Kansan Uutiset 11.07.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Hinta 3,50 ? 28-003251-1428 28 Viikko 28 Perjantaina 11.7.2014 www.kansanuutiset.fi Kansan Tahto | Satakunnan Työ Viljelijät pois biopolttoaineiden tieltä » Kehitysmaiden alkuperäiskansoilta viedään maat s. 30 Tarmo Raatikainen 14 Oulun Hässäkkäpäivät 22 Poikkeustila Berliinissä 28
Eläinten mielihyvää vää kuvaa tohtori Jonathan Balcombe kirjassaan Eläimellinen nautinto. Kirjoittajan mukaan moraalin alin kehittyminen on palvellut eloonjäämistä. äämistä. Hän muistuttaa, että ainoana ana moraalisena lajina itseään pitävä ihminen puolestaan syyllistyy jatkuvasti mitä hirveämpiin tekoihin. PL 41, 28101 Pori Käyntiosoite: Eteläpuisto 14 Avoinna ti-ke klo 9?12 Puhelin: 02 630 3210 toimitus@satakunnantyo.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Ma?pe klo 9.00?16.00, konttori: 09 7596 0208, faksi: 09 7596 0319, tilaukset@kansanuutiset.fi. til Tilaukset kaikkialta Suomesta Ti maksuttomasti: 0800 97006. ma JAKELUHÄIRIÖT JA ALL OVER PRESS Vaihtoehto kerjäämiselle SATAKUNNAN TYÖ LEHTIKUVA/ GENYA SAVILOV D 32 Postin varhaisjakelu: Uusimaa, Po 0200 02 30011 ma?pe klo 6.30?16.00, Pääkaupunkiseudulla klo 11:een ja, Pä Uudellamaalla klo 8:aan mennessä Uu soittaneille puuttunut lehti pyritään so toimittamaan saman päivän aikana. to Postin perusjakelu ja muu maa 0200 71000. Po TILAUSHINNAT TI Tilaukset toimitetaan Ti force majeure -varauksin. fo Säästö Määräaikais 12 kk 144 ? 170 ? 6 kk 75 ? 92 ? 3 kk 40 ? 52 ? 1 kk 15 ? 20 ? Hinnat sisältävät arvonlisäveron (10 %). Tarkemmat tiedot verkkosivulta. Missä ovat venäläiset? Ukrainan presidentti Petro Poro?enko kuvasi Slovjanskin takaisinvaltausta viime viikonloppuna ?symbolisesti valtavan tärkeäksi?. Voisiko tämä johtua yksinkertaisesti siitä, että länsimaailmassa niin suurella varmuudella ennustettu Venäjän aggressio ei toteudukaan? ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI avoinna ma?pe 9.00?16.00 puhelin: 09 7596 0200 ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat mediakortissa www.kansanuutiset.fi tai ilmoitustrafiikista. ISSN 0357-1521 Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula, 2014 Kannen kuva: All Over Press 2. Slovjansk oli kapinallisten sotilaallinen päämaja. Miksi Vladimir Putin ei ole rientänyt auttamaan niitä, jotka taistelevat ja kuolevat Donetskissa ja Slovjanskissa. kirjoittaa The Guardianin Mary Dejevsky. Tänä kesänä hän ei kerjää, vaan valmistaa yhdessä suomalaistaiteilijoiden kanssa kierrätystavaroista koruja ja koriste-esineitä, joita myydään eri tapahtumissa. sisältö A Kotimaa s.4 B Kansan Uutiset, Viikkolehti 11.7.?17.7.2014 C Kulttuuri s.18 Keskustelu s.26 D Ulkomaat s.28 E F Vapaa-aika s.34 Pelit s.36 ALL OVER PRESS PUHELIN 09 759 601 16 VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI toimitus@kansanuutiset.fi Internationalen kääntäjä etsi Liiton Arkkia LEVIKKI 10 000 Lehti ilmestyy perjantaisin. PÄÄTOIMITTAJA Internationalen, Kansainvälisen, suomensi neljä nuorta sosialistia vuonna 1905. Heistä kolmen nimet ovat jääneet historiaan, mutta mikä oli miehiään neljäs, Bertil Favén. 09 7596 0254 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Vilhonvuorenkatu 11 C 7, Helsinki (PL 64, 00501 Helsinki) Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Faksi, konttori: 09 7596 0319 Pankkitili: FI70 2100 1800 0350 43 TOIMITUS avoinna ma?pe 9.00?16.00 Toimitussihteerit: 09 7596 0312 tai 09 7596 0362, toimitus@kansanuutiset.fi viikkolehti@kansanuutiset.fi 12 A B 24 Eläimetkin nautiskelevat Bulgarialainen Nikolai on kulkenut kahden vuoden ajan Suomen ja Bulgarian väliä, koska kotimaassa työtä ei yksinkertaisesti ole. Tämän pitäisi herättää kysymys: missä ovat venäläiset. Hänestä tuli valkokaartin upseeri ja heimosoturi, mutta sitä ennen Bertil Favén etsi Liiton Arkkia Palestiinassa. A Jouko Joentausta p. Taideprojektia vetävän Elviira Davidowin mukaan vaihtoehdot kerjäämiselle luovat toivoa romaneille. Taideprojektin takana ovat Vapaa liikkuvuus -verkosta ja taiteilijayhdistys Kiila. Eläimetkin käyttävät alkoholia, holia, harrastavat seksiä huvikseen ja mieluummin kärsivät vät itse kuin tuottavat kipua lajitoverille. 09 7596 0232 TOIMITUSJOHTAJA Pirjo Virtaintorppa p. 09 7596 0380 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kai Hirvasnoro p. Pertti Uotilaksi nimensä muuttaneelle Favénille sosialismi oli hetken höyrähdys, kirjoittaa hänen veljenpojan poikansa Otto Favén Viikkolehdelle
Tällainen asunnottomuus olisi helppo poistaa. Sosiaalityön dosentti Riitta Granfelt, Yliopisto 5/2014 Rio de Janeirossa itkettiin tiistaina. Perintöhän on 20 000 euroon asti vero» Onko tarkoitus dyksiin. Pääomaverotuksessa pohjaksi jää keskimäärin 10 prosenttia omaiprogressio koskee enää perintöverotusta, joka suuden käyvästä arvosta. Perintövero on hyvä keino hidastaa tätä kehituuta todennäköisesti myös seuraavalla vaatystä. KU:N ARKISTO likaudella kantavaa kokoomusta. Kuinka elinkelpoion mitä tyypillisin hyväosaisten vero. Vuonna 2019 päättyvällä vaalitattelussa. kaudella tuoton arvioidaan nousevan lähelle Matti Vanhanen vaatii perintöveroa pois, miljardia. Happamia, sanoi RKP:n Haglund sote-uudistuksesta. Tulos 7?1 on käsittämätön kaikkialla maailmassa, mutta Brasiliassa se ei unohdu ainakaan sataan vuoteen. 3. Tavallisista yrityksistä tai motivoituneista seuraavan sia tallaajia vero ei koske, sillä yli puolet perinsukupolven yrittäjistä on kysymys, jos perintöMatti Vanhanen poisti hyväosaisilta varallisuusveron ja haluaa nyt poistaa heiltä perintöveronkin. töä saaneista ei viime vuonna maksanut perinvero on vielä tämän jälkeen jatkamisen este? LOBBARIT LISÄÄNTYVÄT ja poliitikot käyvät hyvin pyy- Viikon kuva Sanottua LEHTIKUVA/ TASSO MARCELO » Asunnottomista 55 prosenttia elää pääkaupunkiseudulla, jossa tärkeimmät asunnottomuuden syyt ovat asuntopula ja korkea vuokra. Perintö- ja ?On vastuutonta rakentaa Downton lahjaverotuksella kerättiin viime vuonna lähes Abbey -yhteiskuntaa poistamalla perintö- ja 650 miljoonaa euroa eli 1,5 prosenttia kaikista lahjavero?, hän sanoi maanantaina Ylen haasverotuloista. Vasta nytkö ministeri ymmärsi, mistä itse oli maaliskuussa sopimassa. Vai onko tarkoitus leikata palvesukupolvenvaihdoksille. Kokoomuksen lisäksi toinenkin harmaan Perintöveron puolustajana on pro?loitunut eniten talouden takuupuolue RKP olisi valmis perintöveron poisAalto-yliopiston vero-oikeuden professori Heikki Niskatamiseen. kangas, joka on kiinnittänyt huomiota siihen, että kansainKoskapa verojen maksu olisi rikkaille maistunut? välisessä kapitalismissa tulo- ja varallisuuserot kasvavat Verotulojen sen sijaan luulisi kiinnostavan hallitusvasmuutenkin. Tikka oli jo viime kein missionsa on perintöveron poistaminen kokonaan. vuosikymmenellä sitä mieltä, että perintöveron poisto Poliitikko-Vanhanen onnistui vain lieventämään sitä, lobolisi selvä viesti pääoman vapauttamisesta osallistumibari-Vanhanen yrittää nyt hoitaa homman loppuun ja saa sesta hyvinvointivaltion rahoitukseen. Yritysvarallisuus saa luita ja sosiaaliturvaa sadoilla miljoonilla verokuitenkin verotuksessa erityiskohtelun niin, tulojen itse aiheutetun vähenemisen varjolla? että verotuksen pohjaksi otetaan 40 prosenttia Matti Vanhanen poisti jo yhdessä SDP:n verotusarvosta ja huojennusten jälkeen verokanssa varallisuusveron. On seuraavaan hallitusohjelmaan vaikuttamisen ton. Kenen kokoomus haluaa kattavan koska se on hänen mukaansa este yritysten tuon aukon. Sen jälkeen on poistukea muulta oikeistolta. tettu varallisuusvero, mutta hyväosaisten kapina ei laannu Pääministeri Alexander Stubbin mukaan kyseessä ennen kuin verovapaa rälssi on taas olemassa. on kateusvero. Yksityisen kermankuorinnan kannattajalle ratkaisu oli kieltämättä takaisku. Pääkirjoitus Perintöverot valtion maksettaviksi? töveroa ollenkaan. Perintöveron tuotto kertyy isoista poteista, mutta leikata palveluita ja aika. tasan miljoonan perivälle jää omaankin käyttöön 850 000 sosiaaliturvaa sadoil- euroa. Entinen pääministeri Matti Vanhanen on nyt superlobla miljoonilla? bari ja Perheyritysten liiton toimitusjohtajana hänen tärEdesmennyt veroprofessori Kari S
heinäkuuta julkaistun tiedotteen perusteella. Kiista koskee 180 sähköalan ammattilaista. Tiedotteessaan se perustelee lakkoja jäsenten halulla päästä eroon ammattiliitto JHL:sta ja Sähköliiton työehtosopimuksen piiriin. Koskisen mukaan ulkoministeriö on laajentanut säännöstä omavaltaisesti koskemaan myös ei-työsuhteisia poimijoita. VIIME KESÄNÄ 50 thaipoimijaa otti yhteyttä SAK:han, kun heidän poimintansa keskeytyi ennenaikaisesti. A kotimaa Perjantai 11. 11 JUSSI JOENTAUSTA Marjanpoimijoiden epäselvä tilanne jatkuu ULKOMAALAISET MARJANPOIMIJAT luulevat olevansa työsuhteessa marjayrityksiin, mutta tosiasiassa heitä kohdellaan yrittäjinä. kello 7.00. 7 / Emilia Kukkala s. Marjanpoimijoilla oli työnjohto, koska yritys oli järjestänyt heille opastusta, majoitusta ja autot käyttöön. katkaisusopimus. Moni heistä kattaa matkakulunsa tuhansien eurojen lainalla, joiden vakuutena on usein oma maatila. Perjantaina alkava lakko päättyy 18.7. VR ei perustele korotusta lakolla, vaan ?resurssipulalla?. Työntekijä saa kunnossapidon turvalaite- ja sähköasennustöistä tuhannen euron kertakorvauksen, jos siirtää suunniteltua vuosilomaansa 12.?18.7.2014 väliseltä ajalta myöhemmin pidettäväksi. Korotus koskee myös kaikkia niitä työntekijöitä, jotka olivat ilmoittaneet halukkuutensa siirtää lomaansa 2. Yrittäjän ja työsuhteen välistä rajanvetoa tulisi tarkentaa siten, että työsuhteen määritelmä laajensi kattamaan selkeästi työsuhteisena pidettävät työt, kuten kyseessä olevan marjanpoiminnan. Lausunnon mukaan thaipoimijat eivät olleet työsuhteessa marjayritykseen, koska heillä ei ollut työnjohtoa ja he saattoivat poimia tai olla poimimatta marjoja sekä myydä ne kenelle tahansa. ?Tilanne oli tosiasiassa karu: jos et poimi, seuraa siitä passitus kotimaahan. KU 4 VR:n sähköasentajien viikon kestävä lakko alkaa perjantaiaamuna ja seuraava uhkaa heinäkuun lopussa. Sähkömiesten lakko alkaa, VR värvää rikkureita » Loman siirrosta luvassa tuhannen euron kertakorvaus. VR TRACKIN Sähköalojen ammattiliittoon kuuluvat työntekijät aloittavat perjantaina viikon mittaisen lakon. Työntekijät vaativat, että VR suostuu työehtosopimukseen Sähköliiton kanssa. Heille oli näytetty poimintapaikkoja ja osoitettu tietty poimintatavoite?, Koskinen kirjoittaa. POIMIJAT VÄRVÄTÄÄN Suomeen kotimaansa paikallisten välitysfirmojen kautta. Tästä huolimatta yhtiö edellyttää osaston jäseniltä yhä enemmän joustoja ja ylitöiden tekemistä. Yhtiön hyvän tuloksen ansiosta on samanaikaisesti VR:n 780 johtajalle jaettu noin seitsemän miljoonaa euroa kannustinpalk kioina. Tänä aikana työntekijöiltä on viety mm. heinäkuuta 2014 Tuukka Pääkkönen s. VR:n henkilöstöjohtajan allekirjoittamassa viestissä luvataan maksaa korotettua ylimääräistä korvausta turvalaite- ja sähköasennustöistä 16.6.?20.7. SAK:n päälakimies Timo Koskinen kummeksuu nykyistä käytäntöä, jossa Suomeen tullaan turistiviisumeilla poimimaan marjoja ansiotarkoituksessa. ?Yksikään toinen ulkomaalaisryhmä ei tule Suomeen tekemään työtä turistiviisumilla. Heikennykset ovat pudottaneet vuosiansioita useilla tuhansilla euroilla?, osasto perustelee. Jos sopimusta ei synny, seuraava lakko alkaa 26.7. välisenä aikana. Ensimmäinen lakko päättyi viime viikon alussa. Moitteet JHL:lle Lakon järjestää Sähköliiton osasto 177. Osasto syyttää JHL:n yhdessä VR Trackin kanssa heikentäneen Sähköliiton ja JHL:n jäsenten työehtoja. ?Heikennykset alkoivat syksyllä 2011, kun ensimmäinen heikennysso- » Työntekijöiltä on viety päivärahat, matkatunnit, pekkaspäivät ja pekkaslisät. pimus tehtiin (kilpailukykysopimus). Viimeinen tehtiin alkuvuodesta 2014 ns. kello 1.00 ja päättyy 30.7. SAK pyysi työ- ja elinkeinoministeriön alaiselta työneuvostolta lausuntoa, olisiko poimijoihin pitänyt soveltaa vuosilomalakia. Ministeriön tällä viikolla julkaiseman lausunnon mukaan työsuhteelta vaadittava tunnusmerkistö ei täyttynyt. Koskiselle päätös osoittaa, että työsopimuslain työsuhteen tunnusmerkistöä tulee täydentää. KU. päivärahat, matkatunnit, pekkas-päivät ja pekkaslisät lisäksi majoitusoloja on heikennetty ja viikkoylitöiden korvauksia on pudotettu 35 %:iin. Luonnonvaraisten marjojen keräämisen tulisi olla työsuhteen alaista työtä ja siitä tulisi maksaa työehtosopimuksen mukaista palkkaa?, Koskinen kirjoittaa SAK:n verkkosivuilla. Ulkomaalaislain mukaan turistiviisumilla voi tulla poimimaan marjoja vain työsuhteeseen. heinäkuuta. VR varautuu lakkoon värväämällä rikkureita. Lakkoon osallistuva kaikki VR Trackissa työskentelevät osasto 177 jäsenet. Osastoa närästää myös se, että VR Track on ilmoittanut kevään aikana irtisanovansa 14 työntekijäänsä ja lomauttavansa koko kunnossapidon henkilökuntansa 14 päiväksi. Työntekijät vaativat myös suunniteltujen lomautusten perumista sekä oikeutta valita omat luottamusmiehensä. Jos sopua ei synny, työntekijät aloittavat uuden neljän päivän lakon 26
Ruandassa he määrittelivät tutsit haamilaisiksi ja paremmiksi kuin hutut. Pelkäso y t verohyö tään Fortumin vekaa k uin rohyöty on samaa k o lu a a s am sta luokkaa kuin lapikkaukse le ä is il s silisäleikkauksesta lap äästö. s a v a saatava säästö, Art a sa hinmäki laskeskelee. Veronkierto on pois sekä hyvinvointivaltion rahoituspohjasta että pienemmiltä yrityksiltä, jotka eivät voi kilpailla järjestelmää hyväksikäyttävien suuryritysten kanssa. VASEMMISTOLIITON MIELESTÄ Suo- nan kokousta Facebookissa. Suuri valiokunta kuuli ylimääräisessä kokouksessaan keskiviikkona pääministeri Alexander Stubbia (kok.) ensi viikon Eurooppa-neuvostosta. KU Arhinmäki haastoi Rinteen estämään verokikkailua LEHTIKUVA maailmankaupasta käydään nykyään ylikansallisten yhtiöiden sisällä. ja hänen kanssaan hallituspolitiikkaa vastustanut Jyrki Yrttiaho, 62, . KU muistojuhla huipentui viime perjantaina kuten viime Viikkolehdessä kerrottiin. Kansan Uutiset kertoi kansanmurhan taustoista 7.7.1994 Alex de Waalin jutussa. ?Näin Suomi olisi edistänyt sukupuolten välistä tasaarvoa komissiossa, ja mahdollisesti avannut tien painavampaan salkkuun?, puheenjohtaja Paavo Arhinmäki kommentoi suuren valiokun- Jyrki Katainen ja Jean-Claude Juncker siä. Perinteisessä afrikkalaisessa kuningaskunnassa hutut ja tutsit olivat pikemminkin yhteiskuntaluokkia kuin erillisiä etnisiä ryhmiä. Saksalaiset ja belgialaiset siirtomaaherrat eivät uskoneet afrikkalaisten itsensä luoneen tällaista järjestelmää, vaan päättelivät, että se on tuotu jostain muualta ja kehittivät teorian Afrikan arjalaisista eli Etiopialaista alkuperää olevista haamilaisista. heinäkuuta, ja valinnan jälkeen on vuorossa unionin uuden ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan nimittäminen. Suomi tavoittelee vah- Lapin vasemmisto Mustajärven ehdokkuuden takana LEHTIKUVA/ VESA MOILANEN » Yhteistyö on piirihallituksessa sujunut koko ajan hyvin, sanoo piirin puheenjohtaja Pertti Keränen. Lapin Vasemmiston mielestä Markus Mustajärvi (vas.) ja Jyrki Yrttiaho pitäisi ottaa takaisin vasemmistoliiton eduskuntaryhmään. ?Mustajärvi pitäisi ottaa takaisin eduskuntaryhmään? Keränen kertoo, että Vasemmistoliiton Lapin piiri otti kevätkokouksessaan kantaa, että Mustajärvi . pitäisi ottaa takaisin eduskuntaryhmään. Molemmat ovat olleet vasemmistoliiton jäseniä koko ajan. . Neuvoston käsittelee kokouksessaan muun muassa komissaarinimityk- LEHTIKUVA men pitäisi esittää EU-komissaariksi miestä ja naista. KU YLI PUOLET Paavo Arhinmäki otettava Eurooppa-politiikkansa kärkiteemaksi verokikkailun pysäyttäminen muun muassa maakohtaisen kirjanpidon avulla, joka on alkuperäisessä Kataisen hallituksen ohjelmassakin. Hän kirjoitti kansamurhan taustalla olevan ?edesmenneen presidentin perinnöstä syntynyt valtataistelu, maaseudun epätoivoinen taloudellinen tilanne ja outo, mutta paholaismaisen voimakas rasistinen äärimmäisyysaate?. Ruanda oli 1980-luvulla yksipuoluevaltio, jota hallitsi akazuksi kutsuttu klikki, jonka kaikki jäsenet kuuluivat hutu-heimoon. Oikeuden tulkinta aiheuttaa pikaisen muutostarpeen lainsäädäntöön, mutta ongelma on tätä yhtä yksityiskohtaa laajempi. Stubb kertoi valiokunnalle keskustelevansa nimityksistä henkilökohtaisesti komission puheenjohtajaehdokas Jean-Claude Junckerin kanssa. Terveiset lähetettiin vasemmis- toliitolle Helsinkiin, että yksi yhteinen ryhmä syksyksi. Vasemmiston Lapin vahvoilta kannatusalueilta Kolarista ja Kittilästä on jo asetettu omaksi vaaliehdokkaaksi kolarilainen matkailupalvelutuottaja Juha-Petteri Pasma, 25. Hän keräsi EU-parlamenttivaaleissa 1 751 ääntä. Kittilän kunnallisjärjestö on lisäksi toivonut myös savukoskelaisen Mustajärven ehdokkuutta. Belgialaiset antoivatkin kaikki siirtomaahallinnon virkapaikat tutseille. 1990-luvulla äärihutujen propaganda toisti siirtomaaisäntien rotuoppia ja vaati tutsien palauttamista Etiopiaan, koska tutsit ovat vallanneet hutujen maan. Kansanmurhan lähtölaukaus oli presidentti Juvenal Habyarimanan kuolema lento-onnettomuudessa huhtikuussa 1994. » Belgialaiset antoivat kaikki siirtomaahallinnon virkapaikat tutseille. Kai Hirvasnoro LEHTIKUVA Ruandan kansanmurhan pakolaisia Zairessa kesällä 1994. 5. On käsittämätöntä, että samaan aikaan tehdään vaikeita leikkauksia ja annetaan satojen miljoonien verotulojen valua pois For tumin n Suomesta. Yhteistyö on sujunut hyvin. vaa komissaarisalkkua. Euroopan parlamentti äänestää neuvoston puheenjohtajasta 15. Myös henkilökohtaisesti olen myötämielinen Mustajärven ehdokkuuteen, sanoo Vasemmistoliiton Lapin piirin puheenjohtaja Pertti Keränen. Mustajärvi itse ilmoitti viime viikolla halunsa asettua vasemmiston ehdokkaaksi Lapista. Vaikka Mustajärvi on ollut erotettuna vasemmistoliiton eduskuntaryhmän työskentelystä kesäkuusta 2011 asti, kun hän äänesti puolueensa hallitukseen menoa vastaan, on hän ollut koko ajan mukana Lapin vasemmiston toiminnassa. Keränen sanoo, että Mustajärvi on osallistunut koko ajan positiivisessa hengessä Lapin piirihallituksen toimintaan. . Tämä johtanee siihen, että verottaja joutuu muuttamaan käytäntöään myös muiden yhtiöiden kohdalla. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki vaatii, että hallitus ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin lakien saattamiseksi kuntoon. Hän haastaa erityisesti valtiovarainministeri Antti Rinteen turvaamaan hyvinvointivaltion rahoituspohjan. . 1993 Tansanian Arushassa solmittu rauhansopimus uhkasi tämän klikin asemaa ja tutsien joukkomurhaa vuodesta 1991 suunnitelleet kovan linjan hutut ryhtyivät toimiin. De Waalin mukaan ääriliike onnistui oikeuttamaan joukkomurhat kaivamalla esiin eurooppalaisten siirtomaaherrojen Afrikkaan tuoman rotuopin. Eurooppalaiset tutkimusmatkailijat saapuivat Ruandaan sata vuotta aikaisemmin ja tapasivat kehittyneen poliittisen rakenteen ja kansakunnan, jota hallitsi karjaa omistava tutsieliitti. Stubbin mukaan hallitus esittää komissaariksi entistä pääministeriä Jyrki Kataista. Tarvitaan myös automaattista verotietojen vaihtoa, toteaa Arhinmäki. . Suuret konsernit näyttävät kirjanpidollisesti voittonsa matalan verotuksen ja heikon järjestelmän maissa sen sijaan, että voitoista maksettaisiin veroa siellä missä voitot on oikeasti tehty. Korkein hallinto-oikeus päätti viime viikolla sallia kahdessa maassa toimivan yhtiön sisäisen lainan korkojen verottomuuden. Suomen on 20 vuotta sitten Rasismi kansanmurhan taustalla RUANDAN 20 vuotta sitten tapahtuneen kansanmurhan LAPIN VASEMMISTO suhtautuu myöntei- sesti kansanedustaja Markus Mustajärven, 51, eduskuntavaaliehdokkuuteen.
Toisaalta pidämme perusteltuna, että monivuotisen kanteluprosessin jälkeen viralliset ohjeet valmistellaan Puolustusministeriön johdolla Puolustusvoimissa huolellisesti. Ylikosken mukaan aidon valinnanvapauden järjestäminen kaikille vaatii myös asennemuutosta henkilöstön keskuudessa. Papit hoitavat elämänkatsomustiedonkin Tähän asti ev.lut. Hän oli Vapaa-ajattelijain edustajana kuultavana asian valmistelussa. . Järjestäjinä ovat Vasemmistonuoret ja Suomen Palestiinalaisten Siirtokuntayhdistys. Järjestöt muistuttavat, että Israelin viimeaikaisissa ilmaiskuissa on kuollut kymmeniä palestiinalaisia siviilejä. Merkittävän osan tästä kasvusta selittää suurten ikäluokkien tulo vanhuuseläkeikään. Vajaa viidennes 63?67-vuotiaista tekee palkkatyötä. Rauha Lähi-idässä on entistä kauempana ja siitä kärsivät eniten tavalliset kansalaiset. Lauantaina ympäri maailmaa järjestettävissä mielenosoituksissa vaaditaan Israelia lopettamaan sotilaalliset toimensa, jotta rauhanprosessia voitaisiin jatkaa. KU NÄPIT IRTI GAZASTA! -mielen- osoitus la 12.7. oppitunneille. Pääasia on, että joukkoa ei jaeta kahteen ryhmän uskonnon tai vakaumuksen perusteella. Tarkastelujakson aikana työtä tekevien määrä nousi 70 prosenttia. annettava vakuutus riittää Puolustusvoimain ylipäällikölle eli Tasavallan presidentille, kyllä se riittää myös sotilaille, huomauttaa Ylikoski. Eduskunnan oikeusasiamiehen päätöksen tulee näkyä jo nyt heinäkuun saapumiserän valinnanvapau- dessa, sanoo Vapaa-ajattelijain liiton pääsihteeri Esa Ylikoski. KU. KU 6 Uudet alokkaat astuivat riviin ensi maanantaina. Puolustusvoimissa nimenä voi olla joko vala tai vakuutus, sillä on myös uskonnottomia valoja. Kirkkoon kuuluvatkin voivat nyt jättää hartaudet väliin. Pakkohartaudet poistuivat varusmiehiltä » Kirkkoon kuuluvatkin saavat valita, osallistuvatko uskonnon harjoittamiseen. USKONNONVAPAUS armeijassa astui eteenpäin, kun varusmiespalveluksen uusi saapumiserä aloitti maanantaina joukko-osastoissa. Nyt kesällä 2014 eri joukko-osastoissa kokeiltaneen myös uudistusten erilaisia toteuttamistapoja. . Apulaisoikeusasiamiehen mukaan ?eri vaihtoehtojen tulisi olla vapaasti valittavissa niin, että kirkkoon kuuluva voi osallistua tai olla osallistumatta uskonnon harjoittamiseen ja vastaavasti kirkkoon kuulumaton voi valita jommankumman vaihtoehdon.? . Valmistelussa olevan uudistuksen virallinen ohjeistus astuu voimaan Puolustusvoimissa vasta tammikuussa 2015. Virikkeenä uudistuksille on eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätös 30.12.2013, jonka mukaan ?myös sotilaalla on oikeus vapautua uskonnon harjoittamisesta riippumatta siitä, kuuluuko hän kirkkoon vai ei.? Kenenkään ei enää tarvitse osallistua hartauksiin eikä jumalanpalveluksiin kasarmilla, kentällä, maastossa tai paraateissa. Jos ?kunnian ja omantunnon kautta. Esimerkin sille antaa oikeusistuimien todistajan ja tuomarin valan/vakuutuksen yhdistäminen yhdeksi ?kunnian ja omantunnon kautta ?annettavaksi vakuutukseksi. . Kun toiset ovat veisaamassa, » On myös uskonnottomia valoja. kuuntelemassa urkumusiikkia ja papin saarnaa, voisi ajatella, että sen vaihtoehtoonkin voisi kuulua laulua, musiikkia ja puhetta, vaikkapa myös keskustelevasti, vinkkaa Esa Ylikoski. . Näistä 67 000 henkilöstä puolet saa samanaikaisesti eläkettä ja puolet jatkaa työntekoa yli vanhuuseläkeiän alarajan. Eläkkeellä työtä tehneiden palkkaerot ovat suuria: puolet sai alle 600 euroa ja joka neljännen kuukausiansio ylitti 1 300 euroa. Vanhuuseläkkeelle voi jäädä joustavasti 63?68-vuotiaana. Eläkeikäisenä työskentelevien joukko on noussut merkittävästi vuosien 2007?2012 aikana. kirkkoon kuuluvien on ollut pakko osallistua uskonnonharjoitukseen ja ?kirkollisen työn. LEHTIKUVA/ RONI REKOMAA Lyhyesti LEHTIKUVA/ MOHAMMED ABED Palestiinalaispoika tutkii kotinsa tuhoja Israelin ilmaiskun jälkeen. Mielenosoitus lauantaina Palestiinan puolesta HELSINGISSÄ JÄRJESTETÄÄN lauan- taina Näpit Irti Gazasta! -mielenosoitus, jossa vaaditaan Israelia lopettamaan ilmaiskut palestiinalaisalueille. Uudistuksen tulee näkyä myös julkisissa sotilasparaateissa, joiden televisiointi ei anna perustetta pitäytyä monisatavuotisissa perinteissä. Uuden monimuotoisuuden tulee näkyä myös kaikelle kansalle. Sotilasvala vielä kivenä kengässä Vapaa-ajattelijain liitto on esittänyt myös uskonnollisen sotilasvalan ja katsomuksellisesti neutraalin sotilasvakuutuksen yhdistämistä. Helsinki, lähtö Eduskuntatalolta klo 15. Eläkkeelläkin jatketaan töissä MONI TEKEE edelleen töitä siirryttyään eläkkeelle tai jatkaa työntekoa eläkeiän saavutettuaan. Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan 63?67-vuotiaista työskentelee lähes joka viides. Vaihtoehtoinen elämänkatsomustiedon ja etiikan ohjelma on ollut käytännössä heikonpuoleista, koska sen hoitovastuu on ollut sotilaspapistolla, joka ensisijaisesti huolehtii uskonnollisesta ohjelmasta. Uudesta valinnan vapaudesta on tarkoitus informoida alokkaita jo heinäkuussa, vaikka ohjeet vaihtoehtoisen ohjelman järjestämisestä ja uudet ohjeet oppituntien pitämisestä annetaankin vasta syksyllä
eläkkeelle. Työttömyysputki on ollut työnantajajärjestön hampaissa ja on edelleenkin. Hallituksella ja valtiovarainministeriöllä on vahva intressi saada eläkeratkaisu osaksi kestävyysvajeen hallintaa, Laatunen muistuttaa. Eläkejärjestelmän uudistuksen odotetaan kattavan reilun prosenttiyksikön kestävyysvajeesta. Nykyisin työeläkkeelle voi lähteä joustavasti 63 ikävuodesta lähtien. EK:n johtaja Lasse Laatunen pitää selvänä, että ratkaisuun sisältyy eläkeiän nosto. Työntekijäammateissa eläkkeestään ei kovin kauaa pääse tilastojen valossa muutenkaan nauttimaan verrattuna keveisiin toimihenkilöammatteihin. Eläkeiän jatkuva siirtäminen on johtamassa siihen, että vanhoja työntekijöitä pidetään väkisin töissä ja uusia nuoria työntekijöitä ei palkata heidän tilalleen ajoissa. Mitään lumeratkaisua ei tietenkään kannata tehdä, Laatunen sanoo. Myös palkansaajapuolella suhtaudutaan luottavaisesti vuosi tolkulla pyöriteltyyn eläkeuudistukseen, jonka tulisi astua lakina voimaan vuoden 2017 alussa. SAK:n eläke- ja työura-asioiden päällikön Kaija Kallisen mielestä eläkkeiden rahoituksen turvaamiLAATUNEN USKOO, » Nykyinen Ay-liike haluaa varmistaa eläkkeiden riittävyyden tulevaisuudessa ilman että etuuksia karsitaan, sanoo SAK:n eläke- ja työura-asioiden päällikkö Kaija Kallinen. Nouseeko eläkeikä? eläkekiistan aikana suurin huomio on kohdistunut eläkeikään. Loppurutistus käynnistyy 4. Työuria pitää pidentää niiden alkupäästä eikä niiden lopusta, jolloin ihmisiä yritetään puoliväkisin pitää työelämässä heidän oman terveytensä kustannuksella. Loppurutistus ei tule olemaan helppo, mutta uskon ratkaisuun, joka täyttää järjestöjen ja maan hallituksen tavoitteet. Jo silloin tiedettiin, että se on vakuutusmatemaattisesti ylimitoiMYÖS TYÖNANTAJIA eläkkeiden rahoitettu, Laatunen muistaa. Hänen mukaansa nyt on nähty, tus kiinnostaa kovasti, mutta ennen ettei superkarttuma kohtele kaikki kaikkea työvoimakustannusten nähenkilöstöryhmiä tasapuolisesti. kökulmasta. Normaamatta eläkemaksuja ja puutleissa työntekijätehtävissä ei tumatta keskeisiin perusaina pääse lähellekään a s is etuuksiin. Ihmiset elävät pidempään ja terveempinä, kuin tuolloin luultiin. VUOSIA KESTÄNEEN sen mukaisesti palkattuihin työpaikkoihin pitäisi olla suomalaisen eläkekeskustelun tavoite numero yksi. Putken alaikärajaa on vuosien varrella hilattu 53 vuodesta nykyiseen 59 ikävuoteen. . Ajateltiin laittaa sinne niin iso porkkana, että sokea Reettakin sen näkee. Kansaneläkkeessä 65 vuotta on ollut rajana koko ajan. Tämä ei ole todellakaan mikään kauhean iso juttu. Vuoden 2005 eläkeratkaisun pohjana olleet väestöennusteet menivät pieleen. Ay-liike haluaa säilyttää ikääntyvien työttömien mahdollisuuden päästä kunniallisesti eläkkeelle, Kallinen sanoo. UP/Kari Leppänen eläkejärjestelmä on suunniteltu korkeasti palkattujen toimihenkilömiesten ehdoilla. NYKYINEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ on suunniteltu korkeasti palkattujen toimihenkilömiesten ehdoilla. Se tapahtuu superkarttuman alkale a Nor ma karsimalla eläkejärmista, Laatunen saijäjestelmän rönsyjä. noo. työntek a in a i e Yksi rönsyistä ä s tehtävis voisi olla on ns. Kestävyysvajeella tarkoitetaan julkisen talouden epätasapainoa pitkällä tähtäimellä nykyoletuksilla ja mikäli mitään ei tehdä. nen on ehkä kaikkein tärkein osa eläkeratkaisua. . Jos silloin olisi tiedetty tämän päivän tilanne, ei 63 vuodesta joustavana eläkeikärajasta olisi edes keskusteltu, Laatunen sanoo. Elinkeinoelämän keskusliitossakin tunnistetaan ongelmat, jotka liittyvät pitkän työuran kuluttavissa töissä tehneisiin. Osa tosin pakotetaan pakkotyöhön työvoimatoimiston orjapalkalla, mikä ei ole kenenkään muun kuin pakkotyötä käyttävien yritysten omistajien etu. NUORTEN TYÖLLISTÄMISEN todellisiin työehtosopimuk- että tulosta eläkeneuvotteluissa syntyy. . Tämä ei tosin ole ihme sillä järjestelmän ovat luoneet korkeasti palkatut toimihenkilömiehet, jotka yleensä eläköityvät ennen 60 ikävuotta kultaisten kädenpuristusten saattelemana ja pitävät suurinta mölyä siitä kuinka duunarien pitää työskennellä 70-vuotiaiksi. Valitettavasti kukaan ei ole oikeasti kiinnostunut nuorten työllisyysasteesta, vaan kaikki huomio on kiinnitetty eläkeläisiin, jotka ovat nuoria äänekkäämpi, äänestävämpi, suurempi ja vaikutusvaltaisempi painostusryhmä. Eläkeneuvottelujen loppurutistus alkaa 4. Nuoret nimittäin tulevat maksamaan tulevaisuuden eläkkeensaajien eläkkeet. Nykyisen 63 ikävuoden rajan sijaan eläkkeelle pitäisi voida siirtyä 40, 45 tai 50 vuoden työuran jälkeen. Työuran pituus riippuisi ammatin kuormittavuudesta, vaarallisuudesta ja siitä aiheutuvasta todennäköisestä elinajanodotteesta. Keveissä konttoritöissä eläkeura olisi 50 vuotta, raskaissa, vaarallisissa ja kuluttavissa töissä 40 vuotta. Nykyinen viimeisten työvuosien superkarttuma pitäisi siirtää osittain tai kokonaan 18 - 30 ikävuoden väliin. suUP/Kari n hellekää lä e s Leppänen perkarttuma, joka ä ä p r ttuman superka a. alkamist LEHTIKUVA/ RONI REKOMAA Kolumni Tuukka Pääkkönen totpaa@utu.? Eläkekuplia SUOMALAINEN KESKUSTELU työntekijöiden eläkeiästä ja työurien pidentämisestä on täysin hakoteillä. Eläkeläisten toivoisi kuitenkin ymmärtävän, että ilman nuorten työllistämistä kunnolla palkattuihin ammatteihin heidän eläkkeelleen ei löydy maksajia. Kirjoittaja on turkulainen putkiasentaja. 7. Tämä kannustaisi tekemään töitä nuorena ja antaisi myös matalasti palkatuissa työntekijäammateissa työskenteleville oikeudenmukaisemman eläkkeen. . työttömyysputken eli ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäpäivät 500 työttömyyspäivän täytyttyä. Hei eivät aina jaksa nykyisenkään vanhuuseläkeikään asti. . Ei yhdessä yössä, mutta jonkin siirtymäajan puitteissa. Laatunen muistuttaa, että Euroopassa on jo kymmenkunta maata nostanut eläkeikää 67 vuoteen asti. . Se on meidän reunaehto tässä asiassa, Kallinen vakuuttaa. SAK haluaa säilyttää ns. elokuuta » Superkarttuman karsiminen harkinnan kohteena. TYÖMARKKINAKESKUSJÄRJESTÖJEN eläkeneuvotteluissa vedetään henkeä heinäkuun ajan. Näin nuorten työelämään siirtyminen luisuu yhä kauemmaksi ja yhä useampi heistä joutuu kamppailemaan päivittäisen toimeentulonsa kanssa. Mitä iloa on siitä, että pääsee aikaisin eläkkeelle, jos eläkkeen taso ei riitä elämiseen loppueliniän ajan. SAK:n mielestä lähellä eläkeSAK:N ELÄKE- JA ikää oleville raskasta työtä tehneille on turvattava kunniallinen väylä tie eläkkeelle. . Kokonaisuus ratkaisee. . Meillä keskustellaan 65 vuodesta, ja sehän meillä olikin ennen 2005 uudistusta. elokuuta ja tulosta pitäisi syntyä ?syksyyn mennessä?, kuten järjestöt ovat sopineet. . Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan nykyisellä etuus. Se suosii niitä toimihenkilöryhtasolla eläkemaksujen korotuspaine miä, joilla työ on turvattu ja joilla on on prosenttiyksikön luokkaa. muutenkin mahdollisuus jatkaa työLaatusen mukaan eläkemaksujen elämässä oman harkintansa mukaan korotuspaine voidaan väistää nostavaikka 68 ikävuoteen asti. Se on ollut ikääntyneille työttömille ?kunniallinen väylä. Ay-liike haluaa varmistaa eläkkeiden riittävyyden tulevaisuudessa ilman että etuuksia karsitaan, Kallinen sanoo. Hänen mukaansa eläkkeiden tasot nykyiselläänkään päätä huimaa, joten karsimisen varaa ei ole. kerryttää eläkettä 4,5 prosentin vauhdilla 63 ikävuoden jälkeen. Superkarttuma tehtiin vuoden 2005 eläkeuudistuksen yhteydessä, jotta ihmiset pysyisivät pidempään työelämässä. . Syyskuu on yleisen käsityksen mukaan ensimmäinen syyskuukausi Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Lasse Laatunen täsmentää aikataulua. Maan hallituksella on ollut kova halu patistaa järjestöjä eläkeratkaisuun, joten silmämääränä voisi olla elokuun loppupuolella kokoontuva budjettiriihi. . Olemme valmiita hakemaan mallia, joka tekisi oikeutta näille työn sankareille, Laatunen vakuuttaa. työura-asioiden päällikön Kaija Kallisen mielestä eläkeratkaisussa ei pidä tuijottaa pelkästään eläkeikärajaan. Mitä pienempi osa heistä on töissä, mitä myöhemmin he pääsevät työelämään ja mitä pienempää palkkaa he saavat, sitä vaikeampaa eläkejärjestelmän ylläpitämisestä tulee. Eläkeiän sijaan pitäisi puhua eläkkeelle siirtymiseen oikeuttavan työuran pituudesta
045 348 5499 toimisto@vasemmistonuoret.? www.vasemmistonuoret.? Helsingin Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Jorma Pikkarainen 050 537 9011 www.helsinki.vasemmisto.? Uudenmaan Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Auli Herttuainen 040 153 0150 www.uusimaa.vasemmisto.? Etelä-Suomen Vasemmistonuoret Päijänteentie 35, 00510 Helsinki puheenjohtaja Valter Söderman 045 315 8258 etela-suomi@ vasemmistonuoret.? Varsinais-Suomen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Raimo Nieminen 040 648 3133 www.varsinais-suomi. vasemmisto.? Hämeen Vasemmistonuoret Näsilinnankatu 22 A, 33210 Tampere puheenjohtaja Visa Savolainen 050 431 1824 hame@vasemmistonuoret.? Satakunnan Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Kari Kuisti 0400 125 396 www.satakunta.vasemmisto.? Itä-Suomen Vasemmistonuoret Koulukatu 39 A 36, 80100 Joensuu puheenjohtaja Aino Nevalainen 045 652 9646 itavanu@gmail.com Hämeen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.hame.vasemmisto.? Pirkanmaan Vasemmistoliitto toiminnajohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.pirkanmaa.vasemmisto.? Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva 01019 5110 www.turva.fi Kaakkois-Suomen piirijärjestö toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.kaakkois-suomi. vasemmisto.? 7DYDUD DUSD U\ %HFNHULQWLH +HOVLQNL S Etelä-Savon Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.etela-savo.vasemmisto.? Pohjois-Karjalan piirijärjestö toiminnanjohtaja Jouko Nuutinen 040 764 7688 www.pohjois-karjala. vasemmisto.? Pohjois-Savon Vasemmisto toiminnanjohtaja Jouko Nuutinen 040 764 7688 www.pohjois-savo.vasemmisto.? Keski-Suomen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.keski-suomi.vasemmisto.? Pohjanmaan Vasemmisto toiminnanjohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.pohjanmaa.vasemmisto.? Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki 0500 584 055 www.pohjois-pohjanmaa. vasemmisto.? Hinta 3,50 ? 27-003251-1327 Hinta 3,50 ? 31-003251-1 331 Viikko 27 Perjantaina 5.7.2013 ? Hinta 3,50 1-1330 30-00325 Viikko 31 Perjantaina 2.8.20 8.2013 13 31 www.kansanuutiset.fi uo »tulevat öis k ttu ok oo isin in Facebo k ille ö iik Arki miehi 8 Kansan Taht o| 30 PS. et liitot a SAK:l is alliset aik ja useat p sastot io t t a m am leen ät jäsenil myöntäv . n lehtiedu lvelusa ä tilaajap sta ä Kysy lis So m o i a aat tamme t tilaa i. s t s o liit Hinta 3,50 ? 32-003251-1332 nnan Työ | Sataku n Tahto Kansan 32 www.ka kans ansa nsan an nuu uuti tise set.fi t.fi nnan Työ Kansan Tahto | Sataku Viikko 30 .2013 ina 26.7 Perjanta Satakunnan Työanuutiset.fi www.kans www.kansanuutiset. fi Valkeakoski soi viikonlopun s. 020 773 7700 www.vasemmistoliitto.? Hämeentie 29, 6. 020 773 7725 yrjo.sirola@sirolansaatio.? Vasemmistonaiset Lintulahdenkatu 10, 3. krs 00500 Helsinki p. krs 00500 Helsinki p. krs 00500 Helsinki p. krs 00500 Helsinki p. >> Järjestöhakemisto #FTGUUKV QPPKVVGNGOKUGGP OWKUVCOKUGGP /LQWXODKGHQNDWX +HOVLQNL S WRLPLVWR#VLURODQVDDWLR À ZZZ VLURODQVDDWLR À Meillä on tutkitusti tyytyväisimmät vakuutusasiakkaat - jo kolmatta kertaa peräkkäin. <UM| 6LURODQ 6llWL| Kaikille avoin työväenliikkeen historian ja työväenperinteen tieteellinen erikoiskirjasto! (EPSI Rating Asiakastyytyväisyystutkimus 2011, 2012, 2013) AUKI TI 10-18, KE 12-18, TO-PE 10-16 Järjestämme viikoittain kirjakahviloita! 2 1 Tervetuloa Turvaan, vanhat ja uudet asiakkaat. 3 . 09-766429 ?e-mail perinne@tyovaenperinne.fi? ?Kirjasto löytyy myös Facebookista!? RQOLQHDUSD QHW DUSDMDLVHW QHWLVVl www.tyovaenperinne.fi Vasemmistoliitto Vasemmistonuoret Lintulahdenkatu 10, 3. Sörnäisten rantatie 25 A 1 ? 00500 Helsinki . p. 050 571 7330 www.sdpl.? Yrjö Sirolan Säätiö Lintulahdenkatu 10, 3. 18 aa tohin G ja lobaali itku a a n i h Su a s s o m a pi tkästä ilost Tulla önä Viikko 32 Perjantaina 9.8.201 Ka Kainuun Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki 0500 584 055 www.kainuu.vasemmisto.? Vasemmistoliiton Lapin piiri toiminnanjohtaja Kati Tervo 040 664 6643 www.lappi.vasemmisto.? Keski-Suomen Vasemmistonuoret Väinönkatu 28 B 14, 40100 Jyväskylä Puheenjohtaja Katriina Ojala 040 777 0999 keski-suomi@ vasemmistonuoret.? Lapin Vasemmistonuoret Lapinkatu 2, 96190 Rovaniemi puheenjohtaja Jussi Öman 040 731 4145 lappi@vasemmistonuoret.? Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuoret Pakkahuoneenkatu 19, 90100 Oulu puheenjohtaja Joel Karppanen 0400 901 715 pohjois-pohjanmaa@ vasemmistonuoret.? Satakunnan Vasemmistonuoret Maaherrankatu 28, 28100 Pori puheenjohtaja Joni Kalliomaki 050 557 8942 satakunta@vasemmistonuoret.? Varsinais-Suomen Vasemmistonuoret Hakakatu 12, 20540 Turku puheenjohtaja Sade Kondelin 050 560 8711 varsinais-suomi@ vasemmistonuoret.? SDPL ry Pioneerit Hämeentie 29, 6. krs 00500 Helsinki p. 050 591 1216 www.vasemmistonaiset.?
Julkaisemme kuvia pitkin kesää Facebook-sivullamme ja kesän lopuksi parhaat pääsevät 29.8. ilmestyvään lehteen. Lähettäkää kuvat sähköpostilla ilmoitukset@kansanuutiset.fi tai perinteisellä postilla KU, PL 64, 00501 Helsinki. Laittakaa mukaan maininta siitä, saako nimeänne käyttää kuvan yhteydessä ja postiosoitteenne KU:n tietoon kuvan palauttamista ja pientä palkintoa varten. 9. Minä & Kansan Uutiset Hyvät lukijat: lähettäkää meille oma valokuva aiheesta Minä & Kansan Uutiset. Kuva saa olla vanha tai uusi
Etenkin talvisin hän käyttää verkkoja. . Ei sillä elä, mutta tulee toimeen, kun kovasti paiskii hommia. Vaimon kanssa ongelle Porkka kalastaa ympäri vuoden sekä työkseen että huvikseen. Pahin kilpailija on luonto. Hankin aloittaessani myös ammattikalastajan paperit. Kalastuslain mukaan kalastaja katsotaan ammattilaiseksi, jos hän saa saalistaan ja sen jalostamisesta toimeentulonsa tai oleellisen osan siitä. Kalastus on Porkalle sukuvika. Hannes on ammattikalastaja jo viidennessä polvessa. Nyt isän vanha vene on jo mädäntynyt. Kalastaa. Silloin saatan heittää pitkän siiman veteen. Joskus Porkka innostuu vapaa-aikanaan onkimaan yhdessä vaimonsa kanssa polvikoukulla. . Ryhdyin ammattikalastajaksi, kun isäni lopetti. Silloin käydään kalassa moottorikelkalla. Muina aikoina kalastajalle saattaa iskeä päälle harrastushimo. Kalastaako ammattikalastaja vapaa-ajallaankin? . Poistokala on särkeä ja muuta haittakalaa, jonka pyytämistä valtio tukee aika mukavasti. Tänä aikana moni muu ammattikalastaja on heittänyt rysänsä nurkkaan. . Veden laatu on saanut monet lopettamaan ammattikalastuksen. Yleensä Porkka kalastaa yksin, mutta painavien poistokalarysien käsittelyyn hän tarvitsee pari kaveria avuksi. . Kun vedet lämpenevät, kalat karkaavat kauemmas merelle. Kuhat ovat silloin yleensä parvissa kauempana merellä, jossa on vähemmän kalastajien verkkoja. Parasta merellä on Porkan mukaan ?ilis. . Merellä kuluu 4-5 tuntia kerrallaan. . JOONAS VALLIUS Hannes Porkka myy pyytämiään kaloja esimerkiksi Helsingin Hakaniemen halliin. Ammattikalastaja nauttii vapaudesta » Isän työtä jatkava Hannes Porkka on kalastaja viidennessä polvessa. kuituveneitä. . Olen tullut Markku Viikerin kanssa Pohjois-Atlantin yli purjeveneellä. 21 päi- » Veden laatu on saanut monet lopettamaan ammattikalastuksen. vää kestäneellä matkalla sai pätevän koulutuksen tuuleen. Veden laatu huononee Pääosan saaliistaan Porkka myy Helsingin Hakaniemen halliin ja tukkuun. . Vedet menevät koko ajan huonommiksi, vaikka mitä tehtäisiin. Nykyisin Porkka käyttää lasiPORVOOLAINEN HANNES 10 Porkka kalastaa yleensä Porvoon edustalla. Monta tuntia siellä ollaan. Halliin viemme aina aamulla tuoretta kalaa. Kalat Porkka vie asiakkailleen pyöreänä eli kokonaisena. . Silloin kala on tiskissä tuoretta. Markettien suosikkituotteesta, norjalaisesta kassilohesta, ei Porkan mukaan ole suomalaisen kalastajan kilpailijaksi. . Rysävene on vähän suurempi. Lisäksi minulla on kalastusvene ja yksityiskäyttöön vähän nopeampi vene. Tuulikoulutus Atlantilta Porkka on kalastanut ammatikseen jo parikymmentä vuotta. Siitä saa ainakin bensarahat. Osa poistokalasta menee rehuksi ja osa viedään Viroon tai Venäjälle. Elääkö kalastamisella? . Säännöt sanovat, että kala pitää tappaa merellä, valuttaa veret pois ja pistää heti jäihin. Kalastus kiinnosti. Jatkoin työtä isän vanhalla veneellä ja muilla hänen vehkeillään. Tekemisen vapaus on hienoa. Lähteekö ammattikalastaja merelle myrskyyn ja isoon aallokkoonkin? . En minä aallokkoa pelkää. Joskus saatan jäädä aalloille viettämään vapaa-aikaakin. Porvoon edustalta nousee esimerkiksi ahventa, kuhaa ja siikaa. . Polvikoukkuun laitetaan syötiksi salakka ja vedetään isoja ahvenen vonkaleita. UP/Mika Peltonen
Kuulostaako tutulta? Poissa keskustelusta ovat vallat, voimat, historiat ja ideologiat . Menemättä logiikkaan sen syvemmälle kehottaisin huomioimaan myös, että asetilastot tuppaavat käsittämään vain tilastoissa olevat aseet. STEREOTYPIAT SINISILMÄISISTÄ viherhipeistä ja porsaan persettä himoavista tollukoista, kultivoituneista kaupunkilaissnobeista ja vulgaarin populaareista mutta ahniin-aidoista maalaisista ovat syvässä. Niihin ei mahdu myöskään jatkuvaa muuttoliikettä saati ristisiitosta. kerran. malaisessa vanhainkoPäävieraina tämänkerdissa työskennellyt taisessa tapahtumassa tanssija ottaa esityknähdään kansainväsellään myös kantaa lisen menestystriloelu vanhustenhuollon gian tietokirjailija Kesk ust a t s o kehitystoimiin, ja matemaatikko id o enh vanhust Hannu Rajaniemi jotka ohjaajan mulinää. e h a n kaan jäävät hersekä suomalaia s on kästi puheen tasen sci?- ja fantasiascenen harrastajasolle. asiantuntija ja toimit. Laatikoita on kaksi, niissä ollaan ja pysytään . On city viherhippeineen ja bönde punaniskajuntteineen, on realiteetteja ymmärtäviä maalaisia ja niistä vieraantuneita kaupunkilaisia. On arvoliberaaleja ja arvokonservatiiveja, aktiivisia esimerkkikansalaisia ja tyhmiä syrjäytyneitä paskoja. Helsingin Sanomat päätyi Vuosaari-jutussaan (29.6.) juhlimaan oletetun slummin gentrifikaatiota, ja Perussuomalainen (7.7.) niputti koko pääkaupunkiseudun ulkopuolisen ?muun Suomen. Helsinkiläiset ovat kaikki paljasjalkaisia slangin bamlaajia ja jokainen maalla asuva saanut käsinlypsytaidon jo verenperintönä. Maalla tyttäret nylkevät jäniksiä ja kaupungissa liisteröivät tolpat täyteen kuvia niistä. Ongelma ei ole se, etteikö myös stereotypioita jokseenkin vastaavia henkilöitä olisi olemassa. Määrä tekee aloitteesta tähän asti suosituimman kuntalaisaloitteen. Minimitavoite on 10 000 allekirjoitusta, koska sillä saadaan aloite kunnanvaltuuston käsittelyyn, kertoo aloitetta tekemässä ollut Otso Kivekäs. Että tietyt ihmiset nyt vain ovat sellaisia ja siitä seuraa kaikki muu. Ongelma on, että he edustavat ehkä puolta promillea kaikista ihmisistä. Lopullisena tavoitteena on 1520 000 nimeä. on kerätty netissä ja kadulla. Kuka ostaisi jutun, jossa kerron metromatkastani Kamppiin? Viimeksi mainitussa onnistutaan jotenkin liittämään homot siihen, että kaupungissa on vähemmän metsästysaseita kuin maaseudulla. Ihmiset jaetaan kah- teen muka yhdenmukaiseen ryhmään parin satunnaisen ja toisarvoisen ominaisuuden . Finncon päättää Jyväskylän Kesän Kolumn Kolumni » Järjestyksessään 59:ttä Jyväskylän Kesää on vietetty tiistaista lähtien helteisissä tunnelmissa. Jyväskylän Kesä on pitänyt edellisvuosilta tutun klovneriapainotuksensa, vaikka myös monenlaista musiikkia on ollut tarjolla. Haitaristi Kimmo Pohjonen avasi festivaalin hienosti tanssija Minna Tervamäen kanssa ja viikonlopulla kuullaan vielä muun muassa Etra Finatawan aavikkobluesia sekä Everest Nepal Cultural Groupin musiikillinen ja tanssillinen kokonaisuus. Kesän klovneriaohjelmisto huipentuu viikonlopulla, kun teatteriklovnerian ranskalaistähdet Bernie Collins ja Philippe Martz eli BP Zoom esittävät Parhaista Parhaat -esityksen, johon on koottu tekijöiden hauskimmat sketsit 20 vuoden lavatyöskentelyn ajalta. Emilia Kukkala emilia.kukkala@kansanuutiset.? TÄNÄKIN VUONNA Ikäihmiset pääroolissa Ulkomaisten vieraiden esitysten lisäksi Kesän viikonlopun ohjelmassa on myös kaksi esitystä, joissa kahden jyväskyläläisen hoivakodin ikäihmiset ovat pääosassa. Tanssija Jaakko Niemisen ohjaamassa Mihin katosin. Kuntalaisaloitteen tekijät haluavat varmistaa, että suunnitelma myös toteutetaan. Kriittisen pyöräretken kutsussa huomautetaan, että pyöräkaistat piirrettiin Hämeentielle jo vuonna 1939. Sota ja sen jälkeen levinnyt autoiluaate kuitenkin jyräsivät pyörät, eikä kaistoja koskaan rakennettu. Pontus Purokuru pontus.purokuru@kansanuutiset.? KUTEN HYVIN tiedetään, Suomessa asuu perussuomalaisia ja erikoissuomalaisia. usein niin sanotun arvon . -teoksessa esiintyy lauantaina ja sunnuntaina yhteensä 15 jyväskyläläisissä hoivakodeissa asuvaa ikäihmistä. Osallistaviin taideprojekteihin uskovan Niemisen teos kertoo ikäihmisten elämästä, ajatuksista ja tapahtumista, jotka liikuttavat ja ovat tärkeitä heille. . Olen ollut edesmenneiodotetaan kokoavan kaupunkiin noin den isoäitini omaishoitaja, osallis3 000 festivaalivierasta. tunut isoisäni kanssa sotaveteraaniMaailman suurimmaksi ilmaikuntoutuksiin ja elänyt muutenkin seksi tieteis- ja fantasiakulttuuritapahtumaksi luonnehdittu Finncon hyvin läheltä hänen viimeisiä vuosiaan. järjestetään nyt osana Jyväskylän KeItsekin kaksi kesää tukholsää jo 6. Kivekäs kuvailee ihmisten reaktioita erittäin positiivisiksi. . KU Kuntalaisaloite Helsingin Hämeentien pyöräkaistasta suosittu KUNTALAISALOITTEEN HELSINGIN Hämeentien muuttamisesta joukkoliikennekaduksi ja pyöräteiden rakentamisesta on allekirjoittanut noin 8 200 helsinkiläistä. On todella vaikea löytää Kalliosta ketään, joka ei kannattaisi aloitetta, Kivekäs sanoo Pyöräkaistaa tukevat alueen yrittäjien lisäksi esimerkiksi kirjastot, Radio Helsinki, Vihreät nuoret, Demarinuoret, Vasemmistonuoret, Perussuomalaiset nuoret, Svensk Ungdom ja Keskustanuoret. ?Jos autoliikenne kadulla rauhoittuisi, Hämeentie voisi olla Kallion elävä pääkatu. ja todelliset ihmiset. Ja joidenkin intresseihin se sopii oikein hyvin. 11. perusteella, loput vedetään hatusta. Sitten yhteiskunnan tilaa tai mitä milloinkin selitetään näiden mielikuvitusryhmiään edustavien yksilöiden olemuksilla. Bussien ja ratikoiden matkustajat, pyöräilijät ja Kallion asukkaat sekä Hämeentien yritykset hyötyisivät muutoksesta merkittävästi?, aloitetekstissä perustellaan. TIISTAINA JÄRJESTETTIIN aloitetta tukeva Kriittinen pyöräretki -mielenosoitus Narinkkatorilta Hämeentielle. Mielenosoitus on polkenut Hämeentietä säännöllisesti vuodesta 2006 ja arvostellut sen pyöräilyolosuhteita. Kaupunkisuunnitteluvirasto luonnostelee suunnitelmaa siitä, miten Hämeentie voitaisiin muuttaa joukkoliikennekaduksi. Keskustelu vanhustenhoidosta on sanataja Jukka Halme. helinää, jossa todetaan kerta Tapahtuman kansainväliset toisensa jälkeen, että jotain pitäisi vieraat ovat viisinkertainen Hugopalkinnon voittaja Elizabeth Bear, tehdä ja puutteita on, mutta todelliset toimet ovatkin sitten asia erikseen. fantasiakirjailija Scott Lynch ja tiedekirjailija-kustantaja Cheryl Morgan. Finconin luentojen ja keskusteluScifi vetää väkeä jen teemoina ovat tällä kertaa muun muassa feminismi, suvaitsevaisuus, Jyväskylän Kesän päätösviikonlohiukkasfysiikka ja tasa-arvo. Se on vanhuuden moninaisuutta, hetki todellisesta elämästä. Idea teokseen tuli osaksi oman histo- Älä ole(muksellis)ta Teatteriklovnerian ranskalaistähdet Bernie Collins ja Philippe Martz eli BP Zoom esittävät Jyväskylän Kesän päätösviikonloppuna Parhaista Parhaitaan. riani kautta. Ajatus on, että kaupungissa suvaitaan homoja, mutta ei aseita, ja että maalla eletään yhä henkistä 60-lukua. Itse olisin lotonnut, että kaupungissa harrastetaan vähemmän metsästystä kuin maaseudulla. Suunnitelman on tarkoitus mennä lautakuntakäsittelyyn syksyllä. Valtaosa allekirjoittaa, eikä yleensä tarvitse edes selittää mitään. Mukana on paljon kadunvarsiyrittäNIMIÄ ALOITTEELLE jiä. yhtenäiskulttuuriksi. Ensin mainitussa jutussa matkustetaan metrolla lähiöön, kuten usein ennenkin, eikä esimerkiksi tulla sieltä. sukupolvien ajan. Turhauttavaa puhua mielikuvitusjampoista, kun voisi puhua siitä, mikä johtaa mihinkin ja miksi asiat ovat jollain mallilla. MYÖS STEREOTYPIOIDEN purkamista yrittävät jutut astuvat usein samaan ansaan. Jälkimmäiset asuvat jossain mörön- tai metronperällä. On oksettavaa joutua keskustelemaan irti todellisuudesta leijailevien karikatyyrien pohjalta. Työpapulla järjestettävä tieteis- ja fantasiakulttuuritapahtuma Finncon 2014 on joissa paneudutaan niin miekkailuun takuuvarma yleisönhoukutin, jonka kuin myös Kalevala-runouteen. Ja sitten julkista keskustelua käydään näillä puolen promillen olkiukoilla. ONGELMA ON olemuksellistaminen
Hän on ollut Venäjällä Komissa töissä tehtaalla ja tehnyt myös metsätöitä. Bulgarialainen lääkäri suositteli Nikolaille pohjoismaista ilmastoa, joten hän meni neljäksi vuodeksi Ruotsiin. Olisi hienoa saada heille ihmisarvoa ja koulutuspohjaa, jotain, mitä voi viedä takaisin kotiin. Koska romaneja on syrjitty niin pitkään, työskentely heidän kanssaan pitää aloittaa luottamuksen rakentamisesta, Davidow kertoo. Kun ihmiset kerjäävät, he ajattelevat koko ajan, että heidän pitää katsoa surullisena syvyyksiin. Käsityöläisyys ei ole suomalaisillekaan mikään suuri toimeentulon muoto, joten ei me kuvitella, että me voidaan sillä pelastaa ketään. Taideprojektit ovat mahdollisuus. Kiinnostavinta oli tehdä napeista sormuksia, Nikolai sanoo. Ivailo valmisti pleksistä koruja euroviisuvoittaja Conchita Wurstista. Mutta se oli myös aika hauska projekti. Kaikki kolme sanovat haluavansa jatkaa taideprojektissa. Suurin osa ihmisistä on kuitenkin täällä vain väliaikaisesti, hakemassa toimeentuloa perheelleen. Tuntuu, että tämän haluaa sanoa jokainen Diakonissalaitoksen päiväkeskus Hirundon pihalla oleva romani. . Mutta kun on kysymys ei-mistään, niin tämä on aina parempi, Davidow sanoo. Projektissa mukana olevat taiteilijat käyttävät energiansa mieluummin siirtolaisten välittömään tukemiseen kuin romanien häätämiseen Suomesta. . Ei ollut, Ivailo nauraa. Oliko huvittavaa tehdä taidetta naiseksi pukeutuneesta miehestä? . . He ovat valmiita myymään tuotteitaan itse kadulla, kunhan lupien kanssa ei tule ongelmia. Muutenkin kuulostaa siltä, että kadulla elävillä ja pensaiden alla nukkuvilla ihmisillä on Kaupunki on edelleen yhdessä poliisin kanssa purkanut romanileirejä Helsingissä. motivaatiota tehdä lähes mitä tahansa muuta työtä, jos vaihtoehtona on kerjääminen. Taideprojektia vetävä taiteilija Elviira Davidow on samaa mieltä: vaihtoehdot kerjäämiselle luovat romaneille toivoa. Kerjäläinen katsoo vain alas . Romanit valmistivat Pride-koruja. Tietysti osallistuimme projektiin, koska meille kerrottiin, että siitä maksetaan. Nyt hän on Helsingissä poikansa Ivailon kanssa. Tänä kesänä Nikolai ja osa muista romaneista kokeilee uutta tapaa hankkia toimeen- 12 tuloa: he valmistavat kierrätystavaroista koruja ja koristeita yhdessä taiteilijoiden kanssa. Tuotteita myydään tapahtumissa, myöhemmin mahdollisesti myös omassa kaupassa. Ensimmäinen myyntipöytä pidettiin kesäkuussa Helsingin Priden puistojuhlassa, jonne koruja valmisti kahdeksan romania. Mieluummin taidetta kuin kerjäämistä . Vaimonsa kuoleman jälkeen Nikolai on matkannut Bulgarian ja Suomen välillä kahden vuoden ajan. Maailmassa on kaikenlaisia ihmisiä, myös meidän ryhmässä. Asen kertoo maalanneensa muovisia hevosia sateenkaaren väreihin. Conchita Wurst muistuttaa heitä Bulgariassa suositusta Azis-romanilaulajasta. Sateenkaarihevosia » Kerjäämiselle on vaihtoehtoja. Elämä siellä on muuten hyvää, mutta työtä ei vain ole, Nikolai täsmentää tulkin välityksellä. Nikolailla on talo ja neljä lasta, mutta asumisen kuukausikulut ovat Bulgariassa liian korkeat. Romanit tekevät koruja ja koristeita myyntiin yhdessä taiteilijoiden kanssa. TEKSTI Pontus Purokuru BULGARIASSA ASIAT ovat huonosti
Myöhemmin romanit voisivat esiintyä vaikkapa vanhainkodeissa, Davidow haaveilee. LISÄÄ OSALLISTUJIA KAIVATAAN Romanien taideprojekti on osa Vapaa liikkuvuus -verkoston ja Kirjailija- ja taiteilijayhdistys Kiilan 9 Gatherings -hanketta, jossa kehitetään uusia toimintatapoja siirtolaisten oikeuksien parantamiseksi. Vuoden 2015 maaliskuuhun kestävässä hankkeessa ulkomaalaiset ja kansalaiset organisoituvat yhdessä esimerkiksi kuvataide-, teatteri- ja kirjoitustyöpajoissa. Syksyllä järjestetään kaupunkilaisille, siirtolaisryhmille ja siirtolaisten kanssa työskenteleville suunnattuja tilaisuuksia. Hankkeen päärahoittaja on opetus- ja kulttuuriministeriö. Moni romani työskentelee jo taiteen parissa katumuusikoina, naamariesiintyjinä tai elävinä patsaina. Suomalaiset haitaristit voisivat opettaa romaneja soittamaan Tapani Rautavaaraa ja Olavi Virtaa. ELVIIRA DAVIDOW ja haitarinsoittoa siihen, että romanit saavat toimeentulon lisäksi tavata ihmisiä tasavertaisemmin, samalla korkeudella. Suuria muutoksia romanien tilanteessa ei ole Davidowin mukaan tapahtunut, vaikka julkinen keskustelu laantuikin, kun poliisi totesi, että kerjäläisten kohdalla ei ole näyttöä ihmiskaupasta tai muusta järjestäytyneestä rikollisuudesta. Tänä kesänä kaupunki on edelleen yhdessä poliisin kanssa purkanut romanileirejä Helsingissä. Katumuusikoita, naamareita, patsaita Seuraavaksi taideprojektin työntekijät aikovat kartoittaa romanien tarpeita ja kykyjä. Siirtolaisilla on kykyjä ja kokemusta, mutta he eivät pääse hyödyntämään niitä kunnolla ilman tukea, välineitä ja lisäkoulutusta. Kadulla elävillä ihmisillä on motivaatiota tehdä lähes mitä tahansa muuta työtä, jos vaihtoehtona on kerjääminen. Haitaria Hakaniemessä usein soittava Sile osallistuu taideprojektiin, jossa etsitään vaihtoehtoja kerjäämiselle. Jatkossa Davidow toivoo löytävänsä Suomesta erityisesti haitaristeja, jotka voisivat vaihtaa taitojaan romanisoittajien kanssa. . Sen pohjalta ilmestyy maaliskuussa 2015 julkaisu, jossa eri tilanteessa elävät siirtolaiset pääsevät ääneen. Sekä käsityöprojekti että 9 Gatherings -hanke kaipaavat lisää osallistujia: taiteilijoita, muusikoita ja tavallisia kaupunkilaisia. Mukaan pääsee ottamalla yhteyttä hanketta koordinoivaan Johanna Raekallioon (jraeka@gmail.com). 13. Romanit voisivat opettaa vaihtokauppana romanimusiikkia. Tarkoituksena on tukea heitä tarjoamalla mahdollisuus toimia esimerkiksi teatteriohjaajien ja puvustajien kanssa. Davidow kertoo tavanneensa myös paljon romaneja, jotka ovat hyviä kuparin ja metallin työstämisessä
Tämä on huikeaa jatkuvaa joulua, hienointa lasten syntymisten ja rakastumisten jälkeen, Tarmo Raatikainen iloitsee. n e s i a k i t a a R Tarmo uskomaton Kuopion reissu » Tuntematon vasemmistolainen peittosi europarlamentaarikon. TEKSTI Tuula Kärki KUVA Tuomas Talvila KUUSAMOLAINEN mielenterveysaktivisti ja vasemmistoliiton pitkäaikainen toimija Tarmo Raatikainen lähti toukokuussa Mielenterveyden keskusjärjestön liittokokoukseen Kuopioon haaveenaan päästä järjestön liittovaltuuston jäseneksi. . Olen puolueen soturi. Palkkansa Raatikainen ansaitsee luokanopettajana. . Siinä vaiheessa tuli sellainen olo, että nämä haluavat puheenjohtajaksi ihmisen, joka on ollut mukana mielenterveyden järjestötoiminnassa, Raatikainen kuvailee. . Sanoin, että olen kova sitoutumaan, että olen ollut kaksi kautta kirkkovaltuustossa, kolme kautta Kuusamon Mielenterveyden Tuen puheenjohtajana, neljä kautta puoluevaltuustossa ja viisi kautta kaupunginvaltuustossa. Raatikainen ihmettelee vieläkin sitä, mitä tapahtui. . Hän jäi leskeksi pienten lasten isänä vuonna 2000. Mutta onneksi on niitä, jotka puhuvat avoimesti. Hän muistuttaa siitä, että mielenterveystyölle on vakava tarve. . Nyt hänellä on seitsenlapsinen uusperhe. Raatikainen on rockmuusikko, motoristi ja lauluntekijä. . Sen vuoksi asian kanssa on vaikea tulla julkisuuteen. Ensimmäinen kausi Mielenterveyden keskusliitossa puuttuu. 14 Ehdokkaita oli puolisen tusinaa. Olen nöyrä ja kiitollinen. Joka viikko kuolee alle 30-vuotias itsemurhan kautta Suomessa. Joka viikko. tömyyseläkkeellä, heistä puolet mielenterveyden syistä. Joka viikko kuolee alle 30-vuotias itsemurhan kautta Suomessa. Elämässä on ollut monenlaista vastoinkäymistä leskeksi jäämisestä lähtien, mutta ammatiksi sattui kertalaakista todella onnistunut. Ja ehkä tällainen ADHD:n vaivaama ACDC-mies jää mieleen. Ratkaisevan äänestyksen tulos olikin selvä. Opettajan työ on hienoa, saa viedä pieniä ihmisiä eteenpäin ja näkee laajasti elämää. . Näen edessäni elämäni ehkä haasteellisimman ja mielenkiintoisimman kolmivuotiskauden, hän sanoo. Häpeä Mielenterveystyön suurimpana ongelmana Raatikainen pitää häpeää. Kuusamossa olemme saaneet jonkin verran yhdistettyä voimia. Selkeä homma Raatikainen pitää mielenterveystyöstä, koska siinä on selkeät tavoitteet ja kohderyhmä. . Olen ilmiömäinen kestävyysurheilija, osallistun 12 ja 24 tunnin hiihtoihin. Raatikainen on ollut mukana politiikassa 17-vuotiaasta. . Joka viikko. Ennakkoluulot ovat yhä vahvat. . Se on helvetin paljon, hän sanoo ja jatkaa: . Olen ikäni esiintynyt, ollut perunan huutomyyjänä torilla. Peruskoulu on viimeinen uusliberalismin vastainen linnake, koska me opettajat opetamme kaikkia lapsia tasa-arvoisesti.. Iltajuhlassa jotkut tulivat sanomaan, että mikset halua vaikuttaa enemmän järjestössä. Raatikainen ei muista, mitä sanoi puheessaan. . Ensimmäiset puhetilaisuudet ovat jo takana. . Aamulla, kun herää, miettii, että ai perkele, tuli se liittovaltuuston puheenjohtajuuskin. Se oli uskomaton juttu, hän kuvaa tapahtumasarjaa, jolla päätyi liittovaltuuston puheenjohtajaksi voitettuaan ratkaisevassa äänestyksessä vastaehdokkaana olleen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen äänin 101?169. Kokemusta Raatikaisella on monenlaisesta järjestötoiminnasta, mutta mielenterveysporukoita hän ei tuntenut kotipaikkakuntansa ulkopuolelta juurikaan. Esimerkiksi vasemmistoliitossa ja kaupunginvaltuustossa totta kai pidän heikon puolta, mutta asiakenttä on todella laaja. Tässä hommassa taas toimitaan selkeästi mielenterveysongelmaisten puolesta. Puheen johtaminen liittovaltuustossa ei sinänsä vie paljon voimia, sillä liitovaltuusto kokoontuu kahdesti vuodessa, mutta siitä Raatikainen on erityisen innostunut, että saa olla mukana järjestön hallituksen kokouksissa. Niissä vedetään linjaa. Hän aikoo myös tutustua järjestöväkeen mahdollisimman laajasti, tavata niin työntekijöitä kuin kuntoutujia ympäri maan. Kyseessä ovat kuitenkin samat asiakkaat ja samat tavoitteet. Hän on Kuusamon Mielenterveyden Tuki ry:n puheenjohtaja. ADHD ja ACDC Raatikainen sanoo, että ei edelleenkään tunne järjestön väkeä, mutta väki nähtävästi tuntee nyt hänet. . Pidin ensimmäisenä päivänä minuutin puheen. Alkoi hyrinä, josta tajusin, että tämä upposi. En puhu papereista, hän sanoo. Toisena kokouspäivänä alkoi puheenjohtajan valintaprosessi. . Vaatii kauheeta pokkaa kertoa, että mieli pettää. Hänen tavoitteensa on tuoda mielenterveysongelmat julkiseen keskusteluun samalla lailla kuin somaattiset sairaudet. . Jos sinulla menee jalka poikki, olet lähes sankari, mutta jos sinulla mieli pettää, olet ihan luuseri. Toinen Raatikaista huolettava asia on se, että mielenterveysalan yhteistoiminta on vajavaista. . . Suomessa on 240 000 ihmistä työkyvyt- Toveri Raatikainen TARMO RAATIKAINEN on 51-vuotias kuusamolainen opettaja, vasemmistoliiton puoluevaltuuston jäsen ja kaupunginvaltuutettu. Pietikäinen voitti ensimmäisen kierroksen ja toiseksi nousi Raatikainen. . Minun on helppo puhua ihmisille. Hän juoksee ja hiihtää. . Tämä on huikeaa jatkuvaa joulua, hienointa lasten syntymisten ja rakastumisten jälkeen. Se on loistava ammatti. Julkisen sektorin mielenterveyspalvelujen ja yhdistystoiminnan yhteistyötä pitää kehittää. Olin hakemassa kahvia, kun kuulin, että minua esitettiin puheenjohtajaehdokkaaksi. Ei multa ollut kysytty enkä tiedä, kuka ehdotti. Oli muutama sekunti aikaa miettiä asiaa ja ajattelin, että totta kai otan haasteen vastaan. Seuraavan puheensa hän muistaa.
15
Internationalen neljäs kääntäjä » Monikiinnostuja Bertil Favénille sosialismi oli hetken höyrähdys. Valkoupseeri toimi hetken myös ?Indiana Jonesina?. 16
Armeijapalvelustaan hän jatkoi sodan jälkeen ratsuväessä Hämeessä ja Lappeenrannassa. Kansalaissodan vielä riehuessa kenraali Mannerheim oli pitänyt miekkavalapuheensa. Maailmansota syttyi. Pertti Uotila kuoli kapteeniksi ylennettynä 1943. Seikkailija Pertti Oskar Lemmitty Uotila, tilallisen poika, sosialisti, kansantieteilijä, runoilija, kääntäjä, arkeologi, kahden armeijan sotilas ja valkoupseeri haudattiin Lapualle. Kylmäkosken sukuhaudan kiveen on silti kaiverrettu myös hänen nimensä, niin kuin sinne haudattujen isä Oskarin, äiti Berthan ja veljien Esko ja Antti Favénin sekä Ilmari Uotilan nimet. Kirjoittaja on Pertti Uotilan veljenpojan poika. 17. tui Pertti Uotilaksi. Bertil, elämäntaiteen moniottelija, on jäänyt unohduksiin. Nuori kansantieteilijä jätti muut askareet, pyrki ja pääsi arvostettuun Nikolain ratsuväkiopistoon Pietariin. Uotila tutustui ?Jumalan valitsemaksi kansanjohtajaksi. Monelle Venäjän armeijassa palvelleelle suomalaisupseerille tuli alan vaihto. Miehen ?onneksi. loso?an maisteriksi. Pertti liittyi Helsingin Suojeluskuntaan ja osallistui sotaan Valkoisen armeijan upseerina. Ei pannut Pertti Uotilakaan: hän osallistui juuri itsenäistyneen Suomen valtion tukemiin heimosotiin eli epäonnisiin Aunuksen ja Vienan retkiin sekä Viron vapaussotaan. Heimosotien yhteydessä Pertti Uotila koki yhden tähtihetkistään. Energinen mies palasi henkisille juurilleen. Laulut hän oli kerännyt osin jo opiskeluaikanaan. Kirjan esipuheessa Uotila näkee paljon vaivaa todistellakseen koko kansanrunoutemme syntyneen Länsi-Suomessa. Kun brittejä ja vastavallankumouksellisia venäläisiä ei miellyttänyt neuvotella Kansatieteilijä ja lehtimies Ratsuväen luutnantti Pertti Uotila Lappeenrannassa noin vuonna 1920. Kun kolme toverusta jatkoi aatteensa toteuttamista eri muodoissaan, Bertil-Pertille sosialismi jäi hetken höyrähdykseksi. Bertil Favén muut- Heimosotien yhteydessä Pertti Uotila koki yhden tähtihetkistään. saksalaisiin univormuihin pukeutuneiden suomalaisten jääkäriupseerien kanssa, kielitaitoiselle ja sivistyneelle entiselle Pihkovan henkirakuunalle tarjoutui loistava tilaisuus näyttää taitojaan. Suomalaisten juurien penkoja Sotien jälkeen jääkärit jyräsivät. Matkatovereina hänellä oli kaltaisensa monikiinnostuja, kirjailija Valtteri Juva ja tiettävästi myös muun muassa ?fennoegyptologina. Ansio Petsamon alueen liittämisestä Suomeen kuuluu pitkälti hänelle. Sirolan, Wuolijoen ja Kuusisen elämät ja teot tunnetaan. Osan ajasta vei kotitilan hoito. Yhdessäolon varsinainen tarkoitus on jäänyt hämärän peittoon, mutta lopputulos oli komea: koko maailmanlaajuisen työväenliikkeen tärkeimmäksi lauluksi nousseen Internationalen sanat kääntyivät ranskasta suomeen. Nuorista kääntäjistä kolme teki sittemmin kansallisesti ja kansainvälisestikin merkittävän uran. Hänen nimensä muistetaan harvoin mainita edes laulun kääntäjien joukossa. Yllättävä köyhtyminen johti myös Tyyne Wuolijoen kanssa solmitun avioliiton pikaiseen päättymiseen. Kesä 1914 muutti kaiken. Hän lupasi olla panematta miekkaansa tuppeen ennen kuin myös Viena ja Aunus on vapautettu. Kun toimintatarmoa riitti, vannoutunut heimoaatteen mies ryhtyi myös toimimaan Pohjanmaan aktivistipiireissä värvärinä ja etappijärjestelmän kehittäjänä, ja veljeili Pohjanmaan aktivistien kanssa. Estääkseen liittolaisvaiheen aikana toimittamansa materiaalin joutumisen saksalaisille tai Venäjän bol?evikeille, britit olivat nousseet maihin Arkangelissa ja valvoivat Muurmannin rataa. Ryssän upseereiksi haukuttujen kollegoittensa tavoin Pertti Uotilakin joutui jättämään Suomen armeijan. Hän kirjoitteli runoja, harrasti opintojensa mukaisesti kansantieteitä, keräsi kansanlauluja ja työskenteli lehtimiehenä setänsä, Hämeen Sanomien kolumnistina toimineen Hämeenlinnan lyseon rehtorin Anders Favénin tavoin. Oletettavasti tutustuminen kulttuurisekoilija Sigurd Wettenhovi-Aspaan oli saanut Uotilan vakuuttuneeksi Suomen kansan suuresta menneisyydestä. Vihtori Kosolan tukija Leipätyönään Pertti Uotila toimitti Lapua-lehteä ja useita vuoden 1918 sotaa koskeneita kirjoja, joiden näkökulma oli valkoistakin valkoisempi. Pertti Uotilasta, entisestä sosialistista, tuli innokas Lapuan liikkeen tukija. Liikkeen kuihtumisen jälkeen Pertti Uotilan elämässä koitti hiljaisempi jakso. Hän nousi ehkä vaikuttavimpaan poliittiseen asemaan, mihin kukaan suomalainen on toistaiseksi yltänyt. Kaksi kääntäjistä oli varakkaiden talollisten poikia, nuoret maisterit Sulo Wuolijoki Hauholta ja Bertil Favén Kylmäkoskelta. Toinen oli laukaalaisen kyläräätälin poika, maisteri Otto Wille Kuusinen. Se ei kuitenkaan tapahtunut soturina vaan neuvottelijana. Varsinaista maanviljelijää hänestä ei tullut kuitenkaan koskaan. Liiton Arkin etsijä TEKSTI Otto Favén NELJÄ OPISKELIJATOVERIA, sosialistia ja aikansa radikaalia kokoontui vuonna 1905 Wuolijoen kartanossa Hauholla. Osakuntapolitiikan valovoimaisilla ystävillä oli ollut vaikutuksensa yllättävään innostukseen. Sosialismin ohella Pertin into suuntautui myös fennomaniaan. uusi sota kuitenkin syttyi 1939 ja liki kuusikymppinen mies kutsuttiin ensin kenttäsairaaloiden komendantiksi ja myöhemmin sotavankileirin päälliköksi. 1880. Herraspojalle maailmaa järisyttävä uusi aate jäi mielenkiintoiseksi ajan ilmiöksi ja lyhyeksi elämän välivaiheeksi. Yksi jäi tuntemattomaksi, mutta elämänsä värikkyydessä hän ei jäänyt muista jälkeen. Ensimmäinen herroista oli papin poika, kansakoulunopettaja, toimittaja ja tuleva vallankumousmies Yrjö Sirola. ja omatekoisena kielitieteilijänä myöhemmin tunnetuksi tullut fantasiamestari Sigurd Wettenhovi-Aspa. Tavoitteena arkeologiasta kiinnostuneella kolmikolla oli löytää juutalaisten Liiton Arkki. Arkkia ei löytynyt, mutta Pertti kulutti merkittävän osan isänperinnöstään tutkimusmatkan rahoitukseen. Sotilasuransa päättymisen aiheuttamaa pettymystä Uotila purki perustamalla yhdistyksen kaltaisilleen suomalaisille valkoupseereille, joiden tausta oli Venäjän armeijassa. Uusi kotipaikka Lapua tarjosi 1920-luvun lopulla sopivan maaperän nopeasti innostuvan miehen mielen mukaiselle isänmaallisuudelle. Pertti palasi levottomaan Suomeen. Tammikuun lopulla 1918 syttyi kansalaissota ja ammattimiehille oli kysyntää. Mainittaessakin se esiintyy muodossa Pertti Uotila. Bertil Oskar Lemmitty Favén alias Pertti Uotila syntyi 17. 3. Läntisyyden painotus oli varmaankin puhdistautumista entisen emämaan palvelun antamasta leimasta. Vanhimpia kulttuurimme juuria etsiessään Uotila meni vieläkin pidemmälle: koko kulttuurinen taustamme on hänen mukaansa sumerilais-egyptiläis-foinikialais-heettiläistä yms. Hän siirsi kustannusyhtiönsä Lempäälästä Lapualle, julkaisi liki seitsemänsataasivuisen kansanrunokoelman Kansan Kantele (Työkansan kirjapaino, Tampere 1925) ja ryhtyi toimittamaan Lapua-lehteä. Kirja sisältää lauluja Länsi-Suomesta, Hämeestä ja Etelä-Pohjanmaalta, mutta myös Karjalasta. Hänen isänsä oli Oskar Favén, lakimies, runoilija, kääntäjä, Helsingin yliopiston lainopillisen tiedekunnan suomenkielen lehtori ja Kylmäkosken Wanhan Hautaan suurtilan omistaja. Muistelmissaan Sulo W:n vaimo, kirjailija Hella Wuolijoki kutsui nelikkoa orastaviksi sosialistin aluiksi, ja laulun käännöksestä tuli hänen mukaansa alkuperäistäkin komeampi. 1908 Pertti Uotila lähti ensimmäisten suomalaisten joukossa arkeologisille kaivauksille Palestiinaan. Hän opiskeli kansantieteitä ja valmistui Helsingin yliopistosta . Isä Oskar oli kuollut 1903, ja vanhimmalla pojalla oli velvoitteensa. kutsuttuun Vihtori Kosolaan ja alkoi stilisoida tämän puheita ja muita hengentuotteita. alkuperää. Pihkovan henkirakuunoitten univormussa vänrikki Pertti Uotila osallistui sotaan muun muassa itärintamalla. Valkokaartin upseeri ja heimosoturi Venäjän vallankumous ja sitä seurannut irtautuminen suursodasta antoi suomalaisupseereille mahdollisuuden jättää entisen emämaan armeija. Veljensä Väinön varjoon jäänyt Sulo Wuolijoki teki uran valtionhallinnossa ja asianajajana, mutta ennen kaikkea vuonna 1918 Kansanvaltuuskunnan neuvottelijana rajankäyntiasioissa venäläisten kanssa
Tanaka loihtii öisen kauhukertomuksen, joka toteutuu unenomaisesti Ihastuttavaa esitystä voi seurata jotain nolostuttavaa tai vain avautumatonta. valoilla, varjoilla ja nykytekniikalla. Taiteellisen johtajan Priit Raudin mukaan se koettaa edelleen tarjota lavealti teatterin uusia muotoja, motiiveja ja mahdollisuuksia. Yhdistikö esityksiä nyt jokin punainen lanka? Ainakin se, että yhtään maratonin mittaista teosta ei nähty. Hän tuli toista kertaa Baltoscandaliin. Parasta Baltoscandalissa oli avoin epäbyrokraattinen henki. B kulttuuri LEHTIKUVA Kohta Suomessakin pätee Jean-Pierre Melvillen toteamus, että rikollisen ja poliisin erottaa toisistaan vain virkamerkki. Suomalaisen Valituskuoron tapaan tässäkin pohditaan, mikä ihmisiä är- 18 syttää, mutta analyysi on vakavampi. Universaalien aiheiden rinnalla virolaisia ärsyttävät ne, jotka ovat muuttaneet maasta työn perässä. Rakveressä saa ajatuksia. Muuten: jalkapallon voitti Romantikot. Veli-Pekka Leppänen. Viitekehys on enemmän kuin pelkkä teatteri, avara kommunikaatio esittävien taiteiden piirissä. Mitään teatterimessuja en kaipaa. . Mitä Baltoscandal tarjosi ammattilaisille? . miehestä, joka kameran muistikortin kadottamisen myötä kadottaa elämänsä. Sen sijaan muutaman lavalla esiintyvän ääntämys paljasti kotikielen. Tallinnalainen NO99 on aina lupaus kiinnostavasta. Se on merkillinen voimannäyttö, jossa vanha leikkikalu, ?pöytäteatteri?, on muuttunut yksiön kokoiseksi taikalaatikoksi. Aikuisten satu on liian pelottava lapsille. Puhtaasti teatteria näin vain yhden esityksen, tallinnalaisen NO99:n Mu naine vihastas, vastaa Jussi Sorjanen, 27, lahtelaisen Teatteri Vanhan Jukon taiteellinen johtaja. Teatteriteknisesti työ oli silkkaa ilotulitusta. Vihjeenä, että NO99:n toisen esityksen Suur õgiminen voi nähdä Tampereen Teatterikesässä, samoin kuin Andres Noormetsin ohjauksen Köök/Keittiö, jossa on myös suomalaisia näyttelijöitä. Taikuutta ja aikuissatuja Näkemättä kaikkia 14 näytelmää voi nostaa esiin belgialaisen Benjamin Verdonckin työn Notallwhowanderarelost. Kun ihmiset näkevät samat esitykset, ajatustenvaihdosta tulee hedelmällistä. . Tarina ei helposti artikuloidu eikä ehkä puhuttele suurta yleisöä, mutta ihastuttava ja taidokas se on. Ranskalaisen Anne Jurenin ja amerikkalaisen Annie Dorsenin Magical on vieraillut myös Zodiakissa Helsingissä, mutta nyt tämä feministinen show keskeytyi tanssija Dorsenin onnettomuuteen. Jo 85 000 virolaista työskentelee ulkomailla; väkilukua ajatellen se on paljon. Mielessä käväisi, valikoituvatko venäläiset ärsytyksen aiheiksi, mutta näin ei käynyt. Tapahtuman kiehtovimpiin esityksiin kuului portugalilaisten Ana Borralhon ja João Galanten luomus Atlas Rakvere, jonka lavalle marssittaman sadan paikallisen ihmisen kautta syntyi jylhä kuva yhteiskunnasta. (Nähty kaksi kolmasosaa ehti tehdä vahvan vaikutuksen.) Baltoscandal oli kansainvälinen myös yleisöltään, kielet vaihtuivat ja sekoittuivat. Anti ammattilaiselle Suomalaisia oli paikalla kymmeniä, joukossa kaksi nuorta teatterimiestä. Niin ikään esitykset ja kuljetukset rullasivat ajallaan. Viime viikolla nähtiin 14 kansainvälistä esitystä, näyttelyitä, iltaklubeja ja Liisa ihmemaassa -tyyppisin säännöin käyty jalkapallopeli Romantikot vastaan Kyynikot. Festivaali oli Rakveressä ensi kerran jo vuonna 1994. Tiit Ojasoon ja Ene-Liis Semperin ohjaus Mu naine vihastas oli vetävä kertomus ?houellebecqilaisesta. Sanoja on vain muutama, ja vitsit sen tyylisiä, että ?Tapasin K:n pienessä kahvilassa, johon mahtui vain pieni kahvi ja puolikas sämpylä?. Yllätyksellinen ohjelma sisältää sen, että ihastuttavaa esitystä voi seurata jotain nolostuttavaa tai vain avautumatonta. Mikä ärsyttää virolaisia? Virolainen teatteri vaikuttaa nähdyn perusteella hyvinvoivalta. Ulvilan murhamysteeri -dokumentin ohjaaja Pekka Lehto Kulttuurivihkoissa 3/2014 VELI-PEKKA LEPPÄNEN Antti Haikkala (vas.) ja Jussi Sorjanen. Kokeellisen teatterin kokoontumisajot » Pieni Baltoscandalin teatterifestivaali tarjosi laatua, taitoa ja näkemyksiä. Rakvere, Viro BALTOSCANDAL ON nelipäiväinen teatterikatsel- mus vehmaassa Rakveren kaupungissa Koillis-Virossa. Verdonck näyttää meille esineiden akrobatiaa ja geometrisiä kummallisuuksia. Huterat pienoismallit, roskat ja pikkutilpehööri ovat myös japanilaisen Naoko Tanakan Scheinwerferein (?Valonheittäjätär?) -kuvaelman esiintyjät. Niinpä katsoja saattoi päivässä hankkia erilaisia elämyksiä. Näki laidasta laitaan, myös omaa teatterikäsitystä ravistavia esityksiä, miettii ohjaajaksi opiskeleva Antti Haikkala, 28. Hän kävi ensi kertaa festivaalilla, ja pitää sitä sopivan kokoisena:
LEHTIKUVA SÄVELTÄJÄ, TAITEILIJAPROFESSORI Aulis Sallisen, 79, ooppera Kullervo esitetään parhaillaan Savonlinnan oopperajuhlilla Kari Heiskasen ohjaamana. Somalimaassa demokratiaa rakennetaan ruohonjuuritasolla. Somaleilla demokratia on suorastaan verissä siinä mielessä, että heillä on aina ollut tapana keskustella pitkään ja hartaasti päätöksiä tehdessään. Jotain länsimaiden oman demokratian tilasta kertookin se, että länsimaat eivät halua tunnustaa tätä itsenäisen demokratian etuvartiota Afrikassa. Pekka Wahlstedt IOAN M. Silti iso joukko suomalaisille tuntemattomia yhteiskuntatieteilijöitä ja myös aktivismistaan kärsineitä, yliopistoistaan erotettuja käytännön toimintatutkijoita on kiitettävästi mukana. Pienenä puutteena voi mainita pari seikkaa. Somalia ja Somalimaa. On oltava niiden puolella, jotka haluavat pois ?sorron yöstä?. Kirjan toisessa osassa esitellään käytäntöjä, liikkeitä, tutkimusmalleja. Kirjan luettuaan kiihkeinkin maahanmuuttokriitikko myöntäisi, että hän toimisi aivan samoin, jos olisi epäonnekseen sattunut syntymään Somaliaan. SOMALIEN 1990-LUVULLA alkaneen maahan- muuttoaallon taustalla oli sisällissota . Kullervon tarinassa on kuitenkin olemassa käsite äidinrakkaudesta . Länsimaiset auttajat ovat toimineet ylhäältä alas -periaatteen mukaisesti ja tulokset ovat jääneet kosmeettisiksi. Sellaiset termit kuten vapautuksen sosiologia ja teologia, kriittinen etnogra?a, toimintatutkimus, uusi työläistutkimus, anarkistinen metodologia, feministinen tutkimus, ekologinen aktivismi, militanttitutkimus tulevat näkyviksi ja monin tavoin analysoiduiksi myös kriittisessä mielessä. Somalit kuuluvat myös vainotuimpiin maahanmuuttajiin. Myös Marx ja Engels ovat mielenkiintoisesti mukana. Maailman selittäminen ei riitä. rettujen asialle. Kolmannessa osassa paneudutaan siihen mitä on tehtävä ja kuinka opitaan ?taistelevaksi tutkijaksi?. talla kummittelee koko ajan brasilialaisen Paolo Freiren ?sorrettujen ja vapautuksen pedagogiikka?. Ranska, Itä-Eurooppa ja esimerkiksi venäläiset taistelevat ?toisinajattelijatutkijat. Gaudeamus 2014 151 sivua. 19. Taisteleva tutkimus. Tällä tarkoitan vakavuutta sen asian edessä, että joku ihminen voi syntyä tiettyihin olosuhteisiin, joissa pyrkii tekemään ratkaisuja. KU Aulis Sallisen tuore haastattelu on luettavissa KU:n verkkolehdessä. Kirjat Tutkija aktiivisena toimijana JUHA SUORANNAN ja Sanna Ryynäsen Taisteleva tutkimus on sopivaa kesälukemista, sillä tietokirjaksi se on harvinaisen kansantajuinen. Kulissien takana ihmisiä pidätettiin ja vangittiin mielivaltaisesti ja kansallisen turvallisuuden tuomioistuin jakoi oikeutta kovalla kädellä. Kiintoisaa on, että Somaliasta irrottautunut Somalimaa, jonka lähes kaikki asukkaat ovat somaleja, on luonteeltaan demokraattisin ja vakain. 1972) on asunut, tutkinut ja osallistunut kansalaistoimintaan muun muassa Brasiliassa. puuttuvat kokonaan. Tekijät eivät ole kuivanasiallisia kammiotutkijoita, vaan osallistuvia toimijoita, jotka osaavat innostaa oppilaitaan. Suoranta (s. Syntyy tragedia olosuhteiden pakosta. Mutta takapajuisuus ja siihen liittyvä taikausko nousi uudessa hahmossa esiin. SOMALIASSA OMAKSUTTIIN myös valtiollisen so- Somalimaassa demokratiaa rakennetaan ruohonjuuritasolla. sialismin huonoja puolia luomalla kansallista kulttia valtion päämiehestä, jota kuvattiin oikeamieliseksi maan isäksi. joka on ainoa epäitsekäs rakkauden muoto. Sallinen on ollut ja on nöyrä Kullervon koston kierteisen, rakkauden kaipuisen tarinan parissa, jota hän ilmentää oopperan musiikissa. Teoksen eetosta ei pidä ruveta vääristelemään. Helsinki 2014, 393 sivua. Tiiviisti ja selkeästi Somaliasta SOMALIT OVAT yksi Suomen suurimmista maa- hanmuuttajaryhmistä. Ranska, Britannia ja Italia ovat omilla siirtomaihin kohdistuneilla intresseillään vahvistaneet ja kiihdyttäneet kon?ikteja. Kiintoisaa on, että Somaliassa on kokeiltu 1970-luvulla myös tieteellistä sosialismia, jota somalit kutsuvat ?hyvinvoinnin jakamiseksi tiedon perusteella?. Somalia solmi läheiset suhteet Neuvostoliittoon ja vanhan heimokulttuurin takapajuisuus tuotiin räikeästi esiin seremonioissa, joissa poltettiin nukkeja. Into Kustannus Oy. Heiskanen kertoo yrittävänsä ohjauksessaan pakottaa jokaisen esittäjän osaksi tarinan musertavaa vääjäämättömyyttä. Sallinen puolestaan huokaa olleensa teosta säveltäessään ja libretistinä kameleontin kimpussa. . Mutta kaikkea ei voi saada yksiin kansiin. 1966) on tunnettu laadullisten tutkimusmenetelmien erittelijä ja vaihtoehtoisten mallien etsijä Tampereen yliopistosta. Ryynänen (s. Ensin eritellään sitä mitä termi tarkoittaa ja millaista osallistuvaa tutkija-aktivismia on aikaisemmin esiintynyt. Se edellyttää tutkijalta teorian ja käytännön yhteenliittämistä, osallistumista, aktivismia. Ehkäpä tästä johtuen Taistelevan tutkimuksen taus- JUHA SUORANTA & SANNA RYYNÄNEN. Sen vuoksi Taistelevan tutkimuksen sivuilla vilahtelevatkin usein juuri EteläAmerikan liikkeet ja niissä vaikuttaneet tutkijat. Taisteleva tutkimus jakautuu kolmeen osaan. Maailman selittäminen ei riitä. Yliopistot ovat unohtaneet kuuluisan ?kolmannen tehtävänsä?, vaikuttamisen yhteiskuntaan. Toistoa ja niin sanottua paatosta kirjassa on välillä liikaa, mutta tekijät kyllä innostavat lukijaakin miettimään maailmankuvaansa uusiksi. Keskeinen käsite on praksis. Taisteleva tutkimus on ilman muuta uraauurtava teos aiheesta, josta ei suomeksi ole aikaisemmin näin perusteellisesti kirjoitettu! Pentti Stranius SANNA RYYNÄSEN väitöskirja (2011) käsitPÄÄPAINO ON viime vuosikymmenissä ja kir- joittajat kantavat suurta huolta siitä, kuinka vähän akateeminen maailma oikeasti osallistuu tutkimuksissaan hätää kärsivien ja sor- teli brasilialaisia kovia kokeneita syrjäytettyjä nuoria ja kansalaisjärjestöä, joka halusi osallistua tilanteen korjaamiseen. mutta koko Somalian historia 1800-lähtien on pitkä sarja toisiaan vihaavien klaanien välisiä yhteenottoja ja vallanhimoisten sotapäälliköiden vallankaappauksia. LEWIS. Historia, kulttuuri ja yhteiskunta. Päällimmäinen syy vainoihin on, että somalien usko- taan tulevan Suomeen hyvän sosiaaliturvan takia. Maahanmuuttokriitikoiden pitäisi tutustua tiiviiseen mutta selkeään kirjaan Somalia ja Somalimaa
/ Siksi ensin, Momus, oma rintas tutki, / Jos rehti on se, et minua hutki.? Tulevia kritiikkejä pelkäävää kirjailijaa lohduttaa tieto, että kriitikoitakin on haukuttu kautta aikain, milloin ?kalmukeiksi?, ?pikku kerberoksiksi. Melihovon aikaan hän sai valmiiksi vuosia tekemänsä laajan tietoteoksen Sahalinin rangaistussiirtolasta, kirjoitti keskeiset laajat novellinsa, joita itse kutsui pienoisromaaneiksi, ja ensimmäiset ?suuret. Kalevala- ja kirjallisuustohtorien puiseva selostelu, 3. dekadenttien keikailukritiikki ja ismeillä ratsastelu. Kaikki ei aikain saatossa muutu. Esitys oli 20 » Vanhat Parnassot ja joskus työssä tarvitut 1930- ja 40-luvun Suomen Kuvalehdet ja Kotiliedet korvaavat nykymedian mainiosti. ?raikuva ?asko. ja ?hottentoteiksi. Vanhat Parnassot ja joskus työssä tarvitut 1930- ja 40-luvun Suomen Kuvalehdet ja Kotiliedet korvaavat nykymedian mainiosti. Tämä alkukesän olen taas omistanut Anton T?ehovin kirjeille, joilla on kumman terapeuttinen vaikutus kirjoittamisen aika ajoin aiheuttamassa ahdistuksessa. Aamiaisella luen vanhoja Parnassoja, joista aina löytyy jotain kirjoittamisen työn kannalta hyödyllistä ja inspiroivaa. Tänään törmäsin kirjailijan ja kriitikon ikijännitteistä suhdetta käsittelevään Juhani Niemen esseeseen vuoden 1978 Parnassossa. Jännite tunnettiin jo antiikissa, jonka taruston jumala Momus lienee ollut kriitikko, sillä hänestä sanottiin, ettei hän tee mitään, mutta arvostelee sitäkin ankarammin muiden tekemisiä. Suomen kirjallisuuden ensimmäisen näytelmäyrityksen, Jacob Chronanderin Surgen (1647) omistus muistaa Momusta: ?Vaan, Momus, vaikk. (Thomas Thorild), ?hengen ruokapöydässä lihotetuiksi koiriksi. Ei hän turhaan lääkäri ollut. Sitten kylmeni, vedet jäähtyivät, uimakausi katkesi. Kirjoittajan työn kannalta kumpikaan vaihtoehto ei ole hyvä. ja nyt voisin vaikka näytelmän pyöräyttää?, T?ehov kirjoitti Suvorinille jo viisi päivää ensi-illan jälkeen. EN TIEDÄ, miksi yksinäisinä kirjoittamisen kausina tulee tarve paeta nimenomaan vanhaan maailmaan, mutta niin se vain on ja on ollut yli 20 vuotta. Silti hän oli myös kirjallisesti tuottelias. T?ehovin yksinäisyys oli suhteellista, sillä Melihovoon muutti lähes koko perhe, mutta muutettavat muuttaen jokainen ammattikirjoittaja tunnistaa saman ristiriidan itsessään. T?EHOV SAI Melihovon vuosinaan paljon aikaan kummallakin työsarallaan. Tuore tilanomistaja oli muutenkin innokas hoitamaan yhteisön asioita, hän puuhasi kouluja ja kirkkotapuleita, harjoitti hygieniavalistusta ja teki monipuolista lääkärintyötä . Se odotti näkevänsä hilpeän komedian ja purskahteli nauruun sopimattomissa paikoissa saaden näyttelijät sekoilemaan hämmennyksissään. kirjallisuusdiletanttien ompeluseuratasoinen kirjoittelu, 4. aatteellisesti yksipuolinen kritiikki, 2. (Goethe), ?paarmoiksi hevosen lautasilla? (T?ehov), ?tarhapöllöiksi. Hän himoitsi sekä yksinäisyyttä että seuraa, kutsui innokkaasti vieraita ja toivoi sitten heidän lähtevän ja jättävän hänet rauhaan. Tilanhoitokin teetti työtä. Olen Martti Anhavan suomentaman ja toimittaman kolmiosaisen valikoiman toisessa osassa, vuosissa 1891?1898, jotka T?ehov vietti pääasiassa vuonna 1892 ostamallaan maatilalla Melihovossa. 213 desjatiinaa (desjatiina=1,09 ha) maata ja metsää ja maatila eläimineen ja rakennuksineen on toki ihan muuta kuin runsaan yhden desjatiinan mökkitontti, mutta oleskelun ?iliksissä ei hirveän paljon eroa ole. T?ehov poti alituista ajankäyttöongelmaa: kun hän kirjoitti, hän koki, että pitäisi olla lääkärin töissä, kun hän teki lääkärintöitä, hän koki, että pitäisi kirjoittaa. (Leino), ?räpy-räpy-väeksi? (Eila Pennanen). Erityisen ankara kriitikkojen kriitikko oli Volter Kilpi, joka listasi huonon kirjallisuuskritiikin lajit vuonna 1916: 1. Alkuvuosina lääkärin piti kiireisenä koleraepidemia, joka seurasi edellisten vuosien nälänhätää. maksutta, minkä katsoi velvollisuudekseen köyhää talonpoikaisväestöä kohtaan. Kolumni / Tuula-Liina Varis Melihovolaista kesää ENSIN OLI älytön helle, vesi yli 20 astetta, uimakausi alkoi. Näyttelijät näyttelivät inhottavasti, typerästi?, kirjoitti T?ehov Mihail-veljelleen. T?ehov karkasi näytöksestä kesken kaiken ja vannoi ystävälleen Aleksei Suvorinille: ?Vaikka eläisin vielä 700 vuotta, niin enää yhtään näytelmää en anna teatteriin.? Mutta tunnelmat muuttuivat äkisti: näyttelijöitä vaihdettiin, ja jo toinen esitys oli jättimenestys. on nurja sun tuomios / En huoli, sull. ?Kotona omassa rauhassani otin risiiniöljyä, peseydyin kylmällä vedellä . Ihan 1800-luvulle ei ole välttämätöntä mennä, suomalaisen kulttuurin menneet vuosikymmenet ovat myös kiinnostavia ja työn kannalta opettavaisia. huonosti hoidetuista harjoituksista näyttelijämiehitykseen; sen keskeiseen naisrooliin oli valittu suosittu komedienne, ja yleisö oli sen mukaista. ?Teatterissa oli vallalla häväistyksen ja hämmennyksen sekainen tukala jännitys. Kauniilla säällä potee huonoa omaatuntoa siitä, että istuu sisällä katse tietsikan ruudussa, kylmällä säällä pelkkä ankeus ajaa takaisin kaupunkiin. Ehkä tämä viileä, mutta enimmäkseen aurinkoinen, välillä pikku sateen ropsauttava sää on kaikkein hedelmällisin kirjallisen työn kannalta. Mitä keskittyneemmin kirjailija kirjoittaa, sitä enemmän hän tarvitsee lukemista, mutta ei mitä tahansa lukemista. Kilven lista on yhä pätevä. Kirjoittaja on Joensuussa asuva kirjailija.. Mediapaasto on hyväksi, sen olen kokenut näinä yli kahtenakymmenenä kesänä, jotka olen kirjoittamisen työssä mökillä viettänyt televisiotta ja sanomalehdittä, pitkiä aikoja yksin. olkoon oma huomios, / et päässyt kerran, ellen erehdy pahoin, / Samalta saaliilta ehjin nahoin. näytelmänsä Lokin ja Vanja-enon. Vaatimattomamman tuotannon kirjoittaja, joka kuitenkin hermoilee tekeillä olevan kirjansa vastaanotosta siinä kuin tunnustettu mestarikin, kokee lääkitseväksi sen trauman, jonka T?ehoville aiheutti Lokin vastaanotto, eritoten sen ensiilta, joka oli Pietarissa syksyllä 1896
????. ??????? W??????????? Nimi (tilauksen maksaja) 5? 5? Osoite <???????. ?????????? 5? Z???. ??. Puhelin NANNA ????????????? 3? 3? ALE E AL ALE d????. ????????. ?. ????. ??????????. ????. ?????. ??. ????. ?????. ???????. ???????. ??????????. Tilaan lahjaksi: saajan nimi Saajan osoite MUKULA 21. ????????. ????. ??. ???. ????????? ?????. ?. ?????. :???? ??. ??????. ??. ,???? W?????????????? ?????????? 10? :?. ??????? ??????????. ?????????. ??????????? TUOMO ROSENLUND D????. ??????. ??????. ????? ,??????????? 10? D??????. ????. ?????????. ??????. ?????????????? ???????. ???. ???????????. ????. ?. ?????. ?. ???. ???????. D?? W???????. ???. ?????????????? E?. ??????. ????. ??????? 9? /????. ???. ?. W???. ????. ?. :?. ?. ?????. ???????? :?
Ei myöskään saatu mitään järkevää headlineria. Kyseessä on pohjoisen Fennoskandian suurin ?tee se itse. Mä en oo kuulunu hallitukseen pitkään aikaan. lmile?oja, Ladan kunnostusohjeita ja Hässäkkäpäivät jättivät kesän 2013 väliin. Miksi? . No niin oli saatana. . Tälle päivää on 400?500 ihmistä varmaan tulossa, vahvistaa Paskakaupunnin hallituksen jäsen, basisti ja biljardimestari Jere Anttonen. . Annetaanpa maailman rehellisin haastattelu, jatkaa Jukkis Aalto, yksi Paskakaupunnin perustajajäsenistä. . Se rupes järkkään keikkoja joskus vuosituhannen vaihteessa. 22 . Yhdistys perustettiin 2006, ettei tarvitse omia rahoja käyttää. Viime vuonna järkättiin kahestaan se Hazard Wings Oulun Taiteiden yöhön, mikä oli aivan mahtava spektaakkeli. . Ja Karihtalasta (Jukka) lähtenyt toinen puoli, jos rehellisiä ollaan. -alakulttuurifestivaali. . EI TARTTE Jere Anttosella ja Jukkis Aallolla on vuosikymmenen kokemus keikkojen järjestämisestä. » Hässäkkäpäivien järjestäjät lupasivat maailman rehellisimmän haastattelun siitä, miten pyöritetään pohjoisen suurinta punk- ja hardcorefestaria . No me ei ymmärretty niistä PAlaitteista hevon helvettiä, lyötiin vaan nupit kaakkoon, muistelee Aalto. Keikan äänenvoimakkuutta kuvailtiin jälkeenpäin sosiaalisessa mediassa ?liberaaliksi?. Vuosikymmenen kokemuksella Uudella innolla tauon jälkeen Hässäkkäpäivien lisäksi Paskakaupunni järjestää muun muassa Crustoberfestia. . Mutta voittoa tavoittelematon yhdistys kun ollaan, niin ei tässä kummempia rahoja pyöritellä, Anttonen jatkaa. sentyyppistä. Koko kylä raiku! Se oli Tähtitornilla, jossa on pidetty lopetusklubeja ja näytetty vanhoja kaita. Kaarelan vika tämä on. diy-hengessä, totta kai. TEKSTI & KUVAT KULTTUURIYHDISTYS Paskakaupunni ry on jär- Emilia Kukkala jestänyt Hässäkkäpäiviä Oulussa vuodesta 2007 alkaen. Omilla rahoilla maksoi. . Järjestelyt ovat menneet liian hyvin, vähän hirvittää milloin tässä joku leviää, jatkaa Anttonen. Talkoolaisia eli ?shitworkereita. Ei tämmösiä diy-festareita taida muita olla näillä korkeuksilla näin isoja kuin tämä. Sinänsä hyvä, että nyt on kahta kauheammalla innolla ollut porukka mukana ja rutosti talkoolaisia. on parikymmentä ja yhdistyksen jäsenistä koostuvaa ydinporukkaa kymmenkunta henkilöä. . Kaarelan Jani, siitä on lähteny kaikki. Tai että voi levynjulkkarikiertueilla Oulussakin pyörähtää, Aalto selventää. Järjestämiskokemusta porukalla on noin kymmenen vuoden ajalta erilaisista tapahtumista. . Pointtina on ollut olla kiertäville bändeille turvamajakkana tässä Ruotsin ja EteläSuomen välissä. Jukkis maksaa, rakentaa lavat ja roudaa.. Tuntui, ettei saada tarpeeksi porukkaa ja edellinen vuosikin meni vähän alimiehityksellä. Mutta ei mun tarvii ollakaan, sanoo Aalto.
Onneksi on internet, ei tarvitse joka asiasta kokoustaa, Anttonen kertoo. . Tämä hetki tässä, vastaa Anttonen kuin apteekin hyllyltä. . Hässäkkäpäiväthän alkoi niin, että järjestettiin meidän mutsin takapihalla Pottupeltorockia 2007 ja 2008. Mä aina soitan, toteaa Aalto. . Järkkäys pitää ajatella kokonaisuutena, kaikilla on oma lohko siitä pitsasta. Oliko 2012 kun lähestyttiin tuhatta kävijää, niin alettiin miettimään, että ollaanko tässä jo liian isollaan. Joskus järkkäsin keikan, mihin en hoitanu ollenkaan PA-kamoja. Ja näin sen pitää mennäkin. Puoli vuotta kun stressaa tätä hommaa, saattaa olla unettomia öitä, kun miettii mitä juttuja on vielä hoidettavana. Onhan meillä tosiaan hallituksessa kaikilla vissiin kymmenkunta vuotta järkkäilytaustaa. Sen takia tämä nyt onkin käynyt helpoksi. puhaltaa yhteen hiileen, jatkaa Anttonen. Onko se pakon sanelemaa vai onko Oulussa niin hyvä henki? . Ehdottomasti. Ei nyt sotketa pottupeltoja. . Käyn paljon myös tekemässä muille ilmaiseksi töitä. Saatiin taustakankaat, kun jeesasin roudauksessa. Nyt saatiin tuo Snu. (melodista punkkia lähes 30 vuotta tahkonnut brittibändi), miettii Anttonen. . Ei voi tietää, kun ei ole toista vaihtoehtoa, Aalto toteaa. Kullakin palansa pitsasta Palataan vielä aikaan ennen Hässäkkäpäiviä. . Se oli sellanen shamanistinen riitti, yhellä katkes jalkakin. Vaikka seitsemän vuotta on tätäkin paskaa jo järkätty. Totta kai jos joku Greenpeace haluaa tulla, niin siitä vaan. No on se tärkeä. Rotoksen kanssa on paljon yhteistyötä. Tämän kokoisessa kaupungissa kaikki pienet Pottupeltosymbioosi kannatti Kaupallisia tahoja ei sotketa ollenkaan tähän hommaan. ?Kaikki on ite tehty, käsin tehty? Ladalla ajelua ja hässäkkää . Festareita kohti kiihtyy vaan ja tulee monta sataa mailia päivässä. Se on varmaan se pelastuskin, ettei tässä raha liiku. . Mikko Niskala katsoo backstagella bändien perään ja Maria Miettunen koordinoi festaria. Jani Kaarlela vastaa nettisivuista ja visuaalisesta puolesta. Muiden tehtävien ohella levitetään julisteita ja hoidetaan juoksevia hommia ja siivousta. Tee se itse -meininki on se juttu. Toinen oli Etulinjan keikka (samana vuonna), sillon lähti vanhat kommunistit hillumaan tuolla edestakaisin. Edellisenä päivänä hässäkkäveteraanilta kuullun luonnehdinnan mukaan ?festivaalia kansoittavat alkoholisoituneet tohtorit ja kommunistiperheiden vesat?. Oppi ei kuitenkaan ole tullut tyhjästä. . Mutta ekojen vuosien aikana kun meillä kävi kaikki suomalaiset isommat punkkibändit, niin pakkohan tässä on alkaa katsella ulkomaille. Puntalalla on paljon pidemmät juuret ja perinteet. Ensinhän järjestettiin Pottupeltorockia, muistuttaa Aalto. . Ja se, että autetaan toisia, se kai siinä on. Tämä vaan eskaloituu tämmöseks sekopäiseks. . Sattuuhan noita, mutta on tässä vuosien varrella oppinut ja ydinporukalla on kullakin oma roolinsa. Ei ikinä mitään tappeluita tai järjestyshäiriöitä ole ollut. . Kaupallisia tahoja ei sotketa ollenkaan tähän hommaan. Samaan aikaan Kaarlela järjesti Hässäkkäpäiviä, myöntyy Anttonen historioitsemaan. . Oikeasti punkkibileissähän huippua on se, että ihmiset osaavat käyttäytyä. Järjestysmiehille ehkä tylsin ja helpoin homma ikinä. Oulun ylpeys Radiopuhelimet. DIY-festivaalin erottaa suuresta kaupallisesta pintapuolisestikin vähintään kolme asiaa: musiikin laatu (parempi), lipun hinta (matalampi) ja jonojen pituus (lyhyys). . Pitäs alkaa ollakin, kun on kohta kymmenen vuotta säädetty. . Kyllähän se alussa oli semmosta trial and error -hommaa. Pakko olla pääesiintyjä. Haastattelun viimeisenä kysymyksenä on se klassinen eli jättikö toimittaja tyhmyyttään jotain tärkeää kysymättä. . Ei tartte auttaa. . Nyt on ensimmäinen vuosi, että ehtii, kertoo Anttonen. . Elina Kivelä huolehtii talkoolaisista, Juho Sarkkinen aloitusklubista ja Laura Rekilä lopetusklubista. Eilen kun lähti hommat rullaamaan ja huomas, että meillä toimii ihan kaikki. . Talkoolaiset toimivat lipunmyyjinä, ruuanlaittajina sekä festarin purku- ja pystytysvuoroissa. . Pääasia, ettei ole mitään kaupallista, selventää Anttonen. Pohjoisen Puntalaksi Aalto ei kuitenkaan Hässäköitä julistaisi. . Mä olisin köyhä ihiminen, jos mä en tota Jereä tuntis. Mitään ei tule, jos ei käy paikan päällä keskustelemassa ihmisten kanssa. Kukaan ei ole koskaan senttiäkään saanut eikä minkäännäköistä isompaa organisaatiota ole. . Jos tarvii jotain, niin kontakteja on, mutta ne ei ole bändipuolella, vaan sitten kun tarttee rautakauppaan lähteä. . Meillä on myös hyvät yhteistyökumppanit, kaupungin elävän musiikin yhdistys Rotos, tiedotusja neuvontakeskus Rockpolis ja Jalometallin jengi, kertoo Aalto. . Tänään ei välttämättä rullaakaan, kun paistaa aurinko! Menee vielä hulinaksi. . Oon roudauksen sillä tasolla, ettei tarvi kohta enää roudata, sanon vaan ja osottelen sormella. AUTTAA . Mä olin Janin roudari. Jotain summakeikkoja järkätessähän se menee suurin piirtein silleen, että itse tekee julisteet, levittää ne, tekee ruuat, myy liput ja majottaa bändit. Sit kun alkaa jotain Coca-Colaa tulla, niin sitten se on siinä se homma. Yhistyksen takia ei ole omat rahat kyseessä, ei muuta kuin vähän vaivaa näkee, sanoo Anttonen. Satoja sähköposteja päivässä Vähän ja vähän. . Unohtumattomin keikka oli Khatarinan, meininki oli aivan käsittämätön. Se oli eka vuosi kun järkättiin tässä mittakaavassa ja Ykällä. Sitten oli kaikkia muita ylimääräisiä harjoitusleirejä siinä. . Ja Jani Feldt on tärkeä hahmo myös. . Kaikki on ite tehty, käsin tehty, tiivistää Aalto. . Jätkä hoitaakin infraa. . Puntala on Puntala ja tämä on mikä on. . Sehän näissä yleensä on, että vaikka hommaisi lempibändejään, niin on sellanen hässäkkä päällä, ettei itse ehdi nähdä. Kaikki onnistui ja oltiin, että jumalauta, selvittiin tästä! Aallolle ikimuistoisin oli Yhteiskunnan Ystävien keikka 2010. . Sitten paikan päällä ihmeteltiin, että mitä kautta täällä lauletaan. Lauri Manner on semmonen velho tässä, pidetään konepäällikkönä, kertoo Anttonen. Manner hoitaa tekniikan, Ville Jylhä rahaasiat ja Heikki Raudaskoski yhteydet bändeihin. Hyvä porukka. . Minä soittelen ja kirjoittelen. Pohjavireenä on hyvin poliittinen ideologia. Jos sä haluat jotain tehdä, kyllä mä sua autan. . Yks vuosi Maria ei nähny yhtään bändiä, kun se ajeli vaan Ladalla edestakaisin, muistaa Aalto. Mikä saa puurtamaan, jos lempibändejäänkään ei ehdi nähdä? . Ei niin. 23. No 2009 sitten yhdistettiin kaikki, kun ei kehdannut siinä mutsin takapihallakaan enempää rällätä. Suunnittelu alkaa tammikuussa, jolloin puhelin alkaa jatkuvasti piipata. Että tehdään itse, lisää Aalto.
Kuitenkaan siitä, ettei vaikkapa kaloilla ole ilmeitä, ei voida vetää johtopäätöstä, ettei niillä olisi tunteita. Reilu apina on menestyvä apina On jonkin verran näyttöä, että myös eläimillä olisi kyky usein vain ihmisille varattuun empatiaan ja jopa moraaliin. lajina itseään pitävä ihmiskunta on syyllistynyt ja syyllistyy jatkuvaksi mitä hirveimpiin tekoihin. Tuhatjalkaisjointti ja hellä rapu Eläinten moraaliseksi tulkittava toiminta ei sulje pois sitä, että eläimet ovat hyviä nautiskelemaan. Harvemman ihmisenkään elämän tarkoitus on lisääntyä mahdollisimman tehokkaasti. Mielihyvää tuottava toiminta edistää usein sopeutumista ja lisääntymistä, ne eivät sulje toisiaan pois. Lintujen suutelemisesta esimerkiksi on puhuttu teknisesti nokkien hierontana ja valeruokintana. 24 Eläimet eivät niin ikään kiinny, vaan pariutuvat. Kuitenkin kokemus on se, joka ohjaa yksilöä, ei evolutiivinen tarkoitus. Jotkin uroslinnut esimerkiksi ruokkivat ?tyttöystäviään?. Majalavastajat rakentavat vaikutuksen tehdäkseen gallerioita terälehdistä, kivistä ja hedelmistä. ellei peräti ainoana moraalisena . Myös eläinaktivismissa on keskitytty eläinten kivun ja kärsimyksen kuvaamiseen pyrkimyksenä lopettaa se. Eläinten käyttäytymistieteen tohtori Jonathan Balcombe etsii tuoreehkossa (2006) kirjassaan eläinten mielihyvää, josta tiedetään varsin vähän. Ne hiovat kokoelmia loputtomiin. Osa linnuista maalaa asetelmiaan hiilellä ja marjoilla puunkuori siveltimenään. Eläinten estetiikan tajusta ei voida sanoa mitään varmaa, mutta kykyä erotteluun ja yleistyksiin niillä kiistatta on. Myös monien muiden eläinlajien tiedetään hamuavan alkoholia. Eläinten seksuaalisuus on häveliäisyyssyistä ollut pitkään tutkimatonta aluetta ja sitä on tulkittu vain lisääntymisen kautta. Kuitenkin eläimet harrastavat seksiä muutenkin kuin lisääntymistarkoituksessa, monin eri tavoin ja usein samaa sukupuolta olevan kumppanin kanssa. Del?init ratsastavat toistensa evien päällä ja käyttävät nokkiansa toistensa kiihottamiseen. Se, ettei ole moraalista toimintakykyä, ei poista oikeutta tulla kohdelluksi hyvin ja oikein. Kirjailija muistuttaa myös, että moraalisesti kehittyneenä . Kirja perustuu sekä tieteelliseen tutkimukseen että anekdoottimaisiin havaintoihin. Kirjoittaja heittelee ilmoille kysymyksiä enemmän kuin latoo pöytään valmiita vastauksia. Oli kysymys sitten tunteesta, selviytymistaktiikasta, sosiaalisista säännöistä tai jostain muusta, eläinten käytös on ihmisiin verrattuna usein perin huomaavaista. Esimerkkinä kirjoittaja mainitsee kammottaviksi luonnehtimansa kokeet, joissa reesusapinat mieluummin olivat päiväkausia nälässä kuin aiheuttivat kipua lajitovereilleen. Myös rotilla on havaittu samankaltaista käyttäytymistä. Menestyminen edellyttää sosiaalisia taitoja. Esipuheessaan hän toteaa olevan mahdotonta näyttää aukottomasti toteen, että eläimet kokevat mielihyvää, mutta ettei se ole syy jättää aihetta tutkimatta. Yksilön kokemukset sivuutettu Lisääntymiseen keskittyvässä tutkimuksessa ei yksilöiden kokemuksista ole oltu juuri kiinnostuneita. Kapusiinit ja makit esimerkiksi päihtyvät tuhatjalkaisista, joita ne maistellen kierrättävät ringissä ja lopuksi tiputtavat usein vahingoittumattoman eläimen maahan jääden toljottamaan eteensä. Norsut puolestaan himoitsevat käyneitä marulapuun hedelmiä, joita ne heittelevät toisilleen ja sitten nujakoivat keskenään. Ne myös kokevat empatiaa ja ennemmin kärsivät itse kuin aiheuttavat kipua lajitoverille. Eläinten elämää kuvataan usein armottomana ja mekaanisena eloonjäämis- ja lisääntymiskamppailuna, jossa ei ole sijaa tunteille ja nautinnoille. Ainakin kädellisillä vaikuttaa olevan tajua ?oikeasta. Eläinten kiintymystä on pidetty epäuskottavana ja naurettavana, vaikka ne esimerkiksi surisivat kumppaninsa menetystä eikä pariutumisella olisi lisääntymisfunktiota. Toisaalta ihmisenkaltaistaminen on myös todellinen vaara, kun yritämme tulkita eläintä ihmisnäkökulmasta. Uroskirahvit kiihottuvat toistensa kaulailusta ja parittelevat keskenään. Kirjoittajan mukaan moraalin kehittyminen on palvellut eloonjäämistä. Balcombe kirjoittaa kuitenkin, ettei oikeutta tulla moraalisesti kohdelluksi ?meille anna niinkään kykymme ajatella kuin kykymme tuntea?. ja ?epäreilusta?. Kapusiiniapinat esimerkiksi luopuvat aineellisesta palkinnosta toivoessaan reilumpaa lopputulosta. Kukkakärpäset parittelevat 50 tuntia putkeen, viittoilijarapu silittelee ja taputtelee naarasta ennen parittelua. Vaikka linnun laulun tarkoitus olisi reviirin puolustus, se ei tarkoita, ettei livertelyllä voisi olla muita tarkoituksia linnulle itselleen. Kaikesta eläinten mielihyvää tuottavasta käyttäytymisestä ole muuta hyötyä kuin mielihyvä itsessään, osa on jopa vahingollista. Toisaalta mielihyvä on jo hyöty sinänsä, stressittömyys tarkoittaa tutkitusti myös parempaa terveyttä. Inhimillistämisen pelko ja ansa Tutkimuksessa antropomor?smi eli ihmisenkaltaistaminen on ollut tabu, jonka pelossa on joskus menty naurettavuuksiin asti. Todellisuudessa esimerkiksi meistä nauravalta näyttävä simpanssi irvistää pelosta. Paitsi että ilmeitä voidaan tulkita ihmisnäkökulmasta väärin, menemme usein harhaan myös pitäessämme ilmeitä ylipäänsä todisteina tunteista. Suuseksi on yleistä monilla eri lajeilla. Huumoria ja estetiikan tajua Kyyhkyset erottavat Monet?n ja Picasson maalaukset ja osaavat yhdistää Bachin muihin barokkisäveltäjiin. Myös vaikutuksen tekemisen tavat ovat eläimillä moninaiset, eivätkä yksin voimien esittelyä. ja ?väärästä?, ?reilusta. Kyyhkyset esimerkiksi erottavat Monet?n ja Picasson maalaukset ja osaavat yhdistää Bachin muihin barokkisäveltäjiin. Eläimillä saattaa olla myös samankaltaista. Kirjat Eläimetkin dokaavat, irstailevat ja vitsailevat » Jonathan Balcombe tutkii eläinten tunteita, ajatuksia ja nautintoja. ELÄIMETKIN KÄYTTÄVÄT huumeita ja alkoho- lia, harrastavat mielikuvituksekasta seksiä ihan vain huvikseen ja ymmärtävät huumorin päälle
Monet eläimet nauravat ja nauru myös tarttuu. Niillä on myös aisteja, joita ihmisellä ei ole ollenkaan. Linnut näkevät maailman ultraviolettiväreissä. ALL OVER PRESS Eläimet myös kokevat empatiaa ja ennemmin kärsivät itse kuin aiheuttavat kipua lajitoverille. synnynnäistä musikaalisuutta kuin ihmisillä, muttei sitäkään voida sanoa varmaksi, onko sillä niille esteettistä arvoa. Huumori sen sijaan vaikuttaa universaalilta huvilta. Eläimellisen nautinnon lukenut ihminen ei edelleenkään samaan kykene, mutta todennäköisesti näkee maailman hieman uudessa valossa. Emilia Kukkala JONATHAN BALCOMBE: Eläimellinen nautinto. Suomentanut Eila Salomaa. Gorillan älykkyysosamäärä esimerkiksi on ihmistä matalampi, mutta se on nero tunnistamaan toisten gorillojen mielialoja, sään muutoksia ja syötäviä kasveja. Linnut ovat huippusuunnistajia, mutta myös niiden muisti voi yllättää. Se on esimerkiksi asettanut pillin nenälleen ja viittonut olevansa janoinen norsu. Eläimet haistavat, näkevät, kuulevat, maistavat ja tuntevat tarkemmin kuin ihmiset. Pähkinähakki piilottaa 35 000 siementä talvenvaralle muistaen valtaosan kätköistä, hunajakäki puolestaan kykenee muistamaan kaikki mehiläispesät 250 kilometrin säteellä. Into 2014. 280 sivua. Eläinten seksuaalisuus on häveliäisyyssyistä ollut pitkään tutkimatonta aluetta. 25. Päivän vanhat kananpojat ymmärtävät esinepysyvyyden, minkä ihmislapset hoksaavat vasta noin kahdeksankuisina. Aisteista puhumattakaan. Ihmisilläkin naurun arvellaan kehittyneen ennen puhetta. Tuhansia viittomia osaavalla Koko-gorillalla voi monien kertomusten perusteella olettaa olevan myös huumorintajua. Kun sitä pyydettiin tekemään jotain hassua, se syötti nukkea silmään. Älykkyyden mittaamisen vaikeus Ihminen mittaa älyä vain oman mittapuunsa mukaan, vaikka eläin voittaisi sen monella muulla asteikolla
Joitakin vanhauskoisia vielä löytyy, ja heihin pitää toki suhtautua varoen ja vieroksuen, mutta kaikkia saksalaisia ei kannata pelätä. Vielä vähemmän kannattaa kaikkia ukrainalaisia pelätä. En sen sijaan hyväksy kaikkien länsiukrainalaisten leimaamista fasisteiksi . Sitä ennen Suomi oli Saksan liittolaisena miehittänyt Itä-Karjalassa alueita, jotka eivät ole koskaan meille kuuluneet. Tähän Neuvostoliiton 70 vuoden takaiseen vastahyökkäykseen liittyy puhe torjuntavoitosta. Monet arvostetut historian ammattilaiset ovat kyseenalaistaneet Tali?Ihantalan taistelun torjuntavoittona. Peter Lodenius SA-KUVA Kansa ei ole fasistinen voi sanoa fasistiksi? Tämän kysyy Ilkka Salonen minulta (Viikkolehti 13.6.). Jos olot Ukrainassa normaalistuvat, Svobodan merkitys ja kannatus luultavasti supistuvat, mutta tämä normaalistumiMIKSEI FASISTIA Kirjoittaja huomauttaa, että monet arvostetut historian ammattilaiset ovat kyseenalaistaneet Tali?Ihantalan taistelun torjuntavoittona. Torjuntavoiton myytti KESÄKUUN 9.PÄIVÄNÄ 1944 puna-armeija aloitti suurhyökkäyksen Karjalan kannaksella. Ottaen huomioon vanhan puolalaisvihan tämäkin on kuitenkin selvää edistystä. Svoboda on muuttunut, mutta Ukrainan poliittinen kulttuuri muuttuu vielä nopeammin. kuten verkkolehdessä huomautettiin . Vastaan: tottakai voi sanoa fasistiksi, jos kyseessä todella on fasisti. Myös päämajan korkeat tiedustelu-upseerit tiesivät jo ennen juhannusta 1944, mihin Neuvostoliitto Suomen suunnalla pyrki. Vuonna 1991 perustettu puolue menestyi viime vaaleissa yllättävän hyvin, mutta eräiden arvioiden mukaan pikemminkin menneisyydestään huolimatta kuin sen ansiosta. Vaakakupissa painoi lähinnä se, että puolue oli ainoa, joka näkyvästi vastusti presidentti Viktor Janukovyt?in yhä itsevaltaisempaa hallintoa. Kun (lähinnä yliopistopiireihin kuuluvien) tuttavien kautta yritin löytää svobodalaisia, tämä ei onnistunut. Eritoten näihin päämajan dokumentteihin tukeutuen professori Heikki Ylikangas on romuttanut tulkinnan, jonka mukaan Neuvostoliiton tavoitteena olisi ollut Suomen miehittäminen tai ?sotilaallinen haltuunotto?. Ylikankaan mukaan päämajan tiedustelun päällikkö eversti Paasonen esitti Mannerheimille kesäkuun toisella puoliskolla 1944 tiedusteluraportin, jonka mukaan Kreml ei tähdännyt Suomen miehittämiseen. Kyse oli rauhaan pakottamisesta. Paasonen raportoi ettei näytä siltä ,että vihollinen olisi ryhtynyt o?ensiiviin päämääränään maamme valloittaminen kokonaisuudessaan. tämä oli kolumnini sanoma. että nyt Suomen käy köpelösti. Tiedot menivät lopulta päämajaan eversti Paasoselle, joka tulkitsi ne ylipäällikkö Mannerheimille. Kirjassaan Jatkosodan synty (1987) Professori Mauno Jokipii kaatoi ajopuuteorian ja osoitti Suomen hyökkääjäksi 1941. Äärioikeistolaisuutta on Ukrainassa, varsinkin sen länsiosassa, edustanut puolue, jonka nykyinen nimi on Svoboda (vapaus). Päivästä päivään hyvin varustettuja puna-armeijan yksiköitä marssi länttä kohti tiet mustanaan. Tutkijana Mauno Jokipiitä kummastutti lehdistön ja yleisen mielipiteen tasolla kukkineet valheelliset käsitykset jatkosodasta. Tutkimustieto ei mennyt jakeluun, hän valitti. Samaa voinee sanoa torjuntavoittomyytistä. Ne vanhemman polven ukrainalaiset, jotka vielä juhlivat häntä, näkevät hänessä itsenäisyystaistelijan, ei niinkään fasistisen poliitikon. Mutta saa häntä kutsua fasistiksi minun puolestani. Hitlerin hirmuhallinto oli todellinen, mutta vastaavaa ukrainalaista fasistista valtiota ei varsinaisesti ole ollut. (Kesäkuussa 1941 tällainen valtio julistettiin Lvivissä, mutta se syntyi kuolleena.) Stepan Banderan johtama järjestö murhasi suuret määrät puolalaisia perustaakseen puhtaasti ukrainalaisen valtion. Strategisesti Neuvostoliiton suurhyökkäyksen pyrkimyksenä näyttää olleen sen varmistaminen, etteivät Suomessa majailleet 220 000 saksalaisen sotilaan voimat hyökkäisi Balttian läpi Berliiniä kohti painaltavan puna-armeijan selkään. Isäni, joka oli kaukopartiomiehenä linjojen takana laskemassa Suomea kohti marssineita neuvostojoukkoja kesäkuussa 1944, muisteli mö- » Kreml ei tähdännyt Suomen miehittämiseen. Kyse oli rauhaan pakottamisesta. kin poikanakin ymmärtäneensä. Kansainvälinen historian tutkimus on tästä asiasta yksimielinen. Kokonaisen kansan leimaaminen fasistiseksi on kuitenkin kohtuutonta . huomioida, että tämä yhteistyö ehkä suurimmalta osin tapahtuu puolalaisten äärioikeistolaisten kanssa. se on yhtä mieletöntä kuin kaikkien saksalaisten kutsuminen natseiksi. A. Myös Leningradin piirityksen pohjoisena pihtinä Suomi avitti natsi-Saksaa. se on yhtä mieletöntä kuin kaikkien saksalaisten kutsuminen natseiksi. Suomen suunnalle jätetyillä joukoilla ei olisi edes kyetty pitämään maata miehitettynä. Historian professori Henrik Meinanderin mukaan torjuntavoittomyytin rakensi Kannaksen joukkojen komentaja Lennart Oesch omaa mainettaan kiillottaakseen. Suomen sotilasjohto tiesi jo juhannuksen kieppeillä 1944 ettei Neuvostoliiton tavoitteena ollut Suomen valloitus. Tämä ja puna-armeijan divisioonien vetäminen Saksan-vastaiselle rintamalle oli siis tiedossa jo ennen Tali?Ihantalan taistelua. Ei saksalaisiakaan enää kansana leimata fasisteiksi tai natseiksi tai Hitlerin kannattajiksi. Kun sitten referoin johtavan svobodalaisen kunnallispoliitikon ajatuksia yhteistyöstä puolalaisten kanssa, olisi pitänyt . Markku Jokisipilä todisti väitöskirjassaan Aseveljiä vai liittolaisia Suomen olleen jatkosodassa natsi-Saksan eräs uskollisimmista liittolaisista. Äimän käkenä isäni porukka sitten pällisteli, kun samat massiiviset sotilasosastot palasivatkin takaisin asetakit puhtaina, taisteluihin osallistumattomina. Näistä joukkojen siirroista isäni ryhmä osaltaan viestitti ylempiin komentoportaisiin. C keskustelua Keskustelu verkossa: www.kansanuutiset.? En hyväksy kaikkien länsiukrainalaisten leimaamista fasisteiksi . Jos näin olisi, siltä löytyisi tähän rajatto- 26 mat resurssit, Paasonen tähdensi. Ylikangas osoittaa, kuinka Mannerheim muutti kantaansa Neuvostoliiton tavoitteisiin näiden tiedusteluraporttien pohjalta jo 19.6.1944. Käkönen on todennut, ettei Tali?Ihantalan taisteluille millään voi antaa sitä arvoa, mitä niille sotahistoriassa tarjotaan. Venäläisten joukkojen vetäminen rintamiltamme oli jo alkanut ennen Tali?Ihantalan taistelua, Käkönen kirjoitti. Vaikka arvostetut sodan ajan tiedustelu-upseerit ja raskaansarjan historian tutkijat ovat sen kumonneet, sotapopulismi voi paksusti nationalistisen poliittisen populismin höyryissä. Juhani Rantala historian maisteri Oulu. Häntä voi pitää sotarikollisena, mutta hän ei koskaan johtanut fasistista hallintoa. Ylipäällikkö alkoi pitää niitä rajallisina. Toinen Suomen tiedustelun korkea upseeri eversti U
(Ote Akateemisen KarjalaSeuran valasta. Kaksikon roolit menivät pahasti sekaisin haastattelijana aloittaneen Hovin ottaessa asiantuntijaroolin ja toistaessa jo eri yhteyksissä esillä olleita pinnallisuuksia. YLE viestii nettisivuillaan dokumentin kertovan propagandan ja viihteen osuudesta vuosien 1939?44 sodissamme. Kuinka tässä näin kävi? Tiedotusvälineet ja poliitikot ovat ?sotahysterian vallassa?. Vuonna 2013 riskisaatavia oli Nordean taseesta enää vähän yli 30 prosenttia ja OP-Pohjolan taseesta noin 35 prosenttia. Lisäksi valistetaan, että nyt propaganda ja viihde on ensimmäistä kertaa liitetty samaan kokonaisuuteen. Dokumentin ensimmäinen osa tuotti järkyttävän katsomiskokemuksen. Otteita näistä keskusteluista julkaistaan Viikkolehdessä. Verkkolehti on osoitteessa www.kansanuutiset.fi. vain noin neljä prosenttia, vaikka se esimerkiksi Finanssivalvonnan soveltaman ?virallisen laskentakaavan? mukaan on lähemmäs 15 prosenttia. Pankkimaailman kohtalokkaimpia uudistuksia on ollut vakavaraisuusvaatimusten sitominen kaikkien saatavien asemesta niin sanottujen riskipainotettujen saatavien määrään. Pankit ovat saaneet viranomaisilta käsittämättömän luvan määritellä itse omien saataviensa riskipitoisuuden ja näin ollen myös oman pääoman vähimmäisvaatimuksensa. Tällaisessa ?suhmuroinneissa? suomalaispankit ovat olleet nokkelia. Suomesta, joita myös Mannerheim helli niin sanotussa miekantuppipäiväkäskyssään. Aikooko kokoomus jälleen kerran istua suomalaisen työmiehen housuilla tuleen? Juhani Harjunharja Utsjoki EU ajautui osapuoleksi Ukrainassa SOTAYHTEISTYÖTÄ JA vastakkainasettelua rakennellaan. / Päin Äänisjärveä, Vienanmerta / me ryntäämme myrskynä, vuotaen verta?. Kun vertailee nykykokoomuksen Nato-hysteeristä intoa ja vuoden 1941 oikeiston aseveli-intoa natsi-Saksan kanssa, ei voi välttyä ajatukselta, että hurmosteleeko kokoomus jotain kummallista uutta Suur-Suomi-aatetta Naton ja USA:n sotilassaappaiden kätköissä. Jos nimimerkin käyttö on perusteltua, kirjoittajan nimi on kuitenkin saatettava toimituksen tietoon. » Euromaiden heikoimmat pankit ovat Suomessa. Kestävätkö pankit oikeat stressitestit? Euroopan pankkiviranomainen (EBA) tekemässä jo kolmannet stressitestit. Riskipitoisia saatavia oli vielä vuoden 2000 lopun taseessa Nordealla 60 prosenttia ja OP-Pohjolalla 70 prosenttia. iktien ja sotien syntyminen, mutta nyt se on mukana osapuolena Ukrainan poliittisessa ja taloudellisessa kriisissä. Riman korkeudesta on turha keskustella, sillä tässä tapauksessa sitä ei edes ole ollut. Hannu Itkonen Joensuu TORSTAINA 29. Suur-Suomi taas ajatuksissa? ?SILLÄ NIIN totta kuin uskon yhteen Ju- malaan, niin minä uskon yhteen suureen Suomeen ja sen suureen tulevaisuuteen.. Silloin voi nojata kriisin sattuessa valtion kykyyn pelastaa pankit kuten 1990-luvun lopussa tapahtui. Kreikan valtion kykyyn tukea pankkejaan sijoittajat eivät enää usko. Suomen pankkien todellinen vakavaraisuus on tutkijoiden mukaan PANKEILLE ON Kirjoittajan mukaan esimerkiksi Nordean velkavipu on kasvanut 19-kertaisesta 23-kertaiseksi. Myös verkkosivuilla keskustellaan. Jokaisesta verkossa julkaistusta uutisesta voi avata keskustelun. Puheenvuorot julkaistaan tarkistuksen jälkeen. OSALLISTU KESKUSTELUUN lähettämällä kirjoituksesi postitse osoitteella Kansan Uutiset/Viikkolehti PL 64 00501 Helsinki, faksilla numeroon 09 759 60 301 tai sähköpostitse osoitteeseen viikkolehti@kansanuutiset.fi nen saattaa tietenkin kestää pitkään, riippuen keskeisesti siitä, saavatko ukrainalaiset itse hoitaa asiansa. Peter Lodenius Juttujen enimmäismitta on 60 konekirjoitusriviä eli noin 3 000 merkkiä. Terve järki ja historia vaativat edelleen Suomelta omaa rauhanpolitiikkaa, joka ei kohdistu Venäjää vastaan eikä rakennu EU:n varaan. Suomi on säästettävä Natolta ja asevarustelun tieltä. Seppo Koskima Tampere 27. Loppu on kirjanpidollisesti ?riskitöntä?. Nordean velkavipu vuonna 2000 oli 19-kertainen ja nyt 23-kertainen. OP-Pohjolalla vastaavat luvut 9-kertainen ja nyt 13-kertainen. Nordean hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos on tainnut unohtaa jotain oleellista, kun hän on hehkuttanut suomalaisten ja Suomessa toimivien pankkien olevan täysin riskittömiä ja luotettavia. Ari Ojapelto tietokirjailija Tampere JARMO LINTUNEN Palautetta ja uutisvinkkejä voi antaa suoraan toimitukselle. Toimituksen puhelin: 09 759 601 Toimituksen faksi: 09 759 60 301 Toimittajilla on henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. Lisää yhteystietoja sivulla 2. YLEn pohjanoteeraus toukokuuta YLEn TV1:ssä alkoi neliosainen dokumentti ?Hengen asein?. ) Nyt kun kokoomuksessa uhotaan Alexander Stubbin rautakoron askelten tahdissa uutta ja suurta tulevaisuutta Naton rinnalla, tulee väistämättä mieleeni vuodet 1941?1944 ja Suomi ja natsi-Saksa Suur-Suomea tekemässä. Ylessä esitetty ohjelma kertoi, kuinka kansallinen hurmos, uho ja kansalaissodan jälkeinen oikeistodiktatuuri muokkasivat Suomesta natsi-Saksaan verrattavissa olevan valtion, valtiomahdin, jolla oli omat Lebensraum-oppinsa. Samaan kelkkaan joutui osin myös Lehtinen. Helsingin Sanomien kriitikko Leena Virtanen piti ohjelmaformaattia erikoisena ja miesten keskustelua turinana. Totuus on kuitenkin päinvastainen. Esimerkiksi kriisimaa Kreikan pankit ovat kolme kertaa pääomaltaan vahvempia kuin Suomessa, kertovat talousprofessori Paul De Grauwe ja tutkija Yuemei Ji tarkastelussaan ?Strong Governments, Weak Banks?. Euromaiden heikoimmat pankit ovat Suomessa, koska Suomen valtion rahoitusasema on poikkeuksellisen hyvä. rajat ratkeevat alta / kuin kahleet silmukka silmukalta. EU:n tehtävä oli estää kon. Miksi haastateltaviksi ei valittu tutkijoita, joita olisi vaivatta löytynyt asiantuntijoiksi? Dokumenttina mainostettu ohjelma ei ensimmäisessä jaksossa tuonut esiin mitään olennaisesti uutta, puhumattakaan tuoreista ajatuksia herättävistä näkökulmista. Toimituksella on oikeus lyhentää kirjoituksia. (1941): ?Me marssimme taas . Asevarusteluteollisuus tietysti kiittää. Ukrainan kon?iktiin löytyy ulospääsytie, kun lopetetaan vastakkainasettelun lietsominen, ylimielisyys, pakotteet ja eristäminen. lmipätkien höystämänä. Uraliinko kokoomus on taasen menossa, nyt tosin Natoyhteensopivien Hornetien siivin? Mihin muuhun kokoomus tuota Natoa tarvitsee, kuin ?suuriin ajatuksiin. Kyseinen keskustelu ei johtanut mihinkään. Näkemykseen on helppo yhtyä. Ukrainan tulevaisuus syntyy yhteisen ymmärtämisestä ja edistämisestä. Moni on jo valmis ottamaan pian askelia yhtenä miehenä paraatimarssia käyden. Kaksi edellistä ovat jo olleet farsseja. Mallia tekemiseen olisi voinut ottaa vaikkapa uudelta poliittisen historian tutkijasukupolvelta, joka on tuonut historiankirjoitukseemme uudenlaista tuoreutta myös sotavuosien osalta. Oman pohdinnan arvoinen asia on, miten YLE voi tuottaa tämäntasoisen dokumentin. Kolmansien tulokset julkistetaan varmuuden vuoksi EU-vaalien jälkeen. Suomalaisten pankkien vakavaraisuuden on uskoteltu olevan eteläisten kriisimaiden pankkeja paljon paremmassa tilassa. Tämä oppi kiteytyy varsin hyvin Yrjö Jylhän runossa ?Päin Äänisjärveä, Vienanmerta. Pääsääntöisesti julkaisemme vain omalla nimellä kirjoitettuja tekstejä. Entinen kansanedustaja Lasse Lehtinen ja muusikkona tunnettu Seppo Hovi istuivat studiossa keskustellen propagandasta ja viihteestä musiikki- ja . Vastapuoli tulee nähdä kumppanina, ei uhkana. Suomi selvisi kylmän sodan eturintamassa omalla rauhanpolitiikallaan ja sotilaallisella puolueettomuudellaan
KU LEHTIKUVA/ DOMINIQUE FAGET Mielenosoittajat toivottavat siirtolaiset tervetulleiksi Kreuzbergiin. Poikkeustila on arkea siirtolaisille » Berliinissä nähtiin yli viikon kestänyt massiivinen poliisioperaatio, kun siirtolaiset yritettiin häätää asuttamastaan käytöstä poistetusta koulusta. Separatistijoukkoihin kuuluva mies Donetskissa. 28 SISILIAAN VIIME viikon keskiviikkona rantautuneesta kalastajaveneestä löydettiin 45 siirtolaisen ruumiit. Politiikka, joka keskittyy kamppailemaan siirtolaisuutta eikä siirtolaisuuden syitä eli köyhyyttä ja asekauppaa vastaan, ei voi onnistua, sanoo Togosta lähtöisin oleva Bruno Watara. Samaan aikaan Berliinissä yhtä monta siirtolaista kamppaili oikeuksiensa puolesta satoja poliiseja ja paikallispoliitikkoja vastaan. . Hän on kokenut Saksan turvapaikanhakijoiden arjen asumalla 7 vuotta vastaanottokeskuksessa eli saksalaisittain ?Lagerissa?. Samoilla linjoilla on Etiopiasta 80-luvulla paennut Abraham, joka on yli 20 vuotta auttanut siirtolaisia näiden asioidessa saksalaisten viranomaisten kanssa. . Pääosin niistä ovat vastuussa separatistit, jotka ovat syyllistyneet ?vatsaa kääntäviin? hakkaamisiin ja kidutuksiin. VIRALLISIA lukuja ?katoamisista. kestänyt poikkeustila alkoi poliisin tyhjentäessä 250:n siirtolaisen asuttamaa vallattua koulua ?vapaaehtoisella uudelleensijoituksella?. ei ole, mutta Ukrainan sisäministeriön julkaisemien tietojen mukaan huhti?kesäkuussa on siepattu lähes 500 ihmistä. Siihen suostuneet ovat nyt asunnottomia tai he joutuivat Berliinin ulkolaidalle vastaanottokeskukseen, josta heidän on erittäin vaikeaa poistua. . Suosittelin itse kaikille, etteivät he lähtisi vapaaehtoisesti viran-. Kiinalainen miljardööri Wang Jing ilmoitti 9.7. Nicaraguan tv:ssä, että tänä vuonna aloitetaan työt kanavan rakentamiseksi Nicaraguan halki valtamereltä toiselle. DAN KOIVULAAKSO Lyhyesti Todisteita kidutuksista Ukrainassa IHMISOIKEUSJÄRJESTÖ Amnesty Internationalin mukaan sillä on todisteita, että Ukrainan konfliktin molemmat osapuolet syyllistyvät vastustajiensa sekä muun muassa toimittajien sieppauksiin, pieksämisiin ja jopa kidutukseen. Järjestön torstaina julkistama selvitys Abductions and Torture in Eastern Ukraine dokumentoi sekä hallitusta vastustavien separatistien aseellisten joukkojen että Kiovan hallituksen kannattajien väärinkäytöksiä. Amnestyn Euroopan ja KeskiAasian osaston apulaisjohtajan Denis Krivoshejevin mukaan viimeksi kuluneiden kolmen kuukauden aikana Ukrainassa on siepattu satoja ihmisiä. YK on raportoinut 222 tapausta viimeksi kuluneiden kolmen kuukauden aikana. Sieppaukset ovat tapahtuneet ItäUkrainassa Donetskin ja Luhanskin alueilla ja niiden kohteena ovat olleet paikallisviranomaiset, poliisit, toimittajat, poliitikot, aktivistit ja liikemiehet. Amnestyn julkaisemassa aineistossa on todisteita myös siitä, miten Kiovan-mieliset joukot ovat kiduttaneet separatisteja valtaamallaan Mariupolin alueella. ALL OVER PRESS D ulkomaat Tästä tulee ihmiskunnan historian suurin rakennusprojekti. Siirtolaisten kohtaamat ongelmat voidaan ratkaista ja kuolemaa » Saarto synnytti yötä päivää jatkuneen mielenosoituksen. tuottava rajapolitiikka lopettaa vain eurooppalaisten suuremmalla solidaarisuudella, hän sanoo. Molemmat miehet toimivat aktiivisesti siirtolaisten oikeuksien puolesta ja osallistuivat Ohlauer Straßen protestin järjestämiseen. 24.6.?3.7
Sopimuksen mukaan kouluun, jota kaavaillaan uudeksi asumisyksiköksi turvapaikanhakijoille, ei toistaiseksi pääse uusia asukkaita. Koko tapahtumasarja on nolo paikallispoliitikoille, jotka alun perin tekivät virka-apupyynnön poliisille. Vihreillä on kaupunginosassa 35,5 prosentin kannatus ja kaupunginosapormestarin paikka. Siirtolaisliikkeet ja vasemmistopuolue Die Linke ovat arvostelleet vihreitä rajusti ja myös vihreiden sisällä on kuohunut. Tämän seurauksena useat sadat mellakkapoliisit saartoivat kokonaisen korttelin Kreuzbergissa. Saarto synnytti nopeasti yötä päivää jatkuneen häätöä vastustaneen mielenosoituksen. KU Lyhyesti Orjatyö on johtajalle vain ?lillukanvarsia? JALKAPALLON VUODEN 2022 maailmanmestaruuskisojen inosaa Kaupung ille ille vihre hallitsev oitui tapaus k si. hankalak Osa laajempaa liikettä Gerhart-Hauptmann-kouluun jääneet siirtolaiset ovat osa laajempaa liikettä. LEHTIKUVA/ SAID KHATIB LÄHI-IDÄN ASIANTUNTIJA dosentti Pertti Multanen katsoo, että Lähi-idän konfliktin kiihtymisen lähtötilanne on kesäkuun kidnappauksia kauempana. Lokakuussa 2012 pystytetty Oranienplatzin suuri siirtolaisleiri häädetään, mutta protestit paikalla jatkuvat läpi toukokuun. 24. Tuloksen tekoa vaikka orjatyöllä, mitä se meille kuuluu? YRITYSTEN YHTEISKUNTAVASTUU on vain kaksi sanaa, Kestävä kehitys, joille ei usein löydy mitään katetta. 2014. Kummankin tarkoitus on ollut saada pakolaisten vaatimukset humaanista kohtelusta viranomaiskoneiston kuuluviin. Syyt katolle linnoittautumiselle löytyvät läheltä. ?Kestävä yhteiskuntavastuu ja yhteiskunsteet ovat nan muuttuvat haasteet me johosa organisaatiomme misen tamisen ja kehittämisen eään teemoja?, kehuu itseään ysFinpro, joka on yritysten perustama vien-s, tiä edistävä yhdistys, n mutta myös julkinen ana toimija toimijana osana istyö- ja elinkeinoministeriön konsernia. eKehityskeskustealun paikka aluejohtajan kesälomalla Suo-messa? Kai Hirvasnoro Qatarissa on yli miljoona siirtotyöläistä erityisesti Intiasta ja Nepalista. 29 ALL OVER PRESS omaisten lupauksiin uskoen, Watara kertoo. Hänen arvionsa osoittautui oikeaksi, sillä kun nelisenkymmentä koulun asukasta ei päässyt sopuun vapaaehtoisen lähdön ehdoista ja kieltäytyi poistumasta, heidät uhattiin häätää voimalla. 12. 2014. vastustaneet pelkäsivät samaa kohtaloa. Lopulta saarto päättyi siirtolaisten osavoittoon, kun he pääsivät sopuun Friedrichshain-Kreuzbergin kaupun- rakennusprojektit Qatarissa ovat vaatineet satoja kuolonuhreja. Qatarissa on käytössä kafala-järjestelmä, joka jättää siirtotyöläiset käytännössä orjuuteen verrattavaan asemaan työnantajan mielivallan armoille. Kafala-järjestelmä sitoo työläiset työnantajaansa. Heiltä takavarikoidaan passit eivätkä he saa vaihtaa työnantajaa tai poistua maasta ilman työnantajan lupaa. Heillä ei käytännössä ole mitään mahdollisuuksia valittaa, vaikka palkat jäisivät maksamatta . 2014. Toisaalta vihreät lopulta ratkaisivat kon?iktin liikkeiden hyväksymällä tavalla. 7. 7. 7. Prosessi vei aikaa, koska vaatimuksena olevat oleskeluluvat ylittävät kaupunginosapormestarin valtuudet. Tässä tilanteessa mikä tahansa tapahtuma riittää käynnistämään massiivisen sotilaallisen operaation, Ylen Ykkösaa- mussa puhunut Multanen katsoo. . Huhtikuussa palestiinalaisten Hamas ja PLO ilmoittivat yhteishallituksen muodostamisesta. Kun hallituskesäkuussa muodostettiin, Israel ilmoitti boikotoivansa sen toimintaa täydellisesti ja estävänsä sen ministereiden liikkumisen. 2012. Lisäksi heille luvattiin, että odotusajaksi myönnettäisiin oleskelulupa kuudeksi kuukaudeksi. Myös pääsy työmarkkinoille ja koulutukseen luvattiin. Lupauksia ei ole pidetty, ja kymmenkunta protestiin osallistunutta turvapaikanhakijaa on saanut ilmoituksen käännytyksestä. 4. He ajavat oman turvapaikkansa lisäksi inhimillisiä, vapaammin valittavia asumisolosuhteita, mahdollisuutta työntekoon ja opiskeluun sekä käännytysten lopettamista. TAPAHTUMIEN KULKU 8. Jos ei ole valmis luopumaan omista etuoikeuksistaan, toimii vain yhteiskunnallisia muutoksia vastaan, hän toteaa. Marleena Huuhka Dan Koivulaakso Lasse Poser MITEN NÄIHIN asioihin suhtautuu Qatarissa bisnestä tekevä suomalainen yritysjohtaja? ?Lillukanvarsia?, sanoi suomalaisyritysten vientiä edistävän Finpron Lähi-idän aluejohtaja Oskar Rautiainen sunnuntaina Helsingin Sanomissa. Elmetecin Lähi-idän myyntijohtajaa Raimo Juhantaloa kiinnostaa HS:n mukaan vain tuloksen tekeminen. Muu ei ole ?meidän asia?. Herrat möläyttivät rehellisesti sen, mitä ajattelevat ja minkä monet muut heidän kaltaisensa hyväksyvät hiljaisesti. Poliisi löi saarron aikana mielenosoittajia pampuilla ja käytti pippurikaasua pyrkiessään tyhjentämään katuja. Kyseessä on eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä, joka on voimassa myös Suomessa. Palestiinalaiset ovat jääneet yksin vaatimuksessaan itsenäisestä valtiosta, vaikka koko kansainväliseksi yhteisöksi kutsuttu YK tunnustaa sen, että itsenäinen Palestiinan valtio on välttämättömyys, jotta tämä konflikti saataisiin ratkaisua lopullisesti. Vaikka asukkaiden ja yrittäjien omaa vapautta rajoitettiin, he olivat hyvin solidaarisia ja tukivat koulun asukkaita, Abraham kertoo. Koulun valtaaminen puolitoista vuotta sitten oli jatkoa lokakuussa 2012 alkaneelle Oranienplatzin protestileirille. Poliisi saartaa vallatun koulun. Pelkät henkilöstökulut Kreuzbergin kaikkien aikojen kalleimmassa poliisioperaatiossa olivat yli viisi miljoonaa euroa. Yli viikon kestänyt saarto oli turhauttava myös alueen muille asukkaille, jotka joutuivat todistamaan henkilöllisyytensä päästäkseen koteihinsa. . Vain asettamalla itsenne epävarmaan asemaan voitte osoittaa todellista solidaarisuutta. Hän kehottaakin tottelemattomuuteen lakien suhteen ja ottamaan riskejä siirtolaisia tuettaessa. . Poliisi purkaa saarron. 5. Rynnäkön estämiseksi he siirtyivät talon katolle ja uhkasivat sytyttää itsensä tuleen tai hypätä katolta. 2014. 6. Noin 40 siirtolaista linnoittautuu koulun katolle. 2. Kaupunginosahallitus suostuu siirtolaisten vaatimuksiin, ja nämä saavat jäädä kouluun. 3. mitä Qatarissa kerrotaan tapahtuneen. Qatarin rakennusbuumi koskee muutakin kuin jalkapallon tarvitsemaa infrastruktuuria, sillä maa pyrkii teollisuuspohjaa laajentamalla irti kaasuriippuvuudesta. Maassa on yli miljoona vierastyöläistä muun muassa Nepalista ja Intiasta. Hallituksen tilastojen mukaan 400 siirtotyöläistä kuoli viime vuonna ja kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen arvion mukaan yksin jalkapallorakentaminen vaatii 4 000 kuolonuhria vuoteen 2022 mennessä.. Osa syyllistyi myös banaaliin rasismiin heiluttelemalla afrikkalaisille turvapaikanhakijoille banaaneja. Viranomaisten yritys tyhjentää vallattu koulu hiljaa ja nopeasti epäonnistui ja tuli kalliiksi. Ohlauer Straßen ?vapaaehtoista häätöä. Berliinin senaatti on rikkonut lupaukset, jotka se antoi huhtikuussa, kun Oranienplatzin protestileiri häädettiin. Turvapaikkaa hakeville luvattiin, että heidän tapauksensa käsiteltäisiin perusteellisesti. Noin 200 siirtolaista valtaa tyhjän Gerhard-Hauptmann-koulun FriedrichshainKreuzbergissa. 8. Niitä ei sovussakaan pystytty takaamaan. Siirtolaisaktivistien mielenosoitus jatkuu edelleen Oranienplatzilla ja viime lauantaina noin 5 000 ihmistä osoitti mieltään Kreuzbergissa vaatien Berliinin osavaltiota myöntämään oleskeluluvat humanitaarisin perustein kaikille Ohlauer Straßen ja Oranienplatzin protesteihin osallistuneille siirtolaisille. Abraham muistuttaa kuitenkin katsomaan asiaa laajemmin. . You can?t evict a movement -protestiin osallistuu enimmillään 5 000 mielenosoittajaa. ginosan johdossa olevien vihreiden kanssa ja häätö estettiin. 2014. Israel tavoittelee palestiinalaisten yhteishallituksen poliittisen arvovallan romauttamista, jotta tämä Israelin kannalta pelottava yhtenäisyyskehitys saataisiin pysähtymään, Pertti Multanen arvioi. Viime lauantaina järjestetty 5 000 ihmistä kerännyt mielenosoitus vaati oleskeluoikeutta kaikille.
Se on tällä tavalla pystynyt kiertämään luonnonmetsiä koskevan hakkuukiellon?. Kenian parlamentin pöytäkirjat toukokuulta 1999 kertovat, että asia on jo jonkin aikaa huolestuttanut kenialaisia poliitikkoja. Seurauksena on ?laaja metsäresurssien menettäminen?. Yhtiöiden erityisasema IUCN:n raportti viittasi myös Kenian hallitusten ja puunjalostustuotteita valmistavan kenialaisen RaiPly-yhtiön välisiin suhteisiin: ?RaiPly on ilmeisesti saanut luvan hakkuisiin luonnonmetsissä, mutta ei ole tiedossa, miksi ja miten. jotka virheellisesti leimataan maanvaltaajiksi . Hän sanoi ?RaiPlyn kuorma-autojen. ovat vastuussa kiihtyvästä metsän häviämisestä. Maat omille suosikeille Toisaalla Keniassa, Elgon-vuoren metsässä, KFS:n toiminnan seuraaminen paljastaa kuitenkin mutkikkaamman tarinan. Kansanedustaja syytti paikallisten viranomaisten ?jakaneen keskenään näiden kahden joen välillä sijaitsevan alueen. ?Ja haluan lisätä, että maan korkeimmalla viranomaisella on RaiPlyn osakkeita?, hän jatkoi. Lengees toisti kiistämisensä, mutta myönsi, että RaiPlyllä on ?lupa hakkuisiin joissakin Kenian metsissä?.. ja ne ovat nyt ?kuivumassa?. Lengees kiisti tietävänsä asiasta, mikä kirvoitti edesmenneen poliitikon George Kaptenin esittämään jatkokysymyksen. valvota. Maankaappauksia suojelun nimissä » Hiilidioksidipäästöjen kompensointiohjelmat johtavat yhtiöiden maankaappauksiin ja uuskolonialismiin kehitysmaissa. TEKSTI Nafeez Ahmad ULKOMAISET HALLITUKSET ja monikansalliset yhtiöt neuvottelivat vuosien 2000 ja 2010 välillä sopimukset, joilla hankittiin yhteensä yli 20 000 neliökilometriä maata Aasiasta, Afrikasta, Latinalaisesta Amerikasta ja Karibian alueelta. Monien sopimusten tarkoituksena on tuottaa ruokakasveja tai biopolttoaineita vietäväksi rikkaampiin kehittyneisiin maihin ? sillä seurauksella, että pienviljelijät ajetaan pois mailtaan, he menettävät toimeentulonsa ja paikallisyhteisöjä näkemään nälkää. Maailman maatalousmaiden omistuksen keskittyminen mahtavien investoijien ja yhtiöiden käsiin on nopeasti kiihtymässä. ylittää reilusti ?uusien istutusten määrän?, eikä ?metsähallituksen hyväksynnän saaneita hakkuita. ja ?hiilipäästöjen kompensoiminen?. Brittiläinen kansalaisjärjestö Forest Peoples Programme (FPP) kertoo, että Kenian metsähallinto (KFS) on Länsi-Keniassa polttanut yli tuhat kotia karkottaakseen 15 000 hengen suuruisen sengwer-alkuperäiskansan heidän ikiaikaisilta asuinsijoiltaan Embobutin metsästä ja Cheranganyn kukkuloilta. Tiheään vaihtuneet Kenian hallitukset ovat vuodesta 2007 lähtien uhanneet Embobutin metsän sengwer-yhteisöjä karkotuksella. Eräs kansanedustaja huomautti silloiselle luonnonvarojen apulaisministerille Peter Lengeesille esittämässään kysymyksessä, että ?puita hakataan Elgon-vuoren metsässä?, mikä uhkaa alueen jokia ?molemmilta puolilta?. viitataan rutiininomaisesti kintaalla. ja ?terveen metsänhoidon määräyksille ja menetelmille. kuljettaneen arvokasta tiikkiä Elgon-vuoren metsästä. Uusimman väkivallan aallon aiheutti tammikuun alkupäiviin asetettu takaraja asukkaille lähteä metsästä. Tekosyynä karkotukselle on se, että sengwerit . Ogiek-alkuperäiskansalle asetettiin vuonna 2010 met- 30 siensuojelun ja uudelleenmetsittämisen nimissä määräaika siirtyä muualle. Tämän vuoden helmikuussa Survival International raportoi, että sengwerien tavoin myös ogiekien väkivaltaiset karkotukset jatkuivat vastoin oikeuden päätöksiä, ja hallituksen viranomaisten ja heidän kannattajiensa kerrottiin ottavan ogiekien maita haltuunsa. Vaikka köyhät yhteisöt epäilemättä ovatkin mukana metsien hävittämisessä, kertovat Kenian hallitusten toimet oman edun tavoitteluun liittyvästä suosikkijärjestelmästä. Asuuhan metsissä alkuperäiskansojen lisäksi tuhansittain teenviljelijöitä, puunhakkaajia ja laittomia asuttajia. Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) sisäinen raportti arvioi vuonna 2000 kansainvälisesti rahoitettuja Kenian hallituksen suojeluohjelmia ja totesi, että ?Elgon-vuoren metsiä ei hoideta kestävästi?. Raportissa korostettiin, että ?niin istutettuja kuin luonnonmetsiäkin hakataan kestämättömästi. ?Istutettujen metsien hakkuiden määrä. Sitä ajavat resurssien niukkuus ja tästä johtuva hintojen kohoaminen. Yhdysvaltalaisen maaoikeuksia puolustavan järjestön Grainin tuore raportti toteaa: ?Elintarvike- ja energiateollisuuden vahva kysyntä siirtää viljelymaata ja vettä pois paikallisesta ruoantuotannosta teollisesti prosessoitavien hyödykkeiden tuottamiseen.? Vähemmän tunnettuihin tekijöihin kuitenkin kuuluvat ?suojelu
Ne tehdään osana YK:n metsäkadosta ja metsien huonontumisesta aiheutuvien päästöjen vähentämisohjelmaa (REDD), johon kuuluu ?REDD+ -valmiustoimien rahoittaminen?. Toimeentulon tuhoaminen tässä mittakaavassa voi sopia YK:n kansanmurhasta laatiman määritelmän kohtiin a, b ja c.? © Guardian News and Media 2014 Kirjoittaja on tutkija, tietokirjailija ja tutkiva journalisti. Käännös: Arto Huovinen 31. Karkotuksia toteutettiin säännönmukaisesti polttamalla taloja ja ruokavarastoja 2007, 2008, 2009, 2010, 2011 ja 2013.? Maailmanpankki kiisti lausunnossaan helmikuussa kaikki yhteydet ohjelmansa ja karkotusten välillä. Sengwerien valitus on tällä hetkellä Maailmanpankin tarkastusvaliokunnan tutkittavana. Käytännössä hallitus antaa Kenian talouden pönkittämisen nimissä mahtavien metsäyhtiöiden kiihdyttää metsäkatoa, samalla kun se vainoaa alkuperäiskansojen yhteisöjä, joiden vaikutus ympäristölle on melko vähäpätöinen. Päästöjen hyvitystä Kenian alkuperäiskansojen musertava kohtalo kuvaa oireellisesti kansainvälisten elinten virheellistä suojeluasennetta. Osa niistä alkoi toukokuussa 2013. REDD-ohjelmassa kehittyneiden maiden yhtiöt hankkivat päästöoikeuksia investoimalla päästöjen vähentämiseen metsäalueilla. Nuo hyvitykset muuttuvat yhtiöiden taseissa hiilidioksidipäästöjen vähennyksiksi. rikkoo pankin omia ohjeita. Sengwerit jättivät viime vuoden tammikuussa Maailmanpankille virallisen valituksen, jonka mukaan Kenian joukkojen ihmisoikeusrikkomukset olivat ?suoraa seurausta? Maailmanpankin ohjelmasta. Suojelun nimissä FPP:n muistion mukaan ?yksi esimerkki projektin aiheuttamasta vahingosta oli suojelualueen rajan muuttaminen Cheranganyn metsässä siten, että ilman mitään neuvotteluja tai etukäteisilmoitusta sengwer-perheet huomasivat asuvansa suojelualueella ja siten joutuvansa automaattisesti karkotetuiksi. Käytännössä karkotuksia rahoitti siis Maailmanpankki. ALL OVER PRESS Keniassa metsiin kohdistuu kova paine, sillä vain noin kaksi prosenttia maan pinta-alasta on metsän peitossa. Tällä hetkellä RaiPly kuuluu niihin suuriin yhtiöihin, joilla on erivapaus hallituksen asettamasta osittaisesta hakkuukiellosta. Vaikka raportti asiasta onkin valmis, ei Maailmanpankin johtokunta pankin tiedottajan Phil Hayn mukaan käsittele sitä ennen elo- tai syyskuuta. ?Maailmanpankki ei ole mukana karkotuksissa eikä se tue tai rahoita metsien väestönsiirtoja nyt jo lopetetun NMRP-ohjelman puitteissa?, sanoo Hay. ?Emme toki ole sivustakatsojiakaan. Olemme olleet huolestuneita siitä, miten karkotukset on toteutettu ja olemme olleet usein yhteydessä Kenian hallitukseen.? Huomionarvoista on, että Maailmanpankin ilmaisema huoli kohdistuu siihen, ?miten karkotukset on toteutettu?, eikä siihen, että karkotuksia ylipäätään tehdään. Metsäohjelma REDD Washingtonissa päämajaansa pitävän Rights and Resources Initiative -järjestön (RRI) murskaava tuore raportti varoittaa, että YK:n ja Maailmanpankin tapa soveltaa REDD-ohjelmaa raivaa tietä ulkomaisten hallitusten ja investoijien suurimittaiselle ?hiilikaappaukselle?, joka luo uhan alkuperäiskansojen maaoikeuksille, toimeentulolle ja elämälle. Raportissa tutkittiin 23:a tuloiltaan matalan tai keskitason Latinalaisen Amerikan, Aasian ja Afrikan maata, jotka kattavat 66 prosenttia kehitysmaiden metsistä. Maailmanpankin vuonna 2007 Kenian hallituksen kanssa käynnistämään luonnonvarojen hallintaohjelmaan (NRMP) sisältyy rahoitus Cheranganyn kukkuloilla toteuttaville projekteille. Sen mukaan REDD:illa ei ole saatu aikaan lakeja tai mekanismeja, joiden avulla alkuperäiskansat tai paikallisyhteisöt voisivat hyötyä metsiensä hiilinieluista. ?Heidän oikeutensa omiin metsiinsä saattavat olla vähäiset, mutta heidän oikeutensa metsien hiilinieluihin eivät ole olemattomat?, sanoo RRI:n johtaja Arvind Khare. YK:n ilmastoneuvotteluissa Varsovassa marraskuussa 2013 valtuuskunnat pääsivät sopimukseen REDD:n etenemisestä, mutta siinä jätettiin ratkaisematta kysymykset siitä, kuka saa hallita säästyvistä metsistä muodostuvaa arvoa päästökaupassa ja kenellä on oikeus siitä koituvaan hyötyyn. Kansalaisyhteiskunnan ryhmät ovat päinvastoin laajasti arvostelleet Maailmanpankin ilmastorahaston asennoitumista päästöoikeuksiin siitä, että se luo kon?iktin uusien päästökauppaan liittyvien omistusoikeuksien sekä paikallisyhteisöillä lainsäädännön ja tapaoikeuden perusteella olevien oikeuksien välille. Selvien turvalausekkeiden ja arviointivälineiden puuttuminen antaa yhtiöiden ja hallitusten maankaappauksille ennennäkemättömät mahdollisuudet. Suoranaista kansanmurhaa Ateneo-hallintokorkeakoulun dekaani Tony La Viña, joka toimi puheenjohtajana hallitusten välisissä REDD-neuvotteluissa Durbanin ja Kööpenhaminan ilmastokokouksissa, sanoo: ?Toimivien päästöoikeuksien markkinoiden täytyy tukea metsissä asuvien ihmisten mahdollisuuksia hoitaa metsiä, eikä tarjota hallituksille jälleen uutta työkalua riistää kansalaisiltaan luonnonvaroja, joista he ovat pitäneet huolta ja olleet riippuvaisia sukupolvien ajan.? Afrikkalaisten kansalaisjärjestöjen muodostaman No REDD in Africa (Nran) -ryhmän mukaan juuri sen takia, että alkuperäiskansoja ja niiden oikeuksia ei ole otettu mukaan REDD:n periaatteisiin, niiden toteuttaminen voi johtaa suoranaiseen kansanmurhaan. Brittiläinen metsätalouden asiantuntija Chris Lang, joka kirjoittaa REDD Monitor -blogia, on myös sitä mieltä, että REDD-ohjelmaan kuuluvilla metsä- ja viljelymailla ?oikeus käyttää tuota maata pystytään ottamaan pois alkuperäiskansoilta, joiden toimeentulo riippuu metsästä. jota valvovat samat osta. tuotann metsähallinnon viranomaiset, jotka toteuttavat poltetun maan taktiikkaa Cheranganyssa . Käytännössä kuitenkin REDD-ohjelma enimmäkseen antaa yhtiöiden kiihdyttää saastuttamista niiden ostaessa pilkkahinnalla a t a a maita ja luonnonvaroja kehitysmaista. m ly Vilje FPP-järjestön taustamuistio Maailois siir tyy p manpankin roolista väittää, että Maan- ilmanpankin luonnonvarojen hallintasta r uoa e is ll a ik pa ohjelma Keniassa
mahtavana, pahantahtoisena ja kauhistuttavan tehokkaana. Jos pelko, eikä opportunismi tai vahvuus, ajoivat Putinin kaappaamaan Krimin, ei mikään määrä pakotteita tai lännen sotaisia puheita muuta tilannetta paremmaksi. Ukrainan lipun nostaminen kaupungintalon salkoon on merkki Kiovan hallituksen ratkaisevasta etenemisestä. Tämän pitäisi herättää kysymys: missä ovat venäläiset. Tämä unohtui pian, kun alkoi tulvia väitteitä siitä, että Venäjä on asettanut Itä-Ukrainaan hyökkäämistä varten valmiuteen 80 000 sotilasta, joista osa oli siirretty Krimiltä. Mutta jos Putinin toimien takana on heikkous ja pelko, eikä vahvuus ja laajenemishalu, niin näiden joukkojen ensisijainen tarkoitus ei ollut hyökkäyksellinen vaan puolustuksellinen. Venäjä on tajunnut tilanteen ja tullut järkiinsä. Mutta voi olla toinenkin selitys sille, ettei Venäjä ole hyökännyt ItäUkrainaan, nimittäin se, että laajalti hyväksytty käsitys Putinin aggressiivisista pyrkimyksistä onkin itse asiassa väärä. Edelleen helmikuussa Venäjä näytti hyväksyvän EU:n ulkoministerien Kiovassa välittämän sopimuksen, jonka mukaan Ukrainan silloisen presidentin Viktor Janukovyt?in valtaoikeuksia kavennetaan ja vaalit aikaistetaan. Tämä sopimus kuitenkin romahti . nämä kaikki yhdessä aiheuttivat Moskovassa sen asteisen paniikin, että se saneli seuraavat tapahtumat. Naton pelko Kapinallisten tarkastuspiste Donetskissa, joka yhä on heidän hallussaan. Moskovan toimia ohjaa pelko » Länsi on tulkinnut väärin Venäjän vaikuttimet Ukrainassa. ei ehkä ole vielä ohi, mutta kun Ukrainan presidentti Petro Poro?enko kuvasi Slovjanskin takaisinvaltausta viime viikonloppuna ?symbolisesti valtavan tärkeäksi?, hän ei liioitellut. Ne uhkaavat tehdä Venäjän turvattomuudentunteen . niin epärealistiselta kuin se voi Naton talousvaikeuksissa painivista jäsenistä näyttääkin . Ja Moskovan suurin pelko tuossa vaiheessa lienee ollut, että se menettää Krimiltä laivastotukikohtansa ja ainoan jäätymättömän satamansa. Janukovyt?in syrjäyttämistä seuranneessa sekasorrossa Ukrainan parlamentti järkytti venäjänkielisiä yrittämällä heikentää heidän kielensä asemaa. Muita kaupunkeja ja kyliä, mukaan luettuna Donetskin miljoonakaupunki, jäi kapinallisten käsiin, mutta Slovjansk oli kapinallisten sotilaallinen päämaja. Jos presidentti Vladimir Putin on ollut niin määrätietoisesti palauttamassa Moskovan vaikutusvaltaa Ukrainaan, jos hän on ollut niin päättäväisesti suojelemassa Venäjän siteitä slaaviveljiin, jos hänen lopullinen päämääränsä on imperiumin uudelleenrakentaminen, niin miksi hän ei ole rientänyt auttamaan TAISTELU ITÄ-UKRAINASTA 32 niitä, jotka taistelevat ja kuolevat Donetskissa ja Slovjanskissa? Miksi emme ole kuulleet Naton kertovan venäläisistä joukoista uhkaavan lähellä Ukrainan itärajaa. Miksi uutiskatsauksissamme ei ole satelliittikuvia ?selvästi. vain pahemmiksi. Mary Dejevsky © Guardian News and Media 2014 Kirjoittaja on tietokirjailija ja toimittaja, joka on toiminut kirjeenvaihtajana muun muassa Moskovassa, Pariisissa, Washingtonissa ja Kiinassa. Ja jos ei, niin miksi ei? Paniikki Moskovassa Tähän on sekä ilmeinen että vähemmän ilmeinen vastaus. Hän on Chatham House -ajatuspajan jäsen. Käännös: Arto Huovinen. LEHTIKUVA/ DOMINIQUE FAGET pasi alkajaisiksi Krimin siepatakseen sitten koko Ukrainan sekä lisäksi vieläpä Transnistrian ja Baltian maat. Mutta on toinenkin mahdollinen selitys: Janukovyt?in äkillinen pako, näköala kaaoksen leviämisestä Ukrainassa ja pelko siitä, että länsi käyttäisi tilannetta hyväkseen johdattaakseen Ukrainan ohituskaistaa pitkin länsiblokkiin . Perinteinen patoamispolitiikka . Miksi ei Washingtonista tai Lontoosta ole viime aikoina kuulunut varoituksia vakavista seurauksista, jos Moskova Krimin anastamisen jatkoksi miehittää Itä-Ukrainan? Voisiko tämä johtua yksinkertaisesti siitä, että länsimaailmassa niin suurella varmuudella ennustettu Venäjän aggressio ei toteudukaan. kuten hienovaraisempi väite esittää . Pyrkimyksenä ei ollut kaapata palaa Ukrainasta tai edes . Miksipä ei seuraavaksi olisi ollut vuorossa peruuttaa Venäjän 25 vuoden vuokrasopimus Sevastopolista? Pian sen jälkeen kun Venäjä oli liittänyt Krimin itseensä presidentti Barack Obama sanoi tämän kuvastavan heikkoutta eikä voimaa. Tuo pelko heijastettiin kylmän sodan aikana ja sen jälkeen Natoon, jonka Moskova yhä näkee . olemme menestyksellisesti nousseet vastustamaan häirikköä ja pakottaneet hänet perääntymään. Voimankäyttöön on vastattu riittä- » Ei vahvuus ja laajenemishalu, vaan heikkous ja pelko. vällä voimankäytön uhalla. tehdä siitä hallitsematon, vaan vahvistaa Venäjän omaa turvallisuutta ja estää laittomuutta leviämästä rajan takaa. Venäjän kipakoita reaktioita selitetään usein vuosisatoja vanhalla piiritetyksi joutumisen pelolla. miksi, siitä osapuolet väittelevät kiivaasti. Lännessä vallitsee käsitys, että Putin tarttui tilaisuuteen ja kaap- Pelko on paljon voimakkaampi kannustin toiminnalle kuin nostalgia. Tämä vaihtoehtoinen selitys sopii viiden viime kuukauden faktoihin aivan yhtä hyvin kuin Putinin oletettu halu toimia jälkineuvostoliittolaisen nostalgian vuoksi. Vielä niinkin äskettäin kuin syyskuussa 2013 Putin vakuutti, ettei Ukrainan asema itsenäisenä, suvereenina maana ole hänelle ongelma, ei edes sen mahdollinen jäsenyys EU:ssa. on tehnyt tehtävänsä. lukuunottamatta pientä yksityiskohtaa, Krimiä . Ilmeinen vastaus on se, että lännen pakotteet valikoituja venäläisiä vastaan yhdistettyinä markkinavoimien hermostuneisuuteen ovat tehonneet. ?Me. venäläisistä tankeista vyörymässä Itä-Ukrainan kaupunkeihin. ja ennustamattomuuden
Kaikesta täytyy maksaa. ?He haluavat rusinat pullasta: autonomiaa niin pitkälle kuin mahdollista, mutta myös toimivat välit EU:n kanssa.? Näin siis pyritään korvaamaan Janukovyt?in kaatumisesta aiheutuneet haitat. 33. Länsi-Ukrainaan voisi syntyä uusi tasavalta, T?ervonaja Rus eli Punainen Rus (ehkä vanhan Kiovan Rus-valtion mukaan ? Dugin ei selitä). Hän perusti Venäjän euraasialaisen liiton nuorisojärjestön julistaen, että sen jäsenet toimisivat ?ihmiskilpinä oranssin puskutraktorin edessä?. Mielenosoituksissa nämä nuoret kantavat mustia lippuja ja heidän käsivarsinauhoissaan on kahdeksankärkisiä kultaisia nuolia, jotka LEHTIKUVA/SERGEY BOBOK symboloivat Euraasian tilan laajentumista, T?ingis Khanin tähteä Euraasian pimeydessä, absoluuttisen laajentumisen tähteä. Tätä tunnusmerkkiä mustassa t-paidassaan kantoi Oleg Bahtijarov, kun hänet 31.3. pidätettiin Kiovassa. Separatistit eivät saisi yrittää löytää yhteistä kieltä Kiovan uusien viranomaisten kanssa, vaan heidän pitäisi ?toimia radikaalisti?. Ja rahaa. Kun Moskovassa tunnettiin suurta huolta Ukrainan oranssivallankumouksesta vuonna 2004 ja pelättiin varsinkin (mutta ei suinkaan yksinomaan), että länsiukrainalaisten innostus Viktor Ju?t?enkon presidenttikauden avaamista uusista näkymistä tarttuisi myös venäläisiin nuoriin, Dugin tarttui toimiin. halua esiintyä omalla nimellään. Todistamme nyt uuden poliittisen todellisuuden alkua, siksi kaikella on erityinen merkitys. Hän vakuutti myös, että Moskova ?päättäväisesti taistelisi itäisen ja eteläisen Ukrainan itsenäisyyden puolesta. toimi lähinnä Donetskin klaanin edusmiehenä. Hänen kaatumisensa on siten ollut erityisen katkeraa juuri tälle klaanille. Iltalehden Tommi Parkkonen haastatteli maanantain lehdessä donetskilaista liikemiestä, joka ei . Kamppailu Ukrainasta on kamppailu slaavilaisten kansojen jälleenyhdistymisen puolesta?, Dugin kirjoittaa. Kiovan uuden tulevaisuuden puolesta pitää Duginin mukaan vaikuttaa, tarvitaan uu- » Dugin on ?loso?allaan pohjustanut venäläisten toimia Ukrainaa vastaan. Taistelujen vaurioittama talo Slovjanskissa. sia ihmisiä. (Juhannuksen jälkeisellä viikolla ei Viikkolehti ilmestynyt, mutta kolumni Oikeita ja vääriä ukrainalaisia löytyy Kansan Uutisten verkkolehden arkistosta.) Duginin ohjelma ei ole Putinin ohjelma, mutta hänen ajatuksensa vaikuttavat maan politiikkaan, sekä suoraan että yleisen mielipiteen kautta. Työtähän sen puolesta tehdäänkin koko ajan, ja Dugin osallistuu itse siihen. Ukrainan turvallisuuspalvelu sieppasi keväällä Duginin skype-puhelun Donetskin separatistien pidätetyn johtajan Pavel Gubarjovin vaimon Jekaterinan kanssa. Hänen mukaansa kyse on ennen kaikkea bisneksestä. Moskovassa vaikuttava liikemiesryhmä taistelee liiketoimistaan. Parkkosen haastateltava kertoo: ?Heillä on oma veljeskuntansa, jonka jäsenet ovat Donetskin alueella syntyneitä ja täällä kasvaneita liikemiehiä, jotka asuvat nykyään Venäjällä. Länsiukrainalaisetkin ovat siis oikeastaan länsivenäläisiä. Hän oli myös sopinut parin venäläisen tv-kanavan kanssa valtausten tallentamisesta. Ehkä vastaus riippuu aikaperspektiivistä. Lyhyellä aikavälillä hänen ohjelmansa on selkeä: pitää ensin luoda Kaakkois-Ukrainasta Novorossija, Uusi Venäjä, ja liittää se Venäjään. Ilmankos hän pitää heitä pahimman luokan pettureina. NÄIN ON ollut pitkään. /?/ Heidän etunsa on, että Itä-Ukraina pysyy heidän vaikutusvallassaan. He haluavat suojata bisneksiään.? Veljeskunta tukee Donetskin kansantasavallan taistelijoita huomattavilla rahasummilla, joilla he pystyvät hankkimaan aseita. ?He luulevat taistelevansa jalon asian, Itä-Ukrainan itsenäisyyden puolesta. Donetsk on terästeollisuutensa ansiosta Ukrainan tärkeimpiä talouskeskuksia ja Janukovyt. Hän johti järjestönsä iskujoukkoa, joka valmisteli parlamentin ja erään hallintorakennuksen valtaamista. Puunuijia, polttopulloja ja tikkaita oli kerätty ja Bahtijarov oli kouluttanut parisataa ihmistä operaatioon. /?/ Veljeskunnalla on Moskovassa todella paljon vaikutusvaltaa. Tämä on itse historiaa. Ja Putinillekin on asiasta hyötyä. Mutta totuus on, että viattomat kuolevat kun bisnesmiehet tekevät bisnestä.? Liikemiehen mukaan moskovalainen veljeskunta ei halua Itä-Ukrainalle täyttä itsenäisyyttä. Tämä olisi puhtaasti ukrainankielinen valtio, ilman etnisiä tai kielellisiä vähemmistöjä. Tässä ei kokeilla tekniikkaa, ei harjoiteta vaihtokauppaa. ja pyysi tukea Venäjälle paenneelle ex-presidentille Viktor Janukovyt?ille. DUGININ MIELESTÄ Krimin ja Kaakkois-Ukrai- nan liittäminen Venäjään on kuitenkin vain pieni alku. Venäjää puhuvat ja kaikki sielunsa täysissä voimissa olevat henkilöt häipyisivät nopeasti. Puhelussa Dugin ilmoitti, että kaikkia paikallisia poliitikoita, jotka osallistuvat toukokuun lopun presidentinvaaleihin, pidettäisiin pettureina. Ehkä tämä puoli on tärkeämpi kuin hänen suora vaikutuksensa Putinin ajatusmaailmaan. Kiihkonationalismistaan huolimatta hän on onnistunut hankkimaan kansainvälisen kannattajakunnan, minkä voi todeta esimerkiksi hänen nettisivultaan www.4pt.su, josta löytyy tekstejä parillakymmenellä kielellä. Joskus hänen lausuntonsa ovat ristiriitaisia. Kysymykseen, kuuluisiko Suomi tulevaan Suur-Venäjään, hän joskus vastaa kyllä, joskus ei. Hänen puheensa tuntuvat kuitenkin uskottavilta. Pintaa ntaa syvemmä syvemmältä ältä Peter Lodenius peter.lodenius@gmail.com Filoso?en ja bisnesmiesten sota EDELLISELLÄ KERRALLA totesin venäläisestä ?loso?sta Aleksandr Duginista, että häntä on sanottu Vladimir Putinin tausta-ajattelijaksi . Dugin on onnistunut luomaan hyvät suhteet vaikutusvaltaisiin toimittajiin ja hän esiintyy televisiossa vähän väliä. Jäljelle jäävät puhdasta ukrainalaista rotua olevat voisivat sen jälkeen kommunikoida puhtaasti omalla kielellään ja pystyttää kaikkialle muistomerkkejä Banderalle ja jopa Hitlerille. ?Oikean sektorin johtajasta Jaro?ista voisi tulla presidentti /?/ ja ?maanisesta idiootista? Sania Musit?kosta valtakunnansyyttäjä tai sisäministeri?, Dugin kirjoittaa ja vakuuttaa olevansa täysin tosissaan: ?Seuraavassa historiallisessa vaiheessa tämä omalaatuisen postmodernistisen järjettömyyden länsivenäläinen enklaavi voi hyvinkin syntyä.? Dugin tuntuu siis pitävän ukrainan kieltä turhana, jopa järjettömänä . ymmärrettävästi . Hänellä on näin ollut tärkeä rooli Venäjän kansallismielisyyden lietsomisessa. Näin todistettaisiin Kiovan hallituksen voimattomuus pahojen voimien edessä ja presidentinvaalien mahdottomuus. Dugin on ?loso?allaan pohjustanut venäläisten toimia Ukrainaa vastaan, mutta ilmeisesti myös ollut järjestönsä kautta konkreettisesti mukana niissä. EPÄILTYJEN LISTALLA ovat myös Donetskista kotoisin olevat liikemiehet Moskovassa. Valtauksista syytettäisiin ukrainalaisia radikaaleja. ?Emme odota nopeaa voittoa. Heillä on hyvät yhteydet Kremliin. Euraasian unioni ja Krimin valtaaminen ovat kuuluneet Duginin ohjelmaan. venäjän kielen pitäisi riittää kaikille itäslaaveille
Naisten kädentaito pe?su 1.-3. Kolmilapsinen perhe asui Vallilassa; Mirkku kasvoi työläiskaupunginosan hellahuoneessa ja asfalttipihalla. päivänä 2014. Mirja (Mirkku) Inkeri Riihimaa o.s. klo 12?16 ja la 12.7. Suomeen muuttaneet lapset ikävöivät omia mummojaan, jotka olivat jääneet kaukaisiin kotimaihin. Hän käytti hyvää muistiaan ja neuvokkuuttaan tehokkaasti. Hän oivalsi yhdistää oikeita ihmisiä ja asioita hienolla tavalla. Voit osallistua yhden päivän, 2 päivää tai koko kurssin ajan kolme päivää. Öljyvärikurssi: opetetaan pääasiassa öljyväritekniikoita ja tapoja yhdistellä eri tekniikkoja. Lisätietoa: olga.mal@luukku.com Rautalangasta tuotteeksi: opettajana: Sari Lepoaho, la?su, rautalanka taipuu tuotteeksi. Tekstituunaus-paja: tekstin tuunaaminen on sen korjaamista, muokkaamista ja tarkoitukseensa soveliaaksi mallaamista porukalla. 34 Vallankumousta pidetäänkin yhtenä Euroopan historian merkittävimmistä tapahtumista ja modernin demokratian alkupisteenä. Ensimmäiselle solidaarisuusmatkalleen Nicaraguaan kahvinpoimintaan hän lähti 1980 -luvun lopulla. Sen kunniaksi Työväenmuseo Werstaan Komuutti-tilaan on asetettu näytteille vallankumousvuosien aikalaisgra?ikkaa. 14. Avoinna ti-su 11?18, vapaa pääsy. Ota yhteys hirsjarvi@gmail.com, ja sovi tekstin lähettämisestä viikkoa ennen leiriä. Hauskaa kierrätysmateriaalista: opettajana: Eliisa Korpikannas, materiaalina kahvipussit Kurssi päättyy näyttelyyn ja Eilan kattaus -lounaaseen klo 14, valmistaa huippukokki Jurgen Gryner. Ilmoittautuminen ja lisätietoja: sähköpostilla arja.kautto@gmail.com tai varja. oksanen@gmail.com. Kallion koulua hän kävi suurten, sodan jälkeen syntyneiden ikätovereidensa kanssa. Mirkku toimi lähes koko ikänsä lasten ja nuorten parissa. Lapset rakastivat hyväntuulista ja hymyilevää Mirkkua. Tästä matkasta alkoi hänen innostuksensa kansainväliseen hyväntekeväisyystoimintaan. Eläkkeelle jäätyään Mirkku ryhtyi mummoksi maahanmuuttajaperheelle. Kuvassa Maria Wiikin La Cittadina. WERSTAS Kuolleita Mirja Riihimaa Ranskan suuren vallankumouksen aikalaisgrafiikka -näyttely avattiin tiistaina Tampereen Werstaalla. Hän huomasi lehdissä ilmoituksia ja hakuaikoja, teki hakemuksia ja sai avustuksia kulttuuritoimintaan ja hyväntekeväisyystapahtumiin. JHL-865). Mirkku oli kiinnostunut solidaarisuustyöstä ja erilaisista kulttuureista. Kaupunkitoimittajat ry. valitsi Mirja Riihimaan vuoden kaupunkilaiseksi 2008 ja samana vuonna hän sai myös Vantaan kaupungin Nuorisotyön stipendin. aina hyvää tekemässä ja toimi aktiivisesti monissa järjestöissä. Esimerkki laajeni ja pian muitakin mummoja liittyi mukaan. TYÖNSÄ OHELLA Suomen valtakunnan tasolla ainutlaatuinen mummotoiminta on saanut runsaasti julkisuutta pitkälti Mirkun ansiosta. heinäkuuta vuonna 1789 Ranskassa lähti liikkeelle tapahtumasarja, joka tunnetaan nykyään nimellä Ranskan suuri vallankumous. Kesälomillaan Mirkku työskenteli suomalaisilla ja kansainvälisillä lastenleireillä, jopa Angolassa asti, ohjaajana ja myöhemmin myös emäntänä. Yli 30-vuotisen (16.5.1969? 31.8.2004) työuransa Mirja Riihimaa teki Vantaan kaupungilla, ensin piirtäjänä kuntasuunnittelutoimistossa sitten suunnitteluavustajana liikenneasiaintoimistossa ja myöhemmin tiedottajana joukkoliikenneyksikössä. MIRJA RIIHIMAAN Mirja Riihimaa oli aktiivinen myös ay- toiminnassa. Hän oli alusta asti mukana Vantaalle 1970-luvun alussa perustetussa SAK:laisessa kuntatyöntekijöiden ammattiosastossa, KTV545:ssä (nyk. Hänestä jäi kaunis muisto monille ihmisille. Mirkku tarttui tarmokkaasi taas uuteen haasteeseen ja ryhtyi itse mummoksi neljälle kenialaispojalle. Mirja oli sisukas ja aikaansaava mihin hän vain ryhtyikin. Mirkku levitti ympärilleen paljon iloa ja suvaitsevaisuutta. Hän levitti aina ympärilleen paljon iloa ja antoi kasvualustan monelle lapselle ja nuorelle, jotka etsivät omaa tietään. Mirkku oli kantavana voimana Tikkurilan Pioneerit ry:n toiminnassa yli kahdenkymmenen vuoden ajan toimien osaston vastaavana ohjaajana ja sihteerinä. Vallankumouksen sanoma tiivistyi iskulauseeseen ?liberté, égalité, fraternité? (vapaus, veljeys, tasa-arvo), joka on yhä vieläkin Ranskan tasavallan tunnuslause. olevat aikalaisgra. HÄMEENLINNAN TAIDEMUSEO E vapaa-aika Helene Schjerfbeck, Maria Wiik, Helena Westermarck ja Ada Thilén eli taiteilijatoverit 7. Puhelimitse: Varja Oksanen 0400 458296 tai Arja Kautto 040 8610157 Tiedot tapahtumapalstalle viimeistään keskiviikkona klo 12: Kansan Uutiset/Muistio, PL 64, 00501 Helsinki. Koivurinne syntyi Helsingissä 30.6.1945. ikan kuvat ovat Ranskan vallankumouksen digitaalisesta arkistosta (French Revolution Digital Archieve), jonka materiaaliin on mahdollista tutustua vapaasti osoitteessa http:// frda.stanford.edu/. KOMUUTISSA ESILLÄ AIKALAISGRAFIIKKAA Ranskan suuresta vallankumouksesta 31.7. Kuvassa vallankumousvuosien kansalainen. Vapaus, veljeys, tasa-arvo! vallankumouksesta tulee kuluneeksi tänä vuonna 225 vuotta. elokuuta Toivakan Paloisten leirikeskus. Noin kymmenen vuoden mittainen tapahtumien ketju kyseenalaisti pienen eliitin valta-aseman ja muutti eurooppalaisten käsityksen ihmis- ja kansalaisoikeuksista pysyvästi. RANSKAN SUURESTA ??. Häntä on haastateltu mummotoiminnasta lukuisiin lehtiin, ja hän on kiertänyt eri järjestöissä kertomassa asiasta, ollut haastateltavana television ajankohtaisohjelmissa ja Pelastakaa lapset -illassa. Vanhus- ja lähimmäispalvelujen liitto valitsi sijaismummotoiminnan ja Mirja Riihimaan vuoden 2006 isovanhemmaksi. klo 9?15 Palvipäivillä Korpilahden satamassa Viilahuoneella (piipun kupeessa). ??. Ja monta tarinaa. MIRKKU OLI Hilkka Blom Mirkun monikymmenvuotinen ystävä, työtoveri sekä leiri- ja matkakaveri.. saakka, Työväenmuseo Werstas, Tampere. syyskuuta saakka Hämeenlinnan Taidemuseossa. Korpilahden Vasemmistoliiton ja Suomi?Venäjä-seuran kahvio pe 11.7. Sähköposti: lukijoilta.muistio@ kansanuutiset.?. elämä päättyi 68-vuotiaana yllättävään sairauteen toukokuun 26
Marjatila Särkilammi 5. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto: a) Etelä-Suomi b) Länsi-Suomi c) Häme-Keski-Suomi d) Kaakkois-Suomi e) Vaasa f) Itä-Suomi g) Pohjois-Suomi Vastaajan nimi Osoite Puhelin tai sähköposti Palauta tämä sivu 1.8. Kesäkivaa tekemistä -otsakkeen alta. Voit osallistua kilpailuun myös netissä: www.kansanuutiset.?/kesakilpailu Voittajille ilmoitamme henkilökohtaisesti. 1. mennessä osoitteella: Kansan Uutiset Oy PL 64 00501 HELSNKI Kuoreen merkintä: Kesäkilpailu 35. Kivi-juhlat 9. ja 4.7. Osallistu leikkimieliseen kesäkilpailuumme. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kolme vapaavalintaista kirjaa Kansan Uutiset Kirjakaupasta. Sijoita karttaan seuraavat yritykset/tapahtumat. Merkitse kohteen numero/kirjain kartalla olevaan ympyrään. Vinkkejä löytyy 19.6. Viikkolehdistä, sekä verkkolehdestä www.kansanuutiset.. Kajaanin runoviikot 8. Haihara 7. Juminkeko 4. Anttilan noutotila 10. Viking Line 3. Rönnvik 2. Marjatila Laaksonen 6
1 12. JJK ........................... 1 (X) koostuu kokonaan kotimaisten sarjojen otteluista. KTP ........................ naalin jälkeen, kun tuhannet omiensa saamattomuuteen turhautuneet brassit alkoivat riehua, sytyttivät busseja palamaan ja uhkailivat saksalaisfaneja. » Entä kisojen jälkeen? Palaako väki kaduille? Tuolloin toki syynä oli inhimillinen ketutus pelitapahtumista, ei viha valtaapitäviä kohtaan. tapahtumia lukuun ottamatta mielenilmausten luonne onkin muuttunut valtavista massatapahtumista pienemmiksi demonstraatioiksi, joihin poliisi on lisäksi puuttunut erittäin aggressiivisesti. 2 7. Palaako väki kaduille. .......... Paineet ovat valtavat ja ne ovat näkyneet joukkueen esiintymisessä oikeastaan jokaisessa otteBRASILIALAISET EIVÄT 36 lussa tähän mennessä.? ?Avainkysymys on siinä, kykeneekö Brasilia jättämään sellaiset tekijät taakseen, joihin se ei voi enää itse vaikuttaa mitenkään. F pelit Argentiina oli yksinkertaisesti parempi rangaistuspotkukisassa. Vain tällä tavalla Seleção voi muuttaa pelon toivoksi.? PELKO MUUTTUI kuitenkin kauhuksi, sillä Saksa mätti maaleja ja ratkaisi pelin alle puolessa tunnissa. Elina Vainikaisen analyysi ilmestyi Vasuri puhuu -blogiin kello 0.48 tiistain ja keskiviikon vastaisena yönä: ?Viime perjantain ottelussa Neymarilta katkesi selkänikama. Enää voi toivoa vain, että pahimmilta ylilyönneiltä vältyttäisiin ja äkäiset brassit malttaisivat olla rikkomatta toisiaan.? VASURI PUHUU: http://blogit. kansanuutiset.fi/vasuri-puhuu/. Pelien alettua median Brasilia-uutiset ovat keskittyneet poissulkevasti pyöreään palloon: stadionien ulkopuolisista tapahtumista on kerrottu perin vähän. Mielenosoittajia kohti on ammuttu kumiluoteja ja heidän päälleen on sumutettu kyynel- ja pippurikaasua. Jotkut väittävät Mustan blokin jo läsnäolollaan pelottaneen joitain mielenosoittajia pois, mene ja tiedä. viuhahtajat sun muut hassuttelijat nyt tuskin tuottavat kenellekään kovin suurta mielipahaa. Matsien seuraaminen on tuonut iloa niin hyvinvoivalle keskiluokalle kuin faveloiden köyhälistöllekin, eikä jalkapallon elämänlaatua hetkellisesti nostavaa ominaisuutta sovikaan vähätellä: futis on niin keskeinen osa brasilialaista kulttuuria, että kansan soimaaminen solidaarisuuden unohtamisesta kisojen varjolla olisi älyllisesti epärehellistä ja yksinkertaistavaa. Toivoa sopii vain, että kisojen jälkeen ihmisjoukot täyttäisivät taas kaupunkien kadut ja vaihtaisivat keltavihreät kannatuskamppeet lippuihin ja banderolleihin. 2 11. Kuinka kauan kestää selvitä 1?7-selkäsaunasta Saksalle? KU:n Vasuri puhuu -blogissa Jaakko Alavuotunki ennakoi jalkapallohistoriaan jäävää ottelua muun muassa näin: ?Toivon itse sydämestäni Brasilian voittoa illan ottelussa, mutta viimeistään Neymarin valitettava loukkaantuminen ja Thiago Silvan pelikielto nostavat Saksan suursuosikiksi illan otteluun.? ?Brasilian tekemistä on ohjaillut tähän asti epäonnistumisen ja häviämisen pelko. Kisojen alettua suuri osa kaduilla protestoineista todella jätti banderollinsa kotiin ja uppoutui täysillä futishuumaan. Valitettavasti näyttää siltä, että tämä hypoteesi on Brasiliassa toteutunut vain osittain. Mielenilmaukset tulevat varmasti jatkumaan muodossa tai toisessa kisojen loppuun asti, mutta entä sen jälkeen. IFK Mhamn ......... 1 6. Ja vaikka vastus IFK Mariehamn ei ole sieltä hankalimmasta päästä, voi VIIKON VAKIORIVI 9. Ja mitä pidemmälle kisat ovat edenneet, sitä vähäisemmäksi on raportointi käynyt. Mielenilmausten rauhoittumisessa on toki totta toinen puoli. GrIFK . ja radikaaleimmat. MYPA . 10.7. LEHTIKUVA Kapinoinnista kisahuumaan ENNEN PIKAPUOLIIN päättyviä MM-kisoja ilmapiiri useissa Brasilian kaupungeissa oli räjähdysaltis. Joka tapauksessa kisojen aikana mielenilmaukset ovat muuttuneet väkivaltaisemmiksi ja vastakkainasettelu tylymmäksi, mihin esimerkiksi Amnesty International on puuttunut. Toveri Binar Mustafa kirjoitti viime viikon Kansan Uutisissa, miten kisoja vastustavat mielenosoitukset iskevät nationalismiin: isänmaallisuus jää toiseksi, kun kyse on ihmisten hyvinvoinnista. P-Iirot ................. Kun muiden pelaajien olisi pitänyt ottaa vastuuta, he tuntuivat käpertyneen itsesääliin ja unohtaneen, että kentällä oli pelikin menossa.? ?Tuskin olen väärässä, jos ennustan, että tulevana yönä kansa on taas kaduilla, kenties vihaisempana kuin koskaan. Useita on pidätetty ja myös pahoinpitelyistä huhutaan. Ei ole mikään ihme, että ilmapiirissä, jossa poliisiväkivallan uhka leijuu jatkuvasti ilmassa, ovat kaduilla jaksaneet päivystää vain sitkeimmät . TP-47 . Ottelut ovat olleet hyvätasoisia ja jännittäviä eikä kisatapahtumien yhteydessä ole sattunut onnettomuuksia tai muuta ikävää . klo 18.25. SalPa .................. Vai ovatko väärinkäytökset hukkuneet VÄLIERÄN JÄLKEISIÄ kisahumuun ja karnevaaliin, mitä epäilemättä Brasilian valtaapitävät ja FIFA toivovat? Riidatonta lienee, että Brasilian kisat ovat olleet pelillisesti erinomaiset. Säännön vahvistava poikkeus koettiin Brasilian ja Saksan välisen semi. Kansa oli protestoinut kaduilla vaatien parannuksia hyvinvointiinsa, ei massiivisia stadioneita. Atlantis ......... Masku . ennen ja jälkeen LEHTIKUVA ole kunnolla toipuneet vuoden 1920 Uruguay-tappiosta numeroin 0?6. 1 (X) 8. Lähtökohdaksi siis vierasvoitto, varmistetaan tasurilla. Vakioveikkauksen peliaika päättyy sunnuntaina 13.7. 2 4. 2 (X) 10. FC Honka ................ 1 13. 1 2. Kansallislaulujen kuunteluunkin raahattiin miehen pelipaita mukaan kuin turvaa antava unilelu. I-Kissat.......... Kansan Uutiset suosittaa 64 merkin järjestelmää: 1, 2(X), 2, 2(1), 1, 2, 1(X), 1(X), 2(X), 2, 1, 1, 1(2). Elina Vainikainen elina.vainikainen@gmail.com 64 SARAKKEEN VIHJERIVI 1. HIFK . Futura . Viikingit . Siinä, missä aiemmin kaduilla olivat kymmenet ja sadat tuhannet vihaiset kansalaiset, on määrä nyt supistunut muutamiin satoihin, korkeintaan tuhansiin. ACKajaani......... Äsken Belo Horizontessa koko Brasilian joukkueelta katkesi selkäranka.? Vainikaiselle tuli ottelua seuratessa mieleen useita kysymyksiä, » Pitikö siitä Neymarista tehdä niin suuri numero? Brasilian maalivahti Julio Cesar ja puolustaja David Luiz pitelivät Neymarin pelipaitaa kansallislaulujen kuuntelussa. muun muassa tämä: ?Pitikö siitä Neymarista tehdä niin suuri numero. PK K-U........................ Haka . Kärsijänä sunnuntain kierroksen joukkueista on etenkin kakkoskohteen Mypa, joka pelaa vajaan viikon sisään kolme ottelua. Muutama joukkue on jo päässyt maistamaan eurohuumaa, mikä näkyy otteluruuhkana. Kultsu FC . PK-35 .............. OPS . GBK........................ 1 (2) Belo Horizonte . 2 (X) 3. Hollannin Arjen Robben välieräottelun jälkeen, Yle.. Lahti Ak. Monet odottivat pelonsekaisin tuntein, mitä kisojen alettua tapahtuisi: olisivatko kisaturistit ja pelaajat turvassa? Veisivätkö mielenilmaukset ja mellakat huomion vihreän veran tapahtumista? Valtamediaa seuraavan on helppo olettaa mielenilmausten rauhoittuneen välittömästi sillä sekunnilla, kun kisojen avauspotku laukaistiin ilmaan. Kansainvälisen jalkapallokoneiston toiminnan kestämättömyys ei saa unohtua. Mursu-Antin miehistölle tulla kotikentällään tukalat oltavat. 2 (1) 5. VPS . MP . FC Hlinna . Tällä tavalla häviäminen ottaa päähän ja sattuu
?????????????. 28,90 ? E?. www.kulttuuritalo.? Eläkeläiset ry Pensionärerna rf ZZZ OLHODKGHQDSWHHNNL À Yrjö Sirolan Säätiö 3XK ZZZ VLURODQVDDWLR ¿ WRLPLVWR#VLURODQVDDWLR ¿ POHJOIS-SUOMEN VASEMMISTOLEHTI www.elakelaiset.? www.kansantahto.fi Raili Mikkanen Laulu punaisesta huoneesta On vuosi 1916, venäläiset ovat tuoneet Suomeen 3000 kiinalaista linnoitustöihin. 1UVC [JFGV . ???????????? Ovh. OCMUC [JFGV 3$/9(/(00( PD SH OD O[ÑU UKNO¼NCUKMQTLCWMUGV [MUKNÑNNKPGP RCNXGNW CUGPPWUV[Ñ QOCNNC X XGTUVCCNNC X X /LHODKGHQ $37((.., 1RVKMMQ 8 2CWNKP -[ YYY QRVKMMQRCWNKP EQO 041 527 0872 Sturenkatu 4, 00510 HELSINKI info@kulttuuritalo.. 10,00 ? D???????????????? PAKETTITARJOUS ELÄMÄKERTA 37. Ryhmän tulkki Yao kohtaa suomalaisen Annikan.Miten käy kun ystävyys ?????
Matteo Renzi 6. Siinä valkealla on asemallinen yliote ja voittokin jo kolmen (3) siirron päässä. Missä maassa pidetään seuraavat jalkapallon MM-kisat vuonna 2018? 1. 8. Millä nimellä Stevland Hardaway Judkins paremmin tunnetaan? 5. Mikä on Bulgarian pääkaupunki? 7. Kb1 Dxf7 4. fxe6 2. Turkin pääministeri 8. exf7 Dxf4+ 3. Ristikko Shakki Ristikko 11.7.2014 Onks tietoo? Nimi ja paikkakunta: 6 Oikein vastanneiden kesken arvotaan kolme 10 euron palkintoa. Vastaukset 16.7.2014 mennessä osoitteella Kansan Uutiset, PL 64, 00501 Helsinki. Anna Magnani 9. Kuka on Recep Tayyip Erdogan? 8. Stevie Wonder 5. Sofia 7. Txh6+) 2. Txg7+, 1... Dxh6+! ja 1-0. 38 Vastaukset 1. Minä vuonna Ranskan ympäriajo pyöräiltiin ensimmäisen kerran? 10. Pyöräilyn 4. Dc7 2. exf7 axb3 3. Venäjällä 7 Tilinumero IBAN-muodossa: Eira Jaakkola, Forssa Jevgeni Leskin, Helsinki Vappu Pellinen, Vantaa Kuka on Suomen Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri? 2. Kuka esittää naispääosaa elokuvassa Rooma avoin kaupunki? 9. Kokoomuksen Lenita Toivakka 2. Minkä viraston pääjohtaja on Pekka Ruuhonen? 3. Joskus jopa pienelläkin ranneliikkeellä on suuri merkitys. Tukholmassa vuonna 2006 pelatussa pelissä Bellon?Berg on tultu oheisen kuvion asemaan. De5 Kh7 3. Lisää kuoreen merkintä Ristikko. 5 4 3 Ristikon 4.7.2014 voittajat ja oikea vastaus Kansan Uutiset onnittelee voittajia. 2 1 a b c d e f g h Shakki on peli, jossa voittopeluuta siivittävät todelliset ja matemaattiset mielikuvat. Miten se on mahdollista? Ratkaisu: 1. Minkä urheilulajin ammattilainen on espanjalainen Alberto Contador? 4. Kuka on Italian pääministeri? 6. Verohallinnon 3. Vuonna 1903 10. e6! De7 (1..
Sinne turistit ja keskiluokka menevät nyt virkistyäkseen ?rosoisesta katukulttuurista?. Toimittaja hykertelee. Mielessä itää jo uusi juttusarja, jossa toimittaja testaa Itä-Helsingin nopeimmin juppiutuvat paikat. Mellunmäessä on kerran ammuttu aseella. ANNA UPOLA-LEHTO Ensi viikolla Ike Chime n a h a a m i aktivo muuttajia liikkumaan Jazzia ja politiikkaa Porissa 39. Nykyaikaa on journalismi, joka etsii uusinta Kalliota. Tästä saa oivan avauskappaleen, toimittaja iloitsee. MENNÄÄN SITTENKIN Vuosaareen, siitä on tehty elokuvakin. Vaunussa- Menisikö Kontula olisi muutenkin hyvä vakin on rauhallista. Jos toskeskusta Leena Sharma kuvailee kirjassaan Ne ?ruslummia ei idästä löydy, kaatuuko koko juttu? maksi, rauhattomaksi ja turvattomaksi?. On aika koventaa panoksia. Rekvisiittana on avattu kaljatölkki. Toimittajankyvyllään toimittaja aistii, miten ran ammuttu aseella. kaikki kanssamatkustajat janoavat tupakkaa, viinaa, piriä ja heroiinia. Toimittaja sulkee kännyktoisessa kädessä?, toimittaja lukee Sharman kirjasta. känsä turvalinjan. Onneksi Sharma neuvoo lähiökävijää: ?Drinkkiä ei kannata jättää vartioimatta, joku saattaa terästää sitä tyrmäystipoilla.? VAAN SOSIAALIPORNOA ei löydy, vaikka toimittaja vähän Neuvoa mieleen painaessaan toimittaja miettii, että sitä tarinallisuuden nimissä provosoi huitaisemalla vastaantulijaa turpaan. Niin kuin ei ole Kontula eikä Mellunmäkikään.? oksentelevia työttömiä. Toimittajan päässä alkaa soida nuorena kuultu Avaimen biisi: Roihuvuori, pommit tippuu, mitä mitä mitä mitä mitä mitä vittuu. Toimittaja tuntee, kuinka ?Metroaseman sisäänkäynnin edessä notkuu perjankantakaupunkilaisuus karisee ja lähiön ilta syvenee. ja ?sosiaalisista ongelmista ei näy jälkeäkään?. Äkkiä toimittaja oivaltaa ratkaisun. Onneksi toimittajilla on välitön ja metsän rajalinja! Toimittaja muiskyky eläytyä jokaisen ihmisen koketaa myös lukeneensa lehdestä, että Mellunmäessä on kermukseen. ei tänne haluaisi Toimittajan noustessa Vuosaaren asemalle epäilykset kouluikäisten lasten kanssa muuttaa.? valtaavat mielen, johon muistuu Hesarin äskettäinen reportaasi. Hän on maastoutunut mustalla hupparilla. Hän aikoo kertoa lukijoille, miten lähiössä eletään. On todettava Marko Hamilon tavoin, KU:N ARKISTO että Vuosaari on ?kerrostalolähiöksi harvinaisen viihtyisä. Hän ottaa tarkoituksella huonoryhtisen asennon ja masentuneen ilmeen. Toimittaja ryystää olutta ja puristaa taskussaan puhelinta, jossa on auki hätälinja töölöläisille työkavereille. Kollegoiden tuella hän uskaltaa tehdä sen, mitä moni on ajatellut mutta mistä vain harvalla on kokemusta. Toimittaja on matkalla Itä-Helsinkiin. Frendeistäni käytät nimitystä sossupummi / mikä vittu on tilanne, elämästä slummi. Mutta Roihuvuori ei roihua, eikä Siilitie. Toimittajan nivelet alkavat nitistä. kuin se on mainittu. Hän muistelee tiedetoimittaja Marko Hamilon PerussuoToimittaja innostuu niin, että unohtaa pelätä loppumalaisessa julkaistua kuvausta: ?Kulttuurikeskus Stoan matkan metrossa. kulmilla ja Itäkeskuksen vanhalla ostarilla näyttää jo vähän siltä kuin Tukholman Rinkebyssä... Toimittajan mieleen minulle piti sattua vaunu, jossa varkuvailemaan kiveyksellä on syöpynyt vanha Voima-lehden tijan kumipamppu ei räppää pumkirjoitus, jossa visioidaan, että piispa min iholla. oksentelevia työttömiä? Henrik saisi kirveestä nykyajan LalJuttua täytyy dramatisoida, toililta juuri Mellunmäessä. mittaja päättää, muuten ei tule käytPakanallinen Mellu, sivistyksen tistä. Reetta Räty osoittaa siinä, että ?Vuosaari ei ole Menisikö Tallinnanaukiolle kuvailemaan kiveyksellä slummi. Riskit ovat kovat, mutta niin on idän elämäkin, ja jutun on oltava autenttinen. Vai miten olisi Kontula, jonka osPiru, kun toimittajan piti mennä se unohtamaan. Aistit valpastuvat. Ollaan Siilitiellä, ihan Roihuvuoren vieressä. Kallio on paikka, jota joskus kauhisteltiin mutta josta saa nykyään hyvän tuoton asuntosijoitukselle ja trendikästä mutta kallista ruokaa. Miksei mitään talinta, koska samalla metrolla pääsee pahdu, toimittaja ihmettelee, miksi Tallinnanaukiolle Mellunmäkeen. Nyt tai-iltaisin kymmenvuotiaita lapsia, maahanmuuttajaeläydytään täysillä ja ollaan yksin, ihan niin kuin lähiöitaustaisia ja suomalaisia, tupakka toisessa ja kaljatölkki den hädänalaiset ihmisetkin. Meidän pitää varautua sellaisen maailman tuloon, jossa koneet ovat yhtä älykkäitä kuin ihmiset. Siksi nyt mennään metrolla eikä taksilla. METRO YLITTÄÄ kantakaupungin rajan. Toimittaja istuu metrovaunussa narkkarin ja potentiaalisen kirvesmurhaajan välissä. Tietokirjailija Cristina Andersson, Visio 2/2014 » Viimeinen meinen sana sa ana Pontus Purokuru pontus.purokuru@kansanuutiset.? Toimittaja meni metrolla lähiöön NYT SITÄ tehdään, nimittäin tutkivaa journalismia. Ja sen vieressä on Meri-Rastilan vanha kunnon Mogadishu Avenue! Yksikään lähiöjuttu ei ole valmis ennen LÄHESTYTÄÄN ITISTÄ. Sen siemen on kuin onkin Hesarin Vuosaari-jutussa, suoraan otsikossa, joka kysyy, ?onko Vuosaari uusi Kallio?. Lähiöitä kauhisteleva journalismi on 00-lukua, toimittaja oivaltaa
Timo Mäkelä
lm noirin kyllästämää. Mustavalkokuvaus rajaa tarkasti Lorren leimatulle ihmiselle hyvin istuvat kasvot: kun murhan aika koittaa, silmiin syttyy kohti toisia kiertoratoja suuntaava synkeä valo. TV2 la klo 18.00 Tangokilpailun juontavat Piia Pasanen ja Mikko ?Peltsi? Peltola. Tangomarkkinat Suorassa lähetyksessä kruunataan vuoden 2014 tangokuningatar. Harri-Ilmari Moilanen TANGOMARKKINAT 2014: KUNINGATARFINAALI KADOTETTU Yle Teema su klo 18.00 TV1 la klo 21.00. 12.7.?18.7.2014 | VIIKKO 29 Tv&Radio Arvokisat päättyvät. Jalkapallon loppuottelu Jalkapallon maailmanmestaruudesta pelataan sunnuntaina Brasiliassa. Kadotettu on pitkälle sen rinnakkaisteos. Kerronta voi tuntua kömpelöltä, mutta elokuvan vanhahtavuudessa ja kohtalonomaisuudessa on jotain oudon kiehtovaa: tuntuu kuin lukisi paljastavaa sairaskertomusta. lmien veroiseksi. Yksi luonteva rinnastuskohde on Lorren ikimuistoisesti tähdittämä M ? kaupunki etsii murhaajaa (1931). Eisner on nostanut Kadotetun 1930-luvun alun parhaiden saksalais. Lorren ohjaaman ja tähdittämän rikostrillerin ja sotadraaman pohjana on hänen oma romaaninsa. Kelpo jännäri tekee tutuiksi myös Lorren lievästi raspisen äänen ja kiivaan tupakoinnin: lähes joka käänteessä hänellä on savuke joko kädessä tai suussa. Alkoholi- ja mor. iniriippuvaisen Lorren sanotaan olleen korostuneen yliherkkä ihminen. Juonikuvio etenee vuoroin nykyhetkessä ja lähimenneisyydessä. Visuaalinen ilme on (saksalaisen) ekspressionismin ja sen perillisen . Tapauksen ympärille muotoutuu takaumien kautta kiehtova kuvaus monipolvisesta syyllisyydestä. Kadotetussa on aineksia persoonalliseksi historialliseksi dokumentiksi. Siinä on nähty pätevää vertauskuvallisuutta natsihallinnon jälkeisen Saksan koko yhteiskunnan lävistävästä lohduttomuudesta ja kollektiivisen rikoksen painolastista. Tällaisesta ei saksalainen aikalaisyleisö innostunut, le?asta tuli kaupallinen ?oppi. Toisen maailmansodan aikana lääkäritiedemies (Lorre) suivaantuu kuultuaan, miten hänen salaisia tutkimustietojaan päätyy viholliselle. Myöhemmin arvostettu elokuvahistorioitsija Lotte H. Pronssiottelu on ohjelmassa jo lauantaina. FIFAN JALKAPALLON MM: LOPPUOTTELU TV2 su klo 20.20 Crossfit on uutta. Uusi laji: Crossfit Seitsenosaisen Uudet lajit -ohjelmasarjan aloitusosassa nähdään kooste CrossFitin ensimmäisestä Suomessa järjestetystä joukkuekilpailusta kesäkuulta. Mustavalkokuvaus rajaa tarkasti Peter Lorren leimatulle ihmiselle hyvin istuvat kasvot. UUDET LAJIT, OSA 1/7: CROSSFIT Syyllisyys jäytää saksalaisjännärin tohtoria Peter Lorre (1904?1964) jätti elokuvan historiaan monet lähtemättömät jäljet sekä pää- että sivurooleissa, niin Saksassa kuin Hollywoodissakin. Pienellä miehellä (161 cm) oli isot, kuin poksahtamaisillaan olevat silmät. Niitä on luonnehdittu taianomaisen murheellisiksi. Noiden silmien magiikasta saadaan useita näyttöjä silloisessa Länsi-Saksassa tehdyssä Kadotetussa (Der Verlorene, 1951)
14.03 Ajantasan lauantaivie17.40 Kolmannen maailman puheen- ras. 12.15 Kylillä. 00.00 Yle Uutiset ja sää. Suomi. Amerikkalainen draamasarja. River (12) Osa 5/8: Aavelaiva. Kylmäverisesti sinun (12) Ennustaja-TV Teema 04.00 Teematieto 16.05 Hakekaa kätilö! (12) Vastavalmistuneen kätilön ensimmäinen työ sijoittuu Itä-Lontoon köyhälle alueelle. Alueen äitien tarinoissa Jenny kohtaa omasta taustastaan kovasti poikkeavan maailman. 17.00 Donna Leon: Seitsemän syntiä (12) Kun varakas vanhus murhataan kotonaan, johon avaimet oli vain tohtorilla ja uhrin siivoojalla joka katoaa, on kai sanomattakin selvää, kuka on syyllinen. 12.10 Lauantaitää: Majuri Marras purjehtii, osa 5/6. 03.15 Hitin kaava. Yle Puhe 00.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 01.00 Elävä arkisto:Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 06.00 Yle Uutiset 06.03 Aspekti 07.03 Perheen aika 07.45 Tarinoita lapsille: 08.00 Yle Uutiset 08.05 Puheen Aamun viikko 09.00 Ali Show 10.00 Yle Uutiset 10.03 Juuso ja Peltsi 11.00 Yle Uutiset 11.02 Tommi Liimatta 12.00 Puheen Viikonloppu 13.00 Yle Uutiset 13.02 Puheen Viikonloppu 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Viikonloppu 15.00 Yle Uutiset 15.02 Puheen Viikonloppu 16.00 Urheiluilta: Jalkapallokierros 18.00 SuperMaxPro 18.30 Yle Puhe esittää 21.00 Yle Uutiset 21.03 Ali Show 22.00 Yle Uutiset 22.05 Yle Puhe esittää 22.30 Fifan jalkapallon MM 2014 Radio Nova 18.03 Urheiluradio. 19.03 dio. 21.55 Tangomarkkinat 2014: Kuningatarfi naali. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 10.50 Tohtori Raimo . 21.03 Tangomarkkinat 2014: Kuningatarfinaali. 06.03 Sää. set. 20.03 Urheiluradio. 15.03 Urheiluralevyt. Phil (S) Koiralle koti Amerikkalainen dokumenttisarja. Eläintarhassa tapahtuu Amerikan hauskimmat kotivideot Amerikkalainen sarja. Onnea matkaan, Charlie! (S) Amerikkalainen komediasarja. 90210 (S) Amerikkalainen draamasarja. Neljän tähden illallinen Neljän tähden illallinen Neljän tähden illallinen Neljän tähden illallinen HS-uutiset HS-sää Pomo haussa Amerikkalainen realitysarja. Hauskat kotivideot Keno Elokuva: Kun mies löytää naisen (S) Elokuva: Pääteasema Brooklyn (18) Hannibal (16) Muna. Ravi- tify-lista 18.00 Lauantain Non Stop 23.00 Radio Novan yö. Tarja Närhi. kuningasidea Keidas Pilanpäiten Fievel matkalla Amerikkaan (7) Kiinan kesytön luonto Top Gear ames, Jeremy ja Richard hyppäävät mielestään huokeiden superautojen - McLaren MP4-12C:n, Ferrari 458 Spiderin sekä Audi R8 V10 Spyderin - rattiin ja kaasuttelevat kohti Madridia. Salatut elämät (12) Salatut elämät (12) Seitsemän Uutiset MTV Sport Uutiset Tähdet, tähdet Taistossa mukana olevat lisäävät kierroksia. Selviytyjät Kymmenen Uutiset Päivän sää Lotto ja Jokeri MTV Sport Uutiset Wallander: Heikkous (16) Hevosenkasvattajan kuolinsyyksi epäillään ensin oman hevosen potkua, sitten ruumiinavaus todistaa toisin. 20.08 Sää. 20.09 Suomi tänään. Tarja Närhi Seinäjoella. Käsikirjoituksen on tehnyt Raija Talvio. Leffa on nuoren naisen näkökulmasta koettu ilmeikäs tarina rakastamisen vaikeudesta ja kasvusta uuteen alkuun. 22.05 Arvo- lysää. 07.04 mummo ja Hätämaan tieLiimatta Onnen sävel. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 08.05 Naisen heinä- Levynpyörittäjän rokkileiri . 23.12 Suomi tänään. 16.05 Fau- radio. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 10.03 Sää. elämysten metsästäjät 16.00 Explorers . 12.00 Turunen. kaasu pohjassa (7) 01.30 NCIS Los Angeles (16) RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Leskeksi jäänyt Katri pestautuu apuhoitajaksi sotasairaalaan. Nainen, kaksi miestä ja sota pitkän elokuvan esikoisohjaus Pikkusisar (1999) on linjakas sota-ajan kuvaus ja naisen muotokuva. ten nuorten sävellahja. LAUANTAI 12.7.2014 TV 1 08.00 08.05 09.00 09.05 10.00 10.05 11.00 11.05 11.10 12.10 13.05 14.00 14.45 15.00 15.05 15.10 15.40 15.55 16.50 16.55 17.00 17.10 18.00 18.10 18.15 18.45 19.35 20.30 20.45 21.00 23.05 Yle Uutiset Armfelt ja Kustaa III Yle Uutiset Avara luonto: Saksa Yle Uutiset Kiehtova maailma: Kartanon vuosi Yle Uutiset Pisara Tanskalaisia linnoja Poski poskea vasten (S) Sydämen asialla (7) Dokumenttiprojekti: Vapaamatkustajat Löytöretkiä maailmaan Yle Uutiset Yle News Viimeistä päivää (12) Tarinateltta Prisma: Miekkavalaat Novosti Yle Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Ravisuora Kaustisen Festivaaliajo tarjoaa viikon ravielämykset. Yle Uutiset Urheiluruutu Jaakko ja maailmanvalloittajat Avara luonto: Maapallo lintujen silmin Ryhmä Pullman (12) Yle Uutiset Urheiluruutu Tangomarkkinat 2014: Kuningatarfinaali Ylikomisario Morse (12) Saatanallinen päivä. Vankilasta karanneen väkivaltaisen raiskaajan jäljittäminen johdattaa Morsen ja Lewisin syvälle saatananpalvojien synkeän maailman kurimukseen. Poliisit JIM klo 19.00 TV 2 MTV 3 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu: 12.7. 07.47 Touhukkaat: Musiikkia Piruetti-Pipsalle (S) 08.11 Hommat hoituu 08.20 Postimies Pate, erikoislähettipalvelu (S) 08.36 Babar ja Badun seikkailut (S) 09.00 Galaxi 10.00 Nuoret mestarit: Kalastusmestari 10.30 Yle Uutiset Uusimaa 10.37 Yle Uutiset KaakkoisSuomi 10.44 Yle Uutiset LounaisSuomi 10.51 Yle Uutiset Häme 10.58 Yle Uutiset Keski-Suomi 11.05 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.12 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.19 Yle Uutiset PohjoisSuomi 11.30 Tartu Mikkiin 12.20 Tulli 12.47 Tulli 13.20 Teinipomo 14.20 Silminnäkijä: Ruokaa roskiin 14.55 Suunnistuksen MM 18.00 Uudet lajit: Crossfit 19.00 Yle Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Gracie (12) 20.45 Purjehduksen EM 21.00 Kova laki: Rikollinen mieli (16) Loppu lähenee. 21.43 Kerrostaloelämää (7) 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Ihmebantu (12) 22.35 Fifan jalkapallon MM 2014: Pronssiottelu Selostus Matti Härkönen. valnäkuun Todellisia tarinoita. 13.00 Yle Uutiset. 19.08 Suomi tänään. 16.05 Entisten nuorten sävellahja. 13.03 Urheilu16.00 Yle Uutiset ja sää. 06.15 Aamuhartaus. 23.00 Radio 1 vastaa. Rempseän taiteilijasielun rooli on kuin tehty Kai Lehtiselle. Myös toinen mies on Katrille tarjolla. TARU MÄKELÄN 2 Koskisen särmikkään ja problemaattisen miehisyyden vastapainoksi Eero (Tarmo Ruubel) on söötti naapurin poika. Rakkaus ja kuolema muodostavat tiukan parin, mutta aiheen tiimoilta ei nähdä kouristuneen melodramaattista poltetta. 09.15 Minna Pyykön maailma. 12. 04.53 Aamupala. Miami (16) 00.25 Arrow (12) 01.25 American Horror Story (16) 08.40 Merimaili 09.10 Jaksa paremmin 09.35 Kuppilat kuntoon Ruotsi 10.30 Kuppilat kuntoon Ruotsi 11.25 Leijonan luola UK 12.15 Leijonan luola UK 13.10 Leijonan luola UK 14.00 Leijonan luola UK 14.55 Suomen huutokauppakeisari 16.45 Kuuluisat kuppilat 17.15 Kuuluisat kuppilat 17.45 Kuuluisat kuppilat 18.10 Anthony Bourdain minilomalla 19.00 Poliisit (S) 21.00 Maaginen Criss Angel (12) 21.50 Metsien miehet (7) 22.45 Maailman vaarallisimmat tiet (7) 23.40 Suomen Tulli 00.30 Australian rajalla 01.00 Bullrun . 23.03 Yle Uutiset selkosuomeksi. Samuli Aaltonen 15.00 Spo- 18.55 Suomi tänään. 07.00 Yle Uutiset. 06.56 Päivän mietelause. 14.50 takunnan terapeutti. 11.03 Lauantai-Suomi. 15.52 Entisten nuorten sävellataamo. 23.08 Novosti Yle. 23.10 lahja. 13.06 Lakatut varpaankynnet nin iltapäivä. 05.52 Aamupala. 06.00 Yle Uutiset. 13.00 Uutiset. 06.05 Hartaita säveliä. 07.45 Hartaita säveliä. Yle Uutiset ja sää. 12.15 Naisen 09.40 Lauantai-Suomi. 07.00 Yle UutiHistorian ääniä: Viekin Tommi set. 06.30 10.00 Naisen heinäkuun Suomi soi. Onko hän jälleen oikeassa? 18.30 Paladiinit Jean-Philippe Rameaun 3-näytöksinen ooppera Pariisin Chatelet-oopperasta kertoo ritari Atisin (Topi Lehtipuu) rakkaudesta kauniiseen Argieen (Stéphanie d?Oustrac), jota vanhempi mies Anselme pitää itselleen varattuna. 21.00 Kesäkino esittää 21.10 Kesäkino: Rintamalotta (7) Elokuva viiden lotan vaiheista jatkosodan aikana. 05.02 Aamupala. toteleen kantapää: 09.00 Yle Uuti- 05.50 Merisää. 15.10 EntisKaustisen kansanmusiikkijuhlat 2014. Hän ei jää murehtimaan kohtaloaan, vaan pestautuu apuhoitajaksi sotasairaalaan. 19.03 Urheiluradio. 15.00 Radioteatteri esit- Yle Uutiset ja sää. 17.15 Jokaniemen sävelradio. 08.00 Yle Uutinäkuun Kiveen hakatut: klo 11.0 2 set ja sää. mitalisävel. 07.03 Yle Radio Suomi Aamusoitto. Kysymyksessä on murha. Isänmaan puolesta (16) Onnensoitto Nelonen 05.00 08.00 08.30 09.00 09.30 10.00 10.30 10.55 11.25 11.55 12.25 13.25 14.30 15.00 15.30 16.00 16.55 17.25 17.55 18.25 18.55 18.58 19.00 20.00 20.57 21.00 23.30 01.35 02.30 03.25 04.20 Ennustaja-TV Elixir Sport Eden Lentokenttä (S) Lentokenttä (S) Matkaoppaat Matkaoppaat Matkaoppaat Matkaoppaat Matkaoppaat Dr. 07.03 Sää. 11.57 Päivän mietelause. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö Suomi. set. 07.53 Onnen taa. 15.55 Yle News. Ohjaus Aarne Tarkas. 22.30 Kesäkino: Pikkusisar (12) 00.15 Kesäkino: Tuntematon emäntä (S) 01.35 Teematieto Muut 14.25 Opiskelijaelämää 14.55 Ruotsalainen kesä Suomessa 15.25 Romanien unelmia 15.55 Minun totuuteni: Ulf Adelsohn 16.55 Sivutiellä luonnossa 17.25 Eurooppalaisia elokuvadiivoja 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 Bärtil (S) 18.15 Eki Eläinlääkäri (S) 18.26 Valdemarin kertomukset (S) 18.30 Rakkausagentit 18.53 Gazoon (S) 18.57 Lonkeroiset (S) 19.00 Mitä Kiinassa syödään? 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.40 Sportnytt 19.50 Matador (7) 20.40 Määränpäänä Santiago de Compostela 11.00 Ben ja Kate (7) 11.30 Kolme miestä ja tyttö (7) 12.00 Kolme miestä ja tyttö (7) 12.30 Middle (S) 13.00 Tyhjätaskut (S) 13.30 Tyhjätaskut (7) 14.00 Bestikset (S) 14.30 Jamie Oliverin keittiössä 15.30 Explorers . 15.50 Venei22.00 Yle Uutiset ja sää. 14.00 Yle Uuti17.15 Maailmanpolitiikan arkipäivää. 18.00 Yle Uutiset. YleX 06.30 YleX Aamu Remix 10.00 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Yle Uutiset 11.02 YleX Himotuimmat tulokset. FBI tutkii varakkaan perheen murhaa, joka tuntuu liittyvän kadonneisiin lapsiin. 08.00 Yle 04.00 Yle Uutiset ja sää. 04.02 Uutiset ja sää. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 09.05 Muistojen bulevardi. 06.04 Aamupala. 10.04 LauanVaeltava kisälli. 17.00 Yöklassinen. Yle Uutiset ja sää. Eräs ensimmäisiä hoidettavia on silmiinsä sirpaleita saanut sotamies Koskinen. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 11.00 Naisen heisävel. 18.50 Merisää. 08.00 Maria Leppänen 10.00 Kesäkolli . 21.00 Yle Uutiset. 21.50 Merisää. Ravisuoran ennakko. Asiat menevät Mäkelän hillityn empaattisessa ohjauksessa eteenpäin omalla painollaan. Kerronnan hienovarainen peruspoljento huipentuu seesteisessä, symboliikaltaan konstailemattomassa päätöksessä. Harri-Ilmari Moilanen PIKKUSISAR Yle Teema klo 21.10 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Viikonloppu 17.00 YleX Toiveet 20.00 YleX Himotuimmat (u) 22.00 Parasta ennen! (u) 00.00 Yöradio 06.00 Yle Uutiset. 09.06 Lauantaimari. 18.00 Ehtookellot. 05.00 Yle son 08.35 Naisen heinäkuun Aris- Uutiset ja sää. 22.05 Tangomarkkinat 2014: Kuningatarfinaali. 23.00 Yle Uutiset. 07.50 Aamuhartaus. 14.35 vuoroja. 18.08 Sekahaku . 14.00 Naisen hei- tai-Suomi. 20.00 Yle Uutiset. Tarja Närhi Seinäjoella. 14.30 Lauantai-Suomi. 12.45 Merisää. 15.30 Etnohetki. Susanna Vainiola. . 18.10 Lauantain toivotut 15.00 Yle Uutiset. Pääosissa Leena Häkinen, Elina Salo, Eila Pehkonen, Pia Hattara, Vappu Jurkka. Brasilia, Brasilia. 06.00 08.10 08.25 08.35 09.00 09.25 09.55 10.55 11.55 12.30 13.30 14.00 14.15 15.55 16.55 18.00 18.30 19.00 19.10 19.30 21.00 22.00 22.10 22.15 22.25 22.35 00.25 01.25 Onnensoitto Chuggington (S) Professori Balthazar (S) Paavo Pesusieni (S) Pokémon (7) Superpahisten liiga (S) Suurin pudottaja Hännänheiluttajat Kiihdytysajot: Power & Speed 2014 Pitch . Kai Ulmakuun Tekijä: kirjailija Laura Gustafs- nen. Vera Kiiskinen tekee eleettömyydellään vakuuttavan roolityön päähenkilö Katrina. Talvisota on tehnyt Katrista lesken. 11.00 Yle UutiKuuluttajan vieras: toimittaja Joonas set. elämysten metsästäjät 16.30 Suurperhe Bates 17.00 Tanssien tähtiin 18.00 The Hero 19.00 Naapurit-arvonta 19.05 Top Gear 20.00 Killer Karaoke 21.00 Valheiden verkko (16) 23.25 C.S.I. 09.00 Yle Uutiset. hiihtäjö 11.30 Musiikkika09.05 Sää. 10.00 Yle heinäkuu: Eduskunnan naisia. 08.05 Onnen Mirja Lehtonen . 06.25 Aamusoitto. 07.50 täjä 10.55 Radio 1 vasY le P uhe Merisää. 00.05 Yöradio. Brunetti on kuitenkin toista mieltä. 18.01 Hitin kaava.14.55 Lauantai-Suomi. Iltahartaus
Krista Siegfrieds. 18.00 Kino Klassikko: Kadotettu (7) 19.35 Kirjaohjelma: Sarjakuvaromaanit Sarjakuvaromaanit kasvattavat suosiotaan, ja niiden status kirjallisuuden kentässä nousee. 12.05 Sun- Tarinoita lapsille: 08.00 Yle Uutiset nuntai-Suomi. 18.08 Sää. Radio Nova 18.09 Kadonneen levyn metsästäjät 0203-17600. 12.55 SunnuntaiYle Uutiset 11.02 Jorma Radio Su omi Suomi. 18.30 Urheiluilta: Jalkapallokierros Tero Liete. 12.06 Kan09.00 Ali Show 10.00 Yle sanradio. 11.03 Jake Nymanin mökkiradio. 21.50 Merisää. 21.55 Suomi tänään. 21.00 Jazzklubin kolmas setti. 08.00 Yle Uutiset ja sää. Yle Puhe 08.05 Sunnuntai-Suomi. New Yorkissa vieraillaan kaupungin ensimmäisessä yhteisöllisessä puutarhassa keskellä Manhattania. 11.00 Yle Uutiset 11.05 Tangomarkkinat 2014: Kuningatarfinaali 13.10 Kekäläisen kesäduuni 13.40 Souvenir (S) 14.00 Pohjoismaisia puutarhoja: Drottningholm 14.30 Puutarhaunelmia: remix 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Viimeistä päivää (12) 15.40 Tarinateltta 15.55 Historia: Purjelaivojen hautausmaa 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Rousseaun puutarha (S) 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Luontohetki: Erikoisia ekosysteemejä 18.45 Tangomarkkinat 2014 19.00 Syyttäjä (12) 20.00 Antiikkia, antiikkia 20.30 Yle Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Tehdas (12) 21.55 Foylen sota (12) 23.30 Kaspianmeren öljykarit TV 2 MTV 3 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu: 13.7. 07.47 Vekarat! (S) 08.11 Kimmo Kuu (S) 08.32 Sasu (S) 08.45 Petteri Kaniini (S) 09.00 Galaxi 10.00 HulaHula 10.55 Satuhäät 11.45 Cherry Healey: Työnarkomaanit 12.45 Erätulilla 13.15 Fifan jalkapallon MM 2014 15.10 Kädenpuristus . 05.00 Yle Uutiset ja sää. 09.05 tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Sää. 10.03 Sää. EU:n pankkiunioni . 10.00 Jumalanpalvelus Pudasjärven kirkosta. 15.03 Urhei- 15.00 Yle Uutiset 15.02 Puheen Viiluradio. 09.55 Pudasjärven kirkon kellot kutsuvat. Yhdysvallat. 07.03 Kalle Haatanen: Suur-Suomi -aatteen synty ja tuho. 08.55 Camilleri: Zifna Maltija Maltalaisesta sarjasta orkesterille. 19.00 kolli . Uusintakierrokselle lähtevän pitkähkön sarjan jatko-osissa henkilökaarti laajenee reippaasti. 20.03 Urheilura- Yöradio dio. 12.00 Yle Uutiset ja sää. 07.53 Sunnuntai-Suomi. 18.00 Yle Uutiset. 09.00 Yle Uutiset. 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta. 08.45 Kuunnelman esittely: Kontti. 21.35 Novosti Yle. 21.40 Urheiluradio. 18.03 Urheiluradio. (12) 00.20 Myrskyn silmässä (12) 01.15 JIM D: Muinaiset avaruusoliot (7) 02.10 Kenraali Pancho & Pojat Pohjoiskalotilla RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Marminen (Pentti Helin) menettää elämänotteensa, kun työterveyslääkäri von Glauschen (Hannele Lauri) paljastaa ikävän totuuden. Kenkiä ja ihmissuhteita käsikirjoittaman tv-sarjan Tehdas (2012) aloitusjakson nimi on ?Erikoinen ihminen?. 07.50 Merisää. Hauskaa piisaa, vaikka pintaan nousee aika kipeitä juttuja. Hyppäys synttärijaksoon on hieman töksähtävä, mutta sarjan startti muuten vakuuttava, ei vähiten hyvien näyttelijöiden ansiosta. 05.50 Merisää. Selostus Mikko Hannula ja Tapio Suominen. ratkaisu vai set. Jussi Halli 19.08 Kadonneen levyn metsästäjät. 20.00 Radio Novan yö 43 3. ongelma 07.03 Perheen aika 07.45 12.00 Yle Uutiset ja sää. Jere Pehko16.00 Yle Uutiset ja sää. 12.40 Viikon Uutiset 10.03 Venla Kokluontoääni. Phil (S) Eläintarhassa tapahtuu Eläintarhassa tapahtuu Koiralle koti Amerikkalainen dokumenttisarja. Amerikan hauskimmat kotivideot Amerikkalainen sarja. Amerikan hauskimmat kotivideot Amerikkalainen sarja. Amerikan hauskimmat kotivideot Amerikkalainen sarja. Vaihdokkaat (S) Amerikkalainen draamasarja. Taste Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! HS-uutiset HS-sää Amerikan hauskimmat kotivideot Amerikkalainen sarja. Vain elämää Keno Elokuva: Half Light ? rajamailla (16) Nelonen Pro: Moor Gääs SM-liigan viikkomakasiini: Kesäextra NCIS Rikostutkijat (12) Amerikkalainen draamasarja. Blue Bloods (12) Amerikkalainen draamasarja. Virta (12) Teema 04.00 Teematieto 15.35 Kesäkino: Tuntematon emäntä (S) 16.55 Maailman tähtiä Sopotissa Sopotin festivaaleilla elokuussa 2013 esiintyi mm. 18.50 Merisää. 09.00 Yle Uutiset. 03.15 Rakkaudesta tangoon. 04.02 Euroopan taivaan alla. Yle Radio Suomi 04.00 Yle Uutiset ja sää. 12.45 Merikonen ja miehet 11.00 Kansanra dio sää. 04.57 Aamupala. 09.06 Iskelmäradio. toivo paremmasta 16.05 Urheilukatu 2 16.30 Yleisurheilun Eliittikisat Sarjan toinen osakilpailu. 05.52 Aamupala. 04.02 Uudenkansanmusiikki. 08.10 Luontoretki. Sellaiseksi ilmaantuu keskiikäinen trukkikuski Marminen (Pentti Helin) puheineen. 08.20 Sunnuntai- 01.00 Elävä arkisto: PopulaariSuomi. Visbyn kesäkuiset poliitikkoviikot lähestyvät. Labyrintti (12) Onnensoitto Nelonen 05.00 08.00 08.30 09.00 09.30 10.00 10.30 11.30 12.25 12.55 13.25 14.25 14.55 15.25 15.55 16.55 17.55 18.55 18.58 19.00 19.30 20.57 21.00 23.15 23.45 00.15 01.15 02.10 Ennustaja-TV Unelmamökki Jaksa paremmin Lentokenttä (S) SM-liigan viikkomakasiini: Kesäextra Nelonen Pro: Moor Gääs Neljät häät Dr. 05.02 Aamupala. 12.05 Naisen heinäkuun Tienviittoja: Turistipappi Kerttu Venäläisestä tuli Oulun hiippakunnan ensimmäinen naiskirkkoherra 13.00 Naisen heinäkuun Musiikin voima: Hanna-Riikka Siitonen. 20.09 Lähikuvassa Pekka Tegelman. 23.10 Yöklassinen. YleX 06.30 Harri-Ilmari Moilanen TEHDAS, OSA 1/18: ERIKOINEN IHMINEN TV1 klo 21.05 YleX Jälki-istunto Remix 10.00 Uuden musiikin ratsia 11.00 Yle Uutiset 11.02 Jani Hellemaa & Aapo Rönkkö Remix 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Viikonloppu 17.00 Supersunnuntai Remix 20.00 YleX Jatkot Remix 23.00 Encore 00.00 20.00 Yle Uutiset. jalkapallon MM 2014 17.45 Suomi tänään. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 05.21 Aamupala. 16.00 Yle Uutiset ja sää. Marminen ryhtyy setvimään asiaa omat aviolliset kolhunsa kokeneen työnjohtaja Härmälän (Pertti Sveholm) seurassa, toki vapaa-ajalla. PIRKKO SAISION Juha Lehtolan ohjaaman sarjan ensimmäiseen jaksoon on saatu kunnon imu Saision nasevan ja ketterän dialogin ympärille. Koominen lataus on varsin mainio. 10.00 Yle Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Kulttuuri Uutiset. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 00.05 Yöradio. Puheen Viikonloppu . 22.00 Yle Uutiset ja sää. 18.55 08.00 Maria Leppänen 10.00 KesäKadonneen levyn metsästäjät. 14.00 Naisen heinäkuun Näistä levyistä en luovu: vieraana Helsingin työväenopiston musiikkikoulutuksen pääopettaja Sini Rautavaara. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 08.05 Eeva Luotosen kirjahistoria. Miten Tennessee Williamsin Kissa tehdään tähän päivään. 13.03 UrheiluraViikonloppu 13.00 Yle 6 dio. Nova kesäliikenteessä . 15.50 konloppu 16.00 Yle Uutiset 16.03 Veneilysää. 15.08 Tähtisumua. valta- kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotikunnan terapeutti. Pearl Harborissa. 20.20 Fifan jalkapallon MM 2014: Loppuottelu Selostus Niki Juusela. Refereras på svenska av Antti Koivukangas. 23.00 Fifan jalkapallon MM 2014: Loppuottelu 00.20 Väärät miehet (12) 06.00 08.05 08.20 08.30 09.00 09.25 09.50 10.15 10.20 11.20 11.50 12.20 13.20 13.50 14.50 15.00 16.55 17.55 18.55 19.00 19.10 19.30 20.00 21.00 22.00 22.15 22.20 22.35 23.35 00.35 01.30 Onnensoitto Chuggington (S) Professori Balthazar (S) Katti kaiken tietää! (S) Pokémon (7) Nakke Nakuttaja (S) Tom ja Jerry (S) Loton ja Jokerin tulokset Pientä mökkiremonttia Remonttimestari Meidän safkaa Hansin grillibileet Purjehdusta: 49er Grand Prix Sydänjää (7) Pilanpäiten Illat meren rannalla (7) Duudsonit tuli taloon (S) Suuret setelit Naapurit-arvonta Seitsemän Uutiset MTV Sport Uutiset Pulttibois (S) Paras ohjelma tähän aikaan tällä kanavalla. 13.06 Kissankehto. Uutiset 13.02 Puheen 14.00 Yle Uutiset. 06.03 Sää. Se antaa lisäpontta viihdyttävän meiningin ihmissuhde-, kenkä- yms. 14.03 Viikonloppu 14.00 Yle UutiMusiikkia lepopäivän ratoksi. set 14.03 Puheen Viikonloppu 15.00 Yle Uutiset. 15.00 Naisen heinäkuun Radioteatteri esittää: ??Kontti?? sekä ??Siiri ja sininen kaupunki?. 10.04 Pauli Han- 06.00 Yle Uutiset 06.03 Brysselin hiniemi ilman paitaa. Miami (16) 00.35 Pahan jäljillä (16) 01.35 Supernatural (16) 08.30 Merimaili 09.00 Kokki reissussa 09.25 Kuuluisat kuppilat 09.50 Kuuluisat kuppilat 10.15 Kuppilat kuntoon Ruotsi 11.10 Kuppilat kuntoon Ruotsi 12.00 Huippusalaiset reseptit 12.50 Suomen huutokauppakeisari 13.45 Suomen huutokauppakeisari 14.40 Suomen Tulli 15.30 Metsien miehet (7) 16.25 Mahdoton illallinen 17.15 Gordon Ramsay ja paras ravintola 18.10 Maailman parhaat kalapaikat 19.05 Anthony Bourdain minilomalla 20.00 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 21.00 MasterChef USA 21.55 Australian kovimmat keräilijät 22.50 Australian rajalla 23.20 Outoa vai mitä. Miten sen kokeneet aikaa muistelevat ja kuinka valtiovalta koetti tilannetta lievittää? 21.00 Metal Evolution: Raskaan rockin tarina 21.40 Yle Live: Rantala-Danielsson-Haffner 22.40 Paluu 80-luvulle Osa 2/6: Uusromantikot ja syntsapop. 07.04 Suomi soi. Lentokoneiden ja laivojen hylkyjä, muistomerkkejä sekä taistelujen jälkiä on mm. 22.05 Iskelmäradio. 23.03 SF-tähtiä ja tähdenlentoja. 20.32 Petteri Sihvonen 21.30 Fifan 17.15 Kiveen hakatut: Åke Lindman. Kuortane. 20.00 Jazzklubin illan keikka. elämän realiteeteille. 07.00 Yle Uutiset. Mukana Pirkka-Pekka Petelius ja Aake Kalliala. Tuubi Kosto (12) Kymmenen Uutiset Viikon sää MTV Sport Uutiset 24 . 23.00 Yle Uutiset. Samuli Aaltonen 15.00 Radio Yle Uutiset ja sää. Hauska, nostalginen, perusteellinen ja puistattavakin syväsukellus 1980luvun musiikki-ilmiöihin. 23.35 Teematieto Muut 15.15 Niklaksen keittiössä 16.15 Seportaasi: Saarelta saarelle 16.45 Muotokuvassa : Ulla-Lena Lundberg 17.15 Veljesten keittössä 17.55 Yle Nyheter TVnytt 18.00 Muumilaakson tarinoita (S) 18.24 Lalla ja Mix (S) 18.30 Opiskelijaelämää 19.00 Ruotsalainen kesä Suomessa 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.40 Sportnytt 19.50 Kuvakirjeitä maailmalta: Kuvakirjeitä Brasiliasta 20.00 Dok: Jalkapallotemppeli Maracana 20.50 Sportmagasinet replay 21.00 Elokuva: Murhan sävel (7) 11.00 Simpsonit (12) 11.30 Simpsonit (12) 12.00 Simpsonit (12) 12.30 Simpsonit (12) 13.00 Simpsonit (12) 13.30 Simpsonit (12) 14.00 Kiinteistöjen kuningas 15.00 XOX Betsey Johnson 16.00 Malliduunarit 17.00 Carrien päiväkirjat (12) 18.00 Killer Karaoke 19.00 Myytinmurtajat 20.00 Virittäjät 20.30 Ajoneuvos: Superautot 21.00 Apollo 13 (7) 23.35 C.S.I. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 16.05 Faunin iltapäivä. 13.00 Yle UutiUotinen 12.00 Puheen klo 12.0 set. 11.00 Ortodoksinen liturgia Kuopiosta. Norjaksi on saatavilla jo piirrettyjä Kafkan ja Camus?n teoksia sekä Dostojevskin Rikos ja rangaistus. 20.05 Historia: USA:n 1930luvun pölymyrskyt 1/4. Pitkä kuivuus ja toistuvat pölymyrskyt aiheuttivat 1930-luvulla Yhdysvalloissa Keskilännen preerioilla valtavan ekokatastrofin. Kuvauksia on tehty muun muassa Mantereen kenkätehtaalla Orivedellä. Tehdasmiljöö jää sivuosaan, pääpaino on Marmisessa ja hänen perhesuhteissaan. Niihin tulee yllättävää kitkaa, kun lääkäri (Hannele Lauri) kertoo potilaalleen tämän yllättävän uutisen. SUNNUNTAI 13.7.2014 Illat meren rannalla MTV3 klo 15.00 TV 1 08.00 Yle Uutiset 08.05 Avara luonto: Maapallo lintujen silmin 09.00 Yle Uutiset 09.05 Aamusydämellä 09.45 Palanen: Kirppariprinsessa 09.55 Yle Uutiset 10.00 Maailman kauneimmat puutarhat 5/10. 15.52 Sunnuntai-Suomi. 20.08 Sää. 06.00 Yle Uutiset. 08.40 Sunnun- maa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tai-Suomi. 23.48 Suomi tänään. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 16.05 nen 16.30 Urheiluilta: Yleisurheilua Rocktoimittajan iltapäivällinen . 21.00 Yle Uutiset. 21.03 Suomi tänään. Lontoo (16) Simone toimitetaan sairaalaan, ja Jack ja Kate yrittävät taivutella hänet paljastamaan äitinsä olinpaikan tämän asettaman määräajan lähestyessä. Maria Wern (16) Poika katoaa, osa 1/2. 06.30 Kylillä. 07.00 Yle Uutiset. 06.04 Aamupala. 15.55 Yle News. 15.50 Arkisto: Sananselityksiä. 19.03 Urheiluradio. 11.00 Yle Uuti- kone. 05.15 Eväsreppu. ?Toi se jaksaa?, kuuluu nuoremman duunaripolven edustajan osuva kommentti. Marmisen vaimo (Jaana Järvinen) ja tytär (Ulla Raitio) työskentelevät samassa kenkätehtaassa. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 17.15 Kaupunkirakentamisen historia, osa 1/5, Keskiajan kaupungit 18.00 Jumalanpalvelus Imatrankosken kirkosta 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Jazzklubi. Refereras på svenska av Leif Lampenius. 19.00 Yle Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Purjehduksen EM 19.30 Matkapassi: Tyynenmeren taistelupaikat Erikoisjaksossa liikutaan toisen maailmansodan tapahtumapaikoilla Tyynellämerellä. 22.05 Avaruusromua. 08.30 Tohtori Raimo
Onko tietoisuus vain ihmisen ominaisuus vai peräti koko universumin. Yle Uutiset ja sää. 1600-luku oli Suomessa vilkasta kaupunkien perustamisen aikaa. 23.00 Yle Uutiset. 11.30 Yle Uutiset maaden aikalaishistoriaa. Jenni ja Tommi 17.00 Yle UutiLyömättömät 19.00 Naisen heinäkuun Roman Schatzin set 17.01 Yle Uutiset Maamme-kirja: Naisen kauneus 11.00 YleX Jatkot 22.00 Vaeltava kisälli. He 4 kulkivat kaupungista kaupunkiin ja piirsivät keskiaikaisten katuverkkojen tilalle uusia ruutukaavoja. Asukkaat yleensä vastustivat katujen oikomista ja tonttien siirtämistä. 15.05 20.00 Radion sinfoniaorkesteri kon- Maakuntaradio. Tämä merkitsi asukkaille suuria taloudellisia tappioita, mutta teki mahdolliseksi myös kaupunkien uudistamisen. KAUPUNKIRAKENTAMISEN HISTORIA YLE Radio 1 klo 12.15 malaisten elämästä. 16.00 Yle Uutiklo 18.2 Uutiset. 15.00 Yle Uutiset. 10.55 Pikkusää. 06.56 Päivän mietelause. 07.50 Merisää. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 Vohvelisydän 18.20 Hiiret liikkeellä 18.30 Tunturipeuroja 19.00 Tanskalaisarkkitehtien koteja 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.45 Tunturien ihmisiä 20.24 30 vastausta 20.30 Kuoleman monet kasvot 21.00 Kesäpuhujat 22.00 Orphan Black (16) 06.00 Onnensoitto 07.45 Astral TV 10.00 Lemmen viemää (S) 14.00 Kreisiä menoa 14.30 Beverly Hillsin panttilainaamo 15.00 XOX Betsey Johnson 15.55 Myytinmurtajat 17.00 Lemmen viemää (S) 18.00 Walker, Teksasista (12) 19.00 Naapurit-arvonta 19.05 Riemuloma Kanarialla 19.30 Lainvalvojat 20.00 Miehen puolikkaat (7) 20.30 Simpsonit (12) 21.00 Borat (16) 22.40 Almost Human (16) 23.40 Almost Human (16) 00.40 Seksiä yhdellä klikkauksella 01.40 Onnensoitto 05.00 Ennustaja-TV 11.25 LIVE: Tiedä ja Voita 11.55 Krokotiilimies 12.25 Krokotiilimies 12.55 Apua avajaisiin 13.45 Kutsu kylään Ian Wright 14.40 Kuuluisat kuppilat 15.10 Huippusalaiset reseptit 16.00 Anthony Bourdain minilomalla 16.50 Ruotsin karmein koti 17.45 Talent USA 18.40 Kuppilat kuntoon Ruotsi 19.35 Suomen huutokauppakeisari 20.30 Poliisit (7) 21.00 Australian kovimmat keräilijät 22.00 Hyvät ja huonot uutiset 22.55 Konttori (S) 23.25 Poliisit (7) 23.55 NCIS Los Angeles (16) 00.45 Leijonan luola UK 01.35 Outoa vai mitä. 11.33 Suomen radio. nelman esittely: Kontti. 12.32 Suomen radio. kolle, osa 4. Muutoksia päästiin tavallisesti tekemään vasta kaupunkipalojen jälkeen. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 00.05 Yöradio. nainen, valta ja media 22.50 Naisen heinäkuu: Otteita suo- Uutiset ja sää. Yrjänä (1995) 20.15 Yle Puheen ihanat naiset 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Venla Kokkonen ja miehet 23.02 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio Radio Nova 08.00 Annika Metsäketo 13.00 Elli Collan 18.00 Sari Seppälä 23.00 Radio Novan yö. W. Patrizia tekee muuttoa Roomaan, ja murtunut kapteeni Tommasi keskittyy tutkimaan maalaustarviketehtaan entisen työnjohtajan surmaa. Vastauksia näihin ja moniin muihin kysymyksiin pohditaan kaupunkirakentamisen historiasta kertovassa viisiosaisessa radio-ohjelmasarjassa. Sarjan toinen osa on nimeltään Ruutukaava valloittaa kaupungit. Amerikkalainen komediasarja. 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Neljän tähden illallinen 19.30 Neljän tähden illallinen 20.00 Huippumalli haussa 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Zoolander (12) 22.50 Kylmäverisesti sinun (12) 23.50 Frasier (S) Amerikkalainen komediasarja. 00.20 Criminal Minds: Epäilyksen alla (12) Amerikkalainen jännityssarja. 01.15 Dr. 16.15 Maakuntaradio. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 10.05 . 20.00 Yle Uutiset. 08.17 Maatakuume. 23.10 Yöklassinen. 06.00 Yle Uutiset. 18.15 Viikon 12.00 Yle Uutiset ja sää. 18.50 Merisää. 08.00 Yle Uutiset 10.00 Yle Uutiset 11.00 Uutiset ja sää. Tai miksi meillä ei ole säilynyt hienoja keskiaikaisia kivitaloja niin kuin vaikkapa Tallinnassa. 13.30 Yle sen heinäkuun Radioteatteri esittää: Uutiset maakunnastasi. 07.53 kivieraana kapellimestari Maakuntaradio. 17.00 Yle Uutiset ja Ajantasa: Suora linja. 17.20 Naisemme maailmalla, osa 3/7: muusikko Saara Maija Markka- juttu. Kun maanjäristys iski Haitiin vuonna 2010, ihmiset avasivat kukkaronsa. 07.17 MaakuntaNäistä levyistä en luovu: musiikradio. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Kaupunkipalot tuhosivat suomalaisia kaupunkeja jatkuvasti keskiajalta aina 1800-luvulle saakka. 17.20 Urheiluradio. 15.55 Yle YLE Rad io 1 kuntaradio. 08.15 Ykkösaamu. 21.50 Merisää. Ruotsin valtakunnassa alettiin kouluttaa maanmittareita. 07.15 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX KesäAamusoitto. 06.25 YleX Aamusoitto. 08.15 Yle Uutiset. 16.15 Nai0 radio. 21.00 Hienostelua: 15.52 Maakuntaradio. 03.15 Radioteatteri esittää: Rakkaudella, Rauli Badding, osa 1/20. Syyttäjän todistaja peruu lausuntonsa. 06.00 07.45 08.00 09.00 10.00 10.30 12.55 13.25 15.15 15.25 15.30 16.00 16.30 17.00 17.30 18.00 19.00 19.15 19.25 19.30 20.00 21.00 22.00 22.20 22.25 22.35 23.35 00.35 01.30 Nelonen Onnensoitto Aamusää Cosmos . (12) 02.35 Mahdoton illallinen 03.30 Ennustaja-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Helsingin vanha ruutukaavasuunnitelma on Kansallisarkiston kokoelmassa. Kun Suomi pantiin ruutukaavaan OLETKO KOSKAAN ihmetellyt, miksi melkein kaikissa suomalaisissa kaupungeissa on tylsä ruutukaava. 17.50 Suomi tänään. 12.10 Suoluontoääni: ruokokerttunen 18.20 men radio. 20.03 Urheiluradio. 21.55 Suomi tänään. men radio. Mari Kiviniemi . 23.03 Ajantasan lauantaivieras. 14.00 Naisen heinäkuun radio. 13.03 Urheilura19.00 Yle Uutiset ja sää. Lampinen ja Eki pitävät Tapion ristitulessa. 19.03 Urheiluradio. 19.06 Metsäradio. Näyttelijä Jamie Lee Curtis, laulaja Jordin Sparks ja Valittujen Palojen päätoimittaja Liz Vacciarello tarjoavat tarpeellisia hyvinvointivinkkejä. Suurperhe Bates Diili: All Star Seikkailua ja romantiikkaa. Voiko mikään päättyä hyvin? 20.00 Kalliosta temppeliksi Temppeliaukion kirkko on Suomen käytetyin kirkkorakennus ja yksi maamme suosituimmista nähtävyyksistä. Arkkitehti Timo Suomalainen kertoo kirkon värikkäästä historiasta. 20.40 Kootut askeleet: Kenneth Kvarnström 21.00 Historia: Amerikan vaikuttajanaiset Osa 1/3. Herääminen. 18.00 Kuun- kunnastasi. 15.00 Volter K ilpi: Yle Uutiset ja sää. 15.50 Veneilysää. serttilavalla. 18.50 Iltahartaus. 13.06 Suomen radio. Tarja Närhi. 09.11 Maakuntarasen heinäkuun Faunin iltadio. 13.00 Yle Uutiset. 11.57 Päivän mie- 22.05 Yle Puhe 23.02 Encore 00.00 telause. salattu luonto Farm Kings Tanskan kaunein koti Lääkärit Opas hyvinvointiin. 07.45 Hartaita säve- aamu . 18.00 Yle Uutiset. 18.03 Sekahaku . 22.00 Yle Uutiset ja sää. Alcantaran perhe (12) 19.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) Kuolemanvakavaa. 22.05 Julkinen sana. Ajantasa. 08.00 Dalia Stasevska. Esko Valtaojan vieraina biologi Kirsi Lehto ja tajunnantutkija Antti Revonsuo. 17.45 Francon jälkeen . MAANANTAI 14.7.2014 TV 1 06.25 06.55 09.30 10.00 10.50 11.00 11.05 12.00 12.30 13.20 14.45 14.55 15.00 15.05 15.10 15.55 16.50 16.55 17.00 17.10 18.00 18.13 18.16 18.20 18.30 19.00 20.00 20.30 20.55 21.00 21.30 22.30 23.20 23.25 Järviemme helmet Ylen aamu-tv Kuningas Alkoholi Kyläsairaala (12) Päivän kasvo Yle Uutiset Armfelt ja Kustaa III Kysymyksiä luonnosta Sydämen asialla (7) Mä oksalla ylimmällä (S) Arkistokuvia: Kesäpäivä Pohjois-Karjalassa (S) Pisara Yle Uutiset Yle News Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa Kiehtova maailma: Kartanon vuosi Novosti Yle Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Kyläsairaala (12) Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Päivän kasvo Kuningas Alkoholi Prisma: Katastrofin kynnyksellä Vaarallista laihdutusta? Yle Uutiset Urheiluruutu A-studio Dokumenttiprojekti: Median hauras maine Kotikatsomo: Tehdas (12) Yle Uutiset Mihin katosivat Haitin rahat. 18.30 Hengellisen musii- 12.45 Merisää. 12.00 Turun tuomiokirkon Yöradio kello lyö 12. 10.00 Yle Uutiset. 07.15 Urheiluradio. 10.03 päivä. Pirita ja Timppa 08.00 Yle liä. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 17.28 Suomi tänään. 17.35 Radioteatteri esittää: Rakkau- della, Rauli Badding, osa 1/20. Phil (12) Äärirajalla: Hyväksikäytetyt. 02.10 Ennustaja-TV Teema 04.00 Teematieto 16.45 5 kulmaa kosmologiaan: Elämä ja tajunta Mitä elämä on ja miksi se kehittyi. 21.03 Päivä tunnissa. Amerikkalainen realitysarja. Pilanpäiten Alueellinen sääennuste Isän tyttö (S) Isän tyttö (S) Upeat skandikodit Upeat skandikodit Salatut elämät (12) 45minuuttia SuomiAreenalla Seitsemän Uutiset MTV Sport Uutiset Päivän sää SuomiAreena Special Suomen kaunein koti Uhka (16) Kymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset Helppo elämä (12) Osa 14: Pelko. 06.15 Aamuhartaus. 07.50 Aamuhartaus. Miesylivoimalla porskuttava Power yrittää rakentaa voittoputkea. 14.03 19.50 Arkisto: Maamme petotilanne. 22.05 Jake Nymanin mökkiradio. 12.15 Kaupunkirakentamisen historia, osa Yle Radio Suomi 2/5, Ruutukaava valtaa kaupungit 13.00 Naisen heinäkuun Klassista 05.00 Aamupala. 23.30 Suomi tänään. sekä ??Siiri ja sininen kaupunki?. Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 09.00 Yle Uutiset. 20.06 Sää. 20.07 Bluesministeri Esa Kuloniemi. 21.00 Yle Uutiset. 09.05 Muistojen Yle Uutiset 13.02 YleX Kesäjälkkä bulevardi. 10.00 Yle Uutiset. 04.02 Kissankehto. Yle Puhe 06.00 Yle Puheen ihanat naiset 07.02 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Venla Kokkonen ja miehet 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.01 Ali Show 18.00 Yle Uutiset 18.03 Jenni Pääskysaari 19.00 Radiomafian Kohtaaminen: A. 21.40 Urheiluradio. Enimmäkseen puusta rakennetut kaupungit paloivat parinkymmenen vuoden välein. Kuinka amerikkalaisnaiset havahtuivat parantamaan yhteiskunnallista asemaansa ja ketkä olivat heidän johtohahmojaan. 11.00 Yle Uutiset. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Nai- dio. 09.05 Urheiluset ja sää. Mitä tajunta on. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 06.05 Hartaita säveliä. 12.55 Suomen radio. kin toivekonsertti. Lontoo (16) Monk (12) Onnensoitto LAURI HANNUS 05.00 Ennustaja-TV 10.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.20 Hurja remontti Amerikkalainen realitysarja. 14.20 Waverly Placen velhot (S) Amerikkalainen komediasarja. 14.50 Merieläinten pelastajat 15.20 Amerikan hauskimmat kotivideot Amerikkalainen sarja. 15.50 Deittikamera 16.20 Deittikamera 16.45 Vaaleanpunainen pantteri (S) 16.55 Himosiivoojat New Yorkissa Uusi sarja alkaa. Sekasotku on jo vallannut avioparin asunnon Brooklynissa ja uhkaa nyt myös avioliittoa ja ystävyyssuhteita. 17.55 Eden 18.25 Frasier (S) Hyvää joulua, rouva Moskowitz. Juutalainen äiti järjestää tyttärelleen treffit Frasierin kanssa. Ruotsin kruunu tarvitsi yhä enemmän rahaa laajenevan virkakoneiston ja armeijan ylläpitoon. Viranomaisten ote tiukkeni myös kaupunkien rakentamisessa. 12.30 Yle Uutiset maaRadioteatteri esittää: Volter Kilpi: Kir- kunnastasi. 11.03 Suonen, Berliini 17.40 Alistumattomuu- men radio. Uusi naisliike alkoi vahvistua 1970-luvulla. 21.55 Kino: Teurastamo 5 (16) 23.35 Teematieto Muut 16.56 Anna minulle elämä 17.25 Mitä Kiinassa syödään. 13.32 Suo??Kontti?. 21.35 Novosti Yle. 15.05 KulKirkolle Urheiluradio. 14.00 Yle Uutiset. Maahan virtasi miljardeja dollareita. Criminal Minds Nelonen klo 00.20 TV 2 MTV 3 06.50 Pikku Kakkonen: Jyrkin aamu 06.51 Nimipäiväonnittelu: 14.7. 06.52 Leijulaakso (S) 07.12 Pikku Toni (S) 07.17 Nelli ja Iiro (S) 07.27 Oiva-nallen oivallukset (S) 07.34 Herra Heinämäki (S) 07.44 Kuminakuja 19 (S) 07.55 Anniina Ballerina (S) 08.20 Lauludiplomi 08.41 Late Lammas 08.50 Ruohonjuuritasolla (7) 09.00 Laivakokin matkassa 09.30 Laihduttajat Kilimanjarolla 10.30 Soramonttuprinsessat 11.00 Summeri (7) 11.28 Summeri (7) 12.00 Fifan jalkapallon MM 2014: Loppuottelu 14.00 Näin Norjassa 14.10 Teinipomo 15.10 Doctor Who (12) 16.00 Summeri (7) 16.28 Summeri (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 McLeodin tyttäret (7) 18.49 Kerrostaloelämää (7) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.07 Yle Uutiset 19.20 Urheiluruutu 19.30 Tulli 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Uusi päivä (S) 21.00 Satuhäät 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Unelmien kolhimat (12) 22.50 Eastbound & Down (16) 23.20 True Blood (16) 00.10 The Wire (16) Todistaja. 18.55 Suomi tänään. 16.00 Yle Fagervikin kartano. Jaana löytää kykyjään vastaavaa tekemistä. 24 . 07.00 Yle Uutiset ja sää. 09.00 Yle News. 06.30 Maakuntakahteen
21.40 Urheiluradio. (1980) Arja Tiaisen runoista koottu monologi. 11.30 Yle Uutiset 14.00 Säveltäjä vieraalla tarkkail emassa maakunnastasi. Alcantaran perhe (12). 11.00 kesä: Pöllöjä tarkkailemassa Yle Uutiset. Antonion ja Mercedeksen välit kiristyvät. 19.00 Isä Matteon tutkimuksia (7). 18.55 YleX 06.30 Yle Uutiset Uutiset 06.31 YleX Kesäaamu . 16.00 Yle Uutiset ja sää. 15.05 Kultakuume. set maakunnastasi. Harry ja Tommy auttavat naista, joka on ottanut luokseen asumaan eläintarhasta karanneen gorillan. 00.35 Monk (12) 01.30 Onnensoitto Nelonen 10.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.20 Hurja remontti 14.20 Waverly Placen velhot (S) 14.50 Merieläinten pelastajat 15.20 Amerikan hauskimmat kotivideot 15.50 Deittikamera 16.20 Deittikamera 16.45 Vaaleanpunainen pantteri (S) 16.55 Himosiivoojat New Yorkissa 17.55 Eden 18.25 Frasier (S) 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Neljän tähden illallinen. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. Tero Liete. Uusintakooste. 23.10 Yöklassinen. 17.20 12.55 Suomen radio. 21.03 Päivä tunnissa. 10.00 Yle Uutiset. 17.50 Suomi tänään. 20.06 Sää. 09.11 Maakuntaradio. 23.54 Suomi tänään. 11.03 Suomen 13.00 Klassista kahteen. Pöllöjä radio. 21.55 Suomi tänään. 10.00 Yle Uutiset. 1/3. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Rocktoimittajan iltapäivällinen . 20.03 Urheiluradio. 18.20 nastasi. Tekijäksi epäillään ulkomaalaista liikemiestä. 00.00 Frasier (S). Ella saa nettipostia huippuhiihtäjältä, jonka kaikki muut paitsi Ella tunnistavat. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Pukumiehet (S). 11.00 Utelias ääni- dio. 09.05 Muistojen bule- radio. 07.15 Aamusoitto. Phil (S) Teema 16.55 Suojele minua! Jarkko Martikainen tekee muistolaulun Oulun asemanseudun rakennuksille. 17.45 Francon jälkeen . Voivatko Patrizian ja Giulion häät mitenkään toteutua, kun vihkipappi Isä Matteokin joutuu tutkintavankeuteen? 20.30 Elokuvauksen alkeet. Palkittu filmintekijä, Jay Rosenblatt antaa kameran 4-vuotiaan tyttärensä käsiin ja katsoo, millaisen filmin lapsi saa aikaiseksi. 21.00 Historia: Amerikan vaikuttajanaiset. Ohjaus: Juhana von Bagh. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 11.33 maalla . 13.03 Urheiluradio. 06.30 MaakuntaYle Uutiset. 21.50 Merisää. 10.03 Ajan12. 12.30 Yle Uutiset. 18.00 Yle Uutiset. Kimmo Tiilikainen muistelee uraansa vihreästä luomuviljelijästä keskustapoliitikoksi. Tulivuorenpurkaukset, maanjäristykset ja hirmumyrskyt uhkaavat joka vuosi satojen miljoonien ihmisten elämää. TV 2 MTV 3 06.50 Pikku Kakkonen: Nallen aamu 06.51 Nimipäiväonnittelu: 15.7. 06.53 Planeetta Kosmo (S) 07.06 Arvaa mikä 07.08 Jussin matkat (S) 07.22 Jessin kanssa (S) 07.32 Neppajymykerho 07.37 Ritari Mikke (S) 07.53 Anniina Ballerina (S) 08.19 Disney esittää: Mainio Manu (S) 08.42 Klassikkotarina (S) 08.50 Ruohonjuuritasolla (7) 09.00 Annen espanjalaisherkut 09.30 Yle Uutiset alueilta 10.30 Soramonttuprinsessat 11.00 Summeri (7) 11.28 Summeri (7) 12.00 Uusi päivä (S) 12.25 Uusi päivä (S) 12.55 Cherry Healey: Työnarkomaanit 13.55 Tulli 14.25 McLeodin tyttäret (7) 15.10 Doctor Who (12) 16.00 Summeri (7) 16.28 Summeri (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 McLeodin tyttäret (7) 18.49 Kerrostaloelämää (7) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.07 Yle Uutiset 19.20 Urheiluruutu 19.30 Tulli 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Uusi päivä (S) 21.00 Ajankohtainen kakkonen 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Postimies soittaa aina kahdesti (16) 00.00 The Wire (16) 06.00 Onnensoitto 07.45 Aamusää 08.00 45minuuttia SuomiAreenalla 09.00 SuomiAreena Special 09.30 Farm Kings 10.30 Lääkärit 12.55 Teknavi 13.25 Amazing Race 14.25 Selviytyjät 15.25 Alueellinen sääennuste 15.30 Moderni perhe (7) 16.00 Moderni perhe (S) 16.30 Unelmakoti puoleen hintaan 17.30 Salatut elämät (12) 18.00 45minuuttia SuomiAreenalla 19.00 Seitsemän Uutiset 19.15 MTV Sport Uutiset 19.25 Päivän sää 19.30 SuomiAreena Special 20.00 Pomo piilossa 21.00 Klikkaa mua (7). 16.15 ilman musiikkia: Saarilta pohjoisilta Maakuntaradio. Cainin romaanista. 18.50 Merisää. Vanha syrjintäjuttu, jonka piti olla jo varma nakki, nousee uudelleen pintaan, kun puolustusasianajaja menehtyy eikä uusi lakimies luovuta yhtä helpolla. 23.35 Harryn laki (12). 07.15 vardi. 19.00 Yle 15.50 Veneilysää. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 12.45 Merisää. Uutiset ja sää. Sen rinnalla uudempi tulokas haiskahtaa hieman jälkijättöiseltä. 11.57 Päivän mietelause. Hyvämaineinen kultakauppias surmataan hämärien natsikultakauppojen yhteydessä. 07.45 Hartaita säveliä. Yle Radio Suomi 07.50 Aamuhartaus. 20.07 Kantritohtori Teppo Nät- tilä. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 09.00 Yle Uutiset. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 23.00 Yle Uutiset. 10.35 07.50 Merisää. Naisilla ja miehillä tulee olla samat oikeudet ja mahdollisuudet, se oli feminismin pääteesejä. 21.55 Elävä arkisto: Voimanaisia 21.55 Palava susi. 20.00 Yle Uutiset. 18.50 Iltahartaus. Iäkkään isännän ulosheitto kuvioista on vain ajan kysymys. Bob Rafelsonin ohjaama intohimoja rikosdraama on uudempi versio James mio. 16.00 Yle Suomen radio. 06.56 Päivän mietelause. Siihen perustuva film noir -klassikko on suomeksi Kohtalon tuo- POSTIMIES SOITTAA AINA KAHDESTI AIEMMIN KEVÄÄLLÄ Harri-Ilmari Moilanen TV2 klo 22.05 set 13.02 YleX Kesäjälkkä . Hänen tyylitietoinen ja sävykäs kuvauksensa kääntää film noirin tummanpuhuvan maailman onnistuneesti post-noirin väreihin. M. 12.00 Yle orkesterin kamarimuUutiset ja sää. Radion sinfoniaRadio 1 Suomen radio. 17.00 Yle Uutiset ja sää. (1979) Liisi Tandefelt esittää Märta Tikkasen runoista rakennetun tiiviin monologin eräästä ihmissuhteesta. Runot esittää Leena Uotila, ohjaus Eija-Elina Bergholm. 22.45 Vuosisadan rakkaustarina. 15.05 Maakuntaradio. liä. (1946). 18.30 Hartaita säve- Yle Uutiset. 2/3. 13.32 Suomen radio. 13.30 Yle Uutiset maakunlaulu 18.00 Romano mirits. 12.10 Suosiikkia. 18.03 Poplaari. Pirita ja Timppa1 10.00 Yle Uutiset 11.00 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle Uuti- Suomi tänään. Mullistus. 16.15 Faunin iltapäivä. 07.53 MaakuntaraMusiikkikamari. 17.35 Radioteatteri esittää: kin mestareita: Max Steiner 22.00 Rakkaudella, Rauli Badding, osa 2/20. Yle Uutiset ja sää. 23.03 Lähikuvassa Pekka Tegelman. 15.52 MaakuntaUutiset ja sää. 13.06 Suolija Pauliina Rauhala ja romaani Taivas- men radio. 08.15 Ykkösaamu. 12.15 Tiedetasa. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 06.25 Aamusoitto. 17.00 Yle Uutiset ja 20.30 Harri Tuomisen maailmanmu- sää. 17.28 Suomi siikkiohjelma. Haastattelut on tehty tammikuussa 2014. Sisaruudesta keskustelevat keittokirjailija ja isosisko Sikke Sumari, toimittaja ja pikkusisko Hanna Sumari sekä psykologi Pia Kaulio. 09.10 Sää. 06.15 Aamuhartaus. 09.05 Urheilura12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö dio. TIISTAI 15.7.2014 Julianna ja Joes Summerissa TV2 klo 16.00 TV 1 06.25 06.55 09.30 10.00 10.50 11.00 11.05 12.00 12.35 13.25 14.35 15.00 15.05 15.10 15.50 16.20 16.50 16.55 17.00 17.10 18.00 18.13 18.16 18.20 18.30 19.00 20.00 20.30 20.55 21.00 22.00 23.00 23.05 Vaarallista laihdutusta? Ylen aamu-tv Kuningas Alkoholi Kyläsairaala (12) Päivän kasvo Yle Uutiset Kaspianmeren öljykarit Luontohetki: Erikoisia ekosysteemejä Sydämen asialla (7) Jokin ihmisessä (12) Palanen: Viimeinen työpäivä Yle Uutiset Yle News Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa A-studio Antiikkia, antiikkia Novosti Yle Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Kyläsairaala (12) Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Päivän kasvo Kuningas Alkoholi Maailman kauneimmat puutarhat. jäätynyttä Urheiluradio. 14.00 Radioteatteri esittää: Volter Kilpi: Kir- Yle Uutiset. 21.00 Yle Uutiset. 14.03 Ajantasa. 08.17 Maakuntaradio. musiikkia. 08.15 matkailija: Arkkitehtuuri . 13.00 Yle Uutiset 13.02 Petteri Sihvonen 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 17.00 Yle Uutiset 17.01 Ali Show 18.00 Yle Uutiset 18.03 Jenni Pääskysaari. 00.05 Yöradio. 03.15 Radioteatteri esittää: Rakkaudella, Rauli Badding, osa 2/20. 04.02 Bluesministeri Esa Kuloniemi. Yle Puhe 06.00 Yle Puhe esittää 07.02 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio. 19.00 Radiomafian Kohtaaminen: Kaija Koo (1995) 20.15 Yle Puhe esittää 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Petteri Sihvonen 23.02 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio Radio Nova 08.00 Annika Metsäketo 13.00 Elli Collan 18.00 Sari Seppälä 23.00 Radio Novan yö 45 5. 22.05 Radiote- 20-osainen kuunnelmasarja, Radioatteri esittää: Majuri Marras pur- teatterille kirjoittanut Pärttyli Rinne. jehtii, osa 5/6. Mitä löytyy vuoden 2012 miss Suomen Sara Chafakin illallispöydästä? 19.30 Neljän tähden illallinen. 13.00 Yle UutiNaisen heinäkuun Viikon kirja: Kirjai- set. 06.05 Hartaita säveliä. 19.03 Kaiken maa- radio. 07.17 Maakuntaradio. sen heinäkuun Kiveen hakatut. Isä Matteo syytettynä. Yle Uutiset ja sää. Leffan muut tukipilarit ovat Langen roolihahmo ja -suoritus sekä Sven Nykvistin panos. Osa 6/10 Kiina ja Japani. Kaikuja tuonpuoleisesta Yle Uutiset Urheiluruutu Murtuva maailma (12) Kahden keikka (12) Yle Uutiset Prisma: Katastrofin kynnyksellä. Leffa on silti uusintakatsomisenkin kestävä, viihdyttävä ajo kohti kohtalokasta suudelmaa. David Mametin käsikirjoitus takaa, ettei asia toteudu yksioikoisesti. Osmo Soininvaara pohtii, kuinka vihreä liike syntyi. 17.20 Urheiluradio. Jenni ja Tommi 17.00 Yle Uutiset 17.01 Lyömättömät 19.00 YleX Jatkot 22.00 Yle Uutiset 22.05 Yle Puhe 23.02 Encore 00.00 Yöradio 06.00 Yle Uutiset. 19.03 Urheiluradio. 21.15 Elokuvamusii- tänään. 15.00 kolle, osa 5. 10.55 Pikkujuttu. Ohjaus Katariina Lahti. 23.20 Teematieto Muut 16.25 Kuoleman monet kasvot 16.55 Rakkausagentit 17.18 Gazoon (S) 17.22 Lonkeroiset (S) 17.25 Puutarhakeskiviikko 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 Pikkurilli (S) 18.05 Bo muuttaa kotoa 18.14 Aarne Alligaattorin musiikkiseikkailu 18.17 Tatonka (7) 18.30 Tiedehemmot 18.49 Uusi koti Ruotsissa 18.55 Ruohonjuuritasolla (7) 19.00 Tanskalaisarkkitehtien koteja 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.45 Romanien unelmia 20.15 Popkalaset Special: FORK 20.30 Anna minulle elämä 21.00 Allsång på Skansen 22.00 Henkivartijat (16) 23.30 SVT: Aktuellt 23.53 SVT: Regionala nyheter 00.00 SVT: Sportnytt 00.15 SVT: Guld på godset 01.15 SVT: Seriestart: Fjällfolk 01.55 SVT: Kronprinsessan Victorias fond 10.00 Lemmen viemää (S) 14.00 Kreisiä menoa 14.30 Beverly Hillsin panttilainaamo 15.00 The Hero 15.55 Myytinmurtajat 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Walker, Teksasista (12) 19.00 Naapuritarvonta 19.05 Riemuloma Kanarialla 19.30 Lainvalvojat 20.00 Miehen puolikkaat (7) 20.30 Simpsonit (12) 21.00 Carrien päiväkirjat (7) 22.00 112 23.00 The Tomorrow People (16) 00.00 The Tomorrow People (16) 11.30 LIVE: Tiedä ja Voita 12.00 Krokotiilimies 12.30 Maailman parhaat kalapaikat 13.20 Huijarirakentajat 14.10 Kutsu kylään Ian Wright 15.05 Kuppilat kuntoon Ruotsi 16.00 Ruotsin karmein koti 16.50 LA Ink 17.45 Talent USA 18.40 Kuppilat kuntoon Ruotsi 19.35 Suomen huutokauppakeisari 20.30 Poliisit (7) 21.00 MasterChef USA 21.55 Hyvät ja huonot uutiset 22.50 Konttori (S) 23.20 Australian rajalla 23.50 Poliisit (7) 00.20 Poliisit Norja (7) 00.50 Poliisit Norja (S) 01.20 Täysillä tutkaan (S) RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Jack Nicholson ja Jessica Lange salarakastavaisina. Hehkeä emäntä ja pennitön kulkuri esitetyn elokuvan Postimies soittaa aina kahdesti (The Postman Always Rings Twice, 1981) alkulämmittelyt luovat helposti arvattavia jännitteitä tienvarsikahvilan tulevien tapahtumien suhteen. Pennitön kulkuri (Jack Nicholson) ei epäröi vastata myöntävästi isännän (John Colicos) kutsuun nähtyään keittiössä ahkeroivan hehkeän emännän (Jessica Lange). Päähenkilöiden suhde käynnistyy väkivaltaisen intohimoisesti. 21.35 Novosti Yle. 12.32 15.55 Yle News. 19.06 Kulttuuriosasto 0203-17600. Laupias samarialainen. 00.30 NCIS Rikostutkijat (12) 01.25 Holmes NYC (7) 02.20 Dr. 10.05 Nai- Urheiluradio. 15.00 Yle Uutiklo 12.15 men radio. Osa 9. Viikon viimeisen illallisen valmistaa rapartisti Uniikki. 20.00 Huvila & Huussi 20.57 Keno 21.00 NCIS Rikostutkijat (12). Öljynporauslautalla tapahtuu räjähdys, jossa kuolee merijalkaväen reserviläinen. 22.00 Holmes NYC (7) 23.00 Kylmäverisesti sinun (12). 09.00 05.00 Aamupala
O: Rachid Bouchareb. 00.10 Teematieto Muut 17.00 Tiedehemmot 17.19 Uusi koti Ruotsissa 17.25 Sinikeltaisia unelmia 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 Tarinoita maailmalta: Emilin kesäloma 18.04 Olli ? avulias auto (S) 18.10 Taikaleipää (S) 18.19 Mami Fatale (7) 18.30 Kapteeni Sapelihammas . 20.00 Yle Radio Nova Uutiset. 22.05 Uudenkansanmusiikki. 23.00 Yle Uutiset. Karabinieerit on siirretty Spoletoon, ja Cecchini ikävöi Gubbioon jäänyttä Isä Matteota. 20.10 Lähikuvassa Rauli ?Badding. Hänellä on kokonaisvaltaista pelisilmää, mitä tulee koko homman luonteeseen. Leffa on hyvä ja täydentävä rinnakkaisteos klassikolle Taistelu Algeriasta (1965) siinäkin mielessä, että näyttämönä on nyt pääosin Ranskan maaperä. Harri-Ilmari Moilanen LAIN ULKOPUOLELLA Yle Teema klo 21.55 06.00 Yle Uutiset. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 15.00 Show 18.00 Yle Uutiset 18.03 Yle Uutiset. 15.00 Yle Uutiset. 15.05 Kultakuume. Suurrikosyksikkö keskittää voimansa Rustyn uhkaajan etsimiseen, ja silmukka miehen ympärillä kiristyy. 23.40 Noitapiiri (12). Huippuvuodet koettiin nykyisen omistajan äidin pitäessä paikkaa. 22.00 Criminal Minds . 10.50 Kuuluttajan vieras: Yle Etelä-Karjalan toimittaja Ani Malmi. Alcantaran perhe (7). 19.03 Kemiönsaaren Musiikkijuhlien avajaiskonsertti. Uusi alku. Pirita ja Timppa 10.00 Yle Uutiset 11.00 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Kesäjälkkä . 00.05 Yöradio . 10.55 Pikkujuttu. Murhan anatomia. 00.00 Frasier (S) 00.30 Red Widow (12) 01.30 Dr. Niistä muotoutuu jännittävä ja tiivistunnelmainen imu. 21.50 Merisää. Soini men radio. 12.30 Yle sanedustaja remix: Timo Soini (ps) ja Uutiset maakunnastasi. 06.05 Hartaita säveliä. 23.10 Yöklassinen. YleX 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Kesäaamu . 21.55 Suomi tänään. 20.03 Urheiluradio. Kesällä 1937 amerikkalainen Julien Bryan sai erikoisluvan matkustaa Kolmanteen valtakuntaan. 20.00 Puutarhaunelmia: remix 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.35 Monroe (12) 22.21 Keskiviikon ravisuora 22.25 Kahden keikka (12) 23.25 Yle Uutiset 23.30 Ulkolinja: Muuttuuko Saudi-Arabia? Lähikuvassa Rauli ?Badding. Jenni ja Tommi 17.00 Yle Uutiset 17.01 Lyömättömät 19.00 YleX Jatkot 22.00 Yle Uutiset 22.05 Yle Puhe 23.02 Encore 00.00 Yöradio Yle Radio Suomi Novosti Yle. 17.00 Yle nat naiset 21.30 Puheen Aamun vieUutiset ja sää. 21.00 Yle 08.00 Annika Metsäketo 13.00 Elli Uutiset. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 11.03 Suomen radio. merten kuningas (7) 18.44 Kysy Laralta (7) 18.56 Ruohonjuuritasolla (7) 19.00 Tanskalaisarkkitehtien koteja 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.45 Muotokuvassa : Dick Idman 20.15 Popkalaset Special: Sturm und Drang 20.30 Puutarhakeskiviikko 21.00 AD 1790 (16) 22.00 Henkivartijat (16) 23.15 SVT: Asta Nilssons sällskap 00.40 SVT: Norges tuffaste 01.20 SVT: Bokcirkeln Sundholm 01.50 SVT: Kyrkornas hemligheter 10.00 Lemmen viemää (7) 14.00 Suurperhe Bates 14.30 Jamie Oliver Italiassa 15.00 Malliduunarit 15.55 Myytinmurtajat 17.00 Lemmen viemää (12) 18.00 Walker, Teksasista (12) 19.00 Naapurit-arvonta 19.05 Riemuloma Kanarialla 19.30 Lainvalvojat 20.00 Miehen puolikkaat (7) 20.30 Simpsonit (12) 21.00 The Hero 22.00 Aurinkorannan tähtöset 22.30 The McCoys Show 23.00 666 Park Avenue (16) 00.00 Vampyyripäiväkirjat (12) 01.00 Bones (16) 10.55 LIVE: Tiedä ja Voita 11.25 Krokotiilimies 11.55 Huippusalaiset reseptit 12.40 Vuorien sankarit (S) 13.30 Huijarirakentajat 14.20 Kuppilat kuntoon Ruotsi 15.15 Ruotsin karmein koti 16.10 LA Ink 17.05 Talent USA 18.40 Kuppilat kuntoon Ruotsi 19.35 Suomen huutokauppakeisari 20.30 Poliisit (7) 21.00 Poliisit Norja (S) 21.30 Poliisit Norja (S) 22.00 Hyvät ja huonot uutiset 22.55 Konttori (S) 23.25 Poliisit (7) 23.55 Maaginen Criss Angel (12) 00.45 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Abdelkader (Sami Bouajila ) on vaikutusvaltainen jäsen FLN-järjestössä. Algerian verinen tie itsenäisyyteen RANSKALAIS-ALGERIALAINEN Lain ulkopuolella (Hors la loi, 2010) on väkevä ja toimiva yhdistelmä lähihistoriallista poliittista draamaa, perhe-, rikos- ja sotafilmiä, kaiken kaikkiaan hyvä poliittinen trilleri. Rachid Boucharebin käsikirjoittama ja ohjaama elokuva on seikkaperäinen kronikka Algerian itsenäistymiseen johtaneesta tiestä. 19.00 Yle Uuti- karadio. 10.03 Ajan- 07.02 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutitasa. 18.30 Hartaita säveliä. Käsikirjoitus ja ohjaus Peter von Bagh. 20.07 Café Tropical. Kaipuu. Sota muuttaa peruuttamattomasti monien perheiden elämää ja koko moraalista arvomaailmaa. 07.17 Maakuntaradio. 07.50 Merisää. 08.15 Ykkösaamu. 13.30 Yle Uutiset 15.01 Puheen IltaRadio Su omi set maakunnastasi. päivä 16.00 Yle Uutiset klo 18.0 13.32 Suomen radio. 16.03 Puheen Iltapäivä 3 14.00 Yle Uutiset. 17.00 Yle Uutiset 17.01 Ali 14.03 Ajantasa. 17.50 Suomi tänään. Osa 10. Ella viettää jouluaattoa Alberton ja Siirin kanssa. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Viking Lotto ja Jokeri 22.30 MTV Sport Uutiset 22.45 Rikoksista pahin (12) Amerikkalainen rikossarja. 13.00 Yle set 13.02 Tommi Liimatta 14.00 Uutiset. 07.15 Aamusoitto. 18.50 Iltahartaus. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 17.20 Naisen heinäkuun Aristoteleen kantapää: 17.45 Naisen heinäkuun Tekijä: Pelisuunnittelija Karoliina Korppoo. 11.33 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä Suomen radio. 16.00 Yle Uutiset ja koski (1995) 20.15 Yle Puheen ihasää. 03.15 Radioteatteri esittää: Rakkaudella, Rauli Badding, osa 3/20. 04.02 Kantritohtori Teppo Nättilä. 05.00 Aamupala. Tyhjän päällä. 19.00 Isä Matteon tutkimuksia (7). maailmansodan jälkeen alkaneesta Algerian vapaustaistelusta, jota käydään myös Pariisissa. 12.55 muistelee uraansa. 12.10 Suomen radio. 13.06 Suomen Iltapäivä 15.00 Yle UutiLuontoil ta radio. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Eri osavaltioissa on tapahtunut kolme murhaa. 23.00 Castle (12). 13.00 Klassista kahteen. 21.45 Kolmannen maailman puheenvuoroja. 4/8. (U) 21.00 Historia: Amerikan vaikuttajanaiset. 11.30 Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset maakunnastasi. 20.06 Sää. Pääpaino on ruohonjuuritason toiminnassa, joka osoittautuu vaaralliseksi ja väkivaltaiseksi. Yksi veljeksistä (Sami Bouajila) kohoaa 6 vaikutusvaltaiseksi jäseneksi FLN-järjestössä. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 10.05 Naisen heinäkuun Brysselin kone. 06.25 Aamusoitto. Somerjoki. Yle Uutiset ja sää. 12.15 Julkinen sana. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 09.00 Yle Uutiset. 15.52 mafian Kohtaaminen: Pekka MyllyMaakuntaradio. Ohjelmassa on mukana myös tänään. 14.00 Kimasen kvartetot: Tshaikovski, Borodin, Debussy, Ravel ja Sibelius. Tapahtumat sijoittuvat vuosiin 1925?1962, pääpaino on 1950-luvussa. Keskiössä ovat kolme veljeksen ja heidän perheensä vaiheet. Elokuva on rytmitetty erinomaisesti täsmällisen aikamääreen omaaviin jaksoihin. 15.50 Veneilysää. (1983) Baddingin henkilökuva todistaa suomalaisen tangon ja mustan rockin olevan samaa inhimillistä sukujuurta. 17.20 Urheiluradio. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 07.15 Urheiluradio. Phil (16) Teema 16.50 Historia: Suursodan päiväkirjat. 15.55 Yle News. 16.00 Yle Uutiset ja sää. Päivän kansää. 23.30 Politiiktoilta 0203-17600. toiveiden yö. FBItutkijat (16). Toimittaja on Tapio Pajunen. set ja sää. 16.15 Faunin iltapäivä. 15.05 MaakunJenni Pääskysaari 19.00 Radiotaradio. 21.35 Collan 18.00 Sari Seppälä 23.00 Radio Novan yö. 23.37 Suomi tänään. 08.00 Yle Uutiset ja sää. Osa 3/3. Uusi suunta. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Päivä 3/20. 11.00 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä: Linnut eivät istu eivätkä laula. 23.03 Kansanradio. Toimit17600. Ranskan tiedustelun eversti (Bernad Blancan) on vanha kettu vaativissa kehissä. ras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Tommi Ravisuoran ennakko. 22.05 Aikamme suomalaista musiikkia. 10.00 Yle Uutiset. 21.40 Urheiluradio. Ravitulokset. Osa 214. 07.53 Maakuntaradio. 19.06 Luontoilta 0203-17600. 09.10 Sää. 12.45 Merisää. 18.03 Luontoilta 0203- vän uutisia ja puheenaiheita. 10.00 Yle Uutiset. Musta orkidea ja kerronnan haasteet. 21.00 Musiikkia meren aalloilta. 09.05 Urheiluradio. 06.56 Päivän mietelause. 18.20 Radioteatteri esittää: Volter Kilpi: Kirkolle, osa 6. 07.45 Hartaita säveliä. 07.50 Aamuhartaus. 12.32 Suo- Pirkko Ruohonen-Lerner (ps). 17.35 Radioteatteri esit- vintiltä haettujen aikakauslehtien tää: Rakkaudella, Rauli Badding, osa katsaus. 18.00 tunnissa summaa ja taustoittaa päiYle Uutiset. 06.15 Aamuhartaus. 17.28 Suomi Liimatta. 23.02 Päivä tunnissa. 09.11 Maakuntara- 06.00 Yle Puheen ihanat naiset dio. 13.03 UrheiluYle Uutiset 14.03 Puheen radio. 11.57 Päivän mietelause. 13.00 Yle UutiSuomen radio. Se antaa näytteen päämäärätietoisuudestaan ja armottomuudestaan heti alkupuolella. Jatkossa nähdään, miten vastapuolelta isketään yhtä säälimättömästi. 18.55 Luon- tajana Jere Pehkonen. Käthe Kollwitz ryhtyy purkamaan menetystensä aiheuttamaa tuskaa kuvanveistoon. 17.45 Francon jälkeen . Somerjoki Yle Teema klo 20.10 0 TV 2 MTV 3 06.50 Pikku Kakkonen: Neposen ja Nallen aamu 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.52 Timppa (S) 07.03 Herra Nokkelo (S) 07.08 Tiketi Tok (S) 07.19 Aamuruno 07.22 Annin keijukoulu (S) 07.33 Kotirannan kalajuttu 07.38 Lauran tähti (S) 07.52 Anniina Ballerina (S) 08.18 Disney esittää: Mainio Manu (S) 08.41 Late Lammas 08.50 Ruohonjuuritasolla (7) 09.00 Elämäni eläimet 09.30 Yle Uutiset alueilta 10.30 Soramonttuprinsessat 11.00 Summeri (7) 11.28 Summeri (7) 12.00 Uusi päivä (S) 12.25 Uusi päivä (S) 13.00 Ajankohtainen kakkonen 13.55 Tulli 14.25 McLeodin tyttäret (7) 15.10 Doctor Who (12) 16.00 Summeri (7) 16.28 Summeri (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 McLeodin tyttäret (7) 18.49 Kerrostaloelämää (7) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.07 Yle Uutiset 19.20 Urheiluruutu 19.30 Tulli 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Uusi päivä (S) 21.00 Alamaailma (16) 21.55 Yle Uutiset 22.05 Urheiluruutu 22.10 Nuoren prostitioidun päiväkirja 23.10 Silminnäkijä: Ruokaa roskiin 23.40 The Wire (16) 07.45 Aamusää 08.00 45minuuttia SuomiAreenalla 09.00 SuomiAreena Special 09.30 Farm Kings 10.30 Lääkärit 12.55 Saaristoruokaa 13.25 Unelmakoti puoleen hintaan 14.25 Kadonneen jäljillä UK 15.25 Alueellinen sääennuste 15.30 Ensisilmäyksellä (12) 16.00 Ensisilmäyksellä (7) 16.30 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 17.00 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 17.30 Salatut elämät (12) 18.00 45minuuttia SuomiAreenalla 19.00 Seitsemän Uutiset 19.15 MTV Sport Uutiset 19.25 Päivän sää 19.30 SuomiAreena Special 20.00 Duudsonit tuli taloon (7) 21.00 Klikkaa mua (S). 16.15 Maakuntaradio. 21.03 Päivä tunnissa. 12.00 Yle Uutiset ja 12.30 Politiikkaradio . 08.17 Maakuntaradio. Yle Puhe 09.00 Yle Uutiset. 18.50 Merisää. 11.00 Yle set 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset. 08.15 Urheiluradio. (Hors-la-loi, Ranska/Algeria 2010) Elokuva 2. KESKIVIIKKO 16.7.2014 TV 1 06.25 Kaikuja tuonpuoleisesta 06.55 Ylen aamu-tv 09.30 Kuningas Alkoholi 10.00 Kyläsairaala (12) 10.50 Päivän kasvo 11.00 Yle Uutiset 11.05 Kiehtova maailma: Kartanon vuosi 12.00 Jaakko ja maailmanvalloittajat 12.30 Sydämen asialla (7) 13.20 Kultamitalivaimo (S) 14.35 Euroopan viimeiset tunturipeurat 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 Avara luonto: Maapallo lintujen silmin 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Kyläsairaala (12) 18.00 Yle Uutiset 18.13 Yle Uutiset alueeltasi 18.16 Yle Uutiset sää 18.20 Päivän kasvo 18.30 Kuningas Alkoholi 19.00 Historia: Saksa vuonna 1937. 00.00 Yle Uutiset ja sää. Työpaikoilla naiset tavoittelivat myös tasa-arvoa, mutta uran eteneminen saattoi katketa lasikattoon 21.55 Kino: Lain ulkopuolella (16). Cassie muuttaa Dianan luota takaisin kotiin. 00.35 Monk (12) 01.30 Onnensoitto Nelonen 10.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.20 Hurja remontti 14.20 Waverly Placen velhot (7) 14.50 Merieläinten pelastajat 15.20 Amerikan hauskimmat kotivideot 15.50 Deittikamera 16.20 Deittikamera 16.45 Vaaleanpunainen pantteri (S) 16.55 Himosiivoojat New Yorkissa 17.55 Eden 18.25 Frasier (S) 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Neljän tähden illallinen. Viikon ensimmäisen illallisen valmistaa Viikate-yhtyeestä tuttu Kaarle Viikate. 19.30 Neljän tähden illallinen. Toisen illallisen valmistaa laulaja Kikka Laitinen. 20.00 Taste 20.57 Keno 21.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! Varsinais-Suomessa, Koski TL:ssä sijaitseva ravintola Kestikara on paikkakunnan ylpeys. Phil (S) 02.25 Dr. 19.03 Urheiluradio. 09.05 Muistojen bulevardi. 06.30 Maakuntaradio
21.40 Urheiluradio. Osa 6/8. Dostojevski pohtii Venäjän rahvaan mielenlaatua ja maan mielipideilmastoa. 16.55 Tunne minut. Alcantaran perhe (7) 19.00 Isä Matteon tutkimuksia (7). 20.30 Musiikkia 21.15 Naisen heinäkuun. Brysselin kone. 19.03 Naisen heinäkuu: Komsi & Nyman Urkuyö ja aaria -festivaalla Espoossa. 17.20 Elokuvamusiikin mestareita: John Williams 18.00 Naisen heinäkuu: Otteita suomalaisten elämästä. 10.00 Yle Uutiset. 18.00 Yle Uuti- 18.00 Yle Uutiset 18.03 Jenni Päässet. 09.05 Muistojen bulevardi. (Saksa-Britannia-USA-Espanja 2006). Sharon Stone palaa kirjailija Catherine Tramellin rohkeaan kohurooliin intensiivisessä trillerissä. 19.00 RadioYle Uutiset ja sää. 19.03 Urheilura- mafian Kohtaaminen: Esa Saarinen dio. 21.03 Päivä tunnissa. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. Radio Nova 21.35 Novosti Yle. 12.00 Yle Uutiset taloustieteilijä Thomas k urt isaa neja ja sää. 16.00 diossa Tiina Lundberg ja Miia Krause. Yle Uutiset ja sää. 12.15 Naisen heinäkuu: Eduskunnan naisia. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 08.15 Ykkösaamu. merten kuningas (7) 16.59 Kysy Laralta (7) 17.12 Ruohonjuuritasolla (7) 17.15 Tunturien ihmisiä 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 Sirkus Imago 18.05 Rohkea ritaripoika (7) 18.30 Kaksoiselämää (S) 18.42 Lonkeroiset (S) 18.45 Sanamyrsky 19.00 Tanskalaisarkkitehtien koteja 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.45 Töitä Tanskan työttömille 20.15 Popkalaset Special: Petter 20.30 Niklaksen keittiössä 21.30 Dag (16) 21.53 Hjälprock 22.00 Dok: Olen nyt nainen 23.15 SVT: Isländska möten 23.45 SVT: En bok, en författare 00.05 SVT: Angorakaniner 10.00 Lemmen viemää (12) 14.00 Gordon Ramsay kiven sisässä 15.00 Tanssien tähtiin 15.55 Myytinmurtajat 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Walker, Teksasista (12) 19.00 Naapurit-arvonta 19.05 Riemuloma Kanarialla 19.30 Lainvalvojat 20.00 Miehen puolikkaat (7) 20.30 Simpsonit (12) 21.00 Arrow (12) 22.00 C.S.I. O: Anders Östergaard. 15.52 Maakuntaradio. Trillerinä etenevä dokumenttielokuva Burman oppositiosta, joka käyttää aseenaan videokameraa. 11.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä Yle Uutiset. 07.00 Yle Uutiset ja sää. (Ranska 2009) 21.00 Tiededokumentti: Äitiys ja ura 21.45 Kino Klassikko: Hiihtopartio! (12). Samaan aikaan rannikon asukkaista yhä useampi potee mm. syöpiä ja allergioita. Yle Uutiset Kahden keikka (12) TV 2 MTV 3 06.50 Pikku Kakkonen: Nallen aamu 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.52 Possu Pallero (S) 07.03 Keppihevostalli 07.11 Raa Raa, leikkisä leijona (S) 07.21 Lilli ja kukkaisystävät (S) 07.33 Popi Kissa (S) 07.44 Neppajymykerho 07.52 Anniina Ballerina (S) 08.17 Disney esittää: Mainio Manu (S) 08.40 Hupsis (S) 08.50 Ruohonjuuritasolla (7) 09.00 Vuosi Pohjoiskalotilla 09.30 Yle Uutiset alueilta 10.30 Soramonttuprinsessat 11.00 Summeri (7) 11.28 Summeri (7) 12.00 Uusi päivä (S) 12.25 Uusi päivä (S) 13.00 Tartu Mikkiin 13.55 Tulli 14.25 McLeodin tyttäret (7) 15.10 Doctor Who (12) 16.00 Summeri (7) 16.28 Summeri (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 McLeodin tyttäret (7) 18.49 Kerrostaloelämää (7) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.07 Yle Uutiset 19.20 Urheiluruutu 19.30 Erätulilla 20.00 Silminnäkijä: Lääkäri lähti Suomeen 20.30 Jinsy-saari (7) 20.55 Väärät miehet (12) 21.25 Cuckoo (16) 21.55 Yle Uutiset 22.05 Urheiluruutu 22.10 True Blood (16) 23.10 Alamaailma (16) 00.10 The Wire (16) 07.45 Aamusää 08.00 45minuuttia SuomiAreenalla 09.00 SuomiAreena Special 09.30 Farm Kings 10.25 Viking Loton ja Jokerin tulokset 10.30 Lääkärit 12.55 Keidas 13.25 Neljä huonetta 14.25 Pomo piilossa 15.25 Alueellinen sääennuste 15.30 Middle (S) 15.55 Middle (S) 16.25 Ruokaritarit Jamie ja Jimmy 17.25 Viking Loton ja Jokerin tulokset 17.30 Salatut elämät (12) 18.00 45minuuttia SuomiAreenalla 19.00 Seitsemän Uutiset 19.15 MTV Sport Uutiset 19.25 Päivän sää 19.30 SuomiAreena Special 20.00 Koko Suomi leipoo. Kakut. 21.00 Hansin grillibileet. 13.30 tiikan professori Heikki Patomäki HelYle Uutiset maakunnastasi. 15.00 Yle UutiUrheiluradio. on Sakari Sirkkanen. O: Lew Landers. 22.50 Burma VJ (16). johtivat markkinoita. Pääosissa: Bruce Willis, Richard Gere, Sidney Poitier, Diane Venora. 00.55 Monk (12) 01.50 Onnensoitto Nelonen 10.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.20 Hurja remontti 14.20 Waverly Placen velhot (S) 14.50 Merieläinten pelastajat 15.20 Amerikan hauskimmat kotivideot 15.50 Deittikamera 16.20 Deittikamera 16.45 Vaaleanpunainen pantteri (S) 16.55 Himosiivoojat New Yorkissa 17.55 Eden 18.25 Frasier (S) 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Neljän tähden illallinen. Illallispatojen äärellä Lahdessa radiojuontaja Petra Kalliomaa. 19.30 Neljän tähden illallinen. Viikon viimeisen illallisen valmistaa kotonaan Heinolassa Apulantayhtyeen Sipe Santapukki. 20.00 Suomen kaunein mökki 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Basic Instinct 2 (16). 15.00 Yle Uutiset. (Tanska, 2008) 00.15 Teematieto Muut 13.25 SVT: Programtablå 13.30 SVT: Lögnen 14.00 SVT: Vem vet mest. 15.50 Venei- Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä. 14.00 M-studio: Kuorojen heinäkuu. 21.50 Merisää. 17.20 vän puheenaiheita. 18.28 Suomi tänään. Helsinki on ensin Moskova ja sitten hetken oma itsensä, ja myös Porvoossa piipahdetaan. 15.05 Kultakuume. 15.55 Yle News. lyrinne 23.02 Päivä tunnissa 23.30 20.07 Euroopan taivaan alla. 13.32 singin yliopistosta. 15.00 Yle Uutiset. 09.11 Maakuntara- set 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle dio. 17.28 Suomi tänään. 10.05 Naisen heinäkuu ja Kalle Haatanen: Kauniita naisia, kokotteja ja kurtisaaneja 11.00 Hienostelua: Åminnen kartano. 14.00 Yle Uutiset. (1994) 21.30 Puheen Aamun vieras 19.51 Suomi tänään. 19.00 sessia läpikäyvä Taku. (Jackal, Yhdysvallat 1997). Tästä puolesta jännäriä tuskin ilahtuu edes Matkailun edistämiskeskus. Juonikuvio on vuoden 1973 laadukkaaseen versioon verrattuna suhteellisen typerä. 07.45 Hartaita säveliä. 07.50 Aamuhartaus. 06.30 Maakuntaradio. 18.20 Radioteatteri esittää: Volter Kilpi: Kirkolle, osa 7. 13.03 UrheiAalto-yliopistosta ja maailmanpoliluradio. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 12.10 Suomen Pikettyn kirjasta CapiRadio 1 radio. Dokumentti 1930-luvun Shanghaista, jossa raha määräsi, korruptio kukoisti ja kiinalaiset ?kummisedät. 18.55 Suomi tänään. 18.50 Iltahartaus. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 09.00 Yle Uutiset. 07.17 Maakuntaradio. 07.50 Merisää. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Pauli Hanhiniemi ilman paitaa. 23.00 Yle Uutiset. Kesmen radio. 13.06 Suomen radio. 11.57 Päivän mietelause. 03.15 Radioteatteri esittää: Rakkaudella, Rauli Badding, osa 4/20. 04.02 Café Tropical. 05.00 Aamupala. Ohjaus: Michael Caton-Jones. 23.10 River (12) 00.05 Pomo haussa 01.00 Under the Dome (16). Ensimmäisen kauden uusintakierros alkaa. 01.55 Under the Dome (12) 02.50 Under the Dome (12) 03.45 Frasier (S) 04.15 Ennustaja-TV Teema 16.00 Fjodor Dostojevskin elämä (12). 06.56 Päivän mietelause. 12.45 Meriväittelemässä tuotantotasää. 16.15 Maakunta- Iltapäiväkahviseurassa ruoditaan päiradio. 08.00 Yle Uutiset ja sää. set 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 17.35 Radioteatteri esittää: Rak- Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä kaudella, Rauli Badding, osa 4/20. 00.05 Yöradio. 13.00 Yle Uuti14.03 Ajantasa. 10.55 Pikkujuttu. 23.03 Minna Pyy- 08.00 Annika Metsäketo 13.00 Nova Pori Jazzeilla . Stulysää. Miten tulla siksi kuka oikeasti päivää. 06.25 Aamusoitto. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 23.28 Suomi tänään. 00.00 Yle Uutiset ja sää. Michael Caton-Jonesin ohjaaman trillerin katsoo kyllä, jos mieli sattuu janoamaan tiivistunnelmaista jännityshömppää. Harri-Ilmari Moilanen SAKAALI MTV3 klo 22.35 06.00 Yle Uutiset. Osa 6/10. 16-vuotiaiden Ilonan, Janetten ja Veeran arkipäivää. 17.40 Francon jälkeen . 09.10 Sää. 08.15 Yle Puhe Urheiluradio. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Jälkimmäinen on tietysti kaunis nainen (Matilda May), sillä IRAedustus on kaikkea muuta kuin uskottavan Richard Geren harteilla. Willis on tiuhaan vaihtuvien naamioasujen suojissa roolissaan lähinnä maskeeraajien taidonnäyte. 22.55 Kuuluttajan vieras: Yle Etelä-Karjalan toimittaja Ani Malmi. 13.00 Klassista kahteen. 09.05 Urheilura- 07.02 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutidio. Anna Perho, Jarkko Valtee ja Kimmo Vehviläinen valmistavat brunssin Hansin opastamana. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Sakaali (16). 21.55 Suomi tänään. 06.15 Aamuhartaus. 21.00 Politiikkaradio Yle Uutiset. 07.15 Aamusoitto. Miami (16) 23.00 Pahan jäljillä (16) 00.00 American Horror Story (16) 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 12.20 Krokotiilimies 12.50 Krokotiilimies 13.20 Vuorien sankarit (S) 14.10 Huijarirakentajat 15.05 Kuppilat kuntoon Ruotsi 16.00 Ruotsin karmein koti 16.50 LA Ink 17.45 Leijonan luola Ruotsi 18.40 Kuppilat kuntoon Ruotsi 19.35 Suomen huutokauppakeisari 20.30 Poliisit (7) 21.00 Suomen Tulli 21.55 Hyvät ja huonot uutiset 22.50 Konttori (S) 23.20 Poliisit (7) 23.50 JIM D: Muinaiset avaruusoliot (S) 00.45 Australian rajalla 01.15 Leijonan luola UK RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Bruce Willis näyttelee kylmäveristä ammattitappajaa Sakaalia. Sakaali ja Venäjän mafia tähdittämässä Sakaalissa (The Jackal, 1997) palloillaan ripeästi Amerikan ja Euroopan mantereilla. 11.33 Suomen kustelua ranskalaisen Kokotte ja ja radio. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 20.06 Sää. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 12.30 Yle Uutiset tal in the 21st Century. klo 10.0 maakunnastasi. 18.03 Maailmanpolitiikan arki- kysaari. (Ski Patrol/ USA 1940) Tuoreeltaan tehty mutta vuosikymmeniksi unohdettu Hollywoodin näkemys talvisodasta, b-elokuva urheista mutta usein kovin tirolilaisilta vaikuttavista rajavuoren puolustajista. 10.00 Yle Uutiset. Karabinieerit ratkovat rikosta, johon liittyy uskonlahko ja kaksinnaimista. 20.00 Shanghai, seikkailijan paratiisi. 22.05 Naisen heinäkuun Todellisia tarinoita. Mattotuomarina Suomen radio. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 11.03 Suo12.30 Politiikkaradio. Raakalaismainen venäläinen mafioso menettää virkavallan yllätysratsiassa veljensä ja haluaa kostaa tapauksen näyttävästi. 14.30 SVT: En bok, en författare 14.50 SVT: Kyrkornas hemligheter 15.00 SVT: Året var 1956 16.45 Kapteeni Sapelihammas . Koska mukana ratsiassa on ollut FBI, kostoiskun kohde etsitään Yhdysvalloista. Äidit. 12.55 Suomi tänään. louden professori Paul Lillrank 13.00 Yle Uutiset. 10.03 Ajan- Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 tasa. Kissa ja hiiri -kaahailu sekä taistelu aikaa vastaan voivat alkaa. Huipentumana nähdään melkoista ideBRUCE WILLISIN ologista pullamössöä, kun Sakaalin kesyttäjiksi ilmaantuvat entinen IRA-mies ja yhtä entinen baskiterroristi. Itämeren saastuminen uhkaa koko meren ekosysteemiä. 07.53 Maakuntaradio. 20.03 Urheiluradio. 17.00 Yle Uutiset 17.01 Ali Show 17.50 Suomi tänään. Jenni ja Tommi 17.00 Yle Uutiset 17.01 Lyömättömät 19.00 YleX Jatkot 22.00 Yle Uutiset 22.05 Yle Puhe 23.02 Encore 00.00 Yöradio Yle Radio Suomi kön maailma. 16.15 Faunin iltapäivä. 12.32 Pikettyn ajatuksista ovat 5 Suomen radio. 19.06 SF-tähtiä ja tähdenlentoja. TORSTAI 17.7.2014 Koko Suomi leipoo, myös Sami Granroth MTV 3 klo 20.00 0 TV 1 06.25 06.55 09.30 10.00 10.50 11.00 11.05 11.45 12.00 12.30 13.20 15.00 15.05 15.10 15.55 16.50 16.55 17.00 17.10 18.00 18.13 18.16 18.20 18.30 19.00 19.50 20.00 20.30 20.55 21.05 22.05 23.00 23.05 Puutarhaunelmia: remix Ylen aamu-tv Kuningas Alkoholi Kyläsairaala (12) Päivän kasvo Yle Uutiset Aamusydämellä Ruotsin salaiset huoneet A-studio Sydämen asialla (7) Synnin puumerkki (7). (Suomi 1942) O: Jorma Nortimo. Yle Uutiset Yle News Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa Avara luonto: Saksa. Osa 3/4 vuoristot. Novosti Yle Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Kyläsairaala (12) Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Päivän kasvo Kuningas Alkoholi Downton Abbey (12) Unohtuneet rikokset Kysymyksiä luonnosta Yle Uutiset Urheiluruutu Valkoinen kuningatar (16) Ulkolinja: Itämeren toinen saasteaalto. 10.00 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Kesäjälkkä . 23.10 Yöklassinen. YleX 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Kesäaamu. 08.17 Maakuntaradio. 09.00 Yle Uutiset. Vieraana sukupuolenkorjausproMerisää. 18.30 Hartaita säveliä. 20.00 Yle Uuti- 22.00 Yle Uutiset 22.05 Juuso Mylset. 18.50 on. 07.15 Urheiluradio. 06.05 Hartaita säveliä. set 13.02 Juuso Myllyrinne 14.00 Yle 15.05 Maakuntaradio. Minna Kuukka ja Aki Linnanahde 18.00 Sari Seppälä 23.00 Radio Novan yö 47 7. Toimintatrillerissä vankilasta vapautetaan IRA:n tehokkain pyssymies. Ohjaaja:Michael CatonJones
17.35 ja sää. huipulla tuulee 15.00 Killer Karaoke 15.55 Myytinmurtajat 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Walker, Teksasista (12) 19.00 Naapurit-arvonta 19.05 Formula 1: vapaat harjoitukset 19.35 Lainvalvojat 20.00 Miehen puolikkaat (7) 20.30 Simpsonit (12) 21.00 Disco (S) 23.00 Rysän päällä 00.00 Doom (18) 02.00 Eurojackpot ja Jokeri 11.50 Krokotiilimies 12.20 Leijonan luola Ruotsi 13.10 Huijarirakentajat 14.05 Henkka & Niki vs. 08.00 Yle Uuti- 05.00 Aamupala. 09.05 UrheiluCapova. 06.15 Aamuhartaus. 10.00 Yle Uuti- 07.50 Merisää. japanilaista runoutta Rauli Badding, osa 5/20. 12.00 Yle istu eivätkä laula. 21.35 Novosti Yle. 21.40 Urheiluradio. 15.05 Maakunhartaus. Beineix itse ylsi yhtä onnistuneeseen tulokseen ehkä kuuluisimmassa elokuvas- Jotkut kriitikot valittelivat, että Diiva oli vain itsetietoista tyylittelyä, mutta on sen tarinakin omaperäinen. 16.00 Yle Uutiset ja 20.20 Pianomusiikkia Y le P uhe sää. 09.00 radio. 18.03 Puhelinlangat laulaa. Tero muuttaa uusperheensä kanssa lapsuudenmaisemiinsa ja törmää isäänsä. Monroe (12) Yle Uutiset Rousseaun puutarha (S) Kekäläisen kesäduunissa vieraana Matti Rönkä TV1 klo 21.00 TV 2 06.50 06.51 06.52 06.57 07.10 07.21 07.23 07.38 07.41 07.53 08.18 08.35 08.50 09.00 09.30 10.30 11.00 11.28 12.00 12.30 13.00 13.25 13.55 14.25 15.10 16.00 16.28 17.00 18.00 18.02 18.49 19.00 19.07 19.20 19.30 20.30 21.00 21.50 22.00 22.05 22.45 23.35 00.00 MTV 3 Pikku Kakkonen Nimipäiväonnittelu Sirkus Temppula Matikkahirviöt (S) Tilda ja hänen ystävänsä (S) Tarinoita maailmalta Kasper ja Liisa (S) Iinan aamu Max ja Meeri (S) Anniina Ballerina (S) Apina opena Taikaplaneetta (S) Ruohonjuuritasolla (7) Meri leikkipaikkana Yle Uutiset alueilta Blogistania Summeri (7) Summeri (7) Nuoret mestarit: Kalastusmestari Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa Koiramies kiertää Islantia Vuosi Pohjoiskalotilla Erätulilla McLeodin tyttäret (7) Doctor Who (12) Summeri (7) Summeri (7) Pikku Kakkonen Yle Uutiset minuutissa McLeodin tyttäret (7) Kerrostaloelämää (7) Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset Urheiluruutu Teinipomo Kimppakolmoset (12) Tartu Mikkiin Yle Uutiset Urheiluruutu Muistin vanki (12) Naurun tasapaino Jinsy-saari (7) The Wire (16) 07.45 Aamusää 08.00 45minuuttia SuomiAreenalla 09.00 SuomiAreena Special 09.30 Farm Kings 10.30 Lääkärit 12.55 Mun perhe 13.25 Neljä huonetta 14.25 Kaappaus keittiössä. Kotieläimet syövät paremmin kuin emäntänsä. 15.00 Yle Uutiset. 13.03 Ryder todella haluaa. Elokuva opettajaperheen opiskelijapojan ja piikatyttö Miriamin välisestä rakkaussuhteesta. 19.03 BrinkUotinen sää. 09.11 Maakun12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö taradio. Terävä-älyisten tunti. 09.05 Naisen heinäkuun Urheiluradio. 17.20 Urheiluradio. vää. (1979) Liisi Tandefelt esittää Märta Tikkasen runoista rakennetun tiiviin monologin eräästä ihmissuhteesta. 19.00 Historia: USA:n 1930luvun pölymyrskyt 20.00 Kun rytmi oli laki. 14.00 Maisteri Lind- 11.30 Yle Uutiset maakunnastasi. grenin musiikkiesitelmä: Linnut eivät 11.33 Suomen radio. 06.05 Hartaita säveliä. 06.25 Aamusoitto. . Takauma paljastaa miten Jane päätyy poliisin erityisavustajaksi. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Diili: All Star Amerikkalainen realitysarja. 00.25 Eurojackpot ja Jokeri 00.30 Monk (12). Amerikka 14.35 Henkka & Niki vs. 07.17 Maakuntaradio. Muistojen bulevardi. (1980) Arja Tiaisen runoista koottu monologi. 18.20 Vuosisadan rakkaustarina. 09.10 Sää. 10.55 Pikkujuttu. Mitä Menneen maailman Charles tänään. 15.52 Maakuntarahall soi -kesäfestivaali. ja Wes t dio. 08.15 silla menee paremmin. Miksi politiikassa ei saa filosofoida. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 21.55 Suomi tänään. Edesmenneestä kung-fu-tähdestä häväistyskirjan kirjoittanut mies murhataan, ja rikospaikalta löytyy kirjan päähenkilön hius. 01.25 Onnensoitto Nelonen 10.50 13.20 14.20 14.50 15.20 15.50 16.20 17.25 18.25 18.55 18.58 19.00 20.00 20.57 21.00 23.20 01.25 01.55 02.50 Teema LIVE: Tiedä ja Voita Hurja remontti Waverly Placen velhot Merieläinten pelastajat Amerikan hauskimmat kotivideot Eläinten ABC Himosiivoojat New Yorkissa Dr. 15.55 Yle News. 12.30 Yle Uutiset maakunnastasi. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 10.05 Mikä maksaa. 11.03 Suomen radio. sista kahteen. Minna Kuukka ja Aki Linnanahde 15.00 Radio Nova Kesäliikenteessä . 22.05 Naisen heinäRadioteatteri esittää: Rakkaudella, kuun Radioateljee: Tunteeni eivät ole tuhkaa. 11.00 heinäkuun Tiedekesä 13.00 Klas- Yle Uutiset. 21.03 Päivä tunnissa. Suomi-Filmi siirtyy 1950-luvulle voitokkaasti elokuvillaan Ihmiset suviyössä, Härmästä poikia kymmenen ja Kesäillan valssi. (U) 17.35 Elävä arkisto: Voimanaisia 17.35 Palava susi. tänään. (Suomi 1957). Toimintaseikkailu kietoutuu Le Mansin legendaaristen 24 tunnin kilpa-ajojen ympärille. Pääosissa: Sagamore Stevenin, Peter Youngblood Hills, Jean-Pierre Cassel, Diane Kruger. Ohjaus: Louis-Pascal Couvelaire. Frasier (S) Castle (12) Kylmäverisesti sinun (12) 16.35 Suomi-Filmin tarina. Taistelu aikaa vastaan. 1980-luvun brittipopin kapina Margaret Thatcherin kylmää yhteiskuntaa vastaan. 21.00 Kino: Diiva (16). 08.00 Yle Uutiset ja sää. 14.03 Ajantasa. Ohjaus: Joel Schumacher. Elokuva: 24 Hours (12). (Ranska 2003). 11.00 Nai- Urheiluradio. 06.56 Päivän mietelause. Miksi poliitikot puhuvat mieluummin tulevaisuudesta kuin menneestä. 07.15 Yle Radio Suomi Aamusoitto. PERJANTAI 18.7.2014 TV 1 06.25 06.55 09.30 10.00 10.50 11.00 11.05 12.00 12.30 13.20 14.45 15.00 15.05 15.10 15.50 16.50 16.55 17.00 17.10 18.00 18.13 18.16 18.20 18.30 19.00 20.00 20.30 20.55 21.00 21.30 22.25 23.10 23.15 Kekäläisen kesäduuni Ylen aamu-tv Kuningas Alkoholi Kyläsairaala (12) Päivän kasvo Yle Uutiset Avara luonto: Saksa Antiikkia, antiikkia Sydämen asialla (7) Miriam (7). 12.55 Suomi ria. 10.03 12. CIA:n salaisen terroristioperaation avainhenkilö Kevin Pope kuolee. Tyylitelty trilleri pariisilaisesta postikuriirista, joka nauhoittaa salaa oopperadiivan esityksen, mutta sotkeutuu sitten paljon vakavampiin rikoksiin murhamiesten jahtaamana. Yle Uutiset ja sää. Hääharjoitus. 15.55 Mike & Molly (S) 16.20 Pilanpäiten 16.30 Hansin grillibileet 17.30 Salatut elämät (S) 18.00 45minuuttia SuomiAreenalla 19.00 Seitsemän Uutiset 19.15 MTV Sport Uutiset 19.25 Päivän sää 19.30 SuomiAreena Special 20.00 Prinssi George 1 vuotta 21.00 Mentalist (12). 15.50 Veneilyset ja sää. 17.00 Yle Uutiset ja ilmanpolitiikan arkipäi5 sää. O: Jean-Jacques Beineix. 22.55 Metal Evolution: Raskaan rockin tarina. Osa 5/11: Glam metal. Perusteellinen dokumenttisarja metallimusiikin synnystä, kehityksestä ja alalajeista (Kanada 2011). Muut 16.55 Kaksoiselämää (S) 17.07 Lonkeroiset (S) 17.10 Sanamyrsky 17.25 Töitä Tanskan työttömille 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 Pax Maan kamaralla (S) 18.13 Pax Maan kamaralla (S) 18.27 Murut ja lurut (S) 18.30 Eurooppalaisia elokuvadiivoja 19.00 Tanskalaisarkkitehtien koteja 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.45 Dok: Puppulehti 20.15 Romanikuninkaan lapsenlapset 20.45 Suzannen vieraana 21.00 SVT: Ladies fight 21.55 SVT: K-märkta ord 22.00 SVT: Aktuellt 22.23 SVT: Regionala nyheter 22.30 SVT: Sportnytt 22.45 SVT: Lögnen 23.15 SVT: Retro 23.45 SVT: Korrespondenterna 00.15 SVT: Maestro och master 01.10 SVT: 00.30 En bok, en författare 02.00 SVT: Programtablå 10.00 Lemmen viemää (7) 14.00 Ylläs . 13.00 Yle Uutiset. 20.07 Puhelinlangat laulaa. Phil (7) Frasier (S) HS-uutiset HS-sää Huvila & Huussi Hauskat kotivideot Keno Elokuva: Bad Company (16). 23.10 Yöklassinen. 08.15 Ykkösaamu. 17.50 Suomi 200 vuotta sitten. 23.03 70-luvun musiikin yö. Tehtävää värvätään jatkamaan Popen kaksoisveli, suorasukainen pikkurikollinen Jack Hayes. Pääosissa: Anthony Hopkins, Chris Rock, Peter Stormare, Gabriel Macht. Miksi Ruot- dio. 12.42 Suomen sää. 07.45 Hartaita säveliä. 07.50 Aamuhartaus. Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen setvivät politiikan kielen koukeroita. Ranskalainen Jean-Jacques Beineix herätti paljon huomiota esikoiselokuvallaan, jonka toinen toistaan nokkelammat ideat ja komea kameratyö tekivät siitä tyylikkään rikosjännärin. Elokuvan musiikkitausta sekoittaa rockia ja klassista musiikkia, ja sankariparina on nuori valkoinen ranskalaispoika ja vanhempi musta amerikkalainen oopperadiiva. mielteisesti amerikkalaista oopperatähteä, joka on kieltänyt musiikkinsa levyttämisen. Uusinta joulukuusta 2013. 13.00 Yle Uutiset 13.02 Jorma Uotinen 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset 17.01 Ali Show 18.00 Yle Uutiset 18.03 Jenni Pääskysaari 19.00 Radiomafian Kohtaaminen: Jari Tervo (1994) 20.15 Yle Puheen ihanat naiset 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Jorma Uotinen. Nuori postikuriiri Jules (Frédéric Andréi) ihailee pakko- saan Betty Blue (1986). DIIVA ON 8 KINO: DIIVA Yle Teema klo 21.00 06.00 Yle Uutiset. 16.15 Fau- 12.32 Suomen radio. Jenni ja Tommi 17.00 Yle Uutiset 17.01 Lyömättömät Remix 20.00 Parasta ennen! 22.00 DJ Orion 00.00 Yöradio YLE Radio 1 Postikuriiri Jules (Frédéric Andréi) joutuu murhamiesten jahtaamaksi. Diiva yhdistää vastakohdat 1980-luvun alun avainelokuvia, tuon ajan musiikissa ja muodissa vaikuttaneen ?uuden aallon. 12.10 Suomen radio. 15.05 Kultakuume. (USA - Tsekki 2002). 15.00 Hartaita säveliä. elokuvallinen vastine, punk-sukupolven hienostunut design-luomus. (Ranska 1981). 22.00 Yle Uutiset 17.28 Suomi tänään. 19.00 YleX Yle Uutiset ja sää. 17.20 Eeva Luotosen kirjahisto- radio. Toimittaja-kirjailija Taina West haastaa Jorma Uotisen keskusteluun. 12.37 Anonin iltapäivä. Osa 1/2. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Puheet päreiksi kesäuusinta. Sen liikkuvaa kuvailmaisua iskevine toimintajaksoineen ovat jatkaneet Luc Bessonin kaltaiset menestyjät. 21.50 Merisää. 11.57 Päivän mietelause. 07.15 Yle Uutiset. 07.53 Maakuntaraset. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 18.50 IltaYle Uutiset. 18.00 Yle Uutiset. 20.06 Sää. 08.17 Maakuntaradio. sen heinäkuun Musiikin voima: Ivanka 09.00 Yle Uutiset. 20.03 UrheiluUutiset 11.00 Etusivu 13.00 Yle Uutiset 11.03 Yle Uutiset 13.02 radio. 19.06 Puhelinlangat laulaa. aamu . Susanna Vainiola. 23.00 Yle Uutiset. Jules tallentaa laittomasti diivan esityksen, mutta saa haltuunsa myös toisen, paljon vaarallisempaa materiaalia sisältävän kasetin. Elokuva oli selvästi aikaansa edellä, mutta sai varsinkin Ranskassa ja Yhdysvalloissa kulttimaineen. 06.30 Maakuntaset ja sää. 18.50 Merisää. 18.55 Puhelinlangat laulaa. 23.02 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio Radio Nova 08.00 Novan matkassa 10.00 Nova Pori Jazzeilla . Uutiset ja sää. 12.45 Merisää. 12.15 Naisen Ajantasa. 10.00 Yle Uutiset. 18.20 Radioteatteri esit- 13.30 Yle Uutiset maakunnastasi. tää: Volter Kilpi: Kirkolle, osa 8. Mv. Löytöretkiä maailmaan Yle Uutiset Yle News Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa Maailman kauneimmat puutarhat Novosti Yle Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Kyläsairaala (12) Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Päivän kasvo Kuningas Alkoholi Hakekaa kätilö! (12) Järviemme helmet Yle Uutiset Urheiluruutu Kekäläisen kesäduuni. Vieraana Matti Rönkä. Kultainen noutaja (12). Osa 1/3. 18.00 Musiik- Urheiluradio. 17.00 Yle Uutiset ja nyymit kotikiusatut. 16.15 Maakuntarakesäiltaan. Pirita ja Timppa 10.00 Yle 20.00 Yle Uutiset. Jussi Halli 20.00 Radio Novan yö. 19.00 Yle Uutitaradio. 14.00 Yle Uutiset. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 00.05 70-luvun musiikin yö. Yle Puhe 06.00 Yle Puheen ihanat naiset 07.02 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio. 13.06 Suomen radio. kikamari. 21.00 Yle Uutiset. 19.03 Urheilu06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Kesä- radio. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 21.35 Maaklo 22.0 dio. radio. O: William Markus. 22.05 Lakatut varpaankynnet . Päivi asuu Hausjärvellä koiran, kissan ja hevosten kanssa. 15.25 Viikonvaihteen alueellinen sääennuste 15.30 Mike & Molly (S). Amerikka 15.05 Kuppilat kuntoon Ruotsi 16.00 Ruotsin karmein koti 16.50 LA Ink 17.45 Gordon Ramsay ja paras ravintola 18.40 Suomen Tulli 19.35 Kuuluisat kuppilat 20.05 MasterChef USA 21.00 Villit nettivideot (12) 21.30 Villit nettivideot (12) 22.00 Arman ja viimeinen ristiretki (7) 22.30 Arman ja viimeinen ristiretki (12) 23.00 Australian kovimmat keräilijät 23.55 Poliisit Norja (S) 00.25 Poliisit Norja (S) 00.55 Täysillä tutkaan (S) RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YleX Kesäjälkkä . 18.30 13.32 Suomen radio