Kansan Uutiset 11.10.2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 AxME 22 Sosialismi 30. Hinta 3,50 ? 41-003251-1341 41 www.kansanuutiset.fi Viikko 41 Perjantaina 11.10.2013 Kansan Tahto | Satakunnan Työ Viikkoleh den teemana Venäjä Politiikka on aidointa vapautta » Heikki Patomäen kirja kertoo mahdollisuudesta toimia toisin. s. 14 Veroparatiisi Suomi
Puheet hyvinvointivaltion romuttamisesta kiistää Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professorina syksyllä aloittanut Heikki Hiilamo. Tolokonnikovan vankileirin työstä koituvat voitot menevät liikemíehelle, entiselle Yhtenäinen Venäjä -puolueen kansanedustajalle, joka investoi ne sijoitusasuntoihin Floridaan. sisältö A Kotimaa s.4 B Kulttuuri s.22 Kansan Uutiset, Viikkolehti 11.10.?17.10.2013 C Keskustelu s.32 D E Ulkomaat s.36 Vapaa-aika s.42 F Pelit s.44 ALL OVER PRESS PUHELIN 09 759 601 VERKKOSIVUT 36 www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI toimitus@kansanuutiset.fi Liikemiehet tahkovat rahaa gulagien työllä Pussy Riotin Nade?da Tolokonnikova ansaitsee pakkotyöllä vankilassa euron kuukaudessa. lmissäkin valmistetaan tv-sarjoja. Maineikas studio on tuottanut noin 1 500 pitkää elokuvaa, mutta nykyään sen käytävillä on hiljaista. Pitkiä elokuvia tehdään vähän ja Len. Olot mordvalaisella vankileirillä ovat kauheat, ja jos epäkohdista valittaa, rangaistukset ovat ankaria ja mielivaltaisia. D JARNO MELA 16 A 28 B Hyvinvointivaltio ei romahtanut Puretaanko elokuvastudio Lenfilm? 1990-luvulla tehtiin rajuja leikkauksia, mutta nyt on tehty merkittäviäkin tulonsiirtoja. He ovat ukkosenjohdattimia säännöllisin välein leimahtavalle suurpetovihalle, jonka takana on usein oikean tiedon puute. Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Säästö Määräaikais 12 kk 138 ? 159 ? 6 kk 72 ? 86 ? 3 kk 39 ? 49 ? 1 kk 15 ? 19 ? Hinnat sisältävät arvonlisäveron (10 %). Tarkemmat tiedot verkkosivulta. ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI avoinna ma?pe 9.00?16.00 puhelin: 09 7596 0200 faksi: 09 7596 0319 ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat mediakortissa www.kansanuutiset.fi tai ilmoitustrafiikista. ISSN 0357-1521 Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula, 2013 Kannen kuva: Jussi Joentausta 2. 09 7596 0380 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kai Hirvasnoro p. 09 7596 0232 TOIMITUSJOHTAJA Pirjo Virtaintorppa p. Hyvinvointivaltiota tukevia ratkaisuja hän luettelee työmarkkinatuen tasokorotuksesta alkaen pitkän rivin. Len. 09 7596 0254 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Vilhonvuorenkatu 11 C 7, Helsinki (PL 64, 00501 Helsinki) Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Faksi, konttori: 09 7596 0319 Pankkitili: FI70 2100 1800 0350 43 TOIMITUS avoinna ma?pe 9.00?18.00 Faksi: 09 7596 0301 Toimitussihteerit: 09 7596 0312 tai 09 7596 0362, toimitus@kansanuutiset.fi viikkolehti@kansanuutiset.fi ALUETOIMITUKSET Keski-Suomi, Jyväskylä, Väinönkatu 28 B 14, Jarkko Mänttäri 0500 807 987 Varsinais-Suomi, Turku, Kalevantie 25, Pekka Helminen 0500 807 995 Satakunta, Pori, Eteläpuisto 14, 02 630 3210, toimitus@satakunnantyo.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Ma?pe klo 9.00?16.00, Konttori: 09 7596 0208, faksi: 09 7596 0319, tilaukset@kansanuutiset.fi. Tilaukset kaikkialta Suomesta maksuttomasti: 0800 97006. JAKELUHÄIRIÖT Postin varhaisjakelu: Uusimaa, 0200 30011 ma?pe klo 6.30?16.00, Pääkaupunkiseudulla klo 11:een ja, Uudellamaalla klo 8:aan mennessä soittaneille puuttunut lehti pyritään toimittamaan saman päivän aikana. Postin perusjakelu ja muu maa 0200 71000. TILAUSHINNAT LEHTIKUVA/ JUSSI NUKARI A 18 Pieni ammattikunta, paljon vihapuhetta Vieremäläinen tutkimusmestari Seppo Ronkainen kuuluu neljän ammattilaisen ryhmään, joka on pannoittanut noin 400 sutta ja karhua. Ronkainen uskoo kuuluvansa Suomen pienimpään ammattiryhmään, mutta niskaan heitetyn vihapuheen määrä on suunnaton. lm perustettiin keväällä 1918. Nyt koko studio elää purku-uhan alla, sillä rahamiehet haluavat siitä eroon. Pietarissa sijaitseva maa-alue halutaan tuottavampaan käyttöön. LEVIKKI 10 000 Lehti ilmestyy perjantaisin. PÄÄTOIMITTAJA Jouko Joentausta p
Ratkaisumallista riipPietarin talousalue on yhä suuri mahdollisuus. Tape puu, jääkö tästä tapahtumasarjasta pysyviä jälkiä. Parin viime vuosikymmenen kehitys Venäjällä ei ole myöskään mennyt ihan jälkiä jättämättä. Uutisoinneissa korostuvat helposti negatiiviset tai ainakin meille oudot asiat. Ne kertovat omalla tavallaan myös siitä, että naapurimaahamme ei pidä suhtautua mustavalkoisesti. Viime viikkoina Venäjä on joutunut kansainväliseen valokeilaan arktisilla merillä. Kon?ikti liippaa läheltä Suomeakin ja sen onnistuneella laukaisemisella on suuri periaatteellinen merkitys. Yhdysvaltain republikaanien tie kohti kommunismia on oikeansuuntainen mutta riittämätön: valtio on jo halvautunut, vaikkakaan ei vielä kuoleutunut. Pääkirjoitus Venäjällä monet kasvot VENÄJÄSTÄ ON moneksi. Samalla pitää kuitenkin muistaa, että maassa tapahtuu paljon muutakin. Vaikka Venäjä LEHTIKUVA entisenä suurvaltana ehkä tahtoisi määrätä pelisäännöt, se joutuu kuitenkin talouspolitiikassaan mukautumaan ja ottamaan huomioon monia sellaisiakin asioita, joita se ei haluaisi. Joka tapauksessa se on tulevaisuudessa entistä merkittävämpi tekijä Euroopan markkinoilla. Suomen tuonnista noin 18 prosenttia tulee nyt Venäjältä, ja se on tuontitilaston ykkönen. Vientitilastossa se on kakkosena noin 10 prosentin osuudella heti Ruotsin jälkeen. Suomella on niin maantieteelliset ja kulttuurisetkin edellytykset hyötyä Venäjän mahdollisesta talousmahdin kasvusta, vaikka kasvussa juuri nyt onkin pieni suvantovaihe. Pietarin talousalue on edelleen suuri mahdollisuus. Kiiltokuviakaan ei pidä levittää, vaan antaa ihmisille eväitä ymmärtää paremmin venäläistä yhteiskuntaa ja samalla poistaa turhia ennakkoluuloja. Valtiollisella tasolla pyritään tietysti pitämään tiukasti kiinni yhteistyökuvioista, sillä suhteilla on aina oma vaikutuksensa niin kauppapolitiikkaan kuin ulko-ja turvallisuuspoliittiseen keskusteluun. Kansalaisyhteiskunnan tasolla taas on helpompi puhua myös epäkohdista ja ongelmista. Tässä Kansan Uutisten Viikkolehden numerossa on monta Venäjään tavalla tai toisella liittyvää juttua. Helppoja ratkaisuja ei ole tarjolla, sillä muutkin maat tekevät tosissaan töitä onnistuakseen Venäjällä, eikä sen markkinoillakaan pärjää, jos ei pärjää muuallakaan. Sanottua hälytys! lisää merirosvoja pohjoisen puoleLa! » Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ei ole nopein tapa nostaa bruttokansantuotetta lyhyellä ajanjaksolla. Se on luonnollista. Taustalla vaikuttaa niin sota- kuin neuvostoaikakin. Vanhasta neuvostomallista luopuminen on ikään kuin jäänyt kesken ja samalla mukaan on otettu runsaasti kapitalistisen talouden piirteitä. Joiltakin osin on aiheellista puhua jopa riistokapitalismista. Venäjä on pyrkinyt integroitumaan taloudessaan lisääntyvässä määrin Eurooppaan. Mutta jos talouskasvun sijaan mitataan ihmisten hyvinvoinnin lisääntymistä, saadaan toinen tulos. Ulkoministeriön uusi ihmisoikeussuurlähettiläs Rauno Merisaari, Kehitys 3/2013 © TARMO KOIVISTO 3. Se on varmaa, että keskustelu kansalaisoikeuksien toteutumisesta Venäjällä jatkuu. Tämän päivän Venäjä on edelleen suuri arvoitus. Monien asiantuntijoiden mukaan Venäjällä ei ole vahvaa valtiota eikä hallintoa, vaikka maassa onkin iso armeija ja paljon virkamiehiä. Suomalaisilla on jo historiallisen » Naapurimaaham- kokemuksen kautta, mutta myös tämän päivän uutisoinme ei pidä suhtautua tien valossa varovainen suhtautuminen vähän kaikkeen mustavalkoisesti. Venäjään liittyvään. Suuren maan erityisongelmistakin on voitava puhua avoimesti
Hänen mukaansa Estellellä on niin suuri media-arvo, että sen päästäminen purjehtimaan vapaasti ei sopisi israelilaisten pirtaan. . Aiemmin olin pyytänyt, että sotilaat eivät tähtäisi laivaväkeä, Jämiä kertoo. Myös norjalaiset harkitsevat oikeustoimiin ryhtymistä. . Minulta he yrittivät ottaa sci?kirjan. HALUAN 4 men jättäneen Israelille pyynnön aluksen palauttamiseksi. Israel halusi varmistaa, että mikään ei epäonnistu. Kapteeni sanoo toivoneensa keskustellessaan valtausjoukon johtajan kanssa, että sähkölamaannuttimia ei käytetä riskihenkilöihin. . Greenpeace-aluksen kotisatama on Amsterdam. Aromaan mukaan hollantilaiset » Olin pyytänyt, että sotilaat eivät tähtäisi laivaväkeä. ovat vieneet valtauksen välimiesoikeuteen. Juridisesti laiva kuulu ruotsalaiselle Ship to Gaza Sweden avustus- ja aktivistijärjestölle, Koivisto sanoo. Estellen kapteeni Mika Jämiä ei ole yhtä toiveikas. Kapteeni perustelee pelkoaan sillä, että Gazan saartoa murtamaan mennyt ruotsalainen So?a-laiva oli palautettaessa todella huonossa kunnossa. . Estellen ostamista Suomesta Ruotsiin rahoitettiin Sophian romutuksesta saaduilla tuloilla. Jämiä arvioi Israelin käyttäneen Estellen valtaukseen 80 sotilasta ja viittä alusta. Koivisto uskoo laivan palauttamiseen, mutta vasta vuosien kuluttua. uskoa, että oikeus voittaa. Oikeus ei voi tehdä muuta päätöstä, kuin palauttaa laiva. . A kotimaa Perjantai 11. Kun tajusimme, että sotilaat antavat sähköshokkeja, ilmoitin operaation johtajalle, että mukana on 80-vuotias Jim sekä yksi erittäin ylipainoinen ja väsynyt kreikkalainen, jonka sydänkohtausta pelkäsin. . Sanoin, että se on lainattu kirjastosta ja että joudun maksamaan palauttamattomasta kirjasta sakkoja. Sain pitää kirjan, Jämiä naureskelee tapahtunutta. Jämiä pelkää, että jos tai kun laiva joskus palautetaan, sen on annettu päästä rapakuntoon. Valtaajia kiinnosti erityisesti tiedot puhelinnumeroista. . Jos Suomi haluaa vauhdittaa aluksen saamista takaisin, se tulee nopeammin. Ulkoministeriöstä kerrotaan suo. Ministeriön mukaan kyse on kuitenkin ensisijaisesti Israelin ja varustamon välinen asia. Estellen valtauksesta tulee 20. tätä kuuta kuluneeksi vuosi. Israelin armeijan ilmoituksen mukaan voimakeinoja ei käytetty. Israelin armeija kertoi, että laivasto oli useaan otteeseen yrittänyt suostutella alusta kääntymään. Kun pyyntöihin ei oltu vastattu, sotilaat valtasivat aluksen. Pekka Helminen pekka.helminen@kansanuutiset.?. 21 AFP PHOTO / GREENPEACE / DENIS SINYAKOV Amsterdamia kotisatamanaan pitävä Arctic Sunrise on Venäjän viranomaisten hallussa Muurmanskissa. Estelle-oikeudenkäynti alkaa marraskuussa » Estellen puosuna laivalla toiminut turkulainen Veli-Matti ?Wellu. Jos sopuun ei päästä muutamien päivien kuluessa, asia menee kansainväliseen merioikeuteen. Estellellä oli kaappauksen tapahtuessa myös Greenpeace´ssa toimivia henkilöitä ja kansanedustajia useista maista. Meinasivat viedä lainakirjankin Koivistolta takavarikoitiin matkapuhelin, kamera, päiväkirja ja rahat. Aluksen noin 30 hengen kansainväliseltä miehistöltä sotilaat veivät lähes kaiken omaisuuden. lokakuuta 2013 Emilia Kukkala s. Valtaushetkellä 53 metriä pitkällä Estellellä oli noin 30 henkeä. Jämiän mukaan Israelin armeija oli jumittanut kaikki radiotaajuudet ja ainut taho, jonka kanssa saattoi kommunikoida oli nimimerkki ?Eric?. . 7 / Eilina n G Gusatinsky usatinsky s. Estelle purjehti valtauksen tapahtuessa Suomen lipun alla. . Bryga (komentosilta) oli lukittu, ettei tänne ihan kävelemällä tulla, Jämiä muistelee. Laivaväki asettui ryhmissä israelilaisten eteen. Hieno rahtilaiva raiskattiin ro- muksi, Jämiä kuvaa. Minuun ei koskettu. Aluksen oli tarkoitus murtaa Gazan saarto ja viedä avustustarvikkeita Gazaan. . Estelle makaa edelleen Ashdodin satamassa Israelissa, Koivisto tietää. Kaappaus myös merioikeuteen Ruotsalaiset aikovat Jämiän mukaan viedä kaappauksen myös kansainväliseen merioikeuteen Lontoossa. Asian käsittely kestänee noin kahdeksan vuotta. Tapahtunut täyttää kaikki merirosvouksen tunnusmerkit. Valtauksessa useat Estellen väestä lamaannutettiin. Aluksen saaminen pois on paljolti siitä kiinni, kuinka aktiivisia Suomen viranomaiset ovat, Jämiä sanoo. Se tapahtui kansainvälisellä vesialueella, Jämiä painottaa. Greepeace Suomen tiedottaja Juha Aromaa sanoo, että Estellen ja Greenpeacen laivan Arctic Sunrise´n kaappaukset ovat analogisia siinä, että ne tapahtuivat kansainvälisillä vesialueilla
Eihän sillä mitään merkitystä ole. Sen jälkeen kuitenkin alkoi irtisanomisaalto, jota emme osanneet odottaa. Lehtonen sanoo odottavansa, että seuraavassa keskitetyssä piMETALLILIITON vatäisi saada enemyk y mä n v ä ljy y t tä semmistoryhmän Kilpailuk a t is o liittopöytiin rahan vetäjän sopimuslk a ei ole p asiantuntija Turja osalta. kiinni. Lehtosen mukaan . Kaikki työntekijät ja toimihenkilöt saavat ensimmäisenä sopimusvuotena 20 euron ja toisena vuotena 0,4 prosentin yleiskorotuksen. Kyllä nyt tarvittaisiin muutakin kuin puheita. Palokankaan mukaan sopimus merkitsee Suomen kilpailukyvyn kasvamista edelleen, vaikka hänen mukaansa Suomi on jo nyt kilpailukykyinen kilpailijamaidensa kanssa, . Tämä näkyy palveluissa. lokakuuta sanomalla Jeltsinin estäneen sisällissodan. Toki irtisanomiset näkyivät neuvottelujen ilmapiirissä. Hän toivoi ensi vuoden messuilta maailmanlaajuista kiinnostusta Suomen suomen- ja ruotsinkieliseen sekä saamenkieliseen, moniääniseen kirjallisuuteen ja kirjailijoihin. . Ne ovat itsenäisyytemme ja myös tulevaisuutemme luja perusta. Presidentti Boris Jeltsin päätti sen parlamentin valtaukseen. Venäjän suurlähettiläs Juri Derjabin puolusti kaappauksen aseellista kukistamista Viikkolehden haastattelussa 8. Nyt tarvitsemme kuitenkin avoimuutta ja yhteistyötä. Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki esitteli Suomea ja Suomen teemoja messuilla torstaina. Moskovan alkukuun tapahtumat avasivat tien uudistusten nopeuttamiselle. . Länsivaltojen suhtautuminen tapahtumiin Moskovassa luo tälle politiikalle erinomaisen pohjan. » Venäjän parlamentti oli suurin este uudistuspolitiikan tiellä. SUOMESSA TEHTIIN samaan aikaan ratkaisevia pankkitukipäätöksiä. Työohjeen mukainen siinä, ehtosopimuksessa on kuiettä se ei sisällä minkääntenkin elementtejä, kuten erilaiasteisia heikennyksiä. . Tämä merkitsi työttömyysturvan painoarvon kasvamista neuvotteluprosessin aikana. . Kun Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Saksassa palkat nousevat 3-4 prosenttia ja meillä 0,6 ensimmäisenä ja 0,4 toisena vuotena, niin onhan se kahden vuoden aikana useamman prosenttiyksikön kilpailuetu. Tämä kylläkin näkyy vasta pitkällä aikavälillä. Ostovoiman leikkaantuminen on Palokankaan mukaan nyt iso riski. . Tavaroilla ei ole kysyntää, tehLEHTIKUVA dään vääränlaisia tuotteita eikä osata myydä. Hän muistuttaa, että neuvottelujen kuluessa tuli yli 3 000 uutta työtöntä metallityöntekijää. Valiokunnalle riitti, että luottotappioista kerrotaan toimialoittain ja alueittain. . Lisäksi valtuustossa oli se henki, sia lisiä ja palkkarakennekysymyksiä, että sopimuksessa pitäisi olla jokin joita ei voi jatkossa hoitaa näin kireoma laadullinen asia, jota saadaan ällä kirjauksella. eteenpäin. Oikeastaan koko Suomen tarina perustuu lukemiselle, sen merkitykselle yhteiskunnan ja yksilön kehityksessä, Arhinmäki sanoi. Frankfurtin kirjamessut on Suomen tämän hetken suurin kulttuuri- vientihanke. Suomalaista peruskoulua ja kirjastolaitosta kehunut Arhinmäki painotti, että Suomen menestys kansakuntana perustuu sivistykseen ja tasa-arvoon. . Pron neuvotteliMETALLILIITON loksen syntymiseen vaikutti valtiovallan työttömyysturvaa parantava paketti. Käsitykseni mukaan sopiei usko keskitetyn sinänsä merkitsemus tullaan valtuustossa hyväksyvän taloutemme lähtemistä nousuun. mään kriittisillä sivulauseilla. . Tehtiin millainen sopimus tahansa, niin ei nousu ole palkoista Lehtosen mukaan neuvottelutukiinni. Nyt 20 euron neuvottelutulos on äärimaltillinen koroliiton valtuuston päätus kirjoitettiin liian kireään muotoon. Suomalais- ten suurin omaisuus on sivistys, korkea osaaminen, kyky ymmärtää lukemaansa, omaksua tietoa. lokakuuta 1993 päättynyttä Venäjän parlamentin puhemiehen Ruslan Hasbulatovin ja varapresidentti Aleksandr Rutskoin kapinayritystä. Suomalaisten suurin omaisuus ei ole metsissä eikä kaivoksissa, vaikka niitäkin toki tarvitaan. Sopimukseen liittyvä valtiovallan osuus poistaa muun muassa kaksi työttömyyspäivärahan omavastuupäivää. Lisäksi tuloveroasteikkoihin tehdään 1,5 prosentin tarkistus, kilometrikorvausten lisäkiristys perutaan ja väylämaksut puolitetaan. Neuvottelutulokset vaativat vielä liittojen hallintojen hyväksynnän. Metalliliitossa tulosta käsittelee perjantaina liittohallitus, jonka jälkeen se menee ensi viikolla liittovaltuuston käsittelyyn. Kun keskusjärjestöjen sopimus syntyi, niin osapuolia pyydettiin ottamaan rauhallisesti. SUOMI ON Frankfurtin kirjamessujen ensi vuoden teemamaa. Parlamentti jarrutti monia lakeja, joita uudistuksia varten olisi tarvittu. Maan ulkopolitiikka olisi muuttunut kovemmaksi ja suljetummaksi, jos kaappaajat olisivat onnistuneet, Derjabin arvioi. . Sivistys ja kyky oppia uutta ovat auttaneet meitä suomalaisia luomaan oman kansallisen identiteettimme. KU Metalliliitto ja Pro avasivat neuvottelusuman » Työttömyysturvan parantaminen nousi tupon soveltamisneuvotteluissa keskeisimmäksi asiaksi. ja Ammattiliitto Pron sekä Teknologiateollisuuden saavuttama tupon mukainen neuvottelutulos merkitsee muidenkin sopimusalojen neuvottelujen vauhdittumista. Keskiviikon ja torstain vastaisena yönä syntynyt sopimus koskee teknologiateollisuuden 120 000 työntekijää ja yli 25 000 toimihenkilöä. Neuvottelutulos on tupon eli työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen. Valtiovarainvaliokunta ei halunnut julkistaa luottotappioihin syyllisten nimiä eikä muutenkaan avata pankkisalaisuutta. Verojaostossa oli yhdessä vaiheessa kannatusta kansanedustaja Esko Seppäsen idealle siitä, että yli miljoonan markan luottotappioihin syylliset koottaisiin julkiseen rekisteriin. Kuolemanspiraali on valmis, pelkää Palokangas. jat esittävät tuloksen hyväksymistä, mutta lopullisesti se hyväksytään tai hylätään kun Pron kaikki 57 sopimusta on neuvoteltu. Neuvottelut jatkuvat kuudella muulla Metalliliiton sopimusalalla: malmikaivokset, autoalan kauppa ja korjaamotoiminta, jalometalliala, tekninen huolto- ja kunnossapito, pelti- ja teollisuuseristysala sekä puolustusministeriö. Prolla on meneillään neuvottelut edelleen 34 muulla sopimusalalla. Osassa Pron sopimusaloista, kuten metsäteollisuudessa, neuvotteluja ei ole vielä edes aloitettu. Saman aikaan kun teknologiateollisuudessa käytiin sopimusneuvotteluja yli 3 000 metallityöntekijää ja satoja toimihenkilöitä joutui työttömäksi. Risto Korhonen risto.korhonen@kansanuutiset.? 20 vuotta sitten JARMO LINTUNEN Venäjän suurlähettiläs Juri Derjabin. ?Jeltsin esti sisällissodan? VIIKKO SITTEN tällä palstalla muisteltiin 4. Siitä kuitenkin luovuttiin. Tämä on normaalia markkinataloutta, vasemmistoliiton kansanedustajat totesivat. Kai Hirvasnoro 5. Kun ostovoimaa leikataan ja kun työttömyys vielä lisääntyy, niin ihmiset kuluttavat vähemmän. Ennen valtion takausta osakepääomaa olisi alennettu niin, että valtion omistusosuus pankissa nousee 45?50 prosenttiin pääomasijoituksen jälkeen. Nyt saimme aikaan pieniä edistysaskeleita joissain asioissa, AMMATTILIITTO Pron teollisuussektomutta mitään valtavaa läpimurtoa ei rin johtaja Markku Palokangas (vas.) syntynyt. Hän käytti voimaa vasta, kun oli pakko. Derjabinin mukaan Venäjän parlamentti oli suurin este uudistuspolitiikan tiellä. Joitakin taulukkoja on ollut jo nyt eikä sillä ratkea tämä ongelma, ettei pankkituki ole avointa ja julkista, sanoi kansanedustaja Martti Korhonen. Vasemmistoliitto vaati lisäksi omistajavastuun toteuttamista pankkituessa
-keskustelu järjestettiin osuvasti Suomen arvopaperikeskuksen Euroclear Finlandin tiloissa. Moskovassa pidettiin syyskuussa G20-maiden kokous, jossa G8-maiden Lough Erne -julistuksen läpinäkyvyyden ja oikeudenmukaisuuden vaatimuksiin lisättiin konkreettisesti myös todellisten edunsaajien (bene?cial owner) identi?oiminen. Omistajatiedot vaikuttavat sijoituspäätöksiin, kenen kanssa halutaan olla samassa veneessä. Vuonna 1969 esimerkiksi Wärtsilän vuosikertomus oli taitettu a-kolmonen. Verotustietojen julkisuuden laajennusta olisi harkittava muutenkin kuin korruption kannalta, Hirvonen totesi. Yleisöstä kysyttiin muun muassa, miksi yleisöjulkisuus on tärkeää, jos viranomaisten tiedonsaanti turvataan joka tapauksessa. . Jos EU SUOMESTA KARKAA . Pelkästään Isoon-Britanniaan maksetaan vuosittain satoja miljoonia euroa yhtiöiden omia ilmoituksia enemmän. . Avoimuus ei välttämättä kitke veroparatiiseja, mutta maakohtainen raportointi nostaisi yritysten kynnystä pakoilla verovastuuta, Eva Nilsson totesi Kauas verot karkaavat -seminaarissa. 6 » Jos EU saisi kadonneet veronsa takaisin, rahaa tulisi tuhat miljardia euroa. saisi kadonneet veronsa takaisin, rahaa tulisi tuhat miljardia euroa, Attacin hankekoordinaattori Antti Kurko kertoi. Kaikkien EU-maiden vuotuiset terveysmenot ovat yhteensä 994 miljardia euroa. . Jos meillä on parempi systeemi kuin muilla, miksi meidän pitäisi mennä muiden maiden systeemiin? Myös Lindström piti yleisöjulkisuutta tärkeänä ja sai yleisökeskustelussa tuekseen muun muassa entisen optiomeklarin. Tietoa ei muutenkaan ollut liiaksi asti. . Jos joku ei halua julkisuutta omistukselleen, hänellä on yleensä siihen hyvä syy. » Päättäjien taloudelliset yhteydet häviävät näkyvistä. Markku Hirvonen kehottaa harkitsemaan laajasti verotuksen läpinäkyvyyden lisäämistä. Hallintarekisteri olisi paluu 60-luvulle Vielä 1960-luvulla omistajatiedot olivat tarkoin varjeltu liikesalaisuus. Verovarojen pitäisi päätyä sinne, minne ne kuuluvat eli meidän kaikkien hyväksi. Veroparatiisitalous kaikkine lonkeroineen nousi julkiseen keskusteluun vuonna 2008 alkaneen talouskriisin myötä. Suomen suunta ei ole selvillä vieläkään, eikä asiasta vastaava ministeri Jan Vapaavuori (kok.) ole kertonut tavoitteita. roopan komissio pitää moniportaista järjestelmää monimutkaisena. Hallintarekisteristä hän keksi useampiakin haittoja. Salaaminen muun muassa vähentää markkinoiden läpinäkyvyyttä, lisää sisäpiiritietojen hyväksikäyttöä ja rahanpesua, päättäjien taloudelliset yhteydet häviävät näkyvistä, verotus ei toteudu oikeudenmukaisesti ja markkinoiden luottamus kärsii, luetteli Lindström. . Uusien luominen tietysti maksaa, mutta itse järjestelmä ei tulisi sen kalliimmaksi. Lisäkustannuksia tulisi lähinnä pankeille. Suomi ei vielä ole varsinainen veroparatiisi, mutta siinä on ?varsin paljon veroparatiisimaisia piirteitä?, Hirvonen summasi verotuksen porsaanreikiä esittelevän alustuksensa lopuksi. . En todellakaan toivo, että palataan takaisin 1960-luvulle, jolloin kaikki toimitaan taas kuin sumussa. Suomessa omistajatietojen avaaminen alkoi Esko Seppäsen ryhtyessä selvittämään omistuksia, Lindströminkin sanoin ?ansiokkaasti?, vaikka muuten likimain kaikesta eri mieltä Seppäsen kanssa sanoikin olevansa. Hallintarekisterin puolustajat vetoavat usein Eva Liljeblomin raporttiin, jossa sen väitetään tuovan säästöjä. Puolet maailmankaupasta kulkee veroparatiisien kautta. Suuri kysymys on kuitenkin markkinoiden läpinäkyvyys ja korruption torjunta, joka on eräs demokratiamme kulmakivistä. Yritykset voivat vältellä veroja julkisuudelta tytäryhtiöverkostojensa avulla. Seitsemän kansalaisjärjestön Veroparatiisimatkat-kampanja avattiin keskiviikkona Helsingissä Kauas verot karkaavat -seminaarilla. . Kustannukset ovat nykyisin niin pienet, ettei niistä tarvitse välittää mitään. lokakuuta. Pitäisin tätä merkittävänä kannanottona puolesta, Yli-Jaakkola arvioi. Hänen käsityksensä mukaan Eu- Verohallinnon selvityksessä ulkomaille maksettiin paljon enemmän ? miljardiluokkaa . Yhtiöiden johtajatkaan eivät välttämättä tienneet, kuka niitä omistaa. On ihan hyvä tietää, omistaako esimerkiksi ympäristöministeri kaivosyhtiön osakkeita vai ei. Myös 1960-luvulta asti aktiivisena yksityisenä sijoittajana toiminut Kim Lindström piti omistustietojen suoraa rekisteriä ja yleisöjulkisuutta hyvänä. ?Suomessa varsin paljon veroparatiisimaisia piirteitä? » Hallintarekisteri edistää korruptiota, helpottaa veronkiertoa ja piilottaa päättäjien omistukset, mutta se vaikeuttaa myös sijoittajien toimimista markkinoilla. PÖRSSIOMISTUKSET SALAAVASTA hallin- tarekisteristä keskusteltiin jälleen, tällä kertaa Transparency Suomen järjestämässä tilaisuudessa 9. osinkoja kuin tilastojen mukaan olisi pitänyt, kertoi Hirvonen. Verohallinnon Markku Hirvonen oli sitä mieltä, että Suomen sinänsä avointa ja läpinäkyvää järjestelmää kannattaisi markkinoida muille, eikä lähteä huonontamaan. Emilia Kukkala JARMO LINTUNEN Puolet maailmankaupasta veroparatiiseihin pelkästään yritysten siirtohinnoittelun takia 320 miljoonaa euroa vuodessa. Verotusneuvos Markku Hirvosen käsityksen mukaan tietojen hankkimiskustannukset moniportaisessa mallissa ovat suuremmat kuin suorassa. Jäsenvaltioilla valta päättää Pörssin sisäpiiriläinen toivoo avoimuutta Euroclear Finlandin lakiasiainjohtaja Jorma Yli-Jaakkola kertoi, ettei Euroopasta löydy kahta samanlaista omistajatietojen julkisuuden mallia. Esimerkiksi Ruotsissa tiedot selviävät vain ensimmäiseltä portaalta ja neljännesvuosittain, joten todellista edunsaajaa on mahdotonta jäljittää. Suomen malli on niin sanottu hybridi, jossa omistukset ovat periaatteessa suorassa rekisterissä ja yleisöjulkisia, mutta ulkomaalaisten omistukset sekä sijoitusrahasto-osuudet hallintarekisterissä. EU:n arvopaperikeskusasetuksen 35 artikla edellyttää, että jäsenvaltioiden pitää tarjota pyydettäessä myös suoran rekisterin palvelut. Paitsi että ketjussa omistusten identi?ointi on vaikeaa, myös omistajan oikeuksien toteutuminen on epävarmaa. Ongelma on niin sanottujen vanhojen markkinoiden salaustarpeisiin kehittyneet monimutkaiset järjestelmät. Lindström pitää kustannushyötyjä marginaalisina. Tämä onnistuu, koska suuri osa maailmankaupasta käydään monikansallisten yritysten sisällä. Jäsenvaltioilla on valta jatkossakin itse päättää julkisuuden tasosta. . Miksi omistamista koskevia tietoja salataan. Kriisi paljasti esimer-. Ennen ei yhtiön johtokaan tiennyt kuka sitä omistaa. Kenen tahansa on mahdollisuus päästä promillen kustannuksiin. Omistustietojen ajantasainen ja avoin ylläpito ei maksa sijoittajalle käytännössä mitään. . Niiden muuttaminen on Yli-Jaakkolan mukaan tietoteknisesti täysin mahdollista
hippasen yli 10 miljoonaa euroa. Mutta sen päivittely kertoo vain siitä, ettei päivittelijällä ole alkeellisintakaan käsitystä rahan arvosta, hintatasosta tai budjetoinnista. Siitä 400 eurosta kun maksaa puhelin-, sähkö- ja nettilaskun, siitä jää kaikkeen muuhun viikottain käytettäväksi 50?70 euroa. kertoi Casimir . Esimerkiksi Caymansaarilla on 57 000 asukasta, mutta 92 000 yhtiötä. WIKIMEDIA Kolumni Emilia Kukkala emilia.kukkala@uta.fi Shokkiuutinen: Suomessa on sosiaaliturva! SUOMEN PERUSTUSLAISSA kaikille taataan minimitoi- meentulo. Myös Pauligin entinen toimitusjohtaja Bertel Paulig jäi vastikään kiinni veroparatiisitilistä. Vaan ei, Suomessa joku äijä jossain elää sosiaaliturvan varassa, kertoi Tuima. Kuvassa Helsingin pörssin sisäänkäynti Fabianinkadulla. kulkee veroparatiisien kautta kiksi monen pankin piilottaneen riskisijoituksiaan veroparatiiseihin. KANSALAISJÄRJESTÖT VAATIVAT suuryri- tysten veronmaksun ja voittojen raportoimista maakohtaisesti. . yllätyksenä, että toimeentulotuella saattaa joku jopa tulla toimeen. Jollekin toiselle tosin saattoi tulla ikävänä yllätyksenä, että sosiaalitoimesta vastaava henkilö ajattelee niin. Suomeen suunnitellussa hallintarekisterimallissa suomalaisten omistukset ovat periaatteessa suorassa rekisterissä ja julkisia, mutta ulkomaalaisten omistukset sekä sijoitusrahasto-osuudet piilossa hallintarekisterissä. Tällä hetkellä parhaatkaan asiantuntijat eivät pysty seuraamaan yritysten rahavirtojen reittejä. Ei siis ihme, että Helsingin apulaiskaupunginjohtajalle sekä sosiaali- ja terveystoimesta vastaavalle Laura Rädylle tuli ?valitettavana. Silti ei tulisi mieleenikään kadehtia tuilla eläviä. Lapsellisella möyhöämisellä sosiaalipummeista on tasan yksi tarkoitus. Kumpi on väärin, ikävää ja ongelma? Jos kysytään iltalehdiltä, närkästyneiltä kansalaisilta ja Jaana Pelkoselta, ilman muuta ensinmainittu. Jos on mitään muita kuluja, ?löysää? jää helposti vain ruhtinaalliset sata euroa kuussa, reilu parikymppiä viikossa . Se taas polkee palkkoja ja lisää työttömyyttä entisestään. Paskat Cassusta . Maan bruttokansantuote vuonna 2012 oli kaksi miljoonaa dollaria. SIVUMENNEN SANOEN, itselleni jää töistä tällä hetkellä UP/Mika Peltonen Kirjoittaja on YTM ja vapaa toimittaja. käteen suunnilleen saman verran kuin ?Tatulle. Suomessa verokirstun ohi ja lakipykälien porsaanrei?istä valuu vuosittain satoja miljoonia veroparatiiseihin harmaan talouden ollessa kokonaisuudessaan miljardiluokkaa. Siinä on sekin ikävä puoli, että ne rahat jäävät Suomeen kulutuksen kautta. Sosiaaliturva on monille olemassa vain teoriassa. Vuorineuvos Casimir Ehrnrooth -paran tilille veroparatiisiin oli joku ilkiö tallettanut, ihan Casimirille kertomatta . Maakohtainen raportointi nostaisi yritysten kynnystä pakoilla verovastuutaan, Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Eva Nilsson arvioi. EU:n nykyinen puheenjohtajamaa Liettua esitti Euroopan neuvostossa, että eurooppalaisilta suuryrityksiltä vaadittaisiin maakohtaista raportointia. . Tukea Liettua on saanut ainakin Ranskalta ja Tanskalta. Suomen kantaa valmistellaan parhaillaan työ- ja elinkeinoministeriössä. 70 veroparatiisia. Niissä arvioidaan olevan yksityishenkilöiden omaisuutta yli 20 000 miljardia dollaria, eli melkein 280 kertaa Suomen valtion vuosibudjetin verran. MAAILMASSA ON JOITAKIN VIIKKOJA sitten kävi ilmi harmillinen pikku onnettomuus. Siitä vain koettamaan, miten herroiksi eletään! Voin vinkata, että kannattaa opetella kokkaamaan kaalista. Kepa kuvaa veroparatiiseja kummallisiksi paikoiksi. jos jää. Siitä pitää maksaa ruuat, taloustarvikkeet, vaatteet, sairaskulut, liikkuminen ja mahdolliset isommat hankinnat. naapurissani voi asua joku, joka ei vielä ole orja! 7. Opiskelijalehti kirjoitti ?Tatusta?, jonka olemassaoloa juuri kukaan ei kyseenalaistanut sen enempää kuin jutunteon motiivejakaan. Nuorukaisen väitetysti saamasta 1 100 eurosta vuokran jälkeen käteen jäävää 400 euroa kauhisteltiin varsinkin kokoomuspoliitikkojen suilla. Helsingissä, jossa asumiskustannukset ovat korkeat, on eri tuista mahdollista yhteensä saada kyseinen summa. sillä erotuksella, etten työn muodosta johtuen ole oikeutettu työttömyysturvaan. Caymansaaria pidetään todellisena pöytälaatikko?rmojen luvattuna maana. Kansainvälisen järjestelypankin BIS:n arvion mukaan Caymansaarilla sijaitsee 1 400 miljardin dollarin arvosta varallisuutta. Se on pohjustaa sosiaalietuuksien muuttamista vastikkeelliseksi, mikä tarkoittaa käytännössä lisää orjatyövoimaa yrityksille
VÄHEMMÄN KULUTUSTA EDUSKUNNASSA on avoinna Oj ti 26 Ojantie 26, PORI PORI, puh. h (02) 635 1444 ma?pe 8?17, la 9?13 www.valtarengas.fi Katso lisää www.nokianrenkaat.fi EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIEHEN toimi nelivuotiskaudeksi 1.1.2014?31.12.2017 #FTGUUKV Perustuslain 38 §:n 1 momentin mukaan tehtävään valittavan tulee olla etevä laintuntija. 09 7596 0200 8CNVCMKTLQLGP VCTMCUVWU CNMCC UCOCUUC RCKMCUUC MGNNQ -QMQWMUGUUC M¼UKVGNN¼¼P U¼¼PVÑLGP O¼¼T¼¼O¼V CUKCV 2GTWU[JFKUV[MUGV UCCXCV N¼JGVV¼¼ MQMQWMUGGP [JFGP GFWUVCLCP CNMCXCC M[OOGPV¼ L¼UGPV¼ MQJVK -WPPCNNKUL¼TLGUVÑV UCCXCV N¼JGVV¼¼ [JFGP GFWUVCLCP 8CUGOOKUVQNKKVQP L¼UGPGV LQKVC GK QNG XCNKVVW XKTCNNKUKMUK MQMQWUGFWUVCLKMUK QXCV VGTXGVWNNGKVC UGWTCCOCCP MQMQWUVC 2KKTKJCNNKVWU Erikseen 10 . postituskulut www.turva.fi ilmoitukset@kansanuutiset.fi p. Oikeusasiamiehen tehtävistä säädetään perustuslaissa ja eduskunnan oikeusasiamiehestä annetussa laissa. QPPKVVGNGOKUGGP LC OWKUVCOKUGGP LC OWK WKUV KUV UVCO UVC COKK Henkilöitä, jotka ovat käytettävissä eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävään, pyydetään ilmoittautumaan eduskunnan pääsihteerille 28.10.2013 kello 16.15 mennessä osoitteella eduskunnan hallintoosaston kirjaamo, Eduskuntakatu 4, 00102 Eduskunta. EDUSKUNNAN PUHEMIESNEUVOSTO .KPVWNCJFGPMCVW *GNUKPMK R '6+56? 6+.## 0 D YYY UKTQNCPUCCVKQ ? ;TLÑ 5KTQNCP 5¼¼VKÑ 8#45+0#+5 571/'0 8#5'//+561.++661 4; U¼¼PVÑO¼¼T¼KPGP 5;;52++4+-1-175 NCWCPVCKPC CNMCGP MGNNQ .QWPCUTCXKPVQNC *GRQMCTKP /GUUK 6GNCMMCVKG 7WUKMCWRWPMK Tuplat, kiitos. Kaksi Parkkaria 18 ? sis. / kpl 8
2016 nimitettiin toimitusjohtaja Timo Salli, rehtori Kaija Holli, rehtori Markku Kivikoski, tekniikan lisensiaatti Jari Pasanen, sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen, apulaispormestari Olli-Poika Parviainen ja konsernijohtaja Kari Kankaala. Lyhyesti KANSANEDUSTAJAT KIERTUEELLA Hautala taas myrskyn kourissa Palveluiden ja hyvinvoinnin purku estettävä. Vasemmiston kansanedustajat Silvia Modig ja Jari Myllykoski tavattavissa! OMISTAJAOHJAUKSESTA vas- taava ministeri Heidi Hautala (vihr.) myönsi keskiviikkona valtion vaikuttaneen siihen, ettei jäänmurtajia omistava Arctia Shipping tehnyt rikosilmoitusta Greenpeace-aktivisteista viime vuonna. ?Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston silloinen ylijohtaja Pekka Timonen kävi keskustelun yhtiön kanssa viestien, että valtion kokonaan omistaman yhtiön on kestettävä ja siedettävä kansalaisjärjestöjen toimintaa toisella tavoin kuin muunlaisessa omistuksessa olevien yhtiöiden ja että tilannetta ei tule kärjistää, ellei ole aivan pakko?, Hautala kertoi. Hän totesi olleensa asiasta tietoinen ja hyväksyneensä menettelyn. ?Maineriskien hallinta oli omistajaohjauksen näkemyksen mukaan yhtiön etujen mukaista.? SDP:sta ja perussuomalaisista vaadittiin Hautalan eroa. Lisäksi kaksi perussuomalaisten kansanedustajaa kanteli hänestä oikeuskanslerille. KU MA 14.10. KLO 11.15?12.15 LAPPEENRANTA Coffee House, Kauppakatu 29?31. Silvia Modig ja Jari Myllykoski. Tervetuloa! Pullakahvitarjoilu. MA 14.10. 18 Galoabaali itku ja tohin a a n i h u S ossa Tullaam pitkästä ilost önä $;91;R A857LPR´7LPSSD´ 0lNHOlQ XXWXXV 5DNNDXGHQ WUDJHGLD VDUMDNXYDQD Halpa hinta hengestä? Vasurilla-heijastin 2 e. 6 kpl / 10 e. TILAA: ilmoitukset@ kansanuutiset.fi tai p. 17 IMATRA Konditoria Imatrankoski, Koskenparras 8. Silvia Modig ja Jari Myllykoski. Tervetuloa! Pullakahvitarjoilu. JÄRJESTÄÄ VASEMMISTOLIITON EDUSKUNTARYHMÄ Testaamme painatusta 75 20 0 0 100 0 0 0 55 15 0 0 85 0 0 0 100 15 0 0 45 10 0 0 65 0 0 0 85 20 0 0 100 40 0 0 35 5 0 0 50 0 0 0 60 15 0 0 60 5 0 0 100 30 0 0 20 5 0 0 40 0 0 0 45 15 5 0 30 5 0 0 50 30 0 0 95 35 5 0 20 0 0 0 25 0 0 0 35 10 5 0 20 5 0 0 20 15 0 0 60 15 10 0 85 30 10 0 50 50 50 0 0 100 0 0 0 80 0 0 0 60 0 0 0 50 0 0 0 40 0 0 0 30 0 0 0 20 0 0 0 100 10 0 0 100 30 0 0 70 10 0 0 60 10 0 0 80 20 0 0 60 20 0 0 40 10 0 10 100 0 0 10 50 0 0 Hinta 3,50 ? 27-003251-1327 Hinta 3,50 ? 31-003251-1 331 Viikko 27 Perjantaina 5.7.2013 ? Hinta 3,50 1-1330 30-00325 Viikko 31 Perjantaina 2.8.20 8.2013 13 31 Viikko 30 .2013 ina 26.7 Perjanta Hinta 3,50 ? 32-003251-1332 Viikko 32 Perjantaina 9.8.201 nnan Työ | Sataku n Tahto Kansan 32 www.ka kans ansa nsan an nuu uuti tise set.fi t.fi nnan Työ Kansan Tahto | Sataku Kansan Taht o| www.kansanuutiset.fi 30 PS. et liitot a :l SAK is alliset aik ja useat p sastot io t ammat leen ät jäsenil y m öntäv . n u lehtied alvelusä tilaajap sta ä s Kysy li S tatiiloamaat tamme o lititostasi. uo » ulevat öis k ttu ok oo isin in Facebo ik ik ille Arki miehi Tampereelle lainvastainen toimikunta www.kansanuutiset. fi Satakunnan Työanuutiset.fi www.kans Ka Valkeakoski soi viikonlopun s. 09 7596 0200 TAMPEREEN kaupunginhallituksen syyskuussa nimittämä Elinkeinorahaston toimikunta on tasa-arvolain vastainen. Toimikuntaan nimitettiin kuusi miestä ja yksi nainen. Nimitys ei täytä tasa-arvolain vaadetta, jonka mukaan kunnallisissa ja kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä sekä muissa luottamushenkilöistä koostuvissa toimielimissä tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu, moittii vasemmistoliiton Tampereen kunnallisjärjestö. Kaupunginhallituksen päätöksessä eikä sen perusteluissa osoiteta erityistä syytä siihen, miksi tasa-arvolakia ei nimityksessä noudatettu. Toimikunnan jäseniksi kaudelle 2013 . KU K 85 25 0 0 H VLV SRVWLNXOXW. KLO 16.15 . Työ ja toimeentulo turvattava
LOPRLWXNVHW#NDQVDQXXWLVHW ¿ S 9
Pääkkönen vaati lohiasioiden siirtämistä pois maa- ja metsätalousministeriöltä, koska ministeriö ajaa ylisuurta lohikiintiötä. Kalastusmatkailua syntyy, jos vesissä on kaloja, tiivisti yrittäjä ja urheilukalastaja Pekka Sivonen. Sivosen mukaan Suomeen voidaan kehittää kalastusmatkailusta satojen miljoonien eurojen kasvava toimiala, joka loisi tuhansia uusia työpaikkoja. Tuula Kärki tuula.karki@kansanuutiset.?. Aina puhutaan, että pitää pystyä nostamaan jalostusarvoa ja tässä niin pystyttäisiin tekemään ihan omilla päätöksillä. Ei tarvitsisi myydä lohta bulkkihintaan. Hän toteaa, että jokikalastuksessa pystytään myös hallitsemaan kalastuksen määrää. Maanantaina eduskunnassa järjestetyssä seminaarissa yrittäjät ja päättäjät visioivatkin kalastusmatkailusta Suomelle isoa liiketoimintaa ja tuhansia työpaikkoja. . Aikanaan kantoja on ollut satakunta. Se on kaikkien etu, Korhonen sanoo. Elinkeinotoiminnan kannalta se on järkevämpää. Niitä uhkaa sukupuutto. Viime päivinä on vellonut keskustelu Itämeren lohesta, koska eduskunta käsittelee parhaillaan kalakiintiöitä, joista lopulta päätetään Eurooppa-neuvostossa. . Määrä on 5 000 vähemmän kuin EU-komission esitys, mutta 25 000 enemmän kuin Kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICES:n tutkijoiden arvio kestävästä lohenkalastuksesta. Korhonen pitää ICES:n suosituksia oikeana lähtökohtana. . On huono kenenkään pyytää kalaa, jos sitä ei ole. Tunteikkaaseen keskusteluun lohiasiasta osallistuivat aktiivisesti muiden maussa näyttelijä, lohiaktivisti Jasper Pääkkönen ja kansanedustaja Jörn Donner. Hän on eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja. . Joissa sen hinta nousee satoihinkin euroihin kilolta, kun sitä lasketaan esimerkiksi työllisyysvaikutukset mukaan matkailun saralla. Pyyntiä harjoitetaan välineillä, jotka eivät pysty erottelemaan kaloja. Avomeriolosuhteissa valikointi onkin lähes mahdotonta ja usein hankalaa myös rannikolla. Erityisesti ammattikalastajat tuntevat toimeentulonsa ja elinkeinonsa uhatuksi, kun puhutaan kiintiöiden pienentämisestä. JARMO LINTUNEN » Joissa lohen hinta nousee satoihinkin euroihin kilolta. Martti Korhonen. Korhonen kuitenkin muistuttaa siitä, että enemmän kuin kiintiöiden pieneneminen kalastajien tuloihin vaikuttaa se, että kaupat eivät huoli Itämeren lohta. Niin S-ketju kuin K-ketju ovat päättäneet WWF:n suosituksiin pohjautuen olla myymättä Itämeren lohta. Niissä on yritetty hakea sellaisia määriä, joilla turvattaisiin kalakannan säilyminen, hän sanoo Korhonen toteaa, että Itämereen laskevista joista noin 30:ssä on jäljellä luonnonlohikanta. Se maksaa jonkin verran, muttei mahdottomasti, ja sillä päästäisiin tästä iänikuisesta jappasusta, Korhonen sanoo. Hän toteaa, että jos lohta pyydetään, ei ole järkevää pyytää sitä merestä ja myydä muutaman euron kilohintaan. . ALL OVER PRESS Martti Korhosen mielestä on huomattavasti järkevämpää kalastaa lohet joista kuin merestä. ?Huono pyytää kalaa, jos sitä ei ole? » Nyt pitää keskittyä luonnonlohikantojen pelastamiseen. kansanedustajan Martti Korhosen mielestä nyt on keskityttävä säilyttämään Itämeren luonnonlohikannat. Syitä on monia, erityisesti jokirakentaminen ja se, ettei aikanaan rakennettu kalaportaita. Nykyisistäkin kannoista osa on uhanalaisia, samoin osa meritaimenesta. . Myös se on vaikuttanut, että veden laatu on ollut heikko, Korhonen sanoo. Merkittävä syy luonnonkantojen säilyttämisen ongelmiin on ollut pitkään jatkunut sekakalastus eli se, että merellä kalastettaessa ei valikoida, mitä kaloja pyydetään. . Jo nyt on tapahtunut niin valtava sukupuuttoon kuoleminen, että meidän pitää säilyttää keinolla millä tahansa loput kannat. Kauppaketjuihin on vaikuttanut asiakkaiden asettama paine. Rasvaevät voisi leikata Korhonen ei kuitenkaan mene mukaan ammattikalastajien huolen vähättelyyn. . Olemmekin esittäneet istutuskalan rasvaevän leikkaamista, jolloin istutuskala olisi tunnistettavissa ja niin sitä saataisiin myyntiin. Doner teilasi Pääkkösen ja kyseli, pitäisikö suomalaisten syödä tuontikalaa. VASEMMISTOLIITON Muutama euro kilolta Kokoomuksen ministeri Jari Koski- 10 sen johtamassa maa- ja metsätalousministeriössä pidetään Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden ensi vuoden lohikiintiöksi sopivana määränä 103 000 lohta
Jos tingimme lasten ja nuorten palveluista nyt, on tulevaisuuden lasku paljon suurempi kuin tänään saatava säästö, sanoo kaupunginvaltuutettu, varhaiskasvatuslautakunnan jäsen Veronika Honkasalo. Valtuusto on sitoutunut strategiassa talouden tasapainottamiseen varautuakseen yleiseen talouskehitykseen. KLO 16?17 UUSIKAUPUNKI Lounaskahvila Rosamunda, Koulukatu 5. Tervetuloa! Pullakahvitarjoilu. MA 14.10. Nyt vapautetut siiat ovat pyyntikokoisia kolmantena keväänä eli vuonna 2016. VASEMMISTOLIITON HELSINGIN valtuustoryhmä ei ole tyytyväinen ylipormestari Jussi Pajusen torstaina esittelemään talousarvioon vuodelle 2014. Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunta on jo aikaisemmin suositellut, että vuoden 2014 budjettia käsitellessään kaupunginhallitus korjaa menoraamia vuoden 2013 toteutumaennusteiden mukaisesti. Sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkaukset osuvat kipeimmin heikko-osaisiin ja lisäävät hyvinvointieroja, kommentoi kaupunginvaltuutettu, sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen Anna Vuorjoki. VASEMMISTOLIITTOLAISET PITÄVÄT riittävää resursointia palveluihin kestävänä taloudenhoitona pitkällä aikavälillä. . Merellä kasvatetun siian istutus onnistuu hyvin Lyhyesti Vasemmistoliiton valtuustoryhmä ei niele Pajusen budjettiesitystä » Vapaaksi päästyään meressä kesän yli kasvatettujen siikojen mahdollisuudet selviytyä ovat paremmat kuin sisävesien lammikoissa kasvatettujen. TIMO SAARINEN parempi, vahvistaa Turun edustan Airisto-Velkuan kalatalousalueen suunnittelija Timo Saarinen. Vastakuoriutuneet poikaset totutetaan elämään suolaisessa merivedessä ja ne ovat heti verkkoaltaista päästyään valmiina etsimään niille luontaista ravintoa. Tämän takaamiseksi valtuustoryhmä ei sulje pois verojen korotuksia. . Kudulle otolliset sorapohjaiset ja hapekkaat ympäristöt ovat kutistuneet. Lokakuussa istutettiin yhteensä 17 800 kesänvanhaa siianpoikasta Rymättylän ja Velkuan vesille. Ammattikalastajan rysästä saadut ja verkkoaltaisiin kerätyt siikaemot lypsetään marraskuussa ammattiopisto Livian opiskelijavoimin. Hedelmöitettyä mätiä on tavoitteena saada noin 30 litraa joka toimitetaan Pyhämaan hautomoon. ENNUSTE ON VASEMMISTOLIITTO PITÄÄ tärkeim- Jopa 80 prosenttia saaliista istukkaita Oikeudellisten velvoiteistutusten ohella syynä korkeisiin istutusmääriin on se, että vaellus- ja merikutuisen siian istutukset ovat tuottaneet erinomaista tulosta. Strategiaan on myös kirjattu tavoitteeksi kaupunkilaisten hyvinvointierojen kaventaminen. KLO 18.30?19.30 RAISIO Kauppakeskus Mylly, Myllyn tori. Kahvi- ja donitsitarjoilu Arnoldsissa. tällä hetkellä emosiikoja. Työ ja toimeentulo turvattava. Vasemmiston eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie ja kansanedustaja Eila Tiainen tavattavissa! MA 14.10. KU 11. Istutuspaikalla kasvatettu merikutuinen siika leimautuu alueelle hyvin kasvamaan lopulliseen kalastuskokoonsa. Kalastusalueet ja vedenomistajat istuttavat vuosittain satoja tuhansia siianpoikasia Saaristomerelle. Talousarvio ei siksi saa vauhdittaa segregaation kasvua Helsingissä, ryhmä korostaa. Vasemmistoliiton valtuustoryhmän mukaan säästöpainetta ei saa kaataa työntekijöiden niskaan. Jatkuvassa kiireessä riittämättömillä resursseilla työskentely ei nosta työn tehokkuutta, vaan heikentää työssä jaksamista ja pahimmillaan myös tehtävän työn laatua. KLO 13?14 LOIMAA Loimaan työväentalo, Satakunnantie 57. Tilaisuuden avaa kaupunginjohtaja Jari Rantala. Tervetuloa! Pullakahvitarjoilu. MA 14.10. Ensi keväänä kuoriutuneet poikaset sijoitetaan starttiruokinnan jälkeen taas jatkokasvatukseen Airiston-Velkuan kalastusalueen merialtaisiin Velkualle ja Rymättylään. JÄRJESTÄÄ VASEMMISTOLIITON EDUSKUNTARYHMÄ pänä laadukkaita palveluita kaikille helsinkiläisille. Vasemmistoliiton valtuustoryhmän mielestä myös budjettiraamin laadintaa tulisi jatkossa muuttaa niin, että se pohjautuu edellisen vuoden ennustettuun toteumaan budjetin sijaan. Samaa sosiaali- ja terveyslautakunta on suositellut päätöksessään. Antero Eloranta siirtämässä starttiruokittuja siianpoikasia kasvamaan merialtaisiin. Siika on ahvenen, kuhan ja silakan ohella Saaristomeren tärkein syyskala. Saarisen mukaan istutetut siiat on tarkoitettu kalastettavaksi ja hyödynnettäviksi. Jos veroja maltillisesti korottamalla voidaan taata palveluiden laatu ja saavutettavuus, on tätä vaihtoehtoa harkittava vakavasti?, toteaa ryhmän puheenjohtaja Silvia Modig. . Saarisen mukaan Saaristomerellä pyydetyistä merikutuisista karisiioista huomattava osa on istukkaita. Airiston-Velkuan kalastusalue on kasvattanut siianpoikasia vastakuoriutuneista kesänvanhoiksi vuodesta 2007 alkaen. . Vasemmistoliiton mielestä tämä ei saa tarkoittaa palveluiden heikentämistä. Hän ei sulje pois mahdollisuutta, että jopa 80 prosenttia saaliista olisi istutusten tulosta. Siian luonnonvaraista lisääntymistä on vaikeuttanut erityisesti rehevöityminen. Kauppiaiden kunnia-asia olisi huolehtia, että kalatiskeissä on lähikalaa tarjolla. Emosiikojen pyynti käynnissä » Lokakuussa istutettiin yhteensä 17 800 kesänvanhaa siianpoikasta. Rymättylän merialueella pyydetään KANSANEDUSTAJAT KIERTUEELLA Palvelut kuntoon
Rajanylityksiä tapahtuu vuodessa noin yhdeksän miljoonaa, mikä merkitsee neljän miljoonan venäläisen käyntiä Suomessa. Tällä hetkellä rikoskäyrät kulkevat Etelä-Karjalassa kuitenkin alaspäin. Konkreettisemmin huolta esitettiin teiden ja muun infrastruktuurin kestokyvystä sekä palvelujen riittävyydestä, mikäli liikenne yhä kasvaa ja asiointi kaupoissa moninkertaistuu. . Tarvitaanko sitä varten viisumivapautta? Aimo Ruusunen. Arviomme on, että viisumivapaus lähes kaksinkertaistaisi rajanylitysliikenteen eli myös venäläisten nykyisen noin neljän miljoonan määrän vuodessa. Venäjän puolella vastaavaa ei tapahdu eikä itse raja ratkaise kaikkea. Puhetta pidetään lähinnä siitä, millainen jonojärjestys on raja-asemilla ja miten venäläiset rajaviranomaiset suhtautuvat työhönsä. Kieliongelmat selittävät osan ongelmista, mutta tarvittaisiin myös uudenlaista yhteistyökulttuuria. Suomalaisten kiinnostus matkailuun Venäjälle ei näy imatralaisen keskustelun perusteella kovin suurelta. Se on keskimäärin 11 000 kävijää päivässä. Vaikka kaikilla kaakkoisen Suomen ja Venäjän välisillä raja-asemilla tehdään laajennustöitä, se ei ole ratkaisu ongelmiin. Mitään tietoa muutoksen ajankohdasta ei ole, ja jo se nostaa esiin epätietoisuutta. Imatralla järjestetyssä keskustelutilaisuudessa yleisö toi esiin pelkoja siitä, että rikollisuus kasvaa. Kauppojen ja muiden palvelujen kehittämisessä Svetogorskissa ja Viipurissa laahataan jäljessä. Lyhyesti sanottuna vain halpa moottoripolttoaine, alkoholi ja tupakka kiinnostavat useimpia itärajalla asuvia suomalaisia. Esimerkiksi pelastustoimen osalta ei olla päästy juuri puheita pidemmälle. Suomen viranomaiset saavat vastatakseen kysymyksiä, jotka pitäisi esittää toisella puolen rajaa. Matkailua Venäjälle ei kiihdytä sekään, että rajan takana lähes kaikki investoinnit näyttävät keskittyvän teiden rakentamiseen ja kunnostukseen. Toisin sanoen se vaatii vielä runsaasti lisäpanostuksia nykyisten kapasiteettien lisäämiseksi. Yksi vastaus kasvaviin matkustajamääriin on Antti Vilkon mukaan lisääntyvä viranomaisyhteistyö. Etelä-Karjalassa, jota vapauden tuoma lisäliikenne ensimmäisenä ja eniten koskisi, toivotaan matkailijoista lisätuloja, mutta toisaalta pelätään monia käytännön ongelmia. Innokkaimmin vapautta ajaa liikeelämä. Matkailijamäärät Venäjältä Suomeen ovat jo kasvaneet rajusti. Rikos- » Vain halpa moottoripolttoaine, alkoholi ja tupakka kiinnostavat useimpia itärajalla asuvia suomalaisia. komisario Antti Vilkko saikin selittää, että aina kun väkimäärä kasvaa myös erilaisilla rikoksilla on taipumus lisääntyä. Suomessa sitä on kehitetty, mutta se toimii kankeasti yli rajan. AIMO RUUSUNEN Imatran raja-aseman alue näyttää nyt kuin miltä tahansa maantienrakennustyömaalta. Kaakkoisrajalla ei olla valmiita viisumivapauteen » Keskimäärin 11 000 venäläistä ylittää päivittäin Suomen rajan. Ajatus viisumivapaudesta herättää epätietoisuutta. ja Venäjän välisestä viisumivapaudesta herättää ristiriitaisia tunteita Kaakkois-Suomessa. Eniten lisäkiinnostusta matkustamiseen näyttää olevan Moskovassa, purkaa Tutkimus- ja analysointikeskus TAK Oy:n Pasi Nurkka Venäjällä tehtyä mielipidekyselyä. Monella suulla on puhuttu venäjän kielen oppimisen tarpeesta sekä venäjänkielisen tiedottamisen lisäämisestä . säästösyistä. Poliisin resurssien supistaminen tuntuu kummalliselta sen vuoksi, että media kertoo lähes päivittäin paikallisen väestön tekemistä rikoksista ja että ostosturistit ovat jo lisänneet liikennettä merkittävästi. Pelkoja ja oikeita ongelmia Ajatus viisumivapaudesta on herkkä keskustelunaihe Kaakkois-Suomessa. kummassakin asiassa edetään hitaasti. Eri huolet rajan eri puolilla Majuri Ville Joskitt muistuttaa, että viisumivapaus toisi paljon lisätyötä rajalle. Esimerkiksi Imatralla SUUNNITELMA EU:N 12 voi hyvällä syyllä kysyä, millainen liikennetukos itse kaupungissa liikenteen lisääntymisestä seuraa. Poliisi supistaa säästösyistä Majuri Ville Joskitt Kaakkois-Suomen rajavartiostosta ja Imatran tullin päällikkö Tuija Viiankorpi kertovat, että näiden viranomaisten palvelukseen saadaan tämän ja ensi vuoden aikana noin 140 uutta työntekijää. Mutta rikoskomisario Antti Vilkko Etelä-Karjalan poliisilaitokselta kertoo, että poliisilla on päin vastoin tarvetta väen vähentämiseen
Uutuuksina Tiedetori sekä lukupiirit, joissa kirjailijat ja lukijat keskustelevat syksyn uutuuskirjoista. Korkeampi eläkeikä ei takaa pitempiä työuria » Eurooppalaisessa vertailussa Suomi pärjää hyvin ikääntyneiden työllisyydessä. SUOMALAISESSA eläkekeskustelussa vedotaan toistuvasti siihen, että ikärajaa on nostettava, koska se on 65 vuotta tai enemmän useimmissa muissa EUmaissa. Telakkaa ei voida siirtää. Ehdotukset siitä, että pistetään niin sanotusti vahinko kiertämään ja siirretään Helsingin telakka Raumalle, eivät kuitenkaan niin vain onnistu, Uotila sanoo. Hänen mielestään Helsinkiin kuuluu edelleen telakka. . Lapset (7?15 v.), eläkeläiset, varusmiehet, opiskelijat, ryhmät 10 ?/hlö. Neljä Samalla lipulla messupäivää Viini, ruoka & hyvä elämä, 30 / 20 ? Helsingin Musiikkimessut ja Art Forum Helsinki. OIKEITA KOHTAAMISIA. AITOJA ELÄMYKSIÄ. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN. 13. Suomessa myös ikääntyneiden työllisyys on enimmäkseen kokoaikaista. LEHTIKUVA VAIKKA HELSINGIN KIRJAMESSUT Vaikka eläkeikä on EU-maissa yleensä 65 vuotta, on 60?64 -vuotiaiden työllisyysaste enemmistössä maita erittäin matalalla tasolla. Uotila Katajalle: Ei telakkaa voi siirtää VASEMMISTOLIITON kansanedustaja ja Helsingin telakan entinen pääluottamusmies Kari Uotila pitää porilaisen kansanedustajakollegansa, kokoomuksen Sampsa Katajan esityksiä Helsingin telakan toimintojen siirtämisestä Raumalle järjettöminä. Kataja ehdotti siirtoa maanantaina Yle Satakunnan lähetyksessä. Tutustu ohjelmaan: www.helsinginkirjamessut.? Avoinna to, la?su klo 10?18, pe klo 10?20. Liput Aikuiset 16 ?. Työllisyystilastojen perusteella suomalaiset yli 60-vuotiaat ovat matalana pidetystä eläkeiästä huolimatta paljon useammin työssä kuin useimmissa muissa EU-maissa. Vertailusta kertoo tutkimuspäällikkö Anna-Maija Lehto Tilastokeskuksen blogissa. eläkeikä on EU-maissa yleensä 65 vuotta, on 60? 64 -vuotiaiden työllisyysaste enemmistössä maita erittäin matalalla tasolla. Iäkkäiu e tot den työllisyysosoittamalla aste on kuitenkin Suomen nykyikaikissa vain 30 prosen joustavan eläsenttia tai sen alle. keiän toimineen hyvin. ?Näiden tietojen valossa on ?Kaikki viittaa siihen, että varsin erikoista vedota muiden vuoden 2005 eläkeuudistus on maiden esimerkkiin, kun putoiminut hyvin. Mukana kiinnostavimmat kotimaiset ja yli 40 ulkomaista kirjailijavierasta. 16 EU-maassa se on 30 prosenttia tai vähemmän. Korkein 60 vuotta täyttäneiden työllisyysaste on Ruotsissa 65 prosenttia. Suomi ja Ruotsi ovat ainoat maat, joissa on käytössä joustava eläkeikä. KU 24.?27.10. Teemamaana Saksa. Hän sanoi telakan sijaitsevan väärässä paikassa Helsingissä, kalliilla tonttimaalla. Kataja piti siirron ainoana todellisena esteenä Helsingin telakan johtoa. Taustalla on STX Finlandin ilmoitus lopettaa Rauman telakka ja siirtää toiminnot Turkuun. . Helsingin telakan omistuksesta puolet on korealaisissa, puolet venäläisissä käsissä. Uotila arvioi lisäksi, että Helsingillä on juuri nyt runsaasti rakentamatonta tonttimaata jo vapautuneilla satama-alueilla, Keski-Pasilassa ja Sipooseen aiemmin kuuluneella kaistaleella. Ruotsin alin eläkeikä on 61 vuotta, eli kaksi vuotta alhaisempi kuin Suomessa. Suomen edellä Ruotsin lisäksi tilastossa olevat Viro, teutuneet. Normeilla säädetyt eläkeiät eivät ole useinkaan tohän kirjoitti samassa blogissa. Voidaan periaatteessa siirtää omistus, liiketoiminta ja tilauskanta, mutta ei telakan infrastruktuuria, kuten Helsingin telakan vahvoja valtteja eli katettua rakennusallasta ja varusteluterminaalia, sanoo Uotila. UOTILA MUISTUTTI siitä, että muu- toksista päättävät telakan omistajat, ei toimiva johto. Ne, jotka ovat pystyneet, ovat jatkaneet enhutaan virallisen eläkeiän asettistä pidempään työelämässä?, tamisesta. Oudointa asiassa on, että näissä maissa on kovasti väitelty ja osassa nyt jo sovittukin normin nostamisesta. Herää kysymys, mitä merkitystä nostamisella on, kun aiempaakaan virallista eläkeikää ei ole päästy EU:N vanhoista jäsenedes lähelle?, kirjoittaa Lehto. maista Espanjassa, Anna-Maija Italiassa, KreiLehto mursi kassa, Ransla Nor meil käynnissä kassa, Belt t eläkeiä olevan elägiassa ja Itäy t e d ä ä s n a vallassa kekeskustea k usein eläkeikä on 65 lun myyttejä eivät ole et. e n u t jo syyskuussa vuotta. KU Saksa, Alankomaat ja Britannia ovat Lehdon mukaan Viroa lukuun ottamatta vahvoja osa-aikatyöllisyyden maita. Käytännössä Suomessakin ollaan jo päätetty alaikärajan nostamisesta 65 vuoteen seuraavalla vaalikaudella. Eläkeikäraja ja yli 60-vuotiaiden todellinen työllisyys ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Suomessa se on kuudenneksi korkeimmalla tasolla 44 prosenttia. 28 EU-maan keskiarvo on 33 prosenttia
Näitä ei voi rakentaa erillisissä saarekkeissa, vaan osallistumalla laajempiin prosesseihin. 14 Tulevaisuuden politiikassa hän suhteuttaakin Suomen kansallisen politiikan osaksi laajempaa kokonaisuutta Euroopassa, maailmassa ja viime kädessä kosmoksessa. Osa hyvää politiikkaa on varoittaa negatiivisista kehityskuluista, mutta pikemminkin hyvää politiikkaa on toivo paremmasta. Tulevaisuuden politiikkaa on kirja toivosta, paremmasta maailmasta ja maailmanhistorian suunnasta, Patomäki luonnehti. Suurten tavoitteiden lisäksi Patomäki ottaa tiistaina julkaistuissa kirjoissaan kantaa ajankohtaisiin poliittisiin kysymyksiin, kuten vasemmistoliiton hallituspolitiikkaan, josta oheisessa jutussa, ja eurokriisin tuoreimpiin vaiheisiin. Viimeksi kuluneiden puolentoista vuoden aikana EU:ssa on otettu käyttöön useita järjestelyjä, jotka Patomäen mielestä pohjautuvat samaan ajatukseen kriisin hallitsemisesta: valtioiden budjettien kurinalaistaminen, valtioiden budjettivallan siirtäminen EU:n komissiolle ja muille elimille sekä odotusten luominen kilpailukyvyn parantamiseksi. Koko sinä aikana, jonka Jyrki Katainen on ollut valtiovarainministeri tai pääministeri, Suomessa ei ole ollut yhtään taloudellista kasvua. . Samaan aikaan Suomi myös velkaantunut nopeasti. Patomäki muistutti globaalin rahoitusmarkkinakriisin alkaneen jo 2007?2008. Eurokriisi on sen toinen vaihe ja sitä tulee kohta neljä vuotta täyteen. Kaikkien järjestelyiden, ratkaisupakettien ja säästökuurien jälkeen Euroopassa ei ole ollut taloudellista kasvua lainkaan. Siksi Patomäki kehitteleekin eteenpäin aiemmista kirjoistaan tuttuja mahdollisuuksia Euroopan unionin demokratisoimiseksi osana globaalia keynesiläisyyttä, joka korostaa julkista hallintaa maailmanjärjestelmän mittakaavassa. Historian kulku ei väistämätön Kirjan läpäisevänä ajatuksena on toivo paremmasta. Ja painotti, että myös pienessä Suomessa voidaan osallistua vapauden laajentamiseen laajemmissa kokonaisuuksissa. . Koko sinä aikana, jonka Jyrki Katainen on ollut valtiovarainministeri tai pääministeri, Suomessa ei ole ollut yhtään taloudellista kasvua. Molemmat vievät samaan suuntaan eli uusliberalisaatioprosessi jatkuu Euroopassa. Katainen ja Rehn pääsevät liian helpolla Uudessa kirjassa eurokriisiin liittyen Patomäki kysyy muun muassa sitä, miksi Jyrki Katainen ja Olli Rehn pääsevät kuin koira veräjästä yltiöoptimistisine lausuntoineen. . Nyt kriisi on ohi ja palataan taloudellisen kasvun uralle. . Patomäki hylkää vanhan vasemmistolaisen ajattelun, jossa eettinen ja poliittinen argumentaatio kumpuavat väärästä välttämättömyydestä, historian väistämättömästä kulusta tiettyyn suuntaan tai siitä, että valittavana on vain kaksi vaihtoehtoa ja väärä valinta johtaa suuronnettomuuteen. . Entinen pääministeri Paavo Lipponen kutsui Patomäkeä tämän jälkeen Suomen johtavaksi anti-intellektuelliksi. Patomäki oli kuitenkin oikeassa. Sen jälkeen hän on analysoinut eurokriisiä Eurokriisin anatomiassa ja nyt on aika katsoa tulevaisuuteen. Vapauden ja toisin toimimisen mahdollisuuden lisääminen ovat tämän kirjan pointti. . Tulevaisuuden politiikkaa (Into) ilmestyi tiistaina yhdessä Eurokriisin anatomian pokkariversion kanssa. Eriarvoisuus ja EU:n kokonaisvelka ovat lisääntyneet, vaikka päämääränä on ollut taloudellinen kasvu ja velkamäärän vähentäminen. Kai Hirvasnoro kai.hirvasnoro@kansanuutiset.?. Globaali politiikka määrittää myös Suomen politiikan ja talouden mahdollisuudet. Hän tukeutuu Hannah Arendtin toteamukseen, että vapaus voi edellyttää astumista pois yksityisen elämän sfääristä kohti julkisia tiloja, joissa kohdataan monia erilaisia toimijoita ja pannaan alulle jotain uutta ja myös odottamatonta. Suomi osana kokonaisuutta Tästä näkökulmasta politiikka on vapautta aidoimmillaan, Patomäki sanoi kirjan julkistamistilaisuudessa. Vapaudella Patomäki tarkoittaa mahdollisuuksia. Jälkimmäisessä on uusi esipuhe ja aivan tuore Patomäen haastattelu. Uuden kirjan alaotsikkona on Kuinka lisätä vapautta ja toimia toisin. Vapaus ja vapaus valita toisin kuuluvat sen keskeisiin teemoihin. Hyvä politiikka on toivoa » Vapaus on mahdollisuuksia, katsoo Heikki Patomäki uudessa kirjassaan. MAAILMANPOLITIIKAN PROFESSORI Heikki Pato- mäeltä ilmestyi syksyllä 2007 kirja Uusliberalismi Suomessa, jossa hän vähän ennen ?nanssikriisiä ennusti vuosien 2004?2007 nousukauden päättyvän selvään taantumaan tai lamaan. Joka kerta kun on tullut joku uusi järjestely, Katainen ja Rehn ovat sanoneet, että tässä se on. Kaikissa näissä ongelman ytimeksi nähdään julkisen velan lisääntyminen ja kilpailukyvyn puuttuminen. Monta kertaa meillä on vapaus valita eri vaihtoehtojen välillä
koska kyseessä sen (kok) ja seen suu Jutta Urpiovat lähinnä arvalaisen (sd.) soukset. pimuksessa euro?Yleisesti pätee, että kriisin hoidosta ja Suomen mitä suurempi on epävarmuuEU-politiikasta. Sen petemme toiminnan seurauksista, ja rusteella Suomessakin on mitä pienempi luottamuksemme hyväksytty joukko sopitodennäköisyysarvioihin, sitä muksia, jotka pyrkivät jäsuurempi paino pitäisi antaa oman senvaltioiden talouspotoiminnan mahdollisten haitallisten vaikutusten ja niiden kerlitiikan kurinalaistamirannaisvaikutusten minimoimiseen, säästökuureihin selle. Samalla oman toiminnan ja julkisen omaisuuoikeellisuus, määrätietoisuus ja den myymisiin. hyveellisyys korostuvat seurausten kustannuksella?, Patomäki Uusliberalisaatio päättää. syvenee Sunnuntaina Aamulehdessä hän sanoi, että jos olisi puoluevalHallitusohjelman petuuston jäsen, vaakakuppi kallisrusvireenä Patomäki pitää uusliberalisaation tuisi hallituksesta lähtemisen puosyventämistä Suomessa ja lelle. Euroopassa, joskin pehmenne. Patomäki kirjoittaa: kuusta lähtien vasemmistoliiton puoluehallituksen jäsen ja hän ?Vasemmisto on kaikessa hiltoimi puolueen asiantuntijana jo jaisuudessa saatu sitoutettua mokesän 2011 hallitusneuvotteluissa. niin uusliberaaleihin tavoitteisiin, Kirjassaan Tulevaisuuden polisamaiseen taantuvaan historiallitiikkaa hän pohtii Suomen vasemseen kehityssuuntaan, joka on jo miston liki ikiaikaista ?Suurta Puljatkunut vuosikymmeniä.? maa?: ollako hallituksessa vai oppositiossa. Ei päätöksiä arvailujen Patomäen mukaan vasemmistopohjalta liitto toimi hallitusneuvotteluissa Patomäki luettelee kirjassaan suujohdonmukaisesti ja seuraili ennen vaaleja tehtyjä päätöksiä muun ren määrän vasemmistoliiton tamuassa tuloerojen pienentämisestä voiteohjelman linjauksia, joissa kesekä perusturvan, vuokra- ja päthitys on mennyt päinvastaiseen kätyöläisten aseman parantamisuuntaan. sesta. Hän kuitenkin varoittaa äkkinäisistä pääPatomäen mietöksistä sillä peruslestä hallitusohjelettä teella, mitä halman ongelma ei ?Uskon, n lituksessa tai ole tällaisissa yko e tilann oppositiossa olesityiskohdissa, s u t hallit u n u t minen vaikutvaan sitä ket u mu ai- taisi puolueen t s a v hystävässä e ll ö yhteisty Jyrki Kataikannatukseen, ntaan.. Pateluissa, ovat kääntyneet aika kriittiselle kannalle. tomäki myöntää edenneen tällä hallituskaudella. Kai Hirvasnoro Epäilijöiden ja vastahegemoniaa kai.hirvasnoro@kansanuutiset.? tavoittelevien mielestä saavutukset MAAILMANPOLITIIKAN Professori Heikki Patomäki ennusti finanssikriisin ja analysoi Euroopan velkakriisin edellisissä kirjoissaan. Uudessa on toivon luomisen vuoro. JUSSI JOENTAUSTA 15. Sellaisetkin ihmiset, voitteiden . paremmasta ?Vasemmistoliitto sitoutettu moniin uusliberaaleihin tavoitteisiin? PROFESSORI ovat pieniä verrattuina menetykHeikki Patomäki on ollut kesäsiin ja niiden hinta on kova. Uskon, että tilanne on muuttutyssä muodossa. nut hallitusyhteistyölle vastaiseen Vasemmistoliiton monien tasuuntaan. perusturvan parantajotka kannattivat hallitusyhteistyötä ja olivat jopa hallitusneuvotmisen, veroprogression lisäämisen, raideliikenteen kehittämisen
Se tapahtui silloin, kun tieteellinen tutkimustyö vielä kelpasi päättäjille ratkaisujen tärkeimmäksi materiaaliksi.. Viran edellinen haltija oli yhteiskuntapoliittisena keskustelijana tunnetuksi tullut Jeja-Pekka Roos, jonka entiseen työhuoneeseen Hiilamo on ehtinyt jo raivata itselleen passelin tilan. On Hiilamokin jo osallistunut edeltäjänsä tavoin julkiseen debattiin muun muassa Helsingin Sanomissa, jossa hän kollegansa kanssa vastasi napakasti niille, joiden mielestä sosiaalipolitiikkamme linjanvetäjäksi tarvittaisiin kipeästi uutta Pekka Kuusta, jota pidetään yleisesti hyvinvointivaltion kultaisten vuosikymmenten merkittävien sosiaalipoliittisten uudistusten isähahmona. Eikö sosiaalipolitiikkamme todellakaan tarvitse enää suuria linjoja. On se ja sama, ratkaistaanko kuntakysymys erikseen vai yhdessä sosiaali- ja terveyspolitiikan uudistushankkeen kanssa, kun joka tapauksessa kunnat eivät pysty vastaamaan näiden palvelujen järjestämisestä ja rahoittamisesta. Hiilamon mielestä perusterveydenhoidon asema ei parane, jos sen ja muun sairaanhoidon järjestely- ja rahoitusvastuuta ei nosteta selvästi nykyistä korkeammalle tasolle. . Oli pysyvyyttä aivan toisella tavalla kuin nykyisin. Kuusen sosiaalipolitiikan yhteiskunnallisena pohjana oli maailma, jossa vallitsi täystyöllisyys. Ei hyvinvointivaltio ole mihinkään romahtanut. Oli helppo vetää suuria linjoja, kun oli Toimeentulotuen saajien määrä on absoluuttinen köyhyysmittari. niin paljon tehtävää. Nyt tarvitaan kokonaan uudenlaisia malleja, eikä siinä pikkunäpertely riitä. Miksi tutkimus ei kelpaa Sitä paitsi Hiilamon mielestä Suomessa on vedelty suuria linjoja Kuusen jälkeenkin. Tämä suomalainen malli on kyllä aika kummallinen poikkeus. Hyvinvointivaltiota tukevina viimeaikaisina ratkaisuina Hiilamo mainitsee työmarkkinatuen tuntuvan tasokorotuksen, työtulojen ja sosiaaliturvan paremman yhteensovittamisen muun muassa poistamalla puolison tulojen vaikutus työmarkkinatukeen sekä eräät asumistukeen ja suojaosuuteen liittyvät parannukset. Elämme toista aikaa a Ruotsiss us en tutkim in ll o t is p ylio istelussa lm a v in saa la n uremma u s n o lj a p on painoar v lä. kuin meil 16 Hiilamo aloitti työnsä Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professorina tänä syksynä. Riittääkö nykyinen näpertelymalli? Hiilamo ei halua väheksyä Pekka Kuusen arvoa. Se on kehittynyt yhdenvertaisuuden näkökulmasta hyvin epäterveellä tavalla. Hyvinvointivaltio » . Erikoissairaanhoidon kustannukset pitäisi siirtää kokonaan valtion tai ainakin maakuntien vastuulle. Mutta nyt aika on kokonaan toinen: . Kuusen ratkaisut eivät siis enää ole päteviä. Hän sanoo, että Kuusen aikana lähdettiin monessa asiassa puhtaalta nollalinjalta. Nämä taas palautuvat kysymykseen kuntien kyvystä ylipäätään hoitaa näitä asioita: . 1990-luvulla tehtiin kyllä rajuja leikkauksia, mutta nyt on asioita paranneltu ja tehty merkittäviäkin tulonsiirtoja, sanoo sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo. VASTAUS EI varmasti miellytä keskustaa tai pe- russuomalaisia, jotka ovat viestineet ympäriinsä nykyhallituksen romuttavan täydelleen vuosikymmenien saatossa rakennetun sosiaaliturvan. Mutta ei se kyllä miellytä Hiilamoa itseäänkään, koska joissakin asioissa on menty todellakin huonoon suuntaan. Tärkein niistä on perusterveydenhuolto: . Ennen ihmisillä oli työmarkkina-asemastaan ja iästään huolimatta mahdollisuus saada samantasoista palvelua, mutta nyt ei enää näin ole. Kun kyky ei riitä TEKSTI Pertti Jokinen KUVA Jarno Mela Syy on Hiilamon mielestä rahoituksen ja myös järjestelyvastuun ongelmat
Ei keskussairaaloita kuitenkaan voi ripotella tasaisesti ympäri maata. Toinen on Hiilamon mielestä se, että meillä poliittiset päätöksentekijät ovat järjestään päättäjiä niin valtion kuin kuntienkin tasolla. Se, joka saa aivoinfarktin lähellä yliopistollista keskussairaalaa, on aina paremmassa asemassa kuin kaukana asuva. . nyt käytävässä kuntakeskustelussa. Hiilamolla on selvä malli siitä, miten kuntien ja isojen sosiaali- ja terveyspalvelujen suhde pitäisi järjestää. Otetaan oppia naapureista Heikki Hiilamo aloitti Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professorina tänä syksynä. Jos Heikki Hiilamo saisi valtuudet hoitaa yhden asian kuntoon sosiaalipolitiikan myriadeista ongelmista, hän valitsisi epäröimättä avoterveydenhoidon laadun ja saatavuuden parantamisen. . Siellä yliopistollinen tutkimus saa lainvalmistelussa paljon suuremman painoarvon kuin meillä. . Tämä johtaa siihen, että päätöksiksi tulee usein vetisiä kompromisseja. Hiilamo kertoo, että esimerkiksi Ruotsissa tilanne on aivan erilainen. Se oli harvinaisen korkeata- soinen, mutta eipä sitä päätöksenteossa juuri kuunneltukaan. Istutaan kahdella tuolilla Suomalaisen poliittisen kentän pirstoutuneisuus on yksi syy. Tähän olisi saatava pikaisesti korjaus. Se vaatii isoja organisaatiomuutoksia, mutta malliahan me saisimme helposti, sillä kaikissa muissa pohjoismaissa asia on hoidettu näin. Nämä ovat tavallaan absoluuttisia asioita. Viime keväänä häneltä ilmestyi tutkimus toimeentulotuesta, eli hänen mukaansa ?köyhyystutkimuksen syvimmästä ytimestä?. Onko köyhyys lisääntynyt Suomessa? Leipäjonoja on pidetty tästä todistuksena. Hiilamon mielestä toimeentulotuen saajien määrä on tietyllä tavalla absoluuttinen köyhyysmittari, ja kun määrä on viime aikoina hieman kasvanut, voisi kyllä sanoa köyhyyden lisääntyneen. Mutta olennaisempaa on hänen mukaansa se, että tuesta on tullut monelle hyvinkin pitkäaikainen, mitä sen ei alun perin pitänyt olla, varsinkin nuorilla. Sitä vastoin on Hiilamon mielestä aika mahdotonta arvioida, onko nykyinen köyhä köyhempi tai rikkaampi kuin köyhä 20 vuotta sitten. . Poliittisten päätösten taustalla on tuorein ja parhain tutkimustieto, eivät erilaisten intressipiirien kädenväännön tulokset. . Muualla ei lääkärille pääsy riipu todellakaan siitä, onko mukana työelämässä vai ei. 17. Niistä löytyy kunnille identiteettiä ihan riittämiin. voi hyvin Hyvät mallit ylhäältä alas Ihmiset pelkäävät kuntien yhdistämisprojektissa eniten sitä, että palvelut karkaavat kauas isoihin kuntakeskuksiin. Hiilamo toteaa vain, että täysin yhdenmukaisia sosiaali- ja terveyspalveluita ei Suomessa voi koskaan järjestää. Jää heille vielä vastuu koulutuksesta ja ehkä joistakin pienemmistä terveyshankkeista. Päätöksiä valmistelemaan kerääntyvät monilukuiset eri intressiryhmät, jotka tulkitsevat tutkimuksia omasta intressinäkökulmastaan. Köyhyyden yhtenä määritelmänä on se, että ihminen ei pysty tyydyttämään perustarpeitaan kuten kohtuullista asumistasoa, ruokaa, vaatetusta jne. Tämä muodostaa monimutkaisen sidonnaisuuksien vyyhdin, jonka umpisolmut näkyvät mm. Nyt työssäkäyvät ovat työterveyshuollon, muut vaihtelevan tasoisen kunnallisen perusterveydenhuollon piirissä. Kaikki kansalaiset olisi saatava yhden ja saman järjestelmän piiriin. Täytyy tehdä kompromisseja. Hiilamon mukaan ihmisten tarpeet saada hoitoa terveyteensä tai ratkaisuja sosiaalisiin ongelmiinsa ovat samankaltaisia kaikkialla. Parhaat hoitomallit ja hyvät käytännöt syntyvät järjestään siellä, missä on tarpeeksi rahaa. Sieltä ne siirtyvät köyhempiinkin kuntiin, ja parhaiten ne Hiilamon mielestä siirtyvät, mitä ylempänä järjestämisvastuu on. Tuki on pitkittynyt Heikki Hiilamoa ei voi haastatella ilman että puhuttaisiin köyhyydestä; köyhyystutkijana hän on kunnostautunut aiemmissa viroissaan muun muassa Stakesissa ja Kelassa. Hetemäen verotyöryhmä oli tästä kaavasta poikkeus. Annetaan kuntien säilyttää vaakunansa ja muut identiteettinsä pienemmät osat, mutta otetaan niiltä pois nämä todella isot ja hankalat asiat. Mutta köyhyydessä on aina myös suhteellisia asioita kuten se, että ihminen on köyhä, jos hän elää huonommin kuin muut ympärillään. Nyt tämä tutkimustieto jää päätöksenteossa hänen mukaansa marginaaliin
ALL OVER PRESS 18
Osittain susien salakaato on myös eräänlaista herravihan osoittamista ja taistelua byrokratiaa vastaan. Metsästäjien vapauden tiellä RKTL:n laskelmien mukaan maassamme pitäisi olla noin 700 sutta, mutta niitä on salametsästyksen vuoksi enää noin 140 yksilöä. Ronkainen myöntää, että susi ja ihminen käyvät valtataistelua reviireistä. Kirkonkirjojen mukaan tuolloin 22 lasta kuoli susien raatelemina. Tämän varjolla susia ja karhuja ryhdyttiin systemaattisesti hävittämään koko Euroopasta. Jos vieras ei kehotuksista huolimatta poistu, se saatetaan jopa tappaa. Pitkät taipaleet Erään nuoren suden reissu Rautavaaran laumasta kulki vuonna 2004 lähes tuhannen kilometrin reitin seuraavasti. Siellä se tapasi naaraan ja pariskunta teki kahdet pennut. Nopen matkan varrelta, erään metsästysseuran alueelta löytyi naisen ruumiin paloja. Kun asiasta tuli tieto, kävimme GPS-paikannustiedot läpi, ja huomasimme, ettei Noppe ollut onneksi käynyt ihan sillä alueella. Ronkaiselle luonto on ollut läheinen pikkupojasta lähtien. reviiriään. Ronkainen osti » 19. Olin mukana liike-elämässä vuoteen 1998, jolloin RKTL:n tutkimusmestarin vakanssi voitti rengasliikkeen pitämisen Iisalmessa. Tuolloin minulla oli varmaan eniten susikuvia Suomessa, jolloin täällä eikä Pohjoismaissa ollut pannoitettu susia vielä lainkaan. Ensimmäisen suden Ronkainen pannoitti Kuhmossa yhdessä paikallisen avustajan Markus Suomisen kanssa. Sieltä se jolkotteli Turun läheltä Karjaalle, siitä Hyvinkään puistojen kautta Lappeenrantaan ja yritti Venäjän puolelle, mutta rajaaita esti rajan ylittämisen. Se halkaisi Suomen poikki, kävi meren rannassa lähellä Vaasaa. Vuonna 1992 pannoitin kolme karhua Oulun yliopiston tutkimusta varten. . Runeberg parodioi kesällä 1823 kirjoittamassaan Susi-runoelmassa patriarkallista yhteiskuntajärjestelmää ja esitti suden miltei vertauskuvalliseen tapaan järjestelmää uhkaavaksi eläimelliseksi ja järjettömäksi voimaksi. Susikammo periytyy jo keskiajalta, kun katolinen kirkko leimasi suden peräti saatanan palvelijaksi, joka edusti paholaisen vihaa ihmiskuntaa kohtaan. Valitettavasti ihminen petoeläimenä surmaa omiakin lapsiaan, johon susi tuskin syyllistyy omien pentujensa suhteen. Lähes koko susikanta hävitettiin Suomesta 1800-luvun lopulla, siksi susi ei ole tullut suomalaisille tutuksi eläimeksi. Ronkaisen mukaan metsästäjät ovat sitä mieltä, että heidän vapautensa kärsii, jos susi Säännöllisin väliajoin leimahtava suurpetoviha johtuu useimmiten oikean tiedon puutteesta. Tutkimusmestari Seppo Ronkainen on tehnyt susille ja karhuille satoja pannoituksia. Englannista sudet tapettiin sukupuuttoon jo 1660-luvulla. Suden ja ihmisen valtasuhteesta 1900-luvun Suomessa väitöskirjaa valmisteleva Heta Lähdesmäki totesi Tammenlastuja-lehdessä (1/13), että ihmiset kokevat suden vallankäyttäjäksi, koska se älykkäänä petoeläimenä toimii vastoin ihmisen toiveita. Suden pitäisi pysytellä synkissä erämaissa, mutta koska ihminen on ne hävittänyt, joutuu susi etsimään elantoaan ihmisasumusten liepeiltä. Suden koetaan käyttäytyvän väärin, liikkuvan väärissä paikoissa ja tappavan ihmiselle kuuluvia riistaeläimiä. Kokemuksen myötä ennakkoluulot suurpetoja kohtaan ovat hälvenneet. JUHA DRUFVA on heidän lupa-alueellaan, koska koiria ei voi silloin käyttää metsästyksessä susivaaran vuoksi. . Kamera tuli mukaan kuvaan luontoreissuille1980-luvun alussa. Sitten luontokuvaus vei mennessään. Susimies Ronkainen ei sutta eikä karhua pelkää » Koira puree helpommin kuin susi, väittää susitutkija Seppo Ronkainen. TEKSTI Juha Drufva . Kun pari tekee pennut, tilanne yleensä rauhoittuu. . Laumassa on jyrkkä arvojärjestys, mutta lauman jokaisesta jäsenestä pidetään hyvää huolta. Nälissään se tappoi Lappeenrannan seudulla muutaman koiran ja vasikan, jonka jälkeen poliisi antoi luvan sen ampumiseen. Ronkaisen pannoittama Noppe-susi irtaantui 2003 Nurmeksen laumasta matkaten kahden suden reviirin läpi Päijänteen rantaan, siellä se ui saareen kahden kilometrin matkan, palasi takaisin rantaan ja meni Kristiinankaupunkiin. Olemme ehkä Suomen pienin ammattikunta, mutta niskaamme heitetty vihapuheen määrä tuntuu joskus aivan suunnattomalta. Ronkaisen mukaan säännöllisin väliajoin leimahtava suurpetoviha johtuu useimmiten oikean tiedon puutteesta. Tapaukset sattuivat Aurassa, Kalannissa, Laitilassa, Maskussa, Mynämäellä, Nousiaisissa, Paimiossa, Somerolla, Vehmaalla, Vahdossa, Yläneellä ja Mynämäellä. . Kun salametsästäjä tappaa suden, niin susi on aina ylimääräinen, jonka kuolema hiljaisesti hyväksytään. Suurin osa oletetuista susien uhreista oli huono-osaisten lapsia. Vuosittain Suomessa menee parikymmentä koiraa suden piikkiin. Kun nuori susinaaras tulee uudelle alueelle ja siihen tulee urossusi, ne ryhtyvät merkkaamaan ?kihlajaisajan. Susi ei laske vierasta lajikumppaniaankaan reviirilleen. L. Hänen lisäkseen pannoittajia on kolme sekä ajoittain muutama tutkimusapulainen. . Hän on samaa mieltä Korkeasaaren eläintarhan entisen johtajan Seppo Turusen kanssa siitä, että lemmikkiharrastus ei johda villin luonnon arvostukseen, eikä luonnonvaraisten eläinten elämänehtojen ja tapojen ymmärtämiseen. . Ensimmäisiä lintusaaliita tutkin tarkasti, millaisia ne linnut olivat. SUOMESSA jokaista sutta kohti on yli neljätuhatta koiraa. Susi on äärimmäisen viisas ja sosiaalinen sekä laumastaan huoltava pitävä eläin. Suden aiheuttamista kuolemista Varsinais-Suomen tapaukset 1880?81 ovat tunnetuimmat. Se lauma hävisi sitten, jonnekin. . Silloin alueelle saapunut koira on kilpailija, ja herkästi se poistetaan.. Suden petomaisuus on hävinnyt. Susivihassa kytee herraviha J. Susiperheen reviiri on keskimäärin tuhat neliökilometriä. Käsitykseni sudesta on muuttunut sitä mukaa, mitä tarkemmin olen susien elämään perehtynyt. Jos susi tappaa salametsästäjän koiran, silloinkin susi syyllistetään. Vieremäläinen tutkimusmestari Seppo Ronkainen, 58, on pannoittanut Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) palveluksessa susia ja karhuja ammatikseen viisitoista vuotta. Tuolloin metsästä otettiin ruokaa, se ei ollut huvimetsästystä.
Vilaukselta tien yli juoksevaa supikoiraa pidetään sutena tai jopa pellolla olevia kurkia. Maahenki 2013. Kuukauden vanhoista pennuista uroskin huolehtii ja molemmat kantavat niille ruokaa. Nyt kelkasta ammutaan suoraan suteen, myös helikopteri on käytössä. . Naarassusi on kymmenkunta kiloa kevyempi. Tien yli juoksevaa supikoiraa pidetään sutena tai jopa pellolla olevia kurkia. » paikallisesta rautakaupasta alumiiniputkea, narua, ilmastointiteippiä ja lattarautaa. . Susi voi liikkua samalla alueella vaikka vuoden, eikä sitä kukaan näe. Ronkainen otti suden kiinni, ja laittoi hirttosilmukan kaulaan. . Rauhassa laiduntavat lehmät herättävät meissä turvallisuuden tunteen. Jompikumpi alfoista pyritään pannoittamaan ensimmäiseksi, niin silloin koko lauma on seurannassa. Kuvat: Hannu Huttu, ellei toisin mainita. Hirvi ei lähde mihinkään, jos susi on 50 metrin päässä. En ole nähnyt karhun irvistelevän. Ronkainen väittää, että koira puree helpommin kuin susi. . Tästä syystä tiedotuskampanjat eivät välttämättä paranna suden asemaa.? Suden ja karhun kohtaaminen Hannu Hutun kuvaamana. näköisimmät kuolinsyyt, Laaksonen kirjoittaa. Kun susi tappaa laumasta hirven, toiset hirvet eivät lähde pakoon. . Jos ihminen lähestyy, varmasti hirvi lähtee pakoon. . He osaavat jo ulvoa kuin sudet, ja susi on heille vain eläin eläinten joukossa. Ronkainen huomauttaa, että jos susi on omia aikojaan liikkeellä, niin hirvi ei lähde pakoon. Sen jälkeen helposti jokin harmain eläin mielletään sudeksi. Laatikossa susi on aivan rauhallinen. Se voi jolkotella pitkiä matkoja kahdeksan kilometrin tuntinopeudella. Urossusi sekä muut lauman jäsenet huolehtivat susiemon ruokkimisesta. Sokeina ja kuuroina syntyvät pennut painavat 300?500 grammaa. Selvästi enemmän kuin suden suuhun joutumalla koiria kuolee liikenteessä, hukkumalla ja metsästystapaturmissa. Venäjällä sudet ovat oppineet syömään koiria, koska pelkästään Moskovassa arvellaan olevan yli 30 000 ihmisen hylkäämää villikoiraa. Juha Drufva HANNU HUTTU MERVI LAAKSONEN: Susi. Tyttäristäni toinen oli 3-vuotias ja toinen 4-vuotias, kun he olivat seuraamassa susien pannoitusta. Kaadettuaan hirvieläimen susi voi pysytellä saaliin lähettyvillä parikin vuorokautta. Naaraat tulevat sukukypsiksi 22 kuukauden iässä. SEPPO RONKAINEN Kirjat Kiihkotonta tietoa susien elämästä PUHEEN KÄÄNTYESSÄ suden olemassaolon oikeutukseen nut 53 kiloa. Olen usein ajatellut, milloin eläimet alkavat pelätä autoja ja koneita. Susi alistuu herkästi, kun painan sen lumeen, voin käsitellä sitä suhteellisen hyvin. Nuoret naaraat voivat olla hätääntyneinä rimpuillessaan ongelmallisempia. 224 sivua.. Jos karhu nousee takajaloilleen ja usahtelee, silloin se on epävarma ja valmis lähtemään pakoon. Ennätys lienee 13 pentua. Rustasin niistä autossa matkan varrella sen sudenpyydystämisvempaimen, joka malli minulla on edelleenkin käytössä. Kun ihminen tulee alueelle, silloin eläimet siirtyvät. Emo vierottaa pentunsa 5?9 viikon ikäisinä. LUOTI JA LIIKENNE ovat nuorten vaeltelevien susien toden- ELOKUVA HUKKAMIES Seppo Ronkaisen kuva Huuhkajan saalis palkittiin vuoden 1996 parhaana luontokuvana. TV-Kakkonen esittää marraskuussa Ronkaisesta kertovan dokumenttielokuvan Hukkamies. Laumassa se on elekieli. . Susi edustaa kontrolloimattomuutta ja epäennustettavuutta. Vielä vuonna 1967 Metsästyksen taito -kirjassa Yrjö Ylänne ja Tauno V. Se kuvastaa laajempia yhteiskunnallisia ristiriitoja ja kipupisteitä. Susi pitkine kuonoineen ja vinoine silmineen viittaa oveluuteen, ja tekee ihmisen epävarmaksi. Menetelmät ovat aikojen kuluessa muuttuneet. Jos uutisoidaan, että karhu on pannut päänsä alas ja korvat luimuun, silloin on ollut tosi kyseessä. Luonnossa susi elää 6?10-vuotiaaksi. Koiriaan ja muita kotieläimiään susilta suojelevat metsästysporukat ovat eräänlaisia kodinturvajoukkoja. Susiperheen reviiri Suomessa on keskimäärin tuhat neliökilometriä, eli kyseisellä alueella on korkeintaan 0?6 sutta. Toukokuun puolivälin jälkeen susinaaras synnyttää neljästä kuuteen pentua, toisinaan vain yhden. Mäki perustelivat susivihaa suden ?villillä luonnolla, kavaluudella ja verenhimolla.? Tunnepohjainen suhtautuminen suteen vaikuttaa suden käyttäytymistä ja biologiaa koskeviin uskomuksiimme: ?Ne, joiden mielikuva susista on kielteinen, uskovat hanakasti tosiksi susista esitettyjä kielteisiä väittämiä. Myönteisesti suhtautuvat pitävät mieluusti tosina suden hyödyllisyydestä esitettyjä väitteitä. Vielä ne eivät tajua sitä vaaraa, että autosta tulee ulos peto nimeltä ihminen, Ronkainen pohdiskelee. Susikammo periytyy jo keskiajalta, kun katolinen kirkko leimasi suden peräti saatanan palvelijaksi. PESIMÄAJAN ULKOPUOLELLA susi liikkuu 10?30 kilometriä päivässä, toisinaan jopa 70 kilometriä. Ensimmäinen susi reuhtoi, kun en osannut sitä käsitellä vielä varmoin ottein. Susille ja karhuille olemme 15 vuoden aikana tehneet kaikkiaan noin 400 pannoitusta. Pannoitustilanteessa Ronkainen on nähnyt vain muutaman kerran suden irvistelevän. Ensimmäisen suden hiihdin kiinni 1982, jolloin ongelmasusi piti ampua. Neljäsataa pannoitusta Alussa Ronkainen oli suksilla moottorikelkan perässä, ja kelkan ajaja heitti hänet lähelle sutta. Se ei tyrkytä itseään salamavalojen loisteeseen. . Sen avulla susi pitää saada ensin kiinni, laittaa sitten laatikkoon, elvyttää, rauhoittaa ja vasta sitten nukuttaa. Metsässä harjoitetaan rauhanomaista rinnakkaineloa, molemmat syövät omia ruokiaan. Aikuinen susi painaa 45?50 kiloa. Suurin alfauros on paina- 20 Rauhanomaista rinnakkaiseloa Ronkainen sanoo, että tieto suden liikkumisesta alueella herkistää helposti näkemään susia vähän kaikkialla. . Se piirtää kuvaa sekä hukkamiehestä että yksittäisistä susista, mutta ennen kaikkea ihmisen ja erittäin uhanalaisen eläimen ristiriitaisesta suhteesta. Dokumentin on ohjannut Juha Suonpää ja tuottanut Oktober-tuotantoyhtiö, joka tuotti menestyneen Miesten vuoro -dokumentinkin. huomaa, ettemme elä tieto- vaan luuloyhteiskunnassa. Kuhmossa asuvan Mervi Laaksosen tuore suurteos Susi tarjoaa kiihkottoman tietopaketin susien elämästä. Kirjassa on myös Seppo Ronkaisen ottamia kuvia suden ja koirasuden pennuista. Laaksosen mukaan susikiista ei juonnu pelkästä mielipiteiden eroavuudesta vaan kulttuurien ja elämänkatsomusten erilaisuudesta. Se on elokuva miehestä, joka on opiskellut susien kielen ja elintavat, kohdannut villit silmästä silmään ja nähnyt niiden kohtalon. Elokuva perustuu Ronkaisen kuvaamiin videomuistiinpanoihin 13 vuoden ajalta. Laumansa kymmenkuisina jätettyään ne voivat vaellella vuoden tai kaksi ennen lisääntymistä
Vuonna 2012 hyvätuloisten, yli 2 800 euroa kuukaudessa ansaitsevien perheiden osuus on kasvanut lähes kolmannekseen eli 29 » Miten ongelmapainotteiset kirjoitukset Venäjästä avaavat suomalaisille naapurimaata? prosenttiin [Suomeen matkoja tehneistä]. Mutta on totta, että Venäjän puutteet ovat meillä täällä erittäin tuttuja, ehkä tutumpia kuin siellä asuville (miten muuten voi selittää opposition heikkoa menestystä siellä). Omakohtaiset kokemukset kuten tiedetään saattavat olla erilaisia. kenties kehitystä, pyrkimyksiä löytää ratkaisuja? ?Suomeen matkustavien venäläisten tulotaso on kasvanut nopeasti viime vuosien aikana. Enkä usko, että jossain päin maailmaa on todellakin halua, resursseja ja aikomuksia rakentaa vierasta yhteiskuntaa oikeudenmukaiseksi ja demokraattisesti toimivaksi. KYLLÄ, VENÄJÄLLÄ on mielettömästi ongelmia, puutteita ja epäkohtia. Kiitos median, tiedämme syynkin siihen . Tuntuu siltä, että reaalimaailma on jokaisella omansa. siis virallisen ja kulttuurisen pääkaupungin ulkopuolelle . Alle 1 000 euroa kuukaudessa ansaitsevien osuus kaikista matkailijoista on laskenut kahdessa vuodessa 23 prosentista kahdeksaan prosenttiin ja 4 000?5 000 euroa kuukaudessa ansaitsevien perheiden osuus on kasvanut kuudesta prosentista 19 prosenttiin?. Näin selittää Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy. Ja ennustaa, että viisumivapaus toisi lisää venäläisiä turisteja Suomeen ja loisi 12 000 uutta työpaikkaa. MITEN SITTEN ongelmapainotteiset kirjoitukset Venäjästä avaavat suomalaisille naapurimaata, auttavat ymmärtämään poliitikkojen ja liikemiesten pyrkimyksiä tukea kiinnostusta venäjänkieleen ja kulttuuriin, joita ilman on vaikea ylläpitää suhteita, nostaa Suomen taloutta ja hyvinvointia? Eteläkarjalaisista viisumivapautta vastustaa 91 prosenttia. Jos vahingossa eksyy toisten kentälle, niin mieli voi järkkyä . Kymenlaaksossa vastustajia on 65 prosenttia väestöstä ja Pohjois-Karjalassa yli puolet. Kolumni / Eilina Gusatinsky Onko Venäjällä jotain positiivista? ON SE KUMMALLISTA, kuinka mahdollisuus saada paljon re- aaliaikaista tietoa mistä tahansa on oudolla tavalla supistanut näkökulmia. (vuodelta 2008). Sen alta löytyi kuvaava kommentti: ?Vai onko Venäjällä ollut kaikki nämä vuodet jotakin ?salaista. sitä kukaan ei epäile. Mutta onko siellä muuta . niin oudolta tuntuu vieras näkemys asioihin, josta itsellä on vankka käsitys. Ja tietysti kielitaito auttaa tutustumaan maahan syvällisemmin, vaikka kyseessä olikin lyhyt käynti eri kaupungeissa. No, ehkä on parempi, jos jätän väliin äidin kertomukset, vaikka päätin yrittää itse käydä siellä ja nähdä, kuinka muualla Venäjällä eletään. Uskallanko esittää täällä, minkälaisen vaikutuksen Venäjän kaupan rautanaisiin tekivät lähtökaupunki, Kazan ja T?eboksary. Viimeiset kymmenen vuotta suomalaisille uskoteltiin, ettei ole. Minun on vaikea uskoa, että niitä voi korjata muualta päin. Eihän tuloksilla ole mitään tekemistä median luomiin kuviin Venäjästä, eihän? Kun yritin googlata ?Onko Venäjällä jotain positiivista?, ensimmäisenä minulle tarjottiin Taloussanomien juttua ?Työttömyys kasvussa Venäjällä. Ne jotka uskaltavat lähteä Venäjälle . Niistä on kerrotettava . Yritys ymmärtää toista vaatii niin paljon ponnistuksia, että on helpompi luovuttaa ja hakeutua taas samanmielisten seuraan, missä väärinymmärryksen vaara on minimaalinen. Harmi, että se vie meitä kaikkia vielä enemmän erilleen. YHDESSÄ KESKUSTELUSSA suomalainen toimittaja, joka kunnostautuu uutisoimalla Venäjästä, sai vastata kysymykseen, miksi itänaapurista ei kirjoiteta juuri mitään positiivista. Vai mistä ihmeen teollisuustuotannosta tässä oikein on kysymys??. NE, JOTKA MATKUSTAVAT Pietariin ja Moskovaan kertovat valtavista muutoksista. Ihmiset tuppaavat hakeutumaan vain niille tiedonlähteille, jotka vastaavat heidän odotuksiinsa ja sopivat heidän omiin näkemyksiinsä. Nykyään on liian helppoa sulkea pois se, mikä häiritsee omaa maailmankatsomusta. kuuluisi sanoa. Sen takia suosittelisinkin matkustamista kaikille muille. Kirjoittaja on Spektr?lehden päätoimittaja. 21. teollisuustuotantoa mitä kukaan ei ole vain koskaan huomannut. Kirjoittavathan niistä opposition mediat . Mutta sitten pitäisi selittää, että sellaisiakin on. Kukin heistä on työelämänsä aikana matkustanut Venäjällä hyvin paljon, jotkut ovat asuneetkin siellä useita vuosia, joten perspektiiviä riittää, samoin kriittisyyttä ja kykyä nähdä turistioppaiden esittämien nähtävyyksien lisäksi erilaisia yksityiskohtia. heillä ei ole vaihtoehtoisia tiedonlähteitä. Samassa keskustelussa oli toinenkin selitys kriittisille jutuille Venäjästä: ne ovat ikäviä vain itänaapurin ?vallanpitäjille ja heidän mielistelijöilleen, mutta esimerkiksi kansalaisjärjestöjen tai -aktiivien näkökulmasta hyvinkin relevantteja ja uutisoimisen arvoisia?. hämmästelevät kehitystä jota on vaikea ohittaa. Tietysti kaupunkeja on erilaisia, mutta mikään ei muutu hetkessä eikä edes kahdessakymmenessä vuodessa. Äitini oli ystävättärien kanssa Volgan risteilyllä, Ni?ni Novgorodista Donin Rostoviin. Vastaus oli yksiselitteinen: länsimainen uutiskäsitys perustuu siihen, että toimittaja yrittää kiinnittää huomiota yhteiskunnan puutteisiin tai epäkohtiin ja auttaa siten yhteiskuntaa korjaamaan ne puutteet. Keskustelun kulussa jäi vähän epäselväksi, kuinka suomalaiset voivat korjata epäkohtia Venäjällä
Ahkerimpia orjakauppiaita olivat portugalilaiset, jotka toivat 30 000 laivallista, yhteensä 4,6 miljoonaa orjaa uudelle mantereelle. Orjuuden myötä suuri joukko mustia ihmisiä esineellistettiin pysyvästi ja laillisesti toisten ihmisten omaisuudeksi. Se oli lähtölaukaus orjuuden lakkauttamiselle Karibianmeren alueella. Kulttuurintutkija Willie Morrow on huomauttanut, että afromuoti oli paha takaisku kaikille anglosaksillisuuden kä- 22 Rotukysymysten lisäksi Ellen Gallagher käsittelee töissään sukupuolta ja sosiaalista identiteettiä. taitelijan Ellen Gallagherin, Yhdysvaltojen mustaa väestöä vaikuttavasti kuvaava AxME -näyttely. Koreogra. Heitä voitiin myydä kuin mitä tahansa muuta kauppatavaraa. Ranskan vallankumous laukaisi Ranskalle kuuluvassa Santo Domingossa vuonna 1791 suuren orjakapinan, joka johti entisten orjien muodostaman Haitin tasavallan syntymiseen 1804. Sanna Kekäläinen, Ydin 3/2013 Ellen Gallagherin taiteessa halveksittu musta on kaunista SARA HILDÉNIN TAIDEMUSEO/THOMAS POWEL » Myyttien, merenalaisen maailman ja afroamerikkalaisuuden kipeänkauniita konserttoja AxME-näyttelyssä Tampereella. SARA HILDÉNIN taidemuseossa on avattu upea, kansainvälisesti yhden ?kuumimman. Aiheiden lähteenä on muun muassa mustien populaarikulttuuri, yhteiskunnallinen historia, kirjallisuus sekä arkistoaineisto. Rajusti, hivelevän esteettisesti ja monisävyisesti kantaaottava, rohkea taiteilija pureutuu amerikkalaisen identiteetin kipupisteisiin ja erityisesti afroamerikkalaisen väestön kohtaloihin ja myytteihin. Ihmiset kauppatavarana Mustien järjestelmällinen eli institutionaalinen orjuus alkoi vuonna 1619 Virginiasta, jolloin maahan saapuivat ensimmäiset Afrikasta tuodut orjat. Maalaukset, kollaasit, piirustukset, veistokset, animaatiot ja elokuvainstallaatiot liikkuvat abstraktin ja ?guratiivisen taiteen välimaastossa. Kuvassa teos Preserve, 2001 (öljyväri, lyijykynä, pomada ja plastoliini aikakauslehden sivuille, maalattu puu).. On talouselämän sanelemaa, miten nainen nähdään maailmassa, miten hänen halutaan käyttäytyvän. K&C ARCHIVE B kulttuuri Teos [Queer Elegioita] raottaa sitä talouselämän sanelemaa pakkoa, joka sitoo sukupuoliroolit. Peter Parishin arvion mukaan nykyisen Yhdysvaltain alueelle kuljetettiin 200 vuoden aikana vähintään 420 000 orjaa. Kaikkiaan Amerikan mantereelle rantautui noin 12 miljoonaa orjaa. Nimi viittaa monisävyisesti mustan väestön slangiin: kysy minulta. Gallagher (s.1965) virkistää taiteellaan historiallista muistiamme palauttamalla mieliin maansa synkän orjahistorian
Venäjän- pelon historia. 322 sivua. 23. Gallagherin mukaan olemattomuus, ja ilma sekä vesi ja tuli ovat oikeastaan sama. Monia eri tekniikoita yhdistelevissä massiivisissa, taidokkaissa töissään Gallagher on nähnyt valtavasti vaivaa. näkemystä politiikassa aivan eri asemassa . Suomalaisten punapataa monin argumentein ja lähtein, että kolaisten kansanmurha Stalinin tersuomalainen ?ryssäviha. Vedestä tulee ihmiselämää ylläpitävä elementti. Korkeiden hiuslaitteiden vuoksi hoitajien hilkat eivät pysyneet päässä, eivätkä liioin lentohenkilöstön tahi sotilaiden päähineet. Irvailua rasistisille harmeille Näillä rasistisilla harmeilla Gallagher irvailee. Hän leikittelee muun muassa Freudin Unien tulkinnalla sovittamalla mallien päähän mahtavan afrokampauksen ja muokkaamalla kasvoja niin, että ne näyttävät sydämeltä tai takapuolelta. Rotukysymyksen lisäksi Gallagher käsittelee töissään sukupuolta ja sosiaalista identiteettiä. puolalaisilla olisi paljon enemmän syytä venäläisistä valloittajina. ryssävihaan kuin suomalaisilla. ja heidän rahoihinsa. Merentutkijanakin työskennellyttä Gallagheria on aina kiinnostanut merenalainen elämä. Herman Melvillen (1819?1891) Moby Dick eli Valkoinen valas on yksi hänen innoittajistaan tavattoman kauniissa, lähes lyyrisessä teossarjassa Veden hurmio (Watery Ecstatic) fantasiaolentoineen. Vaikuttava, Drexciyan, mustan Atlantiksen väki koostuu orjakauppareiteillä laidan yli heitettyjen tai heittäytyneiden äitien sikiöiden jälkeläisistä, jotka oppivat hengittämään vedessä. Kaikki Munron kokoelmat on suomentanut Kristiina Rikman. Munro on vasta 13. Hän on novelleihin erikoistunut kirjailija, raadin mukaan nykynovellin mestari, jonka hienovaraista kerrontaa luonnehtii selkeys ja psykologinen realismi. Munron suomalainen kustantaja Tammi pitää hänen kertomuksiaan eleettöminä ja oivaltavina. ?Munron novellit luotaavat tavallisten ihmisten elämää, hetkiä jotka panevat jotakin liikkeelle, loksauttavat palapelin osaset paikoilleen tai kääntävät tulevaisuu- den suunnan?, Tammesta kuvailtiin heti palkinnon ratkettua. Tammi on julkaissut häneltä yhdeksän novellikokoelmaa. Alice Munro on ilmoittanut lopettavansa kirjoittamisen. Venäjän-pelon historia JA TOISAALTA, kyllä Neuvosto-Venäjäkin on pätevä tietokirja. Jos näin käy, jää helmikuussa ilmestyvä Kallis elämä mestarin viimei- seksi teokseksi. Se täviä uudistuksia, joiden varaan Suooli naapurin taholta anteeksiantamamen ?kansakunta. Puola ja Suomi olivat tsaarin ns ?kansan syvien rivien. Heihin on Suomessa totuttu ja markkinatalouskin puhuu: venäläisillä on nykyisin myös maallista mammonaa. Niin, ja onhan Suomessa 60 000 venäjänkielisen lisäksi aika monta muuta ?vihattavaa. KU LEHTIKUVA/ KIMMO MÄNTYLÄ tyreille. ei ole rorin vuosina ja talvisota ovat mitään idän periviholkenties kammottavinta faktaa tässä mielessä: lista kohtaan kumpuVenäjä/ Neuvostoavaa ikuista kaunaa liitto murhasi, terja pelkoa, jolla olisi lla u v lu rorisoi ja hyökkäsi. juurensa 1700-lu0 200 Jatkosodan vun iso- ja pikkun o a r yssävih vihaperinteessä. kohdalla voisin ssa. hieman spekuTottakai, silloinhiipuma loida Timo Vihakin vihattiin viholvaisen tulkintojen lista, mutta miksikanssa: selkeä revanskään periviholliseksi ?ryssä. Gallagherin perustyökalu onkin kirurgin veitsi. Hän kysyy Freudin tavoin, mitä on olla moderni subjekti, miten moderni maailmamme syntyi ja millä hinnalla se tapahtui. Hän on koostanut teoksiaan muovailuvahasta, lehtileikkeistä, lelusilmistä, turkiksista ja ties mistä, lapsen riemulla askarrellen rankkoja aiheitaan. Kuinka kauniita hänen omaatuntoa kolkuttelevat teoksensa ovatkaan. Venäjän-pelon syntyhistoria Siskotuulikki Toijonen ELLEN GALLAGHER: AXME 26.1.2014 saakka Sara Hildénin taidemuseo, Tampere. Gallagher pureutuu afroamerikkalaisen väestön kohtaloihin ja myytteihin. Timo Vihavainen on ollut Ryssävihan juuret voidaan nähdä sortokausissa (1899-) ja lopulta vuotärkeä innoittaja omissa vaatimattosissa 1917?18. maahanmuuttajaa... Pentti Stranius VIHAVAINEN, TIMO: Ryssäviha. sittemmin osittain tonta hyökkäyspolitiikkaa. Paljon keskustelua herättävirheitä suhteessa luoteisnaapuriinsa, nyt teos Kansakunta rähmällään oli pamutta ei Suomessakaan aina ole oltu rikymmentä vuotta sitten järisyttävä kovin diplomaattisia. naiskirjailija, joka palkitaan Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian myöntämällä maailman arvostetuimmalla kirjallisuuspalkinnolla. Vihavainen on toki oikeassa siinä, että ryssävihan mittasuhteet ovat tätä nykyä aivan toiset kuin sen syntymäajankohtana, 1920-luvulla. Venäläiset eivät ole enää ?kansanryhmänä. Hän kyseenalaistaa satiirin ja parodian avulla nykyihmisen tarvetta ulkoisen olemuksensa korjaamiseen. Venäjä teki strategisia missa Venäjä-tutkimuksissani ja artikkeleissani. Vaikka Drexciya-myytti on syntynyt joukkokuoleman kauhusta, myytissä luvataan selviytymistä ja kokonaan uudenlaista elämänmuotoa. Aleksanteri II teki merkitMutta juuri talvisodan tarina ylläpiti ja jatkoi ryssävihaa Suomessa. Saman aikaisesti kun supervalta ylivelkaantuneena joutuu lomauttamaan noin miljoona julkisen hallinnon työntekijää. Myös merentutkija Venäläisiin on Suomessa jo totuttu . Siinä tekijä osoitteki tehtävänsä. Minerva 2013. LEHTIKUVA/ PETER MUHLY TÄMÄNVUOTISEN NOBELIN kirjalli- suuspalkinnon saa kanadalainen Alice Munro, 82. Orjien työskentely USA:n etelävaltioiden puuvillapelloilla loi Yhdysvaltojen rikkauden, jolla se nyt kerskuu. Ei ennen vuotta lukukokemus, joka myös avasi silmiä. 1917 eikä sen jälkeen. Vihavainen on kirjoittanut ja toiMutta ryssävihan alkamisajanmittanut sen jälkeen lukuisia Venäjäkohta voidaan määrittää 1920-luvun alkuun, ja osin esimerkiksi Akateemiteoksia, joissa tutkaillaan muun musen Karjala-Seuran (AKS) vihanlietassa naapurien suhdetta toisiinsa. sontaan. Niistä monet ovat ilmestyneet paitsi suomeksi myös venäjäksi. Ryssäviha. minkään erityisen halveksunnan tai vihan kohteena. Ehkäpä siksi Puola on nytkin Natossa. 2000-LUVULLA RYSSÄVIHA on hiipuPROFESSORI massa, mutta aina välillä se nousee esiin eri tutkimuksissa. Se pitkitti rakentui. Viittaan vaikka tutkija Vesa Puurosen projekteihin, joissa itsekin olen ollut mukana. ei tullut. sihenki siinä oli mukana ja Suomi omasta aloitteesJA PÄINVASTOIN, 1800-luku oli jo aitaan ?aseveli?-akselilla! van muuta
yhtä alkuaikoina käynyttä ryhmää lukuun ottamatta, Niemi kertoo. . Huumoriohjelmassa hän esittää sairaanhoitaja Vassilissaa, Eve puolestaan miliisitär Larissaa. . 1980-luvulla, josta museo ja show kertovat, vastaavaa ei enää ollut. Myös vironvenäläiset vierailijaryhmät ovat ottaneet esityksen hyvin vastaan . Kun ohjelmamme alussa kysymme, onko sukkahousuja myytävänä, he heti tietävät, mistä on kyse. Muutamat ovat jopa valmistautuneet ja ottaneet sukkahousuja mukaan, Eve Niemi hymyilee. . Sellaiset eivät yleensä tule meille, jotka haluavat Neuvostoliiton takaisin eivätkä osaa viron kieltä. Neuvostoliittolaisesta tunnelmasta voi löytää ankeuden ohella hyviäkin puolia. Kävijä saatetaan myös värvätä KGB:n agentiksi. KESKELLÄ TALLINNAN 24 Autenttisia tarinoita Eve Niemi on viihdealan ammattilainen, joka on muun muassa työskennellyt vuosituhannen vaihteessa Georg Ots -laivan risteilyemäntänä. http://www. miliisi.eu. Tiedän vain sen, mitä olen kuullut, mutta olen kuullut paljon, hän sanoo. . Ihmiset valokuvaavat toisiaan istumassa koppalakki päässä neuvostotyylisen pöydän takana ja laittavat kuvia myöhemmin kapitalistiseen Facebookiin. . Sarkastisessa esityksessä korostuu virallisen propagandan ja arkielämän välinen kuilu. . Meillä on astiat, huonekalut ynnä muut melkein 100-prosenttisesti neuvostoliittolaisia. Ryhmät voivat valita esimerkiksi Leninin tai Bre?nevin juhlamenujen väliltä. Kävijät ovat olleet suurimmaksi osaksi virolaisia, koska suomalaiset eivät vielä tiedä museosta riittävästi, Niemet kertovat. Ainakaan länsimaisesta kulutusjuhlasta ei ole tietoa, ja pitopalvelusta tuleva venäläisen keittiön mukaan valmistettu ruoka on taatusti maittavaa. Lautasia, haarukoita ja laseja löytyy helposti, » Vanhemman polven suomalaiset muistavat hyvin, millaista oli matkailla Neuvostoliitossa. huonekalujen löytäminen on ollut vaikeampaa, Eve Niemi kertoo. Leninin ja Bre?nevin juhlamenut Sukkahousukyselyt muistetaan Monille virolaisille neuvostoaikojen muistot saattavat olla kipeitäkin. Meillä on täällä hauska paikka, Eve Niemi vertaa. Elias Krohn KGB TEATTERI-KAHVILA-MUSEO Tallinnassa, Viru katu 3. Suomalaiset saavat myös tuliaisia, kuten neuvostoliittolaisia rintamerkkejä, Dionne Niemi mainitsee. Neuvostoaikoja esitellään Tallinnassa myös Viru-hotellin yläkerrassa sijaitsevassa KGB-museossa, jolla ei nimestään huolimatta ole mitään yhteyttä Niemien museon kanssa, sekä miehitysmuseossa. . Hän näyttelee niin hyvin, että hänellä luulisi olevan omakohtaistakin kokemusta, äiti-Eve kehuu. Dionne onkin harrastanut aktiivisesti näyttelemistä kouluajoista saakka. Kukaan ei Niemien mukaan kuitenkaan ole loukkaantunut huumorista. Hän on syntynyt ja elänyt nuoruutensa neuvosto-Virossa ja mennyt siellä 1980-luvulla naimisiin suomalaisen miehen kanssa, mikä oli siihen aikaan epätavallista tai jopa arveluttavaa. Huumoriohjelman tarinat ovat paljolti noilta ajoilta. Siihen sisältyy muun muassa neuvostotyyliset meikkaus- ja teekurssit, viron kielen ja diskotanssin opetusta sekä paljon hauskoja tarinoita neuvostoajoilta. Kun kulki silmät auki, näki ettei neuvostoelämä ollut sitä mitä televisiossa kerrottiin, Niemi kertoo. Dionne Niemi on puolestaan syntynyt Suomessa ja oli alle yksivuotias, kun Neuvostoliitto lakkautettiin. . Vanhemman polven suomalaiset muistavat hyvin, millaista oli matkailla Neuvostoliitossa 1980-luvulla. . Ne ovat totisia paikkoja. ELIAS KROHN Museon huumoriohjelmassa Eve Niemi (vas.) esittää miliisitär Larissaa ja Dionne Niemi sairaanhoitaja Vassilissaa. Tallinnassa esitellään neuvostoajan elämäntyyliä » Humoristisessa teatteri-museossa vanhoista ajoista muistuttavat niin kalustus, esitykset kuin tarjoilutkin. vanhaakaupunkia on nykyään mahdollista palata 1980-luvun Neuvosto-Viron tunnelmiin. Avoinna vain tilauksesta ja vähintään 10 hengen ryhmille. KGB:ksi nimetyssä humoristisessa elämäntyylimuseossa voi tutustua neuvostotyyliseen sisustukseen ja astioihin, nauttia neukkuherkkuja tai katsella neuvostoaikaisia joulukuusenkoristeita ja nostalgisia valokuvia. Televisiosta voi seurata t?ekkiläisiä piirrettyjä ja Virossa näkyneitä suomalaisia tv-ohjelmia. Kaksi ja puoli vuotta toiminnassa olleen ?KGB teatteri-kahvila-museon? keskeistä antia on myös huumoriohjelma, josta vastaavat museon ainoat ylläpitäjät Eve Niemi ja hänen tyttärensä Dionne Niemi. Kaksituntinen ohjelma esitetään tilauksesta ryhmille joko suomeksi tai viroksi. Suomalaisetkin vieraat ovat kuitenkin olleet innostuneita. Traumaattisimmat kokemukset, kuten kyyditykset Siperiaan, ovat jo kaukaisempaa menneisyyttä, Eve Niemi muistuttaa
Seitsemän veljestä julkaistiin keväällä 1870, ja heti mies teilasi romaanin kolmessa eri arvostelussa. Pihtiputaan mummon tavoin populistiohjaaja uskoo, että Suomella on maailman uljain ja urhein menneisyys ja sen lisäksi tarusto, jonka rinnalla germaanien jumalhämärät ja yössä ratsastavat valkyriat ovat lastenloruja. Nationalistissa suuruusharhoissaan Halonen halveksii kaikkia, joilla sattuu olemaan ruotsinkielinen sukunimi. Aukko on täytetty sepitelmillä, joista valheellisin on Kalevala. NÄIN ALEKSIS KIVEN rääppiäispäivänä on aiheellista poh- tia, mikä August Ahlqvistiä oikein vaivasi. Kun torpparit kulkivat kartanon ohi taksvärkkiin, heidän oli otettava lakki pois päästä . Kuljen valoon, kuljen aurinkoon, nyt uuden aikakauden näyttää Aquarius! Elokuva Aleksis Kivestä vei seitsemän vuotta. Syyllinen on Lönnrot, joka juotti ukkoja niin, etteivät nämä pystyneet kännipäissään oikeita runoja muistamaan. Tutkitut tosiasiat Halonen sivuuttaa ja tieteelle hän viittaa kintaalla. Minä suutun » Kivi ja Ahlqvist olivat molemmat suomalaisuusintoilijoita, mutta heidän käsityksensä hyvästä kielestä menivät täysin ristiin. ja puren hampaitani: odottakaa, te kyykäärmeen sikiöt, kerran vielä kostan Teille.? Äiti kuoli Pälkjärven Iljalassa loisena, isän ura taas eteni kuin kantoraketti. Kalevalalla oli myös ikävät taloudelliset seuraukset, sillä sen maine veti ulkomaista pääomaa Suomen markkinoille. Mutta miksi Kalevalassa tai kansanrunoissa ei puhuta Halosen silmiin kajastavasta kultakaudesta. Ahlqvist oli kerännyt runoja Ilomantsista ja Korpiselästä, joten hän asettui tiukasti Karjalan kannalle. Läntistä syntyä puolustivat saksalaistaustaiset Julius ja Kaarle Krohn, joille Kalevala oli historiallinen kertomus Suomen linnanpäälliköistä, Viron paroneista ja Skandinavian kuninkaista. Marxilainen intelligentsija luotti Karjalaan, mutta Yrjö Sirolan mielestä Elias Lönnrotin pikkuporvarilliset luokkanäkemykset olivat turmelleet alkuperäisaineiston. Lönnrotin Elias on hänelle samanlainen hurri kuin Vaahteramäen Eemeli, Emil i Lönneberga. Aleksis Kiven oikea sukunimi oli muuten Stenvall ja rippikirjan mukaan hänen kraatari-isänsä äidinkieli oli ruotsi. Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija, taidehistorioitsija ja kunnallispoliitikko. 25. Trailerista päätellen paatos on vielä raskaampaa kuin Aleksis Kiven elämässä, sillä myyttinen aihe vaatii salamyhkäistä tunnelmaa. Louhi kuiskii trailerissa uuden ajan koittoa, mikä tuo mieleen hippien Vesimiehen ajan, New Agen ja hengen voiton materiasta. Kolumni / Pirjo Hämäläinen Pihtiputaan mummo makutuomarina JUMALAN TEATTERISSA pökäleitä heitellyt Jari Halonen on saamassa ikuisuushankkeensa, Kalevala-elokuvan, marraskuussa valkokankaille. Tuskin kellään oli 1800-luvun Suomessa yhtä paljon vaikutusvaltaa. AHLQVISTIN KAKSI sisarpuolta lähetettiin keisarinnan ho- vineideiksi Pietariin. Suomen kansa on rangaissut Ahlqvistiä inholla, joka väljähtyi vasta, kun Matti Rossista saatiin uudempi uhri. Ahlqvist oli katkera riitapukari ja alkoholin suurkuluttaja, paremminkin yks perkele kuin yks enkeli, mutta hänellä oli siihen myös syynsä. Suomen kielen professoriksi edennyt Ahlqvist oli sopivasti tyrkyllä, mutta isä syrjäytti hänet ja adoptoi Herman Standertskjöldin, etäisen sukulaisen, joka sai mammonan kylkiäisenä vapaaherran tittelin. Helsingissä ottopojan maille kaavoitettiin Hermanni, Toukola ja Vallilla, mutta Vesilahdella häntä ei hyvällä muisteta. Alkuvuodesta 1907 ottopoika hääti Laukon lakkoilevat torpparit ja määräsi ikkunat ja uunitkin rikottaviksi, etteivät asukkaat voisi torppiinsa enää palata. Jos Ahlqvist oli hankala, hänet syrjäyttänyt ottopoika oli alustalaisia kohtaan kuin tunnoton lahjoitusmaaisäntä. Isyytensä Nordenstam tunnusti ja hoiti mukisematta elatusmaksunsa. Nordenstamista tuli Suomen ?pääministeri?, yliopiston sijaiskansleri, Uudenmaan kuvernööri, virkaa tekevä kenraalikuvernööri, jalkaväenkenraali, sensuuripomo, vapaaherra ja maamarsalkka. Halonen hinkkasi kirjailijan kilpeä niin kauan, että makutuomariksi valittu Pihtiputaan mummokin käsitti, millaisesta nerosta on kyse. Jos mummo elokuvan madellessa torkahti, loppukohtauksessa hän säpsähti pauhaavaan Finlandiaan ja ehti huomata, kuinka kuolleista herännyt Kivi seisoi vuoren harjanteella katsahdellen koilliseen ja nähden siellä nummen sinertävän, honkametsän kaukaisen. Kliseiden myötä kävi selväksi, etteivät Suomen historiaa muovanneet valtiomiehet eivätkä sotilaat, vaan kaikki itsenäisyydestä alkaen on Kiven ansiota. Kivi oli punaposkinen metsänpoika ja juhlittu sankari, mutta ruotsinkielinen sivistyneistö teki hänestä juoppohullun kärsijän. Ruotsalaiseliitti on ryöstänyt Halosen mielestä sekä suuren Kiven että loisteliaan menneisyytemme. Vähän ennen Seitsemän veljeksen ilmestymistä Ahlqvist koki kaksi ankaraa menetystä: tulirokko surmasi kaikki hänen lapsensa ja ventovieras anasti hänen isänsä henkisen ja aineellisen perinnön. Kivi ja Ahlqvist olivat molemmat suomalaisuusintoilijoita, mutta heidän käsityksensä hyvästä kielestä menivät täysin ristiin. Savolaisena lehtolapsena Ahlqvist oli kuullut riittävästi rivoja puheita ja kompensoinut ne tieteellisellä karriäärillään, mutta Seitsemässä veljeksessä roskasakin karkeudet singottiin taas hänen silmilleen ja nostettiin kuin mieltä vailla kirjakielen kaanoniin. MISSÄ KUOPIOLAINEN piikatyttö Mari Ahlqvist ja aatelisnuorukainen Johan Mauritz Nordenstam toisensa kohtasivat. Herrojen kanssa marjaan lähtenyt Mari ei päässyt elämässä sen pidemmälle kuin hänen aviottomaksi jäänyt äitimuorinsa. Ahlqvistiä äidin hylkiminen loukkasi ja parikymppisenä hän kirjoitti: ?Mieleni käy surulliseksi kun ajattelen kuinka väärin maailma on Äitiä kohdellut. riippumatta siitä, särpikö herrasväki verannalla punssia vai ei. KALEVALAISTEN RUNOJEN alkukodista on kinattu näihin päiviin saakka. Siskoksista Anna Nordenstam avioitui Sinebrycho?n vauraaseen olutsukuun, kun taas So?a Nordenstam hummasi Mannerheimin hunsvottiisän kanssa ympäri Eurooppaa. Miespuolinen perillinen Nordenstamilta kuitenkin puuttui. Haapaniemen kadettikoulun nurkalla heidän tiensä olisivat voineet leikata, mutta Ahlqvistin itämisen aikaan Nordenstamin olisi pitänyt olla jo Venäjän armeijassa. Nordenstam ei vienyt Maria vihille eikä sitä tehnyt kuopiolaistuomari Karl Stenius, jolle Mari synnytti kaksi poikaa
Palkintojenjakotilaisuudesta tekijäkaarti vietiin suoraan presidentti Boris Jeltsinin mökille. Kun Haapasalo palasi Moskovaan, puoli Moskovaa oli jo nähnyt elokuvan. hän on sijoittunut kolmanneksi. lokakuuta. Kauko Röyhkän kirjoittama ja Juha Metson valokuvilla näyttävästi kuvitettu haastattelukirja ?Et kuitenkaan usko.... Kuulun jälkimmäisiin, koska olen niin laiska lukemaan, Haapasalo hauskuutti yleisöä hänestä NÄYTTELIJÄ 26 tehdyn kirjan julkistamistilaisuudessa Helsingissä 2. Kirjat LEHTIKUVA/ JUSSI NUKARI Ville Haapasalosta kertova kirja on täynnä hurjia tositarinoita eletyistä vuosista Venäjällä. Suurvalta pohjalta huipulle » Venäjän kuuluisimpiin ihmiseen lukeutuva näyttelijä Ville Haapasalo on liikkunut niin rappioalkoholistien, uusrikkaiden kuin KGB-miestenkin seurassa. Ville Haapasalo on kierrellyt Venäjää viimeiset parikymmentä vuotta näyttelijänä, elokuva- ja bisnesmiehenä ja superjulkkiksena. Harva suomalainen tuntee nyky-Venäjää yhtä hyvin. . Ne ovat hauskoja etenkin jälkeenpäin. Seisoin Suomen asemalla 5?10 kertaa matkatavaroiden kanssa, mutta en kehdannut lähteä. Julkkikseksi kertarysäyksellä Haapasalon läpimurto näyttelijänä oli olemattomalla budjetilla tehty elokuva Metsästyksen kansallisia erikoisuuksia, joka sai yllättäen ensimmäisen palkinnon Sot?in elokuvajuhlilla 1995. Sen piti olla vakava elokuva, mutta kaikki nauroivat sille ja kehuivat sitä loistavaksi komediaksi. Päättäessään lähteä hän ei osannut sanaakaan venäjää, vaikka kuukauden kestäneet pääsykokeetkin olivat vain venäjäksi. Sisään hän arvelee päässeensä rahan takia: 4 000 dollarin lukukausimaksu vastasi silloin puolia teatterikoulun kaikkien opettajien palkoista. Venäjää hän opetteli muun muassa lukemalla kaunokirjallisuuden klassikkoja. . Toiset lukevat tarinoita kirjoista, toiset lähtevät kokemaan itse. Saavuin opinahjoon, jossa luet- » ?Me juostiin kadulla karkuun ihmisiä. Meiltä revittiin vaatteet päältä.? tiin kirjoja. Sitä ennen en ollut juuri lukenut. Meiltä revittiin vaatteet päältä. Multakin meni monta takkia?, Haapasalo muistelee kirjassa. Sen jälkeen vientiä on riittänyt. Forbes-lehden listalla ?Venäjän arvokkaimmista kasvoista. Sittemmin tutuiksi ovat tulleet uusrikkaat,. Ville Haapasalon varhaisvuodet Venäjällä on täynnä hurjia tositarinoita itänaapuristamme. Painopiste on 1990-luvun kaaoksen ja eriarvoistumisen vuosissa, mutta nykytilannettakin käsitellään. Haapasalo lähti opiskelemaan viimeisiään vetelevään Neuvostoliittoon vuonna 1991 leningradilaiseen teatteriakatemiaan. ?Me juostiin kadulla karkuun ihmisiä. Haapasalo sanoo pitäneensä tarkkaa huolta ?brändistään?: hän ei tärkeile, vaan on rento ?maalaistollo?. Yhteyksiä moneen suuntaan Haapasalo on paitsi kiertänyt suurta maata ristiin rastiin, myös tutustunut sen yhteiskuntaluokkiin pohjalta huipulle. Se oli luonteva keino tutustua uuteen maahan ja kulttuuriin, Haapasalo muisteli julkistamistilaisuudessa. Ensimmäisen vuoden aikana hän ei tuntenut koko kaupungissa ketään. Teatterikoulu oli melkoista rääkkiä, ja koti-ikävä oli kova, mutta sisu ei antanut periksi palata. . Tarinoita riittää. Hän on asunut ?deekujen? kanssa kellariloukossa ilman vettä ja sähköä ja joutunut lukuisia kertoja ryöstetyksi ja mukiloiduksi
216 sivua. Ville Haapasalo » Syntynyt 1972, elänyt nuoruutensa Hollolassa. » Aloitti opinnot 1991 Leningradin Tsekasvovin teatteriakatemiassa (nykyinen Pietarin valtiollinen teatteritaiteen akatemia). » Esiintynyt kymmenissä elokuvissa ja tv-ohjelmissa Venäjällä ja kahdessa suomalaisessa elokuvassa. » Juontanut Suomen tv-kanavilla ohjelmasarjat Venäjän halki 30 päivässä, Silkkitie 30 päivässä, Suomensukuiset 30 päivässä ja Sapuskaa, harasoo! » Saanut Venäjän elokuvataiteen valtionpalkinnon ja valittu Venäjän valtiontaiteilijaksi. » Omistaa liikeyrityksiä, kuten mainostoimiston ja Vaalimaalla sijaitsevan supermarketin. ohella romaani on herkkä, mutta raju rakkaustarina. Ajankohdan historiallinen merkitys tiedetään nykyään. KAUKO RÖYHKÄ . Liikuttavimmat hetket koettiin katsomossa kohtauksessa, jossa duetoivat Juri Zivagon (Tuukka Leppänen) vaimo Tonja (ensi-illassa Anna-Maija Jalkanen) ja rakkauden kohde Lara (AnnaMaija Tuokko). Lavaa aika ajoin hallitseva, junaakin markkeeraava telinerakennelma on myös tehokäytössä, Sillä on tarinan kuljettamisessa korvaamaton sija. Valosuunnittelijoiden ammattitaito pääsee kukoistamaan, kun näyttämö muuttuu heidän nappien painalluksilla kohtauksesta toiseen, sotatantereesta aateliskodiksi, metsän korsusta rautatieasemaksi. mainiosti. Voima esitykseen on siksi pitänyt ottaa jostain muusta. jotka rahojensa ja suhteidensa avulla voivat tehdä mitä tahansa: ostaa koko laskettelukeskuksen itselleen, kun turistit häiritsevät, tai hakea unohtunutta keittokinkkua helikopterilla Pietarista, jossa liikenne katkaistaan siksi aikaa. Mafiamiestenkin kanssa Haapasalo on ollut tekemisissä: yhteen aikaan elokuvien rahoitus tuli Venäjällä pääasiassa heiltä. Haapasalo on myös nimitetty KGB:n veteraanien kunniajäseneksi ollessaan järjestämässä näille elokuvan ensi-iltaa. Docendo 2013. Pääosan esittäjien teatteri, suuri näyttämö. Jos katsoja ei pidä jyriseviinkin sfääreihin nousevasta soitannasta, voi nauttia liikunnan sulavuudesta. Käsikirjoitus on pakottanut (?) ohjaajan turvautumaan hienon alkuperäistarinan palastelemiseen. Taustalla ilmassa roikkuva pylväikkö on monikäyttöinen ja läsnä läpi musikaalin Se toimii monena, milloin aateliskodin seinäkkönä, milloin uhkaavana metsikkönä. ?Koko kortteli tyhjennettiin sen elokuvateatterin ympäriltä. Boris Pastersoolo-osuudet sujuvat juuri niin koskettanakin romaanin pohjalta kirjoittanut vina kuin pitääkin. Olen pidetty henkilö Venäjällä, ja ulkomaalaisena minulla on erivapauksia. MahtipontiRooleissa mm. Se löytyy tasokkaasta näyttelemisestä, kärjessä jälleen kerran Esko Roineen suoritus, mutta samassa määrin muista, edellä jo mainituista vahvuustekijöistä. Erityisesti runsaan laulelmallisuutensa takia Tohtori Zivago on näyttelijöille vaativa. Tämän puolen osuus painottuu musikaalin käsikirjoituksessa vähemmän yllättäen. Musikaaliksi romaanista tekemisessä painotuksen selittää eräs varsin yksinkertainen asia. Se toimii myös nyt yhteiskunnallisten murrosten käsittelyn rinnalla. Helsingin Kaupunginkahden suunnan linja. . Monet kerrat Toikoinrannan temppelissäkin taitonsa osoittanut ohjaaja Hans Berndtson huolehti siitä, ettei näin nyt käynyt. Tohtori Zivago -romaania on luonnehdittu merkittäväksi, tekijänsä omaelämäkerrallisiakin aineksia sisältäväksi kuvaukseksi 1900-luvun alkuvuosien murrosten aikakaudesta Neuvostoliitossa. Pasternak joutui sen vuoksi vallanpitäjien epäsuosioon, eikä pääsyt vastaanottamaan hänelle luovutettua Nobel-palkintoa. Ville Haapasalon varhaisvuodet Venäjällä. Sävellystyön on tehnyt Wellerin kanssa enemmänkin työskennellyt Lucy Simon. Kolmiodraama on aina ollut tehokas keino katsojien koukuttamiseksi. Muutenkin Haapasalo puhuu avoimesti monista Venäjän ongelmista. . Musikaalin käsikirjoitus on tehty sen tapahtumapaikoista maantieteellisesti kaukana, maapallon toisella puolella. Käsikirjoituksesta vastaa jo 1970-luvulla alalla aloittanut amerikkalainen Michael Weller ja laulujen sanoituksista tämän hengenheimolaiset Michael Korie ja Amy Powers. Tuukka suus olisi joukkokohtaLeppänen, Anna-Maija uksissa saanut jäädä Tuokko, Anna-Maija vähemmälle, vaikka Jalkanen, Antti n sikaali täyty y myöntää, Timonen, Tom Wenzell, Miksi mu ilta is n että tanssijoiden enHelena Haaranen, e n Euroopa semble suoriutuu Sanna Saarijärvi ja ? ny t niissä osuudestaan Esko Roine. on vasta LAULUIN KYLLÄSTETYSSÄ CHARLOTTE ESTMAN-WENNSTRÖM KUN TARINA Juri Zivago (Tuukka Leppänen) ja vaimonsa Tonja (Anna-Maija Jalkanen). 27. Ja onnistuttu on. Ison näyttämön tila käytetään hyväksi, ison tarinan edellyttämällä tavalla. Ihmiset ajettiin pois kodeistaan, koska meillä oli bileet?, Haapasalo muistelee kirjassa. Presidentti Putinin kanssa Haapasalo on ollut kalastamassa, mutta myös esittänyt tälle kirjeitse huolensa valtion tukemasta kansalliskiihkoilusta. En kuitenkaan halua olla kriittinen. Laulu Hänen lähellään on kaunis, mutta ei siitä mitään hittiä kannata odottaa, kuten ei muuten musikaalin muistakaan sävellyksistä. Hannu Hurme koreogra?assa on Wellerin ja Simonin aivoriihessä valittu TOHTORI ZIVAGO. Romaaninsa lukenut Hans Berndtson on kuitenkin toiminut takuumiehenä siinä, että Pasternakin korostama historiallinen konteksti pidetään mukana. Sivuhuomiona voi esittää kysymyksen siitä, miksi Kaliforniassa vuonna 2006 ensiesitetyn ja Australiassa viisi vuotta myöhemmin uuden tulemisen kokeneen musikaalin Euroopan ensi-ilta on vasta nyt, ja miksi se on Helsingin Kaupunginteatterissa eikä esimerkiksi jossakin suurnäyttämöllä, vaikkapa Lontoossa? on tuttu, kun se on jo kyynelehditty liikutuksen vallassa kirja kädessä ja elokuvateatterissa, kiinnittyy sitä elävänä musikaaliesityksenä teatterin estradilla katsoessa huomio siihen, miten tämän taiteenlajin omia keinoja on käytetty etsittäessä alkuperäisen teoksen ydintä. Tällöin avainasemaan nousevat näyttelijätyön, käsikirjoituksen ja ohjauksen rinnalle se, mitä katsojalle tarjotaan koreogra?an ja lavastuksen kaltaisten teatterin vahvuustekijöiden yhteistuloksena.Nyt tarjonta on runsasta. Tehtäväni on tuoda asiat esille, jokainen saa tehdä omat johtopäätöksensä, Haapasalo puntaroi. Erityinen sydämenasia hänelle ovat katulapset, joiden auttamistyössä hän on mukana. Teatteri Berndtson pelasti saippuaoopperalta » Mahtipontisuutta riittää Helsingin Kaupunginteatterin Tohtori Zivagossa. Elias Krohn MITÄ HELSINGIN Kaupunginteatteri valitsi ottaessaan syksyn ohjelmistoonsa Boris Pasternakin Tohtori Zivago -romaaniin pohjautuvan musikaalin, joka vasta etsii polkua maailman suurille näyttämöille? Tulipa otettua iso pala haukattavaksi. Uhkana on aina sortuminen saippuaooppperointiin. Laidalla on kahden muun miehen arveluttavampia tapoja osoittaa suhtautumistaan rakkautensa kohteeseen. Se keskiössä on hyvää haluavan miehen ja kahden naisen rakkautta ja tuskaa. JUHA METSO: ?Et kui- YHTEISKUNNALLISEN KUVAUKSEN tenkaan usko.... Valitettavaa on vaan Michael Weller, sävellys Lucy Simon, se, että ne jäävät joko Wellerin ja Simonin laulujen sanat Michael Korie ja Amy tai ohjaajan tahdosta musikaalin kokonaiPowers, suomennos Sami Parkkinen, suudessa joukkokohtausten varjoon. ohjaus Hans Berndtsson, koreografia Jälkimmäisiä riittää turtuGunilla Olsson Karlsson. miseen asti
Kuuluisin elävä legenda on tietenkin Aleksander Sokurov, joka on Germanin kanssa kirjelmöinyt studioiden puolesta presidentti Putinia myöten. . Muistan hyvin kuinka 1980-luvulla juoksentelin studiolla äitini perässä. Sen huomaa yhä, vaikka itse tulin mukaan jo keski-ikäisenä. ja arvoista. . lmin pioneeriohjaajien Grigori Kozintsevin tai Leonid Traubergin haamuihin, sanoo osastosihteri Ksenia Petrova. Petrova kuuluu Len?lmin toisen polven työntekijöihin. lmille tilapäistöihin melko. Hän ei lähtisi kulumallakaan nykyisistä tiloista ja on sitä mieltä, että studion paviljongit ja muut rakennukset voidaan aivan hyvin kunnostaa, remontoida ja nykyaikaistaa pikku hiljaa. Samaan aikaan kuoli Len. Monen elokuvan parissa puuhastelevan vanhemmat, jopa isovanhemmat ovat työskennelleet samassa osoitteessa. Joskus iltaisin kun kävelee tyhjillä käytävillä, melkein toivoo törmäävänsä Len. lmin ylvään pylväikön välistä sisätiloihin, siirtyy hetkessä historiaan. Samalla huomaa, että Len?lmin kaikki rakennukset kaipaavat pikaista korjausta. Täällä on koko Venäjän elokuvahistoria näytillä. Kun vierailin toista vuotta sitten Len. lmin alkuaikojen, 1920-luvun mykkäelokuvassa aloittaneet mestariohjaajat, mutta mainitsee samalla olevansa kyllä nykyelokuvankin ystävä. Olen alunperin teknisen alan koulutuksen saanut ja pääsin vuonna 1990 Len. TEKSTI Pentti Stranius KINOFABRIKA LENFILM perustettiin pian vallan- kumouksen jälkimainingeissa, keväällä 1918. Aikaisemmin samalla paikalla sijaitsi teatteri Akvarium, missä jo 1896 esitettiin ensimmäiset elokuvat Venäjällä. Elokuvanteon tekniseltä kannalta ne on suunniteltu II maailmansotaa edeltäneisiin tarpeisiin. Len. Nyt ruokalan paikalla on moderni kallis kahvila, jossa vanhempi väki ei enää viihdy. No, ei siellä ole varaakaan istua, muistelee lavastaja Viktor Rumjantsev. Rumjantsev on aloittanut työuransa muualla, mutta palvellut Len?lmin ohjaajia jo reilut 20 vuotta. Edesmenneen Aleksei Germanin ohella reilusti yli kahdeksankymppinen Vitali Melnikov on hänen supersuosikkinsa. Elokuvahullut eivät luovuta . Lenfilmin nousu ja tuho » Venäjän ensimmäinen elokuvastudio, maineikas Lenfilm Pietarissa, elää rankkoja aikoja. Pääomapiirit haluaisivat purkaa koko Lenfilmin ja siirtää sen kaupungin ulkopuolelle. lmin legendaarinen ohjaaja Aleksei German, studioiden vankkumaton puolustaja. Kesällä 2013 tilat avattiin, ja vanhat toimistot palasivat mieluusti juurilleen. lmin historia kattaa noin 1 500 pitkää elokuvaa, joista yli tuhat on tehty huippukautena eli Stalinin kuoleman (1953) ja Neuvostoliiton hajoamisen (1991) välisenä aikana. Historian havina tuntuu atmosfäärissä ? ihmisissä, arkkitehtuurissa, studion halleissa, lavasteissa ja pukuvarastojen tuoksuissa. Myös elokuvaveteraanien tarinoissa. Elokuvia tehdään Venäjällä nykyisin harvakseltaan. Kun tulin Len. Ei täällä ole enää samanlaista hyörinää ja tekemisen meininkiä kuin ennen. Kysymys on rahasta . Myöskin lavastajina ja restauroijina näytti työskentelevän etupäässä ikäihmisiä, mutta aina yhtä rautaisia ammattilaisia. He tekevät työtä osin intohimosta elokuvataiteeseen, osin syystä, että parin sadan euron kuukausieläke ei riitä kunnolla edes vaatimattoman asunnon vuokraan. 28 Tyhjinä kumisevat käytävät Alkuvuodesta 2013 Len. Len. Sen ympärille kasvoi pian ainutlaatuinen elokuvakylä monine paviljonkeineen. Ruoka ja juoma oli halpaa. Siellä syntyivät monet ideat ja yhteistyöprojektit. lmin historia on kuitenkin hyvin hallussa ja juuri Petrovan opastuksella valtavien studiorakennusten sisältö ja tämän päivän tilanne avautuvat ulkomaalaisellekin. . lm pistettiin kiinni. Siellä toimivat av-alan yritykset ja pienet elokuvatoimistot häädettiin pois. lmin asema on tällä hetkellä täysin epävarma. Arvokas keskikaupungin maa-alue halutaan tuottavampaan käyttöön. Kielitaitoinen nuori nainen on toiminut studion yhteiskuntasuhteiden osastolla sihteerinä kuutisen vuotta. Len. Valtavissa studiotiloissa on tehty elokuvahistoriaa pian sata vuotta. Tuhoaako ryöstökapitalismi laatuelokuvan ja sen pyhätön? Kun astuu Len. Studiorakennusten remontin tar- ?Täällä on koko Venäjän elokuvahistoria näytillä.? peessa olevat tilat sekä puvusto ja lavastusrekvisiitta esimerkiksi, ovat silti edelleen kovassa käytössä ja ykköspaviljongin alakerrassa on rakenteilla vaatimaton museo, jotta maineikkaan studion esineistö pääsisi kunnolla esille. Kävellessämme pitkin Len?lmin sokkeloisia käytäviä, Petrova muistelee lapsuuttaan: . Kuulemma, opettelin ensi askeleitakin näillä käytävillä. Äiti kuului henkilökuntaan, joten olen ikään kuin palannut lapsuusmaisemiin, käytäville, jotka nyt usein kumisevat tyhjyyttään. Ksenia Petrova luettelee vaivatta Len. lmin tiloissa, siellä oli valmisteilla vain pari pitkää näytelmäelokuvaa sekä Sherlock Holmes -aiheinen televisiosarja. Elokuvatuotanto on pirstaloitunut projektiluontoiseksi ja tiloja, kalustoa ja henkilökuntaa palkataan usein vain hetkellisesti. Vakinainen henkilökunta on supistettu minimiin ja esimerkiksi valtavia pukuvarastoja tai muuta rekvisiittaa hoiti vuonna 2012 muutama eläkeläisnainen. lmille töihin, täällä oli upea vanhan ajan stolovaja-ruokala, jossa kaikki kokoontuivat
Monet eri alojen ammattilaiset ovat mukana. Vuosikymmen sitten Viktor Rumjantsev työskenteli maailmankuulun Aleksandr Sokurovin kanssa. . Olin mukana muistakseni kolmessa Sokurovin historiallisista merkkihenkilöistä kertovassa ?lmissä. Pari ihmistä ei saa ihmeitä aikaan ja esimerkiksi tiedon siirto digimuotoon on meillä vasta alkutekijöissä. Mehän haemme tietoa ja työskentelemme lähinnä tilausten tai sähköpostikyselyjen mukaan. lmin huippukaudelta. . Palvelemme koko Venäjää, mutta suurin osa kyselyistä tulee luonnollisesti Pietarista ja Moskovasta. lmin purkupuuhista Kolomojetsilla oli selkeä mielipide: . Hän on tunnettu erityisesti Shakespearen näytelmiin perustuvista elokuvistaan Hamlet vuodelta 1964 (kuva) ja Kuningas Lear vuodelta 1971. Germania hän kehuu hyvin pikkutarkaksi kaikkien detaljien suhteen. Sitä paitsi, 2018 vietämme studion 100-vuotisjuhlaa. Työtä olisi valtavasti, mutta tekijöitä ja rahoitusta puuttuu. Jos ja kun halutaan moderni elokuvastudio, se rakennettakoon sitten ihan erikseen. 29. lmin mittavissa arkisto- ja varastotiloissa työskenteli vielä vuonna 2012 miltei yksinomaan naisia, joista suurin osa ammattitaitoista ja kokenutta henkilökuntaa. Svetlana Kolomojets hoiti arkisto-osastoa, jonne on kerätty mahtava kokoelma elokuvaan liittyvää materiaalia: käsikirjoituksia, dialogilistoja, julisteita, valokuvia, lehtiä, lehtileikkeitä ja myös jonkin verran tunnetuim- pien ohjaajien henkilökohtaisia mappeja. Innostuin heti. Myös Japanin keisaria, Hirohitoa käsittelevää elokuvaa Aurinko olin lavastamassa. Lavastuksen kannalta kaikki olivat haastavia töitä ja erilaisiin kulttuureihin, historiallisiin ajanjaksoihin sidottuja. Sairas ja raihnainen Lenin elokuvassa Härkä oli epätavallinen tulkinta myyttisestä bol?evikkijohtajasta. ALL OVER PRESS lailla sattumalta. Usein ne liittyvät tekeillä olevaan elämäkertaan tai muuten elokuvahistoriaan. Len. Tämä on elokuvataiteen pyhiinvaelluspaikka ja meille entusiasteille melkein kuin kirkko. Sokurov ja Vladimir Bortko ovat olleet mieluisia yhteistyökumppaneita. Työ on erittäin mielenkiintoista ja vaativaa: elokuvan kulissit rakentuvat kerros kerrokselta. Kuvitelkaa nyt, jos joku ehdottelisi Verikirkon, Iisakinkirkon tai Kazanin siirtämistä. Kaikista kohuttiin paljon. Monelle on käynyt samoin, jos on saanut jalkansa studion oven väliin. ellei joku tehtävä ole mahdoton. Sitten oli se mielipuolinen Hitler-kuvaus diktaattorin bunkkerista ? Moolok. Ajallisesti eniten materiaalia on kertynyt neuvostovallan viimeisiltä vuosikymmeniltä, Len. Kyllä siinä oli esimerkiksi kalustuksessa miettimistä. Myös Aleksei German oli Rumjantseville tuttu yhteistyökumppani tämän paristakin elokuvasta. Grigori Kozintsev kuului Lenfilmin ja koko Neuvostoliiton ohjaajasuuruuksiin. Eivät edes kiihkeimmät bol?evikit lähteneet niitä räjäyttelemään. Sen sijaan Sokurov ?...salli lavastajalle suuremman vapauden ja myös suostui kompromisseihin, jos vaikka kuvaaja, lavastaja ja ohjaaja olivat jostakin hieman eri mieltä?. Veteraanilavastaja kuitenkin painottaa, että hän tekee aina niin kuin vaaditaan eikä liiemmin ehdottele omiaan . Bortkon ohjaama Taras Bulba kuuluu myös lavastajan työhistoriaan. Naiset hoitavat arkiston Len
Vanhan feodaalisen menon, ancien régimen, haastajaksi nousi 1700-luvulla kansalaisoikeuksia, demokratiaa ja yrittämisen vapautta. Sen jälkeen heidän ei enää tarvinnut käyttää tuota tietyllä tavalla anteeksi pyytävää, mutta samalla röyhkeää epiteettiä. Maailma uskoi ja hyväksyi, että Neuvostoliitto edustaa sosialismia par exellence, mutta ei nähnyt siinä mitään hyvää. Kun Neuvostoliitto sitten kuoli vuonna 1991, yleisen käsityksen mukaan kuoli myös sosialismi. Mutta tämä ei riitä, sillä myös niiden vastaanottoa ja käsittämistapaa tulee arvioida; ja jälleen aina niissä konteksteissa, joissa se on tapahtunut . Minulle sosialismi ei ole päämäärä, vaan kompassi. Poliittiset aatteet syntyivät Euroopassa modernisaation myötä. loso?a. Sosialismin tulo Suomeen ja TERENCE BALLIN teos Reappraising Political Theory (Politiikan teorian uudelleenarviointi) makasi aivan liian kauan, yli viisitoista vuotta, hyllyssäni muiden lukemattomien kirjojen joukossa. Marxin ja myöhemmin vaikutusvaltaisen saksalaisen sosiaalidemokratian mukaan sosialismi on tuotantovälineiden valtiollista (jotkut ovat tosin tietävinään, että myös muunlaista yhteiskunnallista) omistamista. Lokakuun vallankumouksen myötä perustettiin Neuvostoliitto, jossa alettiin rakentaa sosialismia. Oleellisinta on, että se ei ole minulle järjestelmä, ei sen paremmin diktatuuri kuin komentotalouskaan, vaan aate, poliittinen . tai tapahtuu. Vain näin päästään kiinni aatehistoriaan; todellisten elävien aatteiden historiaan ja niiden ymmärtämiseen. Kirjan viimeinen essee on loistava liberalismin ydinmyyttien analyysi. Sitäkin innostavampi oli tuore lukukokemukseni. Tämä kirjoitukseni ei käsittele laajemmin professori Ballin kirjaa (Oxford University Press, 1995), joka koostuu neljästätoista erinomaisesta klassisia ajattelijoita käsittelevästä esseestä, mutta lukiessani totesin suureksi ilokseni, että jaamme monta yhteistä näkemystä. Niistä tärkeimmät ovat kaksi seuraavaa. Jos poliittisia teorioita haluaa ymmärtää oikein, niitä tulee arvioida niiden syntyhetken kontekstissa. Ennen häntä oli joitakin utopisteja, joista ei kuitenkaan tarvitse tietää sen enempää. sosialismia. Tästä tuli osa myös sosiaalidemokraattien ja monien muiden sosialistien ymmärrystä. OMASSA TARINASSANI sosialismilla on aivan toisenlainen asema. Sosialismi on tieteelliseksi itsensä ymmärtävä poliittinen teoria, jonka loi Karl Marx. Se olisi hänen mukaansa vain pitänyt tehdä demokraattisia muotoja noudattaen. Toisen maailmansodan jälkeen (oltuaan sitä ennen toistakymmentä vuotta kielletty puolue) Saksan SPD kuten myös Sosialistinen Internationaali irtautuivat tuotantovälineiden yhteiskunnallisen omistuksen välittömästä tavoitteesta, ja korostivat sen sijaan Järkevä sosialismi pikemminkin edistää kuin vastustaa markkinataloutta. tienä kohti sosialismia erilaisia julkisen vallan demokraattisesti harjoittamia talouden sääntelyn keinoja. Vielä 1970-luvulla Neuvostoliitto sanoi edustavansa ?reaalisesti olemassa olevaa. Liberaali kapitalismi oli jäänyt voittajana historian näyttämölle. Kestävää aikuisuutta on kansalaisuus, joka ymmärtää ihmisten keskinäisen riippuvuuden ja edistää sen mukaisten pelisääntöjen mukaan elämistä. Tästä näkökulmasta identiteettipolitiikkakin (nais-, vähemmistö-, kansallinen jne.) voi olla vain sei- 30 somaan nousemista, mutta ei vielä universaaliin ja tasa-arvoiseen ihmiskäsitykseen perustuvaa vastuullista kansalaisuutta. MINUA ON aina kiinnostanut sana sosialismi, ja pidän itseäni sosialistina. Saksan sosiaalidemokraattien vaikutusvaltainen Karl Kautskykaan ei koskaan kiistänyt, että Neuvostoliitto rakensi sosialismia. Olen kuitenkin samalla kiusallisen tietoinen siitä, että sana on monimielinen, ja että se on ollut ainakin 1970-luvulta lähtien huonossa huudossa. Valtavirrassa sanan ymmärtämistapa kulkee suunnilleen seuraavasti. Siinä Terence Ball nimeää henkiseksi keskenkasvuisuudeksi liberalismin yksilöllisen, toki sivistyneen, mutta viime kädessä itsekkään, sankarin palvonnan. Oli saavutettu historian loppu
11.11. 28.10. miten siinä sitten kävikään tavoitellut liberalismi. Edetessään ja onnistuessaan sen hulvaton meno, laisser faire -kapitalismi, synnytti kasvavan huono-osaisen työväenluokan, mikä puolestaan synnytti poliittisen . Sosialismista sen sijaan pitäisi puhua vain aatteena. KUTEN aatehistoriallisesti on nähtävä . 21.10. Sosialismi on näin humaanisuudessa ja modernisaation ehtojen ymmärtämisessä liberalismin ylittävä poliittinen . Jukka Peltokoski: Sosialismi ja osuustoiminta (kommentaattori Kalevi Suomela). . Kysymys on taloudellisen toiminnan reiluista pelisäännöistä. 14.10. Pauli Kettunen: Sosialismi ja hyvinvointivaltio (kommentaattori Kati Peltola). . Tämä koskee sosialismia sekä ulkopuolelta nähtynä että itseymmärryksenä. 4.11. kirjan nimeä myöten . Euroopan 1900-luvun poliittisen historian voi kokonaisuudessaan sijoittaa viitekehykseen, jossa hegemoniasta taistelleet aatteet ovat olleet liberalismi, konservatismi, sosialismi, kommunismi ja fasismi. Aatekehityksen, erityisesti sosialismin kehityksen, tragedia on ollut sosialismin ja kommunismin sekoittuminen. Järkevä sosialismi pikemminkin edistää kuin vastustaa markkinataloutta. Sen ei kuitenkaan pitäisi olla mahdotonta SKP:n 1960-luvun jakautumisen ja eurokommunismin syntymisen jälkeen. Suomalaisia enemmistökommunisteja, eurokommunisteja ja Euroopan muita sosialisteja ja sosiaalidemokraatteja ei 1960-luvun jälkeen erottanut muu kuin tietynlainen hienotunteisuus Neuvostoliittoa kohtaa: ja siinäkin suhteessa erot ovat olleet merkityksettömiä. Kalevi Suomela ALL OVER PRESS KESKUSTELUSARJA Helsingin Yhteiskunnallinen Opisto (HYO) järjestää viiden tilaisuuden keskustelutilaisuussarjan sosialismista. Väkivalta ja yhden ajatussuunnan yksinvallan tavoittelu uuden yhteiskunnan rakentamisessa nousivat sekä kommunismin että fasismin tunnusmerkeiksi. Jarmo Puskala: Sosialismi ja kulttuuri (kommentaattori Pekka Saarnio). . Sosialismi edellyttää, että kansalla demokraattisena poliittisena yhteisönä, toisin sanoen julkisella vallalla, tulee olla oikeus säätää laeilla myös taloudellisen toiminnan pelisäännöistä. loso?an, sosialismin. Niitä, jotka perinnesyistä vastustivat liberalismia (ja tietysti myös sosialismia) alettiin kutsua konservatiiveiksi. Mutta kaikki eivät sopeutuneet. eroaa liberalismista vain siinä, että se irtisanoutuu liberalismin poliittisesta taloustieteestä, jonka mukaan julkisen vallan ei tule Minulle sosialismi ei ole päämäärä, vaan kompassi. puuttua talouden toimintaan. loso?a. Sosialismin käsitteen kapeutumisessa oleellisinta on ollut, että tuotantovälineiden yhteiskunnallinen omistus kanonisointiin. Vieläkään ei täysin ymmärretä, että juridista omistusoikeutta oleellisesti paljon tärkeämpää on talouden poliittinen ja demokraattinen omistajuus. ei ole, eikä sellaisia ole koskaan ollutkaan. Ymmärrän, että Suomen, Ranskan tai Italian kommunististen puolueiden entisiä jäseniä karvastelee niellä tämä aatehistorian uudelleenarviointi. ?Entisiä sosialistisia valtiota. sosialismi vielä käsitettiin aatteeksi, joka monin keinoin pyrkii työväenluokan aseman parantamiseen. Jokaisessa tilaisuudessa on yksi asiantuntija-alustus ja sille kaksi kommentaattoria. Tavoitteena on miettiä sosialismia eri näkökulmista ja pohtia, mitä eri sukupolviin kuuluvat vasemmistolaiset ajattelevat sosialismista. Sarjan ohjelma on seuraava: . Tässä katsannossa sosialismi ei ole ainoastaan demokraattinen aate, vaan demokratia on sen ainoa mahdollinen toimintaympäristö. HANNU SOIKKANEN julkaisi vuonna 1961 jo klas- siseksi nousseen tutkimuksen Sosialismin tulo Suomeen. Siinä . Myöskään täysin ei ymmärretä sitä, että moderni hyvinvointivaltio perustuu sosialististen arvojen laajaan hyväksyntään. Sosialismin eetos lähtee modernin elämän peruuttamattoman keskinäisen riippuvuuden ymmärtämisestä. Riikka Taavetti: Sosialismi ja sukupuoli. Tilaisuudet pidetään ravintola Toverissa Helsingissä (Castréninkatu 3) kello 18?20. 31. Muilta osin se jakaa liberalismin arvomaailman. Ajan oloon, vaikkakin natisten, konservatiivit sopeutuivat demokraattiseen elämänmenoon. Anu-Hanna Anttila: Sosialismi ja työväenluokka. . Siksi on selvää, että vaatimukset ja aloitteet ihmisiä tasa-arvoistavista pelisäännöistä voi esittää vain demokraattinen yhteiskunta. Myöhemmin sosialismi yleisessä ymmärryksessä kapeutui aatteeksi, joka haluaa tuotantovälineet valtion omistukseen ? vaikkapa pakkokeinoin. Mielekkään kommunikaation eli sivistyneen ja demokraattisen julkisen keskustelun kannalta sosialismin käsitteen ymmärtämisessä on syytä palata Soikkasen aikoihin. Kommunismi on epäilemättä perusteltua säilyttää julkisessa keskustelussa sekä aatteen että järjestelmän nimenä. Tämä koskee ennen kaikkea ihmisoikeuksiin perustuvaa demokratiaa. Neuvostokommunismin etenkin kylmän sodan aikana saama vahva status toisena kilpailevana maailmanjärjestelmänä lukitsi väärinkäsitykset puolen vuosisadan ajaksi. SOSIALISMI
Vuoteen 2017 mennessä kunnalta leikataan 37 miljoonaa valtionosuuksia. Kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) on selvästi ilmoittanut, että ?karsittavat kuntapalvelut. Onko se niin itsestään selvä? Vakavasti otettavina pyrkimyksinä tehostaminen ja työllistäminen sulkevat toisensa pois. Viestissä väitetään, että hallituksen rakennepaketin yhteydessä karsitaan kuntien tehtäKOKOOMUKSEN MIELESTÄ viä miljardin verran. Kun tämä meneillään oleva erä on pelattu ja kun oikeisto vie sen entisten vasemmistopuolueiden suostumuksella, työllisyydestä ei ole jäljellä kuin toive. Jos yritysten kirkollisvero jäisi pois, joutuisivat kunnat tai valtio ottamaan tämän tehtävän hoitaakseen. Tämä taas tarkoittaisi, että kirkollisvero pitäisi korvata muilla veroilla. Tämä ei taas sovi nykyiseen markkina-ajatteluun. Vasemmistoliitto on hyväksynyt saman aatteen, kun se kysyy valtuutetuilta, mitä kuntien palveluja pitäisi karsia. Sain 1.10. Nämä palvelut ovat tarjolla kaikille uskonnosta tai maailmankatsomuksesta riippumatta. Parin ylimääräisen vapaapäivän kustannuksia laskettaessa ei ole otettu huomioon sitä, miten paljon yksi ylimääräinen vapaapäivä lisää työntekijän tehokkuutta tavallisena arkipäivänä. on matalan in?aation ohella varsin yleisesti hyväksytty. Tämä vaatimus on helvetin vaikeaa esittää työväenliikkeessä, jossa työn tekeminen on suurin arvo ja oikeutus vaateille. Kyse on vastuullisuudesta pääomalle: korostetaan, että voiton maksimointi on ylin arvo. Myös tuotannon laatu on toisarvoista, alisteista voiton maksimoinnille. Kyse on . nanssimarkkinoiden numeropelistä, jossa tehokkuutta ja syntynyttä arvoa mitataan ja arvaillaan. Tuotanto tapahtuu tuon numeropelin ehdoilla. Julkisen sektorin kaventaminen ja tehostaminen saa aikaan massatyöttömyyttä jo sinänsä. Ihminenhän voi valita vapaasti asuuko Helsingin Eirassa vai mummonmökissä Kainuussa. Työttömien massa merkitsee, että työntekijät tekevät työtä äärirajoillaan ja osaavaa työvoimaa on helposti saatavilla. Julkisen sektorin kaventaminen tai ?tehostaminen. Hautaustoimen yksityistäminen sopisi mainiosti ajan henkeen. Kasinopelurit, rikkaat yritysjohtajat ja vastaavat voisivat valita hautapaikan Helsingin arvostetuimmalta hautausmaalta. Köyhillä ei ollut varaa edes puuristiin. Tämä tehostaminen merkitsee, että julkinen sektori asetetaan samankaltaiseen tilaan, jossa niin sanotut avoimet markkinat ovat. Työllistäminen tarkoittaa, että työntekijöitä lisätään. Työttömien massa on poliittinen ratkaisu. Yksityisten palvelujen hinnoista ja laadusta ei tietenkään puhuttu mitään. Vasemmistoliiton valtuutetuilta kysytään ovelasti mutkan kautta, mitä kuntien palveluja halutaan yksityistää. Täytyy nähdä työlliset ja työttömät saman luokan jäseninä. Kaikkien maiden työttömät ja työlliset, liittykää yhteen! Ville Saarela Jyväskylä Kuntapalveluja yksityistetään kuntien menoja karsitaan ulkoistamalla ja yksityistämällä palveluja. Pahinta vasemmistoliiton kyselyssä on, että ei kerrota kenen tehtäväksi ?karsittavat kuntapalvelut. Ulkoistetaan eli yksityistetään koko hautaustoimi hautausmaineen. Vastikkeellisella sosiaaliturvalla elävät, mielenterveysongelmaiset, päihdeongelmaiset ja muu yhteiskunnan ?pohjasakka? haudattaisiin joukkohautoihin ilman muistomerkkiä. Näinhän Suomessa oli vielä sata vuotta sitten. Emme palaa julkisten töiden yhteiskuntaan, vaikka julki- on käyty keskustelua sekä tiettyjen arkipyhien siirtämisestä viikonlopuksi että yritysten maksamasta kirkollisverosta. Mutta tähän on olemassa ratkaisu. C keskustelua Keskustelu verkossa: www.kansanuutiset.? Työttömien massa on myös tehokkuuden edellytys ja merkki. Ei mitään. Ville Saarela, Jyväskylä. EEVA SUORLAHTI Tehostetaan ja työllistetään, beibe! Hautaustointa kilpailuttamaan! puhe sekä tehostamisesta että työllistämisestä on mahtava poliittinen ikiliikkuja. Demareilla ja kokoomuksella riittää työtä näiden päämäärien tavoittelussa vedenpaisumukseen asti. Korkea työllisyys parantaisi palkansaajien neuvotteluasemaa ja kiihdyttäisi in?aatiota. Kaikkein kurjimmat päätyivät joukkohautaan. Tämä saattaa kuulostaa kauhukuvalta, mutta nykyinen (sika)kapitalismi valtaa alaa ja Suomesta on tulossa päivä päivältä enemmän uudestaan luokkayhteiskunta, jossa tuloerot vain kasvavat. Tulijoita kyllä on. On yhtä selvää, että työttömiä syyllistetään ja painostetaan työllisillä: he kustantavat vastuullisesti hyvinvointiyhteiskunnan, jonka elättejä te olette. Tämä vaihtoehto lisäisi nykyisin muotina olevaa valinnan vapautta. Molemmissa on kyse elinkeinoelämän eduista, jossa kaikkea mitataan rahassa. Harva varmaan on ajatellut, että kirkollisverolla kustannetaan paljon muutakin kuin varsinaista kirkon julistustyötä. Siinä kysytään, mitä kuntien palveluja ja velvoitteita voi karsia. Ajatellaanpa vaikkapa hautaustoimea ja hautausmaiden ylläpitoa. Pitäisi heiluttaa valkoista lippua, kun kysytään valtuutetuilta, miten kuntien velvollisuuksia voidaan karsia, tarkoittaen tosiasiassa, mitä pitää yksityistää. Jorma Mäntylä Kangasala. Työn tekeminen erottaa työläiset kapitalisteista, ?biljardin pelaajista?. On selvää, että työllisiä syyllistetään ja painostetaan työttömillä: pitää olla tyytyväinen, että töitä ylipäänsä saa tehdä. Esimerkkeinä hautaustoimi, diakoniatyö, päihdetyö tai perheneuvonta. Toimenpide ei muka tarkoita valtionosuuksien leikkaamista, vaan tehtävien karsimista, jolloin ?periaatteessa vahvistettaisiin kuntien taloutta?. Tosiasiassa kuntien valtionosuuksia leikataan jo aiempina vuosina tehtyjen leikkausten päälle lähes miljardi euroa. Kangasalan kunnalle menetys on ensi vuonna puoli miljoonaa. Siksi en vastaa kyselyyn. Kuntaliitto on ilmoittanut, ettei tee valtiolle kuntapalvelujen leikkauslistoja, vaan arvioi vain niiden vaikutuksia (Kansan Tahto 3.10.). Vasemmistoliiton kysely on kokoomushegemoniaan alistumisen peittelyä mediatempun avulla, kuten sateenkaarilipun heiluttelu Moskovassa. Keskiluokka joutuisi tyytymään pienempien kaupunkien tai kuntien vaatimattomimmille viimeisille leposijoille. Se on signaali siitä, että tuotanto järjestetään pääoman tuottavuutta silmälläpitäen ja muista arvoista tinkien. Lisäksi siitä seuraa julkisten funktioiden epäonnistunutta hoitamista. Lisäksi työttömiä käytetään jonkinlaisina rikkureina, harjoittelijoina ja valmennettavina, mikä korostaa työllisien ja työttömien etujen vastakkaisuutta. Tämä systeemi edellyttää molemmat ryhmät. Tällöin yksityiset palveluntarjoajat pääsevät helposti mukaan kilpailuun, vaikka ne eivät kykene, eivätkä voikaan kyetä kunnolla toteuttamaan kyseisiä julkisia funktioita, koska niiden täytyy osoittaa maksimoivansa voittoa. No mitä työllistämisestä. ilmeisesti kaikille vasemmiston valtuutetuille osoitetun sähköpostikyselyn, jonka oli allekirjoittanut Jukka Kinos. mitä pois?). Se on tarpeen matalan in?aation ylläpitämiseksi. Tehostaminen tarkoittaa, että työntekijöitä vähennetään. Mielenkiintoista ja epäreilua on, että asiaa ei ole vastuullisesti selitetty äänestäjille. Vain rikkaimmilla oli varaa hautamuistomerkkeihin ja hautakiven koko ja ulkonäkö paljastivat vainajan aseman. Matala inf laatio on tarpeen sijoittajien eli markkinoiden ennakoitavuuden (luottamuksen) vuoksi. Työttömien massa on myös tehokkuuden edellytys ja merkki. Kangasalla valtuutettuja valistettiin toista tuntia Power Point -esityksin ja jaettiin esite, jossa ilmoitettiin yksityisyrittäjien valmius ottaa kunnilta 178 tehtävää (Yrittäjät: Keskustelunavaus: kunnilla liikaa tehtäviä . tarkoittaa yksityistettäviä kuntapalveluita (HS 23.9.). Hinta olisi vaikkapa miljoona euroa. annettaisiin. Pirkanmaalla yrittäjäjärjestöt haistoivat heti rahan ja aloittivat valtuustojen lobbauksen. Niiltä otetaan joilla ei ennestäänkään ole mitään ja niille annetaan joilla kaikkea on jo liikaa. Antti Immonen Varkaus VUOSIKYMMENIÄ JATKUNUT 32 VIIME AIKOINA Kirjoittajan mukaan kehitystä kohti luokkayhteiskuntaa voisi jouduttaa yksityistämällä hautausmaat. » Täytyy nähdä työlliset ja työttömät saman luokan jäseninä. selle sektorille jääkin vastuu työvoiman kouluttamisesta ja työttömien hengissä pitämisestä. Sopiihan se, mutta siinä tapauksessa työttömien pitää osata vaatia toimeentuloa. Valita voi jos vain on rahaa. Se on signaali siitä, että tuotanto järjestetään pääoman tuottavuutta silmälläpitäen ja muista arvoista tinkien
Yksityisen työnantajan palveluksessa olleilta vaadittiin 40 vuotta, jotta pohjaosa olisi palautettu työeläkkeeseen. Jos nimimerkin käyttö on perusteltua, kirjoittajan nimi on kuitenkin saatettava toimituksen tietoon. Myös verkkosivuilla keskustellaan. Jokaisesta verkossa julkaistusta uutisesta voi avata keskustelun. toki erilaisia vallan kohteiden, ei sen käyttäjien tai analyytikkojen, ylläpitämiä verkkofoorumeita lukuunottamatta . Otteita näistä keskusteluista julkaistaan Viikkolehdessä. Verkkolehti on osoitteessa www.kansanuutiset.fi. Vuoteen 2020 mennessä syntyy todellista älyliikennettä. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta/vakuutusoikeus ei myönnä minulle työkyvyttömyyseläkettä, vaikka vuosien varrella useat erikoislääkärit ovat minut työ- Palautetta ja uutisvinkkejä voi antaa suoraan toimitukselle. Toimituksen puhelin: 09 759 601 Toimituksen faksi: 09 759 60 301 Toimittajilla on henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. Lisää yhteystietoja sivulla 2. » Valtiovalta on työvoiman erityisessä suojeluksessa. Tapani Rytöhonka ALL OVER PRESS paikkatieto saadaan jo 10 sentin tarkkuudella. Tuloa tuottavat mainokset, parkki- ja sakkomaksut sekä autojen kilometriveromaksut. Julkisia työnantajia olivat esimerkiksi TVH, VR, Posti ja kuntasektori. Tässä tapahtui niin sanottu intialainen kastijako. Toimituksella on oikeus lyhentää kirjoituksia. Enää ei tarvita erityisiä parkkimittareita eikä parkkipirkkoja kantamaan rahoja ja jakamaan sakkolappuja. Minultakin jäi kaksi vuotta auki 40 vuodesta. Te päättäjät, jotka äänestitte meiltä tämän pohjaosan pois, eikö teitä hävetä. Liikenteestä tulee joustavampaa ja turvallisempaa sekä käyttäjille edullisempaa . Tulevaisuudessa nopeusrajoitus ilmaistaan gps-laitteella. Henkilölle, joka oli ollut julkisen työnantajan palveluksessa 30 vuotta, palautettiin kansaneläkkeen pohjaosa työeläkkeeseen. julkaisemaa juttua Vääryys pesii eläkepäätöksissä. Vakuutusoikeuden itsenäinen harkintavalta ei kuulu Suomen tavoin järjestäytyneeseen yhteiskuntaan. Kuten tuhannet muut, olen kohta kymmenen vuotta ollut samassa tilanteessa jutussa haastatellun henkilön kanssa. Puheenvuorot julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Valtaosa liikennemerkeistä poistuu käytöstä. Edes sosiaalitoimen omilla palkkalistoilla olevien lääkärien tutkimuksia ei edellytetä tehtäviksi. Sen sijaan esimerkiksi tuoreimman B-lomakkeeni hylkypäätöksen perustelut kuuluvat kirjaimellisesti: ?Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalla on [??] ratkaisutoiminnassaan itsenäinen harkintavalta, joten lääkärinlausuntojen työkyvyttömyyttä puoltavat kannanotot eivät ole Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaa sitovia.? Päätöksestä on toki lupa valittaa. Mutta vain sen tekijälle, joten valittaisitko sinä? Siihen, että vakuutusoikeuden virkamiehet päättävät kansalaisille lain hengen ja kirjaimen mukaan kuuluvista, heille elintärkeistä etuuksista törkeän sattumanvaraisesti, erikoislääkärien ammattitaidosta piittaamatta, liittyy ilmeisen vallasta juopumisen lisäksi ainakin kaksi keskeistä kysymystä. Kuinka voi olla mahdollista, ettei näin relevantista asiasta ja viranomaisesta Suomessa keskustella? Mikä yhteiskunnallinen julkaisu, kuka parlamentin jäsen on koskaan ottanut puheeksi vakuutusoikeuden itsenäistä harkintavaltaa, saati esittänyt sen suhteen moraalisia tai yhteiskuntajärjestelmäämme perustuvia vaatimuksia? Olen itse koulutukseltani YTM, valtio-opista. Pääsääntöisesti julkaisemme vain omalla nimellä kirjoitettuja tekstejä. Säästöjä syntyy palkka- ja henkilömenoista. Uusi Nokia on paikkatiedon johtava operaattori. Sehän oli kuitenkin meidän itse ansaitsemaamme työeläkettä. Vakuutusoikeuden itsenäinen harkintavalta on kuitenkin tällaisista aiheista se, jonka saaminen julkisuuteen on . OSALLISTU KESKUSTELUUN lähettämällä kirjoituksesi postitse osoitteella Kansan Uutiset/Viikkolehti PL 64 00501 Helsinki, faksilla numeroon 09 759 60 301 tai sähköpostitse osoitteeseen viikkolehti@kansanuutiset.fi Eläkevirhe viimein korjattava TÄSTÄ ASIASTA ovat monet poliitikkoja muistuttaneet ja se on edelleen ajankohtainen, koska asiaa ei ole korjattu. Lipposen hallitus puolitti eläkeindeksimme ja sovitti lisäksi kansaneläkkeen pohjaosan seuraavasti: Eduskunta teki päätöksen 26.7.2002 työeläkkeen sovituksesta noin 115 000 eläkeläisen osalta, niin että kansaneläkkeen pohjaosaa ei palauteta. Pohjaosa poistettiin asteittain vuosina 1996?2000. Valtiovalta on työvoiman erityisessä suojeluksessa. ohituksessa sallitaan). Vanhempi sukupolvi ehkä vielä muistaa niitä hangon keksi -hymyisiä setiä ja tätejä, jotka aikoinaan väittivät suomalaisen hallintojärjestelmän auttavan kansalaista taloudellisesti, jos tämä esimerkiksi sairastumisen takia tulisi apua tarvitsemaan. Toisin on. Näin ollen sekä edellytän että pyrin käymään julkista, argumentoitua yhteiskunnallista keskus- Raimo Lepistö Juupajoki Vakuutusoikeuden itsenäinen harkintavalta ei kuulu demokratiaan KOMMENTOIN VIIKKOLEHDEN 4.10. Linja- ja inva-autot ajelevat ensimmäisinä ilman kuljettajaa, seuraavina luvan saavat jakeluautot. Kiinteästä navigaattorista virtaa valtion tilille uskomaton rahamäärä, siksi laitteen voi asentaa jokaiseen kulkuvälineeseen vaikkapa ilmaiseksi. Nopeusrajoitukset muuttuvat kelien mukaan. Autoa tai muuta liikennevälinettä ei voi varastaa, koska gps seuraa sitä yötä päivää. LÄHIAIKANA AUTON telua keskeisistä yhteiskunnallisista aiheista. todellista älyliikennettä. kyvyttömäksi eli tähän etuuteen oikeutetuksi todenneet. Sairauttani ei kiistetä. Peltipoliisit poistetaan kokonaan käytöstä. Ylinopeus mitataan käytetyn matkanopeuden mukaisesti (hetkellinen ylinopeus esim. Liikemaailman toimijat eivät sellaista kaipaa. Ryhmän koolla on väliä KOTKASSA ON säästöissä menossa periaate viimeinen sammuttaa valot. Kaikki halutaan sulkea: kyläkoulut, terveysasemat, kansalaisopisto. Juuri nyt on listalla Jäppilän koulu. Mitään hoitotoimenpiteitä ei väitetä jätetyn kokeilematta. Teidänkin eläkkeeseenne tulisi iso lovi, jos teiltäkin vietäisiin meidän keskiprosenttimme verran työeläkettä. Mauno Valkonen sotaveteraani eläkeläinen Jyväskylä Rahakone navigaattorista Juttujen enimmäismitta on 60 konekirjoitusriviä eli noin 3 000 merkkiä. Puhumattakaan koulukiusaamisista isommissa yksiköissä. Jos Kotkaan ylipäätänsä halutaan muuttavan lisää lapsiperheitä, kannattaa pitää hyvää huolta kouluverkosta. Lukuisat tutkimukset osoittavat, että mitä suurempi lapsijoukko, sitä enemmän sairastetaan nuhaa, yskää ja korvatulehduksia (Professori Heikki Peltola). nähtävästi mahdotonta. Omat yritykseni ovat torpedoineet ainakin Yhteiskuntapolitiikka-, Duodecim- ja Niin & Näin -lehdet (näistä ensimmäisen hylkäysperustelut on absurdiudessaan syytä tässä toistaa: ?sosiaaliturva ei ole yhteiskuntapolitiikkaa?.) Toiseksi, kansalaisten halu maksaa veroa palkkatuloistaan on sitä vähäisempi, mitä pienempi osuus verorahoista käytetään sosiaaliturvaan. Ja Koiviston?Holkerin-kaudesta lähtienhän sosiaalimenoja on leikattu jatkuvasti, piittaamatta siitä, että elämme eräässä maailman harvoista todella vauraista valtioista. Tämän politiikan seuraus on myös omalla kohdallani se, että häpeän jokaista penniä ja senttiä, jonka tulin työtuloistani veroina maksaneeksi. Rikemaksut veloitetaan suoraan navigaattorin tililtä. Valtaosa liikennepoliisin tehtävistä siirtyy toimistotyöksi. Älykartat muuttavat oleellisesti koko liikenteen. Paikkatietomittaukseen osallistuvat USA:n, Kiinan ja Venäjän satelliitit. Koko liikenteen palvelu ja valvonta muuttuu oleellisesti. Ensiksi muutetaan autovero ajetun kilometrimäärän mukaiseksi. Pitää nähdä iso kuva, vähän etäämmälle tulevaisuuteen: onko Kotka palveluita tarjoava vai niitä rajoittava menestyvä kaupunki. Lapsissa on tulevaisuus. Kirjoittaja uskoo, että gps-paikannus sujuvoittaa liikennettä ja tuo rutkasti rahaa valtion kassaan. Petri Pekkola kaupunginvaltuutettu (vas.) Kotka 33
Huolestuttavaa koko nykykeskustelussa onkin sen historiattomuus. Kokoomuslaisen ajattelun mukaan kotihoidontuen kiintiöittäminen vapauttaa naiset työelämään ja päivähoito-oikeuden rajaaminen vie ?väärät lapset. Tämä päättely on kaukana yhdenvertaisuudesta. Sen hienoutena on ollut nimenomaan se, ettei subjektiivinen oikeus ole erotellut ja leimannut lapsia. Kun subjektiivinen päivähoito-oikeus lakkautetaan, on jatkossa helpompi rajata sen ulkopuolelle lapset, joiden ei katsota ansaitsevan varhaiskasvatusta, kuten työttömien ja opiskelijoiden lapset. Esimerkiksi Anna Kontula ja Sanna Kyllönen (2013) esittivät päivähoito-oikeuden rajaamista koskevassa selvityksessään, että säästöä subjektiivisen oikeuden lakkauttamisesta koituisi vain noin 20 miljoonaa euroa. Hallituksen toimenpiteet osoittavat käytännössä sen, kuinka kotihoidontuesta on tullut oiva tapa ohjata vanhempien valintoja kulloisenkin taloussuhdanteen mukaan. Jos näin on, ei järjestelmä ole sopusoinnussa lapsen oikeuksien sopimuksen syrjimättömyysperiaatteen kanssa. Subjektiivisessa päivähoito-oikeudessa ei ole kyse pelkästään työn ja perheen yhteensovittamisesta, vaan varhaiskasvatuksella on paljon laajempia tehtäviä. Nöyryyttävää perheiden näkökulmasta on esitys, että kokopäiväpaikkaa voisi jatkossa hakea sosiaalisin perustein. Herääkin kysymys, keiden tehtävänä on toimia päivähoidon uusina ?portinvartijoina?, jotka syynäävät, onko perheellä kulloinkin erilaisten elämäntilanteiden mukaan oikeus kokopäiväiseen vai puolipäiväiseen päivähoitopaikkaan. Työelämän tasa-arvon sekä perheiden toimeentulon ja työnjaon kannalta ongelmallista on naisten ja miesten palkkaepätasa-arvon lisäksi se, ettei vanhemmuuden kustannuksia tasata kuten esimerkiksi Ruotsissa. Lasten tasa-arvoiseen hoivavastuuseen kannustaisi nykyistä kotihoidontuen uudistamista paremmin vanhempainvapaiden 6+6+6-malli, jossa toiselle vanhemmalle kuuluisi 6 kuukautta, toiselle vanhemmalle 6 kuukautta ja loput 6 kuukautta perhe voisi käyttää itse valitsemallaan tavalla. Ei säästöpaketti, vaan moraalinen näpäytys Vaikka rakenneuudistusten tarkoituksena on paikata esitettyä ?kestävyysvajetta?, ei tällä uudistuksella synny myöskään säästöjä, sillä toimet syövät toinen toisensa. Subjektiivinen päivähoito-oikeus oli vuosikymmenten taistelun tulos ja yksi suurimpia tasaarvosaavutuksia Suomessa. Sopimuksen sateenvarjoartiklaksi kutsutaan velvoitetta ottaa lapsen etu ensisijaisesti huomioon kaikissa lapsia koskevissa toimissa. Hallitusohjelman mukaan lapsivaikutusten arviointia lisätään kaikessa päätöksenteossa. Lapsivaikutusten arviointia ei kuitenkaan ole Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan tähän mennessä lisätty nykyisellä hallitus- ja eduskuntakaudella. pois päiväkodeista. HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSEEN » Subjektiivinen päivähoito-oikeus oli vuosikymmenten taistelun tulos ja yksi suurimpia tasa-arvosaavutuksia Suomessa. Tarvitaan 6+6+6-vanhempainvapaamalli Tässä ajattelutavassa ollaan kaukana siitä, että varhaiskasvatusta tarkasteltaisiin lapsen oikeuden ja perheiden vaihtelevien elämäntilanteiden näkökulmista. Kun kunnat eivät ole valmiita lisäämään päivähoidon resursseja, lapsia pyritään sulkemaan varhaiskasvatuksen ulkopuolelle kannustamalla perheitä kerhoihin ja kotihoidontuelle. 34 Voiko subjektiivista oikeutta rajata? Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamista kannattavat tahot puolestaan hämäävät, ettei kyse ole oikeuden rajaamisesta, sillä niillä lapsilla, joiden toinen vanhempi on kotona vanhempainvapaan takia, olisi mahdollisuus edelleenkin puolipäiväpaikkaan. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden lakatessa, lapsen oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen jää sivurooliin. Kaikkein kurjimmin tästä kärsivät ne lapset, joille varhaiskasvatus olisi ensiarvoisen tärkeää. Nelikymppinen päivähoitolaki uudistuu Hallitusohjelmaan on kirjattu lasten subjektiivisen päivähoito-oikeuden säilyttäminen. Rakenneuudistusta on hankala perustella myöskään tasa-arvonäkökulmasta, sillä niin kuin THL:n tutkimuspäällikkö Minna Salmi Helsingin Sanomissa 5.9. toteaa: ?Oman kotihoidon tukikautensa käyttäneistä äideistä merkittävä osa siirtyisi työnhakijoiksi työttömyysturvan piiriin.? Vanhempainvapaajärjestelmää tulee muuttaa niin, ettei hoivavastuu kaadu naisten niskaan. Tähän tarveharkintaiseen suuntaako myös vasemmisto on valmis etenemään? Veronika Honkasalo Helsingin kaupunginvaltuutettu ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsen Pia Lohikoski Keravan kaupunginhallituksen jäsen ja Vasemmistoliiton perhepoliittisen työryhmän puheenjohtaja. Kuvassa kotileikkipaikka Tuomarilan päiväkodissa Espoossa. Meille vasemmistolaisina on tärkeää edistää sekä tasa-arvoa naisten ja miesten välillä että tasa-arvoa erilaisissa taloudellisissa tilanteissa elävien perheiden välillä. Toivomme, että vasemmistoliitto ei jatka tätä linjaa, vaan huomioi LEHTIKUVA/ ALEKSI TUOMOLA lapsivaikutukset myös silloin kun puoluevaltuusto ennen marraskuun loppua arvioi hallituksen rakenneuudistuspakettia. Lapsivaikutusten arviointi perhevapaajärjestelmän ja päivähoidon näkökulmista tarkoittaa esimerkiksi sitä, että selvitetään, minkälaisia vaikutuksia nykyisellä lainsäädännöllä ja siitä johdetuilla kunnallisilla toimenpiteillä on lasten asemaan sosiaaliset taustat huomioiden. Lisäksi asiaa on mielestämme katsottava lapsen oikeuksien näkökulmasta. Lapsen oikeuksien sopimuksen yleisperiaatteita ovat lapsen oikeus kehitykseen, lapsen edun ensisijaisuus, syrjimättömyys ja lapsen näkemysten kunnioittaminen eli oikeus osallisuuteen. Horisontti Hallituksen perhepoliittiset uudistukset vievät väärään suuntaan sisältyvät kotihoidon uudistaminen ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden lakkauttaminen ovat herättäneet paljon julkista keskustelua ja aiheesta. Kokoomuksen Harri Jaskari paljasti Ylen A-talk-ohjelmassa (12.9.), että kotihoidontuen uudistaminen ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen tulee nähdä osana samaa kokonaisuutta. Tuleeko päivähoito-oikeuden käytön valvonta- ja ohjaustehtävä päiväkodin varhaiskasvattajille, neuvolan terveydenhoitajille vai kenties lastensuojelun sosiaalityöntekijöille? Lapsivaikutusten arviointi rakennepakettiin Kirjoittajat toivovat, että uutta varhaiskasvatuslakia valmistelevalle ryhmälle palautetaan työrauha. Onkin outoa, että hallitus ei noudata omaa ohjelmaansa, vaan lähti budjettiriihessä tekemään merkittäviä päivähoitoa koskevia päätöksiä eri pohjalta. Uutta varhaiskasvatuslakia valmistelevalle ryhmälle tulee nyt palauttaa työrauha tehdä esityksensä ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden sisältö tulee käsitellä työryhmässä. Kun me allekirjoittaneet olimme päiväkotiiässä 1970-luvulla, oli hoitopaikkoja tarjolla vain ani harvalle. Samoin hallitusohjelmassa on sovittu 40 vuotta vanhan päivähoitolain kokonaisuudistuksesta, joka on parhaillaan valmisteilla. Asettaako esimerkiksi kotihoidontukijärjestelmä lapset keskenään eriarvoiseen asemaan lapsen perherakenteen sekä vanhempien työmarkkina-aseman ja taloudellisen tilanteen perusteella. Nyt esitetyt irralliset toimenpiteet eivät tuota päämäärää kuitenkaan tue
www.kulttuuritalo.? www.elakelaiset.? Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki POHJOIS-SUOMEN VASEMMISTOLEHTI 3$/9(/(00( PD SH OD www.kansantahto.fi /LHODKGHQ $37((.., ZZZ OLHODKGHQDSWHHNNL À Aina ei jaksa ryntäillä. Hinnat sisältävät postikulut. TILAA: ilmoitukset@kansanuutiset.fi tai p. OCMUC [JFGV O[ÑU UKNO¼NCUKMQTLCWMUGV [MUKNÑNNKPGP RCNXGNW X CUGPPWUV[Ñ QOCNNC X XGTUVCCNNC X 1RVKMMQ 8 2CWNKP -[ YYY QRVKMMQRCWNKP EQO 041 527 0872 Hae koulutuksiin tai tilaa julkaisuja ksl.fi! Tykkää: facebook.com/kslry .DQVDQ 6LYLVW\VW\«Q /LLWWR .6/ U\ Sturenkatu 4, 00510 HELSINKI info@kulttuuritalo.. 09 7596 0200. 35. XXX UVSWB m Eläkeläiset ry Pensionärerna rf 1UVC [JFGV . Tilaa kulttuuria kotiin! Kai Hirvasnoro: Päätalon matkassa ?Päätalon kirjat ovat hitaita. Siinä niiden voima onkin.? Johdatus Iijoki-sarjaan. 22 ? Jukka Parkkari & Juha Ruusuvuori: Usko Kyykän paluu Legendaarinen agentti on vielä kerran herätetty vanhainkodin dementiaosastolta: Isänmaa on taas vaarassa! 9? ?? ? ? 14 ? 10 ? Vasurilla-cd Duunarilaulut ennen ja nyt Juha Drufva: Köyhät ansassa Mukana mm. AGIT PROP, KOM-TEATTERI,TUOMARI NURMIO, PALEFACE, PELLE MILJOONA, JUKKA POIKA, ASA, JAAKKO TEPPO, M.A.NUMMINEN, DALLAPÉ-ORKESTERI, VESA-MATTI LOIRI, KRISTIINA HALKOLA jne. Ansa ja ansaita ovat saman kolikon eri puolia. yhdessä 20 ? 7? Juha Drufva: Unohdettuja ajatuksia etsimässä Onko onni valheen sekoittumista totuuteen miellyttävällä tavalla? HUOM
Kaikki muut leirin vangit olivat liian peloissaan liittyäkseen protestiin. Kun viesti nälkälakosta kiersi maailmalla ja riippumattomat tarkastajat saapuivat leiriin, vain kaksi vankia uskalsi vahvistaa Nade?dan kertoman.. Fyysinen rankaiseminen on tavallista, ja sen suorittavat luottovangit. PUSSY RIOTIN Valitukset kostetaan Valituksia ei toimiteta leiriltä eteenpäin, ja koko valittajan työprikaatia rangaistaan kollektiivisesti. Tuolloin Nade?da sanoutui irti asianajajastaan, jotta kostaminen muille vangeille lopetettaisiin. 30. IK14 -leirillä vankeja pakotetaan tekemään jopa 16?17 tunnin työpäiviä kutomakoneiden äärellä, ja lepopäiviä on enintään yksi kuukausittain. Tolokonnikova keskeytti nälkälakon terveyssyistä, mutta lupasi jatkaa mikäli IK-14 leirin olosuhteita ei tutkita, johtoa vastaan todistaneiden vankien turvallisuutta ei taata ja mikäli häntä ei siirretä toiselle vankileirille. Rangaistukseksi erilaisista rikkomuksista vangeilta voidaan kieltää syöminen tai vessassa käynti, ja heitä voidaan pitää ulkona pakkasessa koko päivän ajan. Silti Nade?da laittoi kaiken peliin aloittamalla nälkälakon, tietäen että hänen olisi käytävä aloitta- Kuva Nade?da Tolokonnikovasta sellissään on otettu syyskuussa. mansa kamppailu loppuun asti aivan yksin. elokuuta Nade?da vaati vankilan tosiasialliselta johtajalta, everstiluutnantti Kuprijanovilta työpäivän lyhentämistä 12 tuntiin, minkä jälkeen Kuprijanov uhkasi hänen henkeään. Pussy Riotin tuomiosta on jäljellä enää puoli vuotta, ja Nade?da olisi voinut istua sen loppuun asti mukisematta. koko kesäkuun aikana Tolokonnikova ansaitsi vain 29 ruplaa työstään, vähemmän kuin euron. Brittituomari John Stobart tuomitsi 7.9. ALL OVER PRESS D ulkomaat ?Hyvin raskain sydämin totean kaikki vastaajat syyllisiksi.. Eräältä vangilta piti amputoida paleltuneita sormia ja toinen jalka seisottamisen jälkeen. Usein vankeja rangaistaan kollektiivisesti, jos työprikaati ei täytä vaadittua tuotantonormia. Työvoima on lähes ilmaista . Tolokonnikovan asianajajan valitettua toukokuussa leirin johto kosti kaikille vangeille, jotka olivat tekemisissä Nade?dan kanssa. Erään vangin 7 vuotta odottama vapautus hyvän käytöksen perusteella peruttiin, koska hän joi teetä Tolokonnikovan kanssa. Toinen vanki lähetettiin rangaistusprikaa- 36 tiin, jonka vankeja hakataan päivittäin, koska hän keskusteli Nade?dan kanssa vankilan säännöistä. sakkoihin kuusi Waddingtonin lennokkitukikohtaan tunkeutunutta mielenosoittajaa, joita hän luonnehti ?vastuuntuntoisiksi ihmisiksi?. Vankileirien saaristo, kapitalistinen versio LEHTIKUVA/ ILYA SHABLINSKY » Venäjän uusi kapitalismi ja vanhat stalinistiset käytännöt ovat luoneet vankileireistä rahaa tahkovan synteesin. llä Vankityö ahoja saatuja r aan investoid suntoihin a s u it o ij s n. Flor idaa Nade?da Tolokonnikova keskeytti viime viikon tiistaina nälkälakkonsa, jonka hän aloitti protestina Venäjän Mordvan IK-14 -vankileirin vankien kohtelua vastaan kahdeksan päivää aikaisemmin
Esimerkiksi tv-kanava Do?d on ollut asioille avoin ja joissakin lehdissäkin on ollut asiallisia juttuja. . Keskustelu ei ole enää edes kiinnostavaa, ?anna Jurjeva sanoo. Pietari järjestettäessä varmistutaan aikaisempaa paremmin ainakin yhdestä varapaikasta, sillä tilojen vuokraajille voi tulla ?ylipääsemättömiä esteitä. Onhan aina ihmisiä, joiden mielestä yhteiskunnassa on oltava syyllisiä, ja homoseksuaalit sopivat näemmä joillekin sellaisiksi, miettii pietarilainen ?anna Jurjeva. Lakimuutosta perusteltiin lastensuojelulla. Näin se saatiin näyttämään ?ihmiskasvoiselta?. koska niiden arvoihin kuuluu homoseksuaalisuuden salliminen ?ja jopa edistäminen?. Aimo Ruusunen ?Sata kertaa vaikeampi toimia? KAKSI LAKIA vaikeuttaa Venäjällä LGBT-yhteisöjen toimintaa: laki ?homopropagandan? saattamisesta alaikäisten saataville sekä laki, joka velvoittaa ilmoittamaan ulkomaiset rahoituslähteet (laki ulkomaiden agenteista). Pietarin homoyhteisöt ovat törmän- neet kummankin lain tulkintaan syyttäjä- ja oikeuslaitoksessa. on toki vaikuttanut toiminnan muotoihin. AIMO RUUSUNEN adoptointi Venäjältä muualle ja maan lastenkotien tilanne olivat puheenaiheina. Tosin jotkut poliitikot puhuvat saarnaajien tapaan etupäässä synnistä. Venäjällä poliitikkojen aikaansaama homopropagandan kieltävä ?lastensuojelulaki. Puhe ja lakimuutos on tulkittu joidenkin poliitikkojen suosion kalasteluksi, sillä puhumalla homoudesta ?vaarana lapsille. Nähtäväksi jää, kuinka paljon yhden rohkean naisen protesti tulee tätä järjestelmää horjuttamaan. eri maissa on miljardööreillä 1?2 prosenttia varallisuudesta. Varallisuuden jakautuminen on kuitenkin hyvin epätasaista myös maailman mitassa. vaikka koko media ei käytössä olekaan. Ei ollut mitään näkyvää syytä tai tapahtumaa, mikä tällaisen olisi saanut aikaan. Jos lääkäri sanoo homoseksuaalisuuden olevan ?poikkeavuutta?, mitä keskustelua siitä voi syntyä. Nyt voi sanoa, että on aikaisempaa sata kertaa vaikeampi toimia, mutta toimimme silti. KU Antti Rautiainen 37. Rikkaimmalla 10 prosentilla on 86 prosenttia varallisuudesta. Vankityövoimalla tuotetun raakapuun vienti moninkertaistui 30-luvulla, ja se toi Neuvostoliiton himoitsemaa ulkomaanvaluuttaa. Välillä vankityön merkitys Venäjän taloudelle romahti, mutta nyt uusi kapitalismi ja vanhat stalinistiset käytännöt ovat luoneet rahaa tahkovan synteesin. Köyhimmällä 3 200 miljoonalla ihmisellä (68,7 prosenttia maailman aikuisväestöstä) taas on vain 3 prosenttia varoista. Talouskriisistä huolimatta maa- ilman kokonaisvarallisuus on suurempi kuin koskaan ja se on yli kaksinkertainen vuoteen 2000 verrattuna. Venäjällä on miljardöörien määrä kasvanut vuosituhannen vaihteen kahdeksasta nykyiseen 110:een. ja saivat kannatusta ajatuksilleen suitsia julkista puhumista muusta kuin heteroseksuaalisesta suuntautumisesta. Nyt nämä kaksi vuotta näyttävät kuin puskista ammutulta sarjalta paljoa puhetta, johon ovat osallistuneet etupäässä . On myös asiantuntijoita, jotka antavat tukensa näille poliitikoille. Esimerkiksi televisiossa ovat aiheesta esiintyneet niin maan johtava lääkäriviranomainen kuin eräät julkkikset. . Oikeu- dessa läpi mennyt syyte koski ulkomaisen rahan käyttöä väärän tiedon levittämisessä. . KU Toiminta on vaikeutunut, mutta festivaali järjestetään » Pietarin LGBT-yhteisöt eivät ole painuneet maan alle eivätkä lopettaneet toimintaansa, vaikka kahden viime vuoden aikana on koettu kummia. Siitä 90 prosenttia omistaa hallitsevan Yhtenäinen Venäjä -puolueen jäsen ja entinen kansanedustaja Vladimir Golovnjov, joka on investoinut saamiaan voittoja esimerkiksi sijoitusasuntoihin Floridassa. Vankityö on ennenkin ollut pääomien kasaamisen keino Venäjällä, esimerkiksi Gulag-järjestelmä perustettiin paljolti pohjoisten luonnonvarojen hyödyntämistä varten. Kummallista tässä on puhumisen kieltäminen; toisaalta ei saisi puhua, mutta kuitenkin puhutaan. Asian voi nähdä niinkin, että puhe seksuaalisuudesta voi olla väistelyä joistakin muista asioista puhumisesta, ?anna Jurjeva pohtii. Vihollisten etsinnässä jotkut poliitikot ovat tuoneet esiin lännen ja Amerikan vastaisuutta . Silloin elokuvien julkinen esittäminen tyssäsi paloviranomaisten yllättäen päätettyä, että kaksi tarkoitukseen varattua elokuvateatteria eivät olleet yleisölle turvallisia. Kaksi vuotta sitten ei tällaisia ongelmia ollut. Tapahtuma- ja järjestöaktivisti ?anna Jurjeva vakuuttaa, että toiminta jatkuu. vaarasta. Bok o bok -festivaalin järjestelyistä saatiin sakkoja 700 000 ruplaa eli nykykurssilla noin 16 300 euroa. Festivaali itse sai 400 000 ruplan, festivaalin johtaja 300 000 ruplan sakon. Keskimäärin Tieto protestista leviää Toukokuun valituksen jälkeen Tolokonnikovan päähän kaadettiin tulikuumaa puuroa ruokalassa, viidensadan kostonhimoisen vangin edessä. Tolokonnikova on suuressa vaarassa, jos hän joutuu jäämään samalle leirille. Tarkastajat ovat kuitenkin löytäneet näyttöä monista Tolokonnikovan esiintuomista puutteista, joten vankilan johto on jo saanut ainakin jonkinlaisen näpäytyksen. Tieto protestista on levinnyt niin laajasti, että jopa Moskovan Matrosskaja Ti?inan vankilan vangit keskustelivat siitä tarkastajien kanssa. Tolokonnikovan protesti on hengenvaarallinen, mutta se on tehnyt vaikutuksen kymmeniin tuhansiin vankeihin ympäri Venäjää. Esivaltaa tukeva media käytti mitä erikoisimpia keinoja Tolokonnikovan sanoman mitätöimiseksi. Ehkä omituisin vastaisku oli Jevgenia Hasisin artikkeli Venäjän laajalevikkisimmässä sanomalehdessä Komsomolskaja Pravdassa, missä hän leimasi Tolokonnikovan väitteet tekaistuiksi. Äärioikeistolainen Hasis istuu samaisessa IK-14 leirissä 18 vuoden tuomiota ihmisoikeusasianajaja Stanislav Markelovin ja toimittaja Anastasia Baburovan kaksoismurhaan osallistumisesta, ja hän tekee läheistä yhteistyötä leirin hallinnon kanssa. Vostok-Servis Vankileirin naiset ompelevat poliisien virkapukuja, mutta sisäministeriön ja leirin välinen porras on yksityinen alihankkija Vostok-Servis, joka on Venäjän Forbesin 200:n suurimman yksityisomistuksessa olevan yrityksen listalla sijalla 157. Tämä tapahtui samaan aikaan, kun lasten » Lakimuutos on tulkittu joidenkin poliitikkojen suosion kalasteluksi. Puhumiseen on mahdollisuuksia Vaikka ?anna Jurjeva kokee keskustelun melko turhauttavaksi, puhumista ei suinkaan ole lopetettu. Päin vastoin, poliitikkojen ja joidenkin muiden esillä pitämä aihe antaa mahdollisuuden jatkaa keskustelua . Venäjän 110 miljardöörin käsissä on peräti 35 prosenttia maan varallisuudesta. Mediassa on sellaista jankkaamista, joka ei johda mihinkään. puhumisen suitsimista vaatineet poliitikot. . Se on jo viides kerta, kun Pietarissa on mahdollisuus tutustua sukupuolisuuden laajaan kirjoon tällaisen kulttuuritapahtuman avulla. Tapahtuman ohjelmaa, tarkkaa aikaa ja paikkaa ei ole vielä julkistettu, mutta festivaaleja lähellä olevien mukaan se on ?ihan varmasti tulossa?. Tapahtuma on löytänyt aikaisempaan tapaan tukijoita ja sponsoreita niin Venäjältä kuin ulkomailta. ESIMERKIKSI TAPAHTUMIA ?Poliitikot tekivät sen puskista? Kaksi vuotta sitten alkoi tapahtua monien mielestä outoja asioita. Sakkorahat kerättiin porukalla ja toiminta jatkuu, ?anna Jurjeva kertoo. ALL OVER PRESS SVEITSILÄISPANKKI CREDIT Suissen keskiviikkona julkaiseman raportin mukaan Venäjällä on maailman suurimmat varallisuuserot, jos ei oteta huomioon aivan pieniä Karibian saarivaltioita. osoitetaan muka kansalaisrohkeutta. Varakkaimmalla 0,7 prosentilla eli 32 miljoonalla ihmisellä (luvussa ovat mukana vain aikuiset) on hallussaan 41 prosent- tia maailman varallisuudesta. Jotkut poliitikot alkoivat puhua ?homo- LGBT LGBT on lyhennys englannin kielen sanoista lesbo, gay, bi ja trans. Pietarilaiset LGBT-järjestöt toimivat yhteistyössä ja ne ovat järjestäneet muun muassa elokuvafestivaaleja vuodesta 2008. sopimusten noudattamisessa. Viimeksi kaksi vuotta sitten ollut elokuvafestivaali Bok o bok järjestetään jälleen loppuvuonna
Vaikka meillä on täysi työ selvittää vallanpitäjillemme, mikä on freelancer? Valko-Venäjän sananvapauden tila on herättänyt runsaasti huomiota ulkomailla. Kriittisiä lehtiä on yhä olemassa Valko-Venäjän suurimmat ja vaikutusvaltaisimmat tiedotusvälineet ovat tukevasti presidentti Aleksandr Luka?enkon käsissä. Maassa ilmestyy tosin kolmisenkymmentä riippumatonta lehteä, joissa esiintyy . Seurauksena tästä kaikki lehtikioskit eivät ole sitä ottaneet myyntiin ja tilaaminen on tehty vaikeaksi. . Voidaan väittää, että niissä esiintyy pornoa tai terrorismia tukevaa aineistoa, jolloin ne voidaan helposti sulkea, Litvina valittaa.. Meillä ei enää edes ole sellaista genreä kuin poliittiset talk-showt. Valitettavasti yksistään vallanpitäjien kontrolloima Sovetskaja Belarus puolen miljoonan levikillään on isompi kuin kaikki riippumattomat lehdet yhteensä, Litvina huokaa. Valtiollisilla tv- ja radiokanavilla ei vahingossakaan kuule kriittisiä ääniä, mutta Puolasta lähettävä Belsat-televisiokanava tarjoaa tv:n katsojille vaihtoehdon. Eikä politiikkaa käsitellä suorissa lähetyksissä. Juuri tällä hetkellä kukaan ei ole tiilenpäitä lukemassa. BAJ ponnistelee sen puolesta, että freelancer-journalistitkin tunnustettaisiin Valko-Venäjällä journalisteiksi. . Euroopan parlamentti on päätöslauselmissaan tuominnut lehdistönvapauden loukkaukset. BAJ:lle on luovutettu lukuisia ulkomaisia palkintoja, muun muassa europarlamentin Saharov-palkinto ja Sanomalehtien maailmanjärjestön Kultainen kynä. Oman maan valtaapitävät eivät sen sijaan BAJ:ta katsele kovinkaan suopeasti. Sen ohjelmia voi seurata satelliittilautasen avulla. . takia. Nykyään BAJ:n toimiston ovelta on turha etsiä sen kylttiä: järjestö ei halua kutsumattomia vieraita. Freelancereille ei tietoa BAJ:n toimiston seinää koristaa kaksi kas- vokuvaa: tv-kuvaaja Dmitri Zavadski katosi Minskin lentokentällä reilut kymmenen vuotta sitten ja tutkiva toimittaja Veronika T?erkasova murhattiin vuonna 2004. vallanpitäjien kritiikkiä. Venäjäksi ja valkovenäjäksi ilmestyvä Narodnaja Volja ei pelkää sanoa rumaa sanaa niin kuin se on. Ei ole harvinaista, että kun Luka?enkon ja Vladimir Putinin välit ovat huonot, meidän viranomaisemme sensuroivat Venäjän tv:n lähetyksiä, Litvina kertoo. BAJ:n puheenjohtaja antaa Valko-Venäjän tv:n poliittisesta journalismista surkean arvosanan. . Mutta sitten verotarkastaja kiinnostui jokaisesta yrityksestä, joka uskalsi antaa meille mainoksen. Pelkäämme, että kriittiset sivustot voivat joutua vaikeuksiin. missä enemmän, missä vähemmän . Viime vuonna tuli tosin voimaan säädös, jonka mukaan lautasantennin asentamiseen tarvitaan viranomaisten lupa. Valko-Venäjällä toimittajien suut supussa » Valko-Venäjällä ilmestyy kolmisenkymmentä riippumatonta sanomalehteä, mutta niiden levikki on vaatimaton. TEKSTI & KUVAT Esa Tuominen Minsk TOIMITTAJAT ILMAN rajoja -järjestön lehdistönvapausindeksi ei mairittele Valko-Venäjää: maa löytyy sijalta 157 . Meillä katsotaan paljon Venäjän tv:tä, koska sen Valko-Venäjää koskevia uutisia pidetään kiinnostavampina ja objektiivisempina kuin meidän omia tv-uutisiamme. Meillä on 1 200 jäsentä kun maan ?virallisessa. Laajakaistayhteyksiä on 1,5 miljoonaa. . Sen hankkiminen vaatii monimutkaisen byrokratian ja se maksaa yli 200 euroa, kertoo Belsatille töitä Minskissä tekevä Mihail Jant?uk. Narodnaja Volnan toimittaja Maria Eismont muistuttaa, että tiukalle on pantu lehdetkin: 38 Sanomalehtien maailmanjärjestö myönsiKultainen sulkakynä -palkinnon Valko-Venäjän journalistiyhdistykselle tunnustuksena järjestön toiminnasta sananvapauden puolesta vaikeissa oloissa. . Kun muuan toimittaja taannoin yritti valtiollisella kanavalla kysyä vaalien epäselvyyksistä, keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja poistui suorasta lähetyksestä saman tien ja koko ohjelma lopetettiin. Valko-Venäjän sananvapauden tila on herättänyt runsaasti huomiota ulkomailla. Nyt niitä ei juuri ole enää jäljellä lainkaan? Venäjän tv:täkin sensuroidaan Vaikka Venäjän ja Valko-Venäjän hallitsemistapa yhtäkkiä katsottuna vaikuttavatkin samanlaisilta, eivät maiden mediasuhteet ole täysin pilvettömät. . Azerbaid?anin ja Egyptin välistä. Kuitenkin Valko-Venäjällä toimii Journalistien yhdistys (BAJ), joka suoraselkäisesti uhmaa virallista sensuuri- ja itsesensuuri-ilmapiiriä ja puolustaa sananvapautta. . Syyllisiä ei ole saatu tuomiolle. Viime vuonna Valko-Venäjällä pidätettiin Litvinan laskelmien mukaan noin 60 toimittajaa lyhyemmäksi tai pidemmäksi ajaksi. Takavuosina meillä oli mainoksia kohtalaisesti. Journalistiliitossa jäseniä on 2 000. Melkein kaikki jäsenemme työskentelevät eivaltiollisissa tiedotusvälineissä ja suurin osa on freelancereita, kertoo BAJ:n puheenjohtaja ?anna Litvina. . Toisinaan työnantajat ilmoittavat avoimesti, että jos toimittaja eroaa BAJ:stä, niin töitä löytyy. Valko-Venäjän 9,5 miljoonasta asukkaasta 3,5 miljoonaa käyttää Internetiä. Järjestön tilejä syynätään tarkasti ja se on joutunut muuttamaan pois tiloistaan ?remontin. Jos olet free, viranomaisilla ei ole minkäänlaista velvollisuutta antaa sinulle tietoja. Muutenkin tietojen saaminen viranomaisilta on vaikeaa, mutta freelancereille se on lähes mahdotonta. BAJ:n jäsenten on hankala päästä vakituisiin töihin
Lyhyesti Punainen Risti pelkää vyönkiristyksen vievän Eurooppaa kurjuuteen KANSAINVÄLINEN Punainen Risti julkaisi tors- taina raportin, jossa varoitetaan Euroopan säästökuurien tuhoisista seurauksista. Vyönkiristyspolitiikka upottaa Euroopan pitkäaikaiseen syvenevän köyhyyden, joukkotyöttömyyden, syrjäytymisen, kasvavan epätasa-arvon ja kollektiivisen epätoivon aikakauteen, sanoo yleensä arvioissaan melko varovainen Punainen Risti raportissaan. Raportti varoittaa, että kriisin pitkän aikavälin vaikutukset ovat vielä näkemättä. Sen aiheuttamat ongelmat vaikuttavat vielä vuosikymmeniä, vaikka talous kääntyisikin nousuun lähiaikoina. ?Ihmettelemme, onko maanosamme todella tajunnut, mikä meihin on iskenyt?, sanotaan raportissa. ?Kun muut maanosat menestyksellisesti vähentävät köyhyyttä, Eurooppa lisää sitä.? Narodnaja Volnan toimittaja Maria Eismont (vas.), Journalistiyhdistyksen puheenjohtaja ?anna Litvina ja Belsat-kanavan toimittaja Mihail Jant?uk kantavat korkealla sananvapauden lippua, vaikka se Valko-Venäjällä vaikeaa onkin. Perinteinen keskiluokka tuntee asemansa yhä epävarmemmaksi. Verrattuna vuoteen 2009 on Euroopassa nyt miljoonia ihmisiä enemmän, jotka ovat leipäjonoissa, eivät pysty ostamaan lääkkeitä tai pääse terveydenhoitoon. ?Hiljainen epätoivo leviää eurooppalaisten keskuudessa, ja se johtaa masennukseen, alistuneisuuteen ja toivottomuuteen?, sanotaan raportissa. MONET OVAT vajonneet keskiluokasta pienitu- Painostusta uhmaten Narodnaja Volja -lehti uskaltaa kritisoida Valko-Venäjän vallanpitäjiä. Minskin lehtikioskit eivät haluaisi ottaa myyntiin riippumattomia ja vallanpitäjiä arvostelevia sanomalehtiä. loisten joukkoon, esimerkiksi Saksassa näin on tapahtunut kymmenen vuoden aikana 5,5 miljoonalle ihmiselle. Raportti toteaakin, ettei kriisi ole säästänyt edes vauraina pidettyjä maita kuten Saksaa ja Pohjoismaita. Saksassa neljännes työvoimasta on nyt matalapalkkaisia, ja vuodesta 2008 lähtien lähes puolet uusista työsuhteista on solmittu matalapalkkasektorille. Suomesta raportti siteeraa tutkimusta, jonka mukaan joka viides vuonna 1987 syntynyt on kokenut mielenterveysongelmia, ja tämän syynä pidetään 90-luvun lamaa. Ranskassa köyhyysrajan alle vajosi 350 000 ihmistä vuosien 2008 ja 2011 välillä. Punaisen Ristin tilastoista näkyy, että ruoka-avusta riippuvaisten määrä tutkituissa 22 Euroopan maassa kasvoi 75 prosenttia vuosien 2009 ja 2012 välillä. ?Yhä useammasta tulee köyhä, ja köyhät köyhtyvät entisestään?. Kriisi aiheuttaa myös EU:n sisällä muuttoliikettä, etupäässä idästä länteen. 120 miljoonaa ihmistä on köyhyydessä tai sen rajoilla. Taustalla näkyvät Veronika T?erkasovan ja Dmitri Zavadskin kuvat. Tutkiva toimittaja T?erkasova murhattiin raa?asti ja tv-kuvaaja Zavadski katosi jäljettömiin. PUNAINEN RISTI varoittaa, että Euroopan tulevaisuus on epävarmempi kuin kertaakaan aikaisemmin sotienjälkeisenä aikana. Joukkotyöttömyys koskettaa erityisesti nuoria. Kasvava muukalaisvihamielisyys lyö yhteen lisääntyvien muuttoaaltojen kanssa. Yhteiskunnallisten levottomuuksien ja poliittisen epävakauden vaara kasvaa. Baltian maiden ja Unkarin väestöstä 13 prosenttia on taloudellisten syiden takia lähtenyt kotimaastaan viime vuosina. KU 39
Yli tuhat työläistä kuoli ja Bangladeshin työolot olivat hetken maailman pääuutisissa. Järjestöt kehottavatkin boikotoimaan niitä yhtiöitä, jotka vetoomuksista huolimatta jatkavat menetelmää. . Yhtiöt saattavat siirtää tuotantonsa muualle heti kun julkisuuteen tulee jotain kielteistä. tehtaiden omistajina on esimerkiksi parikymmentä kansanedustajaa. Moilalan mukaan Maailmanpankin tutkimus osoittaa, että useimmissa maissa työolot ovat heikentyneet sen jälkeen, kun vaatteiden maailmankauppa vapautettiin vuonna 2005. Onko yritysvastuu pelkkä viestintätemppu? Moilalan mukaan parannusta on usein tullut vain yksittäisten, huomion kohteeksi joutuneiden tehtaiden oloihin. . Orjuuden lopettaminen kokonaan on täysin mahdollista. Ensinnäkin orjuus on nykyään kaikissa maissa laitonta. Into Kustannus 2013. Samalla julkaistiin myös Kevin Balesin kirja Nykyajan orjat. Balesin mukaan orjuus ei ole pelkkä menneisyyden ilmiö, vaan nykypäivän maailmassa on 29 miljoonaa orjaa. Bales tarkoittaa orjilla aivan todellisia orjia, ei esimerkiksi kehitysmaiden hikipajojen työläisiä. Bales määrittelee orjan kolmella kriteerillä: orja on täysin omistajansa mielivallan alainen, hän työskentelee väkivallan uhan alla ja hän on riistetty. Orjia on kaikkialla: Suomessakin esimerkiksi seksibisneksen palveluksessa. Mutta Bales näkee myös toivoa. erityisesti Kiinasta ? mutta rahallisesti EU:sta. Bangladeshissa on suurista tuottajista alhaisimmat palkat. Yksikään tuotannonala tai valtio ei ole siitä riippuvainen. Pisara talouden meressä Bales laskee kirjassaan, että maailman orjien vuodessa tuottamien tavaroiden ja palvelusten arvo on saman verran kuin mitä yhdysvaltalaiset käyttävät ystävänpäivän juhlintaan. . Tilaajat voivat kilpailuttaa valmistajia niin, ettei niillä ole paljon palkankorotusvaraa. » Eniten nykypäivän orjia on Intiassa. Vastuu edes myönnetään Ketjun tuottoisimmat työvaiheet tehdään rikkaissa maissa. LEHTIKUVA/ MUNIR UZ ZAMAN Tuorein tehdasonnettomuus Bangladeshissa: vaatetehtaan palossa kuoli kymmenen ihmistä tiistaina. Tappajafarkut ja nykyajan orjat » Boikotit eivät ole paras keino parantaa halpamaiden työntekijöiden asemaa, sanoo vaateteollisuuden yritysvastuuta tutkiva Outi Moilala. HUHTIKUUSSA SORTUI bangladeshilainen vaatetehdas Rana Plaza. Tähän ei voi antaa yksiselitteistä vastausta. Esimerkiksi farkkujen hiekkapuhalluksessa vaakalaudalla on työntekijöiden elämä. 215 sivua.. Toinen on syntyä orjaksi, toinen on joutua valheellisilla lupauksilla huijatuksi oikeaa työtä etsiessään. Arto Huovinen arto.huovinen@kansanuutiset.? KEVIN BALES: Nykyajan orjat. Kilomääräisesti Suomeen tuodaan eniten vaatteita Aasiasta . 274 sivua. OUTI MOILALA: Tappajafarkut. Se on myös esimerkki poliittisen ja taloudellisen vallan kietoutumisesta yhteen . Myös palkat nousevat ja kysyntä kasvaa, kun työntekijöiden ei tarvitse kilpailla orjien kanssa. Viime päivinä on puhuttu orjanomaisissa olosuhteissa työskentelevistä Qatarin siirtotyöläisistä. Vaikka orjia silti on, ovat valtiot antaneet laeissaan lupauksen, ettei näin pidä olla. Toiseksi orjuuden taloudellinen merkitys on vain pisara maailmantaloudessa. Ovatko he Balesin määritelmän mukaan orjia? . Kaikissa maissa, joissa orjuus on poistettu, on talous alkanut kasvaa. Tämä ei ole moraalinen perustelu, mutta se on lisäetu orjuuden lakkauttamisesta. Bales huomauttaa, että kun orjat vapauduttuaan työskentelevät itsensä ja perheensä hyväksi, on tuottavuus parempi. Into Kustannus 2013. Mutta toisaalta, kun yritykset ennen kiistivät vastuunsa kokonaan, nyt aika moni myöntää, että sitä on. Moilalan mukaan on vaikea tehdä suosituslistaa tai laittaa yhtiöitä järjestykseen, koska yksi on parempi yhdessä suhteessa, mutta voi olla huonompi toisessa. Kirjassaan Moilala käy läpi vaatetehtaiden tarkastusjärjestelmät ja arvioi niiden käyttökelpoisuutta vastuullisuuden parantamisessa. Orjia on 29 miljoonaa Outi Moilala ja Kevin Bales puhuivat yritysvastuusta ja orjuudesta viime maanantaina. Moilalan kirja julkaistiin maanantaina Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen SASK:in Kunnon työn päivän tilaisuudessa. Parempi olisi, että tilaaja sitoutuu alihankkijaansa ja painostaa tätä parantamaan työoloja. 40 Moilala sanoo, että koska vaateteollisuus ei vaadi suuria investointeja, tilaajien on helppo siirtyä aina halvimpaan maahan. Oliko tällä mitään pitempiaikaista vaikutusta? Vaatetuotannon eettisyydestä juuri kirjan Tappajafarkut julkaissut Outi Moilala sanoo, että huomio vauhditti neuvotteluja Accord-sopimuksesta ja se allekirjoitettiin toukokuussa. Melkoinen osa suurista länsimaisista vaate?rmoista sitoutui minimistandardeihin bangladeshiläisten alihankkijoidensa työturvallisuudessa. Kansainvälinen Clean Clothes -kampanja suhtautuu toiveikkaasti Accordin vaikutukseen. Moilalan mukaan kansalaisjärjestöt eivät yleensä kehota kuluttajia boikotoimaan yksittäisiä yrityksiä tai maita, koska boikotit eivät juuri kohenna halpamaiden työläisten tilannetta. Poikkeuksia on. Osa on orjan asemassa, osa on vain muuten huonossa asemassa olevia siirtotyöläisiä. Eniten nykypäivän orjia on Balesin mukaan Intiassa. Orjuuteen joudutaan Balesin mukaan kahdella tavalla
Hänet oli aiemmin pidätetty Somaliassa, ja häntä oli kidutettu Yhdysvaltojen tiedustelupalvelun CIA:n pidätyskeskuksessa. Päästyään vapaaksi mies oli liittynyt Somalian islamistikapinallisten järjestöön Al-Shabaabiin. MONIEN KENIALAISTEN ja muiden tapausta tar- kemmin seuranneiden mielestä viranomaisten selitys ei tyydytä. Tämä oli varttunut kristinuskoisessa perheessä Nairobissa mutta kääntynyt islaminuskoon ja lähtenyt Somaliaan vuonna 2005. Kanavan tietojen mukaan Khattab al-Kene työskenteli islamilaisessa kirjakaupassa Nairobissa. Israelilaisomistuksessa ollut ostoskeskus tuhoutui täysin viimekuisen terrori-iskun loppuvaiheissa. koon ostoskeskuksen pysäköintihallin alta kulkevan viemärikäytävän kautta. PANTTIVANKIKRIISIÄ SELVITTÄMÄÄN tulleiden sotilaiden toiminta on herättänyt kenialaisissa suuttumusta. Ostoskeskuksen kauppojen omistajat kertoivat sotilaiden ryöstäneen tyhjäksi kaikki koruja, kelloja ja matkapuhelimia myyvät liikkeet. Mutta silloin Kenia menettäisi samalla oikeutensa pitää joukkojaan siellä?, kommentoi kenialaispoliitikko Farah Maalim. Somalialaissukuisen Maalimin mielestä Al-Shabaab onkin Kenialle hyvä vihollinen. Sen myötä Kenia saa aseita Yhdysvalloista, Britanniasta ja Israelista ja kenialaisupseerit voivat nostaa muhkeaa palkkaa Somalian rauhanturvaoperaatiosta. 41. Myöhemmin Kenian joukot liitettiin Afrikan unionin rauhanturvaoperaatioon, jossa on mukana 17 000 sotilasta pääasiassa Ugandasta, Burundista ja Keniasta. ?Mikäli haluaisimme, voisimme tuhota AlShabaabin Somaliassa muutamassa kuukaudessa. Guardian-lehden mukaan Westgaten ostoskeskuksessa oli Kenian tiedustelupalvelun agentteja vain muutama tunti ennen iskun alkamista. Vastauksia ei ole saatu myöskään siihen, mikä rooli oli israelilaisilla kommandojoukoilla, jotka saapuivat ostoskeskukseen kriisin toisena päivänä. Oliko hyökkääjiä tosiaan neljä tai korkeintaan kuusi. Ostoskeskuksen alakerran ravintolan juomat oli juotu ja pöydät notkuivat tyhjistä olut- ja viinapulloista. Kenialaislehti The Star sai haltuunsa valvontakameran kuvia sotilaista, jotka tyhjensivät supermarketin kassoja ja sulloivat käteistä rahaa muovikasseihin. Panttivankikriisin kolmantena päivänä ostoskeskuksen katto romahti ja tuhosi rakennuksen alemmat kerrokset. Brittilehti Guardianin haastatteleman turvallisuusyhtiön edustajan mukaan katto kuitenkin räjäytettiin rakennuspurkuun tarkoitetuilla räjähteillä. VIRALLISTEN TIETOJEN MUKAAN terrori-iskussa kuoli 61 siviiliä, kuusi kenialaista sotilasta tai poliisia ja viisi terroristia. Pintaa aa syvem syvemmältä mmältä Peik Johansson peik@kaapeli.? Ilo irti Nairobin terrori-iskusta PÖLY ON LASKEUTUNUT Nairobin Westgaten ostoskeskuksen ylle viimekuisen terrori-iskun jälkeen. Sotilaat kertoivat myöhemmin saaneensa käskyn ampua rakennuksen kantavia rakenteita panssarintorjuntakranaateilla. Jotkut olivat nähneet valkoisen naisen hierovan itseensä verta ja liittyneen rakennuksesta pelastuneiden ihmisten joukkoon. Valkoihoinen brittinainen olisi saattanut olla 29-vuotias kolmen lapsen äiti Samantha Lewthwaite, joka kääntyi teini-iässä islaminuskoon ja on Keniassa ennestään syytettynä pommi-iskujen suunnittelusta. Ostoskeskuksessa hyökkäyksen aikana olleet kertoivat myös nähneensä ainakin kahden pyssymiehen vaihtavan vaatteensa ja lähteneen ulos rakennuksesta ennen poliisin erikoisjoukkojen saapumista. Westgaten ostoskeskuksen omistaa israelilainen kiinteistösijoittaja. Kriisin selvittämisessä oli mukana myös brittiläisiä agentteja Suur-Lontoon poliisin terrorisminvastaisesta yksiköstä. Pankkiautomaatteihin ja pankkien ja kasinon rahaholveihin oli murtauduttu ampumalla konetuliaseilla. Toiset puhuivat peräti kahdesta valkoihoisesta naisesta. Heistä yksikään ei varmasti selvinnyt hengissä, kun ostoskeskuksen katto räjäytettiin. Epäilyksiä herättävät myös tiedot viranomaisten saamista etukäteisvaroituksista, joiden mukaan Al-Shabaabin tiedettiin olevan tekemässä iskua Nairobissa sijaitsevaan liikerakennukseen. Tapaus kutakuinkin kaikkosi tiedotusvälineistä viimeistään sen jälkeen kun Kenian asevoimien ja poliisin edustajat ilmoittivat viime viikonloppuna, että hyökkäyksen takana olikin vain neljä tai korkeintaan kuusi miestä eikä yhtään naista. Ostoskeskuksen valvontakameran kuvista oli Kenian viranomaisten mukaan tunnistettu kolme miestä: sudanilainen tarkka-ampuja Abu Baara al-Sudani, arabialaista sukujuurta oleva kenialainen Omar Nabhan ja Nairobissa asunut somalialainen Khattab al-Kene. Neljäs mies tunnettiin vain nimellä Omar. Brittiläinen Channel 4 kertoi jo viikkoa aiemmin, että terroristiryhmän johtajana toimi kenialainen entinen erikoisjoukkojen sotilas nimeltä Omar. Ennen Somaliaan lähtöä miehet saivat sotilaskoulutusta Keniassa sijaitsevilla armeijan leireillä. Syksyllä 2011 Kenian asevoimat lähettivät joukkoja Somaliaan, valloittivat Al-Shabaabilta Kismayun satamakaupungin ja miehittivät laajoja alueita Kenian vastaisen rajan tuntumassa. Jotkut terroristeista olivat puolestaan saattaneet päästä pa- » Kenialaisupseerit värväsivät kenialaisia Al-Shabaabin riveihin ja järjestivät sotilaskoulutusta armeijan leireillä. Kenialaismiehet kävelivät Westgaten ostoskeskuksen ohitse Kenian pääkaupungissa Nairobissa. Panttivankien pelastamiseen osallistui ainakin ensimmäisenä päivänä myös ryhmä yhdysvaltalaisia turvallisuusmiehiä. TÄYSIN SELVÄÄ EI OLE vielä sekään, oliko iskun takana todella somalialaisten islamistikapinallisten Al-Shabaab vaiko kenialainen islamistijärjestö Al-Hijra vai kenties Al-Shabaabin nimissä toiminut täysin itsenäinen ryhmä. Kenialainen tv-kanava NTV antoi jo kaksi vuotta sitten ymmärtää, että Kenian asevoimien ja tiedusteluviranomaisten suhde AlShabaabiin olisi läheisempi kuin voisi arvata. NTV esitti kesällä 2011 tv-dokumenttien sarjan, jossa salaa kuvatulla videoaineistolla todistettiin, miten armeijan upseerit värväsivät kenialaismiehiä Al-Shabaabin riveihin. Ostoskeskuksesta pelastuneiden silminnäkijöiden mukaan iskuun osallistui ainakin 15 terroristia, jotka olivat jakautuneet kolmeen tai neljään ryhmään eri puolille ostoskeskusta. Useat todistajat kertoivat englantia brittiaksentilla puhuvasta valkoihoisesta naisesta, joka toimi terroristiryhmän johtajana. Kuolleiden joukossa oli Kenian poliisin erikoisjoukkojen komentaja, joka sai surmansa kenialaisten sotilaiden tulituksessa. Kenian Punaisen Ristin mukaan ainakin LEHTIKUVA/ TONY KARUMBA 39 ihmistä on edelleen kadoksissa
10. Tarjolla on tunnelmia menevästä ja hilpeästä sielukkaisiin sävyihin. pidettäviin Venäjä-messuihin, joissa on tarjolla käsitöitä, ikoneita, 42 kirjallisuutta ja ruokaa. Suomessa asuu tällä hetkellä vakituisesti 60 000 äidinkielenään venäjää puhuvaa henkilöä. Lisäksi esiintyvä kasakat ja soivat balalaikat. Anna Ahmatovan runoja Kerkko Koskisen uusina sävellyksinä tulkitsee Vuokko Hovatta. Ohjelmassa ovat mukana myös T?aikovski, Krokotiili Gena ja Muksis, venäläiset kansansadut, uudet venäläisanimaatiot, Taljanka, romanssit, runot, klassiset ikivihreät, maailmankirjallisuuden merkkiteokset ja kotimaiset kirjavieraat. Ruokakulttuurista mukaan mahtuu blinejä, borssia ja zakuskaa. Kulttuuria omalla kielellä Viikko huipentuu Kanneltalossa 25.? 26.10. klo 14.00?18.30 Bio Rexissä Helsingissä. Venäläinen kulttuuriviikko tarjoaa uutta ja perinteistä » Helsingin Kanneltalossa ja Malmitalossa tempaudutaan venäläisen kulttuuriin vietäväksi 21.?26. Latinalaisen Amerikan elokuvafestivaali Cinemaissí ja Amnesty International järjestävät ihmisoikeuspäivän la 12. KU TARKEMPI ohjelma: http://www. hel.fi/static/kulke/harasoo_ syksy2013/index.html#/1/ ALL OVER PRESS Tarjolla on tunnelmia menevästä ja hilpeästä sielukkaisiin sävyihin. Laulaja, näyttelijä Vuokko Hovatta tulkitsee Anna Ahmatovaa.. Teemaviikon tarkoitus on tarjoilla näille uusille suomalaisille kulttuuria omalla kielellä ja samalla tutustuttaa pääkaupunkiseudun asukkaat naapurimaan rikkaaseen kulttuuriperinteeseen ja taide-elämään. Venäjänkielisen ohjelman lisäksi viikon ohjelmistosta löytyy paljon myös suomenkielellä toteutettua ohjelmaa, kuten luentoja ja kirjailijavierailuja. Ohjelma on suunniteltu ja toteutettu yhdessä useiden Suomessa asuvien venäjänkielisten kulttuuritoimijoiden kanssa. lokakuuta. ANNELI SALO TEEMAVIIKKOA VIETETÄÄN otsikolla Ha- rasoo! Venäläistä kulttuuria Kanneltalossa ja Malmitalossa. Ohjelmassa on uusia tuulia ja tekijöitä sekä perinteisiä venäläisen kulttuurin klassikoita. Viikon aikana esiintyvät muun muassa pietarilaisyhtyeet Otava Yo ja Opa!. E vapaa-aika Ääni rohkeudelle
Kaikille avoin tilaisuus. Mieluusti: viesti tulostasi tarjoilun vuoksi sirpa.puhakka@pp2.inet.?. krs.) Kirjatornissa riso.hel.?/harrastushaku ma 14.10. Lippu 12 euroa. ravintola Toverissa (Castreninkatu 3) Hel??. Keskustelutilaisuus to 17.10. Ruokailun lomassa tapahtuman juontaja Perttu Häkkinen jututtaa asunnottomuuden asiantuntijoita. Suomessa on tällä hetkellä noin 8 000 asunnotonta, joista Kirjallisuus Keskustelu 4 100 elää pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudun asunnottomista joka neljäs on alle 25-vuotias. ASUNNOTTOMIEN YÖ to 17.10. Helsingin Sörnäisten Vaasanaukiolla klo 17?22. Kuvataide LEHTIKUVA/ TOMMI KANTANEN/ 3D SAKARI TIIKKAJA ??. saakka. Avoinna: ma?to klo 9-20, pe klo 9-18, la? su klo 10-16. ??. Kulttuurikeskus Stoan (Itäkeskus) to 17.10. Vieraana Pentti Haan??. klo 1 o t mm. Ke 16.10. Iloisessa aamupäivässä klo 11 aiheena Parasta Lapset ry:n solidaarisuuskohde mapuche-lapset. Helsingissä KultKSL Opintokeskuksen kanssa. tuurikeskus Caisassa ??. Pohjanmaan Vasemmisto ry. ??. 50-vuotta täytsingin Kaupunginteattetävä Suomi-Kuuba-seura rissa, eläintenhoitoa Fallkulon yksi järjestäjistä. kulissikierros Helpäivä. Punavihreä kulttuuri, punavihreä aate, mitä ne ovat. Niukkuuden maailmassa. Öljyn, makean veden, viljelysmaan ja ruuan ehtymisestä puhutaan yhä enemmän. klo 16.15?18 Valokuvataiteen museon Prosessi-tilassa (Kaapelitehdas) Helsingissä. Lasten liikennekaupunki Helsingissä (Auroranportti 2) avoinna to-pe 17?18.10. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintien EP-vaalien tukiryhmä kokoontuu Helsingissä to 17.10. Muttilainen 12.15?14 ja Pekka Saarnio 12?14. ??. Alustamassa on HUS:n hallituksen jäsen Harry Yltävä. ??. Keskustelutilaisuus la 12.10. Mahdollista!-viikko ti-su 15.?20.10. päästä tuoreen elämäkerran kirjoittanut Helsingin ydinkeskustan Lasipalatsissa. Teemoja ovat työ, koti, haluamisen vapaus ja osallisuus. Soveltuu parhaiten aikuisille ja ikäihmisille. Tiedot tapahtumapalstalle keskiviikkoon klo 12:een mennessä: Kansan Uutiset/ Muistio, PL 64, 00501 Helsinki. Klo 12?14 Itäväylän Vasemmiston Roihuvuoren Ruska Roihuvuoren ostarilla. Tavattavissa Silvia Modig 12.15?14 sekä Sami ?Frank. Puoluekokous hyväksyi kesällä Punavihreä tulevaisuus -asiakirjan. klo 18. Helsingin Vasemmisto liikkeellä lauantaina 12.10.: . Kaarelan Vasemmistoliitto ??. klo 14.30 Vanhan Kirjastota??. Millaista politiikkaa ja elämää niukkuuden maailmassa voisi olla. Dosentti Antti Kujala kertoo uutukaisteoksestaan ti 15.10. klo 18?19.30 Työväenliikkeen kirjaston kirjakahvilassa (Sörnäisten rantatie 25 A 1). Teos käsittelee suomalaisten puolueiden ja poliitikkojen valtataistelua ja Neuvostoliiton sekaantumista siihen Kekkosen valtakaudella aina 1970-luvun alkuun saakka. Haastattelijana suurlähettiläs Jaakko Blomberg. Helsingin Yhteishjelmaa, taiteilijatapaamisia ja kunnallinen Opisto yhteistyössä luentoja. Luvassa on 160-vuotissyntymä7.10. Faksi (09) 759 60 301. Luento ke 16.10. SyysStadi tarjoaa n e kuubalaisaiheiset taitekemistä helsinkiläid u u Niukk denäyttelyt Ajiaco sille lapsille ja nuorille ssa. ja Viva la Foto. Muttilainen 11?12 ja Eija Loukoila 11?14. . Viikon aikana Lasipalatsin Akkuna-näyttelytilassa järjestetään erilaisia tempauksia, näyttelyjä ja työpajoja. Osallistumivila noilijan José Martín nen on enimmäkseen Kir jakah 19! ilmaista. Keskustellaan HUS- ja sote-asioista. kerran torstaina. Klo 11?14 Vuosaaren Vasemmiston esittelypöytä Vuosaaren Järjestötorilla kauppakeskus Columbuksessa. Liittyy Surrealismia ja silmänlumetta -näyttelyyn. Vapaa pääsy. ??. klo 18 Malminkartanon Kumppanuustalolla (Puustellintie 4). Mukana ovat muun muassa rap-artisti Mercedes Bentso (Linda-Maria Roine), joka tuntee nuorison monisyi- Tapahtuma set ongelmat, Nuorisoasuntoliiton pääsihteeri Minna Vierikko, Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen ja asunnottomuuden kokeneet. Kansalaisliike kutsuu yhteiseen ruokapöytään asunnottomat ja asunnolliset, lapsiperheet, yksi- Musiikki Teatteri näiset, nuoret. Nokia, Wahlroos, EMU. Alustamassa poliittisen historian ma-su 14.?20.10. Järj. klo 12 Lestijärven työväentalolla Yli-Lestillä. Opastuksella ei liikuta laajalti koko museossa, vaan pyritään istahtamaan alas esineiden tai teosten äärelle. Neukkujen taskussa. Esillä 16.11. klo 18?20 puoluetoimiston auditoriossa. Kerho kokoontuu Wanhassa Postissa (Keinulaudankuja 4). ??. Pervoja sukupuolisuorituksia: Belle Époquen mediajulkkikset postikorttien valossa. klo 19 Turun Kirjakahvilassa (Vanha Suurtori 3, Brinkkalan sisäpiha). Helsingin kansalaisliikkeen tapahtuma pidetään Sörnäisten Vaasanaukiolla. Leppäveden Vasemmisto ry:n syyskokous ke 16.10 klo 17 Koivistolla (Sorarinne 5 as 1) Leppävedellä. ??. Silloin saa kantaesityksensä Antti Mikkolan käsikirjoittama ja ohjaama Kuningas näyttämöllä Hämeenlinnan teatterin päänäyttämöllä. Vasemmisto ja Vas:n Uudenmaan piiri. Matti Salminen. Mitä on tehty ja mitä pitää tehdä. Järj. Asiasta kertoo Sirpa Kerman. Kahvia klo 10.30 lähtien. Sosialismi ja hyvinvointivaltio. Keskustelutilaisuus ma 14.10. Esihistoriaa luiden avulla to 17.10. klo 12 Suomen kansallismuseossa. klo 14 Naisasialiitto Unioniin (Bulevardi 11 A, Helsinki). Vieraana aiheesta kirjan kirjoittanut Ville Lähde. ??. Alustajana ex-meppi Esko Seppänen. Tarjolla kahvit pullan kera. Järjestäjinä ovat erityisryhmien asumisen asiantuntijat Asumispalvelusäätiö ASPA ja ASPA Palvelut ja ääneen pääsevät vammaiset ihmiset ja mielenterveyskuntoutujat. ??. Kanerva-kuoron syyslaulajai- saakka. set su 13.10. Koko ohjelma: www.kuubaseura.fi. lan kotieläintilalla, teatteriesityksiä Kaikkiin tilaisuuksiin vapaa pääsy. ja musiikkia klassisesta rockiin. Kommentteja käyttöoppaaseen antavat Helsingin Vasemmiston varapuheenjohtaja, tutkija Ilkka Levä ja Taiteen edistämiskeskuksen johtaja Minna Sirnö. LAURI HANNUS VALTAKUNNALLINEN Asunnotto- mien yö järjestetään jo 15. Pöytään katetaan maksuton lämmin ateria klo 17, 18, 19 ja 20. Eri puolilla maailma kon yksi teema on Helsinkiä on runsaasti n u r Tu Kuuban kansallisruohjelmaa. Lisätiedot, ??. Silvia Modig 11?12 sekä valtuutetut Sami ?Frank. Monipuolinen ohjelma: professori Pauli Kettunen, kommentaatmusiikkia, tanssia, elokuvia, lastenotorina Kati Peltola. Avoin keskustelutilaisuus to 17.10. Kontulan Eläkeläiset ry. Vii14.?20.10. Seitsemän Haanpäätä -näyttely aikataulut, kuvaukset tapahtumista ja tieavataan Helsingin Rikhardinkadun kirjasdot pääsymaksuista osoitteessa www.nuoton (Rikhardinkatu 3, 2. Vapaa pääsy, kahvitarjoilu. ??. Järj. Helsingin Näyttelijä ja suomalaisen stand upin uranuurtaja Harri Ekonen juhlii 30-vuotista teatteritaivaltaan torstaina 17. Ruokaa, jätettä vai ihan jotain muuta. klo 9?15. EU:n tulevaisuus. Alustamassa professori Heikki Patomäki, tutkijatohtori Eila Aarnos ja kansanedustaja Eila Tiainen. Pata, sandaali, virkattu teltta ? pakolaisuutta toisin silmin. avautuva gallerianäyttely tekee pakolaisuutta näkyväksi installaatioiden ja tarinoiden kautta. Oheisohjelmana käsityötapahtuma, dokumenttiteatteria sekä pakolaisaiheisten elokuvien näytöksiä. Sähköposti: lukijoilta.muistio@kansanuutiset.?. 43. Lapset liikkuvat vanhempiensa opastuksella polkuautoilla tai polkupyörillä. ??. Lisätietoja: Jukka Kinos 0407431153. Kahvitarjoilu klo 13.30. ??. klo 12?15 Vasemmistoliiton puoluetoimiston auditoriossa (Lintulahdenkatu 10). Kuubalaisen kulttuurin viikko singissä. Keskustelutilaisuus la 12.10. Kutsu HTY:n Naisosaston jäsenille ja ystäville viettämään osaston 115-vuotisjuhlaa la 19.10. klo 17.30 Teamliiton tilassa Hakaniemessä (Siltasaarenkatu 4). klo 18?20 lon musiikkisalissa Tampereella. Tavattavissa valtuustoryhmän pj. lokakuuta. Helsingin Vasemmiston ja Vasemmistoliiton Uudenmaan piirin yhteinen VASHUS-ryhmän kokous ti 15.10. Näyttely on avoinna 27.10 ??. Järj. Tilaisuudessa suunnitellaan Helsingin ja samalla ideoidaan myös Uudenmaan kampanjointia. Ilmoittaudu Annikan kampanjan sähköpostilistalle: merja.terava@welho.com. Liity mukaan: www.facebook.com/annikalapintie ja www.annikalapintie.net ??
Ilta-Sanomat 9.10. Kentillä ja kabineteissa KIRJOITIN ELOKUUN lo- pulla tälle palstalle otsikolla ?Ykkönen on ykkönen?. L Orient - MK Dons .......... Jos alussa laukkaillaan, niin se parantaa ennen muuta V.G. Jos Glenwood (3) saa hyvän selän, kovaa kirivä ori pystyy yllättämään koko porukan. Vektorin Maine (5) lähtee kovaa ja voi kiihdyttää keulaan ohi Zeuksen. ja myös KRP on ilmaissut kiinnostuksensa. Kukin taaplaa tyylillään, ja Juntusen ulostulo takasi ainakin sen, että kausi jatkuu vielä pitkään . 1 moskohteen vierasjoukkue Peterborough isoaa nopeaa paluuta sarjaporrasta korkeammalle, ja toistaiseksi missio on aikataulussa: ?The Posh? pitää Ykkösen sarjataulukossa komeasti kakkospaikkaa. Seuraan ennen kautta Watfordista hankittu Britt Assombalonga on osoittautunut loistokiinnitykseksi, ja Poshin perinteet hyvien maalintekijöiden joukkueena ovat saaneet arvoisensa jatkajan. Saman lähdön kakkonen Ylllin Kyllin (9) on kunnossa ja saa ysiradalta hyvän juoksun. A: 4,3; B: 9,8,10,2,7,6 LÄHTÖ 2: Kyvyt esiin -lähdössä on monta mahdollista menestyjää ja juoksunkulku ratkaisee paljon. Selkeää suosikkia ei ole, vaikka sisäradan Bablo Babar (1) paljon peliä kerääkin. Jomman kumman komennossa mennäänkin sitten pitkään. Tamilphoto (1) on pelihevosia, mutta sisärata voi koitua sen kohtaloksi. Nettisaitin pitäisi auttaa seuratoimijoita pysymään kärryillä muun muassa pelaajiensa tilanteista, mutta se on osoittautunut harvinaisen toimimattomaksi. Milloin ovat pelien ajankohdat pielessä, milloin tulokset, milloin pelaajien tiedot pelioikeuksista ja mahdollisista pelikielloista puhumattakaan. Ihan oikeasti, Palloliitto, sivusto on julkaistu yli vuosi sitten eikä bugeja ole saatu vieläkään korjattua. Amatöörien puuhastelua, sanoisin. suuri osa sarjakauden kuumista perunoista kypsyi ruuhkaSuomen ulkopuolella. Mansfield - Bristol R ..... Kaksi vuotta sitten voimaan tullut homegrown-sääntö aiheutti päänvaivaa usealle joukkueelle. AC Kajaanin ja SJK:n välistä skismaa pyöriteltiin viime päiviin asti: kajaanilaiset vetivät valituksensa SJK:n liioista ulkomaalaispelaajista keskinäisessä ottelussa pois vasta kun selvisi, että kainuulaiset olisivat tippuneet Kakkoseen oli oikeusturvalautakunnan päätös mikä tahansa. » Palloliiton säädökset eivät todellakaan ole yksiselitteisiä. viimeisessä ottelussaan pelikiellossa ollutta pelaajaa, mistä siinneen protestin seurauksena peli tuomittiin päättyneeksi vastustaja JIPPOn voitoksi. Pelaajien edustusoikeuksiin liittyvistä epäselvyyksistä voisi kuvitella seuratoimijoiden voivan syyttää vain itseään, mutta juttu ei ole ihan niin simppeli. A-hevosten yhdistelmällä pääsi lunastamaan alavoittoineen lähes 600 euroa.. - Walsall ........... Lictor (2), Hello Garfield (3), ja J.C. 1 5. Nyt sillä on hyvä mahdollisuus ottaa juoksu heti hallintaansa. Takaa tosin jyrää taistoon mukaan ainakin Tomorrowland (11). Mixu Paatelaisen pelaajavalinnat ovat herättäneet faneissa närkästystä: joukkueessa on tällä kertaa mukana poikkeuksellisen paljon tuoreen Suomen mestarin HJK:n pelaajia. 1 13. Kansan Uutiset suosittaa 64 merkin järjestelmää: 2(x), 2(x), 2, 1, 1(2), 1, 1, 1, 1(2), 1, 1(2), 1, x(1). 11. Wizard Stina (3) on kolmas kova, mutta silläkin on lähdössä suuri laukkariski. A: 6,4,1; B: 3,9,12,7,2,8 Perusrivi: 4-3-1-4-6-11-6 Jouko Joentausta jouko.joentausta@kansanuutiset.fi Kansan Uutisten verkkolehdessä ollut keskiviikon Vermon Toto65-pelin ravivihje osui. Väärin sammutettu? VIIKON VÄITE: Turoveli taas tukipilarina LÄHTÖo1: Mikkelin Toto75-ravien tammakisassa keulaan päräyttää ravikuningatar Marimin (3), joka tosin ei ollut ihan parhaimmillaan viimeksi Teivossa. 1 (2) 10. Keulaan ainakin ensin pyrähtävä Hullumies (6) vaanii suosikin epäonnea. Jos ori välttää lähtölaukan, se on lähellä voittoa. Näin sarjan päätyttyä voi helposti todeta, että näin pääsi käymään: vauhtia ja vaarallisia tilanteita piisasi vielä viime metreillekin. Kuten taannoin ehdin ennakoida, SJK otti paikkansa sarjan kärjessä ja nousee ensi kaudeksi Veikkausliigaan. A: 6,11; B: 14,7,13,5 LÄHTÖ 6: Pelaajan tuska lievenee kuutoskohteessa, sillä mukana on voittokone Turoveli (11), joka lienee tällä hetkellä kovakuntoisin ja kyvykkäin suomenhevonen. Port Vale - Peterboro ..... X (1) ei tietenkään ole mitään laitonta: eri asia olisi, mikäli luvattaisiin maksaa häviöstä. Esimerkiksi AC Kajaanin valmentaja Mika Lumijärvi syytti joukkueen mokasta Palloliiton järjestelmää, tarkemmin ottaen hellittelynimellä ?kusinen katiska? tunnettua Palloverkkoa. F pelit Soihtuja on valmistettu 16 000 kappaletta. Burton A - Southend .... Stevenage - Brentford ... Sen lähtöratakin on vain hidaste, sillä Hannu Hietanen nykäisee varhain oikeasta ohjaksesta ja sitten matka taittuu. radalta lähtöjä voitetaan, mutta tototaistoon sekin noussee. ......... Viporin (8) mahdollisuuksia ja myös Vixen (12) jyrää silloin tototaistoon. 1 9. 1 7. Rochdale - Newport ..... Oxford - Northampt ........ Preston - Crewe .............. Shrewsb. Sirun Valpuriina (4) laukkasi samassa lähdössä paineissaan ja pärjää ravilla pysyessään. I.P Vipotiina (8) taas taipui tuossa lähdössä hieman keulasta ja B. Fleetwood - Chesterf. 2 (X) 2. hovissa. Ja loppujen lopuksi kajaanilaiset onnistuivat vielä peluuttamaan toiseksi 64 SARAKKEEN VIHJERIVI 1. Kotijoukkue Port Valen alkukausi on ollut hankalampi, joten varma kakkonen on selviö. Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 12.10 kello 16.55. Hillbilly Hilda (8) on hyvässä iskussa, 44 » Zeus lienee kapasiteetiltaan kolmoslähdön kyvykkäin hevonen. mutta uloin lähtöpaikka aiheuttaa kysymysmerkkejä. A: 3,8,10,2,1; B: 4,12,5,6,11,7,9 LÄHTÖ 3: Zeus (1) lienee kapasiteetiltaan kolmoslähdön kyvykkäin hevonen. .... Vasta 20-vuotias nuorukainen on ehtinyt skorata uudelle joukkuelleen jo seitsemästi. Huuhkajille lohkon kolmospaikka on varma, joten ottelussa ei sinänsä ole panosta. KolPÄÄSARJAT OVAT Elina Vainikainen elina.vainikainen@gmail.com Suomi pelaa tällä erää viimeisen MM-karsintaottelunsa Ranskaa vastaan tiistaina. Kovaa lähtee myös Ruotsin puolella pärjäillyt Blue River Pipe (4). Teivossa kovan porukan yllättänyt BWT Typhoon (5) tulee lopun lentämällä. Anne?s Song (12) on huonolla lähtöpaikalla ja harvoin maililla 12. - Gillingh. Kajaanin voitto olisi tehnyt eetvarttia Miigan poppoon mahdollisuuksille säilyä sarjassa, etenkin, kun joukkueet vielä asettuisivat kauden päätösottelussaan vastakkain. Miigan tulkinnan mukaan tässä JOSTAIN SYYSTÄ Miika Juntunen teki erikoisen tarjouksen, jota tutkii nyt KRP. JUPAKKA OSOITTI ainakin sen, että Pal- loliiton säädökset eivät todellakaan ole yksiselitteisiä ja päätökset saattavat hyvinkin muuttua ns. 2 (X) 3. Palloliitto on kuitenkin ilmoittanut, ettei asiaa paineta suoralta kädeltä villaisella vaan tutkitaan ennen hutkimista . A: 1,5; B: 8,3,12,6,2,7 LÄHTÖ 4: Mikkelissä maililla mennään aina urku auki ja keulapaikka on valttia. BWT Hellion (1) yrittänee pitää piikin sisäradalta. 1 8. Exeter - Hartlepoo ........ A: 11; B: 6,9,5,10 LÄHTÖ 7: Joko Order By Boss (4) tai Order By Koffe (6) kiihdyttänee keulaan. Sesongin omalaatuiseksi huipennukseksi päätti OPS:n Miika Juntunen vispata taikalanteineen otsikoihin, pirautti Kalevaan ja kertoi luvanneensa maksaa edellämainitussa ottelussa AC Kajaanin pelaajille, mikäli nämä voittaisivat JIPPOn. Rotherham - Swindon ..... Turolii (10) kiri pirteästi kolmanneksi. Toisaalta vuosikaudet on marmatettu, miten päästäkseen maajoukkueeseen tuntuu olevan pakko pelata ulkomailla, ja nyt, kun kotoisen liigan pelaajia palkitaan hyvistä otteista Amaajoukkuekomennuksella, kitistään silti. Onnittelut nottajokisille, Seinäjoelta ei seuraa pääsarjassa olekaan nähty sitten vuoden 1997. kabineteissa. maaottelutauolla, joten viikon vakiorivin kohteet löytyvät brittien Ykkös- ja Kakkosliigasta. 2 4. Lady Princess (10) ovat myös pelihevosia. A: 4,1,5; B: 12,2,10,8,9 LÄHTÖ 5: Lämpöisten tasoituksessa suosikiksi pelataan Upstream (6), joka viimeksi Lappeessa oli takarivin lähtöpaikaltaan mahdottoman tehtävän edessä. Täytyy vain toivoa, ettei lakeuksilla iske vauhtisokeus: toistaiseksi pomo Raimo Sarajärven ja muiden sijoittajien rahat ovat riittäneet, mutta ei olisi ennenkuulumatonta, että menestys saa mopon keulimaan ja uho kääntyy tuhoksi. Valitettavasti Ykkösen kautta leimasivat pitkin sesonkia ulkojalkapalloilulliset asiat, ja välillä pelattiin lähes enemmän kabineteissa kuin kentillä. Olympiasoihtu sammui neljä kertaa viestin kahtena ensimmäisenä päivänä. Sama tehdas valmistaa myös ohjuksia, joita käytetään venäläisissä sukellusveneissä. 1 (2) 12. 1 (2) 6. Colchest
Mikä on kemiallinen termi kiinteästä kaasuksi muuttumiselle ilman nestemäistä väliolotilaa? 1. 2. 8 Vastaukset 1. Mitä tarkoittaa libido? 4. Minkä maan entinen siirtomaa NIgeria on? 6. Suokupuolista halua 4. Iso-Britannian 6. Saalistus onnistui tuota pikaa. Mikä on uudenirlannindrongo? 5. La7! ja valkea voittaa. e6! fxe6 3. Txc6+ ja 1?0. Elsa Lafond, Kaskinen Sirpa Möst, Leppävirta Elli Äimälä, Tampere Mikä on kaljuutti? Miksi kutsutaan jäätikön vuorenseinämään kaivamaa kuoppaa? 3. Millaisin oivalluksin? Ratkaisu: 1. Lisää kuoreen merkintä Ristikko. 5 4 3 Ristikon 4.10.2013 voittajat ja oikea vastaus Kansan Uutiset onnittelee voittajia. 2 1 a b c d e f g h Ratkaisuun tähtäävissä mestaripeleissä ei aina tarvita suuria kanuunoita vaan joskus riittää, kun kevyt kenttäväki ryhtyy sissitoimintaan. Kuvion pelissä Ikonnikov?Perez Candelario (Moskova 2005) valkea viritteli verkkojaan apajalle hyvän sään aikaan ja suuren kalan toivossa. Eikä turhaan. d5! exd5 2. 1600?1700-luvun purjealustyyppi 2. Yhdysvaltalainen shakinpelaaja 8. Ristikko Shakki Onks tietoo? Nimi ja paikkakunta: Tilinumero IBAN-muodossa (HUOM! 18 merkkiä): 7 6 Oikein vastanneiden kesken arvotaan kolme 10 euron palkintoa. Vastaukset 16.10.2013 mennessä osoitteella Kansan Uutiset, PL 64, 00501 Helsinki. Sublimoituminen Ristikko 11.10.2013 45. Taru Sormusten Herrasta 10. Ulan Bator 7. Missä kirjasarjassa esiintyy paikka nimeltä Eriador? 10. Jos musta pelaa 2... Missä päin Suomea sijaitsee Puuluodon kylä? 9. Varpuslintu 5. Lxc6 Lxc6 4. Tornion kaupungissa 9. Onsiloksi 3. Mikä on Mongolian pääkaupunki? 7. Le8, sitä seuraa 3. Kuka oli Paul Morphy? 8
09 7596 0208 www.kansanuutiset.fi Maksajan (lahjakirjan saaja) nimi, jos eri kuin tilaaja Osoite Koskee vain kotimaan tilauksia. Tilaushinnat sis. Timo Mäkelä Niille, joille ei pelkkä lehti riitä. Laatukirja kaupan päälle. Ei valmiiksi pureskeltuja uutisia. Tilaa lehti itsellesi >saat lahjakirjan tai Tilaa lehti lahjaksi>saat silti lahjakirjan 1) Martínez Jesús Manuel: Salvador Allende ja Chilen kohtalonvuodet [ovh 28 e] 2) Patomäki Heikki: Eurokriisin anatomia [ovh 27 e] 3) Puhakka Sirpa: Perin suomalainen jytky [ovh 23 e] Kestotilaus 12 kk 138 e Kestotilaus 6 kk 72 e Määräaikainen tilaus 12 kk 159 e Määräaikainen tilaus 6 kk 86 e Lahjakirja 1 2 tai Kyllä kiitos! Tilaan lehden ja saan kirjan. 3 Nimi Osoite Puhelin tilaukset@kansanuutiset.fi p. painetun lehden alv:n 10% sekä sähköisten palveluiden alv:n 24%. 46
Kusettä symbolisesti sopivampaa juhtannusarvio on 160 miljoonaa eulavuoden hanketta kuin lastensairoa . on 70 miljoonaa euroa. Se sai tiistaina 1,5 miljoonan euron lahjoituksen Jenny ja Antti Wihurin rahastolta. JARMO LINTUNEN Ensi viikolla Tullilaboratorio tutkii n e d u u s i l l turva vuoksi Leijonasydän on raju, mutta lämmin elokuva 47. Jos hitunenkaan niiden käyttämästä sähköstä tulee voimalaitoksista, jotka estävät vaelluskalojen liikkumisen, VR voi korkeintaan puhua myrkynvihreästä sähköstä. Näyttelijä Jasper Pääkkönen, Vihreä lanka 14/2013 » Viimeinen meinen sana Kai Hirvasnoro kai.hirvasnoro@kansanuutiset.? Suomen juhlavuoden tuhlahanke nikka. Nyt sairaalan rakentamiseen tarvitaan hyväntekeväisyyttä ja lisäksi on menetetty tiedot varallisuuserojen kehityksestä tässä maassa. Näin niitä kestävyysvajeita tehdään. Anne Berner johtaa Uuden Lastensairaalan yhdistystä. Se on sitä samaa tuputtamista, jossa kaikki pitää ahtaa muun Suomen kannalta vihoviimeiselle pussinperälle maksamaan itsensä kipeäksi asumiseksi kutsutusta perustarpeesta. HELSINGISSÄ ON 37 yleistä kirjastoa. UUSI LASTENSAIRAALA maksaa siis 160 miljoonaa euroa. Koko Suomessa on yksi lastensairaala, jossa voidaan tehdä kaikkein vaativimpia hoitoja syöpäpotilaiden kantasolusiirroista vaativaan sydänkirurgiaan. Kun Suomi täyttää neljän vuoden kuluttua sata vuotta, niin kumpaan liittyy juhlavuoden suurin hanke? Siihen, että Helsinkiin pitää rakentaa vielä yksi kirjasto. Jos jossain, niin siinä ollaan HUS:n lahjoitus on 40 miljoonaa aivan kirjaimellisesti tulevaisuuden ja valtion 40 miljoonaa. Poistamista perusteltiin muun muassa veron huonolla tuotolla, joka oli viime vaiheessa 125 miljoonaa euroa vuodessa ennen kuin sen tuottoa supistettiin tarkoituksella uusin vähennyksin. 125 miljoonaa euroa on toisina aikoina mitätön raha, toisina suunnaton summa. Suomessa valtimolla. poikkeuksellisella kansalaiskeräyksellä yritetään saada Lastensairaala saadaan varmasti rakennetuksi tavoikokoon 30 miljoonaa euroa hanketta vauhdittamaan. tellussa aikataulussa, mutta eivät tällaiset hankkeet saa olla sen varassa, huvittaako niitä tukea vai ei. Tässä tapaon Helsingissä. homeongelmaa ja ahtautta, jotka pauksessa kahdessa samanaikaisessa himmassa tapauksessa estävät leikhankkeessa arvot ovat kuitenkin kauksia. täysin viturallaan. On humanisteja vastaan. Sen kustannusarvio . varmasti sekin ylittyy . Sairaalan parasta ennen päikeiskoreja eikä edes puolueettomia Se on tärkeää, koska se väys meni umpeen vuosia sitten. joka tietenkin tulee ylittymään . yleinen kirjasto, vaikka olisikin puurakentamisen lippulaiva, on vain Helsinkiin rakennettava kirjasto. Jos veron keräämistä olisi jatkettu, sillä olisi koottu valtion kassaan moninkertainen summa sekä lastensairaalan että keskustakirjaston rakentamista varten. Normaali valtion rahoitus olisi kahdeksan miljoonaa euroa, mutta kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki on pitänyt mahdollisena 20?30 miljoonaa. Se yksi ja ainoa vaativimpiin hoitoihin erikoistunut lastensairaala on 1940-luvulla valmistunut Lastenkli- Muistatteko vielä varallisuusveron, jonka demareiden tällä erää viimeinen vahva mies Eero Heinäluoma poisti vuonna 2005. Kaupunki on maksamassa puolet ja loppuun toivotaan apua valtiolta. On vaikea kuviMyös uuden lastensairaalan on tella mitään sekä käytännöllisesti määrä valmistua vuonna 2017. josta raala. Yhdentekevä meidän muualla asuvien kannalta. Juhlavuoden hanke heijastaa ajattelua, että se on tärkeää, koska se on Helsingissä. Progressiivinen verotus, tuo maailman hienoin keksintö, on sitä MINULLA EI ole mitään hyväntekeväisyyttä, leijonien mavarten, etteivät elintärkeät hankkeet riipu kansalaisten LEHTIKUVA/ MARTTI KAINULAINEN mielialan vaihteluista. Helsinkiin rakennettava 38
Jäsenenä saat 10 % sähköpostikirjeen saajaksi, voit alennuksen a la carte -listan an- tehdä sen helposti : noksista kaikissa Restelin ruoka- www.tradeka.fi/Jäsenille ravintoloissa /Uutiskirje. Jäsenetusi saat JÄSEN-merkinnällä varustetulla YkkösBonus-kortilla. Jos olet Osuuskunta ruoka, puhtaista raaka-aineista Tradeka-yhtymän jäsen ja haluat tehtynä. Maistuisiko hyvä sekä uutisista. TRADEKA-YHTYMÄN JÄSENENÄ NAUTIT MONISTA EDUISTA Esimerkiksi herkullinen -10 % alennus a la carte -annoksista Etu on voimassa Huviretki-, Martina-, Lauantai-, Bambu- ja RAX Buffet ravintoloissa sekä kaikissa muissakin Restelin ruokaravintoloissa vuoden 2013 loppuun asti. (www.ravintolamaailma.fi). Osuuskunta Tradeka-yhtymän Tilaa sähköinen uutiskirje! jäsenyys merkitsee monipuolisia Lähetämme ajoittain sähköpostitse etuja ja palveluja, joista voit nauttia tietoja Osuuskunnan jäseneduista vuoden ympäri. Jäsenä tilaat sen helpoiten www.tradeka.fi netistä www.tradeka.fi tai soittamalla Bonuspuhelimeen 0200 85800 (pvm/mpm).
Sopeutuminen uuteen kulttuuriin ja kylmään maahan ei ollut helppoa, mutta Miguel kotiutui ja löysi paikkansa Suomesta. CHILEN 40 VUODEN MUISTI: CHILEN JÄLKEEN Yle TV1 su klo 18.45 Keskiviikkoillan dokumenttina nähdään Whore?s glory, joka sukeltaa prostituoitujen arkeen Thaimaassa, Bangladeshissa ja Meksikossa. Mitä saa prostituoitu jouluna? Kellokortin leimaus ja siitä se alkaa, uusi työpäivä. Kuvassa Miguel (vas.) ja Adolfo Vera Chilessä 1960-luvulla. 40 vuotta uudessa maassa takaisen sotilasvallankaappauksen seurauksena myös Suomeen tuli pakolaisia syksyllä 1973. S GLORIA TV2 ke klo 22.25 Yle Fem to klo 21:00. Santiago de Chilen dramaattisten tapahtumien keskellä Suomen edustuston asiainhoitaja Tapani Brotherus tarjosi turvan sadoille chileläisille, heidän joukossaan Miguel Veralle ja tämän perheelle. Ohjelmassa miehet tapaavat vuosikymmenten jälkeen ja palaavat yhteisiin dramaattisiin hetkiin. Silti hän on selviytynyt lapsineen pakomatkasta Kongon demokraattisesta tasavallasta maapallon toiselle puolelle Suomeen . Neljän tytön voimin operoiva pienyrittäjänainen kiteyttää kulmien realiteetit viittaamalla vierellä leikkivään pikkutyttäreensä: kato nyt, huora tuostakin tulee. Meksikon Reynosassa on ?Vyöhyke?, osin surrealistisia piirteitä (katolisuus, musta magia) saava kansanpaikka miehiselle seksin ostolle. Meininki on ihmeen luontevaa. Bangkokissa bordellin kaupankäynnin lähtöasetelman tiivistää eräs miesasiakas osuvasti: saamme rahalla heidän ruumiinsa hetkeksi käyttöömme. Heidän palkkansa suhteen kaikki viittaa siihen, että summat ovat pieniä. Bangladeshin Faridpurissa ollaan kuin toisella planeetalla. Kameran edessä esiintyvät avoi- mesti ja puheliaina prostituoidut itse sekä henkilö- ja asiakaskunta. Meininki on härskiä ja aika raadollista. ?Akvaario. Täällä saadaan myös paljastava tiivistys sekä näyte prostituoidun ja asiakkaan kohtaamisen käytännöstä. Vastaus otsikon kysymykseen tulee niin ikään Meksikosta. Chakupewa Lungunya on keski-ikäinen kongolainen nainen, joka vielä jaksaa unelmoida. Leijonaäiti näytti kyntensä on hänen itsensä valittavanaan. Punaisten lyhtyjen leimatulla alueella rehottavat köyhyys ja yleinen ankeus. s Glory (Huoran kunnia / loisto, 2011) vie kaikkea muuta kuin sensaatiohakuisesti tutustumismatkalle prostituution maailmaan Thaimaassa, Bangladeshissa ja Meksikossa. Kaiken kattava kuvaus prostituutiosta dokkari ei ole, tosin sitäkin paneutuneempi ja kertovampi rajauksissaan. Miehen ja naisen osat yhtälössä ovat selkeät. Mitä jää leijonanäidille, joka selviytyi tästä kaikesta? IHMISEN TIE Harri-Ilmari Moilanen SEPORTAASI: KONGOSSAKIN ON KANTARELLEJA DOCVENTURES ESITTÄÄ: WHORE. Mutta onko pakolaisella koskaan mahdollisuus oman elämänsä herruuteen? Chakupewa Lungunya on keski-ikäinen kongolainen nainen joka ei koskaan ole käynyt koulua, hän ei osaa lukea eikä kirjoittaa. Kirjoittaja-ohjaajan havainnoiva lähestymistapa tuottaa materiaalia, jossa on antropologista todistusvoimaisuutta. 12.10.?18.10.2013 | VIIKKO 42 Tv&Radio Chilen sotilasvallankaappaus syksyllä 1973 toi Miguel Veran perheineen Suomeen. onnen maahan. Hänen elämäntehtävänsä on suoritettu, lapsilla on ruokaa, vaatteita ja he saavat käydä koulua. vaikuttaa alansa edustajana kunnialliselta paikalta. Homma on konstailematonta, pelin säännöt hyväksytään myös prostituoitujen osalta. Korttinsa leimanneet nuoret naiset ovat bangkokilaisessa Akvaario-bordellissa työskenteleviä prostituoituja. Michael Glawoggerin käsikirjoittama ja ohjaama itävaltalainen dokumentti Whore. He saavat koulutuksen ja työtä ja mahdollisuuden. ihmisistä huo- kuu kuluneisuus. Prostituoitujen joukossa on hädin tuskin teini-ikäisiä, samoin ikääntyneitä
Kotona odottavat vaimo (Natalie Portman, vas.), tyttäret (Bailee Madison, Taylor Geare, oik.). Tunnekylläinen ihmissuhdedraama VELJEKSET (Brothers, 2009) on amerikkalainen versio Susanne Bierin ohjaamasta samannimisestä vahvasta tanskalaisfilmistä. huipulla tuulee 18.00 Idols 19.00 Idols 20.00 Tropic Thunder (12) 22.00 Julkkis Big Brother 23.00 C.S.I. T: Kristina Meiton Produktion, Ruotsi 2011. (S) 23.35 Uusi Kino: Miesten kylä. Dokumentti naimattomista miehistä Serbian vuoristossa, jotka hakevat uudet vaimot Albaniasta. Yle Uutiset ja sää. Perhe- ja sotadraaman vuorottelu takaa väkevää menoa erityisesti sotanäyttämöllä. 07.03 Aamusoitto. 04.47 AamuUutiset ja sää. 06.03 09.00 Yle Uutiset. (16) Nelosen uutiset Nelosen sää SM-liigan huippuhetket Elokuva: Dolan?s Cadillac. Suru-uutiset ovat vasta alkusoitto tulevalle: Afganistanissa sattuu sellaista, että se heijastuu väistämättä koko perheyhteisöön. 10.00 Yle Uutiset. 03.15 Poppikoulu. Yle Puhe 00.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 01.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Kotimaa 05.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 06.00 Yle Uutiset 06.03 Eve Mantu 06.58 Lehtikatsaus 07.03 Perheen aika 07.45 Tarinoita lapsille: 08.00 Yle Uutiset 08.05 Aspekti 09.05 Maria Jungner 10.00 Yle Uutiset 10.03 Maria Pettersson 11.00 Yle Uutiset 11.02 Riku ja Tunna ? Docventures 12.00 Puheen Viikonloppu . 07.04 Onnen sävel. 18.01 Iltahartaus. (From the Weepies to the Chick Flicks, 2009) 23.25 Uusi Kino: Tennistä Nadalin kanssa. Uskontojen tai-Suomi. Tämä koskee niin seksuaalisia jännitteitä kuin roolitustakin. 16.05 Näistä Verdi-levyistä en luovu. 08.00 Yle Levynpyörittäjän kylä. 21.00 Yle Uutiset. 09.05 Sää. 18. Öljyä laineilla. 06.00 Yle Uutiset. 04.02 liä. 06.25 Aamusoitto. Pääosissa: Christian Slater, Wes Bentley, Emmanuelle Vaugier, Greg Bryk, Aidan Devine, Al Sapienza. Ohjaaja: Jeff Beesley. Nashville (7) Amerikkalainen draamasarja. Älypää-TV Teema 15.35 Yle Live: Lil. (S) Muut 09.00 SVT:n ohjelmaa 13.30 Ja he elivät onnellisina. 08.00 Yle Uutilause. 18.03 Urheiluradio. 08.05 Onnen sävel. Wayne 16.20 Tiededokumentti: Seksismi ja lapset 17.05 Historia: Brittikoti 1950-luvulla 17.50 Treme (12) 18.50 Verdi 200: La Traviata Pariisissa 21.00 Kun Harry tapasi Sallyn. (When Harry Met Sally, USA 1989) Romanttisen komedian moderni klassikko miehestä ja naisesta, jotka haluavat pysytellä vain hyvinä ystävinä. 11.57 Vakioveikdevartti. 06.30 Suomi Verdin Lombardialaiset. 17.00 Yle Uutiset ja sää. ihmemaa Kanada 15.00 Seportaasi: Mökkipahasesta linnan saleihin 15.30 Spotlight : Todistusta vailla 15.57 Kulissien takana 16.00 Bettina 16.40 Meren aalloilla 17.10 Kotikulmilla (7) 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Bärtil, Mikko Mallikas 18.30 Haaste 19.00 XL-sukupolvi 19.30 Yle Nyheter TVnytt 19.40 Sportnytt 19.50 Arkistosta revittyä: Sanomalehti 20.20 Strömsö 21.00 SVT:n ohjelmaa 11.00 Rita Rocks (S) 11.30 Isän suusta (S) 12.00 Rasittavat tyttäret (S) 12.30 Rasittavat tyttäret (S) 13.00 Rasittavat tyttäret (S) 13.30 Whitney (7) 14.00 Vauvaonnea (S) 14.30 Vauvaonnea (S) 15.00 Kiinteistöjen kuningas 16.00 Jamie Oliverin koululaishaaste 17.00 Ylläs . O: Rob Reiner. K: Nora Ephron. pannu kuumana 17.35 Anthony Bourdain minilomalla 18.30 Kokin vapaapäivä 19.00 Huijarirakentajat 20.00 Suomen Tulli 21.00 Amerikan kovimmat keräilijät 22.00 Rekkakuskit jäällä (7) 23.00 Villit nettivideot (16) 23.30 South Park (7) 00.00 South Park (7) 00.30 Vuorien sankarit (S) 01.25 Outoa vai mitä. 21.40 Urheiluradio. 05.00 Yle Uutiset ja sää. 07.03 Sää. tymäpäiväsankari: Hannu Luntiala. 22.05 Koe-eläinpuisto. Lea Miettinen 13.00 Yle Uutiset 13.02 Puheen Viikonloppu . (Scooby-Doo! and the Goblin King) (7) 12.05 Jamie Oliverin kotona 12.40 Salatut elämät (S) 13.10 Salatut elämät (S) 13.40 Salatut elämät (7) 14.10 Perheleffa: Rautajätti. (Iron Giant, Yhdysvallat) Rautajätti. 144 800. 16.00 Yle Uutiset ja sää. Elina ran radio. 05.50 Merisää. (Brothers, USA 2009) Jännitysdraama Afganistanissa rintamalla kadonneesta perheellisestä sotilaasta ja hänen kotiin jääneestä veljestään. 23.55 The Wire (16) 06.25 Inside Grand Prix: Japani 07.00 Formula 1: Ennakkotunnelmat 07.30 Motor Forum: FINRace 08.00 MTV3 TOTAL Syksy 2013 08.05 Dibitassut (S) 08.30 Mokon suuri maailma (S) 08.45 Kivisten ja Sorasten uudet seikkailut (S) 09.15 Winx-klubi (S) 09.45 PopPixie (S) 10.05 Pokémon (7) 10.35 Scooby-Doo ja peikkokuningas. 06.56 Päivän mieteYle Radio Suomi lause. 08.05 Radioteatteri pala. 21.03 Poppikoulu. 19.00 Yle pikoulu. 16.05 Entisten nuorten säveltekeminen ja valta. 19.03 Sävel on vapaa Urheiluradio. Koko perheen animaatioseikkailu Hogarth-pojasta, joka ystävystyy avaruudesta pudonneen, pelottavannäköisen konemiehen kanssa.(7) 15.55 Formula 1: Japanin aikaajot 16.55 Tanssii Tähtien Kanssa 18.45 Formula 1: Extra 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 Häpy endkö. 21.55 Suomi tänään. Elokuvia naisille Yle Teema klo 22.30 TV 2 MTV 3 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu: 12.10. 07.48 Pikku Kakkosen posti 07.54 Harri ja dinot 08.18 Katinkontti 08.28 Fröbelin Palikat 25-vuotta 09.00 Galaxi 09.01 Karvinen (7) 09.16 Aivokeskus 2.0 09.21 Galaxi 09.29 Galaxin mestari: Kartingmestari 10.00 Karhuset (S) 10.25 Tartu Mikkiin 11.10 Tunne minut 11.55 Tunne minut 12.45 Matkapassi: PapuaUuden-Guinean saaret 13.38 Löytöretkiä maailmaan 13.50 Peltsin Lappi 14.20 Pressiklubi 14.50 Ravisuoran lämmitys 15.00 Alkulämpö 15.05 X-games 15.30 MotorSport 16.00 Palloilua: Koripalloa 18.15 Ravisuora 19.00 Yle Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset sää 19.30 Taivaan tulet (12) 20.15 Taivaan tulet Kari Väänänen (S) 20.35 Mun ainoot 30 minsaa 21.00 Boss (16) 21.58 Yle Uutiset 22.03 Urheiluruutu 22.15 Veljekset. 13.06 Lauanmaailman puheenvuoroja. Kolmilapsisen perheen äiti alkaa haaveilla viettävänsä aikaa espanjalaisen tennistähden Rafael Nadalin kanssa. O: Monne Lindström. Vieraana Amnes- lahja. 15.40 Tietakunta. 23.00 Radio 1 Uutiset. Osa 105: Keksijä Radio 1 Kissankehto. 22.00 Yle Uutiset ja ten sävellahja. Venäjälle mars! 13.55 Suomi. 17.40 Kolmannen 13.03 Urheiluradio. 18.50 Merivastaa. Night Shyamalan. K&O Srdjan Sarenac, T: Les films du balibari. 15.55 Yle News. kausvihjeet. 23.10 Yöklassinen. sää. 05.02 esittää: Juhani Aho: Matkakuvia, osat Aamupala. 20.08 Sää. Tähän draama myös painottuu. Ohjaaja Jim Sheridan tunnetaan muun muassa Pohjois-Irlannin poliittisia ristiriitaisuuksia kuvaavista draamoistaan Isän nimeen (1993) ja The Boxer (1997). 06.00 Yle Uutiset. Ohjaus M. Mitä vaaroja kotkanpoikanen kohtaa nyt ensimmäisen elinvuotensa aikana? Ryhmä Pullman (12) Yle Uutiset Urheiluruutu YleLeaks Uutisvuoto Komisario Frost (16) Taivaan pilarit (16) Chick Flicks . Huono ei jenkkiversio silti ole, keskeiset pointit ovat kohdallaan. Alussa pikkuveli (Jake Gyllenhaal) vapautuu vankilasta, vastassa oleva isoveli (Tobey Maguire) on armeijan kapteeni ja lähdössä Afganistaniin. Lea Miettinen 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Viikonloppu . LAUANTAI 12.10.2013 TV 1 08.00 08.05 09.00 09.05 10.00 10.05 10.45 11.00 11.05 11.10 12.00 12.30 13.30 14.00 14.30 15.00 15.05 15.10 15.20 15.30 16.00 16.50 16.55 17.00 17.05 18.00 18.10 18.15 18.45 19.35 20.30 20.50 21.15 21.30 22.00 23.40 Yle Uutiset USA:n kodittomat lapset Yle Uutiset Ylen aamu-tv Yle Uutiset Ykkösaamu YleLeaks Yle Uutiset Pisara Tohtori Kleistin perhe A-studio: Stream Dokumenttiprojekti: Kuninkaan punikit Rajankäyntiä. Aamupala. Elokuvia naisille. 17.15 tyn Suomen osaston toiminnanjoh- Levynpyörittäjän kylä. 12.00 Turun tuomiokirkon kello set ja sää. Lea Miettinen 15.00 Yle Uutiset 15.02 Puheen Viikonloppu . 14.30 Toisaalla . 07.00 Yle Uutiset. 18.08 Lakatut varpaankynnet. 15.25 Kamaklo 18.1 0 Uutiset. 18.00 Yle taja Frank Johansson. 21.35 Novosti Yle. 15.08 Entisten nuor/ 09 . 10.04 selästä. 14.30 PopLauantain toivotut levyt. 15.00 Radiotein toivotut atteri esittää: Hanhen lev y t tessa. Lea Miettinen 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Viikonloppu ? Lea Miettinen 16.30 Urheiluilta: Jääkiekkokierros 20.00 Alivaltiosihteerin viikko 20.22 Pressiklubi 20.50 Roman Schatzin Maamme-kirja 22.00 Yle Uutiset 22.05 Maailmanpolitiikan arkipäivää 22.30 Brysselin kone 23.15 Julkinen sana Radio Nova Uutiset ja sää. (16) 02.25 Arman ja viimeinen ristiretki 02.55 Havaiji 5-0 (12) RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Yhdysvaltalaissotilas (Tobey Maguire, kesk.) katoaa Afganistanissa. Naisille tehtyjen Hollywood-elokuvien historiikki nyyhkyleffoista romanttisiin komedioihin, Audrey Hepburnistä Sinkkuelämään. 23.00 Yle Uutiset. 09.00 lyö 12. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 05.52 16 . Amerikkalaisfilmi seuraa varsin uskollisesti originaalin juonikuviota ja tarinan kaarta. 07.00 Yle Uutiset. 07.50 Merisää. 11.00 M-studio. (16) 00.00 Smallville (16) 01.00 Rikos ratkaistu 08.40 Jaksa paremmin 09.10 MasterChef Australia 10.30 MasterChef Australia 11.50 Huippusalaiset reseptit 12.40 Ruotsalainen remonttisota 13.40 Kokin vapaapäivä 14.10 Rekkakuskit jäällä (7) 15.10 Lihamestarit 15.40 New Yorkin tatuointitarinat 16.35 Gordon Ramsay . 15.00 Yle Uutiset. 18.10 tasan lauantaivieras. 06.15 Aamuhartaus. 15.03 Uutiset ja sää. N: Meg Ryan, Billy Crystal, Carrie Fisher. 23.03 Koe-eläinpuisto. 00.00 Yle Uutiset ja sää. Maria Leppänen 15.00 Matkalla maailman kia. 18.00 Ehtookelloina Jepuan kir- 14.00 Yle Uutiset. 09.50 RadioteatRadio 1 vastaa. 14.03 Ajankon kellot. Eli kuinka Uuno Turhapuro sai niin kauniin ja rikkaan vaimon. 09.40 Lauantaisaa. 20.09 Olipa ker- ympäri 16.00 Nova Stage Klubi 17.00 Spotify Chart Show Top 100 . 11.03 Levylaurimusiikkia. 13.10 Kerro pieni tarina. Kiina. 00.05 Yöradio. (S) 21.00 Selviytyjät 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto ja Jokeri 22.25 Tulosruutu 22.35 Wallander: Musta syksy 00.25 Jälkiä jättämättä (16) Nelonen 05.00 07.20 08.00 08.30 09.00 09.30 10.00 10.30 11.00 11.30 13.25 14.30 15.00 15.30 16.00 16.30 17.00 18.30 18.50 19.00 19.30 21.25 21.30 23.45 23.55 00.00 00.05 01.55 02.55 Älypää-TV LIVE: Tiedä ja Voita Lego Legends of Chima Elixir Start! Neljän tähden illallinen Neljän tähden illallinen Neljän tähden illallinen Neljän tähden illallinen The Voice Kids Koiralle koti Amerikkalainen dokumenttisarja. Eläinten ABC Amerikkalainen dokumenttisarja. Eläintarhojen elämää Onnea matkaan, Charlie! Amerikan hauskimmat kotivideot Amerikan hauskimmat kotivideot Vain elämää Nelosen uutiset Nelosen sää Hauskat kotivideot Dancing on Ice Keno Elokuva: Unbreakable ? särkymätön. 06.05 Hartaita säveliä. 12.15 Ajan- Yle Uutiset. 07.45 Hartaita säve- 04.00 Yle Uutiset ja sää. 07.50 Aamuhartaus. Ei ole kyse siitä sattuuko Suomenlahdella öljyonnettomuus, vaan milloin se sattuu. Strada Akuutti Yle Uutiset Yle News Tarinateltta Tarinateltta Pokka pitää (S) Kotirintaman naiset (7) Novosti Yle Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Naisten paratiisi (7) Yle Uutiset Urheiluruutu Luontohetki: Eläinkuljetuksia Afrikassa Avara luonto: Merikotkan liito. 12.00 Yle Uuti16.00 Yle Uutiset ja sää. 20.03 Urheiluradio. (12) 22.30 Chick Flicks . 13.00 Mikä mak- antai-Suomi. 08.30 Aristoteleen kantapää. 19.00 Yle YleX Harri-Ilmari Moilanen VELJEKSET TV2 klo 22.15 konloppu 17.00 YleX Toiveet 20.00 YleX Himotuimmat (u) 22.00 Parasta ennen! (u) 00.00 Yöradio 06.30 YleX Aamu Remix 10.00 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Yle Uutiset 11.02 YleX Himotuimmat 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Vii- suomeksi. 09.05 Figaro: Sää. Muita keskeisiä hahmoja ovat veljesten vanhemmat (Sam Shepard ja Mare 2 Winningham), isoveljen vaimo (Natalie Portman) sekä parin pikkutyttäret. Kotirintaman ja Afganistanin rinnastaminen synnyttää tapahtumiin tiukkoja kontrasteja. Tosin jos on nähnyt alkuperäisversion, niin amerikkalaisfilmatisointi voi olla pettymys. Kokonaisuus on niin sanotusti amerikkalaiseen makuun muokattu, jos ei nyt vesitetty, niin tietyiltä osin kuitenkin pehmennetty. 21.30 Yle Uutiset selko- Viitanen ja Samuli Väänänen 22.00 Radio Novan yö. 14.00 VäliL auanta teri esittää: Elämän auelevyjä. 19.08 Lempimusiik- 08.00 Musiikkia ja paloja viikolta 10.00 Viikonloppu vapaalla . 09.06 Laukohtainen Ykkönen. 13.00 Yle Uutiset. litiikan arkipäivää. 22.05 Kalle Haatanen: Hyvän sää. 11.57 Päivän miete- 07.53 Onnen sävel. 09.15 Minna Pyykön maailma. 10.05 Syn- soi. 06.04 Aamupala. 21.50 Merisää. 19.03 Urheiluradio. Ravitulokset. 12.15 Lauantai-Suomi. Yle Uutiset ja sää. 10.03 Sää. 11.00 Yle Keskinen. 17.15 Maailmanpo- 12.45 Merisää. 20.00 Yle Uutiset. Pääosissa: Bruce Willis, Samuel L. Jackson, Robin Wright Penn, Charlayne Woodard, Spencer Treat Clark. 18.55 Suomi tänään. 17.00 set ja sää
04.54 Aamupala. Katsojaennätyksiä rikkonut menestyskomedia saattaa Carrien, Samanthan, Charlotten ja Mirandan jälleen yhteen Manhattanin säihkettä hehkuvissa maisemissa neljä vuotta hittisarjan päättymisen jälkeen. 16.15 RoiJuhlamarsseja ja fanfaareja. 08.20 Kulttuuritunti: Vii- 04.00 Yle Uutiset ja sää. 15.55 Yle News. Äänien il ta rasta. 08.00 Yle Uutiset ja sää. Sinkkuelämää. (Sex and the City: The Movie/USA 2008). Lea Miettinen 16.00 Yle Uutiset 16.03 Leikola ja Lähde 17.00 Ali ja Husu 18.00 Politiikkaradion viikko 20.30 Taustapeili 22.00 Yle Uutiset 22.05 Mikä maksaa. 21.40 Urheiluradio. 10.03 Sää. N: James Stewart, John Dall, Farley Granger. 04.02 Lemkon kirja. (16) 01.30 JIM D Historia: Brad Meltzerin tulkinnat (S) 02.25 JIM D Rikos: Matkalla kiven sisään (12) RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 tiina Wheeler & Cristal Snow . 12.55 SunnuntaiSeven Seals. Biisilistalla mm. 20.09 Lähikuvassa Pekka Gröhn. Joel Haahtelan romaani Täh- pimusiikkia. Lea Miettinen 13.00 Yle Uutiset 13.02 Puheen Viikonloppu . 07.50 Merisää. Suhteessa voi aistia homoeroottista kutinaa. 05.52 Aamukellot kutsuvat. Drive My Car,Jet, Long and Winding Road, Blackbird ja Hey Jude. 22.55 Kosketuksessa: CMX 23.55 Teematieto Muut 08.15 Unna Junná 08.30 BUU-klubben: Muumilaakson tarinoita 09.00 Pippi, Puppu ja Rosmari (S) 09.07 Mustikin aamu (S) 09.10 SVT:n ohjelmaa 15.05 Luontoretkellä 15.35 X3M-tv 16.05 Jälkivääntö 16.45 Kirjakausi 17.15 Strömsö 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Muumilaakson tarinoita 18.30 Ja he elivät onnellisina. 20.00 Yle Uutiset. (Good Evening N.Y.City) New Yorkin hienon City Field -stadionin avajaiset heinäkuussa 2009 Sir Paulin johdolla. 17.00 Yle Uutiset 9 märadio. 15.00 RadioteatSuomi. 05.00 tikirkas ja lumivalkea. 23.30 16.05 Sunnuntai-Suomi. Tältä pohjalta kehiin vedetään Friedrich Nietzschen nimi. Ruumis jää leffan päättyessä arkkuun, sen sijaan yli-ihmissonta kuopataan syvälle James Stewartin paatosta uhkuvalla moraalisaarnalla. Samuli Väänänen 18.00 Musaa ja sporttia . 21.50 Merisää. 16.00 Yle Uutiset ja sää. -kuorokilpailun finaali 2013. Vastaus löytyy talosta. 15.00 Yle UutiRadion sinfoniaorkesterin konsertti set. 18.03 Urheiluradio. Jean Sibelius: Viulukon- Suomi. 08.00 Yle Uutiset ja sää. Sunnuntai-Suomi. 09.05 Musiikkia vanhasta Euroo- 05.15 Eväsreppu. 23.03 Puheet ja teot. 19.30 Yle Nyheter TVnytt 19.40 Sportnytt 19.50 Närbild 20.18 Kulissien takana 20.21 Kuvakirjeitä maailmalta: Kuvakirje Brasiliasta 20.30 Taivaallista menoa 21.00 Elokuva: Superclásico (12) 23.00 SVT:n ohjelmaa 11.00 Simpsonit (7) 13.30 Ensisilmäyksellä (7) 14.00 Kiinteistöjen kuningas 15.00 Totuuden hetki 16.00 Pomo piilossa 17.00 Jamie Oliverin Australian päiväkirja 18.00 Gossip Girl (7) 19.00 Lähiöunelmia (7) 19.30 Maximal 20.00 Myytinmurtajat 21.00 Julkkis Big Brother 23.00 Terra Nova (12) 23.55 Aina vaarassa (12) 00.50 Takaa-ajajat (12) 01.50 Tulilinjalla (16) 02.50 SubChat 08.25 MasterChef Australia 09.45 MasterChef Australia 11.10 Kokin vapaapäivä 11.40 Elämää halpalentoyhtiössä (S) 12.10 Arktiset vedet 12.35 Amerikan kovimmat keräilijät 13.30 Splash! USA 14.25 Talent USA 15.20 Laiva (S) 15.50 Laiva (S) 16.15 Rekkakuskit jäällä (7) 17.10 Vuorien sankarit (S) 18.05 Remontit rahaksi 19.00 Anthony Bourdain minilomalla 20.00 Gordon Ramsay . Ennen illalliskutsuja kaksikko järjestää olkkarin arkkuun ruumiin. Uhri on heidän toverinsa. Syynä henkirikokseen on kaksikon käsitys siitä, että murhakin voi olla taidetta. 17.30 Luontoretki. 17.40 Suomi tänään. (12) 00.00 Nelosen uutiset 00.10 Nelosen sää 00.15 Holmes NYC (12) 01.15 Defenders (S) Amerikkalainen draamasarja. 02.15 Lost (12) 03.15 Älypää-TV Teema 12.55 Francon jälkeen . 05.02 Aamupala. set. 03.02 Sekahaku. 05.21 Aamupasta. 13.00 Aristoteleen soi. Alcantaran perhe (7) 14.05 Verdi 200: La Traviata Pariisissa 16.15 Hulluuden historia 17.05 Ranskalainen kylä (12) 18.00 Kino Klassikko: Köysi. (Rope/USA 1948) Alfred Hitchcockin kokeileva, pitkillä otoilla kuvattu jännäri kahdesta nuorukaisesta, jotka murhaavat ystävänsä ja kätkevät tämän ruumiin kutsujen ajaksi. 07.00 Yle Uutiset. 05.50 Merisää. 13.06 Iskelmä-Suomi. lossa 27.9.) 19.55 Väliaikavieraana 14.00 Yle Uutiset. 10.00 Malmin seu- pala. The Beatles, 2012) 21.55 Yle Live: Paul McCartney. pannu kuumana 21.00 Suomen Tulli 22.00 Arman ja viimeinen ristiretki 22.30 New Yorkin tatuointitarinat 23.30 JIM D: Metsien miehet (12) 00.25 Outoa vai mitä. Selvännäkijä ennustaa asiakkaalleen kädestä kunnes itse säikähtää näkyään ja keskeyttää istunnon. Nelonen 08.20 Näin tehtiin Pioneer -sukellus meren syvyyksiin 08.30 Jaksa paremmin 09.00 Junior MasterChef 10.00 SM-liigan viikkomakasiini 10.30 Elixir 11.00 Sikke . 00.05 Yöradio. Ruokaa rakkaudella 11.30 Koiralle koti Amerikkalainen dokumenttisarja. 12.35 Eläinten ABC 13.05 Eläintarhojen elämää 13.35 Konttori (7) 14.05 Konttori (S) 14.35 Amerikan hauskimmat kotivideot 15.05 Amerikan hauskimmat kotivideot 15.35 Hauskat kotivideot 16.30 Dancing on Ice 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 The Voice Kids 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Sex and the City . Joht. Köysi pitää edelleen kutinsa puhtaasti teknisenä suorituksena ja ylipäänsä Hitchcockin ohjauksen taiteen ilmentymänä. Harri-Ilmari Moilanen KÖYSI Yle Teema klo 18.00 07.00 Yle Uutiset. 20.15 lepopäivän ratoksi. (12) 19.20 Arkistojen salat: Lindbergh yli Atlantin 19.45 Rakennustaiteen aarteita 20.00 Tekijänä: Pilvi Porkola 20.30 Hetkiä kaupungissa 21.00 Tästä alkoi the Beatles. Lämpimissä öissä ja rakkauden arvaamattomilla poluilla he saavat syliinsä koko vastakohtien todellisuuden. 21.00 Let the peoples sing tisumua. 06.03 Sää. rakunnan Jazz-messu Viikin kirkosta 06.04 Aamupala. 09.06 Iskelnoita. Sergei Hatshatr- sanradio. 23.50 han kirja. 21.55 Suomi tänään. 09.55 Helsingin Viikin kirkon pala. 12.40 Sunnuntai-Suomi. jan, viulu. Sitä paitsi ylivertaisilla ihmisillä (kuten he itseään luonnehtivat) on oikeus päästää päiviltä alempiarvoisia. Pirkko ja Marjukka lähtevät lomamatkalle Afrikkaan. 06.00 Yle Uutiset. 23.00 Aspekti Radio Nova 08.00 Musiikkia ja paloja viikolta 10.00 Viikonloppu vapaalla . SUNNUNTAI 13.10.2013 Ulos luontoon: Itämeren meduusat TV1 klo 18.15 TV 1 08.00 08.05 09.00 09.05 09.55 10.00 11.00 11.05 11.15 12.05 12.33 13.33 14.00 15.00 15.05 15.10 15.30 16.00 16.50 16.55 17.00 17.10 18.00 18.10 18.15 18.45 19.15 19.45 20.30 20.45 21.05 22.15 23.15 Yle Uutiset Avara luonto Yle Uutiset Aamusydämellä Yle Uutiset Jumalanpalvelus Yle Uutiset Yle Uutiset Viikko viitottuna Tohtori Kleistin perhe Kuka oikein olet?: Eeva Litmanen Prisma: Teettäisinkö geenitestin Prisma Studio Historiaa: Yrjö V ja kuningatar Mary Yle Uutiset Yle News Löytöretkiä maailmaan Pokka pitää (S) Kotirintaman naiset (7) Novosti Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Inhimillinen tekijä Yle Uutiset Urheiluruutu Ulos luontoon Muisti: Chilen jälkeen. Chilen sotilasvallankaappaus syksyllä 1973 toi Miguel Veran perheineen Suomeen. Nuorella diplomaatilla Tapani Brotheruksella oli iso rooli Veran kohtalossa. Luontohetki: Eläintarinoita Arto Nyberg Yle Uutiset Urheiluruutu Kotikatsomo: Sata lasissa (12) Silta (16) YleLeaks TV 2 07.45 08.00 08.01 08.03 08.17 08.22 08.46 09.00 09.01 09.16 09.21 09.30 10.00 10.25 11.50 12.21 14.30 15.00 15.05 15.34 16.00 18.10 19.00 19.05 19.30 20.30 21.00 21.56 22.01 22.10 22.45 23.15 00.10 00.36 MTV 3 Unna Junná Pikku Kakkonen Nimipäiväonnittelu: 13.10. Jepu Neulanen (S) Pikku perunat (S) Vekarat! (S): Vekarat! Sasu (S) Galaxi Karvinen (7) Onks noloo Late Lammas Galaxi: Bofori (7) Karhuset (S) Uusi päivä (S) Teiniäidit Tunne minut Hehku Alkulämpö X-games Mestarien liigan makasiini Palloilua: Salibandyä Intohimosta hiihtoon ? Pekka Vähäsöyrinki Yle Uutiset Urheilukatu 2 Kahden keikka (12) Silminnäkijä: Syyllisten lapset Boardwalk Empire (16) Yle Uutiset Urheiluruutu Novellielokuva: Afrikan tähdet. 15.03 Urheiluradio. 18.08 Sää. 06.30 YleX Iltapäivä Remix 10.00 18.09 Äänien ilta 0203-17600. 15.08 Tähjatkuu. Liverpool oli 1950-luvulla ankea ja köyhä satamakaupunki, mutta siellä syntyi yhtye, jonka musiikki muutti maailman. Alussa vauhtia haettiin Hampurin klubeilta. (Becoming... 20.08 Sää. 10.04 Pop 5/6: Etykin etupenkillä. eilen . 09.00 Yle Uuti- Yle Uutiset ja sää. 18.55 Äänien ilta 0203Uutiset 11.02 Maailman toiseksi 17600. Hitchcock halusi luoda toimivan illuusion yhden otoksen elokuvasta, ja on onnistunut teknisen haasteen edessä mallikkaasti. Kamera kääntyy notkeasti alun katunäkymästä kerrostalohuoneistoon, johon pitkäksi näytelmäelokuvaksi lyhyt (77 min.) psykologinen jännitysdraama keskittyy. Pohjana on Patrick Hamiltonin näytelmä, joka puolestaan on saanut innoitusta vuoden 1924 kuuluisasta Leopoldin ja Loebin murhatapauksesta. Varakkaan opiskelijakaksikon ?henkinen johtaja. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Maria Leppänen 15.00 Radio Nova Classics . 19.08 Äänien ilta 020317600. 14.03 Musiikkia kapellimestari Tugan Sohijev. Kuvassa James Stewart ja John Dall. Varsinaiset yli-ihmiset ALFRED HITCHCOCKIN ensimmäinen värifilmi Köysi (Rope, 1948) on kuuluisa tietystä kokeellisuudestaan. 08.20 SunnuntaiVerdille. 18.00 Yle UutiYleX set. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 21.35 Novosti Yle. Lea Miettinen 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Viikonloppu . 07.04 Suomi Yle Uutiset ja sää. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 17.15 SunYöklassinen. nuntai-Suomi. 12.00 villa. 13.03 sertto d-molli. Samuli Edelmann 16.45 Totuuden torvet 17.45 Hell?s Kitchen Suomi 18.45 Formula 1: Extra 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tanssii Tähtien Kanssa 21.00 Selviytyjät 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 Tulosruutu 22.35 Formula 1: Japanin osakilpailu. 20.03 Urheiluradio. Sunnuntaisirkus 19.00 YleX Jatkot Remix 22.00 Encore 00.00 Yöradio Köysi on Alfred Hitchcockin kokeileva jännäri kahdesta nuoukaisesta, jotka murhaavat ystävänsä. 13.00 Yle Uutiset. N: Sanna-Kaisa Palo, Sari Mällinen O: Mika Hotakainen. 16.20 Sunnuntai-Suomi. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 09.00 Yle Uutiset. 16.05 Todellisia tariomi klo 18.0 09.05 Sää. (12) Amerikan frendi (12) The Wire (16) Funny or Die Presents Funny or Die Presents 07.30 Formula 1: Ennakkotunnelmat 08.00 Tuomas Veturi (S) 08.15 Chuggington (S) 08.30 Hirviöallergiaa (S) 09.00 Smurffit (S) 09.30 Pokémon (7) 10.00 Angry Birds Toons (S) 10.05 Beyblade: Metal Fury (7) 10.30 Koko Suomi leipoo 11.30 Hännänheiluttajat 12.00 Kirjapiiri 12.30 Salatut elämät (7) 13.00 Salatut elämät (7) 13.30 Samaa sukua (7) 14.30 Pilanpäiten 14.45 Tarina meistä kahdesta. 18.50 Uuden musiikin ratsia 11.00 Yle Merisää. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 06.30 AamukahHelsingistä. 19.03 Radion sin- gon talo. 21.00 Yle Uutiset. - Jelena Firsova: Behind the 12.45 Merisää. 14.00 Hie- tai-Suomi. 12.06 KanTugan Sohijev, sol. 12.00 Yle Uutiset ja sää. foniaorkesteri konserttilavalla. 19.03 paras radioshow 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Viikonloppu 17.00 Kris- Urheiluradio. 08.10 nostelua: Laitetaan ruokaa Giuseppe 08.05 Luontoretki. 12.05 Sunnuntai-Suomi. 08.05 Radioteatteri Yle Radio Suomi esittää: Juhani Aho: Matkakuvia osat 19 ja 20. 13.25 Tekijä. 21.03 Taustapeili. 07.03 Näistä Verdi-levyistä en luovu. on kyynikko (John Dall), jolla on talutusnuorassaan nätti säikkypoika (Farley Granger). 22.05 Levylautakunta. 23.00 Yle Uutiset. 11.03 Nousevan aurinYle Uutiset ja sää. 08.30 Radioteatteri teri esittää: The Everlast, esittää: Terveiset Kuttuosa 1/2. toissapäivänä. 07.53 Sunnunkantapää. 08.45 Sunnuntai16.00 Yle Uutiset ja sää. Radio Su Suomi. 10.00 Yle Uutija sää. (The Story of Us, Yhdysvallat) Ohjaaja Rob Reiner, USA 1999. Pääosissa: Bruce Willis, Michelle Pfeiffer, Rita Wilson, Rob Reiner, Julie Hagerty, Tim Matheson. 16.40 Cheek: Parempi mies feat. (Äänitetty Musiikkita- Urheiluradio. 04.02 Euroopan taivaan alla. Yle Puhe 00.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 01.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 06.00 Yle Uutiset 06.03 Maailmanpolitiikan arkipäivää 06.28 Brysselin kone 07.13 Julkinen sana 08.00 Yle Uutiset 08.05 Polkupyörällä Intiassa 08.35 Puheen Aamun viikko 10.00 Yle Uutiset 10.03 Perheen aika 10.45 Tarinoita lapsille: 11.00 Yle Uutiset 11.02 Perttu Häkkinen 12.00 Puheen Viikonloppu . 19.00 Yle Uutiset. 11.00 18.00 Riihimäen helluntaiseurakunnan jumalanpalvelus. 17.15 Muisti-sarja set. Selostajana Oskari Saari, asiantuntijana Mika Salo. 23.35 Formula 1: Extra 23.45 Glades. 11.00 Horisontti. Lea Miettinen 15.00 Yle Uutiset 15.02 Puheen Viikonloppu . Jani Rajalin 22.00 Radio Novan yö 51 3
Taustapeilin ruokapöytä. (S) 23.30 Uusi Kino: Ystävyys. (Sõprus-Druzhba). Kuvataiteilija Anu Pennasen lyhytelokuva tarkastelee Tallinnan kaupunkikuvan kehitystä sosialismista kapitalismiin kaupungissa asuvien nuorten näkökulmasta. Reilun tunnin mittainen pituus on kohdallaan. Naispäähenkilön (Hillary Brooke) ja hänen lumoihinsa joutuneen leskimiehen Sir Georgen (Paul Cavanagh) kohtaaminen on pieni herkkupala: leffassa todennäköisesti nautitaan yksi elokuvan historian kohtalokkaimmista yömyssyistä. Kuivan ironinen huumori antaa joitakin elonmerkkejä itsestään, ehdottomasti hauskin on jakso, jossa Watson saa kyytiä hypnoosin merkeissä. Harri-Ilmari Moilanen SHERLOCK HOLMES JA VIHREÄPUKUINEN NAINEN Yle Teema klo 22.00 musiikin aamuvuoro 11.00 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Iltapäivä . 21.50 Merisää. 12.00 Turun tuomio- taradio. 22.05 Tähtisumua. 15.55 Yle News. AJANTASA (välilyönti) kom16.00 Yle Uutiset ja sää. menttisi numeroon 16149 (0,40 16.15 Faunin iltapäivä. Yle Uutiset. Jussi Wistrand 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Maria Pettersson 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä . Se on merkillinen paikka, jossa on kaksinkertaiset auringonnousut. 20.30 Se päivä muutti Suomen: Commodore 64 21.00 Tekijänä: Jussi Nikkilä 21.30 Hetkiä kaupungissa 22.00 Sherlock Holmes ja vihreäpukuinen nainen. (The Woman in Green/ USA, 1944) Sherlock Holmes jäljittää Lontoon kaduilla vaanivaa murhaajaa. O: Roy William Neill. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 21.40 Urheiluradio. 03.02 Levylautakunta. 06.25 Aamusoitto. 09.05 muus Rissalassa 13.00 Klassista Urheiluradio. 17.30 Taustapeili. 14.00 Yle Uutiset. 09.00 Yle Uutiset. T: Elokuvatuotanto Kuvani Ky. 10.05 05.00 Aamupala. 20.45 Jazzradio Live! 21.15 Julki- Ajantasa. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Urheiluradio. 19.06 Metsäradio. N: Basil Rathbone, Nigel Bruce, Hillary Brooke ja Henry Daniell. 20.06 Sää. 20.07 Bluesministeri Esa Kuloniemi. . 09.05 Muistojen bulevardi. 16.15 Maakuntaradio. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . 2 kg vuodessa. Merkurius on yhdeksästä planeetasta se, joka kiertää sisimmällä radalla ja lähimpänä Aurinkoa. 22.05 Val- sää. Aikamatka suomalaisen arkkitehtuurin historiaan. 13.00 Yle Uutiset. ja sää. yle.fi /taustapeili 23.33 Illan vieras. 15.00 Yle Uutiset. s a na linja. 21.03 Päivä tun- Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . 16.00 Yle Uutiset mittaja. KK + O Jaana Puhakka. 10.00 Yle Uutiset. N: Henny Valjus, Santeri Karilo, Reino Valkama, Kerttu Salmi. 14.40 Arkistokuvia: Paimenen tarina (S) 14.55 Pisara 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 Luontohetki: Eläinkuljetuksia Afrikassa 16.20 Kuningaskuluttaja 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.25 Yle Uutiset sää 18.30 Uutisvuoto 19.00 Prisma: Mullistava geenikartta 20.00 MOT 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Kaivos ja kunta 22.20 Kotikatsomo: Sata lasissa (12) 23.30 Yle Uutiset 23.35 Rajankäyntiä Paratiisi Sub klo 19.00 TV 2 06.50 06.51 06.52 06.58 07.01 07.15 07.26 07.34 07.44 07.52 08.15 08.41 08.50 09.00 09.30 10.30 11.00 11.45 12.00 12.30 13.00 13.30 14.00 14.30 15.55 16.30 17.00 18.00 18.02 18.45 19.00 19.10 19.16 19.20 19.30 20.00 20.30 21.00 21.50 22.00 22.05 22.50 23.30 23.50 00.50 MTV 3 Pikku Kakkonen Nimipäiväonnittelu: 14.10. Mohvelit (S) Maapallottelua Popi Kissa (S) Norsulan perhe (S) Oiva-nallen oivallukset Satuja Soitosta Noksu (S) Disney esittää: Mainio Manu Richard Scarry Late lammas Pat & Stan (S) Kukkaron herraksi Retkikohteena: Huippuvuoret Hymy Pyllyyn McLeodin tyttäret (7) Näin Norjassa Tanskalainen maajussi Kukkaron herraksi Rikshalla halki Intian Pressiklubi Veljesten keittiössä Uusi päivä (S) Peltsin Lappi Galaxin mestari Pikku Kakkonen Yle Uutiset minuutissa McLeodin tyttäret (7) Vauhtimimmit Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset Urheiluruutu Yle Uutiset Suora linja Teiniäidit Uusi päivä (S) Suorana: Kortesmäki Bomb Girls (12) Yle Uutiset Urheiluruutu Rakkautta ja jälkikasvua Seksiministeriö Teiniäidit Boss (16) Haven (12) 05.30 06.00 06.25 09.05 09.30 09.40 09.45 10.35 11.05 11.35 14.10 14.15 14.45 14.50 14.55 16.50 16.55 17.00 17.25 17.55 18.00 18.30 19.00 19.20 19.30 20.05 21.00 22.00 22.20 22.25 22.35 23.45 00.45 Aamusää Studio55.fi Huomenta Suomi Studio55.fi Uutiset Mitä tänään syötäisiin? Tunteita ja tuoksuja (7) Amerikkalainen saippuasarja Genoa Cityn ihmisistä. Emmerdale (S) Emmerdale (S) Kadonneen jäljillä UK Alueellinen sääennuste Isän tyttö (S) Mitä tänään syötäisiin? MTV3 TOTAL Syksy 2013 Tanssii Tähtien Kanssa Uutiset Suomen ja maailman sää Kauniit ja rohkeat (S) Kauniit ja rohkeat (S) Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (S) Emmerdale (S) Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät Idols House (12) Kymmenen Uutiset Päivän sää Tulosruutu Isänmaan puolesta. Syylliset pois pelistä. Uudet kolmannen tuotantokauden jaksot alkavat! (16) Kovat kaulassa. kuntaradio. 18.50 Meri22.00 Yle Uutiset ja sää. 12.55 18.50 Iltahartaus. 18.00 Yle UutiToimittajana on Anna-Liisa Haavikko. 20.00 Yle UutiValomusiikkia. MAANANTAI 14.10.2013 TV 1 05.55 Puoli seitsemän 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Luontohetki: Eläintarinoita 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Kuvakirjeitä maailmalta 11.00 Yle Uutiset 11.05 Puoli seitsemän 11.35 Arto Nyberg 12.20 Palanen: Kurttublues 12.30 Ulkosuomalaisen tarina 13.00 Anu ja Mikko. 12.15 MaaHengellisen musiikin toivekonsertti. Holmesin verivihollisen tohtori Moriartyn (Henry Daniell) ilmestyminen kehiin johtaa heppoiseen titaanien taistoon. 21.55 Collan 22.00 Radio Novan yö. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 12.15 Muisti-sarja 6/6: Onnetto- 08.15 Urheiluradio. (12) Work It (7) Nelonen 07.00 Disneyn esikoulu: Jake ja Mikä-Mikä-Maan merirosvot 07.25 Disney esittää: Finias ja Ferb (S) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 08.00 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 08.30 Inspector Cartoons (7) 08.40 Näin teet ranskalaista ruokaa 09.15 Koirakouluttaja Tanja Karpela 09.45 Kauneusleikkaukseen vai ei? 10.20 Sarahin talo 12.10 LIVE: Tiedä ja Voita 12.50 Koirakouluttaja Tanja Karpela 13.20 Kauneusleikkaukseen vai ei? 13.55 Sarahin talo 14.25 Näin teet ranskalaista ruokaa 14.55 Huikeat kakut 15.55 Jenni Jaakkola: Tämä on unta 16.00 Prom Queen 17.00 Eläintarhojen elämää 17.30 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Neljän tähden illallinen 19.30 Matkaoppaat 20.00 Huippumalli haussa 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Elokuu (12) 23.20 Nelosen uutiset 23.30 Nelosen sää 23.35 Olipa kerran (7) 00.35 Perhe on pahin (S) 01.10 Maailman vaarallisimmat tiet (7) 02.10 Pulkkinen 02.40 Älypää-TV Teema 17.00 Historia: Britti-imperiumin perintö 18.00 Sininen laulu: Suomen taiteiden tarina 19.00 Francon jälkeen . 18.30 12.00 Yle Uutiset ja sää. 17.00 toimittajat Veera Luoma-aho ja Riitta Yle Uutiset ja sää. 13.06 MaakunThe Everlast, osa 1/2. kuntaradio. Miia Krause 17.08 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Dokkari-ilta 21.33 Päivä tunnissa . 04.02 Kissankehto. Yle Puhe 00.00 Elävä arkisto: Kotimaa 01.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Kotimaa 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä . 21.35 Novosti Yle. (7) 23.10 Uusi Kino: Vesikaupunkeja. 08.15 Ykkösaamu. Yle Radio Suomi 09.00 Yle Uutiset. Sen luulisi päättyvän tähän leffaan. Roy William Neillin ohjaama dekkari ja murhamysteeri tyydyttänee alan harrastajia. 07.45 Hartaita säveliä. Ile Jokinen ja Elina Viitanen 18.00 Illallinen . Toimiston tytöt päättävät hankkia Leelle korvareiät, tämän painokkaista vastaväitteistä huolimatta. 07.53 Maakirkon kello lyö 12. 14.00 Radion sintaradio. Keskustelemassa ovat pää- ja sää. Osallistu keskustetuurin ajankohtaisohklo 21.15 luun puh. set. 12.45 Merisää. Omissa rajoissaan napakka b-filmi tarjoaa 4 muutenkin viihdyttävän katsomiskokemuksen, vanhahtavuus on melkeinpä valtti. 22.50 Uutiset ja sää. Keskiiän kriisi. 0203 17600, jelma. 07.00 Yle Uutiset ja sää. vala 11.00 Välilevyjä. (Suomi 1940, 99?). Ile ja Matti 08.00 Yle Uutiset 10.00 Yle Uutiset 10.03 Uuden Suomi tänään. 11.03 Maakuntaradio. 18.20 Radioteatteri esittää. 23.00 Yle Uutiset. 23.03 Taustapeili. pannu kuumana 15.35 MasterChef Australia 16.35 Anthony Bourdain minilomalla 17.30 Kokin vapaapäivä 18.00 MasterChef Australia 19.00 Leijonan luola Kanada 20.00 Huijarirakentajat 21.00 Havaiji 5-0 (12) 22.00 South Park (12) 22.30 South Park (7) 23.00 Huipputatuoija haussa 23.55 JIM D: Massiivinen tuho (12) 00.55 Taksi (S) 01.25 Leijonan luola Kanada 02.20 Mestariampuja 03.10 Paluu pulpettiin (S) 03.40 Älypää-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Sherlock Holmes jäljittää Lontoon kaduilla vaanivaa murhaajaa. Yle Uutiset ja sää. 10.00 Yle Uutiset. foniaorkesteri konserttilaJulk inen 10.03 Ajantasa: Suora valla. 19.00 Yle koista valoa: Kirjailijaelämää. Aino ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01 Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX Jatkot 22.00 Yle Uutiset 22.05 Yle Puhe 23.02 Encore 00.00 Yöradio 06.00 Yle Uutiset. Sari 21.00 Yle Uutiset. 07.17 Maakunmietelause. 06.30 MaakunRoman Schatzin Maamme-kirja: Kale- taradio. T: Virta Productions. 19.03 Radioteatteri esittää: 13.03 Urheiluradio. 15.05 nen sana. (S) 00.05 Teematieto Muut 07.00 Min Morgon 08.30 SVT:n ohjelmaa 16.55 Pixel 17.25 Arkistosta revittyä: Sanomalehti 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUUklubben: Vinter Varg 18.30 Luontoretkellä 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Naapureita ja salaisuuksia (12) 20.40 Sokerileipurin herkut 21.00 Bettina 21.40 Kulissien takana 21.45 Ajankuvia Tukholmasta 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 RaakaFilmi (12) 22.30 Oddasat 23.00 SVT:n ohjelmaa 06.00 SubChat 08.25 Baby Looney Tunes (S) 08.50 Madagascarin pingviinit (S) 09.20 Eastenders (S) 09.55 Lemmen viemää (7) 10.50 Ostos-tv 13.50 Myytinmurtajat 14.55 Kreisiä menoa 15.25 Kreisiä menoa 15.55 Maximal 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Hell?s Kitchen Suomi 19.00 Paratiisi 19.30 Miehen puolikkaat (7) 20.00 Lähiöunelmia (S) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Muumio: Lohikäärmekeisarin hauta (12) 23.15 Luonnoton historia (7) 00.15 Elämää Philadelphiassa (12) 00.45 Ensisilmäyksellä (S) 01.15 Simpsonit (7) 01.45 Hellcats (7) 02.40 SubChat 12.10 Maailman oudoimmat ravintolat 12.40 Pomo piilossa 13.40 Remontit rahaksi 14.35 Gordon Ramsay . Kuvassa Basil Rathbone ja Hillary Brooke. Holmes, Watson ja hypnoosi ELOKUVASSA Sherlock Holmes ja vihreäpukuinen ninen (The Woman in Green, 1944) on Lontoon ärtyneen poliisikomentajan mielestä liikkeellä pahin teurastaja sitten Viiltäjä-Jackin. 08.17 Maakuntaradio. 06.56 Päivän mietelause. 14.03 dio. 07.50 Merisää. 17.20 Urheiluradio. Korhonen sekä tutkija Heidi Kurvinen. 20.03 Urheiluradio. 18.03 Sekahaku. 23.10 Yöklassinen. YleX 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu . 09.11 Maakunkahteen. 19.00 Yle Uutiset Suomi tänään. O: Orvo Saarikivi. Elli nissa. Yksi komisarioista ottaa esimiehensä haukut tosissaan ja nielee ylpeytensä: ei muuta kuin vanhan tutun puheille. Sherlock Holmes (Basil Rathbone) on pian jyvällä asian todellisesta luonteesta. Kumppaninsa ylivertaisuuden rinnalla tohtori Watson (Nigel Bruce) vaikuttaa höppänältä. 07.15 Aamusoitto. Petri Veteli on muuttanut talonsa parvekkeen viljelytilaksi, josta saadaan chilisatoa n. Juontajana Pietari tekstiviesti RS (välilyönti) Kylmälä. Sitä kävi selvittämässä Markus Turunen, joka halusi samalla myös maistaa sekä tulista että mietoa. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 06.15 Aamuhartaus. Mitä Petri chiliensä kanssa puuhailee ja millaisia asioita kasvatukseen liittyy. 20.00 Jazzra- taradio. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 08.00 Yle Uutiset ja sää. Raimo Tyykiluoto 22.00 Yle Uutiset 22.05 Maria Pettersson 23.02 Puheen Aamun vieras 23.30 Politiikkaradio Radio Nova 06.00 Enbuske & Linnanahde Crew set. 22.57 Suomi tänään. 15.00 Yle Uutiset. 18.55 Suomi tänään. 11.57 Päivän 07.15 Urheiluradio. 17.20 Epookki.Rak- e/viesti) tai ajantasa@yle.fi 11.00 kauden kirje ja muita lastuja lemmestä. Alcantaran perhe (7) 20.15 Avaruuskansiot. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 00.05 Yöradio. Ei mies eikä nainen vaan toi- Maakuntaradio. 07.50 Aamuhartaus. KultRadio 1 linja. 06.05 Hartaita säveliä. Chilin viljely Suomessa on miesten hommaa. Ajantasan Suora 15.05 Kultakuume
(1987) Henkilökuva kirjailija akateemikko Aale Tynnistä, hänen lapsuudestaan Inkerissä, opiskeluvuosista, kirjailijaurasta ja yhteistyöstä Martti Haavion eli runoilija P. Mustapään kanssa. 21.03 Live: Kantritohtorin juurihoitoa. Mustapään kanssa. 100-vuotiaan runoilijan henkilökuva KIRJAILIJA Aale Tynnin syntymästä on kulu- nut 100 vuotta. 14.00 vuoroja. 3/4. 1950-luvulla syntyi myös teini-ikäisen käsite, mutta millaisessa makuuhuoneessa brittiteinit transistoriradioitaan kuuntelivat? Uudet, synteettiset vaatemateriaalit saivat aikaan vallankumouksen naisten elämässä. 21.45 Elävä arkisto: Aale Tynni 100 vuotta 21.45 Aale Tynni tarinain lähteellä. 06.30 MaakuntaEve Mantu. (Suomi 1939, 91?) Komedia ratsumestarista, joka rakastuu kauppaneuvoksen tyttäreen. Liitto vaikutti voimakkaasti Tynnin tuotantoon, samoin kuin Haavion kuolema vuonna 1973. Eeva Vuorenpään ohjaamassa henkilökuvassa kirjailija akateemikko Aale Tynni kertoo lapsuudestaan Inkerissä, opiskeluvuosista, kirjailijaurasta ja yhteistyöstä Martti Haavion kanssa. ELÄVÄ ARKISTO: AALE TYNNI 100 VUOTTA Yle Teema klo 21.45 vuoro 11.00 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Iltapäivä . 21.35 Novosti Yle. 07.53 Maakuntara12.15 Tiedeykkönen. 21. 11.00 Figaro. 15.05 Kul- 09.00 Yle Uutiset. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 07.45 Hartaita säveliä. 10.05 05.00 Aamupala. 22.30 Taiteilijaelämää. 21.00 Yle Uutiset. Uskontojen Kiina. 18.20 Radioteatteri esittää. 04.02 Bluesministeri Esa Kuloniemi. Yle Puhe 00.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 01.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä . 18.00 KolUutiset. 12.55 17.20 Kulttuuritunti: klo 21.15 Suomi tänään. Osallistua voi myös nettisivuilla yle.fi/puhe. 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta: Jääkiekkokierros. (S) A-studio Yle Uutiset Yle News Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa Muisti: Chilen jälkeen Ulos luontoon: Itämeren meduusat Novosti Yle Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Sydämen asialla (7) Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Puoli seitsemän Kiehtova maailma: Kartanon vuosi Prisma Studio Yle Uutiset Urheiluruutu Too Big To Fail (S) Yle Uutiset Lasten parhaaksi Miten lasten kävi? Prisma: Mullistava geenikartta TV 2 MTV 3 06.50 Pikku Kakkonen: Neposen aamu 06.51 Nimipäiväonnittelu: 15.10. 06.52 Jääkarhu Otto (S) 07.03 Timppa (S) 07.14 Taide on tehtävä 07.20 Jessin kanssa (S) 07.30 Riku ja Rami 07.41 Neppajymykerho 07.46 Niko ja ystävät (S) 07.54 Disney esittää 08.17 Richard Scarry 08.41 Late lammas 08.50 Pat & Stan (S) 09.00 Kukkaron herraksi 09.30 Yle Uutiset alueilta 10.50 Oddasat 11.05 McLeodin tyttäret (7) 11.50 Maailmanmenoa: Filippiinien bussikulttuuri 12.00 Veljesten keittiössä 12.30 Kukkaron herraksi 13.00 Mitä Kiinassa syödään? 13.30 Kakola 14.00 XL-sukupolvi 14.30 Suorana: Kortesmäki 15.00 Luontoretkellä 16.00 Teiniäidit 16.30 Galaxi 16.31 Tero hoitaa (7) 16.40 Martine (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 McLeodin tyttäret (7) 18.45 Vauhtimimmit 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Blogistania: More to love 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Suorana: Kortesmäki 21.00 Ajankohtainen kakkonen 21.35 Jalkapallon MM 2014: Karsintaottelu Ranska? Suomi 00.15 Blogistania: More to love 05.30 06.00 06.25 09.05 09.30 09.40 09.45 10.35 11.05 11.35 14.10 14.15 15.15 15.20 15.50 16.50 16.55 17.00 17.25 17.55 18.00 18.30 19.00 19.20 19.30 20.05 21.00 22.00 22.20 22.25 22.35 23.35 00.35 Aamusää Studio55.fi Huomenta Suomi Studio55.fi Uutiset Mitä tänään syötäisiin? Tunteita ja tuoksuja (7) Amerikkalainen saippuasarja Genoa Cityn ihmisistä. Emmerdale (S) Emmerdale (S) Grand Designs ? unelma-asunnot Alueellinen sääennuste Selviytyjät Mitä tänään syötäisiin? Ben ja Kate (7) Idols Uutiset Suomen ja maailman sää Kauniit ja rohkeat (S) Amerikkalainen saippuasarja. Kauniit ja rohkeat (S) Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (S) Emmerdale (S) Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät Koko Suomi leipoo Broadchurch (12) Kymmenen Uutiset Päivän sää Tulosruutu C.S.I. Ile Jokinen ja Elina Viitanen 18.00 Illallinen . 11.03 Maakuntara16.00 Yle Uutiset ja sää. n kone dio. 10.00 Yle Uutiset. 20.30 kuntaradio. 08.15 Ykkösaamu. Yle Radio Suomi 09.00 Yle Uutiset. 00.05 Yöradio. 15.00 Yle Uutiset. Kaupunkilaiset valmistautuvat viettämään juhlapyhiä. Bernetten perhe aikoo osallistua karnevaaliin näyttävästi. Sodan jälkeen hän nousi eturivin runoilijoidemme joukkoon. Runojen lisäksi Tynni kirjoitti myös lastenkirjoja ja esseitä, sekä suomensi mittavan määrän lyriikkaa. 15.55 Yle News. B rysseli set. N: Helena Kara, Kullervo Kalske, Tuulikki Paananen, Ville Salminen ja Paavo Jännes. 22.05 Radioteatteri esittää: Hanhen selästä. Suomennoksista klassikon aseman ovat saavuttaneet maailmanlyriikan koko- elma Tuhat laulujen vuotta (1957) ja ranskalaisen modernin runouden antologia Tulisen järjen aika (1962). Sotavuosina Aale Tynni avioitui historioitsija Kauko Pirisen kanssa, ja perheeseen syntyi kolme lasta. 06.25 Aamusoitto. 07.50 Aamuhartaus. 18.03 Poplait. Edellisen kerran vuonna 1997 esitetyssä henkilökuvassa hän kertoo lapsuudestaan ja urastaan. Aale Maria Tynni-Haavio (3. 18.30 Yle Uutiset. Teppo Nättilän Kantritohtorin juurihoitoa kuullaan ensimmäistä kertaa suorana helsinkiläisestä Juttutupa-ravintolasta. Juontajana Joonas Ajantasa. 12.15 Maakuntara17.00 Yle Uutiset ja sää. Radio 1 dio. 12.00 Turun tuomio- Urheiluradio. 18.30 Ilves - KalPa, JYP - Blues, Pelicans - Tappara, SaiPa - Lukko, TPS - Kärpät. 09.10 Sää. 23.03 Iskelmä-Suomi. 18.00 Yle Uutiset. 09.05 Muistojen bulevardi. Vangin toive. 14.00 Klassikkopara- Urheiluradio. 13.03 Urheiluradio. mannen maailman puheen13.06 Maakuntaradio. Hän kertoo ohjelmassa muun muassa yhteistyöstä Martti Haavion eli runoilija P. Kulttuurin ajankohtaisdio. Haastateltavina ovat Valtion talo- laari. 07.15 vän mietelause. 10.00 Yle Uutiset. 13.00 Yle Viikon kirja. Aino ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01 Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX Jatkot 22.00 Yle Uutiset 22.05 Yle Puhe 23.02 Encore 00.00 Yöradio 06.00 Yle Uutiset. 09.05 Urheiluradio. 12.45 Merisää. 23.00 Yle Uutiset. 8/10. 11.00 Yle UutiTurunen. 22.00 set. 08.15 sista kahteen. Hankin ja Evanin matka Floridaan tapaamaan isäänsä on täynnä odottamattomia käänteitä. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . Albert on edelleen pidätettynä. LaDonna lykkää huonojen uutisten kertomista perheelleen. Suomi, Ranska, Pariisi Radio Nova 06.00 Enbuske & Linnanahde Crew . 14.03 Ajantasa. Mv. 23.57 Suomi tänään. Jere Pehkonen. (7) Mike & Molly (S) Nelonen 05.00 Älypää-TV 06.40 LIVE: Tiedä ja Voita 07.00 Disneyn esikoulu: Jake ja Mikä-Mikä-Maan merirosvot 07.25 Disney esittää: Finias ja Ferb (S) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit Amerikkalainen animaatiosarja. 08.00 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 08.30 Inspector Cartoons (7) 08.40 Näin teet ranskalaista ruokaa 09.15 Koirakouluttaja Tanja Karpela 09.45 Kauneusleikkaukseen vai ei? 10.20 Sarahin talo 12.10 LIVE: Tiedä ja Voita 12.50 Reissussa lasten kanssa 13.30 Kauneusleikkaukseen vai ei. lokakuuta 1997 Helsinki) syntyi Inkerissä, mutta perhe muutti Suomeen jo vuonna 1919. Jere Pehkonen vieraineen puhuu urheilusta ja liikunnasta vaihtuvin teemoin. Elli Collan 22.00 Radio Novan yö 53 5. 19.03 16.00 Yle Uutiset ja sää. Jussi Wistrand 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Perttu Häkkinen 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä . 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 19.06 Elämäntalouden tutkija Lauri Holappa ja toi- menoa 0203-17600. 17.30 Tausta21.15 Brysselin kone: EU ja talouden peili. Yle Uutiset ja sää. (S) 14.00 Sarahin talo 14.30 Näin teet ranskalaista ruokaa 15.00 Huikeat kakut 16.00 Huippumalli haussa 17.00 Neljän tähden illallinen 17.30 Ruotsin miljonääriäidit 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Neljän tähden illallinen 19.30 Matkaoppaat 20.00 Junior MasterChef 20.57 Keno 21.00 Holmes NYC (12) 22.00 NCIS Rikostutkijat (12) 23.00 Nelosen uutiset 23.10 Nelosen sää 23.15 SM-liigan huippuhetket 23.20 NCIS Los Angeles (12) 00.20 Start! 00.50 Holmes NYC (12) 01.50 Perhe on pahin (S) 02.25 Pulkkinen (S) Teema 04.00 Teematieto 17.00 Sininen laulu: Suomen taiteiden tarina 18.00 Veitsen terällä: Suolen umpipussitauti 18.30 Schrödingerin kissa: Tiedettä tutkaillen 19.00 Ranskalainen kylä (12) 20.00 Taiteen maantiede: Yhdysvallat 20.50 Lyhyesti: Tuolit puhuvat 21.00 Historia: Brittikoti 1950-luvulla. Etenkin 1950-luvulla hänen suomennoksensa toivat uusia moderneja tuulia kotimaisen lyriikan kentälle. Miami (12) Amerikkalainen poliisisarja rikospaikkatutkijoista. Kallista kipua. 17.20 Urheiluradio. Aale Tynni opiskeli kotimaista kirjallisuutta Helsingin yliopistossa, ja julkaisi ensimmäisen runokokoelmansa vuonna 1938. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 12.00 Yle Uutiset ja 16.15 Faunin iltapäivä. sää. 20.03 Urheiluradio. 09.11 Maakuntaratakuume. 16.15 MaaKaiken maailman musiikkia. Onnea onkimassa (12) 21.53 Kulissien takana 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Kansijuttu (12) 22.45 Solsidan ? Onnea onkimassa (12) 23.05 Oddasat 23.45 SVT:n ohjelmaa 09.20 Eastenders (S) 09.55 Lemmen viemää (7) 10.50 Ostos-tv 13.50 Myytinmurtajat 14.55 Gordon kokkaa tykimmin 15.55 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Dieetit vaihtoon! 19.00 Paratiisi 19.30 Miehen puolikkaat (7) 20.00 Rillit huurussa (S) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Kurjat kuppilat USA 22.00 Lainvalvojat 22.30 Lain nimessä (12) 23.00 Nikita (16) 00.00 Bones (12) 01.00 Simpsonit (7) 01.30 Southland (16) 10.35 Lentokenttä 11.05 Gordon Ramsay . 06.05 Hartaita säveliä. lokakuuta 1913 Ala-Sakoska . 11.57 Päi- radio. 18.50 Merisää. 10.03 ohjelma. Yle Uutiset. pannu kuumana 12.00 Remontit rahaksi 12.55 New Yorkin tatuointitarinat 13.50 Tomin keittiö 14.50 MasterChef Australia 15.45 Leijonan luola Kanada 16.40 Gordon Ramsay . 06.56 Päivän mietelause. 21.50 Merisää. 19.00 Yle Uutiset ja sää. taja Juhana Vartiainen ja poliittisen 19.03 Urheiluradio. 20.06 Sää. Yle Uutiset ja sää. 13.00 Klas- dio. pannu kuumana 17.40 MasterChef Australia 19.00 Leijonan luola Kanada 20.00 Amerikan kovimmat keräilijät 21.00 Suomen Tulli 22.00 Rekkakuskit jäällä (7) 23.00 Täysillä tutkaan (S) 23.30 JIM D: Presidenttien salaisuudet, osa 1 (7) 00.25 Taksi (S) 00.55 Leijonan luola Kanada 01.50 Mestariampuja 02.40 Kääpiöpainijat (12) 03.10 Paluu pulpettiin (S) RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Henkilökuva Aale Tynnistä on kuvattu vuonna 1987. 21.55 Suomi tänään. 23.10 Yöklassinen. YleX 06.30 Yle Uutiset Uutiset 06.31 YleX Aamu . O: Eeva Vuorenpää. 22.45 Treme. Kuuntelijat voivat osallistua keskusteluun soittamalla numeroon 020 690 001. Miia Krause 17.08 Liikuntatunti . 15.05 Maakuntaradio. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 06.15 Aamuhartaus. Juontajana Kaj Kunnas ja asiantuntijana Juha Pajuoja. 21.33 Päivä tunnissa 22.00 Yle Uutiset 22.05 Jälkihiki 22.20 Urheiluilta: Jalkapallon MM-karsinta: Ranska . Mustapään kanssa. O: Ilmari Unho. Osa 105: Keksijä Keskinen. 03.15 Taustapeili. 22.05 Nousevan auringon talo. Toimittajana Tero Liete. Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . 21.40 Urheiluradio. Liitto kariutui vuonna 1960, jolloin Tynni avioitui akateemikko Martti Haavion alias runoilija P. TIISTAI 15.10.2013 Simpsonit Sub klo 20.30 TV 1 05.55 06.25 09.30 10.00 10.50 11.00 11.05 12.05 12.55 14.30 15.00 15.05 15.10 15.50 16.20 16.50 16.55 17.00 17.08 18.00 18.22 18.25 18.30 19.00 20.00 20.30 20.55 21.00 22.35 22.40 23.20 00.20 MOT Ylen aamu-tv Kuningaskuluttaja Sydämen asialla (7) Kuvakirjeitä maailmalta Yle Uutiset Jumalanpalvelus Aamusydämellä Punahousut. 07.50 Merisää. 18.55 Suomi udellisen tutkimuskeskuksen ylijoh- tänään. 07.15 Aamusoitto. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 17.00 Yle Uutiset ja sää. Radion sinfoniaorkesterin iltasoitto. 20.00 Yle Uutimittajana on Maija Elonheimo. T: HBO. 23.46 Teematieto Muut 07.00 Min Morgon 08.30 SVT:n ohjelmaa 16.25 Haaste 16.55 Taivaallista menoa 17.25 Närbild 17.55 Yle Nyheter TVnytt 18.00 BUU-klubben: Yakari 18.30 Ennätystoimisto 18.44 Kahtia sahattu kani 18.57 Toki Doki (S) 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Dok: Gzim rewind 21.00 Sportmagasinet 21.30 Solsidan . 18.50 Iltahartaus. 15.00 Hartaita säveliä. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Ile ja Matti 10.00 Yle Uutiset 10.03 Uuden musiikin aamu- 20.07 Live: Kantritohtorin juurihoitoa. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 08.17 Maakuntaradio. tiisi. 07.17 Maakuntaradio. kirkon kello lyö 12
20.55 Puhallinten harmoniaa . Aino 07.50 Aamuhartaus. Riku ja Tunna - Docventures -ohjelmissa käsitellään syksyn aikana 12 suurta teemaa, joihin liittyvä kaksikon itse valitsema dokumenttielokuva nähdään samana iltana TV2:lla. 07.45 Hartaita säveliä. 11.57 Päivän mietelause. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 05.00 Aamupala. 07.17 MaakunKantapöytä. 13.06 Maapoo-festivaalilla. 16.15 Maakuntaradio. 09.05 Muistojen bule- Jatkot 22.00 Yle Uutiset 22.05 Yle vardi. 10.00 Yle Uutiset. 19.03 Urheiluradio. 03.40 Luontoretki. Yle Puhe 01.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Kotimaa 05.00 Elävä arkisto:Populaarikulttuuri 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä ? Jussi Wistrand 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Riku ja Tunna . Kuvassa Isabelle Huppert ja Christopher Lambert. Verinen plantaasi White Material (2009) huokuu tiivistunnelmaista, visuaalisesti painottunutta kerrontaa. 22.05 Uudenkansanmusiikki. 21.03 Päivä tunnissa. Musiikkia Mozar- dio. Mitä kuuluu naiselle, joka kieltäytyi syöpähoidoista. Yle Uutiset Urheiluruutu A-studio Taivaan pilarit (16) Yle Uutiset Ulkolinja: Muuttuuko Saudi-Arabia? Sydänystävät Yle Fem klo 20.00 TV 2 MTV 3 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 16.10. 06.52 Babar ja Badun seikkailut 07.05 Fungi (S) 07.12 Seikkailija Saku (S) 07.17 Sanasieppari 07.30 Olivia (S) 07.41 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan (S) 07.54 Disney esittää: Mainio Manu 08.17 Richard Scarry 08.41 Late lammas: Kylpyaika 08.50 Pat & Stan (S) 09.00 Kukkaron herraksi 09.30 Yle Uutiset alueilta 10.50 Oddasat 12.30 Kukkaron herraksi 13.00 Elämäni eläimet 13.35 Urheilukatu 2 14.00 Riistametsällä 14.30 Suorana: Kortesmäki 15.10 Ajankohtainen kakkonen 16.00 Blogistania: More to love 16.30 Galaxi 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 McLeodin tyttäret (7) 18.45 Vauhtimimmit 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Hullu juttu 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Suorana: Kortesmäki 21.00 Taivaan tulet (12) 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Keskiviikon ravisuora 22.10 Docventures: Elokuvan esittely 22.25 Docventures esittää: Whore?s glory (16) 00.19 Docventures: Live 01.05 Hullu juttu 01.35 Boardwalk Empire (16) 05.30 06.00 06.25 09.05 09.30 09.40 09.45 10.35 11.05 11.35 12.35 14.10 14.15 15.15 15.20 15.50 16.50 16.55 17.00 17.25 17.55 18.00 18.30 19.00 19.20 19.30 20.05 21.00 22.00 22.20 22.25 22.30 22.40 23.10 00.15 Aamusää Studio55.fi Huomenta Suomi Studio55.fi Uutiset Mitä tänään syötäisiin? Tunteita ja tuoksuja (7) Emmerdale (S) Emmerdale (S) Jamie Oliverin ruokavallankumous MTV3 TOTAL Syksy 2013 Alueellinen sääennuste Selviytyjät Mitä tänään syötäisiin? Rasittavat tyttäret (S) Koko Suomi leipoo Uutiset Suomen ja maailman sää Kauniit ja rohkeat (S) Kauniit ja rohkeat (S) Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (S) Emmerdale (7) Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät 45 minuuttia C.S.I. 19.03 Radion sin- 12.55 Suomi tänään. Docventures 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä . (12) Kino: White Material. (Ranska 2009) Claire Denis?n ohjaama elokuva ranskalaisperheestä, joka taistelee säilyttääkseen kahviplantaasinsa sodan ja väkivallan repimässä afrikkalaisessa maassa. Pääosassa Isabelle Huppert.(16) NEO Teematieto Muut 07.00 Min Morgon 08.30 SVT:n ohjelmaa 16.50 Kulissien takana 16.55 Ennätystoimisto 17.09 Kahtia sahattu kani 17.22 Toki Doki (S) 17.25 Sportmagasinet 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Äänijahti 18.30 Tonttupartio Red Caps (S) 18.53 Pingviinipuuhia (S) 18.55 Gazoon (S) 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Sydänystävät 20.30 Puutarhakeskiviikko 21.00 Velipuoli (12) 21.46 Luonnonkaunis Ahvenanmaa: Syksy 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Vaikuttaja: Minä, Tiina Rosenberg 22.30 Oddasat 23.00 SVT:n ohjelmaa 13.50 My y tinmur tajat 14.55 Top Chef 15.55 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Kurjat kuppilat USA 19.00 Paratiisi 19.30 Miehen puolikkaat (7) 20.00 Rillit huurussa (S) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Ylläs . 17.30 Taustin ja Rossinin oopperoista. 20.03 Urheiluradio. 06.05 Hartaita 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu säveliä. 12.00 Yle 18.20 Radioteatteri esitUutiset ja sää. 19.00 Putkonen. (S) 10.20 Sarahin talo 12.10 LIVE: Tiedä ja Voita 12.50 Reissussa lasten kanssa 13.30 Kauneusleikkaukseen vai ei? 14.00 Sarahin talo 14.30 Näin teet ranskalaista ruokaa 15.00 Huikeat kakut 16.00 Hurja remontti Amerikkalainen realitysarja. 17.00 Neljän tähden illallinen 17.30 Junior MasterChef 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Neljän tähden illallinen 19.30 Matkaoppaat 20.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 20.57 Keno 21.00 Nashville (7) Amerikkalainen draamasarja. 22.00 Hyvät ja huonot uutiset 23.00 Nelosen uutiset 23.10 Nelosen sää 23.15 SM-liigan huippuhetket 23.20 NCIS Los Angeles (12) 00.20 Defenders (S) 01.20 Perhe on pahin (7) 01.55 Pulkkinen (S) Teema 04.00 17.00 17.50 18.00 18.30 19.00 20.00 20.30 21.00 21.45 23.30 23.50 Teematieto Hulluuden historia Lyhyesti: Tuolit puhuvat Prisma Studio Vempainmies Stephen Fry. 18.00 Yle Kolmannen maailman puheenvuoroja. KESKIVIIKKO 16.10.2013 TV 1 05.55 06.25 09.30 10.00 10.50 11.00 12.30 13.00 14.30 15.00 15.05 15.10 16.00 16.50 16.55 17.00 17.08 18.00 18.22 18.25 18.30 19.00 20.00 20.30 20.55 21.05 22.00 22.55 23.00 Puoli seitsemän Ylen aamu-tv Muisti: Chilen jälkeen Sydämen asialla (7) Kuvakirjeitä maailmalta Yle Uutiset Paikka elämässä Pessi ja Illusia. 11.00 Hienostelua: Segersbyn Yle Radio Suomi kartanolla. 17.00 sertti. Asiantuntijoina Heidi Kinnuman puheenvuoroja. Ravisuoran ennakko. Jaksossa myös Holly Hunter ja Lars von Trier. Ile ja Matti 10.00 Yle Uutiset 10.03 Aamusoitto. toiveiden yö. 10.03 Ajantasa. sanedustajana politiiklo 18.0 3 11.00 Yle Uutiset. Ravitulokset. 09.00 Yle UutiYle News. 14.00 07.15 Urheiluradio. Repliikit ovat lyhyitä ja vähäisiä, kuvat puhuvat puolestaan. 15.00 Yle Uutiset. 07.50 Merisää. Viikon säveltäjävieraana Uljas Pulkkis. 13.00 Klassista kahteen. Fåröllä vieraileva ohjaaja Claire Denis on vaikuttunut. Ang Leelle Bergman oli esikuva. Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . 17.20 UrheiluraMozzafiato soittaa. 16.00 Yle Uutiset set. 21.55 Suomi tänään. 12.45 Merisää. liä. 20.06 Sää. Tiina Lundberg 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 19.30 Puheen ilta 21.00 Yle Puhe esittää 21.33 Päivä tunnissa 22.00 Yle Uutiset 22.05 Riku ja Tunna . 08.15 Ykkösaamu. (C.S.I., Yhdysvallat) Ei ole koiraa karvoihin katsomista. 18.30 Hartaita sävekuntaradio. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Ajassa soi. Rooleissa mm. Doris Laine, Heikki Värtsi ja Maj-Lis Rajala. Yrjö Kokon rakastettujen Pessi-peikon ja Illusia-keijun kaunis selviytymistarina kovan talven yli satubalettina. MOT Yle Uutiset Yle News Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa Avara luonto: Merikotkan liito Novosti Yle Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Sydämen asialla (7) Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Puoli seitsemän Historiaa: Yrjö V ja kuningatar Mary Akuutti. 23.02 Puheen Aamun vieras 23.30 Politiikkaradio Radio Nova 06.00 Enbuske & Linnanahde Crew . (16) 00.00 Hellcats (7) 01.00 Simpsonit (7) 01.30 Event (12) 02.25 SubChat 05.00 Älypää-TV 08.15 LIVE: Tiedä ja Voita 11.15 Lentokenttä 11.45 Gordon Ramsay ? pannu kuumana 12.40 Pomo piilossa 13.40 Koti Suomessa 14.10 Koti Suomessa 14.40 MasterChef Australia 16.00 Leijonan luola Kanada 17.00 Gordon Ramsay . 22.00 Yle Uutiset ja sää. Uutiset. (Suomi 1954, 89?) O: Jack Witikka. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 00.05 Yöradio . 18.50 Merisää. Romano mirits. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 08.15 Urheiluradio. pannu kuumana 18.00 MasterChef Australia 19.00 Leijonan luola Kanada 20.00 Poliisit 20.30 Poliisit 21.00 Arman ja viimeinen ristiretki 21.30 Villit nettivideot (12) 22.00 JIM D: Metsien miehet (7) 23.00 Amerikan kovimmat keräilijät 00.00 Rekkakuskit jäällä (7) 01.00 Taksi (S) 01.30 Leijonan luola Kanada 02.25 Mestariampuja 03.15 Paluu pulpettiin (S) 03.45 Älypää-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 White Material on elokuva ranskalaisperheestä, joka taistelee kahviplantaasistaan afrikkalaisessa maassa. 17.00 Yle Uutita kuntaradio. 10.05 Brys- Puhe 23.02 Encore 00.00 Yöradio selin kone. 09.05 Urheiluradio. ja sää. 07.53 MaaKultakuume. Ile Jokinen ja Elina Viitanen 18.00 Illallinen . 21.40 Urheiluradio. 13.03 Urheiluradio. Juontajana Kai Ristola. Yksilöpsykologiset ja yhteiskunnalliset jutut nivoutuvat mallikkaasti yhteen. Pieneen tilaan on mahdutettu tyylikkäästi paljon asiaa, on kysymys sitten kolonialismin kaiuista, rotujännitteistä, perhesidonnaisuuksista tai yksilökohtaloista. Jatkuvan väkivallan uhan alle tuo oman sähköisyytensä lapsisotilaiden näkyvä lasnäolo. Väkevä aihe ja kerronnan taiten kudottu epädramaattisuus kohtaavat mallikkaasti. 23.00 Yle Uutiset. 23.03 Kansanradio. 20.07 Café Tropi- cal. 14.03 georgialaistaituri Khatia Buniatish- Ajantasa. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . 18.50 Iltahartaus. 19.06 Luontoilta 0203-17600. 20.00 Yle Uutiset. Nainen ei anna periksi, hänen tyhmänrohkea itsepäisyytensä saa lähes pakkomielteenomaisia piirteitä. 15.05 vili ja John Adamsin Harmonielehre. 19.40 Fokuksessa kuntaradio. Ex-mies (Christopher Lambert) tajuaa tilanteen, parikymppinen jälkikasvu (Nicolas Duvauchelle) on tyhjäntoimittaja ja altis sekoilulle. White Material vakuuttaa sekä poliittisena draamana että naisen muotokuvana. Isabelle Huppertin fyysinen hentous haastaa onnistuneesti roolihahmon peräänRANSKALAISFILMI 6 antamattomuuden. 5/6. 07.15 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle Aamusoitto. 11.03 kan käännekohdissa. Maakuntaradio. Uskontojen Kiina. nen, Jaakko Kullberg, Juha Laaksonen, Pertti Seppälä esittelee Xinzhong Ari Saura ja Henry Väre. 09.00 Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX Yle Uutiset. Plantaasi tyhjenee työntekijöistä, syynä lähituntumaan edenneet väkivaltaiset poliittiset levottomuudet. 14.00 Yle Uutiset. 21.00 Yle Uutiset. Maakuntaradio. 4/6: Hiljaisuus. 21.45 Pirkka-Pekka Petelius. ?Puhtaan elokuvan. 09.11 MaaLuontoil päivä. 15.00 Yle Uutiset. Uutiset 13.02 YleX Iltapäivä . 23.10 Yöklassinen. Yle Uutiset ja sää. 07.00 Yle Uutiset ja sää. sana. 13.00 Yle Uutifoniaorkesterin konsertti PianoEs- set. avuksi lasit vai leikkaus. Kulttuurin ajankohtaisoh- kuntaradio. 21.35 Novosti Yle. Kolmannen maail- 17600. 06.15 Aamuhartaus. Ingmar Bergman käytti elokuvissaan mestarillisesti hiljaisuutta. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 21.30 tapeili . Docventures. Yle Uutiset ja sää. Myös kauneudenhoidossa uskotaan tekniikan apuun. Odessan kummisetä. 06.56 Päivän miete- Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 lause. Juontajana Yaon and Yanxia Zhaon teosta. (12) Veitsen terällä: Suolen umpipussitauti Schrödingerin kissa: Tiedettä tutkaillen Bergmanin videot. 21.50 Merisää. Elli Collan 22.00 Radio Novan yö. 19.00 Yle Uutiset ja sää. Miia Krause 17.08 Liikuntatunti . dramaturgia hallitsee. Isabelle Huppert on päähenkilö, keskiikäinen valkoinen nainen ja kahviplantaasin pyörittäjä jossain ranskankielisessä afrikkalaisessa maassa. 06.25 . 08.17 Maajelma. 5/12. Toimittajana Tuovi 18.55 Luontoilta 0203-17600. 12.15 Maatää. Päästyään vapaaksi Misha haluaa heti sopia riitansa Tsiljan kanssa. Yle Uutiset ja sää. 06.30 Maakun12. Käsivarakuvauksen erikoislähikuvat ja kuvakulmat vaikkapa ihmiskasvoista ovat mietittyjä, johdonmukaisia ja toimivia. Ohjaaja Claire Danesilla on hienovaraisen persoonallinen tekijän käsiala. Harri-Ilmari Moilanen WHITE MATERIAL Yle Teema klo 21.45 YleX 06.00 Yle Uutiset. - Toimittajana Karoliina Vesa. 18.03 Luontoilta 0203Uskontojen Kiina. 15.55 kuntaradio. Pyöreä pöytä. 10.00 Yle set ja sää. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 15.05 taradio. Kun poliisikoiran epäillään tappaneen ohjaajansa, Nick kiinnostuu asiasta. Finlay ja Morgan tutkivat avioerojuristin kuolemaa.(16) Kymmenen Uutiset Päivän sää Viking Lotto ja Jokeri Tulosruutu Teknari Myytinmurtajat Kuuntelija (12) Nelonen 05.00 Älypää-TV 06.40 LIVE: Tiedä ja Voita 07.00 Disneyn esikoulu: Jake ja Mikä-Mikä-Maan merirosvot 07.25 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.00 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 08.30 Inspector Cartoons (7) 08.40 Näin teet ranskalaista ruokaa 09.10 Reissussa lasten kanssa 09.50 Kauneusleikkaukseen vai ei. Ikänäkö vaivaa . Voiko uusimman teknologian avulla päästä huippukuntoon? Stephen Fry kokeilee huippumodernia juoksumattoa ja laihdutuslaitetta. 16.00 Yle Uutiset 20.05 Radion sinfoniaorkesterin kon- ja sää. 08.00 Yle Uuti- ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01 set ja sää. 12.15 Julkinen taradio. 17.20 KanRadio Su omi Uutiset. 10.50 Kuuluttajan vieras. 23.37 Metsää ja luontoa. 16.15 Faunin ilta09.10 Sää. huipulla tuulee 22.00 Lainvalvojat 22.30 Lain nimessä (12) 23.00 C.S.I
(Suomi 1940, 90?). 22.55 Kuuluttajan vieras. 20.03 Urheiluradio. 08.17 Maakuntaradio. musiikkia. 12.00 Yle Uutiset ja sää. 12.15 Maakuntaradio. Nuoria aikuisia saattaa pelottaa kireä taloustilanne, mutta onko nyt kasvamassa Peter Pan -sukupolvi, joka ei haluakaan aikuistua? Kino Suomi : Insiders. (1989) Elokuva 1980luvun juppikulttuurista, eli nuorista, jotka itkevät mieluummin Alfa Romeossa kuin Ladassa. 07.15 Yle Radio Suomi Aamusoitto. 16.00 Yle Uutiset ja sää. ritunti: Filmiryhmä. Pääosissa Mikko Reitala, Ilkka Heiskanen, Niina Nurminen ja Markku Mustonen. TORSTAI 17.10.2013 Enbuske & Linnanahde Crew MTV3 klo 22.35 TV 1 05.55 06.25 09.30 10.00 10.50 11.00 11.05 11.35 12.30 13.00 14.30 15.00 15.05 15.10 16.00 16.55 16.57 17.00 17.08 18.00 18.22 18.25 18.30 19.00 20.00 20.30 20.55 21.05 22.00 22.55 23.00 Puoli seitsemän Ylen aamu-tv Akuutti Sydämen asialla (7) Kuvakirjeitä maailmalta Yle Uutiset Puoli seitsemän A-studio Paikka elämässä Kyökin puolella. 19.06 Puheet ja teot. 19.03 Urheilurakuu. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 21.35 Novosti Yle. 07.53 MaakuntaraHaatanen. 11.03 Maakahteen. 23.00 Yle Uuti- Minna Kuukka 10.00 Konttori . 18.00 16.15 Maakuntaradio. 19.03 Pohjoismaiset musiikki- set. 23.03 Taustapeili. kalavesillä Riistametsällä Kukkaron herraksi Tanskalaista viiniä Sportmagasinet Elämää ja pyörätuolirugbya Suorana: Kortesmäki Tartu Mikkiin Hullu juttu Galaxi Kesäleiri (7) Ystäväni hevonen Pikku Kakkonen Yle Uutiset minuutissa McLeodin tyttäret (7) Vauhtimimmit Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset Urheiluruutu Yle Uutiset Suora linja Hehku Silminnäkijä: Salaiset mamut Pasila (12) Mun ainoot 30 minsaa Poliisi-tv Yle Uutiset Urheiluruutu Haven (12) Hehku Taivaan tulet (12) Rakkautta ja jälkikasvua 05.30 06.00 06.25 09.05 09.30 09.40 09.45 10.35 11.05 11.35 14.05 14.10 14.45 15.15 15.20 15.50 16.50 16.55 17.00 17.25 17.55 18.00 18.30 19.00 19.20 19.30 20.05 22.00 22.20 22.25 22.35 23.20 01.00 Aamusää Studio55.fi Huomenta Suomi Studio55.fi Uutiset Mitä tänään syötäisiin? Tunteita ja tuoksuja (7) Amerikkalainen saippuasarja Genoa Cityn ihmisistä. Emmerdale (S) Emmerdale (7) Pieniä potilaita Alueellinen sääennuste Jamie Oliverin kotona Jamie Oliverin helpot herkut Mitä tänään syötäisiin? Middle (S) Amerikkalainen komediasarja. 45 minuuttia Uutiset Suomen ja maailman sää Kauniit ja rohkeat (S) Kauniit ja rohkeat (S) Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (S) Emmerdale (S) Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät Idols LIVE Kymmenen Uutiset Päivän sää Tulosruutu Enbuske & Linnanahde Crew Trick ?r Treat . 09.05 Muistojen bule- Urheiluradio. Suurimmiksi ihanteiksi nousivat nuoruus ja kauneus, kuntosalit ja kokaiini tulivat Suomeen. 10.00 Yle Uutiset. Virallinen ohjelma. 17.08 Liikuntatunti . Miia Krause. Karkki vai kepponen. Ohjaaja: Michael Dougherty, USA/Kanada 2008, 79?. Pääosissa: Anna Paquin, Brian Cox, Britt McKillip, Dylan Baker, Lauren Lee Smith. 18.00 Yle Uutija sää. (S) Viikinki ei anna periksi Yle Uutiset Yle News Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa Eduskunnan kyselytunti Novosti Yle Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Sydämen asialla (7) Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Puoli seitsemän Asunnottomien yö Kuningaskuluttaja Yle Uutiset Urheiluruutu A-studio: Talk Ulkolinja: Laillista veronkiertoa. Aino set. 07.17 Maakuntaradio. vardi. 20.07 Euroopan taivaan alla. Annu Kekäläinen, Kai Rantala ja Hannu 21.00 Yle Uutiset. Lehtien sivuilta tunneasioita, 15.01 Puheen Iltapäivän viikon kysymys. 20.00 päivää. Neljäsosalle rikkeitä ja toimeentulotukea, viidesosalle mielenterveysongelmia, kertoo tutkimus. Mitä kuuluu vuonna -87 syntyneille. Yksi muistettavimmista oli Yhdysvalloista rantautunut young urban professionals eli yuppiekulttuuri, joka Suomessa sai nimen juppikulttuuri. Hämmästy maailmasta! Tiedeteema: Laman lapset Teemareportaasi: Laman lapset. 16.15 Faunin iltatasa. He ovat Ali ja Husu eli Ali Jahangiri ja Abdirahim Hussein Mohamed. 17.20 Urheiluradio. 18.50 Iltahartaus. Globaalit yritykset kierrättävät tulonsa usean valtion kautta ja välttyvät näin laillisesti veroilta. Yle Uutiset Silta (16) TV 2 06.50 06.51 06.58 07.03 07.14 07.42 07.48 08.16 08.40 08.50 09.00 09.30 10.50 11.05 11.50 12.00 12.30 13.00 13.30 14.00 14.30 15.10 16.00 16.30 16.31 16.52 17.00 18.00 18.02 18.45 19.00 19.10 19.16 19.20 19.30 20.00 20.30 21.00 21.25 21.50 22.00 22.05 22.45 23.15 00.05 MTV 3 Pikku Kakkonen Nimipäiväonnittelu: 17.10. Kuvat liikkuvat Possu Pallero (S) Katinkontti Remix Neppajymykerho Pikku perunat (S) Richard Scarr Late lammas Pat & Stan (S) Kukkaron herraksi Yle Uutiset alueilta Oddasat McLeodin tyttäret (7) Erätulilla . 11.00 Yle Uutiset. 22.05 Todellisia tarinoita. 08.15 Ykkösaamu. 13.03 Juontajana Iida RauhaTodellis ia Urheiluradio. 18.30 KalPa - Lukko, Ässät - Kärpät. pannu kuumana 18.00 MasterChef Australia 19.00 Leijonan luola Kanada 20.00 Talent USA 21.00 Poliisit 21.30 Poliisit 22.00 Vuorien sankarit (7) 23.00 Entisöintipaja 23.30 JIM D: Metsien miehet (7) 00.25 Taksi (12) 00.55 Arktiset vedet 01.25 Leijonan luola Kanada 02.20 Mestariampuja 03.10 Paluu pulpettiin (12) 03.40 Älypää-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Lauri Törhösen elokuvassa nuoret juppimenestyjät itkevät mieluummin Alfa Romeossa kuin Ladassa. 18.50 Parallel Societies. 14.03 Ajansää. 18.20 Radioteatteri esittää. 22.05 Lähikuvassa Pekka Gröhn. 00.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 01.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä ? Jussi Wistrand 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Ali ja Husu 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä . 06.25 Aamusoitto. 15.05 Maakuntaraset ja sää. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 17.20 Kulttuudio. 07.15 Yle Uutiset. 11.45 Valo- Urheiluradio. 21.40 23.10 Yöklassinen. Urheiluradio. 14.00 Yle 16.00 Yle Uutiset ja a Radio 1 Uutiset. Afrikkalainen prinssi ja iranilainen ydinfyysikko. 08.15 hyväiset laihdutukselle. 11.00 Valkoista valoa: Jää- dio. 22.00 Yle Uuti- dio. 06.05 Hartaita säveliä. Juontajana Kaj Kunnas ja asiantuntijana Kimmo Kuhta. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 12.45 MeriUutiset. Mv. Nelikko kompuroi ihmissuhteissa, sisäpiirikaupoissa ja rikoksen poluilla; kannettavat Mobira-puhelimet, City-lehdet ja poreammeet kuluvat käytössä, muskeliveneet ja prameat autot kiidättävät juhlista kattohuoneistoon. Elokuvasta leikattiin myös kolmiosainen sarja MTV:lle. Yle Teema klo 21.45 Yle Puhe 06.00 Yle Uutiset. 07.45 Hartaita säveliä. 07.50 Aamuhartaus. Tiina Lundberg 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta: Jääkiekkoa. 12.55 Suomi tänään. tuurin ajankohtaisohjelma. 13.00 Yle Uutiset. Yle Uutiset ja sää. Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . 04.02 Café Tropical. Radio Nova 06.00 Enbuske & Linnanahde Crew . 06.30 Maakuntaset ja sää. 19.00 Yle Uutiset 17.30 Taustapeili. 19.00 maisten musiikkipäivien konsertti jat- Yle Uutiset ja sää. 15.00 Yle kuntaradio. 09.05 Urheilura12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö dio. 09.00 Yle Uutiset. 06.15 Aamuhartaus. 00.05 Yöradio. Ohjaus Lauri Törhönen. 18.28 Suomi tänään. (16) Teematieto Muut 07.00 Min Morgon 08.30 SVT:n ohjelmaa 16.55 Tonttupartio Red Caps (S) 17.18 Pingviinipuuhia (S) 17.20 Gazoon (S) 17.25 Puutarhakeskiviikko 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Viiru ja Pesonen 18.30 Limbo (S) 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TVnytt 19.55 Obs debatt 20.30 Aistit avoinna Italiaan 21.00 Seportaasi: Kongossakin on kantarelleja 21.30 Spotlight 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Dok: Muista minut, äiti 23.30 Oddasat 23.45 SVT:n ohjelmaa 08.25 Looney Tunes Show (S) 08.50 Madagascarin pingviinit (S) 09.20 Eastenders (S) 09.55 Lemmen viemää (7) 10.50 Ostos-tv 13.50 Myytinmurtajat 14.55 Totuuden hetki 15.55 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Ylläs . Uutiset tunnin välein. 11.57 Päivän mietelause. huipulla tuulee 19.00 Paratiisi 19.30 Miehen puolikkaat (7) 20.00 Rillit huurussa (S) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Arrow (12) 22.00 Lainvalvojat 22.30 Lain nimessä (12) 23.00 C.S.I. 21.05 Musiikkia. 21.55 Suomi tänään. 18.03 Maailmanpolitiikan arkipäivät: Many different lights. nissa. (16) 00.00 Chuck (12) 01.00 Simpsonit (7) 01.30 Alcatraz (16) 02.30 SubChat 11.45 Lentokenttä 12.15 Gordon Ramsay . 17.00 Yle Uutiklo 22.0 5 set. Raha ja sen näkyvä kuluttaminen olivat keskeisellä sijalla, arvoihin kuului so1980-LUVUN NOUSUKAUTEEN siaalisen aseman korottaminen ja parempituloisten sisäpiiriin pääseminen. Lauri Törhösen elokuvan juppinuoria ovat sukufirman toimitusjohtaja Lasse (Mikko Reitala), hänen lakimiehensä Petri (Ilkka Heiskanen), Lassen tyttöystävä Ringa (Niina Nurminen) ja valokuvamalli Maiju (Katja Kiuru). 18.30 Hartaita säveliä. (18) V (12) Nelonen 07.00 Disneyn esikoulu: Jake ja Mikä-Mikä-Maan merirosvot 07.25 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.00 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 08.30 Inspector Cartoons (S) 08.40 Näin teet ranskalaista ruokaa 09.10 Reissussa lasten kanssa 09.50 Kauneusleikkaukseen vai ei? 10.20 Sarahin talo 12.10 LIVE: Tiedä ja Voita 12.50 Reissussa lasten kanssa 13.30 Kauneusleikkaukseen vai ei? 14.00 Sarahin talo 14.30 Näin teet ranskalaista ruokaa 15.00 Huikeat kakut 16.00 Hurja remontti 17.00 Neljän tähden illallinen 17.30 Hyvät ja huonot uutiset 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Neljän tähden illallinen 19.30 Matkaoppaat 20.00 Olipa kerran (7) Amerikkalainen draamasarja. 20.57 Keno 21.00 Criminal Minds . 15.00 Yle Uutipäivä. 18.55 Suomi tänään. 17.00 Tiedevartti. 09.00 radio. 08.00 Yle Uuti- 05.00 Aamupala. Elli Collan 22.00 Radio Novan yö 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu . Kultsää. Ile ja Matti 10.00 Yle Uutiset 10.03 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 KINO SUOMI: INSIDERS ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01 Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX Jatkot 22.00 Yle Uutiset 22.05 Yle Puhe 23.02 Encore 00.00 Yöradio Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Iltapäivä . Uutiset. 09.11 Maakuntara12. 23.02 Puheen Aamun vieras 23.30 Politiikkaradio 22.56 Suomi tänään. 12.15 Ajan- dio. Ohjelmasarjassa käsitellään kattavasti lapsiperheiden asioita, 16.55 Alivaltiosihteeri. Toteutus: Heli Hulmi, Sää. pannu kuumana 13.10 Pomo piilossa 14.05 Tomin keittiö 14.35 Tomin keittiö 15.05 MasterChef Australia 16.00 Leijonan luola Kanada 17.00 Gordon Ramsay . 15.55 Yle News. tarinoit kuntaradio. 20.00 Yle set ja sää. 21.00 Yle Puhe esittää 21.33 Päivä tunnissa. Päivä tunnissa summaa ja taustoittaa päivän uutisia ja puheenaiheita. 22.00 Yle Uutiset 22.05 Ali ja Husu. He tulevat kaukaa. 10.00 Yle Uutiset. yle.fi /puhe, 16.03 Perheen aika. 14.00 M-studio. 21.03 Päivä tunKaristo. Jupit olivat nuoria city-ihmisiä, jotka valmistuivat nopeasti (usein kaupallisille aloille) ja pyrkivät määrätietoisesti keräämään omaisuutta ja etenemään urallaan. Juppien myötä syntyi uusi elitistinen kaupunkikulttuuri, johon kuuluivat narsismi, kalliit autot ja puvut, luksusasunnot, varhaiset muotihuumeet ja suljetun piirin klubit. Pyöreä pöytä. 13.06 Maalammi. Komedia hemmotellusta tehtaanomistajan tyttärestä, joka joutuu työskentelemään piikana vedonlyönnin vuoksi. He eivät pelkää mitään vaan nostavat kissan lisäksi pöydälle myös koiran. Ile Jokinen ja Elina Viitanen 18.00 Illallinen . 03.15 Taustapeili . 22.00 Yle Uutiset ja YleX sää. Mitä on tilastojen takana? Tiededokumentti: Pulmana aikuiset lapset. Yli puolet 20 - 29-vuotiaista kanadalaisista elää yhä vanhempiensa luona. 06.56 Päivän mietelause. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 10.03 Ajankohtainen Ykkönen. 09.10 Sää. 13.00 Klassista tasa. FBItutkijat (16) 22.00 Sarasvuo 23.00 Nelosen uutiset 23.10 Nelosen sää 23.15 SM-liigan huippuhetket 23.20 NCIS Los Angeles (12) 00.20 Nurse Jackie (12) 01.00 Nurse Jackie (12) 01.35 Perhe on pahin (S) 02.10 Maailman vaarallisimmat tiet (7) 03.10 Älypää-TV Teema 04.00 17.00 17.30 18.00 18.50 19.00 20.00 20.30 20.30 21.00 21.45 23.32 Teematieto Tekijänä: Jussi Nikkilä Hetkiä kaupungissa Taiteen maantiede: Yhdysvallat Lyhyesti: Tuolit puhuvat Candlefordin postineiti (7) Prisma Studio. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja 55 7. 21.50 Merisää. 23.33 Minna Pyykön maailma. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 10.05 Kalle 07.50 Merisää. O: Risto Orko. N: Helena Kara, Eine Laine, Tauno Majuri, Uuno Laakso. 15.05 Kultakuume. 20.20 Pohjois- Merisää. Kuvassa Mikko Reitala. Juppimeininkiä muistellen liittyi monia ilmiöitä, joihin tiivistyi ajan henki. 20.06 Valaiden laulut. Yle Uutiset ja sää