11 / 2023 Onko rauha Gazassa mahdollinen. 13.12.2023 / 9 € Ku.fi n. Iranin kansannousu kansan presIdenttI Sivu 49 Sivu 28 Li Andersson kertoo mitä ajattelee presidentti-instituutiosta. Sivu 11 Kova paKetti, joKa ilahduttaa postiluuKussa ja puKinKontissa
Tra deka jä senedu t
Stewart selittää Gazan sotaa. teolliSuuSpolitiikan paluu 55 Antti Alajan essee. Painopaikka PunaMusta 2023 KAnnEn KUVA: ATEljEE MARKO RAnTAnEn. Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. SloVakia Vaihtoi Suuntaa 38 Pintaa syvemmältä. Vallaton Valtionpää 08 Onko presidentillä sopivasti painoarvoa. Lukijat tarvitsevat Kansan Uutisten sisältöä ja näkemyksiä Suomesta ja maailman tilasta muuttaessaan maailmaa oikeudenmukaisemmaksi. Kansan Uutisten brändimielikuva on positiivinen ja rakentava. sisältö 11/2023 ajassa dialogi taustat ISSN 0357-1521 www.ku.fi Käyntija postiosoite Hämeentie 105 A 00550 HELSINKI (09) 759 601 ku@kansanuutiset.fi Tilausasioissa lähetä sähköpostia asiakaspalvelu@ku.fi tai soita numeroon (09) 759 60 208 (palvelemme puhelimitse maanantaista tiistaihin kello 9-12). liSää häätöjä 10 Toimeentulotuen leikkaus ajaa pienituloisia kodeistaan li anderSSon 11 Vasemmistoliiton presidenttiehdokas uskoo parempaan tulevaisuuteen. Ilmoituksen jättäjä on vastuussa ilmoituksestaan ja sen sisällön lainmukaisuudesta. uutiSVuoSi 1923 33 Maailmassa asui vuonna 1923 vain 1,9 miljardia ihmistä. Päätoimittaja ja toimitusjohtaja Jussi Virkkunen (09) 759 60 240 @jotfau Toimituspäällikkö Emilia Männynväli (vapaalla) Toimitus Johan Alén, toimitussihteeri (09) 759 60 313 @journalistalen Toivo Haimi, toimittaja (09) 759 60 270 @toivohaimi Jussi Joentausta, verkkotoimittaja, valokuvaaja (09) 759 60 355 Tuula Kärki, politiikan toimittaja (09) 759 60 344 @TuulaKarki Kansan Uutiset Oy:n hallitus Juho Orjala, hallituksen puheenjohtaja Risto Kalliorinne Tuula Kärki Janne Mäkinen Anna Mäkipää Sini Niva Katja Syvärinen Karoliina Öystilä Kansan Uutisten missio Kansan Uutiset on vasemmistoliittoa lähellä oleva journalistisesti riippumaton yhtiö, jonka tehtävänä on yhteiskunnallisen muutoksen mahdollistaminen julkaisemalla monikanavaista mediaa vasemmistolaisten arvojen edistämiseksi. Sääntöjen maailma 36 Professori Teivo Teivainen kertaa maailmanpolitiikan säännöt. jouluterVehdykSet 41 KU:n lukijoiden perinteiset joulutervehdykset. konfliktin SeuraukSet 24 Israelin ja Hamasin konflikti vaikuttaa Euroopassa asti. Kansan Uutisten visio Kansan Uutiset on vasemmistolainen ykkösmedia, joka tarjoaa tuoreita näkökulmia, joista nykyistä suurempi yleisö keskustelee ja innostuu. arViot 58 puutteellinen lukSuSpalVelu 62 Taija Roihan kolumni. iranin kanSannouSu 28 Binar Mustafan mukaan Iranissa ei ole meneillään mikä tahansa kansannousu. Viimeinen Sana 67 Toivo Haimin kolumni. Kansan Uutisten lukijat ovat kriittisiä, he haluavat ymmärtää ja vaikuttaa oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Yritys ei anna hyvitystä vähäisestä paino-, painatustai taittovirheestä, joka ei vähennä ilmoituksen mainosarvoa. Rauhallista joulun aikaa! ennennäkemätöntä 49 Tutkija Timo H. Vastuu virheistä ja reklamaatiot Kansan Uutiset pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sopimatonta ja lainvastaista materiaalia. SoSialiSmi antaa Vapautta 20 Pelle Drag sted on sosialismin sanansaattaja. Kansan Uutisten vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta merkittävästä virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. 3 Syökö hallituS SananSa 07 Orpon hallitus ei vähennä velkaa. Ilmoitusmyyntimme palvelee sähköpostiosoitteessa ilmoitukset@ku.fi
Jos koskaan on tarvittu toisenlaista maailmaa, niin nyt. Sen jälkeen voi aina sanoa, että olemme aiemminkin rikkoneet sopimuksia, miksi emme rikkoisi niitä siis nytkin. Siihen äärioikeistolaiset toki tarvitsi omia hyödyllisiä idioottejaan, kuten Timo Soinin, joka tarjosi vallanhimossaan heille alustan. Monet sanat ja tavat puhua ihmisistä, mitkä nyt tuntuvat monille normaalilta, olisi vielä parikymmentävuotta tuomittu jyrkästi. Vasemmistolle tämä on vaikeaa aikaa. Muut uhkat ovat puheissa väistyneet, kun täysimittainen sota on palannut Eurooppaan – kiitos imperialistisen ja fasistisen Venäjän. Äärioikeisto ei noussut hetkessä parrasvaloihin ja vallan kamareihin, vaan se vaati pitkäjänteistä työtä ja ennen kaikkea otolliset yhteiskunnalliset olosuhteet. Äärioikeiston kanssa liittoutunut porvari nukkuu hyvin, kun militaristinen puhe ja ”oma kansa ensin” -ajattelu ovat nousussa. Tämä ei tarkoita, että Venäjän rikolliseen toimintaan ei pitäisi puuttua. Jos Suomi on nyt valmis romuttamaan kansainvälisen oikeuden periaatteet, on portti pimeyteen avattu. Vasemmiston tehtävä on rakentaa siitä sellainen, jossa heikoimmatkin ovat turvassa. Hätää kärsiviä pitää auttaa, mutta miten toimia, jos toinen valtio käyttää heitä hyväkseen ja työntää toisen maan rajalle. Monikriisien maailmassa vastaus ei löydy peräpeilistä, johon oikeisto tuijottaa. Samalla Venäjä ei jätä ensimmäistäkään mahdollisuutta käyttämättä, jos se pääsee syyttämään kansainvälisillä areenoilla toista valtiota näiden periaatteiden rikkomisesta. Presidentti-instituutiota Pidettiin pitkään aikansa eläneenä. Eriarvoisuuden syveneminen, teollisuuteen iskenyt murros ja lopulta vuoden 2008 finanssikriisi muodostivat myrkyllisen yhdistelmän, josta äärioikeisto onnistui hyötymään. Jos vaatii muilta sääntöjen noudattamista, silloin niitä pitää noudattaa myös itse. Suomi kyllä pystyy ottamaan vastaan nyt tulevat ihmiset, mutta ongelma on siinä, että Venäjä tulee siinä tapauksessa todennäköisesti jatkamaan toimintaansa. 4 Itärajalla on paljon pelIssä pääkirjoitus Siksi vastauksen kanssa pitää olla tarkka. Jotain kertoo se, että uutistenlukija ei hämmästele vaan lausuu sanan maahantunkeutuja kakistelematta katsojille. Dilemma on melkoinen, kun vastassa on valtio, joka ei kunnioita mitään kansainvälisen oikeuden periaatteita – se halveksii niitä. Kriisien aikakausi laittoi puheille stopin, ainakin hetkeksi. Dilemma on iso. Ja tämän vuoksi itärajalla on paljon pelissä. Ne muodostavat yhdessä kaikkein suurimman turvallisuusuhkan Suomelle ja ihmiskunnalle. Hyvän esimerkin on antanut tasavallan presidentti Sauli Niinistö, joka on korostanut esimerkiksi Ahvenanmaan kohdalla kansainvälisten sopimusten merkitystä. Muutuhkatovatpuheissa väistyneet,kuntäysimittainensotaon palannutEurooppaan.. Jussi Virkkunen s uuret muutokset toteutuvat harvoin nopeasti. Äärioikeistolaiset poliitikot ovat onnistuneet muuttamaan Suomessa käytettyä kieltä. Varsinainen koetinkiVi Suomella on edessään, kun pohditaan vastausta Venäjän toimiin. On paljon puhuvaa, että presidenttiehdokkaista Li Andersson on ainoana puhunut luontokadon ja ilmastokriisin merkityksestä. Totta on myös se, että kyse ei ole turvapaikanhakijaongelmasta. Totta kai pitää
Milei aikoo muun muassa lakkauttaa Argentiinan valuutan ja keskuspankin, kieltää abortin ja laillistaa elinten myynnin.. 5 RÄYHÄÄJÄ 01 ajassa Argentiina otti askeleen kohti tuntematonta, kun oikeistopopulisti Javier Milei voitti maan presidentinvaalit marraskuun lopulla
Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetin myötä myös 11 000 lasta nousisi köyhyydestä. Muutokset on arvioitu suhteessa hallituksen budjettiesitykseen. Budjetin esitellyt vasemmistoliiton kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Hanna Sarkkinen (kuvassa) arvosteli myös pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen budjettia siitä, että se ottaa pienituloisilta ja antaa rikkaille. TOivO Haimi Vasemmistoliiton Vaihtoehtobudjetti julki A n tt i Y r jö n en. 6 ajassa Vasemmistoliitto julkisti oman vaihtoehtobudjettinsa marraskuun lopulla. Hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset vasemmistoliitto peruisi, ja tekisi sen sijaan oikeudenmukaisia uudistuksia verotukseen. Omassa ehdotuksessaan vasemmistoliitto vähentäisi köyhyyttä ja tuloeroja sekä panostaisi sosiaalija terveyspalveluihin, nuoriin, osaamiseen ja ympäristöön. Vaihtoehdossamme pienituloisten toimeentulo paranee merkittävästi, Sarkkinen sanoi. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti vahvistaisi Suomen taloutta 375 miljoonalla eurolla. Hänen mukaansa yli 70 000 ihmistä nousisi vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetissa köyhyysrajan yläpuolelle. – Me perumme hallituksen epäoikeudenmukaiset jättileikkaukset ja parannamme sosiaaliturvaa
Pitääkö aina hypätä kun Venäjä puhaltaa pilliin. Kokoomus esitti ohjelmassaan, että julkista taloutta ”tasapainotetaan suoraan kuudella miljardilla eurolla”. Sellainen on lähinnä toiveiden varassa, sillä hallituksen omista päätöksistä ei ole odotettavissa olennaista positiivista vaikutusta talouteen, Finér kirjoittaa. Kansanedustaja Anna Kontula X:ssä 18.11.2023 X Le h tik u va /h eik k i Sa u k k o m a a valtiovarainministeri Riikka Purra ja pääministeri Petteri Orpo puhuivat medaille budjettiriihen alla syyskuussa.. Hän katsoo, että kokoomuksen ja perussuomalaisten velkalupausten pettäminen johtuu suurelta osin siitä, että tavoitteet ovat olleet epäuskottavia. Finér kirjoittaa, että hallituksen suunnittelemaa neljän miljardin investointiohjelmaa ei ole huomioitu sopeutusluvuissa. – Orpon hallitus ei ole saamassa velkaantumista kuriin kokoomuksen ja perussuomalaisten vaalitavoitteiden mukaisesti, ellei taloudessa nähdä yllätyskäännettä parempaan nyt ennustetusta. Hän muistuttaa, että vielä vuosi sitten vaihtoehtobudjetissa kokoomuksen lupaukset olivat vieläkin kauempana todellisuudesta. Finérin johtopäätöksenä on, että kokoomuksen ja perussuomalaisten ennen vaaleja asettamat taloustavoitteet eivät ole toteutumassa. 7 Kalevi SorSa -Säätiön toiminnanjohtaja Lauri Finér on tarkastellut pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen talouspolitiikkaa ja verrannut sitä hallituspuolueiden vaalilupauksiin. Perussuomalaisten lupaamat 2–4 prosentin vuosittaiset säästöt kaikille hallinnonaloille olisivat voineet tarkoittaa jopa suurempaa menosopeutusta. Minusta pienessä maassa suhteellisuudentajun ja rationaalisen ajattelun säilyttäminen on äärimmäisen tärkeä osa kansallista turvallisuutta. TOivO Haimi ajassa Syökö hallituS SananSa. Tosiasiassa siitä jäädään kuitenkin paljon enemmän, sillä hallitusohjelman ”neljän miljardin sopeutus” on Lauri Finérin mukaan isoilta osin silmänkääntötemppu. Toinen syy velkaantumisen jatkumiseen on Finérin mukaan se, että hallitus ei sopeuta taloutta kuin murto-osan siitä, mitä hallituspuolueet ennen vaaleja lupasivat. Hallitusohjelmaan kirjattu suora sopeutus jää kuitenkin kaksi miljardia kokoomuksen tavoitteesta. Minusta ei. Lisäksi 874 miljoonaa euroa hallituksen ”sopeutuksesta” pohjaa olettamukselle siitä, että hyvinvointialueet onnistuisivat tehostamaan toimintaansa tämän verran. – Tämä on epätodennäköistä ja on jopa aivan mahdollista, että hyvinvointialueiden menot jopa kasvavat ennustetusta, Lauri Finér toteaa
Vuonna 2000 ulkopoliittinen valta jaettiin perustuslain muutoksella valtioneuvoston ja presidentin kesken, kun aikaisemmin ulkopolitiikka kuului vain presidentille. Kyselytutkimusten mukaan presidenttiin myös luotetaan kaikista yhteiskunnan instituutioista eniten. Presidentin ollessa estynyt, hänelle kuuluvia tehtäviä hoitaa pääministeri.. 2. Suomessa kulloinenkin istuva presidentti on voinut muokata instituutiota omannäköisekseen. Presidentti päättää sodasta ja rauhasta eduskunnan suostumuksella. Presidenttinä vuodet 1982–1994 toiminut Mauno Koivisto fundeerasi vielä pitkään presidenttikautensa jälkeen, mentiinkö vallan vähentämisessä sittenkin liian pitkälle. Presidentti-instituution voidaan siis katsoa menettäneen muodollista merkitystään suomalaisessa politiikassa. Suomessa ei ole varapresidenttiä, toisin kuin esimerkiksi USA:ssa. Kuva: Lehtikuva/Antti AimoKoivisto SuomeSSa taSavallan presidentin valtaa on kavennettu määrätietoisesti viimeisten 40 vuoden ajan. Presidentti määrää tehtävään Suomen diplomaattisten edustustojen päälliköt eli suurlähettiläät. 8 Tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Ennen presidentille kuuluneita tehtäviä on siirretty eduskunnalle, valtioneuvostolle ja etenkin pääministerille. Vallaton Valtionpää Kolme faKtaa presidentin valtaoiKeuKsista 1. 3. Toisaalta presidentillä on edelleen painoarvoa julkisuudessa ja kansalaiskeskustelussa. Samalla presidentin veto-oikeus lakeihin muuttui lähinnä muodolliseksi. Kun presidentti kertoo näkemyksensä jostain asiasta, on se edelleen etusivun uutinen. Valtaa presidentille on saatavilla, jos hän osaa ja tahtoo sitä käyttää
Käsitykseni mukaan presidenttiehdokkaat ovat siihen valmiita, osaavia ja kokeneita poliitikkoja sekä luonteeltaan maltillisia demokraatteja, joilla on tarpeellinen kyky kriisitilanteissa harkita ja mahdollissa ristiriitatilanteissa hillitä itsensä. Vaikka suhde on toimiva Niinistön kanssa, ei yhteistyö voi olla kiinni henkilöstä. Alkava presidenttikausi on vaikeaa aikaa takuuvarmasti suhteissa Venäjään ja mahdollisesti Kiinaankin, pahimmassa tapauksessa myös Yhdysvaltoihin. Presidentillä on yhä jonkin verran valtaa virkanimityksissä. On tärkeää, että valta ja vastuu ovat aina selkeästi yhdellä kansan valitsemalla eduskunnalla. Emme tiedä, kuinka paljon presidentti käytännössä vaikuttaa esimerkiksi oikeuskanslerin nimitykseen epävirallisesti ennen kuin asia tulee hänen päätettäväkseen hallituksen ratkaisuehdotuksena. V eik k o So m er pu r o A n tt i Y r jö n en. Konsensusta on haettu eri lähtökohdista ja sisäpolitiikan asiapaljouteen sidotuilla ministereillä on tukena sekä sparraajana ulkopolitiikkaa täysipäiväisesti tekevä presidentti. Eduskunta on itse luovuttanut valtaa hallituksen johdolle. Perustuslaissa ei ole tarkoituksenmukaista määritellä tasavallan presidentin valtaoikeuksia nykyistä tarkemmin. Se kuitenkin asettaa vaatimukset päätöksenteossa noudatettavista muodoista. Vaikka perustuslaki itsessään takaisi hyvin vahvan aseman ja laajat valtaoikeudet, niitäkin on mahdollista laajentaa entisestään, vaikka vastoin perustuslain sanamuotoa. Ei ole oikea aika tuhlata rajallista poliittista energiaa perustuslain uudistamiseen, vaan keskittyä siihen, että Suomi säilyisi hengissä tässä mylläkässä. Valtaoikeuksia on tarkasteltava kriittisesti Nato-Suomessa. ajassa OvatkO presidentin valtaOikeudet sOpivia. Perustuslain tekstistä ei silti voi tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Tänä aikana on tasavallan presidentin vallan kustannuksella kasvatettu merkittävästi eduskunnan ja valtioneuvoston valtaa. Ulkoja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan entisenä ja Ulkoasiainvaliokunnan nykyisenä jäsenenä olen pitänyt yhteistyötä presidentti Niinistön kanssa hyödyllisenä. liisa nieminen Valtiosääntöoikeuden dosentti Presidentin valtaoikeuksista on vaikea puhua, koska niiden käytännön merkitys riippuu niin paljon esimerkiksi presidentin henkilöstä, pääministerin puoluekannasta ja maailmanpoliittisesta tilanteesta. Nykyisessä perustuslaissa tätä pyrittiin estämään rajoittamalla saman henkilön mahdollisuus tulla valituksi presidentiksi kahdeksi peräkkäiseksi kaudeksi. Aikaa myöten saattaa tulla tarvetta muuttaa myös näitä valtaoikeuksia, mutta kun se tapahtuu voimassa olevan perustuslain määrittelemällä tavalla, tämä vastaa demokraattisen oikeusvaltion vaatimuksia. Oikeusvaltiossa valtionpäämies ei esimerkiksi jaa oikeutta eikä armahduksia. Uudistuksia on tehty pyöreästi 40 vuotta, ja olen toimittajana seurannut pitkää prosessia alusta alkaen. Järjestelmä on toiminut verrattain kitkatta ja tarvittavat uudistukset on tehty laajalla poliittisella yhteisymmärryksellä. Kestääkö hallituksen kantti. 9 Politiikan vetomittari Kaiken presidentinvaali-iloittelun lomassa ammattiyhdistysliike jatkaa mielenilmauksiaan. untO Hämäläinen Toimittaja Presidentin valtaoikeuksien rukkaaminen alkoi Urho Kekkosen kauden jälkeen. Ulkopolitiikan johtaminen vaatii valtioelinten kesken hyvää yhteistyötä. Presidentin velvollisuus jakaa tietoa eduskunnalle on varmistettava muutenkin kuin ministereiden kautta. Näillä toimilla Suomesta on tehty parlamentaarinen tasavalta ja estetty presidentinvallan kasvu sen jälkeen, kun siirryttiin suoraan kansanvaaliin. Presidentin vallan vähentäminen voisi keskittää valtaa lisää. Asioiden vyöryessä päälle koko ajan nopeammin, on hallituksen valta suhteessa eduskuntaan kasvanut, eikä isoistakaan asioista aina käydä keskustelua ennen kuin ne on valmisteltu pitkälle. Tästä on kokemusta Urho Kekkosen valtakaudelta. Valtaoikeuksissa on myös historian jäänteitä, joista on luovuttava. Jussi saramO Kansanedustaja määrätietoinen siirtyminen kohti parlamentarismia on ollut hyvä
– Vaikuttaa siltä, että hallituspuolueet näkevät asiantuntijakuulemisetkin vain muodollisuutena, eikä hyvin perusteltuihin ja yleisen edun mukaisiin muutoksiin löydy valmiutta. Li Andersson ja sosiaalija terveysvaliokunnan varajäsen, kansanedustaja Laura Meriluoto muistuttivat, että jos ihminen ei onnistu löytämään halvempaa asuntoa, leikataan toimeentulotuen tasoa. Eduskunnan perustuslakivaliokunta edellyttikin esitykseen tehtäväksi useita muutoksia, joita sosiaalija terveysvaliokunta ei Anderssonin ja Meriluodon mukaan kuitenkaan riittävissä määrin huomioinut. – Poikkeuksellisen huonosti valmistellussa esityksessä puhutaan toimeentulotuen asumismenojen selkeyttämisestä, mutta tosiasiassa kyse on leikkauksesta viimesijaiseen sosiaaliturvaan ja siten kaikkein köyhimpien suomalaisten toimeentuloon, sanoi vasemmistoliiton puheenjohtaja, sosiaalija terveysvaliokunnan jäsen Li Andersson. 1 leikkaus ajaa pienituloisia kodeistaan Vasemmistoliiton kansanedustajat kritisoivat voimakkaasti hallituksen esitystä toimeentulotuen heikentämisestä. TuuLA KärKi Asiantuntijat ovat tuoneet esille, että hallituksen esittämä lakimuutos voi lisätä häätöjen määrää ja asunnottomuutta. Vasemmistoliiton edustajat arvioivat hallituksen ajavan näin pakkomuuttoja yhteiskunnan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville. – Perustuslakivaliokunnan yksimielisen kannan mukaan ehdotettu sääntely voi aiheuttaa tuensaajan kannalta kohtuuttomiin tilanteisiin. Tällainen yksipuolinen ideologinen junttaaminen varmasti vaikeuttaa valiokunnan työtä, hän sanoi. – Hallituksen ajama kaavamainen sääntely ei huomioi elämäntilanteiden moninaisuutta. Tämä johtaa ongelmien syventymiseen, Laura Meriluoto totesi. päivänä vasemmistoliitto jätti sosiaalija terveysvaliokunnassa esitystä koskevaan mietintöön vastalauseen yhdessä sosiaalidemokraattien ja vihreiden kanssa. Asiantuntijat ovat tuoneet esille, että lakimuutos voi lisätä häätöjen määrää ja asunnottomuutta. Tilanne on erityisen vaikea henkilöille, joilla on jo kuormittava elämäntilanne, elämänhallinnan haasteita tai esimerkiksi maksuhäiriömerkintä. Keinoja sääntelyn korjaamiseksi olisi ollut, mutta hallituspuolueet eivät näytä piittaavaan perusja ihmisoikeuksien toteutumisesta, Andersson sanoi. Hallituksen esityksellä tiukennetaan sääntöjä siitä, milloin toimeentulotuen asumismenoina voidaan huomioida koko vuokra. Se uhkaa johtaa kohtuuttomuuksiin, kun vaihtoehtoina ovat tuen leikkaus tai pakkomuutto sellaisissakin elämäntilanteissa, joissa se ei ole tarkoituksenmukaista. – Tämä on oikeistohallituksen julmimpia esityksiä, jolla halutaan ajaa pienituloiset kodeistaan ja leikata heidän jo valmiiksi pieniä tulojaan, Andersson totesi. muun muassa Helsingin yliopiston emeritusprofessori Kaarlo Tuori on luonnehtinut hallituksen esityksen olevan ”kymmenen tai viiden surkeimman joukossa” vuodesta 1972 alkaneen uransa aikana. Myös Meriluoto ihmetteli hallituksen toimintaa. A ll O v er Pr es s/ Is m O Pe k k A r In en. Marraskuun 29. Vastalauseessaan oppositiopuolueet katsoivat laissa uuteen asuntoon muuttamiselle asetettavan kolmen kuukauden määräajan olevan epärealistinen monella alueella, koska kohtuuhintaisten asuntojen löytäminen on haastavaa
Hänen puheissaan korostuvat ulkopolitiikan globaali näkökulma ja usko parempaan tulevaisuuteen.. 1 1 02 taustat Maailma on uudessa ajassa, joka vaatii uudenlaista ulkopoliittista ajattelua, sanoo vasemmistoliiton presidenttiehdokas Li Andersson
1 2 Teksti Toivo Haimi Kuvat aTeljee marko ranTanen
1 3 Presidentti kaikille
Herää kysymys: pidetäänkö vasemmistoliitossa presidentti-instituutiota tärkeänä politiikan vaikuttamiskeinona. – Hallitusvastuusta saatujen kokemusten perusteella minulle tuli käsitys, että on järkevää, että meillä on päivänpolitiikasta hieman etäämmällä oleva hahmo vaikuttajana nimenomaan ulkoja turvallisuuspolitiikassa. Tässä haastattelussa Li Andersson kertoo, mitä hän ajattelee presidentti-instituutiosta ja millainen olisi hänen linjansa Suomen ulkoja turvallisuuspolitiikaksi. Suomessa ei osata aina suhtautua presidenttiin poliitikkona, vaan presidenttiä pidetään jonkinlaisena politiikan ulkopuolisena tai jopa sen yläpuolisena arvojohtajana, mikä hämärtää viran poliittisuutta. – Presidentti on myös poliittinen vallankäyttäjä, Andersson sanoo. Meidän tapamme hahmottaa politiikkaa menee aina näiden rakenteiden kautta, Andersson avaa. – Presidentin päivittäisestä työstä ja vallankäytöstä käydään aika vähän keskustelua, Andersson pohtii. Presidentti vai ei Tasan kymmenen vuotta sitten, joulukuussa 2013, Vasemmistonuoret julkaisi tiedotteen, jossa järjestö vaati presidentti-instituution lakkauttamista. Vasemmistoliiton nykyisistä puolueohjelmista, eli periaateohjelmassa ja tavoiteohjelmassa, kummassakaan ei presidenttiä mainita sanallakaan. Vasemmistonuorten puheenjohtajana toimi tuolloin turkulainen opiskelija Li Andersson. Hän sanoo käsityksensä presidentin roolista ja tehtävästä muuttuneen eniten edellisellä eduskuntakaudella, kun vasemmistoliitto oli hallituksessa. Poliitikko, unilukkari, arvojohtaja. 1 4 tuksen ja eduskunnan. Hänen mukaansa vasemmistoliitossa on aina haluttu nostaa esille eduskunnan roolia päätöksenteossa. Kansanedustajan ja puoluejohtajan tehtävät olisivat jo itsessään haastavia hoitaa, mutta näiden lisäksi Andersson kiertää nyt maata puolueensa presidenttiehdokkaana. Enemmän mediassa on oltu kiinnostuneita presidentin henkilösuhteisV asemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderssonilla on pitänyt kiirettä. – Näin on vain päässyt käymään, koska meidän ydinfokuksemme on aina ollut tasavaltamme kansanvaltaisemmissa rakenteissa eli niissä päätöksissä, joita eduskunta ja hallitus tekee. Presidentin rootelia on nykyisen perustuslain mukaan ulkoja turvallisuuspolitiikan johtaminen yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Presidentin vallankäyttö tapahtuu enemmän kulisseissa kuin julkisuudessa, toisin kuin halli”Suomivoisiollakokoaan paljonsuurempija näkyvämpitoimija.”. Enää Andersson ei kannata presidentti-instituution lakkauttamista, vaan nyt hän on ehdokkaana Suomen seuraavaksi presidentiksi. – Tavoitteena olisi, etteivät kansanedustajien tiedonsaantioikeudet olisi vain presidentin hyvän tahdon varassa, Andersson sanoo. Tämän lehden ilmestyessä presidentinvaalin ensimmäiseen kierrokseen on 45 päivää. Hallituksesta käsin Li Andersson pääsi kuitenkin näkemään läheltä, miten presidentti käyttää valtaansa politiikan ohjaamiseen. – Istuin itse hallituksen ja presidentin ulkoja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan kokouksissa eli TP-UTVA:ssa sellaisena aikana, joka oli ulkopoliittisesti erittäin merkittävä. Näin silloin, että presidentti on poliittinen vallankäyttäjä. Sen näki paljon selvemmin hallituksesta käsin verrattuna siihen, miten presidentin roolin oli nähnyt aikaisemmin, Andersson sanoo. – Tarkoitan keskustelua siitä, minkä tyyppisiä poliittisia ratkaisuja presidentti tekee, tai mihin on mukana myötävaikuttamassa. Li Andersson ei usko, että kyseessä on mikään tietoinen poliittinen ratkaisu tai linjanveto. Kampanjan aikana haastatteluissa, paneeleissa ja tenteissä kiertänyt Li Andersson on kuitenkin havainnut, että ehdokkailta on kyselty enemmän arvoista kuin ulkoja turvallisuuspoliittisista linjoista. Lopputuloksena on tilanne, jossa presidentti on enimmäkseen julkisuudessa niin sanotun arvojohtajuuden eli julkisten kannanottojen kautta. Anderssonin mukaan presidentin ja pääministerin työnjakoa oleellisempaa on kysymys siitä, miten eduskunnan roolia voidaan vahvistaa ulkopolitiikan hoidossa. Moniarvoinen demokratia ei kuitenkaan Vasemmistonuorten mukaan tarvitse yhtä johtajaa eikä siihen kuulu ajatus yhdestä moraalisesti oikeasta mielipiteestä. Siksi presidentin tekemät poliittiset valinnat ja vaikuttamistyö jäävät myös medialta ja kansalaiskeskustelulta piiloon. Järjestön mukaan presidentti-instituutio luotiin aikanaan tyydyttämään monarkistien vahvan johtajan kaipuuta
1 5 Jo h a n a lé n Märkälevytekniikalla valmistettu kuva on kiinnitetty alumiinilevylle. Näin valokuvia otettiin 1800-luvulla.
Esimerkiksi kannat ydinaseisiin eivät ole nousseet puheenaiheeksi yhdessäkään tentissä, jossa olen itse ollut mukana. – Sen sijaan vähemmälle huomiolle on jäänyt Suomen rooli ja asema Natossa. 1 6 ta esimerkiksi kulloisenkin pääministerin kanssa, hän toteaa. Presidentti voi luoda yhteyksiä eri maiden päättäjiin, olla aloitteellinen ilmastotyössä sekä aktiivinen YK:n eri elimissä. – Suomi voisi olla kokoaan paljon suurempi ja näkyvämpi toimija, Andersson sanoo. Vasemmistoliiton presidenttiehdokkaana ja puolueen puheenjohtajana hän ajattelee, että ulkopolitiikan globaalin ulottuvuuden pitäminen esillä olisi nyt erityisen tärkeää. Presidenttiehdokkaat kohtasivat EK:n paneelissa marraskuun puolivälissä. Vaalipaneeleissa ja haastatteluissa ehdokkailta on Anderssonin mukaan kysytty puolustusmäärärahojen kehityksestä, Gazan sodasta, Ukrainan tukemisesta sekä suhteista Yhdysvaltoihin ja Venäjään. – Ilmastokriisin päihittäminen, kestävä kehitys ja ihmisoikeuksien edistäminen ovat kaikki sellaisia kysymyksiä, joiden parissa presidentti voi tehdä juuri niin paljon työtä kuin vain jaksaa ja tahtoo. Se on aika mielenkiintoista, koska itse ajattelen, että puolustuspolitiikkamme tulevaisuus on näiden vaalien isoin kysymys, Andersson ihmettelee. – Jos Suomi haluaa Norjan tavoin nyt rakentaa itselleen omaan arvomaailmaan pohjautuvan ulkopoliittisen linjan, jolla olisi tunnettavuutta aidosti myös koko maailmassa, se edellyttää aidosti määrätietoista työtä sen eteen, hän linjaa. – Emme saa missään nimessä olla suurvaltojen vietävissä. Meidän toimillamme on vaikutusta uskottavuuteemme ja vaikutusmahdollisuuksiimme kaikilla kansainvälisillä areenoilla, hän toteaa. Andersson hylkää suorilta käsiltä ajatuksen siitä, että Suomi olisi suurvaltojen valtapelin maailmassa vain lastu laineilla, vailla vaikutusvaltaa suuriin maailmanlaajuisiin kysymyksiin. Kuvassa Mika Aaltola (vas.), Li Andersson, Pekka Haavisto, Jussi Halla-aho, Harry Harkimo, Olli Rehn ja Alexander Stubb.. Se, kuinka suuri Suomi maailmalla on, on paljon kiinni presidentistä. Andersson painottaa, että maailmanlaajuinen perspektiivi on erityisen tärkeää juuri nyt, kun geopoliittinen tilanne on kiristymässä ja kuilut eri maaryhmien välillä ovat kasvamassa
– Ilmastokriisi tulee aiheuttamaan vuosi vuodelta yhä enemmän taloudellista vahinkoa ja inhimillistä kärsimystä. – Olen itse puhunut demokratiasta kapitalismin vastakohtana. Politiikassa populismi, polarisaatio ja totuudenjälkeisyys menestyvät. Hänen mukaansa nykyisessäkin talousjärjestelmässämme on paljon piirteitä, jotka eivät ole kapitalistisia. Nykykapitalismin suurimpana ongelmana hän näkee liian voimakkaiksi paisuneet suuryhtiöt, joiden omistajilla on enemmän valtaa kuin kokonaisilla valtioilla. – Mitä fiksummin hoidamme oman ulkopoliittisen linjamme, sitä todennäköisemmin voimme saada kumppaneita muista maista ja uskottavuutta niissä kysymyksissä, joista tahdomme itse puhua. Sodat Ukrainassa ja Palestiinassa jatkuvat ilman näkymiä tai tahtotilaa rauhasta. Onko ratkaisu kriisiytyvään maailmaan siis kapitalismin korvaaminen toisella järjestelmällä. Li Anderssonin mukaan kiihtyvällä tahdilla syntyvät kriisit itsessään ovat uhka, samoin niiden vaikutukset ja seuraukset. Mitä paremmin hoidamme ilmastotyötä omassa maassamme, sitä uskottavammin voimme puhua ilmastotoimien puolesta globaalilla tasolla. Ilmastokriisi ja luontokato uhkaavat koko ihmiskunnan tulevaisuutta. Li Andersson miettii hetken ja toteaa sitten, että vasemmistossa lähestytään toisinaan talousjärjestelmän analyysiä turhan mustavalkoisesti. 1 7 ten elinolosuhteisiin ja siirtolaisuuteen, hän sanoo. Näillä kaikilla kriiseillä tulee olemaan kauaskantoisia vaikutuksia globaalisti ihmisLe h tik u va /J u ss i N u k a r i. Demokratia kapitalismin vastakohtana Nykyaikaa määrittää yhä kiihtyvä kriisiytyminen. Sen sijaan meillä on varsin hyvät mahdollisuudet demokratisoida talouttamme nykyisestä, Andersson sanoo. Vasemmistolainen analyysi lähtee siitä, että hallitsematon kapitalismi ja valloilleen päästetyt markkinavoimat ovat aiheuttaneet ja kiihdyttäneet maailmanlaajuisia kriisejä. Hän ei kuitenkaan näe järkevänä tarjota joka ongelmaan ratkaisuksi kapitalismin kumoamista. En usko, että saamme voitontavoittelua kokonaan kitkettyä maailmasta
Li Andersson pitää kuitenkin aivan realistisena, että turvallisuutta voitaisiin tulevaisuudessa ylläpitää muillakin keinoin kuin aseellisesti. – Mielestäni on aivan perusteltua kysyä, mikä sitten olisi ydinasevaltojen sitoutumisen taso YK:hon, jos ne eivät olisi turvallisuusneuvostossa pysyvästi edustettuina. Andersson toivookin, että koko ihmiskunnan yhteiset isot haasteet, kuten ilmastokriisi, voisivat toimia maailmanpoliittista yhteisöä kokoavina kysymyksinä. – Esimerkiksi uusi kestävän kehityksen Agenda 2030 on yksi saavutus. – Taloudellinen keskinäisriippuvuus on tietyssä mielessä ollut toimivaa. Suhtautumalla tällaisiin asioihin vakavasti kaikki maat, mukaan lukien Suomi, voivat osaltaan olla vahvistamassa sääntöpohjaista maailmanjärjestystä. – Toisaalta voidaan myös ajatella, että jos tämä on se hinta, jonka joudumme maksamaan siitä, että suurvallat ovat mukana tässä monenkeskisessä järjestelmässä, niin ehkä se on sen arvoista, Andersson pohtii ja muistuttaa, että tällaiset asiat eivät ole yksiselitteisiä. Sitä näkökulmaa emme saa koskaan unohtaa, koska se on juuri sitä kaikkein tehokkainta rauhanpolitiikkaa. – Politiikan tavoitteena pitäisi kuitenkin olla konfliktien ennaltaehkäisy. Hän myös muistuttaa, että YK ei ole vain keskustelukerho, vaan se on myös saanut asioita aikaiseksi. – Totta kai on ongelma, jos järjestelmämme on sellainen, jossa vain vahvoilla on oikeus muokata sääntöjä, hän sanoo. Kylmän sodan aikainen ja sen jälkeinen kansainvälinen turvallisuus perustuu asevarusteluun ja kauhun tasapainoon. Li Andersson tunnustaa tämän haasteen. – Sota on pahin epäonnistuminen, joka politiikassa ja diplomatiassa voi tapahtua, Andersson painottaa. n Li Andersson on aina valmis puolustamaan YK-järjestelmää.. – Niiden ympärille voidaan koota uutta yhteistyötä ja rakentaa uusia keskinäisriippuvuuksia, hän sanoo. On mielestäni arvokasta, että on edes yksi paikka, missä kaikki ovat läsnä, Andersson sanoo. Myös jokainen sota, joka on jäänyt syttymättä, on Anderssonin mukaan onnistuminen. Hänen mukaansa politiikassa on tällä hetkellä valloillaan konsensus siitä, että erilaisiin sotilaallisiin konflikteihin ja kriiseihin pitäisi varautua. 1 9 jen noudattaminen ja siinä toivossa eläminen, että muutkin noudattavat niitä. Li Andersson on kuitenkin valmis aina puolustamaan sitä. – Se on ainoa kansainvälisen politiikan foorumi, jolla kaikki ovat edustettuina, myös ne hylkiövaltiot, joiden kanssa ei haluta tehdä yhteistyötä. YK-järjestelmää on kritisoitu paljon, ja osittain syystäkin. Tähän saakka se on estänyt ainakin uusia laajoja maailmansotia syttymästä, hän sanoo
Julkiset sektorit laajenivat ja terveydenhuolto tuli paremmin kaikkien saataville, minkä lisäksi koulutusjärjestelmiä muutettiin tasa-arvoisemmiksi. Suomessa paras esimerkki tästä on peruskoulujärjestelmän luominen. Mutta ne ovat erilaisia kapitalistisesta osasta taloutta, ja enimmäkseen ne eivät keskitä pääomaa. Teksti ja kuva juSSi Virkkunen Mitä on sosialismi. 2 SoSialiSmin SananSaattaja Sosialismi antaa vapautta, sanoo tanskalainen poliitikko Pelle Drag sted. Sitä tanskalainen poliitikko ja nykyään Enhedslisten-puolueen johtaja Pelle Dragsted pohtii. Valtio veti Toisen maailmansodan jälkeen Euroopassa elettiin valtiovetoisen talouspolitiikan aikaa. – Pohjoismaissa on aika isot julkiset sektorit verrattuna muihin maihin – täällä kansa omistaa tuotantovälineitä, Dragsted tiivistää. – Päätösten tekeminen kapitalismissa estää myös ratkaisun löytämisen ilmastokriisiin. 1970-luvun lopulla talouden suunta alkoi muuttua, kun uusliberaali ajattelu valtasi alaa. Tärkeintä osuuskunnissa on niiden hallintamuoto eli se, että johto on vastuussa osuuskunnan jäsenille. Kylmän sodan päättymisen jälkeen vauhti kiihtyi entisestään. Jos haluamme siirtyä kohti jälkikapitalistista yhteiskuntaa, meidän pitää pystyä vastaamaan vaikeisiin kysymyksiin, Dragsted sanoo KU:n haastattelussa. Yhtenä esimerkkinä Dragsted mainitsee kirjastolaitoksen. Julkisen sektorin lisäksi Dragsted mainitsee yksityiseltä puolelta osuuskunnat, jotka ovat Pohjoismaissa suuremmassa roolissa kuin muualla. Britanniassa puolestaan kansallinen terveyspalvelu perustettiin heti sodan jälkeen. Kirjassaan hän esittelee polkua kohti pohjoismaista sosialismia, jossa tärkeintä on tuotantovälineiden demokraattinen hallinta. Kirjan yksi teesi on, että sosialismi ei ole mikään utopia vaan Pohjoismaiden talouksissa löytyy jo nyt sosialistisia piirteitä. Kapitalismin suurimpana ongelmana Drag sted pitää pääoman keskittymistä. – Uusliberaalin aikakauden aikana olemme nähneet kapitalistisen alueen laajenevan, Dragsted sanoo. – Kirjan teoreettinen osuus eroaa ehkä hieman siitä, miten sosialismi yleensä on ajateltu. Sosialismi on yleensä nähty kapitalismin korvaavana järjestelmänä. – Yritän kuvailla järjestelmää sekataloutena, jossa tuotanto on mahdollista järjestää eri tavoin. Tästä päästään Dragstedin kirjan perusteesiin: talouden suunta pitää taas kääntää. Ja kun voitontavoittelu johtaa ajattelua, vaikuttaa se toimintaan. Samalla keskittyy myös vaikutusvalta. Näihin kysymyksiin Dragsted lähti hakemaan vastauksia, ja työn pohjalta syntyi kirja Pohjoismainen sosialismi – Kohti demokraattista taloutta. Päämääränä on liikkua kohti taloutta, jossa yritykset ovat demokraattisesti omistettuja. Dragsted huomauttaa, että kapitalistisiksi valtioiksi niputetaan huomattava erilaisia maita. – En sano, että nämä ovat täydellisiä ja sosialistisia utopioita. On helppo sanoa olevansa sosialisti, mutta mitä se oikein tarkoittaa. Yhdysvallat ja Suomi ovat molemmat kapitalistisia, mutta maiden talousjärjestelmät eroavat huomat. Drag stedin kotimaassa Tanskassa on esimerkiksi runsaasti osuuskuntapohjaista asumista. – Meillä ei voi olla vain isoa slogania, että olemme sosialisteja
– Valta ja tulot on jaettu aiemmin omistussuhteiden muodossa. – Reformi on sanana muuttunut. Hyökkäyksellä hän tarkoittaa aloitteen ottamista muun muassa talouskeskustelussa. Vallankumous ei ole tärkeä osa, tärkeä osa on muuttaa omistustapoja. – Tämä on opetus meille. Kirjassaan Dragsted tarjoaa esimerkkejä, miten kulkea kohti sosialismia. Kannatus keskittyy yliopistokaupunkeihin, ja kannattajat sekä äänestäjät ovat entistä korkeammin koulutettuja. Oikeiston perinteinen mantra on, että vasemmisto katsoo aina taaksepäin. Sinne pitää mennä, jotta ne voi muuttaa. Tämän vuoksi Dragsted tiivistää, että pohjoismainen sosiaalidemokratia on onnistumisen ja epäonnistumisen tarina. Tällaisiin asioihin pitää keskittyä. Vasemmisto muuttuu Tanskassa samalla tavalla kuin Suomessa ja muissa länsimaissa. Sosiaalidemokraattinen ajatus reformista oli alun perin ajatus siirtymisestä reformien kautta sosialistiseen talouteen. – Kirjassani yritän antaa analyyttisen kehikon sitä varten. Samoin hän tyrmää väitteen, että vain vasemmisto haluaa puuttua markkinoiden toimintaan. – Tämä on ehkä kiireisin asia, joka pitää ratkaista, Dragsted sanoo. n ”Sosialismiantaa vapautta.”. Ja sitten vasemmiston pitää käydä hyökkäykseen, Dragsted sanoo. Ongelma on monitahoinen. – Jos ihmiset luottavat meidän olevan heidän takanaan, silloin voimme tehdä paluun laajana työväenluokan puolueena. Koska he hyväksyivät kapitalismin epädemokraattisen ominaisuuden, säilyi valta myös harvoilla. Tämä voi kuulostaa banaalilta, mutta analyysimme yhteiskunnasta on, että se koostuu luokista. Sosiaalidemokraatit jättivät tällaisen reformismin 1960–70-luvuilla. Tästä päästään Dragstedin alussa mainitsemiin vaikeisiin kysymyksiin. – Olen aina pitänyt jaottelua reformin ja vallankumouksen välillä tyhmänä. Markkinoita säännellään paljon, mutta nyt niitä säännellään pääoman omistajien hyödyksi eikä enemmistön. Niissä on kuitenkin tällä hetkellä yksi pieni ongelma – länsimaailmassa on käynnissä oikeistokäänne. – On helpompaa kuvitella sosialistinen yhteiskunta, kun tiedostaa, että meillä on jo tapoja toteuttaa tuotantoa demokraattisesti. On helppo julistaa tavoitteeksi, että tuotantovälineet pitää sosialisoida. Mutta pääpainon pitää olla sitä ennen tapahtuvissa mekanismeissa. Isojen kaupunkien ulkopuolella kannatus putosi roimasti. Siinä mielessä hänen ajattelunsa on reformistista, joka puolestaan on usein liitetty sosiaalidemokraatteihin. Uudelleenjakaminen on sama kuin myöhästyisi juhlista. – Todellisuudessa kyse on kahdesta eri tavasta järjestää talous, ja molemmat tarvitsevat instituutioita ja lakeja. Sellaisessa yhteiskunnassa on risteäviä etuja, ja niitä on kaikkialla. – Se johtuu sosialismin määrästä. Yhtäältä kyse on siitä, mitä asioita vasemmisto nostaa tai sen koetaan nostavan esiin. Kun saa vallan, ei pidä vain jakaa uudelleen varallisuutta. He hyväksyivät olla haastamatta kapitalismin omistajamallia. Pitää kiinnittää enemmän huomiota siihen, mitä sitä ennen tehdään. Toki varallisuuden uudelleenjakaminen on tärkeää, Dragsted lisää. Vaikka olisi vallankumouksellinen, vallankumouksen jälkeen pitää tehdä paljon reformeja. Jos aiheet tuntuvat ihmisistä kaukaisilta, ei silloin ensimmäiseksi tule mieleen äänestää vasemmistoa. Tälle väitteelle Dragsted hymähtää. 2 2 tavalla tavalla toisistaan. Kapitalismi onkin hyvin epädemokraattinen tapa järjestää talous, siinä missä sosialismin ajatuksena on demokraattinen hallinta. Vallankumouksellinen reformi Dragsted ei julista vallankumousta ja nopeaa muutosta. – Sosialismi antaa vapautta. Oikeisto vie Dragstedin näkemyksille on vasemmistolaisen helppo nyökytellä hyväksyvästi. – Pitää keskittyä luokkaan. Kirjassa yritetään paikantaa, mistä talouseliitin valta tulee ja miten tavallisten ihmisten valtaa voidaan laajentaa eliitin kustannuksella. Dragstedin omalle puolueelle kävi Tanskan vaaleissa samoin kuin vasemmistoliitolle Suomessa
Tarkoituksena on heikentää työntekijöiden työehtoja ja mahdollisuuksia vaikuttaa työpaikan asioihin. Nyt on #PainavaSyy toimia! Lue lisää verkkosivuiltamme www.teollisuusliitto.fi/painavasyy/ tai kysy omalta luottamusmieheltäsi, miten voit itse vaikuttaa!. ”Munkin työehdoista työpaikalla voisi sopia kuka vaan koulutetun luottamus miehen sijaan.” Eihän sen näin pitänyt mennä! Hallitus ohittaa lailla luottamusmiehet. Jatkossa koko henkilöstöä koskevan paikallisen sopimuksen voi tehdä melkein kuka tahansa
Teksti Juha saarinen Kuvat lehtiKuva Suomen itSenäiSyySpäivän jälkeen tulee kuluneeksi kaksi kuukautta siitä, kun Hamasin johdolla suoritettu terrori-isku – jonka on arvioitu vaatineen noin 1 200 kuolonuhria – käynnisti viimeisimmän tuhovoimaisen vaiheen Israelin ja Palestiinan välisessä konfliktissa. Vakavimmat esimerkit tästä ovat Berliinissä sijaitsevaan synagogaan kohdistettu epäonnistunut polttopulloisku Saksassa sekä Is raelin suurlähetystöön kohdistunut, niin ikään epäonnistunut palopommitusyritys Kyproksen Nikosiassa.. Muun muassa Euroopan suurimman juutalaisväestön kotimaassa Ranskassa terrori-iskun jälkeisen kuukauden aikana raportoitiin yli tuhat antisemitististä välikohtausta. Vakavimmat esimerkit tästä kytkeytyvät Hamasiin. Iskun jälkeistä antisemitististen välikohtausten määrän kasvua Euroopassa selittävät osaltaan laillisesti järjestettyjen mielenosoitusten yhteydessä esiintyneet, antisemitistisiksi tulkittavissa olevat iskulauseet ja visuaaliset kuvastot. Yksi esimerkki tällaisesta on terrori-iskussa käytettyjen moottoroitujen riippuliitimien omaksuminen protesteissa käytettyyn visuaaliseen kuvastoon. Eri puolilla Eurooppaa on muun muassa vandalisoitu ja tuhottu Israelista kaapattujen panttivankeihin kytkeytyviä julisteita, ja juutalaisten asuinpaikkoja on töhritty erilaisilla symboleilla, kuten hakaristeillä. 24 KonfliKtin seurauKset Israelin ja Hamasin välisellä konfliktilla on turvallisuuspoliittisia heijastevaikutuksia Euroopassa. Niissä on esiintynyt myös erilaisten ekstremististen ja islamististen toimijoiden aktivismia, joissa palestiinalaisnationalismia ja palestiinalaismyönteistä sympatiaa on pyritty kanavoimaan kohti antisemitististä tai ekstre mististä liikehdintää. Mielenosoituksissa on esiintynyt Hamasin terrori-iskun – tai yleisemmin Israeliin ja sen juutalaisväestöön kohdistuvien väkivallantekojen – juhlistamista ja erilaisia tuen ilmauksia ryhmälle tai sen toiminnalle. Lontoossa antisemitististen välikohtausten määrä kasvoi yli 1 300 prosenttia. Antisemitistisiä tekoja on myös esiintynyt laajalti mielenosoitusten ulkopuolella. Paikalliset viranomaiset arvioivat Saksassa määrän tuplaantuneen lokakuussa edellisvuoteen verrattuna ja Isossa-Britanniassa kuusinkertaistuneen. Huolestuttavaa on, että pieni osa välikohtauksista on ollut väkivaltaisia. Hamasin iskua – ja sitä seurannutta Israelin sotilasoperaatiota – on seurannut mittava antisemitistisiksi määriteltävissä olevien, juutalaisiin tai juutalaisuuteen kohdistuneiden välikohtausten sarja Euroopassa
Alueella on kuitenkin havaittu muutamia iskuaikeita, joilla on kytkös Israelin ja Hamasin väliseen konfliktiin. Euroopan turvallisuusviranomaisEt ovat varoittaneet, että konflikti todennäköisesti energisoi a lueen radikaali-islamistisia ryhmiä ja niiden tukiverkostoja Euroopassa, mikä puolestaan saattaa johtaa konfliktiin kytkeytyviin terroritekoihin. Toistaiseksi väkivallanlietsonta ei ole saanut merkittävää vastaanottoa Euroopassa. Alueella on nähty vain kaksi iskua Hamasin suorittaman hyökkäyksen jälkeen. Isis ja Al-Qaida paikallishaaroineen ovat juhlistaneet Hamasin johdolla toteutettua iskua, joskin pitäen etäisyyttä erilaista radikaali-islamismin haaraa edustavaan ja vääräuskoisena koettuun Hamasiin. Ne ovat myös rohkaisseet kannattajiaan ja tukijoitaan iskuihin juutalaisia, Israelia ja länsimaita vastaan. Ensimmäinen tapahtui 13.10. Valtaosa viime vuosien iskuista Euroopassa kytkeytyykin islamia loukkaaviksi koettuihin tekoihin, kuten Koraanin häpäisyihin. Erilaiset ekstremistiset ja terroristiset ryhmät – äärioikeistosta Isisiin ja Hamasiin – ovat jo pyrkineet omassa viestinnässään hyväksikäyttämään konfliktin synnyttämää kuohuntaa edistääkseen omia antisemitistisiä narratiivejaan sosiaalisen median alustoilla pyrkien esimerkiksi radikalisoimaan, rekrytoimaan sekä lietsomaan väkivaltaa. Se on aatteellisesti pikemminkin kansallinen kuin globaali radikaali-islamistinen toimiPalestiinalaiset pakenivat Gazassa marraskuun lopussa.. Arrasin hyökkääjän tapauksessa viranomaisten on raportoitu tutkivan mahdollista kytköstä Hamasin iskuun. Arrasissa Ranskassa ja toinen Brysselissä Belgiassa kolme päivää myöhemmin. 2 5 Hämärtyneet rajat laillisen mielenosoittamisen, antisemitistisen toiminnan, sekä ekstremismin – paikoitellen jopa terroristisen – tukemisen välillä selittävät osaltaan, miksi joissain Euroopan maissa viranomaisten suhtautuminen Palestiinaa tukevien laillisten mielenilmausten järjestämiseen on tiukentunut. Päivää myöhemmin Belgian Anderlechtissa pidätettiin palestiinalaistaustainen turvapaikanhakija, joka oli kertonut paikallisille viranomaisille halustaan kuolla marttyyrinä itsemurhaiskussa. Isisin jäsenyydestä aiemmin tuomittu mies, jota epäiltiin pyrkimyksistä ajaa auto ihmisjoukkoon Israelia tukevan mielenosoituksen yhteydessä. Yksi tekijä on Hamas. Molemmat iskut kytkeytyvät Isisiin ja Ruotsin Koraanin häpäisyihin. Saksan Duisburgissa pidätettiin 24.10. Tosin on tärkeää huomioida, ettei kummassakaan tapauksessa ole täysin selvää, kuinka pitkälle aikeet olivat kehittyneet. Hamasin johdolla suoritetun terrori-iskun jälkeisten viikkojen aikana terroristinen toiminta – ja erityisesti viestintä – Euroopassa vaikuttaakin lisääntyneen. miksEi israElin ja Hamasin välinen konflikti ole johtanut terrori-iskuihin Euroopassa
Kolmas on vierastaistelijaliikkuvuus konfliktialueelle sekä alueelle matkanneiden vierastaistelijoiden käyttö kansainvälisessä viestinnässä ja rekrytoinnissa. Tärkeitä toiminnan muotoja ovat olleet muun muassa varainkeruu, viestintä sekä poliittinen lobbaus terroristijärjestöluokituksen poistamiseksi. Perinteisesti tällaisissa konflikteissa on ollut läsnä neljä tekijää. Vaikka Hamasin viestinnässä on myös islamistisille toimijoille yleistä internationalistista retoriikkaa, Hamasin strategiassa ja tavoitteissa kansainvälisyys ei ole merkittävästi edustettuna. Merkittävää evoluutiota Hamasin strategiassa edustavat myös lokakuun terrori-iskun yhteydessä julkaistut videot hyökkäyksen aikaisista hirmuteoista. Neljäs on länsimaiden sotilaallinen läsnäolo tai interventio konfliktialueella. Kolmas keskeinen tekijä tälle on, ettei jihadististen ryhmien viestintä ole toistaiseksi onnistunut – voimakkaista tunnereaktioista huolimatta – inspiroimaan toimintaa Euroopan jihadistipiireissä. Se on ainakin toistaiseksi ollut väkivallatonta. Ensimmäinen on islamin ulkopuoliseksi mielletty vihollinen sekä sen aiheuttama inhimillinen kärsimys paikallisen muslimiväestön keskuudessa. marraskuuta.. Ryhmän jäsenten tiedetään myös pyrkivän vahvistamaan Hamasin kannatusta palestiinalaisdiasporan sisällä. Tässä yhteydessä on tärkeää huomioida, ettei Israelin ja Hamasin välisessä konfliktissa ole läsnä kaikkia niitä elementtejä, jotka ovat olleet läsnä kansainvälisiä terrori-iskuja inspiroineissa konflikteissa aiemmin. Sen tavoitteena on itsenäinen Palestiina, jonka saavuttamiseksi on välttämätöntä tuhota väkivalloin Israel ja sen juutalaisväestö. Tätä iskun ulottuvuutta ymmärretään toistaiseksi kuitenkin heikosti johtuen muun muassa tiedon saatavuuteen liittyvistä rajoitteista. Israelin ja Hamasin osalta jälkimmäiset aatteelliset eroavaisuudet globaalimmin orientoituneesIsraelin viranomaiset selvittivät ammuskelun tapahtumia Jerusalemissa 30. Ryhmään kytkeytyvää tukitoimintaa esiintyy palestiinalaisdiasporien keskuudessa eri puolilla Eurooppaa, erityisesti KeskiEuroopassa. 2 6 ja. Toisaalta Hamasin johdosta on esitetty puheenvuoroja, joissa sen kannattajia ja tukijoita on rohkaistu kaduille osoittamaan mieltä Palestiinan puolesta ja Israelia vastaan iskun – ja ennen kaikkea sen aiheuttamien vastatoimien – myötä. Ei ole poissuljettua, että tällaisella strategisella viestinnällä – ja videoiduilla ekspressiivisillä väkivallanteoilla – ryhmä on pyrkinyt viestimään erilaisille kohdeyleisöille globaalisti. Näin ollen ei ole yllättävää, että ryhmä ei ole käytännössä pyrkinyt tukemaan tai toteuttamaan terrori-iskuja Euroopassa historiansa aikana. Toinen on konfliktialueella toimiva ryhmä, joka näyttäytyy laajemman, omaksi mielletyn viiteryhmän puolustajana ja jolla on konfliktialueen ulkopuolisia tavoitteita. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö Hamasilla olisi toimintaa Euroopassa
2 7 ta jihadismista vähentävät merkittävästi ryhmän vetovoimaa Euroopan jihadistien keskuudessa. Vaikka jihadistinen liikehdintä Euroopassa jatkaakin – ainakin toistaiseksi – suvantovaihettaan, konflikti voi kuitenkin johtaa turvallisuustilanteen heikkenemiseen ja terrorismin uhan kohoamiseen alueella. Tällaisesta toiminnasta on laajasti näyttöä eri puolilta Eurooppaa, mukaan lukien Pohjoismaista. Hamasin paikallisten jäsenten ja tukijaverkostojen osalta merkittävä kysymys onkin, miten niiden sisällä reagoidaan konfliktiin, etenkin mikäli se pitkittyy ja raaistuu, tai mikäli Gaza miehitetään osittain tai kokonaisuudessaan. Merkittävänä haasteena terrori-iskujen inspiroimiselle tulee jatkossakin olemaan jihadistiryhmien historiallinen poissaolo Israelin ja Palestiinan konfliktialueelta sekä vihamieliset suhteet Hamasiin. Hamasin tukitoiminnan laajeneminen väkivaltaisuuksiin, jossa kohteena on Israel tai alueen juutalaiset, ei ole täysin poissuljettua, vaikka niiden todennäköisyyttä on vaikea arvioida. Ei ole selvää, kuinka paljon Hamasilla on kannatusta palestiinalaisdiasporan sisällä Euroopassa, mutta konfliktin kannalta merkittävää on, että konfliktialueelle on lähes mahdotonta matkustaa. Toistaiseksi tämän vetovoima näyttää kuitenkin olevan rajallinen. On myös mahdollista, että Hamasin ja Israelin välinen konflikti heijastuu Euroopan radikaali-islamistisessa kentässä myös jihadistisen liikehdinnän ulkopuolella. Ryhmän kannattajat ja tukijat ovat voineet huutaa koirapillimäisesti Israelin tuhoa ”joelta merelle” -iskulausein, kiistää ryhmän terroristista luonnetta ja juhlistaa sen lukemattomia terroritekoja. Tämän vuoksi iskut eivät ole poissuljettuja lähitulevaisuudessa, etenkin mikäli jihadistiset ryhmät pystyvät järjestelmällisesti hyväksikäyttämään Gazan väestön inhimillistä kärsimystä omassa viestinnässään. Hizbollahiin ja Iraniin kytkeytyvän šiia-jihadistisen liikehdinnän yhteydessä voi esiintyä konfliktiin kytkeytyvää terrorismia Euroopassa – etenkin mikäli Hizbollahin ja Israelin väliset yhteenotot kärjistyvät laajamittaisemmaksi konfliktiksi. Näiltä osin viranomaisten huolet ovat enemmän kuin perusteltuja. Tämä puolestaan vaikeuttaa ryhmän pyrkimyksiä viestiä kulttuurillisesti autenttisella ja resonoivalla tavalla länsimaisille kohdeyleisöille. On selvää, että Israelin ja Palestiinan välinen konflik ti on voimakkaan tunnelatautunut kysymys, jossa Israelin ja juutalaisten vastustaminen yhdistää muslimiväestöä Euroopassa ja globaalisti, sekä myös aatteeltaan voimakkaan antisemitistisiä ekstremistisiä ja terroristisia toimijoita Euroopassa. TerrOrisminTOrjunnassa alueen turvallisuusviranomaisia auttaa viime vuosikymmenellä koettu Isisiin kytkeytynyt terrori-iskujen aalto, jonka seurauksena terrorismintorjuntaa lähdettiin kehittämään voimakkaasti. Vuonna 2012 Hizbollahin jäsen suoritti juutalaisturisteihin kohdistuneen terrori-iskun Burgasissa Bulgariassa surmaten kuusi Israelin kansalaista. Viime viikkojen aikana järjestetyt mielenosoitukset ovat tarjonneet Hamasin Euroopassa oleskeleville jäsenille ja tukijoille mahdollisuuden harjoittaa omaa toimintansa julkiseen palestiinalaisaktivismiin ilman identifioitumista Hamasin tukijoiksi. Samassa yhteydessä on tärkeää huomioida, että Hamasin ja jihadististen ryhmien väliset suhteet ovat perinteisesti olleet vihamieliset huolimatta sen Israeliin kohdistaman terrorin saamasta positiivisesta huomiosta, erityisesti johtuen Hamasin uskontulkinnasta sekä läheisistä suhteista Iraniin. Hizbollahin osalta on aikaisempaa näyttöä terrorismin uhasta, joskin vähäisesti. Mikäli Hamasiin kytkeytyvät verkostot voimistuvat, kyseessä ei olisi ensimmäinen kerta radikaali-islamismin historiassa, kun Lähi-idässä toimivaan aseelliseen ryhmään kytkeytyviä terroritekoja tapahtuu Euroopassa. Keskeisempänä riskinä on Hamasin radikalisaatioja rekrytointitoiminnan yleistyminen palestiinalaisdiasporien sisällä. On selvää, että al-Qaida ja Isis paikallishaaroineen pyrkivät opportunistisesti hyväksikäyttämään konfliktia omien tavoitteidensa edistämiseksi ja Euroopan jihadistisen kentän herättelemiseksi ruususen unestaan ja oman asemansa parantamiseksi laajemman radikaali-islamistisen kentän sisällä. Ei ole täysin poissuljettua, että alueella nähtäisiin jatkossa Hamasiin tai Hizbollahiin kytkettyjä terrori-iskuja, jälkimmäisessä yhteydessä etenkin mikäli konflikti laajenee Libanoniin. Vaikka jihadistinen liikehdintä Euroopassa elää yhä suvantovaihetta, ei ole täysin poissuljettua, että Israelin ja Hamasin välinen konflikti johtaisi terrori-iskuihin Euroopassa yllä kuvatuista haasteista huolimatta – etenkin mikäli konflikti pitkittyy ja raa’istuu. n. Juutalaisiin ja juutalaisuuteen kohdistuvat iskut ovat olleet tärkeä osa ilmiön historiaa alueella. Yhtälailla ei ole täysin poissuljettua, etteikö Hamas tai Hizbollah kannattajineen pyrkisi iskemään Israelia tai juutalaisuutta symboloiviin kohteisiin Euroopassa. Länsimaiden sotilaallinen läsnäolo saattaa kuitenkin toimia potentiaalisena mobilisaattorina Euroopan jihadistipiireille, joissa lännen nähdään tukevan Israelia varauksetta ja huolimatta palestiinalaisväestöön kohdistetusta voimankäytöstä ja sen aiheuttamasta inhimillisestä kärsimyksestä
2 8
Teksti Tuula kärki Kuvat anTTi YrjönEn IranIssa on ollut kansannousuja harva se vuosi. – Kansannousussa on sellaisia elementtejä, joita pitää avata mahdollisimman paljon, myös suomen kielellä. Niinpä Mustafa kirjoitti aiheesta kirjan Nainen. Edellinen, vuoden 2019 kansannousu oli jo laaja. Vapaus! (TA-Tieto 2023). – Tämänkertainen kansannousu ei ole mikä tahansa kansannousu, toimittaja Binar Mustafa sanoo. Sitten 22-vuotiaan Mahsa Jina Aminin huivin alta näkyi hänen hiuksiaan, jolloin kansan pukeutumista ja käytöstä valvonut siveyspoliisi pidätti ja lopulta surmasi hänet epäselvissä olosuhteissa Teheranissa. Kaikki kansanosat mukaan Mahsa Jina Aminin kohtalo laukaisi entistä vahvemmaksi protestoinniksi vallanpitäjiin jo vuosikymmenet kohdistuneen laajamn tyytymättömyyden. Mahsa Aminin nimi on tullut tutuksi suomalaisistakin tiedotusvälineistä, mutta kansannousun rajuus, laajuus ja yhtenäisyys ovat jääneet piiloon. Elämä. Tapahtumasarja laukaisi uuden kansannousun syksyllä 2022, ja se jatkuu yhä. Aineistoa olikin niin paljon, että päädyin kirjoittamaan siitä kirjan. – Iranin tapahtumat ovat olleet paljon esillä, ja itsekin olen käsitellyt niitä eri aktiivien kanssa ohjelmassani, hän sanoo. Aiemmin hän piti myös blogia Kansan Uutisten verkkosivuilla. 2 9 ErilainEn kansannousu Nyt kaikki Iranin kansanryhmät ovat mukana. Ero aiempaan on se, että Mahsa Aminin surma. Hän toimittaa kurdinkielistä verkkotelevisiota viikoittain ja seuraa jo sen vuoksi tarkkaan ulkomaan uutisia
Alistetuksi tuleminen ei ole ihmisten tahto. Kaikki valta on uskonoppineilla. 3 sai aikaan liikehdintää kaikkialla islamilaisessa valtakunnassa, myös sellaisilla paikkakunnilla, joilla on aiemmin protestoitu hyvin vähän. Uutta on myös se, että lähestulkoon kaikki kansanryhmät ovat mukana protestoinnissa. Mitä lähempänä tasa-arvoa ollaan, sitä vähemmän totalitaarisilla vallanpitäjillä on mahdollisuutta yllä pitää valtaansa. Koko maailman ongelma Binar Mustafa korostaa, että kärsimys on maailmanlaajuinen, jos islamilaista valtaa ei saada kukistettua Iranissa. Sekin jo kertoo siitä, että naiset ovat olleet keskeisessä roolissa vuosi sitten alkaneessa kansannousussa, joka jatkuu yhä, vaikkei juuri nyt yhtä valtavana kuin viime talvena. – Kun islamilainen tasavalta perustettiin, se vaikutti alueella ja koko maailmassa merkittävästi. – Naisten asema kertoo paljon yhteiskunnasta. – Yhteinen tavoite kaikkialla Iranissa on päästä eroon nykyisistä vallanpitäjistä, Mustafa sanoo. Mutta miesten on oltava naisten rinnalla. – Naiset ovat kärsineet pahimmin islamilaisen tasavallan sorrosta. Aiemmin protestit kestivät joitain päiviä, korkeitaan viikkoja, mutta tällä kertaa protestoitiin kuusi kuukautta putkeen ja protestointi jatkuu yhä jossain määrin. Kyse ei ole jonkin ryhmän, paikkakunnan tai ammatin harjoittajien kapinoinnista, kuten aiemmin. Ihmiset pystyvät saamaan aikaan asioita alhaalta ylöspäin. Ei ole sattumaa, että islamilainen tasa-valta on kohdistanut näinkin laajoja sortotoimia juuri naisia kohtaan. Naisten vuoksi Binar Mustafan kirjan nimi viittaa kansannousun pääiskulauseeseen ja tunnukseen. – On tosiasia, että naiset ovat nyt suuressa roolissa, Mustafa sanoo. Pelko loppui Kaiken takana on se, että iranilaiset ovat lopettaneet pelkäämisen. Vuonna 2019 protestoitiin jo sadalla, nyt 160 paikkakunnalla samaan aikaan. Ei naisilla eikä miehillä. Lainsäädännön aiheuttama epätasa-arvo kohdistuu suoraan naisiin, eikä tästä ole ulospääsyä, jos naiset eivät olisi itse aktiivisesti mukana, hän sanoo. Naiset eivät tulleet tyhjästä protestiliikkeen kärkeen. – Naisten alistaminen tulee osittain uskonnosta ja perinteistä, mutta järjestelmä, joka on ollut 40 viime vuotta, on johtunut puhtaasti poliittisesta järjestelmästä. Mustafa kirjoitti kirjaansa itsestäänselvyyden, joka pysäyttää: Ilman naisten vapautumista ei yhteiskunnassa ole todellista vapautta. Se on vähentänyt pelkoa. On nähty merkkejä siitä, että islamilaisen tasavallan erittäin vahva asema on kukistettavissa. Uhmaamalla hallituksen säätämiä lakeja ja rajoituksia voidaan päästä eteenpäin, Mustafa arvioi. ”Lähi-idässädemokratiaa onedustanutlähinnä Yhdysvallatjasehän onaiheuttanutalueella vaintuhoademokratian nimissä.””. – Naisten esiintulo ja johtajuus ei tarkoita, etteikö miehiä tarvittaisi. Mitä enemmän on epätasaarvoa ja sortoa, sitä helpompi on ylläpitää islamilaisen tasavallan kaltaista valtiota. – Kun on islamilainen tasavalta, niin lainsäädäntö, kasvatus, kaikki perustuu siihen. Mustafa muistuttaa siitä, että naisten asema on ollut nykyisenlainan vasta noin 40 vuotta eli islamilaisen valtion ajan. Tämä protesti tulee näkymään tulevassa valtiomuodossa. Iranilla on suuri rooli juuri poliittisen islamin levittämisessä. – Ihmiset ovat saaneet itseluottamusta. Naiset ovat mukana joka tasolla. – Ihmisten usko ja tietoisuus omista kyvyistä ja siitä, että he ovat osa suurta joukkoa, yhdessä hallinnon aseman horjumisen kanssa, on johtanut siihen, että ihmiset ovat menettäneet pelkonsa, Mustafa sanoo. Pelko on vähentynyt, vaikka valtaapitävien vastatoimet ovat yhä järkyttävän julmia: vankeutta, kidutusta, kuolemantuomioita. – Kuluvan vuoden aikana on nähty esimerkkejä, jotka vahvistavat käsitystä siitä, että tie vapauteen ja parempaan elämään – ero nykyisistä vallanpitäjistä – on paitsi välttämätön myös mahdollinen. Kyse on paljolti ruohonjuuritasosta. Naisia sortamalla pelastetaan hallitusta ja nykyistä valtiomuotoa, Mustafa sanoo. – Naiset ovat olleet vuosikymmeniä aktivisteja ruohonjuuritasolla. Nyt, kun sitä vastaan protestoidaan, protestoidaan samalla laajemminkin epätasaarvoa ja sortoa vastaan
A ll O v er Pr es s/ M At th ew Ch At tl e. Kuva on syyskuussa Lontoossa järjestetystä mielenosoituksesta. 3 1 Mahsa Aminin surma aiheutti yhä jatkuvan kansannousun Iranissa
Köyhyys on suuri ongelma, Mustafa sanoo. Iranissa puhutaan ihmisten vallasta ja ruohonjuuritason vaikuttamisesta. Nykyinen syvä epätasa-arvo tuskin jatkuu islamilaisen tasavallan kaatumisen jälkeen ottaen huomioon ihmisten laajan osallistumisen protesteihin, Mustafa arvioi. – Enää ei ole toivoa, että nykyinen vallanpitäjä parantaisi ihmisten elinoloja. Suhde on poikki Vallanpitäjien ja kansalaisten suhde on kuitenkin katkennut Iranissa. Mustafa toteaa Iranin roolin olevan yhä isompi. Yksi tekijöistä johtuu Iranin vaikutusvallasta. Länsimedia ei ole kuitenkaan kovin kiinnostunut Iranista tai meneillään olevasta kansannoususta. Tämän ristiriidan vuoksi monia tärkeitä asioita ohitetaan. – Lähi-idässä demokratiaa on edustanut lähinnä Yhdysvallat, ja sehän on aiheuttanut alueella vain tuhoa demokratian nimissä. Harva enää uskoo, että nykyjohto pystyisi muuttamaan tai haluaisi muuttaa kansalaisten tilannetta paremmaksi. – Alueen maista Irakia, Syyriaa ja Libanonia ohjataan käytännössä suoraan Iranista. Tällaiset oletukset eivät kuitenkaan vastaa sitä, mitä Iranissa todella tapahtuu. Radikaalit tavoitteet nähdään mahdottomina. n ”Onnähty,ettätievapauteen japarempaanelämäänon paitsivälttämätönmyös mahdollinen.”. – Vielä muutama vuosi sitten Iranin islamilainen tasavalta nojasi kahteen tekijään: Osa kansasta odotti uudistuksia, esimerkiksi reformistien taholta, ja toinen tekijä oli tukahduttaminen. Puhutaan vapaudesta ja tasa-arvosta. – Luullaan, että protestit keskittyvät tiettyihin aiheisiin ja että alistettujen naisten pyrkimykset ovat merkityksettömiä. – Eri poliittiset liikkeet kamppailevat tulevan Iranin suunnasta. Demokratiako. Niinpä demokratia ei näy tavoitteissa. – Ennen Israelia vastustavat arabinationalistit eivät olleet kytköksessä islamiin. Kehitys johtuu pääasiassa Iranin islamilaisesta tasavallasta, joka on huomattavasti tukenut tätä liikettä kaikkialla. Palestiinan kysymyksen ja varsinkin Iranin islamilaisen tasavallan tulon jälkeen arabinationalismista on tullut entistä enemmän poliittisesti islamistinen. Niinpä ei ole paluuta entiseen tilanteeseen, jossa osalla ihmisillä oli vielä toivoa, että vallanpitäjä tekisi uudistuksia. Länsimaissa on myös paljon oletuksia, joita nykyiset Iranin tapahtumat eivät tue. Mustafan mukaan onkin vain ajan kysymys, milloin ihmiset taas ryhtyvät protestoimaan nykyisiä vallanpitäjiä vastaan ja viemään päämääränsä loppuun asti. Sen ei uskota vaikuttavan länsimaihin juurikaan, hän arvioi. Viimeistään näiden protestien myötä uudistustoiveet ovat hiipuneet, ja islamilainen tasavalta pysyy pystyssä pääosin tukahduttamisen voimin. Mutta jos nykyisistä vallanpitäjistä päästään, mitä tulee tilalle. Omaisuus on jakautunut pienelle eliitille. Niinpä on helpointa sivuuttaa tapahtumat. Riippumatta siitä, mitkä näistä liikkeistä lopulta pääsevät valtaan, merkittäviä muutoksia on odotettavissa. Mustafa muistuttaa että Iran tukee Palestiinassa valtaa pitävää ja Israeliin hyökännyttä Hamasterroristijärjestöä. Lisäksi Iranin tuella vahvan aseman ovat saaneet ryhmittymät Jemenissä ja Palestiinassa, Mustafa toteaa. – Saatetaan uskoa, että naiset käyttävät huivia vapaaehtoisesti, että Iranin islamilainen tasavalta heijastaa kansalaisten todellista tahtoa tai että iranilaiset haluavat ylläpitää uskonnon vahvaa roolia yhteiskunnassaan. Iran on luonnonvaroiltaan rikas maa, jossa epätasa-arvo kukoistaa. Se on esimerkiksi kutsuttu Brics-liittoumaan, johon kuuluvat myös Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka. Erityisesti naisten aseman odotetaan muuttuvan. – Iran on ehkä etäinen. 3 2 Ennen sitä poliittisella islamilla ei ollut läheskään niin paljon vaikutusvaltaa kuin sillä nyt on. – Suurin osa ihmisistä elää juuri ja juuri toimeentulorajan yläpuolella
Kuusisataa natsien SA-miestä piiritti Bürgerbräukeller-oluthallin, jossa Baijerissa puolitoista kuukautta aikaisemmin poikkeustilan julistaneen ja vallan ottaneen viranomaisten ryhmän johtaja, diktaattorin valtuudet saanut Gustav Ritter von Kahr piti puhetta. Maailman suurimmaksi kaupungiksi oli noussut 7,7 miljoonan asukkaan New York ohi 7,4 miljoonan Lontoon. Vallankaappaus oluthallissa Marraskuun 8. Ensimmäinen maailmansota oli vienyt lähes 10 miljoonan ihmisen hengen. Suomen väkiluku oli 3,26 miljoonaa, mikä oli lähes kolminkertaisesti sata vuotta aikaisempaan verrattuna. Teksti arTo Huovinen B il d a r ch iv Pr eu ss is ch er K u lt u r B es it z Adolf Hitler sekä Emil Maurice, Hermann Kriebel, Rudolf Hess ja Friedrich Weber Landsbergin vankilassa. Suuri maanjäristys Japanissa. Silti se oli vielä alle neljäsosan nykyisestä 8 miljardista. Väkiluku oli kääntynyt kovaan nousuun eli lähes kaksinkertaistunut sadassa vuodessa. palaisia nykyään on hieman alle 10 prosenttia. Euroopan väkiluku oli vajaat 500 miljoonaa eli noin neljäsosan maailman väestöstä, kun euroop. päivän iltana Adolf Hitler aloitti vallankaappausyrityksen Münchenissä. Lähimpine miehineen saliin tunkeutunut Hitler julisti yleisölle: ”Joko Saksan vallankumous alkaa tänä iltana tai me kaikki olemme kuolleita auringonnousuun mennessä.” Hitlerin tarkoitus oli Münchenin jälkeen marssittaa joukkonsa Berliiniin, esikuvanaan Benito Mussolinin vuotta aikaisemmin tekemä marssi Roomaan. Lisäksi sisällissodat, kansanmurhat ja sotaa seurannut espanjantauti tappoivat miljoonia ihmisiä. MaailMassa asui vuonna 1923 noin 1,9 miljardia ihmistä. 3 3 Tällainen oli uuTisvuosi 1923 Hitler valtasi oluthallin, Saksassa hyperinflaatio. Suomen suurin kaupunki oli 153 000 asukkaan Helsinki. Kuohuntaa Euroopassa ja Turkista tasavalta
Jo tammikuussa Ranskan ja Belgian joukot miehittivät Ruhrin teollisuusalueen. Oikeiston tukemalla kaappauksella syrjäytettiin vaaleilla valittu pääministeri, maalaisliiton Aleksandar Stambolijski, joka oli käynyt yhä itsevaltaisemmaksi. Kesällä 1923 inflaatio muuttui hyperinflaatioksi. Osa natseista pidätettiin, loput joukossaan Hitler pakenivat. marraskuuta, jolloin yhdellä USA:n dollarilla sai 4 200 000 000 000 (4,2 biljoonaa) saksanmarkkaa. kesäkuuta. Espanjassa kenraali Miguel Primo de Rivera teki vallankaappauksen 15. Kapinayrityksessä kuoli 21 kommunistia, 17 poliisia ja 61 sivullista. Rivera perusti nationalistisen diktatuurin, ammattiliitot kiellettiin. Se toki nosti Hitlerin laajemmin saksalaisten tietoisuuteen ja oli etusivun uutinen kautta maailman, mutta omana aikanaan se oli silti vain yksi osa Saksan levotonta vuotta. Bulgaria oli ollut maailmansodassa häviävällä puolella, mutta nöyryytetty armeija oli kätkenyt aseita. Sodassa kuoli 1 500–4 000 ihmistä. Se huipentui 15. Irlannissa oli kesäkuusta 1922 lähtien käyty sisällissotaa. Tämä oli kiihdyttänyt inflaatiota vuodesta 1919 lähtien. syyskuuta kukistettiin verisesti. Tapahtumia on pidetty yhtenä varhaisena esimerkkinä Kansainliiton hampaattomuudesta. Kapinayritys 23. Nämä saivat hälytettyä armeijan ja poliisin apuun, ja aamulla kuoli laukaustenvaihdossa 16 natsia, neljä poliisia ja yksi sivullinen. Tämän jälkeen vanha markka korvattiin uudella Rentenmark-valuutalla ja tilanne vakautettiin. Syynä oli Saksan hallituksen ilmoitus, ettei se kykene maksamaan Versaillesin rauhassa määrättyjä sotakorvauksia. elokuuta Kreikalta Korfun saaren. Vankilassa Hitler alkoi kirjoittaa Mein Kampf -kirjaansa. Kuukautta myöhemmin Italian laivasto poistui, kun Kreikka oli suostunut maksamaan Italialle 50 miljoonaa liiraa. toukokuuta ensin mainitun osapuolen voittoon. Hyperinflaation on sanottu jättäneen saksalaisiin yhä ulottuvan pelon valtion velkaa kohtaan. R eic h sb a n k d iR ek to R iu m b eR lin Saksalainen 500 miljardin markan seteli hyperinflaation ajalta. 3 4 ”Hitlerputsch”-hanke epäonnistui surkeasti. Vapauteen hän pääsi jo saman vuoden joulukuussa. lokakuuta ryhmä kommunisteja yritti kapinaa Hampurissa. Kaksi päivää myöhemmin Hitlerkin pidätettiin, ja huhtikuussa 1924 hänet tuomittiin valtiopetoksesta viideksi vuodeksi vankeuteen. Miehitys ja hyperinflaatio Nykykatsannossa oluttupakumous oli enteellinen. Armeija teki vallankaappauksen Bulgariassa 9. Kuohuntaa Euroopassa Ensimmäisen maailmansodan jälkeinen kuohunta jatkui monessa Euroopan maassa. Toinen osapuoli hyväksyi sen, että itsenäinen Irlannin vapaavaltio pysyi osana Brittiläistä kansainyhteisöä. Mussolinin Italia valtasi 31. Saksan hallitus oli painanut rahaa selvitäkseen sotaveloista ja -korvauksista. lib R a Ry o f c o n g R es s g eo g R a ph y & m a p d iv is io n Tältä näytti Euroopan kartta vuonna 1923.. Puoli yhdentoista aikaan illalla Hitlerin poistuttua oluthallista hänen liittolaisensa, vanha kenraali Erich Ludendorff päästi von Kahrin kumppaneineen vapaaksi. Klaipedan (saksaksi Memelin) alue oli Versaillesin rauhassa irrotettu Saksasta ja annettu Kansainliiton mandaattina Ranskan hallintaan. syyskuuta. Toinen puoli piti tätä petoksena Irlannin itsenäisyyttä kohtaan. Vahvasti aseistautunut kommunistipuolue pysyi sivussa tapahtumista, mutta Kominternin vaatimuksesta ryhtyi valmistelemaan kapinaa. Vuonna 1918 itsenäistynyttä Liettuaa asiaintila ei miellyttänyt, ja se järjesti tammikuussa alueella kapinan. Sisällissota päättyi 24. Stambolijski surmattiin raa’an kidutuksen jälkeen. Kansainliitto nosti helmikuussa kädet pystyyn, ja Klaipeda liitettiin autonomiseksi osaksi Liettuaa. Kapina kukistettiin suurimmaksi osaksi muutamassa tunnissa, eikä Hampurin naapurissa Bargteheidessa julistettu ”Stormarnin neuvostotasavalta” elänyt sen kauempaa. Jo ennen Hitleriä, 23. Miehitys syvensi ensimmäisen maailmansodan jälkeen Saksassa vallinnutta talouskriisiä ja lisäsi poliittista epävakautta
syyskuuta. Aiemmin ottomaaniimperiumiin kuulunut maa oli vuonna 1922 itsenäistynyt Britannian protektoraatin asemasta. elokuuta ja Yhdysvalloissa 29. Britanniassa järjestettiin ensimmäiset naisten yleisurheilumestaruuskilpailut 18. heinäkuuta. Maailman ensimmäinen, espanjalaisen Juan de la Ciervan autogiro teki ensilentonsa 17. syyskuuta. Myös Irakissa perustettiin ensimmäinen naisjärjestö samana vuonna. n Sarjassa on aikaisemmin tarkasteltu uutisvuosia 1013, 1114, 1215, 1316, 1417, 1518, 1619, 1721, 1822 sekä historian pandemioita. Kisoissa oli mukana viisi maata ja ohjelmassa muitakin lajeja kuin yleisurheilu. Parisataa ihmistä pidätettiin, mukana Suomen Sosialistisen työväenpuolueen koko eduskuntaryhmä. Poliisi oli mukana levittämässä huhuja, että korealaiset ryöstelevät ja suunnittelevat hallituksen kaatamista. Varapresidentti Calvin Coolidge astui hänen tilalleen seuraavana päivänä. Suomen ensimmäinen luonnonsuojelulaki hyväksyttiin eduskunnassa 23. lokakuuta. 3 5 Turkki tasavallaksi Venäjällä yli viisi vuotta jatkunut sisällissota päättyi kesäkuussa bolshevikkien voittoon, kun Jakutian kapina kukistui. Kaikki osat luettavissa KU:n nettiarkistosta. Palestiinasta luvattiin tulevan juutalaisten kotimaa. Kemal Atatürk. lokakuuta, ja 29. Ensimmäiset Salpausselän kisat pidettiin 5. Mustafa Kemal Atatürk perusti syyskuussa Turkin tasavaltalaisen kansanpuolueen (CHP). Amerikanvenäläinen Vladimir Zvorykin jätti 29. lokakuuta Turkista tehtiin tasavalta. Yhdysvaltain presidentti Warren Harding kuoli äkillisesti 2. Yli 100 000 ihmistä sai surmansa. Ankara korvasi Istanbulin Turkin pääkaupunkina 13. päivänä tapahtui Japanissa Kanton suuri maanjäristys. Heinäkuussa tehdyssä Lausannen sopimuksessa hyväksyttiin ottomaanivaltakunnan kukistumisen jälkeiset Turkin rajat. elokuuta 57-vuotiaana. Kuolleiden sotilaiden määrä laskettiin sadoissa tuhansissa, mutta kaikkiaan sisällissodan arvioidaan vaatineen jopa 10 miljoonan ihmisen hengen. G a ll ic a D iG it a l lib r a ry Kanton suuren maanjäristyksen tuhoja Japanissa.. marraskuuta. tammikuuta. V.I. elokuuta. Uhrien määräksi on arvioitu jopa yli 6 000 ihmistä. päivänä astui voimaan Kansainliiton päätös, jolla Britannia sai mandaatikseen Palestiinan ja Transjordanian sekä Ranska mandaatikseen Syyrian ja Libanonin. Roy ja Walt Disney perustivat Disney-yhtiön 16. Meksikon vallankumousjohtajasta tilanomistajaksi siirtynyt Pancho Villa murhattiin 20. Syyskuun 29. joulukuuta patenttihakemuksen televisioksi kutsumalleen katodiputkelle. Ensimmäinen julkinen, gramofonimusiikista koostunut radiokonsertti järjestettiin 6. Britannian Mary Lines niitti menestystä naisten yleisurheilun alkutaipaleella. 189 henkilöä tuomittiin myöhemmin vankilaan valtiopetoksesta. helmikuuta ja se astui voimaan 1. helmikuuta. tammikuuta Helsingissä ja säännölliset yleisradiolähetykset aloitettiin Tampereella 1. Keksintö vaikutti toimivan television kehittämiseen 1930-luvulla. Heti maanjäristyksen jälkeen alkoivat Kanton alueella asuneiden korealaisten kolme viikkoa jatkuneet joukkomurhat. Lenin oli maaliskuussa saanut kolmannen halvauskohtauksen ja jättäytynyt pois neuvostohallituksen johtajan paikalta. Eduskuntaryhmän pidätys Suomessa alkoivat kommunistien joukkopidätykset 3. Kiinnostus naisten urheiluun oli kasvanut sen jälkeen, kun ensimmäiset naisten kansainväliset urheilukisat oli järjestetty vuonna 1921 Monte Carlossa. Bruno Lucander, Gustaf Snellman ja Fritiof Åhman perustivat lentoyhtiö Aero Oy:n 12. heinäkuuta. Egyptissä hyväksyttiin huhtikuussa parlamentaarinen perustuslaki. Naisliikettä ja urheilua Egyptin naiset olivat tyytymättömiä asemaansa itsenäisyysliikkeessä, ja maaliskuussa 1923 perustettiin maan ensimmäinen feministinen liitto. Yhtiön ensimmäinen lento tehtiin seuraavan vuoden maaliskuussa. Korealaisten lisäksi tapettiin vierasta murretta puhuvia tai etnisiin vähemmistöihin kuuluvia japanilaisia sekä vasemmistolaisia. Puolue julistettiin laittomaksi ja sen lehdet lakkautettiin. Syyskuun 1
KU pohti maailmanpolitiikan professori Teivo Teivaisen kanssa, mitä se oikein tarkoittaa. Tilanne Suomen itärajalla on herättänyt keskustelua siitä, miten Venäjän toimiin tulee vastata. Turvapaikan hakeminen on kaikille kuuluva oikeus, joka on turvattu kansainvälisellä oikeudella. Venäjä on ohjannut kymmeniä turvapaikanhakijoita rajavyöhykkeelle, minkä vuoksi hallitus päätti sulkea lopulta itärajan kaikki rajanylityspaikat henkilö liikenteeltä. Joku voi nähdä Suomen ongelmana sen, että vastapuolena on valtio, joka ei kunnioita kansainvälistä oikeutta. maailman?politiikan?professori?Teivo?Teivainen?sanoo. Siinä missä tasavallan presidentti Sauli Niinistö on itärajan kohdalla puhunut tiukoista toimista,. Siihen tiivistyy ajatus, että yhtäältä Ahvenanmaan konsulaatti ja demilitarisaatio ja turvapaikanhakijat rajalla ovat asioita, joissa pelisääntöjen noudattaminen on mikä on, versus sitten se, että kyllä niistä pelisäännöistä kannattaa pitää kiinni, sanoo maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta. 3 6 Sääntöjen maailma Suomen ja Venäjän rajalla kohtaavat myös kansainvälinen oikeus ja kysymys sääntöpohjaisesta järjestyksestä. – Helsingin Sanomat kirjoitti pääkirjoituksessaan, että Suomen ja Venäjän raja on myös oikeusvaltion raja. Teksti juSSi Virkkunen Kuva antti Yrjönen –?Hyviin?sääntöihin?on?rakennettu?sisään?jonkinlainen?mekanismi,?joilla?sääntöjä?voi?muuttaa,?Helsingin?yliopiston
Melolaiset korostivat oikeudenmukaisuutta, järkevyyttä ja hyviä tapoja. Tätä pyrkimystä kutsutaan nykyisin joskus revisionistiseksi, mikä voi kuulostaa hiukan hassulta niiden korvissa, jotka muistavat sen ajan, kun jyrkän linjan marxilais-leniniläiset änkyrät kutsuivat Kansan Uutisia revisionistiseksi lehdeksi. 3 7 on hän samaan aikaan korostanut Ahvenanmaan kohdalla sopimusten merkitystä. Jos he kuitenkin pyrkivät kumoamaan koko sananvapausperiaatteen perusteet. – Mutta sitten kun köyhät saivatkin äänioikeutta lisää, se muuttuukin vähän hankalammaksi, Teivainen hymähtää. – Melos-dialogista ovat esimerkiksi J.?K.?Paasikivi ja Ilkka?Kanerva sanoneet, että siitä löytyy aineksia pohtimaan Suomen ja Venäjän suhteita. Kun itse ollaan heikompia kuin muut. – Ateenalaiset sanoivat, että homma menee niin, ettei meitä oikeastaan yhtään kiinnosta tuollaiset periaatteet, Teivainen kertoo. – Mitä ylipäänsä olisi sääntöpohjaisuus tilanteessa, jossa niitä muutetaan. Samaan aikaan kansainvälisen järjestelmän säännöt ovat oletettavasti vähän kallellaan muualle kuin globaalin etelän suuntaan. Hän lainaa vapaasti Melos-dialogin suomennosta, jossa melolaisten ongelma on tiivistetty. Tästä sitten kai pitäisi huomata, että revisioiminen on uhka. – Huonosti siinä kävi. – Helpostihan hetken kiukustuksissa ja russofobiassa tulee ajatelleeksi, että emme ala täällä sievistellä ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatteita, Teivainen sanoo värikkääseen tyyliinsä. – Hyviin sääntöihin on rakennettu sisään jonkinlainen mekanismi, joilla sääntöjä voi muuttaa. Ihmeen paljon resursseja he sitten laittavat YK-äänestyksiin, Teivainen sanoo. Melolaisten näkemys oli, että valloitushaluisten ateenalaisten ei kannata kohdella melolaisia liian huonosti. – Ajatellaan, ettei Venäjä välitä lainkaan, mitä YK:ssa päätetään. – Politiikassa asiat menevät niin, että oikeudenmukaisuus pätee silloin, kun tahot ovat tasa-arvoisia keskenään, mutta muissa tilanteissa väkevämpi vie ja toinen vikisee. Teivainen huomauttaa, että tällä hetkellä Kiina korostaa pyrkivänsä uudistamaan maailmanjärjestystä. Kyse onkin isosta dilemmasta, Teivainen sanoo. Kansainvälisessä politiikassa länsimaat sanovat usein puolustavansa sääntöpohjaista järjestystä. Vanha tarina Antiikista löytyy tarina, johon Suomessakin on usein viitattu. Siksi ulkopolitiikassa nykyisten sääntöjen kyseenalaistaminen voi näyttää uhkaavammalta kuin sisäpolitiikassa. He eivät taipuneet, mikä johti ateenalaisten hyökkäykseen ja verilöylyyn. Popperin paradoksit Filosofi Karl?Popperin esittämä suvaitsevaisuuden paradoksi nousee myös usein esiin esitetyn ongelman äärellä. – Ellei se sitten ole tuollaisten asioiden noudattaminen. Teivainen tiivistää, että nykyisen maailmanjärjestyksen kyseenalaistaminen nähdään usein sääntöperustaisuuden kanssa ristiriidassa. – Se on hiukan sama kysymys, missä määrin totalitaarisia toimijoita pitää suvaita esimerkiksi sananvapauden suojan kohdalla. – Kansainvälisessä politiikassa on vähän samantyyppisen dilemman pohtimista, missä määrin Venäjää tulee kohdella sivistyneiden pelisääntöjen mukaisesti. Näin kävi YK:ssa vappupäivänä 1974, jolloin järjestössä tehtiin enemmistöpäätös siirtymisestä uuteen kansainväliseen talousjärjestykseen. – Useinhan vaikuttaa siltä, että eihän Venäjälle tai Israelille tai jollekin muulle ole väliä maineestaan, mutta ajatus siitä, että toinen ei pelaa lainkaan näillä pelisäännöillä, voi olla aika harhaanjohtava. Maail manpoliittisessa uusiokäytössään termi ”revisionismi” tarkoittaa joskus lähinnä maailmanjärjestyksen radikaalia uudistamista. Sen ytimessä on pohdinta, pitääkö suvaitsemattomia suvaita. Jos oletuksena on, että he itse eivät näin toimi. Siirtymistä ajoivat globaalin etelän maat. Mikä sitten ratkaisuksi heikomman osapuolen tilanteeseen. Dilemma oli, että olisiko pitänyt alistua ateenalaisten toiveisiin – olisi ryhdytty ateenalaisten liittolaiseksi. Melos-saarten asukkaat kohtasivat noin 2 500 vuotta sitten ateenalaisten sotajoukon. Se joutuu pohtimaan, tuleeko vahvempi väkivalloin, vai miettiikö se esimerkiksi myös omaa mainettaan. Tarina päättyi lopulta melolaisten kannalta hyvin ikävästi. Ongelmaksi tulee sitten vastata kysymykseen, mikä erottaa tai tekee suomalaisen järjestelmän paremmaksi kuin venäläisen ajattelun. Näitä mekanismeja ei kansainvälisessä politiikassa niin paljon ole. – Silloin oli oletuksena, että niin kauan kuin äänes tämässä ei ole liikaa köyhiä, on helppo ajatella, että maa ja ääni -menettelyn puitteissa voi tehdä kaikkia päätöksiä. n. – Se nähdään lähtökohtaisesti pahana asiana, koska olemme sääntöpohjaisen järjestyksen kannalla. – Voi olla, ettei muutokselle ole selkeää sääntöperustaista prosessia osoitettavissa mistään sääntökirjasta. Sääntöperustaisuuden olennainen osa on kai se, että sääntöjen muuttamiseen on sääntöjä, Teivainen pohtii. Ja joskus voidaan huomata, että säännöistä huolimatta muutos ei vain käy
kansainvälisen median analyyseissä Robert Ficoa on nimitetty milloin vasemmistopopulistiksi, milloin Putinin kannattajaksi. Vaalit voitti sosiaalidemokraattiseksi itseään kutsuva Smer-puolue (Suunta), ja puolueen puheenjohtaja Robert Fico nimitettiin pääministeriksi. – Mitä hyötyä tappamisesta on, Fico kysyi uutistoimisto AP:n haastattelussa. Ficon mielestä rauhanneuvottelut ovat ainoa ratkaisu Ukrainan konfliktiin. Hänen mukaansa oli naiivia uskoa, että Venäjä tulisi luopumaan Krimistä ja muista valloitetuista alueista, eikä Ukrainalla ollut kaikesta länsimailta saadusta aseavusta huolimatta kykyä ajaa Venäjän joukkoja maasta. Sen sijaan Bratislavassa monet olivat tyrmistyneitä Venäjä-mielisenä pidetyn puolueen menestyksestä ja useat koulutetut ja länsimieliset nuoret alkoivat vakavissaan pohtia muuttoa ulkomaille. Slovakia on edelleen lähes täysin riippuvainen Venäjältä tuotavasta öljystä ja kaasusta, kuten myös naapurimaat Tšekki ja Unkari. Teksti Peik JohanSSon Kuva all over PreSS/Martin DiviSek Bratislavan vanhassakaupungissa ripustettiin jouluvaloja marraskuun tihkusateessa, ja läheisen kauppakadun katumainoksissa Euroopan unioni markkinoi itseään lauseella: Sinä olet EU! Slovakian vauraassa pääkaupungissa elämä näytti jatkuvan ennallaan, vaikka aiemmin syksyllä pidetyissä parlamenttivaaleissa kävikin juuri niin kuin kansainvälisessä mediassa oli pelätty. Aiemminkin pääministerinä ollut Fico lupasi vaalikampanjassaan slovakialaisille vakautta, järjestystä ja parempaa sosiaaliturvaa. Vaalikampanjan aikana hän esiintyi kotiyleisölle kuitenkin rauhan puolestapuhujana. Fico vastustaa myös uusia pakotteita Venäjää vastaan, jollei ensin kunnolla selvitetä niiden vaikutuksia. Slovakian maakunnissa ja erityisesti maan itäosissa vaalitulos otettiin ilolla vastaan. Slovakian edellinen oikeistohallitus ehti lahjoittaa naapurimaahan huomattavan määrän aseita, muun muassa neuvostoaikaisia Mig-hävittäjiä ja ilmatorjuntakalustoa. Puolueen yhtenä keskeisenä vaalilauseena oli, ettei Ukrainaan tulisi enää lähettää ammustakaan. – En suostu siihen, että minut leimataan sodanlietsojaksi kun puhun rauhasta ja samalla ne, jotka kannattavat sotaa ja tappamista, esiintyvät rauhanaktivisteina, Fico sanoi kannattajilleen Michalovcen pikkukaupungissa Slovakian itäosassa lähellä Ukrainan vastaista rajaa. Ulkomailla kannettiin enemmän huolta siitä, että jos Smer pääsisi valtaan, Slovakian aseellinen tuki naapurimaalle Ukrainalle loppuisi. – Miksi emme käyttäisi EU:n ja Yhdysvaltojen vaikutusvaltaa siihen, että saisimme sotivat osapuolet neuvottelemaan rauhasta ja sopimaan kompromissista, joka takaa Ukrainan turvallisuuden?. 3 8 pintaa syvemmältä Slovakia vaihtoi Suuntaa Uusi pääministeri Robert Fico lopetti aseavun Ukrainalle ja pitää rauhanneuvotteluja ainoana ratkaisuna konfliktiin
Puheet ukrainan EU-jäsenyydestä ovat Ficon mielestä yhtä lailla epärealistisia, sillä Ukrainan tulisi täyttää samat jäsenyysehdot, joita vaaditaan muiltakin jäsenehdokkailta. Kulttuuriministeriksi nimitettiin maahanmuuttovastainen entinen tv-juontaja, joka haluaisi lakkauttaa kokonaan Slovakian yleisradion. Slovakia on elintasoltaan jyrkästi jakautunut. Bratislavassa kansantulo on neljä kertaa suurempi kuin maan itäosissa. Hallitus on myös lietsonut pelkoja Saksaan pyrkiviä pääasiassa Lähi-idän maista tulevia siirtolaisia vastaan ja sulkenut rajanylityspaikkoja Unkarin vastaisella rajalla. Slovakia kuuluu sekä EU:hun että Natoon, eikä uusi hallitus suunnittele eroamista kummastakaan. Venäjän vastaisten pakotteiden vuoksi sähkön hinta on kallistunut ja inflaatio on kohonnut. A ll O v er Pr es s/ M A r tin D iv is ek. n Slovakian pääministeri Robert Fico puhui kannattajilleen vaalitilaisuudessa Nitrassa syyskuussa. Slovakiassa keväällä tehdyssä kyselyssä 51 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että länsimaat tai Ukraina itse olivat syypäitä sotaan. Samaan aikaan pääministeri Fico on arvostellut ulkomailta rahoitusta saavia kansalaisjärjestöjä ja kieltänyt joidenkin medioiden edustajilta pääsyn hallituksen tiedotustilaisuuksiin. Puolue halusi ilmastonmuutoksen kieltäjän ympäristöministeriksi, mutta presidentti ei onneksi suostunut nimitykseen. 3 9 Samaan hengenvetoon hän totesi vastustavansa Ukrainan Nato-jäsenyyttä, sillä hänen mukaansa se johtaisi kolmanteen maailmansotaan. MieliPidekyselyjen Perusteella Smer-puolueen vaalivoitto ei ollut mikään yllätys. – Ukraina on sotaa käyvä ja hyvin korruptoitunut maa, jonka hallinto on kaukana demokraattisista standardeista, Fico totesi uutistoimisto Reutersille. Puolet vastaajista piti Yhdysvaltoja uhkana Slovakian turvallisuudelle. Myös viljakuljetukset Ukrainasta huolestuttavat paikallisia viljelijöitä, sillä viljan ylitarjonta laskee myyntihintoja. Fico haluaa myös neuvotella uudestaan Yhdysvaltojen kanssa vuosi sitten allekirjoitetun puolustusyhteistyötä koskevan DCA-sopimuksen sisällöstä. Pian Ukrainan sodan alkamisen jälkeen Slovakia otti auliisti vastaan pakolaisia naapurimaasta. Etenkin maan köyhemmillä alueilla idässä mielialat ovat muuttuneet, kun tulijoiden joukossa on ollut rikkaita ukrainalaisia, jotka ajelevat hienoilla autoilla, kuten eräs itäslovakialainen entinen kunnanjohtaja asian ilmaisi. Hallituksen apupuolueista Slovakian kansallispuolue on kokoelma äärioikeistolaisia koronankieltäjiä, putinisteja ja salaliittotrolleja. uusi hallitus on luvannut korottaa eläkkeitä ja anonut EU:lta poikkeuslupaa saada jatkaa öljyn tuontia Venäjältä vastoin unionin asettamia pakotteita. Smer-puolueen parlamenttivaaleissa saama paikkamäärä ei yksinään riittänyt hallituksen muodostamiseen, joten hallituskoalitioon pyydettiin mukaan kaksi pienempää puoluetta
ku.fi/tilaa Tilaus vain 89 € vuodessa
4 1 joulutervehdykset Helsinki Tuorila Osmo eläkeläisnuorisoliittolaiset ry elnU Aalto Arvo Aaltonen Kauko Ahonen Hannu Ahonen Risto Ahonen Sirpa Alamehtä Taisto Annala Anneli Annala Rane Antikainen Raija Arajärvi Mirja Attila Mirva Auveri Aarne Berg Topi ja Laina Bäckström Reino Dahl Ahti Eerola Ipi ja Tomi Eriksson Erkki Grekelä Esko Grekelä Kaisu Halenius Maija Halenius Osmo Halmela Sirpa Heino Matti Heinonen Juhani Hiekkanen Timo Honkanen Raija Honkasalo Eila Hottinen Juhani Hottinen Liisa Hurme Hannu Hänninen Marjo Joentausta Jouko Jumppanen Aila Juoksukangas Jussi Juoksukangas Sirpa Jämsen Anja Järvi Marjatta Jääskeläinen Veikko Kaikula Liisa Kallinen Kaija-Liisa Kallinen Reijo Kanerva Outi Kangas Raija Karppinen Iiris Karvonen Maija Kaskikorpi Pirkko Keränen Pia Kiuru Sisko Kivijärvi Mauri Kivijärvi Tuula Korhonen Martti Korhonen Sirkka Koski Anna-Liisa Koski Antero Koski Jarmo Koskinen Ilja Kuivala Ismo Kuivala Sirkka Lahtinen Matti Lahtinen Sirkka-Liisa Laine Pentti Lehtinen Marja-Liisa Lehtonen Jouko Leppänen Osmo Leppänen Pentti Liikaoja Kaija Liikaoja Pentti Luhtala Meeri Luhtala Sanni Lääperi Matti Myllylä Raili Mäkinen Liisa Ojala-Ruuth Paula Oksman Anja Oksman Lauri P. Maria Pannila Raimo Partanen Hannu Pelkonen Tuula Peltola Mervi Pikkarainen Jorma Pirnes Matti Pohjanvaara Reima Pohjanvaara Sirpa Rasilainen Raisa Roiha Eira Ruotanen Tapani Ruusunen Sanna Saarela Vappu Saastamoinen Tuula Salama Riitta Selin Tarja Sirkka ja Oiva Suhonen Riitta Syrjä Jouko Syrjä Raita Tiainen Esa Toivainen Pirkko Toivainen Ulla Torvi Jorma Tuorila Osmo Uotila Kari Viinamäki Reijo Viinamäki Terttu Viljakainen Seija Virta Leena Väntänen Terttu Väntänen Veikko Väre Auli JHl Vasemmisto ja sitoutumattomat Byman Mika Heininen Jaana Huhtamäki Birgitta Jokinen Sari Järvinen Anni Kirkkola-Helenius Tarja Mamia Matti Martins Sirpa Molander Jan Muraja Marko Musakka Raisa Mustonen Heikki Mäki Simo Palomäki Henry Ruuth Saila Savonius Christian Seppänen Merja-Liisa Sjöholm Marja Uusikumpu Maarit kansan Arkiston ystävät Aaltonen Kauko Arhinmäki Juha Ervasti Tauno Hannu Honkasalo Eila Istala Päivi Jalkanen Marita Joentausta Jouko Kaihovaara Pirjo Kanerva Outi Karvonen Maija Kaskikorpi Pirkko Kiuru Sisko Kivistö Sirkka ja Kalevi Korhonen Sirkka Koskinen Ilja Krohn Elias Laakso Kauko Laine Pentti Kansan UUtisten lUKijat toivottavat hyvää joUlUa!
4 2 Lehtiö Arno Leppänen Veli-Pekka Lindstedt Arja Luhtala Meeri Lääperi Matti Maijo Marjo Mäkinen Liisa Mäntyniemi Arja Nikula Leena Pelkonen Tuula Pursiainen Pia Roiha Eira Suhonen Riitta Terävä Merja Terävä Taisto Virtaintorppa Pirjo Kansan Uutiset henkilökunta Alén Johan Erdo?an Tarja Haimi Toivo Joentausta Jussi Kärki Tuula Männynväli Emilia Virkkunen Jussi Loiriso Haimi Toivo Labbas Antti-Veikko Turkia Henri Vuorinen Jarkko Österberg Jan Vasemmistoliiton puoluetoimisto Aromaa Juuso Asikainen Toni Jussila Johanna Laitinen Elias Mäkipää Anna Niva Sini Pyykkönen Milla Takaluoma Vesa Vasemmiston Vanhat toverit Aaltonen Kauko Ahonen Risto Berg Toivo Faven Otto Grekelä Esko Hernberg Kari Hurme Hannu Hynönen Pekka Joentausta Jouko Johansson Kaarlo Julkunen Kaarlo Kallinen Reijo Kiuru Sisko Kivistö Kalevi Koski Anna-Liisa Koski Jarmo Koskinen Ilja Laine Pentti Liikaoja Kaija Luimula Ismo Martimo-Andersson Oili Mäkinen Liisa Niininen Seppo Ojala-Ruuth Paula Partanen Hannu Pelkonen Tuula Pikkkarainen Jorma Pirnes Matti Rasilainen Raisa Rautaporras Pekka Risberg Alvar Risberg Helena Roiha Eira Savtschenko Ritva Suhonen Riitta Suomela Kalevi Syvärinen Katja Venho Heikki Viljakainen Nuppu Viljakainen Ossi Wenman Roy UUsimaa Karkkila Ahjoniemi Heli Ahjoniemi Pentti Ahjoniemi Satu Ajoniemi Ulla Apell Oili Etolin Aatos Etolin Brita Etolin Katja Etolin Kerttu Gröndahl Heino Heathfield Duncan Heathfield Thomas Hellstén Eino Hellstén Terttu Huotari Eino Ilonen Jarkko Kenttälä Martti Laakso Risto Landén Aino Lahtinen Arja-Leena Leo Silja Nieminen Iris Nieminen Veikko Ollakka Erkki Pihlaja Sini Pohjalainen Marja Raunio Veikko Riekkinen Anna-Liisa Riekkinen Jukka Räsänen Asko Räsänen Olga Salo Maritta Salo Tapio Snellman Jorma Tanner Sakari Österlund Krister Kerava Alam Shamsul Husari Tuija Hölttä Maila Jalkanen Raimo Jalkanen Ulla Kivipelto Anita Kivipelto Kaj Korjus Johanna Korpisalo Mallu Liukkonen Oili Liukkonen Tilma Lohikoski Juhani Lohikoski Pia Raunio Mikko Saloriutta Lauri Sundqvist Lisen Suovuo Päivi Tenkanen Sanna Törmänen Riitta Öhrnberg-Tauru Eva-Lotta mäntsälän Vasemmisto Ahola Alice Ahola Antti Auvinen Marko Japola Eeva Järvinen Hannu Kannisto Kalevi Koski Päivi Laukkanen Erkki Pitkänen Teuvo Siljander Mirja Tamminen Liisa Tapper Päivi Vantaa Jokivarsi Kontkanen Eija Kontkanen Kari Saukkoinen Outi Saukkoinen Timo Saukkoinen Ulla Saukkoinen-Ruskela Tiina Mikkeli Koivukylä Dahl Ahti Dahl Marja-Terttu Huotari Jussi Huotari Olga Järveläinen Anu Jääskeläinen Jari Korkiamäki Arja Lehtonen Jouko Nguyen Chau Pietiläinen Jukka Saunamäki Arja Tilander Liisa Tuutti Seppo Vastamäki Jaakko Vastamäki Pirjo Värekoski Vertti Korso Bäckström Ritva Bäckström Tommi Heinonen Ilmari Kivistö Sirkku Komulainen Hilkka Kontkanen Eija Kontkanen Kari Lahdenperä Reijo Ronkainen Simo Talonpoika Riitta Vainio Aimo Öystilä Karoliina Vantaan Wanhat Toverit Aho Olli Ahola Eija Heinonen Ilmari Honkasalo Eila Huotari Olga ja Jussi Järvenpää Merja Kaikula Liisa Kivekäs Pekka Kivijärvi Mauri Kivijärvi Tuula Kurkela Rauno Lahtinen Sirkka-Liisa ja Matti Mielonen Mikko Pursiainen Irja Saarto Raili ja Veikko Sarkanen Kaija ja Esko Vastamäki Pirjo ja Jaakko Välimäki Maritta ja Matti Vasemmistoliiton itä-Vantaan yhdistys Järvenpää Merja Muuronen Raimo Pohjanvaara Reima Pohjanvaara Sirpa Rantala Katri Rantala Mauno Rantala Milja Rantala Riitta Tyystjärvi Kati Tuusulan Jokela Honkonen Antti Honkonen Eeva Vihti Murtomäki Päivi Tynninen Kalevi Varsinais-sUomi Kaarina Söderblom Arto Söderblom Suvianna Kalanti Reensalo Reino Reensalo Tuula Loimaa Helin Mika Hurme Tarja Jalovaara Simo Koivisto Maarit Kolu Eila Kuusisto Ari Kuusisto Armi Kuusisto Raimo Mikkola Henry Mähönen Päivi Tiainen Anneli
Leino Matti Rastas Paula Suomalainen Kari Tiainen Eila Jämsänkoski Hakanen Pekka Hakanen Tapio Heikkilä Reijo Heinävaara Tuula Juurimaa Nina Kailaanmäki Reima Kangas Riitta Kankainen Markku Kinnunen Kati Koskinen Teuvo Lampinen Seppo Lehtonen Anja Lehtonen Veikko Leppänen Aarne Lindeman Arja Lindeman Jorma Lindeman Raimo Lindeman Sinikka Nieminen Kari Ollila Jussi Peltonen Matti Rantanen Iida Selenius Juha Selenius Pirjo Vilenius Eino Vilenius Laila Vilenius Marja Vilenius Veikko Virtanen Timo Vuorenpää Liisa Vuorenpää-Vainiola Marja-Liisa SaTakunTa Ruosniemi Erikson Hilkka Vasemmistoliiton itä-Porin yhdistys Jussila Altti Jussila Anna-Liisa Koivula Ilari Korhonen Tarja Lampinen Virpi Lepomäki Maarit Nieminen Pasi Rantala Tanja Saukkokoski Ari Tiikkainen Jouko Träskelin Arto Träskelin Aureli Urho Teuvo-Jukka Vasemmistoliiton Ruosniemen Yhdistys Hakala Eija Kovanen Tauno Marmela Kirsti ja Raimo Murola Mirja ja Veikko Mäkinen Hemmo Mäkinen Pirjo ja Jukka Nolvi Seija Pajukoski Heidi ja Jani-Petteri Pajukoski Janne Pajukoski Pirjo ja Jari Pajukoski Sanna ja Juha Rauma Ahlholm Heino SaVo-kaRJaLa Savo-karjalan Vasemmiston syyspiirikokous 18.11.2023 Hermaja Jussi Holopainen Katariina Holopainen Timo Hylkilä Adeleine Hyvärinen Hannu Karppinen Veijo Keronen AnneKaarina Kuosmanen Raisa Laakkonen Leo Laakkonen Leo Matilainen Marja Mehtonen Helena Meriluoto Laura Mikkola Teemu Niemi Hanna Nurminen Jussi Piitulainen Juha Pitkänen Juha Pyykkönen Milla Rantonen Ossi Rautiainen Markku Ruokolainen Minna Tahvanainen Petteri Turunen Aurora Turunen Jaakko Turunen Kari Venäläinen Katja Vänskä Timo. Niittynen Oili Nurmi Eija Nurmi Reijo Ranki Timo Rihko Leena Rihko Risto Ruisniemi Aimo Ruisniemi Sirpa Salovaara Juha Seppälä Matti Suominen Sari Veisi Afskin Vasemmistoliitto Salon kj Aranki Kamal Leppälahti Jouko Lindholm Harri Lindholm Hilkka Lindholm Tero Lähteenmäki Timo Nieminen Raimo Ruokonen Marja Vilén Kirsti Välkkynen Jari-Matti Turku Keskinen Eeva Keskinen Jarmo Keskinen Leena Keskinen Jorma Keskinen Terhikki Leppäkoski Leo Yläne Flemmich Dieter Flemmich Mirjami Helmisaari Aini Helmisaari Arimo Helmisaari Irma Helmisaari Jari Helmisaari Jarmo Helmisaari Ulla Lahtinen Veikko Rantanen Simo Rantanen Sirkka Saari Pirjo Salo Eino Salo Taina PiRkanMaa Lempäälä Rajala Harry Pirkkala Koivunen Jouko Sastamala Lammi Ossi Tähtinen Tuula Tampere Kuukankorpi Olavi HäMe Forssan Vasemmistoliitto Huusela Elmi Huusela Ossi Halonen Kristiina Mäkelä Arja Nummelin Jukka Tuomisto Tiina Tuomisto Jorma Virtanen Tapio Hämeenlinnan Vasemmistoliitto Hänninen Kauko Järvenpää Leo Käyhkö Ari Käyhkö Helvi Käyhkö Ritva Tiainen Jaakko Lahti Ampuja Antero Teerioja Jarkko keSki-SuoMi Jyväskylän eläkeläiset ry Hukka Hannu Jyväskylän Vasemmistoliitto Hokkanen Arja Hokkanen Hannu Hätinen Eero Jokinen Kari Juvonen Ritva Kinos Jukka Kokkonen Olavi E. 4 3 Masku Aaltonen Heli Hietanen Aila Mynämäki Heinonen Risto Immonen Mikko Katunpää Kauko Katunpää Pirjo Keppola Kai Keskinen Päivi Kirveennummi Onerva Laine Keijo Laine Lea Mäkitalo Jussi Numminen Lauri Rautiola Leena Rautiola Veli-Matti Tamminen Ari Raisio Hellstedt Heimo Jormanainen Ernesti Jormanainen Juha Kalliotie Seppo Koivikko Eino Koivikko Kaarina Korpela Eveliina Koskela Aimo Lehtonen Aarre Lehtonen Vappu Lindgvist Emma Linnalo Reijo perh
4 4 Va se m m is to lii to n ed us ku nt a ry hm ä Toivottaa: Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä Li Andersson, Jussi Saramo, Timo Furuholm, Veronika Honkasalo, Mai Kivelä, Anna Kontula, Minja Koskela, Merja Kyllönen, Laura Meriluoto, Aino-Kaisa Pekonen, Hanna Sarkkinen sekä kanslian väki! HYVÄÄ JOULUA JA VALOISAA UUTTA VUOTTA 2024 Satakunnan Vasemmistoliitto Rauhallista JOULUA Hämeen Vasemmistoliitto Hyvää JOULUA Iisalmi Runni Kumpulainen Eero ja Lea Piippo Marja ja Mauno Joensuu Järvinen Anni Järvinen Asko Järvinen Elina Kontio Matti Peltonen Anneli Peltonen Urho Savolainen Sirpa Kuopio Haakana Saara ja Marko Vaasa Kaskinen Karvonen Harri Lievonen Tuula Vaasa Haarala Antti Katajamäki Jorma Laitala Kari ja Leena Moisio Harri Moisio Päivi Raudaskoski Matti Oulu Kalajoki Kalliomäki Kaisu Kalliomäki Liisi Tanska Erkki Oulu Blomster Aimo Blomster Arto Blomster Teuvo Sala Ulla ja Ahti Ukkola Ahti Kalervo Taivalkoski Buller Osmo lappI Kemi Kumpumäki Helena ja Veikko Leppikangas Ritva Tervahauta Aimo Tervahauta Marja-Leena Virtanen Harri Virtanen Heli Kolari Kylmämaa Sulo ulKOmaaT surahammar, Ruotsi Hosiaisluoma Hilkka Westerholm Niilo Vasemmistoliiton Satakunnan aluevaltuustoryhmä Tunnelmallista JOULUA Varsinais-Suomen Vasemmistoliitto Rauhaisaa JOULUA
4 5 PUNAISTA JOULUA! silviamodig.fi Aila Fallström Helsinki JOULUA! Rauhallista Pekka Fallström Vanha-Ulvila Punaista JOULUA! Irja Häyrynen, Matti Kalliomäki, Pori Rauhallista JOULUA! SAK:n VAS-hallitusryhmä Arkihuolesi kaikki heita Hyvaa joulua ja tasa-arvoista uutta vuotta! Markku Kärkkäinen Pasilasta Toverini ja ystäväni Toivon Joulua ja Rauhan Uutta Vuotta Aira ja Erkki Lehtinen, Nurmijärvi JOULUA Rauhallista Rauhaa maailmaan ja Punaista joulua Sinikka Siekkinen ja Seija Majuri Leppävedeltä Osmo ja Kaija Korhonen Rauhallista JOULUA Tuula Viitanen ja Rolf Gådefors Kaskinen Punaista JOULUA Eeva ja Pentti Kirkkola Tarja ja Jouni Helenius Jouluinen tervehdys! Alpo Myllymäki, Ulvila Hyvää JOULUA Osmo ja Riitta Mikkelistä Hyvää JOULUA Hyvästä yhteistyöstä kiittäen toivotamme rauhallista joulua! YRJÖ SIROLAN SÄÄTIÖ sirolansaatio.. Terttu Hongisto Punaista JOULUA t; Pekka ja Arja Rautaporras, LAHESTA Virkistävää joulunaikaa Sirkku ja Jorma Holm Reposaari Hyvää JOULUA! Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry 09 613 110 | akt.fi Rauhaisaa joulua ja turvallisia ajokelejä! AKT toivottaa
Helsingin Putkimiesten Nuuskakerho Rauhaisaa JOULUA! Vasemmistolinkki Punaista JOULUA! Turun kansankulttuuriyhdistys ry Rauhallista JOULUA! Vasemmistoliiton Itä-Porin yhdistys Rauhaisaa JOULUA! Uteliasta joulua ja tiedonjanoista Toivoo Vasemmistofoorumi uutta vuotta! Espoon Vasemmisto ry Rauhaisaa JOULUA! Yhteistyöstä kiittäen Tavara-arpa ry Beckerintie 10, 00410 Helsinki, p. 09 4366 320 www.tavara-arpa.fi onlinearpa.net arpajaiset netissä! H yvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Kävelypässit etenevät iloisesti yhteisvoimin joulun jälkeenkin! Eläkeläiset ry Valoa ja lämpöä Helsingin Vasemmistoliitto Rauhaisaa JOULUA Helsingin Yhteiskunnallinen Opisto Tunnelmallista JOULUA Tampereen Vasemmisto ry ja valtuustoryhmä Tunnelmallista JOULUA Vasemmistoliiton Hangon kj Rauhaisaa JOULUA. Vaasan Metallin Vasemmisto ry Rauhan Joulua kaikille meiltä, Vapaus, Veljeys ja Tasa-arvo. 4 6 t
Vasemmistoliiton Meri-Turun yhdistys Punaista JOULUA! Rauhallista JOULUA! Leena ja Hape Puistolasta Helvi ja Ari Käyhkö Hämeenlinna Lämmintä JOULUMIELTÄ Eija Ailasmaa, Rauma Rauhallista JOULUA rauhan puolesta Eila ja Markku Palokangas,Vantaa Lämmintä JOULUMIELTÄ! Sirpa Aalto Ritva Mähönen, Hyvinkää Lämmintä JOULUMIELTÄ! Jarmo Mukkala, Kellokoski Punaista JOULUA! Laakson Anna-Liisa ja Kauko Tampereelta Lämmintä JOULUMIELTÄ! Sinikka Fallström Vanha-Ulvila Lämmintä JOULUMIELTÄ! Lämmintä Laukaan Vasemmistoliiton kunnallisjärjestö ry JOULUMIELTÄ! Hyvinkään Järjestötalosäätiö rs Hyvää JOULUA! Anneli Kanto JOULUA Rauhallista Iisalmen Vasemmisto Hyvää JOULUA! Suomenselän Vasemmisto ry Rauhallista JOULUA! Rauhaa ja Valoa! Tuula ja Pentti Nieminen Laukaan Leppävedeltä Anna Mäkipää Elias Laitinen Vahvaa & punaista joulua ja vuotta 2024! toivottaa Yleinen Lehtimiesliitto Rauhallista joulunaikaa työväenlehtien lukijoille, Pirkkalan Vasemmistoliitto ry Hyvää JOULUA Nokian Eläkeläiset ry Lämmintä JOULUMIELTÄ Linnavuoren metallityöväen ao 134 Lämmintä JOULUMIELTÄ Jyväskylän Vasemmisto ry Punaista JOULUA Rauhaa maailmaan! Punaista JOULUA Vasemmistoliiton Uudenkaupungin yhdistys ry Punaista JOULUA Loimaan Vasemmistoliitto ry Rauhallista JOULUA Juurikorven Työväenyhdistys ry Vasemmistoliito Salon Kunnallisjärjestö ry Punaista JOULUA Uudenmaan Vasemmistoliitto Hyvää JOULUA Pirkanmaan Vasemmistoliitto ry Hyvää JOULUA Itäväylän Vasemmisto ry Punaista joulua ja solidaarista uutta vuotta! Vasemmiston järjestötyöntekijät, ao 623 Punaista JOULUA Vasemmistoliiton Rauman kunnallisjärjestö ry Rauhan joulua meille ja maailmalle Pietarsaaren Seudun Vasemmisto ry Jakobstads Nejdens Vänster rf Punaista JOULUA Kaerlan naiset ry, Turku Rauhallista JOULUA. 4 7 Hietalahden Telakkatyöväen Ao 41 Ry Rauhallista JOULUA Raision Vasemmistoliitto ry JOULURAUHAA! Hyvää joulua stadista! Johanna, Taika, Tiina ja Toivo Rajala
4 8 Tänä vuonna lahjoitamme joulutervehdyksiin varatut rahat Iceheartsin lastensuojelutyöhön. JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL:n vasemmisto ja sitoutumattomat toivottaa rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2024
KU haastatteli tutkija Timo R. 4 9 Kriisin selittäjä 03 dialogi Gazassa on nähty monta sotaa vuoden 2007 jälkeen, muttei mitään nyt koetun kaltaista. Hamasin terrori-isku Israeliin johti hyökkäykseen, jossa on kuollut reilusti yli 10 000 ihmistä. Se myös rikkoi tilanteen, jossa Israel käytti Hamasia hyödykseen. Stewartia aiheesta.
Hamashan tarvitsee raketteja, jotta se pääsee raja-aidan yli. Stewartia. Sotien aikana Hamas on ampunut raketteja, Israel on tuhonnut Gazassa rakettitehtaita, Hamasin johtoa ja taistelijoita sekä paikkoja. Kuolonuhrien määrät ovat olleet sadoissa, ehkä tuhannessa, ja ne ovat olleet aika lyhyitä sotia. Sen jälkeen on säännöllisin väliajoin puhjennut sota, jota Israel on kutsunut nurmikon leikkaamiseksi. 5 IkuInen sota Tutkija Timo R. Teksti JussI VIrkkunen Kuvat anttI YrJönen Jussi Virkkunen (vas.) haastatteli tutkija Timo R. Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Timo R. Stewart on tutkinut paljon Israelin ja Palestiinan konfliktia. Pitkällä aikavälillä mahdollisia ratkaisuja kriisiin on hänen mukaansa kolme, joista todennäköisin on myös huonoin. Gazan sotia on ollut monta. Stewart, olet sanonut, että vastaavaa kuin nyt käytävä Gazan sota ei ole alueella ennen nähty. 2007 Hamas kaappasi vallan Gazassa, ja Israel pisti Gazan täyteen saartoon. Lännen maineelle se on jälleen uusi kolaus. Mitä tarkoitat tällä. Israel on käynyt tuhoamassa Hamasin kapasiteetteja iskuihin. Tä. Niistä on tullut Gazan saarron alkamisen jälkeen vähän pysyvä asiantila. Nykytilanne saattaa jatkua, koska mitään muuta ei saada tilalle
Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun politiikkana on ollut jättää Hamas valtaan Gazan kaistalle, koska se hajottaa palestiinalaisten yhtenäisyyden. Tämä rikkoi asetelman, jossa Hamas oli osa tapaa, jolla Israel hallitsee miehitettyjä palestiinalaisalueita. Ei niin moni kuin Hamas haluaisi. 5 1 ”Ontärkeähuomata, ettänykytilanne eiolehyväksyttävä palestiinalaistenkannalta.” mä on täysin eri mittakaavassa. Tuo on vaikea kysymys. Jos ei ole valtiota eikä edes kunnollista autonomiaa, kysymys muuttaa muotoaan. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Hamas on päässyt murtautumaan ulos Gazan kaistalta tässä mittakaavassa. Hamasissakin oli korruptiota ja huonoa hallintoa. Nyt Israelin pitää keksiä jotain muuta. Kyse on samasta ongelmasta kuin Venäjällä, kun kysytään, kuinka moni kannattaa Putinia. Jonkun pitää hoitaa asiat. Syntyi kompromissi, jonka pohjalta Hamas teki kansallisen yhtenäisyyden hallituksen Fatahin kanssa. Silloin he eivät voi neuvotella omasta valtiosta. Siinä on luotettavuusongelma. Hamas muodosti vaalien jälkeen hallituksen yksin. Taustalla vaikuttaa koko ajan se, mitä kukin ajattelee miehityksestä, mah. Sitä on parempi pilkkoa alikysymyksiksi. Israel ei ole halunnut antaa Gazaa palestiinalaishallinnolle. Heitä pidettiin puhtaana vaihtoehtona Fatahille – Hamasia pidettiin korruptoitumattomana. Gazassa monet palestiinalaiset ovat olleet tyytymättömiä tapaan, miten Hamas on hoitanut hallintoa. Kuinka moni pitää Hamasia legitiiminä hallintona, on vähän eri kysymys. Heidän kanssaan voi sopia tulitauoista. Eli Israel on käyttänyt Hamasia hajota ja hallitse -politiikkaan. Oli. 2006 vaaleissa Hamas selkeästi voitti. Tuhon mittakaava on valtava. Mutta ei se mennyt ihan niin. Hamas on Israelin näkökulmasta ollut välttämätön paha Gazan kaistalla, koska Israel ei itse ole halunnut hallita sitä vuoden 2005 jälkeen. Kuinka legitiimistä hallinnosta voidaan puhua. Kuten sanoitkin, Hamas nousi valtaan palestiinalaisalueilla järjestettyjen vaalien jälkeen. Hamas sai 44,5 prosenttia äänistä. Sen jälkeen on tehty gallupeja, mutta ne on tehty tilanteessa, jossa on autoritäärinen hallinto. Länsirannalla palestiinalaishallinto toimii käytännössä miehityksen alihankkijana, ja Gazan kaistalla Hamas toimi samassa roolissa. On, ja Netanjahu on sanonut sen hallituksen kokouksessa. Siksi tämä on eri juttu. Vaalijärjestelmä oli monimutkainen, mutta joka tapauksessa Hamas sai selkeän enemmistön paikoista. Se muodostaa enemmistön, mutta millä keinoin. Mutta ongelmaksi muodostui se, että Hamas ei suostunut hyväksymään Israelin olemassaoloa ja kaikkia palestiinalaishallinnon solmimia sopimuksia – eli Oslon rauhanprosessia. Gallupit kertovat ihan viimeisintä lukuun ottamatta, että 20–30 prosenttia palestiinalaisista kannattaa Hamasia. Tämä on myös ensimmäinen kerta, kun Israel on tehnyt täyden maainvaasion pohjoisen Gazan alueelle. Hamas suostui siihen, että he implisiittisesti hyväksyivät ne menemällä mukaan järjestelmään. Neuvottelut vai väkivaltainen vastarinta, jonka suosio on koko ajan kasvanut, koska neuvottelut eivät ole tuottaneet mitään. Jos jotakin kuolinluvuista puuttuu, siitä puuttuvat sementin alla olevat tuhannet ihmiset. Ainakin Hamas on pitänyt tästä kiinni – tämä on monimutkainen juttu. Voihan siitä tehdä gallupin, mutta sitten pitää ottaa huomioon, että ihmiset saattavat ajatella jonkun kuuntelevan puhelinta. Kolmas on vielä se, kuinka moni haluaa muutoksen nykyiseen tilanteeseen. Hamas on kieltäytynyt tekemästä periaatteellisia myönnytyksiä. Nyt jos on palestiinalainen, joka ei hirveästi tykkää poliittisesta islamista, eikä katso Gazan hallinnon toimineen hirveän hyvin, saattaa silti ajatella, että on oikeus väkivaltaiseen vastarintaan. Oliko heillä demokraattinen mandaatti. Tämä on seurauksiltaan omassa luokassa, sotatoimien mittakaavassa omassa luokassa, ja tästä ei ole paluuta vanhaan tilanteeseen. Toinen asia on sitten se, kuinka moni palestiinalainen hyväksyy tiukan islamistisen järjestelmän. Yli 60 000 rakennusta on vaurioitunut, ja puhutaan 15 000 kuolleesta [haastattelu tehtiin marraskuun lopussa]. Se ei lopulta onnistunut, ja Hamasin ja Fatahin välille tuli välirikko. Aina välillä paine keittyy liian korkeaksi, jolloin käydään leikkaamassa ruoho. Usein Hamas ja Israel nähdään toistensa verivihollisina, mutta ei se ihan näin mene. Vaaleja pidettiin reiluina ja vapaina. On kaikenlaisia gallupin tekijöiden haasteita. Hamas pitää enempi vähempi pienemmät ryhmät kasassa
Tässä on kysymys siitä, mitä on periaatteen ja käytännön välissä. Mutta koska heille on niin tärkeätä, että he eivät luovu periaatteistaan ennen kuin he itse valitsevat niin, he ovat aina kieltäytyneet tunnustamasta Israelia. Se on tehnyt palestiinalaishallinnosta palestiinalaisten silmissä miehityksen alihankkijan. Stewart sanoo.. Hamasin tavoitteena on kuitenkin Israelin tuhoaminen. Sen legitimiteetti on pohjamudissa. Helppo kysymys: Mitä pitäisi tapahtua, että Israel ja Hamas lopettaisivat väkivaltaisuudet. Ihan riippumatta siitä, että alueella ei ole ollut vaaleja vuosikausiin. Hamasin peruskirja vuodelta 2017 ja monet aloitteet ennen sitä ovat tehneet selkeän eron miehitettyjen alueiden vapauttamisen ja koko Palestiinan välillä. Se olisi Hamasille hyväksyttävä välietappi. Sen ei pitänyt olla pysyvä ratkaisu. Suomen ja EU:n politiikka on ollut, että kahden valtion malli on ratkaisu. Hamas näkee, että pysyvä – Ilman poliittista ratkaisua Israel joutuu pyörittämään koko ajan vaikeutuvaa sotilasmiehitystä seuraavat 30–50 vuotta ja yhä uudet sukupolvet olemaan aseissa, Timo R. Hamas erottaa kahden valtion ratkaisun koko alueen valtaamisesta. Sen johtaja Mahmud Abbas on jo 88-vuotias. Länsirannan koko systeemi perustuu Oslon sopimuksen väliaikaisiin ratkaisuihin. Sen piti päättyä vuonna 1999. Tämä ei näytä kenenkään kannalta hyvältä. Vuonna 2000 Camp Davidissa [USA:n presidentin maaseutuhuvila] neuvoteltiin lopullisista sopimuksista, mutta siellä epäonnistuttiin. Israel on vaatinut palestiinalaishallinnolta koko ajan sitä, että se takaa turvallisuuden eli estää hyökkäykset Israeliin. Palestiinalaishallinto hoitaa poliisitointa Länsirannalla, estää hyökkäykset Israeliin ja pyörittää käytännön elämää miehityksen alla. 5 2 dollisuudesta saada oma valtio, mikä on paras polku siihen, mitkä olisivat raamit. Kuinka vakaana ja legitiiminä Länsirannan palestiinalaishallintoa Fatahia voidaan pitää. Käytän vapauttaa-sanaa, koska se on Hamasin termi. Jos miettii tilannetta kansainvälisen yhteisön, EU:n ja Suomen näkökulmasta, miehityksen päättyminen on meidänkin toivetilamme. Länsirannalla hallitsee vuoden 2006 vaalit hävinnyt puolue ja kohta 90-vuotias johtaja. Israelin näkökulmasta tämä on ihan kohtuullinen vaatimus. Ylimenokauden ratkaisut ovat jatkuneet tähän päivään. He suostuisivat tekemään pitkän tulitauon, jossa Israelin kanssa elettäisiin rinnakkain
5 3 kahden valtion ratkaisu olisi sama kuin Israelin olemassaolon hyväksyminen Voi olla, että joillekin Hamasin johtajille mikään ei saa heitä luopumaan tavoitteesta tuhota Israel. Tai sitten poliittiset oikeudet toteutuvat yhdessä valtiossa eli Israel liittää itseensä kaikki alueet ja antaa poliittiset oikeudet kaikille asukkaille. On yksi valtio ja sitten miehitettyjen alueiden asukkailla ei ole täysiä oikeuksia. Kartassa se näkyy Venäjällä. Monille tekee varmasti vähän tiukkaa sanoa, että Viipuri on venäläinen kaupunki. Toisille kelpaisi pitkä välietappi, joka olisi pysyvä. Terrorismia ei voi hyväksyä, mutta yhdestä asiasta palestiinalaiset ovat samaa mieltä – nykytilanne ei ole ok. Heillä ei ole valtiota, ja he haluavat poliittiset oikeudet jossain valtiossa. Se on käytännössä mahdotonta. Tämä on ollut tilanne viimeiset 30 vuotta. EU on laittanut agendalle kahden valtion mallin toteuttamisen. Tuntuu vaikealta ulkopuolelta sanoa, että heidän pitäisi tyytyä tähän tilanteeseen. Jos pitäisi veikata, niin todennäköisesti nykytilanne jatkuu. Se jatkuu siksi, että mitään muuta ei saada tilalle. Todellisuus on se, että riittävä osa palestiinalaisista katsoo Hamasin edustavan heitä. Äsken sanomasi perusteella tilanne on Venäjälle herkullinen. Tämä siis tarkoittaa myös Länsirannan paikkoja. Tämä on niin sanottu yhden valtion malli, joka on lisännyt kannatustaan nuorten palestiinalaisten parissa. Tätä voi verrata Suomeen. Kolmas vaihtoehto on, että nykytilanne jatkuu. Israel ei vahvempana osapuolena tule sallimaan tätä, koska sille ei ole mitään kannatusta Israelissa. Se haluaa estää sen, ja palestiinalaiset ovat jakaantuneet kahden ryhmän välillä – toinen niistä on kuolinkamppailussa Israelin kanssa. On mahdollista sanoa, että tämä kyllä kuuluu meille, mutta nyt olosuhteiden pakossa siedämme teidän olemassaoloanne täällä. Ääriviivat ovat suurin piirtein tiedossa. Israelin kannalta ongelma tässä on se, että kyse ei olisi juutalaisesta valtiosta. Olkoonkin, että emme koskaan saa sitä takaisin. Nyt näyttää hyvin epätodennäköiseltä, että Israel suostuisi tekemään näin Hamasin kanssa. Mutta jos joku tulee sanomaan, että Viipurihan on venäläinen kaupunki, aika monelle tekisi tiukkaa olla sanomatta, että se oli suomalainen kaupunki. Sota on osoittanut, että palestiinalaiset tulevat todella vaikeassakin tilanteessa vastustamaan poliittisten oikeuksien puuttumista. Se voidaan toteuttaa, jos on poliittista tahtoa. Joko kahden valtion ratkaisu toteutuu, jolloin kaikki alueen asukkaat saavat poliittiset oikeudet ja ylipäänsä täydet ihmisoikeudet jossain valtiossa. Nyt ääni on muuttunut kellossa sekä Yhdysvalloissa että EU:ssa. Yhdysvalloissa on sama tilanne. Venäjä tästä nauttii, koska länsi on menettänyt uskottavuutta muun maailman silmissä. Palestiinalaisia olisi enemmän kuin juutalaisia. Vähän sama on, että Israelin nykyinen hallitus laittoi hallitusohjelman alkuun, että koko Israelin maa on juutalaisen kansan luovuttamatonta ja yksinomaista omaisuutta. Ongelma on se, että nykyinen Israelin hallinto ei halua sitä. Nykytilanteen myöntäminen on osalle todella vaikeaa. Yhdysvallat on sanonut, että se on ainoa vaihtoehto. En ole ihan ”Jospitäisiveikata,niin todennäköisestinykytilanne jatkuu.”. Onko kahden valtion malli oikeasti mahdollinen. Jos olemme valmiit elämään tämän kanssa, se ei kerro kauhean hyvää kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän uskottavuudesta tai ylipäänsä sitoutumisesta demokraattisiin arvoihin. Kahden valtion mallille on suunnitelmia, karttoja ja käytännön toteutustapoja vaikka kuinka paljon. On tärkeä huomata, että nykytilanne ei ole hyväksyttävä palestiinalaisten kannalta. Miten Israelin hallituksen saisi luopumaan tästä – tässä on periaatteen ja käytännön välinen ristiriita. Veikkaan, että ajan kuluessa retoriikka sopeutuu todellisuuteen. Hallituksen politiikka on, että Hamas tuhotaan. EU periaatteessa kannattaa mallia, mutta ei ole saanut päätettyä, toivotaanko sitä hartaasti vai tosi hartaasti. Palestiinalaisille on vähän sama sanoa, että Jaffa tai Haifa ovat israelilaisia kaupunkeja. Ne ovat paikkoja, joissa heidän isovanhempansa syntyneet. Pitkällä aikavälillä on kolme vaihtoehtoa. Jos yhden valtion malli ei kerta kaikkiaan käy Israelille ja ulkopuolinen maailma ei houkuttele ja törki osapuolia kahden valtion ratkaisuun, joudutaan jatkamaan nykytilannetta ja hyväksymään se, että miljoonat ihmiset elävät ilman poliittisia oikeuksia
Tuo tilanne ei ole Israelinkaan etu, ja sitä Israelin vasemmisto on sanonut pitkään. Tämän pitäisi olla selkeätä, mutta sitä on ehdotettu monelta taholta. Suomessa tämä argumentti kuulostaa tosi hyvältä. Vain siksi, että emme hyväksy terrorismia, ei tarkoita, etteikö joku haluaisi käyttää sitä. Tässä olemme tänään. On jäätävää, että vuonna 2023 joutuu puhumaan etnisen puhdistuksen mahdottomuudesta. Ilman poliittista ratkaisua Israel joutuu pyörittämään koko ajan vaikeutuvaa sotilasmiehitystä seuraavat 30–50 vuotta ja yhä uudet sukupolvet olemaan aseissa. On mahdollista sanoa, että terrorismia ei kukaan voi keinona hyväksyä. 5 4 varma, oliko se hirveän hyvä aiemminkaan. Tässä on saamapuolella joka ikinen maa paitsi ne, joilla on isommat asevoimat, heikommat naapurit ja halu laajentua. Britannia oli luomassa koko sotkua. Israelin kannalta tämä pitäisi myös ratkaista. Tulemme näkemään terrorismia jatkossakin, jos poliittista kriisiä ei saada ratkaistua. On osin oman historiamme tulosta, miksi emme näe sitä täältä. He joutuvat suojelemaan maataan tilanteessa, jossa miljoonat vihaavat heitä. Palestiinalaisille ratkaisu on akuutein. Palestiinalaisille ongelmat ovat moninaiset. David BenGurion [yksi Israelin perustajista ja pitkäaikainen pääministeri] sanoi vuonna 1967 heti kuuden päivän sodan jälkeen, että valloitetuista alueista pitää hankkiutua eroon, muuten Israelista tulee apartheid-valtio. n ”Onjäätävää,ettävuonna 2023joutuupuhumaan etnisenpuhdistuksen mahdottomuudesta.”. Lännen ja Yhdysvaltain toiminta muistuttaa toimintaa ilmastokriisissä: kaikkia ikäviä mutta välttämättömiä päätöksiä on vain lykätty, jotta niitä ei tarvitse tehdä. Se on kaikille tärkeätä. Uusin sota on oire siitä, että poliittinen kriisi on lakaistu maton alle. Mutta Yhdysvaltain presidentti Joe Biden joutui sanomaan, ettei hyväksy sitä, että Gazan väestö heitetään ulos Gazasta Egyptiin. Eikö olisi ihan kiva, että voisimme kaikki vedota, että tällainen ei käy riippumatta siitä, kuka sen tekee. Palestiinalaisille tilanne on se, että he eivät voi viljellä peltojaan koska eivät pääse niille Israelin armeijan pitämien kulkuesteiden vuoksi. Selvää on, että tämä olisi kannattanut ratkaista vuonna 2000 Camp Davidissa. Samalla voi sanoa, että jos miljoonat ihmiset elävät ilman poliittisia oikeuksia, on väkivaltaisen vastarinnan syntyminen todennäköistä. Poliittisen kriisin ratkaisu on myös erittäin tärkeää lännen uskottavuuden kannalta. EU:lla on intressi, ja se on myös uskottavuuskysymys. EU on ollut ensimmäisenä puhumassa palestiinalaisvaltiosta, ja se on palestiinalaishallinnon iso tukija. Ukrainan sota on myyty sillä, että meillä on tällainen normi, jonka mukaan isomman hyökkäys toisen alueelle viitaten joihinkin historiallisiin, kulttuurisiin ja uskonnollisin perusteluihin ei ole ok. Varmasti voi sanoa, että tämä ei helpotu sillä, että ongelma jatkossakin lakaistaan maton alle. Mutta mikä sopimus ja tilanne silloin oli, niin syyttävää sormea voi osoittaa moneen suuntaan. Jossittelu ei auta. Israel–Palestiina-keskusteluissa ihmiset tykkäävät jossitella. Siinä tilanteessa ei ole mahdollista tulla ulos vakaana ja vauraana demokraattisena maana, jonka lähiympäristö hyväksyy. Tämä näyttäytyy aivan selkeältä kaksinaismoralismilta ja tekopyhyydeltä isolle osalle muuta maailmaa. Ratkaisu on myös EU:n etu. Jos ei ole ok, että Venäjä liittää itseensä isoja osia Ukrainasta, niin silloin ei voi olla ok, että Israel toimii samalla tavalla suhteessa palestiinalaisalueisiin. Moraalinen ja analyyttinen arvio eivät sano samaa
Presidentti Bidenin hallinto on saanut Yhdysvalloissa läpi kolme valtavan mittaluokan lainsäädäntöpakettia, joihin sisältyy muun muassa julkisia investointeja ja tukia liittyen uusiutuvaan energiaan, sähköautoiluun, infrastruktuuriin ja mikrosiruihin. Suomen palautumisja elpymissuunnitelma pitää sisällään 695 miljoonaa euroa rahoitusta vihreään siirtymään. Teollisuuspolitiikan paluun ohella voidaan puhua myös suoranaisen protektionismin lisääntymisestä. Bidenin hallinnon poliittinen retoriikka on korostanut, että vihreä teollisuuspolitiikka tuottaa hyviä työpaikkoja eri puolille maata. Nyt keskustellaan maltillisemmin Kiinaan liittyvien riskien vähentämisestä. Toiseksi eurooppalaisten yritysten on entistäkin haastavampaa kilpailla Yhdysvaltojen markkinoilla. Myös EU:n koronakriisin aikana hyväksymä elpymissuunnitelma ohjasi julkisia varoja vihreän siirtymän ja digitalisaation edistämiseen. teollisuuspolitiikAn pAluu Geotaloudellisen kilpailun ja huoltovarmuuden ohella uutta teollisuuspolitiikkaa motivoivat ilmastopoliittiset pyrkimykset.. Talouslehdissä kirjoitettiin pari vuotta sitten länsimaiden ja Kiinan taloudellisesta ja teknologisesta irtikytkeytymisestä. Lainsäädäntö merkitsi suoranaista paradigman muutosta Yhdysvaltojen ilmastopolitiikan historiassa. Tätä ei onneksi enää pidetä realistisena, kun otetaan huomioon Kiinan talouden koko ja merkitys esimerkiksi vihreässä siirtymässä. essee Teksti Antti AlAjA Kirjoittaja työskentelee asiantuntijana Uuden talousajattelun keskuksessa. Monivuotinen Inflation Reduction Act investoi 369 miljardia dollaria vihreään siirtymään. Geotaloudellisen kilpailun ja huoltovarmuuden ohella uutta teollisuuspolitiikkaa motivoivat ilmastopoliittiset pyrkimykset. Kiina asetti vuoden 2015 Made in China -teollisuusstrategiassa tavoitteeksi saavuttaa johtava asema keskeisillä korkean teknologian ja osaamisen sektoreilla, mikä johti teollisuuspoliittiseen uudelleenarvioon Yhdysvalloissa. Trumpin ja Bidenin hallintojen kausilla Yhdysvallat on asettanut erilaisia rajoituksia korkean teknologian viennille Kiinaan. EU ja sen jäsenmaat ovat pyrkineet vastaamaan Bidenin paketteihin, mutta EU:n toimet ovat toistaiseksi mittakaavaltaan suhteellisen vaatimattomia verrattuna Yhdysvaltoihin. Yhdysvalloissa päästökauppaa ja hiiliveroa ei pidetty poliittisesti toteuttamiskelpoisina vaihtoehtoina, joten ilmastopolitiikkaa tehdään nyt vihreän talouden tukien ja investointien kautta. Jos vielä 20 vuotta sitten valtiot pyrkivät houkuttelemaan suoria ulkomaisia investointeja, niin tätä nykyä investointeja saatetaan estää kansalliseen turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen vedoten. Buy American -lainsäädäntö korostaa julkisissa hankinnoissa amerikkalaista tuotantoa. 5 5 V ihreään siirtymään ja korkean teknologian tutkimukseen, kehittämiseen ja tuotantoon liittyvästä teollisuuspolitiikasta on tullut viime vuosina keskeinen maailmanpoliittinen kysymys
K un teollisuuspolitiikka nousee puheeksi, niin Suomessa saatetaan edelleen todeta, että valtio ei voi valita voittajia. Päästökauppaa, verotusta ja lainsäädäntöä tarvitaan ilmastopäästöjen vähentämiseksi, mutta valtio voi olla aktiivinen myös tukemalla vihreitä investointeja, hankintoja ja teknologiaa. 5 6 ” Yhdysvaltalaisten pääomasijoittajien sijoitukset eurooppalais yrityksiin supistu vat merkittävästi.” V aikka teollisuuspolitiikka on saavuttanut keskeisen aseman Yhdysvaltojen ja EU-maiden talouspolitiikan asialistalla, niin Suomessa ei juuri käydä julkista keskustelua teollisuuspolitiikasta. Poliittisten puolueiden yhteisenä tavoitteena on nostaa yksityisten ja julkisten t&kmenojen osuus bruttokansantuotteesta nykyisestä noin 3 prosentista 4 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Suomalaisen teollisuuspoliittisen keskustelun vähyys tällä hetkellä on sikälikin outoa, että Suomi teollistui kylmän sodan vuosina valtionyhtiöiden ja valtion yritysten investoinneille tarjoaman rahoituksen vauhdittamana. Tässä suhteessa riittää vielä tehtävää. Toiseksi kuten viime vuosien keskustelussa on korostettu, niin OECD-maiden välisissä koulutustasovertailuissa Suomi ei enää pärjää yhtä hyvin kuin aikaisemmin. Teollisuuspolitiikasta keskusteltaessa on syytä huomata, että eläkerahastoilla ja valtion pääomasijoitusyhtiö Teollisuussijoituksella on ollut keskeinen rooli suomalaisen pääomasijoitusmarkkinan kasvussa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kolmanneksi julkisia hankintoja tehdään Suomessa vuodessa noin 47 miljardilla eurolla ja myös koulutuspolitiikan ratkaisut kytkeytyvät usein tiettyjen talouden toimialojen tulevaisuuteen. Toiseksi Suomessa valtiolla on edelleen keskeinen rooli yritysten omistajana. Teollisuuspolitiikka linkittyy myös kysymykseen huoltovarmuudesta, jonka merkitys on kasvanut Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan. Toiseksi teollisuuspolitiikka tarjoaa tärkeän keinon ilmastopolitiikkaan. Julkisten pääomasijoittajien rooli korostuu tämänhetkisessä suhdannetilanteessa, sillä Financial Timesin (29.11.) mukaan yhdysvaltalaisten pääomasijoittajien sijoitukset eurooppalaisyrityksiin supistuvat merkittävästi. Tässä on oma viisautensa. Teollisuuspoliittisen keskustelun käyminen olisi sikälikin tärkeää, että Orpon hallituksen ohjelmassa luvattiin teollisuuspoliittinen strategia. Erään arvion mukaan vain 4 prosenttia maailman tutkimusja kehittämistoiminnasta liittyy tällä hetkellä vihreään teknologiaan. Venture capital -sijoittaminen on ollut erityisen tärkeää suomalaisten kasvuyritysten kehitykselle. Valintojen tekeminen on siis väistämätöntä. Hallitusohjelman perusteella vaikuttaa siltä, että Suomessa aiotaan pitäytyä vallitsevassa liiketoiminnan edellytyksiä luovassa linjassa. Taloustieteilijä Dani Rodrik on tähän liittyen viitannut talouspolitiikan nousevaan produktivistiseen paradigmaan länsimaissa. Julkisen talouden kestävyys ja hyvinvointivaltion tulevaisuus ovat ymmärrettävästi suomalaisen politiikan avainkysymyksiä, mutta valtion tulee myös ohjata talouden tuotantorakenteen kehitystä. Tämän väitteen esittäjille on kuitenkin hyvä huomauttaa, että valtio tekee jatkuvasti ja väistämättä valintoja jakaessaan yrityksille suoria tukia, lainoja, takauksia ja verovähennyksiä tai tekemällä pääomasijoituksia. Suomessa uskotaan etenkin tutkimusja kehittämismenojen (t&k-menojen) tärkeyteen talouden uudistamisessa. Esimerkiksi digitaalisen ja fyysisen infrastruktuurin päivittämisessä ajanmukaiseksi ja tutkimuksen tukemisessa riittää tehtävää. Valtion t&k-menot tulevat kasvamaan historiallista tahtia tällä hallituskaudella, mutta julkisuudessa on käyty vain vähän keskustelua rahoituksen kohdentamisesta. Innovaatiopolitiikan käsitteistöä käyttäen vihreää siirtymää voidaan luonnehtia Suomen missiok. Vasemmistopuolueet kantavat huolta leikkausten vaikutuksista pienituloisiin ja kokonaisveroasteen alenemisesta. Suomi on tehnyt viime vuosina valintoja liittyen vihreään siirtymään, jonka Orpon hallitus tosin uudelleennimesi puhtaaksi siirtymäksi. Oikeistopuolueiden kannanotoissa korostuvat julkisten menojen leikkaaminen ja työmarkkinaheikennykset. Tämän näkemyksen mukaan valtion on parempi keskittyä kaikkia yrityksiä hyödyttäviin ”perusasioihin”, kuten infrastruktuurin rakentamiseen, tutkimusja kehittämistoiminnan tukemiseen, väestön kouluttamiseen tai yhteiskunnallisen vakauteen. Teollisuuspoliittisen keskustelun seuraava askel olisi käydä avointa ja strategista keskustelua teollisuuspolitiikan valinnoista. Suomessa on huutava tarve teollisuuspoliittisille avauksille, sillä Suomen bruttokansantuote on kasvanut hitaasti 2007–2009 globaalin finanssikriisin ja Nokian matkapuhelinliiketoiminnan kultavuosien jälkeen
n Suomessapitäisipyrkiä löytämäänmyöslaajempaa parlamentaaristayhteisymmärrystäteollisuuspolitiikasta.. Valtiolla voi olla myös rooli markkinoiden luomisessa. Suomi on kuitenkin tässä vaiheessa kohtuullisen hyvissä asemissa, sillä sijoituimme kymmenenneksi Global AI Index -vertailussa. Panostuksia vihreään siirtymään tulee jatkaa määrätietoisesti. Parlamentaarinen yhteisymmärrys tutkimusja kehittämismenojen lisäämisestä osoittaa, että Suomessa on edelleen mahdollista löytää puoluerajat ylittävä konsensus talouspolitiikan avainkysymyksistä. Tekoäly on 2020-luvulla yleiskäyttöinen teknologia, joka tulee kasvattamaan tuottavuutta, synnyttämään uusia kasvualoja tai uudistamaan vallitsevia toimialoja. Elinkeinoministeri Wille Rydman on kuitenkin korostanut voimakkaasti valtiontalouden ja markkinatalouden reunaehtoja sekä valtion toimien väliaikaisuutta. 5 7 si. Tällä hetkellä vallitseva retoriikka korostaa, että pieni maa ei voi pärjätä tukikilpailussa, mutta samanaikaisesti jarrutellaan EU:n teollisuuspolitiikkaa. Ajattelen, että Suomessa pitäisi pyrkiä löytämään myös laajempaa parlamentaarista yhteisymmärrystä teollisuuspolitiikasta. Alustavat vahvuudet pitäisi kuitenkin saada käännettyä investoinneiksi. Tällä hetkellä EU-maat ovat jääneet jälkeen Yhdysvalloista ja Kiinasta tekoälyn kehittämisessä ja käyttöönotossa. Marinin hallituksen kaudella hyväksytty Suomen elpymisja palautumissuunnitelma piti sisällään investointeja muun muassa energiainfrastruktuuriin, energiateknologiaan, vähähiiliseen vetyyn, hiilen talteenottoon ja teollisuuden prosessien sähköistämiseen. Valtion politiikkatoimet katsotaan tarpeellisiksi ainoastaan, jos on havaittavissa markkinapuute. Suomessa pitäisi myös käydä keskustelu siitä, miten meidän pitäisi suhtautua EU-tason teollisuuspoliittisiin aloitteisiin. Olisi järkevää perustaa teollisuuspoliittinen komitea, johon koottaisiin poliittiset puolueet sekä keskeisiä tutkijoita ja asiantuntijoita. Suomessa on myös laaja yhteisymmärrys siitä, että tulevina vuosina tarvitaan valtion ja yritysten merkittäviä investointeja tekoälyyn. Työja elinkeinoministeriön yhteydessä toimiva yritystukien tutkimusjaosto havaitsi muutama vuosi sitten, että vain pieni osa yritystuista oli luonteeltaan taloutta uudistavia. Varoittavan esimerkin olemassa olevia rakenteita pönkittävästä teollisuuspolitiikasta antaa tällä hetkellä Saksa, jonka teollisuuspoliittiset toimet ovat keskittyneet turhan paljon vallitsevan energiaintensiivisen teollisuuden tukemiseen. Suomen Akatemian rahoituksella on esimerkiksi käynnistetty Suomen tekoälykeskus. T oistaiseksi Orpon hallituksen teollisuusstrategian valmistelusta on tihkunut väin vähän tietoja julkisuuteen. Nykyaikaisen näkemyksen mukaan valtion ei pitäisi kuitenkaan keskittyä pelkästään markkinapuutteiden paikkaamiseen. Viime hallituskaudella perustettiin valtion erikoistehtäväyhtiö Ilmastorahasto, jonka Orpon hallitus päätti yhdistää osaksi Teollisuussijoitusta. Tutkimusja innovaatioja rahoitusorganisaatioiden vuosikertomukset ovat täynnä viittauksia hiilineutraalisuustavoitteisiin. On tosin epäselvää, pystyykö Teollisuussijoitus selviämään nykyresursseillaan sekä vihreään siirtymään että pääomasijoittamiseen liittyvistä tehtävistään. Ei ole Suomen etu, että EU uhkaa jäädä jälkeen Yhdysvalloista ja Kiinasta korkean teknologian ja osaamisen teollisuuden kehityksessä. Toivottavasti Suomen teollisuuspolitiikassa omaksutaan uusia korkean teknologian ja osaamisen kasvualoja tukeva ja vihreään siirtymään panostava ote
Romaanissa on paljon sälää, joka on osittain kiusallista, mutta mitä muuta se voisi olla – tälle kirjalle ei sovi mikään selkeäpiirteinen lukukokemus. Maaria Ylikangas Lauri Levola: Mauri Erik Schröder Self-Help. Ruusut-yhtyeen sanoittajana tunnetun Lauri Levolan toinen kaunokirjallinen teos, romaani Mauri Erik Schröder Self-Help, on läpeensä groteskia tyylilajia, hirveästä hupaisaan. Mauri Erik Schröder Self-Help on niin nopea kirja, että sitä on syytä lukea hitaasti eikä voittajantunnin ratoksi puolitoistakertaisella nopeudella kuunnellen. Kuten Simson, romahduttaa Simonen viime töikseen rakennelman, ”ja kuolleita, jotka hän surmasi kuollessaan, oli enemmän kuin niitä, jotka hän oli surmannut eläessään”. Ihan kuin tämä selittäisi Mauri Erik Schröder Self-Helpin luonnetta kirjallisuutena. Siksi se on loputon hetteikkö jostain tuttuja nimiä ja lauseenparsia. OnkO Mauri Erik SchrödEr panssari aran, tutisevan ytimen ympärillä vai groteski hirviömäinen sisäisyys, joka murtautuu ulos hallinnan kuoresta. Novelleja Levolan vuonna 2006 ilmestynyt esikoinen Pimeä tavarajuna sisältääkin. Samalla se on tukehtua omaan runsauteensa. Romaani muistuttaa postmodernististen tyyliharjoitusten sarjaa. Sana self-help romaanin nimessä vihjaa, että liike tapahtuu yksilön ja yhteisön välillä. 5 8 kirja Mauri Erik Schröder Self-Help edustaa juuri tuota mahdotonta tai sietämätöntä. Omituista kyllä, se on kai hyvä asia. Mauri Erik Schröder murtautuu ulos Henri Rautiaisen itsemurhasta: ”Minut itsemurhattiin”, hän toteaa. Itseaputeollisuus on olemassa sitä varten, että useampi yksilö voisi työntää mahdottoman tai sietämättömän tilanteen pois silmistään ja porskutella menemään. Sitä ei vaan saa enää pois sitä elämäntaitoa päästä”, sanoo Mauri Erik. Romaanin lyhyet luvut ovat kuin montaasi nyky arjesta, vähän renessanssisatiirikko François Rabelais’n tyyliin rakennettu kokonaisuus. ”Saat sen mistä luovut, päämäärättömästi ryöppyävänä vyörynä. Täytyy nimittäin olla rutkasti kanttia, että yleisen vesittymisen ja virtaviivaistumisen aikana kirjoittaa tällaisen juntturan. Kaikki, mitä se on pitänyt hallussaan, pyrkii tekstiin. Ei mikään sElkEäpiirtEinEn lukukokEmus Satiirinenkatsetoimii kutensenkuuluu: sepaljastaaaikalaisarvoja ja-kliseitä.. Teos, 215 s. ”Romaani” on siinä mielessä kiinnostava lukuehdotus Mauri Erik Schröder Self-Helpille, että se muistuttaa enemmän lyhytproosaa. Paikoin se edustaa sitä myös lukukokemuksena. ”Ja sitten jäin vain odottelemaan, että mennyt elämä menisi filminä silmissä” – ja meneehän se. Kirja sisältää myös faabelin, luetteloita, reklamaatiokirjeitä ja osan, joka näyttää rajoitteen avulla kirjoitetulta. Mauri Erik oireilee kuin tukahdutettu ihmisyys. Satiirinen katse toimii kuten sen kuuluu: se paljastaa aikalaisarvoja ja -kliseitä. Lattea ohje muuttuu kirjaimelliseksi: miten älytön määrä painajaismaista tavaraa olisikaan silmien edessä, jos kapitalismin asukkaan luo palaisi se, mistä hän on luopunut. Esimerkiksi parturiin menevä tuomari Simonen on yhtäkkiä Raamatusta tuttu Simson, jonka tukan Delila leikkasi. Se oli kuin kirous, joka oli seurausta liiasta elämäntaidon imemisestä pääkoppaan
Tavallaan se ei haittaa, sillä juuri laulun keskeneräisyys tuo briljanttiin instrumentaatioon viimeistelemättömyyttä ja arvokasta hetkellisyyttä. Hänen äänensä toimii kappaleissa yhtenä instrumenttina muiden joukossa, mikä tarkoittaa, ettei sanoista läheskään aina saa selvää. Laulaja-lauluntekijä-tuottaja Laura Naukkarisen kymmenes albumi Aphrilis on sellainen. Osa levyn viehätyksestä, tai kuulijasta riippuen häiritsevyydestä, liittyy Naukkarisen lauluun. Sen sijaan Aphrilis on ehkä helpoiten lähestyttävä Lau Nau -levy, ja sellaisenaan sisarteos vuoden 2017 Poseidonille. Mutta yhtä lailla Aphrilis voisi olla joulunajan soundtrack, sillä se kannustaa hiljentymään. Hänen levynsä ovat kuin itse kudottuja villasukkia: eivät ehkä viimeisintä muotia tai laatua, mutta tekijälleen ja vastaanottajalleen merkityksellisiä. Kerroksellinen mutta samalla hauras ja alaElokuvallinEn kEhtolaulu Ca m il la R eh n st R a n d lau Nau teki yhden helpoiten lähestyttävistä levyistään, joka on kuin elokuvallinen kehtolaulu.. Vuosina 2019–2022 kasatulta Aphrilisilta puuttuvat kaikki päivänpolttavalle popmusiikille ominaiset tulospaineet, brändiajattelu ja millenniaalinen ahdistus. Soundista on kiittäminen Naukkarisen yhteistyökumppaneita Matti Byeä (celesta ja syntetisaattori), Pekko Käppiä (jouhikko), Hermanni Yli-Tepsaa (viulu ja kontrabasso), Topias Tiheäsaloa (sähkökitara) sekä levyn tuottanutta ja miksannutta Samuli Kosmista. Fonal. AinA välillä tulee vastaan levyjä, jotka ovat niin irrallaan modernin maailman hapatuksesta, että ne tuntuvat milteinpä pakopaikalta. Sen aistii etenkin levyn lyriikoista, joissa ihmetellään talvi unilta heräävää luontoa: seurataan hämähäkkien työtä, etsitään neliapilaa ja autetaan kultakaloja pakenemaan lammesta. Aphrilis on latinaa ja viittaa kevääseen. Mervi vuorela Lau Nau: Aphrilis. Levyn seesteiset kappaleet ovat kuin kehtolauluja, jotka rauhoittavat hektistä mieltä ja ohjaavat ajatuksia yksilöstä yhteisöön. Jälkimmäistä osastoa olisi voinut ehkä jopa vähän karsiakin, sillä levyn sävellykset, sovitukset ja soitinnokset ovat niin elokuvallisen upeita, että ne toimisivat hienosti myös instrumentaaleina. Levyllä kuullaan paljon akustisia instrumentteja sekä Naukkarisen laulua ja tekstejä. Jokainen heistä on sovittanut omat osuutensa itse, mikä saa Aphriliksen kuulostamaan enemmänkin bändikuin soololevyltä. Aphrilis ei ole kokeilevinta Lau Nauta – ainakaan jos vertailukohtana käyttää Naukkarisen tänä vuonna julkaisemaa toista levyä, modulaarisyntetisaattorin ympärille rakentuvaa 5 x 4:ää. Soitinnos tukee vaikutelmaa: Yli-Tepsan jouset surisevat välillä kuin hyönteiset, ja Byen celesta tuikkii kuin tähtiparvi avaruudessa. 5 9 musiikki ti kehkeytyvä äänimaisema tuo ajoittain mieleen islantilaisen Sigur Rósin minimalistisimmillaan, ajoittain taas kotimaisen Karinan. Se on kuin särö, josta voikukat puskevat asfaltin läpi. Tai oikeastaan juuri se on Naukkarisen brändi: hän puuhastelee mielellään kaupallisesti kestämättömien impulssiensa parissa, mutta tekee sen taiteellisesti kestävällä tavalla
Yhtä mahdotonta päähenkilöillä näyttää olevan saada yhteyttä muusikko Ringa Mannerin yksin ilmentämään koko seuraavaan sukupolveen. Aivan oma lukunsa on lavastatussuunnittelun ( Anna Sinkkonen) tarjoama rapistuvan mielen maisema, jota hallitsee kauhtunut mainostaulu, jonka viimeinen juliste on kadonnut ajan menneille aalloille. Itse asiassa juuri hauskuudessaan se on myös tolkuttoman ja kipeän terapeuttinen. Pettersson vaikuttaa hakeneen virikkeitä esimerkiksi Luigi Pirandellon näytelmästä Kuusi hahmoa etsii tekijää ja Samuel Beckettin klassikosta Huomenna hän tulee. Loputtomasta viivästyksestä kasvaa eksistentiaalinen piina, jota hahmot eivät voi olla peilaamatta toistensa kautta. Tuomas RanTanen Esitykset Q-teatterissa 16.12. Päähenkilöiden keskinäisen kärvistelyn dynamiikkaan syntyy rytmihäiriöitä tanssija Jyrki Karttusen jokseenkin hämmentävien sisääntulojen ja soolojen kautta. Ruohoa kasvaa lattialaattojen raoista. Akse Petterssonin Q-teatterille kirjoittama ja ohjaama Joitakin keskusteluja merkityksestä on taidokasta absurdia teatteria, jota kampiakselina pyörittää pitkään yhdessä työskennelleiden Pirjo Longan, Tommi Korpelan ja Elina Knihtilän intensiivinen näyttelijäntyö. Aidosti riepovan elämänahdistuksen kuvaamisen ohella näytelmä on myös hyvin hauska. Kolmen henkilön keskinäisen ryhmityksen vaihdoksista, jotka aina jättävät yhden kolmanneksi pyöräksi, tulee mieleen myös Jean-Paul Sartren Suljetut ovet. asti. Kullekin riittää niin syöttöjä kuin tilaa sooloiluun, ja jos naapuri unohtuu liiaksi kikkailemaan itsekseen, pallon voi krouvisti käydä häneltä itse hakemassa. 6 teatteri Päähenkilöt istuvat halvoilla ja ikityylittömillä valkoisilla terassituoleilla. Vaikka näytelmässä myllätään universaalia ihmisyysainesta urakalla, se on erilaiseen itsetuntokriiseilyyn kannustavan suomalaisen kulttuuriilmaston läpitunkema. Arvio on julkaistu myös Voimassa 8/2023 Kolme vanhenevaa sivuosanäyttelijää odottaa kuvaustauolla kutsua omaan kohtaukseensa. Keskellä oman elämän ajoittain kaoottista pyristelyä tekisi mieli nähdä se heti uudestaan. Longan hahmon riipaisevuus taas syntyy etenkin pelokkaan ahdistuneiden katseiden kautta. Pa te Pe so n iu s. Q-teatterin vanhojen konkareiden nautittava yhteispeli on kuin katselisi brasilialaista jalkapalloa. Siinä missä Korpela ilmentää miehisen itsetunnon horjumista säntäilemällä epätoivoisena ympäri lavaa, Knihtilä ilmaisee sielullista hätää raivoamalla. Koko keitos on nerok kaasti kirjoitettua ja taitavasti näyteltyä teatteria. David Lynchin surrealismin hengessä ne tuntuvat viittaavan torjunnan takana olevaan toiseen todellisuuteen. Helvetti on toiset iHmiset elina Knihtilän (vas), Pirjo Longan ja Tommi Korpelan elämässään eksyksissä olevat hahmot ihmettelevät Jytri Karttusen esittämän oudon hahmon absurdia tanssinumeroa
6 1 elokuva rialaispakolaisten kanssa. Jotkut ovat moittineet tätä tunteellisuudesta. Loach näkee, että vallankäyttäjille työläiset ja pakolaiset ovat samaa hyväksikäytettävää massaa. Elokuvan päätöskuvissa nähdään unenomaisesti väheksyttyjen liittyminen yhteen. Pääosissa: Dave Turner, Ebla Mari. Antti SelkokAri The Old Oak. Samaa ovat saaneet kuulla kaikki paremman maailman puolestapuhujat kautta aikain. Pubia pitää uupunut TJ, Tommy Joe Ballantyne ( Dave Turner). Koillis-Englannissa sijaitsevaan entiseen kaivoskaupunkiin, joka on taantunut kylän kokoiseksi, saapuu bussilastillinen syyrialaispakolaisia, jotka on määrätty asutettaviksi kylään. Elokuvateattereissa 8.12. Elokuvan ohjaajalla Ken Loachilla olisi ollut mahdollisuuksia lopettaa elokuvien tekeminen ja eläköityä, mutta kun Isoa-Britanniaa ovat alkaneet hallita konservatiiviset pääministerit, niin Loach on löytänyt itsestään voimia, suuttumusta ja sanottavaa useammankin elokuvan verran. The Old Oak -elokuvan pieneksi kauneusvirheeksi jää, miten ylimalkaisesti se suhtautuu syyrialaispakolaisiin. Heidän joukostaan löytyvällä harrastelijavalokuvaaja Yaralla ( Ebla Mari) on intoa lähteä mukaan projektiin. Mikäli tämä jää Ken Loachin vii meiseksi elokuvaksi, niin se on pitkän, hienon uran kunniallinen päätös. Maailmassa ei ole monia 87-vuotiaita elokuvantekijöitä, jotka olisivat yhtä johdonmukaisesti pitäneet kiinni poliittisesta vakaumuksestaan ja työväenluokkaa tukevasta näkemyksestään. Kyläläisissä on ihmisiä, joille edulliset yhteisruokailut tulevat tosi tarpeeseen, ja on heitäkin, jotka ottavat sen henkilökohtaisena loukkauksena. Loach ei halveksi elokuvallaan ketään, ei niitäkään rasistisia puheita päästeleviä brittejä, jotka pitävät maahan saapuvia ulkomaalaisia uhkana. Heidän saapumisensa nostattaa tunteiden aallokon. Ken Loachin elokuva The Old Oak kertoo samannimisestä pubista ja sen yhteen vetämistä ihmisistä. Elokuvan draama käynnistyy, kun muutamat suunpieksäjät eivät saakaan pubin kauan tyhjillään ollutta takahuonetta keskinäiseksi kerhotilakseen, missä marmattaa maailman muuttumisesta epämieluisaksi. Hän on saanut katsella kanta-asiakkaidensa, joista suurin osa on hänen ystäviään, suistumista kaunaan ja katkeruuteen, jonka kohteita ovat kaikki heistä itsestään poikkeavat ihmiset. alkaen. Silloin kyläläisissä syttyi halu tehdä asialle jotain ja he järjestivät itselleen ja toisilleen yhteisruokailuja pitämään heidät hengissä ja hyvää mieli alaa yllä. Miespääosaa esittävä Dave Turner, entinen palomies ja nykyinen harrastajanäyttelijä, tuo rooliinsa eletyn tuntua. Vallankäyttäjien ei tarvitse piitata tippaakaan huonoosaisista, heidän odotellessaan huono-osaisten käyvän toistensa kurkkuun. TJ saa päähänsä yrittää jotain samantapaista syyElämänura rEalistisista työläiskuvauksista tJ Ballantyne (Dave turner) kohentelee pubinsa julkisivua mopinvarrella.. Käsikirjoitus: Pauul Laverty. Kesto: 1 h 53 min. Jos kylän pubi The Old Oak on vain muisto loistonsa päivistä, niin samaa ovat asiakkaatkin, jotka kyräilevät syyrialaispakolaisia. Elokuvan tapahtumaaika on tarkoituksella sijoitettu Ison-Britannian Brexit-äänestysvuoteen 2016. Ohjaus: Ken Loach. Pubin pitäjä TJ on säilönyt takahuoneen seinille paljon valokuvia muistona ajoista, jolloin kyläläiset vielä tunsivat solidaarisuutta ja yhteisyyttä, koska kaivoslakkojen aikana 1984 Margaret Thatcherin hallitus ja kaivosyhtiöt yrittivät nujertaa lakon näännyttämällä lakkoilijat nälkään
6 2 kolumni K ulttuuri luo hyvinvointia ja on osa sivistyksen Suomea. Ostotukilistalle on sisällytetty aikuisille ja lapsille suunnattua tietoja kaunokirjallisuutta sekä selkokirjoja, kotimaista ja käännettyä. Käännöskirjallisuuteen keskittyneen Parkko-kustannuksen Tommi Parkko kirjoittaa Facebook-sivullaan, miten arvostetun runouden käännöspalkinnon voittaminen poiki kustantamolle myyntiä kahden kappaleen edestä. Me suomalaiset arvostamme omaa kulttuurihistoriaamme.” Näin juhlavin sanankääntein kulttuurin puolesta kampanjoi maaliskuussa 2023 maamme nykyinen pääministeri Petteri Orpo. Moni huomattavaakin arvostusta nauttiva tekijä myy uutuuttaan vain muutama sata nidettä. Totuus olisikin monelle liian masentava sulatettavaksi. Hyvä kirja ei nimittäin näinä päivinä ole myynnin tae, mikäli se on sitä koskaan ollutkaan. Valtiontalouden mittakaavassa piskuisen, 860 000 euron suuruisen tuen vaikutus on ollut lukijoiden ja koko kirjallisuuden elinvoimaisuuden kannalta kokoaan suurempi, kuten kulttuurin tuilla on tapana olla. Julkista tietoa myyntiluvuista on kuitenkin vaikeaa löytää, sillä kustantamot piilottelevat sitä liikesalaisuuksiin nojaten. Niistä käy ilmi, että Suomessa myydyimpien kirjojen joukkoon pääsee vain 7 000 kappaleen vuosimyynnillä. Kulttuuri ei Orpon Instagramissa julkaiseman päivityksen mukaan ole ”luksuspalvelu”, vaan oikeus siihen ”kuuluu ihan jokaiselle.” Sellaisia ovat vaalipuheet. Kirjan arvonlisäveron nostaminen tuskin suoraPuutteellinen luKsusPalvelu ”YhtenäsäästöinnovaationaanSuomen hallitusonpäättänyt poistaavähälevikkisen kirjallisuudenostotuen.” ”. Tuki on auttanut kirjastoja ylläpitämään monipuolista valikoimaa ja lisännyt selkoja äänikirjoja koskevan panostuksen kautta kirjallisuuden saavutettavuutta – molemmat tekijöitä, jotka luovat edellytyksiä lukutaidon ylläpidolle ja parantamiselle ja joista on ainakin näennäisesti kannettu huolta poliittisen kentän eri laidoilla. Vallankahvaan päästyään voi laittaa turbovaihteen päälle ja leikata kulttuurilta ensi alkuun vaikka 10 miljoonaa euroa. Yhtenä säästöinnovaationaan Suomen hallitus on päättänyt poistaa vähälevikkisen kirjallisuuden ostotuen. Kyseessä on tukimuoto, jonka turvin kirjastot ovat tähän saakka voineet hankkia kokoelmiinsa teoksia, jotka eivät korkeatasoisuudestaan huolimatta ole varsinaisia myyntihittejä. Välillisesti ostotuki lienee kannustanut myös kustantamoita kunnianhimoisiin julkaisuohjelmiin. Yksityisissä keskusteluissa kustantajat valittelevat, miten edes Hesarin kritiikki ei enää näy kunnon piikkinä myyntiluvuissa. Laajemmin julkista dataa kirjallisuuden myynti luvuista on saatavilla yksittäisten kirjailijoiden ja kustantamojen edustajien esimerkkien ohella lähinnä bestseller-listojen kautta. Ei pitäisi tuntua juuri missään: tulevina vuosina kipeitä päätöksiä on luvassa vielä 25 miljoonan edestä. Kulttuuri on myös merkittävä osa suomalaista historiaa ja suomalaisuutta. Siis kahden runokirjan edestä
Kuka nyt haluaisi kaiverruttaa nimensä kulttuurikapakan jakkaraan. Lisäksi moni taiteentekijä kärsii sosiaaliturvan jättimäisistä leikkauksista. Emme voi tietää, mitkä 2020-luvulla julkaistut teokset nousevat tulevaisuudessa merkkiteoksiksi. Kauaa ei ole ehtinyt vierähtää siitä, kun jo valmiiksi prekaareissa olosuhteissa räpiköivät kulttuuritoimijat joutuivat koronavuosista selvitäkseen tekemään toinen toistaan nöyryyttävämpiä kerjuutemppuja, joissa lahjoittajilta kinuttiin almuja hengenpitimiksi. Nyt sama meno jatkuu. Puutteellinen siinä mielessä, että laadun kanssa lopputuloksella ei ole paljoakaan tekemistä. Nyt esitetyt leikkaukset eivät rajoitu vähälevikkisen kirjallisuuden ostotukeen, vaan ne tulevat kohdistumaan myös muihin valtion avustuksiin sekä apurahoihin. Leikkauksilla on myös tapana kertautua, ja valtion lisäksi myös kunnat kiihdyttävät kilpajuoksuaan kohti pohjaa. Esimerkiksi Suomen Ateenaksi tituleeratussa Jyväskylässä kaupunki on romuttamassa taiteen vapaan kentän rahoituksen ennätyssuurilla leikkauksilla. 6 3 naisesti helpottaa asiaa. Vähäinen myynti ei kuitenkaan tarkoita vähäpätöistä kirjallisuutta. Nyt laatat näyttäytyvät toisenlaisessa valossa ja muistuttavat, että vaikeiden vuosien ajan Suomen kulttuurielämän piti pystyssä yleisö – ei valtio eikä yksikään kunta saati puolue. Ajatellaan vaikkapa Aleksis Kiven Seitsemää veljestä, jota julkaisunsa aikaan myytiin arviolta vaivaiset 300 kappaletta. Tilanteen ollessa päällä kyltit tuntuivat typerän pöyhkeileviltä ja yksilöä korostavilta. ”Tällaisinkeinoin kirjallisuudestaja kulttuuristaollaan hyväävauhtia tekemässäpuutteellinen luksuspalvelu.” Taija Roiha Kirjoittaja on filosofian tohtori.. Tällaisin keinoin kirjallisuudesta ja kulttuurista ollaan hyvää vauhtia tekemässä puutteellinen luksuspalvelu. Edelleen yhden jos toisenkin kulttuuritilan istuimista löytyy plakaatteja, jotka kertovat avokätisen mesenaatin – yksityishenkilön tai yhteisön – nimen, joiden lahjoitusten avustuksella vältyttiin lapun iskemisestä luukulle. Eikö mesenointijärjestelmä ole hyvinvointivaltiossa vähän passé. Luksus siinä mielessä, että se on saatavilla vain harvoille. Eikä sekään, että äänikirjabuumin sokaisemat päättäjät ovat aikeissa luovuttaa kirjallisuuden tekijänoikeudet myös äänikirjojen lukijoille. Julkinen valta tekee kaikkensa, että kulttuurista tulisi jälleen harvojen ja valittujen etuoikeus niin tekemisen kuin vastaanotonkin näkökulmasta. Siksi omaehtoista kirjallisuuselämää olisi syytä tukea tässä ja nyt
Suuri rauhanvälittäjämme presidentti Ahtisaarikin toisti moneen kertaan, että kaikki konfliktit ovat ratkaistavissa. Ukrainan tukemisen lisäksi meidän tulisi samanaikaisesti työstää rauhan prosesseja. Ymmärtääkseen, miten esimerkiksi afrikkalainen kollega näkee Ukrainan sodan, on ensin ymmärrettävä historiaa. Vauras pohjoinen on vastannut suurimmasta osasta päästöistä, kun taas ilmastonmuutoksen vaikutukset ja vahingot osuvat voimakkaimmin globaalin etelään. Historiasta riippumatta juuri rauhan tavoittelun tulisi olla kaikille maille yhteistä. Kaikille, ei harvoille. On kyettävä arvioimaan, kumpi on tärkeämpää: eletyt ajat vai huomisen mahdollisuudet. Itse pidän huomista tärkeämpänä. Suhtautuminen Venäjään on laittanut kumppanuuksia ja koalitioita uusiksi. Nämä kolonialistisen maailman jakolinjat muistuttavat ilmastonmuutoksen nykytilaa. Kanta Venäjään jakaa ja yhdistää jopa ilmastohuippukokouksessa, vaikka ilmasto kaipaa tieteenmukaisia päätöksiä geopolitiikan mutkien sijasta. Venäjä taas nähdään vapaana julmasta siirtomaahistoriasta, vaikka se tänä päivänä onkin imperialistinen roistovaltio. Parhaimmillaan se on kuitenkin vallan ja vaurauden oikeudenmukaisempaa jakamista sekä rakennuspalikka rauhalle. Huomio ei voi olla yksinomaan aseellisissa ratkaisuissa. Ahtisaari onnistui hienosti muotoilemaan myös sen, mistä konfliktien ratkaisut lähtevät. Rauhan ehtojen määritteleminen ei ole helppoa, mutta se ei ole syy jättää yrittämättä. ilmoitus M aailman geopolitiikka on mennyt uusiksi Venäjän aloitettua raukkamaisen hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan. Oli kyse sitten ilmastonmuutoksen torjumisesta tai kestävän rauhan rakentamisesta, vasemmisto tekee kaikilla rintamilla töitä paremman huomisen eteen. Euroopasta käsin voi olla vaikea ymmärtää, miksi kaikki eivät tuomitse Venäjän hyökkäystä. EdEs ilmastokokous Ei säästy gEopolitiikan uusilta mutkilta Silvia Modig Europarlamentaarikko. Me eurooppalaiset alistimme ja hyväksikäytimme Afrikan manteretta ja sen ihmisiä törkeällä siirtomaapolitiikalla. Vihreä siirtymä voikin pahimmillaan olla uuden ajan kolonialismia. Asetelma on epäoikeudenmukainen ja valitettavan tuttu
H a r r i a sik a in en. Edellisen numeron ristikon ratkaisu seuraavalla sivulla. 6 5 ristikko Ratkaisu julkaistaan seuraavassa numerossa
Jäähyväiset jätetty läheisten läsnä ollessa. Koulutusta, kulttuuriaktivismia ja julkaisutoimintaa. Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki sirolansaatio.. 040 167 7700 toimisto@sirolansaatio.. Kiitos Kaarinakodin henkilökunnalle. 6.10.2023 Kaarina Kaipauksella muistaen Seija ja Kimmo Mika perheineen Satu perheineen Suvi perheineen Aimo ja Nina Sukulaiset ja ystävät Ei ole mitään elämää kauniimpaa, mutta kauneinta on elää ja kuolla. www.ksl.fi Vapaus oppia! Koulutukset keväällä 2024 • Ohjaaminen verkossa 27.1.klo10–16,verkko • Ratkaisuja elämän valintatilanteisiin 17.2.klo10–16,verkko • Kouluttajakoulutus 1.3.-18.5.,Helsinkijaverkko • Syrjimätön kieli 9.ja16.4.klo17–19.30,verkko • Yhdistyksen arkisto ojennukseen 14.5.ja27.8.klo17–20,Helsinki • Osuuskunnan perustaminen 21.,23.ja30.5.klo17-20,verkko Rakkaamme Toimitsija Armas Valdemar ARVONEN s. 1.12.1927 Urjala k. Tietokirjallisuutta, työläiskirjallisuutta, tapahtumia Liity kirjaston ystäviin: www.tyovaenkirjastonystavat.. Lämmin kiitos osanotosta. Työväenliikkeen kirjasto www.tyovaenperinne.. Vieraile akt.fi/liity AKT:n jäsenenä sinulla on takanasi kokemusta neuvottelutaitoa joukkovoimaa Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry 09 613 110 | akt.fi | aktlehti.fi edellisen lehden ristikon vastaukset. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki onlinearpa.net arpajaiset netissä! Tavara-arpa ry Beckerintie 10, 00410 Helsinki, 09 4366320 ADRESSIT ONNITTELUUN JA OSANOTTOON YRJÖ SIROLAN SÄÄTIÖ p. Vasemmistolaisten oma opintokeskus
Siinä puolueen puheenjohtaja Petteri Orpo puhuu sininen pikkutakki päällään ja tukka siististi sliipattuna. Valtiovarainministeriön tuoreimpien ennusteiden mukaan tällä hallituskaudella valtio velkaantuu yli 40 miljardilla eurolla. Tämän hallituksen perinnöksi jää Suomi, jossa työtätekevien ja pienituloisten elämä on merkittävästi vaikeampaa. Pulinat pois. Ei ole tarpeen syyttää ketään sumutuksesta, petkuhuiputuksesta tai muunkaanlaisesta puliveivaamisesta. Vaalivoittajan lupaukset olivat ärmäköitä: velaksi elämisen piti loppua ja valtiontaloutta sopeuttaa kuudella miljardilla. Pelkästään asumistuen leikkaukset vievät pienituloisilta keskimäärin sata euroa kuussa, ja lapsiperheiltä vielä enemmän. Vaalien jälkeen kokoomus ja perussuomalaiset pääsivät punnitsemaan lupaustensa painavuutta, kun ne muodostivat yhdessä hallitusta. viimeinen sana K okoomuspuolueen vaalimainos näyttää vakuuttavalta. Niistä huolimatta velkaantumisen tahti kuitenkin jatkuu tällä hallituskaudella yhtä kovana kuin edellisen hallituksen aikana. Hallitus rakentaa maata, jossa joulupukki antaa köyhille lapsille vähemmän lahjoja kuin rikkaille. Samalla hallitus heikentää työntekijöiden neuvotteluasemaa. Orpon vieressä on suuri teksti: ”Nyt on oikea aika lopettaa velaksi eläminen.” Ja sen alla pienempi teksti: ”Sydän on oikealla.” Jälkimmäisestä virkkeestä voinee Suomen Kardiologinen Seura olla eri mieltä, mutta ensimmäinen iskulause oli niin uskottava, että kokoomus nousi sen sanomaa toistamalla eduskuntavaaleissa suurimmaksi puolueeksi. Köyhiltä kuitenkin leikataan siitäkin vähästä, Hallitusrakentaamaata, jossajoulupukkiantaa köyhillelapsillevähemmän lahjojakuinrikkaille. Yhtiöiden omistajien, eli sen paljon puhutun pääoman, valtaa pönkitetään entisestään. Hallitus sopeuttaa taloutta huomattavasti vähemmän kuin ennen vaaleja lupailtiin. toivo Haimi Kirjoittaja on KU:n politiikan toimittaja.. Tämänhän piti olla nyt sitä, mikä perussuomalaisille ei käy. ”Se ei meille käy”, sanoi Riikka Purra jämäkästi. 6 7 Hallitus lupasi yHtä ja antoi toista millä he joutuvat tulemaan toimeen. Syksyllä uusi hallitus laati ensimmäisen budjettiesityksensä, joka herätti enemmän kysymyksiä kuin antoi vastauksia. Vaalit menivät ja oikeisto voitti. Siis jopa enemmän kuin edellisen hallituksen aikana. Tämä johtuu valtion verotulojen pienentymisestä ja siitä, että hallituksen sopeutustavoitteet ovat osittain toive ajattelun varassa, kuten Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Lauri Finér on osoittanut. Toiseksi suurimmaksi puolueeksi noussut perussuomalaiset oli samaa mieltä sopeutustarpeesta, mutta lupasi kuitenkin vielä vaalien alla olla leikkaamatta pienituloisten etuuksista. Valtiontalouden tasapainottamisen sijaan hallituksen tavoitteena näyttäisikin olevan suomalaisen hyvinvointivaltion rippeidenkin purkaminen. Eikö juuri tällaisen pitänyt kokoomuksen vahtivuorolla loppua. Sen sijaan on syytä ihmetellä, miksi hallituspuolueet, jotka vaaleissa lupasivat lopettaa velkaantumisen ja olla leikkaamatta pienituloisilta, tekevät valtaan päästyään juuri päinvastoin. Jyrkkiä leikkauksia on luvassa