Viikkolehti | 13.8.2021 | 3,5 € 32-003251-2132 | kansanUUtiset.fi Vasemmisto valtaan Perussa sivu 7 Mitä tapahtui laman lapsille. 32/2021 UUtta yhteiskUntaa rakentamassa. Tuore kirja kertoo sivu 16 Ruotsin hallituskriisin syyt ja seuraukset sivu 12 Tuhon edessä. SIVU 23 kansan uutiset
Toinen ilmaston kohdalla tuleva väite on usein, että Suomi ei voi yksin ratkaista ilmastokriisiä. Tämän soisi muuttuvan. Nyt pitää luovia, keksiä uusia, koronaolosuhteissa varmoja kanavia harrastuksiin ja tekemisiinsä. Ongelma vain on, että kapitalismi elää tuosta. Siksi päästöttömyys onkin paljon helpommin sanottu kuin tehty. Siihen on alle 30 vuotta aikaa. Jos ilmaston lämpeneminen halutaan pitää jossain määrin siedettävänä, on maailmalla kiire. Erityisesti fossiilisten polttoaineiden käyttö pitää lopettaa mahdollisimman nopeasti. Toimittaja Sampsa Hannonen kävi jututtamassa tapahtumaan osallistuneita. Jonkinlainen järjestelmänmuutos on välttämätön. Pariisin ilmastosopimuksessa kaikki allekirjoittajamaat sitoutuivat pitämään lämpenemisen 1,5 asteessa esiteolliseen aikaan verrattuna. Mutta nyt pöytään lyötiin kaikkien aikojen kattavin tiederaportti ilmastokriisistä. Siinä todettiin, että ilmaston lämpeneminen on kiihtynyt kovaa vauhtia. LUE LISÄÄ SIVULTA 5 Sierinniemen soutumielenosoituksella vastustettiin Kemijokeen kaavailtua voimalaitosta. Kesto Määräaikais. Mitä tämä tai tuo ilmastotoimi maksaa, kuulee usein kysyttävän. Sinänsä päästöjen pudottaminen on helppoa. Uusia hävittäjiä puolustusvoimat kyllä tarvitsee, mutta mielenkiintoinen on keskustelun sävy. Ei tietenkään voi, mutta oma osuutensa Suomen ja suomalaisten tulee tehdä. Maailma palaa edelleen, nyt on toimien aika Kaikki syksyllä yleensä käynnistyvä on nyt epävarmaa koronaviruksen villiintyneen deltamuunnoksen vuoksi. 12 kk 162 € 185 € 6 kk 82 € 99 € 3 kk 41 € 49 € Hinnat sisältävät alv. Helsingissä näHtiin elokuun ensimmäisenä viikonloppuna hieno esimerkki, miten vaikeaa ilmastokriisiä on sovittaa yhteiskuntaan. www.kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat: www.kansanuutiset.fi TIETOSUOJALAUSEKE www.kansanuutiset.fi/tietosuoja ISSN 0357-1521 Botnia Print, Kokkola 2021 KANNEN KUVA All Over Press/Francis R. IPCC:n mukaan lämpeneminen on kuitenkin mahdollista rajoittaa siihen, jos koko maailma saadaan niin sanotusti hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Erittäin vauraana valtiona hiilijalanjälkemme on suuri. 7–10 miljardin hävittäjähankintaa on perusteltu täysin välttämättömänä Suomelle. Tästä saatiin jälleen muistutus, kun kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi uuden raportin. (10 %). l I lmastokriisiä koskevat kirjoitukset toistavat usein itseään. Pääkaupungin taivaalla järjestettiin iso lentonäytös, jossa esiintyivät myös hävittäjävalmistajat, jotka tarjoavat koneitaan Suomen puolustusvoimille. Malasig Uutta yhteiskuntaa rakentamassa. Tuo raja ylittyy noin kymmenessä vuodessa nykytahdilla. TÄSTÄ INNOSTUN NYT sirpa koskinen Toimituspäällikkö 32/2021 Perjantaina 13.8.2021. Siinä missä hävittäjien hankkimista perustellaan täysin välttämättömänä, tulee ilmastotoimien kohdalla usein esiin hintalappu. 2 | KU 32 /2 02 1 Palkkojen nostaminen, hyvä johtaminen ja työntekijöiden arvostaminen ovat loistavia keinoja työvoimapulaan, vaikka työnantajapuolella keinoja vähätelläänkin, pohtii Anne Nyman kolumnissaan. Kuten vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelä tässä lehdessä sanoo, sinänsä raportissa ei tullut esiin kovin paljon uutta. PÄÄKIRJOITUS Jussi Virkkunen Päätoimittaja PS. LUE LISÄÄ SIVULTA 18 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Hämeentie 105 A, 00550 Helsinki 09 759 601 Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Sanomalehtien Liiton jäsen TILAUKSET, JAKELUHÄIRIÖT, OSOITTEENMUUTOKSET Ma–ti klo 9.00–12.00 09 7596 0208, tilaukset@kansanuutiset.fi VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI ku@kansanuutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA, TOIMITUSJOHTAJA Jussi Virkkunen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Sirpa Koskinen TOIMITUS Toimitussihteerit: 09 7596 0313 ku@kansanuutiset.fi TILAUSHINNAT Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin
Kulttuuri pitää kylät elävinä Oulu ja sen lähikunnat haluavat synnyttää kulttuuripääkaupunkivuoden ympärille kulttuuriilmastonmuutoksen. Onkin ollut hienoa huomata, että ihmiset ovat innostuneet ja lähteneet ideoimaan ja haaveilemaan tulevasta kulttuuritoiminnasta. Eirola on tyytyväinen myös siihen, että kulttuuripääkaupungiksi valinnan jälkeen Oulu nähdään muunakin kuin vain teknologiakaupunkina. TeksTi Anni-Helena Leppälä kuvaT Kati Mehtomaa Sinikka Eirola esittelee Museokeijua, joka on syntynyt osana Paavola näkyväksi -tempausta.. Kuvataiteilija ja kyläaktiivi Sinikka Eirola näkee tilanteessa mahdollisuuden kehittää kunnan kulttuuritoimintaa yhdessä muiden kaupunkien ja kuntien kanssa. – Ilman unelmia ei tapahdu mitään. Toivottavasti kulttuuri-ilmastonmuutos toteutuu ja kulttuuri aletaan näkemään itseisarvona eikä aina vain osana jotakin muuta. AjAssA KU 32 /2 02 1 | 3 01 AjAssA S iikajokeen kuuluvassa pienessä Paavolan kylässä odotetaan kulttuuripääkaupunkivuotta ilolla ja suunnitelmia hioen
Kylää on esimerkiksi pyritty tekemään näkyvämmäksi asukkaiden toimesta. Eirola uskoo, että Siikajoen kunnalla on hyvä asenne kulttuurin suhteen. – Tuskin kukaan on kulttuuria vastaan, yleensähän siihen suhtaudutaan positiivisesti, mutta rahaa siihen ei juurikaan budjetoida. – Tiloista maksetaan kuitenkin lämmitysja muut ylläpitokustannukset, joten ne pitäisi ottaa hyötykäyttöön, hän sanoo. Kyläaktiivien ideoima kampanja synnytti muun muassa museokeijun, koiramiehen, kissan, pupun ja karhun. – Uskon ja toivon, että ihmiset ja kunta tarttuvat mahdollisuuteen, jossa kulttuurin merkitys ihmisten hyvinvointiin ja viihtymiseen tunnustetaan. Kulttuuristaan kunta tunnetaan, ja jos sitä kulttuuria ei ole, niin tämä on vain yksi kunta muiden joukossa, hän toteaa. Parhaassa tapauksessa vuosi ja sen suunnittelu luovat mahdollisuuden siihen, että kulttuuri eri muodoissaan on helpommin kaikkien saatavilla ja siitä tulee luontainen osa kunnan toimintaa. Erityisesti Eirola toivoo että, kulttuuripääkaupunkivuoden valmistelut keräisivät paremmin alueen kulttuuritoimijat yhteen. AjAssA 4 | KU 32 /2 02 1 Sinikka Eirolan taustalla oleva värikäs teos on Paavolan nuorisoseuran vuonna 2018 järjestämän lasten taideleirin tuotoksia. Kulttuuripääkaupunkivuodelta Paavolassa odotetaan erilaisia tapahtumia taiteen ja musiikin parissa perinnekulttuuria unohtamatta ja niitä kaikkia yhdistelemällä. – Meitä alkoi tympäisemään se, että kantatietä 86 ajaessa Paavola saatetaan ohittaa silmiä räpäyttämällä, Eirola kertoo. – Odotan, että pääsen näkemään, miten kulttuuritoimintalakia noudetaan ja missä on kehittämisen paikkoja. – Niistä sitten tuli vähän semmoisia pysyviä, taiteilija naurahtaa. Taideteosten ideointi annettiin koululaisten käsiin. Taiteilija muistuttaa, että aktiivinen kulttuurielämä toimii valttina myös kuntamarkkinoinnissa. Kylän elinvoimaisuuden kannalta kulttuuri on hyvin tärkeässä asemassa, hyvinvoinnin lisäksi se tarjoaa virkistysmahdollisuuksia, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Vasta Siikajoen kunnanvaltuustoon valittu Eirola aikookin itse olla etenkin kunnan kulttuurin asialla. Paavola näkyväksi Yhdeksänsadan asukkaan Paavolassa ei tarvitse lähteä liikkeelle nollasta, sillä kyläläiset ovat kulttuuritempausten konkareita. Esimerkiksi kylän ohittavan tien varressa on yhä karhu ja Paavola -merkki kertomassa siitä, että kylä on elinvoimainen ja vireä. – Kun vielä saataisiin se kulttuuri sellaiseksi, että se näkyisi myös muualle kuin tänne kunnan sisälle. Jotta kulttuuri ja taide olisivat kaikkien saatavilla, ehdottaa Eirola, että kunnat ja kaupungit voisivat hyödyntää tyhjiä tilojaan esimerkki popup-kulttuuritoimintaan. Heitä pyydettiin piirtämään kuvia, joiden pohjalta taideteokset toteutettiin yhteisötaiteena. Haluaisin olla edistämässä sellaista kulttuuristrategiaan liittyvää työtä, jossa huomioidaan kaikenikäiset kuntalaiset. l. Kulttuuria on käytetty onnistuneesti voimakeinona myös taistelussa kyläkoulun säilymisen puolesta. kulttuurista hyvinvointia Sinikka Eirola toivoo, että kulttuuripääkaupungiksi valitseminen lisää alueella kulttuurin merkitystä ja arvostusta. Itse näen kulttuurin hyvinvointipalveluna, joka lisää tyytyväisyyttä ja viihtyvyyttä siinä missä lähikoulu ja kaupatkin
Mitä, jos seuraavissa tes-neuvotteluissa puhuttaisiin ihan avoimesti palkasta, joka riittää elämiseen, ja työhyvinvoinnista. Uskon yhteistyöhön ja sovitteluun, mutta tulee myös paikkoja, joissa täytyy painaa täysillä, Siimes kommentoi. Kai Hirvasnoro niinistön työttömyysturvaesitys kaatui 20 vuottA sitten Sauli Niinistöä haastateltiin budjetista toukokuussa 2001. Suomen kannalta on välttämätöntä, että saavutamme hiilineutraaliuden viimeistään vuonna 2035, mihin kaikki puolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta ovat sitoutuneet. Niitä päätettiin korottaa viidellä markkaa, kun puolue oli vaatinut kymmentä. (Taustana, että kaupan alan kipupiste on vastentahtoinen osa-aikaisuus.) No, joku esimies ehdotti lippistä, toinen kynää. Kaupunkiasuntojen koko on vuosia pienentynyt, vaikka ihmiset kaipaavat avaria ja valoisia koteja, kertoo #YLE. Löytyisikö jotain muuta houkutinta tälle heikosti palkatulle alalle. AjAssA KU 32 /2 02 1 | 5 ValtioVarainministeri Sauli Niinistön heinäkuussa 2001 esittämä työttömyysturvan porrastaminen kaatui elokuun budjettiriihessä. – Oli oikein jättäytyä sopimuksen ulkopuolelle. Minä käyn töissä, jotta elän palkallani, eiköhän moni muukin. Li Andersson @liandersson 9.8. Eiköhän ole hyviä työnhakijoita jonoksi asti! Minusta tuntuu, että työntekijäja työnantajapuoli elävät aivan eri maailmoissa. Eikös sieltä juuri irtisanottu 400 henkeä muutama kuukausi sitten. Surullista. Myös Niinistön esittämä pienituloisimpien verotusta kiristävä paketti kaatui. Perehdyttäjän vastaus oli kuitenkin: “Antamalla riittävästi työtunteja, että sillä elää. TyönTekijäja TyönanTajapuoli eläväT eri maailmoissa anne nyman Kirjoittaja on myyjä ja luottamusmies. Puututtiinko resurssipulaan mitenkään. Voisi löytyä ratkaisuja työvoimapulaan. Asiantuntijat ovat huolissaan trendistä. Huti! Palkkojen nostaminen, hyvä johtaminen, ja työntekijöiden arvostaminen ovat LOISTAVIA keinoja työvoimapulaan. Luin juuri HUSin ohjeistuksen hoitajien aineettomasta palkitsemisesta; kiitoskortit esim. Uutiset: “Työvoimapulasta tullut kasvun este”. Rakentamista sanelee #sijoittajien tuottotavoitteet, eivät #vuokralaisten toiveet. JohtaJaylilääkäri Sally leSkinen, laakarilehti.fi 9.8. Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja puhahtaa, että on viisastelua ehdottaa palkkojen nostoa apuna työvoimapulaan. tekstillä “Ei mikään tavallinen Pekka!” Kiva, mutta näinkö saadaan alalle houkuteltua lisää kipeästi tarvittavia työntekijöitä, näinkö saadaan hoitajat jaksamaan. Silloin työntekijä ei hae muita töitä.” Harmi kyllä, tuo kunnioittamani johtaja on ollut eläkkeellä jo pitkään. Samaisessa uutisessa Sokotelin toimitusjohtaja valittelee työvoimapulaa. LAinAttuA Sote-uudistusta on poliittisissa perusteluissa tuotu esiin juuri kaiken hyvän lisääjänä, mutta jos missiota halutaan kirkastaa, on otettava rehelliseen keskusteluun nopeasti, että julkisen organisaation missio ja palveluiden yhdenvertaistaminen tarkoittaa samalla niiden rajaamista aiempaa selkeämmin ja tiukemmin. Pia Lohikoski @plohikoski 4.8. Tästä samaa mieltä @marivaattovaara kanssa. Työttömyysturvan ja eläkejärjestelmien kehittäminen haudattiin kolmikantatyöryhmiin. Syynä oli se, että muut eivät halunneet ottaa sopimukseen peruspäivärahojen tasokorotusta. KoLumni Pe KK a Pa jU vi rt a. Lisään vielä työehtosopimuksen ja lakien noudattamisen, ja työsopimukseen riittävästi tunteja, jotta sillä elää. Vasemmistoliitto jättäytyi kesäkuussa hallituspuolueiden eduskuntaryhmien ja Niinistön tekemän budjettisopimuksen ulkopuolelle. Uutiset: “Ravintola-alaa vaivaa nyt niin kova työntekijäpula, että jotain on tehtävä – ravintolapomo puuttuisi alan sunnuntailisiin”. some arVostettu kaupan henkilöstöjohtaja kysyi perehdytettäviltä esimiehiltä, millä henkilökunta saadaan sitoutettua. – Lopputulos on siedettävä varsinkin kun ottaa huomioon, että aika yksin me olimme vaatimassa tasokorotusta, puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes sanoi. Vasemmistoliiton keskeinen vaatimus oli työttömyysturvan peruspäivärahojen tasokorotus
katosi Ibrahim Musajev, joka yritti neljän vuoden ajan saada turhaan turvapaikkaa Kreikasta. Kesäkuun seitsemäntenä Wienissä yritettiin murhata autopommilla tubettaja Said-Husein Magomadov, viime vuonna 4.7. Kollektiivinen rangaistus Macronin tyyliin Kolumni Ranskasta karkotettu Magomed Gadajev tuomittiin laittomasta asekätköstä, joka löytyi kätevästi samana päivänä, jona karkotusmatka Venäjälle alkoi. Gadajevia onnisti, sillä ilman laajaa huomiota ja ihmisoikeusjärjestöjen protesteja hän olisi varmaankin kadonnut kidutettavaksi johonkin Tšetšenian salaisista vankiloista, kuten hänelle kävi 2009. Tumso yritettiin murhata Ruotsin Gävlessä viime vuoden helmikuussa. Karkotusta pidetään reaktiona opettaja Samuel Patyn murhaan lokakuussa 2020. Heinäkuun 12:ntena katosi Arabiemiraateista karkoAntti RAutiAinen Kirjoittaja on matematiikan maisteri Venäjän kansojenvälisen ystävyyden yliopistosta. Pojat kidnapattiin sukulaisille ilmoittamatta Pariisiin, missä heitä kuulusteltiin iskujen valmistelusta laittomasti ilman asianajajia. Viime vuoden joulukuussa Saksassa pidätettiin Kadyrovin agentti, jota epäiltiin Mohmad Abdurahmanovin murhan suunnittelusta. KANSANUUTISET.FI Valmiit asiakkaalta tulevat pdf-ilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 10.00 mennessä. Tšetšeenipakolaiset ovat yleensä islamisteja, mikä ei tarkoita että heillä olisi mitään tekemistä Patyn murhan tai muiden Euroopassa tehtyjen iskujen kanssa. TILAAJAPALVELUN YHTEYSTIEDOT. Murhan jälkeen Ranska on lisännyt epäiltyjen islamistien karkotuksia. AjAssA 6 | KU 32 /2 02 1 tettu Aidegim Batejeva, ja 28.6. Gadajev toimi näkyvästi Tšetšenian presidenttiä Ramzan Kadyrovia vastustavassa diasporassa. Mohmad on tubettaja Tumso Abdurahmanovin veli. Gadajevilla ei Ranskassa ole mitään rikossyytteitä, jolla karkotusta olisi perusteltu. Aineistot KU:ssa tehtäviin vedosilmoituksiin edellisen viikon torstaina klo 10.00 mennessä. Heinäkuussa tiedotettiin, että Saksan salaisten palveluiden agenttia epäillään Abdurahmanovin osoitteen vuotamisesta agentille. Aamuyöllä 26. l Y hdekSäntenä keSäkuuta Magomed Gadajev tuomittiin Tšetšeniassa puolentoista vuoden vankeuteen ”luvattomasta aseiden säilyttämisestä”. maaliskuuta Ranskan kansallinen pakolaisasioiden tuomioistuin kielsi karkotuksen, koska Venäjällä hänen elämänsä ja fyysinen koskemattomuutensa on vaarassa. Oikeudenkäynti järjestyi pikavauhtia, ja Gadajev kieltäytyi asianajajista ”omasta pyynnöstään”. Löydät lomakkeen osoitteesta: www.kansanuutiset.fi/kimpputilaukset Jätä tilauksesi viimeistään maanantaina. Muutaman päivän päästä kaikki vapautettiin ilman syytteitä. Vuonna 2010 Gadajev oli mukana paljastamassa salaisten vankiloiden järjestelmää, minkä seurauksena hän joutui pakenemaan Ranskaan, josta hän sai turvapaikan. ke Sä n a ik a n a ainakin kaksi muuta Tšetšeniaan karkotettua tai palannutta on ilmoitettu kadonneiksi. Kenties Ranska ja Venäjä tuomitaan 15 vuoden päästä yhdessä karkotuksesta tšetšenialaiseen vankilaan. Patyn murhasi Ranskassa radikalisoitunut 18-vuotias tšetšeenijihadisti Abdullah Anzorov. Wienissä murhattiin tubettaja Mamihan Umarov. Samalla kun Ranska pyrkii tuhoamaan Kadyrovin vastaista oppositiota, myös Kadyrov pyrkii tuhoamaan vastustajiaan Euroopassa. Laiton asekätkö löytyi kätevästi samana päivänä kun Gadajevin lentokone lähti kohti Venäjää. Gadajev oli karkotettu Ranskasta vain kaksi kuukautta aikaisemmin, vaikka 10. toukokuuta Strasbourgissa Ranskan poliisin erikoisjoukot hyökkäsivät neljän 16–17 vuotiaan, ja yhden 18-vuotiaan tšetšeenipojan asuntoihin. Ilmoitustrafiikki ilmoitukset@kansanuutiset.fi ILMOITUSTEN JÄTTÖAJAT OVAT MUUTTUNEET Palvelemme verkossa kaikissa tilauksiin liittyvissä asioissa osoitteessa www.kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu sekä sähköpostitse osoitteessa tilaukset@kansanuutiset.fi Tarvittaessa voit olla yhteydessä puhelimitse ma–ti klo 9—12 (09) 759 60 208 KUN TILAAT KU:TA JAKOON TOREILLE JA TILAISUUKSIIN Tee tilauksesi kätevästi verkossa. Kesä-heinäkuussa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antoi Venäjälle ainakin kolme langettavaa tuomiota kidutuksista ja katoamisista Tšetšeniassa 2000-luvulla
Le ht iK Uv a/ er ne st o Be na vi de s. TausTaT KU 32 /2 02 1 | 7 02 taustat Perun presidentinvaalituloksen vahvistamisessa kesti pitkään. Pedro Castillon hallitus on Perun ensimmäinen demokraattisesti valittu vasemmistohallinto. Vaalien jälkeenkin ehdokkaiden kannattajat marssivat kaduilla
TausTaT 8 | KU 32 /2 02 1 Peru kääntyi vasemmalle Uusi presidentti Pedro Castillo on symbolisesti tärkeä hahmo. Hän loi kuitenkin poliittisen kriisin heti hallintonsa ensimmäisellä viikolla. TeksTi Kukka-Maria Ahokas kuvaT Lehtikuva/AFP Pedro Castillon kannattajia saapui virkaanastujaisiin heinäkuun lopulla.
Perun köyhimmästä maakunnasta Cajamarcasta kotoisin oleva presidentti on koulutukseltaan opettaja. Ne ovat perinteisesti huolehtineet turvallisuudesta Andien vuoristokylissä, joihin valtiovallan ja poliisin kontrolli ei ulotu. Muiden Latinalaisen Amerikan maiden tapaan Peru on presidenttivetoinen demokratia.. Perun uusi presidentti tervehti kannatta jiaan ennen virkaanastujaisseremoniaa. Hänen valintaansa on kutsuttu ”alueiden kostoksi”, sillä valtaosa äänistä tuli maaseudun köyhiltä alueilta. Meidän pitää rikkoa kolonialistiset symbolit, hän sanoi. Nyt pääkaupungin eliitti, joka on yleensä hallinnut politiikkaa, joutuu neuvottelemaan uudenlaisen valtionpäämiehen kanssa. Tuloksen vahvistamisessa kesti pitkään, kun hävinnyt osapuoli syytti tappiosta vaalivilppiä. KU käy läpi, mitä maassa oikein tapahtui ja mitä on luvassa. Presidentin täytyisi kuitenkin noudattaa institutionaalisia vaatimuksia ja toteuttaa päämajan siirtäminen virallista reittiä. Castillo lausui tukensa Andien alueen vapaaehtoisjoukoille, joista käytetään nimeä rondas campesinas. Hän muun muassa siirsi omalla ilmoituksellaan hallintonsa pois presidentinpalatsista ja otti vierailuja vastaan omalla asunnollaan. Maltillinen vasemmisto, oikeisto ja feministit ovat olleet pettyneitä nimityksiin. Lisäksi hänen tulisi pitää julkista vierailijalistaa, jotta tiedettäisiin, 2. Hän asteli presidentinpalatsiin sombrero päässään, tervehti ovella seisovaa vartijaa ja lakkautti oman palkkansa. Eleet ovat symbolisesti tärkeitä. Castillo nimitti virkoihin tukijoitaan, joilla ei ole kokemusta julkishallinnosta tai valtakunnanpolitiikasta. Castillo voitti oikeistoehdokas Keiko Fujimorin 0,25 prosentin marginaalilla kesäkuun presidentinvaaleissa. Kriitikot sanovat, että valtio ei voi alkaa aseistaa puolisotilaallisia joukkoja maassa, jossa Loistavan polun väkivaltaisesta terrorismista on kulunut vain 20 vuotta. Castillon tyyli on erilainen kuin aiemmilla presidenteillä. Castillo vannoi virkavalansa heinäkuun lopulla, jolloin Bolivian entinen presidentti Evo Morales oli läsnä virkaanastujaisissa. – Hallintoni ei sijaitse (espanjalaisvalloittaja) Francisco Pizarron talossa. EpämuodollinEn tyyli Perun vastavalittu presidentti Pedro Castillo teki historiaa, sillä hänen hallituksensa on ensimmäinen demokraattisesti valittu vasemmistohallinto maan historiassa. Kyselytutkimusten mukaan Castillolla on vahva kannatus omilla äänestysalueillaan, mutta ei pääkaupungissa. Castillo päättikin siirtyä takaisin presidentinpalatsiin. Hän hävisi presidenttikilvan kolmatta kertaa. 1. Fujimori yritti väittää vaalivilppiä tapahtuneeksi, mutta todisteita ei löytynyt. Hänellä on kytköksiä Loistava polku -terrorisketkä häntä ovat käyneet lobbaamassa. Pääministeri Guido Bellido edustaa puolueen konservatiivista, jyrkän marxilaista siipeä. KavErEita ministErEiKsi Perussa ministerin tehtävään valitaan yleensä joko politiikassa ansioitunut henkilö tai oman hallinnonalansa erityisasiantuntija. Castillo on ehdottanut, että myös kaupunkeihin perustettaisiin samanlaisia kodinturvajoukkoja virallisten poliisivoimien rinnalle. Kansainväliset vaalitarkkailijat totesivat vaalit demokraattisiksi eivätkä havainneet ongelmia. TausTaT KU 32 /2 02 1 | 9 P erun presidentinva alit järjestettiin kesäkuun alussa
Tämä on yksi selitys suurille kuolleisuusluvuille. TausTaT 10 | KU 32 /2 02 1 rainministeriksi keskustavasemmistolaisen ekonomisti Pedro Francken. Feministit vähissä Arvoliberaalit ovat Castillon hallinnossa vähemmistössä. Samanlainen uudistusprosessi on nähty Chilessä, jossa Augusto Pinochetin oikeistolaisen sotilasjuntan ajalta oleva perustuslaki Kyselyiden mukaan Castillolla on vahva kannatus omilla äänestysalueillaan muttei pääkaupungissa. Myös Castillon puolueen kansanedustaja Guillermo Bermejo on vieraillut nykyisin viidakossa toimivilla leireillä. Se tietää ongelmia maassa, jonka vientivetoinen talous on pitkälti dollarisoitunut. Castillo haluaa muuttaa perustuslakia, joka on peräisin Alberto Fujimorin oikeistodiktatuurin ajalta. Juuri liikenneministerin hallinnonalalla harmaa talous on merkittävä ongelma. koronan koettelema talous Castillon ensimmäisessä hallitusohjelmassa esitettiin yritysten kansallistamista ja ulkomaanvelan maksamista. Pitkälle yksityistetyssä järjestelmässä vain harvoilla on varaa yksityiseen sairausvakuutukseen ja julkinen sektori kärsii resurssipulasta. Siitä vastaavalla ministerillä Anahí Durand Guevaralla on edessään iso savotta. Ne vaativat myös sukupuoli-identiteetin tunnustavaa lakia, sillä seksuaalija sukupuolivähemmistöjen syrjintä on ongelma. Pääministeri Bellidon avoimen homofobiset lausunnot ovat herättäneet tuohtumusta seksuaalisten vähemmistöjen yhteisöissä. Castillo on luvannut investoida terveydenhuoltoon ja koulutukseen sekä muihin julkisiin palveluihin. – Cerrón ei pääse hallintooni edes ovimieheksi, Castillo lausui tehdäkseen häneen pesäeroa. Terveyspolitiikkaan perehtynyt politiikan kommentaattori Jorge Rodríguez sanoo, että köyhillä ei ole peruspalveluita kuten talousvettä, sähköä tai internetliittymää. Arvoliberaalia siipeä edustava valtionvarainministeri Pedro Francke kuitenkin vannoi virkavalansa ”seksuaalisen diversiteetin nimeen”, mitä feministiset järjestöt kiittävät. – Monilla oli entuudestaan hoitamattomia perussairauksia, jotka lisäsivät kuolleisuutta, Jorge Rodríguez sanoo. Peru ei ole valmis sokeeraaviin kulttuurisiin muutoksiin, pääministeri kommentoi feministijärjestöjen ehdotusta. 5. 4. Lisäksi hän jatkaa edellisen hallinnon aloittamaa rokotusohjelmaa, jossa on länsimaisten rokotteiden lisäksi kiinalainen Sinopharm ja venäläinen Sputnik. – Liikenneministeriksi Castillo nimitti vanhan koulukaverinsa, joka on saanut tuomion laittoman kuljetusyrityksen pyörittämisestä, perulainen politiikan kommentaattori Santiago Carranza-Vélez Chirinos sanoo. Venezuelan mallia kannattava Cerrón esiintyy mielellään julkisuudessa. tijärjestöön. Näiden poliitikkojen lausunnot herättävät huolta, koska he ovat läheisesti kytköksissä puolueen pääideologi Vladimir Cerróniin, jolla on paljon vaikutusvaltaa kulisseissa. Castillon ensimmäiset toimet aiheuttivat silti epävarmuutta taloudessa. – Arvostamme perinteistä perhekäsitystä. Sen vuoksi byrokratia toimii hitaasti. Perun pörssi putosi, ja dollarin hinta nousi ennätyskorkealle. Aina presidentin vaihtuessa myös valtion laitosten viranhaltijat vaihdetaan. Terveydenhoitojärjestelmä romahti pandemian ensimmäisen aallon aikana kokonaan, mutta se oli puutteellinen jo aiemmin. Siitä syystä koronan aikana vaadittava käsihygienian ylläpitäminen, etätyö tai koululaisten etäopiskelu on mahdotonta toteuttaa. Vaalien toisella kierroksella hän esitti maltillisemman ohjelman rauhoittaakseen liike-elämää, minkä lisäksi hän nimitti valtionva. Bermejo ehdotti kongressin sulkemista, jos se ei anna Castillolle luottamuslausetta, mikä tarkoittaisi autoritaarihallintoa. Perustarvikkeiden kuten öljyn hinta nousi, mikä tuo puolestaan vaikeuksia köyhille. Castillo itse otti kiinalaisrokotteen ja kannusti kansalaisia rokotusasemille. Feministiset järjestöt ovat tuominneet lausunnot ja jatkaneet vaatimuksiaan sukupuolittuneen väkivallan kitkemiseksi. ”Terrorismiin yllyttäminen” on maassa kriminalisoitu, sillä Loistava polku terrorisoi maata vuosina 1980–2000. Poliittinen kriisi jatkuu Peru täytti heinäkuussa 200 vuotta itsenäisenä tasavaltana. Köyhyys on pahentunut pandemian aikana. Häntä tutkitaan parhaillaan osallisuudesta korruptioon, minkä vuoksi hän ei voi toimia julkisessa virassa. Carranza-Vélez selittää, että muiden Latinalaisen Amerikan maiden tapaan Peru on presidenttivetoinen demokratia. 3. 30 prosenttia väestöstä elää köyhyydessä: he ansaitsevat alle 150 dollaria kuussa. – Viime vuosina valtionhallintoa on yritetty muuttaa ammattimaisemmaksi, mutta Castillon päätökset eivät tuo toivoa. Castillo on tuominnut puheet. Maassa on erillinen naisasioiden ministeriö, joka vastaa samalla myös haavoittuvassa asemassa olevan väestön hyvinvoinnista
Talous on noudattanut uusliberalistista mallia viimeksi kuluneet 30 vuotta. Castillo on kuudes. Moni kongressiryhmä ehti jo ilmoittaa, ettei anna luottamuslausetta hallitukselle. Jälkimmäinen vaihtoehto tarkoittaisi autoritaarihallintoa. Castillon on vaikeaa saada kongressin tukea, sillä hänen puolueellaan on vain 37 paikkaa 130:stä. Ennustan, että tämän vuoden loppuun mennessä joko kongressi erottaa presidentin tai presidentti sulkee kongressin. Ensimmäinen vaihtoehto tarkoittaisi jälleen uutta syrjäytettyä presidenttiä. Tämä ei lupaa hyvää poliittiselle vakaudelle, sillä viime vuodet ovat olleet myrskyisiä. Kolmas, Castillon kannattajille mieluisa vaihtoehto, olisi kansanäänestys. TausTaT KU 32 /2 02 1 | 11 muutettiin. – Meillä on vakava demokratiavaje. Castillon mukaan perustuslain muuttaminen on tärkeää, koska nykyinen tulonjako on epätasaarvoinen. Santiago Carranza-Vélez Chirinos ennustaa, että kriisi jatkuu. Perustuslain muuttamiseen hallitus tarvitsee joko kongressin tuen tai kansanäänestyksen. l ”Ennustan, ettätämän vuodenloppuun mennessä jokokongressi erottaa presidentin taipresidentti sulkee kongressin.” Etuovemme yhteiseen hyvään tradeka.?/liity Liity nyt:. Maalla on ollut viisi presidenttiä viiden vuoden aikana
Hallituksen kaataminen näyttää olleen hyödyllinen veto vasemmistopuolueelle. Europe Elects -palvelun päätoimittaja Julius Lehtinen sanoo, että vasemmistopuolueen kannatusnousu on osoitus siitä, että periaatteiden pitäminen palkitsee myös poliittisesti. Vuokra-asunnot ovat kyllä edullisia, mutta niitä joutuu jonottamaan pitkään. Ruotsin yleisradioyhtiö SVT mittasi puolueelle 13,3 prosentin kannatuksen, eli kannatus on kasvanut alkukesästä 4 prosenttiyksikköä. Välitön syy Löfvenin hallituksen kaatumiseen oli selvitys, jossa esitettiin, että uusien asuntojen omistajat voisivat valita säännellyn vuokran ja markkinavuokran välillä. Löfvenistä tuli Ruotsin historian ensimmäinen pääministeri, joka on saanut valtiopäiviltä epäluottamuslauseen. Tätä vasemmistopuolue ei sulattanut, vaan veti tukensa pois hallitukselta. Vasemmistoliiton kansanedustaja Pia Lohikoski tunnistaa Ruotsin vuokrasääntelyjärjestelmän huonot puolet. Järjestelmä on suosittu, mutta se on tuottanut ongelmia. Kesän dramaattinen kriisi tiukensi Ruotsin politiikan umpisolmua. Tästä on aiheutunut asuntopulaa Ruotsin kasvukeskuksissa. Hallitus muodostettiin vuoden 2018 vaalien jälkeen, ja se oli riippuvainen hallituksen ulkopuolisten puolueiden tuesta. Heinäkuussa puolueelle mitattiin 13,3 prosentin kannatus. – Ruotsin järjestelmä ei suinkaan ole paras eikä ainoa malli vuokra-asumisen järjestämiselle, Lohikoski muistuttaa ja korostaa, että Euroopasta Mistä Ruotsin hallituskriisissä oli todella kyse. TeksTi Toivo Haimi Vasemmistopuolue ja sen puheenjohtaja Nooshi Dadgostar saivat rutkasti julkisuutta hallituskriisin jälkimainingeissa. Lohikoski huomauttaa, että vasemmistopuoluekaan ei halunnut säilyttää sääntelyjärjestelmää sellaisenaan, vaan sekin näkee Ruotsin mallissa korjattavaa. Lisäksi asuntorakentajat ovat olleet haluttomia rakentamaan uusia asuntoja etenkään kasvaviin kaupunkeihin, missä niille olisi suurin tarve. Le ht iK Uv a/ an de rs W iK LU nd S tefan Löfvenin johtama sosiaalidemokraattien ja ympäristöpuolueen hallitus kaatui kesäkuussa Ruotsin valtiopäivien äänestyksessä. Hallituksen kaatamisessa avainroolissa oli Nooshi Dadgostarin johtama vasemmistopuolue. Löfven neuvotLe ht iK Uv a/ an de rs W iK LU nd Sosiaalidemokraatti Stefan Löfvenistä tuli Ruotsin historian ensimmäinen pääministeri, joka on saanut valtiopäiviltä epäluottamuslauseen.. Mitä Ruotsin hallituskriisissä todella tapahtui, ja mitä siitä jäi käteen. Lohikosken mukaan jonkinasteinen vuokrasääntely hillitsisi asumisen kustannusten nousua ja parantaisi vuokralaisten asemaa. Vuokrasääntely on synnyttänyt pimeitä markkinoita, joilla vuokra-asuntoja vuokrataan edelleen. kompastuskiVenä Vuokrasääntely Kesäkuun 21. Hän kuitenkin muistuttaa, että Suomessakin on syntynyt asuntopulaa pääkaupunkiseudulle, vaikka Suomessa ei ole Ruotsin kaltaista vuokrasääntelyä. Kaatunut hallitus oli heikko vähemmistöhallitus, jolla oli vain noin kolmasosa valtiopäiväpaikoista. Asuntomarkkinat ovat Lohikoskelle tuttu tontti, sillä ennen kansanedustajuutta Lohikoski työskenteli Vuokralaiset ry:ssä järjestöpäällikkönä. Kiistakapulana olleessa vuokrasääntelyjärjestelmässä on ongelmia, mutta sen puolustaminen nosti Vasemmistopuolueen kannatusta. Muutamaa viikkoa myöhemmin Löfven kuitenkin kokosi uuden hallituksen, joka jatkoi samalta pohjalta kuin edellinenkin. Pia Lohikoski on puhunut myös Suomen asuntopolitiikan uudistamisesta ja esittänyt valtiolle suurempaa roolia vuokra-asuntomarkkinoilla. Kun vasemmistopuolue äänesti valtiopäivillä yhdessä oikeisto-opposition kanssa hallitusta vastaan, ei Löfvenin hallituksella enää ollut riittävää enemmistöä toimiakseen. Vuokratasot päätetään siis asuntojen omistajien ja vuokralaisyhdistysten välillä. 181 valtiopäiväedustajaa äänesti hallitusta vastaan, ja hallitus kaatui. – Vasemmistopuolue seisoi vuoden 2018 sanojensa takana vastustaa vuokrasääntelyn purkamista hallituksen kaatoon asti, mikä sai puolueen näyttämään vahvalta kesän tapahtumien jälkimainingeissa, Lehtinen arvioi. suosittu ja ongelmallinen Vuokrasääntely Ruotsin vuokrasääntelyjärjestelmä muistuttaa työmarkkinaneuvotteluja. Vasemmistopuolue ilmoitti jo 2018 vastustavansa vuokrasääntelyyn puuttumista, ja kertoi tarvittaessa kaatavansa hallituksen sen vuoksi. TausTaT 12 | KU 32 /2 02 1 teli hallitukselle keskustapuolueen ja liberaalien tuen, mutta vastineeksi puolueet vaativat hallitukselta myönnytyksiä, kuten vuokrasääntelyn purkamista ja veronkevennyksiä suurituloisille. päivänä 2021 Ruotsin pääministeri Stefan Löfvenin madonluvut ilmestyivät valtiopäiväsalin seinälle. – Löfvenin hallituksen kaavailema hyppäys vapaaseen markkinaan sen sijaan olisi johtanut laskelmien mukaan vuokrien nousuun ja vuokralaisten aseman heikentymiseen, Lohikoski sanoo. Hän harmittelee sitä, että suomalaisessa keskustelussa vuokrasääntelystä nostetaan aina esille Ruotsin järjestelmän epäonnistumisia
Blokkiutunut puoluejärjestelmä ei pysty tuottamaan enemmistöhallituksia, ja blokkien ulkopuolelle suljettu ruotsidemokraatit pitää vallan tasapainoa. Koko perhe yhdessä syömään tradeka.?/liity Liity nyt: Liity nyt: -20 % Sosiaalidemokraatti Stefan Löfvenistä tuli Ruotsin historian ensimmäinen pääministeri, joka on saanut valtiopäiviltä epäluottamuslauseen.. Julius Lehtisen arvio on, että Ruotsin politiikasta on tullut entistä vaikeampaa. Myös Vasemmistoliiton tavoiteohjelmassa on esitys vuokrankorotusjarrusta, jolla hillittäisiin asumisen hinnan nousua kasvukeskuksissa. Ruotsin hallitseminen vaikeutui entisestään Vaikka Löfven muodosti uuden hallituksensa heinäkuun alussa samalle pohjalle ja samalla ministeristöllä kuin aiemminkin, kiristyi Ruotsin sisäpoliittinen umpisolmu entisestään. Mutta se on puolueen sisäinen asia, Lehtinen summaa. – Ruotsin blokkipolitiikassa on numeroiden puolesta sellainen tilanne, että ilman vasemmistopuolueen vähintään passiivista tukea tai itsensä jääväystä ei vasemmistokoalitiota pääse syntymään. Siksi vuokrasääntelyn puolustaminen ei välttämättä sulje vasemmistopuolueelta ovia ainakaan kovin pian, Lehtinen pohtii. – En tiedä, kuinka järkevää on puhtaasti kannatuksen näkökulmasta roikkua sellaisen uudistuksen tukkeena, jota lähes kaikki muut kannattavat. TausTaT KU 32 /2 02 1 | 13 löytyy muitakin esimerkkejä. l Mistä Ruotsin hallituskriisissä oli todella kyse. Lehtinen toteaa myös, että on hankala arvioida, onko vasemmistopuolueelle kannattavaa sitoutua vuokrasääntelyjärjestelmään pitkällä aikavälillä. Lohikoski nostaa esille myös ARA-asuntojen tuotantomäärien lisäämisen, mikä lisäisi sekä asuntojen tarjontaa että hillitsisi asumisen kustannuksia. Puolue voi toki muuttaa kantaansa ja ohjelmaansa, mutta siinä pitää aina punnita arvojen ja maailmankuvan pohjalta, onko tämä jotain sellaista, mitä halutaan tehdä kannatuksesta huolimatta
Sitten sen pinnalta erottuu pari ydinpommin räjäytyksistä tuttua sienikuvioa, valtavia kuumuutta ja tuhoa symbolisoivia tulen lieskoja ja elektromagneettisuutta symbolisoivat ristikkäiset ellipsit. Se on yksi niistä asioista, joita Erkki Tuomioja on pitänyt esillä vuosikausia. Ajankohtaisin haaste on Covid-19-viruksen aiheuttama pandemia. E rkki Tuomiojan uuden kirjan Tulevaisuuden varjossa kannessa Atlas-titaani kantaa harteillaan maapalloa. TeksTi Kalevi Suomela KirjaT Jo ha n al én. Kirjan tittelin alaotsikko on: ”Selviääkö ihmiskunta?” Sitä kirja pohdiskelee. Ihmiskunnan haasteet, sillä tavoin kuin Tuomioja ne näkee, voidaan tiivistää yhteen käsitteeseen, jolla on kaksi Erkki Tuomioja kiistää jyrkästi olevansa minkäänlainen tuomiopäivän ennustelija, mutta sanoo, että olemme nyt eksistentiaalisten valintojen edessä. Jo vanhempia haasteita ovat ydinaseiden ihmiskunnan olemassaololle muodostama uhka, saastumisen ja luonnon biodiversiteetin tuhoutumisen aiheuttama uhka sekä maapallon ilmaston lämpeneminen ja kaikki siitä johtuvat erittäin ei-toivottavat seuraukset. Kansikuva on hätkähdyttävä. Kun kuvan maapalloa katsoo tarkemmin, se onkin suunnaton korona-virus. kuvaan ei ole saatu mukaan väestöräjähdyksen ja maapallon liikakansoituksen muodostamaa haastetta. Kansikuva kertoo joka tapauksessa melkein kaiken kirjan sisällöstä ja sen tarkoituksesta. En käy arvailemaan, onko kannen kuvittaja Timo Numminen ideoinut kannen luettuaan ensin kirjan käsikirjoituksen, vai onko kannen kuvaaiheen idea kirjan kirjoittajan. TausTaT 14 | KU 32 /2 02 1 Selviytyykö ihmiskunta
Tuomioja ei ole fatalisti. Se on hyvä, koska se on kaiken järjellisen yhteiskunnallisen ajattelun lähtökohta tänä päivänä. Ehkä Tuomiojaa ovat viehättäneet runoilijan rohkeus ja hänen sanansa: ”Tulevaisuus luo minuun autuaan varjonsa, se ei ole muuta kuin tulvivaa aurinkoa”. TausTaT KU 32 /2 02 1 | 15 ulottuvuutta. Suomalaiseen demokratiaan kohdistuvan uhan ja haasteen Tuomioja paikantaa täsmällisesti. … sekä lukuisia muita tuntuvan taloudellisia etuja Tradekan jäsenille. Ehkä tämän eksistentiaalisen tilanteemme suhteellista uutuutta olisi ollut syytä tarkastella kirjassa pidempäänkin, koska monet ihmiset ajattelevat liian helposti, että onhan sitä näin pärjäilty aina ennenkin. Se käsite on kestävä kehitys ja sen ulottuvuudet ekologinen ja sosiaalinen. Jäin kuitenkin miettimään, mitä Tuomioja on ajatellut runon toisesta säkeestä: ”Tiedän, ettei maahan syöksy edes sadepisaraa, joka ei olisi kirjoitettu ikuisten aikojen kirjaan”. tradeka.?/liity Liity nyt:. Sana keskinäisriippuvuus toistuu kirjassa useammassa kohdassa. Kirjansa motoksi Tuomioja on ottanut Edith Södergranin vuonna 1920 kirjoittaman runon ”Tulevaisuuden varjo”. Tammi 276 s. Hänen kaikki toimintansa, kuten tämän kirjan kirjoittaminenkin, todistaa hänen uskovan, että ihmiset tekevät itse historiansa. Se on monissa erilaisissa muodoissa maailmalla nykyisin elävä nationalismi, jonka muoto Suomessa puolueena on perustussuomalaiset. Kun kestävän kehityksen tarjoama haaste on näin selkeytetty, voi vain toivoa, että mahdollisimman monet ihmiset ottaisivat sen Tuomiojan tavoin poliittisen ajattelunsa ja toimintansa lähtökohdaksi. l Erkki Tuomioja: Tulevaisuuden varjossa. Tuomiojan vahva suositus on, että sen kanssa ei tule koskaan asettua hallitusyhteistyöhön. Elämme kuitenkin uudessa tilanteessa. Tuomioja on ollut pitkään kansanedustaja ja on myös moninkertainen ministeri. Sana ”sosiaalinen” ei Tuomiojan kielessä viittaa vain sosiaalipoliittiseen ja kirkolliseen auttamiseen, kuten jotkut sen vieläkin käsittävät, vaan se viittaa laajasti kaikkeen yhteiskunnalliseen ja poliittiseen. Tuomiojalle ekologia on, niin kuin pitääkin, tiukasti vain bioluontoon liittyvä käsite. Tuomioja kiistää jyrkästi olevansa minkäänlainen tuomiopäivän ennustelija, mutta sanoo, että olemme nyt eksistentiaalisten valintojen edessä. Hänen tulevaisuuttaan varjosti tieto, että hän kuolee pian. Se, millaiseksi tulevaisuus muodostuu, on aina kiinni ihmisten valinnoista, päätöksistä, politiikasta. Minä kutsun sosialistiseksi ideologiaksi keskinäisriippuvuuden syvällistä tiedostamista, sen liittämistä vapauden, tasa-arvon ja solidaarisuuden arvoihin, ja siitä johdettua poliittista etiikkaa. Tuomioja tulee sitä lähimmäksi todetessaan olevansa bernsteinilainen sosialisti, mutta aatehistoriaa kirja ei kaivele sen enempää. Tulkintani noista sanoista on: en masennu, en lannistu, säilytän aktiivisuuteni, iloisuuteni ja toimintakykyni loppuun saakka. Runoilija sairasti tuberkuloosia. Ekologia-sanan merkitys on viime aikojen journalismissa rönsyillyt tarkoittamaan mitä tahansa ympäristöä, siis ihmisen rakentamaakin. Joku saattaa tämän vuoksi nähdä kirjassa poliittisen testamentin piirteitä
Heikoimmin meni niissä perheissä, joissa kohdattiin työttömyyttä tai konkursseja tai ylivelSanna KajanderRuuth oli lukiolainen ja yliopisto-opiskelija 1990-luvun LamaSuomessa.. TausTaT 16 | KU 32 /2 02 1 Nötkötillä ja makaroonilla kasvaneet kaannuttiin vaikkapa valuuttalainojen tai lainojen henkilötakausten vuoksi. Kajander-Ruuth kehystää haastateltujen tarinat läpileikkauksella Suomen talouspolitiikkaan 1980ja 1990-luvulla. Hän muun muassa haastatteli taloustieteilijöitä kirjaansa. – Suomi jäi lamaan pidemmäksi aikaa kuin muut maat. Lamavuosien järkyttävistä tapahtumista myös toivuttiin vaihtelevin tavoin ja eri tahdissa, Kajander-Ruuth kirjoittaa kirjassaan. Jutun lopussa hän kysyi lukijoiden kokemuksia lamasta. Kajander-Ruuth on haastatellut kirjaansa yhdeksää tällaisessa perheessä kasvanutta, 1970tai 1980-luvulla syntynyttä henkilöä. Nuoret kokivat, että he ovat yksin ja romahdus koski vain heidän perhettään. – Mutta kohdennettiinko se raha oikein. Pyyhekumit Puolitettiin Lama tuli nopeasti ja rajusti. satojatuhansia Perheitä Lama koetteli suomalaisia. Se julkistettiin torstaina. hoidettiinko lamaa oikein. Niinpä syntyi kirja Laman lapset – Mitä meille tapahtui (S&S 2021). Kajander-Ruuthin isä oli turvallisessa valtion virassa ja sai pitää työnsä, mutta työtahti kiristyi laman aikana armottomaksi, lopulta niin kuormittavaksi, että isä jäi eläkkeelle ennen eläkeikäänsä työuupumuksen vuoksi. Ehkä oli otettu lainaa, jota ei pystytty maksamaan tai perustettu yritys, joka meni konkurssiin. – Moni sanoi, että heiltä eivät kertaakaan esimerkiksi koulussa opettajat, kuraattorit tai terveydenhoitajat kysyneet, miten heillä menee. Tuoreiden opiskelijoiden annettiin heti aluksi ymmärtää, että pitkät akateemiset opinnot ovat aika turhia, sillä kukaan ei koskaan voisi saada vakituista työtä. Moni haastateltu kuvaili, miten vaikea asioista oli puhua. Kajander-Ruuth pohtii. – Syntyi aika yhteneväinen näkemys siitä, että pieleen meni. Lamaa seliteltiin pitkään Suomessa idänkaupan romahduksella, mutta taloustieteilijöiden mukaan sen vaikutusta on liioiteltu ja kotoperäisten virheiden merkitystä vähätelty. Äkkiä kotona kulki väsynyt mies. Lamavuosien alettua työteho vedettiin äärimmilleen ja työn ilo katosi. Yhtäkkiä oltiin tilanteessa, jossa kouluissa puolitettiin säästösyistä lasten pyyhekumit. Toki Suomikin otti velkaa. – Työttömiä oli runsaat 400 000. – Lama oli vahvasti erotteleva kokemus. Myöskään kodin ulkopuolelta ei tullut apua. Kaikilla näillä perheillä oli ennen lamaa omistusasunto, ja lähes kaikkien vanhemmat olivat laman alkaessa avioliitossa ja työelämässä. Tajusin, että olen lehtijuttua isomman asian äärel lä, Kajander-Ruuth sanoo. 1980-lukua kuvannut tulevaisuudenusko katosi, kun Suomen heikosti hoidettu talous romahti pahemmin kuin missään länsimaassa. Kajander-Ruuth aloitti historian opinnot vuonna 1993. – Ongelmat olivat samantyyppisiä, mutta jokaisen perheen tarina on omanlaisensa. – Ajan henki oli synkkä ja apea. – Muistan, että aiemmin isä viihtyi työssään. kosketti kaikkia Kajander-Ruuth ei ole varsinainen laman lapsi. – Lapset joutuivat vain elämään niiden seurausten kanssa, mitä perheelle aiheutui, ehkä ymmärtämättä syytä. Lama näkyi kuitenkin vähän kaikessa. – Postia tuli paljon. Esimerkiksi Ruotsissa lamaa hoidettiin suuremmalla velanotolla. Laman aikana tilanne mullistui muutamassa vuodessa. – Tehtiin aika kovaa politiikkaa pankkitukineen 1990-luvun Suomessa eli joukko lapsia, jotka jäivät laman jalkoihin. Siinä mielessä lama jätti jälkensä meihin kaikkiin, jotka olimme tuolloin lapsia ja nuoria, hän sanoo. TeksTi Tuula Kärki kuva Sofie Jokinen K irjailija-toimittaja, SuomeN historiaa opiskellut Sanna KajanderRuuth teki pari vuotta sitten jutun 1990-luvun lamasta romaanin kirjoittaneesta kirjailija Suvi Vaarlasta. – Tunnettiin häpeää, koska raha-asiat olivat menneet pieleen. Perheissä ei ehkä missään vaiheessa sanoitettu lapsille sitä, miksi vaikeaan tilanteeseen jouduttiin, hän kertoo. Ensin rahapolitiikka avattiin nopeasti kohtalokkain seurauksin, sitten lamaa hoidettiin niin tiukalla leikkauspolitiikalla, että se pitkitti lamaa. Toisille se oli katastrofi, mutta monissa perheissä elämä jatkui ennallaan. Moni sanoo tajunneensa vasta aikuisena, että kyseessä oli koko kansakuntaa koetellut tilanne, Kajander-Ruuth sanoo. Lama siis osui tavalla tai toisella satoihin tuhansiin perheisiin ja kaikkiin yhteiskuntaluokkiin, Kajander-Ruuth arvioi. Nuoret kokivat usein, ettei vaikeuksista saanut puhua ainakaan perheen ulkopuolella. Hänen perheensä välttyi ylivelkaantumiselta, konkursseilta ja irtisanomisilta
Noin seitsemänkymmentä vuotta sitten alkanut voimalaitoksen suunnittelu on vaikuttanut jokivarren asukkaiden elämään, vaikka varsinaisia rakennustöitä ei ole aloitettu. Se on soututapahtumaan osallistuvien Erika ja Joel Wikströmin, äidin ja pojan, majapaikka kahden mielenosoituspäivän ajan. Vieressä kohoaa pieni punainen mummonmökki. TausTaT 18 | KU 32 /2 02 1 A a m u k a s t e k i m a lt e l e e vallattomasti vasten villiintynyttä kukkaniittyä. TeksTi ja kuvaT Sampsa Hannonen Jouni Pöykkö opastaa lapsilleen jokisoudun saloja. Jos voimalaitos rakennetaan, muuttaisi se merkittävästi luonnonympäristöä ja Wikströmeille rakasta kotiseutua. Haastavissa osuuksissa on syytä olla tarkkana, koska paikoittain matala joki kätkee sisälleen vaarallisia kivikkoja.. mielenosoitus yhdisti taiteen ja aktivismin Viime viikonloppuna järjestetty Sieriniemen soutumielenosoitus oli väkevä kannanotto Kemijokeen kaavailtua voimalaitosta vastaan. Vuosikymmeniä suunniteltu voimalaitos on muodostanut ylisukupolvisen epävarmuuden tilan, ja toteutuessaan se mylläisi joen viimeiset luonnontilaiset osuudet
Joki on hänelle inspiraation lähde. Osallistujia on saapunut paikalle noin seitsemänkymmentä. – Omalta osalta olen eniten huolissani ympäröivästä luonnosta ja maisemallisesta arvosta. Musiikkiin intohimoisesti suhtautuva Joel Wikström ei halua Kemijokeen enää voimalaitoksia. Häntä huolettaa Sierilän alueen maisemallisen arvon kurjistuminen. Viisitoista kilometriä soutua Mielenosoituksen järjestäjän kuuluttaman turvallisuusohjeistuksen jälkeen veneet nytkähtävät liikkeelle, kohti välkehtivää Kemijokea. Tempauksen puuhamies Pekka Jurvelin toteaa, että Puurosen lohet tulevat elämään ikuisesti, eikä Kemijoki Oy mahda asialle mitään. Alueelta on myös tehty havaintoja uhanalaisista lajeista. Erika Wikström toivoo, että luontoa suojeltaisiin entistä tehokkaammin. Sierilän voimalaitos huuhtoisi alleen Kemijoen luonnontilaiset hiekkasärkät ja viimeiset jokiosuudet. Luontoa tulisi suojella entistä tehokkaammin, eikä tuhota sitä, Erika Wikström sanoo. ”Puurosen lohet eläVät ikuisesti” Tempaus lähti käyntiin kevättalvella, kun Vesa Puuronen (vas.) kävi mielenilmauksellisesti maalaamassa graffititeokset Kemijoki Oy:n voimalaitoksiin. Rahaa kertyi lähes seitsemäntuhatta euroa. Vaikutukset villille niemelle olisivat tuhoisat, jos joen virtaamaa ohjattaisiin kulkemaan sen läpi. Aurinkoisessa säässä kuljettava matka on noin viisitoista kilometriä, ja se soudetaan yhden kahvitauon voimalla. Värikkäitä lohen kuvia, veistoksia ja tauluja nousee ilmaan, kun vajaa kolmekymmentä venekuntaa toimii käskystä samanaikaisesti. TausTaT KU 32 /2 02 1 | 19 Kaavaillun Sierilän voimalaitoksen vaikutusalueella on 81 rakennusta, joista 48 jää veden alle. Teoksia huutokauppaan lahjoitti reilu kolmekymmentä taiteilijaa. Voimalaitos tulisi halkomaan Sieriniemen. – En muista, milloin viimeksi Suomessa taiteilijat olisivat lähteneet näin pontevasti liikekannalle jonkin yksittäisen yhteiskunnallisen epäkohdan edessä, ja ottaneet asian tällä tavoin omakseen. Ennen taipaleelle lähtöä jokainen venekunta ottaa osaa lähtöpaikassa esitettävään yhteisötaideteokseen. Kemijoki Oy on hakenut kolmen vuoden lisäaikaa rakentamisen aloittamiselle. Ne ovat tulleet jäädäkseen. Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri on ottanut tiukasti kantaa voimalaitosta vastaan. Nyt niitä on entistä enemmän ja ne ovat lähteneet elämään ympäri Suomen. Kemijoki Oy tuhosi Puurosen lohet. Kaavailtu voimalaitos hukuttaisi alleen Kemijoen hiekkasärkät ja viimeiset luonnontilaiset koskiosuudet. ”Kemijoki Oytuhosi Puurosen lohet.Nyt niitäon entistä enemmän janeovat lähteneet elämään ympäri Suomen.”. Vanha lupa umpeutui toukokuussa. Puuronen tuomittiin teosta mittaviin vahingonkorvauksiin ja sakkoihin
044 721 0320 info@kansanarkisto. Luonnolla on hänen mukaansa itseisarvo. Näin vene saadaan kulkemaan haluttuun suuntaan. Jouni Pöykkö opastaa jälkipolvelleen Valma Pöykölle perämelan käyttöä. Väärää puolta soudettaessa on vaarana ajautua kivikoihin ja erkaantua muusta ryhmästä. Kauhuskenaarion toteutuessa olisi rannasta nähtävissä harmaa betoninen pato. Kaikkia osallistujia yhdistää välitön huoli Sieriniemestä ja virtavesistä. Kemijoen Kuohut voivat yllättää Soutajat ovat pitkälti alueen entisiä tai nykyisiä asukkaita, mutta uteliaita luonnonsuojelijoita on saapunut kauempaakin. Kemijoki Oy on aggressiivisesti ostanut maita pilkkahintaan, jotta heillä olisi vipuvartta hallita aluetta. Melottava matka ei ole haastava, mutta kaksi maltillista koskiosuutta vaatii keskittymistä, ja oikeaa laskulinjaa. Koskemattomat metsät ja hiekkarannat olisivat enää muisto. Näin Puurosen innoittamat lohiteokset leviävät ympäri Suomen ja muistuttavat vapaiden virtojen merkityksestä. Ainakin niin pitkään, kun taistelu Kemijoen viimeisistä vapaista virroista on vielä käynnissä. luonto luovuuden lähteenä Suuri rakennusprojekti tarkoittaisi mittavaa raskasta liikennettä esimerkiksi Wikströmien kotitiellä ja lähialueella. Usein kohtaaminen toistaa tiettyä kaavaa: ensin puidaan läpi päivän kuulumiset, mutta äkkiä siirrytään Kemijoen kohtaloon. Tutkijasalipalvelu on taas avoinna. Ihmisen toiminnan vaikutus Kemijokeen on ollut monelle järkytys. Taiteen ostajia on pyydetty viemään lohiteos itselle läheiseen virtapaikkaan ja ottamaan valokuva. Virrassa kulkeminen vieritysten on haastavaa, mutta mielenkiintoista. Luonto ja sen koskemattomuus inspiroivat minua, ja siksi haluaisin viettää täällä aikaa. Ajoittain jännittävääkin. Otamme tutkijoita vastaan rajoitetusti. Hetki kahvitauon jälkeen kuuluu pedagoginen puheenparsi viereisestä veneestä. Ota ennakkoon yhteyttä info@kansanarkisto. www.kansanarkisto. Esimerkiksi Petäjäniemessä sijaitsevat rakennukset ovat nykyisin Kemijoki Oy:n omistuksessa. Isä Jouni katsoo reittiä läpi voimakkaan virran, kunnes vene tömähtää viimeiseen määränpäähänsä, Leirikariin. l Sieriniemen siunaus -mielenosoitus järjestettiin viidennen kerran. Yksi lapsista on kiinni airoissa, toinen perämelassa. Usein muistellaan kokemuksia lapsuudesta ja nuoruudesta, jolloin lohisaaliit olivat mittavia. Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1 , 00530 Helsinki , p. Tasaisin väliajoin viereen pölähtää toinen venekunta. Studion kaltaiset haaveet Kemijoen rannalla tuntuvat Joelista kuitenkin kaukaisilta. Luonnon pahoinvointi ja ilmastokriisi puhuttavat. Virtaavassa vedessä jokaisella veneessä olijalla on tehtävänsä. Matka jatkuu pieniä hetkiä yhdessä edeten. Kansan Arkiston Ystävien tilaisuudet siirtyvät syksyyn! Tavara-arpa ry. Yksi taideteoksista on kuvattu Sysmän tippavoimalan edessä. TausTaT 20 | KU 32 /2 02 1 Pian Jurvelin näyttää kuvaa puhelimestaan. 16-vuotias Joel Wikström kertoo haaveestaan rakentaa tulevaisuudessa alueelle studio, jossa voisi tehdä musiikkia. – On vaikea haaveilla tällaisista asioista, jos viereen kaavaillaan voimalaitosta
Asioista oli sovittu Saksan ja Namibian hallitusten erikoislähettiläiden välisissä viisi vuotta kestäneissä neuvotteluissa. TausTaT KU 32 /2 02 1 | 21 Tänä päivänä suuri osa hereroista ja namoista elää yhä EteläAfrikan rotusortohallinnon heille määräämissä reservaateissa tai pahvista rakennetuissa hökkeleissä kaupunkien laitamilla. Toistaiseksi Saksa ei suostu neuvottelemaan vahingonkorvauksista. Tuhansia hereroja suljettiin keskitysleireihin, joissa miehet pantiin pakkotyöhön ja naisista tehtiin seksiorjia. Hyvältä kuulostavat aikomukset eivät ole kesän aikana kuitenkaan toteutuneet, sillä Namibian hererot ja namat ovat pitäneet Saksan tarjouksia lähinnä loukkaavina ja kutsuneet koko neuvotteluprosessia petokseksi. saksan lounais-afrikan miehitys oli väkivaltainen. Namoja kuoli kymmenentuhatta, lähes puolet koko kansasta. Namibian vähemmistökansoihin kuuluvien hererojen ja namojen edustajia ei lainkaan pyydetty mukaan neuvotteluihin Saksan hallituksen kanssa. Ulkoministeri Heiko Maas vetosi siihen, että nykyinen kansanmurhan käsite määriteltiin vasta vuonna 1948. 1800-luvun lopulla saksalaiset sotilaat ja uudisasukkaat valtasivat suurimman osa hererojen maista, varastivat karjaa, raiskasivat naisia ja ottivat miehiä orjiksi. AvustushAnkkeet eivätkelpAA hyvitykseksi TeksTi Peik Johansson kuva All Over Press/Ullstein Bild PinTaa syvemmälTä. Päälliköiden mielestä hereroille ja namoille tulisi maksaa 460 miljardia euroa vahingonkorvauksia, joka jaettaisiin 40 vuoden ajalle. Lähes sata tuhatta hereroa surmattiin tai kuoli nälkään kolmen vuoden aikana, 80 prosenttia koko kansasta. Saksalaisjoukot surmasivat arviolta sata tuhatta ihmistä järjestelmällisissä joukkomurhissa Saksan Lounais-Afrikassa vuosina 1904–08. Kansainvälisen oikeuden mukaan Saksa ei olisi näin ollen velvollinen maksamaan korvauksia vääryyksistä, jotka tapahtuivat vuosikymmeniä tätä ennen. Samalla he vieraantuivat omasta kulttuuristaan ja ajautuivat äärimmäiseen köyhyyteen. Vuonna 1905 myös hererojen naapurit namat aloittivat kapinan saksalaisia vastaan – ja kokivat pitkälti saman kohtalon kuin hererot. Toiset kuolivat nälkään paetessaan Kalaharin autiomaahan. – Saksan tulisi ostaa takaisin esi-isiltämme ryöstetyt maat, totesi Namibian kansanmurhayhdistyksen puheenjohtaja Laidlaw Peringanda. l S aksan ulkoministeri Heiko Maas ilmoitti kesän alla, että Saksa tunnustaa vihdoinkin virallisesti siirtomaavallan aikaisen kansanmurhan nykyisen Namibian alueella. Saksan hallitus lupasi Namibialle yli miljardin euron edestä erilaisia kehitysapuhankkeita, joilla oli tarkoitus parantaa surmatöiden uhriksi joutuneiden jälkeläisten elinoloja. Summat olivat mitättömiä verrattuna siihen, kuinka paljon Saksa oli maksanut korvauksia holokaustista selvinneille juutalaisille. Alue siirtyi Kansainliiton mandaatilla Etelä-Afrikan hallintaan, ja maahan muutti myös tuhansia valkoisia eteläafrikkalaisia. Huomattava osa Lounais-Afrikkaan asettuneista saksalaisista jäi maahan vielä sen jälkeen, kun Saksa menetti siirtomaansa ensimmäisen maailmansodan päätteeksi. Sen jälkeen, kun hererot vuonna 1904 nousivat kapinaan miehitystä vastaan, saksalaisjoukkojen komentaja antoi käskyn hävittää heidät perin pohjin. Saksan hallitus tunnustaa siirtomaavallan aikaisen kansanmurhan nykyisen Namibian alueella mutta ei suostu neuvottelemaan vahingonkorvauksista. Namibian politiikassa mukana olevat koulutetut hererot ja namat kuuluvat yleensä oppositiopuolueisiin. Vankeja pidettiin nälässä, ja heillä tehtiin lääketieteellisiä kokeita. Hererot ja namat menettivät Saksan siirtomaavallan aikana yli 25 miljoonaa hehtaaria maata ja yli 80 000 karjaeläintä. Hereroja namapäälliköt olivat myös tyrmistyneitä Saksan lupaamien avustushankkeiden suuruudesta. Perinneasuihin pukeutuneet hereronaiset vierailivat esivanhempien haudalla Okahandjassa Namibiassa. Saksalaiset rakensivat rautatietä hererojen maille ja suunnittelivat paimentolaiskansan pakkosiirtoa reservaatteihin. Namibian itsenäistyessä 74 prosenttia maan viljelymaista oli valkoisen vähemmistön omistuksessa. Saksan liittopresidentin Frank-Walter Steinmeierin oli määrä matkustaa Namibiaan pyytämään anteeksi hereroja nama-kansoilta näiden siirtomaavallan aikana kokemia vääryyksiä. Saksalaissotilaat surmasivat kymmeniä tuhansia hereroja kiväärinluodeilla, pistimillä ja polttamalla heidät hengiltä. Hererojen edustajat vastasivat Saksan tarjoukseen ilmoittamalla, etteivät halua avustushankkeita vaan maata ja rahaa
Burnley — Brighton 2 (X) 6. Yhden aikakauden loppu. Sitä hetkeä ei koskaan tullut. Millwall — Blackburn 1 (X) 12. TeksTi Elina Vainikainen kuva Lehtikuva/Pau Barrena Ongelma ei ole yksittäisessä pelaajassa tai hänen vaatimuksissaan, vaan huippufutiksen sairaissa rakenteissa. Tietenkin voi kysyä, mitä ihmeen järkeä Messinkään on vaatia megalomaanisia palkkoja kurjassa tilanteessa – hänen taloutensa on turvattu koko loppuelämäkseen. Huddersfield — Fulham 2 (X) 10. Jotenkin sitä olisi toivonut, että tulovirtojen heikentyminen olisi saanut seurat katsomaan peiliin, sopeuttamaan toimintaansa, neuvottelemaan edullisempia sopimuksia – toteuttamaan jonkinlaista degrowthia, kohtuutaloutta. espanjan pääsarja La Liga on yrittänyt tervehdyttää seurojen taloutta asettamalla palkkakaton. elokuuta. Leicester — Wolverhampton 1 4. Mutta ei, ajetaan mieluummin seuroja konkurssiin tai öljyoligarkkien syliin. Lyhyellä tähtäyksellä diili olisi helpottava, pitkällä kelvoton etenkin suurseuroille. Barcelona on massiivisissa talousvaikeuksissa, eikä sillä yksinkertaisesti ollut enää varaa pitää staraansa. Koronan myötä sarjan tulot ovat romahtaneet, ja sen vuoksi myös palkkakatto on tätä nykyä matalammalla kuin ennen. Väkisin syntyy mielikuva seuran ja liigan välisestä miekkailusta, jonka pelinappulaksi Messi on nyt päätynyt: semminkin, kun seuran talouden tiedetään olevan kuralla, ulostulo sääntöteknisistä asioista tuntuu erikoiselta. Lukuisia seuroja on ajautunut miljonäärien käsiin, ja Espanjassa haaskalle on ehtinyt sijoitusyhtiö CVC, joka on tarjonnut seuroille rahaa tekohengitykseksi vaatien vastineeksi mojovaa siivua seuraavien viiden vuosikymmenen tv-oikeuksista. Chelsea — Crystal P 1 3. TausTaT 22 | KU 32 /2 02 1 K atalonian ylpeys FC Barcelona on sloganinsa mukaisesti més que un club – enemmän kuin seura. Norwich C — Liverpool 2 2. Everton — Southampton 1 7. Argentiinalaista Messiä on usein verrattu Diego Maradonaan, mutta siinä, missä jalkapalloa seuraavan suuren yleisön silmissä Diego muistetaan eniten maajoukkueurastaan, on Messi ennen kaikkea Barçan ikoni. Paitsi, että hän tuo joukkueelle menestystä, hänen kasvoillaan myydään läjäpäin fanituotteita, mainostilaa ja tv-oikeuksia. Barcelona onkin viestinyt, että ongelma on ensisijaisesti La Ligan säännöissä, jotka eivät salli kaikille osapuolille mieluista sopimusta. Ongelma ei kuitenkaan ole yksittäisessä pelaajassa ja hänen vaatimuksissaan, vaan huippufutiksen sairaissa rakenteissa, joita vastaan pyristely näyttää olevan mahdotonta. Nottingham — Bournemouth 2 (X) 13. Eikä edes Messin palkanmaksun loppuminen riitä: menoja on silti liikaa. Barnsley — Coventry C 1 8. Kansan Uutiset suosittaa 64 merkin järjestelmää: 2, 1, 1, 2(x), 2(x), 1, 1, 1(2), 2(x), 1, 1(x), 2(x), 1. Eikä ole sattumaa, että Messin loppusijoituspaikaksi onkin vahvimmin huhuttu ranskalaista PSG:tä – jonka taustalla on qatarilainen sijoitusyhtiö ja jota palkkakatot eivät koske. Yli kaksikymmenvuotinen ura vain yhdessä seurassa hakee näinä päivinä vertaistaan. Uutinen tuli siksikin puskista, että vasta muutama viikko sitten Messin ja Barcelonan ilmoitettiin päässeen yksimielisyyteen ja uusi sopimus sorvattaisiin hetkenä minä hyvänsä. klo 16.58. Kun seurat kilpailevat valtavilla summilla pelaajista, muuttuu taloudenpito venäläiseksi ruletiksi, jossa pärjäävät vain todelliset massipäälliköt. Tätä tekstiä kirjoitettaessa hyökkääjätähden uudesta osoitteesta ei vielä ole tietoa, mutta sopan taustat ovat alkaneet pikkuhiljaa valjeta: kuten arvata saattaa, kyse on rahasta. Lopputulos ei taatusti tyydytä kuin taloudellisella saamapuolella olijoita. Messi-tapaus tuleekin lihallistaneeksi monia nykyjalkapallon ongelmia. Joukkueen kirkkaimpana kiintotähtenä on jo vuosien ajan loistanut Lionel Messi, eikä liene liioittelua väittää hänen olevan etenkin seuralleen enemmän kuin pelaaja. erityisen kimurantiksi kuvion tekee se, että Messi on joukkueelleen varsinainen kultamunia muniva hanhi. West Bromwich — Luton 1 1X2 Lionel Messi kertoi tilanteestaan tiedotustilaisuudessa 8. Middlesbrough — Bristol C 1 11. Argentiinalainen on paitsi Blaugranan, myös koko La Ligan kasvot, ja hänen lähtemisensä vähentää koko sarjan kiinnostavuutta. Watford — Aston Villa 2 (X) 5. Palkkakaton kaltaisia taloussääntöjä toivoisikin otettavan käyttöön koko Uefan tai jopa Fifan tasolla, sillä nykytilanteessa kansalliset sarjat ovat keskenään eriarvoisia. leuat loksahtivatkin sijoiltaan kaikkialla futismaailmassa, kun männäviikolla Barcelona yllättäen ilmoittikin luopuvansa sankaristaan. viikon vakiorivillä on Valioliigaa ja Championshipiä, ja sen peliaika päättyy lauantaina 14.8. Hull — QPR 1 (2) 9. l vihjerivi 1. Vuosikausien holtiton tuhlailu siirtomarkkinoilla ja ylimitoitetut palkat kostautuvat nyt kurjalla tavalla. koronapandemia on iskenyt jalkapalloonkin lujaa, eikä se ole jättänyt jättiseurojakaan rauhaan
Se on uusimpaan ilmastotietoon perustuva kooste. Uutta tietoa on erityisesti se, kuinka kuva ilmastokriisistä on tarkentunut. TeksTi Jussi Virkkunen Ilmastotoimilla on kiire. Jälleen kerran yritetään herätellä ihmiskuntaa, ja erityisesti ihmisiä, joilla on valtaa. Sellainen vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelällä oli, kun hän luki kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n maanantaina julkaistua raporttia. Tässä jamassa ollaan, Le ht iK Uv a/ JU ss i NU Ka ri. – Tässä raportissa ei tietyllä tavalla ole hirveästi mitään uutta ja mullistavaa. Heillä, joilla on valtaa, on eniten vastuuta Ristiriitainen olo Kivelälle tuli juuri herättelystä. Valitettavasti tilanne on sellainen. R istiriitainen olo. Politiikka KU 32 /2 02 1 | 23 03 politiikka Ilmastotoimia, nyt! Vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelä karsastaa puhetta kunnianhimoisista ilmastotoimista, koska sellaisia ei vielä ole edes tehty. Sen ydinsanoma oli, että jos ilmaston lämpeneminen halutaan pitää 1,5 asteen tavoitteessa, toimilla on todella kova kiire. – Meidän ei pitäisi enää olla tilanteessa, jossa meitä pitää herätellä
IPCC:n raportti kun kertoo, että missään ei ole vielä tehty oikeasti kunnianhimoisia toimia. Maanantaina IPCC:n raportissa todettiin, että tuo raja ylittyy hyvin todennäköisesti viimeistään 2030-luvun alkupuolella eli noin kymmenen vuoden päästä. Tarvitsemme kunnianhimoisia päätöksiä, kuuluu helposti poliitikon suusta ilmastosta puhuttaessa. – Tarvitsemme ihan eri mittatason ilmastotoimia. l An tt i Yr jö ne n. Hallitusohjelmassa linjataan, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 eli 14 vuoden päästä. Siinä heikommassa asemassa olevia tuetaan enemmän, kun yhteiskuntaa rakennetaan hiilineutraaliksi eli sellaiseksi, joka aiheuttaa päästöjä vain sen verran kuin se pystyy sitomaan. Ehkä jos 1980-luvulla olisi alettu tehdä ilmastotoimia, meillä olisi ollut enemmän liikkumavaraa kuin nyt. Jos koko maailman päästöt saadaan yhtä suuriksi kuin ihmisen luomat nielut, on lämpeneminen mahdollista lopulta rajoittaa 1,5 asteeseen, raportissa todettiin. Nykytoimet eivät ole lähellekään riittäviä, Kivelä tiivistää. Kivelä nostaa vielä lopuksi esiin, että IPCC:n raportissa korostetaan jokaisen toimen merkitystä. Riittävien toimien tekeminen on Kivelän mukaan poliitikkojen tehtävä. – Meillä ei ole sellaista liikkumatilaa, koska olemme hidastelleet niin monta vuosikymmentä. ”Meiltä puuttuvat riittävät toimet.” – Tämä kriisi on niin massiivinen ja vaatii kulutusja tuotantotapojemme laajamittaista muuttamista Tähän liittyy myös vasemmiston esiin nostama termi oikeudenmukainen siirtymä. Kivelä haluaa korostaa, että monet ovat hyötyneet ilmastotoimien lykkäämisestä ja tekemättä jättämisestä. Ihmiskunta on vastuussa ilmastokriisistä, mutta ihmisten syntitaakka vaihtelee erittäin paljon. Kivelä painottaa samaa eli nyt hallituksen pitää tehdä loput toimet, joilla Suomi pääsee hallitusohjelman mukaiseen tavoitteeseen. Kivelä sanoo karsastavansa kunnianhimoinen-sanan käyttöä ilmastotoimien yhteydessä. Niiden toteuttaminen puolestaan vaatii todella isoja yhteiskunnallisia muutoksia. Kaksi muuta osaa julkaistaan ensi vuonna. Nyt edessä on vielä iso urakka tehdä päätökset toisesta puolikkaasta. Politiikka 24 | KU 32 /2 02 1 koska tarvittavia toimia ei ole tehty ajoissa, jolloin ne olisivat olleet paljon helpompia ja halvempia. – Jos tehdään vesityksiä, ne pitää korvata muilla sektoreilla. Kivelä puhuukin laaja-alaisesta kulttuurisesta muutoksesta. Hän lisää, että nyt julkaistiin ensimmäinen osa uudesta raportista. ilmastoRiihi odottaa Suomessa hallitus kokoontuu syyskuun alussa budjettiriiheen viimeistelemään ensi vuoden budjetin. Lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna kyse on niin sanotusti vaikeista päätöksistä, sillä päästövähennyksiä pitää hakea liikenteestä, maataloudesta ja metsäteollisuudesta. – Ensimmäinen osa keskittyy ilmastotieteen luonnontieteelliseen pohjaan. Se tarvitsee päälle yhteiskunnallisen analyysin. Lisäksi hallitus vaikeutti urakkaansa keväällä, kun keskustan vaatimuksesta turpeen alasajoa hidastettiin. – On ihan järkyttävän suuri eriarvoisuuskysymys sen suhteen, ketkä ilmastokriisiä kiihdyttävät, ketkä siitä hyötyvät, keillä on insentiivi olla toimimatta. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kirjoitti maanantaina Facebookissa, että vasemmisto vaati budjettiriihestä ilmastoriihtä jo kesän alussa. – Peräänkuulutan ilmastopolitiikkaa, johon on tiukasti sidottu tulonjaolliset ja eriarvoisuuden vähentämisen kysymykset, Kivelä sanoo. Riittävät toimet Pariisin ilmastosopimuksessa allekirjoittajamaat sitoutuivat estämään ilmaston lämpenemisen yli 1,5 celsiusasteen esiteolliseen aikaan verrattuna. – Kaikki loput päätökset, jotka meiltä puuttuvat hallitusohjelman mukaiseen tavoitteeseen pääsemiseksi, pitää tehdä budjettiriihessä, Kivelä sanoo. Tämä on valtava poliittinen konflikti, joissa tietyt tahot ovat hyötyneet siitä, että fossiilisia polttoaineita on saanut päästellä vuosikymmenestä toiseen, Kivelä toteaa. Valmistuessaan se on kaikkien aikojen kattavin raportti ilmastokriisistä. Tarvitsemme riittäviä toimia, jotka jo olisivat täysin ennennäkemättömiä, hän huomauttaa. Ilmastotoimien kohdalla on totuttu puhumaan kunnianhimoisesti. – Meiltä puuttuvat riittävät toimet. Se tarkoittaa, että nyt hallituksen pitää löytää korvaava päästövähennys. Köyhimmät kärsivät eniten, vaikka he vaikuttavat päästöihin vähiten. Tähän mennessä hallitus on tehnyt päätökset toimista, joilla tavoitteesta on täyttynyt puolet. Ylipäätään valinnanvaraa ei enää oikein ole. Sen vuoksi ilmastopolitiikka ei voi olla pistemäistä, koska kokonaisuus on sitova, Kivelä huomauttaa. Peräänkuulutan ilmastopolitiikkaa, johon on tiukasti sidottu tulonjaolliset ja eriarvoisuuden vähentämisen kysymykset, vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelä sanoo
Julkisen vallan on perustuslain mukaan myös tuettava perheen mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu, Lohikoski muistuttaa. An tt i Yr jö ne n. Hän on työskennellyt jo pariin otteeseen erityisavustajana paikkaamassa perhevapailla olleita erityisavustajia. KU Koivusalo seuraa Kelhää oPetusministerin avustajakunta nuoren opintoetuuksia ei saa vähentää perheen toimeentulotuesta Kansanedustaja Pia Lohikoski (vas.) pitää epäoikeudenmukaisena tilannetta, jossa vanhemman saadessa toimeentulotukea tuesta vähennetään kotona asuvan nuoren saama opintotuki tai kuntoutusraha. – Se, pystytäänkö talousasioissa järkevään ja rakentavaan keskusteluun ilman irtiottavaa ja repivää politikointia, hän tarkentaa. tulevalta syKsyltä Myllykoski arvioi hallituksen toimintakyvyn olevan tärkein asia vasemmistoliiton kannalta. Koivusalon tilalle on nimitetty Henri Purje, jonka tilalle talouspoliittiseksi asiantuntijaksi on nimitetty Lauri Holappa. – Jos kuntoutusraha menetetään, on se lannistava ja mahdollisesti opiskelun estävä isku terveyshaasteiden kanssa painiville nuorille. oPintoetuudet teollisuus Opetusministeri Li Anderssonin avustajakunnassa on tapahtunut muutoksia, joiden taustalla on hallituskauden alussa Anderssonin valtiosihteerinä aloittaneen Minna Kelhän siirtyminen Opetushallituksen pääjohtajaksi. Mutta toisen asteen maksuttomuuden mahdollistama oppivelvollisuuden pidennys ei ole sekään mikään pieni asia, hän sanoo Kansan Uutisille. Uutisointi tuntuu olevan sitä parempaa, mitä enemmän tulee klikkauksia, Myllykoski arvioi. – En osaa yhtä yksittäistä asiaa nimetä, mutta median sensaatiohakuisuus ja osin yksipuolinen tapa katsoa asioita on häiritsevää ja kertoo, ettei journalismille ole mediataloissa aikaa. KU An tt i Yr jö ne n Dan Koivulaakso on aiemmin työskennellyt muun muassa vasemmistoliiton poliittisena sihteerinä. – Danny ja Kesäkatu on tänä kesänä soinut paljon, kun katu on ollut todella kuuma. Uutena valtiosihteerinä on aloittanut Dan Koivulaakso, joka aiemmin työskenteli erityisavustajana ministeriryhmän sihteerinä. – Myös Euroopan unionin koronapaketti oli ja tulee olemaan todella iso ja tärkeä asia. An tt i Yr jö ne n Pia Lohikoski edusKuntaryhmänsä KesäKOKOuKseen valmistautuvalla vasemmistoliiton kansanedustajalla Jari Myllykoskella ei ole vaikeuksia valita, mikä oli eduskunnan kevätistuntokauden tärkein asia. Omalta kohdaltaan hän mainitsee kaksi tärkeää asiaa, jotka ovat syksyn aikana eduskunnan käsittelyssä. Lohikoski näkee ristiriitaisena, että samaan aikaan kun oppivelvollisuus pitenee, nykyinen etuusjärjestelmä vaikeuttaa vähävaraisten perheiden nuorten asemaa. KysymyKseen siitä, mikä keskeinen asia jäi tiedotusvälineiltä huomaamatta, hän ei halua mainita yhtä asiaa. Tuula Kärki Jari Myllykoski säästyykö hallitus irtiotoilta talousasioissa. – Odotan eläinten hyvinvointilain ja toki maksuhäiriömerkintää lyhentävän luottotietolain käsittelyä, hän sanoo Kesää Myllykoski on keventänyt musiikilla. – Kyllä se eittämättä oli sote-uudistuksen saaminen maaliin. – Perustuslain mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon, minkä lisäksi lailla turvataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan. Hallitus on sitoutunut parantamaan pienituloisten lapsiperheiden toimeentuloa ja toimimaan johdonmukaisesti lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi. Lähde: TiLasTokeskus prosenttia suurempi oli teollisuuden uusien tilauksien arvo kesäkuussa kuin vuotta aikaisemmin. Myllykoskea eduskunnan syksyssä kiinnostavat myös eläinja maksuhäiriöasiat. Politiikka KU 32 /2 02 1 | 25 25,2 38,1 prosenttia oli tilauksien arvossa kasvua tammi-kesäkuussa edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Lohikoski kysyy peruspalveluministerille jättämässään kirjallisessa kysymyksessä, miten hallitus aikoo turvata tällaisten nuorten opiskelumahdollisuudet ja miten asia huomioidaan meneillään olevassa toimeentulotukilain uudistuksessa
Toivottavasti Suomessa ei tule näin käymään. 1990-luvun laman aikaan järjestimme työvoimakoulutuksena 3–4 kuukauden mittaista ”ohjattu työharjoittelu” -työvoimakoulutusta. Kun oppivelvollisuutta laajennetaan, kannattaisi mielestäni ”ohjatun työharjoittelun” kaltaista mallia kokeilla niille nuorille, joille teorian opiskelu on pakkopullaa ja vie halut koulunkäyntiin, kun oppivelvollisuutta laajennetaan. Tälläkin hetkellä avoimia työpaikkoja on metallialalla useissa paikkakuntamme yrityksissä, joihin oppisopimuskoulutuksella voisi vastata. Nämä villieläimet on pakotettu elämään pienissä verkkopohjaisissa häkeissä lähellä toisiaan vailla minkäänlaista mahdollisuutta toteuttaa luontaisia tarpeitaan, mikä aiheuttaa niille jatkuvaa pelkoa ja stressiä. Sitä on hyvin vaikeaa poistaa. Lapsuudessani, yli 40 vuotta sitten, opettajani sanoi, että on lottovoitto syntyä Suomeen. Suomessa poliittisessa kentässä ei ole tarpeeksi autettu hyvin heikossa asemassa olevia ihmisiä. Opetuksen tulisi mielestäni lähteä siitä, että oppilasta ohjataan käyttämään omaa päätään ongelmien ratkaisemisessa. Ammatillisten oppilaitosten opettajat tarvitsevat myös täydennyskoulutusta haastavampien nuorten kohtaamiseen. Lisäksi olen työskennellyt teollisuudessa ja yrittäjänä. He saattavat jo hyvin nuorina jäädä pois yhteiskunnasta ja lopullisesti työelämästä. Esimerkkinä voisi olla kysymys: ”Mitä hyvää on pirussa?” Tähän voi vastata: ”On se ainakin ahkera.” Myös oppilaanohjaajat tarvitsevat lisäkoulutusta ja yhteistyötä toisen asteen kanssa. Jos nimimerkin käyttö on perusteltua, kirjoittajan nimi on kuitenkin saatettava toimituksen tietoon. He saattavat elää köyhyydessä koko ikänsä. Suomi voi melko vauraana valtiona tukea enemmän kehitysmaita, ottaa enemmän pakolaisia maahan ja muutenkin auttaa niitä ihmisiä myös muualla maailmassa, joilla ei ole juuri mitään tulevaisuutta omassa maassaan. Noin neljä prosenttia maailman ihmisistä omistaa yli puolet koko maail man varallisuudesta. Syrjäytyneitä ihmisiä ei ole autettu tarpeeksi. Yliopisto-opinnoissani tulin toisiin ajatuksiin. Kurssin jälkeen koulutusta olisi hyvä jatkaa vielä oppisopimuskoulutuksena tutkinnon saamiseksi. Toimittajilla on henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet muotoa: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. Johanna Wasström Sipoo nyt on korkea aika ajaa alas turkistarhaus. Nämä virusmuunnokset tekevät taistelun koronavirusta vastaan entistä haastavammaksi. Tällaisissa olosuhteissa virukset jylläävät. Turkisala on ollut Suomessa tappiollinen jo pitkään, ja se saa vuosittain miljoonia euroja yhteiskunnan tukia. Otteita näistä keskusteluista voidaan julkaista lehdessä. Verkkolehti on osoitteessa www.kansanuutiset.fi Palautetta ja uutisvinkkejä voi antaa suoraan toimitukselle. Esimerkiksi traktoritehdas etsii kokoonpanijoita, Meconet ohutlevyseppiä, koneistusyritys koneistajia. Näitä somisteita voi yhtä hyvin tehdä tekoturkiksesta, jonka ympäristökuormitus on paljon pienempi kuin aidon turkiksen (MTT:n tutkimus vuodelta 2011). Köyhyys jopa periytyy lapsille. Opettajan tulisi löytää ajatuksia oppivelvollisuuden pidentämisestä kaikista oppilaista jotain myönteistä sanottavaa. Myös maaseutuammattien oppisopimuskoulutus toisi virkeyttä maaseudulle. Teoriaa oli vain kaksi viikkoa: lähinnä tietotekniikan taitoja, työelämän pelisääntöjä ja motivointia. Monet heistä ovat saaneet lähinnä ammatillisen pohjakoulutuksen ja lyhyen opettajakoulutuksen. Toimituksen puhelin: 09 759 601. Ja näin se on. Harjoittelun aikana nuori sai aktiivisella toiminnallaan ja opettajan ohjaamana yrityksen tuntemaan hänet tarpeelliseksi, ja harjoittelu päättyi usein työpaikan saamiseen. Onneksi YK ja monet muut järjestöt, auttavat ympäri maailmaa köyhiä, sairaita, ja vähäosaisia ihmisiä – joiden tulevaisuus ei ikävä kyllä näytä niin koheikossa asemassa olevia ei ole autettu tarpeeksi vin hyvältä. Oppisopimuskoulutuksen laajentaminen voisi jo sinällään ratkaista syrjäytyneiden nuorten tutkintomahdollisuuksia. Ohjelmointi tulisi ottaa mukaan, sillä se saattaisi kiinnostaa monia nuoria, jotka ovat tottuneet käyttämään tietotekniikkaa ja sosiaalista mediaa. Toimituksella on oikeus lyhentää kirjoituksia. Kurssit, joilla oli pitkät teoriajaksot ja lyhyet työharjoittelujaksot, tuottivat huonomman tuloksen työhön sijoittumisessa. Jatkuvaa köyhyyttä on ympäri maailmaa. Jatkuva nälänhätä, köyhyys ja muut vaikeat asiat, esimerkiksi epäluotettava demokratia, ajaa ihmisiä liikkeelle niihin maihin, joissa on paremmat mahdollisuudet toimia yhteiskunnassa. Mika Lille Helsinki turKistarhaus On taas kerran ollut tapetilla, koska minkkitarhoista ympäri maailmaa on löytynyt runsaasti koronavirusmuunnoksia. Mielenterveyden toipujia ei ole autettu tarpeeksi. Mikäli Suomi ei halua taantua merkilliseksi takapajulaksi, jossa ei välitetä eläinten hyvinvoinnista, ympäristöstä, imagotahroista saati kan santerveydestä, olisi poliitikkojen tartuttava ripeästi toimeen ja vihdoin lopetettava turkistarhaus. Aktiivinen opettaja ja harjoittelija saivat yhdessä usein, lamasta huolimatta, puhuttua nuorukaiselle harjoittelupaikan yrityksestä. Myös verkkosivuilla keskustellaan. Teoriajakson aikana opiskelija ja opettaja etsivät opiskelijaa kiinnostavalta alalta sopivaa työharjoittelupaikkaa paikkakunnan yrityksistä. Samoin yleensä pitkäaikaissairaat ja hyvin monet muut ihmiset, esimerkiksi yksinhuoltajat ja kymmenet tuhannet köyhät eläkeläiset, ovat jääneet vaille tarpeellista apua Suomessa. Esko Uusitalo Äänekoski Köyhät vain köyhtyvät joka vuosi, ja rikkaat vain rikastuvat joka vuosi ympäri maailmaa. Itse kävin 1970-luvulla lyhyen pedagogisen opettajakoulutuksen, joka korosti, että opetuksen tavoitteena on oppilaan sopeuttaminen yhteiskuntaan. Miltä heistä mahtaa tuntua. Politiikka 26 | KU 32 /2 02 1 Juttujen enimmäismitta on 60 konekirjoitusriviä eli noin 3 000 merkkiä välilyönteineen. Turkista käytetään länsimaissa lähinnä pipojen, takkien ja jalkineiden somisteena, eli se on turhake sanan varsinaisessa merkityksessä. Jokaisesta verkossa julkaistusta uutisesta voi avata keskustelun. Siihen tarvitaan lisäpanostusta. Useat maat ovatkin koronan takia päättäneet luopua minkkitarhauksesta, ja monet maat ovat jo aikaisemmin tehneet päätöksen turkistarhauksen alasajosta. Kyselyn mukaan 76 prosenttia ei hyväksy turkistarhauksen tukemista. Olen toiminut muun muassa 14 vuotta ammattikoulun nuorisoasteen opettajana ja viimeksi 17 vuotta aikuiskoulutusjohtajana. Hyvin suurissa kaupungeissa ympäri maailmaa on rikkaiden alueet aidattu – koska on niin valtavan paljon köyhiä ihmisiä, jotka joutuvat rikoksen tielle eli joutuvat jopa ryöstämään muilta ihmisiltä, kun heillä ei ole yhtään rahaa. Taloustutkimuksen tekemän tuoreen kyselyn mukaan yli 70 prosenttia suomalaisista vastustaa nykyisenkaltaista turkistarhausta eli haluaisi lopettaa tarhauksen siirtymäajalla tai sallisi sen jatkuvan vain, jos eläimille taataan huomattavasti paremmat olot. Pääsääntöisesti julkaisemme vain omalla nimellä kirjoitettuja tekstejä. Nämä ajatukset ovat syntyneet vahvan kokemuksen pohjalta. Lähettämällä kirjoituksesi postitse osoitteella: kansan Uutiset Hämeentie 105 a 00550 Helsinki Sähköpostitse osoitteeseen lukijoilta@kansanuutiset.fi osallistu keskusteluun yleisönosasto OppivelvOllisuuden laajentamisessa tulisi ottaa paremmin huomioon ne nuoret, joille teoriapainotteinen opiskelu on myrkkyä. Turkistarhaus aiheuttaa Suomelle suurta imagohaittaa. Pedagogisen koulutuksen vähyyttä olisi paikattava täydennyskoulutuksella pedagogisten perusasioiden hallintaan. Lisää yhteystietoja sivulla 2. Opiskelijat olivat enimmäkseen parikymppisiä poikia, joilta toisen asteen koulutus oli jäänyt puuttumaan. Videot ja kuvat sairaan lihavista ”hirviöketuista” sekä vammautuneista ja kannibalismin kohteeksi joutuneista eläimistä ovat saaneet maailmanlaajuista huomiota
Niin ja suomalaisten ylikulutuspäivähän oli jo 10. Kohtuutalousliikkeen kehittelyille on pitkään tuhahdeltu, ja niitä on pidetty utopistisina haihatteluina. Moni toivonee, että uusiutuvan energian ratkaisut pelastavat maailman, niin että länsimaisesta korkeasta elintasosta ei tarvitse luopua. Miksi otamme itsestäänselvyytenä sen, että sosiaalisen median toimintaympäristö on kauttaaltaan yksityisomisteinen. Mutta toki myös kuluttajilla on oma tärkeä roolinsa tavoitteiden saavuttamisessa. Juulia Heikkinen Helsinki Polarisaatiota vastaan julkisella sosiaalisen median alustalla. Ongelman ytimessä eivät ole algoritmit tai digiympäristö sinänsä vaan yksityisten alustojen toiminnan perusperiaate, voiton tavoittelu. IPCC-raportin viesti on se, että lämpenemisen rajoittamisen lisäksi huipputärkeää on luonnon suojeleminen ja luonnon monimuotoisuuden vaaliminen. Se tarkoittaa muun muassa energiatehokkuutta, puhtaita teknologioita ja luopumista fossiilisten polttoaineiden käytöstä. l Sirpa KoSKinen Toimituspäällikkö sosiaalisen median algoritmien tuottamaan kuplautumiseen on viime aikoina herätty, mutta keinot siihen vastaamiseen ovat riittämättömät ja turhan reaktiiviset. Kohtuutaloudessa lähdetään siitä, että talouden on sopeuduttava, ei luonnon. Viime vuonna maailman ylikulutuspäivää vietettiin lähes kuukausi myöhemmin, mutta tänä vuonna siis palattiin jo lähes tavanomaiseen. Politiikka KU 32 /2 02 1 | 27 Viimeinen sana Lisäpotkua kuluttajilta J atk u va n ta l o u s k a s v u n siunauksellisuutta jo pitkään kritisoineen kohtuutalousajattelun ja kohtuusliikkeen soisi nousevan marginaalista kirkkaaseen päivänvaloon. Aina välillä kuluttajaliikettä herätellään – ja juuri sitä tekee kohtuusliikekin – mutta laajaa ja määrätietoista kansanliikettä siitä ei toistaiseksi ole saatu luotua. Budjettiin katsomatta Facebookin kaltaisilla alustoilla ehdokkailla ja puolueilla on vain rajatut mahdollisuudet hallita oman kampanjan näkyvyyttä eri yleisöille. Hyvinvointi pyritään turvaamaan globaalista kilpailukyvystä huolimatta. Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n tuore raportti on viime päivät ollut monen huolestuneen keskustelun käynnistäjä. Tähän on joutunut sopeutumaan myös journalistinen media. Monet ovat turhautuneita kuplautumiseen, eikä julkisomisteinen media ole aiemminkaan vienyt Suomea Venäjän tai Kiinan tielle. huhtikuuta! Nopeat päästövähennykset vaativat tietysti päättäjien ja valtioiden toimia ennen kaikkea. Sen sijaan ihmisiä ohjataan karsinoihin, joiden sisällä omaa maail mankuvaa vahvistetaan ja joissa kuplaan tunkeutuva ulkopuolinen mielipide on ennen muuta hyökkäys, ei kutsu keskusteluun. Se tarkoittaa luonnonvarojen käytön tuntuvaa hillitsemistä. Ilmastonmuutosraportti ei taida luvata tällaisten toiveiden toteutumista. Julkinen kampanjatila toreilla ja kaduilla oli hyvin rajattua. Ilmastonmuutoksen seurauksia ei enää voida välttää, vaan pitää sopeutua. Onneksi meillä on vaihtoehtoja. Olemme tilanteessa, jossa demokraattisen päätöksenteon ulottumattomissa oleva jättifirma määrittää suomalaisen vaalityön ja laajemmin ajateltuna julkisen keskustelun reunaehdot. Kohtuutaloudessa halutaan nostaa arvoon ympäristönsuojelun lisäksi sellaiset asiat kuin hoiva, yhteisöllisyys ja vapaa-aika. Hyöty kuluttajien painostuksesta säteilee parhaimmillaan niin luontoon kuin ihmisille laajasti. Tämä tarkoittaa käyttöhistoriaa vastaavan sekä mahdollisimman tunnepitoisen ja raflaavan sisällön syöttämistä ihmisille. Ehkä se aika vielä nähdään. Kohtuusajattelussa korostetaan, että myös vihreä tuotanto kuormittaa ympäristöä, jos kokonaistuotanto kasvaa. Uudenlaisen talousjärjestelmän tavoitteena on tuottaa oikeudenmukaista hyvinvointia ympäristön asettamissa puitteissa. Nyttemmin on jo tehty monenlaisia kestävämpään kehitykseen tähtääviä uudistuksia, mutta siinä toivossa, että talouskasvuajattelulla jatketaan. Pandemian myötä sosiaalisen median rooli kansalaiskeskustelun ja sosiaalisen toiminnan tilana on vain korostunut. Suomessa ja muissa korkean elintason maissa kuluttajia voitaisiin hyvinkin innostaa nykyistä enemmän aktivismiin ja yhteistoimintaan. Suomessa Ylen ei tulisi tyytyä peesaamaan digijättejä vaan aktiivisesti vastata toimintaympäristön murrokseen omalla, julkisesti rahoitetulla sosiaalisen median vaihtoehdolla, jonka toimintalogiikka olisi voitontavoittelun sijaan ihmisten altistaminen mahdollisimman monipuoliselle ja tietopohjaiselle keskustelulle. Lisäarvon luomiseksi toimintaa ohjaa loppukädessä se, kuinka houkutella ja koukuttaa lisää käyttäjiä. Alustat pidättävät oikeudet julkaisujen levittämiseen ja niitä tarjotaan jo valmiiksi suopeiksi arvioiduille kohderyhmille. Ajankohtainen esimerkki digijättien demokratiaa rapauttavasta vaikutuksesta ovat kuntavaalit, jotka käytiin pandemiatilanteen vuoksi suurilta osin somessa. Aito kestävyys edellyttää liikkeen mukaan sekä tuotannon että kulutuksen vähentämistä. Liike on vuosikaudet viestittänyt, että ekologinen kestävyys maapallolla saavutetaan vain, jos jatkuvan kasvun ajattelusta lopultakin luovutaan. Vaikka vaalityötä on toki aiem minkin tehty kaupallisten kanavien kautta, oli tilanne keväällä poikkeuksellinen. Kunnianhimoisempi keino olisi ottaa uuden mediatilan rakentaminen omiin käsiin tuottamalla vaihtoehtoinen, julkinen sosiaalinen media ja tuomalla näin kansalaiskeskustelun puitteet demokraattisen päätöksenteon piiriin. Viimeaikaiset esimerkit maailmalta, kuten Irlannin ja Australian viranomaisten päätökset Googlen ja Facebookin toiminnan rajaamiseksi, ovat hyviä esimerkkejä siitä, että digijättejä pystytään suitsimaan politiikalla. Maailmalla on monenlaisia esimerkkejä siitä, miten tehokkaasti kuluttajat voivat vaikuttaa tuotteiden ympäristöystävällisyyteen. Tämä ympäristö ei kannusta yhteiskunnallisesti tärkeisiin ”torikohtaamisiin”, joissa on turvallista tilaa olla eri mieltä tai oppia uutta. Sosiaalinen media julkisena palveluna tukisi myös demokratian toteutumista yhteiskunnassamme. Esimerkiksi tänä vuonna uusiutuvat luonnonvarat käytettiin laskennallisesti loppuun tältä vuodelta jo heinäkuun lopussa
SIKSI PÄÄSTÖT ON NOPEASTI SAATAVA LASKUUN. UUTTA YHTEISKUNTAA RAKENTAMASSA KANSAN UUTISET PUHEENAIHEET JOKA PÄIVÄ VERKOSSA WWW.KANSANUUTISET.FI. ILMASTOKRIISI UHKAA NOSTAA MERENPINTAA. KU ON MUKANA TEKEMÄSSÄ SUOMEA HIILINEUTRAALIKSI