10 / 2022 Suuri ruuvi puristaa kaikkia Demokraatiksi pitää kasvattaa Mitä nyt, vaSeMMiSto. Sivu 33 Sivu 49 Sivu 13 InhImIllIsyyden, yhdenvertaIsuuden ja kestävän ympärIstön puolesta. 13.4.2022 / 9 € ku.fI n
murhaajat uKrainaSSa 30 Venäläisten jäljiltä löytyi ammuttuja siviilejä. . hyödylliSet typeryKSet 28 Yhdysvaltain äärioikeisto kumartaa Venäjälle. Kuplien puhKaiSija 33 Anu Kantola tutki kuplien Suomea. Kansan Uutisten lukijat ovat kriittisiä, he haluavat ymmärtää ja vaikuttaa oikeudenmukaisemman maailman puolesta. planeetta Kiehuu 32 Napajäätiköt sulavat mutta kapitalisti juhlii. Yritys ei anna hyvitystä vähäisestä paino-, painatustai taittovirheestä, joka ei vähennä ilmoituksen mainosarvoa. ota Kantaa 58 Myös valtavirtamusiikissa voi ottaa kantaa. peli-ilta KapaKaSSa 20 Lautapeli vie eriarvoisuuden juurelle. Tutkija ja poliitikko kertovat millaisen uuden. Painopaikka PunaMusta 2022. . sisältö 10/2022 ajassa dialogi taustat ISSN 0357-1521 www.ku.fi Käyntija postiosoite Hämeentie 105 A, 00550 HELSINKI (09) 759 601, ku@kansanuutiset.fi Yleisönosasto lukijoilta@kansanuutiset.fi Tilausasioissa lähetä sähköpostia tilaukset@kansanuutiset.fi tai soita numeroon (09) 759 60 208 (palvelemme puhelimitse maanantaista tiistaihin kello 9-12). Ilmoitusmyyntimme palvelee sähköpostiosoitteessa ilmoitukset@kansanuutiset.fi. Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. Viimeinen Sana 67 Hienot suunnitelmat kaatuivat pieneen ongelmaan. polttaminen SeiS 24 Fossiilisista polttoaineista luopuminen nopeasti on välttämätöntä. teatteria SorroSta 54 Teatterissa sukelletaan inkeriläisten kärsimyksiin. aSiantuntija ääneSSä 49 Joonas Leppänen on huolissaan Suomen demokratiasta. Kansan Uutisten visio Kansan Uutiset on vasemmistolainen ykkösmedia, joka tarjoaa tuoreita näkökulmia, joista nykyistä suurempi yleisö keskustelee ja innostuu. luKijoilta 65 Yleisönosasto. Kohti jatKoa 12 Li Andersson haluaa jatkaa. Ilmoituksen jättäjä on vastuussa ilmoituksestaan ja sen sisällön lainmukaisuudesta. Päätoimittaja ja toimitusjohtaja Jussi Virkkunen (09) 759 60 240 @jotfau Toimituspäällikkö Sirpa Koskinen (09) 759 60 210 Toimitus Johan Alén, toimitussihteeri (09) 759 60 313 @journalistalen Tarja Erdogan, verkkosihteeri (09) 759 60 354 Toivo Haimi, toimittaja (09) 759 60 270 @toivohaimi Kai Hirvasnoro, toimittaja (09) 759 60 232 @hirvasnoro Jussi Joentausta, verkkotoimittaja, valokuvaaja (09) 759 60 355 Tuula Kärki, politiikan toimittaja (09) 759 60 344 @TuulaKarki Kansan Uutiset Oy:n hallitus Sini Niva, hallituksen puheenjohtaja Elina Hämäläinen Mikko Koikkalainen Tuula Kärki Mika Mäkelä Janne Mäkinen Katja Syvärinen Karoliina Öystilä Kansan Uutisten missio Kansan Uutiset on vasemmistoliittoa lähellä oleva journalistisesti riippumaton yhtiö, jonka tehtävänä on yhteiskunnallisen muutoksen mahdollistaminen julkaisemalla monikanavaista mediaa vasemmistolaisten arvojen edistämiseksi. Lukijat tarvitsevat Kansan Uutisten sisältöä ja näkemyksiä Suomesta ja maailman tilasta muuttaessaan maailmaa oikeudenmukaisemmaksi. Kansan Uutisten brändimielikuva on positiivinen ja rakentava. 3 Voi Venäjä 07 Kremlin kortti heiluu taas. KySymyKSiä euroopaSta 13 Eurooppa on jälleen uuden edessä. Kansan Uutisten vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta merkittävästä virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. nuorten puoleSta 56 Kirjailija Iida Rauma puolustaa lapsia. SotilaSliitto 08 Kysymyksiä Nato-keskustelusta. Vastuu virheistä ja reklamaatiot Kansan Uutiset pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sopimatonta ja lainvastaista materiaalia. KieliKySymyS 10 Termeillä on merkitystä.
Samalla Venäjä lähentyy tai joutuu lähentymään muiden valtioiden kuten Kiinan kanssa. Sen uskaltaa sanoa varmasti, että maailma kääntyi uuteen asentoon Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Perussuomalaiset ja heidän kumppaninsa Euroopassa joutuvat toki miettimään vanhoja kommenttejaan, mutta kyse on edelleen vahvoista voimista. Poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen sanoo tässä lehdessä, että EU on nyt toimimassa perusarvojensa vastaisesti ja ajamassa maailmaa enemmän blokkeihin. Tähän pitää myös varautua. Polttoaineen hinta ja inflaatio luovat hyvät edellytykset poliitikoille, jotka haluavat vain kylvää vihaa ja eripuraa. Toki samaa on yritetty sanoa jo pitkään, mutta puhe maailman tuhoutumisesta ei ole uponnut kaikkialle. Tämä johtuu Venäjän eristämisestä EU-markkinoista. Elämme aivan liian hektisessä maailmassa, jossa päätöksiä vaaditaan todella nopeasti. Samoin äärioikeistolaiset populistit eivät ole kadonneet. Yhdessä tapauksessa peruutus johtui siitä, että lehti ei kannattanut Natoa. Kiinalaisille kyseessä on varmasti hetki, jolloin he voivat nauraa matkalla pankkiin. Kun nykyinen maailma on ilmiliekeissä, on selvää, ettei siihen ole varaa. Tiedotusvälineet ovat täyttyneet maailmanselityksistä helmikuun 23. Kuten maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen KU:n viime numerossa sanoi, toisenlainen maailma voi olla myös paljon huonompi kuin nykyinen. Koska tiedotusvälineet ovat siirtyneet hetki hetkeltä -journalismiin, on näissä analyyseissa vastattu monta kertaa ja myös ristiriitaisesti ”mihin nyt olemme menossa” -kysymykseen. Toisenlaisen maailman on pakko olla paljon parempi. Aiemmin EU on pyrkinyt lisäämään kauppaa ja samalla globalisaatiota, mitä voi kutsua niin sanotuksi pehmeäksi voimaksi. KU:n näkemys on, että ei ole. Sota on saanut aikaan ylistyslauluja, kun Eurooppa ja niin sanottu länsi on yhdistynyt. Kaikki vanhat ristiriidat ovat edelleen olemassa – Puola ei ole yhdessä yössä muuttunut oikeusvaltioksi, Unkarista puhumattakaan. Näin ei ole. Nyt toiSenlaiSta maailmaa tavoittelee myös UPM:n johto, joka yrittää pakottaa työntekijät suostumaan sanelupolitiikkaan. Ei tarvitse olla kummoinen ennustaja, kun sanoo, että ilo on hyvin ennenaikaista. Venäjä onnistui konkretisoimaan, millainen turvallisuusuhka fossiiliriippuvuus voi olla. a loitetaan muistutuksella. Mutta ehdottomuus ei ole hyväksi, siksi jätämme mahdollisuuden auki tarkastella näkemystä uudelleen. päivän jälkeen. Muutama lukija on perunut KU:n tilauksen perustelemalla sitä lehden Nato-linjalla. Venäjä on Kiinaan nähden huomattavan heikko. Hyvä kysymys sitten on, kiihdyttikö sota alla kyteviä kehityskaaria vai onko kyse täysin uudesta. 4 Toisenlaiseen maailmaan pääkirjoitus tämä tie on Venäjän kohdalla kuljettu loppuun. Iloinen voi olla siitä, että nyt kaikkialla Euroopassa tunnustetaan vihreän siirtymän tarve. Venäjän raakalaismainen hyökkäys Ukrainaan on saanut monet vaatimaan Suomen liittymistä nopeasti Natoon. Onneksi siihen ei ole suostuttu.. Ja toki kysymys on esitetty tässäkin KU:n numerossa. Maailma on siirtymässä toiseen aikaan. Suomen paikka on Natossa, kuuluu viesti. Muissa tapauksissa kyse on ilmeisesti siitä, että KU:n on oletettu tukevan Suomen sotilasliiton jäsenyyttä
Lentoliikenne Venäjältä EU-maihin oli katkennut jo aiemmin.. 5 RautatieesiRippu laskeutui 01 ajassa Venäjän eristys EU:sta konkretisoitui yhdellä tavalla maaliskuun lopussa, kun matkustusjunayhteys Suomen ja Venäjän välillä lopulta päättyi
Sote-vaaleissa pelättiin äänestysprosentin jäävän alle 40:n. Edustuksellinen demokratiamme ajautuu tai on jo ajautunut kriisiin, kun entistä harvempi ottaa siihen osaa. Kun keskustelimme demokratiasta, hän halusi Suomeen demokratiakasvatusta. 6 ajassa Yhä harvempi käy äänestämässä. Näitä alueita oli etenkin Itäja Pohjois-Suomessa. Miten tällaisten alueiden ääni kuuluu päätöksenteossa. Millaista se olisi. Sitran johtava asiantuntija Joonas Leppänen (kuvassa oikealla) sanoo osuvasti, että kukaan ei synny demokraatiksi. Huonosti, sen kertovat tutkimuksetkin. Jussi Virkkunen Joonas Leppäsen haastattelu alkaa sivulta 49. Mihin Matka, deMokratia. Kun se nousi yli 40:n, todettiin iloisesti, että pahimmat pelot eivät toteutuneet. Vanhemmat ikäluokat äänes tävät aktiivisemmin, joten hyvä kysymys on, miltä tilanne näyttää 10–15 vuoden päästä. Em m a G r ö n q v is t. Jo kuntavaaleissa oli monta paikkaa, joissa äänestämässä kävi alle puolet äänes täjistä. Suurissa kaupungeissa kuten Helsingissä on äänestysalueita, joissa äänestämässä käy reilusti alle 40 prosenttia asukkaista. Tilanne ei ole muuttumassa paremmaksi, pikemminkin päinvastoin. Yksi tarkentava kysymys jäi esittämättä
Jussi Virkkunen ajassa Venäjä-kortti alkoi heilua Suomen suunta on käännettävä. Kyllähän on ollut niitä, joiden mielestä Venäjää tai Neuvostoliittoa ei voi arvostella tai jos arvostellaan, se pitää yhdistää kaiken muun arvosteluun. Kylmän sodan aikana SKDL ja Suomen kommunistinen puolue tuomitsivat Tšekkoslovakian miehityksen vuonna 1968. Kaikkeen ei ole varaa, joten valintoja on tehtävä, sanoo Orpo. Samoin Arhinmäki kiinnitti Venäjällä vieraillessaan huomiota seksuaalivähemmistön syrjintään. Puolueen puheenjohtaja Li Anderssonia myöten on muistutettu, että vasemmisto on kritisoinut Venäjää koko 2000luvun ajan. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson 26.3. Pysyviä uudistuksia työllisyyden parantamiseksi tarvitaan kipeästi. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo 26.3. Arhinmäki nosti ministerinä toimiessaan (2011–2014) esiin muun muassa Venäjän synkän ihmisoikeussekä sananvapaustilanteen. – Samaan aikaan liikkeessä oli aina niitä, jotka ajattelivat toisin. Ja hänen valintansa nousevien elin kustannusten aikana on syventää köyhien ja pienituloisten ahdinkoa, samalla kun jo valmiiksi pärjäävät ja hyvätuloiset saisivat vero kevennyksiä. Myös sosiaaliturvaa on uudistettava työhön kannustavaksi. Jokaisen pitäisi saada elättää itsensä ja perheensä työllään. Arhinmäen mukaan näin ajattelevia on vasemmistossa nykyään hyvin vähän. – Tapasin myös ihmisoikeusja ympäristöjärjestöjen edustajia, kun vierailin Venäjällä. 7 Venäjän hyökkäyksen jälkeen vasemmisto on saanut jälleen eteensä vanhat syytökset Venäjä-sympatioista. Hän kuitenkin tunnustaa, että heitä on – niin vasemmistoliitossa kuin koko vasemmistolaisessa liikkeessä. Kukaan muu ministeri ei tällaista tehnyt, Arhinmäki toteaa. Se toki leimaa koko liikettä, ja sitä voidaan käyttää koko liikettä vastaan. Enemmistön lisäksi vasemmistossa on ollut äänekäs vähemmistö. Kylmäävää. – Tietysti Venäjäja Neuvostoliittokysymys on aina ollut hankala vasemmistolle, sanoo vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja Paavo Arhinmäki. – Mutta koskaan se ei ole ollut enemmistö, ja nyt se on täysin marginaalinen joukko. TwiTTer Le h tik u va /a FP
Turvallisuuspolitiikasta on muotoutumassa uusi konsensus, jossa poliittiset jakolinjat ylittyvät Lehtikuva/Jussi Nukari. 3. helmikuuta. Kysyimme kolmelta vaikuttajalta, millaista Nato-keskustelua he juuri nyt kaipaisivat. Nuorten suhtautuminen Natoon on vanhempia myönteisempää. Ulkopoliittisia linjanmuutoksia ei tule tehdä ilman perusteellista harkintaa, ja äkkiliikkeitä on vältettävä. 2. Kyselytutkimuksissa suomalaisten asenteet Nato-jäsenyyttä kohtaan ovat kokeneet suuren muutoksen: jäsenyyttä kannattaa nyt suurin osa kyselyihin osallistuneista. Ukraina-keskustelu muuttui hyvin pian Nato-keskusteluksi, jossa puntaroitiin Suomen mahdollisuuksia liittyä Natoon tai olla liittymättä. Kannatti Nato-jäsenyyttä tai ei, kaikki vaikuttavat juuri nyt toivovan keskustelua Natosta. Turvallisuuspoliittiset kysymykset ovat edelleen sukupuolittuneita. Keskustelu on kuitenkin tähän asti ollut kovin yksipuolista: äänessä ovat olleet jäsenyyden kannattajat, mutta argumentteja sotilaallisen liittoutumattomuuden jatkamisen puolesta ei ole juuri kuultu. KesKustelua Kaivataan ja sitä Käydään Huomioita Natosta 1. 8 Venäjän hyökkäys Ukrainaan sai myös suomalaiset pohtimaan paikkaamme osana kansainvälistä turvallisuuspoliittista järjestystä. Miehet kannattavat Natoa naisia enemmän. Yksi äkkiliike on kuitenkin jo tapahtunut, ja sen teki Vladimir Putin hyökätessään Ukrainaan 24. Maamme ulkopoliittinen johto on ollut kannanotoissaan varovaisempi
Nato ei ole tehnyt sellaisia liikkeitä, jotka olisivat antaneet jäsenyyden vastustajille uusia argumentteja. Jos tämä olisi šakkia, voisi ajatella, että Nato on harkinnut siirtonsa viisaasti. Tulisi keskustella myös siitä, mitä olisi pohjoismainen yhteistyö sellaisessa Pohjolassa, jossa sen maat kuuluisivat Natoon. 9 POLITIIKAN VETOMITTARI Maantieteelle Suomi ei edelleenkään voi mitään. Veronika Honkasalo Kansanedustaja TOIVOIsIN KRIITTIsTä keskustelua Natosta organisaationa. Ylipäätään toivoisin, että turvallisuuspoliittinen keskustelu ei keskittyisi vain kyllä-ei -jankkaamiseen Natosta, vaan että turvallisuuspolitiikkaa lähestyttäisiin myös kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. Esimerkiksi se, että joutuisimme muiden sotiin. Putinin hallinto ja sen toiminta sekä etupiirivaatimuksilla että Ukrainaan hyökkäämällä ovat tuoneet pöytään uusia argumentteja Naton puolesta. ajassa Millaista Nato-keskustelua kaipaat. Vastaavasti heikosti perusteltua löytyy kannattajienkin puolelta. Pidän mahdollisena, että ihmiset, jotka ovat saaneet kasvaa ilman YYA-ajan taakkaa, luottavat eri tavoin eri instituutioihin, tässä tapauksessa Natoon. Sir pa r ä ih ä a n tt i Y r jö n en. 27:stä EU-maasta 21 on Naton jäseniä, ja tulevaisuudessa EU:n ja Naton yhteistoiminta tiivistyy entisestään. Ukrainan sodan seurauksena EU-jäsenmaat ovat heränneet siihen tosiasiaan, että kansallisten lyhyen aikavälin – usein kaupallisten – etujen sijaan meidän on kyettävä puolustamaan koko Euroopan pidempiaikaisia päämääriä. Toivon, että Suomessa keskusteltaisiin myös siitä, millä tavoin me voimme vahvistaa Euroopan yhteistä turvallisuutta. Ainakin vaikuttaa, että nuoremmat kannattavat liittymistä enemmän. Keskustelua kaivataan myös niistä ehdoista, joilla Nato-jäsenyyttä mahdollisesti hakisimme. Usein keskustelun ulkopuolelle jää laajemman eurooppalaisen kuvan analyysi. Sitä varmasti pystytään tarjoamaan: onhan suomalaisia ollut Natossa töissäkin vaikka kuinka kauan. Miten päätösvalta Natossa jakautuu ja mitkä ovat pienten maiden mahdollisuudet vaikuttaa sen päätöksentekoon. laura Halminen Toimittaja LuuLEN, ETTä suomalaiset tarvitsevat Natosta enemmän ja yksityiskohtaisempaa tietoa. Ulkoja turvallisuuspolitiikkamme on sidottu siihen, mitä Venäjä tekee. Onko nyt hyvä vai huono aika hakea jäsenyyttä. Turkki tuskin tänä päivänä pääsisi edes Naton jäseneksi. Keskeisten rauhanliikkeiden, kuten Sadankomitean ja Rauhanpuolustajien, näkökulmat eivät ole tällä hetkellä päässeet juuri lainkaan osaksi Natokeskustelua. Suomen linja määrittyy suhteessa Venäjään, halusimme sitä tai emme. Putin pelaa niin sanotusti pulušakkia kaatamalla nappuloita ja kakkaamalla laudalle. Toisin sanoen kysyn, ovatko suurten maiden intressit yhteneväisiä meidän intressiemme kanssa. Nelikymppiset, jotka ovat imeneet lapsuudessaan vaikutteita neuvostoaikojen loppumetreiltä, saattavat olla tässä jonkinlainen vaa’ankieli. Nämä ovat tärkeitä kysymyksiä. Vaikka Bidenin ulkopolitiikka on viime kuukausina keskittynyt – alkuperäisistä suunnitelmista poiketen – Eurooppaan, on eurooppalaisten valtioiden otettava suurempaa vastuuta omasta ja lähialueidensa turvallisuudesta. Naton vastustajien argumentoinnissa minua mietityttää se, missä määrin se perustuu tietoon ja tosiasioihin. Kaipaan myös kriittistä, arvioivaa keskustelua Naton viimeaikaisista operaatioista ja niiden seurauksista, eritoten Afganistanissa. Oman näkemykseni mukaan Suomen Nato-jäsenyys lisäisi Itämeren alueen vakautta pidemmällä aikavälillä ja mahdollistaisi Suomen täysipainoisen osallistumisen Euroopan yhteisen puolustuksen kehittämiseen. Mitä seuraa siitä, että pienemmät maat joutuvat mukautumaan isojen maiden linjauksiin ja tahtoon. Lisäksi haluaisin arvioita Naton jäsenmaiden omista keskeisistä demokratiaongelmista, esimerkkeinä muun muassa Turkki ja Unkari. Euroopan sotilaallinen puolustus tapahtuu Naton alla, EU-tasolla huolehditaan ei-sotilaallisesta varautumisesta ja asetetaan puolustuspoliittisia päämääriä. Miten tämä asetelma muuttaisi koko Pohjoismaiden turvallisuusja geopoliittista tilannetta. sinikukka saari Johtava tutkija NyKyINEN NATO-KEsKusTELu pyörii kahden kysymyksen ympärillä: saisiko Suomi sodan syttyessä riittävää tukea kumppanimailta ilman Natojäsenyyttä. Minusta tuntuu, että Natosta on tullut enemmän sukupolvikuin poliittinen kysymys. Jäsenvaltioilla on vapauksia valita, millaisilla joukoilla osallistuvat jäsenvaltion puolustukseen, eikä sinne varusmiehiä kuitenkaan lähetettäisi
Ralf Sund dmitRy GuRbanov Koronadenialismi ja rokotekriittisyys kiinnostavat Venäjän propagandakoneistoa. olli Kohonen Mielestäni on myös suurta viisautta muuttaa tarvittaessa mielipiteitään maailman muuttuessa ympärillä.. Osa itkee haudalla, osa riemuitsee. 1 ajassa InternetIssä sanottua Suomen malli kuoli jo, nyt se vihdoin haudataan
Sanoilla luomme mielikuvaa erilaisista ihmisistä. Vainikainen on toimittaja, viestijä ja opettaja. Esimerkiksi vitsit ja mielikuva romaneista työn vieroksujina ovat osaltaan aiheuttaneet sen, että peruskouluikäiset romanilapset eivät saa työhöntutustumispaikkoja. Siksi pitää kuunnella vähemmistön omia kokemuksia. Oppaassa käsitellään kieltä sukupuolen, antirasismin, vammaisuuden ja sairauden näkökulmasta. Mutta entäs se näkemys, etteihän Suomessa ketään syrjitä. Hän on kaikissa noissa rooleissa vahvasti tekemisissä suomen kielen kanssa. Opas on saatavilla Kansan Sivistystyön liitosta. Siitä on valmisteilla myös koulutus, jonka Vainikainen vetää. Vainikainen toivookin, että hänen opastaan luetaan siitä näkökulmasta, että kyseessä on oppimisprosessi. Mutta joudummehan arjessamme joka tapauksessa koko ajan oppimaan uutta. – Lähtökohtana tulisi olla toisenlaisten ihmisten kuunteleminen. Miksi sitten pitää käyttää oikeita termejä. 1 1 ajassa Elina Vainikainen kirjoitti oppaan syrjimättömän kielen käyttämisestä. Niinpä hän halusi koota tiedon yhteen oppaaseen. Myös syrjimättömästä kielestä hän on etsinyt tietoa. Tuula KärKi Em m a G r ö n q v is t. Vainikainen toteaa, että omalle oppimiselle pitää antaa aikaa. Nyt se on Kansan Sivistystyön Liiton julkaisema. Rasistiset puheet tukevat rasistisia käytäntöjä. Prosessi oli opettavainen. Siinä on myös luvut sateenkaaritietoisesta ja luokkatietoisesta kielestä. Se on juuri etuoikeutettujen ihmisten tapa puhua. Vainikainen toteaa, että syrjivän kielen taustalla on samankaltaiset valtahierarkiat, puhutaanpa sitten köyhien pilkkaamisesta, rasismista, vammaisten, sukupuolivähemmistöjen tai naisten asemasta. – Valta-asemissa olevat ihmiset ovat pyrkineet vuosisatoja pönkittämään asemaansa myös kielellisillä keinoilla. – Koska käyttämällä tietynlaisia sanoja muokkaamme maailmaa tietynlaiseksi. Kyse on Kohteliaisuudesta Syrjimätön kieli -opas on helsinkiläisen Elina Vainikaisen pitkäaikainen projekti. Ja ollaan kohteliaita toisillemme, hän sanoo. – Jos ihminen yrittää olla kohtelias ja tekee parhaansa, häneen pitää suhtautua ymmärtäväisesti, vaikka hän tekisi virheitä. Esimerkiksi pandemian aika on osoittanut, että ihmiset pystyvät ottamaan asioita haltuunsa nopeasti, jos haluavat. Opin, että on tärkeää kuunnella niitä, joita esimerkiksi rasismi aidosti koskee. – Opin paljon uusia näkökulmia etenkin aihepiireistä, jotka eivät suoranaisesti koske omaa arkeani valkoisena, suomea äidinkielenään puhuvana ihmisenä. Vainikainen puhuu hyväntahtoisuusolettamasta. Koska ihmisellä on oikeus määritellä itsensä, pitää kuunnella, miten he puhuvat itsestään. Olen tottunut siihen, että Suomessa rasistiset puhetavat eivät ulotu kaltaisiini ihmisiin. – Asiat voivat tuntua aluksi vaikeilta, kun pitää opiskella uusia sanoja ja lähestymistapoja. – Totta kai olen kuullut tämän. Valtaväestöllä on tarve määritellä vähemmistöt ja alisteisessa asemassa olevat ihmiset. – Olen aina ollut kiinnostunut kielestä ja joutunut pohtimaan sitä monista näkökulmista, hän sanoo. Sitä on ripoteltuna ympäri internetiä. Jos ei koskaan kohtaa syrjintää arjessaan, on helppo väheksyä sitä. Huumorilla ja urbaanilegendoilla on suuri merkitys
ToiVo HAiMi Le h tik u va /a n tt i a im o -k o iv is to Työllisyysasteen trendiluku oli helmikuussa 74,0 prosenttia. Seuraavat eduskuntavaalit on määrä järjestää huhtikuussa 2023. Vasemmistoliiton nykyisistä varapuheenjohtajista Jouni Jussiniemeä on esitetty jatkokaudelle. Käytännössä luvut tarkoittavat sitä, että hallitus on helmikuussa 2022 saavuttanut alkuperäisen, vuonna 2019 asetetun tavoitteensa 75 prosentin työllisyydestä. Hänen johdollaan vasemmistoliitto otti viime eduskuntavaaleissa neljä lisäpaikkaa. ” Haluan jos puolue edelleen haluaa.”. Yksi pohdinnan paikka oli jaksaminen, koska puoluejohtajan työ on rankkaa. Andersson valittiin vasemmistoliiton puheenjohtajaksi kesäkuussa 2016. Työllisyysasteen trendiluku oli helmikuussa 74,0 prosenttia ja työttömyysasteen trendiluku 6,8 prosenttia. Kuopion puoluekokouksessa hyväksyttiin niukasti päätös, että valinnan puoluesihteeristä tekee jatkossa puoluevaltuusto. – Tilastouudistuksen vuoksi työllisyysastetta on korjattu noin yhdellä prosenttiyksiköllä alaspäin, joten 74 on uusi 75, kirjoitti STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà Twitterissä. – Sen pohdinnan lopputuloksena tulin johtopäätökseen, että haluan jos puolue edelleen haluaa, Andersson muotoili. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli vuoden 2022 helmikuussa 89 000 enemmän kuin vuosi sitten. JuSSi Virkkunen TyöllisyysTaVoiTe saaVuTeTTiin helmikuussa hallitus saaVutti juuri ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan asettamansa työllisyystavoitteen. Vasemmistoliitto valitsee uuden johdon puoluekokouksessa Porissa kesäkuussa. Tämä tarkoittaa, että hän on valmis jatkamaan puolueen puheenjohtajana vielä yhden puoluekokouskauden. Ne tulevat Anderssonin mukaan jäämään satavarmasti hänen viimeisikseen puolueen puheenjohtajana. Hallitusneuvotteluissa vuonna 2019 päätettiin tavoitteeksi 75 prosentin työllisyysaste. – 74 prosentin työllisyysaste taitaa olla kaikkien aikojen vertailukelpoisen mittaushistorian ennätys, Lainà jatkoi. Kansanedustaja Jussi Saramo ja puolueen toinen varapuheenjohtaja Minna Minkkinen eivät vielä ole kertoneet mahdollisista jatkohaluistaan. Andersson sanoi KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa maaliskuun lopussa, että pohti asiaa pitkään. Puoluesihteeriä ei puoluekokouksessa tulla valitsemaan. 1 2 ajassa Vielä yksi kausi Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson haluaa viedä vasemmistoliiton seuraaviin eduskuntavaaleihin. Nyt se on saavutettu, kun mittaustavan muutos otetaan huomioon
1 3 MILLAISEEN EUROOPPAAN 02 taustat Venäjän hyökkäys tulee muuttamaan Eurooppaa ja Euroopan unionia. Millaisiin muutoksiin vasemmiston tulee varautua ja millaista Eurooppaa se haluaa. SEEN EUROOPPAAN
1 4 E U Taas UUsi
Tulevasta suunnasta on luvassa vielä kova vääntö. 1 5 E UEU muuttuu aina kriiseissä. Mutta vanhat eri mielisyydet eivät ole kadonneet mihinkään. Teksti JUssi VirkkUnEn Kuvat LEhtikUVa kriisi. Venäjän hyökkäys yhdisti unionin ainakin hetkeksi
Toki suunta on haastatteluhetkellä eli maaliskuun loppupuolella vielä hämärän peitossa. Toiset jäsenmaat, kuten Saksa ja Italia, ovat huomattavasti riippuvaisempia Venäjän tuontienergiasta kuin jotkin muut jäsenmaat. 1 6 A loitetAAn muutoksen kuvaaminen anekdootilla, jonka kertoo poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen. EU:n tavoitteena on vähentää riippuvuutta Venäjän maakaasusta kahdella kolmasosalla vielä tämän vuoden aikana. – Tapahtuu jatkumoa siihen, mitä koronakriisissä tapahtui, eli kun on riittävän paha kriisi, vakaussopimuksen poikkeuslauseketta voidaan. – Joku olisi voinut ajatella, ettei se olisi ollut mahdollista. – Näihin haasteisiin pitää sitten vastata niin kansallisella tasolla kuin myös EU:n. Ronkaisen mukaan anekdootti tiivistää hyvin unionin erittäin nopean muutoksen. Ainakaan vielä ei ole tarpeeksi vakava tilanne, että se olisi edennyt, Ronkainen kuvailee. Tällä hetkellä olemme myös sumussa. Kun EU pyristelee irti venäläisestä maakaasusta ja öljystä, joutuu se suuntaamaan ostoksille muualle. Pidän sitä sinänsä hyvänä ja myönteisenä kehityksenä, Andersson sanoo KU:lle. Ranskan presidentti Emmanuel Macronin idea on, että tehtäisiin uusi elpymisrahasto. Toinen suuri päätös oli hyllyttää unionin vakausja kasvusopimus, millä pyritään rajoittamaan jäsenmaiden finanssipoliittista liikkumavaraa. Joka tapauksessa Venäjän hyökkäys muutti tunnelman kertaheitolla. Euroopassa on valtava pakolaiskriisi, mutta siihen suhtaudutaan tyystin toisin kuin seitsemän vuotta sitten. Samalla energian hinta nousee, ja täysin ilman Venäjän energiaa unionin jäsenmaat eivät selviä. Sen myötä Putin saa suuremmat voitot myymällä vähemmän energiaa. Näin ollen jäsenmaat pystyvät ottamaan enemmän velkaa, jos ja kun siihen on tarve. Uusi ainutkertaisuus Ronkainen nostaa koronakriisistä esiin elpymispaketin, jonka merkitys oli suurempi poliittisesti kuin taloudellisesti. Vihreän siirtymän, energiaomavaraisuuden tavoittelun ja energian hinnannousun subventoinnin lisäksi jäsenmaat ovat kasvattamassa puolustusbudjettejaan, minkä lisäksi Ukrainan ja ukrainalaisten pakolaisten auttaminen maksaa paljon. Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, meni pari päivää, ja EU alkoi lähettää aseita unioniin kuulumattomaan maahan. Kun tilanne on tarpeeksi vakava, löytyi unionistakin päättäväisyyttä lähteä asettamaan kovia talouspakotteita Venäjälle. Seuraavaan sumuun Ronkaisen kanssa tarkoitus on pohtia, mitä unionin muutos oikein tarkoittaa etenkin vasemmistolle. Samalla eteen tulee myös se, että vanhat erimielisyydet eivät hetkessä ole kadonneet. – Siinä on inha vivahde siinä mielessä, että mitä enemmän laitamme sanktioita, sitä enemmän energian hinta nousee. Toki pakolaiset tulevat tällä hetkellä eurooppalaisesta maasta, mikä varmasti vaikuttaa ihmisten mieliin. Varmasti tiedämme sen, että se aiheuttaa uusia kustannuspaineita. Unionin päättäväisyyttä kiittelee myös vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson. Emme tiedä, kuinka tymäkkä sodan talousseuraus on. Unioni ei ole myöskään ajautunut kaaokseen, vaikka Ukrainasta on paennut enemmän ihmisiä pelkästään Puolaan kuin vuoden 2015 pakolaiskriisissä tuli koko EU:hun. – Kun eurokriisi alkoi, EUmaat miettivät kuukausitolkulla, saavatko ne antaa taloudellista apua toiselle EU-maalle, koska no bail out -sääntö kieltää taloudellisen avun antamisen. Unioni teki periaatteellisesti ison päätöksen yhteisvelan mahdollistamisesta. – Nyt herättiin siihen, että pitää lähteä luomaan energiaomavaraisuutta ja kytkeytymään irti Venäjän energiasta, Ronkainen muotoilee. Ajatusta uudesta elpymisrahastosta ovat vastustaneet Ronkaisen mukaan erityisesti Saksa, Ruotsi ja Suomi. EU on noussut toimijana. Samalla se kertoo selvästi, kuinka EU:n toimintakyky on kasvanut viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana. Koronakriisissä se hyllytettiin, ja Ukrainan sodan vuoksi sitä tuskin tullaan vielä ensi vuonna ottamaan uudelleen käyttöön, kuten tarkoitus oli. – Koronakriisissä ajoimme aluksi sumuun, em mekä tienneet sen seurauksia
On puhuttu vain elpymisrahasto kakkosesta. Kuten Ronkainen asian muotoilee, koronakriisin aikana tehty elpymispaketti oli ainutlaatuinen. 1 7 ” Mitä enemmän laitamme sanktioita, sitä enemmän energian hinta nousee. – Päätökset, jotka on pakko tehdä vihreän siirtymän vauhdittamiseksi ja ilmastopäästöjen vähentämiseksi, edellyttävät hyvin mittavia julkisia investointeja. – Mutta kun tulee riittävän kovia kriisejä, samalla periaatteella voidaan luoda uusi instrumentti, joka on aivan yhtä ainutkertainen. Eikä olisi mitenkään mahdotonta, että unioni päättäisi uudesta yhteisvelkapaketista. Sen myötä Putin saa suuremmat voitot myymällä vähemmän energiaa.” jatkaa. – Se on erittäin myönteinen uutinen, koska talouskuriajattelu oli hyvin tuhoisaa Euroopalle itselleen – koko eurooppalaiselle projektille. Talouskurin hautajaiset Li Andersson pitää hyvänä, että vanha talouskuriin pohjautunut ajattelu murentui koronakriisissä. Koronakriisi näytti, että säännöt sellaisen sallivat. Olemme valmiita katsomaan talouspoliittisia sääntöjä uudessa valossa. Andersson tarkoittaa eurooppalaisella projektilla Eurooppaa, joka kykenee toimimaan itsenäisesti ja kasvattamaan asemaansa suurvaltojen Euroopassa on valtava pakolaiskriisi, mutta siihen suhtaudutaan tyystin toisin kuin seitsemän vuotta sitten.. – Kukaanhan ei ole esittänyt nykyisen elpymisrahaston kasvattamista. Se on taloudellisesti merkittävämpää ja nopeampaa kuin puhe uudesta yhteisvelasta, Ronkainen muotoilee
– Nythän EU ja Yhdysvallat ovat hyvin yhtenäisiä, mutta jos Yhdysvaltain presidenttinä olisi joku Donald Trumpin kaltainen, ei vastaus olisi välttämättä ollut näin yhtenäinen, Ronkainen toteaa. – Kuinka paljon keskitytään ja mihin, se riippuu poliittisista voimasuhteista. Niin sanottua strategista autonomiaa EU:lle on ajanut erityisesti Ranska. Ronkainen sanoo, että Suomessa pitäisi alkaa päivittää myös nykyistä Eurooppa-selontekoa. Republikaanit Yhdysvalloissa ovat ylipäätään alkaneet kääntyä entistä enemmän sisäänpäin, ja lisäksi Yhdysvallat suhtautuu Kiinaan vakavampana kilpailijana kuin Venäjään. Ronkainen huomauttaa, että käynnissä on osin ristiriitainen kehitys, joka liittyy unionin kehitykseen. 1 8 välisessä kilpailussa. Nykyinen EU-komissio on tehnyt aloitteita, joilla EU:n toimintakykyä pyritään parantamaan. Esimerkkejä tästä on jo näkynyt, kun Venäjä ja Intia ovat lähteneet hiomaan yhteistyötään. Eurokriisin aikana koko yhteisvaluutta oli tuhoutumassa poliittisten erimielisyyksien vuoksi. – Blokkiutuminen tulee hyvin todennäköisesti kiihtymään. Projektin kritiikki Kun Andersson puhuu eurooppalaisesta projektista, ei hän ole unohtamassa kritiikkiä. Samaan aikaan lännen asettamissa sanktioissa voi olla tendenssi, että Eurooppa on ajamassa maailmaa moninapaisemmaksi. Euroopan pitää pystyä seisomaan omilla jaloillaan, hän tiivistää. Saman kysymyksen voi luonnollisesti esittää myös vasemmistolle. – Jotta ei käy niin, että suurvallat keskenään käsittelevät Euroopan asioita. – Luulen, että vasemmiston piirissä eurooppalainen vaihtoehto näyttää houkuttelevammalta vaihtoehdolta kuin ennen, koska se on omista lähtökohdistaan käsin politiikkaa tekevä yhteisö, jota ei ole kytketty suurvaltoihin, joissa on ollut tai on autoritaarisia johtajia vallassa. Ilmaston ja vihreän siirtymän lisäksi keskiössä on kysymys Euroopan ja Naton suhteesta. Jäsenmaat saivat luvan elvyttää ilman rajoituksia, minkä lisäksi unioni otti myös yhteistä ” Yhteisvaluutassa ei pidä roikkua arvoyhteisöargumenttien takia, koska arvoyhteisö on Euroopan unioni.”. Minkälaisen unionin haluamme. Sitten tullaan kysymyksiin, millä periaatteilla ulkopoliittisia päätöksiä tehdään. – Toisaalta Putin yhdistää EU:ta. Niin kauan kuin elämme tilanteessa, jossa perinteinen voimapolitiikka on läsnä niin voimakkaasti kuin se nyt on, pidän Eurooppaa parempana vaihtoehtona maailmalle, kun se pystyy seisomaan omilla jaloillaan ja käymään Eurooppaa koskevia keskusteluja itse. Tässä vasemmiston viesti on yhtä tarpeellinen kuin tähänkin asti. – Uskon, että paine unionin oman puolustuksen kehittämiseksi tulee kasvamaan olettaen, että Yhdysvallat ei aina ole Euroopalle suotuisan presidentin johdettavana. EU pyrkii lisäämään kauppaa ja globalisaatiota. EU joutuu joka tapauksessa toimimaan suurvaltojen puristuksessa. – Toivon, että eurooppalaisen projektin keskiössä ovat vähän pehmeämmät tavoitteet kuin suurvaltaidentiteetti – esimerkiksi sivistys. Kuten Andersson sanoi, koronakriisiin vastattiin huomattavan erilaisella talouspolitiikalla kuin eurokriisiin. Saksalaisen Ursula von der Leyenin komissio on puhunut olevansa geopoliittinen komissio. Jos siinä ei ole, sitä pitää pystyä muuttamaan tai keksimään muita ratkaisuja. Hän painottaa, että rahaliitto on nimensä mukaisesti vain rahaliitto. – Se, että Eurooppa seisoo omilla jaloillaan, ei välttämättä tarkoita vallansiirtoa suuntaan eikä toiseen. Kriisin päätti vasta Euroopan keskuspankin silloinen puheenjohtaja Mario Draghi kuuluisalla puheellaan, jossa hän lupasi EKP:n tekevän kaikkensa euron pelastamiseksi. Siksi hän uskoo kannatusta löytyvän eurooppalaiselle projektille. Trump teki selväksi, että hän halveksii sotilasliittoa. Omilla jaloillaan seisomista Eurooppa on toki yrittänyt pitkään, mutta julistukset ovat jääneet vain korulauseiksi. Se on EU:n perusarvojen vastaista. – Yhteisvaluutassa ei pidä roikkua arvoyhteisöargumenttien takia, koska arvoyhteisö on Euroopan unioni. Yhteisvaluutassa pitää olla, jos siinä on talouspoliittisesti järkeä. Andersson tekee myös selvän pesäeron arvoyhteisön ja rahaliiton välillä. Andersson puhuu myös epävarmuudesta suhteessa Yhdysvaltoihin. Tähän asti idea on ollut se, että pyritään kansallisvaltioiden yhteisymmärrykseen ja sitä kautta vahvaan toimijuuteen. Kun Venäjää kytketään irti läntisestä talousjärjestelmästä, tulee maa lähentymään muiden kanssa. Kiina on tässä paljon vartijana, minkä lisäksi kehitykseen vaikuttavat esimerkiksi Iranin, Saudi-Arabian ja Turkin kehitys, Ronkainen kuvailee. Tässä on käynnissä maailmantalouden deglobalisaatio
65 prosenttia vastaajista sanoi, ettei jäsenyyden pitäisi olla hallituskysymys. Tähän liittyy myös kysymys Nato-jäsenyydestä. 1 9 velkaa. Silloin tulemme näkemään, onko muutoksia tehty riittävästi edellisen finanssikriisin jälkeen. Sen enempää hän ei lähde vielä avaamaan asiaa. Hän pitää terveenä, että jokainen puolue käy välillä läpi kantojaan ja tarkastelee niitä maailman muuttuessa. Samaa mieltä oli puoluevaltuuston enemmistö Uutissuomalaisen kyselyssä. Anderssonin mukaan vasemmistoliitossa on tällä hetkellä paljon kannastaan epävarmoja. – Veikkaisin itse, että vasemmistoliiton Natokanta tulee pysymään kriittisenä, mutta vähemmän jyrkkänä kuin ennen. – Ennemmin tai myöhemmin Eurooppa tulee kohtaamaan uuden finanssikriisin, ja silloin olemme edelleen kaikkien samojen kysymysten äärellä. Vastaus siihen on ei, Andersson sanoo. Yksi osa tätä keskustelua on myös aiemmin mainittu EU:n ja Naton suhde. En sano tarkemmin, kun työ on niin kesken vielä, Andersson paaluttaa. On myös toimijoita, joissa pelkkä keskustelu nostaa huolta. Vasemmistoliitto on käynnistänyt omien ulkoja turvallisuuspoliittisten linjojensa tarkastelun. Kovin nopeasti tuota riippuvuutta ei korvata. – Kannastaan epävarmat haluavat katsoa omat argumenttinsa, ovatko ne edelleen päteviä. Tällä hetkellä Nato on hyvin riippuvainen Yhdysvalloista. Se on harmillista, koska keskustelu ei tarkoita, että meidän pitäisi muuttaa kantojamme. Nykyisen linjauksen pitämistä kannatti seitsemän prosenttia vastaajista. Kuumat otteet Suhde sotilasliittoon on tällä hetkellä kuumin kysymys vasemmiston keskuudessa. Osin senkin vuoksi yhteisvaluuttakritiikki ei ole ollut agendalla. Jo aiemmin Andersson on sanonut linjapuheessaan, ettei vasemmiston pitäisi tehdä Natosta enää hallituskysymystä kuten se teki vuonna 2019. Nyt käynnistetyn keskustelun tarkoituksena on tarkastella vanhoja itsestäänselvyyksiä. Andersson on itse kuvaillut käynnissä olevaa prosessia kypsyyskokeeksi puolueelle. Anderssonin mukaan vasemmiston kanta Natoon alkaa muotoutua kevään aikana. Aiemmin puolue on torjunut tiukasti Suomen jäsenyyden. n –?Veikkaisin?itse,?että?vasemmistoliiton?Nato-kanta?tulee?pysymään?kriittisenä,?Li?Andersson?sanoo.
Teksti toivo Haimi Kuvat pinja nikki Miten yhteiskunnallista eriarvoisuutta havainnollistetaan lautapelin keinoin. Siinä on mukana viittauksia kotimaisesta poliittisesta keskustelusta tuttuihin käsitteisiin, kuten Carunan yksityistämiseen ja koulutusleikkauksiin. 2 Eriarvoisuutta pElilaudalla Ranskalaisessa Kapital!-lautapelissä yhteiskunnallista epätasa-arvoa ja luokkien välisiä suhteita tarkastellaan huumorin ja sosiologian avulla. Yhteiskuntajärjestystä satirisoivaa ja siinä piileviä luokkarakenteita havainnollistavaa peliä kutsuttiin ilmestyessään ”anti-monopoliksi”. Julkkissosiologien Monique ja Michel Pinçon-Charlotin luoma lautapeli Kapital! Kuka voittaa luokkataistelun. aiheutti ihastusta ja paheksuntaa ilmestyessään Ranskassa loppuvuodesta 2019. KU vei helsinkiläispoliitikot pelaamaan hittilautapeliä ja keskustelemaan yhteiskuntaluokista. Tämän vuoden alussa pelistä julkaistiin suomenkielinen ja suomalaiseen yhteiskuntaan mukautettu versio. Suomalaisen version on julkaissut Vastapaino, ja sen ovat toimittaneet kulttuurintutkija Kapital! -lautapelissä kuvataan yhteiskunnan eriarvoisuutta ja luokkasuhteita sosiologian ja satiirin keinoin.
Jaottelu on tuttu sosiologi Pierre Bourdieun teorioista. ”Kerran etuoikeutettu, aina etuoikeutettu!” ohjekirjassa sanotaan. Hallitsevan luokan edustaja aloittaa vuoron aina ensimmäisenä. Diarra ja Haglund saavat osakseen olla sorrettuja tässä pelissä. Työmatkoilla käyttämäsi lähijuna lakkautetaan. Saan heti kättelyssä jokaista pääoman lajia kymmenen setelin verran, kun sorrettuja edustavat pelaajat joutuvat tyytymään kahteen. Peliä pääomilla Aloitamme pelin ja heitämme noppaa. – Vaikka olisi syntynyt onnekkaiden tähtien – tai pikemminkin eurojen – alla, ei se välttämättä tarkoita sitä, että ne onnekkaat eurot olisivat mukana loppuun asti. Pelin säännöt on laadittu suosimaan hallitsevaa luokkaa jo ennen kuin yhtäkään siirtoa on tehty. – Haluan kuitenkin uskoa, että voin vielä kasvattaa taloudellista pääomaani sosiaalisen pääomani avulla. Onni suosii minua, ja minusta tulee pelissä hallitsevan luokan edustaja. ”Kauhuskenaario toteutuu, ja hallitus yksityistää rautatieliikenteen. Hän valitsee taloudellisen pääoman ja luovuttaa kaikki setelinsä pois. Sepäs sattui – et nimittäin ole koskaan käynyt oopperassa! Pääsetpähän tutustumaan uuteen taidemuotoon ja toisiin johtavissa asemissa oleviin ihmisiin. Saat 5 K kulttuurista pääomaa ja 5 K sosiaalista pääomaa.” Kortit ovat samalla myös yhteiskuntatieteellisiä tietoiskuja, jotka valottavat yhteiskuntaluokkien välisiä ristiriitoja. – Mutta eihän se pidä paikkansa, Diarra sanoo ja kertoo esimerkin: Voi olla vaikkapa syntynyt taloudellisesti etuoikeutettuun perheeseen, mutta kuulua esimerkiksi seksuaalitai sukupuolivähemmistöön ja joutua perheensä syrjimäksi. – Valkoinen mies edustaa hallitsevaa luokkaa, kuinka sattuikaan! Diarra ja Haglund nauravat. Tämä maksaa sinulle joko 10K taloudellista pääomaa, sillä autot ovat kalliita, tai 10K sosiaalista pääomaa, koska ilman liikkumista olet pian eristyksissä. – Ihan niin kuin oikeastikin, Haglund huomauttaa. 2 1 Hanna Kuusela sekä poliittisen taloustieteen tutkija Olli Herranen. Hän nostaa sorrettujen pakasta kortin. – Kukaan ei pääse valitsemaan syntymänsä olosuhteita tai syntyessään saamiaan ominaisuuksia. Pelin ohjekirjassa onkin laaja ja kattava lähdeluettelo, joka sisältää sekä suomalaista että kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta. Säännöt suosivat hallitsijoita Itse pelin kulku on suoraviivainen: pelaajat etenevät pelilaudalla nopanheitossa määritetyn silmäluvun mukaan ja keräävät pelin aikana erilaisia pääomia: taloudellista, sosiaalista, kulttuurista ja symbolista pääomaa. Seuraavaksi noppaa heittää Mia Haglund. Seuraavaksi on Fatim Diarran vuoro. Peliin pääsee parhaiten käsiksi pelaamalla sitä itse, joten kutsuin kaksi helsinkiläistä poliitikkoa pelaamaan peliä kanssani ja keskustelemaan siitä, kuinka paikkansapitävä pelin kuvaus yhteiskunnasta on. Lautapelissä yhdet ovat hallitsijoita ja toiset sorrettuja, eivätkä säännöt ole kaikille samoja.. Kaikki pelaajat eivät kuitenkaan pelaa samoilla säännöillä, vaan pelin alussa pelaajat jaetaan kahteen luokkaan: hallitsijoihin ja sorrettuihin. Jako tapahtuu luonnollisesti heittämällä noppaa. Etuoikeudet jatkuvat koko pelin ajan. Homman jujuna lieneekin se, että eriarvoisuutta pitää käsitellä intersektionaalisesti: yhdellä tavalla etuoikeutettu voi olla toisilla tavoilla syrjäytetty. Korttien alareunassa on viitteitä, jotka johtavat suomenkielisen painoksen lähteisiin. Kanssani pelaamaan ovat saapuneet Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Fatim Diarra (vihr.) ja kaupunginvaltuutettu Mia Haglund (vas.). Kaikki eivät tietenkään pelaa samoilla korteilla: Sorretuille ja hallitsijoille on omat korttipakat. ”Sinut valitaan Kansallisoopperan hallitukseen. Jokaisen nopanheiton jälkeen pelihahmomme etenevät pelilaudalla silmäluvun mukaan ja pakasta luetaan kortti, jossa kerrotaan, mitä pelivuorolla tapahtuu. Ja kävelen töihin. Kumman valitset?” – No perkele, Diarra jyrähtää. Siirrän hahmoani pelilaudalla ja nostan kortin. Hän siirtää pelihahmoaan ja lukee kortista: ”Aktivismi kannattaa! Verotuksen porsaanreikä tukitaan vihdoinkin, kun listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusta kiristetään”
Pelissä on myös erikoisruutuja, kuten yleislakko, vankila ja jopa vallankumous. Etuilua etuoikeuksilla Diarra ja Haglund ovat samaa mieltä siitä, että Kapital! voi toimia ihmisille herätyksenä omille etu” Kapital! voi toimia ihmisille herätyksenä omille etuoikeuksilleen.” Pelin tapahtumakortit ovat samalla tietoiskuja, joissa on lähdeviite ohjekirjan lähdeluetteloon. Juuri ennen pelin loppua päädymme yleislakkoon, jonka seurauksena joudun jättämään yhden vuoron välistä ja luovuttamaan pois tuntuvan summan taloudellista pääomaa. Ja se ei todellakaan ole kulttuurieliitti tai Suomen kaltaisen pienen maan poliittinen eliitti. Eri yhteiskuntaluokilla on toisilleen vastakkaisia intressejä, mikä käy ilmi pelin kepeillä esimerkeillä. ”Hallitseva pelaaja antaa 10 K taloudellista pääomaa kaikille muille pelaajille”, kortti määrää. Luokkayhteiskunta vai hyvinvointivaltio. Hallitsevan luokan edustajalla on tässä etulyöntiasema: Suurin osa pelin tapahtumista suosii hallitsevan luokan pelaajaa, joka saa itselleen pääomia lähes jokaisella vuorolla. Kapital! on ehkä karkea ja yleistävä, mutta yhtä kaikki se on osuva kuvaus siitä, kuinka valta ja omaisuus jakautuvat yhteiskunnassa. – Kyllä, mutta tässä maailmassa on olemassa myös se taloudellinen super-eliitti, Haglund sanoo. Ensimmäisenä maaliin tullut ei kuitenkaan automaattisesti ole voittaja, vaan lopuksi lasketaan yhteen pelin aikana kertyneet pääomat. – Jos mietitään megaluokan ongelmia, kuten ilmastokriisiä ja globaalia eriarvoisuutta, niin on olemassa ihmisiä, jotka voisivat tehdä näille kriisiä aiheuttaneille rakenteille aika paljon. Luovutan vastahakoisesti pääomat Diarralle ja Haglundille. Niistä muodostetaan yhdessä pisteet, joiden perusteella voittaja selvitetään. Mutta onko pelin jako hallitsijoihin ja sorrettuihin enää ajankohtainen. – On hyvä tiedostaa, että maailmassa on todella olemassa eliittejä, mutta ne ovat erilaisia eliittejä, Haglund pohtii. Pari tuntia kestäneen pelin päätteeksi Fatim Diarra pääsee ensimmäisenä maaliin. Demokratian ja sosiaalipolitiikan kautta luokkaeroja voidaan kuitenkin tasata ja tehdä pelistä reilumpaa. Sekä Mia Haglund että Fatim Diarra toteavat, että Kapital! on hauska peli, joka havainnollistaa yhteiskunnan luokkarakenteita. – Kyllähän me molemmat poliitikkoina kuulumme eliittiin, Diarra toteaa. Mia Haglund on Helsingin kaupunginvaltuutettu ja vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja.. Etuoikeuteni eivät siis auttaneet minua hallitsevan luokan edustajana, vaan Diarra voittaa pelin. – Tämähän on kuin hyvinvointivaltio. 2 2 – Luojan kiitos! Haglund kommentoi. Vaikka ei olisikaan etuoikeutettu syntyessään, voi silti olla voittaja, Diarra toteaa
– Olisi voinut joutua pikavippikierteeseen, mikä olisi johtanut ylivelkaantumiseen, ulosottoon ja luottotietojen menetykseen, hän luettelee. – Oikeassa elämässä vaikeudet olisivat siitä vasta alkaneet, Diarra toteaa. käännös Meri Päivärinne kuviTus Étienne Lécroart julkaisija Vastapaino, 2022 Vihreitä edustava Fatim Diarra on Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja.. Se voi kuitenkin olla haastavaa, sillä etuoikeudet voivat olla päällekkäisiä syrjivien rakenteiden kanssa, ja usein rakenteet huomataan vasta silloin, kun ne murenevat pois. – Tarkoituksena ei pidä olla lamauttaa ihmisiä, vaan että ihmiset ymmärtäisivät, että asioita tarvitsee muuttaa yhteiskunnassa, Haglund painottaa. Sellaisessa rytäkässä ihminen menettää helposti myös kaiken symbolisen, kulttuurisen ja sosiaalisen pääomansa. n Kapital! . luoKKa. Kapital! on kuitenkin yhdellä tapaa hieman epärealistinen. KuKa voittaa . Suomalainen versio Hanna Kuusela & Olli Herranen. Siinä mielessä peli on tosielämää armollisempi. Pelimme aikana sekä Diarralla että Haglundilla loppui taloudellinen pääoma. 2 3 oikeuksilleen. Keskiössä on oltava kysymys siitä, mistä etuoikeudet tulevat ja mistä ne johtuvat. TekijäT Monique & Michel Pinçon-Charlot. – Etuoikeuksiensa kyseenalaistaminen voi olla vaikeaa, koska se haastaa ihmisissä käsityksen siitä, että ”eivätkö kaikki saavutukseni olekaan omaa ansiotani”, Diarra pohtii. taistelun. Haglund on samaa mieltä: – Etuoikeuksien tarkastelu on hyvä työkalu rakenteiden tunnistamiseksi, mutta se ei toimi, jos se jää yksilön oman pohdinnan tasolle eikä se pohdinta vie mihinkään
24 NapaNuora oN katkaistava Teksti toivo Haimi Euroopan ja Suomen irrottaminen fossiilienergiasta olisi pitänyt tehdä ilmastosyistä jo vuosia sitten. Paras hetki siihen on kuitenkin nyt, koska ostamalla venäläisiä fossiilisia polttoaineita länsimaat rahoittavat Putinin hyökkäyssotaa Ukrainassa.
Länsimaiden riippuvuus fossiilienergiasta tarkoittaa myös riippuvuutta Venäjästä. Kysytään tutkija ja tietokirjailija Janne M. Kansalaisaloitteen laatijat tarkoittavat energiaitsenäisyydellä sitä, että Suomi on energiapoliittisesti riippumaton sellaisista valtioista, jotka eivät ole ”sitoutuneet pelaamaan muiden maiden kanssa samoilla säännöillä”. Lukuun ottamatta pieniä määriä biopohjaisia korvikkeita käytännössä kaikki Suomen öljypolttoaineet, kaasu sekä hiili joudutaan jatkossakin tuomaan ulkomailta. – Sellaiset asiat, joita olen ennustanut jo yli kymmenen vuoden ajan, alkavat nyt näkyä. Se jakautuu öljyyn (22 prosenttia kokonaiskulutuksesta), ydinenergiaan (18 prosenttia), hiileen (7 prosenttia), maakaasuun (5 prosenttia) ja sähkön nettotuontiin (5 prosenttia). Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa muutti pelin. Riippuvuutta Venäjästä Koko Eurooppa on siis herännyt riippuvuuteensa venäläisestä fossiilienergiasta ja huomaa joutuneensa Venäjän hyökkäyssodassa maksumiehen rooliin. Kun energiankulutuksen jatkuva kasvu on hyväksytty, on ollut helppo tuudittautua siihen tunteeseen, ettei energian tuotantotavalla tai alkuperällä ole niinkään väliä. Tärkeintä on ollut, että energiaa saa helposti ja halvalla. Elintaso on kasvanut, on tuotettu lisää tavaraa, ja tähän kaikkeen tarvitaan energiaa. Mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella. Kun uusiutuvasta energiasta tuli ilmastokysymyksen lisäksi myös turvallisuuspoliittinen asia, siitä kiinnostuivat myös maanpuolustushenkiset ja konservatiivit, jotka eivät tähän asti ole hoputtaneet energiapolitiikan uudistamiseen. Fossiilisista polttoaineista luopuminen tarkoittaisi energiankulutuksen vähentämistä ainakin hetkellisesti, mikä taas merkitsisi elintason laskua. Näin on syntynyt yhteiskuntien riippuvuus fossiilisista polttoaineista, ja se on tehnyt siirtymän saastuttavista voimanlähteistä vaikeaksi. Yhtäkkiä vihreästä siirtymästä kiinnostuivat myös sellaiset piirit, jotka aikaisemmin saattoivat sivuuttaa ilmastonmuutospuheen epäolennaisena. Politiikassa tämä vaatimus on ollut helppo sivuuttaa vihreänä haihatteluna ja epäolennaisuutena, sillä sen perusteet ovat liittyneet ilmastoon ja ympäristöön. Korhonen on yksi Energiaitsenäisyyskansalaisaloitteen vireillepanijoista. Ukrainalaisten ammattiliittojen laskelmien mukaan EU-maat maksoivat sodan ensimmäisen kuukauden aikana fossiilisista polttoaineista yli 14 miljardia euroa Venäjälle, joka on käyttänyt varoja sotakoneensa rahoittamiseen. Katsoin, että olen noin yksitoista vuotta sitten kirjoittanut, että meillä on ongelma energiariippuvuuden kanssa, ja sen ongelman nimi on Venäjä. Korhonen kertoo kirjoittaneensa riskistä siinä, että Euroopan energiariippuvuus venäläisestä fossiilisesta polttoaineesta lisääntyy. Öljy, kivihiili ja maakaasu ovat sekä helppoja että halpoja. Ihmiskunta on vetänyt yhtäläisyysmerkit. Euroopassa herättiin siihen tosiseikkaan, että Venäjältä ostettu raakaöljy, maakaasu ja kivihiili rahoittavat Venäjän valtion sotakonetta. 2 5 Ympäristöliike on jo vuosikymmeniä puhunut fossiilienergian käytön ja tuonnin kestämättömyydestä. Se merkitsee Putinin tukemista rahalla: jokainen euro, joka käytetään Venäjältä ostettuun öljyyn, rahoittaa Kremlin valloitussotaa Ukrainassa. Käytännössä se siis tarkoittaisi energian tuonnin lopettamista kokonaan sellaisista maista, jotka rikkovat kansainvälistä oikeutta. – Sanotaanko näin, että tämä ei tullut yllätyksenä, eikä tämän olisi pitänyt tulla kenellekään yllätyksenä. Tällöin tulevissa kriiseissä Venäjä voi käyttää riippuvuutta hyväkseen monilla ikävillä tavoilla. Yksi ilmastoaktivistien keskeisimmistä vaatimuksista onkin ollut fossiilisten polttoaineiden käytöstä luopuminen ja niiden korvaaminen uusiutuvalla energialla. Fossiilisten polttoaineiden käyttäminen on suurin syy ilmaston lämpenemiseen ja luontokatoon. Energiankulutuksestamme ulkovalloista riippuvaista tuontienergiaa oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 yhteensä noin 57 prosenttia. Toinen kansalaisaloitteen vireillepanijoista, filosofi Tere Vadén, on pitänyt esillä analyysiä siitä, että olemme eläneet pitkään yhteiskunnassa, jossa energiankulutuksen loputon lisääminen on otettu annettuna. Haastattelin Korhosta maaliskuun lopulla KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa. ”Roistovaltioiden energiakahle” Janne M. Kuinka riippuvaisia me Suomessa sitten olemme ulkomaisista tuontifossiileista. Jälleen kerran opimme historiasta sen, ettei historiasta opita mitään, Korhonen huokaa. Korhoselta. Toisin sanoen: fossiilienergiasta irtautuminen tarkoittaa myös energiapoliittista itsenäistymistä Venäjästä. Todella riippuvaisia. Tutkija ei kuitenkaan ole täysin pessimistinen uuden tilanteen edessä: – Tässä on nyt kuitenkin se hopeareunus, että vähän hitaammallekin alkaa selvitä, minkä takia on huono idea, että energian kaltaisen pääresurssin ”hana” annetaan tällaisen tinapillidiktaattorin kontrolloitavaksi. Energiantuotantomme on kiinni öljyn, kaasun, hiilen, ydinpolttoaineen ja sähkön tuonnista ulkomailta. Aloite vaatii ”Suomen irrottautumista roistovaltioiden energiakahleista”, ja sen tavoitteena on saada eduskunta säätämään laki, joka sisältää sitovan tavoitteen Suomen energiaitsenäisyydestä vuoteen 2030 mennessä
Voiko paremman elämän kuitenkin irrottaa yhä suuremmasta energiankulutuksesta. Tämä kaikki työllistää sekä suorittavan työn ammattilaisia että korkeasti koulutettuja asiantuntijoita. Raha hölskyy Silloin on veisattava, kun virsikirja on auki. – Ei ole syvällisesti mietitty sitä, onko edes totta, että elintasoa ei voida parantaa siten, että energiankulutus ei nousisi. Janne M. Tutkija pitää uskottavana, että kymmenen vuoden sisällä tuulivoiman hinta laskee edelleen: – Kun tuulivoimaa rakennetaan enemmän, opimme myös rakentamaan sitä halvemmalla. Korhonen sanoo ja kertoo syyksi sen, että tähän saakka energiankulutusta on kyetty lisäämään. Loikka päästöttömään energiaan on jo pitkään ollut välttämätön ja mahdollinen, mutta se on myös taloudellisesti kannattava. – Tavoitteiden saavuttamiseksi on oltava myös suunnitelmia, ja huonokin suunnitelma on parempi kuin ei suunnitelmaa lainkaan. Nyt se on auki juuri oikealta aukeamalta, sillä siirtymälle uusiutuvaan energiaan on nyt kaikki syyt: Se on hyväksi ilmastolle, ja se lopettaa diktatuurien hallinnon tukemisen. Tässä on ollut vähän muna-kana-ongelmaa: kaikki kyttäävät sitä, miten lähdetään liikkeelle ja miten homma lopulta hoidetaan. Mitä sitten tarvitsisi tehdä. Minkälaisia aloja haluamme tukea. Korhonen muistuttaa, että kehitys on ollut kiinni myös poliittisista valinnoista: Millaista yhteiskuntaa haluamme rakentaa. Korhonen sanoo, että muutosta tulee kiihdyttämään erityisesti se, että markkinoilla huomataan, kuinka edullista sähköä uusiutuvilla keinoilla saadaan tehtyä. Siihen on nyt hyviä syitä. Tekemällä oppii. – Emme ole edes hirveästi ajatelleet koko hommaa, Janne M. Se myös luo uutta työtä, sillä jonkun on suunniteltava, rakennettava ja ylläpidettävä uusia tuulivoimaloita. – Olisi hyvin edullista, jos kyettäisiin esittämään selkeitä deadlineja. Ehkä meidän pitäisi miettiä, millaista yhteiskuntaa pidämme yllä ja voimmeko edes ylläpitää sitä. Viime vuosina tulleen tutkimustiedon perusteella on perusteltuja syitä uskoa, että voitaisiin tarjota nykyistä vastaava tai parempikin elintaso merkittävästi pienemmällä energiankulutuksella kuin nyt. On hyviä syitä uskoa siihen, että se ei ole totta. Kyse ei siis ole niinkään siitä, että vihreään siirtymään ei olisi varaa, vaan siitä, että valtiot eivät ole tehneet riittävää aloitetta. Yhdeksi pullonkaulaksi hän nimeää tuulivoimassa sen, ettei Suomessa ole ollut riittävästi toimijoita, joilla olisi kykyä valmistella tuulivoimahankkeita. – Maailmassahan ei ole puutetta rahasta. Sovitaan vaikkapa, että öljyn polttaminen loppuu tiettyyn päivämäärään mennessä, ja sitten seuraava päivämäärä, jolloin olemme päästöttömiä. Tutkija Korhonen perää valtioilta selkeitä suunnitelmia ja aikamääreitä niiden toteuttamiselle. 2 6 kasvavan elintason ja kasvavan energiankulutuksen välille, emmekä nyt uskalla päästää niistä irti. Suunnitelmat toisivat varmuutta, joka auttaisi avaamaan näitä sijoituksia. Korhosen mukaan Suomen hallituksen tavoite olla maailman ensimmäinen hiilineutraali hyvinvointivaltio vuoteen 2035 mennessä on hyvä, mutta se tarvitsee tuekseen konkreettisia suunnitelmia. Korhonen kertoo törmänneensä toistuvasti tapauksiin, joissa olisi ollut valtavasti tahtoa sijoittaa pääomaa vähäpäästöiseen energiaan, mutta sopivia projekteja ei ole löytynyt. Varsinkin erilaisissa rahastoissa hölskyy valtavia määriä käteistä odottamassa sopivia sijoituksia, Korhonen sanoo. – Sopivia hankkeita ei löydy, koska kellään ei ole oikein varmuutta siitä, miten yksittäiset valtiot aikovat tämän asian hoitaa. On aivan todennäköistä, että vuonna 2032 tuulivoima tuottaa sähköä niin halvalla, että teollisuuden toimijat alkavat vaatimaan, että siirtymää uusiutuvaan energiaan on kiihdytettävä, koska muuten suomalainen teollisuus jää kilpailijoista jälkeen. Millaista yhteiskuntaa pidämme yllä ja voimmeko edes ylläpitää sitä?
Korhosen mukaan ratkaisuja olisi jopa parempi tehdä nopeasti kuin hitaasti. Suomi ei ole yksin Entä jos emme nyt tee tätä kaikkea. Venäläisestä maakaasusta riippuvainen Italia sijoittaa ennennäkemättömiä summia merituulivoiman rakentamiseen. Alankomaat on ilmoittanut tuplaavansa merituulivoiman tuotantonsa vuoteen 2030 mennessä. Suomi ei ole energiasiirtymässään yksin. Siitä ylöspäin voidaan käyttää biokaasua, polttokennoja tai todennäköisesti aivan suoraan sähkövetoisia autoja. Tätä pitäisi nyt lähteä suoraan tukemaan. Nyt on tehtävä poliittisia ratkaisuja myös sen eteen, että siirtymä pois venäläisestä fossiilienergiasta ei tarkoita siirtymää kohti jossain muualla tuotettua fossiilienergiaa vaan aidosti uusiutuvaa ja kestävää energiaa. Ainakaan se ei ole läheskään niin kallis kuin uskotaan. Ukraina on viimeisin esimerkki mielivaltaisten hallitsijoiden aiheuttamista katastrofeista, mutta se ei tule olemaan viimeinen, jos öljyriippuvainen maailma jatkaa diktatuurien tukemista. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin eli IPCC:n tuoreimman raportin mukaan ihmiskunnan on tehtävä muutoksia talouden ja yhteiskunnan rakenteisiin seuraavien seitsemän vuoden aikana tai muuten puolentoista asteen lämpeneminen ilmastossa on peruuttamaton. Artikkelin kuvAt: Flickr/cliFF Johnson/cc BY-sA 2.0 JA JohAn Alén. Niin energiapolitiikassa kuin autohankinnassa yhden osasen vaihtaminen kerrallaan on hidasta, kallista, vaikeaa ja epäkäytännöllistä. 2 7 Liikenne sähköiseksi Entä mitä voisimme tehdä juuri nyt. Korhosen mukaan täsmäkeino napanuoran katkaisemiseen Venäjältä olisi juuri nyt liikenteen öljyriippuvuuden mahdollisimman nopea lopettaminen. Janne M. – On olemassa perusteltuja syitä uskoa, että nopeampi siirtymä olisi myös ihan rahallisestikin selvästi halvempi. Mieluummin kannattaa ostaa uusi auto ja päästä nitkuttelusta kerralla eteenpäin. Ensinnäkin rahoillamme jatkettaisiin diktaattorien tukemista. Hän tekee vertauksen: – Olemme vähän niin kuin yrittämässä siirtyä uuteen autoon siten, että korvattaisiin vanhasta autosta osa kerrallaan. Jos jatkammekin halpoihin fossiilisiin energianlähteisiin tottunutta elämää ja niille perustuvaa yhteiskuntaa. Tai mieluummin ehkä tuettaisiin sitä sähköauton hankkimista muuten, Korhonen veistelee. Korhonen kehottaa laskemaan numeroita: – Sillä rahalla, jonka nyt maksamme Putinille öljystä, voitaisiin vaikkapa ostaa aika monta sähköautoa suoraan ihmisille. Niin Ukrainan kuin meidän kaikkien vuoksi. n Kuuntele Janne M. Kustannukset, jotka ilmastokriisi toteutuessaan aiheuttaisi, tulisivat olemaan moninkertaisesti suuremmat kuin ne, joihin on nyt sitouduttava välttääksemme katastrofin. Saksa viisinkertaistaa aurinkovoiman tuotannon ja luopuu uusien polttomoottoriautojen myynnistä vuoteen 2035 mennessä. Jos sota Ukrainassa pitkittyy, paine irtautua venäläisestä fossiilienergiasta kasvaa myös muissa Euroopan maissa. – Se tarkoittaa käytännössä sitä, että ainakin pakettiautoluokkaan saakka sähköistetään kaikki liikenne. Toiseksi fossiilisen energian käytön seurauksena on ilmaston peruuttamaton lämpeneminen. Rahat eivät siis lopu tehdessämme siirtymää uudistuvaan energiaan, mutta ne varmasti loppuvat silloin, kun ilmastonmuutos on peruuttamattomasti tapahtunut. Janne M. Korhosen haastattelu KU:n Kaikki Uusiksi -podcastista
Trumpista joukkojen kokoaminen Ukrainan rajalle oli hienoa taktiikkaa, hyökkäys tosin ”iso virhe”. Soros ja globalismi ovat äärioikeiston koodisanoja, joilla viitataan väitettyyn juutalaisten maailmanOikeiston viehtymys Putiniin alkoi jo ennen Trumpin presidenttiyttä. Putin on korostanut perhearvoja ja sukupuolten perinteisiä rooleja, patriotismia ja uskontoa. Äärimmillään he ovat ehdottaneet jopa ydinsotaa Venäjää vastaan tai Putinin murhaamista. Hän on sanonut, että olisi presidenttinä uhannut Venäjää ydinsukellusveneillä: ”Me olemme suurempi ydinasevalta. 2 8 AmerikAn putinistit Yhdysvaltain äärioikeisto ja osa republikaanipuolueesta on pitkään tuntenut viehtymystä Putinia kohtaan. KaKsi päivää ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan Fox-kanavan suosittu mediapersoona Tucker Carlson paasasi, että amerikkalaiset on aivopesty pitämään Vladimir Putinia pahiksena. Meillä on maailman mahtavimmat sukellusveneet.” Trump on myös heittänyt aivan ufojuttuja, kuten amerikkalaisten hävittäjien merkitsemisen kiinalaisilla tunnuksilla, Venäjän pommittamisen ja. Hän on hyökännyt homoseksuaaleja vastaan ja esiintyy korostetun maskuliinisesti. Teksti Arto Huovinen Kuva LeHtikuvA/megAn vArner Kiinan syyttämisen siitä. ”Sitten Venäjä ja Kiina alkaisivat sotia keskenään, ja me istuisimme katselemaan sitä”. Siitä huolimatta Carlson – muiden muassa – levitti vielä pari viikkoa sodan alkamisen jälkeen Venäjän väitettä, jonka mukaan Ukrainassa on Yhdysvaltain salaisia biologisten aseiden laboratorioita. Asiaa on selitetty ideologisella hengenheimolaisuudella. Hyökkäyspäivänä Putin piti puheen, jossa hän kuvaili invaasiota itsepuolustukseksi. WCF:llä on tiiviit yhteydet Venäjälle, ja se esimerkiksi tuki Putinin ”homopropagandalakia”. Maaliskuun lopulla Trump kutsui jälleen Putinia fiksuksi. Osa käänsi kelkkansa Kun sodan julmat kasvot alkoivat näkyä televisiossa, osa Putinin ihailijoista alkoi perääntyä, heidän joukossaan Tucker Carlson. Yhdysvaltain uskonnollisessa oikeistossa Putinia alettiin pitää jo Barack Obaman presidenttikaudella ”kristillisen sivilisaation pelastajana. Konservatiivien mieleen Yhdysvaltain konservatiivien mieltymys Putiniin alkoi paljon ennen Trumpin presidenttikautta. Pian hyökkäyksen jälkeen arizonalainen osavaltiosenaattori Wendy Rogers twiittasi, että Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on ” Sorosin ja Clintonien globalistinen sätkynukke”. Yhdysvalloissa 1997 perustettu, useassa maassa toimiva World Congress of Families (WCF) kampanjoi tasa-arvoista avioliittoa, aborttia ja pornografiaa vastaan. Yhdysvaltain äärioikeiston Infowars-sivusto julkaisi puheesta käännöksen kokonaisuudessaan, ja konservatiivinen kolumnisti Candace Owens kehotti amerikkalaisia lukemaan puheen, jotta he tietäisivät, ”mitä todella tapahtuu”. Trumpin puheet ovat hyökkäyksen jälkeen olleet jopa tavallista levottomampia. Evankelista Franklin Graham sanoi Putinin ”suojelevan kansaansa tuhoisalta homoja lesbopropagandalta”. Miksi. Monelle äärioikeistossa ei hyökkäys sinänsä olekaan näyttänyt olleen ongelma, vaan pikemminkin sen juuttuminen paikalleen. Yksi WCF:n suurimmista rahoittajista on ”Jumalan oligarkkina” tunnettu venäläinen Putinin tukija Konstantin Malofejev. Joiltakin osin mukana on peiteltyä antisemitismiä. Entinen presidentti Donald Trump on tunnetusti kutsunut Putinia sekä ”fiksuksi” että ”neroksi”, ja hän toisti arvionsa vain hieman ennen hyökkäystä. Osa Putinin vanhasta fanijoukosta käänsi kelkkansa kokonaan, käytti tilaisuutta hyväkseen ja alkoi syyttää presidentti Joe Bidenia heikkoudesta Putinia kohtaan
Sittemmin päätehtäväksi on tullut ihmisja eläintautien ehkäisy. Rokotusvastaiset salaliittoteoriat levisivät sosiaalisessa mediassa, äärioikeisto omaksui niitä ja Venäjän trollit vahvistivat ilmiötä. Salaliittojen kaikukammio Salaliittoteorioista, Yhdysvaltain äärioikeistosta ja Putinin propagandasta on tullut kaikukammio, jossa kaikki vahvistavat toisiaan. Pohjois-Korean Kim Jong Unista Trump sanoi, että kun tämä puhuu, hänen kenraalinsa ja avustajansa käpertyvät pelosta. 2 9 Donald Trump puhui maaliskuun lopulla Georgiassa. Wendy Rogers oli hieman aikaisemmin osallistunut Floridassa valkoisen ylivallan kannattajien kokoukseen, jossa huudettiin hurraata Putinille. Aikaa myöten osa rokotusvastaisista alkoi jakaa myös muuta Venäjän propagandaa. Maailman terveysjärjestö WHO:n ja YK:ssa aseriisuntaa johtavan Izumi Nakamitsun mukaan mitään näyttöä bioaseiden valmistamisesta ei ole. Väite ei ole täysin irrallaan todellisuudesta. Trump ei ole salannut ihailuaan tällaista mallia kohtaan. valtaan – tunnettu teema myös Unkarin pääministerin Viktor Orbánin propagandassa. Mukaan liittyi myös demokraattien presidenttiehdokkuutta 2020 tavoitellut Tulsi Gabbard, joka edustajainhuoneessa lopetettuaan on usein myötäillyt konservatiivien kantoja. Alunperin tehtävänä oli Neuvostoliitolta jääneiden bioaseiden hävittäminen. Hän piti yhä Putinia ”fiksuna”, mutta hyökkäystä Ukrainaan virheenä. Maaliskuussa Trump ylisti Kiinan Xi Jinpingia siitä, että tämä ”hallitsee 1,5 miljardia ihmistä rautanyrkillä”. ”Haluaisin oman väkeni toimivan samalla tavalla”, Trump totesi. Laitokset ovat avoimia tarkastuksille, mutta bioaseiden kieltosopimusta ei tarkkailla systemaattisesti missään maassa. Vahvan johtajan malli Putin on vastannut kuvaa äärioikeiston kaipaamasta vahvasta johtajasta. Äärioikeistolaisten ja salaliittoteoreetikoiden ohella Putin on laajalti viehättänyt trumpilaisia republikaaneja. n. Venäjä on jo vuosia väittänyt, että Yhdysvalloilla on tällaisia Venäjän reunavaltioissa. Sieltä se levisi suurille äärioikeiston sivustoille kuten Alex Jonesin InfoWarsiin. Ukrainan sotaan liittyvä esimerkki on väite bioaselaboratorioista. Heti hyökkäyksen tapahduttua väite heräsi jälleen henkiin QAnonin piireissä. Putinin ohella hän on kehunut muun muassa Turkin Recep Tayyip Erdo?ania ja Filippiinien Rodrigo Dutertea. Koronapandemia antoi lisäpotkua tilanteelle. Venäjä väitti löytäneensä todisteita Ukrainasta ja nosti asian kansainväliselle agendalle, ja sitten Tucker Carlson ja kumppanit pauhasivat tästä. Kun edustajainhuone maaliskuussa päätti Venäjä-kauppasuhteiden katkaisemisesta, vastaan äänesti 8 republikaania, tunnetuimpina äärilaidan Marjorie Taylor Greene, Lauren Boebert ja Matt Gaentz. Ukrainassa tosiaan on biolaboratorioita, joille Yhdysvaltain puolustusministeriö antaa rahoitusta
Yhtälö on pirullinen, kun samaan aikaan joudutaan seuraamaan vierestä viattomien ihmisten teurastamista. Ensireaktiot olivat järkyttyneitä eri puolilla Eurooppaa. Tappamisen lisäksi on raportoitu epäiltyjä raiskauksia sekä silkkaa ryöstelyä. Keskustelua alettiin myös käydä siitä, miksi energiakauppaa Venäjän kanssa ei katkaista heti. Rikoksista tekee entistä karmivimpia se, että kyse ei ole mistään terroristiryhmästä vaan ison maan järjestäytyneestä armeijasta. Aivan kuin se ei olisi vielä riittänyt, kuukaudessa Venäjän armeija on syyllistynyt toinen toistaan törkeämpiin sotarikoksiin. Ne tulivat julki, kun venäläiset joukot vetäytyivät alueilta. Se vie Euroopan asioimaan yhtä inhojen sotarikollisten kanssa. Koska vihreässä siirtymässä tulee vielä kestämään, pystyy Saudi-Arabian kuningashuone Vladimir Putinin tavoin nauramaan matkalla pankkiin. Venäläisten toimintatapa ei näytä juuri eroavan toisen maailmansodan loppuvaiheista, kun puna-armeija ensin vapautti Eurooppaa natsien kynsistä vain luodakseen hirvittävän sortojärjestelmän tilalle. Huhtikuun ensimmäisenä viikonloppuna otettiin seuraava synkkä askel. Saudi-Arabia on maailman suurin öljynmyyjä. Butša on nyt liitetty aivan liian pitkälle listalle kaupunkeja, joissa on tehty karmeita sotarikoksia. Villinä laukkaava inflaatio nostaa energiahintoja kovaa kyytiä, minkä seurauksena Venäjä tienaa enemmän vaikka se myisi vähemmän. Kuvaavaa on, että maa teloitti 81 ihmistä yhtenä päivänä. kun Venäjää eristetään, pitää fossiilisia polttoaineita hamuta muualta. Venäjä käy tuhoamissotaa itse keksimäänsä ja luomaansa vihollista vastaan. Iskuja on kohdistettu siviilikohteisiin eri puolilla Ukrainaa. Samalla maa on ollut vuosia mukana Jemenin karmivassa sisällissodassa, jossa on kuollut vähintään satojatuhansia ihmisiä. Silloin paljastui siviilien joukkomurhia, jotka tehtiin venäläisten valtaamilla alueilla. Teksti jUssi VirkkUnen Kuva LehtikUVa/ronaLdo schemidt Venäjän hyökkäyssota oli jo itsessään täysin kansainvälisen oikeuden vastainen. Toimilla on pakko olla vähintään hyväksyntä korkealta taholta – vielä karmivampaa on se, että kyse voi hyvin olla korkealta tasolta annetusta ohjeistuksesta. 3 pintaa syvemmältä Ukrainan teUrastajat Vuonna 2022 Euroopassa riehuu järjestäytynyt armeija, joka murhaa siviilejä, raiskaa naisia ja varastaa tavaroita. Tunnetusti Eurooppa rahoittaa valtavilla kaasuja öljyostoillaan Venäjän sotaa. kammottaVat kuVat Kiovan lähistöltä levisivät juuri, kun KU oli menossa painoon. Mariupolin kaupunki on pommitettu raunioksi. Kukaan länsimaiden johtajista ei reagoi. Ukraina saa vain pieniä hiluja apua verrattuna siihen, kuinka paljon Venäjä nettoaa energiakaupasta. Heidän joukossaan on paljon lapsia, joita kuolee etenkin aliravitsemukseen
Venäjän armeijan toimintatapaan kuuluu sodan lakien rikkominen. On selvää, että Yhdysvallat hyökkäsi laittomasti Irakiin vuonna 2003. Ulos venäläinen veriraha, tervetuloa saudien veriraha. Yhdysvaltain tuolloinen presidentti George W. Se on nähty jo ennen Ukrainaa, nyt kaikki karmeus on jälleen pompannut esiin. Maa on kategorisesti kieltänyt kaiken – Mariupolin kaupunginkin ovat tuhonneet ukrainalaiset natsit. Niin hyväksi toisenlainen maailma ei muutu. Vladimir Putin ei tule päätymään oikeuden eteen vastaamaan teoistaan kuten eivät muutkaan suurimmat konnat. Bush ja Britannian pääministeri Tony Blair sietäisivät joutua vastuuseen teoistaan. Yhdysvaltain ja Britannian armeija selvittivät sotilaidensa tekemiä sotarikoksia, kun ne nousivat julkisuuteen. Niihin ei vastattu ivaillen. Jonkinlainen kuriositeetti on myös se, että paariavaltioksi ajettu Venezuela hyötyy myös tilanteesta. Eikä Britanniassa ole kuulunut hirveästi soraääniä siitä, että saudiarabialaiset ostivat ison jalkapalloseuran. Suurimmat SotarikolliSet päätyvät vain harvoin oikeuden eteen. Venäläisten jäljiltä Ukrainaan on jäänyt vain kuolemaa ja hävitystä. n Butšan kaduilla makasi murhattuja siviilejä venäläisten poistuttua kaupungista.. Venäjän reaktio sotarikosepäilyihin on ollut iva. Mitä pienemmän maan rikollisesta on kyse, sitä suuremmat ovat mahdollisuudet ja päinvastoin. 3 1 nut. Samalla on hyvä muistaa yksi asia. Maan nykyjohtoa on yritetty syrjäyttää jo pitkään, mutta nyt Nicolás Maduron öljy taas kelpaa. Talous vaatii öljynsä, ja jostain se on ostettava
suhteessa vuosien 1994–1995 vastaavan ajan keskiarvoon alueella. n n n n n n n n n n poikkeama 20 15 10 5 ?5 ?10 ?15 ?20 °C °C °C °C °C °C °C °C °C vuosi päivän lämpötilapoikkeama (°C) verrattuna vuosien 1979–2000 päivittäiseen keskiarvoon. Kaikki eivät kuitenkaan sure pohjoisen jääalueen sulamista. Pohjoinen merijää on kesäisin vain noin puolet siitä laajuudesta mitä se oli vielä puoli vuosisataa aiemmin. mi lJ oo na a ne liö ki lo me tr iä 8 16 6 14 4 12 2 10 Helmikuu HuHtikuu kesäkuu elokuu lokakuu Joulukuu kuukausi vuosi 1980 1990 2000 2010 2020 suomi. Kuljetusten toivotaan nopeutuvan Kiinasta Eurooppaan, minkä lisäksi valtiot haluavat päästä hyödyntämään pohjoisessa olevia luonnonvaroja. Se on pienentynyt jo neljällä miljoonalla neliökilometrillä. Napa-alueilla ilmasto lämpenee nopeammin kuin muualla. po ik ke am a (° C) 8 6 4 2 -2 2019 2020 2021 2022 Grafiikka: Julius Lehtinen / Databyro Jäädata: Yhdysvaltain National Snow and Ice Data Center Lämpötiladata: CFSv2/CFSR ja Climate Renalyzer/ Mainen yliopiston ilmastoinstituutti pohjoisen merijään päivittäinen laajuus menneiden 50 vuoden aikana. lämpötilapoikkeama 29.3. Samalla massiiviset jääalueet sulavat. 3 2 infografiikka Jäätiköt sulavat kriisien varJossa Samaan aikaan kun maailman katseet ovat Ukrainassa ja Venäjän käynnistämässä sodassa, ilmastokriisi etenee koko ajan
Kansallinen solidaarisuus voi alkaa murtua siinä vaiheessa kun oma elämä kovenee, Anu Kantola sanoo.. 3 3 Teksti Kai Hirvasnoro Kuvat Emma Grönqvist tuntEEt jylläävät suurEn ruuvin yHtEisKunnassa Poliittista asennoitumista määrittää yhä enemmän se, miten asiat koetaan. Juuri nyt kaikki pienituloisista huippu tuloisiin kokevat, että elämä kiristyy. Puskurina toimii hyvin vointivaltio
Vastauksia antaa viestinnän professorin Anu Kantolan ja työryhmän kirja Kahdeksan kuplan Suomi (Gaudeamus). Puskurina on hyvinvointivaltio, jonka 30 vuoden takaiset talouspolitiikan päättäjät näkivät vanhentuneeksi ja haitaksi dynaamisemman yhteiskunnan tiellä. Meillä on tämä pohjoismainen hyvinvointivaltio, joka toimii puskurina. Kokemus elämän kiristymisestä yhdistää jokaista kahdeksaa ryhmää, mutta Suomi ei silti ole missään syöksykierteessä. Kaikilla on omat ongelmansa, eikä Suomessa juuri ole vapaamatkustajia. 3 4 Anu KAntolA väitteli valtiotieteen tohtoriksi 20 vuotta sitten väitöskirjalla Markkinakuri ja managerivalta. Teoksen viesti on lopulta lohdullinen. Siinä elämää suurten muutosten keskellä tarkastellaan hyvätuloisten johtajien ja asiantuntijoiden, keskiluokan, yrittäjien, teollisuuden duunareiden, pätkätyöläisten, maahanmuuttajayrittäjien, maaseudulla asuvien ja lähiöiden pienituloisten kautta. Totuuksia voi olla joka lähtöön. Hyvinvointivaltion paluu on yksi vastaus vuoteen 2008, joka sai aikaan Suomen ”menetetyn vuosikymmenen”. Vaikka syöksykierrettä ei ole, talon katto vuotaa ja lattialla tuulee, Kantola kuvailee. – Ihmiset tiedostavat, että se on tapa, jolla voidaan korjata talouden aiheuttamia ongelmia. Päättäjien mielestä laman syy oli liian anteliaaksi paisunut hyvinvointivaltio. Liian anteliaan hyvinvointivaltion sijaan lama oli seurausta rysäyksellä tehdystä pääomamarkkinoiden vapauttamisesta, jota pidettiin välttämättömänä sopeutumisena kansainväliseen kehitykseen. Ymmärtävätkö eri ryhmät enää toisiaan. Kantolan edellinen kirja, yhdessä tutkija Hanna Kuuselan kanssa kirjoitettu Huipputuloiset (Vastapaino 2019) kuvasi Suomen kaikkein rikkaimpia. Viimeksi koronaja rokotekriitikot haastoivat viranomaistiedon. Kuinka jakautunut Suomi on. Hyvinvointivaltio korjaa talouden ongelmia Uusi malli toi kasvua ja mahdollisuuksia, mutta vähitellen myös sen varjopuolet kasaantuivat. Uuden kirjan perusteella myös pienituloisille ja pätkätyöläisille yhteiskunta näyttäytyy hyvin kaukaisena. Se käsitteli talouspolitiikan päättäjien ajattelua Suomen 1990-luvun lamassa. Yhtä hyvin niitä, jotka maksavat paljon veroja, kuin niitä, jotka eivät kykene maksamaan. – Sen hetken totuus oli, että unohdetaan historia ja siirrytään uuteen markkinoitten maailmaan, Kantola muistelee. Tämän estämiseksi kirjan kirjoittajat toivovat, että ihmiset tunnistaisivat, miten toiset elävät. Kahdeksan kuplan Suomi -teoksen voi nähdä osana hyvinvointivaltion kunnian palautusta. Muu lamatutkimus ei tue väitettä. Uskon sen olevan näin pienelle maalle kohtalonkysymys, että kaikki ihmiset saadaan mukaan tähän yhteiskuntaan, Kantola sanoo. Millaisia tunteita yhteiskunnalliset muutokset nostattavat. He suhtautuvat hyvin nihkeästi hyvinvointivaltioon ja jopa demokratiaan. Julkiset Kahdeksan kuplan Suomen yksi avainkäsite on suuri ruuvi, joka puristaa kaikkien kirjassa haastateltujen ryh mien elämää.. – Silloin voitaisiin luoda politiikkaa, joka ottaa huomioon eri ryhmät ja ymmärtää heitä. Suomessa kuitenkin melkein 70 prosenttia työntekijöistä on kokoaikaisissa vakituisissa työsuhteissa ja nauttii sen tuomasta turvasta ja eduista. Tärkeä tunnistaa, miten toiset elävät Kysymys kuitenkin kuuluu, säilyykö tämä puskuri. Muistelemme 20 vuotta sitten tehtyä haastattelua ja 30 vuoden takaista lamaa helsinkiläisessä kahvilassa. 20 vuodessa on koettu muun muassa finanssikriisi ja poliittisen kentän uusjako oikeistopopulismin nousun takia. Yhteiskunnan koheesio uhkaakin rapautua kahdesta suunnasta. Teokseen on haastateltu 350:tä suomalaista 30 eri paikkakunnalla ympäri maata. Verot ja tulonjako tekevät sen, että meillä ei ole samanlaista eroa hyvätuloisiin. Vuoden 2008 finanssikriisi oli 1990-luvun lamaan verrattava rysäys, joka horjutti keskiluokan asemaa ja sai populismin nousuun. Tutkimuksen pääaineistona olivat Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran vuonna 1995 toteuttamat 77 keskeisen päättäjän haastattelut, jotka olivat tutkijoiden käytettävissä
Tähän joukkoon ovat tulleet myös pienituloiset yrittäjät, joista veronmaksu tuntuu epäreilulta. Suomessa keskituloisten ei tarvitse samalla tavalla huolehtia siitä, miten saadaan lapset koulutettua ja onko rahaa terveydenhoitoon. Että eduskunnassa jotkut poseeraavat heidän rahoillaan. Hyvätuloisilla kysymys on suorituspaineista, keskituloisilla putoamisen pelosta ja pienituloisilla sinnittelystä elämän perusasioissa. Kantola puristaa käsillään näkymätöntä tiskirättiä pystysuunnassa. Kokemus elämän kiristymisestä on eräs 2000-luvun suomalaisia yhdistävä syvä tarina. Se kuvaa yhteiskunnan ylempien luokkien kiertymistä vasemmalle ja alempien oikealle. Esimerkiksi vasemmistoliitossa on paljon koulutettuja ihmisiä, ja toisaalta kun menin Keilaniemeen jututtamaan hyvätuloisia, niin sielläkin Viestinnän professori Anu Kantola tutki 20 vuotta sitten talouspolitiikan päättäjien ajattelua 1990-luvun lamassa. – Koulutetussa väestössä on vasemmistosympatiaa. Varsinaisissa työntekijäammateissa toimivat ovat kolmesta työväenluokkaryhmästä konservatiivisimpia. Pienituloisten oikeistolaistumiselle puolestaan löytyi kaksi selitystä: kun työnteko on kovaa eikä ole vakaata asemaa työmarkkinoilla, yhteiskunta ja politiikka alkavat tuntua tehottomilta. Uusi kirja kuvaa kaikkien yhteiskuntakerrosten ajattelua vuoden 2008 kriisin jälkeen. Se on laittanut perinteisen oikeisto-vasemmistojaon uusiksi. Sosiologi Lotta Junnilainen Helsingin yliopistosta Suuren ruuvin kokemus myllää politiikkaa Kahdeksan kuplan Suomen yksi avainkäsite on suuri ruuvi, joka puristaa kaikkien kirjassa haastateltujen ryhmien elämää. 3 5 palvelut. monet kokivat, että suomalainen hyvinvointimalli on todella hyvä, arvokas ja säilyttämisen arvoinen. Niistä ”ideologiseen työväenluokkaan” kuuluvat eivät itse toimi työntekijäammateissa, mutta he erottuvat kahdesta muusta vasemmistolaisemmalla sosioekonomisella orientaatiollaan. Suuri ruuvi saa aikaan myös poliittista vääntöä. Työläisten kaksi erilaista maailmankuvaa Politiikan tutkija Aino Tiihonen tarkastelee työväenluokan poliittisia asenteita tammikuussa tarkastetussa valtio-opin väitöskirjassaan. Hänen havaintonsa oli se, että työväenluokkia on kolme. Kahdeksassa kuplassa haastatellut paperityöläiset ja lähiöiden pienituloiset ovat havainnollistava
Epävarmuus on nostanut esiin varmoja vastauksia tarjoavia kansallismielisiä populistisia liikkeitä ja autoritaarisia valtiojohtajia. Osaa keski tuloisista töistä uhkaa automatisaatio. – Ainakin kirjan vastaanoton perusteella pitää. Tämä kaikki vaikuttaa siihen, että kyllä Suomi on olemassa. Tehtiin yhteisiä kompromisseja, joista kaikki hyötyivät. Suomi on enemmän pohjoismainen kompromissien yhteiskunta. Paperityöläisillä on korkea järjestäytymisaste ja luottamus joukkovoimaan. Siitä syntyy helpommin kokemus, että valtio ei luota minuun ja minä en myöskään luota tähän yhteiskuntaan. Pienituloisista ja lähiöissä tehdyistä haastatteluista kuuluu, miten vasemmistopuolueet epäonnistuvat kanavoimaan heidän tunteitaan. Kuplia on aina ollut. Kirjassa lainataan amerikkalaista sosiologi Arlie Hochschildiä, joka väittää, että ihmisten identiteet. Pienituloisissa lähiöissä rakennemuutokset sen sijaan todella näkyvät. Mutta taas palataan ”suureen ruuviin”: se syö ihmisten uskoa yhteiskuntaan, kun elämä kiristyy. Kantolan mukaan yksi kirjan tarkoituksista on saada aikaan ymmärrystä, että jokaisella ryhmällä on omat ongelmansa ja on hyvä, jos ymmärtää myös toisten ongelmia. Ihmiset puhuvat itsestään taistelijoina ja pärjääjinä, koska työn tekemisen tapa pakottaa siihen. Ne olivat selkeitä ryhmiä, joista jokaisella oli oma iso puolue ja työmarkkinajärjestö. Koska oma elämä on tiukkaa, ollaan aika tiukkoja myös siinä, että kaikkien pitää tehdä oma osansa. Mitä ihmiset ajattelevat yhteiskunnasta ja kokevatko he kuuluvansa siihen. Siinä missä voittajille on tarjolla uusia mahdollisuuksia, häviäjien ammatit katoavat ja työolot tiukkenevat”, kirjassa todetaan. Tuntuu, että kuka ajaisi tällaisen duunarin asiaa, ei oikein kukaan. – Kyllähän se vastaus oli aika vahvasti kyllä, Anu Kantola sanoo. Me olemme yksi maailman tasa-arvoisimmista maista. Ihmisten kokemuksissa kuuluu tosi selvästi se, miten kokemukset yhteiskunnasta ja jopa demokratiasta syntyvät arkisissa kohtaamisissa valtion kanssa. Perinteiset vakaat toimistotyöt ovat eri tavalla uhattuina kuin ennen. Tässä yhteydessä se tarkoittaa, onko suomalaisuudesta enää työkaluksi, jonka avulla voimme vastata maailman muutoksiin. Kokemus ja tunne ovat, että täällä on pakko pärjätä yksin. Ihmisten on vaikea löytää kanavaa poliittisille tunteilleen. Pitääkö siis paikkansa, että suomalaiset eivät enää ymmärrä toisiaan. Se johtaa helposti osallistumattomuuteen. Sotien jälkeen ja 1980-luvulle asti olivat porvarit, farmarit ja duunarit. Meidän tukiviidakkomme kääntöpuoli näkyy kokemuksena melkein kafkalaisesta hyvinvointivaltiobyrokratiasta, jonka hampaissa on. 3 6 esimerkki siitä, miten eri tavalla erilaiset työväenluokkaiset ihmiset maailman kokevat. Se on sanoutumista irti systeemistä, jossa ei halua olla mukana. Kaikki isot ryhmittymät ovat liikkeessä, politiikka on liikkeessä, puolueet ovat liikkeessä. Mutta jokaisella ryhmällä on myös omat ylpeydenaiheensa ja kunnia-asiat, mitä tehdään hyvin. – Keskiluokan näkemykset kiristyvät siitä, mitä pienituloisten pitäisi tehdä ja miten sosiaaliturvaa ei saa käyttää väärin. Meillä on iso keskiluokkainen väestö ja voimakas tavallisuuden eetos. Kansallinen solidaarisuus voi alkaa murtua siinä vaiheessa kun oma elämä kovenee. Sosiologi Lotta Junnilainen Näin nämä asiat koetaan Yhteiskuntien keskiöön ovat 2000-luvulla nousseet ihmisten tunteet, joita muutokset herättävät. Nyt nämä selkeät ryhmät alkavat olla sekaisin. Äänestämättä jättäminen on hyvin aktiivista toimintaa. ”Yhteiskunnan kannattelu verotuloilla tai äänestäminen eivät monille ole vain kansalaisvelvollisuuksia vaan myös kunnia-asia”, sanotaan sosiologian dosentti Sanna Aaltosen kirjoittamassa artikkelissa. Siitä tulee levottomuutta ja turbulenssia. Sosiologi Lotta Junnilainen Polarisaatiokeskustelu tuontitavaraa Yksi kirjassa esitetyistä kysymyksistä kuuluu, onko Suomea enää olemassa. Minä en Suomen kohdalla puhuisi murentumisesta, vaan keskituloiset kokevat epävarmuutta. – Kun nyt on ollut aika paljon polarisaatiokeskustelua, niin ihmisiä jututtaessa näki sen olevan vähän tuontitavaraa Suomeen Yhdysvalloista ja Isosta-Britanniasta, joissa on isot luokkaerot. Sosiologi Lotta Junnilainen Ongelmia, mutta myös kunnia-asioita ”2000-luvulla on yleistynyt puhe yhteiskunnan kuplista: yhteiskunnan muutosten ajatellaan jakavan ihmisiä kupliin, jotka eivät enää ymmärrä toistensa todellisuutta. Näillä alueilla 1990-luvun laman vaikutukset näkyvät edelleen, huono-osaisuuden vaikutukset pitkittyvät, pitkäaikaistyöttömyys siirtyy sukupolvelta toiselle. Perinteinen työväenluokkainen työ on hävinnyt ja häviää. Ihmiset sanovat, että oli tosi kiinnostavaa lukea siitä, miten toiset elävät. He ovat ”solidaarisuuden selkäranka”, jolla duunari-identiteetti on säilynyt vahvana
Arlie Hochschild tutki, miksi ihmiset äänestävät Donald Trumpia ja omia intressejään vastaan. Anu Kantolan mukaan poliittiset asetelmat ovat menneet uusiksi 2000-luvulla. Keskiluokan näkemykset kiristyvät siitä, mitä pieni tuloisten pitäisi tehdä ja miten sosiaali turvaa ei saa käyttää väärin. n Kursivoidut otteet ovat kirjan julkistamistilaisuudesta, joka järjestettiin Helsingin yliopiston Tiedekulmassa 2.3. Ihmisten tunteilla ei ole aiemmin juuri selitetty poliittista käyttäytymistä, ainakaan Suomessa. Perussuomalaisten entinen puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo tokaisi kerran, että näin nämä asiat koetaan, ja sai vastaansa pilkkaryöpyn. – Myös polarisaatio, kuplautuminen ja somessa riehuvat keskustelut ovat lisänneet kiinnostusta siihen, voisiko politiikkaa ymmärtää tunteen kautta. 3 7 tiä kannattelee syvä tarina, joka tuntuu oikealta, vaikka faktat eivät aina ihan paikkansa pitäisikään. Nyt tunne on se suuri ruuvi, joka kiristyy, vaikka tilastojen valossa esimerkiksi määräaikaiset työt eivät ole lisääntyneet. Se on meilläkin tässä kirjassa, että mikä on ihmisten tunne yhteiskunnasta ja itsestään. Yhteiskunnan ylemmät luokat ovat vasemmistolaistuneet ja alemmat oikeistolaistuneet.. – Hän tuli siihen tulokseen, että ihmisillä on tunteiden ryydittämä syvä tarina, jonka varassa he äänestävät. Hochschild on tutkinut Yhdysvaltojen taantuvan keskilännen asukkaita. Moni tuntee tulleensa vieraaksi omassa yhteiskunnassaan, ja vierauden tunne vaikuttaa vahvasti siihen, miten he kokevat yhteiskunnan. Se aiheuttaa keskiluokalle putoamisen pelkoa. Työn tekeminen on kuitenkin kiristynyt. Anu Kantolan mukaan tunteiden korostaminen liittyy vuoden 2008 jälkeiseen turbulenssiin ja populismin nousuun
3 8 Helsinki Hämäläinen Kari eläkeläis nuorisoliittolaiset elnU Aalto Arvo Aaltonen Kauko Ahonen Hannu Ahonen Risto Ahonen Sirpa Alamehtä Taisto Alenius Ele Annala Pirjo Annala Rane Antikainen Raija Attila Mirva Auveri Aarne Berg Laina Berg Toivo Björkbacka Oiva Bäckström Reino Dahl Ahti Eerola Ipi ja Tomppa Eriksson Erkki Garselius Pirkko Grekelä Esko Grekelä Kaisu Gustafsson Kaarina Gustafsson Maj-Britt Halenius Aimo Halenius Maija Halenius Osmo Halmela Sirpa Henriksson Antti Honkanen Raija Hottinen Juhani Hottinen Liisa Hänninen Marjo Jakka Maija Jakka Raine Jauhiainen Martta Joentausta Jouko Jumppanen Aila Jurvala Assi ja Lauri Jämsen Anja Järvi Marjatta Jääskeläinen Veikko Kaikula Liisa Kallinen Kaija-Liisa Kallinen Reijo Kanerva Outi Kangas Raija Karppinen Ilmari Karvonen Maija Kaskikorpi Pirkko Keränen Pia Kettula Juri Kilpi Eino Kiuru Sisko Kivijärvi Tuula Koivisto Eeva Korhonen Martti Korhonen Sirkka Koski Anna-Liisa Koski Antero Koski Jarmo Koskinen Ilja Kouhia Juhani Laine Pentti Lalu Aarno Landén Pia Lankinen Liisa Lankinen Ulla Lehtinen Marja-Liisa Lehtonen Jouko Leppänen Osmo Leppänen Pentti Liikaoja Kaija Liikaoja Pentti Lindstedt Arja Lithen Outi Luhtala Meeri Luhtala Sanni Lääperi Matti Maria P. Mielonen Mikko Myllylä Raili Myllyniemi Marja Mäkinen Liisa Nikula Leena Ojala-Ruuth Paula Pannila Raimo Pelkonen Tuula Pikkarainen Jorma Pirnes Matti Pohjanvaara Reima Pohjanvaara Sirpa Päivärinta Ritva Pääkkö Taisto Rantasalmi Ritva Rasilainen Raisa Risberg Alvar Risberg Helena Roiha Eira Ronkainen Simo Ruotanen Irja Ruotanen Tapani Saarela Vappu Saari Pirjo Saastamoinen Tuomo Saastamoinen Tuula Salama Riitta Seppä Hilkka Suhonen Riitta Suokas Ritva Syrjä Jouko Syrjä Raita Taipale Eero Tiainen Jaakko Toivainen Pirkko Toivainen Ulla Tuomikoski Marjatta Tuorila Esko Tuorila Osmo Tuuminen Oiva ja Sirkka Uotila Kari Väntänen Terttu Väntänen Veikko Väntänen Vilhelmiina Väre Auli Helsingin Jyry Taipale Eero Kasper Tuorila Esko Tuorila Osmo JHl vasemmisto Ahonen Kimmo Alanko Karita Alho Päivi Asara-Laaksonen Teija Byman Mika Heininen Jaana Huhtamäki Birgitta Hyötynen Kalle Ikonen Mari Jokinen Sari Järvinen Anni Kannisto Kalevi Kirkkola-Helenius Tarja Koskimaa Riikka Kytömaa Kati Liimatainen Tiina Lohikoski Pia Mamia Matti Muraja Marko Musakka Raisa Muukkonen Mirka Mäki Simo Pajala-Kauranen Tuija Pruuli Valli Sala Sannamari Saramo Jussi Savonius Christian Seppänen Merja-Liisa Sjöholm Marja Talasmäki Johanna Tapper Päivi Tervola Tiina Tuominen Laura Vaattovaara Anu Viinikainen Merja Villberg Timo Väisänen Erkki kansan Arkiston ystävät Aaltonen Kauko Alenius Ele Arhinmäki Juha Halmela Sirpa Hietalahti Heidi Jalkanen Marita Joentausta Jouko Kaihovaara Pirjo Kanerva Outi Karppinen Ilmari Kautto Jouko Kieksi Juha Kiuru Sisko Kivistö Kalevi Kivistö Sirkka Korhonen Sirkka Koskinen Ilja Laakso Kauko Laine Pentti Lehtiö Aarno Leppänen Veli-Pekka Luhtala Meeri Lääperi Matti Maijo Marju Miettinen Matti Mukkala Jarmo Mäkinen Liisa Mäntyniemi Arja Nikula Leena Pelkonen Tuula Peltola Mervi Pursiainen Pia Roiha Eira Suhonen Riitta Terävä Merja Terävä Taisto teutori Tiainen Jaakko Tyystjärvi Kati Virtaintorppa Pirjo Väntänen Vilhelmiina kävelypässit Berg Toivo Grekelä Esko Honkonen Antti Hurme Hannu KU:n lUKijat toivottavat hyvää vappUa!
3 9 Isaksson Pekka Jalonen Aarno Liimatainen Heimo Pikkarainen Jorma Ruutikainen Pentti Vuorio Pertti Vasemmiston vanhat toverit Aalto Arvo Aaltonen Elsa Aaltonen Kauko Ahonen Risto Alenius Ele Berg Toivo Bergman Turo Björkbacka Oiva Faven Otto Grekelä Esko Heino Matti Hentilä Jorma Hernberg Kari Hurme Hannu Hynönen Pekka Joentausta Jouko Johansson Kaarlo Julkunen Kaarlo Karppinen Ilmari Keränen Pia Kilpi Eino Kirkkola Osmo Kiuru Sisko Kivistö Kalevi Kolehmainen Helvi Korhonen Sirkka Koski Anna-Liisa Koski Jarmo Koskinen Ilja Lahdenperä Oskar Laine Pentti Lindblad Rudolf Lääperi Matti Martimo-Andersson Oili Nikula Leena Pelkonen Tuula Peltola Esko Peltola Kati Piipponen Eija Pikkarainen Jorma Ranta Reijo Rasilainen Raisa Rautaporras Pekka Risberg Alvar Risberg Helena Roiha Eira Tiainen Jaakko Tokkari Matti Uotila Kari Viljakainen Nuppu ja Ossi Väntänen Vilhelmiina Wenman Roy Kansan Uutiset henkilökunta Alén Johan Erdo?an Tarja Haimi Toivo Hirvasnoro Kai Joentausta Jussi Koskinen Sirpa Kärki Tuula Virkkunen Jussi UUsimaa Jokela Parkkima Anna-Maija Karkkila Apell Oili Etolin Aatos Etolin Brita Etolin Katja Etolin Kerttu Gröndahl Heino Hellsten Eino Hellsten Terttu Huotari Eino Kalliaisenaho Mika Kenttälä Martti Laakso Risto Lahtinen Arja Laine Eino Laine Raimo Landén Aino Lehto Terhi Lehto Timo Leo Silja Nieminen Iiris Nieminen Veikko Ollakka Erkki Paulomäki Annikki Pohjalainen Marja Raunio Veikko Räsänen Asko Räsänen Olga Salo Maritta Salo Tapio Snellman Jorma Tanner Sakari Kerava Alam Shamsul Heinonen Ilmari Hölttä Maila Jalkanen Raimo Jalkanen Ulla Kivipelto Anita Kivipelto Kaj Korhonen Johanna Liukkonen Oili Liukkonen Tilma Raunio Mikko Saarinen Pauli Saarinen Ritva Saloriutta Lauri Suovuo Päivi Törmänen Riitta Värttiö Pentti Weckström Jonna Lohja Ikäheimo, Arja Karkkunen, Heikki ja Helena Karvinen, Keijo Karvinen, Päivi Kaukinen, Jyrki Kumaja, Jukka Leskinen, Hilkka Liisa Leskinen, Tuomo Liimatainen, Greta ja Pekka Liimatainen, Tiina Linden, Jouni Lopanus, Tuula ja Veikko Makkonen, Hannu ja Maarit Miinalainen, Annakaisa Miinalainen, Vappu Mikkola, Anna Nieminen, Simo Ojanaho, Vilho Pajuoja, Helvi ja Matti Ronkainen, Eero Ronkainen, Riitta Sammalniemi, Eeva Seiteri, Seppo Seger, Jukka Tuhkanen, Eero Viitanen, Raili Väre, Jari Wikberg, Gunilla mäntsälä Järvinen Hannu Kannisto Kalevi Koski Päivi Laukkanen Erkki Laukkanen Tuula Lille Kaarlo Pitkänen Teuvo Pohjanlehto Pirjo Siljander Mirja Tapper Päivi Tikkanen Kaija Yilmaz Fatih Porvoo Heiskanen Jari Kylätasku Leo Lindeberg Pauli Nieminen Mikko Ojala-Ruuth Paula Pellinen Kalevi Ruuskanen Tapio Ruuth Jouni Ruuth Saila Soininen Heli Stoor Katariina Talvitie Maiju Tourunen Tuomo Vantaa Leinonen Elvi Niemelä Kauko Viljamaa Marja-Liisa Koivukylän Vasemmisto Bäckström Ritva Dahl Ahti Dahl Marja-Terttu Hamza Jamal Huotari Juhani Huotari Olga Järveläinen Anu Jääskeläinen Jari Korkiamäki Arja Lehtonen Jouko Pietiläinen Jukka Saunamäki Arja Tilander Liisa Tuutti Seppo Vastamäki Jaakko Vastamäki Pirjo Värekoski Vertti Öystilä Karoliina Tikkurilan Vasemmistoliitto Ervasti Tauno Hietalahti Heidi Kankaanpää Maunu Kurkela Rauno Kyröläinen Markku Pursiainen Irja Saarto Raili ja Veikko Sillanpää Minttu Suihkonen Tuomas Vasemmistoliiton itä-Vantaan yhdistys ry Ervasti Tauno Heikkilä Markku Järvenpää Merja Ollila Liisa Pera ja Seija Rantala Riitta Rantala Mauno Rantala Katri Räsänen Merja
Merinen Jarmo Nurmi Eija Nurmi Reijo Petäjistö Liisa Poskiparta Risto Rihko Leena Rihko Risto Ruisniemi Aimo Ruisniemi Sirpa Salmi Raimo Salmi Soile Seppälä Matti Småträsk Matti Suominen Hilja Suonpää Jarkko Suonpää Sinikka Toivio Seppo Tuomi Reijo Tyyskänen Eveliina Vasemmistoliiton salon kunnallisjärjestö Hernesniemi Leila Lautiala Mona Leppälahti Jouko Lindholm Harri Lindholm Hilkka Lindholm Tero Lähteenmäki Timo Nieminen Raimo Nurminen Marjut Nurminen Soile Rauäng Jouni Ruokonen Marja Vilén Kirsti Välkkynen Jari-Matti Turku Leppäkoski Leo Rantala Arja Kaerlan naiset Eronen Sirkka Liisa Hannula Eila Hellman Seija Helmiö Kaija Jyläskoski Mira Lehtonen Eeva Lind Merja Lindholm Laura Murto Oili Nissilä Marja Pirinen Esteri Räsänen Taimi Salmenniemi Suvi Suvitie Aino Syväkari Ulla Turun Vasemmistoliitto Backman Inkeri Hovirinta Tauno Leppäsyrjä Eero Merisaari Turkka Muukkonen Mirka Niinimäki Rauni Oksa Jukka Rinne Pirjo Rinne Risto Saajala Veli-Matti Saari Eira Saarinen Sauli Sailio Tuisku Saloniemi Maisa Suojama Niko Törrönen Joel PirKanmaa Lempäälä Rajala Harry Pirkkala Lampinen Aki ruovesi Kuusela Anita Tampere Ahoniemi Raimo Drufva Juha Nevanranta Terttu Ikävalko Pertti Karjalainen Airi Karjalainen Aarno Pärssinen Silja Toijonen Siskotuulikki Länsi-Tampereen vasemmisto Alppi Ulla-Leena Böök Markku Haapa-aho Leena Lepistö Amra Mäkelä Antti Niinimäki Heikki Panula Paula Panula Rainer Siltanen Pauli Toljola Annu Vuorinen Tuija Häme Forssa Fagerström Markku Fagerström Sinikka Forssan vasemmistoliitto Huusela Elmi Huusela Ossi Tuomisto Jorma Tuomisto Tiina Hattula Hurme Arja Hänninen Kauko Jokinen Hanna Kaikkonen Leila Kemppainen Antti Hämeenlinnan vasemmistoliitto Hänninen Kauko Järvenpää Leo Käyhkö Ari Käyhkö Helvi Käyhkö Ritva Lahti Ampuja Antero Teerioja Jarkko KesKi-suomi Jyväskylä Abbey Paul Hirsjärvi Irma Huhtinen Leena Hukka Hannu Ingervo Sirkku Janhonen Seija Jauhiainen Juha Jauhiainen Kari perheineen Kaakkuriniemi Tapani Kauppila Jukka Kauppila Paula Kinos Jukka Kontio Tiina Kuitunen Hanna Leino Matti Mänttäri Arja Mänttäri Jarkko Nelson Nelson Pernu Ilkka Rastas Paula Salmu Arto. 4 Reima ja Sirpa Saastamoinen Tuula Saastamoinen Tuomo Tyystjärvi Kati Vihti Tynninen Kalevi Varsinais-suomi Kaarina Keskinen Terhikki Leinonen Aulis Leinonen Riitta-Leena Viitanen Teuvo Loimaa Enala Matti ja Ritva Helin Mika Hurme Tarja Kuusisto Ari Kuusisto Armi Kuusisto Raimo Mikkola Henry Mikkola Sirkka Mähönen Päivi Poskiparta Hannu Poskiparta Juha Tiainen Anneli mynämäki Heinonen Risto Immonen Mikko Katunpää Kauko Katunpää Pirjo Keskinen Päivi Kirveennummi Onerva Laakso Merja Laine Keijo Laine Lea Mäkitalo Jussi Numminen Lauri Rautiola Leena Rautiola Veli-Matti Paimio Holmanen Kirsi Imari Jonna Kaarilahti Seija Malmberg Raimo Niemelä Risto Nieminen Tomi Peltonen Kari Pohjaluoto Antero Rautio Rauno Simola Lauri Suomi Reino Suomi Terttu Toukonen Henri raisio Hellstedt Heimo Kalliotie Seppo Kautiainen Anja Kautiainen Ensio Kontio Anja Korpela Eveliina Koskela Aimo Lehtonen Aarre Lehtonen Vappu Levonen Pentti Linnalo Reijo perh
4 1 Suuronen Jouko Tiainen Eila Tynkkynen Kalevi Vidgrén Maire Välilä Maija Välilä Vesa Keski-Suomen Vasemmiston vaaliarviosemma Gradialla Jyväskylässä 26.2. Hult Tapio Hirsjärvi Irma Jokinen Kari Juvonen Ritva Järvi Pirjo Kinos Jukka Kokkonen Olli Kumpulainen Viljo Kurvinen Helena Kurvinen Teuvo Leino Matti Majuri Seija Martins Sirpa Nieminen Tuula Oksanen Varja Pernu Ilkka Yksjärvi Kari Jämsänkoski Hakanen Pekka Hakanen Tapio Heikkilä Reijo Heinävaara Tuula Juurimaa Nina Kailaanmäki Reima Kangas Riitta Kankainen Markku Kinnunen Kati Koskinen Teuvo Lampinen Erkki Lampinen Seppo Lehtonen Anja Lehtonen Helvi ja Veikko Leppänen Aarne Lindeman Arja Lindeman Jorma Lindeman Raimo Lindeman Sinikka Lindeman Veli-Matti Nieminen Kari Ollila Jussi Peltonen Matti Rantanen Iida Selenius Juha Selenius Pirjo Vilenius Eino Vilenius Laila Vilenius Marja Vilenius Veikko Virtanen Timo Vuorenpää Liisa Vuorenpää Teuvo Vuorenpää-Vainiola Marja-Liisa Welling Mirja Welling Reino Laukaa Jauhiainen Harri ja Laura perheineen Suomenselän Vasemmisto Hämäläinen Eila Hämäläinen Eero Honkanen Anne Soimajärvi Anne Hämäläinen Kari Pollari Marjut Juntunen Esa Kinnunen Ari Hiekkavirta Sinikka ja Arvo Collin Irja ja Markku SataKunta Harjavalta Jokiranta Tapani Pori Hakala Eija Hannuksela-Kuisti Hilkka Kovanen Tauno Kuisti Kari Lampinen Virpi Tiikkainen Jouko Pori, Ruosniemi Murola Mirja ja Veikko Murola-Mäkinen Pirjo ja Jukka Nolvi Seija Pajukoski Heidi ja Jani-Petteri Pajukoski Janne Pajukoski Sanna ja Juha Pajukoski Pirjo ja Jari Vasemmistoliiton Itä-Porin yhdistys Jussila Altti Jussila Anna-Liisa Koivula Ilari Korhonen Tarja Koskinen Jarmo Nieminen Pasi Saukkokoski Ari Träskelin Arto Träskelin Aureli Viljanen Ari Rauma Ahlholm Heino Ailasmaa Eija Ailasmaa Tapio Grundström Tuomo Hatakka Lotta Kiponoja Petteri Korkmaz Laura Lehto Jouni Majaneva Raija Majaneva Sakari Meriniemi Hannu Nylander Sanna KaaKKoIS-SuomI Hamina Päivärinta Ritva mikkeli Hiltunen Taisto Jääskeläinen Impi SaVo-KaRJaLa Joensuu Järvinen Anni Järvinen Asko Järvinen Elina Kontio Matti Kuivalainen Maija Peltonen Anneli Peltonen Urho Saarelainen Antti Savolainen Sirpa Timonen Ville-Pekka Kontiolahti Turunen Esko Kuopio Ovaskainen Maija Ovaskainen Väinö Seppänen Heimo Lieksa Nykänen Irma Nykänen Kari Nykänen Laura VaaSa Kaskinen Karvonen Harri Lievonen Tuula Lapua Rita Sirpa ja Keijo Pietarsaari Bro Alli Kalliosaari Pirkko Koskinen Anja Lehto Lauri ja Sisko Pietilä Seppo ja Gunnel Syri Tuomo ja Eila Tulima Taina ja Matti Öhman Tuula ouLu Ii Rantala Kaarlo Kajaani Heiskanen Eero Kastinen Raili Kalajoki Kalliomäki Kaisu Kalliomäki Liisi Kinare Eero Tanska Erkki oulu Sala Ulla ja Ahti Ukkola Kalervo taivalkoski Buller Osmo LaPPI Kemi Holpainen Margit ja Raimo Sodankylä Apukka Hilkka ja Asko Helsingin Vasemmisto VAPPUA! Iloista
4 2 Alpo Myllymäki Ulvila Hyvää VAPPUA! Tuula Viitanen ja Rolf Gådefors Kaskinen Punaista VAPPUA! Riitta ja Reko VAPPUA! Rauhan Anna Mäkipää ja Elias Laitinen Turusta Rauhaa ja valoa kevääseen Tanja jaTapio Porista Punaista VAPPUA! Jarmo Mukkala, Kellokoski Punaista VAPPUA! Irja Häyrynen, Matti Kalliomäki, Pori Hauskaa VAPPUA! Markku ja Eila Palokangas Punaista VAPPUA! Arja ja Pekka Rautaporras, Lahesta RAUHAA ja YSTÄVYYTTÄ Antti Saarelainen Kaikki maailma on verolle pantava! Rakastakaa Toisianne! Jyri Vasamaa, Lyhdynkantaja/ Harald Harjateräs Päivi Murtomäki Vihdistä Rauhallista VAPPUA! Teemu Mäkäräinen ja Hilkka Komulainen Korsosta Hyvää VAPPUA! Hilkka ja Jukka Eriksson Pori Ruosniemi Hyvää VAPPUA! Antero Harju, Järvenpää Punavihreää VAPPUA! Sami Haapavaara en sano pahasti, sanon hyvästi Pentti ja Kaija Liikaoja Oulunkylä Toverillista VAPPUA! Veijo Huotari Espoo Leppäsilta Hyvää VAPPUA! Aatteellista VAPPUA! Päivi Alho Toverillista VAPPUA Eeva ja Pentti Kirkkola Tarja Kirkkola-Helenius ja Jouni Helenius Rauhan puolesta Vappuna ja aina! Oili Martimo-Andersson Helsingissä Hyvää VAPPUA! Karoliina Öystilä Helvi ja Ari Käyhkö Hämeenlinna Punaista VAPPUA! Markku Kärkkäinen, Pasila P U N A I S TA VA P P UA tovereissamme meillä on voimaa – vapauttamme puolustamaan! Osmo ja Riitta Mikkelistä Punaista VAPPUA! Eila ja Reino Rimmi Toverillista VAPPUA! Reijo ja Terttu Viinamäki, Nakkila Punaista VAPPUA! Viljo Lehmusketo, Raahe VAPPUA! Punaista Tuula ja Pentti Nieminen Laukaan Leppävedeltä Valoa ja lämpöä Laakson Anna-Liisa ja Kauko Tampereelta Rauha maailmaan Terttu Hongisto KEVÄÄLLE Malja Pirkko Törmänen Karakallio, Espoo Toverillista VAPPUA! Sirkku ja Jorma Holm Reposaari Iloista VAPPUA! Riitta ja Jaakko Huttunen Rovaniemi Rauhaa maailmaan! Aira ja Erkki Lehtinen, Nurmijärvi Punaista VAPPUA!
t. Kaerlan Naiset Rauhaa maailmaan! Sinikka Fallström Vanha-Ulvila TAMPEREEN VASEMMISTON KUNNALLISTOIMIKUNTA JA VALTUUSTORYHMÄ Toivottavat KU:n lukijoille hyvää Vappua! Tampereen Vasemmiston Kunnallistoimikunta: Leena Haapa-aho, Nadia Hamidi, Ilkka Hirvi, Oskari Jokinen, Mirja Juusola, Raine Koivumäki, Tuomas Lahtinen, Minna Malkamäki, Tapani Peltomaa, Johanna Repo, Anu Ropponen, Liban Sheikh, Jouni Sirén, Leena Sulkanen-Rodriguez, Markku Uusiniemi, Niko Vallenius, Tuija Vuorinen, Jari-Pekka Kanniainen, Petri Kemppinen, Leila Mohammadi, Harri Tuominen, Päivi Tyni. Vuokin poppoo VAPPUA! Hyvää Leena, Hape ja Tiina Puistolasta Punaista VAPPUA! Sinikka Siekkinen, Leppävesi Hyvää vappua ja rauhaa! Ismo Lintunen, Tampere VAPPUA! Punavihreää Viljo Lintunen, Tampere VAPPUA! Punavihreää Vasemmistoliiton Salon kunnallisjärjestö ry VAPPUA! Punaista Ahtialan Työväenyhdistys Ry VAPPUA! Hyvää Vasemmistoliiton Porin Kunnallisjärjestö ry VAPPUA! Hyvää Yleinen Lehtimiesliitto Hyvää vappua vasemmistolehtien lukijoille & tukijoille! Naantalin Vasemmistoliitto ry:n johtokunta Toverillista VAPPUA! Iloista vappua kaikille! t. Ruovesi Punaista VAPPUA! Riitta ja Kari Sirviö Oulu, Tuira Punaista VAPPUA! Pine-tädille ja Risto-serkulle Puistolaan. t. 4 3 VIREÄÄ VAPPUA! Rauhaa ja rakkautta. Tampereen Vasemmiston valtuustoryhmä: Mikko Aaltonen, Ulla-Leena Alppi, Miila Halonen-Saari, Milka Hanhela, Minna Minkkinen, Liban Sheikh, Noora Tapio, Jouni Sirén, Kukka Kunnari, Sinikka Torkkola, Javiera Marchant Aedo, Aatu Korhonen, Johannes Tolonen, Teija Hautanen. Espoon, Helsingin ja Uudenmaan pioneerit www.sdplhkiuusimaa.fi Rajala Johanna, Rajala Taika, Rajala Tiina, Rajala Toivo Hyvää VAPPUA stadista! Helsingin Kirvesmiehet Ry ao.001 toivottaa Hyvää VAPPUA. Matti Kuusela perh
Tuodaan työ näkyväksi. Ja se joku on usein yksi meistä rautaisista ammattilaisista. Joku hoitaa sen, mitä muut eivät tule ajatelleeksi. Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL jhl.fi/liity. 4 4 Suojaako yleissitovuus työntekijöitä mielivallalta
49 Hyvää Hyvää VAPPUA!. 4 5 Hyvää VAPPUA! Hämeen Vasemmistoliitto Samalla haluamme kiittää kaikkia JHL:n vaaleissa mukana olleita ehdokkaita, aktiiveja sekä äänestäjiä. Säilytimme vahvan asemamme JHL:n edustajistossa, ja työmme reilumpien työehtojen puolesta jatkuu! JHL:n vasemmisto ja sitoutumattomat toivottaa iloista vappua! Sanomme sen ääneen – reilut työehdot kuuluvat kaikille Meri-Turun Vasemmisto Iloista VAPPUA! Korpilahden Vasemmistoliitto ry Hyvää VAPPUA! Turun Teollisuustyöväen ammattiosasto ry
Turun Puuseppäin ammattiosasto #Stopthewar Hyvää vappua kaikille! Hämeenlinnan Vasemmistoliitto ry VAPPUA Heleää Helsingin Yhteisjärjestö JHL Ry toivottaa ILOISTA VAPPUA! Voit seurata meitä www.jhlhelsinki.fi Hyvää vappua! Hyvää vappua!. 4 6 Pirkanmaan Vasemmistoliitto ry Hyvää VAPPUA! Iisalmen Vasemmisto ry Hyvää VAPPUA! Hauskaa vappua Pamilaisetpalveluksessanne Espoon Vasemmisto ry Vasemmistoliiton Espoon valtuustoryhmä Rauhaa ja ystävyyttä vappuna 2022! Lohjan Metallityöväen Ao 008 Ry VAPPUA! Hyvää T
Rauhaa kaikkialle! Keski-Tampereen Vasemmisto ry VAPPUA! Punaista Marxilaisen Yhteiskuntatieteen Seura ry, Tampere VAPPUA! Aatteellista Työväen Kesäkoti ry Ylöjärvi Malja keväälle! RL os 042 Hyvinkää Malja keväälle! Arjen laulu ry, Helsinki Iloista VAPPUA! Vasemmistoliiton Ylöjärven kunnallisjärjestö VAPPUA! Aatteellista Hangon Vasemmisto VAPPUA! Toiveikasta. Adressit onnitteluun ja osanottoon ILOISTA VAPPUA! Turun kansankulttuuriyhdistys ry Kulttuurivappua! Helsingin Sähköalantyöntekijät ry VAPPUA! Toverillista Paperiliiton Tampereen os.4 ry VAPPUA! Aatteellista Pau Pasilan osasto r.y 151 VAPPUTERVEHDYS Vasemmistoliiton Itä-Porin yhdistys ry VAPPUA! Hyvää Vasemmistoliiton Itä-Vantaan Yhdistys ry. 040 167 7700 • sirolansaatio.. Ossi Lammi, Tuula Tähtinen, Raija Mäkitalo, Tuula Hakanen, Marja Nieminen, Juhani Nieminen, Leena Saarela, Hanna Pitkänen, Niina Mäntylä, Petja Mäntylä Punaista VAPPUA! Helsingin metallityöväen ammattiosasto ry Toverillista VAPPUA! Pietarsaaren Seudun Vasemmisto ry Jakobstads Nejdens Vänster rf Hauskaa Vappua ja rauhaa kaikille! Glad första maj och frid till alla! Rauhan 2022! VAPPUA Vasemmistoliiton Rauman kunnallisjärjestö ry Porvoon Vasemmistoliitto ry VAPPUA! Punavihreää Vasemmistoliiton Loimaan Kunnallisjärjestö ry Punaista VAPPUA! Tampereen Teollisuustyöväen ammattiosasto 7 VAPPUA! Punaista Kajaanin Kunnalliset JHL ry 276 Hyvää VAPPUA! YRJÖ SIROLAN SÄÄTIÖ p. 4 7 Nuuskakerho VAPPUA! Rauhallista Sastamalan Vasemmistoliitto ry
Hyvää Rauhan vappua Toivottaa Keski-Suomen Vasemmisto Vasemmistolinkki VAPPUA! Toverillista Juurikorven Työväenyhdistys ry VAPPUA! Toverillista Pirkkalan Vasemmistoliitto ry Iloista VAPPUA! Pääkaupunkiseudun erityispalvelujen ammattiosasto JHL ry (JHL 776) VAPPUA! Hyvää Keravan Vasemmistoliitto ry VAPPUA! Toveril lista Oulunkylän Vasemmisto VAPPUA! Rauhaa ja iloista. 4 8 Punaista VAPPUA! toivottaa: Itäväylän Vasemmisto ry Solidaarista vappua, rauhaa ja rakkautta Leppäveden Vasemmisto ry Rauhan ja ilon VAPPUA! Raision Vasemmistoliiton kj VAPPUA! Suvaitsevaista Hattulan Vasemmistoliitto VAPPUA! Toverillista Nurmijärven Vasemmistoliitto ry VAPPUA! Iloista Vaasan Metallin Vasemmisto ry. VAPPUA! Aatteellista HTY:n Naisosasto ry, Helsinki Feminististä punavihreää vappua! Rauhan vappua Toivottaa Jyväskylän Vasemmiston kunnallisjärjestö Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Iloista VAPPUA! Nakkilan Vasemmisto ry Punaista VAPPUA! Varsinais-Suomen Vasemmistoliitto VAPPUA Hyvää Vasemmistoliiton Uudenkaupungin Yhdistys ry Aatteellista VAPPUA! Satakunnan Vasemmistoliitto Hyvää VAPPUA! Jyväskylän Seudun Sivistystyö ry Hyvää VAPPUA! Jyskä-Vaajakoski Vasemmistoliitto Hauskaa VAPPUA! Jyväskylän Yhteiskunnallinen opisto Hauskaa VAPPUA! Kangasalan Vasemmistoliitto ry ja toimintaryhmät Punaista VAPPUA! VAPPUA! Jyväskylän Sähköalantyöntekijät ry.os.26 tervehtii jäseniään
4 9 ErimiElisyys KUnniaan 03 dialogi Erimielisyys on keskeistä demokratiassa. Jos olemme kaikki samaa mieltä tai yritämme pakottaa kaikkia saman mielisiksi, keskustelu ei ole demokraattista, sanoo Sitran johtava asiantuntija Joonas Leppänen.
Sitran johtava asiantuntija Joonas Leppänen kaipaa Suomeen demokratiakasvatusta. Nyt vakiintuneet demokratiat kuten Ranska ja Espanja ovat tippuneet tutkimuksissa täysistä demokratioista heikentyneen demokratian luokkaan. Demokratia voi. Se liittyy siihen, että ihmiset luottavat instituutioihin mutta eivät koe pystyvänsä vaikuttamaan niihin. 5 dialogi Demokratia pulassa Äänestysprosentit laskevat, ja eriarvoisuus näkyy äänestyskäyttäytymisessä. Hyvä ajankohtainen esimerkki tähän on Natokeskustelu. Meille tämä on huolenaihe siksi, että havaitsemme tällaista voivan tapahtua. Jos pääministeri ja presidentti sanovat kannattavansa jäsenyyttä, ihmiset luottavat siihen niin paljon, että hyväksyvät jäsenyyden. Totta kai pitää. Olennaista on havaita, että Suomessa on niin sanottu osallistumisen paradoksi. Teksti Jussi Virkkunen Kuvat emma GrönqVist Pitääkö demokratian tilasta Suomessa olla huolestunut, Sitran johtava asiantuntija Joonas Leppänen. Maailmanlaajuisesti demokratia on ollut laskemaan päin yli viisitoista vuotta
Kansalaisaloitteen kautta pitäisi pystyä kirjoittamaan lakiesitys, joka on. Kansalaisaloite on sinänsä vähän outo. Eihän voi olla niin, että pitää miettiä, mihin virastoon jokin viesti pitää lähettää. Ihmisiä täytyy aina kasvattaa. Yhteiskunnassa pitää jatkuvasti olla ajatuksena, että demokratian oikeutus täytyy aina lunastaa. Usein hyvin toimeentulevat ja koulutetut äänestävät, ja aluevaaleissa äänestysprosentti oli alle 50. Järjestelmä huolehtii sitten viestin oikeaan paikkaan. Omien rakenteiden kautta muuttaa ne toteuttamiskelpoisiksi ratkaisuiksi, mutta myös artikuloida ihmisten huolet. Se on hyvin suosittu, ja se on hyvä tapa osallistua. Se on ollut yli sata vuotta sama, ja yhteiskunta on kehittynyt härkävankkureista älypuhelimiin. Silloin keskustelu on väärässä ajassa, koska asia on pitkälti jo päätetty. Pitää myös kysyä, miten he haluavat osallistua. Meidän tapamme toteuttaa demokratiaa on vaalien kautta. Vähemmistön valtaa käyttivät hyvin toimeentulevat työterveyshuollon asiakkaat. Se johtuu aika usein prosesseista, jotka ovat usein levällään. Se antaisi perusteita siihen, että täytyy luoda uusia tapoja osallistua. Demokratian ydin on se, että kaikilla on osallistumisen mahdollisuus. Meidän pitää puolustaa ja kehittää demokratiaa myös Suomessa. Meillä on edelleen puupönttö, johon tiputamme lapun. 5 1 heikentyä myös Suomessa. Pitäisi aina olla ajatus siitä, että emme katso ylhäältä alaspäin, miten ihmiset haluavat osallistua. Osin siihenkin peilaten: miten puolueiden pitäisi lähteä korjaamaan näitä asioita. Sen ongelma on siinä, että kansalaisaloite tuottaa lakialoitteen eduskuntaan. Alexis de Tocquevillelta tulee ajatus, että jokaisen aikakauden täytyy aina keksiä demokratia uudelleen. Samaan aikaan kun ihmiset ovat kehittyneet, käyttöliittymä ei ole. Millaisia keinoja kansalaisilla sitten pitäisi olla vaikuttaa suoraan päätöksentekoon. Nykyiset tavat osallistua eivät millään riitä. Siitä pääsemme siihen, että vaalithan ovat eräänlainen demokratian käyttöliittymä. Kyse on myös siitä, millä tavalla varmistamme sen, että valmistelussa saataisiin kaikki mahdollinen tieto mukaan päätöksentekoon. Miten lähtisit kehittämään demokratiaa. Kannattaisiko tätä demokratian käyttöliittymää kehittää uudelleen. Mitä on demokratia tässä ajassa. Olit vasemmistoliiton puoluesihteerinä kolmen vuoden ajan. Se auttaisi vain osittain. Osallistumisen rakenteen pitäisi olla sellainen, että ihmiset vain osallistuvat ja laittavat viestinsä. Mutta jos puolueiden ainoa tehtävä on käydä vaaleja, silloin niiden ainoa tehtävä on saavuttaa valtaa vallan takia. Ei riitä, että meillä on hienoja härpäkkeitä, vaan se pitää kytkeä olemassaolevaan päätöksentekorakenteeseen. Miten tähän voitaisiin puuttua. Jäsenet pääsevät kuitenkin vaikuttamaan vain puolueeseen. Se ei ole ihmisen luonnollinen olotila. Pitäisi avata päätöksentekoa enemmän, jotta ihmiset näkevät, miten voi osallistua. Nyt olemassaolevat rakenteet eivät aina mahdollista hyvää osallistumista. Pitäisikö kaikkien näiden ryhmien muodostaa yksi rakenne. Voisimme ottaa saman näkökulman kuin etsivässä sosiaalityössä. Ihmiset kokevat yhä enemmän, että ominaisin tapa osallistua yhteiskunnallisiin asioihin ei suinkaan ole puolueiden kautta. Kansalaisten pitäisi päästä mukaan valmisteluvaiheeseen. Aika usein julkinen keskustelu alkaa, kun jokin asia on päätettävissä. Meillä on Sitrassa projekti, jossa kehitämme uusia tapoja vaikuttaa päätöksentekoon. Miten tämä auttaisi siihen, että Suomessa suurimmat ongelmat liittyvät eriarvoisuuteen. Sitten meillä on todellisuus, että puolueilla ei ole hirveästi muita resursseja kuin käydä vaaleja. Puolueiden pitäisi itse määritellä, mitä ne ovat. Se lähtee aina koulusta, ja siinä pitää painottaa, ettei koulutus lopu peruskouluun. Kun olin puoluesihteerinä, ajatuksenani oli tehdä puolueesta demokratialiike. Kaikkihan eivät halua osallistua, mutta väylien pitää olla olemassa. Tällöin puolueiden on pakko pohtia olemassaoloaan ja tarjota siihen toteutuskelpoinen ratkaisu. Kukaan ei synny demokraatiksi. Kansalaiset valitsevat päättäjät, ja he toimivat miten toimivat. Aluevaalit ovat hyvä esimerkki. Ideaalitilanne olisi, että kaikille löytyisi sopiva tapa osallistua. Meillä voisi olla etsivää demokratiatyötä. Suomessa meillä on puolueen lisäksi eduskuntaryhmät, ministeriryhmät ja alueelliset ryhmät, joihin puolue ei suoraan vaikuta. Ihmisen pitäisi vielä nähdä, miten aloitteen käsittely etenee. Ajatus pitäisi kääntää niin, että osallistuminen olisi kansalaisen näkökulmasta aina helppoa. Riippuen totta kai siitä, mihin rakenteisiin sen suuntaa. Silloin puolueen tehtävä olisi välittää kansalaisten huolia. Kyse ei ole vain siitä, missä vaiheessa on paras tapa osallistua. Jos meidän keskeinen tehtävämme on varmistaa kansalaisten osallistuminen päätöksentekoon, herää ihan relevantti kysymys, miksi puolueita pitää olla olemassa
Ei. Osin kyllä, mutta kiehtovampi kysymys on se, mistä poliittinen aloite tulee nykyään. Esimerkiksi voitaisiin aloitteella käynnistää valmistelu valtioneuvoston puolella. Suomessa puhutaan ainakin joidenkin mielestä paljon siitä, että valta on karannut eduskunnasta. Tänä päivänä se ei ainakaan tule puolueilta. On monta tapaa osallistua, hyväksytään se. Tämä palautuu siihen kysymykseen, mikä on puolueiden rooli. On vaikea uskoa, että näillä keinoilla esimerkiksi sosioekonomiset erot osallistumisessa katoaisivat. Sitten edustajat kokevat, että koko maailma on. Demokratiaoppi lähtee siitä, että kunnioitetaan erimielisyyttä. Sen sisällä voidaan vääntää aika voimakkaasti kuitenkaan rikkomatta järjestelmää. Silloinhan yhdenvertainen osallistuminen edellyttäisi talousjärjestelmän muuttamista siten, että olemme tasa-arvoisempia. Jos luodaan uusia tapoja osallistua ja saadaan osoitettua, että ne vaikuttavat ihmisten arkeen, silloin voidaan päästä myönteiseen osallistumisen kierteeseen. Ei voi olla niin, että kaikista lakialoitteista pitää keskustella täysin luottamuksellisesti. Mutta se on yksi tapa ratkaista niitä. Yhdenvertainen osallistuminen ei toteudu, jos hyväosaiset osallistuvat kovemmalla painoarvolla. Hyvä esimerkki siitä, mitä pitäisi tehdä, tulee Claes Anderssonin (1937–2019) lausahduksesta: ”Enemmän fyrkkaa köyhille, vähemmän kakkaa luontoon.” Se on hyvä periaate. Jos kansanedustaja on ennen vaaleja sanonut ajavansa tiettyjä asioita ja keskeiset arvonsa, eikö hänen pidä ajaa niitä valiokunnassakin. Olisi hyvä, että rinnalla olisi oikea aloite, jolla voitaisiin käynnistää prosesseja. Mistä nykypäivänä voisi tulla peruskoulun perustamisen tasoinen yhteiskunnallinen vaatimus. 5 2 äänestettävissä eduskunnassa. Kun kävimme taustakeskustelua aiheesta, sanoit haluavasi eduskunnan valiokuntatyöhön lisää julkisuutta. Kaikki nämä yhdessä tekevät sen, että voimme vahvistaa olemassaolevaa demokratiaa. Tämä kaikki kuulostaa edelleen siltä, että näilläkään keinoilla ei korjattaisi järjestelmämme suurinta ongelmaa eli syvää eriarvoisuutta. Vasta-argumentti siihen kuuluu, että silloin valiokunnissa ei voitaisi käydä luottamuksellista keskustelua. Jos demokratia toimii, meillä on keskustelu, jossa erimielisyydet kohtaavat toisensa ympäristössä, jossa kaikki ovat yhtä mieltä viitekehyksestä eli demokraattisesta järjestelmästä. Mitä se keskustelu on. Sitten olemme jossain Twitter-demokratiassa, jossa algoritmi määrittää, mitä edustajat näkevät. Käytännössä korjaaminen edellyttää, että ihmisten ei pidä joutua käyttämään kaikkea energiaa siihen, miten oman arjen saa pyöritettyä. Olennaista on, että kaikki lähtee erimielisyydestä. Nyt meillä on etenkin Suomessa tilanne, jossa toimittajat ja poliitikot ovat eri vaikuttajien kanssa Twitterissä. Mahtuuko demokratiakehykseesi vallankumouksellinen liike. Demokratiallakin on rajansa. Hypätään vielä sosiaalisen median puolelle. Se on hirveän laaja kysymys. Tiedotusvälineet ovat olennainen osa demokratiaa. Jos olemme kaikki samaa mieltä tai yritämme pakottaa kaikkia samanmielisiksi, keskustelu ei ole demokraattista. Harvalla kansalaisella on tähän osaamista. Onko näin. Demokraattinen vallankumous on käsitteellinen mahdottomuus. Demokratia perustuu siihen, että meillä on ihmisiä, jotka ovat erimielisiä toistensa kanssa. En ollut syntynyt silloin. Juuri näin. On huolestuttavaa, että meillä on tilanne, jossa valtava älämölö tapahtuu Twitterissä. Ei ole helppo sanoa, mistä se tulisi ja millainen se olisi. Minulla on helppo vastaus, en muista. Nythän eduskunta voi hylätä kansalaisaloitteen muotovirheen vuoksi. Kaikki ei ole sallittua. Tätä pohditaan puolueissa. Millä tavalla meillä voisi olla sellaisia puolueita, jotka pystyvät tekemään tulevasta yhteiskunnasta aloitteita, joihin ihmiset kiinnittyisivät. Siis järjestelmä kaikille, ei harvoille. Sosioekonomiset erot hoidetaan toisaalla. Eihän kaikkea voida hoitaa demokratiatoimilla. Kyllä se myös edellyttää sitä, että hyvin varhaisessa vaiheessa vaikutamme demokratiakasvatukseen. Kun alkaa puhua demokratiakasvatuksesta, saa helposti muisteloja ”ylipolitisoituneesta” 1970-luvusta, Teiniliitosta sekä stalinisteista. Sitrassa sitä on pyritty selvittämään. Aika yksimielinen vastaus on, että kukaan ei ole varma, mistä se tulee. Kasvatuksen pitää lähteä peruskoulusta. Vai suljetaanko valiokunnassa ovet ja toimitaan päinvastoin kuin on luvattu. Kansalaisten näkökulmasta se ei vain toteudu. Miten varmistetaan toimiva demokraattinen yhteiskunta. Totta kai valta-asemalla on suuri merkitys eli poliittisella vallalla ratkaistaan erimieli syyk siä
n – Erimielisyys on kaiken ydin, Joonas Leppänen painottaa.. Hitaus on jossain määrin demokraattista tehokkuutta, koska kaikkien näkemykset otetaan huomioon. Demokratiassa minkään asian korjaaminen ei ole nopeaa. Silloin ohitetaan päätöksentekoprosessit, jotka ovat olemassa, koska on olemassa demokraattinen järjestelmä. Ja onko se yhdenvertaisen osallistumisen periaatteen mukaista. Toisaalta kukaan ei tiedä, millä perusteella joku Twitterin algoritmi toimii. Ratkaisun pitää olla aika paljon laajempi paletti, ja siinä demokratiakasvatuksen pitää lähteä kouluihin. Tärkein asia liittyy demokratiakasvatukseen ja siihen, että varmistetaan meidän pysyminen demokraatteina. Se on sitten eri kysymys, onko se kovin demokraattista. Sanoit puoluesihteerinä ollessasi KU:n haastattelussa, että Suomessa on apoliittisuuden ihanne eli politiikka pyritään tietyllä tavalla sulkemaan pois näkyvistä. Se ei poista ongelmaa, jonka haluamme ratkaista. Mikä pitäisi nopeimmin korjata suomalaisessa demokratiassa. 5 3 sekaisin, koska toimittajat vaativat heitä tekemään jotakin. Et varmaan tarkoita vain äänestysiän laskemista. Se on hyvä asia. Se ei riitä. Nuorten osallistuminen on keskeisin asia, joka pitäisi varmistaa, jotta nuorten asioista eivät ole päättämässä toisessa päässä olevat ihmiset. Mutta sinänsä jokainen voi ainakin yrittää luoda Twitteriin suuren älämölön ja siten vaikuttaa julkiseen keskusteluun, jota poliitikot seuraavat. Tämä ihanne on helppo nähdä. Jos lasketaan vain äänestysikärajaa, silloin aktiivisista perheistä tulevat äänestävät. Erimielisyys ja veneen keikuttaminen on aina negatiivista. Jos emme ole erimielisiä, voisimme vain olla kalassa. Meillä alkaa aika loppua, joten otetaan vielä muutama kysymys. Erimielisyys on kaiken ydin
VelI-Pekka lePPänen – suomalaisia, suomensukuisiahan inkeriläiset olivat ja ovat. NKVD:n autot, mustat korpit, kiersivät kylissä öisin. Rippi ja moraali Näytelmä piirtää tätä inkeriläisyhteisön kuvaa, mutta niukemmin kuin olisin toivonut. Syitä kiristyvään tilanteeseen ei pyritä jäsentämään, kaikki vain ”tapahtuu”, kuin tipahtamalla taivaasta. Huolena oli, sivuutetaanko heidät uudessa tutkimuksessa. Tulevaisuudesta emme tiedä. Työtä siis riittää yhä. Tuolloin 2020 pantiin julkista huomiota myös Inkerinmaahan, inkeriläisiin ja heidän uhrauksiinsa. Tästä kolkosta näköpisteestä Marian elämä avautuu ajassa taakse ja eteenpäin, muistojen skaalaan, ja ennen muuta hänen väkevään sisäiseen kamppailuunsa. Yritystä yhteiskunta-analyysiin ei näytelmässä näy: miksi inkeriläisiä kohdeltiin niin kaltoin. Marian tunnustus nostaa päähenkilönään näkösälle Maria Jalavan, kiihkeästi Jumalaan uskovan inkeriläisnaisen. Jos hullulta tuntuukin, niin 1920-luku oli inkeriläisille vielä suhteellista ”onnen aikaa”. Kajava on näytelmän Jalavan todellisuusvastine, vaikkei esitys tyydykään yksinomaan kuvittamaan päähahmon elämänkaarta. Vaan jo 1930-luvun alku kiristi epävarmuutta ja vainot alkoivat. Teatteria johtava Hanna Kirjavainen on kirjoittanut ja ohjannut tämän maaliskuussa kantaesityksen saaneen näytelmän. Inkeriläisten historia on totta kai osa suomalaista historiaa. Kirjavaista on innoittanut inkeriläinen maallikkosaarnaaja Mari Kajava (1908–1998). Näyttämöllä on vain kaksi näyttelijää, Ella Pyhältö ja Outi Pulkkinen, nauhoitettuina ääninä muitakin. Kuten oikein on, esitys dramatisoi, lisäilee ja poistaa elämää, eläytyy ja tulkitsee. Karkotuksia ja tuomioita, Inkerinmaa lähes tyhjeni inkeriläisistä. 5 4 kulttuuri InkerIn kansan exodus uskonsoturIn sIlmIn Inkeriläiset elivät raa’an neuvosto vainon alla – näytelmä kuvaa sorron vuosia enemmän yksilöllisenä kilvoitte luna kuin kollektiivisena kokemuksena. Ihmisten elämästä ja kuolemasta, karkotuksista ja nappituomioista, leireille nääntyneistä… Kansallisarkiston hanke vertautuu laajuudeltaan ja tavoitteiltaan taannoiseen Sotasurmat-tutkimukseen sisällissodastamme. Outi Pulkkinen on säveltänyt näytelmään musiikin, jonka hän itse eri tavoin esittää. Vuosien mittaan sitä on tutkittu, muisteltu ja käsitelty taiteessa. Koulua sai käydä suomeksi, kirkko sai toimia, oli omaa kulttuuria, kollektivisointi ei vielä nitistänyt yksityismaataloutta. Kauhun aika Pienenä, muttei vähäisenä, kommentaarina inkeriläisyyteen toimii helsinkiläisen Teatteri Avoimien Ovien näytelmä Marian tunnustus – muistokirjoitus hevoselle. Ukrainan sota on nyt hyydyttänyt ellei täysin raunioittanut koko tutkimushankkeen. Hänen kertomuksensa alkaa 1950-luvun alun Petroskoista, vankikopista ja kuulusteluista, joissa tutkijat tivaavat Marian sidoksista uskonyhteisöön, siis poliittisen salaliiton iduista. Vaikkapa professori Jouko Sihvon tutkimus Inkerin kansan 60 kohtalon vuotta (2000) purkaa aihealuetta – paljolti kärsimyksen historiana, luterilaisen kirkkokansan kokemuksin – mutta yhdessä teoksessa ei tokikaan tyhjentävästi. SykSyllä 2020 polkaistiin käyntiin tutkimus suomalaisten vaiheista Neuvostoliitossa. Aineistoja ei saada Venäjältä
Näyttämökuvat, värit ja äänet toimivat täy dellä painollaan. Menettää aviomiehensä ja pieniä lap siaan oman henkensä vain täpärästi säilyttäen. Vain muutama tuhat inkeriläistä pelastui. n Marian tunnustus – muistokirjoitus hevoselle. Inkerin luterilainen kirkko jäi eloon. asti. Kanssaihmisilleen hän on salainen seurakun ta. Käsikirjoitus ja ohjaus Hanna Kirjavainen. Vaikka uskonto ja kirkko olikin inke riläisillä korostuneen kannattelevassa osassa, puh dasmoraalisia löytyi varmasti uskonnottomistakin. Outi Pulkkisen vähäpuhei nen läsnäolo riittää oheisrooleissa, ja ääninäytteli jät täydentävät tehokkaasti. Ne tukevoittavat montaa mieleen jäävää kohtausta ja elämystä näytelmässä, jonka Hanna Kirjavainen on ohjannut kiireettömin, ta saisin vedoin. Mutta Maria puhuu nyt yksin, keskustelee itsensä kanssa, ja väliin todistaa kuin herätyskokouksessa. Kaiken aikaa – niin Inkerissä, Siperiassa kuin Petroskoissa – Maria saarnaa, ristii, vihkii ja siu naa. 5 5 Sitä vastoin usko ja hengelliset kokemukset saa vat etusijan. Maria kokee Inkerin kansan exoduksen – ras kaimman kautta. Kuitenkin kaipasin enemmän elävöittävää vuorovaikutusta. Marian tunnustuksesta puuttuu ripaus draa mallista jännitettä. Hankkeen kariuduttua syksyllä 1944 inkeriläiset houkuteltiin takaisin itä rajan taa. Kremlin lupaus oli, että pääsette kotiin Inkeriin – mutta kuljetukset jatkuivat kaukaiseen itään. Marian roolin täyttää Ella Pyhältö, heittäytyväs ti ja tiheästi. Heidän kirkkonsa on sydänten kirkko. Keskeistä näytelmässä on myös vertailla ihmi sen ja eläimen (hevosen) ”elämänfilosofioita”. M it r o H ä r k ö n en. Inkeriläisten exoduksen näissäkin vaiheissa on aihetta draamaan. Suomeenhan rahdat tiin jatkosodassa Viron kautta kymmeniätuhansia inkeriläisiä, lähinnä maatöihin ja tehtaisiin – mut ta myös SuurSuomen itäalueen tuleviksi uudis asukkaiksi, suojavalliksi. Ajattelen koppi toveria, vaiennutta naista, jonka kanssa Marian olisi voinut saattaa katsomusten dialogiin. Toki kaikessa väreilee ristirii ta diktatuurin ja ihmisen vapauden välillä, brutaa lin sorron tunnelma. Esityksiä 10.5. Ne jotka olivat avioituneet Suomessa ja ne, jotka olivat älynneet siirtyä Ruotsiin tai kauemmas. Inkeri ja Suur-Suomi Esitys nosti erään ajatuksen. Paljon myöhemmin puoluevalta myöntää taas kokoontu misoikeuden – ilman uskonnon ulkoisia symbolei ta. Teatteri Avoimet Ovet, kantaesitys 10.3. Outi Pulkkinen ja Ella Pyhältö ovat näyttämön ainoat näyttelijät. Liikkeessä hänet pitää henkinen kriisi ja kilvoitte lu: vakaumuksen horjuminen, Jumalasta etäänty minen – ja vahva paluu uskoon. Hänen lausujataustansa takaa inten siivisen artikulaation kaikilta osin, ja hän onnis tuu raskaassa osassa
Teksti siskotuulikki toijonen Kuva annina Mannila Turkulaiskirjailijan kolmannessa romaanissa Hävitys, alaotsikoltaan Tapauskertomus (Siltala 2022), yksityinen, omakohtaisesti koettu vääryys laajenee yleiseksi, universaaliksi puheenvuoroksi kiusattujen ja tuhottujen puolesta. Tyylillisesti kirja on apologia, puolustuspuhe, jossa kaltoinkohtelijat tulevat kuvatuiksi melkoisina hirviöinä. Tämä ilmenee esimerkiksi siinä, miten kouluissa suhtaudutaan lapsiin tai lasten kohtaamaan väkivaltaan ja siinä, miten vuosikymmenten mittaan harjoitettu leikkauspolitiikka on kohdistunut juuri lapsiin. Lasten ongelmia vain selitetään biologisoimalla ne heidän ominaisuuksikseen ja ratkaisuiksi ehdotetaan erilaisia lapsiin kajoavia toimenpiteitä, sen sijaan että korjattaisiin olosuhteita, jotka ongelmat aiheuttivat.. Sen sijaan meillä on heikko käsitteellistys siitä, että joku kokee väkivaltaa siksi, että on lapsi. Hävitys pohjaa taidokkaaseen vuorotteluun eri kerrontatapojen ja kielirekisterien välillä fiktiota ja faktaa suvereenisti sekoittaen. Väkevän teemansa ohella se on taiten kirjoitettu, kielellisesti kirkas, kiinnostava ja harvinaisen vihainen, selkeäsanainen hyökkäys valtaapitäviä aikuisia vastaan. mutta?minulle?kirjailijana?on?tärkeää. luonteeltaan?avoimen?poliittista,. Kirjan rakenne on kiinnostava. Tieteen ja taiteen vastakkainasettelu ja rinnakkaisuus on kirjassa kiinnostavaa ja terävänäköistä. – Lapsiin kohdistuvalle järjestelmälliselle sorrolle ei ole olemassa kieltä. Meillä vallitsee lapsivihamielinen kulttuuri. 5 6 Hävitys kuvaa sortoa –?Kaikki?taide?ei?tietenkään?ole. Kirja osoittaa kirjallisuuden kyvyn kertoa totuus silloinkin, kun kaikki muut tavat sen esille tuomiseen on torjuttu tai tuomittu hulluiksi. pyrkiä?vaikuttamaan?maailmaan,. Iida?Rauma?tähdentää. Mehevä murre ja eläväinen kerronta tuovat Hävitykseen vapauttavaa huumoria. Rauma sämplää taidokkaasti kirjakielen ja Turun murteen välillä. – Minua on lapsesta asti vaivannut tunne siitä, että lasten ja aikuisten välisissä suhteissa on jotain mätää. Stressaavat ja epälajityypilliset olosuhteet johtavat helposti erinäiseen häiriökäyttäytymiseen ja väkivaltaan. Rauma muistuttaa, että kouluissa lapsiin kohdistuu monenlaista, aivan turhaakin, vallankäyttöä, eivätkä lapset ole kouluissa lähtökohtaisesti vapaaehtoisesti. Hävitys kuvaa koskettavasti lapsiin kohdistuvaa rakenteellista sortoa ja väkivaltaa. Hävitys tuo mieleen muun muassa Émile Zolan kuuluisan kirjeen, jossa hän 1898 syytti Ranskan viranomaisia totuuden peittelystä ja antisemitistisestä syrjinnästä. Jos yhteiskunnassa lietsotaan kilpailuhenkeä, toisten polkemista ja ihmisten laittamista paremmuusjärjestykseen, olisi outoa, jos lasten keskuudessa ei tapahtuisi samoin. – Uskon, että ihminen ei tässä suhteessa eroa mitenkään muista eläimistä. Samalla saa huutia Turun ”kehitys” ja koko maailman markkinavetoinen kasvu. Teksti lähenee parhaimmillaan maagista tajunnanvirtaa. Jos joku kokee väkivaltaa esimerkiksi sukupuolensa, luokkansa tai ihonvärinsä vuoksi, pystymme hahmottamaan, millaisista kulttuurisista voimista on kyse ja puhumaan asiasta. Häkkiin ahdetut lapset ja eläimet Hävitys kuvaa kahden keskushenkilön, kouluväkivallan kohteeksi joutuneen historianopettaja A:n ja kirjailija Iran, kouluaikaista ja nykyistä elämää kahdella aikatasolla. Kirjassaan Rauma murtaa näkemykset lasten asioiden yhteiskunnallisesta painoarvottomuudesta. Hävityksen syytöksenä on se, että lasten asema on hirveä ja kasvatus, jota heihin sovelletaan, automaattisen alistavaa. Laajimmillaan lapsivihamielinen kulttuuri näkyy siinä, miten lapsilta ja tulevilta sukupolvilta ollaan riistämässä tulevaisuus ja elinkelpoinen planeetta. – En usko, että lasten arvomaailma on jotenkin irrallaan aikuisten arvoista. Yhteiskuntapolitiikkaa ei ole tehty lasten etu edellä, vaan tärkeämpänä on pidetty vanhempien ikäluokkien työeläkkeitä. Tai hiljattain ilmestyneen Eduard Louisin Kuka tappoi isäni -kirjan, jossa hän syyttää Ranskan presidenttiä ja muita valtaapitäviä isänsä kohtalosta ja kuolemasta
Nykyään Turussa vallitsee täsmälleen sama hävityksen kulttuuri. – Niin kauan kuin meillä ei ole ymmärrystä jonkin epäoikeudenmukaisuuden tai sorron olemassaolosta emme voi järjestäytyä ja toimia sitä vastaan. Rahan kiilto silmissä pistetään mitä hyvänsä matalaksi. n Iida Rauma: Hävitys. Hänen mielestään lapset ja nuoret tarvitsevat oman #metoo-liikkeensä välittömästi. Kirjani henkilön Nordinin sanoin: Turku on selvinnyt Herra ties, miten monesta tulipalosta, sodasta ja Neuvostoliiton pommituksista muttei omasta kaupunkisuunnittelustaan. Toisaalta Turku on käsittämättömän lohduton ja kamala paikka, jossa liikkuessa tulee joka kerta vihaiseksi, kun tietää, mitä kaikkea nykyisten rujojen tasakattotalojen tieltä on tuhottu. – Esimerkiksi Kupittaan ihastuttava 1930-luvulla perustettu siirtolapuutarha-alue halutaan jyrätä kerrostalojen alle, vaikka puutarha on merkittävä osa Turun työväestön historiaa ja sen uskomattoman monipuolisesta kasvistosta aukeaa näkymä suomalaisten puutarhanhoidon historiaan. Tapauskertomus (Siltala 2022). Julkisissa puheenvuoroissaan Rauma korostaa lasten ja vanhempien ihmisten vastakkainasettelua ja toivoo jopa äänestysiän alentamista ja kansanliikettä, joka puuttuisi lasten ja nuorten kohtaamaan sortoon. Kirja kuvaa herkkävireisen omakohtaisesti Turun surullista historiaa ja henkilöhistoriaa metaforisesti ihmisen tuhoamiseen rinnastuen. Viha-rakkaussuhde Turkuun Hävitys on myös paneutuva, rakastava kuvaus Turusta. Tämä toteamus myös päättää vavisuttavan teoksen. Kirjan ensimmäinen lause on lohduton ”mikään ei ole muuttunut”. Muissa kaupungeissa tällaisten ainutlaatuisten ja vehreiden ympäristöjen arvo on jo ymmärretty ja niitä pyritään suojelemaan, mutta Turussa vain tonttimaan hinnalla on väliä. – Lapsille tai tuleville sukupolville ei jätetä mitään, ei mielekästä kaupunkiympäristöä eikä edes elinkelpoista planeettaa, kun valtaapitävien rikkaiden pieni porukka välittää vain omasta edustaan. Romaanin universaali viesti on voimakas ja selkeä. On upeaa kävellä samaa jokirantaa Henrik Gabriel Porthanin tai 1600-luvulla päiväkirjaa pitäneen ylioppilaan kanssa. – Suhteeni Turkuun on viha-rakkaussuhde. 5 7 Iida Rauman mielestä lapset ja nuoret tarvitsevat oman #metoo-liikkeensä välittömästi. Toisaalta Turun pitkä ja rikas, vuosisatojen mittainen historia kiehtoo minua. Turussa vallitsi vuosikymmeniä grynderivetoinen rakennuspolitiikka, jossa kaikesta vanhasta tehtiin säälimättä selvää, eikä muulla kuin hyvävelikerholaisten taloudellisilla voitoilla ollut väliä. Iida Rauma uskoo, että samanlainen ahneus, näköalattomuus ja typeryys löytyy myös planeetan ekosysteemien tuhoamisen taustalta. Ihmisen edistys on sortamista ja tuhoamista
Siitä pitää puhua varoen, ettei kuitenkaan paasaa. Kappaleiden näkökulmaa on pitänyt rajata paljon ja ottaa monta riviä tekstiä pois. (Vuonna 2006 julkaistu kappale otti kantaa naisiin kohdistuvaan parisuhdeväkivaltaan.) Uuden Uskon tuSuomalainen mainstreammusiikki on ollut pitkään leimallisen epäpoliittista. Vihjeitä aikojen muuttumisesta on kuitenkin ilmassa, kun nuoret tekijät tuulettavat asenteita. Toivon, että artistit rohkaistuisivat ottamaan kantaa, sanoo muusikko Vesta eli Vesta Burman. – Että nyt housut jalkaan, nyt täytyy, nyt lähetään! Draaman kaari levylläkin on sellainen, että loppua kohti tulee tämä ”Uskon tulevaan” ja sen jälkeen annetaan lasten puhua ”Kaikki muuttuu” -biisissä. 5 8 UUsi valtavirta ottaa kantaa –?Yleisesti?ottaen musiikilla sanotaan ihan tosi vähän mitään, mitä olen hieman ihmetellyt. Koen, että tehtäväni on sanoa lapsille, että toivoa on. – Olen todella monta vuotta yrittänyt tehdä sellaisia biisejä, mutta usein ne ovat jääneet kesken. Omaa osuuttaan ei voi antaa muiden tehtä. Aihe on vaikea. Toivon, että yleisö laulaisi näitä itselleen ja toisilleen, että se olisi kuin sellainen lasersäde, joka osuu kaikkiin. Toivoa luodaan varsinkin levyn päättävässä ”Kaikki muuttuu” -biisissä. – Itse ainakin haluan tietää, mitä jengi ajattelee ja mitä pelkää, se on riipivää ja äärettömän mielenkiintoista. Mutta se on myös tosi vaikeaa. Teksti Emilia kUkkala Kuva all ovEr PrEss levaan -albumin ympäristöteemaiset kappaleet eivät kuitenkaan syntyneet mitenkään helposti. Ei voi olla niin, että maailmaan syntyy uusia ihmisiä, ja niille sanotaan, että toivoa ei ole, Vesta sanoo painokkaasti. Indiepohjalta suureen suosioon muutama vuosi sitten ponnistanut helsinkiläinen artisti pohtii, että monella varmasti olisikin sanottavaa, mutta Suomessa ”ei ole ollut tapana”. Laulussa annan oman osani ja sanon, että ”mä luotan sinuun, laitan kaikki korttini minuun”. Artisti kertoo saaneensa paljon inspiraatiota PMMP:n ”Joku raja” -tyylisistä kappaleista. ”Yksin ei tarvitse uskaltaa” Vestalle on tärkeää, että kappaleet eivät passivoi kuulijaansa vaan kannustavat toimimaan. Ja ehkä on myös ajateltu, että kun meillä on jo nämä poliitikot, niin viihteen kuuluu olla kevyttä ja viedä ajatukset muualle. Biiseissä on itkua ja pelkoa ja surua ilman, että kuulijalle tulee epämukava olo. Olen iloinen, että onnistuin siinä. – Haluaisin, että ihmisille tulee sellainen olo, kun he kuulevat näitä, että ”nyt on mun vuoro”. Että luottaa kaveriin ja lupaa itse tehdä kaikkensa
5 9 – Ei voi olla niin, että maailmaan syntyy uusia ihmisiä ja niille sanotaan, että toivoa ei ole, muusikko Vesta Burman sanoo.
Vestan mukaan aivan keskeistä on kuitenkin luottamus kanssaihmisiin. ”Epäpoliittisuus on poliittisinta” – Epäpoliittisuus on monessa suhteessa kaikkein poliittisin kannanotto, koska se hyväksyy vallitsevat olot. Aiemmin tällaista nähtiin lähinnä punkfestivaaleilla. – Sanon itse aina artisteille, että jos on sananvaltaa, asemaa ja julkisuutta tuoda asioita esiin, niin sitä pitää hyödyntää. Ja systeemi on yhä sellainen, että lennätetään tyhjiä lentokoneita. Se ei voi olla vain rikkaan eliitin homma, vaikka todellakin olisi niiden homma, koska ne ovat niin sokeita omalle vauraudelleen. Kaarna huomauttaa, että esimerkiksi Saksassa on antifasismi ollut lähestulkoon normi myös valtavirtaisemman musiikin piirissä. Paulit ja kaikki, se ei rajoitu vain musapuolelle. – Mutta siellä se on niin paljon suurempi juttu muutenkin, on St. Mutta kun tulee nuoria tekijöitä, joiden musiikista ihmiset tunnistavat jotain… Ehkä he ravistelevat levy-yhtiön sammaloituneita setiä ja tätejä hereille. – Mutta siinä mielessä rillumareikin on täysin poliittista, että haluttiin tehdä äärimmäinen vastaliike korkealle taiteelle viemällä höpötys äärilaitaan. Luottamus kasvattaa luottamuksen arvoista käytöstä, puhuttiin sitten lapsista tai aikuisista. Muusikolla on hyvin rajatusti, jos ollenkaan, valtaa kappaleensa vastaanottoon. Silti poliittisimmat artistit tahtovat yhä nykyäänkin jäädä undergroundiin, josta ”pois pääseminen” ei toisaalta edes ole kaikkien tavoite. – Eikä isoimpia levy-yhtiöitä kiinnosta poliittinen musa. Kaarnan näkemyksen mukaan Suomessa on ehkä oltu varovaisempia ottamaan kantaa kuin monessa muussa Euroopan maassa. Pitää saada systeemi sellaiseksi, että kaikkein köyhimmilläkin on mahdollisuus osallistua. Vesta penää vastuuta myös poliitikoilta. Torvisen mukaan yksi poliittisuuden ilmenemismuoto musiikissa on juuri se, että tietty päämäärä mielessä tehty kappale alkaakin käyttäytyä toisin maailmassa. 6 väksi, mutta yksin ei tarvitse uskaltaa. ” Jos on sananvaltaa, asemaa ja julkisuutta tuoda asioita esiin, niin sitä pitää hyödyntää.”. Kaarnan mukaan valtavirtamusiikki ylipäänsä on mennyt poliittisempaan suuntaan viimeksi kuluneiden noin viiden vuoden aikana, eikä tämä koske pelkkiä sisältöjä. ”Sananvaltaa pitää hyödyntää” Ohjelmatoimisto Fullsteam Agencyn keikkamyyjällä Maija Kaarnalla on vuosikymmenten kokemus keikkajärjestämisestä. Hänen mukaansa tarvitaan rakennetason muutoksia ja isoja yhteiskunnallisia liikkeitä, että yksilöiden on mahdollista tehdä parempia valintoja. Eihän se ole eläimen elämän todellinen hinta. Se on populaari jos mikä, senhän tietävät kaikki. Tämä ei tarkoita, etteikö kaupallisesti menestynyt musiikkikin voisi olla poliittisesti muutosvoimaista. Sitten jos toiseen laitaan mennään, niin ihan jo musiikin kaupallisuus ylläpitää tiettyjä käytäntöjä. Tällainen epäpoliittisuus myös liittyy autoritäärisesti johdettuihin järjestelmiin, toteaa musiikkitieteen yliopistonlehtori Juha Torvinen Helsingin yliopistosta. Täällä vähän pelätään ottaa kantaa. – Mutta rakenteiden pitää olla sellaiset, että on mahdollista tehdä luottamuksen arvoisia valintoja. Siksi Torvinen pitää tunnustuksellista epäpoliittisuutta suorastaan hälyttävänä, myös musiikissa. – Klassinen esimerkki Suomessa on Finlandia. Hän nimeää juuri Vestan yhdeksi esimerkiksi uudesta poliittisesta valtavirtamusiikista, eräänlaiseksi pioneeriksi siis. – Ei niitä voi tehdä, jos kaupassa liha on halvin ruoka. Esimerkiksi lähtökohtaisesti epäpoliittisesta populaarimusiikista Torvinen mainitsee swingin ja rillumarein, jotka syntyivät puhtaasti ajanvietteeksi. Ajatus, että päätöksenteko ei kuulu kansalle, on autoritäärinen mielipide, vaikka se tulisi kansalta itseltään. – Toki viimeisen 20 vuoden aikana on tullut rohkeita tyyppejä kuten Paleface, mutta voisi heitä olla enemmänkin mainstreamin piirissä. – Ilmeisin taso ovat nämä kantaaottavan musiikin lajit kuten punk tai rap. Musiikki voi toki olla poliittista hyvin eri tavoilla. Kaarna näkee poliittisena myös sen, että festarit julistautuvat antirasistisiksi ja tarjoavat vegaaniruokaa. Mutta nämä ovat vasta tyhjiä lupauksia, mitä ne teot ovat. Kaarnalle läheisissä punkissa ja räpissä ei kannan ottamista pelätä. Alun perin se on tehty hiukan verhotuksi isänmaalliseksi kannanotoksi venäläisvallan alla olleeseen Suomeen, mutta nykyisin se käy yhtä hyvin virreksi amerikkalaisissa hautajaisissa. – Myös Yeboyah on tosi kovassa asemassa, ja hänen juttunsa ovat nousseet hyvin tapetille. Monestihan hiteiksi nousseiden kappaleiden vastaanotto ja käyttö on toista kuin mihin tekijä on niitä ajatellut
Poliittisuutta on turha pelätä. – Nyt on tietysti akuutti kriisi päällä sodan ja koronan muodossa, mutta suuressa kuvassa olisi hyvä nähdä ympäristöasioita käsiteltävän todella yhteiskuntakriittisesti ja poliittisesti. – Jos verrataan populaarimusiikkiskeneä Saksaan tai Ranskaan angloamerikkalaisesta puhumattakaan, voi olla, että poliittisuutta näyttää olevan enemmän siksi, kun väestöä ja musiikkia vain on enemmän. Silloin on tietysti enemmän poliittistakin musiikkia. Aina ei ole ollut välitöntä tarvetta puuttua epäkohtiin. – Gösta oli monessa suhteessa aikaansa edellä. Silti kappaleissa on taitavasti kätkettynä yhteiskuntakritiikkiä ympäristöongelmista muihin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Torvisen mukaan suomalaisen valtavirtamusiikin epäpoliittisuus saattaa osittain olla myös perspektiiviharha. Toinen syy voi olla suomettuminen. 6 1 –?Epäpoliittisuus?on?monessa?suhteessa?kaikkein?poliittisin?kannanotto,?Juha?Torvinen?sanoo. Yhteiskunnallisesti kantaaottavista sanoittajista menneiltä vuosikymmeniltä Torvinen nostaa usein mainitun Gösta Sundqvistin rinnalle Juha ”Watt” Vainion. Luulen, että jos artisti piilottaisi kappaleeseensa jonkin pienen kriittisen jutun, niin siitä voisi tulla suositumpikin. AJ SAvolAinen ”Ilman ympäristöä ei ole musiikkiakaan” Torvinen katsoo, että osaltaan poliittisuuden pelko voi olla seurausta yhä 1970-luvun laululiikkeen ylilyönneistä. – Musiikki valjastettiin selkeästi poliittisia päämääriä varten ja ihailtiin Neuvostoliittoa tietämättä sen todellisuudesta paljoakaan. Torvinen itse näkisi mielellään valtavirtamusiikissa enemmän ympäristöteemoja. Tai viiksekkään vanhanpojan tarinan kautta, jos otetaan tällainen ekokriittinen luenta. Luonnon kärsimys esitetään metaforana rakkaudelle tai toisinpäin. n. Ehkä se ikään kuin saastutti poliittisuuden musiikissa pitkäksi aikaa, että kaikki poliittisuus leimataan taistolaiseksi. Kolmanneksi mahdolliseksi syyksi Torvinen esittää sen, että asiat ovat globaalisti katsoen olleet kuitenkin melko hyvin. Mutta toinen yhtä vahva tekstittäjä on Juha Vainio, hänhän oli todella suosittu ja erittäin mainstreamia. Eipä täällä ole ilman hyvinvoivaa ympäristöä ketään musiikkiakaan tekemässä, se on ultimatum. Monet hänen sanoituksensa ovat tässä ajassa todella ajankohtaisia. – Ainakin 1970-luvulla ilmaisua on voinut rajoittaa se, että on pelätty, että kritisoidaan vahingossa Neuvostoliittoa tai Kekkosta
Mummini sanoisi tähän: laps kuule, paras energia on sellaista, jota ei tarvita. Vihreät investoinnit ovat investointeja tulevaisuuteen, ja ne maksavat itsensä takaisin, kuten nyt nähdään. Samanlaista ripeyttä kaivattaisiin nyt EU:lta. Eri mittakaavassa toki. Tarvitsemme aurinkopaneeleja, ilmalämpöpumppuja ja eristysratkaisuja nopeassa tahdissa helpottamaan kotitalouksien energialaskua. Nyt on kaikkien EU-päättäjien aika se ymmärtää. Nämä investoinnit myös tuovat työtä. 6 2 ilmoitus Paras energia on sitä, jota ei tarvita Jos mummini olisi elossa, hän olisi jo aloittanut energiatalkoot. EU:n on viritettävä uudelleen kaikki vihreän siirtymän rahoitusmekanisminsa, jotta ne taipuvat näihin hyvin nopean aikavälin toimiin. Tarvitsemme toimintasuunnitelman energian tarpeen vähentämiseksi EUtasolla. Hän uskoi ripeyteen ja talkoohenkeen. Siksi nyt on etsittävä ripeästi synergiaa kriisien ratkaisujen välillä. Ilmastotoimien laittaminen sivuun ei ole ratkaisu, sillä ilmastotavoitteet eivät ole poliittisia tavoitteita. Venäjän aloittama sota syventää Euroopan energiakriisiä. silvia modig Europarlamentaarikko. Esimerkiksi: irrottautuminen Venäjän fossiilisesta energiasta vie meitä kohti ilmastotavoitteitamme, kunhan irrottautuminen perustuu uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuden parantamiseen. Mummini kuului sodista selvinneeseen sukupolveen. Energiatehokkuusremontteja on saatava käyntiin ripeästi kaikkialla. EU:lta jäsenmaille tulevan viestin pitää olla: Ryhtykää investoimaan, siihen löytyy tukea. Se koostuu pienistä puroista: ly hyempi lämmin suihku, yksi automatka vähemmän. Niiden välttämättömyys perustuu tieteeseen. Vaikka pienet purot ovat osa kokonaisuutta, nyt tarvitaan ennen kaikkea suuria tekoja. Vasemmistossa tämä on ymmärretty aikaa sitten. Hän olisi soittanut sukulaiset läpi ja patistanut jokaista laskemaan lämmitystä. Kestävään energiantuotantoon perustuva järjestelmä on pidemmän päälle sekä turvallisin että edullisin. Samaan aikaan ilmastonmuutos etenee, ja aikaikkuna päästöjen vähentämiseen on umpeutumassa. Ilmastokysymys on turvallisuuskysymys. Pahimmassa energiakriisissä ovat jäsenmaat, joissa on porskutettu eteenpäin fossiilisella energialla
Käsitellään sääntöjen määräämät vuosikokousasiat. Mahdollisista muutoksista ilmoitetaan mennessä Helsingin Vasemmistoliiton verkkosivuilla. Kokouksen yhteydessä esitellään myös piirijärjestön Piirijärjestön jäsenjärjestöt voivat lähettää kokoukseen yhden (1) edustajan jokaista alkavaa kymmentä (10) jäsentään Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, kuten edellisen vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös sekä ehdotus Lämpimästi tervetuloa! Toni 040 664 toni.asikainen@vasemmistoliitto.fi Lisätiedot piirin toiminnanjohtajalta: Asikainen, 5901, Espanja l Italia l Kreeta l Kroatia l Kuuba l Latvia l Pohjois-Kypros l Portugali l Tšekki l Ruskamatkat Enontekiölle PATIKOINTI Räätälöimme tilausryhmille ja järjestöille matkoja eri teemoilla: Kaupunkiloma, kylpyläloma, kulttuurimatka, kurssi koulutusmatkat Ota yhteyttä ja kysy tarjous ryhmällesi. Ilmoittautuminen kokoukseen 19.4. SEMINAARI lauantaina 21.5.2022 klo 12:30 Työväentalo Rantala, Kakkulaistentie 20, 32800 KOKEMÄKI. MatkaMieli Oy www.matkamieli.fi info@matkamieli.fi (09) 5840 0420 matkat Pohjanmaan Vasemmiston KEVÄTPIIRIKOKOUS su 24.4.2022 klo 11 Kokous pidetään Kotirannan työväentalolla (osoite Kustaalantie 82, 65300 Vaasa). mikäli kohti. Hallitus Helsingin Vasemmistoliitto ry:n KEVÄTPIIRIKOKOUS Lauantaina klo 10 työväentalolla osoitteessa Helsinki. 15.4. mennessä sähköpostilla osoitteeseen veera.kiretti@vasemmistoliitto.fi Kokousasioina tilinpäätös, piirihallituksen kertomus piirijärjestön toiminnasta ja muut sääntömääräiset asiat. puoluevaltuuston valittavista jäsenistä. 6 3 Kaikille avoin työväentutkimuksen erikoiskirjasto TIETOA TYÖSTÄ JA YHTEISKUNNASTA Sörnäisten rantatie 25 A 1 00500 Helsinki 09-766429 www.tyovaenperinne.fi työväenkirjallisuutta, tapahtumia KANSANTALOJEN LIITTO RY Sääntömääräinen VUOSIKOKOUS sunnuntaina 22.5.2022 klo 10.30 Ruosniemen Koiton talolla, Ruosniementie 115, 28220 PORI. Tervetuloa! POHJANMAA. alkaen 23.4.2022 Malmin Takaniitynkuja 9, Kokous siirretään pidettäväksi etänä, pandemiatilanne niin vaatii. valmistautumista ensi vuoden eduskuntavaaleihin
Tuodaan työ näkyväksi. onlinearpa.net arpajaiset netissä! Tavara-arpa ry Beckerintie 10, 00410 Helsinki, 09 4366320 Joku hoitaa sen, mitä muut eivät tule ajatelleeksi. Yhdy Monna Kamun ja Jarmo Julkusen vappulauluun Facebookissa ja YouTubessa. Kokousasioina tilinpäätös, kertomus piirijärjestön toiminnasta ja muut sääntömääräiset asiat. PIRKANMAA Pirkanmaan Vasemmistoliiton KEVÄTPIIRIKOKOUS la 23.4.2022 klo 11 Viialan Sampolassa, Vakkistentie 5. Luotettava tieto on työläisen perusoikeus. kaakkois-suomi.vasemmisto.fi. Imatran kylpylässä (Purjekuja 2, 55420 IMATRA) Kokouksessa käsitellään sääntöjen 11 § määräämät asiat. Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1, 00530 Helsinki, p. mennessä: veera.kiretti@vasemmistoliitto.fi Tervetuloa! KAAKKOISSUOMI Kaakkois-Suomen Vasemmistoliiton sääntömääräinen KEVÄTPIIRIKOKOUS su 24.4.2022 klo 10.00. Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki sirolansaatio.. Ota ennakkoon yhteyttä info@kansanarkisto.fi. ADRESSIT ONNITTELUUN JA OSANOTTOON YRJÖ SIROLAN SÄÄTIÖ p. Ilmoittaudu sähköpostilla 19.4. Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL jhl.fi/liity kansan arkisto Tallentaa ja tarjoaa käyttöön työväen ja järjestöjen historiaa Avoinna kaikille. Ja se joku on usein yksi meistä rautaisista ammattilaisista. Arkiston tutkijasalipalvelu on avoinna. 044 721 0320 info@kansanarkisto.fi www.kansanarkisto.fi Avoinna ti-pe klo 9 16. 040 167 7700 toimisto@sirolansaatio.. Soittolista soi koko vappuviikonlopun perjantaista klo 12 lähtien
Viimeksi Venäjä hyökkäsi Saksan luvalla ja suursotaan valmistautuessaan. SoNja HaNNoNeN Nastola Norjalainen valtiotieteilijä Johan Galtung luokitteli kansainvälisen järjestelmän ja valtioiden väliset suhteet sotaan, negatiiviseen rauhaan, liennytykseen ja positiiviseen rauhaan. Valtiot eivät luota toisiinsa, vaan ne turvautuvat asevoimaan, johon pannaan paljon rahaa. Luottamus ottaa tilaa epäluottamukselta, ja maiden välinen rauhanomainen kanssakäyminen lisääntyy. reijo PäiväriNta Kärkölä tuli ja savu valaisivat ukrainan Harkovan yötaivaan 31.3. Varustelumenojakin voidaan rajoittaa ja virittää monenlaista yhteistyötä niin maailmanlaajuisesti kuin yksittäisten valtioiden välille. Sotiakin voi olla monenlaisia niin luonteeltaan kuin kestoltaan aina alueel lisista konflikteista toivottavasti teoriatasolle jäävään ydinasesotaankin. Aseriisuntaneuvottelut ovat todellisia, ja niissä saadaan tuloksia. Esimerkiksi Museovirasto julkaisee kuvakokoelmissaan pääosin sellaisia valokuvia, jotka vahvistavat diversiteettistä historiaa. Asekauppa eli kuolemankauppa kukoistaa surutta myös kriisialueilla. Perustiloilla on yhteys asevarustelutasoon. Valtioiden välinen negatiivinen rauha tarkoittaa vahvaa varustelua, jännitystä ja epäluottamusta. Tässä tilassa valtioiden välinen varustelukilpailu jää syrjempään, luottamus ja keskinäinen riippuvuus valtioiden välillä on vahvaa ja laajaa, ja asemenoja voidaan vähentää muihin perustiloihin verrattuna. Varustelumenot kasvavat, kovat arvot lyövät läpi, ja epäluottamus kukoistaa. Putinille Pietari on emotionaalisesti erityisen rakas ja tärkeä. Liennytys antaa valoa parempaan tulevaisuuteen. Nationalismi saa voimansa juuri historiasta. Sopimuksia aseiden rajoittamisista ei juurikaan tehdä sen paremmin valtioiden välillä kuin maailman tasollakaan. Edellisessä piirityksessä kuoli yli 600 000 nälkään, ja se muistetaan. Enää ei nojata vain aseiden antamaan turvallisuuteen. Vanhan arkistoaineiston digitoiminen ja esille saattaminen saattaisi kuitenkin kohottaa suomalaisten keskuudessa kansallista itsetuntoa ja sitä kautta nationalismia. Kotikaupunkini Mikkelin maine digitoinnin pääkaupunkina joutuisi kyseenalaiseen valoon arkistoja avatessa. Presidentiltä jäi kertomAttA lukijalta tavoiteltavin perustila. Sotateollisuus ei kukoista entiseen tapaan. Kysymyshän on kansakunnan olemassaolon riskeeraamisesta. Positiivinen rauha – joka on kirjattu myös Yhdistyneiden kansakuntien periaatteisiin ja tavoitteisiin – on kaikkein Arkistot Auki vAstuullisesti kielteistä rAuhAA odotettAvissA. 6 5 Kun Venäjällä uskotaan suursodan syttyvän, niin ensi töinään se turvaa Pietarin piiritykseltä. Pietarissa tai sen esikaupungeissa taistelua ei haluta käydä. Kolmas maailmansota voi alkaa Suomesta. Tärkeämpi kuin Krimin Sevastopol, vaikka sielläkin on laivastotukikohta. Katsotaan, että aseet luovat turvaa. Sitä ei ole ollut 82 vuoteen, mutta Nato-jäsenyys antaisi sen syyn kriisitilanteessa. Mauri Nygård Kokkola Yleisradio uutisoi 23.3., kuinka suomalaisen kulttuuriperinnön digitoiminen olisi tärkeää. Kansalliskirjaston ja Kansallisarkiston olisi otettava vastuu digitoimastaan ja julkaisemastaan suomalaisperäisestä materiaalista, jottei se antaisi voimavaraa rasismille. Suomen tuki Nato-mailta riippuisi sitten jokaisen maan omista päätöksistä. Mutta Venäjän kannalta katsoen Nato-jäsenyys pakottaisi hyökkäämään Pietarin ja myös Muurmanskin ja Arkangelin turvaksi. Ei Venäjä sellaisiin usko, ja juuri päätimme ostaa isolla rahalla hyökkäyskoneita. USA:n aiempien hyökkäyssotien tapaan Euroopassa meneillään oleva raaka sota vahvistaa negatiivista rauhantilaa maailmassa. Nato-jäsenyys tarjoaisi siis turvattomuustakuut. On äärimmäisen tärkeää, että myös presidenttimme ja kansanedustajamme tiedostavat nämä Venäjän ”vasta-askeleet”. Voimavaroja voidaan suunnata enemmän rauhanomaiseen kehitykseen, koulutukseen ja muihin palveluihin. Vähäisimmillään pykälä 5:n ehto tuesta tulee täytetyksi jämerillä puheilla tai lähetyksellä villasukkia. Le h tik u va /F a d eL Se n n a ”Nato-jäsenyys tarjoaisi siis turvattomuustakuut.”. Ihmis oikeuksia kunnioitetaan, demokratia valtaa diktatuurit, ja autoritääriset valtiot jäävät historiaan Putinin hyökkäyssota Ukrainaan on seurauksiltaan vakava ja pitkäkestoinen. Venäjän Suomeen hyökkäämiselle täytyy olla jokin syy. Putinin sotatie Suomen Natoon vie. Niinpä vihollismaa Suomeen lähetetään ennakoiden riittävä määrä ohjuksia, ja sen jälkeen Suomi on taistelutannerta. Se ei kuitenkaan miehittänyt maata kuten ei seuraavassakaan sodassa, vaikka Suomi oli hyökkääjä, ja antoi Porkkalankin pois. Asekauppa syö tilan kehitysavulta. Suomen homogeeninen yhtenäiskulttuurillinen historia antaisi sijaa äärioikeistolaiselle ajattelulle jopa vapaissa kulttuuripiireissä. Puheet puolustuksellisesta Natosta on syytä jättää omaan arvoonsa
Uudenmaan Vasemmistoliitto Hyvää VAPPUA! Laura Koskinen ja Mikko Koikkalainen, Helsinki Hyvää VAPPUA!. klo 17:30 Puistokulmassa Talkootie 4, 01350 VANTAA. KU verkkolehdessä. 6 6 Ohjelma 1.5. Varaa ilmoitustila ajoissa ilmestymistä edeltävän kuukauden loppuun mennessä. HAKANIEMEN TORI Klo 11.00 Vappukulkue järjestäytyy Hakaniemessä, Hyvinkäänkylän Puhallinorkesterin tahdissa Klo 11.30 Kulkue kaupungin halki Rautatientorille RAUTATIENTORI Klo 11.30–12.15 Kengurumeininki esiintyy Klo 12.15 Vappukulkue saapuu Rautatientorille Hyvinkäänkylän Puhallinorkesteri esiintyy Klo 12.30 KANSANJUHLA Juhlan avaus ja juonto, Stand up -koomikko Ida Akkila Klo 13.00 Puhe, Palvelualojen Ammattiliitto PAM:in puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen Sauli Malinen ja Liiton laulajat esittävät laulun Jäähyväiset aseille Klo 13.40 Puhe, opetusministeri, Vasemmiston puheenjohtaja Li Andersson Lauletaan yhteislauluna Kansainvälinen, yleisöä laulattaa Sauli Malinen ja Liiton Laulajat Klo 14.00 Pääesiintyjä Hulda Huima PAASITORNIN JUHLASALI Klo 16.00 Työväenlauluja yhteislauluna, vetää Sauli Malinen HULDA HUIMA LI A N D ER SS O N AN N IK A RÖ N N I-S ÄL LI N EN ID A A K K IL A K EN G U R U M EI N IN K I Järjestäjät: SAK:n Pääkaupunkiseudun paikallisjärjestö, TUL:n SuurHelsingin piiri, Helsingin Sosialidemokraatit, Helsingin Vasemmisto, Helsingin Demarinuoret ja Helsingin Vasemmistonuoret. ilmoitukset@kansanuutiset.fi toivottaa kaikille lukijoille Hyvää VAPPUA! Puistokulma ry SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN EDUSTAJISTON KOKOUS Maanantaina 25.4.2022. Ilmoita edelleen tuttuun tapaan kerran kuussa ilmestyvässä KU:ssa. Varaa ilmoitustila edellisenä arkipäivänä, jos haluat, että ilmoitus on seuraavana päivänä verkkolehdessä. Hyvää vappua! onlinearpa.net arpajaiset netissä! Tavara-arpa ry Beckerintie 10, 00410 Helsinki, 09 4366320 toivottavat: Jalonen Sirkka ja Aarne Jokinen Sinikka + Matti Viitanen Pirjo ja Erkki Rasinen Riitta ja Matti Pajunen Pirjo Huhtala Tatjaana RUOVESI Hyvää VAPPUA PALVELUKS EEN HALUTAAN KIRJANPIT ÄJÄ KOKOUKS IA KEVÄTKO KOUS KOKOUKS IA SYYSKOK OUS TAPAHTU MIA KONSERT TI Ilmoita kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Käsitellään sääntöjen määräämät edustajiston kokousasiat
Venäjän sota Ukrainassa on järjetöntä teurastusta, jonka ei pitänyt olla mahdollista, koska se on taloudellisesti kannattamatonta. Tämä kaikki kuitenkin perustui sille naiiville ajatukselle, että autokraattiset johtajat toimisivat rationaalisesti ja ajattelisivat asioita taloudellisen kannattavuuden, hyötyjen ja riskien näkökulmasta. Taloudellisia pakotteita, jotka sodan seurauksena asetettaisiin, ei venäläinen kansantalous kestäisi. Lännessä ajateltiin pitkään, ettei Vladimir Putinin yksinkertaisesti kannattaisi aloittaa sotaa, sillä Venäjän talous oli niin syvästi integroitu Eurooppaan, että sotiminen olisi irrationaalista, mieletöntä ja ennen kaikkea Venäjän näkökulmas” Venäjän sota Ukrainassa on järjetöntä teurastusta, jonka ei pitänyt olla mahdollista, koska se on taloudellisesti kannattamatonta.” ToiVo Haimi Politiikan toimittaja. Myyntimenestykseksi kohonneen kirjan kirjoittajana oli englantilainen vasemmistopoliitikko Norman Angell, joka myöhemmin palkittiin Nobelin rauhanpalkinnolla. NormaN aNgelliN ajatukset ovat jälleen surullisen ajankohtaisia. Kirjassaan Angell päätyi siihen lopputulokseen, että sota Euroopan valtioiden välillä olisi mielettömyyttä. Yhdenkään valtion ei yksinkertaisesti ollut kannattavaa käydä sotaa teollisella aikakaudella, sillä maa ja sen kansalaiset kärsisivät sodasta kohtuuttomasti huolimatta siitä, miten itse rintamalla kävisi. 6 7 Pieni illuusio ta taloudellisesti kannattamatonta. Sota todisti Angellin ajatukset sekä oikeiksi että vääriksi. Noin 20 miljoonaa ihmistä menetti henkensä, ja sodasta kärsineet kansantaloudet köyhtyivät ja velkaantuivat. Vain viisi vuotta Norman Angellin teoksen julkaisemisen jälkeen Euroopassa syttyi ensimmäinen maailmansota, joka aiheutti ennennäkemätöntä hävitystä ja kuolemaa. Kirjan pääsanoma oli, että teollistuneen maailman imperiumit etenkin Euroopassa olivat taloudellisesti ja kaupallisesti niin riippuvaisia toisistaan, että sota maiden välillä olisi sulaa järjettömyyttä ja siksi epätodennäköistä. Sota Euroopassa oli mielettömyyttä, joka romahdutti siihen osallistuneiden maiden taloudet, aivan kuten Angell oli ennustanut. Lisäksi sota tuhoaisi maiden teollisuutta ja veisi suuren osan koulutetusta työvoimasta pois työpaikoiltaan ja rintamalle, mikä halvaannuttaisi maiden taloutta entisestään. Kirjassaan Angell teorisoi, että teollistuneet länsimaat joutuisivat sodan syttyessä luopumaan kaupankäynnistä keskenään, mikä köyhdyttäisi niitä. Olihan Venäjä vuosia rakentanut lännen suuntaan rahakkaita kauppasuhteita ja yhteistyöhankkeita, jotka kaikki kaatuisivat, jos Venäjä pilaisi maiden välit sotimalla. Putin ei ajattele niin, aivan kuten eivät ajatelleet Vilhelm II, Nikolai II ja Frans Joosef. Mielettömyys ei kuitenkaan estänyt sotaa tapahtumasta. Taloudellinen keskinäisriippuvuus ei estänyt Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, aivan kuten se ei estänyt Euroopan kruunupäitä viemästä maitaan sotaan toisiaan vastaan kesällä 1914. Musta kyy -televisiosarjan kapteeni Blackadderin sanoin: ”Suunnitelmassa oli pikkuruinen heikkous: se oli pötyä.” viimeinen sana V uonna 1909 ilmestyi aikansa hittikirja Suuri illuusio