6/2022 UUtta yhteiskUntaa rakentamassa. kansan uutiset . Viikkolehti | 11.2.2022 | 3,5 € 6-003251-226 | kansanUUtiset.fi Miksi inflaatio on väliaikaista. sivu 23 Tuomioja sanoo Natolle ei sivu 14 Epävakaus jatkuu Perussa sivu 7 SIVU 12 RuokakRiisi käRjistyy
Convoy Finland -mielenosoitus antoi osviittaa monenlaisesta pandemian myötä kasvaneesta tyytymättömyydestä. Kesto Määräaikais. TÄSTÄ INNOSTUN NYT sirpa KosKinen Toimituspäällikkö 6/2022 Perjantaina 11.2.2022. www.kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat: www.kansanuutiset.fi TIETOSUOJALAUSEKE www.kansanuutiset.fi/tietosuoja ISSN 0357-1521 Botnia Print, Kokkola 2022 KANNEN KUVA All Over Press Uutta yhteiskuntaa rakentamassa. Osapuolten välillä on käyty varovaista tunnustelua, mutta tätä kirjoittaessa edes varsinaisten neuvottelujen aloittamisesta ei ole mitään tietoa. PÄÄKIRJOITUS Kai Hirvasnoro Politiikan toimittaja PS. l P aperiliiton UpM-lakko on kestänyt pian kuusi viikkoa. Pesonen julkaisi tuolloin avoimen kirjeen, jossa syytti asiasta ay-liikkeen lisäksi Suomen sääntelyä ja verotusta. 2 | KU 6/ 20 22 Viides Sergei Dovlatovin suomennettu kirja Kompromissi kuuluu hänen teostensa parhaimmistoon. Todellisuudessa Kotkalla ei ollut mitään mahdollisuuksia. LUE LISÄÄ SIVULTA 21 Quynh Tranin palkittu Varjo ja viileys on myös yhteiskunnallinen romaani. Se kertoo millaista oli työskennellä pysähtyneisyyden ajan neuvostolehdistössä. Maahanmuuttokysymystä ja muita teemoja pohditaan kuitenkin hienovireisen humaanisti ja humoristisestikin. Rotterdam on alan superkeskittymä ja lähellä markkinoita. Koronarajoitteeton lähitulevaisuus rauhoittaisi meitä kaikkia. Edelliset hallitukset korostivat kilpailukykyä, nykyinen ilmastopolitiikkaa ja tasa-arvoa työmarkkinoilla. UPM tekee politiikkaa ja työmarkkinapolitiikkaa Korona näyttäisi hellittävän otettaan. Nyt jännitetään, käykö todella niin, ja ennen kaikkea sitä, millainen onkaan se uusi normaali. Oulun yliopiston tutkijoiden joulukuussa julkaisemassa vertaisarvioidussa tutkimuksessa todetaan, että yhtiö sulki tehtaan markkinatilanteen takia, mutta kehysti päätöksen tavalla, joka sai Marinin hallituksen näyttämään syylliseltä. (10 %). Välillisesti UPM:n johto tekee myös politiikkaa sille epämieluisaa Sanna Marinin hallitusta vastaan. UPM on Suomen poliittisin yhtiö. Muut metsäyhtiöt tekevät mieluummin menestyvää bisnestä kuin riitelevät. LUE LISÄÄ SIVULTA 3 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Hämeentie 105 A, 00550 Helsinki 09 759 601 Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Uutismedian liiton jäsen TILAUKSET, JAKELUHÄIRIÖT, OSOITTEENMUUTOKSET Ma–ti klo 9.00–12.00 09 7596 0208, tilaukset@kansanuutiset.fi VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI ku@kansanuutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA, TOIMITUSJOHTAJA Jussi Virkkunen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Sirpa Koskinen TOIMITUS Toimitussihteerit: 09 7596 0313 ku@kansanuutiset.fi TILAUSHINNAT Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Tämä tuli ilmi elokuussa 2020, kun yhtiö ilmoitti sulkevansa Kaipolan paperitehtaan. Yksi syy uuden biojalostamon sijoittamiselle Kotkan sijaan Rotterdamiin oli hänen mukaansa ay-liikkeessä. Se ei UPM:n herroille sovi. Tammikuussa Pesonen jatkoi linjallaan. Suomessa on parinkymmenen vuoden ajan otettu velkaa ja korotettu veroja samanaikaisesti kun rakenteelliset uudistukset ovat jääneet tekemättä, hän jatkoi Ylen Ykkösaamussa, ja uhkaili uusilla sulkemisilla, jos tämä meno jatkuu. UPM, sen voimakaksikko Björn Wahlroos ja Jussi Pesonen, haluaa viimeistellä sen, mikä sopimustoiminnasta luopuneelta Metsäteollisuus ry:ltä jäi kesken: hajauttaa neuvottelut pieniin osiin ja riisua ammattiliiton vaikutusvallasta. 12 kk 89 € 99 € 6 kk 46 € 60 € 3 kk 24 € 35 € Hinnat sisältävät alv. Alusta asti on ollut selvää, että kyseessä ei ole normaali työehtokiista. Se ei rajaudu ainoastaan työmarkkinapolitiikkaan, missä yhtiö nyt rymistelee ja ottaa tietoisesti jo tähän mennessä 80–126 miljoonan euron tappiot niskaansa, mikäli OP-ryhmän arvio lakon kustannuksista pitää paikkansa
AjAssA KU 6/2 02 2 | 3 01 AjAssA V arjo ja viileys on kerronnaltaan visuaalista, herkästi havainnoivaa ja kielellisesti rikasta. Varjosta näkee etäämmälle Pietarsaaressa varttuneen Quynh Tranin esikoisteos on saanut erinomaisen vastaanoton Suomessa ja Ruotsissa. – Yllätyin ja olen todella ylpeä! En rohjennut lainkaan toivoa tällaista kunniaa, johon tilastollisesti oli vain kymmenen prosentin mahdollisuus yltää. TeksTi Siskotuulikki Toijonen Quynh Tran kuvattiin Runeberg-kirjallisuuspalkinnon ehdokasteosten julkistamistilaisuudessa Porvoossa joulukuussa 2021. Varjo ja viileys on saanut erinomaisen vastaanoton Ruotsissa ja Suomessa. Tuokiokuvista koostuva, moniääninen ja kielellisesti rikas teos kuvaa lapsen näkökulmasta Pohjanmaan rannikkokaupungissa asuvan vietnamilaislähtöisen perheen elämää.” Näin palkintoraati perustelee Quynh Tranin esikoisromaanin Varjo ja viileys, Skugga och svalka, (Teos & Förlaget, 2022) yltämisen arvostetun Runeberg-palkinnon saajaksi. Le ht iK Uv a/ ve sa M oi La ne n. Se julkaistaan tänä keväänä myös Tanskassa ja Norjassa. Esikoisromaanin palkitseminen löi ällikällä kirjailijan
–?Ainakin?tällä?hetkellä?näen?ammattini?melko. kuvaa?perhettäni?eikä?minua?ihmisenä.?Se?ei?ole. paasaa. muun?muassa?mustikkaretkien?tapahtumat?mielikuvituksensa?turvin?kuin?itsekin?taapertaisi?metsässä.?Nämä?osuudet?ovat?kirjan?lähes?hienointa. erityisen. olin. selvää,. ja. opiskellut. tunnelmissa,. asia?kuin?kirjoittaminen,?Tran?muotoilee?kryptisesti. kirjoittanut. autofiktiota,?Tran?painottaa. vaikuttanut?minuun?paljon,?mutta?en?oikein?tiedä. mutta. se. kirjani. hyvinkin. varttuneen,. sai. rasistisesti. miksi. joukossa,. kulki?ympäriinsä?kutsuen?suomalaisia?ystäviään. fetisoimalla. tietyissä. poissaolleena,. ja. vähemmistöön. että. eloon. ovelalla. Hän. Malmössä. –?On?hyvä?kysymys,?miksi?halusin?kuvata?varjosta. l Le ht iK Uv a/ ve sa M oi La ne n Varjo ja viileys on omalla ovelalla tavallaan myös hyvinkin yhteiskunnallinen romaani.. vietnamilaisyhteisössä.. Ei. siihen.. –?Kerronta?on?muuttunut?paljonkin?tämän?kirjan?kirjoittamisen?aikana,?mutta?alusta?asti?on?ollut. Ehkäpä.. tämän?erityisen?muodon?kirjassani.?Olen?miettinyt. herättämään. kohtaukset. ryppyotsaisesti?saarnaten?vaan?osittain?humoristisestikin.. elämää. siksi,. ei. Varjo ja viileys. serkkuni. vailla?päälleliimattuja?selityksiä?ja?ohjeita?lukujen. nykyään. pidän. myös. kolme. näkyykö. antia.. muistojen?ja?nykyhetken?risteilyssä. omalla. Tran?on?ammatiltaan?psykologi. Arkisten?tapahtumien?ohella?kirjan?tarina?kutoutuu?kiehtovasti?kertojaminän,?pikkuveljen,?ajatuksissa?ja?mielikuvituksessa.?Hän?näkee?ja?kokee. välissä.. kielimaailmassa. asuvan,?vietnamilaistaustaisen,?Malesiassa?pakolaisleirillä?syntyneen?Quynh?Tranin?perheen?taustat?ovat?riipaisevat. pitkään,?mutta?proosan?kirjoittaminen?on?minulle. ääripäät?toisiaan?vastaan.?Tämä?on?Tranin?mukaan. ei. kun. AjAssA 4 | KU 6/ 20 22 Varjo ja Viileys (Sugga och svalka) on saanut erinomaisen vastaanoton Suomessa ja Ruotsissa. maahanmuutto-?eikä?muitakaan?yhteiskunnallisia?kysymyksiä?osoittelevasti?pohtiva?vaan?niitä. rakkaussuhteiden?ja?äitinsä?valokuvauksen?kautta. kuvaa. –?Olen. ilmaisussani.. päädyin. Kirja. hienovireisen?humaanisti?ja?humoristisestikin?käsittelevä,?kaunis?ja?ehjä?taideteos. seuraavat. psykologisoiva.. korostaa. –?Varjo ja viileys. on. monenlaisia. elämääni.. romaani.. myös. tekstejä. hyvin. on. suomenruotsalaisessa. –?Muistan. Mutta,. henkilökohtainen?romaani,?koska?se?perustuu?elämääni:. Tran?ei?kuitenkaan?halua?edustaa?mitään?erityistä?ryhmää?vaan?kuvata?länsirannikon?vietnamilaisyhteisöä?heterogeenisena?joukkona. Se?on?kuvien?tuotantoa,?fantasiaa,?joka?ei?ole?sama. Olen. sopeutumista. yksi?tapa,?jolla?vähemmistö?voi?pitää?puoliaan?ja. toisiaan. ”valkolaisten”. vielä?varsin?uutta.?En?oikein?itsekään?tiedä,?miksi. miten. yllättäen. aiheuttamia?hankaluuksia?ja?huvittaviakin?tilanteita,?ulkopuolisuuden?tunnetta,?haaveita?ja?oman. haluaa?oppia?jotain?rakkaudesta?ja?kauneudesta.. tietyssä. tavallaan. tietenkin. se. Pyrin. Ehkä. kuuluvuutta. ole. sitä?paljon.?Todennäköisesti?monet?ihmiset?toimivat?näin.?Tämä?liittyy?myös?kirjoittamiseen,?mutta. Muistoista nykyhetkiin Kirja?etenee?katkonaisesti?kohtaus?kohtaukselta. paikan?etsimistä.?Kirjailijan?taustat?tietäen?Varjoa ja viileyttä?väistämättä?lukee?hänen?henkilöhistoriaansa?vasten. Kirjan?keskiössä?herkkä?ja?älykäs?pikkuveli?sivustakatsojana?tekee?tarkkoja?havaintoja,?joita?kuvailee?lapsen?näkökulmasta?teräväkatseisen?empaattisesti.. kirjallisessa. muistoihin,?tunteisiin?ja?ajatuksiini.?Mutta?se?ei. yhteiskunnallinen. Varjo ja viileys. kirjassani,?kun?vanhempi?setä?esittää?pitkän?monologin?eroista?aasialaisten?ja?”valkolaisten”?välillä Herra?Tèo?on?huutavan?ääni?pikkukaupungin. erillisenä. Varjo ja viileys?kuvaa?vietnamilaisen?perheen. ”valkolaisiksi”.?Se?oli?silloin?erittäin?hauskaa.??Samalla?tavoin?olen?halunnut?viitata?”valkolaisiin”. katsomista. vanhempi. maahanmuuttajien?vieraudentunnetta?korostamalla?räikeästi?vietnamilaisten?erottautumista?”valkolaisista”.. toiseutta. erottua?joukosta?ollessaan?tietyssä?asemassa?yhteiskunnan?enemmistöön?verrattuna. ainakaan. pikkukaupungissa:?kasvukipuja,?kulttuurierojen. psykologiaa?pitkään?varhaisvuosinani.?Se?on?tietysti. viipyilystä?kirjoittaessani.. Riipaiseva tausta Pietarsaaressa. hahmoa?heidän?kipupisteidensä?kautta.?Ja?he?todella?tulivat?näkyviksi?tavalla,?joka?yllätti?itsenikin.?Yhdellä?tasolla?kirjani?voi?nähdä?kertojaminän?kasvutarinana,?jossa?hän?pääasiassa?veljensä. pieni,. se,?mitä?kirjassani?tapahtuu,?ei?ole?kirjoittamista.. osana. Hän
HaasTaTTeluja keskusTeluTilaisuus teoksesta ”Punapääoman linnake. Osallistujien määrä on edelleen rajoitettu, minkä vuoksi paikalle tulijoita pyydetään ilmoittautumaan osoitteeseen kirjasto@tyovaenperinne.fi. Pandemian aikainen finanssipolitiikka ei toisaalta ole helppo laji. Kai Hirvasnoro VM:n harmiksi suomi maailman paras 20 vuottA sitten Raskas verotus, joukkotyöttömyys ja lyhyt työaika syövät Suomen kansainvälistä kilpailukykyä, sanoivat TT:n, nykyisin EK, johtaja Erkki Hellsten (vas.) ja toimitusjohtaja Johannes Koroma. Tähän ehdotukseen on syytä vasemmiston tarttua. Maailman kilpailukykyisin maa, mutta ei yksin Nokian ansiosta. Kehys koskee (suurta) osaa valtion menoista ja on lyhyen tähtäimen tavoite. Finanssipoliittisten tavoitteiden joukossa on lakiin kirjattu keskipitkän aikavälin julkisen talouden rakenteellista rahoitusasemaa koskeva tavoite. Kirjoittaja Anitra Komulaista haastattelee E-liikkeen aatteellisen keskusjärjestön viimeisenä johtajana toiminut Kalevi Suomela. Tilaisuutta voi seurata myös samanaikaisesti Youtubesta: youtube. Kriittisyyteen onkin talouden kasvuvauhti huomioiden syytä. Elvytys ei välttämättä sovi ripeän kasvun aikaan. Viime vuonna budjettiesityksen yhteydessä käytiin keskustelua, jossa kehyksistä poikkeamista arvosteltiin jyrkin sanoin, mutta niin sanottua vastuullista taloudenhoitoa kannattavien tahojen kaavailemia tuloveronalennuksia ei. Kolumni LE HT IK UV A 14.2. Valtiovarainministeriö oli niistä hapan. Työväen osuustoiminnan dramaattiset vaiheet” kello 18—19.30. Paikka on Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki. Budjettiin liittyvä, usein toistuva poliittinen draama vain näkyy olevan medialle houkuttelevampi uutisoinnin kohde kuin tylsä, pahimmassa tapauksessa eduskuntakauden ylittävä keskipitkän välin tavoite. TalouspoliTiikan arVioinTineuVosTon tammikuussa julkaistu raportti arvostelee maltilliseen sävyyn hallituksen talouspolitiikkaa. com/tyovaki TiedoT TapahTumapalsTalle viimeistään maanantaihin klo 16:een mennessä: Kansan Uutiset/Muistio, Hämeentie 105 A, 00550 Helsinki. Muita mairittelevia mainintoja kansainvälisistä vertailuista tuli kymmeniä. Talouspolitiikan arviointineuvosto ehdotti, että pandemian aikana heikentynyttä julkista taloutta ryhdyttäisiin korjaamaan. Jos erehtyä piti, oli minusta oikein pikemmin ylikuin aliarvioida expansiivisen finanssipolitiikan tarve. Vastuullisen talouspolitiikan harjoittaminen kuitenkin ilmenee juuri suhtautumisessa koko julkisen talouden tilaan, ei vain valtion menoihin. Tilaisuuden avaa Työväenkirjaston ystävien pj Pentti Arajärvi. Kehyksiin keskittyminen on hölmöä, koska julkista taloutta voidaan veroja alentamalla heikentää huomattavasti vaikka menokehyksessä kuinka pysyttäisiin. ”Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana Suomesta ei ole tullut vain yksi maailman tehokkaimmista ja teknologisesti edistyneimmistä talouksista, vaan Suomessa on myös investoitu voimavaroja ja rahaa sosiaalipolitiikkaan”, kertoi BBC. Julkista taloutta koskevaa keskustelua käydään julkisen velan ohella paljolti yhtäältä menokehyksistä ja toisaalta kestävyysvajeesta. säHköposTi: muistio@kansanuutiset.fi muistio. KehyKsiin KesKittyminen on hölmöä Markus Jäntti Kirjoittaja on taloustieteilijä ja Tukholman yliopiston professori. Sekä aikataulu että sopeuttamisen tapa olisi neuvoston mukaan hyvä valmistella parlamentaarisesti. AjAssA KU 6/2 02 2 | 5 Vuosi 2001 oli Suomen supervuosi. Tämän tulisi näytellä nykyistä keskeisempää roolia. – Ne ovat hyvää mainosta Suomelle, mutta meidän itse ei pidä ottaa niitä liian vakavasti, kommentoi alivaltiosihteeri Johnny Åkerholm. – Ihmisten fiksuus ja korkeatasoinen koulutus korvaavat laajan julkisen sektorin aiheuttaman rasitteen kansantaloudelle, Suomea kommentoi taloustieteen professori Jeffrey Sachs Harvardin yliopistosta. Suomen korkea verotus ei ollut haitta. Kestävyysvaje taas on pitkän aikavälin painelaskelma, johon ei ole järkevää asettaa tavoitteita
www.kansanarkisto. Sirénin mukaan ”Zelenskyin Ukraina on puolestaan saanut huomattavassa määrin juuri sellaista aseja muuta tukea, jota Suomi turhaan toivoi ystäviltään talvisodan alla”, mutta tilanne on päinvastainen. Avoinna ti-pe klo 9 16. 044 721 0320 info@kansanarkisto. Tammikuun viimeisellä viikolla Amerikassa ennustettiin hyökkäystä, kun ”Ukrainan maa on jäätynyt”, vaikka maa jäätyi jo joulukuussa. Ukrainan kriisi on ollut myös journalismin kriisi. Mutta kukaan ei ole lähettämässä Ukrainaan sotilaita. Ukrainan presidentti Zelenskyi ehti jo hermostua Joe Bidenin ulostuloihin. Öykkäröinti siis tuottaa tuloksia, joten se tulee jatkumaan. Ukrainassa on valtavasti ongelmia, mutta siellä on olemassa vaalit, toimiva kansalaisyhteiskunta ja ainakin jossain määrin riippumaton oikeusjärjestelmä. 27.1 Hesarin Vesa Sirén vertaili Ukrainan tilannetta Suomen asemaan talvisodan kynnyksellä. Sittemmin on näkynyt myös kritiikkiä. Hyökkäykseen valmiita joukkoja ilmoitettiin olevan satatuhatta, eivätkä arviot ole kolmessa kuukaudessa kasvaneet. Suomessa Erkki Tuomioja ja persujen Mika Niikko ovat jo kiirehtineet vastustamaan vientilupaa. Ukrainalla on jopa ollut vaikeuksia ostaa aseita. Sota ei alkanut vaikka se ennustettiin Kolumni Ainakaan Suomen ei pitäisi estää Ukrainaa rakentamasta uskottavaa armeijaa. Mahdollisen sodan alkaessa Ukrainaa tuetaan vain talouspakotteilla, jotka eivät tähänkään asti ole saaneet Venäjää vakuutettua yhtään mistään. Sama määrä on ollut rajalla jo viime huhtikuusta asti. Puppua ovat myös länsimaiden vakuutAntti RAutiAinen Kirjoittaja on matematiikan maisteri Venäjän kansojenvälisen ystävyyden yliopistosta. Venäjällä ei ole näistä yhtäkään. Samana päivänä vuodettiin Yhdysvaltojen ja Naton vastaukset Venäjän vaatimuksiin. Välillä Vaikuttaa siltä, että Venäjä syöttää puppua Yhdysvaltojen sotilastiedustelulle, joka välittää sen sellaisenaan toimittajille. Aluksi suomalaismedia toisti Yhdysvaltojen uhkakuvien maalailua. AjAssA 6 | KU 6/ 20 22 telut, että Naton ja EU:n ovet ovat auki Ukrainalle, kun todellisuudessa molempien ovet on laitettu Ukrainalta säppiin. Tavara-arpa ry. Viro on pyytänyt Suomelta lupaa myydä Ukrainaan vanhoja kenttätykkejä, jotka Viro osti Suomesta vuonna 2009. . Hesari haastatteli 2.2. Ota ennakkoon yhteyttä info@kansanarkisto. Amerikkalaiset toimittajat ovat niin varmoja sodan uhasta, ettei vuoden 2003 Irakin sotaa edeltäneestä disinformaatiokampanjasta ole ilmeisesti opittu mitään. Suomella oli syitä luottaa länsimaiden tukeen, ja intervention uhka sai Stalinin lopettamaan hyökkäyksen. Niissä tarjottiin Venäjälle mahdollisuutta tarkastaa, ettei Bulgariassa ja Romaniassa ole risteilyohjuksia. maanpuolustuskorkeakoulun Venäjää tutkivan ryhmän Simo Pesua, jonka mukaan Venäjällä ei näy lähestyvän suursodan merkkejä. l E nsi Viikolla tulee kuluneeksi kolme kuukautta siitä, kun Yhdysvallat varoitti Nato-liittolaisia Venäjän suunnitelmista hyökätä Ukrainaan. Pieni myönnytys, jonka Putin sai öykkäröimällä. Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1 , 00530 Helsinki , p. tallentaa työväestön ja järjestöjen historiaa avoinna kaikille kansalaisille Kansan Arkiston tutkijasalipalvelu on avoinna rajoitetusti. Eikä Putinin kannata aloittaa sotaa, kunhan muutkin keinot tuottavat tuloksia. Uhkakuvien maalailun takia Ukrainalla on ollut vaikeuksia saada valtionlainoja myytyä, vaikka maan taloudessa ei mikään viittaa maksuvaikeuksiin. Ukrainan sisäisiä ongelmia ei voi ratkaista yksinomaan sotilaallisesti, mutta ainakaan Suomen ei pitäisi estää Ukrainaa rakentamasta uskottavaa armeijaa, koska muuten Putinilla ei ole syytä ratkaista erimielisyyksiä diplomatian keinoin
Kuva on Perun pääkaupungista Limasta joulukuulta. Al l Ov er Pr es s. Perun vasemmistolaisesta Pedro Castillosta kuoriutui heikko ja suosiota menettävä presidentti. TausTaT KU 6/2 02 2 | 7 02 taustat Pedro Castillon eroa on vaadittu mielenosoituksissa
TausTaT 8 | KU 6/ 20 22 Peru suistui kaaokseen Etenkin Perun pääkaupunki Limaan keskittyvä vasemmisto on pitkälti hylännyt presidentti Pedro Castillon. TeksTi Jussi Virkkunen kuvaT All Over Press. KU kysyi maailmanpolitiikan professori Teivo Teivaiselta, mitä Perussa oikein tapahtuu
Hän siis tuntee maan erittäin hyvin. Tosin parlamentin pitää antaa nimityksille hyväksyntänsä. nämä ministerit ovat eronneet, pääministeri mukaan lukien. Vasemmistolainen, provinssien edustaja nousee yllättäen maan presidentiksi, kun onnistuu kukistamaan pääkaupungin eliitin suosiman oikeiston ehdokkaan. – Peru Libre on vähän sekava porukka. Vasemmiston keskinäinen skisma liittyy Castillon taustapuolueen Peru Libre (Vapaa Peru) ja Castilloa tukeneen vasemmiston välisiin riitoihin. Osa puhuu marxismi-leninismistä, julistautuu kommunisteiksi ja suhtautuu lämminhenkisesti Venezuelaan, mutta eivät kaikki. Alkuvuodesta hän vieraili Perussa ja sanoo kiinnittäneensä huomion lehdistön kirjoitteluun. Lopputulos on sitten vähemmän kaunis. Sinänsä jännite näiden ryhmien välillä on ollut olemassa koko ajan, kertoo Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen. Mutta presidentti on pomo, joka erottaa ja nimittää ministerit. Toisella kierroksella Mendoza asettui Castillon taakse. Ytimessä on suhtautuminen muun muassa eri vähemmistöihin ja feminismiin. Teivainen on asunut Perussa toistakymmentä vuotta ja opettanut siellä yliopistossa. Kaviaarivasemmisto henkilöityy voimakkaimmin Verónika Mendozaan, joka osallistui myös presidentinvaaleihin. Avainministerit ovat vaihtuneet, ja presidentti on menettänyt monen takanaan aiem min olleen vasemmistolaisen tuen. Nyt tilalle on tullut Peru Libre -puo lueesta poliitikko, joka sanoo jumalan luoneen miehen ja naisen. Esimerkiksi aiemmin naisten ja haavoittuvassa asemassa Presidentin poliittiset vastustajat osoittivat mieltä Limassa marraskuussa. Voiton jälkeen Mendozaan henkilöityvä liike sai joitakin avainministeriöitä haltuunsa. – Moni Peru Libren avainhahmoista on avoimen vihamielinen, jopa aggressiivisen vihamielinen, erityisesti naisten ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksien korostamisen suhteen, Teivainen kertoo. – Sillä erotuksella, että Perussa on pääministeri. Perun presidentin Pedro Castillon hallinto näyttää ajautuneen kaaokseen. Castillo onkin jo nimittänyt uudet ministerit, ja valinnoissa näkyy selvä ero aiempaan. Se on aika heterogeeninen poppoo. Kaviaarivasemmisto on Perussa yleinen haukkumanimi etenkin pääkaupunki Limaan keskittyvälle liberaalivasemmistolle. ”Castilloonsekavaja heikkohallitsija,mutta pienihopeareunussiinä on,ettähäntuskinsaa mitäänmerkittävää aikaan.”. Kärjistetysti Castillo oli vaaleissa provinssien ääni, kun taas Mendoza sai Liman vasemmiston leiman. TausTaT KU 6/2 02 2 | 9 T arina oli kaunis. Perun hallintomalli on Yhdysvaltain tapaan hyvin presidenttivetoinen, Teivainen huomauttaa. Nyt olevien ihmisten ministeristöä johti liberaalivasemmistolainen. – Kun luki laitaoikeiston lehtiä, niissä yllättävän vahvasti sympatisoitiin Peru Libren tyyppien kamppailua tätä niin sanottua kaviaarivasemmistoa vastaan, Teivainen sanoo. Teivaisen mukaan nämä myös itse itseironisesti käyttävät termiä toisinaan. Hän jäi kuitenkin Castillon taakse ensimmäisellä kierroksella, kun Castillo teki kaikkia Perussa ällistyttäneen nousun. Kyse on siis syvästi uskonnollisesta ihmisestä, joka edustaa puoluetta, jonka ideologiassa puhutaan marxismi-leninismistä
Eniten Valeria keikuttaa kaikissa lehdissä esiin nostettu menneisyys. Mahdollista on, että Valerin ura jää hyvin lyhyeksi. Tämän lisäksi hän on sanonut kuuluneensa hyvin konservatiiviseen Opus Dei -uskonlahkoon, mutta Opus Dei on kiistänyt väitteen. Näiden käänteiden jälkeen ei ollut ihme, että Mendoza teki helmikuun alussa näkyvän pesäeron Castillon hallintoon. Sitä he tekevät, mutta kritiikki on jäänyt retoriikan tasolle. Teivaisen mukaan Castillon tuore pääministerinimitys on saanut kritiikkiä myös hänen taustapuolueeltaan, marxilais-leninismiä julistavalta Peru Libreltä. Sillä ei ollut enemmistöä kongressissa, mutta nyt tilanne on vielä heikompi. aluSta aSti heikko Kaikesta huolimatta kannattaa muistaa, että Castillon hallitus oli heikko alusta alkaen. Vasemmisto esimerkiksi tuki vuonna 1990 presidentiksi noussutta Alberto Fujimoria vain kokeakseen pettymyksen, kun Fujimorin hallinto muuttui autoritaarisemmaksi. Eikä kaaos johdu pelkästään Castillosta. Castillo etsii tukea konservatiiviselta oikeistolta, joka näkee hallinnon mahdollisuutena tehdä sille suotuisia uudistuksia. Rokottajat etsivät kaduilta rokotettavia.. – Osa laitaoikeistosta haluaa pitää presidenttiä pystyssä, vaikka he inhoavat häntä, jotta he saavat esimerkiksi muutettua naisasiainministeriön perheasiainministeriöksi. – Aika laajasti ajatellaan, että jos ei ainakaan vielä tehtäisi mitään sellaista, Teivainen naurahtaa. Samaan aikaan hallituksen kaatamista ja presidentin eroa kiirehtii Castillolle presidentinvaalien Pääministeriksi on puolestaan noussut Héctor Valer – poliitikko, jolla on taustaa äärioikeistolaisessa puolueessa. Onko siinä takana ollut jokin ajatus. Teivainen huomauttaa, että maan valuutta on säilynyt monien mielestä yllättävän vakaana. – Siellä on suht laajasti omaksuttu ajattelu, että tappelemme politiikan kysymyksistä a, b ja c, mutta annetaan talouspolitiikan peruslinjausten mennä autopilotilla, kuten Perussa sanotaan. – Pääministerin valinta vaikuttaa ihan järjettömältä, ellei sitten presidentin uusimman peliliikKorona on iskenyt kovaa Perussa. – Valitettavasti tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun kansan muutosodotukset petetään. Tämä on semantiikkaa, mutta siinä on selvä gender-ideologia vastaan perhearvot -asetelma. Teivaisen kertoman voi yrittää tiivistää näin: nyt konservatiivisen oikeiston intresseissä on pitää Castillon heikkoa hallintoa pystyssä ainakin sen aikaa, että he saavat läpi joitain esityksiä. Poliittisen turbulenssin lisäksi korona on tehnyt pahaa jälkeä Perussa, jossa siihen on väkilukuun suhteutettuna kuollut eniten ihmisiä maailmassa. Se ei tarkoita, etteivätkö poliitikot kritisoisi talouspolitiikkaa. Castillo ilmoitti viikonloppuna, että hallitukseen on luvassa muutoksia. Siitä huolimatta Perun taloudella on perinteisillä luottamusindikaattoreilla mitattuna mennyt kohtalaisen hyvin. Teivainen pohtii, että Castillo hakee mahdollisesti uutta tukea nyt konservatiiviselta oikeistolta kompensoidakseen liberaalimmalta vasemmistolta menettämänsä tuen. Maassa on kesäkuusta 2016 lähtien ollut kuusi presidenttiä. Talouden tilaa selittää Teivainen selittää talouspolitiikan itseohjautuvuudella. Nyt pääministeriä vastustetaan monilta puolilta. Maassa on väkilukuun suhteutettuna kuollut tautiin eniten ihmisiä maailmassa. – Jos ette hyväksy minun nimitykseni hopealuotia, presidentti käyttää kultaluotia, jolla hajottaa parlamentin, Teivainen lainaa lausuntoa. Tämä tarkoittaa, että keskuspankin ja valtiovarainministeriön virkamiehet hoitavat taloutta melko itsenäisesti. Tämä ei kuitenkaan ole näin yksinkertaista. – Kukaan ei oikein osaa sanoa. TausTaT 10 | KU 6/ 20 22 keen tarkoituksena ole ajaa tilannetta siihen, että hän saa mahdollisuuden hajottaa parlamentti, Teivainen sanoo. Tähän on viitannut myös uusi pääministeri. – Käytännössä sitten tulee kysymys, haluaa ko joku lähteä repimään tätä auki, ja sitten pääomat lähtevät maasta, luottokelpoisuus laskee merkittävästi ja valuutan arvo romahtaa. – Myös konservatiivit saattavat vastustaa pääministeriä. Teivainen on yrittänyt ottaa selvää, mikä selittää sitä, että Castillo valitsi tällaisen ihmisen pääministeriksi. Meidän täytyy nyt jatkaa, olla kaduilla ja organisoitua, Teivainen siteeraa lausuntoa. – Keskuspankin ja talousministeristön virkamiehet pyörittävät talouspolitiikkaa osittain riippumatta siitä, kuka maassa on vallassa, Teivainen kuvailee. Hänen julkinen uskottavuutensa on hyvin heikko. Vuonna 2011 vasemmisto tuki Ollanta Humalaa, joka niin ikään petti vasemmistolaisten muutostoiveet kuuSi preSidenttiä Kun kuuntelee Teivaisen selostusta Perun tilanteesta, piirtyy kuva lähes täydellisessä kaaoksessa olevasta poliittisesta järjestelmästä. Häntä on syytetty sekä edesmenneen puolisonsa että tyttärensä pahoinpitelemisestä, Teivainen sanoo. Sekava peli Tästä kaikesta sukeutuu huima ja monella tapaa sekava valtapeli. Hallitus on ollut niin veitsen terällä koko ajan
Hänhän on ollut ihan hilkulla kaksi kertaa, Teivainen huomauttaa. Ja samaan aikaan kuin jossain määrin oikeistokonservatiivinen Fujimori tukijoineen yrittää kaataa presidenttiä, on joillakin oikeistokonservatiiveilla myös halu pitää Castillo virassa ainakin sen aikaa, että Fujimori pelataan presidenttipelistä pois. Jos Keiko Fujimori olisi noussut presidentiksi, hän olisi voinut saada jotain aikaiseksi ja pysyä vallassa. – Haastattelija sanoi tällä viikolla presidentille, että paras teko, mitä voit Perulle tehdä, on erota. Eikä kaviaarivasemmistokaan laittaisi pahakseen, jos presidentti kaatuisi. kerros. – Jollain sekoiluasteikolla kyllä, Teivainen sanoo. Toissa parlamenttivaalien jälkeen Keiko Fujimorin puolueella oli ehdoton enemmistö parlamentissa. Siitä on osoituksena monien presidenttien kesken jäänyt virkakausi. Teivaisen puheiden perusteella uskaltaa arvella, ettei Castillon kaudesta tule pitkä. Kääntöpuoli on, että tuskin se saa mitään järisyttävän pahaa aikaiseksi. Huomioittehan tämän, laittaessanne ilmoituksia Kansan Uutisiin. Pyydämme toimittamaan tilaukset hyvissä ajoin ennen lehden ilmestymispäivää. – Castillo on sekava ja heikko hallitsija, mutta pieni hopeareunus siinä on, että hän tuskin saa mitään merkittävää aikaan. Maaliskuun ensimmäinen numero ilmestyy 18.3. Keiko Fujimorin kiirettä selittää myös se, että häntä vastaan on nostettu oikeusjuttuja. Presidenttiä vastustaneilla oli siis ehdoton enemmistö, Teivainen kuvaa aiempia asetelmia. Kahvitarjoilu. Hajaannuksesta Hyötyä Mihin tämä kaikki sitten johtaa. Häntä pidetään yleisesti hyvin heikkona. – Jos presidentinvaali saataisiin nopeasti aikaiseksi, Keiko Fujimori voisi yrittää vielä kerran presidentiksi. 10 HELSINGIN ELINTARVIKETYÖNTEKIJÄT KEVÄTKOKOUS pidetään keskiviikkona 2.3.2022 klo 17.00 SEL:n Etelä-Suomen aluetoimistolla, Siltasaarenkatu 4, 5. Seuraava numero ilmestyy huhtikuun puolessa välissä. Teivaisen mukaan presidentin erottaminen on Perussa perinteisesti ollut hankalaa, mutta viime vuosina parlamentti on onnistunut siinä paremmin. Esillä sääntömääräiset asiat. Mutta Castillon äärimmäisen heikolla hallinnolla on yksi hyvä puoli. Mutta poliittisen järjestelmän hajautuminen hyödyttää Castilloa. Nyt parlamentin on vaikeampi lähteä erottamaan presidenttiä. – On mahdollista, että presidentti pyrkii jollain tavalla hyödyntämään tätä. l ”Lieneeilmeistä, ettäpresidentti itseonperhearvoissaaika konservatiivinen.” kansanuutiset.fi KU UUD STUU MAAL SKUUSSA! LEHT LMESTYY MAAL SKUUSTA ALKAEN KERRAN KUUKAUDESSA. Pyydämme huomioimaan harventuvan ilmestymistahdin myös kimpputilauksissa. Nyt tilanne on vain vielä sekavampi. Toki lienee ilmeistä, että presidentti itse on perhearvoissa aika konservatiivinen, ja siinä mielessä voi ajatella, että omaan maailmankuvaansa liittyvistä syistä hän kokee konservatiivit – ovat he sitten oikeistolaisia tai vasemmistolaisia – läheisemmiksi kuin koulutetun feministivasemmiston. TausTaT KU 6/2 02 2 | 11 toisella kierroksella hävinnyt Keiko Fujimori. Tätä kuvaa hyvin myös Castillon antama haastattelu, jonka teki häneen jollain tapaa myötämielisesti suhtautunut toimittaja. Ja samaan aikaan maan talous kulkee niin sanotusti autopilotilla keskuspankin ja valtiovarainministeriön virkamiesten johdolla, kuten Teivainen jutun alkupuolella kuvaili. Tervetuloa! Kokous järjestetään mikäli koronatilanne sallii, tilaisuuden toteutumisen voi tarkastaa ao.10 kotisivuilta osoitteesta www.selry.fi/010. Ne voivat johtaa vaalikelpoisuuden menettämiseen, Teivainen selventää. – Parlamentti on nyt pirstaloituneempi. – Kyyninen tulkinta on, että tämä hallitus tuskin saa mitään kovin hyvää aikaiseksi. Keiko on Alberto Fujimorin tytär. Onko nyt menossa poikkeuksellisen sekava kausi maassa. Lisätietoja: ilmoitukset@kansanuutiset.fi tilaukset@kansanuutiset.fi AO
Hankaluuksissa ovat erityisesti Afrikan, Latinalaisen Amerikan ja Lähi-idän maat, joista moUusi ruokakriisi uhkaa maailmaa Ruuan hinta on globaalisti jyrkässä nousussa, mikä aiheuttaa ongelmia erityisesti köyhissä maissa. Pitkällä aikavälillä on useita tekijöitä, jotka uhkaavat vaikeuttaa tilannetta edelleen. Runsas kymmenen vuotta sitten tilannetta kuvattiin ruokakriisiksi kehitysmaissa. Indeksi alkoi nousta toissa vuonna ja erityisen jyrkästi viime vuoden huhtikuussa. teksti Arto Huovinen kuva Lehtikuva/Manjunath Kiran Työntekijöitä korjaamassa kiinankaalin satoa Bangaloressa Intiassa.. Ongelma ei kuitenkaan ole yhtä suuri kaikkialla. Vuodesta 2015 vuoteen 2020 hintataso oli melko vakaa ja indeksi vaihteli välillä 92–98. Lukema on lokakuusta lähtien ollut yli 130:ssä. Sitä pidetään yhtenä taustatekijänä muun muassa vuoden 2011 arabikeväälle ja Syyrian sisällissodalle. TausTaT 12 | KU 6/ 20 22 Y K:n elintarviKeja maatalousjärjestö FAO:n kuukausittain julkaiseman globaalin ruuan hintaindeksin lukema oli tammikuussa 135,9. Edellisen kerran vastaavalla tasolla oltiin vuonna 2011. Hintataso alkoi tuolloin nousta vuosien 2007–2008 finanssikriisin vanavedessä. Vaikeinta köyhimmille Ruuan hinnan nopea kohoaminen vaikuttaa eniten köyhiin kaikkialla maailmassa ja erityisesti kehitysmaissa. Ruokakriisi aiheutti yhteiskunnallisia levottomuuksia
Monissa maissa kuten Argentiinassa, Brasiliassa, Turkissa ja Venäjällä valuutan heikkeneminen suhteessa dollariin on nostanut tuontiruuan hintaa. Osaltaan ruuan hintaan ovat vaikuttaneet kuivuuden ja rankkasateiden kaltaiset sään ääri-ilmiöt. Peliä ei ole menetetty FAO:n Solaw-raportin mukaan peliä ei kuitenkaan ole menetetty. Valtioiden sisällä osuus tietysti vaihtelee paljon varsinkin suurten tuloerojen maissa kuten Yhdysvalloissa. Tämä iskee Kolumbian, Brasilian, Vietnamin ja Indonesian talouksiin. Nälkäisiä suita tulee lisää. Useiden tekijöiden sUmma Koronapandemia selittää osittain ruuan hinnan kohoamisen. Jos niiden välinen kriisi kärjistyy, vaikutukset saattavat ulottua laajalle. Korona on aiheuttanut pullonkauloja, jotka ovat nostaneet kuljetuskustannuksia. Ukraina ja Venäjä ovat molemmat suuria viljantuottajia. Sama tekijä nostaa lannoitteiden hintoja ja maataloudessa tarvittavien koneiden käyttökustannuksia. Ruuan kysynnän odotetaan nousevan vielä suhteessa enemmän kuin väkiluvun. Konfliktit ovat heikentäneet ruokaturvaa useissa Afrikan maissa: Etelä-Sudanissa, Etiopiassa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Nigeriassa ja Sudanissa. Tällöin Euroopan ja Aasian pohjoisemmat osat sekä Kanada hyötyvät, mutta etelämpänä sijaitsevat maat kärsivät. Kehitysmaissa pienetkin muutokset voivat johtaa suuriin ongelmiin. Vaikutus on pienempi Aasiassa, koska riisin hinta ei ole kohonnut yhtä jyrkästi. Kehitysmaiden köyhillä menee yli puolet tuloista ruokaan, kun esimerkiksi Yhdysvalloissa keskimääräinen kotitalous kuluttaa ruokaan vain alle seitsemäsosan tuloistaan. Keinokastelu on myös monin paikoin pudottanut vakavasti pohjaveden tasoa. Kaikki tämä edellyttäisi parempaa kansainvälistä yhteistyötä ja informaationvaihtoa. Esimerkiksi tärkeimpien viljakasvien tuottoisimmat viljelyalat siirtyvät kohti pohjoista. Yksittäisten maiden taloudelle viljelyolosuhteiden muutoksilla voi olla dramaattisia vaikutuksia. Tunnettu esimerkki on kahvi, jonka viljelyyn nyt käytetystä alasta puolet uhkaa muuttua tuottamattomaksi vuoteen 2050 mennessä. Siihen vaikuttaa tulotason nousu erityisesti Aasiassa. Vaikka maailman väestönkasvu onkin hidastunut, väkiluku kasvaa enilmastokriisi vaikUttaa Ilmaston lämpeneminen on jo aiheuttanut ja aiheuttaa tulevaisuudessa vielä enemmän muutoksia maatalouden olosuhteisiin. Pelkona on, että ainakaan muutaman vuosikymmenen aikavälillä ei toisilla alueilla lisääntyvä tuotanto riitä kattamaan muualla menetettyä tuotantoa. Valtioiden varoja on kulunut taisteluun koronaa vastaan ja koronaelvytykseen. Raportti suosittelee innovatiivisten teknologioiden käyttöä, parhaiten eri alueille soveltuvien siementen jakamista sekä lajikkeiden kehittämistä paremmin kuumuutta, suolaisuutta, tuulta ja haihtumista kestäviksi. On myös tapoja tehostaa resurssien käyttöä ilman haittavaikutuksia ympäristölle. Toisaalla suuri määrä kontteja seisoo satamissa. Tuottavuuden nousu on saatu aikaan lisäämällä koneiden, lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöä. Maailman väkiluku on kuluvalla vuosituhannella kasvanut 25 prosenttia. Erityisesti näin on tapahtunut keinokastelluilla viljelmillä. Mutta sillä on ollut hintansa, kuten todetaan FAO:n joulukuussa julkaisemassa Solaw 2021 -raportissa, jossa tarkastellaan maailman maaperäja vesiresurssien käyttöä maatalouteen ja ruuantuotantoon. Paikoin on pulaa viljelysten työvoimasta ja rekkakuskeista. Sadeveden talteenottoa olisi kehitettävä ja palautettava köyhtyneitä ekosysteemejä. Lämpeneminen tuo tuhohyönteisiä uusille alueille. Runsas 10 vuotta sitten ruokakriisi aiheutti levottomuuksia.. Viljelijöiden pitäisi olla valmiita vaihtamaan lajeja ja lajikkeita muuttuneisiin olosuhteisiin paremmin sopiviksi. TausTaT KU 6/2 02 2 | 13 net ovat vahvasti riippuvaisia tuontiruuasta. Ilmastonmuutos vaikuttaa sateisiin, kuivuuteen ja kasvukauden pituuteen. Samaan aikaan on viljelyyn käytetyn maan pinta-ala kasvanut vain neljä prosenttia. l nusteiden mukaan nykyisestä lähes kahdeksasta miljardista kymmeneen miljardiin vuosisadan puoliväliin mennessä. Maatalouden tuottavuus on siis kohentunut huomattavasti. Saman tekijän ennakoidaan lisäävän lihan kulutusta. Tämä on köyhdyttänyt maaperän jo kolmasosalla viljelyyn käytetystä alasta ja kiihdyttänyt eroosiota. Ne myös lisäävät hiilen sitoutumista maaperään. Lihan tuottaminen vaatii paljon pinta-alaa rehunviljelyyn, ja samalla tuotantopanoksella saadaan vähemmän lopputuotetta – ruokaa – kuin käyttämällä se kasvisravinnon tuottamiseen ihmisille. tUottavUUden kova hinta Tilanne on hankala myös pitemmällä aikavälillä. Pandemia on heikentänyt ostovoimaa, koska se on hidastanut talouskasvua ja aiheuttanut työttömyyttä. Suurin osa ruuan maailmanmarkkinoista toimii dollaripohjaisesti. Ilmastonmuutos lisää sateita toisilla alueilla ja vähentää siten keinokastelun tarvetta. Raportin mukaan järjestelmä on murtumispisteessä. Ruokakriisin torjuminen edellyttäisi raportin mukaan maan ja vesivarojen käytön parempaa suunnittelua sekä kestäviä viljelymenetelmiä. Käyttöön saataviin kontteihin otetaan mieluiten painoonsa nähden arvokkaampaa tavaraa kuin ruokaa. Pilven hopeareunus on siinä, että kestävät viljelytavat kuten dieselillä toimivien koneiden sekä lannoitteiden ja torjunta-aineiden käytön vähentäminen ovat hyväksi myös ilmastolle. Ilmastonmuutos siirtänee jopa radikaalisti kasvien otollisia tuotantoalueita. Kuljetuskustannuksia nostaa myös kohonnut polttoaineiden hinta. Taloustutkija Maurice Obstfeld sanoo The New York Times -lehdessä, ettei ole juuri liioiteltua puhua uudesta ruokakriisistä, koska kielteisiä tekijöitä on kasaantunut niin paljon
Mutta se on huomattavasti vähäisempää kuin vyörytys, jota toiselta puolelta tulee. Syytteet ”maanpetoksesta” tai ”ryssän kätyrinä” toimimisesta kuuluvat miltei jokaisen keskusteluketjun vakiosanastoon. Vaatimuksen on tulkittu tarkoittavan myös Suomea ja Ruotsia. ”Ei YhdYsvaltojEnkaan Etupiiriin” Itse Nato-jäsenyyden hakemista Tuomioja vastustaa. Hän ei myöskään nimittäisi mahdollisuutta jäsenyyden hakemiseen Nato-optioksi. Tuomioja kirjoittaa pamfletissaan, ettei ”täErkki Tuomioja syventyi lehteen viime syksynä eduskunnassa.. Toistaiseksi eniten tilaa mediassa ovat saaneet Naton kannattajat. Minkä takia ne korostavat jatkuvasti uusien maiden oikeutta liittyä Natoon. – Kyseessä on jokaisen suvereenin maan oikeus itse valita omat turvallisuuspoliittiset järjestelynsä. Tuomioja saa säännöllisesti eteensä mediaseurantaraportteja, myös sosiaalisen median sakeimmasta päädystä, jota hän itse kutsuu netin alamaailmaksi. Tuomioja huomauttaa, että Suomella on vahva puolustus, johon kuuluu 280 000 hengen aktiivinen reservi. Sellaista määrää ei ole edes monella suurella Euroopan maalla. Eikä ole mitään Naton sitoumusta tai velvoitetta hyväksyä Suomea jäseneksi, jos me sitä hakisimme. TausTaT 14 | KU 6/ 20 22 Leimakirves on Nato-keskustelun tärkeimpiä työkaluja hän edes ole tarvittu rajantakaisia trolleja vaan siinä asialla ovat suomalaiset itse, nykyisin myös yhä useimmiten ihan omalla nimellään”. – Nato-jäsenyys ei millään lailla lisäisi Suomen turvallisuutta vaan päinvastoin heikentää sitä. lEimaaminEn mYrkYttää ilmapiiriä Leimakirveet ovatkin Suomessa ahkerassa käytössä, kun puheeksi tulevat turvallisuusja puolustusasiat yleensä ja Naton aivan erityisesti. Nato-jäsenyyden perustahan on, varsinkin näissä netin alamaailman puheissa, että Venäjä voisi milloin tahansa hyökätä Suomeen. Euroopassa on hyvä suhde, tietynlainen ystävyysja liittolaisuussuhde Yhdysvaltain kanssa, mutta me emme hyväksy etupiiriajattelua siihenkään suuntaan. Demaritaustainen Työväen Sivistysliitto TSL julkaisi maanantaina Tuomiojan pamfletin otsikolla ”Suomi ja Nato – Miksi Suomella pitää olla mahdollisuus hakea Naton jäseneksi ja miksi sitä mahdollisuutta ei kannata nyt käyttää.” – Tämä on myös vetoomus kiihkottoman ja asiallisen keskustelun puolesta, Tuomioja sanoo KU:n haastelussa. TeksTi Antero Eerola kuva Lehtikuva/Roni Rekomaa S uurvaLtasuhteideN jyrkkä kärjistyminen ja uudelleen roihahtanut Ukrainan kriisi ovat käynnistäneet Suomessakin Nato-inttämisen uuden kierroksen. – Sehän on aivan hirvittävää luettavaa, puhdasta solvausta ja kunnianloukkausta. – Me emme halua kuulua Euroopassa Yhdysvaltainkaan etupiiriin. Tätä puutetta yrittää paikata SDP:n pitkäaikainen ulkoministeri ja nykyinen eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja. Puutun kyllä siihenkin, jos toiselta puolelta joku omilla some-palstoillani puhuu Nato-kiimaisuudesta. Kriittisiä puheenvuoroja on kuulunut vähän varsinkin poliittisen kentän vasemmalla laidalla. Mutta onko ihan varmaa, että Natolla tai Yhdysvalloilla ei ole etupiiriajattelua. Tätä ei voi hyväksyä. Venäjä on jyrkkäsanaisesti vaatinut Natolta ja Yhdysvalloilta kirjallisia takuita siitä, ettei sotilasliitto laajene enää uusiin maihin, erityisesti Ukrainaan ja Georgiaan. – Tällainen ei voi olla myrkyttämättä vaarallisella tavalla myös laajemmin yhteiskunnallista keskusteluilmapiiriä. En näe mitään syytä, miksi Venäjä tulisi näin tekemään. – Kyllähän Venäjän toimet pyrkivät tietyllä tavalla oman intressipiirin ylläpitämiseen ja hyväksymiseen. Samalla myös iso osa keskeistä valtamediaa tukee avoimesti jäsenyyttä. Siksi liittoutuminen ei ole järkevää, vaikka valinta asiassa on pidettävä tiukasti omissa käsissä, Nato-aiheisen pamfletin julkaissut Tuomioja sanoo KU:n haastattelussa. Entinen ulkoministeri, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja katsoo, että Nato-jäsenyys heikentäisi Suomen turvallisuutta. Eri mieltä pitää voida olla ilman, että toista mieltä olevat leimataan eksistentiaaliseksi uhaksi, Tuomioja kirjoittaa. Tuomiojan mielestä tätä mahdollisuutta on pidettävä yllä, koska sitä on kyseenalaistettu
Tämän katsottiin olevan sen täytäntöönpanoa, Tuomioja kertaa. Ruotsissa isäntämaasopimus tuotiin parlamentin käsittelyyn. – Onko meillä edes perustuslain mukaista lainsäädäntöä, joka mahdollistaisi antaa tällaisia toimintaoikeuksia vieraan valtion joukoille. Tuomioja oli ulkoministerinä, kun Suomi allekirjoitti sopimuksen Naton Walesin huippukokouksessa 2014. Kuinka vastuullista on vaatia kotimaan politiikan tarpeista käsin vaatimuksia Suomen turvallisuuspoliittisen aseman muuttamiseen juuri nyt, kun Euroopassa on päällä syvin kriisi aikoihin. – Se ei ole mikään kauttakulkusopimus, jollaisena sitä on pyritty demonisoimaan. Ensin puolue vaati välittömiä toimia Naton suhteen ja paalutti sitä jopa hallituskysymykseksi. Eduskunta on vasta hiljattain hyväksynyt yksimielisesti ulkopoliittisen ja puolustuspoliittisen selonteon. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen puolustusselonteossa todetaan, että ”Naton ja Yhdysvaltojen lisääntynyt toiminta ja läsnäolo Baltian maissa ja Puolassa on lisännyt vakautta Itämeren alueella” ja että ”vahva ja yhtenäinen Nato on Euroopan ja Suomen intresseissä”. Niissä on otettu huomioon myös mahdollisuus maailman muuttumiseen. tUomioja hyväksyi isäntämaasopimUksen Keskeinen Suomea Natoon lähentänyt järjestely on niin sanottu isäntämaasopimus, joka määrittelee sen, millä edellytyksillä sotilasliiton joukot voivat toimia Suomen alueella myös sodan oloissa. Tämä kysymys on edelleen vastaamatta. Hänen mielestään kylmän sodan aikana Nato oli vakauttava tekijä. Tuomioja sanoo, että selonteoissa moni sanamuoto on kompromissien tulos. Mutta sitten höyrypäät tuolla somessa haluaisivat päästä sotimaan. Upseerit lojaalisUUden rajamailla Samalla kuitenkin myös selonteoissa arvioidaan hyvinkin myönteisesti Naton roolia Suomen kannalta. – Jos haluaa hallitukseen vaalien jälkeen, ei kannata asettaa tällaisia ehtoja, että muiden pitäisi hyväksyä heidän Nato-kantansa. Tuomiojan mukaan isäntämaasopimus kuului Suomen Nato-kumppanuusohjelmaan. ”höyrypäät tahtovat sotimaan” Tuomioja ei innostu kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon vaatimuksesta, jonka mukaan puolueiden pitäisi käynnistää neuvottelut, missä oloissa ja miten Nato-optio voitaisiin ottaa käyttöön. Haluaisin uskoa, että valtaosalla ainakin eduskuntatasolla. l Tuomioja korostaakin, että Euroopan unionissa puhutaan paljon niin sanotusta Euroopan strategisesta autonomiasta. – Olen havainnut, että kokoomus on tässä suhteessa vetänyt länkiä kaulaansa. Sanaparilla tarkoitetaan sitä, että EU:lla pitäisi olla poliittinen kyky ja voimavaroja toimia oman turvallisuutensa vahvistamiseksi. Mutta kokemuksia on jo ministerikaudella siitä, että jotkut kenraalit puolustusvoimissa saattoivat viedä joitain asioita aika pitkällekin ennen kuin kertoivat poliitikoille. – Minusta se ei ole järkevää, mutta en halua leimata sitä myöskään vastuuttomaksi. – Ei minulla mitään nimiä ole. Mitä tai ketä ulkopolitiikan konkari tarkoittaa. Tuomiojan pamfletin mukaan Suomessa on jo pitkään ollut käynnissä jonkinlainen Nato-hivutus, jossa apuna ovat olleet ”monet toimijat mediassa sekä jotkut ulkoministeriön ja puolustusvoimien viranhaltijat, jotka joskus lojaalisuuden rimaa hipoen ovat ujuttaneet maatamme lähemmäksi Natoa”. – Toisin kuin Ruotsissa, Suomessa oli käsitelty jo kumppanuussopimus eduskunnassa. Hänen mielestään järjestely ei anna ulkovalloille oikeutta toimia Suomessa ilman isäntämaan päätöksiä. Hänen mukaansa kiinnostus sopimusta kohtaan oli eduskunnassa vähäistä, kun se aikanaan tuotiin eduskunnan ulkoasiainja puolustusvaliokuntien tietoon. Vasemmistoliitolla on vuodelta 2019 puoluekokouspäätös, jossa vaaditaan sopimuksen irtisanomista. – Mutta tietynlaiset poliittisiksikin katsotut voimannäyttötilaisuudet ovat sellainen asia, jota pitää katsoa aika kriittisesti. TausTaT KU 6/2 02 2 | 15 on oma käsityksensä Suomen turvallisuudesta ja isänmaallisuudesta. Maailma oli sotilaspoliittisessa mielessä paljon ennustettavampi kuin nyt. Sopimukseen liittyy kuitenkin iso oikeudellinen ongelma
Tutkijoiden käyttämä aineisto koostuu lukuisista näytteistä aina varhaisista BBS-purkkidebateista tuoreisiin sosiaalisen median vääntöihin. TausTaT 16 | KU 6/ 20 22 M oni muistaa vielä ajan ilman tietokoneita ja matkapuhelimia, internetistä puhumattakaan, mutta tuskinpa kukaan enää kehtaa väittää, etteikö verkossa vietetty elämä olisi ihan yhtä lailla aitoa ja todellista kuin sen ulkopuolella. TeksTi Elina Vainikainen kuviTus Johan Alén kirja. Jaakko Suomisen, Petri Saarikosken ja Elina Vaahensalon kirja Digitaalisia kohtaamisia: verkkokeskustelut BBS-purkeista sosiaaliseen mediaan ottaakin teemaan laajemman näkökulman. Kirja tarkastelee digitaalisia keskusteluja sosiaalihistoriallisina ilmiöinä laadullisen tutkimuksen keinoin. Virtuaalinen kanssakäyminen on tullut osaksi arkeamme kuin huomaamatta. Monet keskustelun tavat elävät liMittäin Kirja etenee lähes kronologisesti alkaen puhelinverkkoon liitetyistä BBS-palvelimista eli ”purPurkeista peukutuksiin On kiehtovaa havaita, miten nykypäivälle tyypilliset keskustelut vihapuheesta tai trollaamisesta ovat olleet läsnä jo viime vuosituhannella. Digitaalista kommunikaatiota on tutkittu Suomessakin valtavasti, mutta otokset ovat usein olleet suppeita ja keskittyneet esimerkiksi johonkin tiettyyn alustaan tai jopa yksittäisiin keskusteluketjuihin
Verkon ja sosiaalisen median keskustelut vaikuttavat politiikkaan yhä enemmän. Siinä, missä sosiaalinen media soveltuu arkiseen, nopeatempoiseen keskusteluun, ovat punnitumpaa ja hitaampaa argumentointia tukevat palstat sopivampia analyyttiseen debattiin. Verkkokeskustelut BBS-purkeista sosiaaliseen mediaan. idealismi elää yhä verKon syövereissä Vuosikymmenten mittaan on käyty paljon keskustelua myös digitalisaation demokratiaa lisäävistä ominaisuuksista. Samoin palveluiden ominaisuuksia lainaillaan toisiin. Toimittaja Johanna Korhonen kirjoitti jo vuonna 1997 Helsingin Sanomissa näin: ”Onko demokratiaa se, että kansalainen voi vapaasti ja kenenkään estämättä verkossa pilkata toisia kansalaisia näiden mielipiteistä, heitellä väitteitä mitenkään perustelematta ja höpistä missä tahansa yhteydessä mitä ikinä mieleen juolahtaa?” Kamppailua sanomisen hyväksytyistä tavoista käydään yhä edelleen ja entistä laajemmin. Tuskin viime vuosituhannella olisi osattu arvata, että vuonna 2020 istutaan käräjillä ruotimassa poliitikkojen sosiaalisen median päivityksiä. Keskusteluissa on piirteitä, jotka toistuvat samankaltaisina välineestä tai alustasta riippumatta. Gaudeamus 2019. taiten rajattu KartoitusKohde Kirjoittajat ovat tehneet tietoisen valinnan rajatessaan suosituimmat sosiaalisen median sovellukset, kuten Facebookin ja Twitterin, käsittelynsä ulkopuolelle. Some ja foorumit täyttävät lisäksi erilaisia tarpeita ihmisten arjessa. Ristiriitoja syntyy paitsi pioneerien halusta ylläpitää omia, vakiintuneita keskustelukulttuureijon toiveita, jopa utopistisia sellaisia. Digitaalisia kohtaamisia. Toki käyttäjämäärien ollessa pienempiä myös metakeskustelu ikävistä lieveilmiöistä on ollut marginaalisempaa. Olisikin ollut kiinnostavaa lukea pohdintaa siitä, miten debattien alt-right-henkisyys vaikuttaa Ylilaudan nuoreen, miesvoittoiseen käyttäjäkuntaan. Kirjassa nostetaan esille Hommaforum paikkana, jossa keskustelujen päämääränä on alusta alkaen ollut maahanmuuttovastaisen politiikan valtavirtaistaminen ja perussuomalaisten poliitikkojen tukeminen. Digitalisaatioon on asetettu pal. Poliittista vaikuttamista, masinointia ja identifioitumista tapahtuu käytännössä kaikkialla poliittisen keskustelun areenoilla. Vaikuttaa siltä, että keskusteluympäristön alkaessa vetää puoleensa väkeä alkavat myös ongelmat. Idealismi elää kuitenkin yhä verkon syövereissä etenkin vapaaehtoisvoimin ylläpidetyissä pienen käyttäjäkunnan yhteisöissä. Kaiken kaikkiaan Digitaalisia kohtaamisia onkin varsin miellyttävä ja kokonaisvaltainen katsaus kiehtovaan ja monia koskettavaan aihepiiriin. On kiehtovaa havaita, miten nykypäivälle tyypilliset keskustelut vihapuheesta tai trollaamisesta ovat olleet läsnä jo viime vuosituhannella. Kamppailu sanomisen hyväKsytyistä tavoista jatKuvaa Teoksen ehdoton vahvuus on siinä, että kirjoittajat onnistuvat löytämään virtuaalisista keskusteluista piirteitä, jotka toistuvat samankaltaisina välineestä tai alustasta riippumatta. Esimerkiksi opiskelijoiden suosimassa Jodel-sovelluksessa keskustelupalstojen anonyymiys on viety äärimmilleen. noviiseille naurettu digiKesKustelun alKuhämäristä Toistuva teema kirjassa on myös tasapainottelu sisäpiiriläisyyden ja kansansuosion välillä. Nuoremmille ja digimaailmaan vähemmän tutustuneille se on linjakas esitys kehityskulusta, vanhemmille ja enemmän aihepiiriä harrastaneille se tarjoaa mukavia nostalgiahetkiä. TausTaT KU 6/2 02 2 | 17 keista” aina uutisryhmien eli ”nyyssien” kautta keskustelufoorumeille, kuvalaudoille ja sosiaaliseen mediaan. Uumoilut foorumien kuolemasta ovat osoittautuneet ennenaikaisiksi, vaikka on jo pitkään huhuttu erilaisten keskustelupalstojen ahdingosta sosiaalisen median vallatessa elintilaa. l Jaakko Suominen, Petri Saarikoski & Elina Vaahensalo. Noviiseille on naurettu jo digitaalisen keskustelun alkuhämäristä. Ylilaudan poliittiset keskustelut ovat viime vuosina olleet amerikkalaisten esikuviensa mukaisesti huomattavan oikeistolaisia. Esimerkiksi Facebookista tuttua typerien kommenttien jakamista ja niille irvailua harrastettiin jo purkkiaikana. taan, myös siitä, että suuremmassa joukossa syntyy helpommin kahakoita. Käyttäjämäärien lisääntyessä ja verkkokeskustelujen tultua koko kansan huviksi ovat äänenpainot maltillistuneet. Linjaus on perusteltu, sillä näitä palveluita on ruodittu tutkimuksellisinkin keinoin, joten lisäarvoa kartoituksella ei olisi ollut. Kirjoittajat nostavat esille kotimaisen vastineen 4chanja 8chantyyppisille kuvafoorumeille, Ylilaudan, mutta keskittyvät pääasiassa sen usein laillisuuden rajamailla liikkuvaan meemituotantoon, ihmisten häiriköintiin sekä toisaalta vertaistukeen. Muutokset ovat harvoin äkillisiä, ja monet keskustelun tavat elävät limittäin
Se saa ihmiset vastustamaan ”kaikkea sellaista vapaamielisyyttä, mikä kuljettaisi maata pois sen kristillisagraarisesta menneisyydestä”. Pasifistina hän ei oikein osannut kunnioittaa upseerin identiteettiä, sotilaita sotilaina, vaikka yritti. Demokratia on tietenkin yksi suvaitsevaisen elämän ehto. TausTaT 18 | KU 6/ 20 22 Täällä on muitakin Siinä vaaditaan kaikille ihmisolennoille oikeutta elämään, tasa-arvoisuutta, uskonnonja sananvapautta. ”Vapaudet, jotka ei riko muiden oikeuksia, on sallittava”, Airaksinen ja Gylling paaluttavat suvaitsevaisuuden kenttää. Eikä suvaitsevaisuutta voine opettaa meille millään helpolla koirankasvatusmenetelmällä. Se ilmenee modernin kaupunkilaisuuden ihailussa. KorKean statuKsen hillitty charmi Kirjoittajien korkea akateeminen status tuo heidän suvaitsevaisuuteensa tietyn porvariston hillityn charmin aromin. Kuitenkin inttäminen arvoista ja niiden toteutuksesta on suvaitsevaisuuskeskustelun ytimessä. TeksTi Juhani Rantala K ysymys suvaiTsevaisuudesTa on ikiaikainen Gordionin solmu, jota ei voi avata oikeuden miekalla tai arvokeskustelun siisteiksi viilatuin kynsin. Mutta samaan hengenvetoon he tarkentavat, etteivät tarkoita ”taloudellista liberalismia ja vielä vähemmän uusliberalismia”, jossa markkinavoimat mellastaa miten lystää. Airaksisen ja Gyllingin moitesana suvaitsemattomuutta ruokkivalle vanhakantaisuudelle on ”kepulaisuus”. Heidän mukaansa vapaamielinen liberalismi toimii muhevimpana peltona avarakatseisuuden kukkien kukoistaa. YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus voisi toimia suvaitsevaisuuden sanarieskana. Makuasioista saa pieksää leukoja, mutta jos joku Straussin valssien valssaaja vaatii Alban Bergin atonaalisen musiikin kieltämistä, kyse on rajoittuneisuudesta, joka kampittaa lähimmäisen autonomiaa, itsenäisyyttä ihmisenä. Kuitenkin kulttuuriset ja uskonnolliset perinteet saattavat tehdä meistä kansanvallan oloissakin junttikonservatiiveja. Timo Airaksinen ja Heta Gylling vetoavat teoksessaan Suvaitsevaisuus ajattelija John Lockeen (1632–1704), joka ymmärsi arvojen väkisin tuputtamisen olevan veden kantamista kaivoon. Tosin jossakin menee suvaitsevaisuuspyrintöjen raja. Kirja Al l Ov er Pr es s. Tämän ikuisen taistelun dialektisessä sekametelisopassa meitä mielensä pahoittajia piisaa joka poteroon huutelemaan. ”Kulttuurien kunnioittaminen ja ihmisen identiteetti” -otsikon alla Airaksinen muistelee aiheeseen liittyen upseereille pitämiään esitelmiä. suvaitsevaisuus vaatii demoKratiaa Se on selvää, että filosofikaksikkomme kantaa ylväästi suvaitsevaisuuden lippua. Vanhan maalaisyhteiskunnan paino lepää vielä suomalaisten niskassa, niin kiihkeästi ihmiset pyrkivät puuttumaan muiden puuhiin, vaikka ne eivät heille kuulu. Kiduttajan ammattia harjoittavan kanssa olisi varmaankin ahdistavaa istua kaljoilla, vaikka tämä tahollaan aidosti kunnioittaisi omaa identiteettiäni, filosofimme manailee. Airaksinen ajattelee kokemustaan todeten vaikeuden piilevän sen myöntämisessä, että ”huonon identiteetin kantajakin saattaa olla hyvä ihminen”. Nettivimmaa Airaksinen ja Gylling eivät rupea tonkimaan, koska se ei heidän katsannossaan kuulu suvaitsevaisuuden käsitteen alaan. Kirjoittajien otteessa maistuu hiukan inhorealismin suola, kun he varoittavat, kuinka ihmisissä piilee taipumus vaatia muita omaksumaan samat ”oikeat” arvot kuin omamme. Myös siinä valittelussa, ettei Suomi-nimisessä takahikiässä ole oikein saatavissa hienoimpia viinejä ynnä muuta kivaa Keskustelu arvoista ja niiden toteutuksesta on suvaitsevaisuuskeskustelun ytimessä. Se on yhtä toivotonta kuin ihmisen pakottaminen rakastamaan. Suvaitsevaisuuteen kuuluu yksilön autonomian tunnustaminen aidon tasa-arvon todellisuudessa. Ehkä he lukevat verkkosonnan levityksen psykiatrian diagnostiikan kysymykseksi. Arvoasioista ketutus tuntuu olevan maailman onnellisimman kansamme päätauti, jonka sairain ilmentymä lienee nettiraivo
Kirjan ironinen alaotsikko Erään taistelun kuvaus juoruaa Airaksisen ja Gyllingin kipeästi tiedostavan, että tässä kantilaisen idealismin ja brechtiläisen realismin välissä sijaitsee kyinen pelto kynnettäväksi, jotta sen kamaralle nousisi suvaitsevaisuuden yrttitarha. Vaikka pitäisi itseään kohtuullisen suvaitsevana, Airaksisen ja Gyllingin monipuoliset ja oppineet pohdinnat asettavat oman avarakatseisuuden kriittisen älyn puntariin. Tähän Bertolt Brecht sivalsi puolestaan, että ensin leipä, sitten moraali. ja herraskaista. Hiukan piruillen kirjoittajat pelkäävät, että Helsingin Stockmannin ruokakaupan siirtyminen S-ketjulle saattaa merkitä, että kohta kaikkien pitää jyrsiä Oltermanni-juustoa. Aina löytyy parantamisen varaa, kirjaa lukiessa valaistuu. TausTaT KU 6/2 02 2 | 19 vaatimuksen. l Timo AirAksinen, HeTA GyllinG. Suvaitsevaisuuden ongelma muistuttaa Immanuel Kantin väitteestä, jonka mukaan ihmisjärki asettaa itselleen moraalisen velvollisuuden Aina löytyy parantamisen varaa, kirjaa lukiessa valaistuu.. Suvaitsevaisuus. Erään taistelun kuvaus. Eli muistakaamme, ettei kaikilla pallomme tallaajilla ole edes sitä Oltermanni-juustoa suvaitsevaisuuden materiaaliseksi perustaksi, saati laatuviinejä. Arktinen Banaani 2021
20 | KU 6/ 20 22 Anna ääni ilmaston, reilujen työsuhteiden ja hyvien jäsenetujen puolesta! Tradekan edustajiston vaalit 1.–15.2.2022 Ehdokkaamme ja vaaliohjelmamme löydät sivulta ›› vasemmisto.fi/osuuskunta-tradekan-vaalit Äänestysohjeet ›› tradeka.fi/vaalit • on osa ilmastoja ympäristökriisin ratkaisua • on Suomen reiluin työpaikka • toimii jäseniään varten ja on koko Suomen osuuskunta • on vastuullinen veronmaksaja Valitse oma vasemmistoliittolainen ehdokkaasi! Vasemmistoliiton tavoite on, että osuuskunta Tradeka
He tekevät juttua maitokolhoosin stahanovilaisesta lypsäjästä. Viides Dovlatovilta suomennettu kirja kuuluu hänen teostensa parhaimmistoon. Suomessakin isokenkäiset vaativat silottelemaan uutisia ja media usein muutenkin nuolee ”menestyjiä”. – – Jos rupeat ajattelemaan, ei tee mieli elää ollenkaan”, neuvoo Šbankov Dovlatovia ja ryystää vodkaa. Suom. l Sergei Dovlatov: Kompromissi. Neuvostojournalistin tehtävänä on pystyttää ristiriitaisen todellisuuden pohjalta harmoninen kulissi. Suhteesta länsimaailmaan vitsaillaan. Dovlatovin kaikki teokset ilmestyivät lännessä 1977–1990. Laajin episodi kertoo Dovlatovin ja valokuvaaja Šbankovin työmatkasta maaseudulle. Sen kertoo Sergei Dovlatovin (1941– 1990) Kompromissi. Ja miksei Kompromissia voisi lukea myös suomettumisen ajan kommentaarina tai nykyisen journalistiikan, jota valemediat, korruptio ja painostus häiritsevät. Samoin kuin Daniil Harmsin absurdit tarinat kertovat tavallaan realistisesti Stalinin ajasta, tavoittaa Dovlatov lastuissaan pysähtyneisyyden kauden surkuhupaisan anekdoottimaisuuden. Sivuhenkilöinä kihisee niin toimittajia, byrokraatteja ja siipeilijöitä kuin loikkareita ja sotaveteraaneja. Stalinin terrorin muistot haiskahtavat. Satiiri kuvaa kuinka sen välillä, mitä julkaistaan ja mitä tapahtui todella, on aina kompromissi: ”vaikea on tie faktoista totuuteen”. Ideologisista syistä epäluulon alaiseksi joutuu jopa aakkosjärjestys. TausTaT KU 6/2 02 2 | 21 rolaiset rakasta sitä. Valtaosa ”uutisista” on valmiiksi räätälöityjä, ja toimittajien tragikoominen osa on kirjoittaa sanelusta. Myönnytyksistä rakennettu valhe TeksTi Ville Ropponen Kirja Al l Ov er Pr es. Reissussa dogmaattinen jargon yhdistyy juoppokarnevaaliin – ja se tuntuukin olevan ainoa mahdollisuus löytää merkitystä elämälle Neuvostoliitossa. Paitsi että kirjailija on enemmän velkaa yhdysvaltalaiselle modernismille tai venäläiselle jutustelevalle skaz-kerronnalle. Hän alkoi julkaista ulkomailla ja joutui vaikeuksiin. Ja silti kuvattu pysähtyneisyyden aika on vailla äärimmäisyyksiä: jopa absurdius ja traagisuus jotenkin lässähtävät. joseph Brodsky totesi, että Dovlatov on ainoa venäläinen kirjailija, jonka teokset luetaan loppuun. Idiootti, 2021, 265 s. Neuvostokriittinen kirjailija ei saanut kotimaassaan julki kuin pari novellia. Muiden Dovlatovin teosten tapaan päähenkilönä heiluu tässäkin kirjailijan alter ego, jossa yhtyvät kujeilijan, antisankarin ja peruskansalaisen osaset. Kustantaja Tuukka Sandströmin selitykset avaavat teoksen viitteitä venäläiseen kulttuurin. Päivi Nenonen. Täytyy tekaista naisen ”kirje” Brežneville. Etenkin mieleen ruikahtaa Mihail Zoštšenkon proosa. Eräskin lääkäri tuo Pariisin-matkaltaan – minkäpä muun kuin kumisen dildon! Samalla puoliksi juutalainen kirjailija näyttää yhteisössä pöhisevän antisemitismin, rasismin ja homovihan. Satiiri ei iske vain neuvostoaikaan vaan muistuttaa Putinin Venäjän sananvapauden rajoituksista. Tšehovilaisen tiiviissä proosassaan Dovlatov parittaa keveyden ja vakavuuden paiskoen anekdootteja. Päivi Nenosen suomennos saavuttaa alkutekstin hyvin. Päätoimittajan mielestä Dovlatov tekee jatkuvasti ”karkeita ideologisia virheitä”. Ja sittenkin Dovlatov sortuu usein ”valppauden puutteeseen”. Sekin tuodaan esiin, että Viro on miehitetty, eivätkä viEpisodiromaani ammentaa kirjailijan kokemuksista toimittajana 1970-luvun Tallinnassa. Joseph Brodsky totesi, että Dovlatov on ainoa venäläinen kirjailija, jonka teokset luetaan loppuun. Tämä kirje ja pääsihteerin vastaus julkaistaan lehdessä. Piloillaan voisi puhua autofiktiosta, mutta Dovlatov ei omista ajokorttia. Hirtehinen episodiromaani ammentaa kirjailijan kokemuksista toimittajana 1970-luvun Tallinnassa. Takaisin Neuvosto-Viroon, jonka yhteiskuntaa ympäri hiihtelevät Kompromissin 12 episodia. Nauru kohdistuu neuvostoihmisen juoppouteen – se oli stagnaation ajan passiivista kapinaa, josta tuli elinikäinen jarru. Dovlatov kukkoilee nyt modernin klassikon asemassa, mutta alku oli hankala. Viranomaiset painostivat hänet 1978 emigraatioon, ja hän päätyi New Yorkiin. ”Älä ajattele. M iLLaista oLi työskennellä pysähtyneisyyden ajan neuvostolehdistössä. Dovlatov pyörittää huumorin eri lajeja rillumareista seksikomediaan ja groteskiin hautajaisfarssiin
Watford — Brighton 2 (X) 3. Hull — Fulham 2 6. Ensimmäisessä vaiheessa liigaseurat on jaettu kolmeen neljän joukkueen lohkoon, joissa kaksi kotiottelua saavat kaudella 2021 liigassa korkeammalle sijoittuneet joukkueet. Watfordin ruoriin eläkkeeltä palannut ikinuori Roy Hodgson johdatti ryhmänsä kauden ensimmäiseen nollapeliin Burnleyn vieraana. Norwich C — Manchester C 2 2. Valtaosa joukkueista on vielä rakennusvaiheessa ja testipelaajiakin saa olla liigacupissa mukana kolme ottelua kohden. maaliskuuta. Lauantaina haaste on astetta kovempi, kun vastaan asettuu sarjan jätit tällä kaudella haastanut Brighton. Parivaljakon ohella myös lohkon muut joukkueet eli Ilves ja Lahti ovat vahvistaneet rivejään, joten otteluita kannattaa seurata jatkossa tarkalla silmällä. Cupia on pelattu aiemmin vuosina 1994–2016 ja mestareita on kaiken kaikkiaan 11. Tiistaina keskipäivällä pelattu Honka–Haka päättyi sekavahkon väännön jälkeen maalein 1–1. Barnsley — QPR 2 10. Middlesbrough — Derby 1 (X) 12. l vihjerivi 1. Pudotuspeleihin etenevät kaksi parasta sekä lohkojen kaksi parasta kolmanneksi sijoittunutta joukkuetta. Liigacup paLasi kiLpaiLukaLenteriin. LauanTain vakioriviLLä palataan cup-otteluiden jälkeen päiväjärjestykseen kattauksen koostuessa Englannin Valioliigan ja Mestaruussarjan otteluista. Vaasassa viime viikonloppuna pelattu VPS–ACO ei tarjonnut puolestaan pelillisiä hienouksia joukkueiden kierrätettyä kokoonpanojaan reilulla kädellä. Everton — Leeds U 1 (2) 4. Lisäksi ottelupöytäkirjaan saa merkitä poikkeuksellisesti 20 pelaajaa ja lohkovaiheen otteluissa joukkueet voivat tehdä 7 pelaajavaihtoa. Kansan Uutiset suosittaa 64 merkin järjestelmää: 2, 2(X), 1(2), 2, 2, 2(X), 1, 1(X), 2, 1, 1(X), X(2), 2. Hallitseva liigamestari HJK sulatti puolestaan kahden maalin johtonsa rajusti uudistunutta IFK Mariehamnia vastaan ja koki yllätystappion. Liigacupin luonne paljastuu parhaiten sen voittaneita joukkueita tarkastellessa. Jatko-ottelut pelataan nopealla aikataululla ja liigacupin loppuottelu on määrä pelata jo 19. TausTaT 22 | KU 6/ 20 22 S uomen Cupin palattua takaisin perinteiseen muotoonsa, tämä talven halliturnaus toimii lähinnä harjoitusalustana niin taktisten kokeilujen kuin uusien pelaajien testaamisenkin osalta. Jatkopaikat ovat siis tämän lohkon osalta vielä täysin auki. Vierasvoitto varmistetaan ristillä. Mielenkiintoisinta onkin seurata sekä ulkomailta että junioreista liigakentille saapuneiden täysin uusien pelaajien otteita. Tämän vuoden turnauksessa A-lohkon ottelut käynnistyivät kahdella vierasyllätyksellä, kun sarjan joukkueista rakennusvaiheeltaan keskeneräisimmässä tilassa oleva HIFK haki voiton Turusta lähes koko tämän hetken pelaajistoaan ottelussa käyttäneen Interin kustannuksella. Peterborough U — Preston X (2) 13. kello 16.58. Reading FC — Coventry C 2 Tammikuun lopussa käynnistynyttä Liigacupia on pelattu pääasiassa sisätiloissa. Avausottelussa nimivahvalle KuPS:lle taipunut VPS oli lopulta parempi maalein 1–0 Kalle Multasen osumalla. Blackpool FC — Bournemouth 2 (X) 7. Nottingham — Stoke 1 8. 1X2 TeksTi Jaakko Alavuotunki kuva All Over Press/Esa Hiltula Kotimainen jalkapallokausi pyörähti käyntiin tammikuun lopussa Liigacupin merkeissä. Brentford — Crystal P 2 5. Esimerkiksi Veikkausliigassa ison kasan pokaaleja kerännyt HJK onnistui vetämään 17 vuoden jakson liigacupissa ilman voittoa kaudesta 1998 eteenpäin. Hallitseva mestari on tällä hetkellä FC Lahti. Joukkueiden voimasuhTeisTa ei tässä vaiheessa voi vetää kovin merkittäviä johtopäätöksiä. Pelaamistaan nopeuttanut ACO laittoi lohkon kakkossuosikki SJK:n lujille vieraissa, mutta taipui lopulta tasapeliin kyseenalaisen rangaistuspotkuvihellyksen jälkeen. AC Oulun ja VPS:n otteita on nähty C-lohkossa jo kaksi kertaa. Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 12.2. Etukäteen tasaisimmaksi arvioidussa B-lohkossa on tätä kirjoitettaessa pelattu ainoastaan yksi kamppailu koronaprotokollan siirrettyä otteluita jo useaan otteeseen. Birmingham — Luton 1 11. Millwall — Cardiff C 1 (X) 9. Kupongilla on poikkeuksellisen paljon potentiaalisia vierasvoittajia ja voittavan rivin mahdollinen kakkospainotteisuus tarkoittaisi mukavaa pottia täysosumille
Myös euroalueella inflaatio on kiihtynyt historiallisen korkeaan viiteen prosenttiin, mikä on tuplasti yli Euroopan keskuspankin EKP:n tavoitteen. Anni Marttinen näkee, että nykyinen inflaatio Yhdysvalloissa Em m a Gr ön qv is t. Politiikka KU 6/2 02 2 | 23 03 politiikka Inflaatiomörkö kummittelee Euroopassa SOSTEn pääekonomisti Anni Marttinen ei usko, että nyt nähty inflaatio on pysyvää. Korona laittoi hihnat Kiinni Yhdysvalloissa inflaatio nousi vuoden 2021 lopulla huippulukemiin ja kävi joulukuussa jopa seitsemässä prosentissa. Hän kävi KU:n Kaikki Uusiksi -podcastin vieraana. Marttinen aloitti Suomen sosiaali ja terveys ry:n eli SOSTEn pääekonomistina vuoden 2022 tammikuussa. S OSTEn pääEkOnOmiSTi Anni Marttinen sanoo sen suoraan: inflaatio on todellista, ja sitä on nähtävissä. TeksTi Toivo Haimi Anni Marttinen aloitti vuodenvaihteessa SOSTEn pääekonomistina. – Se keskustelu, mitä pitää käydä ja mitä onkin käyty, on, että kuinka pysyvää tämä inflaatio on, Marttinen avaa
KesKuspanKit toivovat inflaatiota Tuhannen taalan kysymys kuitenkin on, jääkö inflaatio pysyvästi vieraaksemme. Sieltä on myös sanottu, että inflaatiota voidaan kestää tällä hetkellä, jos se elvyttäisi talouden toimeliaisuutta, Marttinen valottaa. – En usko, että nykyinen inflaatio on pysyvää, Anni Marttinen arvioi. – Silloin sanottiin, että tuotantovirrat sakkaavat. – Se on sitten jännä kysymys, miten siinä tulee käymään. EKP ja Yhdysvaltojen keskuspankki Fed ovat Marttisen mukaan kymmenen vuoden ajan yrittäneet lisätä inflaatiota ostamalla velkakirjoja, ja tehneet sitä hyvin heikoin tuloksin. Tämä kertoo siitä, että keskuspankki jopa toivoo inflaatiota. l –?En?usko,?että?nykyinen?inflaatio?on?pysyvää,?Anni?Marttinen?sanoo. Suomeksi sanottuna se tarkoittaa koronakriisistä johtuneiden pullonkaulojen äkillistä avautumista esimerkiksi autoteollisuuden tarvitsemissa materiaaleissa. Politiikka 24 | KU 6/ 20 22 muodostuu energiasektorista ja tuotantokuilujen aiheuttamien kysyntäkuplien purkaantumisesta koronakriisin jälkeen. Marttinen arvioi, että jos taloudellinen positiivisuus ja usko talouden toimeliaisuuteen kasvaa, voi se myös aiheuttaa yrityksissä kasvanutta halua investoida. – Kun koronakriisi alkoi, minultakin kysyttiin ensimmäisiä kertoja maaliskuussa 2020, että mikä tässä on riskinä, Marttinen kertoo. Tällä hetkellä yritysten osakekurssit selviävät hengissä aika lailla tällä elvytyksellä. ”Inflaatioon todellista, jasitäon nähtävissä.”. – Sehän tarkoittaisi sitä, että yrityksille tulisi nyt massiivisia investointeja ja rahan kysyntä ja luotonanto kasvaisivat. Hän lisää, että EKP on itse asiassa tavoitellut inflaatiota kymmenen viime vuoden ajan. Kyllä tämä Kestetään Pääekonomisti Marttinen sanoo, että nyt on katsottava tarkkaan keskuspankkien inflaatio-odotuksia ja seurattava keskuspankkien viestintää. Maailmalla laitettiin hihnat kiinni, ja niiden tuotteiden, joille länsimaissa on kysyntää, vaikkapa AliExpressistä tilattavien kännykkäkuorten, arvo nousee, kun niitä ei enää saakaan. Se taas näkyisi kuluttajahintojen nousuna ja laajempana inflaationa. – EKP tavoittelee inflaatiossa kahden prosentin tasapainoa, ja se on vielä hetki sitten vähän laventanut mandaattiaan, eli inflaation ei tarvitse olla siellä kahden prosentin tuntumassa vaan se voi olla jopa vähän yli. Kun tuotanto ja kuljetusvirrat ovat alkaneet koronakriisin jälkeen taas toimia, hinnat ovat nousseet. – Ei se raha ole mennyt reaalitalouteen, Marttinen kertoo. – Keskuspankit ovat viestineet, että meillä on ollut lähestulkoon deflaatiota viimeiset kymmenen vuotta. Jos inflaatio osoittautuisi pysyväksi, pitää keskuspankkipolitiikassa alkaa harkitsemaan sitä, onko niiden aika purkaa osto-ohjelmiaan. Jos inflaatio-odotukset pysyvät korkealla, niin sehän tarkoittaisi sitä, että pitäisi oikeasti tulla luottokysyntää. Ja sitten hinnat nousevat. Näin ei ole käynyt, vaan nykyisen inflaation syy on energiasektorissa ja patoutuneessa kysynnässä. – Annetaan inflaation olla hetki korkealla, ja katsotaan, minne ne odotukset tulevat menemään
Sote-järjestöjen tekemän työn turvaksi tarvitaan Koivurannan mukaan STM:n osalta lainsäädäntö, joka varmistaa järjestöjen avustustason turvallisen kehittymisen. Totuus on päinvastainen. Myllykosken mukaan verovähennysjärjestelmä on jäänyt jälkeen työssäkäynnin kustannusten kasvusta, kun polttoaineiden hinnan nousun ohella esimerkiksi työssäkäynti alueet ovat laajentuneet. Niin Euroopassa, Amerikassa kuin Aasiassakin, rikkaiden kuin köyhien maiden vertailussa ja liittovaltioiden sisällä, tilastot näyttivät samaa – mitä pienemmät tuloerot, sen vähemmän koronakuolemia. kolumni Myllykoski esittää työmatkavähennyksen korottamista vasEMMistoliiton kansanEdustaja Jari Myllykoski on tehnyt toimenpidealoitteen, jolla subventoitaisiin palkansaajille polttoaineiden hinnan noususta johtuvaa elinkustannusten kasvamista korottamalla asunnon ja työpaikan välisten matkojen matkakuluvähennyksen määrää verotuksessa. Suomen hyvät sijoitukset korona-ajan vertailuissa ovat siis seurausta paitsi hallituksen toimista myös vahvan hyvinvointivaltion pohjasta. Se on kuitenkin vain puolitotuus suurituloisimpien vaurauden kasvu ei enää näy tilastoissa, koska omaisuudet ovat paisuneet piilossa vakuutuskuorissa ja holding-yhtiöissä, joko kokonaan tai isoilta osin verotuksen ulkopuolella. Suomen sosiaali ja terveys ry SOSTE korostaa, että nyt alkavassa jatkovalmistelussa on varmistettava, että uudistuksen lopputulos turvaa sosiaalija terveysjärjestöjen vuosikymmeniä jatkuneen arvokkaan työn tulevaisuuden. Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksin mukaan polttoaineen hinta on noussut noin viidenneksellä kahden vuoden takaiseen tasoon nähden. 2000-luvulla tuloerojen tilastollinen kasvu on pysäytetty poliittisilla päätöksillä. Oikeisto kutsuu eriarvoisuuden pienentämistä kateudeksi, joka vähentää yhteistä hyvinvointia. TuloeroT vaikuTTavaT kaikkeen Jussi saramo Kirjoittaja on vasemmistoliiton varapuheenjohtaja ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja. Pienet tuloerot. KU sotejärjestöjen työ turvattava VeikkausVoittorahat tuloja varallisuuserojen pienentäminen on vasemmistolaisen politiikan ydintä. Tätä pohjaa nykyinen hallitus on määrätietoisesti vahvistanut, tärkeimpänä rakenteellisena uudistuksena oppivelvollisuuden pidentäminen. Vuosittainen maksimivähennys on 7 750 euroa, joka täyttyy, mikäli kokoaikatyössä oleva palkansaaja tekee arkipäivisin vähintään yhteensä 128 kilometrin edestakaisen matkan työpaikan ja asunnon välillä. Kapitalistisemmissa maissa, joissa vauraus kasaantuu harvoille, on talouskasvukin kituliasta. KU Polttoaineiden hintojen nopea nousu kiristää kuluttajien mieltä. Yllätyin silti itsekin, kun The Economist uutisoi valtavaan tutkimusnäyttöön pohjautuen, kuinka eri valtioiden menestystä koronapandemian hallinnassa ei ole määritellyt ilmasto, bruttokansantuote tai edes rajoitusten tiukkuus, vaan erityisesti yksi seikka. Samaan aikaan matkakuluvähennyksen määrä verotuksessa oman auton käytöstä on ollut jo vuosien ajan 0,25 euroa kilometriltä. Jo pitkään on tiedetty, että tuloerojen kasvu vähentää keskimääräistä elinikää ja ihmisten välistä luottamusta sekä lisää turvattomuutta, rikollisuutta, mielenterveysongelmia ja niin edelleen. – Sote-alan järjestöjen tekemällä työllä on merkittävä vaikutus monien, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien tai muuten tukea ja apua tarvitsevien ihmisten elämään: lasten, nuorten, iäkkäiden, päihdeja mielenterveysongelmaisten, vähemmistöjen, vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja pitkäaikaistyöttömien, painottaa SOSTEn hallituksen puheenjohtaja Eija Koivuranta. Suomessa koettiin raju eriarvoistuminen 1990-luvun laman seurauksena. Polttoaineet Palkat EduskuntapuoluEEt pä äsivät alkuviikosta sopuun Veikkauksen edunsaajien rahoituksen tulevaisuudesta. Sotien jälkeen vahva vasemmisto rakensi Suomesta pienten tuloerojen maan, minkä ansiosta olemme paitsi olleet erilaisten onnellisuusmittausten kärjessä myös vaurastuneet poikkeuksellisen nopeasti. – Väliaikainen matkakuluvähennyksen määrän nostaminen oman auton käytön osalta on yksi täsmälääke tähän kohtuuttomaan tilanteeseen, hän toteaa. Le ht iK Uv a/ ve sa M oi La ne n. Usein unohtuu, että esimerkiksi Yhdysvaltojen kultakaudella sotien jälkeen valtio tasasi tuloeroja nykyistä suomalaista verotusta enemmän. Lähde: TiLasTokeskus euroa oli palkkaja palkkiotulojen mediaani joulukuussa 2021. – Järjestelmän kehittäminen on myös mainio työllisyyspoliittinen keino, jolla voidaan helpottaa työvoiman kohtaanto-ongelmaa esimerkiksi työn vastaanottamisen kustannusten keventämisen kautta. Politiikka KU 6/2 02 2 | 25 2090 3039 euroa tai vähemmän sai alin neljännes palkkaja palkkiotuloja saaneista, ylin neljännes puolestaan 4312 euroa tai enemmän
Tästä oli osoituksena hänen aloitteestaan vuonna 1975 järjestetty Euroopan turvaja yhteistyökokous (ETYK), joka oli luomassa uutta Eurooppaa. Kokemattomilla menee helposti koko kausi opetteluun ja asioihin perehtymiseen. Ymmärrän kyllä, ettei ole helppoa luopua vallasta ja tehtävistä, joissa on ollut vuosikymmeniä, mutta valta myös sokeuttaa eikä välttämättä anna enää uusia visioita. Kaiken lisäksi rangaistukset talousrikoksista ovat uskomattoman kevyitä, usein ehdollisia, rahojen ja huijatun omaisuuden jäädessä piiloon. Ärsyttää jonkin verran sekin, että samat naamat ovat aina vallassa. Ohjelman katsoja jäi käsityksen, että tuo aikakausi oli ”valheen ja häpeän” aikaa. Kulkutauti kiertää huono-osaisempien keskuudessa muodostaen hiukan erilaisia myös rokotettuihin tarttuvia mikrobeja. Verkkolehti on osoitteessa www.kansanuutiset.fi Palautetta ja uutisvinkkejä voi antaa suoraan toimitukselle. Olisi siksikin kohtuullista, että mediaväki ymmärtäisi vastuunsa eikä levittelisi selvästi rikollisiksi osoittautuneiden, rikoksista syytettyjen ja jo tuomittujenkin ”talousnerojen” ja ”suursijoittajien” valheellisia ja väritettyjä näkökulmia ja kasvojen pesua tavalla, jolla on suora vaikutus siihen, miten rikollinen mieli toimii talouselämässä jatkossakin. Jotenkin olen pettynyt tuloksen jälkeen. Hallituksen sanat ovat kuitenkin pahasti ristiriidassa sen tekojen kanssa. Toimituksen puhelin: 09 759 601. Tervo jatkoi historiasta riippumatonta vapauden ihannointia ja Suomen ulkoja sisäpolitiikan ”suomettumisen ajan” saavutusten vähättelyä. Miten heidän ajankäyttönsä menee. 1900-luvun loppupuolen eläneenä on vaikea hyväksyä Tervon Ylen kautta välittämää kuvaa 1900-luvun loppupuolen Kekkosen ajan Suomesta. Erityisen tuomion saivat presidentti Urho Kekkonen ja hänen ulkopolitiikkansa, jonka kerrottiin valheellisesti rakentuneen ystävällisille ja luottamuksellisille suhteille Neuvostoliittoon. Kekäläinen Espoo Hoitamattomuus kostautuu marinin Hallituksen ohjelmassa on sitouduttu turvaamaan luonnon monimuotoisuus ja edistämään muun muassa vaelluskalojen palauttamista. Liitä aina mukaan puhelinnumero ja postiosoite. Moni epäilee, ettei mikään muutu, vaikka parannuksia on luvattu. Myös Neuvostoliittoon myönteisesti suhtautuneet ”taistolaisiksi” kutsutut nuoremman polven kommunistit saivat osakseen ankaraa kritiikkiä. Kansanedustaja Zyskowicz intoutui parhaaseen somekeskustelutyyliin kutsumaan kommunismiin myönteisesti suhtautuneita taiteilijoita ”ääliöiksi”. Energiayhtiö Fortum ja Kemijoen voimalaitokset omistava Kemijoki Oy ovat nousseet suoranaiseen kapinaan Suomen valtiota ja hallitusta Hallituksen ympäristöpolitiikan uskottavuus vaakalaudalla. Lisäksi virusten leviämistä on edistänyt lentoliikenne, jonka ansiosta pöpö voi levittäytyä parissa vuorokaudessa ympäri maapallon. Markku J. Radiossa Yle Ykkösellä Ruben Stillerin ohjelmassa 14.1. Tuo kostautuu myöhemmin. Myös verkkosivuilla keskustellaan. Toimittajilla on henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet muotoa: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. Jos nimimerkin käyttö on perusteltua, kirjoittajan nimi on kuitenkin saatettava toimituksen tietoon. Pirkko Niemi Nokia virukset Ja niistä erityisesti keuhkoissa elämiseen erikoistuneet ovat muuntumisen mestareita. Toivon kuitenkin, että uudet valtuutetut kykenevät yhteistyöhön ja näkemään koko alueen eivätkä vain omaa kuntaansa. Myös halventavaa ja häpäisevää ”stalinisti”-leimaa käytettiin sumeilematta. Olisin toivonut enemmän kokemusta, osaamista sotealalta valtuutetuille. Viranomaisilla on täysi työ näiden suurhuijarien paljastamisessa, mutta se, että media nostaa rikolliset näkyvästi esiin, palvelee vain seuraavia keinottelijoita. Otteita näistä keskusteluista voidaan julkaista lehdessä. Matti Rintala Helsinki tuttavapiirissäni on vuosien varrella useinkin ihmetelty, miksi suuren luokan talousrikollisista tehdään yhä median sankareita. Joka tapauksessa onnea kaikille valituille ja voimia valtavaan työsarkaan. Lisää yhteystietoja sivulla 2. Lähettämällä kirjoituksesi postitse osoitteella: kansan Uutiset Hämeentie 105 a 00550 Helsinki Sähköpostitse osoitteeseen lukijoilta@kansanuutiset.fi osallistu keskusteluun yleisönosasto Yle omisti jouluja uudenvuodenajan niin kutsutun suomettumisen käsittelylle. Juuri rokotuspassia tulisi kehittää pidemmälle. Nytkin Helsingin Sanomat on useamman toimittajan porukalla uhrannut työaikaa ja palstatilaa valtiolta, siis veronmaksajilta kupattua rahaa varastaneiden kriminaalien glorian kirkastamiseksi. Median suosikit Tervo ja Zyskowicz jatkoivat tvohjelman esittämisen jälkeen ”totuuden puhujan” rooliaan Suomen 1900-luvun loppupuolen historian uudelleen kirjoittajina. Aika näyttää. Osa valituksi tulleista on todella keltanokkia päätöksentekoelimissä. Suomeen rakennettiin tuolloin kokoomuspuolueen vastaanharaamisesta huolimatta Tervon vähättelemä hyvinvointivaltio ja Tervon valheellisena pitämä Kekkosen ulkopolitiikka suomettumisen aika nautti arvostusta eri maissa. Jokaisesta verkossa julkaistusta uutisesta voi avata keskustelun. Aluevaltuusto päättää kuitenkin meidän kaikkien elämää koskettavia isoja asiakokonaisuuksia. Hyvinvointivaltio puolestaan on se perusta, jolle rakentuu Suomen tutkimukseen perustuva asema ”maailman onnellisimpana maana”. Helsingin Sanomien kolumnissa 16.1. Osa valtioista on tarttunut koviin otteisiin taudin torjumiseksi. Toimituksella on oikeus lyhentää kirjoituksia. Tuolloin alkanut ja tämän päivän näkökulmasta onneksi viimeinen Suomen ja Neuvostoliiton/Venäjän välinen sota eli niin kutsuttu jatkosota oli Hitlerin Saksan ja sen liittolaisena tai ainakin kanssasotijana toimineen Suomen yhteinen hyökkäys Suomen alueelta Neuvostoliittoon. Tervo kertoi suomettuneesta lapsuudestaan Rovaniemellä unohtaen, että vain noin 20 vuotta ennen hänen syntymäänsä Pohjois-Suomessa oli yli 200 000 saksalaista sotilasta. Toimittaja Jari Tervon ja ohjelman erään keskeisen tarinankertojan, kokoomuspuolueen kansanedustajan Ben Zyskowiczin ”Totuuskomissio” antoi kahdeksanosaisessa televisio-ohjelmassa ankaran ja säälimättömän tuomion Suomen 1900-luvun loppupuolen historiasta. He saavat lehdissä ja muualla mediassa selitellä vuolaasti tekojaan ja kertoa omat sankaritarunsa siitä, miten ovat onnistuneet rikoksensa ja petoksensa tekemään ja jujuttamaan viranomaisia ja viime kädessä poliisia. Politiikka 26 | KU 6/ 20 22 Juttujen enimmäismitta on 60 konekirjoitusriviä eli noin 3 000 merkkiä välilyönteineen. Zyskowicz yksinpuhelussaan nimesi nimeltä mainiten suuren joukon hänen mielestään häpeälliseen suomettumiseen ennen ja myös tänään ”syyllistyneitä” suomalaisia ihmisiä. Ohjelmista jäi päällimmäiseksi tunne haluttomuudesta ymmärtää tuota aikaa ja silloin eläneitä suomalaisia. Ne viihtyvät niin ihmisessä, siipikarjassa kuin sioissakin. Siipikarja ja siat ovat taloudellisesti edullisia ravinnon lähteitä, ja siksi niiden määrä on lisääntynyt väestön ja ruuan tarpeen kasvaessa. On maahantulokieltoja, karanteenimääräyksiä, rokotuspasseja. Saksan tavoitteena oli Neuvostoliiton tuhoaminen. Minusta ei ollut hyvä myöskään, että niin moni aluevaalitulos pettymys kansanedustaja oli ehdolla ja pääsi läpi. Ne, joilla on rahaa, käyttävät sen lyhytnäköisesti omasta terveydestään huolehtimiseen ja jättävät köyhemmät ilman tarvittavia lääkkeitä ja hoitohenkilökuntaa. Pääsääntöisesti julkaisemme vain omalla nimellä kirjoitettuja tekstejä. Pentti Stranius Joensuu miksi talousrikollisista tehdään sankareita
Mielenkiintoista on se, että kaikesta rummutuksesta huolimatta enemmistö suomalaisista on edelleen jäsenyyttä vastaan. Väite, että suomalaiset joutuisivat automaattisesti ”kaukaisille taistelukentillä kuolemaan”, ei pidä paikkaansa. Kemijoki Oy ja sen omistaja Fortum haluavat jatkaa lappilaisten alistamista, pelottelua ja Lapin luonnonvarojen ryöstämistä. MTV Uutiset puolestaan haki kyselyssään jatkokulmaa kysymällä, miten ihmiset suhtautuisivat Nato-jäsenyyteen, jos ylin valtiojohto sitä suosittelisi. On vain tyystin unohtunut tuoda esiin se etupiiripolitiikka, jota USA on jo vuosikymmeniä harrastanut Euroopassa erityisesti Naton kautta. suuriN oNgelma on tähän mennessä ollut se, että keskustelu sotilasliiton jäsenyyden merkityksestä on rajoittunut vain hyvin pieneen osaan. Tosin Nato-debatti oli pitkään säästöliekillä, kunnes Venäjän toiminta herätti sen jälleen eloon. Republikaanit ovat kääntyneet pitkälti eristäytymispolitiikan linjoille, jolloin heidän halunsa tukea esimerkiksi Suomea on kyseenalainen. Otsikoksi lehti laittoi ”Nato-jäsenyyden vastustus putosi ennätyksellisen alas”. Se ei tarkoita ei koskaan, koska tunnetusti koskaan ei kannata sanoa ei koskaan. Mitään tällaista ei ole tapahtunut, päinvastoin energiayhtiöiden johtoa palkitaan vaelluskalojen palauttamisen estämisestä. Turkki esimerkiksi käy omaa sotaansa Pohjois-Syyriassa, eikä maan demokratian tila ole hääppöinen. Naton jäsenyys vaatii kaikkien jäsenmaiden hyväksynnän, joten Suomi voisi saada yllättäviä vaatimuksia muun muassa näiltä mailta tuen ehdoksi. Vesa Puuronen Rovaniemi Nyt oN viestimissä pitkähköön puhuttu Venäjän etupiiritavoitteista ja kauhisteltu niitä erityisesti USA:n ja Naton kautta ja johdolla. Mitä Venäjä tästä kaikesta ajattelisi. Tosin tässä on Suomen kannalta tullut vastaan hankala asetelma hävittäjien ostopäätöksen johdosta, jossa Suomi on osittain ajautunut USA:n etupiiripolitiikkaan. Tälle tulisi tehdä välittömästi loppu, ja hallituksen ja erityisesti sen omistajaohjausministerin tulisi saada yhtiöt noudattamaan hallituksen ympäristöpoliittisia linjauksia. Luulisi, että ministeri valvoo, että yhtiöt noudattavat hallituksen linjaamia ympäristötavoitteita sekä kansallisia että kansainvälisiä strategioita, joiden tavoitteena on turvata luonnon monimuotoisuus. Toimittajana työskennellyt stand up -koomikko Jukka Lindström näpäytti ohjelmassa Maikkarin kysymystä kuvailemalla sitä ”liittyisitkö Natoon, jos isä käskisi”. suom a l a isteN tiedotusvä liNeideN Nato-linja ei sinänsä yllätä. Tältä vaikutelmalta on vaikea välttyä. Lehtiä johtavat maanpuolustuskursseilla marinoidut päätoimittajat, jotka saavat ulkoja turvallisuuspoliittiset evästyksensä Atlantti-seurasta ja muista Natomyönteisistä instansseista. Tässä tulee eittämättä mieleen vanha sanonta: ”Ottakaa varas kiinni”, huusi varas. Siihen kuuluu olennaisesti turvallisuuspolitiikka. Konditionaalien säestämänä kyselyyn saatiin tulos, jossa 50 prosenttia kannatti jäsenyyttä. Maamme voisi avata samalla tietä rauhallisempaan menoon niin Itämeren kuin Jäämerenkin alueilla esittämällä, että kolmen kiistakopla ryhtyisi tasapuolisesti vähentämään kaavailtuja sotaharjoituksiaan Euroopassa. Mutta ei se mahdotonta olisi. EU:n ongelmamaista Puola ja Unkari ovat myös Natossa. Politiikka KU 6/2 02 2 | 27 Viimeinen sana Median Nato-bussi kulkee edelleen S otilasliitto NatooN liittyvien kyselyiden määrä on kasvanut huomattavasti tänä vuonna. Kun eduskuntavaalit ovat kovaa vauhtia lähestymässä, on helppo ennustaa, että keskustelu sotilasliiton jäsenyydestä tulee kiihtymään. Silti yhtiö ei ole vapaaehtoisesti suostumassa oikeudenmukaisiin korvauksiin aiheuttamistaan vahingoista. Onko siihen valmiutta. vastaan. Juhani Harjunharja Utsjoki Nato usa:n etupiirinä euroopassa. Kemijoki Oy ja sen tuottamasta mankalasähköstä nauttivat omistajat ovat vuosikymmeniä hyötyneet satoja tai jopa tuhansia miljoonia euroja vahingoista, joita vesivoimarakentaminen on aiheuttanut Lapin luonnolle ja maakunnalle. Helsingin Sanomat teki tammikuussa oman gallupin. Sotilasliittoon kuuluu myös maita, joiden kanssa samassa liittoumassa oleminen ei välttämättä ole helpointa mahdollista. l Jussi Virkkunen Kirjoittaja on KU:n päätoimittaja. Sekä Kemijoki Oy että Fortum ovat valtionyhtiöitä. Valtionyhtiöiden omistajaohjaus on ministeri Tytti Tuppuraisen (sd.) vastuulla. Eikä yleistä ja yhtäläistä aseistariisunnan ajatustakaan ole mahdotonta ottaa silloin tällöin esiin. Asiaan kiinnitettiin huomiota myös Ylen ”Viimeinen sana” -ohjelmassa, jossa ruoditaan mediaa. Tällä hetkellä Nato-jäsenyydelle on helppo sanoa ei. Juuri nyt tilanne näyttääkin siltä, että kaupan purku olisi syytä tehdä mahdollisimman pian. Aavistuksen huvittavaksi on muodostunut kyselytulosten tulkinta. Kovin yllättävää se ei ole, kun Venäjän toiminnan myötä turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttunut. Koska tilanne USA:n, Naton ja Venäjän välillä on nyt toisiaan härnäävä ja riitaisia lausuntoja annetaan puolin ja toisin, on Suomen syytä pitää vähintäänkin tasapuolisesti riittävää välimatkaa tähän kolmen kiistakoplaan. Se on varmasti hyväkin asia, koska tällaisessa tilanteessa suomalaiset ansaitsevat kunnon keskustelun siitä, miten Suomi voi hoitaa kansainvälistä politiikkaansa. Kysymys on luonnollisesti tärkeä, mutta entistä tärkeämpää olisi käydä läpi, mitä jäsenyys kaikkiaan merkitsisi Suomelle. Brysselin bussi ei Suomea Natoon vienyt, mutta suomalaisten tiedotusvälineiden bussi sinne kovasti yrittää viedä. Kuinka paljon jäsenyys maksaa ja mihin Suomen puolustusvoimien pitää sitoutua, ovat myös kysymyksiä, jotka tällä hetkellä loistavat poissaolollaan. Siinä 42 prosenttia vastusti sotilasliiton jäsenyyttä ja kannattajia löytyi 28 prosenttia. Ja kaikkein tärkein kysymys on se, kuinka paljon yksikään maa voi enää luottaa Yhdysvaltoihin. Tosin hävittäjäkaupat voidaan aina perua, kun olosuhteet muuttuvat liian epävarmoiksi ja kriittisiksi. Jotta maamme kykenisi tarvittaessa toimimaan rauhoittavana tekijänä, on Suomen samalla parasta hillitä myös lausuntojaan Nato-optiostaan ja pitäytyä mahdollisimman puolueettomana. Fortum on jopa haastanut Suomen hallinnon oikeuteen vaatien itselleen perusteetonta valtiontukea Kalasydämen nimellä tunnetun ja toimimattomaksi todetun vaelluskalojen ylisiirtolaitteen rahoittamiseen
SIKSI PÄÄSTÖT ON NOPEASTI SAATAVA LASKUUN. UUTTA YHTEISKUNTAA RAKENTAMASSA KANSAN UUTISET PUHEENAIHEET JOKA PÄIVÄ VERKOSSA WWW.KANSANUUTISET.FI. KU ON MUKANA TEKEMÄSSÄ SUOMEA HIILINEUTRAALIKSI. ILMASTOKRIISI UHKAA NOSTAA MERENPINTAA