Kansan Uutiset 13.02.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Hinta 3,50 ? 7-003251-157 7 www.kansanuutiset.fi Viikko 7 Perjantaina 13.2.2015 Kansan Tahto | Satakunnan Työ Työnantajan haastanut Tuija Hanhisalo: Tekisin tämän uudelleen s. 12 Työttömyys vie Kreikassa terveydenhoidonkin s. 24 Solidaarisuustalous 11 Julkistalouden kilpailuttaminen 16 Portugalin poliisiväkivalta 34. 36 Yhteiskunnallisen taiteen paluu Tulit Ukra auko inaa s. 32 n » Jani Leinonen opettaa tottelemattomuutta s
Jo tätä ennen JARMO LINTUNEN » Mikään ole pyhää porvareille. 2 pankkikriisi hävitti alalta 17 000 työpaikkaa ja 700 konttoria. Pankkituen takia fuusio oli myös poliittinen kysymys. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä vaati heti valtiovaltaa estämään fuusion, koska se merkitsee ennen näkemättömän valtakeskittymän syntymistä. Suurimmat teollisuusyritykset kuuluivat jomman kumman leiriin. Lisäksi sillä oli valtava kiinteistöomaisuus. . 1990-luvun pankkikriisi mursi tämän asetelman ja 9. Vuodesta 2001 pankkikonsernin nimenä on ollut Nordea. Pankkifuusion raskaimman välittömän hinnan maksoivat niiden työntekijät, joita oli yhteensä yli 18 000. helmikuuta Paasikivenaukiolla Helsingissä. Fuusiosta syntyi Merita Pankki, joka jo vuonna 1997 yhdistyi ruotsalaisen Nordbankenin kanssa. Lyhtypatsaiden esikuvana on ollut noin 1800 vuotta vanha kiinalaisten kivisotureiden terrakotta-armeija, joka löytyi maan alta vuonna 1974. 20 vuotta sitten Pankkipommi lopetti KOP:n ja SYP:n VIELÄ 1990-LUVUN alussa Suomen talouden mahtipelaa- jia olivat liikepankit KOP ja SYP. helmikuuta 1995 kerrottiin todellinen uutispommi: raskaasti tappiolliset pankit kertoivat fuusioitumisestaan. Suomenruotsalaisen ja suomalaisen pääoman yhdistymishankkeita oli ollut ennenkin, mutta vasta kriisi pakotti pankit yhteen. Nordbankenin omistajat saivat uuden pankin omistavasta holding-yhtiöstä enemmistön. Kansan Uutiset, Viikkolehti 13.2.?19.2.2015 A Kotimaa s.4 B Kulttuuri s.20 C Keskustelu s.30 D Ulkomaat s.32 E Pelit s.40 Kannen kuva: Anna Upola-Lehto Ajankuva LEHTIKUVA/VESA MOILANEN Perinteisellä lyhtytekniikalla rakennetut värikkäät patsaat juhlistavat kiinalaisen uuden vuoden viettoa valaistuina 12.?18. Kustannuksien karsiminen tiesi lähtöä joka kolmannelle. Sehän panee polvilleen valtiovallan totaalisesti ja itse sanelee, mitkä yritykset saavat menestyä ja mitkä eivät, sanoi pankkivaltuutettu Esko Seppänen. Seppäselle fuusiohanke todisti, ettei mikään ole pyhää porvareille. KEVÄT 1995 muutti suomalaisten arkea muutenkin kuin pankkipalveluiden osalta. Uuden pankin osuus yksityisasiakkaista oli 40 prosenttia ja yritysasiakkaista 60 prosenttia. Vielä helmikuussa toimistoissa ja kokouksissa savusteltiin vapaasti. Liikepankkien pääjohtajat Vesa Vainio (vas.) ja Pertti Voutilainen olivat isänmaan asialla helmikuussa 1995. Kai Hirvasnoro. Pankkien pääjohtajat Vesa Vainio ja Pertti Voutilainen perustelivat asiaa isänmaallisin tavoittein eli pyrkimyksenä turvata suomalaisen pankkitoiminnan menestys kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa. Tavoite ei onnistunut. Maaliskuussa tuli voimaan laki, joka kielsi tupakoinnin työpaikoilla ja muissa julkisissa tiloissa
Suomen rati?oima sosiaalinen peruskirja edellyttää, että sosiaaliturvan minimimäärien tulee olla vähintään 50 prosenttia ekvivalentista mediaanitulosta ja missään tapauksessa minimitaso ei saisi alittaa 40 prosentin tasoa. Sellaista suoraselkäisyyttä. LEHTIKUVA/ANTTI AIMO-KOIVISTO Pääkirjoitus Vakava huomautus Suomelle LÄHES VARMA seuraava pääministeripuolue keskusta esit- » Suomessa on va- vero-ongelma, mutta ei tulojen ylä-, vaan alapäässä. Sitä voi verrata Suomessa 1990-luvulta lähtien toteutettuihin veronkevennyksiin. Valtaosa saa sosiaaliturvaa, mutta pakolliset menot vievät siitä ison osan, koska vuokrat ovat nousseet eivätkä eläke, sairauspäiväraha, kansaneläke, toimeentulotuki tai asumistuki riitä elämiseen. Tämä on totta 2000-luvun Suomessa, vahvisti Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea keskiviikkona antamassaan päätöksessä Suomen Sosiaalioikeudellisen Seuran tekemästä kantelusta. Se huomioon ottaen Suomi jää kauas jälkeen itse asettamastaan tavoitteesta minimiturvan tasoksi. 20 prosentin vero on äärimmäisen kireä, kun puhutaan yleensä 500?700 euron eduista kuukaudessa. Sitä se ei ole, vaan se on tässä ja nyt, tässä hetkessä kiinni. Arvioimme ja katsomme kaikkia maailman ilmiöitä . ovat ne sitten pieniä tai suuria . historiallisen ymmärtämyksemme silmälasien läpi. juha sipilä Vuoden Professoriksi valittu Maria Lähteenmäki, Acatiimi 1/2015 © TARMO KOIVISTO 3. on jossain menneisyydessä. Minimisairauspäivärahan, työttömän peruspäivärahan ja äitiysrahan kaltaisista etuuksista maksetaan vielä 20 prosentin vero. Kaikkein suurituloisimpien suomalaisten tyypillinen veroprosentti oli 32 vuonna 2013 ja silloin puhutaan yli miljoonan euron vuosituloista. Euroopan neuvoston sosiaalisJARMO LINTUNEN ten oikeuksien komitean antama huomautus vie Suomen eräänlaiselle tarkkailuluokalle. Suomi on niitä harvoja valtioita, jossa julkisen sektorin omaisuus on paljon julkista velkaa suurempi ja nyt velkaa saa kaiken lisäksi ilmaiseksi. On nykyistä monipuolisemman vaalikeskustelun aika . Tutkimusta johtaneen professori Juho Saaren mukaan he ovat tavallisia suomalaisia, joiden rahat eivät riitä ruokaan. Rasismituomio tuli, mutta ei lähtöpasseja, vaan tuomittu Jussi Halla-aho saikin tehdä perussuomalaisten uuden maahanmuuttopoliittisen ohjelman. Ylin marginaalivero on asteittain alennettu 51 prosentista alle 30:een. Näin Timo Soini (kuvassa) söi sanansa. Ja tämä on vasta alkua vähitellen käynnistymutta ei tulojen ylä-, vässä kilpalaulannassa siitä, kuka on kovin leikkaaja. vaan alapäässä. Monilla ei kuitenkaan ole enää yhtään mitään, mistä leikata. Perusturvan tason nostaminen on välttämätöntä ja siihen on myös varaa, sanovat kriisitietoisuuden lietsojat mitä tahansa. Suomessa useimmat minimituet jäävät selvästi alle tämän tason. 20 000 suomalaista saa viikoittain ruoka-apua, koska rahat eivät riitä ruokaan. Komitean antama huomautus osoitNyt Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on huomauttanut taa myös sen, että Suomessa on vakava Suomea asiasta. Tape kai.hirvasnoro@kansanuutiset.? Sanottua » On väärin luulla, että ?histo- sekoiteTuna, ei RavisteTuna ria. Helmikuussa 2009 hän uhosi, että rasismituomiosta tulee lähtöpassit puolueesta. ja tarve. tää menojen jäädyttämistä ja yli kahden miljardin euron kava vero-ongelma, leikkauksia. Itä-Suomen yliopiston joulukuussa julkaiseman tutkimuksen mukaan 20?30 euron arvoista ruoka-apua saa viikoittain noin 20 000 ihmistä. Onneksi vaalien jälkeen nimitettävä hallitus pääsee tekemään tarpeelliset korjaukset jo ensi kesän budjettiriihessä
Usko EU-tuomioistuimeen vahvistui, Olkiluoto 3:n Sähköliiton yhteyshenkilö, liittosihteeri Hannu Luukkonen sanoo. Asiassa oli kyse 186 Sähköliittoon kuuluneen puolalaisen sähköasentajan lähes seitsemän miljoonan euron palkkasaatavista Olkiluoto 3:n ydinvoimalatyömaalta. A kotimaa Perjantai 13. Viimeinen pisara oli Solidiumin ilmoitus myydä puolet Telia-Soneran omistuksistaan. EUT:n mukaan palkkasaatavien siirtoon Sähköliitolle on EU:n perusoikeuskirjasta johtuvat perusteet, joten Puolan lain siirtokielto on syrjäytettävä. KU. 7 / Aino-Kaisa Pekonen s. KU Olkiluodon puolalaiset saavat palkkansa » EU-tuomioistuimen ennakkopäätös vahvisti Suomen palkkamääräysten koskevan myös lähetettyjä työntekijöitä. LEHTIKUVA/JUSSI NUKARI TOISESTA EU-MAASTA Suomeen tulevan Solidiumin toimitusjohtaja Kari Järvinen esitteli yhtiön tilinpäätöstietoja tammikuun lopulla. 4 yrityksen on noudatettava yleissitovien työehtosopimusten palkkamääräyksiä, linjaa Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) torstaina antamassaan ennakkoratkaisussa. EUT:n ratkaisu tarkoittaa, että toisessa EU-valtiossa toimivan yrityksen on maksettava Suomeen lähettämilleen työntekijöille palkkaryhmittelyn mukaisen vähimmäistuntipalkan ja/ tai vähimmäisurakkapalkan lisäksi työehtosopimuksessa sovitut lomarahat, päivärahat, matka-ajan palkka ja muut edut. Pelkkä palkkataulukon alimman palkan noudattaminen ei riitä. . Solidiumin asema on nostettava hallitusneuvotteluissa esiin ja otettava järki käteen.. Pelkästään toimitusjohtajalle maksettiin palkkaa ja palkkioita lähes puoli miljoonaa euroa ja päälle yli 140 000 euroa lisäeläkkeestä. ja pitää yritysten pääkonttorit Suomessa. Molemmissa se on epäonnistunut, josta viimeisenä esimerkkinä on Rautaruukin siirtyminen ruotsalaiselle SSAB:lle. Toisesta EU-maasta Suomeen tulevan yrityksen on noudatettava yleissitovien työehtosopimusten palkkamääräyksiä, linjasi EU:n tuomioistuin torstaina. SARAMO KIRJOITTAA Solidiumin ole- van äänestäjille ja veronmaksajille haitallinen ja kallis. Olen iloinen, että puolalaiset sähköasentajat saivat oikeutta. Puolalaisen Elektrobudowa Spó?ka Akcyjna -yhtiön palveluksessa työskennelleet sähköasentajat olivat siirtäneet Sähköalojen ammattiliiton perittäväksi palkkasaataviaan yhteensä noin 6 648 000 euroa viivästyskorkoineen. ?Merkittävä koko Euroopan kannalta? SAK:n ja ammattiliittojen EU-edunvalvontaprojektin lakimies Jari Hellsten pitää ratkaisua merkittävänä koko Euroopan kannalta. . 11 LEHTIKUVA/MIKKO STIG Saramo lakkauttaisi Solidiumin VASEMMISTOLIITON poliittinen sih- teeri Jussi Saramo lakkauttaisi porvarihallituksen vuonna 2008 perustaman valtion omistajayhtiö Solidiumin. Ratkaisu linjaa ay-liikkeen ja » Pelkkä palkkataulukon alimman palkan noudattaminen ei riitä. työehtosopimuksiin sitoutuvien työnantajien kannalta myönteisesti palvelujen vapaan tarjonnan suhdetta kansallisiin työehtomääräyksiin. Muut neljä johtoryhmän jäsentä kustansivat yhteensä melkein miljoonan. Seitsemänhenkiselle hallitukselle maksettiin 340 000 euroa kokouspalkkioita. ?Samaan aikaan kun meillä ei muka ole varaa palkata pienipalkkaisia ihmisiä hyvinvointipalveluihin, meillä on varaa elättää tällaista turhaa koneistoa. Runsaan miljardin euron kaupalla maksetaan pois lainaa, vaikka ?samaan aikaan Suomelle annetaan lainaa miinuskorolla, eli teemme voittoa lainaa ottamalla?. ?Telia-Sonera puolestaan maksaa 6 prosentin osinkotuottoja. Vaikea kuvitella typerämpää omistajapolitiikkaa, tapamme lypsävät lehmät vaikka ruokaa olisi varastossa yllin kyllin?, Saramo kirjoittaa blogissaan. Saramo muistuttaa, että Solidiumin tehtävänä oli vahvistaa ?sinivalkoista omistusta. helmikuuta 2015 Tuukka Pääkkönen s. Se vaikuttaa suoraan siihen, millä ehdoilla ulkomaiset yritykset voivat toimia toisessa EU-maassa. Hellstenin mukaan EUT:n ratkaisu vahvistaa samalla suomalaista, yleissitoviin työehtosopimuksiin perustuvaa sopimisen mallia. Satakunnan käräjäoikeus pyysi Euroopan unionin tuomioistuimelta ennakkoratkaisua siitä, miten lähetettyjä työntekijöitä koskevan EU-direktiivin vähimmäispalkan käsitettä on tulkittava. Samalla käräjäoikeus pyysi EUT:tä ottamaan kantaa siihen, onko puolalaisilla työntekijöillä ollut oikeus siirtää palkkasaatavansa Sähköliiton perittäväksi, vaikka Puolan laissa tällainen siirto kielletään
KU Euroopan neuvosto: Suomen perusturva ei riitä » Verotus leikkaa » Tulevai- ennestäänkin sosiaalisen peruskirjan tason alle jääviä etuuksia. suudessa Suomen perusturvaetuudet ovat erityisen huomion kohteena. sosiaalisten oikeuksien komitea on antanut päätöksensä Suomen Sosiaalioikeudellisen Seuran (SSOS) tekemään kanteluun Suomen perusturvan tasosta. Tavoite on, että uuden keskusjärjestön toiminta alkaa vuoden 2017 alussa. Tähän men- nessä yhteensä 44 ammattiliittoa on ilmoittanut osallistumisestaan uuden keskusjärjestön selvitysvaiheeseen. Toi- nen on kansainvälisen riippumattoman velkasovittelumekanismin luominen. Kyse on siitä, miten Euroopan kriisimaiden velanmaksun ehtoja tulisi höllentää, jotta maat voisivat elpyä taloudellisesti, Eskelinen esittää. Velkasovittelun toteuttamiseksi Eskelinen esittelee kaksi mallia. KU 5. Kreikassa on alettu vaatia paitsi velkojen leikkaamista, myös niiden maksuehtojen lieventämistä. Talouskuripolitiikan epäonnisESKELINEN TOTEAA, Kreikan Syriza-johtoinen hallitus hakee järjestelyä veloilleen. Se vähentäisi pankkien kannustimia riskialttiiseen lainaamiseen, koska ne olisivat tietoisia mahdollisista menetyksistä. Velkoja voidaan sovitella myös kertaluontoisesti. Talouskuriehdoista kiinni pitäminen romuttaisi Euroopan Unionin taloudellisen, sosiaalisen ja moraalisen perustan. . Velkatilanne on toiminut tekosyynä ajaa raskasta kiristyspolitiikkaa kriisimaissa. Komitea katsoi, että Suomen perusturvan taso ei täytä Euroopan neuvoston sosiaalisen peruskirjan vaatimuksia. Suomi on vuonna 2002 rati?oinut Euroopan neuvoston uudistetun sosiaalisen peruskirjan, joka sisältää säännöksiä sosiaaliturvan tasosta. Kreikan pääministeripuolue Syriza on useita kertoja viitannut Lontoon vuoden 1953 velkakonferenssiin, jossa järjesteltiin sodasta toipuvan Saksan velkoja. KU Vasemmistofoorumilta malli eurooppalaiseksi velkasovitteluksi LEHTIKUVA » ?Talouskuriehdoista kiinni pitäminen romuttaisi Euroopan Unionin taloudellisen, sosiaalisen ja moraalisen perustan.? VASEMMISTOFOORUMIN TIISTAINA julkaisemassa aloitteessa esitetään eurooppalaisen velkasovittelumekanismin perustamista. . Vasemmistofoorumin julkistamassa aloitteessa esitetään kaksi mallia eurooppalaiselle velkasovittelulle. tuminen näkyy Euroopassa selvästi. Ratkaisua onkin haettava toisista lähtökohdista, Eskelinen sanoo. Sosiaalisten oikeuksien komitean mukaan Suomen sairauspäivärahan, äitiyspäivärahan, kuntoutusrahan, takuueläkkeen ja työttömyysturvan peruspäivärahan minimäärät eivät vastaa tasoltaan peruskirjan edellyttämää tasoa. Näiden sosiaaliturvaetuuksien taso jäi EUROOPAN NEUVOSTON Ruoan ja vaatteiden jakelua Heikki Hurstin vaate- ja ruokajakelupisteessä Helsingin Kalliossa tammikuussa. alle 40 prosentin ekvivalentista mediaanitulosta, joka oli 776 euroa kuukaudessa vuonna 2013. Sosiaalinen peruskirja edellyttää, että minimimäärien tulee olla vähin- tään 50 prosenttia ekvivalentista mediaanitulosta ja missään tapauksessa minimitaso ei saisi alittaa 40 prosentin tasoa. Esimerkiksi minimisairauspäiväLEHTIKUVA/MARKKU ULANDER raha vuonna 2013 oli 23,77 euroa tai 594 euroa kuukaudessa, mikä vastaa 31 prosenttia mediaanitulosta. Tulevaisuudessa Suomen perusturvaetuudet tulevat olemaan erityisen huomion kohteena. Suomen Sosiaalioikeudellinen Seura katsoo, että tulevan hallituksen keskeinen ja ensisijainen tehtävä tulee olemaan Suomen perusturvaetuuksien nostaminen Euroopan Neuvoston sosiaalisen peruskirjan edellyttämälle tasolle. Ohjausryhmä unimeää myöhemmin valmistelutyöryhmät. Tämän kevään aikana valikö taan hankkeen projektipäällikkö ssekä määritellään keskusjärjes- tön strategia ja perustehtävät. Syksyn aikana työryhmät valmistelevat päätösesitykset toiminnoittain. Ennen vuoden 2012 velkajärjestelyä se oli noussut 162 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen ja nyt se on 174 prosenttia. Kreikan valtionvelasta noin 80 prosenttia on tällä hetkellä velkaa velkojien troikalle eli IMF:lle, Euroopan Unionin maille ja Euroopan keskuspankille, joten Eskelisen mukaan velkojen sovittelussa on pitkälti kyse julkisten instituutioiden välisistä » Velanmaksun ehtoja tulisi höllentää, jotta maat voisivat elpyä taloudellisesti. neuvotteluista. Vasemmistofoorumin julkaiseman aloitteen mukaan velanmaksuohjelmien tulisi tukea kasvua, velkoja tulisi voida mitätöidä kerralla riittävästi sekä lyhennysvapaata myöntää tarpeeksi pitkäksi ajaksi. Velkasovittelumekanismin tulisi olla pysyvä, kansainvälinen ja riippumaton. Ne edustavat noin 1,7 miljoonaa palkansaajaa ja yksinyrittäjää. Hankkeen ohjausryhmä koostuu 14 liiton edustajasta ja kahdesta asiantuntijajäse- nenä toimivasta keskusjärjestöpuheenjohtajasta. Lisäksi sairauspäiväraha on verollista tuloa. Se takaisi sekä velkojille että velallisille tasapuolisen ja oikeudenmukaisen kohtelun. ettei asia voisi olla ajankohtaisempi. . UUDEN KESKUSJÄRJESTÖN perusta- minen eteni torstaina, kun selvitystyöhön ilmoittautuneiden liittojen kokouksessa päätettiin sen organisoimisesta, aikataulusta ja taloudesta. Se vastasi 38 prosenttia ekvivalentista mediaanitulosta. Suomen tulee säännöllisesti raportoida sosiaalisten oikeuksien peruskirjan toteutumisesta. 20 prosentin vero leikkaa useimpia muitakin etuuksia. LÄHIMMÄKSI PERUSKIRJAN minimivaati- musta pääsi 738 euron takuueläke. Ohjausryhmä muun muassa valmistelee esitykset selvitystyössä mukana olevien liittojen kokouksille ja johtaa hankkeen etenemistä ja taloutta. Selvitystyön käytännön toteutusta valmistelemaan ja koordi- noimaan valitaan jäsenliitoista ja keskusjärjestöistä riippumaton projektipäällikkö. 20 prosentin tuloveron jälkeen minimipäiväraha on 475 euroa kuukaudessa eli 24 prosenttia mediaanitulosta. Olennaista olisi varmistaa, että kriisimailla olisi taloudellinen tulevaisuus, sanoo aloitteen kirjoittanut YTT Teppo Eskelinen. Pahiten kärsineen Kreikan velkasuhde oli 125 prosenttia kriisin kärjistyessä huhtikuussa 2009
Yksi ongelma on sähköinen tunnistautuminen palveluihin. Valtion ja poliittisten päättäjien tulisi huolehtia demokratian ja ihmisoikeuksien turvaamisesta. Herätellään ja politisoidaan Oikeudet sananvapauteen, yksityisyydensuojaan ja ylipäänsä päästä verkkoon toimimaan ovat jääneet 6 Saila Ruuth Juho Lindman suomalaisessa keskustelussa takaalalle, Lindman katsoo. . Pitäisi palata perusasioihin: minkä takia on joskus keksitty kirjesalaisuus. Sehän on poliisi ja supo, keitä tässä pitäisi valvoa, eikä niiden meitä, Pekonen sanoo ja viittaa viimeaikaisiin epäselvyyksiin ja väärinkäytöksiin poliisin tietorekistereissä. . Julkisen sektorin data ja ohjelmistot avoimiksi, vapaiksi ja maksuttomiksi. Siinä vasemmistoliiton ensimmäisen tietoyhteiskuntaohjelman vaatimuksia. ?Koska valtiot ovat olleet tähän asti haluttomia ja kyvyttömiä suojelemaan ihmisten oikeuksia ja yksityisyyttä sekä vahvistamaan demokratiaa, olemme tarvinneet edwardsnowdeneita, chelseamanningeja, julianassangeja ja anonymouseja?, ohjelmassa kirjoitetaan. Juho Lindmanin ja Saila Ruuthin kirjoittaman ohjelman mukaan meidän ei pitäisi tarvita yksityishenkilöitä, jotka turvallisuutensa uhalla paljastavat hallitusten ja suuryritysten epäilyttäviä toimia. Ratkaisuksi ohjelmassa esitetään, että julkisen sektorin tuottamien ja käyttämien lähdekoodien tulisi olla ensisijaisesti vapaita, demokraattisesti kontrolloitavissa, maksuttomia sekä yhteisesti hyödynnettävissä. Tunnistautuminen tökkii Vasemmistoliiton varapuheenjoh- Mallia voi ottaa esimerkiksi Nasan tavasta kehittää ja julkaista avoimen lähdekoodin työkaluja sekä Islannin yrityksestä kirjoittaa uusi perustuslaki joukkoistamalla. Verkkovalvonta uhkaa Ohjelmassa todetaan, että ?internet on aikamme onnistunein globaali sosialistinen kokeilu?, koska se perustuu tasavertaiseen ja maksuttomaan kommunikaatioon. On esimerkiksi ihmisiä, jotka hanskaavat monimutkaisia talouspoliittisia ja sosiaalipoliittisia vaikeita kokonaisuuksia mutta joita eivät kiinnostakaan tietoyhteiskuntaasiat. Nettipolitiikkaan liittyy korkea kynnys, Ruuth sanoo. . Netti tarjoaa kuitenkin myös uusia välineitä ihmisten tarkkailuun. Vasemmistoliitto vastustaa puolustusvoimien haluamaa verkkovalvontaa. . Ja jos ajatellaan ikääntyvää väestöä, niin yhteyksien puuttumisen lisäksi ei osata käyttää niitä laitteita. Pekosen mukaan Suomi on jäljessä tietoyhteiskuntakehityksestä. . Kun valtion instituution turvallisuutta pidetään tärkeämpänä kuin yksilöiden turvallisuutta, tingitään väärästä päästä, Ruuth linjaa. Pontus Purokuru pontus.purokuru@kansanuutiset.? Tietoyhteiskuntapoliittista ohjelmaa voi lukea ja kommentoida vasemmistoliiton nettisivuilla.. Se tehdään nyt pankkien eikä viranomaisten kautta. Nyt ne, jotka ovat kiinnostuneita tästä, ovat valkoisia keski-ikäisiä rikkaita miehiä. Näitä ovat esimerkiksi työllisyys, kirjastot, vapaat yliopistot, tasavertaiset oikeudet ja solidaarisuusajattelu. taja, kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen sanoo, että yhteiskunta palveluineen siirtyy entistä enemmän verkkoon, mutta Suomessa ei ole vieläkään kattavia laajakaistayhteyksiä. . Tällainen kehitys on uhkaavaa, ja valvontaehdotuksen valmistelussa perusoikeuksien näkökulma on jäänyt hyvin pinnalliseksi, Lindman sanoo. . Kaikille tasavertainen pääsy verkkoon. LEHTIKUVA/MARKKU ULANDER Iso ongelma on se, etteivät kuntien tietojärjestelmät keskustele toistensa kanssa, tieto ei kulje lääkäreiden välillä ja julkiset laitokset kahlitaan yksityisiin tietojärjestelmätarjoajiin. Kaikilla ihmisillä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta saada verkkopankkitunnuksia. Ei rauhan aikana ikinä puolustusvoimille eikä mielellään supollekaan. Millä silloin tunnistaudut? Kuntien tietojärjestelmät eivät keskustele toistensa kanssa, tieto ei kulje lääkäreiden välillä ja julkiset laitokset kahlitaan yksityisiin tietojärjestelmätarjoajiin. Kuvassa palvelinhuone. ?Internet on onnistunein sosialistinen kokeilu? » Vasemmistoliiton » Vasem- tietoyhteiskuntaohjelmassa vaaditaan avointa dataa, vapaita ohjelmia ja tasavertaista pääsyä nettipalveluihin. mistoliitto vastustaa verkkovalvontaa. YKSITYISYYTTÄ yksityishenkilöille, läpinäkyvyyttä valtioille ja suuryrityksille. Sellaisten ihmisten ehdoilla tehdään koko tietoyhteiskuntapolitiikka. Miten laajempaa yleisöä voisi herätellä tieto- ja viestintäteknologian kysymyksiin? Politisoimalla niitä ja linkkaamalla ne muihin vasemmistolaisen politiikan teemoihin, Lindman ja Ruuth vastaavat
Vertaistuen voima kumpuaa samanlaisesta elämäntilanteesta ja kokemuksesta, Karjalainen sanoo. Voiko yhteiskunta tukea vertaistukea. Ihmisten on turvauduttava itseensä, perheisiinsä ja vertaistukeen. Työnantaja päättää töiden järjestelystä, aikatauluista, työvauhdista, vuosilomista, pekkasvapaista, palkankorotuksista ja työpaikan yleisestä ilmapiiristä halutessaan täysin yksin. Työnantajan työnjohto-oikeus on Suomessa laaja ja sen puitteissa ihmiskohtaloita voidaan järjestää hyvin tai huonosti johtajien sivistyksen tasosta riippuen. Tämä tosin heijastelee rikoslain pitkää perinnettä, jossa aatelisrikoksille luetaan lievimmät tuomiot. Karjalaisen mukaan tarvitaan julkisia paikkoja, kuten asukastaloja, jonne ihmiset voivat mennä ilman rahaa. Näistä rikoksista Rädylle tuomittiin yhteensä 80 päiväsakkoa. Uutta Rädyn tuomiossa oli se, että hänen vuosikausia jatkunut alaisiinsa kohdistama henkinen väkivalta katsottiin pahoinpitelyksi, eikä hän voinut piiloutua työnantajan direktio-oikeuden taakse. Työnjohtokulttuurin muutos inhimilliseen suuntaan voi olla se keskeinen tekijä, jolla suomalaisen työelämän kilpailukykyä parannetaan tulevaisuudessa. Työturvallisuusrikokset ovat valitettavan yleisiä, ja niistä harvoin koituu työnantajille minkäänlaista todellista rangaistusta, koska niiden rangaistusasteikko on rikoslain lievimmästä päästä. Sukulaisuus synnyttää riippuvuutta, takaisin maksuvelvollisuutta ja jännitteisiä suhteita. vaikkapa sairauspäivärahalta siirtyminen työkyvyttömyyseläkkeelle . Tämä on merkittävä oikeudellisen linjan muutos, koska se tarkoittaa sitä, että yhteiskunta ei enää hyväksy luolamiesten perkelejohtamista. » Työntekijä on syyllinen kunnes toisin todistetaan. RÄDYN KALTAISIA raivoavia pomoja, joille ei sovellu minkäänlainen valta, löytyy lähes jokaiselta suuremmalta työpaikalta. Kaupunkien ja kuntien asukastilat ovat ihmisten olohuoneita. Tarvitaan julkisia paikkoja, kuten asukastaloja, jonne ihmiset voivat mennä ilman rahaa, Karjalainen painottaa. Hän ihmetteleekin esimerkiksi Helsingin pyrkimyksiä ajaa alas asukastalotoimintaa ja julkisia tiloja, joissa myös huono-osaiset voivat viettää aikaansa. Toimeentulotuen siirto Kelalle helpottaa Köyhien ihmisten elämä on tukien hakemista, maksatuksen odottelua ja epävarmuutta. edesauttavat selviytymistä. Säännölliset kuukausitulot tarkoittavat tutkimuksessa omista kokemuksistaan kertovan Kati Järvisen sanoin ?elämä on omissa käsissä?. Sirpa Puhakka sirpa.puhakka@kansanuutiset.? JARMO LINTUNEN Tuukka Pääkkönen totpaa@utu.? Diktaattorien armoilla LAINSÄÄDÄNNÖN NÄKÖKULMASTA työntekijät työskentelevät koko työuransa diktaattorien armoilla. Työelämän yhteispeli on pelkän hyvän tahdon varassa, kun toisella työelämässä pääasiallista valtaa käyttävällä osapuolella on työnjohto-oikeuden ja tulkintaetuoikeuden kaltaisia oikeuksia ja toisella osapuolella ei ole juuri mitään oikeuksia. TYÖNTEKIJÖIDEN LAKKO-OIKEUDESTA kiistellään jatkuvasti ja se on sentään työntekijöiden ainoa keino rajoittaa työnantajien diktatorista mielivaltaa työpaikoilla. Karjalainen korostaa perheen merkitystä. Karjalainen ironisoi, että ?kukapa tällaisista lillukanvarsista välittää, kun suuret rakenteelliset ratkaisut saadaan tehtyä?. Tuen pysyvyys vahvistaa hyvää kehää Hyvä kehä alkaa pyöriä, jos pienetkin kokemukset vahvistavat tunnetta paremmasta elämästä, ja päinvastoin voi joutua huonolle kehälle. Köyhien ihmisten kokemukset vetoavat vahvasti toimeentulon jatkuvuuden puolesta. Tutkija Jouko Karjalaisen mukaan perustulo, vaikkapa vain työmarkkinatuenkin suuruinen, helpottaisi köyhyydessä sinnittelevien elämää. tarinoista huokuu varsin syvä epäluottamus, jopa katkeruus hyvinvointivaltiota kohtaan. Sosiaalityö ja sosiaalivirasto eivät ole puheissa läsnä, vaikka ihmiset joutuvat asioimaan näiden kanssa, Jouko Karjalainen kertoo. Avun pyytäminen ja hakeminen yhteiskunnalta synnyttää alamaisuutta, jota ihmisten on vaikea sietää. Karjalainen on tutkinut yhdessä Anna-Maria Isolan, Elina Turusen, Sakari Hännisen ja Heikki Hiilamon kanssa köyhyydessä elävien ihmisten kertomuksia omasta elämästään. Aikuissosiaalityö joutuu tappelemaan resursseista vaikeuksissa olevan lastensuojelun kanssa, Karjalainen toteaa. Päälle kaatuvat sote-ratkaisusta aiheutuvat paineet. Ni- Jouko Karjalainen mettömien alkoholistien AA-kerhot on hyvä esimerkki järjestyneestä vertaistuesta. . Sosiaalityölle tulee asettaa kiintiöt, jotta kunnat eivät luovu sosiaalityöstä sosiaalityöntekijöiden eläköityessä. . Sukulaisapu päinvastoin on rasite. . Köyhä ihminen haluaa oman elämänsä herraksi Kolumni » Vertaistuki ja julkiset olohuoneet parantavat olennaisesti köyhän ihmisen mahdollisuuksia selviytyä elämässään. Elämää leimaa katkoksellisuus, joka syntyy tukien maksatusaukoista. KÖYHIEN IHMISTEN Vertaistuki paras tuki Työuran epävakaisuus, alkoholin ongelmakäyttö, ihmissuhdeongelmat, taloudelliset vaikeudet tai mielenterveysongelmat syöksevät ihmisiä köyhyyteen. Järjestelmän apu ei riitä köyhien ihmisten tueksi. ?Kyllä voi?, Karjalainen sanoo. Kuvassa asukastalojen puolustajia Hakaniemen torilla Helsingissä vajaat kaksi vuotta sitten. Kirjoittaja on turkulainen putkiasentaja. 7. Toivottavasti myös he joutuvat jatkossa vastaamaan rikoksistaan pahoinpitelyinä. Uhkana on sosiaalityön väheneminen, vaikka siirtoa on myös perusteltu sosiaalityön resurssien siirtämisellä maksatuksesta sosiaalityöhön, Karjalainen toteaa. Hän pitää erittäin tärkeänä siirron seurantaa kunnissa. Katkoksellisuus vähenee, jos maksatus toimii eduskunnan esittämällä tavalla. . Lakkooikeus ei kuulu menneisyyteen, sinne kuuluvat Aurinkokuninkaat, Suuret johtajat ja muut valistuneen itsevaltiuden esikuvat. Kaupasta saattoi ostaa kerran kuussa kinkkua leivän päälle tai suunnitella pientä lomamatkaa. Pienet muutokset tuloissa . Velvollinen noudattamaan työnantajan hulluimpiakin päähänpinttymiä. KAKS on julkaissut tutkimuksen Syrjäytynyt ihminen ja kunta. PEKKA PAJUVIRTA . Myös pätkä-, osaaika- ja silpputyöt kaventavat toimeentuloa. Karjalainen näkee toimeentulotuen perusosan ja osittaisen harkinnanvaraisen tuen maksatuksen siirtämisessä Kelalle vahvuuksia. Näistä tarinoista Kunnallisalan kehittämissäätiö . Työnantajalla on lisäksi puolellaan tulkintaetuoikeus, joka tarkoittaa sitä, että työntekijän on noudatettava työnantajan tulkintaa työsuhteen ehdoista siihen saakka kunnes tuomioistuin toteaa työnantajan tulkinnan vääräksi. Työntekijä on siis muualla lainsäädännössä vallitsevan oikeusvaltioperiaatteen vastaisesti syyllinen kunnes toisin todistetaan. Työelämä tarvitsee rakenteisiinsa lisää demokratiaa, jotta se voi toimia kunnolla. Helsingin hovioikeus piti AKT:n entisen puheenjohtaja Timo Rädyn Helsingin käräjäoikeudesta saaman tuomion ennallaan. Tuomio tuli kahdesta työturvallisuusrikoksesta ja yhdestä pahoinpitelystä
020 773 7725 yrjo.sirola@sirolansaatio.fi Vasemmistonaiset Lintulahdenkatu 10, 3. Yrjö Sirolan Säätiö f. 041-4645851) Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja valitaan edustajat (25) SDPL:n liittokokoukseen. Jäsenjärjestöt ja ohjaajajäsenet voivat tehdä esityksiä liittokokousedustajiksi ja ilmoittautua edustajaehdokkaiksi. Kaikille avoin työväenliikkeen historian ja työväenperinteen tieteellinen erikoiskirjasto! AUKI TI 10-18, KE 12-18, TO-PE 10-16 Järjestämme viikoittain kirjakahviloita! Ohjaajajäsenet ja jäsenjärjestöjen valtuuttamat edustajat ovat sääntöjen 7§:n mukaisesti äänivaltaisia, mikäli he ovat ilmoittautuneet kokoukseen 16.3. tai tekstiviestillä puhelimeen 041-4645851. . krs 00500 Helsinki p. 1.11.1926 Borgå d. 050 591 1216 www.vasemmistonaiset.fi. krs 00500 Helsinki p. krs 00500 Helsinki p. narikan www.puistokulma.fi Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1 00530 Helsinki p. 044-721 0320 info@kansanarkisto.fi www.kansanarkisto.fi TI-PE klo 9-16 Tervetuloa! Vasemmistoliitto Vasemmistonuoret Lintulahdenkatu 10, 3. 09-766429 ?e-mail perinne@tyovaenperinne.fi? ?Kirjasto löytyy myös Facebookista!? Helsingissä 5.2. Sörnäisten rantatie 25 A 1 ? 00500 Helsinki . 010 420 2623 sis. Olemme olleet jo neljä kertaa peräkkäin sijalla 1. Tervetuloa Turvaan, vanhat ja uudet asiakkaat. Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki p. p. 045 348 5499 toimisto@vasemmistonuoret.fi www.vasemmistonuoret.fi Helsingin Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Jorma Pikkarainen 050 537 9011 www.helsinki.vasemmisto.fi Uudenmaan Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Auli Herttuainen 040 153 0150 www.uusimaa.vasemmisto.fi Etelä-Suomen Vasemmistonuoret Päijänteentie 35, 00510 Helsinki puheenjohtaja Lauri von Pfaler 040 7276 731 etela-suomi@ vasemmistonuoret.fi Varsinais-Suomen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Raimo Nieminen 040 648 3133 www.varsinais-suomi. vasemmisto.fi Hämeen Vasemmistonuoret Näsilinnankatu 22 A, 33210 Tampere puheenjohtaja Visa Savolainen 050 431 1824 hame@vasemmistonuoret.fi Satakunnan Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Kari Kuisti 0400 125 396 www.satakunta.vasemmisto.fi Itä-Suomen Vasemmistonuoret Koulukatu 39 A 36, 80100 Joensuu puheenjohtaja Tuulikki Rautiainen 044 017 8466 itavanu@gmail.com Hämeen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.hame.vasemmisto.fi Pirkanmaan Vasemmistoliitto toiminnajohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.pirkanmaa.vasemmisto.fi Kaakkois-Suomen piirijärjestö toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.kaakkois-suomi. vasemmisto.fi Etelä-Savon Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.etela-savo.vasemmisto.fi Pohjois-Karjalan piirijärjestö toiminnanjohtaja Jaakko Turunen 040 638 6007 www.pohjois-karjala. vasemmisto.fi Pohjois-Savon Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Turunen 040 638 6007 www.pohjois-savo.vasemmisto.fi Keski-Suomen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.keski-suomi.vasemmisto.fi Pohjanmaan Vasemmisto toiminnanjohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.pohjanmaa.vasemmisto.fi Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki 0500 584 055 www.pohjois-pohjanmaa. vasemmisto.fi Päivän tapahtumat uudesta näkökulmasta. » www.kansanuutiset.fi 8 Tämäkin ilmoitustila huomattiin. Varaa oma ilmoitustilasi: p. 020 773 7700 www.vasemmistoliitto.fi Hämeentie 29, 6. klo 16.00 mennessä sähköpostilla reijo.ranta@sdpl.. 020 7737 725 toimisto@sirolansaatio.? Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva 01019 5110 www.turva.fi SDPL:n Helsingin ja Uudenmaan piirijärjestö ry PIIRIKOKOUS pidetään torstaina 19.3.2015 klo 17.30 alkaen piirijärjestön kokoustiloissa os. krs 00500 Helsinki p. 21.1.2015 Helsingfors Carita och Marianne Släkt och vänner En gång blir allting stilla ng E P S I R at i ku utu ssa tkimus JOHANSSON >> Järjestöhakemisto s stu Tor Hugo ak ast y yt y väi yy Isämme, Vår Far, Mofa onnittelemiseen & muistamiseen istä sti net kätevä www.sirolansaatio.? Va Adressit Asi syhtiöver tail u Tyytyväisimmät asiakkaat EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten vakuutusyhtiöiden asiakastyytyväisyyttä. Pasilanraitio 5, p Helsinki, (puh. 09 7596 0240 ilmoitukset@ kansanuutiset.fi Kainuun Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki 0500 584 055 www.kainuu.vasemmisto.fi Vasemmistoliiton Lapin piiri toiminnanjohtaja Kati Tervo 040 664 6643 www.lappi.vasemmisto.fi Keski-Suomen Vasemmistonuoret Väinönkatu 28 B 14, 40100 Jyväskylä puheenjohtaja Marjukka Huttunen 040 843 6301 keski-suomi@ vasemmistonuoret.fi Lapin Vasemmistonuoret Lapinkatu 2, 96190 Rovaniemi puheenjohtaja Jussi Öman 040 731 4145 lappi@vasemmistonuoret.fi Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuoret Pakkahuoneenkatu 19, 90100 Oulu puheenjohtaja Jari-Pekka Kanniainen 040 596 4764 pohjois-pohjanmaa@ vasemmistonuoret.fi Satakunnan Vasemmistonuoret Maaherrankatu 28, 28100 Pori puheenjohtaja Riku-Petteri Vainio 044 3569 187 satakunta@vasemmistonuoret.fi Varsinais-Suomen Vasemmistonuoret Hakakatu 12, 20540 Turku puheenjohtaja Saska Heino (02) 2379 130 (toimisto) varsinais-suomi@ vasemmistonuoret.fi SDPL ry Pioneerit Hämeentie 29, 6. 050 571 7330 www.sdpl.fi Yrjö Sirolan Säätiö Lintulahdenkatu 10, 3. krs 00500 Helsinki p. 2015 Piirihallitus www.tyovaenperinne.fi Forssan Järjestöjentalo ry Sääntöjen määräämä tallentaa työväestön ja järjestöjen historiaa avoinna kaikille kansalaisille kevätkokous 10.3.2015 klo 12 Forssan Järjestöjen talolla. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Hallitus su 15.2. klo 16-21 saija tuupanen Bussi 53 ja Lähijunat hiekkaharjuun talkootie 4, 01350 vantaa Liput 14 ? puh
TYÖLLISYYTTÄ TUKIEN. KESTÄVÄT ENERGIARATKAISUT. TOIMIVAT LIIKENNEYHTEYDET.? MARKKU EILOLA-JOKIVIRTA 27(7$$1 9$6788 ,76(67b -$ .$9(5,67$ ZZZ HUNNLODXNNDQHQ À HNR 886,0$$ (877$0$ ,(5521 $,+ 9$ 7$ ,7 . 78 9(529$-( 67$ $,.8,6 7$9$ /, ,/ $7 0 0 . $ $$-(11(7 / $ 67 78 /8 .28 67$ 623,08.6, . » Kansanedustajaehdokkaita 01 Helsinki 07 Pirkanmaa 02 Uusimaa .DWMD .RWDODPSL Rahat veroparatiiseista ti eista tiiseist nti tivaltiolle ltiolle hyvinvointivaltiolle 9DVHPPLVWRQ NDQVDQHGXVWDMDHKGRNDV NRXOXWXNVHOWDQL \PSlULVW|WHNQRORJLDQ LQVLQ||UL 7HHPRLQDQL DOXHSROLWLLNND QXRUHW MD \PSlULVW| 7ZLWWHU #NDWMDNRWDODPSL IDFHERRN .DWMD .RWDODPSL SROLLWLNNR 11 Keski-Suomi .DQVDQHGXVWDMD .RNHPXVWD 7DKWRD 2VDDPLVWD EHDOKAS XXGHOOHHQ DVLDOOHVL HGXVNXQWDDQ Jukka Karhula UUSIMAA tulossa ensi viikolla. .DUL 8RWLOD .DQVDQHGXVWDMD OIKEUS OLLA 8XVLPDD Z W DULXR ZZ N LOD ¿ EORJL WLDLVHQHOOXQ YXRGDWXV QHW )% (LOD 7LDLQHQ ZZZ HLODWLDLQHQ ¿ -XON (LOD 7LDLVHQ WXNLU\KPl TÖISSÄ TERVE EK-2015, Vantaa, Uusimaa PIRKKO KOTILA 51-vuotias toimittaja, VTM, kaupunginhall. 9(521. (5.., /$8..$1(1 HNRQRPLVWL MD NDXSSDWLHWHLGHQ WRKWRUL 8XVLPDD 09 Savo-Karjala .DDUOR ,VR.DOOH -XONXQHQ 6DYR .DUMDODVWD HGXVNXQWDDQ LVRNDOOH À NDOOH VDYRNDUMDOD#JPDLO FRP #NDOOHMXONXQHQ WXNLU\KPl SXK WXNLWLOL ), Aurinkoa eduskuntaan Luottamus, yhteisöllisyys, turvallisuus Muusikko/asiakaspalvelija Auri Niskanen www.melodioso.net ehdokkaasi@melodioso.net 9. .817,(1 7(5, ,6 (. 5 (1 -8/.,1 . jäsen 12 Oulu 03 Varsinais-Suomi
Ne on rikoslaissa sijoitettu samaan lukuun kuin vaalirikokset. Koventamisperusteina valituksessa esitetään muun muassa rikosten suunnitelmallisuus, niiden tekeminen järjestäytyneen ryhmän jäseninä sekä aikaisempi rikollinen toiminta erityisesti samankaltaisissa rikoksissa. Muutoksenhakijat muistuttavat, että rikokset kohdistuivat rasismia ja totalitarismia vastustaviin henkilöihin ja yhteisöihin. Keski-Suomen käräjäoikeus tuomitsi kirjastopuukotukseen Jyväskylässä 2013 ja Oulun pippurikaasuiskuun 2012 syyllistyneen Lämsän yhden vuoden ja kuuden kuukauden ehdolliseen vankeuteen tammikuussa. Onnittelijana saat kirjan postitse kotiisi. Tilauksen voi tehdä maksamalla tilille: FI58 8000 1000 4975 87. Tämä tekisi hänen mukaansa hyvää maailmantaloudelle. . Se on jättiläisasia. 020 790 9539 tai jutta.lithovius@ksl.fi, puh. Niissä kannattaisi ajaa duunareille kohtuullista elantoa ja säällisiä työoloja. Johtajille pitäisi Selinin mielestä kertoa, että tämä olisi heidänkin etunsa. UNIn pääsihteeriä Philip Jenningsiä Selin kuvaa merkilliseksi hepuksi, joka onnistuu löytämään tiensä näihin pöytiin. » Kolmikanta näyttää olleen enemmänkin kaasuna. Kolmikanta-ajattelua on alettu vastustaa monissa maissa. Ei voi olla oikein, että prosentti vauraimmasta väestöstä pitää hallussaan neljää viidennestä maailman varallisuudesta. Selinin mielestä köyhimpien ihmisten tulot pitäisi saada nousemaan ?pikkuisen paremmalle tolalle?. Suomessa vastustajaksi on ilmoittautunut ainakin pääministeri Alexander Stubb. . KU Ei aikaistettua palkkaratkaisua Ann Selin haluaa muuttaa talouskeskustelua on puututtava.? Palvelualojen maailmanliiton UNIn puheenjohtajan Ann Selinin mielestä uudenlaista keskustelua talouspolitiikkaan. . Kirjaan sisältyy Veli-Pekka Leppäsen kirjoittama Ele Aleniuksen tiivis henkilöhistoria. Jutun mukaan hän oli ainoa ay-liikkeen ihminen, joka kertoi siellä, miksi herrojen kannattaisi kuunnella, mitä asiaa duunareilla on. Toivottavasti eläkeratkaisu kestää Ay-liikkeen pyrittävä herrojen pöytiin Ann Selin on tyytyväinen, että hyvätuloisetkin ovat huomanneet valtavien tuloerojen haittaavan myös heidän elämäänsä. johtajat istuvat. Onneksi maailmallakin on jo huomattu, että valtavat erot haittaavat myös hyvätuloisia. Suomen Palvelualojen ammattiliiton puheenjohtaja Ann Selin valittiin UNIn puheenjohtajaksi joulukuussa. AY-LIIKKEELTÄ KAIVATAAN Selinin mukaan kansantaloudet eivät enää toimi, kun kulutusmahdollisuudet pienenevät. . Kyllä kolmikanta näyttää olleen enemmänkin kaasuna, ja hallitus on jarrutellut ihan itse. Selin muistuttaa, että kolmikannassa on tehty sekä keskitettyjä sopimusratkaisuja että eläkeratkaisu. . Haluamme pitää kiinni siitä, että työmarkkinaneuvottelut käydään sopimuksen mukaisesti kesäkuussa, totesi toimihenkilökeskusjärjestö STTK:ta tilaisuudessa edustanut pääsihteeri Leila Kostiainen. Pääministeri Alexander Stubb (kok.) ja valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) olivat kutsuneet työmarkkinajärjestöjen johtoa pääministerin virka-asunnolle Kesärantaan tiistaiaamuksi. Varallisuuserot ovat kasvaneet ihan järkyttävää vauhtia. Alenius kirjoittaa näissä kirjoissaan planetaarisen näkökul- man tarpeesta ihmiskunnan taloudellisiin, ekologisiin, poliittisiin tai kulttuurisiin ongelmiin. painos on tarkistettu ja laajennettu laitos. Maksun saaja on Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry. Motoksi tähän kirjaan Alenius kirjoitti: ?Ihmiskunnalla on edessään tie hyvään tulevaisuuteen, jos tiedostamme maailmankehityksen syvimmän olemuksen, nykyisen vaiheen ja edessä olevat mahdollisuudet.? INTO KUSTANNUS TYÖMARKKINOIDEN keskusjärjestö- UP/ MIKA PELTONEN » ?Varallisuuseroihin ALENIUS TOIMI 60-luvulta alkaen kansanedustajana, SKDL:n puheenjohtajana, ministerinä ja Suomen Pankin johtokunnan jäsenenä. 020 790 9508. KIRJAN TOINEN Ele Aleniuksen Maailmankehityksen suuri käänne -kirja julkaistiin ensimmäisen kerran maaliskuussa 2011.. Täytyy toivoa, että järjestöjen kolmikannassa tekemä eläkeratkaisu ei tyssää lainsäädäntövaiheessa. UP/Mika Peltonen KU:N ARKISTO Ele Aleniuksen juhlakirja ilmestyy kesäkuussa julkaisee Ele Aleniuksen 90-vuotissyntymäpäivän kunniaksi toisen täydennetyn painoksen hänen uusimmasta kirjastaan Maailmankehityksen suuri käänne. Lisätietoja saat työaikana KSL:stä veijo.laitinen@ksl. fi, puh. Tiedot kirjoitetaan viestikenttään järjestyksessä etunimi, sukunimi ja osoite. Lämsän mukana ollut mies sai sakkoja, samoin kuin kaksi ovella ollutta miestä, jotka estivät hyökkääjien pääsyn Äärioikeisto Suomessa -kirjan esittelytilaisuuteen. Pääministerin puheet ovat aika ihmeellisiä tilanteessa, jossa maan hallituksella on ollut suuria vaikeuksia saada isoja hankkeitaan edistymään, Selin kummastelee. Hänen mielestään Stubbin puheet kertovat ideologiasta, jonka mukaan kolmikanta olisi jotenkin jarruna asioiden hoitamisessa. . Kaikkien globaalien ay-järjestöjen pitää pyrkiä yhä tiiviimmin Maailmanpankin, WTO:n ja IMF:n pöytiin, joissa maailman johtajat tyrmäsivät tiistaina hallituksen toiveet työmarkkinaneuvottelujen aikaistamisesta. . Kirja ilmestyy kesäkuun alussa. Maailmankehityksen suuri käänne ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 2011. Muutoksenhakijoina ovat Jyväskylän seudun Sivistystyö ry ja Irma Hirsjärvi, joka toimi Jyväskylän yhteiskunnallisen opiston rehtorina vuonna 2103. Valituksessa esitetään Sebastian Lämsän ja toisen tuomitun rangaistusten koventamista. Perusteena on poliittisten toimintavapauksien loukkaaminen sekä kokouksen estäminen, jotka ovat räikeästi demokraattista oikeusvaltiota vastaan suunnattuja tekoja. Lyhyesti Jyväskylän kirjastohyökkäys hoviin JYVÄSKYLÄN seudun Sivistystyö ry valittaa Jyväskylän kirjastohyökkäyksen päätekijöille Keski-Suomen käräjäoikeudessa annetusta tuomiosta. Näinä vuosina hän kirjoitti kolme kirjaa, joissa hän hahmotteli suomalaisista lähtökohdista sosialismia ja sosialistisen politiikan tulevaisuutta. Eläkkeelle jäätyään Alenius on kirjoittanut muistelmiensa lisäksi kolme kirjaa. Guardianissa oli juuri juttu, jonka mukaan hän oli onnistunut pääsemään Davosissa puhuttelemaan maailman johtajia. He halusivat selvittää voisivatko työmarkkinajärjestöt taloustilanteen huomioiden neuvotella maltillisen palkkaratkaisun vielä ennen huhtikuun eduskuntavaaleja. Vuoden jatkoajasta voimassaolevaan työllisyys- ja kasvusopimukseen on määrä neuvotella kesäkuun puoliväliin mennessä. UP/KU 10 . Kirjaan liitetään tabula gratulatoria, johon jokainen pääsee onnittelemaan. Juhlakirjan onnittelijaksi pääset tilaamalla kirjan 20 euron hinnalla maaliskuun loppuun mennessä
Tarvetta koordinointiin on olemassa, Kumpuniemi toteaa. PARHAIMMAT KÄYTÄNNÖN esimerkit so- lidaarisuustalouden toimivuudesta löytyvät kehittyvistä maista. . Laajenevaa kiinnostusta eri puolilla, myös Suomessa on solidaarisuustaloutta kohtaan. . Translaki poistaisi muun muassa juridista sukupuoltaan korjaavalta henkilöltä sterilisaatiopakon ja avioliiton pakkopurun. Solidaarisuustalous haastaa voi. Laki nykymuodossaan vaatii myös avioliitossa olevan puolison hyväksynnän sukupuolen korjaukseen, minkä lisäksi avioliitto on purettava ja muutettava rekisteröidyksi parisuhteeksi. Tärkeitä keskustelutilaisuus u u dessa. arvoja ovat autonois r a solida Ulkoasiainmimia, tasa-arvo, detalouden mokratia ja ympänisteriö on rahoittö. tanut viime vuonna ristö. sihteer is ja tämän vuoden . Siellä on perustettu solidaarisuustalouden sihteeristö työministeriön yhteyteen. Liike on lähtenyt ruohonjuuritasolta ja nyt sitä on alettu tukea myös yliopistojen yrityshautomoissa. Kärsijöitä ovat lapset. Transihmisten kokema syrjintä on huolestuttavaa eikä se taatusti lopu, jos tällaista vanhakantaista lakia pidetään voimassa. Poliittista tahtoa tarvitaan, että äitiyslaki saadaan samalle tasolle, kuin isyyslaki saatiin jo tällä vaalikaudella, ja translain uudistus eteenpäin. Vaihtoehtoisia kehitysteitä on olemassa ja niistä käydään keskustelua. Brasiliassa on tehty kattava solidaarisuustalouden toimijoiden kartoitus, Kumpuniemi kertoi. Hän korostaa kuitenkin, ettei kyse ole vain kehittyviin talouksiin liittyvästä asiasta. . Missä oli muiden hallituspuolueiden tahto ja rohkeus? Äitiyslaki olisi vahvistanut avoliitossa elävien naisparien lasten oikeuden molempiin vanhempiinsa esimerkiksi siinä tapauksessa, että vanhemmat eroavat. Nykytilanteessa hedelmöityshoitojen avulla lapsen saanut naispari joutuu käymään läpi perheen sisäisen adoptioprosessin lapsen synnyttyä. Keskustelua tarvitaan myös kehitysyhteistyökentässä, koska valtavirran talousajattelu vaikuttaa siihen, millaista kehitystä yritetään edistää, Laura Kumpuniemi toteaa. Matti Ronkainen oli ministeriössä valmisteltu täysin valmiiksi ja se odotti vain eduskunnalle antoa. Solidaarisuustalous on kokoKiinnostus solidaarisuustaloutta kohnaisvaltainen kehityksen konsepti. taan on lisääntynyt, sanoo Laura KumSe tähtää ihmisten ja ympäristön hypuniemi. vinvointiin ja vaihtoehtoisten talousnäkemysten valtavirtaistamiseen, jo esimerkiksi osuuskunnissa, aikasanoo hankekoordinaattori Laura pankeissa, vaihtopiireissä ja muissa Kumpuniemi. yhteisöissä. . Solidaarisuustalousliike on maailmanlaajuinen ja myös YK:ssa on osoitettu sitä kohtaan mielenkiintoa. Suomessa liike on järjestäytynyt Solidaarisuustalousverkostoksi. . Aiheen tiimoilta on jo syntynyt verkostoja ja solidaarisuustaloutta tullaan käsittelemään esimerkiksi sosiaalifoorumissa. Nykyisessä laissa on vaatimus sukupuoltaan vahvistavan henkilön lisääntymiskyvyttömyydestä. Käytunnetuksi Suomen yhteiskunnallitännössä solidaarisuustalous toimii sessa ja talouskeskustelussa. Hanketta on hallinnoinut Kansainvälinen solidaarisuustyö ry ja hankkeelle on tarkoitus hakea jatkoa. Tapahtumia on järjestetty Helsingissä, Tampereella ja Jyväskylässä. . Adoptioon tarvitaan käräjäoikeuden päätös. Solidaarisuustalouden tavoitteena on globaali talouden muutos kaikilla sektoreilla. Se oikeastaan vain kertoo siitä, että edelleen hallituksen sisällä on tietty porukka, joka ei näe, että kaikilla tulisi olla samanlaiset oikeudet. Laki olisi myös turvannut syntyvän lapsen oikeuden vanhempaan esimerkiksi siinä tapauksessa, että biologinen äiti kuolee. Hallitukselta ei toistaiseksi ole löytynyt siihen rohkeutta. Molemmat vaativat toimia viimeistään seuraavalta hallitukselta, ja lait onkin tuolloin saatettava voimaan heti, kun uusi hallitus on päässyt töihin käsiksi. » Äitiyslaki on isyyslain ja tasa-arvoisen avioliittolain lailla tärkeä. Kirjoittaja on vasemmistoliiton varapuheenjohtaja. 11. Solidaarisuustalous on edistynyt pitkälle Brasiliassa. Keskeistä on demokratisoida tatontavoitteluun keskittyvän kehityklous niin, että päätökset tehdään lähellä sitä, missä niiden vaikutukset sen ja rakentaa kestävää taloutta, ei kuitenkaan jonkun muotin ovat ja tuntuvat. mukaista mallia. ALL OVER PRESS Kolumn Kolumni Aino-Kaisa Pekonen aino-kaisa.pekonen@eduskunta.? Äitiys- ja translaki uudistettava pikaisesti HALLITUS PYSÄYTTI äitiyslain etenemisen, vaikka esitys Solidaarisuustaloudesta vaihtoehto kriisitaloudelle » Käytäntöä jo osuus- MATTI RONKAINEN kunnissa, aikapankeissa, vaihtopiireissä ja muissa yhteisöissä. JATKUVAN KASVUN pakkopaidassa krii- sistä kriisiin ajautuva ja luonnonvarojen kestämättömään käyttöön perustuva talous on umpikujassa. Siitä, että kahden äidin perheiden arkea olisi yksinkertaistettu ja byrokratiaa olisi poistettu. Koska äitiyslain toteuttamisessa ei ole kyse suurista kustannuksista, on niihin vetoaminen turhaa. Solidaarisuustaloudessa pyritään vasalussa käynnissä ollutta tuulliseen toimintaan, hanketta, jonka tavoitteena joka ottaa huomioon laajasti hyon tehdä solidaarisuustaloutta vinvoinnin yhteiskunnassa. Uusi äitiyslaki olisi vastannut uutta isyyslakia, ja äitiys olisi voitu vahvistaa jo ennen lapsen syntymää. Äitiyslaki on isyyslain ja tasa-arvoisen avioliittolain lailla tärkeä. Etenkin kun isyyslaki ja tasa-arvoinen avioliittolaki saatiin eduskunnassa menemään läpi, on kohtuutonta, ettei äitiyslakia edes tuotu eduskunnalle. MYÖSKÄÄN TRANSLAKI ei tällä vaalikaudella edennyt, vaikka toisin toivoin. TalouKumpuniemi kertoi dessa painotetaan yhsolidaarisuustalouon teisöllisyyttä, sosidesta Joensuussa asiliassa r B aalisuutta ja ekoloKohtuus-liikkeen ttu per uste gisuutta. Kyse on ihmisoikeuksista ja yhdenvertaisuudesta. Kaikki muut hallituspuolueet, paitsi kristillisdemokraatit, olivat uudistuksen takana. Tämä pieni ryhmä kristillisdemokraatteja sai kuitenkin tahtonsa läpi, eikä oikeudenmukaisuus nyt toteudu
Työehtosopimusten, työlainsäädännön ja vuorolistojen epäsuhtaa jonkun aikaa vertailtuaan hän päätti, että riittää. . Sen seurauksena palkat ovat pieniä ja eläkekertymät jäävät surkeiksi. Työlainsäädännön tuntemus on heikkoa ja osa-aikatyö on itsestään selvää. Hän ei lähtenyt oikeuteen itsensä takia, vaan ammattikuntansa puolesta. Mutta miltä tuntuu olla töissä, kun on haastanut työnantajansa oikeuteen? Mustalla listalla Tuija Hanhisalo on ylpeä ratkaisustaan. Hanhisalo kyllästyi hiljaa kohtalonsa suremiseen. Hän kyseenalaisti työnantajalle edulliseksi muodostuneen käytännön ja haastoi työnantajansa oikeuteen. Ongelmasta julkinen Hanhisalon tarkoitus oli tuoda julki tilanne ja luoda ennakkotapaus. Tekisin tämän uusiksi. Tieto ja asioista selvän ottaminen muutti hänet hiljaisesta hyväksyjästä julkiseksi protestoijaksi. Käräjäoikeuden mukaan työnantaja sai 12 palkata uusia työntekijöitä ja vuokratyöläisiä, vaikka pitkäaikaisten osa-aikatyöntekijöiden työtunteja ei lisätty. Hanhisalolle viimeinen niitti oli, kun työtunteja ei tullut lisää. Hän uskoo kuitenkin työnantajien miettivän jatkossa lisätyönantovelvollisuutta tarkemmin. . Paremmasta ei tiedetä, eikä sitä osata kuvitella. . Hanhisalo ja Palvelualojen ammattiliitto PAM hävisivät jutun käräjäoikeudessa, mutta vievät sen hovioikeuteen. Mietin, mikseivät omat tuntini nouse, kun samalla ovesta lappaa koko uutta porukkaa töihin. Hanhisalo taistelee kaikkien kassamyyjien puolesta » Osa-aikatyön teettämisestä on tullut kaupan alalla normaalitilanne. Nuoria otetaan töihin, koska he usein Kun maitotölkki maksetaan luottokortilla, ei valtio hyväksy siitä verovähennyksiä. hyväksyvät olosuhteet kuin olosuhteet eikä heille tarvitse maksaa kokemuslisiä, sanoo Hanhisalo. PAM ja kantajat uskovat voittavansa jutun hovioikeudessa. Olisin tehnyt jo aiemmin, jos minulla olisi ollut kaikki tarvittava tieto.. Rupesin lukemaan kaikennäköisiä sopimuksia ja tajusin, että työnantaja on kusettanut koko ajan, Hanhisalo sanoo. Häntä häiritsee, että monet palkansaajat eivät tunnista omaa etuaan. Tuija Hanhisalo ei tyytynyt tilanteeseen, vaan haastoi työnantajansa oikeuteen. TEKSTI & KUVAT Tiina Heikkilä KAUPAN ALALLA vakituiset kokoaikaiset työ- suhteet ovat kiven alla, vaikka työnantajalla on velvoite tarjota lisätyötä osa-aikaisille työntekijöilleen. Tamperelaisen kassamyyjän Tuija Hanhisalon työtuntimäärä on ollut 31 tuntia viikossa tai alle koko 26-vuotisen työuran ajan. Omalla kohdallaan Hanhisalo ei usko oikeudenkäynnin vaivan arvoisia parannuksia syntyvän, vaikka juttu voitettaisiinkin hovioikeudessa
Kahdeksan riittää, yhdeksäs päivä on jo robottihommaa. Opiskelijat työskentelevät kaupan alalla väliaikaisesti. Aikomusta jäädä markettiin töihin ei ole, joten järjestäytyminen ja pitkäjänteinen edunvalvonta eivät kiinnosta. Vakituisesti elantonsa hankkivat, usein perheelliset työntekijät kärsivät tilanteesta. Vuonna 2005 jäin vuorotteluvapaalle ja menin töihin Valiolle. Hanhisalon mielestä tarvittaisiin julkinen sosiaalisen luototuksen järjestelmä, jossa velat saataisiin yhteen paikkaan kohtuukorolla. Häntä huolestuttaa erityisesti, että nuoret pilaavat luottotietonsa helposti. . Palvelualan työtä aliarvostetaan, vaikka työn tekeminen on välttämätöntä, jotta teollisuuspomot voivat keskittyä oman alansa innovointiin. Lasten kaverit sanovat, että on sun äitis kova. Kun maitotölkki maksetaan luottokortilla, ei valtio hyväksy siitä verovähennyksiä. Pörssiyhtiöiden hallituspalkkioita nostavien pitäisi Hanhisalon mielestä hävetä. Kun liittoihin ei liitytä ja lakia ei tunneta, työpaikalla voidaan toimia työnantajan ehdoilla ja laintulkinnalla. Työnantajan laintulkintaa ja siitä muodostunutta käytäntöä ei kyseenalaisteta, ellei joku tee siitä numeroa. Moni on kaupan alalla lisätuloa hankkimassa, mikä ruokkii osa-aikaistumista. Vähimmäistuntimäärän pitäisi olla 18 tuntia, ja sekin vain työntekijän suostumuksella. PAMin tavoitteena vakituinen sopimus ja väliaikaisuus on työnantajan etu. Eri paikkoihin kasaantuneet velat romahduttavat talouden hallinnan ja ihmisen motivaation päästä eteenpäin. Hanhisalo on jakanut Tamperelainen-lehteä, työskennellyt grilleillä, torimyyjänä ja bingossa, ollut Nokian kumitehtaalla. Hanhisalokin olisi halunnut kerätä lapsilleen pesämunaa, mutta hänellä ei ole pienipalkkaisena osaaikaisena ollut siihen koskaan mahdollisuutta. Vuokralla koko ikänsä asunut Hanhisalo kritisoi esimerkiksi omistusasumisen korkovähennysoikeutta. Varallisuus ja hyväosaisuus kasaantuvat, samalla kun pienipalkkaiset polkevat kuopassaan. Myöhemmin isä oli myös VR:llä rataesimiehenä ja äiti kioskimyyjänä. Pääoma tulee pääoman luo. Toisaalta työpaikoilla ei näistä paljon puhua. Jos tämän häviämme, menee uskoni koko työlainsäädäntöön, Koivuniemi sanoo. . Epäkohtia ei ehdi yhdessä miettiä. Torikauppiaiden tytär Tuija Hanhisalolla on vahva työläisidentiteetti. Mahdollisuutta pitkäjänteisempään asumisen miettimiseen ei neljän lapsen äidillä ole ollut. Lapsilleen Hanhisalo on opettanut, että töihin mennessä ensimmäisenä kannattaa allekirjoittaa ammattiliiton liittymispaperi. Koko ikänsä pienituloisena elänyt Hanhisalo on oppinut olemaan tarkka taloudenpidossa. Uusia työntekijöitä tuli ja meni, mutta Hanhisalon tuntimäärä ei kasvanut. Hanhisalo tietää joutuneensa mustalle listalle. Nyt hän istuu PAMin edustajistossa ja pyrkii toiselle kaudelle, sillä hänen työnsä liitossa on kesken. Hän aloitti työnteon 15-vuotiaana. Nollatuntisopimukset pitää saada historian kirjoihin. Arvostusta osa-aikaisten puolesta metelin pitämisestä on tullut lasten kavereilta. Tuija Hanhisalon mielestä moni yhteiskunnan rakenne ja laki suosii valmiiksi hyväosaisia. Ihmisillä on lain takaamia oikeuksia, jotka pitää tuntea. Ei mahdollisuutta omistusasuntoon Pienipalkkaisena ja osa-aikaisena Tuija Hanhisalo on asunut koko ikänsä vuokralla. Meillä on tarkkoja esimerkkejä, kenelle Tuijalle kuuluneet tunnit on annettu. Joku juuri taloon tullut on voinut saada 37 viikkotuntia, kun Tuijalle on annettu 31. Kun sain ensimmäisen palkan, luulin sitä väärin lasketuksi, koska se oli niin iso. Hanhisalon vanhemmat olivat torikauppiaita, ja hän kertoo oppineensa kotoa, että puolensa pitäminen on ihmisen oikeus ja velvollisuus. Hän kutsuu sitä hyväosaisten toimeentulotueksi. . Työttömänä Hanhisalo on ollut vain 7 kuukautta nuoruudessaan. Hän luettelee kokemuksesta, mitä käytännöllistä parannettavaa palvelualoilta löytyy. . Pitäisi myös olla aika, jossa työntekijä pitää vakinaistaa ja täysiaikaistaa, jotta ihmiset eivät joutuisi vasten tahtoaan olemaan vuosia osa-aikaisina ja määräaikaisina. . Eikä sellaista, että painetaan joulukuu täysillä ja tammikuussa ei ole töitä juurikaan. 13. Hän on nähnyt, että lainojen ottaminen kuluttamiseen tapahtuu helposti vahingossa. Moni jakaa Hanhisalon kokemuksen palkan riittämättömyydestä. Hanhisalo korostaa, että kriittisyys kohdistuu työnantajan työvuorolistoja kohtaan. Ajatus ei ole, että muut myyjät olisivat syyllisiä työtuntien viemiseen. . Kymmenkertaisia tuloeroja ei voi selittää toisen työn isommalla arvolla. Aamuleh- tiNollatun set pitää sopimuk tor ian saada his . k ir joihin teäkin jaettiin lisäansioiden vuoksi. . Citymarketissa hän aloitti vuonna 1988. Palkka on aina ollut pieni lyhyttä Valiolla työskentelyä lukuun ottamatta. . Kassatyötä hän on tehnyt Citymarketin lisäksi Amurin lihakaupassa ja huoltoasemalla. Alaakaan ei ole helppoa vaihtaa 20 vuoden kauppauran jälkeen. Niina Koivuniemi PAMista kertoo, että hovioikeudessa tavoite on saada Tuija Hanhisalolle täydet tunnit työsopimukseen ja korvaus TYÖVOIMAAN KOKEMATTOMUUS Niina Koivuniemi menetetyistä tunneista viiden vuoden ajalta. . Vastaanpaneminen hankaloittaa mahdollisuuksia vaihtaa työpaikkaa ja saada lisätyötä esimerkiksi vuokratyö?rmojen kautta. Muut myyjät ovat olleet solidaarisia häntä kohtaan. Olen oppinut kotoa, että vaikka ihminen on kuinka persaukinen, saa pitää puolensa. Kuulemma voisin perustaa auttavan puhelimen. Laki suosii valmiiksi hyväosaisia Tuija Hanhisalo haastoi työnantajansa Keskon oikeuteen 26 vuoden osa-aikaisuuden vuoksi. Kaupoissa ei pitäisi voida teettää yhdeksää päivää työtä putkeen. Erikoistuneen työnjaon yhteiskunnassa kaikki ovat riippuvaisia toisistaan ja toistensa tekemästä työstä. Vähimmäismääräksi 18 tuntia Kymmenkertaisia tuloeroja ei voi selittää toisen työn isommalla arvolla. Hanhisalo on toiminut aiemmin myös luottamusmiehenä työpaikallaan. Työssäkäyvätkin ihmiset joutuvat siksi esimerkiksi vuokra-asunnon vaihtamisen ja takuuvuokrien takia helposti hankaliin tilanteisiin. Hanhisalo auttaa mielellään tuttuja nuoria, jos heillä on ongelmia esimerkiksi toimeentulotuen hakemisen tai perintätoimistojen kanssa
Öljyn tähänastinen hintahuippu oli ennen ?nanssikriisiä kesällä 2008, jolloin Brent-laadun raakaöljy maksoi lähes 138 dollaria tynnyriltä. Hinnanlaskun seurauksena sen kysyntä lähtee kasvamaan ja hinta nousemaan, kunnes taas jossain vaiheessa kohonnut hinta katkaisee talouskasvun, Partanen kuvaa sahaamisteoriaa. Öljyn hinta on toki vain yksi tekijä suhdannevaihtelujen takana. Kiinan kasvu hiipui Yllättävää oli Partasen mukaan pikemminkin se, että taantumasta huolimatta öljy pysyi pit- kään kalliina. Kuitenkin myös vuosina 2011? 2014 hinta liikkui lähes vastaavissa huippulukemissa, 110?120 dollarissa tynnyriltä. Öljyn saatavuusongelmien lisäksi tätä selittää Partasen mukaan Kiinan talouskehitys: vaikka Euroopassa ja alkuaikoina Yhdysvalloissakin elettiin taantumatunnelmissa, Kiinassa talous kasvoi edelleen voimakkaasti. Kiina, Intia ja muutamat muut maat ostivat sen öljyn, joka ei länsimaissa mennyt enää kaupaksi. Alunperin kaasun tuotantoon kehitettyä menetelmää alettiin soveltaa myös liuskeöljyn tuotantoon, kun öljyn hinta nousi ja kaasun hinta romahti vuosikymmenen vaihteessa, Partanen selvittää. Liuskeöljyn hyödyntämistä oli helpottanut myös mullistava vaakaporausteknologia. Ratkaiseva ja keskeinen tekijä öljyn hin- 150 120 Raakaöljyn hintakehitys kuukausittain tammikuusta 1995 tammikuuhun 2015 barrelin hinta Yhdysvaltain dollareissa 90 60 30 0 1995 14 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004. Noussut kaasun hinta kannusti kehittämään uusia tuotantoteknologioita, kuten vesisärötyksen. Tekijät kokivat tilanteen ironisena, mutta eivät loppujen lopuksi ristiriitaisena oman viestinsä kanssa. Yrittäjänä ja tietokirjailijana työskentelevän Rauli Partasen mukaan sahaava hintakehitys on tunnusomaista tilanteelle, jossa kohtuukustannuksin hyödynnettävissä olevaa öljyä on entistä vähemmän. . Kun öljyn hinta nousee, talouskasvu kääntyy laskuun, jolloin öljyn kysyntä vähenee ja hinta laskee. Asiantuntijat eivät usko sen jatkuvan kovin kauaa. RAULI PARTANEN, Harri Paloheimo ja Heikki Waris ennustivat Suomi öljyn jälkeen -kirjassaan (Into 2013), että halvan öljyn aika alkaa olla pysyvästi ohitse. Entistä enemmän energiaa kuluu itse öljyn hankkimiseen, jolloin toiminnan hyötysuhde heikkenee. Viime syksynä kolmikolta ilmestyi saman teoksen päivitetty ja kansainvälisempi versio The World After Cheap Oil (Routledge 2014). Nyt se ei ole saanut sovituksi tällaisesta, ja esimerkiksi Saudi-Arabia, joka tuottaa viidenneksen maailmanmarkkinoilla myytävästä öljystä, on pitänyt tuotantonsa ennallaan hinnan romahtamisesta huolimatta. . Halpa öljy elvyttää hetken » Liuskeöljytuotanto, kysyntänäkymien heikkeneminen ja OPECin muuttunut tuotantopolitiikka selittävät öljyn hinnan laskua. Vaikeuksissa on myös Kanadan öljyhiekkatuotanto. Piristysruiske länsimaiden talouteen OPEC yrittää pudottaa kilpailijoita Tutkija Paavo Suni Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta (ETLA) on laskenut öljyn hinnanlaskun vaikutuksia eri maiden ja talousalueiden talouskehitykseen. Sunin laatima muistio Raakaöljyn hinnan laskun talousvaikutukset osoittaa, että etenkin positiiviset vaikutukset öljyä tuoville maille voivat olla huomattavat. Saudi-Arabiassa on varmaan ajateltu, että sillä on varaa pari vuotta myydä halpaakin öljyä ja katsoa, putoaisivatko jotkut toiset öljyntuottajat kilpailusta, Partanen tulkitsee. Kohteena on esimerkiksi juuri PohjoisAmerikan liuskeöljytuotanto, jossa varsinkaan uuden tuotannon aloittaminen ei ole nykyisellä hintatasolla kannattavaa. Öljyä kyllä riittää maapallolla, mutta helpot varannot on jo pääosin käytetty, ja joudumme turvautumaan koko ajan työläämmin hyödynnettävissä oleviin esiintymiin. Jos öljyn hinnan 40 prosentin lasku jää pysyväksi, Yhdysvaltojen bruttokansantuote nousee tänä vuonna 1,8 prosenttia ja ensi vuonna 3,1 prosenttia perusuraa enemmän. Nyt näissäkin maissa kasvu on alkanut hiipua. Vaikka viime kesänä alkanut hinnanlasku ei ollut yllätys, sen rajuus oli, Partanen luonnehtii. Euroalueella vastaava vaikutus olisi tänä vuonna 1,0 ja ensi vuonna 1,9 prosenttia, Suomessa tänä vuonna 0,4 ja ensi Yhtenä syynä hinnanlaskuun on ollut Pohjois-Amerikan liuskeöljytuotannon huomattava kasvu. . Öljyn hinta suurin piirtein puolittui puolessa vuodessa. Samaan aikaan, kun teos ilmestyi, öljyn hinta oli milteipä vapaassa pudotuksessa. Nyt Brent-raakaöljyn tynnyrihinta on 50 dollarin tuntumassa. TEKSTI Elias Krohn ?Olemme hankkiutuneet öljystä riippuvaisiksi melkein kaikilla yhteiskunnan sektoreilla.? nanlaskussa oli lisäksi öljyntuottajamaiden OPEC-järjestön tuotantopolitiikan muutos. Aiemmin se on pyrkinyt säätelemään raakaöljyn hintaa esimerkiksi sopimalla tuotannon vähentämisestä hintojen nostamiseksi
Myös investointeja sähköautoihin ja niiden infrastruktuuriin on vaikeampi perustella, jos öljyn hinta on matalalla, Partanen toteaa. Vaihtoehtoisten energiamuotojen tuki tulee valtioille entistä kalliimmaksi, koska tukiaisia tarvitaan enemmän, muistuttaa Suni. Sekä Partanen että Suni uskovat kuitenkin, että öljy ei kauaa näin edullisena pysy. Kyse voi olla kuukausista tai enintään muutamasta vuodesta. . Näin on esittänyt myös Venäjän presidentti Vladimir Putin. Hinnanlasku merkitsee niin isoa vientitulojen putoamista OPEC-maille, että siinä tarvitaan jo vähän muutakin kuin Yhdysvaltojen painostusta, arvioi Suni. Partasen mukaan öljyn hinnan manipuloiminen poliittisista syistä ei olisi historiallisesti uutta, mutta pitäviä todisteita sellaisesta ei nyt ole esitetty. Biokaasu ja sähköautot vaikeuksissa Ilmasto- ja ympäristötavoitteiden kannalta öljyn hinnanlaskun ikävä seuraus on se, että vaihtoehtoisten energiamuotojen, kuten biokaasujen, kehittäminen muuttuu vähemmän kannattavaksi. . Uudenlaisen infrastruktuurin rakentaminen ei onnistu hetkessä vaan vie vuosikymmeniä, Partanen pohtii. KU/ALL OVER PRESS/JA 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 15. Tämä ohjaa teknologian kehittämiseen ja vaihtoehtoisten energiamuotojen käyttöön, arvioi Suni Öljyn korvaaminen ei kuitenkaan ole helppoa, molemmat asiantuntijat korostavat. . ?On ilmeistä, että Venäjän talous ajautuu syvään taantumaan vuonna 2015?, Suni ennustaa muistiossaan. Silti yhteisvaikutus on selvästi positiivinen, Suni summaa. Kun öljyn hinnan lasku heikentää öljyä vievän Venäjän taloutta, siellä on aiempaa vähemmän varaa ostaa esimerkiksi suomalaisia tuotteita. Venäjän taantuma syvenemässä Sunin arvion mukaan hinnanlaskun positiiviset vaikutukset öljyä tuoviin maihin ovat suuremmat kuin negatiiviset vaikutukset öljyä vieviin maihin, koska viejämaat pystyvät puskuroimaan vaikutuksia keräämistään rahastoista tai ottamalla velkaa. Venäjä on kuitenkin poikkeuksellisen riippuvainen öljyn hinnan kehityksestä. Suni ja Partanen eivät tällaiseen usko. . Ja paljon muutakaan ei tapahdu, jos tavarat eivät liiku. Olemme hankkiutuneet öljystä riippuvaisiksi melkein kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Suomen erityisongelma on se, että meidän Venäjän-kauppamme vähän rokottaa positiivisia vaikutuksia. Varsinkin logistiikka, tavaroiden ja ihmisten liikuttaminen, on täysin öljyriippuvaista. ALL OVER PRESS/ OLEKSI MAKSYMENKO vuonna 1,5 prosenttia. . Maailmantalouden elpyessä ja kysynnän kasvaessa öljyntuotantoa ei pystytä kasvattamaan niin nopeasti kuin olisi tarvis, ja öljyn hinta jälleen nousee, ennustaa Partanen. Öljyä on mielettömästi maaperässä, mutta osin niin pieninä pitoisuuksina, ettei se ole nykyteknologialla helposti hyödynnettävissä kuin korkealla hinnalla. Tilannetta pahentaa Ukrainan kriisin ja siihen liittyvän pakotepolitiikan luoma epävarmuus. Eräiden teorioiden mukaan öljyn hinnan lasku olisi tulosta länsivaltojen, erityisesti Yhdysvaltojen tietoisesta politiikasta, ja sen tarkoituksena olisi painaa Venäjää entistä enemmän polvilleen
1990-luvun lama toteutti oikeiston 60-luvun unelman » Ville Yliaskan väitös kertoo, miten kuntien rahoja siirrettiin teknologiateollisuuden tutkimustoimintaan. TEKSTI Juha Drufva KUVA Jarno Mela 16
Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Teemu Hiltunen vaati ministeriöitä etsimään aktiivisemmin säästökohteita ?vähemmän tärkeistä kohteista. Myös muita yritystukimuotoja samanaikaisesti vahvistettiin. Kuntauudistus hahmoteltiin vuonna 1988 Taloudelle vahingollinen sosiaalipolitiikka verotuksineen ja byrokratioineen oli saavuttanut äärirajansa. Sorsan IV hallitus teki vuosina 1983?87 budjetteja, joissa T&K eli tutkimus ja kehitysrahat, kasvoivat huomattavasti enemmän kuin valtion menot keskimäärin. Tulosjohtamisen mittareiden kehittäminen osoittautui kuitenkin vaikeaksi. JULKISTALOUDEN KILPAILUTTAMISTA ei ole käsitelty historian metodeilla. alkuvaiheessa vuosina 1982?92 noin 1 100 miljoonaa markkaa. Julkisia varoja siirrettiin kuntien vastuulla olevasta hyvinvointipalveluiden tuottamisesta teollisuuden tukemiseen. Vähemmän tärkeitä kohteita Hiltusen mukaan olivat kuntien menot. Julkisen sektorin työntekijöitä nimiteltiin mielellään tuottamattomiksi suojatyöpaikoissa lusmuilijoiksi, jotka oli pakotettava asiakaslähtöisyyteen. Ilmiö laitettiin oikeiston toimesta hyvinvointivaltioiden syyksi. Ville Yliaska tarkastelee väitöskirjassaan julkisen sektorin alasajoa 1960luvulta lähtien. Vuonna 1976 Finnovaatiopäivillä esiintyneen EVA:n toimitusjohtajan Max Jakobsonin mielestä julkinen sektori oli verorahoilla pystytettyä byrokraattista, tuottamatonta hallintoa. . Kunnallis- ja hallintotieteen näkökulmasta aihetta on tutkittu historiattomasti. Julki- sella sektorilla koitti uusliberalistisen talouskuripolitiikan aikakausi, jonka iskusanana oli New Public Management (NMP) eli uusi julkisjohtaminen. EVA tiivisti elinkeinoelämän rivit Voisiko uusliberalismin aikaa 1975?2015 kutsua kapitalismin pyhäksi allianssiksi, kuten 1815?1848 oli eurooppalaisten keisarikuntien pyhän allianssin valtakautta nousevaa porvaristoa vastaan? . Tulos- ja kehysbudjetoinnin käsitteillä puhuttiin tavallaan samasta asiasta, eli julkishallinnon varojen vähentämisestä. Gradunsa hän teki vuonna 2006 työajan lyhentämättä jättämisen historiasta. Lokakuussa Yliaska väitteli Helsingin yliopistossa uuden julkisjohtamisen historiasta Suomessa 1970-luvulta 1990-luvulle. Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) toimitusjohtaja Max Jakobson totesi 24.8.1976 Finnovaatio-päivillä, että kaikki yhteiskunnalliset ongelmat olivat palautettavissa julkisen sektorin kasvamiseen, koska taloudelle vahingollinen sosiaalipolitiikka verotuksineen ja byrokratioineen oli saavuttanut äärirajansa synnyttämällä kannustinloukkuja ja verokiiloja. Jakobson antoi ymmärtää, että julkinen sektori oli verorahoilla pystytettyä byrokraattista, tuottamatonta hallintoa, olipa kyseessä sitten päiväkoti, terveyskeskus tai peruskoulun keittiö. Yliaskan mukaan keynesiläisen hyvinvointivaltioideologian romahdettua vasemmistolle jäi vain neljä linjaa, joilla edetä: demokratian laajentaminen, työn jakaminen, perustulo ja teollisuuspolitiikka eli yritysdemokratia. Taloutta lähdettiin elvyttämään vapauttamalla markkinat säätelystä, ja hyvinvointivaltiota ryhdyttiin leikkaamaan yksityistämällä julkisia palveluita. tutkimus- ja kehitystoiminnan tieltä. . Hiltunen lupaili menojen lisäyksiä T&K-toiminnalle ja kuntapäättäjille järjestetyissä tilaisuuksissa » KU:N ARKISTO 17. Lamavuosina 1990-luvulla väkeä vähennettiin kuntien ja valtion hallinnosta. IntoKustannus julkaisi väitöskirjan nimellä Tehokkuuden toiveuni. Yliaskan mukaan sotien jälkeinen länsimaiden talouskasvu alkoi hyytyä 1970-luvulla ylituotantokriisin seurauksena. Kuitenkaan selkeästi osoitettavaa valtioliittoa ei ole ollut uusliberalismin aikakaudella osoitettavissa, kuten vuosina 1815?1848. Yliaskan mukaan EVAn perustaminen 1974 tähtäsi elinkeinoelämän rivien tiivistämiseen suhteessa vasemmiston hegemoniaan. Kivelä totesi 1983 julkaistussa pam?etissaan Isännätön raha, että kunnat on saatava katkaisuhoitoon valtionosuusuudistuksen avulla. Yliaskan mukaan julkisen sektorin uudistukset liittyivät alusta alkaen uuteen teollisuuspolitiikkaan, jossa julkisia resursseja ja ennen kaikkea varoja siirrettiin kunnista yksityisten yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaan T&K-työhön. . Vuoden 1848 vallankumouksen jälkeinen pettymys ja privatisoituminen muistutti vuoden 1968 jälkeisiä aikoja. Siksi otin lähtökohdaksi poliittisen hallintohistorian. Historioitsija Ville Yliaskaa (s.1978) on kiinnostanut taloustieteen aatehistoria, samoin julkisen talouden kilpailuttaminen. EVAn ohella vasemmiston vastaista kamppailua rahoitti ja toteutti Sotavahinkoyhdistyksen säätiö, joka muun muassa tuki Vapaan Koulutuksen Tukisäätiön toimintaa, joka puolestaan pyrki vaikuttamaan koulutuspolitiikkaan. Kävikö niin, että julkisen sektorin tulosmittauksesta ja tulosjohtamisesta tulikin työntekijöiden ulosmittausta ja ulosjohtamista? . Molempia aikakausia yhdistää kontrollin ja kuriajattelun tiukentuminen. Juhani Kivelä siirtyi EVAsta valtiovarainministeriön virkamieheksi 1980-luvulla ja toi mukanaan EVAn uusliberalistisen säästöideologian. Myös teknokraattiset tulevaisuusvisiot ja innostus panostaa hallinnonuudistuksiin vertautuvat toisiinsa. Muun muassa Tekes sijoitti yhden arvion mukaan tähän ?kansalliseen teknologiaohjelmaan
Samalla käynnistettiin yhteistyö teollisuuden, yliopistojen ja tutkimusinsti- tuuttien välille. EVA haukkui julkisen sektorin palvelutuotantoa siitä, että se eleli leveästi markkinatalouden ulkopuolella samalla, kun EVA vaati valtiota rahoittamaan yksityisten yritysten teknologia- ja tuotekehitystä, koska yksityinen sektori ei suostunut riskeeraamaan tuotekehittelyyn tappioiden pelossa. Kilpailuttamista ja tulosjohtamista oli julkisella sektorilla haluttu toteuttaa jo 1960-luvulta lähtien, mutta Yliaskan mukaan tämän ideologian taakse ei saatu riittävää poliittista voimaa. Julkiseen hallintoon sisällytettiin koko julkinen sektori, jolloin kaikista julkisella sektorilla työskentelevistä sairaanhoitajista siivoojiin ja verovirkailijoihin tuli osa ?hallintoa.? Julkisesta hallinnosta tehtiin propagandistinen vetonaula vetoamalla perisuomalaiseen herravihaan, hallitsijoihin ja valkokaulusherroihin. VM:n budjettiosaston ja EVAn näkökulmasta julkisen sektorin raha oli sitä ?isännätöntä rahaa,. Oikeistolle hyvinvointivaltio merkitsi yksinhuoltajaäitiä tai sivareita ja sosiaalipummeja. . Väitettiin, että tämä kunnille valtionapuina jaettava prosenttiosuus oli virhe, joka oli kiireesti korjattava, ettei se houkuttelisi kuntia tuhlaamaan isännätöntä rahaa. . 1984 Nokian Juhani Kuusi nimesi teknologia-Suomen syntymäpäiväksi. Paavo Lipposen mukaan rakennemuutoksen aiheuttamaa keskittymistä oli turha estää aluepolitiikalla. joka tarvitsi jämäkän isännän. 1970-luvun lopulla ja 1980-luvulla tulosjohtaminen nousi uudelleen agendalle lisättynä ideoilla julkisen sektorin toimintojen kilpailuttamisesta. . millä Hiltunen viittasi T&K-panostuksiin. Puhuessaan aluepolitiikasta Päijät-Hämeen kasvunäkymien yhteydessä 14. Tämä puolestaan edellytti julkisten palveluiden tuotannon yksityistämistä. Tämä oli miltei suoraan nykyisen kunta- ja soteuudistuksen käsikirjoitus. Valtiomonopolikapitalismikritiikki tuki uusliberalismia Julkisen sektorin uudistukset liittyivät alusta alkaen uuteen teollisuuspolitiikkaan, jossa julkisia varoja siirrettiin kunnista yksityisten yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaan. Vuoden 1982 valtion budjetin liitteenä julkaistiin Katsaus hallinnon kehittämiseen. VM:n tiedostuslehden nimi ?Tiukka linja? viittaa tämän kovan linjan kehuskeluun. Oliko Suomen pankin vallan siirtäminen VM:lle täysin harkittu ja suunniteltu uusliberalistinen käänne, jolla eduskunnan ja kuntien valtaa kavennettiin radikaalisti? . Tämä haave toteutettiin 1990-luvun laman aikana. Vastavetona ay-liikkeen yritysdemokratia- ja palkansaajarahastovaatimuksille työnantajapiirit alkoivat korostaa johtamista omana alanaan. Hiltusen julistaman virallisen aloituspäivän 9. EVA esitti 12.2.1988, että elinkelpoisia olivat vain yli 20 000 asukkaan kunnat, joilla oli riittävän voimakas yksityinen sektori. Lama antoi sitten 1990-luvulla taustatukea näiden ideoiden toteuttamiselle, kun kilpailuideologia selätti poliittisen voimansa menettäneen pitkäaikaissuunnittelun. Kansanedustajille luvattiin tulosmittareita, joiden avulla kuntien menoja voidaan seurata tarkasti, mutta mittariongelmien vuoksi VM:n valta korostui entisestään. Johtaminen on niin vaativaa ja oma tehtäväalueensa, johon ei työntekijöiden pidä puuttua. Samalla palkansaajarahastojen tilalle ehdotettiin tulospalkkausta. Korostettiin tulospalkkausta palkansaajarahastojen sijaan. Tämä työnantajien kanta voitti poliittisen kädenväännön ay-liikkeen kanssa. . 1983, Hiltunen väläytteli jo superpolitiikkaa, joka tarkoitti suurempaa yritysten tukemista ja vähemmän yksilöihin ja perheisiin kohdistuvaa tukea. . 11. Kuntien menoja oli leikattava ja tuottavuutta nostettava. Vuonna 1984 Hiltunen kertoi kuntapäättäjille, että kaikki kuntien menojen lisäykset menivät velanhoitomenoihin, mikä oli aiheutunut vuosien 1982?83 ?elvytyksestä,. » aina vaikeita supistusvuosia. Vuonna 1982 perustettiin Teknologian kehittämiskeskus TEKES, jonka ideana oli teknologian ja tuotekehityksen edistäminen valtion toimenpitein. Tämä valtiokritiikki vei pohjaa hyvinvointivaltiolta. . Kilpailuttamisesta ei tullut kunnille sellaista pelastusrengasta, mitä niille luvattiin. Kaikista julkisella sektorilla työskentelevistä sairaanhoitajista siivoojiin ja verovirkailijoihin tuli osa ?hallintoa?. KU:N ARKISTO 18. Länsisaksalaisen Joachim Hirschin teos Turvavaltio oli hyvin suosittu 1980-luvun vasemmiston piirissä. 11. Siksi VM:lle oli annettava lisää valtaa, koska kunnat vain tuhlasivat isännätöntä rahaa, kun menot saatiin valtion budjetista prosenttimääräisinä. Yritys- ja virastodemokratian kokeilutkin hiipuivat nopeasti ja puolustajat hävisivät, eikä yritysdemokratia lopulta toteutunut muuallakaan. Vallansiirto Suomen Pankilta valtiovarainministeriölle Yliaskan mukaan valtiovarainministeriön koko kulttuuri on muodostunut kirstunvartijan roolin ympärille, mutta aikaisemmin 1970?80-luvuilla sillä ei ollut riittävästi valtaa. Tosin hallinnon uudistustavoitteet jäivät monin paikoin leikkauksien jalkoihin ja julkisen sektorin pienentämisen ja tehostamisen vaatimus voitti. Yliaska muistuttaa, että uusliberalismi sai voimaa 70-luvulla vasemmiston piirissä syntyneestä valtiomonopolistisen kapitalismin kritiikistä
09 7596 0240 ilmoitukset@kansanuutiset.fi 19. näkemiin rasismi! Vasemmistonaiset VÄNSTERKVINNORNA vasemmistonaiset Varaa oma tilasi: p. Liput 15?20 euroa klo 19?24 Iltabileet Asemaravintola, Hannikaisenkatu 18 Ruokaa . ystäviä. Juontaja Minna Tuomanen. Tarjolla mm. Europarlamentaarikko Merja Kyllönen tavattavissa ja tentattavissa MA 16.2. klo 10-11 Valtimo, K-Marketin edusta, Käpyläntie 2 klo 12-13 Nurmes, Kahvila konditoria Supikas, Porokylänkatu 25 klo 15-16 Joensuu, Kauppakeskus Iso Myy, Kauppakatu 26 klo 17-18 Outokumpu, Valintatalon edusta, Kiisukatu 17 TI 17.2. klo 16 -17 Pori, toritilaisuus Eetunaukiolla klo 18 keskustelutilaisuus EU:n talouspolitiikasta, Kutosen kulma, Pohjoispuisto 2 KE 18.2. klo 10.30-12 Valkeakoski, Kauppakeskus Koskikara, Valtakatu 9-11 klo 14-16 Mänttä-Vilppula, Cafe Myllyranta, Myllyrannantie 5 klo 18-20 Tampere, Ruby&Fellas Irish Bar, Hämeenkatu 15 TO 19.2. klo 10.00 Jämsä, Kahvila Akuliina, Jämsän torilla klo 15.00 Äänekoski, Kahvila Anna, Kauppakatu 10 klo 17.00 Jyväskylä, Nikolainkulma, Asemakatu 6 Vasemmalle, ystävät! Eduskuntavaalit 19.4. KIRJOJA ELÄMÄSTÄ Vasemmistonaisten vaalistartti JA SITÄ SUUREMMASTA Tämäkin ilmoitus huomattiin! Päivän tapahtumat uudesta näkökulmasta. https://kirja.elisa.fi/ekirja » www.kansanuutiset.fi Tilaa omasi verkkokaupasta osoitteesta Ystävänpäivänä 14.2. Jyväskylässä klo 11?13.30 Katutre?t Kävelykadulla. Soidin- ja lauluyhtye Raivottaret. Mercy & The Droners. kotiäitilattea klo 15.00 Naisen osa(t) tanssiesitys Huoneteatteri, Sammonkatu 7. Tanssijat ja ehdokkaat keskustelevat. Kakkukahvila auki. juomaa . Li Andersson ja muita ehdokkaita. Vapaa pääsy! Tervetuloa feminismi
On muun muassa Aaro Hellaakosken, Yrjö Jylhän ja Arvo Turtiaisen sotatunnelmia, joihin tuoreet laulurunot ihmeen saumattomasti limittyvät. Sirpa Kähkösen kirjoittama ja Taru Mäkelän ohjaama Palava kaupunki . On niin ikään suuri ansio, että lauluissa ei toisteta Sotapojat marssii ja nenäliinat vilkkaa -tyyppisiä tekoreippauksia, jotka rasittavat sota-ajan alkuperäistä laulelmaperintöä lähes kautta linjan. Eräät roolit ovat ylitse muiden. SILTALA B kulttuuri Suomalaisuus on sotien kautta synnytettyä ei-venäläisyyttä. Valot Antti Tuomikoski. Sinikka Sokan Viipurin rouva ja pikkutyttö koskettavat, tavallaan Reetta Ristimäen lapset Ruotsiin toimittava nainenkin. Näyttämön vaihtuva taustakuvasto vavahduttaa jo sellaisenaan, mistä koituu esitykselle varteenotettavia lisiä. Niin myös uudessa ensi-illassaan. Mistä kiitos. Veli-Pekka Leppänen TEATTERI AVOIMET OVET: Palava kaupunki . Sota on muutakin kuin karttamanööverejä ja rintaman rapaa, se on tunnetta, järjettömiä utooppisia toiveita, lamaannuttavaa kauhua. Se keskittyy ihmisiin ja heidän tunnemaisemaansa, ja mistäpä muusta teatteritaidetta on tarkoitettukaan puhumaan. Teatteri Avoimet Ovet pitää hyvin yllä naisten panosta lähihistoriassamme. Musiikki » Sota ei ole Anna-Mari Kähärä. jatkosodan helsinkiläisiä. Käsikirjoitus: Sirpa Kähkönen. Ohjaus Taru Mäkelä. jatkosodan helsinkiläisiä heittäytyy sotavuosiin, lähinnä kaupunkilaisten pelon ja toivon vaihdoksiin. Pohjavire on traaginen, mutta ei jäännöksettä, ja mukana on pieniä Brecht?Weill-sävyisiä hetkiäkin. Aikaisemmin ei Sirpa Kähkösen laulurunoja ole kuultukaan, myöhemmin kyllä mielellään. Epätyypillinen ja rohkea Näytelmä on enemmän kuin sotalaulujen potpuri. Sota ei ole koskaan kaukana, kun se on ihmisen mielessä. Näyttelijöitä on monisärmäinen ryhmä. Puvut Marja Uusitalo. Sodankäynti on totta kai läsnä, mutta siviileille enemmänkin tietojen ja huhujen kaikuna kuin taistelujen alituisena melskeenä. Neljän näyttelijän luomien hahmojen rinnalla keskeisen osan ottaa itse kaupunki, Helsinki, eritoten talven 1944 suurpommitusten tuhoineen. Kari Hevossaaren tulkitsema Sulo-hevonen rikkoo ajatusrutiineja ja vie syvemmälle sodan hulluuden tasoihin. Palava kaupunki on epätyypillinen ja rohkea, niin näytelmänä kuin laulunäytelmänä, ja saavuttaa tarkoituksensa. Osaavin oheiskeinoin painopiste ei jää vain musiikin varaan vaan jakautuu tasapainoisesti toisiaan täydentävien elementtien kesken. Korostuu tietysti laulutaito, sillä Anna-Mari Kähärä on säveltänyt sodanajan runoihin ja uusiin teksteihin kaikkiaan 17 laulua, joiden moniääniset kiemurat selvitetään ilmavin linjoin. Kun joukossa on Sinikka Sokan ja Reetta Ristimäen tapaisia artisteja, ei ongelmia ilmene. Äänet Pirkko koskaan kaukana, kun se on ihmisen mielessä. Antti Kujala. Rooleissa Kari Hevossaari, Suvi Isotalo, Reetta Ristimäki ja Sinikka Sokka. Kari Hevossaaren tulkitsema Sulo-hevonen rikkoo ajatusrutiineja.. Taustaprojisoinnit 20 Tiitinen. Suvi Isotalo myös säestää pianolla ja Kari Hevossaarikin laulaa komeasti. Runoista kymmenen on aikalais- ten kynästä, kuusi Kähköseltä, yksi Ristimäeltä. Monet SA INT -kuvat dokumentoivat pommien raatelujälkiä juuri Kaartinkaupungista, teatterin nykyisiltä kotikulmilta. Oivaltavaa paikallishistoriallista ulottuvuutta. Osoittaa tekijäryhmän taitoa, miten melko viitteellisestä juonesta, puolestatoista tusinasta sävelletystä runosta ja valojen, pukujen, kuvien ja äänien kombinaatiosta rakentuu tällainen sarja tilanteita, empatian ja sympatian lähteitä. Kirjailija Raimo Pesonen, Voima 1/2015 Sodan tulien valossa AVOIMET OVET » Sirpa Kähkönen kirjoitti ja Taru Mäkelä ohjasi laulunäytelmän sodan vaurioista Helsingissä. Esitys kohoaa reilusti yli sotalaulupotpurin. HELSINKILÄINEN TEATTERI Avoimet Ovet avaa vuoden mieleen jäävällä kantaesityksellä
Alan harrastajat meilläkin tietävät vuonna 1958 käynnistyneen maineikkaan Varsovan jazz-jamboreen, joka jatkuu yhä. Le?an nuori alttosaksofonisti yhtyeineen soittaa tanssipaikassa John Coltrane -klassikon Naima. KU Elokuva Matkalla 1960-luvun alun Puolassa IDA (Puola-Tanska-Ranska-Englanti, 2013). Käsikirjoitus: Pawel Pawlikowski, Rebecca Lenkiewicz. Ohjaus: Pawel Pawlikowski. Romaaneillaan hän toi apartheidin käytännön toteutuksen ja sen inhimilliset seuraukset tutuiksi miljoonille lukijoille ympäri maailman. BRINKIN TUNNETUIN romaani Valkoinen kuiva kausi (A Dry White Season 1979, » Sietämättömän terävä piikki buurien lihassa. André Brink 1935?2015 suomennettu 1981) kuvaa mustan aktivistin katoamista ja kuolemaa seuranneita tapahtumia valkoisen opettajan näkökulmasta. Af- rikaansia puhuvien buurien konservatiivisesta pikkukaupungista Vredestä lähtöisin oleva Brink leimattiin rotunsa petturiksi. Nunnakokelas ihastuu sekä biisiin että soittajaan. Hiekkapelto avaa kiihkottomasti, arkailematta ja arvostaen maahanmuuttajien elämää, jossa yhdistyvät yleisinhimilliset tunteet ja kotimaan vaihtamiseen liittyvät poikkeukselliset kokemukset. Vuoden esikoisdekkarina palkittiin Jari Järvelä romaanistaan Tyttö ja pommi. Jotta kenenkään ei enää olisi mahdollista sanoa: Minä en tiennyt siitä mitään.. Pääosissa: Agata Kulesza, Agata Trzebuchowska, Dawid Ogrodnik. parhaaksi eurooppalaiseksi elokuvaksi valittu Ida kisaa myös parhaan ei-englanninkielisen elokuvan Oscarista. lmissä on kamari. Kuvaus: Lukasz Zal, Ryszard Lenczewski. pahtumissa sykkii elävänä lähimenneisyys. (André Brink: Valkoinen kuiva kausi). Pirjo Virtaintorppa 21. Tarinan pohjalla sykkivät traagiset menneisyyden arvet, mistä johtuen meininki on kokonaisvaltaisen totista, melkeinpä karun askeettista, hyvin riisuttua. Puolalais?lmi edustaa nykyeurooppalaista art house -?lmiä parhaimmillaan. Nykyhetken lisäksi ta- yhteiskunnallisen ilmaston ja lähihistorian nivoutuminen toisiinsa on hoidettu tyylikkäästi sinänsä vähin eväin. Selostaa se minkä tiedän. Dialogi on vähäistä ja pelkistettyä, mustavalkokuvaus itsestäänselvyys. VUODEN OHJAAJA Pawel Pawlikowski tiimeineen on työstänyt pienimuotoisen, intiimin ja linjakkaan elokuvan, joka sykkii korutonta kauneutta. Kaikki on omalla painollaan mallikkaasti kohdallaan. Tematiikka on tiivistetty kompaktiin pakettiin. Puolalais. kumpikin vaiettuja ja kiellettyjä aiheita sen aikaisessa apartheid-valtiossa. Samoista aiheista kirjoitti samoihin aikoihin englanniksi Nobel-palkittu Nadine Gordimer. Englanninkieliset kirjailijat, valkoisetkin, olivat buureille helpommin käsitettäviä. Romaanin tapahtumien taustalla oli Steve Bikon kuolema pidätyksen aikana LEHTIKUVA/B.AUBERT vuonna 1977. Brink perehtyi tapaukseen ja kirjoitti . Se huokuu on harvojen elokuvien herkkua. Näin ruPÄÄOSAN Paljon kertova kuva viime vuoden parhaana eurooppalaisena elokuvana palkitun puolalaisfilmin pelkistetystä yleisilmeestä. nollisesti hehkuva visuaalinen ilme nautittavaksi pastissiksi. Annan ja hänen tätinsä suku on toisen maailmansodan aikana saanut maksaa kalliin hinnan juutalaisuudestaan. Musiikki: Kristian Selin, Eidnes Andersen. Romaani käsitteli rotusyrjintää ja sen lieveilmiönä kidutusta sekä värillisen miehen ja valkoisen naisen suhdetta . ktiivisen tarinan, joka olisi voinut olla tosi. Asia havainnollistuu nimihenkilön, hänen tätinsä ja heidän lähimpiensä tapausten kautta. Anna (Ida) on parikymppinen nunnakokelas ja alkoholisoitunut keskiikäinen täti entinen huippujuristi. Kaksikko tapaa tarinan alussa ensimmäisen kerran, yhteisen automatkan tarkoituksena on selvittää perheen muiden jäsenten kohtalo. Tapahtuma-ajankohta on Puola vuonna 1962. LEHTIKUVA SUOMEN DEKKARISEURAN myöntämän Vuoden johtolanka -palkinnon sai tänä vuonna Kati Hiekkapelto romaanista Suojattomat. Juuri tämä kirja on se Brinkin tuotannon kulmakivi, joka herätti, liikutti ja raivostutti ihmisiä kaukaisissakin maissa antaen kipinän kamppailuun Etelä-Afrikan valtion harjoittamaa politiikkaa vastaan. ?EHKÄ AINOA mihin todella voin panna toivoni, ainoa mihin minulla on oikeus, on tämä: kirjoittaa se. Siihen liittyy olennaisesti upea kuvaus. Tässä perinne- ja tyylitietoisuutta maineikmielessä merkittävä huomikaan Lodzin elokuvakoulun henonosoitus on amerikkagessä (Wajda, Polanski, Kieslowski jne.), suinlaisten kuvaajien yhdistyksen antama kaan unohtamatta ki Bressonia tai Dreypysti vuoden parJazz-link n a haasta kuvaukeria. in r a toimii t sesta. isissa Idassa on Harri-Ilmari temaatt a myös aineksia Moilanen s is e m raa sti. näppärä Kuolleita Apartheidin todellisuuden kuvaaja ETELÄAFRIKKALAINEN André Brink (1935?2015) oli ensimmäinen afrikaansiksi kirjoittava kirjailija, jonka tuotantoa (Kennis van die aand 1973, Katson pimeään 1976) kiellettiin Etelä-Afrikassa. Jazz-linkki toimii tarinan temaattisissa raameissa näppärästi. YKSILÖKOHTALOIDEN, Agata Trzebuchowskan ja tätiä esittävän Agata Kuleszan kemioiltaan kovasti erilaiset kasvot värittävät osaltaan elokuvan tunneja tapahtumakentän lävistävää harmauden koko kirjoa. lmin tiheyttä, sen puitteissa napataan haaviin iso saalis aivan olemassaolon keskeisimpiä juttuja. Punaisena lankana kulkee nuoren päähenkilön matka itsetuntemukseen. Palkintolautakunnan perustelujen mukaan Hiekkapellon päähenkilö, Serbian unkarilaisvähemmistöön kuuluva, mutta jo lapsesta asti Suomessa asunut Anna Fekete, on uusi kiinnostava päähen- kilö suomalaisessa rikoskirjallisuudessa. Dekkariseura kiittää Hiekkapellon uudistavan kotimaista poliisiromaania nostamalla maahanmuuttajat ja monikulttuurisuuden luontevaksi osaksi suomalaisen kaupungin elämää niin poliisivoimissa kuin poliisien tapaamissa ihmiskohtaloissakin. Omien joukoista noussut kapinallinen oli sietämättömän terävä piikki buurien lihassa. Alettuaan kääntää omia teoksiaan englanniksi Brinkin kirjoja julkaistiin englanninkielisessä maailmassa. Sen etsinnän ohessa näyttämön läpi pyyhkäisevät reaalisosialismin arjen, natsimiehityksen, holokaustin ja kristillisyyden isot aallot. Omat pyörteensä nostattaa jazz. Se on tärkeä veto ajankuvauksen kannalta, olihan jazz Puolassa varsin näkyvä kulttuurinen tekijä läpi kommunismin ajan
Asiakk kaat ov vat tyytyväisiä Asiakkaat ovat ja luottavat apteekkeihin. HYVÄT NEUVOT SISÄLTYVÄT HINTAAN APTEEKIT OVAT kustannustehokas ja hyvi hyvin vin to toimiva oimiva osa suomalaista terveydenhuoltoa. Apteekit ovat erityisesti ikääntyneille ja pitkäaikaissairaille korvaamattoman tärkeä lähipalvelu. Apteekkarit ovat suomalaisia yrittäjiä, jotka työllistävät yli 8 000 ammattilaista. Ne neuvovat itsehoitolääkkeiden turvallisessa käytössä. Apteekit palvel lev evat at tasa-arvoisesti palvelevat kaikkia suomalaisia Hangosta Ivaloon. Lääkemyynnin verot maksetaan Suomeen. Niillä rahoitetaan suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. apteekkariliitto.? 22. Ja toimivat muun terveydenhuollon tukena, helpottaen sen kuormitusta, ilman ajanvarausta
Lähes kaikki kääntävät hänelle selkänsä. Mads Mikkelsen puolestaan palkittiin Cannes?n festivaaleilla parhaana miesnäyttelijänä. Onko tämä naisilta tietoinen valinta vai löytyykö syy muualta? SUOMI OLI Harri-Ilmari Moilanen DOK: TALOJA PIIRTÄVÄT NAISET JAHTI Yle Fem su klo 21.00 Yle Fem su klo 20.00. Tanskalais?lmi on hyvin näytelty tiivistunnelmainen psykologinen draama. Tämän voi laajentaa koskemaan muitakin alueita kuin seksuaalisuutta. Jahti on tapahtumien valossa hyvä ja iskevä nimike. Katsoja tietää asioiden oikean laidan, mikä luo Jahtiin vahvan tunneilmaston. Päähenkilön kujanjuoksussaan kokema ahdistus ja epätoivo rakennellaan vakuuttavasti. Luulen että tulen hulluksi täällä, hän huokaa jossain vaiheessa. KUN TEININ SILMINNÄKIJÄ: KRISTUKSELLE KAAPATUT Yle TV2 to klo 20.00 Jahti sijoittuu joulunaikaan tanskalaisessa pikkukaupungissa. Syntyvän noitavainon perusteella le?alle kelpaisi alaotsikoksi ?porvariston säälimätön lynkkausmentaliteetti?. Erityisen osuva kuin myös valaiseva porukan arvomaailman ja käytännön tekojen suhteen on joulun läheisyyteen sijoittuva tapahtuma-ajankohta. Opettajasta on tullut päiväkotiapulainen lastentarhaan, päälle painaa huoltajuuskiista. Silti tiedämme hyvin vähän suomalaisista naisarkkitehdeistä ja heidän suunnittelemistaan rakennuksista. 1900-luvun alussa työskennelleet naisarkkitehdit ovat liki täysin tuntemattomia jälkipolville, ja harva osaa yhdistää Signe Hornborgin, Eva Kuhlefelt-Ekelundin ja Elna Kiljanderin heidän suunnittelemiin rakennuksiin. Tätä hyvää tarkoitusta varten Yhdysvalloissa toimii kymmeniä kristillisiä sisäoppilaitoksia. Nuori dokumenttiohjaaja Kate Logan lähti tekemään yhdestä tällaisesta sisäoppilaitoksesta myönteistä dokumenttia vuonna 2006. Voi olla hyödyllistä päästä irti tutuista ympyröistä. Laitoksen uudelleenkoulutus perustui äärimmilleen vietyyn kuriin, painostukseen ja myös fyysiseen pahoinpitelyyn. Ohjelman yksi päähenkilö on David Wernsman, jonka vanhemmat ovat lähettäneet laitokseen eheytymään. Sytykkeenä toimii teinipoikien tietokoneella sähläämä peniskuvahölmöily. Näin mukana kuvioissa on taustavaikuttajan osassa myös aikamme yliseksualisoitunut ilmapiiri netteineen, monen sortin mediamaailmoineen ja pornoareenoineen. Huomionarvoinen on myös tapahtumamiljöö. Pientä valoa välkkyy nuoren maahanmuuttajanaisen osoittaman kiinnostuksen takia. Sitten taivas rysähtää häijyllä tavalla niskaan. Silti nämä naiset olivat sekä kunnianhimoisia että ylpeitä ammatistaan ja kokivat kantavansa suurta sosiaalista vastuuta. Tilanne ei näytä kovin erilaiselta tänään. lmin Jahti (Jagten, 2012) käsikirjoitus noteerattiin eurooppalaisia elokuvapalkintoja jaettaessa vuoden parhaana alkuperäiskässärinä. Kaikki on alussa kuin yhtä suurta, onnellista ja äänekästä perhettä. Näemme, miten kristillinen sanoma jää tosi paikan tullen sanahelinäksi. Joukkohysterian kuvauksena Jahti on merkittävä teos osoittaessaan, miten yksilö voidaan muiden silmissä leimata perusteetta ja kohtalokkaasti. Ystäväperheen pikkutyttö puhuu tarhassa kikkelistä siihen malliin, että helvetti pääsee irti. Mies leimautuu iljettäväksi pikkulasten hyväksikäyttäjäksi. Se on keskiluokkaista vaurautta uhkuva pikkukaupunkilainen pienyhteisö toinen toistaan näyttävimpine asumuksineen. Raskaan avioeron jälkeen 40-vuotias Lucas (Mads Mikkelsen) on alkanut saada otetta elämästään, mutta jokin menee pieleen Murjotun miehen kujanjuoksu Thomas Vinterbergin ohjaaman tanskalais. Se antaa ajattelemisen aihetta monessakin mielessä. Arkkitehti Mona Schalin. Naisarkkitehteja harvassa ensimmäinen maa maailmassa, jossa naiset pystyivät opiskelemaan arkkitehdiksi. Seurantadokumentti muuttui kuitenkin paljastusdokumentiksi kristillisestä fundamentalismista. Pystin voi katsoa tulleen yhtä paljon näyttelijälle kuin hänen roolilleenkin. Mikkelsen on mies, jonka elämä sujuu lievän alakulon merkeissä. Kyseiset tunnot välittyvät vastaansanomattoman aitoina Mikkelsenin särmikkäillä kasvoilla. Tapahtumat havainnollistavat, miten lapsen mielikuvitus voi muuntaa ja sotkea asiat hyvinkin vaarallisesti. Nykyarkkitehtien joukossa ei ole monta nimekästä naista. He eivät hyväksy homoseksuaalisuutta. . 14.2.?20.2.2015 | VIIKKO 8 Tv&Radio David Wernsman joutui kristilliseen uudelleenkoulutukseen, koska vanhemmat eivät hyväksyneet poikansa homoseksuaalisuutta. Karua elämää kristillisessä sisäoppilaitoksessa elämä lähtee väärille raiteille, kierre pitää katkaista
10.03 Sää. Keskipolven esseistit 14.03 Maailmanpolitiikan arkipäivää. Antti Arnkil, Antti Nylén ja Anu Silf- 14.30 Poppikoulu. urheilijan Uutiset. 08.00 Yle UutiEtnohetki. 06.25 Aamusoitto. 07.59 Hyvää Uutiset 11.02 YleX Himotuimmat huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää. valtakunnan terapeutti 20.40 Aristoteleen kantapää 21.05 Mikä maksaa. 23.03 Yöradio. 12.00 Turun tuo- 04.00 Yle Uutiset ja sää. 21.55 Suomi tänään. Kenen esseitä he itse lukevat. 03.15 Poppikoulu. Yle Puhe 07.00 Julkinen sana 07.45 Tarinoita lapsille: Liisa ihmemaassa, osa12/12 08.00 Yle Uutiset 08.05 Leikola ja Lähde 09.00 Aspekti 10.00 Yle Uutiset 10.03 Arto Koskelo 11.00 Ali ja Husu 12.00 Puheen Viikko 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Viikko 16.00 Yle Uutiset 16.05 Alivaltiosihteerin viikko 16.30 Urheiluilta: Jääkiekkokierros ja Alppihiihdon MM 20.30 Tohtori Raimo . Yle Uutiset ja Euroopan taivaan alla. 06.56 Päivän mieteYleX lause. 13.00 Yle Uutiset. Tietoa ja tunnetta 80-luvun ilmiöistä. 10.04 Suomipolulla 1930-luvulla 17.45 Musiikkika- kierros. 4/4. Susanna Vainiola. 20.08 Sää. 20.09 Hajatusmusiikkia . 17.00 Yle Uutiset ja sää. valmari. 22.00 Yle Uutiset ja Merisää. 06.30 YleX Aamu Remix 11.00 Yle 07.50 Aamuhartaus. Toimintatrilleri. 06.15 Aamuhartaus. 05.52 Eurooppalaisia puheenvuoroja. Viski. 21.00 Teemalauantai: Nixon ja Watergate. 16.00 Yle Uuti09.05 Urheiluradio. 16.10 Entisten nuorten sävellahja. 12.45 Aamupala. 21.35 Novosti Yle. 08.05 Onnen toteleen kantapää. 21.03 Poppikoulu. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 15.15 klo 22.0 sävel. (Our Nixon, USA 2013) HD 22.25 Presidentin miehet (All the President?s Men, USA 1976) Robert Redford ja Dustin Hoffman esittävät Watergate-skandaalia dekkarimaisesti selvittäviä Washington Postin lehtimiehiä neljä Oscaria voittaneessa trillerissä. O: Alan J. 00.05 Yöradio. 01.02 Koe-eläinpuisto. Pakulan ohjaus toimii arkisissa puitteissa mallikkaasti. 18.03 Urheiluradio. 02.02 Koeeläinpuisto. 09.10 set ja sää. Kevin Costner esittää yllätyksellisen komedian pääosassa elämään löysin rantein suhtautuvaa yksinhuoltajaa.(S) Street Kings (USA 2008). 05.00 Yle Uutiset ja sää. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 10.00 Yle Kiveen hakatut: Esa Rossi . Richard Nixonin nousu ja tuho 21.00 Meidän Nixonimme. Lähimpien avustajien kuvaamista kaitafilmeistä koottu intiimi muotokuva presidentti Richard Nixonista. tuimmat (u) 00.00 Yöradio 10.00 Kalle Haatanen: Miten ihmismieli toimii. 20.03 Urheiluradio. Pakula. 09.00 Yle Uutiset. Yle News. (S) 00.40 Uusi Kino: Lelumaa (7) 00.54 Uusi Kino: Largo (S) 01.15 Teematieto Muut 09.00 SVT:n ohjelmaa 14.15 Tallityttöjä ja eliittiratsuja 14.25 Dok: 624 kirjettä isältäni 14.55 Erämaan armoilla 15.55 Efter Nio 16.55 Saamelaissessiot 17.25 Kirjaohjelma: Uudet naiskirjailijat 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Äänijahti 18.30 Aistien haastaja 19.00 Uusi maani 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.40 Sportnytt 19.50 Talvistudio 20.00 Alppihiihdon MM: N pujottelu 21.00 SVT:n ohjelmaa 11.00 Moderni perhe (7) 12.00 Anthony Bourdain . FBI:n arkistoihin hautautuneesta materiaalista dokumenttielokuvan ohjasi Penny Lane. 06.05 Hartaita säveliä. 06.30 Britannian päätä särkee? Suomi soi. 11.57 Päivän mietelause. LAUANTAI 14.2.2015 TV 1 08.00 Yle Uutiset 08.05 Kiehtova maailma: Skandimania 09.00 Yle Uutiset 09.05 Ylen aamu-tv 10.00 Yle Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 YleLeaks 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset alueilta 12.01 Yle Oddasat 12.05 Oddasat 12.20 Sydämen asialla (7) 13.10 Dokumenttiprojekti: Kreikan synkkä arki (12) 14.50 Kuvakirjeitä Euroopasta 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Pisara 15.15 Korkki kiinni 15.45 Löytöretkiä maailmaan 16.00 Prisma: Sukupolvemme jalanjälki 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Kuninkaallinen henkivartija 18.45 Avara luonto: Kesytön Arabia. 16.05 Faunin iltapäivä. Pääosissa: Jakob Eklund, Peter Andersson, Martin Aliaga, Joel Kinnaman, André Sjöberg, Henrik Norlén. Dallas (7) Mentalist (12) Mentalist (12) Voittostudio Nelonen 05.00 06.20 07.50 08.00 08.15 08.30 09.00 09.30 10.00 12.00 14.00 14.30 15.00 15.55 16.55 17.55 18.55 18.58 19.00 20.00 20.57 21.00 23.30 01.45 02.45 03.55 Ennustaja-TV Onnenarpa Bumba (S) Lego Ninjago (7) Lego Ninjago (7) Merieläinten pelastajat Elixir Elixir Sport Arvostele mun illallinen Suomessa Matkaoppaat Eläinten pelastajat (7) Eläinten pelastajat (S) Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! Tuuri Suomen huutokauppakeisari Loirinuotiolla HS-uutiset HS-sää Adoptoidut. Vankka tukipilari on Gordon Willisin kuvaus, johon uusnoiria hehkuvat valaistusratkaisut tuovat verrattomasti enemmän sähköä kuin toimituksessa rätisevät kirjoituskoneet. Kalevi Pollari. 10.50 Tohtori Raimo . 05.02 päivää. 04.57 Aamusää. 09.05 Muistojen bulevardi. 05.50 Merisää. Muuttuva erämaa. 07.53 Onnen Sheriffi McGee. Pääosissa: Keanu Reeves, Forest Whitaker, Hugh Laurie, Terry Crews, Chris Evans, Martha Higareda. Ohjaus: David Ayer. Deadwood (12) Deadwood (16) Ennustaja-TV Teema 04.00 Teematieto 10.00 Eedenistä pohjoiseen. O: Virpi Suutari 11.15 Maailman valo (S) 11.45 Talo Ranskassa 12.28 Talo Ranskassa 13.15 Päivä Ruotsissa 13.30 Historia: Faraon sotavaunut 14.25 Arkistojen salat: Lindbergh yli Atlantin 14.55 Tiededokumentti: Supersolut 15.50 Yle Live: Slipknot 17.10 Kaukasia 30 päivässä 18.00 Prinsessa Ruusunen. 19.45 Ruotsalaisia salaisuuksia 20.00 Historia: Koukuttavat nautinnot. 22.05 Kuuntelijan lista. kohti tuntematonta 09.05 Jaksa paremmin 09.35 MasterChef Australia 10.35 MasterChef Australia 11.30 Mahdoton illallinen 12.25 Brady Barrin vaarallinen luonto (7) 13.25 Maailman parhaat kalapaikat 14.20 Huima konttihuutokauppa 14.45 Metsien miehet (7) 15.40 Kuuluisat kuppilat 16.10 Kuuluisat kuppilat 16.40 Kuuluisat kuppilat 17.10 Amerikan kovimmat keräilijät 18.05 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 19.00 Poliisit (7) 19.30 Poliisit (7) 20.00 Poliisit (S) 20.30 Poliisit (7) 21.00 Panttilainaamo 21.30 Panttilainaamo 22.00 Pomo piilossa 23.00 Rekkakuskit jäällä (7) 00.00 Poliisit Norja (S) 00.30 Poliisit Norja (S) 01.00 Villit nettivideot (16) 01.30 Villit nettivideot (16) 02.00 JIM D: Salaliittoteoriat Jesse Venturan johdolla RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Robert Redford (oik.) ja Dustin Hoffman esittävät Watergate-skandaalia dekkarimaisesti selvittäviä lehtimiehiä neljä Oscaria voittaneessa trillerissä. Toimittajat, vuotajat ja totuus (All the President?s Men, 1976) juuret ovat vahvasti dokumentaariset, pohjautuuhan se Washington Post -lehden toimittajien Bob Woodwardin ja Carl Bernsteinin Pulitzer-palkittuun kirjaan. Se taas käsittelee tarunhohtoista Watergate-skandaalia, joka johti Yhdysvaltain silloisen presidentin Richard Nixonin eroon elokuussa 1974. Elokuvaversiossa kirja on muokattu William Goldmanin Oscar-palkitussa käsikirjoituksessa tiivistunnelmaisen ja varsin tyylikkään poliittisen trillerin muotoon. Leffan sankarit nähdään intohimoisella ristiretkellä totuuden puolesta. 18.50 Merisää. 19.03 Sävel on vapaa dio. 11.03 Suomi-kierros. 06.03 Sää. 16.00 Yle Uutiset ja sää. JuhoPekka Rantala etsii vastauksia tavallista kansalaista askarruttaviin talouden kysymyksiin. 12.10 Maailmanpolitiikan arki- pala. 11.00 Yle Uutikon kellot 18.01 Iltahartaus. 15.00 Yle Uutiverberg kirjoittavat kulttuurikom- set. 22.05 Kirjakerho: Esseeproosaa Levylautakunta. 18.05 Lakatut varpaankynnet . Leo Gaut (Ruotsi 2009) Göteborgissa on leimahtanut väkivaltainen kapakkasota. 12.12 Jokapaikan Reetta. Robert Redford on Woodward ja Dustin Hoffman BernPRESIDENTIN MIESTEN 2 stein. Marija. 61-vuotias Marija sai vasta myöhään aikuisiällä tietää olevansa adoptoitu. Hauskat kotivideot Keno Swing Vote . 13.03 sää. 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Vii08.05 Kuusi kuvaa: Juha Laukkanen konloppu 17.00 Lyömättömät! 20.00 08.50 Musiikkikamari. 15.30 Aris5 set ja sää. 10.55 Radio 1 vastaa. Yle Radio Suomi 11.00 Klassikkoparatiisi. 21.40 Urheiluradio. 23.00 Yle Uutiset. Kai Ulmanen. 17.15 Sää. Miksi Aamupala. 14.00 Yle Uutiset. ja sen tekijöitä. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 16.05 muksiaankin tai eettisiä pohdintoja. He penkovat omaa muistiaan ja kertovat havaintojaan ympäristöstä ja lukemastaan ja kokemastaan. 21.50 Merisää. Elina Kottonen & Samuli Väänänen 18.00 Non Stop musiikkia 22.00 Radio Novan yö. 15.03 Entisten nuorten sävelmentteja siinä missä elämänkoke- lahja. 22.45 Kesäkeiton syvin olemus: Pippuri 23.10 Yöklassinen. 06.00 Yle Uutiset. 07.03 Sää. 3/3. 18.00 Ehtookelloina Inarin kir- takunnan terapeutti. 19.00 Yle Yle Uutiset ja sää. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 09.00 Yle Parasta ennen! (u) 22.00 YleX HimoUutiset. 06.00 Yle Uutiset. 144 800. Ihmisen toiminta on jättänyt jälkensä Arabian niemimaalle. 19.40 Scott & Bailey (12) 20.30 Yle Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 YleLeaks 21.30 Uutisvuoto 22.00 George Gentlyn tutkimukset (12) 23.30 Pitkä matka vapauteen YleLeaks TV1 klo 21.15 TV 2 07.45 07.46 07.47 07.54 07.58 08.22 08.47 09.00 09.01 09.15 09.20 09.33 10.00 10.28 10.56 11.25 11.40 11.55 12.10 13.45 14.00 14.50 15.10 16.30 16.35 17.10 17.15 18.50 19.00 19.05 19.10 19.35 20.10 21.00 22.30 23.10 00.20 MTV 3 Pikku Kakkonen Nimipäiväonnittelu: 14.2. Pikku Kakkosen posti Hertan maailma (S): Hertta sairastaa Ryhmä Hau (S) Milli ja Molli (S) Yökyöpelit (S) Galaxi JACK Galaxi: Yhdessä enemmän Tero hoitaa (7) Peter Pan (7) Kandit Kandit Kandit Valmennuskoulu Valmennuskoulu Talvistudio Ampumahiihdon MC: Naisten pikamatka Talvistudio Crossfit: Suomen kovakuntoisin Talvistudio Ampumahiihdon MC: Miesten pikamatka Talvistudio Pikaluistelun MM Talvistudio Palloilua: Lentopalloa Talvistudio Yle Uutiset Urheiluruutu Kätevän emännän juhlat Noin viikon uutiset Syke (12) Uuden Musiikin Kilpailu. Karsinta 2. 12.45 / 09 . 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Urheiluradio. 18.55 Suomi tänään. 07.50 Radioteatteri esittää: Radio 1 Merisää. 07.03 Aamusoitto. 09.11 Suomi-kierros. 19.08 Sekahaku . 18.10 set. Voitto kotiin (Swing Vote/USA 2008). 12.10 UrheiluraUutiset ja sää. 07.00 Yle Uuti13.00 Klassista kahteen. set. 17.15 Lakatut varpaankynnet . 15.00 Kir jakerh o Onnen sävel. Tutkivan journalismin hienouksien esittelyn ohella leffa vakuuttaa puhtaasti viihdyttävänä jännitysnäytelmänä. Alan J. 22.00 Yle Uutiset 22.05 Roman Schatzin Maammekirja 23.00 Jälkiviisaat 23.15 Urheiluilta: Alppihiihdon MM 00.15 Brysselin kone 01.00 Arkisto Radio Nova 08.00 Mamma Maria! . 04.02 miokirkon kello lyö 12. 15.55 sävel. Toimittajana Tarleena Sammalkorpi. 12.00 Lauantain toivotut levyt. Legendaarista Syvää Kurkkua esittää Hal Holbrook. 07.00 Yle Uutiset. 18.00 Yle Uutiset. Susanna Vaini- ola. Lukijoina Pekka Urheiluradio. 20.00 Yle Uutiset. 06.04 Aamupala. 12.35 Musiikkikamari. Ohjaaja: Richard Holm. kohti tuntematonta 13.00 Catching Hell 14.00 Myytinmurtajat 15.00 Top Chef 16.00 Ajoneuvos: Superautot 17.00 Ensisilmäyksellä (7) 17.30 Rillit huurussa (S) 18.30 Simpsonit (7) 19.00 Naapurit-arvonta 19.05 Simpsonit (7) 19.30 Simpsonit (7) 20.00 Simpsonit (7) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Ystävänpäivä (S) 23.20 112 (7) 00.20 Killer Karaoke 01.20 Morgan Spurlock: Sisäpiirin mies 02.20 Anthony Bourdain . Kuusi kilpailijaa tavoittelee finaalipaikkaa suorassa lähetyksessä. Talvistudio Alppihiihdon MM: naisten pujottelu Kova laki: Rikollinen mieli 06.00 08.05 08.20 08.35 09.05 09.30 09.55 10.35 11.35 12.05 12.35 13.05 13.35 14.05 14.35 16.30 17.00 18.00 19.00 19.10 19.30 21.00 22.00 22.10 22.15 22.25 22.40 00.30 01.25 02.20 03.20 Voittostudio Ella Elefantti (S) Chuggington (S) Katti kaiken tietää! (S) Kung Fu Panda (7) Scooby-Doo (7) Chaplin (S) Enbuske & Linnanahde Crew Salatut elämät (S) Salatut elämät (S) Salatut elämät (7) Salatut elämät (S) Salatut elämät (S) Jamie Oliverin ruokafestivaalit Näin koulutat lohikäärmeesi (How to Train Your Dragon, USA 2010) Koko perheen animaatioseikkailu. Näin tehtiin Risto Räppääjä ja Sevillan saituri MTV Sport: Ravikunkku Suomen surkein kuski Seitsemän Uutiset MTV Sport Uutiset Kingi Selviytyjät Kymmenen Uutiset Päivän sää Lotto ja Jokeri MTV Sport Uutiset Johan Falk 4 . Maria Leppänen 11.00 Janne Virtanen 15.00 SPOTIFY TOP 100 . 07.45 Hartaita säveliä. 07.04 14.00 Välilevyjä. 21.00 Yle Uutiset. Vilskettä on myös lankapuhelinlinjoilla. Harri-Ilmari Moilanen PRESIDENTIN MIEHET Yle Teema klo 22.25 Savolainen ja Erja Manto
Poul Ruders: Dream- 12.45 Merisää. 16.15 kuntaradio. 06.15 Aamuhartaus. 06.25 Aamusoitto. 09.00 Yle Uuti- Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 set. 19.03 Urheiluradio. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 07.10 Urheiluradio. 15.05 Eskola. 10.05 Mikä mak- Uutiset 13.02 YleX Jälki-istunto . 20.00 Yle Uutiset. 20.03 Urheiluradio. 10.55 Pikkujuttu. tiina Kaappola, sopraano, ja Virpi Räi- 11.00 Yle Uutiset. Ile ja Saara 10.00 Yle Uutiset 10.03 08.10 Ykkösaamu. . 20.06 Ihan pihalla. 05.00 Melkein hereillä. 13.03 MaakunKansallisoopperan Alminsalissa 10.2. 18.03 Ihan pihalla. 07.59 Hyvää 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää. 13.00 Klassista kahteen. 14.00 M-studio. Valvonta on suurta bisnestä, mutta mitä samalla tapahtuu ihmisoikeuksille ja yksityisyydelle? Yle Uutiset Arne Dahl: Maan alla TV 2 MTV 3 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 19.2. 06.52 Raa Raa, leikkisä leijona 07.03 Postimies Pate, erikoislähettipalvelu (S) 07.18 Kikattava Kakkiainen 07.26 Pipsa Possu: Pipsa istuttaa (S) 07.31 Kotkaperhe 07.37 Neppajymykerho 07.42 Sasu (S) 07.57 Touhukkaat: Tuhrupöpön jäljillä (S) 08.19 Viidakkokirja (7) 08.30 Viidakkokirja (7) 08.41 Late Lammas (S) 09.00 Sydänmailla (7) 09.45 Isojen kissojen jäljillä 10.15 Stacey Dooley: Bileturismin kääntöpuoli 11.15 Silikonisukupolvi 11.45 Kukkaron herraksi 12.12 Kukkaron herraksi 12.40 Kioski 13.10 Kandit 13.40 Talvistudio 13.50 Hiihdon MM: Sprinttihiihdot 15.15 Uusi päivä (S) 15.45 Talvistudio 16.00 Hiihdon MM: Sprinttihiihdot 17.00 Pikku Kakkonen 17.58 Hiihdon MM: Naisten mäkikarsinta 19.30 Kioski 20.00 Silminnäkijä: Kristukselle kaapatut 20.30 Pasila 2.5 . Suhonen (Aake Kalliala), jota ikimuistoisempi toimittajana on Tähdet kertovat, komisario Palmussa (1962) tavattava joka paikan Nopsanen. 14.03 äänitetyn konsertin toimittaa Kare Ajantasa. Kaiken maail- man asioita. Alice Robertsin tutkijatiimi tekee luulöytöjen perusteella rekonstruktion ihmisen varhaisista esi-isistä. Näkyvin syötti on ?Sotta. Euroopan rajoille rakennetaan uusia edistyksellisiä valvontajärjestelmiä. 18.55 Ihan pihalla. 08.00 Yle Uutiset ja miryhmä. 17.20 Fildio. 09.05 Muistojen bulevardi. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Elina Kottonen 14.00 Novan Seitsemän Oikein . 23.03 Yöradio. Roolissa oleva Pentti Siimes laskettelee nyt jeparina stadin slangia. Loppuhuipennuksessa mennään lujaa höyryveturilla. Yhä useammat viihtyvät vapaa-ajallaan tekniikan parissa. Tiededokumentti: Ihmisen esi-isät. 12.10 Kansallisoopperan muusikoita, joht. 06.30 Maa15.05 Kultakuume. 06.56 Päivän mietelause. (16) 00.10 MasterChef VIP 01.10 Kylmä rinki (16) 02.20 Poliisit . 18.30 klo 21.4 5 radio. 23.00 Yle Uutiset. 1/3. 16.00 Yle Uutiset ja jälkeen. Hänen ja Matti Ollilan käsikirjoittamassa tarinassa ei kuitenkaan ole Palmujen veroista imua. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 21.00 Musiikkia konsertin Maakuntaradio. TORSTAI 19.2.2015 MasterChefVIP Nelonen klo 00.10 TV 1 05.55 06.25 09.30 10.00 11.00 11.05 12.01 12.05 12.20 13.10 14.50 15.00 15.05 15.10 15.15 16.00 16.55 17.00 18.00 18.22 18.30 19.00 19.45 20.00 20.30 20.55 21.05 22.00 22.50 22.55 MOT Ylen aamu-tv Puoli seitsemän Doc Martin (7) Yle Uutiset Yle Uutiset alueilta Yle Oddasat Oddasat Sydämen asialla (7) Helmikuun manifesti (Suomi 1939) O: Toivo Särkkä. 15.00 Yle Uutiset. O: Matti Kassila. Sounds Like Suomi (S) Teematieto Muut 07.25 SVT:n ohjelmaa 15.55 Älä kokeile tätä kotona 16.25 Supersankari Energina (7) 16.38 Clay Kids 16.50 Gazoon (S) 16.55 Aistien haastaja 17.25 Tanskalainen maajussi 17.55 Yle Nyheter TVnytt 18.00 BUU-klubben: Bärtil 18.30 Majakan arvoitus (7) 19.00 Paikallisherkkuja Pohjois-Atlantilta 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.55 Obs debatt 20.30 Vauhtimimmit 20.45 Oddasat 21.00 Efter Nio 21.57 Yle Nyheter TVnytt 22.00 Dok: Sepideh 23.45 SVT:n ohjelmaa 06.00 Voittostudio 08.00 Astral TV 10.00 Lemmen viemää (7) 14.00 Walker, Teksasista (12) 14.55 Masterchef USA 16.00 Top Chef: Mestarit 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Top Chef 19.00 Naapurit-arvonta 19.05 Simpsonit (7) 19.30 Miehen puolikkaat (7) 20.00 Rillit huurussa (S) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Rakas, sinusta on tullut pullukka 22.00 112 (S) 23.00 Lainvalvojat 23.30 Lainvalvojat 00.00 Miehen puolikkaat (7) 00.25 Viikingit (16) 01.25 Revolution (16) 02.25 Voittostudio 05.00 Ennustaja-TV 07.55 Onnenarpa 09.25 LIVE: Tiedä ja Voita 11.25 Elixir 11.55 Jopetshow (S) 12.25 Britannian paras leipomo 13.20 Leijonan luola UK 14.15 LA Ink 15.10 Top Chef 16.05 Hurja remontti 17.00 Kuuluisat kuppilat 17.30 Leijonan luola UK 18.25 MasterChef Australia 19.30 Top Chef 20.30 Poliisit (7) 21.00 Talent USA 22.50 Poliisit (S) 23.20 Australian kovimmat keräilijät 00.20 Panttilainaamon autospesialistit (S) 00.50 Panttilainaamon autospesialistit (S) 01.20 Villit nettivideot (16) 01.50 Villit nettivideot (16) 02.20 Leijonan luola UK 03.15 Trigger Happy TV (S) 03.45 Jopet-show (S) 04.15 Ennustaja-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Kaikki pelissä on jännityselokuva eroottista elokuvaa tekevästä filmiryhmästä, jonka käsikirjoittaja yllättäen murhataan. 19.05 Ihan pihalla. 04.02 Café Tropical. Yle Puhe 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.20 Alivaltiosihteeri 07.25 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Yle Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Ali ja Husu 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Hiihdon MM 18.00 Urheiluilta: Jääkiekkokierros 21.00 Puheen Ilta 22.00 Yle Uutiset 22.05 Ali ja Husu. 19.03 Musica kuntaradio. 18.50 set. 09.05 Urheiluradio. Iltahartaus. 22.05 Euroopan taivaan alla. 16.17 Maakijä J.P.Ahonen. 10.00 Yle Uutiset. nova Helsinki: Edgar Allan Poen Dreamland & The Raven. 03.15 Pyöreä pöytä. kotihälytys 03.20 Frasier (S) 03.50 Naapurini avaruudesta 04.20 Ennustaja-TV Teema 15.15 16.30 17.00 17.45 18.00 19.05 20.00 20.30 21.00 21.50 23.30 00.30 Eedenistä pohjoiseen 60-luvun kuvakirja Talo Italiassa Löytöretkiä maailmaan Elävä arkisto: Riitta Vainio. HD Kino Suomi: Kaikki pelissä (1994) Jännityselokuva eroottista elokuvaa tekevästä filmiryhmästä, jonka käsikirjoittaja yllättäen murhataan. 00.05 Yöradio. Toshio Hosokawa: The Raven. 20.05 Sää. taradio. N: Esko Salminen, Satu Silvo, Antti Litja, Kari Heiskanen, Jukka Puotila, Aake Kalliala. Epäiltyjen joukko on melko pieni, mutta tapahtumaa ympäröivä julkisuus sitäkin suurempi. Tarinankertojana Kassila on viimeisessä fiktioelokuvassaan vetreässä kunnossa. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 18.20 RadioRadio 1 dio. 07.50 MeriFaunin iltapäivä. T: BBC. Suomalaisen modernin tanssin kehittäjä ja johtotähti Riitta Vainio menehtyi tammikuussa 2015. Minna Kuukka & Tuomas Rajala & Matti Ylönen 10.00 Novan Päiväuni . 17.00 Yle sää. 09.00 Yle UutiHartaita säveliä. 07.53 MaakuntaraUutiset ja sää. 11.57 Päivän mietelause. kuntaradio. 19.00 Yle 09.10 Sää. Sarjakuvapiirtäjä JP kuntaradio. 08.12 Maakuntateatteri esittää. Viki saa. 15.55 Yle News. 11.00 Valkoista valoa: Järkipu- ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01 hetta rakkaudesta 11.45 Valomusiik- Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX kia. 06.05 Hartaita säveliä. Hannele Laurin ja Satu Silvon lisäksi sivurooleissa nähdään muun muassa Jukka Puotila, Kari Heiskanen, Antti Litja sekä Pertti Sveholm. Harri-Ilmari Moilanen 06.00 Yle Uutiset. Kaikki pelissä huokuu pintasiloista menevyyttä. Näyttelijäkaarti on runsas ja nimekäs. Pelleosasto tarjoilee pikkuhauskaa irrot- telua. 21.00 Yle Uutiset. Miltä näytti esihistoriallisesti lähin sukulaisemme, neandertalin ihminen. Yle Uutiset ja sää. 07.12 Maa16.00 Yle Uutiset ja sää. JP Ahonen kertoo Kaisa Pulakan toimittamassa Tekijä-ohjelmassa KAIKKI PELISSÄ Yle Teema klo 21.50 maanin tekeminen. 23.10 Yöklassinen. siitä, kuinka järjetöntä näpertämistä on lähes 200-sivuisen sarjakuvaro- Merisää. Rita Strömmer 16.00 Ivan Puopolo 20.00 Road to Emma . Kunnon päivätyön päätteeksi Nummensyrjä saa James Bondin tapaan arvoistaan naisseuraa. N: Tauno Palo, Regina Linnanheimo. Mika Waltarin käsikirjoittama elokuva 1800luvun lopun sortovuosista. Arkistokuvia: Cabaret Kaivohuone (S) Yle Uutiset Yle News Yle Oddasat Tänään otsikoissa Eduskunnan kyselytunti Yle Uutiset Hiihdon MM: Sprinttihiihdot Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Puoli seitsemän Bomb Girls (12) Seniori työssä Kuningaskuluttaja Yle Uutiset Urheiluruutu A-studio: Talk Ulkolinja: Euroopan hauraat rajat. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 12.00 Yle Uutiset ja sää. The Spin-Off 21.00 Kätevän emännän juhlat 21.25 Noin viikon uutiset 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Game of Thrones (16) 22.50 Syke (12) 23.40 Rajaton valta (16) 05.30 06.00 06.25 09.05 09.30 09.35 09.39 09.40 09.45 10.10 10.40 11.10 13.35 14.35 15.05 15.10 16.15 17.15 17.20 17.25 17.30 17.55 18.00 18.30 19.00 19.20 19.30 20.05 21.00 22.00 22.20 22.25 22.35 01.40 02.35 Aamusää Studio55.fi Huomenta Suomi Studio55.fi Huomenta Suomen Uutiset Mitä tänään syötäisiin? Viking Loton ja Jokerin tulokset Tukikummit Onnenpeli Kauniit ja rohkeat (7) Emmerdale Emmerdale Lääkärit Unelmien koti Rikas ja rakas (S) Mitä tänään syötäisiin? Jamie Oliverin Amerikan herkut Peter Hispaniassa Uutiset Päivän sää Viking Loton ja Jokerin tulokset Kauniit ja rohkeat (S) Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale Emmerdale Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät Mummomafia Enbuske & Linnanahde Crew Kymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset Avatar (Avatar, USA 2009) James Cameronin huikaiseva 3D-tieteisfantasia kuljettaa vuoteen 2154, jolloin RDAyhtiö louhii arvokasta älymetalli-mineraalia Pandoran planeetalla. Roba (12) Voittostudio Nelonen 07.00 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen & Minnin Toons (S) 07.30 Disney esittää: Timon & Pumba (7) 07.55 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 08.05 Shake It Up (S) 08.35 Eläinten ABC 09.05 Vaaleanpunainen pantteri (S) 09.10 Kotikokkien taistelu 10.15 Sarahin talo 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.50 Kotikokkien taistelu 15.15 Vaaleanpunainen pantteri (7) 15.25 Matkaoppaat 15.55 Hotellit haltuun 16.55 Naapurini avaruudesta 17.25 Frasier (S) 17.55 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay! 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Tuuri 20.00 Hyvät ja huonot uutiset 20.57 Keno 21.00 Adoptoidut 22.00 Elokuva: Snatch ? hävyttömät (Snatch/ Britannia-USA 2000). Brad Pitt loistaa yhdessä pääosassa Sherlock Holmes -ohjaaja Guy Ritchien vauhdikkaassa toimintakomediassa, joka käynnistyy jättiläistimantin ryöstöstä. Samuli Väänänen 22.00 Radio Novan Yö 25 7. 11.03 Maakuntasänen, mezzosopraano, sekä Suomen radio. 21.50 Merisää. 21.55 Suomi tänään. Anna-Kris- 10.03 Ajantasa. 08.10 Urheilurasalo ry. Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle 10.00 Yle Uutiset. Kuvassa Satu Silvo. Rikoskaruselli sisävesi-idyllissä MATTI KASSILAN ohjaama jännäri Kaikki pelissä (1994) on iskevästi kerrottu murhamysteeri, perinteinen ?kuka sen teki?? -juttu. Komisario Nummensyrjän (Esko Salminen) loma katkeaa, kun tunnettu kirjailija surmataan. 09.11 MaaUutiset ja sää. Rinnastuksen ei pitäisi olla kohtuuton. 18.00 ArvasTek ijä sää. Urheiluradio. 15.00 Yle Uutiset. Toimittajina Ali Jahangiri ja Abdirahim Husu Hussein. 23.03 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio 00.00 Arkisto Radio Nova 06.00 Novan Aamu . 21.03 Päivä tunnissa. Neandertalilaiset. Teema kunniottaa koreografin muistoa ohjelmapaketilla, joka sisältää hänen lyhyitä tanssiteoksiaan 1960-luvulta. Taiteen maantiede: Venäjä Prisma Studio Vempainmies Stephen Fry 4/6. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 12.55 Suomi tänään. land. Suomi maahanmuuttajan silmin. 12.00 Jatkot 22.00 Encore 00.00 Yöradio Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 14.00 Yle Uutiset. 12.12 Maakuntaradio. Diego Masson. 21.45 Tekijä: Sarjakuvante- sää. 07.45 Hartaita säveliä. 07.50 Aamuhartaus. 13.00 Yle Uutiset. 07.10 YleX Aamusoitto. 17.00 Yle Uutiset ja sää. Ahonen on tamperelainen sarjakuva- 17.20 Maakuntaradio. 18.00 Yle piirtäjä, jonka sarjakuvaromaani Per- Uutiset. 22.05 Todellisia tarinoita. 22.55 Kuuluttajan vieras: toimittaja Nicklas Wancke. 21.35 Novosti Yle. 21.40 Urheiluradio. 12.10 Ajankohtainen Yle Radio Suomi Ykkönen. 18.50 keroksen oikeudet on myyty viiteen maahan. 16.15 Urheiluradio. 22.00 Yle Uutiset ja sää
0600nikka 2015: Ensi x kolme 20.00 Koti- 17600 (0,33 e/min. 5/22. 21.35 Novosti Yle. . The Spin-Off Luck (16) 05.30 06.00 06.25 09.05 09.30 09.35 09.40 09.45 10.10 11.10 13.35 14.40 15.05 15.10 15.15 16.15 17.15 17.20 17.25 17.55 18.00 19.00 19.20 19.30 21.50 22.00 22.20 22.25 22.35 00.55 01.00 Aamusää Studio55.fi Huomenta Suomi Studio55.fi Huomenta Suomen Uutiset Mitä tänään syötäisiin? Tukikummit Onnenpeli Kauniit ja rohkeat (S) Emmerdale Lääkärit Unelmakoti puoleen hintaan Mike & Molly (S) Antti Tuisku . + pvm, tekstiviesmaisen konsertin väliaika. 12.10 Hannikaisen vieraana ulaa Radio Su Urheiluradio. 21.30 Yle Uutiset 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu selkosuomeksi. 13.00 Yle Uutiset ja sää. 16.00 sää. (16) Firma. 07.53 Maaset. 18.03 ja sää. Pääosissa: Ryan Phillippe, Sarah Michelle Gellar, Reese Witherspoon, Selma Blair. 05.00 Melkein hereillä. 07.59 Hyvää kuntaradio. Naisten HS 100 mäkikilpailu, selostus Mikko Hannula. 11.57 Päi- taradio. 06.30 Maa07.50 Aamuhartaus. 10.00 Yle Uutiset. (12) Haloo Helsinki! . Käydään ruuanlaittokursseilla ja vieraillaan ihmisten kodeissa Caroline Heikkisen kanssa. 20.45 Oddasat 21.00 SVT:n ohjelmaa 10.00 Lemmen viemää (7) 14.00 Walker, Teksasista (12) 14.55 Masterchef USA 16.00 Top Chef: Mestarit 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Rakas, sinusta on tullut pullukka 19.00 Naapurit-arvonta 19.05 Simpsonit (7) 19.30 Ensisilmäyksellä (7) 20.00 Rillit huurussa (S) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Hereafter (12) 23.25 Rysän päällä 00.25 Eurojackpot ja Jokeri 00.30 Ensisilmäyksellä (7) 00.55 Scorpion 01.55 Voittostudio 11.40 Ruotsalainen remonttisota 12.35 Leijonan luola UK 13.35 LA Ink 14.30 Top Chef 15.25 Hurja remontti 16.20 Hurja remontti 17.15 Talent USA 19.00 Panttilainaamo UK 20.00 Suomen Tulli 21.00 Villit nettivideot (12) 21.30 Villit nettivideot (16) 22.00 Australian rajalla 22.30 Australian rajalla 23.00 Täysillä tutkaan (S) 23.30 Metsien miehet (7) 00.30 JIM D: Muinaiset avaruusoliot (7) 01.25 Trigger Happy TV (7) 01.55 Trigger Happy TV (7) 02.25 Trigger Happy TV (7) 02.55 Trigger Happy TV (S) 03.25 Jopet-show (S) 03.55 LA Ink 04.50 Ennustaja-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Kuutamolla on Katja Kallion romaaniin perustuva elokuva naisesta, joka harhailee rakkauksiensa labyrintissa. 12.55 Suomi tänään. ja! media production, 2014. latinankie- radio. Viki set ja sää. Matkalla jossain musiikissa Kalevi Pollari. 06.05 Hartaita 22.00 DJ Orion 00.00 Yöradio säveliä. 12.42 set. 09.10 Sää. 16.17 Maakuntaradio. atteri esittää. PERJANTAI 20.2.2015 TV 1 05.55 06.25 09.30 10.00 11.00 11.05 11.12 11.19 11.26 11.33 11.40 11.47 11.54 12.01 12.05 12.20 13.10 15.00 15.05 15.10 15.15 15.50 16.45 16.47 16.50 16.56 17.00 18.00 18.22 18.30 19.00 20.00 20.30 20.55 21.00 21.30 22.00 22.50 22.55 Prisma Studio Ylen aamu-tv Puoli seitsemän Muistoja ja musiikkia Yle Uutiset Yle Uutiset Uusimaa Yle Uutiset KaakkoisSuomi Yle Uutiset LounaisSuomi Yle Uutiset Häme Yle Uutiset Keski-Suomi Yle Uutiset Itä-Suomi Yle Uutiset Pohjanmaa Yle Uutiset PohjoisSuomi Yle Oddasat Oddasat Sydämen asialla (7) Miljoonavaillinki (Suomi 1961) O: Toivo Särkkä. N: Jussi Jurkka, Helge Herala, Pentti Siimes. Yle Uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa A-studio: Talk Novosti Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Hiihdon MM: Yhdistetyn hiihto Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Puoli seitsemän Hakekaa kätilö! (12) Pressiklubi Yle Uutiset Urheiluruutu A-studio Strada Inhimillinen tekijä Yle Uutiset 1864 (16) Hakekaa kätilö! TV1 klo 19.00 TV 2 06.50 06.51 06.53 07.01 07.15 07.24 07.36 07.42 07.57 08.16 08.26 09.00 10.00 10.40 10.50 12.15 12.45 13.25 13.55 14.20 14.50 15.30 16.00 16.30 16.50 17.00 17.58 19.45 20.00 21.50 21.55 22.00 22.41 23.25 00.05 00.30 MTV 3 Pikku Kakkonen Nimipäiväonnittelu: 20.2. Metkat Mesiläiset (S) Tilda ja hänen ystävänsä Riku ja Rami Stella ja Sami (S) Pikku Kakkosen posti Tinga Tinga -tarinat (S) Kimmo Kuu (S) Reetta ja Ronja (S) Dino-Dan (7) Luontomatkalla Ugandassa Kun mieli sairastaa Talvistudio Hiihdon MM: Yhdistetyn mäki Kukkaron herraksi Kioski Moottori mylvii ja kumi käryää Lumilautailijan maailma Kun näätä hunajan löysi Riistametsällä Pohjolassa Pieni keittiö Pariisissa Elämäni eläimet Talvistudio Hiihdon MM: Yhdistetyn hiihto Pikku Kakkonen Hiihdon MM: Naisten mäkikilpailu Talvistudio Hiihdon MM: Miesten mäkikarsinta Yle Uutiset Urheiluruutu Firma. 7 Oscarin elokuvassa nuori Shakespeare rakastuu näyttelijäksi haluavaan naiseen. 12.45 Meri15.55 Yle News. 09.11 Maakuntaradio. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 19.00 22.05 Radioateljee esittää: Valo- Yle Uutiset ja sää. 19.03 Kokkolan Talviharmo- Puhelinlangat laulaa. 22.05 Jokaniemen sävelradio. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 14.03 Ajantasa. bertin tapauksesta 18.00 Musiikkika- 15.00 Yle Uutiset. Nuorista pääosanäyttelijöistään supertähtiä tehnyt kutjännitysdraama. Puh. Helsingin katukuva ja vaihtuvat asunnot sykkivät täysillä mukana menossa. Haaveet ja todellisuus, erikoinen ja tavallinen ovat vapautuneen lemmenkarusellin kovia taistelupareja. Suorasukainen opas vastakkaisen sukupuolen suuntaan on hänen pieni ja ponteva paras ystävänsä (AnnaLeena Härkönen). Iiriksen äiti (mainio Pirkko Saisio) on menestyvä taiteilija ja vauhtimimmi, joka mielellään ikuistaa kamerallaan eläväisiä peniksiä . 21.03 YleX Päivä tunnissa. 19.03 Urheilumerki . 23.03 Yöradio. Samuli Väänänen 22.00 Radio Novan Yö. 10.55 Pikkujuttu. 12.10 Tiedeykkönen. Gösta Sundqvistin käsikirjoittama ja kipparoima radiohupailu. 02.02 Koe-eläinpuisto. 18.15 Nuntii Latini . 06.25 Aamusoitto. Ile ja Saara 10.00 Yle Uutiset 10.03 21.40 Urheiluradio. 15.05 Maakuntamari. 21.20 Musiikkia kon- numeroon 16149 (0,40 e/viesti) yle.fi/ sertin jälkeen. (U) HD 20.30 Jakobin petivinkit (12) 20.38 Apua! Olemme saaneet vauvan. Minna Kuukka & Tuomas Rajala & Matti Ylönen 10.00 Vapun Valtakunta . Kuvassa Minna Haapkylä ja Peter Franzén. Iiris kiikaroi Markoon AKU LOUHIMIEHEN ohjaamassa Katja Kallion romaaniin pohjautuvassa romanttisessa draamakomediassa Kuutamolla (2002) amorin asialla ovat pääkaupunkilaiset kolmekymppiset. 10.03 kirkon kello lyö 12. rautalangat laulaa 16.46 Arkistovieraana: Markku Veijalainen 17.01 Ohimennen 17.32 Kurkotamme kuuluisuuteen 18.00 Back to the Sixties 19.00 Historia: Silkkitien yllättävät löydöt 20.00 Kaukasia 30 päivässä 20.45 Päivä Ruotsissa. 13.03 Maakuntaradio. 17.20 Kirjakerho: Totuus Harry Que- 14.00 Yle Uutiset. kuntaradio. Guo Moruon runoja. 23.00 Yle Uutiset. 07.00 Yle Uutiset ja sää. huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää. tietenkin taiteen nimissä. Aikanaan kuvioihin ilmestyy leffaohjaajan urasta haaveileva Marko (Peter Franzén). Tärkeä osa tapahtumissa on myös avioparilla Laura ja Sami (Laura Malmivaara ja Matti Ristinen). 8 Tarina pyörii tasapuolisesti rakkaussolmujen ja filmihulluuden ympärillä. 22.00 Yle UutiYle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Jälki-istunto . 09.05 Muistojen bulevardi. Vappu Pimiä 14.00 Novan Seitsemän Oikein ? Katja Ståhl 16.00 Nova Raisin Team 20.00 Road to Emma . 07.00 Yle Uutiset ja sää. Kiitos ei ole kirosana Kymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset Notorious (USA 1997) Väkevä draamaelokuva legendaarisen rapartisti Notorious B.I.G.:n eli Christopher Wallacen elämästä ja kuolemasta. Eurojackpot ja Jokeri Cult Nelonen 05.00 Ennustaja-TV 07.00 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen & Minnin Toons (S) 07.30 Disney esittää: Timon & Pumba (S) 07.55 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 08.00 Shake It Up (S) 08.30 Eläinten ABC 09.00 Kotikokkien taistelu 10.20 Sarahin talo 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.50 Deittikamera 14.20 Kotikokkien taistelu 15.25 Kellyn sisustussalaisuudet 16.25 Melissa & Joey (S) 16.55 Melissa & Joey (S) 17.25 Frasier (S) 17.55 Tuuri 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 The Voice of Finland 21.55 Keno 22.00 Hei, taas me lennetään! (Airplane II: The Sequel/ USA 1982). Pääosissa: Minna Haapkylä, Anna-Leena Härkönen, Laura Malmivaara, Peter Franzén, Matti Ristinen, Mikko Kouki, Pirkko Saisio. 06.56 Päivän mieteYle Radio Suomi lause. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 00.05 Yöradio. 01.02 Koe-eläinpuisto. 20.05 Sää. 10.05 Leikola ja 08.10 Urheiluradio. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 16.15 linen viikkokatsaus. 12.12 Maakuvittaja Katri Kirkkoomi kuntaradio. 20.06 Puhelinlangat laulaa. 21.35 Aristoteleen puhelinlangatlaulaa 18.50 Merisää. kantapää. 20.03 UrheiluYöklassinen. radio. 09.00 Yle Uutiset. Meininki on vetävän nuorekasta näyttelijätyöskentelyä, railakasta huumoria ja elävästi kuvattua kaupunkimiljöötä myöten. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 10.00 Yle Uutiset. 16.15 Faunin iltapäivä. 06.15 Aamuhartaus. 07.10 Urheiluradio. Peto on irti Mitä tänään syötäisiin? Pientä mökkiremonttia Mummomafia Uutiset Päivän sää Kauniit ja rohkeat (7) Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (S) Seitsemän Uutiset Päivän sää Kuutamolla (Suomi, 2002 ) Ohjaaja: Aku Louhimies. 07.12 Maakun08.10 Ykkösaamu. 03.15 Minna Pyykön maailma. Yle Puhe 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.20 Alivaltiosihteeri 07.25 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Yle Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Hiihdon MM 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Lindgren & Sihvonen 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 16.55 Hiihdon MM 18.00 Urheiluilta: Hiihdon MM-kisat ja jääkiekkokierros. 18.55 Puhelinlangat laulaa. Helsinkiläiset esittelevät suosikkipaikkojaan, ja heidän kertomuksensa muodostavat kokonaiskuvan tämän hetken Helsingistä. 19.05 Puhelinlangat laulaa. 20.00 Yle Uutiset. 21.00 Yle Uutiset. Yle Uutiset. Päähenkilö Iiris (Minna Haapkylä) havainnoi maailmaa hieman epävarmoin pyörösilmin. Naispsykiatria syytetään potilaansa murhasta. 12.00 Kohtauspaikka: Helena langat la Yle Uutiset ja sää. 18.30 Hartaita säveliä. 12.37 Anopelto 15.00 Yle Uutiklo 18.0 3 nyymit kotikiusatut. Ohjaus: Roger Kumble. 01.50 Frasier (S) 02.20 Castle (12) 03.20 Ennustaja-TV Teema 04.00 Teematieto 15.00 Arkistojen salat: Ydinkoe Bikinillä 15.30 10 kirjaa rakkaudesta: Pianonsoittaja 16.00 60-luvun kuvakirja 16.30 Elävä arkisto: Paluu 60-luvulle 16.32 Yeah yeah . 09.00 Yle Uuti- taradio. Yle Uutiset ja sää. Ajantasa. Loppuratkaisut jättävät mukavasti ilmaa porukan uusille lähdöille. Harri-Ilmari Moilanen KUUTAMOLLA MTV3 klo 19.30 ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01 Disko2000 20.00 Parasta ennen! 06.00 Yle Uutiset. 18.00 Yle Uutiset. 12.00 Turun tuomio- Urheiluradio. 13.00 11.00 Yle Uutiset. 17.20 Maa18.50 Iltahartaus. 14.00 P uhelin Maakuntaradio. 4/22. Murhasiko nuori lakimies tosiaan kovaotteisen koronkiskurin. Jatko-osa kresikomedialle Hei, me lennetään! Ohjaus: Ken Finkleman. 23.45 Elokuva: Julmia aikeita (Cruel Intentions/USA 1999). (16) Haven (12) Pasila 2.5 . O: John Madden. N: Gwyneth Paltrow, Joseph Fiennes, Geoffrey Rush, Colin Firth, Ben Affleck, Judi Dench. HD (12) 23.00 Abban Agnetha. Agnetha Fältskog palasi vuonna 2013 julkisuuteen uuden levyn kera. Missä hän on ollut? 23.55 Teematieto Muut 07.25 SVT:n ohjelmaa 16.20 Majakan arvoitus (7) 16.50 Paikallisherkkuja Pohjois-Atlantilta 17.20 Obs debatt 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU: Mietipä sitä! 18.30 Muotokuvassa: J.O.Mallander 19.00 Kirjaohjelma: Inspiroivat paikat 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Dok: Minun Helsinkini. 20.20 Kon- tillä RS (väli) LANGAT toivelevyn nimi sertti jatkuu. 11.03 Klassista kahteen. Lemmen suhteen nousee polttavia kysymyksiä: kuka tykkää kenestäkin, kuka saa kenet ja kuka ketäkin. 07.45 Hartaita säveliä. Millainen on hänen työpäivänsä, kun illalla on konsertti, jossa esitetään Shostakovitshia ja Beethovenia? 21.00 Kino: Rakastunut Shakespeare (Shakespeare in Love/USA 1998). 07.50 Merisää. 08.12 MaakunLähde 11.00 Uudet levyt. Daniel Kåse soittaa lyömäsoittimia Ruotsin kuninkaallisissa filharmonikoissa. 18.20 Radiote- Urheiluradio. 21.50 Merisää. Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 21.55 Suomi tänään. Jääkiekkokierros, toimittajana Riku Salminen ja asiantuntijana Marko Tuulola. HPK?Tappara, Ilves?TPS, JYP?Ässät, Kalpa?Pelicans, Lukko?Sport 21.30 Puheen Ilta 22.00 Yle Uutiset 22.05 Lindgren & Sihvonen 23.00 Arkisto Radio Nova 06.00 Novan Aamu . 23.10 radio. 15.05 Kultakuume. Maakuntaradio. 07.10 Aamusoitto. 09.05 vän mietelause. 19.00 Yle Uutiset kuntaradio. 17.00 Yle Uutiset ja sää
Voi helposti sanoa, että jokainen nuori mies ei Matti Putkisen elämän mutkista olisi selviytynyt. Rikoskomisario Mikko Porvali on taas tehnyt hienon kirjan, niin tutkijana kuin kirjoittajanakin. Tällaista kansanvihollista odotti yleensä niskalaukaus, mutta sen Putkinen vältti. Välirauha yllätti kaukopartion vihollisen puolella, josta palattiin vasta aseiden vaiettua. Matti Putkinen joutui suoraan Lapin sotaan. 350 sivua.. Jukka Parkkari MIKKO PORVALI & MATTI PUTKINEN (toim.): Vanki, vakooja, sissi. Karisto 2015. Se saikin ansaitusti Vuoden johtolanka -palkinnon. Vaan mitä tekevät palkintoraadit nyt, kun Sandberg pistää tammikuussa ilmestyneessä Häränsilmässä vielä paremmaksi. Sukulaisten huostaan pölyttymään jäänyt teksti oli otsikoitu Nuoruuteni Neuvostoliitossa. Henki säästyi, mutta sielu on rikki. Hänen poikansa Ismo taas on parempaan huomiseen uskova työväenliikkeen mies, joka metallin suHäränsilmä lun takia pääsee radionousee yli dekkari- mastoja rakentamaan. Kummankin romaamääritelmän nin keskushenkilö on etsiväkonstaapeli Otso historialliseksi Kekki, joka tasapainoiromaaniksi. lee oikeistohenkisen poliisilaitoksen ja Reunanpalstalla asuvan työväestön välillä. Atena 2015. Stalinin vainot iskivät erityisesti suomalaisiin. Putkinen vangittiin ja Leningradin täyteen ahdetut pahamaineiset vankilat tulivat hänelle tutuiksi. Kuulusteluissa hakattiin ja kidutettiin. toisten haaveillessa oikeistodiktatuurista. Juopa työväestön ja herrojen välillä on ylittämätön ja viha edelleen suurta. Jännityskirjat Lahden kuohuva 1920-luku Mies, joka vältti niskalaukauksen » Millaista oli suomalaisen Komsomoliin kuukuvan ja Josif Staliniin luottavan suomalaisen nuoren miehen elämä Neuvostoliiton Inkerinmaalla 1930-luvulla. Hänen koulutettiin radistiksi ja lähetettiin venäläisten selustaan, jossa kiinni jääminen olisi merkinnyt entiselle puna-armeijalaiselle pikaista teloitusta. Jostain kumman syytä hänet vapautettiin 13 kuukauden vankeuden jälkeen, mutta kuulustelijoiden nyrkit olivat vapauttaneet hänet myös uskostaan neuvostojärjestelmään. Jatkosodan aikana Matti Putkinen joutui puna-armeijaan, mutta aluksi vain työpataljoonaan, jonka riveihin oli kerätty epäilyttäväksi katsottuja suomalaisia. Iloa tuovat markkinat, iltamat ja uusi rautasänky, jonka jalkoja pitkin lutikat eivät pääse häiritsemään unta. Ruotsin ja Tanskan kaltaisissa tv-sarjojen mahtimaissa Sandbergin aiheesta tehtäisiin laatudraamaa. Meillä eivät resurssit siihen riitä, mutta iloitaan erinomaisesta sesta romaanista. » Kai Hirvasnoro TIMO SANDBERG: Häränsilmä. nsilmä. Se onnistuikin ja inkerinsuomalainen pääsi päämajan tiedustelun leipiin. Radisti teloitettiin. Aluksi Putkinen toimi sotasaalisasiakirjojen kääntäjänä ja lopulta vakoilijakoulun opettajana neuvostoliittolaisen upseerin asepuvussa. Kaukopartioon ja Lapin sotaan sena kaukopartiomiehenä. Sotilastiedustelu tuli apuun ja toimitti miehen Ruotsiin, jossa hän loi itselleen uuden elämän jo Suomessa tapaamansa Satu -vaimon kanssa. Sellaisenaan julkaistuna se olisi jättänyt Putkisen lähes uskomattoman selviytymistarinan kovin vajaaksi. Onneksi kirjoittajan sukulaiset lähettivät käsikirjoituksen Mikko Porvalille, joka on toimittanut sen ansiokasta alkutekstiä kunnioittaen julkaisukuntoon ja täydentänyt tarinan arkistoja penkomalla. Putkinen siis tuli laskuvarjolla Suomeen suomalaisessa sotilaspuvussa mukanaan vain venäjää osaava radisti. Suomalaisten käsissä miehiä odotti kuolemantuomio, mutta Putkinen pyrki välttämään sen ilmoittautumalla heti viranomaisille. Kekki on sitten edellisen romaanin saanut Helsingissä koulutusta uusiin tutkintamenetelmiin, mutta Lahden poliisilaitoksella muutosvastarinta sormenjälkien selvittämiseen on kova. Sandberg kuvaa elävästi Lahtea ja sen ihmisiä aikana, jolloin Suomessa vasta haaveiltiin demokratiasta . Hän halusi päästä Suomeen, jossa ei ollut koskaan nuor i käynyt. Jokainen Käsikirjoitus vuodelta 1953 utkisen mies ei P utkista elämän m iy ty ny t. olisi selv Matti Putkisen (1920?2001) Ruotsissa 1953 kirjoittama käsikirjoitus päättyy siihen kun hänet pudotetaan desanttina Suomeen. 342 sivua. KARISTO Sitten päämajan kaukopartiot kaipasivat Putkista. Pirtun salakuljetus, kahden poliisin murhat sekä varsinkin vuoden 1918 edelleen raskas perintö sekoittuvat täyteläisesti jo edellisessä romaanissa kuvattujen henkilöiden elämään kun ollaan vuodessa 1927. Häränsilmä nousee yli dekkari-määritelmän painavaksi historialliseksi romaaniksi, jonka kehyksiä edellä mainittujen lisäksi ovat Lahden radiomastojen rakentaminen sekä 30 viikkoa kestänyt työnantajien tappioon päättynyt metallin työsulku, jolla ?punikit? yritettiin puhdistaa työpaikoilta. Aineksia on lukemattomia, mutta Sandberg paketoi yhden historian vaiheen napakasti 350 sivuun. Timo Sandberg 23. Tietysti se oli köyhää ja kurjaa, mutta se ei haitannut, koska Matti Putkinen uskoi propagandaa, jonka mukaan muissa maissa oli vielä paljon surkeampaa. ATENA MATTI PUTKINEN kouluttautui opettajaksi ja seurasi sa- malla kuinka jotenkuten leivässä pysyneet inkeriläiskylät tuhottiin kollektivisoinnilla ja kulakkeja jahtaamalla. Nuori mies tunnusti, kuten kaikki muutkin, olevansa terroristi ja vieraan vallan vakoilija. Armeijan riveistä kotiuttamisen jälkeen Putkinen aikoi jäädä elämään Suomessa tekaistulla nimellä, joita hänellä oli ollut lukuisia eri vaiheissaan. Hän toimi tulkkina, mutta valvontakomission venäläiset pääsivät hänen jäljilleen. Tekstiä elävöittävät alkuperäiskäsikirjoitukseen kuuluneet inkerinsuomalaisten vitsit, jotka kertovat huumorin pilkkeestä toivottomiltakin näyttäneissä oloissa. HÄRÄNSILMÄ ON Lahden kupeessa sijaitseva lampi, jonka rannalla sisällissodassa juuri ja juuri teloituskomppanialta säästynyt edellisestä romaanista tuttu suutari August muiden viinamäen miesten tapaan lääkitsee haavojaan. Saksalaisten linjojen takaa hän tuli viimeisenä suomalai- Vasta Stalinin kuoltua Matti Putkinen uskaltautui kirjoittamaan värikkään elämäntarinansa muistiin. VIHDOINKIN VAKAVASTI otettava poliittinen jännitysromaani Suomen dramaattisesta lähihistoriasta. Siltä tuntui toissa vuonna, kun kokenut Timo Sandberg otti Heittola-romaanien välissä uuden suunnan 1920-luvun Lahteen sijoittuvassa Mustamäessä. Kun tuli mahdollisuus päästä desanttikoulutukseen, niin inkerinsuomalainen ilmoittautui vapaaehtoiseksi
Jani Leinonen haluaa opettaa tottelemattomuutta koulussa. ?Haluaisin olla rikas kommunisti? » Ironian aika on ohi ja yhteiskunnallinen taide on tullut takaisin, sanoo taiteilija Jani Leinonen. 24
Suomessa näyttäisi olevan tarvetta tottelemattomuudelle. suomalaiset ovat kunnostautuneet siinä. . Postmodernismi oli ironian ja sarkasmin aikakautta, kaikelle voitiin nauraa. Taitelijan nimi tuo mieleen Ronald McDonaldin kidnappauksen, Elovena-pakkauksiin maalatut naiset, muropaketit ja supermarketit. . Hän on tehnyt hurjan jutun ja menettänyt niin paljon totuuden ja paremman maailman puolesta. Tuli viestejä, ideoita ja avunpyyntöjä. Ne ovat valtava osa ihmisten arkea. . Nyt aika on muuttunut sellaiseksi, että on sankareita, joilla ei ole häivääkään ironiasta. Leinonen antaa esimerkiksi Edward Snowdenin. . Ennen pyhiä ikoneja olivat Suomen lippu, vaakuna ja risti. Silloin kun luokassa ei ole opetusta, siellä pyörii opetusvideoita, Li Andersson, Riku Rantala ja Tunna Milonoff, Paleface, Marjaana Toiviainen ja katutaiteilija Sampsa tekevät jokainen 5?10 minuutin opetusvideon. TARKOITUS ON järjestää myös ?aktivismin Slush?, yhden tai kahden päivän tapahtuma, johon kutsutaan ulkomaisia vieraita. Jos taide määritellään näin, viime aikoina jopa perus- Miksi vain oikeistolaisilla olisi oikeus muotiin ja tyyliin? Viime vuosina Leinosen projektit tulleet suoremmin yhteiskunnallisiksi ja kriittisiksi. Kutsulistalla on muun muassa Podemoksen ja Syrizan aktiiveja, aktivisteja Venäjältä sekä taiteilijoita, jotka ovat joutuneet projektiensa takia lähtemään maanpakoon ja hakemaan turvapaikkaa. Näyttely kestää viisi kuukautta, ja joka kuukausi on tarkoitus tehdä yhteiskunnallinen kampanja. Taiteilija, kulttuurihäirikkö ja kuraattori. » Tunnetaan brändejä, markkinointia ja suuryrityksiä käsittelevistä teoksista sekä yhteiskunnallisista performansseista. » Keskeisiä teemoja kapitalismikritiikki, tuotemerkit, köyhyys, nautinto, eettisyys, taiteen ja todellisuuden suhde, porno, terrorismi ja aktivismi. » Vuonna 2011 poliisi teki Leinoselle kotietsinnän ja vei hänet Pasilan poliisivankilaan Food Liberation Army -taideprojektin vuoksi. Leinonen tuomittiin 60 päiväsakkoon petoksesta ja väärennöksestä. » Seuraava näyttely Tottelemattomuuskoulu Kiasmassa syksyllä 2015 sisältää aktivismin opetusta, näyttelyn ja poliittisia kampanjoita. Leinonen haaveilee, että koulu saataisiin maailmankiertueelle. Tottelemattomuuskoulu ja aktivismin Slush SYYSKUUSSA KIASMASSA avautuu Jani Leinosen tähän asti suurin näyttely Tottelemattomuuskoulu. . Ne symboloivat kansallistunnetta, uskonnollisia tunteita ja tiettyjä yhteisöjä. On rasistisia, tasaarvoisia, ekologisia ja epäekologisia tuotteita. Jokaiselle jotakin. . Mikä tahansa sun ideologia onkin, sä rakennat sitä myös ostoskorin kautta. Haluaisin tehdä näyttelyn open source -taiteen muodoin. Jani Leinonen » Syntynyt 1978. On taas aika taistella niiden puolesta ja puhua avoimesti siitä, minkälaista maailmaa me halutaan. Kyse ei kuitenkaan ole propagandasta, » 25. Kahteen näistä kerätään ihmisiltä julkisesti ideoita kevään aikana. Kun Tottelemattomuuskoulusta julkaistiin ensimmäiset lehtijutut, Leinonen alkoi saada ?pimeitä määriä palautetta?. Mutta kun Elo- Taide jättää auki Markkinoinnissa vedotaan kaikkiin mahdollisiin tunteisiin ja haluihin. Jos joku polttaa Suomen lipun, se ei ole enää kova isku kenellekään. Nyt ne ovat tulleet takaisin. Brändit ovat ottaneet niiden paikan, Leinonen selittää. Tuotteet ja tuotepaketit ovat isompia kansallisia symboleita kuin lippu ja vaakuna. Me rakennetaan Kiasmaan vähän vinksahtanut puukoulu, jossa on viikoittain työpajoja ja luentoja. Kun katsoo esimerkiksi perussuomalaisten toimistollaan julkistamaa gra?tia, se oli sellainen piissi, että sen voi tulkita mihin suuntaan tahansa. Leinosen mukaan taiteessa parhainta on, että se voi jättää asioita auki niin, että siitä voi itse löytää asioita. Avaamme kaikki teokseni avoimiksi tietopankeiksi, jotta kuka tahansa pystyisi toteuttamaan samanlaisia, Leinonen sanoo. Klassisten Leinos-teosten lisäksi luvassa on kulttuurihäirintää, aktivismia ja järjestäytymistä. . Hän sanoo suoraan, miten asiat on, eikä siinä ole mitään tulkittavaa. Postmodernismin suurimpien väitteiden mukaan rakkauden ja totuuden kaltaiset suuret tarinat ovat kuolleita tai ainakin suhteellisia. Ironia on vähentynyt. . Onko se kritiikkiä ilkivaltaa kohtaan vai onko siinä kaksi jätkää kädet kansallissosialistisessa tervehdyksessä? Aika taistella taas TEKSTI Pontus Purokuru KUVA Anna Upola-Lehto vena oli vaihtamassa viljansa suomalaisesta ukrainalaiseen, siitä syntyi kansalaisliike, jengi uhkasi boikotilla ja järjesti mielenosoituksia. JANI LEINOSELLA on pakkomielle brändeihin, suuryrityksiin, tuotepakkauksiin ja mainostoimistojen kuvakieleen. Tuotteet ovat niin iso osa ihmisten elämää, että niiden kautta on helppo kertoa tarinoita. Kun tarinankertojana on taide, tulos ei ole yksiselitteinen. Solidaarisuuden ja paremman maailman kaltaiset suuret käsitteet haudattiin.
Somessa pystyy osallistumaan koko ajan täysillä, mutta poliittinen järjestelmä on sellainen, että voit kerran neljässä vuodessa kirjoittaa numeron paperiin. Leinonen on tukenut julkisesti Li Anderssonia ja Paavo Arhinmäkeä. Se oli täysin uudenlainen juttu, ensimmäinen sosiaalisen median kokeilu. Se rakentaa myös uskottavuutta taiteelle keinona puhua. Niin, taide. Kun oikeistolaiset vetää aina kateuskortin pöytään, niin oletuksena ilmeisesti on, että vasemmistolaiset on köyhiä. Nyt hän kertoo siirtyneensä vasemmistoliitosta vasemmalle. Kommunistiksi Leinosella on erikoisia tavoitteita: hän on sanonut, että haluaa syödä hampurilaisia ja tehdä paljon rahaa taiteella. . Palaveerasimme Raision kanssa, mutta niillä ei ollut oikein käsitystä siitä, mitä taide on. Se ei myöskään anna ihmisille hirveästi tilaa ajatella itse asioita. Taiteilijakuva murtuu Ronaldin kidnappaus Ruoholahden McDonald?sista ei olisi toiminut, jos se olisi heti julistettu taideprojektiksi. Olen kahdeksan vuoden ajan ostanut kylttejä kodittomilta eri puolilta maailmaa, Leinonen sanoo. Kerjäläisten kylteistä tulee näyttely syksyllä Kiasmaan osana Leinosen tottelemattomuuden koulua. Mukana on myös suomalaisia kylttejä. ELOVENA . Kidnappauksen motiivit liittyivät ruokateollisuuden ja korporaatioiden ongelmiin, Leinonen muistelee. Leinonen teki patsaasta kipsikopion ja teloitti sen giljotiinilla gallerian takahuoneessa. JANI LEINON EN KERJÄLÄISTEN KYLTIT . Voisin sanoa, että haluaisin järjestelmän, jossa nämäkin rahat pystytään jakamaan. 26 Kesällä 2014 Leinonen avasi Unkarin Budapestiin Hunger King -nimisen hampurilaisravintolan, jossa jaettiin rahalla täytettyjä hampurilaislaatikoita kodittomille. Ne puhui elintarvikekaupan laeista. Saatan ajaa ensin leipäjonon ohi ja sitten kymmenen minuutin päästä Burger Kingin jonon ohi. Mua on ahdistanut se stereotypia, mihin taiteilijat on haluttu tunkea. Vakava, raadollinen projekti. Ronaldin kidnappaaminen kun ei elätä. Rikkaaksi kommunistiksi Leinonen haluaa aktivoida ihmisiä kapinoimaan ja taistelemaan, erityisesti nuoria. . Elovena oli vielä perinteinen taideprojekti, jossa käsiteltiin suomalaista naiskuvaa. JANI LEINONEN » HUNGER KING koska se sulkee ajattelun, jota taide pyrkii herättämään. . Leinosen tempaus sai suuren julkisuuden osin juuri siksi, että kukaan ei ollut varma, mistä on kyse. Tapaus osoitti, miten eri tavalla poliittiseen aktivismiin suhtaudutaan kuin taiteeseen. Ihmisillä on kovat ennakkoasenteet taidetta kohtaan: taiteilijoita pidetään hulluina, joita ei kannata ottaa tosissaan. Leinonen iloitsee, että perinteistä taiteilijakuvaa on viime vuosina lähdetty muuttamaan. Poliisi selvitti kidnappaajien henkilöllisyyden, teki kotietsinnän Leinosen kotiin ja takavarikoi laitteita ja luonnoksia. Leinonen itse vietiin poliisivankilaan yöksi. . Varakkaammille asiakkaille myytiin taidetta samalla, kun kodittomat jonottivat minimipalkkaa. Lisäksi Leinonen mainitsee Teriko Haapojan, Minna Henrikssonin ja Pilvi Takalan. . Sillekin on paikkansa, mutta välillä se voi kääntyä itseään vastaan, kun sille tulee moralismin aura. Että ne sosiaalisen median velhot, jotka tsättää ja twiittaa kaikesta mahdollisesta, lähtisikin mukaan muuttamaan politiikka avoimemmaksi. . Jopa minä, joka rakastan politiikkaa ja seuraan sitä innokkaasti, ymmärrän sen turhautumisen. Teolla irvailtiin Unkarin lainsäädännölle, joka kriminalisoi kodittomuuden. . Siksi haluaisin olla rikas kommunisti. . Rahaa oli Unkarin päivän minimipalkan verran. On uusi sukupolvi taiteilijoita, jotka uskaltavat taas ottaa kantaa. Propaganda on sitä, että osoitellaan sormella ja sanotaan soo soo. Kaksi paikkaa, joissa jonotetaan ruokaa, ja jotka ovat absurdilla tavalla täysin toisenlaisia, Leinonen sanoo. Hunger Kingissä jonot laitettiin vierekkäin. Esimerkiksi lähes puolet kaikesta maailmassa tuotetusta ruoasta heitetään roskiin, ja yhden superrikkaan ihmisen omaisuus pystyisi ratkaisemaan kokonaisten maiden nälkäongelmat, Leinonen latelee. . Esimerkiksi teatterin puolella Jari Hanska ja Susanna Kuparinen tekevät dokumenttiteatteria todellisuudesta, ja Kansallisteatterin Neljäs tie seurasi perässä. Maapallo on täynnä vaurautta, kysymys on vain, miten me voidaan jakaa se tasaisesti kaikille. Rikkautta riittää kaikille, koska planeetta on niin yltäkylläinen. Myös poliittiset stereotypiat: miksi esimerkiksi vain oikeistolaisilla olisi oikeus muotiin ja tyyliin? . Leinonen totteli: galleriaan tehtiin K-18-huone, josta tuli näyttelyn suosituin. JANI LEINONEN. Me sanottiin, että tämä on taidetta. Raisio vaati teoksiin K-18-varoituksia, koska osa niistä sisälsi alastomuutta. Miksi kommunismin pitäisi olla kämäistä köyhäilyä. Kiista haudattiin vähin äänin. . Se oli ensimmäinen kerta, kun oikeasti tajusin, minkälainen merkitys tuotepakkauksilla ja tuotemerkeillä on ja miten yritykset niitä suojelevat. Raisio hyökkäsi Leinosen tuotepaketteihin maalaamia teoksia vastaan ja syytti tätä tuotemerkkinsä luvattomasta käytöstä. Rikkaiden ja köyhien välistä eroa korostettiin avaamalla ohituskaista punaisella matolla. Kolmen viikon mittaisessa tapahtumassa oli mukana paikallisia järjestöjä ja kodittomia. ALL OVER PRESS/ ROS DRINKWATER FOOD LIBERATION ARMY Kuuluisin Leinosen teos on hänen perustamansa Food Liberation Armyn terroristiestetiikkaa lainannut aktio. Vuonna 2011 FLA kidnappasi Ruoholahden McDonald?sin Ronald McDonald -patsaan esittämällä huoltoyhtiötä. Ryhmä uhkasi teloittaa patsaan, ellei pikaruokajätti vastaa julkisesti sitä vastaan esitettyyn kritiikkiin. McDonald?s vastasi, että terroristien kanssa ei neuvotella. Eikö taide ole elitistinen luksustuote, porvarillinen ja ulossulkeva instituutio? Taidemarkkinat ovat kyllä ulossulkevia, mutta taiteilijat haluavat puhua laajoille yleisöille, Leinonen vastaa. Taiteilijan elämä pitää kuitenkin rahoittaa myymällä teoksia. Rikkaana kukaan ei pystyisi syyttämään, että ajan omaa etuani. Idea tuli siitä, että edellisvuonna Burger King avasi Helsingissä ja siellä oli hirveät jonot
Työttömyys, viina, kirves ja perhe, lumihanki, poliisi ja viimeinen erhe?, Eppu Normaali erittelee Murheellisten laulujen maassa suomalaista juoppoutta. Samassa laulussa mainitaan myös viinamäen miesten langennut arkkitaatto: ?Niin Turmiolan Tommi taas herää henkiin ja herrojen elkeet tarttuvat renkiin. Hänen uusklassinen Uspenskin katedraalinsa hävisi vain hiuksenhienosti maanmies Aleksei Gornostajevin bysanttilaiselle ratkaisulle. SARJAKUVAEKSPERTTI Heikki Jokisen mielestä Turmiolan Tommin ilkuttu tarina ennakoi modernin ajan sarastusta: Tommi ei ole enää yhteisen kansan kasvoton jäsen, vaan itsestään tietoisena yksilönä hän voi kumota ryypyn tai olla kumoamatta. Raittiusliike kuulostaa hiukan tyhmältä, mutta se oli aatesuuntana yhtä moderni kuin työväenliike, rauhanliike ja osuuskauppaliike, sillä ne kaikki perustuivat ihmisen omiin valintoihin. Turmiolan Tommin valinnat ovat, ikävä kyllä, läpeensä huonoja. Muut mahdolliset ravintolat antoivat puoli yhdeltä valomerkin ja napsahtivat tasalta kiinni. ?KESKELTÄ KUMPUJEN, mullasta maan isät ylpeinä katsovat poikiaan. Kolumni / Pirjo Hämäläinen Turmiolan Tommin venäläinen isä JOS MIKAEL JUNGNERIN vaatimus tupakan kieltolaista toteu- tuu ja hänen entinen työnantajansa Yle saa viihde-eliitin ja rupusakin sylkemään lasiin, meille koittaa auvoinen huomen. Tupakka ja viina eivät meitä enää orjuuta eivätkä kolikot taskuissamme polttele, sillä Jungner on esittänyt myös käteisen kieltämistä. Pelihimoiset joutuisivat näin markettien auloista kaikkoamaan ja kerjäläiset haitarinsa kanittamaan. Pelastusarmeijan joulupadat ja yhteisvastuulliset lipaskeräykset olisivat historiaa ja yleisten vessojen jonoista päästäisiin eroon. V. Elämän kurjuutta hän ei ollut vielä maistanut, mutta taideoppia oli kertynyt paitsi Turusta myös saksalaisesta Düsseldor?sta. Vähän myöhemmin Alexandraa pidettiin jo Suomen johtavana naistaiteilijana ja hänen Venematkansa hautausmaalle (1861) poiki Albert Edelfeltin huipputeoksen Lapsen ruumissaatto (1879). Lyhyeksi jäänyt avioliitto lääkäri Victor Såltinin kanssa eristi Alexandran Vaasaan, kauas pääkaupungin taidepiireistä. Snellman, Elias Lönnrot ja Fredrik Cygnaeus, mutta hankkeen dynamo, veturi ja isukki oli Helsingin yliopiston venäjän kielen professori Stepan Baranovski. » Raittiusliike kuulostaa hiukan tyhmältä, mutta se oli aatesuuntana yhtä moderni kuin työväenliike, rauhanliike ja osuuskauppaliike. Mitään täysraittiutta herrat eivät varmaankaan tavoitelleet, vaan samantasoista kohtuukäyttöä kuin 1850-luvun Tyrväällä, missä . Liberaali raittiusmiehemme oikoi kuitenkin lehtien tietoja ja pysyi Venäjän eheyttämiskampanjan keskellä Suomelle lojaalina. Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija, taidehistorioitsija ja kunnallispoliitikko. 27. Ja Läski-Freddyn moraaliton kolli oli samalla logiikalla Turmiolan Tommin kissa. MITÄ TULEE Turmiolan Tommin isään, valppaat lukijat muistavat ehkä SKS:n vuonna 2004 julkaiseman kirjan Suuriruhtinaanmaa Suomi, jossa tekijänä oli Stepan Baranovski. Lähdettyään Helsingistä Baranovski kierteli Siperian koulujen inspehtorina, edisti aasialaisia ratahankkeita ja oli mukana laajassa kuvateossarjassa ?ivopisnaja Rossija, ?Maalauksellinen Venäjä?. Baranovskin suopean topeliaaninen Suomi-reportaasi ilmestyi vuonna 1881 sarjan toisessa osassa, mutta jo parin vuoden kuluttua suuriruhtinaskunnan poikkeuksellista asemaa alettiin kipakasti arvostella. näin kertoo Antero Warelius ? isäntien säällinen päiväannos oli puoli tuoppia eli 0,65 litraa viinaa. Kirjasista seitsemän ilmestyi suomeksi, neljä ruotsiksi ja kaksi saameksi, mikä kielii siitä, että Lapin alkoholiongelmaa pidettiin erityisen pahana. Turmiolan Tommin tarina sovitettiin George Cruikshankin sarjakuvasta The Bottle, ?Pullo. Juoni on periaatteessa sama, kuvia on yhtä monta ja kummankin perheen raitista onnea symboloi kissa. ?Jo teki tekonsa viina. (1847), jonka tapahtumat sijoittuvat Lontooseen. Suomeksi tekstitettyinä ne julkaistiin vuonna 1858 ja ruotsinkielisenä versiona Thomas i Brännby vuonna 1859. Suhteellisen taidokkaat, joskin kiiltokuvamaiset piirrokset teki parikymppinen papintytär Alexandra Frosterus. Hän palaa markkinoilta raivopäisessä hybriksessä, hän yrittää vaihtaa poikansa aapiskirjan viinaan, hän kiristää pullolla hutkien vaimoltaan rahaa ja surmaa tämän lastensa silmien edessä: ?Nouse ylös, äiti nouse! Minun on nälkä, vieraat pitelevät isää, ei se sinua enää lyö.? Vaikka huumori on tästä perhehelvetistä kaukana, Turmiolan Tommin sarjakuvaura jatkui vielä vastakulttuurin kentillä ja undergroundin merkeissä. Gilbert Sheltonin Fabulous Furry Freak Brothers, älyvapaat huumehörhöt, tunnetaan meillä Friikkilän poikina, mutta 1970-luvun Jymy-lehdessä he sekoilivat myös Turmiolan poikina tai Turmiolan veljeksinä. Pelastuksen tarjosivat alttaritaulut, joita nuori leski tehtaili lähes seitsemänkymmentä kappaletta . Nämä kalevalamittaiset säkeet ja mahdollisesti kaikki tekstit ovat Lönnrotin käsialaa, mutta kuka löysi The Bottlen piirrokset? Olisiko asialla ollut kekseliäs Baranovski, joka suunnitteli raittiuskirjasten ohessa sukellusveneitä ja kirkkoja. Aleksis Kiven kadun Populukseen. enemmän kuin kukaan muu Suomessa. ALEXANDRA FROSTERUKSEN tärkein tukihenkilö oli Zachris Topelius, ja kaiketi hänen aloitteestaan raittiuskirjasten toimikunta pestasi Turmiolan Tommin piirtäjäksi viattoman neitosen. Toimikunnassa istui Topeliuksen lisäksi sellaisia kansankynttilöitä kuin J. Kohti laukkaa viinakauppaa.? Turmiolan Tommi oli maamme ensimmäinen sarjakuvasankari, sillä hänen tarinansa eteni kahdeksana kuvana. Ja kun väylät turhasta joutoväestä vapautuisivat, kaupungin leuhkimmillakin avoautoilla olisi tilaa kaahailla. Alkoholiin Jungner suhtautuu Yleä leppeämmin. Rahvaan kotona tai kadulla särpimä viina on tietysti synti ja suuri häpeä, mutta paremman porukan ravintoloissa on hänen mukaansa liikaa kieltoja ja rajoituksia. Tarkempaa tietoa Jungnerin havaitsemista epäkohdista minulla ei ole, mutta yleensähän harmia tuottaa viinipullo, jota ei voi ravintolasta jatkoille kantaa. Vaikka määräys on sinänsä järjetön, ongelma ei ole yhtä huutava kuin nuoruuteni Helsingissä, missä pieni juhlija päätyi aamuyöstä joko Eerikinkadun painajaismaiselle Safari-klubille tai . syvimmän alennuksensa hetkellä . Otti mielen miehen päästä. Raudat jalkahan rakenti..
h?????. ??. ?. ^???. h?????. ???. ???????. ??????????. <????. www.kulttuuritalo.? Eläkeläiset ry ZZZ OLHODKGHQDSWHHNNL À Yrjö Sirolan Säätiö Pensionärerna rf 3XK ZZZ VLURODQVDDWLR ¿ WRLPLVWR#VLURODQVDDWLR ¿ POHJOIS-SUOMEN VASEMMISTOLEHTI www.elakelaiset.? www.kansantahto.fi Netissä http://kauppa.fi.kansanuutiset.fi Käyntiosoite: Vilhonvuorenkatu 11 C 7. Wç«?»». ?. ?. ??. 1UVC [JFGV . ??. ????????????????. ??. ???. Avoinna ma?pe klo 9?15. s??????????????. ????. ???????????????. s??. ?????????????. ????????????. ????????. ????????. ????????????. ?????????. ?????. ??????????. ??????. <????????????? ?. ????????????. ????????????? d???. ???? ????. ???????. s??????????????. ????? ???????. ???????. ????? ,????. ????. ????????. ??. <????. ????????. OCMUC [JFGV 3$/9(/(00( PD SH OD O[ÑU UKNO¼NCUKMQTLCWMUGV [MUKNÑNNKPGP RCNXGNW CUGPPWUV[Ñ QOCNNC X XGTUVCCNNC X X /LHODKGHQ $37((.., 1RVKMMQ 8 2CWNKP -[ YYY QRVKMMQRCWNKP EQO 041 527 0872 Sturenkatu 4, 00510 HELSINKI info@kulttuuritalo.. ??????????. ?. ^??????? Tilaukseni: POSTIMAKSU MAKSETTU Tilaaja Osoite Puhelin 28 Tunnus 5005076 00003 VASTAUSLÄHETYS. ?????????????? ^®ÙÖ. z???????. ??. ??. W?????? d???? s??????????????. ????????? ? ? ^/ZW Wh, << W???. ????. ????????? ????. ??????????. ?????. ????. ?????? ????. krs, 00500 Helsinki. ????????????. ??. Z???. ?. ?????? ?? ??????. ?????. ???????????. <????. ? d????????. ??. ??. ???? <????. ????. ?????????. ?. ????????????. ???. ???????????. ?. h?????. ??????. ????????????????????????. ??????. ????????. ??????. ^< >?. ?????. <???????????? ?. ????? ?? s??????????????. ?. ???????????. ????????????. ??. ^<W???. ?????
Ma 16.2. men torilla: lähtölaukaus vasemmistoliiaamusta ohjelmaryhmät ja kerhossa klo 12 ton Roadshow-vaalikiertueelle, jossa ovat lähtien ystävänpäivän viettoa. Pahatar, ke 18.2. Risto Räppääjä ja Liukas Lennart sekä to 19.2. Ella ja Kaverit 2. ??. Syvältä! -keskustelu ma 16.2. Olli Salin ker23.?24.2.): kota, tikkupullaa, erähenkeä, tulitoo Helsingin sote-palvelujen muutoksista. esitys sekä työpajoja (tulenpyöritystä, valolBingo. yhtyjä, varjoteatteria). Vapaa pääsy. ??. Elävän Kirjallisuuden Festivaali la maalausta. sillekin. Ohjelma sisältyy museon pääsymaksuun 9 e / 7 e, alle 18-v. Hullun keräilijän aarteet -näyttelyssä on taidetta Picassosta ikoneihin ja miniatyyrimaalauksiin. Rakkausaiheis u lutilaisu e t s klo 12.00?14.45 Malmin sia opastuskierroksia klo u k s Ke 5 .1 7 työväentalolla (Taka18.30 ja 19.30: kurkistus 1 lo ti 17.2. Satutuokioita niin lapsille kuin aikui??. 13.30 katutreffit Kävelykadulla, tarjolla muun muassa kotiäiti-lattea. Klo 15.00 . Vartiokylän Eläkeläiset ry. Teemana sadut ja myytit. Ahola 10?13, Ilpo Haaja 11?13, Binar MusMukana mm. Tablettitietokoneen ??. Ma 16.2. Jyväskylän yhteiskunnallinen opisto ??. 24 juhlat, Asemaravintola, Hannikaisenkatu 18. Juontaa näyttelijä Minna Tuomanen Soidin- ja lauluyhtye Raivottaret: Vuosikertafeminismiä Niitä hienoimpia lauluja Mercy & The Drones Puheenjohtajat Li Andersson (Vasemmistonuoret, kuvassa) ja Saila Ruuth (Vasemmistonaiset). Vasemmistonaisten ehdokkaita testataan Hyvää ruokaa ja juomaa KAIKKI LAUANTAIN tilaisuudet ovat avoimia, Huoneteatterin Naisen osa(t) -esityksen liput 20 euroa. 29. Laskiaisrieha omalla tuksen kohteita. Taiteilija Risto Vilhusen alias Leonardo da Vilhun kokoelmien näyttely 16.8. saakka Vantaan kaupunginmuseossa. klo 11?15 Vasemmistolinkin teltta lässä ma 16.2., Paavo Arhinmäki KävelykaVaasanaukiolla. Lisäksi viikonlopun aikana kokoontuu Valtikka, Vasemmistonaisten valtakunnallinen hallitus. Hauskaa Ystävänpäivää! ??. Vallilan Eläkeläisten kerho Asukaspuistossa Helsingissä. saakka Arabianrannan kirjastossa Helsingissä (Hämeentie 135 A). Hullun keräilijän aarteet. Järj. Pikkurahalla makkaraa, lettuja, 14.2. Mitä kriisi merkitsee Suomelle. vapaa pääsy. ??. helmikuuta. klo 18?21. Ilmaisia hiihtolomale?oja 16.?19.2. klo 13 Vuosaaren Vuotalossa Helsingissä. (paitsi ma-ti sen kerhohuoneessa Kertsi 1. Vapaa pääsy. Kahvia klo 10.30. Oletko kiinnostunut kultkokoontuu Wanhassa Postissa tuurista, taiteesta ja historiasta? (Keinulaudankuja 4). Etsitkö kaveria tai kumppania, jolla on samanlaisia kiinnos??. Kakkukahvila avoinna. Klo 16.15 . klo 18?20 baari Vakiopaineessa Jyväskylässä (Kauppakatu 6). Kampanjan avaajina on joukko Vasemmistonaisten toimintaryhmäläisiä ympäri Suomen: Annan piiri, Helminauha, Punaposket, Väylän Vaimot, Akka-Tokka, Punahilkat, Raivottaret ... Paikalla on myös ehdokkaita ja puhenaisia. Kahvi ja sekä Sami ?Frank. Ke 18.2. Paikalla ehdokkaita Riku museo Werstaalla. Järj. Kerho ke 18.2. klo 10?13 Kontulan Vasemmiston Laskiaisrieha Kipinäpuistossa (Kivikonkaari 31). Elokuva ja talous. 16.15 tanssiesitys Naisen osa(t), Jyväskylän Huoneteatteri. Esityksen jälkeen keskustelua taiteilijoiden kanssa. Mukana Vasemmiston pirkanmaalaisia eduskuntavaaliehdokkaita. ??. Alustajana Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro. Maija Poppanen, ti 17.2. Kontulan Eläkeläiset ry. klo 17 piiritoiRovaniemi (Valtakatu 19). mistolla (Väinönkatu 28 B14). ??. Vierailijoina mukana Paavo Arhinmäki, Marko Varajärvi toisten yhdistysten ohjelmaryhmät. Roi??. Kaikenikäisille to 19.2. Imatran Eläkeläiset. Muttilainen 12?13. Su 15.2. Sähköposti: lukijoilta.muistio@kansanuutiset.fi Kirjallisuus Keskustelu Kuvataide ALL OVER PRESS Ystävät, vasemmalle! VASEMMISTONAISTEN vaalistartti käynnistyy Jyväskylässä ystävänpäivänä 14. Lippu 7 / 9 euroa. Mukana ehdokas ja valtuudulla klo 14.00?14.30. tettu Sami ?Frank. galleria Värinä, toimikunnan kokous su 15.2. Baari avoinna lönen tavattavissa to 19.2. LAUANTAIN OHJELMA: klo 18?21. Meppi Merja KylTampere hämärään. Poniajelua (ilmainen) ja kasvo??. klo 17.15?19.45 Tampereen Vanhalla kirjastotalolla (Keskustori 4). Esillä töitä suomalaisilta sarjakuva- ja pilapiirtäjiltä: JP Ahonen, Pertti Jarla, Petri Koikkalainen, Timo Kokkila, Heikki Paakkanen, Milla Paloniemi, Jope Pitkänen, Ville Ranta, Joonas Rinta-Kanto ja Aino Sutinen. Klo 11.00 . klo 12 ?t lennosta järjestää Deith jä ä Mitä Ven ja päivätanssit to 19.2 tisirkus. Malmin Eläkeläiset ry. Vapaa pääsy. klo 9.30 Koskiksessa. Vasemmiston Roadshow Jyväsky La 14.2. klo 13?15 Kinaporin palvelukeskukohjelmaa päivittäin klo 15?20. Sinkku-ilta Kansallismuseossa la nukkumisesta. klo 13.15?13.45 teltta Hakanie??. kirjailija Kirsi Kunnas, kirjaitafa 11?12, Sami ?Frank. k rokokoo-ajan lemmenniitynkuja 9). ella. kuvioihin ja savupirtin ??. Vain yli 18-vuotiaille. ??. Hiihtoloma Kansallismuseossa ti-pe 17.2.?20.2., Ystävyydellä-työpaja klo 11?14 (valmistetaan ystävyysnauhoja ja sorminukkeja). Sokkotrefa? a lu a porukalla ke 18.2. klo 11 lähtien Tampereella Työväenmehua ja kahvia. Esillä myös afrikkalaista, aasialaista sekä maya- ja inkaesineistöä. Muttilainen 11?12 ja lija Sari Peltoniemi ja runoilija Niillas HolmHenrik Nyholm 10?13. berg. Helsingin Vasemmiston ehdokkaat klo 17 Jyväskylässä Nikolainkulmassa (Aseliikkeellä: makatu 6). Pe 13.2. Muttilainen ja Ilpo Haaja. pulla á 2 euroa. Jaossa juuri ilmestynyttä vaalilehteä. ??. Alustajina Antti Vesikko ja Sezgin Boynik. Vasemmiston Turpo-tiistai eli kaikille avoin turvallisuuspoliittinen keskustelutilaisuus 17.2. Roihuvuoren Lumipuisto 14.?28.2. ??. tapahtumat Tapahtuma Musiikki Teatteri Tiedot tapahtumapalstalle viimeistään keskiviikkoon klo 12:een mennessä: Kansan Uutiset/Muistio, PL 64, 00501 Helsinki. Kallion . Jyväskylän Vasemmiston kunnallis- ja apaattisuudelle: 14.2.?8.3. huvuoren nuorisotalo ja Monen Polven Kasiloisessa aamupäivässä klo 11 Anne Kosvutila -hanke. kela Suomen Terveysmaailma Oy:stä kertoo ??. Kerho 14.2. Mitä Ukrainassa on meneillään? Mitä Venäjä haluaa. 17.00 ehdokkaat esillä: ajatuksia ja tavoitteita, Huoneteatteri, Sammonkatu 4. Klo 19 . Kaamoshauskuus. Suomen sarjakuvaseuran näyttely 31.5. Janne Erkkilän käyttö. näyttely on vastalause kaamosmasentelulle ??. Työpaja Vintissä tekemistä kahvinjauhamisesta hirsitalon rakentamiseen, auki klo 11?17. Minä olen Charlie
On arveluttavaa murentaa työntekijän asemaa turvaavaa työlainsäädäntöä pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi, tämä aiheuttaa ikävää vastakkainasettelua työllisten ja työttömien välille. On vaikeaa uskoa työttömyyden rajuun ja nopeaan laskuun parissa vuodessa, joten poikkeuksesta on myös riski tulla pysyvä käytäntö. Kuntien ja järjestöjen työntekijät saavat nyt pelätä työpaikkojensa puolesta. On erikoista, että kyse on sosiaalipalvelusta, josta kieltäytyminen tietää sanktioita. Silloin . Asiantuntijatyössä tuottavuutta on todella vaikea nostaa ilman työntekijöiden myötämääräämisoikeutta omaa työtään koskevissa asioissa. Viimeksi näistä kysymyksistä keskusteltiin 1970-luvulla. Myös velvollisuus tarjota työtä irtisanotuille yhdeksän kuukauden ajan irtisanomisen jälkeen poistui, mikä vaarantaa vakihenkilöstön työsuhdeturvan. Näin valtio siivoaa työttömyystilastoja kaksi vuotta kestävällä poikkeuslainsäädännöllä. työpaikkatason asioissa ei tähän kuvaan sovi. Toimitsijakunnassa elää käsitys, että juuri tämä tekee ay-liikkeestä vahvan, myös työnantajien silmissä hyväksytyn toimijan. Kunnille on taloudellisesti kannattavaa irtisanoa työntekijä omilta palkkalistoiltaan ja palkata tilalle ikääntynyt pitkäaikaistyötön valtion palkkatuella, joka kattaa palkkakustannuksista jopa puolet. Järjestöille tämä vasta houkuttelevaa onkin. Kunnille tämä on helppo tapa tasapainottaa taloutta ja valtiollekin on halvempaa maksaa työmarkkinatukea ja vaatimatonta päiväkorvausta kuin työehtosopimuksen mukaista palkkatukea. Vähiten tässä hyötyy taas työtön, hän joutuu tekemään työtä tai jotain aktivoivaa toimintaa yhdeksällä eurolla. Käytännössä tämä tarkoittaa 25?26 tunnin viikkotyöaikaa, mikä Työttömien valtakunnallisen yhteistoimintajärjestön TVY:n mukaan ei turvaa järjestöille mahdollisuutta tarjota toimeentulon turvaa- vaa työtä pitkään työttömänä olleille. Vuoden alusta tuli voimaan muutos, jossa kuntien on maksettava puolet työttömien työmarkkinatuesta takaisin Kelalle jo 300 työttömyyspäivän jälkeen, kun ennen raja oli 500 päivää. Tämä on tärkeää myös tuottavan toiminnan kannalta. Erkki Laukkanen, Mäntsälä. LEHTIKUVA/MARTTI KAINULAINEN Ay-liikkeen vahvuus ja heikkous PROFESSORI Harri Melin kirjoitti (Viik- kolehti 7.2.) ay-liikkeen vaikeista valinnoista: keskus- ja liittotason koordinointi ei riitä, ay-liikkeen olisi kyettävä tukemaan myös ihmisten toimintaa työpaikkatasolla. Olen samaa mieltä. Kela maksaa työttömän saaman työmarkkinatuen ja yhdeksän euron päiväkorvauksen, ja kunta saa palkkioksi kymmenen euroa jokaisesta työtoimintapäivästä. Työttömien ihmisarvoiseen kohteluun ei kuitenkaan haluta panostaa ja kurjistumiskierre kunnissa saa kiihtyä. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran tarkoitus on edistää Suomen kilpailukykyä ja suomalaisten hyvinvointia. Ottamalla roolia työpaikkatason vallankäyttöä koskevassa toiminnassa ay-liikkeen olisi haastettava työantajien direktio-oikeus työn organisointia koskevissa kysymyksissä. Ja sitä se ei käsitykseni mukaan halua tehdä. Minusta se haaste on kuitenkin otettava vastaan. Mutta näin sanoessani taidan edustaa toimitsijakunnan vähemmistöä. C keskustelua Keskustelu verkossa: www.kansanuutiset.? Työpaikkatasolla valtaa käytetään tavalla, jota on entistä vaikeampi perustella. Työpaikkatasolla valtaa käytetään tavalla, jota on entistä vaikeampi perustella. Näin kunnat välttävät työmarkkinatukiosuutensa maksamisen. Kuntouttavassa työtoiminnassa kunnat voivat jopa tienata. Niin vahvasti ay-liikkeen vahvuus on toistaiseksi liittynyt sen kykyyn tuottaa keskitettyjä, kansallista talouspolitiikkaa tukevia työmarkkinaratkaisuja. Työ- ja elinkeinoministeriön tilastoissa oli joulukuun lopussa 98 500 pitkäaikaistyötöntä. Pitkäaikaistyöttömyyden on annettu rauhassa kasvaa, kun yhteiskunnan työllistämistä on leimattu tempputyöllistämiseksi. valitettavasti . Ajatuksena on patistaa kuntia työllistämään pitkäaikaistyöttömiä. Kunnille tästä koituu kallis lasku, joten niiden kannattaa ohjata pitkäaikaistyöttömiä aktiivitoimenpiteisiin, kuten palkkatukityöhön, koulutukseen, työkokeiluun ja kuntouttavaan työtoimintaan. Sitran asiantuntijaryhmä ehdotti äskettäin, että ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan maksuaika lyhennettäisiin puoleen. Ryhmä uskoo tämän parantavan työllisyyttä. Väkisinkin mietityttää, missä eri todellisuudessa tällaiset asiantuntijat oikein elävät. Palkkatuki rahoittaisi suurilta osin itsensä verotulojen kasvun ja työttömyysturvamenojen vähenemisen kautta. Valtio mieluummin kierrättää työttömyyttä mahdollisimman halvalla kuin myöntää kunnille riittävästi palkkatukirahoja. Palkkatuen tarkoitus on edistää työttömän työllistymistä avoimille työmarkkinoille ja oikein kohdennettuna se ei vääristä työmarkkinoita eikä kilpailua. Sama koskee kuntia niiden työlTÄMÄN VUODEN 30 Kirjoitajan mukaan pitkäaikaistyöttömyyden on annettu rauhassa kasvaa, kun yhteiskunnan työllistämistä on leimattu tempputyöllistämiseksi. Ne voivat rajattomasti palkata osa-aikaisia ilmaiseksi valtion palkkatuella, kun työaika on enintään 65 prosenttia. valituksi tuli yhteistoimintamenettely ilman myötämääräämisoikeutta. Onko kilpailukyky niin tärkeää, että työttömien hyvinvointi jää arvoasteikossa nollille? Jaana Haverinen Joensuu. Kuvassa nainen lukee Kelan esitettä työttömyyden varalle. listäessä velvoitetyöllistettäviä, eli 57?59-vuotiaita pitkäaikaistyöttömiä. Tämä tarkoittaa oikeutta palkata lisää osa-aikaisia työntekijöitä tarjoamatta lisätyötä jo talossa oleville osa-aikaisille. Työntekijät on saatava osallisiksi sekä työn uudelleen organisointia että oman osaamisensa kehittämistä koskevassa toiminnassa. Tämä ei ole tärkeää vain työpaikkademokratian kannalta. Nyt tämä valinta on johtanut umpikujaan, josta pääsee vain palaamalla siihen risteykseen, jossa suunnistusvirhe tehtiin. Ei tässä sen kummemmasta asiasta ole kysymys. Erkki Laukkanen ay-ekonomisti Mäntsälä Valtio siivoaa työttömyystilastoja alusta tuottamattomat järjestöt saivat väliaikaisen oikeuden poiketa työsopimuslain mukaisesta työn tarjoamisvelvollisuudesta, kun ne työllistävät valtion palkkatuella vähintään kaksi vuotta työttömänä olleita. Seurauksena on karenssi eli työmarkkinatuen menetys ja joutuminen toimeentulotuelle, jota rangaistuksena alennetaan 20 prosenttia, toisesta kieltäytymisestä 40 prosenttia . Pitkäaikaistyöttömyys on yli kak- » Kuntien ja järjestöjen työntekijät saavat nyt pelätä työpaikkojensa puolesta. sinkertaistunut vuoden 2008 talouskriisin jälkeen. Työntekijät on saatava osallisiksi sekä työn uudelleen organisointia että oman osaamisensa kehittämistä koskevassa toiminnassa. ?Radikalisoituminen
Toisesta puolikkaasta 43 prosenttia koostui puusta ja ydinvoimasta. Ydinvoima on tehokas energiantuotantomuoto, joka parhaimmillaan käytettynä antaa lisää elintilaa luonnolle ja metsille, tuottaa lämpöä hiljaisesti ja hiilettömästi ja tuo makeaa vettä sinnekin, mistä jäätiköt häviävät tai missä ympärillä on vain merta. Nasan tutkijoiden mukaan ydinvoima on säästänyt fossiilisiin verrattuna miljoonia ihmishenkiä, ja energiayksikköä kohden aiheutuneet ihmisuhrit ovat jotakuinkin samat tuuli- ja aurinkovoiman kanssa. Sekä ilmasto- että biodiversiteettitutkijat ovat vedonneet ydinvoiman puolesta. Tulevaisuudessa käyttöön voidaan ottaa niin kutsutut neljännen sukupolven hyötöreaktorit, jotka pystyvät käyttämään suurimman osan uraanista uudelleen. Energia ja teknologia ovat avaimia terveyteen ja kehitykseen. Rahat ovat edelleen olemassa. Niitä ei ole suinkaan ammuttu ulkoavaruuteen. Kapitalistien ollessa haluttomia, joko tilapäisesti tai lopullisesti, on löydettävä vaihtoehto vakaammille ja turvallisemmille työmarkkinoille, joiden pääsääntöinen tehtävä ei ole pitää yt-neuvotteluita ja vähentää työvoimaa. Tutkittua tietoakin löytyy työllistämisen hyödyistä valtion taloudelle. Mikäli työllistäjänä toimisi valtio ja se maksaisi työttömälle noin 2 000 euroa kuussa riippumatta sen suuremmin tuotosta, olisivat todelliset kustannukset valtiolle alhaisimmillaan noin 400 euroa kuussa väittää tutkimus (Tiainen), varsin monimutkaisen polun kautta tosin. Totta tai ei, parempi kuitenkin työllistää, vaikka valtion toimesta esimerkiksi ne pitkäaikaistyöttömät, jotka ovat jääneet eläkeputken ulkopuolelle ollessaan hiukan liian nuoria, mutta liian vanhoja työllistyäkseen vapailla työmarkkinoilla. Lakejakin olisi parasta muuttaa ikärasismin nujertamiseksi ja luoda mahdollisuus työllistyä valtion ylläpitämissä uusissa teollisuuslaitoksissa, joissa ei syrjitä nuoria eikä vanhoja. Yksityinenkin yritys voi toki olla työllistäjä näiden henkilöiden kohdalla. Neljäs sukupolvi edustaa sitä, mitä ydinreaktoreista Juttujen enimmäismitta on 60 konekirjoitusriviä eli noin 3 000 merkkiä. Puheenvuorot julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Valtion olisi halvempi tukea heidän työllistymistään kuin maksaa toimeentulotukea lopunelämää. Ikärasismin runtelemat työttömät ovat tulevaisuuden minituloisia eläkeläisiä. Ilpo Haaja Helsinki 31. Tästä johtuen työnantajien kaikki sopimusrikkomukset on katsottava työtaistelutoimenpiteiksi. Nykyiset reaktorit ovat poliittinen jäänne. Parhaatkaan insinöörityön tuotteet eivät koskaan ole täysin riskittömiä, mutta punavihreää arvomaailmaa tunnustavien on tutkittava riskejä ja hyötyjä realistisesti ja faktapohjaisesti. Pääsääntöisesti julkaisemme vain omalla nimellä kirjoitettuja tekstejä. Tällaisiä ovat esimerkiksi alipalkkaus ja nyt esiin tulleet luottamusmiesjärjestelmän halveeraamiset. Työntekijöillä ei työnantajien työtaistelutoimenpiteisiin ole muuta keinoa vastata kuin työtaistelu. Kuinka monta kylää saa repiä auki hiilikaivoksen tieltä, jotta hinta pysyisi todistetusti pienempänä kuin ydinvoimassa? On tehtävä arvovalinta. Esimerkeiksi haluamme ottaa kaksi merkittävää keskustelua herättävää teknologian aluetta, geenimuuntelun ja ydinenergian. Geenimuuntelu on kasvinjalostuksen moderni jatke. Alessandro Nicolian 1 738 tutkimusta käsittävän katsauksen (2014) ja maailman arvovaltaisten tiedeinstituutioiden mukaan geenitekniikalla tuotetut viljelykasvit eivät aiheuta tavanomaista viljelyä suurempia ympäristö- tai terveysriskejä. Valtiokin voi olla kokonaan uuden teollisuuden alkuunpanija ja toimija. Valtio on ennenkin omistanut varsin paljon teollisuutta ja omistaa sitä toki nytkin. Kuinka monen ihmisen pysyminen aliravittuna on hyväksyttävä hinta sille, ettei geenitekniikkaa käytetä. Tuorein satamassa tapahtunut rikkomus koskee Fertilog Groupin alihankintayritystä Balsteve Oy Ltd:tä, jonka toimet loukkaavat härskisti suomalaista järjestäytymisoikeutta. Balsteve-yhtiö purkaa ja lastaa lannoitteita Kotkassa, ja on järjestäytynyt työantajien liittoon. Vuonna 2013 fossiiliset ja tuontisähkö kattoivat puolet energiankäytöstä. Toisenlainenkin mahdollisuus on yhä olemassa. Silmiinpistävää on kuitenkin ollut valtion omistustaan karsiva suuntaus, jota lähinnä oikeistotaustaiset poliitikot ovat ajaneet hokien, että valtio ei voi olla omistajana teollisuudessa. Lakko ei ole kenenkään etu, mutta joukkovoima on työntekijöiden ainoa ase. Työnantajien on huomattava, että heillä on mahdollisuus valita lakon ja työehtosopimuksen noudattamisen välillä. Kunnat karsivat menoja ja se näkyy heidän liikkumisissaan ja myös mahdollisena hoidon heikkenemisessä. Samalla syntyy haitattomampaa jätettä. Vastuu on työnantajilla. Jarkko Lampuoti Helsinki Tatu Ahponen Tampere Lakko työnantajien oma valinta KOTKAN MUSSALON satamasta kuului eilen jälleen huolestuttavia uutisia. Vain kaksi viikkoa sitten Kotkassa jouduttiin saartamaan alus, joka ei noudattanut sovittuja pelisääntöjä siitä, kuka hoitaa laivojen konttien kiinnitystyöt. Otteita näistä keskusteluista julkaistaan Viikkolehdessä. Verkkolehti on osoitteessa www.kansanuutiset.fi. pitikin tulla. Geenimuunteluun keskittyvä GENERA-tietokanta sisältää kuitenkin parituhatta tutkimusta, joista noin puolet ovat riippumattomia. Toimituksella on oikeus lyhentää kirjoituksia. Luettelo voisi jatkaa ja se kertoo raskasta kieltään varsin lyhytaikaisen suomalaisen hyvinvointivaltion alas ajamisesta. Näinhän ei olisi pakko olla. Geenimuuntelun hyödyt liittyvät suurempiin satoihin, ravintoarvojen parantamiseen, torjunta-aineiden vähentämiseen ja kestävämpien kasvien kehittämiseen. Entä ydinenergia. Balsteve on uutisten perusteella kuultuaan luottamusmiehen valinnasta ottanut häneltä kulkuluvat pois ja evännyt hänen työsken- Palautetta ja uutisvinkkejä voi antaa suoraan toimitukselle. Toimituksen puhelin: 09 759 601 Toimituksen faksi: 09 759 60 301 Toimittajilla on henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. Lisää yhteystietoja sivulla 2. » Valtio on ennenkin omistanut varsin paljon teollisuutta. Joona Mielonen Kotka Valtiokin voisi olla todellinen työnantaja viedään yhä esimerkiksi Kiinaan parempien tuottojen toivossa. Tämä olisi monikymmenkertainen parannus nykytilanteeseen. Työntekijöiden valitsemalla luottamusmiehellä on asemastaan johtuen vahvat oikeudet: vahvennettu irtisanomissuoja, edustusoikeus ja laajat tiedonsaantioikeudet. Balsteve rikkoi härskisti näitä oikeuksia toimillaan. Työehtosopimus on työntekijöiltä lupaus työrauhaan sitoutumisesta. Työnantajien tulee vastavuoroisesti sitoutua sopimuksen noudattamiseen työehtojen osalta. Oikeistolaiset väittävät, että yksityisten tuoma raha teolliseen toimintaan on ainoa ja oikea tie työpaikkojen luomisessa. Pääoman omistajat eivät juurikaan enää liikuta rahojaan investoimalla suomalaiseen teollisuuteen, vaan pitelevät niitä jemmassa odottelemassa tuottavampia ?ryöstöaikoja? heidän mielestään. Silti Suomessakin elintarvikealalla GMO-vapaudesta pidetään kiinni ja myös Europarlamentin vasemmistoryhmä GUE/NGL vaatii geenimuuntelua koskevaan lainsäädäntöön tiukennuksia. Geenimuuntelun vastustajien mukaan riippumattomia tutkimuksia ei kuulemma ole tarpeeksi. Vuodesta 2008 alkaen Suomesta on kadonnut lähes 80 000 työpaikkaa teollisuudesta. Tämä on valtavan kokoinen lovi valtion verotuloissa. Verokertymien romahtaminen on lyömässä rankasti kaikkein vaikeimmassa asemassa oleviin ihmisiin kuten vammaisiin ja pienituloisiin eläSUOMALAISTA TEOLLISUUTTA ILKKA SOLANTERÄ Kotkan Mussalon satamassa toimiva Balsteve-yhtiö perui luottamusmiehen irtisanomisen, kun asia nousi julkisuuteen. keläisiin. Mediahuomion jälkeen yhtiö ilmoitti peruvansa aikeet. Luottamusmiesjärjestelmä on sopimusyhteiskunnan kulmakivi. Työntekijöillä on oikeus valita keskuudestaan henkilö hoitamaan asioitaan. Usein suomalaisessa keskustelussa ydinvoima asetetaan puhdasta, kotimaista uusiutuvaa energiantuotantoa vastaan ilman, että edes huomioitaisiin kuinka paljon korvattavaa fossiilisissa energianlähteissä on. Jos nimimerkin käyttö on perusteltua, kirjoittajan nimi on kuitenkin saatettava toimituksen tietoon. Myös verkkosivuilla keskustellaan. Jokaisesta verkossa julkaistusta uutisesta voi avata keskustelun. OSALLISTU KESKUSTELUUN lähettämällä kirjoituksesi postitse osoitteella Kansan Uutiset/Viikkolehti PL 64 00501 Helsinki, faksilla numeroon 09 759 60 301 tai sähköpostitse osoitteeseen viikkolehti@kansanuutiset.fi Punavihreydenkin on perustuttava faktoihin PUNAVIHREYS LIITETÄÄN aatteena usein mielikuvissa tarpeettoman epäluuloiseen suhtautumiseen teknologiaan. Tämä tarkoittaa sitä, että se on sitoutunut noudattamaan olemassa olevaa sopimusta, johon kuuluu työntekijöiden oikeus valita luottamusmies joukostaan. ei siksi, ettei olisi punavihreä, vaan siksi, että on. telynsä satamassa. Uusien näkökulmien tuominen Vasemmiston sisäiseen keskusteluun on siis perusteltua
D ulkomaat Nyt on aika edetä niissä uudistuksissa, joita edellinen hallitus ei tehnyt, tehdä loppu korruptiosta ja käydä kiinni veronkiertoon. Hänen läsnäolonsa neuvottelupöydässä vahvisti Merkelin asemaa EU:n tosiasiallisena puhemiehenä, mutta ei antanut hänelle paljonkaan lisää vipuvartta. Britannia ripustautuu Ranskan lailla turhamaisesti kuvitteluun asemastaan Euroopan ulko- ja turvallisuuspolitiikan raskassarjalaisena, mutta sen panos on vielä vähäisempi. Ehkäpä toukokuun vaaleihin valmistautuva pääministeri David Cameron laskee, ettei Ukrainasta saa ääniä. Oli miten oli, Britannia on rajoittunut huutelemaan hyödyttömänä loukkauksia kentän sivurajalta, ku- ten teki viime viikonloppuna ulkoministeri Philip Hammond ryöpyttäessään Putinia ?tyranniksi?. Putinin januskasvot Merkelin pitkäjänteisen tehtävän yksinäisyys on tullut epätoivoisen selväksi viime päivinä. Rohkaistuaan ensin toiveita siitä, että uusi tulitauko ja sovintoratkaisu Ukrainaan ovat käden ulottuvilla, Putin pian perjantain neuvottelujen jälkeen ryhtyi varoittamaan, että Minskiin tämän viikon » Merkeliin kohdistuu ristiriitaisia vaatimuksia joka suunnalta. keskiviikoksi sovittu huippukokous riippuu avainkysymysten ratkaisemisesta etukäteen. Hänen kimppuunsa ovat käyneet kaikilta suunnilta niin ystävät kuin vihollisetkin. Tämä kokemus olisi voinut tuntua tutulta toisesta merkittävästä Euroopan voimahahmosta ja Merkelin kaukaisesta edeltäjästä, Otto von Bismarckista. Toisella laidalla on Venäjä, joka jatkaa kahteen suuntaan katsomista Januksen tavoin. Tämä ei kuulostanut mieheltä, joka on valmis allekirjoittamaan historiallisen rauhansopimuksen.. Merkeliä on alettu pitää Euroopan tärkeimpänä sovittelijana, välittäjänä ja neuvottelijana. Tämä johtuu osaksi Merkelin käymistä kymmenistä kahdenkeskisistä puhelinkeskusteluista Venäjän sotaisan presidentin kanssa, osaksi Saksan TÄSTÄ VIIKOSTA 32 poikkeuksellisista kauppa- ja energiasuhteista Venäjään ja osaksi siitä, että muut eivät ole toimeen tarttuneet. Kun Merkel viime perjantaina matkusti Moskovaan Putinia tapaamaan, oli lähes yhdentekevää, että hänen mukanaan oli Ranskan presidentti François Hollande. Euroopassa pelätään Ukrainan kon. Kaikkien osapuolten vastuuhenkilöt ryntäsivät maanantaina Berliiniin yrittääkseen täyttää tämän vaatimuksen. Putin matkusti Egyptiin, osittain näyttääkseen, ettei häntä ole kansainvälisesti eristetty. Hollande oli pelkkä sivuosan esittäjä. Siellä Putin toisti jälleen tutut valituksensa siitä, miten länsi yrittää saartaa ja murskata Venäjän, ja miten Nato rikkoi lupauksensa olla laajentumatta Venäjän rajoille. ?Olemme lukuisia kertoja varoittaneet Yhdysvaltoja ja sen länsiliittolaisia haitallisista seurauksista, joita niiden sekaantuminen Ukrainan sisäisiin asioihin aiheuttaa, mutta ne eivät ole kuunnelleet meidän mielipidettämme?, sanoi Putin. iktin voivan laajentua täysimittaiseksi idän ja lännen sodaksi Venäjän kanssa. Merkelillä on pelottava tehtävä, jonka palkkana voi olla kiittämättömyys. Saksan liittokanslerista on tullut Euroopan yksinäinen puolustaja niinä pelontäyteisinä kuukausina, jotka ovat seuranneet Venäjän presidentin Vladimir Putinin invaasiota Krimille ja alueen liittämistä Venäjään lähes vuosi sitten. Kreikan pääministeri Alexis Tsipras Brysselissä 12.2. LEHTIKUVA/MYKOLA LAZARENKO Vladimir Putin, François Hollande, Angela Merkel ja Petro Poro?enko Minskin neuvottelujen alkuvaiheessa keskiviikkona. Merkel avainpaikalla Ukraina-neuvotteluissa » Saksan liittokanslerista on tullut Ukrainassa Euroopan yksinäinen puolustaja, mutta hänellä on pelottava tehtävä, josta ei välttämättä kiitosta heru. voi tulla käänteentekevä Angela Merkelin pitkällä poliittisella uralla liittokanslerin toimiessa välittäjänä kahden äkäisen suurvallan välillä ja yrittäessä saada aikaan rauhan Euroopan mantereella
Lja?kon ryhmä taas on osa nykyistä hallituskoalitiota. Kiovalaisessa tuomioistuimessa keskiviikkona käyty istunto ei päässyt edes alkamaan, kun omaa kannettaan kommunisteja vastaan ajanut yksityishenkilö väitti tuomaria puolueelliseksi ja vaati tämän vaihtamista. Oikeuskäsittelyä johtanut tuomari Valeri Kuzmenko keskeyttikin istunnon ja poistui salista tekemään päätöstä siitä, onko hän sopiva jatkamaan. . Tämä teki mahdottomaksi istunnon nauhoittamisen, jota Ukrainan laki vaatii. Oikeuskäsittelyä seurannut italialainen juristi Gianelli Fausto sanoo aikeen kieltää kokonainen poliittinen puolue olevan ?vaarallinen esimerkki?. . Tulitauko alkaa sunnuntaina 15.2. . Kaikki laittomat ryhmät riisutaan aseista. . Merkel ja suurin osa EU-johtajista uskovat vakaasti tämän vaihtoehdon tekevän asiat vain pahemmiksi. KU Ukraina yrittää kieltää kommunistipuolueen » Kansan Uutiset oli paikalla kaaokseksi muuttuneessa oikeudenkäynnissä, jossa Ukrainan viranomaiset yrittivät kieltää kommunistisen puolueen toiminnan. Uusi Bismarck? Molemmilta laidoilta ahdistettua Merkeliä vastaan hyökkäävät myös EU-kumppanit ja ne, joita hän yrittää auttaa. Erityisesti Viron ja Puolan kaltaiset Itä-Euroopan maat ovat levottomia potentiaalisen uhkan vuoksi ja näkisivät mielellään Yhdysvaltain ja Naton ottavan suuremman ja aktiivisemman roolin Venäjän aggression hillitsemisessä. Myös Ukrainan hallitus pelkää, että sopimus Putinin kanssa, erityisesti jos siihen sisältyy ehdotettu, nykyisiin etulinjoihin ja aikaisempaan tulitaukolinjaan kytkeytyvä puskurivyöhyke, pakottaa Kiovan luovuttamaan vielä lisää maata separatisteille, mahdollisesti ikuisiksi ajoiksi. Näiden monien ristiriitaisten vaatimusten keskellä voi tällä viikolla käydä niin, ettei Merkel tee ketään tyytyväiseksi, oli tuloksena rauhansopimus, joka alkaa rapautua ja josta ollaan piittaamatta jo ennen kuin muste ehtii kuivua, tai sitten ei sopimusta ollenkaan. Mutta jos Merkel onnistuu saamaan aikaan kestävän sopimuksen, ei vertailu Bismarckiin ehkä ole aiheeton. Simon Tisdall © Guardian News and Media 2015 Artikkeli on kirjoitettu ennen kuin Minskin kokouksen lopputulos oli tiedossa. Kiova ja turvallisuuspalvelu SBU ajavat oppositiossa olevan kommunistisen puolueen kieltämistä. Puoluetta syytetään maanpetoksellisesta toiminnasta, koska se on viranomaisten mukaan tukenut ItäUkrainan separatisteja ja Krimin liittämistä Venäjään. Todisteina tästä pidetään puolueen edustajien puheenvuoroja lehdissä, sosiaalisessa mediassa sekä maan parlamentissa. Viranomaisten ohella kieltämistä ajavat äärioikeistolaiset puolueet Svoboda sekä kansanedustaja Oleg Lja?kon Radikaalipuolue. Svoboda istui viime syksyn parlamenttivaaleja edeltäneessä pääministeri Arseni Jatsenjukin hallituksessa. Pohjalla on käytännössä se, mitä heidän vaaleissa valitut edustajansa ovat puhuneet maan parlamentissa, Euroopan demokraattisia lakimiehiä edustava Fausto luonnehtii. . Älä sano meille, vaan näytä meille, presidentti Putin?, Biden sanoi viime viikonloppuna jatkaen, että ukrainalaisilla ?on oikeus puolustaa itseään?. Kovan linjan edustajat kongressissa ovat menneet paljon pitemmälle. Tapaus perustuu erittäin outoihin, absurdeihin syytöksiin. Miksi siis uskoa, että tulos olisi nyt yhtään toisenlainen? Bild-lehden mukaan Yhdysvaltain edustajat Münchenin viime viikonlopun turvallisuuskokouksessa syyttivät Merkeliä myöntyväisyyspolitiikasta ja pitivät rauhanneuvotteluja ?Moskovan roskapuheena?. Republikaanien oikeistolle ja sen medialiittolaisille Merkel on naiivi tai vieläkin pahempi, antautumishengen lietsoja. Uutisten mukaan senaattori John McCain vertasi Merkelin aloitetta vuoden 1938 Münchenin sopi- suuremmilla panostuksilla. Varufakis vaati Kreikan velkaongelman ratkaisemista osana koko euroalueen vyönkiristysohjelman lakkauttamista. Ukraina poistaa kapinallisalueita koskevat rajoitukset. . Perustuslain muutoksella desentralisoidaan valta kapinallisalueilla tämän vuoden loppuun mennessä. . Myös Ukrainan kapinalliset suostuvat allekirjoittamaan sopimuksen. Minskin sopimuksen pääkohdat: . KREIKAN VALTIOVARAINMINISTERI Janis Varufakis (kuvassa) vaati RAI:n haastattelussa sunnuntaina Eurooppaan Yhdysvaltain 1930luvun ?new dealin. kaltaista jättimäistä investointiohjelmaa. Heidän mukaansa Merkelin diplomatia on tahtomattaan tarjonnut savuverhon Venäjän jatkuvalle pahantapaisuudelle, valehtelulle ja maiden anastamiselle. Merkel on pohjannut nykyiset neuvottelut viime syyskuussa Minskissä tehtyyn tulitaukosopimukseen, jolle Venäjä on viitannut kintaalla lähes ensimmäisestä päivästä lähtien, sanovat Merkelin amerikkalaiset arvostelijat. ?Venäjän viimeaikaisen historian valossa meidän on arvioitava sitä tekojen eikä sanojen perusteella. Raskaiden aseiden pois vetäminen alkaa 17.2. Eurooppalaisena maana Ukrainan pitäisi kunnioittaa eurooppalaisen demokratian periaatteita. Antero Eerola JOEL KARPPANEN Venäjän Vladimir Putin, Saksan Angela Merkel, Ranskan François Hollande ja Ukrainan Petro Poro?enko tekivät torstaina Minskissä 17 tunnin neuvottelujen jälkeen sopimuksen Itä-Ukrainan rauhoittamiseksi. ?Heitä ei saa luopumaan brutaaleista toimistaan lentämällä tapaamaan heitä Moskovaan . Tällä kertaa varsinaisilta yhteenotoilta vältyttiin. Edellisen kerran asian käsittely keskeytettiin, koska salista katkesivat sähköt. ja on saatava päätökseen kahdessa viikossa. . Meidän oikeusjärjestelmässämme tämä on mahdollista, kommunistista puoluetta edustanut lakimies Jevgeni Gerasinenko tuhahti. UKRAINAN OIKEUSMINISTERIÖ Käännös: Arto Huovinen ?Absurdeja syytöksiä? MINSKISSÄ SYNTYI SOPIMUS Tuomarin poistuttua alkoi salissa » Ihmisoikeusjuristi pitää oikeudenkäyntiä ?vaarallisena esimerkkinä?. Tuomari Valeri Kuzmenko johti kaaosmaisia piirteitä saanutta oikeudenkäyntiä. täysi kaaos, jossa paikalle saapuneet kommunistien vastustajat ryhtyivät huutelemaan ja syyttämään vastaajia neuvostoaikaisesta poliittisesta terrorista. Myös oikeussalin pihalla joukko Svobodan kannattajia osoitti äänekkäästi mieltään tarkoituksenaan painostaa tuomioistuinta. Palattuaan Kuzmenko ilmoitti, että asian käsittelyä lykätään viikolla. Syynä oli se, etteivät kommunistien kieltoa ajaneet puolueet olleet edustettuina salissa. Aiemmissa istunnoissa oikeistopopulistinen kansanedustaja Lja?ko on saapunut itse paikalle rettelöimään ja käynyt kiinni kommunistien asianajajiin. Barack Obaman odotettiin lykkäävän päätöstä odottamaan Minskin kokouksen tuloksia. Yhdysvaltain varapresidentti Joe Biden on kuitenkin vihjaissut, ettei Yhdysvaltain pidättyväisyys välttämättä jatku kauan. Kaikki ulkomaiset aseistetut muodostelmat, aseet ja palkkasotilaat vedetään Ukrainan alueelta. Sen rahoittaisi Euroopan investointipankki nykyistä kymmenen kertaa Kärsimätön Yhdysvallat Toisella laidalla Merkel joutuu tulemaan toimeen sen Washingtonissa kasvavan, jossain määrin naiivin käsityksen kanssa, että ainoa tapa saada Putin perääntymään on antaa Ukrainan hallitukselle uusinta mallia olevia puolustusaseita. Ukrainan hallitus saa tämän vuoden loppuun mennessä valvontaansa koko Venäjän vastaisen rajansa. 33. Euroopan keskuspankin (EKP) tuoreen linjauksen mukaan Kreikan uuden hallituksen on joko peräännyttävä tai nieltävä Kreikan velkakirjojen mitätöinti. Kaikki vangit vapautetaan 19 päivän kuluessa ja taisteluihin osallistuneet armahdetaan. . Hän varoitti euron olevan hauras, ja jos Kreikka lähtee eurosta, perässä voivat seurata Italia ja Portugali. Vyönkiristysohjelman jatkamisesta hyötyvät hänen mukaansa Euroopassa ne puolueet, jotka vihaavat demokratiaa eli Kultainen aamunkoitto Kreikassa, Kansallinen rintama Ranskassa ja Itsenäisyyspuolue (Ukip) Britanniassa. Ekonomisti Erkki Laukkanen mukseen Neville Chamberlainin ja Adolf Hitlerin välillä. ?Historia osoittaa, että diktaattorit haluavat aina vain lisää, jos heille antaa periksi?, McCainin siteerattiin sanoneen Münchenissä. aivan kuten johtajat aikoinaan lensivät tähän kaupunkiin.? kirjoitti maanantaina Uuden Suomen blogissaan, että Kreikan velan sovittelusta on tehty arvovaltakysymys
Poliisi vapautettiin lopulta syytteistä. Samankaltaisia kuolemantapauksia on ollut useampia, eikä poliiseja ole yhdessäkään tapauksessa tuomittu. Poliiseja syytetään kidutuksesta Tapaukset ovat herättäneet keskustelua lähiöiden mustien nuorten leimaamisesta sekä poliisin rasistisuudesta. Poliisin mukaan hän oli heittänyt poliisiautoa kivellä, minkä silminnäkijät kiistävät. EU:n komissio on rahoittanut sen toimintaa. Almada ja Lopes ovat tunnettuja räppäreinä . Poliisia pelätään, ja monet väkivaltaiset tilanteet jäävät siksi raportoimatta. Vuonna 2009 14-vuotias Élson Sanches kuoli, kun poliisi ampui häntä päähän lähietäisyydeltä. Pahoinpidelty mies pidätettiin. Tapahtumista kuulleet Moinho da Juventude -yhdistyksen hallituksen jäsenet ja työntekijät Almada ja Celso Lopes sekä muutamat pidäte- Moinho da Juventude -yhdistys on toiminut naapurustossa 30 vuotta, ja se on saanut useita tunnustuksia muun muassa Portugalin valtiolta. Uutisissa kerrottiin, että jengi Cova da Mourasta olisi hyökännyt poliisiasemalle vihaisena ystävänsä pidätyksestä. Sitä ei kuitenkaan pystytty todistamaan. Rasisminvastaisten järjestöjen keskeisiä tavoitteita on purkaa poliisin voimankäyttöön oikeuttavia ja mustia nuoria leimaavia käsityksiä. Niistä nähtiin esimerkki viime viikon tapahtumienkin yhteydessä. Heitä esimerkiksi uhattiin kuolemalla, ja poliisit käyttivät äärimmäisen rasistista kieltä. EMME 34 » Yhtään poliisia ei ole tuomittu epäilyttävistä kuolemantapauksista. sanoi pysyvänsä siinä missä on, koska ei ollut tehnyt mitään väärää. Silminnäkijöiden mukaan poliisit alkoivat pahoinpidellä miestä. Aseman kivityksestäkin mediassa puhuttiin. Fyysisen väkivallan lisäksi pidätetyt kertoivat psykologisesta väkivallasta. Vammat vaativat sairaalahoitoa. Kap Verde oli vuoteen 1975 asti Portugalin siirtomaa. Olot ovat kohentuneet sitten alkuvaiheiden, myös Moinho da Juventude -yhdistyksen työn ansiosta. Muun muassa institutionaalisesta rasismista johtuvat sosiaaliset ongelmat näkyvät kuitenkin kaupunginosan arjessa. Asukkaita ratsataan sattu- manvaraisesti ja nöyryyttäen. Ensin heitä ei päästetty sisälle, ja lopulta poliisit kävivät miehiin käsiksi. Almada oli ollut pidätettynä viiden muun Cova da Moura -nimisessä niin sanotussa ongelmalähiössä asuvan miehen kanssa 48 tuntia. Tapahtumat saivat alkunsa, kun poliisi partioi naapurustossa. Portugalin talouskriisi on pahentanut tilannetta entisestään. Poliisit käyvät Cova da Mourassa ja muissa niin sanotuissa ongelmalähiössä partioimassa raskaasti aseistettuina. Pidätetyt ovat nostaneet syytteen poliiseja vastaan kidutuksesta. Poliisi ei ole tapahtumapäivän jälkeen kommentoinut tapahtunutta. Vaikka yleinen syyttäjä vaati, että miehet pidettäisiin vangittuna oikeudenkäyntiin asti, heidät vapautettiin odottamaan oikeudenkäyntiä. Tapahtuman jälkeen Cova da Mourassa järjestettiin asukkaiden kokous, johon osallistui erilaisten järjestöjen edustajia sekä pidätettyinä olleita. Lopesia oli ammuttu lähietäisyydeltä kumiluodeilla jalkaan, Almada ja toinen mies olivat menettäneet lyöntien seurauksena hampaita. Poliisi kertoi ampuneensa ilmaan syntyneen selkkauksen vuoksi. Silminnäkijöitä ei ollut, ja poliisia paenneella Sanchesilla väitettiin olleen ase. Eräs nuori mies ei noudattanut ystävänsä kehotusta siirtyä sisätiloihin, vaan . Kumiluodit kuitenkin osuivat erääseen parvekkeella pienen lapsensa kanssa olleeseen naiseen. Molemmat ovat olleet mukana akateemisissa projekteissa. Almada tunnetaan lisäksi Plataforma Gueto -yhdistyksen aktivistina. Pahoinpideltyjen joukossa oli liikuntarajoitteinen mies. Poliisiväkivallalla pitkä historia Sosiaaliset ongelmat ja rasismi leimaavat Cova da Mouraa. Kovaa kohtelua Cova da Mourassa » Portugalin poliisia syytetään rasismista ja kidutuksesta. Lissabon hyökänneet poliisiasemalle, emme puhuneet epäkohteliaasti, emme korottaneet ääntä, Flávio Almada kertoi televisiokameroille päästyään vapaaksi viime lauantaina. Hänen kasvonsa olivat näkyvästi turvoksissa ja mustelmilla ja hän nilkutti. Se pyrkii parantamaan Cova da Mouran kaltaisten lähiöiden oloja. Cova da Moura alkoi muodostua 1970-luvulla, kun lähinnä Kap Verden saarilta tulleet siirtolaiset alkoivat rakentaa sinne kotejaan. Työttömyysluvut ovat korkeita ja vanhempaan sukupolveen kuuluvista harvat ovat käyneet peruskoulua loppuun. ANNA PÖYSÄ Cova da Moura alkoi muodostua 1970-luvulla, kun lähinnä Kap Verden saarilta tulleet siirtolaiset alkoivat rakentaa sinne kotejaan. tyn ystävät lähtivät poliisiasemalle selvittämään pidätetyn tilannetta ja tekemään valitusta liioitellusta voimankäytöstä. Almada nimellä LBC Soldjah ja Lopes nimellä Kromo di Ghetto. Heidät pidätettiin. Myöhemmin miehet vietiin poliisisaattueessa sairaalaan saamaan hoitoa vammoihinsa. Kokouksessa sovittiin mielenilmauksesta parlamenttitalolla. Anna Pöysä
Saksan kristillisdemokraateilla on vakava uhka oikealla » Saksassa oikeistopopulistinen AfD . Bernd Lucke tosin on ilmoittanut, ettei maahanmuuttopolitiikka ole puolueen ykkösasioita, vaan kärkenä ovat talous ja EU. Jorma Hentilä ALL OVER PRESS / INGO WAGNER 35. Vaihtoehto Saksalle . ovat moni-ilmeinen joukko ihmisiä, jotka ovat pettyneet ja turhautuneet mitä moninaisimpiin asioihin yhteiskunnassa. myös konservatiiveja, keskiluokkaa ja yrittäjiä koskettavissa asioissa. haastaa kristillisdemokraatit, jotka ovat tähän saakka onnistuneet estämään varteenotettavan puolueen syntymisen poliittisen kentän oikealle reunalle. Deutschland (AfD) näytti syntyvän kuin tyhjästä ennen vuoden 2013 liittopäivävaaleja. Taloustieteilijä Bernd Lucke kumppaneineen onnistui varsin nopeasti keräämään ympärilleen EU:hun ja nimenomaan euroon kriittisesti suhtautuvia ihmisiä, pääasiassa koulutettua väkeä. Puolue kompastui 4,7 prosentin tuloksellaan viiden prosentin äänikynnykseen ja jäi liittopäivien ulkopuolelle. Ennusteet lupaavat AfD:n niukin naukin ylittävän äänikynnyksen ja saavan edustajansa Burgerschaftiin, Hampurin ?parlamenttiin?. Vaalitutkimukset osoittavat AfD:n vieneen kannattajia kaikilta vakiintuneilta puolueilta, eniten kuitenkin kristillisdemokraattien CDU:lta ja liberaalien FDP:ltä, jonka putoaminen liittopäiviltä ja itäisiltä maapäiviltä aiheutui pitkälti AfD:n ilmestymisestä kilpailemaan koulutetun keskiluokan äänistä. ALTERNATIVE FÜR Myös äärioikeiston pikkupuolueiden, kuten uusnatsien NPD:n, kannatusta on valunut AfD:lle. Vasemmistopuolue Die Linken tulevaisuuden nimiin kuuluva Marlena Schiewer kommentoi televisiossa Saksin maapäivävaalien tulosta toteamalla, että esimerkiksi hänen kotikaupungissaan Görlitzissä on varsin paljon oikeistolaisesti ajattelevia ihmisiä, joille NPD on liian äärioikeistolainen ja jotka nyt valitsivat AfD:n. » AfD tasapainoilee keskiluokan miellyttämisen ja äärioikeiston kosiskelun välissä. ?AfD:stä kuolettava vaara? Kristillisdemokraattien puoluejohto päätti eurovaalien jälkeen, ettei puolue tee yhteistyötä AfD:n kanssa. Puolueen oikeistosiipi ja myös monet baijerilaispoliitikot pitävät päätöstä vääränä. Jyrkintä arvostelua on esittänyt baijerilaisen sisarpuolueen CSU:n johtomiehiin kuuluva Hans-Peter Friedrich. Der Spiegelin haastattelussa hän piti Angela Merkeliä ja hänen keskustahakuista politiikkaansa vastuullisena AfD:n nousuun. Merkelin syntejä ovat ydinvoimasta luopuminen, kaksoiskansalaisuuden hyväksyminen ja sukupuolikiintiöiden tuominen yritysten joh- toelimiin sekä väärät eläkeratkaisut ja huono talouspolitiikka. Merkelin hartioille hän vieritti syyn myös maaperän avaamisesta maahanmuuttovastaiselle Pegida-liikkeelle. Unionipuolueiden CDU:n ja CSU:n pitää Friedrichin mukaan ?näyttää lippua. EU-vaaleissa keväällä 2014 se löi itsensä läpi ja sai Brysseliin seitsemän edustajaa. Menestys jatkui kolmen itäisen osavaltion, Brandenburgin, Saksin ja Thüringenin maapäivävaaleissa. Ensi sunnuntaina äänestetään Hampurissa. Liikkeen ydin on rasistinen, mutta sitä eivät ole kaikki sen mukaan lähteneet. Monet näkyvät AfD:n poliitikot, kuten Brandenburgissa puoluetta johtava Alexander Gauland, ovat rasismillaan toistuvasti julkisuudessa. Gauland samoin kuin Saksin johtaja Frauke Petry, tukevat Pegidaa. Sen sijaan Hans-Olof Henkel, Saksan teollisuusliiton entinen johtaja ja nykyinen europarlamentaarikko, on varoittanut puoluettaan lähtemästä rasistien kelkkaan. Pegida tosin on pirstoutumassa. Dresdeniä lukuunottamatta se ei ole saanut väkeä joukoittain liikkeelle, vaan useissa kaupungeissa vastamielenosoittajia on ollut tuntuvasti enemmän. Eritoten CSU vaatii maahanmuuton tiukentamista vastavetona AfD:n tavoitteille rajoittaa nimenomaan turvapaikanhakijoiden pääsyä maahan. ?Muuten AfD:stä tulee meille kuolettava vaara.? Friedrich sai vastaansa kommentteja, myös hänen omasta puolueestaan, joiden mukaan kompromissit ovat yhteistyössä sosialidemokraattien kanssa välttämättömiä. AfD kosiskelee äärioikeistoa Oikeistopopulistisen AfD-puolueen johtaja Bernd Lucke puhumassa puolueensa kokouksessa toissa sunnuntaina. Bernd Lucke on joutunut puolueensa todellisena johtajana luovimaan toisaalta porvarillisen keskiluokan miellyttämisen ja toisaalta äärioikeistolaisten kosiskelun välillä. Dresdenissä viime lokakuussa syntyneen ja aina viime viikkoihin asti kasvaneen Pegidan kannattajat ovat AfD:lle joukkoa, josta se halukkaasti kalastelee uusia kannattajia. ?Isänmaalliset kansalaiset länsimaiden islamisoitumista vastaan
Säännöt olivat samat jo ennen kriisiä. Mutta silloin ihmisillä oli yleensä työpaikat ja varsinkin pitkäaikaistyöttömyys oli harvinaisempaa. Tuon oven takana on muutama hammaslääkärin tuoli, noissa huoneissa yleislääkäreiden vastaanottoja, tuolla ottaa vastaan psykiatri. Tämä on Iktinou-kadun solidaarisuusklinikka, yksi Ateenan alueen 17:stä. Kreikan talouskriisistä on tullut myös terveydenhoidon kriisi. Maksutta potilaita hoitavat, vapaaehtoispohjalla toimivat solidaarisuusklinikat ovat yksi vastaus julkisen terveydenhoidon romahdukseen. Aikaisemmin asiakkaan maksettavaksi jäi 10?20 prosenttia lääkkeen hinnasta, mutta vuosi sitten muutetun lääkekorvauslain jälkeen jopa 75 prosenttia. Lapsetkin menettävät oikeuden julkiseen terveydenhoitoon, jos vanhemmat ovat työttömiä. Niinpä Kreikan lapsista on nyt esimerkiksi rokottamatta 20 prosenttia. . Lisäksi sen ulkopuolella on satojatuhansia maahanmuuttajia. Ei varaa lääkkeisiin Lähinnä perusterveydenhoitoa tarjoavien solidaarisuusklinikoitten työsarka ei rajoitu pelkästään vakuutuksettomiin. Sairaala saattaa tutkia vakavasti sairastuneen, mutta ei ota hoitoon tai anna lääkkeitä.. Nyt työttömyys on nelinkertaistunut kriisiä edeltäneistä 7?8 prosentista ja työttömistä on 77 prosenttia pitkäaikaistyöttömiä. Toinen julkisesta terveydenhoidosta pudonnut suuri ryhmä on itse sairausvakuutuksensa kustantavat pienyrittäjät ja muut itsenäiset ammatinharjoittajat, jotka eivät enää ole pystyneet maksamaan vakuutusmaksujaan. Näin on päädytty tilanteeseen, jossa Kreikan runsaasta 10 miljoonasta kansalaisesta kolmasosa eli yli 3 miljoonaa ei enää ole julki- Pitkäaikaistyöttömän lapsetkin putoavat pois julkisesta terveydenhoidosta. sen terveydenhoidon piirissä. Lääkäreillämme on yleensä yksityisvastaanotto muualla ja he työskentelevät täällä muutamia tunteja kuukaudessa, kertoo Iktinou-kadun klinikan johtaja Lena Kougea. . Syksyllä 2012 niitä oli 3, nyt niitä on koko maassa jo yli 40. . Useimmat lääkärit tekevät meille 1?2 työvuoroa kuukaudessa. Lapsetkin kärsijöinä Yksi Kreikan humanitaarisen kriisin hurjimmista piirteistä on se, että työttömäksi joutu- 36 minen johtaa myös putoamiseen julkisen terveydenhoidon piiristä. Kreikkalaisten on rekisteröidyttävä vuosittain uudelleen sairausvakuutuksen piiriin. Rekisteröityäkseen on kuitenkin täytynyt olla vähintään 50 päivää vuodesta töissä. . Niitä on annettu myös eteenpäin lääkepulasta kärsiviin julkisen sektorin sairaaloihin. » Miltä näyttää, kun julkinen terveydenhoito ajetaan todella alas. Tervetuloa Kreikkaan, jossa työttömyys tietää myös putoamista julkisen terveydenhoidon ulkopuolelle. TEKSTI JA KUVAT Arto Huovinen Terveydenhoitoa sairaassa Ateena MUUTAMA IHMINEN istuu vaatimattomassa, mutta siistissä odotushuoneessa Ateenan keskustassa. Tämän klinikan ringissä on mukana runsaat 60 lääkäriä. Apteekitkaan eivät voi paljon joustaa, kun valtion korvaukset ovat kahdelta vuodelta rästissä. Hammashoito ja mielenterveyshoito ovat kokonaan julkisen terveydenhoidon ulkopuolella. On myös sairausvakuutukseen oikeutettuja ihmisiä, jotka eivät pysty maksamaan omavastuutaan sairaalamaksuista. . Kun työttömyys venyy yli vuoden, menettää siis oikeuden julkiseen terveydenhoitoon, kertoo Kougea. Eikä tämä koske pelkästään pitkäaikaistyötöntä itseään, vaan koko perhettä. Lukuun sisältyvät myös ne, jotka eivät käy täällä, mutta hoitavat varattomia omilla vastaanotoillaan. Eläkeläisillä on oikeus julkiseen terveydenhoitoon, mutta monet eivät pysty kutistuneilla eläkkeillään ostamaan lääkkeitä, sanoo Kougea. . Kasvava ryhmä ovat ne, jotka eivät pysty maksamaan lääkkeistään. . Solidaarisuusklinikan lääkevaraston lääkkeet on saatu lahjoituksina
parantuneilta tai kuolleiden omaisilta. Mutta esimerkiksi solidaarisuusklinikoista vain pienempi osa toimii vuokratiloissa. Useimmat ovat päässeet . Toiseksi haluamme välttää kaikki epäilyt korruptiosta. Solidaarisuusklinikat ovat antaneet keräämiään lääkkeitä myös julkisen terveydenhoidon puolelle. Osallistumisen ja mobilisoinnin periaatteet erottavat ne pelkästä hyväntekeväisyydestä. Ryhmät tukevat toisiaan Vuoden 2012 vaalien jälkeen vasemmistopuolue Syriza perusti solidaarisuusrahaston, johon sen kansanedustajat antavat 10?20 prosenttia palkastaan. parhaaksi. Vastaavaa kattavaa vertailua ei ole sen jälkeen tehty. Itsehallinnollisuus Solidaarisuusklinikat ovat vain yksi osa laajempaa solidaarisuusryhmien kokonaisuutta. Niihin kuuluu myös esimerkiksi ruokaa jakavia ryhmiä, kahviloita, koulutusta ja kulttuuria, lakiapua, velkaneuvontaa ja tukea maa- hanmuuttajille, joista väkivaltainen äärioikeisto on tehnyt kriisin syntipukin. On myös ?ilman välikäsiä. Ryhmät ovat kuitenkin itsenäisiä, eivätkä kaikki halua ottaa tuota rahaa vastaan, toteaa Giovanopoulos. Kokonaan ilman rahaa eivät solidaarisuusryhmätkään tietysti tule toimeen. Antonis Samarasin hallitus kielsi tämän, mutta Kougean mukaan jotkut lääkärit ovat silti ?salakuljettaneet. Lähinnä sitä kuluu vuokriin, sähköön ja lämmitykseen. Periaatteena on, että viljelijän käteen jää 25 prosenttia enemmän kuin supermarketissa ja kuluttaja maksaa 25 prosenttia vähemmän. Kaikki solidaarisuusryhmät perustavat toimintansa siihen, että rahaa käytetään mahdollisimman vähän ja tärkeintä on vapaaehtoistyö. Samalla ne itse auttavat vielä suuremmassa puutteessa olevia. Viime kesänä vietiin lääkkeitä Gazaan ja nyt helmikuussa Syyrian Kobaneen. Kreikan terveysalan ammattilaiset ovat järjestäneet lukuisia mielenosoituksia julkisen terveydenhoidon puolesta. Kougean mukaan kaikki sairaalat eivät noudata tätä, koska siitä tulee lisäkuluja. Sairaalatkin ovat puun ja kuoren välissä, koska terveydenhoitoa on yksityistetty ja jul- Solidaarisuusryhmien yhteistyöelintä edustava Kristos Giovanopoulos sanoo, että ryhmät ottavat periaatesyistä vastaan mieluummin tavaraa kuin rahaa. Lena Kougea esittelee Iktinou-kadun klinikan yhteydessä toimivaa lääkevarastoa. Pyrkimys on etsiä vaihtoehtoja passiivisuuden, riippuvuuden ja konsumerismin kulttuurille. Ensimmäiset ryhmät perustettiin 3?4 vuotta sitten, nyt niitä on lähes 400. Ryhmät ovat lähteneet ruohonjuuritasolta, ja ne ovat itsenäisiä. Joitakin sairaaloita on kokonaan suljettu, vielä toimivilla ei ole varaa hankkia tarpeeksi lääkkeitä. Sairaaloilla on toki velvollisuus hoitaa hätätapaukset. . Ensinnäkin haluamme, että ihmiset tekevät jotain itse, esimerkiksi käyvät ostamassa lääkkeitä. Lisäksi Solidarity for All järjestää maanlaajuisia kampanjoita. Koordinoinnissa suositaan keskusjohtoisuuden sijaan horisontaalisuutta. -markkinoita, joissa viljelijät myyvät tuotteitaan suoraan kuluttajille. kisen terveydenhoidon resursseja on rajusti leikattu. Nämä rahat kulkevat Solidarity for All -yhteistyöelimen kautta solidaarisuusryhmille. . Se on käytetty, ja saatu lahjoituksena Saksasta. Solidaarisuusklinikoilla ja ryhmillä on tukijoita myös ulkomailla. Lääkkeet solidaarisuusklinikoiden lääkevarastoihin tulevat lahjoituksina. Lääkkeitä saadaan ensinnäkin niiltä, jotka eivät niitä enää itse tarvitse . Tähän on kaksi pääsyytä. Vuonna 2012 perustettu Solidarity for All antaa Giovanopoulosin mukaan ryhmille logistista ja hallinnollista tukea, mutta ?toiminnan koordinoinnissa se on vain yksi osallistuja muiden joukossa?. vasemmistojohtoisten . Toiseksi klinikoiden tukijat voivat valita puutelistalta lääkkeitä, käydä ostamassa ne apteekista ja lahjoittaa klinikoille. Solidaarisuusklinikoiden ja muiden solidaarisuusryhmien yhteiselintä Solidarity for All edustava Kristos Giovanopoulos sanoo, että taustalla on periaatelinjaus. Jos sitä ei pysty maksamaan, ensimmäiseksi verovirasto takavarikoi rahat pankkitililtä edes ilmoittamatta siitä velalliselle. lääkkeitä sairaaloihin. Näin siis Kreikassa, jonka julkisen terveydenhoidon Maailman terveysjärjestö WHO vuonna 2000 arvioi maailman 14. Mutta jos ei ole vakuutusta, lasku lähetetään verovirastolle. Solidaarisuusryhmät ottavat mieluummin tavaraa kuin rahaa, eivätkä monet niistä ota rahalahjoituksia lainkaan vastaan. . Tätä samoin kuin itsehallinnollisuutta pidetään tärkeänä aidon demokratian ja osallistavan organisaation edistämiseksi. Ateenan 17 solidaarisuusklinikalla on yhteensä lähes 35 000 käyntiä kuukaudessa. Tällä ei tietysti vielä Kreikan terveydenhoidon kriisiä ratkaista. Giovanopoulos sanoo, ettei solidaarisuusryhmien syvin päämäärä olekaan korvata romahtaneita julkisia palveluja, vaan kehittää uudenlaisia toimintatapoja. Nyt solidaarisuusklinikoillakin jännitetään, saako sairas valtio tilaisuuden tervehtyä. Lena Kougea johtaa Iktinou-kadun solidaarisuusklinikkaa. 37. Lopulta lähtee asunto, kertoo Kougea. Kreikassa on puolitoista vuotta kampanjoitu tällaisia ja muita samankaltaisia häätöjä vastaan, joissa kyse ei ole asukkaiden holtittomuudesta, vaan yleisen talouskriisin vuoksi ahdinkoon joutuneista ihmisistä. Rahaa vältellään valtiossa Julkisten sairaaloiden pitäisi määräysten mukaan hoitaa myös tietty määrä vakuutuksettomia kuukausittain. Esimerkiksi soppakeittiötä pitävä ryhmä voi samalla kerätä lääkkeitä tai lähettää lapsia rokotettavaksi. Lena Kougea näyttää Iktinou-kadun klinikan ultraäänilaitetta. kuntien luovuttamiin, muuten käyttämättömiksi jääneisiin tiloihin. Ryhmät myös tukevat toisiaan. Tämän jutun haastattelut tehtiin tammikuun vaaleja edeltäneellä viikolla. Esimerkiksi Attikan (Ateena ympäröivine alueineen) maakunnan solidaarisuusklinikoilla on keskinäinen koordinaatioryhmä. Solidaarisuusryhmien asioista päätetään avoimissa yleiskokouksissa
EU ja Yhdysvallat ovat estäneet Zimbabwen hallituksen jäsenten pääsyn alueilleen ja asettaneet muita sanktioita. Ohjelma, jolla Zimbabween pyrittiin rakentamaan poliittinen tasapaino, ja jolla pyrittiin polkaisemaan käyntiin sosiaalinen ja taloudellinen kehitys, on päätymässä katastro?in. Toinen takaisku oli NEPADin (the New Partnership for Africa?s Development) epäonnistuminen Afrikan maiden välisen kaupan ja keskinäisten talouteen liittyvien apusopimusten luomisessa. Osittain syynä on maataloussektorin pysähtyneisyys, jonka syynä on kiistanalainen maauudistus. Uudistus ajoi valkoiset farmarit tiloiltaan mitätöntä korvausta vastaan. ja typerinä pidetyt nuoret ja koulutetut zimbabwelaiset eivät välttämättä asetu aloilleen hallituksen vaihtuessa. Etelä-Afrikan presidentti Jacob Zuma on tavannut Mue gaben useita kertoja ja valtapuolu a V roittanut häntä ulkopuokaissut, lisesta väliintulosta. Maa jaettiin valtapuolueen tu- Kansainvälinen yhteisö näkee Mugaben eräänlaisena testinä Afrikan johtajille . Samalla hän syytti vastustajiensa johtajaa, varapresidentti Joice Mujurua siitä, että tämä kannattajineen aikoo tappaa hänet ja ottaa vallan käsiinsä. Lopulta Mujuru potkaistiin pois ja tilalle valittiin Mugabelle suopea Emmersol Mnangagwa. ALL OVER PRESS / SOLAN KOLLI ZIMBABWEN PRESIDENTTI kijoille. Puolue haluaa kansainvälisen yhteisön tekevän työtä sen eteen, että Zimbabwen demokratia normalisoituisi ja Mugabe jättäisi vallan. Evans Wafula Eeva Suhonen. Näyttää siltä, että Mugabe on kiinnostunut huolehtimaan vain omistaan. Arvostelijat väittävät, että nuoret ja koulutetut on jätetty huomiotta tulevaisuutta rakennettaessa. 90-vuotiaan presidentin valta ei silti voi jatkua loputtomiin. Marraskuussa Mugabe kutsui johtavan puolueen, Zimbabwen afrikkalaisen kansallisliiton (ZANU-PF:n), ylimääräiseen kokoukseen ja paljasti aikovansa presidentiksi myös seuraavalle kaudelle. Antakaamme Zimbabwelle aiNälänhätä vaivaa kaa, jotta se voi itse selvittää poliittisen ja taloudellisen sekasorron.? Maailmalla pelätään myös, että Zim- 38 Zimbabwen presidentti Robert Mugabe Afrikan unionin kokouksessa Etiopian Addis Abebassa tammikuun lopussa. Mugabe valittiin kokouksessa AU:n puheenjohtajaksi. Vaikea ylimenokausi babwen hallitus estää ruoka-avun niille alueille, jotka tukevat MDC-oppositioliikettä (Movement for Democratic Change). Zimbabwessa on kuivuudesta johtuva paha nälänhätä. Hanketta edistivät myös SADC-maat. Ristivetoa SADC:ssa Valtapuolueen kovan linjan poliitikoilla ei ole suunnitelmaa siitä, kuka ottaisi puolueen johdon Mugaben jälkeen, jonka heimo on kontrolloinut maan taloutta viimeiset neljätoista vuotta. Hän ei ole rat tään on toivonut, että Mugabe en siir r y it m lunastaisi lupauksensa SADC:n jäsenmaiden käsitykeen n jälkeis e b a kansainvälisen profiilin set Zimbabwesta ovat hyvin erig u M . n kohentamisesta ja maansa laiset. Samoin on AU:n sisällä, ja a a aik johtamisesta menestykseen. EU sekä Yhdysvallat haluaisivat 15 Päästyään Eteläisen Afrijäsenmaan SADC:n vastustavan kokan kehitysyhteisön (SADC) johvemmin Mugaben hallitusta, jonka ne katsovat takertuneen valtaan viltoon Mugabe sanoi: ?Zimbabwen kysymys on maan sisäinen ongelma, pillisten vaalien avulla. johon tarvitaan kärsivällisyyttä ja aikaa. ?Harhaanjohdetut. hyvässä ja pahassa. Kun Mugabe nimitettiin SADC:n puheenjohtajaksi, yhteisön johtajat olivat toiveikkaita Zimbabwen poliittisesta tulevaisuudesta. Zimbabwen pitkä ylimenokausi » Zimbabwen presidentti Robert Mugabe on jo 90-vuotias, mutta takertuu edelleen kiinni valtaan. Robert Mugabe valittiin tammikuun lopussa rotaatioperiaatteella Afrikan Unionin (AU) puheenjohtajaksi. Etelä-Afrikka ja sen kumppanit SADC:ssa ovat kysyneet, riittääkö Mugaben valta kriisin lievittämiseen. SADC:n jäsenet ovat hiljaa tehneet selväksi, että ne vastustavat Zimbabwen johtoa ja maareformin toteuttamistapaa. Hiljainen diplomatia ei kuitenkaan näytä saavan vastakaikua. Etelä-Afrikka on epäonnistunut kansainvälisenä neuvottelijana ja zimbabwelaisten tukijana maan sisäisen sovittelun, talouden rakentamisen ja kestävän kehityksen tiellä. Nyt se on kiusallisessa tilanteessa. Siltä puuttuu EU:n ja SADC-kumppaneiden tuki. He toivoivat, että nykyinen poliittinen kuohunta olisi vain pieni takaisku Zimbabwen muutoksessa. Kun Mujuru oli julkisesti erotettu, hän varoitti kasvavasta poliittisesta sekasorrosta, jos ylimenokaudella asioita ei hoideta huolellisesti. Oppositiopuolue MDC on myös huolissaan ZANU-PF:n sisäisestä eriseuraisuudesta ja on pyytänyt kansainväliseltä yhteisöltä apua. Nimityksellä AU osoittaa, että Afrikan johtajat voivat käyttäytyä ristiriitaisesti, eivätkä välitä ulkopuolisten painostuksesta. Vuonna 1988 Zimbabwen presidentiksi valittu Mugabe sai vuonna 2013 viiden vuoden jatkokauden vaaleilla, joita hän itse kutsui vapaiksi ja oikeudenmukaisiksi. Vuoden mittainen vuoro oli eteläisellä Afrikalla, johon Zimbabwe kuuluu. Ihmisoikeuksien ja demokratian rikkojaksi syytetyn presidentin nimitys ei ilahduta EU:ta. Silti jäsenmaat ovat välttäneet Zimbabwen hallituksen suoraa arvostelua
Armeijan komentajasta alSisistä tuli käytännössä maan johtaja. 20 mielenosoittajaa kuoli poliisien luoteihin Kairossa ja Aleksandriassa. ?Siinä missä Mubarakin sisäpiiriin kuului myös eräitä rikkaita siviilejä, Sisi luottaa pelkästään armeijan miehiin.? MITEN TÄHÄN tilanteeseen on tultu, ja miksi? Vuoden 2011 kansannousun aikana mielenosoittajat eivät missään vaiheessa vaatineet hallinnon alasajoa, vaan ennen muuta presidentti Mubarakin luopumista vallasta. Tämä sopi erinomaisesti armeijan kenraaleille, sillä armeijassa vastustettiin Mubarakin suunnitelmia nimetä seuraajakseen poikansa Gamal Mubarak, jolla ei ole sotilastaustaa. Mubarakin syrjäyttämisen jälkeen asevoimien korkein neuvosto mitätöi perustuslain, hajotti parlamentin ja lupasi ryhtyä laatimaan uutta perustuslakia. Egyptin historian ensimmäisissä vapaissa vaaleissa vuodenvaihteessa 2011?2012 pitkään vainotun Muslimiveljeskunnan Vapaus- ja oikeuspuolue sai yhdessä konservatiivisten sala?stien puolueen kanssa selvän enemmistön maan uudessa parlamentissa. Seuraavana kesänä muslimiveljien ehdokas Mohammed Mursi valittiin myös presidentiksi, mutta vasta sen jälkeen kun armeija oli riistänyt presidentiltä lähes kaikki valtaoikeudet ja islamistienemmistöinen parlamentti oli kumottu muodollisuusseikan nojalla. Kansannousussa aktiivisimmin mukana olleet liberaalit puolueet ja kansalaisliikkeet vastustivat kuitenkin kiivaasti islamistien pyrkimyksiä vahvistaa uskonnon asemaa maan sisäpolitiikassa ja poliisin yhä jatkuvaa mielivaltaa. Mielenosoitukset on kielletty. Kansannousun alkamisen vuosipäivänä 25. tammikuuta poliisi ampui kuoliaaksi 20 mielenosoittajaa, jotka protestoivat sotilashallintoa vastaan. Useita satoja muslimiveljeskunnan kannattajia on tuomittu kuolemaan näytösoikeudenkäynneissä, joukossa monia entisiä kansanedustajia. ?Ainoa ero Mubarakin aikakauteen on se, että päättäjien naamat ovat vaihtuneet?, toteaa yhdysvaltalaistoimittaja Thanassis Cambanis The Atlantic -lehdessä. » Puheet arabikeväästä olivat toiveajattelua, sillä vuoden 2011 kansannousu johti Egyptissä vain sotilasvaltaan. Egyptin presidentin Abdel Fattah al-Sisin vastustajat osoittivat mieltään Kairossa 25. Veljeskunnan entisiin johtohahmoihin kuuluvan Abdel Moneim Abul Fotuhin Vahva Egypti -puolue päätti luopua vaaleista sen jälkeen kun viranomaiset olivat peruneet puolueen kokoushuonevarauksen 27 kertaa. Myös monet muut puolueet ovat luopuneet kisasta, jossa puoluelistoilta valitaan vain viidesosa parlamentin jäsenistä. Vaalien alla ex-presidentti Mursia syytetään tuomioistuimessa vakoilusta ja mielenosoittajien surmaamisesta presidenttikaudellaan. Presidentti Mubarak sen sijaan vapautettiin vastikään elinkautisesta vankeustuomiosta, jonka hän sai antamastaan käskystä tulittaa Tahrir-aukion väkijoukkoja. Kesäkuussa 2013 sadat tuhannet ihmiset olivat taas Tahrir-aukiolla vastustamassa hallitusta, ja osa heistä vaati armeijan väliintuloa. LEHTIKUVA/MOHAMED EL-SHAHED Seuraavalla viikolla sotilaat syrjäyttivät presidentti Mursin, joka ehti olla virassaan vain vuoden ajan. päivän nuorisoliike kutsui ihmisiä Facebookin välityksellä suurmielenosoitukseen. Ennen nimitystään presidentiksi al-Sisi oli puolustusvoimien komentaja. Tämän päivän Egyptissä 22 miljoonaa ihmistä elää absoluuttisessa köyhyydessä alle euron päivätuloilla. Joka kolmas alle 30-vuotias on vailla työtä. Kansainvälinen media puhui arabikeväästä. PALJON ON VETTÄ virrannut Niilissä sitten noiden päivien, mutta kansalaisoikeuksien ja taloustilanteen osalta egyptiläisten tilanne on kenties vielä karumpi kuin Mubarakin valtakaudella. Armeija on tiukasti vallassa presidentti Abdel Fattah al-Sisin johdolla. Tunnettu brittiläinen Lähi-idän tutkija Hugh Roberts on kuitenkin sitä mieltä, että on väärin puhua vastavallankumouksesta, koska mitään vallankumousta ei ollut tapahtunut. Roberts kirjoitti London Review of Books -lehdessä, että puheet arabikeväästä olivat toiveajattelua, sillä vuoden 2011 kansannousu johti käytännössä vain Mubarakin syrjäyttämiseen ja sotilasvaltaan. Robertsin mukaan Tahrir-aukion nuoret mielenosoittajat uskoivat varmasti itse olleensa mukana vallankumouksessa, jota myös länsimaiden media julisti innostuneesti. Sisi valittiin lopulta presidentiksi toukokuussa 2014 vaaleissa, joissa hänellä ei ollut varteenotettavaa vastaehdokasta. ISLAMISTIPRESIDENTTI Mursin syrjäyttämisestä asti kansainvälisessä mediassa on puhuttu Egyptin vastavallankumouksesta. Vapaata lehdistöä ei ole. Kymmenet tuhannet ihmiset ovat vangittuina pelkästään osallistumisesta mielenosoitukseen. Aluksi mielenosoittajat vaativat sisäministerin eroamista, 30 vuotta voimassa olleen poikkeustilan kumoamista ja minimipalkan nostamista. Nuoret ja myös vanhemmat egyptiläiset olivat tyytymättömiä monesta eri asiasta: suurtyöttömyydestä, elintarvikkeiden kallistumisesta, sananvapauden puutteesta, viranomaisten korruptiosta ja poliisin mielivallasta. Pian mielenosoituksissa oli mukana yli miljoona ihmistä ja protesteissa vaadittiin jo presidentti Mubarakin luopumista vallasta. Tahrir-aukiolla Kairossa bändit soittivat ja Egyptin liput liehuivat. 11. helmikuuta 2011, 18 päivää kestäneen kansannousun jälkeen, tiedustelupalvelun entinen johtaja Omar Suleiman ilmoitti televisiossa, että presidentti Hosni Mubarak oli päättänyt erota presidentin tehtävistä ja siirtänyt vallan armeijalle. Muslimiveljeskunnan toiminta on kielletty. Pintaa aa syvem syvemmältä mmältä Peik Johansson peik@kaapeli.? Vallankumous, jota ei tullutkaan NELJÄ VUOTTA SITTEN monet uskoivat, että Egyptissä oli tapahtunut vallankumous. Sotilaat ja poliisin tarkka-ampujat surmasivat kansannousun aikana ainakin 846 mielenosoittajaa. Nykyinen presidentti Sisi oli tuolloin Egyptin sotilastiedustelun johtaja. 43. Armeijan komentajat ovat puolestaan pönkittäneet valtaansa teeskentelemällä, että olisi tapahtunut vallankumous. Tammikuussa kansannousun alkamisen vuosipäivänä presidentti Sisi totesi tv-puheessaan arvostavansa suuresti egyptiläisten osoittamia muutospyrkimyksiä ja toivoi kansalta ?kärsivällisyyttä kaikkien vallankumouksen päämäärien saavuttamiseksi?. ENSI KUUSSA egyptiläisten olisi taas määrä ää- nestää parlamenttivaaleissa, mutta tällä kertaa vaalit ovat kaikkea muuta kuin vapaat ja reilut. tammikuuta neljän vuoden takaisen kansannousun alkamisen vuosipäivänä. Sadat tuhannet ihmiset juhlivat Kairon Tahrir-aukiolla ja muualla maassa. Egyptin kansannousu alkoi, kun tekstiilityöläisten lakkoliikkeen tueksi perustettu Huhtikuun 6
Lisäksi Mestarien Liigassa peli on kulkenut niin, että joukkue on edennyt neljännesvälieriin asti. 2 7. Tottenham on iso seura, joka kehittyy. 1 (2) 3. Männäviikkoinen kotitappio Augsburgille paljasti kouriintuntuvasti, ettei kaikki ole kunnossa. Sheff W - Brighton ........... 1 (2) 2. Esitys oli hengetön, mitä ei odottaisi sarjapaikastaan taistelevalta joukkueelta. Ongelma on myös Kloppin tapa pe- 13. 2 4. 1 8. 1 MITÄ VIIME Jürgen Kloppin Borussia Dortmundin peli on yskinyt pahasti. AIVAN SUSILLE menneen alkukauden jälkeen joukkueen sisälläkin vaikuttaa tapahtuneen jotain. Kausi on siis ollut hämmentävän kaksija- koinen . Paitsi että systeemi ei nykyisillä pelaajilla toimi, vastustajat tuntevat sen liian hyvin ja osaavat iskeä. Tästä kertoo myös se, että muutokset pelitavassa näkyvät heti tuloksessa. Viime viikonlopun Freiburg-ottelussa Klopp peluutti Immobilea yksinäisenä kärkenä, mikä toimi heti paremmin ja tuotti makeat kolme pistettä. Dortmund kohtaa Juventuksen Mestarien Liigassa, ja voisi kuvitella Kloppin poppoon haluavan tarjota faneilleen parasta . Fulham - Ipswich ............. Useilla kanavilla on jo hyvän tovin pyörinyt klippi, jossa lentoemäntä metsästää koneesta löytyneiden autonavainten omistajaa kuuluttamalla asiasta turistiluokassa. tätä herkkua kun ei näillä näkymin ensi vuonna ole tarjolla. VIIKON VAKIORIVI koostuu FA Cupin, Championshipin ja Espanjan La Ligan otteluista. 1 11. Derby - Reading ............... Tottenhamin tähtihyökkääjä Harry Kane kommentoi huhuja siirtymisestään Real Madridiin. Norwich - Wolves ............ 1 6. E pelit En näe mitään syytä, miksi lähtisin täältä. Keltamustat laukovat edellisten kausien tapaan erittäin herkästi, mutta laukausten laatu on kadoksissa. Hyökkäyksen suurimman ongelman voi tiivistää kahteen sanaan: » Aivan kuin kotimaan kentät eivät saisi joukkuetta syttymään. Robert Lewandowski. ainoastaan kapteeni Mats Hummels tuntui jaksavan yrittää. Madrid - Deportivo ... 1 (X) 10. Vierasjoukkueen mentyä johtoon keltamustat lamaantuivat ja lopettivat pelaamisen lähes kokonaan . Ottelun jälkeen fanikatsomo antoi suosikkiensa kuulla kunniansa, ja syystä. Ja tähän kauteen asti Kloppin keltamusta joukkuekin on ollut varsinainen tiimien mersu, voitosta voittoon kulkenut huippuviritetty vehje. Kuluvalla kaudella kaikki on ollut toisin, ja liigan häntäpäässä majaileva Dortmund vaikuttaa yhtäkkiä mopoautolta ferrareiden seassa. 09 7596 0240 z Vilhonvuorenkatu 11 C 7. Kansan Uutisten Viikkolehti suosittaa 64 merkin järjestelmää: 1(2), 1(2), 2, 2(X), 1, 2, 1, 2(X), 1(X), 1, 2, 1, 1(X). Elina Vainikainen elina.vainikainen@gmail.com Proletaarit nouskaa 17 ? ISO CD-levyllinen amerikansuomalaisia työväenlauluja 1914?1930. myrskysateenvarjo 15 ? Varren pituus 100 cm, varjon läpimitta n. - Huddersf.... Iltalehti 10.2. Koppava Kloppi kiipelissä BORUSSIA Dortmundin valmentaja Jürgen Klopp on päätoimensa ohella myös kysytty mainoskasvo. Blackpool - Nottingh. mm. Koiton Laulu, Agit Prop, Tuomari Nurmio, Pelle Miljoona, Paleface... http://kauppa.fi.kansanuutiset.fi z kirjamyynti@kansanuutiset.fi p. aivan kuin kotimaan kentät eivät saisi joukkuetta syttymään. Valoa tunnelin päässä on siis näkyvissä, ja kuten monet futisanalyytikot ovat todenneet, Dortmundin nippu on niin laadukas, että jossain vaiheessa niitä maaleja alkaa syntyä. Keltamustat kohtaavat tänään kotonaan sarjataulukon huonommalla puolella majailevan Mainzin, mutta vielä tärkeämpi peli on edessä parin viikon päästä. kello 16.55. krs, 00500 Helsinki 40. R. 2 (X) 9. Isketään kuitenkin varmuudeksi raksivarmistus. Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 14.2. Deportivo ei ole liigan heikoin nippu, mutta tasoero valkopaitaiseen kotijoukkueeseen on silti valtava. Bolton - Watford.............. Lentoemännän yllätykseksi hänen takaansa bisnesluokasta kurkistaa vekkuli Klopp ilmoittaen auton olevan hänen. Mainoksen juju on tietenkin siinä, ettei menestyneen futisvalmentajan kuvittelisi ajavan tavallisella perheautolla vaan jollain hieman yläluokkaisemmalla ajopelillä. Bournem. Puolalainen maalipyssy siirtyi ennen kauden alkua Dortmundista Bayern Müncheniin, eikä pätevää korvaajaa ole joukkueeseen löytynyt. Paperilla Kloppin miehistön hyökkäys näyttää erittäin vahvalta: siirtoruletissa joukkue onnistui kaappaamaan Italian viime kauden maalikuninkaan Ciro Immobilen. Valitettavasti Immobile on vain aivan erityylinen pelaaja kuin Lewandowski: huomattavasti suoraviivaisempi rymistelijä kuin puolalainen, joka kykeni myös suojaamaan palloa ja siten rakentamaan peliä aivan eri tavalla. Klopp onkin lähtenyt peleihin tavanomaisimmin kahdella kärjellä, pääasiassa istuttaen Pierre-Emerick Aubameyangin Immobilen rinnalle. Järjestelmä ei ole toiminut, vaan molemmat ovat hukanneet paikkoja käsittämättömän paljon. 64 SARAKKEEN VIHJERIVI 1. Real kärsii loukkaantumisista: sairastuvalla ovat sekä Sami Khedira, James Rodriguez, Sergio Ramos, Pepe että Luka Modric. Spanskimatseissa viime peleissään takellelleet suuruudet kohtaavat kotonaan selkeät altavastaajat, Sevilla Cordoban ja Real Madrid Deportivon. Volkkarikin olisi ketterämpi. kauden kakkosille ja toissakauden mestareille oikein on tapahtunut. ... Crystal P - Liverpool ....... Sevilla - Cordoba ........... Charlton - Brentford ...... 145 cm. Värejä lukematon määrä. Vasurilla 10 ? 22 erilaista duunarilaulua. Leeds - Millwall ................ 1 (X) luuttaa. Blackburn - Stoke ............ Haluan olla täällä niin pitkään kuin mahdollista. Vastaavaa romahdusta ei ole Saksassa nähty vuosikymmeniin. Pelkästään tilastoja analysoimalla pystyy jo havaitsemaan ykkösongelman: maaleja syntyy liian vähän. 2 (X) 5. 2 12
Huhtikuussa lähteen kiertueelle Supernaisiksi nimetty trio. Italian tuore presidentti. Ristikko 13.2.2015 41. Df7+. Kuka on OP-ryhmän pääjohtaja? 9. Chelsea. 6. Raimo Summanen. 5. Voitto vaatii häneltä vielä kolme (3) siirtoa. 1... Fosforia (fosfaattia). 10. Vieno Kekkonen, Pirkko Mannola ja Marjatta 7 Tilinumero IBAN-muodossa: Mikä on Auringosta lukien kuudes planeetta? Minä vuonna ensimmäinen maailmansota päättyi? 3. Kenen tunnetuksi tekemistä kappaleista Bob Dylan julkaisi hiljan omat tulkintansa? 7. Frank Sinatran. 7. AKT:n. 4. Kh1! Nyt uhkaa 3. Rxe4 3. Mikä joukkue johtaa Englannin Valioliigaa? 6. Kuka on Sergio Mattarella? 1. 2. 8 Leppänen. 8. Kuka on KHL-seura Avangard Omskin päävalmentaja? 5. Mitä pitkään suunnitellusta Soklin kaivoksesta louhittaisiin? 10. Upseerin uhrauksen seurauksena valkealla on selvä asemallinen yliote. Ketkä? 8. Df7+ ja musta antautui. Maritta Haimakainen, Vaala Matti Jääskeläinen, Helsinki Antti Koivumäki, Veikkola Vastaukset 1. Millaisin oivalluksin? Ratkaisu: 1. Vuonna 1918. 3. Saturnus. 2. Rutinoidusti hän hoitaa asemalliset pohjustukset ja myös loppusommitelmat. Miesten Euroopan mestaruuspelissä Socko? Schirov (Mannschafts 2007) oheinen pelitilanne syntyi epäsovinnaisin siirroiun. Re7! Uhkaa 2. Reijo Karhinen. 9. Lisää kuoreen merkintä Ristikko. 5 4 3 Ristikon 6.2.2015 voittajat ja oikea vastaus Kansan Uutiset onnittelee voittajia. 2 1 a b c d e f g h Mestaripelaajalta löytyy taitoa joka paikkaan. Rf6 2. 2... Tg1. Ristikko Shakki Onks tietoo? Nimi ja paikkakunta: 6 Oikein vastanneiden kesken arvotaan kolme 10 euron palkintoa. Vastaukset 18.2.2015 mennessä osoitteella Kansan Uutiset, PL 64, 00501 Helsinki. Minkä ammattiliiton puheenjohtaja on Marko Piirainen? 4
Tutustumistilaus on määräaikainen ja loppuu automaattisesti tilausjakson päätyttyä. (X) tai alla on lahjatilauksia, MAKSAJAN YHTEYSTIEDOT: Lehden saaja Lehden saaja Osoite Osoite Postinumero Postitoimipaikka Postinumero Lehden saaja Lehden saaja Osoite Osoite Postinumero 42 Postitoimipaikka Postinumero Postitoimipaikka Postitoimipaikka Postimaksu on maksettu. Timo Mäkelä Ei siihen joulua tarvita. Asiallisen & edullisen lahjan voi antaa läheiselleen koska vaan: Kolmen kuukauden Viikkolehdet kympillä. Tarjous koskee vain uusia tilaajia. 09 7596 0208 www.kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu Jokainen tilaaja maksaa tilauksen itse . Lahjan antajan täytyy itse ilmoittaa lahjan saajalle tilauksesta. tilaukset@kansanuutiset.fi p
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä tiedotti pikaisesti asian olleen väärinymmärrys, jotta vaalivoitto ei liukenisi keskiolutvaahtoihin. Keskustan kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila epäili kokoomuksen ?likaisten temppujen osaston. Kokoomus tasoittaa tietä myös matalammille palkoille ja irtisanomissuojan heikentämiselle. 43. Samapalkkaisuusohjelman päätavoite naisten ja miesten palkkaeron kaventamisesta 20 prosentista 15 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä ei ole onnistunut. Minkä hattutempun Rinne aikoo tehdä? Eduskunnan vallassa sen sijaan on perhevapaiden uudistaminen. Usein unohtuu, että julkinen sektori koostuu pääosin aivan tavallista työtä tekevistä ihmisistä, opettajista, lääkäreistä, sairaanhoitajista, katutyöntekijöistä, siivoojista. Ilman heidän työtään ei julkinen sektori pyöri. Hätä keskioluen puolesta levisi ympäri maata. jos kokoomus päättäisi . Heitä voitaisiin . On helppo rakennella värikkäitä ympyröitä julkisen sektorin ja byrokratian leikkaamisesta puoluetoimistossa, kaukana käytännön duunista. Keskioluen siirtäminen Alkoon näyttää olevan vakava asia . olleen keskiolutkohun takana. Se kertoo, millaista hintaa työpaikasta joutuu nykyään maksamaan ja miten yhteisö taistelee yrityksen puolesta ja sitä vastaan. Viimeinen einen sana PUHELIN 09 759 601 VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI toimitus@kansanuutiset.fi LEVIKKI 10 000 Lehti ilmestyy perjantaisin. PÄÄTOIMITTAJA Sirpa Puhakka 045 77313000 Sirpa Puhakka sirpa.puhakka@kansanuutiset.? TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kai Hirvasnoro 09 7596 0232 TOIMITUSJOHTAJA Pirjo Virtaintorppa 09 7596 0254 Vaalikuume villitsee olutkuohuihin ja löysiin lupauksiin KESKUSTAN VAATIMUS keskioluen vetämisestä pois kaupoista alkoi elää tällä viikolla aivan omaa elämäänsä. Valtakunnan ykkösmediat ovat kuitenkin uutisoineet asiasta kuin paremmastakin draamasta. Kuka näinä päivinä muistaa keskustan Sipilän linjanneen viime vuoden lokakuussa, että Suomessa on kymmeniä tuhansia virkamiehiä liikaa. Sipilä esitti julkisen sektorin töiden korvaamista digitalisoinnilla. Tuolloin korjailtiin myös hänen tulkintojaan julkisen sektorin koosta. Äidille korvamerkitään vanhempainvapaata kuusi kuukautta ja samoin isälle. Viinalla tuntuu olevan vetovoimaa . eihän se tietenkään riitä?. Lupaus onkin hataralla pohjalla, kuten Rinne hyvin tietää entisenä työmarkkinajohtajana. Ensi viikolla: Dokumentti Talvivaaran miehet saa ensi-iltansa ensi perjantaina. Kolmannen jakson käytöstä perhe voisi päättää itse. Tasa-arvoisten perhevapaiden ja naisten tasaarvon lisäämisen tiellä on keskustan kokoinen kivi käännettävänä seuraavalla hallituskaudella. LEHTIKUVA/MIKKO STIG JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Vilhonvuorenkatu 11 C 7, Helsinki (PL 64, 00501 Helsinki) Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi TOIMITUS avoinna ma?pe 9.00?16.00 Toimitussihteerit: 09 7596 0312 toimitus@kansanuutiset.fi viikkolehti@kansanuutiset.fi SATAKUNNAN TYÖ PL 41, 28101 Pori Käyntiosoite: Eteläpuisto 14 Avoinna ti-ke klo 9?12 Puhelin: 02 630 3210 toimitus@satakunnantyo.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Ma?pe klo 9.00?16.00 09 7596 0208, tilaukset@kansanuutiset.fi. JAKELUHÄIRIÖT Postin palvelunumero 09 7596 0208. TILAUSHINNAT Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Säästö Määräaikais 12 kk 144 ? 170 ? 6 kk 75 ? 92 ? 3 kk 40 ? 52 ? 1 kk 15 ? 20 ? Hinnat sisältävät arvonlisäveron (10 %). Tarkemmat tiedot verkkosivulta. ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI avoinna ma?pe 9.00?16.00 puhelin: 09 7596 0200 ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat mediakortissa www.kansanuutiset.fi tai ilmoitustrafiikista. ISSN 0357-1521 Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula, 2015 MYÖS KOKOOMUS yrittää kalastella ääniä viinalla. Se esittää ravintoloiden aukioloaikojen vapauttamista ja pienpanimoiden omien tuotteiden vähittäismyynnin sallimista. Anttilan salaliittoteorian mukaan Panimoliittoa johtavan kokoomuksen entisen ministerin ex-avustajan näpit olivat kohun takana. Anttila näki keskiolutkuohujen nousevan jo esteeksi keskustan ja kokoomuksen hallitusyhteistyölle. Maassa on siis kaikki hyvin, jos pääministerin salkussa kiinni oleva puolue järjestää tiedotustilaisuuden keskiolutkuohunnan ympärillä. » Turhan vähälle huomiolle on jäänyt, että kokoomus ripustaisi työntekijät löysään hirteen. KESKIOLUEN SIIRTÄMINEN Alkoon näyttää olevan va- kava asia. ainakin keskustelusta päätellen. Turhan vähälle huomiolle on jäänyt, että kokoomus ripustaisi työntekijät löysään hirteen. Puolue esittää työntekijöiden koeajan pidentämistä neljästä kuukaudesta kuuteen kuukauteen. Kokoomus perustelee, että tällä madalletaan työllistämiskynnystä. Rinne asetti tavoitteeksi naisen euron nostamisen 90 senttiin nykyisen 82 sentin sijaan ensi vaalikaudella. ainakin viikon keskusteluista päätellen. Puolue on valmis myös simputtamaan pitkäaikaistyöttömiä. Naisliitto Unionin pääsihteerin Milla Pyykkösen mukaan . Naisten ja miesten työtaakkaa voisi jakaa 6+6+6 perhevapaamallilla. Lähinnä keskustelu kuuluu vaalien sirkushuviosastoon. palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman erityistä perustetta. SOSIAALIDEMOKRAATTIEN PUHEENJOHTAJA Antti Rinne taas lupasi, ettei puolue ?lepää ennen kuin naisten ja miesten euro on samanarvoinen?
13.03 SunnunVeli-Pekka Heinonen. 07.03 Näistä Remix 23.00 Encore 00.00 Yöradio levyistä en luovu: vieraana kirjailija Sirpa Kähkönen 07.58 Hyvää huoYle Radio Suomi menta 08.00 Yle Uutiset ja sää. 08.05 Kirjakerhon Viikon kirja. 17.15 Minna Pyykön maailma 17.45 Musiik- nin Popradio. Peltola. 12.55 Sunnuntai-Suomi. kitalon Black Boxissa. 13.30 Minna Pyykön maabin kolmas setti. 20.08 Sää. 22.05 Avaruusromua: Aurinko on Yle Uutiset. Los Angelesissa. unelmaasunnot Mummomafia Jamie Oliverin Amerikan herkut Pilanpäiten Marley ja minä 2: Pentuvuodet (Marley and Me: The Puppy Years, USA 2011) (7) Pilanpäiten Haloo Helsinki! . Äänitetty 30.10.2014 Musiik- Merisää. 20.00 Jazzklu- laulajia ja muusikoita. N: KariPekka Toivonen, Liisa Kuoppamäki, Matleena Kuusniemi. 05.02 Suomi 08.45 Kuunnelman esittely. 07.50 11.00 Katolinen messu Pyhän Ola- Merisää. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 12.45 Heinilä. Rocktoimittajan illallinen. 12.07 Solisteina Jukka Eskola, Joonatan Rau- Sunnuntai-Suomi. 07.53 Sunnuntai-Suomi. vin kirkosta Jyväskylästä. Alcantaran perhe (7) 18.00 Kino Klassikko: Kuningasrotta (King Rat/ USA 1965) James Clavellin romaaniin perustuva elokuva amerikkalaisesta sotilaasta, joka japanilaisten vankileirillä Malesiassa lahjoo ja juonii tietään leirin kuninkaaksi. ossa arvostetaan ennen kaikkea tartKaappi, laveri ja metri lattiaa. 09.10 Sää. 08.10 12.15 Horisontti. Kustaa II Aadolf ja pala. His- 04.00 Yle Uutiset ja sää. 14.00 Riston Valinta. 22.00 Yle Uutiset ja ilma. Seurauksena on kolmiodraama, mutta ei se ihan tavallisin tarina. Osuvasti pisteliään elokuvan kahdessa kohtauksessa ei pelata muodon vuoksi shakkia: tarinan linjakas kaari muistuttaa sakkipelin pattia. Tasapelistä puhuminen kolmiodraaman yhteydessä voi tuntua teennäiseltä, vaan ei tässä tapauksessa sitä kuitenkaan ole. Lindholm päätyy viisaasti kannalle, että amorin alueella todellisia valtiaita ovat naiset. 11.03 Jake Nyma17.00 Yle Uutiset ja sää. 15.00 Yle Uutiset. laiva 23.10 Yöklassinen. 15.03 Ajantasan sunnuntaivieras. 15.30 Sunnuntai-Suomi. 21.50 Merisää. Kapellimestarina Kari dio. 07.00 Yle lanpalvelus Kuusankosken kirkosta. 08.05 LuonUutiset ja sää. Uuno Turhapuro joutuu panemaan peliin kaikki henkiset ja ruumiilliset voimavaransa välttyäkseen työnteolta. 09.05 Urheiluneen keksijän mieleen. lautak u radio. 05.50 Merisää. Alcantaran perhe (7) 16.49 Francon jälkeen . O: Bryan Forbes. SUNNUNTAI 15.2.2015 The Musketeers TV2 klo 21.00 TV 1 08.00 Yle Uutiset 08.05 Avara luonto: Kesytön Arabia 09.00 Yle Uutiset 09.05 Aamusydämellä 09.55 Yle Uutiset 10.00 Flåmin maisemarautatie 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Pressiklubi 11.45 A-studio 12.20 Sydämen asialla (7) 13.05 Ensimmäinen, toinen ja kolmas kerta 13.35 Kiehtova maailma: Skandimania 14.30 Strada 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Akuutti 15.40 Löytöretkiä maailmaan 15.55 Historia: Karpov?Kasparov 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 YleLeaks 17.25 Uutisvuoto 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Suomi on venäläinen 18.45 Arto Nyberg 19.30 Stolberg (12) 20.30 Yle Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Kolmistaan. (Agnetha: Abba & After, 2013) HD 22.00 Yle Live: Grammy Awards 2015. 20.03 Urheiluradio. 04.02 torioitsija Mirkka Lappalaisen teos Jokaniemen sävelradio. 21.00 Yle Uutiset. (16) Rouva Ministeri (12) Voittostudio Nelonen 05.00 06.25 07.55 08.05 08.30 09.00 10.00 10.30 11.00 11.30 12.00 12.30 13.00 13.30 14.00 14.30 15.00 15.30 16.00 17.00 18.55 18.58 19.00 20.00 20.57 21.00 23.20 23.50 00.20 01.20 02.20 03.00 Ennustaja-TV Onnenarpa Bumba (S) My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) Jaksa paremmin Tervetuloa kotiin SM-liigan viikkomakasiini Nelonen Pro: Moor Gääs Elixir Elixir Sport Eläintarhassa tapahtuu Eläintarhassa tapahtuu Melissa & Joey (S) Melissa & Joey (S) Frasier (S) Frasier (S) Frasier (7) Frasier (7) Gordon Ramsay maailmalla The Voice of Finland HS-uutiset HS-sää MasterChef VIP Loirinuotiolla Keno Noidan oppipoika (The Sorcerer?s Apprentice/USA 2010). 21.00 Jazzklu- tai-Suomi. 05.52 jen bulevardi. KK&O: Peter Lindholm. 22.40 Arne Dahl: Maan alla 00.10 Ykkösaamu TV 2 MTV 3 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu: 15.2. 07.48 Niksi-Nella (S): Telttaretkellä 07.54 Musarullaa! 08.20 Pusse (S) 08.33 Katinkontti 08.46 Babar ja Badun seikkailut (S) 09.00 Galaxi 09.01 Karvinen (7) 09.16 Late Lammas (S) 09.25 Raimo (7) 09.35 Unelmien koulukuva 10.00 Uusi päivä (S) 10.27 Uusi päivä (S) 10.55 Uusi päivä (S) 11.25 Tuhkimotarinoita 12.15 Sotalapsesta olympiavoittajaksi 13.00 Talvistudio 13.10 Ampumahiihdon MC: Naisten viesti 14.30 Talvistudio 14.40 Pikaluistelun MM 15.45 Talvistudio 16.00 Pikaluistelun MM 16.30 Talvistudio 16.40 Ampumahiihdon MC: Miesten viesti 18.10 Talvistudio 18.20 Jalkapallon Mestarien liiga 18.44 Talvistudio 19.00 Yle Uutiset 19.05 Talvistudio 19.10 Alppihiihdon MM : M pujottelu 20.30 Lumilautailijan maailma 21.00 The Musketeers (12) 21.55 Uuden Musiikin Kilpailu 23.25 Talvistudio 23.30 Alppihiihdon MM: miesten pujottelu 00.55 Noin viikon uutiset 01.20 Kätevän emännän juhlat 06.00 08.05 08.20 08.35 08.45 09.00 09.25 09.50 10.00 10.05 11.10 12.10 13.10 13.20 15.10 15.20 15.25 16.25 17.25 18.55 19.00 19.10 19.30 20.00 21.40 21.45 22.00 22.15 22.20 22.35 23.40 00.40 Voittostudio Ella Elefantti (S) Chuggington (S) Hello Kitty: Omenapuumetsä ja Lumottu maa Maija Mehiläinen (S) Kung Fu Panda (7) Scooby-Doo (7) Chaplin (S) Loton ja Jokerin tulokset Grand Designs . 07.04 Suomi soi. UMO Dig-festivaalilla. HD (7) 20.10 Hulluna ruokaan 21.05 Abban Agnetha. Agnetha Fältskog palasi vuonna 2013 julkisuuteen uuden levyn kera. Missä hän on ollut? Agnethan ohella tarinaa kertovat entiset Abba-kumppanit Benny Andersson ja Björn Ulvaeus. 04.57 AamuPohjolan leijona . 09.11 15.50 Arkisto: Miten nta Radio Su Tarja Närhin Iskelmäratietokoneet palvelevat omi dio. 03.15 Jokapaikan Reetta. 12.00 Yle 08.00 Yle Uutiset ja sää. 12.05 Urheiluradio. Maria Leppänen 11.00 Janne Virtanen 15.00 Radio Nova Liikenteessä . Kiitos ei ole kirosana Rouva Ministeri (12) Pientä mökkiremonttia Kingi Naapurit-arvonta Seitsemän Uutiset MTV Sport Uutiset Manitbois (S) Professori Uuno D.G. Turhapuro. 08.40 SunRadioteatterin valiouusinta: nuntai-Suomi. Kuvassa Matleena Kuusniemi ja Kari-Pekka Toivonen. Näppärä kotimainen lemmenkaruselli PETER LINDHOLMIN käsikirjoittama ja ohjaama Kolmistaan (2008) on onnistunut yhdistelmä romanttista komediaa, perhe-, avio- ja kolmiodraamaa. Liisa Kuoppamäki esittää juristia ja kahden pikkulapsen äitiä, jonka tutkijapuoliso (Kari-Pekka Toivonen) ihastuu tavaratalon myyjään (Matleena Kuusniemi). 20.00 Yle Uutiset. 21.40 Urheiluradio. 11.00 16.05 Faunin iltapäivä. Yle Uutiset. Uutiset. Tämän saa erityisesti kokea avioliittonsa korskeasti karille karauttava pankinjohtaja (Taneli Mäkelä). Kerronta on nautittavan tunnelmoivaa, siinä on tärkeä osuus Mauri Sumenin musiikin argentiinalaissävytteisillä tango-osuuksilla. Harri-Ilmari Moilanen KOLMISTAAN TV1 klo 21.05 set 13.02 YleX Viikonloppu 17.00 Supersunnuntai 20.00 YleX Jatkot 07.00 Yle Uutiset. 15.00 08.30 Tohtori Raimo . set ja sää. 06.00 Yle Uutiset. Esiintyjinä mm. 18.50 Merisää. 19.03 Jazzklubi. 09.55 Kuusankosken Aamupala. 06.04 Aamupala. 04.02 Kuuntelijan lista. Yle Puhe 07.00 Brysselin kone 07.45 Tarinoita lapsille: 08.00 Yle Uutiset 08.05 Politiikkaradion Viikko 09.05 Lindgren & Sihvonen 10.00 Yle Uutiset 10.03 Emilia Kukkala 11.00 Perttu Häkkinen 12.00 Puheen Viikko 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Viikko 16.00 Yle Uutiset 16.05 Aristoteleen kantapää 16.30 Politiikkaradion viikko 18.00 Puheen Ilta 19.15 Urheiluilta: Alppihiihdon MM 20.30 Taustapeilin pyöreä pöytä 21.00 Kalle Haatanen 22.00 Yle Uutiset 22.05 Leikola ja Lähde 23.00 Mikko ??Peltsi?. 18.50 tuvia melodioita, taitavasti kirjoitetRadio 1 vastaa. 18.00 Todellisia tarinoita. 12.40 Sunnuntai-Suomi. 23.00 Yle Uutiset. 10.00 Yle Uutiset. meitä 15.55 Yle News. klo 22.0 5 10.03 Sää. Kiitos ei ole kirosana Pilanpäiten Kymmenen Uutiset Viikon sää MTV Sport Uutiset Isänmaan puolesta. Uudestisyntyneet. 12.05 Musiikkikamari. 16.00 Yle YleX Uutiset ja sää. 19.08 60-luvun ilta. 18.05 60-luvun ilta. matka tietokoLev yUutiset. Alcantaran perhe (7) 12.30 Kohtalon voima 15.40 Francon jälkeen . 21.55 Suomi tänään. 05.15 Eväsreppu. Musiikin suurin palkintojuhla pidetään 8.2. 09.00 Yle Turing . 22.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Levylautakunta. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 21.03 Minna Pyykön maailma. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 21.35 Novosti Yle. 12.00 Yle Uutibin illan keikka. Tarina rakkaudesta ja rakkauden rajoista, mutta ei ihan se tavallinen. 10.00 Juma- Sää. 09.05 Muisto- Aamupala. 05.00 Yle Uutiset ja sää. 18.55 60-luvun ilta. 13.00 Klassista toretki. 19.03 Urheiluradio. valtakunnan terapeutti. 16.05 Urheiluradio. 06.30 YleX Jälki-istunto Remix 16.10 Sunnuntai-Suomi. 10.04 Tarja 16.00 Yle Uutiset ja sää. Närhin Iskelmäradio. N: George Segal. Pääosissa: Nicolas Cage, Jay Baruchel, Alfred Molina, Teresa Palmer, Toby Kebbell, Monica Bellucci, Alice Krige. Ohjaus: Jon Turteltaub. SM-liigan viikkomakasiini Nelonen Pro: Moor Gääs David Blaine: Totta vai taikuutta (12) Suomen huutokauppakeisari Ennustaja-TV Nelonen Pro esittää: NBA All-Star Game LIVE Teema 09.55 Verta, hikeä ja musiikkia 10.55 Vempainmies Stephen Fry 11.20 Francon jälkeen . 13.55 Sunnuntai-Suomi. 17.15 60-luvun ilta. maa & Aapo Rönkkö 13.00 Yle Uuti- 18.00 Yle Uutiset. (12) 02.25 Appivanhemmilla kylässä (7) 02.55 Entisöintipaja 03.20 Entisöintipaja 03.50 Ennustaja-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Kolmistaan on tarina rakkaudesta ja rakkauden rajoista, mutta ei ihan se tavallinen. Sunnuntai-Suomi. 19.00 Yle Uutiset ja tuja sanoituksia sekä asiansa osaavia sää. AC/DC, John Legend, Ariana Grande, Madonna, Ed Sheeran, Sam Smith, Usher, Pharrell Williams, Jessie J, Tom Jones, Tony Bennett ja Lady Gaga. 00.30 Teematieto Muut 08.30 BUU-klubben: Saara ja Sorsa 09.00 SVT:n ohjelmaa 13.59 Kuoleman monet kasvot 14.30 Jumalanpalvelus: Lauletaan ilosta 15.15 Jälkivääntö 15.55 Norjan urheilevat nuoret 16.35 Lapsiperhe avun tarpeessa 17.15 Herkkuja: Appelsiinijoutsen 17.25 Strömsön puutarha 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUUklubben: Saara ja Sorsa 18.30 Erämaan armoilla 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.40 Sportnytt 19.50 Aistien haastaja 20.00 Dok: Taloja piirtävät naiset 20.55 Dsajn 21.00 Elokuva: Jahti (12) 23.00 SVT:n ohjelmaa 11.00 Simpsonit (7) 11.30 Simpsonit (7) 12.00 Simpsonit (7) 12.30 Simpsonit (7) 13.00 Simpsonit (7) 13.30 Rillit huurussa (7) 14.00 Rillit huurussa (S) 14.30 Rillit huurussa (S) 15.00 Pomo piilossa 16.00 Glee (7) 17.00 Valehtelevat viettelijät (7) 18.00 Duudsonit tuli taloon (S) 19.00 Viidakon tähtöset 20.00 Myytinmurtajat 21.00 Kauhea kankkunen (12) 22.55 NCIS: New Orleans (12) 23.55 Killer Karaoke 05.00 Ennustaja-TV 07.45 Onnenarpa 09.15 MasterChef Australia 10.10 MasterChef Australia 11.50 Kuuluisat kuppilat 12.20 Kuuluisat kuppilat 12.50 Hurja remontti 13.45 Hurja remontti 14.35 Talent USA 16.15 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 17.10 Rikkaiden panttilainaamo 18.05 Suomen Tulli 19.05 Anthony Bourdain maailmalla 20.00 Panttilainaamo 20.30 Panttilainaamo 21.00 Suomen paras leipomo 22.00 Poliisit (7) 22.30 Poliisit (7) 23.00 Poliisit (S) 23.30 Poliisit (7) 00.00 Australian kovimmat keräilijät 01.00 Täysillä tutkaan (S) 01.30 Outoa vai mitä. 12.08 Kansanratio ja Aili Ikonen. 20.09 Tero Liete . 18.03 Urheilu- radio. Leffan shakkimestari on miespäähenkilön työväenluokkainen isä (Juhani Niemelä). Tosin lienee syytä tarkentaa, että se varsinainen matsi käydään rakkauden yllä- tysherkällä pelilaudalla. 06.03 kirkon kellot kutsuvat. Asiaa kuntourheilusta ja liikunnallisen elämäntavan piiristä. 23.30 Urheiluilta: Alppihiihdon MM 00.30 Arkisto Radio Nova 08.00 Mamma Maria! . Toimittajana 13.00 Yle Uutiset. 00.05 Yöradio. 00.40 Luontoretki. 14.03 Musiikkia lepopäivän ratoksi. 05.21 09.00 Yle Uutiset. Jussi Halli 19.00 Non Stop musiikkia 22.00 Radio Novan yö 49 3. 14.00 sää. (7) Haloo Helsinki! . Vieraana laulaja-lauluntekijä Tuure Kilpeläinen. Puheenjohtajana Tarja Närhi. Jake Nymanin Popradikikamari. 08.20 Sunnuntai-Suomi. kahteen. 23.03 Yöradio. Aamupala. 17.00 Yle 11.00 Yle Uutiset 11.02 Jani Helle- Uutiset ja sää
matka tie- 12.45 Merisää. 20.00 Yle Uutiset. Linnake 10.20 Sarahin talo 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.50 Deittikamera 14.20 Fort Boyard . (12) Isänmaan puolesta (16) Kovat kaulassa (12) The McCarthys (S) Voittostudio Nelonen 07.00 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen & Minnin Toons (S) 07.30 Disney esittää: Timon & Pumba (7) 07.55 Shake It Up (7) 08.25 Eläinten ABC 08.55 Fort Boyard . 06.25 Aamusoitto. 07.12 Maakuntaradio. 07.53 Maakuntaradio. Hänen on kohdattava kerralla kaikki menneisyytensä kipukohdat, joita on sekä oman perheen että entisen rakastettunsa suhteen. Catista tuli arkkitehti. Vuosi sitten Jenni raitistui ja loi uuden suhteen tyttäreensä Jeenaan ja lapsenlapsiin. 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Lip Service (16) 22.55 Kandit 23.25 Game of Thrones (16) 05.30 06.00 06.25 09.05 09.30 09.35 09.40 09.45 10.10 10.40 11.10 13.35 14.35 15.05 15.10 15.40 16.10 16.40 17.15 17.20 17.25 17.55 18.00 18.30 19.00 19.20 19.30 20.05 21.00 22.00 22.20 22.25 22.35 23.35 00.40 01.40 02.10 Aamusää Studio55.fi Huomenta Suomi Studio55.fi Huomenta Suomen Uutiset Mitä tänään syötäisiin? Tukikummit Onnenpeli Kauniit ja rohkeat (7) Emmerdale (S) Emmerdale (7) Lääkärit Selviytyjät Millerit (7) Mitä tänään syötäisiin? Koiralle koti Koiralle koti Upeat skandikodit Upeat skandikodit Uutiset Päivän sää Kauniit ja rohkeat (S) Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (S) Emmerdale (S) Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät Suomen surkein kuski Rouva Ministeri. Komentoketjuja. 00.05 Yöradio. 12.10 Kaksi lukua Helsingin historiaa osa 2: Vironniemi 13.00 Klassista kahteen. 12.10 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Urheiluradio. nen 14.00 Novan Seitsemän Oikein ? Tuomas Enbuske 16.00 Ivan Puopolo 19.05 Parasta aikaa. 09.05 Urheilurananjohtajan matkailuvisiot dio. 11.03 Maakuntakonsertti. 18.00 Yle Uutiset. 17.00 Radio 1 dio. (16) 23.10 Kylmä rinki (16) 00.20 Deadwood (16) 01.25 Deadwood (16) 02.30 Frasier (S) 03.00 David Blaine: Totta vai taikuutta (12) 04.00 Ennustaja-TV Teema 04.00 Teematieto 16.30 60-luvun kuvakirja 17.00 Tiededokumentti: Tieteen pioneereja 17.55 Liian nuori kuolemaan 18.50 Francon jälkeen . 06.05 Hartaita säveliä. 18.50 06.00 Novan aamu . The Spin-Off 15.10 Kätevän emännän juhlat 15.35 Uusi päivä (S) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Sydänmailla (7) 18.45 Näin Norjassa 19.00 Kandit 19.30 Kioski 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Hello Ladies (12) 21.00 Tuhkimotarinoita. Jenni on äiti, yrittäjä ja alkoholisti. Valamiehen velvoite. 07.00 Yle Uutiset ja sää. (El Bulli, l?últim vals, Espanja 2011). Elfriede Jelinekin romaani Pianonsoittaja virittää keskustelun vallasta ja rakkaudettomuudesta. Illan emäntä Anna Laine kutsui keskusteluun Dome Karukosken ja Johanna Sumuvuoren. 21.00 El Bullin viimeinen illallinen. 18.20 Radioteatteri esittää. Samuli Väänänen 22.00 Radio Novan Yö. Ohjaus: Aleksi Mäkelä. 06.56 Päivän mietelause. Mikään toinen tapahtuma ei ole elokuvan historian aikana ollut yhtä seurattu kuin Bikinin atolleilla tehdyt ydinkokeet vuonna 1946. 09.00 Yle UutiMatkakuume: Valtakunset. 14.00 Yle Uutiset. 06.30 Maakuntaradio. 19.00 radio. 21.35 Novosti Yle. Alcantaran perhe (7) 20.00 Arkistojen salat: Ydinkoe Bikinillä. Dokumentti maailman parhaana ravintolana pidetyn katalonialaisen El Bullin viimeisestä illasta. Huippukokki Ferran Adrián johdolla valmistuu 50 ruokalajin illallinen. 00.00 Yle Uutiset ja sää. Vieraana lastenpsykiatri Jari Sinkkonen. Ile ja Saara 10.00 Yle Uutiset 10.03 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Jälki-istunto . Dokumenttielokuva keskiikäisen pariskunnan elämästä alkoholismin ja läheisriippuvuuden ristiaallokossa. Alan Turing (1912-54) Ajantasa. 15.00 Yle Uutiset. 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää. 08.10 Ykkösaamu. 08.00 Yle Uutiset ja Yle Uutiset ja sää. 16.00 Yle Uutiset ja kija. 19.55 Arkisto: Röntgenkuvia ensi kerran linkkiteitse 20.00 Radion sinfoniaorkesteri kon- 20.06 Parasta aikaa. 19.00 Yle Uutiset ja sää. Minna Kuukka & Tuomas Rajala & Matti Ylönen 10.00 Novan Päiväuni- Elina Kotto- Merisää. Radiote- 13.00 Yle Uutiset. 21.00 Yle Uutiset. 12.00 Yle Uutiset ja sää. 09.00 Yle Uutiset. Tessistä tuli näyttelijä, mutta ura ja ihmissuhteet vain polkevat paikallaan vaikka kolmenkympin haamuraja lähestyy uhkaavasti. Mitä tapahtuu nyt, kun Frankie ja Cat kohtaavat toisensa jälleen: vieläkö naisten välillä iskee kipinää? LIP SERVICE TV2 klo 22.00 06.00 Yle Uutiset. Entä mikä yhteys ydinkokeilla on kuuluisaan kaksiosaiseen uima-asuun? 20.30 10 kirjaa rakkaudesta: Pianonsoittaja. 19.03 Radioteat- Urheiluradio. 15.05 oli brittiläinen matemaatikko ja tut- Maakuntaradio. 21.03 Päivä tunnissa. 20.03 Urheiluradio. 18.55 Parasta aikaa. 07.10 Aamusoitto. 18.50 Iltahartaus. Osa heistä oli enemmän kuin ystäviä, kunnes elämä heitteli heitä kylmästi eri suuntiin. (U) 21.55 Camorran miehet. 20.05 Sää. 20.00 Road to Emma . 08.12 MaakuntaYle Uutiset ja sää. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 7/8. Russon pinna kiristyy entisestään: puhuuko Capuano poliisille. Linnake 15.50 Kuuluisat kuppilat 16.20 Tervetuloa kotiin 17.20 Frasier (S) 17.50 MasterChef VIP 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Suomen paras leipomo. Kausi 2. 22.05 Bluesministeri Esa Kuloniemi. Viki ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01 Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX Jatkot 22.00 Encore 00.00 Yöradio Yle Radio Suomi 05.00 Melkein hereillä. 21.50 Merisää. Komedia kirjavan menneisyyden omaavasta nuorukaisesta. 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Oddasat 15.15 Tänään otsikoissa 16.00 Arto Nyberg 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Doc Martin (7) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Akuutti 19.00 Historia: Paljastettu terrakotta-armeija 20.00 MOT 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Yläkerran Tuula. 09.11 Maakuntaradio. 17.40 Kesäkeiton syvin ole10.00 Yle Uutiset. O: Henriikka Hemmi 22.30 Kotikatsomo: Kolmistaan (12) 00.05 Suomi on venäläinen Isänmaan puolesta MTV3 klo 23.35 TV 2 MTV 3 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 16.2. 06.52 Aamuruno 06.55 Oiva-nallen oivallukset 07.04 Pingu (S): Lumileikkejä 07.09 Totta vai taikaa: Ääni 07.18 Tommin kiertävä sirkus 07.27 Jepu Neulanen (S) 07.40 Oktonautit (S) 07.54 Kaapo (S) 08.17 Franklin ja ystävät (S) 08.40 Kanan muna (S): Innostunut sonni 09.00 Sydänmailla (7) 09.45 Tanskalainen maajussi 10.15 Luontoretkellä: Rakas sisko 11.15 Merta päin! 11.45 Kukkaron herraksi 12.45 Riistametsällä Pohjolassa 13.25 Kun mieli sairastaa 14.00 Valmennuskoulu 14.15 Hymy Pyllyyn 14.45 Pasila 2.5 . 16.15 Urheiluradio. 11.57 Päivän mietelause. 18.03 Parasta aikaa. 07.45 Hartaita säveliä. 07.50 Aamuhartaus. Miksi näin. 23.00 Yle Uutiset. 23.03 Yöradio. Kiihkeä suhde Catin ja Frankien välillä katkesi arpia jättäen omaan mahdottomuuteensa ja Frankie pakeni tunteitaan rapakon taa. Frankie on asunut pitkään New Yorkissa toimien valokuvaajana. 21.40 Urheiluradio. 10.03 Ajanmus: Herne 18.00 Kuunnelman esittely. (16) 23.25 Uusi Kino: Puolalaisia haavekuvia (S) 00.45 Teematieto Muut 07.25 SVT:n ohjelmaa 17.25 Uusi maani 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Kiia ja kissa 18.30 Kuoleman monet kasvot 19.00 Luontoretkellä 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Närbild 20.30 Majakka: Norrskär 20.45 Oddasat 21.00 Efter Nio 21.57 Yle Nyheter TVnytt 22.00 Strömsön puutarha 22.30 Käänteentekevät kappaleet 23.00 Tuhmia tarinoita 00.15 SVT:n ohjelmaa 06.00 Voittostudio 08.00 Astral TV 10.00 Lemmen viemää (7) 14.00 Walker, Teksasista (12) 14.55 Masterchef USA 16.00 Top Chef 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Löytäjät 18.30 Löytäjät 19.00 Naapurit-arvonta 19.05 Simpsonit (7) 19.30 Luovat hullut 19.55 Haloo Helsinki! ? Kiitos ei ole kirosana 20.00 Rillit huurussa (S) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Ocean?s Twelve (S) 23.00 Morgan Spurlock: Sisäpiirin mies 00.00 C.S.I. (16) 00.50 Luovat hullut 01.15 Rysän päällä 02.15 Voittostudio 05.00 Ennustaja-TV 07.35 Onnenarpa 09.05 LIVE: Tiedä ja Voita 11.05 Elämää halpalentoyhtiössä (S) 11.35 Elämää halpalentoyhtiössä (S) 12.05 Elämää halpalentoyhtiössä (S) 12.35 Mahdoton illallinen 13.30 Rikkaiden panttilainaamo 14.25 LA Ink 15.20 Anthony Bourdain maailmalla 16.15 Hurja remontti 17.10 Leijonan luola UK 18.05 MasterChef Australia 19.30 Top Chef 20.30 Poliisit (7) 21.00 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 22.00 Poliisit (7) 22.30 Panttilainaamo 23.00 Outoa vai mitä. 14.00 Näistä levyistä en luovu: vieraana lastenpsykiatri Jari Sinkkonen. Jakso 4/9. 03.02 Sekahaku . 11.00 Välilevyjä. 17.00 Yle Uutiset ja sää. tui purkamaan toisen maailmansodan aikana saksalaisten Enigma-salakirjoituskoodin. Bahrainin diplomaatti jää kiinni orjatyövoiman käytöstä. 07.50 Merisää. Olipa sitten kyse todellisesta rakkaudesta vai pelkästä seksuaalisesta vetovoimasta, mutta jokin näiden yli parikymppisten naisten sielua kaivertaa. Frankie, Cat ja Tess olivat ystäviä jo yliopistoaikoina. 13.03 Maakunatterille kirjoittaneet Miko Jaakkola ja taradio. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Homous oli Turingin kannalta kohtalokasta. Pääkaupunkiseudun kolme kovinta leipomoa ottavat mittaa toisistaan. 20.00 Huippumalli haussa 20.57 Keno 21.00 Häjyt (Suomi 1999). Samuli Edelmann ja Juha Veijonen ovat 1990luvun Pohjanmaalle sijoittuvan toiminnallisen draaman pääosissa Jussi Murikka ja Antti Karhu, jotka palaavat viiden vuoden pankkiryöstötuomion kärsittyään takaisin kotikulmilleen. Hän keksi jo 23-vuotiaana tieto- sää. Entinen rakastettu Cat (Laura Fraser) on löytänyt toisen, mutta nyt pasmat sekoittuvat. Rakkautta yli rajojen Glasgow?hun sijoittuva 12-osainen draamasarja kuvaa pienen lesboyhteisön kipeitä ja koomisia ihmissuhteita. 14.03 Jussi Lehtonen. Kalevi Pollari. 16.15 Turing sää. Valamiehistö vapauttaa vaimonsa murhasta syytetyn jalkapalloilijan Brennanin johdolla. 10.55 Pikkujuttu. 18.30 Hengellisen musiikin toive- 11.00 Yle Uutiset. 09.05 Muistojen bulevardi. 10.00 Yle Uutiset. 15.05 Kultakuume. 15.55 Yle News. 15.00 Yle Uutiset. tasa: Suora linja. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. Toimittajana Outi Paananen. 16.17 Maakoneen toimintaperiaatteen ja onnis- kuntaradio. 08.10 UrheiluraFaunin iltapäivä. 12.55 Suomi tänään. tokoneen keksijän mieleen. Pääkaupunkiseutu. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 07.10 Urheiluradio. Nyt hän joutuu yllättäen palaamaan kotikonnuilleen TÄMÄN PÄIVÄN 4 tätinsä hautajaisiin. (7) 00.00 Leijonan luola UK 00.55 Panttilainaamon autospesialistit (S) 01.25 Panttilainaamon autospesialistit (S) 01.55 Trigger Happy TV (7) 02.25 Maailman parhaat kalapaikat 03.20 LA Ink 04.15 Ennustaja-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Frankie (Ruta Gedmintas, vas.) palaa New Yorkista kotiin. (7) Kymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset Bones. 04.02 Jake Nymanin Popradio. Yle Puhe 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.20 Alivaltiosihteeri 07.25 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Yle Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Emilia Kukkala 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.06 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta: 20.00 Puheen Ilta 22.00 Yle Uutiset 22.05 Emilia Kukkala 23.03 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio 00.00 Arkisto Radio Nova 17.20 Maakuntaradio. 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja. 16.00 serttilavalla 22.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Kuusi kuvaa: Juha Laukkanen 22.50 Arvassalo ry: Lapset ja nuoret yhdenvertaisuuden puolesta! 23.10 Yöklassinen. YleX 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu . MAANANTAI 16.2.2015 TV 1 05.55 Ensimmäinen, toinen ja kolmas kerta 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Korkki kiinni 10.00 Doc Martin (7) 11.00 Yle Uutiset 11.05 Pisara 11.10 Flåmin maisemarautatie 12.15 Sydämen asialla (7) 13.05 Uuteen elämään (Suomi 1942) O: Toivo Särkkä. N: Ansa Ikonen, Unto Salminen, Aku Korhonen. 17.20 klo 19.0 3 radio. Yle Uutiset ja sää. 06.15 Aamuhartaus. Hän on viimein päässyt jaloilleen Frankien jättämästä tuskasta ja on aloittamassa ensimmäistä vakavaa rakkaussuhdetta. 12.12 Maakuntaradio. terin valiouusinta: Turing . 21.55 Suomi tänään
harmaa talous ja veroparatiisit rehottavat. Leikkauspolitiikalla ei ole saatu taloudellista kestävyyttä aikaan Suomeen eikä Eurooppaan, päinvastoin. Det här gäller såväl i Finland som i Europa. Man har gjort nedskärningar i välfärdsservicen. Vuonna 2013 työttömyyskorvauksiin käytettiin 4,2 miljardia euroa. Tässä suhdannetilanteessa leikkaukset ovat pahinta myrkkyä tavallisille työssäkäyville, työttömille, eläkeläisille, opiskelijoille ja pienyrittäjille. Julkisista hyvinvointipalveluista on leikattu, mikä näkyy päiväkodeissa, kouluissa, terveyskeskuksissa ja vanhusten hoidossa työntekijöiden kohtuuttomana kiireenä. Pankkien omistajat pääsivät karkuun kuin koirat veräjästä. Maiden velkataso on noussut, talous hiipunut ja työttömyys kasvanut. Jos työttömät saavat työtä, he tuovat valtiolle tuloja verojen kautta sen sijaan, että rasittaisivat valtiontaloutta saamapuolella. Vasemmisto ei ole kestävää talouskasvua ja työllisyyttä kiihdyttävän elvytyksen puolella yksin. Se tarkoittaa, että nyt pitää elvyttää. Nuorista jopa yli puolet on työttöminä. Tämä on seurausta kokoomuslaisesta politiikasta, jota on harjoitettu ympäri Eurooppaa. EDUSKUNTAVAALIT 19.4.2015 Toisenlainen politiikka on mahdollista PAAVO ARHINMÄKI hmiset ovat laajasti tyytymättömiä talouden tilaan, työllisyyteen ja harjoitettuun politiikkaan niin Suomessa kuin Euroopassakin. Den var emot alla våra principer, ekonomiskt sett irrationell, ur social synvinkel orimlig. Nedskäringspolitiken har inte haft några som helst positiva e?ekter här i Finland eller i Europa. Tvärtom, skuldnivån har vuxit, ekonomin lamslagits och arbetslösheten vuxit. Valtiontalous ei ole kuitenkaan sama kuin kotitalous. Pankkikeinottelua ei ole laitettu kuriin . Pääministeri Stubb väittää, ettei meillä ole varaa elvyttää. Tämän vuoksi Vasemmisto joutui lähtemään hallituksesta. I SAMAA POLITIIKKAA ON harjoitettu myös muualla Euroopassa. Kriisimaissa on tehty niin rajuja leikkauksia, että ihmiset ovat joutuneet kodeistaan kaduille. Lapsiperheitä kuritettiin lapsilisän leikkauksilla ja kouluilta leikattiin määrärahoja. Sitä esittävät myös IMF, OECD ja Nobel-palkitut taloustieteilijät sekä maailman johtavat taloustieteen professorit. Vi behöver en hållbar ekonomisk tillväxt och sysselsättning. I denna tidning kan du bekanta dig med våra kandidater och valteman och läsa intressanta intervjuer. Jag inbjuder Dig att komma med, låt oss skapa förändring och ta hem valsegern! 51. Meidän pitää panostaa koulutukseen ja innovaatioihin, jotta Suomella on kasvun mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Me suomalaiset karsastamme velanottoa omassa kotitaloudessamme, niin teen minäkin. Totuus on, että meillä ei ole varaa olla elvyttämättä. Suomessa on valtava määrä tekemättömiä töitä ja samalla mittava työttömyysongelma. Enligt o?ciell statistik har vi över 300.000 arbetslösa, av vilka 100.000 är långtidsarbetslösa. Pankit ja rahoituslaitokset aiheuttivat ?nanssikriisin ja maksajiksi on laitettu tavalliset pieni- ja keskituloiset ihmiset. Landets regering beslöt att minska indexförhöjningarna för arbetslösa, pensionärer, studerande och sjuka. Det var på grund av denna nedskärnings- politik som Vänstern var tvungen att avgå ur regeringen. Palveluja on entistä vaikeampi saada. Työttömyys on Suomessa räjähtämässä käsiin. Nyt kannattaa tehdä ne investoinnit, jotka joka tapauksessa tulevaisuudessa pitää tehdä: Korjata rapautuneita raiteita ja teitä, rakentaa kohtuuhintaisia asuntoja ja laittaa homekoulut kuntoon. Olisiko aika vasemmiston vaihtoehdolle? Tarvitsemme kestävää talouskasvua ja työllisyyttä. Tarvitsemme työpaikkoja ja ostovoimaa. Vasemmisto vaatii talouspolitiikan suunnanmuutosta. Det syns i daghem, skolor, hälsovårdscentraler och inom äldreomsorgen. Me tarvitsemme Sinun tukesi hyville ehdokkaillemme. Myös Euroopassa Vasemmisto on edennyt. Vasemmisto on kestävä vaihtoehto nykyiselle vaihtoehdottomuudelle. Seitsemän Vasemmisto on kestävä vaihtoehto nykyiselle vaihtoehdottomuudelle. Me tarvitsemme Sinun tukesi hyville ehdokkaillemme. vuotta on kokeiltu korjata oikeistolaisen politiikan luomia ongelmia vielä oikeistolaisemmalla politiikalla, ja tilanne on vain pahentunut. Leikkauspäätös oli kaikkien meidän periaatteidemme vastainen, talouspoliittisesti järjetön ja sosiaalisesti kohtuuton. Meillä on virallisten tilastojen mukaan yli 300 000 työtöntä ja laaja työttömyys on noin 450 000. Kutsun Sinut mukaan tekemään muutosta ja nostamaan Vasemmisto vaalivoittoon. Paavo Arhinmäen mukaan Vasemmisto ei ole kestävää talouskasvua ja työllisyyttä edistävän elvytyksen kannalla yksin, vaan samaa suosittelee valtaosa suomalaisista talousasiantuntijoista. En annan slags politik är möjlig MÄNNISKORNA ÄR INTE nöjda med ekonomin, sysselsättningen eller politiken. Suomi tarvitsee suunnanmuutoksen paremman työllisyyden, reilun työelämän, toimivien palveluiden, puhtaamman luonnon ja vapaamielisemmän ilmapiirin puolesta. Tässä lehdessä pääset tutustumaan meidän ehdokkaisiimme ja teemoihimme sekä lukemaan mielenkiintoisia haastatteluja. Pitkäaikaistyöttömiä on noin 100 000. Hallitus päätti keväällä 2014 leikata työttömiltä, eläkeläisiltä, opiskelijoilta ja sairailta tukien indeksikorotusta. Samoilla linjoilla on myös valtaosa suomalaisista talousasiantuntijoista. Kuinka kauan annamme kokoomuksen lyödä Suomen päätä Karjalan mäntyyn? Vasemmisto otti vaalivoiton eurovaaleissa ja mielipidemittaukset lupaavat Vasemmistolle hyvää tulosta eduskuntavaaleissa. De som jobbar där har för mycket att göra och därför är det svårare att få ordentlig service. Arbetslösheten är på skyhög nivå
Nykyinen suurpääoman ehdoilla toteutettu talouspolitiikka aiheuttaa korkeaa työttömyyttä ja ympäristöongelmia ja tulee kalliiksi kaikille. Ohjelman sanoin hyvinvointivaltion jälleenrakentaminen edellyttää talouspolitiikan suunnanmuutosta. Hyvä talouspolitiikka on myös hyvää työllisyys- ja ympäristöpolitiikkaa. Ulkomainen omistaja voi vaatia jälkikäteen veronpalautusta kotimaansa verotason tai verosopimuksen ylittävältä osalta. Suomen on otettava peräänantamaton edelläkävijän rooli: korjataan Eurooppa reiluksi ja oikeudenmukaiseksi! Vasemmiston ohjelman vaatima tuloerojen kaventaminen ja palveluiden tasa-arvoistaminen vähentävät pahoinvointia. Näin on myös tulevaisuudessa. Emme saa luopua demokratiasta ja ihmisten vapaudesta markkinoiden ja pääoman vapauden hyväksi. Uusien ideoiden ja avausten lisäksi monet vasemmiston vaaliohjelman vaatimuksista ovat tuttuja edellisistä vaaleista. Saimme hallituksessa läpi yli puolen miljardin veronkevennykset pienituloisille, mutta yhä on matkaa siihen, että kunnallisvero olisi riittävän progressiivinen. Meidän kysymyksemme kuuluu, miksi näin ei ole jo tehty? skasv usta 3% Pienituloisin 10 % Aineistolähde: Kulutustutkimus 1966 - 1990; Tulonjakotilaston palveluaineisto 1990 - 2011, Tilastokeskus 19 Su 90 ur 20 itu 11 loi : se th yö ty asemmiston vaaliohjelmassa tavoitellaan ?tasa-arvoista, oikeudenmukaista ja vapaata yhteiskuntaa, jossa ihmiset ja ympäristö ovat etusijalla?. Tälle on tultava loppu. Paras veromalli on Vasemmiston ajama kaikille yhtenäinen verotus, jossa kaikkia tuloja verotetaan saman progressiivisen taulukon mukaan. Toisaalta suurten osin- Suurituloisin 10 % Suurituloisin 1% GRAFIIKKA: JOEL KANERVA. Kauniiden sanojen takana on konkreettinen ja käytännöllinen ohjelma, joka nojaa asiantuntijaverkostojen tekemiin laskelmiin ja yksityiskohtaisiin asiakirjoihin. Koska lähes kaikkia poliittisia päätöksiä perustellaan nykyään talouspolitiikalla, on Vasemmistonkin ohjelman kantavana runkona nykyistä parempi talous- ja veropolitiikka. Menestyvissä yhteiskunnissa demokraattisella valtiolla on ollut keskeinen rooli mahdollisuuksien ja hyvinvoinnin lisääjänä ja jakajana. Toisaalta hintoja nostava arvonlisäverotuksen nostaminen on lopetettava. Veroparatiisitaloudet ja valtioiden kilpailu palkkojen, eläkkeiden, palveluiden ja muun hyvinvointivaltion alasajolla on lopetettava tukkimalla kotimaiset verovuodot ja neuvottelemalla Euroopan-laajuiset sopimukset. Suomessa julkisen sektorin velkaantuminen on samaa mittaluokkaa kuin veronkierron aiheuttamat menetykset. Vasemmistolla on täsmällisiä teemoja. Tolkullista tiivistämistä. Ketterää keskustelua. Näin on Vasemmistoliitto toiminut ja toimii. Järjestelmä olisi oikeudenmukainen, helppo ymmärtää ja poistaisi tarpeen kikkailla verosuunnittelulla. Euroopan tasolla tilanne on vieläkin pahempi: menetämme yhteensä 1000 miljardia euroa vuodessa! Valtiot eivät kilpaile asukkaidensa hyvinvoinnilla, vaan rakentavat järjestelmiä, joiden avulla naapurivaltioiden yritykset ja asukkaat voivat kiertää veroja. Ajankohtaista aloitteellisuutta. Yhteistä yritteliäisyyttä. JÄLLEENRAKENNETAAN HYVINVOINTIVALTIO Tiukassakin taloustilanteessa voidaan tehdä valintoja; inhimillisempiä päätöksiä itsekkyyttä ja ahneutta vastaan. Tule mukaan! Jo riittää porvarikomento! ESKO-JUHANI TENNILÄ ENTINEN KANSANEDUSTAJA, VAPAA TOIMITTAJA OUTI OJALA ENTINEN KANSANEDUSTAJA, SAIRAANHOITAJA MARTTI KORHONEN KANSANEDUSTAJA Rahat veroparatiiseista hyvinvointivaltiolle! JUSSI SARAMO VASEMMISTOLIITON POLIITTINEN SIHTEERI 52 Vasemmiston ohjelma sisältää 140 konkreettista esitystä, joiden avulla hyvinvointivaltion jälleenrakentaminen toteutetaan « Vähennetään työttömyyttä paremmalla talouspolitiikalla « Pienennetään tulo- ja varallisuuseroja Suljetaan veroparatiisien rahaliikenne « Tehdään kestävää ympäristö-, ilmasto- ja energiapolitiikkaa « « « Inhimillistetään työelämä Siirrytään monimutkaisesta sosiaaliturvasta riittävään perustuloon Pienennetään terveyseroja tasa-arvoisilla ja laadukkailla palveluilla « Luodaan sivistystä yhteisellä koulutuksella « Tuetaan taidetta ja kulttuuria kaikkien ulottuville « Mahdollistetaan kaikille mielekäs liikunta « Rakennetaan parempi ympäristö ja arki liikennepolitiikalla « « Kohtuullistetaan asumisen hintaa Siirrytään vastakkainasettelusta rauhan rakentamiseen « Vahvistetaan demokratiaa paremmalla hallinnolla « Emme saa luopua demokratiasta ja ihmisten vapaudesta markkinoiden ja pääoman vapauden hyväksi. Käytettävissä olevien tulojen kasvu tulokymmenyksittäin Suomessa 1966 - 1990, Hyvinvointivaltion rakentamisen aika ja kes kituloi set hy ötyivä t talou te nit e Pieni- n 1990 - 2011, Hyvinvointivaltion rapautumisen aika ivä V kotulojen saajilla on yhä mahdollisuus järjestellä verotustaan tavallista palkansaajaa pienemmäksi. Siksi äänestän Vasemmistoliittoa. Tutustu Vasemmiston vaaliohjelmaan. Ja ennen kaikkea: joukkovoimaa. Tarvitaan työllisyyttä tukevia investointeja sekä ostovoimaa parantavaa ja tuloeroja pienentävää politiikkaa. Lisäksi ne ohjaavat talouskasvua kriisejä luovasta ?nanssikeinottelusta työllistävään reaalitalouteen. Pienyrittäjiä on tuettava alv:n alarajaa ja huojennusta nostamalla. On paljon yksinkertaisia tekoja, joilla voidaan siirtyä kohti kestävää tulevaisuutta. Esimerkiksi laiton osinkoveron kierto saadaan kuriin säätämällä 30 prosentin lähdevero hallintarekisteröityjen osakkeiden osingoille
Se on rankkaa peliä, johon he pistävät itsensä alttiiksi.? Äänestämään Riku Rantala kehottaa kaikkia. ?Äänestäkää nyt ehdottomasti näissä vaaleissa. Hänet tunnetaan muun muassa Hyvät ja huonot uutiset -visailun vakiopanelistina. Nordman käsikirjoittaa, sketsihahmokeikkailee ja toimii Yleleaksin vastaavana käsikirjoittajana. Valitse ensin, lahjoitatko puolueelle, piirijärjestölle vai ehdokkaalle. Vasemmistoliiton keräyslupanumero ajalle 15.11.2014 . Hän on ollut muun muassa Helsingin Sanomissa rikostoimittajana, tehnyt radiouutisia ja toiminut STT:n ulkomaantoimittajana. ?Tein jopa salanimellä Suosikkia 90-luvulla!? Eniten silmiä on kuitenkin avannut matkustaminen. 14.11.2016 on POL-2014-8029 53. Journalisti-lehti mainitsi Rantalan yhtenä vaikutusvaltaisimmista toimittajista. ?Se tuntuu aika huvittavalta. Klikkaa Tee lahjoitus -palvelusta suoraan verkkopankkiisi. Arvostan silti niitä, jotka lähtevät ehdolle. On päivän selvää, että näidenkin vaalien jälkeen Suomeen muodostetaan hallitus, joka tulee tekemään meidän elämäämme vaikuttavia päätöksiä. Usein kaivosyhtiöiden toiminta ei johda kehitykseen vaan kehityksen päättymiseen paikallisten kannalta.? ?Toisaalta myös Suomessa on ehdottomasti korruptiota. Vähän vanhempana hän menee aamuseitsemäksi ahtaajaksi satamaan ja illaksi vielä kauppaan. Työpäivät venyvät 13-tuntisiksi, mutta nuori mies haluaa rahaa päästäkseen reissuun. Sittemmin Rikusta tuli toimittaja ja tv-tähti. Molempien mielestä vasemmisto tarjoaa otollista tarttumapintaa satiirille. ?P NORDMAN: ?Hirveän kiva olisi tarttua enemmän Juha Sipilään ja Ville Niinistöön, mutta he ovat niin värittömiä ja hajuttomia.? LAHTINEN: ?Ja Timo Soini ja Päivi Räsänen alkavat olla jo vähän väsyneitä. Ei voi luoda vitsiä jostain, mitä ei ole. L: Keinot voivat olla absurdeja. L: ?Kuten kaikessa komediassa, on ymmärrettävä, että kaikissa on naurettavia piirteitä, ja pitää nähdä naurettavuus myös itsessään. Itse olen Naton vastustaja, sillä jäsenyys lisäisi epävakaisuutta Itämeren alueella.? ?Tutkimukset osoittavat, että pelko myy. Mielestäni voin kuitenkin vaikuttaa paremmin tällä työllä, mitä nyt teen. Vasemmistolainen voi pilkata kokoomuslaista, kunhan ymmärtää, että on itse ihan yhtä naurettava.? N: ?Poliittisen satiirin tekijän onkin pitänyt käydä aikuistumisriitti oman poliittisen kantansa suhteen, jotta oppii näkemään oman puolueen heikkoudet, eikä puolusta sitä kuin lapsi vanhempiaan.? L: ?Kyllä mä aina välillä mietin, että mikä minäkin olen irvailemaan ?ksujen ihmisten mielipiteille. Ihanaa, kun on ihmisiä, joilla sitä on.? N: ?Poliittinen satiiri on päättäjien tekemisten laittamista kyseenalaiseen kontekstiin huumorin keinoin. Yleensä maailma hioo ihmisistä särmää pois. Toimin valmiusporukoissa ja tiedän hyvin, ettei nykytilanteessa ole mitään uutta, jonka takia olisi syytä paniikkiin.? RANTALALLA ON LAAJA KOKEMUS toimittajana. Se on sitä narri-perinnettä, eli saadaan kansa näkemään kruununpäät naurettavassa valossa. Homoliittojen vastustamisesta ei saa oikein enää tuoretta juttua.? N: ?Paavo Arhinmäki on loistava satiirin hahmo, hänessä on jalkapallohuligaania ja itähelsinkiläistä reteyttä.? L: ?Suurten intohimojen ihmiset ovat parhaita. Yhdessä Tuomas Milono?n kanssa tehdyn Madventures-matkailuohjelman myötä reissuja on kertynyt pitkä liuta. Olen reservin yliluutnantti ja käynyt runsaasti kertaamassa. On vain tunneperäisiä reaktioita puolin ja toisin. Poliitikot, jotka ajavat sopimusta, eivät osaa vastata kysymyksiin siitä. Kuitenkin on todella iso asia, että yritykset voisivat rankaista valtiota tietynlaisesta, de- ?Suurten intohimojen ihmiset ovat parhaita? Poliittisen satiirin kirjoittajien mielestä Vasemmistoliitto tarjoaa heille tarttumispintaa. TEKSTI RAISA MUSAKKA KUVA NUMI NUMMELIN mokraattisesti päätetystä politiikasta.? Rantala ei ole myöskään tyytyväinen turvallisuuspoliittisen keskustelun tasoon. ?Meiltä puuttuu aidosti analyyttinen ja punnitseva keskustelu. Rantala kertoo korruptiosta ja kansainvälisistä metsäyhtiöistä, jotka vievät ihmisten maat ilman mitään korvausta. ?Jos protestoit, kuolet. Poliitikkojen tietämys näyttää olevan asiasta huono. Täällä se liittyy valtasuhteisiin, eikä välttämättä ilmene sen perinteisen ruskean kirjekuoren muodossa.? MIELIPITEITÄ JA YHTEISKUNNALLISTA näkemystä riittää. Rantalaa onkin houkuteltu useaan otteeseen mukaan politiikkaan. ?Kolme eri puoluetta on pyytänyt. Satiiri ei voi olla absurdia, sen pitää olla totta. Arhinmäessä minuun vaikutuksen teki, kun näin millä tunteen palolla hän puhui. tempaukset saivat paljon verenluovuttajia liikkeelle, ja jengiä kelaamaan omaa ruokaansa.? Hyvinvointivaltion kummit taas keräsi yli 10 000 ihmistä, jotka halusivat lahjoittaa rahaa valtiolle vastalauseena veronkierrolle ja välttelypolitiikalle. Rantalan mielestä veroparatiiseja vastaan on mahdotonta toimia ilman kansainvälistä yhteistyötä. ?Vastassa ovat valtavat lobbausvoimat, käsittämättömät määrät yritysten rahaa käytetään siihen, että poliitikkojen päät saadaan kääntymään tiettyyn suuntaan.? Veronkierron lisäksi Rantala toivoo EU:n ja Yhdysvaltojen vapaakauppasopimusneuvottelujen ja turvallisuuspolitiikan nousevan keskusteluun ja vaaliteemoiksi kevään eduskuntavaaleissa. ?Suhtaudun erittäin kriittisesti TTIP-sopimukseen. Madventuresia varten tehdyn taustatyön innoittamana syntynyt Docventures-dokumenttisarja voitti tämän vuoden Kultaisen Venlan. Kannattaa miettiä sitä, että kuka oikeasti ajaa sun etuasi.? ?Suomessa on kokemusta siitä, että erilaisia suuria yhteiskunnallisia uudistuksia on saatu läpi. Muutoksia ei kuitenkaan tapahdu ilman joukkovoimaa, jota käytetään äänestämällä.? oliittista satiiria vasemmistosta saa esimerkiksi käyttämällä ainaisen vastustamisen stereotypiaa?, sanoo Niina Lahtinen. ?Neljän vuoden jälkeen Vasemmistoliiton kansanedustaja kysyy vierustoveriltaan, että tiedät sä mitä tapahtuu, jos painaa tuosta vihreästä napista?, vitsailee Joonas Nordman. Lahtinen tekee tv-viihdettä sen eri muodoissa, käsikirjoittaa, näyttelee ja improvisoi. Mutta sitten muistan mottoni: kaikki me olemme omien ihanteidemme irvikuvia, ja jos näin ei ole, niin olemme asettaneet ihanteemme liian alas.? TUE VASEMMISTON VAALIKAMPANJAA Mene osoitteeseen www.vasemmisto.?/lahjoita. Nordmanin esittämä Salme Pasi-sketsihahmo, porilainen liitto-orava ja ay-jyrsijä, voitti Putouksen kuudennen tuotantokauden ?naalin. Lahtinen on myös toiminut Vasemmistoliiton kunnanvaltuutettuna vuosina 2008?2012, Nordman taas edustaa ?muuta poliittista laitaa?. EDUSKUNTAVAALIT 19.4.2015 Yhteiskunnallisen keskustelun herättäjä Riku Rantalan mielestä kevään eduskuntavaaleissa kannattaa äänestää. TEKSTI RAISA MUSAKKA KUVA KIMMO SYVÄRI eljätoistavuotias Riku Rantala on töissä Malmin Prismassa, koulun ohella, kaikki illat. Kyllä journalistista valtaa eniten on niillä, jotka johtavat ja omistavat suuria mediataloja, ja operoivat lööppitasolla?, Rantala sanoo. ?Docventuresin menestys kuitenkin osoittaa, että ihmisiä kiinnostavat yhteiskunnalliset asiat, vaikka vaikeina aikoina mielellään lyödään sirkushuveja kehiin, jotta saataisiin katse pois oikeista asioista?, hän jatkaa. N RANTALAN VAIKUTUSVALTA ONKIN juuri hänen kykynsä herättää yhteiskunnallista keskustelua. ?Lihaton lokakuu ja verta pakkiin
Myös lääkkeiden hinta nousi, kun lääkkeisiin tuli 50 euron omavastuuosuus. Meidän on jaksettava taistella sananvapauden ja ihmisoikeuksien, vapaan ammattiyhdistysliikkeen, palveluiden, koulutuksen ja kulttuurin puolesta. Näiden päätösten jälkeen emme voineet hallitustyötä jatkaa. Laitoshoidolla tarkoitetaan hoitoa terveyskeskusten vuodeosastoilla, joissa sitä saa 0.9 % yli 75 vuotiaista, ja vanhainkodeissa, joissa hoidetaan 2.2 % vastaavasta ikäluokasta. kotikuntasi vesioikeuksien) ja kulttuuriomaisuuden yksityistämistä läpinäkymättömissä neuvotteluissa.? Tulevina vuosina vastakkainasettelu Euroopan oikeistolaisen eliitin ja kansalaisten välillä uhkaa vain kasvaa. Samaan aikaan isojen yritysten veronvälttelystä on tullut oma taiteenlajinsa, jolta päätöksentekijät sulkevat silmänsä. ?Jäsenmaat menettävät epäterveessä verokilpailussa ja verojen välttelyssä biljoonan eli tuhat miljardia euroa vuodessa. Merja Kyllönen pelkää, että edessä on vakava kriisi. ?Luxemburgin paljastukset olivat vain jäävuoren huippu. Ei tarvitse paljoa kysellä, minne rahat tässä rikkaassa maanosassa katoavat: Ne ovat kirjaimellisesti herrojen persauksissa!? ?Tähän komission kuritoimet pitää kohdentaa. Isolla osalla jäsenmaista on järjestelmä verojen välttelyä varten. Ympärivuorokautista hoitoa annetaan myös tehostetun palveluasumisen yksiköissä, joissa hoidetaan 6.5 % yli 75-vuotiaista. Temppu tuskin tuottaa 300 miljoonan euron vuosittaista säästöä. Tuloerot kaventuivat, pienituloisten perusturvasta huolehdittiin, verotusta oikeudenmukaistettiin ja sopeutuksia tehtiin puoliksi säästöjen ja puoliksi veronkiristysten kesken. Kehysriihessä keväällä 2014 päätettiin indeksien osittaisesta jäädyttämisestä, mikä tarkoitti sitä, että ruuan, lääkkeiden, vaatteiden ja monien muiden välttämättömien menojen kallistuessa työttömän, eläkeläisen ja opiskelijan käteen jää entistä vähemmän euroja. Komissio ajaa leikkauksia maille, joiden verotulot eivät riitä. Nämä ovat niitä ikävuosia, jolloin elimistön haurastumisesta johtuva hoidon tarve lisääntyy nopeasti. Vaikka kaikki eivät tarvitse hoitoa koko aikaa, on useimmille tärkeää tietää, että hoito on koko ajan välittömästi saatavilla. Sen sijaan se osoittaa, mille tasolle lain hyväksyjät ovat arvokkaan elämän hinnoitelleet. Arvokas elämä on jokaisen ihmisoikeus syntymästä viimeiseen hengenvetoon asti. Se ei saa olla kaupan. TEKSTI SARIANNE HARTONEN iksi kansalaisten pitäisi hyväksyä palveluidensa, palkkojensa ja sosiaaliturvansa leikkaukset, jos yhteiskunnan hyväosaiset vain rikastuvat rikastumistaan? Siinä tämän kevään eduskuntavaalien ydinkysymys. Vasemmistoliiton meppi Merja Kyllönen on tarkkaillut yhteiskunnan kahtiajakautumista Euroopan parlamentista Brysselistä. ?Eurooppa on vakavassa sosiaalisessa kriisissä. Vuoteen 2030 mennessä 85 vuotta täyttäneiden määrä lähes kaksinkertaistuu ja 90 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyy 120 prosentilla. Lisäksi korotettiin myös sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja. Näiden säästöpäätösten lisäksi hallitus päätti vielä leikata lapsilisiä. Vasemmistoliitolla oli omat vaihtoehtonsa K talouden sopeuttamiseen. Mutta ei omia arvojaan myymällä. Vasemmistoliitolla oli omat vaihtoehtonsa talouden sopeuttamiseen. Arvokkaan elämän hinta KALEVI KIVISTÖ MINISTERI, ENTINEN KANSANEDUSTAJA ELÄKELÄISET RY:N PUHEENJOHTAJA duskunta hyväksyi vuoden lopulla hallituspuolueiden äänin vanhuspalvelulain muutoksen, jolla rajoitetaan vanhusten ympärivuorokautisen hoidon tarjontaa. Kansaa kyykytetään edelleen sumeilematta lotkauttamatta korvaakaan todellisille roistoille. Suomessakin on kaivettava esiin harmaan talouden pelurien taskuun vuosittain katoavat 6 miljardia euroa. Rehelliset yrittäjät ja kansalaiset eivät saa joutua maksumiehiksi ahneimpien rapauttaessa verovaroin ylläpidetyn hyvinvointiyhteiskunnan perustuksia.? Kyseenalaista on myös komission vaikeneminen EU:n ja Kanadan sekä EU:n ja Yhdysvaltain kauppasopimusten neuvotteluista. Kansalaiskeskustelu halutaan vaientaa, vaikka sääntelyn yhdenmukaistaminen sekä sijoittajien ja valtioiden välinen riitojenratkaisumenettely uhkaavat demokratiaa ja oikeusvaltioita. ?Me vasemmistossa emme hyväksy työ-, sosiaali-, ympäristö-, yksityisyydensuoja- ja kuluttajanormien heikentämistä tai julkisten palvelujen (esim. Kataisen johdolla kasaan saatiin kuuden puolueen muodostama hallitus. Vasemmistoliitto onnistui tekemään vaikuttavaa työtä ja sen keskeiset tavoitteet toteutuivat kolmen vuoden aikana, jonka ehdimme hallituksessa olla. Tämä voidaan taata vain ympärivuorokautisella hoidolla joko laitoshoidossa tai tehostetussa palveluasumisessa. Esitystä markkinoitiin laitoshoidon vähentämisellä. Tämä vaalikausi kuitenkin opetti, että hallitukseen on pyrittävä. Perussuomalaiset eivät halunneet vastuuseen vaalivoittonsa jälkeen ja niinpä hallitusneuvotteluista ja -ohjelmasta tuli ennätyspitkät. Mutta komission puheenjohtaja Juncker on itse luonut pääministeriaikoinaan järjestelmän, jolla muiden maiden yritykset ja rikkaat voivat kiertää veroja Luxemburgin kautta?, Kyllönen sanoo. Veronmaksukykyä vaaditaan eniten heiltä joilla sitä ei ole. Tällä tavalla tavoitellaan kustannusten pienentämistä noin 300 miljoonalla eurolla vuodessa. Veroparatiisit purkamalla ja veroparasiitit eli veroloiset nujertamalla rahat riittävät hyvinvointivaltion jälleenrakentamiseen.? M. JÄLLEENRAKENNETAAN HYVINVOINTIVALTIO Tavoitteena hallitusvastuu Merja Kyllönen: Rahat riittävät jos vain tahtoa riittää AINO-KAISA PEKONEN LÄHIHOITAJA, KANSANEDUSTAJA, VASEMMISTOLIITON VARAPUHEENJOHTAJA evään 2011 vaalien jälkeen Vasemmistoliitto pyydettiin mukaan hallitusneuvotteluihin. Kasvava epätasa-arvo on asia, jota äärioikeisto hyödyntää häikäilemättä.? ?Vasemmistoa tarvitaan vastavoimaksi. Verovälttely on mahdollista ja laillista koko Euroopassa. Poistamalla hoitoon pääsyn perusteista ?arvokkaan elämän turvaaminen?. Hoitopaikkaa tarvitsevia mutta sitä vaille jääviä on siis enemmän ja heidän määränsä kasvaa koko ajan vanhimpien ikäluokkien kasvaessa. Miten temppu tehdään. Esimerkiksi osinkoveroa muuttamalla, yhteisöveroa nostamalla ja harmaan talouden torjuntaa tehostamalla olisi voitu lisätä tuloja siten, ettei perusturvaan tai lapsilisiin olisi tarvinnut koskea. Perusturvasta leikkaaminen oli muilta hallituspuolueilta tietoinen suunnanmuutos ja arvovalinta. Tämän hoidon tarjon- E 54 ta ei kuitenkaan lain mukaan lisääntyisi laitospaikkojen vähenemisen tahdissa. Lain perusteluissa tavoitteeksi asetetaankin kaiken ympärivuorokautisen hoidon tarjonnan pienentäminen. Tämä tehdään samalla, kun hoidon tarve kasvaa voimakkaasti. Kaikkein vanhimpien ikäluokkien määrä kasvaa nopeasti. Suomessakin oikeisto on vuosia yrittänyt luoda hallintarekistereitä, jonne voisi piilottaa omistuksia.? Suomen eduskuntavaaleissa on yksi mahdollisuus vaikuttaa maailmanmenoon. ?Jokainen antamatta jäänyt ääni on tuki nykymenolle. Näin aiotaan tehdä samalla, kun ympärivuorokautisen hoidon tarve kaksinkertaistuu sitä tarvitsevien ikäluokkien kasvun myötä. Esitystä on perusteltu sanomalla, että osa (12 %) laitoshoidossa olevista pärjäisi kotona. Samalla jätetään sanomatta, että tutkimusten mukaan suuremmalla osalla (20 %) yksityiskodeissa asuvista vanhuksista on ympärivuorokautisen hoidon tarve. On kaikkien yhteinen etu, ettei ketään jätetä yhteiskunnan ulkopuolelle. Ympäristön, työn ja terveen verotuksen ja ennen kaikkea ihmisten puolesta.? ?Kuka muu muistaa ne, jotka makaavat viltin alla Kreikan keskuspankin edessä, Sörnäisten piritorilla tai Kainuun perukoilla? Vasemmistolle tärkeintä on lisätä tasa-arvoa. Jos tälle ei tehdä mitään, on moraalitonta vaatia samaan aikaan toimia kansalta
Suomessa asuu viisi miljoonaa ihmistä ja viisi miljoonaa tapaa elää. Tässä ohjelmassa tutustutaan muutamiin niistä. 11.00 Klas- taradio. 22.45 Matkakuume: Valta- 21.03 Päivä tunnissa. 12.00 Yle Uutiset 14.00 Kohti Sibeliusta: ja sää. 09.10 Sää. sikkoparatiisi. 20.05 Sää. rautalangat laulaa vuodelta 1965seurataan rautalankamusiikin pop-hetkiä kaupungissa, sata- massa, jäähallissa . 06.15 Aamuhartaus. 23.03 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio 00.00 Arkisto Nättilä. TIISTAI 17.2.2015 Beck: Mahtimies Nelonen klo 22.00 TV 1 05.45 06.25 09.30 10.00 11.00 11.05 11.12 11.19 11.26 11.33 11.40 11.47 11.54 12.01 12.05 12.20 13.10 14.30 15.00 15.05 15.10 15.15 15.50 16.20 16.50 16.55 17.00 17.06 17.10 18.00 18.22 18.30 19.00 19.50 20.00 20.30 20.55 21.00 22.00 22.30 23.15 23.20 Aamusydämellä Ylen aamu-tv Puoli seitsemän Doc Martin (7) Yle Uutiset Yle Uutiset Uusimaa Yle Uutiset KaakkoisSuomi Yle Uutiset LounaisSuomi Yle Uutiset Häme Yle Uutiset Keski-Suomi Yle Uutiset Itä-Suomi Yle Uutiset Pohjanmaa Yle Uutiset Pohjois-Suomi Yle Oddasat Oddasat Sydämen asialla (7) Tositarkoituksella (S) Reidunnin taistelu keuhkosyöpää vastaan Yle Uutiset Yle News Yle Oddasat Tänään otsikoissa A-studio Kuningaskuluttaja Novosti Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Doc Martin (7) Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Puoli seitsemän Kiehtova maailma: Skandimania Pohjolan luonto Pullopostia lapsuudesta Yle Uutiset Urheiluruutu 1864 (16) Valaistunut (16) Erikoisryhmä Stuttgart Yle Uutiset Prisma: Sukupolvemme jalanjälki TV 2 06.50 06.51 06.53 07.05 07.18 07.28 07.39 07.44 07.54 08.17 08.41 09.00 09.45 10.15 11.15 11.30 11.45 12.45 13.15 13.40 14.40 15.30 16.00 16.30 17.00 18.00 18.45 19.00 19.30 20.00 20.30 21.00 21.35 23.50 00.20 MTV 3 Pikku Kakkonen Nimipäiväonnittelu: 17.2. Jussin matkat (S) Lulu kilpikonna (S) Nuottiavain Jääkarhu Otto (S) Neppajymykerho Saara ja Sorsa (S) Dinojuna (S) Franklin ja ystävät (S) Late Lammas (S) Sydänmailla (7) Kaalikimulit Onnistuuko elämä maalla? Valmennuskoulu Valmennuskoulu Kukkaron herraksi Kioski Moottori mylvii ja kumi käryää Unelmakoti Tuhkimotarinoita Hello Ladies (12) Kandit Uusi päivä (S) Pikku Kakkonen Sydänmailla (7) Näin Norjassa Kandit Kioski Uusi päivä (S) Hello Ladies 8/8. Tänään Stuart on onnellinen mies, ainakin omien sanojensa mukaan. 18.20 Radioteatteri esittää. 11.00 Yle UutiY le P uhe Tiedeykkönen. HD 05.30 06.00 06.25 09.05 09.30 09.35 09.40 09.45 10.10 10.40 11.10 13.35 14.35 15.05 15.10 15.15 16.15 17.15 17.20 17.25 17.55 18.00 19.00 19.20 19.30 20.05 21.00 22.00 22.20 22.25 22.35 23.35 00.30 01.30 02.00 Aamusää Studio55.fi Huomenta Suomi Studio55.fi Huomenta Suomen Uutiset Mitä tänään syötäisiin? Tukikummit Onnenpeli Kauniit ja rohkeat (S) Emmerdale (S) Emmerdale (S) Lääkärit Hyvästi lemmikki! Middle (7) Pilanpäiten Mitä tänään syötäisiin? Enbuske & Linnanahde Crew Suomen surkein kuski Uutiset Päivän sää Kauniit ja rohkeat (S) Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (S) Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät Rakas, sinusta on tullut pullukka. 18.03 19.03 Etnoilta: Sydänjuurilla. Finntrio, Cay and the Scaffolds sekä Pekka Nurmikallion yhtye, laulusolistina Terttu Karin. 23.30 Teematieto Muut 07.25 SVT:n ohjelmaa 16.25 Efter Nio 17.25 Närbild 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Bärtilin pomppukerho 18.30 Hevostila Mistral (7) 18.52 Nina Patalo (7) 19.00 Saamelaissessiot 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Spotlight 20.30 Minun maisemani 20.45 Oddasat 21.00 Sportmagasinet 21.30 Matkalla taivaaseen (7) 21.53 Norjaa ristiin rastiin 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Lilyhammer. Urheiluradio. kuntaradio. 06.25 Aamusoitto. kaikkialla. 21.40 Puheen Ilta 22.00 Yle Uutiset 22.05 Perttu Häkkinen. 03.02 Hajatusmusiikkia . 11.57 Päivän 09.11 Maakuntaradio. mietelause. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 11.03 MaakuntaKlassista kahteen. klo 22.0 5 radio. 20.00 Yle Uutiset. kausi, osa 6/8. 12.00 Turun P ert tu 10.00 Yle Uutiset. 12.10 Urheiluradio. Kaupunkilaiselämän pyör12.12 Maakuntaradio. Frank osaa arvostaa kollegansa Tommyn voimaa. 07.50 Merisää. Viki ja Mäkkäri 17.00 Radio Nova 06.00 Novan Aamu . Komisario Beck (Peter Haber) saa trillerissä vastaansa Tukholman alamaailmaa hallitsevan arkkivihollisensa Gavlingin (Lennart Hjulström). 04.02 Bluesministeri Esa Kuloniemi. 10.00 Novan Päiväuni . Toimittajana on Juhopekka Pietilä. 21.35 Novosti Yle. 21.40 Urheiluradio. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 10.00 Yle Uutiset. 13.00 set. 12.45 teissä 14.45 Musiikkia. Samuli Väänänen 22.00 Radio Novan Yö 55 5. Urheiluradio. 09.00 Yle Uutiset. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 07.00 Yle Uutiset ja sää. huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää. 17.20 Kir- 15.00 Yle Uutiset. 23.03 Yöradio. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 19.00 Yle Uutiset ja Harri Tuomisen maailmanmusiikki- sää. 21.50 Merisää. YleX 21.55 Suomi tänään. 12.55 Suomi tänään. Jääkiekkokierros, toimittajana Joni Piirainen. Kulunut puoli vuosisataa on sekä kullannut muistot että parantanut haavat. Ohjelmassa Yeah yeah . 07.53 Maaset. 07.10 Urheiluradio. kuntaradio. Finntrio, Cay and the Scaffolds sekä Pekka Nurmikallion yhtye, laulusolistina Terttu Karin. BACK TO THE SIXTIES Yle Teema klo 21.00 Yle Uutiset 17.01 Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX Jatkot 22.00 Encore 00.00 Yöradio Yle Puhe 06.00 Yle Uutiset. 19.45 Kaikki kotona. 18.55 Etnoilta: Keinuva talo 20.30 Etnoilta: Kaikki kotona. Minna Kuukka & Tuomas Rajala & Matti Ylönen 20.00 Road to Emma . Innokkaat, mutta lähes soittotaidottomat koulupojat valloittivat sähkökitaroineen tanssilavat ja ikäistensä tyttöjen suosion. Ketä nämä keskenkasvuiset pojat olivat. 10.55 PikkuYle Uutiset ja sää. 16.15 Faunin iltapäivä. 18.50 Merisää. 12.10 n juttu. 17.20 Maahartaus. 06.30 Maa07.50 Aamuhartaus. 16.17 Maakuntaradio. 18.30 Hartaita säveliä. (16) 00.00 Asema 62 (12) 01.00 Frasier (S) 01.30 Holmes NYC (7) 02.30 Arvostele mun illallinen Suomessa 03.30 Naapurini avaruudesta 04.00 Ennustaja-TV Teema 16.30 60-luvun kuvakirja 17.00 Talo Ranskassa 17.50 Syö, paastoa ja elä pitempään 18.45 Francon jälkeen . Elina Kottonen 14.00 Novan Seitsemän Oikein ? Marco Bjurström 16.00 Ivan Puopolo YleX Aamu . 22.05 Fil- Kaikki kotona. 21.30 Yle Uutiset Yöklassinen. selkosuomeksi. 09.00 Yle Uuti- taradio. 07.12 Maakun08.10 Ykkösaamu. Kuvassa Nono Söderberg (vas.) ja Cay Karlsson. Kuuma 60-luku kertauksena 1960-LUVUN ALUSSA Suomen musiikkimaa- ilmassa tapahtui pienimuotoinen vallankumous. 05.00 Melkein hereillä. 09.05 Urheiluradio. Poika, sinä olet tähti (12) Kymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset Kohde (12) Kohde (12) Vihjeet hukassa (12) Villi ja vapaa (S) Voittostudio Nelonen 05.00 Ennustaja-TV 07.00 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen & Minnin Toons (S) 07.30 Disney esittää: Timon & Pumba (7) 07.55 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 08.05 Shake It Up (S) 08.35 Eläinten ABC 09.05 Vaaleanpunainen pantteri (7) 09.10 Kotikokkien taistelu 10.15 Sarahin talo 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.50 Deittikamera 14.20 Kotikokkien taistelu 15.25 Matkaoppaat 15.55 Hotellit haltuun Englantilainen realitysarja. 16.55 Naapurini avaruudesta 17.25 Frasier (S) 17.55 Adoptoidut 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Jutta ja puolen vuoden superdieetit 20.00 MasterChef VIP 20.57 Keno 21.00 Holmes NYC (7) 22.00 Beck: Mahtimies (Beck: Moneyman/Ruotsi 1998). 18.00 Romano radio. 3. 23.00 Yle Uutiset. 16.15 mirits. HIFK?Kärpät, Kalpa?TPS, Pelicans?Blues, Saipa?Ilves, Sport?HPK, Tappara?JYP, Ässät?Lukko 21.30 Urheiluilta: Jäädytetyt pelinumerot. 21.30 Radioteatteri esit- kotona. Kai Ulmanen. 14.03 Ajantasa. 17.00 Yle Uutiset ja sää. Miten he onnistuivat passittamaan jazz-sukupolven lahjakkaat ammattimuusikot takaisin klubeihinsa? Back to the Sixties kertoo näiden miesten tarinan. 22.05 Kantritohtori Teppo 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.20 Alivaltiosihteeri 07.25 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Yle Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Perttu Häkkinen 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.06 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta: Jääkiekkokierros. 21.45 Etnohetki. 06.05 Hartaita säveliä. 15.05 Maakuntajakerhon Viikon kirja. 10.05 Sari Helin. 14.00 Yle Uutiset. Päivä tunnissa kunnanjohtajan matkailuvisiot 23.10 summaa ja taustoittaa päivän uutisia ja puheenaiheita. 18.00 Yle Uutiset. Ile ja Saara 10.00 Yle Uutiset 10.03 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Jälki-istunto . 15.00 Yle Uutiset. 08.12 MaakunKiistanalainen imetys. 07.45 Hartaita säveliä. Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva. Tiina ja Jarkko. Alcantaran perhe (7) 20.05 Historia: Silkkitien yllättävät löydöt 21.00 Back to the Sixties. Markku Veijalaisen dokumentti Back to the Sixties kertoo rautalankapoikien tarinan. 19.03 Urheiluradio. 07.59 Hyvää kuntaradio. 07.10 Aamusoitto. 18.50 Ilta- 17.00 Yle Uutiset ja sää. 22.00 Yle Uuti06.30 Yle Uutiset Uutiset 06.31 set ja sää. Mukana Eero, Jussi & The Boys, The Five Comets, Antti Einiö, Eddy and the Lightnings ja The Esquires. Ohimennen-musiikkiohjelmassa esiintyvät Anki Lindqvist, Katri Helena, Danny ja D?Islanders. 20.03 tää: Sheriffi McGee. 16.00 Yle Uuti- Yle Uutiset. Rämäpäinen Tiina on tiukan haasteen edessä, sillä hänen pitäisi seitsemässä viikossa päästä ihannepainolukemiinsa, jotta 10 000 euron palkinto on mahdollinen. Roba. 09.05 Muistojen bulevardi. 21.00 Yle Uutiset. miryhmä. 06.56 Päivän mieteYle Radio Suomi lause. rautalangat laulaa (1965) Rautalankamusiikin pop-hetkiä kaupungilla, satamassa, jäähallissa - kaikkialla. Mukana Eero, Jussi & The Boys, The Five Comets, Antti Einiö, Eddy and the Lightnings ja The Esquires. 22.16 Arkistovieraana: Markku Veijalainen (2015) Markku Veijalainen kertoo toimittajan uransa alkuvaiheista. 22.31 Ohimennen (1966) Nuorten musiikkiohjelmassa esiintyvät Anki Lindqvist, Katri Helena, Danny ja D?Islanders. Juontajina Markku Veijalainen ja Jyrki Hämäläinen, jotka esittävät myös kuuluisan Sonny & Cher -parodian. 23.01 Kurkotamme kuuluisuuteen (1965) Nuoria kokoonpanoja matkalla kohti mainetta. 15.05 Kultakuume. 20.06 22.00 Yle Uutiset ja sää. 19.05 Kaikki ohjelma. 10.03 tuomiokirkon kello lyö 12. Häkk ine Ajantasa. (12) Ajankohtainen kakkonen Jalkapallon Mestarien liiga. HD 22.02 Yeah yeah . Juontajina Markku Veijalainen ja Jyrki Hämäläinen, jotka esittävät myös kuuluisan Sonny & Cher -parodian. Kurkotamme kuuluisuuteen -ohjelmassa nuoria nähdään nuoria kokoonpanoja matkalla kohti mainetta. Merisää. 08.10 Urheiluradio. Neljännesvälierien ensimmäinen osaottelu PSG?Chelsea. Kandit Jalkapallon Mestarien liiga. Elinkustannukset kalliissa Norjassa ovat kuitenkin liikaa Tommylle, ja hän piiloutuu Frankin selän taa. HD (16) 23.00 SVT:n ohjelmaa 10.00 Lemmen viemää (7) 14.00 Walker, Teksasista (12) 14.55 Masterchef USA 16.00 Top Chef 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Viidakon tähtöset 19.00 Naapurit-arvonta 19.05 Simpsonit (7) 19.30 Isän tyttö (7) 20.00 Rillit huurussa (S) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 112 (S) 22.00 Rakas, sinusta on tullut pullukka 23.00 Revolution (16) 00.00 Nikita (16) 01.00 Isän tyttö (7) 01.25 Voittostudio 05.00 Ennustaja-T V 07.55 Onnenarpa 09.25 LIVE: Tiedä ja Voita 11.25 Tomin keittiö 11.55 Tomin keittiö 12.25 Britannian paras leipomo 13.20 Leijonan luola UK 14.15 LA Ink 15.10 Top Chef 16.05 Hurja remontti 17.00 Kuuluisat kuppilat 17.30 Leijonan luola UK 18.25 MasterChef Australia 19.30 Top Chef 20.30 Poliisit (7) 21.00 Suomen paras leipomo 22.00 Poliisit (7) 22.30 Suomen Tulli 23.30 Australian rajalla 00.00 Australian rajalla 00.30 Täysillä tutkaan (S) 01.00 Leijonan luola UK 02.00 Trigger Happy TV (7) 02.30 LA Ink 03.25 Ennustaja-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Suomen musiikkielämässä tapahtui 60-luvulla vallankumous. 13.03 Maakuntaradio. set ja sää. Jäädytetyt pelipaidat #10 Reijo Ruotsalainen, Kärpät. Kooste neljännesvälierien ensimmäisistä osaotteluista. Osa 5. 13.00 15.55 Yle News. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 00.05 Yöradio
09.00 Yle Uutiset. kuntaradio. 21.40 Urheiluradio. 21.03 Päivä tunnissa. Yhdysvallat, maailman mahtavin valtio, jossa kaikki on suurta ja hienoa . Kuvassa naamioituneita rosvoja. Holvi täynnä käteistä Sisäpiirin miehet (Inside Men, 2012) alkaa todella tehokkaasti, suorastaan räjähtävästi. Joukko samanlaisilla kasvonaamioilla varustautuneita järeästi aseistautuneita ryöstäjiä tunkeutuu laskentakeskuksen kassaholviin. Valamiehen velvoite. 21.55 YleX Suomi tänään. 16.17 Maakuntaradio. 18.00 Ortodoksinen liturgia. 21.50 Merisää. Kanjoniseikkailu. 06.56 Päivän mietelause. 09.11 Maamittaja Nicklas Wancke. 16.00 Yle Uutiset ja sää. (12) UEFA Champions League -huippuhetket Kallista kipua (12) Voittostudio Nelonen 05.00 Ennustaja-TV 07.00 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen & Minnin Toons (S) 07.30 Disney esittää: Timon & Pumba (S) 07.55 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 08.00 Shake It Up (S) 08.30 Eläinten ABC 09.00 Vaaleanpunainen pantteri (7) 09.10 Kotikokkien taistelu 10.15 Sarahin talo 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.50 Deittikamera 14.20 Kotikokkien taistelu 15.25 Matkaoppaat 15.55 Hotellit haltuun Englantilainen realitysarja. 16.55 Naapurini avaruudesta 17.25 Frasier 17.55 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 MasterChef VIP 20.00 Suomen huutokauppakeisari 20.57 Keno 21.00 Greyn anatomia Kausi 11. 07.45 Hartaita säveliä. 12.10 Julkinen 12.12 Maakuntaradio. sana. 15.00 Yle Uutiset ja sää. Ville Haapasalo herkuttelee paikallisella ruualla ja kuuluisalla konjakilla sekä vierailee sadonkorjuujuhlan menoissa. Jesidi-vähemmistö tutustuttaa Villen omaan kulttuuriinsa ja tapoihinsa. 08.10 Urheiluradio. toiveiden yö. 00.05 Yöradio . 15.05 Kultakuume. taradio. 06.15 Aamuhartaus. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 22.00 Yle 20.00 Yle Uutiset. 18.03 Luonto-Suomen Musiikkia konsertin jälkeen. 20.03 UrheiluUutiset ja sää. Miksi sää. 12.00 Turun tuomiokirradio. Armenia. 13.00 Klassista Su o m i 12.45 Merisää. 19.03 Suomalaisen tänään. 22.00 Yle Uutiset ja 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu . 23.03 Yöradio . Vauhdikas ja vaarallinen elämäntapa aiheutti hänen kuolemansa liian varhain. 21.00 Kaukasia 30 päivässä. Osa 7/10. 17.45 dio. 14.00 KantaRadio Su omi Suomi tänään. kotihälytys 00.00 Castle (12) 01.00 Frasier (S) 01.30 Asema 62 (12) 02.30 Arvostele mun illallinen Suomessa 03.30 Naapurini avaruudesta 04.00 Ennustaja-TV Teema 04.00 Teematieto 16.20 60-luvun kuvakirja 16.50 Historia: Egyptin Kuninkaiden laakso 17.50 Tiededokumentti: Tieteen pioneereja. 18.55 Luonto-Suomen teemailta Britannian päätä särkee. 10.03 ton Valinta. 10.55 Pikkujuttu. 21.00 Yle Uutiset. Alcantaran perhe. Englantilai- 0203-17600. 19.05 Luontonäkemyksiä esittelee Juha Kulmanen. 16.15 Faunin iltapäivä. O: Yrjö Norta. Viki ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01 sää. 11.03 Maakuntalause. 12.55 kahteen. 02.00 Yle Uutiset. 07.50 Merisää. 02.02 Yöradio. 06.05 Hartaita säveliä. 13.00 Yle pöytä. Minna Kuukka & Tuomas Rajala & Matti Ylönen 10.00 Novan Päiväuni . 22.05 Café Tropical. 11.00 Ris- kuntaradio. 07.59 Hyvää 07.10 Urheiluradio. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 07.50 Aamuhartaus. toiveiden yö. KESKIVIIKKO 18.2.2015 TV 1 05.55 06.25 09.30 10.00 11.00 11.05 11.12 11.19 11.26 11.33 11.40 11.47 11.54 12.01 12.05 12.20 13.10 15.00 15.05 15.10 15.15 15.50 16.20 16.50 16.55 17.00 17.06 17.10 18.00 18.22 18.30 19.00 19.53 20.00 20.30 20.55 21.05 22.00 22.55 23.00 Strada Ylen aamu-tv Puoli seitsemän Doc Martin (7) Yle Uutiset Yle Uutiset Uusimaa Yle Uutiset KaakkoisSuomi Yle Uutiset LounaisSuomi Yle Uutiset Häme Yle Uutiset Keski-Suomi Yle Uutiset Itä-Suomi Yle Uutiset Pohjanmaa Yle Uutiset PohjoisSuomi Yle Oddasat Oddasat Sydämen asialla (7) Keittiökavaljeerit (Suomi 1948). 22.05 Musica nova radio. 13.03 Maakun3 set. Yle Uutiset Luontosää. Samuli Väänänen 22.00 Radio Novan Yö. Rocktoimittajan illallinen. 07.12 Maakunhuomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää. Tässä erikoisjaksossa Adam ja Jamie yrittävät selviytyä Grand Canyonin erämailta sivistykseen pariin ilmastointiteipin ja kuplamuovin avulla. Bones. Jakso 7/24. 12.00 Yle Uutiset ja kon kello lyö 12. 11.00 Yle Uutiset. 17.30 Pyöreä pöytä. Luvassa on kymmeniä täynnä käteistä olevia rullakoita. Paikka on viimeisen päälle vartioitu, joten herää kysymys: miten moinen on mahdollista. Ile ja Saara 10.00 Yle Uutiset 10.03 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Jälki-istunto . Elina Kottonen 14.00 Novan Seitsemän Oikein ? Antero Mertaranta 16.00 Ivan Puopolo 20.00 Road to Emma . 2/3. Frankensteinin hirviö. 18.45 Francon jälkeen . (12) 22.00 Loirinuotiolla 23.00 Poliisit . 16.00 set. 09.05 Muistojen bulevardi. On joviaalilta vaikuttava pomo (Steven Mackintosh), hänen vaimonsa (Nicola Walker) ja pariskunnan adoptiohaaveet, työpaikan turvamies (Ashley Walters) sekä yritteliäs Marcus (Warren Brown). 06.30 MaaAamusoitto. Vai onko? Lotta Stenroos ihmettelee ja tarkastelee elämää ja yhteiskuntaa rapakon toisella puolella osavaltioista yhdessä konservatiivisimmista, Arkansasissa. 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta: Koripalloa 20.30 Puheen Ilta 22.00 Yle Uutiset 22.05 Arto Koskelo 23.03 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio 00.00 Arkisto Radio Nova 06.00 Novan Aamu . 04.02 Kantritohtori Teppo Nättilä. Yle Puhe 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.20 Alivaltiosihteeri 07.25 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Yle Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Arto Koskelo 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.06 Puheen Iltapäivä. 17.15 Kirjeitä Amerikasta. HD 21.45 Kino: Linnakkeen legenda. salattu luonto Ensisilmäyksellä (S) Mitä tänään syötäisiin? Grand Designs ? unelma-asunnot Koko Suomi leipoo Uutiset Päivän sää Kauniit ja rohkeat (7) Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale Emmerdale Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät Kingi 1001 Rikua Kymmenen Uutiset Päivän sää Viking Lotto ja Jokeri MTV Sport Uutiset Myytinmurtajat. Suomen teemailta 0203-17600. Uusinta vuodelta 2004. (S) Max ja Meeri (S) Sana-Arkku: Kalasaalis Minun nimeni on Samsam (S): Tyttöjen leikit, poikien pelit Maltti ja Valtti Taavi-tiikerin naapurissa Touhukkaat: Onnen sinilintu (S) Franklin ja ystävät (S) Hupsis (S) Sydänmailla (7) Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa Julkkis lapsenvahtina Herkkuja: Omenapommi Kaalikimulit Kukkaron herraksi Kukkaron herraksi Kioski Silikonisukupolvi Kadonneita etsimässä Ajankohtainen kakkonen Hello Ladies (12) Kandit Uusi päivä (S) Pikku Kakkonen Sydänmailla (7) Näin Norjassa Kandit Kioski Uusi päivä (S) About a Boy (7) Syke (12) Yle Uutiset Urheiluruutu Stacey Dooley: Bileturismin kääntöpuoli Kandit True Blood (16) True Blood (16) True Blood (16) True Blood (16) 05.30 06.00 06.25 09.05 09.30 09.35 09.40 09.45 10.10 10.40 11.10 13.35 14.35 15.05 15.10 16.15 17.15 17.20 17.25 17.55 18.00 18.30 19.00 19.20 19.30 20.05 21.30 22.00 22.20 22.25 22.30 22.40 23.45 00.45 01.20 02.20 Aamusää Studio55.fi Huomenta Suomi Studio55.fi Huomenta Suomen Uutiset Mitä tänään syötäisiin? Tukikummit Onnenpeli Kauniit ja rohkeat (S) Emmerdale (S) Emmerdale (S) Lääkärit Cosmos . 15.05 Maakuntara17.20 Aristoteleen kantapää. 21.35 Novosti Yle. 21.45 teemailta 0203-17600. 08.12 Maakun10.00 Yle Uutiset. 14.03 Ajantasa. 03.02 Tero Liete . 09.00 Yle Uuti- kuntaradio. 09.10 Sää. 10.50 Kuuluttajan vieras: toi- Urheiluradio. 07.10 05.00 Melkein hereillä. (S) Yle Uutiset Yle News Yle Oddasat Tänään otsikoissa MOT Suomi on venäläinen Novosti Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Doc Martin (7) Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Puoli seitsemän Prisma: Ihmiskehon ihmeellisyyksiä Opi ja elä Prisma Studio Yle Uutiset Urheiluruutu A-studio Sisäpiirin miehet (16) Yle Uutiset Ulkolinja: Applen petetyt lupaukset About a Boy TV2 klo 20.30 TV 2 06.50 06.51 06.53 06.58 07.05 07.13 07.24 07.28 07.35 07.39 07.54 08.16 08.39 09.00 09.45 10.15 11.00 11.15 11.45 12.12 12.45 13.15 13.45 14.45 15.30 16.00 16.30 17.00 18.00 18.45 19.00 19.30 20.00 20.30 21.00 21.50 21.55 22.00 22.55 23.25 00.19 01.06 01.54 MTV 3 Pikku Kakkonen Nimipäiväonnittelu: 18.2. Rytmireissu Mitä ihmettä. 07.53 Maa08.10 Ykkösaamu. Vladimir Vysotski. Neuvostoliiton ajan kuuluisa runoilija ja laulaja, jota neuvostokansa rakasti, mutta jota ei virallisesti tunnustettu. Kiinnostavaa on, että alun kovaotteiset ryöstäjät eivät vaikuta tavallisilta duunareilta. Sekin on kiinnostavaa, että ryöstön tekijöistä osa tulee katsojan tunnistamiksi. Tämä takaa sen, että tulevissa jaksoissa päästään syventymään tarkemmin sarjan problematiikkaan. Kuviossa nostaa päätään myös tuttu ahneuden loukku: tyytyäkö vähään vai viedäkö kaikki? Harri-Ilmari Moilanen SISÄPIIRIN MIEHET, OSA 1/4 TV1 klo 22.00 Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX Jatkot 22.00 Encore 00.00 Yöradio 06.00 Yle Uutiset. Keskiaikaiseen Georgiaan sijoittuva tarina onnen etsimisestä, pettymysten kostamisesta ja Suramin linnakkeen rakentamisesta folkloristisen maalauksellisuuden kautta kerrottuna. O: Sergei Paradzhanov, 1984. 19.00 Yle Uutiset ja sää. sen professorin Timothy Garton Ashin 19.03 Urheiluradio. 01.02 Yöradio . Menneisyyden haamut. Amelian huumeriippuvuus paljastuu, ja tästä aiheutuu hänelle vaikeuksia töissä. 06.25 Yle Radio Suomi Aamusoitto. 17.20 Suomi Yle Uutiset ja sää. 09.05 kone. 17.00 Yle Uutiset ja sää. Yle Uutiset. taradio. 10.00 Yle Uutiset. 18.50 MeriEurooppalaisia puheenvuoroja. 19.00 17.00 Yle Uutiset ja sää. dio. 14.00 Yle Uuti15.55 Yle News. 23.00 Yle Uutiset. 21.30 Yle Uutiset selko23.10 Yöklassinen. suomeksi. toiveiden yö. 11.57 Päivän miete- Ajantasa. 18.00 barokkiorkesterin konsertti. 00.00 Yle Uutiset ja sää. Osa 259. Paniikkikohtauksia (7) 20.00 Liian nuori kuolemaan. 3/3. 12.10 Urheiluradio. ja sää. 10.05 Brysselin taradio. 20.05 Sää. 21.30 Yle Uutiset. 01.00 Yle Uutiset ja sää. 08.00 Yle Uutiset ja sää. set. 20.06 MetsäraHelsinki: Boulanger-trion konsertti. (7) 23.10 Yle Live: Nick Cave And The Bad Seeds 00.10 Teematieto Muut 07.25 SVT:n ohjelmaa 15.40 Jumalanpalvelus: Lauletaan ilosta 16.25 Hevostila Mistral (7) 16.47 Nina Patalo (7) 16.55 Spotlight 17.25 Sportmagasinet 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Nukkeseikkailut 18.30 Supersankari Energina (7) 18.43 Clay Kids 18.55 Gazoon (S) 19.00 Tanskalainen maajussi 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Tuhmia tarinoita 20.30 Sex & Sånt 20.45 Oddasat 21.00 Molanderin perhe (12) 21.45 Beppen matkassa 21.52 Norjaa ristiin rastiin 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Sinun viikkosi, minun viikkoni 22.30 Älä kokeile tätä kotona 23.00 SVT:n ohjelmaa 10.00 Lemmen viemää (7) 14.00 Walker, Teksasista (12) 14.55 Masterchef USA 16.00 Top Chef: Mestarit 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 112 (S) 19.00 Naapurit-arvonta 19.05 Simpsonit (7) 19.30 Kolme miestä ja tyttö (S) 20.00 Rillit huurussa (S) 20.30 Simpsonit (12) 21.00 Top Chef 22.00 Viikingit (16) 23.00 Scorpion 00.00 Lainvalvojat 00.30 Lainvalvojat 01.00 Kolme miestä ja tyttö (S) 01.25 Voittostudio 11.25 Elixir 11.55 Jopetshow (S) 12.25 Britannian paras leipomo 13.20 Leijonan luola UK 14.15 LA Ink 15.10 Top Chef 16.05 Hurja remontti 17.00 Kuuluisat kuppilat 17.30 Leijonan luola UK 18.25 MasterChef Australia 19.30 Top Chef 20.30 Poliisit (S) 21.00 Amerikan kovimmat keräilijät 22.00 Poliisit (7) 22.30 Panttilainaamo 23.00 Poliisit Norja (S) 23.30 Poliisit Norja (7) 00.00 Rekkakuskit jäällä (7) 00.55 Anthony Bourdain maailmalla 01.50 Leijonan luola UK 02.45 Trigger Happy TV (7) 03.15 Jopet-show (S) 03.45 LA Ink 04.40 Ennustaja-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Rahankäsittelylaitoksen osastonjohtaja on säntillinen mies, mutta kuinka kantti kestää kun firmaan tehdään ryöstö. Ottaen vielä huomioon, ettei olla pintaliitoisissa action-kehissä, vaan BBC-tuotantoisessa, laadukkaassa ja realistisessa jännitysdraamassa. Lähtötilanne hoidetaan sähäkästi tarinan nykyhetkessä, joka on syyskuu. 15.00 Yle Uutiklo 18.0 Uutiset. 16.15 Tekijä: Sarjakuvantekijä J.P.Ahonen Urheiluradio. Tiukan alun jälkeen siirrytään ajassa taaksepäin tammikuuhun ja aloitetaan tapahtumien kulun tarkempi kartoitus. Puitteet Tony Basgallopin käsikirjoittaENGLANTILAINEN MINISARJA 6 massa sarjassa ovat hyvin arkiset