11.10.2023 / 9 € ku.fi n. 9 / 2023 TaisTon aika asiaa nuorisosta Sivu?41 Sivu13 Hyviä tekstejä lukutoukille ja Hienoja kuvia lukutaidottomille
Tra deka jä senedu t
Riittääkö se muuttamaan hallituksen suuntaa. Kansan Uutisten lukijat ovat kriittisiä, he haluavat ymmärtää ja vaikuttaa oikeudenmukaisemman maailman puolesta. voiko hallita ilMan ay-liikettä. Yritys ei anna hyvitystä vähäisestä paino-, painatustai taittovirheestä, joka ei vähennä ilmoituksen mainosarvoa. Kansan Uutisten vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta merkittävästä virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. viiMeinen sana 67 Toivo Haimin kolumni sisältö 9/2023 ajassa dialogi taustat ISSN 0357-1521 www.ku.fi Käyntija postiosoite Hämeentie 105 A 00550 HELSINKI (09) 759 601 ku@kansanuutiset.fi Tilausasioissa lähetä sähköpostia asiakaspalvelu@ku.fi tai soita numeroon (09) 759 60 208 (palvelemme puhelimitse maanantaista tiistaihin kello 9-12). voiMannäyttö 13 Ammattiyhdistykset ovat koonneet väkeä kaduille. Painopaikka PunaMusta 2023 KAnnEn KUvA: ALL OvER PRESS/JAAKKO STEnROOS. 3 Miehet jättivät vaseMMiston 07 Ensimmäiset tulokset vaalitutkimuksesta. typerykset politiikassa 30 Ihmisellä on taipumus yliarvioida kykynsä. koluMni 50 Taija Roiha satu taskinen 52 Sanat ovat kirjailijalle silta maailmaan. Vastuu virheistä ja reklamaatiot Kansan Uutiset pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sopimatonta ja lainvastaista materiaalia. tunisian kulissit 27 Euroopan unioni vehkeilee Pohjois-Afrikassa. pintaa syveMMältä 36 Rauhansopimus ei tuonut rauhaa Palestiinaan. Ilmoituksen jättäjä on vastuussa ilmoituksestaan ja sen sisällön lainmukaisuudesta. kjell Westö 46 Kirjailijan raskain työ on valmistunut. ekonoMistien valta 56 Timo Harjuniemen essee. Lukijat tarvitsevat Kansan Uutisten sisältöä ja näkemyksiä Suomesta ja maailman tilasta muuttaessaan maailmaa oikeudenmukaisemmaksi. hegeMoniaa vastaan 32 Uusi ajatushautomo pyrkii monipuolistamaan talouspoliittista keskustelua. iso käyttöhuone 38 KU kävi katukierroksella tutustumassa työhön, jossa etsitään ihmisiä, joita harva haluaa löytää. Kansan Uutisten visio Kansan Uutiset on vasemmistolainen ykkösmedia, joka tarjoaa tuoreita näkökulmia, joista nykyistä suurempi yleisö keskustelee ja innostuu. li andersson presidentinvaaliin 10 ”Olen käytettävissä”, Li Andersson sanoo. Päätoimittaja ja toimitusjohtaja Jussi Virkkunen (09) 759 60 240 @jotfau Toimituspäällikkö Emilia Männynväli (vapaalla) Toimitus Johan Alén, toimitussihteeri (09) 759 60 313 @journalistalen Tarja Erdogan, verkkosihteeri (09) 759 60 354 Toivo Haimi, toimittaja (09) 759 60 270 @toivohaimi Jussi Joentausta, verkkotoimittaja, valokuvaaja (09) 759 60 355 Tuula Kärki, politiikan toimittaja (09) 759 60 344 @TuulaKarki Kansan Uutiset Oy:n hallitus Juho Orjala, hallituksen puheenjohtaja Risto Kalliorinne Tuula Kärki Janne Mäkinen Anna Mäkipää Sini Niva Katja Syvärinen Karoliina Öystilä Kansan Uutisten missio Kansan Uutiset on vasemmistoliittoa lähellä oleva journalistisesti riippumaton yhtiö, jonka tehtävänä on yhteiskunnallisen muutoksen mahdollistaminen julkaisemalla monikanavaista mediaa vasemmistolaisten arvojen edistämiseksi. 08 Hallitus ottaa yhteen liittojen kanssa. Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. Ilmoitusmyyntimme palvelee sähköpostiosoitteessa ilmoitukset@ku.fi. Kansan Uutisten brändimielikuva on positiivinen ja rakentava. yliopisto on vallattu 12 Opiskelijat valtasivat oppilaitoksia ympäri maan. poliisi paikalla 41 Poliisi on siellä, missä pitääkin, mutta väärään aikaan. ennaltaehkäisy vaarassa 22 Hyvinvointialueiden menoleikkaukset uhkaavat järjestöjen avustuksia
Kaivostyöläiset aloittivat lakon, joka kesti lähes vuoden. Ay-liikkeen näkökulmasta kyse on radikaalista hyökkäyksestä työntekijöitä vastaan. Samalla RKP:n valinta kertoo hyvin, millaisesta puolueesta on kyse. Ja miksi yhteiskunnan pitää olla kaikille, ei harvoille. Sen pitää entistä paremmin kertoa, miksi on monta hyvää tapaa olla vasemmistolainen. Syyskuussa nimittäin julkaistiin välähdyksiä myöhemmin julkistettavasta eduskuntavaalitutkimuksesta. Viime hallitus oli todennäköisesti vasemmistolaisin, joka Suomessa vähään aikaan saadaan kasaan. On helppo kuvitella, millaista maanittelua RKP on elinkeinoelämän puolelta saanut, jotta se lähti mukaan hallitukseen. Kaivostyöläisistä saamansa voiton ansiosta Thatcher pystyi jatkamaan uusliberalistista talouspolitiikkaansa, joka teki harvoista hyvin vauraita ja monista köyhiä. MoniOrponhallituksessa istuvaministerionsanonut ihailevansaThatcheria.. Orpon hallitus haluaa viedä ay-liikkeeltä vallan, ja siihen sillä on Etelärannan siunaus tai vaatimus. Hallitusta tukevien mielestä kyse on vain samasta, mitä muualla Pohjoismaissa on aiemmin tehty. Hallitus haluaa muuttaa suomalaista työelämää merkittävällä tavalla. Eikä siinä ole vielä edes kaikki, mitä pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus haluaa toteuttaa. Britannia on toki aina ollut iso luokkayhteiskunta. Näin on käynyt myös oikeistohallituksen ja ay-liikkeen välisessä nokkapokassa, joka lähti liikkeelle heti hallitusohjelman julkistuksen jälkeen. Jos hallitus onnistuu nyt ajamaan uudistuksiaan läpi, ei niitä tulla takaisin saamaan – ainakaan vähään aikaan. Se on suurpääoman puolue, joka tekopyhästi julistaa tarvittaessa puolustavansa ihmisarvoa. 4 Periaatteiden kamPPailu pääkirjoitus vahvaa hiilikaivosammattiliikettä vastaan. Britanniassa Margaret Thatcher aloitti 1980-luvun alkupuolella, pian valtaan noustuaan taistelun Hallitus sai rivinsä suoraksi ja vie uudistuksiaan nyt ripeästi läpi. Lopulta se päättyi Thatcherin voittoon, ja kaivostyöläisten valta mureni. Ihmisarvon edelle RKP:ssä nousee kuitenkin pääoma. Onkin ironista, että moni Orpon hallituksessa istuva ministeri on sanonut ihailevansa Thatcheria, joka halveksi Euroopan unionia ja yksityisti muun muassa vesilaitoksen Englannissa ja Walesissa. Kaikki tietävät, että uusi hallituskriisi voi tulla hyvinkin pian. Heidän johtajansa Arthur Scargill jäi historiaan miehenä, jonka johdolla ayliike hävisi elintärkeän taistelun. Jussi Virkkunen P eriaatteellisista asioista saa helposti ison riidan. Sen mukaan suomalaiset siirtyivät entistä enemmän oikealle viime eduskuntavaaleissa. Thatcherin johdolla sitä syvennettiin entisestään, kun ahneus nousi hyveeksi. Työtaisteluoikeuden rajaaminen, työttömyysturvaan tehtävät muutokset yhdistettynä ja yhteistoimintalain poistaminen alle 50 hengen yrityksistä muodostavat yhdistelmän, jota on helppo pitää radikaalina. Siksi, että jollain tapaa nyt Suomessa käytävä kamppailu on yhtä merkittävä. Kyse on periaatteista. Tuolloin tehdyt päätökset olivat petaamassa nyt nähtävää Britanniaa. Tämä tarkoittaa, että vasemmistolla on entistä isompi työ edessään. Miksi Mainita Thatcher ja Arthur Scargill vuonna 2023. Mikä on tai ei ole radikaalia, riippuu tietenkin aina näkökulmasta. Syykin on selvä – nykyisellä hallituspohjalla se on mahdollista
Helsingin yliopiston päärakennuksessa tasavallan presidentti Sauli Niinistö kohtasi valtaajat saapuessaan pitämään esitelmää yliopiston juhlasaliin. Kuva: LehtiKuva/MiKKo Stig. 5 Vallattu yliopisto 01 ajassa Leikkauksista suuttuneet opiskelijat ovat vallanneet yliopistoja ja korkeakouluja eri puolella Suomea
Le h tik u va /a n tt i a im o -k o iv is to. Päätökset aiotaan runnoa läpi ilman neuvotteluja palkansaajajärjestöjen kanssa ja niitä kuuntelematta. 6 ajassa Mitta täynnä Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus julkaisi kesällä hallitusohjelmansa, jossa esitetään karuja leikkauksia sosiaaliturvaan sekä tuntuvia heikennyksiä suomalaisen työelämän pelisääntöihin. TOivO Haimi Lisää ay-liikkeen mielenilmauksista sivulla 14. Ay-liikkeen mitta tuli täyteen. Nykyään irtisanomiseen vaaditaan asiallinen ja painava syy, mutta hallitus suunnittelee sen muuttamista siten, että jatkossa irtisanomiseen riittäisi vain asiallinen syy. SAK:n kampanja kantaa nimeä #PainavaSyy, millä viitataan hallituksen aikeisiin muuttaa työntekijän irtisanomisen perusteita. Jo alkusyksystä useat ammattiliitot kertoivat aloittavansa järjestöllisen valmiuden kohottamisen, ja syyskuussa ilmoitettiin poliittisista työtaisteluista hallituksen politiikkaa vastaan
Suomen vaalitutkimuskonsortio koostuu noin 30 tutkijasta. kuvakaappaus Vaalitutkimuksen verkkosivuilta. Vasemmistoliitto onnistui kevään eduskuntavaaleissa saamaan lisää äänestäjiä ainoastaan 18–24-vuotiaiden ikäryhmässä. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson oli jälleen huomattavasti puoluettaan suositumpi. Sen kannatus nousi 16 prosenttiyksikköä korkeakoulutettujen joukossa. Samassa ikäryhmässä sosiaalidemokraattien kannatus nousi peräti yhdeksän prosenttiyksikköä. Syyskuussa julkaistiin ensimmäiset välähdykset raportista, joka julkaistaan kokonaisuudessaan ensi vuonna. Hurjimman kannatusloikan korkeakoulutettujen joukossa teki kuitenkin kokoomus. Vihreille ne olivat poikkeuksellisen murheellista luettavaa, vasemmistoliitolle ne kertoivat miesäänestäjien menettämisestä. Eduskuntavaaleja läpikäyneen vaalitutkimuskonsortion aineistosta selviää, että vasemmistoliitto menetti kaksi prosenttiyksikköä miesäänestäjistään vuoden 2019 vaaleista. Kokoomus lupasi 2015, ettei opiskelijoilta leikata. SDP:n eduskuntavaaleihin vieneellä silloisella pääministeri Sanna Marinilla oli odotetusti valtava vaikutus. JuSSi Virkkunen ajassa Miehet jättivät vaseMMiston Vasemmistoliitto menetti kevään 2023 vaaleissa etenkin miesäänestäjiä. Vasemmistoliitto kärsi historiallisen vaalitappion keväällä. Näin kokoomus lupasi myös 2023, leikkaa silti. Leikattiin silti, ja rajusti. Tutkimuksen mukaan SDP:n äänestäjät viittasivat historiallisen voimakkaasti juuri puoluejohtajaan ratkaisevana tekijänä puoluevalinnassaan. Puolue menetti viisi kansanedustajan paikkaa. 7 SyySkuun puoleSSaväliSSä julkaistiin ensimmäiset otteet vaalitutkimuskonsortion tämän vuoden eduskuntavaalitutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan puolue menetti eniten äänestäjiä yliopistokoulutuksen saaneiden keskuudessa, missä SDP puolestaan kasvatti suosiotaan. X Helsingin apulaispormestari Paavo Arhinmäki X:ssä 19.9.2023. Ikäryhmissä suurin romahdus vasemmistoliiton kohdalla tuli 45–54-vuotiaiden kohdalla – pudotusta vuodesta 2019 tuli kuusi prosenttiyksikköä
Oikeutta tukilakkoihin ja poliittisiin työtaisteluihin rajoitetaan. Meitä toki kuultiin, mutta hallitusohjelmasta selkeästi näkee, että meitä ei todellakaan ole kuunneltu, SAK:n varapuheenjohtaja Katja Syvärinen kertoi KU:lle syyskuussa. Ay-liikkeen tavoitteena on paitsi estää suunnitellut heikennykset, myös saada hallitus takaisin neuvottelupöytiin ammattiliittojen kanssa. 8 Pääministeri Petteri Orpo eduskunnan täysistunnossa Helsingissä syyskuussa. Kuva: Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto Pääministeri Petteri Orpon (kok) porvarihallitus on ottamassa rajusti yhteen ammattiyhdistysliikkeen kanssa. Aikuiskoulutustuki ja vuorotteluvapaa lakkautetaan 3. Syyskuun lopulla palkansaajakeskusjärjestö SAK sekä useat ammattiliitot aloittivat poliittiset työtaistelutoimet vastalauseena hallituksen politiikalle, jota ollaan ajamassa läpi neuvottelematta ay-liikkeen kanssa. Kiistan syynä ovat hallituksen suunnittelemat heikennykset suomalaiseen työelämään ja sosiaaliturvaan. Työttömyysturvan lapsikorotukset poistetaan 2. Sanelua, ei SopimiSta 3 nostoa hallituksen tavoitteista 1. – Toivoimme, että meitä olisi jo hallitusohjelman neuvotteluvaiheessa kuunneltu
Saa nähdä, muuttuvatko mielet, kun hallituksen politiikka iskee työmiehiin. En hyväksy sitä ajatusta, että ay-liikkeellä pitää olla mahdollisuus – vaikkapa yleislakon uhalla – estää hallitusta ja eduskuntaa säätämästä lakeja, joita Suomen kansan valitsema eduskunta pitää maan kannalta tärkeinä tai jopa välttämättöminä. 9 POLITIIKAN VETOMITTARI Vielä kevään eduskuntavaaleissa perussuomalaiset olivat työikäisten miesten suosikkipuolue. Luotan kyllä siihen, että jonkinlainen kompromissi syntyy. On kuitenkin toinen asia, kuinka demokraattista sellainen on. Ay-liikkeellä on tietysti oma tärkeä roolinsa työmarkkinoilla. Ben ZySkowicZ Kokoomuksen kansanedustaja RiSto koRhonen Toimittaja ja tietokirjailija ON jäRKEVää PyRKIä hyvään yhteistyöhön ay-liikkeen kanssa, mutta viime kädessä on luonnollista, että demokratiassa hallitus ja eduskunta päättävät lainsäädännöstä. Sosiaaliturvaleikkauksilla on vaikutus paitsi toimeentuloon, myös työmarkkina-asemaan, sillä ne pakottavat ottamaan vastaan työtä huonommilla ehdoilla. Työn ja pääoman konflikti ei ole kuitenkaan kadonnut mihinkään. Haluan korostaa asian periaatteellista puolta: mielestäni kaikkien Suomessa, myös ay-johtajien ja aktiivien, tulisi kunnioittaa parlamentaarista demokratiaa. Hallituksen suunnittelemat työmarkkinareformit pyrkivät muuttamaan kolmikantasopimiseen perustuvaa järjestelmää ja heikentämään palkansaajien neuvotteluvaltaa. Paradoksaalisesti hallitus lietsoo nyt toimillaan konfliktia, mikä lisännee myös palkansaajien tietoisuutta ja taisteluvalmiutta Ammattiliiton jäsenyys on erityisen tärkeää heikoimmassa asemassa oleville palkansaajille. Ja r m o Lin tu n en Pir Jo tu o m in en m a r k o o Ja. ajassa Voiko Suomea hallita ilman ay-liikettä. Se, mitä nyt on tapahtumassa, on seurausta siitä. Sipilän hallituksen kanssa nähtiin, miten siinä kävi. Ammattiyhdistysliikkeen sanotaan heikentyneen viime vuosikymmenien aikana. Suomessa ay-liikkeen asema liittyy siihen, että se on tehnyt sopimuksia, jotka vakauttavat yhteiskuntaa ja taloutta. Vahva ammattiyhdistysliike on yhteydessä pienempiin tuloeroihin ja siten ammattiyhdistysliike on tärkeä tekijä eriarvoisuuden vähentämisessä. SuOMEA hALLITTIIN ilman ay-liikettä sodanjälkeiseen aikaan asti. Ay-liikkeelle, kuten kaikille etujärjestöille, on vaikeaa, ellei jopa mahdotonta, hyväksyä uudistuksia, jotka ovat kielteisiä heidän jäsentensä kannalta. Näin toimittiin siihen asti, kunnes Elinkeinoelämän keskusliitto muutti sääntöjään ja käytännössä irtisanoi keskitetyt sopimukset vuonna 2015. Kokoomuksessa lienee siihen haluja enemmän kuin perussuomalaisissa, jotka eivät yhtään tiedä, missä menevät. Periaatteessahan ammattiliitot ovat järjestöjä muiden joukossa. Se pitää kuitenkin hyväksyä, että perustuslain ja demokratian mukaisesti hallitus ja eduskunta päättävät lainsäädäntöön kuuluvista asioista. Teoriassahan se on totta kai mahdollista. Mielestäni ay-liikkeen ei tarvitse eikä pidäkään hyväksyä näitä uudistuksia. Sosiaaliturva siis vähentää työntekijän riippuvuutta työantajasta, ja siinä mielessä hallituksen työmarkkinaja sosiaaliturvareformit toteuttavat samaa tavoitetta. anna RajaVuoRi Tutkija SuOMEA EI OLE hallittu ilman ay-liikettä lähes 80 vuoteen, mutta hallitus on päättänyt kokeilla kepillä jäätä, onnistuisiko se nyt. Sanoisin, että Suomea voisi teoriassa ja väkivalloin hallita ilman ay-liikettä, mutta en usko, että se on nykypäivänä mahdollista. Jos hallitus ei halua tehdä kompromissia ay-liikkeen kanssa, on se ajan myötä hallitukselle poliittinen itsemurha. Niiden pitää saada tehdä näin ilman että maa uhataan laittaa polvilleen. Ennen se oli varsinaisena osana työväenliikettä, mutta sittemmin se on laajentunut, kun toimihenkilösektori tuli siihen mukaan 1960ja 70-luvuilla. Uskon, että ay-liikkeessäkin tiedostetaan Suomen talouden erittäin haastava tilanne ja myös tarve uudistuksiin työmarkkinoilla. Ay-liike on Suomessa historiallisesti saanut hyvin vahvan aseman
Timo Furuholm merja Kyllönen Syrjintää on monenlaista, mutta koen, että heikoimmassa asemassa olevan ihmisen syrjiminen on aina sitä raskainta lajissaan. laura meriluoTo Hallitus laskee lastensuojelun jälkihuollon ikärajaa, mikä on käsittämätön päätös erityisen haavoittuvassa asemassa olevien nuorten kannalta.. 1 ajassa InternetIssä sanottua Kurittaminen ei ole kannustamista
Vasemmistoliitto oli myös ainoa puolue, joka olisi halunnut näitä linjauksia jo silloin, kun Nato-jäsenyyttä päätettiin hakea. – Tämä jäsenyys on Suomelle vielä niin uusi asia, että kaikki isot linjakeskustelut ovat vielä käymättä. – Suomikin voisi ottaa mallia Norjan pitkästä Nato-linjasta. Andersson ilmoitti asiasta 13. Hän sanoo nyt, että päätökseen vaikuttivat huoli ajankäytöstä ja omasta jaksamisesta. Norja ei salli ydinaseiden varastointia eikä pysyviä vieraita joukkoja omalla maaperällään, hän kertoo. – Toinen iso asia on maailmanlaajuinen vallan uusjako, joka on käynnissä. Vasemmistoliiton puheenjohtaja arvioi, että presidenttiehdokkaana hän erottautuisi muista ehdokkaista edukseen, koska hänellä on selkeitä kantoja Suomen Nato-jäsenyyden reunaehtoihin. li andersson kertoo KU:lle, että vasemmistoliitto aikoo panostaa presidentinvaalikampanjassa mahdollisimman paljon vuorovaikutukseen. tammikuuta 2024. 1 1 ajassa Li Andersson mukAAn presidentinvAALiin Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson on käytettävissä puolueensa ehdokkaaksi ensi vuoden presidentinvaalissa. Vasemmistoliitto päättää presidenttiehdokkaastaan puoluevaltuuston kokouksessa 14. Toiseksi tekijäksi päätöksensä taustalla Li Andersson kertoo vasemmistoliiton sisällä käydyt keskustelut presidentinvaalista. Seuraavan presidentin kaudella uudet kansainväliset valtasuhteet etsivät vielä muotoaan. Presidentinvaalissa on oltava ehdokas, joka edustaa selkeästi punavihreää aatetta ja joka uskaltaa tunnustaa väriä, Andersson tuumii. tärkeimmäksi ulkopolitiikan sisältökysymykseksi Andersson nostaa sen, minkälaiseksi Suomen Nato-jäsenyys muodostuu. lokakuuta. Le h tik u va /v es a M o iL a n en. Toivo HAimi Presidentinvaalin ensimmäinen kierros järjestetään sunnuntaina 28. syyskuuta. – Erittäin tärkeässä roolissa tulee olemaan puolueen vaalikiertue, jossa on mahdollisuuksia kohdata ihmisiä kasvotusten, Andersson sanoo. – On tarpeen, että vasemmistolla on oma ehdokas tässä vaalissa. Naton jäsenmaanakin Norja on luonut itselleen globaalia mainetta rauhanrakentamiseen ja -välitykseen panostavana maana. – Olen päätynyt siihen, että olen käytettävissä vasemmistoliiton ehdokkaaksi, jos puolueen väki näin haluaa, Andersson kertoo KU:lle. Andersson on harkinnut mahdollista ehdokkuuttaan presidentinvaalissa elokuun alusta asti. Hän kertoo aikovansa puhua kampanjassa ulkopolitiikan lisäksi myös ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista globaalilla tasolla. Minä ja puolue näemme, että tämä on yksi tärkeimmistä keskusteluista, mitä presidentinvaalin yhteydessä pitää käydä. Se tarkoittaa myös sitä, että Suomen perspektiivi ei voi olla vain Euroopassa tai lännessä, vaan sen on oltava laajempi, Li Andersson pohtii. Li Andersson katsoo, että Suomen on haettava Nato-jäsenyyden suhteen pohjoismaista linjaa ja tehtävä tiivistä yhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa. – Nyt syksyn alussa minulla on kuitenkin sellainen olo, että virtaa riittää, Andersson sanoo
Tässä tapauksessa vaalilupaus kyllä teknisesti toteutuu: bensan hinta laskee, mutta se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että autoilun hinta laskisi, Hyvönen toteaa. Oppositiosta on jo moitittu perussuomalaisia vaalilupausten pettämisestä. Tutkija muistuttaa siitä, että vaalilupauksia on tehty aina. Hän sanoo, että erityisesti asumistuen leikkaus kohdistuu opiskelijoihin. Vasemmistonuorten puheenjohtaja Pinja vuorinen on ollut paikan päällä Helsingin yliopiston valtauksella. Holopainen katsoo, että opiskelijoiden protesti välittää hallitukselle vahvan viestin. Vasemmisto-opiskelijoiden puheenjohtaja Selmi Holopainen kertoo seuranneensa valtauksia vaikuttuneena ja innostuneena. Meille on suoraan valehdeltu päin naamaa. Keskeisin valtaajien vaatimus on Orpon hallituksen leikkausten ja indeksijäädytysten peruuttaminen. Vaikka ennenkin on vallattu oppilaitoksia, ei tällaista volyymiä ole tietääkseni ennen nähty, hän sanoo. – Nämähän ovat täysin historiallisia. – Käytännön hallitustyöskentely tarkoittaa erilaisten kompromissien tekemistä. Toivo HAimi Historiallisia Valtauksia opiskelijat jatkoivat valtausta Helsingin yliopiston päärakennuksessa 28.9. – Opiskelijat ovat todella huolissaan tulevaisuudesta, Holopainen kertoo. 1 2 ”Vaalilupaus kylläteknisesti toteutuu.” ajassa Vaikea sanoa, koska Vaalilupaus on petetty Petteri OrPOn (kok.) hallitus aikoo korottaa matkakulu vähennyksen omavastuuosuutta 750 eurosta asteittain 900 euroon. – Ehkä tässä on enemmän kyse siitä, mikä on ollut lupauksen sisältö, kuin siitä, onko luvattu jotain konkreettista, mitä ei pystytäkään pitämään. – Vaadimme, että näitä ei tuoda lainkaan hallituksen esityksinä eduskuntaan, Vuorinen paaluttaa. Työmatka-autoilu kallistuu huomattavasti. Politiikan tutkija Ari-Elmeri Hyvönen Helsingin yliopistolta kuitenkin sanoo, että on aina tulkinnanvaraista, missä määrin jokin yksittäinen vaalilupaus toteutuu. – Se, ketä autoilun kallistumisesta syytetään, ei automaattisesti sada kenenkään laariin. Toivo HAimi Le h tik u va /M a r k k u u La n d er. Korotus on kiusallinen hallituksen kakkospuolueelle perussuomalaisille, joka kampanjoi ennen eduskuntavaaleja näyttävästi bensan hinnalla ja autoilun kustannuksilla. – Opintotuen indeksijäädytys on erityisen härski, sillä kokoomus vielä ennen vaaleja lupasi, että näihin indekseihin ei kosketa. OPiskelijat ymPäri Suomea valtasivat syyskuun lopulla oppilaitoksia vastalauseena Petteri orpon (kok) hallituksen politiikalle
1 3 02 taustat
1 4 ”Pöydälläonisompiapanoksiakuinyleensä.”
syyskuuta Teollisuusliiton ja Ammattiliitto Pron järjestämillä työnseisauksilla ja ulosmarsseilla. Maan pohjoisja itäosista alkaneet mielenilmaukset etenivät syys-lokakuun vaihteessa LänsiSuomen kautta Etelä-Suomeen. SAK:laisten liittojen lisäksi mukana ovat myös Ammattiliitto Pro, Suomen Konepäällystöliitto sekä Tehy, jotka kuuluvat toimihenkilökeskusliitto STTK:hon. Mielenilmauksia järjestettiin tuolloin Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. 1 5 Ammattiyhdistysliike ontänäsyksynä näyttänytjakäyttänyt voimaansa.Kuinka paljontuotavoimaa onjariittääköse estämäänhallituksen suunnittelemat heikennyksettyö- elämäänjasosiaaliturvaan. Teksti Toivo Haimi ja Tuula KärKi Kuvat leHTiKuva voimannäyTTö T änä syksynä tunnelmat ammattiyhdistysliikkeen ja hallituksen välillä ovat venyneet kireimmilleen sitten Juha Sipilän (kesk.) porvarihallituksen aikojen. Toimintapäiviä on. Ensimmäiset työtaistelut alkoivat tiistaina 26. Palkansaajakeskusjärjestö SAK ja sen jäsenliitot Teollisuusliitto, Autoja kuljetusalan työn tekijäliitto AKT, Palvelualojen ammattiliitto PAM sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL aloittivat syyskuun lopulla poliittiset työtaistelut pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen suunnittelemia työelämän heikennyksiä ja sosiaaliturvan leikkauksia vastaan
Eskaloitumisen vaara Työtaisteluiden ensisijaisena tavoitteena on estää hallituksen suunnittelemat heikennykset työelämään ja sosiaaliturvaan. – Liittojen toimet on sovitettu yhteen. Näitä ovat muun muassa sairauspoissaolojen ensimmäisen päivän säätäminen palkattomaksi, työttömyysturvan lapsikorotusten poistaminen, työntekijän irtisanomisen helpottaminen sekä poliittisten lakkojen rajoittaminen. – Kyllähän ay-liikkeen toimintaedellytykset jonkin verran heikkenevät, mutta paljon jää jäljelle. Aika paljon enemmän tarvittaisiin, että niistä peräännyttäisiin, Kärrylä sanoo. Hallitus perustelee reformejaan julkisen talouden tasapainottamisella ja työllisyyden lisäämisellä. Valtiotieteiden tohtori, poliittisen historian yliopisto-opettaja Ilkka Kärrylä Turun yliopistosta varoo ennustamasta tulevaisuutta, mutta arvioi KU:lle, että ay-liikkeen toimet eivät välttämättä riitä hallituksen mielen muuttamiseen. 1 6 järjestetty ympäri Suomea kolmena päivänä viikossa, ja niiden on määrä jatkua lokakuun ensimmäisten kahden viikon ajan. ”Käynnissäoleva vastakkainasettelu muistuttaapokeripeliä.” Tehyn mielenosoitus Helsingissä 20. JHL:n puheenjohtaja Päivi NiemiLaine on kuitenkin sanonut liittonsa olevan valmis käyttämään ”kaikki mahdolliset toimet” hallituksen yksipuolista sanelupolitiikkaa vastaan. Ay-liikkeen mukaan uudistusten takana ei ole taloudellinen tarve vaan työnantajien vallan lisääminen suhteessa työntekijöihin. Ammattiliitot näkevät asian toisin. syyskuuta.. Saako nyt nähty palkansaajien voimannäyttö hallituksen perääntymään aikeistaan. Muodot voivat vaihdella ulosmarsseista protesteihin ja mielenilmauksiin, SAK:n varapuheenjohtaja Katja Syvärinen kertoi SAK:n ja ammattiliittojen yhteisessä tiedotustilaisuudessa syyskuussa. Toissijaisesti ay-liike yrittää painostaa hallituksen palaamaan neuvottelupöytiin ja sopimaan työelämän kehittämisestä kolmikantaisesti. Talouspolitiikan historiaa ja uusliberalismia tutkinut Kärrylä katsoo, että vaikka hallitus saisi tahtonsa läpi lakko-oikeuden rajoittamisessa, pysyy ammattiyhdistysliike edelleen vaikutusvaltaisena. Kun työehtosopimuksista taas neuvotellaan, ovat ay-liikkeen tavalliset lakko-oikeudet voimassa. – Hallitus on aika päättäväisesti viemässä uudistuksiaan läpi. Vaikka ammattiliittojen toimet ovat valtakunnallisia ja poikkeuksellisia, ei yleislakosta kuitenkaan ole kyse. Syvärinen painotti tuolloin, että ammattiliittojen mielenilmaukset mahdollistavat hätätyön, eivätkä ne vaaranna kenenkään omaisuutta, henkeä tai terveyttä
– Peliteoreettisesti tilanne on haastavampi kuin yleensä, koska pöydällä on isompia panoksia kuin yleensä. Tällöin kumpikin osapuoli vain korottaa panoksia ja luottaa siihen, että toinen väistyy. Työn ja talouden tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta kuvailee julistettujen ja toteutettujen toimien haitallisia vaikutuksia maan taloudelle melko vähäisiksi. Käynnissä oleva vastakkainasettelu muistuttaa pokeripeliä, jossa korotetaan panoksia ja ennakoidaan vastustajien siirtoja. Tutkija Ilkka Kärrylä sanoo, että hallituksen ja ay-liikkeen demokratiakäsitykset eroavat tässä toisistaan. Myös poliittinen oikeisto yleensä kannattaa laajaa kansalaisyhteiskuntaa periaatteessa, mutta ero on Kärrylän mukaan siinä, millaiset järjestöt nähdään laillisina ja demokraattisina toimijoina. Työrauhaa vai demokratiaa. – Kyllähän näistä toimista johtuneet menetetyt työtunnit menevät ihan virhemarginaaleihin, kun niitä katsotaan vuoden aikajänteellä, Maliranta kertoo. – Oikeistossa ei välttämättä nähdä ay-liikettä yhtä legitiiminä vaikuttajana kuin muunlaisia kansalaisten vapaaehtoisia yhteenliittymiä. Hallitus nauttii kansan vaaleissa valitseman eduskunnan luottamusta, ja hallituspuolueissa katsotaan, että ay-liike puuttuu toiminnallaan demokraattisesti valitun hallituksen politiikkaan. Hän kuitenkin muistuttaa, että lakoilla voi olla kielteisiä taloudellisia vaikutuksia, koska niiden myötä epävarmuus työmarkkinoilla kasvaa. Ammattiyhdistysliikkeessä taas katsotaan, että oikeus poliittisiin lakkoihin ja mielenosoituksiin työpaikalla ovat olennainen osa toimivaa demokratiaa. Maliranta arvioi, että ay-liikkeen ja hallituksen yhteenottoa voidaan selittää taloustieteen peliteorian kautta. – Jos kumpikin pelaa sillä strategialla, että mennään päätyyn asti, voi lopputulos olla todella onneton molempien kannalta. – Yleensä ajatellaan, että länsimaiseen demokratiaan ja kansalaisyhteiskuntaan kuuluvat erilaiset järjestöt, mielenosoitusja lakko-oikeus. Kärrylän mukaan Suomessa on ollut 1990luvun lamasta asti melko oikeistolainen ilmapiiri, jossa ay-liikkeeseen on suhtauduttu kriittisesti. Hän näkee liittojen ja hallituksen välisessä pattitilanteessa myös eskaloitumisen riskin. – Ei olla haluttu liikaa suututtaa tavallisia kansalaisia liialla lakkoilulla. 1 8 Hän kuitenkin toteaa ay-liikkeen joukkovoiman vähentyvän, jos tukilakkoja rajoitetaan. syyskuuta.. Ay-liikkeen näkökulmasta voi olla fiksuakin pitää asialliset välit myös Mielenosoittajia #PainavaSyy-mielenosoituksessa Rovaniemellä 26. Lisäksi tässä määritellään myös tulevien pelien sääntöjä, Maliranta avaa. Pahimmillaan tilanne voi hänen mukaansa johtaa chicken game -tyyppiseen tilanteeseen, jossa molemmat osapuolet uskovat olevansa toista vahvemmassa asemassa. Hallituspuolueiden poliitikot ovat vedonneet sen puolesta, että hallitukselle ja eduskunnalle on annettava työrauha. Vaikuttamista tapahtuu muuallakin kuin vaaleissa, Kärrylä sanoo
– Kun tunteja on riittävästi, voidaan alkaa katsoa, onko palkka riittävä työn vaativuuteen nähden. ”Olenhuolissanimyös vastuuntuntoisten työnantajienjayritysten omistajienpuolesta.” – Kokoomus kutsuu tätä kannustamiseksi ottamaan työtä vastaan, mutta käytännössä sillä ei olisi enää merkitystä, että ihminen pysyisi koko työuransa ajan työkuntoisena. Luodaan pelon ilmapiiri Elokannas arvelee, että hallituksessa aikeita ja niiden seurauksia ei ylipäätään ole mietitty loppuun asti. Nyt kaavailluilla elementeillä luodaan perusteetonta kilpailuetua niille yrittäjille, joilla tällaista moraalia ei ole. Se tuo käsittelyyn työnantajapuolen villeimmätkin päiväunet ja sanoo, että se on minimi. Hän arveleekin, että ihmisistä halutaan repiä kaikki irti, koska enää ei välttämättä tunneta omia työntekijöitä. Tavallisesti suomalaiset ovat maltillisia ja lakot ja protestit ovat olleet siistejä. – Tarkoitus on luoda pelon ilmapiiri, etteivät ihmiset uskalla puuttua asioihin, hän päättelee. – Hallitus on käsittämättömän röyhkeä. Silloin laskut ovat isoja yhteiskunnalle. Hän muistuttaa, että pelkkä tuntipalkka ei ratkaise. Elokannas toteaa poliittisen päätöksenteon ilmanalan olevan nyt erityisen painostava. Elokannaksella on vinkki työnantajille, jotka valittavat työvoimapulasta. Jos pidetään minuutin kassapysäytys, se ei aiheuta vahinkoa ja asiakkaat ymmärtävät. Ei välttämättä auta, vaikka saisi 20 euroa tunnilta, jos tekee puolta työaikaa eikä ole mahdollisuutta saada enempää tunteja. Jos hallitus saa tahtonsa läpi, seuraukset varmasti kaatuvat mielenterveyspuolelle. Toki me työntekijäpuolella ymmärrämme, että bisneksen pitää kannattaa, mutta nyt on huoli siitä, miten käy, jos työhön tulee pakkotyöelementtejä ihmisille, jotka jo nyt tekevät työtään jaksamisen rajoilla. 1 9 TyönanTajan villeimmäT uneT MariMekon pääluottaMusMies Tuuli Elokannas arvioi, että maltillisestikin katsoen Orpon hallituksen aikeet työelämän suhteen ovat hurjia. Kokoomus kutsuu kannustamiseksi Pakkotyöelementeillä Elokannas viittaa muun muassa kaavailuihin poistaa suojarajoja ja helpottaa irtisanomisia. Kun hinta kohtaa tarjotun työn, työntekijät kyllä löytyvät. – Kun ihmisille aiheutetaan epävarmuutta, pitää ymmärtää sekin, että sillä voi olla ikäviä seurauksia. – Esimerkiksi työajat ovat jo nyt pitkälle työnantajien mielen mukaisia, ja alalla on erittäin paljon osa-aikaisia työntekijöitä. Tuula KärKi. – Se aiheuttaa epävarmuutta. – Ei meillä ole työvoimapulaa, meillä on palkanmaksuhaluttomuutta. Normaali oikeudentaju sanoo, että asioita tulee kehittää, mutta kun nyt katsoo hal li tuksen touhua, se ei valitettavasti kehitä työelämää. Työnantajista kuitenkin suurin osa ajattelee ihmislähtöisesti ja haluaa hoitaa työnantajavelvoitteensa hyvin. Mutta jos tällainen kielletään, pelkään, että siitä seuraa levottomuutta, koska ihmisillä kuitenkin voi olla tarve protestoida. Sipilän hallitukselta astui voimaan vain maistiaisia nyt esitettyihin verrattuna, hän toteaa pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen laajoista aikeista heikentää työntekijän oikeuksia. – Olen huolissani myös vastuuntuntoisten työnantajien ja yritysten omistajien puolesta. – On selvää, että palkan pitäisi olla parempi, mutta myös työsuhteen muoto ja laatu ratkaisevat, se, että oletko määräaikaisessa vai pysyvässä työsuhteessa, ja se, kuinka paljon sinulla on työtunteja. Meidän alalle eli kaupan alalle heikennykset iskevät kovimmin, koska meillä on epätyypillisimmät työsuhteet ja työsuhteiden laadut ovat paljolti luokattomia tai heikkoja, hän sanoo. – Se on pelottavaa
Kaikista perustavanlaatuisimpiin perusja ihmisoikeuksiin kuuluu oikeus ilmaista mielipiteensä ja myös kritisoida vallanpitäjiä. Sellaista se on demokratioissa, Andersson sanoi. – Orpon hallitus on valinnut tien, jossa se tekee erittäin kovia ja yksipuolisia heikennyksiä työehtoihin ja työsuhdeturvaan kuuntelematta yhtään työntekijäpuolen huolia, ehdotuksia tai kantoja. Silloin ei voi olla yllättynyt siitä, että oma päätöksenteko johtaa protesteihin. Pitkässä pelissä pitäisi tajuta, että seuraava kierros tulee ennen pitkää, ja silloin rökäletappion kärsinyt osapuoli pelaa entistä suuremmilla panoksilla ja pyrkii kääntämään heilurin täysillä toiseen suuntaan, Maliranta avaa. Siihen on oikeus niin eläkeläisillä, opiskelijoilla kuin työntekijöilläkin, Andersson kirjoitti Facebookissa syyskuun lopulla. – Jos sellainen vaihtoehto olisi tarjolla, kannattaisi siihen lopputulokseen mielestäni panostaa, Maliranta sanoo. Hän sanookin, että paras lopputulema tästä kiistasta olisi, että neuvottelujen kautta päästäisiin sopuun pitkän aikavälin periaatteista. 2 hallitukseen, vaikka se tekeekin radikaaleja uudistuksia, Kärrylä pohtii. Laboren johtajan mielestä osapuolten pitäisi ymmärtää, että kompromissi voi olla pitkän aikavälin kannalta parempi lopputulos. Yksittäisillä työntekijöillä tai opiskelijoilla ei ole tällaista valta-asemaa, ja siksi he ovat päättäneet järjestäytyä laajemmiksi yhteenliittymiksi. Siksi on niin surullista, että hallitus on valinnut tien, jossa työntekijöiden asemaa tietoisesti heikennetään ja lisätään epävarmuutta ja pätkätöitä Suomeen, Andersson kirjoitti. syyskuuta.. n PAM:in ja Rakennusliiton mielenilmaus Turun torilla 27. – Hyvä olisi, jos tulevaisuudessa kaikki osapuolet ymmärtäisivät, ettei ole edes järkevää tavoitella lyhyen aikavälin 6–0-selkävoittoja ja yrittää saada kaikkea haluamaansa. Pitkää peliä Laboren Mika Maliranta sanoo, että talouden välittömän ja pitkän aikavälin kannalta olisi viehättävää, jos nyt meneillään olevassa kiistassa pystyttäisiin tekemään sellaisia ratkaisuja, jotka yksinkertaistaisivat tulevia prosesseja. – Tämä on varsin käsittämätöntä puhetta demokratian näkökulmasta. Vasemmistoliiton puheenjohtajan mukaan elinkeinoelämän toimijoilla on vahva asema yhteiskunnassa ja he pystyvät käyttämään merkittävää yhteiskunnallista valtaa omien verkostojensa kautta. Yksikään yritys ei pyöri ilman osaavia ja sitoutuneita työntekijöitä. – Koko ammattiyhdistysliikkeen idea perustuu siihen, että työntekijät yhdessä ovat vaikutusvaltaisia. Myös vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson on kummeksunut hallituksen puheita työrauhasta
2 1 ”Olemme astumassa Itä-eurOOpan tIelle” TyömarkkinakeskusjärjesTö sTTk:n pääekonomisti Patrizio Lainà arvioi, että pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus tavoittelee hyvinvointivaltion murentamista. – Hallituksen toimille on ensinnäkin vaikea nähdä mitään perusteita, ja toiseksi tässä lietsotaan yhteiskunnallista vastakkainasettelua ja häiritään aika paljon yhteiskuntarauhaa. Se haluaa saada enemmän etuja itselleen, ja tämä näkyy hallitusohjelmassa, Lainà toteaa. – Se kertoo elinkeinoelämän kokevan, että hyvinvointivaltio ei kaikissa tilanteissa tue sitä. Enää ei ajatella, että pitäisi pitää huolta työvoimasta eivätkä vastaavasti yhteiskuntarauha ja yhteiskunnallinen vakaus ilmeisesti paina kovin paljoa vaakakupissa. Ollaan valmiita luomaan vastakkainasetteluja ja kiristämään ilmapiiriä sen sijaan, että pyrittäisiin liennyttämään sitä. Nyt leikataan, mutta käytetään siinä säästyneet rahat verotuksen keventämiseen, joten toimet eivät edes vahvista julkista taloutta käytännössä ollenkaan, Lainà muistuttaa. Olenkin huolissani siitä, mihin tämä johtaa. Ensin rajataan lakko-oikeutta, ja sen jälkeen ajetaan muita uudistuksia läpi, kun enää niitä ei pysty niin hyvin vastustamaan ainakaan lakoilla. Tämä on iso muutos. Tuula KärKi. Monien toimeentulo heikkenee dramaattisesti, ja sitä on vaikea sulattaa. Olemme pikemminkin astumassa Itä-Euroopan tielle. Niiden mieleenhän tämä on. – On tehty tietoinen valinta pienentää julkista sektoria ja sosiaaliturvaa. Samalla ollaan tippumassa muiden Pohjoismaiden kelkasta. – Hallituksella on selvä juoksutus. Lainà pitää tilannetta huolestuttavana. Ei tällaisten uudistusten toteutusta moni katso hiljaa vierestä. Vaikka hallituspuolueet puhuivat vaalipuheissa kovasti sopeuttamisesta ja julkisen talouden vahvistamisesta, käytännön tasolla se suoritus jää kuitenkin todella heikoksi. Hän kuvaa muutosta historialliseksi. Terve ja hyvinvoiva työvoima on elinkeinoelämälle hyödyksi. Meillä on jo valmiiksi osittain heikompi sosiaaliturva. Historiallinen muutos Työnantajat ja elinkeinoelämä ovat tyytyväisiä hallitusohjelmaan. – Nyt ajattelu on selvästi muuttunut. Mihin tämä johtaa. – Kyse on palkansaajan aseman heikentämisestä ja neuvotteluaseman huonontamisesta, mikä johtaa varmasti huonompiin työehtoihin ja heikompaan palkkakehitykseen. Vaikea meitä on nähdä pohjoismaisena hyvinvointivaltiona sen jälkeen. Jos ”Ontehtytietoinenvalinta pienentääjulkistasektoria jasosiaaliturvaa.” vielä tehdään radikaalit leikkaukset ja heikennykset, jäädään entistä enemmän muista Pohjoismaista. – Enemmän tässä pyritään murentamaan hyvinvointivaltiota ja samalla tehdään täysin julkiseen talouteen liittymättömiä työmarkkinauudistuksia, jotka ovat palkansaajan näkökulmasta heikennyksiä. – On vaikea pitää hallitusohjelmaa perusteltuna tai edes julkista taloutta vahvistavana ohjelmana, Lainà sanoo. Niillä ei ole oikeastaan mitään vaikutusta työllisyyteen tai julkiseen talouteen. Tavallisesta kansalaisesta voi tuntua erikoiselta, että rauhaa ja hyvinvointia tuottava hyvinvointivaltio halutaan murentaa. – Aiemmin elinkeinoelämäkin on pitänyt hyvinvointivaltiota tärkeänä tukijalkana paitsi yhteiskunnallisen kehityksen näkökulmasta, myös ihan siinä, että se huolehtii työvoiman terveydestä. – Ohjelma ajaa työnantajan, ennen kaikkea elinkeinoelämän, etuja
Esimerkiksi Suomen Klubitalot ry tarjoaa mielenterveyskuntoutujille tavoitteellista toimintaa arkeen, vertaistukea ja yksilöllistä ohjausta. Järjestöt tarjoavat ennaltaehkäisevää toimintaa, joka parhaimmillaan vähentää raskaampien palvelujen tarvetta. 2 2 1 o Sote-järjeStöjen palvelut vaaraSSa Kun hallitus painostaa hyvinvointialueita karsimaan menojaan, leikkuri voi uhata myös sosiaalija terveysjärjestöjen ennestäänkin vähäisiä avustuksia. Moni asunnoton, päihteiden käyttäjä, syrjäytymisvaarassa oleva nuori, mielenterveysongelmainen tai yksinäisyydestä kärsivä ikäihminen saa järjestöjen kautta elämäänsä tukea, jota ei muualta helposti saisi. Toinen puolikas on tullut kuntien myöntämistä avustuksista, jotka siirtyivät sote-uudistuksen myötä tänä vuonna pääasiassa hyvinvointialueiden jaettaviksi. Klubitaloja on 23 eri puolilla Suomea. – On suuri riski, että säästöt osuvat myös järjestöjen avustuksiin, toteaa sote-muutostuen tutkija Janne Haikari SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:stä. Teksti eliaS Krohn Kuvitus johan alén SoSiaalija terveysalan järjestöt ovat huolissaan toimintansa tulevaisuudesta, kun hyvinvointialueet kautta maan valmistelevat isoja sopeutustoimia. Järjestöt tarjoavat monenlaisia matalan kynnyksen palveluja, usein vapaaehtoisvoimin. Klubitalojen rahoituksesta noin puolet tulee valtiolta Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) avustuksista. Nyt leikkaukset uhkaavat sekä STEA-avustuksia että. – Aktiviteetit haavoittuville ryhmille pitävät yllä ihmisten toimintakykyä ja vähentävät sitä kautta muiden palvelujen tarvetta, Haikari korostaa
– Ei ole mitään vastaavaa paikkaa, mihin mielenterveyskuntoutujat sillä alueella voitaisiin ohjata. Ensi vuonna rahoitusleikkaukset uhkaavat klubitalojen toimintaa useilla hyvinvointialueilla. – Tilanne on tosi kurja tällä hetkellä, sanoo Suomen Klubitalot ry:n toiminnanjohtaja Päivi Lepistö. Nämä ihmiset jäävät täysin tyhjän päälle, Lepistö toteaa. Keski-Uudenmaan hyvinvointialue aikoo leikata 20 prosenttia Nurmijärven ja Tuusulan klubitalojen avustuksista. Etenkin mielenterveyskuntoutujien yksilöllinen ohjaus, jolla autetaan heitä takaisin työelämään, sekä yksilöllinen opintovalmennus vähenisivät, Lepistö arvioi. Kuntoutujien ohjaus kärsisi Rahoituksen siirto kunnilta hyvinvointialueille ei sekään ole sujunut ongelmitta. Se tarkoittaa Lepistön mukaan todennäköisesti yhden työntekijän vähennystä kummassakin. Ikävin tilanne on Lepistön mukaan Satakunnassa: 21 vuotta toiminut klubitalo Sarastus Porissa voi joutua sulkemaan ovensa puuttuvien avustusratkaisujen vuoksi. Klubitalot ovat mielenterveyskuntoutujien ja. Osallisuutta ja toimintakykyä Kaikki leikkaukset iskevät Lepistön mukaan varsinaiseen toimintaan, koska erillistä hallintoa ei ole. 2 3 1 o Sote-järjeStöjen palvelut vaaraSSa hyvinvointialueiden avustuksia
Klubitalon kyselyssä 94 prosenttia jäsenistä koki yksinäisyytensä helpottaneen ja 78 prosenttia koki Klubitalolla käymisen olevan tärkein keino edistää toipumistaan. Isoimpiin kuuluu Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL), jolla on keskusjärjestön lisäksi kymmenen piiriä ja noin 500 paikallisyhdistystä. 24 ”Ontehtylaskelmia,että yksieuroklubitaloon tuokolmeeuroatakaisin yhteiskunnalle.” palkatun henkilökunnan muodostamia yhdenvertaisia yhteisöjä. STEA-avustusten pieneneminen ei olisi myöskään hyvinvointialueiden etu, koska ne ovat alueiden sote-toiminnalle ulkopuolelta tulevaa rahaa, Haikari korostaa. Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelmaan on kirjattu vuodelle 2027 sadan miljoonan euron leikkaukset STEA-avustuksiin – noin neljännes koko avustuspotista. Käytäntönä on usein, että hyvinvointialueen vähentäessä rahoitustaan järjestölle myös STEA vähentää sitä, Haikari huomauttaa. Vuonna 2022 jäsenkohtaamisia kirjattiin yli 130 000. Jäsenet ovat mukana tekemässä kaikkea toiminnan suunnittelusta ja kehittämisestä kaupassa käyntiin ja kirjanpitoon. Samantyyppistä toimintaa harjoittaa Pelastakaa Lapset ry. Järjestötoiminnan vahvuus on uuden kokeilu ja kehittäminen. – Pelkona on, että hyvinvointialueiden haastava rahoitustilanne tulee näkymään myös järjestöavustuksissa. Ensi vuoden näkymät ovat sumuisemmat. Heikennyksen vaikutus siis tuplaantuu. Kohtaamispaikka uhattuna Avustuksia saavia järjestöjä on satoja. Kuntien taloustilanne ja leikkaukset koskettavat vahvasti toimintaamme, Paljakka toteaa. Leikkausten vaikutuksesta kokeilut vähenevät, tietää Janne Haikari SOSTEsta. – Jos joudutaan supistamaan, pidetään se toiminta, mitä on pisimpään tehty ja mistä on eniten rutiinia. Tänä vuonna hyvinvointialueilta on Paljakan mukaan vielä järjestynyt kohtuullisesti avustuksia, vaikkakin alueiden väliset erot ovat olleet isoja. Rajanvetoa käydään esimerkiksi siinä, kuuluvatko MLL:n ylläpitämät kohtaamispaikat kuntien hyvinvointija terveystoiminnan vai hyvinvointialueiden rahoittaman toiminnan piiriin. Jotkin palvelut uhkaavat jäädä väliinputoajiksi. Klubitalojen tavoin myös MLL:n yhdistykset saavat lisäksi valtion STEA-avustuksia. Ilman avustusta yhdistys ei voi sitä jatkaa, ja se on ollut perheille todella tärkeä. Muun muassa STEA seuraa ja arvioi jatkuvasti tukemiensa sote-järjestöjen toiminnan tuloksellisuutta. – Kyllä se uhkakuvia luo. – On tehty laskelmia, että yksi euro klubitaloon tuo kolme euroa takaisin yhteiskunnalle, koska se vähentää esimerkiksi erikoissairaanhoidon ja muiden palvelujen käyttöä, mainitsee Päivi Lepistö. Yhtälö on kuitenkin hankala, jos samalla rahoitus kokonaisuudessaan vähenee. – Kaikki työntekijät tekevät kädet savessa jäsenten kanssa työtä. Toiminnan ytimessä on lapsiperheiden tuki ja monenlainen arkinen toiminta, jota pyöritetään 30 000 vapaaehtoisen voimin. Kuluvalla hallituskaudella SOSTEn yksi päätavoitteista on Haikarin mukaan se, että STEAavustuksia vuonna 2027 uhkaava massiivinen leik kaus saataisiin torjuttua. Sote-uudistus on näkynyt Mannerheimin Lastensuojeluliitossa monin tavoin, kertoo MLL:n vaikuttamistyön asiantuntija Eevamaija Paljakka. Hyvinvointialueen tämän vuoden alijäämäksi on arvioitu 95 miljoonaa euroa, ja tavoitteena on karsia kuluja ensi vuonna 42 miljoonalla eurolla. STEA:n tuloksellisuuskatsausten mukaan järjestöjen toiminta on esimerkiksi lisännyt erityisryhmien osallisuutta, vähentänyt yksinäisyyttä sekä vahvistanut toimintakykyä ja sosiaalisia taitoja. – Esimerkiksi Jyväskylän kaupunki ei enää talousarviosuunnitelman mukaan rahoittaisi Jyväskylän-yhdistyksemme avointa Tourutupakohtaamispaikkaa ensi vuoden alusta lähtien. Kumpikin järjestö on toiminut jo noin sadan vuoden ajan. Häviävän pieni menoerä Pirkanmaan hyvinvointialue ilmoitti syyskuussa 20 000:ta työntekijää koskevista muutosneuvotteluista. Sote-rahoituslain mukaan hyvinvointi. Toiminnan systemaattinen ja pitempiaikainen kehittäminen on haaste, kun ei tiedetä, mitä tapahtuu ensi vuonna tai 2027, Paljakka kommentoi. Jotkin hyvinvointialueet ovat jakaneet erikseen innovaatioavustuksia uusiin kokeiluihin kannustamiseksi. Rakenteet ovat vasta muotoutumassa. Leikkaus voi tuplaantua Järjestöjen avustuksiin tehtävät leikkaukset merkitsevät monesti uusien hankkeiden ja kokeilujen tyrehtymistä
Vajetta paikattiin Sanna Marinin (sd.) hallituksen päätöksellä alkuvuodesta, mutta lisärahoitus ei riittänyt, kun samaan aikaan kustannustaso ja palkatkin nousivat merkittävästi. – Ei meillä ole mitä lakkauttaa. Kun sote-alan palkat nousevat yleistä palkkatasoa nopeammin – mikä on tarpeen jo työvoimapulankin vuoksi –, hyvinvointialueiden pitäisi rahoittaa yleisen linjan ylittävät palkankorotukset karsimalla muista menoista. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ei aio toteuttaa hallituksen edellyttämiä jättileikkauksia. Niukkaa ei voi supistaa, hyvinvointialueen johtaja Timo Aronkytö totesi syyskuun lopulla Helsingin Sanomien mukaan.. Niukkuutta on luvassa lisää: Petteri Orpon (kok.) oikeistohallituksen tavoitteena on hillitä sote-menojen kustannusten kasvua julkisen talouden perusuraan verrattuna 1,4 miljardilla eurolla vuoteen 2027 mennessä ja yhteensä 3 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä. Leikkausten vaikutuksesta kokeilut vähenevät.” Hyvinvointialueita velvoitetaan leikkauksiin Hyvinvointialueiden taloudellisen ahdingon taustalla on useita syitä. Kaikki hyvinvointialueet eivät suostu tanssimaan valtiovallan pillin mukaan. Merkittävänä tekijänä talousahdingon taustalla ovat myös lisääntyneiden yksityisten ostopalvelujen voimakkaasti nousseet kustannukset. 2 5 ”Järjestötoiminnan vahvuuson uudenkokeiluja kehittäminen. Niiden tämän vuoden rahoitus perustui alkujaan kuntien talousarvioihin, joissa sote-menoja oli alibudjetoitu. Jos näin ei tapahdu, valtiovarainministeriö käynnistää arviointimenettelyn, joka voi johtaa esimerkiksi hyvinvointialueiden yhdistämisiin. Indeksi, jonka mukaan hyvinvointialueiden rahoitusta vuosittain lisätään, ei ota huomioon sote-alan palkkojen nousua, vaan ainoastaan yleisen ansiotason nousun. Tänä vuonna hyvinvointialueille on kertymässä alijäämää yhteensä 1,2 miljardia euroa. Hyvinvointialueille ei annettu sote-uudistuksessa verotusoikeutta, vaan ne ovat käytännössä kokonaan valtion rahoituksen varassa. Marinin hallituksen säätämän rahoituslain mukaan alijäämä on katettava kolmessa vuodessa
Jos ajatellaan, millainen merkitys sote-alan järjestöillä on, avustuksen pitäisi olla isompi, Sirén kommentoi. Korvaavat palvelut vähissä Järjestöt tekevät matalan kynnyksen ennaltaehkäisevää työtä, jollaista ei ole juuri tarjolla sen paremmin julkisella kuin yksityiselläkään sektorilla. – Klubitalot-yhdistys tekee todella tärkeää työtä mielenterveyskuntoutujien parissa. – Tuntuisi kohtuuttomalta nipistää noin pienestä summasta. Keski-Uudenmaan hyvinvointi alueella (Keusote) järjestöjen avustuksista eivät päätä luottamuselimet vaan viranhaltijat. Se on vähemmän kuin 0,5 prosenttia arvioidusta alijäämästä ja vähemmän kuin 0,2 promillea hyvinvointialueen koko 2,6 miljardin euron budjetista. – Kun julkiset palvelut eivät kunnolla toimi, yhä useammat joutuvat turvautumaan yksityisiin palveluihin ja maksamaan niistä, Savela muistuttaa. 1 o alueiden on katettava tilikauden alijäämänsä kolmen seuraavan vuoden kuluessa. Järjestöavustusta on Pirkanmaalla myönnetty muun muassa mielenterveysongelmaisten ihmisten omaisten työhön, Setlementtiyhdistykselle, eläkeläisjärjestöille, maahanmuuttajanaisten yhdistyksille, potilasyhdistyksille, Sirén luettelee. Kun valtionkin tuet ovat leikkausuhan alla, järjestöjen tilannetta tulisi tarkastella kokonaisuutena, Sirén korostaa. Esimerkiksi Pirkanmaan omaishoitajat ry on saanut tänä vuonna yleisavustusta 20 000 euroa. Savela sanoo jo Sanna Marinin (sd.) hallituksen aikana säädetyn hyvinvointialueiden rahoitusta koskevan lain olevan pahasti epäonnistunut. Klubitalot ry:n avustuksen vähentäminen 20 prosentin verran on tullut aluehallitukseen vain keskusteltavaksi, kertoo vasemmistoliiton edustajana aluehallituksessa istuva Olli Savela. – Olettaisin, että tämäkin asia tullaan ottamaan esille ja äänestämään siitä. Monilla näiden palvelujen käyttäjillä ei myöskään olisi edes mahdollisuutta maksaa siitä. Pirkanmaan aluehallituksen toinen varapuheenjohtaja Jouni Sirén (vas.) kertoo, että aluehallituksessa ei vielä ole keskusteltu järjestöavustusten kohtalosta ensi vuoden budjetissa. – Lainsäädäntö velvoittaa sekä kunnat että hyvinvointialueet edistämään asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä, ja tässä kokonaisuudessa järjestöt ovat tärkeitä. Yksittäiset tukisummat ovat pieniä. – Sote-uudistuksen yksi suuri tavoite on ollut siirtää painetta raskaista palveluista kevyempiin tai jopa ennaltaehkäisevään toimintaan, jolla vähennettäisiin painetta palveluissa, SOSTEn Janne Haikari muistuttaa. Savela ei kannata esitettyä leikkausta. Hyvinvointialueiden tulisi Savelan mukaan saada verotusoikeus, jotta ne eivät olisi täysin riippuvaisia valtion rahoituksesta. Pirkanmaalla niille on varattu tälle vuodelle 444 000 euroa. Järjestöjen avustukset ovat häviävän pieni erä hyvinvointialueiden taloudessa. Sote-järjestöt tekevät paljon ennaltaehkäisevää työtä, joka vähentää muita sote-kuluja. Vasemmistoliiton ryhmä suhtautuu järjestöiltä leikkaamiseen hyvin kriittisesti. Sehän on päinvastoin ilmoittanut leikkaavansa rahoitusta lisää. – Se vaatisi paljon parantamista, mutta en usko, että Orpon hallitus ryhtyy mihinkään toimiin. Aluehallitus voi torjua leikkauksen Eri hyvinvointialueilla on erilaisia päätöksentekomalleja. n 2 6. Aluehallituksella on kuitenkin oikeus ottaa viranhaltijoiden päätös käsiteltäväksi ja kumota se siinä vaiheessa, kun asia ilmestyy viranhaltijapäätösten listalle
2 7 Tunisian kulissiT Siirtolaisten asema Tunisiassa on tukala, ja Euroopan unionin kanssa tehty sopimus saattaa pahentaa sitä entuudestaan. Teksti Johannes Jauhiainen Kuvat all over Press Alankomaiden pääministeri Mark Rutte, Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Italian pääministeri Giorgia Meloni matkustivat tapaamaan Tunisian presidentti Kais Saiedia kesäkuussa.
Pidätystä seurasi uutisklippien mukaan tunisialaismiesten joukko, joka hurrasi poliisille, solvasi siirtolaisia ja heitti roinaa heitä kohti. Lisäksi maassa on afro-tunisialainen vähemmistö. – Tuntuu siltä, että vapautemme on väliaikaista. Heinäkuussa Euroopan unioni allekirjoitti Tunisian kanssa sopimuksen, jossa EU sitoutuu tekemään yhteistyötä Tunisian kanssa rajaturvallisuuden vahvistamiseksi, ihmissalakuljetuksen kitkemiseksi sekä meripelastuksen tehostamiseksi. Lisäksi Saied on vihjaillut siirtolaisuuden takana olevan suunniteltu väestönvaihto, jossa maan kantaväestö vaihdettaisiin Saharan eteläpuolisiin afrikkalaisiin. Meitä mustia ei ole paljon, mutta meitä syytetään talouskriisistä ja milloin mistäkin. Osa poliisien kiinniottamista siirtolaisista vietiin keskellä yötä Tunisian aavikoille lähelle Libyan rajaa ilman vettä, ruokaa tai kattoa pään päällä. Helmikuussa maan itsevaltainen presidentti Kais Saied syytti siirtolaisia väkivallasta, rikollisuudesta ja ei-hyväksyttävistä teoista. – Meillä ei ole, eikä ole ollut mitään tietoon pohjautuvaa ja harkittua siirtolaispolitiikkaa. Sopimuksen toinen osapuoli on kansainvälinen ”Tuntuusiltä,että vapautemmeon väliaikaista.”. EU ulkoistaa maahanmuuttopolitiikkansa Tunisiasta Eurooppaan tuleviin siirtolaisiin on reagoitu myös Brysselissä. Italiaan kesäkuussa saapuneista 15 200 pakolaisesta ja siirtolaisesta 56 prosenttia lähti Tunisiasta. Esimerkiksi vuoden alusta alkaen Välimeren yli Italiaan on saapunut eri arvioiden mukaan noin 43 000 siirtolaista Tunisiasta. Näiden toteuttamiseksi Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen lupasi Tunisialle 100 miljoonaa euroa. Hänen mukaansa elämä afro-tunisialaisena ei ole helppoa. Tunisian sisäisen siirtolaistilanteen helpottamiseksi siirtolaisille tarvitaan Saadiah Mosbahin mukaan väylä laillisen statuksen saamiseen. Heistä noin 7 000 opiskelee paikallisissa yliopistoissa. Hallituksen toimia vastustavien järjestöjen ja ammattiliittojen mukaan tapaus ei ole ainutkertainen vaan osa trendiä, jossa viranomaiset käyttävät alati kovempia otteita afrikkalaisia siirtolaisia kohtaan. Kesä kuussa Italiaan tulijoiden määrä kasvoi 86 prosenttia toukokuuhun verrattuna, minkä lisäksi tulijoita oli yli 80 prosenttia enemmän kuin edellisen vuoden kesäkuussa. Tunisiassa on myös huono medialukutaito, joten jotkut uskovat ihan mitä tahansa he lukevat Facebookista, Mosbah sanoo. Valtaosa heistä on Norsunluurannikon, Guinean tai Tunisian kansalaisia. Jännitteet tunisialaisten ja afrikkalaisten siirtolaisten välillä olivat kiristyneet. – Jotkut tarvitsevat vaippoja, toiset katon päänsä päälle. – Presidentin puheiden jälkeen tietyt poliittiset ryhmät ja heidän kannattajansa kiersivät ovelta ovelle varoittaakseen ihmisiä siitä, kuinka vaarallisia Saharan eteläpuoliset afrikkalaiset ovat. Kahdentoista miljoonan asukkaan Tunisiassa on noin 21 000 siirtolaista Saharan eteläpuolisesta Afrikasta. Tunisialainen Saadia Mosbah on lentoemäntä sekä yhdenvertaisuutta edistävän Mnemty-järjestön perustaja ja puheenjohtaja. Eräänä iltana poliisit pidättivät kolmesataa siirtolaista tai siirtolaisilta näyttävää henkilöä. Se on siirtolaisille sekä määränpää että väli etappi matkalla kohti Eurooppaa. Mnemty on tilanteen kärjistymisen jälkeen järjestänyt kaksi mielenosoitusta ja auttanut siirtolaisia jalkautumalla heidän pariinsa. Tosin kulunut vuosi on ollut heille poikkeuksellisen raskas. Teoria väestönvaihdosta Afro-tunisialaisten ja afrikkalaisten siirtolaisten toiseuttaminen ei ole Tunisiassa uusi ilmiö. 2 8 KesäKuussa Tunisian toiseksi suurimmassa kaupungissa kuohui. Tarvitsemme selkeän lainsäädännön, jota tulee noudattaa, ja lopun kaikelle etnisyyteen perustuvalle syrjinnälle, Mosbah sanoo. Teemme, minkä pystymme, ja ohjaamme siirtolaisia eteenpäin järjestöjen tarjoamien palvelujen pariin, Mosbah sanoo. Arvostelijoiden mukaan viranomaiset ovat muun muassa käyttäneet kyynelkaasua siirtolaisten kiinniottotilanteissa, varastaneet siirtolaisten käyttämien veneiden moottoreita ja pidättäneet kadulla kulkijoita sattumanvaraisesti. Tosin nykyään Mosbah kokee, että kaikki mustat nähdään Tunisiassa samanlaisina. Maahanmuutto Eurooppaan lisääntynyt Maahanmuuton suhteen Tunisialla on erityinen asema. YK:n pakolaisjärjestön mukaan vuoden ensimmäisellä puoliskolla Välimeren ylitti PohjoisAfrikasta 89 100 siirtolaista. Lisäksi tulisi tehdä kokonaisvaltainen analyysi siirtolaisten tilanteesta maassa. Näistä hieman yli kahden tuhannen arvioidaan kuolleen tai kadonneen. Odotamme ja pelkäämme, että tilanne kääntyy päälaelleen, Mosbah kertoo KU:lle puhelimitse pääkaupunki Tunisista. Mutta vielä vaikeampaa se on, jos on Saharan eteläpuolisesta Afrikasta tullut siirtolainen ja nainen
Saadiah Mosbahin mukaan ei kuitenkaan ole merkkejä siitä, että siirtolaiskysymys koettaisiin Tunisiassa niin tärkeäksi ja mullistavaksi, että kansa vaatisi yhä itsevaltaisemmaksi muuttuneen maan johdon eroa. 2 9 valuuttarahasto IMF, ja kaiken kaikkiaan sopimuksen on arvioitu tuovan Tunisialle noin 900 miljoonaa euroa, josta merkittävä osa menee maan talouden tukemiseen. Kenties Tunisian sopimuksen innoittamana EU ja Egypti ovat käyneet alustavia neuvotteluja samanlaisesta sopimuksesta. Esimerkiksi Italian kansalliskonservatiivinen pääministeri Giorgia Meloni luonnehti sopimusta uudeksi ja tärkeäksi askeleeksi siirtolaiskriisin ratkaisemiseksi. On heitä, jotka auttavat siirtolaisia, haluavat hyvää ja vastustavat sortotoimia. EU:n ulkopolitiikkaa seuraavan Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Katariina Mustasilta näkee unionin toiminnassa ristiriitoja. Siirtolaisten hallintaan kiinnitetään edelleen enemmän huomiota kuin juurisyihin, Mustasilta sanoo. Sopimus on saanut risuja ja ruusuja. – Olemme jakautuneet kahtia. Kritiikkiä mutta ei laajaa kansanliikettä Siirtolaisten kohtelu Tunisiassa on kirvoittanut laajaa keskustelua rasismista, ja viime keväästä alkaen monet järjestöt, ammattiliitot ja kansalaiset ovat osoittaneet mieltään siirtolaisiin kohdistuvia sortotoimia ja rasismia vastaan. – On kuitenkin mahdollista, että EU:n taloudellinen tuki Tunisian kaltaiselle maalle valuu turvallisuusviranomaisille, valtionbudjettiin tai muilla tavoin tavallisten ihmisten ulottumattomiin, Mustasilta summaa. Mutta toisaalta unioni on valmis tekemään sopimuksia epädemokraattisten hallitusten kanssa huolimatta näiden kovakouraisista ja ihmisoikeuksien näkökulmasta kyseenalaisista tavoista kohdella siirtolaisia. Kymmenisen vuotta sitten Tunisiasta alkanut arabikevät johti spontaanien mielenosoitusten kautta ensin vallankumoukseen ja sitten poliittisen järjestelmän uudistamiseen. n Saharan eteläpuolisesta Afrikasta tulleita siirtolaisia Tunisissa maaliskuussa.. Sen sijaan ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on arvostellut sopimusta ja painotti, että EU ulkoistaa sopimuksen myötä rajavalvontansa ja siirtolaisten säilöönoton sen sijaan, että se varmistaisi siirtolaisilla olevan turvallisia ja laillisia reittejä päästä Eurooppaan. Kuten vaikkapa taloudellista tukea ja vihreän siirtymän edistämistä. Mutta on myös heitä, jotka ovat asiasta toista mieltä, Saadiah Mosbah sanoo. Mustasillan mukaan EU saattaa pyrkiä painottamaan sitä, että sopimus pitää sisällään paljon muutakin kuin yhteistyötä siirtolaiskysymysten parissa. – EU haluaa toimia demokratian puolustajana sekä kansainvälisten sääntöjen ja normien määrittäjänä. Tunisialaisten ihmisoikeusjärjestöjen ja ammattiliittojen mukaan EU:n kanssa solmittu sopimus on viesti Tunisian johdolle ja kansalle siitä, että unioni hyväksyy maan johdon rasistisen retoriikan ja viranomaisten kovat otteet siirtolaisia kohtaan. Von der Leyenin mukaan Tunisian kanssa solmitusta sopimuksesta voisi tulla malli sille, millaisia sopimuksia EU pyrkii solmimaan myös muiden alueen maiden kanssa. Euroopan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell on alustavien tietojen mukaan luvannut Egyptille 20 miljoonaa euroa tukeakseen maata sudanilaisten pakolaisten vastaanottamisessa
”Kollektiivisella typeryydellä” on vaikutus maailmaan siinä missä ”kollektiivisella älylläkin”. Onko poliittinen typeryys lisääntynyt. Ihmisillä on taipumus odottaa poliitikoilta itsevarmuutta. Nykypäivän kahtiajakautuneessa Yhdysvalloissa tämä tarkoittaa sitä, että ylimitoitetulla uskolla perusteettomiin väitteisiin on painetta kasvaa. Azarian ei tarkoita typeryydellä älyn tai tietojen puutetta. Eliitti eliitin vastustajana On syytä korostaa, että typeryys Azarianin tarkoittamassa mielessä ei ole synnynnäinen ominaisuus. Amerikkalaisessa keskustelussa viitataan siihen, että nykyään osassa poliittista kenttää tietämättömyyttä pidetään pikemminkin ansiona kuin puutteena. 3 OnkO typeryys lisääntynyt pOlitiikassa. Azarianin mielestä uhka on suorastaan eksistentiaalinen Yhdysvalloissa. Joillekintietämättömyys onansioeikäpuute. Ansonin aineisto kertoi myös, että jos vastaajille vihjattiin asiaan liittyvän puoluepoliittista erimielisyyttä, se lisäsi vastaajien yliarviointia tiedoistaan. Monissa arvioissa katsotaan näin olevan. Tutkimusten mukaan ne, joiden tiedot politiikasta ovat heikoimmat, yliarvioivat kaikkein eniten tietonsa politiikasta. Teksti artO HuOvinen Kuva leHtikuva/andrew CaballerO-reynOlds Kollektiivista typeryyttä Azarian kytkee ilmiön politiikkaan. Miksi ihMiset äänestävät oman etunsa vastaisesti. Typeriä ihmisiä on valta-asemissa, ja joitakin heistä on valittu johtamaan maata. Tämä kannustaa poliitikkoja luottamaan liiaksi uskomuksiinsa ja yliarvioimaan asiantuntemuksensa. Politiikan psykologian tutkija Ian Anson julkaisi vuonna 2018 uraa uurtavan tutkimuksen, jonka mukaan ne, joiden tiedot politiikasta olivat heikoimmat, yliarvioivat kaikkein eniten tietonsa politiikasta. Ylivertaisuusharha koskee jossain mitassa kaikkia meitä, mutta koulutuksella sitä voidaan (keskimäärin) vähentää. Azarianille typeryys on sitä, ettei ihminen ymmärrä omien kykyjensä rajallisuutta. Vielä useammilla ei ole valtaa, mutta he levittävät typeryyttä. Tutkimus kertoi, että mitä heikommin opiskelijat vastasivat kysymyksiin, sitä enemmän he yliarvioivat kykynsä. Kun ihmisen peruspsykologia tuskin on muuttunut, muutoksen olisi täytynyt siis tapahtua yhteiskunnassa. Amerikkalaisella neurotieteen tutkijalla Bob Azarianilla on vastaus: ”Väite voi vaikuttaa tunteettomalta, mutta kylmä totuus on, että maailmassa on paljon typeriä ihmisiä, ja heidän typeryytensä on jatkuvasti vaaraksi muille.” Azarianin aiheesta kirjoittama artikkeli ilmestyi alun perin Raw Story -julkaisussa, mutta se on julkaistu uudelleen monessa paikassa. Trumpilla ja hänen hengenheimolaisillaan on tapana esittää vahvoja väitteitä ilman mitään näyttöä, koska he ”tietävät paremmin”. Ilmiselvä esimerkki on Donald Trump, joka esimerkiksi väitti, että tuulivoimaloiden melu aiheuttaa syöpää. Miksi he äänestävät ilmiselvän yleisen edun vastaisesti. Kun tietää enemmän, tietää paremmin, ettei tiedä läheskään kaikkea. Aihepiiristä on julkaistu sadoittain tutkimuksia – ja myös lukuisia juttuja, joissa sitä ylitulkitaan.. Tämä on yleisesti tunnettu (ja myös kiistelty) psykologinen ilmiö, Dunning-Krugerin efekti, josta suomeksi käytetään myös nimitystä ylivertaisuusharha. Ilmiö kuvattiin David Dunningin ja Justin Krugerin artikkelissa vuonna 1999. Ihminen voi olla ”fiksu”, vaikka hänellä ei olisi korkeaa älykkyysosamäärää, koulutusta tai asiantuntemusta miltään alalta. Vankka usko hopeaveden juomisen terveysvaikutuksiin voi olla haitallista yksilöille, mutta usko poliitikkojen epätieteellisiin väitteisiin voi olla vaaraksi koko yhteisölle. Väitteen vahvuus riippuu tietenkin siitä, mitä typeryydellä tarkoitetaan
Yhdysvaltain kohdalla selitystä on etsitty myös uskonnollisuudesta. Salon-lehdessä Brian Kalem jäljittää ilmiön Ronald Reaganiin. Äskettäin mediaimperiuminsa johdosta eläköitynyttä Rupert Murdochia pidetään paljolti vastuullisena siihen, että selkeästi eliittiin kuuluvat poliitikot (kuten Trump) pystyvät esiintymään eliitin vastustajina. Rapelin mukaan ylivertaisuusharhaa esiintyi enemmän vuonna 2020 kuin 2008, mutta kasvu ei ollut yksilötasolla tilastollisesti merkitsevää. Dunning-Kruger -efektin vaikutusta politiikkaan on tutkittu myös Suomessa. Ja varsinkaan sitä, että hän saattaa hyvin mahdollisesti tulla valituksi uudestaan. Poliitikoista löytyy ehkä enemmän niitä, jotka käyttävät tietämättömyyttä kyynisesti hyväkseen. Åbo Akademin tutkija Lauri Rapeli julkaisi tämän vuoden alussa tutkimuksen, jossa hän vertaili kyselytutkimuksissa saatua, Suomen äänestysikäistä väestöä koskevaa aineistoa vuosilta 2008 ja 2020. Tai sitä, että niin monet uskovat hänen väitteisiinsä. Tai että hän väittäisi lukuisia eri aloilta saatuja syytteitään poliittiseksi noitavainoksi. Vuosista ensimmäinen edusti aikaa, jolloin sosiaalinen media ei vielä ollut mullistanut poliittisen informaation saamista, ja jälkimmäinen aikaa sen jälkeen. Entinen näyttelijä sanoi itse: ”Merkittävä osa politiikkaa on näytteleminen ja roolin esittäminen. Näytti kuitenkin siltä, että yksilötasolla ylivertaisuusharha liittyi poliittisten uutisten seuraamiseen internetistä ja sosiaalisesta mediasta, mutta ei perinteisestä mediasta. Uskonnollisessa oikeistossa painostetaan lapsesta lähtien siihen, ettei auktoriteetin väitteitä pidä kyseenalaistaa. Uskomushoitojen kauppaajista monet saattavat itsekin uskoa väitteisiinsä. Ja sen minä osaan.” Sosiaalisen median vaikutus On aika vaikea kuvitella, että pari vuosikymmentä sitten Yhdysvaltain presidentti olisi vaalit hävittyään väittänyt vaalitulosta väärennetyksi ilman mitään perusteita. n Entinen presidentti Donald Trump kannattajiensa edessä Rapid Cityssä syyskuussa.. Rapelin mukaan tulos sopii yhteen muiden viimeaikaisten tutkimusten kanssa, joiden mukaan sosiaalinen media näyttää vahvistavan liiallista luottamusta itseensä, erityisesti niillä, jotka ovat heikoimmin asioista perillä. Sosiaalinen media on päräyttänyt vielä uusille kierroksille kaikukammio-ilmiön, jossa näyttää lisääntyvän pikemminkin kollektiivinen typeryys kuin kollektiivinen äly. 3 1 Yhdeksi syyksi katsotaan median viihteellistyminen
Ne ovat makrotalouspolitiikka, teollisuuspolitiikka ja hyvinvointivaltion poliittinen talous. Siinä meillä on ajatus, että makrotaloudellisen keskustelun kentälle tarvitaan entistä vahvempi keynesiläinen toimija.. Poliittisen talouden puolelta tohtoriksi väitellyt Holappa kuvaa Utakia talouspoliittisia ja poliittista taloutta sivuavia teemoja käsitteleväksi ajatushautomoksi. Laajentamisen lisäksi pyrkimys on suoranaisesti haastaa sitä vallitsevaa asiantuntijakeskustelua, jolla on aika keskeinen rooli yhteiskunnassa ja siinä, mihin suomalaista yhteiskunnallista keskustelua milloinkin ohjataan, Holappa tiivistää KU:lle. Utak on osa laajempaa eurooppalaista hanketta. 3 2 Hegemoniaa vastaan Suomessa talouspoliittinen keskustelu on usein hyvin yksiäänistä. Uuden talousajattelun keskus (Utak) on ajatushautomo, jota ovat lähteneet vetämään Antti Alaja ja Lauri Holappa. Teksti Jussi virkkunen Suomeen on perustettu uusi poliittiseen talouteen ja talouspolitiikkaan keskittyvä ajatushautomo. Dezernat Zukunftia vetää saksalainen Philippa Sigl-Glöckner, joka on noussut maailmanmaineeseen uudenlaisen talousajattelun esiin nostajana. Uuden talousajattelun keskus liittyy osaksi laajaa eurooppalaista verkostoa. Kolme teemaa Alaja nimeää Utakin keskeisiksi teemoiksi kolme asiaa. – Sen tehtävä on laajentaa suomalaista asiantuntijapuhetta ja tuoda uusia näkökulmia talouspoliittiseen keskusteluun. Hyvinvointivaltion kehittämiseen liittyvät kysymykset sopivat hyvin progressiiviselle ajatushautomolle, Alaja sanoo. Toisenlaista ääntä keskusteluun tulee tarjoamaan uusi ajatushautomo. Vastaavia ajatushautomoita on perustettu moniin maihin, ja hankkeen taustalla on saksalainen Dezernat Zukunft -ajatushautomo. – Makrotalouspolitiikan puolella ajattelun perusviritys on keynesiläinen
3 3 Lauri HoLappa Syntynyt 1982 VäitöSkirja globaaleista luottomarkkinoista valmistui 2020 työSkennellyt tutkijatohtorina Helsingin yliopistossa työSkennellyt yliopisto-opettajana Turun yliopistossa VuoSina 2020–22 vasemmistoliiton ministeriryhmän erityisavustajana antti aLaja Syntynyt 1981 VäitöSkirja tekeillä suomalaisesta innovaatiopolitiikasta 2009–2018 eri tehtävissä Kalevi Sorsa -säätiössä 2018– tutkijana laajassa tutkimushankkeessa
Pystymme keskuksella tarjoamaan alustan, jonka kautta ihmiset saavat kriittisiä näkemyksiä esiin. Näkemyksiltään kyllä, mutta kyse ei ole kahden miehen show’sta. Julkisen sektorin karsimisen painottamista ajavat näkemykset ja verotuksen haitallisuutta korostavat mielipiteet ovat tuttuja. Ajatushautomot voivat tähdätä hyvin pitkään peliin, Holappa sanoo. Suomessa Utakia vastassa ovat perinteiset oikeistolaiset ajatushautomot ja instituutiot. Suomessa pääsee puhumaan ihmisille ja vakuuttamaan heitä omien näkemystensä puolesta. – Mikään haettu muutos ei tällaisessa työssä toteudu kovinkaan nopeasti. Ennen vuoden 2015 eduskuntavaaleja ja toistamiseen kevään eduskuntavaalien alla talouskeskustelu typistyi julkisen velan kauhisteluun ja ”mistä leikataan” -kysymyksiksi. Ajatus on, että kun toimimme yhdessä samaa maalia kohti, vaikutus on huomattavasti suurempi, Holappa tiivistää. Utakilla ei ole mitään mahtipontista kymmenen kohdan ohjelmaa. – Siitä sai kuvan, että Suomi on taloudellisen katastrofin partaalla, mikä oli virheellinen näkemys. Elinkeinoelämän valtuuskunta Eva, elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ja muut ovat asemoineet itsensä osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Siinä perinteiset instituutiot ovat aika vahvoilla, Alaja sanoo. Ja kun hetki sitten tuli, oli kriisin keskellä esittää vaihtoehto, jota oli esitelty jo pitempään. Tässä ainakin riittää haastetta, Holappa päättää. Holappa huomauttaa, että tällaisia näkemyksiä ei välttämättä ole koskaan rakennettu palvelemaan joidenkin tahojen intressejä. Niiden ääni kuuluu erittäin hyvin koko yhteiskunnassa. Jos mennään EU:n isoihin jäsenvaltioihin tai Yhdysvaltoihin, niissä esimerkiksi ministerin tapaaminen on paljon vaikeampaa. – Toiveikkaammasta näkökulmasta katsottuna Suomi on aika matalan hierarkian maa, joka avaa uusille näkemyksillä mahdollisuuksia. Keskuksen alusta Holapan ja Alajan puheiden perusteella Utakin toiminta ei tule poikkeamaan muista talouspolitiikkaa käsittelevistä ajatushautomoista. Ja tietenkin on myös totta, että helppo tehtävä ei ole kovin kiinnostava. On selvää, että on paljon intressejä, jotka ovat ristiriidassa meidän näkemyksiemme kanssa. Selvää tietysti on, että tietyt näkemykset yhteiskunnassa palvelevat tiettyjä luokkaintressejä, Holappa sanoo mainitsematta yhtään tahoa nimeltä. – Itsekin tulen poliittisen talouden tutkimuksen taustasta. Pyrimme siihen, että julkaisuissamme on laajasti päteviä kirjoittajia. Holappa myös huomauttaa, että tällä hetkellä Suomessa julkisessa keskustelussa esitetyissä näkemyksissä ei sinänsä ole mitään vikaa. Kuten jutussa on jo mainittu, suomalainen talouspoliittinen keskustelu on melko yksiäänistä. – Toisaalta ei olisi kauhean motivoivaa tehdä jotain asiaa, joka olisi helppoa ja itsestään selvää. 3 5 uusklassiselle ajattelutavalle. Mistään yhtäkkisestä muutoksesta ei ollut kyse, vaan ”vallankaappausta” oli alettu valmistella jo 1950-luvulta lähtien, jolloin perustettiin erilaisia ajatushautomoita luomaan pohjaa. – Meidän päivittäinen toimintamme pohjautuu siihen, että julkinen keskustelu ei olisi niin yksipuolista kuin se on ollut. Esitetyt näkemykset eivät ole ongelma, vaan niiden yksipuolisuus. – Eurooppalainen verkosto tuo meille sellaista näkemystä ja osaamista, jota meillä itsellämme ei ole. Tilanteemme on paljon tukalampi kuin aidan toisella puolen olevien, hän sanoo. Esimerkiksi mainittu uusliberaalin talousajattelun nostaminen nykyiseen hegemoniseen asemaan kesti vuosikymmeniä. Muut näkemykset sivuutettiin. – Meillä on laajat kontaktit niin kotimaiseen kuin ulkomaiseen akateemiseen maailmaan. Ajatuksena oli, että kun hetki tulee, on oltava valmiina. – Myöhemmin on huomattu, että tietyt näkemykset palvelevat heitä. Toimintamme lähtee hyvin päivittäistasolta – siitä, että julkinen keskustelu olisi monipuolisempaa ja siten demokraattisempaa, Holappa sanoo. n ”Suomionaikamatalan hierarkianmaa,joka avaauusillenäkemyksillä mahdollisuuksia.”. Vasemmistolla puolestaan ei ollut esittää omaa vaihtoehtoaan heti finanssikriisin jälkeen
PLO oli luvannut tunnustaa Israelin valtion, ja Israel puolestaan lupasi tunnustaa palestiinalaisten oikeuden aluksi rajoitettuun itsehallintoon. 30 vuoden takainen Oslon sopimus ei tuonut rauhaa Palestiinaan eikä liioin todellista itsehallintoa. Aluetta kutsutaan pakolaisleiriksi, koska asukkaat ovat Israelin itsenäistymisen aikoihin kotiseudultaan karkotettujen palestiinalaisperheiden jälkeläisiä. Tästä huolimatta Israelin joukot ovat hyökänneet Jeniniin tänä vuonna useita kertoja lennokeilla, helikoptereilla ja lähettämällä alueelle parhaimmillaan 2 000 sotilasta. Ihmiset lähtivät kaduille laulamaan ja osoittamaan voitonmerkkejä. 3 6 pintaa syvemmältä Miten OslOn rauhansOpiMus petti palestiinalaiset 30 vuoden takainen rauhansopimus ei tuonut rauhaa Palestiinaan vaan pikemminkin syvensi Israelin siirtomaavaltaa miehitetyillä alueilla. Heidän keskellään seisoi Yhdysvaltojen presidentti Bill Clinton käsivarret levitettyinä entisten kiistakumppanien molemmin puolin. Teksti peik JOhanssOn Kuva lehtikuva/Jaafar ashtiyeh Palestiinalainen Saadeh Ersheid muistaa kuin eilisen päivän, kuinka syksyllä 1993 Jeninin pakolaisleirillä juhlittiin Israelin hallituksen ja Palestiinan vapautusjärjestön PLO:n välillä solmittua Oslon rauhansopimusta. Länsirannan pohjoisosassa sijaitseva Jeninin pakolaisleiri on tänä päivänä parinkymmenen tuhannen ihmisen surkea kerrostaloslummi, jossa työttömyys rehottaa ja julkiset palvelut loistavat poissaolollaan. Tv:ssä oli näytetty kuvia, joissa PLO:n johtaja Jasser Arafat kätteli Israelin pääministerin Jitzhak Rabinin kanssa Washingtonis sa. Kymmenet ihmiset ovat saaneet surmansa Israelin hyökkäyksissä Jeninissä, ja tuhannet muut ovat paenneet väkivaltaa palestiinalaisalueen muihin osiin. Muualla miehitetyillä alueilla Israelin iskuissa on kuollut tänä vuonna ainakin 200 ihmistä. Jenin lukeutuu siihen pieneen osaan Länsirantaa, joka virallisesti kuuluu palestiinalaishallinnon alaisuuteen. Israelilaissotilaat olivat huvittuneita ja pilkkasivat palestiinalaisnuoria. oslon soPimuksen oli määrä johtaa viidessä vuodessa pysyvään rauhaan Palestiinassa ja Israelissa,. Juhlahumussa pakolaisleirin nuoret kiipesivät Israelin sotilasajoneuvojen päälle ja ojensivat sotilaille oliivinoksia, nyt 68-vuotias Saadeh Ersheid muistelee Al Jazeeran julkaisemassa artikkelissa. Ihmisoikeusjärjestö B’Tselemin mukaan Is raelin sotilaat ovat surmanneet miehitetyillä alueilla yli 10 000 palestiinalaista vuoden 2000 jälkeen. Seuraavana vuonna Jasser Arafatille ja Jitzhak Rabinille myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto. Takana oli kuusi vuotta kestänyt palestiinalaisten kansannousu, jossa toistatuhatta palestiinalaisnuorta oli kuollut Israelin sotilaiden luodeista. Mutta nyt koettelemusten vuodet olivat ohitse ja palestiinalaiset saisivat alkaa rakentaa omaa itsehallintoaan miehitetyllä Länsirannalla ja Gazassa
Suurimmaksi osaksi muuri kiemurtelee syvällä miehitetyllä Länsi rannalla erottaen juutalaisten siirtokunnat ja pelkästään israelilaisten käytössä olevat valtatiet palestiinalaisväestölle sallituista alueista. Israelin lain mukaan viljelemättä jätetyt maat voidaan pakkolunastaa. Palestiinalaisten alueelle on myös rakennettu yli 700 kilometriä pitkä suojamuuri. Sortokoneistoa ylläpitävät palestiinalaishallinnon kovaotteiset turvallisuusjoukot, joiden palkkoihin ja toimintakuluihin käytetään enemmän rahaa kuin opetukseen ja terveyspalveluihin yhteensä. Monin paikoin muuri on pystytetty mielivaltaisesti keskelle palestiinalaisten asuinalueita ja palestiinalaisilta on kielletty pääsy muurin takana sijaitseville viljelymaille. Bisharan mielestä neuvotteluprosessi oli hyvin yksipuolinen. Kun toimivaa parlamenttia ei ole, Abbas päättää alueen asioista yksinään laatimillaan asetuksilla. Toisin kuin voisi kuvitella, vain pieni osa muurista kulkee Israelin ja Länsirannan rajaa pitkin. Yhdysvaltalaisten ja norjalaisten diplomaattien johdolla käydyissä neuvotteluissa Israel sai pitkälti sanella ehdot. israelin yhä syventynyt siirtomaavalta pysyy pystyssä palestiinalaisalueiden paikallisen hallinnon ja turvallisuusjoukkojen avulla. 3 7 mutta ”tuloksena olikin Israelin entistäkin väkivaltaisempi miehitys ja aiempaakin syvemmälle juurrutettu apartheid-järjestelmä”, kuten palestiinalaistutkija Marwin Bishara asian ilmaisee. Tänä päivänä ajatus itsenäisestä Palestiinan valtiosta tuntuu paikan päällä hyvin kaukaiselta. n Israelin sotilaat tukahduttivat palestiinalaisten mielenosoitusta Qaryutin kylässä miehitetyllä Länsirannalla syyskuussa. Israelin vaatimuksesta neuvotteluissa ei lainkaan käsitelty monia Palestiinan tulevaisuuden kannalta keskeisiä asioita, kuten miehitetyille alueille rakennettujen laittomien siirtokuntien asemaa, Israelin alueelta pois ajettujen palestiinalaisten pakolaisten tilannetta ja Jerusalemin tulevaisuutta. Niinpä Israelin haltuun jäi lähes 80 prosenttia historiallisen Palestiinan alueesta ja palestiinalaisille luvattiin, että he saisivat tulevaisuudessa hallinnoida noin viidesosaa alueesta. Palestiinalaishallinnon alaisuudessa on vain 18 prosenttia Länsirannan alueesta. Siirtokunnat kattavat 42 prosenttia Länsirannan pinta-alasta. Le h tik u va /J a a fa r a sh tiy eh. Viime vuonna hän nimitti itsensä vasta perustamansa tuomioistuinten korkeimman neuvoston johtajaksi. Miehitetylle Länsirannalle on rakennettu yli 200 juutalaista siirtokuntaa, joissa asuu lähes miljoona ihmistä. 87-vuotias Abbas on ollut presidenttinä vuodesta 2005 asti ilman vaaleja. Länsirannalla presidentti Mahmud Abbasin hallintoa syytetään autoritaarisuudesta ja Israelin miehityksen käsikassarana toimimisesta. Siirtokuntiin houkutellaan jatkuvasti lisää asukkaita veronkevennyksillä, työpaikoilla ja tukiaisilla
Nuorehko mies kertoo Janille suunnitelmistaan. KU kävi katukierrokselle tutustumassa työhön, jossa etsitään ihmisiä, joita harva haluaa löytää. Korvaushoidon avulla hänen riippuvuuttaan hoidetaan terveydenhuollossa. Teksti ja kuvat Jussi VirKKunen Melko nuoren miehen elämä on solmussa, se on selvää. Tällaista kutsutaan termillä kontrolloitu riippuvuus. Janin työ on muun muassa tätä. Syvällä päihdekulttuurissa olevat ihmiset ovat sellaisia, joiden paikka on olla jossain muualla. Silti moni poliitikko vannoo vanhan huumepolitiikan nimeen. Janin keskustelukumppania ei kesän aikana ole näkynyt. Kaksikko saa vielä ”isot respektit” työstään ennen kuin on aika jatkaa matkaa. Kämpästä on tullut häätö, samoin sairaalasta, miehen puheiden mukaan syyttä. Hän kiertää paikkoja etsimässä ihmisiä, joita valtaosa suomalaisista ei halua löytää. Syykin on selvä. – Arvelin, että hän oli ollut istumassa eli vankilassa, kun ei ollut näkynyt, Jani kertoo. Puistossa Janin keskustelukumppani kertoo, kuinka on nyt korvaushoidossa. Janin kanssa katukierroksella on mukana vertainen Malla. Nyt ei tarvitse heti herättyä lähteä hankkimaan rahaa ensimmäiseen huumesatsiin. – Onhan tuossa jo suunnitelman alku, Jani sanoo. Nyt tämä jossain muualla sijaitseva paikka on helsinkiläinen puisto. Yhteiskunnan kontrastit näkyvät katukierroksella.. 3 8 KaupunKi on iso Käyttöhuone Suomessa käytetään entistä enemmän huumeita. Keskustelukumppanina on A-klinikkasäätiön Osis-toiminnan etsivä työntekijä Jani. Kaksikko tuntee toisensa jo pitemmältä ajalta
Arvoasuntojen lähellä istuvat ihmiset, joita juuri kukaan ei halua nähdä. Oikea tapa onkin kohdata ihmisenä ihminen. Kansalaisaloite oli syyskuussa eduskunnassa, jossa keskustelu kulki tuttuja uria. Helsingin ydinkeskustassa sijaitsee Kansallisteatteri, jonka edessä on nukkumiseen ja oleiluun sopiva paikka. Jos Jani tekisi työtään samalla tavalla, siitä tuskin tulisi mitään. Siinä konkretisoituu, mitä tarkoittaa huonoosaisuuden kasautuminen. – Turvallista tapaa pistää ei ole, mutta siitä voi tehdä turvallisempaa, Dal Maso sanoo. – Nykyään nuoret alkavat heti käyttää kovia, ei mun nuoruudessani poltettu kuin pilveä. Malla huomaa kyllä paheksuvat katseet, mutta on oppinut olemaan välittämättä niistä. Kierroksen aikana huomaa, kuinka Malla saa paljon hylkiviä katseita osakseen. Oikeistopuolueiden kansanedustajat vastustivat käyttötiloja, koska ne lisäisivät heidän mukaansa huumeiden käyttöä. – Hirveää, kun joutuu pistämään likaisissa tiloissa kiireessä, Malla sanoo. Moni huumetutkija ja asiantuntija kannattaa käyttötiloja. Ei kukaan ala ensimmäisellä tapaamisella käymään asioitaan kunnolla läpi. Hänen elämänsä askelmerkit ovat erittäin tutun kuuloiset: tausta on rikkinäisessä perheessä, laitosten kautta tie vei suuntiin, joilta ei niin sanottua normaalia elämää löytynyt. Niinhän tämäkin alkoi, riipaisevasta tarinasta. Ensinnäkin huumeita käytetään joka tapauksessa, toiseksi käyttötiloissa olisi mahdollista tavoittaa paremmin hyvin haavoittuvassa asemassa oleva ryhmä. – Välienselvittelyihin ei kannata puuttua, Jani muotoilee. Se tekee hänet onnelliseksi. 3 9 Uusi katumaailma Mallan omatkaan asiat eivät ole täysin kunnossa, mutta hän kiertää katuja auttamassa ihmisiä. A-klinikkasäätiön ja Tukikohta ry:n Osis-hankkeessa pyöritetään myös kahvilaa, jonne ihminen voi mennä paitsi oleilemaan myös samaan apua asioiden hoitoon. Tutustuminen ja luottamuksen rakentuminen kestää myös aikansa. A-klinikkasäätiön kohtaavan työn päällikkö Annuska Dal Maso oli mukana kansalaisaloitteessa, jolla ajetaan huumeiden käyttötilakokeilun mahdollistamista. Siksi Janilla ja Mallalla on kierroksella mukana proteiinipatukoiden ja vesipullojen lisäksi myös puhtaita välineitä eli vermeitä, joita he tarjoavat ihmisille. Sellaisesta syntyy ylhäältä alaspäin katsova teksti. Ongelmallisesti päihteitä käyttävät ihmiset ovat aina väärässä paikassa, heidän pitää aina olla jossain muualla. – En mä mennyt niille juttelemaan, kun niillä oli säätö päällä, Malla toteaa kierroksen aikana. Siksi Jani ja Malla koputtavat reitin varrella olevien julkisten vessojen oviin. Se, mikä Helsingistä ja koko Suomesta puuttuu, on laillinen ja valvottu paikka käyttää huumeita. Eduskuntasalin vasemmalta puolelta käyttötiloja kannatettiin. Toimittajana Janin ja Mallan työn seuraaminen tuntuu oikeastaan tirkistelyltä. Mutta ilman vertaistyöntekijä Mallaa työ olisi paljon vaikeampaa. Se voi viedä mennessään myös ehjästä taustasta ponnistavan nuoren, vaikka heillä onkin enemmän suojaavia tekijöitä. Malla on tehnyt vertaistyötä useamman vuoden. Mutta on hyvä painottaa, että kyseessä on sairaus. Selvää on, että sekä Jani ja Malla kannattavat huumeiden käyttöhuoneiden saamista. Moni vaikeaan päihderiippuvuuteen ajautuva tulee taustasta, jossa riskitekijöitä riittää. – Henkkarit hankittiin viime viikolla, nyt ne ovat taas kadonneet. No, hankitaan sulle uudet, Jani kuvaa tarvittavaa asennetta. Isot kontrastit Yhteiskunnan kontrastit näkyvät katukierroksella. Yksi paikka puuttuu Helsingissä on useampi paikka, jonne päihdemaailmassa liikkuva voi päiväsaikaan mennä. Mallaa kauhistuttaa kaduilla tapahtunut muutos. Mennään katsomaan yhteiskunnan huono-osaisia, voivotellaan tilannetta ja kirjoitetaan riipaiseva juttu. Malla tuntee kadut ja ihmiset, ja hänellä on niin sanotusti tarvittavaa silmää. Yhdessä paketissa on muun muassa viisi neulaa, mikä riittää korkeintaan muutamaksi päiväksi. Helppoa se ei välttämättä ole, kun toisella on elämänhallinta hukassa. Kaikki eivät työtä jaksaisikaan tehdä. Sellaiseen ei työssä puututa, eikä Jani lähde häiritsemään ihmistä, joka on esimerkiksi juuri piikittämässä. Tällä hetkellä huumeiden käyttäjillä on havaittu enemmän HIV-tartuntoja. Tauti leviää muun muassa likaisten huumeneulojen välityksellä. Isovanhemmista lähtien kaikki perheessä saattavat käyttää huumeita. Tällä hetkellä laki ei sitä salli. Helsingin kaupunki pyörittää Symppis-nimellä kulkevia päiväkeskuksia, joista saa esimerkiksi ruokaa, voi tavata sairaanhoitajan tai lääkärin tai sitten saada puhtaita välineitä huumeidenkäyttöön. Säätö tarkoittaa tässä tapauksessa kaupankäyntiä. Esimerkiksi moni poliitikko vastustaa huumeiden käyttöhuoneita sanomalla, että ne tekisivät. Vain harva kohtaa heidät vertaisinaan eli ihmisinä. Yksi jutustelu päättyy, kun mies ja nainen alkavat riidellä. Jutun alussa käytetty kuvaus työstä on myös Janin. Siksi heitä ei myöskään haluta kunnolla auttaa. Niissä paitsi käytetään huumeita myös vietetään kylmillä säillä aikaa. Toki puhtaita välineitä voi hakea monesta paikasta Helsingissä
Nykyään niiden reseptejä kirjoitetaan paljon vähemmän, minkä vuoksi myös saatavuus laittomilla markkinoilla on romahtanut. – Niissä voi olla mitä vaan! Malla parahtaa. Dal Maso kysyy. Sana kaduilla leviää nopeasti. – Mitä tehdään jo käyttäville. Huumeita käytetään koko ajan enemmän, mutta silti moni poliitikko puhuu samalla linjalla jatkamisen puolesta. Ja joka päivä kun herään, tiedän olevani hyvisten puolella, Dal Maso sanoo. Näitä taloja ei usein kaivata mihinkään. Kysyntään on vastattu ulkomailta tulevilla ”lolleilla”, joita valmistetaan Itä-Euroopassa. Samaan aikaan Suomessa elää hyvin nuoria ihmisiä, jotka käyttävät huumeita pistämällä. Suomi on Euroopan kärkimaita huumekuolemissa. Sattumaa tai ei, Mallan hehkuttama paikka saatiin nopeasti perustettua sosioekonomisesti heikommalle alueelle. Huumeettomaan elämään ei ole helppo päästä, eivätkä kaikki sitä edes halua. Kaduilta ovat Janin ja Mallan mukaan esimerkiksi lähes kadonneet kotimaiset bentsodiatsepiinit. Toinen kysymys sitten on, mitä aineet oikeasti ovat. Käyttötiloissa olisikin mahdollista myös tutkia, mitä huumeannoksessa oikeasti on. Aineita saa etenkin suurissa kaupungeissa helposti. Paras palkinto Dal Maso kollegoineen kohtaa ihmisiä, jotka ovat niin sanotusti tuulikaapissa. Odotetaanko, että he kuolevat pois. Kyse on lääkkeistä, joita käytetään muun muassa ahdistuksen ja unettomuuden hoitoon. n KU teki katukierroksen Mallan ja Janin kanssa elokuussa. Jani ja Malla suuntaavat takaisin toimistolle. Ja vaikka haluaisi, helppoa se ei ole – onhan kyse vaikeasta sairaudesta. Mutta markkinatalous toimii huumeissa. Samaan paikkaan halusi myös alussa mainittu mies. Helsingin ydinkeskustassa sijaitsee Kansallisteatteri, jonka edessä on nukkumiseen ja oleiluun sopiva paikka.. Loppusuora Kierros alkaa olla lopuillaan. – Taloilla on omat maineensa, Jani tiivistää. Ja siksi Annuska Dal Masoa turhauttaa työssään eniten julkisen keskustelun junnaaminen paikallaan. Yösija Mallalla on nyt hätämajoituksessa, jonka maine on erittäin hyvä. Panostukset päihdemaailmassa jo oleville ovat lähes olemattomia. Siellä on omat lukolliset huoneet, ja patjakin on paksumpi. Tämä vaatisi, että käyttötilojen yhteyteen tulisi ainetunnistus. – Parasta tässä työssä on se, jos ihmisten asiat menevät eteenpäin. Moni onkin jo kuollut. 4 huumeiden käytöstä hyväksyttävämpää
4 1 Podivieraana Poliisi 03 dialogi KU:n Kaikki uusiksi -podcastin erikoisjakson vieraaksi saapui vastikään tohtoriksi väitellyt poliisi, ylikomisario Jari Taponen.
KU kysyi häneltä, miten eri yhteiskunnalliset ilmiöt vaikuttavat rikollisuuteen ja miten rikollisuutta voidaan ennaltaehkäistä. Poliisi on kuitenkin siellä väärään aikaan, eli pääasiassa silloin, kun häiriökohteessa on hiljaista ja mitään ei tapahdu. Taposen väitöskirja käsitteli poliisitoiminnan vaikutusta rikollisuuteen ja häiriökäyttäytymiseen. Kaikki jaksot voi kuunnella verkosta. Väitöskirjassani tutkin sitä, kuinka poliisin toimenpiteet vaikuttavat rikoksiin ja häiriöihin. Rutiinipartioinnin kohdentuminen ja sen vaikutukset rikoksiin ja häiriöihin Helsingissä oli yksi osatutkimuksen aihe. 4 2 Poliisi Paikalla 28 vuotta poliisina työskennellyt Jari Taponen väitteli tänä syksynä valtiotieteiden tohtoriksi. Tehdäänkö tätä partiointia siis väärään aikaan. Siinä kävi itse asiassa ilmi, että kyllä poliisi kohdentaa toimiaan oikein paikallisesti, eli poliisi on siellä, missä pitääkin. Väitöskirjassasi todetaan, että poliisin niin sanotulla rutiinipartioinnilla ei ole suurta vaikutusta häiriöihin. Ihmiset eivät ole vielä välttämättä edes nousseet Ylikomisario Jari Taponen (keskellä) vieraili KU:n Kaikki uusiksi -podcastin erikoisjaksossa Toivo Haimin (vas.) ja Jussi Virkkusen haastateltavana. Alkuun pääsee helposti KU:n etusivulta ku.fi.. Teksti Toivo Haimi ja Jussi virkkunen Kuvat emma GrönqvisT Ylikomisario Jari Taponen, väittelit vähän aikaa sitten tohtoriksi
Kuinka paljon poliisin toimilla oikeasti voidaan torjua häiriöitä. Tähäneiitseasiassaoleihanyksinkertaistavastausta.Pelkästäänpoliisinmääränlisäämiselläei näytäolevanvaikutusta,jossitäeikohdennetamihinkäänerityiseenturvallisuusilmiönratkaisuun. Jottapoliisienmääränlisäämiselläolisivaikutusta, määränonoltavatodellasuuri,jottaihmisethuomaisivatmuutoksen. Itseasiassatutkimuksenitoikylläesiinsen,ettärikoksiajahäiriötävoidaanvähentääjokokohdennetullavalvonnallataiyhteistyömalleilla.Vaikka kohdennettuvalvontavoisiirtäärikoksiajahäiriöitäjonkinverranmuualle.Tutkimustoiesiin sen,ettämyöslähialuehyötyykohdealueenrikostenvähenemisestä. Tutkinmyöspoliisinyhteistyömallejajaniiden toimivuuttakutenpaikallistaongelmanratkaisumallia.SeonkehitettyaikoinaanYhdysvalloissaja Britanniassa.Sillä,ettäosallistetaanhäiriökohteessatoimiviaihmisiä,kutenkauppiaitajaasukkaita, omanalueensaturvallisuudenedistämiseen,näyttäisiolevanpelkkääkontrolliasuurempiavaikutuksia. Hieman kärjistäen, poliisia huudetaan usein apuun, kun jollakin rajatulla alueella näkyy häiriökäyttäytymistä. Tietystihälytystehtävätajavatrutiinivalvonnan ohi,jasilloinkunnäitähälytystehtäviäon,eitietystiehditäolemaanoikeissapaikoissaetukäteen. Poliisitoimintamuuttuujälkikäteenreagoivaksi. Tämäonyksimerkittävimmistäsyistäsiihen,miksipoliisieisittenoleoikeassapaikassaoikeaanaikaan.Poliisieivainehdi,sillämuuttyötvievät. Muttasitten,jospoliisipuuttuuaktiivisestihäiriökäyttäytymiseen,silloinsilläläsnäolollaon enemmänvaikutusta.Tietyllälaillapoliisinnäkyvyydenvaikuttavuusperustuusiihen,ettäihminen onrationaalinenolento,jokaajattelee,että”nytjos tässäjotainteen,niinjäänsiitäkiinnijasaansiitä rangaistuksen”.Muttaoikeinpäihtyneidenihmistentoimintaeioleniinrationaalista. Tutkimuksesi valossa – kuinka toimiva ratkaisu tällainen on. Tutkimuksessanitotean,ettäpoliisintoimenpiteidenvaikutuksetovathyvinkontekstisidonnaisia,jasubjektiivinenturvallisuudentunneontietystimyöshenkilökohtaista.Rauhallisellajaturvallisellaasuinalueellapoliisinlisääntynytläsnä. Muttatoisaaltatässäontoinenkinpuoli:tulosjohtamisenjärjestelmäeihavaitsetätä.Poliisimittaatekemänsävalvonnanmääräävuositasolla, muttaeiehkäsitä,mihinsevalvontakohdistuuja mihinaikaan.Periaatteessapoliisinjohtoeivoitietääsitä,mitenpartiotkohdistuvat.Josmeilläolisi erilainenjärjestelmäjaasioitamitattaisiinhieman tarkemmin,tämätulisiesiinjajohtotasollavalvontaavoitaisiinallokoidahiemanparemmin. Sen sijaan kohdennetuilla toimenpiteillä on vaikutusta. Jospoliisiolisiesimerkiksiviikonloppuiltana nakkikioskinedustallanäkyvilläpassiivisesti,silläsaattaisiollaolematonvaikutusväkivaltaiseen käyttäytymiseen.Kunpaikalletuleeporukkaa,joka voiollapäihtynyttäeikärationaalinenajatusole aivanhuipussaan,voiollaniinkin,ettänämäihmiseteiväthavaitse,ettäpoliisionläsnä.Taisitten näkevät,muttaheunohtavatsenhyvinpian.Sitten tuleekinjokähinää. Kohdennettuvalvontavoiollaalueellista,taisitten sevoiollapotentiaalisiinrikoksentekijöihinkohdennettujatoimenpiteitätaivalvontaa.Seperustuuetukäteentehtyynilmiöanalyysiin:ettämeilläonjossainpaikassatietynlaistarikollisuuttatai häiriöitäjatietosiitä,ketkäsitäaiheuttavattaimistäsejohtuu.Silloinvalvontaavoidaankohdentaa ajallisestijapaikallisestioikein Kunkohteetpystytäänrajaamaanhyvin,voidaantoimenpiteidenintensiteettiänostaaniinsuureksi,ettäniistätuleevaikuttavia.Jatämätulitutkimuksessanikinesiin,ettätällaisellatoiminnalla saadaanrikollisuuttavähentymään. Millaisista toimenpiteistä tällöin puhutaan. Tämä on hieman ladattu kysymys: poliitikot tarjoavat usein ongelmiin ratkaisuksi lisää poliiseja kaduille. 4 3 ”Poliisionsiellä,missä pitääkin.Poliisionkuitenkin siellävääräänaikaan.” sängyistään,kunpoliisionsiellävalvomassa.Jasittenkarrikoidusti:kunkesäiltalähenee,poliisiaei siellähäiriökohteessanäy. Josihmisethuomaisivatpäivittäisessäarjessaan,ettäyhtäkkiäkaduillaonhirveänpaljon enemmänpoliiseja,entiedä,olisikosejärkeväsatsaus. Kunotetaanmukaanmuitaviranomaisia,järjestöjäjaalueenasukkaita,joillavoisiollamahdollisuuksiavaikuttaaongelmanjuurisyyhyn,sillä näyttäisiolevansellaistavaikuttavuutta,ettähäiriöteivätvainsiirrymuualle,vaanmyöslähialue hyötyytoimenpiteistä.Tämävaatiipoliisiltaaika paljonponnisteluitajamyöskaikiltatilanteessa oleviltayhteistyötä
Sosioekonomisesti heikommilla alueilla mitataan korkeampia rikollisuusja häiriötasoja, mutta ne eivät ole Helsingissä hälyttäviä. Vaikutukset riippuvat alueen rikostasosta ja koosta. Viime aikoina on ollut paljon puhetta nuorisorikollisuudesta. Myös julkinen keskustelu kiihdyttää ihmisten ajatusmaailmaa eriytymisestä. Eroja kaupunginosien välillä on, mutta ne ovat aika pistemäisiä. Tähän kietoutuu myös maahanmuutto. Olemme tietyllä lailla haasteiden edessä. Yleensä kommentoijatkin tulevat jostain aivan muualta. Jonkin verran tämä kaikki näkyy turvattomuuden tunteessa. Jossain kaupunginosassa ikäluokka voi olla kolme vuotta edellä samaa ikäluokkaa edustavia toisessa kaupunginosassa. Maahanmuuttajien keskuudessa on paljon työttömyyttä. On totta, että asuinalueet ovat eriytyneet. Tilastot näyttävät, että ihmisten toimeentulo, työllisyys, hyvinvointija terveyserot ovat kasvaneet parinkymmenen vuoden aikana Helsingissä. Asuinalueellisesti nämä kaikki mittarit korreloivat keskenään. Itse asiassa varmaan silloin tulee ajatelleeksi, että ”mitäs nyt on tapahtunut” ja pitääkö tässä nyt olla varovaisempi, koska poliisikin on tänne tullut. Myös oppimiserot lapsilla ovat kasvaneet. Etenkin suurissa kaupungeissa asuinalueiden segregaatio eli eriytyminen on syventynyt. Minkälaisesta ilmiöstä siinä on kyse. Miten tämä näkyy poliisin työssä. Itä-Helsingistä puhutaan slummiutuvana, mutta todellisuus on aivan toista, kun itse menee sinne paikan päällä. 4 4 olo ei todennäköisesti lisää turvallisuuden tunnetta. Onko kyse ”Itä-Helsingistäpuhutaan slummiutuvana,mutta todellisuusonaivantoista.” – Haasteena on ollut jo monta vuotta se, miten sovitetaan yhteen joidenkin nuorten oma kotona oleva kulttuuritausta ja toisaalta monikulttuurinen yhteisö koulussa tai kaveriporukassa, Jari Taponen sanoo.
Se tulee ihmisten tietoisuuteen paljon aiempaa enemmän, ja sitä myös kauhistellaan julkisessa keskustelussa. Paljon puhutaan siitä, että nyt nuoret tekevät entistä raaempia rikoksia ja että rikoksia tehdään entistä nuorempina. Nuori voi olla kotinsa ja ulkopuolisen todellisuuden kanssa aikamoisessa ristiriidassa. Tämä pitää muistaa, kun puhutaan lisääntyneestä väkivallasta. Eivät nämä kuitenkaan ole sellaisia asioita, joita emme pystyisi ratkaisemaan. Muun muassa tässä näkyy yhteiskuntamme polarisaatio. Vuosista 2015 ja 2016 lähtien alaikäisten väkivalta on lähtenyt taas nousuun. Pitää kuitenkin muistaa, etteivät poliisin tilastot kerro kokonaisuutta. Nyt on paljon puhuttu nuorista ja siitä, miten he löytävät paikkansa yhteiskunnassamme. Juuri vertailin nuorten tilastoidun väkivaltarikollisuuden määriä suhteutettuna nuorten ikäryhmiin Turussa, Tampereella, Oulussa ja Helsingissä. n ”Kunennentehtiinkaduilla väkivaltaa,sitäeipantu someen.”. Jos verrataan muihin maihin, sama väkivallan lisääntyminen näyttää tapahtuneen kaikissa länsimaissa. Ihan samanlaiset kasvavat käyrät ovat joka kaupungissa. Kokonaisrikollisuutta mittaavat rikollisuuskyselyt – joita on tehty monia ihan parin viime vuoden aikana – näyttävät, että meillä nuorten rikollisuus vähenee. On ollut huolta siitä, miten hyvin vanhemmat osaavat tukea lapsiaan erilaisissa arjen ongelmissa, ja tämä huoli näkyy osin nuorten rajattomassa käyttäytymisessä. Minkälaisia haasteita monikulttuurisuus yhdistettynä eriytymiseen tuo poliisin työhön. En ollenkaan puolustele väkivaltaisia nuoria. Jos integraatiossa on ollut probleemia, kyllä se näkyy myös meillä poliisilla. Sanotaan, että nuoret kantavat entistä enemmän veitsiä mukana. Pääkaupunkiseudulla noin 20 prosenttia asukkaista puhuu muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään. Poliisin tilastoihin päätyvät vain ne rikokset, jotka tulevat poliisin tietoon. Mitä nuorten kantamiin veitsiin tulee, ollaan huippuvuosista tultu alaspäin. Valtaosa heistä on myös nuoria, mikä näkyy myös rikostilastoissa. Mielestäni on mielenkiintoista tutkia, onko oikeasti niin. Haasteena on ollut jo monta vuotta se, miten sovitetaan yhteen joidenkin nuorten oma kotona oleva kulttuuritausta ja toisaalta monikulttuurinen yhteisö koulussa tai kaveriporukassa. Usein nuorisorikollisuudessa vakavankin väkivallan taustalta voi löytyä hyvin mitätön syy. Trendit selittävät sitä, että nyt meneillään oleva tilastokasvu ei ole paikallinen vaan valtakunnallinen ilmiö. 4 5 pienestä joukosta oireilevia lapsia ja nuoria vai onko tekijöitä enemmän. Se on ainakin varmaa, että kun ennen tehtiin kaduilla väkivaltaa, sitä ei pantu someen. Se kuvastaa nuorten kokonaisrikollisuustilannetta, jonka trendi näyttää olevan vähenevä – ainakin vielä. Sen sijaan poliisitilastot osoittavat jonkinlaisen käänteen tapahtuneen. Tämä onkin hyvä kysymys. Olen ollut 28 vuotta poliisina, ja tällaista keskustelua on käyty koko sen ajan organisaatiossamme. Se ei koske pelkästään Helsinkiä vaan ihan koko maata. Nyt väkivalta lähtee heti leviämään ja sen vaikutus on aiempaa paljon suurempi. Lisääntyykö se oikeasti vai paljastuuko sitä aiempaa enemmän. Minkälaisia syitä koventuneen väkivallan taustalla on vai onko väkivalta oikeasti koventunut. Nuorten rikollisuuden osalta näyttää siltä, että kyse on molemmista: väkivalta näyttää lisääntyneen, ja se keskittyy hyvin vahvasti pienelle porukalle, joka tuntuu voivan huonosti. Väkivallasta 10 prosenttia tulee poliisin tietoon. Toki tilastot kertovat vain poliisille kiinni jääneistä nuorista. Nuoret joutuvat väkivallan ja omaisuusrikosten uhreiksi aiempaa harvemmin ja myös tekevät niitä vähemmän. En kuitenkaan osaa myöskään sanoa, onko nuorten väkivalta raaempaa kuin ennen
– Tällä hetkellä pidän hirmuisen tärkeänä, että uskalsin kirjoittaa tämän kirjan. 4 6 Mustarastas –?Ei?ollut helppo rupeama. laulaa. Näinkin kokeneeksi eli 62-vuotiaaksi minun piti ehtiä ennen kuin pystyin niistä ajoista ja asioista kirjoittamaan, kirjailija Kjell Westö huomauttaa puhuessaan uuden romaaninsa syntyvaiheista
Molly?&?Henry -romaanista tuli hänen tähän asti raskaimmin koetellut työnsä. Mutta Molly?&?Henryn kirjoittamisen teki erityisen vaativaksi se, että Kjell Westö on menettänyt molemmat isoisänsä sodissa. Hänen isänisänsä Erling Vestö kaatui talvisodan Summassa helmiiltahämärässä. Katajanokalla kotinsa keittiössä istuu helpottunut mutta yhä uupunut mies. Henkistä painetta hän tuntee aina oikovedosten viimeisiin pilkunhiomisiin saakka. Teksti Veli-Pekka lePPänen Kuvat antti Yrjönen Elokuun lopussa samanaikaisesti Suomessa ja Ruotsissa ilmestynyt Molly?&?Henry?on jykevä 500-sivuinen teos ja täsmentävältä alaotsikoltaan Romaani?sotavuosilta. 4 7 Kjell Westö karttoi kauan romaania hänelle hyvin yksityisestä aiheesta – kirjailijan molemmat isoisät kaatuivat talvija jatkosodassa. Romaaninteko ei ole koskaan ollut Westölle leikkiä: se tarkoittaa perusteellisia pohjatöitä ja yhtä ankaraa kirjoittamisen prosessia
Suomentanut Laura Beck. Sodasta ja vaikeuksista rintamalla täytyy kirjoittaa niin realistisesti kuin suinkin voi – lietsomatta silti defaitismia tai masentuneisuutta joukoissa. Sota-ajan ennakkosensuuri painaa Henryä rajusti. Onko isoisiesi asia nyt purettu, oletko saanut heidän kohtalostaan itsellesi rauhan. – Tällaisista syistä romaaniin liittyy syviä henkilökohtaisia tunteitani. Westö on omistanut romaaninsa heidän muistolleen. Propagandistiset voitosta voittoon -rintamaraportit eivät Gunnarsin mielestä palvele isänmaan ja sodankäynnin etua. Olin lykännyt aloitusta pitkään, kunnes syksyllä 2019 ryhdyin taustatöihin. Siitä, miten sota heijastuu kaikkeen elämiseen myös rintaman takana: rakkauteen, ihmisten ajatteluun ja moraalisiin asenteisiin, tulevaisuudenkuviin… Sota synnyttää kollektiivisen stressitilan säteillen kaikkialle yhteiskuntaan ja ihmisiin, vaikka varsinaisia taisteluita käytäisiin hyvin etäisillä rintamilla. Niin realistisesti kuin voi Molly Timmin ja Henry Gunnarsin henkilöiden lävitse Westö heijastaa paitsi lähihistoriaa, niin syvemmin sitä, miten kriisiaika pakottaa ihmiset tarkkarajaisiin kaavoihin. Päähenkilöparista Molly Timm on Svenska Teaternin näyttelijä ja elokuvatähti, Henry Gunnars Hufvudstadsbladetin toimittaja ja rintamareportteri. Otava. Roman från en krigstid). Kirja syvälle sieluun Gunnarsin keskustelut kollegoidensa ja sensuuriviranomaisten kanssa ovat romaanin hienoviritteisiä, tärkeitä kohtauksia. 509 sivua. Sota on alkanut. Aikajänteeltään romaani virittyy talvisodan tammikuun 1940 ja jatkosodan alkusyksyn 1941 väliin. Toimituspäällikkö alkaa järjestään pudottamaan hänen artikkeleitaan lehden palstoilta. ”Perinteisiäsotakirjoja meilläonkylläriittämiin.”. Rajankäynnit ovat osuvia. Romaani sotavuosilta (Skymning 41. – Romaanin siviiliperspektiiviin päädyin jo aikaisin, paristakin painavasta syystä. – Nyt tunnen jopa iloa siitä, että tein tämän romaanin ja että isäni on lukenut käsikirjoituksen. – Halusin keskittyä välirauhan painostavaan kauteen. Sellaisessa en olisi lainkaan omimmillani. Hyvä että ryhdyin, nyt se on tehty. Ensinnä sen vuoksi, että perinteisiä sotakirjoja meillä on kyllä riittämiin ilman minun panostanikin. Oikeampaa lienee puhua siviilit sodassa -näkökulmasta. Suuri työ on valmis. Päähenkilöt kokevat muutokset työssään. Molly on kolmissakymmenissä, Henry on kymmenen vuotta vanhempi, ja Westö kuvaa heidän muuttuvaista rakkaussuhdettaan sekä molempien kokemuksia omilla työkentillään. Kun hän maaliskuussa 2022 oli vetäytynyt kirjoittamaan lainamökkiin Ruotsin Skånessa, maailmalle tulvi järkyttäviä uutiskuvia venäläisterrorista ukrainalaisissa Butšan ja Irpinin kaupungeissa. Jos hän onkin täysin lojaali maalleen ja sen olemassaolon taistelulle, niin syvällä hänessä palaa myös todenkirjoittamisen halu. Henry Gunnarsin ammattieettiset tuskat luovat keskeistä temaattista ulottuvuutta teokseen. Välirauhan painostava kausi Klassisesta sotaromaanista ei Mollyssä?&?Henryssä ole kysymys. Äitiäni, joka lepää jo nurmen alla, painoi isättömyyden kokemus raskaasti, ja se paljolti pilasi hänen elämänsä. Se oli poikkeusaikaa pelkoineen, huhuineen ja tietoineen sodasta muualla Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa – ja valmistautumisesta tulevaan sotaamme. Romaanin loppupuolella, kesän 1941 hetkinä, Molly ja Henry tekevät ratkaisujaan. – Kun kirjoittaminen meni minulla niin syvälle sieluun, niin toivon, että lukijoillakin menee. – Toiselta puolen on vaikea kuvitella, että sodan oloissa voisi esittää vaikkapa radikaalin pasifistisen näytelmän. Hän on totuudenrakkautta kunnioittava lehtimies ja rintamakirjeenvaihtaja, joka törmää vaikenevan torjunnan muuriin kotitoimituksessaan. Totta kai aina on demokraattisempaakin propagandaa kuin sanoisimmeko pohjoiskorealainen tapa. Mustarastaan huilumainen ääntely kantautuu metsän hämärtyvässä rauhassa. Kuten Westöllä monesti, keskeisenä näyttämönä on Helsinki uusmaalaisine lähitienoineen, tällä kertaa sota-ajan ja välirauhan vuosina. Kauhutunnelmista on saattanut suodattua jotakin hänen tekstiinsä asti. – En tiedä vielä kokonaan, ainakin jonkinlaisen rauhan, Kjell Westö miettii. – Kyse on aste-eroista. – Henry ajautuu sisäiseen konfliktiin. Romaaniaan Westö teki dramaattisissakin tunne maisemissa. n Molly & Henry. Liian yksinkertainen propaganda voi aina kääntyä tavoitteitaan vastaan, syntyy sellainen Moskovan Tiltu -efekti. Kansalaisyhteiskunta yhdenmukaistuu, normit tiukkenevat. 4 8 kuussa 1940 ja äidinisänsä Gunnar Hedberg jatkosodan Aunuksen Säntämässä elokuussa 1941
Valinta saattaa vaikuttaa eskapistiselta, mutta siinä kasvaa radikaaliuden siemen, ainakin jos Karl Marxiin on uskominen. Keinottomuus askarruttaa myös Niniä: ”Mitä me voimme tehdä. Inflaation laukatessa hoetaan, Teorian ja TanssiaisTen Tähden. Mitä mitättömämpi on olemisesi, mitä vähemmän sinä ilmaiset elämääsi, sitä enemmän sinä omistat, sitä suurempi on sinun luovutettu elämäsi, sitä enemmän sinä kasaat kokoon vieraantunutta olemustasi.” Taloudellisen säästeliäisyyden hinta tingitään inhimillisyydestä. Nin jättää aiheensa ja siirtyy käsittelemään rakastajan hahmon ominaispiirteitä seuraavassa romaanissaan. Menneisyyden ja nykyisyyden yhtymäkohtia ymmärtääkseen voi kääntyä vaikkapa Ranskasta Yhdysvaltoihin emigroituneen Anaïs Ninin sotaajan päiväkirjojen puoleen. Nautinto tai laajemmin merkityksellisen elämän tavoittelu esitetään työtä tekevälle tarpeettomana aktiviteettina, onhan työläinen vain suorittava ruumis vailla inhimillisiä ominaisuuksia. Toisaalta: ”Ne, jotka puhuvat politiikkaa yötä päivää, eivät ole ratkaisseet mitään.” Paradoksi jää selvittämättä. Nuoren Marxin mukaan kapitalismin ytimessä on kysymys elämästä ja inhimillisistä tarpeista kieltäytymisestä, ja tämä kieltäymys toimii työläisten alistamisen välineenä. Kurjistumisen kierteessä yksilöt keskittyvät omaan selviytymiseensä. Vaikka oma aikakautemme vaikuttaa ainutkertaiselta, ei kyseessä silti ole ensimmäinen kerta, kun modernin länsimaalaisen horisontti on asetettu matalalle. 5 kolumni M aailma palaa ja tulvii, fasismin yö sarastaa, köyhiä köyhdytetään ja rahat hupenevat hiljalleen myös keskiluokan pankkitileiltä. Myös yhteiskunnallisella tasolla elämän perusedellytykset määritellään uusiksi. Elokuussa 1945 pudotetut atomipommit jättävät Ninin päiväkirjaan siistin, raportinomaisen jäljen: ”Hiroshimaan pudotettu atomipommi. Hirmuteko joka tyrmistyttää maailmaa. Se on sellaista raakalaismaisuutta, että sitä on vaikea uskoa.” Voimakkaista sanavalinnoista huolimatta merkintöjen sävy on kylmän kliininen ja passiivisuudessaan lamaantunut. Ja joka kerta kriisistä selviytymiseen on etsitty voimaa myös tarvehierarkian yläpäästä. Uskomatonta barbaarisuutta.” Ja myöhemmin: ”Toinen pommi pudotettu Nagasakiin. Luksusta, sanoi tuleva valtiovarainministeri kulttuurista jo ennen kuin äänet oli tiputettu uurnaan. Koska meistä tuntuu, ettei meillä ole tässä kaikessa osaa eikä arpaa, käännämme selkämme.” Passiivisuutta tulisi siis välttää. Näen merkit, mutten tunne polttoa ihollani, jota pohjoinen maantiede vielä toistaiseksi suojelee. Niissä sodan kauhut vuorottelevat elämän, rakastamisen ja työnteon kanssa. Tunnistan saman sävyn omista päiväkirjamerkinnöistäni, joissa havainnoin ilmastonmuutoksen etenemistä: Rodoksella palaa, Pohjois-Italiassa kadut ovat muuttuneet kanaaleiksi, jossain Costa Ricassa silta tuhoutuu hirmumyrskyn alle. Marx kirjoittaa vuoden 1844 taloudellis-filosofisissa käsikirjoituksissaan: ”Mitä vähemmän sinä syöt, juot, ostat kirjoja, käyt teatterissa, tanssiaisissa, ravintolassa, mitä vähemmän sinä ajattelet, rakastat, teorioit, laulat, maalaat, miekkailet jne., sitä enemmän sinä säästät, sitä suuremmaksi tulee sinun aarteesi, jota ei koi syö eikä ruoste raiskaa – sinun pääomasi. Totisesti elämme synkkää aikaa. Kokemani kauhu on laadultaan abstraktia. Kriisi on hyvä ajankohta tämän käsityksen pönkittämiselle
Anaïs Nin kirjoittaa päiväkirjoissaan ystävästään Gonzalosta, jonka pauhaava sota julmuuksineen uhkaa ajaa totaaliseen epätoivoon. Pienituloiset pakotetaan karsimaan kulttuurista leikkaamalla kansalaisja työväenopistojen rahoitusta sekä nostamalla kirjojen, elokuvanäytösten ja kulttuuritapahtumien arvonlisäveroa. Nin kirjoittaa Gonzalosta: ”Tapahtumat lyövät hänet maahan. Taija Roiha Kirjoittaja on filosofian tohtori.. Usein tuntuu, että nykyajassa esteettisistä elämyksistä puhuminen on itsessään muuttunut eräänlaiseksi tabuksi. 5 1 miten keskiluokalla on varaakin säästää turhanpäiväisyyksistä – siis harrastuksista, teatteriesityksistä ja konserteista. On ainoastaan loogista, jos arvonlisäveron kiristämisen kautta kirjailijoilta viedään viimeisetkin edellytykset oman taiteenalansa tukemiseen. Ero on kuitenkin Ninin kertoman mukaan siinä, millaisen vastapainon sisäinen elämä pystyy ulkoiselle todellisuudelle tarjoamaan. Taide ei pelasta meitä katastrofilta, mutta se antaa syyn katsoa sen yli. Ehkä. Taloudellisen säästeliäisyyden hintatingitään inhimillisyydestä. Siihen tarvitaan teoriaa ja tanssiaisia – sekä halvempia kirjoja. Vahvimmin se heijastuu poliittiseen diskurssiin, jossa vahvin argumentti taiteen julkisen rahoituksen puolustamiseksi liittyy alan taloudellisiin vaikutuksiin. On pidettävä ihmisyytemme rippeistä kiinni maailmassa, joka haluaa muuttaa kaiken tuhkaksi ja pääomaksi. Nin itsekään ei ole todellisuudelle immuuni; tapahtumat vaivaavat molempia ”yöt ympäriinsä”. Jokainen kulttuuriin suunnattu euro tulee kymmenkertaisena takaisin, hokevat lobbarit. Säännöllinen valituksen aihe kirjailijaystävieni keskuudessa on näinä päivinä se, miten jo viimeksi kuluneiden parin vuoden aikana tapahtunut paperin hinnan raju nousu on tehnyt kirjojen ostamisesta luksusta. En usko, että kriisiä voi koskaan manifestoida kullaksi. Mutta niin kertautuvat myös fossiiliseen energiaan, huumeisiin ja sotateollisuuteen kohdistetut sijoitukset, ja arvattavasti vielä suuremmin kertoimin. Mutta minkä tähden. IhmInen elää kyllä tarpeen vaatiessa hetken ilman teoretisointia ja tanssiaisia. Hänellä ei ole minkäänlaista sisäistä elämää, jonka turvin hän kestäisi ja saisi muutettua tapahtumat kullaksi. Ja millaista elämää
Päähenkilö tukeutuu järkeen Kirjoittaminen on Taskiselle ajattelemista. Taskinen ei päästä lukijaa helpolla. Yllättäen tulin siihen tulokseen, että ihmiset ovat vaarallisia toisilleen koska niin kipeästi tarvitsevat toisiaan. Järkeä vain ei tunnu olevan missään.. Laululle.” Teos on perinteistä muotoa uhmaava lähikuva trauman repimän ihmisen sisimmästä, Ne ovat pelastaneet hänet monta kertaa. Kielestä hän saa myös turvaa, vahvistuukin. Jos edelleen ajattelemme näin, emme saa tunneyhteyttä todellisen maailman tuhoutumiseen silmiemme edessä. Puheelle. Filosofiassa etiikka on Taskiselle tärkein osaalue. Niiden, joilla on valtaa. Kirjan liepeessä luvataan Luomistyön sommittelevan vaihtoehtoisia järjestyksiä aristoteeliselle rakenteelle. – Kirjoittaessani suhtaudun hyvin analyyttisesti tarkasteltaviin asioihin. – Luomistyö-kirjassani on nähtävissä myös Platonin ajattelua. – Se tuntuu tosiasioiden kieltämiseltä ja vääriltä lupauksilta, samojen ongelmien kierrättämiseltä näyttämöltä toiselle. – Vaikka kirjani kertoo ihmisten välisestä taistelusta, haluan lähes pakkomielteisesti uskoa ihmisiä yhdistäviin tekijöihin yksittäisten ilmiöiden takana. Maailma ei kulje sankaritarinan kolmijakoisen kaavan mukaan. Teksti SiSkotuulikki toijonen Kuva liiSa takala UUSimman romaaninSa Luomistyö (Teos 2023) Satu Taskinen on omistanut: ”Kielelle. pitää jakaa sitä tasaisemmin. Se on ylipäätään tapani jäsentää maailmaa. Filosofinen näkökulmani ei ole kiveen hakattu. Konfliktikeskeisten tarinoiden kirjoittaminen ei Taskisesta ole mielekästä. Hän tukeutuu muun muassa Levinasin käsityksiin etiikasta ja moraalista. – Toivoisin, että tässä tarinaviidakossa lukija ei pitäisi ajattelua uuvuttavana. Teoksellani etsin vaihtoehtoja ajattelulle, jonka mukaan ihmisen elämä on lakkaamaton puolustustaistelu, tarve yhä uudestaan saavuttaa helpotuksen kokemus osoittamalla jokin uhkaava taho, mistä tehdä selvää. Kirjoittaa siitä, mikä ihmisiä ajaa toisten tuhoamiseen. Romaanissa päähenkilö Veera jätetään traumansa kanssa yksin. Valppaalle lukijalle hänen pohdiskeleva, ajoittain hyvinkin kryptinen ja toisteinen teoksensa monine teemoineen tarjoaa antoisan, ajatuksia nakertavan lukunautinnon. 5 2 Sanat ovat Silta maailmaan Satu Taskiselle kirjoittaminen on filosofiaan kietoutunutta ajattelemista. Tähän viittaa tuo luonnehdinta ”vaihtoehtoisia järjestyksiä aristoteeliselle rakenteelle”. – Sanat ovat silta maailmaan. Eläydyn kulloinkin sopiviin ajattelijoihin. Jospa lukijassa heräisi halu seurata ihmismieltä ja tarkastella ajatuksen yhteyttä kehon aistimuksiin, tunteisiin ja päätöksiin. Päähenkilö tukeutuu järkeen suhtautuen maailmaan, sen olentoihin, ilmiöihin ja ihmisiin hyvin sokraattisesti kysyen ja penäten loogisia perusteluja, epäilemällä itsestäänselvyyksiäkin. Ihmisen elämän hajottavasta, tsunamin kaltaisesta traumasta, miltä ei voi suojautua, ja siitä selviämisestä. Uskoa yhteisyyteen. Sanoilla voi rakentaa maailmoja aivan konkreettisesti. Pyrin kirjoittaessani tekemään kysymyksistä ja ongelmista yhteisiä, sosialisoimaan ne. Luomistyö-romaanin ydinkohdaksi nousee kysymys ja toivo yhteisestä omastatunnosta, joka on tuhannen pirstaleina toisten osapuolten rajattoman itsekkyyden vuoksi. Kirjoitukselle. Luomistyötä on moitittu tarinan hylkäämisestä, jopa sekavuudesta. – Halusin kirjoittaa narsismin uhrista
5 3
Toisaalta kärsimyksen itkun muuttuminen nauruksi voi karmaisevalla tavalla olla vihje siitä, että voi alkaa käyttää sanaa ”epätoivo”. Satu Taskinen on asunut Wienissä vuodesta 1999 lähtien. Geopoliittinen samankaltaisuus on ollut pitkään maita yhdistävä tekijä. Hän kokee edelleenkin olevansa ”die Zugereiste”, muualta tullut nainen kuten Luomistyö-kirjan päähenkilö Veera. Taide voi riisua naamioita Vahvasti filosofiselle pohjalle nojaava Luomistyö kuvaa valintoja varjelemisen ja tuhoamisen välillä riipaisevasti. Sotien runteleman, ilmastokauhun ja muiden vitsausten uhkaaman maailmaamme lohduntuojana Taskinen näkee taiteen. – Hän puhui yleisesti lehden sisältöjen karsimisen tarpeesta. Suomessa on perinteisesti oltu suorempia ja valittu se, mille sanotaan ei ja mille kyllä. Satu Taskinen ei ole kirjan Veera, mutta kovin Veeran kaltainen hän on. Teiden erotessa on alettu kysellä, pitäisikö Itävallankin muuttaa politiikkaansa. – Nauru voi olla kvanttihyppy, kun epätoivo on suurin. Toisella kielialueella ja kulttuurissa eläminen on jättänyt jälkensä kirjailijantyöhön ja häneen ihmisenä. Faktat eivät koske tarinaa, joka on sivuseikka, vaan teemoja ja kysymyksiä, maailmanja ihmiskuvia niiden takana. Kirjassani traumatisoituneen ihmisen tapa pakottaa itsensä uskomaan huomiseen on luoda se sanoilla, heittää ankkuri jonnekin tulevaisuuteen ja lähteä kulkemaan sitä kohti. Nähtäväksi jää, millaisia linjauksia hän tekee aloitettuaan työnsä Helsingin Sanomissa ja kuinka hän ne perustelee. Sen kautta voimme uskaltaa katkaista absurdin kieltämisen kehän, nähdä keitä me olemme ja olemme olleet ja mitä maailmalle todella tapahtuu. Aavistelen Taskisen viittaavan pohdinnoissaan myös Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa. Taide voi näyttää, miten pieni, kaunis ja liikuttava maapallo on. Voisin nimittää tekemistäni autofaktuaaliseksi kirjoittamiseksi, jonka ytimessä ovat faktat. Ankaran kirjan lopussa häämöttää kuitenkin toivoa paremmasta, valoakin. – En kirjoita autofiktiota. Ollaan hollilla kaavailluista poliittisista muutoksista ja yritetään olla mukana vaikuttamassa voimakkaasti ja ajoissa. En ole siitä yllättynyt, enkä usko suunnan muutokseen. En tarkoita satumaailmaa vaan realistisesti: näinhän ihminen tekee. Olen oppinut Itävallassa paljon asioita Suomesta ja itsestäni suomalaisena. Nämä kysymykset eivät kuitenkaan ole saaneet päättävillä tahoilla vastakaikua. Tämmöiset linjaukset ovat aina poliittisia. – Pyrkimykseni on kirjoittaa ihmisestä yleensä. – Itävallan vahvuus on luovia monella eri alueella samanaikaisesti. Taskinen on limittänyt kirjaansa myös kiinnostavan rinnakkaisen tarinan, valveunen mielikuvitushenkilöineen. Ja kysyä sitä tärkeintä kysymystä: ”Mitä nyt pitää tehdä?” n Satu Taskinen: Luomistyö. Matkan päästä Taskinen havainnoi suomalaista kulttuuria ja kulttuuripolitiikkaa terävänäköisesti. Moraalista ruoskintaa Luomistyö on myös humoristinen, kuten kaikki Taskisen romaanit. 5 4 Niinpä on kurotuttava myös alitajunnan ja unen puolelle. Viimeksi Taskista hätkähdyttivät Helsingin Sanomien tulevan, vastaavan päätoimittajan Erja Yläjärven linjaukset Journalisti-lehdessä. En kirjoita suomalaisesta naisesta, jolla on Wienissä vaikeaa, vaan olosuhteiden muutoksesta johtuvasta irrallisuuden tunteesta, jonka kiedon tällaiseen hahmoon ja tilanteeseen. Taskinen seuraa myös Itävallan politiikkaa. Niin kauan kuin voi nähdä seuraavan hetken, sellainen on. Ytimessä ovat faktat Luomistyö kuvaa ulkopuolisuutta, päähenkilö Veeran loittonemista puolisostaan ja ystävistään, hänen eksistentiaalista tuskaansa ja vaipumistaan omiin ajatuksiinsa. Kuulumattomuutta ryhmään Taskinen käsitteli jo riemastuttavassa esikoisteoksessaan Täydellinen paisti. Teos 2023.. Perusteluna oli se, että tilaajat lehden mukaan halusivat jotain muuta. Käytän itseäni oppikirjana tutkimalla, kuinka oma mieleni ja sieluni toimivat. Jutussa haluttiin kiinnittää huomiota seikkaan, että Hufvudstadsbladetissa kulttuurikritiikkejä Yläjärven kaudella vähennettiin. – Ne tähtäävät tulevaisuuteen. Suomen Natoon liittymisestä on uutisoitu paljon. Puolustetaan taidetta perustelemalla sen merkitystä. – Taide voi riisua naamioita. Suomessa äidinkieleni ympäröimänä irrallisuuden tuntu laimenee ja siitä tulee toisenlaista. Näen Suomen vahvasti osana Eurooppaa, ja kotini on Euroopan ajattelumaailma. Se voi myös ihanalla tavalla tarjota avaraa ja turvallista tilaa avata aistit, kokea ja kuvitella. Satiirinen, ajoittain itseironinenkin piikikkyys on hänen tavaramerkkinsä. – On erittäin hyvä, että Suomessa taiteentekijät ovat nostaneet entistä rohkeammin taiteen aseman esille. – Wienissä asuminen on vaikuttanut erityisesti kieleni rytmiin ja siihen, mitä yhteyksiä asioiden välillä huomaan, mutta olen hyvin suomalainen
punaiset kellot 7. mennessä! PUOLUEJA AMMATTIOSASTOJEN TERVEHDYKSET PIENI TERVEHDYS, leveys 42 mm x korkeus 25 mm 70 € ISO TERVEHDYS, leveys 88 mm x korkeus 25 mm 140 € HENKILÖTERVEHDYKSET KUVALLINEN HENKILÖTERVEHDYS, leveys 42 mm x korkeus 25 mm NIMITERVEHDYS (tähän hintaan ei kuulu kuvaa) 5 € 30 € Nimitervehdykset maksetaan tilille: FI64 2100 1800 0395 16 (NDEAFIHH) Käytä maksaessasi viitenumeroa: 33501 1. punainen kuusi 6. kynttilä ja lintu 15. kyyhky 3. kynttilä 14. joulutähti 12. hyasintit 13. piparkakkutalo 5. lumiukko 4. punatulkku 16. joulukuusi 10. kynttiläryhmä 2. joulupallot 11. glögit 9. punainen rusetti Paikkakunta Postinumero Työpaikka tai järjestö jota tervehtijät edustavat Tervehdykset lähetetään 22.11.2023 mennessä joko postitse Kansan Uutiset Oy, Hämeentie 105 A, 00550 HELSINKI tai sähköpostilla ilmoitukset@ku.fi Nimitervehdykset maksetaan suoraan Kansan Uutisten tilille: FI64 2100 1800 0395 16, NDEAFIHH, viite 33501 Tervehdykset voi myös lähettää netin kautta https://ilmoitukset.ku.fi/ Netissä tervehdykset voi maksaa verkkopankkimaksuna. linnut ja kranssi 8. Nimitervehdyksen hinta 5 € / hlö Henkilön nimi TEKSTATEN (sukunimi-etunimi) KU Nimitervehdys ilmoitukset@ku.fi. 5 5 KU JOULUTERVEHDYKSET TEKSTIVAIHTOEHDOT Hyvää joulua l Lämmintä joulumieltä l Punaista joulua l Rauhallista joulua l oma teksti KUVAVAIHTOEHDOT Lähetä tervehdykset 22.11.2023 mennessä sähköpostitse ilmoitukset@ku.fi Tervehdyksen voi jättää myös verkossa: ilmoitukset.ku.fi Jätä joulutervehdys KU:hun 22.11
R anskalainen sosiologi Marion Fourcade on tutkimuksissaan tarkastellut ekonomistien yhteiskunnallista asemaa ja valtaa. ”. Tällaiset rekrytoinnit kielivät ekonomistien arvoja vaikutusvallasta, vaikka aiemmin työurallaan muun muassa ajatuspaja Liberassa ja Must Read -vaikuttajamediassa työskennellyt Heikki Pursiainen onkin sittemmin siirtynyt uusiin tehtäviin Helsingin kaupungille. Fasismin ja muiden ääriliikkeiden nousu koetteli puolestaan liberalismin poliittista ja sosiaalista perustaa. Talousviisauden tuomalla arvovallalla ekonomistit edistävät työnantajiensa tavoitteita sekä politiikan kulisseissa että kasvavassa määrin myös mediassa. Toisin kuin klassinen liberalismi, joka korosti yksilöiden vapauksia toimia ja yrittää vapaasti markkinoilla, keynesiläiessee Teksti Timo HaRjuniemi Kirjoittaja on viestinnän tutkija Helsingin yliopistossa ekonomisTiT HalliTsevaT maailmaa Ekonomisteja tarvitaan talousja suhdanne-ennusteiden laatimisen lisäksi myös viestinviejiksi ja julkisuudessa toimiviksi politiikkainfluenssereiksi. Uutisorganisaation arjen näkökulmasta julkiset esiintymiset taitava ekonomisti on puolestaan arvokas kontakti, joka hoitaa rutiinilla leiviskänsä ajankohtaisohjelman haastateltavan pallilla. Politiikan perinteiset vaikuttajat, kuten ammattiyhdistysliike ja työnantajajärjestöt, ovat jo pitkään edistäneet asiaansa julkisuudessa ja kabineteissa pääekonomistien avulla, mutta viime vuosina myös vaikuttajakentän uudet pelurit ovat havahtuneet ekonomismin hyötyihin. Fourcaden mukaan ekonomistien marssi julkisen elämän ja poliittisen päätöksenteon keskiöön alkoi 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Maailma oli – silloinkin – murrosten ja kriisien kourissa. Klassisen liberalismin laissez faire -talouseetoksen legitimiteetti oli ryvettynyt 1920ja 30-lukujen taitteen suuressa talouslamassa. Samaan aikaan keynesiläinen makrotalousteoria oli vaivihkaisessa nousussa. Yhteiskunnallinen ilmapiiri oli kypsä talouden ja politiikan suunnanmuutokselle. 5 6 H eikki Pursiainen Ellun Kanojen pääekonomistiksi”, kertoo viestintätoimisto Ellun Kanojen tiedote lokakuulta 2022. Monissa edunvalvontaorganisaatioissa ja vaikutusvaltaa myyvissä yrityksissä ekonomistit ovatkin miltei täysipäiväisiä viestinnän ammattilaisia. Työnantajat panostavat ekonomistien mediataitoihin esimerkiksi someja esiintymiskursseja tarjoamalla. Ellun Kanojen kilpailija, niin ikään viestintäja vaikuttajapalveluita myyvä Miltton rekrytoi itselleen pääekonomistin jo vuonna 2017. Vaikutusvaltaa ja asiakkaita tavoitteleville organisaatioille ja yrityksille ekonomistien keräämä näkyvyys on arvokasta mainostilaa. Ekonomisteja tarvitaan paitsi laatimaan talousja suhdanne-ennusteita ja kesyttämään Excelin solukkoja myös viestinviejiksi ja julkisuudessa toimiviksi politiikkainfluenssereiksi
Tuli mahdolliseksi kuvitella talous sellaisena kokonaisuutena kuin sen nykyään ymmärrämme: ei yksin kauppaa käyvien yksilöiden markkinapaikkana, vaan valtiollisena ja kansainvälisenä kokonaisuutena, jota voi ja on syytäkin hallita taloustieteelliseen asiantuntemukseen sekä taloudesta kerättyyn tietoon perustuvilla poliittisilla päätöksillä. Roimilla koronnostoillaan Paul Volckerin johtama Fed eli Yhdysvaltojen keskuspankki piiskasi Yhdysvaltojen talouden taantumaan ja inflaation kuriin. Asiantuntijavetoinen taloudenpito ja suhdanteiden hallinta nousivat politiikan keskeisimmäksi osaalueeksi. Taloustieteen julkisen valinnan teoreetikot puolestaan kritikoivat poliitikkoja lyhytnäköisestä ja kokonaistaloudellisesti tuhoisasta asenteesta taloudenpitoon. Talouspolitiikka oli pahimmillaan – tai parhaimmillaan – insinöörityötä, jossa talouspolitiikan mekaanikko kontrolloi yhden vivun avulla kotimaista kysyntää ja toisella taas palkkojen kehitystä. Ekonomistinen kyynisyys päättäjien taloustaitoja kohtaan vakiintui politiikan uudeksi arkijärjeksi. Nyt työllisyysloikkaan pyritään tekemällä työttömyydestä ja tulonsiirroilla elämisestä niin tukalaa, että työttömälle alkaa maittaa työ kuin työ. Ekonomismin näköTalousviisaudentuomalla arvovallallaekonomistit edistävättyönantajiensa tavoitteita.. Täystyöllisyydestä tuli monissa länsimaissa poliittisen päätöksenteon keskeinen tavoite – kiitos vuosisadan alun yhteiskunnallisen tutinan ja maailmansotien kauhujen, jotka haluttiin välttää hinnalla millä hyvänsä. Taloustieteen tarjoamien työkalujen avulla säänneltiin investointeja ja pääomavirtoja. 1970 -luvun käänteet ja taloustieteen valta tuntuvat talouspolitiikan arjessa edelleen. Pitkäjänteisiin ja ei-populistisiin talouspoliittisiin päätöksiin pystyisivät vain politiikan talutusnuorasta vapautetut, itsenäiset asiantuntijaorganisaatiot, kuten keskuspankit. Poliitikkojen kädet ovat edelleen taloustieteen vivuilla ja vetimillä, mutta ne ovat kovasti toisenlaisia kuin keynesiläisen teorian kultakaudella. 5 7 nen teoria tarkasteli kansantaloutta kokonaisuutena: taloustieteellisesti mitattavien ja hallinnoitavien suureiden ja muuttujien näkökulmasta. Kansat vaurastuivat aktiivisen teollisuuspolitiikan ansiosta. Julkisia menoja paisutettiin inflaation uhallakin, jotta omat äänestäjät ja taustapirut pysyisivät tyytyväisinä, kuului ekonomistien kritiikki. Kansallisvaltion kokonaisvaltaisen teollistamisen tarve ja huoli investointien kohdentumisesta leimasivat esimerkiksi 1956 presidentiksi valitun Urho Kekkosen vuonna 1952 ilmestynyttä Onko maallamme malttia vaurastua. Sosiologi Elizabeth Popp-Berman on tutkinut kannustinja tehokkuusajattelun nousua yhdysvaltalaisen politiikan ja eritoten demokraattipuolueen talousajattelun ytimeen. Kuten Marion Fourcade kirjoittaa, kansallisvaltio samoin kuin sen politiikka taloudellistuivat. Kolikon kääntöpuoli oli politiikan läpitunkeva teknokratisoituminen eli asiantuntijavetoistuminen. Yhteiskuntien vaurastuessa intohimoinen joukkovoima, politiikan suuret jakolinjat ja ideologiset konfliktit työn ja pääoman välillä maltillistuivat vähä vähältä demarikonsensukseksi ja taloustieteellisten mallien pohjalta tehtäväksi politiikan hienosäädöksi. Vähitellen talouspolitiikassa ja -tieteessä alkoivat jälleen puhaltaa uudet tuulet. Suomessakin talouspolitiikan valmistelu nojaa taloustieteen mikroperustaiseen pohjaan, jossa talouden toimijat työnhakijoista kuluttajiin ja yrityksiin reagoivat valtiovallan säätämiin kannustimiin. Ensimmäistä kertaa taloushistoriassa talouskasvu, työllisyys, työttömyys ja esimerkiksi vaihtotaseet piirtyivät esiin tilastollisina ilmiöinä. Popp-Bermanin tarinassa toisen maailmansodan jälkeen rakennetun New Deal -Amerikan purkuhankkeen vastaavina mestareina eivät hääri yksinomaan Ronald Reaganin kaltaiset konservatiiviset kansanvillitsijät, vaan myös progressiivisiksi itsensä mieltäneet demokraatit ja heidän taloustieteelliset neuvonantajansa. Moderni makrotaloustiede tarjosi päättäjille työkalut ja mittarit kansalaisten elintason parantamiseen. Toisin kuin monet kriittiset yhteiskuntatieteilijät Popp-Berman ei tarkastele politiikan 70-lukulaista suunnanmuutosta valtiovastaisen ”uusliberalismin” vaan teknokraattisen ekonomismin ilmentymänä. 1970-luvun energiakriisien ruokkima stagflaatio – korkean inflaation ja työttömyyden yhdistelmä – nakersi aktiivisen keynesiläisen suhdannepolitiikan hyväksyttävyyttä ja tieteellistä arvovaltaa. Taloustieteilijät marssitettiin näkyville ja arvovaltaisille yhteiskunnallisille paikoille: Yhdysvaltain presidenttiä neuvova talousviisaiden ryhmä Council of Economic Advisers perustettiin vuonna 1946. -pamflettia
Lukukausimaksuja ja korkeakoulutuksen lainapainotteisuuden kasvattamista voi siis pitää suoranaisena ekonomistisena tasa-arvotekona. Puoluepolitiikassa resursseja on viimeisten vuosikymmenten aikana kanavoitu viestintäja media-ammattilaisiin, mikä on läpeensä mediavälitteisen politiikan aikakaudella ymmärrettävää. Nämä muutokset on tehtävä, jotta hyvinvointivaltio kestää. Taloustieteelliset suunnanmuutokset ovat valuneet yhteiskunnallisiksi murroksiksi ja toisinpäin. n Taloustieteellisten kamppailujen sivuuttaminenon vasemmistolta historiallinenvirhe.. Politiikka on samanaikaista kamppailua useammassa kaukalossa. Menestyksekäs toiminta politiikan eri tasoilla tukee kulttuurista muutosta ja omien tavoitteiden toteuttamista. Suomessa Popp-Bermanin kuvaama ekonomistinen tehokkuusideologia näkyy tarjontapuolen talouspolitiikassa, jota Suomessa valmistellaan valtiovarainministeriössä. Sen ytimessä ei ole kiiluvasilmäinen hyvinvointivaltiokammo, vaan joskus empaattinenkin asiantuntijareformismi, jossa sosiaalietuuksien karsimiselle ja työnteon kannustimien lisäämiselle ei yksinkertaisesti ole järjellistä, taloustieteeseen nojaavaa vaihtoehtoa. Kun omat ideat ovat vähissä, on liike jatkuvasti puolustuskannalla. Paikoin ekonomismi on johtanut ilmeisiin ja kohtalokkaisiinkin poliittis-taloudellisiin virhearviointeihin. Paikoin hyvinvointivaltion universalististen osien karsinta saattaa näyttäytyä jopa edistyksellisyytenä: kesäkuisessa kolumnissaan valtiovarainministeriön erityisasiantuntija Artturi Björk muistuttaa, että maksuton korkeakoulutus hyödyttää eritoten suurituloisia suomalaisia. Taloustaitojensa kehittämisessä vasemmisto on kuitenkin ollut laiskempi, vaikka esimerkiksi elinkeinoelämän ajatuspajat ovat edistäneet markkinaliberaalia yhteiskuntapolitiikkaa ja kulttuurista suunnanmuutosta jo vuosikymmenten ajan. Berman kuvaa, miten ”tehokkuuden tavoittelun ideologia” alkoi valua yhdysvaltalaisen yhteiskuntapolitiikan ytimeen. Demokraattipresidentti Barack Obama päätti talousneuvonantajiensa ohjeistamana säästellä finanssikriisin jälkeisessä elvytyspolitiikassaan, minkä on arveltu hidastaneen talouden toipumista ja raivanneen tietä trumpismille. Jos sosiaalipolitiikan suuret harppaukset oli aiempina vuosikymmeninä toteutettu oikeudenmukaisuuden kaltaisiin ylväisiin periaatteisiin vedoten, ei moiseen enää tehokkuuden aikakaudella ollut varaa. Kuten sosialidemokraattisen liikkeen ja talousasiantuntijuuden yhteyttä tutkinut Stephanie Mudge on osoittanut, vasemmisto on edistänyt historiallisia tavoitteitaan paitsi joukkovoiman ja työväen kamppailujen kautta myös liikkeen tavoitteiden kannalta suotuisan taloustieteellisen hegemonian avulla. Ja uutisissa jyräävät ihan vääränlaiset pääekonomistit. Vaikka moni ajatteleekin mieluusti toisin, taloustieteen ja politiikan historiallinen kytkös on jämäkkä ja pysyvä. Tai sitten vastuullisena poseeraava vasemmisto pyrkii tarjoamaan kansalaisille piirun verran oikeudenmukaisempaa versiota oikeiston sopeutuslinjasta. V asemmiston reaktio ekonomismiin on usein ”vaihtoehdottomuuden politiikan” tai ”talouden ylivallan” väsähtänyt ja innoton kritiikki. 5 8 kulmasta ongelma ei ole hyvinvointivaltio sinänsä, vaan sen erilaisten tukimuotojen tehottomuus. Omia tavoitteita on pystyttävä edistämään niin politiikan formaaleissa instituutiossa, ulkoparlamentaarisesti kuin asiantuntijatiedon kentälläkin. Taloustieteellisten kamppailujen sivuuttaminen on kuitenkin vasemmistolta historiallinen virhe
Aivan yhtä vakavasti pitäisi suhtautua siihen, että vihapuhe ruokkii rasismia ja tekee siitä arkipäiväistä. Hiljattain näimme hurjan esimerkin siitä, että vihapuhe voi johtaa myös tekoihin. Kun ihminen pelkää oman pärjäämisensä puolesta, äärioikeisto tarjoaa ahdinkoon helppoja syyllisiä. Vihapuheen ohella äärioikeiston toimintatapoihin kuuluu kaikenmuotoinen häirintä, jota olen joutunut itsekin kokemaan. Voimansa äärioikeisto saa pelosta ja osattomuuden kokemuksista. Hiljaa oleminen ei suojaa ketään, vaan se mahdollistaa uhan kasvun. Tämä on se uhka, joka äärioikeisto on. Meppinä olen seurannut, kuinka nämä ihmisoikeuksia uhkaavat voimat nousevat ympäri Euroopan – myös Suomessa. Yleensä syntipukiksi kelpaa erivärinen ihminen. Turvallisempi vaihtoehto on toimia nyt. Nyt on se hetki historiassa, jolloin meidän on noustava puolustamaan arvojamme: vapautta, demokratiaa ja jakamatonta ihmisarvoa. Sitä ei yhdenkään ihmisen pitäisi joutua kokemaan. Syyskuussa julki tulleen poliisin esitutkinta-aineiston mukaan lahtelaista äärioikeistotoimijaa epäillään pääministerin murhan suunnittelusta. Näin erityisesti siksi, että äärioikeiston häirinnän uhreiksi joutuvat ennen kaikkea vähemmistöön kuuluvat tai haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset. 5 9 ilmoitus Ä ärioikeisto on aikamme suurin uhka demokratialle. Puolan ja Unkarin oikeusvaltiot ovat uhattuina, vähemmistöjen ja naisten oikeudet heikentyvät ja abortin vastustus on noussut jälleen poliittiseen keskusteluun. Äärioikeisto ei saa missään tilanteessa hiljentää meitä. Mitä enemmän annamme tilaa vihalle ja vihapuheelle, sitä todennäköisemmin se johtaa syrjivään käytökseen ja väkivallantekoihin. Ymmärrän siis hyvin, että hyökkäyksen kohteeksi joutuessaan on helppo olla hiljaa. Martin Luther Kingin sanoin: ”Pahinta ei ole pahojen ihmisten pahuus, vaan hyvien ihmisten hiljaisuus.” Silvia Modig Europarlamentaarikko Kun ÄÄrioiKeistolaiset voimat nousevat, KuKaan ei voi olla hiljaa. Vastuu puuttua vihapuheeseen kuuluu kuitenkin meille kaikille. Väkivalta on kuitenkin vain yksi ääripää
Hänelle elokuva on ensisijaisesti kuvia. Ohjaus ja käsikirjoitus: Christopher Nolan. Elokuva on myös kuvaus Manhattan-projektista, Yhdysvaltain toisen maailmansodan aikana tapahtuneesta työstä ydinaseen kehittämiseksi. Antti SelkokAri Oppenheimer. Pääosissa: Cillian Murphy, Emily Blunt, Robert Downey jr., Kenneth Branagh, Matt Damon. Elokuva saa suurimman draamansa Oppenheimerin joutuAtomipommin keksijän muotokuvA Ydinpommin koeräjäytyksen onnistuessa fyysikko J. Oppenheimer eli niinsanotusti päänsä sisällä jopa siihen mittaan, että uneksi alkeishiukkasista, tähdistä ja tulipalloista. Elokuvateattereissa parhaillaan. Hänen menneisyytensä vasemmistosympatiat kaivetaan esiin hyödynnettäväksi Yhdysvaltain atomienergiakomission johtajan, Lewis Straussin ( Robert Downey jr), uran pönkittämiseksi. 6 elokuva misesta julkisuuden riepoteltavaksi keskellä kylmää sotaa. Elokuvalla on aikaa pohtia vallan luonnetta, kuten sitä, miten valta hämärtää käyttäjiensä ymmärrystä todellisuudesta. Elokuva onnistuu näyttämään, miten maailmankaikkeuden rakenteita teoreettisen fysiikan kautta mieltävän ihmisen ajatus voisi kulkea. Oman jännitysnäytelmänsä elokuva rakentaa siitä, onnistuuko Oppenheimerin työryhmä saamaan ydinpommin koekappaleensa ajoissa valmiiksi. FBI seurasi säännöllisesti Oppenheimeria. On elokuvataiteellinen saavutus näyttää kaikkea tällaista hukkaamatta katsojan kiinnostusta. Tiedossa on, että Oppenheimer lahjoitti rahaa Espanjan sisällissodan tasavaltalaisjoukoille. Kolmetuntinen elo kuva etenee rivakasti päähenkilönsä keskusteluihin tunnettujen vasemmistolaisten kanssa siitä, miten Yhdysvaltain on saatava aikaan ydinpommi ennen Adolf Hitleriä. Oppenheimer-elokuvan kova ydin on kysymys vallasta: Siitä vallasta, jota atomien halkaisemisella voi saada ja jota voidaan käyttää sodassa, kansainvälisessä politiikassa ja julkisuudessa. Trinityksi nimetty koeräjäytys heinäkuussa 1945 on yksi elokuvan juonen käännekohtia, jonka jälkeen päähenkilö ymmärtää aseen käytön seuraukset ja saa valtaisat syyllisyydentunnot, joiden selvittelyssä häneltä kuluu loppuelämä. Kesto: 3 tuntia. Epäkäytännöllinen, särmikäs älykkö ja teoreetikko Oppenheimer pääsee mukaan kehittelemään ensimmäistä ydinpommia, ja hänet nimetään johtamaan autiomaahan, Los Alamosiin, sijoitettua atomipommilaboratoriota. robert oppenheimer (Cillian Murphy) alkaa oivaltaa, mihin kaikkeen aseiden kehittyminen voi johtaa elokuvassa oppenheimer.. Elokuvan ohjaajaa, brittiläissyntyistä Christopher Nolania, on kaikissa elokuvissaan kiinnostanut venyttää elokuvan ilmaisumahdollisuuksien rajoja. Vuoden puhutuimpia ja katsotuimpia elokuvia on kuvaus ensimmäisen atomipommin keksijänä maineensa saaneen J. Kuvaus: Hoyte van Hoytema. Oppen heimer kannattaa nähdä elokuvateatterissa niin isolta kankaalta, että elokuvan kuvat täyttävät koko näkökentän. Oppenheimer on erilainen elämäkertaelokuva sikäli, että siinä ei ole mitään normaalina pidetyn elämäkerran aineksista. Kyse on myös siitä, miten valtaa luodaan, saadaan ja käytetään. Robert Oppenheimerin ( Cillian Murphy) elämästä. Hän saattoi katsella lätäkön pintaan putoilevia sadepisaroita pohtiakseen veden hajautumisen säännönmukaisuutta. Vallankäyttöä lähelle päässyt ja omahyväisyydessään harhautunut Oppen heimer pettyy ja masentuu, kun häneltä evätään vaikutusvalta ydinaseiden käyttöön ja kehittelyyn. Hänen ystävistään ja useista rakastajattaristaan monet olivat kommunisteja
Maaria Ylikangas Hanna Weselius: Nimetön – Nanette Kottaraisen muotokuva. Tämä on itsestäänselvää jokaiselle rätti kourassa syntyneelle.” Weseliuksen kerronnan hienous perustuu sen suoruuteen ja jaarittelemattomuuteen. Yli 90-vuotiaalla Nanette Kottaraisella ei ole perhettä. Leila on saanut tehtäväkseen kirjoittaa puhtaaksi Nanetten päiväkirjat, ja nyt hän on etsinyt käsiinsä romaanin nimettömän minäkertojan. ”Toisten haavoittumisen ja kuolemisen katseleminen on kiinnostavaa”, toteaa Nanette, ja on sekä ilmeistä että lausumatonta, että katseleminen liittyy henkilökohtaisiin haavoihin. Usean sisäkkäisen kertojan romaani valaisee henkilöitään monesta kulmasta. Romaani. Susan Sontag kirjoitti esseessään ”Looking At War”, että Goyan Sodan kauhujen on tarkoitus haavoittaa katsojaansa. Aika, tai ehkä historia, piirtyy Goyan 1800-luvun alun teoksista aina Ukrainan sodan videoihin. WSOY. 442 s. Ukrainan sota nousee päällimmäiseksi, mutta varsinaista perehtyneisyyttä julmuuden ja kidutuksen kuviin Nanette osoittaa laajoissa päiväkirjamerkinnöissään Francisco de Goyan tuotannosta, tämän Napoleonin sotia kuvaavista teoksista ja niin kutsutuista Mustista maalauksista (1820–1823). 6 1 kirjat nimettömälle minäkertojalle. Nimettömästä huomaa hauskoja yksityiskohtia ja harkittuja merkityskerroksia vielä toisellakin lukemalla, tai ehkä varsinkin sillä. Nanette puolestaan tokaisee: ”jokaista – – onnen ja menestyksen murusta kohti jostain näkymättömästä loukosta löytyy aina joukko ihmisiä ja eläimiä, jonka ansiota kaikki on. ”Hän tuijottaa ja syö, hänet on maalattu ikuiseksi ekä hän koskaan sulje silmiään eikä suutaan eikä hänen lapsensa jäykkä ruumis koskaan vähene eikä lopu”, kirjoittaa Nanette 4.4.1995 Prado-museossa Madridissa Goyan Saturnus syö poikansa -maalauksen edessä. Nanette Kottarainen matkusti 18-vuotiaana Helsinkiin keittiöpiiaksi yksinhuoltaja-Felixin ja tytär Sofian perheeseen. Vaikka hänestä tulee ystävä ja rakastaja, eivät perhesiteet ole virallisia, ja lopulta kaikki yhteydet raukeavat. Huomiota herättävää Nanettessa on hänen elävä suhteensa sotakuviin. ”Hän oli juuri paljastanut minulle asiat, jotka ihminen paljastaa vain sille, jota ei pidä minkään arvoisena”, sanoo Leila Eräs sotakuviEn katsElija Weseliuksen kerronnanhienous perustuusen suoruuteenjajaarittelemattomuuteen.. Kun Nanette sanoo Pablo Picasson Itkevän naisen (1937) syövän uutisia, sanomalehtipaperia, hän taitaa puhua itsestään. On kuin hänellä ei olisi ketään – vaikka onkin. Leila ei vain kirjoita puhtaaksi, vaan luo Nanetten muotokuvan sekä kertomalla hänestä että konkreettisesti, tekemällä sellaisen. Kyselyihin sukutaustastaan tai lapsuudestaan Nanette suhtautuu vihamielisesti. Hänen luonaan käy säännöllisesti ihmisiä, jotka saavat palkkaa hänen avustamisestaan. Leila ja Nanette tietävät huomaavansa asioita, koska ovat huomaamattomia. Hanna Weseliuksen kolmas romaani Nimetön – Nanette Kottaraisen muotokuva koostuu päiväkirjamerkinnöistä ja niistä vaikutelmista, jotka Leila on Nanettesta vuoden kestäneen kirjoitusprosessin aikana saanut. Nanette kuolee yksin ja haudataan harvojen läsnäollessa
Hex vessel ei tee tähän poikkeusta. Polar Veil on niin pitkälle mietitty ja ammattitaitoisesti toteutettu, että tuntuu siltä kuin kuuntelisi Koneen säätiölle laadittua apurahakemusta eikä niinkään intuitiivista metallimessua. Särökitaroiden alta kuuluu yhä Hexvesselin ydinolemus, ja McNerneyn puhdas laulu vie väkisinkin ajatukset pois mustasta metallista. Akustisvetoinen rahkasammalrock on siirretty syrjään, ja tilalla soi kylmä pohjoinen black metal. Aika näyttää, jääkö Polar Veil kuriositeetiksi vai uuden aluksi yh tyeen uralla. Asia ei välttämättä häiritse, mikäli Polar Veiliä ei ajattele black metalina – mitä se tavallaan ei olekaan. Kuudennella levyllään Hexvessel jatkaa luontotutkimuksiaan uudessa ympäristössä. Osa siitä on ehtaa hippeilyä: on soitettu perinnesoittimia hamppukankaisissa vaatteissa, otettu vaikutteita 1960ja 1970-lukujen psykedeelisestä rockista ja folkista ja painettu levyjen kansiin kuvia naavaisista puista. Mervi vuorela Hexvessel: Polar Veil (Svart Records) Tampereella vuonna 2009 perustetun Hexvesselin musiikissa on aina ollut vahva luontosuhde. Sen luontokuvauksessa korostuvat kylmät talviyöt ja synkät metsät, joilla ylistetään pohjoista luontoa ja toisaalta symboloiHexvesselin musiikki elää yHä metsässä Hexvesselin musiikissa on aina ollut vahva luontosuhde.. Levyä kuunnellessa ei silti voi välttyä ajatukselta, että Hexvessel on mennyt astumaan jo vähän turhankin tungeksitulle suomimetallin maaperälle ja kadottanut siinä samalla osan vanhasta viehätyksestään ja omalaatuisuudestaan. Ajoittain hänen äänensä ja artikulaationsa tuo mieleen jopa Morrisseyn. Mutta siinä missä osa black metal -yhtyeistä kytkee nykyään ympäristöajattelunsa nationalistiseen ääriajatteluun, Hexvessel ei tunnusta, tai ainakaan paljasta, poliittista väriään. Levystä puuttuu alkukantaisen black metalin raaka voima ja tunne, eivätkä tiedotteessa mainitut korkealentoiset horinat ”syvästä yksinäisestä tutkiskelusta” tai ”henkisestä transsendenssistä” avaudu kuulijalle. Tästä päästään yhteen levyn ongelmista. Skandinaavisen black metalin tapa lähestyä luontoa on varsin kansallisromanttinen. Polar Veilissa on kyse ennen kaikkea musiikista, tai matkasta omaan itseen. Nuotiokitaroiden vaihtaminen diskanttisiin särö kitaroihin voi äkkiseltään tuntua yllättävältä. Sävellyksellisesti Polar Veil on tasalaatuinen kokonaisuus, jolla pitkät draaman kaaret lomittuvat sahaaviin riffeihin, melankolisiin melodioihin ja paikoin jopa doomahtavaan vyörytykseen. Toinen osa on esoteerisempaa mystifiointia: on haettu inspiraatiota mytologiasta, rituaaleista ja traditiosta ja yritetty saada metsänhenget puhumaan musiikin kautta. Hexvesselin kohdalla ratkaisu on kuitenkin ymmärrettävä: Ensinnäkin yhtyeen johtohahmo Mat “Kvohst” McNerney soitti nuoruudessaan black metalia Codeja Dødheimsgard-yhtyeissä. Toisekseen black metal on ollut 1990-luvulta lähtien keskeinen musiikkityyli luontomystiikan vaalimisessa. Katsokaa vaikka Darkthronen tai Burzumin levyn kansia, jos ette usko. 6 2 musiikki daan ihmisen erillisyyttä maailmasta ja modernista yhteiskunnasta
Toisaalta huimausta ei aiheuta monimutkainen murhajuoni vaan avioliiton sisäisistä jännitteistä johtuvat yksilön tasapaino-ongelmat. Helsingin kaupunginteatterissa 15.12. Kirjan ja näytelmän keskushenkilö on Gusten (16-vuotiaana Jaakko Hutchings, 25-vuotiaana Pyry Nikkilä), joka kymmenisen vuotta tapahtumien jälkeen kokee yhä syyllisyyttä ristiriitaisesti sekä itse tapahtuneesta että siitä, miten petti rikostoverinsa poliisin kuulusteluissa ja oikeuskäsittelyssä. Teksti on julkaistu myös Voimassa 7/2023. Kuten kirjassakin myös näytelmässä päähuomio on rikoksen syissä ja tekijöissä, eikä esimerkiksi uhrin tunteissa. asti. Ibsenin näytelmän ehdoton keskushenkilö on Nora, jonka hahmoa on pidetty klassikkonäytelmien yhtenä tärkeimmistä naisrooleista. Näytelmässä häntä ei nähdä roolihahmona edes taiten näyttämöllistetyssä raiskauskohtauksessa. Silti näytelmässä ei puhuta Akilandian kirjakieltä vaan pohjanmaalaisittain murtaen. 6 3 teatteri jöitä, mikä näkyy eri aikatasoilla liikkuvan kokonaisuuden dynaamisena mutta silti samalla hyvin koossa pysyvänä jännitteisyytenä. Roiha tunnetaan alkutekstejä kunnioittavien mutta aiheidensa osalta terävästi tätä päivää kommentoivien klassikkosovitusten tekijänä. Vaikka Fagerholmin romaani liittyy osaltaan muutaman vuoden takaiseen #metoo-keskusteluun, sen sovittaminen nyt näyttämölle osoittaa, ettei seksuaalisesti riistävien rakenteiden käsittelyn tarve ole kadonnut minnekään. Vaikka tarina kulkee melko tarkalleen Ibsenin viitoittamaa tietä, olennaisena muutoksena tapahtumat on siirretty 2000-luvun alun Pohjanmaalle ja sen avioparin muodostavat kaksi miestä, menestyvä pankinjohtaja Heikki ( Niko Saarela) ja ammatillisesti vähemmän kunnianhimoinen Aron ( Aleksi Holkko). aivaN toiseNlaisesta tragediasta on kyse Riikka Oksasen ohjaamassa ja Pipsa Longan Helsingin kaupunginteatterille dramatisoimassa näytelmässä KukatappoiBambin. Mikko Roihan Kom-teatterille sovittama Nukkekoti–kohtauksiaeräästäavioerosta perustuu norjalaisen Henrik Ibsenin vuonna 1879 kirjoittamaan perhedraamaan. Nyt nähtävissä olevaa tulkintaa voi myös verrata 6.10. Roihan sovituksen Aronina Holkko onnistuu välittämään kerrassaan pakahduttavan koskettavasti syvenevän ristiriidan ulkoisten olosuhteiden äärellä hukassa olemisen ja pohjimmaisen oikeudentuntoisuuden välillä. ensi-iltaan Teatteri Viiruksessa tulevaan Jakob Öhrmanin sovittamaan versioon. N o o r a G ea G ea Tasavertaisen kohtaamisenvaikeus koskeekaikkia ihmissuhteita.. Näyttämöllistäminen tukee hyvin tavoitetta kääntää katse niihin luokkaperusteisiin rakenteisiin, joissa sosiaalisen ylemmyyden tunto ja sukupuolirooleihin liittyvät odotteet ovat omiaan tuottamaan näin ilmeisen tuomittavan teon – ja vielä selittelemään sitä hyväksyttäväksi jälkeenpäin. Tuomas RanTanen Nukkekodin esitykset Kom-teatterissa 9.12 asti. Oksanen ja Lonka ovat taitavia teatterin tekiErilaisia pErhEitä Kom-teatterin nukkekodissa aron (aleksi Holkko) yrittää parhaansa pitääkseen Heikin (niko saarela) onnellisena. Kuka tappoi bambin. asti ja Teatteri Viiruksessa 24.11. NäyttämöN ruskeaNturkoosi värimaailma on kuin Kaurismäeltä ja pahaenteinen musiikki Hitchcockilta. Siinä näennäisesti onnellisen avioliiton kulissit romahtavat parisuhteen tosiasiallisen epätasa-arvon räikeyden paljastuessa alistetun vaimon osaan lähtökohtaisesti mukautuneelle Noralle. Omaan tyylinsä mukaisesti Roihan ohjaus on kaikkia vaihtoja ja tunnelmasävyjä myöten kellontarkkaa. Perheystävä (markus Riuttu) seuraa. Monika Fagerholmin samannimiseen romaaniin (Teos 2019) perustuvassa teoksessa yhteisöllisesti tiiviissä huvilakaupungissa asuvien hyvin toimentulevien perheiden lukiolaispojat syyllistyvät ikäisensä tytön julmaan joukkoraiskaukseen. Samalla alleviivautuu sovituksen tärkeä viesti siitä, miten tasavertaisen kohtaamisen vaikeus koskee kaikkia ihmissuhteita
6 4 ku.fi/tilaa Ilmoituksesi tähän. Kahvitarjoilu. kerros. Tervetuloa! Lisätiedot: varsinais-suomi.vasemmisto.fi VARSINAIS-SUOMI Vasemmistolaisten oma opintokeskus. Hyödynnämme vertaisoppimista sekä toiminnallisia ja kriittisen pedagogiikan menetelmiä: keskustelemme paljon ja teemme yhdessä erilaisia harjoituksia. klo 10.30 Loimaan työväentalolla (Satakunnantie 57, 32200 Loimaa) Valtakirjojen tarkastus alkaa klo 10.00. www.ksl.fi Vapaus oppia! Tilaa koulutus Vahvista yhdistyksenne yhteisöllisyyttä ja vaikuttavuutta tilaamalla tarpeitanne vastaava koulutus. Jäsenten osaamisesta hyötyy koko järjestö!. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Esillä sääntömääräiset asiat. 10 Helsingin Elintarviketyöntekijät SYYSKOKOUS pidetään keskiviikkona 1.11.2023 klo 17.00 SEL:n Etelä-Suomen aluetoimistolla, Siltasaarenkatu 4, 5. Tervetuloa! Varsinais-Suomen Vasemmistoliiton SYYSPIIRIKOKOUS la 11.11. ku.fi/mediatiedot testaamme painatusta Ao. Koulutusta, kulttuuriaktivismia ja julkaisutoimintaa
6 5 H a r r i a sik a in en ristikko Ratkaisu julkaistaan seuraavassa numerossa. Edellisen numeron ristikon ratkaisu seuraavalla sivulla.
Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki onlinearpa.net arpajaiset netissä! Tavara-arpa ry Beckerintie 10, 00410 Helsinki, 09 4366320 ADRESSIT ONNITTELUUN JA OSANOTTOON YRJÖ SIROLAN SÄÄTIÖ p. Esillä sääntömääräiset asiat. 040 167 7700 toimisto@sirolansaatio.. Tampereen Teollisuustyöväen Ammattiosasto ry no 7:n JÄSENKOKOUS Torstaina 26.10.2023 alkaen klo 16.00 Teollisuus Seiskan kokoushuoneessa Näsilinnankatu 22 B II krs. Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki sirolansaatio.. Jäsenet tervetuloa! Hallitus Vieraile akt.fi/liity AKT:n jäsenenä sinulla on takanasi kokemusta neuvottelutaitoa joukkovoimaa Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry 09 613 110 | akt.fi | aktlehti.fi. Käsitellään ammattiosaston sääntömuutos. 6 6 edellisen lehden ristikon vastaukset ku.fi/tilaa Työväenliikkeen kirjasto www.tyovaenperinne.. Esillä sääntömääräiset asiat. Tietokirjallisuutta, työläiskirjallisuutta, tapahtumia Liity kirjaston ystäviin: www.tyovaenkirjastonystavat.. Jäsenet tervetuloa! Hallitus Tampereen Teollisuustyöväen Ammattiosasto ry no 7:n EHDOKASASETTELUKOKOUS Torstaina 26.10.2023 alkaen klo 16.30 Teollisuus Seiskan kokoushuoneessa Näsilinnankatu 22 B II krs
Työttömyysturvan lapsikorotukset poistetaan, sovitellun työttömyysturvan suojaosa poistetaan, ja ansiopäivärahaa leikataan jo kahden kuukauden jälkeen. Sama klangi on hallituksen työllistämistoimissa: leikkaaminen jatkuu, kunnes työllisyys paranee. Voi olla, että hallituksen politiikka perustuu virheelliseen käsitykseen työttömistä. Työttömien elämää kurjistamalla hallitus ajattelee patistavansa ihmisiä töihin ja ikään kuin bonuksena paikkaavansa valtiontalouden alijäämää. viimeinen sana k esällä työnsä aloittanut Petteri Orpon (kok.) porvarihallitus on asettanut tavoitteekseen vähentää työttömyyttä ja saada Suomeen satatuhatta uutta työllistä. Totuus on kuitenkin kaikkea muuta. Yleisimpiä syitä suomalaisten työttömyyteen ovatkin huono terveydentila sekä työnhakijan ikä, joka ei vastaa työnantajien odotuksia. Niin sanottuja ideologisia työttömiä varmasti on, mutta heidän osuutensa Suomen yli 240 000 työttömästä työnhakijasta on häviävän pieni. Työllistymistä aiotaan edistää leikkaamalla työttömyysetuuksista ja tekemällä työttömien arjesta monin tavoin hankalampaa. Tämän päälle hallitus leikkaa vielä asumistuesta. Porvarit ilmeisen vilpittömästi ajattelevat, että työttömänä ollaan, koska työttömyys on mukavaa ja leppoisaa hengailua. Jos työttömän työnhakijan etuuksista leikataan ja hänestä tulee köyhempi, muuttuu hänen arkensa jatkuvaksi selviytymistaisteluksi. Erityisen härskiä on, että kaikki hallituksen kaavailemat ansiopäivärahan heikennykset voivat osua myös samalle ihmiselle. Ongelmana kuitenkin on, että nyt valitut keinot ihmisten työllistämiseen ovat vääriä. Ei ole minun asiani neuvoa hallitusta, mutta kehottaisin ministereitä silti kuuntelemaan työttömiä itseään siitä, millaista tukea he kaipaisivat työllistymiseensä. 6 7 Ei työtön köyhdyttämällä työllisty voimavarat ja aika menevät hengissä pysyttelemiseen, ei aikaa eikä jaksamista jää esimerkiksi kouluttautumiseen tai verkostojen luomiseen. Työpaikan löytäminen edellyttäisi kuitenkin juuri niitä asioita. Kun ihmisen toivo haimi Kirjoittaja on politiikan toimittaja.. Köyhdyttäminen ei kuitenkaan tee työttömästä työllistä, vaan se tekee hänestä köyhän. Vaan tokkopa se tällä asenteella paranee. Julkisen talouden alijäämänkin kanssa asia on vähän niin ja näin: köyhyys sairastuttaa, ja sairastaminen se vasta tuleekin yhteiskunnalle kalliiksi. Puhumattakaan siitä, että ihmisten osaamista vastaavia avoimia työpaikkoja ei välttämättä ole siellä, missä työtön työnhakija asuu. Mutta palataan vielä hallituksen suunnitelmiin. Tavoite on sinänsä ihailtava, ja toivotan hallitukselle lykkyä pyttyyn sen saavuttamisessa. Työttömyys ja pienituloisuus seuraavat ihmistä kaikkialle, eikä niistä voi ottaa lomaa. ”Hakkaaminen jatkuu, kunnes mieliala paranee”, kuuluu Yhdysvaltain laivastossa käytetty pilkallinen sanonta. Työttömyyttä joskus kokeneet tietävät varmasti, että se on tavattoman kuormittava elämäntilanne, johon kuuluu jatkuva huoli toimeentulosta, varsinkin jos ihmisellä on perhe elätettävänään. Se voisi jopa auttaa hallitusta sadantuhannen uuden työllisen tavoitteessaan