Kansan Uutiset 14.03.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

14 Toivo Haimi 12 Erno Välimäki 13 Presidentintekijät 18. Hinta 3,50 ? 11-003251-1411 11 www.kansanuutiset.fi Viikko 11 Perjantaina 14.3.2014 Kansan Tahto | Satakunnan Työ Vapaak auppasopimu s: Demok ratia an taa yhtiöt ottava , t s. 28 Hyvä meppi taipuu ja erikoistuu » Pauliina Murto-Lehtinen näki 20 Brysselin vuotensa aikana millainen tyyppi pärjää europarlamentissa s
09 7596 0380 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Hysteerisen älyllinen Neuvostoliitto Kesällä 1939 kirjailija Olavi Paavolainen teki pitkän matkan Neuvostoliittoon. Alueparlamentti on jo lähettänyt pyynnön liittyä Venäjään ja Venäjän duuma toivotti Krimin tervetulleeksi. sisältö A Kotimaa s.4 A B Kulttuuri s.18 Kansan Uutiset, Viikkolehti 14.3.?20.3.2014 C D Keskustelu s.26 Ulkomaat s.28 E Vapaa-aika s.34 16 F Pelit s.36 PUHELIN 09 759 601 VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI toimitus@kansanuutiset.fi Talousviisaiden valtaistuinten kaatajat LEVIKKI 10 000 Lehti ilmestyy perjantaisin. B Suomen julkista talouskeskustelua ovat viime vuosina hallinneet muutamat ideologiset hokemat. Alueen hyvin tunteva toimittaja ja kirjailija Ville Ropponen kirjoittaa Viikkolehdelle Krimillä olevan erityinen sija venäläisten tajunnassa. Mediahuomiosta päätellen analyyttiselle ja selkokieliselle kyseenalaistamiselle on enemmän tarvetta kuin aikoihin. Esittelemme myös australialaisen Queensladin yliopiston taloustieteen professorin John Quiggin teoksen Zombitalous, joka on uusliberalistisen finanssitalouden epäonnistumisten historiaa. 22 PÄÄTOIMITTAJA Jouko Joentausta p. Kirjallisuudessa se on mytologisoitu paikka. avoinna ma?pe 9.00?16.00 puhelin: 09 7596 0200 faksi: 09 7596 0319 ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat mediakortissa www.kansanuutiset.fi tai ilmoitustrafiikista. ISSN 0357-1521 Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula, 2014 Kannen kuva: Jussi Joentausta 2. Suunniteltu matkakirja jäi toteutumatta, mutta Ville Laamanen kertoo matkan vaiheista ja Paavolaisen vaikutelmista tuoreessa väitöskirjassaan. Neuvostoliiton hysteerinen älyllisyys ja teoreettisuus ihmetyttivät Paavolaista. F 37 Kai Hirvasnoro p. 09 7596 0232 TOIMITUSJOHTAJA Pirjo Virtaintorppa p. 09 7596 0254 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Vilhonvuorenkatu 11 C 7, Helsinki (PL 64, 00501 Helsinki) Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Faksi, konttori: 09 7596 0319 Pankkitili: FI70 2100 1800 0350 43 TOIMITUS avoinna ma?pe 9.00?18.00 Faksi: 09 7596 0301 Toimitussihteerit: 09 7596 0312 tai 09 7596 0362, toimitus@kansanuutiset.fi viikkolehti@kansanuutiset.fi SATAKUNNAN TYÖ Happihyppely, kirjoituksia liikuntapolitiikasta ALL OVER PRESS Tänään Viikkolehdessä alkaa uusi sarja Happihyppely, johon liikuntapolitiikan huippuasiantuntijat kirjoittavat joka viikko. Sarjan avaava liikuntasosiologian professori Hannu Itkonen pitää köyhyyden poistamista parhaana liikuntapolitiikkana. Kirjassa Rahatalous haltuun Jussi Ahokas ja Lauri Holappa purkavat valtavirtaisen talousteorian lähtöoletukset alkutekijöihinsä ja osoittavat niiden onttouden. TUL:n kaltaisella heikompiosaisten oikeuksia vaalivalla järjestöllä on toiminnallinen tilaus. PL 41, 28101 Pori Käyntiosoite: Eteläpuisto 14 Avoinna ti-ke klo 9?12 Puhelin: 02 630 3210 toimitus@satakunnantyo.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Ma?pe klo 9.00?16.00, konttori: 09 7596 0208, faksi: 09 7596 0319, tilaukset@kansanuutiset.fi. Tilaukset kaikkialta Suomesta maksuttomasti: 0800 97006. JAKELUHÄIRIÖT Postin varhaisjakelu: Uusimaa, 0200 30011 ma?pe klo 6.30?16.00, Pääkaupunkiseudulla klo 11:een ja, Uudellamaalla klo 8:aan mennessä soittaneille puuttunut lehti pyritään toimittamaan saman päivän aikana. Postin perusjakelu ja muu maa 0200 71000. TILAUSHINNAT LEHTIKUVA/ FILIPPO MONTEFORTE D 30 Venäläisille myyttinen Krim Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Säästö Määräaikais 12 kk 144 ? 170 ? 6 kk 75 ? 92 ? 3 kk 40 ? 52 ? 1 kk 15 ? 20 ? Hinnat sisältävät arvonlisäveron (10 %). Tarkemmat tiedot verkkosivulta. ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI Ukrainalle kuuluvan Krimin aluehallinto järjestää sunnuntaina kansanäänestyksen alueen asemasta
ja muut Venäjän suhteettaja Markku Kangaspuro torstaina Ylen haastomat toimet uhkaavat nyt paitsi keskisen tattelussa. Euroopan vakautta, myös koko kylmän sodan Merkittävää on, ettei mikään muu edusjälkeistä järjestystä, jossa Venäjä ja länsi eivät kuntapuolue kuin kenties RKP jaa kokoomukenää uhkaa toisiaan ja molemmat kunnioittasen puoluekokouksenkin hyväksymää Natovat itsenäisten valtioiden suvereeniutta. kantaa. ihan kaikki Miksi Venäjä painostaa sotilaallisesti Ukrainaa. Ennen posti jaettiin kahdesti päivässä, mutta jos Itellasta on kiinni, niin kahdesti viikossakin on ylellisyyttä. Pääkirjoitus Pää kylmänä nyt . Eräiden kokoomuslaisten keskiviikuksia löytyy Moskovastakin laidasta laitaan. turvallisuuskona eduskunnassa esiin nostama Suomen Nato-jäsenyys Carnegie-instituutin johtaja Lilia Shevtsova on puhunut poliittisesti yksin. sai toisilta kansanedustajilta aiheen kysyä, onko lääkitys Putinin doktriinista, joka on entisen Neuvostoliiton keskohdallaan. Kanta on linjassa sen näkemyksen miltä enää sunnuntaisen kansanäänestyksen kanssa, jota puolue edeltäjineen on noudattaVenäläispropagandassa Krimin vaihtoehdoiksi esitetään Venäjä tai fasismi. jälkeen. nut vuodesta 1968 asti. UKRAINAN-KRIISI SAA päät höyryämään myös Suomessa. Tape Sanottua » Ainakin ne, joilla on luotta- ? mainostaTe, eTä tääLä ei verkoTuneen tarTe jonoTaa. musmiestaustaa tietävät, ettei palkkojen ja muiden etujen heikentäminen ole pelastanut yhtään paperiteollisuuden työpaikkaa. Sihteeri Timo Byman, Paperiliitto 2/2014 © TARMO KOIVISTO 3. On vaivastoin YK:n peruskirjaa ja kansainvälistä kea nähdä, miten Venäjä voisi perääntyä Krioikeutta?. Vasta» Kokoomus on Höyrypäisyyksiin asti. Käynnissä Vasemmistoliiton kanta eduskunnan on kierre, joka vahingoittaa kaikkia. Ukraina-keskustelussa oli se, että ?Venäjän Sotilaallista ratkaisua kriisiin ei ole, mutta sotilaalliset toimet Krimin niemimaalla ovat neuvotteluiltakin aika alkaa loppua. Kokoomus on turvallisuuspoliittisesti Panokset kovenevat, mutta pää olisi pidetyksin ja hyvä niin. tävä kylmänä myös Kremlissä, Brysselissä ja Krimin aluehallinto järjestää sunnuntaina Washingtonissa. Itella siirtää nyt Kustit kortistoon. olisi liian kova isku Putinin unelmalle. Suomen Nato-jäsenyydellä tai sotilasvarustelun lisääVenäjän ulko- ja turvallisuuspoliittisen neuvoston kunmisellä ei ole mitään tekemistä Ukrainassa ja parhaillaan niapuheenjohtajan Sergei Karaganovin mukaan länsi on varsinkin Krimillä kärjistyvän kriisin kanssa. kuitenkin tehnyt kaikkensa sabotoidakseen LEHTIKUVA/ FILIPPO MONTEFORTE Meillä ei ole venäläisiä sotilastukikohtia, eikä tätä alueen taloutta vahvistavaa hanketta. sellaisia venäläisiä intressejä kuin Venäjällä Samalla Naton itälaajentuminen on koettu on Ukrainassa ja Krimillä, jossa on Venäjän Venäjän puolelta vihamieliseksi teoksi, joka on Mustanmeren laivaston päätukikohta, huopysäytettävä ?rautanyrkillä?. mautti Aleksanteri-instituutin tutkimusjoh?Rautanyrkki. Kun Kusti polkee, niin posti kulkee, laulettiin 1970-luvulla. Perussuomalaiset taas haikailevat jo maamiikeisten alueiden paluu yhteen Euraasian liiton muodossa. noja itärajalle. Ukrainan ?menetys. Tämä kiristää tilannetta itse tulevaisuudestaan perustuslakinsa pohentisestään ja johtanee ensin EU:n pakotteijalta. siin ja sitten Venäjän vastatoimiin. Vielä on aikaa ratkaisuille, laittoman kansanäänestyksen niemimaan liitjoilla ukrainalaiset, myös Krimillä, päättävät tymisestä Venäjään
Nyt valtionyhtiö käyttää kovia keinoja ja unohtaa yhteiskuntavastuunsa, liittosihteeri Heidi Nieminen arvostelee. . Postinjakelun työvuoroja ja reittejä muutetaan vastaamaan jaettavan postin määrää. Postinjakaja Johanna Pajuniemi teki kierroksensa Helsingin Käpylässä eilen. ?Itella käynnistää postinjakelun alasajon? » Yt-neuvottelut päättyivät, lähes 500 saa lähteä. POSTI- JA logistiikka-alan unioni PAU arvostelee voimakkaasti Itellan irtisanomisia. Yt-neuvottelut Itella Postin perusjakelussa eli niin sanotussa päiväpostin jakelussa ovat päättyneet. Vakituisesta henkilöstöstä irtisanotaan 495 työntekijää. 11 LEHTIKUVA/ VESA MOILANEN Postinjakelusta irtisanotaan lähes 500 työntekijää ja osa-aikaistetaan 180. Jakelureittejä jää jakamatta ja asiakkaat kärsivät. . Myös jakelutoimipaikkojen sijainnit voivat muuttua. Laatu heikkenee, kuormitus lisääntyy PAU:n Niemisen mielestä työvoimavaltaisella alalla Itella päätti vähentää työntekijöitä liian etupainotteisesti. . Tästä syystä myös postinjakelun laatu heikkenee kaikkien lähetyslajien osalta. Irtisanottavat työntekijät ovat oikeutettuja muutosturvaan, joka pitää sisällään työsuhteen kestoon suhteutetun rahallisen kertakorvauksen, eläkeratkaisuja sekä lakimääräiset muutosturvaan liittyvät toimenpiteet. Enkä usko, että tässä tilanteessa työntekijöiltä löytyy halukkuutta ylitöidenkään tekemiseen. Johtaja Anu Punola Itella Postin Palvelutuotannosta perustelee irtisanomisia ja osa-aikaistamisia postialan murroksella ja sähköisen viestinnän vaikutuksella jaettavan postin määrään. Työtä vähennetään näiden lisäksi luonnollisen poistuman, vapaaehtoisten järjestelyjen ja määräaikaisten päättymisten kautta. Itella-konsernin henkilöstömäärä on noin 26 000. Esimerkiksi yli 12 vuotta talossa työskennellyt jakaja saa 6 kuukauden irtisanomisajan palkan lisäksi 6 kuukauden palkkaa vastaavan summan. PAU:n jäsenet saavuttivat muutosturvan viime syksynä kuukauden mittaisella työtaistelulla. Vuonna 2013 kirjeitä ja lehtiä jaettiin yli 100 miljoonaa kappaletta vähemmän kuin aikaisemmin, ja vähenemisen odotetaan kiihtyvän edelleen. Punolan mukaan postin yleispalvelut turvataan muutoksesta huolimatta. Neuvottelujen piirissä oli 8 170 vakituista henkilöä. PAU:n mukaan Itella olisi halutessaan voinut käyttää pehmeämpiä kei- 4 noja, joilla irtisanomisia ja osa-aikaistamisia olisi voitu välttää. ?Yleispalvelu ei onnistu? Jäljelle jäävät postinjakajat eivät liiton mukaan tule selviytymään työstään. maaliskuuta 2014 Tuukka Pääkkönen s. Postilaki velvoittaa yleispalvelun tarjoajan eli Itellan jakamaan postin koko maassa tasapuolisin ehdoin viitenä päivänä viikossa. Tämä ei liian pienellä henkilömäärällä onnistu. Näin suurilla henkilöstövähennyksillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä totuuden ja toteutuneiden lähetysmäärien vähenemisen kanssa. Itella irtisanoo työntekijöitä ikään kuin kaiken varalta toivoen samalla, » Itella irtisanoo työntekijöitä ikään kuin kaiken varalta. että alenevat lähetysmääräennusteet toteutuvat. Jäljelle jääville työntekijöille Nieminen ennakoi vakavia seurauksia. Henkilöstövähennyksillä ja niistä johtuvilla työn kuormittavuuden kasvulla työantaja vaarantaa työntekijöiden terveyden, työturvallisuuden, työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen. KU. Lisäksi työ osa-aikaistuu enintään 180 kokoaikaisella henkilöllä. A kotimaa Perjantai 14
Kestävä ratkaisu Ukrainan kriisiin ei löydy selkävoitolla, tyrmäyksellä tai kampituksella vaan neuvottelujen kautta, jossa kaikki osapuolet joutuvat tekemään myönnytyksiä. Toivotkuukautta kestäviä työttömyysjaktavasti tämä neuvottelutulos antaa soja, sanoo Tehyn edunvalvontajohtaja Jukka Maarianvaara. hallitukselle selkeän kuvan siitä, että järjestöt kykenevät sopimaan. Ja toivottavasti ratkaisu rauhoittaa Kolmikantasopu vuorotteluvapaaseen kohdistuvat ei kelvannut hallitukselle hyökkäykset, johtaja Maria Löfgren painottaa. MAALISKUUTA 1994 julkistettiin kaksi selvitystä Suomen EU-jäsenyyden vaikutuksista. Emun ulkopuolella taas menetettäisiin sellaisia hyötyjä kuin valuutanvaihtokustannusten poistuminen. Esko Seppäsen kirja oli jäsenyyttä vastustava. KU Esko Seppäsen EU vai ei. Vaikutus olisi ?tehostava?. Emua Vartia piti Suomelle vaikeampana kuin muille maille johtuen viennin tuote- ja maarakenteesta. Talouden kasvu EU:ssa olisi nopeampaa kuin sen ulkopuolella, ja ympäristö-, sosiaali- ja työllisyyspolitiikka taas riippuvat kasvusta. . Hänen mukaansa Suomesta tulisi nettomaksaja minkä lisäksi valmisteveroista olisi luovuttava ja tästä syntyisi 10 miljardin markan budjettiaukko. Emussa Seppänen piti pahimpana luopumista omasta rahapolitiikasta. KU Ammattiliitto JHL pitää vuorottelu- ?Suomen liittyminen Natoon ei ratkaise Ukrainan kriisiä? Annika Lapintie muistutti keskiviikkona eduskunnassa, että nyt on vakava kriisi Ukrainassa, ei Suomessa. . artikla kumoaisi 2?3 euron palkat, Lehto sanoi. Ainoa keino olisi alentaa paperin hintaa, joka puolestaan edellyttäisi palkkojen alentamista. » Suomesta tulisi nettomaksaja. Kai Hirvasnoro KU:N ARKISTO Pertti Salolaisen mukaan Suomen turvallisuus vahvistuisi, jos Suomi liittyisi Naton jäseneksi. Hallitus toteutti työnantajien pitkäaikaisiaali- ja terveysalalla kokosen tavoitteen vuorotteluvapaajärnaan, sillä alalla on vähän yli kolme jestelmän heikentämisestä. Esimerkiksi STTK toteaa, että jos esitystä ei olisi hyväksytty, hallitus olisi todennäköisesti ajanut läpi esityksen, jonka mukaan ennen sijaisuuden alkamista olisi pitänyt olla yhtäjaksoisesti kolme kuukautta työttömänä. Nyt vuorotteluvapaan sijaiseksi palkattavalta tullaan edellyttämään vähintään 90 kalenteripäivän pituista työttömyyttä, joka laskettaisiin vuorotteluvapaan alkamista edeltäneen 14 kuukauden ajalta. VUOROTTELUVAPAAN EHTOJA vapaan heikentämisestä sorvattua Työttömyysehto ei koskisi alle 30-vuotiaita työttömiä työnhakikompromissiratkaisua huonona. joita, joiden ammatti- tai korkeakou. Esille heitetyissä taloudellisissa pakotteissa on vaaransa, jotka saattaisivat osua ukrainalaisten ja venäläisten lisäksi erityisesti meihin suomalaisiin, joille kaupankäynti Venäjän kanssa on merkittävämpää kuin useimmille muille EU-maille, Lapintie sanoi. VASEMMISTOLIITON 20 vuotta sitten EU:ssa vai marginaalissa? 14. artiklan, jonka muut Pohjoismaat ovat hyväksyneet. Artiklassa jäsenmaat sitoutuvat tur- vaamaan työntekijöille kohtuullisen vähimmäispalkan, joka on verojen jälkeen vähintään 60 prosenttia kansallisesta nettokeskipalkasta. . Tällä paa, jolla vuorottelueluhetkellä laissa ei ole vapaasta sovittiin. Vuorott i määritelty sijaisen Palkansaajat ja aalle vois p a v työttömyyden vätyönantajat pääsin 6 v uode 1 ä t himmäiskestoa. vät asiassa sopuun s ä ä p n ia . Toinen oli kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuslaitoksilta tilaama virallinen selvitys, toinen kansanedustaja Esko Seppäsen kirja EU vai ei? KTM:n julkaisemat kahdeksan selvitystä olivat jäsenyyttä puoltavia. KU Vuorotteluvapaa huononee, muttei romutu kokonaan » ?Hallitus toteutti työnantajien tavoitteen.? tiukennetaan. Ratkaisu kriisiin ei myöskään ole Suomen asevarustelun kasvattaminen tai Suomen Nato-jäsenyys. Kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Pertti Salolainen sanoi puolueensa kannattavan Nato-jäsenyyttä. Annika Lapintie kehotti myös huolellisuuteen arvioitaessa tarvittavia kansainvälisiä toimia. . EU:n ulkopuolella meitä uhkaa selvemmin marginalisoituminen Pohjois-Euroopan rajamaaksi. Se ei samalla tavalla kiinnostaisi ulkomaita, ei ulkomaisia sijoittajia eikä ehkä suomalaisiakaan sijoittajia, sanoi ETLA:n toimitusjohtaja Pentti Vartia. Julkiseen sektoriin vaikuttaisi Vartian mukaan enemmän vasta talous- ja rahaliitto Emu. Annika Lapintie muistutti kriisin olevan Ukrainassa, ei Suomessa. LAPINTIE MUISTUTTI myös siitä, että Ve- näjän sotilaalliset toimet Krimin niemimaalla ovat vastoin YK:n peruskirjaa ja kansainvälistä oikeutta. . -kirjaan kirjoitti myös toimittaja Hannu Taanila. 5. Yhden päivän tuuttomia rajoituksia sijaiseksi päätyöttömyys riittäisi myös, jos sijaisylle, toteaa JHL:n toimialajohtaja nen on vuorotteluvapaan alTeija Asara-Laaksonen. kaessa alle 25-vuotias tai Akava oudoksuu tayli 55-vuotias. Kansainvälistä oikeutta on noudatettava. Kolmikantainen työryhmä esittää, että vuorotteluvapaalle voisi jatkossa päästä 16 vuoden työhistorian jälkeen eikä siltä voisi enää jäädä suoraan eläkkeelle. Ei ole Venäjänkään etu, jos vaivalla rakennetut yhteiset säännöt murenevat nyt jauhoina käsiin, hän sanoi. . Työryhmä luovutti työnsä työministeri Lauri Ihalaiselle torstaina. Keskusjärjestöt hyväksyivät kompromissin nuristen. Ainoaksi talouspolitiikan välineeksi jää työttömyys. Mahdollisimman kielteisenä esimerkkinä Seppänen esitteli tapauksen, jossa dollari devalvoidaan. ?Jos dollari devalvoidaan suhteessa EU:n yhteiseen valuuttaan, se on shokki: suomalaisen paperin ja muiden tavaroiden hintakilpailukyky amerikkalaisyhtiöiden kilpailukykyyn verrattuna huononee devalvaatioprosentin verran. Jos hallitukjo viime syksynä, r o t työhis mutta hallitus siirsi sen esitys olisi tojälkeen. sen tästä huolimatta teutunut, se olisi käytännössä lopettanut jatkovalmisteluun. vuorotteluvapaankäytönso. Saksalaisille paperintuojille ja -ostajille se on sen suuruinen hintaetu?, Seppänen kirjoitti. Emussa Suomi ei voisi devalvoida perässä. Vaikka joistain kommenteista voisi luulla, niin tämä kriisi ei ole Suomessa, eikä Suomi ole kon?iktin osapuoli, Lapintie sanoi pitäessään vasemmistoliiton ryhmäpuhetta. . Ratkaisu hankaloittaa vuorotlututkinnon suorittamisesta on kuteluvapaan käyttöä asettamalla kohlunut enintään vuosi. VASTAVOIMAN OIKEUTTA mainosten- jakajille -seminaari kokosi ammattiyhdistysaktiiveja ja muita kiinnostuneita keskustelemaan jakajien alipalkkauksesta Helsingissä. Keskustelu keltaisista ammattiliitoista on tullut ajankohtaiseksi mainosjakajien palkkakiistan myötä. Siinä yleissitovaa huonommat työehdot mahdollistanut työnantajien ammattijärjestö tulkittiin käräjäoikeudessa ammattiliitoksi. Posti- ja logistiikka-alan unionin tiedottajan Juha Pöyryn mukaan keltaisia liittoja vastaan on taisteltava muilla keinoin, jos käräjäoikeu- den tuomio jää hovioikeudessa voimaan SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto huomautti, että Suomi on jättänyt ratifioimatta Euroopan sosiaalisen peruskirjan 4. Tätä asiaa kannattaisi pitää vireillä, koska tullessaan voimaan peruskirjan 4
Epäilemättä on vielä eläinkokeita, joita ei voida korvata muilla menetelmin, kuten sellaisten sairauksien ja lääkkeiden tutkimista, joille ei ole vielä hoitomuotoa. Tuotantoa siirretään valvonnan ulottumattomiin Kiinaan ja suuret yhtiöt voivat silti käyttää eläimiä raaka-aineiden testaukseen lääke- ja kemianteollisuudessa. Lammin mukaan ei ole saatavilla tietoa siitä, kuinka suuri osa on puh- » ?Eläinkokeettomien tutkimusmenetelmien asiantuntijuus voisi olla Suomelle vientivaltti.? taasti kaupallisiin tarkoituksiin. Se ei silti tee eläinkokeita luotettavaksi, sanoo Lammi. Emilia Kukkala emilia.kukkala@kansanuutiset.?. Yhteensä tutkimuskäytössä on vuosittain noin 300?400 000 eläintä. Enimmäkseen koe-eläimet ovat hiiriä, rottia ja kaloja. Sikoja, koiria ja kaneja on käytetty kutakin vuodesta riippuen muutamia satoja tai tuhansia. Tulokset vaikeasti sovellettavissa Animalian toiminnanjohtaja Salla Tuomivaaran mukaan kampanjalla halutaan herätellä keskustelua siitä, millä perustein eläinkokeita ylipäänsä tehdään. . Suomessa määrät eivät kuitenkaan ole suuria. Animalian pitämä lista eläinkokeettomasta kosmetiikasta perustuu ulkopuoliseen auditointiin. Animalian kampanjan esimerkit koe-eläinten käytöstä painottuvat sairauksiin, joita ei eläimillä esiinny. Lammin mukaan sairauksien tutkimus on kampanjassa yliedustettuina, kun verrataan todellisiin käyttötarkoituksiin. . Ihmisten ja käytettävien eläinten biologiset erot ovat niin suuria, ettei tuloksia voida luotettavasti soveltaa. Tutkimus pitkällä, tukea vähän Lammin mukaan eläinkokeettomat tutkimusmenetelmät, kuten 3D-mal- linnukset ja keinoiho, ovat kehittyneet paljon, mutta niiden rahoitus on vaatimatonta. Vuoteen 2013 asti Suomessa tutkimusta tuettiin 40 000 eurolla, siitä lähtien 100 000 eurolla vuodessa. Suomessa eläinkokeettomia menetelmiä kehitetään Tampereen yliopistossa, Aalto-yliopistossa ja säätiöiden tuella. Tampereella toimiva vaihtomenetelmäkeskus FICAM on eläinkokeettoman tutkimuksen edelläkävijä. Animalian mukaan eläinkokeettomien tutkimusmenetelmien asiantuntijuus voisi olla Suomelle vientivaltti. Koko Euroopan unionissa tutkimusta tuettiin viime vuonna vajaalla 19 miljoonalla eurolla vuodessa, josta valtaosa Britanniassa. Koko lääketieteellisen tutkimuksen osuus siitä on noin neljännes. Animalian koe-eläinvastaava Marianne Lammin mukaan kampanjalla ei pyritä shokeeraamaan, vaan lisäämään tietoa eläinkokeista, jotta maallikolle kävisi helpommaksi arvioida niiden tarvetta. Lammi vetoaa tutkimuksiin, joiden mukaan eläinkokeiden hyödyt ihmiselle ovat huonosti ennustettavissa. EU:n 28 jäsenvaltiosta tutkimusta tehdään direktiivistä huolimatta vain kahdeksassa, vaikka EU velvoittaa siihen. Kosmetiikan valvonta hankalaa EU on kieltänyt eläinkokeet kosmetiikassa, mutta käytännössä valvonta on hankalaa. Moni kuluttaja kuvittelee, että 6 Suomessa tehdään vain lääketieteellisiä eläinkokeita kaikkein vakavimpiin tarkoituksiin. Eläinten hyvinvointikeskuksen (EHK) mukaan suurin osa koe-eläimillä tehtävästä tutkimuksesta on biologista perustutkimusta. ANIMALIA Animalian koe-eläinvastaavan Marianne Lammin mukaan eläinkokeettomat tutkimusmenetelmät, kuten 3D-mallinnukset ja keinoiho, ovat kehittyneet paljon, mutta niiden rahoitus on vaatimatonta. Suomessa käytetään vuosittain satojatuhansia koe-eläimiä » Animalia on palannut juurilleen herättämään keskustelua eläinkokeiden tarpeellisuudesta. Järjestön mukaan vain pieni osa kokeista tehdään vakaviin lääketieteellisiin tarkoituksiin. ELÄINOIKEUKSIA AJAVAN Animalian uusi kampanja pyrkii kääntämään vuosia nousussa olleen koe-eläinten määrän pysyvään laskuun. Suomessa tehdään eläinkokeita keskimäärin 150 000 eläimelle vuodessa. Lisäksi 200?250 000 eläintä tapetaan kudosnäytteitä varten, käytetään siitoseläiminä tai ylläpitämässä geenimanipuloitua eläinkantaa. Geenimuuntelu on lisännyt eläinkokeita
maaliskuuta Malmön Ta natten tillbaka -marssin jälkeen joukko natseja hyökkäsi feministien kimppuun. 57 prosenttia suomalaisista kannattaa myös tätä lakimuu- Tukimielenosoitus Malmön feministeille Helsingin Narinkkatorilla. Enemmistö kannattaa samaa sukupuolta olevien adoptio-oikeutta EDUSKUNNASSA JÄRJESTETTIIN torstaina Lyhyesti tosta. Haluamme liikkua kaupungilla joutumatta väkivallan tai sen uhan kohteiksi. Mielenosoituksen järjestävät Antirasismi X ja Varisverkosto. 36 prosenttia vastustaa, ja 7 prosenttia ei osaa sanoa vielä kantaansa. Tampereella ja Helsingissä näytetään lyhytelokuvia. . Me emme hyväksy tätä. KU RASISMITALKOIDEN tapahtumakalenteri: http://www. Tahdon-kampanjan kannattajia 20.2. Näin ei voi jatkua. Kuusi henkilöä joutui sairaalaan tultuaan puukotetuksi ja pahoinpidellyksi. Jo samana viikonloppuna ympäri Ruotsia tuhannet ihmiset osallistuivat tukimielenosoituksiin natsien väkivaltaa vastaan. On merkityksellistä, millaisia asenteita ja käytöstapoja levitämme ympärillemme eri ryhmissä ja yhteisöissä, kuten kouluissa, työpaikoilla, harrastusryhmissä ja kotona. eduskunnan lähetekeskustelua seuraamassa. eirasismille.fi/asennetalkoot/tapahtumakalenteri 7. Kulkue lähtee liikkeelle Helsingin Narinkkatorilta. . Rasisminvastaisella viikolla haluamme rohkaista hiljaista enemmistöä ottamaan kantaa syrjinnästä ja rasismista vapaan ympäristön puolesta, toteaa Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri Kristiina Kumpula. TALKOOHENGESSÄ JOKAINEN voi tehdä ja kerätä hyviä rasisminvastaisia tekoja. Velan määrä on melkein kaksinkertaistunut kuudessa vuodessa. SIPILÄN MUKAAN edessä on kipeitä pää- Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä palaa sairauslomalta maanantaina, mutta hän puhui jo keskiviikkona Vero2014tilaisuudessa. . maaliskuuta myös Suomessa osoitetaan tukea hyökkäyksen kohteeksi joutuneille. Keskustan vaihtoehto: kahdeksan miljardin leikkaukset » STTK:n mukaan LEHTIKUVA/ MARTTI KAINULAINEN Suomen julkinen talous on toiseksi parhaassa kunnossa maailmassa. SAIRAUSLOMAANSA päättelevä keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä esiintyi keskiviikkona pitkän tauon jälkeen julkisuudessa Vero2014-tapahtumassa. Sipilä kuvaili Suomen taloutta synkäksi: kansatalouden vuoden 2009 romahduksesta ei ole toivuttu vieläkään eivätkä uusimmat talouden indikaattorit lupaa suunnanmuutosta. Ajatusleikkinä tarkastellen nykyiset tulomme riittävät 5?6 vuotta sitten olleisiin menoihimme. YK:n rasisminvastaista päivää vietetään 21.3. Rasisminvastaisella viikolla Punaisen Ristin vapaaehtoiset keräävät ja tekevät hyviä rasisminvastaisia tekoja muun muassa kaduilla, oppilaitoksissa ja kauppakeskuksissa. Myös Punaisen Ristin valtuuston puheenjohtaja, opetusministeri Krista Kiuru osallistuu hyvien tekojen keruuseen vierailemalla Helsingissä Jakomäen peruskoulussa tiistaina 18.3. Jos tätä kehitystä ei saada käännettyä, merkitsee tuottavuuden heikkeneminen pidempiaikaista elintason laskua Suomessa. Sipilän mukaan huolestuttavaa on myös se, että julkisen talouden menot ovat nousseet 58 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen ja bruttoveroaste nousee tällä hallituskaudella ainakin kolme prosenttiyksikköä 45,5 prosenttiin. Vuoden 2009 romahduksen jälkeen uutta valtion velkaa on otettu kuudessa vuodessa yli 42 miljardia euroa lisää. Visaa voi pelata myös netissä. Meidän pitää siis karkeasti palata elintasossamme talousromahdusta edeltä- ss a Elintaso lata pitää pa ta mahdus talousro än edeltävä aan. ajankoht töksiä, ?mutta toisaalta äärettömän mielenkiintoinen ja haastava työmaa?. vään ajankohtaan, sillä sen jälkeiset vuodet olemme eläneet velaksi. Sipilä ihmetteli, miksi viime ajat talouspoliittisessa keskustelussa on puhuttu juuri kolmesta miljardista. Luku on hallituksen itselleen asettama tavoite, mutta velaksi elämisen lopettamiseen se ei riitä. . Silloin ei puhuta kolmesta miljardista, vaan 7-8 miljardista eurosta, Sipilä sanoi. Edessä oleviksi toimiksi Sipilä luetteli kunta- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kunnollisen uudistuksen, työurien jatkamisen, julkisen talouden normien purkamisen sekä pääsyn synkkyydestä mahdollisimman pian uuden talouskasvun aikaan. Työn tekeminen on nostettava kansalliseksi arvoksi. lakivaliokunnan julkinen kuulemistilaisuus kansalaisaloitteesta tasa-arvoiseksi avioliittolaiksi. Tilaisuuden kynnyksellä kansalaisaloitteen tehnyt Tahdon2013kampanja julkisti tuoreen kyselytutkimuksen, jonka mukaan 65 prosenttia kaikista vastaajista kannattaa lakimuutosta, 8 prosenttia ei osaa vielä sanoa kantaansa ja vastustajia on 27 prosenttia. Taloustutkimuksen tekemään kyselyyn vastasi 1 010 suomalaista. Viime syksynä vastaavassa kyselyssä 58 prosenttia kannatti avioliittolain muuttamista siten, että samaa sukupuolta olevat parit voisivat avioitua maistraatissa. Tasa-arvoisen avioliittolain kannattajia löytyy melko tasaisesti eri ikäryhmistä ja ympäri Suomea. Kyselyssä kysyttiin nyt ensimmäistä kertaa suomalaisten kantaa NAISTENPÄIVÄNÄ 8. KU LEHTIKUVA/ HEIKKI SAUKKOMAA SPR:llä asennetalkoot rasismia vastaan PUNAINEN RISTI järjestää Asennetalkoita rasisminvastaisella viikolla 17.?23.3. Ympäri Suomea järjestettävät talkoot muistuttavat jokaisen vastuusta suvaitsevan ympäristön luomisessa. Esimerkiksi Seinäjoella ja Jyväskylässä järjestetään sarjakuvatyöpajoja, Kotkassa, Porissa ja Kuopiossa keskustelutilaisuuksia. Lauantaina 15. Ihmiset kokevat jatkuvasti väkivaltaa ja syrjintää sukupuolensa, seksuaalisuutensa, ihonvärinsä, siirtolaistaustansa, vammansa tai muun mielivaltaisen syyn takia. Lisäksi mukana on muun muassa useita naisjärjestöjä. Ainutlaatuisena Sipilä piti sitä, että tuottavuus on lähtenyt alenemaan. . KU TUKIMIELENOSOITUS la 15.3., kokoontuminen klo 20 STTK:n pääekonomisti Ralf Sund kirjoitti järjestön blogissa Suomen julkisen talouden olevan Norjan jälkeen maailman parhaassa jamassa. ?Muut ovat velkaantuneet meille. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö velan kasvuvauhtiin pitäisi suhtautua vakavasti, mutta velkaantumisen taittamisella ei ole kiire? Sundin mukaan talouspoliittisin perustein Suomella on velkaantumisen osalta syytä melko pieneen huoleen. Sen sijaan EU-sääntöjen 60 prosentin velkaantumisraja lähestyy. ?Onhan se otettava vakavasti, vaikka raja on talousjärjen nojalla huonosti perusteltu. SAMAAN AIKAAN Kai Hirvasnoro kai.hirvasnoro@kansanuutiset.? samaa sukupuolta olevien adoptiooikeuteen. klo 9?10. Arjen hyvä rasisminvastainen teko on esimerkiksi rasistiseen puheeseen puuttuminen julkisessa kulkuvälineessä tai sosiaalisessa mediassa. Vapaaehtoiset peluuttavat myös Rasismivisaa, jonka avulla jokainen voi testata omat tietonsa rasismista ja ennakkoluuloista
010 420 2623 www.puistokulma.fi Liput 13 . narikan. n:o 074 toimikunta www.metalli74.fi Valmetin Metallityöväen Ammattiosasto r.y. #FTGUUKV QPPKVVGNGOKUGGP LC OWK LC OWKUVCOKUGGP WKUV KUV UVCO UVC COKK .KPVWNCJFGPMCVW *GNUKPMK R ? 0'6+56 6+.## D YYY UKTQNCPUCCVKQ ? ;TLÑ 5KTQNCP 5¼¼VKÑ Kevätkokous 9.04.2014 klo.17.30 Metalli 74 kokoushuoneisto, Kalevankatu 4, 40100 Jyväskylä, 3. sis. n:o 74 ,BMFWBOLBUV +:74,:- t QVI 2KTMCPOCCP 8CUGOOKUVQNKKVQP -'8?62++4+-1-175 NCWCPVCKPC MNQ 5QKPVWNCP V[ÑX¼GPVCNQUUC su 16.3. klo 16-21 /75'16+' 4718'5+ 5¼¼PVÑO¼¼T¼KUGV CUKCV LC RQNKKVVKPGP VKNCPPG -QMQWMUGGP XQKXCV QUCNNKUVWC ¼¼PK QKMGWVGVVWKPC GFWUVCLKPC MCKMMK RKKTK MWPPCNNKU LC RGTWUL¼TLGUVÑLGP L¼UGPGV 2KKTKJCNNKVWU 8 saska helmikallio & avec Bussi 53 ja Lähijunat hiekkaharjuun talkootie 4, 01350 vantaA puh. kerros Paikalla Metalliliiton Kansainvälisen yksikön päällikkö Jari Hakkarainen Käsiteltävät aiheet: Sääntömääräiset 6§ kokoukselle määritellyt asiat. Tervetuloa! Valmetin Metallityöväen Ammattiosasto r.y
p. 09-766429 ?e-mail perinne@tyovaenperinne.fi? ?Kirjasto löytyy myös Facebookista!? www.tyovaenperinne.fi Meillä on tutkitusti tyytyväisimmät vakuutusasiakkaat - jo kolmatta kertaa peräkkäin. (EPSI Rating Asiakastyytyväisyystutkimus 2011, 2012, 2013) 2 RQOLQHDUSD QHW DUSDMDLVHW QHWLVVl 7DYDUD DUSD U\ 1 Tervetuloa Turvaan, vanhat ja uudet asiakkaat. 3 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva 01019 5110 www.turva.fi %HFNHULQWLH +HOVLQNL S 9. Sörnäisten rantatie 25 A 1 ? 00500 Helsinki . Kaikille avoin työväenliikkeen historian ja työväenperinteen tieteellinen erikoiskirjasto! AUKI TI 10-18, KE 12-18, TO-PE 10-16 Järjestämme viikoittain kirjakahviloita!
kesäkuuta, jolloin listat tule luovuttaa keskusvaalilautakunnalle. Vahvasti jäsenen asialla- vaaliliiton ja sosialidemokraattisen vaaliliiton lisäksi perussuomalaiset saattavat osallistua vaaleihin omalla listallaan. Vaalit käydään ammattialojen mukaan järjestetyssä neljässä valtakunnallisessa vaalipiirissä. Risto Korhonen risto.korhonen@kansanuutiset.?. sopuvaalit vanhoilla voimasuhteilla. Jos sieltä saadaan vihreää valoa, niin asia etenee. Puuliitto kuuluu SAK:hon ja Pro STTK:hon eli edessä olisi liittyminen toiseen keskusjärjestöön? . Tänä vuonna kuitenkin voitiin työttömyyskassan jäsenmaksua alentaa 0,9 prosentista 0,8 prosenttiin. Vaaliliitto ei kuitenkaan peittele sitä taustaa mitä ehdokkaat edustavat. Vaaliliiton ehdokasasettelu on sujunut Alapartasen mukaan hyvin ja täydet listat eli 205 ehdokasta on valmiina 13. Varsinaisen liiton jäsenmaksun osalta ollaan ihan samassa tasossa kuin muut teollisuusliitot, sanoo Alapartanen. LAMA JA on ihan hyvässä jamassa.? Liittosihteeri Jyrki Alapartasen mukaan Puuliiton jäsenkunnan ongelmana on pitkästä taantumasta ja rakennemuutoksesta johtuva korkea työttömyys. Kaikki me varmasti toivomme, että SAK olisi myös sen uuden liiton keskusjärjestö. Pron toukokuisen edustajiston jälkeen alkaa myös keskustelu siitä, onko kyseessä liittofuusio vai Puuliiton liittyminen ammattiliitto Prohon. . Sumuvuoren Helsingin Sanomille antama lausunto ?Keskustakirjasto voi olla saunan kanssa ainutlaatuinen paikka!. Vaaleissa valitaan 41 jäsenen valtuusto. Alapartasen mukaan keskustelut keskustalaisten jälkeen al- koivat jo vuoden 2005 liittovaalien jälkeen, jossa keskustalaiset olivat omilla listoillaan. Sen jälkeen useita fuusiohankkeita on ollut vireillä huonolla menestyksellä ja parhaillaan on esillä fuusioituminen STTK:laiseen ammattiliitto Prohon. Tämä kaikki on synnyttänyt huhuja, joiden mukaan Puuliitto ja etenkin sen työttömyyskassa olisivat konkurssin partaalla. Ansiotason lisäksi työuran pituus vaikuttaa sukupuolten väliseen eroon. Joukossa on myös naisia, jotka eivät ole olleet lainkaan työelämässä tai heille kertynyt työeläke on jäänyt pieneksi. KU Sairaanhoitovakuutus palkansaajien maksettavaksi SAK vastustaa sairaanhoitova- kuutuksen rahoituksen päävastuun siirtämistä palkansaajille. Vakuutuksesta rahoitetaan muun muassa lääkekorvaukset. Parhaillaan lausuntokierroksella olevassa esityksessään sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ehdottaa palkansaajien ja muiden vakuutettujen maksuosuuden korottamista pysyvästi yli 54 prosenttiin. Tiedot perustuvat Eläketurvakeskuksen ja Kelan tilastotietoihin vuoden 2013 lopussa. Miesten ja naisten väliset palkkaerot selittävät naisten työeläkkeiden matalampaa tasoa. oli kolumnissa virheellisesti laitettu Alanko-Kahiluodon suuhun. 10 Puuliitossa eletään muutoksen vuotta » Puuliiton tämän vuoden työlistalla on fuusiohanke ammattiliitto Pron kanssa ja omat liittovaalitkin ovat edessä. rakennemuutos on kohdellut kaltoin SAK:laisen Puu- ja erityisalojen liiton jäsenkuntaa. Moderniin Suomeen? nimitettiin Outi Alanko-Kahiluotoa (vihr.) Helsingin kirjastolautakunnan puheenjohtajaksi. Ehdokkaat eivät tule näkymään vasemmistoliittolaisina, keskustalaisina tai sitoutumattomina, vaan kaikki ovat vaaliliiton ehdokkaita, sanoo Alapartanen. KU Oikaisu TUULA-LIINA VARIKSEN kolumnissa 7.3. Keskusjärjestöasia on vielä keskustelematta. Aiemmissa vaaleissa he olivat olleet vaaliliitossa sosialidemokraattien kanssa. Se on tietysti ratkaistava. Heillä ei ole liitossa käytännön toimintaa, mutta kunnallisvaalien perusteella heitä on liiton jäsenissä ympäri Suomea. Puuliito vaaleissa 31 000 äänioikeutettua jäsentä, joista 27 000 on työelämän palveluksessa. Oikea puheenjohtaja on Johanna Sumuvuori (vihr.). Puuliitto on ihan hyvässä jamassa liittona ja myös työttömyyskassana. Juustohöylän ja työntekijöiden maksuosuuden kasvattamisen yhdistelmä ei enää menettele. Myös työnantajien on kustannettava sairaanhoitovakuutusta, jos valtiolla ei riitä haluja eikä mahdollisuuksia osallistua kuluihin entiseen malliin. Ongelmamme on toki korkea työttömyys, josta johtuu jäsenmaksun selvästi korkeampi taso kuin monella muulla teollisuusalan liitolla. Tällöin eläke muodostuu pääosin Kelan kansaneläkkeestä ja takuueläkkeestä. Jo hieman yli neljännes Suomessa asuvista saa jotakin eläkettä: vanhuuseläkettä, työkyvyttömyyseläkettä, perhe-eläkettä tai osa-aikaeläkettä. Tässä on kyse tietysti siitä miten ammattiliittojen historiat halutaan ottaa huomioon. Loput vakuutuksesta maksaa valtio. Edunvalvontajohtaja Janne Metsämäki SAK:sta korostaa, että rahoitusjärjestelmä on neuvoteltava kokonaan uusiksi tai vakuutuksesta on löydettävä säästöjä. . Vuoden 2005 vaaleissa sosialidemokraatit saivat 62 prosenttia, vasemmistoliittolaiset 34 ja keskusta 4 prosenttia äänistä. Tulevissa vaaleissa vasemmistoliittolaiset ja keskustalaiset ovat yhteisessä ?Vahvasti jäsenten asialla. Vaaliliitolla on yhteinen ohjelma ja samoin vaalityösuunnitelmat ovat yhteisiä. Liittosihteeri Jyrki Alapartanen (vas.) kiistää tällaiset huhut jyrkästi. . Puutyöläisen pitää maksaa jopa viisinkertainen jäsenmaksu verrattuna monen muun ammattiliiton jäseneen. . Miesten keskieläke oli 1 760 euroa kuukaudessa, naisten 1 376 euroa. Lyhyesti Joka neljäs suomalainen on eläkkeellä KESKIMÄÄRÄINEN kokonaiseläke viime vuonna oli 1 549 euroa kuukaudessa. Keskimääräinen työttömyysaste on viime vuosina ollut noin 15?17 prosentin luokkaa. Liitto oli aktiivisesti mukana synnyttämässä suurta teollisuusliittoa TEAMia SAK:hon, jonka Metalliliitto kuitenkin kaatoi. On kuitenkin sanottava, että Puuliiton valtuuston antaessa neuvotteluvaltuudet edetä asiassa, se nähnyt tätä asiaa ensisijaisena. KU:N ARKISTO » ?Puuliitto Kepu ja vasemmisto vaaliliitossa Vasemmistoliittolaisten, keskustan ja sitoutumattomien vaaliliitto haastaa demarit. Puu- ja erityisalojen liitto järjestää syyskuussa liittovaalit. Ammattiliitto Pron puheenjohtajan Antti Rinteen (sd.) tuki hankkeelle on ollut myönteinen. Miten SDP:n puheenjohtajapeli vaikuttaa tai tulee vaikuttamaan tähän hankkeeseen, jää nähtäväksi, pohtii Alapartanen. Pro-hanke etenee Ison TEAMin kaatumisen jälkeen yhteistyötä haettiin pikku-TEAMin kanssa, mutta TEAMin demariryhmä ei Alapartasen mukaan halunnut jatkaa liiton pitkää fuusioperinnettä. Rakennusliiton osalta taas pyrittiin yhteiseen työttömyyskassaan, mutta Rakennusliitto hylkäsi hankkeen. . Edellisen kerran liittovaalit järjestettiin vuonna 2005. Sen jälkeen järjestettiin yhdet ns. 2001 vaalien jälkeen yhteistyö kariutui keskinäisiin riitoihin vaaliliiton sisällä. Päätökset Vahvasti jäsenten asialla -vaaliliitosta tehtiin viime marraskuussa valtuustoryhmien kokouksissa. . Tällä hetkellä käymme keskusteluja ammattiliitto Pron kanssa. Valtuustomme antoi marraskuussa liiton johdolle ja hallitukselle valtuudet käydä syvällisempiä keskusteluja ja aikataulupohdintoja Pron kanssa. Nyt odottelemme ammattiliitto Pron edustajiston keväällä pidettävän kokouksen vastausta. -vaaliliitossa, joka Alapartasen mukaan tavoittelee yli 40 prosentin ääniosuutta
Meidän huosaadessa, se pitäisi tau lemme on, että säänpahtua reiluilla ja tak r u ly n p telyn purku näyttää savertaisilla eh?Säänte van a lk a alkavan työntekidoilla, Selin kertoo. ä ä t näy t jöitä koskevista Hä nen muä it ijö työntek asioista. Kampanja on epäpoliittinen. Siksi yhdessä maassa samanpaamo-parturialaa koskevan työlaiset työehdot on tärkeä puoli asiaa. suojeluesityksen, josta ensimmäistä Kaikki eivät ole tästä asiasta samaa kertaa sekä eurooppalaiset työnanmieltä ja sitä yritetään kiertää, Selin tajat että työntekijäpuoli olivat pääsvahvistaa. seet sopimukseen. Alueellisissa järjestöjen yhteisissä tilaisuuksissa esiintyvät ehdokkaat mainitaan, mutta he eivät voi esimerkiksi ostaa mainostilaa kampanjan nettisivuilta. Kampanjapäällikkö Hanna Kuntsi toteaa, että käytäntö takaa kaikille ehdokkaille tasa-arvoisen kohtelun. KOLMEN sitten EU-vaalien äänestysprosentti oli Suomessa 40,3 prosenttia. Palkansaajan äänellä on merkitystä, Selin sanoo. Kirjoittaja on turkulainen putkiasentaja. 11. Tähän on etsitty kaikkia palkansaajia koskevat teemat, Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin lausui kampanjan avajaisissa. Vaalikampanja ei tuo yksittäisiä ehdokkaita esille. Jos yritykset eivät voi shoppailla työehtoja ja kilpailuttaa eri maiden työntekijöitä verissä päin keskenään, mitä mahdollisuuksia niille jää paremman ja ihmisarvoisemman työelämän vastustamiseen? Ammattiyhdistysliikehän on kansainvälinen! Kyllä, ylätasolla, millä ei ole juurikaan merkitystä. Ei hakaansa Suomen ta luta tehdä sellaisia kannalta yleissitova koskevis säännöksiä, joilla lainsäädäntö takaa .? asioista turvattaisiin työnperiaatteellisesti hytekijöiden tasavertaivät työolot. Tarve yhteisten teemojen esille tuontiin on noussut. . Ei haluta nähdä, että parturi-kampaajat olisivat sellainen ryhmä, joka tarvitsisi erityistä suojelua. KAMPANJAN TEEMOIHIN kuuluvat muun muassa enimmäistyöaikadirektiivin aikaansaaminen, maasta toiseen siirtyvien työntekijöiden oikeuksien takaaminen, irtisanomissuojan kohentaminen ja työntekijöiden mahSELIN NÄKEE Euroopan unionin säändollisuus nostaa joukkokanne työntelyn purkamisinnon toisaalta hyantajaa vastaan. vänä, toisaalta ongelmalli. Tämä on paljon isompi kysymys Euroopan työntekijöille. Mitä kansainvälisempiä seuraukset ovat, sitä suurempi tarve yrityksillä on huolehtia työntekijöidensä hyvinvoinnista ja yrityksen kannattavuudesta yrityksen toimintaa kehittämällä. Yritysmaailma ymmärtää vain rahaa, ja jos jokin toimintamalli tehdään kannattamattomaksi, sen soveltaminen loppuu äkkiä. ILO ja muut kansainväliset järjestöt tekevät hyvää työtä, mutta se ei riitä, jos haluamme vastata työnantajien vyörytykseen. Tietotekniikan kehitys mahdollistaa viiveettömän yhteydenpidon eri maihin kaikille kansainväliseen ammattiyhdistysliikkeeseen kuuluville. Tällä hetkellä ay-kansainvälisyys on kehitysapua ja seminaareja sen sijaan, että se olisi tasavertaista kumppanuutta ja taktista yhteistyötä yritysten ja toimialojen sisällä. Suomalaisen yrityksen käyttäytyessä Kiinassa huonosti tieto siitä on Suomessa alle vuorokaudessa, jos niin halutaan. AINOA TAE suuryritysten hyvälle käytökselle on yritys- johtajien kokemus siitä, että huonosta käytöksestä, kuten tarpeettomista irtisanomisista, on seurauksia yrityksen toiminnalle. Tämä kehitys päättyi ensimmäiseen maailmansotaan, minkä jälkeen on ollut pyrkimyksiä kansainväliseen yhteistyöhön ja jopa kansainvälistä solidaarisuutta, mutta yleinen kehitys on ollut hyvin kansallista. Miksi ensimmäinen maailmansota. Tämä sai työntekijät tappamaan toisiaan kahden maailmansodan ja muutaman sisällissodan verran sen sijaan, että he olisivat jääneet kotiin ja kieltäytyneet porvarillisen sodanjohdon antamista käskyistä toisten työläisten tappamiseksi. YRITYSMAAILMAN KANSAINVÄLISTYESSÄ ammattiyhdis- tysliike ei ole seurannut mukana, vaan se uskoo edelleen ajatuksiin kansallisista eduista ja siitä, että vastustamalla muukalaisia se voisi puolustaa omia etujaan. . Kansallisella ammattiyhdistysliikkeellä ei ole mitään keinoa vastustaa kansainvälisten yritysten ja sijoittajien häikäilemättömyyttä. Ainoa keino pärjätä kansainvälisillä markkinoilla on kansainvälistyä itse. Ajatukset, toimintatavat ja henkilöt liikkuivat ja välittyivät sen piirissä kansainvälisesti jo kaksi sataa vuotta sitten. Ensin tavallisten työntekijöiden, sinun ja minun, pitää kuitenkin luoda suhteet muissa maissa toimiviin muukalaisiin. » Yritysmaailma ymmärtää vain rahaa. Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin avasi palkansaajajärjestöjen yhteisen EU-kampanjan. Akava, STTK ja SAK ovat satsanneet kampanjaan lainaamalla työntekijän kampanjatoimiston palvelukseen. . Työtä . Työttömyyttä tulisi hoitaa sena. työtä tarjoamalla. Säädösten purkuinnossa komissio ei ole vahvistanut UP/Tiina Tenkanen LEHTIKUVA/ TIMO JAAKONAHO Tuukka Pääkkönen totpaa@utu.? Muukalaiset AMMATTIYHDISTYSLIIKE ON syntyjään kansainvälinen ilmiö. Kampanja tähtää suurempaan äänestysinnokkuuteen toukokuisissa EU-vaaleissa VIISI VUOTTA Vuonna 2009 palkansaajat eivät järjestäneet omaa kampanjaa. Palkansaajaliikkeen tehtävä on kertoa äänestäjille, että eurooppalainen edunvalvonta on nykyään pikemminkin sisäpolitiikkaa, Ann Selin kuvailee. Hän toivoo, että suomalaiset oppisivat ajattelemaan itseään eurooppalaisina ja Euroopan unionin jäseninä. Kolumni esitystä direktiiviksi. . Ay-liikkeen EU-kampanja on puolueeton » Tavoitteena on innostaa äänestäjät uurnille. palkansaajakeskusjärjestön yhteinen kampanja haluaa saada työelämän äänen kuuluviin Euroopan unionin vaaleissa. Koska silloin ayliikkeen toimijat ja laajat kansanjoukot omaksuivat nationalistisen käsityksen, jonka mukaan on olemassa yhtenäisiä valtioiksi muodostuneita kansakuntia, joiden edut ovat keskenään ristiriidassa. Kaikissa Eusuus ja työsuojelun miniroopan maissa ei tällaista mitaso. lainsäädäntöä ole. Esimerkkinä Selin mainitsee kam. Palkansaajien äänestysprosentti oli pienempi. Historia on osoittanut tämän taktiikan toimimattomaksi
Todella moni EU-maa on myös Nato-maa, sitä kohtaloa en toivo Suomelle. Tästä selvitään vain panostamalla nuorisoon. Se on kuin avaisi Pandoran lippaan, en lähtisi sitä itse tällä hetkellä avaamaan. . Siitäkin syystä, että EU:n tulee kantaa vastuunsa myös humanitaarisessa maahanmuutossa. Palkkakilpailu on EU:ssa vakava ongelma, kansallinen lainsäädäntö ei riitä sen estämiseen. EKP:n, IMF:n ja EU:n harjoittama kuripolitiikka ei auta kriisimaita selviytymään veloistaan, vaan iskee ne yhä syvemmälle kurjuuden kierteeseen. Naton valtaa EU:n ulko- ja turvapolitiikkaan on rajoitettava. Liittovaltio on sellainen mörkö, josta puhutaan kuin olisi vain kaksi kehityssuuntaa, pienen byrokraattisen eliitin Brysselissä hallitsema liittovaltio tai sitten kansallismielisyys. Euroopan kuuluukin lähentyä, kunhan se käy demokraattisesti. 12 . Talous pitäisi saada demokraattiseen valvontaan. En missään nimessä kannata palkka-armeijaa, vaan nykyinttiä pienemmällä ja tehokkaammalla harjoittelulla ja paremmalla kalustolla. Natosta pysyttävä kaukana Palkkakilpailu vakava ongelma sen puolesta, että edunvalvonta varsinkin teollisuudessa ja rakennuksilla olisi parempaa unioninlaajuisesti. . Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan on oltava itsenäistä ja puolueetonta. Hyväveliverkostot ja pyöröovet pitäisi saada karenssijärjestelmän piiriin, Haimi sanoo. » Ongelma Demokratian lisäämisessä onkin työsarkaa. . Ongelma on byrokraattisesti johtava keskushallinto. Sen ainoa tehtävä on säädellä in?aatiota ja pitää vienti korkeana, tällaisena se palvelee vain vahvan talouden maita, kuten Ranskaa ja Saksaa. Eurosta Haimi pitäisi silti kiinni, vasemmiston linjan mukaisesti. . PITÄISI SIJOITTAA nuoriin ja siihen jengiin, joka pystyy ottamaan haltuun Euroopan tulevaisuutta, sanoo Toivo Haimi. Käytännössä nuoriin sijoittaminen tarkoittaa maksuttoman koulutuksen, työllisyyden ja toimeentulon turvaamista euroopanlaajuisesti. Erityisen tärkeää se olisi kriisiaikoina. Haimin mukaan sosiaali- ja koulutuspolitiikka ovat jääneet kohtuuttoman pienelle huomiolle ja erityisesti niistä on myös leikattu. . Vierastyöläiset työskentelevät vailla työttömyysturvaa ja järjestäytymättöminä. Minkäänlaista maahanmuuttoa Haimi ei kuitenkaan lähtisi rajoittamaan. . Ja jotta Lampedusan kaltaisilta katastrofeilta vältytään, niin paperittomille ihmisille on taattava toimeentulo, terveydenhuolto, asuinpaikka sekä mahdollisuus tehdä työtä ja kouluttautua. EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikassa Haimi korostaa riippumattomuutta. Haimin mukaan EU:n pitäisi ottaa rooli työntekijöiden järjestäytymi- Emilia Kukkala emilia.kukkala@kansanuutiset.? on byrokraattisesti johtava keskushallinto.. EU:n sotilaallista kriisinhallintaa on toteutettava ensisijaisesti YK:n valvonnassa. Haimi kannattaa Suomeen vapaaehtoista asevelvollisuutta. . EKP on epädemokraattisesti johdettu ja valvottu elin, EMU toimii pelkästään kylmien markkinatalouden ehtojen mukaisesti. Vaikutuksista ei ole tehty perinpohjaista selvitystä, hajottaminen on utopiaa siihen asti. Harmaan talouden koko Euroopassa taitaa olla tällä hetkellä 100 miljardia euroa. Vierastan persujen suhtautumista, että lähden ajamaan jotain mystistä Suomen etua. EU-ehdokas ?Minulla ja suurkapitalistilla ei ole mitään yhteistä? LENNART TAKANEN » Toivo Haimi ei lähtisi Euroopan parlamenttiin ajamaan Suomen etua, koska sellaista ei ole olemassa. . Tällä hetkellä perussuomalaiset istuvat patakonservatiivien ja äärioikeiston kanssa samassa ryhmässä. Minulla ja suomalaisella suurkapitalistilla ei ole mitään yhteistä. ?Liittovaltio sellainen mörkö? Haimin mukaan myös perussuomalaisten liittovaltiopelottelu on kaukana todellisuudesta. . Esimerkiksi nuorisobarometrin mukaan nuoret ovat edelleen maanpuolustustahtoisia. Sieltä jos noustaan, niin hyvin erilaisina, autokraattisina oikeistolaisina. Ei mitään mystistä Suomen etua Haimi kummeksuu ajatusta, että meppinä ajettaisiin maiden etuja. . Se on pelkkää sumutusta. Haimin mukaan on suoranaista valehtelua väittää pystyvänsä ajamaan parlamentissa jonkin tietyn maan etua, koska siellä ei istuta maittain vaan poliittisissa ryhmissä.
Sen näkee siellä tehdyistä päätöksistäkin, Erno Välimäki sanoo. Jos kaikki tulevat Eurooppaan » Naimisissa ja kolmen pojan isä. » Harrastaa valokuvaamista, kitaransoittoa, ruuanlaittoa ja italian opiskelua. » Haluaa herättää vasemmistoliitossa keskustelua erityisesti työelämän ja teollisuuden kysymyksistä. . Meillä tuntuu naiiviudesta tulleen poliittinen aate, jossa käytännön asiat unohtuvat. » Vaalilause: Tehdään työn ja toimeentulon Eurooppa. Välimäki ei usko, että mikään maa voi olla rajoittamatta maahanmuuttoa. . Itsenäisen maan pitää pystyä käyttämään tarveharkintaa siitä, minkä alan ihmisiä se tarvitsee töihin. Vaikka hänestä unionin sisällä maahanmuuton kynnyksen tulee olla matalampi kuin ulkopuolelta, ei hän poistaisi kynnystä kokonaan. » Syntyy tyylikäs kierre pohjalle, kun kilpaillaan kuka tekee halvimmalla. . Euroopan unionin politiikka pitäisi kääntää vasemmalle. Suomalaisella duunarilla ei ole pitkään aikaan ollut edustajaa Euroopan parlamentissa. Siksi sinne saatava ihmisiä, jotka tuntevat työelämän, teollisuuden ja arjen asiat, hän sanoo. Hän asettui ehdokkaaksi, jotta päätöksentekovalta voidaan ottaa ammattipoliitikoilta työtä tekeville ihmisille. . Samaan aikaan halpatuontimaissa brutaalit diktatuurit pitävät esimerkiksi ammattiyhdistysliikettä kurissa niin, että työntekijät eivät pysty nostamaan palkkatasoaan, ja kyseisen maan kapitalistit saavat eurooppalaisiin nähden epäreilun kilpailuedun. soa. Yksi hyvä keino sen estämiseen olisi se, että jäsenmaissa ammattiyhdistysliikkeen toimintaedellytykset olisivat pohjoiseurooppalaisella tasolla. Hän toteaa kuitenkin, että tässä asiassa europarlamentti pystyy korkeintaan rakentamaan puitteita ja kannustamaan. . Europarlamentti on merkittävä paikka, jossa tehdään jokaisen suomalaisen elämään, myös työelämään, vaikuttavia direktiivejä ja lakeja. Sen näkee siellä tehdyistä päätöksistäkin, hän sanoo. VASEMMISTOLIITON Halpatuonti kuriin . 7.3. Li Anders- son, Pia Lohikoski. Suomalaisella duunarilla ei ole pitkään aikaan ollut edustajaa Euroopan parlamentissa. Hän kehottaakin kansaa vaaliuurnille. . Euroopan unionia pitäisi käyttää siihen, että saataisiin esimerkiksi ammattiliittojen kanneoikeus, vuokratyörajoitukset, nollatuntisopimusten kieltäminen ja minimipalkkalait. Pitää pyrkiä auttamaan demokratiakehitystä, parantamaan ammattiyhdistysoikeuksia, koska se selkeästi parantaa ihmisten elinta- 13. Kerjäläiset eivät saa tulla Romaniasta suomalaisen sosiaaliturvan piiriin. Syntyy tyylikäs kierre pohjalle, kun kilpaillaan kuka tekee halvimmalla. Ay-liikkeen pitäisi pystyä rakentamaan keskinäistä solidaarisuutta, jotta voidaan torjua sellaiset tapaukset, joissa vaikkapa ?rman suomalainen ja saksalainen yksikkö kilpailevat, kumpi säilytetään, ja saksalaiset tarjoutuvat laskemaan palkkojaan, jos heidän työpaikkansa säilyvät, hän sanoo. . Työelämän pelinsäännöt, elinkeinoelämän ja teollisuuden toimintaedellytykset ja reilut pelisäännöt, pääluottamusmiehenä toimiva Välimäki luettelee asioista, joihin keskittyisi europarlamentissa. Ensitöikseen hän tarttuisi työelä- Erno Välimäki » 36-vuotias porilainen metallimies ja pääluottamusmies, Metalliliiton hallituksen jäsen. män saralla valvonnan ja sanktioiden tehostamiseen. . Varsinkin kymmenen viime vuotta työelämään ja sosiaaliturvaan liittyvissä asioissa on toteutettu puhtaasi oikeistolaista agendaa ja ylikansallista rosvokapitalismin yhteismarkkina-aluetta, hän sanoo. Politiikan suunta on kiinni vaalituloksista, niin europarlamenttivaaleissa kuin kansallisissa vaaleissa kaikissa jäsenmaissa. EU-ehdokas Duunarin asialla » Erno Välimäki haluaa Eurooppaan puolustamaan työläistä. eurovaaliehdokas Erno Välimäki näkee Euroopan unionissa byrokratiaa suuremman ongelman. . Lisäksi Euroopan unionin pitäisi tehdä reilua kauppapolitiikkaan Ei ole EU:lta reilua esimerkiksi ryöstökalastaa Länsi-Afrikan rannikolta vedet tyhjiksi ja sitten ihmetellä, että siellä ihmiset lähtevät nälissään pakolaisiksi. Myös työperäisen maahanmuuton suhteen Välimäki pitäisi päätösvallan vastaanottavassa maassa. . Ei kuulu meidän maksettavaksemme. Hän korostaa, että EU:n tulee panostaa Romaniaa hoitamaan vähemmistöjensä asiat kuntoon, jotta sieltä ei tarvitse lähteä kiertolaiseksi. Tuula Kärki tuula.karki@kansanuutiset.? SARJASSA AIEMMIN: 28.2. Ammattiyhdistystoimijana olen nähnyt, kuinka vaikeaa Suomessakin on saada isoja asioita läpi. Lisäksi pitää työskennellä aktiivisesti sen eteen, että saataisiin Euroopan laajuisia työehtosopimuksia, joilla turvattaisiin minimitasot. Yksi keskeinen asia on unionin ulkopuolelta tuleva halpatuonti. . Jos jostain lähtee liikkeelle todella isoja ihmisjoukkoja, ei vain ole kestävä ratkaisu, että kaikki tulevat Eurooppaan, hän sanoo. Hän tarjoaa tuttua ratkaisua: ongelmat pitää pyrkiä hoitamaan lähtömaissa. . Petri Pekkola. Suurpääoma nauraa partaansa Toinen asia on EU:n sisäinen hintakilpailu. . Ainoat hyötyjät ovat suurpääoma ja omistajat, jotka nauravat partaansa.
Ei niin, että heitä vain tapaa, vaan että siinä porukassa ihan oikeasti tehdään töitä. Että tekstiä ja tuloksia on synnyttävä. Siirtolaisuus näyttäytyy uudella tavalla Monikulttuurinen työyhteisö opetti vääjäämättä myös erilaisuuden hyväksymistä. 14 . Tällaiset aiheet ovat äärimmäisen harvinaisia. Vuodet EU-virkamiehenä toivat maailman lähelle » Pauliina Murto-Lehtinen työskenteli EU-päätöksenteon ytimessä himpun vajaat 20 vuotta. Muodollisesti parlamentin valta on riittävää, mutta viime vuosien talouskriisin aikana päätöksenteko on livahtanut johonkin muualle kuin muodollisen päätöksenteon puitteisiin. Se taas ei ole EU:n ratkaistavissa. Sinä aikana hän on ehtinyt muun muassa sairastaa ?unssan, hoitaa lapsenlapsiaan, harrastaa runsaasti kulttuuria ja hankkia kirjastokortin. Paluu Suomeen ei ole ollut kulttuurishokki, koska Murto-Lehtisellä on koko Brysselin pestinsä ajan ollut koti myös Helsingissä ja hän on seurannut kotimaan asioita tiiviisti. . Se sai minut pohtimaan yhä enemmän siirtolaisuutta ja maahanmuuttoa. Olennaista on myös europarlamentin valta suhteessa ministerineuvostoon. Läpinäkyvyys ja kansalaisvaikuttaminen Murto-Lehtinen myöntää, että EU:n rakenne on monimutkainen. . EU:n laajenemisen myötä käyttökieleksi on ranskan tilalle on tullut yhä vahvemmin englanti. . Parlamentin lainsäädäntötyöstä 99,9 prosenttia on sellaista, jossa kansallinen etu ei ratkaise. Niissä liberaali oikeisto äänestää samoin kuin vasemmisto. Toimiva talous tai ympäristön suojeleminen sen sijaan ovat Suomenkin etuja. EU oli ihan erilainen EU silloin, kun Suomi liittyi mukaan, Murto-Lehtinen muistuttaa. . Se helpotti sekä minun että useimpien suomalaisten toimintaa. Me mentiin kulttuurisesti vanhaan Euroopan unioniin, jossa oli vallalla ranskalainen hallintokulttuuri. Jäljelle on jäänyt jättimäisiä jätevuoria ja aavekaupunkeja. . Ja silloin muut jäsenmaat yleensä kiltisti kuuntelevat ja etumme on yhteneväinen Ruotsin kanssa. Jakolinjat äänestyksissä eivät kulje valtioiden rajojen mukaan. . Siellä päätetyt asiat eivät ole julkisia sen suhteen, mitä kunkin maan ministeri on äänestänyt. Parlamentti on tällä hetkellä äärimmäisen läpinäkyvä. Demokraattisen valvonnan kannalta kaikkein tärkeintä on kansallisten parlamenttien valvonta omiin hallituksiinsa. Talousasioissa on jako oikeiston ja vasemmiston välillä, toinen jako liittyy ihmisoikeuksiin. Se on ehkä selkeimmin EU-asia. Myös ne koukeroisimmat hallinnon piirteet alkavat pikkuhiljaa väistyä. Niin sanottu yhteisömetodi, jossa komissio esittää ja neuvosto ja parlamentti päättävät, on pienten jäsenmaiden etu. . Mistä ihmiset ovat lähteneet, mihin tulevat ja mitkä ovat heidän valmiutensa siihen muutokseen. Pauliina Murto-Lehtinen » Työskenteli vuodesta 19962007 Euroopan parlamentin vasemmisto-ryhmä GUE/ NGL:n sihteeristössä, ensin työllisyys- ja sosiaalivaliokunnassa, sitten budjettivaliokunnassa. » 2007?2014 perussopimusvaliokunnan sihteeristön hallintovirkamiehenä. » Ennen Brysseliin siirtymistä europarlamentaarikko Marjatta Stenius-Kaukosen Suomen avustajana. » Tehnyt aiemmin toimittajan ja tiedottajan töitä erilaisissa järjestöissä. EU-asioista puhuttaessa esiin nousee usein sanapari ?Suomen etu?. Murto-Lehtisen mukaan EU-parlamenttityössä tulee eteen hyvin harvoja asioita, joissa voidaan puhua Suomen edusta. On syntynyt kummallisia ad hoc -liittoja, jotka ovat tehneet sopimuksia EU-rakenteiden ja perussopimuksien ulkopuolella. Siltähän se ei ole nyt näyttänyt. Ikuisuusasioita ovat ympäristöön liittyvät kysymykset. . Kävin katsomassa Kreikassa sitä pientä, idyllistä kalastajakylää, josta naisen isä aikoinaan lähti. Britit vastustavat kaikkea ja jos mennään virallisen proseduurin mukaan, päätöksenteko kestää todella kauan. Se on kuitenkin merkinnyt siirtymistä hallitusten väliseen sopimiseen, jossa demokraattinen kontrolli ei toteudu. . Sittemmin kaivokset ovat lakanneet kannattamasta. Mutta nyt alkaa valjeta, ketkä näitä miljoona allekirjoitusta vaativia aloitteita pystyvät tekemään. Kokemuksesta jäi käteen televisiosta tuttu kansainvälinen tuttavapiiri ja valtava tietomäärä muun muassa puupölystä. TEKSTI Anna Paju KUVAT Jussi Joentausta PAULIINA MURTO-LEHTINEN on ollut eläkkeellä kuukauden päivät. Olin huonosti integroitunut maahanmuuttaja Belgiassa. Ensimmäisten tätä kautta tulleiden kansalaisaloitteiden takana on vahva organisaatio. Selkeä Suomen etu tulee Murto-Lehtisen mukaan esiin asioissa, joihin liittyvät kylmät olosuhteet tai pitkät välimatkat. Yksi tällainen koski energiansäästölamppuja, joita vaadittiin katulamppuihin. Kokouksia voi katsoa netissä ja kaikki asiakirjat ovat julkisia. Isoimmat ongelmat avoimuudessa ovat Murto-Lehtisen mielestä ministerineuvoston puolella. . Se on enemmän kuin kansainvälinen järjestö mutta hyvin kaukana liittovaltiosta. Päätöksenteon läpinäkyvyys organisaatiossa lisäisi sekä demokraattisen valvonnan että kansalaisten mahdollisuuksia valvoa mitä tapahtuu. . Ehdotettu lampputyyppi ei olisi Suomen pakkasissa kestänyt. . Sitä, että oma tapa toimia ei ole ainoa eikä välttämättä oikea eikä aina paraskaan. Maailma, lähinnä Euroopan maat, ja sen uutiset ovat tulleet työkavereiden myötä lähemmäs. Murto-Lehtinen sanoo alkaneensa ymmärtää siirtolaisuutta syvällisemmällä tavalla. Hän kertoo parlamentin vasemmistoryhmässä työskennelleestä Belgiassa syntyneestä kreikkalaistaustaisesta naisesta. Tämän isä oli tullut aikoinaan monen muun etelä-eurooppalaisen siirtotyöläisen tapaan töihin Belgian kaivoksille. On mahtava rikkaus, että ihmisen lähityöympäristössä on toistakymmentä kansallisuutta. Siitä MurtoLehtinen oli aluksi valtavan innostunut. . Hän muistaa EU-uransa ajalta kolme. Myös menettelytavat voivat koitua Suomen eduksi. . Ympäristökysymyksiä kun ei vaan voi kansallisesti hoitaa. Murto-Lehtinen nostaakin tärkeimmäksi Brysselin opikseen sen, että hyvin erilaisista kulttuureista tulevat ihmiset voivat saada yhdessä tuloksia aikaan. . Tämä mahdollistaa vetoamisen siihen, että jokin asia on päätetty Brysselissä, ilman että kerrotaan miten oman maan ministeri neuvostossa äänesti. Lissabonin sopimuksen myötä tuli käyttöön suoran kansalaisvaikuttamisen muotoja, kuten eurooppalainen kansalaisaloite. Pienen jäsenmaan etu ei ole se, että mennään kohti hallitusten välistä päätöksentekoa. Siinä komentavat isot. Demokratia ja parlamentin valta Demokratiasta, europarlamentin vallasta ja päätöksenteon läpinäkyvyydestä keskustellaan paljon. Se on iso ongelma. Perussopimuksia tulisi Murto-Lehtisen mielestä muuttaa niin, että myös nopeampi ja joustavampi päätöksenteko olisi mahdollista. . Nämäkään kysymykset eivät ole ihan niin yksioikoisia kuin kotimaisesta keskustelusta toisinaan voisi päätellä. Parlamentin valtaa on kasvatettu joka kerta, kun EU:n perussopimus on uusittu. . Hallinto on yhä äärimmäisen hierarkkinen, mutta siihen tottui. Päätöksenteon livahtaminen rakenteiden ulkopuolelle on iso ongelma. Äänestyksiä ei ratkaise kansallinen etu Ylikansallinen päätöksenteko Ylikansallisessa maailmassa päätöksentekoa on harjoitettava yli kansallisten rajojen. Ystävät olivat kaiken muun maalaisia paitsi belgialaisia enkä oppinut koskaan katsomaan paikallista televisiota. Vuonna 1996 Bryssel aiheutti kulttuurisokin. . Ajankohtaisista asioista Murto-Lehtinen nostaa esiin talouskriisiin hoitoon liittyvän sosiaalisen ulottuvuuden. . Se on ongelma, sanoo Murto-Lehtinen. Hän myöntää, että käytäntöön on ollut sekä poliittisia että käytännön syitä: . Alussa sitä naureskeli, päivitteli ja tuskaili. Moni ruotsalainen työntekijä lähti, kun ei jaksanut hierarkkisuutta, suomalaiset sinnittelivät. Sosiaalipolitiikka ei ole EU:n päätäntävallassa, mutta EU:n omien toimien sosiaalisista vaikutuksista pitää olla tieto ja vastuu. Esimerkiksi katolisen kirkon masinoima oikeus elämään -aloite. Kuilua kansalaisten ja EU-instituutioiden välillä yritetään kaventaa, mutta muotoja vielä haetaan.
Henkilökohtaiset vapaudet ovat suurempia. Esimerkiksi muutosesitysten tekeminen lakiehdotuksiin tarkoittaa sitä, että yksittäinen meppi saa hyvinkin konkreettisella tavalla kädenjälkensä EUlainsäädäntöön. . Erityisesti valiokuntien sisällä tietämyksellä ja osaamisella pärjää. . Kun kuljettajien työaikadirektiivi oli käsittelyssä, oli helpottavaa päästä keskustelemaan siitä AKT:n edustajien kanssa. Meludirektiivin tiimoilta tehtiin yhteistyötä Muusikkojen liiton kanssa. . Mepille, jolla on vain oma agendansa, käy huonosti. Kukaan ei Murto-Lehtisen mukaan pysty omaksumaan sitä valtavaa asiamäärää, mikä mepin työssä tulee eteen. Hänen arvionsa on, että meppien, joilla on lainsäädäntötyöstä kokemusta, on helpompi oppia parlamentin toimintatavat. . Tärkeää on myös valita hyvät avustajat, joille uskaltaa antaa vastuuta. TULEVIA VAALEJA Pauliina Murto-Lehtinen sanoo seuraavansa ?ihan hirveän kiinnostuneena?. . Tästä esimerkkinä voi mainita vaikka sen, että Outi Ojalan ollessa työllisyysvaliokunnassa, me oltiin paljon yhteydessä paitsi puolueeseen, myös suomalaisiin ammattiliittoihin. Ei se suinkaan mene niin, että vain isot jyrää. Jos meppi on asiantunteva ja asiansa perusteleva, häntä kuunnellaan ja hän saa näkemyksenä läpi, vaikka edustaisikin pientä, salin laitimmaisena istuvaa ryhmää. On kyettävä päättämään ja valitsemaan, mikä on tärkeää. . Televisouutisissa on paljon tuttuja, koska hirveän monta nykyistä pääministeriä ja presidenttiä tunnistaa televisiokuvista, koska monella on tausta europarlamentissa, Murto-Lehtinen vinkkaa. Anna Paju 15. Ei se ole niin yksioikoista että pahat byrokraatit ovat sitä onnellisempia mitä kauempana kansalaiset pysyvät. Toivon myös, että voisin auttaa vasemmiston ehdokkaita ja myös parlamenttiin valittuja. Sillä, että puolueella on oma europarlamenttiedustaja, voi Murto-Lehtisen mielestä olla parhaimmillaan hyvin suuri merkitys. . Osallistuvan demokratian toteuttaminen näin isossa mittakaavassa on todella vaikeaa, mutta keinoja etsitään, sanoo Pauliina MurtoLehtinen MURTO-LEHTINEN KOROSTAA, että yksittäisellä mepillä on vaikutusvaltaa. . Jos tulee kokonaan politiikan ulkopuolelta, on ihan hukassa. Kun ei ole hallitusoppositioasetelmaa, ei ole myöskään ryhmäkurin vaatimusta. Työ europarlamentissa on hidasta ja junnaavaa. Ylipäänsä mepeistä ovat parhaiten pärjänneet ne, jotka ovat selkeästi erikoistuneet johonkin tiettyyn asiaan. Myös Tanskan nykyinen pääministeri Helle Thorning-Schmidt erikoistui työsuojelukysymyksiin. . Asiantunteva ja joustava pärjää PAULIINA MURTO-LEHTINEN näki 20 vuoden aikana europarlamentissa monenlaisia edustajia. Onneksi parlamentin vasemmistoryhmässä on tässä välilläkin toiminut apulaispääsihteerinä suomalainen Sanna Lepola. Linkki parlamenttiryhmään takaa tiedonkulun, puolin ja toisin. . Suomalaismepeistäkin kansanedustajataustaiset ovat olleet nopeimmin sisällä systeemissä. Politiikassa toimineilla on kokemusta myös kompromisseista. . Siinä vaiheessa kun Outi Ojala lähti parlamentista, hänen erikoistumistensa työsuojelukysymyksiin oli mennyt niin pitkälle, että hänet pyydettiin kansainväliseen puupölykonferenssiin puhumaan, Murto-Lehtinen nauraa. . Se on selkeästi suurempi kuin yksittäisen kansanedustajan vaikutusvalta
Vastaavaa summausta rahatalouden mekanismeista ei ole aiemmin julkaistu. TEKSTI Emilia Kukkala KUVA Jussi Joentausta TUPA OLI täynnä, Jussi Ahokkaan ja Lauri Ho- lapan Rahatalous haltuun . Sellaista ei kirjoittajien mukaan historia tunne. On vain kaksi leiriä, vähemmän ja hitaammin sopeutuksia kannattavat vastaan kertarysäys. Kirjassa monet kyseenalaistamattomiksi totuuksiksi niin kansan kuin poliittisen ja taloudellisen eliitinkin suissa päätyneet hoke- Velkakirjamarkkinoiden valtaa yli talouspolitiikan on kavennettava. mat ammutaan siististi analysoiden alas. Näihin kuuluu myös niin sanottu hyödykerahatarina, kuvitelma luonnontilaisena pidetystä vapaasta vaihdosta yksilöiden välillä. Kirja syntyi tarpeesta vastata kahteen huutoon. välttämättöminä esitetyistä leikkauksista. . Julkisessa 16 keskustelussa ei ymmärretä sen näkökulmaluonnetta, vaan kunnioitetaan ?talousviisaita? tai ?talousmiehiä?, joiden kuvitellaan olevan objektiivisen, neutraalin tiedon hallitsijoita. Todellisuudessa taloustieteen eri koulukunnista kuuluu julkisessa keskustelussa vain uusklassinen taloustiede. Kirjat Kirjan tekijät Jussi Ahokas (vas.) ja Lauri Holappa keskustelivat kommentaattoreiksi pyydettyjen Juhana Vartiaisen ja Jaakko Kianderin kanssa. Kurjistavalle talouspolitiikalle on uskottava vaihtoehto » Kevään tietokirjatapaus on samaan aikaan sekä helppolukuinen ja kansantajuinen esitys että perusteellinen akateeminen puheenvuoro. ja sen ?umpeen kuromiseksi. Päättäjät eivät voi edes kuvitella vaihtoehtoja. Myöhemmin Holappa käytti esimerkkinä puhetta ?kestävyysvajeesta. Halusimme sekä osallistua akateemisen taloustieteelliseen että konkreettiseen talouspoliittiseen keskusteluun. Tämä on myös demokraattinen ongelma. . Yksiäänisyys on ongelma, koska kaikki yhteiskuntatutkimus on ideologista. Holapan mukaan se on ainoa järjestäytynyt ja pitkälle kehittynyt koulukunta uusklassisen lisäksi. Kirjassa perustellaan askel askeleelta, miksi uusklassinen vyönkiristykselle ja työn tarjonnan lisäämiselle rakentunut talouspolitiikan suuntaus on virheellinen. Rahataloudellinen traditio korostaa koko-. Niin ikään velka on rahaa vanhempi keksintö. Kokonaiskysyntä on unohdettu Teoksen analyysi nojaa jälkikeynesiläiseen talousteoriaan, joka korostaa kokonaiskysynnän merkitystä kapitalistisessa talousjärjestelmässä. Irti kurjistavasta talouspolitiikasta -kirjan julkaisutilaisuudessa Helsingin yliopistolla keskiviikkona. . Se on poikkeuksellisen yksiäänistä ja uusklassista, kertoi Holappa. Holapan mukaan tekijöiden tavoitteena on ollut hybridi, joka on samaan aikaan tietokirja laajalle yleisölle ja tieteellinen puheenvuoro. Neutraalia taloustiedettä ei ole . Se määrittää poliittisen keskustelun reunaehdot
Se selittää, mitä raha on ja mistä se tulee. tai kirjoittajat lähemmäs valtavirtaa. Hänen mukaansa erot eivät ole niin suuria. . Kuitenkin Suomen tehtyä talouspoliittisen täyskäännöksen pois investointivetoisesta kasvustrategiasta on rakenteellinen työttömyys vakiintunut korkealle tasolle. . Tämän analyysin valossa myös koko rahaliitton on järjetön. Kansallisvaltiorajoite on totta. Ihan todella paljon mieluummin olisin mainstreamia kuin marginaalia, vastasi Lauri Holappa. Jussi Ahokas keskittyi puheenvuorossaan siihen, miten kysyntätekijät otettaisiin paremmin huomioon käytännössä. . Meillä liikkumavaraa ei ole. . nykyiselle poliittiselle järjestelmälle, joka ei hänen mukaansa ole siihen kyllin kehittynyt. . Ei siellä ole kriisiä. Aikaa jäisi muullekin kuin työlle. Myös taloudelliseen vakauteen tulisi pyrkiä. . Samanlainen sopeutuminen Suomen kaltaisessa pienessä maassa on vaikeaa, kun ollaan sitouduttu EU:n tasolla. Like 2014. Nämä talousteorioiden kuolleet ajatukset nousevat kuitenkin zombien tavoin haudastaan säännöllisin väliajoin kummittelemaan ja sotkemaan elävien asioita. Quiggin mukaan kovan linjan talouszombi on täysin haavoittumaton. Maailmantalous ei toimi, koska vapaita markkinoita hallitsevat zombiajatukset: vaaralliset ja virheellisiksi todistetut väitteet. Peruslähtökohtamme on, että velkakirjamarkkinoiden valtaa yli talouspolitiikan on kavennettava. Työttömien joukko piiskana Työtakuu, muttei työpakkoa Ruotsilla saman verran alijäämää Ahokas kävi kirjassa esitetyn talouspoliittisen ohjelman lyhyesti läpi. Valtioita on tuettava epävarmoissa tilanteissa, mikä laajentaa pelivaraa yhteiskuntapolitiikassa. naiskysyntää ja rahan velkaluonnetta. Ruotsilla esimerkiksi on alijäämää saman verran kuin Suomella, mutta suhtautumistapa on toinen. Talouspoliittisessa ohjelmassa ajatellaan Suomi osaksi euroaluetta ja sen politiikkaa. 342 sivua. Kirja on hienosti ja pedagogisesti esitetty. 17. Kaikkiaan hän kuvaili teosta hyvin kirjoitetuksi ja erinomaiseksi tietokirjaksi. . Emme halua väheksyä tarjontatekijöiden merkitystä, molemmat on otettava huomioon. Esitämme myös malleja in?aation hillitsemiseksi, Holappa huomautti. Täystyöllisyys yhä hyvä tavoite . Se on hienosti ja pedagogisesti esitetty ja argumentoitu. Vartiainen asemoi itsensä ja taloustieteen valtavirran totuttua lähemmäs jälkikeynesiläisyyttä . Jos kokonaiskysyntää ei kyetä takaamaan, syntyy työttömyyttä, joka hidastaa talouskasvua. OECD-maissa on 90-luvulta asti haluttu tulkita työttömyys tarjontaongelmaksi. Se oli ensimmäinen laaja ?nanssikriisi. Australialaisen Queensladin yliopiston taloustieteen professorin John Quiggin (s.1956) teos Zombitalous on uusliberalistisen ?nanssitalouden epäonnistumisten historiaa. Kuuden prosentin työttömyydellä palkankorotukset nousevat liian nopeasti ja kilpailukyky heikkenee. Työttömien joukko ei enää toimi piiskana ja palkkajarruna, jos työttömille luvataan töitä kunnalta. Vartiainen uumoili sellaisen tilanteen pelottavan myös ammattiliittoja, koska minimipalkka olisi joka tapauksessa taattu. Talouszombit saatettava haudan lepoon jatkuva kansainvälinen ?nanssikriisi on osoittanut jälleen kerran rahamaailman ja kapitalismin synkän olemuksen. Kapitalismissa on kaikkea yltäkyllin kaikkien saatavilla, mutta harvojen saavutettavissa. Jos lääketiede kiertäisi kehää taloustieteen tavoin, kävisimme edelleen noitatohtoreiden vastaanotolla. Kirjoittajien esittämä malli olisi Vartiaisen mukaan ?äärimmäisen vaativa. Siinä hallitukset voivat ottaa selvän vastuun rahoitusinfrastruktuurin vakaudesta, vastasivatpa varsinaisesta palvelutarjonnasta sitten julkiset tai yksityiset yritykset. Nykyiset yritysjohtajat ja ?nanssikeinottelijat ovat Quiggin mukaan jälkiviisaita pelureita, jotka lyövät vetoa aina pelin jälkeen. Siksi rahoitusmarkkinat on erotettava tiukasti julkista takausta vaativien, yhteiskunnallisesti välttämättömien rahoitusjärjestelmien ja oman onnensa varaan jätettävien, keinottelijoiden uhkarohkeiden seikkailujen välillä. Yhteiskunnallisesti tärkeä ?suppean pankkitoiminnan. Se on kova tavoite ja muutos nykytilanteeseen ja vaatii siksi kovia keinoja. Täystyöllisyys tarkoittaisi myös työn uudelleen määrittelyä ja sen tasaisempaa jakamista. Optioineen he elävät riskittömässä maailmassa toisin kuin työntekijät. rahoitusmarkkinat aiheuttivat muun muassa USA:ssa paradoksin heikentämällä kansalaisten tulojen ja kulutuksen välistä yhteyttä. Tulotason laskiessa yhdysvaltalaisten kotitalouksien oli mahdollista ottaa lainaa pitääkseen kulutustasoaan yllä. Henkilökohtaista konkurssia hakee USA:ssa vuosittain yli kaksi miljoonaa ihmistä. Quiggin mielestä päättäjät ovat tipahtaneet kaiken todellisen yhteiskunnallisen tiedon ulkopuolelle. Merkillepantavaa kirjan suomennoksessa on, että Tampereen yliopiston taloustieteen ja sosiologian neljätoista kurssilaista osallistui taloustieteen yliopistonlehtori Hannu Laurilan ja tohtorikoulutettava Olli Herrasen kanssa suomennostyök hön. Jos nämäkäään eivät johda täystyöllisyyteen, luodaan työtakuuohjelma, jossa valtio työllistää loput halukkaat demokraattisesti sovitulla minimipalkalla, jolloin kitkatyöttömyydestä ei muodostu pitkäaikaista. Malli on jotakuinkin vastakkainen vastikkeelliselle sosiaaliturvalle. . Ja koska kapitalismin logiikan mukaisesti in?aatiopaineet voimistuvat, on verotuksellisin toimin rankaistava yrityksiä liian suurista palkankorotuksista tai mieluummin sidottava palkankorotukset yleiseen tuottavuuskehitykseen. Jaakko Kiander totesi, että OECD-maissa NAIRU:t ovat ?hatusta vedettyjä?, mutta niillä on iso poliittinen merkitys. Ette te niin yksin ole, hän piikitteli. . Valtavirtaista talousteoriaa koko kysymys ei juuri kiinnosta. Kiander huomautti, että USA on käytännön talouspolitiikassaan ollut viime vuosina lähempänä jälkikeynesiläisyyttä kuin Eurooppa. . Se, ettei ole rahapoliittista suvereniteettiä, ei tarkoita, että kannattaisi tehdä vielä mielettömämpää politiikkaa. ?Ihan totta?, kehui Vartiainen Julkaisutilaisuudessa kuultiin myös Ilmarisen johtajan Jaakko Kianderin ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtajan Juhana Vartiaisen kommenttipuheenvuorot. Ahokkaalle ja Holapalle jokseenkin vastakkaista talouspoliittista laitaa edustava Vartiainen kehui kirjaa sujuvasti ja selkeästi kirjoitetuksi tietokirjaksi, jonka keskeiset väitteet ovat ?ihan totta?. Kritiikkiäkin tuli. järjestelmä on osa julkista infrastruktuuria samaan tapaan kuin sähkönjakelu tai tietoliikenneyhteydet. Ennennäkemättömästä laajuudestaan ja kehittyneisyydestään huolimatta myös rahoitusmarkkinat ovat edelleen taipuvaisia samankaltaisiin manioihin, kupliin ja romahduksiin kuin 1634?37 Hollannissa riehuneen tulppaanimanian aikana. Vastikään markkinoille tulleiden statussymboleiksi nousseiden tulppaanisipulien hinnat kohosivat tuolloin ennätyslukemiin ja lopulta romahtivat. Mielelläni näkisin, että kokonaiskysyntä huomioitaisiin tai jälkikeynesiläisyys olisi suosiossa. Yhdysvalloissa esimerkiksi kokopäiväisen miestyöntekijän reaalitulot eivät ole kasvaneet vuoden 1974 jälkeen. Tämä on peitelty veronalennuksilla ja kotitalouksien velanotolla. Tulojen heilahtelujen lisääntyminen näkyikin ylivelkaantuneiden ihmisten määrän kasvuna. Törmäämme resurssirajoitteisiin, kun palkat alkavat nousta liikaa. Ajankohtaistakin h aajankohtaisempi teos ttästä talouszombikummitusten oudosta maam iilmasta. VELKAVETOISUUTEEN PERUSTUVAT J Juha Drufva JJOHN QUIGGIN: Zombi- ttalous. Kirjan pointit ovat hyvinkin ajankohtaisia, kun euro- ja ?nanssikriisi ovat tässä olleet käsillä hyvän tovin. Kianderin mukaan kirja kuvaa hyvin, miten maailma pyörii. Nykyinen talouspolitiikka ei ole kyennyt näihin vastaamaan. Ahokkaan mukaan valuuttajärjestelmän mahdollistamaa taloudellista epätasapainoa voi tuskin korjata sen sisällä. . Pahin kipukohta on kuitenkin NAIRU. Se tarkoittaa makrotaloustieteessä alhaisinta työttömyysasteetta, johon on mahdollista in?aatiota kiihdyttämättä päästä. . Muut vaeltavat pimeydessä ja te olette niitä valon nähneitä alkukristittyjä. Kysyntää on säädeltävä julkisilla tulonsiirroilla, mikä tarkoittaa käytännössä nykyistä laajempaa valtiota. Vastasyklisellä investointipolitiikalla luodaan uusia tuotantorakenteita ja kysyntää. Suomennos: H Hannu Laurila, Olli JUSSI AHOKAS JA LAURI HOLAPPA: Rahatalous hal- H Herranen & työryhmä. tuun. Poliittista perspektiiviä euroalueen kokoiseksi laajentamalla päästäisiin varmasti parempiin lopputuloksiin, totesi Jussi Ahokas. Lauri Holappa muistutti, etteivät huonot instituutiot ole syy heittäytyä ?herran haltuun?. . Se tarkoittaisi myös tuotannon järkevöitymistä ja rakenteiden vakauttamista, laadullisia tavoitteita kokonaiskysynnän rinnalla. Tulonjakoa on tasattava, koska pienituloisimmat laittavat kulutukseen suurimman osan tuloistaan. Kirjasta oppii paljon muutakin kuin jälkikeynesiläisyyttä. 400 sivua. O Osuuskunta Vastap paino 2014. Täystyöllisyyttä kannattaa yhä tavoitella. Se tarkoittaa, ettei kukaan ole vastentahtoisesti työttömänä. Finanssikriisi on aiheuttanut reaalitalouden kriisin, joka puolestaan on aiheuttanut sosiaalisen kriisin. Sillä on kuitenkin pieni, mutta ratkaiseva heikkous, joka lopulta johtaa sen tuhoon. SEITSEMÄTTÄ VUOTTA FINANSSISEKTORI MUISTUTTAA Pentti Haanpään kuvaamaa Päntän äijää, joka kaikista varoituksista huolimatta putoaa joka syksy jäihin, ja kyläläiset joutuvat hänet pelastamaan kerta toisensa jälkeen. Tämä lisää myös yhteiskunnallista vakautta ja hyvinvointia.
ei ehkä tällaisessa määrässä, mutta kuitenkin. Alusta loppuun joukko on yksimielinen ainoastaan siitä, että kampanja on tylsä ja harmaa, eikä tekemisen meininkiä löydy missään vaiheessa. Pöydän ympärillä istuu nippu leipäpappeja, ei aatteen palosta nauttivia puolueen sotureita. Etäisyys ehdokkaaseen ja kenttään Arroganssi ja etäisyys ovat kaksi päällimmäistä asiaa, jotka jäävät dokumentista mieleen. nousee esille useampaan kertaan. kuva, kokonaisuutta linjataan vähemmän ylimieliseltä vaikuttavaan suuntaan.. Useissa Euroopan maissa juuri oikeistopopulististen puolueiden edustajat vastustavat valtion rahoittamaa monipuolista taiteen tekoa ja opetusta. Valkokankaalla nähdään nippu kokouksia, joissa kenelläkään ei ole erityisen hyvä ?ilis, jossa yhteishenki tai tekemisen halu loistaa poissaolollaan ja joissa tunnutaan pahimmillaan olevan irrallaan kaikesta . Äänessä on eniten puoluesihteeri Taru Turunen, mutta hänen rinnalleen voimahahmoiksi nousee viestintäkonsultti Kirsi Piha, poliittinen neuvonantaja Jussi Kekkonen, avustaja Mikko Kortelainen, piirijohtajat Olli-Pekka Niskanen ja Simo Heino ja monet muut. Ketään ei esitellä (kuvaan tulevia nimitietoja lukuun ottamatta), eikä kukaan puhu suoraan kameralle. B kulttuuri Uusi nationalismi on vaarallista myös taiteen näkökulmasta. Alkukampanjasta pohditaan millaisia mielikuvia Sauli Niinistö herättää äänestäjissä. Sana ?arroganssi. Valokuvista hyljätään ?monokkeli-paronin. Kokonaisuus rakentuu keskusteluista, jotka valottavat myös ryhmän sisäisiä suhteita. Kertojan ääntä ei kuulla, mutta kokonaisuutta rytmitetään välitekstien avulla, jotka kertovat viikkojen kulumisesta ja äänestyspäivän lähestymisestä. Leipäpapit pöydän ympärillä Keskenään ydinryhmä on erimielinen. Emme tiedä, millaista materiaalia on jäänyt leikkaushuoneen lattialle, mutta on selvää, ettei Temonen kuvaa nousujohteista, onnistunutta kampanjaa. Silottelun sijaan kyseessä on mielenkiintoinen dokumentti, jossa kampanjatyöryhmästä paljastuva kuva on yllättävä. niin ehdokkaasta, kentästä kuin äänestäjistäkin. Tekijä on rajannut dokumentin kokoushuoneisiin, joissa kampanjan ydinryhmä käy 18 läpi ajankohtaisia asioita. Kuulostaa tylsältä, mutta lopputuloksena keskustelut näyttäytyvät monin verroin mielenkiintoisemmilta kuin itse kampanja. Ei auta, vaikka apuna on konsultteja ja selvityksiä. Taideyliopiston rehtori Tiina Rosenberg, Kide 1/2014 HELSINKI-FILMI/TUUKKA TEMONEN Poliittinen neuvonantaja Jussi Kekkonen, viestintäkonsultti Kirsi Piha ja kokoomuksen eduskuntaryhmän pääsihteeri Sami Paatero Presidentintekijät-dokumentissa. Presidentintekijöiden ylimielisyys ja etäisyys » Dokumentissa käytävät keskustelut ovat mielenkiintoisempia kuin Sauli Niinistön kampanja. ENNAKKOTIEDOT Tuukka Temosen dokumentista Presidentintekijät hermostuttivat kokoomusta, mikä ei yllätä yhtään. Eikä ärräpäitäkään nyt niin kovin pahasti lennä ? tai lentäähän niitä, mutta ne eivät ole hävyttömimmästä päästä. Kovaa keskustelua käydään rintanapeista, valokuvista, sloganeista ja vaalijuhlista. Pöydän ympärillä istuu nippu leipäpappeja. Tässä ei sinänsä ole mitään erikoista. Uskoisin, että vastaavaa vääntämistä nähdään jokaisessa vaalikampanjassa
Niinistö pelkää häviävänsä, haluaa pitää kaikki langat käsissään ja hänellä tuntuu olevan varsin erilaisia käsityksiä kokonaisuudesta kuin ryhmällä. Teemaan liittyen on järjestetty muun muassa taidenäyttely, hip hop -workshop ja T-paita-workshop sekä kouluvierailuja. klo 18?00.30 Kulttuuriareena Gloria, Helsinki. Haavisto-ilmiö on nopea, voimakas, kiihkeä ja onnistunut. Lopussa, viimeisessä kokouksessa ennen jälkimmäistä vaalipäivää, on ensimmäistä kertaa hyvä ?ilis. Tulevaisuudessa Harjun nuorisotalon suunnitelmissa onkin kehittää tapahtumaa yhä enemmän ympärivuotiseksi toiminnaksi, jossa mukana on eri taiteenalojen toimijoita, kertoo nuoriso-ohjaaja Rozza Dragoz. MUSICIANS AGAINST RACISM pe 21.3. Nuorten mediaryhmät ovat tehneet haastatteluja ja promovideoita tapahtumaan liittyen. . En olekaan luokkakantainen työläiskirjailija, Alava kuittaa utelut romaanin epäpoliittisuudesta. . Mukana on runsas joukko esiintyjiä kuten Pelle Miljoona (kuvassa) ja nuori tulokas Musta Barbaari. Myös Harjun nuorisotalon toimintaryhmät ovat olleet koko maaliskuun ajan mukana levittämässä tietoutta rasisminvastaisesta viikosta. Suosittelen dokumenttia myös jokaiselle, joka haluaa hetkeksi kärpäseksi kattoon Kansakoulukuja kolmoseen. Outi Hupaniittu Kirjoittaja on elokuva- ja televisiotutkimuksen tutkijatohtori Helsingin yliopistossa. PRESIDENTINTEKIJÄT elokuvateattereissa 14.3. tinen mies kirjoittaa romaanin, jossa pyöritään vasemmistolaisen politiikan ympyröissä, niin pahasti erehtyy. Tasanko kävi onnen lahjat -romaani on Alavan kirjoittamaksi hämmästyttävän epäpoliittinen, suorastaan hempeä. . Laulan!-kiertueen konserteissa lavalle nousee kymmenen ihmistä, instrumentteinaan jokaisen persoonallinen ääni. Sibelius-Akatemia on yhdistävä tekijä suurimmalle osalle heistä. Idea yhteisen konsertin järjestämisestä syntyi Tampereen Sävel -lauluyhtyekilpailun ?naalissa, jossa yhtyeet kohtasivat kesällä 2013. 10 vuotta sitten perustettu Ensemble Norma säveltää ja sovittaa musiikkinsa itse. Katsojalle tulee hyvä olo, vaikka kuinka edustaisi täysin vastakkaista poliittista kantaa: vihdoinkin teistä tuntuu siltä, miltä vaalien tekeminen pitäisi alusta loppuun tuntua. Suosittelen dokumenttia jokaiselle, joka on joskus ollut mukana vaalikampanjassa. maaliskuuta. Viikko kulminoituu YK:n rasisminvastaiseen päivään 21.3. Ehdokasta ei kokouksissa näy yhtä ainoata kertaa, ja toistuvasti nousee esille heikko keskusteluyhteys ryhmän ja hänen välillään. Kaikilla menee huonosti, vaikka gallupit vaikuttavat hyviltä. Haavisto sähköistää ryhmän Pekka Haaviston nimi mainitaan ensimmäisen kerran vasta ensimmäisen vaalipäivän alla, mutta se sähköistää kampanjaryhmän. Vieläkään ei ole hyvä ?ilis, mutta sentään on tavoite, jonka eteen toimia. Samalla kaukana on myös ehdokas, joka ei pidä puolityhjille saleille esiintymisestä. 204 sivua. ALAVAN KUVAUKSET ni on Romaa vän st y t tä ä m m hä tinen, t i i l o p epä taan suoras ä. hempe TARJA SATONEN Lavalla vain ihmisen ääni MITÄ TAPAHTUU, kun kaksi intohimoisesti laulamiseen suhtautuvaa yhtyettä kohtaavat. ja kaukana myös äänestäjistä, jotka eivät tule juhliin, vaikka kuinka haluttaisiin. Se sai alkunsa, kun 69 rotuerottelun vastaista mielenosoittajaa kuoli poliisin luoteihin Etelä-Afrikassa vuonna 1960. Helsingissä viikko päätetään jo yhdettätoista kertaa Musicians Against Racism -konserttiin. klo 19. Kiertueen muut paikkakunnat ovat LAULAN! Ensemble Norma ja Lahti, Tampere ja Turku. 19. Tyylillisesti se liikkuu kansanmusiikin, popin ja jazzin rajamailla yhdistäen musiikkiinsa kokeellisia mausteita ja improvisointia. menestystä on tullut myös ulkomailla: vuonna 2013 Ensemble Norma sijoittui toiseksi Aarhus Vocal Festival -lauluyhtyekilpailussa. Lauluyhtye Kumo laulajista neljä löysi toisensa Sibelius-Akatemiassa, ja viides jäsen, laulava lääkäri, tuli riveihin yhteisen kuoroharrastuksen kautta. Kumon Kuule! Konsertti pimeässä veti täyteen Musiikkitalon Black BoKOTIMAAN OHELLA A cappella -lauluyhtyeet Ensemble Norma ja Kumo lähtevät yhteiselle minikiertueelle. xin, jossae kuulijat nauttivat konserttielämyksestä pimeässä. Täytyy sitä hempeyttäkin olla. Naiset pitävät siitä... Books on Demand. KU Lauluyhtye Kumo. RASISMINVASTAISTA VIIKKOA vietetään jäl- leen 17.?21. Yleinen päätös ensimmäisen kierroksen perusteella on, että nyt on siirryttävä vasemmalle ja liberaalimpaan suuntaan. Alkuvaiheissa kampanjaryhmässä mukana ollut Jenni Haukio jättäytyy yllättäen pois, mikä jättää mieleen kysymyksen henkilösuhteista. Etäisyys ei ole suuri ainoastaan ehdokkaaseen, vaan myös kenttään. Kanneltalossa Helsingissä torstaina 20.3. Jyväskylän vuosinaan Alava oli Suomen Demokraattisen Nuorisoliiton piirin ja Jyväskylän Opiskelevien Kansandemokraattien keskeisiä aktiiveja ja joskus varsin kiisteltykin hahmo SKP:n kiihkeissä sisäisissä taistoissa. Etelä-Suomessa Alava vaihtoi demareihin ja toimi pitkään muun muassa Porvoon kaupunginvaltuuston jäsenenä. Jos odottaa, että läpeensä poliitAY-TOIMITSIJAN TYÖSTÄ Dokumentin kuvaaja, ohjaaja Tuukka Temonen Koko ajan läsnä on etäisyys. lukijoinakin, esikoiskirjailija lisää. Alava kuvaa todentuntuisesti, kuinka itsetietoinen Rauli Tasanko -niminen nuorukainen yrittää luovia kahden tyttöystävän kanssa ja siinä sivussa toimia aloittelevan kitarabändin managerina. kirjan tapahtumapaikoista Jyväskylästä ja Äänekoskelta ovat hämmästyttävän tarkkoja, vaikka Lievestuoreella toiminut Keski-Suomen Selluloosa Oy lipsahtaakin kirjassa äänekoskelaiseksi tehtaaksi. Sen verran romaanissa on politiikkaakin, että Rauli säikäyttää toisen morsiamensa haukkumalla Mannerheimin ?yli 20 000 työläisen ja torppa- rin tapattajaksi?. Niin, ja pyöritäänhän romaanissa lähinnä kansandemokraattisten järjestöjen omistamilla tanssipaikoilla ja päähenkilö ilmoittaa aikovansa liittyä puolueeseen, tosin kertomatta mihin. Alavan teksti on varsin sujuvaa ja helppolukuista. Samalla myös uhkakuvat vaalien häviämisestä saavat ensimmäistä kertaa jonkinlaista uskottavuutta. Kirjoittajan tunteva lukija jää odottamaan seuraavaa, 70-luvun poliittisiin kuvioihin sijoittuvaa romaania, johon Alavalla olisi omien laajojen arkistojen pohjalta kiinnostavaa aineistoa. Jarkko Mänttäri ILKKA ALAVA: Tasanko kävi onnen lahjat. Yhteiskuntatieteiden maisteri Ilkka Alava jäi viisi vuotta sitten eläkkeelle Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) tutkimuksen ja yhteiskuntapolitiikan päällikön tehtävästä. Lapsuutensa, nuoruutensa ja pitkähköksi venähtäneen opiskeluaikansa Jyväskylässä viettänyt Alava palaa esikoisromaanissaan vanhaan kotikaupunkiinsa, jossa mies on viihtynyt myös eläkevuosinaan osa-aikaisena paluumuuttajana. Alava on luonnehtinut itseään yhteiskuntavaikuttamisen ammattilaiseksi. Vapaa pääsy. LEHTIKUVA/ SEPPO SAMULI Rakkausromaani entiseltä ay-toimitsijalta eläköitynyt porvoolainen Ilkka Alava yllättää monet omakustanteena ilmestyneellä esikoisromaanillaan. Piirijohtajat käyvät paikalla pyytämässä, ettei vaalijuhlakiertuetta peruutettaisi, vaikka ensimmäisissä tilaisuuksissa yleisöä on ollut vähän. Piireissä haluttaisiin tehdä, mutta heillä ei ole lupaa siihen. Kampanjaryhmä, joka on keskenäänkin erimielinen juhlien jatkosta, tuntuu olevan kaukana kentästä
1UVC [JFGV . www.kulttuuritalo.? ZZZ OLHODKGHQDSWHHNNL À Yrjö Sirolan Säätiö 3XK ZZZ VLURODQVDDWLR ¿ WRLPLVWR#VLURODQVDDWLR ¿ POHJOIS-SUOMEN VASEMMISTOLEHTI www.elakelaiset.? 20 www.kansantahto.fi. OCMUC [JFGV 3$/9(/(00( PD SH OD O[ÑU UKNO¼NCUKMQTLCWMUGV [MUKNÑNNKPGP RCNXGNW CUGPPWUV[Ñ QOCNNC X XGTUVCCNNC X X /LHODKGHQ $37((.., 1RVKMMQ 8 2CWNKP -[ YYY QRVKMMQRCWNKP EQO Eläkeläiset ry Pensionärerna rf 041 527 0872 Sturenkatu 4, 00510 HELSINKI info@kulttuuritalo.
?Ei, olen kuullut, että Putin on Ras-putinin salattu pojanpoika. on rospuutto, joka pehmittää tien (?put?) ajokelvottomaan kuntoon. Vaikka Rasputin kuulostaa pilkkanimeltä, sitä kantaa toinenkin siperialainen, vanhemmiten taantunut kirjailija Valentin Rasputin. Omasta mielestään Danila ei ollut enempää eikä vähempää kuin Herra Sebaot ja Ivan oli olevinaan Kristus. Ihmisestä tuli elävä jumala, mikäli hän kuoletti lihanhimonsa hurjissa seksiorgioissa ja haureellisissa tansseissa. Sattumaa tai ei, mutta Vasili ja taiteilija Aleksanteri Ahola-Valo syntyivät molemmat ajan suuressa murroskohdassa, vuonna 1900. Nokipoikana kiipeillessään Ahola-Valo eli Ali näki omin silmin kaiken, mitä Pietarissa vallankumousvuosina tapahtui. Shell-kuoret liittyvät kuitenkin Santiago de Compostelaan ja Pyhän Jaakobin kulttiin. Haksahduksia Koskiselle sattuu usein, mutta eihän romaanin tarvitse todellisuutta imitoida. Massien teoksesta Romanovit, keisariperheen viimeinen luku (1996). Kirjoittajan mukaan Anastasia-fantasiat saivat alkunsa jo vuonna 1920, jolloin puolalainen tehdastyöläinen Franzisca Schazkowska otti neutraalimman nimen Anna Anderson ja ilmoitti olevansa suuriruhtinatar Anastasia. Franzisca oli loukkaantunut tehtaan tulipalossa, mutta ilkeät arvet tuntuivat todistavan bol?evikkien verilöylystä. avantgarden ja otti vaimokseen kaunottaren, joka kuului keisarin seurapiiriin ja Pyhän synodin sukupiiriin. Kun verisunnuntain mielenosoittajia ammuttiin Talvipalatsin edustalla, viisivuotias Ali kyyristeli luotisateessa, ja kun bol?evikit tunnustivat Suomen itsenäisyyden, teini-ikäinen Ali seisoi Smolnan rapussa. Sanomattakin on selvää, että Ali seurasi vierestä, kuinka Rasputinin ruumista nostettiin Malaja Nevkasta. Vaikka Petrovskin silta sijaitsi Pietarin huvila-alueella, Ali oli heti tikkana paikalla. Ali tapasi Venäjän toiseksi tsaariksi kutsutun Leo Tolstoin, mutta Venäjänmaan pohjakerroksista putkahtanut Vasili kieritteli marmorikuulia Nikolai II:n kanssa, vaali rakkautta suuriruhtinatar Anastasiaan ja touhusi perintöruhtinas Aleksein kaverina. Tätä vaaraa ei varsinaisesti olekaan, sillä loppuratkaisu muistuttaa Paavo Haavikon romaania Anastasia ja minä (1994), mutta on oudompi kuin kukaan osaisi kuvitella. Jekaterinburgin murhenäytelmä on tuottanut määrättömästi löysää haaveilua, joten faktoja kannattaa vilkaista Robert K. Venäläiseen tapaan nimen ensimmäinen tavu tippuu pois.? Verkosta sieppaamassani keskustelussa pohditaan ihmeparantaja Grigori Rasputinin ja ihmepresidentti Vladimir Putinin suhdetta, sillä heidän sukunimensä muistuttavat toisiaan tai ovat jopa toistensa vastakohtia. Rasputin tulee sanasta ?rasputni. Toisaalta hän ei osannut sen paremmin venäjää kuin englantiakaan, jota keisariperhe puhui keskenään. Anastasian ihmepelastuksesta käytiin oikeutta 1970-luvulle saakka, mutta Franzisca ei antanut periksi. Korkeassa iässä hän nai vihdoin amerikkalaisen John Manahanin, jolle vaimo oli ainoastaan Anastasia. ?Mitähän tsaari Nikolai ajattelisi, jos näkisi uuden vävynsä?, siilitukkainen jenkki purukumia jauhaen myhäili. Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija, taidehistorioitsija ja kunnallispoliitikko. 21. ?Va- tut on!. muuttaa siis kiltin Putinin tuhmaksi Rasputiniksi ja tuo lukuisiin sanoihin kielteistä kaikua, hajoamista ja rikkoutumista. Venäjän Karjalassa manattu ?rasputitsa. Hänen romaaninsa Jäähyväiset Matjoralle (1976) on rohkea ja sydäntä raastava kuvaus ekokatastro?sta. NIMEÄ MYÖTEN pahamaineinen oli myös ylioppilas ja kir- vesmurhaaja Rodion Raskolnikov, Fjodor Dostojevskin Rikoksen ja rangaistuksen päähenkilö. Raskolnikov juontuu raskolnikeista, vanhauskoisista, jotka nousivat vuoden 1652 reformin jälkeen kapinaan, rikkoivat ortodoksisen yhtenäisyyden ja pakenivat vainoja pohjoisiin erämaihin. Vanhauskoisia asui Ilomantsissa, Juuassa ja Kuusamossa asti. Kolumni / Pirjo Hämäläinen Rasputin, hovin musikka ?ONKO RASPUTIN niin kuin Putin mutta vadelmilla?. Marc Chagallin ja Kazimir Malevit?in avustuksella . Kenkkuja kansanetymologioita ja pahansuopia sutkauksia on liikkeellä, mutta nimen kunnollisuutta on vaikea kiistää. Etuliite ?ras. eli kunnoton, irstas ja rietas, joten Putinin taustalla täytyy olla ?putni?, kunnollinen, kunnon heppu. Kaunokirjallisuuden miljöönä on yhä useammin romanttinen Venäjä, mitä voi suuntautumisesta riippuen joko ihmetellä tai ihailla. KOSKINEN ON valinnut kertojaksi Rasputinin ottopojan, kovaosaisen Vasilin. Vitebskissä hän keksi . Hänen romaaninsa Ystäväni Rasputin (WSOY 2013) kertaa jälleen läpeensä tutun tarinan. Ihmeparantajan seikkailut olivat kiistatta huimia, mutta kun Koskinen lisää peruspuuroon omia mausteitaan, lukijan kurkkuun jää välillä klöntti, jota ei pysty nielemään. Putin ei ole Rasputinin salainen pojanpoika, sillä suku jatkui vain naislinjaa pitkin, mutta Koskisen keisariperheellä on neljän tyttären ja yhden verta vuotavan pojan lisäksi kuudes, hännällinen, kellariin piilotettu lapsi. Ella-raukka tuo mieleen Kaspar Hauserin ja mahdollisesti myös tornikamariin teljetyn vaimon, joka riehuu Charlotte Brontën Kotiopettajattaren romaanissa ja polttaa lopulta koko linnan. Vaikka goottilaiset kauhuelementit » Kaunokirjallisuuden miljöönä on yhä useammin romanttinen Venäjä, mitä voi suuntautumisesta riippuen joko ihmetellä tai ihailla. ovat aika naiiveja, suomalaiselta menestysteokselta vaaditaan näköjään retroilua, vanhahtavaa tyyliä ja uskomattomia juonenkäänteitä. Ristinmerkki tehtiin kolmen sormen sijasta kahdella eikä vääräuskoisten annettu samoissa pöydissä syödä tai samoissa huoneissa yöpyä. Ortodoksisesta valtavirrasta erkaantui 1600-luvun puolivälissä myös hurmoksellisia lahkoja, joista hlystit vaikuttivat Rasputinin ajatteluun ja lietsoivat häntä hillittömään käytökseen. Hlystien lahkon perustivat suuruudenhullut talonpojat Danila Filippov ja Ivan Suslov. Sitä paitsi pyhälle kaikki oli pyhää. RASPUTINISTA, HOVIN musikasta, on kirjoitettu valtavan paljon, mutta se ei JP Koskista haitannut. Tukka hulmuten Vasili matkasi automobiilin takapenkillä Tsarskoje Selon ja Krimin Livadian palatsin väliä. TAPAHTUMIEN ALUSSA Vasili on yksitoistavuotias pojan- nappula, joka on juuri palannut pyhiinvaellusmatkalta Jerusalemiin. Vasilin ajatuksissa Jerusalemilla ei ole silti sijaa, ja ainut seikka, jonka saamme retkestä tietää, ovat pyhiinvaeltajien simpukat
Paavolaisen kulttuurikriittisissä, matkoihin perustuvissa kirjoissa läsnäolon tuntu on niin voimakas, että se puhuttelee ja kiehtoo, vaikkei Paavolaisen kanssa olisikaan samaa mieltä kaikista asioista, sanoo tutkija Ville Laamanen, jonka väitöskirja Suuri levottomuus . 1930-luvun etsijä vaikuttui » Harvinaisella matkallaan vuonna 1939 Olavi Paavolainen innostui Neuvostoliiton teknisistä saavutuksista ja kulttuurista, mutta pettyi vapauden puutteeseen ja liialliseen teoreettisuuteen. KIRJAILIJA Olavi Paavolainen kartoitti 1930-lu- vulla laajasti levottoman ajan henkistä ilmapiiriä Euroopassa. Kirja suuresta levottomuudesta (1937) sekä Risti ja hakaristi (1938). » Tunnetuimpiin teoksiin kuuluvat myös essee- ja pakinakokoelma Nykyaikaa etsimässä (1929) sekä päiväkirjateos Synkkä yksinpuhelu (1946). LEHTIKUVA/ RONI LEHTI » Sotien jälkeen työskenteli muun muassa Yleisradion teatteriosaston päällikkönä. kiin, kun tämä vieraili Suomessa vuonna 1934. Matkalta syntyi tunnetuksi tullut kirja Kolmannen valtakunnan vieraana (1936). Vähemmän tunnettua on, että Paavolainen teki samantyyppisen matkan myös Neuvostoliittoon. Hän ymmärsi myös, että todellisuus oli kaukana ihanteesta, toteaa Ville Laamanen väitöskirjassaan. Paavolaista on toisinaan syytetty natsisympatioista. vaivasi Paavolaiselle esiteltiin Leningradissa, Moskovassa ja matkan viimeisellä osuudella Ukrainassa niin teknisiä saavutuksia kuin kulttuuriakin. Paavolaisen kaltaiselle suurelle etsijälle ei ollut enää tarvetta, eikä hän varmaan olisi osannut sanoa enää mitään kovin omaperäistä, Laamanen arvelee.. ja teoreettisuus vaivasi häntä. . Nyt Ville Laamasen väitöskirja tuo ensi kertaa julkisuuteen Venäjän val- 22 TEKSTI Elias Krohn tionarkistosta löytyneet muistiinpanot, joita Paavolaisen isännät olivat matkasta tehneet. Uudet virtaukset oli tukahdutettu Matkajärjestelyjä hoiti Neuvostoliiton ulkomaisten kulttuurisuhteiden yhdistys VOKS, jonka varapuheenjohtaja Grigori Heifets oli Paavolaisen isäntänä ja oppaana Moskovassa. Heifets oli Paavolaisen tapaan kosmopoliitti ja kulttuuri-ihminen . Paavolaiselta ei ilmestynyt vuoden 1946 jälkeen muitakaan uusia teoksia. . Muutenkin Neuvostoliitossa vallinnut ?hysteerinen älyllisyys. Laamanen uskoo, että jos Neuvostoliitto-kirja olisi toteutunut, Paavolainen ei olisi leimautunut yhtä paljon juuri natsi-Saksan kuvaajaksi. Vielä sotien jälkeen muun muassa Sylvi Kekkonen sekä Paavolaisen silloinen elämänkumppani Hertta Kuusinen patistelivat Paavolaista kirjoittamaan Neuvostoliitto-kirjansa. Aikansa keskeisiä kulttuurivaikuttajia Suomessa. » Kirjailijoiden ja taiteilijoiden Tulenkantajat-ryhmän yksi alullepanija 1920-luvulla. Ryhmä piti esillä modernismia ja uusia kansainvälisiä virtauksia. » Kirjallisesti tuotteliain 1930-luvulla, jolloin ilmestyi muun muassa Euroopan henkistä tilaa luotaava Pako pimeyteen -trilogia. Siihen kuuluivat teokset Kolmannen valtakunnan vieraana (1936), Lähtö ja loitsu. Toisaalta tämä oli hänelle myös ansio. . Nämä olivat kuitenkin joutuneet vaikeuksiin Stalinin kiristäessä otettaan kulttuuripolitiikassa. Monet muutkin Neuvostoliiton alkuaikoina arvostetut kulttuurihenkilöt olivat joutuneet vainojen uhreiksi. Paavolainen ei itse valinnut puolta, vaan oli etsijä ja havainnoija. . Paavolaiselta odotettiin objektiivista ja kiihkotonta kirjaa, jossa olisi ehkä kritiikkiä, mutta myös kiitosta. Se oli aikaa, jolloin etsittiin uutta ideologista ja kulttuurista suuntaa. Niin Saksassa kuin Neuvostoliitossa myös ruumiillisuuden ja nuoruuden näkyminen innosti Paavolaista. . Hän nautti elokuvista, teatterista, tanssista ja konserteista. Kirjailijoitakin hän tapasi, mutta Inberiä lukuun ottamatta piti heitä tylsinä ja teoreettisina. Paavolainen kohtasi paljon kiehtovaa ja vakuuttavaa: uuden luomista ja kulttuurin nostamista tärkeään arvoon. Neuvostoliiton-matkallaan Paavolainen ei voinut enää häntä tavata, koska hänet oli edellisenä vuonna teloitettu maanpetoksesta tuomittuna. Toinen Paavolaisen Suomessa tapaama kirjailija, Vera Inber, oli sen sijaan tavattavissa ?Stalinin kirsikkatarhassa. Neuvostoliitossa kulttuuri ja maailmankatsomus oli kuitenkin uskottavampaa kuin natsi-Saksassa, jossa germaanisiin myytteihin ja rotuajatteluun perustuva maailmanselitys tuntui Paavolaisesta aika naurettavalta, Laamanen luonnehtii. Paavolainen oli suuri esteetikko. Hän oli vaikuttunut modernista teollisuudesta, uusista kanavista, jättiläispadoista ja höyrylaivaristeilyllä Volgalla näkemistään voimalaitoksista, jotka ?karkoittavat menneisyyden haamut?. Kirja suuresta levottomuudesta (1937) hän esimerkiksi kritisoi eurooppalaista kolonialismia. Neuvostoliiton-matkakin toteutui lopulta, muun muassa Hella Wuolijoen Moskovaan antaman suosituksen ansiosta, kesällä 1939. Matka oli harvinainen tapaus: Neuvostoliiton viranomaisten suhtautuminen vierailutoimintaan oli kiristynyt aiemmasta, eikä Neuvostoliitto-aiheista kirjaa suunnitellut Paavolainen ollut kommunisti. Kommunismi oli kuitenkin siinä vaiheessa sisäänpäin kääntynyttä, ei kansainvälistä. Paavolainen onnistui kirjoittamaan siitä omaperäisesti ja tyylillisesti hyvin, Laamanen sanoo. Wuolijoelta suositus Vuonna 1936 Paavolainen vietti yli kuukauden kansallissosialistisessa Saksassa maan hallinnon alaisuudessa toimineen Nordische Gesellschaft -seuran järjestämällä matkalla, jossa hän todisti muun muassa Nürnbergin puoluepäiviä ja kuunteli Hitlerin puheita. Yhtä elävää keskustelua kuin neljä vuotta aiemmin Helsingissä ei kuitenkaan niissä oloissa syntynyt. ?Hysteerinen älyllisyys. Saksan matkalla häneen teki vaikutuksen Nürnbergin puoluepäivien valonheitinspektaakkeli, jossa taivaalle heijastettiin kilometrien korkeuteen ulottuvia sinisiä valopatsaita. Toisinajattelu ja luovuus oli tukahdutettu, Laamanen selittää ristiriitaa. Paavolainen kritisoi myös Neuvostoliiton propagandaa ja epäröi, miten kirjoittaa kohtaamistaan positiivisista asioista leimautumatta isäntiensä ostamaksi. Paavolainen oli perehtynyt neuvostokirjallisuuteen ja -taiteeseen jo nuorena Tulenkantajat-ryhmän aktiivina 1920-luvulla. . Olavi Paavolaisen kulttuurinen katse ja matkat 1936?1939 (K&H-kustannus) tarkastettiin Turun yliopistossa helmikuun alussa. Paavolaista kiinnostivat 1930-luvulla niin fasismi kuin kommunismikin, jotka hänen mukaansa haastoivat kriisissä ollutta liberaalidemokraattista yhteiskuntaa sekä kristinuskoa. Hän oli kiinnostunut etenkin vallankumousvuosina kuuluisuuteen nousseista futuristeista ja avantgardisteista. Sellaista olisi ollut parempi esitellä ulkomaalaisille kuin peruskommunistista liturgiaa, Laamanen toteaa. Kirjaa ei kuitenkaan syntynyt . Lisäksi 1930-luvun ?suuren levottomuuden. Paavolainen oli esimerkiksi tutustunut kirjailija Boris Pilnja- Olavi Paav Paavolainen ollainen » 1903?1964 » Kirjailija, esseisti, runoilija, toimittaja. Hänen kirjansa saavuttivat laajan lukijakunnan ja ne kiinnostavat monia edelleen. . Paavolainen olisi halunnut lähteä sinne jo pian Saksan-matkansa jälkeen, mutta ei saanut viisumia. Matkalta syntyneessä teoksessa Lähtö ja loitsu. Neuvostoliitosta olisi kuitenkin pitänyt kirjoittaa Suomessa nyt aiempaa varovaisemmin. Nuoret ihmiset marssivat ja julistivat uutta maailmaa ja uutta ihmistä. väliin tuli toinen maailmansota. Miehet tulivat hyvin toimeen keskenään, ja materiaalia raportteihin syntyi. Paavolainen totesi Heifetsille, että hänen suhteensa Neuvostoliittoon on ristiriitainen. . Siihen oli helppo tarttua, Laamanen sanoo. Etsimisen aika jäi taakse Olavi Paavolainen näki tasaarvon ihanteen yhdistävän alkuperäistä kristinuskoa ja ideaalia kommunismia. vaikkakin myös kova vakooja. Hän käsitteli matkaa kuitenkin sotien jälkeen joissakin kirjoituksissaan ja puheissaan. Neuvostoliiton kirjailijaliiton loma-asuntoalueella Moskovan lähistöllä. aika oli nyt ohi. Hän suuntasi siksi ensin Etelä-Amerikkaan, josta hän myös sai aineksia pohdintoihinsa Euroopan ja maailman henkisestä tilasta. Paavolainen toimi asepalveluksessa propagandatehtävissä sekä talvi- että jatkosodassa
myös Neuvostoliitossa LEHTIKUVA Monet Neuvostoliiton alkuaikoina arvostetut kulttuurihenkilöt olivat joutuneet vainojen uhreiksi. Propaganda-arkkitehtuurin suurhaave. Väitöskirjan kuvitusta. 23
Jochen ffit liit tokansler Kuhnin sokkotre i Angela Merkelin kanssa. Ajattelin, että taiteen tekeminen on merkki puutteesta. Ja toisekseen, minun käteni pitää tulla likaisiksi. Isossa tylyssä ovessa lukee ?Taivas?. Siitä puuttuu hänen mukaansa haju ja lika. . Sepitteellisissä elokuvissaan tämä Tampereen elokuvajuhtien vieras kertoo omista kokemuksistaan . Ylpeillään, että tehtiin elokuva, joka maksoi 50 miljoonaa dollaria. paitsi Kuhnin hahmo. Kuhnin sokkotre?eissä (Sunnuntai 3, 2012) alter ego joutuu vastakkain arkisia asioita himoitsevan liittokansleri Angela Merkelin kanssa. Kaikista tärkeintä on, että kaikki on yksinkertaista. Yksinkertaisuudesta huolimatta Kuhnin kollaasitekemisissä tapahtuu koko ajan jotain ennakoimatonta. Kun paavi ryhtyy rynkyttämään ovea, niin ripa repsahtaa kunnottomaksi. Siitä ei välttämättä ota pirukaan selvää, kummasta on kyse. Kuhnin töissä esiintyy hänen itsensä oloinen hahmo, alter ego. lmini saattaa maksaa vain 100 euroa, tai 500 euroa.. Siinä Johannes Paavali II:n (Karol Wojtyla) oloinen paavi ja Saksan demokraattisen tasavallan (DDR) päämies Erich Honecker ripittäytyvät toisilleen. Ensin ripittäytyy Honecker, joka on tehnyt pienten lihallisten syntiensä lisäksi paljon yhteiskunnallista pahaa. Ihmettelevältä Honeckerilta hän kysyy, minkä muun vuoksi kirkoissa ja luostareissa on niin paljon nunnia. Lopuksi paavi ja kommunistijohtaja yrittävät taivaaseen. Teen paljon asioita, joita en pysty etukäteen kertomaan. Että se on vastapaino sille, 24 kun ei pysty osallistumaan todelliseen elämään, kun ei ole bileitä eikä tyttöjä. Mutta nykyään Kuhnilla on toinen käsitys taiteesta . Pidän siitä, mutta en tiedä miksi. Kuhn sanoo, ettei hänestä ole siistin tietokonetyön tekijäksi. En yritä enää olla niin koketeeraava kuin olin joskus. Enkä tiedä, mitä siellä olisi ollut. Käteni pitää tulla likaisiksi. TEPPO MOILANEN Paavi ja Honecker taivaanportilla Katsomme Kuhnin kanssa elokuvan Tunnustus (1990). Tuotantokeinona minun tekniikkani on halpa. Kuhn ihmettelee, miksi elokuvan nykymaailmassa monet ylpeilevät sillä, että ovat tuhlanneet tuotantoihinsa paljon rahaa. . Tällä tavalla voin kommunikoida paremmin muiden ihmisten kanssa. Kuhn joutuu miettimään, mistä tarinat ja ideat oikein tulevat. . Itse olen tyytyväinen, että . Päinvastoin. Silloin työstä voi tulla jotain. . Siitä puuttuu hänen mukaansa haju ja lika. Kuhn pitää tekemisiään klassisena käsityönä. . Minulle on tärkeätä, että työpaikallani on tietty haju. Kuhnin työpaikan pitää haista maaleille ja öljylle ja egg temperalle eli kananmunapohjaiselle pigmenttivärille. . Kaikki muut tuntuvat olevan bordellissa tyytyväisiä . Olen nykyään onnellinen siitä, että voin ujuttaa töihini paljon kysymyksiä, joita nousee jokapäiväisestä elämästä. Honecker vääntää ripaa, mutta ovi ei aukea. Merkel haluaisi olla tavallinen nainen ja päästä jonkun syliin, mutta Kuhnin mieskään ei lopulta ole hänen salainen helpotuksensa. ?Se on läsnä tässä ja nyt? Nuorena miehenä Kuhn piti taidetta sublimaation välineenä, korvikkeena. . Ja jos on vain yksi otto niin voi sanoa, että ne ovat dokumentteja maalaamisesta. Miksi pitää kehua rahan tuhlaamisella? Jochen Kuhn sanoo, ettei hänestä ole siistin tietokonetyön tekijäksi. lmille oikeasti itseään prosessoimassa animaatiotaan ja puhumassa sen tarinaa. tai sitten kuvitelmistaan ja haaveistaan. Vai oliko se nyt toisinpäin?, mies puhelee. Enää hän ei ajattele, että se on elämän korviketta. . Taivaan ovi ei avaudu, kummallekaan. Miksi et antanut miesten edes kurkistaa taivaaseen, kysyn Kuhnilta. Työpaikan pitää haista Kuhn puhuu, että työpaikan pitää haista. 1954) on arvoituksellinen mies. On kai ensin kärsittävä 20 vuotta, niin sitten on tarpeeksi ideoita ja tarinoita taskussaan. . Se on läsnä tässä ja nyt, enkä tiedä mistä se tulee. Joskus Kuhn kuvaa . Paavi moittii Honeckeria ja sanoo, ettei hän saa syntejänsä anteeksi. Paavi sanoo, että Honecker pitäisi haudata siihen paskaan, jota hän on kylvänyt yhteiskuntaan. Paavi puolestaan kertoo uskomattomia tarinoita lihallisista himoistaan. (Sonnt ag 3, 2012). Arvoituksellisten tunnustusten mies » Jochen Kuhn kuvaa animaatioissaan omia kokemuksiaan . Hänen eksperimentaalinen maalaamisensa, piirtämisensä sekä kuvien sotkemisensa ja repimisensä on tietyllä tavalla dokumentaarista. . Ei minulla ole valtaa avata taivaan portteja. Siihen voi koko ajan ujuttaa omat ongelmansa ja kysymyksensä. . Eikä se käynti ole mikään machomiehen menestysjuttu. Tällöin katsoja pääsee seuraamaan läheltä taiteilijan työtä, ikään kuin hänen olkansa takaa. Mitä sanotte miehestä, joka alkaa kertoa käynnistään bordellissa (Hiljattain 5, 2004). ?Päätin käydä bordellissa, kun kuulin, että naiset halveksivat niitä, jotka eivät ole sitä kokeilleet. Ollaan siitä ylpeitä eikä häpeillä, että tuhlattiin paljon rahaa. . Monet asiat tapahtuvat vain kerran. Niitä ei voi toistaa. tai elokuvantekemisestään. työntekijät ja asiakkaat . tai sitten haaveitaan. TEKSTI Jouko Huru SAKSALAINEN KUVATAITELIJA ja animaattori Jochen Kuhn (s
Hän kirjoittaa, että rintamaksi muuttuneella ?hautausmaalla ruumiit nousevat ylös haudoistaan kranaattien myllertäessä. (??) Maa on kuin ylösalaisin käännettyä, kuin ankaran maanjäristyksen myllertämää. Itse alkumaa näyttää tulleen näkyviin syvän mustana ja suunnattoman paljaana. Pikemminkin se on rintamamiehen toverillista isänmaallisuutta, jossa kuvastuu sotaan joutuneiden miesten peräänantamattomuus ylivoimaiseksi arvioidun vihollisen edessä. Alleviivaamattomia viileitä kannanottoja on siellä täällä tyyliin: ?Mannerheim-linja. Se ei ole myöskään suoraan pasi?stinen, vaikka se kertookin sodan mielettömyydestä. Sen muodostavat miehet ja jälleen miehet.? Aikalaisajatukset näkyvät Hosian tekstissä välillä jopa romanttisena isänmaallisuutena. Hosia ei kuitenkaan syyllistä venäläisiä vaan heidän vallanpitäjänsä ja järjestelmänsä. Nyt ei tarvinnut lietsoa uninäkyjä. Luku sensuroitiin alkuperäisestä julkaisusta sen silloisen poliittisen arkaluontoisuutensa vuoksi. Muita arvostettuja heti sodan jälkeen julkaistuja sotakuvauksia . etenkin takaumissa Pohjanmaalle ja Helsinkiin. Sotakuvauksissa Hosia on inhorealistisen tarkka, järisyttävien sotanäkymien maalari. Rintamanäkymät olivat hänelle tuonelan maisemaa, joka syöpyi tajuntaan ?mustana, runneltuna ja eriskummallisena?. Kirjan alkaa vaikuttavalla kuvauksella rintamalle saapumisesta. Kirja perustuu Hosian omiin talvisotakokemuksiin Taipaleen ja Vuosalmen taisteluissa. Tuliholvin alla -teoksesta ilmestyi uusi painos 2005 Hosian syntymän 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Hän totesi sillä olevan ?pysyvä arvonsa?. Hosian sotaromaani ei ole poliittinen . joiden tekijöistä tuli nimekkäitä . Me tiedämme, minkälainen se on. sanan osoittelevassa mielessä. Siinä kerrotaan sotamies Hosian ja hänen joukko-osastonsa kohtaamasta tykkitulen runtelemasta aavemaisesti kuunvalossa hohkaavasta karmaisevasta maisemasta: ?Meidän silmiimme häämöttävät jo ensimmäiset oksattomat ja mustat puut, joiden katkenneet latvat törröttävät iltaöistä taivasta kohti. Markus on kuin suoraan Hosian arvostaman venäläisen kirjailijan Fjodor Dostojevskin galleriasta. Itsensä ?alisotamieheksi. Siinä on mukana luku vangitun venäläisupseerin päiväkirjasta, jossa arvostellaan puna-armeijan kehnoa johtoa ja huonoa strategiaa. maaliskuuta. Hänen sotaromaanissaan näkyy hänelle tuttu rikas maalaileva maisemien ja ihmismielen tunnelmien kuvaus . Karonen sanoo hänen kohtalostaan osuvasti: ?Sivullinen Markus on keskeinen henkilö; tarpeeton ihminen oli talvisodassa tarpeellinen?. Jouko Huru jouko.huru@kansanuutiset.? ALL OVER PRESS Eino Hosian Tuliholvin alla on harvoja tuoreeltaan talvisodasta julkaistuja kirjoja. 25. nimeämä Markus tapetaan lähitaistelussa. olivat Pentti Haanpään Korpisotaa (1940) ja Erkki Palolammen Kollaa kestää (1940). Tuonelan maisema syöpyy tajuntaan Hosia oli sotaan lähtiessään jo 34-vuotias helsinkiläistynyt ammattikirjailija, joka oli syntynyt Punkalaitumella. Karonen kirjoittaa, että Haanpään Korpisodassa esiintyy vastaavia ajatuksia. Tuliholvin alla ei ole varsinainen sankarieepos. Ammattikirjailija talvisodassa » Eino Hosian Tuliholvin alla on talvisodasta tuoreeltaan kirjoitettu romaani, jonka rintamanäkymät syöpyvät mieliin mustina ja runneltuina. TALVISODAN (1939?1940) päättymisen muistopäivää vietettiin eilen 13. Eino Hosia oli kirjailija, joka julkaisi tuoreeltaan käytyä sotaa kuvaavan teoksensa Tuliholvin alla (1940). Hosia on ainoa sodissa 1939?1945 kaatunut, joka oli jo ennen sotia merkittäväksi arvioitu suomalainen kirjailija. Waltarin mukaan Hosian tekstissä ei ole sotakirjojen ylimalkaisuuden ja tilapäisyyden leimaa. Kirjailija Mika Waltari kiinnitti lehtiartikkelissaan (Maaseudun tulevaisuus 30.11.1940) huomionsa Hosian kykyyn väläyttää esiin ihmiskuvia, jotka Mika Waltari sanoi jo vuonna 1941, että Tuliholvin alla -kirjalla on pysyvä arvonsa. Eino Hosia 1905?1941 » Kypsynyttä viljaa, Gummerus 1937 » Tulipunaiset ratsastajat, Otava 1938 » Orjantappuratie, Otava 1938 » Tuliholvin alla, Otava 1940 » Musta aurinko, Otava 1941 » Kukkivia hautoja, jälkeenjääneitä novelleja. Otava 1945 » Valitut teokset (sisältää Tulipunaiset ratsastajat, Musta aurinko, Novelleja), Otava 1957 nousevat esiin ?kirkkaina leimauksina keskellä sodan kaameaa painajaisunta?. Riitti kun kuvasi?. Rintamamiehen isänmaallisuutta Aikalaiskritiikissä Tuliholvin alla otettiin varovaisen myönteisesti vastaan. (??) sodan runtelemat maan ikivanhat kasvot, joista savenharmaat ikenet hohtavat paljaina ja silmäkuopat tyhjinä tuulen pesinä.? Uusintapainokseen esipuheen laatinut Vesa Karonen kirjoittaa, että Hosian kerronta kuvastaa sotatalven ?normaalia. Hän selvisi talvisodasta hengissä, mutta kuoli jatkosodassa heti kuukausi sen alkamisen jälkeen heinäkuussa 1941 tarkka-ampujan luotiin. Kirjailijoiden ja lehtimiesten tavoin Hosia olisi voinut jo talvisodan alettua anoa puolustusministeriön tiedotus- ja propagandatöihin. Hän ei kuitenkaan ollut aloitteellinen vaan meni sinne, minne määrättiin. Realistisen mutta taiteellisesti tasokkaan sotaromaanin perinteen sanotaan Suomessa syntyneen Tuliholvin alla -teoksessa. kokemusmaailmaa. Siinä on näkyvästi esillä vähän samanlaisia antisankareita kuin 14 vuotta myöhemmin ilmestyneessä Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa (1954). Yksi Hosian antisankari on ?rappiolle joutunut sanomalehtimies Markus?, joka on miesten hyväntahtoisen leikinlaskun kohteena. Aikaisemmin sellainen olisi ollut Hosian luomia painajaisnäkyjä
Osa jokapäiväistä toimintaa ovat päivittäiset kulttuuriohjelmat. Suunnitelmiin sisältyy myös vierailijoille tarkoitettu sauna. (KU 9.3.), miksi keskustakirjastoon on haluttu sauna. Näin tekevät niin yhdysvaltalainen Monsanto-yhtymä Intiassa kuin soijaparonit Etelä-Amerikassa. Jos Suomen väestöstä 20?30 prosenttia toimisi viljelyn parissa, kaikki maatilojen kasvit ja eläimet voisivat taatusti paremmin. Mukaan tulevat vielä kuljetukset maan sisällä ja maasta toiseen, jatkuva energiaa kuluttava, saastuttava rekkaralli, laivat, junat, lentokoneet. Kaupunkien elämäntapa tuottaa itse markkinatalouden ja pörssien ehdoilla toimivan ruokabisneksen, tehomaatalouden ja eläinten ja kasvien keskitysleirit. Keho ja mieli kohtaavat täällä mielenkiintoisessa ympäristössä. Vai olisiko televisio oitis haastattelemassa, jos maalta tultaisiin salaa kuvaamaan kerrostaloissa kituvia koiria ja kissoja tai vaadittaisiin Helsingin tyhjentämistä ja purkamista maan tasalle? Tapani Jalkanen Hankasalmi Yleisösauna kirjastossa on suomalaisuutta ihmetteli kirjoituksessaan Moderniin Suomeen. viljelijöiden on pakko joko lopettaa tai suurentaa toimintaansa jotenkin pärjätäkseen. Pankeillehan se käy mainiosti. Elintaso-Euroopan ulkopuolella tilanne näkyy karuimmillaan. Tässä hieman taustaa: Helsingin keskustakirjaston suunnittelu etenee ja rakennuksen sisältö muotoutuu juuri nyt suunnittelijoiden käsissä. Kirjasto tarjoaa luonnollisesti paikan myös rauhalle ja hiljaisuudelle, ympäristön, jossa on tilaa ajattelulle ja innoitukselle. Kirjaston tulee edelleen huokua arvokkuutta, mutta sen tulee puhutella myös eri aisteja. Perusidea tulee antiikin Ateenan ja Rooman kylpylä- ja kirjastorakennuksista. Vuosittain kävijöitä arvioidaan olevan 2,5 miljoonaa, toisin sanoen useita tuhansia päivässä. Keskustakirjastosta tulee Helsingin, seudun ja koko Suomen tärkeä kohtaamispaikka, myös ulkomaisille kävijöille. Sitä voivat lukupiirit, yritykset, järjestöt sekä pienemmät konferenssit vuokrata käyttöönsä. Olen ollut mukana arkkitehtuurikilpailun ohjelman laatimisessa ollessani kirjastotoimen johtaja 31.1.2013 asti. Ja kuuluukin vasta, kun eurooppalaiset yritykset ja kuluttajat ovat valmiita maksamaan ostamistaan tuotteista käyvän hinnan. Toimivatko halpaketjuissa myytävien tuotteiden takana toimivat alihankkijat aina vastuullisesti ja sääntöjä noudattaen. Niin myös viljelijät. Voimmeko rehellisesti väittää uskovamme siihen? MONIKO ENÄÄ Mitro Repo Euroopan parlamentin jäsen S&D-ryhmä. saa täällä uuden muodon. Helsingin keskustakirjaston tulee tukea yksilöä kokonaisuutena. Siksi rakennukseen tulee sisällyttää myös fyysisen hyvinvoinnin tunnetuin suomalainen instituutio, sauna. Täällä kohtaavat kaksi suomalaisten suosikkia ja kansainvälisesti tunnettua laitosta: sauna ja kirjasto. Helsingin ja Suomen juhlavuoden kirjastolla, keskustakirjastolla, on hyvät edellytykset saavuttaa maailmanlaajuista tunnettuutta erinomaisen ja keskeisen sijaintinsa johdosta kaupungin keskustassa. Uusi rakennus, jota suunnitellaan vuorovaikutuksessa käyttäjien kanssa, vihitään vuonna 2018 ja se on yksi itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden 2017 hankkeista. Keskustakirjasto sijoittuu KansaTUULA-LIINA VARIS laistorin laidalle ja sen lähistöllä ovat Musiikkitalo, Finlandia-talo, Kansallismuseo, Kiasma, Sanomatalo, Eduskunta ja päärautatieasema. 5 %) suuruinen viljelijäjoukko, kuinka se voi toimia ilman tehomaataloutta: lannoitteita, kemikaaleja, torjunta-aineita, valtavaa koneistusta ja ennen kaikkea öljyä. Kävijämäärien perusteella kysymyksessä on yksi Suomen vetovoimaisimmista yleisökohteista. Keskustakirjasto tarjoaa kirjallisuus- ja kulttuurielämyksiä, informaation- ja tiedonvälitystä sekä tukee opintoja ja tutkimusta. Maassa on esimerkiksi tullut voimaan lakiuudistus, jolla ammattiyhdistysten perustaminen sallitaan. Työnantajia on kielletty painostamasta ay-liikkeen edustajia, vaikka he ottaisivat epäkohtia esiin. Oikeutta ja korotuksia työntekijöiden noin 50 euron kuukausipalkkaan ei ole kuulunut. Kun väestöstä 70?90 prosenttia asuu kaupungeissa ja taajamissa, ja näille ihmisille ruokaa tuottaa 5?10 prosentin (Suomessa n. Trendikäs sikaloissa ja navetoissa hiippailu ?totuuden puolesta. suurten puolueitten, lannoitebisneksen, pörssien, median ja kulttuuriväen suosiollisella avustuksella. Tuloksena on nyt pörsseihin sidottu maatalouskapitalismi, joka, ironista kyllä, johtaa samanlaisiin jättitiloihin kuin Neuvostoliiton sovhooseissa. Animalian ja kumppaneitten eläinten suojelu on tekopyhää kaupunkilaisten omantunnon puhdistamista, seurauksien luettelointia ja 26 Kirjoittajan mukaan tuotantoeläinten huonoon kohteluun on suurin syyllinen yhteiskunnan rakennemuutos, joka ajaa ihmiset kaupunkeihin. syistä vaikenemista, kaupunkien elämäntyylin puhtaaksi pesua ja maaseudun väen ja viljelijöiden syyllistämistä. Julkisuusnarsisti Jörn Donneriin mielestä koko Suomen maatalouselinkeino tulisi lopettaa. Onnettomuuden jälkeen useat tahot vaativat työntekijöille oikeutta ja parempia työoloja. Jotain edistystä on sentään tapahtunut. Amerikkalainen maatalousbisnes ei arkaile siirtyä maa-orjuuteen ja pienviljelijöiden tappamiseen, missä vain voi. Sinne ollaan luomassa arkkitehtonisesti merkittävää rakennusta, joka uuden ajan kirjastopalvelujen lisäksi yllättää epäsovinnaisella sisällöllään: maailman ainoalla julkisella kirjastosaunalla. Lisäksi Aleksis Kiven ?opin sauna. Suunta on kaikkialla sama: pienviljelyn tuhoaminen (Suomessa tämä tehtiin 1950?1990), keskittäminen suuryhtiöihin, muutamiin elintarvikeketjuihin (Suomessa S- ja K-ryhmät), geenitekniikan avulla tapahtuva tuotteiden patentointi ja tuottajahintojen painaminen niin alas, että ?vapaiden. Näinä taloudellisesti tiukkoina aikoina tätä vetonaulaa ei pidä alistaa perinteiselle ajattelulle eikä punakynälle. Maija Berndtson kirjastotoimen johtaja Helsingissä 1987?2013 Vastuullisia vaatteita Euroopassa muistaa, kuinka vaatetehtaan sortuminen tappoi yli tuhat ihmistä Bangladeshissa noin vuosi sitten. C keskustelua Keskustelu verkossa: www.kansanuutiset.? Kun Suomella ei ole omaa itsenäistä ulkopolitiikkaa, meidän on oltava osallisena [Venäjään kohdistuvissa] pakotteissa, vaikka niistä suurin haitta koituisi Suomen ja Venäjän väliselle kaupalle. Mitään vastaavaa ei maaseudun väki saa koskaan läpi mediassa. Rakentaminen on alkamassa vuonna 2015. Vastaus: ei mitenkään. Reino Welling, Jämsänkoski. LEHTIKUVA Kaupunkilaiset syyllisiä eläinten huonoon kohteluun EVELIINA LUNDQVISTIN Salainen päiväkirja eläintiloilta ja Emilia Kukkalan siitä kirjoittama artikkeli (KU 7.3.) toistavat tuttua kuviota: puhtoiset eläinten puolustajat vastaan pahat tuottajat. jatkuu, mutta asian ytimeen ei päästä,eikä tilanteen monimutkaisuutta kyetä hahmottamaan. Otetaanpa yksinkertainen kysymys. Ravintolapalvelut ovat itsestäänselvyys, samoin merkittävä määrä kutsuvia luku- ja työskentelypaikkoja sekä mahdollisuus kohdata kevät kirja kädessä suurella, länteen suuntautuvalla parvek- » Helsingin keskustakirjaston tulee tukea yksilöä kokonaisuutena. keelle. Tämä luomu-Suomi oli olemassa ja tuhottiin ?tehottomana ja takapajuisena. Kirjastolla tulee olemaan tärkeä merkitys sananvapauden, demokratian ja koulutuksen saralla, mutta se tukee myös kulttuurin ja talouden kehittymistä. Tilana kirjaston tulee olla miellyttävä ja mukava ei-kaupallinen kohtaamispaikka kaikille; paikkakuntalaisille ja vieraille, lapsille ja aikuisille, tutkintoon tähtääville opiskelijoille, mutta myös niille tiedonjanoisille, jotka etsivät iloa, yhdessäoloa sekä tekemistä
ja pilkkaamalla räikeästi poliittisia vastustajiaan. Toisaalta populismin ilmenemismuodot poikkeavat toisistaan huomattavasti. Populismi tavoittelee laajaa kannatusta tarttuvilla iskulauseilla, vaatimalla asioita, joita enemmistö haluaisi, kehumalla ?todellista kansaa. Obama taas koettaa lisätä omaa ja amerikkalaisten liikemiesten etuja. Ukraina on ollut Neuvostoliiton vilja-aitta. Siis nimenomaan ministeritason kohtaamisia sinne. Ja se tekemisen sarka on nähtävä myös idän suunnalla, vaikka olemmekin menossa kohden EU-vaaleja. On nähtävä, että itä voi olla meille vasemmistossa ja koko Suomessa se voimavara, joka auttaa sekä kansallisessa että myös EU-politiikassa. Väittäisin Castron olevan maailman sitkeähenkisin ihminen, vastaavasti jenkkiagentin maailman tyhmimmän. Valtakuntien osia saa irrotella kun irrottajina ovat oikeat henkilöt. Stalin ajoi aikoinaan sieltä tataarit Siperiaan. Puolustusneuvoston johtajan luulisi tietävän Suomen rati?oineen jalka-väkimiinat kieltävän sopimuksen. Olisiko kansanedustajiksi pyrkivien valintakriteerejä kiristettävä? Ainakin rikosrekisterin omaavilta pitäisi ehdokkuus kieltää, se ehkä nostaisi politiikkojen arvostusta hitusen. Ukrainan kriisissä suurin uhka on EU:n ja Yhdysvaltojen mahdolliset pakotteet Venäjää kohtaan. Pääsääntöisesti julkaisemme vain omalla nimellä kirjoitettuja tekstejä. Kosovo irrotettiin Serbiasta juuri näitten Krimistä suurinta ääntä pitävien toimesta. vaikka vaikertaen. Yhteiskunnan arvo työn tuottajana ja tuon tuotoksen kehittäjänä olisi syytä nostaa vasemmiston ihan keskeiseksi poliittiseksi strategiaksi, sillä muutoin vasemmiston poliittinen painoarvo ei nouse vaan laskee. Ministerivaikutuksen vähäisyys näkyy myös siinä, että vasemmistolla ei ole kunnollista ja laajempaa otetta kulttuuriin ja liikenteeseen erityisesti itänaapurimme päin. Ja samalla myös kutsua heitä Suomeen vierailulle kohtaamaan samalla koko vasemmiston poliittinen ?kerma?; näinhän ainakin SKDL:n aikoina saatettiin joskus rohjeta tehdä. Jos nyt katsotaan vaikka Ville Haapasaloa, miten voimakkaasti ja aidosti hän on tehnyt kulttuurityötä Suomen ja Venäjän yhteyksien ja kulttuurimatkailun hyväksi, ei voi kuin ihmetellä, miten saamatonta ja vätysmäistä Suomen vasemmiston toimet tällä saralla ovat olleet, vaikka istumme hallituksessa. Venäjän kohtaaminen on tietenkin ongelmallista Ukrainan tilanteen johdosta, mutta juuri tämän kriisinkin takia Suomi tarvitsee rohkeita ja valtiomiestason poliittista osaamista taitavia poliitikkoja. Ja siihenhän sitä on syytä verrata . Näin lähti natsismi käyntiin Saksassa 1930-luvun työttömyyden aikana. Nyt ovat Baltian ja Pohjoismaiden populistiset voimat saaneet tuulta purjeisiinsa. On kerrassaan outoa, että Suomen armeijan toiminnan tehostamista vaaditaan nyt, kun valtakunta on pahemmassa pulassa kuin voisi kuvitella. POPULISMI TARKOITTAA Eelis Pulkkinen Ylitornio 27. Nyt ne ovat pahasti rapautuneet ja ontuvat Natonkin rasittamina. Juhani Harjunharja Utsjoki Talouspakkoteita vältettävä Kirjoittajat pelkäävät Venäjään kohdistettavien talouspakotteiden koituvan Suomen vahingoksi. Kuvassa tulevasta kansanäänestyksestä kertova juliste Sevastopolissa. UKRAINAN KRIISIN velloessa maailmalla suomalainen äärioikeisto tuntuu menettäneen sekä harkintakykynsä että todellisuudentajunsa. Edustaja Jussi Niinistön mielestä pitäisi oitis aloittaa jalkaväkimiinojen kylväminen itärajalle. Yhdysvallat on saartanut ja boikotoinut Kuubaa jo yli 50 vuotta. Saartoa on jopa tehostettu terrori- ja sabotaasiteoilla, joissa on menehtynyt yli 2 000 kuubalaista. Cia on yrittänyt murhata Kuuban eläkkeellä oleva johtajan Fidel Castron kuubalaisten laskujen mukaan 610 kertaa. Puheenvuorot julkaistaan tarkistuksen jälkeen. On vain outoa, että vasemmistossa näitä ei näytä nyt olevan yhtään. Jotenkin nykyinen vasemmisto tuntuu minusta kuin leikkivasemMYÖNNÄN, ETTÄ Juttujen enimmäismitta on 60 konekirjoitusriviä eli noin 3 000 merkkiä. Sellainen talutusnuorassa oleminen kismittää ja sen avulla on ollut helppo saada mielipiteet kääntymään Venäjää vastaan. Sekin on populismia, mutta ei niin pahaa kuin nykyään täällä. Toimituksella on oikeus lyhentää kirjoituksia. Tämä johtuu siitä, että pikkuruinen Ukraina (pinta-ala 603 300 km2 ja 45,5 milj. OSALLISTU KESKUSTELUUN lähettämällä kirjoituksesi postitse osoitteella Kansan Uutiset/Viikkolehti PL 64 00501 Helsinki, faksilla numeroon 09 759 60 301 tai sähköpostitse osoitteeseen viikkolehti@kansanuutiset.fi Leikki-Suomen leikki-Vasemmisto vasemmistoliitto on saanut aikaan sitäkin hyvää, mistä kerrottiin Paavo Arhinmäen haastattelussa (KU 7.3.) Siitä voin antaa kiitoksen sanankin, mutta... Vasemmistoliitto on ollut ihmeen vaisu ja kyvytön saamaan aikaan todellista parannusta muun muassa maamme työttömyystilanteeseen. Eivätkä sen toimet kansantaloutemmekaan suhteen ole olleet kovin rapoisat, jos ajattelemme vaikkapa valtion ja kuntien ja niiden yritysten työpaikkoja. Ministerivaikutus on oikeastaan ollut liki nolla, kun sitä verrataan vaikkapa SKDL:n aikoihin. Ei lennokeistaan ohjuksia Afganistaniin, Pakistaniin, Jemeniin ja Somaliaan roiskivalla Yhdysvalloilla ole pienintäkään moraalista oikeutta jakaa maailmalle ihmisoikeusneuvojaan. Loppukaneettina ilmoitan surkuttelevani ulkoministerimme lausuntoja. Vasemmistossa ei ilmeisesti ymmärretä, että laaja-alainen kulttuuripoliittinen katsanto edellyttää huomaamaan niin lännen kuin idän, pohjoisen ja etelänkin. Olen jo pitkään ihmetellyt sitä, että vasemmistoliitto ei ole kyennyt, osannut tai viitsinyt olla yhteydessä Venäjään ja siellä oleviin vastaaviin ministereihin. Militantit ovat ottaneet populismin käyttöönsä ja huutavat ?Rautaa rajalle?. Kummallisen tyynesti julkisuus suhtautuu tähän ilmiöön, joka on saanut suuren sijan Suomen eduskunnassa ja kansanedustajista koostuvassa puolustusneuvostossa. asukasta) on joutunut suuren Venäjän kiusaamaksi. Kaiken syynä on Putinin ja Obaman käden vääntö Aasian öljy- ja kaasukenttien sekä uraaniesiintymien hallinnasta. On luontevaa, että Putin haluaa pitää ne ja lisätä Venäjän kansainvälistä vaikutusvaltaa. Kun Suomella ei ole omaa itsenäistä ulkopolitiikkaa, meidän on oltava osallisena pakotteissa, vaikka niistä suurin haitta koituisi Suomen ja Venäjän väliselle kaupalle. Palautetta ja uutisvinkkejä voi antaa suoraan toimitukselle. Toimituksen puhelin: 09 759 601 Toimituksen faksi: 09 759 60 301 Toimittajilla on henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. Lisää yhteystietoja sivulla 2. Mahdolliset pakotteet eivät muuta jo tapahtunutta: Krim on palannut äiti-Venäjän syliin. Jos nimimerkin käyttö on perusteltua, kirjoittajan nimi on kuitenkin saatettava toimituksen tietoon. » Ministerivaikutus on oikeastaan ollut liki nolla. Myös verkkosivuilla keskustellaan. Jokaisesta verkossa julkaistusta uutisesta voi avata keskustelun. Olkaamme vaikka vasemmistossa ne EU-pitkospuut, joiden kautta Suomi voi rakentaa paremmat suhteet Venäjään. Heitä on palannut takaisin etenkin Krimille. Ukraina on ollut sisäisesti hajanainen ja Venäjästä riippuvainen energian saannissa. Se on usein provosoivaa. Otteita näistä keskusteluista julkaistaan Viikkolehdessä. Verkkolehti on osoitteessa www.kansanuutiset.fi. mistolta leikki-Suomen leikkihallituksessa. Mutta leikki sikseen vasemmistoliitto: nyt on peiliin katsomisen aika ja samalla uudistumisen aika. Hän lienee tarkoittanut, että Suomella pitää olla oma Venäjä-politiikka. Taito Taskinen Kuopio Populismiin ei pidä lähteä mukaan kansansuosioon usein kansankiihotuksellisin keinoin tähtäävää poliittista toimintaa. Rauhanpuolustaja-Erkistä on takinkäännöllä tullut Militaristi-Erkki. Kutsu Valkoiseen taloon tullee pian. Reino Welling kaupunginvaltuutettu Jämsänkoski EU ampuisi omaan jalkaansa Venäjää kohtaan, joita EU pohtii, eivät ratkaisisi kriisiä, vaan johtaisivat todennäköisesti siihen, että Venäjä sulkisi hanat Ukrainan halki Länsi-Eurooppaan johtavista kaasu- ja öljyputkista. Varsinkin Keski-Euroopan jäsenvaltiot ovat suuresti riippuvaisia Venäjältä virtaavasta energiasta, joten EU TALOUDELLISET PAKOTTEET LEHTIKUVA/ VIKTOR DRACHEV ampuisi pakotteilla omaan jalkaansa. Entinen Venäjän suurlähettiläs, Suomi?Venäjä-seuran puheenjohtaja Heikki Talvitie sanoi kokemuksen tuomalla viisaudella ?ettei Suomen ja Venäjän suhteita pitäisi siirtää kaiken maailman kriiseihin.. Vasemmistossa on nyt jatkuva kriisi, joka on voitava muuttaa uudeksi voimanlähteeksi ja uuden tekemiseksi. Vai mitä sanotte Arhinmäki ja Kyllönen? Jos kyetään olemaan itsenäisestikin ajattelevia, on voitava tehdä myös matkoja Venäjälle. Nikita Hru?t?ovin vuonna 1954 tekemä virhe on korjattu. Mahdollisten pakotteiden hyödyistä on sosialistinen Kuuba esimerkkinä
Nyt on tunne, että emme voi jäädä niistä ulos. Tällä kauppasopimuksella ei ole paljon tekemistä tullimaksujen (tarif?en) poiston kanssa. Globaali valta on hädin tuskin erotettavissa yhtiöitten vallasta järjestelmässä, jossa hallitukset eivät ole osoittaneet kiinnostusta uudistuksiin. Keskusteluiden vaarallisin ulottuvuus on investoijan ja valtion välistä riitojenratkaisumenettelyä (ISDS) koskevan mekanismin vaatiminen molemmin puolin Atlanttia. Missään ei yhtiöillä ole suurempaa toimintavapautta kuin kansakuntien välillä, sillä siinä ei ole kilpailua. Tätä valtaa käyttävät byrokraatit ja lobbarit keskenään takahuonesopimuksilla. MIKÄÄN EI UHKAA Transatlanttiset yhteismarkkinat Tällä tavalla neuvottelut transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuudesta (TTIP) aloitettiin. kun se on sisällytetty muihin kauppasopimuksiin . Jos uskoo muuta, elää haavemaailmassa. Demokratia antaa . TTIP on esitys Yhdysvaltain ja Euroopan unionin välisistä yhteismarkkinoista, jota on kuvattu ?maailman suurimmaksi kauppasopimukseksi?. Saksan liittokansleri Angela Merkel puheessaan Saksan parlamentille torstaina 13.3. EU:n ja USA:n kauppasopimus: me annamme ja yhtiöt ottavat » Kolme vaatimusta ehdotetun transatlanttisen kauppasopimuksen arkkitehdeille. Se siitä, ettei tule myönnytyksiä. Mutta tässä ei ole kaikki, mitä demokratian pitää antaa niin, että yhtiöt voivat ottaa. Sehän on outo konsepti. D ulkomaat Naiset ja herrat, jos Venäjä jatkaa viime viikkojen tiellään, se ei ole katastro. yhtiöt ottavat Viime kuussa Financial Times raportoi, että Yhdysvallat käyttää näitä neuvotteluita ?edistääkseen perustavaa laatua olevia muutoksia EU:ssa kaavailtuihin liiketoimintaa koskeviin sääntelyihin, jotta voitaisiin sallia liiketoimintaryhmille suuremmat [investointi]panostukset aikaisemmassa vaiheessa [liiketoiminta]prosessia. Niissä tehdään myönnytyksiä. Jos he hylkäävät ne, he hylkäävät demokratian. demokratiaa yhtä paljon kuin yhtiöitten valta. Aluksi De Gucht sanoi, että se on ?mahdotonta?. Lopputulos on, että sääntelyä tullaan todennäköisesti vähentämään. Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF), Maailman pankki, Yhdistyneet kansakunnat, kauppaorganisaatiot ja muut . työskentelevät ?kopiodemokratian. Mutta EU:n kauppakomissaari Karel De Gucht tähdentää, että eurooppalaiset standardit ?eivät ole neuvoteltavissa, ei ole mitään [molemminpuolisten myönnytysten] ?annetaan ja otetaan. Tällaiset lait ovat koskeneet savukkeiden korutonta pakkaamista, ankaria rahoitussääntöjä, voimakkaita veden saastuttamista ja kansanterveyttä koskevia. Euroopan parlamentin poikkeusta lukuun ottamatta missään ei ole kansojen välistä demokratiaa. Kaikki muut ylikansalliset toimijat . -menettelyä?. Siis kansainvälinen sopimus ilman myönnytyksiä. Kuten EU:n pääneuvottelija sanoo, noin 80 prosenttia sopimuksesta koskee ?keskusteluita sääntelyistä, joilla suojellaan ihmisiä heidän terveyttään, turvallisuuttaan, ympäristöään sekä rahallisilta ja tietoturvallisuutta koskevilta riskeiltä. Sopimus ilman neuvottelua on päätöntä Sääntelyä koskevat neuvottelut tarkoittavat sitä, että EU:n säännöt asetetaan linjaan vastaavien yhdysvaltalaisten kanssa. tai sitten demokratiaa ei ole ollenkaan. Kun kaikki muu on globalisoitu paitsi meidän suostumuksemme, yhtiöt täyttävät tyhjiön. Sitten hän sanoi, että hän on ?valmis työskentelemään siihen suuntaan?. ISDS-menettely sallii yhtiöitten ohittaa kotimaiset oikeusistuimet ja haastaa valtiot ulkoistettuun yhtiölakimiesten välimiesmenettelykollegioon. Isot liikeyritykset ovat käyttäneet menettelyä (ISDS) . vain Ukrainalle. lyödäkseen alas lait, jotka vaikeuttavat voitontavoittelua. Sopimus Yhdysvaltain kanssa ilman neuvottelua. Keskustelut on juuri aloitettu uudelleen. periaatteiden mukaan. Siinä oletettu yksimielisyys siirretään, kopio kopiolta, yhä harmaampiin ja etäisempiin instituutioihin . Ei, vaikka vakuutetaan, että vahvinta suojelua noudate- taan yleisesti missä tahansa kauppablokin sisällä. Neuvottelut ovat edessä. Yhtiölobbarit kerskailivat salaisesti, että he ?pääasiassa kirjoittaisivat yhdessä sääntelyn?. Mutta sitten kun jotkut heidän suunnitelmistaan vuodettiin ja ihmi- 28 » ISDSmenettely sallii yhtiöitten ohittaa kotimaiset oikeusistuimet. set reagoivat niihin tyrmistyneinä, demokratian kampanjoijat ovat alkaneet esittää joitakin myönnytyksiä. Sehän ei ole ainoastaan outoa, se on päätöntä. Ei voi linjata sääntelyä molemmin puolin Atlanttia ilman neuvottelua. Kun hallitukset molemmin puolin Atlanttia ovat luvanneet purkaa byrokratiaa, ei yksinkertaisesti ole uskottavaa, jos liike-elämän, kansalaisten ja luonnon välisiä suhteita koskevista säännöistä neuvoteltaisiin vasta tulevaisuudessa
Useimmat tällaisista sopimuksista, päinvastoin kuin valitut hallitukset, ovat voimassa ikuisesti. Velkojen sovittelun jälkeen Po?tová vaatii Kreikalta korvauksia vedoten Kreikan ja Slovakian väliseen investointisopimukseen. 22 YHTIÖTÄ, pääosin yksityisiä pääomarahastoja, on haastanut Espanjan oikeuteen uusiutuvan energian tukien leikkauksista. Mutta TAUSTA EU ja Yhdysvallat ovat käyneet kesästä 2013 asti neuvotteluita transatlanttisesta kauppaja investointikumppanuudesta (TTIP). 12 niistä investoi Espanjaan vielä vuoden 2008 jälkeen, jolloin ensimmäiset leikkaukset aurinkoenergian tukeen esiteltiin. Profiting from Crisis -selvityksen mukaan Euroopassa on nyt tapahtumassa se, mikä Latinalaisen Amerikan talouskriiseissä aiemmin. Mutta se voi molemmin puolin valtamerta antaa yhtiöille mahdollisuuden vetää tielleen asettuvat hallitukset vaaran vyöhykkeelle. TTIP-sopimukselle määräaika? standardeja ja pyrkimyksiä jättää fossiiliset polttoaineet maan uumeniin. Julkisia konsultaatioita on luvattu Aluksi De Gucht kertoi, ettei tässä ole mitään pohtimisen arvoista. Hänen tuorein kirjansa on Feral: Searching for Enchantment on the Frontiers of Rewilding (2013) Keinottelijat vaativat kriisimailta korvauksia NOPEITA VOITTOJA hakevat riskisijoittajat vaativat Euroopan kriisimailta ainakin 1,7 miljardin korvauksia saamatta jääneistä voitoista, kertoo maanantaina julkistettu selvitys. Corporate Europe Observatory (CEO) ja Transnational Institute (TI) julkistivat selvityksen Profiting from Crisis (Voittoja kriisistä) samana päivänä, jolloin EU:n ja Yhdysvaltain vapaakauppaneuvottelujen neljäs kierros käynnistyi Brysselissä. Maailmassa on jo nyt noin 3 000 investointisopimusta, joiden nojalla yhtiöt haastavat valtioita oikeuteen. SELVITYKSEN MUKAAN sijoittajat vaativat Kreikalta, Espanjalta ja Kyprokselta yhteensä ainakin 1,7 miljardin euron hyvityksiä. Viiden vuoden päästä sopimus arvioitaisiin uudelleen. Miten demokraattiselta se kuulostaa? Tässä ovat vaatimukseni De Guchtille ja Clarkelle ja muille, jotka haluavat meidän pitävän suumme kiinni ja ottavan lääkkeemme. Kuten TTIP:tä kannattava brittiministeri Kenneth Clarke tunnustaa: ?Sitä suunniteltiin tukemaan liiketoimintainvestointeja maihin, joissa laintulkinnat ovat ennustamattomia, sanoaksemme edes jotain.? Siis mitä tekemistä sillä on Yhdysvaltain?EU:n-sopimuksessa. Hänen lukuisista kirjoistaan tunnetuin on Captive State: The Corporate Takeover of Britain (2000). Toistaiseksi ei ole merkkiäkään konsultaatioista. Ja edelleen vallitsee huutava puute uskottavasta selityksestä, miksi ISDS-menettely on välttämättömyys. Iso-Britannian hallituksen tilaamassa raportissa esitettiin, että ISDS-menettely ?ei erittäin todennäköisesti rohkaise EU:n pääneuvottelija Ignacio Garcia Bercero (oik.) ja Yhdysvaltain pääneuvottelija Dan Mullaney käynnistivät maanantaina kauppasopimuksen neljännen kierroksen Brysselissä. Toisin kuin Karel De Gucht, uskon myönnytyksiin. alkaisivat kolmen kuukauden mittaiset julkiset konsultaatiot ISDS-välimiesmenettelystä. Transatlanttiset keskustelut alkoivat uudelleen maanantaina. ja leikkasi terveysmenojaan 22 prosentilla ja koulutuksesta 18 prosenttia. Nyt saaliinjaolle tulleet yhtiöt eivät ole pitkäaikaisia sijoittajia, vaan ne tulivat paikalle kriisin ja riskien ollessa jo tiedossa. Esimerkiksi slovakialainen Po?tová-pankki osti Kreikan velkakirjoja vuonna 2010, jolloin Standard & Poor?s oli jo luokitellut ne roskaksi. Kun se asetetaan kasvotusten tällaisen monimutkaisuuden kanssa, se on järjetöntä. Kolmanneksi, TTIP:n pitäisi sisältää raukeamislauseke. Tupakka vaatii aurinkoa päivisin ja viileitä öitä, valittaa tupakkaplantaasilla San Juan y Martínezissa työskentelevä Dámaso Rodríguez. SAN JUAN y Martínez ja naapurikunta San Luis kärsivät erityisen pahoin talvikauden sateista. Vain nikkeliä ja lääkkeitä viedään enemmän. Vuosi on ollut huono. Niinpä sen sijaan, että hylättäisiin koko ajatus, tässä on muutamia perustestejä, joilla määriteltäisiin, antavatko neuvottelijat toimillaan kuvan demokratiasta vai eivät. Ensiksi, kaikki neuvotteluasetelmat, molemmin puolin, julkistettaisiin niin pian kuin ne on asetettu. Sitten, sen sijaan että meitä kohdeltaisiin kuin holhottavia hölmöjä, me voisimme väitellä näistä asetelmista ja arvioida niiden vaikutuksia. Toiseksi, jokainen sopimuksen luku olisi erikseen asetettava Euroopan parlamentin äänestykseen. Maa toisensa jälkeen joutui taloudellisen hyökkäyksen kohteeksi suojeltuaan paikallista rahoitusjärjestelmää tai jäädytettyään julkisten palveluiden maksut, jotta ne eivät ylittäisi ihmisten maksukykyä. Kai Hirvasnoro Käännös: Jouko Huru kai.hirvasnoro@kansanuutiset.fi 29. Jo pelkkä kanteilta suojautuminen tulee kalliiksi. Miksi ei voitaisi tehdä näitä muutoksia. Liika sade mädättää kasvit. Ne palvelisivat molempien maanosien suuryritysten etuja. Tauolla olleiden neuvotteluiden neljäs kierros alkoi maanantaina. Jouko Huru tammikuussa mies, joka ei ryhdy myönnytyksiin, teki käsijarrukäännöksen ja lupasi, että ?maaliskuun alkupuolella. Jos se on epäonnistunut taloudellista suorituskykyä koskevien edistämislupausten toteuttamisessa, tai jos se on huonontanut yleistä turvallisuutta tai yleistä hyvinvointia, se voitaisiin sitten hylätä. Myönnän, että tämä olisi ennenkuulumatonta. Espanja käytti siihen viime vuonna miljoonia euroja . Jos hylkäätte ne, miten se sopii yhteen teidän demokratian turvaamista ja julkista intressiä koskevien vaatimustenne kanssa. VÄÄRÄÄN AIKAAN osuneet runsaat sateet ovat heikentäneet laatutupakan satoa Kuuban läntisessä Pinar del Ríon maakunnassa. Alue tuottaa noin 70 prosenttia Kuuban tupakasta. . Molemmin puolin Atlanttia pyritään luomaan yhtenäiset vapaakauppaa koskevat säädökset. ja se ?todennäköisesti tarjoaa Iso-Britannialle vähän tai ei yhtään hyötyä?. Nykyään parlamenttia pyydetään ainoastaan hyväksymään tai hylkäämään koko paketti. Kunnat tuottavat normaalisti lähes kaiken raaka-aineen kalliisiin Havana-sikareihin. Paikallisten tietojen mukaan Pinar del Ríon maakunnan kaikkiaan 15 000 hehtaarin tupakkaviljelmistä on tärveltynyt reilu 800 hehtaaria ja osittaista tuhoa on kärsinyt 1 000 hehtaaria. Tupakka on Kuuban kolmanneksi tärkein vientituote. Mitä jos tehtäisiin vähän myönnytyksiä? George Monbiot (c) Guardian News and Media 2014 Kirjoittaja on tietokirjailija ja toimittaja, joka kirjoittaa viikoittain kolumnin Guardianiin. IPS LEHTIKUVA/ GEORGES GOBET investointeihin
Tälle on sikäli pohjaa, että lähes puolella Krimin venäläisistä on sukujuuria äiti-Venäjällä. Krimiä asutettiin toisen maailmansodan jälkeen siirtolaisilla Keski-Venäjältä. Venäläiskansalliset mielialat ovat ainakin Krimillä olleet jo kauan nosteessa. Krimin kansanäänestyksen tasapuolisuutta tuskin tulee lisäämään se, että Krim on venäläisten sotilaiden miehittämä tai se, että Krimin uusi pääministeri Sergei Aksjonov valittiin virkaansa venäjämielisten asemiesten vartioidessa parlamentin äänestystä. Tapahtumat ovat tuntuneet etenevän pikavauhtia, mutta taustalla on vuosien kehitys. Tilanteessa ovat vaikuttaneet hetkellisetkin syyt: Krimin venäläiset vastustivat Ukrainan uutta kielilakia, joka kumoaisi venäjänkielen alueellisen aseman. ikti venäläisten ja tataarien välillä, Venäjä voisi määrätä Mustanmeren laivaston puuttumaan tilanteeseen, niin sanotusti auttamaan Ukrainaa, ?puolustamaan Venäjän kansalaisia. Kyse tuskin on vain Sevastopolin laivastotukikohdan turvaamisesta. Krimin aluehallinto aikoo järjestää kansanäänestyksen alueen asemasta 16. Tuskin. JOS KRIMILLÄ syntyisi vakava kon. Kuitenkin Venäjä on jakanut niitä paljon jo vuosikausia. Lisäksi Venäjältä on tullut avokätisesti rahoitusta. Niemimaalle asettui lisäksi paljon NKP:n ja punaarmeijan veteraaneja. Iso osa Krimillä vierailevista turisteista on venäläisiä. maaliskuuta. Mistä on kysymys? TEKSTI Ville Ropponen . tai ?rauhanturvaajiksi. Esimerkiksi Venäläinen yhteisö, 15 000 jäsenen järjestö, on saanut vuosia rahoitusta Venäjän valtion ulkovenäläisiä tukevalta ohjelmalta ja säätiöiltä, kuten Moskovan-Krimin rahastosta. Ukraina peruikin kielilain muutoksen. Krimillä näyttää myös liikkuvan pelkoja ?Maidan-aktivistien äärinationalismista ja fasismista?, pelkoja joita Venäjän media on onnistuneesti lietsonut. Venäläistä vaikutusta Venäläiskansalliset mielialat ovat Krimillä olleet jo pitkään nosteessa. Mutta ovatko kaikki Ukrainan nationalistit ukrainalaisia. alueelle, sanoi Radio Svobodan toimittaja Vladimir Prytyla, kun viimeksi vierailin Krimillä syksyllä 2009. Hän ei tainnut olla aivan väärässä? Videolla helmikuun 26. Venäjän duuma toivotti Krimin tervetulleeksi: se valmistelee lainmuutosta, jonka mukaan uudet alueet voisivat liittyä helpommin Venäjään. LEHTIKUVA/ VASILIY BATANOV Sevastopolin laivastotukikohta on yli 200 vuoden ajan vaikuttanut Krimin strategiseen asemaan. Krimin tulevaisuus valinkauhassa » Krimin venäläiset näyttävät kannattavan liittymistä Venäjään. Odottamatta tätä Krimin alueparlamentti jo lähetti Putinille pyynnön liittyä Venäjään. Seuraavina päivinä Krimin venäläisten vapaaehtois- 30 joukot ottavat haltuunsa hallintorakennuksia. Sitten Venäjän sotilaat alkavat miehittää sotilaskohteita. Krimin tataarit vastustavat. Venäläiset yritykset ovat jo vuosia vahvistaneet omistuksiaan erityisesti Krimin subtrooppisella etelärannikolla. Venäjän vaikutus on ollut myös suoraa. Viime viikkoina on uutisoitu Venäjä jakavan runsaasti passejaan Krimillä. Krimillä suosituilla Venäläinen blokki -puolueella ja Venäläinen rintama -vaaliliitolla on vankat yhteydet Venäjälle. Oranssin vallankumouksen jälkeen Kri-. päivän mellakasta Krimin pääkaupungin Simferopolin parlamentin edessä näkyy, miten Krimin tataarien liput aaltoilevat Ukrainan väreissä väkijoukossa; vastapuolella hulmuavat Venäjän liput. Mellakka on Ukrainan uuden hallinnon kannattajien ja vastustajien välinen
Krimillä on ollut useita mellakoita ja väkivallantekoja vuoden 2006 jälkeen äärivenäläisten ja tataarien välillä. Krimillä tataareja on nyt koetettu hyvitellä. Aluehallinto on lupaillut heille aiempaa suurempia oikeuksia. Tataarit epäilevät venäläisiä, mutta joutuivat pettymään Oranssikumoukseen. Venäläisten mielenosoitus Krimin alueparlamentin edessä Simferopolissa pari viikkoa sitten. mille perustettiin useita äärivenäläisiä kasakkakuntia. Dissidenttiliikkeenä he eivät 45 vuoden aikana kertaakaan turvautuneet väkivaltaan vaatiessaan paluuta Krimille. Muuten tataarit varmasti tulevat tekemään kaikkensa estääkseen Venäjää nielaisemasta Krimiä. Makeankarvas pala venäläisille Krim on yksi mytologisimmista paikoista Venäjän kirjallisuudessa. DOROTHEUM MONIKULTTUURINEN NIEMI Krimin kahdesta miljoonasta asukkaasta 60 prosenttia on venäläisiä, 23 prosenttia ukrainalaisia ja 13 prosenttia tataareja. Niemimaan historia on hyvin monikulttuurinen. Krimin menneisyys tataarikaanikuntana innoitti myös orientalistisia mielikuvia, joiden tunnetuin toteuma on Aleksandr Pu?kinin runoelma Baht?isarain suihkulähde (1822). NEUVOSTOLIITOSSA jokainen kansalainen unelmoi matkasta Mustallemerelle. Tataarien mukaan Krimin kasakkakunnat provosoivat heitä jatkuvasti. Nyt he kuitenkin kannattavat Ukrainan uutta hallintoa, Janukovyt?in vastustajia. Tataarit eivät luota Venäjään, sillä maa ei ole tunnustanut pakkosiirron laittomuutta. Heillä on myös karvaita kokemuksia venäläisestä nationalismista. Ukrainalaismielisiä oranssijohtajia eivät tataarien ongelmat kiinnostaneet. Muiden krimiläisten tapaan enemmistö tataareista on äänestänyt viime vuosina Viktor Janukovyt?in Alueiden puoluetta. Menneisyydessä siellä ovat vaikuttaneet kreikkalaiset, italialaiset, juutalaiset, tataarit, karaimit, armenialaiset, bulgarialaiset, puolalaiset, ukrainalaiset ja venäläiset. Slaavit nousivat enemmistöksi Krimillä vasta 1800-luvun lopulla. Turhaan ei liittoutuneiden suurvaltakonferenssia pidetty sodan aikana 1944 juuri unelmien Jaltalla. Krimillä sijaitsi myös kulttuuriväen sanatorioita, joissa taiteilijat tapasivat toisiaan vapaammin. En usko, että Venäjän kiinnostus Ukrainassa rajoittuu vain Krimiin, vaan kiinnostusta on myös Donetskin, Harkovan ja Nikolajevskin lääneihin?, arveli Jemilev. Hänestä Ukrainan yhtenäisyys ja suvereenisuus on taattava niiden sopimusten mukaan, jotka myös Venäjä on allekirjoittanut. Kiovan sotilaspoliittisen instituutin tutkija Dmitri Timt?uk on arvellut Krimin tataarien ryhtyvän sissisotaan, jos Venäjä pysyvästi miehittää Krimin. Kasakkakunnilla on yhteyksiä Venäjän Mustanmeren laivastoon ja venäläisiin kasakkakuntiin sekä Krimin poliittisiin järjestöihin. Äärinationalistien myyttien mukaan Krim on ollut osa Venäjää aina vuodesta 988, jolloin Kiovan Rusin prinssi Vladimir kääntyi kristinuskoon Hersonesissa. Tataarit heittopussina Epäluulo kytee Jemilevin mukaan tataarit ovat nyt sopineet Kiovan hallinnon kanssa lopettavansa kaikki protestit Krimillä. Tätä ei ole helppo uskoa, sillä Krimin tataarien liikkeellä on ehkä pisimmät pasi?stiset perinteet entisessä Neuvostoliitossa. Siinä Krim on itsenäinen markkinatalousdemokratia, ?maailman synnin ja hulluuden mekka?. Venäjälle ei haluta antaa tekosyytä laajentaa toimiaan Ukrainaa vastaan. Kert? . . Simferopol . Sevastopol .Jalta KRIMILLÄ on pitkään ollut erityinen sija venäläisten tajunnassa. Venäläisten osuus ei noussut yli 45 prosentin ennen krimintataarien pakkosiirtoa 1944. Romaanin lopussa Neuvostoliitto miehittää Krimin. Ville Ropponen Baht?isarain kaanin palatsi Carlo Bossolin maalauksessa vuodelta 1857. ALL OVER PRESS Krimin venäläisen tulevaisuuden kannalta kysymysmerkki ovat Ukrainan ja kansainvälisen yhteisön reaktion lisäksi Krimin tataarit. Tataarien keskusjärjestön Mejlisin lausunnon mukaan he eivät aio tunnustaa Krimin aluehallintoa ?Kala?nikovin piippu niskassa?. Venäläiset heiluttelivat tataareille myös porkkanaa ja lupasivat jopa Krimin pääministerin paikan, jos tataarit ryhtyisivät tukemaan kansanäänestystä Krimin asemasta. ?Kansanäänestys tulee olemaan laiton. Alueiden eroaminen Ukrainasta voidaan ratkaista vain koko maan kattavalla äänestyksellä?, sanoi Krimin tataarien johtaja, entinen neuvostoajan toisinajattelija Mustafa Jemilev, 71, radio Svobodan mukaan. Josif Stalinin Keski-Aasiaan pakkosiirtämät tataarit pääsivät palaamaan Krimille vasta Neuvostoliiton kaaduttua 1990-luvulla. Aikoinaan takavarikoitua omaisuutta he eivät ole saaneet takaisin ja elävät nyt usein köyhyydessä. Tataarit kannattivat Oranssivallankumousta, mutta saivat pettyä. Pakkosiirron aikana menehtyi 25?45 prosenttia tataareista. Krim oli osa Venäjää vuodesta 1783 vuoteen 1921, jonka jälkeen se oli itsenäinen neuvostotasavalta vuoteen 1945, jolloin se liitettiin taas Venäjään. Vuonna 1954 puoluejohtaja Nikita Hru?t?ev siirsi Krimin Ukrainan neuvostotasavallalle. 31. Aina valloituksestaan 1783 asti se on ollut kaistale Eedeniä, jossa jo tsarismin aikaan kupli keisarikunnan kerma kesälomilla. Krim oli toisaalta venäläisille vieras ja eteläinen, Anton T?ehovin sanoin ?kuuma Siperia?, jota oli vaikea sovittaa osaksi venäläiskansallista kertomusta. Venäläisessä kirjallisuudessa Krimistä tuli Pietarin lisäksi yksi vankimmin mytologisoitu paikka. Venäjältä lennätettiin Tatarstanin tasavallan presidentti Rustam Minnihanov tukemaan aluehallintoa ja neuvottelemaan Krimin tataarien kanssa. ?Tämä on iso kuvio. Krimin antiikin kreikkalaisista raunioista etsiskeltiin yhteyttä Hellaaseen ja klassiseen Eurooppaan. Kahden suurimman kasakkakunnan yhteiseksi jäsenmääräksi on arveltu jopa 10 000. Ja siellä filmattiin paljon neuvostoelokuvan klassikoita. Krimin erityissija venäläissukupolvien mielissä ilmenee esimerkiksi Vasili Aksjonovin romaanissa Krimin saari (1981)
Funesin kaudella aloitettujen ohjelmien onnistuneiden tulosten lisäksi vaalivoittoon auttoi myös opposition hajanaisuus. Cerén sai suuren osan GANA-puolueen äänestäjien äänistä toisella kierroksella, vaikka GANA on itse asiassa konservatiivipuolue ARENAsta itsenäistynyt osa. ja Uruguayn José Mújica. Vaalit hävinnyt Quijano edustaa ARENA-puoluetta. FMLN-puolue muodostuu El Salvadorin sisällissodan (1980?1992) vasemmistolaisista sissiliikkeistä. Vaikka puolue nousi valtaan jo edellisissä vaaleissa, tulee Cerénistä maan ensimmäinen presidentiksi noussut ex-sissi. Armeija on valmis tekemään demokratian.? El Salvadorin armeijan johto ei ole kommentoinut vaalitulosta. Raisa Musakka. Hänen mukaansa ARENApuolue kärsi sisäisistä ristiriidoista ja skandaaleista. Cerén pyysi sunnuntaina kunnioittamaan vaalitulosta. ?El Salvadorin tulee kunnioittaa kansansa tahtoa, jonka se on ilmaissut tällä presidentinvaalin toisella kierroksella. Parhaassa tapauksessa El Salvador hyötyisi Venezuelan alueen vasemmistomaille antamasta taloudellisesta avusta samalla, kun se saisi myös infrastruktuurin rakentamiseen tukea pohjoisesta Yhdysvalloilta. Ceréniltä toivotaan toimia maan köyhyys- ja rikollisuusongelmien ratkaisemiseksi, ja hänen kampanjaansa auttoikin FMLN:n aloittamien sosiaaliohjelmien suosio. Alkuviikosta hän kehotti kannattajiaan jatkamaan protestoimista, ja kieltäytyi hyväksymästä maan vaalilautakunnan antamaa ääntenlaskun tulosta. Maanantaina Quijano vaati äänten uudelleenlaskua ääni ääneltä. ?Omassa ääntenlaskussamme minut valitaan presidentiksi?, hän julisti Twitter-tilillään. Sunnuntai-iltana vaalilautakunnan korkein virkailija Eugenio Chicas sanoi televisiolähetyksessä, ettei kumpikaan kandidaatti voi vielä julistautua voittajaksi. » Cerénin kampanjaa auttoi FMLN:n aloittamien sosiaaliohjelmien suosio. Vaalituloksen täpäryys tuli BBC Mundon Väli-Amerikan kirjeenvaihtajan Juan Carlos Pérez Salazarin mukaan kaikille yllätyksenä, sillä gallupit povasivat vasemmiston Cerénille selvää pesäeroa konservatiiveihin. ARENA, joka hallitsi El Salvadoria vuosina 1989?2009 on maan lehdistössä vaalitulosta kommentoineiden tahojen mukaan kulkenut tiensä päähän, tai vaatii ainakin perustavanlaatuisia muutoksia. Presidentiksi . Nyt tämä aalto näyttää saavuttaneen myös Keski-Amerikan. Sosiaaliohjelmia ja maltillista politiikkaa Cerén onkin ilmoittanut poliittiseksi esikuvakseen juuri Uruguayn Mújican. vaikka armeijan avulla Vaalitappion kärsinyt Norman Quijano on kuitenkin toista mieltä. LEHTIKUVA/ JOSE CABEZAS Entinen sissijohtaja Salvador Sánchez Cerén juhli vaalivoittoaan kannattajiensa keskellä viime sunnuntaina. Entinen vasemmistosissi voitti El Salvadorin presidentinvaalit » Vaalivoitto tuli ennätyspienellä marginaalilla, eikä konservatiivipuolueen vastaehdokas hyväksy vaalitulosta. Salvador Sánchez Cerén voitti niukasti El Salvadorin presidentinvaalien viime sunnuntaina käydyllä toisella kierroksella konservatiivipuolueen Norman Quijanon. Voittomarginaali oli varsin niukka, vain 0,2 prosenttiyksikköä, joka tarkoittaa alle 7 000 ääntä. Pääkaupunki San Salvadorin entinen pormestari Quijano onkin kieltäytynyt hyväksymästä vaalin tulosta ja syyttää vasemmistoa vilpistä. Hallitsevan vasemmistopuolue FMLN:n Cerén on toiminut El Salvadorin varapresidenttinä vuodesta 2009, jolloin saman puolueen Mauricio Funes valittiin presidentiksi. Me haluamme oman ääntenlaskentamme, joka antaa meille vaalivoiton. Uusi hallitus ei tule riitautumaan kansainvälisten velkojiensa ja Yhdysvaltojen kanssa. Ei El Salvadorin talous kuin sen väestön poliittinen mielialakaan ole vielä valmiita suuriin muutoksiin?, kommentoi paikallisen La Página -lehden kolumnisti Mauricio Alarcón tuoretta vaalitulosta. Hänen mukaansa tilanne on kuitenkin houkutteleva. Myös latinalaisamerikkalaisessa lehdistössä on arveltu Célenin politiikan tulevan olemaan Uruguayn tapaan maltillisempaa erona radikaalimpiin Venezuelaan, Boliviaan ja Nicaraguaan. ?FMLN ja Cerén eivät vie El Salvadoria sosialismiin. Me tulemme taistelemaan, vaikka henkemme kaupalla, jos se on tarpeen, mutta tulemme näyttämään, että demokratialla on väliä?, julisti Quijano, kun ensimmäiset ääntenlaskun tulokset julkaistiin sunnuntaina. Hänen kommenttinsa alkuviikosta antavat hieman erilaisen kuvan hänen demokratiakäsityksestään. ?Me emme hyväksy Venezuelan kaltaisia vaalivilppejä. Voitimme jo ensimmäisellä kierroksella, ja nyt toisella kierroksella voitimme jälleen.? Norman Quijano ei tyytynyt tappioon. ?He eivät ryöstä meiltä tätä voittoa. Funesin voitto katkaisi konservatiivipuolue ARENAn 20 vuotta jatkuneen valtakauden. 2009 valittu Funes oli ennen presidenttiyttään sissiliikettä sympatisoinut toimittaja. ENTINEN SISSIJOHTAJA 32 Etelä-Amerikassa puolestaan on jo viime vuosina nähty entisten sissijohtajien nousu politiikan huipulle, heistä esimerkkeinä Brasilian presidentti Dilma Rousse
Ylivoimaisen sotilaallisen mahtinsa ansiosta Yhdysvallat hallitsee maailman meriä . Tietolähteet ovat valikoivia, ja näillä on usein omia pyrkimyksiä muokata tulevaisuudenkuvia haluamaansa suuntaan. Joidenkin mielestä Stratfor on lähinnä Yhdysvaltojen tiedustelupalvelua lähellä oleva tiedotustoimisto, eräänlainen varjo-CIA. Sirpalemaisen uutisvyöryn keskellä Stratforin raportit ja ennusteet ovat joka tapauksessa usein kiinnostavia yrittäessään selittää maailman tapahtumia päivänpolitiikkaa suuremmilla geopoliittisilla lainalaisuuksilla. Friedmanin kirja The Next 100 Years menee Stratforin raportteja vielä monta astetta pidemmälle. ?Sen täytyy vain pystyä estämään muita maita kasvamasta niin voimakkaiksi, että ne voisivat uhata sen asemaa.? Krim kuuluu Venäjälle, luki mielenosoittajan kyltissä, kun kymmenet tuhannet ihmiset osallistuivat Moskovassa viikko sitten Krimin niemimaan venäläismielistä alueparlamenttia tukevaan mielenosoitukseen. manin analyysissa alueellinen suurvalta, jolla on valtavasti maata ja luonnonvaroja ja suuri armeija. Lyhyellä aikavälillä Venäjän vaikutusvaltaa lisää se, että tänä päivänä huomattava osa Euroopasta on täysin riippuvainen Venäjän kaasusta ja öljystä. Oranssi vallankumous kuivui kokoon, ja Ukrainan politiikka ajautui umpikujaan. Kirjassaan esittämiensä ennusteiden perusteella Friedman uskoo, että Venäjä selviää tälläkin kertaa lopulta voittajana sapelinkalistelusta Ukrainassa. » Ukraina merkitsee Venäjälle kaikkea. Jos se kaatuisi vihollisen käsiin, Venäjä olisi kuolemanvaarassa. YLI 140 MILJOONAN asukkaan Venäjä on Fried- UNKARILAISSYNTYISEN Friedmanin perustama Stratfor julkaisee turvallisuusraportteja ja strategisia ennusteita maksaville asiakkailleen Austinista Teksasista käsin. Viimeisenä keinona Venäjä käyttää sotilaallista pelotetta. FRIEDMANIN TULEVAISUUDENKUVASSA Yhdysval- lat vastaa Venäjän toimiin massiivisella sotilasavulla Puolalle, Virolle, Latvialle ja Liettualle. Samaan aikaan etnisten vähemmistöjen osuus väestöstä kohoaa. Friedmanin mukaan Venäjän johto on täysin tietoinen näistä uhkakuvista ja siitä, että jos se haluaa turvata omat rajansa tulevaisuudessa, sen on toimittava nyt ja luotava itselleen puskurivyöhyke. FRIEDMANIN ENNUSTEESSA Venäjä tulee vielä liit- toutumaan sotilaallisesti Ukrainan ja ValkoVenäjän kanssa. päästäkseen lopullisesti tuhoamaan t?et?eenikapinalliset. Tämän jälkeen venäläisjoukot valvovat aluetta Mustaltamereltä Karpaattien vuoristoon ja Puolan ja Liettuan rajoille asti. Seuraava askel on Friedmanin mukaan Baltian maiden neutraloiminen, joka alkaa vuoteen 2015 mennessä. Yli 20 000 kilometriä pitkää maarajaa olisi mahdotonta puolustaa, jos Venäjää vastaan hyökättäisiin samanaikaisesti useasta eri suunnasta. Etenkin lännessä Venäjän raja on häilyvä ja vailla luonnollisia esteitä. Tynkä-Venäjä ei enää pärjää energiamarkkinoilla, jotka perustuvat yhä enemmän uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiseen. Alhaisen syntyvyyden vuoksi maan väkiluku saattaa pudota alle sadan miljoonan vuoteen 2050 mennessä. Pääasiallisena pyrkimyksenä on pitää huoli siitä, ettei mikään muu mahti pääse dominoimaan Euraasiaa, valtavaa mannerta, joka ulottuu Länsi-Euroopasta Siperiaan ja kaukoitään. ?Yhdysvaltojen ei tarvitse voittaa sotia?, Friedman kirjoittaa. Venäjä on myös hyötynyt öljyn ja kaasun hinnannoususta. Öljytuloja on käytetty sotavoimien modernisoimiseen. Friedmanin arvion mukaan Venäjän kaikki voimatekijät tulevat kuitenkin pidemmällä aikavälillä koitumaan sille turmioksi. Venäjän strateginen heikkous johtuu nimenomaan sen suuresta pinta-alasta ja maan kokoon nähden puutteellisesta infrastruktuurista. Kansannousu oli pitkälti Yhdysvaltojen masinoima, kuten muutkin viime vuosikymmenen värivallankumoukset Serbiassa, Georgiassa ja Kirgisiassa. Bushin hallinnon yritykset saada Ukraina liittymään sotilasliitto Natoon olivat Venäjälle viimeinen pisara. Jos se kaatuisi vihollisen käsiin, Venäjä olisi kuolemanvaarassa?, Friedman totesi kirjassaan The Next 100 Years. Ukrainan kymmenen vuoden takainen Oranssi vallankumous sai Friedmanin mukaan Venäjän havahtumaan kylmän sodan jälkeisestä unestaan. Kun kriisi näyttäisi 2020-luvulla eskaloituvan sotilaalliseksi kon?iktiksi, Nato hajoaa, sillä Saksa ja Ranska eivät suostu aseidenkäyttöön Venäjää vastaan. Tässä vaiheessa Keski-Aasian entiset neuvostotasavallat ovat jo tukevasti Venäjän vaikutuspiirissä ja Venäjä vahvistaa asemaansa myös Kaukasuksella . Lähiidässä Venäjä kasvattaa sotilaallista apuaan Yhdysvaltojen politiikkaa vastustaville arabimaille. Friedmanin hurjaksi yltyvässä sci?skenaariossa Venäjä kuitenkin hajoaa 2020-luvulla sisäisiin riitoihin, jotka käynnistyvät maan eteläosien muslimienemmistöisissä tasavalloissa. Asiakkaiden joukossa on muun muassa suuryhtiöitä, kansainvälisiä mediataloja ja hallituksia. Tutkimuskeskuksesta ollaan kuitenkin montaa mieltä. Sekä Napoleonin LEHTIKUVA/ VASILY MAXIMOV että Hitlerin oli aikoinaan helppo edetä syvälle Venäjälle. Friedman muistuttaa, että Venäjää uhkaa lähivuosikymmeninä myös väestökato. ja siten myös koko maailman tavarakauppaa. Yhdysvaltojen turvallisuuspolitiikassa terrorisminvastaisen sodan tai ihmisoikeuksien kaltaiset detaljit ovat todellisuudessa täysin toissijaisia. Venäjä vastasi uhkaan lietsomalla erimielisyyksiä Ukrainan venäläismielisen itäosan ja eurooppalaismielisen länsiosan välillä ja pönkittämällä suosiollisten oligarkkien valtaa. Venäjä rahoittaa Baltian maiden venäjänkielisten vähemmistöjen nationalistisia liikkeitä ja yllyttää niitä provokaatioihin hallitusta vastaan. Kun Baltian maiden hallitukset pyrkivät tukahduttamaan venäläisvähemmistön protesteja, Venäjä asettaa talouspakotteita ja uhkaa katkaista kaasuntoimitukset. Kirjan nimen mukaisesti Friedman yrittää ennustaa, mitä tulevaisuudelta voidaan odottaa lähivuosikymmeninä ja vieläpä sadan vuoden päästä. Friedmanin keskeinen geopoliittinen lähtökohta on, että Yhdysvallat on edelleen maailman ainoa globaali supervalta. Pintaa aa syvem syvemmältä mmältä Peik Johansson peik@kaapeli.? Venäjän tuleva nousu ja tuho YHDYSVALTALAISEN Stratfor-tutkimuskeskuksen johtaja George Friedman ennusti viisi vuotta sitten julkaistussa kirjassa, että länsimaiden ja Venäjän kamppailu vaikutusvallasta Ukrainassa puhkeaisi kriisiksi viimeistään vuonna 2014. ?Ukraina merkitsee Venäjälle kaikkea. Vuoteen 2040 mennessä Puolasta ja Turkista kehittyy merkittäviä alueellisia suurvaltoja. 33
Hänen mielestään oli selvää, että tärkeämmillä teoksilla on useita merkityksiä, ainakin niitä on kaksi. . Kaksimerkityksellisten kuvien ja ajan yhteys on ilmeinen. Todellisuuden ja kuvitelman toisiinsa rakentuvat kerrokset, toistensa kanssa yhteen kietoutuvat erikoiset lenkit herättävät usein loputtomuuden . On asioita, Nuorena Orosz kuuli usein sanonnan ?katso asian toistakin puolta?. Escherin taiteeseen. E vapaa-aika Realismolla illusioonia vastaan. Puheenvuoroja kirjailija Minna Canthista keskiviikkona 19.3. päivään asti esillä runsaat 30 István Oroszin viivasyövytystä ja kolme anamorfoosia. Anamorfoosi tarkoittaa vääristynyttä projektiota tai perspektiiviä, jota katsojan pitää katsoa tietystä pisteestä tai erityisvälineillä, jotta kuva näkyisi kuten on tarkoitettu. Oroszin eräs opettaja oli unkarilainen keksijä, kuvanveistäjä ja arkkitehtuurin professori Ern. tai ajattomuuden . Kuvat merkitsevät eri asioita kaukaa ja läheltä katsottuina. klo 13?16 Työväenmuseo Werstaalla Tampereella. Vapaa pääsy.. Näytteille asetetuilla arkeilla kokeilen aikaan liittyvien mielikuvieni ilmentämistä piirtämällä. Jarkko Mänttäri ISTVÁN OROSZ: Piirretty aika 30.3. saakka Galleria Ratamo, Veturitallinkatu 6, Jyväskylä. Vapaa pääsy. GALLERIA RATAMO István Orosz luo matemaattisen tarkkoja mahdottomuuksia ja optisia illuusioita. Mutta pystynkö piirtämään sellaista jota en voi kuvitella, Orosz pohdiskelee. ?Katso asian toistakin puolta? JYVÄSKYLÄLÄISESSÄ GALLERIA Rata- mossa on maaliskuun 30. Ensimmäinen käsitys saattaa olla muotokuva, mutta toinen saattaa olla maisemakuva. Oroszin teosten katsoja muuttuu kuvan tekijäksi. » Tärkeimmillä teoksilla on useita merkityksiä, ainakin kaksi. . Rubik suunnitteli kuution erityisesti kolmiuloitteisen ajattelun kehittämiseksi. Oroszin geometrista taidetta on sen perspektiivien ja hätkähdyttävien illuusioiden takia verrattu alan pioneerin hollantilaisen M. Kun piirrän arkkitehtonisia mahdottomuuksia, kokeilen oikeastaan sellaisten tilaparadoksien ilmentämistä, jotka eivät ole koskaan ajasta riippumattomia. illuusion. C. Avoinna ti?su klo 11?18. On asioita jotka pystyn kuvittelemaan ja piirtämään. Escherille omistetussa museossa Haagissa Oroszilla oli hyvin suosittu näyttely vuonna 2004. . Viivasyövytysteos Tienristeys on yksi niistä. Mahdottomuuksia esillä Jyväskylässä » Unkarilainen maalari, graafikko ja animaatioelokuvien tekijä István Orosz luo matemaattisen tarkkoja mahdottomuuksia ja optisia illuusioita. jotka pystyn kuvittelemaan, mutten piirtämään. Rubik, joka maailmalla tunnetaan nimeään 34 kantavasta kuutiosta
Lopuksi keskustelua. Kesto noin kaksi tuntia. k i r e ??. klo 11 Vaasassa (Raastuvankatu 8). muistellaan ti 18.3. klo 12. lo 19 perustuva . klo 17 Helsingin kaupunginteatterin suuren näyttämön yleisölämpiössä (Eläintarhantie 5). ??. Lavalle nousevat Emma Salokoski ja hänen kymmenhenkinen Kirjallisuus Keskustelu ??. Syvä uni rihistoriaa keskellä päivää -yleisöopaso m in me on Raymond Chandlerin romaaniin tus Kansallismuseossa to 20.3. klo 20?24. Kontulan Eläkeläiset ry. Pääkirjasto Metsossa Tampereella suuri poistokirjojen myyntitori ke 19.3. Aikuisten kirjat maksavat kaksi euroa sertissa kuullaan Aleksis Kiven, Eino Leinon, Katri Valan, ja lastenkirjat euron. Helsingin kirjastotoiAnderssonin teksteihin sävellettyjä lauluja. men johtaja Tuula Haavisto kertoo tietokirjalVapaa pääsy. Suomen Lausujain Liitto ??. Tampereen ja naapurikuntien tulevaisuudesta keskustellaan ke 19.3. Hänet valittiinkin heti ensiyrittämällä valtuustoon. Anssi oli pariin otteeseen myös kansanedustajaehdokas. Arabianrannan kirjasto lisuudesta ke 19.3. Harri Saksala konsertoi ma 17.3. 1900-luvun äitimyytti. Kontulan Vasemmisto. Vapaa pääsy. PL 64, 00501 Helsinki. Myös nuotteja, musiikkilehtiä ja laulukirjoja. Maksaa voi vain käteisellä. Pentti Saaritsan, Tommy Tabermannin ja Claes ??. Haluamme osoittaa syvän osanottomme Anssin omaisille. VASEMMISTOLIITON Rauno Kesseli ATENEUMISSA HELSINGISSÄ AVAUTUU tänään 14.3. Vilja-Tuulia Huotarisen mietteitä runoilijasta. Ke 19.3. Jäämme kaipaamaan hänen teräviä huomioitaan ja ahkeruuttaan yhteisten asioiden ajajana. Vasemmistolaisuus oli Anssille pohjavire kaikelle toiminnalle. Olimme Anssin kanssa luistelemassa Keijärven kirkkaalla jäällä vain vajaata viikkoa ennen hänen poismenoaan. klo 18 Pitäjänmäen kirjastossa Helsingissä. ??. Konkaunokirjallisuutta. Tapahtumaan on vapaaehtoinen 10 euron pää-symaksu. TAITEKOHTIA . saakka. Vasemmistoliiton Ylöjärven kunnallisjärjestön varapuheenjohtaja 35. Anssi liukui siitä sitten kohti rannalla olevaa kotiaan. Anssia lähellä olivat ennen muuta heikoimmassa asemassa olevien ihmisten asioiden esille nostaminen. LAULAJA Emma Salokoski (kuvassa)on koonnut Kansallisteatterin Lavaklubille taidenäyttelyn, jonka teoksissa useat mielenterveyskuntoutujat ilmaisevat eri tavoin omaa sisäistä maailmaansa. Näyttelyn toteuttajina ovat Salokosken lisäksi Mielenterveysyhdistys HELMI ry ja Kukunori ry. Tapahtuma . Liput 21/29/15 euroa. viestejä sisäisestä stä maailmasta 19.3.?5.4. ilmaiseksi. Avoimet ton kirjakahvilassa (Sörnäisten rantatie 25 A 1) Helsingissä. Kansallisisteatterin Lavaklubi, Helsinki. Kuvataide Kuolleita SIRPA KOSKINEN Anssi Repo kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen Anssi Repo menehtyi sairaskohtaukseen viime perjantaina 58 vuoden ikäisenä. Anssi oli myös vasemmistoliiton puoluevaltuuston varapuheenjohtaja. Alustamassa Sirkkaliisa Virtanen (Tampere) ja Rauno Kesseli (Ylöjärvi). Meidän on ehkä vaikea hyväksyä, että kuka tahansa meistä voi sairastua. Mielen rikkoutumista tapahtuu aivan tavallisille ihmisille, Salokoski muistuttaa. Hän toivoo näyttelyn tuovan vaikeassa asemassa olevien ääntä kuuluviin. Salokoski tuntee ihmisiä, jotka eivät saaneet tukea silloin, kun he sitä eniten olisi- Musiikki Teatteri vat tarvinneet, eikä heitä koskaan nähty sellaisina kuin heidät olisi pitänyt nähdä. Näyttelyn avajaisbileet pidetään Kansallisteatterin Lavaklubilla keskiviikkona 19.3. Järj. Janssonin syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta. Elvi Sinervo -seuran vuosikokous la 15.3. Faksi (09) 759 60 301. Kahvia klo 10.30. ??. Järj. klo 18 Monitoimitalo 13:ssa (Satakunnankatu 13, Viivi Lönn -sali). Näyttely on avoinna 7.9. Järj. KulttuuMirkka R m ia r Vuotalossa (Mosaiikkitori 2). klo 18?20 Työväenliikkeen kirjastaan: 8 e / 6 e, alle 18-v. klo 19 teatteri Avoimissa Ovissa. Kiertelimme ympäri järveä ja totesimme siinä katsellessamme rantoja kuinka erilaiselta kaikki näyttää uudesta perspektiivistä. Teosesittely Tarzan. Anssin laaja tietämys ja sivistys toi keskusteluihin usein syvyyttä, joka sai miettimään asioita uudesta, välillä oudostakin näkökulmasta. laaja Tove Jansson -juhlanäyttely. Anssi saavutti arvostetun aseman yli puoluerajojen. Anssi osallistui nuorisopolitiikkaan 1970-luvulla, mutta jättäytyi sitten pois politiikasta palatakseen sen pariin kunnallispolitiikan kautta kymmenkunta vuotta sitten. Olin todella ilahtunut, kun Anssi soitti minulle ja kertoi haluavansa kunnallisvaaliehdokkaaksi. Mukana kansanedustaja, EU-ehdokas Silvia Modig. ??. Kuvataiteen lisäksi ohjelmassa on tanssiperformanssi, monologeja ja musiikkia. Minä jatkoin matkaani. Anssin poismeno jättää suuren aukon joukossamme. klo 10?18. Iloisessa aamupäiväkerhossa Wanhassa Postissa (Keinulaudankuja 4) klo 11 vieraana kansanedustaja Annika Lapintie. Mirkka Rekolan muistolle. Pohjanmaan Vasemmiston piirihallitus su 16.3. Lisäksi hyvät vali??. Erityisen runsaasti lasten kuvakirjoja ja aikuisten kaunokirjallisuutta. Jyväskylän Vasemmisto liikkeellä Vaajakosken Talvikohinatorilla la 15.3.14 klo 10?15. ??. klo 18 Arabian- koimat elämäkertoja, matkakirjoja sekä englanninkielistä rannan kirjastossa (Hämeentie 135 A) Helsingissä. Opast t a te naispoliitikkojen silmin tutkaillaan ti tus sisältyy sisäänpääsymaksun hin! t Ove 18.3. Tampereen Vasemmisto. ??. Rekolan elämäntyötä lukijoilta.muistio@kansanuutiset.?. LEHTIKUVA/ MIKKO STIG ekä kuoronsa, Janna Hurmerinta sekä an Tommy Lindgren. Vapaa pääsy. Kallion?Vallilan Eläkeläisten kevätkokous to 20.3. klo 13 Kinaporin palvelukeskuksen kerhohuoneessa Kertsi 4. klo 18 Helsingin ??. Samana päivänä klo 15 vapaan tanssin kerho Kinaporin juhlasalissa. ??. klo 12 Vallilan kirjaston Kajava-salissa (Päijänteentie 5). ??. Klassikkoelokuva: Syvä uni. ekola Ilmaisnäytös ma 17.3. Hänen huumoria ja sarkasmia sisältävät puheenvuoronsa herättivät usein hykertelyä kuulijoissa. Hän työskenteli televisio-ohjaajana Yleisradiolla ja ohjasi muun muassa Pikku Kakkosta. Helsingin kunnallispolitiikkaa misille. Kesto noin 45 minuuttia. Tietokirjat tutuksi. Käsittelyssä: Maija Anttilan Tiedot tapahtumapalstalle keskiviikkoon klo 12:een mennessä: Kansan Uutiset/Muistio, Eturiviin ja puhu, Irma Marttilan Matka-kirja ja Irma Peiposen muistelmat. Sähköposti: ??. Anssi oli viiden lapsen isä ja kolmen lapsenlapsen isoisä. Anssi tunnettiin pohdiskelevana ja terävä-älyisenä ihmisenä ja poliitikkona. Ohjaaja Kari Rentola kertoo Tarzan-musikaalista ti 18.3. lm noir -klassikko. Soveltuu parhaiten aikuisille ja ikäihti 18.3. Keskustelutilaisuus EU:sta ma 17.3 klo 18 Kontulan Wanhassa Postissa. Näyttely esittelee Janssonin mittavaa uraa taidemaalarina, kuvittajana, poliittisten pilapiirrosten tekijänä, kirjailijana ja muumihahmojen luojana. Runojen ja proosan äärellä lausujat Pirjo Häkkinen, HelkaMaria Kinnunen, Ritva Koivunen, Malla Kuuranne, Katri Mehto, Ella Pyhältö ja Taisto Reimaluoto
2 (1) 4. Edellisen kerran Arsenalin pelaajat ovat päässeet pokaalia nostamaan juuri FA Cupin voiton merkeissä vuonna 2005. FA Cup on Brittein saarilla edelleen arvostettu kilpailu. 2 (1) manageri Wengerissä herättäne sekään, että hänen suojattinsa joutuivat tiistaina laulukuoroon LEHTIKUVA/ CHRISTOF STACHE myös Mestareiden liigasta. Tässä lienee realistisin juhlan syy Emirates Stadionin väelle. Part Two (9) on loppusyksystä lähtien pärjännyt hyvin yhtä hutistarttia lukuunottamatta. Peli on todella tiukka sen takia, että kuluvalla kaudella Arsenalilla ei ole ollut ongelmia itseään selkeästi heikompien seurojen voittamisessa. Sen sijaan vahvojen vastustajien (joihin Tottenham myös lukeutuu) päihittäminen on ollut vaikeaa. Arsenal on vielä tavoittelemassa FA Cupia sen kohdatessa huhtikuun puolivälin semi. A: 6,2,5; B: 7,1,11,12 LÄHTÖ 5: Aina lahjakkaaksi hevoseksi tiedetty Golda Mercury (2) alkaa viimekertaisen Vermon juoksun perusteella lunastaa siihen kohdistettuja odotuksia. Seliseli (7) ampaissee kiihdytyksessä keulaan. Edellisen kerran mahtiseura on komeillut kauden päätteeksi sarjan piikkipaikalla tasan kymmenen vuotta sitten. Kovan startin jälkeen Arsenalin ohi ovat pyyhältäneet Chelsea ja Liverpool. Everton - Cardiff .............. 1 (2) 9. A: 2; B: 12,5,10,8,11 LÄHTÖ 6: Kylmäveristen tasoituksessa paalukarsinan kyvyt yrittävät tasaisen kovalla vauhdilla hyydyttää takavoltin jyrät. Jottei (1) pystyy selkäjuoksun jälkeen kirimään kovaa. Sunderland - Crystal P .... - Doncaster ... kello 16.55. Jouduttuaan ulos Bayern-ottelun kokoonpanosta vähän peliaikaa saanut hyökkääjä matkusti koti-Kööpenhaminaan. Lehtitietojen mukaan herra olisi loppuillan humalassaan muun muassa ahdistellut taksikuskia seksuaalisesti ja piiskannut vyöllään tämän työvälinettä. 1 3. I?S 13.3. FA Cupin pokaali Arsenalin pelastuksena? näytti, että korpivaelluksen jälkeen Arsene Wenger olisi onnistunut kirittämään Arsenalin Valioliigan voittavaan vireeseen. Aiemmin Bendtner on muun muassa kärähtänyt rattijuoppoudesta. Womanizer S rivin ankkurina LÄHTÖ 1: Kouvolan Toto65ravien avauksessa kisaava Gyllenberg (6) on osoittanut viime juoksuissaan olevansa nousukunnossa, vaikka voittoja ei vielä tältä vuodelta olekaan. Toki Chelsea on pelannut ottelun enemmän kuin Liverpool ja Arsenal, mutta kärjessä marginaalit ovat kliseisen pienet. 64 SARAKKEEN VIHJERIVI 1. Hienotasoisessa lähdössä on joukko muitakin hyviä hevosia kuten Donato Luca (12), E.V. A: 3; B: 1,9,8,11 Perusrivi: 6-6-3-6-2-4-3 Jouko Joentausta jouko.joentausta@kansanuutiset.fi. 1 10. Juoksun kulku ratkaisee, sillä mukana on muitakin hyvässä vireessä kilpailevia hevosia. A: 6,9; B: 13,12,4,1,5 LÄHTÖ 2: Briso Hermanin (6) viime juoksu oli lievä pettymys, mutta kaiken ollessa kohdallaan se on velvoitettu menestymään tässä porukassa. Sen ykköshaastaja lienee kovakuntoinen Redrock Hood (7). Nauriskydön Vedolla (7) on tuore voitto Vermon pitkältä matkalta. Vihte (8) pärjää ravatessaan. Takaa jyrää viidesti peräkkäin voittanut Otto Milleri (13). 1 7. Yllätysykkönen kakkosen oheen. Fyysisiin metodeihin luottava saksalaismanageri Felix Magath on Fulhamin kauden kolmas manageri. Ainakin Jan Vertonghen näkee vieläkin painajaisia annettuaan liukastuessaan nappimaalisyötön vastustajan Samuel Eto?olle. Vieraiden keskittyminen saattaa tosin olla jo tulevassa Mestareiden liigan Galatasaray-pelissä, joten Aston Villalla on mahdollisuus käyttää vastaiskuosaamistaan. 1 (X) 6. Siksi tulevat cup-ottelut ovat Arsene Wengerin tärkeimmät koitokset vuosiin. HILPEYTTÄ EI Arsene Wengerin apea perusilme on viime aikoina ollut tavallistakin synkempi. 5. - Norwich .... Huippuruuna kiihdyttänee heti pitävään piikkiin ja muut taistelevat kakkosrahoista. Samaisessa Bayern-ottelussa kymppipaikan velho Mesut Özil loukkaantui ja on pois ainakin tulevan viikonlopun tuikitärkeästä Tottenham-pelistä. Paikallisottelussa ratkotaan myös paikkoja ensi kauden Mestareiden liigaan, jonne Valioliigasta pääsee neljä parasta. A: 6,7; B: 4,8,2,3,5 LÄHTÖ 3: Kohde on varsin tasainen eikä läpivetokaan ole huono pelivaihtoehto, sillä oikeastaan mikään valjakko ei nouse toisen edelle. Ravilla pysyessään Tuli-Karkelo (5) on yleensä aina tototaistossa. Liekin Eko (2) on jo pitkään tehnyt hyviä juoksuja. 2 8. Stoke - West Ham ............. Pelihevosia ovat myös Petitchanson Bigi (13), Born For Speed (12) ja Evelyn Index (4). 1 11. Vahvan Tapperin (5) tulostaulu puhuu puolestaan: tänä vuonna viisi starttia, joista sekä kaksi voittoa että kakkossijaa. Kuntopuntari ei näytä Tykkimiesten kannalta hääviltä, koska ALKUTALVESTA » Arsenal tarvitsee loppukauden otteluista täydet pinnat. joukkue on onnistunut raapimaan kuudesta viimeisestä sarjapelistään vain kahdeksan pistettä. Arsenal tarvitsee loppukauden otteluista täydet pinnat, mikäli tavoitteena on mestaruus. Näillä kahdella pääsee jo pitkälle. Aston Villa - Chelsea ....... Swansea - West Brom ..... Keskikastin Newcastle on levännyt peleistä pari viikkoa. Elias Intomieli (4), Vixen (1) ja Passiton (2) ainakin ovat hienossa kunnossa. Southampt. Gingin (10), Vermon helmikuun hevonen Spielberg (8) ja Callela Colibri (11). A: 4,13,1,2,16; B: 8,15,10,7,12 LÄHTÖ 7: Päätöskohde lienee viimeksi yllätetyksi tulleen Womanizer S:n (3) heiniä. Ipswich - Wigan ................ Tosin jokaista Chelsean täysosumaa avittivat Tottenhamin pelaajat munauksillaan. lta maalein 1?3. Reading - Derby............. 1 LAUANTAIN VAKIORIVILLÄ ei pääse kuitenkaan Arsenalin menestystä veikkaamaan, koska matsi Tottenhamia vastaan pelataan sunnuntaina. Kohteessa yksi Aston Villa kohtaa Chelsean, joka viime viikonloppuna nuiji Tottenhamin maalein 4?0. X 13. Burnley - Leeds ............. Minä olen manageri, en lapsenvahti. 1 (X) 12. Menetettävää ei juuri ole. Kakkoselle ykkösvarmistus. Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 15.3. Tottenhamin valmentaja Tim Sherwood ripitti pelaajiaan kahden tunnin ajan 4?0-Chelsea-tappion jälkeen. Leicester - Blackpool ...... QPR - Yeovil .................... A: 3,7,5,10,6; B: 8,11,2,4,9,1,12 LÄHTÖ 4: Kylmäveristen ryhmässä suosikiksi pelataan pikkutauolta palaava Frankker (6), joka lieneekin kapasiteetiltaan lähdön ykkönen. Fulham - Newcastle ........ Kansan Uutiset suosittaa 64 merkin järjestelmää: 2(1), 1, 2(1), 2(1), 1(X), 1, 2, 1(2), 1, 1, 1(X), X, 1. Olli Kohonen kohonen.olli@gmail.com VIIKON VÄITE: Arsenal seurana metsästää ongelmistaan huolimatta pokaaleja, mutta sen hyökkääjä Niklas Bendtner näyttää pyrkivän henkilökohtaisiin ongelmiin. Nottingh. F pelit He ovat aikuisia miehiä. Takarivistä lähtevät kyvykkäät Peli-Pertsa (11) ja Kupori (12) vaanivat suosikkien epäonnea. Fulhamin luulisi taistelevan sarjapaikkansa puolesta. Keulasta sitä on vaikea kukistaa tälläkin kertaa. Jos ruuna pystyy kilpailemaan samalla tasolla, niin voittoja on luvassa lisää. Iskussa on myös O?Littlebigjoe (8), mutta lähtö- 36 » Golda Mercury alkaa lunastaa siihen kohdistettuja odotuksia. paikka heikentää sen mahdollisuuksia. Pelihevosia ovat niin ikään Rockabilly Ace (4), Play Like Devil (2) ja Callela Deposit (3). 2 (1) 2. En ole näyttelijä, mutta olen hyvin impulsiivinen henkilö. Pelihevosia ovat ainakin Magpie (3), Tomorrowsine (7), Leading Baritone (5), Super Don (10 ), Noble Nazareth (6), Tax Exemption (8) ja Steel Strong (11). Vieskerin Valo (16), Villihotti (15) ja Köppinen (10) ovat aina mahdollisia menestyjiä. naalissa Manchester Cityn sensaatiomaisella tavalla jatkosta tiputtaneen Wiganin. Juoksuttaminen ja äkseerääminen eivät ole vielä kantaneet hedelmää, koska lontoolaiset ottivat viime kierroksen jumbokamppailussa takkiin Cardi
Politiikan piiriä laajennettaessa myös kansalaisyhteiskunnan toimijat eli urheiluja liikuntaseurojen sekä muiden järjestöjen päättäjät harjoittavat liikuntapolitiikkaa. Yksilöiden osalta tutkijat ovat nostaneet esiin elämänpolitiikan käsitteen. Valistuneet toimet ovat kantaneet hedelmää ja se näkyy myös kansalaisten liikuntaharrastuksen määrässä. MITKÄ SITTEN ovat suomalaisen yhteiskunnan tärkeimpiä liikuntapolitiikan haasteita? Kansakunnan polarisoituminen hyvä- ja heikompiosaisiin edellyttää toimia myös liikuntapolitiikalta. Vahvaa liikunnan julkishallintoa tarvitaan tulevaisuudessakin. Jo yhdyskuntasuunnittelulla vaikutetaan siihen, onko koulu- tai työmatka houkuttavampaa taittaa kone- vai lihasvoi- Hiljattain julkaistun tutkimuksen mukaan kansalaiset kaipaavat ilmaisia tai edullisia liikunnan lähipalveluita. Lapsi leikkii liikkuen siksi, että se on niin kivaa. Ihmisinä olemme paitsi ajattelevia myös ruumiillisesti liikehtiviä olentoja. » Kansakunnan polarisoituminen hyvä- ja heikompiosaisiin edellyttää toimia myös liikuntapolitiikalta. RUUMIILLISUUTEMME edellyttää perustarpeiden tyydyttämistä. Myös liikuntaa ja urheilua koskevat päätökset ovat ruumiillisuuden valintoja. Suomalainen liikuntakulttuuri on vahvasti eriytynyt 1980-luvulta alkaen. Kapean määrittelyn mukaan liikuntapolitiikka on ainoastaan julkishallinnon eli valtion ja kuntien päätöksentekoa. Yksi osa valintoja on tulevaisuuden ennakointi. Uusia urheilulajeja ja liikuntamuotoja on tullut rytinällä. Samalla sekä kaikkinaisen liikunnan hallinnoiminen että tutkiminen on hankaloitunut. Liikuntakulttuurin eriytyminen on merkinnyt samalla tavoitteiden kirjavoitumista. Kuva Pallastuturilta Lapista. malla. Realismin runsaudesta näitä visionäärejä ei voi syyttää. Onpa myös nähty, että kansakuntaamme uhkaa päälle vyöryvä lihavuus ja kaiken pysäyttävä liikkumattomuus. Urheiluseurat ovat liikuttaneet etenkin lapsia ja nuoria. Michel Foucault puolestaan nosti esiin valtakäytäntöjen ulottumisen myös ruumiillisuuteemme. Onneksi yksinjääminen osoittautuu pahaksi uneksi. Yksin jäämisen tarinan opetus on, että ihmisenä olemisen edellytys on kanssaeläjien seura. Kuntoilua harrastava liikkuu ylläpitääkseen terveyttä. Vaikeuksista vapaalla tasolla Suomesta ollaan huimapäisesti tekemässä maailman liikkuvinta urheilukansaa. Äärimmäisyyslajeihin vihkiytynyt metsästää elämyksiä. Liikuntapolitiikan uudistustyössä olisi noustava vanhoista poteroista ja ryhdyttävä tekemään linjauksia aivan uusista lähtökohdista. 1980-luvulla tutkijapiireissä käynnisteltiin keskustelua uudesta ruumiinkulttuurista. Omaa ruumista ja sen liikuttamista koskevat valinnat ovat mitä suurimmassa määrin elämänpolitiikkaa. Uudessa yhteiskunnallisessa tilanteessa kaikkien on arvioitava liikuntapoliittisia tekemisiään. Myös TUL:n kaltaisella heikompiosaisten oikeuksia vaalivalla järjestöllä voisi olla toiminnallinen tilaus. Liikuntakulttuurimme kivijalkana on pidetty vapaaehtoista kansalaistoimintaa. Koululiikunnassa pohditaan, pitäisikö oppilaille opettaa urheilun lajitaitoja vai yleisempiä liikuntavalmiuksia. Liikunnan ja urheilun päätöksenteko on liikuntapolitiikkaa. ?Suunsoitto ei suojele pakkaselta, eikä tyhjää täydeksi tee?. Sosiologi Norbert Elias osoitti, kuinka ruumiillisuuden määrittely on historiallisesti alati muuttuva ilmiö. Happihyppely Hannu Itkonen hannu.itkonen@juy.? Uuteen liikkumisen kulttuuriin ja politiikkaan TANSKALAISESSA lastenkirjassa Olli yksin maailmassa päähenkilö huomaa olevansa ypöyksin koko maapallolla. Ammattilaisurheilijaa motivoi ponnisteluihin menestysodotukset ja sievoiset rahasummat. Liikunnan markkinoilla on etenkin maksukykyisille monenlaista tarjottavaa. YKSILÖIDEN LISÄKSI yhteisöt määrittelevät liik- kumistamme. Alun mukavuuden jälkeen hiipii suru puseroon ja kaipaus toisten seuraan. Nyt voisimme suunnata katseemme kohti uutta liikkumisen kulttuuria ja liikuntapolitiikkaa. Vapaaehtoistyön elinvoimaisina säilymisen turvaamiseksi olisi käynnistettävä laaja-alainen eri toimijoiden yhteinen talkoo tutkimuksineen ja kehittämishankkeineen. Ympäristökysymystäkään ei tulisi jättää asialistan ulkopuolelle. Yhteiskunnallisten käytäntöjen uudistaminen ei ole helppoa. Hiljattain julkaistun tutkimuksen mukaan kansalaiset kaipaavat ilmaisia tai edullisia liikunnan lähipalveluita. Liikunnasta syrjäytymistä tulisi estää kaikin keinoin ja erityisesti niiden ryhmien osalta, jotka ovat vaaravyöhykkeessä. Urheiluliitot käyvät ankaraa kamppailua lajien suosiosta, näkyvyydestä ja harrastajista. Johtaako tällainen aina yksilötasolle yltävä syyllistäminen liikunnan lisääntymiseen? Päätöksentekijät, jotka 1960-luvulla ryhtyivät luomaan edellytyksiä laajojen väestöpiirien kuntoliikunnalle, olivat kaukokatseisia. Kaupungistuvaan yhteiskuntaan ja vähenevän lihastyön oloihin kuntoliikunnan aktivointi oli paikallaan. Ketkä ovat etujoukoissa tässä talkoossa? Kirjoittaja toimii liikuntasosiologian professorina Jyväskylän yliopistossa. JOUKO JOENTAUSTA 37. Parasta liikuntapolitiikkaa on köyhyyden poisto
Missä Etelä-Amerikan maassa puhutaan portugalia? 5. Minä vuonna Kroatia liittyi Euroopan unioniin? 7. Df6+! Rxf6 2. Lisää kuoreen merkintä Ristikko. 5 4 3 Ristikon 7.3.2014 voittajat ja oikea vastaus Väinö Kivelä, Lohja Osmo Korhonen, Jyväskylä Rauli Virolainen, Siuro Kansan Uutiset onnittelee voittajia. 2 1 a b c d e f g h Kiehtovuudessaan shakki on erinäisten mahdollisuuksien lautapeli. Kuka kirjoitti Gulliverin retket? 9. heinäkuuta). Tähtitieteeseen (n. Minkä urheilulajin maailmanennätysmies on ranskalainen Renaud Lavillenie? 10. Mihin tieteen alaan kuuluu pituusmittayksikkö Parsek? 8. Vuorokauden keskilämpötila on yli 10 astetta. Jussi Niinistö (ps.). Havaijilainen lintu. Brasiliassa. Louvre. Vuonna 2013 (1. Mikä eläin on ou? 4. Pelin aikana voi kaivaa hitaasti kuoppaa vastustajan jalkojen alle tai tehdä yllättävästi ratkaisu muutamin pistoin. Alma Atassa vuonna 1977 pelatussa pelissä Vladimirov?Charitonov kuvion asemassa synkät pilvet nousevat jo jälkimmäisen pelaajan ylle. Lc5+! ja musta antautui. 38 Vastaukset 1. Tuota pikaa salamat sinkoilevat ja valkea (siirto) voittaa nopeasti. Ratkaisu: 1. 3,3 valovuotta). Jonathan Swift. Seiväshypyn. Näyttelijä. Tilinumero IBAN-muodossa (18 merkkiä): 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. Ristikko 14.3.2014. Minkä alan ihminen on Ville Haapasalo? 1. 2. 8 7 6 Oikein vastanneiden kesken arvotaan kolme 10 euron palkintoa. Vastaukset 19.3.2014 mennessä osoitteella Kansan Uutiset, PL 64, 00501 Helsinki. Ristikko Shakki Onks tietoo? Nimi ja paikkakunta: Mikä on terminen kesä? Kuka on puolustusvaliokunnan puheenjohtaja? 3. Mikä on Mona Lisan kotimuseo? 6
Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson, Yrittäjä 1/2014 » Viimeinen sana Jouko Joentausta jouko.joentausta@kansanuutiset.? Messiaan paluu VAJAA KOLME vuotta sitten keskusta koki eduskuntavaaleissa veret hyydyttäneen vaalitappion. Oppositio viestitti, että kyllä se heille käy. Soini osaa kyllä puhua ja tuntee monet asiat ainakin pinta-puolisesti, mutta siihen se sitten jääkin. Hänen mukaansa tarvitaan vuotuiset 7?8 miljardin euron säästöt, jotta velaksi elämisen saadaan loppumaan. Siinä sitä onkin puristelemista, ja ehkä kohta Sipilän johdolla puristellaankin. Se on liioittelua ja keskustajohtajan aliarviointia. kana puolue miltei katosi julkisuudesta. Kerta heitolla puolue menetti 16 kansanedustajaa. Puolueen johtoon valittiin hyvin elämäsään pärjännyt bisnesmies suuresta tuntemattomuudesta, ensimmäisen kauden kansanedustaja, diplomi-insinööri Juha Sipilä. Monet keskustan toimintaa tarkemmin seuranneetkin olivat ihmeissään vallinnasta, mutta Sipilän löytäneet ilmeisesti tiesivät, millaista hevosta pelasivat. Puedustajat ovat ehtineet nimittää Sipilää EK:n juoksupoheenjohtajan poissaolo todellakin näkyi. Sipilää onkin On sinänsä hyvä asia, että keskustan linja tulee yleiodotettu sairauslomalta kuin jotakin kaiken paremmaksi seen tietoon jo nyt hyvissä ajoin ennen seuraavia vaaleja. muuttavaa messiasta. Tämän kautta voidaan nimittäin peilata tarkemminkin keskustan oppositiopolitiikkaa. TÄMÄN VIIKON keskiviikkona se sitten tapahtui. Puolue nousi kannatusmittauksissa jokin KESKUSTAJOHTAJAN PUHETTA on luonaika sitten jo kärkeen, jopa yli 23 proSipilä tulee, oletko nehdittu jo uuden hallituksen ohjelsenttiin. Alkuvuoden aijaksi. Pk-yrittäjien kannattaisi pohtia, kenen rintamassa mitäkin asiaa ajaa, EK:n suurpääoman vai motivoituneiden työntekijöidensä. Kannatus romahti 7,4 prosenttiyksikköä. Kun nykyinen Kataisen ?hirmuhallitus. Sipilä lopetti puolueen lyhyen korpivaelluksen. liitto EK:hon. Nyt tuo ratkaiseva hetki . Tiedotusväki on maanantaiksi kutsuttu kahveille Sipilän virallisen sairausloman päättymisen kunniaksi. Sipilä paluu on jo ehtinyt saada uutta vipinää niin keskustassa kuin puhtia myös poliittiseen keskusteluun. Sipilän sairausloman aikaan osuivat hallituksen ja opposition tapaaminen, jossa käsiteltiin mahdollisten leikkausten jaksottamista ja sitä, olisiko oppositiokin valmis sitoutumaan velkaantumisen taittamiseen. momentum . on kuitenkin ohi. SIPILÄN JOHDOLLA keskusta on pikku hiljaa kasvattanut suosiotaan. Sipilä astui Pohjois-Pohjanmaan junasta ja nousi Helsingissä koLEHTIKUVA/ MARTTI KAINULAINEN rokkeelle Veronmaksajien keskusliiton seminaarissa. Puoluetoimisto pyrkii ottamaan hänen töihin paluustaan kaiken irti. Monet puheen linjauksista nimittäin olivat Viimeiset puolitoista kuukautta ovat viimeistään kuin suoraan EK:n papereista lainattuja. Viime vaalien 15,8 prosenvalmis! majulistukseksi. Syyllisiä tappioon etsittiin ja myös löydettiin. Hallituksen ja opposition tapaamisessa keskustaa edusti varapuheenjohtaja Annika Saarikko ja toimi lyhyemmän kaavan mukaan. Sipilän pääviesti oli nyt, että hallituksen säästösuunnitelmat ovat alakanttiin ja veroja ei saa nostaa. Julkisuuteen lanseerattu kolme miljardiakin on Sipilän mukaan vain hallituksen itselleen asettama tavoite, joka ei perustu todellisuuteen. Pitää olla valmis tetin kannatus on keskustalaisille enää kemään myös ?kipeitä ratkaisuja?. vain karvas muisto. Jotkut kansanosoittaneet sen, miten tärkeä Sipilä puolueelleen on. Nyt alle 16 prosentin kannatuslukemissa sinnitteSipilä tulee, oletko valmis! lee puheenjohtajataistoaan käynnisJos linjapuheesta jotakin voisi televä SDP. päätellä, niin Sipilällä on toimivat Keskustaväki hyrisee tyytyväiyhteydet Elinkeinoelämän keskussyyttään. Soinilla olisi Sipilän sairastaessa ollut vähintäänkin tuhannen tukieuron paikka iskeä. Keskustan kelkka alkoi oppositiossa vähitellen kääntyä. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soinista ei vaalien jälkeen ollut opposition pää-ääneksi, vaikka hän johtikin suurinta oppositiopuoluetta. ei tällaisiin säästöihin enää pysty, niin säästöt tekee sitten seuraava hallitus, jonka pääministeriksi toKeskustajohtaja Sipilän puhetta on luonnehdittu jo uuden hallituksen ohjelmajulistukseksi. dennäköisin ehdokas tällä hetkellä on juuri Sipilä. JUSSI JOENTAUSTA Ensi viikolla ja a t l o u h s o t i La Taru Laine n a l a a r i a s ä pitä käynnissä Juhlanäyttely keskittyy Tove Janssoniin kuvataiteilijana 39. Perustelut ja ehdot kuultiin kuitenkin vasta nyt keskiviikkona, kun Sipilä alusti aiheesta Vero2014 -tapahtumassa
Tarjous voimassa niin kauan kuin kokoja riittää. kertoo taustat, kuvaa ihmiset, selittää ilmiöt. Nimi Osoite -artikkelit ikk li vain i Viikkolehdessä Viikk . Puhelin tilaukset@kansanuutiset.fi p. + levy ja Vasurilla-t-paita Näköislehti 3 kk / 18 . + levy ja Vasurilla-t-paita T-paidan koko S M XL XXL XXXL HUOM: Kokoja rajoitettu määrä. 09 7596 0208 www.kansanuutiset.fi Maksajan (tilaajalahjan saaja) nimi, jos eri kuin tilaaja Osoite Tarjous koskee uusia tilauksia ja on voimassa vain kotimaassa. Timo Mäkelä Kau m a l o e n h a t i! s an eläköön Tilaa Viikkolehti kolmeksi kuukaudeksi, saat kaupan päälle Vasurilla-cd-levyn sekä Vasurilla-t-paidan. Tilaa Viikkolehti kuukaudeksi, saat kaupan päälle Vasurilla-cd-levyn. Mukana mm. AGIT PROP, KOM-TEATTERI, TUOMARI NURMIO, PALEFACE, PELLE MILJOONA, JUKKA POIKA, ASA, JAAKKO TEPPO, M.A.NUMMINEN, DALLAPÉ-ORKESTERI, VESA-MATTI LOIRI & KRISTIINA HALKOLA. Tarjous koskee myös NÄKÖISLEHDEN 3 kk:n tilausta. 29 ? 10 ? Teen määräaikaisen lehtitilauksen: Viikkolehti 1 kk / 10 . Tilaushinnat sis. + Vasurilla-levy Viikkolehti 3 kk / 29 . painetun lehden alv:n 10 % sekä sähköisten palveluiden alv:n 24 %.
ei kun syömään! Toinen toistaan surrealistisemmat väännöt keskittyvät yhteisiin ateriointihet- kiin. Niiden näkijät ja kokijat vaihtuvat, mutta yhdistävä tekijä löytyy akselilla koti, uskonto ja isänmaa. Ne keskeytyvät milloin mistäkin syystä. Avain episodimaiseen elokuvaan ovat unet. lmi on ylistys irrationaaliselle, vaistonvaraisuudelle, fantasialle ja unille. Siinä ohjaaja Luis Buñuelin esittämä mieshenkilö tarttuu kuutamolla partaveitseen, ja pian terä halkaisee naisen silmän. Oikeasti silmän on sanottu kuuluneen kuolleelle härälle, mutta mitäpä pienistä. 15.3.?21.3.2014 | VIIKKO 12 Tv&Radio Jovan Beric odottaa yhä että viranomaiset löytäisivät miehet, jotka murhasivat hänen vanhempansa 18 vuotta sitten. Kahden kerroksen väkeä VUOSI 2013 oli hyvä vuosi Kroatialle. Kyrillisiä kirjaimia käyttää maan serbivähemmistö, joka sanoo, että painostus serbejä kohtaan on lisääntynyt viime vuosina. Euroopan unionissa kysytään myös, tuoko Kroatia sodan perinnön mukanaan Unioniin. ULKOLINJA: KROATIA KAHDESSA KERROKSESSA TV1 to klo 22.00 Yläluokan tekopyhyyttä ja paheita irvailevassa komediassa Porvariston hillitty charmi kuuden ystävän yritys kokoontua illalliselle kaatuu yhä surrealistisempien tapahtumien suohon. Seitsemänkymppisen Buñuelin yhdessä Jean-Claude Carrièren kanssa käsikirjoittama ranskalaistuotanto on hänen uransa parhaimpia ja hauskimpia töitä. Kuvassa yksityiskohta elokuvan julisteesta. Unikuvien ja surrealismin juhlaa Kokeellisen klassikon Andalusialaisen koiran (Un chien andalou, 1929) alku sisältää yhden elokuvan historian ikimuistoisimmista episodeista. Ensemble-. Tällaisena se edusti ajan eurooppalaisen avantgarden huippua: päivän kova sana oli surrealismi. Tätä kulttuurihistoriallista taustaa vasten Andalusialainen koira on jossain määrin vihaisten nuorten miesten kelpo testiajo elokuvallisten mahdollisuuksien pyörteissä. Porvariston hillityn charmin (Le Charme Discret de la Bourgeoisie, 1972) parissa tavataan entistä kypsempi mestari. Tilanteesta riippuen näkymät ovat hirtehisiä, irvokkaita, surkuhupaisia tai hilpeitä. Osansa piikeistä saavat kirkko, poliisi, armeija sekä kansainvälinen diplomatia. Aluksi tutkitaan tuttuja ilmiöitä sateen synnystä revontuliin, vuoroveteen ja vuodenaikojen vaihteluun. Dokumentissa nähdään kiertoradan vaikutuksia Napapiiriltä maailman eteläisimpään kaupunkiin. Kohtaus on säilyttänyt kaiken maailman horror-tehosteiden kehityksen keskellä emotionaalisen voimansa mallikkaasti. Muuten Buñuelin ja toisen legendan Salvador Dalín kimpassa käsikirjoittama lyhyt. merkittävä kokaiinikauppias. Harri-Ilmari Moilanen Revontulet ovat Maan näyttävimpiä luonnonilmiöitä. Maapallon matkassa maapallo tekee vuoden mittaan kiertoradallaan, ja miten sen kulloinenkin asema vaikuttaa elämään planeetallamme. Satiiri ja musta komedia aseinaan Buñuel ja Carrière pistävät porvariston kaksinaamaisuuden halki, poikki ja pinoon . EU:hun astui uusi Kroatia, joka oli puhdistettu Jugoslavian hajoamissotien epäilyistä. Mutta Kroatian EU-jäsenyys ei ole alkanut hyvin. Vain muutama kuukausi juhlapuheiden jälkeen Kroatiassa kerättiin yli 650 000 allekirjoitusta vetoomukseen järjestää kansanäänestys kyrillisten kirjaimien käytön kieltämisestä. lmin keskushenkilö on kuvitteellisen lattaridiktatuurin suurlähettiläs (Fernando Rey), ?siviilissä. Vuoden jälkimmäisen puoliskon pituisella matkalla havaitaan myös ilmaston lämpenemisen vaikutuksia maapallon luontoon. Seuraavassa jaksossa taival taittuu tammikuusta maaliskuun kevätpäiväntasaukseen, ja aiheena on maapallon pyörimisliike. MILLAISEN MATKAN ANDALUSIALAINEN KOIRA Yle Teema la klo 21.00 TIEDEDOKUMENTTI: MAAN KIERTORADALLA PORVARISTON HILLITTY CHARMI Yle Teema to klo 21.25 Yle Teema la klo 21.15. Se palkittiin parhaan ulkomaisen elokuvan Oscarilla. Kyseessä on kieli poskessa tehty, linjakkaasti hillitön irrottelu valtaeliitin kustannuksella. Heinäkuun alussa Zagrebissa juhlittiin maan liittymistä Euroopan unioniin, ja vain puoli vuotta aikaisemmin Haagin kansainvälinen sotarikostuomioistuin oli vapauttanut kaksi kroaattikenraalia sotarikossyytteistä
06.05 Hartaita 06.30 YleX Aamu Remix 10.00 säveliä. Syväsukellus Luis Buñuelin hillittömään mutta charmikkaaseen maailmaan. 21.00 Andalusialainen koira. (Un chien andalou, Ranska 1928) Luis Buñuelin ja Salvador Dalín legendaarinen avantgardistinen lyhytelokuva, surrealistinen ja brutaali kapina yhteisöllisiä tabuja ja arvoja vastaan. 10.00 Yle Uutiset. 15.10 Entisten Lapuan tuomiokirkon kellot. Kai Ulmanen. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Urheiluradio. Paul Greengrassin ohjauksessa Medusan sinetistä on kypsynyt melkoinen kaasu pohjassa -tykitys. Toiminnallisuus on yksityiskohtia myöten harkittua, kerronnan hengästyttävyys vastaa sankarin kujanjuoksun luonnetta. Tässä suhteessa leffan saamat Oscarit leikkauksesta, äänityksestä ja äänitehosteista ovat kuvaavia. Julia Stiles on topakka Nicky Parsons, CIA-kiho Vosenia näyttelee David Strathairn. Harri-Ilmari Moilanen MEDUSAN SINETTI TV2 klo 22.05 YleX 06.00 Yle Uutiset. 21.40 Urheiluradio. 17.40 Amerikkalaisia luradio. 21.00 Yle Uutiset. 18.55 Suomi tänään. (Irene Huss: I skydd av skuggorna, Ruotsi) Poliisit löytävät uponneesta autosta ammutun miehen, ja jäljet johtavat moottoripyöräjengiin. 18.00 Yle Uutiset. 08.00 Yle YleX Himotuimmat (u) 22.00 Parasta Uutiset ja sää. 05.52 Aamupala. 07.45 Hartaita säve- konloppu 17.00 YleX Toiveet 20.00 liä. 16.05 19.03 Oopperailta New Yorkista: Jules Massenet?n Werther. 18.08 Sekahaku . (The Bourne Ultimatum/USA 2007) Ympäri maailmaa liikkuvassa, kolmen Oscarin vakoilutrillerissä tappajaksi koulutettu Jason Bourne etsii menneisyyttään löytääkseen tulevaisuutensa. 15.03 Urheiluradio. 17.00 Yle 12.15 Lauantai-Suomi. 15.40 Etnohetki. Ravi`Duty`- teosta. Pingviininpoikaset kasvavat kovaa vauhtia ja vanhemmat laittavatkin ne seimeen lähtiessään merelle kalastamaan. 19.40 Midsomerin murhat (12) 20.30 Yle Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 YleLeaks 21.30 Uutisvuoto 22.00 Ylikomisario Morse. Parkkihallin arvoitus. 23.45 Köyhyys . (16) 21.15 Porvariston hillitty charmi. 21.50 Merisää. valtakunnan terapeutti. osa 7/12. 07.04 12.00 Turun tuomiokirkon Onnen sävel. LAUANTAI 15.3.2014 TV 1 08.00 Yle Uutiset 08.05 Kiehtova maailma: Paimentolaiselämää 09.00 Yle Uutiset 09.05 Ylen aamu-tv 10.00 Yle Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 YleLeaks 11.00 Yle Uutiset 11.05 Pisara 11.10 Villi Pohjola 12.05 Pressiklubi 12.35 Löytöretkiä maailmaan 12.50 Dokumenttiprojekti: Päästökauppiaat 13.45 Dokumenttiprojekti: Venäjän vapain mies 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Vielä virtaa (S) 15.40 Tarinateltta 15.55 Prisma: Mitä eläimet ajattelevat? 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Ravisuoran 16 hevosta 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Toisenlaiset frendit 18.45 Avara luonto: Pingviinit piilokamerassa. Maria Leppänen 15.00 Matkalla maailman ympäri 16.00 Nova Stage Klubi 17.00 Spotify Chart Show Top 100 . 11.57 Päivän mietelause. Uutiset. 20.09 Hajatusmusiikkia . Kuuraketti (Moonraker/ Britannia-Ranska 1979). 09.00 Yle Uutiset. 19.00 Yle Uutiset ja sää. yle.fi / tut levyt. 09.05 Muistojen bulevardi. 10.50 Musiikkika- set ja sää. 10.50 Tohtää: Linnunradan käsikirja liftareille, tori Raimo . 07.50 Aamuhartaus. O: Paul Greengrass. 11.03 LevylauYle News. Juha Kul- Uutiset. 23.03 Koe-eläinpuisto. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 08.05 Onnen sävel. Välilevyjä. 06.25 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Aamusoitto. Nyt hemmoa jahtaa myös Interpol. ENSIMMÄINEN 2 Tältä pohjalta mennään lujaa maata ja maanosaa rivakasti vaihtaen. 06.56 Päivän miete- Yle Uutiset 11.02 YleX Himotuimmat lause. 13.00 Radio 1 sää. 23.10 Yöklassinen. Entisten nuorten sävellahja. 15.55 11.00 Yle Uutiset. 22.00 Yle Uutiset ja sää. HD (12) 22.55 Olipa kerran . 17.15 Jokaniemen sävelradio. USA:n net . 13.03 Urheikan arkipäivää. 12.00 Yle Uutiset ja sää. 16.05 Faunin iltapäivä. Toteutus tai-Suomi. 14.50 Kuuluttajan vieras: RSO:n oboisti Sanna Nie- Suomi. 13.00 Yle Uutiset. Porvariston hillitty charmi 23.45 Uusi Kino: Las Palmas 00.00 Teematieto Muut 09.00 SVT:n ohjelmaa 11.45 Simon 12.15 Simon 12.45 Euroopasta olisi puhuttava 13.15 Spotlight: Maailman isoin diili 13.45 Bettina 14.25 Kollektivet 14.55 Jääpallon SM 17.55 Yle Nyheter TVnytt 18.00 BUU-klubben: Bärtil 18.30 Haaste 19.00 Merta päin! 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.40 Sportnytt 19.50 Matador (S) 20.40 Määränpäänä Santiago de Compostela 21.00 SVT:n ohjelmaa 11.00 Work It (7) 11.30 Rasittavat tyttäret (S) 12.00 Whitney (S) 12.30 Perhe 2.0 (S) 13.00 Kerran lapsi, aina lapsi (7) 13.30 Middle (S) 14.00 Middle (S) 14.30 Ajoneuvos 15.00 Ferrari . 14.30 Poppikoulu. Ravitulokset. 19.08 Lempimusiikkia. 06.00 Yle paras harrastus. miksi?: Rahat tiskiin Farmi Nelonen klo 14.45 TV 2 MTV 3 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu: 15.3. 07.47 Harri ja dinot (S) 08.09 Pikku Kakkosen posti 08.16 Lasten musiikkiestradi 08.21 Postimies Pate, erikoislähettipalvelu (S) 08.37 Viidakkokirja (7) 09.00 Galaxi 10.00 Galaxin mestari: Koiramestari 10.30 Tartu Mikkiin 11.20 Au pairit Lontoossa 12.45 Urheiluviikonloppu 13.00 Ampumahiihdon mc: Miesten pikakilpailu 15.00 MotorSport 15.28 Urheiluviikonloppu 15.35 Ampumahiihdon mc: Naisten pikakilpailu 17.35 Paralympialaiset 18.25 Pikaluistelun maailmancup 19.00 Yle Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset sää 19.30 Kohta 18 (12) 20.15 Uroot (S) 20.30 Siskonpeti (7) 21.00 Kova laki: Rikollinen mieli (16) 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Medusan sinetti. 06.15 Aamuhartaus. huipulla tuulee 17.00 Beverly Hillsin panttilainaamo 17.30 Beverly Hillsin panttilainaamo 18.00 Masterchef USA 19.00 Formula 1: aika-ajot 20.00 Suomen surkein kuski 21.00 Transporter 2 (16) 22.45 C.S.I. 11.00 Valkoista valoa: Suomen Merisää. 07.00 Yle Uutiset. 09.06 Lauanmies vai mikä. Karjalainen 15.15 Historia: Muhammadin elämä 16.15 Suomensukuiset 30 päivässä 17.00 Hakekaa kätilö! (12) 18.00 Bert Stern, valokuvan luova hullu 19.35 Italian RSO esiintyy 21.00 Teemalauantai: Bunuelin katse. Tarja Närhi. 15.00 Radioteatteri esit- 10.04 Lauantai-Suomi. (Le Charme discret de la bourgeoisie, Ranska 1972) Yläluokan tekopyhyyttä ja paheita irvailevassa komediassa kuuden ystävän yritys kokoontua illalliselle kaatuu yhä surrealistisempien tapahtumien suohon. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 12.45 MeriUutiset ja sää. Susanna Vainiola. 13.06 Lakatut varpaankynpuheenvuoroja. 07.53 Onnen sävel. ja sää. O: Luis Buñuel. Gatesin Uutiset. 21.55 Suomi tänään. 17.15 Maailmanpolitii- sää. N: Matt Damon. 23.55 The Wire (16) 01.25 Misfits (16) 08.10 08.25 08.40 09.05 09.30 09.55 11.30 12.15 12.45 13.15 13.45 15.35 16.30 17.30 18.30 19.00 19.10 19.20 19.30 20.00 21.00 22.00 22.10 22.15 22.25 22.40 00.30 01.30 Tuomas Veturi (S) Maija Mehiläinen (S) Katti kaiken tietää! (S) Pokémon (7) Kung Fu Panda (7) Cosmos . 14.00 Yle sotaministerin muistelmat. 07.03 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX ViiAamusoitto. 06.04 Aamupala. 16.00 Yle Uutiset ja sää. Kai Ulmanen. Ovatko lääkärit yli-ihmisiä. Tarinassa näyttelee myös suomalainen Antti Reini. 21.03 Poppikoulu. 23.00 Yle Uutiset. ENS (väli) oma Iltahartaus. 18.03 Urheiluradio. 04.02 10.00 Eve Mantun kuriton kokous: Hajatusmusiikkia . 10.45 04.47 Aamupala. 14.03 Ajantasan lauantaimanen esittelee Yhdysvaltain entisen vieras. ens 16.00 Yle Uutiset ja sää. 07.03 Sää. (16) 23.45 Hävyttömät (16) 00.45 Eureka (12) 01.45 Rikos ratkaistu 02.50 Eurojahti 10.05 MasterChef Australia 11.20 MasterChef Australia 12.20 MasterChef Australia 13.20 Henkka & Niki vs. Yle Uutiset L auanta in sää. Amerikka 13.50 Jyrki Sukulan makujen maa 14.15 Kokki lomalla 14.45 Mahdoton illallinen 15.40 Kutsu kylään Ian Wright 16.35 Anthony Bourdain maailmalla 17.30 Kuuluisat kuppilat 18.00 Pomo piilossa 19.00 Poliisit (7) 19.30 Poliisit (7) 20.00 Poliisit (S) 20.30 Poliisit (S) 21.00 Rekkakuskit jäällä (7) 22.00 Leijonan luola 22.55 New Yorkin tatuointitarinat 23.50 Australian rajalla 00.20 Australian rajalla 00.45 Rantavahdit (7) 01.15 South Park (12) 01.40 South Park (7) 02.10 Henkka & Niki vs. 22.05 Koe-eläinpuisto. 07.50 Merikello lyö 12. 06.03 Sää. 09.15 Minna PyyHelena Itkonen, Kai Rantala kön maailma. 11.45 Valomusiik- Uutiset. Myös toisessa Bournefilmisä Medusan isku (2004) Matt Damon esittää kovan onnen agenttia sekä jämäkästi että niin sanotun naapurin pojan oloisesti. Robert Ludlumin kirjoihin perustuvan trilogian päättää Medusan sinetti (The Bourne Ultumatum, 2007). 18.01 nuorten sävellahja. 08.05 Tekijä: tans- ennen! (u) 00.00 Yöradio sija, koreografi Sonya Lindfors 08.35 Aristoteleen kantapää: meikkituotYle Radio Suomi teiden nimeäminen. 20.00 Yle Uutiset. Amerikka 02.40 Jyrki Sukulan makujen maa RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Kolmen Oscarin vakoilutrillerissä tappajaksi koulutettu Jason Bourne (Matt Damon, kuvassa) etsii menneisyyttään löytääkseen tulevaisuutensa. Takaa-ajojen ääntä ja vimmaa Jason Bourne -filmi Medusan verkko (2002) osoittaa iskevästi, miten loputtomat ovat tiedustelupalvelujen metkut ja miten pahaan pulaan muistinsa menettänyt jenkki voikaan Euroopan kierroksellaan ajautua. 05.50 mari. 15.00 Yle puolustusministerin Robert M. 03.15 Poppikoulu. Yle Puhe 00.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 01.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 06.00 Yle Uutiset 06.03 Aspekti 07.03 Perheen aika 07.45 Tarinoita lapsille: 08.00 Yle Uutiset 08.05 Puheen Aamun viikko 10.00 Yle Uutiset 10.03 Jenni Pääskysaari 11.00 Yle Uutiset 11.02 Ali ja Husu 12.00 Puheen Viikonloppu 13.00 Yle Uutiset 13.02 Puheen Viikonloppu 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Viikonloppu 15.00 Yle Uutiset 15.02 Puheen Viikonloppu 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Viikonloppu 16.30 Urheiluilta: jääkiekkokierros ja vapaaotteluilta 23.00 Mikä maksaa? Radio Nova 08.00 Musiikkia ja paloja viikolta 10.00 Viikonloppu vapaalla . 00.05 Yöradio. (18) Dexter (16) Amerikkalainen draamasarja. Älypää-TV Teema 10.00 Pikku naisia (S) 12.00 Suomen historian myytit: Nuijasota 12.45 Moskovan valot ja varjot 13.10 Avaruuskansiot 13.25 Tiededokumentti: Mullistavat keksinnöt 14.15 Yle Live: J. Velvollisuus . 05.02 Aamupala. Toki myös katsojaa askarruttaa, mikä oikein on miehiään Jason Bourne, josta CIA on alusta lähtien halunnut päästä eroon. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 12.15 Ajankohtoivotut lev y t 08.00 Yle Uutiset ja tainen Ykkönen. 05.00 Yle UutiRadio 1 vastaa. (30 Days of Night/USA 2007). Sydäntenmurskaaja Josh Hartnett esittää pääosaa vampyyritrillerissä. Studiossa Janne Talasma kokee pelonhetkiä. Selviytyjät Kymmenen Uutiset Päivän sää Lotto ja Jokeri MTV Sport Uutiset Irene Huss: Pahan varjot. 10.03 Sää. mikunnas. 18.00 Ehtookelloina suoran ennakko. 22.30 Musiikkia. 23.00 Radio 1 vastaa. 18.10 Lauantain toivo- toive tai haaste 16149 (0,40 e). 14.00 Todelklo 18.1 09.00 Yle Uutiset. lisia tarinoita: Olenko 0 09.05 Sää. Elina Viitanen ja Samuli Väänänen 22.00 Radio Novan yö. 04.00 Yle Uutiset ja sää. takunta. 06.30 Suomi soi. 20.03 Urheiluradio. Bourne haluaa vihdoin ja viimein selvityksen todellisesta identiteetistään. Vain mestaruus kelpaa 16.00 Ylläs . (16) Broadchurch (12) Eurojahti Nelonen 08.05 08.30 09.00 09.30 10.00 11.05 11.35 12.05 12.35 13.05 13.35 14.05 14.15 14.45 15.20 15.50 16.20 16.50 16.55 18.55 18.58 19.00 20.00 21.55 22.00 00.30 00.35 01.35 03.50 04.50 Pound Puppies (S) Elixir Elixir Sport Start! Supernanny (S) Neljän tähden illallinen Neljän tähden illallinen Neljän tähden illallinen Neljän tähden illallinen Eläintarhassa tapahtuu Merieläinten pelastajat Vaaleanpunainen pantteri (S) Shake It Up (S) Amerikkalainen komediasarja. Farmi (S) Farmi (S) Farmi (S) Farmi (S) Tulossa: Mitä tuli tehtyä The Voice of Finland HS-uutiset HS-sää Mustat lesket (12) The Voice of Finland Keno Elokuva: 007 . 21.35 Novosti Yle. Pääosissa: Roger Moore, Lois Chiles, Michael Lonsdale, Richard Kiel, Corinne Clery, Bernard Lee. Ohjaus: Lewis Gilbert. Tulossa: Mitä tuli tehtyä Under the Dome (12) Elokuva: 30 päivää kaamosta. 18.50 Merisää. 20.08 Sää. 07.00 Yle kia. salattu luonto Enbuske & Linnanahde Crew Salatut elämät (7) Salatut elämät (S) Salatut elämät (7) Möröt vastaan muukalaiset (7) Top Gear USA Suuret setelit Tuubi MTV Sport Kisastudio Seitsemän Uutiset MTV Sport Uutiset MTV Sport: F1 Extra Pulttibois (S) Mentalisti Noora Karma. Sarja alkaa! Noora Karma yrittää Suomen TV-historian vaarallisinta temppua, oman sydämensä pysäyttämistä. 09.40 Lauantaija Hannu Karisto
18.08 Sää. 18.09 Äänien ilta 0203-17600. Toisen jakson musiikkiteemana on 80-luvun pop, suorassa lähetyksessä nähdään millaiset esitykset Jari Sillanpää, Vicky Rosti, Olli Herman, Irina, Timo Rautiainen, Laura Pyrrö, Diandra ja Stig ovat viikossa valmistelleet. 21.00 Kosto. (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 MTV Sport Uutiset 22.35 MTV Sport: F1 Extra 22.45 Americans (16) 23.50 Southland (16) 00.50 Eurojahti Nelonen 08.05 08.30 09.00 10.00 10.30 11.00 11.30 12.00 12.30 13.40 13.50 14.50 14.55 15.55 16.55 18.55 18.58 19.00 20.00 20.57 21.00 23.45 00.15 01.15 02.10 03.05 04.05 Pound Puppies (S) Jaksa paremmin Tervetuloa kotiin SM-liigan viikkomakasiini Elixir Elixir Sport Eläinten ABC Eläintarhassa tapahtuu Koiralle koti Vaaleanpunainen pantteri (S) Hauskat kotivideot Tulossa: Mitä tuli tehtyä Huippumalli haussa Maaginen Criss Angel The Voice of Finland HS-uutiset HS-sää MasterChef Suomi. 17.00 Yle Uutiset eilen . 05.50 Merisää. Musiikiillinen voileipä06.30 YleX Jälki-istunto Remix 10.00 pöytä. Puheenjohtajana Tarja Närhi. Aikuinen Johanna ei voi katsoa Hannuisäänsä silmiin lapsuuden pettymysten vuoksi. 21.05 Soul Power! Osa 4/4. Soulin uusi nousu. 22.00 Yle Live : Haloo Helsinki! Haloo Helsinki! esitti kesällä 2009 YleX:n kesäkumibiisin, mutta kesäkuussa 2013 yhtye veti koko keikan YleX:n 10-vuotisjuhlilla Tampereen Keskustorilla. 22.45 Kilometri nolla (16) 00.25 Teematieto 08.15 Unna Junná 08.30 BUU-klubben: Muumilaakson tarinoita 09.00 SVT:n ohjelmaa 13.35 Teenage Boss 14.35 Luontoretkellä: Majakan kaksi puutarhaa 15.05 Seportaasi: Talo kukkivalla kalliolla 15.35 X3M-tv 16.05 Jälkivääntö 16.45 Lasso 17.15 Strömsö 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Muumilaakson tarinoita 18.30 Simon 18.58 Simon 19.25 Yhteisvastuukeräys 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.40 Sportnytt 19.51 Ruotsin kuningaskunnan historia 20.00 Dok: Kiista elävästä ravinnosta 20.55 Sportmagasinet replay 21.00 Elokuva: Avaruudessa ei ole tunteita (7) 00.25 SVT:n ohjelmaa 11.00 Simpsonit (7) 11.30 Simpsonit (7) 12.00 Simpsonit (7) 12.30 Simpsonit (7) 13.00 Simpsonit (7) 13.30 Pilanpäiten 14.00 Farm Kings 15.00 Face 16.00 Salattu sisar (7) 17.00 Valehtelevat viettelijät (12) 18.00 Muodin huipulle 19.00 Formula 1: osakilpailu 20.00 Myytinmurtajat 21.00 Batman Forever (12) 23.20 Grimm (12) 00.20 Revolution (16) 01.20 Supernatural (16) 02.20 Rikos ratkaistu 03.25 Eurojahti 09.45 MasterChef Australia 12.05 Huippusalaiset reseptit 12.55 JIM D: Steve Jobs muutti maailmaa 13.50 Splash! USA 14.40 Talent USA 16.15 Pomo piilossa 17.10 JIM D: Henkilökuva: Matt Damon (S) 18.05 Tomin keittiö 18.35 Tomin keittiö 19.05 Anthony Bourdain maailmalla 20.00 Henkka & Niki vs. 23.00 Yle Uutiset. 12.05 Sunnuntaidosentti Kristiina Kalleinen. 10.04 Pop päivä. Samuli Väänänen 18.00 Musaa ja sporttia . radioshow. 16.05 Faunin ilta10.03 Sää. Kirjailija Tuula-Liina Varis ja Yle Uutiset ja sää. 11.00 Horisontti. Kuriton kokous 10.00 Yle Uutiset 10.03 Jarkko Martikainen 11.00 Yle Uutiset 11.02 Perttu Häkkinen 12.00 Puheen Viikonloppu 13.00 Yle Uutiset 13.02 Puheen Viikonloppu 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Viikonloppu 15.00 Yle Uutiset 15.02 Puheen Viikonloppu. 08.05 Luontoretki. 22.00 Yle Uutiset ja sää. (12) SM-liigan viikkomakasiini Mustat lesket (12) Sarasvuo Holmes NYC (12) 4D: Maailman övereimmät teinihäät (S) Blue Bloods (12) Teema Muut 04.00 Teematieto 10.00 Paul Merton ja matkailun ihmeet 10.45 Kirjaohjelma: Jo Nesbö 11.15 Tyhmiä kysymyksiä musiikista 11.45 Vastakohtien EteläAmerikka 12.45 Kiehtovat keksinnöt 2013 13.10 Elokuvauksen alkeet 13.35 Italian RSO esiintyy 15.00 Francon jälkeen . 08.00 Yle Uutiset ja sää. Sunnuntai-Suomi. Onnistuvatko agentit estämään katastrofin. Toimittajana Telle Virtanen. 21.50 Merisää. miksi?: Tervetuloa maailmaan 13.30 Akuutti 14.00 Toisenlaiset frendit 14.30 A-studio 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Vielä virtaa (S) 15.40 Tarinateltta 15.55 Historia: Shackletonin kapteeni 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Aarteenetsijät. Harvey Keitel on vaihteeksi virkavallan riveissä. Harri-Ilmari Moilanen NATIONAL TREASURE . 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 08.05 Kirjakerhon Vii- pimusiikkia. 10/10. 14.03 Gerorge ja sää. 08.00 Yle 04.00 Yle Uutiset ja sää. 12.06 Kansanradio. 08.20 Sunnuntai-Suomi. 13.00 Riston Valinta. 09.00 Yle Uutiset. 17.30 Luontoretki. set 11.02 Jani Hellemaa & Aapo 17.40 Suomi tänään. 08.10 zin Maamme-kirja: Pakanoiden paluu. 08.40 murha. 21.00 Jazzklu- Kissankehto . 20.03 Urheiluradio. toissapäivänä. 15.30 Jääkiekkokierros 18.30 Politiikkaradion viikko 20.00 Kalle Haatanen 21.00 Aspekti 22.00 Yle Uutiset 22.05 Puheen Aamun viikko Radio Nova 08.00 Musiikkia ja paloja viikolta 10.00 Viikonloppu vapaalla . SUNNUNTAI 16.3.2014 Aarteenetsijät TV1 klo 18.15 TV 1 08.00 Yle Uutiset 08.05 Avara luonto: Pingviinit piilokamerassa 09.00 Yle Uutiset 09.05 Aamusydämellä 09.45 Arjen huimapäät: Mastoja antenniasentaja 09.55 Yle Uutiset 10.00 Au-lapsen kova osa 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Rakkaudesta puutarhaan 11.40 Liikkeellä luonnossa: Mongstad- yllättävä luonnonalue 12.05 Strada 12.35 Köyhyys . Isoisällä (Christopher Plummer) on pojanpojalle kiehtovaa kerrottavaa. Leffan nykyhetki vie Pohjoisnavalle. Retkikunta on aarteen jäljillä, ja pian käy selväksi osapuolijako. Hyvisten kärjessä on pääosan Nicolas Cage, pääpahis (Sean Bean) on rahamies ja puhuu brittiaksentilla. Tuottaja on toiminnallisten megahittien kultasormi Jerry Bruckheimer. Studiossa Raimo Tyykiluoto. 05.52 Aamuliikkeitä. DeMille. 20.00 Neo 20.20 Valokuvan voimaa. 23.03 Pelastetaan duunit. 22.05 Levylautakunta. Krimin niemimaa oli 1850-luvulla Euroo- Jake Nymanin ohjelma on tekijänsä pan suurvaltapolitiikan ruutitynnyri. 12.40 Jumalanpalvelus Sastamalan vapaa- Viikon luontoääni. 23.10 Michael . 06.30 Aamukah10.00 Jumalanpalvelus Tarvasjoen villa. 09.00 atteri esittää: VastaliikÄänien il ta Yle Uutiset. 09.05 keitä. Kilpailijat kohtaavat tähän asti huikeimman haasteen joukkuetehtävässä, jossa heidän tulee valmistaa tarjoilut 350 hengen kutsuvierasjoukolle Kansallisteatterin syyskauden avajaisiin. Farmi. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 07.50 Merisää. 17.15 Uuden musiikin ratsia 11.00 Yle Uuti- Sunnuntai-Suomi. 19.00 Yle 12.55 Sunnuntai-Suomi. 11.00 ja sää. Uusi sarja (Campus) 1/6. Puhu- vatko koneet sinulle. Osa 6/7. 03.02 Sekahaku . Tarja Närhi. osa 10 kansainvälistyminen 00.00 Yle Uutiset ja sää. 13.06 Jazzklubin illan keikka. 19.08 Äänien ilta 0203-17600. 20.00 Yle Uutiset. Maailman turvallisuuskokous Budapestissa on todennäköinen itsemurhaiskujen kohde. Maria Leppänen 15.00 Musiikin tehoosasto . 20.08 Sää. Näin saat mobiililaitteet ja television pelaamaan yhteen olohuoneessa. 18.00 Mentalisti Noora Karma 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 MTV Sport Uutiset 19.20 MTV Sport: F1 Extra 19.30 Tähdet, tähdet. 06.03 Sää. Musiikkia vanhasta Euroopasta. 12.05 Roman Schat- tai-Suomi. 00.05 Yöradio. 12.45 Merisää. seurakunnan kirkosta. näköinen, rento ja hiljaisella huumoTaisteluilta ei säästynyt Suomikaan, rilla höystetty. 11.03 Jake Nyman. joja. 20.09 Lähikuvassa Tuija Rantalainen. 09.05 pala. hurma vai kunnan terapeutti. 04.54 Aamupala. 15.03 Urheiluradio. 04.02 Euroopan taivaan alla. Yle Puhe 06.00 Yle Uutiset 06.03 Brysselin kone 07.03 Perheen aika 07.45 Tarinoita lapsille: 08.00 Yle Uutiset 08.05 Viikon kansanedustaja 09.15 Eve Mantu . 10.00 Yle Uutiset. 9 sää. Jani Rajalin 22.00 Radio Novan yö 43 3. Amerikka 20.30 Jyrki Sukulan makujen maa 21.00 Suomen paras leipomo 22.00 Amerikan kovimmat keräilijät 22.55 Australian rajalla 23.55 Maailman oudoimmat ravintolat 00.25 Rekkakuskit jäällä (7) 01.20 Rantavahdit (7) 01.45 Mestariampuja RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 nuntai 20.00 YleX Jatkot Remix 23.00 Encore 00.00 Yöradio Arkeologiseikkailija Ben Gates (Nicolas Cage) etsii sukunsa esi-isien kätkemää aarretta ja päätyy Amerikan itsenäisyysjulistuksen jäljille. Puolivillainen aarrejahti National Treasure ? Kansallisaarre (2004) alkutekstejä edeltävä johdanto kertoo pikakelauksena tarinan lähtökohdan. 19.03 Urheiluradio. 15.00 RadioteSunnuntai-Suomi. Kuvaan sopii hyvin, että parasta leffassa on viime mainitun kaupungin oman pojan Caleb Deschanelin sävykäs kuvaus. Muuten Jon Turteltaubin ohjaaman toiminnallisen seikkailun taso ei ole kovin kummoinen, eivätkä takaa-ajot, räjäyttelyt ja luolissa hiippailut rutinoitua kummempia. Puolivillaisen aarrejahdin naispääosassa on Diane Kruger, Cagen isää näyttelee Jon Voight. 22.05 Avaruusromua. Brittikomedia Kirke-yliopiston mielipuolisesta rehtorista ja hänen erikoisista alaisistaan. 23.40 Siskonpeti (7) 00.05 Kimmo (12) 00.30 Misfits (16) 08.05 Tuomas Veturi (S) 08.20 Maija Mehiläinen (S) 08.35 Gumballin mieletön maailma (S) 09.00 Pokémon (7) 09.25 Teini-ikäiset mutanttininjakilpikonnat (7) 09.50 Tom ja Jerry (S) 10.15 Angry Birds Toons (S) 10.20 Erilaiset äidit 11.20 Maajussille morsian 12.20 Salatut elämät (S) 12.50 Salatut elämät (S) 13.20 Sydänjää (S) 14.20 Tähdet kertovat 15.20 Pilanpäiten 15.30 Pilanpäiten 15.40 Paulie (S) 17.30 Teknavi. 06.04 Aamupala. 12.00 Yle soi. 21.55 Suomi tänään. 06.00 Yle Uutiset. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 05.21 Aamu08.45 Kuunnelman esittely: Vasta- pala. 18.00 Suomi. Huutokaupan pitäjä Mika Sirén lähtee kuolinpesän tyhjennykseen. 18.45 Kahden keikka (12) 19.45 Arto Nyberg 20.30 Yle Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Kristuksen morsian (12) 22.30 Rikospaikalla (12) 00.00 YleLeaks TV 2 MTV 3 07.45 Unna Junná 08.00 Pikku Kakkonen 08.01 Nimipäiväonnittelu: 16.3. 08.03 Kimmo Kuu (S) 08.23 Sasu (S) 08.35 Musarullaa! 09.00 Galaxi 10.00 Uusi päivä (S) 10.27 Uusi päivä (S) 10.55 Uusi päivä (S) 11.25 Urheiluviikonloppu 11.40 Ampumahiihdon mc: Miesten takaa-ajo 12.35 Mestarien liigan makasiini 12.59 Urheiluviikonloppu 13.05 Ampumahiihdon mc: Naisten takaa-ajo 14.20 Paralympialaiset 15.25 Pikaluistelun maailmancup 16.10 Taitoluistelun Art on Ice 17.38 Urheiluviikonloppu 17.45 Pikaluistelun maailmancup 18.15 Paralympialaiset 20.30 Onko onni vain bluffia? 21.00 Copper (16) 21.43 Hetkiä Kalliossa: Janna 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Strike Back. Se tarkoittaa, että ensimmäinen näyttävä action-tömähdys tapahtuu jäätikköjakson päätteeksi. Jatkossa action-vaihde pannaan päälle noin parinkymmenen minuutin välein. Viimeinen kolmannes on vauhdikas. AMERIKKALAISFILMIN Tuolloin hyödynnetään varsin mukavasti sekä New Yorkin että Philadelphian katukuvaa. Faktan ohella luvassa sillä Oolannin sota toi suursodan tyk- on paljon tarinoita, anekdootteja ja kien jyskeen Suomen rannikoille. 22.00 Yle Uutiset 14.00 Yle Uutiset. 07.00 Yle Uutiset. 21.03 Taustapeili. Nicolas Cagen pääosittama toimintaseikkailu. 13.00 Yle Uutiset ja sää. N: Claudette Colbert, Charles Laughton O: Cecil B. henkilökohtaisia muisteluksia. Susanna Vainiola. bin kolmas setti. 15.55 Yle News. Radio Su omi Sää. 07.03 Näistä levyistä en luovu: vieraana toimittaja Yle Radio Suomi ja media- ja turvallisuusalan opettaja Michael Hutchinson-Reis. 07.04 Suomi kirkosta. valtaHelin: Turkikset . 05.00 kon kirja. 15.00 Yle Uutiset. 18.00 Yle UutiRönkkö 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Viikonloppu 17.00 Supersun- set. Krimin asia on meidän. KANSALLISAARRE Nelonen klo 21.00 07.00 Yle Uutiset. 12.00 Haastateltavana poliittisen historian Yle Uutiset ja sää. 07.53 SunnunUutiset ja sää. 21.00 Yle Uutiset. 18.03 Urheiluradio. 05.02 Aamupala. novellikokoelma Että tuntisin eläväni 05.15 Eväsreppu. 13.03 Urheiluradio. 15.08 TähYöklassinen. tisumua. 04.02 LemUutiset ja sää. 21.35 Novosti Yle. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 16.05 Rocktoimittajan iltapäivälliYleX nen. Kansallisaarre (National Treasure/USA 2004). 09.06 Iskelmära16.00 Yle Uutiset ja klo 18.0 dio. (S) Keno Elokuva: National Treasure . Kauan odotetut kotikirjeet saapuvat ja kyyneleiltä ei vältytä. Sääntöjen muutos järkyttää. Alcantaran perhe (7) 16.15 Tiededokumentti: Materiaalien salat 17.05 Saari (12) 18.00 Kino Klassikko: Ristin merkki. 18.50 Merisää. 18.55 Äänien ilta 0203-17600. 20.00 Uutiset. Sarja jää tauolle. 22.50 Campus. 14.00 Sari 08.30 Tohtori Raimo . 19.03 Jazzklubi. Matka kohti täydellistä kostoa saa yllättäviä puolia. (The Sign of the Cross/USA 1932) Rooman rappiolla herkutteleva spektaakkeli upseerista, joka rakastuu kristittyyn neitoon keisari Neron vainojen aikaan. Tero Liete. 17.15 HistoriasarYle Uutiset. 21.40 Urheiluradio
06.56 Päivän mietelause. 20.03 Urheiluradio. sisäoppilaitoksen kasvatit 11.35 Yötyössä 12.05 Hehku 12.35 Hehku 13.05 Tuhkimotarinoita 13.55 Luontoretkellä 14.10 Uusi päivä (S) 14.35 Uusi päivä (S) 15.05 Uusi päivä (S) 15.35 Tartu Mikkiin: Jatkot 16.25 Onks noloo? 16.30 Galaxin mestari: Koiramestari 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 McLeodin tyttäret (7) 18.45 Kerrostaloelämää (7) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Au pairit Lontoossa. Bileet. HD (S) Muut 07.00 Min Morgon 08.30 SVT:n ohjelmaa 16.55 Saamelaisten hiljainen taistelu 17.25 Merta päin! 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Vinter Varg 18.30 Luontoretkellä: Suden jäljillä Oslossa 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TVnytt 20.00 Närbild 20.30 Annan alituiset 21.00 Bettina 21.40 Keksintöjä ja neronleimauksia 21.57 Yle Nyheter TVnytt 22.00 Euroopasta olisi puhuttava 22.30 Oddasat 23.00 SVT:n ohjelmaa 06.00 SubChat 06.30 Eurojahti 09.25 Eastenders (S) 10.00 Lemmen viemää (7) 13.55 Myytinmurtajat 14.55 Beverly Hillsin panttilainaamo 15.25 Beverly Hillsin panttilainaamo 15.55 Jamie Oliverin helpot herkut 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Ensisilmäyksellä (7) 18.30 Beverly Hillsin panttilainaamo 19.00 Beverly Hillsin panttilainaamo 19.30 Lähiöunelmia (S) 20.00 Simpsonit (7) 20.30 Rillit huurussa (S) 21.00 Vares 7 . 22.50 Arvassalo ry. Blueskitaristi Erja Lyytinen esiintyy. 21.00 Satuhäät 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Unelmien kolhimat (7) 22.45 Hung (16) 23.10 Au pairit Lontoossa 23.40 Hubotit . 11.57 Päivän mietelause. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 13.03 Urheiluradio. 17.40 Matkakuume radio. 12.00 Yle Uutiset ja sää. 18.50 Iltahartaus. 04.02 Kissankehto . (Suomi 1949, 99?). Susanna Vainiola. Yle Puhe 06.00 Yle Puhe esittää 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Jarkko Martikainen 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.08 Puheen Iltapäivä. (U) (12) 18.50 Avaruuskansiot 19.00 Francon jälkeen . 23.03 Taustapeili. 10.03 esittelee Juha Laaksonen. Ajantasa: Suora linja. 140 merkkiä. 03.02 Levylautakunta. Elli Collan 22.00 Radio Novan yö. Ile ja Matti 08.00 Yle Uutiset 10.00 Yle Uutiset 10.03 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Jälki-istunto . 14.00 Yle Uutiset. Kamu, sol. 07.53 Palasia matkailun historiaa: Maakuntaradio. melkein ihmisiä 05.30 Aamusää 06.25 Huomenta Suomen avaus 06.35 Studio55.fi 07.00 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45 Kauniit ja rohkeat (S) 10.10 Miehen puolikkaat (7) 10.40 Emmerdale (S) 11.40 Formula 1: Australian osakilpailu 14.00 Alueellinen sääennuste 14.05 Selviytyjät 15.05 Mitä tänään syötäisiin? 15.10 Whitney (7) 15.40 Tähdet, tähdet 17.15 Uutiset 17.20 Päivän sää 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) 18.30 Emmerdale (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (S) 20.05 Suomen surkein kuski. Muuttopuuhissa. Tänään testataan kuinka surkeimmat kuskit selviytyvät ahtaalla sisäpihalla autoilusta 21.00 Panttivangit. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Alcantaran perhe (7) 20.15 Historiaa huonomuistisille 20.25 Kirjaohjelma: Jan Guillou 21.00 Valokuvan voimaa. HD (12) 22.45 Uusi Kino: Pang pang -veljekset. 17.20 Musta aurinko . 17.20 Taustapeili. sellolle C-duuri. Yle Uutiset ja sää. 22.05 Jake Nyman. 07.50 Aamuhartaus. T: HBO. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . 07.00 Yle Uutiset ja sää. (Hostages, Yhdysvallat) Viimeinen koitos. 21.50 Merisää. 06.05 Hartaita säveliä. Joht. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 00.05 Yöradio. Osa 7/7. Tapahtumat sijoittuvat 1910-luvulle. 10.55 Pikku18.20 Radioteatteri esittää: Maria Jotuni: Huojuva talo, osa 53. 07.15 Urheiluradio. 19.03 Urheiluradio. 19.06 Metsäradio. 08.15 välisenä aikana 18.00 luontoä äni Urheiluradio. (Mv). 16.00 Yle wig van Beethoven: Coriolanus-alku- Uutiset ja sää. 15.05 Kultakuume. 18.15 k lo 18.15 Uutiset. 21.03 Päivä tunnissa. T: Platform Produktion HB, Ruotsi (2011). 13.06 foniaorkesterin konsertti. 21.40 Urheiluradio. 06.15 Aamuhartaus. 12.45 Meriset ja sää. 19.00 Yle Uuti- 12.15 Maakuntaradio. O: Valentin Vaala. 15.00 Yle Uutiset. 12.55 Suomi tänään. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 09.05 UrheiluViikon luontoääni: käpyradio. 12.15 Historiasarjoja 13.00 Klassista kahteen. 14.00 Näistä levyistä en luovu: vieraana näyttelijä Hannu-Pekka Björkman. 20.00 Radion sin- Uutiset. 09.05 Muistojen bulevardi. kuntaradio. 22.05 Julkinen sana. Jasmiina tekee ison päätöksen ja haluaa palata Suomeen. 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Suorana: Kortesmäki. Joona Kortesmäen viihteellinen keskusteluohjelma. 9/10. 07.15 Aamusoitto. 10.00 Yle Uutiset. Pyhimys pääsee kokeilemaan uuden kilpa-auton vauhtia, mutta koeajo päättyy auton romuttumiseen. Autoa oli peukaloitu, mutta kuka on sabotaasin takana. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 08.17 MaaKuunnelman esittely: Radio 1 kuntaradio. Sen asiat ovat retuperällä, kiitos maailmalla suvun rahoja tuhlaavan hulttion taiteilijapojan (Ekke Hämäläinen). 20.00 Yle Uutiset. Kieroilua kilparadalla. Tapani Länsiö: Sinfonia (ke., Ylen tilaus). 23.33 Illan vieras. Perheet kertovat, mitä eväitä elämään voimauttavan valokuvan projekti heille lopulta antoi. 21.45 Treme. Amerikka 16.50 Jyrki Sukulan makujen maa 17.20 Amerikan kovimmat keräilijät 18.20 MasterChef Australia 19.30 The Voice of USA 20.30 Poliisit (S) 21.00 Amerikan kovimmat keräilijät 22.00 Poliisit (S) 22.30 Huima konttihuutokauppa 23.00 Keräilijöiden aarreaitta 23.30 Trigger Happy TV (7) 00.00 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 01.00 South Park (12) 01.30 JIM D Rikos: Rikostarinoita maailmalta (12) 02.30 Leijonan luola USA 03.25 The Voice of USA RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Anttilan emäntä (Ansa Ikonen) ja tuomari Thoren (Santeri Karilo) ajelevat järven jäällä Hella Wuolijoen kirjoittamassa Niskavuori-henkisessä tarinassa. Anttilan urhea emäntä VALENTIN VAALAN ohjaamalla väkevällä melodraamalla Jossain on railo (1949) on selkeän symbolinen nimi. 11.00 Välilevyjä. Melankolian kulttuurihistoriaa. Rautaisannos tanssittavan iskelmämusiikin ystäville. 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Jarkko Martikainen 23.02 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio Radio Nova 06.00 Enbuske & Linnanahde Crew . 17.00 Yle Uutiset ja sää. 11.03 MaaHengellisen musiikin toivekonsertti. Ile Jokinen ja Elina Viitanen 18.00 Illallinen . Vieraana Jorma Uotinen. MAANANTAI 17.3.2014 TV 1 05.55 06.25 09.30 10.00 10.50 11.00 11.05 11.35 12.20 12.30 13.00 14.40 14.55 15.00 15.05 15.10 15.15 15.50 16.20 16.50 16.55 17.00 17.08 18.00 18.22 18.25 18.30 19.00 20.00 20.30 20.55 21.00 21.30 22.25 23.50 Puoli seitsemän Ylen aamu-tv Strada Sydämen asialla (7) Kuvakirjeitä maailmalta Yle Uutiset Puoli seitsemän Arto Nyberg Arkistokuvia: Kuitulevy, talonne lämmin villapaita Taivastiellä Jossain on railo. 06.25 Aamusoitto. (Äänitetty Helsin- Urheiluradio. Aikakauden tapakulttuurista ja sosiaalisista jännitteistä viihdyttävä ja kaikin puolin antoisa elokuva antaa wuolijokimaisen terävän kuvan. (7) Uutisvuosi Pisara Yle Uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa Toisenlaiset frendit Kuningaskuluttaja Novosti Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Sydämen asialla (7) Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Uutisvuoto Prisma: Tiede torjumassa rikollisuutta MOT Yle Uutiset Urheiluruutu A-studio Dokumenttiprojekti: Himmlerin kanteleensoittajat Kotikatsomo: Kristuksen morsian (12) Jaettu Berliini Dokumenttiprojekti: Himmlerin kanteleensoittaja TV1 klo 21.30 TV 2 MTV 3 06.50 Pikku Kakkonen: Jyrkin ja Neposen aamu 09.00 Veljesten keittiössä 09.30 Tartu Mikkiin 10.20 Hupipätkät (S) 10.35 Norja maahanmuuttajien silmin 11.05 Herlufsholm . 21.55 Suomi tänään. 17.00 Yle Uutiset ja sää. Viki ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01 Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX Jatkot 22.00 Yle Uutiset 22.05 Yle Puhe 23.02 Encore 00.00 Yöradio Yle Radio Suomi 05.00 Aamupala. Viikon luontoäänen dio. Myös henkilöhahmoissa on särmää. Ansa Ikosen hienon roolityön vastapainoksi eräät mieshahmot typistyvät hieman huvittaviksi karikatyyreiksi. Harri-Ilmari Moilanen JOSSAIN ON RAILO TV1 klo 13.00 06.00 Yle Uutiset. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 16.15 Faunin iltapäivä. 19.03 Radioteatteri esit- sää. Sarja päättyy! Päätösjaksossa presidentti Kincaidin, Ellenin ja Duncanin kohtalot ratkeavat. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Rizzoli & Isles (16) 23.35 Vihjeet hukassa (12) 00.35 Louie (12) Nelonen 05.00 Älypää-TV 07.00 Disneyn esikoulu: Viidakon vauhtiviikarit (S) 07.25 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 08.00 Chuckin ja ystävien seikkailut (S) 08.15 Eläintarhojen elämää Australialainen sarja. 08.45 Näin teet ranskalaista ruokaa 09.15 Supernannyn paluu (7) Amerikkalainen sarja. 09.50 Hulluna häämekkoihin Atlantassa 10.20 Kodikkaasti vuokralla 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita 13.20 Hulluna häämekkoihin Atlantassa 13.50 Kodikkaasti vuokralla 14.20 Näin teet ranskalaista ruokaa 14.50 Suhdekoukerot (S) 15.20 Suhdekoukerot (S) 15.50 Suuri painonpudotus 16.55 Deittikamera 17.25 Farmi (S) 18.25 Frasier (S) 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Farmi (S) 19.30 Neljän tähden illallinen 20.00 Huippumalli haussa 20.57 Keno 21.00 Mustat lesket (7) 22.00 Red Widow (12) Amerikkalainen draamasarja. 23.00 Farmi (S) 23.30 Frasier (S) 00.00 Deittikamera 00.30 Näkijä (16) . 01.30 Näkijä (12) 02.30 Mad Men (12) Amerikkalainen draamasarja. 03.30 Älypää-TV Teema 17.00 Historia: Bill Clinton 17.53 Hetkiä Kalliossa: Eero Raittinen 18.00 Pyhimys. 21.35 Novosti Yle. Sukkanauhakäärme (12) 22.55 112 23.50 Lähiöunelmia (S) 00.20 Bones (16) 01.15 Rikos ratkaistu 11.25 Homma haltuun 11.55 Kokki lomalla 12.25 Splash! USA 13.20 Mahdoton illallinen 14.20 MasterChef Australia 15.25 Anthony Bourdain maailmalla 16.20 Henkka & Niki vs. Ohjelmassa pureudutaan erityisesti tviittien maailmaan. Osallistu lähetykseen Twitterissä #140merkkiä tai Shoutboxissa. 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja. Keskipäivän aave ja toimis- Länsiötä haastattelee Ville Komppa. 21.15 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu. 23.00 Yle Uutiset. Kymmenen vuoden seurantadokumentti kaksosveljistä, joiden erilaiset temperamentit ja fyysiset ominaisuudet erottavat ja yhdistävät heitä. Tarja Närhi. 10.00 Yle Uutiset. Toimittajana Lotta Emanuelsson. 06.30 Maakuntaradio. Okko Maakuntaradio. N: Ansa Ikonen, Santeri Karilo, Ekke Hämäläinen, Annie Sundman, Aili Somersalmi. 13.00 Yle tää: Vastaliikkeitä. 09.00 Yle Vastaliikkeitä. 15.55 Yle News. Säveltäjä Tapani 18.00 Yle Uutiset. 17.30 gin Musiikkitalossa 7.3.). Viime mainitun ja Anttilan emännän nuoruuden avioliitto on kaatunut heti alkuunsa omaan mahdottomuuteensa. Kun alkuperäisidea on Juhani Tervapään eli Hella Wuolijoen kynästä, on tematiikka 4 paljolti odotusten mukainen. Tv-sarjan valokuvista syntyy näyttely, johon myös presidentti Tarja Halonen käy tutustumassa. 09.11 Maakuntaratikka. 08.15 Ykkösaamu. 09.00 Yle Uutiset. 15.00 Yle Uutiset. Aarnio, viulu ja Joel Laakso, sello. 11.00 Yle Uutiset. 16.15 Maakuntarasoitto; konsertto pianolle, viululle ja dio. Se tarkoittaa, ettei järven jäällä vaaniva railo ole uhka reessä matkaa taittaville Anttilan emännälle (Ansa Ikonen) ja tuomari Thorenille (Santeri Karilo). Ryhdikäs tuomari saapuu elokuvan alussa virka-asioissa Niementaustan kartanoon. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 18.55 Suomi tänään. 18.03 Sekahaku . O: Axel Danielson. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 18.50 Merisää. LaDonnan piina jatkuu. Terry joutuu hyökkäyksen kohteeksi, mutta selviytyy. Terryn tilanne töissä on sietämätön, onneksi hän saa sympatiaa Tonilta. 20.50 Sinfonisia kaikuja ja varjoja. Lud- 15.05 Maakuntaradio. 07.50 Merisää. 23.10 Yöklassinen. YleX 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu . 07.17 Maakuntatotyöläiset. Eero Heinonen, piano, Petri 14.03 Ajantasa. 07.45 Hartaita säveliä. 08.00 Matkailu maailmansotien Viikon Yle Uutiset ja sää. 18.30 juttu. Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . 20.06 Sää. 20.07 Bluesministeri Esa Kuloniemi. 21.00 Yle Uutiset. Toisin sanoen ollaan hyvin lähellä Niskavuori-draamojen maailmaa
15.05 Maakuntaradio. lin Porvariston hillitty charmi -eloku- 16.00 Yle Uutiset ja sää. 09.00 Yle ja sää. 00.05 Yöradio. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Ile ja Matti 10.00 Yle Aamusoitto. 18.20 Radiotetasa. 11.00 Klassikkoparatiisi. 12.55 Suomi tänään. kansanmusiikin nousu. 18.00 Yle Uutiset. 17.15 Husun taksi. Ali ja Husu -ohjelmasta tuttu Abdirahim ??Husu?. 09.10 Sää. 20.30 Harri 13.00 Yle Uutiset. 06.05 Hartaita 06.30 Yle Uutiset Uutiset 06.31 säveliä. 1/5. (1966) Yhdysvalloissa suunniteltu saksalaisvalmisteinen Opel Kadett on aivan eri vaunu kuin sotaa edeltäneet Opelit. 23.05 Liikennevakuutus (1967) 23.15 Historia: Kuinka käydä sotaan? 00.05 Teematieto Muut 07.00 Min Morgon 08.30 SVT:n ohjelmaa 16.25 Annan alituiset 16.55 Haaste 17.25 Tanskalainen maajussi 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Kevään silmut 18.30 Maantieteilijän testamentti 18.49 Ollaan kavereita (S) 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Spotlight 20.30 Saamelaisten hiljainen taistelu 21.00 Sportmagasinet 21.30 Konkarikeskiviikko 21.58 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Lilyhammer (16) 22.45 Oddasat 23.15 SVT:n ohjelmaa 09.25 Eastenders 10.00 Lemmen viemää (7) 13.55 Myytinmurtajat 14.55 Gordon kokkaa tykimmin 15.55 Jamie Oliverin helpot herkut 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Ensisilmäyksellä (S) 18.30 Dieetit vaihtoon! 19.30 Mutsi (7) 20.00 Simpsonit (7) 20.30 Rillit huurussa (S) 21.00 112 22.00 Sleepy Hollow (16) 23.00 Mutsi (7) 23.30 Nikita (16) 00.30 Bones (16) 01.25 Rikos ratkaistu 02.30 Eurojahti 04.00 SubChat 10.05 Homma haltuun 10.35 Lentokenttä (S) 11.05 Kenraali Pancho & Pojat Pohjoiskalotilla 11.35 Kenraali Pancho & Pojat Pohjoiskalotilla 12.05 Tomin keittiö 12.35 Tomin keittiö 13.05 Pomo piilossa 14.00 MasterChef Australia 15.10 Leijonan luola USA 16.05 The Voice of USA 17.05 Gordon Ramsay . 14.00 21.15 Filmiryhmä. Viki ja Mäkkäri 17.00 Uutiset ja sää. 20.07 Kantritohtori Teppo Nättilä. (Suomi 1948; 98?). 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta: jääkiekkokierros 21.30 Jalkapalloa Radio Nova 06.00 Enbuske & Linnanahde Crew . 06.56 Päivän miete- Uutiset 10.03 Uuden musiikin aamulause. 23.00 Yle Uutiset. Ja pohtii, kannattaako esimerkiksi kaasuplaneetalta ostaa palanen. Prisma Studion avaruusjaksossa selvitetään myös, pitääkö tieteiselokuvien klassikkolause ?avaruudessa kukaan ei kuule huutoasi. 15.00 Yle Uutiset. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 09.11 Radio 1 kertomuskokoelma Kallis Maakuntaradio. 15.55 Yle News. 07.17 Maakuntaradio. takuume. 15.00 Marx ja hyvät pöytätavat. 13.06 Maakuntaradio. 16.15 Maavan päähenkilöt osaavat hyvät käy- kuntaradio. 08.00 Yle Uutiset ja sää. Uutiset ja sää. 21.40 Urheiluradio. huumorilla toki . Phil (12) 03.05 Start! 03.35 Älypää-TV Teema 17.00 Intohimona taide 17.53 Hetkiä Kalliossa: Jukka Poika 18.00 Pyhimys (12) 18.50 Avaruuskansiot 19.00 Saari (12) 20.00 Britannian taiteen aikakaudet 21.00 Historia: Juutalaisten tarina. 22.05 Rocktoimittajan iltapäivällinen. Luis Buñuel, Karl Yle Uutiset. 20.06 Sää. 11.03 Huojuva talo, osa 54. TIISTAI 18.3.2014 Konkarikeskiviikko Yle Fem klo 21.30 TV 1 05.45 06.25 09.30 10.00 10.50 11.00 11.05 12.05 12.30 13.00 14.45 15.00 15.05 15.10 15.15 15.50 16.20 16.50 16.55 17.00 17.08 18.00 18.22 18.25 18.30 19.00 20.00 20.30 20.55 21.00 21.45 22.15 23.15 23.20 Aamusydämellä Ylen aamu-tv Kuningaskuluttaja Sydämen asialla (7) Kuvakirjeitä maailmalta Yle Uutiset Au-lapsen kova osa Rakkaudesta puutarhaan Taivastiellä Ruusu ja kulkuri. 09.05 Urheiluviikon kirja: Alice Munro ja mä radio. 13.00 Klassista kahteen. 08.15 Ykkösaamu. Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . Tero Liete. Professori Simon Schama aloittaa suuren kertomuksensa juutalaisista ja heidän maailmanhistoriallisesta merkityksestään yli 4 000 vuoden takaa. Kuinka tutkijat arvioivat Raamatun kertomusten todenperäisyyttä? 21.50 Auton synty. 21.55 Suomi tänään. 18.50 Iltahartaus. 17.20 Kirjakerhon Filmir yh Uutiset. 10.00 Yle Uutiset. maapalstoja useimmilta planeetoilta. Encore 00.00 Yöradio 11.57 Päivän mietelause. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 13.03 UrheiluTuomisen maailmanmusiikkiohjelma. pannu kuumana 18.05 MasterChef Australia 19.30 The Voice of USA 20.30 Poliisit (S) 21.00 Suomen paras leipomo 22.00 Poliisit (S) 22.30 Australian rajalla 23.00 Australian rajalla 23.30 Täysillä tutkaan (S) 00.00 Maailman oudoimmat ravintolat 00.30 South Park (12) 01.00 JIM D: Metsien miehet (7) 01.55 Leijonan luola USA 02.55 The Voice of USA RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Miltä tuntuisi ostaa mökkitontti Uranuksesta. 22.45 Etnohetki. 23.10 Yöklassinen. peili. 23.03 Tartu Mikkiin Jatkot. 06.25 YleX Aamu . 07.15 vuoro 11.00 Yle Uutiset 11.03 EtuAamusoitto. 17.00 Yle Uutiset Maakuntaradio. Ihmiskunta suunnittelee jo ainakin puolitosissaan levittäytymistä naapuriplaneetoille. Tontti toiselta taivaankappaleelta on puuhattu jo pitkään, useammankin yksityisen yrityksen tai säätiön hankkeena. (7) Ruuhka (S) Yle Uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa A-studio Aarteenetsijät Novosti Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Sydämen asialla (7) Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Puoli seitsemän Kiehtova maailma: Paimentolaiselämää Prisma Studio Yle Uutiset Urheiluruutu Mr Selfridge (12) Viimeistä päivää (12) Kriminalisti (12) Yle Uutiset Prisma: Tiede torjumassa rikollisuutta TV 2 MTV 3 06.50 Nallen aamujuonto 09.00 Keittiössä tuoksuu ruoka 09.30 Yle Uutiset Uusimaa 09.40 Yle Uutiset KaakkoisSuomi 09.50 Yle Uutiset LounaisSuomi 10.00 Yle Uutiset Häme 10.10 Yle Uutiset Keski-Suomi 10.20 Yle Uutiset Itä-Suomi 10.30 Yle Uutiset Pohjanmaa 10.40 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 10.50 Oddasat 11.05 Tuntematon Norja 11.35 XL-sukupolvi 12.05 Hehku 12.35 Hehku 13.05 Luontoretkellä 13.35 Näin Norjassa 13.45 Suorana: Kortesmäki 14.15 Satuhäät 15.05 Au pairit Lontoossa 15.35 McLeodin tyttäret (7) 16.25 Onks noloo? 16.29 Galaxi: Tumpelot 16.30 Pok ja Mok (7) 16.38 Viidakkojytä (7) 16.44 Martine (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 McLeodin tyttäret (7) 18.45 Kerrostaloelämää (7) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Au pairit Lontoossa 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Suorana: Kortesmäki 21.00 Ajankohtainen kakkonen 21.35 Jalkapallon mestarien liiga. 19.03 set ja sää. Jo nyt netissä on myytävänä . 19.00 Yle Uutiset ja sää. Yle Yle Radio Suomi Uutiset ja sää. Yle Uutiset 17.01 Uuden musiikin 09.00 Yle Uutiset. 10.55 Pikkujuttu. atteri esittää: Maria Jotuni: 11.00 Yle Uutiset. (1965) Esittelyssä saksalaisauto, josta ei ensi katsomalla löydä moottoria sen paremmin edestä kuin takaakaan. 22.50 Moottoriruutu: Opel Kadett. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 08.00 Yle Jälki-istunto . Päivittämisen paikkoja. 04.02 Bluesministeri Esa Kuloniemi. Yle Puhe 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Perttu Häkkinen 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä. radio. 06.30 MaakuntaRadion sinfoniaorkesteri konserttila- radio. 12.15 Maakuntaradio. Kaiken maailman musiikkia: Unkarin 12.45 Merisää. Hussein kyydittää tunnettuja suomalaisia kohteesta A paikkaan B, jonka aikana Husu myös jututtaa kyyditettäviään. (1965) Esittelyssä ranskalainen pikkuauto, joka joutui 1960-luvulla mustamaalaavan täristyspropagandan kohteeksi. 22.35 Moottoriruutu: Volkswagen 1600 SL. Henna, Iisa ja Niina saavat mietittäväkseen, miten Gunillan omakotitalo Porvoossa saataisiin viimeistelemällä ostajia miellyttävämpään kuntoon. 21.00 Kohde (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Pukumiehet (12) 23.35 666 Park Avenue (16) 00.35 Luuserit (12) 01.05 Eurojahti Nelonen 05.00 Älypää-TV 07.00 Disneyn esikoulu: Viidakon vauhtiviikarit (S) 07.25 Disney esittää: Finias ja Ferb (S) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 08.00 Chuckin ja ystävien seikkailut (S) 08.15 Eläintarhojen elämää 08.45 Näin teet ranskalaista ruokaa 09.15 Supernannyn paluu (7) Amerikkalainen sarja. 09.50 Hulluna häämekkoihin Atlantassa 10.20 Kodikkaasti vuokralla 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita 13.20 Olgan kotona 13.50 Kodikkaasti vuokralla 14.20 Näin teet ranskalaista ruokaa 14.50 Eläintarhojen elämää Australialainen sarja. 15.20 Suhdekoukerot (7) 15.50 Supernanny (7) 16.55 Deittikamera 17.25 Himohamstraajat 18.25 Frasier (7) 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Farmi (S) 19.30 Neljän tähden illallinen 20.00 MasterChef Suomi 20.57 Keno 21.00 Holmes NYC (12) 22.00 Criminal Minds: Epäilyksen alla (16) Amerikkalainen jännityssarja. 23.00 Farmi (S) 23.30 Californication (12) 00.05 Frasier (7) 00.35 Deittikamera 01.05 Holmes NYC (12) 02.05 Dr. 07.15 valla. 16.00 Yle 07.50 Merisää. 10.00 elämä 18.00 Romano klo 21.15 Yle Uutiset. Kotimainen elokuva ympäri Eurooppaakin konsertoineen laulaja Aappo Ojanperän elämästä. 08.17 iltapäivä. 07.53 Maakuntaradio. Ne häämöttävät vielä aika kaukana tulevaisuudessa, vaikka tulevien asukkaiden valinnat ovat jo käynnissä. Joka tapauksessa Kuu tai Mars ovat ne ensimmäiset paikat, mihin ihminen todennäköisesti ensimmäisenä asettuu pidemmäksi aikaa asumaan. Ehkä joskus tulevaisuudessa ihmiskunta levittäytyy kaikille naapuriplaneetoille, ja siinä vaiheessa tonttikauppaankin saattaa tulla uudenlaisia ulottuvuuksia. 18.30 Maakuntaradio. 12.00 Yle UutiHartaita säveliä. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 21.35 Novosti Yle. Elli Collan 22.00 Radio Novan yö 45 5. 15.05 Kul- Urheiluradio. tai ainakin seinälleen komean omistuskirjan siitä. Mistä maata sitten kannattaisi katsella? Toimittajamme lähtee tonttikaupoille ja selvittää tähtitieteen tutkijoiden kanssa, millä naapuriplaneetoistamme olisi parhaat olot ja hyvät naapurit. 17.00 Yle Uutiset ja sää. töstavat ja keskustelun taidon, mutta 17.20 Urheiluradio. Pääosissa: Unto Salminen, Hilkka Helinä, Marja Korhonen, Aku Korhonen, Aino Mantsas. 19.03 Urheiluradio. 19.06 Elämänmenoa 0203-17600. 20.00 Yle Uutiset. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 07.45 Hartaita säve- sivu 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX liä. 21.50 Merisää. 10.05 Yle Uutiset 22.05 Yle Puhe 23.02 Sari Helin. todella paikkansa. PRISMA STUDIO TV1 klo 20.00 YleX 06.00 Yle Uutiset. 09.05 Muistojen iltavuoro 19.00 YleX Jatkot 22.00 bulevardi. O: Ilmari Unho. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 18.50 Merisää. Filmiryhmän illallispöydässä dosentti Matti Myllykoski ja toimittaja Jukka Kuosmanen. 10.03 Ajanmirits. Viidellätoista dollarilla saa sopivankokoisen SIIRTOKUNTIA MARSIIN mökkitontin esimerkiksi Uranuksesta tai Venuksesta . 07.50 Aamuhartaus. 12.15 Tiedeykkönen. 03.15 Taustapeili. 22.05 Radioteatteri esittää: Linnunradan käsikirja liftareille, osa 7/12. (1966) Dokumenttielokuva auton valmistuksesta. 22.15 Moottoriruutu: Simca 1000 LE. 06.15 Aamuhartaus. Kotimaista musiikkia uuteen malliin välipuhuu Jami Liukkonen. 14.00 05.00 Aamupala. Luis Buñue- Yle Uutiset. 21.00 Yle Uutiset. 21.03 Päivä tunnissa. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . Päivä tunnissa summaa ja taustoittaa päivän uutisia ja puheenaiheita. 16.15 Faunin 08.15 Urheiluradio. 18.03 Poplaari. Ile Jokinen ja Elina Viitanen 18.00 Illallinen . 20.03 Urheiluradio. 17.30 Taustaelämä ei oikein tunnu sujuvan. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Tartu Mikkiin jatkoilla ihania hittejään ja illan tunnelmaan valitsemiaan klassikoita tulkitsevat Ressu Redford, Jussi Rainio, Päivi Lepistö ja Poju. 23.50 Suomi tänään. 14.03 Ajantasa. Miksi Luis Buñuelin klassikkoelokuva saa meidät nauramaan hyvälle maulle ja hienoille tavoille. 18.55 Suomi tänään. Neljännesvälierien toinen osaottelu. 23.45 Au pairit Lontoossa 00.15 Jalkapallon mestarien liiga 05.30 Aamusää 06.25 Huomenta Suomen avaus 06.35 Studio55.fi 07.00 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45 Kauniit ja rohkeat (S) 10.10 Miehen puolikkaat (7) 10.40 Emmerdale (S) 11.10 Emmerdale (S) 11.40 Lääkärit 14.05 Alueellinen sääennuste 14.10 Grand Designs ? unelma-asunnot 15.10 Mitä tänään syötäisiin? 15.15 Moderni perhe (S) 15.45 Moderni perhe (S) 16.15 Suomen surkein kuski 17.15 Uutiset 17.20 Päivän sää 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) 18.30 Emmerdale (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (S) 20.05 Pientä pintaremonttia. Jakso 17
10.03 Ajanvalittiin myös Vuoden Lehtikuvaajaksi. (12) 00.10 Fringe . Phil (16) 04.35 Älypää-TV Teema 17.00 Tiededokumentti: Materiaalien salat 17.53 Hetkiä Kalliossa: Janna 18.00 Pyhimys. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 09.05 Muistojen bulevardi. 14.03 Ajantasa. Thomas, sol. 22.05 Uudenkansanmusiikki. Taustavaikuttajan osassa oleva sarjan nimekkäin tähti Jane Fonda nähdään lyhyessä kohtauksessa. Harri-Ilmari Moilanen NEWSROOM, 2. Nuoret toimittajat ahertavat työkenttänään koko maailma. Alkajaisiksi nähdään uutiskuvaa Gaddafin hallinnon kaatumisesta, porukan kotikulmilla keskitytään IMF-kihon Strauss-KahAMERIKKALAISEN 6 nin seksuaalirikosepäilyjen viimeisimpiin vaiheisiin. Sarjan luoja Aaron Sorkin on työstänyt takuuvarman konseptin, jolla (amerikkalais)katsojat vedettiin menestyksellisesti mukaan uutisoinnin maailmaan. New York (16) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Viking Lotto ja Jokeri 22.30 MTV Sport Uutiset 22.40 Teknavi 23.10 Rikoksista pahin. Toimittaja Ilona Laurikainen. 2/10: Mari. Ville Haapasalo matkailee Venäjällä Marin alueella ja tutustuu vähemmistökieleen ja -kulttuuriin. 17.30 Taustapeili . (Il gioellino 2011) Italialaiseen talouselämään sijoittuva draama perinteistä ja petoksesta. 7 = 72 = 0. 20.03 Urheiluradio. Mozart: Pianokonsertto ja sää. rajamailla (7) 01.10 UEFA Champions League -huippuhetket 01.40 Eurojahti Nelonen 05.00 Älypää-TV 07.00 Disneyn esikoulu: Viidakon vauhtiviikarit (S) 07.25 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 08.00 Chuckin ja ystävien seikkailut (S) 08.15 Eläintarhojen elämää 08.45 Näin teet ranskalaista ruokaa 09.15 Supernannyn paluu (7) 09.50 Olgan kotona 10.20 Kodikkaasti vuokralla 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita 13.20 Olgan kotona 13.50 Kodikkaasti vuokralla 14.20 Näin teet ranskalaista ruokaa 14.50 Häähullut (7) 15.50 Supernanny (S) 16.55 Deittikamera 17.25 Tulossa: Mitä tuli tehtyä 17.30 Maaginen Criss Angel 18.25 Frasier (S) 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Farmi (S) 19.30 Neljän tähden illallinen 20.00 Tervetuloa kotiin 20.57 Keno 21.00 Under the Dome (12) Amerikkalainen draamasarja. 22.00 Hyvät ja huonot uutiset 23.00 Tulossa: Mitä tuli tehtyä 23.05 Farmi (S) 23.35 Dexter (16) Amerikkalainen draamasarja. 00.45 Frasier (S) 01.15 Deittikamera 01.45 Criminal Minds: Epäilyksen alla (16) 02.45 Dr. 06.30 Maakuntaradio. 09.10 Sää. keväällä Vuoden Lehti09.11 Maakuntaradio. kuva 2012 -palkinnon. 07.17 Maakuntaradio. 18.55 Luontokontakti 020317600. 13.00 Yle Uutiset. Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . 10.00 Yle Uutiset. Steven Mackey: Eating Maakuntaradio. tasa. 20.00 Yle Uutiset. 12.15 MaakuntaHartaita säveliä. KESKIVIIKKO 19.3.2014 TV 1 05.55 06.25 09.30 10.00 10.50 11.00 11.05 11.35 12.05 12.30 13.00 14.10 15.00 15.05 15.10 15.15 15.55 16.50 16.55 17.00 17.08 18.00 18.22 18.25 18.30 19.00 19.50 20.00 20.30 20.55 21.05 21.55 22.00 22.55 23.00 23.55 Puoli seitsemän Ylen aamu-tv MOT Sydämen asialla (7) Lenan matkassa Yle Uutiset Puoli seitsemän Prisma Studio Luontohetki: Eläintarinoita Taivastiellä Tyttö tuli taloon. 08.15 Urheiluradio. tiivi 11:en jäsenen, valoRadio Su 08.17 Maakuntaradio. kuvaaja Meeri Koutanieomi 09.00 Yle Uutiset. 04.02 Kantritohtori Teppo Nättilä. Yle Puhe 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Jenni Pääskysaari 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Jenni Pääskysaari 23.02 Päivä tunnissa. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 06.15 Aamuhartaus. 23.37 Metsää ja luontoa. Toimittajana Maritta Vehviläinen. Mainosmusiikin historia 15.10 Mitä tänään syötäisiin? 15.15 Vauvaonnea (S) 15.45 Vauvaonnea (7) 16.15 Pomo piilossa 17.15 Uutiset 17.20 Päivän sää 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) 18.30 Emmerdale (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (S) 20.05 Kadonneen jäljillä 21.00 C.S.I. 15.00 Yle Uutiset. 13.06 Maakuntaradio. sinfoniaorkesteri. Ile Jokinen ja Elina Viitanen 18.00 Illallinen . Suurrikosyksikkö tutkii murhaa, jossa mies näyttää tappaneen ensin siskonsa ja sitten itsensä. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 21.45 Amerikkalaisia puheenvuoroja.Velvollisuus . Jeremy Denk, piano. Hektisyyttä piisaa eri muodoissaan, uutisanti yllättää, tekniikka reistailee ja henkilökemiat räjähtelevät, joten oma itsestäänselvä paikkansa on ihmis- ja parisuhteilla. Aloitusjaksossa on tärkeä osa mediayhtiön juristilla (Marcia Gay Harden). 07.45 Hartaita säveliä. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 06.05 Hartaita säveliä. Amerikka 13.30 Jyrki Sukulan makujen maa 14.00 MasterChef Australia 15.20 Leijonan luola USA 16.20 The Voice of USA 17.20 Kuppilat kuntoon Ruotsi 18.20 MasterChef Australia 19.30 The Voice of USA 20.30 Poliisit (7) 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Poliisit (S) 22.30 Rekkakuskit jäällä (7) 23.30 Myrskyn silmässä (12) 00.30 South Park (7) 01.00 JIM D: Metsien miehet (7) 01.55 Leijonan luola USA 02.55 The Voice of USA 03.50 Älypää-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Will tiimeineen joutuu lakimiehen puhutteluun arveluttavan uutismateriaalin lähettämisestä. 11.57 Päivän mietelause. 18.50 Iltahartaus. 11.00 Yle 18.20 Radioteatteri esittää: Maria Uutiset. Elli Collan 22.00 Radio Novan yö. Phil (12) 03.40 Dr. Ville osallistuu muun muassa ristiäisiin. 18.30 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Ajassa soi. Kuvassa MacKenzie McHale (Emily Mortimer). Taas kiehuu uutishuoneessa televisiouutisoinnin kuumeiseen maailmaan sijoittuva Newsroomsarja (2012. 17.45 Tekijä: Valokuvaaja Meeri Koutaniemi. Tekijässä letta. 07.50 Aamuhartaus. Osa 4: Pähkinäsaaren rauha. 21.00 Suomensukuiset 30 päivässä. 21.55 Suomi tänään. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Hukkuneen miehen mysteeri. 16.15 Faunin iltapäivä. (16) Kohta 18 TV2 klo 21.00 TV 2 MTV 3 06.50 Pikku Kakkonen: Katti Matikaisen aamu 09.00 Elämäni eläimet 09.30 Yle Uutiset Uusimaa 09.40 Yle Uutiset KaakkoisSuomi 09.50 Yle Uutiset LounaisSuomi 10.00 Yle Uutiset Häme 10.10 Yle Uutiset Keski-Suomi 10.20 Yle Uutiset Itä-Suomi 10.30 Yle Uutiset Pohjanmaa 10.40 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 10.50 Oddasat 11.05 Camilla Plum ja porisevat padat 11.35 Veljesten keittiössä 12.05 Hehku 13.05 Nolojen tilanteiden mies 13.30 Hupipätkät (S) 13.45 Suorana: Kortesmäki 14.15 Ajankohtainen kakkonen 14.50 Kuvakirjeitä Euroopasta 15.05 Au pairit Lontoossa 15.35 McLeodin tyttäret (7) 16.25 Onks noloo? 16.30 Galaxi 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 McLeodin tyttäret (7) 18.45 Kerrostaloelämää (7) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Au pairit Lontoossa 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Suorana: Kortesmäki 21.00 Kohta 18 (12) 21.40 Treffit (S) 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Kun rakkaus klikkaa 23.00 Au pairit Lontoossa 23.30 Silminnäkijä: Töissä turpaan 00.00 Copper (16) 05.30 Aamusää 06.25 Huomenta Suomen avaus 06.35 Studio55.fi 07.00 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45 Kauniit ja rohkeat (S) 10.10 Miehen puolikkaat (7) 10.40 Emmerdale (S) 11.10 Emmerdale (S) 11.40 Lääkärit 14.05 Alueellinen sääennuste 14.10 Kulutuksen sävel . Ravisuonro 25 C-duuri. 17.00 Yle Uutiset Greens. 21.03 Päivä tunnissa. 18.03 Luontokontakti 0203-17600. 17.20 Kulttuuritunti: Aristoteleen kantapää. radio. 17.20 Urheiluradio. 17.00 Yle Uutiset ja sää. Dokumenttielokuva masennuksesta. Hiljattain leskeksi jäänyt Arlene Fleming on kauhun partaalla, kun yllättäen alkaa ilmetä merkkejä, ettei hänen miehensä olisikaan hukkunut. 07.15 Aamusoitto. 08.15 Ykkösaamu. 09.00 Yle Uutiset. Tvdokumentti Suomen kansainvälisesti tunnetuimmasta nykytaiteilijasta ja hänen Missä on missä. 12.45 Merisää. 14.00 Kantapöytä. 10.50 Kuuluttajan vieras: musiikkitoimittaja Outi Paananen. McAvoy on koko kansan tuttu, kuvan ulkopuolella naruja vetelee brittisyntyinen McHale (Emily Mortimer). 19.03 tänään. 15.05 Kultakuume. 15.55 Yle News. 20.06 Sää. 20.07 Café Tropical. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 15.05 Maakuntawig van Beethoven: Leonore-alku- radio. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 07.15 Urheiluradio. Yle Uutiset ja sää. 12.15 Julkinen sana. Päivä tunnissa summaa ja taustoittaa päivän uutisia ja puheenaiheita. Hänet 10.00 Yle Uutiset. 06.25 Aamusoitto. 21.35 Novosti Yle. Joht. 18.00 Yle Uutiset. Osa 9: Nuijasota. 20.00 Eija-Liisa Ahtila ? tarinoita toisin. 13.03 Euroradiokonsertissa San Franciscon Urheiluradio. (12) 23.30 Teematieto Muut 07.00 Min Morgon 08.30 SVT:n ohjelmaa 16.55 Maantieteilijän testamentti 17.14 Ollaan kavereita (S) 17.25 Sportmagasinet 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUUklubben: Palomies Sam 18.30 Supersankari Energina 18.43 Kysy Laralta 18.55 Gazoon (S) 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Lasso 20.30 Tanskalainen maajussi 21.00 Vettä sakeampaa (12) 21.58 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Apua, meille syntyy vauva 22.30 Oddasat 23.00 SVT:n ohjelmaa 06.00 SubChat 06.30 Eurojahti 09.25 Eastenders (S) 10.00 Lemmen viemää (7) 13.55 Myytinmurtajat 14.55 Kiinteistöjen kuningas 15.55 Jamie Oliverin helpot herkut 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Ensisilmäyksellä (S) 18.30 Kurjat kuppilat USA 19.30 Isän tyttö (S) 20.00 Simpsonit (7) 20.30 Miehen puolikkaat (12) 21.00 Muodin huipulle 22.00 Hävyttömät (16) 23.00 Isän tyttö (S) 23.30 Vampyyripäiväkirjat (12) 00.30 Bones (16) 01.25 Rikos ratkaistu 02.30 Eurojahti 04.00 SubChat 05.00 Älypää-TV 10.30 LIVE: Tiedä ja Voita 11.00 Krokotiilimies 11.30 Lentokenttä (S) 12.00 Laiva (S) 12.30 Laiva (S) 13.00 Henkka & Niki vs. ) pyörähtää toiselle näytäntökaudelle. Eväät ovat tuttuja aloituskaudesta. Myös näyttelijäkaarti on jokseenkin sama. Jeff Daniels on välillä lähes möllillä tavalla itsetietoinen uutisankkuri McAvoy, jolla riittää vääntöä milloin kenenkin kanssa. (12) 18.50 Avaruuskansiot 19.00 Rakkautta Berliinin muurin varjossa (12) 19.50 Historiaa huonomuistisille. W.A. Toni Servillo loistaa roolissaan kirjanpitäjänä joka järjestelee asioita johdon toiveiden mukaan. 09.05 klo 18.0 men. 18.50 Merisää. 21.00 Yle Uutiset. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. toiveiden yö. 03.40 Luontoretki. -teoksensa synnystä. 20.50 Historiaa huonomuistisille. 13.00 Klassista kahteen. 10.55 Pikkujuttu. 12.00 Jotuni: Huojuva talo, osa 55. 07.53 MaakuntaraLuontodio. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Urheiluradio. Ravitulokset. 21.50 Merisää. Lud- 15.00 Yle Uutiset. 16.15 soitto nro 3. Ile ja Matti 10.00 Yle Uutiset 10.03 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Jälki-istunto . 00.05 Yöradio . (Suomi 1956) O: Veikko Itkonen. 21.40 Urheiluradio. 11.00 Uudet levyt. 06.56 Päivän mietelause. TUOTANTOKAUSI, JAKSO 1/9 TV1 klo 22.00 06.00 Yle Uutiset. N: Heidi Krohn, Joel Rinne, Maija Karhi, Mirva Arvinen, Matti Oravisto. Mv. Michael Tilson 14.00 Yle Uutiset. 23.00 Yle Uutiset. Kuin varas yössä. (U) HD 21.45 Kino: Jalokivi. 11.03 Maakuntaradio. Aaron Copland: Sinfoninen oodi. USA:n sotaministerin muistelmat. (S) Merikotkan liito Yle Uutiset Yle News Yle Oddasat Tänään otsikoissa Avara luonto: Pingviinit piilokamerassa Novosti Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Sydämen asialla (7) Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Puoli seitsemän Historia: Silkkitien yllättävät löydöt Asuntovaunujen historiaa Akuutti Yle Uutiset Urheiluruutu A-studio Keskiviikon ravisuora Newsroom (12) Yle Uutiset Ulkolinja: USA:n keskuspankin mahti 1 . 07.50 Merisää. 12.55 Suomi 19.00 Yle Uutiset ja sää. 23.30 Politiikkaradio Radio Nova 06.00 Enbuske & Linnanahde Crew . 23.10 Yöklassinen. YleX 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu . 19.06 Luontokontakti 0203-17600. Kaksikon yläpuolella on mirri kaulassa palloileva Skinner (Sam Waterston). Draaman luonteesta johtuen muutakin väkeä on runsaasti. Viki ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01 Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX Jatkot 22.00 Yle Uutiset 22.05 Yle Puhe 23.02 Encore 00.00 Yöradio Yle Radio Suomi 05.00 Aamupala. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 08.00 Yle Uutiset ja tapaamme kuvaajakollekkontak ti sää. (Äänitetty New Yorkin Carnegie Hallissa 13.11.2013) Toimittajana Anu Holttinen 20.40 Jean de Sainte-Colombe: Kaksitoista kappa- ran ennakko. 23.03 Kansanradio. Koutaniemi voitti 3 Urheiluradio. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 10.05 Brysselin kone. Pyöreä pöytä
06.30 MaakuntaYle News. Aluksi matkataan heinäkuusta joulukuun talvipäivänseisaukseen. 1/3. FBItutkijat (16) 22.00 Sarasvuo 23.00 Farmi (S) 23.30 Tulossa: Mitä tuli tehtyä 23.35 Blue Bloods (7) 00.30 Frasier (S) 01.00 Deittikamera 01.30 Red Widow (12) Amerikkalainen draamasarja. 02.30 Dr. The Spin-Off Siskonpeti (7) Kimmo (12) Yle Uutiset Urheiluruutu Hubotit . Ile ja Matti 10.00 Yle Uutiset 10.03 set ja sää. 17.30 TaustaFantasia viululle ja pianolle C-duuri. 10.55 PikArvassalo ry. Toimittajana Ville Komppa. 08.17 Maakuntatoja ja historiaa, asiaa a Radio 1 radio. Kukka sahaa itse polttopuunsa ja viljelee oman ruokansa. Palkkatyöt eivät kiinnosta, eikä niitä Valtimolla näytä löytyvänkään. Kukka ei saa enää työttömyyskorvausta, koska hän kyllästyi työvoimatoimiston pompotteluun. . 13.03 Urheilunin arkkitehtuurin helmiin kuuluvassa radio. 21.03 Päivä tunnissa. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 21.35 Novosti Yle. Jännityskomedia upseereista, jotka Espanjan lomalla törmäävät rahanväärentäliigaan. 21.55 Suomi tänään. O: Aarne Tarkas. N: Helge Herala, Tommi Rinne, Anneli Sauli, Marjatta Kallio, Ture Junttu. He eivät pelkää mitään vaan nostavat kissan lisäksi pöydälle myös koiran. Entinen SAK:n johtaja [Pertti] Viinanen soitti eläkkeeltä, että minkä takia lähdet tämmöistä tekemään. 23.03 Taustapeili. 16.15 MaaBartók: Viulusonaatti nro 2. 09.00 Yle Uutiset. ja asiattomuutta, intoi09.05 Urheiluradio. lua ja ylitulkintoja, kolklo 22.0 5 09.10 Sää. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Pyöreä pöytä. 20.03 Urheiluradio. 07.15 Urheiluradio. radio. 08.15 UrheiluElokuvaohjelma. Faktarinoit radio. 12.55 Suomi tänään. Músicassa. Bach: kuntaradio. 20.06 Sää. 20.07 Euroopan taivaan alla. 23.00 Yle Uutiset. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 11.00 Yle Uutiset. J.S. Franz Yle Uutiset. Hän elää mahdollisimman omavaraisesti Pohjois-Karjalassa Valtimon kunnassa. Don Juan kuulee. 21.50 Merisää. - Carolin Widmann, viulu, ja Yle Uutiset. 21.15 Brysselin kone. 23.10 Yöklassinen. 22.05 Todellisia tarinoita. 13.06 Maakuntaradio. HD 23.55 Teematieto Muut 07.00 Min Morgon 08.30 SVT:n ohjelmaa 16.25 Apua, meille syntyy vauva 16.55 Supersankari Energina 17.08 Kysy Laralta 17.20 Gazoon (S) 17.25 Närbild 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Rohkea ritaripoika 18.30 Limbo 2 (7) 18.43 Käännekohdassa: Olen vahva 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.55 Obs debatt 20.30 Aistit avoinna Italiaan 21.00 Strömsö 21.40 Oddasat 21.57 Yle Nyheter TVnytt 22.00 Dok: Rakkauden harhapoluilla 23.00 SVT:n ohjelmaa 06.00 SubChat 06.30 Eurojahti 09.25 Eastenders (S) 10.00 Lemmen viemää (7) 13.55 Myytinmurtajat 14.55 Pieniä ihmeitä 15.55 Jamie Oliverin helpot herkut 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Ensisilmäyksellä (7) 18.30 Muodin huipulle 19.30 Tyhjätaskut (7) 20.00 Simpsonit (7) 20.30 Miehen puolikkaat (12) 21.00 Arrow (12) 22.00 Revolution (16) 23.00 Entourage (12) 23.36 C.S.I. Ohjelma esittelee Euroopan patenttiviraston keksijäpalkinnon European Inventor Awardin vuoden 2013 ehdokkaat. (1962) Sairaalaelokuva kirurgista, jolla on omat syynsä epäillä uuden kollegansa taitoja. Elli Collan 22.00 Radio Novan yö 47 7. 14.00 M-studio. 19.06 Pelastetaan duunit. 09.00 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Yle Uutiset. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . Kamarimusisointia moder- 13.00 Yle Uutiset. Jatkot 22.00 Yle Uutiset 22.05 Yle 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö Puhe 23.02 Encore 00.00 Yöradio 12. Toistaiseksi perustulon kokeilu ei ole Valtimolla onnistunut. set ja sää. 14.03 Ajantasa. 23.33 Minna Pyykön maailma. 06.25 Aamusoitto. 07.15 Aamusoitto. Yle Uutiset ja sää. 11.45 Valo- Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX musiikkia. melkein ihmisiä (16) Kohta 18 (12) Misfits (16) 05.30 Aamusää 06.25 Huomenta Suomen avaus 06.35 Studio55.fi 07.00 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45 Kauniit ja rohkeat (S) 10.10 Miehen puolikkaat (7) 10.40 Emmerdale (S) 11.10 Emmerdale (S) 11.40 Lääkärit 14.05 Alueellinen sääennuste 14.10 Koko Britannia leipoo 15.15 Mitä tänään syötäisiin? 15.20 Middle (S) 15.45 Jamie Oliverin helpot herkut 16.15 Kadonneen jäljillä 17.15 Uutiset 17.20 Päivän sää 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) 18.30 Emmerdale (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (S) 20.05 Maajussille morsian. On tullut aika valita kolmesta puolisoehdokkaasta kumppani mukaan lomalle. 21.00 Klikkaa mua. 06.05 Hartaita säveliä. 10.03 Ajantasa. Hämmästy maailmasta! 21.00 Ikkunoita avaruuteen 21.25 Tiededokumentti: Maan kiertoradalla. 18.50 Maakuntaradio. Béla 16.00 Yle Uutiset ja sää. 11.03 osa 56. 18.30 Hartaita säveliä. 10.00 Yle Uutiset. 22.00 Yle Uutiset ja sää. SILMINNÄKIJÄ: ILMAISTA RAHAA KAIKILLE TV2 klo 20.00 Rantala ja Hannu Karisto. TORSTAI 20.3.2014 Varjostettua valoa Yle Teema klo 22.15 TV 1 05.55 06.25 09.30 10.00 10.50 11.00 11.05 11.35 12.30 13.00 14.40 15.00 15.05 15.10 15.15 16.00 16.55 16.57 17.00 17.10 18.00 18.22 18.25 18.30 19.00 20.03 20.30 20.55 21.05 22.00 22.55 23.00 Puoli seitsemän Ylen aamu-tv Akuutti Sydämen asialla (7) Lenan matkassa Yle Uutiset Puoli seitsemän A-studio Taivastiellä Ei ruumiita makuuhuoneeseen. Mv. 21.40 Urheiluradio. 21.00 Yle Uutiset. 18.28 Música Catalanassa 25.6.2013). Viki Haatanen. (7) Kuppikunta (S) Yle Uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa Eduskunnan kyselytunti Novosti Yle Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Ampumahiihdon mc: Miesten pikakilpailu Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Puoli seitsemän Downton Abbey (12) Kuningaskuluttaja Yle Uutiset Urheiluruutu A-studio: Talk Ulkolinja: Kroatia kahdessa kerroksessa Yle Uutiset Seinää vasten (16) TV 2 06.50 09.00 09.30 09.40 09.50 10.00 10.10 10.20 10.30 10.40 10.50 11.05 11.35 12.05 12.35 13.05 13.20 15.05 15.35 16.25 16.30 16.31 16.44 17.00 18.00 18.02 18.45 19.00 19.10 19.16 19.20 19.30 20.00 20.30 21.00 21.25 21.50 22.00 22.05 23.05 23.50 MTV 3 Pikku Kakkonen Yötyössä Yle Uutiset Uusimaa Yle Uutiset KaakkoisSuomi Yle Uutiset LounaisSuomi Yle Uutiset Häme Yle Uutiset Keski-Suomi Yle Uutiset Itä-Suomi Yle Uutiset Pohjanmaa Yle Uutiset PohjoisSuomi Oddasat Tanskalaisten lempikakut Keittiössä tuoksuu ruoka Hehku Hehku Hupipätkät (S) Ampumahiihdon mc: Naisten pikakilpailu Au pairit Lontoossa McLeodin tyttäret (7) Onks noloo? Galaxi Nokkelikot (7) Mimun maailma (7) Pikku Kakkonen Yle Uutiset minuutissa McLeodin tyttäret (7) Kerrostaloelämää (7) Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset Urheiluruutu Yle Uutiset Suora linja Erätulilla Silminnäkijä: Ilmaista rahaa kaikille Pasila 2.5 . He tulevat kaukaa. 15.55 05.00 Aamupala. Toteutus: Jarko Tirkkonen, Kai Suomi tänään. Ile Jokinen ja Elina Viitanen 18.00 Illallinen . 04.02 Café Tropical. Yle Puhe 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Ali ja Husu 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Ali ja Husu. (16) 00.35 Bones (16) 01.30 Rikos ratkaistu 02.35 Eurojahti 04.00 SubChat 10.15 Krokotiilimies 10.45 Lentokenttä (S) 11.15 Laiva (S) 11.45 Laiva (S) 12.15 Tomin keittiö 12.45 Tomin keittiö 13.15 Kuuluisat kuppilat 13.45 Kuuluisat kuppilat 14.15 MasterChef Australia 15.25 Leijonan luola USA 16.20 The Voice of USA 17.20 Kuppilat kuntoon Ruotsi 18.20 MasterChef Australia 19.30 The Voice of USA 20.30 Poliisit (12) 21.00 Talent USA 22.00 Poliisit (7) 22.30 JIM D: Muinaiset avaruusoliot (7) 23.30 Rekonstruktio (S) 00.00 Trigger Happy TV (7) 00.30 Australian rajalla 01.00 South Park (7) 01.30 JIM D Rikos: Salattu kaupunki (12) 02.30 Leijonan luola USA 03.25 The Voice of USA RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Vastikkeellinen toimeentulotuki vai ilmaista rahaa kaikille. 00.00 Yle Uutiset ja sää. Joukossa on keksintöjä eri puolilta maailmaa, mm. 07.17 Maakuntaradio. 16.15 Faunin iltapäivä. 18.20 Radioteatteri esittää: Maria Jotuni: Huojuva talo, kujuttu. 17.00 Yle 07.50 Merisää. Tyrmäyksiä on tullut ministeritasolta asti. . 18.00 set. 17.20 Kultkuntaradio. 00.05 Yöradio. 23.02 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio Radio Nova 06.00 Enbuske & Linnanahde Crew . 18.55 Suomi tänään. 07.45 Hartaita säveliä. 15.00 Yle Uutiset. 07.53 MaaUutiset ja sää. 12.15 Ajankohtainen Ykkönen. 18.00 Yle Uutiset. (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Enbuske & Linnanahde Crew 23.20 Löytäjä (12) 00.20 Eurojahti Nelonen 05.00 Älypää-TV 07.00 Disneyn esikoulu: Viidakon vauhtiviikarit (S) 07.25 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 08.00 Transformers Rescue Bots (7) 08.30 Vaaleanpunainen pantteri (S) 08.40 Näin teet ranskalaista ruokaa 09.15 Supernannyn paluu (7) Amerikkalainen sarja. 09.45 Olgan kotona 10.20 Kodikkaasti vuokralla Amerikkalainen lifestylesarja. 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita 13.20 Olgan kotona 13.50 Kodikkaasti vuokralla 14.20 Näin teet ranskalaista ruokaa 14.50 Häähullut (S) 15.50 Supernanny (S) 16.55 Deittikamera 17.25 Hyvät ja huonot uutiset 18.25 Frasier (S) 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Farmi (S) 19.30 Neljän tähden illallinen 20.00 Maaginen Criss Angel 20.57 Keno 21.00 Criminal Minds . 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu 07.50 Aamuhartaus. (Suomi 1959, 99?). 09.05 Muistojen bule- Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle vardi. Murskaatte kaiken sen, mitä SAK:ssa ollaan Forssan kokouksesta lähtien saatu aikaan, entinen kunnanjohtaja Pentti Kemppinen sanoo. 06.00 Yle Uutiset. 11.57 Päivän mietelause. Osa 2. Sebastian. 11.00 Valkoista valoa: ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01 Maailman vakain kansa. 12.15 Maakuntaradio. 19.03 Kamarimusiikki-ilta Palau de la 12.45 Merisää. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 14.00 salissa. 06.15 Aamuhartaus. 16.00 Yle Uutiset ja sää. Kuvassa Teemu Kukka. Perustulo auttaisi elämään . He ovat Ali ja Husu eli Ali Jahangiri ja Abdirahim Hussein. 15.05 Maakuntaradio. Schubert: Wanderer-fantasia. 20.00 Yle Uutiset. Ella muuttaa uuteen taloonsa ja Eero vuokralle Ellan talon toiseen asuntoon. 09.11 Maamansia miehiä ja vaaralkuntaradio. 19.00 Yle Uutiset ja sää. peili. 10.00 Yle Uutilisia romansseja. 22.55 Kuuluttajan vieras: musiikkitoimittaja Outi Paananen. Afrikkalainen prinssi ja iranilainen ydinfyysikko. 10.05 Kalle Uutiset 13.02 YleX Jälki-istunto . 17.00 Yle Uutiset ja sää. Partita viululle nro 2 d-molli. 06.56 Päivän mieteYleX lause. uudistuva energia, LCD-näytöt ja luotijuna. 15.05 Kultakuume. Millaisen matkan maapallo tekee vuoden mittaan kiertoradallaan, ja miten sen kulloinenkin asema vaikuttaa elämään planeetallamme. Mua kohdeltiin kuin jotain kyvytöntä, hän sanoo. Valtimon kunnassa ollaan jo yli 20 vuoden ajan yritetty järjestää perustulokokeilua, joka voisi helpottaa Teemu Kukan ja muiden pitkäaikaistyöttömien elämää. Perustulo, eli kaikille maksettava kuukausittainen tuki, voisi vähentää Kelan byrokratiaa ja luukulta toiselle juoksemista. Valtimolla uskotaan, että perustulon avulla kuihtuvat maaseutukylät voitaisiin pitää asutettuina. 12.00 Yle UutiIltahartaus. Schubert: 17.20 Urheiluradio. 03.15 Taustapeili . 19.03 Urheiluradio. O: Jarno Hiilloskorpi. 18.03 Maa(Äänitetty Barcelonan Palau de la ilmanpolitiikan arkipäivää. 08.00 Yle Uutituuritunti: Filmiryhmä. Todellis ia set ja sää. 13.00 Klassista Yle Radio Suomi kahteen. 08.15 Ykkösaamu. 18.50 Merisää. N: Yrjö Tähtelä, Anita Sohlberg, Rauno Ketonen, Helge Herala, Ritva Vepsä, Pirkko Peltomäki. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Lähikuvassa Tuija Rantalainen. 22.56 Suomi tänään. T: BBC HD 22.15 Kino Suomi : Varjostettua valoa. Kiertorata. Valtimo haluaisi kokeilla, mitä perustulo muuttaisi. 15.00 Alexander Melnikov, piano. Tähtelä-Filmi. 23.30 Kiehtovat keksinnöt 2013. Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . Phil (12) 03.25 Älypää-TV Teema 04.00 Teematieto 16.30 Bert Stern, valokuvan luova hullu 18.00 Pyhimys (12) 18.45 Avaruuskansiot 19.00 Britannian taiteen aikakaudet 20.00 Tiedeteema: Avaruus 20.00 Prisma Studio. JOS OIS PERUSTULO, ja tietäis että rahaa saisi myös ensi kuussa ilman että tarvii alkaa pelleillä virastoissa, niin pystyishän sitä suunnittelee elämäänsä pidemmälle. Näin sanoo Teemu Kukka. 08.00 Yle Uuti-
15.05 Johan Tallgrenia haastattelee Lotta Maakuntaradio. Säveltäjä Ajantasa. Hupaelma vossikan apumieheksi päätyvästä aikamiespojasta. Thomaksen luetut päivät Yle Uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa Kiehtova maailma: Paimentolaiselämää Novosti Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Sydämen asialla (7) Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Puoli seitsemän Hakekaa kätilö! (12) Pressiklubi Yle Uutiset Urheiluruutu A-studio Strada Inhimillinen tekijä Yle Uutiset Newsroom (12) In the Loop . 10 vuotta sitten Sirpa nukkui UFF:n keräyslaatikoissa, kunnes huumehelvetti sai riittää. 20.20 Kerrostaloelämää (7) 20.30 Kimppakolmoset (12) 21.00 Tartu Mikkiin 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Tartu Mikkiin: Jatkot 22.55 Kova laki: Erikoisyksikkö 23.35 Pasila 2.5 . Yle Uutiset 13.02 YleX Jälki-istunto . Oman käden oikeus (Urban Justice/USA 2007). 13.06 Maakunjana Outi Paananen. 12.55 Hans Werner Henze: Barcarola. 06.05 Hartaita säveliä. hakkerien jäljillä 20.30 Päivä Ruotsissa 20.45 Oddasat 21.00 SVT:n ohjelmaa 06.00 SubChat 06.30 Eurojahti 09.25 Eastenders (S) 10.00 Lemmen viemää (7) 13.55 Myytinmurtajat 14.55 Malliduunarit 15.55 Jamie Oliverin helpot herkut 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Ensisilmäyksellä (S) 18.30 Tunteet pelissä (12) 19.30 Kolme miestä ja tyttö (7) 20.00 Simpsonit (7) 20.30 Miehen puolikkaat (7) 21.00 Forgetting Sarah Marshall (16) 23.10 C.S.I. 20.03 Urheiluradio. Vappu Pimiä 15.00 Ajoneuvos ? Jussi Halli 18.00 After Work . 17.00 Yle Uutiset langat la dio. 20.06 Sää. 07.50 Aamuhartaus. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 08.00 Yle YleX Uutiset ja sää. O: Ville Salminen. Vie20.45 Jälkikoirat. Pikkujuttu. 18.20 09.11 Maakuntaradio. PERJANTAI 21.3.2014 TV 1 05.55 06.25 09.30 10.00 10.50 11.00 11.05 11.35 12.30 13.00 14.20 15.00 15.05 15.10 15.15 15.55 16.50 16.55 17.00 17.08 18.00 18.22 18.25 18.30 19.00 20.00 20.30 20.55 21.00 21.30 22.00 22.50 22.55 23.50 Puoli seitsemän Ylen aamu-tv Aarteenetsijät Merikotkan liito Lenan matkassa Yle Uutiset Puoli seitsemän A-studio: Talk Taivastiellä Molskis, sanoi Eemeli, molskis! (Suomi 1960, 78?). kuntaradio. 19.03 Urheiluradio. Suurissa seteleissä kilpailijapari rikastuu alussa 100 000 eurolla, mutta viedäkseen rahaa kotiin on heidän selviydyttävä ensin 8 kysymyksestä. 21.00 Tuubi 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Kuukauden parhaat sekunnit 22.40 Dallas (12) 23.40 Viimeinen erä (16) 00.40 Eurojackpot ja Jokeri Nelonen 07.00 Disneyn esikoulu: Viidakon vauhtiviikarit (S) 07.25 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 08.00 Transformers Rescue Bots (7) 08.30 Vaaleanpunainen pantteri (S) 08.40 Näin teet ranskalaista ruokaa 09.10 Supernannyn paluu (7) 09.45 Olgan kotona 10.20 Kodikkaasti vuokralla 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita 13.20 Olgan kotona 13.50 Kodikkaasti vuokralla 14.20 Näin teet ranskalaista ruokaa 14.50 Häähullut (S) 15.50 Supernanny (S) 16.55 Deittikamera 17.25 Sarasvuo 18.25 Frasier (S) 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 The Voice of Finland 21.55 Keno 22.00 Elokuva: Vampyyrien imussa (Vampires Suck/ USA 2010). Ile ja Matti 10.00 Yle Uutiset 10.03 Mikä maksaa. 14.00 Yle Uutiset. 06.30 MaakuntaUutiset. Susanna Vainiola. (Suora Suomi tänään. 21.35 Maailmanpolitiikan arkipäivää. 10.05 . ja sää. Leila Josefo- Anonyymit kotikiusatut. 15.00 Yle Uutiset. Keskusteluohjelma, joka syventää ja taustoittaa politiikan ja yhteiskunnan ilmiöitä. Minna Kuukka ja Ile Jokinen 10.00 Vappulandia . 09.10 Sää. linen viikkokatsaus. 08.15 Ykkösaamu. 09.00 Yle Uutiset. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 17.00 Yle niaorkesterin konsertti jatkuu. 08.00 Yle Uutiset ja ja sää. 19.06 Puhelinlangat laulaa. 20.00 Yle Uutiset. Peseytyminen hoituu kätevästi Seinen vedessä. Visuaalisesti vaikuttava elokuva on kiehtovan kaksijakoinen. 19.03 Maakuntaradio. Kuvassa Denis Lavant ja Juliette Binoche. Pariisin taivaan alla LEOS CARAX?N ohjaama ranskalaisfilmi Pont-Neufin rakastavaiset (Les Amants du Pont-Neuf, 1991) osoittaa, ettei Pariisi ole pelkkä muodin ja eleganssin kaupunki. Alkunäkymät asunnottomien valtaisasta asuntolasta ovat kuin paljastavaa dokumenttia suurkaupungin kääntöpuolesta. Mukana kuvissa on ilmeisen aitoja laitapuolen kulkijoita. Pont-Neuf on yksi tunnetuimmista Pariisia halkovan Seine-joen rannat yhdistävistä silloista. 10.00 Radioteatteri esittää: Maria Jotuni: Huojuva talo, osa 57. 06.56 Päivän mietelause. Alban Uutiset ja sää. 21.03 Päivä tunnissa. 22.05 Radioateljee esittää: Laatokan soutajat 23.10 Yöklassinen. 06.00 Yle Uutiset. 12.45 Merisää. 16.15 Faunin iltaP uhelin sää. 15.55 radio. 20.07 Puhelinlangat laulaa. Puh. (16) 01.50 Frasier (S) 02.20 Deittikamera 02.50 Falling Skies (12) 03.50 Älypää-TV Teema 17.00 Elävä arkisto: Vanhat autot 17.00 Auton synty 17.25 Moottoriruutu: Simca 1000 LE 17.45 Moottoriruutu: Volkswagen 1600 SL 18.00 Moottoriruutu: Opel Kadett 18.10 Liikennevakuutus 18.25 Tuhansien takkien tie 18.45 Avaruuskansiot. 18.00 omi 08.17 Maakuntaradio. Musiikkikamari. Taiteilijatemperamentit koh- Parasta ennen! 22.00 DJ Orion 00.00 taavat Musiikkitalon kahvilassa. 07.45 Hartaita säveliä. 21.35 Novosti Yle. 21.40 Urheiluradio. Ohjaus: Don E. 18.50 Iltahartaus. 21.00 Yle Uutiset. 06.15 Aamuhartaus. 10.55 Hartaita säveliä. (12) 23.50 Elokuva: Urban Justice . Sen ovat ikuistaneet taiteeseensa muun muassa sellaiset kuuluisuudet kuin Monet, Pisarro ja Renoir. Elokuvan rakastavaisina nähdään Juliette Binoche ja Dennis Lavant. 10.03 Ajantasa. 18.03 Puhelinlangat laulaa. 09.05 Nuntii Latini . 22.05 Lakatut varpaankynnet . Oliver Knussen, sol. 14.00 Kan- Uuden musiikin toiveshow 20.00 tapöytä. Toisella puolella ovat suurkaupungin kovuus ja kurjuus, toisella sen lumo ja tietään etsivä nuori rakkaus . Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 11.57 Päivän mietelause. 08.15 Urheiluradio. tunti: Kirjakerho. Sattuma saattaa heidät yhteen, ?majansa. 17.20 Kulttuuriulaa Radio Su sää. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 07.15 Aamusoitto. 16.00 Yle Uutiset kuntaradio. (U) 19.00 Historia: Bill Clinton 19.55 Hetkiä historiassa. Nopeat eläimet. Pistoolilla syntyy tällä kertaa vahinkoa vain ampujalle itselleen. Harri-Ilmari Moilanen PONT-NEUFIN RAKASTAVAISET Yle Teema klo 21.00 raineen pureskelee konsertissa kuultua. Uranus ja Neptunus. 12.15 Maakuntaradio. 12.37 Joht. Pääosissa: Steven Seagal, Eddie Griffin, Carmen Serano, Cory Hart, Liezl Carstens, Kirk B.R. latinankieUrheiluradio. 07.00 Yle Uutiset ja sää. ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01 13.00 Klassista kahteen. 12.00 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 21.50 Merisää. 21.55 Suomi tänään. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 23.50 Suomi tänään. 12.42 Maawicz, viulu, ja Kirill Gerstein, piano. Elli Collan 22.00 Radio Novan yö. Viki Uutiset ja sää. Neptunukselta kestää 165 vuotta kiertää aurinko. 23.00 Yle Uutiset. 00.05 Yöradio. 17.20 Urheiluradio. Berg: Kamarikonsertto pianolle, viu- 17.30 Taustapeili. 07.50 Merija sää. 19.30 Monikas- taradio. he pystyttävät PontNeufille. 23.03 Poplaari. 19.00 Yle Uutiset ja sää. hakkerien jäljillä Yle Fem klo 20.00 TV 2 MTV 3 06.50 Pikku Kakkonen: Katti Matikaisen aamu 09.00 XL-sukupolvi 09.30 Yle Uutiset Uusimaa 09.40 Yle Uutiset KaakkoisSuomi 09.50 Yle Uutiset LounaisSuomi 10.00 Yle Uutiset Häme 10.10 Yle Uutiset KeskiSuomi 10.20 Yle Uutiset Itä-Suomi 10.30 Yle Uutiset Pohjanmaa 10.40 Yle Uutiset PohjoisSuomi 10.50 Oddasat 11.05 Luontoretkellä 11.45 Hiihdon SM: Naisten 5 km 13.15 Strömsö 13.55 Hiihdon SM: Miesten 10 km 15.40 McLeodin tyttäret (7) 16.25 Onks noloo? 16.29 Galaxi 16.30 Hemmot (S) 16.32 Jenni (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 Hiihdon SM 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Tuhkimotarinoita. 12.00 Yle Uutiset Radion sinfoniaorkesterin konsertti. 18.30 Yle Uutiset. 11.00 Riston Valinta. (Les Amants du Pont Neuf/ Ranska 1991) Pariisin maisemiin ja erityisesti kaupungin vanhimmalle sillalle sijoittuva kahden kulkurin - sirkusesiintyjän ja taidemaalarin - rakkaustarina. 07.53 Maakuntarapäivä. Kahvia Yle Radio Suomi kaatamassa toimittajat Helena Hannikainen ja Janne Koskinen. set. N: Eemeli, Tarja Nurmi, Ville-Veikko Salminen, Pentti Viljanen, Armas Jokio, Uljas Kandolin, Tapio Rautavaara. 12.15 Tiedeykkönen. The Spin-Off 00.00 Yle Live: Snoop Dogg 05.30 Aamusää 06.25 Huomenta Suomen avaus 06.35 Studio55.fi 07.00 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45 Kauniit ja rohkeat (S) 10.10 Miehen puolikkaat (7) 10.40 Emmerdale (S) 11.10 Emmerdale (S) 11.40 Lääkärit 14.05 Viikonvaihteen alueellinen sääennuste 14.10 Farm Kings 15.10 Mitä tänään syötäisiin? 15.15 Pilanpäiten 15.25 Enbuske & Linnanahde Crew 16.15 Maajussille morsian 17.15 Uutiset 17.20 Päivän sää 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) 18.30 Emmerdale (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (S) 20.05 Suuret setelit. Sarvikuono Zimbabwessa ja ponikilpailu Hampurissa 60-luvulla. 10.00 Yle Uutiset. 14.03 voinen Hans Werner Henze. O: Leos Carax. 23.00 Soul Power ! 23.55 Treme (12) Muut 07.00 Min Morgon 08.30 SVT:n ohjelmaa 16.20 Aistit avoinna Italiaan 16.50 Limbo 2 (7) 17.03 Käännekohdassa: Olen vahva 17.20 Obs debatt 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU: Mietipä sitä! 18.30 Kollektivet 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Dok: Harri Hursti . 11.03 19.00 Yle Uutiset ja sää. Silmukka kiristyy (S) Dok: Harri Hursti . Sarja esittelee 1900-luvun merkittävimpiä tapahtumia sekä arkipäivän hauskoja hetkiä maailmalla. 20.00 Suomensukuiset 30 päivässä 21.00 Kino: Pont-Neufin rakastavaiset. 15.05 Kultakuume. 13.00 Yle Uutiset. lähetys Musiikkitalosta.) Toimitta- 13.03 Urheiluradio. 16.15 Maakuntaradio. Uranus on kaksi kertaa kauempana Auringosta kuin Saturnus. 06.25 Aamusoitto. 18.00 Yle Uutilulle ja kolmelletoista puhaltajalle. 18.15 klo 18.0 3 09.00 Yle Uutiset. 16.00 Yle Uutiset ja Emanuelsson. 07.15 Urheiluradio. 09.05 Muistojen 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu bulevardi. FauntLeRoy. 0600- 17600 (0,33 e/min. 11.00 Yle Uutiset. 19.55 Radion sinfo- sää. Olli Virtaperko vie- raana Kyösti Mäkimattila. 23.02 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio Radio Nova 06.00 Perjantaiperjantai! . 21.05 Alban Bergin lauluja ja pianomusiikkia. Woller, Mary Evans. + pvm, tekstiviestillä RS (väli) LANGAT toivelevyn nimi numeroon 16149 (0,40 e/viesti) yle.fi/ puhelinlangatlaulaa 18.50 Merisää. 18.55 Puhelinlangat laulaa. 07.17 MaaYle News. 02.15 Anonyymit kotikiusatut. Yle Puhe 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 SM-hiihdot 12.30 Politiikkaradio 13.02 Leikola ja Lähde 14.00 Yle Uutiset 14.03 SM-hiihdot 15.30 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta: jääkiekkokierros 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Leikola ja Lähde. 15.00 Yle 05.00 Aamupala. Vie- Yöradio raina isä ja poika, kapellimestari Petri Sakari ja urkuri Pétur Sakari. Jälkimmäinen on ulkoiselta olemukseltaan vakuuttava kaduilla eläjän rähjäisyydessään; tässä suh- 8 teessa Binoche tulee askeleen jäljessä. Koditon kaksikko kuuluu kaupungin ryysyköyhälistöön. 22.00 Yle Uutiset ja sää. (16) 00.11 Eurojackpot ja Jokeri 00.15 Sleepy Hollow (16) 01.05 Grimm (12) 02.00 Eurojahti 04.00 SubChat 09.25 Krokotiilimies 09.55 Kenraali Pancho & Pojat Pohjoiskalotilla 10.25 Kenraali Pancho & Pojat Pohjoiskalotilla 10.55 Huippusalaiset reseptit 11.50 Kuuluisat kuppilat 12.20 Kuuluisat kuppilat 12.50 Lihamestarit 13.20 MasterChef Australia 14.30 Leijonan luola USA 15.25 The Voice of USA 16.25 Kuppilat kuntoon Ruotsi 17.20 MasterChef Australia 19.30 Kuuluisat kuppilat 20.00 Suomen paras leipomo 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Amerikan kovimmat keräilijät 23.00 Splash! USA 00.00 Huima konttihuutokauppa 00.30 Keräilijöiden aarreaitta 01.00 Täysillä tutkaan (S) 01.30 Joukkopilat (7) 02.00 South Park (12) 02.30 South Park (12) 03.00 Rekonstruktio (S) 03.30 Älypää-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Pont-Neufin rakastavaiset on Pariisin maisemiin sijoittuva kahden kulkurin rakkaustarina. jälkimmäinen on ase edellisen nujertamisessa. Aurinkokunnan reuna-alueilla kiertää kaksi jättiläismäistä kaasuplaneettaa