä väkivaltaa Glenn Muschert vertailee kiinnostavasti reagointia koulusurmiin Yhdysvalloissa ja Saksassa. Siinä missä Yhdysvalloissa on lisätty valvontaa ja kontrollia kouluissa muun muassa turvatarkastusten, kameroiden ja vartijoiden avulla, on Saksassa uskottu päinvastaiseen: vapauteen ja luottamukseen. Muschert näkee Yhdysvaltojen Viestinnän yliopistolehtori Salli Hakala nostaa esiin uhrit, joita ovat myös henkiinjääneet. EnnemTÄLLÄ VIIKOLLA 10 minkin on ?haluttu näyttää?. Median rooli koulusurmissa on kirjan toisen toimittajan Johanna Sumialan mielestä ratkaiseva. . Surmiin liittyy olennaisesti näkyvä huomion tavoittelu julkisuudessa. Uhrin sopivuutta määrittävät muun muassa luokkakysymykset. Media mahdollistaa myös julkisen suremisen, josta Sumiala puhuu jopa ?suremispornona?. Meidän on kysyttävä mitä yhteiskunnastamme kertoo se, että huomiota halutaan niin kovasti hakea ja että sitä saa väkivallalla, sanoo Johanna Sumiala. Teos on Helsingin yliopistossa viisi vuotta sitten alkaneen Koulusurmat -tutkimuksen ja sen ympärille rakentuneen kansainvälisen tutkijaverkoston yhteinen pääteos. Kuitenkin tiedämme, että koulunsa keskeyttäneillä on huomattavasti suurempi riski päätyä esimerkiksi vankilaan. Muschert myös painottaa, ettei tiukka valvonta estä väkivallan tekoja kouluissa. . Tämä julkisuus levittäytyy kaikkialle ja sitä rakentavat niin ampujat tai muut väkivallan tekijät, toimittajat, yleisöt kuin viranomaisetkin. Samanlaisia spektaakkelimaisen väkivallan piirteitä oli esimerkiksi myös Norjan joukkosurmassa. Kirjan toimittaja, sosiologian professori Glenn Muschert Miamin yliopistosta ei kuitenkaan pidä koulusurmia poliittisena terrorismina. . Siinä suuri yleisö pääsee tirkistelemään kärsimystä ja surua. Muschert puolestaan käyttää käsitettä ?disaster marathon. medioiden loputtomasta katastro?uutisoinnista. Kriiseistä ja surusta otetaan kaikki irti. Väkivallan kulttuuri Tiistaina julkaistu monitieteinen tutkimus School Shootings: Mediatized Violence in a Global Age -teos korostaa koulusurmia yhteiskunnallisena ilmiönä ja osana väkivallan kulttuuria. . Koulusurmiin liittyvää materiaalia, joka ei ole toimittajien tai surmaajien tekemää, on verkossa aivan valtavasti. Maita, joissa koulusurmia on tapahtunut, yhdistää Glenn Muschertin mukaan aseiden runsas määrä ja niiden suhteellisen helppo saatavuus. Ei heillä ole ollut poliittisia tavoitetta. Esimerkiksi murhia on paljon helpompi tutkia. Hän nostaa kuitenkin yhtenä selityksenä esiin uusliberalistisen ilmapiirin, johon kuuluu yhteiskunnan rakenteiden ja instituutioiden kyseenalaistaminen ja niitä vastaan hyökkääminen. Niiden sijaan korostetaan yksilön valintoja ja vapautta. Mediatutkija Johanna Sumiala jatkaa samaa teemaa puhumalla huo- » Julkisuus tekee surmaajista kuolemattomia. miotaloudesta, jossa on tärkeää brändätä itsensä, tehdä itsestään kiinnostava hinnalla millä hyvänsä. . Kirjoittajat muun muassa Suomesta, Yhdysvalloista, Saksasta ja Australiasta edustavat eri tieteenaloja, kuten sosiologiaa, mediatutkimusta ka psykologiaa. Teemoja ovat journalismin ja väkivallan suhde, uhrin ja todistajan roolit mediassa sekä nuoret ja väkivallan visuaaliset kuvastot. Kirjan ovat toimittaneet sosiologian professori Glenn Muschert Miamin yliopistosta USA:sta ja viestinnän dosentti, mediatutkija Johanna Sumiala Helsingin yliopiston tutkijakollegiumista. Anna Paju anna.paju@kansanuutiset.?. Heistä 20 oli 6?7-vuotiaita lapsia. Koulusurmat ovat huomiotalouden pimeä puoli » Koulusurmat ovat fyysistä ja symbolista väkivaltaa, johon liittyy olennaisesti huomion tavoittelu julkisuudessa, väittää tuore kansainvälinen teos. Helsingissä julkaistu teos School Shootings: Mediatized Violence in a Global Age (Emerald 2013) osoittaa koulusurmien kietoutuvan monin tavoin tämän päivän mediayhteiskuntaan ja sen toimintalogiikkaan. Spektaakkelimainen väkivalta ja sen saama julkisuus tekee koulusurmista ilmiön. Samalla kun ne ovat ?tavallisia?, ne ovat myös hyvin harvinaisia. Jos uhrien tarinaa ei kerrota, huomio keskittyy tekijään.
Syynä on ennen kaikkea viime aikoina lisääntynyt tietoisuus ihmiskauppailmiöstä. Joutsenon vastaanottokeskus ja Vähemmistövaltuutetun toimisto tarjoavat koulutusta erityisesti sellaisille viranomaisille ja järjestöille, joiden kanssa auttamisjärjestelmällä ei vielä ole ollut käytännön yhteistyötä. Lisäksi asiakasmäärää lisännee se, että tyypillisen työperäisen ihmiskauppaepäilyn paljastuessa mahdollisten autettavien määrä on jopa kymmeniä henkilöitä. Auttamisjärjestelmän asiakasmäärä on noussut nopeasti lähes nollasta sataan. Kehitys on johtanut eläkeläisköyhyyden nopeaan lisääntymiseen. Sen jälkeen ansiotasoindeksi on kasvanut kaksi kertaa enemmän kuin työeläkeindeksi. Verkkolehtikin kertoo TUL:n jäsenseurojen toiminnoista ja tuo esille urheilijoita, valmentajia, muita seura-aktiiveja, lajeja sekä tapahtumia. TULaviisissa julkaistaan tuloksia sekä maksuttomina kilpailu- ja kokouskutsuja. Torstaina TULaviisin pääjuttu kertoo Tampereen Hervannassa toimivasta taekwon don erikoisseura Black Eaglesta. Lisäksi TULaviisin mukaan Kansainvälisen Työväen Urheiluliitto CSIT:n kolmannet Maailmankisat on saanut TUL:n urheilijoissa ja seuroissa niin hyvän vastaanoton, että liitto uskalsi tehdä sopimuksen 180-paikkaisen lentokoneen vuokraamisesta Varnaan. Kehitys on merkinnyt sitä, että henkilö, joka saa työeläkettä eläkkeelle siirtyessään 60 prosenttia eläkkeen perusteena olevasta palkasta, saa eläkeaikansa loppupuolella enää 40 prosenttia vastaavasta työstä maksettavasta palkasta. . KU Puolet tutkinnon suorittaneista ulkomaalaisista opiskelijoista oli vuoden kuluessa valmistumisestaan työllistynyt Suomeen. TULAVIISIA voi lukea osoitteessa www.tulaviisi.fi 11. Ihmiskaupan kaltaisia rikoksia ovat muun muassa törkeä paritus ja kiskonnantapainen työsyrjintä. IHMISKAUPAN uhreista tai sellaisiksi epäillyistä 66 prosentilla oli taustallaan työperäinen hyväksikäyttöepäily ja noin 27 prosenttia oli seksuaalisen hyväksikäytön uhreja. Maahanmuuttoviraston mukaan todennäköisin ihmiskaupan uhri Suomessa on Kaakkois-Aasiasta kotoisin oleva maahanmuuttaja. Vuonna 2012 auttamisjärjestelmään LEHTIKUVA/ JOHN MOORE hyväksytyistä 48 henkilöstä 20 oli muuttanut Suomeen Kaakkois-Aasiasta, ja he kaikki olivat uhriutuneet työperäisesti ravintolatyössä. Työperäiselle ihmiskaupalle on tavallista, että uhrit oleskelevat Suomessa laillisesti. Joutsenon vastaanottokeskus ennustaa, että ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään hyväksyttävien » Työperäiselle ihmiskaupalle on tavallista, että uhrit oleskelevat Suomessa laillisesti. Ulkomaalainen jää valmistuttuaan Suomeen uskotaan, kolme neltaava asiantuntija Irma Garam CIMOn tutkimus- ja selvitystoiminjästä ulkomaalaisesta tutkinnonsuorittajasta jää Suomeen. Tämä käy ilmi Kansainvälisen vuoden kuluessa valmistumisestaan liikkuvuuden ja yhteistyön keskuktyöllistynyt Suomeen. Kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana suurissa toimeentulovaikeuksissa elävien eläkeläistalouksien määrä on lisääntynyt 30 prosenttia ja ruoka-avun saajista eläkeläisiä on 42 prosenttia, kun heidän osuutensa koko väestöstä on 28 prosenttia. KIVISTÖN MUKAAN luvut osoittavat, mihin eläketurvan tason indeksiturvan heikkoudet johtavat niiden väestöryhmien kohdalla, joiden toimeentuloturva on alun alkaen niukka. Taitettu indeksi otettiin käyttöön 1997. Lisäksi suuri osa heistä työllisulkomaalaisista opiskelijoista oli tyy. Laskennallisesti riittää, että 25 prosenttia valmistuneista kansainvälisistä opiskelijoista jää Suomeen töihin valmistumisensa jälkeen, jotta kansainvälisten opiskelijoiden maksuton korkeakoulutus olisi kansantaloudellisesti kannattavaa, ne totesivat tiedotteessaan maanantaina. Vielä vuonna 2010 heitä oli kymmenkunta. Ihmiskaupan uhrien auttaminen keskitettiin viime marraskuussa pelkästään Joutsenon vastaanottokeskukseen. Kisat ovat kesäkuussa. Vuoden 2012 lopussa auttamisjärjestelmän piirissä oli 94 ihmiskaupan uhria tai sellaiseksi epäiltyä henkilöä. Auttamisjärjestelmän asiakasmäärä ei kerro koko totuutta ihmiskauppailmiön laajuudesta Suomessa. Maahanmuuttoviraston mukaan uhreja on todennäköisesti enemmän. Esimerkiksi kaikki poliisin ja Rajavartiolaitoksen tietoon tulleet uhrit eivät hakeudu auttamisjärjestelmän piiriin. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä tarjoaa apua ja suojelua ihmisille, joiden epäillään joutuneen ihmiskaupan tai ihmiskaupan kaltaisten rikosten uhriksi. KU TÄNÄ VUONNA suorittaneista opiskelijoista työllistyy Suomen ulkopuolelle. Lakialoitteen allekirjoitti ennätykselliset 119 kansanedustajaa, mutta asiasta syntyneen keskustelun vuoksi ainakin vasemmistoliiton Jari Myllykoski ja kokoomuksen Raija Vahasalo ovat muuttaneet kantaansa. ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ja Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL muistuttivat samasta asiasta. . Kulujen katnasta kertoo. tamiseksi riittäisi, että 25 prosenttia Puolet tutkinnon suorittaneista jäisi. Vastaava prosen CIMOn koostamista tilastoista, senttiluku suomalaisten opiskelijoijotka perustuvat Tilastokeskuksen den kohdalla oli 86. aineistoihin vuosilta vuonna 2007 ja Cimo tiedotti asiasta tiistaina, koska eduskunnalle jätettiin lakia2009 valmistuneista korkeakoululoite, jossa EU:n ja Euroopan talousopiskelijoista. . Työeläkeindeksiä laskettaessa käytetään niin sanottua taitettua indeksiä, jossa palkkojen muutoksen osuus on 20 prosenttia ja hintojen muutoksen 80 prosenttia. Työryhmässä olleet eläkeläisjärjestöjen, EETU ry:n ja VENK:n, edustajat esittivät eriävässä mielipeitteessään palkkojen painoarvon nostamista 30 prosenttiin ja hintojen painoarvon laskemista 70 prosenttiin. Kivistön mukaan erityisen ongelmallista on, että työryhmä ei ole kiinnittänyt huomiota pieniä työeläkkeitä saavien ongelmiin, koska eläkeläisköyhyyden lisääntyminen koskee erityisesti heitä. . Tilastokeskuksen mukaan tällä hetkellä 50 prosenttia työllistyy Suomeen ja useampi haluaisi. Lakiajäi valmistumisensa loitteen jättäneet kanjälkeen Suomeen. sanedustajat pitän o t Vuonna 2009 valvät ongelmana sitä, u s k ?Ma mistuneiden kohettä suuri osa engjo s on sii dalla osuus oli jo lanninkielisen tutkoulutus va a t t 75 prosenttia, vaskinnon Suomessa a n n ka VAIKKA TOISIN ny t ti.? investoin uusien asiakkaiden määrä nousee tänä vuonna 60 henkilöön. TULaviisi edustaa uutta tapaa toteuttaa urheilujärjestöjen viestintää. Vaikka paperi on vaihtunut bitteihin ja painokone internetiin, on TULaviisi säilyttänyt paperilehden toimituspoliittisen linjan. Suomessa ainakin 94 ihmiskaupan uhria JOUTSENON vastaanottokeskuksen hallinnoimaan ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään hyväksyttiin viime vuonna 48 henkilöä. Se on suunnilleen kaksinkertaistunut 90-luvulta lähtien ja erityisen suurissa vaikeuksissa ovat yksin asuvat, vanhimmat ikäluokat ja toisaalta nuorena työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneet. KU TUL:n verkkolehti aloitti TYÖVÄEN URHEILULIITTO aloitti keskiviikkona päivittäi- sen verkkolehden julkaisemisen. Kaksi kolmasosaa vuonna 2007 alueen ulkopuolelta tuleville korkeaSuomessa tutkintonsa suoritkouluopiskelijoille esitetään taneista ulkomaalaisista lukukausimaksuja. Maksuton koulutus on siis jo nyt kannattava investointi. KU MYÖS SUOMEN LEHTIKUVA/ ANTTI AIMO-KOIVISTO Lyhyesti Indeksityöryhmä unohti köyhät eläkeläiset ELÄKELÄISET RY:N puheenjohtaja Kalevi Kivistö arvos- telee sosiaali- ja terveysministeriön indeksityöryhmän enemmistöä eläkeläisköyhyyden sivuuttamisesta. Indeksityöryhmä ei esitä muutoksia työeläkeindeksin laskentaperusteisiin
Kun Ruukki kysyi kassastaan syytä, hänelle sanottiin, että vielä piti selvittää, kertyikö työstä työssäoloehtoa. Lopulta päivärahat maksettiin, mutta kassa määritteli osuuskuntatyön ?omaksi Toivoisi, että nimenomaan työttömyyskassasta ja ammattiliitosta löytyisi tukea aktivoitumiselle. työksi?, joka ei kerrytä työssäoloehtoa. Valmistuttuaan muotoilijaksi vuonna 2005 hän on työskennellyt työsuhteessa ja freelancerina. Tammikuussa 2012 Ruukki kuuli työvoimakoulutuksessa, että tarjolla oli hänen koulutustaan vastaavaa kuvankäsittelyä. Puu- ja erityisalojen työttömyyskassan päätöksessä luki: ?Teillä ei ole 12 oikeutta työttömyysetuuteen, koska työnantajallanne ei ole mahdollisuutta valvoa työaikaanne, joten työttömyyskassa ei pysty toteamaan, täytättekö sovitellun työttömyyspäivärahan saamisen edellytykset.? . Työntekijän ei tarvitse perustaa yritystä ja hän säilyttää oikeutensa työttömyyspäivärahaan. Ruukki tiedusteli vielä te-toimiston ja työttömyyskassansa suhtautumista osa-aikaiseen työhön. Vasemmistossa ei ole ymmärretty, että työelämä on muuttunut. Tyrmistyin, että mistä ihmeestä on kyse, Ruukki sanoo. Eezy avusti Ruukkia valituksen tekemisessä. Toivoisi, että nimenomaan työttömyyskassasta ja ammattiliitosta löytyisi tukea aktivoitumiselle. Varsinkin luovilla aloilla osuuskuntatyö on tosi iso kysymys.. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta palautti valituksen työttömyyskassaan, joka oikaisi päätöksensä itse. Sitten hän menetti oikeuden työttömyysetuuteen. TEKSTI Veera Nuutinen PIIRROS Viivi Lindholm HÄMEENLINNALAINEN Tero Ruukki on kasvanut pätkittäiseen työelämään. Työssäoloehdon kertymisellä on merkitystä ansiosidonnaisen päivärahan maksamiselle, jos työttömyys kestää pitkään. Jos Tero Ruukin työttömyys olisi jatkunut, hän olisi pudonnut pois ansiosidonnaiselta vuoden 2013 alussa. Työttömyys on jatkuvaa taiteilua kaltevalla pinnalla. Kokemuksistaan viisastuneena Ruukki aikoo erota puukassasta ja liittyä Yleiseen työttömyyskassaan. . Kun yrittää tehdä kaiken säntillisesti, maksaa verot ja eläkkeensä, niin miksi asioista tehdään vaikeaa. Aluksi kaikki sujui odotetusti. Teillä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen... Kesäkuussa postissa saapui ikävä yllätys. Sopimus on tehty puoleksi vuodeksi, ja hän on tilanteeseensa tyytyväinen. Vasemmisto ei ymmärrä työn muutosta Työttömyyskassansa menettelyyn hän on hyvin pettynyt. . Kun työ ei kannata » Tero Ruukki teki kaiken niin kuin pitää. Marraskuussa Ruukki sai kuitenkin töitä henkilöstöpalveluyrityksen kautta. Työttömyyskassa oli ilmoittanut, että Eezyn kautta työskennellessään hänen päivärahansa olisi katkolla. . Elokuun lopussa kassa lupasi sittenkin maksaa päivärahat. Työnsä Ruukki oli kuitenkin joutunut jo lopettamaan. Hänelle vakuutettiin, että soviteltua päivärahaa voidaan maksaa. Kuvankäsittelijän työt alkoivat huhtikuussa 2012. Osuuskunnan kautta työskentely on yleinen tapa laskuttaa palkkio lyhyistä toimeksiannoista. Tehtävään haettiin freelanceria. Hän päätti tehdä sopimuksen laskutusosuuskunta Eezyn kanssa. Tapahtumat ovat vaikuttaneet poliittisiin näkemyksiini. Heinäkuun olin taloudellisesti tiukoilla. Eniten häiritsi, että en voinut mitenkään ennakoida päätöstä, ja työ piti keskeyttää, Ruukki sanoo. Ei kerrytä työssäoloehtoa Kului aikaa, mutta rahaa ei vieläkään kuulunut
Eezy kehottaa heitä liittymään Yleiseen työttömyyskassaan. siis eivät tietenkään yksittäiset sähköpostit. Ymmärsitte varmaankin, että viestinne vaikuttaa työttömyyskassojen ratkaisuihin? . LEHTIKUVA Itsensä työllistäminen on voimakkaasti kasvava ilmiö työmarkkinoilla. Eezy: SAK hyökkäsi osuuskuntien kimppuun OSUUSKUNTA EEZY alkoi saada kesällä 2012 työn- tekijöiltään yhteydenottoja, joiden mukaan heille ei enää myönnetä työttömyyspäivärahaa. Jupakan alkulähteenä on kaksi työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan päätöstä, joissa todettiin, että Eezyn kautta työskennelleillä hierojilla ei ollut oikeutta soviteltuun työttömyyspäivärahaan. Neuvottelutulos laista on määrä saada valmiiksi kesällä 2013, ja uusi laki astuisi voimaan vuoden 2014 alussa. . Osuuskunnalla on työnantajana vastuu siitä, onko näin. Jotain keinoja tähän pitäisi pystyä löytämään. Ei. 6. Toimenkuvaani kuuluu yhteydenpito kaikkiin toimijoihin . Kollektiivisesti neuvoteltujen työehtojen rinnalla työtä tehdään freelancereina ja yksinyrittäjinä. Kaikki lait eivät tunnista itsensä työllistäjiä, minkä vuoksi heillä on ongelmia etuuksien ja viranomaisten määritelmien kanssa. Pieni parannus asiaan saatiin, kun työhön liittyvä lainsäädäntö muuttui vuodenvaihteessa. Tiedostan kyllä sen. On ollut puhetta, että työaikapykälä on hankala varsinkin freelance-työhön liittyen: päivärahat helposti evätään. Ajatuksena oli, että saisin oikeuskäytännön tietoon tahoille, jotka ovat ihmisten kanssa tekemisissä. Oikeuskäytännöstä puhuminen on ennenaikaista, kun ennakkopäätöstä ei vielä ole olemassa. Uudessa työttömyysturvalaissa palkansaajaan rinnastettavan yrittäjän määritelmää laajennetaan, ja sivutoiminen yrittäminen helpottuu. Ministeriöiden kolmikantainen asiamiesryhmä valmistelee parhaillaan työttömyysturvan kokonaisuudistusta. Mielestämme kaikki yrittäjyys ja työ on hyvä juttu, ja se, että työttömät keksivät, millä kaikilla tavoilla sitä duunia voisi tehdä. Veera Nuutinen Laki uudistuu, työn vastaanottaminen helpottuu? on voimakkaasti kasvava ilmiö työmarkkinoilla. 2012 päivätyssä sähköpostissaan. Muutoksenhakulautakunta ei ollut ratkaisuissaan yksimielinen, vaan toisen hierojan tapauksessa Kaukoranta äänesti päivärahan myöntämisen puolesta. Tiedottaminen hyvä tapa ?Myös osuuskunnassa työsopimuksella työskenneltäessä palkkioiden pitää olla TES:n mukaiset.? lautakunnan päätöksestä tiedottaminen hätiköityä? . Tiedottaminen kuuluu hyviin tapoihin ja on hyvä ihmisten oikeusturvan kannalta. Nykyinen enimmäismäärä on 90 prosenttia palkasta. 13. Onko tämä tarkoituksenmukaista? . Meistä on ikävää, että Eezy on valinnut mustamaalaamisen linjan. Onko SAK:lla linjaus osuuskuntatyöstä? . Mutta kokonaan työajan mittaamisesta ei voida luopua, Rahkola sanoo. Kansan Uutisten tietojen mukaan sovitellun päivärahan osalta esillä on tällä hetkellä pieni, työtulon määrään liittyvä muutos. Se, ettei lopullista sanaa ole, ei mielestäni tarkoita, ettei asiasta kannattaisi jotain sanoa. ?Eezy mustamaalaa? SAK:n tulisi olla työntekijöiden edunvalvoja, mutta työntekijät ovat menettäneet päivärahojaan toimintanne vuoksi. Soviteltu työttömyyspäiväraha on neuITSENSÄ TYÖLLISTÄMINEN Ilkka Kaukoranta, oliko työttömyyskassojen informoiminen työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan laintulkinnasta SAK:lta saamanne ohje? . Oliko muutoksenhaku- Freelance-työtä saatetaan tehdä alle työehtosopimusten mukaisten palkkojen. Lautakunnan mielestä osa-aikaista työaikaa ei voitu todentaa, vaikka hierojat toimittivat osuuskunnalle laskut tehdyistä työtunneista. Eezyn tiedottaja Jouni Valta syyttää, että työttömyyskassojen toimintalinja on muuttunut SAK:n paimentamisen seurauksena. Muutoksenhakulautakunnan jäsen, SAK:n ekonomisti Ilkka Kaukoranta ilmoitti kassoille lautakunnan ratkaisuista. Myös osuuskunnassa työsopimuksella työskenneltäessä palkkioiden pitää olla TES:n mukaiset. ?Näiden päätösten valossa on siis syytä suhtautua suurella varauksella näihin Eezy-tyyppisiin puljuihin?, Kaukoranta kirjoittaa 13. Soviteltu päiväraha voisi olla yhdessä työtulon kanssa enintään 95 prosenttia päivärahan perusteena olevasta palkasta. Voisi spekuloida, että Eezy olisikin eri mieltä siitä, onko se työnantaja vai toimeksiantaja, jos tämäntyyppinen keissi menisi oikeuteen ja riskinä olisi, että Eezylle tulisi palkkasaatavia maksettavaksi. vottelupöydällä, mutta sitä ei ole vielä juuri käsitelty, kertoo ryhmässä mukana oleva SAK:n ekonomisti Joonas Rahkola. Nykyiseen lakiin ei ole kirjattu, milloin osuuskunnan kautta työskentelevällä on oikeus työttömyyspäivärahaan. . Palkkatyö pitäisi tehdä työsuhteessa, eikä siihen liittyviä työnantajavelvoitteita ja työehtosopimusta pitäisi kiertää millään yrittäjävirityksillä. Ajatellaanko SAK:ssa, että freelancereille ei kuulu ansiosidonnaista päivärahaa, koska he ovat ennemmin yrittäjiä kuin työntekijöitä? . Hierojat ovat valittaneet ratkaisuista vakuutusoikeuteen
Se totesi loppusyksystä 2012, että valitukset vuosilta 2010?2012 olivat aiheellisia. Samalla pitää kuitenkin pitää huolta työntekijöiden sosiaalista ja neuvotteluoikeuksista. Lehto-Komulainen sanoo, että kasvu ja sen edellytysten luominen on eurooppalaisen ayliikkeen yhteinen tavoite ja osaratkaisu Euroopan talouskriisiin. Jos EU-integraatiota viedään eteenpäin, niin sitä ei saa tehdä niin, että astutaan työmarkkinajärjestöjen varpaille, mitä tulee itsenäisyyteen ja työehtosopimustoimintaan. Näin kertaa Lehto-Komulainen pääajatuksia, jotka olivat EAY:n joulukuisen kokoontumisen taustalla. Tärkeää EAY:n kokouksessa oli, miten me puhutaan ylipäätänsä Euroopan kasvun edellytyksistä. Siihen eivät pelkät bud- 14 jettikiristykset ja julkisen sektorin leikkaukset riitä. Ay-liikkeen valitukset asiallisia Lehto-Komulainen korostaa, että kaoottisten uutiskuvien Kreikassa ay-liike on toiminut asiallisesti ja esittänyt eri kansallisille ja kansainvälisille tahoille perustellut valituksensa oikeuksiensa loukkaamisista. Kreikassa poljettu pahoin ay-oikeuksia » Eurokriisin varjolla on poljettu laajasti ay-oikeuksia etenkin Kreikassa, SAK:n Katja Lehto-Komulainen sanoo. TEKSTI Jouko Huru KUVA Jarmo Lintunen EUROOPPALAINEN ammattiyhdistysliike hyväksy, että sen yli on kävelty eurokriisin varjolla, SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Katja Lehto-Komulainen toteaa. Etenkin Kreikassa ay-liikkeen oikeuksia on poljettu laajasti, kun talousongelmien vuoksi on säädetty kriisilakeja. Siksi ILO ei hyväksy työehtosopimusten osapuolten ylikävelyä. ILO haluaa tukea ja vahvistaa perustavaa laatua olevien avainoikeuksien institutionaalisia rakenteita. . Leikkaukset eivät Ségolin mukaan toimi Kreikassa eivätkä muuallakaan EU:ssa. Palkansaajajärjestöjen maailmanlaajuinen kattojärjestö ITUC on asettunut EAY:n ja ILO:n rinnalle Kreikan kansalais- ja ay-oikeuksien palauttamisvaatimuksissa. ILO:lla on nyt suositus, että hallitus edistää ja vahvistaa niitä mekanismeja, jotka Kreikassakin ovat olleet tähän asti vahvasti työehtosopimus- ja muussa sosiaalisessa toiminnassa. Kolmikantainen ILO:n yhdistymisvapauskomitea edellyttää, että yhteiskunnalliset osapuolet otetaan mukaan mihinkä tahansa tuleviin EU-troikan kanssa tehtäviin sopimuksiin rakennemuutoksista, jotka koskevat vapaan järjestäytymisen ja sopimisen perusihmisoikeuksia. ILO on tarjonnut Kreikalle asiantuntijaapua, jotta sen arvioimat perusoikeudet kyettäisiin pikaisesti ja hallitusti palauttamaan. Lehto-Komulaisen tietoon ei ole tullut, että Kreikka olisi hyväksynyt ILO:n aputarjouksen. Kritiikki laajapohjaista . Valituksia on käsitelty muun muassa Euroopan ammatillisessa yhteistyöjärjestössä (EAY), kansainvälisessä työjärjestössä (ILO) ja Euroopan neuvostossa (EN), joka on 46 Euroopan maan hallitusten välinen poliittinen järjestö. EAY vaatii oikeuksia Lehto-Komulainen oli itse paikalla SAK:n puheenjohtajan Lauri Lylyn kanssa, kun EAY käsitteli Kreikan ay-liikkeen vaikeuksia Brysselissä joulukuussa 2012. . SAK ja muukin EAY:ssa toimiva suomalainen ay-väki tukee Ségolia. ILO:ssa ei ole hyväksytty sitä, että on kävelty sopimusosapuolten yli. ILO edellyttää, että hallitus luo edellytykset sille, että työehtosopimustoiminta on vapaata. Yleisessä tiedossa on, että Kreikan hallitus on toiminut kriisilakeja säätäessään euroa tukevien voimien painostuksessa. On merkittävää, että ILO:n komitea on kolmikantainen. Vaikka eurooppalainen ay-liike ei ole ollut näiden asioiden vuoksi kaaosta pursuavissa otsikoissa, se on toiminut koko ajan järjestäytyneesti laajalla rintamalla oikeuksiensa palauttamiseksi ja syntyneiden ongelmien ratkaisemiseksi. Kreikan ay-liike on kirjelmöinyt loukkauksista vuodesta 2010 saakka. Kyllä ILO:ssa ymmärretään, että kyse on kriisimaasta ja äärimmäisistä toimista. ILO:n pointti on, että on hallitusten velvollisuus vahvistaa näitä perusoikeuksia. ja sen pankit. Samassa painostusrivissä on seissyt eurotuen institutionaalinen troikka: maailmanpankin (IMF) johtaja ranskalainen Christine Lagarde, Euroopan keskuspankin (EKP) pääjohtaja italialainen Mario Draghi sekä EU:n komission puheenjohtaja belgialainen Herman Van Rompuy ja suomalainen talouskomissaari Olli Rehn. Talouskuria ajavan troikan vastavoimaksi on asettautunut Etelä-Euroopan kriisimaiden ja Ranskan rinnalle EAY:n ranskalainen puheenjohtaja Bernadette Ségol. Siellä ovat työntekijät, työnantajat ja hallitukset. ILO:n komitea sanoo yksimielisesti, että Kreikassa on ollut jatkuvia ja laajoja puuttumisia työehtosopimustoimintaan. Suurin osa Kreikkaa koskevista kriisilaeista on väliaikaisia poikkeuslakeja. Yleisesti ne koskevat vapaata järjestäytymis- ja sopimisoikeutta. ILO:n oma valvontaelin, yhdistymisvapauskomitea, otti Kreikan ay-liikkeen valitukset huolelliseen tarkasteluun. Lehto-Komulainen sanoo, että ILO:ssa ollaan huolissaan siitä, milloin poikkeuslait saadaan purettua. . Kriisi on päällä, mutta se on johtanut kohtuuttomuuksiin ihmisten kannalta. Suurin yksittäinen painostajamaa on ollut Saksa . Samat ajatukset hän sanoo suomalaisen ay-väen jättäneen aiemmin syksyllä pääministeri Jyrki Kataiselle yhteisessä kannanotossaan. . Samassa rivissä seisoo myös laajapohjainen Euroopan neuvosto.. Se on tietysti se yhteinen huoli. Mutta näissä äärimmäisissäkin toimissa Kreikan hallituksen olisi pitänyt neuvotella työmarkkinajärjestöjen kanssa. ILO:lta Kreikalle demokratia-apua? Kreikan ay-liikkeen valitusten vuoksi ILO kävi läpi myös Kreikan hallitukselta saadut vastaukset, joissa se valittelee kiirettä ja poikkeuksellisia aikoja. Tiedotteessaan ILO toteaa, että kansalaisten ja ay-liikkeen oikeuksien loukkaamiseen liittyy merkittävää demokratiaan kuuluvaa yhteiskunnallisen keskustelun vajetta. Koskaan aiemmin eurooppalainen ay-väki ei ole asettunut korkealla tasolla kritisoimaan EU:n päälinjaa. Ségol esitti keväällä 2012 tiukan kantansa Van Rompuylle, että eurooppalainen ay-liike ei hyväksy troikan harjoittamaa niukkuuden politiikkaa. ILO:n mukaan Kreikassa on tehty useita, laajoja ja toistuvia vapaan kollektiivisen sopimisoikeuden loukkauksia.
Samoin nuorten työllistämisen koeaikaa on pidennetty 12 kuukauteen. . Kyllä se huoli on ollut kova. Kreikkalaiset ovat tuoneet valituksissaan esille oman vahvan demokraattisen työmarkkinaperinteensä, jota on nyt haavoitettu. . Siten nuorisoa voi irtisanoa ilman mitään syytä. EUROOPAN NEUVOSTON (EN) sosiaalisten oikeuksien komitea on tuominnut nuorison eriarvoisen kohtelun työmarkkinoilla. Se katsoo Kreikan hallituksen päätösten olevan Kreikankin hyväksymän Euroopan sosiaalisen peruskirjan vastaisia. EN:n komitea toteaa, että alle 25-vuotiaat kreikkalaiset työntekijät ovat pudonneet köyhyysrajan alapuolelle, kun heidän minipalkkansa on vain kaksikolmasosaa kansallisesta minimipalkasta. Komitean puheenjohtajan Luis Jimena Quesadan mukaan kohtelusta voidaan nostaa kansallisia oikeusjuttuja. SEURAAVA ILO:N kansainvälinen työkokous on ensi kesänä. Se on myös huojentunut, kun valitukset on todettu ILO:ssa aiheellisiksi. . Totta kai he ovat kertoneet EAY:ssä huolestaan koko ajan. Nuorisoa eivät nyt koske samat minimipalkkaehdot kuin muuta väestöä. Siihen mennessä Kreikan hallituksen pitää raportoida, mitä heidän kansallisesti ratifioimilleen ja voimaan saattamilleen sopimuksille on tapahtunut. . He ovat ylpeitä vanhasta järjestelmästään, eikä sitä ole varmaankaan lyöty. 15. Jos ay- ja työnantajapuoli sopivat asiasta, niin Kreikan raporttia käsitellään ILO:ssa ensi kesänä. Kreikkalaiset kiittävät tuesta KATJA LEHTO-KOMULAINEN sanoo, että kreikkalainen ay-väki on kiitollinen saamastaan kansainvälisestä ay-liikkeen tuesta. Taloudellinen kasvu ja sen edellytysten luominen on eurooppalaisen ay-liikkeen yhteinen tavoite ja osaratkaisu Euroopan talouskriisiin, toteaa Katja Lehto-Komulainen. Nuoria kohdellaan kaltoin KREIKAN AY-LIIKKEEN takaiskuista Katja Lehto-Komulainen nostaa esiin erityisesti nuorten kaltoin kohtelun, koska nuoriso on muutenkin suurtyöttömyydestä kärsivässä Kreikassa erityisen heikoilla. Lehto-Komulainen kutsuu nuorten työehtoja koskevaa poikkeuslakia ?nuorison palkka-aleksi?
Yli kaksituntinen näytelmä ei menetä jännitteitään missään vaiheessa, päinvastoin se onnistuu kasaamaan niitä lisää loppunäytökseen. Marko Jalonen on vakuuttava oman uskonsa kanssa painivana pappina, joka kuvitellun rakkautensa valossa haluaa pelastaa entisen opetuslapsensa. Kaisla Flood puolestaan onnistuu luomaan niin herkkäpiirteisen kuvan fundamentalistista, että häntä seuratessa ja kuunnellessa helposti unohtaa katsovansa näyttelijäntyötä. Anni-Helena Leppälä TEATTERI KULTSA: Fundamentalisti. Käsikirjoitus: Juha Jokela. Markus puolestaan päättää pelastaa selvästi fundamentalistien kynsiin joutuneen Heidin. Vähitellen kuoriutuva kertomus näyttää näiden kahden hahmon yhteisen menneisyyden, joka luo jatkuvasti koko näytelmälle uutta pohjaa. Aitoa uskontaistoa Jokelan teksti on vahva ja sen parhaimpiin osioihin lukeutuvat uskontaistot, joissa historiallisiin faktoihin nojautuvan Markuksen ja tiukasti raamatun sanaan uskovan Heidin näkemykset törmäävät yhteen. Syvemmältä katsoen kyse on hyväksymisen etsimisestä, yksinäisyydestä, rakkaudesta, pettymyksestä, toivosta ja tarpeesta tulla kuulluksi. Markus (Marko Jalonen) on päättänyt uudistaa kirkon luutuneita käytänteitä ja kirjoittaa aiheesta kirjaa. Näyttelijät selviävät näistä kohtauksista hienosti luoden aidon kon?iktin tunteen voimakkaalla läsnäolollaan. Marjo Linnasalmen ohjaus pysyy hy- Heidi on kokenut todellisen herätyksen ja haluaa pelastaa Markuksen. vin kasassa alusta loppuun. Laulaja Anna Eriksson, Turun Sanomat 4. Ohjaus: Marjo Linnasalmi. Ulkopiirteiltään Fundamentalisti käsittelee papin ja hänen vuosia sitten tuntemansa ja lahkoon ajautuneen naisen suhdetta. Rooleissa: Marko Jalonen, Kaisla Flood.. 1. Puvustus: Teija Kotka-Pulkkinen. Valosuunnittelu: Tikku Heino. Samaan aikaan hänen 16 ovelleen ilmestyy Heidi (Kaisla Flood), nainen menneisyydestä. Heidi on kokenut todellisen herätyksen ja haluaa pelastaa Markuksen, ennen kuin saatana saa tämän lopullisesti hyppysiinsä. LEHTIKUVA B kulttuuri Puhuessamme ihmisten vaikeasta tilanteesta, pohdimme palveluitamme ja keskustelemme ?noista?, mitä me teemme ?noille?, aivan kuin nämä kanssaihmiset olisivat jotain ylijäämää, joka pitäisi hoitaa pois silmistä, ettei meille muille tule paha mieli. Lavastus: Marika Kahra ja työryhmä. 2013 KULTSA/TIMO SEPPÄLÄ Marko Jalonen ja Kaisla Flood käyvät vaikuttavaa uskontaistoa Teatteri Kultsan uuden näytäntövuoden avauksessa. Papin ja fundamentalistin törmäys » Teatteri Kultsa aloittaa näytäntövuotensa vahvasti marssittamalla lavalle Juha Jokelan näytelmän Fundamentalisti. JUHA JOKELAN Fundamentalisti ei ole mikään kevyt iltapala, mutta ehdottomasti katsomisen arvoinen se on
Miksi raha ei liiku ja käy riskittömiin tuottaviin pyydyksiin? Teos kannattaa pitää käden ulottuvilla talousuutisia tulkittaessa. vain purrakseen onnetonta käteen. Ranskalainen vedenhengetär Groac?h ottaa kalliolla tai rannalla loikoillessaan kauniin naisen hahmon, vaikka on oikeasti ruma ja kauhistuttava. Malesialainen Hantu Ban Dan ei sentään ole kuolettava, mutta tämä vesiputouksen demoni naamioituu kuparipadaksi houkutellen ihmisiä tarttumaan itseensä . Hän esiintyi ei kuulu mitään kuukausikaupalla tai myös lännen radioasemilla eikä peivuosiin, ja kun . Äiti jonottaa Leningradin ?Suuren Talon. TsuPetrovna. kovskaja vangittiin jo 1920-luvun ?Kirja on yhtä kuin minä, sydäpuolivälissä ja tuomittiin kolmeksi meni kouristuminen, minun muisvuodeksi neuvostovastaisesta tini, jota kukaan ei näe...?. toiminnasta. Sen kirjoittaja, eteläkorealainen Ha-Joon Chang (s. Kun heistä muun muassa Brodskia, Saharovia ja Solzhenitsyniä. omaiset eiSamoina vuosikymmeninä hänen vät uskalla edes kysyä miten vangitpienromaaninsa julkaistiin lännessä. tujen lopulta kävi ja kuinka he kohtasivat kuolemansa. Tsukovskaja erotettiin näistä syistä kirjailijaliitosta, mutta sai silti kokea todellisen rehabilitoinnin NeuvostoSUOMENTAJA Kirsti Era on tehnyt taas KIRJALLISUUDENTUTKIJA TOINEN pienromaani So?a Petrovna kertoo äidin ja vangitun pojan tarinan. Groac?hin verkkoihin sotkeentuneet miehet muuttuvat sammakoiksi tai orjiksi. Irlannin ja Skotlannin joissa, putouksissa ja koskissa elävän Kelpie kanssa ei kannata ryhtyä tuttavalliseksi. tekaistujen kuoletellyt mielipiteitään muutenkaan. mansyyviestien jälkeen . Ruotsin ja Norjan koskissa elävä virranveikko puolestaan soittelee kymmentä uskomattoman kaunista melodiaa, joita kukaan ei voi jäljitellä. Aivan kuten Anna Ahmatovan runot, joita Lidia Tsukovskaja nuoruudessaan opetteli ulkoa. Pentti Stranius LIDIA TSUKOVSKAJA: Vajoaminen. Suomentanut Kirsti Era. 1963) on Cambridgen yliopiston taloustieteen professori. Hän muistuttaa, että viimeisen kolmenkymmenen vuoden ajan vallitsevana suuntauksena ollut vapaan mark- kinatalouden ?rahoituksen joukkotuhoaseisiin. Into Kustannus 2012. Vajoaminen ja Matkalaukku edustavat vuoden 2012 käännöskirjallisuuden huippua muutenkin. Vajoamisen nimiromaanissa eletään huolettomia pakkaspäiviä Neuvostoliiton eliittikirjailijoiden sanatoriossa. Nina Sergejevna ahertaa käännöstöiden parissa ja tekee kävelyretkiä ympäröivään luontoon. Gulagista vapautunut kirjailijakollega liittyy seuraan ja pian Sergejevna saa kuulla totuuden leirille joutuneesta miehestään. Tarinan taustana on Lidia Tsukovskajan omaelämäkerta: tämän toisen aviomiehen, fyysikko Matvei Bronsteinin vangitseminen, leirikokemukset ja teloitus. Näkki, niksit ja virranveikko MARJUT HJELTIN kirjoittama ja Christer Nuutisen kuvittama Veden valtiaat on katselmus vedenalaisiin valtakuntiin ja niiden mytologisiin asukkaisiin. Teoksen kattaus on ihastuttavan monipuolinen. Tuttujen näkin, Wellamon ja vesihiiden lisäksi päästään tutustumaan meille paljon tuntemattomampiin veden eläviin. Tonavassa asuvat niksit ovat näkin sukulaisia, jotka houkuttelevat ihmisiä joen syvyyksiin. KU LUE JUHA DRUFVAN esittely kirjasta: www.kansanuutiset.fi kerran loistavaa työtä . Vajoaminen veteen) ja So?a Kirjailijana ja toisinajattelijana hän sai mainetta myöhemmin. keskittynyt taloustiede ei ole ollut vain hyödytöntä, vaan useimmille maailman ihmisille ja valtioille suorastaan vaarallista. Sillä monipuolisuudestaan huolimatta Marjut Hjeltin teksti on epätasaista ja hyvin pintapuolista. ja runoilija Anna tuu kahdesta omaelämäkerrallisesta Ahmatovan lähiystävänä. pienromaanista . FINANSSIKAPITALISMI on tuotantokapi- talismin loinen kuin kirppu koiran turkissa, joka kuvittelee, että koira on olemassa ainoastaan kirpun tarpeita varten. 23 tosiasiaa kapitalismista (Into Kustannus 2012) on oivallinen matkaopas kaikille meille finanssikapitalismin suossa rämpiville. Sitä voisi kutsua ?Jokamiehen Pääomaksi?, kertomukseksi siitä, miksi kapitalismin markkinakone yskii, vaikka tuotanto kehittyy koko ajan ja työntekijöiden koulutuksen- ja ammattitaidon taso jatkuvasti nousee. Spusk pod vodu (suom. Kelpie on kaunis hevonen, joka vie selkäänsä eksyneen ratsastajan veden syvyyksiin, hukuttaen ja syöden uhrinsa. VEDESSÄ ELÄÄ myös aidosti suojelevaisia olentojen, kuten vaikkapa Eskimoiden Nooatoik, joka on jäävuorien suojelija ja intiaanien Chahuru pystyy suojelemaan kyliä tulvilta. Christer Nuutisen kuvitus on oivallista, paikoin satuisen utuista ja paikoin sarjakuvamaista. 144 2 sivua. s Lidia Tsukovskaja vuonna 1926. Silminnäkijän vahva stalinismin kuvaus ja kirjailija Liliiton hajotessa . Joistakin olennoista kerrotaan tarinoita, toisista ei ja välillä tuntuu kuin olisi puolivillaisen tiedekirjan parissa. Poika, lahjakas insinööri vangitaan syyttä eikä hänestä kuulu kuukausiin mitään. pihalla ja käytävillä kuten tuhannet ja taas tuhannet äidit, 1930-luvun lopun stalinistisen diktatuurin omaisuhrit. Tuskaisena, armoa ja tietoa anovien omaisten arkisena ?jonotuskuvauksena. Vajoaminen on todennäköisesti paljolti suomentajan ansiosta myös samanlainen lukunautinto kuin Pauli Tapion kääntämä, Amerikkaan emigroituneen toisinajattelija-kirjailijan Sergei Dovlatovin (1941?1990) hurttia huumoria herskyvä Matkalaukku (2012). So?a Petrovna on ylittämätön. Pienromaanit julkaistiin Tsukovskajan kotimaassa vasta 1980?90-lukujen vaihteessa, kun Mihail Gorbatshovin kauden (1985?1991) glasnost ja perestroika vapauttivat kulttuurielämän atmosfäärin räjähdyksenomaisesti. Kuuluisa isä Molemmissa aiheena on sai ylipuhuttua lopulta stalinismi ja 1930-luku, tyttärensä jo vuoden Suuri Terrori pienen n a ij il kuluttua vapaaksi, ihmisen näkökulja ir Lastenk mutta vainoamimasta. Tsukovskaja ? r ä aton ty t m le nen jatkui virankuvaa ilmiömäisen e t t ?to n a v omaisten toimesta herkästi, tarkasti ja o t a ja Ahm 1930-luvulla uudeltoisaalta arkisesti ystävä. niitä kauhun, pelon leen. ja tietämättömyyden 1960- ja 70-lutuntoja silloin kun lävuilla Tsukovskaja heiset katoavat ja muspuolusti näkyvästi tuntat autot vievät aviomiehiä tai nettuja toisinajattelijoita, poikia tuntemattomaan. ja on viime suomennoksillaan noussut venäjän kääntäjiemme kärkikaartiin. Kuvitus lisääkin kirjan käyttöikää huimasti. 274 sivua. 17. tosin miltei sokeudia Tsukovskaja (1907?1996) tuntuneena. nettiin Neuvostoliitossa lastenkirjailija Kornei Tsukovskin ?tottelematTSUKOVSKAJAN tuotannon ydin koostomana tyttärenä. 1970-luvun Neuvostoliitossa ne kiersivät kädestä käteen tai elivät ihmisten muistissa. Mytologioista kiinnostuneelle Veden valtiaat kuitenkin tarjoaa rattoisia hetkiä. Anni-Helena Leppälä MARJUT HJELT, M C CHRISTER N NUUTINEN: Veden V valtiaat. v Suomalaisen S KirjallisuuK den Seura d 2012. Ja Norjalainen Fossegrim on musiikista ja ihmisten seurasta pitävä pikkumies, joka intoutuu lauleskelemaan aurinkoisina päivinä. Monet vesien hengistä ja olennoista ovat huomattavan pahantahtoisia
Ilot ja surut ovat elokuvassa » Elokuvaprofessori Peter von Bagh sanoo, että elokuvahullun elämäntyötä on helppo perustella: elokuva sisältää kaiken. TEKSTI Jouko Huru ELOKUVAHULLU. ovat itse ohjatut ja käsikirjoitetut dokumenttielokuvat. Niistä hän ei itsekään ole paljon huudellut. . Kyse ei ole todellisuuden jäljentämisestä vaan sen kommentoinnista . lmin puolesta puhujana ja selittäjänä, elokuva-alalla hänen suurimmat saavutuksena . vaikka jaksaa vieläkin puhua sata vuotta vanhan ?lmitaiteen puolesta. Kyse on teknologisesta murroksesta, jossa digitekniikka on syrjäyttämässä valottamiseen perustuvan . Siinä kiteytyy ehkä 18 tahdikkaimmin von Baghin käsitys Suomen elokuvan tilasta. Jäähyväiset filmille ?Vanhan liiton mies. sen nykymuodossaan . Siinä mielessä tämä on hurjaa, että kulttuuriväki ei ole missään määrin tullut tässä asiassa esille. Se määrittää hyvin Peter von Baghia (s. Hänen elämänsä ilot ja surut koskevat elokuvaa . viiltoja reissumiehen elämästä (1980), Yhdeksän hetkeä Urho Kekkosen elämästä (1985) ja Otto Ville Kuusinen . kuvaa von Baghia parhaiten. Hengessään hän on surrut jo jonkin aikaa ?lmin hautajaisia . Professuuriaan hän silti hoitaa lähetystehtävän tavoin. . kameran, linssien ja valaistuksen pensselinvedoilla. Von Bagh vertaa . Eikä kysymys ole pelkästään tekniikasta vaan koko elokuvan muotoon ja kerrontaan vaikuttavasta muutoksesta. Vaikka von Bagh myöntää digitekniikalla saatavan aikaan uutta, ehkäpä vallankumouksellistakin, on hän vanhan valon taiteen miehiä. Sanoisin, että kysymys on Filmille kuvaaminen on valon taidetta. tunteiden hukkumisesta. Filmin elävien kuvien valon värähtelyssä ja tietyssä rakeisuudessa on tyyliä. lmille omintakeista. Kiivas tahti kauhistuttaa von Baghia. . lmin vaikutusero johtuu: . lmitallenteista luopumista satoja vuosia vanhojen kuvataideperinteiden ja teosten hylkäämiseen: . elokuvakirjojen lisäksi . Miksi sen pitää olla niin, että sitä saa kaikki edut, kun osallistuu tähän maisteri- ja tohtoritehtailuun. Pääkirjoituksissaan hän suomii väsymättä maamme kulttuurieliittiä ymmärtämättömyydestä. Tässä haastattelussa hän ei halua arvioida suomalaista elokuvaa. ?Suomalaisen todellisuuden edessä ei voi välttyä ajatukselta, että elokuvamme lähin tavoite ja pitkän linjan tarkoitus on pääsy kansainvälisille markkinoille enemmän trendikkään sisältötuotannon ja toteutuksen teollisen standardisoinnin kuin todellisen luovuuden keinoin.? Tämä jokin aika sitten julkaistu pala pääkirjoitusta saattaisi olla mistä tahansa Filmihullusta 2000-luvulta. itsenäisen Suomen taiteiden tarina (12-osainen tv-sarja, 2003? 04), josta on julkaistu myös kirja (WSOY 2007) ja helmenä Ohjaaja matkalla ihmiseksi: Mikko Niskasen tarina 1?3 (2010) Ainutkertaisuudessaan ehkä arvokkaimpia ovat von Baghin kymmenet televisioelokuvat suomalaisista merkkihenkilöistä: esimerkiksi Olavi Virta (1972), Repe . Aki Kaurismäki sen on minusta parhaiten kiteyttänyt. Dokumenttini ovat olleet sellainen varjeltu salaisuus, aivan kuin minä jotakin rikosta salaisin. Useimmat niistä ovat Yleisradiolle tehtyjä. Ansiokkaimpia niistä ovat isot televisiosarjat: esimerkiksi Oi kallis Suomenmaa (16-osainen versio, 1999), Sininen laulu . lmitekniikalla tehty kankaalle heijastettu elokuva hänet ja kaltaisensa saa. Hän sanoo, ettei ole teknisesti niin etevä, että osaisi sanoa, mistä digielokuvan ja . Vanhojen laatuelokuvien puolesta puhujalle on sopinut hyvin Sodankylän elokuvajuhlien festivaalijohtajuus alusta asti (1986?), samoin taiteellinen johtajuus Bolognan Il Cinema Ritrovato -festivaalilla Italiassa vuodesta 2001. Yksi hänen keskeisimmistä kulttuuria koskevan keskustelun kanavistaan on ollut Suomen vanhimman elokuvalehden Filmihullun päätoimittajuus vuodesta 1971. Sanavalmis von Bagh tunnetaan laajalti puheistaan ?elämää suuremmista elokuvista?. Elokuvahistorian professorina von Bagh on toiminut vuodesta 2001 saakka Taideteollisessa korkeakoulussa, joka on nyttemmin osa Aalto-yliopistoa. lmille kuvattujen le?ojen digiversioita alkuperäisiä paremmiksi. . melkeinpä henkilökohtaisetkin. hän ei rakasta vaan kritisoi. lmitekniikan. Mies varjossa (1994). Kulttuurisesti erityisiä niistä ovat huolella. Hän puhuu ääni värähtäen lumosta, jonka valtaan . Tässähän puhutaan kuitenkin tulevista taitelijoista. Von Baghin kaikkien ansioiden ja tekemisen paikkojen luettelo olisi pitkä. Filmi on valoa, digitekniikka sähköä. Valon taiteen ystävänä von Bagh laittaa tulisia hiiliä erityisesti niiden aitioon, jotka kehuvat . ktiivisen . Sellaiset hyvät kuvat, että hölmöt menisivät halpaan kuitenkin. Suomi on elokuvien ja elokuvateattereiden digitalisoinnissa eturivin maita. Siinä siirtovaiheessa häviää jotain . sirpaleita Reino Helismaan elämästä (1979), Tapsa . Akateemista taiteiden opetusta . 1943). Ei ole yhtäkään repliikkiä Suomessa esitetty, vaikka näin valtavasta asiasta on kysymys. Elokuva ei von Baghin mukaan olekaan koskaan päässyt taiteiden joukkoon Suomessa. Uuttera dokumenttien tekijä Peter von Bagh kuuluu Sodankylän elokuvajuhlien perustajiin ja on toiminut sen festivaalijohtajana alusta eli vuodesta 1986 lähtien. SANTERI HAPPONEN Vaikka elokuvan ja kirjallisuuden moniottelija von Bagh tunnetaan ennen kaikkea vanhan . Olen tätä verrannut siihen, että on kysymys samasta asiasta, jos Ateneumista kaikki taulut pantaisiin kellariin ja niistä olisi vain kopiokuvat seinillä
Elokuvan tekijänäkin. Syvällisesti populaarikulttuuria arvostava on fraasi: ?iskelmä on kansakunnan salainen muisti?. Von Bagh sanoo, ettei hän itsekään ole oikein tajunnut dokumenttielokuviensa arvoa ? kunnes niitä on 2010-luvulla alettu kysyä ulkomaisille festivaaleille. Elokuvahan sisältää kaiken, kaikki taiteetkin. On syvästi keinotekoista, kun tehdään joitain tutkielmia. Joillekin opiskelijoille tämmöinen metodittomuus on hyväkin asia. Tänä vuonna niitä on esitetty Rotterdamissa ja Buenos Airesissa. . Hän on vieläkin ymmällä, miten innostuneita hänen elokuvistaan ja Suomesta oltiin. . Enhän minä edes tiedä, millaisia ovat järjestäytyneemmät tavat opettaa. Von Bagh sanoo, että häntä kiinnostaa oikeastaan vain elokuvan käsityöläistaito. . Yritän synnyttää samaa entusiasmia vanhoihin elokuviin. En tiedä, onko minusta opiskelijoille mitään hyötyä. Elokuvien kautta minä nuuhkin historian ominaislaatua ja tilanteita, Peter von Bagh sanoo. tehdyt Lähikuvat 1?19 (1983?1992) suomalaisista populaarimuusikoista: esimerkiksi Matti Jurvasta, Esa Pakarisesta, Metro-tytöistä, Tuomari Nurmiosta, Remu Aaltosesta ja Rauli Somerjoesta. Dokumenteistaan von Bagh on ammentanut lukuisia sanontoja. Opettajana pidän itseäni aika epäilyttävänä tapauksena. Se on nykyisin melkein missio tähän nuoreen tekijäpolveen. Hän sanoo opettavansa ilman tieteellisiä metodeja. . Joillekin olen epäilemättä turha tyyppi. Elokuvien kautta minä nuuhkin historian ominaislaatua ja tilanteita ja luen siinä sivussa sitten kirjoja. En ole aikaisemmin huomannut, että nämä dokumentit voivat toimia ulkomaalaisille Suomen käyntikorttina. Kummatkaan, eivät opettajat eivätkä oppilaat, tiedä mistä on kysymys. Kun von Baghilta kysyy, mikä elokuvasta tekee sellaisen, että siitä tulee nuoren pojan hullaantumisen kautta aikuisen miehen elämäntyö, hän sanoo kysymyksen oleva haastattelun helpoin: . Minä olen ollut kaikin tavoin yliopistolle haitallinen henkilö siinä suhteessa, että minua ei ole kiinnostanut akateemisten karriäärien luominen. Hän väittää, ettei taideyliopistoissa ole akateemista perustietoa juuri kenelläkään. . Se on ihan sellaista liimailua. Ei minulla ole tunninkaan koulutusta millään alueella, ei edes kesäkurssia. Toki hänellä on elokuvaa käsittelevä tutkielma nuoruuden maisterintutkinnostaan ja professuurinsa hoidon aikana viimeistelty väitöskirja, mutta muuten akateeminen ura puuttuu. . Se on erityisen hieno oikotie ymmärrykseen. Elokuvahulluudessaan von Bagh sanoo olevansa yhä samanlainen kuin teinikäisenä. . Ja Buenos Airesissa keskusteltiin Otto-Ville Kuusinen -elokuvasta oppineemmin ja ?ksummin kuin täällä ikinä. ?Epäilyttävä professori? ?Itsekin olin lyhistynyt ajatukseen, ettei dokumenteistani ole mitään hyötyä.? Professuuristaan von Baghilla on ristiriitaiset käsitykset. Luokkatovereistani olen varmaan vähiten muuttunut. Muutkin ehkä höyrysivät samoista asioista, mutta niillä ovat tulleet tosielämän realiteetit eteen . Itsekin olin tavallaan lyhistynyt ajatukseen, ettei näistä dokumenteista ole mitään hyötyä missään muualla. Von Bagh oli itse paikalla sekä Alankomaissa että Argentiinassa, kun hänen dokumenttejaan esitettiin. Hän tuli akateemiseen maailmaan ulkoakateemisena elokuva-asiantuntijana. Hän sanoo olevansa kaikilla muillakin aloilla käytännössä itseoppinut: . Ylessä ei kukaan koskaan ole ajatellut, että näitä kukaan viitsisi katsoa. mutta minulla eivät näköjään ole. 19. Siirrän sitä omaa elokuvaentusiasmiani. Mutta saattaa siitä olla silti hyötyä, kun he joutuvat katsomaan elokuvia. JARMO LINTUNEN
Artikkelissa on kirjoittajan tiivistelmänä nyrkkisäännöt, miten voi ehkäistä ja varoa jatkuvassa kenttien vaikutuspiirissä oloa. Matkapuhelimien eli kännyköiden mahdollisista säteilyhaitoista viriää tuon tuostakin keskustelu, joka lopahtaa ja tyrehtyy, koska ihmiselle koituvista haittavaikutuksista tiedetään toistaiseksi ihan liian vähän. Juuri siksi Kun säteily satuttaa. Sähköherkkien selviytymistarinoita (tekijät kirjailija Anelma JärvenpääSumanen sekä Saaren kartanon taiteilijaresidenssin toiminnanjohtaja, Koneen säätiön hallituksen puheenjohtaja Hanna Nurminen) on ajankohtainen ja uraauurtava teos. Kirjat Moni kärsii sähköallergiasta LEHTIKUVA/ AINO HUHTANIEMI kasvavassa mitassa näkymättömiä sähkömagneettisia kenttiä ja aaltoja. Molemmat tekijät ovat itse sähköyliherkkiä. 212 sivua.. kaikkia mahdollisia oireita jopa niin, että työnteko esimerkiksi tietokoneen ääressä, useiden tietokoneiden ja langattomien yhteyksien kentässä on käynyt aivan mahdottomaksi. 20 Altistuneiden on pitänyt pyytää erilaisissa tilaisuuksissa muita paikalla olijoita sulkemaan matkapuhelimet, ettei mahdollisen yhteyden syntyminen eli kännykän hälytysääni laukaisisi yliherkkyysreaktiota. Hanna Nurmisen kertomus muun muassa siitä, miten hän bussilla Helsinkiin matkustaessaan katsoo ympärilleen, etteivät lähellä istuvien kannettavat tietokoneet ole auki, kuvastaa hyvin ajan tietotekniikan rajua rientoa. JÄRVENPÄÄ-SUMMASEN kotiin oli tehtävä sähköremontti, jotta säteilyn haitat ehkäistään. Myös Mirja Ruokorannan tarina tuntuu lähes mahdottomalta . Heillä on hyvin dramaattisia kokemuksia omasta elämästään. Jo 2002 ilmestyi Erja Tammisen, Päivi Rekulan ja Matti Juuselan teos Sähköä ilmassa, jossa kerrottiin sähkömagneettisen säteilyn terveysvaikutuksista sekä sähkösaneerauksesta. Edita 2012. Tuskinpa edes kaikkea epäilevä Skepsis-yhdistyskään voi ruveta vänkäämään sähköyliherkkyyttä ja siihen vaikuttavia voimakenttiä joutavanpäiväisiksi, kvasitieteellisiksi kuvitelmiksi. HYKS ja Helsingin yliopiston allergologian professori Tari Haahtela kirjoittaa teoksen ?suosituksessa? muun muassa: ?Yhteiskunta on parissakymmenessä vuodessa siirtynyt aivan uudenlaisten teknologioiden käyttöön. Niiden vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin ei voida vielä tietää.? KYSEESSÄ EI KUN SÄTEILY satuttaa -teoksessa on yh- dentoista sähkömagneettiselle säteilylle vaikeasti altistuneen omakohtaiset kertomukset. Hänen kaltaisiaan selviytymistarinoita on teoksen kaikilla kirjoittajilla. Teoksen yksitoista kirjoittajaa ovat rohkeita ihmisiä pannessaan Kun säteily satuttaa -teos on todella ajan hermolla, kun erilaiset kentät ja säteily lisääntyvät. uhreina itsensä likoon sellaisten voimien vaikutuksista, joista tiedetään hyvin vähän. Voi päätellä, että sähköallergikkojen määrän ja tutkimustiedon lisääntyessä on seurauksena vääjäämättä modernin teknologiateollisuuden ja sen tuottamien erilaisten laitteiden sähkömagneettikenttien sekä virtausten vaikutuksesta sairastuneiden yhteentörmäys. Kenttien ja virtausten määrä kasvaa koko hallitsemattomasti ja ne aiheuttavat kielteisiä vaikutuksia ihmisten terveydelle. Vain pieni osa lääkärikuntaa tiedostaa toistaiseksi erilaisten säteilyjen vaikutukset ja tukee potilaita, jotka yrittävät kertoa vaivojensa syistä. -ilmiö, vaan ihmiseen enemmän tai vähemmän vaikuttavista terveyshaitoista niin kotona, kodin ulkopuolella muun muassa erilaisissa väenkokouksissa tai kaupoissa ynnä muualla, mutta ilmiön seurauksia ei vielä riittävästi tunneta. Neuvot ovat yksinkertaisia, ja vaikuttavat järkeenkäyviltä. Ekman käsittelee erilaisia aaltoja sekä säteilyä hyvin kansantajuisesti ja osuvin esimerkein. Oikeustieteen ja valtiotieteen maisteri, projektipäällikkö ja tutkija Marjukka Hagström puolestaan kertoo 2011 Suomessa aloitetusta tutkimuksesta Sähköherkät Suomessa. Artikkelissa on selventäviä diagrammeja sekä taulukko eri hoitomuotojen vaikutuksesta. ja on totta: sähköyliherkkyyden takia hän joutui jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle, mutta voi paremmin ulkomailla matkustaessaan kuin Suomessa. Johansson kirjoittaa: ?Syy toimintarajoitteeseen ei ole koskaan toimintarajoitteisessa itsessään, vaan ainoastaan puutteellisessa ympäristössä.? Kun säteily satuttaa -teos on todella ajan hermolla, kun erilaiset kentät ja säteily lisääntyvät. Tätä kirjoittaessani palaa joukko pieniä koululaisia koteihinsa ikkunani alla ja lähes kaikilla on kännykkä korvallaan. Eino Kaikkonen ANELMA JÄRVENPÄÄ-SUMMANEN JA HANNA NURMINEN (toim.) : Kun säteily satuttaa. Ne ovat karua luettavaa: altistuneet eivät ole ymmärtäneet, mikä on saanut aikaan erilaisia vaikutuksia: iho- ja hengitysoireita, verenpaineen äkillisiä nousupiikkejä säteilyn takia, voimattomuutta, selittämätöntä pää- ja hermosärkyä . Teoksesta käy ilmi, että lääkärikunnan ymmärtämys lisääntyy eli ylilääkärin sanoin: ?Lääketiede on uuden ongelman edessä.? TEOKSEN LOPUSSA on diplomi-insinööri » Uuden teknologian terveysvaikutuksia ei tunneta. Reijo Ekmanin perusteellinen artikkeli, miten suojautua ympäristömme sähkömagneettisilta kentiltä. Teos jäi vähälle huomiolle modernin teknologiahuumaan pyörteissä, mutta säteilyn vaikutukset eivät ole kadonneet ja muun muassa nyt ilmestyneestä teoksesta päätellen ne kasvavat erilaisten sähkömagneettisten kenttien lisääntyessä. YMPÄRILLÄMME RISTEILEE ole mikään ?huu-haa. Hän kirjoittaa: ?Tyypillisiä keinoja säteilyn välttämiseksi olivat tietokoneen ja kännykän käytön rajoittaminen tai niiden käytön lopettaminen.? Kun säteily satuttaa -teos päättyy dosentti, yliopistonlehtori Olle Johansonin artikkeliin, jossa tämä kirjoittaa sähköyliherkkyyden olevan Ruotsissa virallisesti tunnustettu toimintarajoite. Tähän voi ironisesti todeta, että maamme on näköjään modernin teknologian hyvässä ja pahassa, ihmisten terveyden näkökulmasta, kyseenalainen edelläkävijä. Nimettömän nuoren kertomus on kuin kauhutarina, jossa ihminen joutuu mielenterveytensä uhalla kestävyytensä äärirajoille
Sanakin taidettiin keksiä Suomessa, kun tänne alkoi tulla väkeä muualta maailmasta. Kun Umayya itsenäisyyspäivävastaanotolla työnsi tervehtiessään Tarja Halosen käteen tyttärensä viestin, lööppimedia pöyristyi tällaista etikettivirhettä ja ?vihamielistä kirjettä. Hänen pitäisi olla kiitollinen eikä kriittinen. Umayya on kieltämättä menestynyt paremmin kuin syntyperäisten suomalaisten enemmistö. Siellä keksittiin sana ?maahanmuuttokriittisyys?, jonka media purematta nielaisi. Mutta Umayyan kohdalla on vielä erityinen syy: hän on Suomessa menestynyt. Hän ei kuitenkaan artikkelissaan kanna huolta itsestään vaan pienestä tyttärestään Reemasta, joka on etelä-Afrikasta adoptoitu zulu ja joka joutui Suomessa törkeän vihamielisyyden kohteeksi jo melkein vauvaikäisenä. presidentille. tässä maassa niin paljon! » On järjetöntä kilpailla siitä, mikä rasistinen maa on rasistisempi kuin Suomi. ten loukkausten kohteena. Ei niinkään asiasta vaan asian sanojasta. Umayya on ?saanut. kansallisvaltioissa, vain ?omiemme. Puolueen suurimmat ääniharavat pro?loituivat nimenomaan maahanmuuttovihamielisiksi. Umayya Abu-Hanna on tabunmurtaja, joka on iloisen epäkorrektisti rikkonut sitä sääntöä, että keskustelua rasismista saavat käydä vain syntyperäiset suomalaiset maahanmuuttajien päitten yli. Hän on menestynyt hyvin kunnallis-, eduskunta- ja EU-vaaleissa. Mitä enemmän ja kriittisemmin siihen osallistuvat nimenomaan maahanmuuttajat, omien kokemustensa pohjalta, sen hyödyllisempää meille kaikille, koko maalle ja maailmalle. UMAYYA ABU HANNA on erityisesti kirjassaan Si- nut kertonut omista kokemuksistaan rasistis- Kirjoittaja on Joensuussa asuva kirjailija. 21. Jotkut ehdokkaat, jopa läpi menneet edustajat ovat saaneet tuomioitakin rasistisista rikoksista. kulttuureja kohtaan on puolueen ideologian keskeistä ydintä. Ksenofobiaa lietsovan populismin jättimenestys on pelottava ilmiö. Monen henkinen koti on natsihenkisissä liikkeissä ja yhdistyksissä. On järjetöntä kilpailla siitä, mikä rasistinen maa on rasistisempi kuin Suomi. Populistinen puolue ratsasti viime eduskuntavaaleissa voittoon juuri rasismilla. Hänet on kutsuttu presidentin linnaan. Se päinvastoin innostui populistijohtajasta kuin viihdetähdestä, lankesi hänen lumoihinsa, toisteli hänen sloganejaan, teki mahdolliseksi juuri sen, minkä Umayya Abu-Hanna artikkelissaan toteaa: ?Suomessa rasismista on tullut älyllistä osallistumista demokraattiseen yhteiskuntaan.? Maailmassa ei ole ainoatakaan maata, jossa ei olisi rasismia, enemmän tai vähemmän. Kolumni / Tuula-Liina Varis Kuka saa sanoa ja mitä? UMAYYA ABU-HANNAN vuodenvaihteessa Helsingin Sanomissa julkaistu suomalaista rasismia kritikoiva essee herätti poikkeuksellisen vilkkaan keskustelun. Pikkuhiljaa, vaikkakin vaikeasti olemme tottuneet siihen, että maahanmuuttajat ajavat busseja, hoitavat vanhuksiamme ja sairaitamme ja siivoavat konttoreitamme ja hotellejamme. Mitä terävämpää ja syvempää keskustelua suomalaisesta rasismista käydään, sen parempi. Emme ole koskaan eläneet, emme elä, emmekä tule koskaan elämään ?puhtaissa. Suomelta paljon. eivät huutaneet hullut vaan tavalliset suomalaiset, tavallisissa tilanteissa, kuten metroasemalla ja lentokentän laukkuhihnalla. Hänellä on kanttia mielipiteittensä esittämiseen juuri siksi, että hän on menestynyt suomalaisessa yhteiskunnassa. Miksi ei? Suomessa ei ylipäätään pidetä siitä, että maahanmuuttajataustaiset henkilöt käyvät julkista keskustelua omassa asiassaan. Miksi hänen pitäisi kokea olevansa kiitollisuuden velassa? Miksi kenenkään tänne muuttaneen pitäisi. Umayya itse kertoo artikkelissaan asian toisin, mutta mehän tietysti luotamme aina liioittelemattoman totuuden kertovaan aitosuomalaiseen lööppilehteen kuin maahanmuuttajanaisen selittelyihin. Reemalle törkeyksiä huutaneet suomalaiset tietysti ovat aivan yksittäisiä poikkeustapauksia, höperöitä, joita sitä paitsi on enemmän muissa maissa, kuten Hollannissa, jonka rasisteja Ilta-Sanomien kolumnisti tiesi luetella pitkän listan. SUOMALAISTA MUUKALAISVIHAA vähätellään, jopa medi- assa, vaikka on ilmiselvää, että Suomen suunta ei ole hyvä. keskuudessa. Mutta korkeakoulutettu, yhteiskuntaan perehtynyt, teräväkielinen nainen on monelle myrkkypakkaus. Mutta pelästyikö esimerkiksi suomalainen media. Ruotsalainen yhteiskunta on kohdellut suomalaisia maahanmuuttajia paremmin kuin suomalainen omiaan, mutta silti on nuristu siitä, että suomalaisia pidetään Ruotsissa toisen luokan kansalaisina. EI UMAYYALLA ole syytä kiitollisuuteen, ennemminkin meillä. Ei heitä pidetty elintasopakolaisina. ?Saatanan neekerikakaraa. Kun syntyperäinen suomalainen opiskelee akateemisen tutkinnon, etenee urallaan, julkaisee kirjoja ja saa palkintoja, hän on kerrassaan ihailtava, itse tiensä raivannut ihminen. Ei häneltä odoteta kiitollisuutta vaan enemminkin tervettä iloa ja ylpeyttä omista saavutuksistaan, niin kuin oikein onkin. Umayya muutti Suomeen parikymppisenä 30 vuotta sitten. Hän on saanut opiskella, hän on saanut tehdä tärkeää työtä kulttuuri-, opetus- ja media-alalla, hän on saanut merkittäviä palkintoja. Se on menneisyyden harha ja tulevaisuuden houre. On typerää puolustella sitä täällä Suomessa. Hyppii nenälle, vaikka on ?saanut. On hyödytöntä inttää siitä, kuka aihepiiristä saa käyttää julkisia puheenvuoroja ja missä sävyssä. Hänkin on itse raivannut tiensä, tehnyt työnsä ja maksanut veronsa. Vanhakantaiseen isänmaallisuuteen verhoutuva muukalaisviha ja epäluulo ?vieraita. Onko Hollantiin pieneen tyttäreensä kohdistuvan rasismin takia muuttanut Umayya ollenkaan oikea henkilö esittämään näkemyksiään suomalaisesta rasismista? Monen mielestä ei. Eivät Ruotsiin paremman elämän toivossa muuttaneet sadat tuhannet suomalaisetkaan tunteneet kiitollisuutta. He tekivät kovaa työtä ja kokivat suuresti hyödyttävänsä ruotsalaista yhteiskuntaa. Ne kokemukset eivät ole vähäiset. Mutta miksi hänen pitäisi olla kiitollinen
Uuden musiikin kilpailuunkin osallistunut yhtye ei kieltäytyisi yhteistyöprojekteista musiikkiammattilaisten kanssa tai stadionkeikoista, mutta he haluavat jatkossakin olla bändi, joka voi heittää keikan vaikka olohuoneessa, lähellä kuulijaa. Taide, politiikka ja epävarmuus Valtaosa JPTH JNE:n kappaleista on Heikkisen kirjoittamia, vaikka yhden sävellyksen hän on tehnyt myös Harri Hertellin runoon. Sovitukset tehdään yhteistyönä. Etiketit ovat JPTH JNE:n keikoilla kuitenkin toissijaisia ? tärkeämpää on se aitous, eläimellinen energia ja lämminhenkisyys, joka soitosta ja soittajista säteilee. Olennaista JPTH JNE -meiningissä onkin omaehtoisuus ja musiikin tekeminen ihmiseltä ihmiselle. Hyvä meininki ei riitä, vaan mu-. Nyt JPTH JNE valmistelee ensimmäistä koko bändin voimin tehtävää levyään, joka on tarkoitus rahoittaa Mesenaattiyhteisörahoituspalvelun kautta. Trubaduuripunkkia JNE. Heikkisen lisäksi JA NIIN EDELLEEN -yhtyeeseen kuuluvat cajón-rumpalisti Jere Kolehmainen ja Timjam Ikiliikkuja, joka taituroi niin bassolla, koskettimilla kuin melodikallakin. Kaikilla yhtyeen jäsenillä on pitkä esiintyjätausta näyttelemisen ja musiikin parissa ja teatteripiireistä JPTH JNE:n pojat toisensa löysivätkin. Uudempi Krebaamaan-ralli kertoo siitä, miten raadollista nykypäivän työelämä voi olla, kun sinne sitten pääsee. Ensimmäisen yhteisen keikkansa Heikkinen, Kolehmainen ja Ikiliikkuja soittivat Vasen-vappufestareilla Café Mascotissa viime toukokuussa. Keikoille JPTH sonnustautuu susipaitaan ja Winner-pipoon ja antaa palaa. Oravanpyörän paineet on päästävä purkamaan . JPTH on keikkaillut soolona ja sittemmin JA NIIN EDELLEEN -bändin kanssa keväästä 2011 niin kadulla, festareilla kuin täysillä klubeilla ympäri Suomea. Trubaduuripunkkarit etsivät mesenaatteja » Väkevää tahnaa on ensimmäinen suomalainen kokonaan yhteisörahoituksella katettava hanke. TEKSTI Riikka Kaukinen KUVA Antti Hintsa 22 JUHA PEKKA TAPANI HEIKKINEN on helsinkiläinen laulaja-lauluntekijä ja kitaristi. Karjalaisesta the Black Keysiin. perisuomalaiseen tapaan kreisibailaamiseen. Vaikka taide on arvokasta sinänsä, politiikka tuo siihen pippuria, JPTH ja Ikiliikkuja painottavat. Etelä-Suomen Vasemmistonuorten Ääri-kuoronkin kanssa esiintynyt trubaduuri on nähty myös helsinkiläisehdokkaiden kuntavaalibileissä ja Paavo Arhinmäen presidentinvaalikampanjan aikaan Elielinaukion vaalimökillä. Yli sata keikkaa soittanut muusikko voitti vuoden 2011 katusoiton Suomen mestaruuden Faces-etnofestivaaleilla. Nuorisotyötön-kappale on ollut hitti niin vasemmistobileissä kuin hankenlaisten viininmaisteluillassa. Politiikka ja rakkaus ovat tärkeitä teemoja ja niistä lauletaan rehellisesti ja kaartelematta. Tekstit kumpuavat omasta elämästä. Musiikillisia vaikutteita on J. Samana kesänä JPTH julkaisi Klaus Thunderin tuottaman Babyshower-EP:n. Kolehmainen on kutsunut bändin musiikkia trubaduuripunkiksi
Hauskaakin saa pitää, sekä taiteessa että politiikassa, Ikiliikkuja muistuttaa. JPTH ja Ikiliikkuja keikkavauhdissa Kustaa Vaasan Katriinamiesklubilla 6. Ikiliikkuja on samoilla linjoilla: mahdollisuus tehdä monenlaisia projekteja omilla ehdoilla houkuttelee, mutta toimeentulo huolettaa. Luovan työn tekijä tarvitsee omaa rauhaa, mutta yhteisön voima on korvaamaton. Jos välittää, uskaltaa tarttua asioihin. Pauliina Seppälän ja Tanja Jänicken perustama Mesenaatti.me on Suomen ensimmäinen yhteisörahoitussivusto, mutta samanlaisia on toiminut maailmalla jo pitkään. Tunnetuin palvelu lienee amerikkalainen Kickstarter. Yhteisörahoituksen idea on, että kiinnostavaa projektia voi rahoittaa eli mesenoida pienelläkin summalla ja lahjoitustaan vastaan saa tietyn vastikkeen. Elämysten tuottaminen ja kontakti yleisöön ovat tärkeä osa taiteen tekemistä. Elämä on tasapainoilua vapaan tekemisen ja rahahuolien välillä. Parasta musiikin ja teatterin tekemisessä on se, että saa työskennellä tiiviissä yhteis- työssä muiden ihmisten kanssa sen sijaan, että kukin puurtaisi yksinään. Apuna on noin kymmenpäinen varainkeruun, liikkeenjohdon ja taidealan asiantuntijajoukko. Väkevää tahnaa -projekti Idea Väkevää tahnaa -projektin rahoittamisesta yhteisön tuella syntyi syksyllä 2012. Alun perin hanke oli tarkoitus toteuttaa kokonaan yleisön kiinnostuksen ehdoilla: mitä enemmän kannattajia, sitä suureellisempi levyprojekti. JPTH suunnitteli rahoittavansa levyn Kickstarterin kautta, kunnes kuuli suomalaisesta Mesenaatista. 12. 2013 saakka. siikin tai teatterin avulla oman maailmankuvansa voi heittää yleisön pureskeltavaksi ja haastaa ajattelemaan. Niin politiikassa kuin taiteessa tärkeää on ajatella ja olla jotain mieltä . Pilottiprojekteissa rahoitusta haetaan levytyshankkeiden lisäksi tanssiteokselle ja ekolifestyle-lehti Huilille. Suuri merkitys on ollut Valtuusto- ja Eduskunta-näytelmien ohjaajalla Susanna Kuparisella, jonka Valtuusto III:ssa Heikkinen on itsekin näytellyt. JPTH kuvaa Kuparista lempeästi ?vihaiseksi akaksi, joka taistelee rakkauden nimissä?. Kaikilla JPTH JNE:n pojilla on taustallaan myös kulttuurialan opintoja. ja myös sille, joka käyttää tuoton mielekkäästi, Seppälä kuvailee. Seppälän ja Jänicken lisäksi palvelun taustavoimiin kuuluu koodaamisesta ja websuunnittelusta vastaava sosiologi Marko Tanninen. Malli antaa ihmisille mahdollisuuksia toteuttaa itseään ja pistää rahansa siihen, minkä he kokevat tärkeäksi . ja sanoa mielipiteensä suoraan. . niin kuin nykypäivän työelämä ylipäänsä. Heikkinen suunnittelee, miten taiteen tekemistä voisi rahoittaa osa-aikaisella palkkatyöllä ja freelancehommilla. Projekti on avoinna vielä maanantaihin 14. Jos välittää, uskaltaa tarttua asioihin, Heikkinen tiivistää. Mikäli rahoitus saadaan kasaan, levy ilmestyy maaliskuun loppuun mennessä. 1. Kerättäväksi summaksi määriteltiin levybudjetiksi maltillinen 3 500 euroa ja vastikkeina tarjotaan muun muassa levyjä, fanipaitoja ja elämyspaketteja. JPTH JNE:llä ei ole taustallaan levy-yhtiötä eikä keikkamyyjää vaan kaikki tehdään itse. Lauluillaan JPTH tahtoo herättää keskustelua ja toivoo, että kuulijat tarttuisivat biisien aiheisiin. Mikäli minimisummaa ei saada kasaan, lahjoitukset palautetaan. Mesenaatti-palvelua käynnistetään viidellä pilottihankkeella, joista JPTH JNE:n Väkevää tahnaa -projekti on yksi ja samalla ensimmäinen suomalainen kokonaan yhteisörahoituksella katettava hanke. Mesenaatti avataan suurelle yleisölle helmikuussa. Tulevaisuus alalla vaikuttaa epävarmalta ja tilkkutäkkimäiseltä . 2012. Jos Mesenaatin keräystavoite ei täyty, Väkevää tahnaa -levyä ei tehdä, koska maailma ei sitä silloin tarvitse. Yhteisörahoituspalvelu Mesenaatti Juuret Ylioppilasteatterissa JPTH:n juuret ovat Helsingin Ylioppilasteatterissa ja tärkeimmät poliittista taidetta tekevät esikuvat löytyvät teatterin maailmasta. Mesenoimaan pääsee osoitteessa: mesenaatti.me/projects/jpth/. 23. Jokaiselle projektille asetetaan keräystavoite ja määritellään vastikkeet ja niille hinta. Tulevaisuudessa Mesenaatin kautta voitaisiin rahoittaa myös sosiaalialan hankkeita ja tukea vaikkapa hyväntekeväisyysjärjestöjä. Seppälän ja Jänicken visioissa yhteisörahoitus toimisi osana uutta taloutta ja hyvinvointivaltiota: . Talkoisiin osallistuu trion lisäksi myös yhtyettä fanittavia ystäviä ja tuttavia, joilla on osaamista musiikki- ja media-aloilta. Väkevää tahnaa -rahoitusprojekti avattiin joulukuun alussa ja keskiviikkona kasassa oli 3 069 euroa
Vain sijoitettavasta maksetulla rahalla oli merkitystä. Mikä on nykypäivässä muuttunut, verrattuna entiseen. Siispä kilpailutetaan yksityisiä yrityksiä, kuka ottaisi halvimmalla hoitaakseen. Usein oli huutokauppatilaisuus muistutti orSUOMESSA ON » Rasismi on kuin syöpä, joka leviää ympäristöön. jamarkkinoita, kun joukosta valittiin vahvimmat ja työhön kelpaavat lapset päältä. Tai lukuisat perhesurmat, joita on viime aikoina nähty . Antero Eerola. Edelleen kohtuutta Venäjä-keskusteluun KEHITYSMINISTERI HEIDI Hautala (vihr.) arvosteli viime Viikkolehdessä kovin sanoin vanhaa blogikirjoitustani, jossa esitin hiukan kohtuutta suomalaiseen Venäjä-keskusteluun. Nykyisin sana kilpailuttaminen, eli se saa hoidettavat, joka halvimmalla lupaa hoitaa, tarkoittaa samaa asiaa. Toivottavasti vanhuspalvelulakiin uudistetaan pykälä, joka kieltää ihmisten ?huutokauppaamisen?. Parannusta on tehtävä, itse kunkin. Rasismi on kuin syöpä, joka leviää ympäristöön. Mitään ei siis tarvitse tehdä. Uskaltaakohan joku tosissaan väittää, etteivätkö Jokelan, Kauhajoen tai Hyvinkään ampumistapaukset kertoisi samalla myös yhteiskuntamme pahoinvoinnista. Väitämmekö, että hän valehtelee. Rasismi, ja muutkin ongelmat, on helppo lakaista maton alle. On tärkeä kuunnella niitä kokemuksia, joita rasismin kohdanneilla on ollut ja ottaa niistä vaarin. Eikä Suomessakaan demokratian rakentaminen ollut ihan helppoa esimerkiksi 1930-luvulla, parikymmentä vuotta itsenäistymisen jälkeen. Meikäläisten Venäjän arvostelijoiden mielestä Venäjän pitäisi muuttua heti sellaiseksi demokratiaksi, jonka kriteerit määritellään täällä . Ehkä siksi, että on helpompaa jatkaa samaan malliin ja vakuutella, ettei muualla sen paremmin ole. Tällä porukalla ei myöskään ole mitään monopolia kansalaisyhteiskunnan tukemisessa. Heidät huutokaupataan sellaisiin taloihin, jotka lupaavat halvimmalla heitä hoitaa. Huutokaupattavat vietiin toreille tai markkinoille, jossa heitä sitten arvioitiin, onko hoidokista mitään hyötyä, vaiko vain vaivaa. Vaikka kirjoitus oli kärjistetty, suomalaista yhteiskuntaa yksisilmäisesti katsova ja Hollantia naiivisti hehkuttava, sen sanoman äärelle kannattaa pysähtyä. Harmittavinta kirjoituksen jälkipyykissä on ollut, että itse asia . on jäänyt pimentoon. He päättivät, että vanhuksista, sairaista, orvoista, vammaisista, sekä syystä tai toisesta vaille huoltoa jääneistä lapsista huolehditaan siten, että ulkoistetaan palvelut. Tässä varsinkin suomalaisilla poliitikoilla on vielä paljon työtä. Antero Eerola Vantaa Onko suomalainen rasismi pelkkiä yksittäistapauksia? UMAYYA ABU-HANNAN rasismia käsitte- levä kirjoitus vuoden lopussa Helsingin Sanomissa on herättänyt kiivasta keskustelua. Montako yksittäistä kertomusta pitää olla, että uskomme Suomessa olevan rasismia. Täytyykö olla videokuvaa vai mikä riittää? Kirjoittajan mielestä nykyinen sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailuttaminen on kuin paluuta sadan vuoden takaiseeen huutolaisaikaan. Siksi jokaisen sukupolven on sanottava ääneen yhä uudestaan: rasismi on väärin. Ministerin sävystä päätellen oma kritiikkini löysi maaliin. Hautalan perusviesti on jo pitkään ollut, että Venäjä on yksi suuri ihmisoikeusongelma, jonka valtiojohdon päätyö on opposition vainoaminen. Hän kuitenkin varoittaa, että ?vakavien ihmisoikeusloukkausten katsominen läpi sormien ei jää vaille seurauksia?. Nytkö siis pitää varustaa jonkinlainen rankaisuretkikunta Venäjää vastaan. C keskustelua Keskustelu verkossa: www.kansanuutiset.? ?Silloin [1990-luvun Venäjällä] talutushihnan päätä pitelivät keskenään verisesti taistelleet suurliikemiehet, jotka ryöstivät maansa kansallisomaisuuden omiin taskuihinsa tuolloisen presidentin suosiollisella myötävaikutuksella.. Kuvassa huutolaispoika emännän apuna. Valtaväestöön kuuluvien on helppo kieltää rasismin olemassaolo, kun se ei kohdistu heihin itseensä. Kaikesta kansamme pahoinvoinnista huolimatta minä-kuvamme on yllättävän puhtoinen. yksittäisiä perhetragedioita? Sama pätee rasismiin. Ne ovat kuitenkin olleet yksittäistapauksia. Muu kritiikki on keskittynyt siihen, miten huonosti asiat ovat Hollannissa äärioikeistolaisine Pim Fortuynineen ja Geert Wilderseineen. Suomessa asiat ovat hyvin, vähintään paremmin kuin puukenkämaassa. Miksi kieltäisimme Abu-Hannan kokemuksen. Eivät tule pääomasijoittajat hoitamaan vanhuksiamme hyvän hyvyyttään, vaan raha on ainut motivaatio. Ei pysty julkinen valta nykyäänkään valvomaan, mitä kaikkea voi tapahtua yksityisten seinien sisällä. Se ei tietenkään sulje pois sitä mahdollisuutta, etteikö kunnan omissakin laitoksissa olisi laiminlyöntejä. Silloin niihin on kuitenkin helpompi puuttua. Ihmisten myyminen huutokaupalla kiellettiin Suomessa lailla jo vuonna 1923. Taas vaaditaan, että ihmisten hoitamiseen ei saa mennä niin paljon rahaa. Me jotka olemme seuranneet Venäjää tiiviisti vuosia, pääosin venäjän kielellä ja jopa asuneet siellä, tunnemme maan vaikean ihmisoikeustilanteen ja kannamme siitä huolta. Kovaäänisimmillä Venäjän arvostelijoilla Suomessa puuttuu kuitenkin historia kokonaan kuvasta. Venäjä on nyt taatusti demokraattisempi maa kuin 1980-luvun alussa. Eikä 1990-luvullakaan maan media tai poliittinen elämä ollut mitenkään vapaata. Silloin talutushihnan päätä pitelivät keskenään verisesti taistelleet suurliikemiehet, jotka ryöstivät maansa kansallisomaisuuden omiin taskuihinsa tuolloisen presidentin suosiollisella myötävaikutuksella. Sillä ei ollut mitään tekemistä vapauden ja demokratian kanssa. Presidentti Tarja Halonen muistuttaa aiheellisesti, että muualla Euroopassa kansalaisyhteiskunnan ja oikeusvaltion instituutiot rakennettiin sadan vuoden kuluessa. Suurin osa kansalaisista on valmis maksamaan lisää veroja, ellei kunta pysty muuten asukkaistaan huolehtimaan. Taina Inkeri Lehto kaupunginvaltuutettu (vas.) Vaasa. Huolenpidon taso oli hyvin erilainen, riippuen isännän ja emännän arvomaailmasta. Vaietussa historiassa tämä aika on ollut maamme häpeällisintä aikaa. Sittemmin tuosta ihmisarvoa halventavasta (hoito)tavasta luovuttiin, kun tiedettiin, että sijoituspaikoissa tapahtuu kaikenlaista hyväksikäyttöä ja mielivaltaa. Saksatkin yhdistyivät yli 20 vuotta sitten eivätkä ne ole vieläkään kuroneet umpeen keskinäisiä kehityserojaan. Kun hän kirjoitti koskettavan ja omakohtaisen kokemuksen, alkoivat netin keskustelupalstat heti pursuta pilkallisen kriittisiä ja asian atomeiksi arvioivia kirjoituksia. Miksi ihmisen kokemusta ei voida ottaa totena ja ajatella, että jotain todella pitää tehdä. Kuntien päättäjät keksivät keinon, miten selviytyä tilanteesta. Sitä ei voi tuottaa amerikkalaisena vientiprojektina tai ulkopuolisella, historiattomalla moittimisella. Eikä kansalaisyhteiskunta ole sama asia kuin Venäjän nykyisen presidentin vastainen katuoppositio. 24 VAHTER TYYNI/MUSEOVIRASTO Venäjän suuntaan on solmittava yhteyksiä, käytävä kauppaa, vedettävä maa mukaan kansainvälisiin sopimusjärjestelyihin ja ennen kaikkea tutustuttava sen ihmisiin ja yhteiskunnalliseen todellisuuteen. ja hiukan myös Yhdysvaltojen kongressin rahoittamissa projekteissa. Venäläisten pitää viime kädessä rakentaa itse oma kansalaisyhteiskuntansa. Emme hyväksy sitä. Taistelemme sitä vastaan. Panu Partanen kirkkoherra Toivakka Takaisin huutolaisaikaan vielä elossa ikäpolvea, joka on nähnyt huutolaisuuden ajan. Valtio oli vaatinut kuntia säästämään köyhäinhoidosta. rasismi . Kritiikki on keskittynyt siihen, ettei Abu-Hanna ole osannut arvostaa hänelle suotuja etuja kuten ilmaista suomalaista koulutusta, linnanjuhlakutsua tai adoptiojärjestelmäämme. Hänen tulisi ennemminkin olla kiitollinen saamastaan kohtelusta, eikä surkutella muutamia hänen tyttäreensä kohdistuneita rasistisia purkauksia. Venäjältä tämä historia puuttuu. Tällä kertaa se oli Abu-Hanna ja hänen tyttärensä. Olivatko ne vain sattumanvaraisia yksittäistapauksia. Siihen on vaara sairastua
Päätös kertoo ennemminkin luovuuden puutteesta ja haluttomuudesta. Osakkeenomistajia ja johtajia tulee suosia, muutenhan tuolit taas heiluvat ja istujat vaihtuvat. Olin itsekin palelemassa Eduskuntatalon edessä suunnattoman väkijoukon kanssa. OSALLISTU KESKUSTELUUN lähettämällä kirjoituksesi postitse osoitteella Kansan Uutiset/Viikkolehti PL 64 00501 Helsinki, faksilla numeroon 09 759 60 301 tai sähköpostitse osoitteeseen viikkolehti@kansanuutiset.fi Vain muutaman dollarin tähden HALLITUKSEN TOIMET saada jättiristeili- LEHTIKUVA/ FRANK PERRY jäaluksen tilaus Turkuun olivat puutteelliset ja jättivät 50 miljoonan euron kokoisen kiven telakkateollisuudesta leipänsä tienaavien kenkään. Merikuljetusten rikkipäästöjen pienentämiseen tähtäävän Jari Myllykoski kansanedustaja vasemmistoliitto Saatanan tunarit! lanseeraama kuuluisa lausahdus kuvaa hallituksen tyylipisteitä STX:n Turun telakan risteilijätilauksen rahoitussekoilussa. Kerrannaisvaikutuksineen kymmeniä tuhansia henkilötyövuosia tarjonnut suururakka sössittiin Ranskaan. Eurooppalaisen nuoleskelun lisäksi sikspäk-hallituksemme on ottanut suomalaisen vientiteollisuuden lahtaamisen sydämenasiakseen. Entä millaisia vaikutuksia kielteisestä päätöksestä seuraa meriteollisuusklusterissa toimiville 900 yritykselle ja heidän työntekijöilleen. Suomeen rahaa ja työtä tuovan telakkateollisuuden teurastaminen on loogista jatkoa linjalle rikkidirektiivistä. Eikö siis ole vähän vaarallista tuo EK:n sapelinkalistelu. Pidän näitä selittelyjä melkoisena vastuunpakoiluna. Olen aivan varma, että tyhmempikin ministeri olisi keksinyt äkkiä tusinan verran keinoja hoitaa asia kuntoon. Kyse oli vain ja ainoastaan poliittisen tahdon puutteesta ja nöyristelystä EU:n herrojen suuntaan. Siihen voidaan vedota, mutta ei se duunareita lohduta. Otteita näistä keskusteluista julkaistaan Viikkolehdessä. Verkkolehti on osoitteessa www.kansanuutiset.fi. laus oikeaan satamaan eli Turun telakalle. Vientiteollisuus on Suomen julkisen talouden selkäranka. Tämä lienee lähtölaukaus ministeri Vapaavuoren mainostamalle ?kilpailukykyohjelmalle?. Loppujen lopuksi kuvio jäi kiikastamaan viidenkymmenen miljoonan euron pääomalainasta. Pahimmat korjasi poliisi pois ja ratsupoliisikin oli valmiudessa viereisessä puistossa. Jos työttämät ja työlliset alkavat yhdessä osoittaa mieltään, niin miten paljon niitä sitten oikein onkaan. Tuo 50 miljoonaa euroa olisi ollut mahdollista suunnata STX Finlandille ilman lakien rikkomista valtio-omistuksen kautta, mutta kun ei, niin ei. Onko hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa laskettu, millaiset ovat kansantaloudelliset vaikutukset tämän tilauksen lipumisesta Ranskaan. Tällä lainalla olisi varmistettu mahdollisuus aloittaa laivojen rakentaminen. Julkisuudessa olleiden tietojen PRESIDENTTI KEKKOSEN Palautetta ja uutisvinkkejä voi antaa suoraan toimitukselle. Toimituksen puhelin: 09 759 601 Toimituksen faksi: 09 759 60 301 Toimittajilla on henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. Lisää yhteystietoja sivulla 2. » Pidän selittelyjä melkoisena vastuunpakoiluna. kansainvälisen sopimuksen raskain kustannus iskee juuri Suomen vientiteollisuuteen. Eurooppalaisten määräysten noudattamisen huumassa valtio ei uhraa ajatustakaan siihen, mistä rahat hyvinvointiyhteiskuntamme pyörittämiseksi hankitaan. Asia on vaan niin, ettei työmarkkinoilla enää hyväksytä diktatuuria, eivät ainakaan työntekijät hyväksy. Mikä on sitten vastareaktio tällaiseen käyttäytymiseen. Suomi on aikaisemminkin kunnostautunut toimimalla EU:n ukaasien noudattamisessa paavillisemmin kuin paavi itse. Onko kuvitelma oikeasti sellainen, että vientiteollisuuden tuhouduttua julkista taloutta pyöritellään pelkästään velkarahalla? Erno Välimäki pääluottamusmies Cupori Oy, Pori Metallityöväen liiton hallituksen jäsen EK:lta avoin sodanjulistus? viimeaikojen ?puhdistusta. Ilman ulkomaankaupan tuloja meiltä loppuvat mahdollisuudet rahoittaa hyvinvointiyhteiskunnan palvelut. Vaihtotaseemme on pakkasella, työttömyys kasvussa ja sitten ajetaan karille niin pahasti, että pelättävissä on suomalaisen telakkateollisuuden uppoaminen. Pitäisi tässä varmaan jotain tehdä, vaikka ensin katsoa peiliin, mutta kun ei myötähäpeältään meinaa kehdata. mukaan Turun telakka oli ensisijainen vaihtoehto aluksien rakennuspaikaksi, neuvottelut muiden telakoiden kanssa aloitettiin vasta Suomen hallituksen kieltäydyttyä pääomalainan antamisesta. Ainoastaan Esko Seppänen uskalsi tulla Eduskuntatalosta mielenosoittajien luo. Murrostorstaina arvioitiin mielenosoittajien määräksi 10 000, mutta tämä ei pidä paikkaansa, sillä koko ajan väki vaihtui, koska osa oli välillä lämmittelemässä kauppaliikkeissä. Oli mielettömän kylmä tuuli. Järjestysmiehillä oli kova työ pitää porukka aisoissa. Eläkeiän nostaminen, viikkotyöajan pidentäminen, pekkaspäiviä pois, arkipyhiä vähemmäksi, palkkojen alentaminen. Julkisuudessa puhutaan vain eläkeiän nostamisesta. Hallituksen toimet kertovat arviointikyvyn puutteesta ja sellaiseksi ne jäävät kansan poliittisessa muistissa. Hallituksen lainapäätöstä on perusteltu sen laittomuudella. Julkisuudessa tuota arviota ei ole esitetty. Juuri tässä talouden ahdingossa olisi ollut enemmän kuin tärkeää saada tuo ti- Juttujen enimmäismitta on 60 konekirjoitusriviä eli noin 3 000 merkkiä. Isoilla pojilla tuntuu olevan kovat piipussa. Pääsääntöisesti julkaisemme vain omalla nimellä kirjoitettuja tekstejä. Onko voiton maksimointi muka maailman tärkein asia? OLEN SEURANNUT Turun-telakan havittelema risteilyalustilaus lipui kuvan STX:n Ranskan-telakalle Hannu Lehtiö Pohjanmaan Vasemmiston piirijärjestön puheenjohtaja Isokyrö » 25. Elinkeinoelämän keskusliitossa EK:ssa. Puheenvuorot julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Jos nimimerkin käyttö on perusteltua, kirjoittajan nimi on kuitenkin saatettava toimituksen tietoon. Myös verkkosivuilla keskustellaan. Jokaisesta verkossa julkaistusta uutisesta voi avata keskustelun. Kuka muistaa 19 vuotta sitten, 4.11.1993 olleen murrostorstain? Työttömät olivat tuolloin mielenosoittajia. Ei tule onnistumaan. STX on jo ilmoittanut yt-neuvotteluiden aloittamisesta, eikä tästä valitettavasti päästä ilman alihankintaketjussa tapahtuvaa domino-ilmiötä. Miksi ala todetaan juuri nyt niin sairaaksi, että letkut repäistään irti? Onko kotimainen potilas arvottomampi kuin eurooppalainen. Voitaneen pitää siis melko todennäköisenä, että tuolla 50 miljoonan panostuksella nuo miljardiluokan tilaukset olisi saatu Suomeen. Kielteistä päätöstä perusteltiin valtiovallan taholta EU:n kilpailumääräyksillä: telakan suora tukeminen pääomalainalla olisi kuulemma ollut ?laitonta?. Toimituksella on oikeus lyhentää kirjoituksia. Suomen ja suomalaisten työntekijöiden etu on sivuseikka, kun herramme hinkuvat Brysselissä ?päätöksenteon ytimeen?. Kielteinen päätös työllistävän hankkeen tukemiseksi heijastelee valitettavasti myös toista hallituksemme päälinjaa. Korealainen telakkayhtiö STX palkitsikin Suomen hyvin hoidetusta teollisuuspolitiikasta aloittamalla ytneuvottelut Turun ja Rauman telakoilla
sijasta todelliseen ongelmaan eli työn puutteeseen? Ari Ojapelto tietokirjailija Tampere Edestä vai edellä? SUOMESSA ON lähestulkoon aina eletty lännestä otettujen esimerkkien johdatuksessa. » LEHTIKUVA/ JARNO MELA Työ on jo loppunut tutkimuslaitoksen uusi ylijohtaja Juhana Vartiainen kirjoitti HS:n vieraskynäpalstalla 23.12. Itse asiassa olen eläkeläisenä pelännyt, että Kelan johtoon vasta noussut pääjohtaja ja eläkepalkkani maksavan Varman johto ilmoittaisivat myös joukkonsa olevan talkoissa mukana. Vaikka ruotsalainen kansankoti on monessa meidänkin esimerkkimme, ovat ruotsalaisetkin tyytymättömiä sentään joissakin asioissa. He ovat kyllästyneet kuningas Kalleen. jos syömme muiden maiden markkinaosuuksia (kuten Saksa, Suomi ja Kiina ovat tehneet 2000-luvulla) ja siten olemme aiheuttaneet osaltamme EU-kriisimaiden ahdingon. Tavara ja palvelut eivät mene kaupaksi entiseen malliin suurilla ja perinteisillä markkina-alueilla. Nollasummamarkkinoilla toisen voitto on toisen häviö, vaikka Vartiaisen neoklassiset oppikirjat muuta väittävät. Ihmetytti, että Vartiainen palkanalennuspuheidensa yhteydessä ei ole maininnut mitään funktionaalisen tulonjaon muutoksista. Hän kehotti ottamaan oppia orkesterin toiminnasta. EU-maiden kokonaisvelka on peräti 4,7 kertaa maiden BKT! Nykyisillä nollasummamarkkinoilla nykyistenkin työpaikkojen säilyminen on mahdotonta, koska tuottavuus kasvaa nopeammin kuin markkinat. Vähäinenkin myynnin kasvu on saatu aikaiseksi velaksi kuluttamalla. Pieni tilastollinen trendistä poikkeava kahden prosentin maailman BKT:n nousu 2000-luvun alussa tapahtui keinotekoisesti jättimäisellä velkaantumisella ja velaksi kuluttamisella. Perustettiin Minijob-järjestelmä jolla saatiin seitsemän miljoonaa matalapalkkaista (noin viisi euroa / tunti) köyhää ?työntekijää?. Vartiainen väitti, että maailmalla on aina tilaa tavaroille ja markkinoille, kunhan vain tuotetaan oikeita tavaroita ja palveluja kilpailukykyisillä hinnoilla. Koska kaikki kehittyneet maat ovat samassa työttömyyden kurimuksessa, koko maailman BKT on VALTION TALOUDELLISEN 26 Juhana Vartiaisen ajatukset saavat osakseen voimakasta kritiikkiä. » Nykyistenkin työpaikkojen säilyminen on mahdotonta. trendinomaisesti hiipumassa nollasummamarkkinoiksi, sillä maailmanlaajuinen ostovoima hiipuu. Euroopan palkat ovat 5?10-kertaiset. tai väkisin ?ulkoistettu jollekin yhteiskunnan elätettävien momentille?. Mutta siitäpä se pulma syntyykin, edellä vai edestä. Mitähän se Esko oikein meinasi? Eiköhän tässä mentäisi USA:n ja Ranskan malliin ja hallitus rauhoittaisi progressiivisella verotuksella kansakunnan vallasväen ylikuumennutta talkoointoa. 1960-luvulta alkaen Suomen keskimääräinen tuottavuus on ollut 2?3 prosenttia vuodessa. Vartiainen on perännyt tuottavuuden kasvua, joka on ollut EU-maiden parhaimpia viimeisten 30 vuoden aikana. Jo 1960-luvulla Arthur Okun osoitti, että kolmen prosentin kasvu BKT:ssa merkitsee työttömyyden alenemista vain yhdellä prosentilla, koska kehittynyt teknologia lisää tuottavuutta. Kirjoitus oli kuin tuulahdus 70-luvulta. Hänen näkemyksensä muistuttaa taloustieteilijä Jean-Baptiste Sayn näkemyksiä, jotka jo John Maynard Keynes torppasi ajat sitten. Kari Uotila kylläkin on ottanut oikean kannan tärkeään asiaan, kiitos. Työkansa on aina kironnut valtiovallan ja eduskunnan suuria palkankorotuksia ja verottomia palkkioita. Vasemmisto on nyt kekseliäästi vetäytynyt progressiivisen verotuksen helmoihin, palkka-ale onkin ihan väärin. Kuitenkin valtion maksamista palkoista mahdollinen säästö on aina suurempi kuin verotulojen väheneminen. Vuonna 1990 tehtiin 43,9 miljardia työtuntia, vuonna 2011 vain 42,2 miljardia. Nyt on ollut pientä laskua koska tuotannon käyntiaste on ollut kysynnän johdosta alhaalla ja ihmisiä on lomautettu. Siis teoreettisesti ?työpaikat voivat kasvaa. Suomessakin on 250 000 virallista työtöntä ja toinen mokoma ?työvoiman ulkopuolella. Siellä kuluttajat ostivat roimasti velaksi. Uusien markkina-alueiden (Kiina ja Intia) uusi ostovoima (nälkäpalkat) ei riitä alkuunkaan korvaamaan menetettyä ostovoimaa. -keskustelua on ryhtynyt johtamaan Juhana Vartiainen. Siis kasvu ei enää luo uutta työtä. Kapellimestari on takapuoli yleisöön päin, mutta soittajien rintamasuunta on toinen. Ilmeisesti tutkimuslaitoksen norsunluutorneissa ei ole viimeisten 40 vuoden aikana huomattu, että maailma on pullollaan ?työn (yli)tarjontaa. Jo 1970-luvulla teollisuuden ja tuotannon kasvukäyrät erkanivat lopullisesti toisistaan. Suomen BKT on 1990-luvun laman jälkeen kasvanut ylivoimaisesti parhaiten Euroopan maista eli kaksinkertaistunut, mutta kaikki tehdyt työtunnit ovat alhaisemmalla tasolla kuin 1990-luvun alussa. Siksi Vartiainen käytti termiä ?työpaikat?, sillä työttömyystilastoja on saatu kikkailemalla keinotekoisesti alennettua muuttamalla työttömyyden määrittelyä. Saksakin oli koko 1990-luvun koomassa, ja se sai niin sanottua kilpailukykyä palkkojen alennusten ja työehtojen heikentämisen avulla. Heidän mielestään Kallen on jo aika pysyä harrastustensa parissa ja antaa Victorian hallita maatansa ja Tornion toria. Presidentti johtaa edestä, mutta entisen pääministeri Ahon paikka jäi epäselväksi, kun hän HS:n vieraskynässä kannusti tekemään päätöksiä, jotka eivät ole kansakunnan mieleen. Vattin norsunluutornissa ei ole huomattu edes Suomen akateemisen työttömyyden lisääntymistä. Onkohan Vartiainen koskaan kuullut Okunin laista. niin, ja totta kai, elinkeinoelämän eläköityvän johdon viimeistä iikkaa myöten. Nyt on joukko elämää nähneitä kansakunnan vaikuttajia ottanut tehtäväkseen esimerkein näyttää Vartiaisen oppien mukaisesti, miten tulee toimia joukkojen edessä. Lähestulkoon kaikki keskusteluun osallistuvat ovat eläkeiässä tai ainakin sen kynnyksellä. Pääoma ja yrittäjävoitot ovat korjanneet potin. Olisiko Vattissa vihdoinkin aika keskittyä ?työn tarjonnan. Ehdotukseni on, että odotetaan Euroopan talouden elpymistä kaikessa rauhassa ja jatketaan maltillisella tulopoliittisella linjalla, jotta edes kotimainen kysyntä säilyy. Olavi Stoor Tornio Väärin sammutettu RIKKAAT RIKASTUVAT, köyhät köyhtyvät! Palkkahaitari kasvaa ja on liian suuri! Näitä iskulauseita vasemmisto on toistanut koko olemassaolonsa ajan. Entä nyt? Kun yksi rikas vapaaehtoisesti ehdottaa luopuvansa osasta suurta palkkaansa, niin eivätkös vasemmiston edustajat liki etunenässä ole kommentoimassa, että väärin tehty. En ymmärrä. Niinistön aloitteeseen pitäisi tarttua hyvänä alkuna, ja pitää kaikin keinoin huolta siitä, että keskustelu ja mahdollinen laajeneva palkka-ale kohdennetaan juuri ökysuuriin palkkoihin ja palkkioihin, ja sieltä heltiävät varat ohjataan köyhimmille. Taitaakin vasemmiston omia ökyjä eniten pelottaa oman tilipussin kaventaminen. Palkkojen osuus on jo pienentynyt 55 prosentista 45 prosenttiin. Yksityisellä puolella toki on toisin, mutta jos alempia palkkoja taisteltaisiin vastaavasti ylös (minimipalkkalaki jne.), niin verotuloja tulisi sitä kautta lisää. Kun vasemmiston puheet ja teot lyövät toisiaan korvalle, puolueen loppukin uskottavuus katoaa. Tuula Javanainen Turku. Seurauksena Saksaan syntyivät ?työssäkäyvät köyhät?. Kokoomusnuorten äkkilähdön saanut varapuheenjohtaja esitti kyllä ajatuksia, jossa mallia ei ollut otettu sen enempää lännestä kuin idästäkään. Vähittäismyynnin volyymi-indeksi on kasvanut vuosien 1995 ja 2011 välillä Japanissa 100 pisteestä 95:een, Saksassa 97:ään, euroalueella 120:een ja USA:ssa 170:een. Venäjällä ennen Putinin aikakautta nuorisovaltuuskunnan jäseneksi ei kelpuutettukaan alle 65-vuotiaita hölösuita pilaamaan järjestelmän mainetta. 2012 otsikolla ?Työpaikat eivät suomalaisilta lopu?. Siis työvoimareserviä (ilman vanhustyövoimaa) on jo lähes puoli miljoonaa, joka pitäisi ensin työllistää. Siksi vanhusten ja kotiäitien työhön häätämisen sijaan pitäisi ensisijaisesti koulutetuille nuorille löytyä töitä. (eli työttömiä). Vartiainen väitti, että maailmalla riittää työpaikkoja, jos vain työvoimaa on tarjolla riittävästi. Tämä talousteoreettinen uskomus on helppo kumota pelkästään toteutuneella tilastollisella kehityksellä. Työttömyys on ollut kaikkien kehittyneiden teollisuusmaiden suurin ongelma jo yli 40 vuotta. Ruotsista lahjaksi saatu pokerinaama-Vartiainen palkattiin Suomen valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen ylijohtajaksi vasta viime keväänä, mutta jo puolessa vuodessa hän on saanut laulukuoroonsa niin entisen pääministerin kuin tasavallan presidentinkin . Kokoomusnuorissa tehtiin ilmeisesti samat johtopäätökset. Nyt ?lännen malliin
Tämän jälkeen uskottavan vaihtoehdon tarjoaminen niin kutsutulle uusliberaalille politiikalle on ollut liki mahdotonta. Uusliberalismilla viitataan taloudelliseen ajatteluun, jossa korostuvat kilpailukyky, yrittäjyyden ylivertaisuus, yksilön vastuu sekä mahdollisimman vapaiden markkinoiden toiminta. Suomalaisessa analyysissä uusliberalismin tulo Suomeen ajoitetaan yleensä Lipposen sateenkaarihallituksiin. Päinvastoin Välimeren emumaiden yli 600 miljardin sopeutustoimista huolimatta pääomat ja työvoima ainoastaan pakenevat Välimeren Emu-maista. EKP on pakottanut valtiot uhrauksiin, jossa mayojen uhriseremoniat vaikuttavat pikkulasten teekutsuilta. Miksi ollaan huolestuneita ainoastaan alijäämistä eikä ali- ja ylijäämien epätasapainosta? Onko vakauden ainoa uhka kuluttajahintojen nousu eli in?aatio. Tällä menolla kansa tietää, että vasemmistoliitto joutuu jatkossakin leikkaamaan ja parantamaan kilpailukykyä vastuullisen taloudenhoidon nimissä. Tämä vieraannuttaa potentiaaliset äänestäjämme puolueesta. Koska EKP:n rahapolitiikkaan ei voida vaikuttaa demokraattisesti, vasemmiston on vaadittava kansanäänestystä mukana olemisesta Emussa. Mikseivät historiallisen korkea työttömyys, malaria, riisitauti, nälkäkriisi, itsemurha-aallot ja ääriliikkeiden nousu ole uhkia EU:n tulevaisuudelle? Niin kauan kuin EKP:n rahapolitiikkaa ja nykyisiä vakauden mittareita ei nähdä poliittisina valintoina kaikki muu kuin uusliberalismi näyttää uhkarohkealta hulluudelta. EKP on luokkataisteluorganisaatio, joka pakottaa Emumaat toteuttamaan politiikkaa, jossa talouden vakauden määrittelee kilpailukyky eli kyky leikata, sopeuttaa, yksityistää ja ulkoistaa. EKP:n rahapolitiikan ja sisäisen devalvaation haastaminen ovat osoittautumassa koko Euroopan vasemmiston tärkeimmäksi tehtäväksi. VASEMMISTOLIITTO EI ottanut selkeää kantaa EU-jäsenyyteen kansanäänestyksessä, hyväksyi hiljaa Suomen Emu-jäsenyyden ja puolueen nykyinen kanta EU:hun on sumea. mitataan. Onko kilpailukyky hyvinvoinnin kannalta oleellisin mittari ja kuinka se edes määritetään. Jo epäonnistunut eurokriisin hoito pakottaa ajattelemaan uusiksi niitä mittareita, joilla talouden ?vakautta. Entä miksei asuntojen, osakkeiden, arvopapereiden ja muun varallisuuden hinnannousu ole in?aatiota. Miksi talouskurisopimuksessa kiinnitetään huomio julkiseen eikä yksityiseen velLEHTIKUVA/ GEORGES GOBET kaan. Suomen liittyminen ilman kansan mandaattia Euroopan talous- ja rahaliittoon (Emu) ja omasta valuutasta luopuminen veivät tämän kehityksen äärimmilleen. Suomen Pankista tuli Euroopan keskuspankin (EKP) haarakonttori ja Suomen rahapoliittinen suvereniteetti luovutettiin EKP:n päämajaan Frankfurtiin. Uusliberalismia ei voida haastaa haastamatta monetarismia. Käytännössä se tarkoittaa kansanäänestystä sisäisen devalvaation jatkamisesta ja julkisen keskustelun avaamista rahapolitiikan vaihtoehdoista. Näkökulma Vasemmisto vaihtoehdottomuuden valtakunnassa II: Uusliberalismi & monetarismi VASEMMISTOLIITTO SAI Ahon porvarihallituksen vastaisella oppositiopolitiikalla vielä nostetta, mutta tuuli kääntyi Lipposen ensimmäiseen hallitukseen osallistumiseen myötä. Puolue on hyväksymässä hallitusvastuuseen vedoten ja Emu-jäsenyyden tavoin liittovaltiokehityksen, jossa ei ole sijaa vasemmistolaisille vaihtoehdoille. Suomen Pankin rahapoliittiset muutokset loivat pohjan velkavetoiselle keinottelulle, ylikuumenemiselle ja kasinotaloudelle. Kuplan ja neuvostokaupan romahtaminen synnyttivät kriisin, johon vastaaminen loi pohjan uusliberaalille politiikalle. Koska euroalueella on kilpailukyvyltään eritasoisia maita, ei euron devalvoituminen parantaisi esimerkiksi Kreikan kilpailukykyä suhteessa Saksaan vaan ainoastaan lisäisi euroalueen si- » EKP on luokkataisteluorganisaatio, joka pakottaa Emu-maat toteuttamaan politiikkaa, jossa talouden vakauden määrittelee kilpailukyky eli kyky leikata, sopeuttaa, yksityistää ja ulkoistaa. säistä epätasapainoa Saksan kilpailukyvyn parantuessa entisestään. Tämän vuoksi EKP pakottaa euroa käyttävät valtiot niin kutsuttuun sisäiseen devalvaatioon. EKP:n rahapolitiikasta ei käydä julkista keskustelua, sen suosiota ei mitata vaaleilla, eikä EKP:n tarvitse nauttia minkään demokraattisesti valitun päätöksentekoelimen luottamusta. Vasemmisto ei ole kyennyt tarjoamaan uskottavaa vaihtoehtoa uusliberalismille, koska se ei ole käsittänyt rahapolitiikan merkitystä. 1990-LUVUN LAMAN ratkaisemisen kannalta vahvan markan politiikasta luopuminen oli Suomen taloudellisen toipumisen tärkein edellytys. Se tarkoittaa palkkojen ja eläkkeiden alennuksia, sosiaaliturvan ja julkissektorin leikkauksia, työurien pidentämisiä, irtisanomisia, työttömyyttä, yksityistämistä, ulkoistamista ja muita ?kilpailukykyä. Tätä työkalua ei kuitenkaan voida käyttää Emussa. Euro kelluu vapaasti markkinoilla ja EKP voi toimillaan ainoastaan edesauttaa euron devalvoitumista tai revalvoitumista. Uusliberalismin tärkein suojakilpi on EKP:n harjoittama rahapolitiikka, jota pidetään ikään kuin se olisi ideologiasta vapaata. Nyt vasemmistoliitto istuu Suomen historian EUmyönteisimmässä hallituksessa tilanteessa, jossa EU on historiansa syvimmässä taloudellisessa ja poliittisessa kriisissä. Hallituksessa vasemmistoliitosta on tulossa liittovaltiomyönteinen. Kuitenkin Suomen Pankki luopui tiukasta yksityisen velan sääntelystä jo 1980-luvulla ja antoi globaalien pääomien virrata Suomeen. Syyskuussa 1992 markka laskettiin kellumaan, jolloin sen arvo ennustettavasti laski (devalvoitui), koska kiinteä valuuttakurssi oli 1980-luvun talousbuumin ja vientiteollisuuden romahduksen myötä epärealistisen korkealla. Markan devalvoituminen suhteessa muihin valuuttoihin paransi vientiteollisuuden toimintaedellytyksiä, koska suomalaiset tuotteet tulivat ulkomailla halvemmiksi. edistäviä toimenpiteitä. Eli kaikkea sitä, mitä Katainen, EK, Wahlroos ja HS yhdellä suulla Suomelta vaativat! VAIKKA YRITYSTEN veronalennukset, palkkojen polkemiset ja työurien pidentämiset lisäävät kilpailukykyä ja houkuttelevat pääomia, ne eivät ole onnistuneet takaamaan vakautta Euroopassa. Koska Emuun liityttiin ilman kansan mandaattia, kansan on demokraattisesti voitava päättää mukanaolosta projektissa, joka on kriisin kustannuksella muuttumassa entistä autoritaarisemmaksi ja oikeistolaisemmaksi. Kyseessä on aivan eri projekti johon aikanaan liityttiin. Antti Ronkainen Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi johtaa kirjoittajan mielestä luokkataisteluorganisaatiota. Kirjoittaja on vasemmistoliiton puoluevaltuuston jäsen. 27
Hän on tehnyt töitä asettaakseen ponnistuksemme vahvaan laillisuuden kehikkoon.? Brennan väitti toukokuussa 2011 Osama bin Ladenin surmaamisen jälkeen valheellisesti, että Osama oli John Brennanilla on takanaan 25 vuoden ura keskustiedustelupalvelu CIA:ssa. Brennan ei kuulu kumpaankaan puolueeseen . Lisäksi hän väitti, että Osama oli käyttänyt yhtä vaimoistaan ihmiskilpenä. Brennanilla on takanaan 25 vuoden ura keskustiedustelupalvelu CIA:ssa. Lehden mukaan Obaman esikunta on kehittänyt kriteerit, joiden pohjalta presidentille esitettävä tappolista laaditaan. Ehkäpä nämä ansiot kirvoittivat Obaman lausumaan esittelypuheessaan maanantaina, että ?ihailen Johnia hänen rehellisyytensä ja amerikkalaisille arvoille omistautumisensa vuoksi. Osuus oli sama kuin lokakuussa, mutta 0,7 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aikaisemmin. Koko EU:ssa oli työttömiä marraskuussa 26 miljoonaa. Korkein työttömyys oli edelleen Espanjassa, 26,6 prosenttia. Seuraavana oli Kreikka 26 prosenttia (syyskuun luku). ehkäpä häntä voisi siis luonnehtia ammattitappajaksi. George W. Ennen vuoden 2008 vaaleja Brennan liittyi Obaman taustajoukkoihin. Brennan oli Obaman alkuperäinen ehdokas CIA:n pääjohtajaksi jo neljä vuotta sitten, mutta silloin hän joutui vetäytymään. Kerryn ehdokkuus Hillary Clintonin seuraajaksi on ollut tiedossa jo viikkoja, koska Obaman alkuperäinen ehdokas, YK-suurlähettiläs Susan Rice joutui vetäytymään kilvasta. Senaatin on vielä vahvistettava nimitykset. oligarkit vastaan kaikki muut.. 69-vuotiaan Kerryn uskotaan menevän sutjakasti läpi. Vuoden 2011 marraskuuhun verrattuna nousua oli 1,2 prosenttiyksikköä. Koko 27 maan Euroopan unionin marraskuun työttömyysprosentti oli 10,7 prosenttia. Kreikan työttömyys nousi vuoden aikana eniten, yli seitsemällä prosenttiyksiköllä. Alhaisin työttömyys oli Itävallassa, 4,5 prosenttia. KU Koko EU:n työttömyys oli 26 miljoonaa. 28 Lennokkien herra 57-vuotias John Brennan toimii tällä hetkellä presidentti Obaman turvallisuuspoliittisessa tiimissä terrorisminvastaisen taistelun johtajana. Brennania pidetään Yhdysvaltain Pakistanissa, Afganistanissa, Somaliassa ja Jemenissä tekemien kiisteltyjen lennokki-iskujen pääarkkitehtinä. Brennan on puolustanut lennokkiiskuja, joissa on tarkoituksellisesti surmattu myös ainakin kolme Yhdysvaltain kansalaista. Suuri osa hänen omasta puolueestaan republikaaneista sekä Israel-lobbareista on jo viikkoja käynyt parjauskampanjaa Hagelia vastaan. Lopulta Hagelkin nimitettäneen, koska senaatin demokraattienemmistö ei halua kaataa Obaman ehdokasta. PRESIDENTTI BARACK Pankkitoimihenkilöiden irtisanomisia vastustava mielenosoitus Madridissa keskiviikkona. Eurotyöttömyys ennätyslukemiin EU:N TILASTOVIRASTON Eurostatin tiistaina julkaisemien lukujen mukaan eurovyöhykkeen 17 maassa oli marraskuussa työttömiä yhteensä 18,8 miljoonaa eli 11,8 prosenttia työvoimasta. D ulkomaat ?On meneillään miljoonia uhreja vaativa kiivas maailmansota . Luku on korkein sitten euron perustamisen. Euroalueen työttömyys kasvoi lokakuusta 0,1 prosenttiyksikköä. Chuck Hagelia oikeisto syyttää suorastaan Israel-vastaisuudesta. Obama on tällä viikolla viimeistellyt toisen kautensa avainnimityksiä. Bushin ensimmäisellä presidenttikaudella Brennan oli CIA:n apulaisjohtaja ja terrorisminvastaisen keskuksen johtaja. Maanantaina hän esitteli ehdokkaansa CIA:n pääjohtajaksi, John Brennanin, sekä puolustusministeriksi, Chuck Hagelin. Tilaisuudessa oli mukana myös ulkoministeriksi tarjolla oleva John Kerry. Vuonna 2005 hän siirtyi muutamaksi vuodeksi yksityissektorille konsulttitehtäviin. Brennan keskittyi opinnoissaan Lähi-itään ja hänen sanotaan puhuvan sujuvasti arabiaa. Bushin ja Obaman joukoissa Tappolistan laatija Washington Post -lehti kirjoitti syksyllä julkaistussa artikkelisarjassaan, että Brennanilla on suunnaton valta päätettäessä surmattavien listasta. Republikaanit laskevat, että heillä on täytevaaleissa Massachusettsissa hyvät mahdollisuudet valloittaa Kerryltä vapautuva senaattorinpaikka. Myös Brennanin uskotaan saavan vahvistuksen suhteellisen helposti, vaikka demokraattien vasen laita vierastaakin hänen kovaa linjaansa. Tiukimmalle joutuu Hagel. Ainakin pakistanilaisten lähteiden mukaan heitä on jopa suurin osa lennokki-iskujen uhreista. Viime kesäkuussa Brennan väitti puheessaan, etteivät lennokki-iskut olleet vuoden sisällä aiheuttaneet ainoatakaan oheisvahinkoa. » Neljä vuotta sitten Brennan kaatui kidutusta puolustaviin lausuntoihinsa. kuollut tulitaistelussa. Seuraavina tulivat Luxemburg (5,1 %) ja Saksa (5,4 %). Brennanin rasitteeksi koitui se, että hän oli julkisesti puolustanut kidutuksia (vesikidutusta lukuunottamatta), vankilennätyksiä sekä Bushin hallinnon kotimaassa harjoittamaa laitonta salakuuntelua. Korvaukseksi Obama nimitti Brennanin nykyiseen virkaansa apulaisturvallisuusneuvonantajana, koska se ei vaatinut senaatin hyväksyntää. Arvostelijoiden mukaan lennokkiiskut viittaavat siihen, että Brennan vie CIA:n entistä enemmän puolisotilaalliseksi organisaatioksi perinteisen tiedustelutoiminnan sijasta. Tunnettu kolumnisti Glenn Greenwald vertaa Brennanin ehdokkuuden vastaanottoa 2008 ja nyt. Se kertoo hänen mukaansa Obaman muuttumisesta: presidentti ajaa nyt molemmille puolueille kelpaavana konsensuksena politiikkaa, jota ennen pidettiin kiistanalaisen oikeistolaisena. Arto Huovinen arto.huovinen@kansanuutiset.?. Hän on toiminut muun muassa CIA:n henkilöstöpäällikkönä sekä Saudi-Arabian toimiston päällikkönä. Toimittaja-kirjailija Thom Hartmann AlterNet-sivustolla 7.1. LEHTIKUVA/ DOMINIQUE FAGET Kovakasvo CIA:han, pehmo Pentagoniin » John Brennan on Yhdysvaltain lennokki-iskujen pääarkkitehti. Brennanin mukaan iskut ovat laillisia kongressin WTC-iskujen jälkeen säätämän valtuutuslain perusteella. Viime huhtikuussa Brennan sanoi, ettei mikään kansainvälinen laki kiellä ?käyttämästä kauko-ohjattuja lentokoneita tällaiseen tarkoitukseen eikä estä meitä käyttämästä tappavaa voimaa vihollisiamme vastaan taistelukentän ulkopuolellakin, ainakin jos kyseessä oleva valtio hyväksyy sen tai on itse kyvytön tai haluton toimimaan uhkaa vastaan?. Brennanin mukaan iskut ovat myös eettisesti hyväksyttäviä, koska lennokeilla on ?ennennäkemätön kyky suunnata isku tarkasti sotilaalliseen kohteeseen ja minimoida oheisvahingot?. Oheisvahingoilla tarkoitetaan siviilejä
KIINA SAATTAA jo tänä vuonna lopettaa työleireille tuomitsemisen, vihjaavat arvovaltaiset lähteet. Osana oikeuslaitoksen uudistusta Kiina on lopettamassa työleirituomiot, kerrotaan Kiinan kommunistisen puolueen lakiasiain komitean johtajan Meng Jianzhun sanoneen suljetussa konferenssissa. Mengin puhetta ei ole sellaisenaan julkaistu, mutta siitä kerrottiin Kiinan oikeusministeriön virallisessa lehdessä maanantaina. Uudistus on hyväksyttävä Kiinan kansankongressissa. KU LEHTIKUVA/ BRENDAN SMIALOWSKI Presidentti Barack Obama esitteli maanantaina ehdokkaansa puolustusministeriksi, Chuck Hagelin (vas.) sekä CIA:n uudeksi pääjohtajaksi, John Brennanin (oik.). ?Antisemitisti. Sen on tapana hyväksyä kaikki merkittävät puolueen esitykset. Yksityiskohtia kaavaillusta uudistuksesta ei ole kerrottu, ei esimerkiksi sitä, mitä se merkitsee nyt työleireillä oleville. Työleirille voidaan tuomita ilman oikeudenkäyntiä jopa neljäksi vuodeksi. Kiinan yleisradioyhtiön mukaan maassa on 310 työleiriä, joilla on 310 000 vankia. Työleirit perustettiin alun perin ?vastavallankumouksellisten uudelleenkouluttamiseksi?, mutta sittemmin niille on voinut joutua myös esimerkiksi prostituution tai huumeidenkäytön takia. Bushin toisella kaudella. Hagelin puoluetaustaa vasten on mielenkiintoista, että nimenomaan republikaanit ovat viikkotolkulla käyneet parjauskampanjaa häntä vastaan, etunenässä jyrkän oikeiston radiojuontajat ja kolumnistit. Hagel istui vuoteen 2009 saakka kaksitoista vuotta senaatissa Nebraskan edustajana. Hän tuli senaatin ulkoasiainvaliokunnan jäsenenä tunnetuksi omapäisenä ja puoluekurista piittaamattomana poliitikkona. HAGELIA VASTAAN on hyökätty erityisesti sillä perusteella, ettei hän ole » Hagel on varoittanut hyökkäämästä Iraniin. tarpeeksi Israel-myönteinen. ?Puolustusministeriö on paisunut liiaksi. Mielestäni Pentagonin on tehtävä leikkauksia?, hän sanoi lehtihaastattelussa viime vuonna. Sosiaalisesti ja arvokysymyksissä Hagel on konservatiivi. Myös Gates on republikaani ja oli puolustusministerinä jo George W. Hän on vastustanut Yhdysvaltain yksipuolisia pakotteita Iranille, mutta hyväksynyt kansainvälisesti sovittavat pakotteet. Nyttemmin Hagel on siirtynyt Obaman linjalle, jonka mukaan sotilasisku Iraniin on mahdollinen, mutta viimeinen vaihtoehto. HAGEL ON perusteella useat Yhdysvaltain juutalaisjärjestöt vastustavat Hagelin nimitystä. Niistä vaikutusvaltaisin, Aipac, kuitenkin epäröi, koska se ei haluaisi asettua Obamaa vastaan. Uudempi, riippumattomuutta Israelista korostava J Street tukee Hagelin nimitystä, samoin esimerkiksi puoluekannasta riippumatta joukko entisiä presidentin turvallisuusneuvonantajia. Heitä yhdistää Hageliin kansainvälisen politiikan realistisen kouluTÄMÄN SYNTILISTAN kunnan ajattelu. Tässä tapauksessa se tarkoittaa sitä, että he katsovat Yhdysvaltain vaarantavan omat strategiset etunsa Lähi-idässä liian ehdottomalla sitoutumisella Israelin politiikkaan. PUOLUSTUSMINISTERINÄ Hagel kannattaisi asevoimien supistuksia. Hän on myös kannattanut Itä-Jerusalemia palestiinalaisvaltion pääkaupungiksi. moneen otteeseen varoittanut hyökkäämästä Iraniin ja kannattanut suoria neuvotteluja Iranin kanssa. Jyrkimmissä lausunnoissa häntä on kutsuttu ?antisemitistiksi?. Tätä on todisteltu vuonna 2006 tehdyllä haastattelulla, jossa Hagel sanoi: ?Poliittinen tosiasia on, että juutalaislobby pelottelee monia ihmisiä täällä. käyttämistä ja totesi, että hänen olisi pitänyt sanoa ?pro-Israel lobby?. Hagel oli yksi neljästä senaattorista, jotka kieltäytyivät allekirjoittamasta Israelia tukevaa kirjettä toisen intifadan alkaessa syksyllä 2000. Vuonna 2006 Hagel oli yksi 12 senaattorista, jotka eivät halunneet Hizbollahia terroristilistalle. Hagel JOS 66-VUOTIAAN Chuck Hagelin nimi- tys menee senaatissa läpi, hänestä tulee Barack Obaman hallituksen toinen republikaani liikenneministeri Ray LaHoodin ohella. Ennen nykyistä puolustusministeriä Leon Panettaa viime heinäkuuhun saakka tehtävässä toimi Robert Gates. Hän on useissa yhteyksissä toiminut homoseksuaalien oikeuksien parantamista vastaan, joskin pyytänyt sittemmin jyrkimpiä kannanottojaan anteeksi. Melko huvittavaa silti on, että äärikonservatiiviset kolumnistit ovat nyt yrittäneet saada homojärjestötkin rinnalleen Hagelia kampittamaan. Arto Huovinen 29. tarkoittaen kongressia. Hagel pyysi myöhemmin anteeksi sanan ?juutalaislobby. Hän myös arvosteli Israelin hyökkäystä Libanoniin. Vuonna 2009 Hagel allekirjoitti kirjeen, jossa toivottiin Obaman ryhtyvän neuvotteluihin Hamasin kanssa
Ja kuka ottaa Chávezin paikan Latinalaisen Amerikan näkyvimpänä johtajana? TEKSTI Raisa Musakka Quito MITÄ TAPAHTUU 10. Jos vannotaan, niin kuka sen vannoo ja missä. Kirjeessä vaadittiin parlamenttia määräämään uudet vaalit, mikäli Chávez ei vanno virkavalaansa säädettynä päivämääränä. ?Oppositio yrittää manipuloida perustuslain tekstiä luodakseen tekosyyn parlamentaariselle vallankaappaukselle. 10.1. päättyy edellisen hallituksen kausi ja uusi aloittaa. Näitä kysymyksiä venezuelalaiset ovat viime viikkoina pohtineet. Huhumylly lokakuisissa presidentinvaaleissa uuden kuusivuotiskauden voittaneen Hugo Chávezin ympärillä kasvaa. Lain pykälien mukaan presidentin tulee vannoa virkavala parlamentissa 10.1. Tarvitaanko uudet vaalit. on Venezuelan perustuslain osoittama päivämäärä virkavalan vannomiselle maan parlamentissa. Kiista perustuslain tulkinnasta Venezuelassa on viime viikot kiistelty perustuslain tulkinnasta. Tammikuun 10. Presidentti voi olla sama, mutta hallitus on uusi. Hallitus puolestaan painottaa, että estyminen on ainakin toistaiseksi väliaikainen, ja uusien vaalien määrääminen olisi ristiriidassa vaalituloksen kanssa. Koska sosialistipuolue PSUV:n voittami- nen uurnilla on osoittautunut vaikeaksi, on oppositio pyrkinyt käyttämään Chávezin sairauden hyödykseen. Maduro paljasti viime perjantaina paikallisen VTV-kanavan haastattelussa, että oppositioryhmittymä MUD:n (Mesa de la Unidad Democrática) Ramón Aveledo oli lähettänyt kaikkiin Venezuelassa sijaitseviin ulkomaisiin diplomaattiedustustoihin kirjeen, jossa esitettiin opposition tulkinta perustuslaista ja presidentin pysyvästä estymisestä. Mikäli hän estyy pysyvästi kuoleman tai korkeimman oikeuden nimittämän lääkärikomitean todistaman pysyvän fyysisen tai mielenterveydellisen vamman vuoksi, tulee uudet vaalit järjestää 30 päivän kuluessa. Mikäli estyminen on väliaikainen, siirtyvät presidentin tehtävät varapresidentille 90 päivän ajaksi. Onko presidentti kuollut. Kuubassa neljännestä syöpäleikkauksesta toipuvan Chávezin kunto heikkeni hengitystieinfektion seurauksena, ja sosiaalinen media täyttyi spekulaatioista. LEHTIKUVA/ LEO RAMIREZ Mitä Chávezin jälkeen? » Hugo Chávezin sairaus on niin vakava, että pohdinnat ovat väistämättä kääntyneet Venezuelan tulevaisuuteen Chávezin mahdollisesti väistyessä. Vannotaanko virkavala. Hallitus syytti oppositiota kaaoksen lietsomisesta, oppositio syytti hallitusta salailusta. Poliittinen epävarmuus kasvoi entisestään varapresidentti Nicolás Maduron ilmoitettua 30 tiistaina, ettei Chávez vanno virkavalaansa Caracasissa torstaina. tammikuuta. mennessä. Venezuelassa on meneillään presidentin terveydentilaan liittyvä likainen psykologinen sota?, kommentoi Maduro kirjekohua. ?Perustuslaki on selvääkin selvempi. Ne, jotka tulkitsevat lakia eri tavoin, eivät kunnioita perustuslakia tai kansaamme?, vastasi puolestaan oppositiopuolue MUD:n kansanedustaja Julio Borges. ?Itse asiassa ainoa, joka asiassa ei ole va-. Jos estyminen jatkuu tämän ajanjakson jälkeen, parlamentti voi julistaa presidentin estymisen pysyväksi. Opposition mukaan Chávezin sairauden vakavuus tarkoittaa pysyvää estymistä, ja uusia vaaleja on vaadittu
päivän jälkeen, jolloin hän kertoi syöpänsä uusineen. Tällöin hän pyysi venezuelalaisia äänestämään presidentiksi varapresidentti Maduroa, mikäli uudet vaalit jouduttaisiin järjestämään. Kuka oikeastaan on tämä pitkä, muhevista viiksistään tunnettu mies, joka on totuttu näkemään Chávezin taustalla jo vuosien ajan eri kokouksissa. Hän sanoi ennen leikkaustaan olevansa vakavasti sairas, ja että uudet vaalit lähestyvät?, lisäsi Borges. Solidaarisuutta ja mielenosoituksia Venezuelan korkeimman oikeuden keskiviikkona antaman tuomion mukaan ?uudelleenvalitun presidentin ei tarvitse vannoa virkavalaansa 10. Katseet kohdistuvat Ecuadorin presidentti Rafael Correaan. Latinalaisen Amerikan politiikkaan erikoistuneen tutkijan Rogelio Núñezin mukaan Correalla on enemmän karismaa ja suotuisammat sisäpoliittiset asetelmat kotimaassaan kuin esimerkiksi Bolivian Moralesilla tai Nicaraguan Daniel Ortegalla. Korkeimman oikeuden puheenjohtajan Luisa Estella Moralesin mukaan taas ?kyseessä ei ole presidentin pysyvä eikä edes väliaikainen estyminen, sillä parlamentti on hyväksynyt presidentin sairasloman, joka johtaa virkavalan vannomisen päivämäärän siirtämiseen?. Oppositio ei hyväksy päivämäärän lykkäämistä. LEHTIKUVA/ RAUL ARBOLEDA Presidentti Hugo Chávezia esittävä seinämaalaus Caracasissa. vasemmistopuolueessa sekä ammattiyhdistysliikkeessä nousten Caracasin metronkuljettajien liiton puheenjohtajaksi. 1990-luvulla hän liittyi vasemmistopuolue MVR:n jäseneksi ja osallistui sen riveissä Chávezin vaalikampanjaan vuonna 1998. kasvot antanut henkilö. Myös sosialistipuolueen tukijat ovat aktivoituneet. Samalla hän oli aktiivinen Maduro on esiintymistyyliltään ja retoriikaltaan Chávezia pehmeämpi. Riittääkö Maduron karisma tulevissa vaaleissa Chávezin lokakuussa haastanutta oppositiojohtaja Henrique Caprilesia vastaan? Vuodesta 2006 ulkoministerinä toiminut, 2012 varapresidentiksi noussut Maduro on hoitanut suuren osan presidentin tehtävistä jo pidemmän aikaa Chávezin ollessa sairaslomalla. Maduro työskenteli nuorena metronkuljettajana Caracasissa. Seuraavana vuonna Maduro valittiin perustuslakia säätävän komitean jäseneksi, ja vuonna 2000 hän nousi maan parlamenttiin. Madurosta tuli eduskunnan puhemies 2005. Turvapaikan myöntäminen Julian Assangelle ja OAS:n kokouksen boikotoiminen Kolumbiassa ovat myös olleet ulkopoliittisia irtiottoja. Núñezin mukaan Correalla on kaksi niistä kolmesta tekijästä, jotka nostivat Chávezin alueen johtohahmoksi. Karisman lisäksi Correa käyttää chávezmaista ?latinonationalistista?, anti-imperialistista retoriikkaa. Venezuelaan erikoistuneen espanjalaistoimittajan Daniel Lozanon mukaan Correasta voisi tulla alueellinen johtaja, mikäli hän nousisi yhteistyöjärjestö Alban johtoon ja saisi sitä kautta päätäntävaltaa Venezuelan öljydollareista. Avainkysymys spekulaatioissa on kuitenkin se, jatkuuko chavismi Venezuelassa, jos maassa järjestetään uudet presidentinvaalit. Tällä hetkellä sosialistipuolueen asema näyttää kaikesta poliittisesta epävarmuudesta huolimatta vahvalta. PSUV kasvatti kannatustaan joulukuussa järjestetyissä kunnallisvaaleissa voittaen 20:ssä maan 23 vaalipiiristä. Oppositiojohtaja Henrique Capriles valittiin uudestaan Mirandan kuvernööriksi, mutta tällä kertaa vuoden 2008 vaaleja pienemmällä marginaalilla. 31. Syövän arvellaan kuitenkin olevan varsin levinnyt, ja vakavuudesta kertoo se, että kasvaimet ovat pystyneet vastustamaan kemoterapiaa näin kauan. Chávez ei ole esiintynyt julkisuudessa joulukuun 10. Poliittinen linja noudattaa kuitenkin pitkälti Chávezin suuntaa, jossa keskiössä ovat sosiaaliohjelmat, alueellinen integraatio ja tiiviit suhteet Kuubaan. Ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, että juuri Maduro nousee Chávezin seuraajaksi. Maan parlamentin nykyinen puhemies Diosdado Cabello on toinen ?Chávezin jälkeiselle chavismille. tammikuuta, vaan päivämäärää voidaan lykätä joutumatta tilanteeseen, jossa kyseessä olisi presidentin pysyvä estyminen, sillä väistyvän ja uuden hallituksen välillä on hallinnollinen jatkuvuus?. Oppositio piti tuomiota räätälöitynä. Venezuelaan on matkustanut maanosan vasemmistopoliitikkoja, kuten Uruguayn presidentti José Mujica, Bolivian Evo Morales ja Paraguayn ex-presidentti Fernando Lugo. Venezuelan öljyrahat vaikuttavat myös monen muun maan tilanteeseen. Paikalla on myös liuta alueen ulkoministereitä, sillä keskiviikkona pääkaupungissa järjestettiin usean Latinalaisen Amerikan maan öljy-yhtiön PetroCariben sekä alueellisen yhteistyöjärjestön Alban kokous. Kuka Nicolás Maduro? Lääkärit ovat kommentoineet Latinalaisen Amerikan televisiokanavilla Chávezin terveydentilaa ennusteen vaihdellessa kanavan poliittisen kannan mukaan. Flores on Venezuelan historian ensimmäinen nainen, joka valittiin kyseiseen virkaan. Cabello toinen tarjokas Chávezin kannattajia kokoontuneena parlamenttitalon eteen viime lauantaina. LEHTIKUVA/ RAUL ARBOLEDA Nicolas Maduro on Chávezin oma valinta seuraajaehdokkaakseen. Hugo Chávezin seuraajaehdokkaat, varapresidentti Nicolás Maduro ja parlamentin puhemies Diosdado Cabello syleilevät toisiaan. lehdellut, on Chávez. Torstaiksi odotettiin suurmielenosoitusta. Kuitenkin kolmas ja ratkaiseva tekijä, öljy, puuttuu. Chávezin hallitus on jakanut tähtitieteellisen summan öljydollareita erilaisina subventioina yli 40 maalle vuosien 2005?2011 välillä. Ecuadorin öljyvarat ovat vain murto-osa Venezuelan reserveistä. Kun hänet seuraavana vuonna nimitettiin ulkoministeriksi, nousi puhemiehen paikalle hänen vaimonsa Cilia Flores. Hänen nimensä on toistuvasti noussut esiin seuraajaspekulaatioissa. Cabellolla on Chávezin tavoin armeijatausta, mistä on Venezuelan epävakaassa poliittisessa ilmapiirissä tunnetusti hyötyä. Cabello kuului siihen sotilaiden ryhmään, joka Chávezin johdolla osallistui epäonnistuneeseen vallankaappausyritykseen vuonna 1992. Kenestä alueen johtohahmo? Jos kysymys Venezuelan seuraavasta johtajasta on vailla varmaa vastausta, yhtä lailla spekuloidaan siitä, kuka täyttää Chávezin saappaat koko maanosan seuraavana poliittisena johtohahmona. Torstaille suunniteltiin massiivisia kokoontumisia ja tukimielenosoituksia eri tahojen toimesta. Caracasissa oli määrä järjestää myös virallinen tilaisuus solidaarisuuden osoittamiseksi Chávezille
Hän selittää vain suojelleensa perhettä. Epäilemättä jäsenyys auttoi myös etenemään uralla. T?ekin uuden kommunistipuolueen menestys syksyn aluevaaleissa teki siitä toiseksi suosituimman puolueen demareiden jälkeen. Riippumaton kommentaattori Martin Hekrdla totesi Tyden-lehden sivuilla kylmästi, että spekuloida voi kuinka tahansa, mutta yhtä kaikki kommunistien äänet ratkaisevat presidentin valinnan. Zeman samoin kuin sosialidemokraattien virallinen ehdokas, Jiri Dienstbier junior, vierailivat kommunistien päämajassa pyytämässä tukea valinnalleen, kun puolue oli päättänyt olla asettamatta omaa ehdokasta. Kakkosruodun kandidaatit Tuoreen mittauksen mukaan muut neljä miesehdokasta lähtevät vaaleihin noin kymmenen prosentin kannatusosuuksilla. Heihin kuuluu ennen kaikkea demaripuolueen Dienstbier, joukon 43-vuotias kuopus. Armahdus koskee oikeusoppineiden mukaan kymmeniätuhansia ihmisiä. T?EKIN PRESIDENTINVAALIEN Kaksi kovaa nimeä Perustuslain mukaan presidentillä ei ole laajoja valtaoikeuksia. Zeman on aina myöntänyt liittyneensä kommunistipuolueeseen Prahan kevään innoittamana ja tulleensa pian erotetuksi vastustettuaan Varsovan liiton maahantuloa. Fischer taas on peitellyt jäsenyyttään niin sanotun normalisaation ja miehityksen vuosina 1980?1990. Talousmies kuului jo 1989 kumouksen tähtiin. Vallanvaihdon jälkeen hän toimi le- 32 Negatiivista mainontaa t?ekkiläiseen tapaan: oikeiston ykkösehdokasta Jan Fischeriä piikitellään hänen menneisyydestään kommunistipuolueen jäsenenä. gendaarisessa tulevaisuudentutkimuksen laitoksessa ja kansanedustajana, kunnes 1993 päätyi maanpaosta palanneen vanhan sosialidemokraattisen puolueen johtajaksi. Mutta armahduspäätöksen toinen osa lopetti keinottelijoiden, pankinjohtajien ja yrityspomojen miljoona- ja miljardiluokan talousrikostutkinnat. Raskaatkin korruptiojutut lakaistiin maton alle ja monista huijareista tuli kerralla viattomia. Korkeakouluprofessorina ja monitaiteilijana hän osaa esiintyä vakuuttavasti, eikä nuoria tunnu lainkaan häiritsevän miehen eksoottinen ulkonäkö. Schwarzenberg on kalliissa kampanjassaan myös vedonnut nuoriin. 75-vuotias ruhtinas esiintyy vaalimainoksissa päässään räikeänpunainen punkkaritukka ja kiertää mielellään kaljalla nuorten suosimissa kuppiloissa. Tuoreen kyselyn mukaan entinen puoluejäsenyys haittaa 46 prosentin mielestä, kun taas yli 50 prosentille se sopii tai on yhdentekevää. Zemanin ja Fischerin menneisyyksissä on ero. Oikealla Václav Havelilla ratsastavan ruhtinas Karel Schwarzenbergin vaalimainos. » Uudelta presidentiltä odotetaan muutosta, mutta myös tiukkaa arvojohtamista. kaksi kuriositeettia, kiireestä kantapäähän tatuoitu professori Vladimir Franz ja Euroopan ylhäisaatelistoon kuuluva habsburgilainen ruhtinas Karel Schwarzenberg. Franz, 53, on yllättänyt nousemalla suosikkilistalla kolmanneksi. Hän vetää ääniä ennen kaikkea nuorimmalta polvelta. Mutta presidentiksi pyrkiessään hän joutui ruman tempun kohteeksi, kun hänen itse nostamansa demarijohtajat kaatoivat hänet. ?Eläkkeelle. tammikuuta. Vaaleja on edeltänyt huikea sotku. Vain pari päivää sitten perustuslakituomioistuin päätti, ettei vaaleja peruuteta eikä siirretä vaalilain epäselvyyksien vuoksi. Kärkinimet suurten puolueiden ulkopuolelta T?ekin vaaleissa LEHTIKUVA/ MICHAL CIZEK » Tunnelmat ovat sekavat, kun t?ekit valitsevat ensi kertaa maan historiassa presidentin suoralla kansanvaalilla. Praha ensimmäinen kierros perjantaina ja lauantaina suodattaa yhdeksästä ehdokkaasta kaksi toiselle kierrokselle. Lopullinen valinta selviää toisen kierroksen päätyttyä 26. Myöhemmilläkään tuomiolla ei olisi takautuvaa vaikutusta. Samalla koko maa kuohuu, kun eroava presidentti Václav Klaus armahti vuoden alussa tuhansittain rikollisia. Pikkurikollisten vapautus vankiloista sopii tietysti järkeväksi säästötoimeksi. Zeman. Kumpikaan ei edusta suuria puolueita. Hän jatkoi oikeistopolitiikkaa, mutta kansalaiset oppivat arvostamaan hänen rauhallista tyyliään. Zemanilla, 68, on takanaan pitkä ura politiikan huipulla. Hän sai Washingtonissa synnyttyään myös Yhdysvaltain kansalaisuuden, mutta hän kieltää paistatelleensa päivää edesmenneen isänsä Jiri Dienstbierin siivellä. Vanhempi Dienstbier kuului tunnetuimpiin toisinajattelijoihin ja toimi samettikumouksen jälkeisen T?ekkoslovakian ensimmäisenä ulkoministerinä ja monien kansainvälisten tehtävien huippudiplomaattina. Presidentin tehtäviin pyrkii myös Toinen vahva ehdokas toiselle kierrokselle on sosialidemokraateista omaan pienpuolueeseensa siirtynyt Milo? Zeman. Itsenäisen T?ekin kaksi tähänastista presidenttiä, Václav Havel ja Václav Klaus, kuitenkin omin nokin toimivat aktiivisesti ohi ja yli lain kirjaimen. Nyt uudelta presidentiltä odotetaan muutosta, mutta myös tiukkaa arvojohtamista. Jo pitkään on gallupien kärjessä yli 20 prosentin kannatuksella ollut kaksi ehdokasta, entiset pääministerit Jan Fischer ja Milo. (2009? 2010), kun oikeistohallitus kaatui omaan sekoiluunsa. Schwarzenberg vetoaa myös Havelin suosioon ja yrittää suostutella koko oikeistoa yhtymään leiriinsä. Muiden ehdokkaiden mahdollisuudet toiselle kierrokselle jäävät vähiin. Kari Jyrkinen. siirryttyään Zeman kirjoitti maan politiikasta useita viiltävän teräviä kirjoja, ja hänen ympärilleen kasvanut pikkupuolue on pysynyt hengissä. Menneisyyden taakka T?ekin valtamediassa käydään parivaljakkoa vastaan ajojahtia siksi, että he kuuluivat vanhaan kommunistipuolueeseen. Vielä kymmenen vuotta sitten syytös saattoi toimia, mutta vähitellen se on menettänyt tehonsa. Fischer, 62, tuli vuonna 2009 tilastotoimiston johtajan paikalta väliaikaiseksi pääministeriksi vetämään ?ylimenohallitusta. Parissa vuodessa puolueen ääniosuus nousi 7 prosentista 27 prosenttiin ja vuonna 1998 peräti 32 prosenttiin. Pääministerinä 1998?2002 Zeman veti talouden nousuun
ei yhtään mitään?. Gi?ords arveli tämän johtuvan osittain siitä, että lainsäätäjät pelkäävät aseteollisuu- » ?Kongressi on tehnyt jotain varsin poikkeuksellista . pitää välttää. TÄSSÄ TAPAUKSESSA pontimena ei toimi niin- TÄMÄ ONKIN löysän aselainsäädännön puolustajien yleinen iskulause: ei pidä tehdä yleisiä johtopäätöksiä erillisistä tapahtumista. Aseenomistajien etujärjestön NRA:n toimitusjohtaja Wayne LaPierre oli kuitenkin radikaalimpi ja vaati maan kouluihin aseistettuja turvallisuusmiehiä. ?Ainoa mikä pysäyttää pahan miehen on hyvä mies, jolla on ase?, hän sanoi. Tällainen ?good guy . Kun Gi?ords ja Kelly vierailivat Newtownissa tapaamassa tapettujen lasten vanhempia ja keskustelemassa paikallisten johtajien kanssa asevalvonnan ja mielenterveyden kysymyksistä, Connecticutin osavaltion kongressin jäsen DebraLee Hovey (republikaani) LEHTIKUVA/ TIMOTHY A. Nuori, erakoitunut mies ampui kaksikymmentä lasta ja kuusi aikuista. Tämä herätti erikoisen voimakkaita reaktioita, koska lapset olivat 6?7-vuotiaita (tuntuu siltä, että teini-ikään ehtineitä koulusurmattuja ei surra yhtä voimakkaasti). Kaikkia aseiden kannattajia liikehdintä ei miellytä. Pintaa ntaa syvemmä syvemmältä ältä Peter Lodenius peter.lodenius@gmail.com Villi Itä ja Villi Länsi VIIMEKSI KIRJOITIN pakistanilaisesta kouluty- töstä Malala Yousafzaista, joka kuin ihmeen kaupalla selvisi murhayrityksestä rauhattomassa Swatin laaksossa. Tiistaina, ampumisvälikohtauksen kaksivuotispäivänä, hän kuitenkin ilmoitti miehensä, astronautti Mark Kellyn kanssa perustavansa kansalaiskomitean Amerikkalaiset vastuullisten ratkaisujen puolesta. Komitean tarkoitus on kerätä rahaa asevalvonnan tiukentamiseksi. bad guy. Hän oli usein sanonut, ettei naisille pidä antaa poliittista valtaa ja oli kutsunut Gi?ordsia ?feikiksi?. Ampumalla tehtyjä murhia ja tappoja on myös enemmän kuin missään muualla. Mutta ehkä sielläkin syntyy vastareaktio: joku raja sentään pitää olla. Varapresidentti Joe Biden on tällä viikolla kutsunut eri piirien edustajia keskusteluihin Valkoiseen taloon, yhtenä päivänä aseita myyvän vähittäiskaupan edustajat. Jos halpiskaupan hyllyltä . ei yhtään mitään.? Joukkomurha Sandy Hookin koulussa Newtownissa joulukuussa käynnisti harvinaisen voimakkaan keskustelun aselaeista Yhdysvalloissa. den taloudellista ylivoimaa. Nyt Malala on jo päässyt väliaikaisesti sairaalasta odottelemaan seuraavaa leikkausta. En olisi jatkanut tästä aiheesta, ellei tuore uutinen olisi muistuttanut Gabrielle Gi?ordsin osittain samanlaisesta tapauksesta. Hän ei ylipäänsäkään hyväksynyt valtiovaltaa ja epäili sitä kielen väärinkäytöstä ihmisten manipuloimiseksi (sinänsä terve epäily, tässä tapauksessa kuitenkin vaarallisen absurdiksi viety!). GABRIELLE GIFFORDS kuntoutui vähitellen ja osittain, mutta joutui luopumaan kansanedustajan tehtävästään ja on esiintynyt hyvin vähän julkisuudessa. Yhtiö lupasi, että heiltä sittenkin löytyy joku edustaja tapaamiseen. Ehkä on siis toivoa siitä, että keskustelua asiasta jaksettaisiin käydä edes jonkun aikaa. 33. Sitä ovat ruokkineet lukemattomat lännenelokuvat ?eri?eistä ja karjavarkaista, mutta voitaisiin jo siirtyä nykyaikaan. Wal-Martkin sai kutsun, mutta vastasi siihen, että juuri kyseisenä päivänä heillä on myyntijohdon kuukausikokous yhtiön pääkallonpaikalla Bentonvillessä, eikä kukaan pääse Washingtoniin. Vastaus herätti niin paljon paheksuntaa, että yhtiö perääntyi selittäen, ettei tajuttu, että keskustelua pidettiin niin tärkeänä. -erotteluhan on Yhdysvaltojen kulttuurin perustekijöitä, myös ulkopolitiikassa. Yli 10 000 ihmistä vuodessa kuolee aseellisen väkivallan uhreina. kään Gi?ordsin oma tapaus, vaan joulukuun puolessavälissä Newtownin kaupungissa Connecticutissa tapahtunut joukkomurha. Gi?ords ihmetteli muun muassa sitä, että viime aikojen joukkosurmat, joissa suuri määrä ihmisiä on kuollut ja yksi kongressin jäsen melkein kuollut, ?ovat saaneet kongressin tekemään jotain varsin poikkeuksellista . Jotta tälle voimalle saataisiin edes kohtuullinen vastavoima, tarvitaan kyllä melkoinen satsaus ? mutta jostainhan pitää aloittaa. reagoi kirjoittaen Facebook-sivulleen: ?Gabby Gi?ords pysy poissa kaupungistani!?. Kuusi ihmistä kuoli ja kolmetoista haavoittui, kun 22-vuotias nuorukainen avasi tulen Gi?ordsia ja hänen poliittista tilannekatsaustaan kuulemaan tulleita ihmisiä vastaan. Ampuja oli aikaisemmin luokiteltu skitsofreenikoksi ja paranoidiksi. WalMart on maan suurin aseidenmyyjä . Aseitahan maassa on enemmän kuin missään muualla, mutta tämä ei tietenkään estä niiden käyttöä. CLARY EI YHDYSVALLOISSA siis eletä välttämättä järjellisemmin kuin Pakistanissa. kuka tahansa voi ostaa millaisen puoliautomaattiaseen tahansa, kuten NRA tahtoo, kuka erottaa hyvikset pahiksista? LaPierren logiikka ei muutenkaan toimi vakuuttavasti. Taleban-kapinalliset iskivät häneen, koska hän on intohimoisesti puolustanut tyttöjen oikeutta käydä koulua. Tällaista tapahtuu jatkuvasti tässä levottomassa maassa, Villissä Idässä, mutta tällä kertaa välikohtaus aiheutti suuttumuksen aallon, joka sai talebanitkin pehmentämään kantojaan, ainakin väliaikaisesti. Kannanottoaan hän perusteli sillä, että ?tapauksen politisoitumista. Kaksi vuotta sitten tämä Yhdysvaltain demokraattien kongressiedustaja selvisi täpärästi hengissä murhayrityksestä kotikaupungissaan Tucsonissa, Arizonassa
1800-luvun lopun teollinen kehitys aiheutti kasaantuvia ongelmia ja köyhän väestönosan kurjistumista. Näitä yhteiskunnallisia epäkohtia ja arjen ankaruutta keskittyivät naturalistit kuvaamaan. Naturalistisen kärjistämisen ja kannanottojen tilalle symbolistit tarjosivat toisenlaisen vaihtoehdon, henkilökohtaisen kokemuksensa rajatiloista realismin pinnan alla. Illan salaperäinen hämy, suomalainen järvimaisema, veden alla kuvastuu toinen maailma, saaret ja rannan puut. maaliskuuta saakka. ATENEUM Akseli Gallen-Kallela: Keitele, 1905 Vaihtoehtoisia elämyksiä » Kaamoksen, katoavien työpaikkojen ja kriisiuutisten uuvuttamalle ihmiselle Ateneumin symbolisminäyttely tarjoaa lähes terapeuttisen kokemuksen. 34 KANSAINVÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ syntynyt 52 sielua -suurnäyttely esittelee länsimaisen taidehistorian mestareita, heidän kokemuksiaan maisemasta ja omaa mielenmaisemaansa. Maalaukset paljastavat yleisinhimillisiä kokemuksia ja sykkiviä värielämyksiä: hehkuvia paratiiseja, sumuisia kaupunkeja, luonnon mystiikkaa ja antiikin idyllejä, mutta myös ahdistuksen ja mielen hajoamisen kuvia. Esillä on muun muassa Paul Gauguinin, Vincent van Goghín, Wassily Kandiskyn, Edward Munchin ja Albert Edelfeltin teoksia, mutta myös suurelle yleisölle vieraampia taiteilijoita kuten espanjalainen Joaqim Mir ja ranskalainen Georges Lacombe. E vapaa-aika Muumiot-näyttely esillä Vapriikissa Tampereella 31. Albert Edelfeltin. Näyttelyn ainoa nainen on suomalainen Ellen Thesle?. Ahdistuksesta paratiisiin Kosketus luontoon ja ihmiseen kapenee. Symbolistinen taide kuten kirjallisuus ja runouskin syntyi vastareaktiona ajan naturalistiselle taidesuuntaukselle
Nyt esillä ovat yleisön jo valon terveysvaikutuksista. Onervan Sekasointuja, Runoja ja Särjetyt jumalat. Symbolismin maisema 1880? saatu lisää pöhinää ja uimarannalla järjestetään tapahtumia lähes kuukausittain. Työpajoja ja luentoja taide- ja museokessina läpimurron sekä Suomessa että kansainkus Sinkassa Keravalla. Siirtyessään sairaalaympäristön arjesta Honkahoviin teokset TOINEN MERKITTÄVÄ kevään näyttely on ensimmäinen antautuvat uusille tulkinnoille. Lisäksi ohjaajat myyvät talviuinnin kausikortteja ja esittelevät mm. lähtien klo 10?12 joka toinen maanantai. Kotimaisten kuvaajien lisäksi kokoVieruskavereita-näyttely, joka on koottu Keski-Suomen saielmaan kuuluu valokuvia nimekkäiltä ulkomaisilta raanhoitopiirin yli tuhat teosta käsittävästä kokoelmasta. valokuvaajilta kuten Édouard Boubat, Henri CartierTavallisesti työt ovat eri puolilla sairaanhoitopiirin tiloja Bresson ja Larry Clark. potilaiden, vierailijoiden ja henkilökunnan nähtävillä. klo 12?13 Myllypuron Arena Centerissä ja jatkuu joka tiistai. Valokuvan 1970-luvun demokraattiselle jokamiehen kentälle ovat astuneet tekijät, jotka luovat taidetta päätyönään. Myös tämä 2000-luvun sukupolvi on edustettuna kokoelman tuoreimmissa hankinnoissa. ??. Kahvi ja piirakka 3 e. Kosketus luontoon ja ihmiseen kapenee. Keilat kumoon -kerho alkaa ti 15.1. klo 11.30?13.15 senioritanssia, ko 11?15 ystäväkerho (Toimintakeskus, Kirkonkyläntie 2). klo 13 Kinaporin palvelukeskuksen kerhohuoneessa Kertsi 1. Hilkka Karvonen ohjaa naurujoogaa. ??. Järj. Tulevaisuuden tutkimuksen seura. ??. Mitä katselemme, mikä muokkaa ajatteluamme ja käsitystämme maailmasta. Mitkä kuvat luovat historiaa ja muistiamme? ?Maisemamme. Grilli on myös kuumana, joten mukaan voi ottaa omat Tapahtuma eväät. L. klo 9?13. Uimaan ja saunaan maksutta. Kuvataide SUOMEN VALOKUVATAITEEN MUSEO Ben Kaila: Uudet päät, 1983. Valokuvan tie taiteeksi VALOKUVATAITEEN MUSEO avaa keväänsä keskiviikkona. Uusi Valokuva Taiteeksi -näyttely koostuu yksityiskokoelmasta, jonka Erja Hannula ja Jorma Hinkka lahjoittivat museolle viime vuonna. kevään lumikenkä- ja hiihtoretkiä. Talviuinti ja sen jälkeinen saunominen rentouttaa, virkistää ja parantaa stressinsietokykyä. Lisäksi talviuinnin sanotaan pitä- Musiikki Kaukolanharju auringonlaskun aikaan (1898? 90) tai Akseli Gallen-Kallelan Keitele (1905) maalaukset vihjaavat tunteikkuudellaan lähes perussuomalaiseen nationalismiin. Edward Munchin maalauksessa Huuto (1899) kaupunkimaisemaa räjäyttävä ahdistus kietoo miehen pyörteisiinsä. Mitä se tarkoittaa, mitä se edellyttää. Tunteita, maiseman ja ihmisen ydintä. TUL:n veteraanien Pakkasjuhla to 17.1. iloisessa aamupäiväkerhossa klo 11 aihe vielä avoin (Wanha Posti, Keinulaudankuja 4). Kallion - Vallilan Eläkeläiset ry:n kerho to 17.1. klo 18?19.30 Käpylän kirjastossa (Väinölänkatu 5) Helsingissä. Ideoidaan tulevaa ja juodaan pullakahvit. 1910. Eikä karaoke enää helpota. Sisäinen todellisuus Symbolistit halusivat paljastaa sisäisen todellisuuden pinnan alla, sen jatkuvan liikkeen ja muuttumisen. Kunnes ehkä jotain katkeaa, syntyy uusi lööpin aihe ja ykkösuutinen iltapäivälehteen. Ohjelmassa liikuntaa, laulua, lausuntaa ja arpajaiset. Innoituksensa he saivat tieteistä ja ?loso?asta: Darwinin Lajien synnystä, Platonin ideaopista ja Freudin psykoanalyysista ? ja tietysti omasta herkkyydestään. Ateneumin näyttely 52 sielua tarjoaa turtuneelle kaupunkilaiselle värejä ja kokemuksia, yhteyttä luontoon, mutta myös yhteyttä toisen hätään ja ahdistukseen Munchin ja van Goghin maalauksissa. Luennoitsijana kirjalliNÄYTTELY SISÄLTÄÄ yli 170 teosta ja edustavan katsasuudentutkija Hanna Karhu. Ke 16.1. klo 10?11.45 kuoro harjoittelee, klo 10?11.45 runopiiri. klo 12?13 Eevi Kaasinen ja Esko Vepsä esittelevät hiljattain ilmestyneitä kirjojaan ja klo 13.30?14.30 tuolijumppa. klo 9?10 kuntojumppa, klo 11?13 sketsikerho, klo 10?12 käsityökerho, klo 10?12 tuunataan kalastusvälineitä ja klo 13?15 Takaniityn pelimannit harjoittelevat. Hän maalasi paratiisia, Tahitin värejä hehkuvaa maisemaa pyhänä kokemuksena, yhdistäen teoksissa kansantaiteen ja lapsuutensa Perun muistikuvat. Litteää pintaa Minkälainen ?maisema. Kahvia klo 10.30. Tarinatupa kokoontuu jälleen ma 21.1. Kirjallisuusluento to 17.1. Näyttely tarjoaa yleisölle kokemuksia todellisuudesta ja maailmasta, jonka moni on kadottamassa. Teatteri vän flunssat poissa ja parantavan verenkiertoa. Syyskuussa avatulla Rastilan talviuintipaikalla on jo yli 160 säännöllistä talviuinninharrastajaa. Molempiin lumonneet suosikit sekä uudet, intiiMäntän a s osallistuminen Sinkan pääsymaksulla mit työt. is v Honkaho 5/3 e, alle 16-vuotiaat ilmaiseksi. i. 24.2. AVOIMET OVET avantoon ja sau- naan. Kommentoijana kestävän kehityksen pääsihteeri Sauli Rouhinen, ympäristöministeriö. klo 12.30-13.30 Wanhassa Postissa. Näppärät-kädentaitoja alkaa to 17.1. Avoin tilaisuus ti 15.1. Kestävä kulutus 2050. Malmin eläkeläiset ry. klo 14?16 Puistokulman alasalissa Helsingissä. Vartiokylän Eläkeläiset ry. Palomäki on tehnyt viime vuo??. Rastilan talviuintipaikalla Helsingissä vietetään avoimien ovien päivää lauantaina, jolloin avantoon pääsee pulahtamaan Helsingin Ladun ohjaajien johdolla maksutta. Alustaa toimitusjohtaja Michael Lettenmeier, D-mat Oy. klo 17?20 Tieteiden talossa Helsingissä (Kirkkokatu 6). on edessämme päivittäin. Toinen Munchin teos Pariskunta rannalla (1907) puolestaan paljastaa miehen ja naisen parisuhteen ahdingon, miehen kuolonkalpeus ja naisen punaiset kuin häpeästä alaspäin kumartuvat kasvot. Munchin henkilökohtaiset elämykset, seksuaalisuuden, hulluuden ja kuoleman ahdistuksen pyörteessä ovat kokemuksina ajattomia ja kaikkien tunnistettavissa. Paul van Gauguin halusi paeta ?sivilisaatiota?, eurooppalaisen poroporvarillisuuden valheellisuutta. Pieni oma vastuu. Ti 15.1. Taidekeskus Honkahovissa Mäntässä on 24.2. Näyttely avoinna to-su klo laaja katselmus valokuvataiteilija Nelli Palomäen (s. 10?16, pääsymaksu 5 e. 1981) tuotannosta. saakka. TALVIUINTIPAIKKA Rastilan avoimet ovet la 12.1. Näyttely Ateneumin taidemuseossa Helsingissä 17.2. Iltaohjelmien sisältötyhjät visailut ja ihmissuhde farssit turruttavat katsojan ja vievät ajatukset arkitodellisuudesta. Pääsihteeri Janne Ollikainen kertoo TUL:n nykytilasta. esillä näyttelyjulisteista. To 17.1 klo 12?14.45 päivätanssit. ast Seija Vääränen 52 SIELUA. Ke 16.1. Nähtävänä on ainutlaatuinen kertomus yli 30 vuoden ajalta, jolloin suomalainen valokuva astui täysipainoiseksi tekijäksi taiteiden piiriin. Sosiaalinen ympäristö, jossa valokuvaajat toimivat, on muuttunut vuosikymmenten saatossa. Valo -luentosarja alkaa ti 15.1. vät, kuinka paljon valokuva voi kere id ta Sairaala klo 18: ylilääkäri Timo Partonen kertoo toa meistä. Tarkastelussa L. 45 kansantanssia Syystien palvelutalossa. ??. Bussilla 611 pääsee oven eteen tai junalla Hiekkaharjun asemalle, josta n. 200 metriä Puistokulmaan (Talkootie 4). ??. Seniooritanssijoiden kevätkausi alkaa ke 16.1. Kännykkä, tietokone ja televisio välittävät kuvavirtaa ilman henkilökohtaista kokemusta. Uutiskuvia koulusurmista, Afrikan lapsisotilaista ja luonnon katastrofeista, teollisuuden ja suuryhtiöiden tuhoamasta ekosysteemistä tai mielenosoituksista eri puolilta maailmaa yksinvaltaa tai päättäjiä vastaan. Kuva maailmasta välittyy litteän pinnan ja lähes inhonaturalistisen, mutta näkökulmaltaan tarkkaan rajatun uutisvirran takaa. Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas, Helsinki. 35. Vapaa pääsy. uksen Hinkan suunnittelemista valokuvakirjoista ja ??. klo 9?11 Kontulan Vanhustenkeskuksessa. ??. Kontulan eläkeläiset ry. rajoittuu ja rajautuu näytöltä näkyvään kuvaan todellisuudesta. Pe 18.1 klo 11.15?12. Onervan kolme ensimmäistä runokokoelmaa. Aikaisemmin melko pimeänä olleelle uintipaikalle on asennettu uudet kirkkaat valot, saunaan on Kirjallisuus Keskustelu ??. Kevätkausi alkaa ma 14.1. työväentalolle ja kerhossa klo 12. Oman varjomörön voi välisesti klassisen kauniilla muotokuvillaan. tulla tekemään non-stop -työpajaan la 12.1. Hänen mustavalkoiset kuvansa kysya t t klo 11?16. Tapahtumat Malmin työväentalolla (Takaniitynkuja 9): Ma 14.1. Paikalle pääsee helposti metrolla (Karavaanikatu 4). VALOKUVA TAITEEKSI Hannula & Hinkka -kokoelma ja NELLI PALOMÄKI 16.1.? Tiedot tapahtumapalstalle keskiviikkoon klo 12:een mennessä: Kansan Uutiset/Muistio, PL 64, 00501 Helsinki, faksi (09) 759 60 301, sähköposti: lukijoilta.muistio@kansanuutiset.?. 21.4
1 (X) 6. Suurimmat kysymysmerkit löytyvät puolustuksesta ja maalivahtiosastolta: veskari Ville Wallénin taidot eivät ole aivan muun joukkueen tasolla, ja kun puolustuslinjastakin kokenut Rami Hakanpää siirtyi KuPSin keltapaitaan, on Klubi-fanien toiveissa ainakin yhden kansainvälisen tason topparin hankinta omaa päätä turvaamaan. Tuoreessa Veikkaajassa HJK:n urheilujohtaja Tuomo Saarnio kertookin puolustajan olevan hakusessa, kuten myös kakkoskassarin sekä ?pukkimaisen?, nopean hyökkääjän. ei jalkapallokansa ole siirtouutisia niellyt. Tuuma (4) sekä tauolta palaileva A.T. Nokian pörssikurssin lailla laskeneet yleisömäärät kaipaisivatkin piristystä. HJK:n avauskokoonpano alkaa näyttää ainakin paperilla siltä, että mestaruuspystin voisi periaatteessa pistää saman tien jakoon. Kasiradan lähtöpaikka ei haitanne sitä nytkään, ruuna tarttunee yhdessä Tesantin kanssa Pariisin matkaan. 2 (X) 9. SaiTÄYSIN PUREMATTA 64 SARAKKEEN VIHJERIVI 1. A: 1,3,9; B: 2,6,5,8,10 LÄHTÖ 5: Viimeksi häirittynä laukan ottanut kovaluokkainen Nike Di Girifalco (10) saa tammalähdössä suosikin paineet. Reading - West Brom ...... Veeti (2). A: 6,1,4,2,8; B: 3,5,6,7,9,10,11,12 LÄHTÖ 3: Hienosti uransa aloittanut El Acid (3) pelataan muun muassa Vermon näyttöjensä perusteella suosikiksi. Stoke - Chelsea ................. 1 10. A: 4,7,11,8; B: 2,9,5,10,12 LÄHTÖ 2: Kohde on todella tasainen ja paljon riippuu juoksun kulusta. A: 3; B: 4,11,9,6 LÄHTÖ 4: Selvää suosikkia ei kohteesta löydy, vaikka Tuhti-Parooni (3) saakin paljon peliä. 1 7. 2 5. Kohteen kaikkien hevosten mukaan ottaminen voi olla paras peliratkaisu. Middlesbr - Watford...... Hyvätasoisessa lähdössä iskee yhteen kova kolmikko: Diktaattori (8), Tesantti (7) ja Ponnen Onni (10). Kannattanee kuitenkin varmistaa raksilla. Pomminvarmoja suosikkeja on rivistä tällä kertaa vaikeahko kaivaa. Yksi ehdokas on kohteen kuusi kotijoukkue Fulham, joka sekään ei ole onnistunut viime aikoina vakuuttamaan. Brighton - Derby .............. Vaikka Forssell, Tainio ja kumppanit eivät taatusti palaa Suomen viheriöille vain jäähdytelläkseen, käyvät herrojen pelivuodet väistämättä vähiin. Armstrong Transs R (11) on viime juoksujensa perusteella kovassa iskussa mutta takarivistä vähän muiden armoilla. Lass Indus (2) juossee keulassa. Kovaa tosin lähtee myös Surprise Lord (3), mutta sitä voi kiinnostaa suosikin selkä. Sunrise Lover (8) on kolmas kova, joka pääsee rivakasti liikkeelle. Jos ruuna pääsee suosiolla keulaan, se on vaikeasti voitettavissa. Tuikero (1) ainakin haastaa suosikin ja myös Setelisottiisi (9) tekee tasaisen varmaa työtä. 1 13. Charlton - Blackpool ..... 1 2. Norwich - Newcastle ...... Burnley - Crystal P........... I-S 9.1. Suomen Rosenborg vai norsujen hautausmaa? MONET JALKAPALLON ystävät ovat jo vuosien ajan toivoneet Suomeen omaa Rosenborgia: pääsarjaa dominoivaa joukkuetta, jonka rahkeet riittäisivät myös eurokentillä. Vaikka viime vuosina kotimaamme kentillä on saatu todistaa HJK:n usein murskaavaakin ylivoimaa, eivät siivet ole kantaneet Mestarien liigan lohkovaiheeseen asti tällä vuosituhannella. Klubin viime aikojen operointia pelaajamarkkinoilla seurattuaan on vaikea välttyä vaikutelmalta, että nyt euroglooriaa haetaan tosissaan: joukkueen riveihin ovat liittyneet muun muassa kokeneet maajoukkuesoturit Mikael Forssell ja Teemu Tainio. Molemmat konkarit pelasivat avauksessa Klubin napatessa maalittoman tasapelin hollantilaisesta FC Twen- » Täysin purematta ei jalkapallokansa ole siirtouutisia niellyt. Johdattaako Teemu Tainio HJK:n eurokentille? testä Maspalomas-turnauksessa Espanjassa maanantaina. SUOMIFUTIKSEN, ja tietenkin etenkin Klubin, ystäville siirtouutiset ovat hunajaa korville. Paitsi että kokeneet pelimiehet ovat erinomainen lisä joukkueeseen nimenomaan ulkomaan visiittejä ajatellen, lisäävät tunnetut nimet Klubin ja koko Veikkausliigan kiinnostavuutta. Peli- 36 » Kovaluokkainen Nike Di Girifalco saa tammalähdössä suosikin paineet. hevosia ovat ainakin sitkeä Henkan Huima (1), paljon totosijoja napsinut Mamori (6), kovasukuinen B. 1 12. A: 8,7; B: 10, 5,3,4,6 LÄHTÖ 7: Päätöskohteen maililla hirmuiskussa kisaava Beatasine (6) johtanee lähdöstä maaliin. Siirtoikkunan ollessa sepposen selällään joukkueiden kokoonpanot ja siten myös voimasuhteet saattavat elää lähiaikoina suurestikin. Hyvä esimerkki löytyy kohteesta kolme, jonka vierasjoukkue West Ham on vahvistunut viime aikoina parillakin laadukkaalla pelaajalla. Liverpoolista tutun Joe Colen paluu kasvattajaseuraansa ja Marouane Chamakhin lainaaminen Arsenalista ovat vahvistaneet Hammerseja, ja haistelen tästä yllätysvoittoa Sunderlandista. Fulham - Wigan ................ Bolton - Millwall............. Vastustajista kannattaa noteerata ainakin Like A Virgin (4) ja Classic Frido (11). - West Ham ....... Kuitenkin vastustaja Wiganin tilastot ovat vielä murheellisemmat, joten raapustetaan lappuun ykkönen. Edes seiskakohteen Chelseaa ei uskalla jättää varmistamatta, sillä joukkue on liigacupin välierien takia otteluruuhkassa ja väsymys saattaa painaa huippupelaajienkin jaloissa. Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 12.1. Laukastaan huolimatta tamma kiri Teivossa vielä kolmanneksi. Keulassa juossee kovakuntoinen Desiree Lady (5), mutta loppusuoralla väkivahva Nike Di Girifalco puristanee ohi. A: 10; B: 5,2,9,3,8 LÄHTÖ 6: Kohteen kaksi parasta saa varmuudella matkalipun Pariisiin, jossa jälleen helmikuussa järjestetään Pohjolan hevosten kylmäverilähtö. etenkin, jos joukkue putoaa pois peleistä varhaisessa vaiheessa ja mittavat palkintorahat jäävät saamatta. VIIKON VAKIORIVI koostuu tuttuun tapaan Valioliigan ja Championshipin otteluista. Jos alku menee hullutteluksi, niin potin korjaa hienossa kunnossa radoille palannut ikäluokkansa kärkihevonen French Express (12). Kaiken mahdollisen urallaan voittanut jamaikalainen juoksijatähti Usain Bolt kertoi alkaneen vuoden suunnitelmistaan. Netin keskustelupalstoilla moni on jo ehtinyt maalailla Miklun polven muotoisia piruja seinille: joukkueen konkaripelaajien tiedetään olevan alttiita loukkaantumisille. Tilannetta ei varsinaisesti paranna se, että Klubin kotipesän Sonera-stadionin muovimatto niittää tunnetusti satoa pitkin kautta. Aston V - Southampt ...... 2 (X) rastuvalta käsin on joukkuetta hankala auttaa: pelkällä pukukopissa psyykkaamisella ja joukkuehengen nostatuksella ei palloa maaliin saada. Toinen kriittinen näkökulma kokeneiden pelaajien hamstraamiseen on se, onko taktiikka pitkällä tähtäyksellä järkevä. Kansan Uutiset suosittaa 64 merkin järjestelmää: 1, 1(x), (x)2, 2, 1(x), 1, (x)2, (x)2, 1, 1, 1, 1, x(2). Elina Vainikainen elina.vainikainen@gmail.com Diktaattori kukistanee Tesantin LÄHTÖ 1: Vermon lauantain Toto75ravien avauskohteessa Titane Nordique (4) kerää eniten peliä, mutta vastuskin on kova. Sunderl. Niistä Diktaattori on jyrännyt voimillaan. Cardiff - Ipswich ............ kello 16.55. F pelit LEHTIKUVA/ VESA MOILANEN ?Minulle tämä vuosi merkitsee kovaa vauhtia ja suurten tekojen tavoittelua.. Everton - Swansea .......... Tomorrowland (8) pystyy sen haastamaan ja hyvin kulkee edelleen myös viime vuoden voitokkain lämminverinen Asante (7). 2 (X) 4. Tamma on niin nopea ensiaskelillaan, että se singahtanee keulaan, mistä se on ennenkin ollut parhaimmillaan. 1 11. Ruuna ottaneekin nopeasti lauman komentoonsa. A: 6,12; B: 3,8,4,11 Perusrivi: 4-6-3-1-10-8-6 Jouko Joentausta jouko.joentausta@kansanuutiset.fi. 1 (X) 3. Lyhytnäköinen panostus yhden kauden eurohuumaan voi kostautua tulevina sesonkeina karvaasti . 2 (X) 8
krs PL 290 00531 Helsinki 09 4780 8800 www. F I 62 ? tu www.kansanuutiset.fi. tai soita 0800-97006 Tilaa, tutus ja ylläty! 37. up-uutispalvelu.fi POHJOIS-SUOMEN VASEMMISTOLEHTI http://uusimaa.vasemmisto.fi/ www.kansantahto.fi VASURILLA Mainettaan parempi. DUUNARIMUSIIKKI EILEN JA TÄNÄÄN Uuden una: tilaajan et en 6kk ensimmäin 22 työväenmusiikin helmeä samalla levyllä! PERINTEISET REIJO FRANK KOITON LAULU AGIT PROP KOM-TEATTERI JUSSI RAITTINEN KUPLETTIMAISET MIKKO PERKOILA JAAKKO TEPPO HISKI SALOMAA ESA PAKARINEN M.A.NUMMINEN UUSI POLVI TUOMARI NURMIO PALEFACE PELLE MILJOONA JUKKA POIKA ASA REINO NORDIN MUUT TYÖVÄENLAULUT NEILIKKA DALLAPÉ-ORKESTERI TAPIO RAUTAVAARA VESA-MATTI LOIRI KRISTIINA HALKOLA JONNA PIRTTIJOKI KATSO LISÄTIEDOT JA TILAA! W W W. VA S U R I L L A . PALKANSAAJAVIESTINTÄÄ XXX UVSWB m Siltasaarenkatu 6, 7
Palkinnot maksetaan vain pankkiyhteytensä ilmoittaneille. Ristikon oikea vastaus 4.1.2013 3 Ristikon 4.1.2013 palauttaneiden kesken arvotut palkinnot osuivat seuraaville: 2 1 a b c d e f g h Määrätietoisesti voittoon tähtäävässä pelissä on selvä osajako pelaajien kesken. Hyökkääjän nappulat ovat sijoittuneet aitiopaikoille ja altavastaaja vääntää huonojen siirtojensa kanssa. Sommitelman pelissä Sarapuu?Törber (Oldenburg 1948) viimeksi mainittu on aloittanut kaukopartioinnin valkean asemiin. Oikein vastanneiden kesken arvotaan kolme 10 euron palkintoa. exd5 e4 3. Ke1 Tc2 ja mustan helpoin voitoin. 38 Marja-Leena Kallio, Nokia Harri Kuparinen, Tikkakoski Hannes Leskinen, Oulu Kansan Uutiset onnittelee voittajia.. Df5! 4. De2 tai 3. Ristikko Shakki Ristikko 11.1.2013 Nimi ja paikkakunta: 8 7 6 Tilinumero IBAN-muodossa: 5 4 Vastaukset on lähetettävä 16.1.2013 mennessä osoitteella Kansan Uutiset, PL 64, 00501 Helsinki. Lisää kuoreen merkintä Ristikko. Jos lähetät muuta materiaalia samassa kuoressa, jätä merkintä pois. Tunkeilu oli aiheellista, sillä sieltähän on revittävä, mistä reikä löytyy. Ratkaisu: 1... Lxe3 Dxf3 jne. 3... Td1 e3+ 5. Da3 e3+ 4. Lxd5! 2
Vihjailevista vastuksista voi aina yrittää päätellä, että kaikki ei ehkä ole ihan sitä miltä näyttää. / Kun ihmiset kulkevat, mykät ja vieraat / ja heillä on lumiset panssarikasvot, / niin lumiset kasvot! ja täytetyn linnun silmät.? Tiistaina ilmestymisensä aloittanut tabloid-kokoinen Helsingin Sanomat sisälsi myös lukuoppaan. Syyriassa vät y h i d o s t ä eiv at, h a p n a a t s va än d i i h ä L o o san taja h o j n i t u u t i inst nen ä k k r e K i r A tabloid-keskusteluun. Siihen suostuminen olisi ministereiden mukaan ollut lainvastainen teko. Suut pysy- LEHTIKUVA/ VESA MOILANEN Jouko Joentausta jouko.joentausta@kansanuutiset.? Kuka kertoisi meille? TELAKAT JA TABLOID. Keskustelu voisi olla toisenlaista, jos kaikki faktat olisivat pöydällä eikä kukaan voisi piiloutua esimerkiksi liikesalaisuuksia peittävän verhon taakse. TELAKOIDEN ONGELMAT uhkasivat alkuviikosta hautautua KAUPANTEKOON LIITTYY aina asioita, joista ei ulkopuolisille hiiskuta. En nimittäin jaksa uskoa, että he olisivat ehdoin tahdoin toimineet Suomen ja suomalaisten etua vastaan, vaikka siltä nyt monista tuntuukin. Vailla tarkkoja perusteluja on yhä myös se, miksi valtio ei voisi omistaa osaa telakkayhtiöstä? Aulikki Oksasen sanoittaman tunnetun laulun sanoin: ?Kuka kertoisi minulle. Siinä kaksi tämän viikon puheenaihetta. Tutkimusprofessori Timo Koivurova Jäämeren alueesta, Kide 4/2012 maan huonosti menestyvää yritystä. Mitä se tarkoittaa. Niistä on puhuttu niin keittiön kuin kuppiloidenkin pöydissä, työpaikoilla ja busseissa. Nyt on pöytä täynnä lehden eri osia niin, ettei kahvikuppi sekaan sovi. Siksi taistelu liikesalaisuuksia vastaan onkin eräänlaista varjonyrkkeilyä. Ne ovat yhdistäneet, sillä samalla itse kukin on voinut purkaa omia aggressioitaan ja käydä päin vihollista. Kaikkea meille ei kuitenkaan kerrota, vaikka elämmekin maailman mitassa ehkä jopa harvinaisen avoimessa yhteiskunnassa. Ministerit ilmeisesti tietävät tästä enemmän kuin voivat/ saavat kertoa? Viimeinen sana » Ilmaan jää runsaasti kysymyksiä. TELAKAN JA ERI alihankkijayritysten työntekijät odottavat edelleen oikeutetusti selviä vastauksia. Yksi kiittää, toinen moittii, ja usein vielä samasta asiasta. HS:n johto on perustellut tabloidiin siirtymistä muun muassa sillä, että lehteä on nyt helpompi lukea aamiaispöydässä. Olen eri mieltä. Tabloidiakin voi tehdä monella tavalla; yhtä oikeaa tapaa ei ole. Tämä on tullut mieleen, kun on seurannut viime viikkojen telakkakeskustelua. Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta ei ollut valmis myöntämään korealaisyritys STX:lle sen vaatimaa pääomalainaa. Mitä valtio tekisi siinä tapauksessa mahdollisesti käsiin jäävällä melkein valmiilla loistoristeilijällä? Tällaiset spekulaatiot ovat tietysti turhia tilanteessa, jossa laivatilaus on lipunut Ranskaan ja heidän huolekseen jää niin sen rakentaminen kuin rahoituskin. Kun kaikkea ei ole meille kerrottu, niin spekulatiiviset kysymyksetkin ovat paikallaan, jotta voisimme yrittää ymmärtää, mitä ministereiden päissä on liikkunut päätösten tekohetkellä. Onko STX:n Turun telakka niin kuralla, että edes julkisuudessa esillä olleet miljoonat eivät pystyisi sitä pelastamaan? Kuka kertoisi meille, mikä on jo vuosia tappioita tehneen STX:n todellinen kunto. Mitä lakia olisi rikottu ja miten? Ministerit ovat vedonneet myös liikesalaisuuteen ja toistuvasti todenneet, että valtio ei voi lähteä pelasta- Ensi viikolla vät kuitenkin supussa. Ehkä kyse ei sittenkään ollut pelkästä 50 miljoonasta eurosta, vaikka sekin on aika iso summa? Ilmaan jää runsaasti kysymyksiä. Kuka kertoisi meille esimerkiksi sen, että pelkäsivätkö ministerit riskiä arvioidessaan, että telakka ei pystykään rakentamaan loistoristeilijää sovittuun hintaan ja yhtiö voi kaatua, ennen kuin alus on valmis. Sen saamat mittasuhteet ovat pikkusen hymyilyttäneet, kun itse on ollut tekemässä tabloidia jo yli 30 vuotta. Jos sadasta tutkijasta 99 toteaa, ettei minkäänasteisen konfliktin vaaraa alueella ole, niin media päättyy haastattelemaan sen ainoan, joka väittää, että kyllä siellä vain on konflikti tulossa. Viimeisen vapaan tilan voileivältä vie lukuohje, sillä ilman sitähän ei tabloidista selviä. JARMO LINTUNEN Työttömyysturvan nousut ja laskut 39. Ensimmäisen viikon jälkeen elämä alkaa rauhoittua niin tekijöiden kuin lukijoidenkin parissa. Varmasti Helsingin Sanomissakin käydään tarkoin läpi saatua palautetta
Sis. ALV 10% (tilattu sanomalehti). Timo Mäkelä Mainettaan parempi. Karppauksella on paljon puolestapuhujia - ja toisaalta vastustajia. Eksoottiset uutuudet tarjoavat kiinnostavia elämyksiä, mutta älä turhaan pane perunaa pannaan. Se on pitänyt hengissä koko kansakunnan, ja sille on selvä tilaus nykyäänkin. Myös meidän lehti on monelle tutkitusti mainettaan parempi uutuustuote. Tarjoamme täyttä asiaa ja sopivasti kulttuuria kotiin kannettuna joka perjantai. Tilaa, tutustu ja ylläty osoitteessa www.kansanuutiset.fi. Tutustumistarjous! Viikkolehti 3kk 36 e Uuden tilaajan etuna: Viikkolehden kestotilauksen ensimmäinen 6kk 62 e Uuden na: tilaajan etu kk 6 n e in ensimmä 62 ? Koskee vain kotimaan tilauksia
Vajaaseen puoleen tuntiin on mahdutettu niin paljon kiinnostavia kysymyksenasetteluja, ettei vähänkin syvempään käsittelyyn ole tässä muodossa ja tällä tempolla yksinkertaisesti aikaa. Sen yhteydessä hän vetää mukaan myös norjalaiset sekä etniset vitsit: niiden suhteen suomalaisten tavaramerkki on tunnetusti ilkeys. Harrison ei tätä sano, mutta ehkä se on vain loogista: vuosisatainen suhteemme Ruotsiin on alamaisen, ja tätä painolastia on sitten haluttu purkaa ilkeillä vitseillä. Historiassamme on ollut aikoja, jolloin elämä maapallolta on ollut lähellä häviämistä kokonaan. Prisma-paikalla nähdään kolmiosainen dokumenttisarja, jossa tutustutaan planeettamme lajeihin, jotka ovat selviytyneet kuolematta sukupuuttoon, vaikka kaikki ympäriltä olisi saattanutkin kuolla. Seppänen on miellyttävä juontaja ja haastatellut alansa rautaisia ammattilaisia, eikä kadun- miesten ja -naisten ääntä nuorempaa polvea myöten ole unohdettu. Suomi on kuin kiehtova rajatilamaa, portti idän ja lännen välissä. Erityisen kiinnostavia ovat Lundin yliopiston historian professorin Dick Harrisonin ajatukset ?pikkuvelikompleksista?. Olivier Hoedeman ja Pascal Kernei yllättyivät 1990-luvulla siitä, kuinka paljon vaikutusvaltaa lobbaajilla itse asiassa oli. ULKOLINJA: BRYSSELIN LOBBARIT Yle TV1 to klo 22.00 Monet suomalaisen identiteetin symboleista ovat peräisin ajalta, jolloin kuuluimme Ruotsiin. Mistä se kertoo, että lobbaajien määrä on yli kymmenkertaistunut muutaman vuosikymmenen aikana? Dokumentissa tutustutaan kahden nuoren miehen tarinaan. 12.1.?18.1.2013 | VIIKKO 3 Tv&Radio Kuvassa Pascal Kemeis autossaan Brysselin liikenteessä. Kulisseissa kuhisee EUROOPAN UNIONIN kulisseissa käy kiivas kuhina: Brys- selissä työskentelee kaikkiaan 15 000 yritysten, järjestöjen ja valtioiden palkkaamaa lobbaajaa. Kirjailija Miika Nousiainen vuorostaan ihmettelee ruotsalaisten monarkia-innostusta, jonka laineiden nostattamisessa meillä hän katsoo merkittävän roolin olevan iltapäivälehdillä, varsinkin sen suuremman seurapiiritoimittajalla. Kuvissa on näkyvästi mukana Suomenlinna, Helsingin ylivertainen helmi, jonka muodossa täsmentyy vaikuttavalla tavalla Ruotsin mahti tärkeänä osana Suomen historiaa. Pikkunahkiaisella (Lampetra planeri) on lajina ikää noin 400 miljoonaa vuotta. Joku aina selviää mukaan jopa 99 prosenttia kaikista maapallolla eläneistä lajeista on kuollut sukupuuttoon. Näkemystä täsmennetään osin tuttujen, mutta myös uutta virtaa alleen saaneiden näkökulmien kautta. He yrittävät saada aikaan taustaorganisaatioilleen mieleisiä päätöksiä. Keitä lobbaajat ovat ja ketä he palvelevat. Noin 250 miljoonaa vuotta sitten tapahtui valtava joukkotuho, jolloin 90 prosenttia maapallon eliölajeista hävisi. Onko esimerkiksi Suomen leijona sittenkin ruotsalainen? Ruotsalaisuuden jäljet Suomessa Kirjailija ja työterveyslääkäri Juhani Seppänen on juontaja Marjo Vilkon käsikirjoittamassa historiasarjassa Suomi on ruotsalainen (2013) punaisena lankana on Suomen ja Ruotsin suhde koettuna ensisijaisesti suomalaisesta näkövinkkelistä käsin. Professori Richard Forteyn johdolla otetaan selvää, miksi jotkut harvat lajit ovat selviytyneet paljon pidempään kuin ehkä on voitu odottaa. Ensimmäisessä osassa käsitellään permikauden lopun joukkotuhoa. Harrisonin mukaan kuvio ei toimi toisin päin. Entinen Hufvudstadsbladetin päätoimittaja Hannu Olkinuora (jonka muistolle jakso on omistettu) laukoo tarkasti, Suomen ja Pohjoismaiden historian professori Markku Kuisma sekä historiantutkija Marja Vuorinen kertaavat aatelisten osuutta. Homma etenee haastattelujen varassa, mutta puhuvien päiden yksitotisesta virrasta ei ole tietoakaan. Sarja on toteutettu vaihtuvia haastattelumiljöitä myöten elävästi (?katsojaystävällisesti?) ja jopa niin, että vähempikin lennokkuus olisi riittänyt. Selviytyjiäkin kuitenkin löytyi. JOIDENKIN ARVIOIDEN Harri-Ilmari Moilanen PRISMA: SELVIYTYJÄT SUOMI ON RUOTSALAINEN, OSA 1/4: TV1 su klo 18.45 Yle TV1 ma klo 19.00. Lundilaisprofessorilla on myös hauska huomio kannatuksesta urheiluareenalla: kun Suomi pelaa, mutta Ruotsi ei, niin ruotsalaiset kannattavat Suomea. Kaikki jää paljolti pintaraapaisun varaan. Mutta hyvä näinkin
09.06 Laudio. 18.00 Ehtoo- 15.00 Yle Uutiset. Lea Miettinen 13.00 Yle Uutiset 13.02 Puheen Viikonloppu . ENS tut levyt. 08.05 Onnen sävel. 20.00 Yle Uutiset. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 21.35 Novosti Yle. Poirot joutuu selvittelemään hienon helmikaulakorun salaperäistä katoamista hotellihuoneesta. 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.05 Rakkautta ja riitasointuja (7) 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Toisenlaiset frendit 18.45 Avara luonto: Iso valliriutta. 19.00 Yle YleX Uutiset ja sää. yle.fi /ens 16.00 Yle Uutiset ja Juontajina Liisa Pimiä ja Klaus Pylkkä- sää. 08.05 Radioteatteri soi. 16.05 Entisten nuorten sävelnen. Vakioveikkausrivi. Pääosissa: Casey Affleck, Michelle Monaghan, Morgan Freeman, Ed Harris, John Ashton, Amy Ryan. Ohjaus: Ben Affleck. Nelosen uutiset Nelosen sää SM-liigan huippuhetket Totuuden miekka Elokuva: Lomailijan mehukkaat paljastukset (16) Perhe on pahin Amerikkalainen komediasarja. Älypää-TV Teema 14.55 Japania Erinin kanssa 15.20 Tiededokumentti: Ylipainoinen USA 16.35 Historia: Henry Kissinger 18.05 Toinen maailma (12) 19.00 John Cage . 03.15 Poppikoulu. Yle Puhe 00.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 01.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 06.00 Yle Uutiset 06.03 Eve Mantu 08.00 Yle Uutiset 08.05 Puheen Aamun vieraat 10.00 Yle Uutiset 10.03 Maria Pettersson 11.00 Yle Uutiset 11.02 Politiikkaradio 12.00 Puheen Viikonloppu . 05.00 Yle Uutiset ja sää. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Levynpyörittäjän kylä. 06.25 Levynpyörittäjän kylä. 18.08 23.10 Yöklassinen. Lakatut varpaankynnet. O: Paul Haggis. 18.10 Lauantain toivo- lahja. 14.00 Välilea takunta. Matkoja äänien maailmoissa. Dokumentti tarjoaa kiehtovan matkan aikamme merkittävimpiin säveltäjiin kuuluvan amerikkalaisen John Cagen (1912?1992) maailmaan. 20.00 Kausikortti: Ligetin mestariteos! 20.45 Musiikin muisti : Virsiä ja balladeja. 22.05 lahja. 13.00 Laivan Uutiset. 12.15 selästä, osa 80. viimeinen rulla Piilokamera Uuden MTV3 Total -paketin ohjelmistossa Alppihiihdon maailmancup: Adelboden Victor Malmström: Beibit, nyt mennään ja kovaa! Uniikki: Elämäsi diili Pilanpäiten Perheleffa: Scooby-Doo 2: Monsterit vapaalla (7) Top Gear Seitsemän Uutiset Tulosruutu Putous Selviytyjät Kymmenen Uutiset Päivän sää Tulosruutu Lotto ja Jokeri Jesse Jamesin salamurha pelkuri Robert Fordin toimesta. Ohjaus: Andrew Dominik, USA 2007, (153?). Pääosissa Brad Pitt, Casey Affleck, Sam Rockwell, Mary Louise Parker, Sam Shepard, Paul Schneider. Vain seitsemän prosenttia riutasta koostuu koralleista, joten alueelta löytyy maailman vanhin viidakko ja valtavia mangrovesoita. 19.35 Ryhmä Pullman (12) 20.30 Yle Uutiset 20.45 Lotto 20.51 Urheiluruutu 21.15 YleLeaks 21.30 Uutisvuoto 22.00 Valaistunut (16) 22.25 Komisario Frost (16) Putous MTV3 klo 19.30 TV 2 MTV 3 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu: 12.1. 07.48 Kaapo: Kaapo (S) 08.12 Olipa kerran. 17.00 antai-Suomi. 22.00 Yle Uutiset 22.05 Maailmanpolitiikan arkipäivää 22.30 Brysselin kone 23.15 Julkinen sana Radio Nova 09.00 Ytimessä . 15.40 Tiedevartti. LintuTaustapeili . 17.00 Yle Uutiset ja sää. 07.03 Sää. esittää:Pojat asialla, osat 1 . 19.08 LempimusiikUuden musiikin aamuvuoro 11.00 kia. 21.40 Urheiluradio. 10.05 Syn- set ja sää. 06.00 Yle Uutiset. 21.50 Merisää. 15.00 RadioteRadio1 veikkausvihjeet. 13.55 Radio 1 Uutiset. Lea Miettinen 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Viikonloppu . 12.15 Ajankohtai- 09.50 Radioteatteri esittää. 07.00 Yle Uutiset. 05.50 Merisää. 08.00 Yle Sää. Yle maailma. 07.50 Merisää. Aristoteleen kantapää. 07.50 Aamuhartaus. 08.00 Yle UutiUutiset. 13.06 Lau16.05 Näistä levyistä en luovu. 16.00 Yle Uutiset ja sää. Klassisten tietokonepelien (Civilization, World of Warcraft ym.) tunnetuksi tekemää hienoa musiikkia live-konsertissa pelimaisemien ohella. 23.00 Yle Uutiset. e). Lauluja menneiltä ajoilta. Laulutyylien kirjoa 1500?1600-luvuilta. 21.00 Teemalauantai: Peli-ilta 21.00 King of Kong. 09.00 tymäpäiväsankari. Roger Deakinsin hohdokas kuvaus tulvii näytteitä, joilla voisi kuvittaa alan oppikirjan. Näyttämöä hallitsevat karuus, nuhruisuus ja talven viima. virolaisena SuoS ä v el Kissankehto. 09.05 Figaro. 12.00 atteri esittää: Hanhen klo 19.0 3 Yle Uutiset ja sää. 21.03 Poppikoulu. 11.03 Levylauon vapa vastaa. herkkuja viikolta 19.00 Volaa! . Juontajana Mikko Hannula. 15.08 Entisten nuorten sävelIltahartaus. Maria Leppänen ja Paula Noronen 12.00 Erikoismies Laitinen 15.00 Niina Backman vs. 09.05 Sää. 15.25 Kamarimusiik12.45 Merisää. 00.05 Yöradio. 20.03 UrheiUutiset 11.02 YleX Himotuimmat luradio. 06.15 Aamuhartaus. 04.02 säveliä. 06.05 Hartaita 04.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Urheiluradio. 06.30 YleX Aamu Remix 10.00 Ravitulokset. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 09.00 Yle 07.53 Onnen sävel. 05.52 Aamusoitto. (12) 00.15 The Wire (16) 08.00 08.10 08.25 08.55 09.20 09.50 10.15 11.15 12.20 13.25 13.55 14.00 15.30 15.50 15.55 16.05 17.55 19.00 19.10 19.30 21.00 22.00 22.10 22.15 22.30 22.35 01.40 Palomies Sami (S) Puuha-Pete (S) Hirviöallergiaa (S) Kasper (S) Winx-klubi (S) Pokémon (7) Japanilainen suomeksi puhuttu animaatiosarja. Unelmien pallokerho Luontodokumentti: Kalifornian jättiläispunapuut 45 minuuttia Special: Myllykoski . 13.00 Yle Uutikia. Lea Miettinen 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Viikonloppu ? Lea Miettinen 16.30 Urheiluilta: Jääkiekkokierros . N: Russell Crowe, Elizabeth Banks, Liam Neeson. Videogameskonsertit ovat olleet maailmalla suurmenestys. 23.20 Kosketuksessa: Kari Peitsamo Muut 07.15 SVT:n ohjelmaa 14.00 Mistä morsian sikhille. 17.15 Maailmanpo- 14.00 Yle Uutiset. 06.04 Aamupala. 17.40 Amerikka- lauantaivieras. 05.02 lause. 08.30 07.04 Onnen sävel. : Kolme iloista rosvoa 08.20 Anniina Ballerina (S) 08.49 Babar ja Badun seikkailut 09.02 Galaxi 09.07 Sherlock Jakki: Sherlock Jakki (S) 09.23 Late lammas (S) 09.31 Galaxi: Lentismestari 10.01 Pikkukarhun tarinoita 10.25 Espen ja hylkeenpoikaset 11.00 Hiihdon Suomen cup 13.35 Ravisuoran vihjeet 13.45 Peliuutiset 14.05 Luontoretkellä: Luolasukeltajat 14.45 Ypäjä 15.15 Ypäjä 15.45 Ypäjä 16.15 Ypäjä 16.45 Ypäjä 17.15 Pikaluistelun EM 18.15 Ravisuora 19.00 Yle Uutiset 19.10 Urheiluruutu 19.25 Yle Uutiset sää 19.30 Ampumahiihdon mc: Miesten pikakilpailu 20.50 Kettu (12) 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 The Next Three Days. (USA 2010) Toimintajännärissä aviomies yrittää auttaa pakoon vankilaan joutuneen vaimonsa ja tekee näin tuttavuutta perheenisälle vieraan alamaailman kanssa. Mary-Louise Parker on Zee James. Harri-Ilmari Moilanen JESSE JAMESIN SALAMURHA PELKURI ROBERT FORDIN TOIMESTA MTV3 klo 22.35 Yle Radio Suomi 06.00 Yle Uutiset. 20.08 Sää. Juontajana Sanna Kojo. (16) Hyvässä uskossa (12) Nelonen 05.00 09.00 09.30 10.00 10.30 11.00 11.30 12.00 12.30 13.00 13.30 14.00 15.00 15.30 16.00 16.30 18.30 18.50 19.00 19.10 20.57 21.00 23.20 23.30 23.35 23.40 00.40 02.25 03.00 Älypää-TV Start! Matkaoppaat Matkaoppaat Matkaoppaat Matkaoppaat Lentokenttä Lentokenttä Lentokenttä Lentokenttä Koirakouluttaja Tanja Karpela Salattu teinielämä Amerikkalainen draamasarja. Waverly Placen velhot (7) Amerikkalainen komediasarja. Eläintenpelastustiimi Australialainen sarja. Eläintenpelastustiimi Australialainen sarja. Elokuva: Veljekset Solomon (7) Nelosen uutiset Nelosen sää Vaaleanpunainen pantteri Elokuva: Isi hoitaa 2 (S) Keno Elokuva: Gone, Baby, Gone. 2/3. set. 09.40 Lauantai-Suomi. Uutiset ja sää. 17.15 Kalle Haatanen. 20.09 Olipa ker13.00 Uutiset 13.02 YleX Viikonloppu 17.00 YleX Toiveet 20.00 YleX Himotuimmat 22.00 Parasta ennen! 00.00 Yöradio ran radio. 21.55 Suomi tänään. 13.03 Urheiluradio. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 07.03 Aamupala. 10.03 Sää. 3. 04.47 AamuAamusoitto. 13.10 Kerro pieni tarina. Yle Uutiset ja sää. 144 800. 11.00 M-stu- Yle Uutiset. Samuli Väänänen 22.00 Radio Novan yö. (The King of Kong: A Fistful of Quarters, USA 2007) Maailman parhaana videopelielokuvana pidetty dokumentti Donkey Kongin maailmanennätyksen tavoittelusta. 10.04 tuomat . 07.45 Hartaita säve- Aamupala. 16.00 Kärpät - Pelicans. 17.00 HPK - SaiPa, KalPa - Ilves, Lukko - HIFK. 20.00 Alivaltiosihteerin viikko 20.22 Pressiklubi 20.50 Roman Schatzin Maamme-kirja 21.45 Harpo puhuu, osa 52. O: Seth Gordon. 22.20 Video Games Live. 18.03 Urheiluradio. 11.57 Vakiovyjä. Lea Miettinen 15.00 Yle Uutiset 15.02 Puheen Viikonloppu . 06.03 liä. 12.00 antai-Suomi. 23.00 Radio 1 vastaa. 06.56 Päivän miete- pala. 21.00 Yle Uutiset. Lorenz Backman 17.00 Radio Nova . 18.01 radio. Daavid ja Goljat kolikkopelien maailmassa. (väli) oma toive tai haaste 16149 (0,40 19.03 Sävel on vapaa / 09 . 11.00 Yle messa. 22.05 Koe-eläinpuisto. 14.25 Norjan öljyjuhlat 14.55 Hertzböle : Peliautomaatti 15.25 Toimittaja tapahtumien keskellä 15.55 Suunvuoro 16.25 Veljesten seikkailuvene 16.55 Kaverien kesken (7) 17.55 TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Plåstret 18.30 Megafoni 19.00 Tohtori Åsa 19.30 TV-nytt 19.40 Sportnytt 19.50 Ennen mikään ei ollut paremmin 20.20 Annen ruokavieraat 20.50 Unohtuneet rikokset 21.00 SVT:n ohjelmaa 06.00 SubChat 09.00 Ostos-tv 12.00 Futurama 12.30 Futurama 13.00 Futurama 13.30 Futurama 14.00 Kreisiä menoa 14.30 Lemmenhaasteet (7) 15.00 Tanssien tähtiin 16.00 Maailman pisin mies 17.00 Jamie Oliverin Amerikan herkut 18.00 Myytti valkoisesta kauneudesta 19.00 Tamara Ecclestone ? formulakuninkaan megatytär (S) 20.00 Nuoret, laiskat ja tyhmät 21.00 Rankka päivä (16) 23.15 Miami Vice (12) 00.15 Grimm (12) 01.15 Sons of Anarchy (16) 02.10 SubChat 08.05 Jaksa paremmin 08.35 Talent USA 10.15 Talent USA 11.10 Talent USA 12.50 Gordon Ramsay ja paras ravintola 13.45 Rantavahdit 14.15 JIM D: Metsien miehet (S) 15.10 Amerikan kovimmat keräilijät 16.05 Maailman parhaat kalapaikat 17.00 Kokin vapaapäivä 17.30 Elämää halpalentoyhtiössä 18.00 Anthony Bourdain minilomalla 19.00 Poliisit 19.30 Poliisit 20.00 Poliisit 20.30 Poliisit 21.00 JIM D: Maailman historia, osa 2 22.00 Suomen Tulli 22.30 Suomen Tulli 23.00 Tulli 23.30 South Park (12) 23.55 South Park (12) 00.25 Alaston piilokamera (16) 00.55 Alaston piilokamera (16) 01.25 Villit nettivideot (16) 01.55 Rekkakuskit jäällä RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Jesse Jamesin elämä katkesi 34-vuotiaana, kun Jamesin lähipiiriin kuulunut 19-vuotias Robert Ford (Casey Affleck, kuvassa) ampui hänet. Lännen legendan riisuttu hohto ohjaamassa elämäkertafilmissä (2007) Jesse James kuvataan ristiriitaiseksi ja arvaamattomaksi rikolliseksi. Brad Pitt tavoittaa vähäeleisen tummanpuhuvalla roolityöllään erittäin hyvin legendan pimeän puolen. Elokuvassa on vahva autenttisuuden tuntu. Lavastus-, puvustus- ja väriratkaisut huokuvat aidon vaikutelman luovaa näköisyyttä. Nopeiden vetäjien sijasta tavataan selkään, ilmaan tai ohi ampuvia tavallisen oloisia nuoria miehiä. Kalsarit ovat pitkiä, hikisiä ja haisevia. Leffa jatkaa historiallista realismia paiANDREW DOMINIKIN 2 nottavaa lännenfilmin suuntausta, jonka tiennäyttäjiä on Pieni suuri mies (1970). Samalla voi puhua amerikkalaisesta vastineesta Shakespearen kuningasdraamoille: vallan huipulla ollaan helposti pettävällä pohjalla. Casey Affleck sauhuaa nuorukaisena, jonka kehitys fanista murhaajaksi on kuin vaihto tyylikkäämpään lierihattu-lookiin. Sam Rockwell on isoveli, jonka epätoivoinen nauru ansaitsee paikan elokuvan historiassa. 18.50 Merisää. 15.03 Urheilukelloina Nilsiän kirkon kellot. 10.00 Yle nen Ykkönen. 18.30 Ässät - TPS. Pyöreä pöytä. koto. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 15.55 Yle News. 06.30 Suomi Uutiset ja sää. 18.55 Suomi tänään. 23.03 Koe-eläinpuisto. 07.00 Yle Uutiset. 11.57 Päivän mietelause. 18.00 Yle Uutiset. LAUANTAI 12.1.2013 TV 1 08.00 Yle Uutiset 08.05 Kiehtova maailma: Palin Brasiliassa 09.00 Yle Uutiset 09.05 Ylen aamu-tv 10.00 Yle Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 YleLeaks 11.00 Yle Uutiset 11.05 Pisara 11.15 Opettaja ohjaimissa (7) 12.00 A-studio: Stream 12.40 Dokumenttiprojekti: Kovasikajuttu (S) 14.05 Elämä pelissä: Suuri loppushow 15.00 Strada 15.30 Akuutti 16.00 Hercule Poirot. Kuolleista herännyt. 14.03 Ajantasan litiikan arkipäivää. 14.30 Poppikoulu. laisia puheenvuoroja. 09.15 Minna Pyykön Turun tuomiokirkon kello lyö 12
16.00 Yle Uutiset ja sää. zofrenia. Saara on päässyt Yle Radio Suomi Vamoksen starttipajan kautta työ04.00 Yle Uutiset ja sää. 18.08 Sää. YleX 18.09 Kadonneen levyn metsäs06.30 YleX Iltapäivä Remix 10.00 täjät 0203-17600. 14.00 Riston Valinta. tai-Suomi. 21.40 Urheilu- radio. 11.00 Ortodoksinen tai-Suomi. Puheenjohtajana Tarja Närhi. 07.50 Merisää. (Bowfinger, Yhdysvallat) Steve Martin ja Eddie Murphy naurattavat hulvattoman satiirisessa komediassa epäonnisesta hollywoodilaisesta elokuvatuottajasta (7) Uuden MTV3 Total -paketin ohjelmistossa Samaa sukua (7) Putous Seitsemän Uutiset Tulosruutu Ennätystehdas Midaksen kosketus. Jakso 9. -pohjalta antaa viitteitä tulevasta. Harri-Ilmari Moilanen KOUKKUSORMI MTV3 klo 14.20 05.15 Eväsreppu. 06.03 Sää. levyistä en luovu. Lea Miettinen 13.00 Yle Uutiset 13.02 Puheen Viikonloppu . Ohjaaja Petri Kyttälä, toimittaja Santtu Luoto. 21.30 Kosketuksessa: 22 Pistepirkko. Mitkä dinosauruslajit olivat evoluution omituisimpia ja erikoisimpia tuloksia? Koukkusormi. 09.06 Iskelmäradio. 11.03 ateljee esittää: Herra Schmidtin seik- Nousevan auringon talo. 13.03 Todellisia tarinoita. 5 Urheiluradio. Pääosissa: Diane Keaton, Mandy Moore, Gabriel Macht, Tom Everett Scott, Lauren Graham, Piper Perabo. Ohjaus: Michael Lehmann. 23.10 Nelosen uutiset 23.20 Nelosen sää 23.25 Mad Men (12) Amerikkalainen draamasarja. 00.25 Lost (16) 01.25 Perhe on pahin Amerikkalainen komediasarja. 02.00 Älypää-TV Teema 14.25 John Cage . 10.59 SunnunSchatzin Maamme-kirja. 19.03 Radion sin- 15.03 Urheiluradio. 10.03 Sää. Mies saa varsinaisen neronleimauksen, jonka turvin hän uskoo tien menestykseen aukeavan. Tuloksena elokuva elokuvassa -kuviosta on riemukasta tilannekomiikkaa, joka pursuu farssimaisia käänteitä. 07.00 Yle Uutiset. Millaisissa ympäristöissä villieläimet elävät maapallon eri kolkilla? 19.45 Arto Nyberg 20.30 Yle Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Täällä pohjantähden alla (12) 21.55 Red Riding 1980: Silmukka kiristyy (16) 23.30 Ykkösaamu TV 2 07.45 07.46 07.48 08.00 08.25 08.47 09.00 09.07 09.19 09.27 09.52 09.57 10.00 10.30 11.00 11.30 11.31 13.50 15.00 15.58 16.20 17.30 18.30 19.00 19.05 19.30 20.20 20.30 21.00 21.57 22.02 22.15 22.40 23.05 00.05 MTV 3 Pikku Kakkonen Nimipäiväonnittelu: 13.1. Raa Raa, leikkisä leijona Dinojuna (S) Puu Fu Tom (S) Sohvaset (S): Sohvaset Galaxi Hirveä Henri Galaxi: Pippuriparrat Villit futarit Viidakkojytä (S) Galaxi Pelikaanimies: Nokanmentävä reikä (S) Pelikaanimies: Silakoita ja aivastuksia (S) Pelikaanimies: Höyhenten salaisuus (S) Kakkosen urheiluviikonloppu Hiihdon Suomen cup Ampumahiihdon mc: Naisten yhteislähtö Suomen Urheilugaala : 2012 parhaat palat Kakkosen urheiluviikonloppu Ampumahiihdon mc: Miesten yhteislähtö Pikaluistelun EM Luontoretkellä: Varangin niemimaalla Yle Uutiset Urheilukatu 2 Pirunpelto (12) Mikaelin naiset : Vuokko Hovatta Toistaiseksi tuntemattomasta syystä Boardwalk Empire (16) Yle Uutiset Urheiluruutu Bored to Death (12) How to Make it in America (12) The Wire (16) Päätapaus (12) 08.00 08.10 08.35 09.05 09.35 10.00 11.05 11.35 12.10 13.15 14.20 16.20 16.25 17.25 19.00 19.10 19.30 20.00 20.30 21.00 22.00 22.15 22.20 22.35 23.40 Chuggington (S) Looney Tunes Show (S) Katti kaiken tietää! (S) Madagascarin pingviinit Beyblade: Metal Masters (7) Grand Designs ? unelma-asunnot Midaksen kosketus Suomessa on yritystä MTV3.doc: Natsirikollisen tytär Luontodokumentti: Omituisimmat dinosaurukset. 12.00 Yle Uutiset ja sää. Toimittajana Ari Huomolin. pimusiikkia. 21.55 Suomi tänään. Lea Miettinen 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Viikonloppu . 00.00 Yle Uutiset ja sää. 06.30 Aamukahset ja sää. 04.54 Aamupala. 20.08 Sää. 07.03 Näistä pala. 19.08 Kadonmusiikin aamuvuoro (u) 18.00 Uuden neen levyn metsästäjät 0203-17600. musiikin ratsia (u) 19.00 YleX Jatkot 20.00 Yle Uutiset. Martinin ja Robert Downey Jr:n alkupuolen ravintolakohtaaminen ?puhelinlangat laulaa. Jani Rajalin 18.00 Volaa! . 14.03 Ajankohtai6/8: Vapaa-ajan ja mökkeilyn historiaa 18.00 Horisontti. 05.02 Aamupala. Hullun paperit & Taiteilijaelämää. Muut 08.30 BUU-klubben: Muumien maailma 09.00 SVT:n ohjelmaa 15.35 Luontoretkellä: Oslovuonon salaisuudet 16.05 Jälkivääntö 16.45 Kirjaohjelma: Maineen hinta 17.15 Annen ruokavieraat 17.45 Unohtuneet rikokset 17.55 TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Muumien maailma 18.30 Mistä morsian sikhille. Kirahvin paratiisi. 05.52 Aamu- 07.00 Yle Uutiset. Hahmon kohdalla on panostettu hampaisiin, tarkasti ottaen hammasrautoihin. Homma paranee edetessään, huipentumana nähdään kaikkien aikojen anti-ninjanäytös. 09.00 Yle tai-Suomi. Matkoja äänien maailmoissa 15.25 Kausikortti: Ligetin mestariteos! 16.10 Tiededokumentti: Lihavaakin lihavampi 17.00 Kuninkaittemme jäljillä 18.00 Kino Klassikko: Pariisin lumoissa (S) 19.50 Rakennustaiteen aarteita 20.00 Donna Leon, seikkailu Venetsiassa 20.45 Musiikin muisti : Arkkiveisusta polskaan 21.00 Näin se tehtiin: Big Lupu . 17.45 lassinen. Suomi tänään. 23.03 Puheet ja teot. 22 Pistepirkko: Big Lupu. 08.00 Yle Uuti- 06.04 Aamupala. 19.00 Norjan öljyjuhlat 19.30 TV-nytt 19.40 Sportnytt 19.50 Rekiseppä 20.19 5 minuuttia 20.25 30 vastausta 20.30 Taivaallista menoa 21.00 Elokuva: Vapaa tai vainaa (16) 23.00 SVT:n ohjelmaa 10.25 Simpsonit 12.25 Asunto 23 (7) 13.00 Rillit huurussa (S) 13.30 Tyhjätaskut (7) 14.00 Isän tyttö (7) 14.30 Middle (S) 15.00 P. 08.45 Sunnunlahden kirkosta. Lea Miettinen 16.00 Yle Uutiset 16.03 Politiikkaradio . 17.00 Ali & Husu 20.30 Taustapeili 21.00 Kalle Haatanen 22.00 Yle Uutiset 22.05 Aspekti 23.05 Laivan tuomat . virolaisena Suomessa 10.00 Yle Uutiset 10.03 Perheen aika 10.45 Tarinoita lapsille: 11.00 Yle Uutiset 11.02 Jari Sarasvuo 12.00 Puheen Viikonloppu . 17.15 Suomi tänään. 17.20 Aristoteleen kantapää. Hän on elementissään härskin ovelana menestystä janoavana elokuvatuottajana. Leikola ja Lähde. 15.00 Yle Uutiset. Yle Uutiset ja sää. 08.30 Radioteatteri esittää: seurakunnan jumalanpalvelus Suo- Täydellinen paisti. 09.05 Musiikkia vanhasta 08.05 SunnuntaiEuroopasta. Kisaamassa rovaniemeläinen nuoripari Roosa Mikkonen ja Samppa Lahdenperä. Salatut elämät. 09.05 liturgia Pyhien apostolien Pietarin ja Sää. 1/13. 18.00 Yle Uutiset. 18.03 Urheiluradio. 16.05 Sunnuntai-Suomi. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 13.02 YleX Viikonloppu 17.00 Uuden 19.03 Urheiluradio. 21.00 Jat- tisumua. 10.00 Yle Paavalin kirkosta Haminasta. 21.35 Novosti Yle. Ohjelma kertoo klassikkolevyn syntyhistorian. 08.10 Uutiset. 12.00 Uutiset. Alangon biisejä sovitettuna sinfoniaorkesterille, mm. 16.05 klo 22.0 13.00 Yle Uutiset. Diddyn juoksupoika 16.00 Kaiken maailman kampaamot 17.00 Glee (7) 18.00 Esittelyssä: Iholla 18.05 Pilanpäiten 18.20 Ajoneuvos 18.55 Suomen surkein kuski 19.55 Myytinmurtajat 21.00 Kultainen kompassi (12) 23.25 Lain varjossa (16) 00.25 Nikita (12) 01.25 Madventures 01.55 Southland 02.50 SubChat 08.45 Kuuluisat kuppilat 09.15 Talent USA 11.45 Taistelulaiva 12.15 Brady Barrin vaarallinen luonto 13.15 Eläimellinen muuttopäivä 14.15 Amerikan kovimmat keräilijät 15.15 Ruotsalainen remonttisota 16.10 Huijarirakentajat 17.05 JIM D: Muinaiset avaruusoliot 18.00 Maistuvimmat liikeideat 19.00 Gordon Ramsay ja paras ravintola 20.00 Anthony Bourdain minilomalla 21.00 JIM D Henkilökuva: Jodie Foster 22.00 Kenraali Pancho & Pojat Pohjoiskalotilla 23.00 Rantavahdit 23.30 Outoa vai mitä. Konsertti on taltioitu raakana, kuumana ja läheltä lähelle. Bändi tarjoilee kosketusetäisyydeltä uransa tärkeimmät biisit, jotka ovat olleet käännekohtia sen historiassa. Ohjaaja Petri Kyttälä 22.30 Maailmanlopun sushibaari . (12) 00.25 Ruotsalaiset poliisit (12) 01.20 JIM D Rikos: Gangsteripomot (16) 02.20 Älypää-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Steve Martin ja Eddie Murphy (kuvassa) naurattavat satiirisessa komediassa elokuvatuottajasta, joka uuden leffan eteen on valmis tekemään mitä hyvänsä. Rempseä vauhtikomedia Eddie Murphyn silmien pyöristyminen on näkemisen arvoinen Frank Ozin ohjaamassa kreisikomediassa Koukkusormi (1999). 16.00 Radio1 12.55 Sunnuntai-Suomi. Yle Uutiset ja sää. 18.50 Merisää. Uuden musiikin ratsia 11.00 Uuti- 18.55 Kadonneen levyn metsästäjät set 11.02 Oma lista 13.00 Uutiset 0203-17600. Onkos tullut kesä nyt talven keskelle. Niissä on KAKSOISROOLISSA OLEVAN oma osansa Murphyn niinikään esittämällä action-sankarin velipojalla. Se sukeltaa levyn syntyprosessin yllättäviin vaiheisiin ja avaa oven suomalaisen rockin historiaan. Murphy on toimintatähti, joka kärsii vainoharhaisuudesta. Psykiatri (Terence Stamp) tulee tarvittaessa kotikäynnille, ja tarvetta myös löytyy, kun vauhtiin pääsee Bobby Bowfingerin johtama jengi. ?Koukkusormen. virolaisena Suomessa Radio Nova 09.00 Ytimessä . Osa 2385. 11.00 Yle Uutiset. 05.21 Aamupala. 08.00 Yle Uutiset ja sää. Sunnuntai-Suomi. 12.06 Kansan15.00 Radioteatteri esitradio. Keskusteluohjelma, joka syventää ja taustoittaa politiikan ja yhteiskunnan ilmiöitä. roolissa on on käsikirjoituksen tehnyt Steve Martin. 23.00 Yle Uutiset. 23.10 Yök- Uutiset ja sää. 04.02 Lem- elämään. toissapäivänä. 12.05 Roman . 07.04 Suomi tää: Pojat asialla, osat 4 ja 5. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Levylautakunta. 07.53 SunnunKulttuuritunti: Viikon kirja. 00.05 Yöradio. 03.02 Sekahaku. 13.06 Sun17.00 Yle Uutiset ja sää. nuntai-Suomi. 14.00 Yle 17.15 Aikamatka arkeen Uutiset. 05.50 Merisää. Ismo Alanko. Ismo Alanko, RSO ja kapellimestari Susanna Mälkki Musiikkitalossa 10.11.12. 09.55 Suolahden kirkon Luontoretki. 08.20 soi. SUNNUNTAI 13.1.2013 Luontoretkellä: Varangin niemimaalla Yle TV2 klo 18.30 TV 1 08.00 Yle Uutiset 08.05 Avara luonto: Iso valliriutta 09.00 Yle Uutiset 09.05 Aamusydämellä 09.40 Löytöretkiä maailmaan 09.55 Yle Uutiset 10.00 Yrityksen voitto kuuluu kaikille 11.00 Yle Uutiset 11.05 Viikko viitottuna 11.15 Opettaja ohjaimissa (7) 12.00 Skeptikko ja uskovat 12.30 Mannerheim . 21.00 Yle Uutiset. 21.03 Taustapeili. 21.50 Merisää. 08.05 Radioteatteri esit- villa. 15.08 Tähfoniaorkesterin konsertti. Samuli Väänänen 21.00 Radio Novan yö 43 3. 19.00 nen Ykkönen. Romanttinen komedia kolmen tyttärensä elämästä huolta kantavasta Daphnesta (Diane Keaton). 10.00 Äänekosken Suomi. 17.00 Yle 22.05 Avaruusromua. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Jörn Donnerin kertomana 13.30 Prisma: Huippuälykkäät eläimet 14.20 Kuinka nainen sai housut 14.30 Historiaa: Greelyn retkikunta 15.25 Hercule Poirot: Kellot. Heather Graham esittää maakunnista tulevaa näyttelijänalkua, jonka vamppausten kautta mukaan mahtuu veikeää seksikomiikkaa. 12.45 Merisää. 15.55 Yle News. 12.05 Sunnunkailut. Osa 2. 08.20 kellot kutsuvat. 20.03 Urheiluradio. Lea Miettinen 15.00 Yle Uutiset 15.02 Puheen Viikonloppu . 13.00 Radio- tai-Suomi. (Because I Said So/USA 2007). 05.00 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. Yle Uutiset ja sää. (The Clocks/2009) Nuori nainen löytää ruumiin, jota ympäröivät seisahtuneet kellot. 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Antiikkia, antiikkia 18.45 Suomi on ruotsalainen 19.15 Luontohetki: Eläintarinoita. (S) Selviytyjät Kymmenen Uutiset Viikon sää Tulosruutu Isänmaan puolesta (16) Ilman johtolankaa Nelonen 09.15 Jaksa paremmin 09.45 Hurja remontti Amerikkalainen realitysarja. 10.45 Eläinten ABC Amerikkalainen dokumenttisarja. 11.15 Koiralle koti Amerikkalainen dokumenttisarja. 12.20 Eläintenpelastustiimi Australialainen sarja. 12.50 Elokuva: Keikalla (S) 15.00 Frasier 15.30 Frasier Amerikkalainen komediasarja. 16.00 Frasier Amerikkalainen komediasarja. 16.30 Frasier Amerikkalainen komediasarja. 17.00 The Voice of Finland 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Hurja painonpudotus 20.00 Olipa kerran (12) Amerikkalainen draamasarja. 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Sekavia suhteita. 06.00 Yle Uutiset. 12.40 SunnuntaiAvaruus tää: Viides luoti, osa 2/2. romua Suomi. 10.04 Pop eilen Yle Uutiset ja sää. 20.09 Lähikuvassa Remix 22.00 Encore 00.00 Yöradio Viktor Klimenko. Maria Leppänen ja Paula Noronen 12.00 Erikoismies Laitinen 15.00 Musaa ja sporttia . 09.00 Yle Uutiset. 04.02 Euroopan taivaan alla. Yle Puhe 00.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 01.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 06.00 Yle Uutiset 06.03 Maailmanpolitiikan arkipäivää 06.28 Brysselin kone 07.13 Julkinen sana 08.00 Yle Uutiset 08.05 Aspekti 09.05 Laivan tuomat
Marko Miettinen 19.30 Puheen ilta 21.33 Päivä tunnissa . Elina Viitanen ja Ari Hursti 12.00 Konttori . 18.30 dio. Raimo Tyykiluoto 22.00 Yle Uutiset 22.05 Maria Pettersson . (12) 00.45 Vampyyripäiväkirjat (16) 01.40 Simpsonit (7) 02.10 Num3rot (12) 03.05 SubChat 10.40 MasterChef Australia 12.00 Start! 12.30 Rekkakuskit jäällä 13.25 Talent USA 15.10 Maistuvimmat liikeideat 16.05 Anthony Bourdain minilomalla 17.00 Gordon Ramsay ja paras ravintola 18.00 Talent USA 19.00 Los Angelesin tatuointitarinat 19.55 Isänmaan toivot 20.30 Poliisit 21.00 JIM D Rikos: Sidottu (16) 22.00 Jopet-show 22.30 Joukkopilat (7) 23.00 South Park (12) 23.30 Alaston piilokamera (16) 00.00 Likaisen työn sankarit 00.30 JIM D Henkilökuva: Jodie Foster 01.30 Älypää-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Isku Kolumbiaan -elokuvassa saadaan seurata isojen poikien operointia talouden, politiikan ja sodankäynnin harmailla alueilla. Pääosassa Harrison Ford. Mies, jota ohjuksetkin kavahtavat bestsellerin filmatisoinnissa Isku Kolumbiaan (1994) saadaan seurata isojen poikien operointia talouden, politiikan ja sodankäynnin harmailla alueilla. Suuren luokan kokaiinibisneksen lonkerot johtavat kiertoteitse Valkoiseen taloon saakka. Tuloksena näiden lonkeroiden hahmottamisesta on rautaisella Hollywoodammattitaidolla tehtyä älykästä toimintaviihdettä. 08.00 Yle Uutiset ja sää. liä. 21.00 Yle UutiViides luoti, osa 2/2. 07.50 Merisää. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 17.20 Kulttuuritunti: Eeva Luotosen Yle Uutiset. 11.57 Päi- 11.03 Maakuntaradio. Ile Jokinen feat. muuttuuko se aina vain paremmaksi. set. Monilla festivaaleilla palkittu dokumentti kertoo Lapin soille ilmestyvistä kaukaisista vieraista. Miten vieraiden kanssa pärjätään kun marjatkin viiään. 23.33 06.30 Uutiset 06.31 YleX Aamu . 08.00 Yle 08.15 Urheiluradio. 21.55 Suomi tänään. Yöklassinen. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Aamusoitto. 20.03 Urheilura18.50 Iltahartaus. 20.00 Yle Uutiset. 04.02 Kissankehto. 11.00 Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Uutiset 13.02 YleX Iltapäivä . 07.50 Aamuhartaus. 06.05 Hartaita 05.00 Aamupala. 13.03 Urheilusää. Ile Illan vieras. 07.15 taradio. 08.17 MaakunUutiset ja sää. Miia Krause 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä . Kuulustelu. 15.00 Yle UutiRadion sinfoniaorkesteri s a na set. Jussi Wistrand 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä . 06.25 taradio. 16.15 Maakuntakuume. 11.00 Välilevyjä. 17.00 Yle UutiNews. 12.55 Suomi tänään. 13.00 Yle Uutiset. 07.45 Hartaita säve- kuntaradio. Miia Krause 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä . Kahden Michelin-tähden huippukokki Hans Välimäki matkustaa EteläKalifornian Anaheimiin tapaamaan NHL-tähti Teemu Selännettä. Helppo elämä Kymmenen Uutiset Päivän sää Tulosruutu Rizzoli & Isles (16) Burn Notice (12) Nelonen 05.00 Älypää-TV 07.00 Disneyn esikoulu: Jake ja Mikä-Mikä-Maan merirosvot 07.25 Disney esittää: Koukussa Amerikkalainen suomeksi puhuttu animaatiosarja. 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit Amerikkalainen animaatiosarja. 07.55 Chuckin ja ystävien seikkailut 08.10 Onnea matkaan, Charlie! (7) 08.40 Leila leipoo 09.10 Reissussa lasten kanssa 09.50 Elixir 10.20 Kodikkaasti vuokralla 12.50 Reissussa lasten kanssa 13.25 Elixir 13.55 Kodikkaasti vuokralla 14.25 Leila leipoo 15.00 Salattu teinielämä 16.00 Himohamstraajat 17.00 Tuuri 18.00 Matkaoppaat 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Junior MasterChef 20.00 Huippumalli haussa Amerikkalainen realitysarja. 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Isku Kolumbiaan (16) 23.50 Nelosen uutiset 00.00 Nelosen sää 00.05 Frasier Amerikkalainen komediasarja. 00.35 Olipa kerran (12) Amerikkalainen draamasarja. 01.35 Totuuden miekka 02.35 Perhe on pahin Amerikkalainen komediasarja. 03.10 Älypää-TV Teema 17.00 Historia: Meksikon vallankumous 18.00 Vastatuulen sali 19.00 Francon jälkeen . 07.53 MaaAamusoitto. dio. 15.05 Kulklo 21.15 ja sää. 09.05 Muis- Urheiluradio. 06.15 Aamuhartaus. 10.03 Ajan10.05 Roman Schatzin Maamme- tasa: Suora linja. Aino ja Mäkkäri 17.00 Uutiset 17.01 Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX Jatkot 22.00 Uutiset 22.05 Yle Puhe 23.02 Encore 00.00 Yöradio Yle Puhe 00.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 01.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Yle Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä ? Jussi Wistrand 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä . Miesten vammat kuvataan tarkoin. 21.30 21.15 Julkinen sana. 13.06 Maakuntaradio. Autoilun historiaa 13.00 14.00 Yle Uutiset. taradio. 03.02 Levylautaset 10.03 Uuden musiikin aamuvuoro kunta. 07.17 Maakunlause. 14.03 Klassista kahteen. 12.15 Maakuntaradio. miokirkon kello lyö 12. Rudy murjottaa yhä, ja syystäkin (16) 23.25 Ypäjä 23.55 Haven (12) 05.30 06.00 06.25 09.05 09.30 09.40 09.45 10.40 11.10 11.40 14.05 14.10 14.15 15.15 15.20 15.50 16.50 16.55 17.00 17.25 17.55 18.00 18.30 19.00 19.20 19.30 20.05 21.00 22.00 22.20 22.25 22.35 23.35 Aamusää Studio55.fi Huomenta Suomi Studio55.fi Uutiset Mitä tänään syötäisiin? Tunteita ja tuoksuja (7) Emmerdale (S) Emmerdale (S) HANKI: Hiihtolajien huippuhetket 50 parasta ravintolaa Uuden MTV3 Total -paketin ohjelmistossa Selviytyjät Mitä tänään syötäisiin? Better Off Ted (S) Amerikan lapsityrannit Uutiset Suomen ja maailman sää Kauniit ja rohkeat (7) Amerikkalainen saippuasarja Los Angelesin muotimaailmasta. Kauniit ja rohkeat (12) Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (S) Emmerdale (S) Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät Hansin matkassa. Jakso 2. 19.00 set: improvisaatio. 22.05 Ajassa soi. 06.30 Maakunsäveliä. Vapautumisen jälkeisenä päivänä Nimrod ja Uri viedään terveystarkastukseen. 06.56 Päivän miete- 07.15 Urheiluradio. Minna Kuukka 07.00 Enbuske & Linnanahde Crew . 09.11 Maakuntaratojen bulevardi. 18.55 Suomi tänään. Samuli Aaltonen 18.00 Illallinen Elli Collan 22.00 Radio Novan yö. 20.00 Jazzradio. 19.03 Urheilurateri esittää: Pojat asialla, osa 6. 15.00 Radio1 dio. 16.00 Yle Uutiset Yle Uutiset. O: Toivo Särkkä. 20.07 Bluesminisja sää. 23.10 Novosti Yle. (Suomi 1939, 82?) Komedia kartanon mailla pidettävistä sotaharjoituksista. 12.15 Aikamatka arkeen 7/8: radio. 14.00 Julk inen Ajantasa. ja pressa vastaa nostamalla profiiliaan. Harri-Ilmari Moilanen ISKU KOLUMBIAAN Nelonen klo 21.00 Yle Radio Suomi 06.00 Yle Uutiset. 23.03 Taustapeili. 22.00 Yle Uuti- Yle Uutiset selkosuomeksi. 18.20 Radioteat- Yle Uutiset ja sää. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 09.00 Pursiseura . Käsikirjoitustiimiin ovat kuuluneet aika lailla eri linjoilla omissa ohjaustöissään liikkuneet Steven Zaillian ja John Milius. Päähenkilön, CIA:n tiedustelun varajaohtajan Jack Ryanin (Harrison Ford) sankari-imagossa on yksitotinen joskin rehti individualistinen poljento. 15.05 Maakuntarakonserttilavalla. 18.00 Kootut selityk- Merisää. 09.00 Yle Uutiset. Toimittaja Maria Pettersson myy ohjelmassaan matkalippuja Tuntemattomaan. 17.30 Taustapeili. 15.55 Yle taradio. MAANANTAI 14.1.2013 TV 1 05.55 06.25 09.30 10.00 10.45 11.00 11.05 11.10 11.40 12.30 13.00 14.25 14.55 15.00 15.05 15.55 16.25 16.55 17.00 17.08 18.00 18.30 19.00 19.50 20.00 20.30 20.55 21.00 21.30 22.25 23.15 23.20 23.35 00.05 Puoli seitsemän Ylen aamu-tv Luontohetki Keijupuisto Maailman matkailuaarteet Yle Uutiset Yle News Puoli seitsemän Arto Nyberg Tohtorit (7) Serenaadi sotatorvella. 21.35 set ja sää. 16.00 Yle Uutiset set ja sää. 00.00 Yle Uutiset ja sää. ja Matti 08.00 Uutiset 10.00 Uuti- 00.05 Yöradio. 19.06 Suomi tänään. Miia Krause 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä -Miia Krause 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta . 12.00 Turun tuo- Uutiset ja sää. 10.00 Yle Uutiset. 21.40 Urheiluradio. 21.50 Merisää. Kaksiosainen dokumentti jäljittää tuon kulta-ajan vaiheita ja uuden ilmaisun etsijöitä Picassosta Stravinskyyn. 22.00 Sodan vangit. 22.57 Suomi tänään. Salamanterien eli pyrstösammakkojen elinalueet ovat Norjassa uhattuina, ja Oslon lähellä on ryhdytty suojelutoimiin. 16.15 Faunin iltadio. 17.48 5 minuuttia 17.55 TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Salamanterin suojelijat. O: Elina Talvensaari. 23.02 Puheen Aamun parhaat 23.30 Politiikkaradio Radio Nova 06.00 Kuukan aikainen . 21.03 Päivä tunnissa. 09.05 09.00 Yle Uutiset. 11.00 Yle Uutiset. kirja. Anaheim Teemu Selänne . 18.00 päivä. Viestintä on muuttunut nopeasti . Asiaa valotttaTOM CLANCYN 4 vat osaltaan perhesuhteet (vaimoa esittää Anne Archer) sekä mestari oppipoika -tyyppinen suhde esimieheen (James Earl Jones). Fordin yksinäisen ratsastajan hahmon ohi trillerin kiehtovimmaksi henkilöksi kohoaa huumekartellille töitä tekevä tiedustelu-upseeeri (Joaquim de Almeida). Vielä pari vuotta aiemmin hän on vannonut everstin uskollisuuttaan Fidel Castrolle. Willem Dafoe on Clark ja Donald Moffat Yhdysvaltain presidentti, jolle Ryan sanoo suorat sanat . Aivovamman saaneen pojan isä Pentti Kähkönen sairaalan teho-osastolla. 22.35 Misfits. Pariisi oli modernin taiteen valovoimainen keskus 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. O: Reetta Aalto. (S) 23.10 Uusi Kino: Miten marjoja poimitaan. 12.00 Yle vän mietelause. 23.00 YleX Yle Uutiset. 20.06 Sää. (S) 23.28 Teematieto Muut 07.00 Min Morgon 08.30 SVT:n ohjelmaa 16.20 Tohtori Åsa 16.50 Haave Bollywoodista 17.20 Ennen mikään ei ollut paremmin. Osa 4/8: Viestintä. 22.05 Tähtisumua. 18.50 kirjahistoria. Yle Uutiset ja 12.45 Merisää. Sari Seppälä 15.00 Jokisen eväät . 10.00 Yle Uutiset. (16) 22.50 Uusi Kino: Marja-Sisko. Kirkkoherra Olli Aalto lopettaa vuosikymmenten salailun ja ryhtyy täyspäiväisesti Marja-Siskoksi. 17.20 Urheiluraja sää. N: Kaarlo Angerkoski, Ansa Ikonen, Siiri Angerkoski, Tauno Palo, Toppo Elonperä. Väylän varrelta: Laestadiolaisuus Pisara Yle Uutiset Ylen aamu-tv Antiikkia, antiikkia Kuningaskuluttaja Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Sydämen asialla (7) Yle Uutiset Uutisvuoto Prisma: Selviytyjät Nykyajan ihmeet MOT Yle Uutiset Urheiluruutu A-studio Dokumenttiprojekti: Naisten oikeus Kotikatsomo: Täällä pohjantähden alla (12) Yle Uutiset YleLeaks Panta kaulassa (12) Oddasat Uusi Kino: Marja-Sisko Yle Teema klo 22.50 TV 2 MTV 3 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 14.1. 06.53 Popi Kissa (S) 07.04 Lilli Pii (S) 07.11 Metkat Mesiläiset (S) 07.20 Melkein mestari 07.27 Jussin matkat (S): Jussin matkat 07.39 Humps (S) 07.46 Neppajymykerho 07.55 Martta puhuu (S) 08.19 Viidakkokirja (7) 08.41 Late lammas (S): Moottoriturpa (S) 08.50 Pieni runotyttö (7) 09.40 Norjan rannikoilla 10.20 Työ on elämää varten 11.00 Viidakkoperhe (7) 15.30 Veljesten keittiössä 16.00 Ypäjä 16.29 Galaxi 16.30 Villit futarit: Villit futarit (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 Viidakkoperhe (7) 19.00 Yle Uutiset 19.10 Yle Uutiset alueeltasi 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Ypäjä 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Putoojat (12) 21.00 Satuhäät 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Toistaiseksi tuntemattomasta syystä. ?Voiko tämä olla Mikko ollenkaan?. 18.03 Sekahaku. Hän vie kuulijan idän diktatuureista virtuaalimaailman villiin länteen tai Parkanosta Palestiinaan. Jussi Wistrand 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Maria Pettersson 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä . 19.00 Aamusta iltaan 19.30 TV-nytt 20.00 Kaverien kesken (7) 21.00 Suunvuoro 21.27 Luonnonkauneutta ja veteraaniautoja 21.57 TV-nytt 22.00 Vallan linnake (12) 23.30 SVT:n ohjelmaa 09.25 Eastenders (7) 10.00 Lemmen viemää (7) 11.00 Ostos-tv 14.00 Kauhukeittiö 14.55 Teho-osasto 15.55 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Myytinmurtajat 19.00 Miehen puolikkaat (S) 19.30 Asunto 23 (7) 20.00 Simpsonit 20.30 Rillit huurussa (S) 21.00 Punainen lohikäärme (16) 23.25 Näin tehtiin Django Unchained 23.50 C.S.I. Dokumentti hyväksynnästä, armosta ja anteeksiannosta. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Radioteatteri esittää: teri Esa Kuloniemi. 08.15 Ykkösaamu. Metsäradio. Hengellisen musiikin toivekonsertti. Alcantaran perhe (7) 19.50 Cornelis ja rakkaus 20.30 Tanskalaisarkkitehtien koteja 21.00 Pariisi, taiteen mekka. Osa 1/2. 19.00 Yle Uutiset dio
06.30 Maakuntasäveliä. Ajan syklit. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 14.00 Yle Uutiset. 14.03 Ajantasa. 06.15 Aamuhartaus. Sisällissodan melskeiden keskellä olevien jenkkien kärjessä ovat Robert Mitchumin esittämä onnenonkija sekä asekauppias vaimoineen (Zachary Scott ja Ursula Thiess). 07.15 07.50 Merisää. 08.17 Maakuntaradio. Uutiset ja sää. TyöUutiset ja sää. 21.15 Brysselin kone. Tarina ei maistu yhtä hyvältä, mutta värikkäät juonenkäänteet takaavat viihdyttävän seikkailutuokion ripeästi vaihtuvilla näyttämöillä. Harri-Ilmari Moilanen KAPINALLISTEN ASEKÄTKÖ TV2 klo 22.15 Yle Radio Suomi 06.00 Yle Uutiset. (1978) Jäljellä olevat arkistohelmet Hurriganesin keikalta Tukholman Gröna Lundista. 22.05 Remu Aaltonen. 15.00 Yle takuume. 12.55 Suomi tänään. 13.03 Urheiluradio. 12.00 Yle Uutiset ja sää. kirkon kello lyö 12. 09.05 Urheilura09.00 Yle Uutiset. 06.56 Päivän miete- Urheiluradio. 23.00 Yle Uutiset. Bobby Fischer pelasi shakkia Tukholmassa ja voitti. Elina Viitanen ja Ari Hursti 12.00 Konttori . 18.50 Merisää. (7) Uutisvuosi A-studio Yle Uutiset Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa Suomi on ruotsalainen Toisenlaiset frendit Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Sydämen asialla (7) Yle Uutiset Puoli seitsemän Kiehtova maailma: Palin Brasiliassa Prisma Studio. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 10.00 Yle Uutiset. 00.00 Yle Uutiset ja sää. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 09.00 Pursiseura . (16) 23.54 Teematieto Muut 07.00 Min Morgon 08.30 SVT:n ohjelmaa 16.20 5 minuuttia 16.25 Megafoni 16.55 Taivaallista menoa 17.25 Rekiseppä 17.55 TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Reilu Ruuti-Ruut 18.30 Kumparetytöt 18.55 Herra W (S) 19.00 Aamusta iltaan 19.30 TV-nytt 20.00 Dok: Vaiheikas vuosi 1962. 10.03 AjanEve Mantu. 20.07 Kantritohtorin Yöklassinen. juurihoitoa. Käsikirjoittaja on Earl Felton. Riuskapoljentoisen seikkailuwesternin tapahtumat sijoittuvat vuoden 1916 Meksikoon. 07.15 Aamusoitto. 23.03 Suomi tänään. 06.25 radio. Kuulustelu. TIISTAI 15.1.2013 Kahden kerroksen väkeä TV1 klo 21.00 TV 1 05.55 06.25 09.30 10.00 11.00 11.05 11.10 12.30 13.00 14.25 14.30 15.00 15.05 15.55 16.25 16.55 17.00 17.08 18.00 18.30 19.00 20.00 20.30 20.55 21.00 22.00 23.00 23.05 23.55 MOT Ylen aamu-tv Kuningaskuluttaja Sydämen asialla (7) Yle Uutiset Yle News Utsjoen Beckhamit Tohtorit (7) Englantilainen draamasarja terveysaseman arjesta ja juhlasta. Oi kallis Suomenmaa. Toimittaja Maria Pettersson myy ohjelmassaan matkalippuja Tuntemattomaan. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Leikkauksissa ei aikailla, ja ohjaaja Richard Fleischer sekä kuvaaja Ernest Laszlo ovat rautaisia Hollywood-ammattilaisia, jotka hyödyntävät mallikkaasti cinesmascopen laajakankaisia ulottuvuuksia. 18.00 dio. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 20.30 Radion sinfoniaorkesterin ilta- 19.03 Urheiluradio. Miia Krause 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä . 08.15 Ykkösaamu. Miia Krause 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä . 11.03 Maavän mietelause. 13.06 tiisi. Phil 18.00 Matkaoppaat 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Junior MasterChef 20.00 Sokkokokki 20.57 Keno 21.00 NCIS Rikostutkijat (12) Amerikkalainen draamasarja. 22.00 Villa Helena (12) 23.00 Nelosen uutiset 23.10 Nelosen sää 23.15 SM-liigan huippuhetket 23.20 Frasier (S) 23.50 Taustapeliä Amerikkalainen komediasarja. 00.20 Start! 00.50 Pelkokerroin 2.0 (12) 01.50 Perhe on pahin Amerikkalainen komediasarja. 02.25 Älypää-TV Teema 04.00 Teematieto 16.50 Vastatuulen sali 17.50 Moebius . Ile ja Matti 10.00 Uutiset 10.03 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Uutiset 13.02 YleX Iltapäivä . Ile Jokinen feat. Vuonna 1962 ruotsalaiset voittivat jääkiekon maailmanmestaruuden Coloradossa. Remu Aaltosen yhtye Cantina Westissä Helsingissä. 23.05 Sodan vangit. 22.30 Taiteilijaelämää. 12.00 Turun tuomio- kuntaradio. 21.55 Suomi tänään. 00.05 Yöradio. 03.15 Taustapeili. 16.15 Maakunta17.00 Yle Uutiset ja Radio1 radio. 16.00 Yle Uutiset 16.15 Faunin iltapäivä. B rysseli n kone ja sää. 09.00 Yle Uutiset. Minna Kuukka 07.00 Enbuske & Linnanahde Crew . 07.53 MaakuntaraAamusoitto. 07.50 Aamuhartaus. Puheääni paljastaa ulkonäkösi! Yle Uutiset Urheiluruutu Kahden kerroksen väkeä (12) Mannerheim . 07.45 Hartaita säve- dio. Miia Krause 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä . 15.00 Yle Uutiset. Miami (16) Amerikkalainen poliisisarja rikospaikkatutkijoista. Alppihiihdon maailmancup: Flachau Paljastavat valheet (16) Rillit huurussa (S) Nelonen 05.00 Älypää-TV 07.00 Disneyn esikoulu: Jake ja Mikä-Mikä-Maan merirosvot 07.25 Disney esittää: Koukussa 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.00 Chuckin ja ystävien seikkailut 08.15 Onnea matkaan, Charlie! (7) Amerikkalainen komediasarja. 08.45 Leila leipoo 09.15 Reissussa lasten kanssa 09.50 Elixir 10.20 Kodikkaasti vuokralla 12.50 Reissussa lasten kanssa 13.25 Elixir 13.55 Kodikkaasti vuokralla 14.25 Leila leipoo 15.00 Inno 15.30 Teinielämää Amerikkalainen draamasarja. 16.00 Himohamstraajat 17.00 Dr. 15.05 Maakunta16.00 Yle Uutiset ja sää. radio. 1/4. 20.50 Rakennustaiteen aarteita 21.00 Historia: Matkustajaalus merisodassa 21.45 Elävä arkisto: Remu Aaltonen 65 vuotta 21.45 Showtime: Hurriganes Tukholmassa. Vaimo on kohtuullinen kaunotar ja parisuhdeasetelmiin odotettavissa ?väistämätön käänne?; asiaa enteilee sankarin alkupuolen vinkki. Onnenonkija liittoutuu kapinallisten kanssa. tänään. 20.06 Sää. 22.00 Yle Miten luodaan hyvä työilmapiiri. 11.00 Yle Uutiset. 21.00 Yle Uutiset. 17.30 Taustapeili. Amerikkalaisia puheen18.00 Yle Uutiset. ??Ennen sanottiin, että totuus ei pala tulessakaan. Nykyaikana sama kuuluu: vahvat ajatukset kestävät vinoilua ja viisastelua.?? 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä . 13.00 Klas- sää. Yksi keinoista oli opetella mittaamaan ajan kulkua, aluksi kalentereilla. Mutta onko ajallakin joskus loppu. 22.05 Radioteatteri elämän asiantuntijana Timo Lampiesittää: Hanhen selästä, osa 80. 17.20 Urheiluratunti: Viikon kirja. Miia Krause 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta: Jääkiekkokierros, Suomen Urheilugaala 21.33 Päivä tunnissa 22.00 Yle Uutiset 22.05 Jari Sarasvuo 23.02 Puheen Aamun parhaat Radio Nova 06.00 Kuukan aikainen . 21.35 Novosti Yle. Kotimaista musiikteri esittää: Pojat asialla, osa 7. 18.30 Hartaita säveliä. 11.57 Päi- tasa. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Leffassa ovat arvossaan hurttihuumorisen nasevat repliikit. Ihminen on ponnistellut vuosituhansia ymmärtääkseen maailmankaikkeutemme rakenteita. fantastinen elämä 19.00 Varsova . 07.17 Maakuntaradio. lause. 15.55 Yle News. Uutiset. 13.00 Yle sista kahteen. Hän vie kuulijan idän diktatuureista virtuaalimaailman villiin länteen tai Parkanosta Palestiinaan. 18.55 Suomi 19.03 Kaiken maailman musiikkia. Toimit- menoa työyhteisössä 0203-17600. tajana Maija Elonheimo. Toimittajana Teppo Nättilä. Lin- koski. 15.05 Kul- Maakuntaradio. Aino ja Mäkkäri 17.00 Uutiset 17.01 Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX Jatkot 22.00 Uutiset 22.05 Yle Puhe 23.02 Encore 00.00 Yöradio tunnissa. 14.00 Klassikkopara- Uutiset. (2012) Rock-legenda Remu muistelee merkkipäiviensä kunniaksi uraansa ja elämäänsä. Toimittaja Marko Gustafsson. 22.20 Q ja tähdet: Remu Aaltonen & His All Stars 1993. Jörn Donnerin kertomana Yle Uutiset Prisma: Selviytyjät Oddasat TV 2 06.50 06.51 06.53 07.03 07.14 07.19 07.33 07.42 07.47 07.55 08.19 08.41 08.50 09.40 09.50 10.00 10.10 10.20 10.30 10.40 10.50 11.00 11.15 13.50 14.20 14.50 15.10 16.00 16.31 16.32 17.00 18.00 18.02 18.49 19.00 19.10 19.20 19.30 20.00 22.00 22.10 22.15 MTV 3 Pikku Kakkonen Nimipäiväonnittelu: 15.1. Jääkarhu Otto (S) Timppa: Timppa (S) Me Peltiset (S) Tinga Tinga -tarinat (S) Nuottiavain Pipsa Possu: Uudet kengät (S) Neppajymykerho Martta puhuu (S) Viidakkokirja (7) Late lammas (S): Noutopitsat kaikille (S) Pieni runotyttö (7) Yle Uutiset Uusimaa Yle Uutiset KaakkoisSuomi Yle Uutiset Lounais-Suomi Yle Uutiset Häme Yle Uutiset Keski-Suomi Yle Uutiset Itä-Suomi Yle Uutiset Pohjanmaa Yle Uutiset PohjoisSuomi Oddasat Viidakkoperhe (7) Toistaiseksi tuntemattomasta syystä Annen espanjalaisherkut Parturin Amerikan-matka Tartu Mikkiin Ypäjä Galaxi Galaxi: Lentismestari Pikku Kakkonen Yle Uutiset minuutissa Avot, sinkut ja avikset Luonnon ihmeitä Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset Suora linja Uusi päivä (S) Suomen Urheilugaala Yle Uutiset Urheiluruutu Kapinallisten asekätkö 05.30 06.00 06.25 09.05 09.30 09.40 09.45 10.40 11.10 11.40 14.05 14.10 14.15 15.15 15.20 15.50 16.50 16.55 17.00 17.25 17.55 18.00 18.30 19.00 19.20 19.30 20.05 21.00 22.00 22.20 22.25 22.35 23.35 00.05 01.05 Aamusää Studio55.fi Huomenta Suomi Studio55.fi Uutiset Mitä tänään syötäisiin? Tunteita ja tuoksuja (7) Amerikkalainen saippuasarja Genoa Cityn ihmisistä. Emmerdale (S) Emmerdale (S) Lääkärit 50 parasta ravintolaa Esittelyssä: Selviytyjät Suomi Selviytyjät Mitä tänään syötäisiin? Erilaisia suhteita (7) Minuuttipeliä Uutiset Suomen ja maailman sää Kauniit ja rohkeat (7) Amerikkalainen saippuasarja Los Angelesin muotimaailmasta. Kauniit ja rohkeat (12) Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (S) Emmerdale (7) Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät Harryn laki (7) Joku kaltaiseni Kymmenen Uutiset Päivän sää Tulosruutu C.S.I. 22.05 Nousevan auringon talo. Toimittajana Tero Liete. 20.03 Urheiluradio. 09.10 Sää. 12.15 Maakuntaradio. 18.03 vuoroja. Bonanza-sarjan Pikku-Joe, näyttelijä Michael Landon, vieraili Ruotsissa. 21.00 Urheilevat norjalaiset 21.30 Konttori (S) 21.52 Norjaa ristiin rastiin 21.57 TV-nytt 22.00 Rikos (16) 23.00 SVT:n ohjelmaa 09.25 Eastenders (S) 10.00 Lemmen viemää (7) 11.00 Ostos-tv 14.00 Kauhukeittiö 14.55 Teho-osasto 15.55 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 16.25 Eastenders (7) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Jamie Oliverin Amerikan herkut 19.00 Miehen puolikkaat (S) 19.30 Ensisilmäyksellä (7) 20.00 Simpsonit 21.00 Suomen surkein kuski 22.00 Grimm (16) 23.00 House (12) 00.00 Supernatural (16) 01.00 Simpsonit (7) 01.30 Num3rot 11.00 MasterChef Australia 12.00 Maistuvimmat liikeideat 13.00 Start! 13.30 Maailman parhaat kalapaikat 14.30 Talent USA 15.25 Los Angelesin tatuointitarinat 16.20 Ruotsin karmein koti 17.15 Talent USA 19.00 Los Angelesin tatuointitarinat 20.00 Australian rajalla 20.30 Poliisit 21.00 JIM D: Salaliittoteoriat Jesse Venturan johdolla 22.00 Jopetshow 22.30 Elämää halpalentoyhtiössä 23.00 South Park (12) 23.30 Alaston piilokamera (16) 00.00 Likaisen työn sankarit 00.30 JIM D Rikos: Sidottu (16) RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Kapinallisten asekätkö on western, jossa asekauppias Kennedy ja palkkasotilas Wilson (Robert Mitchum, oik.) kamppailevat aselastista ja naisista. Aselasti oikeisiiin käsiin (1956) kuullaan, miten uran voi tehdä asioihin sekaantujanakin. 21.40 Urheiluradio. 21.50 Merisää. 09.11 Maakuntarabulevardi. 11.00 Figaro. 10.05 dio. 09.05 Muistojen dio. 08.15 liä. nänen. 21.03 Päivä YleX 06.30 Uutiset 06.31 YleX Aamu . 17.20 Kulttuuriklo 21.15 ja sää. 10.00 Yle Uutiset. Samuli Aaltonen 18.00 Illallinen Elli Collan 22.00 Radio Novan yö 45 5. 17.00 Yle Uutiset sää. Toimittajana Minna Korhonen. tukoto. Yle Uutiset ja sää. 12.45 Meri12.15 Tiedeykkönen. Lontoo: Onnen etsijät (12) 19.45 Musiikin muisti : Virsiä ja balladeja 20.00 Tiededokumentti: Universumin ihmeitä. 06.05 Hartaita 05.00 Aamupala. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 23.10 20.00 Yle Uutiset. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 18.50 Ilta- kia uuteen malliin välipuhuu Kirsi Väähartaus. 04.02 Bluesministeri Esa Kuloniemi. Yle Puhe 00.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 01.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Yle Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Jari Sarasvuo. Gilbert Roland on joukkoja johtavan KAPINALLISTEN ASEKÄTKÖSSÄ eversti Escobarin roolissa leffan pieni väriläiskä. Replikoinnin ohella myös toiminnallinen puoli on mukavasti kunnossa. 08.00 Yle Urheiluradio. 19.06 Elämänsoitto. 18.20 RadioteatPoplaari. Sari Seppälä 15.00 Jokisen eväät
17.45 Kultklo 18.0 3 kuntaradio. Aino ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset ja sää. 21.03 Päivä sää. 16.00 Yle Uutiset Yle Uutiset. 21.40 Valomusiikkia. 23.10 Yöklassinen. Urheiluradio. 22.05 Uudenkansanmusiikki. 13.00 Klassista kah- tasa. KESKIVIIKKO 16.1.2013 TV 1 05.55 06.25 09.30 10.00 11.00 11.05 11.10 11.40 12.20 12.35 13.00 15.00 15.05 16.00 16.55 17.00 17.08 18.00 18.30 19.00 19.55 20.25 20.30 20.55 21.05 22.00 22.46 23.35 00.25 Puoli seitsemän Ylen aamu-tv Isien sota Sydämen asialla (7) Yle Uutiset Yle News Puoli seitsemän Aamusydämellä Löytöretkiä maailmaan Tohtorit (7) Onnellinen ministeri. (Suomi 1941, 120?) Romanttinen komedia, joka toi ?Katupoikien laulun. Matkanteko olisi mahdotonta myrskyävällä säällä, joten 6 lähtö oli ajoitettava tarkoin, mutta tuhansien kilometrien matkanteon eteneminen oli täynnä epävarmuustekijöitä. Valtameritutkija Hans Fricke kertoo retken vaiheista ja yrittää samalla löytää Nautiluksen hylyn. Epäonnisella retkellä oli kuitenkin kauaskantoiset seuraukset, sillä Wilkinsin retkikunnan tekemä arvokas tutkimustyö johti myöhemmin lämpimien merivirtojen merkityksen keksimiseen. SUKELLUSVENEELLÄ NAPAJÄILLÄ TV1 klo 19.00 Uutiset 17.01 Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX Jatkot 22.00 Uutiset 22.05 Yle Puhe 23.03 Encore 00.00 Yöradio 06.00 Yle Uutiset. 18.30 Hartaita säveliä. 10.05 Brys- 07.50 Merisää. 06.25 Aamusoitto. 08.15 11.00 Hienostelua: Lemmikiksi tyy- Urheiluradio. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. Mari ja Udmurtia. Ville Haapasalo tutustuu marilaisiin viljelijöihin ja matkaa pyhään lehtoon, jossa hän kohtaa ?valepapin?. Osa 3/3. 23.03 Kansanradio. 12.00 Turun tuomiokirkon dio. 12.15 dio. rajamailla (16) Rillit huurussa (S) Nelonen 05.00 Älypää-TV 07.00 Disneyn esikoulu: Jake ja Mikä-Mikä-Maan merirosvot 07.25 Disney esittää: Koukussa 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit Amerikkalainen animaatiosarja. 08.00 Chuckin ja ystävien seikkailut 08.15 Onnea matkaan, Charlie! (7) 08.45 Leila leipoo 09.15 Reissussa lasten kanssa 09.50 Elixir 10.20 Kodikkaasti vuokralla 12.50 Reissussa lasten kanssa 13.25 Elixir 13.55 Kodikkaasti vuokralla 14.25 Leila leipoo 15.00 Inno 15.30 Teinielämää Amerikkalainen draamasarja. 16.00 Himohamstraajat 17.00 Dr. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 18.03 perintöä penkomassa Jukka Rautasa- Luontoilta 0203-17600. Sari Seppälä 15.00 Jokisen eväät . 17.20 Urheiluradio. Minna Kuukka 07.00 Enbuske & Linnanahde Crew . 16.15 Faunin iltaLuontoradio. 18.50 Iltahartaus. 07.15 Yle Radio Suomi Aamusoitto. 15.05 Maakantapää. 19.03 Urheirauhaa toivon teille . 03.40 Luontoretki. 04.02 Kantritohtorin juurihoitoa. Yle Puhe 00.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 01.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Yle Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Politiikkaradio 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä . Larry Gopnik on vakavamielinen juutalainen fysiikan professori, jonka kohdalla mikään ei tunnu menevän oikein. Älä ihmettele, jos hammaslääkärisi kyselee päihteiden käytöstä. 10.00 Yle Uutiset. Samuli Aaltonen 18.00 Illallinen Elli Collan 22.00 Radio Novan yö. 13.03 Urheiluja sää. 18.50 Merilon seurassa. 08.17 Maakuntaradio. likäs papukaija. Osa 2388. 11.57 Päivän mie- 09.00 Yle Uutiset. Sergeillä on pieni ehdotus. 45 minuuttia C.S.I. toiveiden yö. Pystytäänkö biopolttoaineen avulla tekemään lentämisestä ympäristöystävällisempää. Ohjelmassa yritetään ymmärtää suomalaista yhteiskuntaa. 10.03 AjanJulkinen sana. 20.07 Café TropiRomano mirits. Mutta matka oli valtava riski kokeneillekin seikkailijoille. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 11.03 Maateen. 21.55 Suomi tänään. Yle Uutiset ja sää. 09.10 Sää. 20.06 Sää. 21.30 20.00 Yle Uutiset. 20.03 UrheiluraAmerikkalaisia puheenvuoroja. 16.15 MaaRadioteatteri esittää: Pojat kuntaradio. 06.15 Aamuhartaus. musiikkia Rossi- luradio. 00.05 Yöradio . 13.00 Yle News. 06.05 Hartaita säveliä. 23.02 Puheen Aamun parhaat 23.30 Politiikkaradio Radio Nova 06.00 Kuukan aikainen . 15.05 Kultakuume. 22.00 Yle Uutiset ja cal. 20.20 Radion sinfonia- sää. 19.03 Radion sinfonia- ran vihjeet. 21.00 Yle Uutiset. 22.00 YleX 06.30 Uutiset 06.31 YleX Aamu . 17.20 Kult14.03 Ajantasa. 07.15 Yle Uutiset. 16.00 Yle tuuritunti: Tekijä. 22.05 Valkoista valoa. 23.00 Yle Uutiset. Elina Viitanen ja Ari Hursti 12.00 Konttori . 19.00 Yle ja sää. 10.50 Kuuluttajan vieras. dio. 18.55 Luontoilta 0203-17600. orkesterin konsertti. 23.37 Metsää ja luontoa. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 09.05 Urheiluratelause. Pyöorkesterin konsertti. (12) 23.30 King of Kong 00.50 Teematieto Muut 07.00 Min Morgon 08.30 SVT:n ohjelmaa 16.55 Kumparetytöt 17.20 Herra W (S) 17.25 Urheilevat norjalaiset 17.55 TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Kamomilla-noita 18.30 Kapteeni Sapelihammas . Ile Jokinen feat. Rosoisia maisemia. 08.15 Ykkösaamu. 07.53 Maakuntaraselin kone. 06.56 Päivän mietelause. koko kansan huulille. 08.00 Yle Uutiset ja sää. Marko Miettinen 19.30 Puheen ilta 21.33 Päivä tunnissa ? Raimo Tyykiluoto 22.00 Yle Uutiset 22.05 Politiikkaradio. 14.00 Yle Uutiset. Su o m i set ja sää. 18.00 Yle Uutiset. Miten selvitä kroonisen kivun kanssa? Viking Lotto Yle Uutiset Urheiluruutu A-studio Midsomerin murhat (12) Midsomerin murhat (12) Ulkolinja: Mihin katosivat Haitin rahat? Oddasat Inno Nelonen klo 15.00 TV 2 MTV 3 06.49 Pikku Kakkonen 06.50 Nimipäiväonnittelu: 16.1. 06.52 Hanna Ankka (S) 07.03 Ystävykset (S) 07.08 Sana-Arkku: Perhosten pyynti 07.19 Kasper ja Liisa (S) 07.30 Musapoksi: Monenlaisia autoja 07.36 Ika Oka (S) 07.46 Neppajymykerho 07.55 Martta puhuu (S) 08.19 Viidakkokirja (7) 08.41 Late lammas (S): Kyytiä kontiaiselle (S) 08.50 Pieni runotyttö (7) 09.40 Yle Uutiset Uusimaa 11.00 Oddasat 12.55 Urheilukatu 2 13.20 Sokerileipurin herkut 13.50 Luontoretkellä: Varangin niemimaalla 14.20 Suomen Urheilugaala 16.30 Galaxi 16.32 Roni Neutroni: Ne tulivat taivaalta, 1/2 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 Avot, sinkut ja avikset (12) 18.48 Luonnon ihmeitä 19.00 Yle Uutiset 19.10 Yle Uutiset alueeltasi 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Ypäjä 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Putoojat (12) 21.00 Pirunpelto (12) 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Keskiviikon ravisuora 22.10 Ääliö ulkomailla 22.55 Ypäjä 23.25 Boardwalk Empire (16) 00.25 Uuden Musiikin Kilpailu 05.30 06.00 06.25 09.05 09.30 09.40 09.45 10.40 11.10 11.40 14.05 14.10 14.15 15.15 15.20 15.50 16.50 16.55 17.00 17.25 17.55 18.00 18.30 19.00 19.20 19.30 20.05 21.00 21.55 22.00 22.20 22.25 22.35 23.40 00.40 Aamusää Studio55.fi Huomenta Suomi Studio55.fi Uutiset Mitä tänään syötäisiin? Tunteita ja tuoksuja (7) Amerikkalainen saippuasarja Genoa Cityn ihmisistä. Emmerdale (S) Emmerdale (7) Lääkärit 50 parasta ravintolaa Esittelyssä: Pieniä potilaita Samaa sukua (7) Mitä tänään syötäisiin? Miehen paikka (S) Tyylivarkaat Uutiset Suomen ja maailman sää Kauniit ja rohkeat (7) Amerikkalainen saippuasarja Los Angelesin muotimaailmasta. Kauniit ja rohkeat (7) Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (7) Emmerdale (7) Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät. (12) Amerikkalainen poliisisarja. Viking Lotto ja Keskiviikko-Jokeri Kymmenen Uutiset Päivän sää Tulosruutu Myytinmurtajat Fringe . 12.45 Merisää. 12.55 Suomi tänään. RavisuoUutiset ja sää. 21.50 Merisää. O: Toivo Särkkä. N: Birgit Kronström, Tauno Palo, Toppo Elonperä, Sven Relander ja Ossi Elstelä. Matkan aikana tavataan myös vuoden 2012 Euroviisubabuskat! 21.45 Kino: A Serious Man. (USA 2009) Coenin veljekset pukevat Jobin tarinan mustan komedian muotoon. 21.45 dio. Mv. 14.00 Kantapöytä. Tositapahtumiin pohjautuva draamasarja kaksoiselämää viettävästä perheenäidistä Lillemor Östlinistä (12) 21.59 TV-nytt 22.00 Popkalaset 2012 23.00 SVT:n ohjelmaa 09.25 Eastenders (7) 10.00 Lemmen viemää (7) 11.00 Ostos-tv 14.00 Mammanpojat 14.55 Kadonneen jäljillä UK 15.55 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 16.25 Eastenders (7) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Suomen surkein kuski 19.00 Miehen puolikkaat (S) 19.30 Tyhjätaskut (7) 20.00 Simpsonit 20.30 Simpsonit 21.00 Kurjat kuppilat USA 22.00 Pelastajat (7) 22.30 Pelastajat (7) 23.00 House (12) 00.00 Smallville (16) 01.00 Simpsonit (7) 01.30 Madventures 02.00 Num3rot (12) 11.15 MasterChef Australia 11.45 Huijarirakentajat 12.45 Start! 13.15 Eläimellinen muuttopäivä 14.15 Talent USA 16.00 Los Angelesin tatuointitarinat 17.00 Ruotsin karmein koti 18.00 Talent USA 19.00 Los Angelesin tatuointitarinat 20.00 Rantavahdit 20.30 Poliisit 21.00 JIM D: Käsittämättömät koneet 22.00 Jopet-show 22.30 Koomikot koolla 23.05 South Park (12) 23.35 Alaston piilokamera (16) 00.05 Likaisen työn sankarit 00.35 JIM D: Salaliittoteoriat Jesse Venturan johdolla RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Vuonna 1931 naparetkeilijä sir Hubert Wilkins yritti saavuttaa Pohjoisnavan Nautilus-sukellusveneellä (kuvassa). Uhkarohkea yritys napajään alla VUONNA 1931 naparetkeilijä sir Hubert Wil- kins teki uskaliaan yrityksen saavuttaa Pohjoisnapa Nautilus-sukellusveneellä. 11.00 Yle Uutiset. merten kuningas (S) 18.45 Kaksoiselämää (S) 19.00 Aamusta iltaan 19.30 TVnytt 20.00 Magnus, Petski ja totuus 20.30 Tanskalainen maajussi 21.00 Lillemorin tarina. Phil 18.00 Matkaoppaat 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Junior MasterChef 20.00 Tuuri 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Love Guru ? Rakkauden ammattilainen 22.50 Nelosen uutiset 23.00 Nelosen sää 23.05 Frasier Amerikkalainen komediasarja. 23.35 Taustapeliä Amerikkalainen komediasarja. 00.05 Pirunkaupat Amerikkalainen komediasarja. 01.05 Hurja painonpudotus 02.05 Perhe on pahin Amerikkalainen komediasarja. 02.40 Älypää-TV Teema 17.00 Tiededokumentti: Lihavaakin lihavampi 18.00 Prisma Studio 18.30 Ikkunoita avaruuteen. 2/12. Millaisia näkymiä teleskooppikuvat paljastavat Merkuriuksen ja Venuksen pinnalta? Entä millainen yhteys Maan ja sen äänettömän yhtiömiehen, Kuun, välillä vallitsee? 19.00 Donna Leon: Kuolema väärissä vaatteissa (12) 20.30 Miten elämme vuonna 2020. Wilkins oli aikansa tunnetuimpia naparetkeiljöitä, jonka haave oli kuin suoraan Jules Vernen seikkailukirjoista: hän halusi olla ensimmäisenä Pohjoisnavalla sukellusveneellä. Wilkins uskoi, että Pohjoisnapa vaikuttaa vahvasti muun maapallon sääolosuhteisiin, joten hänen tarkoituksenaan oli todistaa väitteensä keräämällä näytteitä syvyyksistä. Ravitulokset. 18.20 Uutiset ja sää. 12.00 Yle Uutiset ja sää. Uutiset. 17.00 Yle Uutiradio. Miia Krause 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä ? Miia Krause 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä . 13.06 Maakuntapäivä. 21.35 Novosti Yle. 19.55 Barokin reä pöytä. 22.50 tunnissa. 17.00 Yle Uutiset asialla, osa 8. 06.30 Maakuntaset ja sää. 09.00 radio. Anders Nord tutustuu myös 850 matkustajalle suunniteltuun lentokoneeseen. 21.00 Suomensukuiset 30 päivässä. 09.11 Maakuntarakello lyö 12. 09.05 Muistojen bule- Urheiluradio. Miia Krause 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä ? Miia Krause 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta . 07.17 Maakuntaradio. vardi. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 09.00 Pursiseura . 15.00 Yle kuntaradio. (S) Yle Uutiset Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa Avara luonto: Iso valliriutta Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Sydämen asialla (7) Yle Uutiset Puoli seitsemän Historiaa: Sukellusveneellä napajäillä Akuutti. 17.30 Taustapeili . 15.00 tuuritunti: Aristoteleen Radio Su omi Yle Uutiset. 19.06 Luontoilta 0203-17600. nin oopperasta Sevillan parturi. Osa 2/8: Lentoliikenne. 07.45 Hartaita säveliä. 07.50 Aamuhartaus. 20.55 Taivaan 19.00 Yle Uutiset ja sää. 15.55 12.15 Maakuntaradio. 10.00 Yle Uutiset. 08.00 Yle Uuti- 05.00 Aamupala. Ile ja Matti 10.00 Uutiset 10.03 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Uutiset 13.02 YleX Iltapäivä
13.03 Urheiluradio. 11.03 Maakoista valoa. 12.00 Yle Uutiset ja sää. 11.57 Päivän mietelause. Ylipainoisilla lapsilla on suurempi riski sairastua sydäntauteihin ja kakkostyypin diabetekseen. Ajantasa. Virallinen ohjelma. 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.33 Päivä tunnissa . 06.30 Maakuntasäveliä. Millaisia elämään viittaavia merkkejä sieltä on löydetty, ja koska ihminen voisi sinne laskeutua? 21.00 Tiededokumentti: Ylipainoinen USA. 06.15 Aamuhartaus. Sari Seppälä 15.00 Jokisen eväät . 18.55 Suomi teri esittää: Pojat asialla, osa 9. 03.15 musiikin aamuvuoro 11.00 Uutiset Taustapeili . 19.00 Yle Uutiset ja sää. 20.03 Urheigin Musiikkitalossa. 07.53 MaakuntaraAamusoitto. Raimo Tyykiluoto 22.00 Yle Uutiset 22.05 Ali & Husu. 00.00 Yle ja Matti 10.00 Uutiset 10.03 Uuden Uutiset ja sää. 16. 16.00 Yle Uuti15.05 Kultakuume. 22.00 Päivä tunnissa. 10.00 Yle Uutiset. 22.00 Yle Uutiset ja 23.10 Yöklassinen. sää. 13.06 MaaYkkönen. 17.00 Yle Radio1 17.30 Taustapeili. Ile Minna Pyykön maailma. 00.05 Yöradio. 07.15 Aamusoitto. Miia Krause 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä . 06.05 Hartaita 05.00 Aamupala. vaivaiskoivujen maa (1982), ääniraita on tärkeä: sillä toistuvat muun muassa Maria ja Anastasia Lapsuin laulut. Dokumentti on viime mainitun ja Lehmuskallion ensimmäinen yhteistyö. Harri-Ilmari Moilanen Yle Radio Suomi 06.00 Yle Uutiset. Miia Krause 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä . 23.03 Taustapeili. N: Eino Kaipainen, Kaisu Leppänen, Regina Linnanheimo. 21.03 caux op. 13.00 Yle UutiUutiset ja sää. 08.17 Maakuntaradio. Uutiset ja sää. 08.15 liä. 15.55 set ja sää. 18.20 Radioteat18.50 Merisää. He eivät pelkää mitään vaan nostavat kissan lisäksi pöydälle myös koiran. 21.00 Yle Uutiset. 20.06 Sää. 12.15 Ajankohtainen set. Lehmuskallion vahvuutena on hänen uransa alusta pitäen ollut dokumentaarisuuden ja runollisuuden yhdistelmän luonteva yhteensitominen. Kuviin liittyy oleellisesti äänimaisema. Aivan kuten viime torstain Lehmuskallio-filmissä Skierri . 07.17 Maakuntaradio. lause. 04.02 11.03 Etusivu 13.00 Uutiset 13.02 Café Tropical. YleX Iltapäivä . 21.30 Yle Uutiset selYle Uutiset ja sää. 12.45 Merisää. Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 21.40 tarinoita. Uudet teleskooppikuvat ovat muuttaneet ratkaisevasti käsityksiämme Marsista. dio. 21.55 Suomi tänään. 18.00 Tiedevää. 23.02 Puheen Aamun parhaat 23.30 Politiikkaradio Radio Nova 06.00 Kuukan aikainen . 11.00 Val- tasa. Voiko USA:n lasten elinajanodote jäädä jopa pienemmäksi kuin heidän vanhemmillaan? 22.10 Kino Suomi: Poron hahmossa pitkin taivaankaarta. Phil 18.00 Matkaoppaat 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Junior MasterChef 20.00 Pelkokerroin 2.0 (12) 20.57 Keno 21.00 Pelkokerroin 2.0 (12) 22.00 Falling Skies (16) Amerikkalainen tieteissarja. 23.00 Nelosen uutiset 23.10 Nelosen sää 23.15 Frasier. 23.45 Pirunkaupat Amerikkalainen komediasarja. 00.45 Big Love Amerikkalainen draamasarja. 01.55 Lost (16) 02.50 Perhe on 03.25 Älypää-TV Teema 16.55 Pariisi, taiteen mekka 17.55 Tiededokumentti: Universumin ihmeitä 18.45 Candlefordin postineiti. (Lark Rise to Candleford) Joulu on ovella ja kaikki ovat juhlamielellä. 10.03 Ajan10.05 Kalle Haatanen. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 15.05 Maakuntaradio. Yle 12.55 Suomi tänään. 07.15 07.50 Merisää. Miia Krause. Katsaus urheiluiltaan, 17.15 Teemana tunne-elämä ja ihmissuhteet, 17.40 Alivaltiosihteeri. kuntaradio. 06.56 Päivän miete- Urheiluradio. keittiön voimakaksikko 21.00 Hertzböle : Aamukankeutta 21.30 Toimittaja tapahtumien keskellä 22.00 TV-nytt 22.02 Dok: Olen nyt nainen 23.00 SVT:n ohjelmaa 06.00 SubChat 09.25 Eastenders (7) 10.00 Lemmen viemää (7) 11.00 Ostos-tv 14.00 Piilokamera 14.25 Bill Engvall Show 14.55 Pomo piilossa 15.55 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 16.25 Eastenders (7) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Myytti valkoisesta kauneudesta 19.00 Miehen puolikkaat (S) 19.30 Isän tyttö (7) 20.00 Simpsonit 20.30 Simpsonit 21.00 Dieetit vaihtoon! 22.00 Nikita (12) 23.00 House (12) 00.00 Dollhouse (16) 01.00 Smallville (16) 02.00 Simpsonit (7) 02.30 Num3rot (12) 03.25 SubChat 10.40 MasterChef Australia 12.05 Ruotsalainen remonttisota 13.05 Start! 13.35 Mahdoton illallinen 14.30 Talent USA 15.25 Los Angelesin tatuointitarinat 16.20 Ruotsin karmein koti 17.15 Talent USA 19.00 Los Angelesin tatuointitarinat 20.00 Elämää halpalentoyhtiössä 20.30 Poliisit 21.00 JIM D: Muinaiset avaruusoliot 22.00 Jopet-show 22.30 Australian rajalla 23.00 South Park (12) 23.30 Alaston piilokamera (16) 00.00 Likaisen työn sankarit 00.30 JIM D: Käsittämättömät koneet RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Poron hahmossa pitkin taivaankaarta on dokumenttielokuva Siperian Jamalin niemimaan paimentolaisnenetsien, eli jurakkisamojedien arjesta ja vaelluksesta. Lehmuskallion kyydissä tundralle suunnittelema, ohjaama ja kuvaama Poron hahmossa pitkin taivaankaaarta (1983) on linjakas ja kansatieteellisesti merkittävä dokumentti. Se kertoo Jamalin niemimaalla Siperiassa asuvista nenetseistä. TORSTAI 17.1.2013 Candlefordin postineiti Yle Teema klo 18.45 TV 1 05.55 06.25 09.30 10.00 11.00 11.05 11.10 11.40 12.35 13.05 14.20 14.30 15.00 15.05 16.00 16.55 17.00 17.08 18.00 18.30 19.00 19.30 20.00 20.30 20.55 21.05 22.00 23.00 23.05 23.45 Puoli seitsemän Ylen aamu-tv Akuutti Sydämen asialla (7) Yle Uutiset Yle News Puoli seitsemän A-studio Tohtorit (7) Englantilainen draamasarja terveysaseman arjesta ja juhlasta. Lapseni on minun. (Suomi 1940, 73?) O: Jorma Nortimo. 17.00 Yle Uutiset ja set ja sää. He tulevat kaukaa. 18.50 Ilta- tänään. 16.15 FauEve M a n tu sää. Amerikkalaisdokumentti tutkijoiden ja asialle omistautuneiden maallikoiden yrityksistä löytää todisteita tarunhohtoisen Atlantiksen olemassaolosta Bahamalla ja Kyproksen edustalla. Nelonen 05.00 Älypää-TV 07.00 Disneyn esikoulu: Jake ja Mikä-Mikä-Maan merirosvot 07.25 Disney esittää: Koukussa 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit Amerikkalainen animaatiosarja. 07.55 Chuckin ja ystävien seikkailut 08.10 Onnea matkaan, Charlie! (7) Amerikkalainen komediasarja. 08.40 Leila leipoo 09.10 Reissussa lasten kanssa 09.50 Elixir 10.20 Kodikkaasti vuokralla 12.50 Luksusmammat Kanadalainen realitysarja. 13.20 Elixir 13.50 Sisustuskaksoset 14.20 Leila leipoo 14.55 Inno 15.25 Teinielämää Amerikkalainen draamasarja. 15.55 Himohamstraajat 17.00 Dr. 18.28 Suomi tänään. vartti. 11.45 Valomusiikkia. 07.00 Yle Uutiset ja sää. (1993) Markku Lehmuskallion dokumenttielokuva Siperian Jamalin niemimaan paimentolaisnenetsien eli jurakkisamojedien arjesta ja vaelluksesta. Tuotanto Giron-filmi. Muut 07.00 Min Morgon 08.30 SVT:n ohjelmaa 16.20 5 minuuttia 16.25 Kapteeni Sapelihammas . Ile Jokinen feat. 09.11 Maakuntaratojen bulevardi. 23.00 YleX Yle Uutiset. 17.20 Urheiluradio. nin iltapäivä. 20.07 Euroopan 20.40 Rahmaninovin Moments musi- taivaan alla. Löydöt ovat kaikessa yksinMARKKU LEHMUSKALLION kertaisuudessaan kiehtovia ja paljon kertovia. kuntaradio. luradio. Urheiluradio. 22.55 Kuuluttajan vieras. 22.05 Todellisia kosuomeksi. 19.06 Puheet ja 19.03 Klang-sarjan konsertti Helsin- teot. 09.05 Urheilura09.00 Yle Uutiset. 22.56 Suomi tänään. 14.03 14.00 M-studio. 3/4. Lapset vaaravyöhykkeessä. 18.03 MaaKulttuuritunti: Elokuva5 ilmanpolitiikan arkipäiteatteri. Samuli Aaltonen 18.00 Illallinen Elli Collan 22.00 Radio Novan yö 47 7. Aino ja Mäkkäri 17.00 Uutiset 17.01 Uuden musiikin ilta- Yle Puhe vuoro 19.00 YleX Jatkot 22.00 Uuti- PORON HAHMOSSA PITKIN TAIVAANKAARTA Yle Teema klo 22.10 set 22.05 Yle Puhe 23.02 Encore 00.00 Yöradio 00.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 01.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Yle Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Ali & Husu 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä . 14.00 Yle Uutiset. 16.15 MaakuntaYle News. 21.50 Merisää. He ovat Ali ja Husu eli Ali Jahangiri ja Abdirahim Hussein Mohamed. 11.00 Yle Uutiset. 22.05 Lähikuvassa Viktor Klimenko. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 20.20 Jälkikoirat. 16.00 Yle Uutiradio. 08.00 Yle Urheiluradio. Miia Krause 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä . 12.00 12.15 Maakuntaradio. 23.33 06.30 Uutiset 06.31 YleX Aamu . Minna Kuukka 07.00 Enbuske & Linnanahde Crew . 08.15 Ykkösaamu. Pyöreä pöytä. 15.00 Yle Uutiset. Helvi Hämäläisen romaaniin Tyhjä syli pohjautuvassa tarinassa nainen tasapainoilee lapsettoman liiton ja uuden rakkauden välillä. Uutisvuosi MOT Yle Uutiset Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa Euroopan vapauden hinta Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Sydämen asialla (7) Yle Uutiset Puoli seitsemän Panta kaulassa (12) Isien sota Kuningaskuluttaja Yle Uutiset Urheiluruutu A-studio: Talk Ulkolinja: Brysselin lobbarit Yle Uutiset Monk (12) Oddasat TV 2 MTV 3 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 17.1. 06.52 Bertin ja Ernien suuret seikkailut (S) 06.59 Sukkapyykkiä (S) 07.04 Meidän vauva 07.11 Hupsis (S) 07.19 Katinkontti Remix 07.35 Stella ja Sami (S) 07.47 Herää pahvi: Robotti 07.55 Martta puhuu (S) 08.19 Viidakkokirja (7) 08.41 Late lammas (S): Kauhujen talo (S) 08.50 Pieni runotyttö (7) 09.40 Yle Uutiset Uusimaa 09.50 Yle Uutiset KaakkoisSuomi 10.00 Yle Uutiset LounaisSuomi 10.10 Yle Uutiset Häme 10.20 Yle Uutiset Keski-Suomi 10.30 Yle Uutiset Itä-Suomi 10.40 Yle Uutiset Pohjanmaa 10.50 Yle Uutiset PohjoisSuomi 11.00 Oddasat 14.50 Iloa puutarhasta 15.20 Ampumahiihdon mc: Naisten pikakilpailu 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 Avot, sinkut ja avikset 18.48 Luonnon ihmeitä 19.00 Yle Uutiset 19.10 Yle Uutiset alueeltasi 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Ypäjä 20.00 Silminnäkijä: Armahdetut 20.30 Pasila (12) 21.00 Uuden Musiikin Kilpailu 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Uuden Musiikin Kilpailu 22.30 Haven (12) 23.15 Ypäjä 23.45 Päätapaus (12) 05.30 06.00 06.25 09.05 09.30 09.40 09.45 10.40 11.10 11.40 14.05 14.05 14.40 15.15 15.20 15.50 16.50 16.55 17.00 17.25 17.55 18.00 18.30 19.00 19.20 19.30 20.05 21.00 22.00 22.20 22.25 22.35 23.20 Aamusää Studio55.fi Huomenta Suomi Studio55.fi Uutiset Mitä tänään syötäisiin? Tunteita ja tuoksuja (S) Emmerdale (7) Emmerdale (7) Lääkärit 50 parasta ravintolaa Jamie Oliverin kotona Jamie Oliverin helpot herkut Mitä tänään syötäisiin? Middle (S) 45 minuuttia Uutiset Suomen ja maailman sää Kauniit ja rohkeat (12) Amerikkalainen saippuasarja Los Angelesin muotimaailmasta. Kauniit ja rohkeat (12) Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (S) Emmerdale (7) Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät Pomo piilossa Mentalist (12) Kymmenen Uutiset Päivän sää Tulosruutu Enbuske & Linnanahde Crew Atlantiksen uudet salaisuudet. 09.10 Sää. 18.30 Hartaita säveliä. Punainen planeetta. Heistä osa vietti ainakin vielä dokkarin valmistamisen aikoihin tundran paimentolaiselämää. Dokumentti kuvaa nenetsien elämää useiden lähemmin esiteltävien henkilöiden arjen kautta. 19.03 Urheiluradio. 10.00 Yle Uutiset. Sekä äiti että Dorcas haluavat Lauran jouluksi kotiin. Vaan kuka on rääsyihin puettu nuori nainen, joka saapuu maisemiin? 20.00 Prisma Studio 20.30 Ikkunoita avaruuteen. 3/12. 17.20 klo 21.0 Yle Uutiset. 09.05 Muis- dio. 06.25 radio. Elina Viitanen ja Ari Hursti 12.00 Konttori . 15.00 Yle Uutiset. 21.05 Eve Mantu. 09.00 Yle Uutiset. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 09.00 Pursiseura . 20.00 Yle Uutiset. 07.50 Aamuhartaus. merten kuningas (S) 16.40 Kaksoiselämää (S) 16.55 Muotokuvassa : Ulla-Lena Lundberg 17.25 Tanskalainen maajussi 17.55 TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Vaahteramäen Eemeli 18.30 Mille (7) 19.00 Aamusta iltaan 19.30 TV-nytt 19.55 Obs debatt 20.30 Mette ja James . 18.00 Uutiset ja sää. 13.00 Klassista kahteen. Arki sujuu niinkuin se on vuosisatoja sujunut akselilla vaativa luonto luonto, porot ja kota. Lehmuskallion ote on kameroineen mukanaolevan tarkkailijan, jossa roolissa hän luo vaikutelman pyyteettömästä löytöretkeilijästä. 07.45 Hartaita säve- dio. 19.00 Yle Uutiset ja sää. hartaus. 21.35 Novosti Yle
12.45 Merisää. 07.15 Aamusoitto. Kalevi oli ollut aiemmin alkoholisti, joten Ulla-Kaija epäilee, että tällä oli ollut jo pitkään mielialavaihteluita, joita oli ?lääkinnyt. 17.20 Kulttuuriklo 18.0 taradio. 19.00 Yle Uuti- tiviestillä RS (väli) LANGAT toivelevyn set ja sää. 09.10 Sää. 15.00 Yle Uuti16.00 Yle Uutiset ja sää. P uhelin set. Aino ja Mäkkäri 17.00 manpolitiikan arkipäivää. 08.17 Maakuntaradio. set ja sää. 21.03 23.10 Yöklassinen. Päivä tunnissa. 09.11 Maakuntaravardi. 08.15 07.50 Aamuhartaus. 20.07 Puhelinlangat laulaa. alkoholilla. INHIMILLINEN TEKIJÄ Yle TV1 klo 22.00 Yle Radio Suomi 06.00 Yle Uutiset. 07.15 07.50 Merisää. 12.42 Maakun12.15 Tiedeykkönen. 20.20 Konsertti jatkuu. 11.57 Päivän kuntaradio. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 18.03 Puhelinlangat laulaa. 20.00 Kotimaisen konser- 18.50 Merisää. 08.00 Yle Uuti- Urheiluradio. tasa. Miami (16) 00.15 Entourage (16) 00.45 30 Rock (S) 01.15 Elämää Philadelphiassa 01.45 SubChat 11.45 MasterChef Australia 12.15 Elämää halpalentoyhtiössä 12.45 Start! 13.15 JIM D: Metsien miehet 14.15 Talent USA 16.00 Los Angelesin tatuointitarinat 17.00 Ruotsin karmein koti 18.00 Talent USA 19.00 Jopet-show 21.00 JIM D Rikos: Gangsteripomot (16) 22.00 Nelonen Pro esittää: SM-liiga 00.00 Outoa vai mitä. 00.00 Yle Uutiset 17.01 Uuden musiikin ilta- Uutiset ja sää. Janne Virtanen ja Eppu Salminen 22.00 Radio Novan yö. Salla Vuolteenaho 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta: Jääkiekkokierros 21.33 Päivä tunnissa 22.00 Yle Uutiset 22.05 Politiikkaradio . 12.00 Turun tuomio- 12.15 Maakuntaradio. 21.40 YleX Urheiluradio. 10.00 Yle Uutiset. latinankieluradio. Tämän ovat kokeneet Inhimillisen tekijän vieraat Hanna Koppelomäki ja Veli Karvinen. O: Tom DiCillo. Ulla-Kaija Lammi on 2. oik.) ja Veli Karvinen (oik.) puhuvat kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstään. 20.00 Yle Uutiset. Salla Vuolteenaho 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä ? Salla Vuolteenaho 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä . Ile Suomi tänään. (12) 01.00 Maistuvimmat liikeideat 02.00 South Park (12) 03.00 Alaston piilokamera (16) RADIO-OHJELMAT n nosto nosto Päivän YLE Radio 1 Sari Valton (vas.) vieraina Hanna Koppelomäki (2. 23.00 Yle Uuti11.03 Etusivu 13.00 Uutiset 13.02 set. 16.00 Yle Uutiset päivä. 07.53 MaakuntaraAamusoitto. Mies muuttui niin äreäksi, että hänen oli vaikea kestää lastensakaan ääniä. 00.05 Yöradio. 16.15 Maakunja sää. 06.05 Hartaita 05.00 Aamupala. Elämä oli kaoottista: ihmissuhteita tuli ja meni, päihteitäkin oli mukana kuvioissa, välillä viidentoista tunnin yöunet eivät riittäneet, välillä hän ei nukkunut juuri lainkaan. 19.06 Puhelinlangat lauvää. 21.00 Yle Uutiset. He molemmat ovat sairastuneet kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Pitkän sisäisen työskentelynsä ansiosta he voivat nykyään kuitenkin melko hyvin. Mukana keskustelussa on myös Ulla-Kaija Lammi, jonka aviomies sairastui kaksisuuntaisuuteen yli viisikymppisenä. Hanna Koppelomäen psyykkinen oireilu alkoi teini-iässä ja voimistui opiskeluaikoina. 22.00 Yle Uutiset ja ja Matti 10.00 Uutiset 10.03 Uuden sää. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 15.05 Maakuntara16.15 Svengaava iltalangat la ulaa dio. 13.00 Yle Uutiset. Matkan aikana tavataan myös vuoden 2012 Euroviisu-babuskat! 20.45 Musiikin muisti : Loitsusta kehtolauluun 21.00 Kuninkaittemme jäljillä. Minna Kuukka ja Ile Jokinen 09.00 Perjantaiperjantai! . Yle Uutiset ja sää. 10.00 Yle Uutiset. 18.30 Hartaita säveliä. Mari ja Udmurtia. (Suomi 1940, 114?) Runoilija Johan Ludvig Runebergin ja Emilie Björkstenin rakkaudesta kertova elokuva. 12.55 Suomi sista kahteen. 23.03 Taustapeili. Leikola ja Lähde 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä . Hanna sai monenlaisia diagnooseja, ennen kuin selvisi, että hän sairastaa kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Veli Karvisen oireilu alkoi -90-luvun lamavuosina, kun työttömyys iski. 21.35 Novosti Yle. (S) Yle Uutiset Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa Kiehtova maailma: Palin Brasiliassa Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Sydämen asialla (7) Yle Uutiset Puoli seitsemän Vera Stanhope tutkii (12) Yle Uutiset Urheiluruutu A-studio: Stream Strada Inhimillinen tekijä Yle Uutiset Riutuvat romantikot (12) Oddasat Eurojackpot Korkojen kera MTV3 klo 20.05 TV 2 MTV 3 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 18.1. 06.52 Possu Pallero (S) 07.03 Noksu (S) 07.09 Lulu kilpikonna (S) 07.23 Anton Siilinen ratkaisee (S) 07.35 Nyt mennään!: Luistelua 07.42 Hupsu pikku pupunen (S) 07.46 Herää pahvi: Bändi 07.55 Martta puhuu (S) 08.18 Viidakkokirja (7) 08.41 Late lammas (S): Omenavarkaat (S) 08.50 Pieni runotyttö (7) 09.40 Yle Uutiset Uusimaa 11.00 Oddasat 12.35 Uuden Musiikin Kilpailu 13.23 Uuden Musiikin Kilpailu 13.50 Ulkosuomalaisen tarina Kiinassa 14.20 Tuntematon Norja 14.50 Luontoretkellä: Maja mukavuuksilla 15.20 Ampumahiihdon mc: Miesten pikakilpailu 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 Lumilautailun MM 19.00 Yle Uutiset 19.10 Yle Uutiset alueeltasi 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Ypäjä 20.00 Pressiklubi 20.30 Isot ja pienet (7) 21.00 Tartu Mikkiin 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Kova laki: Erikoisyksikkö (16) 22.47 Lumilautailun MM 23.15 Ypäjä 23.45 Pasila (12) 00.10 Bored to Death (12) 05.30 06.00 06.25 09.05 09.30 09.40 09.45 10.40 11.10 11.40 14.05 14.10 15.15 15.20 15.50 16.50 16.55 17.00 17.25 17.55 18.00 18.30 19.00 19.20 19.30 20.05 21.00 22.00 22.20 22.25 22.45 00.55 Aamusää Studio55.fi Huomenta Suomi Studio55.fi Uutiset Mitä tänään syötäisiin? Tunteita ja tuoksuja (7) Emmerdale (S) Emmerdale (7) Lääkärit Viikonvaihteen alueellinen sääennuste Menestyksen takana ? Sinebrychoffin tarina Mitä tänään syötäisiin? Tucsonin veljekset (7) Pomo piilossa Uutiset Suomen ja maailman sää Kauniit ja rohkeat (7) Amerikkalainen saippuasarja Los Angelesin muotimaailmasta. Kauniit ja rohkeat (S) Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (7) Emmerdale (S) Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät Korkojen kera C.S.I. aavikkolento. Maria Leppänen ja Ari Hursti 12.00 Konttorin pitkä lounas . 21.50 Merisää. 0600-17600 (0,32 e/min. 09.05 UrheiluraYle Uutiset. 17.00 Yle Uutitunti: Kirjakerho. Jussi Wistrand 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Politiikkaradio . 03.15 Radioteatteri esittää: Täydellinen paisti. DJ Orion 00.00 Yöradio Yle Puhe 00.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 01.00 Elävä arkisto:Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Yle Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä . N: Steve Buscemi, Aliso (12) 23.45 Näin se tehtiin: Big Lupu 00.14 Teematieto Muut 07.00 Min Morgon 08.30 SVT: Gomorron Sverige 11.00 SVT: ABC 11.10 SVT: Smålandsnytt 11.20 SVT: Västnytt 11.30 SVT: Kulturnyheterna 11.45 SVT: Uutiset 12.00 SVT: Programtablå 12.05 SVT: Go?kväll 12.50 SVT: Vem vet mest? 13.20 SVT: Antikrundan 14.20 SVT: Min sanning: Anna-Greta Leijon 16.20 Mille (7) 16.50 Mette ja James . 1397 kolme pohjoismaata muodostavat Kalmarin unionin. 22.00 Kino: Delirious. 02.15 vuoro 20.00 Parasta ennen! 22.00 Anonyymit kotikiusatut. 13.00 Klas- taradio. 11.00 Yle Uutiset. Leikola ja Lähde 23.02 Puheen Aamun parhaat 23.30 Politiikkaradio Radio Nova 06.00 Perjantaiperjantai! . virolaisena Suomessa. 06.56 Päivän miete- Urheiluradio. 17.00 Yle Uutiset Radio Su omi ja sää. PERJANTAI 18.1.2013 TV 1 05.55 06.25 09.30 10.00 11.00 11.05 11.10 11.40 12.35 13.05 15.00 15.05 16.00 16.55 17.00 17.08 18.00 18.30 19.00 20.30 20.55 21.00 21.30 22.00 22.50 22.55 23.50 00.05 Puoli seitsemän Ylen aamu-tv Suomi on ruotsalainen Sydämen asialla (7) Yle Uutiset Yle News Puoli seitsemän A-studio: Talk Tohtorit (7) Englantilainen draamasarja terveysaseman arjesta ja juhlasta. Runon kuningas ja muuttolintu. 23.33 MaailYleX Iltapäivä . 20.03 UrheiluRadioateljee esittää: Nonna Vera radio. nyymit kotikiusatut. + pvm, teks18.50 Iltahartaus. 14.03 takuume. 22.05 Lakatut varpaankynnet. musiikin aamuvuoro 11.00 Uutiset 22.47 Suomi tänään. 06.25 radio. 18.55 Puhelinlangat tin väliaika. 09.05 Muistojen bule- dio. Ravisuoran vihjeet. linen viikkokatsaus. 07.45 Hartaita säveliä. Elli Collan 15.00 Ajoneuvos liikenteessä . 06.30 Maakuntasäveliä. Puh. romaania. Itsemurhayritykset veivät hänet 8 vähän väliä hoitoon. 08.15 Ykkösaamu. 13.06 Maakuntara15.00 Yle Uutiset. Mv. Erja Manto lukee Juhani Ahon set. Hän muutti yksinäisyyteen metsän keskelle vuokraamaansa mummonmökkiin. Ulla-Kaija Lammin mies Kalevi alkoi oireilla yli viisikymppisenä. 18.15 3 set ja sää. 11.03 Maa11.00 Riston Valinta. 21.55 06.30 Uutiset 06.31 YleX Aamu . (USA 2006) Julkkiskomedia mitättömästä paparazzista ja hänen oppipojastaan, joka ihastuu heidän jahtaamaansa pop-tähteen. 17.20 UrheiNuntii Latini . 09.00 09.00 Yle Uutiset. 19.03 Tapiola Sinfoniettan nimi numeroon 16149 (0,40 e/viesti) konsertti. 18.20 17.30 Taustapeili. Jussi Wistrand 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä . dio. 19.00 Yle Uutiset ja sää. Jussi Wistrand 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä . N: Eino Kaipainen, Ansa Ikonen, Anni Hämäläinen, Laila Rihte, Ossi Elstelä, Elsa Rantalainen. 20.06 Sää. 19.03 21.35 Maailmanpolitiikan arkipäi- Urheiluradio. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 15.55 Yle News. Ajantasa. 10.03 Ajanvan tuomat . 08.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 laa. Phil 18.00 Eläintenpelastustiimi Australialainen sarja. 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 The Voice of Finland 21.25 Keno 21.30 Elokuva: Good Luck Chuck (16) 23.30 Nelosen uutiset 23.40 Nelosen sää 23.45 SM-liigan huippuhetket 23.50 Elokuva: Tideland (16) 02.15 Villa Helena (12) 03.15 Perhe on pahin Amerikkalainen komediasarja. 03.50 Älypää-TV Teema 04.00 Teematieto 17.10 Tanskalaisarkkitehtien koteja 17.40 Elävä arkisto: Remu Aaltonen 65 vuotta 17.40 Showtime: Hurriganes Tukholmassa 18.00 Remu Aaltonen 18.15 Q ja tähdet: Remu Aaltonen & His All Stars 1993 19.00 Historia: Meksikon vallankumous 20.00 Suomensukuiset 30 päivässä. laulaa. 15.05 Kuldio. 10.05 Lai- dio. Osa 2/10. 12.00 Yle Uutiset ja sää. mietelause. Ville Haapasalo tutustuu marilaisiin viljelijöihin ja matkaa pyhään lehtoon, jossa hän kohtaa ?valepapin?. O: Toivo Särkkä. Miami (16) Kymmenen Uutiset Päivän sää Tulosruutu Flight of the Phoenix . Suomalaiset saavat osallistua kuninkaanvaaliin 1362. Itämaasta eli Suomesta tulee täysivaltainen osa Ruotsia. 07.17 Maakuntaradio. lause. 14.00 Yle Uutiset. 13.03 Urheiluradio. 14.00 Uudet levyt. Salla Vuolteenaho 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä . Vauhdintäyteisessä toimintaseikkailussa joukko lentoturmasta selviytyneitä yhdistää voimansa mongolialaisen erämaan ääriolosuhteissa (12) Menneisyyden haamut (12) Nelonen 05.00 Älypää-TV 07.00 Disneyn esikoulu: Jake ja Mikä-Mikä-Maan merirosvot 07.25 Disney esittää: Koukussa 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 07.55 Chuckin ja ystävien seikkailut 08.10 Vaaleanpunainen pantteri 08.20 Onnea matkaan, Charlie! (7) Amerikkalainen komediasarja. 08.50 Leila leipoo 09.20 Luksusmammat Kanadalainen realitysarja. 09.50 Elixir 10.20 Sisustuskaksoset 12.50 Luksusmammat Kanadalainen realitysarja. 13.20 Elixir 13.50 Sisustuskaksoset 14.20 Leila leipoo 14.55 Inno 15.25 Teinielämää Amerikkalainen draamasarja. 15.55 Himohamstraajat 17.00 Dr. 12.37 Anokirkon kello lyö 12. tänään. keittiön voimakaksikko 17.20 Obs debatt 17.55 TV-nytt 18.00 BUU-perjantai 18.30 Muotokuvassa : Lars Huldén 19.00 Aamusta iltaan 19.30 TV-nytt 20.00 Kirjaohjelma: Kirjoja vankilasta 20.30 Metsänhaltijan valtakunnassa 21.00 SVT:n ohjelmaa 06.00 SubChat 09.25 Eastenders (7) 10.00 Lemmen viemää (7) 11.00 Ostos-tv 14.00 Daltonit (S) 14.25 Daltonit (S) 14.55 Masterchef USA 15.55 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 16.25 Eastenders (7) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Dieetit vaihtoon! 19.00 Miehen puolikkaat (S) 19.30 Middle (S) 20.00 Simpsonit 20.30 Simpsonit 21.00 American Pie Presents: Beta House (16) 22.45 Madventures 23.15 C.S.I. Jussi Halli 20.00 Friday Night Fever . vasemmalta. Kirjava mieli aiheuttaa yllätyksiä ELÄMÄ ON repivää, kun mieli sahaa tunneti- lasta toiseen ja itsetuhoiset ajatukset saavat mustalla hetkellä ylivallan. 18.00 Yle UutiRadioteatteri esittää: Pojat asialla, osa 10. 06.15 Aamuhartaus. Siksi hän päätyi jättämään perheensä, suojellakseen lapsiaan