8 / 2023 Nostalgia ajaa oikealle NostalgiaN kasvot Sivu 24 Aki Kaurismäki. 13.9.2023 / 9 € ku.fi N. Sivu 48 Yleensä vasemmalla, Yleensä oikeassa
Tra deka jä senedu t
helsinki eriytyy 13 Kävimme apulaispormestari Paavo Arhinmäen kanssa pyöräretkellä yhteiskuntaluokkien välillä. Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. kielet hupeneVat 20 Riittääkö pelkkä englanti peruskouluun. Yritys ei anna hyvitystä vähäisestä paino-, painatustai taittovirheestä, joka ei vähennä ilmoituksen mainosarvoa. pintaa syVemmältä 36 miksi haVaiji palaa. liikuntaa lisättäVä 10 Liikunnan puute on yhteiskunnallinen kysymys. joka neljäs euro lähtee 12 Hallitus leikkaa sote-järjestöiltä sata miljoonaa. arViot 60 Viimeinen sana 67 sisältö 8/2023 ajassa dialogi taustat ISSN 0357-1521 www.ku.fi Käyntija postiosoite Hämeentie 105 A 00550 HELSINKI (09) 759 601 ku@kansanuutiset.fi Tilausasioissa lähetä sähköpostia asiakaspalvelu@ku.fi tai soita numeroon (09) 759 60 208 (palvelemme puhelimitse maanantaista tiistaihin kello 9-12). moldoVa suuntaa länteen 30 Ukrainan sota toi solidaarisuutta Moldovallekin. työläiset elokuVissa 54 Pikakertaus Kaurismäen työläistrilogiasta. Lukijat tarvitsevat Kansan Uutisten sisältöä ja näkemyksiä Suomesta ja maailman tilasta muuttaessaan maailmaa oikeudenmukaisemmaksi. Painopaikka PunaMusta 2023 KAnnEn KUvA: Antti YRjönEn. Velkabudjetti 08 Kysyimme raadin kannan velkaan. jos ukraina ei Voita 40 Yhteenotto voi pitkittyä ja jopa jäätyä. Kansan Uutisten lukijat ovat kriittisiä, he haluavat ymmärtää ja vaikuttaa oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Ilmoitusmyyntimme palvelee sähköpostiosoitteessa ilmoitukset@ku.fi. eurooppa oikeistolaistuu 24 Maltilliset liittoutuvat äärioikeiston kanssa ympäri Eurooppaa. tiina airaksinen 43 Kiinalaisen sosialismin taustalla on kiinalainen nationalismi. 3 Valmiina kamppailuun 07 Hallitus on sulkenut korvansa palkansaajilta. Päätoimittaja ja toimitusjohtaja Jussi Virkkunen (09) 759 60 240 @jotfau Toimituspäällikkö Emilia Männynväli (vapaalla) Toimitus Johan Alén, toimitussihteeri (09) 759 60 313 @journalistalen Tarja Erdogan, verkkosihteeri (09) 759 60 354 Toivo Haimi, toimittaja (09) 759 60 270 @toivohaimi Jussi Joentausta, verkkotoimittaja, valokuvaaja (09) 759 60 355 Tuula Kärki, politiikan toimittaja (09) 759 60 344 @TuulaKarki Kansan Uutiset Oy:n hallitus Juho Orjala, hallituksen puheenjohtaja Risto Kalliorinne Tuula Kärki Janne Mäkinen Anna Mäkipää Sini Niva Katja Syvärinen Karoliina Öystilä Kansan Uutisten missio Kansan Uutiset on vasemmistoliittoa lähellä oleva journalistisesti riippumaton yhtiö, jonka tehtävänä on yhteiskunnallisen muutoksen mahdollistaminen julkaisemalla monikanavaista mediaa vasemmistolaisten arvojen edistämiseksi. Ilmoituksen jättäjä on vastuussa ilmoituksestaan ja sen sisällön lainmukaisuudesta. Vastuu virheistä ja reklamaatiot Kansan Uutiset pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sopimatonta ja lainvastaista materiaalia. terapiayhteiskunnasta 56 Anna Kontulan essee. 38 Maastopalojen taustalla ovat kolonialismin vaikutukset. Kansan Uutisten vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta merkittävästä virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Kansan Uutisten visio Kansan Uutiset on vasemmistolainen ykkösmedia, joka tarjoaa tuoreita näkökulmia, joista nykyistä suurempi yleisö keskustelee ja innostuu. Kansan Uutisten brändimielikuva on positiivinen ja rakentava. aki kaurismäki 48 Auteur antaa aavistuksen periksi
On selvää, että Suomen pitää kyetä toimimaan Venäjän kanssa. Ongelma vain on, että hallitusta on kovin vaikea uskoa.. Venäjän imperialistinen toiminta johti Suomen Nato-jäsenyyteen. Nyt tärkeintä on, ettei konflikteja tuoda Suomen rajoille pyytämättä ja yllättäen. Jää vielä nähtäväksi, kuinka merkittäväksi tekijäksi BRICS nousee. 4 MuutaMa sana kirjainyhdistelMistä pääkirjoitus Venäjällä on merkittävä rooli BRICS-järjestössä, joka koostuu Venäjän lisäksi Brasiliasta, Intiasta, Kiinasta ja Etelä-Afrikasta. Sopimusta voi pitää Suomen kannalta hyvin poikkeuksellisena ja ainutlaatuisena, sillä sopimus sallisi yhdysvaltalaisten sotilaiden läsnäolon maassa pitempään. Kiinan ja Intian talouskasvu merkitsee myös, että taloudellisestikin kyse on merkittävästä porukasta. Vasemmistoliitto ei vielä ole ottanut kantaa sopimukseen, koska neuvottelut ovat kesken. Jussi Virkkunen B RICS ja DCA ovat kaksi kirjainyhdistelmää, joiden ympärillä tulee riittämään keskustelua presidentinvaaleissa. BRICS pyrkii nyt laajentumaan, ja siihen on tarkoitus ottaa useita uusia jäseniä. Selvää on, että siihen sisältyy riskejä ja ongelmia. Miten Venäjä suhtautuu siihen, että siitä tulee alisteinen Kiinalle. Hallitus antoi tiedonannon, jonka mukaan joukko hyväosaisia, valkoihoisia ihmisiä ei ole rasisteja. Löyhän järjestön nimi tulee maiden englanninkielisten nimien alkukirjaimista. On myös mielenkiintoista katsoa, miten Venäjän kehitys vaikuttaa maan asemaan BRICS:ssä. Venäjän talous perustuu täysin öljyyn ja kaasuun, maan väestö supistuu voimakkaasti, ja sen tulevaisuuden näkymät ovat vähintäänkin synkät. Kyse ei ole mistään ainutlaatuisesta sopimuksesta – vastaava Yhdysvalloilla on yli 20 muun Nato-maan kanssa. Vaikeaa se vain on, kun toinen uskoo ainoastaan panssareiden voimaan. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson tiivistikin eduskuntaryhmän kesäkokouksessa, että sopimusta neuvotellaan, koska Suomi on Naton jäsen. Norja sen on jo hyväksynyt, mutta pitkäaikainen Nato-maa Tanska vielä neuvottelee siitä Suomen tavoin. Mutta jos on Euroopan unioni erimielinen, BRICS sellainen vasta onkin. Kiina ja Intia ovat monesta asiasta erimielisiä, mistä maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen on KU:ssa puhunut. Samoin sopimus mahdollistaisi yhdysvaltalaisille materiaalin varastoinnin Suomeen. DCA on Suomen ja Yhdysvaltain välinen sotilaallinen yhteistyösopimus, josta maat parhaillaan neuvottelevat. Siitä pitää maantiede huolen. Venäjän kohdalla surullisinta on, että maan johto on kääntänyt viisareita ainoastaan voimakkaasti taaksepäin. Väestöltään se on jo nyt valtava, ja uusien jäsenien myötä se kasvaa huomattavasti niin kutsuttua länttä suuremmaksi. Tämä korostaa vasemmistoliittolaisen presidenttiehdokkaan tarvetta. Suomi on nyt Natossa, mutta seuraava presidentti alkaa määritellä muun ulkopoliittisen johdon kanssa Suomen roolia sotilasliitossa. Esimerkiksi yhdysvaltalaisten sotilaiden syytesuoja Suomessa on ongelmallinen. Henkinen ilmapiiri on militarismin syövyttämää, ja sortotoimet ovat kovimpia sitten Stalinin ajan. DCA:ta ei kannata pitää salaliittona, mutta se kertoo hyvin, mitä Nato-jäsenyys Suomelle tarkoittaa. On selvää, että kyse on globaalin etelän vastavedosta lännelle, jonka hegemonia on – jos ei nyt romahtanut – romahtamassa
Nyt osat ovat vaihtuneet. 5 DEBATTI KÄYNTIIN 01 ajassa Politiikan syksy käynnistyi kunnolla, kun eduskunta palasi istuntotauolta. Viime vaalikaudella toistuva teema oli kokoomuksen puhe ”hallituksen vastuuttomasta talouspolitiikasta”. Vasemmisto-oppositio käy kymmenen miljardia uutta velkaa ottavan ja isoja leikkauksia tekevän oikeistohallituksen kimppuun. All Over Press/JAAkkO stenrOOs
Suomi sai kokoomusjohtoisen porvarihallituksen tämän vuoden kesäkuussa, ja Ruotsissa Ulf Kristerssonin maltillinen kokoomuspuolue hallitsee Ruotsidemokraattien tuella. Italiassa on istunut maan oikeistolaisin hallitus sitten toisen maailmansodan syksystä 2022. Sitä johtaa oikeistopopulistinen Italian Veljet -puolue, jonka johtaja on pääministeri Giorgia Meloni (kuvassa). Tässä lehdessä haastateltu akatemiatutkija Timo Miettinen arvioi, että maltillinen oikeisto ja kansalliskonservatiivinen blokki ovat löytäneet toisensa ja pystyvät muodostamaan hallituksia yhdessä. Uhkien ja riskien määrittämässä poliittisessa ajassa oikeisto tarjoaa nostalgista paluuta kuviteltuun, turvalliseen menneisyyteen, jossa vaurautta riitti jaettavaksi. Eurooppa haikailEE kuvitEltuun mEnnEEsEEn A ll O v er Pr es s. Saksassa äärioikeistolainen Vaihtoehto Saksalle -puolue on jo kyselyissä suositumpi kuin päähallituspuolue sosiaalidemokraatit. 6 ajassa MaanosaMMe on ottamassa käännettä oikealle, ja yhä useamman Euroopan maan hallituksen muodostavat porvarilliset tai konservatiiviset puolueet. Kertomusten, menneisyyden ja nostalgian määrittämässä maailmassa menestys ja valta seuraavat heitä, jotka osaavat kertoa mieleenpainuvan tarinan. Vasemmisto ei menesty uudessa poliittisessa ilmapiirissä, koska sillä ei ole kansalaisten silmissä tarpeeksi uskottavaa kertomusta yhteiskunnallisten ongelmien juurisyistä. Hyvässä tarinassa on aina paitsi sankareita, myös vastustajia – ja vastustajiensa nimittelyn oikeisto osaa kaikkialla Euroopassa. Lue Timo Miettisen haastattelu sivulta 24
– Lakkosakkojen lähes tuhatkertaistaminen – lakkosakko korotetaan 150 000 euroon. On vain päätetty mennä. Lehtosen mukaan ay-liike on yrittänyt pitää keskusteluyhteyttä perussuomalaisten eduskuntaryhmään ja pääministeri Petteri Orpoon. Jos mikään ei auta, kyllähän tämä käytännössä tarkoittaa, että jollain aikavälillä joudumme kokoontumaan torilla, kertoo Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen (kuvassa). Lehtonen kuvaa esitystä järkyttäväksi. Ajatellaan, että yritys C päättää yksipuolisesti laskea työntekijöiden palkkoja yhdellä eurolla tunnissa. SAK:n hallitus päätti elokuussa nostaa järjestöllistä valmiutta. – Ensin tulemme kertomaan, mitä tämä kaikki tarkoittaa. – Kaikki keskittyvät siihen, miten pystytään lyömään suomalaista palkansaajaa ja vähentämään sen mahdollisuuksia nousta puolustamaan omia asioitaan. Porukka marssii sen vuoksi ulos ja saa 150 000 euron sakon. Ammattiyhdistysliikkeessä raivostuttaa sekin, että muutokset koskevat ainoastaan palkansaajia. Ne koskevat niin perustavaa luokkaa olevia asioita. Sitten on vielä työttömyysja lomautusturvaan sekä muihin työsuhdeturvaan tulevia muutoksia. Hallituksen työelämää koskevat kirjaukset ovat sellaisia, ettei niistä voi Lehtosen mukaan neuvotella. Em m a G r ö n q v is t. – Tämä kuvaa sitä, että ei ole edes halua keskustella. Käännämme julkisuudessa olleet lauseet ja asiat ja tuomme julki, mitä ne oikein tarkoittavat. Kummastakaan paikasta ei ole haluttu osallistua. 7 AmmAttiyhdistysliike valmistautuu kamppailuun hallituksen esityksiä vastaan. Hallitus haluaa myös poistaa yhteistoimintalain alle 50 hengen yrityksistä. Missään kohdassa ei työnantajilta edellytetä toimia, Lehtonen paaluttaa. Twitter) 31. elokuuta. Lehtonen aloittaa nostamalla esiin lakkosakkojen korotuksen. X Li Andersson X:ssä (ent. Jussi Virkkunen ajassa Ay-liike vAlmiinA tAistoon Jos hallitus on aidosti sitoutunut yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseen, olisi se aloittanut työn oman hallitusohjelmansa perkaamisella. – Tiedämme, että suurin osa työsuhderiidoista on alle 50 hengen yrityksissä
Velkaantumista on helppo haukkua, mutta sen lopettaminen ei sitten olekaan hirveän helppoa. 3. 2. Lisäksi kannattaa huomata, että hallitus ei vielä ole varautunut ensimmäiseenkään ikävään yllätykseen. 8 Valtiovarainministeri Riikka Purra tiedotustilaisuudessa valtiovarainministeriön sisäisten budjettineuvottelujen päätyttyä. Orpon hallituksen mukaan Marinin hallitus on syypää velkaantumiseen. Velalle rakennettu budjetti 3 faktaa budjetista 1. Antti Rinteen/Marinin hallitus perusteli toimiaan Juha Sipilän hallituksen toimilla.. Orpon hallitus leikkaa voimakkaasti, mutta samalla se alentaa veroja. Samalla paljastui, kuinka tyhjää Purran ja pääministeri Petteri Orpon (kok.) puhe ennen eduskuntavaaleja oli. Siksi lähdimme tällä kertaa kysymään raadilta, onko julkista taloutta mahdollista saada ylijäämäiseksi. Rahaa voidaan pian tarvita rutkasti lisää, jos taantuma iskee täydellä voimalla. Kannattajat varmasti tykkäävät – julkinen talous sitten vähemmän. Silloin velkamäärä kasvaa entisestään. Monien leikkausten lisäksi katse kiinnittyi siihen, että valtion velkaantuminen on jatkumassa kymmenen miljardin tasolla vuoteen 2027 asti. Kuva: Lehtikuva/Roni Rekomaa ValtioVarainministeri Riikka Purra (ps.) esitteli elokuun lopussa budjettiehdotuksensa. Orpon hallitus turvautuu samaan kuin edeltäjänsä – se haukkuu edeltäjänsä
Juuri nyt pitäisi jouduttaa ekologista jälleenrakennusta sekä panostaa tuottavuuteen ja työllisyyteen. Ylijäämäinen julkinen talous ei vaikuta olevan ainakaan täysin utopistinen ajatus. Tähän myös nykyhallitus pyrkii. Jos menoja leikattaisiin ylijäämätavoitteen saavuttamiseksi, seurauksena olisi todennäköisesti taantuma eli lisää työttömyyttä ja pahoinvointia. Lisäksi riskinä on, että osa leikkauksista valuu veronkevennyksiin työttömyysvakuutusmaksun alentuessa, eikä vahvista julkista taloutta. Patrizio lainà STTK:n pääekonomisti usEIN AjATELLAAN , että hallitus voisi vain kerätä enemmän veroja ja/tai supistaa menoja, jolloin talouden alijäämä kääntyisi ylijäämäksi. Siihen vastaaminen tulee vaatimaan todennäköisesti elvytystoimia eli lisää velkarahaa. Se edellyttää investointeja vihreään siirtymään sekä panostuksia koulutukseen ja soteen. Nykyinen hallitus kieltämättä jättää verotuksen kokonaan työkalupakin ulkopuolelle. Saksassa, joka on ollut tunnettu tiukasta velkakurista, tällaista puhetapaa on ryhdytty haastamaan: esimerkiksi ekonomisti Philippa SiglGlöckner on puhunut velasta totutusta poikkeavalla tavalla ja artikuloinut, että valtion velka on tärkeä instrumentti, koska sillä voidaan jouduttaa elintärkeää vihreää siirtymää. teemu muhonen HS:n politiikan toimittaja juLKIsEN TALOudEN alijäämä oli viime vuonna alle prosentin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Olisi siis syytä tehdä myös sosiaalisia investointeja, jotta hyvinvointi ja sitä kautta tuottavuus kasvaisi. Suomen velkamäärä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei ole hälyttävä. Velkasuhteen vakauttaminen edellyttää vain sitä, ettei velkamäärä kasva bruttokansantuotetta nopeammin. Kansantalouden tasolla kaikkien sektoreiden alija ylijäämät summautuvat väistämättä nollaan. Meillä on esimerkiksi akuutti mielenterveyskriisi, jonka hoitamattomuus maksaa inhimillisesti ja euroissa. Ennen hallitusohjelman valmistumista valtiovarainministeriö ennusti valtion ottavan 12 miljardia euroa velkaa vuonna 2027. Verotuksen avulla voitaisiin tehdä jo paljon julkisen talouden vahvistamiseksi. Näiden kysymysten jälkeenkään ylijäämätavoite ei ole minusta itseisarvoisesti kannatettava. Jos valtion velanotto haluttaisiin lopettaa kokonaan ja pysyvästi, se edellyttäisi jo suunniteltujen leikkausten lisäksi todennäköisesti tuntuvaa verotuksen kiristämistä ja kajoamista myös budjetin suurimpiin menoeriin kuten eläkkeisiin. ajassa Voiko julkisen talouden nostaa ylijäämäiseksi. Aivan näin yksinkertaista se ei kuitenkaan ole, sillä yhden sektorin toiminta heijastuu toisten sektoreiden toimintaan. Alkaneella hallituskaudella alijäämien ennustetaan kuitenkin jälleen kasvavan. Jos julkinen talous on ylijäämäinen, mikä sektori on valmis olemaan vastaavasti alijäämäinen. Eihän se olisi taloudenkaan kannalta järkevää. Velanoton lopettaminen kuitenkaan tuskin on tarpeen. A n tt i Y r jö n en A n tt i Y r jö n en. Erityisesti valtiontalouden velkaantuminen jatkuu voimakkaana. Vaikka hallitus onnistuisi tasapainottamistavoitteissaan täydellisesti, se onnistuisi korkeintaan puolittamaan summan. 9 POLITIIKAN VETOMITTARI Hallitus tulee syksyllä saamaan käsiinsä rakennusalan kriisin. Se on vähemmän kuin vuosiin. Meillä näyttää Suomessa muodostuvan vaaliperinteeksi, että velkapuhe pelkistyy pelotteluksi ja yksinkertaistuksiksi. Alijäämä kasvaa. Julkisen talouden tasapainottaminen tai nostaminen jopa ylijäämäiseksi on mahdollista, mutta usein se saadaan kuulostamaan yksinkertaisemmalta kuin se käytännössä on. minja koskela Vasemmistoliiton kansanedustaja ÄÄRIMMÄIsEN RAjuILLA toimilla varmaankin voi, mutta olisi hyvä kysyä: miksi, milloin ja miten. Tämä selittää julkisten alijäämien pysymisen jatkossakin kymmenen miljardin euron luokassa, kun verotus kevenee rakenteellisesti yli neljä miljardia euroa hallituskauden aikana veropohjan rapautuessa
1 ajassa InternetIssä sanottua Jaahas, rasismikeskustelussa hallitus päätyi sitten sopuun: kielletään kommunismi. AnnA KontulA VeroniKA HonKAsAlo Rasisminvastaista työtä on tehtävä joka päivä – yhdessä! MitjA tApio Transja homofobian kasvu ei ole vain vihaa tihkuvia somekommentteja, vaan yhä vahvempaa pelkoa fyysisen koskemattomuuden ja perusoikeuksien menettämisestä.
Furuholm tahtoo edistää ihmisten liikkumista kävellen ja pyörällä ja saada näin ihmisiä liikkumaan liikenteessä. Hän kuitenkin välttää väittämästä, että kyseessä olisi yksinkertainen asia, joka olisi korjattavissa lainsäädännöllä tai rahan siirtämisellä valtion budjetissa. Hän kokeekin, että kaupunkija liikennesuunnittelua on tehty kunnianhimottomasti ja autojen ehdoilla. Liikunnan puute ei ole pelkästään ihmisen henkilökohtainen asia, vaan se on myös yhteiskunnallinen kysymys. – Syyt liikkumattomuuden lisääntymiselle ovat aika selkeät, hän arvioi KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa elokuussa. 1 1 ajassa Timo Furuholm Lisää Liikettä Vasemmistoliiton kansanedustaja Timo Furuholm peräänkuuluttaa liikunnan lisäämistä. – Meidän referenssimme on ollut huono. – Me voimme keksiä loputtomasti laastareita ja tapoja. Furuholmin mukaan perimmäinen syy on yhteiskunnan muuttumisessa. – Politiikkatoimilla on tärkeää muuttaa asioita tässäkin asiassa, mutta se vaatisi tuekseen elämäntavan ja ajattelutavan muutoksen. Digitalisaatio on tehnyt siinä oman osansa, samoin autoistuminen. Sen tueksi, kun politiikassa tehdään oikeita asioita, meidän pitää myöntää arjessa myös, että meidän pitää ajatella eri tavalla. Se on ollut se auto, jolla pitää päästä tuulikaappiin. Toivo Haimi A n tt i Y r jö n en. – Kaikki on tietyllä tavalla helpompaa meille. –Ajan itsekin autolla esimerkiksi lapsia treeneihin. Hän kuitenkin painottaa, ettei hän lähtökohtaisesti ole autoilijoita vastaan. Tähän muutokseen me emme ole halunneet tai kyenneet vastaamaan. Työelämä on muuttunut aktiivisesta passiivisemmaksi ainakin liikkumisen osalta. Furuholm näkee liikkumattomuuskriisin hoitamisessa todella paljon samoja piirteitä kuin ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa. Suomalaiset liikkuvat tutkimusten mukaan aikaisempaa vähemmän. Hallitusohjelman eduskuntakäsittelyssä kesäkuussa Furuholm sanoi, että liikkumattomuus on kriisi, joka maksaa
1 2 ajassa Leikkuri iskee sotejärjestöihin Vasemmistoliiton kansanedustaja Laura Meriluoto vastustaa sosiaalija terveysalan järjestöjen rahoituksen leikkaamista, joita pääministeri Petteri Orpon hallitus suunnittelee. La u r i H a n n u s testaamme painatusta. Ne jakavat neuvoja ja tuottavat tietoa kohderyhmiinsä kuuluvien ihmisten elämästä ja sen parantamisesta. 00530 Helsinki www.tyovaenopintorahasto.fi teemu.hirvonen@tyovaenopintorahasto.fi Sote-järjestöt tavoittavat muun muassa asunnottomia ja päihteidenkäyttäjiä. Meriluoto painottaa myös sitä, että sosiaalija terveysalan järjestöt ovat monella paikkakunnalla merkittäviä työllistäjiä, ja vahvistavat paikallista yhteisöllisyyttä ja elinvoimaa ja tuovat alueelleen myös erilaisia rahoituksia. Apurahahakemukseen tulee liittää todistus opiskelupaikasta, yhteystiedot, sp-osoite sekä pankkitilin numero. Luvassa on sadan miljoonan euron leikkaus niiden rahoituksesta hallituskauden loppuun mennessä. Työväen Opintorahasto sr Säästöpankinranta 2 A 8krs. Apurahoista päätetään marraskuussa. KU onlinearpa.net arpajaiset netissä! Tavara-arpa ry Beckerintie 10, 00410 Helsinki, 09 4366320 Työväen Opintorahasto myöntää APURAHOJA JA AVUSTUKSIA erityisesti työväestön nuorison opiskelun tukemiseksi sekä Opintorahaston tarkoitusta edistäville yhteisöille. Yhteisöjen avustushakemukset liitteineen pyydämme toimittamaan postitse osoitteeseen Säästöpankinranta 2 A 8krs. Opiskelija-apurahoja haetaan sähköisen hakujärjestelmän kautta osoitteesta www.tyovaenopintorahasto.fi. Meriluoto muistuttaa siitä, että sote-järjestöt tavoittavat paljon sellaisia ihmisiä, jotka tippuisivat muuten yhteiskunnan turvaverkkojen läpi. Meriluoto jätti hallitukselle kirjallisen kysymyksen asiasta. 00530 Helsinki tai sähköpostitse teemu.hirvonen@tyovaenopintorahasto.fi Vuoden 2023 hakuaika on 1.9.-30.9.2023. – Järjestöt ovat myös tärkeässä roolissa siinä, että kokemusasiantuntijoiden ääni saadaan mukaan päätöksentekoon. Kysyn hallitukselta, miten näiden leikkausten jälkeen turvataan ihmisarvoinen elämä niille, jotka saavat avun tällä hetkellä näiltä järjestöiltä, Meriluoto sanoo. Hän painottaa sitä, että monesti kyseessä ovat hyvin haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset, kuten asunnottomat, päihteidenkäyttäjät, syrjäytymisvaarassa olevat nuoret sekä pitkäaikaisista ja vakavista mielenterveysongelmista kärsivät ihmiset. – Tämä tarkoittaa sitä, että sote-järjestöjen tuesta lähtee joka neljäs euro
1 3 02 taustat PYÖRÄILLEN ERIYTYMISEEN Eriytyminen on jatkunut ja syventynyt Helsingissä. Pääkaupungissa asuu paljon hyvinvoivia ja aktiivisia äänestäjiä – hyvin lähellä tilanne voi olla tyystin toinen. KU pyöräili apulaispormestari Paavo Arhinmäen kanssa äänestysalueiden ääripäästä toiseen. Teksti JuSSI VIRkkuNEN Kuvat JuSSI JoENTauSTa
1 4 Helsingissä pyörällä pääsee nopeasti todellisuudesta toiseen.
Lapin syrjäseudut etelässä Eriytyminen eli segregaatio ei ole mikään uusi ilmiö. Äänestyskäyttäytymisessä Helsinki eroaa melkoisesti muusta maasta. – Vaaliosallistuminen on eriytynyt Helsingissä voimakkaasti, tiivistää KU:lle Helsingin kaupungin tutkija Jenni Erjansola. Se kuuluu äänestysalueeseen, jonka äänestysprosentti eduskuntavaaleissa oli 80,3. Ei ihme, että ohi ajaa paljon merkkien perusteella tyyriitä katumaastureita. Katsotaan, pyöräileekö, mutta ennen sitä pitäisi saada Helsingin apulaispormestari Arhinmäki paikalle. – Nyt näkyy ensimmäisen kertaa sellaista, että ihmiset alkavat jossain määrin valita asuinaluetta koulujen myyttisen maineen – joka ei välttämättä perustu millään lailla koulun laatuun – perusteella, Arhinmäki kertoo. Siksi eriytymistä onkin torjuttu eri tavoin, ja Helsingissä tuloksia on myös saatu. Uutta eriytymisessä Helsingissä Tammisalo on aina ollut oma saarekkeensa, ja sen maine on aina ollut hyväosaisten alue. Osa-alue Tammisalo ei vastaa. Tällä tavoin eriytymistä on torjuttu, mutta täysin yksinkertaista se ei ole. – Aloitammeko täältä siksi, että Tammari on niin segregoitunut. Erjansola oli mukana kesällä valmistuneessa ”Vuoden 2023 eduskuntavaalit Helsingissä” -tutkimuksessa. Kuten aiemmin mainittiin, erot ovat alkaneet kasvaa. Hänen kanssaan on tarkoitus pyöräillä Helsingin korkeimman äänestysprosentin alueelta matalimmalle. ”Kaupunkiaeitunneta enääsamallalailla”. Se tarkoittaa, että omistusasuntojen sekaan rakennetaan vuokraja asumisoikeusasuntoja. Hyväosaisuus näkyy Tammisalossa – kansankielellä Tammarissa – erittäin korkeana äänestysaktiivisuutena. Mutta nyt erot ovat joidenkin alueiden välillä revenneet. 1 5 Paavo arhinmäki on myöhässä. Paikkana Tammisalo erottuu etenkin yhdessä asiassa – sen väestö on sosioekonomisilla mittareilla mitattuna erittäin hyvinvoivaa. Helsingissä pyöräilee vartissa 80 prosentin äänestysaktiivisuuden alueelta toiselle, jolla se on 40 prosenttiyksikköä alempi, Laitio tiivisti pari vuotta sitten Suomen Kuvalehden haastattelussa. Toki on hyvä painottaa, että Tammisalossa asuu Helsingin mittakaavalla katsottuna todella vähän ihmisiä – vuonna 2019 asukkaita oli kutakuinkin 2 300. – Tämähän on eriytynyt siten, että tämä kaivettiin 2000-luvun alussa irti mantereesta, Arhinmäki vitsailee. – Helsingissäkin eri asuinalueiden hinnat ja vuokrat eriytyvät koko ajan sijainnin perusteella. Kevään eduskuntavaaleissa alueen äänestysprosentti oli Helsingin korkein, 90,4. – Demokratian kriisi on todellinen, ja suomalaisessa yhteiskunnassa näkyy aika voimakasta hyvinvoinnin jakautumista. Sen äänestysprosentti on huomattavasti korkeampi kuin koko maan, mutta alueiden eriytyminen näkyy voimakkaasti. Se johtaa siihen, että varallisuusja tulotasolla samanlaiset ihmiset asuvat samoilla alueilla, Arhinmäki sanoo. Eikä se ihme ole. Kirkkokin on suljettu. Bernelius tiivisti muutama vuosi sitten, että kaupunki voi kyllä kaavoittaa asuntoja mutta se ei voi laittaa niihin ihmisiä. Tarkoitus on nimittäin tarkastella pääkaupunkiseudun eriytymistä, ja nyt on etsitty jälleen ääripäitä. Alueella on vain yksi kerrostalo. Siihen on syynä myös pieni koko. Ja siksi me täällä olemmekin. Idea juttuun on peräisin Helsingin kaupungin virkavapaalla olevalta toimialajohtaja Tommi Laitiolta. Samalla vitsin taakse kätkeytyy segregaatiokehityksessä tapahtunut muutos. Bernelius tiivisti kesäkuussa Helsingin kaupunginvaltuustolle pitämässään esitelmässä, että Helsingissä niin kutsuttujen osa-alueiden väliset erot ylittävät monella mittarilla kuntien väliset erot koko maassa. Arhinmäkeä ei vieläkään näy. Tätä kehitystä on pyritty torjumaan sekoittavalla asuntopolitiikalla. Onneksi sää suosii, joten täällä Helsingin Tammisalossa kelpaa odotella. Pari vuotta sitten KU:ssa kirjoitettiin samasta aiheesta, ja silloin segregaatiota paljon tutkinut Venla Bernelius tiivisti, että aikoinaan se oli vieläkin vahvempaa. Muuttopäätöksiin taas vaikuttavat monet asiat – lapsiperheillä yksi tärkeimmistä on koulu. Äänistä 50,1 prosenttia meni kokoomukselle. Ja sitten näkyy myös Helsingin apulaispormestari Arhinmäki, joka on pyöräillyt tänne kotikulmiltaan Kruunuvuorenrannasta. Ei juuri mitään palveluja enää, ei edes kioskia, kaupasta puhumattakaan. – Koulutuksen ja tulotason osalta moni helsinkiläinen naapurusto tai koulun oppilasalue vastaa Lapin syrjäseutuja, esitelmässä todettiin. Vuonna 2019 keskitulo täällä oli 83 116 euroa
– Täällä kilpaillaan, kenellä on korkein purjeveneen salko Itä-Helsingissä, Arhinmäki hymähtää venekerhon edustalla. Kun on paljon nuoria, he aiheuttavat usein meteliä ja hämminkiä. 1 6 Korkein salko idässä Kouluista ei tule heti puhetta, kun pyörämatka Arhinmäen kanssa alkaa. Nyt aluetta hehkutetaan monin eri tavoin, ja kyllä – myös äänestysprosentti on noussut. Myllypuroa voi pitää myös hyvänä esimerkkinä siitä, että segregaation vastaisesta kamppailusta on vaikea repiä isoja otsikoita. Eri mittarit Äänestysprosentti ei todellakaan ole paras mahdollinen segregaation mittari. – Äänestysaktiivisuus heijastaa alueiden eriytymistä ja näyttää yhden aspektin segregaation seurauksista. Jotain sekin kuitenkin kertoo, että äänestysprosentit vaihtelevat valtavasti eri alueiden välillä. Ylipäätään Itä-Helsinki tunnetaan ainoastaan isoista kerrostaloista, Arhinmäki sanoo. Sinne rakennettiin uusi, hyvin pientalovaltainen asuinalue. Paavo Arhinmäen mukaan ulkoliikuntapaikkojen suosio on ollut jatkuvassa kasvussa.. Tänne tuli noin 5 000 opiskelijaa ja noin 500 opettajaa, mikä itsessään luo toimeliaisuutta, Arhinmäki toteaa. Matkalla aktiivisimmalta äänestysalueelta matalimmalle ohitetaan yksi Helsingin kaupungin suurista onnistumisista – Myllypuro. Segregaatio on edelleen pistemäistä eli sen paikantaminen vaatii tarkempaa tarkastelua. Samalla tulee jälleen ongelma, johon segregaatiokeskustelussa törmää aina uudelleen. – Hajallaan ympäri Helsingin kantakaupunkia olleet ammattikorkeakoulun yksiköt tuotiin tänne Myllypuroon. Mainetta sen sijaan on helppo tarkastella, koska se perustuu usein myytteihin. Arhinmäki nostaa esiin, että nyt Siilitien alue ympäristöineen (äänestysprosentti 70,6) ja sen lähellä oleva Roihuvuori (kahdella äänestysalueella äänestysprosentit olivat 75,2 ja 78,2) ovat pitkään olleet nosteessa. Se voi jäädä helposti mieleen, Arhinmäki tiivistää. Esimerkiksi väestön koulutustaso on noussut Myllypurossa. Sitä ei ehkä kuitenkaan voi pitää segregaation mittarina, tiivistää Helsingin kaupungin tutkija Jenni Erjansola. Esimerkiksi asuntojen rakentaminen, kulttuuritilojen tuominen ja korkeakoulutilojen lähiöihin kuulostavat tylsiltä, mutta kun katsoo Myllypuron kehitystä sosioekonomisten mittareiden valossa huomaa merkityksen. – Asuinalueiden maineet syntyvät silloin kun ne rakennetaan, ja niille muuttaa paljon lapsiperheitä. Sitä on vaikea käydä isojen purjeveneiden vieressä. Helsingin itäisestä osasta on kasvanut jättimäisen myyttinen Itä-Helsinki. – Alueen väestörakenne on muuttunut jonkin verran. Esimerkiksi Siilitien alue ItäHelsingissä on monelle edelleen levoton paikka, koska sellainen maine siihen lyötiin 1960-luvulla. Samalla alueelle on vuosien saatossa rakennettu koko ajan lisää liikuntapaikkoja. Oikeasti satojentuhansien ihmisten asuinalue on mosaiikkimainen kokoelma, jossa asuu ihmisiä kaikista luokista. – Kun laitetaan vierekkäin kartat, joista toisessa näkyy Helsingin asuinalueiden sosioekonominen rakenne ja toisessa äänestäneiden osuus alueen äänioikeutetuista, kartat näyttävät hyvin samankaltaisilta. Tämä lienee pääsyy sille, miksi myös äänestysaktiivisuus on kohonnut alueella, Erjansola pohtii
Ne kulkivat myös pitkälti käsi kädessä – hyvin toimeentulevilla alueilla on huomattavasti vähemmän vieraskielisiä lapsia. Tällä hetkellä painotettua opetusta tarjoavat koulut keskittyvät sosioekonomisesti hyväosaisille alueille. Viranhaltijoilta saadaan kyllä tilannekuva, mutta kun kysytään mitä voisi tehdä, toimenpiteet eivät ole kauhean kummoisia. Niille pitää pystyä hänen mukaansa tekemään jotain. Sen ratkaisee sosioekonominen tausta. Korkean äänestysalueen ihmiset voittivat väännön, eikä esitystä lähdetty viemään eteenpäin. Ilmiötä kutsutaan koulushoppailuksi, jossa lapsi ei menekään lähikouluun vaan painotettua opetusta tarjoavaan kouluun. Se vahvistaa todellisuuksien eroja – toisille kaupunki on täynnä mielenkiintoista nähtävää, toisille elämä rajoittuu omaan lähiöön. Tutkimuksissa on joka tapauksessa havaittu, että heikommassa asemassa olevat lapset ja nuoret liikkuvat kaupungissa vähemmän. Helsingissä on alettu vältellä joitakin kouluja. Helsingissä ratkotaan hirveän paljon maahanmuuttoon liittyviä erityiskysymyksiä, sanoo kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Sini Korpinen. Rajat voisivat olla joustavammat. Samalla on hyvä ottaa yhteys toisen puolueen edustajaan. – En tiedä, onko se täysin perusteeton pelko, Korpinen pohtii. Hän antaa asteikolla 1–10 numeroksi kahdeksan kuvaamaan, kuinka huolestunut hän on segregaatiosta. Asia, joka ennustaa, on sosioekonominen tausta, hän lainaa Aalto-yliopiston tutkijan kertomaa viestiä. Todellisuuksien eriytyminen näkyy hyvin vahvasti kouluseinien sisällä. Helsingissäkin alkaa olla sitä, ettei käydä enää kaupungin keskustassa, Arhinmäki huomauttaa. Maahanmuuttajuus ei sinänsä tarkoita mitään, mitä koulumenestykseen tulee. Koulushoppailuun on Helsingissä yritetty puuttua useammalla tavalla. Yksi yritys oli muuttaa painotettujen aineiden opetusta niin, että niitä opetettaisiin lähiökouluissa. – Toivoisin, että viranhaltijat toisivat meille vaihtoehtoisen mallin. – Tämä on niin monisyinen ongelma, joten tähän tarvittaisiin isoja ja pitkäjänteisiä ratkaisuja yli hallinnon rajojen. Maahanmuuttajataustaisuus ei tarkoita yhtään mitään, se ei ennusta yhtään mitään. Paljon kritisoitu Ylen koulukone paljasti valtavia eroja Helsingin koulujen välillä. – Sosioekonominen tausta on merkittävä, ei maahanmuuttajuus. Ja nyt aletaan olla tämän aiheen vaikeimman asian äärellä, maahanmuutossa. Korpinen tuskailee maahanmuuttokeskustelun tasoa. Samaan aikaan pääkaupungissa on kouluja, joissa puhutaan kymmeniä eri kieliä. Mutta eipä poliitikotkaan kauhean rohkeita toimenpiteitä ole valmiit tekemään. Sitten päälle tulevat vielä valtavat sosioekonomiset erot. Oppilaaksiottoalueiden muuttaminen on kaikkea muuta kuin yksinkertaista – niihin liittyy paljon poliittisia intohimoja. – Entistä enemmän nuorisotutkimukset näyttävät, että kaupunkia ei tunneta enää samalla lailla. ”Kaikkipuolueesta riippumattasanovat nämäsamatasiat”. Siksi esitys myös kaatui nopeasti – virkamiesten valmistelemaa esitystä vastustettiin niin vasemmalta kuin oikealta. – Helsingissä ratkotaan nyt niitä maahanmuuttoon liittyviä ongelmia, joita pitää valtakunnallisesti joka tapauksessa jossain vaiheessa ratkoa. Korpinen nostaa esiin oppilaaksiottoalueet. En tiedä, kuinka hyviä olemme ratkaisemaan tällaisia haasteita, Korpinen pohtii. Nyt vähän harmittaa, että Bernelius ei ehtinyt antaa haastattelua tätä juttua varten. Helsingissä vanhemmat ovat hyvin tietoisia, mistä lapset kouluihin tulevat. Erittäin kärjistetysti tilanteen voi kuvata seuraavalla esimerkillä: Helsingissä on kouluja, joissa lapset koostuvat käytännössä täysin suomea puhuvista. Tämän vuoksi yksi peloista on, että oppilaaksiottoalueiden muuttaminen voisi kiihdyttää keskiluokan pakoa. – Ja koska lasten elämä tyypillisesti jäsentyy paikallisemmin kuin aikuisten ja sosiaalistuminen on lapsuudessa kriittisessä vaiheessa, alueiden sosiaalisten ja institutionaalisten todellisuuksien eroilla on vahva potentiaali vaikuttaa yksilöihin, elämänpolkuihin ja tulevaisuuden odotuksiin, esitelmässä todettiin. Yksi haaste on se, josta Arhinmäki jutun alkupuolella mainitsi. Niissä lapset tulevat usein sosioekonomisesti hyväosaisista perheistä. Erot liittyivät paitsi vieraskielisten oppilaiden määrään, myös alueiden tulotasoon. 1 7 Nuorten ilmiö Lapset ja nuoret – he ovat eriytymisen keskiössä. Berneliuksen pitämässä esitelmässä tiivistettiin, että lasten alueellinen eriytyminen on huomattavasti voimakkaampaa kuin aikuisten. Korpinen istuu kaupungin kasvatusja koulutusvaliokunnassa. – Tähän on hyvin vaikea päästä kiinni
Tien vieressä on peräjälkeen omakotitaloja, samalla pitää yrittää keskustella Arhinmäen kanssa eriytymisestä. Sellaisella poliitikot tutustuvat alueeseen, jolle suunnitellaan rakentamista. Hyväosaisten ääni kuuluu koulukeskustelussa vahvana. Uudet asiat Olo on vähintään hassu. Kokoomuksen Korpinen kertoo esimerkin, kuinka osallistui hyväosaisella alueella kaavakävelyyn. On helpompi hiljentää hyväosaiset vanhemmat tekemällä tietynlainen päätös. Mutta joidenkin jäämisellä hiljaisuuteen on ongelmansa. – Siinä käy helposti niin, että se, josta kirjoitetaan enemmän, painaa enemmän päätöksenteossa. Toki äänestysalueet ovat jo pitkään eronneet aktiivisuudessa Helsingissä. Kotona sanoin puolisolleni, että maailman pieni viulu soi sille, jonka 900 000 euron omakotitalon arvosta häviää mahdollisesti 50 000 euroa, koska vieressä on vuokra-asuntoja. – Alueen keskimääräisen koulutustason ja äänestysaktiivisuuden välillä on yhteys. On hyväosaisuutta mutta hyvin lähellä on myös syvää huono-osaisuutta. Arhinmäki painottaa, että ihmisten aktiivisuus luokasta riippumatta on hienoa. 1 8. – Olin yhdessä Helsingin monikulttuurisimmassa koulussa ja pystyn yhä luettelemaan ne, joilla oli vieraskielistä taustaa, tiivistää muutoksen 90-luvulla ylioppilaaksi kirjoittanut Arhinmäki. On hyvä huomata, että toisin kuin kuntavaaleissa eduskuntavaaleissa vain Suomen kansalaiset saavat äänestää. Kun Helsingissä oltiin aikoinaan lakkauttamassa useita kouluja, nousivat monien koulujen vanhemmat äänekkääseen vastarintaan. Keskiluokan ääni myös kuului tiedotusvälineiden toimituksiin. Mutta onko kyse syystä ja seurauksesta, on sitten toinen kysymys. Äänestysaktiivisuus, sosioekonomista huono”Eriytymistävoilieventää japehmentäätiettyyn pisteeseenasti” 1980-luvulla valmistunut metro on mahdollistanut ItäHelsingin kasvun, sanoo Paavo Arhinmäki. Ilmiö ei siis ole uusi, Erjansola toteaa. – Vuoden 2003 eduskuntavaaleihin verrattuna korkeimman ja matalimman äänestysaktiivisuuden välinen ero on kasvanut 30 prosenttiyksiköstä 33 prosenttiyksikköön. Yksi asia 20 vuodessa on muuttunut erittäin paljon, ja se on vieraskielisten ihmisten määrä. Jälleen on kärjistettävä. – Yksi livautti, että mitä rakennushanke tekee asuntojen arvolle. 2000-luvun alkupuolella heitä oli muutama prosentti Helsingin väestöstä, nyt heidän osuutensa on lähellä 20 prosenttia. – Poliitikot menevät hirveän helposti tähän mukaan. Toivottavasti sähköinen vaaliluettelo otetaan Helsingissä tulevaisuudessa kattavasti käyttöön, jotta saamme äänestäneistä taustatietoja lisätutkimusta varten, tiivistää Jenni Erjansola. – Toisilla alueilla koulujen lakkauttamisuhasta kirjoitettiin kilometrikaupalla, toisilla alueilla ei sanaakaan. Sen jälkeen muuttovalmius pienenee huomattavasti. Tällä aineistolla emme pysty katsomaan, vaikuttaako juuri koulutustaso äänestämiseen, koska meillä ei ole tietoa äänestäjien koulutuksesta. Äänestysprosenttikin on nyt pudonnut reilusti alle valtakunnan tason, Mellunkylän äänestysalueella äänestämässä kevään eduskuntavaaleissa kävi vain 65,8 prosenttia äänioikeutetuista. Mitä korkeammin koulutettu alue, sitä korkeampi äänestysprosentti. Pienet muuttajat Oma ongelmansa on myös se, että tutkimusten mukaan perheet valitsevat asuinalueensa lasten ollessa hyvin pieniä. Yksi tärkeimmistä asuinalueen valintakriteereistä on juuri koulu. Kyseisellä kävelyllä rakentamishanketta vastustavia ihmisiä oli mukana useita. Lähtöpisteestä on tehty matkaa viitisen kilometriä, päätepisteeseen on enää lyhyt pyrähdys. Samalla on pudonnut väestön koulutustaso, ja sillä on oma merkityksensä äänestämisessä. Ja painotetaan tässä välissä, että myös vasemmisto saa joiltakin Helsingin hyväosaisilta alueilta todella paljon ääniä. Hyvä, jos jutun lopussa mainittiin, että muuallakin ollaan lakkauttamassa kouluja
Aiemmin se tunnettiin positiivisena diskriminaationa. Selvää on, että tämä syventää eriytymistä. Hän muistelee kansanedustaja-aikanaan tekemäänsä kouluvierailua. Arhinmäki oli aikoinaan tuomassa järjestelmää Helsinkiin. – Vein tyttäreni eskariin, jossa oli yli 20 kansalaisuutta. Nyt hänen on kuitenkin aika jatkaa matkaan. 1 9. Nämä on hirveän helppo sanoa, mutta helvetin vaikea toteuttaa käytännössä. – Joitain puoluepolitiikka ei kiinnosta, toisilla asia voi olla yhteydessä osattomuuden kokemukseen yhteiskunnassa. – Sanotaan, että vartissa pääsee todellisuudesta toiseen. Sini Korpinen luettelee kolme tapaa ratkaista ongelmaa. Tutkija Jenni Erjansola huomauttaa, että äänestysaktiivisuutta ei voi pitää yhtenä segregaation mittarina. Olemme äänestysaktiivisuudella mitattuna Helsingin huono-osaisimmalla alueella. Se on paljon pieniä erilaisia juttuja, Arhinmäki tiivistää. – Ajatellaan, että tehdään yksi joku näyttävä asia, se ratkaisee jotain. Ja tämä kehitys ei ole menossa – ainakaan vielä – parempaan suuntaan. Siihen voi kuulua esimerkiksi metsän hoitoluokan muuttaminen niin, että jonkin alueen lähimetsä siivotaan useammin. Pääkaupungin alueiden valtavat erot ovat hyvin tutut. Yhteenvetona voidaan jälleen todeta, että segregaation torjunta on hidasta ja vaivalloista eikä lainkaan mediaseksikästä. Niitä ovat lasten saaminen mahdollisimman nuorina varhaiskasvatuksen piiriin, kouluille riittävän rahoituksen turvaaminen ja sekoittavan asuntopolitiikan jatkaminen. Sitten jatkoin kouluun puhumaan kansanedustajan työstä. Korpinen muistelee hieman huvittuneena aikoinaan toisen poliitikon puheita tarveperustaiseen rahoitukseen liittyen. Ei ainakaan minulla niin kauaa mene, hyvää vauhtia pyöräilevä Arhinmäki sanoo. – Tuskaisinta on, että kaikki puolueesta riippumatta sanovat nämä samat asiat. – Huono-osaisimmat oppilasalueet kärsivät systemaattisesta kantaväestön muuttotappiosta, eli niiltä muutetaan pois ja niitä vältetään muutoissa kaikissa ikäryhmissä, Berneliuksen esitelmässä todettiin. Mutta toistetaan vielä – mitä huono-osaisemmasta alueesta on kyse, sitä heikompi äänestysprosentti. – Sehän on valtava määrä! Nähdään, että se on vaikuttavaa. Onneksi pyörällä ehtii kotiin (äänestysalueen äänestysprosentti yli 80) nopeasti. osaisuutta kuvaava indeksi ja vieraskielisten määrä kulkevat melkeinpä käsi kädessä. Syvenevä segregaatio Reilun seitsemän kilometrin lenkki on ohi. Tämä on myös huomattu hyvin Helsingissä, jossa kaupungin suurimmat kehityskohteet ovat juuri vaikeassa asemassa olevissa lähiöissä. Ihmisillä voi olla hyvin erilaisia syitä jättää äänestämättä. – Eräs lautakunnan jäsen sanoi, että kun tällä tarveperustaisella rahoituksella on saatu parannettua poikien jatko-opintoihin ohjautumista vain kymmenellä prosenttiyksiköllä. Nopea siirtyminen Arhinmäellä alkaa olla kiire seuraavaan tapaamiseen. Erot ovat jo pitkään olleet suuria, mutta nyt alueiden eriytymiskehitys luo lisää mutkia matkaan. – Eriytymistä voi lieventää ja pehmentää tiettyyn pisteeseen asti, mutta sitä tulee aina olemaan. Huolissaan tilanteesta Arhinmäki on ollut jo kauan. Silmämääräisesti katsottuna siellä ei ollut yhtään vieraskielistä. Vesala B -äänestysalueella kävi kevään eduskuntavaaleissa uurnilla 57 prosenttia äänioikeutetuista. Samalla torjuntakeinoja ovat erilaiset lähiliikuntapaikat, koulujen pihojen viihtyvyydestä huolehtiminen ja palveluista huolehtiminen segregoituneilla alueilla. Helsinki tukee haastavammilla alueille olevia kouluja tarveperustaisella rahoituksella. Inhimillisestä näkökulmasta minusta näistä jälkimmäinen on huolestuttavampaa. n Segregaation torjuntaan ei ole mitään yksittäistä keinoa, Paavo Arhinmäki sanoo
Tämä ajatus jäi kuitenkin laista pois. Hän on myös Suomen kieltenopettajien liiton SUKOLin puheenjohtaja. Vilkunan mukaan väitettä kuulee monelta taholta. A1-kieltä opetetaan läpi peruskoulun. Kielten opetuksessa A1-kielet vähenivät Juha Sipilän (kesk.) hallituksen uusittua kielten opetusta koskevaa lainsäädäntöä vuonna 2018. Unohdetaan, että myös laajempi kielitaito on sellaista pääomaa, jolla meidän osaamistamme viedään ja jolla sijoitutaan työelämään. – Lainsäädännön pohjaksi teetetyssä kielivarantotutkimuksessa esitettiin muun muassa kielten opetuksen varhentamista. On halvempaa tarjota yhtä kieltä. Suomessa englantia opiskelevat lähes kaikki jo peruskoulun ensimmäiseltä luokalta. Siihen oli liitettynä ajatus, että tarjottaisiin laajemmalti muita kieliä kuin englantia. Kuntien pakko tarjota A2-kieliä poistui jo 1980-luvulla. Peruskoulun päättyessä sen taidon tulisi kuitenkin olla samaa tasoa kuin ensimmäisenä aloitetun kielen. Ainoastaan varhentaminen toteutui, Vilkuna kertoo. – Sitä toistavat esimerkiksi ne, jotka ajavat omaa intressiään koulumaailmassa. – A2-kielet ovat katoava kansanvara. Vilkuna opettaa ranskaa ja antaa aineenopetusta englanniksi Kulosaaren yhteiskoulussa Helsingissä. Sen lisäksi tai sen sijaan alakoulusta lähtien jotain muuta A-kieltä eli pitkää kieltä opiskelee noin kolme prosenttia koululaisista. Lähinnä vain isommat opetuksen järjestäjät tarjoavat niitä, Vilkuna sanoo. ”Matematiikanosaltakyllä huolehditaansiitä,ettäsitä voiopiskellatasapuolisesti ympäriSuomea.” Outi Vilkuna Lisäksi kielten opetusta siirretään kieltenopettajilta luokanopettajille, joilla ei kaikilla ole tähän pedagogista pätevyyttä. A2-kielen opiskelu alkaa hiukan myöhemmin kuin A1-kielen. Häntä huolestuttaa se, millaiseen asemaan Suomi ajaa itseään sillä, että monipuolisen kielitaidon V eik k o So m er pu r o. Siitä kertoo vaikkapa se, että luonnontieteiden ja matematiikan tärkeyttä korostetaan, kun tuodaan esille teknologiaa ja innovaatioita. – Juurisyynä voidaan pitää piilosäästötoimintaa, sanoo Outi Vilkuna. 2 Riittääkö englannin osaaminen. Teksti tuula käRki Peruskouluissa kielten opiskelu on vähentynyt, koska kunnat säästävät eivätkä tarjoa kieliä entiseen malliin. Isoissa kaupungeissa tarjolla on lähinnä eurooppalaisia kieliä. Lain seurauksena hyvin moni opetuksen järjestäjä tarjosi pelkästään englantia A1-kielenä eli ensimmäisenä vieraana kielenä. – Kaikkeen tähän syynä on piilosäästäminen. Vuosia on virheellisesti toistettu ajatusta, että englannin osaaminen riittää. Riittääkö englanti. Peruskoulussa luodaan pohja kansakunnan kielitaidolle
– Ikävä kyllä tämä ehdotus tuntuu olevan liian radikaali veto, hän sanoo. Laki ei säädä ryhmäkokoja. Se on jatkoopintojen todistusvalinta. Ne ovat opetuksen järjestäjän päätettävissä niin peruskoulussa kuin lukiossa. – Se ei ole ensimmäinen, mutta se on viimeinen naula arkkuun, Vilkuna arvioi. Keskiaste ei houkuttele kieliin Sitten tulee keskiaste. Se olisi englanti. Kun ennen reaalin koe sisälsi kaikki reaaliaineet, nyt jokaiselle aineelle on oma kokeensa. Jossain lukiossa vähemmän opiskellun kielen ryhmä voi olla viisi opiskelijaa, toisaalla vaaditaan 15, Vilkuna kertoo. Peruskoulu ratkaisee Vilkuna painottaa, että peruskoulu on ratkaiseva vaihe kielten opiskelun kannalta. Lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa on ongelmansa. 2 1 arvostus on rapautunut. Hänestä olisi ihanteellista, että ensimmäinen, ykkösluokalla aloitettava pitkä kieli olisi jokin muu kieli kuin englanti. Vilkuna palauttaisi 30 000 asukkaan ja sitä suuremmille kunnille velvoitteen tarjota muita A-kieliä englannin ohella. Ja sitä pitää tukea perusopetuksen loppuun, mutta mielellään myös siitä eteenpäin. A2kieli aloitettaisiin kolmannella luokalla. Sitä edeltävä merkittävä tekijä oli ylioppilaskirjoitusten reaalin kokeen muutos ainereaaliksi. – Tilanteet vaihtelevat maan sisällä. Kieliä ei ole mahdollista opiskella tasapuolisesti kaikkialla Suomessa, Vilkuna sanoo. Toinen huoli on kielten opetuksen jakautuminen alueellisesti. Siihen, miten lukiossa opiskellaan kieliä nykyisin, on vaikuttanut erityisesti yksi asia. Se oli aiemmin lakisääteinen velvoite. – Yhdenvertaisuusperiaate ei toteudu. – Valmisteluvaiheessa eli toivo, että kielten. Yksi tapa piilosäästää on pitää kielten ryhmäkokovaatimukset sellaisina, että ryhmiä ei saada täyteen. Sitten ylioppilastutkinto uudistettiin niin, että on kirjoitettava vähintään viisi ainetta. Toisin on matematiikan suhteen. – Matematiikan osalta kyllä huolehditaan siitä, että sitä voi opiskella tasapuolisesti ympäri Suomea. Lisäksi A2-kieli eli toinen pitkä kieli tulisi kaikille pakolliseksi. – Kysymyshän on nimenomaan siitä, että juuri perusopetuksen puolella kielitaitopohja pitäisi luoda mahdollisimman laajaksi
Lisäksi valitsisin isoja eurooppalaisia kieliä harrastuneisuudesta ja alasta riippuen: saksaa, ranskaa, espanjaa. Lisäksi näillä kielialueilla ei välttämättä puhuta englantia. Sama pätee kaupantekoon ja asiakasyhteyksien luomiseen, Vilkuna sanoo Yhdysvaltalainen talouslehti Forbes arvioi ennen koronapandemiaa, että tärkeimmät tulevaisuuden kielet ovat englanti, kiina, ranska, espanja ja arabia. – Tarjotuilla oppituntimäärillä ei pystytä saavuttamaan niitä sisältöjä, joita siellä esitetään saavutettavan. Ammatillisen koulutuksen puolella taas tehtiin reformi, joka johti viestinnän ja kielten kaltaisten aineiden laajuuksien supistumiseen. Vilkunan mielestä kielelle osoitettu resurssi on ammatillisessa koulutuksessa riittämätön – Siellä opiskellaan vain englantia ja ruotsia ja jonkin verran alasta riippuen muitakin kieliä, mutta aiempaa vähemmän. Koulussani tarjotaan arabian perusteita. 2 2 asema nousisi nykyistä vahvemmaksi Mutta ei noussut, koska uudistus tuntuu tehdyn palvelemaan todistusvalintaa, jota nyt ollaan uusimassa, Vilkuna sanoo. Venäjän osaamisen tarvetta tulevaisuudessa on vaikea arvioida. Tulevaisuudessa kiinaa ja arabiaa. Olisi tärkeää, että juuri pitkinä kielinä opiskeltaisiin muita kieliä kuin englantia. Arabia on nouseva kieli. Kiinan valtava väestö ja vahva vaikuttaminen ja kaupankäynti nostavat sen asemaa. – Se ei kuitenkaan ole riittävää, koska se keskittyy vain lyhyisiin kieliin, vaikka on toki sinänsä ansiokasta, että lyhyiden kielten opiskelua kannustetaan. Sitä, miten siellä ajatellaan, olisi hyvä pystyä seuraamaan. Mutta maailman politiikan trendit vaikuttavat valintoihin. Mitä kieliä koululaisten sitten kannattaisi opiskella. Ranskaa ja espanjaa puhutaan useilla mantereilla. Mutta Venäjä on rajanaapuri. Ihmisiin vaikutetaan vahvimmin heidän omalla kielellään. Kielten opiskelu painottuu hiukan aiempaa enemmän. – Kiinaa meillä opetetaan, ja se on ollut nosteessa. Arabia on mielestäni jätetty turhaan paitsioon. n. – Kieli on vaikuttamisen väline. Lista perustuu paljolti kaupankäynnin tarpeisiin. – Alasta riippumatta toisen kotimaisen ja perusenglanninkielen taito ovat edellytyksiä
– Jos ryhmittely tehdään valintojen mukaan ja tuloksena ovat ranskan luokka, painotetun luonnontieteen luokka ja sitten yleisluokka, luokat todennäköisesti näyttävät sosioekonomisesti keskimäärin aika erilaisilta. Hän ei ota kantaa siihen, pitääkö asialle tehdä jotain. – Eivät vain kielivalinnat yksin, mutta erityisesti yhdistettynä muihin peruskoulun valikointimekanismeihin ne erottelevat sosioekonomisesti, Kosunen sanoo. – Se koskee sitä, mitä kieliä on sijoiteltu hyväosaisten alueiden kouluihin, mitä huono-osaisten alueiden kouluihin, eli keille ne ovat saavutettavissa ja millainen rooli niillä on paikallisesti ja koko kaupungin tasolla, Kosunen täsmentää. He käyvät koulua suurissa kaupungeissa. Kun muita A-kieliä lukee vain muutama yksittäinen prosentti koululaisista, kyseessä ovat hyvin paikalliset ilmiöt. Lisäksi suomea ensimmäisenä vieraana kielenä opiskeli tuolloin 5,5 prosenttia kolmasluokkalaisista. Siinä kuitenkin näkyvät perheiden sosioekonomiset erot. Lasta ei voida osoittaa niihin, koska niissä ei opeteta tätä A-kieltä, jonka jatkuvuus lapselle on taattu. – Tätä on käytetty pehmeänä kouluvalinnan keinona, joka ei näy samanlaisena elitistiseksi miellettynä keskusteluna kuin mikä on pyörinyt painotetun opetuksen ympärillä, vaikka sen erotteluvoima on vastaava. Hän on yleisen kasvatustieteen professori Itä-Suomen yliopistossa. Yksi kysymys on se, mitä kieliä missäkin tarjotaan. Painotettu opetus tarkoittaa esimerkiksi musiikkitai luonnontiedepainotteista opetusta tai vaikkapa urheiluun panostavaa koulua. Niin painotetun opetuksen luokille kuin harvinaisten kielten pariin ohjautuu keskimäärin parempiosaisten perheiden lapsia, joilla usein on akateemisesti koulutetut vanhemmat. Näissä valinnoissa näkyy perheiden sosioekonominen asema. Toinen kysymys koskee kaupunkien sisäistä tilannetta: Missä kouluissa harvinaisempia kieliä voi lukea. Kosusen mukaan on myös merkkejä siitä, että kielivalintoja käytetään joidenkin koulujen välttämiseen. Sonja Kosunen Tilanne ei ole sama pienissä kunnissa kuin isoissa kaupungeissa, joissa kielivalikoimaa usein vielä on. – Keskeinen kysymys tietysti on, mitä tämä tarkoittaa yhdenvertaisuuden näkökulmasta, eli millaisia mahdollisuuksia laaja kielitaito tai opiskelu valikoidussa ryhmässä tuottavat nuorten elämässä nyt ja jatkossa. KoSunenKin toteaa kielivalintoja hallitsevan kaksi eri alueellista kysymystä. Yleensä niitä on tarjolla suurissa kaupungeissa. Vuonna 2022 luku oli 3,7 prosenttia. Kosunen toteaa jo 2010-luvun puolivälissä suomalaisissa tutkimuksissa havaitun, että lasten koulupolut eriytyvät kielivalintojen ja painotetun opetuksen valintojen kautta. n Sa m i Pe r tt il ä. Perustetaanko esimerkiksi harvinaisen kielen lukijoista oma luokka. Muodostuvatko ne etulyöntiasemaksi esimerkiksi koulutusjärjestelmässä ja työmarkkinoilla. 2 3 Harva pääsee valitsemaan Sonja KoSunen arvioi, että perheiden sosioekonomiset asemat näkyvät kielivalinnoissa. – Jos A-kieli on jo alakoulussa jokin muu kuin englanti, seiskalle menevien koululaisten kohdalla varhaisen ja poikkeavan kielivalinnan sosioekonominen erottelevuus oli lähes yhtä suuri kuin painotetun opetuksen valinnan, Kosunen sanoo. – Kun verrattiin muuta kuin englantia A-kielenä ja painotetussa opetuksessa opiskelevien lasten asuinkortteleiden keskituloa yleisopetuksessa ja vain englantia opiskelevien lasten asuinkortteleihin, havaittiin keskimäärin noin 10 000 euron ero vuositasolla. Toinen on se, missä kielivalintoja on tarjolla. Valtakunnallisesti vaikutus on kielten osalta kuitenkin pieni, sillä harva koululainen opiskelee muita kieliä pitkänä kielenä. KoSuSen muKaan iso kysymys on kuitenkin se, miten koulut ryhmittelevät oppilaat. – On pieni, koulutusjärjestelmän hyvin tuntevien perheiden joukko, joka haastatteluissa toteaa, että perheessä tehtiin poikkeava A-kielen valinta ihan siksi, että he tietävät, että se sulkee automaattisesti osan yläkouluista lapselta. – Asiaan vaikuttaa moni juttu
Miettinen on tutkinut Euroopan aatehistoriaa ja poliittista historiaa ja kirjoittanut kirjan Eurooppa, poliittisen yhteisön historia (Teos 2021), joka palkittiin vuoden historiateoksena. Puolaa on hallinnut oikeistokonservatiivinen PiS-puolue vuodesta 2015. Italiassa Giorgia Melonin kansalliskonservatiivinen Italian veljet -puolue nousi valtaan viime vuonna. Teksti Toivo Haimi Kuvat LeHTiKuva ja anTTi Yrjönen Eurooppa on ottamassa käännettä oikealle. Saksassa radikaalioikeistolainen Alternative für Deutschland (AfD, Vaihtoehto Saksalle) -puolue on jo suositumpi kuin päähallituspuolue sosiaalidemokraatit. Mistä tämä oikeistokäänne kertoo, ja mitä siitä voi päätellä. Euroopan suuret maat oikeistolaistuvat, ja perässä ovat seuranneet Espanja, Kreikka, Ruotsi – ja huhtikuussa myös Suomi. Yhä useammassa maanosamme valtiossa muodostetaan hallituksia, joiden pohja on oikeistolaisessa tai konservatiivisessa arvomaailmassa. Miettisen mukaan eurooppalainen poliittinen kenttä nyrjähti vuoden 2008 finanssikriisin ja sitä seuranneen eurokriisin vuoksi sijoiltaan, ja po. Maltillinen oikeisto menestyy epä varmuuden ja riskien maailmassa liittoutumalla kansallismielisten kanssa, sanoo Eurooppa-tutkija Timo Miettinen. Isoa-Britanniaa on hallinnut oikeistolainen konservatiivipuolue jo 13 vuoden ajan. On kysyttävä asiantuntijalta. Akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta puhuu mielellään aiheesta. 24 Käännös oiKeaan päin Eurooppa oikeistolaistuu, ja äänestäjät valitsevat yhä useammissa maissa valtaan porvarillisia hallituksia
Finanssikriisin jälkeisessä maailmassa poliittinen kenttä on ollut kolmitahoinen: yhden kulman kolmiossa muodostaa talousja kulttuuripoliittinen vasemmisto. Lähes kaikki poliittiset puolueet voidaan Timo Miettisen mukaan asettaa jollekin kohtaa näin muodostunutta kolmiota. Mitkä olosuhteet muodostavat sen kompromissin, jossa talousoikeisto ja radikaalioikeisto löytävät toisensa. 1990-luvun alussa syntyi politiikassa uusi konsensus, joka rakentui ajatukselle siitä, että ideologinen vastakkainasettelu eri aatteiden välillä oli loppunut kylmän sodan jälkeen. – Eurooppalainen poliittinen kartta on hyvin vahvasti jäsentymässä nyt tämän kolmijaon mukaisesti, Miettinen sanoo. Sen sijaan talousoikeistolaiset ja kansalliskonservatiivinen blokki ovat löytäneet toisensa. Kun aatteiden kamppailun otti pois, jäljelle jäi politiikan näkeminen hallinnointina ja ”yhteisten asioiden hoitamisena”. Timo Miettinen jakaa käsityksen siitä, että 2000-luvun lopulla politiikka tuli takaisin politiik. Tämä ajattelu loppui vuoden 2008 finanssikriisiin. Maltillisen oikeiston ja keskustavasemmiston yhteistyölle pohjaavat sinipunahallitukset tai ”suuret koalitiot” ovat koko ajan harvinaisempia. Oikeisto ja liberaalit löysivät toisensa Euroopan kääntyminen oikealle ei Timo Miettisen mukaan välttämättä tarkoita sitä, että talousoikeistolaiset puolueet olisivat nostaneet kannatustaan ratkaisevasti. 2 5 litiikan uudet palikat alkavat vasta nyt loksahdella kohdalleen. Sen jälkimainingeissa 2000-luvun lopulla ja 2010-luvun alussa puhuttiinkin paljon siitä, että ”politiikka palasi politiikkaan”, kun talouden myllerrys pakotti eri puolueet ja liikkeet tunnustamaan uudelleen väriä ja pohtimaan erilaisia visioita tulevaisuudesta. Myös Suomessa Petteri Orpon (kok.) hallitus pohjaa talousoikeiston ja kansallismielisten konservatiivien yhteistyölle. Oikeistokäänne ei myöskään johdu siitä, että talousoikeistolla olisi ylivertaisen suosittuja ratkaisuja ihmisten ongelmiin. – On selvää, että vasemmiston ja oikeiston näkemykset eroavat monissa kysymyksissä niin paljon toisistaan, että ne eivät ole toisilleen luontevia kumppaneita, Timo Miettinen arvioi. Jotta ilmiötä voi ymmärtää, on katsottava muutama vuosikymmen taaksepäin. Liberaalia talouspolitiikkaa kannattavat poliitikot tekevät yhteistyötä radikaalioikeiston kanssa tietyissä kysymyksissä ja pystyvät nyt hallitsemaan ainakin osassa maita. Vaikka sellaiseen oli edellytykset myös Suomen vuoden 2023 eduskuntavaalien jälkeen, ei sinipunaa nähty Säätytalolla vakavasti otettavana vaihtoehtona. Toinen taas on talouspoliittinen, liberaali oikeisto. Kolmas on kansalliskonservatiivinen blokki
Ovathan ilmastonmuutoksen ja luontokadon kaltaiset ilmiöt aitoja riskejä ihmiskunnalle. – Talousoikeiston selitys on se, että liian jäykät työmarkkinat tai korkea verotus ovat aiheuttaneet kehnon taloustilanteen. Suomessakin talous elpyi Nokian voimin lamasta hyvin nopeasti ja kansallinen itsetunto saavutti uusia huippuja. Jos on, miksei se kertomus vetoa ihmisiin. Oikeistolaiset konservatiivipuolueet eivät ole enää edistyksen jarrumiehiä ja perinteiden sekä vanhan järjestyksen suojelijoita, vaan ne ovat uudistajia.. – Voi kuitenkin olla, että demokraattinen, vapaa kuvittelu edellyttää toimiakseen vakaita materiaalisia olosuhteita, Timo Miettinen arvioi. Siksi eurooppalaisen oikeiston menestys liittyy hänen mukaansa ennen kaikkea talouden rakennemuutokseen, jonka tuotos nykyinen eurooppalainen poliittinen kolmio on. Kansalliskonservatiivinen blokki syyttää maahanmuuttajia, globalisaatiota ja EU:ta. Vasemmisto ja oikeisto ovat vuorotelleet hallitusvastuussa melkein kaikissa Euroopan maissa, kun äänestäjät ovat vaihtaneet puoluetta vaaleissa. Erinomaisen hyvä kysymys onkin, mikä on vasemmiston selitys muuttuneen taloustilanteen aiheuttamiin ongelmiin. – Poliittinen kulttuuri on nostalgian läpitunkemaa. Uskottavaa poliittista analyysiä siis tuotetaan nimenomaan riskien kautta. Maanosaltamme vaikuttaa tyrehtyneen kyky luoda ja kuvitella uusia poliittisia vaihtoehtoja, jotka voivat saada kannatusta ja muuttaa yhteiskuntaa paremmaksi. Kerro minulle EU:sta Vaihtoehtojen uusi tuleminen ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, että kamppailua käytäisiin tulevaisuudenvisioiden välillä. Uusliberaali hallinnan logiikka, joka määritti 2000-luvun alkua, oli verrattaisen yltäkylläisyyden aikaa, jossa jaettavaa riitti vähän kaikille. Euroopan unioni on tästä erinomainen esimerkki. – Jos pyytää ihmistä kertomaan oman versionsa EU:n historiasta, pystyy vastauksesta päättelemään aika hyvin sen, mitä ihminen ajattelee tästä järjestelmästä, Miettinen sanoo. On syytä kuitenkin pitää mielessä, ettei riskien hallinnassa eikä niihin varautumisessa ole sinänsä mitään väärää. – Tulevaisuuteen ei suhtauduta erilaisten odotusten kautta tai paremman toivossa, vaan ennen kaikkea meitä uhkaavien riskien kautta. Silloin kun joudutaan jakamaan niukkuutta, myös poliittiset vastakkainasettelut muuttuvat toisenlaisiksi, Timo Miettinen pohtii. 2 7 kaan. Erityisesti nationalistis-konservatiivinen maailmankuva pyrkii hyödyntämään menneisyyttä. Kärjistetysti yksille EU on väistämätön osa toisen maailmansodan jälkeistä eurooppalaista poliittisista järjestystä, toisille se on uusi Neuvostoliitto, joka pyrkii kuristamaan kansallisvaltioita. Toinen on menneisyyden merkitys ja menneisyyden läsnäolo poliittisessa kulttuurissa. Poliittista kamppailua käydään siis hyvin vahvasti historiallisten kertomusten eli narratiivien kautta. Mielikuvitus on kadonnut politiikasta Kaikissa maissa poliittinen kulttuuri toistaa it seään: talousoikeisto pyrkii vapauttamaan markkinoita ja purkamaan sääntelyä, kun taas vasemmisto haluaa tasata tulonjakoa ja tukea hyvinvointivaltion rakenteita. – Globaali finanssikriisi ja eurokriisi muuttivat tämän tilanteen. Onko kaikki edelleen kapitalismin ja uusliberalismin syytä. Konservatismi ei ole enää konservatiivista Euroopan nykyisessä oikeistokäänteessä ei sinänsä ole mitään yllättävää. Timo Miettinen ajattelee, että poliittisen mielikuvituksen katoaminen selittyy kriisitietoisuutena, eräänlaisena tulevaisuuden hahmottamisena riskien kautta. Nämä ovat kaikki 1800-luvulta peräisin olevia aatteita. Israelilainen kirjailija ja historiantutkija Yuval Noah Harari sanoi elokuussa Leading-podcastin haastattelussa, että konservatismi sen perinteisessä muodossa on kadonnut läntisen maailman politiikasta. Hän ei kuitenkaan sano, että kyse olisi niinkään kilpailevien tulevaisuuden visioiden paluusta, vaan puhuu pikemminkin yhteisen tilannekuvan tai kaikkia yhdistävän narratiivin eli kertomuksen murtumisesta. Kansallismielisten tärkein tavoite on vastustaa EU:ta ja vaikeuttaa maahanmuuttoa. Poliittinen ajattelu on riskien asettamista tärkeysjärjestykseen, Miettinen avaa. Uutta nykyisessä eurooppalaisessa oikeistossa on kuitenkin se, ettei oikeisto ole enää konservatiivista sanan perimmäisessä merkityksessä. Materiaalisten olojen heikentyminen on kuitenkin vain yksi osa Miettisen selitystä. Kun poliittinen tilanne kaipaa kansallista yhtenäisyyttä, menneisyys pystyy tuottamaan kieltä ja symboleja sille. Demokratia pystyy kyllä jakamaan niukkuutta, mutta se ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla ilmastonmuutoksen kaltaisessa tilanteessa, jossa koko ihmiskunnan selviytymisen ehdot ovat uhattuina. – Kamppailua voidaan hyvinkin käydä menneisyyttä koskevien narratiivien kautta, Miettinen huomauttaa. Kullakin taholla on oma selityksensä ja kertomuksensa siitä, mikä talouden ongelmien syy on
Vielä 1950ja -60-luvuilla myös niin sanotut pääomapiirit näkivät, että sosiaaliturvan ja julkisen terveyden huollon kaltaiset rakenteet auttavat ylläpitämään ja uudistamaan työvoimaa. Ajatellaan, että perinteinen maskuliinisuus oli ennen arvostetumpaa, Miettinen sanoo. – Tällä hetkellä markkinaliberaalien analyysi näyttää menevän toiseen suuntaan: ajatellaan, että hyvinvointivaltion rakenteet aiheuttavat Suomen häviön kansainvälisessä kilpailussa. Voiko politiikan eriytymistä sukupuolen mukaan selittää se, että vasemmiston kannattamat asiat, kuten hyvinvointivaltio, ovat itsessään nai”Äänestämisessäon samanlainenlogiikka kuinBB-talossa: äänestetäänjotkutpois.”. Miettisen mukaan yksi selitys liittyy hyvinvointivaltion narratiiviin, jonka pitäisi olla suomalaisenkin konservatismin ytimessä. Tilanteeseen vaikuttaa hänen mukaansa se, että lähes kaikkialla Euroopassa on melko suuri joukko nuoria miehiä, jotka selkeästi eivät pärjää koulutusjärjestelmässä. Miesten kapina Euroopan uutta oikeistoa kannattavat erityisesti miehet. Se taas aiheuttaa omanlaisensa asenteen, joka ei ole enää konservatiivinen vaan pikemminkin uudistava, Timo Miettinen sanoo. Oikeisto ei kuitenkaan enää pyri valtaan päästessään säilyttämään olemassa olevaa vaan hajottamaan sen ja luomaan tilalle jotain uutta, joka on selvästi erilaista kuin nykyinen järjestys. Myös Saksan AfD saa huomattavasti enemmän kannatusta miehiltä kuin naisilta. Timo Miettisen mukaan oikeisto tarjoaa miehille nostalgista tarinaa, joka vetoaa. Sellaista hahmoa ei enää ole, Timo Miettinen sanoo. Vasemmisto puhuu hyvinvointivaltion säilyttämisestä, instituutioiden suojelemisesta ja rakenteiden tärkeydestä. – Konservatismi ei ehkä enää näyttäydy sellaisena moraalisena ilmiönä kuin joskus ennen. Hän kuitenkin muistuttaa, ettei oikeiston muutos ole lopullinen eikä täydellinen. ”Sivis tysporvareita” on nykyään vähemmän. Erityisesti perussuomalaiset on leimallisesti miesten puolue: työikäisistä miehistä 33 prosenttia äänesti perussuomalaisia, ja puolueen saamasta kokonaisäänimäärästä lähes kolme neljäsosaa tuli miesäänestäjiltä. Sellaisia niin kuin sosiaaliturva, julkinen terveydenhuolto, maksuton koulutus ja eläkejärjestelmä, Miettinen sanoo. Sen sijaan vasemmistolle on jäänyt monissa poliittisissa kulttuureissa säilyttäjän rooli. 2020-luvun talousoikeistolainen analyysi vaikuttaisi kuitenkin olevan se, etteivät hyvinvointivaltion rakenteet enää tue arvonmuodostusta markkinoilla samalla tavalla kuin ennen. – Kun mietitään sodanjälkeisen Suomen suurimpia saavutuksia, niitä ovat nimenomaan ne hyvinvointia luovat instituutiot, jotka Suomeen toisen maailmansodan jälkeen luotiin. He sitten hakevat arvontuntoa ja hyväksyntää oikeistolaisista liikkeistä ja aatteista. Ilmiö toistuu ympäri Euroopan. Mennyt aika taas esitetään jonkinlaisena onnelana, jossa miehet saivat olla sellaisia kuin haluavat ja kohdella toisia ihmisiä siten niin kuin halusivat. – Nuoret miehet halutaan nähdä jonkinlaisina nykyajan uhreina. Roolit ovat kääntyneet päälaelleen: entisistä säilyttäjistä on tullut uudistajia ja entiset uudistajat ovat nyt konservatiiveja. 2 8 Sana ”konservatismi” tulee latinan kielen sanasta conservare, säilyttää. Isossa-Britanniassa työväenpuolue on naisten suosiossa, ja vastaavasti konservatiivien kannattajista yhä useampi on mies. Esimerkiksi kokoomuksessa on jäljellä vielä paljon identiteettipoliittista perinteistä konservatismia, joka liittyy esimerkiksi sukupuolirooleihin, maanpuolustukseen tai erilaisiin kansallisiin symboleihin. Åbo Akademin kesäkuussa julkaistu raportti Suomen vuoden 2023 eduskuntavaaleista osoittaa, että puoluevalinta eduskuntavaaleissa on edelleen vahvasti kytköksissä sukupuoleen, ikään ja koulutukseen. Mikä selittää miesten oikeistolaisuutta. Ei ole myöskään sattumaa, että nuorten miesten radikaalia oikeistolaista liikehdintää tavataan maissa, jossa nuorisotyöttömyys on hyvin korkealla
– Minun näkemykseni edellisestä Suomen vaalituloksesta on se, että siinä äänestettiin Sanna Marinin porukka ulos, samalla tavalla kuin 2019 äänes tettiin Sipilä ulos, Timo Miettinen sanoo. Yksi olennaisimmista on, että hyvinvointivaltio on järjestelmä, joka on vapauttanut naiset työelämään enemmän kuin koskaan. Vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen muodostettiin Juha Sipilän (kesk.) porvarihallitus, joka oli silloisen eduskunnan kokoonpanolla oikeistolaisin mahdollinen. – Selvää on, että hyvinvointivaltio on ollut erityisesti työelämän tasa-arvoa vahvistava instituutio, Miettinen sanoo. Heiluri meni toiseen päätyyn vuonna 2023, ja Orpon hallitus on koko sodanjälkeisen Suomen historian oikeis tolaisin. Tämä ei tietenkään ole mitään aivan uutta. Voi siis olla, että seuraavissa eduskuntavaaleissa äänestetään taas nykyistä hallitusta vastaan, Timo Miettinen ounastelee. Myös perussuomalaiset ovat koko kesän 2023 toistelleet, että he eivät ole mikään ääriliike, Miettinen sanoo. Toisin sanoen naisille on hyvinvointivaltiossa muitakin mahdollisuuksia elämälleen kuin vaimon tai naisen rooli. – Maskuliinisuuden varaan rakentuvat alakulttuurit hyödyntävät ehkä tätä yhteyttä, mutta kyse on myös laajemmin työntekoyhteiskunnan ideasta, jolla on kannatusta oikeistokonservatiivien parissa, Timo Miettinen pohtii. Asetelma on hieman samanlainen kuin Ranskan kaksissa edellisissä presidentinvaaleissa. Esimerkiksi päiväkoti tai vanhempainvapaa ovat olleet olemassa juuri naisten työskentelyn mahdollistamiseksi. Tutkija kertoo hämmästelleensä esimerkiksi kevään eduskuntavaaleja edeltäneitä keskusteluita, joissa kokoomuksen Petteri Orpo painotti sitä, että kokoomusvetoinen hallitus tulisi olemaan täysin erilainen kuin demarivetoinen Marinin hallitus. Heilahdukset politiikan suhdanteissa eivät näkyneet hallituspolitiikassa kovin radikaaleina muutoksina ennen 2010-lukua. Miettinen sanoo myös, että Suomessa vahva poliittiseen laitaan meneminen ei kuitenkaan ole ollut voittava strategia, sillä niin tekemällä saa helposti ääriliikkeen leiman. Hän muistuttaa, että sentrismillä on edelleen Suomessa kannatusta. Hän näkee suomalaisessa poliittisessa kulttuurissa muutoksen, joka näkyy parhaiten siinä, että vaaleissa äänestetään kutakin istuvaa hallitusta vastaan. – Katsotaan vaikkapa ensi vuoden presidentinvaaleja. Päätyyn asti Suomessa oli pitkään perinne hallituskoalitioiden muodostamisesta poliittisen keskustan ympärille. Poliittinen vasemmisto kampanjoi vuoden 2019 vaaleissa hyvin samantyyppisellä tyylillä ja Sipilän hallituksen vastustamisella. Protestivaaleista on tullut normi, Miettinen sanoo. Neljä vuotta myöhemmin sen tilalle tuli Antti Rinteen (sd.) hallitus, joka taas oli vasemmistolaisin mahdollinen hallitus. – Äänestämisessä on samanlainen logiikka kuin BB-talossa: äänestetään jotkut pois. Liberaalia keskustaa edustava Emmanuel Macron ei voittanut vaalejaan siksi, että ihmiset olisivat äänes täneet hänen puolestaan, vaan pikemminkin siksi, että vaalien toisella kierroksella äänestettiin nimenomaan oikeistoradikaali Marine Le Peniä vastaan. n. – En myöskään näe, että tilanne olisi mihinkään muuttumassa ainakaan hirveän nopeasti. Kampanjaa käydään monesti sillä kärjellä, että oppositio on täysin erilainen kuin hallitus ja että seuraava hallitus on täysin erilainen kuin nykyinen. 2 9 sellisia tai feminiinisiä ideoita. Hyvinvointivaltiolla on monta erilaista historiaa, ja sen synnystä on monta erilaista kertomusta
On Moldova toki itsekin muuttunut. Jälkikäteen luen, että laki ei vaadi tätä, vaan kyse on median toimintaa rajoittavasta laintulkinnasta. Viisas olisi valehdellut olevansa lomamatkalla, niin kuin moni suomalainen toimittaja täällä käydessään tekee. Euroopan turvallisuusja yhteistyöjärjestö ETYJ antoi jo vuonna 2019 Moldovalle huomautuksen, kun kaksi kreikkalaista toimittajaa pysäytettiin vastaavaan kuulusteluun. Rajavartija jankuttaa, että Moldovan laki vaatisi ulkomaisia toimittajia ilmoittamaan tulostaan etukäteen ulkoministeriölle. Lopulta minut päästetään maahan. Tunnelma kopissa on painostava. He pääsivät pinteestä vasta, kun Kreikan suurlähettiläs puuttui asiaan. Teksti ja kuvat tuukka tuoMasjukka ”OnkO teillä akkreditointia?” Matkani Moldovaan ei ala hyvin. Kun aloin 2010-luvun lopulla seurata Moldovaa ja kääntämään moldovalaista kirjallisuutta, maa oli vielä Venäjä-mielinen. Seuraavana päivänä lentokentällä tapahtuu ampumavälikohtaus. Euroopan itälaidan jännitteet ovat lähellä. Muutos on hätkähdyttävä, sillä aiemmin Moldovaa ei ole suomalaisessa mediassa juuri pidetty huomionarvoisena. Nyt Moldovassa puhutaan jo, kuinka maa tähtää EU-jäseneksi vuonna 2030. 2020-luvun taitteessa se äänesti vaaleissa itselleen länsimielisen johdon. Moldova tunnetaan muualla Euroopassa huonosti. Historiansa aikana se on kuulunut niin Romaniaan kuin Neuvostoliittoon. Maassa puhutaan sekä romaniaa että venäjää. Ainakin pääsen kokeilemaan, kuinka eurooppalainen media kohdataan maassa, joka haluaa osaksi läntistä arvoyhteisöä. Lehdistönvapauden kanssa maa on paininut aiem minkin. Tadžikistanilaiselta mieheltä evättiin pääsy maahan, minkä jälkeen hän otti rajavartijalta aseen ja tappoi kaksi ihmistä. Maa on kääntänyt katseensa idästä länteen, mutta keskustelu moldovalaisten siirtotyöläisten kohtelusta lännessä on vasta alussa. Näin Moldova pääsi samalle julkisuuden ohituskaistalle, jolla Ukraina ja Valko-Venäjä ovat olleet aiemmin. Kesäkuun lopulla kehitysyhteistyötä Moldovassa tekevä Diakonissalaitos otti minut mukaansa matkalle, jonka yhteydessä raportoin Iso Nume. Minulla ei ollut harmainta aavistusta, että maan ulkoministeriölle pitäisi ilmoittaa etukäteen, jos vapaan median edustajia haluaa tänne tulla tekemään journalismia. Paluumatkalla Suomeen huomioni kiinnittyy samalla lentokentällä vartijaan, joka liikkuu asetta näkyvästi kantaen. Euroopan unionin ehdokasvaltion aseman Moldova sai yllättäen kesäkuussa 2022, samaan aikaan Ukrainan kanssa. Täältä, Ukrainan rajanaapurissa sijaitsevan Moldovan pääkaupungista, on noin 300 kilometriä sodan eturintamaan. Mikä maa Moldova on 2,6 miljoonan asukkaan valtio Romanian ja Ukrainan välissä. Vahinko on kuitenkin tapahtunut, koska enempiä ajattelematta kerroin ammattini Chi?inaun lentokentän virkailijalle. Viime aikoina Moldova on ollut esillä hiipuvan Venäjä-suhteensa sekä geopoliittisen sijaintinsa takia – siis siksi, että sodan on pelätty leviävän sinne Ukrainasta. Yhteinen vihollinen yhdistää: Venäjä. Demokratioissa sellainen ei ole tapana. Moldova tunnetaan muiden muassa viinintuotannostaan, maataloudestaan ja erottuvista euroviisuedustajistaan – sekä mittavasta siirtotyöläisyydestään, jonka seurauksena yli miljoona moldovalaista asuu maan rajojen ulkopuolella. 3 Mitä kuuluu, Moldova. Toimittajat ovat äkisti alkaneet seurata maata. Se tapahtuu pienessä huoneessa, jossa kaksi moldovalaista rajaviranomaista pitää minua kuulusteltavana noin kolmen vartin ajan. Nyt hän lähtee saattamaan minua kollegoidensa luokse
Erizanu pyörittää maan suurimpiin kuuluvaa, romaniankielistä kirjallisuutta julkaisevaa Cartierkustantamoa. kustantaja?Gheorghe?Erizanu?sanoo.. Maan ilmapiiri kuitenkin välittyy moldovalaisten mantrasta, jota Paula Erizanu kuvasi viime vuoden huhtikuussa Financial Timesissa. Samalle reissulle päätin sopia tapaamisia paikallisten, maan kulttuurielämässä vaikuttavien tuttujeni kanssa. Sota toi kartalle Gheorghe Erizanu ja hänen lähipiirinsä ovat hyvin kärryillä siitä, mitä Moldovassa ja sen ulkopuolella keskustellaan. Toisin kuin Ukraina, Moldova ei ole tuhoutunut sodassa. Moldovan onneksi Ukraina sai pysäytettyä Venäjän joukkojen etenemisen. 3 1 ro -lehteen pakolaisten kohtelusta Moldovassa. Silloin taistelut olivat edenneet noin 200 kilometrin päähän Moldovan rajalta, Ukrainan Mykolajiviin. Kummatkin maat ovat saaneet kansainvälistä huomiota ja solidaarisuutta. Samalla hän pääsee tarkkailemaan maan nykyistä politiikkaa erityisen läheltä. Pandemian alettua käänsin Isoon Numeroon hänen naljailevaa lyhytproosaansa – muun muassa tekstin, jossa hän kuvailee, ketkä kaikki tulevan äidin täytyy lahjoa moldovalaisessa synnytyssairaalassa ja kenelle kuuluu minkäkin suuruinen lahjus. Pelkoja hyökkäyksestä lisäsi Moldovan rajalla sijaitseva Transnistrian alue, joka irtautui Moldovasta 1990-luvun alussa lyhyessä sodassa. Heidän tyttärensä Paula Erizanu on vapaa toimittaja, joka on sodan aikana raportoinut Moldovan tilanteesta muun muassa Financial Timesille, The Guardianille, BBC:lle sekä itsenäisille venäläismedioille Novaja Gazetalle ja Meduzalle. ”Moldovan kohtalo riippuu Odessasta, ja Odessan kohtalo riippuu Mykolajivista”, hän kirjoitti. Tapasin Gheorghe Erizanun viimeksi ennen koronapandemiaa romanialaisessa kirjallisuustapahtumassa. – Totta kai Putinilla oli suunnitelmia Moldo–?Meillä?on?ensimmäistä?kertaa?mahdollisuus?päästä?pois?harmaalta?alueelta,?jonne?jouduimme?Neuvostoliiton?hajottua,. Erizanun puoliso Angela Bra?oveanu työskentelee Moldovan presidentti Maia Sandun kulttuuripoliittisena neuvonantajana. – Sota laittoi meidät kartalle. Nyt Erizanu kertoo toimistollaan, kuinka sota Ukrainassa antoi Moldovalle ja Ukrainalle kauan odotettua toivoa ja tulevaisuudennäkymiä. Se toimii myös Romanian puolella, jossa markkinat ovat Moldovaa suuremmat. Mitä Moldovalle tällä hetkellä kuuluu. Ihmiset tajusivat, että Ukrainan vieressä on maakaistale, jonka nimi on Moldova, hän sanoo. Kansainvälinen yhteisö ei ole tunnustanut sitä itsenäiseksi valtioksi, ja alueella on edelleen Venäjän joukkoja
Maalla on hänen mukaansa suuri potentiaali: esimerkiksi laadukasta musiikkikoulutusta sekä hyviä kirjailijoita. Ciocan on yksi maansa käännetyimmistä kirjailijoista. Esimerkiksi ukrainalaisen Serhi Žadanin kirjat ovat käyneet kaupaksi. Ciocanin mukaan Krimin valtaukseen suhtauduttiin Moldovassa samalla tavalla kuin muuallakin Euroopassa: Venäjän ajateltiin tyytyvän Krimiin ja lopettavan etenemisen siihen.. Mitä Erizanu tarkoittaa harmaalla alueella. Käännösten vanhat painokset myytiin sodan alkamisen jälkeen loppuun, ja kustantamo otti niistä sen jälkeen uusia painoksia. Täällä käytännössä tehtiin se, mitä Putin olisi halunnut tehdä Ukrainassa, Erizanu kuvailee Dodonin aikaa. Sotaa Ukrainassa seurataan hänen mukaansa Moldovassa tiiviisti: ensimmäisenä aamulla ja viimeisenä illalla. Moldovan ulkopuolisuutta on korostanut maine Euroopan köyhimpänä maana. Sittemmin tilanne on rauhoittunut. Moldovan neuvottelut EU-jäsenyydestä ovat kuitenkin tehneet hänestä optimistisemman kuin koskaan Moldovan yli 30-vuotisen itsenäisyyden aikana. Viime vuosina hän on päässyt antamaan lukuisia haastatteluja ulkomaisille toimittajille, jotka sota on saanut kiinnostumaan Moldovasta. 3 2 valle. – Meillä on ensimmäistä kertaa mahdollisuus päästä pois harmaalta alueelta, jonne jouduimme Neuvostoliiton hajottua, hän sanoo. – He pelkäsivät. Dystopiaksi kirjoitetussa teoksessa venäläiset hyökkäävät Moldovaan Transnistriasta. – Moldova on pieni maa, mutta kulttuurisesti me kuulumme Keski-Eurooppaan, hän sanoo. Esimerkiksi saksalais-ranskalainen televisioyhtiö ARTE tuli syyskuun alussa tekemään dokumenttiohjelmaa hänestä. Moldovassa halutaan vihdoin liittyä EU:hun, ja Venäjä ei sittenkään saanut aivopestyä kaikkia moldovalaisia, hän huokaa. Iar diminea?a vor venii ru?ii oli aikalaisten mielestä kiinnostava, mutta sen asetelma tuomittiin ”typeräksi kuvitelmaksi”, kirjailija kertoo. Ciocan arvaa jo, mikä minua kiinnostaa. Seuraavaksi se ilmestyy italiaksi ja unkariksi. Hyvästit harmaalle Kuivaa huumoria viljelevä Gheorghe Erizanu ei ole luonteeltaan optimisti. – Se leima on liimautunut meihin tiukasti, Erizanu sanoo. Moldova olikin pitkään Venäjän lähi-ilmapiiriin jäänyt valtio, josta ei juuri muualla välitetty. Moldova seuraa perässä. Niin pelkäsi moni moldovalainenkin. Vastauksessaan hän kuittailee lännelle. Suhde Venäjään jakaa edelleen maata. Cartier-kustantamo joutui sodan alettua lykkäämään vuosittaista kirjallisuustapahtumaansa, koska romanialaiskirjailijat eivät halunneet tulla maahan. – Ihan vain Ukrainan tukemiseksi, Erizanu sanoo. Romaniassakin suhtauduttiin Moldovaan varauksella. Cartierin kirjamyynnit ovat nyt noin 60 prosenttia ajasta ennen pandemiaa. Esimerkiksi paperin ja kirjapainojen toimitusketjut katkesivat nopeasti. Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, noin 40 prosenttia moldovalaisista piti Venäjän toimintaa epäoikeudenmukaisena. Erizanu uskoo, että käsitys Moldovasta voisi monipuolistua. – Edellinen presidentti oli eristäytynyt ja teki Moldovasta Kremlin haarakonttorin. Gheorghe Erizanu huomauttaa, että tilastollisesti väite ei pidä paikkaansa. Ikävä maine Matkaa on vielä taitettavana. Kansalaisten lähtövalmiudesta kertoo se, kuinka lemmikkieläinpassien hakemusmäärät räjähtivät. Sen sijaan ongelmaksi on noussut inflaatio. Kustantaja on selvästi helpottunut maan ilmapiirin muutoksesta. Sota on toki vaikuttanut kulttuurielämään, myös kirjankustantamiseen. Haastattelun aluksi hän antaa minulle lahjaksi venäläisistä valloittajista kertovan kirjansa. Moldovassa asuu runsaasti venäjänkielisiä ja Venäjä-mielisiä moldovalaisia, esimerkiksi Transnistriassa sekä maan eteläosassa Gagauzian itsehallintoalueella. Me kuuluimme samaan pakettiin Ukrainan kanssa, Gheorghe Erizanu sanoo. Viimeisimpänä vallassa oli vuoden 2020 vaaleissa hävinnyt Igor Dodon, jolla oli tiiviit suhteet Venäjän presidentti Vladimir Putiniin. Suosittu tulkki Yksi suosituista Moldovan tulkeista Länsi-Euroopassa on ollut moldovalainen toimittaja ja kirjailija Iulian Ciocan. – Iso osa moldovalaisista oli reput pakattuina ja odotti, Erizanu kertoo. Nyt moldovalaiset pelkäävät juuri tätä. Suomeksi sen nimi voisi olla vaikkapa ”Ja aamulla venäläiset tulevat”. Erityisen kiinnostunut ulkomainen media on ollut Ciocanin vuonna 2015 ilmestyneestä kirjasta Iar dimineata vor veni ru?ii. – Venäläiset päästivät meidät pois, mutta eurooppalaiset eivät halunneet ottaa meitä luokseen. Sota näkyy siinä, millaisia kirjoja moldovalaiset lukevat – tai ainakin ostavat. Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n mukaan Euroopan köyhimmän talouden paikkaa pitää Ukraina. Suhtautuminen on kiinnostava, sillä samoihin aikoihin Venäjä liitti Krimin niemimaan itseensä. Teos on aiemmin käännetty tšekiksi ja ranskaksi
Puheet Euroopan tuomisesta Moldovaan heijastavat teatteriohjaajan mukaan laajempaa ongelmaa: moldovalaisten huonoa itsetuntoa ja alemmuuden tunnetta. – Minusta nämä liittyvät toisiinsa. Vahingon voisi laittaa kiertämään. Aloimme aikoinaan pitää yhteyttä, kun käänsin Isoon Numeroon hänen kirjoittamansa monologin siirtotyöläisyydestä koronapandemian aikaan. Se ei kuitenkaan olisi sama asia. Kun ihmettelen asiantuntemusta, Ira kertoo paraikaa lukevansa Kesäkirjaa englanniksi. Samalla se toistaa kritiikitöntä kahtiajakoa hyvään länteen ja huonoon itään. Tänä syksynä käännös ilmestyy suomalaisen TUA-kustantamon julkaisemassa balkanilaisen teatterin antologiassa. 3 4 tään, että olemme sattumalta molemmat Moldovassa. Mutta briteille minä voisin näyttää, Ira sanoo. Ilmiö on näkynyt myös Suomessa. Ennen Romaniaan palaamista hän opiskeli media-alaa Isossa-Britanniassa. Moldovassa unelmoidaan Esinencun mukaan Euroopasta, vaikka moldovalaisten siirtotyöläisten olosuhteet siellä muistuttavat painajaista. aducem Europa acas?” eli tuodaan Eurooppa kotiin. – Me ajattelemme täällä, että kelpaamme vain siirtolaisiksi. Suomi ja Muumit tunnetaan myös täälläpäin maailmaa. Tilanne on ironinen. Eurooppa kotiin Seuraavana päivänä tapaan näytelmän ohjaajan Nicoleta Esinencun. Dokumentaarinen Simfonia progresului – suomeksi ”Edistyssinfonia” – kuvasi idän ja lännen epätasa-arvoisia suhteita globaalissa kapitalismissa – ja siinä samassa myös moldovalaisen siirtotyöläisen kaltoinkohtelua suomalaisella maatilalla. Vallatun näköinen talo on muutettu alakulttuurikeskukseksi. Pian selviää, että meitä yhdistää myös toinen Suomeen liittyvä kokemus. Minun hotellini vastaanottovirkailija ja lähikauppani taas rikkovat auliisti lakia, kun he myyvät minulle romanialaista olutta ja moldovalaista viiniä kellonajasta huolimatta. – Tuo ei ole se Eurooppa, jonka me haluamme tuoda kotiin, hän sanoo. Vladin romanialainen tuttu Ira kehuu t-paitaani, jonka kuvituksen Tove Jansson teki aikoinaan Amnestylle. Hän itse kaipaisi keskustelua työehdoista – siitä, kuinka ihmisiä kohdellaan kapitalismissa. Keskustelemme näytelmän loppukohtauksesta. Romaniaan on viime vuosina tullut aasialaisia siirtotyöläisiä paikkaamaan heitä, jotka ovat lähteneet siirtotyöläisiksi länteen. Vlad seurueineen osuu kauppaan, josta he saavat hankittua vain kotikaljaa. ”Mene Suomi vittuun”, lavalla kuultiin sujuvaksi suomeksi. Uusi propaganda Moldovan kääntymistä länsimieliseksi on käsitelty demokraattisissa maissa lähinnä positiivisesta näkökulmasta. – En minä heitä halua sortaa. Siellä hän työskenteli paikallisella televisiokanavalla sekä lukuisissa ravintoloissa ja kahviloissa. Esinencu on tarkastellut vuosien ajan idän ja lännen suhdetta ja sitä, kuinka Länsi-Euroopan valtiot kaltoinkohtelevat itäeurooppalaisia siirtotyöntekijöitä. Esinencu kuitenkin kokee, että nyt yksi regiimi ”Länsisiirtyy kohtiitää.”. Olimme viime marraskuussa samaan aikaan teatterifestivaaleilla Bukarestissa. Hän puhuu ilmiöstä nykyaikaisena orjuutena. Emme ole mielestämme vertaisia emmekä riittävän koulutettuja. Alkoholilainsäädäntöä kirotaan täälläkin: Moldovan laki kieltää alkoholin myymisen kaupoissa iltakymmenen jälkeen. Länsi siirtyy kohti itää, ja kenenkään elämällä ei ole väliä. Pikainen googlaus paikallismediaan vahvistaa, että alkoholisäädöksiä noudatetaan täällä miten sattuu. Tämä itsekolonisointi on todella vahvaa. Siinä moldovalaisnäyttelijät pohtivat, miten suomalaiset voisivat poimia moldovalaisten kurkut, norjalaiset voisivat ommella bangladeshilaisten ja moldovalaisten vaatteet – ja miten itä voisi käytännössä kolonisoida lännen, kun epätasainen valtasuhde käännettäisiin toisinpäin. Perusoikeuksia laiminlyödään, vaikka moldovalaiset työntekijät pitävät monen maan toimintoja pystyssä. Nyt hän jakaa minulle koordinaatit vanhaan museoon Chi?in?un keskustassa. Kuulumiset vaihdettuamme Esinencu naurahtaa moldovalaiseen poliittiseen keskusteluun viime aikoina vakiintuneelle iskulauseelle: ”s. Siellä kävimme kummatkin katsomassa moldovalaisen teatru-sp?l?torie-teatteriryhmän – suomeksi pesulateatterin – näytelmää. – Entäs pakistanilaiset, Vlad vitsailee. Esinencu ehdottaa tapaamista chi?in?ulaisessa kahvilassa, joka voisi tunnelmaltaan olla Helsingin itäisestä kantakaupungista – tai Berliinistä, josta hän on juuri palannut uuden esityksensä ensi-illasta. – Mulle tuli siitä vähän niin kuin henkinen erektio, Ira kertoo. Siellä hänen teatteriryhmänsä on tehnyt vuosikymmenen ajan yhteistyötä arvostetun Hebbel am Ufer -teatterin kanssa
3 5 – ja samalla sen propaganda – on korvaamassa toisen. Tämä näkyy Esinencun mukaan siinä, kuinka siirtotyöläisten kaltoinkohtelu Länsi-Euroopassa puuttuu julkisesta keskustelusta – vaikka kokemukset olisivat laajasti jaettuja. Kritiikittömyys Neuvostoliittoa ja Venäjää kohtaan on hänen mukaansa korvautunut kritiikittömyydellä eurooppalaisia ongelmia kohtaan. Kriittiselle keskustelulle on Moldovassa hänen mukaansa hyvin rajallisesti tilaa – esimerkiksi sodan ja uuden hallituksen suhteen. – Venäjä on menneisyyttä. n –?Venäjä?on?menneisyyttä.?Me?haluamme?tulevaisuuteen,?taivaaseen?–?me?haluamme?Eurooppaan,?taksikuski?Marcel. Me emme tiedä, mitä niille tapahtuu ja keitä vastaan niitä mahdollisesti tullaan käyttämään. Hänen teatteriryhmänsä ei myöskään saa valtiolta minkäänlaista apua toimintaansa. Esinencu kertoo, että Moldovan kulttuuri väki toimii eurooppamielisen hallinnon äänitorvena, samalla tavalla kuin Neuvostoliitossa aikoinaan. – Joka perheellä on oma siirtotyöläistarinansa. Esinencun puhe maan ilmapiiristä tuo mieleeni edellisenä päivänä kohtaamani taksikuskin nimeltä Marcel Morariu. Taksista terveiset Totuus kuuluu taksikuskilta. Jos me haluamme olla Eurooppaa, meidän pitää olla lojaaleja, hän sanoo. Hänen mielestään Eurooppa on taivas ja Venäjä on helvetti. Kaikki tietävät ihmisiä, jotka eivät ole saaneet palkkoja, ja jotka ovat työskennelleet huonoissa olosuhteissa, Esinencu sanoo. Esinencu suree sitä, että Moldovasta puuttuu kunnollinen keskustelu rauhasta. Morariu keskustelee politiikasta mielellään. Hän pohtii, mitä asevarustelusta seuraa tulevaisuudessa Ukrainan ympäristössä ja kuka kantaa siitä vastuun. Sen sijaan julkisessa keskustelussa vallitsee hänen mukaansa puhe loputtomista moldovalaisista menestystarinoista. Tällaisiin kuuluu esimerkiksi moldovalaisten ompelijoiden työskenteleminen alihankkijoina kansainvälisille muotijäteille. Venäjän johtajasta hän puhui haukkumanimellä ”vammainen Putler”. Esinencu kaipaisi enemmän kriittistä keskustelua siitä, miksi yritykset hankkivat työvoimansa juuri Moldovasta. – Tänne tuotavat aseet jäävät tänne. – Miksi me elämme täällä näin paskasti, jos menestys kerran on niin suurta. Me haluamme tulevaisuuteen, taivaaseen – me haluamme Eurooppaan, hän sanoi. – Meillä ei ole oikeutta kritisoida Eurooppaa. Esinencu pitää Morariuta kuvaavana esimerkkinä nykyisestä maan mustavalkoisesta keskusteluilmapiiristä. Morariu?sanoo.. Tai ehkä ei
Afganistanissa oli vielä viime vuosina yli kaksi miljoonaa oopiumin ja heroiinin väärinkäyttäjää, joista huomattava osa käytti huumeita päivittäin. Vielä viime vuonna Afganistanissa viljeltiin oopiumia enemmän kuin missään muualla maailmassa. 95 prosenttia Eurooppaan salakuljetetusta heroiinista tuotettiin Afganistanissa kasvatetusta oopiumista. Talebanien oopiuminViljelyn vastainen kampanja on ollut sanalla sanoen tehokas. Tämän vuoden keväänä suurin osa Afganistanin oopiuminviljelijöistä päätti kuitenkin olla uhmaamatta uusia vallanpitäjiä ja kylvi tiluksilleen oopiumiunikon sijasta vehnää, puuvillaa tai vihanneksia – siitäkin huolimatta, että näistä saatava tuotto jää vain murto-osaan oopiuminviljelyn tuottamista tuloista. Naispuolinen toimittaja kertoo kameralle, että tämä on jo viides tai kuudes viljelmä, jonka miehet ovat tuhonneet, ja ilmassa leijuu pistävä oopiumin haju. Kuluneen kesän aikana aseistetut talebansoturit ovat käyneet tuhoamassa oopiumiviljelyksiä siellä missä niitä on vielä ollut. Teksti peik jOhanssOn Kuva Wikimedia COmmOns/davriC Videolla joukko miehiä pitkissä tunikoissa huitoo kepeillä keskellä vaaleanpunaisena kukkivaa peltoa. Taleban-liikkeen ylin johtaja Haibatullah Akhundzada ilmoitti jo vuosi sitten, että Afganistanissa aiemmin niin suositun oopiumiunikon viljely, myynti ja käyttö oli vastedes jyrkästi kielletty, sillä huumeet ovat uskonnon vastaisia ja niiden käyttö on erittäin vahingollista. ÄkkiselTÄÄn Voisi kuvitella, että Afganistanin oopiumintuotannon vähentyminen olisi otettu ainakin jonkinmoisella ilolla vastaan kasvavien huumeongelmien kanssa painiskelevissa länsimaissa. Kuvausryhmä oli päässyt maata hallitsevien talebanien huumeidenvastaisen yksikön mukaan tutustumaan oopiumipeltojen tuhoamiseen paikan päällä. Video on Britannian yleisradioyhtiön BBC:n tuottama ja kuvattu Nangarharin maakunnassa Afganistanissa kesäkuussa. Ei sentään. Kasvien varret katkeavat iskujen voimasta, ja unikonkukat ja siemenkodat putoavat maahan. Vielä viime vuonna 95 prosenttia Eurooppaan salakuljetetusta heroiinista tuotettiin Afganistanissa kasvatetusta oopiumista. YK:n huumeiden ja rikollisuuden vastaisen järjestön UNODC:n mukaan yli 80 prosenttia maailman oopiumista oli peräisin Afganistanista. Helmandin maakunnassa Afganistanin oopiumintuotannon vanhoilla sydänmailla oopiumin viljely on loppunut lähes kokonaan. Brittiläistutkijoiden satelliittikuvien pohjalta tekemän arvion mukaan oopiuminviljely on vähentynyt Afganistanissa alle viidesosaan aiemmista vuosista. Oopiumiunikon siemenkodasta saatavaa maitiaisnestettä, oopiumilateksia, käytetään heroiinin raaka-aineena. Tunnettujen länsimaisten ajatuspajojen ja tutkimuslaitosten reaktiot ovat olleet pikemminkin päinvastaisia.. 3 6 pintaa syvemmältä OOpiumin viljely rOmahti afganistanissa Taleban-hallinto on onnistunut vähentämään maan oopiumintuotannon murto-osaan aiemmista vuosista
Oopiumista valmistettiin heroiinia paikan päällä Afganistanissa tai naapurimaassa Pakistanissa. Länsimaiden poliitikot eivät ole tainneet kommentoida talebanien huumepolitiikan saavutuksia lainkaan. Oopiumintuotanto kasvoi vuosi vuodelta, kunnes talebanit kielsivät oopiumin viljelyn edellisellä valtakaudellaan vuonna 2000 ja tuotanto lähes lakkasi. Yhdysvaltojen miehitettyä Afganistanin vuonna 2001 oopiumintuotanto kohosi pian uusiin ennätyslukemiin. Monet tulevat ajautumaan velkavankeuteen ja joutuvat myymään tyttäriään pakkoavioliittoihin aiempaa nuorempina. Miehityksen aikana Yhdysvaltojen tiedustelupalvelu CIA toimitti aseita neuvostojoukkoja vastaan taisteleville kapinallisille mujahediineille, jotka puolestaan komensivat valtaamiensa alueiden asukkaat viljelemään oopiumia ja maksamaan myyntituloista veroa kapinallisten johtajille. n Afganistanilainen oopiumiviljelmä Wikipediassa julkaistussa arkistokuvassa. Heroiinin katukauppahintojen perusteella arvioidaan, että Afganistanissa tuotetulla oopiumilla on pyöritetty yli sadan miljardin euron suuruista maailmanlaajuista heroiinikauppaa. Afganistanin talous tulee sen sijaan romahtamaan, ja pakolaisten määrä kasvaa sekä naapurimaissa että Euroopassa. Maan oopiumikaupan arvo oli noin kaksi miljardia euroa, mikä vastasi seitsemäsosaa maan kansantulosta. Afganistaniin on jäänyt vain noin kolme prosenttia heroiinikaupan tuotosta ja paikallisille unikonviljelijöille noin prosentti. 3 7 Yhdysvaltalaisen Brookings-instituutin tutkijan mukaan tiukasti valvottu oopiuminviljelyn kielto tulee johtamaan humanitaariseen kriisiin, kun Afganistanin maaseudulla ihmisillä ei ole enää varaa ruokaan, lääkkeisiin ja viljelymaan vuokraan. Yhdestä oopiumikilosta voidaan valmistaa noin 50 grammaa heroiinia. Suurin osa huumekaupan voitoista on päätynyt rahanpesun jälkeen länsimaiden ja Persianlahden maiden pankkeihin. Pakistanin rajan taakse perustettiin CIA:n ja Pakistanin tiedustelupalvelun hiljaisella hyväksynnällä satoja huumelaboratorioita. Jalostettu heroiini salakuljetettiin joko Iranin ja Turkin kautta Eurooppaan tai Afganistanin pohjoisrajan yli Uzbekistanin ja Kazakstanin kautta Venäjän markkinoille. Itse asiassa unikonviljely käynnistyi laajemmassa mitassa vasta sen jälkeen kun Neuvostoliiton joukot miehittivät maan vuonna 1979. OOpiuminviljelYllä ei ole kovin pitkiä perinteitä Afganistanissa. Yhdysvaltojen rauhaninstituutin tutkijan mielestä oopiuminviljelyn vähentyminen ei tule kestävällä tavalla hyödyttämään huumeidenvastaista taistelua Afganistanin sisällä eikä maailmanlaajuisesti. Afganistanin ja Pakistanin rajaseuduista tuli muutamassa vuodessa maailman johtava heroiinintuottaja. YK:n huumejärjestön UNODC:n mukaan Afganistanissa tuotettiin viime vuonna 6 200 tonnia oopiumia. Oopiumiunikon siemenkodasta saatavaa maitiaisnestettä käytetään heroiinin raaka-aineena.
Äänioikeus perustui omistukseen, mikä sulki suurimman osan alkuperäisväestöstä ulos. Esimerkiksi sokerikilon tuottamiseen tarvitaan 2 000 litraa vettä. Muodollisesti itsenäinen Havaijin kuningaskunta joutui käytännössä länsimaisten liikemiesten käsiin. Maankäyttö muuttui kotitarveviljelystä monokulttuuriin. Vesivaroja ei yksityistetty, mutta tosiasiassa yhtiöt pääsivät maaomistustensa avulla määräämään myös niistä. Kosteilla alueilla sataa entistä enemmän, kun taas kuivista alueista tulee yhä kuivempia. Alkuperäisasukkaat viljelivät leipäpuun hedelmiä, taaroa ja banaaneja sekä kasvattivat kaloja lammikoissa. Vuonna 1875 Yhdysvallat salli tullittoman sokerintuonnin Havaijilta. Fallon kossa lähetyssaarnaajia – ryhtyivät perustamaan plantaaseja, joilla viljeltiin sokeria ja ananasta. Kaappareita auttoi komppania merijalkaväkeä. Mauin piirikunta on nostanut korvauskanteen Hawaiian Electric -sähköyhtiötä vastaan. Suurin osa maista myytiin Yhdysvalloista tulleille siirtolaisille ja plantaasiyhtiöille. Viime vuosina ovat maastopalot Mauilla lisääntyneet, ja vaarallinen aika on kasvanut muutamasta kuukaudesta ympärivuotiseksi. Vettä ohjattiin tunneleissa vuorilta plantaaseille, kaivoja porattiin, ojia kaivettiin ja tekoaltaita tehtiin. 3 8 Kolonialismin lieKKien loimussa Maastopalo tuhosi elokuussa lähes kokonaan Lahainan kaupungin Mauin saarella Havaijissa. Vuoden 1840 perustuslailla Havaijista tehtiin ”kristillinen monarkia”. Vuonna 1848 säädettiin laki, joka laillisti yksityisen maanomistuksen. elokuuta alkaneelle palolle. Yhdysvaltalaiset ja eurooppalaiset tulijat – jouIlmastonmuutos vaikutti Mauin maastopaloon, mutta tuhon siemeniä täytyy kaivaa kauempaakin. Havaijin viimeinen monarkki, kuningatar Lili’uokalani, alkoi osoittaa liiallista omapäisyyttä. Karjan rehuksi alettiin kasvattaa afrikkalaisia heinälajeja kuten guineanheinää. Tämä kasvatti plantaaseja, ja niiden omistus keskittyi viidelle suurelle yhtiölle, joita kutsuttiin nimellä Big Five. Samalla se kertoo monesta maanosasta tutun tarinan. Dole. Kymmeniä sähköpylväitä kaatui ja sähkölinjoja putosi maahan. Kanteen mukaan yhtiö ei huolehtinut linjojen kunnossapidosta eikä varautunut sulkemaan verkkoa huolimatta vaaraennusteesta. Koillispasaatin tuomat sateet pysähtyvät vuoriin ja jättävät katveeseen Lahainan kaltaiset seudut. Joet kuivuivat. Alkuperäiskansalle jätettiin alle 5 prosenttia. Plantaasiviljelyn aika Perustava syy Mauin länsiosan kuivuuteen löytyy kolonialismin historiasta. Plantaaseille oli tuotu työhön run. Välittömiä syitä tuholle löytyy paljon: maasto oli kuivaa, voimakas tuuli puhalsi kohti kaupunkia, hälytysmerkkiä ei annettu, sammutusvettä ei ollut riittävästi, sammutushelikopterit eivät voineet lentää tuulen vuoksi. Teksti arto Huovinen Kuva leHtiKuva/PatricK t. Alkuperäiset puut kaadettiin uusien janoisten kasvien tieltä. Ilmastonmuutos vaikuttaa Havaijin sateisiin, mutta ei samalla tavalla kaikkialla. Alueella oli kosteikkoja. Liikemiesten valtaan Vuoteen 1890 mennessä Havaijin alkuperäisväestö oli länsimaalaisten tuomien tautien takia vähentynyt 40 000:een, kun sen määräksi kolonialismin alkaessa on arvioitu 300 000:sta aina miljoonaan. Perustetun Havaijin tasavallan presidentiksi valittiin ”ananaskuningas” James Dolen serkku Sanford B. Niinpä ryhmä amerikkalaisia liikemiehiä kaappasi vallan vuonna 1893. Vielä 1800-luvun alussa Lahaina tunnettiin ”Tyynenmeren Venetsiana”. Tätä pidetään todennäköisenä syttymissyynä 8. Hallinto rakentui puhtaasti rasismille
Klein onkin kirjoittanut asiasta The Guardianissa havaijilaisen professorin Kapua-ala Sproatin kanssa. Entisistä plantaasimaista tuli kiinteistökeinottelun kohteita. Vuodesta 1970 väestö on kaksinkertaistunut nykyiseen 1,5 miljoonaan. Havaijin muodollinenkin itsenäisyys päättyi 1898, kun siitä tehtiin Yhdysvaltain siirtomaa. Oikeuksien haku päättyi 7. Ympäristöongelmia aiheuttaa myös armeija; Havaijissa on osavaltioista suhteellisesti eniten maapinta-alasta sotilaskäytössä. Afrikkalaisten heinälajien vallassa on nyt neljäsosa Havaijin maapinta-alasta. Mauista uhkaa tulla kolonialismin ohella esimerkki Naomi Kleinin termein tuhokapitalismista, poikkeusolojen käyttämisestä eliitin etujen kahmimiseen. Suurin osa siitä menee luxusluokan turistikohteisiin, niiden golfkentistä ja uima-altaista pidetään huolta kuivanakin kautena. Lisäpainetta ympäristölle aiheuttaa nopea väestönkasvu. Plantaasitalous alkoi aikaa myöten hiipua, kun tuotantoja työvoimakustannukset nousivat. Vedenpuutteesta kärsivät siis asukkaat, ei turismi. saasti japanilaisia, kiinalaisia ja filippiiniläisiä, mutta aasialaisille ei suotu äänioikeutta lainkaan. Ensimmäiseksi kuvernööriksi nimitettiin Sanford B. Vieraat heinälajit valtasivat kesannolle jätettyjä maita. Havaijissa käytettävästä ruuasta 90 prosenttia on tuontitavaraa. Nyt pelätään, että keinottelijat käyttävät luonnononnettomuutta hyväkseen ja alkavat kahmia maita sekä vesioikeuksia. Ananasviljelmillä käytettiin valtavasti torjuntaaineita, mikä myrkytti ympäristöä. Enää ei Mauin vesi mene plantaaseille. Lahainankin lähellä kasvillisuus on ihmisenkorkuista kuivaa heinää. Yksi aikakausi päättyi, kun viimeinen sokeritehdas suljettiin 2016. Vastaavaa tapahtui New Orleansissa Katrina-myrskyn jälkeen 2005 ja Puerto Ricossa Maria-hurrikaanin jälkeen 2017. Kesäkuussa 2022 osavaltion vesikomissio päätti, että Mauin länsiosassa asukkaiden vedenkäyttö on asetettava etusijalle turistikohteisiin nähden. n Esimerkkiplantaasitaloudestajatuhokapitalismista.. Tuhokapitalismi uhkaa Havaijilaiset ovat ryhtyneet vaatimaan vesioikeuksiaan takaisin. Dole. Jos avustusten ja korvausten saaminen viipyy byrokratiassa, voi asukkaille tulla pakko myydä. Väestöstä 10 prosenttia kuuluu alkuperäiskansaan. Vesikomissio antoi sitten West Maui Land Company -yhtiölle luvan täyttää jokivedellä turistikohteita palvelevat tekoaltaat. Toissa vuonna ryhmä Mauin alkuperäisväestön pienviljelijöitä voitti oikeusjutun ja sai luvan palauttaa joen virtaamaan taaroviljelmille. Turismi on noussut johtavaksi elinkeinoksi. elokuuta, päivää ennen suurpalon alkua. 3 9 Lahaina oli surkea näky tuhoisan maastopalon jälkeen. Osavaltion aseman Havaiji sai 1959. Havaijin kuvernööri Josh Green jäädytti vesikomission päätöksen suurpalon jälkeen poikkeustilaan vedoten
4 Entä jos Ukraina häviääkin sodan. Teksti antEro EErola Kuvat lEhtikUva/afp. Mitä silloin tapahtuu. Yhä useampi läntinen arvio katsoo, ettei tämä ehkä ole mahdollista. Suomessa poliittinen johto on naulannut kiinni kannan, että Ukrainan pitää voittaa sota sen kimppuun hyökännyttä Venäjää vastaan
Myös Viron kansainvälisen puolustustutkimuskeskuksen johtaja Kristi Raik on esittänyt, että Ukrainaan voitaisiin soveltaa jaetun Saksan mallia, jossa länsipuoli oli EU:n ja Naton jäsen vuosikymmeniä ennen kuin Saksat lopulta yhdistyivät lännen ehdoilla. Ukrainan tavoitteena onkin palauttaa sodassa rajat, jotka sillä oli maan itsenäistyessä syksyllä 1991. 4 1 ”Venäläistenlinjateivät näytämitäänmurtumisen merkkejä.” SotilaSliitto NatoN pääsihteerin Jens Stoltenbergin kansliapäällikkö Stian Jenssen sai Ukrainan johdon raivoihinsa. Sotilasviranomaiset ovatkin käyttäneet kovia otteita miesten saamiseksi aseisiin. Marin oli ehdoton Suomessa ulkoja turvallisuuspoliittinen johto on Venäjän invaasion jälkeen nähnyt ainoaksi vaihto. – Se tarkoittaa, että tietoisesti valitaan demokratian tappio, globaalin rikollisen kannustaminen, Venäjän režiimin säilyttäminen, kansainvälisen oikeuden tuhoaminen ja sodan siirtäminen seuraavalle sukupolvelle, hän laukoi viestipalvelu X:ssä. Norjalaislehti Verdens Gangin mukaan Jenssen sanoi elokuun puolivälissä, että sodan päättämiseksi Ukrainan pitäisi suostua vaihtokauppaan, jossa se luovuttaisi miehitettyjä alueitaan Venäjälle ja pääsisi vastineeksi sotilasliitto Naton jäseneksi. Näin maitaan vapauttavan Ukrainan joukot ovat altistuneet koville tappioille, vaikka jonkinasteista etenemistäkin on tapahtunut. Värväysjärjestelmää rämettäneen korruption takia presidentti Zelenskyi antoi hiljattain kenkää kaikkien alueellisten kutsuntalautakuntien päälliköille. Neuvonantaja Mihailo Podoljak Ukrainan presidentin kansliasta tyrmäsi puheet välittömästi. Lisäksi Venäjä on koonnut massiivisen määrän tykistöä, joiden piiput on suunnattu Ukrainan hyökkäysuralle. Se tarkoittaa Venäjän karkottamista paitsi helmikuussa 2022 alkaneen hyökkäyksen jälkeen valloitetuilta alueilta, myös Krimiltä ja vuonna 2014 Ukrainasta irtautuneilta separatistialueilta, jotka Venäjä sittemmin liitti valtioalueeseensa syyskuussa 2022 pidettyjen teatterikansanäänestysten jälkeen. Jenssen sanoikin heti seuraavana päivänä lausuntonsa olleen virhe. – Tässä voisi olla mahdollinen ratkaisu, Jenssen sommitteli. Vaikka vapaaehtoisia on yhä paljon, tuhannet nuoret miehet ovat myös paenneet ulkomaille, vaikka alle 60-vuotiaiden miesten poistuminen maasta on lailla kielletty. Länsimaiden, myös Suomen, kanta on ollut, että vain Ukraina voi määritellä sodan päättymisen ehdot. Korruptoituneet kutsunnat Samalla näyttää siltä, että sodan pitkittyessä ja tappioiden kasaantuessa Ukrainalla on yhä enemmän vaikeuksia saada miehiä rintamalle. Lisäksi Venäjä on kyennyt tulittamaan taisteluhelikoptereillaan Ukrainan joukkoja etäisyydeltä, johon Ukrainan ilmatorjunta ei ulotu. Moni uskoi, että ukrainalaisten rohkeus ja neuvokkuus olisivat korvanneet puutteet sotilaallisessa suorituskyvyssä. Vapautuksen on voinut myös ostaa lahjuksilla. Yhtäkään vaaria ei luovuteta Juuri aluekysymyksessä Ukrainan poliittinen johto on ollut taipumaton. Ongelmaksi ovat muodostuneet venäläisjoukkojen tiheät miinakentät ja vahvat, moninkertaiset puolustuslinjat, joihin niillä on ollut aikaa kaivautua pitkään. Kesällä Naton Vilnan huippukokouksessa presidentti Zelenskyi sanoi, ettei Ukraina luovuta alueitaan vaikka kyse ”olisi yhdestä kylästä, jossa asuu yksikin vaari”. Monesti heitä on poimittu väkisin suoraan kadulta bussiin ja kyyditty värväyspisteeseen. Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että samanlaisen ehdotuksen on jo aiemmin tehnyt presidentti Volodymyr Zelenskyin ex-neuvonantaja Aleksei Arestovitš. Alueluovutusten poissulkeminen on oleellinen osa myös Zelenskyin kymmenkohtaisessa rauhansuunnitelmassa jonka hän esitteli G-20-maiden johtajille viime vuoden marraskuussa. Amerikkalaisen Wall Street Journalin tietojen mukaan läntiset sotilasviranomaiset olivat selvillä siitä, ettei Ukrainalla ollut riittävää koulutusta ja aseistusta, joilla Venäjän joukot olisi saatu perääntymään. Neuvokkuus ei korvaa aseistusta Läntisten asiantuntijoiden keskuudessa on kuitenkin vallannut yhä enemmän alaa epäilys siitä, voiko Ukraina saavuttaa tavoitteitaan kesän alussa käynnistämällään vastahyökkäyksellä. Heinäkuussa ukrainalaismedialle antamassaan haastattelussa hän ehdotti, että 20 prosenttia Ukrainan pinta-alasta jäisi Venäjälle ja 80 prosenttia liittyisi Natoon
n Ukrainansodanjokainen päivätuolisääuhreja.. ”Yhdysvallateiolepyytänytvirkailijoitataientisiävirkamiehiäavaamaantakaovenneuvottelukanaviaeikähaetällaisiakanavia.Kunsanomme, eimitäänUkrainastailmanUkrainaa,tarkoitammesitä”,kansallisenturvallisuusneuvostontiedottaja Adrienne Watsonkirjoittisosiaalisenmedian palveluX:ssäheinäkuussa. Iltalehdenerikoistoimittajajasota-asiantuntija Emil KastehelmipuolestaanarvioielokuunjälkipuolellaUkrainanvastahyökkäyksenolleenjumissajokasuunnalla: –Venäläistenlinjateivätnäytämitäänmurtumisenmerkkejä. –Odotuksetolivatehkäliiansuuriaalunalkaenkin,muttakyllähännämäsaavutuksetovat aikapieniä,joslaskee,ettäUkrainaonreilutkaksi promilleasaanutvapautettuaVenäjänvaltaamistaalueista,KäihkösanoielokuussaSTT:nhaastattelussa. Varsinkinex-pääministeri Sanna Marin(sd.) onolluttässäsuhteessaehdoton.Hänenmukaansa Suomenontehtäväkaikkensa,jottaUkrainavoittaasodan. SamoillalinjoillaonollutMarininseuraajaksi SDP:njohdossavalittu Antti Lindtman. Ylivaalikautinen rintama MyösSuomenuusioikeistohallitusonliimannut SuomentiiviistiUkrainankylkeen.Pääministeri Petteri Orpon(kok.)mukaan”Ukrainantaistelu onmyösmeidäntaistelumme”kansainvälisenoikeudenjaEuroopanturvallisuusjärjestyksenpuolesta. YksivaihtoehtovoiollaaselepoKoreanniemimaanmalliin.Etelä-jaPohjois-Koreanrajallaaseet ovatvaienneet,muttarauhansopimustaniilläei oleollut70vuoteeneikäsellainenolenäköpiirissä. Salaisia neuvotteluja rauhasta SamallamilteiolemattomallehuomiolleSuomessa onjäänytse,ettäVenäjänjaUkrainanpäätukijan Yhdysvaltojenvälilläonviriteltysalaisianeuvottelujasodanlopettamiseksi. Varmaaon,ettäUkrainansodanjokainenpäivä tuolisääuhreja. 4 2 ehdoksiUkrainansotilaallisenvoitonjaVenäjän tappion. –Tämäonsekeskeinenviesti,jokajohtaasiihen,ettäVenäjänonpakkoruvetaperääntymään jossainvaiheessa,HäkkänensanoiKotkaniemi-foorumissaUudenSuomenmukaan. Selvääon,ettäUkrainanmurheellinensotapäättyyjonainpäivänä,kutenkaikkiaikaisemmatkin sodat.Useimmissaarvioissalähdetäänsiitä,että yhteenotostatuleepitkä,mahdollisestivuosien mittainen.Javaikkasotapäättyisipiankin,lännen jaVenäjänväliteivättoivuennalleenehkäkymmeniinvuosiin. HänestäUkrainanalueidenluovuttaminenVenäjällejohtaisisiihen,ettäsekääntäisikatseensa muuallejaseuraavanaolisi”sittenvuorossaMoldova,Länsi-Balkanjasotavaanjatkuisijajatkuisi”, kutenhänarvioiIltalehdelleloppuvuodesta2022. –Meilläsotilaillaonolluthyvintiedossa,että tämätuleeolemaanvaikea,pitkäkestoinenjamolemmillepuolillemerkittäviätappioitaaiheuttava operaatio,KivinensanoiYlenYkkösaamunhaastattelussa. Sotaeivälttämättämyöskäänpäätyrauhansopimukseen.Voiolla,ettäkonfliktivainjäätyy,jos osapuoltenvoimavaratjataistelutahtolopahtavat. –Olenvarma,ettäVenäjätuleehäviämäänpyrkimyksissäänenemmintaimyöhemmin,tavallataitoisella,hänennustiturvallisuuspoliittisessa Kotkaniemi-foorumissaloppukesästä. MyösAleksanteri-instituutinvierailevatutkija, sotatieteidendosentti Ilmari Käihkökatsoo,että toiveeteivätoletäyttyneet. Puolustusministeri Antti Häkkänen(kok.)uskoo,ettäVenäjäsaadaanperääntymään,josLänsiEuroopanmaatkykenevätvahvistamaanpuolustustaan,lisäämäänaseteollisuuttaanjavahvistamaanomaapuolustustaan. Korean malli. AmerikkalaisenuutiskanavanNBC:nmukaan ensiaskelotettiinhuhtikuussaNewYorkissa,jossa Venäjänulkoministeri Sergei Lavrovtapasijoukonentisiäamerikkalaisiaturvallisuusviranomaisiajaasiantuntijoita.Amerikkalaislähteidenmukaanneuvotteluitavaikeuttaase,etteivätVenäjän edustajatosaamääritellä,mikävoisiniidenmielestäollavoittotaiedeshyväksyttävälopputulos. Marininmielestäolijopavirhe,ettäVenäjään ylipäätäänpidettiinyhteyttävuonna2014puhjenneenUkrainankriisinjälkeen. VirallisestiYhdysvallatkiistäätarpeenkeskusteluille. ”Kaksi promillea vapautettu” SiltimyösSuomessakriittisetäänetsuhteessaUkrainanvastahyökkäykseenovatvoimistuneet.Puolustusvoimienkomentaja,kenraali Timo Kivinen onhuomauttanut,ettäjulkisuudessaonluotukuva,jonkamukaanUkrainanvastahyökkäyksellä kyettäisiinnopeastivaltaamaansuuriaalueita
4 3 AsiAA KiinAstA 03 dialogi – Autoritaarisia hallintoja on Kiinassa ollut ennenkin, kun taas toimivaa demokratiaa ei koskaan, tutkija Tiina Airaksinen sanoo.
Hän työskentelee Helsingin yliopistossa Aasian tutkimuksen vanhempana yliopistonlehtorina. Millainen maa Kiina aikoo olla vuosisadan puolessavälissä. KU keskusteli Kiinan kehityksestä tutkija Tiina Airaksisen kanssa. Tavoitteena on siis, että Kiina olisi teknologisesti ja mahdollisesti myös taloudellisesti riippumaton lännestä. Teksti toivo Haimi Kuvat antti Yrjönen Kiinan kansantasavalta täyttää sata vuotta vuonna 2049. 4 4 Kiina nousee mutta Kompuroi Kiinan on ennustettu ohittavan Yhdysvallat maailman suurimpana taloutena vuoteen 2035 mennessä. Mitä tämä tavoite käytännössä tarkoittaa. Sitä en tiedä, miten se onnistuu. Kiinalaiseen historiakäsitykseen kuuluu ajatus ”nöyryytyksen vuosisadasta”, jonka katsotaan alkaneen 1840-luvulla, kun Kiinaa silloin hallinnut Vanhempi yliopistonlehtori Tiina Airaksinen KU:n haastattelussa.. Erityisesti teknologisesti, mutta myös taloudellisesti. Maata hallitsevan kommunistisen puolueen visiona on, että tuolloin Kiina on maailman johtava valtio. Ongelmitta ohitus ei kuitenkaan tapahdu. Kiinan johdon strateginen tavoite on, että Kiina olisi tuohon mennessä riippumaton länsimaista. Valtion ja Kiinan kommunistisen puolueen virallisissa papereissa tätä visiota on kuvattu sillä tavalla, että vuonna 2049 Kiina olisi moderni sosialistinen valtio, joka on vauras, vahva, demokraattinen, kulttuurisesti edistynyt ja harmoninen
Juuri näin. Kiinan yksipuoluejärjestelmä ja kommunistisen puolueen valta-asema perustuvat talouden jatkuvaan kasvuun ja siihen, että järjestelmä voi nostaa ihmisiä ylös köyhyydestä. Kiina on nimellisesti ”sosialistinen valtio kiinalaisin erityispiirtein”. Linjaa muutettiin, koska Kiinan väestö vanhenee ja myös vähenee. Sen tavoitteena on tietysti erottaa kiinalaiset muista kansoista, mutta myös luoda eräänlaista yhteistä henkeä. Maan talouskasvu on kuitenkin hidastunut, ja alhainen syntyvyys on haaste myös Kiinan demografiselle kehitykselle. Se oli ylhäältä tuleva määräys, joka käskettiin kansalle. Kommunistit ajattelevat nöyryytyksen vuosisadan päättyneen Kiinan kansantasavallan perustamiseen 1949. Köyhien lisäksi myös kiinalainen keskiluokka on varmasti huolissaan. Autoritaarisia hallintoja on Kiinassa ollut ennenkin, kun taas toimivaa demokratiaa ei koskaan. Kiinalaisetkin ovat sijoittaneet rahojaan osakkeisiin ja rahastoihin. Missä vaiheessa nämä ihmiset ryhtyvät. Kiinassa on myös koko ajan enemmän nuoria pariskuntia, jotka eivät halua lapsia, vaan ovat aivan tyytyväisiä elämäänsä lapsettomina. Nyt tilanne on päinvastainen: Kiina tarvitsee tulevaisuudessa valtavan määrän uusia ihmisiä. Kiinan johto haluaakin päästä tästä nöyryytyksen vuosisadasta eroon – ja vieläpä sellaisella tavalla, että Kiina ymmärrettäisiin maailmalla enemmän omassa arvossaan. Kommunistit haluavatkin ehkä nähdä itsensä luonnollisena osana Kiinan historiallista jatkumoa. Kiinalaiseen nationalismiin kuuluu erityisesti ajatus siitä, että Kiina on jollain tapaa erilainen kuin muut maat ja että kiinalaisuudessa on jotain sellaista, mitä ei ole millään muulla kansalla. Se herättää maan johdolla huolen siitä, mistä saada työväkeä teollisuuteen tai miten varmistaa hoivaa vanheneville ihmisille. Kiinalainen yhteisöllisyys ja kulttuuri ovat kuitenkin paljon vanhempaa perua, ja Kiinalla on tuhansia vuosia vanha historia, jonka jatkumossa kommunistien valtakausi on vain yksi kärpäsen siivenisku. 4 5 Qing-dynastia pakotettiin tekemään epäedullisia sopimuksia Euroopan siirtomaavaltojen, erityisesti Ison-Britannian kanssa. On kiinnostavaa nähdä, mitä tapahtuu Kiinan keskiluokalle sitten, kun jatkuva nousu ei ole enää mahdollista, tai sitten, kun ihmiset rupeavat menettämään sijoituksiaan. Siitä asti, kun kommunistit tulivat valtaan ja Kiinan kommunistinen kansantasavalta perustettiin, on nationalismi ollut eräänlainen polttoaine, joka on erityisesti viimeksi kuluneiden vuosikymmenien aikana valjastettu valtion käyttöön. On mielenkiintoista nähdä, miten perheiden lapsimäärän sääntely toimii sitten käytännössä. 1960-luvun kulttuurivallankumouksen jälkeen kiinalaisten kansallista identiteettiä on hyvin tietoisesti rakennettu. Han-kiinalaiset muodostavat maan suurimman etnisen ryhmän, ja yli 90 prosenttia kiinalaisista kuuluu hankansaan. On syytä myös muistaa, että Kiinan kansallisvaltio ei ole paljoa vanhempi kuin Suomenkaan. Vuonna 2016 yhden lapsen politiikasta luovuttiin, ja nykyään perheet saavat saada kolme lasta. Mitä kuitenkin tapahtuu, jos kehitys kääntyy toisin päin ja kolmella dollarilla pärjänneet ihmiset putoavat takaisin kahteen dollariin. Jatkuva hyvinvoinnin kasvu on kuitenkin ollut tärkein perustelu, jolla Kiinan kommunistinen puolue oikeuttaa itsevaltaansa. Miten nationalismi ilmenee Kiinan yhteiskunnassa. Lasten kasvattaminen ja koulutus on Kiinassa valtavan kallista. Miten Kiinan johto suunnittelee ratkaisevansa maan valtavat ongelmat. Se näkyy oikeastaan kaikessa. Kiina kansallisvaltiona luotiin vasta vuonna 1912 Qing-dynastian syrjäyttämisen jälkeen. Kyllä on. Kansallinen, nationalistinen ideologia ilmenee sekä maan sisäisesti että sen ulkopoliittisissa suhteissa. Kiinan kehitys viimeisten 40 vuoden aikana on ollut huimaa. Heillä ei kuitenkaan ole poliittista valtaa, eikä edes mahdollisuuksia siihen. Jos hyvinvoinnin kasvu sakkaa, onko kommunistisen puolueen itsevaltius uhattuna. Vuoteen 2050 mennessä Kiinan väkiluku on sata miljoonaa pienempi kuin nykyään. Eivät kaikki voi liittyä kommunistiseen puolueeseen. Kiinalainen kansallinen identiteetti ja nationalismi ovat erityisesti han-nationalismia. Olet kuitenkin tutkinut työssäsi kiinalaista nationalismia. Viimeksi kuluneiden 40 vuoden aikana Kiinan johto on nostanut 800 miljoonaa ihmistä äärimmäisestä köyhyydestä eli tilanteesta, jossa he joutuvat pärjäämään alle kahdella USA:n dollarilla päivässä. Kun Kiinassa lanseerattiin yhden lapsen politiikka vuonna 1979, se oli selkeästi hallinnon reaktio maan nopeaan väestönkasvuun ja siihen, ettei yhteiskunta välttämättä pystyisi ruokkimaan kaikkia. Tarkoitan niitä ihmisiä, joilla on hyvä koulutus ja työpaikka ja mahdollisuuksia kouluttaa lapsiaan tai käydä kenties ulkomailla. Toki Kiinassa on myös useita etnisiä vähemmistöjä, mutta Kiinan valtio ja kommunistinen puolue näkevät ne enemmänkin jonkinlaisena koristeena. Kommunistit ovat tarjonneet ihmisille koulutusta, työpaikkoja ja asuntoja. Lapsipolitiikan muutos oli hyvin tyypillistä Kiinalle. Uskoisin, että siellä on ihmisryhmiä, jotka eivät enää suostukaan siihen, että maan johtajat päättävät, kuinka monta lasta heidän tulee saada. Kiinalaisessa ajattelussa heillä on ikään kuin oikeus kiinalaisuuteen ja sen määrittelyyn
Kiinannopeakaupungistuminenonruokkinut rakennusalaa.Vuonna2000kaksikolmasosaakiinalaisistaasuimaaseudullajakolmasosakaupungeissa.20vuodessatilanneonkääntynytpäinvastaiseksi:nyt65prosenttiakiinalaisistaasuukaupungeissa. Nytesiintulleetrakennusyhtiöidenongelmat – Siitä asti, kun kommunistit tulivat valtaan ja Kiinan kommunistinen kansantasavalta perustettiin, on nationalismi ollut eräänlainen polttoaine, joka on erityisesti viimeisten vuosikymmenien aikana valjastettu valtion käyttöön, Tiina Airaksinen sanoo.. Voiko se voimistua. MinuntoivonioliaikanaanHongkongissa,jokaoli ennenIson-Britanniansiirtomaa.Senhallintooli järjestettybrittiläisenparlamentarisminmukaan. HongkongliitettiinKiinaan1997,jahyvinpitkään sielläelämäjatkuinormaalisti. Kiinan rakennussektori ylläpitää maan talouskasvua ja työllisyyttä. Onko Kiinan yhteiskunnassa nähtävissä minkäänlaista demokratialiikehdintää. Kiinalainen rakennusjätti Evergrande on ollut talousvaikeuksissa jo pitkään, ja yhtiön osake on romahtanut arvottomaksi. Seonaikahuolestuttavasignaali,koskarakennussektorimuodostaanoinkolmanneksenKiinan bruttokansantuotteesta. 4 6 kyseenalaistamaankokojärjestelmää?Sevoitapahtuasilloin,joshemenettävätnetaloudelliset etuudet,joistaheovatpäässeetnauttimaan. Rakennusalalla menee nyt kuitenkin todella huonosti. Kysymyskuuluukuitenkin,onkoKiinassatarpeeksiihmisiä,jotkauskaltavatryhtyäaktivismiin jatoimintaan?Sevaatiinimenomaanuskallusta. JosKiinassajääkiinniaktivismista,eiseolevainihmisenhenkilökohtainenasia,vaansiellärangaisaanmyösperhettä,lähipiiriäjasukulaisia.Tällainenkokoyhteisönrankaiseminenonpoikkeuksellisenikäväpiirrekiinalaisessajärjestelmässä. Elokuunlopullauutisoitiinmyös,ettätoinen kiinalainenrakennusjättiCountryGardenonerittäinvakavissatalousvaikeuksissa.MyösmonetKiinantaloudentutkijatovathuomauttaneet,ettäkyseontodellaisostaasiasta,varsinkinkunEvergrandentilanneontullutesillejulkisuuteen.Nämä ovatniinisojajuttuja,ettäedesKiinaeipystyniitä enääsalaamaan. ViimeksikuluneidenkymmenenvuodenaikanaKiinanoteHongkongistaonkuitenkinkiristynyt,jakansalaistenvapauksiajaoikeuksiaonrajoitettukokoajanenemmän.Kylläsielläkuitenkin varmastionihmisiä,jotkamiettivätjakyseenalaistavatKiinanjohtoajakommunististapuoluetta.SamallatavallakuinVenäjälläkinon. Kiinassaontodellapaljontyhjäärakentamista.Kunmaailmallaoliedellinentalouskriisi,Kiina subventoivaltavastiomaatalouttaan.Rakentaminenoliyksihelppotapatukeataloutta.Siellärakennettiinaavekaupunkeja,joissakukaaneiasu. Muttasielläneovat.Evergrandeeisuinkaanoleainoa. Mitä tästä voimme päätellä
Kiina on ollut monille korruptoituneille ja autoritaarisille hallinnoille myös houkutteleva kauppakumppani, koska Kiinaa eivät kiinnosta ihmisoikeudet. Muistan, että kun vuotuinen talouskasvu jossain vaiheessa tipahti alle seitsemän prosentin, niin siitä oltiin jo aivan kauhuissaan. Energiahan siinä on taustalla, koska Kiina tarvitsee taloutensa kehittämiseen yhä enemmän energiaa. Siinä ei olisi Kiinan näkökulmasta mitään järkeä, että Venäjä luhistuisi tai hajoaisi, eikä se olisi myöskään Kiinan etu. Se onkin hyvä kysymys, johon ei varmaan ole yhtä vastausta. 4 7 saavat varmasti myös Kiinan valtion jossain vaiheessa miettimään, kannattaako alaa enää tukea. Näkisin, että Kiinan johto on taas rationaalisesti miettinyt tätä asiaa ja todennut tilanteen hyödyttävän sitä. Yksi ehto Belt and Road -hankkeille on ollut, että kumppanit hyväksyvät Kiinan johdon ”Yhden Kiinan politiikan”. Kiinahan tietysti haluaa luoda erilaisia verkostoja. He tekevät sitä omalle kansalleen ja kertoakseen, että ”hyvin menee”, koska talouskasvu on varmaankin sellainen kehityksen mittari, jonka ihmiset pystyvät ymmärtämään. Yhdysvallat ja EU voivat vaatia kumppaneiltaan jonkinlaista sitoutumista demokratiaan ja avoimuuteen, mutta Kiina ajattelee pikemminkin rationaalisesti: miten maksimoida oma etunsa. Luulen, että BRICS on yksi näistä. Tähän sopii hyvin englanninkielinen sanonta: beggars can’t be choosers, kerjäläisellä ei ole varaa valita. Belt and Road -hankkeissa ideana on rakentaa ja saada haltuun infrastruktuuria: teitä, rautateitä, satamia ja merireittejä, mutta myös vaikkapa öljynporauslauttoja. Kuinka tasaarvoisesta kumppanuudesta voidaan puhua. Mihin Kiina pyrkii tällä aloitteella. Jos Venäjällä tapahtuisi jonkinlainen vallankumous, se saattaisi hyvin levitä myös Kiinaan. Tällä tavoin Kiina saa ostettua maailmalta myös lojaalisuutta itselleen. Voimme katsoa asiaa myös geopoliittisesti: BRICS-maat kattavat aika hyvin koko maapallon. Venäjän ja Kiinan yhteistyö on ollut tiivistymässä viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden ajan. Ajatuksena on varmaankin ollut myös muodostaa poliittinen liitto ja tuoda yhteen ystäviä eri puolilta maapalloa. Tässä maailmantilanteessa Venäjä on toki alisteinen Kiinalle, mutta on myös geopoliittinen totuus, että maat ovat naapurivaltioita. Belt and Road -aloite ei kuitenkaan ole menestynyt aivan niin hyvin kuin Kiinassa oli suunniteltu, ja siellä on mennyt myös paljon rahaa hukkaan. Kiina myös paljon mieluummin neuvottelee yksittäisten valtioiden kuin esimerkiksi EU:n kanssa. n. Kun BRICS perustettiin 2000-luvun alkupuolella, Kiina oli tietysti aika erilaisessa tilanteessa. Kiina ostaa yli 80 prosenttia Venäjän vienti energiasta, eli Venäjällä ei ole hirveästi muita mahdollisuuksia kuin toimia Kiinan kanssa kiltisti yhteis työssä. Kommunistinen puolue on perustellut valtaansa talouskehityksellä, joten tietysti talouden kasvuvauhti on ollut sille todella merkityksellistä. Se, että Venäjän nykyinen johtaja on niin irrationaalinen, voi muodostua Kiinalle myös ongelmaksi. Myös Yhdysvallat ja EU ovat tulleet vastaan ja tehneet omia avauksiaan. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että Kiinan kansantasavalta näkee Taiwanin erottamattomana osana Kiinaa. Mihin Kiina pyrkii BRICS-yhteistyöllä. Kuinka tärkeä rakenne BRICS-maiden yhteisö on Kiinalle. Kiinan tärkein kansainvälinen hanke on Belt and Road -aloite, jota kutsutaan myös ”Uudeksi silkkitieksi”. Luulisin, että Kiinalla on nyt herkullinen tilanne pitää Venäjää lieassa, mutta en usko, että siellä on sen kummempaa tarkoitusta saada Venäjää täysin polvilleen, koska se ei palvelisi Kiinan etuja ollenkaan. Käytännössä Kiina pyrkii hankkeella ottamaan käyttöönsä strategista infrastruktuuria Keski-Aasiasta ja Afrikasta. Toinen Kiinalle tärkeä kansainvälinen rakenne on Shanghain yhteistyöjärjestö SCO, jossa on selvästi myös turvallisuuspoliittinen elementti mukana. BRICS on ollut kehittyvien tai nousevien talouksien yhteisö, mutta se on myös tarkoitettu vastinpariksi länsimaille. Onko Venäjä alisteinen Kiinalle. Se on myös ollut tietyllä tapaa myöhässä tulija maailmanpolitiikkaan ja globaaliin toimijuuteen, joten se on yrittänyt erilaisin keinoin vähentää itseensä kohdistuvia riskejä esimerkiksi energian saatavuuden suhteen. Kiina saattaa kokeilla erilaisia lähestymistapoja ja katsoa, mikä niistä toimii. Siihen kuuluu monia Kiinan naapurimaita. Kiina pyrkii saamaan itselleen ystäviä. Kiinassahan on kuitenkin heidän omasta mielestään valtavan hieno strategisen perinteen kulttuuri. Kuinka luotettavia Kiinan valtion ilmoittamat viralliset talousluvut ovat. Ihmiset voivat katsoa, että jos tilastopalkki menee korkeammaksi, niin silloin Kiinalla menee vähän paremmin. Tärkeänä tavoitteena on myös turvata Kiinan energiansaanti. Valtiot eivät olekaan aivan sinisilmäisiä Kiinan edessä. Täytyy muistaa, että kun Kiinan johtajat laativat tilastoja ja ja analysoivat taloutta, he eivät tee sitä meidän mieliksemme. Silloin Kiina ei voi ennakoida eikä tietää, mitä sieltä seuraavaksi tulee. En Kiina-tutkijana ole koskaan luottanut niihin, vaan olen aina ollut hyvin skeptinen
4 8
Alitajuntahan sen käsikirjoituksen tekee, ainakin minulla, hän sanoo.. Sama yleisnostalgia on läsnä myös Kuolleissa lehdissä. Teksti Kaisu tervoNeN Kuvat aNtti YrjöNeN Kuolleet lehdet lienee ensimmäinen Aki Kaurismäen elokuva, jossa käytetään kännyköitä. Samanlaisella ”rähjäisellä nostalgialla” Kaurismäki täyttää elokuvansa. Kaurismäki tunnetaan luomistaan maailmoista, joissa esineet ovat kauniita ja musiikki vanhaa, joiden puvustus henkii 1950–1970-lukuja ja joiden miljööt näyttävät ajattomilta. Päähenkilön taustalla vilahtaa kuitenkin Elokapinan juliste, radiossa raikaavat uutiset Ukrainan-sodasta, ja elokuvateattereissa rynnivät zombit. – Ei syynä ole ainoastaan Ukrainan-sota vaan kaikki nuo loputtomat Syyriat ja Jemenit ja mitä näitä on – niitähän riittää, hän sanoo. – Olin pitkään jääräpäinen siinä, että ei tietokoneita, ei kapuloita. – Se tuli aika luonnostaan, koska olin miettinyt sitä juttua alitajunnassa. Myös ristiriidan pitää olla siellä aina. Ohjaaja kutsuu itseään tuhatkauno kaunosieluksi. Se johtuu niiden esineiden muotoilusta, käsikirjoittaja-ohjaaja Aki Kauris mäki toteaa. Kaurismäki on kertonut naapurissa käynnissä olevan sodan vauhdittaneen käsikirjoituksen syntymistä. Rakkaustarina oli muhinut Kaurismäen päässä jo pitkään sitä ennen. Toinen päähenkilöistä vierailee myös internet-kahvilassa. Hän pyrkii elämään esteettisesti miellyttävää elämää. Elokuva kertoo tyylitellyn ja pokkakomediaa pursuavan rakkaustarinan. Kännykät eivät ole älyversioita, ja niiden rinnalla käytetään myös lankapuhelimia. 4 9 NostalgiaN moNet muodot Aki Kaurismäen tuoreimmassa elokuvassa maailmanloppu puskee kaihon läpi. – Se on sellaista pyrkimystä esteettiseen tasapainoon. Sota ei kuitenkaan uinut elokuvan varsinaiseksi aiheeksi. Kuolleissa lehdissä kitka on sekä esteettinen että teemojen välinen. Loputtomat Syyriat ja Jemenit Ristiriita ei ole koskaan ollut selvempi kuin tekijän uusimmassa elokuvassa. Haastattelupaikkakin sopii linjaan: se on Kaurismäen osaomistaman elokuvateatteri Kino Laikan terassi Karjaanjoen varrella, Karkkilan vanhassa tehdasmiljöössä. – Täytyy tässä iässä jo vähän luovuttaa nykyajan suhteen – mutta ei paljon
Holapan ja Ansan tapauksessa ongelma on ainakin heidän ujoutensa, vaikka se ei suinkaan ole heidän ainoa esteensä elämässä. Näyttelijöille ilmoitettiin, milloin kuvaukset alkavat, ja heidän kanssaan käytiin palkkaneuvottelu, ”ammattiliittojen tariffien mukainen, ja sitten siihen vähän päälle, koska ne on pääosia”. Kauas pilvet karkaavat (1996), Mies vailla menneisyyttä (2002) ja ”Kehitänhahmot, jasenjälkeen kehitänniille ongelman.”. Se viittaa Kaurismäen vuonna 1986 ensi-iltansa saaneeseen elokuvaan, joka aloitti paitsi ohjaajan kansainvälisen suosion myös hänen työläistrilogiana tunnetun elokuvakolmikkonsa. 5 Alitajunta on ehkä hidas, mutta sormet ovat nopeat. Hänellä on kutakin vain yksi kappale. Elokuva palkittiin Cannesin elokuvajuhlien tuomariston palkinnolla, ja arvostelut ovat olleet kehuvia. Mahdollisuus rakkauteen Pääosia näyttelevät Vatanen ja Pöysti ovat suomalaiskatsojille tuttuja isoista rooleista. Kuolleet lehdet on tunnistettavaa Kaurismäkeä. Yhtenä iltana Ansa osuu kaverinsa ( Nuppu Koivu) kanssa samaan ravintolaan kuin Holappa. Uusimman elokuvan voikin nähdä myös Kaurismäen luuseritrilogian jatkajana. He ovat kuitenkin ensikertalaisia Kaurismäen elokuvissa. Ansa on nollatuntisopimuksella töissä ruokakaupassa, jonka vartija kyttää silmä kovana, et tei henkilökunta vain veisi parasta ennen -päiväyksen jälkeisiä tuotteita kotiinsa tai antaisi niitä dyykkaajille. Yhdessä elokuvan liikuttavimmista ja samaan aikaan hupaisimmista kohtauksista Ansa menee markettiin ostaakseen lautasen ja aterimia. – Sitä on mahdotonta kieltää, ettenkö olisi auteur: mulla on yksi tietty tyyli – tai useampi tunnistettava tyyli – joita olen jääräpäisesti noudattanut 40 vuotta tai yli, hän sanoo itsekin. Prosessi oli virheistä huolimatta toimiva. Kaksikko silmäilee toisiaan varovaisesti, Holappa drinkkilasin takaa. Kehitän hahmot, ja sen jälkeen kehitän niille ongelman, Kaurismäki kertoo. Kaksikko silmäilee toisiaan Kuolleet lehdet kertoo yksinkertaisen tarinan Holapan ( Jussi Vatanen) ja Ansan ( Alma Pöysti) yrityksistä toistensa luo. ”Mulla on yksi tietty tyyli” Kaurismäki-faneille lautaskohtaus on osoitus myös ohjaajan uskollisuudesta vähäeleiselle tyylilleen. Ja katsoin Toven: tuossa mimmissä on jotain. Ehkä Holappa tulee päivälliselle. – Mulla käsikirjoituksen tekemisessä on yksi teoria: keksin ensin ”kuka” tai ”ketkä”. Hänen mukaansa näyttelijöiden valintaan ei liittynyt sen kummempia koukeroita. Kohtaus kertoo myös toivosta. Ujot ihmiset eivät kuitenkaan uskalla keskenään juttusille. Kuolleet lehdet on saanut liikanimen ”Varjoja paratiisissa 2.0”. Täytyyhän se vitsi kertoa. Näyttelijät kietovat yksinkertaisiin roolihahmoihinsa monenlaisia tunteita kaihosta katumukseen. Tai itse asiassa jo kuusi aiempaa on tällä samalla tematiikalla mennyt. – Kirjoitin sen vielä tämmöisellä pöytätietokoneella, ja mulle tulee hirvittävästi lyöntivirheitä. Sen muut osat olivat Ariel (1988) ja Tulitikkutehtaan tyttö (1990). Mietin, mitähän tapahtuisi, jos panisin ne pariskunnaksi – tai mahdollisiksi rakastavaisiksi, ohjaaja kertoo. Ohjaaja kuvaa saman astioiden kautta. – Se on hyvä paradoksi, että tämä on neljäs osa trilogiasta. Tuo ongelma muodostaa elokuvan rungon. Eli siitä 30 tunnista 15 meni niiden korjaamiseen, hän sanoo nyt. – Satuin näkemään ensimmäisen Napapiiri-elokuvan ja katsoin, että tuossa jätkässä on jotain. Toinen lautanen edustaa mahdollisuutta rakkauteen. Hän viettäisi viikonloputkin yksin sarjakuvien ja tissuttelun parissa, ellei sosiaalisempi työtoveri ( Janne Hyytiäinen) veisi häntä ravintolaan. Kansainvälinen elokuvakriitikoiden järjestö Fipresci valitsi teoksen vuoden parhaaksi. Mutta samaa tematiikkaa se kuljettelee kuin ne aiemmat. Yleensä niitä on kaksi: mies ja nainen – tai koira ja vuohi, ei sillä ole mitään väliä. Holappa on hiekkapuhaltaja, joka piilottelee pulloja työmaallaan ja majapaikkansa kaapissa. – Se lautasepisodi pointtaa tietenkin sitä, että hän on todella yksin, Kaurismäki kertoo. Aiemmin kesällä Cannesin elokuvajuhlien tiedotustilaisuudessa Kaurismäki kertoi tehneensä käsikirjoituksen 30 tunnissa
Hän ei kuitenkaan suoralta kädeltä allekirjoita ajatusta elokuvakulttuurissa käynnissä olevasta murroksesta. – Sitä on vaikea hahmottaa. Jatkuvat remontit näyttävät raunioilta. Ohjaaja myöntää olevansa nostalginen tyyppi, vaikkakin virnistäen. Vaikka keskiluokalla on tapana romantisoida tekemiään ”oikeita töitä”, Kuolleissa lehdissä nostalgia ei yllä työhön, eikä sillä häivytetä yhteiskunnallista todellisuutta. 5 1 Laitakaupungin valot (2006) käsittelivät työläisteeman lisäksi muun muassa työttömyyttä, kodittomuutta ja syrjäytymistä. Nostalgia toki kuuluu elokuvahullun dna:han. Kun yhdysvaltalainen ohjaaja Martin Scorsese sanoi Marvelin supersankarileffoista, etteivät ne ole elokuvia vaan teema puistoja, Kaurismäki tyytyy sanomaan: – Ainakaan minulle niitä ei ole tehty. Kaukaisina innoittajina Kuolleille lehdille toimivat myös David Leanin elokuva Brief Encounter – Lyhyt onni sekä Billy Wilderin The Lost Weekend – Tuhlattuja päiviä, molemmat vuodelta 1945. Kaupunki on revitty auki. Kaurismäen romanttinen visio antaa tällä kertaa poikkeuksellisen paljon tilaa maailmanlopun maisemalle. Kun Ansa saa potkut, hän kärsii nälkää. Työ on elokuvassa elinehto. Ja kun Holappa menettää elannon mukana majapaikkansa, hän nukkuu puiston penkillä. Ohjaaja itse nyökkää vielä kauemmaksi, muun muassa Chaplinin suuntaan. – Jos mua ei hävettäis, mä itkisin kaiket päivät ja kaipailisin menneitä. Kaurismäki on elokuvakerhojen ja -arkiston kasvatti, joka kuvaa teoksensa filmille ja pyörittää itsekin elokuvateatteria. Helsinkikään ei ole vain korttelikinojen himmeästi valaistuja mainostauluja, melankolisia baareja ja varjoisia ratikkapysäkkejä. Kaurismäki on tehnyt myös ravintolatiskarin töitä, kuten Ansa. Vihdoin elokuva on kuollut. – Helsinki on pätkätöiden täyttämä rakennustyömaa, kuten ohjaaja itse sanoo. Kaupunki on revitty auki Kaurismäki on itsekin toiminut hiekkapuhaltajana, mistä on muistona pieni sydämenmuotoinen jälki toisessa käsivarressa. Joskus näyttää siltä, Kaurismäki kertoo monta kertaa aiemmin tehneensä elokuviinsa vaihtoehtoisia loppuja, joissa hahmoista toinen kuolee.. Niiden uhka on alati läsnä myös alkoholisoituneen ammattimiehen ja nollatuntisopimuksella työskentelevän naisen elämässä. Useissa ulkomaisten julkaisujen arvioissa on mainittu, että tarina voisi yhtä hyvin sijoittua 1960-luvun alkuun. Se syntyi, kun työkone luiskahti haalarin hihasta sisään. Samanlainen vahinko käy elokuvassa Holapalle
5 2
Ohjaaja puhuu haastattelussa holtittomasta kuluttamisesta, ilmastonmuutoksesta ja sodista. ”Annetaan rakkauden voittaa taas kerran” Taaksepäin katsominen ei aina tarkoita pelkkää pehmeää kaihoa. Kaurismäen elokuvien nostalgia tuntuu sopivan tähän määritelmään. Kulkukoira saa kodin. Se sisältää yhtä lailla estetisoidun menneisyyden kuin synkän nykyisyyden, niin ajasta irrotetun rakkaustarinan kuin korvattavissa olevan työläisen kokemuksen. Se voi olla yhtä aikaa henkilökohtaista ja koko kulttuuria koskevaa. – Kyllähän ne elokuvat on nuoruuden ajoilta aika omaelämäkerrallisia. Kun kuvaan luusereita, niin kyllä mä itseäni kuvaan. Tutkija Svetlana Boym on puhunut nostalgiasta, joka voi sisältää ristiriitoja, ironiaa ja olla myös kriittistä. Tupakka ei ole vain tupakkaa, se on Norttia. – Pakkohan mun on katsoa menneisyyteen, koska tulevaisuudessa en näe mitään. Kaurismäki haikailee ehkä menneeseen, mutta hänen mielestään kaikki ei ollut ennen paremmin. Ja siinä on myös omaelämäkerrallisia elementtejä. Päähenkilöt ovat niin sympaattisia, että eihän niitä raski tappaa. Kaupan työntekijät pitävät yhtä, kun yksi saa potkut. Ne eivät näytä kuitenkaan pölyisiltä muistoilta vaan mahdollisuuksilta. Yömajan asukas antaa toiselle takkinsa lainaksi. Kaikki ei ollut ennen paremmin Nostalgia ei ole vain Kaurismäelle ominainen näkemisen tapa. Kuolleissa lehdissä näkee kaikuja niistä kaikista, mutta kiedottuina kauniisiin kuviin ja kuivaan huumoriin. On vielä kolmaskin nostalgian mahdollisuus. Kaurismäki ammentaa myös tästä. Populaarikulttuuri ja mainokset pursuavat viitteitä menneeseen populaarikulttuuriin ja mainoksiin. n ”Päähenkilötovat niinsympaattisia, ettäeihänniitä raskitappaa.”. 5 3 että nyt vihdoin elokuva on kuollut, mutta sitten ilmestyy joku elokuva jostain Afganistanista ja valaa taas uskoa. Kun hän alkaa maalailla kuvaa 1950-luvun agraari-Suomesta ja lehmien paimentamisesta, pikaisesti mieleen palaa se ainoa kerta, kun hän poikana paimensi lehmiä. Kaurismäki kertoo monta kertaa aiemmin tehneensä elokuviinsa vaihtoehtoisia loppuja, joissa hahmoista toinen kuolee. – Sehän on ihan selvää, että 12 lautasta tulee tuotannolle kalliimmaksi kuin yksi lautanen, hän sanoo. Ne painoivat jotain 600 kiloa, mä ehkä 15. – Sitten mä aina hellämielisyyttäni päätän, että käytetään kuitenkin tämä toinen. Se läpäisee koko kulttuurimme. Hän kirjoittaa kokoelmassa Taju kankaalle (2003): ”Nostalgia tuntuu olevan Kaurismäelle kokemisen tapa, joka vain voi tehdä yhteiskunnallisen olemassaolon siedettäväksi.” Auteurin teoksissa myös rakkautta ja solidaarisuutta katsotaan nostalgisin silmin. Kaurismäellä siihen liittyy myös pessimismin siemen. Etenkin populistit ja äärioikeisto suosivat totista tarinaa menneisyydestä parempana aikana verrattuna nykyiseen rappioon. Pelkäsin niitä. – Mun suuren tuotannon salaisuus on se, että olen aina ollut äärettömän säästäväinen, jopa siihen mittaan, että jos ei ole rahaa, tehdään silti, Kaurismäki sanoo. Ne täyttyvät helposti tunnistettavista maamerkeistä. Art house -nimellä kulkeva laatuelokuva sinnittelee, vaikka budjettien koko elää. Politiikassa vaikuttaa vaarallisempi nostalgian laji. – Eivät ne totelleet mua yhtään. Elokuviensa tuottajana hän kantaa vastuuta myös budjeteista. Elokuvatutkija Henry Bacon löysi jo 20 vuotta sitten jotain olennaista Kaurismäen teosten suhteesta nostalgiaan. Vähäeleinen tyyli on loppujen lopuksi myös taloudellisesti järkevä ratkaisu. Ja sitä ujoutta, Kaurismäki sanoo. – Annetaan rakkauden voittaa taas kerran. Pessimisti sanoo lataavansa kaiken optimisminsa elokuviinsa
Vaikka hän ei ole varsinainen dokumenttielokuvien tekijä vaan itse kirjoittamiensa fiktiivisten tarinoiden ohjaaja, silti hän nimenomaisesti haluaa, että hänen elokuviinsa tarttuu jälkiä todellisuudesta, siitä Suomesta, joka on vaarassa kadota. on sanoTTu, että Kaurismäen elokuvien ihmisten kiinnittyminen huonosti palkattuihin ruumiillisiin töihin kertoo heidän asettumisestaan elintasokilpailun ja vallan haalimisen ulkopuolelle. Turo Pajalan esittämän päähenkilön, Taisto Kasurisen, ajelehtiminen saTeksti Antti SelkokAri Sorto ei ole kAdonnut On sanottu, että Kaurismäen elokuvien ihmisten kiinnittyminen huonosti palkattuihin ruumiillisiin töihin kertoo asettumisesta elintasokilpailun ja vallan haalimisen ulkopuolelle. Niin työläistrilogiassa kuin monissa muissakin elokuvissaan hän on halunnut tuoda valkokankaalle kuvia elokuvissa harvoin nähdyistä ihmisistä. tamatöiden ja rikollisuuden välillä saa rinnalleen puolisoksi ilmaantuvan yksinhuoltajaäiti Irmelin ( Susanna Haavisto) hurjan puurtamisen laskutavasta riippuen kolmessa tai neljässä eri työssä. Hän ei halveksi rahaa. Työ on Aki Kaurismäen elokuvissa marginaalisessa roolissa paitsi Varjoja paratiisissa -elokuvassa, jossa työ ja työkaverit ovat jäteautonkuljettaja Nikanderille iso asia varsinkin siitä lähtien, kun sydänkohtaus tappaa yhteisen yrityksen perustamista ehdottaneen työkaverin kesken työpäivän. 5 4 elokuva Elokuvaohjaaja aki kaurismäki itse kutsuu työläistrilogiana tunnettuja elokuviaan mieluiten ”luuseritrilogiaksi”: hänelle elokuvien kuvaamat ruumiillisissa töissä ahertavat ja itsestään melua pitämättömät pienipalkkaiset, yksinäiset ihmiset eli suomalaiset ovat väistämättömästi häviäjiä. Kaurismäen uusimman elokuvan Kuolleiden lehtien naispäähenkilön, Ansan, kodissa on vanhahkoja huonekaluja ja radiokin näyttää vähintään 1960-lukulaiselta. Kaurismäen elokuvien visuaalinen ilme ja kirpputoriestetiikan juuret ovat syvässä viihtymättömyydessä nykyajassa, jota ohjaaja pitää vääränlaisena ja rumanakin. Työläisistä tai katoamassa olevien ammattien harjoittajista, olivat he sitten tulitikkutehtaan työläisiä tai kadulla työskenteleviä kengänkiillottajia. Pohjoiselta kaivospaikkakunnalta alkavassa elokuvassa lähtökohtia ovat kaivoksen sulkeutuminen, työttömyys, maaltamuutto ja rakennemuutos. Työläistrilogia tehtiin alun perin 1980-luvun osakekeinottelun ja rikastumisunelmien kääntyessä kohti 1990-luvun alun lamaa. Kaurismäki kuvaa usein elokuvissaan uhanalaisia rakennuksia, elämänmuotoja tai ammattejakin. Samantyyppisestä asiasta on kysymys Kaurismäen elokuvien ihmisten kodeissa. Ne on sisustettu tyylillä, jota voisi kutsua kirpputoriestetiikaksi. Litkittyään aikansa limsaa hänestä sukeutuu kostaja. Toisaalta näillä ihmisillä ei olisi varaakaan uusiin huonekaluihin, saati halua sellaisia hankkia. Kyllä hänellekin yökiitäjä Aarnen edustama vauras elämä kelpaisi, mutta kerran nöyryytetyksi tuleminen estää. Tästä kaikesta huolimatta työ on Ariel-elokuvassa jotain hetkessä katoavaa ja myös kevyesti hylättävää. Proletaaritrilogian ensimmäisissä osissa ihmiset päätyivät lopulta etsimään onneaan muualta eli Neuvosto-Virosta, Meksikosta tai rikoksen poluilta, ja päätösosassa Tulitikkutehtaan tyttö Kati Outisen esittämä Iiris lohduttautuu kioskikirjallisuudella ja romanttisilla haaveilla. Kati Outisen esittämä kaupan kassahenkilö menettää työnsä ja työsuhdeasuntonsa noin vain, ilman näkyvää omaa syytä. Elokuvien polttoaineena toimii kaipuu sodanjälkeiseen agraari-Suomeen, jonka arvot ja käytöstavat ovat Kaurismäen elokuvien ihmisten omintakeisuutta puhtaimmillaan.. Trilogian sadunomainen päätösosa Tulitikkutehtaan tyttö (1990) on realistiseen tyyliin tehty melodraama yksinäisestä nuoresta naisesta Iiriksestä (Kati Outinen), jota kaikki kohtelevat kaltoin: äiti, isäpuoli ja etenkin yökerhossa tavattu lurjusmainen Aarne ( Vesa Vierikko). Ariel-elokuvassa työ on näkyvimmin läsnä puuttumisensa vuoksi. Trilogian elokuvia ovat Matti Pellonpään esittämän roskakuski Nikanderin ja Kati Outisen esittämän valintamyymälän kassan, Ilonan, rakkaustarinasta kertova Varjoja paratiisissa (1986) ja Ariel (1988), joka on tarina pohjoissuomalaisen kotiseutunsa jättävän entisen kaivosmiehen, Taiston ( Turo Pajala), yrityksestä elää Helsingissä
Akilandian Kaurismäki kansoitti alistuneilta ja yksinäisiltä näyttävillä ihmisillä, jotka puhuvat hiljaisilla, lyhyillä kirjakielisillä lauseilla. Hänen uusin elokuvansa Kuolleet lehdet arvioidaan sivulla 60. Se olisi käynyt ilmi kertomattakin, sillä sekä Varjoja paratiisissa elokuvan Nikander että Arielin Kasurinen joutuvat jossain vaiheessa hakatuiksi. Eli siihen Suomeen, jossa Urho Kekkonen oli presidenttinä ja kaikki oli muutenkin selkeämpää kuin nykyään. n Aki Kaurismäen työläistrilogia on nähtävissä Yle Areenasta. Kaurismäkeä on luonnehdittu romanttiseksi kommunistiksi, joka kaipaa teollisen yhteiskunnan aikoihin. Uuden Kuolleet lehdet -elokuvan miespäähenkilö Holappa säästyy hakatuksi tulemiselta, ellei yhtämittaista ryyppäämistä lasketa itsensä pahoinpitelemiseksi. Matti Pellonpää roskakuskina ja Kati Outinen kaupan kassana alkavat tutustua toisiinsa elokuvassa Varjoja paratiisissa. Työläistrilogiassa miehet kertovat olevansa maalta kotoisin. Akilandiaksi kutsuttu hahmotus Suomesta on eräänlainen myyttinen kuva maasta, jota ei ole koskaan ollutkaan muuten kuin ehkä muistoissa ja kaipaavissa mielikuvissa. Pohjimmiltaan kiltit miehet eivät älyä, millaisia tyyppejä pitää varoa. 5 5 Varjoja paratiisissa -elokuvan roskakuski Nikander sonnustautuu ensitreffeilleen Ilonansa kanssa siisteimpään pukuunsa korvantaukset kuurattuina kukkakimppua Ilonalle ojennellen. Kaurismäkeäon luonnehditturomanttiseksi kommunistiksi,jokakaipaa teollisenyhteiskunnan aikoihin.. Viime Vuosien elokuvissaan Kaurismäki vaikuttaa vähittäin irtautuneen siitä vanhojen autojen, nuhjuisten asumusten, köyhien ja umpikunnollisten ihmisten Suomesta, josta hän rakensi oman maailmankatsomuksensa kuvan
Terapiayhteiskuntaa on arvosteltu kirjallisuudessa monesta suunnasta. Perintötekijöiden sijaan sosioekonomisia eroja alettiin selittää eriarvoisuutta tuottavista ja ylläpitävistä mekanismeista käsin. Yhdessä ne ovat antaneet äänen ja tilaa sellaiselle yksilölliselle kärsimykselle, jolta julkinen keskustelu oli aiemmin suljettu. Etenkin 1800-luvulta lähtien tätä täydensivät porvarillisten naisyhdistysten keräykset ja kuntien sosiaalikassat, joilla muun muassa ylläpidettiin vaivaistaloja. Tämän tekstin kannalta olennaisin kritiikki liittyy hyvinvoinnin tuotteistumiseen ja rakenteelliseen sokeuteen. Kun aikaisemmin yksityisen piiriin mielletyille tunteille ja kokemuksille on julkisessa puheessa annettu sanat ja oikeutus, on esiin noussut myös uudenlaisia poliittisia kysymyksiä. Samaan aikaan alettiin kuitenkin jo yliopistojen filosofian ja psykologian laitoksilla puhua ”affektiivisesta käänteestä”. Viime vuosikymmeninä terapiayhteiskunta essee Teksti AnnA KonTulA MeniKö jo liiKAA TunTeisiin. Politiikkaa voi olla vain siellä, missä ihmiset tunnistavat köyhyyden ja rasismin kaltaisia rakenteita ja arvioivat voivansa vaikuttaa olosuhteisiinsa myös näitä rakenteita muuttamalla. 1970-luvulta lähtien tuntemisen, tuntumisen ja kokemisen teemat ovat levinneet yhä laajemmalle akateemiseen maailmaan. M odernin sosiaalityön juuret ovat kirkon piirissä tehdyssä hyväntekeväisyystyössä. Siihen liittyy sekä yksilöiden toimijuutta vahvistavia että niitä estäviä puolia, politiikkaa mahdollistavia ja sitä tukahduttavia tekijöitä. Terapiayhteiskunnassa arvostetaan pyrkimyksiä henkiseen kasvuun, emotionaaliseen hyvinvointiin ja yleiseen elämäntyytyväisyyteen terapiasta tuttujen välineiden avulla. Viimeistään 1960-luvulla sosiaalityön valtavirtaan murtautui virtauksia, jotka korostivat sosiaalisten ongelmien rakenteellista luonnetta, yksilöiden autonomiaa ja yhteisöjen merkitystä. Kysymys terapiayhteiskunnasta ei siis ole yksinkertainen. 5 6 valvoa ja sopeuttaa, uusi sosiaalityö etsi välineitä, joilla köyhät ja marginalisoidut voisivat vastustaa heitä alistavia rakenteita. Esimerkiksi lähisuhdeväkivallan ja raiskauksen kaltaiset teemat ovat nousseet agendalle tämän mahdollisuuden myötä. Siinä missä aikaisemmin sosiaalityön tehtävänä oli ollut. Liian vahva terapiapainotus vie perhe työtä suuntaan, joka ei tunnista riittävästi ihmisten materiaaliseen selviytymiseen tai yhteis kunnalliseen valtaan liittyviä tekijöitä. Tunnepuheesta ja tunteiden odotuksenmukaisesta esittämisestä on tullut keskeinen osa myös julkista keskustelua. Taustalla oli oletus luokkaerojen biologisesta perustasta: köyhien ajateltiin olevan köyhiä heikkojen perinnöllisten ominaisuuksiensa vuoksi. Oletuksena on, että yksilöillä on kyky ja vastuu sitoutua terapeuttisiin prosesseihin ja jatkuvaan oman emotionaalisen kunnon tarkkailuun. Toiminnalle oli ominaista avun ehdollisuus ja sen saajien kontrolli, joka ulottui perhesuhteisiin, poliittisiin oikeuksiin ja moraaliseen kelpoisuuteen. Väitettä terapiayhteiskunnan depolitisoivasta vaikutuksesta on myös kyseenalaistettu. Niistä tulee elämän arkisia tilanteita jäsentävä viitekehys myös alueilla, joihin niitä ei perinteisesti ole liitetty. Toisen aallon feminismin slogan ”henkilökohtainen on poliittista” toimii samaan suuntaan. Kun sosiaaliset ongelmat mielletään ensisijaisesti yksilön persoonallisuuteen liittyviksi haasteiksi, menetetään samalla linkki yhteiskunnallisen ja yksilöllisen väliltä, siis myös kansalaisuuden ja politiikan käsitteet. T erapiayhteiskunnan käsitteellä kuvaan ilmiötä, jossa psykologian lähestymistapa ja kieli ovat valuneet mielenterveyskysymysten yli kulttuurisesti hallitsevaan roolin. Ilmiön yhteydessä on käytetty muun muassa käsitteitä elämysyhteiskunta ja terapiakulttuuri
Jos esimerkiksi nuoren pahoinvointi juontaa siitä, että hän aina kaupungilla käydessään joutuu varautumaan rasistiseen nimittelyyn ja uhkailuun, ei systeemisellä lähestymistavalla ole tarjota juuri muuta kuin välineitä kasvaa ihmisenä. Jotta malli voisi toimia, saisi kullakin näistä olla vastuullaan maksimissaan 20 lasta. Kun keskitytään vain yhteen ympäristöön, jää huomaamatta näiden limittäisten ja eritasoisten kehien yhteisvaikutus. Ne ovat pääosin viranomaisten, tutkijoiden ja alan suurten järjestöjen tuottamaa yleistajuista kirjallisuutta ja verkkosivuja. Resilienssiä vahvistetaan tunnistamalla ja tukemalla perheen omia voimavaroja ja itse tuntoa. S ysteemisen lähestymistavan sukulaiskäsitteenä voidaan pitää voimavaraja ratkaisukeskeistä viitekehystä. Perheiden jäsenet ovat kuitenkin myös muiden eritasoisten systeemien jäseniä. Sillä viitataan tavallisesti perheen kykyyn kohdata stressiä ja vastoinkäymisiä, mutta koska kaikki muutos kuluttaa voimavaroja, resilienssiä tarvitaan myös sinällään myönteisten ja toivottujen muutosten läpäisemiseksi. Lähiyhteisöjen entistä parempi huomioiminen, työntekijöiden ammatillinen tuki ja asiakasasiantuntijuuden korostaminen olisivat kaikki hienoja asioita. Lisäksi sen pitäisi parantaa sosiaalityön johtamista ja resurssointia sekä suhteita muihin viranomaisiin. Väitän, että liian vahva terapiapainotus vie perhetyötä suuntaan, joka ei tunnista riittävästi ihmisten materiaaliseen selviytymiseen tai yhteiskunnalliseen valtaan liittyviä tekijöitä. Perheen jäsenet tuntevat tilanteen ja omat tarpeensa lähtökohtaisesti ulkopuolista paremmin. Toistaiseksi systeemisyyttä on meillä tutkitusti kokeiltu vain ilman riittäviä resursseja, jolloin se ei ole tuottanut nykykäytäntöjä parempia tuloksia. Se voi olla perheen keskinäisen vuorovaikutuksen tai sitä ympäröivien tukiverkostojen vahvistamista tai keskittymistä tiettyyn perheenjäseneen ja osaalueeseen, esimerkiksi lapsen tunnetaitojen kehittämiseen. Perustelen väitettäni käymällä läpi perhetyön keskeisiä teoreettisia ja menetelmällisiä käsitteitä. P erhetyön kuumin käsite on systeeminen lähestymistapa. Sen toivotaan lisäävän lasten, perheiden ja työntekijöiden hyvinvointia. Siinä perhettä ja sen jäsenten välisiä suhteita tarkastellaan sosiaalisena järjestelmänä, minkä lisäksi perhe kokonaisuudessaan ja sen jokainen jäsen on suhteessa ympäristöönsä ja yhteiskuntaan. Ajatuksena on, että kaikki nämä sosiaaliset kytkökset vaikuttavat toisiinsa ja haluttu muutos edellyttää niiden tunnistamista. Ensinnä ovat briteiltä kopioidun systeemisen mallin taloudelliset ehdot valovuosien päässä lastensuojelun nykytodellisuudesta, jossa sosiaalityöntekijöiden asiakasmäärät liikkuvat useissa kymmenissä ja ammatillinen tuki on olematonta. Toiseksi suomenkielisissä systeemisyyttä käsittelevissä teksteissä kodin ulkopuolisesta maailmasta tunnistetaan lähinnä vain sukulaiset, koulu ja muut lähi-instituutiot. Otan esimerkiksi sosiaalisen perhetyön. Sen sijaan, että keskityttäisiin ongelmien taustoihin, etsitään keinoja perheen tilanteen parantamiseksi. Ihannetilanteessa suoraa asiakastyötä tekeviä sosiaalityöntekijöitä tulisi tiimissä olla kolme. Paljon on kuitenkin vielä ratkaisematta. Se perustuu kolmeen elementtiin: perheen ja heidän elinympäristönsä vuorovaikutussuhteita korostava asiakastyö, lasten asioista vastaavista sosiaalityöntekijöistä ja muista ammattihenkilöistä koostuva taustatiimi sekä säännölliset viikkokokoukset, joissa asiakastapauksia reflektoidaan yhdessä tiimin kanssa. Sen tarkoituksena on tukea perheitä, joiden elämäntilanne esimerkiksi äkillisen sairauden tai kriisin vuoksi edellyttää ulkopuolista apua. Suomeen ollaan parhaillaan jalkauttamassa systeemisen perhetyön mallia. Voimavaraja ratkaisukeskeisen viitekehyksen suuri vahvuus on sen valoisa ihmiskuva: kun. Kuten voimavarakeskeisyydenkin kohdalla, resilienssin vahvistaminen on enemmän näkö kulma perhetyöhön kuin mikään yksittäinen menetelmä. Työntekijän roolina korostuu rinnalla kulkeminen ja uusien tarkastelukulmien tarjoaminen. Lähestymistavalle keskeistä on jälleen myös perheen oman asiantuntijuuden tiedostaminen. Ihanteena on tasavertainen ja kunnioittava yhteistyösuhde perheen ja työntekijän välillä. Perhetyö sisältää laajan ja joustavan menetelmävalikoiman kotiavusta terapeuttiseen työskentelyyn. Silti kulloisetkin sosiaalityön taustateoriat ja viitekehykset ohjaavat turvautumaan joihinkin keinoihin ja työskentelytapoihin kerkeämmin kuin toisiin. Malliin on ladattu suuria odotuksia. Se on hukuttanut vanhan perinteen hierarkkiset auttajat ja 1960-luvun emansipaatiohaaveet jonkinlaiseen terapiahattaraan, jossa ammattilaiset auttavat asiakkaitaan parempaan itsetuntemukseen, itsehoitoon ja rakentavaan vuorovaikutukseen. 5 7 näyttää saaneen vahvan aseman myös sosiaalityössä. Sarjan kolmas käsite on lapsen ja perheen resilienssin vahvistaminen. Odotetusti, sanoisin, sillä kirjallisuudessa painotetaan mallin vaativan alkuvaiheessa raskasta resursointia ”ilman kompromisseja”. Sillä tarkoitetaan perhe työtä, jossa painotetaan myönteisiä vahvuuksia, resursseja ja kykyä ratkaista haasteita. Yhteenvetoni perustuu lähteisiin, joita ammattikorkeakoulu Laureassa käytetään perhetyön opintojen materiaaleina ja lukemistoina
Jaakkola, V., Suokanerva, M. & Eriksson, P. Systeemisen lastensuojelun toimintamallin ydinelementit. 2008. 2014. (toim.) Mentalisaatio perheiden kohtaamisessa. Kansainvälisen tutkimuksen mukaan pienetkin lapset tunnistavat luokkaeroja ja valitsevat leikkikavereitaan sen perusteella. ProSos -hankkeen blogi https:// www.prosos.fi/ratkaisukeskeisyydesta-voimaasosiaalityohon-ja-ohjaukseen/ Mieli 2022. 2014. Härkönen, U. Merkittävä osa keskustelusta sosiaalisessa mediassa nojaa tunteisiin, sillä algoritmit pitävät nopeista reaktioista. 1.–2. Mäki-Fossi, S. Teorian ja tutkimuskohteen vuorovaikutus – Bronfenbrennerin ekologinen systeemiteoria ihmisen kehittymisestä. 2012. Maksimainen Jaana (2010) Parisuhde ja ero. Tunteet ovat nyt pinnalla. & Rantalaiho, M. (toim.) Varhaislapsuuden tunnesiteet ja niiden suojeleminen. Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos. Salo, S. & Isokuortti, N. 2018. Salmela, M. Mannerheimin lastensuojeluliitto. Samalla suljetaan silmät kontrollimekanismeilta, joiden tiedetään vaikuttavan ratkaisevasti ihmisten kokemaan hyvinvointiin. Alatalo, M., Lappi, K. Yksi vai monia. Koivunen, A. & Petrelius, P. Teoksessa Petrelius, P. 2018. https://docplayer.fi/11413137-Teorian-jatutkimuskohteen-vuorovaikutus-bronfenbrennerinekologinen-systeemiteoria-ihmisen-kehittymisesta.html Hakovirta, M. Teoksessa Viinikka, A. Lastensuojelun avohuollon perhetyö ammattikäytäntönä – jäsennyksiä perhetyöstä toimintatutkimuksen valossa. Köyhissä perheissä lapset syövät epäterveellisemmin ja heillä on vähemmän mahdollisuuksia harrastaa. (toim.) Mentalisaatio perheiden kohtaamisessa. Teoksessa Viinikka, A. & Kalland, M. Heikki Waris -instituutti, Soccan ja Heikki Waris -instituutin julkaisusarja. Sosiaalija terveysturvan tutkimuksia | 124. Affektin paluu. Media & Viestintä, 31(3). 2022. & Tervo, P. 2014. Ilmiöllä voi olla terveellinen uudistava vaikutus, mutta voimakkaisiin ajattelun muotivirtauksiin liittyy myös ilmeisiä riskejä toiminnan varsinaisen tarkoituksen hukkumisesta. https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheenelamasta/vanhemmuus-ja-kasvatus/lapsen-javanhemman-varhainen-vuorovaikutus/ Myllärniemi, A. 2017. 2012. (toim.) Mentalisaatio perheiden kohtaamisessa. Yksilön tunteisiin ja perheen sisäiseen vuorovaikutukseen keskittyminen ei anna keinoja suojautua esimerkiksi kodin ulkopuolella koetulta syrjinnältä ja stigmalta. Tunneongelma suomalaisessa mediatutkimuksessa. Väitöskirja. & Kalland, M. Kuvaus asiakastason ydinelementeistä, tavoitteista ja toimintamekanismeista. 2014. Marttila, M. Sosiaalitieteiden laitoksen julkaisuja 2010:3. Theorizing therapeutic culture. Kauppi, A. n suus lasten arjessa. Reflektiivinen työote vanhemman kohtaamisessa. & Kauppi, A. Sosiologinen analyysi terapeuttisesta ymmärryksestä. Mannerheimin lastensuojeluliitto. Kohti monitoimijaista, yhteistä perhetyötä. Affektiivinen käänne. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työpaperi 33. & Lindholm, L. Tällainen uhka on perheiden kanssa tehtävän sosiaalityön kohdalla tällä hetkellä mielestäni ilmeinen. Alakouluikäisten lasten haastatteluissa lapset arvioivat sosioekonomisten erojen näkyvän jopa luonteenpiirteissä. 2007. 2017. Teoksessa Viinikka, A. Mentalisaation psykoanalyyttiset juuret. Wright, K. Therapy, Emotions, and the Culture of Self-help. A realist evaluation. Maakunnallistuva lastensuojelu tienristeyksessä – tienviittoja systeemisen lastensuojelun implementointiin. Past influences, future directions. Kirjallisuus Aaltio, E. Aaltio, E. Taloudellinen eriarvoi. Resilienssi suojaa perheitä muutoksissa. 2020. Johdanto. 2008. Käsitteellisiä ja metodologisia pohdintoja. Teoksessa Viinikka, A. Pajulo, M. Kaikki tämä jää huomaamatta lähestymistavassa, jossa keskitytään muokkaamaan yksilöä sopivaksi yhteiskuntaan – riippumatta siitä, kummassa on vika. & Takalo, A. Sen käsitteet ja lähestymistavat alkavat ohjata myös aloja, joihin niitä ei ole alkujaan tarkoitettu. Tieteessä tapahtuu 2. University of Jyväskylä, Faculty of Human and Social Sciences. Teoksessa Sinkkonen, J. Lapsen ja vanhemman varhainen vuorovaikutus. https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/tietoamielenterveyden-vahvistamisesta/perheet/vanhemmuus/ resilienssi-suojaa-perheita-muutoksissa/ MLL. Salo, S. Mentalisaatiokyky varhaisessa vanhemmuudessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työpaperi 32. Helsinki, Sanoma Pro Oy. Opinnäytetyö, Oulun ammattikorkeakoulu, Hoitotyön tutkinto-ohjelma. & Pyykkönen, N. University of California Press, Berkeley. Illouz Eva (2008) Saving the Modern Soul. Lapsen mentalisaatiokyky. Ratkaisukeskeisyydestä voimaa sosiaalityöhön ja ohjaukseen. Effectiveness of the Finnish Systemic Practice Model for Childrens’s social care. (toim.) Mentalisaatio perheiden kohtaamisessa. Kun jokin näkökulma valtavirtaistuu, se tyypillisesti valuu omalta käyttöalueeltaan laajemmalle yhteiskuntaan. Henkisen hyvinvoinnin oppaita ilmestyy koko ajan. Helsinki, Kelan tutkimusosasto. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työpaperi 21. JYU Dissertations 571. Lapsikeskeinen suojelu ja perheen toimijuuden tukeminen lastensuojelun perhetyössä ja perhekuntoutuksessa. 5 9 Perheen sosioekonominen asema vaikuttaa myös edelleen verraten suoraan lapsen hyvinvointiin ja terveyteen. (toim.) Uudistuva lastensuojelu – kohti asiakkaiden ja ammattilaisten yhteistoimintaa. 2019. Mannerheimin lastensuojeluliitto. Viinikka, A. Mannerheimin lastensuojeluliitto. painos. Journal of Sociology 44(4). Sosioekonomisen aseman yhteys lapsiperheiden terveysja hyvinvointieroihin. Politiikassa identiteetit valtaavat ilmatilaa ideologioilta
Nykyaika tulee elokuvaan myös sotauutisten kautta. Vaikka monet Kuolleet lehdet -elokuvan kuvista ja kohtauksista tuovat mieleen tekijänsä aiempia töitä, jotain uuttakin on. Kuvaus: Timo Salminen. Yhdenkin pakkauksen sujauttamisesta sivuun seuraa potkut. Pahin este on Holapan syvenevä alkoholismi, jota Ansa ei siedä. Kesto: 1 h 21 min. 6 elokuva kalaisen 1930-luvun elokuvan suuntaus: näkyvän tietoisesti luotua realismia, usein studioympäristössä kuvattua ja ilmaisultaan tyyliteltyä. Nähdäänpä elokuvassa tietokonekin, mutta kännyköitä Kaurismäki ei sentään tuo lankapuhelinten pilkuttamaan maailmaansa. Pari ei tiedä toistensa nimiä, mikä tietenkin vaikeuttaa asioita. Roskakuskin ja kaupan kassan rakkaustarinan sijaan nyt jutun juoni on hiekkapuhallustöistä rakennustöihin siirtyvän työmies Holapan ( Jussi Vatanen) ja nollatuntisopimuksella kauppa-apulaisena ja myöhemmin baarityöntekijänä työskentelevän Ansan ( Alma Pöysti) vähittäinen tutustuminen, jonka tielle kasautuu koomisen paljon esteitä. Tyylisuunnan johtavaksi ohjaajaksi laskettu Jean Renoir kuuluu Kaurismäen suuresti kunnioittamiin elokuvantekijöihin. Ensi-ilta elokuvateattereissa: 15.9. Antti SelkokAri Kuolleet lehdet. Ohjaus ja käsikirjoitus: Aki Kaurismäki. Elokuvassa nähdään karaokebaari, jollainen voi olla vain Kaurismäen elokuvassa. Se oli ransMarginaali-ihMiset etsiytyvät kohti roManssia Holapan (Jussi Vatanen) ja Ansan (Alma Pöysti) illallistreffeillä ollaan mietteliäitä elokuvassa kuolleet lehdet. Ensimmäiset potkunsa Ansa saa ollessaan supermarketissa paiskomassa viimeisen myyntipäivänsä ohittaneita elintarvikkeita roskiin. Se antaa luvan odottaa, että elokuvassa olisi jotain samaa kuin mainitussa trilogiassakin. Ansan radiossa uutiset Ukrainan sodan julmuuksista tuovat mollisäveliä muuten toiveikkaaseen elokuvaan. Harva elokuvaohjaaja osaa yhdistellä surullisuutta ja komediaa yhtä taidokkaasti kuin Aki Kaurismäki, joka saa ensi kertaa käyttämiltään näyttelijöiltä Vataselta ja Pöystiltä kaiken sen, mitä tällaisen tarinan kertomiseen tarvitaan. Paljon yhteistä toki on, etenkin Varjoja Paratiisissa -elokuvan kanssa. Kaurismäki on maininnut muitakin esikuvina pitämiään elokuvantekijöitä, kuten japanilaisohjaaja Yasujiro Ozun, jonka elokuvista Kaurismäki on oppinut, miten vähällä voi tehdä paljon, ilmaista isoja asioita kuin ne olisivat pieniä. Hän on itse vitsaillut Kuolleet lehdet -elokuvansa olevan hänen niin sanotun työläistrilogiansa ”kadonnut neljäs osa”. Nykyaika on saavuttanut naispäähenkilön keittiön, jossa on mikroaaltouuni. Charles Chaplinilta Kaurismäki on saanut uskonnollista vakaumusta muistuttavan tavan pitää köyhiä lähtö kohtaisesti hyvinä ihmisinä. Sp u tn ik /M a ll a H u k k a n en. Suuntauksen elokuvien hahmot olivat usein yhteiskunnan marginaali-ihmisiä kuten työttömiä, puolirikollisia tai työläisiä. Baarissa lauletaan yhtä antaumuksellisesti niin Hurriganesia kuin Schubertin Serenadiakin. Kuolleet lehdet on tyylillisesti ranskalaiselokuvien runollisen realismin inspiroimaa. Aki kAurismäen ensimmäinen elokuva kuuteen vuoteen on hänen kaikkien aikojen kahdeskymmenes elokuvansa. Ansan työskentelyä valvoo kylmäsilmäinen vartija. Pääosissa: Jussi Vatanen, Alma Pöysti, Janne Hyytiäinen, Alina Tomnikov, Nuppu Koivu
Periaatteessa ei pitäisi nauraa – ja juuri siksi kuulijaa naurattaa. Idea on samanaikaisesti hauska ja haudanvakava, karnevalistinen ja kantaa ottava, röyhkeä ja rohkea, marginaalinen ja ei-marginaalinen. Sounditkin ovat hyvällä tapaa jykevät, vaikka laulua olisi voinut miksata parissa kohtaa korkeammallekin. Kun tekee musiikkia tällaisesta aiheesta, käsittelytavalla on merkitystä. Sekatyömieskuoro Brenkkumiehet tuo biisien kertosäkeisiin huppari-hardcoresta tuttua yhteisöllistä voimaa ja uhoa sekä gambinankatkua tuhoa. Yhtyeen soittoa ohViinamäen Valioliigan henkirikosputki jatkuu armottomana rytmihäiriö saa yhä kaivettua uusia näkökulmia vanhoihin teemoihinsa. Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti selvitti hiljattain, että vuosina 2010–2018 Suomessa tehtyjen murhien ja tappojen tekijöistä 72 prosenttia miehistä oli rikoshetkellä humalassa. 35 vuotta myöhemmin Rytmihäiriö ei enää ole lajinsa harvoja Suomessa. Rytmihäiriö tiedostaa asian: kauhistelun tai moralisoinnin sijaan se lähestyy aihettaan mustan huumorin, rikoslehti Alibista lainaavan gonzo-journalismin ja äärimetalligenreille tyypillisen väkivaltaliioittelun keinoin. Mutta onko se yhä relevantti. Mervi vuorela Rytmihäiriö: Surmacore. Teksti ei varsinaisesti yllätä. Siitä on tullut jopa niin leimallinen osa yhtyettä, että pessimistisempi voisi puhua taakasta, itsensä toistamisesta tai vitsin vanhentumisesta. Kahdeksannella levyllään Rytmihäiriö väistää ilmeisimmät vaaranpaikat. On selvää, että Surmacoren sävellyksissä ja sanoituksissa on lievää toisteisuutta. ”ÄlÄ kysy mitä Gambina voi tehdä sinulle, kun paljon tähdellisempi kysymys kuuluu, mitä sinä saat aikaan humalassa”, Rytmihäiriö messuaa tuoreen Surmacore-albuminsa kappaleessa Kun mies juo. Vuosien varrella yhtyeen kokoonpano on vaihdellut ja musiikki muuttunut metallisempaan suuntaan. Rytmi häiriö nimittäin laulaa rikollisuuden lajista, joka on Suomessa korostuneesti pitkälle alkoholisoituneiden, heikosti koulutettujen ja työelämästä syrjäytyneiden miesten ja naisten keskinäistä rikol lisuutta. Hyvä esimerkki on singlenäkin julkaistu Viinamäen valio liiga, joka siirtää urheilumaailman sanaston juoppo maailmaan: pullonhallinta on suvereenia, promillet ovat täysilukuiset, pudotuspeliparta on räässä, poliisi erotuomarina ja palkintojenjako istunto salissa. Peruskonsepti, surmacore, on kuitenkin säilynyt ennallaan. N ik o la o s H a a po N ie m i Sävellyksissäja sanoituksissaon lieväätoisteisuutta.. Levy ei tarjoa šokkiwau-yllätyksiä, vaan Surma coren perustan muodostavat tuttuun tapaan kitaristi Janne Perttilän thrashja death metalista ammentavat riffit ja tilut, sekä rumpali Jukka Krögerin tanakka blast beat. Oman surmacoregenrensä luonut Rytmihäiriö on laulanut humalassa tehdyistä henkirikoksista jo viidellä eri vuosikymmenellä. Myös naisista enemmistö oli ottanut ryyppyä, joskin osuus oli alhaisempi kuin miehillä. On silti ilahduttavaa, miten Rytmihäiriö saa yhä kaivettua uusia näkökulmia vanhoihin teemoihinsa. 6 1 musiikki jaa yhä vimmainen draivi, ja laulaja-sanoittaja Unto Helon tekstit ovat monin paikoin oikeasti hauskoja. kun grindcore-bÄndi Napalm Deathin diggailusta alkunsa saanut Rytmihäiriö perustettiin Helsingin Käpylässä vuonna 1988, se oli yksi ensimmäisiä suomibändejä, joka yhdisti hardcorepunkin ja thrash metalin. Never stop the madness, yhtye tuntuu viestittävän. Lopputuloksena on hilpeä myllytyskonsepti, joka piirtää koomisen kuvan yhdestä suomalaisen kulttuurin traagisimmasta ilmiöstä. Sakara Records
Kazun hahmo perustuu kirjailijan tekemään taustatyöhön ja haastatteluihin. Kazu ei nähnyt lastensa kasvavan, eikä jakanut arkea puolisonsa kanssa. Uenon puisto on lähes 8 000 toisen maailmansodan pommituksissa kuolleen hautapaikka, mutta samalla se on yksi Tokion edustavimmista puistoista museoineen ja yliopistoineen. Poika tekee itsemurhan juuri valmistuttuaan ammattiin, vaimo Setsuko kuolee juuri eläkepäivien alettua. Valkeiden ruusujen kehystämä katkelma on lyhyt ja syvä ihmissuhteen kuvaus; kun Kazu tanssii yökerhossa ensimmäistä kertaa, ”askelten ääni imeytyi tummanpunaiseen mattoon, kuin emme olisi kävelleet ollenkaan.” Uenon Mori-taidemuseon ruusuaiheisten ranskalaisten hovimaalausten näyttely hajottaa ruusun lukuisiksi leijuviksi ajatuksiksi näyttelytekstien väliin. Suomentanut Raisa Porrasmaa. Puisto on suosittu nähtävyys, virallisesti keisarin lahja kansalle. Koreanjapanilaisen Y. Keisariparin vierailua varten tehty ”erikoissiivous” merkitsee asunnottomille karkotusta, Kazulle kuolemaa. Maaria Ylikangas Y. Uenon aseman kertoja on aave, joka vaeltaa Uenon puistossa. Kertojanääni tarttuu elettyyn historiaan, perheen, läheisten, paikan ja kauneuden näkökulmasta, mutta kuoleminen on vain yksi lukuisista eron muodoista. Suvussa harjoitettuun ”puhtaan maan buddhalaisuuteen” kytkeytyvät muistot ja uskomukset kulkevat mukana. Ehkä lohdutonta, mutta Uenon aseman kivulias keveys ja kauneus syntyy kerrostuvista henkäyksistä. Kazu ja muut kodittomat asuttavat puistoa, kunnes heidät siivotaan pois. 6 2 kirjat kymmenvuotiaana yökerhon pöydässä. Uenon asemalle rinnastus on perustava: näkyvä ja näkymätön maailma, elävät ja aaveet, köyhimpien ja rikkaimpien todellisuudet limittyvät. Miri: Uenon asema. Alkuteos JR Ueno-eki k?en-guchi (2014). Se ei tarjoa vapautusta tai valaistumista. Kun velKojat kävivät ovella, Kazu tottui väittämään, etteivät vanhemmat ole kotona. Uenon aseman unenomainen ja lakoninen kerronta on lumoavaa. Kazu näki ruusun ensimmäistä kertaa viisiTavallisen ihmisen näkymäTTömyys Uenonaseman unenomainenja lakoninenkerronta onlumoavaa.. Ruusu toimii yhteyden symbolina: se aloittaa ja päättää suhteen yökerhoemäntä Junkoon. Esivanhempien henget ovat mukana jälkipolvien elämässä joka päivä: ”Uskoin, että kuoltuaan voi tavata muut kuolleet, luulin, että voisin nähdä kaukana olleet ihmiset läheltä, voisin koskettaa heitä tai tuntea heidät milloin vain”. Mutta Kazu on elänyt erillään läheisistään, ja kuolemassa ero jatkuu. Junko katoaa keskiluokkaisten rouvien keskusteluun, joita näkymätön kuuntelee. Hän heittäytyy metron alle. Mikäli romaani olisi pelkkä realistinen summaus niistä osattomuuden syistä ja seurauksista, jotka virallinen Japani pyrkii kätkemään, ei se teoksena olisi kovin kummoinen. Köyhyydestä hän ei onnistunut pyristelemään – niin ”jatkui synninteko kuolemaan asti”. Sammakko, 152 s. Rakenteelliset seikat äärimmäisen köyhyyden taustalla tulevat esille: Kazu on tehnyt työuransa siirtotyöläisenä ja lähettänyt tienestit perheelleen, jota ei juuri päässyt näkemään. ”Köyhyys oli pahin mahdollinen synti, kun sen takia oli pantava pikkulapsetkin valehtelemaan”. ”Olin koko elämäni ajatellut vain ihmisiä, jotka eivät olleet luonani”, summaa Kazu suhdettaan yhteisöön ja kotiin. Mirin teos Uenon asema sijoittuu Tokioon, Uenon puistoon
Ohjaus Valtteri Raekallio. Tällä kertaa keittoon on lisätty mausteiksi psykomaantiedettä ja salaliittoteorioita. Alkamassa on Valtteri Raekallion ohjaama Valvojat. Aleksis kiven patsaalla Helsingin Rautatientorilla on outoa pöhinää. Esityksessä hahmoteltavan populistisenääriliikkeen muodostavatteokseen osallistujatitse. Ettei ihan karkaisi käsistä sentään. Raekallion yhdessä kirjailijoiden Jaakko Yli-Juonikkaan ja Harry Salmenniemen kanssa suunnittelema käsikirjoitus tarjoaa satiirisesti naamioiden kuvan ajankohtaisesta jengi väkivallan uhasta ja linkittää sen toiseuden pelkoon perustuvan yhteiskunnallisen joukkoliikkeen syntyyn. www.valvojat.org Artikkeli on julkaistu myös Voimassa 6/2023. Heijastinliiviset järjestyshenkilöt jakavat noin sadan hengen yleisöä pienempiin ryhmiin ja käyvät heidän kanssaan läpi kyselykaavakkeita, joissa udellaan osallistujien käsityksiä yhteiskunnallisista uhista ja kontrollin tarpeellisuudesta. Raekallion työryhmineen viime vuonna tekemässä Elämän koulussa yleisö sai vaeltaa Kaisaniemen ala-asteen luokissa ja käytävillä kokemassa koulukiusaamisen ahdistusta. Edeltäjiensä hengessä Valvojissa ihmiset ohjataan vaeltamaan ääninauhalta saamiensa ohjeiden perustella Kaisaniemen ja Töölönlahden alueilla ja tarkkailemaan ympäristöään vainoharhaisen muiden valvomisen ja jatkuvan valvonnan kohteena olemisen jännitteessä. Sitä edeltänyt Uraani lamppu tutki ihmisten erilaisia tilallisyhteisöllisiä kokemuksia Kruunuvuoren vanhaan öljysäiliöön tehdyssä minimaailmassa. Kaupungin yhteinen turvallisuusharjoitus -teos, joka tekijälleen ominaisen metodin mukaan yhdistää kotimaista nykyproosaa tanssiin ja osallistavaan paikkasidonnaiseen esitystaiteeseen. La u r i Lu n d a h L. Siis juuri me, jotka kuulokkeista saamiemme ohjeiden johdattamana vaellamme zombiejoukkona kohden kansanvallan symbolitemppelin äärellä koettavaa finaalia. IsovelI olemme me Valvojat on nerokas mallisesimerkki siitä, miten yhteiskunnallista vallankäyttöä voi tutkia taiteen keinoin. Näin Kaisaniemen puistossa oudosti elehtivät tanssijat lomittuvat hämmentävällä tavalla niin tavallisiin läpikulkijoihin kuin rankasti juhliviin opiskelijaryhmiin ja puiston nurkilla epäilyttäviä askareitaan harjoittaviin hämärähahmoihin. Sen tarjoama manipuloiduksi tulemisen kokemus on myös siinä määrin tehokas, että on helppo ymmärtää, miksi tekijät ovat halunneet sisällyttää tekstiin myös absurdia huumoria ja muita vieraannuttamisen välineitä. 6 3 teatteri Valvojat on nerokas mallisesimerkki siitä, miten yhteiskunnallista vallankäyttöä voi tutkia taiteen keinoin. Teoksessa ennakkoluulojen lietsomisen simulointi ja erilaisuuden torjunta rinnastuu myös digisalaliittoihin, perinteiseen herravihaan ja kyyniseen sukupuoliseen valtapeliin. asti. n Tuomas RanTanen Valvojat. Kaupungin yhteinen turvallisuusharjoitus. Tässä kokonaisuudessa armoitetun terävää on se, että esityksessä hahmoteltavan populistisen ääri liikkeen muodostavat teokseen osallistujat itse. Kuulokkeista välittyvä manipulatiivinen teksti yhdistyy sattumanvaraisesti kaupunkitilassa eteen ilmaantuviin kohtaamisiin, siten että kaikki normaalikin näyttäytyy epäilyttävänä. Yhteiskunnallisen todellisuuden havainnoimisen kannalta esityksen muoto on nerokas jo itsessään. Esitykset Helsingin keskustassa ja puistoissa 16.9
6 5 H a r r i a sik a in en ristikko Ratkaisu julkaistaan seuraavassa numerossa. Edellisen numeron ristikon ratkaisu seuraavalla sivulla.
Vain muistot ja rakkaus jäljellä on, vain kaipaus suuri ja sammumaton. Koulutusta, kulttuuriaktivismia ja julkaisutoimintaa. 040 167 7700 toimisto@sirolansaatio.. Vieraile akt.fi/liity AKT:n jäsenenä sinulla on takanasi kokemusta neuvottelutaitoa joukkovoimaa Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry 09 613 110 | akt.fi | aktlehti.fi. Keskustele aiheesta webinaarissa asiantuntijoiden kanssa. Rakkaamme Paavo (Pate) Ensio MÄHÖNEN * 2.3.1939 k. Tietokirjallisuutta, työläiskirjallisuutta, tapahtumia Liity kirjaston ystäviin: www.tyovaenkirjastonystavat.. Vasemmistolaisten oma opintokeskus. 6 6 testaamme painatusta edellisen lehden ristikon vastaukset ku.fi/tilaa Työväenliikkeen kirjasto www.tyovaenperinne.. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki ADRESSIT ONNITTELUUN JA OSANOTTOON YRJÖ SIROLAN SÄÄTIÖ p. Kun valtaosa suomalaisista asuu kaupungeissa, on niissä ratkottava myös yhä useammat kestävän tulevaisuuden kysymykset. www.ksl.fi Vapaus oppia! Reilu siirtymä kaupungissa Avoin ja maksuton webinaarisarja 5.10. 26.7.2023 Ei lähtöäs todeksi uskoa vois, niin äkisti lähdit luotamme pois. Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki sirolansaatio.. 7.11. Lue lisää: ksl.fi/reilu-siirtyma-kaupungissa. läheisten läsnä ollessa. Kiittäen ja kaivaten Ritva sukulaiset ja ystävät Jäähyväiset jätetty 19.8. Lämmin kiitos osanotosta ja myötäelämisestä
Nyt Suomen hallitus katsoo, että tätä voidaan tehdä vain vapaaehtoisesti. Välimereen hukkuu edelleen tuhansia ihmisiä vuosittain. Kuva kuolleesta lapsesta, jota viranomainen kantaa, levisi laajalle. Samalla se lisää yhteiskunnallisia levottomuuksia muun muassa Afrikassa, missä joissakin maissa tapahtuva nopea väestönkasvu aiheuttaa omat ongelmansa. Jussi VirkkunEn Kirjoittaja on KU:n päätoimittaja.. Täysin romahtaneessa Libyassa EU on sallinut ihmisten sulkemisen hirvittäviin pidätyskeskuksiin. Kun hätä on tarpeeksi suuri, keinot kyllä keksitään. Turkin kanssa on solmittu epämääräinen sopimus, jonka turvin itsevaltainen presidentti Recep Tayyip Erdo?an voi kiristää EU:ta aina halutessaan. Onpa maasta raportoitu orjakauppaakin, mikä ei ole estänyt EU:ta tekemästä yhteistyötä Libyan viranomaisten kanssa. Eurooppaonmyynyt kaikkiarvonsa. EkologinEn kriisi heikentää elinolosuhteita eri puolilla maailmaa. Lopputulos on häpeällinen. 6 7 Euroopan häpEä KU:ssa julkaistiin elokuussa raportti Kreikan pakolaisleireiltä. Sopimukseen kuuluu, että Turkki pitää syyrialaiset pakolaiset maassaan eikä päästä heitä pyrkimään Eurooppaan. Alkukesästä Kreikan edustalla kuoli satoja Eurooppaan pyrkineitä ihmisiä. Maailmassa on jo nyt ennätysmäärä pakolaisia, ja todennäköistä on määrän kasvaminen tulevaisuudessa entisestään. Ideana on ollut torjua ihmisten lähtemistä kammottavia oloja pakoon. Eurooppa on pyrkinyt ratkaisemaan siirtolaisongelmansa rakentamalla maanosan ympärille muureja. Euroopan parlamentissa pidettiin yleviä puheita eurooppalaisista arvoista – toki äärioikeistolaiset poliitikot eri puolilla Eurooppaa puhuivat mahdollisimman raa’asti esimerkiksi meritaksipalveluista. Mitkään muurit eivät pysty torjumaan turvaa ja parempia elinolosuhteita hakevia ihmisiä – lisätietoja voi kysyä vaikka entisen DDR:n asukkailta. Se sai eurooppalaiset poliitikot lupaamaan, että pakolaisongelmalle tehdään jotain. Selvää on, että kukaan ei tule vapaaehtoisesti suostumaan ottamaan ihmisiä vastaan. Turvaa hakevat olevat ja pysyvät jatkossakin korulauseissa kauniisti esillä – todellisuudessa Eurooppa hautaa monet heistä Välimereen. EU pyrkii olemaan linnake, vaikka siihen ei ole mitään mahdollisuutta, saati oikeutusta. Eurooppa on samalla myynyt kaikki arvonsa, joista Brysselissä niin ylevästi on puhuttu. Äärioikeiston nousua pelkäävä Eurooppa on tällä hetkellä täysin kykenemätön vastaamaan ongelmaan. Tämän yrityksen taustalla on muutamia ongelmia, joista päällimmäinen on se, että se on älytön. viimeinen sana M uutaman vuoden ikäisen lapsen ruumis huuhtoutui Välimerestä Turkin rannikolle vuonna 2015. Eurooppa ei ole tehnyt asialle juuri mitään. Juttu kuvaa hyvin, kuinka kestämättömällä pohjalla Euroopan pakolaispolitiikka on. Suomen sinimusta hallitus on tehnyt kestämättömän linjauksen, kun se puhuu niin kutsutun taakanjaon kohdalla vapaaehtoisuudesta. Taakanjako, mikä jo terminä on puistattava, tarkoittaa turvaa hakevien ihmisten sijoittamista eri puolille Eurooppaa. Vastalahjaksi Eurooppa kaataa rahaa Erdo?anin hallinnolle. Alan Kurdin perhe pyrki Turkista Eurooppaan, mutta ihmissalakuljettajien vene upposi. Kesän aikana surullisia uutisia on tullut lisää