Kansan Uutiset 11.04.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Hinta 3,50 ? 15-003251-1415 15 www.kansanuutiset.fi Viikko 15 Perjantaina 11.4.2014 Kansan Tahto | Satakunnan Työ Ihminen on heikoin lenkki » Pahimmista kyberhyökkäyksistä emme edes tiedä, sanoo turvallisuusjohtaja Jarno Limnéll s.16 Marko Haakana 10 Faruk Abu Taher 13 Happihyppely 37
Muuten Romanssi on erilaista Mänttäriä, ei miehinen elokuva, vaan naiset puhuvat aika paljon miehistä. Tataarien Kurultai eli kansalliskokous vaati viime kuun lopulla vähemmistölle autonomiaa. 09 7596 0254 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Vilhonvuorenkatu 11 C 7, Helsinki (PL 64, 00501 Helsinki) Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Faksi, konttori: 09 7596 0319 Pankkitili: FI70 2100 1800 0350 43 TOIMITUS TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Ma?pe klo 9.00?16.00, konttori: 09 7596 0208, faksi: 09 7596 0319, tilaukset@kansanuutiset.fi. Tilaukset kaikkialta Suomesta maksuttomasti: 0800 97006. JAKELUHÄIRIÖT Postin varhaisjakelu: Uusimaa, 0200 30011 ma?pe klo 6.30?16.00, Pääkaupunkiseudulla klo 11:een ja, Uudellamaalla klo 8:aan mennessä soittaneille puuttunut lehti pyritään toimittamaan saman päivän aikana. Postin perusjakelu ja muu maa 0200 71000. ALL OVER PRESS SAK, STTK ja Akava ottivat viikko sitten myönteisen kannan EU:n ja USA:n neuvotteluihin vapaakauppasopimuksesta. Asiantuntijoiden, muun muassa professori Sixten Korkmanin, mukaan ?nanssipolitiikan kiristäminen heikentää lyhyellä aikavälillä työllisyyttä. sisältö A Kotimaa s.4 B Kulttuuri s.18 Kansan Uutiset, Viikkolehti 11.4.?17.4.2014 C Keskustelu s.26 D Ulkomaat s.28 E Vapaa-aika s.34 F Pelit s.36 LEHTIKUVA/ MARKKU ULANDER 28 PUHELIN 09 759 601 Krimin tataareilla oma kansanäänestys D A B 14 Leikkaukset myrkkyä työllisyydelle Hallitus päätti kehysriihessään 2,3 miljardin euron sopeutuksesta aiemmin tehtyjen 5,5 miljardin päälle. elokuva on nimeltään Romanssi ja ensi-illassa tänään. Mänttäri on taas kerran myös kirjoittanut, leikannut ja tuottanut elokuvansa itse, ja esiintyykin pienessä roolissa. 09 7596 0232 TOIMITUSJOHTAJA Pirjo Virtaintorppa p. Kovaa kritiikkiä kohdanneeseen investointisuoja- ja välimiesmenettelyyn STTK ja SAK eivät ole vielä ottaneet kantaa. PÄÄTOIMITTAJA PL 41, 28101 Pori Käyntiosoite: Eteläpuisto 14 Avoinna ti-ke klo 9?12 Puhelin: 02 630 3210 toimitus@satakunnantyo.fi Veteraaniohjaaja Anssi Mänttärin 20. STTK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Risto Kousa kuitenkin pitää sopimuksen arvona maailman suurimman vapaakauppa-alueen luomista. STTK:n pääekonomistin Ralf Sundin mukaan sopeuttamisen määrä ensi vuoden osalta on liikaa. VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi Tataarit aikovat järjestää ensi viikon tiistaina oman kansanäänestyksen asemastaan Krimillä. Neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen esittää arvion, että kehysriihen työllisyyttä heikentävä vaikutus on ainakin 0,5 prosenttia. Alueen kahdesta miljoonasta asukkaasta tataareja on noin 300 000 ja he vastustavat liitosta Venäjään. Elokuviensa omarahoitteisuudessa on Mänttärin mukaan se hyvä puoli, että kukaan ei sekaannu missään vaiheessa niiden tekemiseen. Miksi keskusjärjestöt kannattavat vapaakauppasopimusta? 10 000 Lehti ilmestyy perjantaisin. SATAKUNNAN TYÖ Mänttärin kahdeskymmenes 6 LEVIKKI avoinna ma?pe 9.00?16.00 Toimitussihteerit: 09 7596 0312 tai 09 7596 0362, toimitus@kansanuutiset.fi viikkolehti@kansanuutiset.fi JOUKO HURU A SÄHKÖPOSTI toimitus@kansanuutiset.fi TILAUSHINNAT Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Säästö Määräaikais 12 kk 144 ? 170 ? 6 kk 75 ? 92 ? 3 kk 40 ? 52 ? 1 kk 15 ? 20 ? Hinnat sisältävät arvonlisäveron (10 %). Tarkemmat tiedot verkkosivulta. ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI avoinna ma?pe 9.00?16.00 puhelin: 09 7596 0200 ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat mediakortissa www.kansanuutiset.fi tai ilmoitustrafiikista. ISSN 0357-1521 Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula, 2014 Kannen kuva: Jarno Mela 2. 09 7596 0380 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kai Hirvasnoro p. Krimin uusi hallinto on houkutellut tataareja puolelleen, mutta epäluottamus on suurta. Taustalla ovat karvaat kokemukset Krimin äärivenäläisistä kasakkajärjestöistä sekä Stalinin pakkosiirto vuonna 1944. 18 Jouko Joentausta p. Kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisen oikeuden tutkijan Martti Koskenniemen mukaan kysymys on julkisen vallan siirrosta yrityksille
SeuraLEHTIKUVA/ JUSSI NUKARI ei enää löydy lätkävarusteisiin tai seuran vuoro vaikkapa vain kerran viikossa olisi aina vaatimiin korkeisiin kuukausimaksuihin. parempi kuin ei vuoroa ollenkaan. Vähävaraisten lapset uhkaavat syrjäytyä Urheiluseuroissa toiminta on . Kun pää on saatu auki, niin toivottapienestä pitäen muillakin kuin kilpailutoivasti niin ministeri Pia Viitanen kuin hänen mintaan haluavilla ja pystyvillä. Nyt ei ole aika repiä vaan rakentaa. Pääkirjoitus Urheilullakin syrjäytetään siten myös työurien pidentämiseen. Nyt tarvitaankin idesamalla eriarvoisuutta vähentävällä linjalla. oita ja luovia ratkaisuja, miten yhdistää virtuKyseessä on yhteiskunnallinen ongelma, aalipelit ja luonnollinen liikkuminen. Monet heistä haluVarsinkin kilpaurheilun niistä lajeista, joissa tarvitaan aisivat kuitenkin harrastaa lajiaan edelleenkin ikään kuin erilaista välineistöä ja liikuntatiloja, on entistä enemmän ?höntsäillen?, mutta siihen ei tänä päivänä ole juuri mahdoltullut hyvin toimeentulevien perheiden pelikenttä, Vanlisuuksia. mutta asialle on mahdollista Keskeisimpiä syitä kustannusten kasvulle ovat välinetehdä jotakin. kustannusten, pakollisten maksujen ja kilpailu- ja leirikusKaikkinainen liikunnan harrastaminen etenkin seutannusten kasvu. roissa on kallistunut rajusti muutamassa vuodessa niin, Oma ongelmansa on, että viimeistään murrosiässä suuri että se on alkanut asettaa jo esteitä harrastustoiminnalle. joukko nuoria lopettaa tiukat treenit. Suomen yrittäjät esittävät jälleen työehtosopimusten yleissitovuudesta luopumista. Vaikka ilmapiiri työmarkkinoilla on kiristynyt, niin esitys ei saa tukea Etelärannan vuorineuvoksiltakaan. painottunut kilpaurheiluun, jossa via tapoja tai suuntaa esimerkiksi seuratusitten harventuva harrastajajoukko joutuu kia siten, että niillä voidaan auttaa vähävapulittamaan välineistä ja toiminnasta aina raisia ja varattomia perheitä turvaamaan lasvaan enemmän euroja. tensa liikuntaharrastukset. syystä tai jo varhain, ellei yhteiskunta kehitä korvaatoisesta . Liikkuministerinä toimineelle Paavo Arhinmäelle misesta pitäisi tulla osa normaalia elämää (vas.). Hekin arvostavat vakautta. Tietokoneet jälkeensä tulevat urheiluministerit jatkavat ovat tulleet jäädäkseen. Hälytyskellojen pitäisi » Miten yhdistetään kaan huolimatta mahdollista harrastaa mieleistään urheisoida, kun tuoreen tutkimuksen mukaan näyttäisi siltä, virtuaalipelit ja luonlua. KouluLiikkumisesta pitäisi tulla osa normaalia elämää pienestä pitäen jolla on suora vaikutus kansanterveyteen ja liikuntakin on tässä haasteiden edessä. muillakin kuin kilpailutoimintaan haluavilla. KAIKILLA LAPSILLA ja nuorilla ei ole kovista haluistaan- Tape Sanottua » Eliniän piteneminen ei koti- ja ulkomaisten tutkimusten mukaan pidennä sitä vaihetta elämässä, jolloin olemme toisen avun varassa. Puheenjohtaja Kalevi Kivistö, Eläkeläinen 2/2014 tulvapadot ja palomuurit rakenneTu, tyytymäTömyyserot tasoiteTu! eli tosi fantastinen hetki lähteä kohti isompia haasteita! © TARMO KOIVISTO 3. Urheilukin eriarvoistaa ja syrjäyttää lapnisoidun liikunnan harrastustoiminnan ulkopuolelle. sia ja nuoria jo varhain . Alkuviikosta julkaistu tutkimusraportti kertoo armotettä kaksi kolmasosaa lapsiperheistä on jo nyt jäänyt organollinen liikkuminen? toman totuuden. Käytännössä seurat heittävät ison joukon urheihempien työttömyys voi pudottaa lahjakkaankin lapsen ja lusta kiinnostuneita nuoria harrastuksensa parista, kun he nuoren harrastusringistä nopeasti, kun rahaa eivät suostu urheilun suurkuluttajiksi. Tässä asiassa on Samalla kun etsitään keinoja kustannusviimeisen kolmen vuoden aikana hiljalleen ten alentamiseen, on tarpeen löytää vaihtoedetty, mistä kiitokset voi kohdistaa urheiluehtoja tiukalle kilpailutoiminnalle
Se on kuitenkin merkittävä leikkaus, etenkin pienituloiselle perheelle, jolla on monta lasta. 7 / Emilia Kukkala s. KU ARHINMÄKI. Hän otti asian esille vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuorossa torstai-iltana, kun eduskunta keskusteli muun opposition tekemän, lapsilisiä koskeneen välikysymyksen pohjalta. Tiainen ja vasemmistoliiton toinen kansanedustajat Aino-Kaisa Pekonen arvioivat täysistunnossa, että hallituksen edellyttämä valtion talouden sopeutus voitaisiin toteuttaa myös niin, ettei lapsilisiin tarvitsisi koskea. VASEMMISTOLIITON Muita keinoja löytyy Pekonen ja Tiainen esittivät lapsilisäleikkausten tilalle osinkoveroa ja solidaarisuusveron kiristämistä, omaisuusveron palauttamisella tai harmaan talouden torjunnan tehostamista. . Lapset kasvavat kovaa vauhtia ja vaatteita pitää hankkia monta kertaa vuodessa niin sisä- kuin ulkokäyttöön. Kahdeksan euroa on joillekin karkkiraha ja hiukan tuntuu siltä, että hallituskin tätä summaa vähättelee. Pienituloisissa lapsiperheissä rahat menevät päivittäismenoihin, ruokaan ja vaatteisiin. Ja niin edelleen. . Talouspoliittinen ministerivaliokunta vastaa kuitenkin kokonaisuudessaan valtionomaisuudesta. SSAB:n ja Rautaruukin yhdistyminen tuotiin talouspoliittisen ministerivaliokunnan kokoukseen tiedoksiantoasiana tammikuussa 2014. SELVITYSPYYNNÖSSÄÄN Kalliorinne to- teaa saaneensa eri tietolähteistä luotettavia tietoja siitä, että ainakin osa päähallituspuolueiden ministereistä ja omistajaohjauksesta vastaava ministeri informoitiin SSAB:n ja Rauta- » Arhinmäki jätti asiaan eriävän mielipiteen. ruukki Oyj:n yhdistymisestä viimeistään joulukuussa 2013. Valiokunnan jäsenelle, silloiselle kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäelle Solidium ei suostunut kertomaan mitään teräsyhtiöiden tulevista omistusjärjestelyistä, vaikka Arhinmäki erikseen henkilökohtaisesti pyysi toimitusjohtajalta joulukuussa 2013 tietoa valtionyhtiöiden ajankohtaisista tärkeistä asioista. Rautaruukki-kaupassa KANSANEDUSTAJA Risto Kalliorinne jätti keskiviikkona oikeuskanslerille kantelun Rautaruukin ja SSAB:n yrityskaupan menettelytapoihin liittyen. huhtikuuta 2014 Tuukka Pääkkönen s. KU Kalliorinne kanteli: osa ministereistä ?pimennossa. Hallitus kuitenkin luopui linjastaan ja halusi tehdä enemmän leikkauksia kuin veronkorotuksia, Tiainen sanoo. Samaa sanoi aiemmin viikolla vasemmistoliiton kansanedustaja Kari Uotila eduskunnan kehyskeskustelussa. Pekonen totesi, että hallituksen kehysriihessä valitsemista sopeutustoimista monet yksittäisinä tuntuvat pieniltä, mutta suuri osa niistä kohdistuu juuri lapsiperheisiin, kun leikkaukset koskevat myös lääkekorvauksia, ansioturvaa ja perusturvan indeksiä ja lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja korotetaan, asuntolainan korkovähennystä tiukennetaan, työmatkavähennysoikeutta kavennetaan, kiinteistö- ja » ?Kahdeksan euroa on joillekin karkkiraha.? energiaveroja nostetaan. Tällöin yhdistymisestä oli neuvoteltu jo yli vuoden ajan. Kalliorinne viittaa valtioneuvoston 3.11.2011 tekemään periaatepäätöksen, jonka mukaan valtion omis- tajapolitiikkaan liittyvät ratkaisut edellyttävät talouspoliittisen ministerivaliokunnan puoltoa ja merkittävät osakeostot ja osakemyynnit käsitellään talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. jätti asiaan eriävän mielipiteen, jonka mukaan yhdistymistä/ osakevaihtoa ei olisi järkevää toteuttaa esitetyillä ehdoilla. Kalliorinne pitää asiaa niin vakavana, että tämä on ensimmäinen kerta, kun hän poliittisella urallaan hakee ratkaisua poliittisten pöytien ulkopuoliselta taholta. Nämä leikkaukset jäävät yhden ja saman perheen maksettaviksi monessa tapauksessa, Pekonen sanoo. . Toppavaat- teet ja talvikengät, välikausivaatteet keväälle ja syksylle, kuravaatteet ja kumisaappaat, kevyempi vaatekerta kun sää antaa periksi. 11 Vasemmistoliitto tarjoaa vaihtoehtoa lapsilisien leikkaukselle LEHTIKUVA/ KÄSITTELY KU » Hallitus sopeuttaa lasten kustannuksella. kansanedustaja Eila Tiainen esittää, että hallitus luopuisi kehyspäätöksen lapsilisiin kohdistettavasta säästöstä. A kotimaa Perjantai 11. Kantelussaan hän pyytää oikeuskansleria selvittämään Solidium Oy:n ja Valtionneuvoston omistajaohjausyksikön menettelyn lainmukaisuutta. Kalliorinne perustelee kanteluaan sillä, että hänen tietojensa mukaan osa talouspoliittisen ministerivaliokunnan ministereistä pidettiin pimennossa, eikä heille annettu teräsyhtiön myynnin valmistelusta tietoa edes erikseen kysyttäessä. 4 Osaa taas informoitiin aktiivisesti jo vuonna 2013. Myös opiskelijoihin kohdistuu leikkauksia. . Kaikkia näitä keinoja ei edes tarvitsisi käyttää, vaan maltillisilla suurituloisten veronkorotuksilla lapsilisät voitaisiin jättää ennalleen
Ukrainassa laskettiin vaalitulosta, jossa maa oli jakautunut venäläismieliseen itään ja nationalistiseen länteen. Kestää seuraavat 10?20 vuotta, että syntyy edes mahdollisuuksia vaihtoehtoiselle ajattelulle. Esimerkkinä sellaisesta voisi Koistisen mukaan olla vaikkapa taloustieteen nobelisti Joseph Stiglitz, joka on ihmetellyt muun muassa OECD:n ja IMF:n linjausten ideologisuutta ja poliittisuutta. JULKAISUTILAISUUDESSA Koistinen rinnasti työvoimapolitiikan lääketieteeseen. SUURIMPIA Professori Pertti Koistinen malla, että työn määritelmää tulisi laajentaa koskemaan kaikkea yhteiskunnallisesti hyödyllistä työtä. Sellaista ovat muun muassa hoiva ja taide. KIRJASSAAN Koistinen valottaa työllisyyteen, työttömyyteen ja tulonjakoon vaikuttavia taloudellisia ja yhteiskunnallisia tekijöitä sekä analysoi poliittisia keinoja, joilla niihin on pyritty vaikuttamaan. . Lääkärillä on tietty etiikka ja terveydenhuollossa potilaalle ei pääsääntöisesti tehdä toimenpiteitä tämän tietämättä. Jotta pysyisi mukana muutoksessa, on valtava tarve tiedolle. Koistinen myös osallistuu ajankohtaiseen keskusteluun ehdotta. Yläluokka katsoo tuntevansa alaluokkaa paremmin, mitä tämä tarvitsee, Koistinen pamauttaa ja nostaa jälleen esiin lääkärimetaforan. . Tämä on paitsi kohtalokasta, estää suomalaisen työvoimapolitiikan hyviä piirteitä ja perinteitä. . Tämä näkyy paitsi aiheissa myös monimutkaisten muutosten nopeutuneessa tahdissa. . Tutkijana voin sanoa, että erittäin yksipuolista, tarjonnan talouteen perustuvaa sanomaa, vaikka tilanteet ovat muuttuneet. Mutta siinä ei tarvita lääkäreitä, jotka eivät ota vastuuta. LEHTIKUVA/ MIKKO STIG Työn määritelmä tulisi laajentaa koskemaan kaikkea yhteiskunnallisesti hyödyllistä työtä, ehdottaa Koistinen. Emilia Kukkala emilia.kukkala@kansanuutiset.? Suomen teollista selkärankaa, jota ei saa päästää katkeamaan. Ihmiset ovat tottuneet tiettyyn palveluun ja myös vaatimaan sitä. . Ovatko diagnoosit oikeita, reseptit ideologisesti värittyneitä? . ?Vaalitulosten valossa Ukrainan itäosassa ja itsenäisyyttä tavoittelevalla Krimin niemimaalla kasvaa halu palata osaksi Venäjää, joka Ukrainaan verrattuna on hyvinvointivaltio.? Sodan partaalle maat ajoi kiista Sevastopolissa kotisatamaansa pitävästä Mustanmeren laivastosta, jota ne hallinnoivat yhdessä. Kiistan välittömistä syistä molemmilla oli oma versionsa. Mitä tämä tary is työll koittaisi työvoimapoei nähdä litiikassa? oja t h e Entä kenellä on o t ih va kokonaisvastuu ?hoidosta?. Lastin arvo oli 50 miljoonaa markkaa. Ukrainan merivartiosto lähetti aluksia Tshekelenin perään ja ilmavoimat järjesti ?sotaharjoituksen. Haluaisin olla optimisti, että rationaalinen työvoimapolitiikka on mahdollista. Välikohtaus johti myös ammuskeluun Mustanmeren laivaston tukikohdassa. Samaan aikaan Ukrainan ensimmäisissä vapaissa parlamenttivaaleissa vahvimmaksi nousi kommunistien, sosialistien ja agraaripuolueen muodostama kokoonpano, joka sai 112 paikkaa 450-jäseniseen parlamenttiin. Heidän uskottiin saavan tukea 167 sitoutumattomalta. Itä-Ukrainassa nationalistiset puolueet eivät saaneet yhtään paikkaa. Uusfasistien kaksi puoluetta saivat yhteensä seitsemän paikkaa. » Maa oli jakautunut venäläismieliseen itään ja nationalistiseen länteen. Kai Hirvasnoro KU:N ARKISTO Sevastopolin laivastotukikohta oli kuuma paikka myös 20 vuotta sitten. 5. Vasta venäläinen laivasto-osasto karkotti Ukrainan alukset. Sevastopolin edustalla. Hän huomauttaa useimpien vallitsevien työttömyysteorioiden syntyneen suljetun kansantalouden raameihin. . Tutkijan näkökulmasta tuntuu, että esimerkiksi kestävyysvajeesta puhuttaessa keskustelussa vallitsevat tietynlaiset doktriinit, joiden yli ei saa tai ei haluta katsoa. Koistisen mukaan OECD, EU, asiantuntijat ja omat hallituksemme ovat viimeiset 10?20 vuotta toistelleet yhtä ja samaa, epäilyn ja ?aktivoinnin. Suomessa pitää tulevaisuudessakin olla korkeaan teknologiaan perustuvaa telakka- ja meriteollisuutta. Kilpailijoiden viime aikoina saamat risteilijätilaukset osoittavat, että markkinoilla on kysyntää. työllisyyspolitiikkaa. Mikä tärkeintä, siellä kysytään asiakkaan suostumusta, pyritään ssa ja Taloude tekemään asiantuntisä s e d y jaksi. Laajaa rahoituspohjaa voitaisiin lisäksi kerätä Solidiumin johdolla kotimaisilta ja kansainvälisiltä yksityisiltä rahoittajilta, alihankkijaverkostolta, eläkeyhtiöiltä sekä telakkakaupungeilta. Vasemmistoliiton puoluehallitus totesi keskiviikkona telakkateollisuuden olevan keskeinen osa ?Yläluokka katsoo tuntevansa alaluokkaa paremmin, mitä tämä tarvitsee? KU:N ARKISTO » Pertti Koistisen Työ, työvoima ja politiikka -teos tekee selkoa työmarkkinoiden rakenteesta ja toiminnasta. motivaatioita aloittaessani oli se, että nämä aihealueet ovat yhteiskunnan ja sen muutoksen keskiössä, kertoi Pertti Koistinen uutuusteoksensa julkaisutilaisuudessa. Ne ovat Koistisen mukaan myös alueita, joilla käydään parhaillaan tiedotussotaa muutoksen suunnista ja vaikutuksista. Upseerit olivat määränneet Tsheleken-nimisen tutkimusaluksen lähtemään Sevastopolista ilman Ukrainan viranomaisten lupaa. VASEMMISTOLIITTO VAATII hallitukselta pikaisia toimia telakkateollisuuden omistusjärjestelyjen tukemiseksi, jotta uudet tilaukset ja työpaikat pystytään turvaamaan. Puolueen mukaan heikosti Suomeen sitoutuneen korealaisen STX:n julkisuudessa kerrottu halu myydä Turun telakka mahdollistaisi alan omistusrakenteen muuttamisen talouskasvuamme ja työllisyyttämme tukevaksi. Paras vaihtoehto Turun telakalle on vahva valtion ankkuriomistus vähintään 30 prosentin osuudella. Kyse oli joka tapauksessa siitä, että Ukraina käynnisti poliisioperaation kolmen merirosvoudesta syytetyn kapteenin pidättämiseksi. Lääkärikin sanoo minulle, että tiedättekö Pertti Koistinen, että teille aiotaan tehdä tällainen leikkaus. Suurin ongelma Koistisen mukaan on siinä, ettei taloudessa ja työllisyydessä nähdä vaihtoehtoja. KU 20 vuotta sitten Ukraina ja Venäjä sodan partaalla OTSIKKO VOISI olla totta tänäänkin, mutta nyt se kertoo KU:ssa 13.4.1994 ilmestyneestä jutusta Myrskyä Mustallamerellä. Ukrainalaisen käsityksen mukaan he yrittivät varastaa aluksen lastina olleita merenkulkulaitteita, venäläisten mukaan niitä vietiin huoltoon. Jutussa kerrottiin, että ?kahden ydinasevallan, Venäjän ja Ukrainan asevoimat olivat viikonloppuna aseellisen yhteenoton partaalla Mustallamerellä tapahtuneessa välikohtauksessa. Kenkä puristi samasta kuin nytkin
Negatiiviset vaikutukset esimerkiksi ympäristöön komissio tyrmää täysin. Lupaukset talouskasvusta ja työpaikoista perustuvat lontoolaisen. Se paljastaa, ettei vastalauseita salassa käytyihin neuvotteluihin osattu odottaa. Asiakirjassa painotetaan kritiikin kumoamisen tärkeyttä. ALL OVER PRESS Palkansaajajärjestöt: Tämän vuoksi kannatamme kauppasopimusta » Palkansaajien keskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava ottivat viikko sitten myönteisen kannan EU:n ja Yhdysvaltojen välisiin TTIP-neuvotteluihin. Suomenkin ulkoasiainministeriö on toistuvasti esittänyt huolensa, että kritiikki perustuu väärinkäsityksiin ja puutteelliseen tietoon. Strategiassa kehotetaan keskustelemaan myönteiseen sävyyn TTIP:n vaikutuksista sen sijaan, että puolustauduttaisiin esimerkiksi tietosuojaa koskevalta kritiikiltä. Komission viestintästrategia on hillitä epäilyksiä siihen asti, että sopimus on valmis. Kova julkinen kri- » Kun kaksi suurta tekee jotain, se väistämättä heijastuu muuallekin. tiikki olisikin luultavasti ainoa, mikä neuvotteluja voisi enää hidastaa. Yhdeksän hyvää, kymmenen kaunista Sopimusta puolustetaan sillä, että hinnat alenevat, kilpailu lisääntyy, vienti kasvaa ja yritykset keskittyvät ydinosaamiseensa. KriitikoiJÄRJESTÖJEN TIEDOTTEEN 6 den, kuten TTIP-verkoston, mukaan se merkitsisi myös yhteiskunnan sosiaalisten rakenteiden purkamista ja riskejä kansalaisoikeuksille sekä ympäristölle. Asiakirjavuoto paljasti poliittisuuden Loppuvuodesta 2013 Corporate Europe Observatoryn julkisuuteen vuotamasta asiakirjasta selviää Euroopan komission kritiikkiä varten luoma TTIP-viestintästrategia. Niiden mukaan sopimus kiihdyttäisi kaupankäyntiä ja kilpailua sekä lisäisi tuottavuutta. mukaan Euroopan unionin ja USA:n yhteistyö myös ?edistäisi yhteisiä arvoja, kuten demokratiaa ja ihmisoikeuksia? ja mahdollistaisi kauppapolitiikan muuttamisen vastuullisemmaksi ja avoimemmaksi. Lisäksi järjestöt uskovat, että sopimus parantaisi työntekijän asemaa myös sen ulkopuolisissa maissa. Muita syitä ovat liuskekaasun tuonti ja itäriippuvuuden väheneminen. Sopimus koskee niin aineellisia kuin aineettomia tuotteita, palveluita ja julkisia hankintoja. Tulotaso nousee ja työpaikkoja tulee lisää
CEPR-keskuksen (Centre for Economic Policy Research) selvitykseen. Kun kaksi maailman suurinta talousmahtia tekee jotain, se väistämättä heijastuu muuallekin. Talousmahdit määräävät tahdin erityinen syy jättää solmimatta. . Kääntöpuoment) yritetään sisällyttää sopimuklena, jos neuvottelut epäonnistuvat, olemme aika yksin. seen patenttisuojaa koskevan IPRosion muodossa. Ne voidaan laskea eri tavalla paiole kantoja kyseiseen osioon. En usko, tämä arvio on tullut myös ulkoministeriön henkilöitä. Mutta jos ajatellaan ILO:n tilannetta yleisemmin, sen näkyvyyttä pitää kaikissa tilanteissa nostaa, Kousa sanoo. . Vuokratukien poisto johtaa väistämättä vuokratason nousuun, mikä taas vaikeuttaa juuri köyhimpien opiskelijoiden toimeentuloa, jolloin he joutuvat tekemään enemmän töitä opintojensa ohella ja siten venyttämään opintojaan yhä pidempään. Näiden leikkausten tarkoituksena ei ole säästää rahaa, sillä opintotuen rajoittamisesta lasketaan tulevan 11 miljoonan euron säästö vuoteen 2018 mennessä ja vuokratukien poistamisella lasketaan säästettävän 5,9 miljoonaa euroa. KUKAAN EI pysty arvioimaan kuinka paljon kustannuksia ja ongelmia yhteiskunnallemme tulee siitä, että ihmiset joutuvat kouluttautumaan aloille, jotka eivät heitä kiinnosta tai vaihtoehtoisesti olemaan kouluttautumatta. Nämä päätökset eivät ainakaan paranna ihmisten opiskelumotivaatiota ja kykyä valmistua nopeasti. Kyseessä on häikäilemätön toimenpide, jonka ainoana tarkoituksena on estää sosiaalisen nousun mahdollisuus köyhien perheiden lapsilta. Tällä saralla on että plussan puolelle set vaikutuk merkittävää se, että päästään. Heistä monelle opintotuki on ollut lähinnä mukava tulonlisä sen sijaan, että se olisi keskeinen osa päivittäistä toimeentuloa. Kuitenkin muistiossamme on hyvin kunnianhimoinen työelämäluku, jossa sitoudutaan noudattamaan ILO:n perussopimusten oikeuksia. Järjestelmän nykyiset ongelmat on poistettava. Hänen mukaansa työntekijäjärjestöllä on monta Emilia Kukkala emilia.kukkala@kansanuutiset.? syytä solmia TTIP, mutta yksi aivan Kolumni Tuukka Pääkkönen totpaa@utu.? Sosiaalisen nousun tukkijat VASEMMISTOLIITON LÄHDETTYÄ hallituksesta hallitus ilmoitti lähes välittömästi kahdesta opiskelijoihin kohdistuvasta leikkauksesta. Tärkeintä tietosuojaa koskevissa on, että kaikki nämä selt e is neuvotteluissa. vitykset osoittavat, v ii t Nega . Niitä kohtaan on tullut kovaa painetta Atlantin toiselta puolelta. Kousankin mukaan viittauksia ILO:n työelämän perusoikeuksiin pyritään sopimukseen sisällyttämään, mutta sen varsinaiset ansiot ovat toisaalla. . Tässä neuvottelutilanteessa on hirveän vaikea nähdä lopputulosta, mutta potentiaalia on edistää sopimuksia, vaikka USA ei niihin sitoutuisi tai niitä hyväksyisi. Akavan kansainvälisten asioiden päällikön Markus Penttisen mukaan sopimus olisi ongelmakohdistaan huolimatta hyvä saada aikaiseksi taloudellisista, elinkeinopoliittisista ja turvallisuuspoliittisista syistä. . Se on tietysti valitettavaa, että USA ei ole näitä rati?oinut ja tuskin tämän sopimuksen osana saadaan niitä rati?oitua, mutta sosiaalisen polkumyynnin uhka USA:sta Eurooppaan ei ole niin merkittävä, sanoo SAK:n kansainvälisten asioiden asiantuntija Aleksi Kuusisto. Hänen mukaansa pikemminkin USA:n ay-liike on huolissaan siitä, että töitä siirtyisi USA:sta Itä-Eurooppaan. . Suomen ulkoministeriö perustaa arvionsa myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitokselta tilattuun kyselyyn, johon vastasi satakunta suomalaista yritystä. Suurimman osa hyödystä lasketaan tulevan kaupan esteiden, kuten sääntelyn, purkamisesta. Investointisuoja on yksi sellainen, mistä kysytään ja mitä kyseenalaistetaan, miksi tarvitaan tällaisia välimiesmenettelyitä kahden oikeudellisesti hyvin kehittyneen valtion välillä. Korkeakouluopinnoissa opintotukea saa tulevaisuudessa vain ensimmäiseen tutkintoon. Kun tämä yhdistetään jo voimassa olevaan järjestelmään, jossa jokaisen nuoren on pakko hakea yhteishaussa jatkokoulutuspaikkaan ja ottaa saamansa paikat myös vastaan, ollaan tilanteessa, jossa vain varakkaiden perheiden lapsilla on varaa valita koulutuspolkunsa. Toinen leikkaus kohdistuu ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön ja opiskelija-asuntosäätiön vuokratukiin, jotka poistetaan. Se olisi ollut riski Penttisen mukaan sopimuksen taloudellisia vaikutuksia on vaikea arkansalaisten tietosuojalle. vioida sen laaja-alaisuuden vuoksi. Keskusjärjestöjen edustajilla ei vielä neuvottelujen tässä vaiheessa . En kauhean vahTietosuojasta ei vasti usko niihin numeroihin, mitä vielä tietoa siihen liittyy, mutta noin yleisesti ottaen se luo tietynlaista kasvuboostia Kriitikoiden mukaan Euroopan parlaEuroopalle vahvistaen asemaamme mentin kertaalleen hylkäämää ACTA (Anti-Counterfeiting Trade Agreesuhteessa Aasiaan. Sopimuksen avulla tehdään töitä, luoda globaalia sopimusinfraa. voidaan lisätä kaasunvientiä Eurooppaan, Kuusisto toteaa. Joidenkin arvioiden mukaan tosin Kovaa painetta USA:n liuskekaasun käyttö on lisänUSA:n puolelta nyt hiilidioksidipäästöjä globaalisti Kovaa kritiikkiä kohdanneeseen ineikä vähentänyt niitä. Kepan mukaan Suomessa loppuvuodesta 2013 vieraillut Susan George, ajatushautomo Transnational Instituten puheenjohtaja, sanoi pitävänsä TTIP:a pahempana kuin aikoinaan kansalaisvastustukseen kaatunutta MAI-sopimusta. Georgen mukaan kysymys ei ole niinkään kaupan vapauttamisesta kuin sääntelyn heikentämisestä ja voimakkaasta sijoittajansuojasta. Eduskunnan kansalaisinfossa pari viikkoa sitten puhuneen kansainvälisen oikeuden tutkijan Martti Koskenniemen mukaan kysymys on julkisen vallan siirrosta yrityksille. Sosiaalista polkumyyntiä ei pelätä USA on rati?oinut ILO:n työntekijän oikeuksista vain kaksi, joista kumpikaan ei ole vapaa järjestäytymisoikeus. Miten tämä sopii yhteen työntekijän oikeuksien puolustamisen kanssa? . Duunarit pysykööt duunareina ja lääkärien ja lakimiesten lapsista tulkoon lääkäreitä ja lakimiehiä. Lisämausteina, jos sopimuksiin saadaan esimerkiksi ILO:n joitain kohtia, sillä on myönteinen vaikutus myös EU:n ja USA:n ulkopuolella. Ainakin SAK:n pitäisi olla asiasta kiinnostunut, koska muutos iskee nimenomaan sen jäsenkunnan lapsiin. Kirjoittaja on turkulainen putkiasentaja. 7. Työpaikoilla perusteltiin myös 20 vuotta sitten syntynyttä PohjoisAmerikan NAFTA-sopimusta, joka toikin miljoonia työttömiä ja hävitti useita teollisuudenaloja Meksikosta. Komissio käyttää hyödyistä kertoessaan selvityksen kunnianhimoisimpia arvioita, 119 miljardin euron lisäystä EU:n vuotuiseen bruttokansantuotteeseen. Mitä järjestöjen vaikka solmijoina on vain kaksi vahvaa osapuolta. Se voi olla tietynlainen uhka, mutta myös sikäli mahdollisuus, että päästään siivoamaan koko järjestelmää. Toinen mahdollinen uhka voi Penttisen mukaan olla sääntelyn yhtenäistäminen. . En osaa sanoa, että juuri tämä Kousa toteaa sisältyvän isoja riskejä. sopimus olisi se ratkaiseva asia siinä STTK:lla ei ole asiaan vielä kantaa. yhteydessä. Aleksi nottamalla mitä tahansa eri juttuja, Kuusisto uskoo kuitenkin Angela on myös hirveän vaikea erottaa yhtä Merkelin sanan painavan tekijää toisesta. USA:sta tuotu liuskekaasu suoja on yksi niistä asioista, joihin vähentäisi itäriippuvuutta. Akava aikoo puuttua. Markus Penttivestointisuoja- ja välimiesmenetnen ei usko, että sopimus vaikuttaisi telyyn, joka on sopimuksen keskeiniihin merkittävästi. simpiä osia demokratian kannalta, . Kousa näkee tämän edustajat ajattelevat tästä? mahdollisuutena. . USA on kuitenkin rati?oinut vuoden 1998 ILO:n julistuksen, sen on noudatettava sitä. Vuoden 1998 julistuksen perusoikeuksia ovat yhdistymisvapaus, kollektiivinen neuvotteluoikeus, pakkotyön ja syrjinnän poistaminen sekä lapsityövoiman kieltäminen. ?ILO:n näkyvyyttä nostettava? STTK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Risto Kousa ei elättele suuria toiveita, että USA edelleenkään rati?oisi kaikkia ILO:n yleissopimuksia, mutta TTIP:n työelämää koskeva osio voisi toimia mallina tuleville sopimuksille. . Yksittäisten kuluttajien ja yrittäjien näkökulmasta olisi helpompaa, että tavarat liikkuisivat, mutta siitä ei saa tehdä väylää alasajaa tietosuojaa tai kemikaalilainsäädäntöä. Don?t ask, don?t tell. Ei sen puoleen, että julkivasemmistolaisilla olisi niihin nykyäänkään asiaa. Eipä se juuri keskiluokkaisten perheiden lapsia liikutakaan. Semmoiiksi sia selvityksiä ei ole Merkel on vaatinut esimerk näkynyt, että soasian otettavaksi n töö ympäris huomioon. pimus esimerkiksi ää m r y t TTIP-verkoston veisi julkisen sektoio s komis rin työpaikkoja. aktiivi Henri Purje täysin. on esittänyt myös Sopimusta on arhuolensa, että kaupan vosteltu siitä, että voimaan tullessaan se katharmonisointi fossiilisten taisi noin 60 prosenttia maailmantuhlailevalle käytölle perustuvan kaupasta ja loisi sille uudet normit, USA:n kanssa nostaisi hiilidioksidipäästöjä huimasti. Näkisin, että tässä on jopa enem. Se lisäarvo pitäisi näyttää oikeudellisesti toteen. Jos näin kuitenkin käy, menettelyä on parannettava. . Tervetuloa takaisin sääty-yhteiskuntaan, jossa ammatti ja varallisuus periytyvät. Ajan myötä olemme taas tilanteessa, jossa vasemmistolaisten ihmisten on hyvin vaikea päästä korkeisiin virkoihin, koska he eivät edes voi kouluttautua niihin. SAK:n yleislinse, että energiantuotanto on kansallijaus kuitenkin on, ettei se pidä välinen päätös, vielä vähemmän sitä voidaan viedä johonkin EU- ja USA-kinmiesmenettelyä tarpeellisena. Penttisen mukaan investointikereihin. Sopimuksen arvo on pitkälti siinä, että luodaan maailman suurin vapaakauppa-alue. God bless Amurica! Tämän luulisi helpottavan kokoomusperheistä kuultua napinaa siitä, kuinka lahjattomat duunarikakarat haittaavat siniverisen esikoisen kouluttautumista jo alakoulusta lähtien ja sitten ne hunsvotit vielä pyrkivät samaan korkeakouluun niin, että tuhansien eurojen valmennuskurssitkaan eivät aina takaa oman lapsen läpimenoa. SEURAAVA VAIHE luonnollisesti ovat lukukausimaksut ja stipendijärjestelmä erityisen lahjakkaille lapsille. Positiivinen tavoite on se, että män mahdollisuuksia kuin uhkia. voidaan jotenkin vaikuttaa niihin USA on vähentänyt kasvihuonekaasupäästöjä korvaamalla hiiltä maatyöehtoihin, millä vaikkapa Aasiassa kaasun käytöllä. Näillä opeilla suomalaisen työväenliikkeen vaivalla vuosikymmenien aikana rakentama maailman paras ja oikeudenmukaisin koulutusjärjestelmä saadaan normalisoitua parissa vuosikymmenessä. Vastakkainasettelun aika on todellisesti ohi, sillä yksikään hallituspuolueista tai oppositiopuolueista ei ole tarttunut asiaan. Paineet tulevat itärajan Kuusisto puolestaan kertoo SAK:n toiselta puolelta, toinen on tämä yleipäättävän kannastaan kuultuaan ennen ilmastonmuutos, kolmas asia on sin EAY:n linjaukset
Kutsu Demokraattinen lehdistöpalvelu Oy:n ylimääräiseen yhtiökokoukseen Yhtiön osakkaat kutsutaan Demokraattinen lehdistöpalvelu Oy:n ylimääräiseen yhtiökokoukseen Aika: Torstaina 5.6.2014 klo 13. Paikka: Kansan Uutiset, Vilhonvuorenkatu 11 C 7. Sörnäisten rantatie 25 A 1 ? 00500 Helsinki . krs, Helsinki. Kokouksessa käsitellään: 1. krs, Helsinki, kaksi viikkoa ennen ylimääräistä yhtiökokousta. » www.kansanuutiset.fi kolmea turvallisuusvalvojaa. Valitaan selvitysmies hallituksen ja toimitusjohtajan tilalle hoitamaan selvitysmenettelyä. Eduskunnan kanslian turvallisuusyksikköön haetaan Hakuilmoitus on julkaistu valtion työnhakusivustolla www.valtiolle.fi, työavain 110?10?14. Lisätietoja antavat Lasse Jartti, 09 432 2288 tai Kaisa Hantula, 09 432 4957. 010 420 2623 www.puistokulma.fi Liput 13 . Demokraattinen Lehdistöpalvelu Oy:n asettamista selvitystilaan sen purkamiseksi. 2. 11 A Kiinamyllynkatu 4?8, 20520 Turku Turussa 11.4.2014 Aila Harjanne valtuuston puheenjohtaja väliaikainen Bussi 53 ja Lähijunat hiekkaharjuun talkootie 4, 01350 vantaA puh. Päivän tapahtumat uudesta näkökulmasta. Päätösehdotukset sekä yhtiön viimeinen tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus ovat nähtävillä yhtiön pääkonttorissa c/o Kansan Uutiset, Vilhonvuorenkatu 11 C 7. 09-766429 ?e-mail perinne@tyovaenperinne.fi? ?Kirjasto löytyy myös Facebookista!? www.tyovaenperinne.fi R YYY NKOKPICPVCKFGMQWNW ? WNW . narikan .+/+0)#0 6#+&'-17.7 RQOLQHDUSD QHW DUSDMDLVHW QHWLVVl 7DYDUD DUSD U\ %HFNHULQWLH +HOVLQNL S 8 Kaikille avoin työväenliikkeen historian ja työväenperinteen tieteellinen erikoiskirjasto! AUKI TI 10-18, KE 12-18, TO-PE 10-16 Järjestämme viikoittain kirjakahviloita! . 050 530 4405. Hakemus tallennetaan valtion työnhakusivustolle www.valtiolle.fi. p. Hakemuksen voi myös toimittaa eduskunnan hallinto-osaston kirjaamoon, Eduskuntakatu 4, postiosoite 00102 Eduskunta, viimeistään torstaina 24.4.2014 klo 16.15. Hallitus Meillä on tutkitusti tyytyväisimmät vakuutusasiakkaat - jo kolmatta kertaa peräkkäin. #FTGUUKV QPPKVVGNGOKUGGP OWKUVCOKUGGP /LQWXODKGHQNDWX +HOVLQNL S (EPSI Rating Asiakastyytyväisyystutkimus 2011, 2012, 2013) 2 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 1 Tervetuloa Turvaan, vanhat ja uudet asiakkaat. 3 WRLPLVWR#VLURODQVDDWLR À ZZZ VLURODQVDDWLR À <UM| 6LURODQ 6llWL| Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva 01019 5110 www.turva.fi VALTUUSTON KOKOUS 29.4.2014 klo 13 su 13.4. klo 16-21 auditorio, Tyks rak. Tiedustelut klo 9.00?16.15. Lisätiedot: OTK Tapio Tuominen, p. sis
krs 00500 Helsinki p. Martinlaakso sekä Itäkeskuksen Idänpiste 26.4. klo 13 ja 18 Su 13.4. GeeBee-turnaus 11. Lasten Eurooppa -perhetapahtuma Vantaan Veromäen koulu 22.4. Lohja ja Espoo 29.4. 050 571 7330 www.sdpl.? Yrjö Sirolan Säätiö Lintulahdenkatu 10, 3. - 13.4.2014, Helsingin Urheilutalo Mukana ovat Bulgaria, Englanti, Irlanti, Italia, Kazakstan, Kypros, Latvia, Ranska, Suomi, Uusi-Seelanti, Wales, Venäjä ja Viro. Aikataulu: Pe 11.4. krs 00500 Helsinki p. krs 00500 Helsinki p. 045 348 5499 toimisto@vasemmistonuoret.? www.vasemmistonuoret.? Helsingin Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Jorma Pikkarainen 050 537 9011 www.helsinki.vasemmisto.? Uudenmaan Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Auli Herttuainen 040 153 0150 www.uusimaa.vasemmisto.? Etelä-Suomen Vasemmistonuoret Päijänteentie 35, 00510 Helsinki puheenjohtaja Valter Söderman 045 315 8258 etela-suomi@ vasemmistonuoret.? Varsinais-Suomen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Raimo Nieminen 040 648 3133 www.varsinais-suomi. vasemmisto.? Hämeen Vasemmistonuoret Näsilinnankatu 22 A, 33210 Tampere puheenjohtaja Visa Savolainen 050 431 1824 hame@vasemmistonuoret.? Satakunnan Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Kari Kuisti 0400 125 396 www.satakunta.vasemmisto.? Itä-Suomen Vasemmistonuoret Koulukatu 39 A 36, 80100 Joensuu puheenjohtaja Aino Nevalainen 045 652 9646 itavanu@gmail.com Hämeen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.hame.vasemmisto.? Pirkanmaan Vasemmistoliitto toiminnajohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.pirkanmaa.vasemmisto.? Kaakkois-Suomen piirijärjestö toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.kaakkois-suomi. vasemmisto.? Etelä-Savon Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.etela-savo.vasemmisto.? Pohjois-Karjalan piirijärjestö toiminnanjohtaja Jouko Nuutinen 040 764 7688 www.pohjois-karjala. vasemmisto.? Pohjois-Savon Vasemmisto toiminnanjohtaja Jouko Nuutinen 040 764 7688 www.pohjois-savo.vasemmisto.? Keski-Suomen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.keski-suomi.vasemmisto.? Pohjanmaan Vasemmisto toiminnanjohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.pohjanmaa.vasemmisto.? Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki 0500 584 055 www.pohjois-pohjanmaa. vasemmisto.? Kainuun Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki 0500 584 055 www.kainuu.vasemmisto.? Vasemmistoliiton Lapin piiri toiminnanjohtaja Kati Tervo 040 664 6643 www.lappi.vasemmisto.? Keski-Suomen Vasemmistonuoret Väinönkatu 28 B 14, 40100 Jyväskylä Puheenjohtaja Katriina Ojala 040 777 0999 keski-suomi@ vasemmistonuoret.? Lapin Vasemmistonuoret Lapinkatu 2, 96190 Rovaniemi puheenjohtaja Jussi Öman 040 731 4145 lappi@vasemmistonuoret.? Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuoret Pakkahuoneenkatu 19, 90100 Oulu puheenjohtaja Joel Karppanen 0400 901 715 pohjois-pohjanmaa@ vasemmistonuoret.? Satakunnan Vasemmistonuoret Maaherrankatu 28, 28100 Pori puheenjohtaja Joni Kalliomaki 050 557 8942 satakunta@vasemmistonuoret.? Varsinais-Suomen Vasemmistonuoret Hakakatu 12, 20540 Turku puheenjohtaja Sade Kondelin 050 560 8711 varsinais-suomi@ vasemmistonuoret.? TULE MUKAAN TEKEMÄÄN JUSSISTA MEPPI! Ota yhteyttä ja liity kampanjatiimiin: minttu.sillanpaa@gmail.com JUSSI LIIKKEELLÄ HUHTIKUUSSA: 16.4. klo 13 finaalit Mukana turnauksessa SDPL ry Pioneerit Hämeentie 29, 6. Lohja ja Karkkila Katso tarkemmat tiedot kampanjakiertueesta: www.saramo.net TUE KAMPANJAA: FI25 1521 3000 0014 63, viitenumerolla 71356 (rahankeräysluvan numero 2020/2012/3998) Maamme kovin nyrkkeilyturnaus 33. klo 13 ja 18 La 12.4. krs 00500 Helsinki p. 020 773 7725 yrjo.sirola@sirolansaatio.? Vasemmistonaiset Lintulahdenkatu 10, 3. 020 773 7700 www.vasemmistoliitto.? Hämeentie 29, 6. Lasten Eurooppa -perhetapahtuma Hyvinkään järjestötalo 20.4. >> Järjestöhakemisto Vasemmistonuoret Lintulahdenkatu 10, 3. Koivukylän Kirnu 19.4. Vihti ja Kirkkonummi 25.4. krs 00500 Helsinki p. 050 591 1216 www.vasemmistonaiset.? Tällä lipulla lauantain otteluihin kaksi henkilöä yhden hinnalla! 9 ILMOITUKSEN MAKSAA JUSSIN TUKIRYHMÄ Vasemmistoliitto
Pidän kiinni myös palkka- ja eläketasa-arvon periaatteista ja siksi tein ratkaisuni, Marko Haakana perustelee. Hän muistuttaa, että yksikin euro on monelle iso raha. Mutta kielteinen vaikutus kotimaiseen kulutuskysyntään ja työllisyyteen on niin raju, etteivät kehyspäätöksen kasvupanostukset kompensoi sitä. Taustalla Risto Kalliorinne. Myös työttömyysturvasta leikkaaminen on vasemmistoliiton mielestä kohtuutonta, . Työttömät ovat naisia ja miehiä Nokiasta, Itellasta, Finnairilta, Talvivaarasta, paperitehtaista, konepajoilta, telakoilta, kaupan alalta ja muista työpaikoista. Indeksikorotusten leikkaaminen jopa kolmella neljäsosalla tarkoittaa, että ruuan, lääkkeiden, vaatteiden ja monien muiden välttämättömien menojen kallistuessa työttömän, eläkeläisen ja opiskelijan käteen jää entistä vähemmän euroja, Uotila listasi. . Nyt heiltä viedään lisäksi 50 miljoonaa euroa työttömyysturvasta. Uotila laski kehyksen hyviin päätöksiin ympäristöhaitallisten yritystukien leikkaamisen, perus- ja työtulovähennyksen korottamisen ja toimeentulotuen siirtämisen Kelan maksettavaksi. . Otatte työttömiltä, jotka ovat menettäneet tärkeimmän eli työpaikkansa, Uotila ihmetteli. . Osallistuminen on alkanut luonnollista tietä, pikku hiljaa: . Tämän vuoksi ja varsinkin kun eri leikkaukset voivat 13 VUOTTA kertautua yhden perheen tai yksilön kohdalla, olisi pitänyt harkita paremmin miten säästöjä tehdään. Pitkän linjan vasemmistolainen Marko Haakana on työskennellyt 15 viime vuotta arjen auttadään jana JoenTyöt teh suun Kanar peet ja t n e t is ihm salaistalolla, t edellä. Soroppi ry:n tilantee toiminnanjohtajana. Toinen suunnanmuutos, jota vasemmis- toliitto ei voi hyväksyä, on perusturvasta leikkaaminen. . Kaija tilanteet edellä, siitä näkille avoin kohkökulmasta etsitään tukea ja tauspaikka tukee joapua. Kestävää talouskasvua ja työllisyyden paranemista ei synny eriarvoisuutta lisäämällä ja julkisia menoja liikaa leikkaamalla. Olen tyytymätön SDP:n linjanvetoihin esimerkiksi juuri kehysriihessä, tällä linjalla pienituloiset ja lapsiperheet menettävät. Tämä vain vaarantaa orastavaa talouskasvua ja työllisyyttä. Hallitus käy kovalla kädellä ta- Otatte työttömiltä, jotka ovat menettäneet tärkeimmän eli työpaikkansa, Kari Uotila moitti entisiä hallituskumppaneita. Kaikkia keinoja ei olisi tarvinnut käyttää. 15-vuo- . KU. Tämä ei sovi yhteen omien ajatusteni kanssa. Lapsilisän reaaliarvo on jo nyt alempi kuin 20 vuotta sitten. Lapsilisän leikkaaminen on yksinkertaisesti kohtuutonta. tarjosi köyhiltä ja lapsilta leikkaamisen tilalle isotuloisten verojen kiristämistä ja tehoa harmaan talouden torjuntaan. kansanedustaja Kari Uotila totesi tiistaina eduskunnan kehyskeskustelussa, että vasemmiston oli mahdotonta hyväksyä hallituksen kehysriihessä linjaamia indeksikorotusten ja lapsilisien leikkauksia. . Siksi meille näytettiin ovea hallituksesta, Uotila sanoi. Pelkästään yhteisöveron korottaminen kahdella prosenttiyksiköllä olisi tuonut 400 miljoonaa. Lapsiperheen kukkarolla Uotila pahoitteli sitä, että hallituksen linja muuttui kehysriihessä tuloeroja kaventavasta niitä kasvattavaksi. Lapsena olin joissakin työväenyhdistyksen tilaisuuksissa. Osinkoveroa ja solidaarisuusveroa kiristämällä, yhteisöveron nostolla, omaisuusveron palauttamisella sekä harmaan talouden torjuntaa tehostamalla olisi voitu lisätä tuloja si- 10 ten, ettei perusturvan indekseistä ja lapsilisistä olisi tarvinnut leikata, hän sanoi. . Lisäksi pienituloisia kuritetaan terveyskeskusmaksujen ja lääkekulujen omavastuuosuuden nostolla. Uotila oli erityisen pahoillaan lapsiperheiden puolesta. . Tämä ei ole mikään protesti eikä kritiikkini kohdistu esimerkiksi Joensuun Työväenyhdistykseen, joka on tehnyt ihan hyvää työtä. Näin voi tiivistää mielipiteet, joilla joensuulainen kaupunginvaltuutettu, sairaanhoitaja Marko Haakana perustelee puolueen vaihtoa SDP:stä vasemmistoliittoon. kaupunginvaltuutettuna ja vielä pitempi aika sosiaalityössä on antanut näkemystä siihen, että hallituksen kehysriihessä tekemät linjanvedot saivat kupin kiehahtamaan yli. Entisen SDP:n sijaan Haakana on nyt vasemmistoliiton valtuutettu. . Toiminnassa on oma merkaista sisään tulijaa hänen kityksensä myös vapaaehtoistyöllä ja omista lähtökohdistaan: aktivoinnilla. . Hän piti vasemmistoliiton ryhmäpuheen. Eduskunta kävi tiistaina ensimmäisen ison väittelyn sen jälkeen kun vasemmistoliitto oli siirtynyt hallituksesta oppositioon. Otatte niiltä, jotka jo menettivät VASEMMISTOLIITON Harmaan talouden torjuntaa ja veroja Uotila esitteli vasemmistoliiton vaihtoehtoa talouden sopeuttamiseksi. . Työt tehdään ihmisten tarpeet Yhteiskunnallisiin asioihin Marko Haakanan on herättänyt oma kokemus ja havainnointi. Arjen perusasiat muistettava AIMO RUUSUNEN » Kaikkia koskevissa isoissa päätöksissä pitää ottaa huomioon yksilöiden ja perheiden konkreettiset tarpeet ja huolet. Asuin- ja työympäristön kehittämiseen sopii hyvin ympäristönäkökulma, Marko Haakana muistuttaa. Talouden sopeuttamisessa oli vaihtoehto LEHTIKUVA/ VESA MOILANEN » Vasemmistoliitto vallisen työssä käyvän lapsiperheen kukkarolle
Lauantai 3.5. Millainen on median, erityisesti viihteellisen, antama kuva vaikkapa äideistä? Työntekijöistä. Prööt prööt, tunteita ja töttöröö. Otsikoissa laitamme milloin kenetkin närkästymään tai pöyristymään ja kansan raivoamaan miltei yhtä usein kuin veteraanitkin. Nämäkin aihepiirit vaativat näkökulmaa Paikallista, mutta tärkeää PAIKALLISESTA NÄKÖKULMASTA jotkut pienet, mutta tärkeät asiat voi- vat vaatia pitkän valmisteluajan. He ovat kannattaneet ajatuksiani, ja niiden puolesta toimin vastedeskin. Aimo Ruusunen Puheenjohtaja Paavo Arhinmäki kiertää vauhdittamassa Vasemmiston EU-vaalikampanjaa ympäri Suomen. PAAVO TAVATTAVISSA: . Marko Haakana kertoo, että esimerkiksi yömajatoiminta aloitettiin Joensuussa noin kymmenen vuoden väännön jälkeen. . Tampere, klo 16-17.30 Jussi Saramon kanssa. . Vihti, klo 15-15.30 Annika Lapintien, Kari Uotilan ja Jussi Saramon kanssa. . Se vain on kovin erilaista kuin salaliittoteorioissa. Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä suuremman vallan huomaan . Kouvola, klo 14.45-15.15 kävelykatu Manskilla Petri Pekkolan ja Faruk Abu Taherin kanssa. . Julkisuuden mekanismit ovat monimutkaisia, muttei liene aivan väärin sanoa, että me päätämme, mitkä asiat ovat kulloinkin puheenaiheena. ammattikuntani käsissä olevan. Lauantai 3.5. Näihin valintoihin vaikuttavat myös sattuma ja tiedottajat, monien muiden tekijöiden lisäksi. ME PÄÄOSIN hyväntahtoiset, toisinaan ajattelematto- mat ja välillä välinpitämättömät journalistit olemme osa koneistoa, joka tuottaa myös hirveät määrät turhaa hälyä ja kohinaa. osittain kauhukseni . Siksi minulla olisi ehdotus huolehtijoille. Vantaa Martinlaakso, klo 16-18 Annika Lapintien ja Jussi Saramon kanssa. . Lahti, klo 12.30-13 Lanun aukiolla Aino-Kaisa Pekosen, Kari Uotilan, Petri Pekkolan ja Faruk Abu Taherin kanssa. . Lauantai 12.4. Tiistai 29.4. Marko Haakanan mukaan juuri tällaiset ratkaisut tukevat heitä, joille yksi euro on arjessa iso raha. . Voittopuolisesti siis kehuja. Oulu, klo 11.30-12.15 Rotuaarilla Annika Lapintien, Hanna Sarkkisen ja Jussi Saramon kanssa. . Asunnottomista. Siinäkin on Marko Haakanan mielestä mentävä arjen asiat edellä. Henkeen ja vereen rientolainen Marko Haakanan arjessa puheet ja teot näyttävät olevan tasapainossa. Mies liikkuu etupäässä polkupyö- rällä tai kävellen, lenkkeilee koirien kanssa tai yksin juosten, ja myös puulaakipelit sopivat arkeen. . Karkkila, klo 15-16 Annika Lapintien, Kari Uotilan ja Jussi Saramon kanssa. . Monet kommentoijat ovat selvästikin äänestäjiäni, joita ymmärtääkseni on ollut niin sanotusti laidasta laitaan. Erityisesti nettikansa, siis joku tyyppi jollain foorumilla, vaikuttaa olevan jatkuvasti barrikadeilla. Menemättä sen pidemmälle viestintäteorioihin ja niiden kritiikkeihin, todettakoon seuraavaa. Tuusula, Hyrylän eteläisen S-marketin edessä klo 11-11.30 Annika Lapintien, Pia Lohikosken ja Kari Uotilan kanssa. . Vastaan ei ole tullut kuin pari kielteistä kriitikkoa, mutta hekin ovat antaneet ymmärtää, että tekoni oli rohkea, Haakana kertoo. . Ii, klo 12.45-13.15 torilla Annika Lapintien, Hanna Sarkkisen ja Jussi Saramon kanssa. . Torstai 1.5. Ennen kaikkea, mitkä eivät ole. Lauantai 3.5. Tiistai 22.4. Saamelaisista? TIEDÄ EN mutta epäilen, mahtaako sillä olla tekemistä sen kanssa, että kehysriihen viikatemiehen innoittaman, huhtikuun lopulle suunnitellun Mielenosoitus-nimisen mielenosoituksen sivuilla ihmiset käyvät urbaanilegendoihin ja uhkakuviin perustuvaa vääntöä ennen kaikkea siitä, mitkä mielenosoittamisen tavat ovat tuomittavia. Vappupuheet Jyväskylässä ja Äänekoskella. . Muuta palautetta on tullut huikea määrä niin kadulla, puhelimessa kuin Facebookissa. Lauantai 12.4. Se on melkein yhtä helppoa kuin eripuran kylväminen niiden keskuuteen, joilla saattaisi olla jaettujakin intressejä. » Erityisesti nettikansa vaikuttaa olevan jatkuvasti barrikadeilla. Kirjoittaja on Kansan Uutisten toimittaja. 11. Ja se on tarpeellista, kaupungissa on lähes sata asunnotonta. Pian on päättymässä kokeilu, jossa työttömät vapautettiin terveyskeskusmaksusta. Kirkkonummmi, klo 16.15-17 Annika Lapintien, Kari Uotilan ja Jussi Saramon kanssa. . Heidän huolensa on ennen kaikkea huolta siitä, miten media asiat esittää. Minua kiinnostaa myös asuin- ja työympäristömme kehittäminen niin, että suositaan joukkoliikennettä ja mahdollisuuksia liikkua pyörällä ja jalan. Ympäristönäkökulma sopii yhteen arjen muiden tarpeiden kanssa, hän sanoo. Kolumni puolelta jos toiselta: elämässä monet asiat riippuvat eivät vain omista, vaan myös yhteisistä valinnoista. Kannustusta tullut äänestäjiltä Mutalan Riennossa pitkään toiminut Kalevi Hämäläinen astuu sisään Marko Haakanan työpaikalle ja onnittelee tätä rohkeasta poliittisesta päätöksestä. Lauantai 3.5. Rovaniemi, klo 16.30-17.15 Annika Lapintien ja Juha-Petteri Pasman kanssa. Kiertueaikataulu päivittyy osoitteessa www.vasemmisto.? Emilia Kukkala emilia.kukkala@kansanuutiset.? Karikatyyrikansan vallankumouslupa VUOSIA SITTEN tuoreena tiedotusopin opiskelijana pidin journalismin vaikuttavuutta korostavia teorioita vähän vanhanaikaisina ja naurettavinakin. Oman työn ja Punaisen Ristin ohella järjestöistä minua lähinnä on urheiluseura Mutalan Riento sekä lento- ja pesäpallo. Kun tähän lisätään lavatanssit ja linja-autohistoriallinen seura, harrastuksia onkin jo yhteen kalenteriin lähes tarpeeksi. Sairaanhoitajana Marko Haakana on erikoistunut mielenterveyteen ja ehkäisevään päihdetyöhön. Perjantai 2.5. Mitäpä jos vähät välittäisitte siitä, miten teidät esitetään. Lohja, klo 16.30-17.30 Annika Lapintien, Kari Uotilan ja Jussi Saramon kanssa. . Nuorista. Tekisitte parhaanne osoittamalla mieltä kukin omilla tavoillanne ja osoittaisitte solidaarisuutta muita kohtaan jättämällä heidän tapojensa kritiikin vallanpitäjien huoleksi. Kaiken maallisen yläpuolella oleville nokkelikoille puolestaan haluan sanoa, että toisin kuin vaikkapa mielenosoituksen järjestäminen, on ihmisten eripuraisuudelle naureskelu hirveän helppoa. Toki ajatus median ohjailemasta lammaslaumasta on yksiulotteinen ja typerä, mutta vähintään yhtä naiivi on ajatus, ettei medialla olisi valtaa. Tiistai 29.4. Kun miesten katseet kohtaavat, niissä näkee ymmärrystä. Mutta ovatko kaikki ottaneet päätöksen puolueen vaihdosta tällä tavalla vastaan? . Perjantai 25.4. politiikassa tiaana kannatin Mauno Koivistoa presidentiksi ja vuonna 1988 äänestin Kalevi Kivistöä, hän kertoo. 13 viime vuotta kaupunginvaltuustossa ovat opettaneet käytännön politiikkaan. Tiistai 22.4. Lauantai 12.4. Media luo ihmisille mielikuvia toisista ihmisistä, erityisesti erottautumisen ja stereotypioiden kautta. Suomessa kun ollaan, valtaosa ihmisistä haluaa osoittaa mieltä valtiovaltaa vastaan valtiovallan säännöillä. Ja nyt lähestytään asian ydintä. Kemi, klo 14-14.45 Annika Lapintien ja Juha-Petteri Pasman kanssa.
EU-ehdokas Yhteisillä pelisäännöillä turvallinen arki LEHTIKUVA/ KIMMO MÄNTYLÄ » Merja Kyllöselle tykit eivät merkitse turvallisuutta. tehtäessä Merja Kyllönen istuu viimeistä viikkoaan liikenneministerinä. Kyllönen ei vaikuta lannistuneelta, mutta sanoo olevansa huolissaan siitä, mitä liikennesektorin säästöt tarkoittavat suomalaiselle liikennejärjestelmälle ja -verkostolle. Sijoittajavastuu, mitä vasemmisto on hyvin vahvasti ajanut, on saatu mukaan, vaikkakaan ei niin vahvasti kuin olisimme toivoneet. . Liittovaltiokehitystä huolestuttavampaa on kehitys, jossa EU näh- 12 Eurooppalainen teollisuus- ja työllisyyspolitiikka olisi Kyllösen mielestä linkitettävä ilmastopolitiikkaan. Sitä miten turvalliseksi ihminen arkensa kokee. . Siksi liittovaltiosana saa Kyllösen huokaamaan. EU:n sisällä tämä näkyy selkeimmin Bulgarian ja Romanian kohdalla. . Se ei ole tykkien tuomaa turvallisuutta, vaan sitä, että asiat toimivat niin kuin on sovittu. Anna Paju anna.paju@kansanuutiset.?. Hänen mielestään harmaan talouden torjunta voisi olla kaikkien suomalaismeppien yhteinen agenda. Pyörät lähtevät muualla maailmassa jo pyörimään, mutta täällä junnataan paikallaan. Kyllönen sanoo ymmärtävänsä, että vaikeina taloudellisina aikoina aletaan haikailla oman markan perään. Monesti kyse on arkisista asioista. Raskas liikenne ja kabotaasiajo, niiden suhteen sormeni oikein syyhyävät päästä ravistelemaan muutamankin sedän kraiveleita, jotta ymmärrettäisiin millaista työn polkumyyntiä siinä harjoitetaan. EU-tason liikennepolitiikassa on Kyllösen mukaan monia suuria kysymyksiä ratkottavana koskien muun muassa merenkulkua, lentoliikenteen päästökauppaa ja lentoasemien palveluita sekä rautatieliikenteen mahdollista avaamista kilpailulle. TÄTÄ HAASTATTELUA Lähemmäs kansalaisia . herrojen riesaksi Eurooppaan? toteuttaminen ole muuallakaan yhteiskuntia kaatanut. Harmaata taloutta Kyllönen pitää suurena ongelmana. EU:ssa pitäisi olla rohkeutta tarttua niihin kysymyksiin, jotka pakottavat ihmiset lähtemään. Missä on eurooppalainen elvytys? Pankkikriisin hoidossa Kyllönen näkee hyvääkin: . Ilmastonsuojelu kun tarvitsee euroja. dään pukuherrojen kerhona, jossa tavallisen työtätekevän miehen tai naisen ääni ei kuulu, että se on etäinen vallan bunkkeri jossain kaukana. Heikoimman selkänahka on suojattava Halpatyömarkkinat ja siihen liittyvät ihmiskauppaelementit huolestuttavat Kyllöstä. . Ei riitä, että potilas saadaan pidettyä hengissä. Otettaisiin mallia hyviksi havaituista keinoista, kuten tilaajavastuulaista. Kyllönen korostaa harmaan talouden torjumisessakin työelämän reiluja pelisääntöjä. Kanneoikeus tuntuu Euroopassa olevan kynnyskysymys, vaikka ei sen Merja Kyllönen » Syntynyt 1977 Suomussalmella, jossa yhä asuu puolisonsa ja viiden koiransa kanssa » Kansanedustaja, liikenneministeri 2011?2014 » Harrastuksina koirat, runot, elokuvat ja liikunta sekä erilaiset talkoohommat » ?Meiän Merja . Ahneus ei ole ihmisluonnosta kadonnut ja rikkaat rahamiehet ovat aina repineet rahansa kaikkein heikoimman selkänahasta. Työväen asemaa parantamaan hän kannattaa minimipalkkaa ja yhtenäisiä sääntöjä. . Hänen mielestään siitä puhuminen hämärtää keskustelua. . Ongelmat eivät johdu siitä, että rajat ovat auki ja että on mahdollisuus liikkua, vaan lähtömaan olosuhteista. Euroopan unionin perussopimukset ja muut asiakirjat lähtevät siitä, että kyseessä on rauhanprojekti. Nytkö pitäisi rakentaa jotain Nato kakkosta. Liittovaltiokehityksenä voi pitää esimerkiksi yhtenäistä minimipalkkaa tai sosiaaliturvaa. . Eurosta luopumisen hinta olisi hänen mielestään silti liian kova. Tykit eivät tuo turvaa . Turvallisuus on minulle sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja yhteisesti noudatettavia työelämän pelisääntöjä. Ihmisiä, joilla on vasemmistolainen sosiaalinen omatunto. Hän haluaisi olla tuomassa eurooppalaista päätöksentekoa lähemmäs kansalaisia. Hän sanoo säästöjen vieneen maton ministeriön jalkojen alta. Vuodet liikenneministerinä ovat opettaneet Kyllöselle toimivan liikennejärjestelmän arvon. Liikenteeseen ja työelämäkysymyksiin hän haluaisi tarttua myös Europarlamentissa. Kyllönen muistuttaa niiden myös kytkeytyvän toisiinsa. . Myös elinvoimaa pitäisi kasvattaa. Ministeritehtävässä ehti nähdä miten iso merkitys EU-lainsäädännöllä, direktiiveillä, asetuksilla ja eurooppalaisella tasolla käytävällä poliittisella keskustelulla on Suomen kaltaiseen pieneen valtioon Pohjolan perukoilla. Siksi EU-pöydissä pitää Kyllösen mielestä olla energisiä, aktiivisia ihmisiä, jotka uskaltavat tarttua asioihin. . Ne vaikuttavat koko eurooppalaisen työelämän pelisääntöihin. Se ei vastaa minun näkemystäni sitä, mitä varten EU on olemassa, vastaa Merja Kyllönen kysymykseen EU:n yhteisen turvallisuuspolitiikan tiivistämisestä. . Selkeästi elvyttävä politiikka on puuttunut. Maahanmuuttoa hän ei rajoittaisi. . Huonoa on se, että asioita on alettu ratkoa valtavan tiukalla säästöpolitiikalla, kurjistamispolitiikalla. Kyllönen ihmettelee, mitä on eurooppalainen elvytys. » Turvallisuus on minulle sosiaalista oikeudenmukaisuutta.
Sinne hän pääsi harjoittelijaksi jo oltuaan neljä kuukautta Suomessa. Abu Taher sanoo olevansa ahkera ja tekevänsä työnsä huolellisesti. . Heitä pitää kouluttaa ja antaa mahdollisuus työntekoon. Niille, joiden mielestä resurssien tuhlaaminen maahanmuuttajiin on järjetöntä, Abu Taher sanoo, että näistä panostuksista voi koitua monikymmenkertainen hyöty. . Sitä voisi olla enemmän. . Hain itse aktiivisesti töitä. Ihonväriin ja kulttuuriin katsomatta kaikille on taattava ihmisarvo ja oikeus työhön ja toimeentuloon, hän sanoo. . Ihmisten pitäisi voida ymmärtää, mitä päätetään, miten päätetään ja miksi päätetään, hän sanoo. Hänestä päätösmekanismi liittyy myös europarlamentin valtaan. Ihmisten täytyy voida muuttaa maasta toiseen. Jos Suomessa tarvitaan 2 000 euroa kuukaudessa siihen, että saa syödäkseen ja juodakseen, voi asua, opiskella, hoitaa terveyttään ja hyvinvointiaan, niin sen on oltava minimipalkka. Jos Puolassa siihen riittää 1 000 euroa, niin sen on oltava minimipalkka siellä. Ihmisten pitäisi voida ymmärtää, mitä päätetään, Faruk Abu Taher sanoo. » Liittovaltio on sen mittaluokan asia, että siitä pitää kysyä kansalta. Kyllä maahanmuutolle Abu Taher ei rajoittaisi maahanmuuttoa Euroopan unionin sisällä, muttei myöskään unionin ulkopuolelta tulevien osalta. . Mitä useampi äänestä, sitä paremmin vasemmistolla menee ja sitä enemmän me voimme muuttaa EU:ta. Tällä hetkellä euro toimii, mutta jos tilanne muuttuu huonommaksi, asiasta tulee järjestää kansanäänestys, jossa kysytään, pysytäänkö eurossa. Samaa hän arvioi mahdollisesta liittovaltiokehityksestä. . Demokratia on pääasia. Tuula Kärki tuula.karki@kansanuutiset.? SARJASSA AIEMMIN: 28.2. EU-ehdokas Työtä ja palkkaa JUSSI JOENTAUSTA » Faruk Abu Taher Faruk Abu Taher pitää työntekijän oikeuksia esillä eurovaaleissa. » 33-vuotias metallimies Kotkasta, valmistunut yliopistosta Bangladeshissa pääaineenaan liiketalous. » asunut Kyproksella neljä vuotta Faruk Abu Taher on pohtinut pitkään politiikkaan lähtemistä. . Kun yksi ihminen koulutetaan ja hän vaikkapa palaa omaan maahansa, hän voi siellä esimerkiksi kouluttamalla auttaa kymmeniäkin ihmisiä ja siten osaltaan vähentää kriisiä siellä. Läpinäkyvyyden pitäisi läpäistä siinä kaikki asiat. Heikki Patomäki, 28.3. Vakituinen työpaikka hänellä on ollut neljä vuotta metallialan yrityksessä. Haluan elää omalla työlläni. Työ on yksi hänen keskeisistä teemoistaan eurovaaleissakin. . Euromaiden velat on soviteltava ja järjesteltävä uudelleen. Eurosta hän ei olisi luopumassa. . Matala äänestysprosentti sataa suoraan porvareiden laarin, hän sanoo. KOTKALAINEN METALLIMIES » puhuu äidinkielensä banglan lisäksi suomea, kreikkaa ja englantia. » on harrastanut Bangladeshissa krikettiä ja seuraa sitä yhä tarkkaan internetin akutta. Se ei tapahdu maksamalla rahaa pankeille, sillä vaikka kuinka hoidetaan pankkien kriisiä, kriisi jatkuu. Liittovaltio on sen mittaluokan asia, että siitä pitää kysyä kansalta. Liittovaltio itsessään ei ole hyvää tai huono asia. Kun vasemmistoliitto kysyi halukkuuttani ehdokkaaksi, ajattelin, että olisiko tämä se hetki, Abu Taher sanoo. Ihmisen puolesta puhuminen tarkoittaa hänelle ihmisarvon puolustamista. . Ihmisten, jotka hoitavat työnsä, oikeudet ovat ensisijaisen tärkeä asia; kunnolliset palkat, työhyvinvointi, työpaikan ilmapiiri, hän luettelee. . Mutta Euroopan talouden ja ihmisten kannalta se ei riitä, pitäisi hoitaa myös ihmisten kriisi. Eila Tiainen, Erkki Virtanen. 13. Tuntuu, että päätöksentekoon pääsevät paljolti vaikuttamaan lobbarit ja suuryritykset. Erno Välimäki, Toivo Haimi, 21.3. Silloin niin monen ei tarvitse lähteä siitä maasta. Läpinäkyvyyttä Euroopan unioniin Abu Taher haluaisi läpinäkyvyyttä. . Ei voi olla niin, että kymmenkunta ministeriä päättää keskenään, mihin suuntaan mennään. Palkalla pitää tulla toimeen. Olen halunnut puhua ihmisen puolesta tavallisen työntekijän äänellä. Petri Pekkola, 14.3. Kuntoilee ja seuraa myös suomalaista urheilua. » Avioliitossa. » ?Ihoon ja kulttuuriin katsomatta kaikille on taattava ihmisarvo sekä oikeus työhön ja toimeentuloon.? Työtä ja palkkaa Bangladeshissä syntynyt Abu Taher muutti Suomeen kuusi vuotta sitten ?rakkauden perässä?. EU:n suunta voidaan muuttaa, mutta se vaati kansalaisten heräämistä äänestämiseen. Eila Aarnos, Hanna Sarkkinen, 4.4. Se on perusoikeus. Jos esimerkiksi Suomessa alkaisi kriisi, pitää suomalaisen voida muuttaa toiseen maahan, hän sanoo. Hänestä suomalaisten kannattaa toivottaa tervetulleiksi ne, jotka haluavat tulla Suomeen. . Li Anders- son, Pia Lohikoski, 7.3. Myös lobbaukseen pitäisi saada läpinäkyvyyttä. Euroopan taloudesta hän sanoo, että pankkikriisihän on hoidettu jopa hyvin, jos painottaa sanaa pankki. . Se on tärkeä koko Euroopassa, ei vain Suomessa. Hän puhuu sosiaalisen Euroopan puolesta.
Työryhmä suositteli sopeutustoimia, mutta usealle vuodelle jaksotettuina. Jos on kiikun kaakun, kääntyvätkö suhdanteet ylös- vai alaspäin, juuri leikkaukset voivat pahimmassa tapauksessa johtaa koko taloutta Velanhoito vai työllisyys etusijalle? Korkman pitää sopeutustoimia kaikesta huolimatta tarpeellisina valtion velkaantumisen taittamiseksi. . Ikärakenteemme on kustannusmielessä Euroopan julmin. Valtionlainojemme korko on historiallisen alhainen, ja (luottoluokitusyhtiö) Fitch vahvisti juuri Suomen kolmen A:n luottoluokituksen ja kehui Suomea maasta taivaaseen, Sund muistuttaa. Silti pelkona on ollut, että luottoluokittajat rankaisevat Suomea, jos 60 prosentin vel-. Ilman niitä puhuttaisiin prosentista, Tiainen haarukoi. Ostovoima pienenee, kun leikkaukset kohdistuvat muun muassa lapsilisiin, työttömien, eläkeläisten ja opiskelijoiden indeksikorotuksiin ja lääkkeiden Kela-korvauksiin. Toki paljon riippuu menoleikkauksen kohdentamisesta, Korkman arvioi. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n pääekonomisti Ralf Sund puolestaan muistuttaa, että Suomen valtion velkamäärä, joka kolkut- 14 ?Velkaantuminen pidetään väkisin 60 prosentin alapuolella, jopa työllisyyden kustannuksella.? kaltevaa pintaa alaspäin, pelkää Tiainen. . Siksi sopeutustoimissa tulisi olla varovainen. . Työllistäviin hankkeisiin kohdistuu esimerkiksi tienpidon rahoituksen heikennys. TEKSTI Elias Krohn telee 60 prosenttia bruttokansantuotteesta, on kansainvälisesti katsoen vähäinen eikä muodosta akuuttia ongelmaa. . On melko väistämätöntä, että ?nanssipolitiikan kiristäminen heikentää lyhyellä aikavälillä työllisyyttä, vahvistaa taloustieteen professori Sixten Korkman Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta. Hallitus päätti maaliskuun lopun kehysriihessään sopeuttaa valtiontaloutta seuraavien neljän vuoden aikana 2,3 miljardilla eurolla. Tästä summasta 1,3 miljardia käytetään velkojen maksuun ja 600 miljoonaa kasvua edistäviin panostuksiin, kuten osaamis- ja innovaatioinvestointeihin, liikennehankkeisiin ja pääkaupunkiseudun asuntorakentamisen avustuksiin. Sopeuttamisen määrä, joka ensi vuoden osalta on 1,6 miljardia euroa, meni liian suureksi ja se synnyttää vakavan uhan työllisyydelle. Siksi pidättyvyys leikkauksissa vuoden 2015 osalta on perusteltua. Menoleikkaukset supistavat ostovoimaa, ja osa niistä kohdistuu suoraan työllistävään toimintaan. Jo aiemmin oli päätetty 5,5 miljardin euron säästöistä ja veronkorotuksista. Korkman ei halua arvioida sopeutustoimien työllisyysvaikutusten suuruutta. Saksalla, joka on Euroopan talousveturi, velkaantumisaste on 90 prosenttia, Sund vertaa. Suomen tilannetta tosin heikentää väestön ikääntyminen. . Sundin mukaan kasvupakettiin olisi pitänyt sijoittaa huomattavasti enemmän ja velanmaksuun vähemmän. . Sekin on huomioitava. Mutta velkaantumisen osalta neuroosi on ollut aivan liioiteltua koko nykyisen hallituskauden ajan. 800 miljoonan menoleikkaukset ovat 0,4 prosenttia bruttokansantuotteesta, mutta työllisyyden kannalta vaikutus on jonkin verran suurempi ja veronkorotuksista tulee lisää ostovoiman heikennystä. Jo muutaman vuoden tähtäimellä voi olla niin, että velkakierteen katkaiseminen tukemalla luottamusta ja matalia korkoja sallii nopeamman talouskasvun ja paremman työllisyyskehityksen. Sekä professorityöryhmän että STTK:n ekonomiporukan arvio on, että miljardi olisi ollut huomattavasti turvallisempi taso toimia, Sund sanoo. Professorityöryhmällä hän tarkoittaa Sixten Korkmania, Bengt Holmströmiä ja Matti Pohjolaa, jotka luovuttivat hiljattain valtioneuvostolle tilannekatsauksen Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset. Velka-asiat pitäisi hoitaa korkeasuhdannetilanteessa. Omaisuutta myydään velanmaksuun Kehysriihessä päätettiin myös myydä valtion omaisuutta 1,9 miljardilla eurolla. tai sitten ei. Koko talouden kannalta hän luonnehtii tehtyjä päätöksiä marginaalisiksi. Neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen työ-ja elinkeinoministeriöstä uskaltautuu sen sijaan esittämään karkean arvion: kehysriihen päätösten työllisyyttä heikentävä vaikutus on hänen mukaansa noin 0,5 prosenttia tai mahdollisesti hiukan enemmän. . Leikkuri iskee » Etenkin nykyisessä herkässä taloustilanteessa tiukka budjettikuri voi asiantuntijoiden mukaan uhata kasvua ja työllisyyden kohenemista. KUN VALTION menoja leikataan, leikataan mo- nesti myös työllisyydestä. . Vähän vapaammin olisi voinut hengittää ja antaa enemmän tilaa työllisyydelle. Pienempi sopeutus turvallisempi Sekä Sund että Tiainen korostavat, että taloustilanne on juuri nyt erityisen herkässä vaiheessa: kasvu saattaa alkaa ja työllisyys lähteä kohenemaan . Päätöksessä on kuitenkin myös toiseen suuntaan vaikuttavia lisäyksiä, esimerkiksi vuokra-asuntorakentamiseen panostaminen
Se ei ole valtiolle kallista, koska töissä ollessaan ihmiset maksavat enemmän veroja ja palkkatuki tulee työttömyysturvan tilalle. Tiainen korostaa myös, että pyrkimykset lisätä työvoiman tarjontaa pienentämällä työttömien etuuksia ja lisäämällä sanktioita vain syventävät työttömien ongelmia. Jos mukaan lasketaan myös toistuvaistyöttömyys, luku on jo 170 000. Pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut joka vuosi vuodesta 2009 alkaen. Kun elvytysmahdollisuudet ovat rajallisia, tähän keskittyminen olisi hänen mukaansa olennaista sekä oikeudenmukaisuussyistä että tulevan työllisyyskehityksen kannalta. Työhallinnon tilastojen mukaan yli vuoden työttömänä olleita oli helmikuun lopulla noin 86 000, lähes 20 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Suunnitelman mukaan valtio vastaavasti lisäisi palkkatukirahoitusta, mutta tästä lisärahoituksesta päättäminen jäi budjettikäsittelyyn. Sitä voidaan myöntää, jos työnantaja palkkaa työntekijän, jonka työllistymistä vaikeuttaa esimerkiksi pitkä työttömyys, ammattitaidon puute, vamma tai sairaus. . Siinä ei ole talouspoliittista järkeä, Sund toteaa. Myös Korkman arvioi, että päätettyä suurempi kasvupaketti auttaisi työttömyyden alentamisessa. Sellaiset argumentit eivät ole taloudellisia vaan ideologisia. Julkinen sektori on Sundin mukaan tärkeä työllistäjä taantumassa. Se olisi melko kohtuullisilla rahoilla saatu silloin katkaistua, mutta sitä ei tehty. Jos sitä ei katkaista alkuunsa, se on aina vaikeampi hoitaa. Nyt hallitus esittää työmarkkinatuen rahoituksen ja aktivointivastuun siirtämistä kunnille 300 päivää työttömänä olleiden osalta. Tärkeitä hankkeita olisivat esimerkiksi rakennusten korjaaminen tai vuokra-asuntojen tuotannon nopeuttaminen. Pitkäaikaistyöttömyys kärjistyi LEHTIKUVA/ JUSSI HELTTUNEN STTK:n pääekonomisti Ralf Sund . LEHTIKUVA työllisyyteen kaantumisraja särkyy. . Erityisen olennaista on korjausvelan ehkäisy, kuten homekoulujen ja infrastruktuurin kunnostukset, jotka ovat hyvin työllistäviä hankkeita. ?Ne tulevat kuitenkin korkojen kanssa maksuun myöhemmin, Sund painottaa. ?Menoleikkaukset supistavat ostovoimaa, ja osa niistä kohdistuu suoraan työllistävään toimintaan.? 15. Sund luonnehtii perustelua naurettavaksi tilanteessa, jossa työttömien armeijat ovat kasvaneet hurjaa vauhtia. . Tiaisen mukaan ?nanssikriisin puhjetessa vuoden 2008 lopulla oli heti selvää, että näin kävisi. Siksi pidetään väkisin velkaantuminen sen alapuolella, jopa työllisyyden kustannuksella. Töihin patistelu ei auta, kun töitä ei ole. Oikeiston ja elinkeinoelämän piirissä julkisen sektorin leikkauksia perustellaan toisinaan myös sillä, että yksityiselle sektorille on saatava lisää työvoimaa tarjolle. Työvoimapolitiikan rahoituksesta taas hallitus aikoo säästää 50 miljoonaa. JOHAN ALÉN Tiainen painottaa työllisyyspanostusten kohdentamista erityisesti pitkäaikaistyöttömyyteen. Niin käy sellaisissa tilanteissa aina. Julkisella sektorilla tärkeä rooli Taloustieteen professori Sixten Korkman Palkkatukeen panostaminen olisi Tiaisen mukaan olennaista
yllättävää kyllä . juttuna, mutta Limnéll sanoo sen liittyvän . meidän kaikkien jokapäiväiseen arkeen. . Ammattitaidoton, huolimaton ja virheitä tekevä ihminen aiheuttaa koko ajan pahimmat tietoturvallisuusriskit, Jarno Limnéll huomauttaa. Kyberturvallisuus koskettaa kaikkia » Parhaimpia tai pahimpia kybermaailman vakoiluja ja hyökkäyksiä ovat ne, mistä me ei edes tiedetä, turvallisuusjohtaja Jarno Limnéll sanoo. TEKSTI Jouko Huru KUVA Jarno Mela 16 VAIKKA KYBERTURVALLISUUS mielletään usein osaksi massiivista avaruussotaa, suurin kyberturvallisuusriski on usein pieni ihminen, sanoo kansainvälisen Intel Security -yhtiön kyberturvallisuusjohtaja, sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll. Limnéll on kirjoittanut kirjan nimeltä Kyberturvallisuus yhdessä niin ikään Intel Securityssä johtajana työskentelevän Klaus Majewskin ja Lapin yliopiston tohtorikoulutettavan Mirva Salmisen kanssa. Tekijät sanovat, että kirja on kirjoitettu ensisijaisesti yhteiskunnallisille vaikuttajille ja yritysmaailman päättäjille. Sähkönjakelu ja vaikkapa keskussairaaloiden toiminta ovat astetta vakavampia kyberturvallisuudesta huolehtimisen arkisia kohteita.. Silloin kun kyberturvallisuusasiat ovat kunnossa, siihen ei kukaan kiinnitä huomiota. Limnéll sanoo, että yleensä emme huomaa, miten riippuvaisia olemme bittien eli sähköisessä muodossa talletetun tiedon, datan maailmasta. Monien arkipäivän asioiden sujuvuus on kuitenkin digitalisoidun tiedon ja sähköisten verkkojen varassa. Kaupan, pankkien ja liikenteen sujuva toiminta on esimerkiksi bittien ja tietoverkkojen varassa. Teoksen näkökulma kyberturvallisuuteen on strateginen. Tietokoneverkkojen ja bittimaailman turvallisuutta pidetään omana erillisenä ?virtu- Pahimpia vakoiluja ja hyökkäyksiä ovat ne, joista ei tiedetä. aaliavaruuden
Käytäntö on osoittanut myös, että Venäjä on verkkoturvallisuuden paha poika. Limnéll sanoo, että vakoilua on aina ollut ja tulee olemaan. Euroopan unionin toiminta ja turvallisuus ei ole kiinni rajavartijoista vaan haavoittuvista huippuluokan tietoverkoista. että Venäjä on kyberturvallisuuden ja verkko-osaamisen huippumaa. Ihmiset, jotka eivät tiedä turvallisen toiminnan perusasioita tai eivät niistä välitä, ovat paha turvallisuusriski yritykselleen. Turvallisuuden aakkosia ovat tarkkuus työpaikkojen koneisiin tuotavien usb-tikkujen tai epäilyttävien sähköpostien kanssa. Monet merkittävät kyberturvallisuuden murrot ja hyökkäykset on tehty juuri ihmisten heikkouksia hyväksi käyttäen. Paljastusten jälkeen tietyt valtiot, kuten Venäjä, ovat ihan avoimesti kertoneet, että ne käyttävät jatkossa yhä enemmän salaisemman tiedon taltiointiin muita kuin näitä bittien eli kybermaailman ulottuvuuksia, on ne sitten kirjoituskoneita, kyniä, papereita tai muita. Niiden uskottiin tulevan Venäjältä. y t is SOTILASTURVALLISUUS JA i syyll Suomi e ailman k yber ma likaisiin in. temppuih lähde arvioimaan, miten tarkkaan Venäjän valtio on muodollisesti mukana esimerkiksi niissä kyberhyökkäyksissä, jotka näyttävät tulevat sen maaperältä. Parhaiten Suomessa lienee suojattu kohteet, jotka liittyvät ?nanssimaailmaan. Jouko Huru 17. tai vaikka EU:n hallinnossa . Suomessa yhteiskunnan rakenne ja sen pelisäännöt eivät mahdollistaisi turvallisuusviranomaisille tuollaisten temppujen tekemistä. Kybermaailmassa on se erikoinen piirre, että parhaimpia tai pahimpia vakoiluja ja hyökkäyksiä ovat ne, mistä me ei edes tiedetä ja mitkä eivät paljastu. JARNO LIMNÉLL, KLAUS MAJEWSKI, MIRVA SALMINEN: Kyberturvallisuus. Ilman niiden toimintaa niin sanotut EU-maat kyllä olisivat edelleen maa-alueina olemassa, mutta EU:ta ja tarkoituksineen toimineen ei. Limnéll varoittaa, ettei fyysistä turvallisuutta ja kyberturvallisuutta saa sotilasasioissakaan erottaa toisistaan. . Yhä enemmän digitalisoituva maailma kyllä tarjoaa suomalaiselle teknologiaosaamiselle, ulkopolitiikalle, koulutusjärjestelmälle ja muulle upeita mahdollisuuksia. on erittäin tärkeää Limnéllin mukaan käydä avoin monipuolinen keskustelu kyberturvallisuuden merkityksestä ja vaatimuksista. . Yhtä lailla, kun puhutaan kyberturvallisuuden uhkista, pitäisi puhua niistä mahdollisuuksista, mitä kyberturvallisuus avaa. . ehkä monet yllättäen . Docendo 2014. Pahimmillaan yhdellä mokalla voi pilata liikenteessä koko loppuelämänsä, ihan sama koskee kybermaailmaa. Suomessa Limnéll uskoo kyberturvallisuuden olevan sotilaspuolella ja nyttemmin julkisella sektorillakin korkeaa tasoa, mutta osassa yritysmaailmaa sitä vielä laiminlyödään. . Jos näin olisi, kyberturvallisuuden ongelmat olisivatkin helposti ratkaistu. Limnéllin mukaan turvallisuusohjelmat eivät ole kyberturvallisuuden heikoin lenkki vaan ihminen. Samanaikaisesti arvioidaan, että se on noin 5?7 vuotta vanha. . Ne kuuluvat fyysisen maailman ja bittimaailman yhteistoiminnan kautta saumattomasti yhteen. On siis väärin puhua kybermaailmasta erikseen omana erillisenä juttunaan. . Mutta arvata saattaa, ettei Venäjä ole niistä tietämätön, päinvastoin. . Venäjänkin osalta se ja erilaiset sabotaasit ovat siirtyneet merkittäviltä osiltaan kybermaailmaan. Viron pronssisoturikiistan aikaan vuonna 2007 maan Venäjä-suhteet kiristyivät. Kyberturvallisuudesta pitää tehdä kansalaistaito, että jokainen suomalainen hallitsee perusasiat, jolla merkittävästi nostetaan suomalaisen yhteiskunnan turvallisuutta. Kyllä meillä on vahva luottamus siihen ja myös vahva moraali, että turvallisuusviranomaiset eivät lähde tekemään mitään laitonta. Limnéll kertoo, että Suomessa puolustusvoimain komentaja on nostanut esille parlamentaarisen valvonnan tärkeyden ja sen, millä tavalla tiedustelun valvonnan voisi järjestää. Mutta toisaalta osatakseen puolustautua kybermaailman likaisia temppuja vastaan on Suomenkin turvallisuusammattilaisten oltava niistä perillä. Heikoin lenkki on ihminen Kun arkipäivän elämän sujuvuus on kiinni sähköisistä verkoista ja biteistä, on tärkeää, että niiden kanssa työskentelevät ihmiset ovat mahdollisimman hyvin perillä niihin liittyvistä turvallisuusasioista. Pelkät tietojärjestelmiin asennetut palomuurit ja virustentorjuntaohjelmat eivät riitä. . Puolustusliitto Natollakin on ollut hyvä syy sijoittaa kyberturvallisuuden tutkimuslaitos Viroon. pitää niin kilttinä tai korkeamoraalisena, ettei hän usko Suomen kyberturvallisuusosaamisen keskittyvän millään tavalla likaisiin temppuihin. . Mutta jos ajatellaan, että kybermaailma tarkoittaa tätä koko digitaalista maailmaa ja vaikkapa sotilaallisten maa-, meri- tai ilmavoimien toimintaa, niin kyllä tämä digitaalinen maailma on läsnä niissäkin kaikkialla, asejärjestelmissä, huoltokuljetuksissa ja johtamisjärjestelmissä. Näin lamaannutettiin osittain Iranin ydinohjelma taannoin. Sotilasturvallisuus bittien varassa Uutisissa törmäämme kyberturvallisuuteen useimmiten silloin, kun se liittyy sotilaallisiksi ymmärrettyihin kriiseihin. Koko Euroopan maanosaa koskeva turvallisuus on kyberturvallisuuskysymys. Jos siellä bitit falskaavat . Pandoran-lipas on siis olemassa. SUOMEA LIMNÉLL LIMNÉLL KERTOO, että Edward Snowdenin merkittävillä NSA-paljastuksilla on ollut kyberturvallisuuden kannalta tietyssä mielessä käänteisiäkin vaikutuksia. . 250 sivua. Kyberhyökkäyksien valmistelussa tärkeintä ihmisen horjuttaminen. Venäjä verkkouhkien paha poika yhteiskunnan strategiset toiminnat ovat niitä uhkia, jotka puhuttavat ja pelottavat kyberturvallisuudenkin puolella. Jarno Limnéll sanoo . Jos nyt pidetään näin vanhaa vakoiluohjelmaa yhtenä kehittyneimmistä, niin voi vain kysyä, mitä sen jälkeen on tehty, mitä tuolla liikkuu, mistä ei olla tietoisia. Virossa otettiin opiksi vuoden 2007 tapahtumista. LIMNÉLL EI Siitä on kehittynyt kyberturvallisuuden huippuosaaja. Se on tunnustettu laajalti. Suomessakaan emme voi tältä ummistaa silmiämme kyberturvallisuudelta. Hän tähdentää, että kyberturvallisuutta ei missään nimessä tule nähdä ainoastaan uhkien kautta negatiivisena asiana. . Tällä alalla 5?7 vuotta on todella pitkä aika. Pitää puhua ja löytää yksityisyyden ja turvallisuuYHTEISKUNNAN KANNALTA den tasapaino. . Ukrainan kriisiin liittyen on paljastunut mahdollisesti Venäjältä tullut vakoiluohjelma, jota on kuvailtu yhdeksi kehittyneimmäksi vakoiluohjelmaksi, joita tuolla verkoissa liikkuu. Silloin virolainen yhteiskunta joutui verkkotoiminnan lamaantumisen vuoksi vaikeuksiin, kun Viroon kohdistui kybermaailmassa palvelunestohyökkäyksiä. Ammattitaidoton, huolimaton ja virheitä tekevä ihminen aiheuttaa koko ajan pahimmat tietoturvallisuusriskit. Puhuttaessa korkean luokan kyberturvallisuuden horjuttamisesta tärkeintä ei ole tietoverkkojen tekninen hakkerointi vaan ihmisen horjuttaminen. . niin sitten kyllä fyysinen maailmakin falskaa. Limnéll varoittaa tuudittautumista saavutettuihin taitoihin. . Mutta kybermaailmaan bittien muodossa sitä tietoa ei laiteta, ettei sitä pystytä hakkeroimaan. Jouko Huru LEHTIKUVA/ JUSSI NUKARI Limnéll haluaa avointa ja monipuolista keskustelua kyberturvallisuuden merkityksestä ja vaatimuksista. Kyberturvallisuudesta kansalaistaito JARNO LIMNÉLL sanoo ykskantaan, että kyberturvallisuus koskettaa kaikkia, myös sitä tavallista kansalaista. . Tietenkin voidaan tehdä kybermaailman kautta hyökkäyksiä. Tämän tulee alkaa jo koulussa. Limnéll vertaa kyberturvallisuutta liikenteeseen ja sen sääntöihin. . Voi kärjistetysti sanoa, että amatöörit hyökkäävät tekniikan ja ammattilaiset ihmisten kautta
Kukaan ei sekaannu itse elokuvan tekemiseen, missään vaiheessa. Mänttäri väittääkin tekevänsä juuri sellaisia elokuvia kuin itse haluaa. . Baarissa kyllä käydään, mutta se on sellainen kulissi. Elämän pettymyksiä tulee nuorempana kuin ehkä aikaisemmin. Budjetti on muutaman satatuhatta euroa. . Ohjaaja Lauri Maijala, Ylioppilaslehti 3/2014 Elokuva sitoutumiskammoisista Romanssissa sitoutumiskammoiset löytävät omat tiensä iskuradoille ja niiltä pois. Yhtenä baarissa esiintyvänä sanavalmiina sivuroolinaisena nähdään muuten entinen aktiivipoliitikko Minna Sirnö. . pitkäelokuva on Romanssi. Se aloittaa ensi-iltansa reilusti yli kahdessa kymmenessä salissa. Hän ei polta elokuvissaan juuri kenenkään muun kuin omia rahojaan. Kun käsikirjoitus oli valmis, luulin, että olen tekemässä romanttista elokuvaa. Se on enemmän eurooppalaista kuin amerikkalaista ihmissuhde-elokuvaa, jos rajaa pitää vetää. Juonta paljastamatta voi kertoa, että tarina lähtee liikkeelle siitä, kun Elina Reinikan esittämä asiallinen blondi Lia tapaa kadulla tre?ejä yrittävän miehen (Juha Lagströmin), joka väittää tavanneensa naisen vuosia sitten. Lia ei kuitenkaan muista miestä. Yllättävä totuus paljastuu vasta ihan leffan lopussa. Romanssi ei ole monille Mänttärin elokuville tyypillisesti miesten elämän kuvausta tutun viina?laulu?naiset -teeman mukaisesti. Siinä puhutaan naisista ja naiset puhuvat ? aika paljon miehistä. Päähenkilöt eivät pysty normaaliin perhesuhteeseen. Mänttäri päättelee, että vanhempienkin esimerkki vaikuttaa, kuten tässä elokuvassa ? ja viittaa varovaisesti myös omiin kokemuksiinsa. Sen katsojaluvut jäivät alle kahdensadan. Romanssi on Mänttärin itsensä käsikirjoittama, ohjaama, tuottama, leikkaama . Nimeltään Mänttärin 20. Mutta kun olin sen ohjannut, niin huomasin, ettei siitä ihan sellaista tullut. Hän myöntää, että ikä on hionut kyynisyyttä. . Valheellinen tyrkyllä olo, pakeneminen ja uusi isku ovat tyypillisiä keinoja. Hän ryhtyy kelaamaan päässään tapaamiaan miehiä ja puhuu heistä löytääkseen hänet muistoistaan. Jo tämän perusteella sille voisi odottaa parempaa menestystä kuin edelliselle Kari Väänäsen tähdittämälle sovinistikuvaukselle Saunavieras (2012), joka aloitti vain kahdessa salissa. Siinä nuoret naiset käyvät kapakassa tapaamassa toisiaan, ja miehiä. Blondi kelaa miehiään Romanssi lupaa nimenä jotain lemmekästä muttei kuitenkaan tarjoa sokerikuorrutettua nyyhkyromantiikkaa. Elokuvasäätiön säännöissäkään ei sitä sanota, mutta siitä on tullut käytäntö. Jouko Huru jouko.huru@kansanuutiset.?. Sillä ei ole yhtymäkohtia vanhaan tai uudempaan romanttiseen suomalaiselokuvaan. En kirjoita niin kalliita elokuvia, etteikö minulla olisi varaa niitä ohjata ja tuottaa. Suomalaisesta elokuvapolitiikasta Mänttäri sanoo, että käytännössä Yle päättää nykyään hyvin pitkälle, mitä Suomessa tehdään. . Toisaalta tässä taloudellisessa riippumattomuudessa on omat hyvät puolensa. Se näkyy jo käsikirjoitusvaiheessa. Mänttäri sanoo, että nykyajan ihmiset taistelevat vakavien parisuhdeongelmien parissa yhä nuorempina. . Se on toteutettu erilaisilla velkarahoilla. 1941) on saanut taas valmiiksi uuden elokuvan. Ainoastaan taloudelliset resurssit asettavat rajoja Mänttärinkin vapaudelle. . Hän ei juuri saa mistään yhteiskunnallista tukeakaan. Siksi häntä sanotaankin hiukan vähätellen halpiselokuvien tekijäksi. Romanssi on omarahoitteinen elokuva tyypillisimmillään. Silti Mänttäri sanoo pilke silmäkulmassa, että elokuva käsittelee suomalaista romantiikkaa. 18 Iskuradoille ja niiltä pois Anssi Mänttäri Ikärajattomassa aikuisten elokuvassa Mänttäri käsittelee siveellisesti naimattomien nuorten aikuisten ihmissuhdemarkkinoita. Elokuva puhuu osaavasti rakkaudesta tai rakastamisen vaikeudesta, mutta ei pyri antamaan neuvoja. Mänttäri on todella riippumaton oman tiensä kulkija. Yksi kaverini, joka on elokuvan jo nähnyt, sanoi, että sieltä puskee esille nyt enemmän hellämielisyyttä kuin aiemmin. Mänttäri kertoo, ettei elokuvasta tullut sellainen kuin hän aluksi luuli. . Jos Yle sanoo ?ei?, niin elokuva yleensä kaatuu elokuvasäätiössä, vaikka tuottajalla olisi rahat kasassa, kun osa siitä pitää olla niin sanottua televisiorahaa. Se on niin helvetin tylsää, että mulla hajoaa pää. ja myös näyttelemä, yhden alle minuutin mittaisen roolin verran. ?Enemmän hellämielisyyttä kuin aiemmin.? . Juominen ja kapakat eivät ole elokuvassa keskeisiä. Romantiikka on niin hienovireistä. Riippumaton oman tiensä kulkija Romanssissa Elina Reinikan esittämä blondi tapaa miehen (Juha Lagströmin), joka väittää tavanneensa naisen kymmenen vuotta sitten. » Anssi Mänttärin elokuva Romanssi kertoo nuorista aikuisista, jotka pelkäävät normaaleja perhesuhteita. SUOMEN KOKENEIN indie-elokuvien ohjaaja Anssi Mänttäri (s. Mutta kyllähän minäkin olen siinä mielessä ihan tavallinen tekijä, että toivon, että minun elokuviani nähtäisiin mahdollisimman paljon. Mänttäri arvioi, ettei sellaista elokuvantekijää oikeasti olekaan, joka tekisi elokuvia vain itselleen tai kriitikoille. B kulttuuri Suomessa on kaikki niin vitun hyvin, että teatteriakin tehdään vain aiheesta minä ja minuus
Valokuvausta intohimoisesti harrastava GUMMERUS/GERALD VON FORIS Daniela Krienin kirjasta on tekeillä elokuva. Otava 2014. Niin kummallinen se on. Pentti Stranius DANIELA KRIEN: Vielä joskus ker- romme kaiken. 200 sivua. 19. Ääritolstoilainen kapinaliike valtaa Helsingin tuomiokirkon 18 tunniksi. Kansanjoukon johdossa ovat kaksi hulluksi ja narriksi julistettua originellia, tulisieluinen juristi Jean Boldt ja Esplanadin kulmassa muotiliikettä pitävä Josefina ?Sisar. Kertoja on 16-vuotias Maria, joka elää poikaystävänsä kodissa Itä-Saksan unohdetulla maaseudulla. Kuten niissäkin, myös Daniela Krienin kirjassa kieli on eroottisen uskaliasta, mutta kaukana pornosta. Hyväksikäytetyn he rinnastavat aikuisten hyväksikäyttämiin Sierra Leonen lapsisotilaisiin. Otava julkaisee koko tarinan miellyttävän nopeassa tahdissa, mistä kiitokset. Mutta Maria näkee Hennerin sisimpään: nelikymppinen mies on myös hellänkarhea rakastaja, lukutoukka ja syvällinen keskustelija. DDR-nimisen valtion kuolinkellot lyövät, rajat ovat jo auki ja ensimmäiset vaikutelmat lännestä leviävät pian joka puolelle maata. Vai yhäkö se jatkuu? Vallankumouksen ensi-ilta on 8. Valtion murenemista seuraa ihmismielen romahdus. Mutta uhreiksi joutuvatkin nuoret pojat. lokakuuta. Väistämättä mieleen tulee ainakin kaksi klassikkoa, joihin Vielä joskus kerromme kaiken -romaani vertautuu: Lolita ja Lady Chatterlyn rakastaja. KU Kirjat Miehet jotka vihaavat lapsia MAAILMAN PARHAIDEN dekkareiden ko- timaassa Ruotsissakin on niin, että kun yksi keksii tuottoisan idean, niin matkijat tulevat heti perässä. Krien, joka on itsekin maalta kotoisin, tavoittaa hienosti niin uinuvan ja ahdistavan kylämiljöön kuin nuoren Marian tunne-elämän salat ja aivoitukset. Suomentaja Ilona Nykyri on löytänyt taidokkaan ilmaisun juuri erikoisen rakkaussuhteen ja kyläyhteisön ummehtuneen ilmapiirin kuvaamisessa. Huttunen. Se alkaa selvitä Tukholman poliisille ja etenkin tutkimusten johtoon joutuvalle Jeannette Kihlbergille, kun metroasemalta löytyy jätesäkissä ensimmäinen pojan ruumis. on myös tyypillistä tiedostaville ruotsalaisdekkareille ja sitä Varistytössä riittää vielä enemHIRVEÄ VÄKIVALTA » Varistyttö on hirveä ja hirveän koukuttava kirja. män kuin tavanomaisesti. Jeannette Kihlbergin ohella vahvan henkilökuvauksen toiseksi päähahmoksi nousee koko ajan kasvava psykoterapeutti Sofia Zetterlund. Heistä ja heidän lähipiiristään kuoriutuu yllättäviä kaksoisrooleja ja lukija pysyy miellyttävällä tavalla epä- OTAVA/SANDY HAGGART (s.1975) esikoisromaani Vielä joskus kerromme kaiken on poikkeuksellisen monitahoinen murrosajan rakkaustarina. Vallankumo- uksen tavoitteena on tyhjentää pankit rahasta, pidättää kaupungin poliisipäällikkö ja saattaa voimaan kristillinen kommunismi. Gummerrus 2014. Vai menikö se päinvastoin? Ainakin outo tarina voisi hyvin olla totta. Unissakulkija ilmestyy kesäkuussa ja tarinan päättävä Varjojen huone lokakuussa. Kai Hirvasnoro ERIK AXL SUND: Varistyttö. Suomentanut Kari Koski. KOM-TEATTERIN SYKSYN ensi-ilta on Juha Silta- sen kirjoittama näytelmä Vallankumous. Suomentanut Ilona Nykyri. Ei pahaa sanaa jäljittelystä, tai ainakin vaikutteiden ottamisesta, jos sen tekee näin taitavasti. Varistyttö on hirveä ja hirveän koukuttava kirja. Se kertoo lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä juuri niin kuin ruotsalaiset tällaisen sosiaalidekkarin osaavat paremmin kuin missään muualla. Tällä kertaa hyväksikäytetty kostaa aikuiseksi kasvettuaan. Ikävä yllätys pitää tapahtua, ellei kokonaisuus ole parasta, mitä alalla on tapahtunut ennen Stieg Larssonia ja ehkä häntä » Loppuratkaisu on karmea. edustaa outo naapurin mies Henner, joka asuu yksin hevostensa ja koiriensa kanssa. Näytelmän ohjaa Lauri Maijala. KOM-teatterin taiteellisina vastaavina aloittavat elokuun alussa Maijala yhdessä näyttelijä Juho Milonoffin kanssa. Kesäkuisessa Helsingissä vuonna 1917 tapahtuu erikoinen vallankumous. Se on todelliseen tapahtumaan pohjautuva kertomus uskosta, toivosta ja hämmentävästä rakkaudesta. 415 sivua. Nimimerkki Erik Axl Sund eli Jerker Eriksson ja Håkan Axlander Sundqvist. Katoava DDR ja salattu rakkaus DANIELA KRIENIN tietoisena siitä, mihin suuntaan tarina on kulkeutumassa. Varistyttö muodostaa vasta ensimmäisen kolmanneksen samannimisestä trilogiasta. Erik Axl Sund -nimimerkin muodostavat Jerker Eriksson ja Håkan Axlander Sundquist pureutuvat puistattavasti hyväksikäyttäjän kieroutuneeseen ajatteluun ja selityksiin. Oma isä on siirtotyöläisenä Neuvostoliitossa ja menossa naimisiin 19-vuotiaan venäläisen kaunottaren kanssa. lmi tai salapoliisikertomus. Pikkukylässä vielä uinutaan, mutta suunnitellaan silti uuttakin elämää. Eräänlaista pysähtyneisyyttä ennenkin. Äiti asuu lähistöllä, mutta riutuu yksinäisyydessään. Eletään vuotta 1990. Henner on se, joka tekee lopulta päätöksensä, koska umpirakastunut Maria ei siihen pysty. Loppuratkaisu on karmea. Koulu ei tyttöä juuri kiinnosta, mutta lukemiseen riittää intohimoa: Karamazovin veljekset kulkee kassissa mukana . Toisaalla hehkuu luonto, romahtaa valtio ja jossakin odottaa kenties kaivattu vapaus.... Epäsuhtaisen parin rakkaus ja tunteet ovat ilmeisen molemminpuolisia, mutta kypsempi osapuoli Henner näkee myös tilanteen mahdot- tomuuden. Sen käännösoikeudet on myyty 15 maahan. poikaystävä Johannes ei kuitenkaan epäile mitään, vaikka Maria käy yhä etäisemmäksi. TARINA ETENEE kohtauksittain kuin hyvin leikattu jännitys. Entä hyvyyden vallankumouksen. Kirkosta tulee sirkus ja vallankumouksesta kabaree. Näytelmä kertoo, keitä ovat nämä ihmiset ja kuinka heidän käy. Stieg Larssonin Lisbeth Salander -trilogia käynnisti tyylin, jossa kymmenosaisen mieskomisariosta kertovan sarjan sijaan tarina muotoutuu kolmen romaanin kokonaisuudessa ja päähenkilö on nainen. Uusin suomennos tässä genressä on kahden mieskirjailijan nimimerkillä Erik Axl Sund kirjoittama Varistyttö. Lähellä paljastumista ollaan vähän väliä. ja sen henkilöhahmoihin tyttö samastuu oudon kypsälläkin tavalla. Marian koko elämä on muutenkin myllerryksessä. Syntyy hurjan himokas rakkaustarina, joka ei kysy ikärajoja. Salata suhde kuitenkin täytyy ja Maria kietoutuu pikku hiljaa yhä pahemmin valheidensa verkkoon
Juhannusta sanotaan leikillisesti jussiksi, mikä kuulostaa yksinomaan kauhealta. Palmusunnuntai osuu Suomessa aikaan, jolloin ainut kukkaan . Virpovien noitien sekaperinnettä voi moittia keinotekoiseksi, mutta lapset noudattavat ikiaikaisten juhlakiertueiden malleja. Kun juutalaisten odottama Messias ratsasti Jerusalemin pääsiäisjuhlille nöyrästi ja rauhanomaisesti aasilla (eikä sotaisasti hevosella), ihmiset heittivät tielle vaatteita ja palmunlehviä. ?Kuolo taikka voiton palmu!. Sadistinen tapa levisi Pohjanmaalle ja Uudellemaalle, ja jotkut suomalaiset muistavat yhä, kuinka joulupukki antoi heille lahjojen sijasta selkään. Keski-Pohjanmaalla vietettiin erikoista Tuomaan päivän karnevaalia, jossa kammottaviin naamiaisasuihin pukeutuneet möröt, Risu-Tuomas, Piiska-Paavo ja PallaJaakko, kiersivät taloissa lapsia kurittamassa. Tuomaan päivä osui yksiin talvipäivänseisauksen ja ammoisen vuoden alun kanssa, joten silloin irtisanottiin kontrahteja, maksettiin palkkoja ja tarjottiin sepille, pipeille ja papeille ensimmäisiä jouluryyppyjä. Lasten pahoinpitely takasi mukamas joulurauhan, mutta todellisuudessa se oli irvokas viihdenumero, jolle känniset ukot vat- 20 » Virpovien noitien sekaperinnettä voi moittia keinotekoiseksi, mutta lapset noudattavat ikiaikaisten juhlakiertueiden malleja. sat kippurassa nauroivat. Näihin kollektiivisiin perversioihin verrattuina meidän palmusunnuntain menomme ovat pelkästään herttaisia. Vai olisiko kyse ollut elohopeasta, jota Brahen prahalaiseen kirkkoon haudatusta tomumajasta yllättäen kaivettiin? Perimätiedon mukaan Brahe kittasi hienoilla illallisilla valtavan määrän viiniä, mutta kun hän kehtasi lopulta pöydästä nousta, miesten vessaa ei löytynyt ja hänen rakkonsa halkesi. Epäselvän kuolinsyyn takia Brahen hauta avattiin vuonna 1901 ja tukku hiuksia vietiin laboratorioon. Kolumni / Pirjo Hämäläinen Tuoreeksi, terveeksi, tiineeksi VUOTUISJUHLIEN NIMISTÄ palmusunnuntai on ehdottomasti kaunein eikä edes latomaalari Juhani Palmu pysty sen arkaaista hohtoa himmentämään. Joulu on samanlainen kielenvastainen vierassana kuin joule, pääsiäinen tuo mieleen päästäisen ja helluntai löysätapaisen hellun. Tuoreeksi, terveeksi ja tiineeksi virpominen levisi jo ennen sotia Kymijoelle asti, mutta jokaista mökkiä tapa ei tavoittanut. Meillä kotona virpomisesta luettiin vain kirjoista, kunnes lapsenlapsi sen hyvinkääläisellä ala-asteella oppi ja umpikarjalaisille isovanhemmilleen opetti. PYHIÄ PAJUNOKSIA näin ensimmäisen kerran Novgorodissa, jonne keskikoululuokkamme teki pääsiäisenä 1968 retken. Meksikon ja Kalifornian hopeanhohtoiset, jopa sinertävät braheanpalmut ovat saaneet nimensä tähtitieteilijä Tyko Brahelta. Tanskalaisessa Skoonessa vuonna 1546 syntynyt Brahe ei Amerikassa koskaan käynyt, mutta palmujen ristijä ajatteli ehkä hänen hopeista tekonenäänsä tai sitten hopeisen kuun ja tähtien valaisemaa talvimaisemaa. Lopulta jokin niksinurkka rikkoi lumouksen paljastamalla, että kuivillaan pajunkissat säilyvät vuosikaudet valkoisina ja kiinteinä. ORTODOKSINEN VIRPOJA hipaisee pajunoksalla lempeästi ja lämpimästi kummia tai kuomaa, mutta luterilaisessa Ruotsissa lapset piiskattiin risuilla sekä pääsiäisenä, laskiaisena että jouluna. Vessatarina taisi olla sittenkin totta ja Brahe sievistelevän seurapiirietiketin traaginen uhri. Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija, taidehistorioitsija ja kunnallispoliitikko.. Valtaosa tytöistä oli kiinnostunut komsomol-pojista, mutta me kilteimmät ja lyhyimmät taapersimme miespuolisen luokanvalvojamme perässä kirkkoon. Helluntailainen luokanvalvoja tiesi merkillisen hyvin neuvostokristittyjen kokoontumispaikat. Tutkimuksissa paljastui, että ruumiissa oli suuri määrä elohopeaa, jonka ainut lähde saattoi olla apulainen Johannes Kepler. Myrkytettyään esimiehensä Kepler suhtautui tämän astronomisiin havaintoihin kuin omiinsa ja julkaisi valmiiksi kerätyn aineiston Keplerin lakeina. Uudemman kerran hautaa pengottiin syksyllä 2010, mutta nyt tultiin siihen tulokseen, ettei elohopea Brahea tappanut eikä hänen tekonenänsäkään ollut hopeaa. Juhlijoilla oli oikeassa kädessä palmunlehvä, kolme myrtinoksaa ja kaksi pajunoksaa sekä vasemmassa sukaattisitruunasta taitettu oksa. Nämä neljä kasvilajia, joihin siis pajukin kuului, olivat erityisen pyhiä, mutta näyttävin oli tietysti palmu. Kertaakaan eksymättä hän löysi kaupungin pilkkopimeältä laidalta, kuraisten kujien takaa aukinaisen kirkon. Juliaanisen ajanlaskun ansiosta Novgorodin seurakunta eli vasta palmusunnuntain aattoa, joten virpovitsat oli tuotu ikonostaasin eteen pappien siunattaviksi. Silmät pyöreinä katselimme pajunkissojen paljoutta ja tunsimme itsemme kovin ulkopuolisiksi. tietyssä mielessä ? palmusunnuntai. Tooran määräyksestä lehtimajajuhla perustui neljään kasvilajiin, joita käytettiin huvimajojen rakennusaineina ja seremoniallisina huiskuina. tai nuppuun . Silkkisten kissojen kirjomasta pensaasta onkin tehty nokkelalla keikauksella palmu. puhjennut kasvi on koleissa normaalioloissa paju. Yksi huivipäisistä naisista huomasi kuitenkin orpoutemme ja ojensi joka tytölle oman virpansa. Pieni ele teki meistä venäläisten ylimpiä ystäviä ja vähitellen aloimme puhua myös ihmeestä, sillä kotiin tuomamme oksat kukoistivat ilman vettä. Otto Manninen paljon myöhemmin huudahti, mutta Jerusalemilla oli tarjota molempia. Vaatteet ja palmunlehvät korvasivat punaisen maton, jonka kreikkalaiset tunsivat jo puoli vuosituhatta aiemmin. Kun suomalainen palmustaa, hän kerää pajunoksia. Eräissä Euroopan maissa palmut korvataan palmusunnuntaina oliivipuun, puksipuun tai marjakuusen oksilla, mutta ei muita puita sen takia palmuiksi kutsuta. Karjalassa, luterilaisen ja ortodoksisen alueen rajalla, läntinen palmuperinne kohtasi itäisen virpomisperinteen, jossa pajunoksa oli virpa eikä palmu. Jos vieraisiin taloihin tunkeudutaan lupaa kysymättä, oudot vaatteet kertovat pelin hengestä, leikistä ja pilailusta. JUUTALAISTA PÄÄSIÄISTÄ (pesah) vastaa kristillinen pääsiäinen, kesän aloittavaa sadonkorjuujuhlaa (?avuot) helluntai ja lehtimajajuhlaa (sukkot) . Aiskhyloksen tragediassa ylipäällikkö Agamemnon palaa voittajana Troijan sodasta, mutta hän ei halua astella punaisella matolla, koska se ärsyttäisi aina niin kateellisia ja herkkähipiäisiä jumalia. LÄHI-IDÄSSÄ KASVAVAT taatelipalmut ja tropiikissa kookospalmut
21
Kuisma muistuttaakin historian rautaisesta laista: Ihmiset kyllä luovat oman hisMONET Upporikkaat ovat haluttomia osallistumaan yhteisiin asioihin edes samalla suhteellisella osuudella kuin pienipalkkaiset siivoojat tai keskiluokkaiset toimihenkilöt. toriansa, mutta eivät tee sitä itse valitsemissaan olosuhteissa. Kuka ja millainen mies oli vuorineuvos Heikki Huhtamäki (1900? 70), joka lahjoitti perustamansa Huhtamäki Oy:n osake-enemmistön Suomen Kulttuurirahastolle1943 siitäkin huolimatta, että oli perheellinen mies. Entäpä miten kenraaliluutnantti Casimir Ehrnrooth (1833?1913) tsaarin luotettuna kohosi Bulgarian sotaja pääministerinä käytännössä maan diktaattoriksi, ja lakkautti kaikki Bulgariassa ilmestyneet lehdet? Tiesitkö muuten, että Suomen ainoan tieteen Nobelin saanut biokemisti A. luonnehtivat kaikenlaista julkista kehittämistä. osuustoiminnalliset yritykset ovat edelleen huomattavia tekijöitä. Millainen mies oikea Bobrikov oli, ja mitkä olivat 1800-1900-luvun taitteessa Venäjän keisarikunnan tavoitteet. UPM:n liikevaihto oli yhdeksän miljardia euroa ja henkilökuntaa noin 22 000. Kuisma muistuttaa, että yritys- ja liiketoimintahistoria on vierastanut osuustoimintaa, koska se on koettu holhottuna joukkotoimintana eikä edistyksellisen vapaakapitalistisen dynaamisena yritteliäisyytenä. Erosivatko ne paljoakaan nykyisen EU:n tavoitteista. Mutta demokratia ei pitemmän päälle kestä ilman niitä, eikä todelliseen demokraattiseen kehitykseen päästä ennen kuin nämä kolme keskeistä osatekijää on luotu. Kevään EU-vaaleihin valmistautumisessa on hyvänä apuna, jos lukee Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian professorin Markku Kuisman (s.1952) esseekokoelman Yksinkertaisuuden ylistys ja Ilkka Remeksen trillerin Omertan liitto. Ynnäämällä näiden teosten perusviestit, alkaa olla jo aika hyvin kärryillä, missä hiipuvassa eurohuumassa ollaan menossa ja kenen asioilla korkeapalkkaiset eurokraatit liikkuvat. Kuluttajien sähköosuuskunnat ja keskinäiset vakuutusyhtiöt ovat merkittäviä. Nämä ehdot täyttyvät demokratiassa, joskaan eivät välttämättä edellytä demokratiaa. Rockefellerien, suurkapitalismin ja jättiläis. siis aikana ennen 2000-luvun suurta ?nanssikriisiä.? Suomessa osuustoimintayritysten yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2010 oli 30 miljardia euroa, työntekijöitä oli 100 000. Etenkin upporikkaat ovat haluttomia osallistumaan yhteisiin asioihin edes samalla suhteellisella osuudella kuin pienipalkkaiset siivoojat tai keskiluokkaiset toimihenkilöt. jo unohduksiinkin vaipuneet historialliset tosiasiat heräävät eloon Kuisman sujuvassa ja hauskassa käsittelyssä, kuten käsite Brysselin bobrikovit. Maineikkaat laki- ja tilitoimistot ja investointipankit olivat vielä takavuosina osuuskuntamallisia . Siltala 2013. 206 sivua. ALL OVER PRESS yhteiskunnalliseen kehitykseen tarvitaan sopivan vahvaa valtiota, lainalaisuutta ja keskitettyä valtakoneistoa aidosti valvovia yhteiskunnallisia vastavoimia. Virtanen (1895?1973) haki jo 1930-luvun lopulla Valiolla työskennellessään rahoitusta nestemäisten polttoaineiden valmistuksen kehittämiseen kotimaisista raaka-aineista. Kuisman Yksinkertaisuuden ylistys antaa mainiot taustatiedot ja lähtökohdat vertailla tulevissa EU-vaaleissa annettuja lupauksia eilispäivän odotuksiin ja toiveisiin. Juha Drufva MARKKU KUISMA: Yksinkertaisuuden ylistys. Olemmeko parhaillaan todistamassa Maon ajatusten voittokulkua Euroopassa ja Suomessa. ?Suuret harppaukset. I. Viljelijöiden tuottajaosuuskunnat hallitsevat sielläkin, kuten Länsi-Euroopassa ja Suomessa monien maataloustuotteiden markkinoita. Vapaasta talonpojasta alkaa olla jäljellä enää muisto, kun viljelijät rämpivät EU-tukien viidakossa, näyttöpäätteiden, raporttien ja ylhäältä saneltujen aikataulujen orjina. Yhdysvaltojen, EU:n ja Venäjän poliittista päätöksentekoa ohjaavaa oligarkkien ja suuren rahan mielistelyä Kuisma pitää vakavana demokratian ja aidon talouskehityksen uhkana. . von Wright (1916?2003) ennusti parikymmentä vuotta sitten Euroopan palaavan takaisin eräänlai- » Vapaasta talonpojasta alkaa olla jäljellä enää muisto, kun viljelijät rämpivät EU-tukien viidakossa. seen keskiaikaan, jossa katolisen kirkon sijasta valtaa käyttävät ylikansalliset suuryritykset. Kuisman mielestä nykymaailman taantumista syvälle menneisyyteen ilmentää ?rosvoparonien. Kaikesta huolimatta osuustoiminta on kansan taloutta samalla kun se on merkittävä osa kansantaloutta. FILOSOFI G. Kirjat Elämää globaalissa varastaloudessa kilpailuhuuman keskellä Kuisma muistuttaa amerikkalais- KAIKEN 22 tutkija Henry Hansmannin tutkimustuloksiin nojaten, että tuottajaosuuskunta on yritystoiminnan perusmuoto ja osakeyhtiöt ovat siitä eriytyneitä sovellutuksia, eräänlaisia rahoittaja- ja sijoittajaosuuskuntia: ?Vähemmän tunnettua on, että jopa Yhdysvalloissa . Rahan, vallan ja johtamisen merkillinen maailma. Kiinassa samat toimet johtivat hirmuisiin katastrofeihin. Kuisman mukaan elämme globaalissa varastaloudessa, joka turvataan maolais-stalisnistis-wallstreet -johtamisella ja Goldman Sachsin rahoitusoperaatioilla ryyditettynä. Remes puolestaan kuvaa EU:ta Omertan liiton kaltaisena vaikenemiseen perustuvana hyvä-veli-järjestelmänä. Kuisma kehottaa katsomaan maanviljelijää, maailman tärkeimmän elinkeinon harjoittajaa. Nokian liikevaihto oli tuolloin 40 miljardia euroa ja työntekijöitä oli 130 000, joista valtaosa muualla kuin Suomessa. ja ?jatkuva vallankumous. Venäläiset oligarkit, angloamerikkalaiset investointipankkiirit, eteläamerikkalaiset huumekuninkaat, afrikkalaiset valtaklaanit ja muut ma?at ovat saaneet pitkään rohmuta kansantalouksien vilja-aitoista estoitta jättiomaisuuksia tavalla, josta heidän keskiaikaiset edeltäjänsä olisivat kateellisia. Kuisman mukaan rosvoparonien paluuseen on liittynyt jyrkentynyt suhtautuminen verotukseen. paluu. TASAPAINOISEEN. rmojen emämaassa . H
www.kulttuuritalo.? ZZZ OLHODKGHQDSWHHNNL À Yrjö Sirolan Säätiö 3XK ZZZ VLURODQVDDWLR ¿ WRLPLVWR#VLURODQVDDWLR ¿ POHJOIS-SUOMEN VASEMMISTOLEHTI www.elakelaiset.? www.kansantahto.fi UUTUUKSIA 23. 1UVC [JFGV . OCMUC [JFGV 3$/9(/(00( PD SH OD O[ÑU UKNO¼NCUKMQTLCWMUGV [MUKNÑNNKPGP RCNXGNW CUGPPWUV[Ñ QOCNNC X XGTUVCCNNC X X /LHODKGHQ $37((.., 1RVKMMQ 8 2CWNKP -[ YYY QRVKMMQRCWNKP EQO Eläkeläiset ry Pensionärerna rf 041 527 0872 Sturenkatu 4, 00510 HELSINKI info@kulttuuritalo.
Tämä on minun toimistoni, hän sanoo kätensä levittäen. . Oksasen Puhdistus. Sitä ennen hän ehti opiskella ja työskennellä useassa Afrikan valtiossa. Kirjojen ja dvdelokuvien lisäksi hyllyiltä löytyy Kari Mannerlan klassikkopeli Afrikan tähti, (jonka kartassa Beninin paikkeilla lukee Slave Coast). Erillisessä museorakennuksessa on näytteillä länsiafrikkalaiseen kulttuuriin ja animistiseen uskontoon liittyviä artefakteja. Kellertävän kaksikerroksisen rakennuksen verantaa koristaa Tapani Mikkosen suunnittelema mosaiikki, johon sommiteltu kompassi kertoo etäisyyden Grand Poposta Helsinkiin, 6 296 kilometriä. Verannan luontevana jatkeena kohoavat akaasiapuut, joiden suopeaan varjoon on nostettu pitkä puupöytä ja sinisiä muovituoleja. Täällä kulttuurikeskuksen johtaja Kwassi Akpladokou vastaanottaa arvovaltaisetkin vieraansa. . Kun kaikki on liian tuttua ja kaikki puhuvat samaa kieltä, ei ole enää mitään opittavaa toisilta. Näin on Kwassi kiteyttänyt omalla mutkattomalla olemuksellaan kaksi Villa Karon toiminnalle olennaista periaatetta: kulttuurivaihdon ja saavutettavuuden. Jo kauan aikaa muhinut idea suomalais-afrikkalaisesta kulttuurikeskuksesta sai tuulta alleen toimittaja, kirjailija ja Afrikka-konkari 24 Juha Vakkurin matkustaessa Beninin alueella vuonna 1998. Perjantaisin sisäpihalla näytetään elokuvia ja joka kuun ensimmäisenä lauantaina järjestetään ulkoilmakonsertti. Kulttuurikeskuksen kotoisassa kirjastossa on luettavissa noin 3 000 suomen-, ranskan-, englannin- ja ruotsinkielistä nidettä, joiden joukossa muun muassa Elias Lönnrotin Kalevala ja So. Haluan olla ihmisten saavutettavissa. Kwassi on työskennellyt Villa Karossa vuodesta 2001 lähtien eli lähes sen perustamista asti. Uutta tilavampaa museotilaa kunnostetaan päärakennusta vastapäätä. Työskentelystipendejä taiteilijoille Villa Karon taiteilijaresidenssissä työskentelee vuosittain 30 suomalaista stipendiaattia. Heidän käytössään on omat studiot työskentely- ja asumistiloineen päärakennuksen yläkerrassa. Projektin alkusysäykseksi organisoitiin kaikille avoin työpaja, jossa tutustuttiin breakdancen peruskuvioihin. Pala Suomea akaasiapuiden katveessa » Suomalais-afrikkalaisen kulttuurikeskus Villa Karon uusin aluevaltaus on breakdance. TEKSTI & KUVAT Lotta Peltonen Grand Popo, Benin LÄNSI-AFRIKAN BENINISSÄ, noin 20 kilometriä Togon rajalta on pieni kalastajakylä nimeltä Grand Popo. Etkö sinä koskaan kyllästy, kun jatkuvasti tulee uusia ihmisiä, jotka ovat haltioissaan tästä paikasta? . Akaasiapuiden lehdet kuiskailevat ja linnut visertävät. Vähän etäämmällä näkyy pari palmupuuta, sitten rantahiekkaa ja Guineanlahti, Atlantin valtameri. . Tai toimistolle. KULTTUURIKESKUS avoinna ma?pe 9?17, la 9?12. http://www.villa-karo.org/. Ensisijaisena tehtävänä on tarjota suomalaisille taiteilijoille, tutkijoille ja opettajille sekä muille kulttuuri- ja yhteiskunnallisten alojen ammattilaisille residenssimahdollisuus Afrikkaan. Työskentelyjakso vaihtelee muutamasta viikosta pariin kuukauteen. Vuosien saatossa Villa Karossa on työskennellyt yli 300 suomalaista taiteilijaa ja muuta kulttuurialan toimijaa mukaan lukien tai- Villa Karossa on työskennellyt yli 300 suomalaista taiteilijaa ja muuta kulttuurialan toimijaa. Akwaba-patsas Ghanasta. demaalari Teemu Mäki, kuvataiteilija Outi Heiskanen, rap-artisti Paleface sekä kirjailijat Katja Kettu ja Riikka Pulkkinen. Mukaansatempaavan katsauksen Villa Karon ja Grand Popon leppoisiin tunnelmiin tarjoaa Vivi-Ann Sjögrenin teos Kasvokkain. Sjögren saapui Villa Karoon heti ensimmäisten stipendiaattien joukossa. Tuoreimpien stipendiaattien joukkoon lukeutuu suomalais-slovenialainen tanssijapariskunta Linda Söderholm ja ?iga Gerbec, jotka toivat breakdancen grandpopolaisten iholle. Siellä sijaitsee Villa Karo, suomalais-afrikkalainen kulttuurikeskus ja taiteilijaresidenssi, jonka tavoitteena on edistää Suomen ja Afrikan välistä kulttuurivaihtoa. Villa Karo sijaitsee Grand Popon pääkadun varrella talkoovoimin kunnostetussa siirtomaa-aikaisessa sairaalassa. mikä ihastuttava paikka kulttuurikeskukselle ja taiteilijaresidenssille. Beninin muistiinpanoja (2003). Afrikan mantereella on vain kaksi suomalaisten aikaansaamaa paikkaa, jotka mainitaan maanosaa kartoittavassa ykkösmatkaoppaassa Lonely Planetin Afrikassa: Martti Rautasen lähetysasema ja kotimuseo Namibiassa sekä Beninin Villa Karo. Sietääkin vähän ylpistellä. Akaasiapuiden alla Kwassi virittää kannettavan tietokoneensa jatkojohtoon, ja kohta hän on saavutettavissa myös verkon kautta. Iltapäivän lempeät auringonsäteet ja viehkeä merituuli leikittelevät punaisella langalla kirjaillulla valkoisella pöytäliinalla. Benin on animistisen vodun (myös voodoo) alkukoti ja sillä on Beninissä virallisen uskonnon status. Lisäksi kulttuurikeskuksen puitteissa järjestetään ilmaisia kulttuuripalveluita niin paikallisille kuin vierailijoillekin. Kulttuurikeskus kattaa päärakennuksen kirjastoineen ja taiteilijastudioineen, pienoismuseon ja monitoimitila Lissa Gbassan, joka muuntuu niin näyttely- ja kokoustilaksi kuin ulkoilmateatteriksi ja esiintymislavaksi. Villa Karon kokoelmissa on yli 650 esinettä, joista esillä on 87. Ihmiset yllättyvät nähdessään kulttuurikeskuksen johtajan työskentelevän ulkosalla. Pitäisi olla toimistopöytä, ilmastointi, sihteeri ja vartijat, mutta minä pidän tästä. Projektin päätteeksi järjestettiin yhteisjamit Cotonoun breakdancereiden kanssa. Stipendiaattien lisäksi Villa Karossa on vieraillut yli tuhat suomalaista mukaan lukien presidentti Tarja Halonen. Villa Karo on jotakin ainutkertaista, siitä muistuttaa kulttuurikeskuksen perustajajäsen Juha Vakkuri omassa suurteoksessaan Afrikan ympäri (2012). Orjakaupan seurauksena vodun levisi myös uuteen maailmaan Karibianmeren saarille ja Brasiliaan. Sen jälkimainingeissa vakiintui noin kymmenen innokkaan lapsen ydinporukka, joiden kanssa harjoiteltiin pari kertaa viikossa. Hän puhuu kahtatoista kieltä, joista kahdeksaa sujuvasti. Suomen kieltä hän ei halua taitaa liian hyvin. Ei siksi, että se olisi liian vaikeaa, vaan koska se saattaisi tarkoittaa kulttuurivaihdon päättymistä. . Ei, en koskaan, vastaa Kwassi kiireetön hymy kasvoillaan. Grand Popo ja Villa Karo . Seuraavana vuonna löytyi sopiva rantatontti kulttuurikeskukselle ja vuonna 2000 Villa Karo vihittiin käyttöön. Kulttuurivaihtoa vuodesta 2000 Villa Karon tarkoituksena on lisätä suomalaisten kulttuurivaikuttajien Afrikka-tietämystä, edistää yhteistyötä suomalaisten ja afrikkalaisten taiteilijoiden ja tutkijoiden välillä sekä tukea Suomen ja Afrikan välistä kulttuurivaihtoa
Pöytäliinassa punaisella kirjailtuna Villa Karon logo. Kuvanveistäjä Sakari Kannoston kierrätysmateriaalista tehty taideteos. Villa Karon edustalla. Villan Karon päärakennus sisäpihan puolelta kuvattuna, toisessa kerroksessa taiteilijastudiot. Eila Mikkisen Yovo (2000) ja vierailevien stipendiaattien nimet kulttuurikeskuksen sisääntuloaulassa. 25. Etäämmällä näkyy pari palmupuuta, sitten rantahiekkaa ja Atlantin valtameri. Akaasiapuiden alla
Hän totesi johtokunnan olevan syypää Sveitsin liike-elämän » Eläkkeille tulisi säätää pysyvä yläraja. historian suurimpaan alaskirjaukseen viitaten USB:n 50 miljardin dollarin tappioon, mikä ajoi pankin hakemaan valtion takuita. Yrityksille on YK:n Ruggien periaatteiden mukaisesti säädettävä sitovat velvoitteet ihmisoikeusriskien arvioinnista. Nämä velvoitteet paitsi estäisivät osan ongelmista, myös suojelisivat yrityksiä julkiselta riepotukselta silloin kun ongelmia ilmenee ihmisoikeusriskien arvioinneista huolimatta. Jaana Heininen perhepäivähoitajien luottamusmies JHL:n edustajiston 2. Sen myötä osakkeenomistajille tuli oikeus osallistua johtajien palkkioiden määräämiseen. Samalla päätettiin huomattavan suurista sakoista tai enintään kolmen vuoden vankeusrangaistuksesta, mikäli johtavassa asemassa oleva henkilö kiertää sitovia sääntöjä tai tarjoaa voitelurahaa palkattavalle johtajalle. Uudistusta vastustaneet arvelivat, että yritykset pakenevat ulkomaille, mutta yksikään yhtiö ei ole tämän myötä lähtenyt maasta. Siellä on poistettu erimuotoiset palkkausbonukset ja irtisanomistilanteiden eropaketit. Kaikki sai alkunsa vuonna 2001 WTC-iskujen jälkimainingeissa, kun tuli julki uutinen, että Swissairin eroava johtaja Mario Costi oli saanut ennakkopalkkiona 7,5 miljoonaa dollaria juuri ennen kuin lentoyhtiö romahti. Joulukuussa 2012 osallistuin ammattiliittojen kansainväliseen konferenssiin Etelä-Afrikassa, jossa sain jonkinlaisen käsityksen eri puolilla maailmaa tapahtuvista työntekijöiden perusoikeuksien rikkomuksista ja työelämän tavoitteista julkisella sektorilla. Joulukuussa 2013 olin Ecuadorissa tutustumassa paikallisten ammattiliittojen toimijoihin, työpaikkoihin ja maan parlamenttiin työelämän asioissa. 60 e/kk) lisäksi kaikille työntekijöille tulee taata viralliset työsuhteet ja oikeus kuulua ammattiliittoon sekä estää ylipitkien työpäiväivien teettäminen, epäinhimilliset työskentelyolosuhteet ja työntekijöiden mielivaltainen irtisanominen. Jos aikuisten työehdot ovat kunnossa ja palkka riittää elämiseen, lapsia harvemmin näkee työpaikoilla. Työehtojen parantamisen lisäksi voidaan rakentaa kouluja ja järjestää päivähoitoa työntekijöiden lapsille. Kukaan ei oikeasti tarvitse eläkkeellä tuon suurempia tuloja. Kun lapsia on työssä, se on usein oire siitä, että aikuisten työehdot eivät ole kunnossa. Kohtuullisen palkan (intialainen tehdastyöläinen saa n. Ainakin Ruotsissa, Ranskassa ja Kanadassa on jo vuosia ollut yläraja sille palkalle, josta eläke lasketaan. Tuolla matkalla sain nähdä kuinka lapsi oli mukana äidin työpaikalla, kun päivähoitoa ei sinä päivänä ollut. Kyseiset säännöt ollaan kirjaamassa lakiin. Vuonna 2008 Thomas Minder luki madonluvut UBS:n (ent. Ja ainahan on mahdollista kustantaa itselleen vapaaehtoinen lisäeläke. Vesa Vuorinen Vaasa Vuokra-asunnot ovat nykyaikaista koronkiskontaa MIELESTÄNI NYKYINEN vapaarahoitteis- ten vuokra-asuntojen vuokrataso on muuttunut koronkiskonnan kaltaiseksi ?laillistetuksi ryöstöksi?, jossa rahastetaan sekä heikompiosaisia että yhteiskuntaa. Adam Smith toi esille jo vuonna 1776, että puuttuminen koronkiskontaan paransi Britanniassa talouden kasvua ja loi paremmat edellytykset yhteiskunnan kehittymiselle. Eri puolilla maailmaa lapsia työskentelee tehtaissa, pelloilla, kaduilla ja kaatopaikoilla, joissa roskien tonkiminen on epämiellyttävää ja erittäin vaarallista työtä. Johtokunnan puheenjohtaja Marcel Ospel joutui eroamaan tappioiden paljastuttua. Englanti ja Saksa ovat jo tutkailleet keinoja, joilla osakkeenomistajille annettaisiin enemmän päätösvaltaa johdon ja hallituksen palkkioihin. Nämä periaatteet myös huomauttavat, että jos valtio-omisteinen yritys loukkaa toiminnallaan ihmisoikeuksia, valtio saattaa tällöin rikkoa omia ihmisoikeuksiin liittyviä sopimusvelvoitteitaan. Suomen tulisi varmistaa, etteivät yritykset jää painimaan ihmisoikeusongelmien kanssa yksin. Jaana Heininen, Pomarkku. ALL OVER PRESS Lapsityövoiman käyttöä on mahdollista vähentää sitten paljastui, että Stora Enson osin omistaman pakistanilaisen Bulleh Shah Packagingin alihankintaketjuissa on lapsityövoiman hyväksikäyttöä. Sitten kun kilpailukyky on parantunut ja vienti elpynyt, palkat asteittain nostettaisiin vähitellen entiselle tasolle. vpj. Pomarkku Johtajien huimat palkat kuriin YRITYSTEN KILPAILUKYVYN parantamista, valtion varojen säästämistä, palkkaerojen kaventamista ja oikeudenmukaisuuden edistämistä varten Suomessa tulisi ottaa mallia Sveitsistä. Tällöin vanhempien työskennellessä lapset voivat mennä sinne missä heidän kuuluisikin olla: kouluun tai päivähoitoon. Koulutuksen avulla kehittyvien maiden lapset voivat saada vanhempiaan paremman tulevaisuuden. Koulunkäyntiin on vain annettava konkreettiset mahdollisuudet. Itse olen havahtunut näihin ongelmiin erityisesti kahteen kehittyvään maahan suuntautuneen matkani jälkeen. OECD-ohjeistoissa peräänkuulutetaan tehokkaita toimenpiteitä ja lapsityövoiman syihin puuttumista. Jotta voimme olla varmoja, että ongelmaa ratkaistaan tavoitteellisesti, Stora Enson kaltaisten yritysten on laadittava julkinen tarkka aikataulutettu toimenpidesuunnitelma, jonka toteuttamisen aikana isoimmat ongelmat saadaan ratkaistua. Suomi on valtiona sitoutunut niin OECD:n ohjeistoihin kuin YK:n liikeelämää ja ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin periaatteisiin. Koronkiskonnan raja oli tuolloin viisi prosenttia, jonka ylittäminen katsottiin rangaistavaksi teoksi. Vuokratilastojen mukaan kohtuullisuuden ylittäminen on koko maassa säännönmukaista ja pääkaupunki-. Eläkkeen yläraja voisi olla suunnilleen 3 000 euroa kuukaudessa, ja se koskisi sekä julkisia että yksityissektorin eläkkeitä. Koulunkäyntiin on vain annettava konkreettiset mahdollisuudet. Ottakaamme tältä osin mallia Virosta, kuitenkin parannetuin mallein. Eläkkeille tulisi säätää pysyvä yläraja, johon tehtäisiin vain indeksikorotukset. Perheet lähettävät lapset töihin tai ottavat heidät mukaansa varmistaakseen, että perhe saa ruokaa ja suojan päänsä päälle. Tämän seurauksena yrttipohjaisen hammastahnan valmistaja Thomas Minder päätti, että jotain täytyy tehdä johtajien kohtuuttomien palkkioiden hillitsemiseksi. Vuonna 2006 toimitettiin Sveitsissä 100 000 ihmisen kansalaisaloitteen johdosta kansanäänestys, jossa 68 prosenttia kannatti Thomas Minderin aloitetta. Sveitsin yhdyspankki) yhtiökokouksessa johtokunnalle. Sain kuulla miten kaikki lapset eivät pääse kouluun, kun vanJOKIN AIKA 26 Eri puolilla maailmaa lapsia työskentelee tehtaissa, pelloilla, kaduilla ja kaatopaikoilla. C keskustelua Keskustelu verkossa: www.kansanuutiset.? Koulutuksen avulla kehittyvien maiden lapset voivat saada vanhempiaan paremman tulevaisuuden. Kuvassa lapsi työssään tiilitehtaalla Itä-Afganistanissa. hemmilla ei ole varaa ostaa koulussa tarvittavaa koulupukua, kuinka jotkut lapset joutuvat töihin perheen taloudellisen tilanteen pakottamina, kuinka monet vanhemmat joutuvat tekemään jopa kolmea työtä kohtuullisen elannon saadakseen. Totta on, että on pitkä ja monimutkainen prosessi lopettaa lapsityövoiman hyväksikäyttö. Myös Suomessa tulisi eduskunnan ryhtyä pikimmiten kaikkiin tarvittaviin toimiin, joilla valtionyhtiöiden ja yksityissektorin yhtiöiden johdon ja hallituksen palkat saataisiin kohtuullisiksi ja oikeudenmukaisiksi. On aika ryhtyä toimimaan presidentti Sauli Niinistön esimerkin innoittamana. Suomen kilpailukyvyn turvaamiseksi palkkoja tulisi yleisestikin tilapäisesti alentaa 5?30 prosenttia. Palkkoja alennettaisiin eniten suurituloisilla ja vähiten pienituloisilla kuitenkin siten, että toimeentulon turvaamiseksi kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tuloja ei alennettaisi. Lapsi on halpa työläinen, joka ei mene lakkoon, ei tunne lakia, eikä saavu ovelle juristin kanssa palkkarästejä vaatimaan. Lapsityövoiman yleisin syy liittyy perheiden köyhyyteen
Kaikkivaltias kyllä kykenee todistamaan olemassaolonsa, jos haluaa. Joskin eriarvoistuvassa yhteiskunnassamme suuntana näyttää olevan se, että heidät jätetään enenevässä määrin oman onnensa nojaan. Erityisen huonossa asemassa ovat työttömät. Omaishoito on maassamme rähmällään ja omaishoitajan rahallinen ansio heikko, vaikka he ovat yksi kunnan suurempia tulontuojia. Taisto Levo kaupunginvaltuutettu (vas./sit.) Loimaa Kelan voisi lopettaa VUONNA 1937 perustettu Kansaneläkelaitos on tehnyt arvokasta työtä 6 000 työntekijällään ja 13 miljardin budjetilla. Tuloerot lisääntyvät Suomessa päättäjien hiljaisella hyväksynnällä ja hillitsemättömällä vauhdilla. Palvelujen keskittyminen taajamiin, lisää kaukana maaseudulla asuvien ja kaupungissa asuvien eriarvoistumista. Valtion menot siellä ovat 13 225 euroa asukasta kohti, kun muualla maassa euroja kuluu 6 997 euroa per henkilö. Ihminen on saattanut jo hakea apua lääkäriltä, kansanparantajalta tai omalta yliluonnolliseksi katsomaltaan, muun muassa uskosta. Ymmärrän jollain lailla, jos uskonnotonta ihmistä on halu käännyttää, mutta pitäisikö vielä riittää ymmärrystä käännyttäjälle, joka ei laita miekkaa tuppeen ennen kuin sielu on hänen oman käsityksensä mukaan pelastettu. Pappi voi toki käydä paikalla, mutta ensisijaisesti pitää luoda tilanne, jonka kuoleva kokee omakseen. Puheenvuorot julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Ahvenanmaalla on noin 28 000 asukasta, joten sen saama keskiarvon ylittävä tuki on melkein 200 miljoonaa euroa. Vuokrien alentaminen sekä korkokatto parantavat eniten yhteiskuntamme heikommassa asemassa olevien yli miljoonan ihmisen selviytymistä arjessa. Ehdottoman tärkeätä on laittaa kaikki nykyiset lomakkeet silppuriin. Kuuro harvoin saa kuulonsa tai riisitautia lapsena sairastanut selkänsä suoraksi. Kysyä sopii, miksi ruotsinkielisille suodaan tässä mainitut hyvät ja monet muut tässä mainitsemattomat edut? Lopuksi. Vuosi toisensa perään pitää todistaa, ettei kehitysvamma ole parantunut. Tai amputoidun pitää lähettää lääkärintodistus, ettei raaja ole vieläkään kasvanut takaisin. Erityisen tärkeää on pitää huolta ikäihmisistämme, jotka meille tämän katoavan hyvinvointivaltion työllään aikaansaivat. Se on väärin: käännyttäjä voi hakea lohtua vain omatunnolleen. Sosiaalinen tuki auttaa varmasti, eikä haittaa jos parantuminen on silloin rukousvastaus. Myös niin, että hyvinvointia lisäävät toimet parantavat jo entisestään hyvinvoivien elämää. Myös Sydänliitto on jo pitkään kiinnittänyt huomiota siihen, että sydänleikkauksia tehdään suhteellisesti eniten ylimpään tuloluokkaan kuuluville potilaille, vaikka sairastavaisuus on suurinta alimmissa tuloluokissa. Terveydenhuollon palvelut eivät siis tavoita kaikkia tuloryhmiä samalla tavoin. On väärin, jos elämän loppuhetkillä joku toinen yrittää painaa oman elämänkatsomuksensa toisen päähän. Ehkä siellä joku parani, mutta päätäni tämä hämmensi. Niin sanotuista kovista uusitestamentillisista ihmeistä on nykyajassa perin vähän näyttöä. Ruotsinkielisten nuorten on helpompi päästä JARMO LINTUNEN Yrjö A. Maanselän tutkimuksesta sain sen käsityksen, että ihmeparantuminen on yhtä plasebon kanssa, ja että usko sellaiseen korreloi alempaan sosiaaliluokkaan, keski-ikäisiin ja sitä vanhempiin sekä henkilöihin joiden mielenterveys oli heikoilla. Henkilö joka menee ihmeparantajalle, menee yleensä kuulusian saarnaajan tykö. Otteita näistä keskusteluista julkaistaan Viikkolehdessä. Verkkolehti on osoitteessa www.kansanuutiset.fi. lisääntyy ja ääriliikkeet ärhäköityvät. Suomalaisten huoli kasvavista tulo- ja terveyseroista tuli selvästi esiin Terveyden edistämisen keskuksen kansalaiskyselyssä. Parantumattomasti sairaan voisi tilanteen niin salliessa viedä henkilökohtaisen elämyksen lähteelle: konserttiin, taidenäyttelyyn tai tutun luontokohteen lähelle. Markus Malmi Lappeenranta 27. Tai verenpainepotilaan pitää sairastaa puoli vuotta ilman lääkekorvausta, kun taas diabeetikko saa korvauksen heti. Uudet sote-alueet pystyvät hyvin hoitamaan Kelan nykyiset tehtävät, helpommalla ja halvemmalla. Vapaarahoitteisten vuokrien tulee laskea ARA:n ehtojen tasolle, jos ei muutoin niin lainsäädännön ja rikosprosessoinnin keinoin. Uhkaksi soveltuisi muualla käytetty menettely, jossa rangaistuksen lisäksi sekä hyöty että rikoksentekovälineet tuomitaan valtiolle. Kiskonnalta kuluttajaa suojaava menettely tulisi laajentaa koskemaan kaikkia yksityishenkilöiden kanssa tehtäviä sopimuksia ja luottoja. Pääsääntöisesti julkaisemme vain omalla nimellä kirjoitettuja tekstejä. Mitkä ovat kansalaisten mahdollisuudet arvokkaaseen elämään myös jatkossa? Yhä enemmän on kansalaisia, jotka mitä todennäköisimmin jäävät monien palvelujen ulkopuolelle. En tiedä, että halvaantunut kävelisi, tai että menetetyn raajan tilalle kasvaisi uusi: saati että kuollut heräisi. Siitä on näyttöä, että uskoon tullessaan entinen narkomaani saa aivonsa pelaamaan ja että psykoottinen toipuu. Siellä vanhan naisen selässä oli jyrkkä kulma, jonka paranemisen kyllä olisi huomannut. Uusia eläkeratkaisuja ei tule tehdä ilman, että tehdään myös sitovia päätöksiä varhaisesta kuntoutuksesta ja siis myös työ hyvinvoinnin ylläpitämisestä. Myös vakituiset työsuhteet ovat nykynuorille selvästi harvinaisempia kuin edellisille sukupolville. Palosuo yhteiskuntatieteiden tohtori Kuopio Eriarvoistuva yhteiskuntamme on todellisuutta perustukset ovat alkaneet murentua. Se taas johtaa syrjäytymiseen, jolloin henkinen pahoinvointi HYVINVOINTIYHTEISKUNTAMME Palautetta ja uutisvinkkejä voi antaa suoraan toimitukselle. Toimituksen puhelin: 09 759 601 Toimituksen faksi: 09 759 60 301 Toimittajilla on henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. Lisää yhteystietoja sivulla 2. opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkielisten. Ahvenanmaa on Suomen vaurain alue, jota kuitenkin järjenvastaisesti tuetaan enemmän. Sitten mummo laitettiin istumaan ja julistettiin terveeksi. Kela on päässyt etääntymään tavallisen, apua tarvitsevan ihmisen tilanteesta. Siitä on kuitenkin kehittynyt valtio valtiossa. OSALLISTU KESKUSTELUUN lähettämällä kirjoituksesi postitse osoitteella Kansan Uutiset/Viikkolehti PL 64 00501 Helsinki, faksilla numeroon 09 759 60 301 tai sähköpostitse osoitteeseen viikkolehti@kansanuutiset.fi seudulla aivan törkeää, jossa esimerkiksi yksiöiden vuokratasot ovat lähes 50 prosenttia korkeammat kuin mitä kohtuullinen asuminen saisi maksaa. Herää epämiellyttävä kysymys, miksi poliittiset päättäjämme ovat voineet hyväksyä vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrauksen muuttumisen koronkiskonnan tunnusmerkistön täyttäväksi ryöstöksi kansakuntamme heikompiosaisilta. Vuosittain yli miljardin euron suuruinen omaisuuserä verovaroista on asumistuen muodossa siirtynyt rikkaimmalle väestönosalle. Tähän rikkaimmille jaettavaan miljarditukeen meillä ei ole varaa, eikä sitä voida hyväksyä muutoinkaan. Yli puolet vastanneista oli sitä mieltä, että terveyttä ja hyvinvointia edistetään epätasa-arvoisesti siten, että parhaimmat palvelut kohdistuvat hyväosaisiin. Kävin aikanaan muun muassa Niilo Ylivainion tilaisuudessa Kouvolan jäähallissa. Jos verottaja on pystynyt tähän, miksei Kelakin. Huomattavasti todennäköisempää on itsensä elättäminen pätkätöillä ja erilaisilla osa-aikatöillä, joita nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä ei osaa ottaa edes huomioon. Monen mielestä myös ruotsinkielisillä on etuoikeutettu asema. Kiskonnan poistaminen toisi markkinoiden kaipaamaa lisäkysyntää sekä satojen miljoonien säästöjä valtiontalouteen. Kun tiedetään että kaikesta maapallon varallisuudesta yli puolet omistaa pieni talouden eliitti, tulisi puolueiden sekä poliittisen eliitin erivärisistä tai ahtaista aateikkunoista huolimatta muistaa että köyhimmästä kansanosasta huolehtiminen osoittaa kansakunnan sivistyksen tason. Juttujen enimmäismitta on 60 konekirjoitusriviä eli noin 3 000 merkkiä. Toimituksella on oikeus lyhentää kirjoituksia. Rajansa kuitenkin kaikella. On täysin mahdollista, että sukulainen tai uskonveli yrittää päästä saattokotiin mestaroimaan. Työterveyslääkärinä ja erityislapsen isänä tiedän, mistä puhun. Pyhä byrokratia vallitsee. Hoidetaan ihmisiä, ei lomakkeita! Petri Pekkola työterveyshuollon erikoislääkäri Kotka Kuolevaakin pitää kunnioittaa kuolemaan liittyvät aiheet ovat olleet paljon esillä, joten aloitan ihmeparantumisista ja niiden mahdollisesta yhteydestä saattohoitoon. SAIRAUKSIIN JA Kirjoittajan mukaan ikäihmiset jätetään yhteiskunnassamme enenevässä määrin oman onnensa nojaan. Ihmeparantumista on tutkittu. Eräässä Vesa Maanselän tutkimuksessa oli mukana 611 vapaaehtoista. Heillä oli 1 403 parantumiskokemusta, joista 829 oli myönteisiä ja 574 pettymyksiä. Jos nimimerkin käyttö on perusteltua, kirjoittajan nimi on kuitenkin saatettava toimituksen tietoon. » Köyhimmästä kansanosasta huolehtiminen osoittaa kansakunnan sivistyksen tason. Myös verkkosivuilla keskustellaan. Jokaisesta verkossa julkaistusta uutisesta voi avata keskustelun. Ylivainion avustajat repivät mummoa suoraksi, ja kohta toimi piti hellittää
Heillä on karvaita kokemuksia Krimin äärivenäläisistä kasakkajärjestöistä. Taustalla on myös toukokuun 1944 pakkosiirto: neuvostodiktaattori Josif Stalin karkotti tataarit Krimiltä Keski-Aasiaan syytettynä yhteistyöstä natsien kanssa. Osa tataariaktivisteista alkoi vaatia laajemminkin demokratiaa, kansalaisoikeuksia ja sananvapautta. Tataarien Kurultai eli kansalliskokous vaati viime kuun lopulla vähemmistölle autonomiaa. Vaatimuksessa jätettiin täsmentämättä, minkä valtion yhteydessä autonomiaa vaaditaan. Tataarit aikovat järjestää ensi tiistaina eli 15.4. Venäjä on puhutuin kieli. Krimin 600 koulusta krimintataaria opetetaan vain 14:ssa ja ukrainaa seitsemässä. 28 » Tataarin kielelle on lupailtu virallisen kielen asemaa. asukkaista; valtaosa tataareista boikotoi äänestystä. Enää ei uskottu, että tataarien edes haluttiin palaavan Krimille. Viime aikoina Krimillä on liikkunut huhuja uudesta pakkosiirrosta. Toistaiseksi ei ainakaan ole toutuivat puolustamaan Ukrainan rajojen koskemattomuutta vastineeksi ilmassa varsinaisen etnisen kon?iksiitä, että maa luovutti ydinaseensa. tin vaaraa venäläisten ja tataarien väPuhe sai Venäjän YK-edustajan railillä, vaikka monet ovat sitä pelänvoihinsa. neet. Krimin tataarien kansanäänestyksellä on kiire, sillä määräysten muNeuvostoliiton laajin kaan krimiläisiä, jotka eivät ole huhtoisinajattelijaliike tikuun loppuun mennessä ottaneet Venäjän kansalaisuutta, tullaan kohKrimin tataarien liikkeellä on pitkä telemaan ulkomaalaisina. Ei-kansaperinne oikeuksiensa ajamisesta paslaisilla ei olisi äänioikeutta, eivätkä siivisen vastarinnan avulla. Neuvostovalta iski takaisin. järjestetyssä kansanäänestyksessä Krimin Venäjään liittymisestä äänesti vain kolmannes Krimin kansat » Venäjä valloitti Krimin tataareilta vuonna 1783. Tataaritalojen oviin on piirrelty rukseja . Pula on Tataareil huessaan YK:n Kurultain edustaiivisen s s a p jana Krimin varaturvallisuusneuä k pit n vostossa New Yorpääministeriksi. a n vastar in kissa maaliskuun Mejlisin varapulopussa Jemilev heenjohtaja Zaur per inne. toisti väitteensä KriSmirnov nimitettiin min äänestyksen vääKrimin kansallisasioirennöksestä. Paikallisen ATR-kanavan teltiin oikeaoppisesti sitaateilla Leniomistaja Lenur Ismailov nimitettiin niltä . Tataarit sanovat heillä olevan hallussaan todisteet huijauksesta. Mejlis on kansalaisjärjestö, sillä Ukraina ei myöntänyt sille poliittisen puolueen tai elimen asemaa, vaikka se käytännössä edustaakin valtaosaa Krimin tataareista. Tuen hakemista sekä myönnytyksiä Mustafa Jemilev, Mejlisin entinen puheenjohtaja ja legendaarinen neuvostoajan toisinajattelija, on kiertänyt maailmalla hakemassa tukea tataareille. Ymmärrettiin, että tataarien tapaus oli osa Neuvostoliiton yleistä ihmisoikeustilannetta. Krimintataarit loivat suhteita Neuvostoliiton ihmisoikeusjärjestöihin ja -aktivisteihin, kuten Andrei Saharoviin, Pjotr Grigorenkoon ja Ilja Kabaihin. Tuhannet yhteistyöhön Krimin hallituksen vetoomuskirjeet viranomaisille koriskanssa. Neuvostojohtaja Nikita Hru?t?ev siirsi Krimin Venäjän neuvostotasavallalta Ukrainalle vuonna 1954. » Krimiläisistä venäläisiä on 58 prosenttia, ukrainalaisia 24 prosenttia ja tataareja 14 prosenttia. Niemimaalla elää silti yhä vähemmistö, joka vastustaa liitosta: Krimin tataarit. Jemilev sai kaikkiaan kuusi vankilatuomiota ja istui yhteensä 17 vuotta leireillä. Lopulta Neuvostoliiton hajottua tataarit pääsivät palaamaan Krimille. Ville Ropponen. Kurultai päätti suostua kaisee heidän ongelmansa. Mejlisin mukaan vain harvat tataarit haluaisivat ryhtyä Venäjän kan(1953) jälkeen. salaisiksi. Tataariaktivistien ensimmäinen Tataarit ovat myös tehneet myönpolvi uskoi, että neuvostovalta ratnytyksen. Hän vetosi den komitean johtajaksi. Budapestin 1994 sopimukAika näyttää miten tataaseen, jossa Venäjä ja Yhdysvallat sirit onnistuvat takaamaan oikeutensa Krimillä. D ulkomaat Skotlannin itsenäistyminen auttaisi lännen vihollisia ja pimeyden voimia ja rohkaisisi diktaattoreita kaikkialla maailmassa. Naton entinen pääsihteeri George Robertson puheessaan Yhdysvalloissa 7.4. Krimin tataarit vaativat oikeuksiaan » Krimin tataarit järjestävät ensi viikolla oman kansanäänestyksen asemastaan. He järjestivät mielenosoituksia ja kansalaistempauksia. He eivät kuitenkaan ole kokonaan torjuneet yhteistyötä Krimin uuden hallinnon kanssa. KRIM ON nyt virallisesti liitetty Venäjään. oman kansanäänestyksen asemastaan Krimillä. Kamphe voisi työskennellä valtion laitokpailu sai alkunsa karkotuksessa Keski-Aasiassa Stalinin kuoleman sissa. Krimin tataarien liikkeestä kasvoi tavallaan laajin toisinajattelijaliike Neuvostoliiton historiassa. Jemilev perusti Saharovin ja 13 toisinajattelijan kanssa 1969 Neuvostoliiton ihmisoikeuksien aloiteryhmän, joka vetosi YK:hon. Mutta tataarit eivät oikein luota Venäjään. Krimin hallinnon mukaan äänestäneitä oli yli 80 prosenttia. vanhoja tataareja tämä muistuttaa keväästä 1944. Tataarien keskusjärjestön Mejlisin mukaan 16.3. Alueen kahdesta miljoonasta asukkaasta tataareja on noin 300 000. Krimin uusi valta on houkutellut tataareja puolelleen lupaamalla heille viidesosan hallintoviroista ja tataarille virallisen kielen asemaa. Nämä ovat oikeuksia, joita Ukraina ei ikinä myöntänyt. tuloksetta. Tataariliikkeen toinen polvi, johon nuori Mustafa Jemilev liittyi 1960-luvulla, kääntyi neuvostovaltaa vastaan
Samoin vaarana vassa. Pitäkööt asemiehet kovassa ja Luhanskissa. Osapuolet syyttelevät toisiaan. jonkun aikaa leiriään virastoissa, se Ukrainan väliaikaishallituksen ja on tässä tilanteessa pienempi paha länsimaiden mukaan asemiesten kuin verinen loppunäytös. joukossa on venäläisiä sotilaita, tai vähintään Venäjä ohjailee tapahtuJOS LÄHIPÄIVISTÄ selvitään kunnimia. Jos taas Venäjä ohjailee heitä, tämä olisi länsimaille mahdotonta. saman asian voi tehdä yksinkertaiOngelmai voi olla se, miten laaja autonomiasta tulisi. sesti käskemällä heidät pois. Nyt on koko ajan vaarana, että Venäjän puolestaan pitäisi hyjonkun hermot pettävät ja tilanne väksyä, että valta on vaihtunut Kioriistäytyy käsistä. Tästä soUkrainassa. Periaatteessa luulisi kaikkien vittiin tiistaina. osapuolten tajuavan, miten äärimVaikka Yhdysvaltain apulaisulmäisen vaarallinen tilanne on. koministeri Victoria Nuland vaOn yhä vaikea uskoa, että roitti asettamasta suuria odoVenäjän tavoitteena olisi tuksia neuvotteluille, on tämä joka tapauktoistaa Itä-Ukraisessa ensimmäinassa sama, mikä , n o a nen kerta Ukraitapahtui Krimillä. n a r Vaa t o nan vallanvaihTässä olisi kyse m r un he don jälkeen, kun niin paljon isomettä jonk nne a il t osapuolet istuvat masta asiasta, ja t ä pettäv . ä saman pöydän että lännen vast is y käs tareaktio olisi aiääreen. r iistäy ty Helpoimmin van toista luokkaa. Uhkapeluri voisi luulisi olevan sovittatietysti laskea, että länsivissa se, että Ukraina peruu lainmuutoksen, jolla poismaat eivät nytkään lähtisi varsinaisiin sotilaallisiin vastatoimiin tettiin venäjältä toisen virallisen . Myös se on selvä, että (Ukrainan) valtionsyyttäjään ei luoteta niin, että se pystyisi tekemään objektiivisen ja puolueettoman selvityksen asiasta, Jagland perusteli komission tarvetta. Jagland korosti, että ryhmän tarkoitus ei ole korvata Ukrainan viranomaisten omia tutkimuksia vaan valvoa niitä, jotta Euroopan ihmisoikeussopimuksen velvoitteet täyttyvät. Asiantuntijaryhmään kuuluu kolme henkeä, joista yhden on asettanut Ukrainan nykyinen hallitus, yhden nykyinen oppositio ja yhden kansainvälinen yhteisö. Käytännössä se tarkoitJos Venäjä ei suoraan ohjaile Donetskin, Harkovan ja Luhanskin taisi venäläisenemmistöisten alueiasemiehiä, se voisi tehdä niin sanoden osittaista irtautumista keskustun hyvän tahdon eleen ja kehottaa vallasta ja lähentymistä Venäjään. heitä odottamaan rauhassa neuvotRivien välistä voi päätellä, ettei teluja. Ukrainan sisäministeri Arsen Avakov antoi Arto Huovinen arto.huovinen@kansanuutiset.? keskiviikkona Itä-Ukrainan asemie- 29. On käynyt selväksi, että ilman ammattimaista, puolueetonta tutkimusta väkivaltaisuuksista ei kriisi pääty. näinhän on ehkä voinut Yhdysvalkielen asema alueilla, joilla on runtain ja EU-johtajien lausunnoista risaasti venäjänkielisiä. vien välistä lukea. Ukrainan parlamentti teki tämän muutoksen heti ensimmäisenä JOS OLETETAAN, että Venäjän perimpäivänä vallanvaihdon jälkeen, mäinen tavoite ei ole Itä-Ukrainan mutta Ukrainan väliaikainen presiliittäminen, lienee sillä kaksi päädentti Oleksandr Turt?ynov ei ole määrää: horjuttaa Ukrainan väliaivielä allekirjoittanut muutosta. kaishallitusta ja painostaa UkraiAsteittain vaikeampi kysymys on Ukrainan muuttaminen liittonan muuttamiseksi liittovaltioksi. valtioksi. Kokous pidettiin Krimin tataarien vanhassa pääkaupungissa Baht?isaraissa. hille 48 tuntia aikaa poistua julkirainassa näyttivät olevan väistysista rakennuksista, tai heidät poismässä, kiristyi tilanne uudelleen. tetaan voimakeinoin. Viime sunnuntaina venäläismieliUkrainan hallituksen läntiset set asemiehet tunkeutuivat hallintukijat voisivat painostaa Ukraitorakennuksiin Donetskissa, Harnan hallitusta niin, ettei tätä uhkausta täytetä. Oletettavasti myös kaasun on lukkiutuminen asemiin, joista hinnasta ja kaasuveloista pitäisi soon enää vaikea kasvoja menettäpia jotakin, sillä ne eivät ole tässä timättä peräytyä. lanteessa pelkkä kauppapoliittinen Ensimmäinen vaaranpaikka on kysymys. jo tänään perjantaina. KU LEHTIKUVA/ MARKKU ULANDER Uhkailua ja sovittelua » Ensi viikolla on määrä käydä ensimmäiset Ukrainan, Venäjän, EU:n ja Yhdysvaltain neuvottelut jännityksen lieventämiseksi, mutta tilanne on tulenarka. JUURI KUN pahimmat uhkakuvat Uk- Nainen heilutti tataarien lippua Simferopolin kaupungin laidalla Stroganofgan tataarikylässä ennen Krimin kansanäänestystä maaliskuun puolivälissä. LEHTIKUVA/ DMITRY SEREBRYAKOV Tataarien Kurultai eli kansalliskokous vaati viime kuun lopulla vähemmistölle autonomiaa. Venäjän mukaan taas Yhdysalla, on Ukrainan, Venäjän, EU:n ja valloilla on sormensa pelissä ItäYhdysvaltojen määrä käynnistää neuvottelut ensi viikolla. LEHTIKUVA/ GENYA SAVILOV UKRAINASSA HELMIKUUN lopulla tapahtuneen vallankeikauksen synkimmät hetket koettiin, kun kaikkiaan noin sata ihmistä sai surmansa silmittömässä, mutta ilmeisen suunnitelmallisessa ammuskelussa Kiovan kaduilla. Euroopan neuvoston pääsihteeri, norjalainen Thorbjörn Jagland nimitti tällä viikolla neuvonantajapaneelin, jonka tehtävänä on tapahtumien perinpohjainen setviminen.
Ne antavat yhtiöille roolin maailman ihmisten pelastajina, mutta ne eivät koskaan mainitse yhtiöiden roo- lia monien sellaisten ongelmien (kuten ?nanssikriisin, maiden anastamisen, veromenetysten, ylipainon, aliravitsemuksen, ilmastonmuutoksen, elinympäristöjen tuhoutumisen, köyhyyden ja turvattomuuden) aiheuttajina, joita ne väittävät parantavansa. Suurin osa niiden ehdottamista ratkaisuista joko vaatii hallituksilta passiivisuutta (köyhyys nujerretaan varallisuuden tihkumisella alaspäin talouden kasvaessa) tai yritysystävällisemmän ilmapiirin luomista. Parhaimmillaan nämä yhtiöiden hallitsemat toimikunnat ovat lähinnä hyödyttömiä: pöyhkeileviä kokouksia, joissa pääjohtajat toteuttavat messiaskompleksiaan. Sääntely korvataan vapaaehtoisuuden periaatteella. Pahimmillaan ne ovat keino, joilla globaalit yhtiöt muotoilevat politiikkaa omien etujensa mukaiseksi, tehden yleismaailmalli-. Miten yhtiöt tunkeutuivat » Poliitikkomme ovat delegoineet vallan globaaleille jättiläisille, jotka rakentavat tasapäistävää kulutusideologian maailmaa. aikaan hajuttoman ja mauttoman, epäpolitisoituneen maailman, konsensuksen joka rakentuu kulutuksen ja jatkuvan kasvun ympärille, materialismin ja yhteisöllisyyden häviämisen ja velkaantumisen ihannemaailman, jossa kaikkien suhteiden etuliitteeksi voi laittaa dollarin merkin, ja jossa me lakkaamme taistelemasta muutoksen puolesta? Luovuta valtasi yhtiöille, joiden voitot riippuvat tästä mallista. Valta on siirtymässä: paikkoihin, joissa meitä ei kuulla ja joissa meillä ei ole äänioikeutta. Sen edustajia on (vain joitakin mainitakseni) brittihallituksen ekosysteemien taloudellisen arvottamisen työryhmässä ja ravitsemuksen tieteellisessä neuvonantajaryhmässä, Kansainvälisessä maatalouden kehitysrahastossa, G8-maiden New Alliance -ruokaturva ja ravitsemusohjelmassa, Maailman ruokaohjelmassa (WFP), 30 » Yhtiöt eivät edusta meitä eikä niillä ole oikeutta määrätä elämästämme. Globaalissa vihreän kasvun foorumissa (3GF), YK:n ravitsemuksen parantamisohjelmassa (SUN), YK:n Kestävän kehityksen ratkaisujen verkostossa (SDSN), YK:n Global Compact -ohjelmassa sekä YK:n kehityskysymysten korkean tason neuvottelukunnassa (HLP). Toisinaan Unilever käyttää valtaansa hyvin. Sisäpolitiikkaa muotoilevat erityisneuvonantajat ja vaalikonsultit sekä lobbareiden täyttämät työryhmät ja komiteat. Itseään vihaava valtio luopuu oikeudestaan säännellä ja ohjata. Samanaikaisesti kansainväliset byrokraatit ja yhtiöiden johtajat ovat täyttämässä maailmanpolitiikan ytimessä olevaa demokratian tyhjiötä, ilman häivähdystäkään luvan pyytämisestä. Kansalaisjärjestöt, jotka otetaan ? usein jälkeenpäin . vaikka juuri tämä uskomus on varmasti omiaan tuhoamaan nuoren itsetunnon. Mutta tietenkin voit selvitä siitä peittämällä itsesi Dove-merkkisellä tökötillä: Unilever raportoi, että 82 prosenttia kanadalaisnaisista, jotka tuntevat tämän projektin, ?ostavat todennäköisemmin Dovea?. Kahdella tuolilla Joskus Unilever näyttää pelaavan samanaikaisesti kummallakin puolella kenttää. Mutta ennen Britannian viime vaaleja yhtiön edustaja johti puhetta konservatiivipuolueen perustamassa kansanterveyskomissiossa, jota terveysaktivistit pitivät verukkeena, jolla vältellään tehokasta toimintaa ylipainoa, huonoa ruokavaliota ja alkoholin liikakäyttöä vastaan. Se pyrkii vähentämään omaa energiankulutustaan, vedenkäyttöään ja jätteiden tuottamista sekä ulottamaan nämä muutokset omien seiniensä ulkopuolellekin. Tämä elin auttoi siivoamaan hallituksen politiikasta sellaiset uhat kuin lisärajoitukset mainonnalle tai sokerin, suolan ja rasvan merkitsemisen pakollisilla varoitustunnuksilla. Komissio tuotti sitten hallituksen ja liike-elämän välisen ?vastuullisuussopimuksen?, jota valvovassa johtokunnassa Unilever edelleen istuu. Tällä sopimuksella tavanomainen suhde hallituksen ja lobbarien välillä käännettiin päinvastaiseksi. Mieleeni ei tule mitään muuta toimijaa, joka olisi tehnyt enemmän yksityisen ja julkisen sektorin roolien välisen rajan hämärtämiseksi. Guardian on nimennyt Unileverin yhdeksi niistä yhtiöistä, jotka kieltäytyivät allekirjoittamasta sopimukseen liittyvää sitoumusta vapaaehtoisesta kaloripitoisuuden vähentämisestä. Oman edun tavoittelijat En vihjaile, että kaikki näiden toimikuntien, yhdistysten, lautakuntien ja foorumien ehdotukset ovat tuhoisia. Mutta kuten kehityskysymyksistä kirjoittava Lou Pingeot huomauttaa, niiden analyysi maailman ongelmista on puolueellista ja omaa etua palvelevaa. Se esimerkiksi sanoo vähentävänsä suolan, rasvan ja sokerin määrää jalostetuissa elintarvikkeissaan. Yhtiöt valmistelevat hallitukselle toimenpiteitä, jotka sitten lähetetään virka- miehille kommentoitaviksi. kuin kauneus . Toisinaan taas sen aloitteet näyttävät minusta omaa etua tavoittelevalta roskalta. Esimerkiksi yhtiön ?Doven itseluottamusohjelma. väittää ?koulutusohjelmillaan auttavansa miljoonia nuoria parantamaan itseluottamustaan?. niihin mukaan, eivät ymmärrettävästi edusta sen enempää kansalaisyhteiskuntaa kuin äänestäjiäkään. Jos peittäisit Unileverin nimen lukiessasi sen nettisivuja, voisit erehtyä luulemaan sitä YK:n alajärjestöksi. Unilever näyttää olevan edustettuna lähes kaikkialla. Yksi sen koulutusvideoista väittää, että ?onnesi kannalta ei voi olla tärkeämpää. (Ja olkaa hyvä, säästäkää minut pötypuheelta kuluttajien tai osakkeenomistajien demokratiasta: kummassakin toisilla on enemmän ääniä kuin toisilla, ja ne joilla on eniten ääniä, ovat vähiten kiinnostuneita muutoksen vaatimisesta.) MITEN SAAT Unilever on kaikkialla Minulle jättiläismäinen kulutustavaroiden tuottaja Unilever, jonka kanssa kiistelin palmuöljystä joitakin päiviä sitten, symbolisoi näitä muuttuvia suhteita. Tämä näyttää uskottavalta ja tekee vaikutuksen
Hänen mukaansa Venäjä käyttää Bi?kekiä tukikohtanaan laajentaessaan vaikutusvaltaansa alueella. U.S. AIR FORCE Kirgisian pääkaupungin Bi?kekin lentokentällä toimiva Yhdysvaltain lentotukikohta poistuu kesään mennessä. 31. Yhtiöt eivät edusta meitä eikä niillä ole mitään oikeutta määrätä meidän elämästämme. George Monbiot © Guardian News and Media 2014 Kirjoittaja on kolumnisti, tutkija ja tietokirjailija Käännös: Arto Huovinen aikoo hankkia enemmistöosakkuuden Kirgisian lentokenttiä hallinnoivasta Manas International Airport -yhtiöstä. Hankkeen arvostelijat myöntävät, että korruptoituneen, huonosti hallitun ja syrjäisen maan on vaikea löytää muita sijoittajia. Helmikuussa solmitun aiesopimuksen mukaan Rosneft ostaa vähintään 51 prosentin osuuden valtionenemmistöisestä yhtiöstä, joka hoitaa Kirgisian pääkaupungin Bi?kekin lentokenttää Manasia ja kymmentä pienempää kenttää. Manas uhkaa käydä kannattamattomaksi, koska Kirgisia on määrännyt Yhdysvallat sulkemaan siellä toimivan sotilastukikohtansa heinäkuuhun mennessä. mukaan luettuna jotkut kansalaisjärjestöt, jotka joskus vastustivat niitä ? ovat vaarassa joutua näiden yhtiöiden kuoliaaksi syleilemiksi. Helmikuussa Guardian allekirjoitti Unileverin kanssa seitsennumeroisesta summasta sopimuksen, joka kustantajan mukaan ?keskittyy kestävän elämäntavan ja avoimen raportoinnin yhteisiin arvoihin?. Guardian huomauttaa, että sillä on tällaisille sponsorointiso- » Valta on siirtymässä paikkoihin, joissa meillä ei ole äänioikeutta. pimuksille omat ohjeensa toimituksellisen riippumattomuuden varmistamiseksi. Myönnän sen ja olen pahoillani siitä, että kaikkien lehtien olemassaolo riippuu yhtiöiden rahoista (mainonta ja sponsorointi kattaa Britanniassa useimmissa tapauksissa suunnilleen 70 prosenttia niiden tuloista). Mutta minusta tämä näyttää uudelta askeleelta lavealla tiellä. Kuten ympäristöaktivisti Peter Gerhardt muotoilee, Unileverin kaltaiset yhtiöt ?yrittävät tehdä kaikista kon?ikteista osakkaiden välisiä?. Uskon hänen tarkoittavan sitä, että yhtiöt syleilevät arvostelijoitaan, ottavat heidät mukaansa vuoropuheluun, joka on avointa samassa mielessä kuin rapumerta on avoin, murtavat kriittisen etäisyyden ja identiteetin, kunnes kukaan ei enää tiedä, keitä he ovat. Kyllä, pidän parempana, että yhtiöt ovat enemmän Unileverin kuin Goldman Sachsin, Cargillin tai Exxonin kaltaisia, siinä mielessä että Unileverilla näyttää olevan herkkä vaisto sille, mitä vastuullisen yhtiön pitäisi tehdä, vaikka se ei aina teekään niin. Mutta vielä parempi olisi, jos hallitukset ja kansainväliset järjestöt lakkaisivat delegoimasta valtaansa yhtiöille. Lyhyesti päätöksentekoon? ALL OVER PRESS Venäjän Rosneft ostaa Kirgisian lentokentät Bi?kek IPS?Asel Kalybekova VENÄJÄN VALTION öljy-yhtiö Rosneft Jättiläismäinen kulutustavaroiden tuottaja Unilever markkinoi Dovekauneudenhoitotuotteitaan itseluottamusohjelmalla ja väittää auttavansa miljoonia nuoria parantamaan itseluottamustaan. niiden riistävät liiketavat. Lavean tien laki Lähes kaikki poliittiset toimijat . Kirgisiaan on sijoitettu venäläisiä sotajoukkoja. Kirgisialainen analyytikko Marat Kazakpajev toivoisi maahan yksityisiä sijoituksia valtiollisten sijaan. Rosneft kaavaillee siitä suurta kansainvälistä logistiikkakeskusta. Kirgisian presidentti Almazbek Atambajev sanoi maaliskuun lopulla, että Rosneft on ainoa mahdollisuus pelastaa Manas, koska kauppa turvaa edullisen polttoaineen saannin. Venäjän valtiolliset yritykset ovat mukana Kirgisian vesivoimahankkeissa, ja Gazprom osti joulukuussa yhdellä dollarilla henkihieverissä olleen kaasunjakeluyhtiön Kyrgyzgasin. Venäjällä työskentelevien kirgisialaisten rahalähetykset muodostavat noin kolmanneksen maan kansantuotteesta. puutteen ja riiston voittamisen nimissä . Sopimus käynnisti Guardian Labs -nimisen hankkeen, joka auttaa yhtiöitä löytämään ?kiinnostavampia tapoja kertoa tarinansa?. Kuvassa yhtiön vähän vanhemmille suunnattu valtava seinämainos. siksi
Päätös tuli sen jälkeen, lue on vuosikymmenien ajan ollut kun gallupit osoittivat Solísille 64 oikeiston pääpuolue, kristillisdemoprosentin kannatuslukemia ja Arakraattinen PUSC. yalle vain 21 prosenttia. Sunnuntain mäisellä kierroksella vain 6 prosentin vaaleissa hän sai 22 prosenttia äääänisaaliin. PLN säilyi parlamentissa suurimpana puolueena. Juuri Ukrainan tilanne ja EN:n välien jäädyttäminen Venäjään ovat neuvoston kokouksen pääaiheet. Antero Eerola LEHTIKUVA/ FREDERICK FLORIN Edward Snowden puhui Euroopan neuvostolle videolinkin välityksellä Moskovasta. Amnesty ja Human Rights Watch ovat olleet NSA:n seurannan kohteena. 32 Presidentiksi valittu Luis Guillermo Solís tervehti kannattajiaan San Joséssa sunnuntai-iltana. Costa Ricassa käytiin erikoiset presidentinvaalit » Presidentinvaalien toisen kierroksen hävinnyt ehdokas oli luovuttanut jo kuukausi sitten jäätyään gallupeissa selvästi taakse. COSTA RICAN sunnuntaina pidetty pre- nistä, Solís 78 prosenttia. Solís jatkoi kampanjointia viimeiseen asti, koska hän oli asettanut tavoitteekseen vähintään miljoonan äänen saamisen. Silloin on aika ongelmallista, jos heillä on erityinen ohjelma Unicefin salakuunteluun, oikeiston kristillisdemokraatteja edustava Omtzigt sanoi kuulemistilaisuudessa. Hän pahoitteli sitä, että Snowdenin kuuleminen sai Euroopan neuvostossa tällä viikolla niin vähän tilaa, kun kaikkien huomio on kiinnittynyt Ukrainaan. Tämän rajan hän ylitti saaden 1,3 miljoonaa ääntä. Osanotto oli huonoin 60 vuoteen, kun vain vajaat 57 prosenttia vaivautui uurnille. Snowden esiintyi Strasbourgiin kokoontuneelle komitealle videolinkin välityksellä Moskovasta, josta hän on saanut poliittisen turvapaikan. Snowdenin merkittävin paljastus liittyi siihen, että myös kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt Amnesty International ja Human Rights Watch ovat olleet NSA:n järjestelmällisen seurannan kohteena. Niihin kuuluu muun muassa YK:n lastenoikeuksien järjestö Unicef. RAPORTIN MASSAMITTAISESTA dataseurannasta Euroo- pan neuvostolle tehnyt hollantilainen kansanedustaja Pieter Omtzigt syytti kuulemisessa Yhdysvaltoja kaksinaismoralismista. . Toisaalta presidentiksi valittu sai enemmän ääniä kuin kukaan aikaisemmin. Äänestäminen on pakollista Costa Ricassa, mutta äänestämättä jättämisestä ei rangaista. sidentinvaalien toinen kierros oli monella tavalla poikkeuksellinen. Ensinnäkin vaalit voittanut Luis Guillermo Solís edustaa keskustavaOhi valtapuolueen semmistolaista Kansalaisten toimintapuoluetta (PAC), joka ei koskaan aiSolísin keskeiset kampanjateemat kaisemmin ole ollut vallankahvassa. olivat korruption vastustaminen ja Vielä erikoisempi on tapa, jolla köyhyyteen puuttuminen. Sen sijaan se laati listan kysymyksiä ja kehotti kannattajiaan tekemään ratkaisunsa sen pohjalta, kumpi ehdokkaista heidän mielestään on parempi näiden kriteerien pohjalta. Arto Huovinen arto.huovinen@kansanuutiset.?. Järjestöjen keskeisten johtajien sähköpostia, nettiliikennettä ja puhelimia on urkittu niin Yhdysvalloissa kuin sen ulkopuolellakin. . Se sai 57-paikkaiseen parlamenttiin 18 paikkaa, mutta kärsi peräti 6 paikan tappion. Vasemmiston läpimurto Helmikuun vaalien suurin voittaja oli vasemmiston Laaja rintama (Frente Amplio). Tämä oli enemmän kuin puolueen parlamenttivaaleissa saama 13,1 prosentin kannatus. Gallupit olivat jopa lupailleet Villaltalle pääsyä toiselle kierrokselle. Ennen vaaleja häneen kohdistettiin kuitenkin mustamaalauskampanja, jossa häntä nimitettiin kommunistiksi ja Venezuelan chavismon ystäväksi. Solís sai ensimmäisellä kierroksella 30,6 prosenttia ja Araya 29,7 prosenttia. Frente Amplio ei testamentannut ääniään kummallekaan toisen kierroksen ehdokkaista. Araya sanoi, PUSC romahti jo vuonna 2006. että kamppailun jatkaminen olisi Nyt puolue sai helmikuun parlavain rahan tuhlaamista. menttivaaleissa 10 prosenttia äänistä Arayan nimeä ei kuitenkaan enää ja sen presidenttiehdokas sai ensimvoinut poistaa listoilta. LEHTIKUVA/ EZEQUIEL BECERRA Lyhyesti Snowden: Yhdysvallat urkkii myös ihmisoikeusjärjestöjä Strasbourg YHDYSVALTAIN KANSALLISEN turvallisuusviraston NSA:n maailmanlaajuisen teleurkintajärjestelmän paljastanut amerikkalainen Edward Snowden antoi tiistaina todistajanlausunnon Euroopan neuvoston (EN) oikeudelliselle komitealle. Vastaus siihen, onko näin tapahtunut, on ilman muuta kyllä, ehdottomasti, rauhallisen ja itsevarman oloisesti esiintynyt Snowden kertoi. Hänen mukaansa NSA:lla on erityinen ohjelma, joka on suunnattu nimenomaan ihmisoikeusjärjestöjen valonarkojen yhteyksien seuraamiseen. Se nousi yhdeksällä paikallaan parlamentin kolmanneksi suurimmaksi ryhmäksi. Puolueella oli aikaisemmin vain yksi paikka. Solís on voitto tuli. 55-vuotias historiantutkija ja entinen diplomaatti. Solís selvisi helmikuun Arayan PLN-puolue puolivälissä pidetyltä on sosialidemokraatensimmäiseltä kiern o ist Vasemm tien kansainvälisen rokselta toiselle tama yhteisjärjestön Sokierrokselle yhLaaja r in sialistisen Interdessä maan suun o r ur nationaalin jäsen rimman puolueen, teki läpim ellä is ä toisin kuin Solísin sosialidemokraatm im ens edustama, keskustisen Kansalli. a ll e kier roks tavasemmistolaisen vapautuspuoluseksi tai keskustalaieen (PLN) ehdokkaan seksi luonnehdittu PAC. Johnny Araya Mongen kanssa. Solísin voiton myötä katAraya ilmoitti kuitenkin jo kuukesi kahden puolueen vuorottelu valkausi sitten, että hän lopettaa kamlassa. PLN:n ohella toinen valtapuopanjoinnin. Yhdysvallat sanoo aina haluavansa olla hyvä ihmisoikeuksissa ja haluavansa puolustaa niitä. Vuonna 2004 perustettu puolue oli saanut yhden paikan myös ensimmäisissä vaaleissaan vuonna 2006. Presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella Frente Amplion ehdokas José Maria Villalta Florez-Estrada vei kolmannen sijan 17,3 prosentin ääniosuudella. Järjestöt saavat paljon tietoa paitsi eri maiden yleisistä ihmisoikeusoloista, myös yksittäisten ihmisten tilanteesta. Snowden vahvisti myös epäilyt siitä, että muitakin rauhanomaisia järjestöjä, joiden yhteydet terrorismiin ovat vähintäänkin etäiset, on NSA:n tarkkailun alla
Nyt näyttää siltä, että kumpikin osapuoli aikoo tuhota toisensa viimeiseen mieheen. Heimot ovat käyneet sotaa koko ajan, mutta sellaista tappamista kuin nyt ei ole esiintynyt aikaisemmin.? RUANDA EI ollut kansanmurhan aikana suin- kaan mikään maailman ykkösuutinen. Kahden Afrikan maan presidentin lentoturma oli uutinen länsimaiden valtalehtien etusivuja myöten. Kun presidentinkaarti lähti tappamaan Ruandan hutuministereitä ja kuolemanpartiot aloittivat tutsien järjestelmällisen surmaamisen, länsimaiden laatulehtien raportointi keskittyi valkoihoisten ulkomaalaisten evakuoimiseen. Tämän jälkeen Ruanda vajosi pariksi viikoksi lähes täydelliseen uutispimentoon, kunnes kymmeniä tuhansia ruumiita ajelehti Ruandan rajalla virtaavaa Kagerajokea pitkin Victoriajärveen. 4. Olin keräämässä aineistoa Ylen radiodokumenttia varten. Biumban kaupungin reunamilla FPR:n sissien vapauttamalla alueella tapasin Ruandan opposition edustajia, jotka olivat selvinneet joukkomurhista hengissä: ministeri, puoluejohtajia, suurlähettiläs, ranskan kielen professori ja sairaalan ylijohtaja. Kaikki olivat hutuja ja järkyttyneitä ulkomaisen median raportoinnin yksipuolisuudesta. ?Puhuminen Ruandan heimosodasta on kuin lukisi paksusta kirjasta vain yhden si- » Maailman lehdissä ja tv-uutisissa ei huhtikuussa 1994 kerrottu, mitä Ruandassa todella tapahtui. vun?, totesi Bonaventure Ubalijoro, Ruandan entinen Ranskan ja Yhdysvaltojen suurlähettiläs. ?Kyseessä on poliittinen verilöyly. 1994, että YK:n tulee toimittaa Ruandaan hätäapua ja pyrkiä rauhansovitteluun. ?Mutta jossain vaiheessa maailman voi olla syytä kysyä, että jos nämä toimet eivät auta, olisiko parempi siirtyä sivuun, mikäli kiistakumppanit eivät kykene pääsemään sopuun.? Kesti pitkään ennen kuin asioiden todellinen laita valkeni median valtavirralle ja kotitoimitusten päälliköille . ja Suomessa vielä pidempään. Suomen Kuvalehti kirjoitti vielä kesäkuun alussa, kuinka Ruandassa ja Burundissa tapetaan silmittömästi. sekä tutsit että hutut . Minun tehtävänäni oli käydä läpi Yhdysvaltojen, Britannian ja Ranskan suurimpien sanomalehtien uutisointia Ruandan kansanmurhan ajalta. Kaivoin tällä viikolla esiin tuon vanhan tutkimusaineiston . Kansanmurhan sijasta uutisissa puhuttiin anarkiasta, silmittömästä väkivallasta ja Ruandan ikivanhoista heimoriidoista. Kolmen kuukauden aikana äärihutujen iskujoukot surmasivat ja silpoivat viidakkoveitsillä miljoona ihmistä, mutta kameramiehet eivät olleet joukoittain tallentamassa väkivallantekoja. Ruandan kansanmurhan ajalta on olemassa vain kolme kaukaa kuvattua, rakeista videopätkää, joissa iskujoukkojen jäsenet silpovat ihmisiä kuoliaaksi Ruandan pääkaupungissa Kigalissa. Hiukan enemmän kuvia löytyy maaseudun kirkkojen edustalla surmattujen ihmisten pääkalloista ja luurangoista, joita päästiin kuvaamaan viikkoja tai kuukausia joukkomurhien jälkeen. OLIN ITSE toimittajana Ruandassa ja pakolais- leirillä naapurimaassa Tansaniassa kesäkuussa 1994, kaksi kuukautta kansanmurhan alkamisen jälkeen. päivän iltana 1994. Koko huhtikuun aikana maassa oli enimmillään vain 15 ulkomaalaista toimittajaa. Äärihutut saivat jatkaa tutsien surmaamista vailla sen suurempaa huolta maailman median huomiosta. Kevään ja kesän 1994 suurimpia uutisaiheita olivat taistelut Bosniassa, Etelä-Afrikan ensimmäiset vapaat vaalit, jalkapallon MMkisat ja Yhdysvalloissa ex-vaimonsa murhasta syytetyn entisen amerikkalaisen jalkapallon pelaajan O. Zaireen lennätetyt ulkomaalaiset toimittajat eivät kuitenkaan raportoineet tuolloin jo päättyneestä kansanmurhasta vaan humanitaarisesta katastro?sta pakolaisleireillä, jotka olivat täydellisesti äärihutujen hallinnassa. 33. 1994 pääkirjoituksessaan, että Ranska ja Belgia olivat lähettäneet Ruandaan joukkojaan evakuoimaan omia kansalaisiaan. ?Mutta ulkomaiset joukot eivät pysty häivyttämään Ruandan verikiihkoa. Tämä on ruandalaisten itsensä tehtävä, ennen kuin mielettömyyden vuoksi menehtyy lisää ihmishenkiä?, lontoolaislehti linjasi päivälleen 20 vuotta sitten. New York Times puolestaan totesi 10. tapettiin heidän poliittisten mielipiteidensä takia, koska he vastustivat presidentti Habyarimanan puoluetta, joka oli aiemmin ainoa sallittu poliittinen puolue.? VUOTTA MYÖHEMMIN olin mukana kansainvä- Ruandan kansanmurhassa surmattiin 20 vuotta sitten noin miljoona ihmistä. Ihmiset, jotka on tapettu . Ruandalaisia naisia kansanmurhan alkamisen vuosipäivän jumalanpalveluksessa maan pääkaupungin Kigalin stadionilla maanantaina. lisessä tutkimusryhmässä, joka arvioi ulkomaiden reaktioita Ruandan kon?iktiin ja kansanmurhaan. ?Tosin hutut ja tutsit ovat tappaneet toisiaan satoja vuosia, mutta nyt kuolleiden määrä on noussut yli uutiskynnyksen. Pintaa aa syvem syvemmältä mmältä Peik Johansson peik@kaapeli.? Kansanmurha, joka jäi uutisoimatta HUHTIKUUSSA 1994 Ruandan hallituksen organisoimat iskujoukot surmasivat järjestelmällisesti satoja tuhansia maan tutsivähemmistön jäseniä. 4. Toukokuuhun mennessä ainakin 300 000 ihmistä oli tapettu Ruandan LEHTIKUVA/ SIMON MAINA kylissä ja kaupungeissa maailman tiedotusvälineiden siitä kertomatta. BRITTILÄINEN THE TIMES -lehti kertoi 11. Simpsonin vangitsemisoikeudenkäynti. Ruandasta tuli iso uutisaihe vasta heinäkuun lopulla, kun kapinalliset ajoivat äärihutujen hallituksen vallasta ja äärihutut pakottivat miljoona ihmistä mukaansa maanpakoon silloisen Zairen rajan taakse. Tutkimus oli avunantajamaiden järjestön OECD:n rahoittama. Mutta kansainvälinen media vaikutti myös keskeisesti ulkopuolisen maailman piittaamattomuuteen. Maailman lehdissä ja tv-uutisissa ei huhtikuussa 1994 kerrottu, mitä pienessä Keski-Afrikan maassa Ruandassa todella tapahtui. Uutisoinnissa sotkettiin keskenään siviilien systemaattiset joukkomurhat ja maan pohjoisosissa käydyt taistelut hallituksen armeijan ja kapinallisen Ruandan isänmaallisen rintaman (FPR) sotilaiden välillä. J. joka on hämmentävää luettavaa. Kansanmurha käynnistyi pian sen jälkeen kun Ruandan ja naapurimaan Burundin presidenttejä kuljettanut lentokone ammuttiin alas Kigalin lähellä huhtikuun 6. Presidentinkaartin sotilaiden tehtävänä oli puolestaan eliminoida äärihutuja vastustavat ministerit ja muut poliitikot sekä maan älymystön edustajat, papit, lääkärit, lakimiehet, toimittajat ja ihmisoikeusaktivistit. Nämä olivat pääasiassa valtaväestöön kuuluvia hutuja. Mediassa on vuosia myöhemmin syytetty YK:ta ja suurvaltoja siitä, etteivät nämä tehneet oikeastaan yhtään mitään kansanmurhan estämiseksi
klo 18?20 Työväenliikkeen kirjastossa (Sörnäisten rantatie 25 A 1) Helsingissä. Kontulan Eläkeläiset ry. Tilaisuus kuuluu Kansan Sivistystyön Liiton osuustoimintaa käsittelevään luentosarjaan. Vapaa pääsy. ??. Mukana EUehdokkaat Pia Lohikoski, Heikki Patomäki ja Kari Uotila. klo 10?15 ? a t uusk un s o i s Vasemmistolinkin tiset alustukset Sinikka ik M luteltta Vaasanaukiolla Torkkola ja Reijo Kaheesk uste K Sörnäisten metroaselin. . .4 ma 14 ??. Kansantanssi- ja lauluyhtye Turun osasto Pohjanmaan suurmessuilla, BotKiikurien Tää on vain maailmaa -konsertti niahalli Vaasa. Hanna Sarkkinen Kotirannan työväentalolla VaaPuhakka 11?12.30. sassa. su 13.4. Sähköposti: lukijoilta.muistio@kansanuutiset.?.. Muttilainen, Dan Koivulaakso minen, Annika Lapintie, Eila Tiainen. klo 16 Turun Suomenkielisessä Työväenopistossa. Miksi osuuskunta. Pohjanmaalla man lähellä. Teemana kritiikki verkossa. klo 10.30 lähtien Malmin työväentalossa (Takaniitynkuja 9) Helsingissä. Ohjelmassa Kengurumeininki ja muuta mukavaa lapsille. Järj. Jacob Södermanin elämä. Kritiikin Päivä la 12.4. saakka. ??. Vasemmisto liikkeellä Helsingissä: klo 11 Ruoveden Sointulassa (Museotie 1). Kansanedustaja Paavo Arhinmäki paikalla 11?12. ??. Klo 13 Crazycat, Kristiinankaupunki: EU-vaa12?14 ja Sirpa Puhakka 11?13, varavaltuulit, Vasemmiston mahdollisuus, Annika tettu Riku Ahola 10-14, EU-ehdokkaat Kari Lapintie. Uotila 11-13, Li Andersson 12-14 ja Faruk Abu su 13.4. klo 14 kahvila-konditorio FredTaher sekä muita puolueaktiiveja. rika (Isokatu 13) Pietarsaari ja klo 16 Kokkola: Eila Aanos ja Annika Lapintie. 12.-13.4. huhtikuuta. Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille. Faksi (09) 759 60 301. Aikuisyleisölle politiikan kyselytunti klo 12.30. Lasten Eurooppa -tapahtuma su 13.4. Liput 10 euroa ovelta. män puheenjohtaja Annika Lapintie, kan- 34 Keskustelu Kuvataide Donitsia ja simaa klo 15.15. ??. Kahvia klo 10.30. ja Metallin pl Erno Välimäki. Kerho kokoontuu Wanhassa Postissa (Kei??. Pirkanmaan vasemmislantie 82) Vaasassa. toliiton piirikokous la 12.4. ??. Näyttely kauneudesta, rakkaudesta ja erotiikasta antiikin maailmassa. Museokeskus Vapriikki, Tampere. Paikalla eduskuntaryhla 12.4. Jukka Peltokoski ja Pekka Pättiniemi kertovat ma 14.4. klo 17?19 ravintola Milenkassa (Haapaniemenkatu 3?5) Helsingissä. Oiva Björkbackan Oivalluksia. Björkbacka kertoo uutuusteoksestaan ma 14.4. Vapaa pääsy. HUOM! Ensi viikolla Viikkolehti ilmestyy jo torstaina 17. saakka. Tapahtuma Musiikki Teatteri Kirjallisuus ??. Mitä vaikutuksia verkossa julkaisemisella on kritiikkiin ja kriitikon työhön. Vapaa pääsy. ??. klo 13?16 Tieteiden talossa (sali 104, Kirkkokatu 6) Helsingissä. klo 18?20 Työväenliikkeen kirjaston kirjakahvilassa (Sörnäisten rantatie 25 A 1) Helsingissä. klo 11. Mukana tilaisuus . ä s is pöhisee: pe 11.4. Suomen arvostelijain liitto, SARV. KANSALLISMUSEO/JAPAN FOUNDATION Japanilaisten taistelulajien historian näyttely Soturin Tie avautuu tänään Kansallimuseossa. Näyttely on avoinna 8.6. Jacob Söderman ja tietokirjailija Heikki Saari ti 15.4. klo 10?14 Malminseudun pe 11.4. klo 16 Kokkolan Mediakahvila ja työväenyhdistyksen teltta Malmin torilla. kävelykatu: Janne Nieminen ja Eila Aarnos. Mukana kansanedustaja Paavo Arhinmäki la 12.4. Paneeli- ja yleisökeskustelu. Pohjanmaan Vasemmiston työvaliokunta 16.30 Kotirannalla (Kustaanulaudankuja 4). ??. Miksi Vasemmistoa tarvitaan europarlaMuttilainen ja kaupunginhallituksen jäsen Sirpa mentissa. Tiedot tapahtumapalstalle tiistaihin klo 12:een mennessä: Kansan Uutiset/Muistio, PL 64, 00501 Helsinki. Iloinen sanedustaja Eila Tiainen, tutkija Eila Aaraamupäiväkerho ke 16.4. klo 10 Seinäjoen tori: Janne Nie12?13, valtuutetut Veronika Honkasalo, Sami ?Frank. klo valtuutetut Dan Koig in Hels vulaakso, Sami ?Frank? 15. Näyttely avoinna 19.10. la klo 10?18 ja su klo 10?16 ??. E vapaa-aika Afroditen valtakunta. Poliitla 12.4. Vieraana nos, elintarviketyöläinen Janne Nieminen Hangon Eläkeläiset
Tehtävänkuva oli laaja: maalaus-, tapetti-, parkettija mattotyöt. Hän hallitsi sopimusasiat ja oli aina auttavainen, kun kentältä pyydettiin apua. . Heimo osallistui vielä veteraanitoimintaan Tikkurilan eläkeläisissä ja vasemmistoveteraaneissa. Eläkepäiviä hän ehti nauttia 10 vuotta, mutta oli koko ajan touhua täynnä. Lukuiset kerrat hän oli vapaaehtoisena teltan pystyttämisessä Tikkuraitille ja arpojen myynnissä. Vantaan Vasemmistoliiton edustajana hän oli Helsingin Pitäjän kirkonkylän säätiön hallituksessa useita vuosia. Rahatalous haltuun -kirjan kirjoittajat Jussi Ahokas ja Lauri Holappa keskustelevat leikkauspolitiikan lopettamisesta Kahdet Kasvot -ravintolassa Tampereella tänään perjantaina. ALL OVER PRESS MILLAISEN EU:N ja Euroopan me haluamme. Työttömyyden taustalla on aggressiivinen talouskuri, joka on romahduttanut kysynnän koko euroalueella. Hän oli sinnikäs ja määrätietoinen neuvottelija. Ahokas ja Holappa ovat taloustutkijoita ja Raha ja talous -blogin pitäjiä: http:// rahajatalous.wordpress.com/. Mukana tilaisuudessa on myös tuoreen Zombitalouskirjan kääntäjiä. Terhokodissa. Pääkaupunkiseudun rakennusveteraanien tuntema ?Hemppa. 11. KU EU-TILAISUUS ke 23.4 klo 18?20 Pasilan kirjaston auditorio, Kellosilta 9, Helsinki. Kuolleita Rahatalous haltuun, zombitalous roskiin MITEN EROON kurjistavasta talouspolitiikasta. Täystyöllisyyteen perustuva politiikka on edelleen sekä mahdollista että järkevää. Niitä hänellä oli runsaasti 1960-luvun lopusta aina toimitsijaksi siirtymiseen vuonna 1985. MAALARI- JA TOIMITSIJAVETERAANI alan ammattioppilaitoksissa kysytty luennoitsija nuorille maalareille ja entisöintipuolen opiskelijoille. Käännettä parempaan ei ole näköpiirissä. Massatyöttömyydestä on tullut pysyvä ongelma. Hänestä tuli maalari, tapetti-, matto- ja parkettimies sekä korroosionestohiekkapuhallustyön asiatuntija. Heimon luottamustoimet kasvoivat ensin ammattiosastossa ja sitten Rakennustyöläisten liitossa. Heimo oli itseopiskelut rakennusalan ammattilainen. 1943. veteraanitoiminnassa vuoteen 2011, kunnes aloitti talojensa rakentamisen. huhtikuuta Helsingin Pasilassa. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Annika Lapintie alustaa EU:n talous- ja kauppapolitiikasta sekä veroparatiiseista. Kansanedustaja Kari Uotila käsittelee puo- lestaan EU:n työllisyyspolitiikkaa ja ay-oikeuksia. Kansanedustaja Erkki Virtasen aiheena on EU:n sosiaalipolitiikka ja sosiaalinen Eurooppa. Tilaisuuden järjestää Pasilan-Vallilan Vasemmisto. HEMPPA OLI monessa mukana ja hoiti hyvin jäsenten asiat. Muiden maalareiden tavoin hän oli aktiivisesti edistämässä tasapuolisesti naisten tuloa alalle ja ammattiosastonsa 002:n tehtäviin. Kun Rakennustyöläisten liiton julistama myrkkymaaliboikotti alkoi elokuussa 1972, silloinen Suomen Rakennusteollisuusliiton toimitusjohtaja Lauri Pyrhönen tokaisi tilanteeseen täysin sopimattomasti, ?ettei niitä pidä mennä juomaan?. Boikotti teki tehtävänsä. Samalla mäellä sijaitsevalta Pyhän Laurin kappelilta omaiset, ystävät ja toverit saattoivat Hempan haudan lepoon. Rakennusliiton osasto 002:n veteraanit 11.4. oli syntynyt Savon sydänmailla Karttulan Hautolahden kylässä 22. Vastuualue kasvoi työvuosien myötä vielä katto- ja vedeneristysalan sekä asfaltti- ja pikieristäjien töihin. Maalarina ja toimitsijana Heimo oli aatteellinen ja ahkera periaatteen mies. Avoin yleisötilaisuus aiheesta pääsiäisen jälkeen, keskiviikkona 23. Se kuitenkin edellyttää kysynnän säätelyä ja talouden instituutioiden uudistamista. Tilaisuuden järjestävät Marxilaisen Yhteiskuntatieteen Seura, Tampereen Yhteiskunnallinen Opisto ja Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry. KESKUSTELUTILAISUUS pe Heimo Karhunen Heimo Karhunen kuuluu niiden arvostettujen ayaktiivien joukkoon, joille edunvalvonta oli elämäntehtävä ja jotka kutsuttiin toimitsijaksi ansioiden perusteella. Myös Suomessa talouspolitiikka on kiristänyt kasvua ja heikentänyt työllisyyttä. Ahokkaan ja Holapan mukaan talouspoliittista linjaa tulisi muuttaa läpi Suomen ja Euroopan. Hän oli työyhteisön hengenluoja tiukoissa tilanteissa. Heimo toimi maalareiden ammattitutkintotoimikunnan jäsenenä vuodesta 1995 toimitsijan työnsä ohessa. Hän oli luomassa uutta ja vastasi tutkintotoimikunnan työn sisällöstä, koulutuksen suunnittelusta ja ammattitutkintojen näyttökokeiden vastaanottamisesta aina eläkkeelle siirtymiseensä asti. Läheiset työtoverit saivat nauttia syk- syn runsaasta omenasadosta ja juhliin Heimo toi yllätyksenä Karhusen ?Nalle? -panimon omia tuotteita. HEIMO JÄI eläkkeelle 1. Hän sai uransa aikana vasHEIMO OLI Heimo Karhunen 1943?2014 tuulleen monta tärkeää tehtävää, koska oli aina valmis uusiin haasteisiin. Koskaan hän ei hermostunut, vaan jaksoi hakea ratkaisua. Riitajuttuja, joissa oli isompi periaatteellinen kysymys, jouduttiin maalareidenkin tapauksessa ratkomaan oikeudessa, kuvaa silloinen Uudenmaan aluesihteeri Urho Peltonen. Peltonen kuvailee, kuinka Heimo oli työtoverina osaava ammattilainen, luotettava, auttavainen, rehellinen, vilpitön, pitkäjänteinen ja huumorintajuinen savolainen letkauttaja. Hän oli keskeisesti vaikuttamassa myrkkymaaleista luopumiseen ja asbestitöiden turvallisuusohjeiden luomiseen. Heimo Aulis Karhunen nukkui pois vaimonsa Annikin ja molempien tyttäriensä läsnä ollessa 20.3. Nuoren Hempan tie veti Helsingin rakennustyömaille 1961 ja hän liittyi Rakennustyöläisten liittoon saman tien. joulukuuta 2003. Eläkevuosien kuluessa perheen vanha puutalo sai väistyä ja samalle vantaalaiselle tontille kohosi kolme uljasta omakotitaloa; molemmille tyttärille ja itselle. Heimo oli vuodesta 2004 alkaen Uudenmaan aluejärjestön veteraanijaoston sihteerinä ja oman ammattiosastonsa ?Mutlarikerhon. klo 18 ravintola Kahdet Kasvot, Kauppakatu 14, Tampere. Päivän tapahtumat uudesta näkökulmasta. » www.kansanuutiset.fi 35. Zombitalous on taloustutkija John Quigginin teos, jonka tamperelainen opiskelijakollektiivi käänsi hiljattain suomeksi. EUROALUEEN KRIISI jatkuu vii- dettä vuotta. Heimo ehti pitää 70-vuotisjuhlat läheisille työtovereilleen, vaikka oli jo vakavasti sairas. Hän oli vasemmistoliiton perustajajäseniä ja toimi Tikkurilan Vasemmistoliiton osastossa kenttäaktiivina. Heimo oli osastossaan keskeinen ja vastuullinen henkilö, kun boikotin jälkeen luotiin maalien merkitsemisjärjestelmät ja suojautumisohjeet ja annettiin käytännön opastusta maalausalan yrityksissä luottamusmiehille ja työsuojelutaltutetuille. Heimo valittiin Uudenmaan aluejärjestön maalausalan toimitsijan työhön maaliskuussa 1985
Tällä kierroksella taitaa olla West Bromwichin vuoro olla ottavana osapuolena, kun kolmoskohteessa vie- 64 SARAKKEEN VIHJERIVI 1. Viimeksi se teki aivan tolkuttoman kovan juoksun ja voitti lähdön kolmannen radan kiertelyjen jälkeen johtavan rinnalta. Chelsean valmentaja José Mourinho perusteli ryntäämistään pelaajien sekaan ratkaisumaalin jälkeen.I-S 9.4. Kuningas- ja kuningatarlaji KOTOINEN Veikkausliiga pyörähti käyntiin viime viikonloppuna, ja naiset ehtivät aloittaa oman liigansa jo maaliskuun puolella. 1 (2) VAIKKA SUOMEN 9. West Br. Turskautin kahvit näppäimistölleni. Sen kovimmat vastustajat ovat Seppälän Narri (5), Ato (3), Vireko (8) ja Helmin (6). Artikkeli toi mieleeni jokunen viikko sitten näkemäni erään liigaseuran junnutoiminnan mainoksen, jossa esiteltiin ?nappulatoimintaa pojille ja prinsessafutista tytöille?. Kiihdytysvaihe ratkaissee paljon. Takavolttilaisista kannattaa noteerata nousukunnossa oleva ja viimeksi kolmoseksi kiirinyt Tähen Tuuri (13). A: 4,7,5,13; B: 2,3,6,9,10 LÄHTÖ 3: Viimeksi pitkällä kirillään 36 » Sunrise Lover on saanut ihannepaikan. voittoon kiertänyt Slanka Lasse (2) pääsee poisjäännin myötä matkaan sisäradalta. poikkeuksellisesti kello 17.02. Ongelmaksi asetelma muodostuu, kun tämä yleistetään koskemaan kaikkia tyttöjä, samalla kun poikien liikunnasta puhutaan sukupuolineutraalein käsittein, kuten nappula tai juniori. Ja vielä olennaisempi kysymys on se, minkä ihmeen takia jo 3?4-vuotiaiden pikkunassikoiden ylipäätään pitää EHKÄ ASENTEISSAMME saattaisi olla yli- päätään korjaamisen varaa sen suhteen, mikä on soveliasta liikkumista tytöille ja pojille ja mitä voidaan tehdä yhdessä ja mitä ei. Tilanne kuitenkin muuttuu, mitä nuoremmista lapsista puhutaan. Viime sunnuntain Helsingin Sanomissa oli mielenkiintoinen artikkeli koululiikunnasta nimenomaan sukupuolinäkökulmasta. Lisäksi etenkin tanskalainen keskikenttämies Christian Eriksen on ollut viime aikoina erinomaisessa vireessä, joten isketäänpä tähän varma kakkonen. Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 12.4. Tender Pilgrim (9) on mahdollinen totohevonen eikä kokonaan kannata unohtaa Beyonceetä (14), vaikka sillä onkin 20 metriä takamatkaa. A: 6,9,1,3,14; B: 2,11,4,13,7 LÄHTÖ 6: Elvis Duo (2) tykittänee keulaan. Vastikään valmentajaa vaihtanut Norwich taas hyvästelisi voitolla sarjataulukon putoamisviivan lopullisen oloisesti. Panokset ovat siis kovat, eikä merkkejä kannata säästellä. Norwichin nyt siis entinen manageri Chris Hughton sai monoa sen jälkeen, kun joukkue oli ottanut pataan West Bromwichilta. F pelit En juhlinut, juoksin kertomaan pelaajille kuinka pelata viimeiset minuutit, sillä tiedän heidän haluavan juhlia siinä tilanteessa. 1 3. 1 (X) raisille saapuu Tottenham. Spurs elättelee vielä pieniä toiveita Mestarien liigasta, joten ottelu ei ole merkityksetön. 1 12. Sheff W - Blackburn ........ Nytkin ruuna ottanee heti kiihdytyksessä lauman komentoonsa. Crystal P - Aston Villa ..... Use- ampikin lähdön hevosista on tasaisen varma palkintorahojen kerääjä. ovat lähinnä iloista yhdessä olemista, liikkumisen riemua ja leikkiä. Onneksi aika monessa seurassa kuitenkin tytöt ja pojat opettelevat kuningas- ja kuningatarlajin alkeita yhdessä. - Tottenham ...... Keulaan pyrkivät ainakin Magpie (1), Snowline Dream (6) ja Icy Winds (3). 1 13. Leeds - Blackpool .......... Millwall - Watford ......... Nyt sillä on yön musta lähtöpaikka. Suomessahan on totuttu liikkumaan ekaluokasta lähtien tytöt ja pojat erikseen, vaikkei tälle ole enää pitkään aikaan ollut lainsäädännöllistä perustetta. Kyse on ehkä tietynlaisesta laiskuudesta: sekaryhmien ohjaaminen koetaan haastavammaksi. Risto Airaksisen tallin uudella tulokkaalla on lähtötohinoissa melko suuri laukan vaara, joten yksinään lahjakasta ruunaa ei kannata lapulle jättää. 2 4. Pelihevosia ovat ainakin lahjakas aloittelija Bex (6), tasaisen varma sijoittuja Top Of The Hill (3) sekä Korven tallin Arctic Mystery (10). A: 6,10,2; B: 3,7,9,12,4 LÄHTÖ 4: Sisäradan Veetulilla (1) on neljä vakuuttavaa voittoa alla. Stoke - Newcastle ........... Viimeksi se ei kuolemasta pärjännyt ikäluokan parhaita vastaan, mutta nyt sarja sopii. Tuon ikäisten ?treenithän. Huippu-urheilusta puhuttaessa sukupuolenmukaiset jaot lienevät perustellut: miehet keskimäärin ovat kookkaampia ja nopeampia, joten sekajoukkueissa asetelma olisi helposti epäreilu. 1 (2) 2. 2 7. Burnley - Middlesbr ...... Ja sitten ihmetellään, miksi lapsemme pienestä asti oppivat siihen, että miesten futis on sitä ainoaa oikeaa jalkapalloa, naisten futis jotain kehnoa neitimäistä jäljitelmää. Tietenkin moni pikkutyttö haluaisi olla prinsessa eikä siinä olekaan mitään pahaa. Southampton - Cardiff.... Derby - Huddersfield ...... Tamma on kisannut talven aikana kuusi kertaa Ruotsin pääradalla Solvallan kovissa lähdöissä. Suomifutiksen kohteet palannevat rastittaviksi ensi kuussa Valioliigan loputtua ja Ykkösen käynnistyttyä. Heti ensimmäisessä kohteessa käydään erittäin kiinnostava otatus liigan häntäpään kannalta: sekä kotijoukkue Fulham että vierailija Norwich pyrkivät kuumeisesti karistamaan putoamispeikkoa hartioiltaan. Fulham on pakkovoiton edessä, sillä tappio synkentäisi Mökkiläisten tilanteen toivottomaksi. Samassa lähdössä Herbie Sisu (12) laukkasi, mutta kulki hyvin sen jälkeen. 1 10. 1 6. Tuomisina noista lähdöistä sillä on viisi voittoa ja yksi kakkossija. Fulham - Norwich............. A: 3; B: 1,5,9,10 Perusrivi: 1-4-6-1-6-2-3 Jouko Joentausta jouko.joentausta@kansanuutiset.fi. Tasa-arvoiseksi mielletty Suomi näyttäytyykin tässä asiassa konservatiivisuuden linnakkeena. » Ehkä asenteissamme saattaisi olla ylipäätään korjaamisen varaa. lostaisi prinsessapesis tai prinsessalätkä? Anteeksi nyt, mutta kuka ääliö näitä keksii. A: 1; B: 2,8,9,5 LÄHTÖ 2: Kylmäveristen tasoituksessa paalukarsinan hevoset ovat vahvoilla. Jokivarren Kunkku (4) hieman hyytyi viimeksi, mutta lienee taas voittotaistossa. 1 (2) 8. Suosikin epäonnea vaanivat Green Pepper (1), Diamond Duo (5), Global Kid (9) ja Mr Exquisite (10). Prinsessafutis! Entä jos kouluissakin opetettaisiin pojille matikkaa ja tytöille prinsessamatikkaa? Tai, järkevämpi esimerkki: miltä kuu- Poikia ja tyttöjä ei pitäisi erotella liian aikaisin jalkapallokentillä. pelata jalkapalloa sukupuolen mukaan eriytetyissä ryhmissä. Ja samalla superjunnut tulevat hoksanneeksi, ettei jalkapallo ole vain poikien juttu. kentilläkin jo pelataan, löytyvät viikon vakiolapun kohteet yhä Briteistä. Avaus voikin mennä pitkäksi, jolloin takaakin ehditään. Keulaan pyrkivät ainakin Hissun Virva (7) sekä ravilla pysyessään Vixen (5). Tamma ei ehkä saa kiihdytyksessä keulaa, mutta se ei ole juoksupaikasta riippuvainen. Ipswich - Doncaster ...... Sunderland - Everton ..... Myös Bluesway Shoes (1) pystyy lähtemään kovaa liikkeelle. A: 2,1,12,7; B: 5,3,6,10 LÄHTÖ 7: Päätöskohde lienee Airaksisen tallin Absolut Newportin (3) heiniä. Viimeksi Jokimaalla Västerbo Mission (7) voitti pikkuyllättäjänä sisäratajuoksulla, mutta nyt sen juoksusta tulee toisenlainen. Kansan Uutiset suosittaa 64 merkin järjestelmää: 1(2), 1, 2, 1(x), 1, 2, 1(2), 1(2), 1, 2(x), 1, 1, 1(x). Elina Vainikainen elina.vainikainen@gmail.com LEHTIKUVA Absolut Newport rivin ankkurina LÄHTÖ 1: Lappeenrannan Toto75ravien avauksessa Sunrise Lover (1) on saanut ihannepaikan. Viimeksi kovan porukan voittanut ori vetäneekin porukkaa lähdöstä maaliin. Felix Pro (2) yrittää sen selästä yllätystä. Viime päivinä on puhuttu runsaasti joukkueurheilun kustannuksista, ja voisi kuvitella yhteisten treenien tulevan edullisemmiksikin sekä seuroille että nappulafutaajien vanhemmille. Kuitenkin suuressa osassa Euroopan maita, mukaanlukien Pohjoismaat, yhteiset tunnit ovat normi. 1 (X) 5. A: 1,5; B: 3,8,6,7,2 LÄHTÖ 5: Lämpöisten tammojen tasoitusajo on tasainen eikä oikein mikään valjakko nouse esille porukasta. Brighton - Charlton .......... 2 (X) 11
Tällöin liikuntaa lisäävät toimet muuttuisivat konkreettisemmiksi. Liikunta on parhaimmillaan elämänlaatua lisäävää ja yhteisöllisyyttä synnyttävää toimintaa. Syyllistäminen vähenisi ratkaisevasti ja siirtyisimme ihmisten liikkumisen tarkastelussa humaanimmille vesille. Hahmottoman liikkumattomuuden käsitteen hylkääminen pakottaisi tarkentamaan, ketkä liikkuvat terveytensä kannalta riittämättömästi ja mitkä syyt tähän vaikuttavat. Happihyppely Hannu Itkonen hannu.itkonen@sport.jyu.? Liikkumattomuuden seitsemän harhaa USKONNOT OVAT normittaneet maailmaa syn- nin käsitteellä. Aatelistoon liitettiin ylpeyden synti, ruhtinaat harjoittivat vihaa, talonpoikaisto oli kateellista, papisto nähtiin hengellisesti laiskaksi, porvaristo ahnehti ja ylioppilaat irstailivat. Kuolemansyntien pelotevaikutuksella pyrittiin ehkäisemään epätoivottua käyttäytymistä. Eri synnit olivat luonteenomaisia tietyille ihmisryhmille. Verkostoituneella yhteistyöllä ja humaanimmalla asenteella voimme lisätä kansalaisten liikkumista. Emmehän puhu samaan sävyyn ?lukemattomista?, jotka eivät ymmärrä lukemisen tärkeyttä. KASVATTAJIEN TULEE välttää ihmisten kaikinpuolista leimaamista. Hallinto pyrkii tunnistamaan liikkumattomia yksilöitä ja ryhmiä. Ongelmalliseksi käsitteen käytön hallinnollisena työkaluna tekee se, että liikkumattomuuden tunnistaminen on hankalaa. Liikkumattomuuden käsitteellä ratsastavien on myös vaikea löytää oikeanlaisia toimia liikunnan edistämiseksi. Poliittiset päätöksentekijät näyttävät mieltyneen liikkumattomuuden käsitteeseen. Politiikkapuheessa käsite muuttuu entistä ongelmallisemmaksi. Terveyden edistäjät ovat pahimmillaan tulkitsemassa vähäistä liikuntaa ainoastaan yksilölliseksi ongelmaksi. Tieteentekijätkään eivät ole välttyneet liikkumattomuuden käsitteen seireenilaululta. Lukuisissa tutkimusteksteissä liikkumattomuus on esillä otsikkotasoa myöten. Arkkipiispa, paavi Benedictus XVI:n läheinen neuvonantaja Gianfranco Girotti määritteli muutama vuosi sitten nykyajan kuolemansynnit, joihin lukeutuivat muun muassa ympäristön saastuttaminen, geenimanipulaatio ja köyhyyden tuottaminen. Kuolemansynnein määriteltiin ihmisten välisiä suhteita. Niinpä liikkumattomuustoimet ovat urheiluseuroissa marginaalisessa asemassa. Liikkumattomuuden leimaava käyttäminen on moraalisesti kyseenalaista. Liikkuminen voi olla niukkaa ja fyysinen aktiivisuus vähäistä. Urheilutoimijat ovat perustelleet lisääntyvässä määrin tekemisiään liikkumattomuuden vastaisilla toimillaan. Tosiasiassa urheilun ensisijainen tavoite on tulosten ja ennätysten tavoittelu. Kyseessä on myös yhteiskunnan medikalisoituminen eli lääketieteellistyminen. Kuolemansyntien kaltaista käyttäytymistä on nähty myös nykyajassa. Erityisen ongelmallinen liikkumattomuus on tutkimuskäsitteenä. Tämä ei tarkoita sitä, etteivätkö urheilun lajitoimijat lisäisi etenkin lasten ja nuorten monimuotoista liikkumista. Media lisää kiinnostavuuttaan viestimällä ääri-ilmiöistä. Vaikkei kuolemansynnistä ole kyse, niin liikkumattomuuden käsitettä käytettään seitsemässä yhteydessä ongelmallisesti. HALLINNON KIELESSÄ liikkumattomuuden käsi- tettä viljellään yleisesti. Liikkumattomuuden leiman lyöminen on erityisen tuomittavaa toimittaessa lasten kanssa. Politiikkojen ei välttämättä tarvitse esittää, ketä liikkumattomuus koskee ja millaisiin toimiin tulisi ryhtyä. Erilaisin toimenpitein yritetään vähentää liikkumattomuutta ja lisätä kansalaisten liikuntaa. Poliitikot voivat varsin huoletta käydä liikkumattomuuden vastaiseen kamppailuun, sillä kielteiseksi mielletyn ilmiön torjumisen uskotaan puhuttelevan ?kunnon kansalaisia?. » Vaikka liikunnan edistämistalkoissa oltaisiinkin tekemässä hyvää, niin välillä saatetaan ylittää hienotunteisuuden raja. Liikunnan alueella erinomainen ääri-ilmiö on juuri liikkumattomuus. TERVEYSALAN AMMATTILAISET ovat ottaneet liikkumattomuuden käsitevarastoonsa. Vaikka liikunnan edistämistalkoissa oltaisiinkin lähtökohtaisesti tekemässä hyvää, niin välillä saatetaan ylittää hienotunteisuuden raja. Liikkumattomaksi tuomitseminen saattaa jättää elinikäisiä arpia herkissä ikävaiheissa olevien mieliin. Liikkumattomuuden käsitteestä luopuminen olisi suotavaa. Median välittämät liikkumattomuusviestit tarjoavat aktiivisille liikkujille aineksia itsetunnon kohotukselle. Kasvattajienkin puheeseen on soljunut liikkumattomuuden käsite. Valtasuhteista on myös kyse, kun käytetään liikkumattomuuden käsitettä. Tässä tekstissä paneudutaan liikkumattomuuden käsitteen ongelmallisuuteen. Kristillisessä perinteessä rankimmat väärinteot nimettiin kuolemansynneiksi. Liikunnan parissa toimivien kannattaa luopua leimaavista ja syyllistävistä käytännöistä. Tarkkaan ottaenhan liikkumattomia ihmisiä ei ole olemassa. Liikkumattomuuden tulkitaan johtavan ihmisten terveyden menettämiseen ja erilaisiin elämäntapasairauksiin. Tässä työssä ei tarvita liikkumattomuuden käsitettä. Kirjoittaja toimii liikuntasosiologian professorina Jyväskylän yliopistossa. ALL OVER PRESS 37. Jumalaisessa näytelmässään 1300-luvulla Dante asetti kuolemansynnit järjestykseen niiden painoarvon perusteella. Järjestykseksi muotoutui ylpeys, kateus, viha, laiskuus, ahneus, ylensyönti ja viha. Kuolemansyntejä ei nähty pelkästään yksilöiden ominaisuuksiksi. Liikunnan alueella erinomainen ääri-ilmiö on juuri liikkumattomuus. Liikkumattomat henkilöt näyttäytyvät suorastaan vaarallisiksi, omaa ja yhteiskunnan parasta ymmärtämättömiksi
Asemaetuinen ja siirtovuoroinen valkea ei aikaillut, vaan teki selvää jälkeä muutamin vedoin. Millä tavoin? Ratkaisu: 1. Kuka on edellinen kesken kaiken paikkansa jättänyt pääministeri? 9. 70,5 2. Montako äänioikeutettua on tämän kevään eurovaaleissa? 3. Vastamäki, Vantaa Mikä oli viime eduskuntavaalien äänestysprosentti? 2. 2004 8. Kuinka monta komissaaria Suomella on? 6. Txe6! Txd3 2. Txg6+. Kuusi Tilinumero IBAN-muodossa (18 merkkiä): Markus Collin, Espoo Pentti Uusi-Luomalahti, Pori R. Ristikko Shakki Ristikko 11.4.2014 Onks tietoo? Nimi ja paikkakunta: 7 6 Oikein vastanneiden kesken arvotaan kolme 10 euron palkintoa. Vastaukset 16.4.2014 mennessä osoitteella Kansan Uutiset, PL 64, 00501 Helsinki. Dxd3 Dg5 tai 2... Montako eurokansanedustajaa valitaan yhteensä ja Suomesta? 5. Minä vuonna Jyrki Katainen valittiin kokoomuksen puheenjohtajaksi? 8. Kuinka suuri osa EU:n budjetista kuluu maatalouden tukemiseen? 7. Matti Vanhanen vuonna 2010 9. Lisää kuoreen merkintä Ristikko. 5 4 3 Ristikon 4.4.2014 voittajat ja oikea vastaus Kansan Uutiset onnittelee voittajia. 2 1 a b c d e f g h Mestaripeleissä kuningashyökkäys käynnistyy helposti silloin, kun pelitaito ja sommitelmalliset yllätysiskut käyvät laatuun. Kutinassa vuonna 2006 pelatussa Saricin ja Bukalin välisessä pelissä on saavutettu ratkaisun paikka. Mikä oli viime eurovaalien äänestysprosentti Suomessa ja EU:ssa? 4. Txg6+! ja musta antautui. 38 Vastaukset 1. Yksi, nyt Olli Rehn 6. Kuka nousi pääministeriksi hänen jälkeensä? 10. Noin 40 prosenttia 7. Dd7 Rd4 5. Noin 400 miljoonaa 3. 3. 751 ja 13 5. Moniko nykyisen hallituksen alkuperäisestä 19 ministeristä on jättänyt paikkansa? 1. 8. Mari Kiviniemi 10. 38,6 ja 43,1 4. Dh4 3. g3 Dg4 4
välineistä ilettä sen leikkauslista on isoin? meisen ohjelmallisesti heitetty kokonaan romukoppaan koskipa se mitä laitaa tahansa. Eivät kaikki vain pelaa ja laskelmoi koko tuullisia ja vakavasti otettavia. Ne puuhasteVASEMMISTOLIITON HALLITUSEROA seuratessa ei voinut vältlevat ?marginaalisten asioiden. Entiset kolme suurta suus ymmärtää asioiden syy ja seuSDP, kokoomus ja keskusta ovat vasraussuhteitakin. Ja tietysti toimittajan omalla kuvalla. Ei se mitä tapahtui, vaan se, miltä juuri minusta näyttää, on koko ajan tärkeämpää. lehdistö ja sähköiset tiedotuspuoluekentässä. Keskenään samanlaisista tiskiaineista on jo vuosikymmenet tehty brändejä. Toimittajat keksivät lähdölle kaikki muut syyt paitsi sen, että puolue lähti, koska se noudatti omia kesällä 2011 asettamiaan periaatteita hallitukseen mentäessä. Poliittisesta journalismista on tullut kummallista oman mielipiteen kailottamista. Monessa uutisvälineessä on jatkuvasti vähennetty tapahtumien uutisointia ja korostettu johtavien toimittajien oman tulkinnan roolia. eivät etenkään siinä. Muut . parissa ja ?politikoivat? tyä ajatukselta, että sosiaalisen median huonoimmat vakavilla asioilla. toimittajien käyttövoimaa. laisensa tapaus. Siksi on Viimeinen meinen sana Kai Hirvasnoro kai.hirvasnoro@kansanuutiset.? Minun tärkeä mielipiteeni LEHTIKUVA PÖLY VASEMMISTOLIITON hallituksesta lähdöstä on jo las- keutunut, joten nyt voi pienen etäisyyden päästä katsoa, että miten se meni julkisuudessa. ovat vapaata riistaa pilkkakirveille. Ilkeys, tajien riesaksi paitsi silloin, kun jossain on käynnissä siiva, omat kaunat, vain minun mielipiteelläni on merkisäinen riita. tystä -asenne ja toisten kuulematta jättäminen ovat yhä Perussuomalaiset kahden ryhmän välissä ovat omanuseammin ?eturivin. ne todellisuudessa kaikkein aatteellisimmat . Siksikö, Aatekeskustelu on ?sitoutumattomista. Vai milhuonoimmat puolet on askel askeleelta jäänyt politiikasta loin viimeksi luit valtamediasta juotettu käyttöön myös elävien puolue- ja erikoislehtien vatun esimerkiksi politiikkaa ja vaihtoraan. ehtoja kihisevästä Suomen sosiaaliperinteisessä. Isoihin tiedotusvälineisiin pitäisi foorumista? politiikan toimitusten rinnalle perustaa yhteiskuntapolitiikan toimiPUOLUEITA JA puoluejohtajia medialle tuksia, jotta lukijoilla olisi mahdollion kahta lajia. Yhteiskunhelppo toistaa, että vaihtoehtoa ei Sosiaalisen median tapoliittinen uutisointi ja analyysi on ole, koska vaihtoehtoa ei ole. Ovat olemassa vain politiikan toimitpuolet on otettu käyttöön myös perinteisessä. Nyt myös toimittajan nimi on osa lehden tai kanavan brändiä. Poliittisessa uutisessa mielenkiinto keskittyy henki- Vasemmistoliitto lähdön hetkellä 25. maaliskuuta. Medialle ei kelpaa selitys, että puolue lähti hallituksesta, koska se noudatti omia periaatteitaan. JARMO LINTUNEN Ensi viikolla hl: Asbjörn Wa Kauppalla i s k u m i p o s kierretään a a i t a r k o m e d Vastikkeellinen sosiaaliturva, mitä siitä seuraa? 39. Nyt pienempi oppositiopuolue on nosvälineet. tettu mediassa merkitykseltään suurimmaksi. Niille ei piruilla. ajan politiikassakaan . Toimittaja on oman itsensä suurin sankari. Ennen viime vaaleja puolue sai runsaasti Voi julmasti sanoa, että suurin poliittisen keskustelun medianostetta virkistävänä tapauksena jähmettyneessä este tätä nykyä on media . Kaikki pahin, mitä EU:n kansanäänestyksen aikaan pelättiin, on toteutunut. Vasemmiston eurovaaliehdokas ja keravalainen kunnanvaltuutettu Pia Lohikoski, Vasen 1/2014 » löihin ja pelitilanteisiin
Timo Mäkelä Sanomalehti ei ole kuollut. Tilaa Viikkolehti kuukaudeksi tai Satakunnan Työ kahdeksi, saat kaupan päälle Vasurilla-cd-levyn. Duunarilaulut ennen ja nyt. Mukana mm. AGIT PROP, KOM-TEATTERI, TUOMARI NURMIO, PALEFACE, PELLE MILJOONA, JUKKA POIKA, ASA, JAAKKO TEPPO, M.A.NUMMINEN, DALLAPÉ-ORKESTERI, VESA-MATTI LOIRI & KRISTIINA HALKOLA. 10 ? Teen määräaikaisen lehtitilauksen: Viikkolehti 1 kk / 10 . + levy Satakunnan Työ 2 kk / 10 . 09 7596 0208 www.kansanuutiset.fi Maksajan (tilaajalahjan saaja) nimi, jos eri kuin tilaaja Osoite Tilaushinnat sis. painetun lehden alv:n 10 %.. + Vasurilla-levy Viikkolehti 3 kk / 29 . + levy kertoo taustat, kuvaa ihmiset, selittää ilmiöt. Tarjous koskee uusia tilauksia ja on voimassa vain kotimaassa. Tilaus loppuu automaattisesti tilausjakson päätyttyä. Nimi Osoite -artikkelit ikk li vain i Viikkolehdessä Viikk . Puhelin tilaukset@kansanuutiset.fi p
Tietty eleginen poljento syntyy luontevasti. Sienistä on löytynyt aineita, joista on apua sairauksien hoitoon. Sienten suuria salaisuuksia on kaikille tuttu ?pizzanpäällyste? eli herkkusieni, mutta sienten lajikirjo on valtava, ja niistä löydetään uusia, ihmiskuntaa hyödyttäviä ominaisuuksia koko ajan. Toukokuussa kolme pientä karhunpentua kurkistaa pesästään emonsa kannustamana ja näkee ympäröivän maailman ensi kertaa. Olemassaolon taistelu alkaa siitä hetkestä, kun ne uskaltautuvat pesän ulkopuolelle. Vastaavasti epilogi kertoo, kuka nyt on raskaana ja kuka on tulevan lapsen isä. Sienistä on löytynyt aineita, joista on apua vaikeiden sairauksien hoitoon, ja eräiden sienten rihmastoa on käytetty apuna liikennesuunnittelussa. Puutarhanhoidossa käytetään lannoitteita, mutta tutkijat ovat huomanneet, että eräät sienet voivat auttaa kasvia saamaan enemmän irti maaperästä. Jaana (Terhi Suorlahti) ja Siiri (Joanna Haartti) ovat nuori lottia, Miina (Sinikka Mokkila) kypsään ikään ehtinyt Karjalan tyttö ja kuppari. Sitä täsmentävät napakasti lyhyet episodit lähi- ja kotirintamilta. Hän tuntee lähes masokistista solidaarisuutta kieroa kaveriaan Anttia (Lauri Tilkanen) kohtaan; Antin suojeluskuntalainen isä (Matti Onnismaa) jaksaa aikanaan kirota perheen häpeää. Korpikangas (Ilkka Heiskanen) on erikoinen persoona, joka pitää yhteyttä vainajiin. Taistelujen sijasta keskitytään kaatuneitten saattamiseen hautaamiskuntoon. 12.4.?18.4.2014 | VIIKKO 16 Tv&Radio Minnesotassa on karhuemo saanut kolme poikasta. Alku aina hankala tutustutaan karhun, leijonan, apinan, norsun ja mangustin elämään jälkikasvun näkökulmasta. Näyttelijätyöskentelyä hallitsee joitakin irtiottoja lukuunottamatta miellyttävä vähäeleisyys. Elokuva tavoittaa aika hyvin elämän ja kuoleman suuren nuorallatanssin. Kuvassa Eino ja Jaana (Joonas Saartamo ja Terhi Suorlahti). Kaatuneet kuntoon ja kotiin Hiljaisuus (2011) on miellyttävästi erilainen kotimainen sotadraama. Pentujen pitää oppia nopeasti emonsa neuvot, sillä luonto koettelee julmimmin juuri elämän alkutaipaleella. BBC:N SARJASSA AVARA LUONTO: ELÄINPOIKASTEN ALKUTAIVAL Yle TV1 la klo 18.45 Kuoleman varjon maassa helvetti koskettaa taivasta, rakkaus kuolemaa, ystävyys petosta. Pientä yksikköä johtaa oman arvonsa tunteva sotilaspastori (Kari Hakala). Keskushenkilöksi nousee hyväntahtoinen nuorukainen Eino (Joonas Saartamo). Koska päänäyttämö on eturintaman lähituntumassa sijaitseva kaatuneitten evakuoimiskeskus, roolituksessa on tilaa tasavahvasti miehille ja naisille. Parhaimmillaan tämä avaa huikeita mahdollisuuksia maanviljelyyn, jossa perinteisesti käytetään isoja määriä lannoitteita. AGARICUS BISPORUS Harri-Ilmari Moilanen PRISMA: SUPERSIENET KOTIKATSOMO: HILJAISUUS TV1 su klo 21.05 TV1 ma klo 19.00. Ensimmäisen jakson tähtenä on mustakarhuperhe Minnesotassa, Yhdysvalloissa. Varusmiesten osana on hoitaa kanto- ja kuljetuspuoli, lotat vastaavat vainajien siistimisestä. Kuinka suojautua saalistajilta, ja mistä saada ruokaa. Taistelun tauottua jäljelle jää hiljaisuus. Makaaberit puitteet sekä hillitty, parhaimmillaan koruttoman runollinen kerronta muodostavat hyvän kontrastin. Ensin ruumiit siistitään, sitten on arkkuun panon vuoro. Vainajien kuljetus kotiseudulle ei näy muuten kuin yhdessä tapauksessa. Se on pieni, mutta perusteltu sivuluku kokonaisuudessa. Selkokielinen viesti elämän jatkumisesta on ehkä osoitteleva, mutta edeltävien tapahtumien kannalta perusteltu. Esko Salervo on tehnyt linjakkaan ja temaattisesti rikkaan käsikirjoituksen. Se on muuttunut Sakari Kirjavaisen vivahdeherkässä ohjauksessa kelpo draamaksi. Kyseessä on jatkosodan lopulle talveen ja kevääseen 1944 sijoittuva ihmissuhdedraama
Elina Viitanen ja Samuli Väänänen 22.00 Radio Novan yö. Tutun lännen legendan yltä riisutaan hohto yllättävän perusteellisesti. 00.00 Yle Uutiset ja sää. (Friday the 13th/ USA 2009). 04.02 Hajakokous. 14.00 Yle 18.00 Ehtookelloina Aitolahden kir- Uutiset. 10.45 Radio 1 vastaa. 16.05 Entisten Kauranne. 04.47 Musiikkikamari. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. Gösta Sundqvistin käsikirjoittama ja kipparoima radiohupailu. 07.03 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX ViiAamusoitto. Biisi on yhtä kuin Earpin velWESTERNISSÄ 2 jekset kera Doc Holliday (hupaisa Dennis Quaid) ottamassa mittaa Clantonin klaanista. 13.03 UrheiSaid Esberuttan uutta teosta ??Prin- luradio. kelailua. 18.00 Yle Uutiset. 09.15 tareille, osa 11/12. Sen jälkeen miehemme toteuttaa vanhan viisauden: kaikki mikä ei tapa, karaisee. 07.53 Onnen merentie. Ennen sankaritekoja on edessä muutaman vuoden ryypiskelykausi. 23.03 Koe-eläinpuisto. 13.06 Lakatut varpaankyntemps arabes. Dokumenttielokuva Manhattanin rakastetuimpiin hahmoihin kuuluvasta valokuvaaja Bill Cunninghamista, joka pitää New York Timesissa suosittua muotipalstaa On the Street. Pääosissa: Claudia Galli, Harriet Andersson, Richard Ulfsäter, Linus Wahlgren. 20.09 Hajatusmusiikkia . Kai Ulmanen. 21.50 Merisää. 17.40 Kol- tori Raimo . Juontajana Jari Vesa 16.00 mittajina Sirkka Halonen ja Amanda Yle Uutiset ja sää. (16) 00.20 Hävyttömät (16) 01.25 Eureka (12) 02.15 Lain nimessä (12) 02.45 Eurojahti 09.00 Jaksa paremmin 09.30 Britannian paras leipomo 11.30 Kuppilat kuntoon Ruotsi 12.25 Kuppilat kuntoon Ruotsi 13.20 Kokki lomalla 13.50 Mahdoton illallinen 14.45 Vuorien sankarit (S) 15.40 Anthony Bourdain minilomalla 16.30 Kuuluisat kuppilat 17.00 Henkka & Niki vs. Amerikka 17.30 Jyrki Sukulan makujen maa 18.00 Pomo piilossa 19.00 Poliisit (7) 19.30 Poliisit (S) 20.00 Poliisit (S) 20.30 Poliisit (S) 21.00 Rekkakuskit jäällä (7) 22.00 Panttilainaamo 22.30 Panttilainaamo 23.00 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 23.55 New Yorkin tatuointitarinat 00.45 Australian rajalla 01.15 Myrskyn silmässä (12) 02.10 Rantavahdit (12) 02.35 South Park (12) 03.05 South Park (12) RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Wyatt Earp on muhkea länneneepos kuuluisan lainvalvojan elämästä ja legendaarisesta OK Corralin taistelusta. 05.50 Merisää. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 05.52 Aamupala. net . 09.05 Sää. 21.00 Roman Schatzin Maamme-kirja 22.00 Yle Uutiset 22.05 Sari Helin 23.00 Mikä maksaa? Radio Nova 08.00 Musiikkia ja paloja viikolta 10.00 Viikonloppu vapaalla . 23.00 Yle Uutiset. 06.05 Hartaita 06.30 YleX Aamu Remix 10.00 säveliä. 15.03 Urheiluradio. 20.00 Yle Uutiset. 22.05 Mikä maksaa. 08.00 Yle Uutivieras: säveltäjä ja toimitL auanta set ja sää. (The Road to El Dorado, USA 2000) Ohjaaja: Bibo Bergeron ja Will Finn. Top Gear USA Suuret setelit Tuubi MTV Sport Kisastudio Seitsemän Uutiset MTV Sport Uutiset Pulttibois (S) Mentalisti Noora Karma Selviytyjät Kymmenen Uutiset Päivän sää Lotto ja Jokeri MTV Sport Uutiset Camilla Läckberg: Meri antaa, meri ottaa. (Camilla Läckberg 5 Havet ger, havet tar, Ruotsi) Kun fjällbackalainen valokuvaaja Stigge löytyy studiostaan murhattuna, Erica Falck ryhtyy tutkimaan tapausta.Ohjaus: Marcus Olsson, Ruotsi 2013 (89?). 05.02 Aamupala. 09.00 Yle UutiRadioteatteri esittää: lev y t set. 20.03 Urheiluradio. 11.00 Yle Uutiset. 00.05 Yöradio. 03.15 Poppikoulu. Yle Puhe 06.00 Yle Uutiset 06.03 Aspekti 07.03 Perheen aika 07.45 Tarinoita lapsille: Varallinen Juhannus, osa 14/16 08.00 Yle Uutiset 08.05 Puheen Aamun viikko 10.00 Yle Uutiset 10.03 Arman Alizad 11.00 Yle Uutiset 11.02 Ali ja Husu 12.00 Puheen Viikonloppu 13.00 Yle Uutiset 13.02 Puheen Viikonloppu 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Viikonloppu 15.00 Yle Uutiset 15.02 Puheen Viikonloppu 15.30 Urheiluilta: jääkiekkokierros 20.00 Alivaltiosihteerin viikko 20.22 Pressiklubi. 10.50 Tohilmanpolitiikan arkipäivää. Religion et Révolution.?. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Urheiluradio. 06.56 Päivän miete- Yle Uutiset 11.02 YleX Himotuimmat lause. 18.10 vieras. 15.00 Yle Lauantain toivotut levyt. 21.35 Novosti Yle. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Illan suunnittelusta vastaa nuorten sävellahja. 07.45 Hartaita säve- konloppu 17.00 YleX Toiveet 20.00 liä. (12) 22.40 New Yorkin katumuodin kuvaaja. 10.50 tusmusiikkia . (12) Isänmaan puolesta (16) Nelonen 05.00 Älypää-TV 07.40 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 08.05 Lego Star Wars (7) 08.30 Elixir 09.00 Elixir Sport 09.30 Start! 10.00 Supernanny 11.00 Neljän tähden illallinen 11.30 Neljän tähden illallinen 12.05 Neljän tähden illallinen 12.35 Neljän tähden illallinen 13.05 Manhattanin koirat 14.05 Eläintarhassa tapahtuu 14.35 Eläinten ABC Amerikkalainen dokumenttisarja. 15.05 Vaaleanpunainen pantteri (S) 15.10 Vaaleanpunainen pantteri (S) 15.20 Shake It Up (S) . 15.50 Amerikan hauskimmat kotivideot 16.20 Amerikan hauskimmat kotivideot 16.50 Tulossa: Neljän tähden talkoot 16.55 Farmi (S) 17.25 Farmi (S) 17.55 Farmi (12) 18.25 Farmi (S) 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Mitä tuli tehtyä 20.57 Keno 21.00 Elokuva: 007 ja kuoleman katse (16) 23.35 Myllyrinne Company (7) 00.05 Elokuva: Perjantai 13. päivä. Isäukko Earpina heittää hyvän sivuosatulkinnan Gene Hackman. Tärkeimmässä naisroolissa nähdään Joanna Going. 19.03 Kansanmusii- ran ennakko. 07.00 Yle Uutiset. Yle Uutiset ja sää. huipulla tuulee 17.00 Beverly Hillsin panttilainaamo 17.30 Beverly Hillsin panttilainaamo 18.00 Suomen surkein kuski 19.00 Top Gear 20.00 Duudsonit tuli taloon (S) 21.00 Die Hard 4.0 (16) 23.25 C.S.I. 23.10 Yöklassinen. set ja sää. LAUANTAI 12.4.2014 TV 1 08.00 Yle Uutiset 08.05 Kiehtova maailma: Puistojen Britannia 09.00 Yle Uutiset 09.05 Ylen aamu-tv 10.00 Yle Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 YleLeaks 11.00 Yle Uutiset 11.05 Pisara 11.10 Villi Pohjola 12.00 Pressiklubi 12.30 Sydämen asialla (7) 13.25 Dokumenttiprojekti: Lamavuosi 14.30 Satujen saarten runoilijat 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Vielä virtaa (S) 15.40 Tarinateltta 15.55 Prisma: Luolastojen tappaja 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Ravisuora 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Toisenlaiset frendit 18.45 Avara luonto: Eläinpoikasten alkutaival. 12.00 Yle Uutiset ja sää. jan silmin. 06.03 Sää. Hayden Christensen, Andy Garcia, Natalie Portman, Orlando Bloom, Christina Ricci, Ethan Hawke, Bradley Cooper. 08.05 Onnen taja Olli Virtaperko. 20.08 Sää. 144 800. Rooleissa mm. 13.00 Yle Uutiset. 05.00 Yle Uutiset ja sää. vainajasta. Pohjalta on hyvä nousta. Tässä vaiheessa Kevin Costnerin tähdittämä länneneepos on erityisen hyvällä mallilla. Toi- sävellahja. 07.03 Sää. Ravitulokset. 19.08 Lempimusiikkia. 07.00 Yle Uutivyjä. Mikä oli viikon kiinnostavin uutinen. Kai Ulmanen. 11.03 LevylauArabikevät ja vallankumous runoili- takunta. Minnesotassa on karhuemo saanut kolme poikasta ja olemassaolon taistelu alkaa siitä hetkestä, kun ne uskaltautuvat pesän ulkopuolelle. 06.00 Yle Uuti12. N: Kevin Costner, Dennis Quaid, Gene Hackman, Isabella Rossellini. Tarja Närhi. 17.15 Jokaniemen sävelradio. 21.00 Yle Uutiset. 10.00 Eve Mantun kuriton 04.00 Yle Uutiset ja sää. (16) 01.10 Campus (12) 06.00 08.10 08.25 08.35 09.00 09.25 09.50 09.55 11.30 12.15 12.45 13.15 13.45 13.50 15.30 16.30 17.30 18.30 19.00 19.10 19.30 20.00 21.00 22.00 22.10 22.15 22.25 22.35 00.25 Eurojahti Tuomas Veturi (S) Professori Balthazar (S) Paavo Pesusieni (S) Pokémon (7) Kung Fu Panda (7) Pilanpäiten Cosmos . 19.00 Yle Uutiset. 09.05 Muistojen bulevardi. 14.30 Poppikoulu. Maria Leppänen 15.00 Matkalla maailman ympäri 16.00 Nova Stage Klubi 17.00 Spotify Chart Show Top 100 . Ruben Stillerin isännöimä Pressiklubi vastaa. 08.05 Tekijä: Muu- ennen! (u) 00.00 Yöradio sikko ja esseisti Jantso Jokelin 08.35 Kulttuuritunti: Aristoteleen kantapää. Yle Radio Suomi 09.00 Yle Uutiset. Parissa kohtauksessa vierailee Isonenä-Kate vierailee (Isabella Rossellini). Harri-Ilmari Moilanen WYATT EARP TV2 klo 22.05 YleX 06.00 Yle Uutiset. 06.04 Aamupala. kohtainen Ykkönen. 15.10 Entisten nuorten kin sävel on vapaa / 09 . 17.00 Yle UutiJuhani Näreharju. 15.55 Yle 09.40 Lauantai-Suomi. News. 18.08 Sekahaku . 17.15 Maa- 10.04 Lauantai-Suomi. 12.45 Meriarabirunoilijan Adonisin eli Ali Ahmad sää. 16.00 Ylläs . 12.15 Ajan- set. 22.00 Yle Uutiset ja sää. T: BBC. 19.40 Midsomerin murhat (12) 20.30 Yle Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 YleLeaks 21.30 Uutisvuoto 22.00 Ylikomisario Morse (12) 23.45 Red Riding 1974: Tappajan jäljillä (16) Myllyrinne Company Nelonen klo 23.35 TV 2 MTV 3 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu: 12.4. 07.47 Touhukkaat: Onnen sinilintu (S) 08.11 Pikku Kakkosen posti 08.18 Lasten musiikkiestradi 08.22 Postimies Pate, erikoislähettipalvelu (S) 08.37 Viidakkokirja (7) 08.48 Viidakkokirja (7) 09.00 Galaxi 10.00 Galaxin mestari: Koiramestari 10.30 Tartu Mikkiin 11.20 Tartu Mikkiin: Jatkot 12.10 Latela 13.35 Moottori mylvii ja kumi käryää 14.05 Uhanalaisen tiikerin jäljillä 15.00 Urheiluviikonloppu 15.15 Palloilua: Salibandyä 17.45 MotorSport 18.13 Urheiluviikonloppu 18.23 Mestarien liigan makasiini 18.47 Urheiluviikonloppu 19.00 Yle Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset sää 19.30 Toisen kanssa (12) 20.20 Sano kiitos ja tanssi (S) 20.30 Kätevä emäntä (7) 21.00 Kova laki: Rikollinen mieli 21.40 Kerrostaloelämää (7) 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Wyatt Earp. salattu luonto Enbuske & Linnanahde Crew Salatut elämät (S) Salatut elämät (S) Salatut elämät (S) Pilanpäiten Tie El Doradoon. 07.04 Onnen sävel. 07.50 Merisää. valtakunnan terapeutti. mannen maailman puheenvuoroja. 11.00 Sari Helin: Riita Aamupala. John Fordin Aavikon lain (1946) hohto jää Lawrence Kasdanin ohjaamaltta leffalta saavuttamatta. Tuttu nimi väri- ja tapahtumakylläisissä kuvioissa on myös Bat Masterson (Tom Sizemore). 14.00 Todellisia tarinoita: Jää- set. Miten päästään täystyöllisyyteen. 21.55 Suomi tänään. Niiden jälkimainingeissa nuori leskimies ja elokuvan nimihenkilö matkaa syvälle länteen. 16.00 Yle Uutiset 10.00 Yle Uutiset. Jussi Raumolin esittelee 12.15 Lauantai-Suomi. 11.57 Päivän mietelause. 18.55 Suomi tänään. 16.05 Faunin iltapäivä. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 06.15 Aamuhartaus. 18.01 Iltahartaus. 23.00 Radio 1 vastaa. (Bill Cunningham New York, 2011) 00.00 Uusi Kino: Scene Shifts,in six movements 00.15 Uusi Kino: Lopun alkuja Muut 09.00 SVT:n ohjelmaa 14.15 Simon 14.43 Simon 15.15 Euroopasta olisi puhuttava 15.45 Spotlight: Todistusta vailla 16.15 Bettina 16.55 Vuosi Pohjoiskalotilla 17.25 Kollektivet 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Bärtil 18.30 Haaste 19.00 Merta päin! 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.40 Sportnytt 19.50 Matador (7) 20.40 Määränpäänä Santiago de Compostela 21.00 SVT:n ohjelmaa 11.00 Work It (7) 11.30 Amerikan ykkösperhe (7) 12.00 Whitney (S) 12.30 Perhe 2.0 (S) 13.00 Kerran lapsi, aina lapsi (7) 13.30 Middle (S) 14.00 Bestikset (S) 14.30 Ajoneuvos 15.00 Kuinka saada naisia, menestystä ja rahaa. 1/5. Kolme karhua. 22.05 Koe-eläinpuisto. 10.03 Sää. ja sää. 13.00 Välile- 06.30 Suomi soi. 15.00 in toivotut sävel. 08.00 Yle YleX Himotuimmat (u) 22.00 Parasta Uutiset ja sää. 06.25 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Aamusoitto. (USA 1994) Muhkea länneneepos kuuluisan lainvalvojan elämästä ja perheestä. O: Lawrence Kasdan. 14.50 Kuuluttajan sävel. 18.03 Urheiluradio. Hyytävä kauhutrilleri on uusintaversio modernista klassikosta (18) 02.05 Dexter (16) 03.10 Älypää-TV Teema 09.40 Yöloma paratiisisaarella (Mister Roberts, USA 1955) 11.40 Lamastalgia 12.30 Moskovan valot ja varjot 12.55 Vempainmies 13.25 Tiededokumentti: Ahdistuksen aikakausi 14.20 Yle Live: M1-studiossa Heikki Salo & Tulipalo 15.20 Historia: Juutalaisten tarina 16.20 Suomensukuiset 30 päivässä 17.05 Pilvikadun talo (12) 18.05 Syrän lämmin ja avara ? Jorma Panula 19.05 Tuomas-kuoro: 800 vuotta 21.00 Teemalauantai: New Yorkin kuvia 21.00 New York, rakkaudella. (New York, I Love You, USA 2008) Kymmenen ohjaajan sikermä rakkaustarinoita New Yorkista. 15.40 klo 18.1 0 Minna Pyykön maailma. Etnohetki. RavisuoUutiset ja sää. 18.50 Merisää. Susanna Vainiola. Miksi siitä tuli uutinen. Vankkaa realismia puolestaan mahtuu erääseen alkupuolen raadolliseen kaksintaisteluun. Harmi, että lupaavan alun jälkeen yli kolmetuntinen länneneepos lopahtaa selvästi. Tuloksena on sinänsä viihdyttävää ?vanhan biisin. 21.40 Urheiluradio. 21.03 Poppikoulu. 09.06 Linnunradan käsikirja lifRadio 1 Lauantai-Suomi. Kuvassa Wyatt Earp (Kevin Costner). Viinamäen kautta legendaksi Wyatt Earp (1994) häistä on lyhyt matka hautajaisiin. 07.50 Aamuhartaus. 14.03 Ajantasan lauantaikon kellot
Jani Rajalin 22.00 Radio Novan yö Rönkkö 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Viikonloppu 17.00 Supersun- Yle Puhe 06.00 Yle Uutiset 06.03 Brysselin kone 07.03 Perheen aika 07.45 Tarinoita lapsille: 08.00 Yle Uutiset 08.05 Viikon kansanedustaja 09.15 Eve Mantun kuriton kokous: Tietokoneet eivät helpottaneetkaan kaikkea 10.00 Yle Uutiset 10.03 Maria Jungner 11.00 Yle Uutiset 11.02 Perttu Häkkinen 12.00 Puheen Viikonloppu 13.00 Yle Uutiset 13.02 Puheen Viikonloppu 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Viikonloppu 15.00 Yle Uutiset 15.02 Puheen Viikonloppu 15.30 Urheiluilta 18.30 Politiikkaradion viikko 20.00 Kalle Haatanen 21.00 Aspekti 22.00 Yle Uutiset 22.05 Puheen Aamun viikko Radio Nova 08.00 Musiikkia ja paloja viikolta 10.00 Viikonloppu vapaalla . Matkapäiväkirja kertoo Niki Juuselan ja Ville Haapasalon Sotshin löytöretken. Urheiluviikonloppu Yle Uutiset Matkapassi: Länsirintaman taistelupaikat Viidakon verenhimoiset vaeltajat. 13.00 Riston Valinta. Klubi-isäntänä Jan- tarinoita, anekdootteja ja henkilökohErik Holmberg. katu muistetaan kuitenkin Busby Berkeleyn ensimmäisenä menestysmusikaalina. (42nd Street/USA 1933) Koreografi Busby Berkeleyn ainutlaatuisten musikaalien sarjan käynnistävä elokuva Broadway-hitin kivikkoisesta syntymästä. N: Warner Baxter, Ruby Keeler, Dick Powell, Ginger Rogers. Äänitetty 20.7.2013 Kirjurin- 12.06 Kansanradio. 23.03 Pelastetaan duunit. Tero Liete. YleX Musiikiillinen voileipäpöytä, josta löy06.30 YleX Jälki-istunto Remix 10.00 tyy paikoin tukevampaakin purtavaa. Uuden musiikin ratsia 11.00 Yle Uuti- 17.00 Yle Uutiset ja sää. 12.55 mas setti. Poliisit joutuvat kohtaamaan pahimpia pelkojaan, kun Cooperin ystävyyssuhde entiseen kouluttajaan saa ikävän kääntee (12) Nelonen 07.40 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (S) 08.05 Lego Friends (S) 08.30 Jaksa paremmin 09.00 Tervetuloa kotiin 09.55 Tulossa: Neljän tähden talkoot 10.00 SM-liigan viikkomakasiini 10.30 Elixir 11.00 Elixir Sport 11.30 Eden 12.00 Mitä tuli tehtyä 13.00 Eläinten ABC Amerikkalainen dokumenttisarja. 13.30 Eläintarhassa tapahtuu 14.00 Manhattanin koirat 15.00 Amerikan hauskimmat kotivideot 15.30 Amerikan hauskimmat kotivideot 16.00 Maaginen Criss Angel 16.55 The Voice of Finland 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 MasterChef Suomi 20.00 Farmi (7) 21.30 Keno 21.35 Elokuva: Noidan oppipoika. 22.05 Ava- sankehto . 15.03 Urheiluradio. 19.08 Kadonneen levyn metsästäjät 0203-17600. 20.00 Yle Uutiset. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Urheiluradio. Samuli Väänänen 18.00 43 3. 05.02 Aamupala. Musiikkia vanhasta Euroopasta. O: Lloyd Bacon.(7) 19.30 Sydämeen kätketty (S) 20.00 Magnum . kohti unelmaa Palloilua: Salibandyä Sotshin olympiakisat: Matkapäiväkirja. katu on koreografi Busby Berkeleyn musikaalien sarjan käynnistävä elokuva Broadway-hitin kivikkoisesta syntymästä. 13.03 Urheiluradio. KATU Yle Teema klo 18.00 18.09 Kadonneen levyn metsästäjät 0203-17600. (Vinylmania, Italia 2011) 21.55 Yle Live: M1-studiossa Edu Kettunen 22.55 Homoelokuvan historia 00.25 Teematieto 08.15 Unna Junná 08.30 BUU-klubben: Muumilaakson tarinoita 09.00 SVT:n ohjelmaa 13.25 Simon 13.55 Simon 14.25 Jumalanpalvelus 15.05 Dok: Valmentaja Boströmin viikko 15.35 X3M-tv 16.05 Jälkivääntö 16.45 Lasso 17.15 Strömsö 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUUklubben: Muumilaakson tarinoita 18.30 Euroviisaat 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.40 Sportnytt 19.50 Minun New Yorkini 20.00 Dok: Ammattina ihmelapsi 21.00 Elokuva: Hyvä haltijatar (7) 23.55 SVT:n ohjelmaa 11.00 Simpsonit (7) 11.30 Simpsonit (7) 12.00 Simpsonit (7) 12.30 Simpsonit (7) 13.00 Simpsonit (7) 13.30 Simpsonit (7) 14.00 Farm Kings 15.00 Jamie Oliver: mestarikokki 16.00 Salattu sisar (12) 17.00 Valehtelevat viettelijät (7) 18.00 Muodin huipulle 19.00 Viidakon tähtöset 19.55 Myytinmurtajat 21.00 Phone Booth (16) 22.40 Grimm (16) 23.35 Revolution (16) 00.30 Supernatural (16) 01.25 Lain nimessä (12) 05.00 Älypää-TV 08.35 Britannian paras leipomo 09.35 Britannian paras leipomo 10.35 Kuppilat kuntoon Ruotsi 11.30 Kuppilat kuntoon Ruotsi 12.25 Huippusalaiset reseptit 13.15 Henkka & Niki vs. Amerikka 13.45 Jyrki Sukulan makujen maa 14.15 Splash! USA 15.10 Talent USA 16.05 Pomo piilossa 17.05 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 18.00 Tomin keittiö 18.30 Tomin keittiö 19.00 Anthony Bourdain minilomalla 20.00 Henkka & Niki vs. Jake Nymanin Helsinki 1. Stan aikoo napata työparinsa murhaajan keinolla millä hyvänsä 23.40 Southland. 10.00 Yle Uuti15.55 Yle News. 18.03 Urheiluradio. Tyylikäs, musiikkipitoinen ja koukuttava dokumenttielokuva maailmanlaajuisesta ja yhä pahenevasta maniasta: intohimoisesta vinyyliäänilevyjen keräilystä. 05.15 Eväsreppu. Toimittajana Markus Partanen. Sarja päättyy 18.45 Kahden keikka (12) 19.45 Arto Nyberg 20.30 Yle Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Hiljaisuus. 04.02 Euroopan taivaan alla. 17.40 Suomi tänään. Alcantaran perhe (7) 16.10 Tiededokumentti: USA:n valtimoilla 17.05 Saari (12) 18.00 Kino Klassikko: 42. katu. 05.21 Aamu09.55 Eurajoen kirkon kellot kutsu- pala. Faktan ohella luvassa on paljon 19.03 Jazzklubi. 16.05 Rocktoimittajan iltapäivällinen . 20.09 Lähikuvassa Maritta Kuula. Taistossa mukana olevat neljä tähteä lisäävät kierroksia, sillä kaikki esittävät illan aikana kaksi kappaletta. 21.00 Kosto. 03.02 Sekahaku ? Tarja Närhi. 11.00 Horisontti. Kuvassa halailtavana George Brent. Tanssin säihkettä Hollywoodista omistaa seuraavat neljä viikkoa legendaarisen tanssisuunnittelijan Busby Berkeleyn (1895?1976) parhaille musikaaleille. tetty. O: Paolo Campana. 07.53 Sunnunpallokulttuuria. toissapäivänä. Faunin iltapäivä. 21.55 Suomi tänään. Jättivesilude. 10.03 Sää. 08.45 Kuunnelman pimusiikkia. 13.00 Yle Uutisiot. Jani Malmi Trion studioses- Sunnuntai-Suomi. 14.00 ruusromua. 17.15 Sunset 11.02 Jani Hellemaa & Aapo nuntai-Suomi. Niissä oli samankaltainen juoni musikaalin tekemisestä, loppuhuipentumana tukku Berkeleyn häikäiseviä tanssijaksoja, kepeää romanttista pyörittelyä ja joukko pirteitä vakiotähtiä, kuten Dick Powell, Ginger Rogers, Ruby Keeler ja Joan Blondell. KINO KLASSIKKO: 42. 12.45 Merisää. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Dominic Monaghan ylittää käärmeitä kuhisevia riisipeltoja etsiessään maailman vaarallisinta vesihyönteistä. Treffit (S) Copper (16) Hetkiä Kalliossa: Aino Venna Yle Uutiset Urheiluruutu Mad Dogs (16) Campus (12) Kimmo (12) Boardwalk Empire (16) Boardwalk Empire (16) 08.10 Tuomas Veturi (S) 08.25 Professori Balthazar (S) 08.35 Gumballin mieletön maailma (S) 09.00 Pokémon (7) 09.25 Teini-ikäiset mutanttininjakilpikonnat (7) 09.50 Tom ja Jerry (S) 10.15 Angry Birds Toons (S) 10.20 Pientä mökkiremonttia 11.20 Enbuske 360 12.20 Salatut elämät (S) 13.20 Sydänjää (7) 14.20 Menestyksen takana 15.25 Pilanpäiten 15.30 Vieraat toisilleen (7) 17.15 Katri Helena . 08.10 14.00 Näistä levyistä en luovu: vie- 08.05 raana Helsingin nuoriso- ja aikuiskou- Luontoretki. 21.00 Yle Uutiset. 21.03 Taustapeili. 07.03 Kalle Haatanen: Riittääkö ruokaa kaikille? Yle Radio Suomi 08.00 Yle Uutiset ja sää. maailmansoohjelma on tekijänsä näköinen, dassa, osa 2/3: kuohuntaa, rento ja hiljaisella huumorilla höyskapinointia ja säännöstelyä. 08.40 Sunnuntaitinen. Taivaan tie 17.30 Teknavi 18.00 Mentalisti Noora Karma 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 MTV Sport Uutiset 19.30 Tähdet, tähdet. 12.05 Sunnuntai-Suomi. zissa. Toimittajana vän ratoksi. set. Susanna Vainiola. Uudet pulmat horjuttavat Emilyn käsiin hajoavaa suunnitelmaa, kun Conrad valmistelee Graysonien hulppean talon myyntiä (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 MTV Sport Uutiset 22.35 Americans. 17.15 5 Jake Nyman. Hänen erityisenä tavaramerkkinään oli muodostaa tanssijoista geometrisiä, liikkuvia muodostelmia ja kuvioita, ja kuvata niitä sitten esimerkiksi suoraan ylhäältä. Elokuva loi myös kaavan kokonaiselle sarjalle Warner Brothersin menestysmusikaaleja. 08.20 Sunnuntai-Suomi. lutuksen johtaja Tuija Kirveskari-Täh- 08.30 Tohtori Raimo . (12) 22.55 Rikospaikalla (12) 00.25 YleLeaks 00.40 Ykkösaamu TV 2 07.45 08.00 08.01 08.03 08.24 08.36 09.00 10.00 10.28 10.55 11.25 12.15 13.15 14.15 14.30 14.40 14.55 17.25 18.53 19.00 19.05 20.00 20.50 21.00 21.43 21.50 21.55 22.05 22.50 23.40 00.00 00.51 MTV 3 Unna Junná Pikku Kakkonen Nimipäiväonnittelu: 13.4. Kimmo Kuu (S) Sasu (S) Musarullaa! Galaxi Uusi päivä (S) Uusi päivä (S) Uusi päivä (S) Satuhäät Cherry Healey: Sinkkunaiset Jalkapallotähden poika Extremen maailma Urheiluviikonloppu Juoksukoulu . 09.05 Yle Uutiset ja sää. Slisselburg 09.55 Yle Uutiset 10.00 New York, amerikkalainen unelma 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Rakkaudesta puutarhaan 11.40 Satujen saarten runoilijat 12.10 Strada 12.40 Sydämen asialla (7) 13.30 Akuutti 14.00 Toisenlaiset frendit 14.30 A-studio 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Vielä virtaa (S) 15.40 Tarinateltta 15.55 Historia: Argentiinan varastetut vauvat 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Aarteenetsijät. Berkeley loi siinä aivan oman tyyKINO KLASSIKKO linsä, jota kukaan ei ole sittemmin pystynyt täysin jäljittelemään. 18.00 Yle Uutiset. SUNNUNTAI 13.4.2014 Hyvä haltijatar Yle Fem klo 21.00 TV 1 08.00 Yle Uutiset 08.05 Avara luonto: Eläinpoikasten alkutaival 09.00 Yle Uutiset 09.05 Aamusydämellä 09.45 Palanen: Laatokan ympäri . Rakenteita hiljaisuudesta. 21.50 Merisää. 07.00 Yle Uutiset. Amerikka 20.30 Jyrki Sukulan makujen maa 21.00 Suomen paras leipomo 21.55 Amerikan kovimmat keräilijät 22.50 Australian rajalla 23.20 Maailman oudoimmat ravintolat 23.50 Rekkakuskit jäällä (7) 00.45 JIM D: Muinaiset avaruusoliot (12) 01.40 Rantavahdit (12) 02.10 Älypää-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 nuntai 20.00 YleX Jatkot Remix 23.00 Encore 00.00 Yöradio 42. Mainittakoon vaikka Ginger Rogersin roolihahmo Anytime Annie, joka on sanonut vain kerran ei, kun kukaan ei ollut vonkaamassa. 42. 12.00 Yle Uutikeikka. Perimmäisen äärellä. K: Esko Salervo. 06.03 Sää. kirkosta. The Cookers (USA) Pori Jaz- set ja sää. 05.50 Merisää. 09.00 Yle Uutiset. valiouusinta: Sokeain kuun09.05 Sää. 18.00 Horisontti. 08.00 Yle Uutiset ja sää. Sunnuntai-Suomi. 16.00 romua set. valtakunnan terapeutti. tai-Suomi. Maria Leppänen 15.00 Musiikin tehoosasto . 21.00 Jazzklubin kol- luontoääni. 6/8. katu (42nd Street, USA 1932), jonka ohjasi Lloyd Bacon. Se on loistava esimerkki paitsi Berkeleyn tyylistä, myös siitä reippaan pikkutuhmasta suunnasta, johon Hollywood oli menossa vain pari vuotta ennen itsesensuurin tiukentumista. 04.02 Lemkaraisen Purkaus. 09.06 Iskelnelmapalkinnon voittaja. Avaruus märadio. 12.05 Roman Schatzin villa. 08.05 Kirjakerhon Viikon kirja: Anna-Kaari Hak- 04.00 Yle Uutiset ja sää. tarina valokuvan takana 20.30 Tekijänä: Meeri Koutaniemi 21.00 Vinyylimania. 11.03 Yle Uutiset ja sää. 16.05 Radio 1 Pop eilen . 17.00 klo 22.0 11.00 Yle Uutiset. Yle Uutiset. 21.40 Urheiluradio. Aatteen puolesta. 10.04 Yle Uutiset ja sää. 04.54 Aamupala. 17.30 Luontoretki. 18.55 Kadonneen levyn metsästäjät 0203-17600. 20.03 Urheiluradio. 14.03 Musiikkia lepopäiSteve Roachin musiikkia. 18.08 Sää. Musaa ja sporttia . 22.05 Levylautakunta. 23.00 Yle Uutiset. (The Sorcerer?s Apprentice/USA 2010). Nicolas Cage on National Treasure -elokuvien ohjaajan Jon Turteltaubin toimintaseikkailun pääosassa Balthasar Blake, New Yorkissa pikkupuotia pyörittävä velho, joka etsii ammatilleen sopivaa jatkajaa 23.50 SM-liigan viikkomakasiini 00.20 Mustat lesket (S) 01.20 Hyvät ja huonot uutiset 02.20 Holmes NYC (12) 03.20 Blue Bloods (12) 04.20 Älypää-TV Teema Muut 10.00 Kulttuurimatkalla Sisiliassa 11.00 Kirjaohjelma: Inspiraatiopaikat 11.30 Tyhmiä kysymyksiä musiikista 12.00 Syrän lämmin ja avara ? Jorma Panula 13.05 Tuomas-kuoro: 800 vuotta 15.00 Francon jälkeen . 00.00 Yle Uutiset ja sää. 00.05 Yöradio. 20.00 Jazzklubin illan taisia muisteluksia. 21.35 Novosti Yle. 12.00 Yle 06.04 Aamupala. 23.10 Yöklassinen. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 10.00 Jumalanpalvelus Eurajoen pala. 06.30 AamukahUutiset ja sää. 09.00 Yle Uutiset. 15.08 Tähtisumua. Jukka Mikkola. 15.00 Radioteatterin Suomi. 05.00 esittely. 18.50 Merisää. 07.00 Yle Uutiset. 20.08 Sää. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 06.00 Yle Uutiset. O: Sakari Kirjavainen. Sarjan aloittaa hänen läpimurtotyönsä 42. 05.52 Aamuvat. 07.04 Suomi Maamme-kirja: Onko Suomessa jalka- soi. 15.00 Yle Uutiset. 07.50 Merisää. 12.40 Viikon luodon Arenalla. 13.06 Kis22.00 Yle Uutiset ja sää
Lontoo: Onnen etsijät (12) 18.45 8 mm katse: Merimiespapin matkat 19.00 Francon jälkeen . 11.00 Yle Uutiset. atteri esittää. 23.00 Yle Uutiset. sisäoppilaitoksen kasvatit 11.35 Eläimellistä menoa Norjassa 12.05 Hupipätkät (S) 12.15 Solsidan 13.05 Tuhkimotarinoita 13.55 Luontoretkellä 14.10 Uusi päivä (S) 15.35 McLeodin tyttäret (7) 16.25 Onks noloo 16.30 Urheilumestarit 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Parasta ikinä . 12.45 Merisää. 21.35 Novosti Yle. 13.03 palkinnon voittaja. 11.57 Päivän mietelause. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 12.15 Helsinki 1. (S) Löytöretkiä maailmaan Pisara Yle Uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa Toisenlaiset frendit Kuningaskuluttaja Novosti Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Kyläsairaala (12) Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Uutisvuoto Prisma: Supersienet MOT Yle Uutiset Urheiluruutu A-studio Dokumenttiprojekti: Vankilavuosi. HD 21.00 Kirjaohjelma: Hyvä loppu. 08.15 Ykkösaamu. 09.00 Yle Uutiset. 00.05 Yöradio. 03.02 Levylautakunta. 21.03 Päivä tunnissa. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 17.30 TausNyt tuetaan miestä! Alkujaan naisille ja tapeili. 10.00 Yle UutiKuunnelman esittely. klo 22.0 set. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 09.05 Urheiluoppivat matkustamaan Julk inen sana radio. 09.11 Maakuntaetelän aurinkoon. 18.20 Radiotejuttu. Amerikka 17.05 Jyrki Sukulan makujen maa 17.35 Amerikan kovimmat keräilijät 18.30 Britannian paras leipomo 19.30 The Voice of USA 20.30 Poliisit (S) 21.00 Amerikan kovimmat keräilijät 22.00 Panttilainaamo 22.30 Panttilainaamon autospesialistit (S) 23.00 Poliisit (S) 23.30 Trigger Happy TV (7) 00.00 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 00.55 South Park (12) 01.25 JIM D: Massiivinen tuho (7) 02.20 Leijonan luola USA 03.15 The Voice of USA RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Hopeaa rajan takaa -elokuvassa on näyttelijälakon takia melko yllättävä roolitus. 06.56 Päivän mietelause. 10.03 Ajantasa: 18.15 Viikon luontoääni: 5 Suora linja. Asia selittyy tuolloisella näyttelijälakolla. Kolmikko tekee Niskasen näyttelijöitä aina ymmärtäneessä ohjauksessa erinomaisen luontevaa työtä. Viki ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01 Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX Jatkot 22.00 Yle Uutiset 22.05 Yle Puhe 23.02 Encore 00.00 Yöradio Yle Radio Suomi 05.00 Aamupala. 15.05 Kultakuume. 07.15 Aamusoitto. Yle Uutiset ja sää. 17.20 Kulttuuritunti: Kulttuurihistoriasarjoja. Taustapeilin Ruokapöydässä tartutaan rouhealla otteella sahtihaarikkaan ja nautiskellaan sitä samaa herkkua, jota esi-isämme joivat janoon ja juhlaan jo ammoisina aikoina. Sahdin valmistusta seuraa Lammilla Etelä-Hämeessä toimittaja Sanna Pirkkalainen. 21.40 Urheiluradio. 09.00 Yle historiaa: Miten suomalaiset Uutiset. Haastateltavana 15.00 Yle Uutiset. 15.00 Yle Uutiset. Rovaniemeläinen lehtikuvaaja Jussi Leinonen haluaa kertoa tarinoita tavallisista ihmisistä. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 18.30 Hen11.03 Maakuntaradio. 06.15 Aamuhartaus. Alcantaran perhe (7) 20.10 Kootut askeleet: Arja Raatikainen 20.30 Magnum . Susanna Vainiola. Yle Puhe 06.00 Yle Puhe esittää 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Maria Jungner 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.08 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Maria Jungner 23.02 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio Radio Nova 06.00 Enbuske & Linnanahde Crew . ei tarkoita, etteikö kyseessä olisi myös aivan vakavasti otettava elokuva. 20.03 Urheiluradio. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 08.15 Urheiluradio. 17.20 Urheiluradio. Niskanen ja kumppanit osoittavat, että itäisen Suomen metsissä voidaan mennä yhtä lujaa ja taidolla kuin Hollywoodin vastaavissa koitoksissa. Kuin kaupan päällisiksi elokuva on oodi suomalaiselle metsälle. Harri-Ilmari Moilanen HOPEAA RAJAN TAKAA TV1 klo 13.25 06.00 Yle Uutiset. 10.55 Pikkunaakka. O: Mikko Niskanen. 18.50 Iltahartaus. 04.02 Kissankehto . Ennaltaehkäisevää uusajattelua herättelee sää. 19.03 Radioteatte- radio. 07.17 Maakuntaradio. Vieraana kuvataiteilija Elina Merenmies. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 17.00 Yle Uutiset ja Liisa Haavikko. Leinosen työpäivä Lapin Kansassa vie hänet tällä kertaa kaatopaikalle, hiihtoladulle ja autokorjaamolle. 06.30 Maakuntaradio. MAANANTAI 14.4.2014 TV 1 05.55 06.25 09.30 10.00 10.50 11.00 11.05 11.35 12.20 12.30 13.25 14.40 14.55 15.00 15.05 15.10 15.15 15.50 16.20 16.50 16.55 17.00 17.08 18.00 18.22 18.25 18.30 19.00 20.00 20.30 20.55 21.00 21.30 22.30 22.35 Puoli seitsemän Ylen aamu-tv Strada Kyläsairaala (12) Ruotsin kuningaskunnan historia Yle Uutiset Puoli seitsemän Arto Nyberg Palanen: Sotakamera Sydämen asialla (7) Hopeaa rajan takaa. (1963) Esa Anttalan romaaniin perustuva elokuva. 06.25 Aamusoitto. Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . 16.00 Yle Uutiset ja sää. 20.00 Yle Uuti- set. 15.55 Yle News. 13.06 Maakuntaradio. koon 2014. melkein ihmisiä 05.30 06.00 06.25 09.05 09.30 09.40 09.45 10.10 10.40 11.10 11.40 14.05 14.10 15.05 15.10 15.40 17.15 17.20 17.25 17.55 18.00 18.30 19.00 19.20 19.30 20.05 21.00 22.00 22.20 22.25 22.35 23.35 00.35 01.05 03.00 Aamusää Studio55.fi Huomenta Suomi Studio55.fi Huomenta Suomen Uutiset Mitä tänään syötäisiin? Kauniit ja rohkeat (S) Miehen puolikkaat (7) Amerikkalainen komediasarja. Emmerdale (S) Emmerdale (S) Lääkärit Alueellinen sääennuste Selviytyjät Mitä tänään syötäisiin? Whitney (S) Amerikkalainen komediasarja. Tähdet, tähdet Uutiset Päivän sää Kauniit ja rohkeat (S) Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (S) Emmerdale (S) Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät (7) Kaappaus keittiössä. Kun ennakkoluulot ohjaavat elämää. 13.00 Yle Uutiset. 15.05 Maakuntaon digitaalisten aineistojen professori radio. yle.fi / taustapeili 23.33 Illan vieras. 08.17 Maakuntaradio. 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja. Tarja Närhi. 18.03 lapsille tarkoitettu Ensi- ja turvakotien Sekahaku . 23.10 Yöklassinen. YleX 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu . Miten maailman tunnetuimmat valokuvat ovat syntyneet. Perheen ruokailut ovat kamppailua sillä nuorempi tytär ei syö oikein mitään. Nymfit (12) Kymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset Rizzoli & Isles (16) Vihjeet hukassa (12) Louie (12) Eurojahti Astral TV Nelonen 05.00 Älypää-TV 07.00 Disneyn esikoulu: Mikki Hiiren kerhotalo (S) 07.25 Disney esittää: Vaihdokit (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 08.00 Transformers Rescue Bots (7) 08.30 Vaaleanpunainen pantteri (S) 08.40 Näin teet ranskalaista ruokaa 09.15 Jutta ja puolen vuoden superdieetit 10.15 Tulossa: Neljän tähden talkoot 10.20 Yhteinen taloprojekti 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita 13.20 Jutta ja puolen vuoden superdieetit 14.20 Neljät häät Amerikassa Amerikkalainen realitysarja. 15.20 Supernanny (7) 16.20 Deittikamera 16.50 Farmi (7) 18.20 Tulossa: Neljän tähden talkoot 18.25 Frasier (S) Amerikkalainen komediasarja. 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Neljän tähden talkoot 19.30 Neljän tähden illallinen 20.00 Huippumalli haussa 20.57 Keno 21.00 Mustat lesket (12) 22.00 Hyvät ja huonot uutiset 23.00 Red Widow (12) 00.00 Nurse Jackie (16) 00.35 Nurse Jackie (16) 01.10 Frasier (S) 01.40 4D: Maailman lyhyin mies (7) 02.40 Deittikamera 03.10 Älypää-TV Teema 17.00 Historia: Loving Story 18.00 Varsova . 21.55 Suomi tänään. Ohjaus Kaisa Kumpula. 22.00 Crematorio (16) 22.55 Luvattu maa (16) 00.18 Teematieto Muut 07.00 Min Morgon 08.30 SVT:n ohjelmaa 16.55 Saamelaisten hiljainen taistelu 17.25 Merta päin! 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Keitä metsässä asustaa? 18.30 Vuosi Pohjoiskalotilla 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TVnytt 20.00 Närbild 20.30 Annan alituiset 21.00 Bettina 21.38 Noutajaa odotellessa 21.57 Yle Nyheter TVnytt 22.00 Euroopasta olisi puhuttava 22.30 Oddasat 23.00 SVT:n ohjelmaa 09.25 Eastenders (S) 10.00 Lemmen viemää (7) 13.55 Myytinmurtajat 14.55 Beverly Hillsin panttilainaamo 15.25 Beverly Hillsin panttilainaamo 15.55 Jamie Oliverin helpot herkut 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Maximal 18.30 Beverly Hillsin panttilainaamo 19.00 Beverly Hillsin panttilainaamo 19.30 Lähiöunelmia (S) 20.00 Simpsonit (7) 20.30 Rillit huurussa (S) 21.00 Harry Potter ja viisasten kivi (12) 23.50 112 00.55 Lähiöunelmia (S) 01.25 Chuck (12) 02.25 Bones (16) 03.20 Lain nimessä (12) 11.45 Krokotiilimies 12.15 Huipputatuoija haussa 13.05 Mahdoton illallinen 14.00 Vuorien sankarit (S) 14.55 Splash! USA 15.45 Anthony Bourdain minilomalla 16.35 Henkka & Niki vs. 12.15 MaakuntaUutiset ja sää. 07.45 Hartaita säveliä. Miten kuusilapsinen perhe pärjää, kun isä on vankilassa. 16.15 Timo Honkela. 14.03 Ajantasa. 22.05 Julkinen sana. 07.50 Merisää. Keskeisessä osassa on muun muassa Pertti ?Spede. 22.05 Jake Nyman. 14.00 Yle Uutiset. 21.50 Merisää. 12.55 Suomi rin valiouusinta: Sokeain kuunnelma- tänään. Palasia matkailun nyt miestyön kehittämispäällikkö Jussi Pulli. 20.00 Kirkko soi- Urheiluradio. 18.00 Radio 1 radio. Hänen oppejaan tutkii toimittaja Jukka Arvassalo maailmanparannusohjelmassaan. lastenohjelmat 50 v 18.00 Parasta ikinä: Anna Cadia 18.02 Käytöskukka: Murjotus 18.07 Parasta ikinä: Pekka Kaartinen 18.09 Lastenohjelmat 50 vuotta: Koko kaupungin Vinski (S) 18.48 Parasta ikinä: Päivi Rissanen 18.51 Rosvo-Rudolf (S) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Latela 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Suorana: Kortesmäki 21.00 Satuhäät 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Unelmien kolhimat (7) 22.46 Eastbound & Down (16) 23.15 Latela 23.45 Hubotit . 23.03 Taustapeili. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 16.15 Faunin iltapäivä. 19.00 Yle Yle Uutiset ja sää. ?Rentous. 14.00 Näistä levyistä en luovu. 18.55 Suomi tänään. Suunnitelma hakea aarre Suomen puolelle on uhkarohkea ja vaarallinen. Suoraviivaisessa meiningissä säväyttää sen mutkattomuus: Hopeaa rajan takaa on väkevän fyysinen vaellus- ja takaa-ajotarina. 06.05 Hartaita säveliä. 20.06 Sää. 20.07 Bluesministeri Esa Kuloniemi. 21.00 Yle Uutiset. 13.00 Klassista kahteen. 09.05 Muistojen bulevardi. Elli Collan 22.00 Radio Novan yö. tarina valokuvan takana. Ile Jokinen ja Elina Viitanen 18.00 Illallinen . 07.53 Maakuntaradio. Lukijat haluavat usein, että kirjan lopussa palaset loksahtavat paikalleen ja hyvä palkitaan. 12.00 gellisen musiikin toivekonsertti. 17.40 Matkakuume. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 07.15 Urheiluradio. Etenkin Spede yllättää myönteisesti trion itseoikeutettuna hupiveikkona. Leffa pohjautuu Esa Anttalan romaaniin, tapahtumat sijoittuvat kesään 1941. 22.50 Arvassalo ry: sää. O: Simo Sipola. Yle Uutiset Kotikatsomo: Hiljaisuus Dokumenttiprojekti: Vankilavuosi TV1 klo 21.30 TV 2 MTV 3 06.50 Pikku Kakkonen 09.00 Veljesten keittiössä 09.30 Matkapassi: Länsirintaman taistelupaikat 10.25 Minun New Yorkini 10.35 Norja maahanmuuttajien silmin 11.05 Herlufsholm . 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. maailmansodassa, osa 3/3: sisällissotaa, saksalaisia ja orastavaa toivoa. 3/10. David Hurn: The Beatles. 17.00 Yle Uutiset ja sää. N: Veikko Kerttula, Spede Pasanen ja Jaakko Pakkasvirta. Mitä Roy Jacobsen, Ragnar Hovland, Anne-Lise Boge ja Herbjörg Wassmo pohtivat kirjojensa lopuista? 21.30 Tekijänä: Jussi Leinonen. 19.03 Urheiluradio. 19.06 Metsäradio. Ile ja Matti 08.00 Yle Uutiset 10.00 Yle Uutiset 10.03 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Jälki-istunto . Pasanen. Hopeiden jäljillä itänaapuriin MIKKO NISKASEN ohjaustyöllä Hopeaa rajan takaa (1963) on ansaittu maine rennosti viihdyttävänä seikkailufilminä. 19.00 Yle Uutiset ja sää. Kepeän pinnan alta paljastuu mitä kiinnostavampia seikkoja. Pääosissa nähdään erikoinen ohjaajapainotteinen trio: Jaakko Pakkasvirta, Veikko Kerttula ja Pertti Pasanen. Karjalaan ovat jääneet kahden keskushenkilön 4 kotitalot, joista toisen kätköihin on piilotettu arvokkaat perhehopeat. 11.00 Välilevyjä. 10.00 Yle Uutiset. Toimittajana on Anna- Maakuntaradio. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Vantaalla asuva Mira on kolmen lapsen äiti ja terveydenhoitaja. 07.50 Aamuhartaus. 18.00 Yle Uutiset. 18.50 Meriliitto on viime vuosina painottanut toimintaansa miestyön suuntaan. Legendaarisen Magnum-kuvatoimiston kuvaajat kertovat, kuinka he onnistuivat luomaan kuuluisat otoksensa
Toimittajana Jukka Mikkola. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 17.20 Urheiluradio. 11.00 Yle UutiPekkalaisen kanssa keskustelee Nadja set. 10.00 Yle Uutiset. 12.00 Yle Uutiset 17.01 Uuden musiikin Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Ensimmäinen maailmansota merkitsi mullistusta myös brittien tavassa suhtautua taiteeseen. 21.00 Historia: Juutalaisten tarina. 06.25 Aamusoitto. 21.35 Novosti Yle. 13.00 Klassista kahteen. Tietokirjailija TuuFilmir yh mä Merisää. 21.50 Merisää. 5/5. 09.05 Urheiluradio. 1500 muun sisällissodan lapsivangin muistoa kunnioittaakseen tie- 09.10 Sää. 14.00 musiikkia: Sähköinen kansanmusiikki. 09.05 Muistojen vuoro 11.00 Yle Uutiset 11.03 Etubulevardi. Ile ja Matti 10.00 Yle Uutiset ja sää. 10.03 Ajantasa. joitti teoksensa Lapset sodassa 1918. 20.30 Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma. 15.00 Yle Uutiset. 06.15 Aamuhartaus. 07.15 Aamusoitto. 22.05 Radioteatteri esit- 16.00 Yle Uutiset ja sää. Uutiset 10.03 Uuden musiikin aamu09.00 Yle Uutiset. 21.00 Yle Uutiset. 15.05 KulYle Radio Suomi takuume. Kunnianhimon aikakausi. Osallistujat ovat kommandon johtajana toimivaa Louisen luutnanttiveljeä (Julien Boisselier) lukuunottamatta nuoria naisia. 7/7. 08.15 Ykkösaamu. Ensimmäisen kauden viimeisessä jaksossa Harvey yrittää vapauttaa syyttömän miehen vankilasta. Melodraama Helsinkiin muuttavan naisen rakkauksista. 19.03 Kaiken maailman radio. 16.15 Maakuntaradio. (2014) Kuvataiteilija ja ohjaaja Eeli Aalto kertoo urastaan sekä tv-ohjelmiensa tekemisestä Marko Gustafssonin haastattelussa. 22.10 Piina. finaali 20.57 Keno 21.00 Holmes NYC (12) 22.00 Myllyrinne Company 22.30 Criminal Minds: Epäilyksen alla (12) Amerikkalainen jännityssarja. 23.25 Californication (16) Amerikkalainen draamasarja. 00.05 Frasier (S) Amerikkalainen komediasarja. 00.35 Holmes NYC (12) Amerikkalainen draamasarja. 01.35 Start! 02.05 Älypää-TV Teema 17.00 Kirjaohjelma: Hyvä loppu 17.30 Tekijänä: Jussi Leinonen 18.00 Sairaan kaunis elämä 18.45 Historiaa huonomuistisille 19.00 Saari (12) 19.52 Kalevala nyt 20.00 Britannian taiteen aikakaudet. 07.50 Aamuhartaus. 07.45 Hartaita säve- 06.30 Yle Uutiset Uutiset 06.31 liä. 23.10 Yöklassinen. 06.00 Yle Uutiset. Tero Liete. Antti Haajanen 22.00 Radio Novan yö 45 5. 08.00 Yle YleX Aamu . (12) 666 Park Avenue (16) Louie (12) Nelonen 05.00 Älypää-TV 07.00 Disneyn esikoulu: Mikki Hiiren kerhotalo (S) 07.25 Disney esittää: Vaihdokit (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (7) 08.00 Transformers Rescue Bots (7) 08.30 Vaaleanpunainen pantteri (S) 08.40 Näin teet ranskalaista ruokaa 09.15 Jutta ja puolen vuoden superdieetit 10.20 Yhteinen taloprojekti 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita 13.20 Jutta ja puolen vuoden superdieetit 14.20 Yhteinen taloprojekti 14.50 Neljät häät Amerikassa Amerikkalainen realitysarja. 15.50 Mitä tuli tehtyä 16.45 Frasier (S) Amerikkalainen komediasarja. 17.15 Neljän tähden talkoot 17.45 Neljän tähden illallinen 18.15 HS-uutiset 18.18 HS-sää 18.20 SM-liigan 1. 06.56 Päivän mieteYleX lause. 21.55 Suomi tänään. 18.30 Hartaita 12.45 Merisää. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Urheiluradio. Ohjaus Eeli Aalto. 23.25 Luvattu maa (16) Muut 07.00 Min Morgon 08.30 SVT:n ohjelmaa 16.26 Annan alituiset 16.55 Haaste 17.25 Tanskalainen maajussi 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Kevään silmut 18.30 Maantieteilijän testamentti 18.49 Ollaan kavereita (S) 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Spotlight 20.30 Islantilaista tutkimusta 21.00 Sportmagasinet 21.30 Konkarikeskiviikko 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Lilyhammer (12) 22.45 Oddasat 23.00 SVT:n ohjelmaa 09.25 Eastenders (S) 10.00 Lemmen viemää (7) 13.55 Myytinmurtajat 14.55 Face 15.55 Jamie Oliverin helpot herkut 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Asunto 23 (7) 18.30 Jamie Oliver: mestarikokki 19.30 Mutsi (S) 20.00 Simpsonit (7) 20.30 Rillit huurussa (S) 21.00 Duudsonit tuli taloon (12) 22.00 112 23.00 Mutsi (S) 23.30 Nikita (16) 00.30 Bones (16) 01.25 Lain nimessä (12) 11.15 LIVE: Tiedä ja Voita 11.45 Krokotiilimies 12.15 Huima konttihuutokauppa (S) 12.40 Huima konttihuutokauppa 13.10 Tomin keittiö 13.35 Tomin keittiö 14.00 Pomo piilossa 14.55 Britannian paras leipomo 15.50 Leijonan luola USA 16.40 The Voice of USA 17.35 Kuppilat kuntoon Ruotsi 18.30 Britannian paras leipomo 19.30 The Voice of USA 20.30 Poliisit (12) 21.00 MasterChef USA 22.00 Arman ja Kamerunin kummilapset 23.00 Panttilainaamo 23.25 Australian rajalla 23.55 Poliisit (S) 00.25 Arman ja viimeinen ristiretki (7) 00.55 South Park (12) 01.25 JIM D: Metsien miehet (7) 02.20 Leijonan luola USA 03.10 The Voice of USA 04.00 Jopetshow (S) 04.30 Älypää-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Varjojen naiset tuo vaihtoehdon toisen maailmansodan sankaritarustoon. 10.55 Pikkujuttu. 17.30 Taustapeili. Onnea onkimassa (12) 13.05 Luontoretkellä: Nuoret erämaassa 13.35 Näin Norjassa 13.45 Suorana: Kortesmäki 14.15 Satuhäät 15.05 Latela 15.35 Nansenin jäljillä 16.30 Kokit: Galaxi: Kokit 16.31 Pok ja Mok (7) 16.38 Viidakkojytä (S) 16.44 Martine (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Parasta ikinä: Petra Karjalainen 18.02 Tenavatuokio 18.32 Parasta ikinä: Marjaana Herlevi-Turunen 18.34 Heikkopeikko (S) 18.43 Parasta ikinä: Helena Lindgren 18.45 Kyllin vuodenajat: Kevät (S) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Latela 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Suorana: Kortesmäki 21.00 A2: Venäjä-ilta 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 A2: Venäjä-ilta 23.15 Varjojen naiset (16) 01.10 Latela 05.30 06.00 06.25 09.05 09.30 09.40 09.45 10.10 10.40 11.40 14.05 14.10 15.10 15.15 15.45 16.15 17.15 17.20 17.25 17.55 18.00 18.30 19.00 19.20 19.30 20.05 20.30 21.00 22.00 22.20 22.25 22.35 23.35 00.35 Aamusää Studio55.fi Huomenta Suomi Studio55.fi Huomenta Suomen Uutiset Mitä tänään syötäisiin? Kauniit ja rohkeat (S) Miehen puolikkaat (7) Emmerdale (S) Lääkärit Alueellinen sääennuste Enbuske 360 Mitä tänään syötäisiin? Moderni perhe (S) Moderni perhe (S) Kaappaus keittiössä Uutiset Päivän sää Kauniit ja rohkeat (S) Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (S) Emmerdale (S) Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät (12) Saaristoruokaa. Se on alkusoitto tapahtumaketjulle, joka huipentuu uhkarohkeaan operaatioon. Dramaattisia juonenkäänteitä riittää, kerronta on mallikkaasti vetävää ja tiivistunnelmaista. 09.11 Maakuntaradio. tokirjaillija Tuulikki Pekkalainen kir- 10.00 Yle Uutiset. 19.00 Yle 13.00 Yle Uutiset. Juttu kertoo naispuolisista ranskalaisista vastarintataistelijoista, jotka operoivat Englannista käsin saksalaismiehitystä vastaan. 10.05 sivu 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Sari Helin. 15.05 Maakuntaradio. kohtaisia asioita, levyuutuuksia, Ylen arkistojen aarteita, festivaalitunnelmia, kuuntelijatoiveita ja kuulumisia maailmalta. 18.50 Merisää. 20.03 Urheiluradio. 13.06 Maakuntaradio. 20.00 Yle Uutiset. Tuhoon tuomittu. 18.03 Poplaari. 06.05 Hartaita säveliä. Jälki-istunto . 21.03 Päivä tunnissa. 12.15 Tiedeykkö- Yle Uutiset 22.05 Yle Puhe 23.02 nen. 18.00 Romano mirits. 23.03 Tartu Mikkiin Jatkot. Osa heistä vedetään mukaan puoliväkisin. Ranskalaisfilmi tarjoaa laadukasta jännitysviihdettä. Miten juutalaisten kansanmurha toisen maailmansodan aikana vaikutti muuhun maailmaan. 09.00 Yle rillä vuonna 1918. 14.00 Encore 00.00 Yöradio Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla. 18.20 Uutiset ja sää. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Yle Uutiset. 18.55 Suomi tänään. 07.53 Maakunlikki Pekkalainen ja LapRadio 1 taradio. 07.17 17.20 Kirjakerhon viikon Maakuntaradio. 07.50 kirja. 21.40 Urheiluradio. Nauta. Nautaa Korppoosta. Harri Syrjänen vie katsojat sarjan avausjaksossa Korppooseen, josta tulee ensiluokkaista naudanlihaa. Keidas Kohde (12) Amerikkalainen rikosdraamasarja. Kymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset Pukumiehet. 14.03 Ajantasa. (1973) Lapin kiistelty taiteilija Reidar Särestöniemi maalaa ja kertoo taiteensa lähtökohdista ja Lapin muuttumisesta. Yle iltavuoro 19.00 YleX Jatkot 22.00 Uutiset ja sää. 13.03 UrheiluUutiset ja sää. (7) Pisara Yle Uutiset Yle News Yle Oddasat Tänään otsikoissa A-studio Luontohetki Novosti Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Kyläsairaala (12) Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Puoli seitsemän Kiehtova maailma: Puistojen Britannia Unohtuneet rikokset Prisma Studio Yle Uutiset Urheiluruutu Mr Selfridge Viimeistä päivää (12) Kriminalisti (12) Yle Uutiset Prisma: Supersienet TIISTAI 15.4.2014 TV2 klo 21.00 TV 2 MTV 3 06.50 Nallen aamu 09.00 Keittiössä tuoksuu ruoka 09.30 Yle Uutiset alueilta 10.50 Oddasat 11.05 Tuntematon Norja 11.35 XL-sukupolvi 12.05 Hupipätkät (S) 12.15 Solsidan . 00.05 Yöradio. 23.00 Yle Uutiset. 08.15 UrheiEster ja Elsa olivat lapsia, luradio. Viki ja Mäkkäri 17.00 11.57 Päivän mietelause. T: BBC HD 21.50 Elävä arkisto: Taiteilijakuvia 22.00 Arkistovieraana: Eeli Aalto. Elokuva tuo tervetulleen vaihtoehdon toisen maailmansodan sankari- ja vastarintatarustoon. Ohjaaja-käsikirjoittaja Jean-Paul Salome kertoi saaneensa idean elokuvaan englantilaisessa The Times -sanomalehdessä vuonna 2004 ilmestyneestä artikkelista. 11.03 Maakuntaradio. Hussein kyydittää tunnettuja suomalaisia kohteesta A paikkaan B, jonka aikana Husu myös jututtaa kyyditettäviään. 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Perttu Häkkinen 23.02 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio Radio Nova 06.00 Enbuske & Linnanahde Crew . 22.05 Rocktoimittajan iltapäivällinen . N: Ghedi Lönnberg, Rauli Tuomi, Kullervo Kalske, Leif Wager, Kerstin Nylander ja Mirjami Kuosmanen. Kuvassa Déborah François (vas.), Sophie Marceau, Marie Gillain ja Julie Depardieu. Vastarintaliikkeen urheat naiset RANSKALAINEN sota- ja jännitysdraama Varjojen naiset (Les Femmes de l?Ombre, 2008) on katsomisen arvoinen uusinta viime marraskuulta. 12.15 Maakuntaradio. Radioteatteri esittää. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . 03.15 Taustapeili. 20.06 Sää. 20.07 Kantritohtori Teppo Nättilä. 21.15 Filmiryhmä: Uni, suudelma ja Chelsean tytöt. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 07.00 Yle Uutiset ja sää. päivä. A2: Venäjä-ilta TV 1 05.45 06.25 09.30 10.00 10.50 11.00 11.05 12.05 12.30 13.25 14.55 15.00 15.05 15.10 15.15 15.50 16.20 16.50 16.55 17.00 17.08 18.00 18.22 18.25 18.30 19.00 19.50 20.00 20.30 20.55 21.00 21.50 22.20 23.20 23.25 Aamusydämellä Ylen aamu-tv Kuningaskuluttaja Kyläsairaala (12) Ruotsin kuningaskunnan historia Yle Uutiset New York, amerikkalainen unelma Rakkaudesta puutarhaan Sydämen asialla (7) Haaviston Leeni. 18.00 Yle Uutiset. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Onnea onkimassa (12) 12.40 Solsidan . Ali ja Husu -ohjelmasta tuttu Abdirahim ??Husu?. 18.50 Iltahartaus. 04.02 Bluesministeri Esa Kuloniemi. Yle Puhe 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Perttu Häkkinen 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä. Ile Jokinen ja Elina Viitanen 18.00 Illallinen . Melkoinen tarina joka tapauksessa on luvassa. Louise antaa näytteen tarkka-ampujan taidoistaan johdantojaksossa. 06.30 Maakuntaradio. 15.55 Yle News. Alpo Jaakola. (1976) Absurdi filmi absurdista taiteilijasta. Alpo Jaakola Loimaalta töineen, ajatuksineen ja rakennuksineen. Heidän ja Uutiset. 08.17 Maajotka teloitettiin vankileikuntaradio. Wilho, klo 21.15 set ja sää. Oman sähköisyytensä tapahtumiin tuo tarmokas SS-eversti. Sävykkäästi kuvatun hahmon roolissa vakuuttaa Moritz Bleibtrau. Harri-Ilmari Moilanen VARJOJEN NAISET TV2 klo 23.15 tää: Linnunradan käsikirja liftareille, osa 11/12. 17.15 Husun taksi. 12.55 Suomi tänään. säveliä. (Suomi 1948, 91?) O: Ville Salminen. 23.50 Suomi tänään. 15.00 Toimittajana Amanda Kauranne. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. Ajan- Yle Uutiset. 16.15 Faunin ilta- 05.00 Aamupala. 11.00 Klassikkoparatiisi. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 07.15 Urheiluradio. 22.45 Etnohetki. 12.00 Yle Nowak. Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . 22.00 Yle Uutiset ja sää. Andy Warhol ja elokuva. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 19.06 Elämänmenoa 0203-17600. Yksikkö perustettiin vuonna 1944 ja se oli nimeltään Special Operations Executive (SOE). Naispäähenkilö-Louisen (Sophie Marceau) hahmon pohjana on todellinen henkilö, mutta mikä elokuvassa on totta ja mikä tarua, on toinen juttu. Ohjaus Eeli Aalto. 22.40 Reidarin värilliset aistimukset. 08.00 Yle Uutiset sodassa 1918
00.00 Yle Uutiset ja sää. 00.05 Yöradio . 09.05 Urheiluradio. 21.50 Merisää. 22.05 Uudenkansanmusiikki. 10.50 Kuuluttajan vieras: toimittaja-pappi Hanna Paavilainen Kirkon Tiedotuskeskuksesta. 11.00 Uudet levyt. 13.00 Yle Uutiset. 13.03 Urheiluradio. 15.05 Maakuntaralijä Ella Mustajärvi. 14.00 Yle LuontoUutiset. O:Joseph Cedar, Israel 2011. Sidoksissa. Cassie päättää pysytellä erossa noituudesta ja etsiä ystäviä toisista ympyröistä (12) Nelonen 05.00 Älypää-TV 07.00 Disneyn esikoulu: Mikki Hiiren kerhotalo (S) 07.25 Disney esittää: Vaihdokit (7) A 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (7) 08.00 Transformers Rescue Bots (7) 08.30 Vaaleanpunainen pantteri (S) 08.40 Näin teet ranskalaista ruokaa 09.15 Jutta ja puolen vuoden superdieetit 10.20 Yhteinen taloprojekti 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita 13.20 Jutta ja puolen vuoden superdieetit 14.20 Yhteinen taloprojekti 14.50 Neljät häät Amerikassa 15.55 Supernanny (S) 16.55 Deittikamera 17.25 Maaginen Criss Angel 18.25 Frasier (S) Amerikkalainen komediasarja. 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Neljän tähden talkoot 19.30 Neljän tähden illallinen 20.00 Tervetuloa kotiin 20.57 Keno 21.00 Greyn anatomia (12) 22.00 Hyvät ja huonot uutiset: Plan-spesiaali 23.30 Arman ja Kamerunin kummilapset 00.30 Dexter (16) Amerikkalainen draamasarja. 01.35 Frasier (S) Amerikkalainen komediasarja. 02.05 Criminal Minds: Epäilyksen alla (12) Amerikkalainen jännityssarja. 03.00 Deittikamera 03.30 Dr. 19.03 Hiljaisen vii- kumaa. 16.15 Maakuntararissa työskentelevä Ella dio. New York (16) Kymmenen Uutiset Päivän sää Viking Lotto ja Jokeri MTV Sport Uutiset Teknavi Rikoksista pahin. 08.00 Yle Uutiset ja sää. (16) 00.55 Neo 01.15 Teematieto Muut 07.00 Min Morgon 08.30 SVT:n ohjelmaa 16.16 Jumalanpalvelus 16.55 Maantieteilijän testamentti 17.14 Ollaan kavereita (S) 17.25 Sportmagasinet 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Palomies Sam 18.30 Supersankari Energina (7) 18.43 Kysy Laralta (7) 18.55 Gazoon (S) 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Lasso 20.30 Tanskalainen maajussi 21.00 Jerusalem (12) 21.58 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Apua, meille syntyy vauva 22.30 Oddasat 22.45 Vallan linnake (7) 23.43 Vallan linnake (7) 00.43 Vallan linnake (7) 01.41 Vallan linnake (7) 02.39 Vallan linnake (7) 09.25 Eastenders (S) 10.00 Lemmen viemää (7) 13.55 Myytinmurtajat 14.55 Kiinteistöjen kuningas 15.55 Jamie Oliverin helpot herkut 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Asunto 23 (7) 18.30 Duudsonit tuli taloon (12) 19.30 Isän tyttö (S) 20.00 Simpsonit (7) 20.30 Miehen puolikkaat (7) 21.00 Viidakon tähtöset 22.00 Hävyttömät (16) 23.00 Isän tyttö (S) 23.30 Vampyyripäiväkirjat (12) 00.30 Bones (16) 01.25 Lain nimessä (12) 11.40 Krokotiilimies 12.10 Kuuluisat kuppilat 12.35 Kokki lomalla 13.00 Laiva (S) 13.30 Laiva (S) 13.55 Henkka & Niki vs. KESKIVIIKKO 16.4.2014 TV 1 05.55 06.25 09.30 10.00 10.50 11.00 11.05 11.35 12.05 12.30 13.25 14.55 15.00 15.05 15.10 15.15 16.00 16.50 16.55 17.00 17.08 18.00 18.22 18.25 18.30 19.00 19.50 20.00 20.30 20.55 21.05 21.55 22.00 23.00 23.05 Puoli seitsemän Ylen aamu-tv MOT Kyläsairaala (12) Ruotsin kuningaskunnan historia Yle Uutiset Puoli seitsemän Prisma Studio Luontohetki Sydämen asialla (7) Suurin voitto. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 08.17 Maakuntaradio. 09.00 Yle Uutiset. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . 15.00 Yle Uuti17.45 Tekijä: NäytteRadio Su set. Fiksun simppeli menetelmä korostaa isän ulkopuolisuutta tilaisuudessa. Lisäilmettä asia saa, kun isä piipahtaa hetkeksi ulos. 3/4. Kerro 23.10 Yöklassinen. tarinoita tai muistikuvia tutkimus- YleX Harri-Ilmari Moilanen Uutiset 13.02 YleX Jälki-istunto . Onnea onkimassa (12) Nolojen tilanteiden mies (S) Hupipätkät (S) Suorana: Kortesmäki A2: Venäjä-ilta A2: Venäjä-ilta Näin Norjassa Galaxi Pikku Kakkonen Parasta ikinä: Leila Heijola Pallo-Noppa Parasta ikinä: Outi Kivimäki Pelle Hermanni: Humpuukia alennuksella (S) Parasta ikinä: Mika Tommola Ansan ja Oivan TV-asema Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset Urheiluruutu Yle Uutiset Suora linja Latela Uusi päivä (S) Suorana: Kortesmäki Toisen kanssa (12) Yle Uutiset Urheiluruutu Stacey Dooley: Kotikaupunkini kiihkoilijat Latela Silminnäkijä: Euroopan lapsityöläiset Copper (16) 05.30 06.00 06.25 09.05 09.30 09.40 09.45 10.10 10.40 11.40 14.05 14.10 15.15 15.20 15.45 16.15 16.45 17.15 17.20 17.25 17.55 18.00 18.30 19.00 19.20 19.30 20.05 21.00 22.00 22.20 22.25 22.30 22.40 23.10 00.10 Aamusää Studio55.fi Huomenta Suomi Studio55.fi Huomenta Suomen Uutiset Mitä tänään syötäisiin? Kauniit ja rohkeat (S) Miehen puolikkaat (7) Emmerdale (S) Lääkärit Alueellinen sääennuste Pomo piilossa UK Mitä tänään syötäisiin? Vauvaonnea (S) Vauvaonnea (S) Saaristoruokaa Keidas Uutiset Päivän sää Kauniit ja rohkeat (S) Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (S) Emmerdale (S) Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät (12) Kadonneen jäljillä C.S.I. 07.50 Aamuhartaus. 07.53 Maakuntaradio. 10.05 Brysselin kone. 07.15 Urheiluradio. 19.00 rina Hazard, Mika Pantzar ja Maija VilkYle Uutiset ja sää. Ile ja Matti 10.00 Yle Uutiset 10.03 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle retkistäsi maaperän elämän ihmeisiin tai kysele asiantuntijoilta aiheesta. Vastaamassa ovat professori Heikki Setälä ja ympäristöneuvos Petri Ahlroth. 18.03 Luonto-Suomen teemailta: vallankumous runoilijan silmin. 07.45 Hartaita säveliä. 20.07 Café Tropical. 18.50 Merisää. 09.11 Maakuntaradio. 08.15 Ykkösaamu. 09.00 Yle Uutiset. 21.35 Novosti Yle. 17.30 Taustapeili . Ile Jokinen ja Elina Viitanen 18.00 Illallinen . 10.55 Pikkujuttu. 16.00 Yle Uutiset ja kan kaupunginteatteklo 18.0 3 sää. N: Helena Kara, Eino Kaipainen. Nuori lääkäri joutuu taistelemaan pelottavaa kulkutautia ja sydämessä riehuvia ristiriitoja vastaan. 11.00 Yle Uutiset. 22.05 Ajassa soi. 10.03 Ajantasa. Ravisuoran näyttelijäksi Pietarissa. Varsinainen soppa syntyy Israel-palkinnon tiimoilta. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Pyöteatteri esittää. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 04.02 Kantritohtori Teppo Nättilä. Yle Puhe 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Arman Alizad 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Arman Alizad 23.02 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio Radio Nova 06.00 Enbuske & Linnanahde Crew . Lopputuloksena on sattumanvaraisuutta, lämpöä ja huumoria. 20.40 Kootut askeleet: Susanna Leinonen 21.00 Suomensukuiset 30 päivässä 21.45 Kino: Alaviite. 21.40 Urheiluradio. 13.00 Klassista kahteen. 18.50 Iltahartaus. 15.55 Yle News. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 07.15 Aamusoitto. Antti Haajanen 22.00 Radio Novan yö. 23.37 Metsää ja luontoa. Yle Uutiset ja sää. 12.15 Julkinen sana. 09.05 Muistojen bulevardi. Emme useinkaan tule ajatelleeksi että elämä kuhisee jalkojemme alla. 12.45 Merisää. 18.55 Luonto-Suomen teemailta 020317600. Pyöreässä pöydässä puhetta kon Stabat mater -konsertti. Ravitulokset. 20.03 Urheiluradio. lähes gogolmaisessa hengessä. Oscar-ehdokkuudella noteerattu israelilaisfilmi sijoittuu tiedemaailmaan, mutta se on kaikkea muuta kuin akateemisen kuivakas elokuva. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Urheiluradio. 20.06 Sää. (7) Pisara Yle Uutiset Yle News Yle Oddasat Tänään otsikoissa Avara luonto: Eläinpoikasten alkutaival Novosti Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Kyläsairaala (12) Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Puoli seitsemän Historia: Pavlopetrin uponnut kaupunki Nakkikioskien historiaa Akuutti Yle Uutiset Urheiluruutu A-studio Keskiviikon ravisuora Newsroom (12) Yle Uutiset Ulkolinja: Kampanja, joka vei sotaan Saaristoruokaa MTV3 klo 16.15 TV 2 06.50 09.00 09.30 10.50 11.05 11.35 12.05 12.15 12.40 13.05 13.30 13.45 14.15 15.05 16.15 16.30 17.00 18.00 18.02 18.22 18.24 18.35 18.37 19.00 19.10 19.16 19.20 19.30 20.00 20.30 21.00 21.50 22.00 22.05 23.05 23.35 00.05 MTV 3 Pikku Kakkonen Elämäni eläimet Yle Uutiset alueilta Oddasat Camilla Plum ja porisevat padat Veljesten keittiössä Hupipätkät (S) Solsidan . 12.15 Maakuntaradio. 18.30 Hartaita reä pöytä. Toimittaja Ilona Laurikainen 18.20 Radio- ennakko. Kasvukipuja. 16.15 Faunin iltapäivä. 10.00 Yle Uutiset. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . 14.03 AjanAristoteleen kantapää. Su o m i tasa. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 06.30 Maakuntaradio. Tämä koskee etenkin isän tapausta: hänessä tavataan aito surullisen hahmon ritari. Puheesta vastaava nuorempi professori eli hänen poikansa jää kuvan ulkopuolelle. toiveiden yö. 22.00 maaperä kuhisee elämää 0203-17600. Yle Uutiset ja sää. 06.15 Aamuhartaus. 06.25 Aamusoitto. Toimittajina ovat Minna Pyykkö ja Petri Rinne. 08.15 Urheiluradio. Tapahtumarikkaassa draamakomediassa traagisen ja koomisen raja on häilyvä. Israelilaissotilaat suhtautuvat hänen liikkeisiinsä epäluuloisesti. 12.55 Suomi tänään. 21.03 Päivä tunnissa. 21.00 johtaa Pauli Aalto-Setälä. 23.00 Yle Uutiset. 23.03 Kansanradio. 17.20 Kulttuuritunti: ALAVIITE Yle Teema klo 21.45 Yle Radio Suomi 05.00 Aamupala. 11.57 Päivän mietelause. Kuchkan teoksissa on roolileikkejä, joihin hän asettaa itsensä ja muut ihmiset. Lähtökohtina ovat arkiset ilmiöt, lähiympäristö ja kommunikaatio ihmisten välillä. 19.06 LuontoSuomen teemailta 0203-17600. 20.00 Yle Uutiset. 07.17 Maakuntaradio. 07.50 Merisää. Henkilökuvauksessa on ylipäänsä intiimi ja vivahteikas perusviritys. Alaviite on mallikas näyte elokuvasta, jonka selkeästi kansallinen ääni kantaa hyvin yli kulttuuristen rajojen. 06.00 Yle Uutiset. TwitteMusiikkia 21.45 Kolmannen maa- rissä #pyöreäpöytä. Mv. (Suomi 1944, 84?) O: Hannu Leminen. (S) 23.30 Luvattu maa. 15.05 Kultakuume. 14.00 Kantapöytä. 15.00 Yle Uutiset. Onnea onkimassa (12) Solsidan . 16.00 Yle Uutiset ja sää. Selvittääkseen totuuden siitä, mihin hänen isoisänsä Len oli sekaantunut Erin matkaa Länsirannalle etsimään Lenin ystävän perhettä. Komediallinen tarina akateemisesta kilpailuhengestä. Isä ja poika Shkolnik ovat professoreita ja Talmudin tutkijoita. Kun toiselle myönnetään valtionpalkinto se meneekin väärälle miehelle. 06.05 Hartaita säveliä. Viki ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01 Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX Jatkot 22.00 Yle Uutiset 22.05 Yle Puhe 23.02 Encore 00.00 Yöradio 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu . 21.55 Suomi tänään. 13.06 Maakuntaradio. Paluu on jäädä pelkäksi yritykseksi: episodi osoittaa, miten Israel on tiukkojen turvajärjestelyjen luvattu maa. Nelikymppinen poika Uriel (Lior Ashkenazi) on kutsuttu jäseneksi Tiedeakatemiaan, johon Eliezer-isä (Shlomo Bar-Aba) ei kuulu. Phil (12) 04.30 Älypää-TV Teema 04.00 Teematieto 17.00 Tiededokumentti: USA:n valtimoilla 18.00 Sairaan kaunis elämä 18.45 8 mm katse: Liikemiehen tytär 19.00 Fjodor Dostojevskin elämä (12) 20.00 Mediataide: Heta Kuchka. Keskustelijoina ovat Kaasäveliä. 06.56 Päivän mietelause. Amerikka 14.25 Jyrki Sukulan makujen maa 14.55 Britannian paras leipomo 15.50 Leijonan luola USA 16.45 The Voice of USA 17.40 Kuppilat kuntoon Ruotsi 18.35 Britannian paras leipomo 19.35 The Voice of USA 20.30 Poliisit (S) 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Panttilainaamo 22.30 Rekkakuskit jäällä (7) 23.25 Poliisit (12) 23.55 Villit nettivideot (12) ) 01.00 South Park (7) 01.30 JIM D: Metsien miehet (7) 02.25 Leijonan luola USA RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Alaviite on komediallinen tarina akateemisesta kilpailuhengestä, kun valtionpalkinto menee väärälle miehelle. 11.03 Maakuntaradio. 12.00 Yle Uutiset ja sää. Kuvassa Lior Ashkenazi (oik.). Akateemista, traagista ja koomista ISRAELILAISFILMIN Alaviite (Heart Shulayim, 2011) alussa kamera seuraa tiiviisti yleisön joukossa istuvaa professori-isää. 09.10 Sää. 17.00 Yle Uutiset ja sää. Mustajärvi on valmistunut 17.20 Urheiluradio. 18.00 Yle Uutiilman puheenvuoroja.Arabikevät ja set. 13-vuotias transsukupuolinen tyttö katoaa ostoskeskuksesta. (16) Noitapiiri. Joseph Cedarin käsikirjoittama ja ohjaama elokuva saa hetkeksi pirullisen humoristisen luonteen. 10.00 Yle Uutiset. Epäilyt kohdistuvat poikaan, joka on viikkoa aiemmin kiusannut tyttöä. 21.00 Yle Uutiset. Tuolloin kummankin persoonallisuuden ja tiedemiehen 6 profiilin esittely hoidetaan ?kuuden kohdan ohjelmalla. Kotomi dio. 03.40 Luontoretki. 22.00 Yle Uutiset ja sää
Antti Haajanen 22.00 Radio Novan yö 47 7. Elokuvaohjelma. Ali ja Hu Maakuntaradio. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Viki liä. 14.03 Ajantasa. 03.15 Taustapeili . 16.15 Faunin ilta- radio. 15.05 Maakuntaradio. 22.05 Todellisia tarinoita: Lähempänä Jumalaa. 22.55 Kuuluttajan vieras: toimittaja- SILMINNÄKIJÄ: KOE-ELÄINTEN VALLANKUMOUS TV2 klo 20.00 YleX pappi Hanna Paavilainen Kirkon Tiedotuskeskuksesta. Ile Jokinen ja Elina Viitanen 18.00 Illallinen . (16) 23.10 Blue Bloods (12) 00.10 Frasier (S) 00.40 Red Widow (12) 01.40 Greyn anatomia (12) 02.35 Deittikamera Teema 17.00 Jerusalem lautasella 18.00 Sairaan kaunis elämä 18.45 Historiaa huonomuistisille 19.00 Britannian taiteen aikakaudet 20.00 Prisma Studio. 23.00 Yle Uutiset. melkein ihmisiä 23.05 Toisen kanssa (12) 05.30 06.00 06.25 09.05 09.30 09.40 09.45 10.10 10.40 11.10 11.40 14.05 14.10 15.15 15.20 15.45 16.15 17.15 17.20 17.25 17.55 18.00 18.30 19.00 19.20 19.30 20.05 21.00 22.00 22.20 22.25 22.35 23.20 01.25 Aamusää Studio55.fi Huomenta Suomi Studio55.fi Huomenta Suomen Uutiset Mitä tänään syötäisiin? Kauniit ja rohkeat (S) Miehen puolikkaat (7) Emmerdale (S) Emmerdale (S) Lääkärit Alueellinen sääennuste Koko Britannia leipoo Mitä tänään syötäisiin? Middle (S) Jamie Oliverin helpot herkut Kadonneen jäljillä Uutiset Päivän sää Kauniit ja rohkeat (S) Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (S) Emmerdale (S) Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät (7) Pientä mökkiremonttia Klikkaa mua (12) Kymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset Enbuske & Linnanahde Crew Doom (Doom, Iso-Britannia) Maineikkaaseen tietokonepeliin perustuvassa toimintarymistelyssä Nevadan autiomaasta on löydetty tähtiportti, joka johtaa tuntemattoman rodun Marsiin rakentamaan muinaiskaupunkiin. Ohjaus: Mark Steven Johnson. 20.07 Euroopan taivaan alla. 11.57 Päivän mietelause. 18.00 Bauer, baritoni, ja Peter Kooij, basso, Yle Uutiset. 22.56 Suomi tänään. 07.17 Maakuntaradio. Ykkönen. 20.06 Sää. Käytännössä uusien lääkkeiden ja kemikaalien testaus on johtanut toiseen suuntaan. Eläinkokeet yhä arkipäivää EU:ssa ovat jääneet EU:n alueella historiaan. 13.00 Yle Uutiset. romansseja. Nyt mitataan kuinka paljon energiaa lähtee laulajasta ja rumpalista. Voiko muusikon energiaa siirtää yleisöön? 20.30 Vempainmies. O: Eino Ruutsalo. 20.00 Yle Uutiset. 09.05 UrheiluYle Uutiset ja sää. 04.02 Café Tropical. Yle Puhe 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Ali ja Husu 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta. 13.06 linen messu Pyhän Henrikin Maakuntaradio. 06.30 MaakuntaTurun tuomiokirkon kello lyö 12. Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . (Suomi 1957, 100?). O: Hannu Leminen. (1962) Nuori nainen muistelee romanssia tuulisella saarella ja etsii rakastettuaan kaupungin ihmisjoukosta. Hän kohtaa yksinäisiä ihmisiä, joita yhdistää sama kaipuu. 06.25 . N: Rauni Ikäheimo, Esko Vettenranta, Aku Korhonen, Kaarlo Halttunen, Matti Kainulainen. 08.15 tuotantoa. lastenohjelmat 50 v TV2 klo 18.00 TV 1 05.55 06.25 09.30 10.00 10.50 11.00 11.05 11.35 12.25 13.15 14.55 15.00 15.05 15.10 15.15 15.55 16.50 16.55 17.00 17.08 18.00 18.22 18.25 18.30 19.00 20.00 20.30 20.55 21.05 22.00 22.55 23.00 Puoli seitsemän Ylen aamu-tv Akuutti Kyläsairaala (12) Ruotsin kuningaskunnan historia Yle Uutiset Puoli seitsemän A-studio Sydämen asialla (7) Vieras mies. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 07.53 Maakuntara14.00 M-studio. Mika Waltarin tekstiin perustuva kolmiodraama maalaistaloon asettuvasta vieraasta. He eivät pelkää mitään vaan nostavat kissan lisäksi pöydälle myös koiran. Käykö musiikki työstä. T: BBC. 23.33 Minna Pyykön maailma. 12.15 Ajankohtainen Urheiluradio. 07.15 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle Aamusoitto. 16.15 Maakuntaradio. lon, kontratenori, Maximilian Schmitt 17.00 Yle Uutiset ja sää. 21.03 Päivä tunnissa. Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX 09.00 Yle Uutiset. 07.50 Merisää. 23.10 Yöklassinen. luradio. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 19.03 lippe Herreweghe. 16.00 Yle lyn Sampson, sopraano, Damien Guil- Uutiset ja sää. 17.30 Taustapeili. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 15.00 Yle Uutitian Bachin Matteus-passio. Peräti 92 prosenttia molekyyleistä, joita lähdetään kehittämään lääkkeiksi epäonnistuu ihmiskokeissa. He tulevat kaukaa. 18.00 Kato13.03 Urheiluradio. 15.00 Yle Uutiset. 11.45 Valomusiikkia. 09.05 Muistojen Jatkot 22.00 Yle Uutiset 22.05 Yle bulevardi. 12.00 Faktoja ja historiaa, asiaa su Y le P uhe Yle Uutiset ja sää. N: Raili Metsä, Yrjö Tähtelä. Afrikkalainen prinssi ja iranilainen ydinfyysikko. 23.02 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio Radio Nova 06.00 Enbuske & Linnanahde Crew . 09.10 Sää. 12.45 ja ylitulkintoja, kolmanklo 22.0 5 Merisää. 23.03 Taustapeili. Niiden avulla päätetään, mitä lääkkeitä käytetään ja mitä kemikaaleja sallitaan, ja mitä aletaan testata ihmisillä. Yksi syy eläinkokeiden määrän kasvuun on geenimuunneltujen eläinten käyttöönotto. 1/3. Jimmy Doherty haaveilee ajasta, jolloin supermarketeissa myytävä liha olisi halpaa ja eettisesti tuotettua. 06.15 Aamuhartaus. 12.55 Suomi sia miehiä ja vaarallisia tänään. 10.03 päivä. Entä voiko yhden laitteen avulla saada itsensä sängystä lähtökuntoon. 10.05 Puhe 23.02 Encore 00.00 Yöradio Kalle Haatanen: Suomalainen kuolema. Geenimuunnellut eläinkannat helpottavat kokeiden tekemistä. EU on edellyttänyt, että jokaisessa jäsenmaassa pyritään vähentämään eläinKOSMETIIKAN ELÄINKOKEET kokeita ja kehitetään korvaavia menetelmiä. Eläinten käyttöön liittyy eettisiä ongelmia, mutta niitä arvostellaan siis myös tieteellisistä syistä. . 20.03 Urhei22.00 Yle Uutiset ja sää. 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Ali ja Husu. 08.17 Maakuntaradio. Kultakuume. 17.00 Yle Uutiset ja sää. Ajantasa. 19.00 Yle Uutiset ja sää. nit. 08.15 Ykkösaamu. 15.55 Yle News. 12.00 05.00 Aamupala. 07.45 Hartaita säve- Uutiset 13.02 YleX Jälki-istunto . (Daredevil/ USA 2003). (16) 00.35 Bones (16) 01.30 Lain nimessä (12) 02.00 Eurojahti 04.00 SubChat 11.40 Krokotiilimies 12.10 Laiva (S) 12.35 Laiva (S) 13.05 Tomin keittiö 13.30 Tomin keittiö 14.00 Maistuvimmat liikeideat 14.55 Britannian paras leipomo 15.50 Leijonan luola USA 16.45 The Voice of USA 17.35 Kuppilat kuntoon Ruotsi 18.30 Britannian paras leipomo 19.30 The Voice of USA 20.30 Poliisit (S) 21.00 Talent USA 22.40 Panttilainaamo 23.10 Poliisit (S) 23.40 Rekonstruktio (S) 00.10 Australian rajalla 00.40 Trigger Happy TV (7) 01.10 South Park (12) 01.40 Leijonan luola USA 02.30 The Voice of USA 03.25 Jopet-show (S) 03.55 Älypää-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 EU on edellyttänyt eläinkokeiden vähentämistä. (Äänitetty Amster- Urheiluradio. 19.03 Johann Sebas- set. Ne ovat eläinkantoja, jotka on jalostettu alttiiksi joillekin tautigeeneille. He ovat Ali ja Husu eli Ali Jahangiri ja Abdirahim Hussein. Yle radio. 21.35 Novosti Yle. 21.40 Urheiluradio. HD 21.50 Kino Suomi: Tuulinen päivä. Miesten lentopalloliigan toinen loppuottelu, toimittajana Johannes Oikarinen ja miesten jääkiekon sm-liigan toinen loppuottelu, toimittajina Riku Salminen ja Kaj Kunnas. 12.15 ja asiattomuutta, intoilua Maakuntaradio. Hän johtaa FICAMia, joka on on Tampereella toimiva eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien asiantuntijakeskus. Silminnäkijä vierailee Tampereen lisäksi Isossa-Britanniassa, jossa on tehty paljon työtä eläinkokeettomien tutkimusmenetelmien lisäämiseksi. 06.00 Yle Uutiset. Toimintaseikkailu saattaa yhteen supertähti Ben Affleckin ja Alias-sarjan sähäkän sankarin Jennifer Garnerin. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 15.05 Urheiluradio. Mutta miksi Britanniassa ei ole edes markkinoita lypsylehmien vasikoiden lihalle. TORSTAI 17.4.2014 Parasta ikinä . 08.00 Yle ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01 Uutiset ja sää. lastenohjelmat 50 v 18.00 Parasta ikinä: Sinikka Hakonen 18.02 Hapsiainen 18.10 Parasta ikinä: Paleface 18.12 Kössi Kenguru vetehisten valtakunnassa (S) 18.39 Parasta ikinä: Lola Wallinkoski 18.41 Histamiini ja merenneidon aarre 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Erätulilla 20.00 Silminnäkijä: Koe-eläinten vallankumous 20.30 Pasila 2.5 . Ile ja Matti 10.00 Yle Uutiset 10.03 Aamusoitto. 18.03 Maailmanpolitiisekä Collegium Vocale Ghent, Alanko- kan arkipäivää. Se ei ole johtanut eläinkokeiden määrän vähenemiseen, päinvastoin. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . 07.50 Aamuhartaus. 13.00 Klassista kahteen. luradio. 08.00 Yle Uutiset ja sää. HD 21.00 Tiededokumentti: Mitä lihaa söisimme. (7) 23.05 Luvattu maa (16) Muut 07.00 Min Morgon 08.30 SVT:n ohjelmaa 16.25 Apua, meille syntyy vauva 16.55 Supersankari Energina (7) 17.08 Kysy Laralta (7) 17.20 Gazoon (S) 17.25 Närbild 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Rohkea ritaripoika 18.30 Fanny (7) 18.34 Limbo 2 (7) 18.49 Nina Patalo (7) 18.56 Lonkeroiset (S) 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TVnytt 19.55 Maailman mahtavin tuulivoimala 20.23 Strömsöstä poimittua 20.30 Aistit avoinna Italiaan 21.00 Strömsö 21.40 Takaisin (S) 22.00 Dok: Tour de France -voittaja Riis 23.00 Jumalanpalvelus: Kiirastorstain messu 00.15 SVT:n ohjelmaa 09.25 Eastenders (S) 10.00 Lemmen viemää (7) 13.55 Myytinmurtajat 14.55 Dieetit vaihtoon! 15.55 Jamie Oliverin helpot herkut 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Asunto 23 (7) 18.30 Viidakon tähtöset 19.30 Tyhjätaskut (S) 20.00 Simpsonit (7) 20.30 Miehen puolikkaat (7) 21.00 Arrow (12) 22.00 Revolution (16) 23.00 Entourage (7) 23.36 C.S.I. 18.28 Suomi tänään. maiden kansallinen poikakuoro ja Con- 18.50 Merisää. 00.05 Yöradio. Pyöreä pöytä. 10.00 Yle Uutiset. Ne siis koskettavat meistä jokaista. 14.00 Yle Uutikatedraalista Helsingistä. 10.55 Pikkujuttu. 17.20 Kulttuuritunti: Filmi11.00 Yle Uutiset. Yleisradion musiikki- dio. Pyrkimykset vähentää eläinkokeita uuden teknologian avulla eivät ole tuottaneet tulosta. Eläinkokeilla testataan sekä lääkkeitä että uusia kemikaaleja. Ne toimivat kyllä eläimissä, mutta eivät ihmisissä, sanoo Tuula Heinonen. 19.06 Pelastetaan duudamin Concertgebouw?ssa 13.4.2014). The Spin-Off 21.00 Kätevä emäntä (7) 21.25 Kimmo (12) 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Hubotit . 07.15 Uutiset ja sää. 21.50 Merisää. 21.55 Suomi tänään. (18) Eurojahti Nelonen 07.00 Disneyn esikoulu: Mikki Hiiren kerhotalo (S) 07.25 Disney esittää: Vaihdokit 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 08.00 Transformers Rescue Bots (7) 08.30 Vaaleanpunainen pantteri (S) 08.40 Näin teet ranskalaista ruokaa 09.15 Jutta ja puolen vuoden superdieetit 10.20 Yhteinen taloprojekti 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita 13.20 Suuri painonpudotus 14.20 Neljät häät Amerikassa 15.25 Supernanny (7) 16.25 Deittikamera 16.55 Hyvät ja huonot uutiset: Plan-spesiaali 18.25 Frasier (S) 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Neljän tähden talkoot 19.30 Neljän tähden illallinen 20.00 Tricked (7) 20.57 Keno 21.00 Toimintatorstai: Daredevil. 2/6. Richard Ayoaden testissä ovat laitteet, joiden on tarkoitus helpottaa arkisia aamutoimia, kuten peseytymistä ja pukeutumista. 06.05 Hartaita 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu säveliä. 16.00 09.00 Yle Uutiset. 18.55 Suomi tänään. certgebouw-orkesteri, johtajana Phi- 19.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Lähikuvassa Maritta Kuula. Pääosissa: Ben Affleck, Jennifer Garner, Colin Farrell, Joe Pantoliano, Michael Clarke Duncan, John Favreau. 09.11 Maakuntaradio. 21.00 Yle Uutiset. 11.03 ryhmä. 17.20 Urheija Benjamin Hulett, tenori, Thomas E. 11.00 Valkoista valoa: KahdekYle Radio Suomi sas miljardis kevät. Caro- set. 10.00 Yle Uutiset. 06.56 Päivän miete- Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 lause. (7) Pisara Yle Uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa Tukholman olympialaiset 1912 Novosti Yle Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Kyläsairaala (12) Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Puoli seitsemän Downton Abbey (12) Kuningaskuluttaja Yle Uutiset Urheiluruutu A-studio: Talk Ulkolinja: Laitteiden ohjelmoitu kuolema Yle Uutiset Vera Stanhope tutkii TV 2 MTV 3 06.50 Pikku Kakkonen: Neposen ja Nallen aamu 09.00 Eläimellistä menoa Norjassa 09.30 Yle Uutiset alueilta 10.50 Oddasat 11.05 Tanskalaisten lempikakut 11.35 Keittiössä tuoksuu ruoka 12.05 Hupipätkät (S) 12.15 Solsidan 13.05 Sportmagasinet 13.35 Hupipätkät (S) 13.45 Suorana: Kortesmäki 14.15 Tartu Mikkiin 15.05 Latela 15.35 Nansenin jäljillä 16.30 Galaxi 16.31 Nokkelikot (7) 16.44 Mimun maailma (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Parasta ikinä
12.00 Yle Uutiset ja Pekka Pesosen kirjailijalangat la sää. Tietoa ja tunnetta 80-luvun ilmiöistä. (16) 01.05 Eurojackpot ja Jokeri 01.10 112 02.05 Grimm (16) 03.00 Lain nimessä (12) 08.45 Yllätyskokki Niki 11.40 Huippusalaiset reseptit 12.30 Huima konttihuutokauppa (S) 12.55 Huima konttihuutokauppa 13.25 Lihamestarit 13.50 Maistuvimmat liikeideat 14.45 Britannian paras leipomo 15.40 Leijonan luola USA 16.35 The Voice of USA 17.30 Kuppilat kuntoon Ruotsi 18.30 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 19.30 Kuuluisat kuppilat 20.00 MasterChef USA 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Amerikan kovimmat keräilijät 22.55 Panttilainaamo 23.25 Panttilainaamo 23.55 Panttilainaamon autospesialistit (S) 00.20 Splash! USA 01.15 South Park (12) 01.45 South Park (12) 02.10 Rekonstruktio (S) 02.40 Jopet-show (S) 03.10 Älypää-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Uuden musiikin toiveshow 20.00 Parasta ennen! 22.00 DJ Orion 00.00 Yöradio Jamie Lee Curtis (vas.) ja Lindsay Lohan irrottelevat makoisasti, kun äidin ja teinityttären piuhat vaihtavat vartalosta toiseen. Piuhat railakkaasti sekaisin (Freaky Friday, 2003) on omissa rajoissaan kelpo kreisi- ja fantasiakomedia. 16.00 Yle Uuti- Uutiset. 20.03 Urheiluradio. 04.00 Jerusalem 24 h. Vuorokauden mittainen dokumentti Jerusalemista, sen asukkaista ja heidän elämästään. 09.05 Hiljaisen viikon musiik- 05.00 Aamupala. 12.55 Tänään pitnen 18.00 Ortodoksiklo 18.0 6 käperjantaina. 17.15 Kirjantaina. Teema on elävöitetty raikkaasti ja myös aika hauskasti. Tarina pohjautuu Mary Rodgersin romaaniin. 11.00 Yle Uutiset. jakerho: Venäläiset klassi11.03 Tänään pitkäperjankot, emeritusprofessori P uhelin taina. N: Romain Duris, Vanessa Paradis. Inhimillinen tekijä Newsroom (12) Sydäntenmurskaaja TV1 klo 20.50 TV 2 MTV 3 06.50 Pikku Kakkonen 09.25 Parasta ikinä: Lastenohjelmat 50 vuotta nostalgiapaketti 09.27 Kultarukki (S) 09.49 Rosvo Rudolf (S) 10.00 XL-sukupolvi 10.35 Erätulilla 11.05 Luontoretkellä: Nuoret erämaassa 11.35 Elämäni eläimet 12.05 Hupipätkät (S) 12.15 Solsidan . Onnea onkimassa (12) 12.40 Solsidan . (12) 02.05 Frasier (S) Amerikkalainen komediasarja. 02.35 4D: Maailman lyhyin mies (7) 03.35 Deittikamera 04.05 Älypää-TV Teema 04.00 Teematieto 06.00 . 0600-17600 (0,33 e/min. Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 + pvm, tekstiviestillä RS (väli) LANYle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle GAT toivelevyn nimi numeroon 16149 Uutiset 13.02 YleX Jälki-istunto . 08.05 Tänään pitkäperkilökuva. Kertojat: Tiia Louste nut tarinankerrontaa ja tuntee elokuja Tom Wentzel. 07.50 Merisää. 23.50 Suomi tänään. 14.00 Arvolataamo. Viki ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01 (0,40 e/viesti) yle.fi /puhelinlangatlaulaa 18.50 Merisää. Risto Nordellin puhetta ja aamuun. 09.00 Yle Uutiset. Tuoreimmat uutiset yle. fi /uutiset 22.05 Leikola ja Lähde. Keskusteluohjelma, joka syventää ja taustoittaa politiikan ja yhteiskunnan ilmiöitä. (Freaky Friday/ USA 2003). 10.04 Tänään pitkäper17.00 Yle Uutiset ja sää. 13.03 Tänään pitlaoksen kirkosta Imatralta. käperjantaina. 10.00 Yle Uutiset. 10.03 Sää. Käsikirjoitus ja varjoa. Neronleimaus. Onnea onkimassa (12) 13.05 Strömsö 13.45 Kätilöt 14.15 Tartu Mikkiin: Jatkot 15.05 Keisarin salaisuus (S) 16.29 Galaxi 16.30 Hemmot (S) 16.32 Jenni (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Parasta ikinä . Mitä Idströmille tarkoitmäki. 13.00 Yle nen palvelus Pyhän NikoUutiset. Tekninen toteu- on hyvä tarina. 07.03 Pitkäperjantain aamusoitto. 15.08 Tänään pitkäpertajan seitsemän viimeistä sanaa ris- jantaina. 08.05 PitkäperjanYle Radio Suomi tain aamusoitto. lastenohjelmat 50 v 18.00 Parasta ikinä: Mark Levengood 18.02 Sormileikit 18.06 Parasta ikinä: Kyösti ?Kössi. Pääosissa Jamie Lee Curtis ja Lindsay Lohan irrottelevat tasapuolisesti ja tasavahvasti, kun kiireisen äidin ja varsin vallattoman teinityttären piuhat vaihtavat vartalosta toiseen. Älytön roolinvaihdos hoituu kaksikon osaavien roolisuoritusten ansiosta kivuttomasti. viihdemaratonin loppusuora Yle Uutiset Urheiluruutu Sydäntenmurskaaja. (L?arnacoeur, Ranska 2010) ) Romanttinen komedia hurmurista, joka työkseen rikkoo onnettomia rakkaussuhteita agenttielokuvien keinoin. (S) 00.05 Elokuva: Toisenlainen tyttö. 14.00 Yle Uuti19.00 Yle Uutiset ja sää. 23.03 Poplaari. 16.55 Alivaltiosihteeri. Aino Räsäsen kirjoihin perustuvan suositun Helena-elokuvasarjan ensimmäinen osa. Pisara Yle Uutiset Yle News Virtahepojen valtakunta Kiehtova maailma Novosti Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Kyläsairaala (12) Yle Uutiset Kahden kerroksen väkeä (12) Danny . Millainen oli lapsuus ennen ja nyt. 20.00 Yle Uutiset. 10.00 Jumalanpalvelus Oulunky- 07.00 Yle Uutiset. 21.00 Yle Uutiset. Puh. Pääosissa: Greg Kinnear, Lauren Graham, Dermot Mulroney, Alan Alda, Jake Abel. Ohjaus: Marc Abraham. 14.00 Elokuva: Valon pimeä puoli (The Dark Side of the Sun/USA-Kanada 1988) (12) 16.00 Supernanny (7) 16.55 Deittikamera 17.25 Tervetuloa kotiin 18.25 Frasier (S) 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 The Voice of Finland 21.55 Keno 22.00 Elokuva: Perjantai on pahin. Dramaturgi ja käsikirjoitja ohjaus: Harri Huhtamäki. 07.53 Tänään sena. Markus Leikola ja Jussi Lähde tarjoavat outoja näkökulmia ja perusteltuja provokaatioita. Toimittajana Olga YleX Ketonen. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 00.05 Yöradio. Yle Puhe 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Leikola ja Lähde 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä. 21.35 Novosti Yle. 21.55 Suomi tänään. 16.05 Faunin iltapäivä. 21.40 Urheiluradio. 22.05 16.05 Radioateljee esittää: Pääsiäinen . 23.02 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio Radio Nova 10.00 Samuli Aaltonen 15.00 Radio Novan musiikkia. N: Helena Kara, Rauli Tuomi, Erkki Viljos. Väntänen 18.09 Aikapoika ja mono (S) 19.00 Yle Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Tuhkimotarinoita 20.00 Ihan sama (7) 20.30 Kimppakolmoset (12) 21.00 Tartu Mikkiin 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Muistin vanki (12) 22.50 Kova laki: Erikoisyksikkö 23.35 Pasila 2.5 . 08.00 Yle Uutiset ja sää. 09.06 Lasset ja sää. Parhaat palat irtoavat odotetusti koulumiljöössä. Syntyvä vuorokauden sekoilusoppa PERJANTAI ON PAHIN 8 on tarkoitettu opiksi ja ojennukseksi sekä äidille että tyttärelle, ja samalla tietysti myös katsojille. 19.00 Yle Uutiset ja sää. Pieni elämän oppitunti siis. Eli omat arkirutiinit eivät välttämättä olekaan niin hirveä juttu. 09.00 Yle 15.55 Yle News. 19.06 Puhelinlangat laulaa. Toimittajana Juha Blommusiikkia viikonlopun erikoistarjouk- berg. Sarjaa juontaa Heikki Paasonen. 21.00 Tuubi 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Päivän sää 22.20 MTV Sport Uutiset 22.30 Dallas (12) 23.30 Viimeinen erä (16) 00.25 Eurojackpot ja Jokeri 00.30 Eurojahti Nelonen 07.00 Disneyn esikoulu: Mikki Hiiren kerhotalo (S) 07.25 Disney esittää: Vaihdokit (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) Amerikkalainen animaatiosarja. 07.55 Transformers Rescue Bots (7) 08.20 Elokuva: Finias ja Ferb -elokuva (7) 09.55 Elokuva: StarStruck ? Supertähti ja tavistyttö 11.35 Elokuva: Flash of Genius . 15.03 Urheisooloja 21.00 Joseph Haydn: Vapah- luradio. 20.06 Sää. 20.07 Puhelinlangat laulaa. Ile ja Matti 10.00 Yle Uutiset 10.03 laulaa. Aiheen suosiosta jenkeissä kertoo jotain se, että romaani on filmattu kolmesti. Harri-Ilmari Moilanen PERJANTAI ON PAHIN Nelonen klo 21.00 07.00 Yle Uutiset. Ymmärrys laajenee, kun maistelee menoa toisen nahoissa. Tapahtumissa nousee keskeiseksi teema sukupolvien kuilun ylittämisestä. 19.03 Urheiluradio. (Flash of Genius/USA-Kanada 2008). 23.00 Yle Uutiset. 08.10 Luontoretki. 20.45 Glenn Gouldin piano- 15.00 Yle Uutiset. 07.04 län kirkosta Helsingistä. 14.03 Tie on pitkä ja pölyinen. lema. 12.45 MeriAronen ja Hannu Väisäomi sää. 22.05 Lakatut varpaankynnet ? Susanna Vainiola. Tuottaja: Harri Huhta- vat ja tv-sarjat sekä käsikirjoittajana että fanina. Seuraamme tämän maagisen kaupungin elämää 24 tunnin ajan. Muut 08.30 SVT:n ohjelmaa 15.25 Jumalanpalvelus: Pitkäperjantai 16.25 Aistit avoinna Italiaan 16.55 Fanny (7) 16.59 Limbo 2 (7) 17.14 Nina Patalo (7) 17.21 Lonkeroiset (S) 17.25 Maailman mahtavin tuulivoimala 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU: Mietipä sitä! 18.30 Kollektivet 19.00 Lindan lauma 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.40 Romanipoika Samson 20.00 Dok: 624 kirjettä isältäni 20.30 Kolme poroa ja kerrostaloasunto 21.00 SVT:n ohjelmaa 09.25 Eastenders (S) 10.00 Lemmen viemää (7) 13.55 Myytinmurtajat 14.55 Malliduunarit 15.55 Jamie Oliverin helpot herkut 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Tunteet pelissä (12) 19.00 Formula 1: vapaat harjoitukset 19.30 Kolme miestä ja tyttö (7) 20.00 Simpsonit (7) 20.30 Miehen puolikkaat (7) 21.00 Harry Potter ja salaisuuksien kammio (12) 00.05 C.S.I. 08.00 Yle Uuti12.00 Yle Uutiset ja sää. 11.00 Riston Suomi soi. 17.15 Valoa dutusta korville ja sielulle. The Spin-Off 23.55 Boardwalk Empire (16) 00.46 Boardwalk Empire (16) 06.00 Eurojahti 07.15 Aamusää 08.15 Elämää ruokkiva rakkaus 09.45 Kauniit ja rohkeat (S) 10.10 Miehen puolikkaat (7) Amerikkalainen komediasarja. 10.40 Emmerdale (S) 11.10 Emmerdale (S) 11.40 Uri Gellerin salainen elämä 12.45 Beethoven (7) 14.30 Näin tehtiin The Amazing Spider-Man 2 14.50 Farm Kings 15.45 Enbuske & Linnanahde Crew 16.30 Pientä mökkiremonttia 17.30 Kauniit ja rohkeat (S) 18.00 Emmerdale (S) 18.30 Emmerdale (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 MTV Sport Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Pulttibois (S) 20.00 Suuret setelit. ten pääsiäisjuhla. Musiikki taja Tove Idström tietää, millainen Paroni Paakkunainen. Idström on opettatus: Pekka Lappi. 12.05 Hen- set ja sää. Miesten lentopalloliigan kolmas loppuottelu. Musiikkia pitkäperjantaiValinta. 23.10 Yöklassinen. tavat valo ja varjo. 06.30 Suomi soi. kia. 12.45 Arkisto. 19.03 Kirkko soikoon 2014: Jeesuksen kuo- set. Toimittajana Johannes Oikarinen. 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset. 18.55 Puhe- linlangat laulaa. (My Sassy Girl/ USA 2008). 18.06 Puhelinlangat . loh- 17.00 Yle Uutiset ja sää. PERJANTAI 18.4.2014 TV 1 08.00 08.05 08.35 09.00 09.05 09.55 10.00 11.00 11.05 11.35 12.30 13.25 14.55 15.00 15.05 15.10 16.00 16.50 16.55 17.00 17.08 18.00 18.15 19.15 20.30 20.45 20.50 22.30 23.20 Yle Uutiset Puoli seitsemän Jääkarhujen mailla Yle Uutiset Kyläsairaala (12) Yle Uutiset Jumalanpalvelus Yle Uutiset Puoli seitsemän A-studio: Talk Sydämen asialla (7) Soita minulle Helena. (Suomi 1948, 86?) O: Hannu Leminen. 09.05 Sää. 13.00 Klas- jantaina. Leffan jippo tarkoittaa, että tilannekomiikka korostuu. Tuo komiikka ei ole mitenkään mullistavaa tai omaperäistä, mutta leffa on silti onnistunut ja ennen muuta energinen hupiraina lapsenmielisen lystinpidon ystäville. Suurissa seteleissä kilpailijapari rikastuu alussa 100 000 eurolla, mutta viedäkseen rahaa kotiin on heidän vastattava oikein 8 kysymykseen. Tällä kertaa 100 000 eurosta taistelevat mm. Tarmo ja Saara. 11.57 Yksi on hyvää seuraa. 16.00 Yle Uutiset ja sää. Tänään pitkäperjantaina. tillä 22.00 Yle Uutiset ja sää. Virallinen ohjelma. 17.00 Urheiluilta: lentopalloa. 21.03 Puhelinlangat laulaa. Tänään pitkäperjantaina. 07.03 Sää. pitkäperjantaina. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 08.20 sista kahteen. 18.03 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu Urheiluradio. 21.50 Merisää. 12.05 Tänään pitkävieraina Eeva-Kaarina ulaa Radio Su perjantaina. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 18.00 Yle Uutiset