Sivu13 InhImIllIsyyden, yhdenvertaIsuuden ja kestävän ympärIstön puolesta. 11 / 2022 Varoufakisin teknofeodalismi 1970-luvun myytit tarkastelussa Suuri MuuTOS Sivu45 Sivu 40 Minja Koskela ja seitsemän muuta asiantuntijaa arvioivat vuosia 2019–2022. 11.5.2022 / 9 € ku.fI N
Millaista turvaa sinä tarvitset. . Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Pysäköintiturva Sijaisautoetu Bonusturva Lasivahinkoturva Lunastusetu . Asioitpa verkossa tai asiantuntijamme kanssa, me kartoitamme sinun menopelillesi sopivimman kaskopaketin. Kattavat kaskopaketit ja paras palvelu kaupan päälle • Avainlippu suomalaista turvaa • Ammattiliiton jäsenelle 10 % jäsenalennus • Suomen parasta vakuutuspalvelua EPSI Rating • TaskuTurva-sovellus turvanasi tien päällä Tutustu kattaviin kaskopaketteihimme ja niiden ominaisuuksiin turva.fi/auto Turvan kaskoissa riittää ominaisuuksia niin etteivät ne yhteen mainokseen edes mahdu. . Tarjoamme sinulle aina vakiona
Lukijat tarvitsevat Kansan Uutisten sisältöä ja näkemyksiä Suomesta ja maailman tilasta muuttaessaan maailmaa oikeudenmukaisemmaksi. 26 Metsäteollisuuden lakko päättyi kestet tyään ennätykselliset 112 päivää. opisKelija voi heiKosti 11 Ohjelmat sivuuttavat opiskelijoiden ongelmat. Painopaikka PunaMusta 2022 KansiKUVa: anTTi YRJönEn. linnUnsUon UUsi elämä 30 Linnut herätettiin laulamaan, ja myös ihmisille riittää töitä ennallistetulla Linnunsuolla. totUUs 1970-lUvUsta 40 Muistamme 1970-luvulta lähinnä Kekkosen, suomettumisen ja taistolaiset, mutta silloin myös rakennettiin hyvinvointivaltio. varoUfaKis 45 Ekonomisti ja parlamentaarikko Gianis Varoufakis kertoo KU:n haastattelussa, että elämme teknofeodalismissa. Kansan Uutisten vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta merkittävästä virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Ilmoitusmyyntimme palvelee sähköpostiosoitteessa ilmoitukset@kansanuutiset.fi. UKrainan velat anteeKsi 12 EU-mailla on varaa ja mahdollisuus auttaa. Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. 3 Koronaan herääminen 07 Tutkimus pandemian alusta kertoo hitaudesta. Kansan Uutisten brändimielikuva on positiivinen ja rakentava. Vastuu virheistä ja reklamaatiot Kansan Uutiset pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sopimatonta ja lainvastaista materiaalia. Mitä siitä seuraa. porvari ihmisoiKeUsaKtivistina 56 Kirjailija Jarkko Tontti on sitoutumattoman porvarillinen ihmisoikeusja sananvapausaktiivi. Ilmoituksen jättäjä on vastuussa ilmoituksestaan ja sen sisällön lainmukaisuudesta. le penin varjo macronissa 24 Emmanuel Macronin jatkokautta Ranskan presidenttinä varjostavat äärioikeiston Marine Le Penin saamat 41,5 prosenttia äänistä. Kansan Uutisten visio Kansan Uutiset on vasemmistolainen ykkösmedia, joka tarjoaa tuoreita näkökulmia, joista nykyistä suurempi yleisö keskustelee ja innostuu. viimeinen sana 67 Mikä ajoi suomalaiset kahden vuosikymmenen sinisilmäisyyteen Venäjän ja Putinin suhteen. entä laKon jälKeen. Päätoimittaja ja toimitusjohtaja Jussi Virkkunen (09) 759 60 240 @jotfau Toimituspäällikkö Sirpa Koskinen (09) 759 60 210 Toimitus Johan Alén, toimitussihteeri (09) 759 60 313 @journalistalen Tarja Erdogan, verkkosihteeri (09) 759 60 354 Toivo Haimi, toimittaja (09) 759 60 270 @toivohaimi Kai Hirvasnoro, toimittaja (09) 759 60 232 @hirvasnoro Jussi Joentausta, verkkotoimittaja, valokuvaaja (09) 759 60 355 Tuula Kärki, politiikan toimittaja (09) 759 60 344 @TuulaKarki Kansan Uutiset Oy:n hallitus Sini Niva, hallituksen puheenjohtaja Elina Hämäläinen Mikko Koikkalainen Tuula Kärki Mika Mäkelä Janne Mäkinen Katja Syvärinen Karoliina Öystilä Kansan Uutisten missio Kansan Uutiset on vasemmistoliittoa lähellä oleva journalistisesti riippumaton yhtiö, jonka tehtävänä on yhteiskunnallisen muutoksen mahdollistaminen julkaisemalla monikanavaista mediaa vasemmistolaisten arvojen edistämiseksi. Yritys ei anna hyvitystä vähäisestä paino-, painatustai taittovirheestä, joka ei vähennä ilmoituksen mainosarvoa. mUUtoKsen ajassa 13 Kahdeksan näkökulmaa maailman muutokseen pandemiasta sotaan kolmessa vuodessa. ääririKKaUs tUhoaa meidät 60 Rikkain kymmenys on vastuussa puolesta maapallon päästöistä. YoUr local lähiöneUvoja 52 Kashmeera Lokugen esikoisromaani kuvaa uudenlaista työväenluokkaa. sisältö 11/2022 ajassa dialogi taustat ISSN 0357-1521 www.ku.fi Käyntija postiosoite Hämeentie 105 A 00550 HELSINKI (09) 759 601 ku@kansanuutiset.fi Tilausasioissa lähetä sähköpostia tilaukset@kansanuutiset.fi tai soita numeroon (09) 759 60 208 (palvelemme puhelimitse maanantaista tiistaihin kello 9-12). ristiKKo 66 Uusi ristisanatehtävä. Kansan Uutisten lukijat ovat kriittisiä, he haluavat ymmärtää ja vaikuttaa oikeudenmukaisemman maailman puolesta. rahan arvo alenee 08 Mitä inflaatiolle pitäisi tehdä
sotilasliitto vai puolustusliitto . On mielenkiintoista nähdä, mikä tilanne on, kun tämä huhtikuun lopussa tehty pääkirjoitus ehtii lukijan eteen. Samoin Tšekkoslovakiassa ja Unkarissa muistetaan varmasti hyvin, kuinka venäläiset suhtautuivat maiden pyrkimyksiin kylmän sodan aikana. Toki on sanottava, että aiemmin Naton kannattajia ei varsinaisesti kehuttu kannoistaan. 4 Venäjä ajaa naapurinsa natoon pääkirjoitus Samoin Suomi pääsee Naton turvatakuiden piiriin, mutta niiden lopullinen sisältö on tietenkin epäselvä. Nyt edessä on sopeutuminen uuteen aikaan. Ja nyt tilanne on se, että todennäköisesti Suomen valtiojohto ilmaisee halunsa liittyä sotilasliiton jäseneksi ennen kesää. Vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelä puhui eduskunnassa huhtikuussa hienosti erimielisyyden sietämisestä. Suomi ei joudu sotilasliiton jäsenenä lähettämään ”poikiaan kuolemaan Yhdysvaltain imperialistisiin sotiin”. Enemmän pitäisi pohtia sitä, millaista toisenlaista maailmaa haluamme olla rakentamassa. Venäjä on se syy, miksi esimerkiksi Baltian maat halusivat Natoon. Noin puhuu oikea kansanedustaja, ja tämä ei tarkoita, etteivätkö muut vasemmiston kansanedustajat olisi asiasta samaa mieltä. Keskustelu on välillä ollut myrkyllistä, mutta ei mitään verrattuna siihen, mitä Natoa vastustavat ovat saaneet osakseen sosiaalisen median eri alustoilla. Kun Venäjän tankit ja helikopterit vyöryivät Ukrainaan, putosivat naamiot todella lopullisesti. Nato-kysymys oN jakanut vasemmistoa viimeistään Venäjän hyökkäyksestä lähtien. Koronakriisin alussa roskiin lensivät ajatukset talouskurista, tosin nyt niitä nostetaan roskakorista takaisin pöydälle. Siihen liittyneet maat ovat tehneet päätöksensä vapaaehtoisesti. Syy muutokseen on sanottu monta kertaa, mutta sanotaan se vielä kerran. Mutta uusia vastuita Suomelle tulee, se on selvä. Ei siis ihme, että maat halusivat turvaan Venäjän imperialismilta. Sitä se tuolloin oli. Nato ei myöskään ole aggressiivisesti laajentunut. Yksi turhimmista väännöistä on koskenut sitä, onko Nato sotilasvai puolustusliitto. Siinä vasemmiston tulee olla aktiivinen, ja itse asiassa paukut tulisi siirtää jo pois Nato-debatin kyllä vai ei -asetelmasta. Siinä maailmassa Suomi on ainakin toistaiseksi Naton jäsen. Nyt edessä on joka tapauksessa uuden rakentaminen. Peiliin sietää kaikkien katsoa. 24. helmikuuta Vladimir Putin repi lopullisesti rikki sen turvallisuusjärjestyksen, johon Suomikin oli nojannut. Vielä tammikuussa pääministeri Sanna Marin sanoi, että Suomen liittyminen Natoon hänen nykyisellä pääministerikaudellaan on hyvin epätodennäköistä. Kumpikin käy. t ämä vaalikausi on ollut osoitus, että asiat voivat muuttua nopeasti. Sekin on sanottu monta kertaa, että Natoa voi vastustaa ja kannattaa järkevistä syistä. Suomi tulee olemaan Naton jäsen – halusi vasemmisto sitä tai ei.. Osana sitä Suomi tulee olemaan Naton jäsen – halusi vasemmisto sitä tai ei. Puolassa Katynin metsän joukkoteloitukset ovat hyvin kansakunnan muistissa. Venäjä, Venäjä ja Venäjä. ”Demokratian vahvuus on myös siinä, että kestämme eri näkemykset ja voimme olla perustellusti eri mieltä”, kuuluivat Kivelän sanat
Kesäkuussa Porissa edessä on uusi puoluekokous. Li Andersson valittiin yksimielisesti jatkokaudelle, mutta muuten puoluejohto meni uusiksi. Henkilö valintojen lisäksi mielenkiinto kohdistuu uuden periaate ohjelman hyväksymiseen. UUTTA KOHTI. 5 01 ajassa Vasemmistoliitto uusi johtonsa Kuopion puoluekokouksessa marraskuussa 2019
ToiVo HAimi Haastattelu alkaa lehden sivulta 45. Syy on Varoufakisin mukaan yhteiskuntajärjestelmässämme, joka on kehittymässä kapitalismista poispäin kohti jotakin paljon pahempaa. Gianis Varoufakis on eräs 2010-luvun tunnetuimpia taloustieteilijöitä, joka niitti mainetta toimiessaan Kreikan valtiovarainministerinä Aléxis Tsiprasin vasemmistohallituksessa vuonna 2015, keskellä maan velkakriisin syvintä vaihetta. Tuolloin Varoufakis kieltäytyi hyväksymästä niin sanotun troikan eli Euroopan keskuspankin, Euroopan komission ja Kansainvälisen valuuttarahaston leikkausvaatimuksia Kreikan taloudelle. KU haastatteli Gianis Varoufakisia huhtikuussa. UUsi feodalismi syrjäyttää kapitalismin Ch at h a m h o u se /C C BY 2.0. 6 ajassa Vasemmistoa tarVitaan politiikassa nyt enemmän kuin koskaan, mutta samalla vasemmisto on hyödyttömämpi kuin ikinä, julistaa kreikkalainen julkkisekonomisti Gianis Varoufakis KU:n erikoishaastattelussa
Selvityksen mukaan keskeinen haaste pandemian aikaisessa johtamisessa ja päätöksenteossa oli epäselvyys vastuista ja toimivallasta järjestelmän eri tasoilla. Tutkimuksen mukaan pandemian alku osoitti, että suomalaisen terveysjärjestelmän kyky ennakoida koko yhteiskuntaa koskevaa pitkittyvää kriisiä oli heikko. Pandemian alussa maalis-huhtikuussa 2020 ministerit vakuuttivat, että varautuminen on Suomessa hyvällä tasolla ja suojavarusteita riittää. Siten mielestäni kunnioitan myös teitä ja ääntänne eniten. 7 ja Tampereen yliopiston tutkimus perustuu 53:een eri tason toimijan haastatteluun. Teille haluan sanoa: Tämä on kysymys, josta osa on eri mieltä päädyin kumpaan lopputulokseen tahansa. Kai Hirvasnoro ajassa Hidas Herääminen koronaan Varautumisen ja tilannekuvan puutteellisuus sekä eri viranomaisten ja muiden toimijoiden vastuiden epäselvyydet vaikeuttivat koronapandemian hoitoa Suomessa alkuvaiheessa, kertoo huhtikuussa julkaistu tutkimus. twitter Vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelä Twitterissä 22.4.2022. Ajattelen, että tärkeintä on olla rehellinen. Tilanteen kaoottisuudesta kertoo, ulkomailta saadut suojavarustetoimitukset pelastivat tilanteen, vaikka osa niistä päätyi toisen maan käyttöön EU:n sisäisen välilaskun aikana. THL:n Le h tik u va /e m m i k o r h o n en. täytyy tulemasta töihin, selvityksessä kerrotaan. Kokonaisvastuun johtamista kuvaillaan epäselväksi ja terveysjärjestelmän pirstaleisuuden yhteensovittamista puutteelliseksi. Pelkona oli, että niiden loppuessa hoitohenkilöstö kielNato-kantani kertomisen jälkeen osa minua äänestäneistä on pettynyt. Kivelä oli edeltävänä päivänä kertonut kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä. Normaalikäytön mukaan varastoituja suojavarusteita oli kuitenkin varastoissa vain muutamaksi päiväksi
Niin kutsutut taloushaukat ovat ilmoittaneet, että nyt on talouskurin aika. 3. Siksi kysyimme tällä kertaa, mitä inflaatiolle pitäisi oikein tehdä. Inflaatio ei itsessään ole huono asia – Euroopan keskuspankki tavoitteli pitkään noin kahden prosentin inflaatiota. Nyt yksi kiistelyn aihe on, onko korkea inflaatio väliaikaista vai ei. Wikipedia kertoo: Inflaatio tarkoittaa taloustieteessä rahan ostovoiman heikkenemistä sekä siitä aiheutuvaa hintojen nousua eli rahan reaalisen arvon laskua. Se voidaan määritellä myös yleiseksi hintojen noususta johtuvaksi rahan ostovoiman heikkenemiseksi. 2. InflaatIo laukkaa Kolme faKtaa inflaatiosta 1. Vuonna 2021 keskimääräinen inflaatio oli 2,2 prosenttia.. Maaliskuussa inflaatio oli 5,8 prosenttia. Pian korot lähtevät nousuun, ja sitten Suomi ajautuu mieron tielle, perustelu kuuluu. Ongelma oli, että talouskurista haltioituneet poliitikot eivät vastanneet EKP:n huutoon, vaan pitivät talouspolitiikan ylikireänä. Yksi on varmaa – kun hinnat nousevat, vihaa lietsovat populistit ovat innoissaan. Helmikuussa Suomen inflaatio oli 4,5 prosenttia. Kuva: Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto. Suomessa on viimeistään vuodenvaihteen jälkeen aloitettu kova vääntö, mitä kiihtynyt inflaatio tarkoittaa. Seurauksena oli käytännössä nollassa pyörinyt inflaatio. 8 Hintojen nousu näkyy myös ruokakaupassa
Ehkä jatkossa pohditaan paluuta tupo-pöytiin. Yksi vaihtoehto on panna kotitaloudet niin sanotusti maksamaan inflaatio heikentyvänä ostovoimana. ilkka kaukoranta Ekonomisti nyt ennustettu noin viiden prosentin inflaatio on paljon enemmän kuin mihin olemme tottuneet tai mitä olemme toivoneet. Jos kuluttajahintojen nousu ei taitu, on siis ratkaistava, ketkä kantavat siitä aiheutuvan taakan. Ilmastonmuutoksen estämiseksi esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden hinta todennäköisesti nousisi joka tapauksessa. Kolmas vaihtoehto onkin, että yritykset kantavat osan taakasta esimerkiksi antamalla työntekijöille aiempaa suurempia palkankorotuksia. A n tt i Y r jö n en SA K. Olisiko energian hintakatosta hyötyä. Sosiaaliturvan indeksitarkistusten aikaistaminen ja matkakuluvähennyksen korottaminen ovat hyviä keinoja auttaa niitä, joihin hintojen nousu osuu pahiten. Todennäköisenä voi pitää kolmen vaihtoehdon yhdistelmää: kotitaloudet joutuvat väistämättä kärsimään hintojen noususta, mutta yritykset ja valtio ottavat osan iskusta vastaan. Esimerkiksi brittiläinen sääntelyviranomainen Ofgem valvoo, etteivät energiayhtiöt tee ylisuuria voittoja. 9 Politiikan vetomittari: Hintojen nousu tuntuu ruokakaupassa ja bensapumpulla. Kovin suuret palkankorotukset voivat toisaalta kiihdyttää hintojen nousua edelleen ja heikentää yritysten kilpailukykyä. teeMu Muhonen Toimittaja energian hinnan nousun vetämää inflaatiota on vaikea hillitä esimerkiksi keskuspankkien ohjauskorkoja nostamalla. Pia lohikoski Poliitikko nykyisen inflaation taustalla ovat koronan ja sodan aiheuttamat tarjonnan pullonkaulat ja häiriöt sekä koronan aiheuttama kysynnän uudelleensuuntautuminen. Demokratialla on hintansa. Voimme yrittää tasata tai siirtää hintojen nousun aiheuttamaa taakkaa, mutta lopulta kalliimpi energia jää meidän suomalaisten maksettavaksi. Ostovoiman supistuminen on pieni hinta siitä, että Suomi on osaltaan patoamassa Venäjän aggressiota. Me muut joudumme sietämään tätä tilannetta. Sosiaalitukien indeksikorotuksen ja työmatkavähennyksen korottamisen lisäksi hallitus tullee tekemään vielä lisää kompensointipäätöksiä. Koronaelvytys on ollut Suomessa oikein mitoitettua. Kriisien ratkaisut ja tarjonnan sopeutuminen tuovat helpotusta inflaatioon, mutta ne vievät aikaa. Hallitus päätti kehysriihessä ottaa käyttöön kohdennettuja toimia: kotitalouksia tuetaan ja uusiutuvan energian tuotantokapasiteettia kasvatetaan. Inflaation ennustetaan kuitenkin palaavan jo ensi vuonna takaisin kahden prosentin tuntumaan. Hallitus on katsonut, että valtion pitää kantaa osa taakasta velkarahalla. Venäjän sota osuu jokaisen lompakkoon. Etenkin Ukrainan sota kuitenkin nopeuttaa kehitystä huomattavasti. ajassa Mitä hyvin korkealle inflaatiolle voi tehdä. Energian kallistuminen on inflaation suurin tekijä. Ennuste perustuu oletukseen, että hintojen nousu ei kiihdytä palkkakehitystä. Bensaveronkevennykset lisäisivät fossiilisen energian kysyntää . Tuontienergian kallistuminen köyhdyttää meitä. Hintojen nousua on vaikea talouspolitiikalla kompensoida. Kaikkea valtio ei voi hoitaa velaksi. Yritysten ylisuurten voittojen rajoittamista voisi harkita yhtenä keinona. Ongelmallista inflaatiota syntyykin nyt kansainvälisistä tarjontahäiriöistä yhdistettynä voimakkaaseen kysynnän kasvuun. Kolmikannan tulopoliittiset kokonaisratkaisut olivat aiemmin keino, jolla veroratkaisuille, palkankorotuksille ja sosiaalietuuksille etsittiin tasapainoa ja näin hillittiin inflaatiota. Yleiset veronkevennykset kiihdyttäisivät inflaatiota entisestään ja vain siirtäisivät kotitalouksien taakkaa myöhemmäksi. Rahapolitiikan kiristäminen taas tukahduttaisi hyvän elpymiskehityksen, siksi sitä ei kannata tehdä. Palkankorotusten mitoittaminen tilapäisen inflaatiopiikin mukaan voisi johtaa itseään ruokkivaan kehään, jonka myötä korkea inflaatio jäisi pysyväksi
Suomen ei tule liittyä Natoon. Mane Räisänen Tiia silvennoinen Ei voi mitään, mutta tavallaan surettaa nämä keski-ikäiset konservatiivit jotka repivät pelihousunsa ja jauhavat päivätolkulla lastenkirjasta jossa käsitellään: tunteita. Me kuulumme länteen, mutta meidän ei tarvitse kuulua Natoon. 1 ajassa INTERNETISSÄ SANOTTUA Rohkeasti rauhan puolella. Jussi ahokas Yhä edelleen olen sitä mieltä, että paras syy Venäjän fossiilihyödykkeiden tuonnin lopettamiselle Eurooppaan on fossiilisten käytön vähentäminen ja lopettaminen Euroopassa.
Konkreettiset toimenpiteet kriisin ratkaisemiseksi ovat kuitenkin Houtun mukaan tys sänneet poliittisen tahdon puutteeseen. Vasemmistolaiset opiskelijaja nuorisovaikuttajat eivät ole tyytyväisiä ohjelmaan. Näille sektoreille ei ole tulossa panostuksia, joten voidaan kysyä, kuinka kestävää se kasvu voi olla, Suutari toteaa. Opiskelijoiden mielenterveyskriisi ei ole uusi ilmiö, vaan siitä on oltu huolissaan koko 2010-luvun ajan. – Tässä ei ole huomioitu sosiaalista kestävyyttä, vaan ohjelmasta on jätetty pois opiskelijoiden toimeentuloon ja hyvinvointiin liittyvät asiat. Houttu ja Suutari katsovat, että yksi tärkeimmistä tekijöistä mielenterveyskriisin taustalla on toimeentulon niukkuus ja epävarmuus, mutta siihen ei nyt olla vaikuttamassa. Opintorahan tasokorotuksen lisäksi Houttu ja Suutari lisäisivät resurs seja YTHS:lle sekä panostaisivat opiskelijoiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. – Opiskelijoiden mielenterveyskriisi on ollut hyvin tiedossa, mutta sen juurisyihin ei olla puuttumassa, Houttu sanoo. Houttu ja Suutari peräänkuuluttavat konkretiaa ja puuttumista ongelmien juurisyihin. 1 1 ajassa Jenni Suutari ja Aku Houttu. Vasemmistonuorten varapuheenjohtaja Jenni Suutari ja Vasemmisto-opiskelijoiden varapuheenjohtaja Aku Houttu sanovat, ettei ohjelma ole opiskelijan mielenterveyden kannalta kestävä. ”Ei olE tulossa panostuksia” SykSyllä 2021 asetetun Korkeakoulujen kestävän kasvun ohjelman tavoitteena on etsiä ratkaisuja, joilla koulutus ja tutkimus voivat edesauttaa kestävää kasvua ja tukea Suomen julkista taloutta. Siinä on ehdotuksia esimerkiksi koulutuksen joustavuuden lisäämisestä sekä tavoite siitä, että vähintään puolet maan väestöstä on korkeakoulutettuja vuonna 2030. Jenni Suutari vertaa tilannetta sosiaalija terveysalaan. Varapuheenjohtajat painottavat, että korkeakoulupolitiikkaan tarvitaan jatkuvuutta ja kokonaisvaltaisuutta. – Politiikassa valitettavasti käy usein niin, että asiat otetaan vakavasti vasta, kun ne aiheuttavat valtavia ongelmia ja kustannuksia, Suutari sanoo. – Kaikki asiat linkittyvät lopulta talouteen ja hyvinvointiin, joten korkeakoulut pitäisi ottaa huomioon myös näistä asioista päätettäessä, Suutari sanoo. Ne on sivuutettu, koska ne eivät ole olleet ajankohtaisia. Nyt niistä on tullut akuutteja aiheita, jotka on pakko hoitaa. – Ei ole realismia lisätä opiskelijamääriä tilanteessa, jossa ei ole resursseja pitää riittävää huolta nykyisistäkään opiskelijoista. Toivo HAimi ” Mielenterveyskriisi on ollut hyvin tiedossa.” Pin ja n ik k i. – Vuosikausia on tiedetty, että meillä on valtava pula hoitajista, ja että sotealalla on ongelmia
Tiedotteessa painotetaan, että ukrainalaisille on annettava mahdollisuus puolustaa itseään ja jälleenrakentaa maansa sodan päätyttyä. uKraina on yksi Euroopan köyhimmistä ja ylivelkaantuneimmista maista. vasemmistoliitto tuKee kansainvälistä kampanjaa Ukrainan velka-armahduksen puolesta. Erityisesti alikäyttö vaikuttaa jo ennestään heikommassa asemassa olevien toimeentuloon ja hyvinvointiin. Aikaisempaan kansaneläkkeeseen verrattuna minimieläke Suomessa nousi takuueläkkeen myötä runsaasta 500 eurosta 688 euroon kuukaudessa. Maa on joutunut käyttämään vuosittain jopa yli kymmenesosan bruttokansantulostaan lainojensa lyhentämiseen. Kampanjaan osallistuu vasemmistopuolueita, ammattiyhdistyksiä ja järjestöjä lukuisista maista. ajassa Kelan eläKeKampanja tehosi Kelan viestintäKampanja vuonna 2011 lisäsi takuueläkkeen hakijoita 14 000–23 000 pienituloisella eläkeläisellä, kertoo huhtikuussa julkaistu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATTin tutkimus. Nykyisin takuueläke on noin 855 euroa kuukaudessa. Jussi Virkkunen UKrainan velat armahdettava Barrikadi itä-ukrainassa. ”Ukraina tarvitsee kaikki tarvittavat resurssinsa maanpuolustukseen, kansalaisten turvaamiseen, pakolaisten asuttamiseen ja infrastruktuurin korjaamiseen. Tutkijoiden mukaan etuuksien alikäytön vähentäminen on merkittävää, koska alikäyttö heikentää yhteiskunnan suunnitteleman turvaverkon kattavuutta ja vaikuttavuutta. Takuueläke astui voimaan vuonna 2011. Lainojen lyhennyksiin menevät rahat voivat auttaa Ukrainaa tässä ja nyt”, vasemmistoliiton tiedotteessa sanotaan. – Kela onnistui merkittävästi vähentämään etuuden alikäyttöä viestintäkampanjallaan, kiteyttävät VATTin tutki jat Tuomas Matikka ja Tuuli Paukkeri. 1 2 Alikäyttö heikentää turvaverkon kattavuutta ja vaikuttavuutta. Kampanjan käynnistivät vappuna 2022 puolalainen moderni vasemmistopuolue Razem ja Ukrainan vasemmistoliike. ”Ukrainan ulkoinen velka on vähemmän kuin yksi prosentti EU:n bruttokansantuotteesta – meillä on varaa ja mahdollisuus auttaa.” ToiVo HaiMi Le h tik u va /Y a su Yo sh i Ch ib a. Kyseessä oli merkittävä potti pienituloisille eläkeläisille, sillä heidän vuotuiset eläketulonsa lisääntyivät keskimäärin noin 1 300 eurolla vuodessa
Ensin tuli pandemia, sitten sota. Kuva LEhTIkUvA Henkilökuvat ANTTI YrjöNEN. 1 3 MILLAINEN MUUTOS 02 taustat Marraskuussa 2019 vasemmistoliitto kokoontui puoluekokoukseen. Miten tämä vaikutti ihmisten ajatteluun. Pian sen jälkeen maailma alkoi muuttua nopeasti
Vihreä, oikeudenmukainen siirtymä voi oikeasti olla mahdollinen. Minäkään en anna periksi. Ennätin mukaan SAK:n strategiatyön viimeistelyyn. Sopimuspolitiikan muutos syveni uudelle kierteelle. Jos me emme tue nuoria siinä hetkessä, kun he sitä tarvitsevat, ja mahdollista heille turvallista lentoon lähtöä aikuisuuteen, kukaan muukaan ei pysy tulevaisuudessa siivillään. Solidaarisuus ei ole hävinnyt. Olennaista on ongelman ja todellisen tarpeen hahmottaminen ennen ratkaisujen ja vastausten keksimistä. Ay-liikkeessä on valmiutta ymmärtää oikeita kysymyksiä eikä entisten vuosikymmenien tapaan tietää jäsenten puolesta. Se on sanalla sanoen huolestuttava. Poliittinen peli väistyy hetkeksi ja paljastaa arvot. Katja Syvärinen on SAK:n varapuheenjohtaja. Katja Syvärinen. Jos joku ajattelussani on muuttunut, se on ehkä se, että aiemmin olen ajatellut vahvasti, että jokaisesta on pidettävä huolta. Strategiaa oli tehty pitkään, mutta yhtäkkiä toimintaympäristössä tapahtui melkoinen mylläys. Uudistustyö vaatii pohdintaa siitä, mikä on liikkeen rooli sopimisessa, vaikuttamisessa ja ihmisten elämässä. Koskaan ei tunnu olevan mahdollista siirtyä kestävään talouteen ja kohtuulliseen kulutukseen. Pandemian keskellä olen alkanut ajatella, että erityisesti on pidettävä huolta nuorista. Kriisit tekevät näkyväksi sen, mikä on päättäjille ”oikeasti tärkeää”. Strategiaa ei kuitenkaan myllätty kokonaan uusiksi. Monia asioita on varmasti tulevaisuudessa tehtävä toisin tai enemmän. Se tulee uudelleen, uusin muodoin. Syyskuussa 2020 Metsäteollisuus ilmoitti, ettei enää tee liittokohtaisia sopimuksia vaan sopiminen siirtyy yritystasolle. Ay-liike tekee paljon asioita hyvin ja oikein. Se, mikä ei muutu, on usko hyvään. Sota ei ole ekoteko, mutta venäläisestä kaasusta ja öljystä irtautumisen välttämättömyys voi olla se tarvittava loikka, joka auttaa ylittämään empimisen. 1 4 Aloitin SAK:n varapuheenjohtajana ja järjestöjohtajana elokuussa 2020, keskellä pandemiaa. Sotilaallisen liittoutumisen vääjäämättömyyden edessäkin on tärkeää nähdä, että tavoitteena on rauha, ei sota. Se paljastaa myös sen, mitä asioita edistetään vain ikään kuin ylimääräisenä lahjana. Koskaan ei tunnu olevan oikea hetki korjata perusteettomia palkkaeroja työn vaativuuden perusteella tai naisja miesalojen kesken. Työmarkkinakierros osoittaa, että kollektiivinen sopiminen ei ole menettänyt paikkaansa. Yhdeksäsluokkalainen lapseni haluaa edelleen osallistua ilmastolakkoon kesken koulupäivän. Samana päivänä, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, julkistettiin IPCC:n raportti maapallon tilasta
Kriisit yhdistävät resilienttejä yhteiskuntia ja repivät rikki jo ennestään tulehtuneita. Älyllisen keskustelun puute taas johtaa typeryyteen. Yhdysvalloissa pandemia ja sen vaatimat moraaliset päätökset yhteisestä toiminnasta ovat repineet yhteiskunnan entistäkin enemmän kahtia altistaen sen yhä pahemmin uusille kriiseille. Mutta vain hieman. Sosiaalipsykologi Jonathan Haidt väitti The Atlantic -lehdessä 11.4., että viimeksi kulunut vuosikymmen on ollut amerikkalaisessa elämässä poikkeuksellisen tyhmä. Maltillisesti. Tuukka Ylä-anTTila. Koska jokainen meistä on koko maailman valvovan silmän alla, järkevät keskustelijat ryhtyvät liian varovaisiksi, mikä puolestaan johtaa ajatuksia rikastavien, avointen, kärkevienkin keskustelujen puutteeseen, joissa eri mielipiteet kohtaisivat toisensa avoimesti, luottavaisesti ja suopein tarkoitusperin. Ihminen on kuitenkin rajallinen käsittämään kiihtyvää tulvaa asioita, joihin pitäisi olla jokin kanta tai näkemys. Suomessa pandemiaa ei toki otettu vastaan pelkällä yhtenäisyydellä – sellainenhan olisi kammottavaa – mutta ihailtavalla järkevyydellä. Yhteiskunnassa on oltava tilaa myös radikaalille toisinajattelulle ja mielellään myös rakenteet ja kulttuuri, jotka suorastaan kannustavat siihen. Sopii toki kysyä, eivätkö nämä konkreettiset uhat ole olennaisempia kuin yhteiskunnallisen keskustelun rakenteellisen kärjistymisen muodostama, abstrakti, kulttuurinen uhka. Suomi on näillä mittareilla yksi parhaista yhteiskunnista, vakaa mutta avoin muutokselle. Vuosien 2019 ja 2022 välillä olemme kokeneet pandemian ja sodan alun. Niitä suihkutetaan alati suuremmalla paineella ja suoremmin aisteihimme, pian varmasti suoraan keskushermostoomme, ajasta ja paikasta välittämättä. Siksi olemme pakotettuja poimimaan tulvasta sen, mihin on helpoin tarttua, minkä ymmärrämme ja mikä vastaa ennakkokäsityksiämme ja halujamme. Kriisit ovat kuitenkin vain vahvistaneet ajatteluani siitä, että suomalaisen yhteiskunnan poikkeuksellinen resilienssi uhkien edessä on merkittävin menestyksemme selittäjä. Tuukka Ylä-Anttila on valtiotieteiden tohtori ja tutkija Helsingin yliopistolla. Sosiaalinen media on mahdollistanut vääriksi tulkittujen ajatusten julkisen tuomitsemisen liian tehokkaasti. Kaikkea on päivä päivältä enemmän; varsinkin mielipiteitä, väitteitä, uutisia, ”kuumia ottoja” ja muita enemmän tai vähemmän älyllisiä ärsykkeitä. Viime vuosina olen ajoittain ollut hieman huolissani näistä ominaisuuksista. 1 5 MaailMa Muuttuu koko ajan tyhmemmäksi. Se voi käydä vahingossakin, kun kritiikki lähtee leviämään ennakoitua laajemmalle ja tulee tulkituksi tuomiona
Anders Adlercreutz. Miten kytkettyjä toisiinsa kaikki maailman maat, kansat ja maanosat ovat. On ehkä naiivia ajatella, että kovin nopeasti päästäisiin takaisin normaalitilaan, jossa maailma on ennustettava ja jossa Suomen kehitykseen vaikuttaisivat vain meidän omat toimemme. Jos ajattelee, mitä EU:ssa on tapahtunut sinä aikana, unioni on ottanut sellaisia askeleita, jotka ovat saaneet suomalaiset ymmärtämään, kuinka oleellinen osa EU on yhteiskunnallista kehitystä. Toinen juttu on se, että kun politiikkaa lähdetään tekemään, on jokin perustaso tai normaalitaso, jonka varaan kaikki mitoitetaan. Se liittyy ehkä eniten talouteen. Yksinkertaistettuna asioiden ja riippuvuussuhteiden mittakaavat ovat muuttuneet. Aika pian maailma ympärillä muuttui. Ajattelen, että meidän on jossain vaiheessa päästävä sellaiseen kehitykseen, jossa normaalitalouden puitteissa meillä on liikkumavaraa tällaisten kriisien hoitamiseen. Työhön tuli uudella tavalla kaksi tasoa. Huomaamme konkreettisesti, miten paljon sota järkyttää paitsi mieltä myös taloutta. Kaiken tämän aika arkisen lainsäädäntötyön yli vyöryi maailmanlaajuinen pandemia, joka sai kaiken muun näyttämään aika toissijaiselta. Olemme viimeksi kuluneiden kahden vuosikymmenen läpi kulkeneet läpi finanssikriisin, siitä hitaan palautumisen, koronan ja nyt täysimittaisen sodan Euroopassa. Ehkä se korostuu nyt Ukrainan tilanteessa. Jossain vaiheessa koko paketti on saatava sellaiseen kasaan, että normaalitaloudessa voidaan hoitaa tällaisia poikkeusoloja. 1 6 Kun lähdimme tekemään hallitusohjelmaa, oli globaali näkymä Suomen paikkaan maailmassa. Mutta lähdimme oletuksesta, että maailma ympärillämme on vakaa ja stabiilin viitekehyksen sisällä voimme lähteä kehittämään omaa yhteiskuntaa tiettyjä lainsäädäntöhankkeita eteenpäin viemällä. Huomasimme ehkä enemmän kuin aikaisemmin, kuinka riippuvaisia olemme siitä, mitä ympärillämme tapahtuu. Itse ajattelen, että se on asettanut asioita perspektiiviin ja korostanut entistä enemmän kansainvälisen yhteistyön mahdollisuutta. Tämä on varmaan viimeinen kriisi, jossa voidaan ajatella, että tämä hoidetaan kehyksen ulkopuolisin keinoin. Anders Adlercreutz on kansanedustaja ja RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja
Niitä ei saa unohtaa. Kriittisten kysymysten esittämisen leimaaminen putinismiksi sammuttaa kritiikin ja vähentää ratkaisun uskottavuutta. Mikäli Natoon liitytään, Suomi toivottavasti edelleen tekee kaiken voitavan sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen ja YK:n vahvistamiseksi. Sodan seurauksena on syntynyt halu muuttaa Suomen turvallisuuspoliittista perusratkaisua. Yhteiskunnassa on paljon toimintoja, jotka eivät toimi kapitalismin logiikan mukaan, esimerkiksi hyvinvointipalvelut, tasa-arvo, tuettu julkinen liikenne, valtiolliset yritykset, jokamiehen oikeus, kirjastot ja koulu. Kalevi Kivistö on eläkeläinen, joka on toiminut kansanedustajana ja ministerinä sekä SKDL:n puheenjohtajana. Ja toivottavasti teemme edelleen työtä sodankäynnin julmimpien, siviileille tuhoa aiheuttavien sodankäyntitapojen ja asejärjestelmien kieltämiseksi. Myös omaa ajatteluaan on syytä koetella. Muutos on perustavanlaatuinen ja jotta sen oikeutus olisi vakuuttava, on se myös kritiikillä koeteltava. Turvallisuuspolitiikan vaihtoehtoisten ratkaisujen edut ja riskit täytyy voida punnita. Hän sanoo vastanneensa että Ruotsissa. Aktiivinen sovittelijarooli maailman kriiseissä on tähänastisen ulkopolitiikkamme arvokas perintö, jota on syytä vaalia. Ja koettelu on tietenkin tarpeen varsinkin toimintaympäristön muuttuessa, kuten nyt, kun korona on koetellut yhteiskuntaa ja Ukrainassa soditaan. Siinä hän kertoo median tivanneen häneltä, missä on rakennettu toimivaa sosialismia. Sosialismi ei siis ole järjestelmä vaan arvo maail ma, joka ohjaa yhteiskunnan rakentamista. Eriarvoisuus koronarokotteiden saatavuudessa teki jälleen näkyväksi maailmanlaajuisen epätasa-arvon, joka usein on sotien ja ristiriitojen taustalla. Vastaus oli: ”De omnibus dubitandum” eli kaikkea on syytä epäillä, kaikkia totuuksia pitää voida kritisoida ja ne pitää voida kyseenalaistaa. Ukrainan sodan seurauksena syntyvä maailmanlaajuinen ruokakriisi kärjistää ongelmia edelleen. Erityisen ilahtuneena olen lukenut pohjoismaisten vasemmistojohtajien tuoreita kirjoja. Samalla toivoisi muistettavan, ettei rauhaa turvata vain aseilla. Kalevi Kivistö. Ruotsin Vänsterpartietin ex-puheenjohtaja kirjoittaa tanskalaisen kollegansa teoksen esipuheen. 1 7 Marxin tyttäret tiedustelivat kerran isältään hänen tärkeintä elämänohjettaan
On nimittäin mielestäni niin, että huolimatta itäisen naapurimme Venäjän hyväksymättömästä hyökkäyssodasta Ukrainaan ja sen luomasta ulkoja turvallisuuspoliittisesta epävarmuudesta suurin turvallisuusuhkamme on edelleen mielestäni oman yhteiskuntamme sisäinen eriarvoistumiskehitys ja sen myötä viriävä kestämätön vastakkainasettelu. Ihmiset ovat verkossa valmiita kommentoimaan, parjaamaan ja arvostelemaan toisia henkilöitä entistä ikävämmillä sanakäänteillä. Miikka kortelainen. Myöhemmin olen kuitenkin tyynnyttänyt mieleni sillä, että vallitsevalle tilanteelle emme ole mitään voineet, mutta olemme siitä huolimatta pystyneet mukauttamaan työskentelymme olosuhteisiin. Kaikkien etäpalavereiden, Teams-kokous ten ja Zoom-seminaarien keskellä on oppinut arvostamaan entistä enemmän kasvokkaisia ihmisten välisiä kohtaamisia. Ja ennen kaikkea puoluevaltuutetut ovat päässeet loppukautta kohden entistä vahvemmin kohtaamaan toisiaan ja rakentamaan yhteistä näkymää vasemmistolaisen politiikan suunnasta tulevaisuudessa. Miikka Kortelainen on ollut vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtaja vuodesta 2019. Ikäväkseni olen huomannut, että muutaman vuoden aikana opittu tapa keskustella ja kommunikoida näyttää valuvan myös kasvokkaisiin kohtaamisiin ihmisten välillä. Me aikuiset omalla esimerkillämme annamme mallin lapsille ja nuorille kestävästä tavasta toimia, eikä minusta meillä ole varaa opettaa kasvaville sukupolville kestämätöntä tapaa toimia. Jossain vaiheessa surin kovasti, ettei nyt vielä toistaiseksi istuva puoluevaltuusto ole juurikaan päässyt työskentelemään ennakko-odotusten mukaisesti. 1 8 Digiloikkaa on Suomessa, niin kuin koko maassakin koetettu ottaa vuosien ajan. Mielestäni meillä täytyy olla valmius taklata tätä ei toivottua kehitystä parantamalla meidän ihmisten, erityisesti kaikkien aikuisten, kyvykkyyttä rakentavaan dialogiin paitsi kaikissa päätöksenteon pöydissä niin myös ihan jokapäiväisessä arjessamme. Huomaan itse turtuneeni tänä aikana nettikirjoittelun räävittömyyteen ja epäinhimillisyyteen. On nimittäin myös lopulta niin, että realisoituisivatpa mitkä tahansa ulkotai turvallisuuspoliittiset uhkakuvat tulevaisuudessa maamme osalta, täytyy meidän olla kansakuntana yksituumaisesti sitä mieltä, että tämä maa on kaikissa tilanteissa puolustamisen arvoinen ja että jokainen ihminen tässä maassa on arvokas ja tärkeä. Parin viime vuoden aikana digiloikka on jouduttu ottamaan pakon edessä, ja uskallan sanoa, että muutos on tullut jäädäkseen. Korona-aika ja eristäytyminen muista ihmisistä on valitettavasti lisännyt tarpeetonta vastakkainasettelua eri tavoin ajattelevien ihmisten kesken, yhä vain herkemmin ajatellaan toisen ihmisen olevan läpeensä paha ihmisenä, mikäli hän ajattelee asioista eri tavalla
Olen oppinut, että tietoisuus vääryyksistä itsessään ei lisää tuskaa vaan voimattomuuden kokemus lisääntyvän tiedon edessä. Sattuman kautta tapaamieni vasemmistolaisten toimijoiden kannustus ja tuki mahdollistivat minulle uskon politiikan vaikuttavuuteen ja vahvistivat luottamusta omiin kykyihini. Kriisit toistensa jälkeen – ilmastokriisi, luontokato, koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan – paljastavat yhteiskunnan tarpeen rauhan rakentamiselle ja tasavertaisen hyvinvoinnin puolustamiselle. Haluan olla mukana rakentamassa aidosti vasemmistolaista maailmaa toivottavasti vielä kansanedustajana ja kansainvälisestikin diplomaattina. Nyt jos koskaan on tilausta vasemmistolaiselle paradigman muutokselle. Maija Kuivalainen on opiskelija ja ilmastoaktivisti. Siksi yhdessä muiden kanssa toimiminen on antanut minulle voimaa. Vaikka elämme hyvin oikeistolaisessa maailmassa, on vasemmistolaisen politiikan ja yhteiskunnallisten taustajärjestelmien nousu täysin mahdollista. Syksyllä vuonna 2019 toimin jo aktiivisesti mukana vaikutustyössä, joka sai alkunsa IPCC:n 1,5 asteen ilmastoraportista vuonna 2018. Minä uskon meihin ja siihen, että yhdessä me vielä jälleenrakennamme rauhan, kestävät yhteiskunnat sekä jatkamme periksiantamattomasti työtä demokratian ja elinkelpoisen tulevaisuuden puolesta. Näiden reilun kahden vuoden aikana tieto on lisännyt tuskaa, mutta matkan varrelta on löytynyt yhä enemmän hyvää. Kestämättömät valtaja talousjärjestelmät on muutettava palvelemaan koko elonkehän hyvinvointia. Elin parikymppiseksi asti ymmärtämättä kovin paljoa yhteiskunnan toiminnasta, politiikasta tai aikamme suurimmista kriiseistä. Vaikka on tapahtunut paljon vääryyksiä, minuun ovat luoneet uskoa tapaamani sydämelliset ihmiset, jotka ovat todistaneet julmuuksia kyynistymättä ja menettämättä uskoaan parempaan maailmaan. Nyt kaupunginvaltuutettuna Joensuussa ja aluevaltuutettuna Pohjois-Karjalassa olen huomannut, kuinka reilun siirtymän mukainen päätöksenteko vaatisi moniäänisemmän joukon päättäjiä, jotka perustavat päätöksensä tieteeseen. 1 9 Liityin VasemmistoLiittoon elokuussa 2020, koska aiempi taustani ilmastoaktivistina innoitti minut hakeutumaan puoluepolitiikkaan ja mukaan päätöksentekoon. Maija Kuivalainen
Helmikuussa kaikki kuitenkin muuttui, kun Venäjä aloitti laajamittaisen ja laittoman tuhoamissotansa Ukrainassa. Etäkoulu on kurittanut erityisesti niitä lapsia ja nuoria, joilla on jo valmiiksi haastavaa. Pandemia on paljastanut yhteiskunnan valtasuhteita: Vaikuttavuusanalyyseissa on puhuttu useammin keskiluokan etätyötuskasta kuin siitä, että kaikilla ei ole mahdollisuutta etätöihin. Kun maailma on sekaisin, poliittinen toiminta luo toivoa. Solidaarisuus, tasa-arvo ja yhteiskunnan rakenteiden vahvistaminen kaikkein heikoimmassa asemassa olevien arjen turvaamiseksi ovat asioita, joiden merkitys on korostunut entisestään. Pandemia ja sota jatkuvat edelleen. Vuoden 2019 maailma tuntuu kaukaiselta. Ne ovat vahvistaneet vasemmistolaisia arvoja. Koronaturvallisuus on monin paikoin ollut hyväosaisten luksus, jota ei ole ollut tarjolla aamukasin julkisissa, kun asiakaspalvelijat ovat matkustaneet töihin täyteen ahdetuissa busseissa. En ole eläessäni lukenut niin paljon maanpuolustuksesta, hybridivaikuttamisesta ja Natosta kuin olen kahden viime kuukauden aikana. Kun turvallisista aikuisista koostuva tukiverkko näkyy korkeintaan Teams-ruudukkona, on turha saivarrella mahdollisuuksien tasa-arvosta. Vuoden 2019 puoluekokouksessa kukaan ei osannut aavistaa, millaisia keskusteluja keväällä 2022 käytäisiin. 2 Eräs koomikko totesi taannoin Twitterissä jotakuinkin niin, että olisi pitänyt ottaa vuodesta 2019 enemmän irti. Kuluneiden kolmen vuoden aikana olen ryhtynyt tekemään entistä aktiivisemmin politiikkaa, ja toimin nykyään Helsingin kaupunginvaltuutettuna. Uskon vakaasti, että vasemmistolaisille arvoille ja vasemmistolaiselle politiikalle on tilausta – ja juuri nyt ehkä enemmän kuin koskaan. Äkkiä jokainen tiesi, mikä on turvaväli, kuka on Mika Salminen ja mitä tekee epidemiologi. Minja KosKela. Jokainen tiesi, kuka on Mika Aaltola, ja kaikilla oli kauhusta laajenneet pupillit. Ensin jouduimme kasvokkain pandemian kanssa, jonka pituutta ei keväällä 2020 osattu eikä edelleenkään osata ennustaa, mutta joka keikautti arjen uuteen asentoon. Pian kaikki puhuivat doomscrollauksesta, Mariupolista ja viidennestä artiklasta. Minja Koskela on kirjailija ja poliitikko. Ne vaikuttavat arkeen raskaana harsona, jonka läpi on paikoin hyvin kivuliasta katsoa. ”Julmaa mutta totta”, ajattelin ja hymähdin itsekseni. Tammikuussa 2022 alkoi näyttää varovaisesti valoisammalta. Näin suuret muutokset näkyvät myös omassa ajattelussani. Rokotteet purivat ja ihmisten tapaaminen alkoi tuntua vähitellen turvallisemmalta. Toisaalta politiikan fokus on siirtynyt käsittelemään ulkopoliittisia kysymyksiä
Koronakriisi on myös nostanut esille, miten haavoittuvaisia meidän yhteiskuntamme ovat. Olimme tottuneet siihen ja ajatelleet, että maail ma on avoin ja tapahtumia täynnä, ikuisesti. Yhtäkkiä yksi kerrallaan alettiin sulkea rajoja, tilaisuuksia ja palveluja. Vaikka Suomessa nimenomaan vasemmistoliitto (ja vihreät) on vuosia kritisoinut yksinvaltaista ja perusoikeuksia polkevaa Venäjää, on ajateltu, että taloudellinen yhteistyö alentaa kriisien uhkaa ja kaikesta uhittelusta huolimatta Venäjä ei lähtisi suoraan sotaan toista itsenäistä valtiota vastaan. Kansainvälisen yhteistyön ja solidaarisuuden nimiin aikaisemmin vannoneet maat alkoivat toimia protektionistisesti kahmimalla maskeja ja rokotteita. 2 1 Kun päätoimittaja pyysi kirjoittamaan, miten maail ma on muuttunut kolmessa vuodessa, ensimmäinen ajatukseni oli: ”Se on kovin lyhyt aika, muutosta pitäisi analysoida pikemminkin 30 vuoden kaaressa.” Mutta kun tarkemmin aloin pohtia, on itse asiassa maailma muuttunut todella paljon sitten vasemmistoliiton edellisen puoluekokouksen. Koronakriisi on osoittanut, miten pitkät riippuvuusketjut globaalissa kapitalismissa olemme rakentaneet. Vasemmistolainen liike on rauhanliike. Paljon on sittenkin kolmessa vuodessa muuttunut. Yksi iso teema, joka on vahvasti yhdistänyt meitä vasemmistossa, nyt yhtäkkiä jakaakin meitä. Paavo Arhinmäki on Helsingin vapaa-ajasta ja kulttuurista vastaava apulaispormestari. Nyt on nähty, että keskeisten asioiden omavaraisuudella on edelleen arvonsa. Paavo arhinmäki. Kun lopulta näkyi ainakin hiukan valoa tunnelin päässä koronakriisissä, hyökkäsi Venäjä Ukrainaan. Venäjän raakalaismainen toiminta Ukrainassa on saanut jokaisen meistä arvioimaan uudestaan maailmanpolitiikan perusteita. Samalla puoluekokousviikolla Suomen eläinlääkäriliiton puheenjohtajan kirjoitti Helsingin Sanomissa: ”Ihmiset, eläimet ja elintarvikkeet liikkuvat maailmassa niin laajasti ja nopeasti, että tartuntatauti toisella puolella maapalloa voi olla meillä 24 tunnin kuluessa… Uusista ihmisen henkeä uhkaavista tartuntataudeista 80 prosenttia on peräisin eläimistä.” Tästä tekstistä ei mennyt kuin vajaat pari kuukautta, kun uutiset kiirivät maailmalle Kiinassa leviävästä uudesta vaarallisesta viruksesta. Puoluekokouksen aloituspäivänä Suomi varmisti 80 vuoden yrittämisen jälkeen ensimmäisen kerran paikan miesten jalkapallon arvoturnauksessa. Ja toisaalta julkisten palveluiden merkityksen ymmärtää konkreettisesti, kun niitä ei yhtäkkiä ole tarjolla. Olemme ajatelleet diplomatian ja sovittelun tien estävän ja ratkaisevan kriisejä, ja yhtäkkiä naapurimaamme rikkoo kaiken sovitun. Miten se tässä maailmantilanteessa muokkaa kantojaan
2 2
Euroopassa on meneillään suurin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan. Turvapaikkapolitiikkamme ei voi perustua kaksinaismoralismiin. Punaisen Ristin pisteille ohjasivat kyltit ja Ukrainan liput. Tähän on puututtava. Jokaisella suurella juna-asemalla tarjottiin apua ja neuvontaa Ukrainasta saapuville pakolaisille. Tätä kolumnia kirjoittaessa jo yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa ja pakenemaan Ukrainasta. Syrjinnän kohteeksi joutuu myös sen jälkeen, kun on ylittänyt EU:n rajan. Kohtelun taustalla on rasismia ja homoja transfobiaa. Ihmisiä on estetty pääsemästä evakuointibussiin, seisotettu rajalla samaan aikaan kun muiden rajamuodollisuudet ovat sujuneet, jätetty ilman avustusta tai majapaikkaa. silvia Modig Europarlamentaarikko. Vähemmistöt ovat Ukrainassa nyt äärimmäisen haavoittuvassa asemassa, ja monelle sodan keskeltä pakeneminen on hyvin vaikeaa. Samanlaista apua on tarjolla myös Brysselin juna-asemalla. Tilanne ei ole ongelmaton. EUmaista suurimman vastuun kantaa tällä hetkellä Puola, jonne on paennut lähes kolme miljoonaa ukrainalaista. Kaltoin kohdelluiksi ovat joutuneet esimerkiksi romaniperheet, Ukrainassa asuvat afrikkalaiset ja sateenkaarivähemmistöjen edustajat. Niin kauan kuin sota jatkuu, ihmiset joutuvat sitä pakenemaan. Mistä löytää majoitusta, ruokaja vaate apua, ohjeistusta eteenpäin. 2 3 ilmoitus Apua tarjolla, vaan ei kaikille Kävin huhtiKuussa Saksassa. Vain sotatoimien tosiasiallinen lopettaminen lopettaa niiden aiheuttaman inhimillisen kärsimyksen. Vähemmistöjen äärimmäisen haavoittuvaan asemaan on suhtauduttava erityisen sensitiivisesti. EU:n on nyt otettava vahvempi rooli rauhan aikaansaamisessa diplomaattisin keinoin. Jokaista EU:sta turvapaikkaa hakevaa ihmistä on kohdeltava tasa-arvoisesti. Kriisi näkyy eri puolilla Eurooppaa eri tavoin. Sen on perustuttava jokaisen ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. EU-parlamentin tasaarvovaliokunnassa vierailleet puolalaiset kansalaisjärjestöjen edustajat kertoivat monista ongelmista: avun koordinoinnin ja valvonnan puutteesta, resurssien puutteesta, vähemmistöjen syrjinnästä
Hän on tehnyt töitä siistiäkseen puolueen julkikuvaa. Marine Le Pen peri puolueen isältään Jean-Marie Le Peniltä yksitoista vuotta sitten. Lisäksi vielä äärioikeistolaisempi uusi tulokas Éric Zemmour sai seitsemän prosenttia. Le Pen on muuttanut puolueensa pinnalta pehmeämmäksi, mutta säilyttänyt kylmänkovan ytimen. Äärioikeistosta lähtöisin oleva puhe on pikku hiljaa normalisoitunut ja tullut hyväksytyksi politiikan valtavirrassa. Le Pen sai toisella kierroksella 41,5 prosenttia äänistä, kun viisi vuotta sitten hän sai tyytyä 33,9 prosenttiin. Ensimmäisellä kierroksella Le Pen sai reilut 23 prosenttia, missä oli nousua pari prosenttiyksikköä. Teksti arto Huovinen Kuva LeHtikuva EmmanuEl macron voitti jatkokauden Ranskan presidenttinä, mutta äärioikeiston Marine Le Pen antoi hänelle huomattavasti tiukemman vastuksen kuin edellisellä kerralla. Yli 13 miljoonaa ranskalaista oli nyt sitä mieltä, ettei Le Penin poliittinen linja estä hänen äänestämistään. 24 Marine Le Penin vaLkoPesu Marine Le Penistä ei tullut presidenttiä, mutta montako tällaista torjunta voittoa Ranska vielä kestää. Ääripuheen normalisointi Macronin leiri voi juhlia torjuntavoittoa, mutta Le Penin tulos kertoo äärioikeiston vahvasta jalansijasta. Selvimmin tämä näkyy maahanmuuttoa koskevassa keskustelussa. Perinteisen keskustaoikeiston valtapuolueen, tasavaltalaisten, presidenttiehdokas Valérie Marine Le Pen esiintyi empaattisena, kansan huolia kuuntelevana ehdokkaana.. Vuonna 2018 hän muutti sen nimen Kansallisesta rintamasta Kansalliseksi liittoumaksi (Rassemblement National)
Hän kieltäisi huivinkäytön julkisilla paikoilla, vaati kansanäänestystä maahanmuutosta ja turvapaikkahakemusten käsittelyä ulkomailla, ei antaisi Ranskan kansalaisuutta Ranskassa syntyneille maahanmuuttajien lapsille, rajaisi maahanmuuttajien sosiaali turvaa ja oikeuksia asuntoihin sekä terveydenhoitoon. Halu jättää kokonaan äänestämättä voi kasvaa. Montako torjuntavoittoa. Kovan maahanmuuttolinjan retoriikka ei ole ollut vierasta myöskään Macronin puolueen ministereille. Hän on puhunut kokemuksistaan yksinhuoltajana ja poseerannut kissojensa kanssa. Kun Zemmour sitten syytti Le Penin tulleen pehmeäksi, Le Pen vetosi inhimillisyyteen ja kysyi: – Olisiko minun pitänyt repäistä huivi häneltä. Viisi vuotta sitten Macronin valintaa seurasi hänen tuoreen liikkeensä murskavoitto parlamenttivaaleissa (reilusti yli puolet paikoista). Kytevä tyytymättömyys näkyi vuonna 2018 keltaliivien liikkeessä, eikä se ole hävinnyt. Le Penin keskeinen teema ei ollut maahanmuutto vaan elinkustannuskriisi. Silti Le Penin vaaliohjelma oli jyrkkä. Äärioikeisto ei enää jäänyt tavattoman kauaksi vallankahvasta. Maata jakava Macron Le Penin tavoite oli neutralisoida pelko: vähentää niiden määrää, jotka äänestävät toisella kierroksella Macronia vain estääkseen äärioikeistoa nousemasta valtaan. Unkarissa Viktor Orbán voitti selvästi, mutta Sloveniassa orbanilainen pääministeri Janez Janša putosi vallasta. Pehmeämpi julkikuva Le Penin valkopesua auttoi Zemmourin ehdokkuus. Viime kerralla Le Penin puolue sai yli 13 prosentin ääniosuudella vain kahdeksan kansalliskokouksen 577 paikasta. n. Hän ryhtyi korostamaan Macronia maata jakavana, polarisoivana, kansalaisten arkihuolista irti olevana hahmona, kun taas Le Pen itse esiintyi kokoavana, turvallisena voimana. Erään gallupin mukaan 19 prosenttia aikoi äänestää toisella kierroksella Le Peniä torjuakseen Macronin, kun taas 18 prosenttia aikoi äänestää Macronia torjuakseen Le Penin. Le Penin taktiikka oli kuluneena keväänä henkilökuvansa inhimillistäminen. Hän ei päässyt irti ylimielisen teknokraatin mielikuvasta, ja Le Pen näyttäytyi jopa empaattisempana. Rasismin kevytversio ei kuitenkaan tepsinyt, ja Pécresse sai tyytyä ensimmäisellä kierroksella alle viiden prosentin äänisaaliiseen. Le Penin strateginen oivallus oli kääntää asetelma päälaelleen. Nyt on kolme keskikokoista blokkia: äärioikeisto, macronilainen liberaalioikeisto sekä Jean-Luc Mélenchonin ympärille ryhmittynyt vasemmisto. Le Pen ei enää ajanut Ranskan eroa EU:sta tai edes eurosta. Macron helpotti projektia itse. Le Pen sanoi ajavansa pienyrityksiä ja paikallisia tuottajia suosivaa ”patrioottista talouspolitiikkaa”. Le Pen onnistui osittain. Vielä kerran keskustaoikeistolaisen (vai sanoako Macronia suoraan oikeistolaiseksi) presidentin pelastivat vasemmiston äänestäjät. Departementteja on kaikkiaan 101. Le Pen esiintyi maaseudun, pikkukaupunkien, työväestön ja ”tavallisten ihmisten” puolustajana eliittejä vastaan. Kahden kierroksen vaalitapa suosii keskustaa. Hän tuomitsi Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan ja pyrki lakaisemaan vanhat yhteytensä Vladimir Putiniin maton alle. Naton komentorakenteista Le Pen olisi Ranskan irrottanut. On eri asia taistella maahanmuuttoa kuin maahanmuuttajia vastaan. 2 5 Pécresse meni kampanjassaan niin pitkälle, että myötäili salaliittoteoriaa ”suuresta väestönvaihdosta” eli Euroopan valkoisen väestön korvaamisesta muslimeilla. Ranskan lisäksi äärioikeiston vetovoimaa mitattiin huhtikuussa Unkarissa ja Sloveniassa. Zemmourin rinnalla Le Pen alkoi näyttää lähes keskustalaiselta. Vielä nyt toisen kierroksen aktiivisuus oli lähes 72 prosenttia, mutta tyhjiä tai mitättömiä ääniä annettiin yli kolme miljoonaa. Isojen vaalitilaisuuksien sijasta kampanjan painopiste oli kiertäminen ihmisten keskuudessa pienillä paikkakunnilla. Hän lupasi alentaa arvonlisäveroa, korottaa matalia palkkoja ja eläkkeitä, alentaa eläkeiän 60 vuoteen, poistaa tuloveron alle 30-vuotiailta ja lisätä julkisia varoja terveydenhoitoon ja koulutukseen. Kuvaavaa on, että kun viisi vuotta sitten Le Pen oli toisella kierroksella ykkönen vain kahdessa Ranskan departementissa, nyt hän voitti 30 departementtia. Nyt paikkajakoon voi tulla suuria muutoksia. Nyt uutuudenviehätys on kadonnut Macronin liikkeestä ja perinteiset valtapuolueet – tasavaltalaiset ja sosialistit – ovat jauhautuneet heikoiksi. Macron osoittautui odotettuakin enemmän ”rikkaiden presidentiksi”. Montako kertaa ihmiset vielä äänestävät näkemyksilleen vierasta ehdokasta pitkin hampain vain torjuakseen äärioikeiston, jos he eivät näytä saavan mitään vastineeksi. Marine Le Penistä ei tullut presidenttiä, mutta kuinka monta tällaista torjuntavoittoa Ranska vielä kestää. Le Pen lähti mukaan huivipäisen nuoren musliminaisen selfieen. Viisi vuotta sitten Macron herätti vielä toiveita. Kuvaava on pieni tapaus Dunkerquessa maaliskuussa. Nyt yleinen mieliala on pettymys ja turhautuneisuus
2 6 myöhemmin Teksti Toivo haimi Kuvitus Johan alén
Työnantajapuolen vaatimukset henkilöityivät kahteen hahmoon: UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesoseen ja hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroosiin, jotka näyttivät käyvän ideologista kamppailua koko järjestäytynyttä ammattiyhdistysliikettä vastaan. Perinteisesti lakkoon on ajauduttu tilanteessa, jossa työntekijäpuolella on vaatimuksia, kuten palkankorotuksia tai työajan lyhentämistä. UPM:n pomot kokeilivat kepillä jäätä ja katsoivat, onko ammattiyhdistysliike paperitiikeri täynnä ääntä ja vimmaa, mutta joka todellisuudessa antaa periksi riittävän paineen alla. Liittoa ei lyöty kanveesiin Paperialan alkuvuoden lakko oli poikkeuksellinen paitsi pituutensa myös syidensä vuoksi. Työtaisteluun sen sijaan ajaudutaan silloin, kun jompikumpi osapuolista kokee, että siltä vaaditaan kohtuuttomia. Vanhan viisauden mukaan työmarkkinoille saadaan sopu silloin, kun kumpaakin osapuolta hieman harmittaa. Tyytymättömyyttä puolin ja toisin Kuukausia kestänyt työtaistelu päättyi, kun lakon osapuolet hyväksyivät sovittelija Leo Suomaan ehdotuksen perjantaina 22. Mitä jäi käteen 112 lakkopäivästä?. UPM:n lakon tapauksessa Paperiliitto katsoi, että yhtiön johto halusi iskeä ammattiliitot kanveesiin ja selvitä itse kuivin jaloin. Paperiliitto korostaa myös saavuttaneensa tavoitteensa siitä, että alan työehdot pysyvät yhtenevinä myös uudessa liiketoimintakohtaisen sopimisen mallissa. Teollisuusliitto maksoi Paperiliiton jäsenten lakkokorvauksia yhteensä 2,2 miljoonan euron edestä ja hälvensi epäluuloja ayväen siiloutumisesta omiin poteroihinsa. Töihin palattiin saman tien. Kaikkia harmittaa, mutta ketä harmittaa eniten. Paperiliitto pitääkin juuri talkootuntien torjumista olennaisena onnistumisena. UPM:n tapauksessa asetelma oli päälaellaan: työntekijöiden sijaan vaatimuksia esitti työnantaja. Paperiliitto ei tähän suostunut, koska palkansaajapuolella UPM:n vaatimukset tulkittiin yritykseksi heikentää työntekijöiden neuvotteluasemaa suhteessa yhtiöön. Loppujen lopuksi UPM:n johto voi tyytyväisenä sanoa saaneensa haluamansa, kun taas Paperiliitto voi kertoa jäsenilleen onnistuneensa torjumaan työehtojen heikentämisen. Yhtiön johto tavoitteli neuvotteluissa kuitenkin alun perin muun muassa sopimuksiin talkootunteja, eli työtuntien huomattavaa lisäämistä ilman korvausta. huhtikuuta. Talkootunnit olisivat tarkoittaneet käytännössä palkkojen alentamista, mutta ne torjuttiin neuvotteluissa. 2 100:aa työntekijää koskenut lakko kesti 112 päivää ja oli alallaan pisin laatuaan Suomen historiassa. Uudessa sopimuksessa työntekijöiden työaika pitenee kyllä paperitehtaiden vuorotyössä noin 30 tunnilla vuodessa, mutta lisäajasta maksetaan palkkaa. Voittiko kuitenkaan kukaan paperialan työehtoriidassa. UPM ilmoitti neuvottelevansa ainoastaan, jos neuvottelujen päätteeksi solmitaan viisi eri liiketoimintakohtaista sopimusta ja täysin uudelta pohjalta. Myös ammattiliittojen keskinäinen solidaarisuus toimii Suomessa. huhtikuuta. Vaikka molemmat osapuolet olivat vähän tyytymättömiä, viestivät sekä UPM että Paperiliitto saavuttaneensa tavoitteitaan. Sopimukset ovat jonkin verran joustavampia kuin ennen, mutta toisaalta niin ovat myös muiden suurten metsäyhtiöiden uudet sopimukset. UPM lähti tavoittelemaan vielä radikaalimpaa muutosta, mikä näytti vahvistavan ay-väen epäilyksiä siitä, että ”paikallinen sopiminen” tarkoittaa tosiasiassa heikennyksiä työntekijöiden työehtoihin. Aloite on työnantajilla Paperialan lakosta voidaan vetää johtopäätös ainakin siitä, että ammattiyhdistysliike on edelleen varPaperiliiton ja UPM:n välinen työ ehtoriita päättyi huhtikuun lopulla sovittelu ehdotukseen, johon ”molemmat olivat vähän tyytymättömiä”. UPM vaikuttaa ensisilmäyksellä saaneen työtaistelun päätteeksi haluamansa: huhtikuun lopulla solmittiin viisi liiketoimintakohtaista työehtosopimusta. Lisäksi kausipalkkauksesta siirryttiin tuntipalkkoihin. Suomalainen ammattiyhdistysliike osoitti, ettei se ole keisari vailla vaatteita, vaan että sillä on edelleen joukkovoimaa ja taistelutahtoa, joita se voi tarvittaessa näyttää ja myös käyttää. Lisäksi on huomionarvoista, että riidan osapuolina eivät olleet kaksi työmarkkinajärjestöä vaan yksi yhtiö ja työntekijöitä edustavat neuvottelijat. UPM:n neuvotteluissa kokeiltiin toden teolla uutta paikallisen sopimisen mallia, jossa työehdot sovitaan yhtiökohtaisesti. Suomaa kertoi Ylelle tehneensä ”ehdotuksen, johon molemmat olivat vähän tyytymättömiä”. Syy lakkoon oli UPM:n haluttomuus solmia uutta koko yhtiötä koskevaa työehtosopimusta. Paperiliiton taju ei kuitenkaan mennyt kankaalle, vaan lakon aikana liiton rivit pysyivät suorina. 2 7 UUdenvUodenpäivänä 2022 alkanut Paperiliiton lakko metsäyhtiö UPM:n tehtailla päättyi perjantaina 22
2 8
Myös kielenkäytössä ay-liikkeen on saatava aloite takaisin itselleen. Paperiliitto kesti kyllä UPM:n höykytyksen, mutta se joutui silti taipumaan vaatimusten edessä. Voi olla, että tulevaisuudessa myös muut metsäyhtiöt lähtevät yrittämään samanlaisia manöövereitä kuin UPM. n ”Kaikkia harmittaa, mutta ketä harmittaa eniten?”. Paperiliiton ja UPM:n kädenvääntö oli viimeisin kappale tässä jatkumossa, jossa suomalaista sopimisen kulttuuria ollaan toden teolla vääntämässä uuteen asentoon. Lisäksi tietenkin liiton jäsenet menettivät ansioitaan lakon ajalta. Dominojono on lähtenyt liikkeelle. Tämä kertoo siitä, että työmarkkinoilla aloite on tällä hetkellä työnantajapuolen hallussa ja ammattiliittojen osaksi jää ryhmittyä puolustukseen. Lakkoasetta käytetään, kun sille nähdään tarvetta, ja lakossa pysytään tarvittaessa hyvinkin kauan. On syytä kysyä, kuinka monta torjuntavoittoa ammattiliitot ovat valmiita saavuttamaan, ennen kuin ne menettävät uskottavuutensa jäsentensä ja alan työntekijöiden silmissä. Sellaiset yhtiö myös loppujen lopuksi sai, pitkästä työtaistelusta huolimatta. Paperiliittoa ei lyöty kanveesiin, mutta UPM-neuvotteluissa se oli silti puolustuskannalla. Vielä ennen lakon alkamista liitto piti viittä sopimusta kohtuuttomana vaatimuksena. Sillä tiellä on edessä vielä monia taisteluita, jotka ammattiliittojen pitää pystyä kääntämään voitoikseen, jos ne haluavat säilyttää asemansa työmarkkinoilla. Paikallisesta sopimisesta puhutaan työehtojen ”uudistamisena”, ja ammattiyhdistysliikkeestä maalataan kuva kaavoihin kangistuneena saavutettujen etujen puolustajana. Ryhmitystä on avattava puolustuksesta, ja pallo on saatava haltuun. Jonain päivänä nekin sopimukset kuitenkin umpeutuvat. 2 9 teenotettava voima suomalaisessa yhteiskunnassa. Lakkokassat ovat toki suuria, mutta loputtomia ne eivät suinkaan ole. Tämän tietävät myös työnantajat. On luonnollisesti oikein, että liitot puolustavat jäsentensä oikeuksia, mutta ammattiyhdistysliikkeen rooli ei saa jäädä vain saavutettujen etujen puolustajaksi. Harva ajatteli joulukuussa 2021, että vielä huhtikuussa UPM:n tehtailla oltaisiin lakossa. Fakta on kuitenkin se, että Paperiliitto joutui lopulta taipumaan UPM:n vaatimusten edessä ja tekemään viisi toimialakohtaista työehtosopimusta yhden sijaan. Uusia sopimuksia voi sanoa torjuntavoitoiksi, mutta liitto joutui silti perääntymään. Siinä olivat hyvät uutiset. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n sääntömuutos vuonna 2015 aloitti suomalaisen sopimuspolitiikan mullistuksen, joka näkyi keskitettyjen tulopoliittisten ratkaisujen eli tupojen lakkauttamisena. Vuonna 2020 muutos otti lisää kierroksia, kun Metsäteollisuus ilmoitti irtautuvansa yleissitovien työehtosopimusten neuvottelemisesta. Koko lakkoon ei olisi lähdetty, jos UPM ei olisi lähtenyt tavoittelemaan toimialakohtaisia sopimuksia. Liitot uuden äärellä Mikä on ammattiyhdistysliikkeen paikka uudessa asetelmassa, jossa elinkeinoelämä on irtisanoutunut keskitetyistä ratkaisuista ja pyrkii kohti paikallisempia sopimuksia. Kun metsäteollisuuden työehtosopimuksia neuvoteltiin uusiksi vuoden 2021 lopulla, kaksi muuta suurta suomalaista metsäalan yritystä eli Metsä Group ja Stora Enso eivät lähteneet vastaavaan hyökkäykseen kuin UPM. Kaksi muuta yhtiötä neuvottelivat uudet sopimukset hyvässä yhteisymmärryksessä työntekijöiden kanssa, ja kun UPM:n tehtaat seisoivat lakon vuoksi, Metsä ja Stora Enso tekivät hyvää tulosta uusien sopimusten kanssa. Ammattiyhdistysliikkeellä on edessään pohtimisen paikka. Elinkeinoelämä on ottanut Suomessa aloitteen paitsi sopimisessa, mutta erityisesti viestinnän ja mielikuvien tasolla. Paperiliitolle lakko maksoi suunnilleen 20 miljoonaa euroa lakkoavustuksina. Jos ammattiliitot haluavat pysyä relevantteina ja varteenotettavina, on niiden saatava aloite uudelleen haltuunsa ja esitettävä sellaisia uusia vaatimuksia, joiden takana alan työntekijät ovat valmiita seisomaan. UPM on nyt avannut pelin ja näyttänyt esimerkkiä muille Suomessa toimiville yhtiöille: työehtoihin voi lähteä hakemaan suuriakin rakenteellisia muutoksia paikallisesti – ja ne voi myös saada, jos kestää työtaistelun läpi
180 hehtaarin suuruisen suoalueen ennallistaminen saatiin valmiiksi viime vuonna. Linnunsuolla käy jo nyt noin tuhat vierailijaa kaudessa. Hän on myös Itä-Suomen yliopiston dosentti ja yksi maailman johtavista ilmastotutkijoista. Se myös työllistää. Kustannuksia kertyy 600–900 euroa hehtaarilta, vaativilla soilla jopa tuplasti. Tarvitaan niin suunnittelijoita ja biologeja kuin itse tekijöitä eli kaivinkoneenkuljettajia, metsureita ja koneyrittäjiä. – Mitä jos meillä olisi kymmenen ammattikalastajaperhettä Selkiellä. Tutkija, kalastaja Tero Mustonen kertoo, miten entiselle turpeen nosto alueelle houkuteltiin 195 lintu lajia. Myös metsästysmahdollisuudet ja -alueet turvataan, ja ne jopa paranevat. Se ei ole aivan halpaa. Tulee työtä työttömyydestä kärsiville seuduille. Teksti Tuula KärKi Kuvat anTTi Yrjönen ja lintukuva Kari KosKela linnunsuon ihme KyMMenKunTa vuoTTa sitten Linnunsuolla oli hiljaista. – Lisäksi se tuo matkailuvirtoja; lintutarkkailijoita ja retkeilijöitä ja marjastajia, Tero Mustonen listaa. Nyt on muutama, Mustonen maalailee. Kalakannat voivat paremmin, mikä voi lisätä kalastusmatkailua. Linnunsuo ei ole läheskään ainoa ennallistettu suomalainen suo. Sitä kuitenkin pidetään kustannustehokkaana ratkaisuna uusien hiilinielujen synnyttämiseksi, vesiensuojelun sekä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Puolet soista ojitettiin Linnunsuosta on sukeutunut erityistapaus, jonka ennallistaminen on ollut laajalti tiedemaailmassakin seurattu esimerkki siitä, miten tuhottua luon3. Hän lopetti vastikään YK:n ilmastopaneelissa IPCC:ssä, jonka tänä keväänä julkistetun ilmastoraportin yksi pääkirjoittajista hän oli. Kuukausi sitten huhtikuussa suo Kontiolahdella oli vielä kokonaan lumen peitossa: Ei näy, että suoalue on ennallistettu kosteikoksi, jolla on tavattu jopa 195 lintulajia. Ennallistaminen vakiintui suojelualueiden hoitomenetelmäksi vuoden 2003 jälkeen, kun metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Metso käynnistyi. Siihen kului noin kymmenen vuotta. Mustonen on pohjoiskarjalainen kalastaja Selkien kylältä Linnunsuon kupeesta. Se oli turpeennostoalueen ja metsätalousalueen yhdistelmä, jossa linnunlaulua ei juuri kuulunut
Se oli mukana Linnunsuon ennallistamisessa. Ennallistettavaa riittää, sillä tästä yli puolet on ojitettu. – Koskaan ei päästä siihen, että saataisiin aikaan niin laadukasta elinympäristöä kuin mitä luonto aikanaan teki, mutta ennallistamalla voidaan palauttaa merkittäviä piirteitä ja saada hyötyjä, jotka ovat parempia kuin sama alue luontoarvoiltaan heikentyneenä, Mustonen sanoo. Mutta myös vesistöt ja luonto hyötyvät. Vertailun vuoksi: metsänsuojeluohjelma Metson piirissä on 28 000–30 000 hehtaaria. Suo nähtiin raaka-aineena Miksi sitten kannattaa ennallistaa soita. Paikalliset ihmiset ovat kertoneet, millainen alue oli ennen vanhaan. Soiden merkitykseen maapallon keuhkoina herättiin jo 1990-luvulla, mutta Suomessa on 3 1. Lumimuutos toimii yksityisten metsänomistajien kanssa. Se tarkoittaa 35 000:ta hehtaaria, jotka ovat ennallistamistoimenpiteiden piirissä. Ennallistamisella voidaan saada isoja hyötyjä maapallolle ilmaston kannalta. Pohjoiskarjalaisella Lumimuutos-osuuskunnalla, jossa Mustonen vaikuttaa, on hallussaan kaikkiaan 66 aluetta ympäri maata Inarista Pirkanmaalle. Linnunsuon ihme toa voidaan palauttaa. Molemmissa yhteiskunta on se, joka hyötyy, Mustonen sanoo. Suomi on suomaa. – Mutta tämä ei ole kilpailu. Omintakeista ennallistamisprojektille on se, että apuna on käytetty perinnetietoa, jota on yhdistetty tieteelliseen tietoon. Pinta-alasta on ollut noin kolmannes suota, yli kymmenen miljoonaa hehtaaria
Mutta ei siinä kaikki: – Samasta eurosta, jolla ennallistetaan suo, hyötyvät niin ilmasto, luonto kuin vesistö, Mustonen painottaa. – Turvemaiden kosteikkojen perustamisella voidaan heti estää maaperästä jatkuvasti syntyvää hiilipäästöä, joten se on tehokas toimi. – Suo hengittää joka tapauksessa sisään hiilidioksidia ja ulos metaania, Mustonen sanoo. – Ennallistamalla hiilivarasto saadaan pidettyä suossa. Pienehkö joki oli taimenjoki ja järvilohen kutuvesistö 1960-luvulle asti. Viranomaisseuranta tai paikalla toiminut energiayhtiö eivät havainneet sitä, että veden happamuus oli noussut merkittävästi. Metaani ja sen haitta jää hiilidioksidihyödyn kannalta pienemmäksi noin 15–20 vuodessa. Perinnetieto ratkaisee Linnunsuon ennallistamiseen liittyy myös sen kupeessa virtaavan Jukajoen ja sen valuma-alueen ennallistaminen. – Suo on nähty meillä vain haittana. puhuttu lähinnä sademetsistä tässä merkityksessä. – Toinen asia, joka vaikuttaa hiilivuotoihin, on Suomen 51 suotyyppiä. Hyötyjä on enemmän kuin haittoja. Paljon riippuu suotyypistä. Aihetta tutkitaan ja seurataan aktiivisesti. Hän lupasi kuljet3 2. Karuilla suoluontotyypeillä ilmastovaikutus voi olla pitkään kielteinen. Metaani ja hiilidioksidi kuuluvat luontoon joka tapauksessa ja vaativat seurantaa. Onnistuneesti ennallistetulla suolla lisääntyvät turvetta muodostavat kasvit. Ne nappaavat, varastoivat ja päästävät hiiltä eri tavoin, Mustonen sanoo. Mutta nyt, kun maailma on toinen, suot tarkoittavat sitä, että meillä on mahtavaa potentiaalia tehdä paljon ilmaston eteen. Kaksi kolmannesta koko Suomen hiilestä on suon turpeessa. – Roivas kutsui meidät kotiinsa ja sanoi, että me yhdessä voimme korjata joen. Jokivarressa asuva kotitarvekalastaja Heikki Roivas sen sijaan havaitsi ensimmäisenä kuolleet kalat. Yhtäkkiä kaikki kalat kuolivat joesta. – Meillä on metsää ja suot, ja ne ovat olleet kansantalouden kriittinen raaka-ainelähde erityisesti vuoden 1973 energiakriisin jälkeen, Mustonen sanoo. Soiden ennallistaminen kuitenkin lisää metaanipäästöjä, jonka seurauksena kasvihuonekaasupäästöt voivat kasvaa jonkin aikaa. Ne sitovat ja varastoivat hiiltä, ja suo palautuu hiilinieluksi. Kosteikoiden perustaminen kuitenkin johtaa metaanipäästöjen lisääntymiseen. Suotyyppi kuitenkin vaikuttaa asiaan ja vaatii kohdekohtaisia toimia ja seurantaa. Syynä oli runnelluilta soilta päässyt hapan vesi
Paljon tärkeämpää on se rooli, joka ihmisten paikallisyhteisöllä on ollut positiivisessa tekemisessä. Hanhia saattaa pysähtyä syysmuuton aikaan Linnunsuolla jopa satatuhatta vuorokaudessa. Joki on pieni, kahdeksan kilometrin pituinen, ja sen valuma-alue on 9 000 hehtaaria. Kalakuolemien selvittämisessä paikallisten ihmisten haastattelut olivat keskeisiä. Sitä on tultu ihmettelemään ympäri maailmaa – Menetelmällä on maailmanlaajuisesti merkitystä. Se johti siihen, että projekti todella vietiin maaliin satojen maanomistajien kanssa. Paikallisten ihmisten merkitys Linnunsuo on osoittautunut tärkeäksi yksittäiseksi ennallistamishankkeeksi. Linnut palasivat suolle. – Yhdistämällä perinnetieto tieteeseen pystyttiin luomaan tilannekuva, jonka pohjalta on saatu merkittäviä läpimurtoja. Toki Linnunsuolla ja Jukajoella on hienoja elukoita, mutta ne eivät pelasta maailmaa. Maailman keuhkot Ennallistaminen soveltuu kaikkialle, missä on luontoarvoja menettäneitä turvealueita. Ennallistaminen hyödyttää myös vesistöjen veden laatua. taa meitä maastossa ja osoittaa vahingolliset suot, Mustonen kertoo Alettiin selvittää, millaista alueella oli ennen. Ennallistamiseen ei ole kaavaa. Mukana oli harvinaisuuksia: tundrakurppeloita, rantakurvia. Haastattelujen pohjalta pystyttiin rekonstruoimaan muun muassa joen valuma-alue. Käytän3 3 Hanhia saattaa pysähtyä Linnunsuolla jopa satatuhatta vuorokaudessa.. Se tapahtuu jokaisessa kohteessa kohteen vaatimalla tavalla. – Esimerkiksi Linnunsuosta ei ollut tieteellistä dataa ennen vuotta 1979, vaikka aluetta oli käytetty vuosisatoja, Mustonen kertoo. Suolla myös monet harvinaiset poikueet ovat menestyneet. Haastateltiin noin 50 henkilöä. Oli lintuasiantuntijaa, paikallista kalastajaa, Ely-keskuksen ihmisiä. – Tässä auttaa perinnetieto, jos sitä osataan kerätä ja tulkita oikein. Se tarkoittaa samalla kumppanuutta kyläläisten kanssa. – Vanhin haastateltava oli satavuotias. Lajimäärän lisäksi yksilömäärät ovat huikeita. – Se saatiin vietyä läpi, ja joki on taas arvokalojen koti, koska veden laatu on korjaantunut. – Silti sen ennallistaminen oli aivan mieletön operaatio, Mustonen kuvailee. Tässä astuu perinnetieto esiin. Hän muisti, että täällä on ollut rapuja, mikä kertoo happamuuden olleen kurissa. Oli postinjakaja Terho, projektin suuri strategi. Mukana oli monia aktiivisia toimijoita, Mustonen muiden muassa
– Luonnontilaisten tai lähellä sitä olevien soiden rooli hiilen nappaajina ilmakehästä on kuin keuhkojen, jotka sisäänhengityksessä ottavat hiilidioksidia ja uloshengityksessä laskevat metaania. EU hyppää Mustosen mielestä on rajua, että Ukrainan sota 3 4 ” Ihmiskunta toimii vasta sitten, kun lähestytään luhistumispistettä.”. nössä se tarkoittaa Euroopassa Viroa, Ruotsia, Norjaa, Pohjois-Saksaa, Hollantia, Skotlantia ja Irlantia. – Suomen soilla on suuri merkitys. Lisäksi se soveltuu Kanadan havumetsävyöhykkeelle, Yhdysvaltojen suurten järvien ympäristöön, Indonesiaan ja Australian sademetsävyöhykkeelle. Ei niillä pelasteta maapalloa, mutta niillä on kaikilla näillä mittareilla iso merkitys niin elinympäristöinä, hiilikysymyksessä kuin vesitalouden suhteen. Kun kalottialueeseen lasketaan havumetsävyöhyke mukaan, on kolmannes maailman maaperään sidotusta hiilestä täällä jäljellä
– Tiede on todennut siirtymän olevan väistämätön. Silti hän skeptinen. Vielä ei ole ylitetty tätä rajaa, vaikka Kanadan havumetsävyöhykkeellä – Suomen kaltaisella alueella – kärsittiin viime vuonna jopa 49,6 asteen lämpötilasta. Ollaan paljolti luopumassa fossiilisista polttoaineista, mikä on ilmaston kannalta keskeistä. – Jo 30 vuotta sitä olen kansalaisena miettinyt, mikä on se raja. Liperissä mitattiin jo kymmenen 3 5. Mustonen uskoo, että ihmiskunta toimii vasta sitten, kun lähestytään luhistumispistettä. näyttää saavan Euroopan unionin hyppäämään kuukaudessa 40 vuotta eteenpäin energiantuotannon suhteen. Mutta olemme kaukana maalista
3 6 ”Tämänhetkinen ilmaston lämpeneminen johtuu siitä, mitä on tapahtunut sata viime vuotta.”
– Meillä ei ole vahvaa ympäristöjärjestöjen tai kansalaisyhteiskunnan toimijuutta maaseudulla, Mustonen toteaa. – Jos Ukrainan sota päättyisi tänään, maa voitaisiin rakentaa uudelleen neljässä vuodessa. Viisi vuotta menisi lähestulkoon sodasta toipumiseen. Mustonen puhuu paljon luontokokemuksesta. Hän toteaa, että loppujen lopuksi kaikki on paikallista. Se tapahtuu niin, että jokin osa luontojärjestelmää, vaikka se naakka, alkaa merkitä meille. – Lisäksi ihminen voi avata sisäiset silmänsä. Se on yksilön etu. – Nyt näimme todella hienoa toimintaa, jossa naiset, kalastajat, vanhat, kaikenlaiset ihmiset meidän kylillä olivat mukana. – Se, mitä emme tule ajatelleeksi, on tuntotieto. Kun se tapahtuu alueella, joka oli tuhoutunut, mutta elpyi, niin sen rajumpaa viestiä ei ole siitä, että toivoa on. Hän ei jää suremaan maapallon tilaa. Hän muistuttaa siitä, että ilmastopolitiikka on suurvaltapolitiikkaa. Se on portti johonkin isompaan, jos on herkkyyttä jäljellä. – Yksilö voi pelastua. – Voisihan sitä olla surullinen, mutta yhden ihmisen suru ei hyödytä ketään. Talvet hän toimii kalastajana. Linnut palaavat tänne, ja ne 195 lintulajia ovat tuossa ja muodostavat vertaansa vailla olevan sinfonian kuherrusääniä, hän kuvailee. Kohtaamme vasta kuluvan vuosisadan lopulla sen vaikutuksen, joka syntyi vaikkapa viime vuosikymmenellä. Se on iso asia, mutta se onnistuu pienelläkin pihalla. Viidessä vuodessa se johti kymmenien kylien ja kohteiden mukaantuloon. Hän muistuttaa siitä, että osa valtioista harppaa ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta osa ei. – Pitkään on hellitty puolentoista asteen yleisen lämpenemisen tavoitetta. Lisäksi kaiken ulkopuolelle jää Venäjä, maa, joka on maailman suurin maa-alue, suurin arktinen alue, ikiroudan ydinvyöhyke ja lisäksi valtava öljyn ja kaasun tuottaja. Toivoa kuitenkin on Mustonen puhuu naakkayhdyskunnista, ilmastopaneelin ja hallitusten yhteydestä, saamelaisten luontoyhteydestä, latvialaisista kalastajista. 3 7 vuotta sitten 37 astetta, mutta sitä ei muista enää kukaan, Mustonen toteaa. – Suomen tekemisillä ei ole suurta merkitystä, mutta toki niillä on aina väliä. Viisi vuotta Tuoreen IPCC-raportin keskeiseksi viestiksi Mustonen nostaa pelottavan arvion: YK:n pääsihteeri António Guterres lausui raportista, että ilmastopolitiikan kannalta aikaa on viisi vuotta. Kun Mustoselta kysyy, voivatko yksilöt tehdä jotain ilmastonmuutoksen torjumiseksi, vastaus lähtee liikkeelle kaukaa. Hän kasvoi kalastuksen parissa: köyhä perhe kotitarvekalasti ja pyysi myyntiinkin kalaa ja rapuja. On tehty kymmeniä tuhansia tunteja vapaaehtoistyötä. Vuodenaikojen ja ennen kaikkea kevään raju purskahtava voima, joka tulee läpi, kun kevään herääminen koittaa. Nyt sanotaankin, että tämä tavoite on todennäköisesti luhistunut, Mustonen sanoo ja toteaa olevan selvää, että viidessä vuodessa ei harpata ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen tarvittavaa askelta. n. Se on poikkeuksellista Suomessa, jossa luonnonvarojen hallinta ja luonnonsuojelupolitiikka ovat valtiojohtoisia. Yksilö pystyy jossain määrin vaikuttamaan elämänsä polkuun. Syntyi heimoaate, että kyllähän me Jukajoki kunnostetaan. Ei meillä mitään rahaa koskaan ole ollut, hän sanoo oman kylänsä ennallistamisprojekteista. – Kun on kevät, Linnunsuo on huumaava. On Mustosella ihan käytännöllinenkin vinkki: – Antamalla pihanurmikon rehevöityä ja kaikkien kukkien kukkia voi tukea pölyttäjäverkostoa. Hän lainaa Willy Brandtia ja Matti Wuorta ja jatkaa kolonisaatiosta, henkisyyden traditiosta ja paluusta ihmisyyden mystisyyteen. Saatiin aikaan tuloksia, joilla on väliä. – Jukajoen tarina syntyi paikallisesti rajusta ympäristötuhosta ja halusta saada joki voimaan hyvin uudelleen. Globaali talous, energiavirrat ja ruokaturvallisuus palautuisivat ehkä kolmessa vuodessa. – Meillä ei ole mitään mahdollisuutta, ei mitään, Mustonen päättelee. – Minulla oli selkeä kuva luonnosta, mutta tässä projektissa keskeistä oli kylien tahto. Luontoon kuulumisen akti syntyy vain siitä, että annamme sen maailman tulla lähellemme. Hän muistuttaa myös siitä, että ilmaston nykyinen tila on seurausta noin 120 vuoden takaisesta luonnonvarapolitiikasta, ehkä jopa sitä vanhemmasta. Syntyi heimoaate Mustonen on tehnyt ilmastonmuutostutkimukseen liittyviä töitä Siperiassa, Alaskassa, Kanadassa, Grönlannissa ja Lapissa 25 vuotta. – Tämänhetkinen ilmaston lämpeneminen johtuu siitä, mitä on tapahtunut sata viime vuotta. Riippuen siitä, kuka hän on, hän voi vaikuttaa siten, että säästää päätöksillään elinympäristöään. Esimerkiksi Kiinan nykyinen päästötason häntä on volyymiltaan niin valtava, että talousjärjestelmä tulee luhistumaan
Naton jäsenyysehtojen mukaan jäsenmaiden tulee olla demokraattisia markkinatalousmaita, joissa kunnioitetaan vähemmistöjen oikeuksia. Italiassa Yhdysvaltojen tiedustelupalvelun CIA:n kouluttamat joukot tekivät lukuisia terrori-iskuja, joista sitten syytettiin vasemmistoryhmiä. Tarkoituksena oli varautua Varsovan liiton mahdolliseen hyökkäykseen ja samalla heikentää vasemmistopuolueiden kannatusta. Vuonna 1999 Naton hävittäjät pommittivat Serbian kaupunkeja ja surmasivat ainakin 1 500 siviiliä. Lähes kaikki alkuperäiset jäsenmaat olivat Pohjois-Atlantin rannikkovaltioita tai saarivaltioita, poikkeuksina vain Italia ja Luxemburg. Kosovoon lähetettiin 4 000 rauhanturvaajaa, ja myöhemmin joukkoja asetettiin myös Makedoniaan. Tässä katsaus sotilasliiton historiaan, interventioihin, budjettikehitykseen, päätöksen tekoon ja ihmisoikeusperustaisuuteen. Teksti Peik JoHansson Toisen maailmansodan jälkimainingeissa vuonna 1949 perustettu Pohjois-Atlantin sopimusjärjestö oli aluksi Yhdysvaltojen, Kanadan ja kymmenen Länsi-Euroopan maan löyhä yhteenliittymä, jonka tarkoituksena oli yhdessä puolustaa jäseniään kommunistisen Neuvostoliiton mahdollisia laajentumispyrkimyksiä vastaan. Vuonna 1952 Kreikka ja Turkki liittyivät Natoon ja vuonna 1955 myös Länsi-Saksa – sillä seurauksella että Neuvostoliitto perusti Varsovan liiton yhdessä silloisen itäblokin maiden kanssa. 3 8 pintaa syvemmältä Hiukan taustaa natosta Suomi näyttäisi olevan pikavauhtia pyrkimässä Naton jäseneksi. naTon ensimmäinen sotaoperaatio nähtiin Bosniassa vuosina 1994–95, jolloin Nato-maiden ilmavoimat tulittivat Bosnian serbien tukikohtia ja Bosniaan lähetettiin 60 000 sotilasta. 1970ja 80-luvuilla yksi Naton toimintamuodoista oli Operaatio Gladio, jossa tuettiin äärioikeiston ja sotilastiedustelun yhteisiä salaisia armeijoita useissa Euroopan maissa. Berliinin muurin rakentamisen jälkeen Yhdysvallat lähetti Saksaan ja muihin Euroopan Nato-maihin yli 400 000 sotilasta. Uuden jäsenmaan liittyminen Natoon edellyttää kaikkien jäsenmaiden parlamenttien hyväksyntää. Vuonna 1954 Yhdysvallat toi ydinaseita Eurooppaan. Uusiksi jäseniksi on aiemmin kaavailtu myös Bosniaa, Georgiaa ja Ukrainaa, mutta eri syistä jäsenyysprosessit eivät ole edenneet juuri alkua pidemmälle. Tänä päivänä Natoon kuuluu kaikkiaan 30 jäsenmaata. Jäsenmaiden pitää myös olla valmiita lähettämään sotilaita ja kalustoa yhteisiin sotilasoperaatioihin. Nämä kaikki hiukan uudemmat Nato-jäsenet ovat joko entisiä Varsovan liiton jäsenmaita, entisiä neuvostotasavaltoja tai entisen Jugoslavian osavaltioita. Kylmän sodan päättymisen jälkeen Natoon on liittynyt 14 itäisen Euroopan maata, Virosta ja muista Baltian maista aina Bulgariaan asti. Vuonna 2001 Naton joukot hyökkäsivät Yhdysvaltojen johdolla Afganistaniin kostoksi syyskuun
Jos tämän vuosituhannen alku on ollut Natolle taistelua terrorismia ja Lähi-idän roistovaltioita vastaan, niin nyt päävihollisia ovat Venäjä sekä systeemiseksi kilpailijaksi määritelty Kiina. Eteläisellä pallonpuoliskolla Nato joutuu kamppailemaan sekä vihamielisiä paikallisia ryhmiä että Venäjän ja Kiinan kasvavaa vaikutusvaltaa vastaan. Naton toiminnassa ei ole otettu huomioon ihmisoikeusperustaisuutta, mutta muita hyviltä kuulostavia termejä on viljelty ja jätetty piakkoin sikseen. Jos joku muista jäsenmaista ei hyväksy operaatiota, se voidaan toteuttaa ilman tämän maan osallistumista. Esimerkiksi Libyan sotaa ja vallanvaihtoa perusteltiin suojeluvastuun periaatteella. Vuonna 2011 Naton hävittäjät pommittivat Libyaa ja Muammar Gaddafin joukkoja ja ajoivat maan lopulta täydelliseen kaaokseen. 3 9 11. A ll O v er Pr es s/ B eA tA ZA w r Ze l. Libyan sodan eri vaiheissa on kuollut ainakin 40 000 ihmistä. YhdYsvallat on viime vuosina vaatinut Naton jäsenmaita käyttämään puolustusmenoihin vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Afganistanin sodassa kuoli ainakin 240 000 ihmistä ja kuusi miljoonaa ihmistä joutui pakenemaan kodeistaan. päivän iskuista. artiklaa, joka velvoittaa jäsenmaita puolustamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato suunnittelee sodankäynnin laajentamista myös avaruuteen. Nato on myös luvannut selvittää, voiko sotilasliiton ilmastopäästöt nollata vuoteen 2050 mennessä. n Naton lisäjoukkoihin kuuluvat Yhdysvaltojen sotilaat vierailivat matkamuistoliikkeessä Puolan Krakovassa maaliskuussa. Toistaiseksi tähän lukemaan ovat yltäneet Yhdysvaltojen lisäksi vain Kreikka, Kroatia, Iso-Britannia, Viro, Latvia, Puola ja Liettua. Niinpä jäsenmaiden tulee ymmärtää, että YK:n yleiskokouksen hyväksymä ydinaseiden täyskieltosopimus ei tule johtamaan todelliseen aseriisuntaan eikä sitä tule käsittää osaksi kansainvälistä oikeutta. Tämä oli ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa kerta, jolloin on sovellettu Naton 5. Nato-maiden yhteenlasketut puolustusmenot olivat viime vuonna 1 174 miljardia dollaria, josta Yhdysvaltojen osuus oli 70 prosenttia. Naton päätöksenteko perustuu yksimielisyyteen, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että operaatioihin ei ryhdytä ilman Yhdysvaltojen aloitetta ja hyväksyntää. Euroopan Nato-maiden puolustusmenot ovat kuitenkin kasvaneet vuodesta 2015 yli 40 prosenttia. Latvian ja Liettuan puolustusmenot ovat tänä aikana lähes kolminkertaistuneet. Naton viime kesän huippukokouksessa hyväksytyn Nato 2030 -asiakirjan mukaan uusia uhkia aiheuttavat myös kyberhyökkäykset, energiapula ja ilmastonmuutos. Muutama vuosi sitten Nato otti käyttöön siviilien suojelun käsitteen, mutta nyt termi on vaihtunut inhimilliseksi turvallisuudeksi, jonka nojalla luvataan suojella kulttuuriperintökohteita ja taistella ihmiskauppaa vastaan. Ydinasepelote tulee olemaan jatkossakin keskeinen pilari Naton turvallisuusdoktriinissa
Kuva 1970-luvun Suomesta on synkkä, suomettumisen, Kekkosen ja taistolaisten hallitsema. suomettumisen vai tasa-arvon vuosikymmen. Totuus on kuitenkin toinen. Teksti onni kari Kuvat kansan uutisten arkisto ja lehtikuva 197 4
Yhteensä ammattiliittoihin kuului vuonna 1980 yhteensä 1,65 miljoonaa suomalaista. Maaseudulta kävi niin voimakas virta, ettei kaikille riittänyt asuntoja. Rakentaminen oli nopeaa, mutta ei tarpeeksi nopeaa. Teollisuus oli sukupuolittunut: esimerkiksi metallija rakennustyö olivat miehisiä, mutta tekstiiliteollisuus työllisti enimmäkseen naisia. 1970-luvun lopussa yli 400 000 naista kuului SAK:hon. kirjoittama twiitti heijastaa tapaa, jolla 1970-luvun Suomesta puhutaan. Kansakunta kumarsi itään, valhe peitti totuuden. 1970-luku oli myös hyvinvointivaltion rakentamisen ja tasa-arvoistumisen vuosikymmen. Kuva 1970-luvun Suomesta on synkkä: suomettuminen, Kekkonen ja taistolaiset hallitsevat. ”Harvoin nykyään enää kuulee näin suomettunutta puhetta kuin juuri nyt #yleastudio’ssa Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja ja @Rauhanpuolustaj pj @MKangaspuro’lta. Satojatuhansia muutti Ruotsiin 1960-luvulla ja 1970-luvun alussa. Vuoden 1969 lopussa SAK:hon kuului 566 000 jäsentä, vuoden 1971 lopussa jo 720 000 ja vuonna 1975 yli 920 000. Tulopolitiikka luo tasa-arvoa Ensimmäinen tulopoliittinen kokonaisratkaiUrho Kekkosen ja Nikita Hruštšovin metsästysretki. Vähemmän raikas tuulahdus suoraan 1970-luvulta.” Kokoomuksen kansanedustajan Atte Kalevan 15.3. suomettumisen vai tasa-arvon vuosikymmen. Ay-liike myös naisistui. Iso osa kasvusta tuli palvelualoilta ja julkiselta sektorilta. Vuonna 1960 perheenäideistä 42 prosenttia kävi ansiotöissä, vuonna 1980 jo 79 prosenttia. Lähiö-Suomi rakennettiin betonista, lastulevystä ja muovista. Suomen sisällä muutto kohdistui asutuskeskuksiin, erityisesti uusiin lähiöihin. Toisaalta hyvinvointivaltion rakentaminen oli kaikkea muuta kuin harmoninen prosessi. Suomesta tuli 1970-luvulla lopullisesti palkkatyöyhteiskunta. Jaksoista kolme keskittyy 1970-lukuun, johon kylmän sodan Suomi tuntuu kulminoituvan. 4 1. Käsitys 1970-luvun Suomesta jää yksipuoliseksi, jos ainoina kiintopisteinä ovat kylmä sota ja suomettuminen. Ruotsiin muutettiin paitsi kaksinkertaisten palkkojen, myös Suomen asuntopulan takia. Suomesta palkkatyöyhteiskunta Suomi oli 1970-luvun alussa keskellä valtavaa muutosta. Kirjoitus edustaa samaa keskustelua kuin talvella esitetty Ylen dokumenttisarja Kylmän sodan Suomi, jonka kahdeksassa osassa käydään läpi Suomen historiaa vuodesta 1945 vuoteen 1991, jolloin Neuvostoliitto romahti. Palkkatyöyhteiskunnan kehittyminen vahvisti ammattiyhdistysliikettä
Homoseksuaaliset teot poistettiin rikoslaista vuonna 1971, mutta niille ase tettiin korkeampi suojaikäraja. Joskus työsuojelua oli mahdollista parantaa yhteistyössä työnantajien kanssa, usein ei. Kyse ei ollut vain propagandasta. Tulopolitiikka kavensi palkkaeroja niin sukupuolten kuin työntekijäryhmienkin välillä. Lyhyt katsaus lainsäädännön kehitykseen osoittaa muutoksen olleen kohti tasa-arvoa 1970-luvulla. Kohtalona ammattitaudit ja tapaturmat Metallit, pölyt, kemikaalit, kaasut ja liuottimet tulivat ihon läpi tai hengitysteiden kautta työläisten elimistöön. Toisaalta Suomi sai 1970-luvulla ensimmäisen homojulkkiksensa, Monsieur Mossen ( Raimo Jääskeläinen), jonka elämästä iltapäiväja kohulehdet kirjoittivat 1970-luvulla. Eduskunta hyväksyi 97 työsuojeluun liittyvää lakia ja lainmuutosta ja 76 asetusta. Sukupuoliroolit olivat murroksessa. Ammattitauteja olivat pölykeuhko, asbestoosi, keuhkosyöpä. Tulopolitiikassa sovittiin paitsi palkoista ja työehdoista, myös sosiaa lisen lainsäädännön kehittämisestä. Perhe, työelämä, mieheys ja naiseus muuttuivat peruuttamattomasti. Jaakko Pakkasvirran elokuvan Jouluksi kotiin (1975) päähenkilö menehtyy pölykeuhkon aiheuttamaan sydänvikaan. Työnantajien kannalta keskitetty tulopolitiikka oli hyväksyttävää yhteiskuntarauhan takaamiseksi. Valtava määrä työläisiä joutui ennenaikaisesti eläkkeelle ammattitautien takia. Kommunistien kuvastoon kuului ennen aikojaan kuoleva työmies. Aborttilaki 1970, kansanterveyslaki 1972, päivähoitolaki 1973, laki puolisoiden erillisverotuksesta 1974, äitiysvapaa ja äitiyspäivärahan pidentäminen 1974, isyysvapaa 1977. Homoseksuaalisuutta ei käsitelty esimerkiksi Yleisradion ohjelmissa, ei myönteisessä eikä kielteisessä valossa. 1970-luvun aikana valmistui 40 työsuojelua käsittelevää komiteamietintöä. Ranska räjäytti atomi pommeja Muroroan atolleilla. Kielto johti kuitenkin itsesensuuriin mediassa. 1970-luvun puolivälissä oikeiston ja työnantajajärjestöjen vastarinta työsuojelun kehittämistä kohtaan tiivistyi eikä työväenliike saanut merkittäviä työsuojelua parantavia lakeja läpi vuoden 1976 jälkeen. Edistyksestä huolimatta palkkaerot olivat huomattavia: vuonna 1978 teollisuudessa työskennelleiden naisten palkat olivat 75 prosenttia miesten palkoista. Vuonna 1970 työtapaturmia tilastoitiin 132 000 ja niissä kuoli 194 henkeä. Vähemmistöjen vuosikymmen Miltä 1970-luku näytti vähemmistöjen näkökulmasta. Avioerot yleistyivät, avioliiton ulkopuolisten lapsien osuus kasvoi, syntyvyys laski ja ehkäisyn saatavuus parani. ”Useissa työläisammateissa vain harvat pystyivät jatkamaan töissä vanhuuseläkeikään saakka”, kirjoittaa SAK:n historiaa tutkinut Tapio Bergholm. Työntekijän henki nousi 1970-luvulla valtiovallan huolenpidon kohteeksi. KU:n haastattelema poliittisen historian lehtori Riikka Taavetti ei tiedä, että kehotuskiellon takia olisi tuomittu ketään. Naisten työssäkäyntiä tukeva lainsäädäntö hyödytti myös työnantajia, etenkin 1970-luvun alun työvoimapulan vuosina. su tehtiin vuonna 1968. Työsuojelun parantaminen oli ay-liikkeen keskeisimpiä tavoitteita. 1970-luvulla toteutettiin myös peruskoulu, joka tasa-arvoisti lastenkin elämää. Lisäksi homoseksuaalisuuteen kehottaminen kiellettiin. Keskitetyt ratkaisut vankistivat työmarkkinajärjestöjen asemaa. Loppunsa kohtaavat ennenaikaisesti myös taistolaislaulujen päähenkilöt poraaja Valdemar Mäkinen ja paperityöläinen Esko Kulonen. Työläiset altistuivat säteilylle, melulle, tärinälle, vedolle, kylmyydelle, kuumuudelle ja asbestille. 4 2
Tapio Bergholm pitää huonosti osuvina niitä tulkintoja, joissa 1970-luvun alun lakkoliikkeiden katsotaan heijastavan Neuvostoliiton intressejä. Menestys lietsoi yhä enemmän lakkoja. Taavetti arvioi, että taistolaisuuden imu osaltaan hillitsi feministisen liikkeen läpimurtoa Suomessa. Valtava palkkakuilu kannusti niin maastamuuttoon kuin työtaisteluihinkin. Tasa-arvokeskustelun näkökulmasta on kuvaavaa, että abortin laillistamista perusteltiin vuonna 1970 sosiaalisella ja alueellisella tasa-arvolla. Mosse muun muassa vietti ”hääpäiväänsä” Amsterdamissa poikaystävänsä kanssa. Kommunistit edustivat ”syndikalistista perinnettä, jonka mukaan työehtosopimukset eivät voineet sitoa työläisiä, jos työnantajilta voitiin neuvotellen, työtaistelulla uhaten tai lakolla puristaa parempia palkkoja tai muita työehLehmä meni teurastamolle 11.11.1974. Joitain kastraatiolupia myönnettiin 1970-luvulla. Tällainen julkisuus oli ristiriidassa vuonna 1974 perustetun Setan asiallisen poliittisuuden kanssa. 4 3. Vaikka työläiset pakenivat Suomesta köyhyyttä ja kurjuutta, oli muuttoliikkeen seurauksena se, että Suomeen jääneillä työläisillä oli parempi neuvotteluasema. Se tepsi, koska työvoimasta oli pula. Vuonna 1970 Suomessa oli metallialalla noin 300 korpilakkoa. Taistolaisen liikkeen vetovoiman hiipuessa 1970-luvun lopulla liikkeiden kenttä moninaistui: niin feministinen kuin ympäristöliikekin astui enemmän esiin. Lakot olivat nopeita ja tuloksellisia: työnantajilla ei ollut muita vaihtoehtoja kuin suostua korottamaan palkkoja. Suomessa oli vielä vuonna 1969 Länsi-Euroopan matalin palkkataso. Paikallinen sopiminen ei tarkoittanut 1970-luvun alussa sanelupalkkoja, vaan lukuisia villejä lakkoja, joita järjestettiin työpaikoilla. Taistolaisuus, kuten sosialismi yleensä, toki julisti kumoavansa sukupuolten epätasa-arvon, mutta sukupuolikysymys itsenäisenä kysymyksenä oli alisteinen järjestelmäkysymykselle, kapitalismin korvaamiselle sosialismilla. Jo aiemmin varakkaat helsinkiläisnaiset olivat saaneet keskeyttää raskauden laillisesti, mutta syrjäseutujen köyhät naiset olivat joutuneet turvautumaan puoskarien apuun. Lakkoasetta käytettiin, koska se tepsi. Taavetin mukaan sukupuolivähemmistöt eivät olleet vielä 1970-luvulla esillä, tosin aihetta ei ole tutkittu juuri lainkaan. Kommunistit, etenkin taistolainen vähemmistö, tukivat paikallisia lakkoliikkeitä. SKP tai sen taistolainen vähemmistö ei masinoinut lakkoja. Silti jo ennen varsinaisen feminismin läpimurtoa ”valtiofeministiset” uudistukset muokkasivat Suomesta tasa-arvoisempaa. Paikallista sopimista 1970-luvun tapaan Ruotsiin muuton seurauksena Suomessa oli 1970-luvun alkuvuosina työvoimapula
Keskitetty tulopolitiikka nosti teollisuustyöläisten palkkoja enemmän kuin kansantuloa keskimäärin. Otava, 2012. Käsitys sosialismista vaihteli, mutta esimerkiksi SDP:n vuoden 1975 puoluekokouksessa ajettiin pankkien, vakuutuslaitosten ja apteekkien yhteiskunnallistamista. Kettunen, Pauli: Historia petollisena liittolaisena. Yksilön oikeudet ja mahdollisuudet lisääntyivät. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2015. Ammattiyhdistysliikkeen järjestövoima kasvoi, kun ammattiyhdistysjäsenyydestä tuli kansalaisvelvollisuuden kaltainen, mutta samalla ay-liike erkaantui perinteisestä työväenliikkeestä. Suomesta tuli pohjoismainen hyvinvointivaltio 1970-luvun aikana, mutta samalla sosialismi katosi horisontin taa. Kommunistien enemmistö oli valmis keskitettyyn tulopolitiikkaan, vaikka olikin sen sisällöstä usein eri mieltä SAK:ta johtaneiden sosiaalidemokraattien kanssa. Juttua varten on haastateltu poliittisen historian yliopistonlehtori Riikka Taavettia Helsingin yliopistosta. 4 4. Se ei ollut projekti, jollaisena se usein kuvataan, vaan prosessi. Yleisradio Ab., 1988. Taistolaisen vähemmistön tunnus taas oli ”irti tulopolitiikasta!” Taistolaiset pitivät tulopolitiikkaa reformistien ja kapitalistien liittona. Paremmat tulokset saataisiin liittokohtaisin neuvotteluin ja paikallisin työtaisteluin. WSOY, 2009. Lisäksi tupoihin liitetyt sosiaalipaketit olivat merkittäviä. Työväenliike ei enää osannut selittää yhteiskuntaa. Kehitys oli poukkoilevaa, mutta vei eteenpäin. Kalela, Jorma: Työväen perinteisen elämäntavan mureneminen ja joukkoviestintä. Hyvinvointivaltio syntyi lukuisten konfliktien ja kompromissien kautta. Riikka Taavetti arvioi, että asiaan liittyy ihmisen elämänkaari. Ay-liike kasvoi osaksi yhteiskunnallisen vallankäytön järjestelmää. Vasemmiston näkökulmasta 1970-luku on ristiriitainen. Valtio, kapitalismi ja ay-liike sulautuivat toisiinsa. Näkyvä eriarvoisuus väheni, mutta samalla sen hahmottamisesta tuli vaikeampaa. Tulopolitiikka jakoi kommunistit kahtia. Työväenliike tavoitteli vielä 1970-luvulla sosialismia. Työväen elintaso kohosi, vapaa-ajan mahdollisuudet lisääntyivät, koulutus tasa-arvoistui. Kehityksen seurauksena sosiaalidemo kratia tarkoittaa nykyään eri asiaa kuin ennen 1970-lukua. Aiemmin SDP:n tavoitteena oli yhdistää valtio ja yhteiskunta, luoda demokraattisen osallistumisen edustuksellisia järjestelmiä kaikille yhteiskunnan osa-alueille. Hyvinvointivaltio ei ollut projekti Poliittisen historian emeritusprofessori Pauli Kettunen muistuttaa, ettei hyvinvointivaltio ollut kenenkään alkuperäinen tavoite. Sosiaalisia ristiriitoja lievennettiin, mutta myös epäpolitisoitiin. 1970-luvun lopusta lähtien SDP keskittyi valtiolliseen elvytyspolitiikkaan ja kansallisen kilpailukyvyn turvaamiseen. Historiapoliittinen keskustelu 1970-luvusta keskittyy usein ulkopolitiikkaan. Työläiset menivät lakkoon, jos siltä tuntui, ja muuttivat Ruotsiin, jos siltä tuntui. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö 1969–1977. Silti jäsennämme kokemuksiamme vuosikymmenten mukaan. Oy. 1970-luvusta voidaan kertoa lukemattomia kertomuksia. toja”, Bergholm kirjoittaa. Vuosikymmenet eivät ole luonnonvoimia Vuosikymmenet eivät ole luonnonvoimia eivätkä historian toimijoita, muistuttaa Pauli Kettunen. Tulopolitiikka pienensi työläisten keskinäisiä palkkaeroja. Vuosikymmen oli muutakin kuin ulkopolitiikkaa. Toisaalta puhuttaessa 1970-luvusta keskitetyn tulopolitiikan aikana on muistettava, että myös lukuisilla paikallisilla työtaisteluilla oli vaikutuksensa yhteiskunnan kehityksessä. Miksi juuri 1970-luvusta puhutaan niin paljon. Vuonna 1977 pidettyä Korpilammen kokousta on pidetty sosiaalidemokratian käännekohtana. Yhteiskunnan käsittäminen riiston ja luokkaristiriitojen kautta muuttui vaikeammaksi. Sarantola-Weiss, Minna: Reilusti ruskeaa – 1970-luvun arkea. 1970-luvulla eläneet ovat sopivassa muisteluiässä, sopivan etäisyyden päässä 1970-luvusta. Työväenkulttuurin renessanssi 1970-luvun alussa oli peittänyt sen tosiasian, että perinteinen työväen elämäntapa oli katoamassa. Edellytyksiä vallankumoukselle ei 1970-luvun Suomessa ollut, mutta sen pelko ohjasi valtiovaltaa ja työnantajia tulopolitiikan suuntaan. ”Hyvinvointivaltioideologiaa” kritisoitiin niin oikealta kuin vasemmaltakin. n Lähteet: Bergholm, Tapio: Kohti tasa-arvoa – Tulopolitiikan aika I. Yhtäältä vasemmisto saavutti voittoja, yhteiskunta tasa-arvoistui. Vasemmiston voittoon sisältyi kuitenkin tappio. Kriittisestä näkökulmasta tulopolitiikka sitoi ay-liikkeen kapitalismiin
4 5 03 dialogi ”Me vasemmistossa emme ole koskaan olleet yhtä tarpeellisia kuin nyt, mutta emme koskaan ole olleet yhtä hyödyttömiä kuin nyt.” Varoufakis
Joka tapauksessa kapitalismin alusta asti siihen on kuulunut kaksi oleellista osaa. Talonpojat viljelivät maata ilman palkkaa, työmarkkinoita ei ollut. Kapitalismi on käynyt läpi monia radikaaleja muodonmuutoksia: 1800-luvun kapitalismilla ei ole mitään tekemistä 1920-luvun kapitalismin kanssa, eikä 1960-luvun kapitalismi ole 2000tai 2010-luvun kapitalismia. Aloittakaamme kapitalismista. Toiseksi: kapitalismissa lähes kaikki tapahtuu markkinoilla. Ensinnäkin: järjestelmän polttoaine ja vaikutin, eli voiton tavoittelu. Sitä ei tapahtunut feodalismissa tai vaikkapa Rooman valtakunnassa. Mitä tarkoitatte tällä. Teksti Toivo Haimi Kuvat all over Press ja KU HyödyTön vasemmisTo Gianis Varoufakis, olette esittänyt, että kapitalismi on korvaamassa itseään jollain uudella, mitä nimitätte teknofeodalismiksi. Feodalismissa suurin osa taloudellisesta toiminnasta tapahtui markkinoiden ulkopuolella. Se on ainutlaatuinen kapitalismin ominaisuus, kuten Marx ja Engels hyvin kuvaavat. Maallekaan ei ollut mark. 4 6 Ekonomisti ja Kreikan parlamentin jäsen Gianis Varoufakis väittää KU:n erikoishaastattelussa, että talousjärjestelmämme on vaihtunut kapitalismista tekno feodalismiksi
Kuulostaa mielenkiintoiselta ja kerrassaan kammottavalta. Tuotamme pääomaa erittäin harvoille, mutta emme saa siitä ostovoimaa itsellemme. Ollaan hyvin omituisessa digitaalisessa ympäristössä, missä on paljon ostajia ja myyjiä. Hän oli mukava kaveri, jopa feministi, mutta hän ei ollut demokraatti. Ja tuon algoritmin omistaa yksi mies: Jeff Bezos. Kun kannamme puhelintamme ympäriinsä, Google Maps tietää sijaintimme, ja se taas hyödyttää Googlen pääomaa. Erinomaisesti pärjäävät suuret yhtiöt, kuten Uber, Spotify tai Amazon, eivät tee juuri lainkaan voittoa, vaan jopa tappiota. Feodalismissa koko maaherran omistamalla maalla sijainnut kylä kuului tuolle herralle. Tätä ei ole tapahtunut koskaan aikaisemmin. Uber ei tarvitse fyysisiä pääomia: sen ei tarvitse omistaa takseja eikä palkata työvoimaa. Kahdesta syystä: ensinnäkin tavattoman keskittyneestä vallasta on tullut vielä enemmän keskittynyttä, ja se tarkoittaa demokratian loppua. Teknofeodalismi on siis muokannut markkinoista pienen miljardööriporukan omiksi läänityksiksi, missä he hallitsevat kaikkivaltiaina. Työn lisäksi on jopa sijaisäitiys ja DNA:n myynti, ja jopa asteroideja suunnitellaan hyödynnettävän markkinoiden kautta. Sen seurauksena meillä ei ole ostovoimaa. Nyt kyse ei ole enää omistamisesta tai pääomasta. Maata joko perittiin tai se valloitettiin, tai sitten maata ei omistettu eikä sitä koskaan saatu. Tuota kriisiä poliittinen järjestelmä ei voi lievittää, sillä politiikka itsessään on finanssijärjestelmän vallan ja teknofeodalistien välissä. Se on siis digitaalinen feodalismin muoto, eli teknofeodalismi, jota myös ajaa valtion raha. Mutta me emme saa siitä mitään. Kaikki, mitä voit nähdä, on yhden ihmisen päättämää. Varhaiset liberaalit, kuten John Stuart Mill, ymmärsivät tämän. 4 7 kinoita. Sitähän osakkeet ovat: ne ovat ääniä. Järjestelmä ei kuitenkaan ole enää kapitalismi: se on jotain pahempaa. Tämä järjestelmä, jossa pääoma on voittanut niin perinpohjaisesti, että se on tappanut kapitalismin, on altis suuremmille kriiseille. Mutta sen, mitä siellä myydään, miten se myydään, mitä ostetaan, mitä kuluttaja näkee, on kaikki algoritmin päättämää. Siitä oli paljolti kyse myös feodalismissa, jossa kuningas löi rahaa. Se ei ole myöskään kapitalismin ominaisuus. Se luo pysähtyneisyyttä ja kriisin. Lisäksi se tarkoittaa pysähtyneisyyttä, koska vallan keskittyminen tarkoittaa myös vaurauden keskittymistä ja suurta eriarvoisuutta. Se ei ole digitaalinen markkinapaikka. AirBnB ei tarvitse taloja, se käyttää sinun taloasi. Mainitsin Amazonin, mutta minun pitää mainita myös Google. Toisin kuin feodalismi, teknofeodalismi on syntynyt pääoman riemuvoiton kautta. Olemme täysin pulassa. Mitä tämä muutos talousjärjestelmässä tarkoittaa vallanjaolle yhteiskunnassa. Ajatus liberaalista demokratiasta on vitsi. Vuodesta 2008 olen kuitenkin havainnut, että nämä molemmat tukipilarit on otettu pois ilman että olemme edes huomanneet sitä. Hän ymmärsi, että osakeyhtiöissä äänivalta jakautuu sen perusteella, kenellä on varaa ostaa eniten osakkeita. Onko teknofeodalismi yhteensopivaa demokratian ja edustuksellisen hallinnon kanssa. Kun mennään Amazonin alustalle, ei olla enää markkinaympäristössä. Markkinoita oli toki aina ollut, mutta ne olivat talouden valtavirran ulkopuolella. Olkaamme rehellisiä: suurin osa meistä työskentelee teknofeodalisteille silloinkin, kun vaikkapa teemme videon TikTokiin. Kapitalismissa kaikki sen sijaan tapahtuu markkinoiden kautta. Länsimaisen kapitalismin pääasiallinen moottori ei ole enää toiminnan kannattavuus. Kyseessä on digitaalinen läänitys, joka muistuttaa feodalismia. Kuvittele, että lähtisit ulos rakennuksesta jossa nyt olet, katselisit ympärillesi ja havaitsisit, että jokainen rakennus ja jokainen katu kuuluvat yhdelle ainoalle ihmiselle. Tämä on vielä yksi ero teknofeodalismin ja kapitalismin välillä: kapitalismissa voittoa tuotettiin palkkaamalla ihminen tekemään työtä ja muuttamalla työn tuottama lisäarvo voitoksi. Mikä on kaikkien meidän muiden osa tässä uudessa järjestyksessä. ” Vasemmistolaisina meillä on moraalinen velvollisuus olla koskaan menettämättä toivoamme.”. Järjestelmää ajaa voittojen sijaan keskuspankkien luoma raha. Sitten puhutaan markkinoista. Voitontavoittelu ja markkinat ovat siis elinehtoja kapitalismille. Poliitikot ovat joko voimattomia tai täysin riippuvaisia teknofeodaaliherroista. Feodalismi perustui omistamiselle: vuokraa maksettiin maasta, ja maan omistus antoi maaherroille valtaa ja rikkautta. Ei se ole! En koskaan ole uskonut edes siihen, että kapitalismi on yhteensopivaa demokratian kanssa. Kaikki kaupankäynti kaupungissa menisi tuon yhden ihmisen kautta. Keynesiläisestä näkökulmasta se tarkoittaa myös makroekonomista kriisiä. Nyt me kaikki olemme palkatonta työvoimaa teknofeodaaliselle yläluokalle
John Stuart Mill -parka oli ajattelussaan johdonmukainen: hän ymmärsi, että meillä voi olla joko demokratiaa tai liberalismia, mutta ne sulkevat toisensa pois. Tarvitaan poliittista vallankumousta, jotta asioiden laita muuttuisi, mutta se voi muuttua. Olemme hyödyttömiä, koska olemme jumissa sosiaalidemokraattisessa perinteessä, missä vasemmiston puolueet juontavat juurensa työväenliikkeestä. Mainitsinkin jo keskuspankit. Näettekö Euroopan unionin rakenteissa mahdollisuuden demokraattiselle muutokselle. Mikä on vasemmiston tarkoitus tässä uudessa järjestyksessä. Kun olin nuori, eräs vanha kommunisti sanoi minul” Aiomme kamppailla yhdessä voidaksemme jäädä tälle hullujenhuoneelle!”. Mitä tämä kehitys tarkoittaa poliittiselle vasemmistolle. Tai oikeastaan ovat, sillä ne auttavat vallan uusjaossa ottamalla niiltä, joilla ei ole mitään ja antamalla niille, joilla on jo paljon! Voimme kuitenkin kamppailla niitä vastaan yksi kerrallaan. Niillä on takanaan loistokas historia, mutta ei tulevaisuutta. Kun mennään liberalismista teknofeodalismiin, ei ole edes markkinoita pitämään mulkeroita rehellisinä! Ei ole kilpailua! Jos minä ja sinä tekisimme palvelun, joka kilpailisi Facebookin kanssa, ketään ei kiinnostaisi! Kaikki kaverimme ovat jo Facebookissa. Vasemmistolaisen politiikan kovinta ydintä on ilmastokriisin torjuminen, globaalin eriarvoisuuskriisin ratkaiseminen sekä vaurauden ja vallan uusjako. Kuten sanoin, riisto tapahtui aikaisemmin työmarkkinoiden sisällä. Seurauksena on tietenkin se, että meillä on voimattomia valtioita, jotka eivät voi tehdä ilmastonmuutokselle tarpeeksi tai pelastaa ihmislajiamme. Teidän hallituksenne Suomessa ja meidän hallituksemme Kreikassa ovat oikeastaan vain vähän hienompia kunnanhallituksia. Ne voivat toki osallistua siihen kamppailuun, mutta ne eivät voi voittaa maailman superyhtiöitä yksin. Jos olet Warren Buffett, haluat ostaa mahdollisimman paljon osakkeita siitä yhtiöstä, johon sijoitat. Tämähän on demokratian vastakohta! Se on demokratiaa, jossa valta on kaupan epätasa-arvoisessa yhteiskunnassa. Ne voidaan ottaa haltuun vain kokonaisvaltaisen, kansainvälisen luokkataistelun kautta. Se on tarpeellinen, mutta se ei riitä. Se tehdään teknofeodaaliherrojen kautta, eli vanhanaikainen kapitalistinen riisto on vain pieni osuus. Eivät ole. Tämähän ei tarkoita sitä, etteikö ammattiyhdistysliike olisi tarpeellinen. Sen sijaan, että keskuspankit painaisivat rahaa rahoittaakseen teknofeodalisteja, olisikin perustulo, joka toteutettaisiin jokaisen kansalaisen digitaalisen lompakon muodossa. Ne voivat toki vastata jätehuollosta, tienhoidosta ja julkisesta liikenteestä, mutta ne eivät voi tehdä juurikaan enempää. Olkaamme rehellisiä: varsinkin euroalueella olemme kuohineet parlamenttimme täysin. Ovatko rakenteemme kuitenkin riittäviä tällaisen politiikan toteuttamiselle. Kuvittele, että keskuspankki tarjoaisi jokaiselle digitaalisen lompakon, jossa olisi keskuspankin digitaalista rahaa. Eli keskuspankit pystyisivät olemaan hyvin edistyksellisiä, jos ne laitettaisiin olemaan sellaisia! Tällä hetkellä keskuspankit ovat vastuussa ainoastaan liikepankeille ja teknofeodaaliherroille. EU ja euroalue suunniteltiin siten, ettei yksikään hallitus voisi halutessaan jakaa valtaa, varallisuutta tai tuloja ylhäältä alaspäin. 4 8 Osakemarkkinoita ajaa voiton maksimointi, toisin sanoen osakkeiden maksimointi kannattavissa yhtiöissä. Vasemmiston tarkoitushan on kamppailla riistoa vastaan. Nämä instituutiot on otettava haltuun. Teknofeodaaliherrat saavat valtansa rahoittajilta, jotka taas saavat valtansa keskuspankeilta. Sen ei todella tarvitsisi olla niin. Ne eivät voi tehdä sitä, mitä Roosevelt teki vuonna 1933, kun hän sulki pankit ja jakoi varallisuutta uudelleen köyhille. Joten Facebookilla on feodaalijärjestelmä: se omistaa esimerkiksi WhatsAppin ja Instagramin. Me vasemmistossa emme ole koskaan olleet yhtä tarpeellisia kuin nyt, mutta emme koskaan ole olleet yhtä hyödyttömiä kuin nyt. Niillä ei ole tulevaisuutta siksi, koska ne eivät voi päihittää maailman Amazoneja. Nyt sitä tehdään ilman palkkaa. Jos kapitalismissa halusi hyötyä jonkun työstä, piti maksaa tälle palkkaa. Täten pieni vähemmistö eli oligarkit ostavat valtaa. Vasemmistolaisina meillä on moraalinen velvollisuus olla koskaan menettämättä toivoamme. Se on tapahtunut ottamalla valtioilta pois niiden rahapolitiikka ja asettamalla finanssipoliittisia estoja, jotka eivät anna yhdellekään vaaleilla valitulle vapautta toimia. Yksikään hallitus ei voi enää tehdä samaa. Kansalliset parlamentaarikot ovat viimeisiä ihmisiä, jotka tietävät, missä mennään, tai jotka voivat tehdä mitään merkittäviä päätöksiä. Olkaamme rehellisiä. Toisin sanoen ei ole demokratiaa eikä ole kilpailua. Tämä ei ole mikään vahinko
Joten: emme hajota EU:ta. EU:n ongelma on siinä, että luotiin keskuspankki ilman valtiota ja samalla tultiin luoneeksi 19 valtiota ilman keskuspankkia. Jos kysyt minulta, voiko EU:ta uudistaa sen instituutioista käsin fiksuilla ideoilla, vastaukseni on ei. Tämä ei kuitenkaan ole argumentti EU:n hajottamiselle. Todennäköisesti emme. Historia on todistanut minun olleen oikeassa. Se on argumentti meille EU:ssa tulla yhteen rajat ylittävästi ja ottaa sen rakenteet haltuun. Tämähän on paitsi epädemokraattista myös järjetöntä. 70 vuoden kehityksen jälkeen olemme kuitenkin hyvin keskinäisriippuvaisia. Jos olisit kysynyt minulta 50 vuotta sitten, kannatanko EU:n perustamista, olisin sanonut ei. Olemme viimeisiä, jotka jäävät. Olen yrittänyt 30 vuotta, mutta vaikka ajatuksille saisi hyväksyntää, rakenteet ovat voimattomia toteuttamaan niitä. n Kuuntele koko Gianis Varoufakisin haastattelu KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa. Meillä on huonoja rakenteita, mutta yhteisiä rakenteita. Mitä sitten. Monet hyvät vasemmistolaiset ystäväni kannattivat brexitiä ja kampanjoivat brexitin puolesta. Aiomme kuitenkin kamppailla yhdessä voidaksemme jäädä tälle hullujenhuoneelle! Kiitos paljon tästä keskustelusta, Gianis Varoufakis! Kiitos! Haluan vielä sanoa sen, että en minä tiedä, voitammeko me lopulta. – Jos olisit kysynyt minulta 50 vuotta sitten, kannatanko EU:n perustamista, olisin sanonut ei. 70 vuoden kehityksen jälkeen olemme kuitenkin hyvin keskinäisriippuvaisia, Gianis Varoufakis sanoo.. Minä vastustin brexitiä, ja sanoin heille, että jos brexit tapahtuu, voittajia siinä eivät ole vasemmistolaiset vaan laitaoikeisto. Siitä tulee todella hauskaa, kun yritämme yhdessä. 4 9 le: ”Poikaseni, et saa koskaan menettää toivoa, ja sinulla on oltava aina mielipide.” Olen yrittänyt noudattaa tätä ohjetta. Niiden lyöminen hajalle hyödyttäisi vain äärioikeistolaisia ja muukalaiskammoisia
” Taloustieteessä tulisi huomioida tasa-arvoon ja sen maksimointiin keskittyvä koulukunta.”. Yksi suurimmista kysymyksistä feministisen taloustieteen kentällä on hoivatyön hinta. TiedäTkö, MiTä on uusliberalisMi. Uusklassinen taloustiede tarjosi 1980 -ja 1990-luvuilla tarpeeksi intellektuellin ja turvallisen raamin, jonka sisällä oli helppo perustella kapitalismin perusfundamentteja kuten sääntelyn poisto, verojen alentaminen, kilpailun kasvattaminen, tuoton maksimointi, globaali talous, epätasa-arvoinen tulonjako ja ennen kaikkea perusta, joka on omistautunut bruttokansantuotteen kasvulle. ”Kuvittele, jos neuvostoliittolaiset eivät tietäisi, mitä on kommunismi”, pohti George Monbiot The Guardianissa vuonna 2016. Taloustieteilijöiden oletetaan olevan arvoneutraaleja. Taloushan on arvoneutraalia. Toinen oli talouden globalisaatio, joka kiihtyi vapaiden rahoitusvirtojen ja uudenlaisten, kunnianhimoisempien kauppasopimusten ansiosta. Miksi feminististä taloustutkimusta tarvitaan. 5 kolumni M iksi feminismiä täytyy yhdistää talouteen. ”Uusliberalismi”-termin käyttö levisi räjähdysmäisesti 1990-luvulla, jolloin se yhdistettiin läheisesti kahteen kehitykseen. Se pyrkii laajentamaan taloustieteen kysymyksiä talouskasvusta ja julkisen talouden tasapainosta sukupuolten väliseen epätasa-arvoon, kehittämään tilastoja ja mittareita sukupuolet ja sukupuolille painottuneen työn huomioivaan suuntaan. Mitä on feministinen taloustiede. Vai onko. Ekonomisteista tuli myös objektiivisia asiantuntijoita. Feministisen taloustieteen tutkimus pyrkii keskittämään kysymykset kaikkien sukupuolten hyvinvointiin yhteiskunnassa ja kyseenalaistaa tietyt valtavirtataloustieteen oletukset sosiaalisista konstruktioista. Näin muistan keskustelleeni niin talouskeskustelua seuraavien kuin joidenkin ekonomistien kanssa. Yksi niistä oli finanssialan sääntelyn purkaminen, joka huipentui vuoden 2008 talouskriisiin ja edelleen jatkuvaan euron romahtamiseen. Uusliberalismista, joka on poliittinen filosofia, ja uusklassisesta taloustieteestä, joka on tieteen koulukunta, löytyy huolestuttavan paljon synergioita ottaen huomioon, että tieteen ja erityisesti sen neoklassisen koulukunnan edustajat haluavat aina irtautua kaikesta poliittisesta arvosuuntautuneisuudesta. Tutkijoista, jotka heitä yrittivät kritisoida tai tuoda tieteeseen uudenlaista ajattelua, tuli käärmeöljykauppiaita. Tutkimuskentällä keskitytään myös kysymyksiin ihmisten kykenevyydestä ja kyvykkyyksistä pyrkiä kohti hyvinvointia, ei pelkästään vapauteen pyrkiä kohti hyvinvointia, kuten valtavirtataloustieteessä. Näin syntyi ekonomisteja, jotka tutkivat taloutta, joka oli kapitalistinen ja markkinaliberalistinen ja joka oli oman tieteen sisällä ”talous” eikä mitenkään arvojohdettu. Feministinen taloustiede ei keskity vain naissukupuoleen vaan huomioi koko intersektionaalisen feminismin spektrin. Tiedätkö sinä, mitä on uusliberalismi. Taloudellisuudesta ja globalisaatiosta on tullut uusliberalismin tunnetuimpia ilmentymiä nykymaailmassa. Uusklassinen koulukunta onnistui estämään ja vähättelemään jokaista hieman erilaista tai tieteellisesti pluralistista suuntausta taloudessa niin, että neoklassinen talousmaailma, joka kuvasi täysin kapitalistista maailmaa, myytiin ”taloutena” eikä ”kapitalistisena taloutena”. Feministinen taloustiede pyrkii haastamaan makrotaloustieteen keskiössä olevan talouskasvun maksimoinnin roolia
Tämä on kummallista, koska feminististä taloustiedettä on tutkittu kansainvälisesti jo 1980-luvulta asti. Tämän tunnistetaan johtuvan muun muassa resursseista, osaamisesta ministeriöissä sekä sukupuolet huomioivan tilastoinnin puutteesta. Sukupuolitietoinen ja ilmiöpohjainen budjetointi ovat avainasemassa feministisen talouspolitiikan työkalupakissa. TiedäTkö, miTä on uusliberalismi. Lopuksi tasa-arvotavoitteet tulee integroida osaksi talouspolitiikkaa. Hyvinvointitalous, jossa talousjärjestelmä vastaa ennen kaikkea ihmisten sosiaaliseen ja terveydelliseen hyvinvointiin ilmastorajoituksen huomioiden, vaatii resursseja, strategista ohjaamista, päätöksentekoa ja investointeja, ei vain nimellisiä kirjauksia ja kauniita sanoja. Valtiontalouden tarkastusviraston VTV:n kokoaman haastattelun perusteella ilmiöpohjainen budjetointi on Suomessa ministeriöille tuttu käsite, mutta se mielletään eri tavoin. Tilastojen kehittäminen on välttämättömyys sille, että tarpeellista tietoa kehityskohteista saadaan ja tarpeellisia poliittisia instrumentteja pystytään kehittämään. Nelson. Resurssit ja feministisen talouspolitiikan osaaminen ministeriöissä ja erityisesti valtiovarainministeriössä ovat avainasemassa. Tunnetuimpia feministisen taloustieteen tutkijoita ovat muun muassa uusiseelantilainen Marilyn Waring, jota pidetään feministisen taloustieteen oppiäitinä. Henkilökohtaisesti lasken feministiseen talouspolitiikkaan kysymykset tasa-arvosta, hyvinvointitaloudesta eli sosiaalisesta ja terveydellisestä hyvinvoinnista, ja myös ilmastovaikutuksista, koska niiden painoarvo tuntuu talouspolitiikassa jäävän markkinaliberalismin jalkoihin. Hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa on mainittu jo 2010-luvulla luotu rakenne, ”jossa ministeriöissä toimivat tasa-arvotyöryhmät edistävät sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti kuten tasa-arvolaki edellyttää.” Ohjelmassa huomautetaan kuitenkin, että sukupuolinäkökulman vakiintuminen avainprosesseihin kuten budjetointiin ei ole onnistunut toivotulla tavalla. Suomessa feministisiä taloustieteilijöitä ei juurikaan ole. Muita tunnettuja feministisiä ekonomisteja on amerikkalainen Nancy Folbre, intialainen Aartya Sen ja amerikkalainen Julie A. Ohjelmassa on lueteltu selkeästi ongelmakohtia, joita tasa-arvon huomioimiseksi talouspolitiikassa voidaan kehittää. Ilmiöpohjaisen budjetoinnin vieminen eteenpäin edellyttäisikin yhteistä näkemystä ja viime kädessä hallituksen linjausta tulevaisuuden budjetoinnista. Lisäksi haastateltavat toivoivat päätöksiä yli hallituskausien. 5 1 Niin kauan kuin taloustiedettä nostetaan talouspoliittisessa keskustelussa jopa keskiöön, taloustieteessä tulisi myös huomioida tasa-arvoon ja sen maksimointiin keskittyvä koulukunta. Valtaosa myös katsoi, että tarkastelun kohteena ei tulisi olla vain jollekin ilmiölle myönnetty lisärahoitus vaan myös lakisääteiset pysyvämmät määrärahat. Kirjassaan If women counted (1988) Waring kritisoi talouden tilinpidon tilastointia ja mittaristoa naissukupuolta laiminlyövänä. anni marTTinen Kirjoittaja on SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n pääekonomisti.. Useimmat VTV:n kuulemat tahot toivovat kuitenkin, että ilmiöpohjainen budjetointi ei vain kokoaisi tietoa yhteen vaan myös ohjaisi määrärahojen kohdennusta ja käyttöä
Teksti EMilia KuKKala Kuvat EMMa Grönqvist 5 2. Hani, MaMi ja Mira Srilankalais-suomalaisen Kashmeera Lokugen ronski huumori ja raikas kieli värittävät omanlaistaan sukupolvikertomusta
Hani, MaMi ja Mira 5 3
Miellän itseni enemmän sellaiseksi arjen feministiksi, en niinkään aktivistiksi. Naiset kohtaavat sitä joka päivä. Toimittaja Hyppe Salmen kanssa kirjoitettu Ilmatilaa-romaani (Tammi 2021) kertoo kovia kokeneen maahanmuuttajanaisen tarinan – mutta ei nyyhkytarinaa vaan selviytymiskertomuksen. – Kuitenkin se on empaattinen ihminen, joka on enemmän sellainen yourlocallähiöneuvoja. 5 4 Kashmeera ”mira” LoKuge, 28, on restonomi, sisällöntuottaja ja esikoiskirjailija. Ei ainakaan kursailemattomalla lähiöiden kielellä, yhdellä niistä. Lokuge tarkentaa, että Hanin kokemuksiin on sekoittunut paitsi fiktiota, niin muidenkin samankaltaisissa tilanteissa ja ympäristössä eläneiden kokemuksia. En ole niin räväkkä enkä halua tulla lokeroiduksi siinä, missä denssimami nauttii stereotypioista. Kahden kulttuurin välissä Romaanin päähenkilö Hani kertoo monella tapaa Lokugen kaltaisen nuoren naisen elämästä pääkaupunkiseudulla. Nuorten aikuisten kasvukertomuksille ominaiset ihmissuhteiden ja työelämän ongelmat saavat lisäväriä paitsi hahmon työväenluokkaisuudesta myös suomalaisen yhteiskunnan rasismista, jonka kohteena elämistä teos hyvin avaa. Lokugen mukaan romaani toimii äänikirjana paremmin kuin kirjoitettuna tekstinä. – Kaikkia tosin yhdistää se, että he pyrkivät olemaan jalat maassa. Osa on kommentoinut tosi samaistuttavaksi, osa taas, että pisti miettimään. Moni sai tietää esikoisromaanista Lokugen Instagramissa ylläpitämän @denssimami-tilin kautta, jolla hän paljasti nimen tilin takana ja kertoi kirjauutisen. – Halua näyttää, että kielen ei tarvitse olla ihan v...un tylsää, että näinkin voi kirjoittaa. Monelle kirja on epäilemättä ensimmäinen suomeksi kirjoitettu romaani, joka tarjoaa samaistumispintaa. Finglishiä käytetään nasevasti ja raikkaasti, eikä kielenkäyttö oikeastaan rajoitu suomeen ja englantiin, sillä niiden lisäksi Lokuge käyttää myös ruotsia ja äidinkieltään sinhalia. Hani taas luotiin, jotta voisin kertoa omista kokemuksistani ilman, että ne ovat täysin omiani. Reipasta sinkkuelämää ja tavallista duuniarkea ronskin huumorin ja itseironian keinoin käsittelevä ”mami” on yhdistelmä Kashmeeran, tämän ystävien ja tilin seuraajien kokemuksia. Jos mitään kiusausta siis olikaan. Lokuge on välttänyt tyylikkäästi kiusauksen kirjoittaa ylevää hyvishahmoa. Meissä kaikissa on vähän denssimamia, ellet ole jossain Westendissä syntynyt, hän kuvailee. – On ollut ihanaa saada palautetta somessa suoraan nuorilta ihmisiltä, että hitsi mikä kirja, että aikamoista tunteiden vuoristorataa. – Onhan tässä tavallaan miesten esineellistämistä, mutta nyt on teidän vuoro. – Joku sanoikin, että alkaa jo kyllästyttää nämä millenniaalien masennustarinat, mutta tässä oli muutakin pointtia. En vaihtaisi profiilikuvaani pilluksi, muttaIdon’ttake shitfromnofuckingman. Hän on lukenut sen itse äänikirjaksi – ja toisenlaista ratkaisua on tässä tapauksessa vaikea kuvitella. Lokugen ilmaisun voima on vilpittömyydessä ja riemastuttavan luovassa yhdistelyssä. Hän on kaikessa ristiriitaisuudessaan ja epätäydellisyydessään helposti lähestyttävä, eivätkä tätä vaikutelmaa ainakaan vähennä henkilön välittömyys ja toisaalta haavoittuvuus. Ehkä jopa alter ego, vaikka Lokuge korostaakin eroja hahmon, itsensä ja myös romaanin minäkertoja Shehanin, ”Hanin”, välillä. Seksiä ja päihteitäkin on, siinä missä nyt nuoren ihmisen elämässä yleensä. Valkoiselle suomalaiselle enimmäkseen näkymättömissä oleva rasismi ilmenee niin pieninä eleinä arjessa kuin rakenteellisellakin tasolla. Mä olen ehkä eniten jalat maassa, käynyt jo läpi kaiken sen paskan mistä denssimami oppinsa ammentaa. Arjessa kannattelevan huumorin välistä pilkahtelevat väliin yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden kokemukset. Moni kertoo myös nauttineensa siitä, miten teos on kirjoitettu. Sri Lankasta Suomeen isänsä työn perässä 12-vuotiaana muuttaneen Lokugen äiti kuoli ennen kuin ehti muuttaa Suomeen tämän veljen kanssa. Denssimami-hahmo on anteeksipyytelemätön nainen, joka Lokugen mukaan paukuttaa tiskiin faktoja ilman filtteriä. Jopa 18 000 seuraajan tilin kautta sai aikoinaan myös yhteistyö Salmen kanssa alkunsa. Mitä avoimuuteen tulee, Lokuge pohtii, että sillä voi olla jotain tekemistä Sri Lankan olosuhteiSri Lankassa köyhyys ei ole mikään tabu.. Iso osa uskottavuudesta tulee juuri kursailemattomuudesta. Hani on maahanmuuttaja, asiakaspalvelutyössä ja neuvokas niin sanottu vahva nainen, jolla on omat surunsa ja ahdistuksensa, joista huomattava osa koskee köyhyyttä tai miehiä. Kahden kulttuurin välissä elävistä nuorista naisista ei ole liikaa romaaneja kirjoitettu
Mutta totta kai kun mahdollisuus tuli, tartuin siihen ja päätin tehdä sen kunnolla. n Kashmeera Lokuge kantapaikassaan, jossa hän käy pelaamassa biljardia.. Kirjoittaminen on aina ollut Lokugelle tärkeää. – Yksi puoli minusta haluaisi muuttaa Sri Lankaan ja pitää löytökoirien paikkaa, toinen puoli haluaisi olla kunnon talk show -emäntä, ohjata, tehdä musiikkia… Koen, että jonkinlainen luova työ on juttuni. Tämä kokemus on ollut kantava voima Lokugen tekemisissä. Lukekaa tämä, niin ehkä pystytte vähän ymmärtämään, jos haluatte ymmärtää. Esimerkiksi sitä, että naapuri mieluummin vaikka odottaa oven takana kuin törmää kiusallisesti rappukäytävässä. Siellä on buddhalaisuus ydinarvo eikä köyhyys ole mikään tabu. Mutta en todellakaan ajatellut, että musta tulee kirjailija. Mitä Lokugelta on lupa odottaa tulevaisuudessa. Rakastan fyysistä kirjaa ja kirjoittamista, nautin suuresti kirjoittamisesta käsin. – Vaikka kirja on poc-ihmisen (people of colour) tekemä, se viestii samalla, että voi olla toiselta puolen maailmaa ja puhua eri äidinkieltä, mutta elää silti hyvin samaistuttavaa elämää. Niukkuudessa on pärjätty vain jakamalla niin resurssit kuin huoletkin. – Äidiltäni olen perinyt sen, että olen tavallaan avoin kirja. – Olin A:n oppilas jo Sri Lankassa. Omaksi ilokseni olen joskus kirjoittanut eroottisia novelleja roseeviinilasin äärellä pahimpina sinkkuiltoina. Yhteisöllisyys on siellä kuitenkin tosi vahva ja ihmiset tietävät, että materialistiset asiat eivät tuo onnea. En halua kirjoittaa vain mamuille ja mamutaustaisille. Kirjoitan kaikille ihmisille, jotka haluavat lukea aitoja tarinoita. 5 5 den ja kulttuurin kanssa. Suomalaisille haluan avata vähän ruskean ihmisen näkökulmaa. Meillä on ollut Sri Lankan puolella sellainen perhetraumaattinen kurjuus, että ei ollut paljon rahaa ja piti joskus pyytää muilta. Suomessa Lokuge kertoo toisaalta arvostavansa yksityisyyttä. Mutta muille maahanmuuttajille haluan sanoa, että ei tarvitse osata täydellistä suomea, dawgs and bitches, että voi kertoa tarinansa. Kaltaisuuden kokemuksia Jo ennen kirjaa meemitiliä pyörittäessään, mutta varsinkin kirjan aikana Lokuge sai huomata, että there are people, jossain tuolla muutkin miettivät ja kokevat samankaltaisia asioita
Tontin puoliso Maijastina Kahlos, Helsingin yliopiston latinan kielen ja Rooman kirjallisuuden dosentti, on Cambridgessa vierailevana tutkijana. Romaani sukeltaa ensin äidin, historiantutkijan ja akateemisen pätkätyöläisen Gretan, sitten hänen ex-miehensä, IT-asiantuntija Johanneksen, nahkoihin. 1200-luvulla perustetun yliopiston idyllisen puistomainen kampusalue on kaukana Tontin uusimman aikuisten romaanin Haava (Otava 2021) suomalaisesta ahdistuksesta. Teksti JanI saxell Kuvat anttI YrJönen Jarkko TonTTi, 50, on maaliskuun lopussa käymässä Suomessa. Lopussa ääneen pääsee piirua vaille 22-vuotias Jemina itse, lopun aikojen kujanjuoksussaan. Pysyvämpi asemapaikka on syksyyn asti Cambridgen yliopistokaupunki, 80 kilometriä Lontoosta pohjoiseen. Tontti lähti mukaan ”edustuspuolisoksi” ja työstämään omia kirjojaan. Poliittisen kahtiajaon aikana Tontti edustaa jotain kolmatta: hän on sitoutumattoman porvarillinen ihmisoikeusja sananvapausaktiivi. Ennen vapaaksi kirjailijaksi heittäytymistään Tontti ehti tehdä juristinhommia paitsi eri ihmisoikeusjärjestöissä ja vihreiden eduskuntaryhmässä myös Espoon käräjäoikeudessa.. 5 6 IhmIsen haava Aikalaisja sukupolviromaaneistaan tunnettu Jarkko Tontti tutkailee nyt suomalaisten addiktioita. Haavassa on kyse jokaisen vanhemman pahimmasta painajaisesta, oman lapsen menettämisestä huumeille
5 8 kuin Adam McKayn Netflix-hittielokuvassa Don’t Look Up (2021): asteroidi lähestyy Maata, mutta globaalin tuhon uhka ei saa ihmiskuntaa kunnolla hereille ja yhteistoimintaan. Niin kirjaa kuin elokuvaa voi tarkastella vaikkapa allegoriana ilmastonmuutoksesta. Toisaalla taas pienten ihmisten arki, joka on usein yhtä tulkinnanvaraisuutta, improvisointia ja hätäratkaisua toisensa perään. Vihreän eduskuntaryhmän entinen lainsäädäntöja eduskuntasihteeri Tontti on istunut myös Setan hallituksessa ja koordinoinut Amnestyn Suomen osaston kuolemanrangaistuksen vastaista kampanjaa. Oli miten oli, ”Cancel-kulttuuriin” liittyvät kiistat ovat jääneet Ukrainan sodan myötä ainakin tauolle. Muun muassa runo asunto-osakeyhtiölaista on kuulemma jossain taloyhtiössä kehystettynä seinälle, Tontti myhäilee. – Päättäväisesti yritin tehdä silloin jotain erilaista. Mutta niinpä vain päädyin Lennossakin kuvaamaan ihmispsyykettä omassa pienuudessaan ja hauraudessaan: myöhäiskeski-ikäisen tähtitieteen professori Tiitus Toiviaisen rakkaussotkuja, vallankäyttöä ja itsepetosta, ”pieniä seitinohuita valheita”. Kaikilla on omat asiansa ja agendansa. Kaipaan tilaa yksilöllisyydelle. Vihreisiinkin hän teki monta vuotta raikuvaa pesäeroa. Kolmas osa Vedeera ja polttavan auringon maa ilmestyi maaliskuussa Aviadorilta. Virkaolennot ja pienten ihmisten arki Runoilijana aloittaneen Tontin uusin kokoelma Lain laita (Aviador 2020) on melkoista satiirista tykitystä: politiikan, juridiikan ja byrokratian kieltä tungetaan lyyriseen tehosekoittimeen. Mariupolin piirityksen oloissa ei enää väännetä Afrikan tähti -pelin väitetystä piilorasismista tai Harry Potter -kirjailija J. Samoin Yhdysvallat, jossa polarisaatio on paljon meitä pidemmällä, Tontti virnistää. – Kun aloitin ihmisoikeusja sananvapausjärjestöissä, perusasetelmana oli se, että kansallismielinen, uskonnollinen oikeisto tuomitsee provokatiivisten taiteilijoiden tekemisiä. Tontti vierastaa kollektiivista oikeassa olemista ja puolen valitsemisen pakkoja. – En tiedä, mitä Vladimir Putin havitteli, mutta ainakin hän onnistui yhdistämään Euroopan. Ensimmäinen osa Vedeeran taru (Otava 2012) voitti LukuVarkaus -palkinnon. Veneen keikuttaja Toisin kuin monet aikalaistaiteilijat, Tontti ei koe oloaan kotoisaksi vasemmalla. – Siitä kirjasta on tullut aika veikeää palautetta. n ” Kautta historian yhteiskunnissa on ollut jokin sisään rakennettu tarve etsiä synti pukkeja.” Jarkko TonTTi Syntynyt joulukuussa 1971 Tampereella OikeuStieteen tohtori 2002 kOlme runokokoelmaa, joista ensimmäinen eli Vuosikirja (Otava 2006) voitti Kalevi Jäntin palkinnon ViiSi romaania HaltijaneitO Vedeeran seikkailuista kertova, nuorille lukijoille suunnattu fantasiasarja. Pisin järjestöpesti hänellä oli sananvapausjärjestö Suomen PENin puheenjohtajana ja PEN Internationalin hallituksen johtoryhmässä. – Niin paljon hyvää kuin hyvinvointivaltio on tehnytkin, Suomessa on vähän liian kollektivistista: sellainen snellmanilais-talvisotalainen venettä ei saa keikuttaa -henki. Lakipykälien jatkoksi kehitellään villejä ja vauhkoja selvennyksiä ja reunahuomioita. Lain laidasta onkin hyvä loikata Tontin poliittiseen ajatteluun. Yhtäällä ovat notaarien, ylitarkastajien, hallitussihteerien, salaneuvosten ja muiden ”virkaolentojen” koukerokieli, mietinnöt ja suuret sanat. Sitä, että kukin saisi olla niin erilainen, hullu ja sopeutumaton kuin luonnostaan on. Nyt nuoret, vasemmistovihreät aktivistit ruotivat suurennuslasin kanssa vaikkapa sitä, miten jotain vähemmistöä on vuosikymmeniä sitten julkaistussa kirjassa kuvattu. Rowlingin sanomisista. K. yHteiSkunnallinen keskustelija, kolumnisti ja Jarkko Tontti -podcastin pitäjä
5 9
Ei köyhyys, vaan köyhät. ’Hei, anteeksi, halusin vain sanoa, että olisi tosi jees ansaita työllä riittävä toimeentulo, mutta siis jos teidän puolesta sopii ja arvostan kyllä että Teillä on hyvät oltavat.’” ( Maryan Abdulkarim ja Eveliina Talvitie teoksessaan Noin 10 myyttiä feminismistä [2018]) Jos katsomme maapallon kantokykyä, sitä kuka tuottaa päästöjä ja kuluttaa liikaa, graafi tuloluokista muistuttaa hyvin laakeaa cocktailtai samppanjalasia. Mutta oli rikkaan fiilis asiasta mikä hyvänsä, essee Teksti EMilia KuKKala ÄÄririKKaus tuhoaa MEidÄt KaiKKi Jos olisi keskitytty äärimmäisen rikkauden vähentämiseen eikä äärimmäisen köyhyyden, ekokatastrofi olisi jo ratkaistu, kirjoittaa Emilia Kukkala esseessään.. Kaikessa politiikassa on loppujen lopuksi kysymys resurssien jakamisesta, eikä ekokatastrofi ole poikkeus. Onko tämä uhriutujakeskustelu vain vaatimus vallassa olevilta, että heidän tulisi saada kertoa, mikä on oikea tapa puhua asioista ja epäkohdista. (En todellakaan tiennyt, miltä sellainen näyttää. Se, mikä on oikeudenmukaista kenenkin mielestä, on pääsääntöisesti liikuttavan suoraan sidoksissa ihmisen omaan sijaintiin tuloluokkien samppanjalasissa. Rikkaille ongelma on lasia pystyssä pitävä jalka, miljardit ihmiset köyhyydessä. Se, mitä rikkaat eivät ymmärrä, on, että heidän hyvinvoin tinsa lepää näiden miljardien köyhien harteilla, heidän varassaan, viime kädessä elonkehän varassa. Siksi väestönkasvun kauhistelu on pelkkä irvokas yritys kääntää katse pois todellisesta ympäristöongelmasta, rikkaiden ylikuluttavasta ja saastuttavasta elämästä. 6 ”M ikä olisi oikea tapa kertoa sorrosta. Tuskinpa monikaan rikas erityisesti nauttii siitä, että moni ihminen elää köyhyydessä, vaikka tuntuukin suorastaan vihaavan köyhiä – tai ainakin sitä kummallista projektiota, joka heillä pienituloisista on – sikäli kun vertaisarvioitua ja ainutlaatuisen laajaa Anu Kantolan ja Hanna Kuuselan Huipputuloiset-tutkimusta (2019) on uskominen. Mieluiten sellainen tapa, jolla kenenkään ei tarvitse syyllistyä ja joka ei lopulta muuta mitään. Ne, joilla on eniten, projisoivat ongelman niihin, joilla on vähiten. Sitten tämä itsesäilyttävä fiilis koristellaan sosiaalisesti hyväksytyillä selityksillä – usein mallia ”minulla tunnollisena ja kunnollisena kansalaisena on oikeus” – ja sitä kutsutaan sitten moraaliksi. J os olisi keskitytty äärimmäisen rikkauden vähentämiseen eikä äärimmäisen köyhyyden, ekokatastrofi olisi jo ratkaistu – kuten ehkä äärimmäinen köyhyyskin. Samat rakenteet, jotka tuottavat rikkautta, tuottavat myös köyhyyttä ja pitävät ihmisiä siellä. Googlasin sopivan kieli kuvan.) Hyväntekeväisyysjärjestö Oxfamin mukaan rikkain kymmenys on vastuussa puolesta päästöistä, köyhin puolikas ei kymmenyksestäkään
On toki ikävää, etteivät asiat ole yhtä hyvin kaikilla muilla. Luokkasorron kohteita vaiennetaan edelleen pilkkaamalla näiden oikeutettua suuttumusta kohtelustaan ja tekemällä heidän tunteistaan ominaisuuksia, siis uusintamalla luokkia edelleen. Erittäin harvoin rikkaat tulevat suoraan haastetuiksi tästä: oletko todella noin erinomaisen hyvä ihminen, että olet ansainnut kaiken tuon. Väitän, että nykyisin melkein mikä tahansa muu sorron muoto tunnistetaan luokkaa helpommin. Rikkaat rakastavat puhetta vastuusta vastoin parempaa ymmärrystään. Luokkia pidetään yllä tuottamalla aina uusia eroja (terveydessä, koulutuksessa, kaikessa) ja liittämällä niitä luokkiin. Ja jos rikkaiden eläminen muiden kustannuksella – valtavat tulonsiirrot, erityiskohtelu, alipalkkaus ja niin edelleen – estettäisiin, asia ratkeaisi itsestään. Se ei tarkoita, että he olisivat välttämättä sillä tavalla pahoja ihmisiä, etteivät tervehdi naapuriaan tai välitä lapsistaan. Siksi luokkiin liitettyjä arvostelmia olemuksellistetaan ihmisten ominaisuuksiksi melkein kuin olisi kyse eri ihmisroduista. Osaavat köyhätkin olla naiiveja. 6 1 hän hyötyy rakenteellisesti toisten köyhyydestä aivan samalla tapaa kuin me kaikki niin sanotuissa länsimaissa asuvat hyödymme kehittyvien maiden orjatyövoimasta. Se johtuu kuitenkin vain siitä, että nämä muut eivät ole yhtä hyviä. Yhä vain varsinkin naisten. Siinä köyhä on tietysti oikeassa, että samalla elämänkokemuksella rikas olisi tietenkin eri mieltä. Luokkasorrosta ei päästä eroon lopettamalla eri luokkaan kuuluvien syrjiminen vaan lopettamalla luokat. Se tarkoittaa vain, että he ovat ihmisiä, joiden mielestä toisten kuuluukin kuolla nälkään ja syntyä köyhyyteen. Äärimmäisen etuoikeutetun ihmisen suusta esimerkiksi ”vastuu” tarkoittaa, että koska (hänen maailmankuvassaan) maailma on reilu, on jokaisen onnettomuus tämän omaa syytä. Luokkasorto linkittyy moniin muihin syrjinnän muotoihin, mutta eroaa niistä eräällä perustavanlaatuisella tavalla. Kuten Pontus Purokuru määritteli esseekokoelmassaan Täysin automatisoitu avaruushomoluksuskommunismi (2018): ”[S]yrjintä liittyy erojen muuttamiseen hierarkkisiksi, kun taas luokka liittyy hierarkioiden muuttamiseen eroiksi.” Luokasta ei päästä eroon ”suvaitsemalla” köyhiä ja rikkaita yhtä lailla vaan purkamalla rakenteet, jotka tuottavat eriarvoisuutta. On aivan turha odottaa, että maailma muuttuu sitten, kun rikkaat ymmärtävät tehdä köyhille edullisia päätöksiä. Ajatus menee pikemminkin niin päin, että koska turmeltuneet köyhät eivät ole kylliksi kärsineet turmeltuneisuudestaan, on heitä kuritettava hieman lisää. Konservatiiveilla ja liberaaleilla on lähinnä makueroja siinä, oliko kapitalistinen yhteiskunta parempi hetki sitten vai hetken päästä. Viis siitä, että tosimaailmassa ”laiskat työttömät” – orjatyövoima ja halpuutusreservi – ovat pikemminkin vastuussa rikkaiden toimeentulosta, kuten muun muassa Ylen MOT-ohjelma 21.1.2019 seikkaperäisesti osoitti. Kuten Jani Kaaro kirjoitti kolumnissaan ”Köyhyys on aivoja syövä loinen” Helsingin Sanomissa syyskuussa 2013: ”Kaikista köyhyyttä ylläpitävistä myyteistä eräs ilkeimmistä, sitkeimmistä ja vaikeimmin purettavista on ideologinen prinsiippi, jonka mukaan ihmiset ovat jollakin tapaa ansainneet osansa.” Näin ollen oikeistolle kaikki taloudellisen tasaarvon lisäämiseen perustuva toiminta on suorastaan oikeudenmukaisuuden vastaista. Esimerkiksi käyköön vaikkapa lause: laiskat työttömät tarvitsevat aktiivimallia, koska jokainen on itse vastuussa toimeentulostaan. Jotta maaperä olisi vastaanottavainen köyhien kuritukselle, eroja pitää tuottaa myös moraalissa ja maussa. Ominaisuudet – todet tai kuvitellut – ovat seurausta luokista. Mutta silloin hän ei olisi rikaskaan. A lentavat kommentit luokasta ja suoranainen luokkaviha köyhiä, alaluokkaisia ja työväenluokkaisia ihmisiä kohtaan on arkipäivää myös niin sanottujen tiedostavien ihmisten keskuudessa. Köyhät vain tuppaavat näkemään rikkaat paljon helpommin inhimillisessä valossa kuin toisinpäin. Maailma on tavallaan valmis, koska kapitalismi on jo vallitseva talousjärjestelmä: sitä pitää korkeintaan tuupata vielä lisää siihen suuntaan. Ehkä vahingollisin ajatusmalli on ”jos vain he (rikkaat) tietäisivät, he olisivat empaattisempia”, vaikka kyllä he tietävät. Erityisen tuomittavaa on alaluokkaisen naisen – jolle tyypillinen eufemismi on esimerkiksi ”lähiöyh-mutsi” – aggressio. Säilyttääkseen itsekunnioituksensa ja kyetäkseen nukkumaan yönsä oikeisto turvautuu kehäpäättelyyn: se, että minulla on rahaa, tarkoittaa, että minä olen ansainnut sen, ja minä olen siis hyvä. Rikkaita vain eivät kiinnosta köyhien kärsimykset. Köyhyys ja muut onnettomuudet kertovat yksilön tai vähintään tämän vanhempien kaikinpuolisesta turmeltuneisuudesta, siinä missä rikkaus ja menestys yksilön kaikin puolin verrattomasta yksilöydestä ja loistavista geeneistä (tästä ei ole kovin pitkä matka rotuoppeihin). Siksi rikkaiden ja laajemmin ottaen oikeiston yleispätevä selitys kuuluu: kukin on jo saanut ansionsa mukaan. Olisihan jotensakin brutaalia avoimesti kannattaa huikean taloudellisen eriarvoisuuden kaltaista rakenteellista väkivaltaa. Niitä piilotetaan arvopuheeseen ja uuskieleen. Y hteiskuntaluokat eivät suurimmalta osin ole seurausta ominaisuuksista
Siksi uskon, että ihmisellä on hyvin rajallisesti valtaa edes omiin ajatuksiinsa. Äärimmillään se voi vaikuttaa elämän materiaalisiin ehtoihin: leimatun voi olla vaikeaa saada vaikkapa töitä, lainaa tai asunto. Ehei, se olikin vain unta! Tai: ehei, se olikin vain itsestäni kiinni! Voin vakuuttaa, että tilin saldo vaikuttaa suoraan ajattelukykyyn, mielialaan ja itsetuntoon. Kuitenkin köyhyys tuntuu lakattuaan kuin kaukaiselta painajaiselta. Tekniikka toimii hyvin, koska julkinen häpäisy on kova rangaistus. Perspektiivini on vääristynyt. Jos ei ole tarkkana, se vie merkityksenkin. Mieli suojelee itseään pyrkimällä unohtamaan traumaattiset kokemukset. Täydellä vatsalla, istuvissa vaatteissa, mukavassa sängyssä hyvin nukutun yön jälkeen mietteet ovat kovin toisenlaisia kuin silloin, kun mieli on täyttynyt laskelmista, joissa yrittää vuodesta toiseen tehdä mahdottomasta mahdotonta: saada rahat riittämään edes välttämättömään. Sellainen on tosi helppo olla, jos tilillä on sen verran rahaa, ettei sitä tarvitse jatkuvasti miettiä. Köyhyys sitoo kädet, laittaa elämän pauselle, kiduttaa, moukaroi ja musertaa hitaasti, mutta varmasti. 6 2 aggressiot patologisoidaan. Ne ovat pitkälti olosuhteiden ja sattuman ohjaamia. On helppoa olla optimisti, jos ei ole akuutisti rääkätty. O n paljon tutkimusta siitä, että köyhyys todella on trauma. Toivon mukana menee tulevaisuus, vai oliko se sittenkin toisinpäin. Luokkia uusintava mylly jatkaa yhtä kaikki jauhamistaan: sen mukaan työväenluokan vihastus asemastaan ja kohtelustaan on vain huonoa käytöstä, joka taas johtuu huonosta kasvatuksesta. Olen huomannut tämän šokeeraavan todeksi omalla kohdallani. Köyhyys vie toivon, koska sen turha elättely olisi vielä tuhoisampaa. Kävellä kauppaan tietäen, että tilillä on taatusti rahaa tarvittaviin ruokaostoksiin – se vasta on jotakin! Rahan onnellistuttavan vaikutuksen voi kiistää vain sellainen, jonka ei ole koskaan tarvinnut liiemmin miettiä rahaa. En sitä paitsi osaa sanoa muuta kuin: se on helvetti. Siksi en yhä tänäkään päivänä meinaa saada ostettua kaupasta kurkkua tai salaattia: niiden euro-kalori-suhde, mikä tarkoittaa tietenkin kaloritiheyttä suhteessa käytettyihin euroihin, on surkea. Se muokkaa aivoja heikentäen niiden toimintakykyä ja jää myös kehoon. Nykyisin tiedän myös miksi. Miksi tuplatraumatisoida itsensä – ensin köyhyydellä ja sitten pilkalla köyhyydestä. Usein työnteosta päinvastoin rangaistaan, koska kafkaRikkaiden hyvinvointi lepää miljardien köyhien harteilla.. Mitä tasapuolisuutta siinä on. Rikas ei ole rikas, koska hän on niin helvetin hieno ihminen. On kohtuuton vaatimus asettaa itsensä alistavan kohtelun kohteeksi tasapuolisuuden nimissä. Eikö minulla muka ollut vaihtoehtoa. Kuten Jose Saramagon Kertomus sokeudesta -romaanissa sanotaan, toivon puute on helvetti. Köyhän ongelma ei useinkaan ole se, ettei hän osaa suunnitella asioita, vaan se, ettei mitään voi suunnitella. Oma elämä ei ole omissa käsissä, eikä mikään auta, vaikka miten kääntäisi ja vääntäisi. Ei rikas ole rikas, koska on itsevarma, optimistinen, elinvoimainen ja aikaansaava. Mutta jälleen: köyhä ei ole toivoton, vaan köyhyys tekee toivottomaksi. Ei siitä niin kauaa ole, kun minun ei (ehkä herneitä lukuun ottamatta) kannattanut ostaa kaupasta mitään vihreää. Näin ”keskustelu” luokista hyvin usein vahvistaa niitä rakenteita, joista juuri pitäisi keskustella kriittisesti. Hän voi leikkiä helvetin hienoa ihmistä, koska hän on rikas. Itsensä puolustamisen ilmaisut ja pyrkimykset parantaa omaa ja viiteryhmänsä asemaa tulkitaan hillittömyydeksi, aggressiivisuudeksi ja katkeruudeksi. Se vie elämästä kaiken varmuuden, kaiken logiikan, kaiken järjen, mielen. Köyhyyttä kokemattomalle on täysin mahdotonta kuvailla sitä, miltä köyhyys tuntuu, eikä hänellä olisikaan välineitä ymmärtää. Köyhän koko elämä on täysin kaoottisen ennustamatonta, mutta samaan aikaan pitäisi itse käyttäytyä ennustettavasti kuin kone. Minun on nykyisin jopa vaikea uskoa kokemaani köyhyyttä todeksi. Kyse on tismalleen samasta kuin silloin, kun rodullistettu kieltäytyy ”keskustelusta” rasistin kanssa. Ehkä hänen kyvykkyytensä vanhempana asetetaan kyseenalaiseksi. Y hdenlaisesta todellisuudesta käsin on lähes mahdotonta ymmärtää niitä mielentiloja ja päätöksiä, joita aivan toisenlaisessa todellisuudessa elävä ihminen kokee ja tekee. Viittä vaille, etten jakele menneisyyden itselleni verrattomia vinkkivitosia. Se on rakenteellisen väkivallan kohteeksi joutuneen trauma, jonka vaikutukset ovat samankaltaiset kuin minkä tahansa muunkin trauman. Oliko se todella niin pahaa
Näyttäkää se rikas tai edes keskiluokkainen ihminen, joka ei ole tarvinnut muita ihmisiä koskaan mihinkään, jonka elämässä ei onni ole kertaakaan potkaissut eikä sattumalla ole ollut pienintäkään sijaa edes siinä määrin, että olisi säästynyt ihan pahimmilta sairauksilta, onnettomuuksilta ja traumoilta – toki kaikille siunaantuu niitä osansa, se on elämää. Näyttäkää tämä ihmeellinen ihminen, joka on synnyttänyt itsensä autiolle saarelle ja kasvattanut siellä paitsi itsensä, myös mukavan omaisuuden. Esimerkiksi vuonna 2014 Kansan Uutisiin haastattelemani Jussi Marttilan ensimmäinen virhe oli mennä opiskelemaan ja toinen virhe mennä töihin – vaikka juuri niin käsketään tekemään. Kaikki romahtaa. Jos ei voitakaan, niin elämä ja tulevaisuus ovat kuitenkin yhä tallella, ja onpahan sankaritarina kerrottavaksi. On varaa kokeilla kaikenlaista vähän kehnommillakin lahjoilla, on varaa toimia viisaasti. Jos joku turvaa selustan ja turvaverkkoja löytyy, kannattaa ilman muuta ottaa kalliita riskejä ja yrittää. Me kaikki seisomme myös lajimme historian päällä, sillä kovin vähän täällä on itse luomaamme ja ikiomaamme, jos mikään. Hyvälläkään opilla ei tee mitään, jos toista mahdollisuutta ei tule. Ihmislajin selviämisen kovaa ydintä ovat olleet yhteistyökyky ja empatia, jotka ovat auttaneet sopeutumaan muuttuviin tilanteisiin. Rikkaan ei tarvitse yhtä perusteellisesti pelätä epäonnea eikä epäonnistumista, koska hänellä on varaa oppia virheistään ja selvitä epäonnesta. Siksi pahimpaan alati varautuva ihminen ei tee niitä ratkaisuja, joilla voi päästä parhaaseen lopputulokseen, vaan niitä, joilla voisi välttää sen pahimman. S elf made maneja ihaillaan, vaikka he ovat yksi suuri vitsi. Että nurin mentiin, niin että rytisi, mutta niin vain siitäkin selvittiin. Yksi luokan merkki on se, että samoilla asioilla on eri seurauksia. Joka ei ole koskaan nauttinut mitään apua yhteiskunnalta: ei veroja, verohelpotuksia tai -vähennyksiä, mitään muita tulonsiirtoja missään muodossa, yritystuet luonnollisesti mukaan lukien. Ja entä miten tämä hiilipuoli, onko tullut paljonkin päästeltyä menemään. Sitkeitä yksilöitä luonnostellessa maalataan piiloon myös koko se elonkirjon ja -kehän huikean monimutkainen verkosto, joka kannattelee ja elättää meitä kaikkia. Siksi köyhän koko elämä on yhtä varomista ja varautumista, ja ennemmin tai myöhemmin tulee silti se tilanne, johon ei ole voinut varautua. Yksikin moka, onneton sattuma tai ”väärä” valinta – opiskelu tai työnteko Jussi Marttilan tapauksessa – riittää suistamaan koko elämän raiteiltaan. 6 3 maiset viranomaissysteemit on suunniteltu niin. Näin ollen se, mikä on järkevää toimintaa, riippuu täysin siitä, mihin sosioekonomiseen asemaan sattuu syntymään. Epäonnistuessaan köyhä maksaa ottamistaan riskeistä – kuten kouluttautuminen tai yrittäminen – paljon kalliimman inhimillisen hinnan. Häntä olisi mukava onnitella kädestä pitäen, että hyvä ihminen, te olette todella itse, aivan yksin omalla työllänne ja viisaudellanne ansainnut tuon kaiken – kiitos nyt silti äiti Maalle tai isä Jumalalle tästä saaresta kuitenkin, jätehuollon olette varmaan järjestänyt. Jokaista self made mania on kannatellut vähintään yksi riittävän hyvä hoivaaja, jota puolestaan on kannatellut yksi vähintään riittävän hyvä hoivaaja… Jollainen on tosi vaikea olla, jos elää sanotaan nyt vaikkapa kaatopaikalla, globaalin näkökulman ottaakseni. Joka ei ole hyödyntänyt yhteisesti kustannettua infrastruktuuria, erikoissairaanhoitoa, hoivapalveluita tai koulutusta, joka ei ole tarvinnut kenenkään muun työpanosta päästäkseen asemaansa. Potkut, ero, autokolari, työtapaturma, pyykkikoneen rikkoutuminen, päihdeongelma, vakava sairaus, lapsuuden trauma, konkurssi – kaikilla niillä on eri seuraukset eri luokkiin kuuluville. Näyttäkää minulle yksikin rikas, jonka rikkaus on täysin tämän omaa ansiota. Asemassa, jossa yksikin väärä liikahdus voi suistaa tuhoon, tämä tarkoittaa lamaannusta ja apatiaa. n Lue esseessä mainittu Jussi Marttilan haastattelu vuodelta 2014 KU:n verkkosivuilta: ku.fi/3177984 Ihmisen ajatukset ovat pitkälti olosuhteiden ja sattuman ohjaamia.. Alemmilla luokilla se ei toimi niin
010 2323 200 (ma-pe 9-16) matkapojat.fi/kuljekanssain Kulje kanssain -risteily Helsinki-Tallinna-Helsinki LAULA KANSSAIN! Musikaalisen illan juontajana Reijo Westerholm KOVIA FAKTOJA JA KESKUSTELUJA Kuinka eläkejärjestelmää voisi kehittää. Pyydämme osakkaita ilmoittamaan osallistumisestaan kokoukseen 15.6.2022 klo 12 mennessä sähköpostitse tai puhelimitse: Kansan Uutiset Oy Jussi Virkkunen puh. klo 13 Honkanummella Isää, Taataa, Seppo-setää ja pidettyä juttukaveria jäimme kaipaamaan Irma ja Meeri Muut sukulaiset ja ystävät Sepon iloinen koira Simi. n Nokian paikallisjärjestö ry. Kalevi Kivistö ja Kaija Kallinen Monipuolista ohjelmaa! Taatusti tanssittavaa musiikkia! Tiedustelut sekä varaukset: BOCCIAA JA TAPAAMISIA Kevättervehdys Nadja Laine Eläkeläisnuorisoliittolaiset ELNU Ismo Luimula Vasemmiston vanhat toverit kansanuutiset.fi YHTIÖKOKOUSKUTSU Kansan Uutiset Oy:n varsinainen YHTIÖKOKOUS pidetään tiistaina 21.6.2022 klo 10 yhtiön toimitiloissa, Hämeentie 105 A, 2. Mononen Erkki Mononen Esko + Tuula Määttä Viljo Pipko Ekaterina Pirinen Lea Pirinen Mauri Pirinen Pirjo Pirinen Toni Pirinen Valentina Pouhula Lasse Reittu Keijo Reittu Päivi Ruhtinas Raimo Saloniemi Taisto Tolppanen Kalevi Outokummusta Keväinen tervehdys Helena ja Veikko Kumpumäki, KEMI Punaista kevättä Sulo ja Helli Kylmämaa, Kolarista Kaunista kevättä toivottaa SAK. Uurnan lasku 21.5. 6.2.2022 Helsinki Niin äkkiä lähdit sä luotamme pois, emme vielä sua antaneet ois. Sepon siunasi veljenpoika Pekka Haanpää 5.3.22. Hyvää kevään jatkoa toivottaa Helsingin Telakkatyöväen Ao 41 Kaikille avoin työväentutkimuksen erikoiskirjasto TIETOA TYÖSTÄ JA YHTEISKUNNASTA Sörnäisten rantatie 25 A 1 00500 Helsinki 09-766429 www.tyovaenperinne.fi työväenkirjallisuutta, tapahtumia 13.-14.9.2022 Silja Europalla Lähde sinäkin mukaan! Tälle Eläkeläiset ry:n risteilylle ovat kaikki ystävämme tervetulleita! p. 09 759 60 240, jussi.virkkunen@kansanuutiset.fi Rakkaamme, kirjaltaja Seppo Kalevi HAANPÄÄ s. Kansan Uutiset Oy Hallitus Kokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 10§:ssä mainitut yhtiökokousasiat. 12.2.1933 Kymi k. 6 4 Kevättervehdys Homin Marja Homin Miika Hyttinen Pentti Hyvönen Pekka Kinnunen Eero perh. Keskustelutilaisuudessa mm. krs. Tilinpäätöstä koskevat asiakirjat ovat osakkaiden nähtävissä yhtiön toimitiloissa viikkoa ennen kokousta
Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki sirolansaatio.. Koulutuksen käyneet toimivat freelancekouluttajinamme kahden seuraavan vuoden ajan. Osakkaan on saadakseen osallistua yhtiökokoukseen ilmoitettava osallistumisestaan yhtiölle viimeistään 27.5.2022 kirjeitse, puhelimitse tai sähköpostilla yhtiön pääkonttoriin, osoite: Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva/yhtiökokousilmoittautumiset, PL 117, 33101 TAMPERE tai puhelimitse jättämällä soittopyyntö Pauliina Paavolalle, puh. Yhtiökokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 20 §:ssä mainitut varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat. Ota ennakkoon yhteyttä info@kansanarkisto.fi. 044 721 0320 info@kansanarkisto.fi www.kansanarkisto.fi Avoinna ti-pe klo 9 16. ADRESSIT ONNITTELUUN JA OSANOTTOON YRJÖ SIROLAN SÄÄTIÖ p. 040 167 7700 toimisto@sirolansaatio.. 01019 5110 tai sähköpostilla pauliina.paavola@turva.fi. Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1, 00530 Helsinki, p. Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL jhl.fi/liity kansan arkisto Tallentaa ja tarjoaa käyttöön työväen ja järjestöjen historiaa Avoinna kaikille. Tampere 20.4.2022 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva Hallitus Vasemmistolaisten oma opintokeskus. Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan ennakkoilmoittautumisen yhteydessä. Ja se joku on usein yksi meistä rautaisista ammattilaisista. Haku päättyy 31.5. KUTSU YHTIÖKOKOUKSEEN Keskinäisen Vakuutusyhtiön Turvan osakkaat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään tiistaina 31.5.2022 klo 15.30 alkaen yhtiön pääkonttorissa osoitteessa Järvensivuntie 3, Tampere. Jäljennökset tilinpäätösasiakirjoista ovat 23.5.2022 alkaen osakkaiden nähtävinä yhtiön pääkonttorissa osoitteessa Järvensivuntie 3, Tampere sekä yhtiön kotisivuilla www.turva.fi. Luotettava tieto on työläisen perusoikeus. Tuodaan työ näkyväksi. Maksuton koulutus 9.9.-12.11.2022. Koulutusta, kulttuuriaktivismia ja julkaisutoimintaa. ksl.fi/koulutukset/ kouluttajakoulutus 7-15vuotiaille luvassa: erätaitojen kartuttamista, keppihevosilla laukkaamista, uimista, musiikkia, kädentaitoja, AasiaPoppia, fantasiaa, nuotioiltoja ja mysteereitä koko kesän ajan Huruslammen leirikeskuksesssa ja vähän muuallakin! Katso koko tarjonta; 15 yöleiriä, 4 päiväleiriä ja 2 perheleiriä nettisivuiltamme: www.sdplhkiuusimaa.fi KESÄLEIRIT TULEVAT, ilmoittaudu mukaan! Järjestäjänä Helsingin ja Uudenmaan, sekä Espoon pioneerit Ilmoittatumiset ja lisätiedot: info@sdplhkiuusimaa.fi /041-464 5851. 6 5 onlinearpa.net arpajaiset netissä! Tavara-arpa ry Beckerintie 10, 00410 Helsinki, 09 4366320 Joku hoitaa sen, mitä muut eivät tule ajatelleeksi. Jäljennökset mainituista asiakirjoista lähetetään osakkaille pyydettäessä. Arkiston tutkijasalipalvelu on avoinna. www.ksl.fi Kouluttajakoulutus Opi aikuisesta oppijana sekä eri tavoista ohjata aikuisten ryhmää
6 6 ristikko H a r r i a sik a in en Ratkaisu julkaistaan seuraavassa numerossa.
toukokuuta 2003 ihmisoikeusloukkauksista Tšetšeniassa raportoinut Zura Bitieva sidottiin kotonaan ja tapettiin kolmella päähän ammutulla luodilla. Varsinainen jälkisuomettumisen monumentti on Pyhäjoella, jossa toukokuun alkuun asti rakennettiin Fennovoiman ydinvoimalan perustuksia siitä huolimatta, että kolmasosan Fennovoimasta omistaa Venäjän valtion omistama Rosatom. Hän on näyttänyt pahuuden kasvot, pääministeri Sanna Marin sanoi Ilta-Sanomissa presidentti Vladimir Putinista 22.4. helmikuuta. Kuvaavaa on keskustelu Ulkopoliittisen instituutin 30.8.2006 julkaisemasta raportista Venäjän ” Syyllisiä ei tarvitse etsiä, mutta paikallaan olisi tutkimus.” kai Hirvasnoro Politiikan toimittaja. Uuteen Venäjään ei suhtauduttu niin kuin normaaliin valtioon, vaan siihen sovellettiin epätervettä erityissuhdetta. Ja bisnes on bisnes vaikka pirun kanssa. Yhteistyö Rosatomin kanssa päättyi 2.5. ”Kylmässä sodassa kansakunta opetteli ja oppi vuosikymmenien ajan valehtelemaan itselleen”, Marjo Vilkon käsikirjoittamassa sarjassa todettiin ja korostettiin häpeää menneisyydestä. – Hän toimii täysin järjettömällä tavalla. Silti Suomessakin isoveliasenne Viroon jatkui viime aikoihin asti. Silloista pääministeriä Alexander Stubbia häiritsi 14.10.2014, Krimin miehityksen jälkeen, eduskunnassa Fenno voima-kriitikoiden ”tietty asenteellisuus, jopa russo fobia”, jolla ”yritetään lietsoa Venäjä-pelkoa energiapoliittiseen ratkaisuun”. ”Venäjä on aiempaa valmiimpi niin kyvyn kuin motivaation osalta sotilaalliseen voimankäyttöön poliittisten ja taloudellisten päämääriensä saavuttamiseksi”, raportissa aivan oikein todettiin. Venäjä hyökkäsi Georgiaan vuonna 2008 ja miehitti Krimin 2014. Ilmiö oli toki yleislänsieurooppalainen. Idässä ja etenkin Baltiassa tiedettiin paremmin. Se päättyi varhain aamulla 24. Suomettuminen ei kuitenkaan päättynyt 1990-luvun alussa Neuvostoliiton hajoamiseen ja koko niin sanotun sosialistisen maailmanjärjestelmän romahtamiseen. Yksipuolisuudesta ja Venäjä-pelottelusta sitä moitittiin etenkin SDP:stä ja keskustasta. Venäjän turvallisuuspalvelu FSB painostaa Bitievan tytärtä Luisa Bitievaa, koska tämä on vienyt murhan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen”, Kansan Uutisissa kerrottiin vuonna 2004. Syyllisiä ei tarvitse etsiä, mutta paikallaan olisi tutkimus siitä, mitkä syyt ajoivat suomalaiset kahden vuosikymmenen mittaiseen sinisilmäisyyteen Venäjän ja Putinin suhteen. Tšetšenia ja Putinin myöhemmät sodat eivät estäneet suomalaisia kaveeraamasta Putinin ja häntä tukevien oligarkkien kanssa. Hyvä että sanoi, mutta ihan samat sanat olisi voinut lausua parikymmentä vuotta sitten, jolloin Putin kävi ensimmäistä sotaansa Tšetšeniassa. Kidutus ja siviilien murhaaminen alkoi silloin. 6 7 Jälkisuomettuminen kesti yli 20 vuotta muuttuva rooli Suomen lähialueilla. Hänen toimissaan ei ole mitään mieltä, eikä mitään inhimillistä. Ajateltiin, että Venäjästä voisi tulla normaali valtio kiinteiden taloussuhteiden kautta. ”21. Vasta kun ”naamiot oli riisuttu”, Venäjästä voitiin puhua suoraan ja kiertelemättä. Julkaisuajankohtanaan raportti ei kiitosta saanut. viimeinen sana v iime joulun ja uuden vuoden välissä ihmeteltiin suomettumista, kun Yle esitti Jari Tervoon henkilöityvän tv-sarjan aiheesta
euroa vuodessa ku.fi/tilaa 00 32 51 -2 21 1 PAL.VKO 2022-24