Kansan Uutiset 14.11.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Hinta 3,50 ? 46-003251-1446 46 www.kansanuutiset.fi Viikko 46 Perjantaina 14.11.2014 Kansan Tahto | Satakunnan Työ Ylävitosia Itäkeskuksessa » Moe Isse ja muut nuorisotalolla s. 12 Varjotalous 6 Sussa Lavonen 26 Homojen asema Afrikassa 38
09 7596 0232 TOIMITUSJOHTAJA Pirjo Virtaintorppa p. 09 7596 0380 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kai Hirvasnoro p. Ongelmana hän pitää sitä, että suomalaista talouskeskustelua hallitsevat ?talousviisaat?, kourallinen sisäistä devalvaatiota ajavia pankki- ja etujärjestöekonomisteja. PÄIVI KÄRNÄ D 36 Jäätyykö Itä-Ukraina? Kilometrejä pitkä metalliaita lävistää Georgian. Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Sinikukka Saaren mukaan tämä on mahdollista. 09 7596 0254 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Vilhonvuorenkatu 11 C 7, Helsinki (PL 64, 00501 Helsinki) Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Faksi, konttori: 09 7596 0319 TOIMITUS avoinna ma?pe 9.00?16.00 Toimitussihteerit: 09 7596 0312 tai 09 7596 0362, toimitus@kansanuutiset.fi viikkolehti@kansanuutiset.fi 16 A C Uuden ajan kynnyksellä Syksyyn 1944 liittyi suuria odotuksia ja niihin vastasi uusi puolue SKDL. Ainakin osa tapporyhmän jäsenistä on koulutettu Ranskassa. Viikkolehti julkaisee Leppäsen ja Kivistön puheenvuorot. TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Suomen julkisyhteisöjen bruttovelka suhteessa kansantuotteeseen on EU:n keskitasoa eikä suhteellinen sijoitus tässä suhteessa ole muuttunut vuoden 2008 jälkeen. Palkkamurhaaja Nazim Bllaca väittää osallistuneensa useisiin poliittisten vastustajien murhiin osana PDK:n tiedusteluosastolle työskennellyttä iskuryhmää. Tunnustus on kiusallinen Kosovoa tukeville länsimaille, sillä Yhdysvaltain CIA ja Ranskan DGSE ovat tukeneet pääministeri Hashim Thaçia (julistekuva) ja PDK:ta. sisältö A Kotimaa s.4 B Kansan Uutiset, Viikkolehti 14.11.?20.11.2014 Kulttuuri s.22 C Keskustelu s.30 D Ulkomaat s.34 E Vapaa-aika s.42 F Pelit s.44 ALL OVER PRESS 34 PUHELIN 09 759 601 VERKKOSIVUT Lännen tukema Kosovon valtapuolue yhdistettiin poliittisiin murhiin EU:n Kosovossa toimiva siviilikriisinhallintaoperaatio Eulex on avannut tutkinnan palkkamurhaajan ja hallitsevan PDK-puolueen johtavien poliitikkojen välisistä yhteyksistä. Toisella puolella on Etelä-Ossetia, jonka Georgia menetti vuonna 2008, kun se yritti ottaa alueen sotilaallisesti hallintaansa, mutta hävisi Venäjän vastahyökkäyksessä. Syntyi jäätynyt kon?ikti, ja nyt arvaillaan, odottaako sama Itä-Ukrainaa. Kuvassa Etelä-Ossetian puolelle rakennettu raja-asema. Ma?pe klo 9.00?16.00, konttori: 09 7596 0208, faksi: 09 7596 0319, tilaukset@kansanuutiset.fi. Tilaukset kaikkialta Suomesta maksuttomasti: 0800 97006. JAKELUHÄIRIÖT Postin palvelunumero 0200 71000. TILAUSHINNAT Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Säästö Määräaikais 12 kk 144 ? 170 ? 6 kk 75 ? 92 ? 3 kk 40 ? 52 ? 1 kk 15 ? 20 ? Hinnat sisältävät arvonlisäveron (10 %). Tarkemmat tiedot verkkosivulta. ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI avoinna ma?pe 9.00?16.00 puhelin: 09 7596 0200 ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat mediakortissa www.kansanuutiset.fi tai ilmoitustrafiikista. ISSN 0357-1521 Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula, 2014 Kannen kuva: Anna Upola-Lehto 2. Jo nyt Donetskin ja Luhanskin alueella käytetään Venäjän ruplaa ja seuraavaksi väestölle aletaan ehkä jakaa Venäjän passeja. Guardianin Julian Borgerin juttu suomeksi vain Viikkolehdessä. D www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI toimitus@kansanuutiset.fi LEVIKKI 10 000 Lehti ilmestyy perjantaisin. PÄÄTOIMITTAJA Jouko Joentausta p. SKDL:n entinen puheenjoh- 32 SATAKUNNAN TYÖ PL 41, 28101 Pori Käyntiosoite: Eteläpuisto 14 Avoinna ti-ke klo 9?12 Puhelin: 02 630 3210 toimitus@satakunnantyo.fi Ongelmana hallitsevat ?talousviisaat? taja Kalevi Kivistö puhui samassa seminaarissa radikaana lin liikkeen ikuisesta ongelmasta, joka on yhteiskunnallisen kritiikin ja konkreettisiin tuloksiin johtavan yhteistyön yhdistäminen. Oli laaja sosiaalipsykologinen tausta, sisällissodan traumaa ja lapualaisvuosien syrjintä, lähimotiivina Saksa-aseveljeys ja SDP:n johdon osuus sotapolitiikassa, sanoi tohtori Veli-Pekka Leppänen SKDL:n historiaseminaarissa viime lauantaina. Monissa Suomea paljon velkaantuneemmissa maissa ei käydä samanlaista kriisikeskustelua kuin meillä, kirjoittaa kauppatieteiden tohtori Erkki Laukkanen viikon Horisontissa
Vasemmistoja televisiotoimittajien mediaseminaarissa lokafoorumin maanantaina julkaisema Varjotalouskuussa julkistettiin selvitys, jonka mukaan samat selvitys osoittaa, että harmaasta taloudesta on neljä asiantuntijaa ovat kommentoineet eniten kerättävissä yli miljardin euron lisätulot. Puolueen kanta tunut miksikään vuonna 2008 alkaneen taanturiippuu ilmeisesti tuulen suunnasta toukokuussa. man aikana. Lopulta eurokriisiä niin Ylen uutisissa kuin Helsingin kyse on poliittisesta tahdosta uskaltaa tehdä toiVasemmistoliitto haastaa varjobudjetissaan pankkiekonomistien hallitseman talousjulkisuuden. Sanomissakin. Velka on pahasta, sanoo lähinnä pankkien ton mukaan Suomella ei päinvastoin ole varaa olla elvyttäja etujärjestöjen ekonomisteista koostuva talouspapisto, ja mättä vaikka velkarahalla. ajattelevia kaikki muut puolueet vastaavat, että totisesti on. Emme pääse kysymään asiaa niiltä tulevilta sukupolekonomisteja. Talous on uskontoa. Kyseessä ei ole vain konkVasemmistoliitto haastaa vallitsevan näkemyksen sa äänensä saa reettinen vaihtoehto Alexander Stubbin hallituksen budjevelasta. Kiristyslinjalla ovat todennäköiset kaksi suurinta Juuri nyt se totuus on velan turmiollisuus. Emme kommentoi omia tekojamme, vaan keskitymme muiden neuvomiseen pysyväisohjeella, ettei anteliaaseen hyvinvointiyhteiskuntaan ole varaa. Pääkirjoitus Velkahysteria on suomalainen erikoisuus VASEMMISTOLIITON VARJOBUDJETISSAAN esittämä miljaryliopiston professori, muilla on pankkiekonomistin tausta. » Talouskeskustelusdiluokan elvytys on rohkea veto. Nimittäin veronmaksu. Radiotykseen löytyy varoja muualtakin. Mutta eiväthän tion, mutta rikkinäisen yhteiskunnan ja rapautuvan infrauskovaiset yleensäkään tarvitse todisteita tuonpuoleisesta. struktuurin? Suomi on siitä erikoinen maa, että lähes kaikki, joiSeuraavaa hallitusohjelmaa kirjoitetaan puolen vuoden den mielipiteellä on vaikutusta, uskovat yhteen totuuteen. kuluttua. Kuten puoluetta keskusta ja kokoomus. Heistä Sixten Korkman on Aaltosin kuin EK määrää. Tape Sanottua » Ihan pian vaatekauppaan paavi on hyväksynyt alkuräjähdyksen. kai sitä ennen alussa silti oli se sana? joo. ??ampu tulee!?? ja elektroniikkaliikkeeseen on maksettava pääsymaksu. Moni muukin kuin ?kriisimaa. Mikään muu ei selitä sitä, että vilta, joiden mielipiteen oikeisto uskoo tietävänsä, mutta kiristävästä linjasta pidetään kiinni, vaikka se ei toimi. pohditaan: ottavatko he mieluummin vastaan velan, joka Euroopan komission tuoreessa ennusteessa alennettiin on valtioille luonnollinen olotila ja jota ei ole tarkoituskaan euroalueen ensi vuoden kasvuennustetta puolen vuoden maksaa pois niin kuin asuntolainaa. EK = Ei Kiinnosta. Vai velattoman valtakaisesta 1,7 prosentista 1,1 prosenttiin. Se palautetaan kassalla ostoksen yhteydessä Toimittaja Timo Harakka, PAM 13/2014 © TARMO KOIVISTO 3. Vasemmistoliijoukko samoin lun valtalinjan. Puolueen puheenjohtaja toi eduskuntaan saalla tässä lehdessä toteaa, ei Suomen suhteellikiristävän budjettiesityksen, mutta eduskuntanen velka-asema EU-maiden joukossa ole muutryhmä puhuu elvyttämisestä. Demareista ei LEHTIKUVA/ANTTI AIMO-KOIVISTO kauppatieteiden tohtori Erkki Laukkanen toitiedä. Stubb totesi viimeksi sunnuntaina, ettemme voi kuuluviin suppea tille, vaan puolue haastaa koko talouspoliittisen keskustejättää velkaa lastemme maksettavaksi. on Ennen kevään kiristyshuumaa on syytä tehdä paljon velkaantuneempi, mutta vain Suomessa selvitys 1990-luvun säästöjen todellisesta hinvelkaan suhtaudutaan hysteerisesti. nasta, jotta tiedetään, kuinka kalliiksi ne todelliAinakin osittain tämä johtuu siitä, että taloussuudessa tulivat. keskustelussa äänensä saa kuuluviin vain suppea Jos velka kuitenkin kauhistuttaa, niin elvyjoukko samoin ajattelevia ekonomisteja
Linjaero ei hahmotu, hän sanoi. Hän piti esitystä useissa kohdassa ?yksinkertaisen huolimattomasti? tehtynä. Ihan oikeasti sanomme, että nyt on aika siirtyä elvyttämiseen niin meillä kuin Euroopassakin, sanoi vasemmistoliiton kansanedustaja Kari Uotila esitellessään tiistaina vasemmistoliiton vaihtoehtoa hallituksen ensi vuoden talousarviolle. Uotila on vastannut varjobudjetin kokoamisesta. Vasemmistoliitto ottaisi valtiolle velkaa 740 miljoonaa euroa enemmän ensi vuonna kuin hallitus omassa esityksessään. . Olemme pyrkineet rakentamaan vaihtoehtomme niin, että pysyvät lisäykset katetaan verotuloilla ja elvytyspanostukset taas tuovat uusia työpaikkoja ja luovat kasvuja ja ovat kertaluontoisia. . marraskuuta 2014 Aino-Kaisa Pekonen s. Ceausescun Romania taisi olla ainoa maa, jolla ei ollut ollenkaan ulkomaan velkaa. Kuvassa etualalla Kari Uotila. velkajarruja niin Euroopan kuin Suomen tasolla. LÄHTÖKOHTAMME Ei niin kuin Ceausescu Uotila totesi, että elvyttämistä ei ole se, kun otetaan velkaa esimerkiksi massatyöttömyyden kustannusten maksamiseen. . Esimerkiksi IMF, joka on monta vuotta varsinkin kriisimaissa vetänyt leikkaavaa linjaa, on tunnustanut virheensä. Kaksi miljoonaa joka päivä juoksee tähän. Todellisuudessa se vaikuttaa vasta vuonna 2016 eikä summakaan ole tuo, Rinne sanoi. kehitysyhteistyörahojen leikkaamisesta ihmettelivät niin ruotsalaisen, vihreän, kristillisdemokraattien, kokoomuksen, vasemmistoliiton kuin PERUSSUOMALAISTEN EHDOTUSTA. Suomi ei pysty yksin nousemaan lamasta, Arhinmäkikin sanoi. . Elvyttäminen on sitä että laitetaan rahaa uuden työn ja kasvun luomiseen, puolueen puheenjohtaja Paavo Arhinmäki sanoi. . Mutta näistä rajoitteista riippumatta nyt olisi elvyttämisen aika. Uotila vaati, että Suomen tulee kannustaa eurotasolla suunnanmuutokseen. . Meidän mielestä ei ollut. » Meillä on paljon nopeasti toteutettavia infrakohteita. IMF:n linjoilla Uotila huomautti, että vasemmistoliitto ei kuitenkaan ole yksin elvyttämisvaatimuksen kanssa, vaikka muut eduskuntapuolueet ovat pääosin eri linjoilla. . Jos bruttokansantuotteemme ei kasva, velkaannumme lisää, vaikka menomme putoaisivat. Arhinmäki muistutti myös olevan luonnollista, että valtiolla on lainaa. . Oikeaa elvyttämistä on ryhtyä toimenpiteisiin, joilla massatyöttömyyttä saadaan alennettua, hän sanoi. Uotila muistutti siitä, että pelkästään pitkäaikaistyöttömyydestä johtuvat työttömyysturvamenot on arvioitu ensi vuodelle 800 miljoonaksi euroksi. . Rinne totesi siinä olevan tuloja ?hatustavetotyylillä?. . A kotimaa Perjantai 14. Hän löysi niistä puolen prosentin painotuseron. . Pitää saada myös Saksan talous vetämään. Perussuomalaiset laskivat, että heidän vaihtoehtonsa maksaa vähemmän kuin hallituksen vaihtoehto. Puolue ylittää kehykset melko lailla. En tiedä, oliko se hyvä järjestelmä. Yksi Rinteen esimerkeistä oli kotihoidontuki, jonka muutoksen perumisesta keskusta laski säästyvän 100 miljoonaa euroa. . Että säästämme kaikkein köyhimmiltä ja vähät välitämme kansainvälisestä asemastamme, Rinne kysyi perussuomalaisten puheenjohtajalta Timo Soinilta. Rinne arvioi perussuomalaisten vaihtoehdon olevan kelpo muistilista asioista, joista osaan voidaan palata, kun valtiolla on rahaa. Rinne arvioi olevan isolta linjaltaan saman- KESKUSTAN VARJOBUDJETIN kaltainen kuin hallituksen talousarvioesitys. Euroalueen ongelma on Varjobudjetit ovat kivoja, mutta eivät kelpaa Antti Rinne (sd.) kiitteli oppositiopuolueita varjobudjeteista, mutta yksityiskohtaisesti niitä puidessaan arvioi kuitenkin, että erityisesti perussuomalaisten ja keskustan esityksiä leimaa huolimattomuus ja realismin puute. Vasemmistoliiton vaihtoehdossa Rinne kiitti sen painotuksia työllistämiseen. . 11 ?Nyt on oikean elvyttämisen aika? » Vasemmistoliitto painottaa elvyttämistä. poikkeaa muiden oppositiopuolueiden ja erityisesti hallituksen linjasta. Että säästämme kaikkein köyhimmiltä? taa sillä tavalla, että arvaillaan verotuottoja, Rinne sanoi. Hän totesi perussuomalaisten pääosin keräävän säästöt siitä, että puolittavat kehitysyhteistyörahat. . Lisäksi tulevat menetetyt työpanokset, menetetyt verotulot, menetetyt työeläkemaksutulot ja vielä päälle kasautuvat sosiaali- ja terveysmenot, joita pitkäaikaistyöttömyys syrjäytymiskehityksen kautta aiheuttaa. Arhinmäki kehottikin kysymään, onko varaa olla elvyttämättä sen sijaan, että kysytään, onko varaa elvyttää. . Keskustan laskelma oli hallituksen esityksen tasoa. Valtiovarainministeri kuitenkin totesi perussuomalaisten esityksen lisäävän valtion velkaa ensi vuodelle 266 miljoonalla eurolla. Se kehotti julkistamassaan suosituksessa euroalueen maita elvyttämään vaikka velkarahalla. IMF:n arvion mukaan järkeviin investointeihin sijoittamalla yhden prosentin verran julkista velkarahaa suhteessa bruttokansantuotteeseen voidaan saada ensimmäisenä vuonna 0,4 prosentin kasvu bruttokansantuotteeseen ja neljäntenä vuonna jo 1,5 prosentin kasvu. . 7 / Tuukka Pääkkönen s. Vakaa käsityksemme on se, että järkevä elvyttäminen järkeviin kohteisiin jopa julkista velkaa kasvattamalla ei estä velkaantumisen taittumista vaan tarjoaa mahdollisuuden velkaantumiskierteen katkaisemiseen vähän pitemmällä aikavälillä, Uotila sanoi. Hän totesi etteivät suomalaisekonomistitkaan valtiovarainvaliokunnan julkisessa kuulemisessa kiistäneet IMF:n eli Kansainvälisen valuuttarahaston logiikkaa. . He huomauttivat, että meillä on Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki korosti, että elvyttäminen tarkoittaa rahan laittamista uuden työn ja kasvun luomiseen. Vaatiiko ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Soini todella tätä. Tähän kehysten murtamiseen hallitus ei halua mennä, Rinne sanoi vasemmistoliiton elvyttämistä korostaneesta esityksestä. Eduskunta keskusteli opposition vaihtoehdoista hallituksen ensi vuoden talousarviolle keskiviikkona. Varjobudjetteja yhdistivät panostus VALTIOVARAINMINISTERI 4 yrittäjyyteen eri tavoin, suurituloisten verotuksen kiristäminen ja kotimaisen energiantuotannon edistäminen. OPPOSITIOPUOLUEISTA vasemmistoliitto erottautui juuri 740 miljoonan euron elvytysvaatimuksellaan. Realistista budjettia ei voi raken- » Vaatiiko Soini todella tätä
Meillä on paljon nopeasti toteutettavia infrakohteita, Uotila sanoi. Lisäksi vasemmistoliitto elvyttäisi ylläpitämällä kansalaisten ostovoimaa. . Lisäksi yli 150 000 euroa vuodessa ansaitsevia varten se loisi oman tuloveroportaan. . Samaan aikaan kun perussuomalaiset käyttävät monesti puheenvuoroja, joissa sanotaan, että tänne ei pidä tulla pakolaisia tai maahanmuuttajia, autetaan heitä heidän omassa kotimaassaan, samaan ai- Tuula Kärki hyväksyi kansanäänestyksessä EU-jäsenyyden. Kai Hirvasnoro KU:N ARKISTO Jarmo Wahlström perusteli vasemmistoliiton EU-penseyttä. 5. Noin kolmasosa vasemmistoliiton kansanedustajista aikoi kuitenkin äänestää EU-jäsenyyttä vastaan. Yhtä selvää kuitenkin on, että emme ole liittymässä unioniin pysäyttääksemme sen kehityksen, taiteili Erkki Tuomioja, sillä europarlamentin demariryhmä oli vahvan EU:n kannalla. Vasemmistoliiton Jarmo Wahlström sanoi eduskuntaryhmän kunnioittavan kansanäänestyksen tulosta kriittisen asenteen säilyttäen. Maksujen alentamisella vaarannettaisiin nimenomaan nuorten sukupolvien tulevat eläkkeet vaikka juuri heidän tulevai- suutensa turvaamiseksi eläkejärjestelmän uudistaminen eläkeiän nostoineen on tehty, sanoi Kivistö torstaina Jyväskylän Eläkeläiset ry:n 55-vuotisjuhlassa. Hän piti hyvänä sitä, että esitys työeläkemaksujen alentamisesta on suoralta kädeltä torjuttu. . Miten te kehtaatte, ja kyllähän te kehtaatte. Heillä on veronmaksukykyä, Uotila sanoi. russuomalaisten linja merkitsee köyhimmille Suomessa, hän kysyi. kaan perussuomalaiset ovat valmiita leikkaamaan nimenomaan niitä rahoja, joilla pyritään auttamaan, että ihmiset eivät joudu pakenemaan omista kotimaistaan. Hän esitti kysymyksen Soinille: . Ryhmässä oli vapaat kädet. Tärkein syy vasemmistoliiton EU-penseyteen oli Wahlströmin mukaan yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Leikkauksenne merkitsisi, että jokainen suomalainen antaisi sata euroa vauvasta vaariin tai tehtäisiin 17 lastensairaalaa joka vuosi. Nyt kotimarkkinat ovat hyytymässä ja siksi emme voi hyväksyä mitenkään sitä, että hallitus leikkaa lapsilisistä ja eläkeläisiltä, työttömiltä ja opiskelijoilta indeksileikkauksilla. Verotuksessa vasemmistoliitto kiristäisi hyvätuloisten tuloverotusta. Kiristys ulottuisi 70 000 euroa vuodessa ansaitseviin. Jos muut kriteerit eivät jousta, työllisyys joustaa eli työttömyys lisääntyy tai sitten lisääntyy maastamuutto. Samaan aikaan myös Ruotsi hyväksyi kansanäänestyksessä EU-jäsenyyden numeroin 52,2?46,9. ELÄKELÄISET RY:N puheenjohtaja Kalevi Kivistö (kuvassa) tyrmää valtiovarainministeriön entisen valtiosihteerin Raimo Sailaksen äskettäisen esityksen työeläkemaksujen reippaasta alentamisesta. . Haluatteko te auttaa vai ettekö te halua auttaa? SDP:n Jouni Backman lainasi Soinin omia sanoja: . Suomi puolestaan ei voi antaa entiseen tapaan panosta koko Eurooppaa yhdistävien toimien kehittämisessä, vaan joutuu sitoutumaan keskeisten EU-maiden kantoihin. Wahlström lisäksi syytti hallitusta kevyestä suhtautumisesta Emun ongelmiin. Keskimääräinen perhe-eläke on noin 500 euroa kuukaudessa. Perhe-eläkkeen saaja on useimmiten nainen ja erityisen tärkeä se on perheille, joilla on huoltajan kuollessa alaikäisiä lapsia. Se on aika kova tavoite, hän sanoi. Vihreiden Ville Niinistöä huoletti ajattelutavan muutos. . Toimenpide romuttaisi kerralla ne perusteet, joille eläkeuudistus rakentuu. Suomen ulkopolitiikan yksi keskeinen osa on myös vastuu kehitysyhteistyöstä. Emu-maailmaa hallitsevat korot, valuuttakurssi, inflaatio, budjettivaje ja julkisen vallan velka. . Mitä pe- VASEMMISTOLIITON Paavo Arhinmäki piti vastenmielisimpänä sitä, että laitetaan köyhä köyhää vastaan. . KU LEHTIKUVA/ANTTI AIMO-KOIVISTO 20 vuotta sitten Työllisyys joustaa Emussa JARRUTUSKESKUSTELUN JÄLKEEN eduskunta pääsi 14.11. 1994 käsittelemään Suomen EU-sopimuksen sisältöä. Kun poliittinen kamppailu oli ratkennut, keskustelussa katsottiin eteenpäin siihen, minkälaisen Euroopan Suomi haluaa. Ruotsin Vasemmistopuolueen kannattajista 87 prosenttia oli jäsenyyttä vastaan, mutta parlamentissa puolueen edustajat aikoivat kunnioittaa kansanäänestyksen tulosta. » Myös Ruotsi tällä hetkellä ollut se, että se kaikkein vahvin talous on käpertynyt sisäänpäin. Väyliin ja asuntoihin Vasemmistoliitto käyttäisi elvytysrahaa muun muassa raide- ja tieliikenteen korjausvelkaan, asuntorakentamiseen, homekoulujen korjaamiseen ja ympäristötöihin. . Kuinka te kehtaatte esittää, että voisitte edustaa Suomea maailmalla siten, että Suomi luopuu tästä tavoitteesta, hän kysyi. Tuula Kärki tuula.karki@kansanuutiset.? koskaan SDP:n eduskuntaryhmän kansanedustajat. Perussuomalaiset haluavat, että kehitysavun antaminen perustuisi vapaaehtoisuuteen. Kristillisdemokraattien Jouko Jääskeläinen arvioi, että malli ei toimi. . Hän kuvaili EU:n olevan suurvalta, joka ei vain liennytä, vaan lisää jännitystä silloin, kun sen keskeisten jäsenmaiden edut törmäävät ulkopuolisten maiden etuihin. Yhdestä asiasta oltiin laidasta laitaan melko yksituumaisesti samaa mieltä: liittovaltiolle löytyi vain yksittäisiä kannattajia SDP:stä ja vihreistä. . Olen todella huolissani, jos tällainen hyväntekeväisyysajattelu valtaa alaa Suomessa, että kaikkein köyhimpien tuet jätetään satunnaisen hyväntekeväisyyden varaan. Näihin pitää jäsenmaiden sopeutua työttömyyden uhallakin. Valitettavasti perussuomalaiset laittaa nyt suomalaisen köyhän ja vielä köyhemmän erittäin vaikeissa olosuhteissa olevan ihmisen toisiaan vastaan, hän sanoi. Hän myös ihmetteli perussuomalaisten logiikkaa. . Kansalaisten ja varsinkin nuorten ikäluokkien on syytä torjua tällaiset ehdotukset, jotka veisivät pohjan eläkkeiden rahoitukselta. Kivistö myös varoitti lisäämästä eläkeläisköyhyyttä perhe-eläkkeisiin kohdistuvassa uudistuksessa
Suomenkin asia. Maakohtaisen kirjanpidon vaatiminen julkisten palvelujen kilpailutuksiin osallistuvilta yrityksiltä vaikeuttaisi verovälttelyä, mistä voitaisiin saada 200 miljoonaa euroa. Toimittaja Hanna Nikkanen huomautti julkistustilaisuutta varten VARJOTALOUS Selvitys tekee määrittelyosiossaan selväksi, että varjotalous on epämääräinen käsite. Täytyy vähän antaa myöten. Myös Helsingin Sanomien toimittaja Jyri Hänninen oli ennalta tutustunut selvitykseen. Tuloksena syntyi Vasemmistofoorumin julkaisema selvitys Varjotalous . Vasemmistofoorumin selvitys osoittaa kansallisia keinoja varjotalouden panemiseen verolle. Varjotaloudesta saadaan helposti yli miljardin euron verotulot JUSSI JOENTAUSTA » Kansalliset keinot riittävät varjotalouden merkittävään kitkemiseen, Vasemmistofoorumin selvitys toteaa. KANSANEDUSTAJA Anna Kontula ja hä- nen avustajanaan eduskunnassa työskentelevä toimittaja Taneli Hämäläinen kyllästyivät siihen, että valtio levittelee käsiään kansainvälisten yritysten verosuunnittelun edessä. . Vasemmistoliiton poliittinen sihteeri Jussi Saramo arvioi, että hallintarekisteröinnin laajentamisesta luultavasti luovutaan, koska sen perusteena käytetty väite Euroopan unionin vaatimuksista on osoittautunut vääräksi. Vähäinen ruohonjuuritason harmaa talous kuuluu vapaaseen yhteiskuntaan. Johan Alén johan.alen@kansanuutiset.? paperi vaatii omilta ihmisiltä nieleskelyä. Julkisuus vai raha? Kolme ratkaisua Selvityksessä ehdotetaan kolmea toimenpidettä, joille on laskettu arvioidut verovaikutukset: 1. Pienet ruohonjuuritason varjot ja harmaudet osoittavat, että valtiossa ei vallitse totalitarismi vaan järjestelmä mukautuu ihmisten arkeen. » Jo tämä Varjotalouteen kuuluvat näin määriteltyinä myös lain porsaanreikiä hyödyntävät menettelyt, vaikka ne sinänsä olisivat laillisia. Varjotalous on läsnä ja limittäin asianmukaisesti hoidetun talouden kanssa, Anna Kontula sanoi. meen jättämät verot on julkisuudessa havaittu poikkeuksellisen pieniksi. 3. Ei ole totta, että olisimme kansallisesti tehneet kaiken, mitä tehtävissä on, Kontula sanoi eduskunnan Kansalaisinfossa maanantaina. Korttelin kampaamon vuokratuoliyrittäjät ovat olleet suurelle valtiolle helppo kohde: on säädetty kuitinantovelvollisuus ja tarkastettu kassanauhoja. Mutta jos kampauksia tekisikin kansainvälinen suuryritys, valtio levittelisi käsiään: tarvitaan valtioiden välinen komitea yhdenmukaistamaan menettelyitä. Koska Hämäläinen ja Kontula halusivat suunnata huomion korttelista maailmalle ja suuriin rahoihin, he joutuivat opettelemaan asiat. ulkomaalaiset voisivat hakea palautusta. Tämän vaikutus olisi noin 200 miljoonaa euroa. 2. Hän kuului selvityksen asiantuntijapaneeliin. Hän ja Nikkanen arvostelivat sitä, että selvitys keskittyi verojen keräämiseen hallintarekisteröidyn omaisuuden tuotoista. Hallintarekisterin yksi tehtävä on, että se piilottaa omistuksen. Nykyisen kaltaiset julkiset omistustiedot ovat tarpeen, jotta esimerkiksi sisäpiirikaupat ja taloudelliset kytkökset voidaan havaita ja tarvittaessa nostaa esiin julkisuudessa. Ekonomisti Erkki Laukkanen vastasi toimittajille yleisökeskustelussa, että eurot tulee asettaa julkisuuden edelle. LEHTIKUVA Valtio valvoo pienyrittäjää, mutta jättää kansainväliset yritykset rauhaan. Jos ihmisten asema on niin heikko, että he joutuvat alistumaan harmaan talouden pelinappuloiksi, ilmiö ei poistu kiristämällä valvontaa. Mutta Kontulan mukaan kaikki harmaaksi taloudeksi luokiteltavakaan ei ole kielteistä. Selvityksessä sillä tarkoitetaan toimintoja ja omistussuhteita, joilla pyritään verotuksen välttelyyn lain hengen tai kirjaimen vastaisesti.. Kaikkien tulojen verottaminen samalla, progressiivisella mallilla valtion- ja kunnallisverotuksessa poistaisi pääomatulonsaajien edut, mikä voisi tuoda valtion kassaan jopa 900 miljoonaa euroa. Toimenpiteiden yhteisvaikutus olisi arviolta 1,3 miljardia euroa. Kontula muistutti julkistustilaisuudessa, että pelkkä valvonnan lisääminen ei riitä. Kotimaisten hallintarekisteröityjen osakkeiden osinkojen 30 prosentin lähdevero tekisi omistusten piilottamisen taloudellisesti kannattamattomaksi suomalaisille . Se kertoo, miten Suomi voi verottaa harmaata taloutta kansallisilla päätöksillään. Esimerkiksi ulkoistetuissa julkisissa palveluissa toimii sellaisiakin kansainvälisiä yrityksiä, joiden Suo- 6 . Toisaalta osa verosuunnittelusta on asianmukaista ja lainsäätäjän toivomaa käyttäytymistä. pyydetyssä puheenvuorossaan, että erityisesti Vasemmiston tulisi tarkastella hoivapalveluiden kilpailutuksia ennen kaikkea perusoikeuksien toteutumisen näkökulmasta eikä vain verokohtelun kannalta. Anna Kontula totesi vastauksessaan, että selvityksestä haluttiin tehdä niin hyvin perusteltu ja varovainen, että se on periaatteessa heti hyväksyttävissä laajalla rintamalla: . Jo tämä paperi vaatii omilta ihmisiltä nieleskelyä
Suomessa leikkuri iskee SC-paperikone Jämsänkoski 5:een UPM Jokilaakson tehtailla ja päällystettyä aikakauslehtipaperia valmistavaan paperikone 2:een UPM Kaukaan paperitehtaalla. Kaikkiaan UPM vähentää 550 työpaikkaa ensi vuoden loppuun mennessä. Henkilöstöneuvottelut käynnistetään marraskuun aikana. Tuotanto jatkuu kaikilla tehtaiden muilla koneilla. . Suomessa ollaan tässäkin asiassa jäämässä pahasti jälkeen, varsinkin jos translain uudistus ei ehdi tänä syksynä enää eduskuntaan. YK:N IHMISOIKEUSJULISTUS ja Suomen perustuslaki sanovat, että jokaisella on oikeus työpaikan vapaaseen valintaan ja että julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Meillä on kuitenkin vielä paljon ongelmia esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien toteutumisessa. Tasa-arvoisen avioliiton mahdollistava lainsäädäntö on hyväksytty muissa pohjoismaissa, mutta ei vieläkään Suomessa. Tämä ei Suomessa nyt toteudu, vaan laki ja käytäntö ovat asiassa ristiriidassa. Esimerkiksi kuntouttavasta työtoiminnasta kieltäytyminen tai sen keskeytyminen johtaa työttömyysetuuksien menettämiseen. Henkilöstölle tarjotaan mahmikään ei näytä riittävän, jos kyse on dollisuutta siirtyä töihin Turkuun. omistajien edusta ja voittojen maksi. Elinkeinoelämä viestii teemalla Rohkea Suomi. Myös transihmisten ihmisoikeudet etenevät pitkin harppauksin muissa maissa. Myös toimeentulotuen perusosaa voidaan tästä syystä alentaa. If on yksi niistä ?nanssialan yhmiset muuttavat satoja kilometrejä tiöistä, joka tekee kovaa tulosta ja menestyy. Menestys otetaan taas kerran henkilöstöä vähentämällä, palvelua heikentämällä ja maksavien vakuutusasiakkaiden itsepalvelua lisäämällä. Parhaillaan työmarkkinajärjestöt neuvottelevat suomalaisen sopimusjärjestelmän uudistamisesta ja vuoden sisällä edessä ovat myös neuvottelut työllisyys- ja kasvusopimuksen jatkosta. Sen lisäksi että henkilö joutuu tekemään työtä, johon hänellä ei ole koulutusta tai jota hän ei halua tehdä, hänelle korvataan siitä vain yhdeksän euroa päivältä. Lakimuutoksen seurauksena yksin tulleet lapset voidaan sijoittaa säilöönottokeskukseen. Sosiaalityöntekijän pakollisesta kuulemisesta ennen lapsen säilöönottoa ollaan myös luopumassa. Meidän ei tulisi tehdä pakolaisista paperittomia eivätkä lapset kuulu säilöön . KU SUOMESSA IHMISOIKEUKSIEN tulisi koskea kaikkia, ei vain Suomessa syntyneitä. Tämä on pelkkää hurskastelua. moimisesta. Uskooko yhtiön johto todella, että ih. Suunniteltujen toimenpiteiden tavoitteena on varmistaa Eurooppaan jäävän kapasiteettimme tehokas käyttö, sanoo UPM Paper ENA:n johtaja Bernd Eikens. Kylmää kyytiä Ifissä Aino-Kaisa Pekonen aino-kaisa.pekonen@eduskunta.? Suomi on jäljessä ihmisoikeuksissa SUOMEA PIDETÄÄN maailmallakin yhtenä ihmisoikeuksien mallimaana. nämä ihmisoikeusheikennykset olisivat kuitenkin lakimuutosten konkreettisia seurauksia. IHMISOIKEUDET TARKOITTAVAT tasa-arvoisuutta ja yhdenvertaisuutta, sitä, että kaikilla on samat oikeudet. ei voi olla heijastumatta palkansaajapuolen tavoitteisiin kummassakin pöydässä. . Kohteena pitäisi. seen. UPM sulkee paperikoneita, If vähentää konttoreita Kolum Kolumni » STTK:n mukaan elinkeinoelämän ahneus otetaan huomioon ensi vuoden työmarkkinaneuvotteluissa. TORSTAINA JULKISTETTIIN LEHTIKUVA/HEIKKI SAUKKOMAA kahdet mer- kittävät yt-neuvottelut. Metsäjätti UPM kertoi uudesta 150 miljoonan euron vuotuisen kannattavuuden parantamistavoitteestaan vuoden 2015 loppuun mennessä. Kannattavuutta parannetaan jo tutuksi tulleella tavalla paperikoneita sulkemalla Suomessa ja muualla Euroopassa. UPM:n toimitusjohtajan Jussi Pesosen mukaan yhtiö on kuluneen vuoden aikana jo parantanut kannattavuuttaan, mutta se ei riitä. UPM suunnittelee vähentävänsä Euroopan painopaperikapasiteettiaan pysyvästi noin 800 000 tonnilla. Koneita suljetaan Ranskassa, Suomessa ja Isossa-Britanniassa. STTK:n puheenjohtaja arvioi, että ?ahneuslinja. Hyvin menee, mutta vielä paremmin pitäisi. Periaatteessa työttömällä on oikeus kieltäytyä työstä, mutta ei ilman seurauksia. se on ainoa mahdollisuus taloudellisesti kestävän tulevaisuuden rakentamiseen. Sulkeimislistalla on muun muassa kuvan UPM:n Kaukaan tehdas Lappeenrannassa. pienipalkkaisen työn perässä esimerkiksi Oulusta Turkuun, pääluotSamaan aikaan Vakuutusväen Liitto kertoi vakuutusyhtiö I. Ulkomaalaisten ihmisoikeudet ovat vaarassa heikentyä, jos vakiinnutamme vapaaehtoisen paluun sekä ulkomaalaisten säilöönottoa koskevat hallituksen esittämät lakimuutokset. Niiden turvapaikan hakijoiden osalta, joita Suomi ei kykenisi palauttamaan, vietäisiin mahdollisuus tilapäiseen oleskelulupaan, peruspalveluihin ja oleskelunsa virallistamiseen. It-toimintojen ovat Oulun, Kuovähennystarpeeksi pion ja Tampereen asiakaspalvelukeson jo ilmoitettu eninkukset, koko konttorivertään 20 henkilöä. kosto, Tampereen autoliikepalvelu ja it-toiminnot. n ?joutamusmies Liisa Halme kysyy. If väittää, että se ei talulahjasta. Rohkeudessa on toistaiseksi kilpailtu lähinnä irtisanomisilla ja työpaikkoja hävittämällä. Valtiolta ruikutetaan lisää verokevennyksiä ja yritystukea, mutta palkansaajille tarjoillaan nollalinjaa, sanoo Palola ja vaatii suomalaisella elinkeinoelämältä ryhtiliikettä puolustaa isänmaata. Lähes joka viides ?Rohkea Suomi kilpailee yhtiön työntekijä joutuu nyt pelkäätyöpaikkojen hävittämisellä? mään työpaikkansa puolesta. Yhtiö keskittää asiakaspalveluSTTK:n puheenjohtajan Antti Palokeskukset jatkossa Espooseen ja Turlan mielestä Suomessa ?nanssialalla kuun. henkilöstölle: voittele henkilöstökautta aikojen parhaan vähennyksiä, mutta yhdistetyn kulusuhHalmeen mukaan teensa tehnyt yhtiö in v y H yt-neuvottelut johaloittaa yt-neuvota mut t tavat pahimmiltelut, joiden kohmenee, in m m laan yli 150 henkiteena on 340 hene r a vielä p lön työn päättämikilöä. Kansainvälisten sopimusten mukaan lasten säilöönoton pitäisi olla poikkeuksellinen, viimesijainen keino. Olemme pahoillamme suunniteltujen sulkemisten vaikutuksesta henkilöstöömme, joka paineidenkin keskellä on ollut lojaalia ja sitoutunutta. Vapautta valita työ jota tehdä, ei siis käytännössä ole ja se on ihmisoikeuksien vastaista. Yrittäjille työntekijä, josta ei koidu maksuja, on tietenkin hyvä asia, mutta valtaosa ei kokeilun päätteeksi pysty kuitenkaan tarjoamaan työpaikkaa, ja se on työntekijän kannalta ongelmallista ja epäoikeudenmukaista. Vasemmisto vaatii mielekästä ja kunnollista työtä, kunnon palkalla. » Vasemmisto vaatii mielekästä ja kunnollista työtä, kunnon palkalla. UPM on oman ilmoituksensa mukaan parantanut kannattavuuttaan tänä vuonna, mutta se ei riitä, vaan ensi vuoden loppuun mennessä potkitaan pois taas 550 työntekijää. Tehdään siitä myös totta. Kirjoittaja on vasemmistoliiton varapuheenjohtaja. 7. Meidän täytyy kuitenkin sopeuttaa toimintamme muuttuvilla markkinoilla
krs 00500 Helsinki p. 045 348 5499 toimisto@vasemmistonuoret.fi www.vasemmistonuoret.fi Helsingin Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Jorma Pikkarainen 050 537 9011 www.helsinki.vasemmisto.fi Uudenmaan Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Auli Herttuainen 040 153 0150 www.uusimaa.vasemmisto.fi Etelä-Suomen Vasemmistonuoret Päijänteentie 35, 00510 Helsinki puheenjohtaja Lauri von Pfaler 040 7276 731 etela-suomi@ vasemmistonuoret.fi Varsinais-Suomen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Raimo Nieminen 040 648 3133 www.varsinais-suomi. vasemmisto.fi Hämeen Vasemmistonuoret Näsilinnankatu 22 A, 33210 Tampere puheenjohtaja Visa Savolainen 050 431 1824 hame@vasemmistonuoret.fi Satakunnan Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Kari Kuisti 0400 125 396 www.satakunta.vasemmisto.fi Itä-Suomen Vasemmistonuoret Koulukatu 39 A 36, 80100 Joensuu puheenjohtaja Tuulikki Rautiainen 044 017 8466 itavanu@gmail.com Hämeen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.hame.vasemmisto.fi Pirkanmaan Vasemmistoliitto toiminnajohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.pirkanmaa.vasemmisto.fi Joulu lähestyy... Kerää henkilötervehdyksiä jo nyt! Pyydä meiltä tervehdyslomakkeita sähköpostiisi osoitteesta: ilmoitukset@kansanuutiset.fi Etelä-Savon Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.etela-savo.vasemmisto.fi www.kansanuutiset.fi . krs 00500 Helsinki p. 020 773 7700 www.vasemmistoliitto.fi Hämeentie 29, 6. >> Järjestöhakemisto #FTGUUKV QPPKVVGNGOKUGGP OWKUVCOKUGGP /LQWXODKGHQNDWX +HOVLQNL S WRLPLVWR#VLURODQVDDWLR À ZZZ VLURODQVDDWLR À <UM| 6LURODQ 6llWL| Vasemmistoliitto Vasemmistonuoret Lintulahdenkatu 10, 3
Rosa Liksom
! ? Rosa Liksomin kuvissa sinisissä burkissa vaeltavat
klo 16-21 Köpi Koski & projekti Bussi 53 ja Lähijunat hiekkaharjuun talkootie 4, 01350 vantaa Liput 14 ? puh. 050 571 7330 www.sdpl.fi Yrjö Sirolan Säätiö Lintulahdenkatu 10, 3. p. 050 591 1216 www.vasemmistonaiset.fi RQOLQHDUSD QHW DUSDMDLVHW QHWLVVl 7DYDUD DUSD U\ %HFNHULQWLH +HOVLQNL S Meillä on tutkitusti tyytyväisimmät vakuutusasiakkaat - jo kolmatta kertaa peräkkäin. (EPSI Rating Asiakastyytyväisyystutkimus 2011, 2012, 2013) 2 1 Tervetuloa Turvaan, vanhat ja uudet asiakkaat. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva 01019 5110 www.turva.fi 3. näkökulmia maailmaan, jonka luulemme tuntevamme ennalta. ???????????????????????????? ??????????? ? Tässä voisi olla sinun ilmoituksesi. p. krs 00500 Helsinki p. krs 00500 Helsinki p. 09 7596 0240 ilmoitukset@kansanuutiset.fi Päivän tapahtumat uudesta näkökulmasta. » www.kansanuutiset.fi 8 Pohjois-Karjalan piirijärjestö toiminnanjohtaja Jaakko Turunen 040 638 6007 www.pohjois-karjala. vasemmisto.fi Pohjois-Savon Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Turunen 040 638 6007 www.pohjois-savo.vasemmisto.fi Rosa Liksom # Liksom palaa lyhytproosaan, lajiin, jonka juuri hän toi kirjallisuuteemme ja jonka ehdoton mestari hän edelleen on. Kaakkois-Suomen piirijärjestö toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.kaakkois-suomi. vasemmisto.fi Keski-Suomen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.keski-suomi.vasemmisto.fi Pohjanmaan Vasemmisto toiminnanjohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.pohjanmaa.vasemmisto.fi Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki 0500 584 055 www.pohjois-pohjanmaa. vasemmisto.fi Kainuun Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki 0500 584 055 www.kainuu.vasemmisto.fi Vasemmistoliiton Lapin piiri toiminnanjohtaja Kati Tervo 040 664 6643 www.lappi.vasemmisto.fi Keski-Suomen Vasemmistonuoret Väinönkatu 28 B 14, 40100 Jyväskylä puheenjohtaja Marjukka Huttunen 040 843 6301 keski-suomi@ vasemmistonuoret.fi su 16.11. 020 773 7725 yrjo.sirola@sirolansaatio.fi Vasemmistonaiset Lintulahdenkatu 10, 3. Sörnäisten rantatie 25 A 1 ? 00500 Helsinki . krs 00500 Helsinki p. 09-766429 ?e-mail perinne@tyovaenperinne.fi? ?Kirjasto löytyy myös Facebookista!? www.tyovaenperinne.fi Lapin Vasemmistonuoret Lapinkatu 2, 96190 Rovaniemi puheenjohtaja Jussi Öman 040 731 4145 lappi@vasemmistonuoret.fi Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuoret Pakkahuoneenkatu 19, 90100 Oulu puheenjohtaja Jari-Pekka Kanniainen 040 596 4764 pohjois-pohjanmaa@ vasemmistonuoret.fi Satakunnan Vasemmistonuoret Maaherrankatu 28, 28100 Pori puheenjohtaja Riku-Petteri Vainio 044 3569 187 satakunta@vasemmistonuoret.fi Varsinais-Suomen Vasemmistonuoret Hakakatu 12, 20540 Turku puheenjohtaja Saska Heino (02) 2379 130 (toimisto) varsinais-suomi@ vasemmistonuoret.fi SDPL ry Pioneerit Hämeentie 29, 6. 010 420 2623 sis. narikan www.puistokulma.fi Kaikille avoin työväenliikkeen historian ja työväenperinteen tieteellinen erikoiskirjasto! AUKI TI 10-18, KE 12-18, TO-PE 10-16 Järjestämme viikoittain kirjakahviloita!
Kutsu Demokraattinen lehdistöpalvelu Oy:n ylimääräiseen yhtiökokoukseen Yhtiön osakkaat kutsutaan Demokraattinen lehdistöpalvelu Oy:n ylimääräiseen yhtiökokoukseen. Aika: Keskiviikkona 7.1.2015 klo 13. Paikka: Kansan Uutiset, Vilhonvuorenkatu 11 C 7. krs, Helsinki, kaksi viikkoa ennen ylimääräistä yhtiökokousta. Tapio Tuominen selvitysmies p. Tilintarkastuskertomus selvitysmiehen hallinnosta. Selvitysmiehen lopputilitys, yhtiön viimeinen tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus ovat nähtävillä yhtiön pääkonttorissa c/o Kansan Uutiset, Vilhonvuorenkatu 11 C 7. DLP Oy:n selvitysmiehen lopputilitys. 2. krs, Helsinki. Kokouksessa käsitellään: 1. 050 5304 405 Tampereen Työväen Kesäkoti Oy Syysyhtiökokous 1.12.2014 klo 17.00 Soppa ja Soosi, Pispalan valtatie 21. Esillä yhtiöjärjestyksen määräämät asiat. Tervetuloa. Hallitus 9
Merkittävin syy tuloerojen lisääntymiseen on kaikkein suurituloisimpien ihmisten tulojen kasvu. Suurituloisinta prosenttia lukuun ottamatta suomalaisten tulot ovat nous- » Maailmassa on enemmän vaurautta kuin koskaan. seet hitaasti, huomauttaa Nilsson. Kepa pitää keskeisenä syynä eriarvoisuuden kasvun taustalla sitä, että monikansallisten yritysten valta on lisääntynyt suhteessa valtioihin ja kansalaisiin. Veroparatiisitaloutta tulee suitsia lisäämällä yritystoiminnan ja omistajuuden avoimuutta, vaati Kepa. Maailmantalouden tekijät -kampanjan toteuttavat yhteistyössä Attac, Eettisen kaupan puolesta, Finnwatch, Kepa, Kirkon ulkomaanapu, Pelastakaa Lapset, Plan Suomi, Solidaarisuus, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Lähetysseura, Suomen UNICEF, Suomen World Vision ja WWF Suomi. Niin ovat tehneet myös suomalaiset ?rmat. Nilssonin mukaan tarvitaan yritysvastuusääntöjä yrityksille. . LEHTIKUVA/EMMANUEL DUNAND Kansalaisjärjestöjen kampanja pitää veroparatiiseja yhtenä eriarvoisuuden kasvun syynä. Olemme luottaneet vapaaehtoiseen yhteiskuntavastuuseen liian kauan. Se kutsuu ehdokkaita ja äänestäjiä keskustelemaan eriarvoisuudesta ja kestävästä taloudesta. Kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajat esittävät omat ratkaisunsa kestävään talouteen kampanjan avauksessa tiistaina julkaistuilla videoilla. Kampanjan tausta on se, että tuloja varallisuuserot ovat kasvaneet useimmissa valtioissa viimeksi kuluneiden 30 vuoden aikana. Maailmassa on enemmän vaurautta kuin koskaan, mutta se on jakautunut hyvin epätasaisesti. Kun haastattelimme Timo Soinia vaalikampanjaamme varten, Soini totesi, että hänen mielestään globaalin eriarvoisuuden ratkaisevat viime kädessä kuluttajat. . Tarvitsemme takeita siitä, että yritykset ovat edes arvioineet alihankintaketjunsa ihmisoikeusriskit ja puuttuneet niihin. Rikkain prosentti maailman väestöstä omistaa lähes puolet koko maailman varallisuudesta, joka on 198 000 miljardia euroa. Vuosien 1995 ja 2005 välillä tuloerojen kasvu oli Suomessa nopeampaa kuin missään muussa teollisuusmaassa. . Ongelmana on, ettei meillä kuluttajilla ole täydellistä tietoa tai mahdollisuuksia tietää, millä tavalla ostamamme tuotteet ovat tuotettu. Puolet maailman aikuisväestöstä omistaa vain prosentin 10 maailman varallisuudesta. . Tarvitsemme myös kauppapolitiikkaa, jonka tavoitteena on kestävä kehitys, ei kaupan ja investointien lisääminen hinnalla millä hyvänsä. Nilssonin mukaan kestävää taloutta luodaan esimerkiksi suitsimalla veroparatiiseja, lisäämällä suuryritysten vastuullisuutta ja hillitsemällä ilmastonmuutosta. Veroparatiisitaloudessa monikansallisia yrityksiä ei enää pystytä valvomaan tai verottamaan kunnolla. Yritykset pystyvät järjestämään sisäisen kauppansa ja rahoituksensa niin, että voitot siirretään maihin, joissa veroa tarvitsee maksaa vain vähän tai ei lainkaan. KU www.maailmantaloudentekijat.fi. Äärimmäinen eriarvoisuus näivettää hyvinvointia, hidastaa taloudellista kehitystä ja lisää yhteiskunnallista epävakautta, sanoo Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Eva Nilsson. Maailmantalouden tekijät -kampanja herättää ensi kevään eduskuntavaalien alla keskustelua siitä, miten kestävällä talouspolitiikalla voidaan puuttua eriarvoisuuteen ja luoda hyvinvointia Suomessa ja maailmalla. Yritysten valta kasvattaa eriarvoisuutta Taloudellinen eriarvoisuus ei ole vain köyhien maiden ongelma. Monet suuryritykset ovat syyllistyneet ihmisoikeusloukkauksiin. Viime päivinä esillä on ollut Luxemburg, josta muun muassa Microsoft saa veroetuja. Rikkain prosentti omistaa puolet maailman varallisuudesta » Kansalaisjärjestöjen eduskuntavaalikampanja vaatii puolueilta ratkaisuja kestävään talouteen. MAAILMANTALOUDEN TEKIJÄT on 13 kan- salaisjärjestön eduskuntavaalikampanja. Yritysvoittojen osuuden kasvaminen palkkojen kustannuksella on ollut liian suurta
Tulonjakoa ei hänen mukaansa voi kuitenkaan tarkastella enää vain oikeisto-vasemmisto -näkökulmasta. Kysymys tulonjaosta on silti keskeinen, asemoituupa keskustelussa mihin hyvänsä. Paitsi oikeudenmukaisuudesta, monelle kyse on myös siitä miten yhteiskunta toimii. 118 sivua. ALL OVER PRESS Tuukka Pääkkönen totpaa@utu.? Koko kansa liikkuu? LÄHES KAIKKI tahot ovat nykyään yhtä mieltä liikunnan ja urheilun ruumiillista ja henkistä terveyttä edistävistä vaikutuksista ja siitä, että ihmisten pitäisi liikkua enemmän. Tiivistelmä kokoaa keskeiset tulokset ja kritiikin. myyntimenestys tulonjaosta? Kuulostaa erikoiselta, mutta ranskalaisen taloustieteilijän Thomas Pikettyn tutkimus Le capital au XXIe siècle (Pääoma 2000-luvulla) on herättänyt suurta huomiota ja runsaasti keskustelua ympäri maailman. Englanninkielistä teosta on myyty yli 350 000 ja ranskankielinen laitosta 140 000 kappaletta. Nykyisellään koululiikunta opettaa monet vihaamaan kuntoliikuntaa ja joukkuelajeja pakonomaiselta tuntuvan kilpailun vuoksi. MYÖS MONIEN urheiluseurojen on syytä korjata toimintaansa. Anekdootit, valaisevat esimerkit ja muut hypähdykset sivupoluille tekevät siitä Roineen mukaan ?upean lukuelämyksen?. JESPER ROINE Anna Paju anna.paju@kansanuutiset.? JESPER ROINE: Thomas Pikettyn Pääoma 2000-luvulla. Roine käy läpi myös Pikettya kohtaan esitettyä kritiikkiä. Lisäksi tiivistelmässä on analysoitu Pohjoismaiden tilannetta. Kehitys on kaikissa Pohjoismaissa ollut vuoden 1980 jälkeen samankaltaista: tuloerot ovat kasvaneet ja pääomatuloista on tullut entistä tärkeämpiä. Suurituloisimman prosentin osuus väestöstä pieneni vuosien 1900 ja 1980 välillä, mutta on sen jälkeen lähes kaksinkertaistunut. Suomessa tilanne on 1990-luvun alun jälkeen muuttunut selvästi: pääoma muodostaa nykyään suurimman osan ylimmän yhden prosentin tuloista. Kun nuoria asetetaan tämänkaltaisten valintojen eteen, osa tulevaisuuden menestyjistä lopettaa lajiharjoittelun tai vaihtaa lajin toiseen, koska ei halua lapsena uhrata elämäänsä urheilulle. Moni urheiluseura menettää pitkäaikaisia treenaajia kertomalla 12-vuotiaalle lapselle, että hänen pitää harjoitella vähintään neljästi viikossa, koska seura valmentaa vain ?menestyjiä?. Kilpailullisuus vainoaa liikuntakasvatusta jo peruskoulusta lähtien. Jos todella uskot markkinatalouteen, talouseliitin vaikutusvalta polittiisiin päätöksiin pitäisi olla sinusta huolestuttavaa, huomauttaa Roine. esittelee Pikettyn tutkimusta ja sen keskeiset tulokset sekä millaisiin tietoihin hänen analyysinsä perustuu. lajeja vai ei. Koululiikunnassa ei opeteta suhtautumaan liikuntaan ja urheiluun yksilöllisenä haasteena, jossa jokainen asettaa omat tavoitteensa ja harjoittelee omista lähtökohdistaan. Siitäkin huolimatta, että alati laajeneva kuntosalibisnes ei siitä pidä. Tulojen jakautumisen voidaan nähdä vaikuttavan yhteiskuntaan kahta väylää pitkin: taloudellista ja poliittista. Taloudellinen väylä tarkoittaa sitä, että ihmisen päätökset vaikkapa koulutuksesta määräytyvät sekä sen mukaan, mitä resursseja hänellä on käytössään, että sen mukaan, mihin hän odottaa päätöksensä (taloudellisessa mielessä) johtavan. Varallisuuden suuri keskittymi- nen voi vaikuttaa poliittisiin prosesseihin esimerkiksi lobbauksen ja kampanja-avustusten muodossa. Tällainen vaikutus voi vääristää kilpailua. . Töiden muuttuessa arkiliikuntaa tarjoavista töistä tuki- ja liikuntaelinsairauksille altistaviksi liikkumattomiksi istumatöiksi vapaaehtoisen liikunnan merkitys ihmisen kehon kunnon ylläpitäjänä kasvaa. Hän pohjaa teoriansa tietoon 1900-luvun tulo- ja varallisuuseroista sekä pääoman ja tulojen välisestä suhteesta 1700-luvulta lähtien. Tällaista tietoa ei aiemmin ole ollut saatavilla. KOHUTEOS JA nimeää keskeisimmäksi johtopäätökseen sen, että yksityiseen omistukseen perustuvassa markkiPIKETTY ITSE nataloudessa on tekijöitä, joista osa lisää tasa-arvoa ja osa vähentää sitä. Merkittävin sekä eri maiden että yksilöiden eriarvoisuutta tasoittava voima on hänen mukaansa tiedon ja koulutuksen jakaminen. . Liikuntatunnit rakentuvat pitkälti kilpailullisten joukkuelajien päälle ja liikunnan numerot jakautuvat lähinnä sen mukaan harrastaako lapsi jääkiekkoa, jalkapalloa tai muita ?hyviä. Kaikista ei voi tulla huippu-urheilijoita, mutta kaikki ihmiset voidaan saada liikkumaan, jos heidät opetetaan nauttimaan siitä. Sen tekijä on Suomessa vieraillut Tukholman kauppakorkeakoulun kansantaloustieteen dosentti Jesper Roine. . Viimeaikoina yleistynyt kehonpainoharjoittelu, jossa kuntoliikkeitä harjoitellaan omaa kehoa ja kiinteitä tukipisteitä apuna käyttäen, on tästä hyvä esimerkki. Ratkaisuksi tähän Piketty ehdottaa progressiivista varallisuusveroa. ROINEEN MIELESTÄ keskustelu Pikettyn teoksesta typistyy liian usein asetelmaan, jossa ollaan joko puolesta tai vastaan. Hyvinvoinnista ei pidä tehdä rikkaiden etuoikeutta. Pikaväylä Pikettyn tutkimukseen » Thomas Pikettyn kohuteos taloudesta odottaa yhä suomennostaan. Muutaman kehonpainoharjoittelupaikan rakentaminen suurimpiin kasvukeskuksiin maksaisi itsensä nopeasti takaisin. Ihmisiä tulisi opettaa koulusta lähtien liikkumaan omaa kehoaan hyväksikäyttäen. Se, mikä Pikettyn teoksessa on uutta, on valtavan laaja tausta-aineisto, joiden perusteella hän on kyennyt tekemään aiempaa kattavampia johtopäätöksiä siitä miten tulonjako kehittyy, kuvailee Roine. Merkittävä ero klassisiin talousteorioihin on, ettei Piketty tyydy esittämään vain teoriaa siitä miten talouden voi ajatella toimivan. Se, ettei ihmisiä kouluteta, on Pikettyn mielestä ihmiskunnan mahdollisuuksien haaskaamista, sanoo Roine. Eriarvoisuutta puolestaan lisää se, että keskittyneet pääomatulot kasvavat työtuloja nopeammin. Yhtenä syynä tähän Roine pitää vuonna 1993 toteutettua verouudistusta. Kolumni ROINEEN TIIVISTELMÄ toteaa alkuperäisteoksen olevan laajuudestaan huolimatta jo itsessään tiivistelmä suuresta määrästä tutkimuskirjallisuutta. Roine toivookin, että hänen koosteensa rohkaisisi lukijoita tarttumaan myös alkuperäiseen, 970-sivuiseen tiiliskiveen. Kuntien pitää panostaa myös maksuttomien liikuntamahdollisuuksien pururatojen, ulkoilupaikkojen, puistoharjoittelualueiden ylläpitoon. Kuluneella viikolla teos palkittiin Financial Timesin vuoden 2014 parhaana talouskirjana. Kirjaa ei ole käännetty suomeksi, mutta nyt siitä on saatavilla napakka tiivistelmä. Kooste ja pohjoismainen näkökulma. Art House 2014. Suomalainen yhteiskunta ei ole osannut reagoida tähän muutokseen tai se ei ainakaan näy kouluopetuksessa, urheiluseuratoiminnassa ja valtion liikuntapoliittisissa linjauksissa. Kilpailullisuus ja kalleus ovat kaksi varminta tapaa karkottaa suuri osa liikunnan harrastajista takaisin kotisohville. Oikeanlaisella liikuntakasvatuksella parannetaan ihmisten fyysistä ja henkistä työkykyä, vähennetään sairaudenhoidon kustannuksia ja lisätään yleistä hyvinvointia. » Koululiikunta opettaa monet vihaamaan kuntoliikuntaa. Kirjoittaja on turkulainen putkiasentaja. 11. Urheiluseurojen talous ei kehity sulkemalla vähemmän treenaavat ja vähemmän lahjakkaat niiden ulkopuolelle. Liikuntaa voi harjoitella myös ilman varallisuutta
Se on sekoilua, joka virkavallan pitäisi hoitaa sen sijaan, että muualta Suomesta tulee ihmisiä käyttämään oman käden oikeutta. Hän viittaa niin sanottuihin kodinturvajoukkoihin, äärioikeistolaisiin porukoihin,. Jengissä on 8?10 huonosti voivaa lasta, niin suomalaisia kuin maahanmuuttajapoikia. Tuntityöntekijä Moe Isse tuntee monien perheetkin. . Vähän sama kuin väite, että maahanmuuttajanuoret vetelehtivät aina Asematunnelissa. Meiltä he voivat kysyä mitä vaan, Pitkäranta kertoo. Mitä nuoret kysyvät? 12 . Miksi kaupat ovat kiinni jouluna, mikä on joulurauha, mikä on pyhäinpäivä, Pitkäranta luettelee. . Nyt kuitenkin jahdataan vain somaleita, Isse sanoo. . Mennessäni töistä kotiin metrossa perjantai-iltana 11:n maissa havaitsin, että tosiaan, iso osa on kännissä. Siellä on muutamia nuoria, mutta siellä eivät ole ne nuoret, jotka menevät aamulla kouluun tai töihin. Niinpä näyttää siltä, että kaikki ovat kännissä, hän sanoo. . Hakkaajat ovat pikkupoikia, jotka eivät vieläkään ymmärrä, mitä tekevät. Itiksessä kohtaavat » Nuorisotalolla oiotaan harhaluuloja. TEKSTI Tuula Kärki KUVAT Anna Upola-Lehto NUORISOTYÖNTEKIJÄ Sanna Pitkäranta on tuntenut vuosia suurimman osan Itäkeskuksen nuorisotalon nuorista. Tai miksi kaikki suomalaiset naiset ovat kännissä perjantai-iltana. Tästä kysymyksestä Pitkäranta yllättyi. . Ette näe niitä, jotka ovat vaikkapa kotona selvin päin. Se tuntee kaikki, talolla käyvät pojat sanovat. Suurin osa kävijöistä on maahanmuuttajia. Nuoriso-ohjaaja saattaa olla opettajien lisäksi ainoa kantasuomalainen aikuinen, jonka ulkomaalaistaustainen nuori tuntee. . Kun puhuimme asiasta, sanoin, että te näette ne, jotka ovat kännissä. He ovat kotona nukkumassa. Harha ulkomaalaisjengeistä Me tulimme pakoon korvan vierestä viuhuvia luoteja. Samanlaiseen harhaan perustuu käsitys siitä, että maahanmuuttajajengit olisivat kesällä ja syksyllä riehuneet Helsingissä pahoinpitelemässä viattomia ohikulkijoita. Nuorisotyöntekijät tuntevat niitäkin nuoria, jotka ovat olleet mukana pahoinpitelyissä.
Yritämme taistella sitä vastaan, mutta . Tytöillä Sanna Pitkärannan mukaan pojat viihtyvät Kipinässä iltaisin, tytöt iltapäivisin. on tylsää, tuntityöntekijä Moe Isse arvioi. Iltapäivisin tilanne on toinen. . Käyttäydy paremmin kuin vastapuoli. Kaveriporukassa ei pelota, mutta silloin pelottaa, kun vaikkapa yksin hakee pikkusiskon hoidosta, hän kertoo. daan kokea täälläkin jopa viholliseksi eikä sen kanssa haluta olla tekemisissä kuin äärimmäisessä hädässä. Pitkäranta pahoittelee sitä, että usein vanhemmat kehottavat lapsiaan olemaan väittämättä välikohtauksista. . ?Itis on avoin ja eloisa? ITÄKESKUKSEN nuorten toimitalo Kipinä täytti lokakuun viimeinen päivä 30 vuotta. Kasvamassa on nuta-tyttöjen sukupolvi, Fifassa ja häviän 6?0, Isse sanoo. Pitkäranta iloitsee. MONILLE NUORISOTALOILLE kertyy määrättyjen Juhlapäivänä Isse on saanut hien pintaan kansallisuuksien nuoria. pomppimalla pienten kanssa. . Se on Helsinin kaupungin avoimen nuorisotyön tila. . Itis on avoin, eloisa ja helppo. laulaessa. kaikki Elvis Momba Beputo (vas.), Rashid Mohamed, Jamal Muuse ja Hai Vu Lam . Peruskieliä meillä on 17. Nuorissa on afganistanilaisia, irakilaisia, iranilaisia, turkkilaisia, kongolaisia, virolaisia, venäläisiä, assyrialaisia, t?et?eenejä, somalialaisia, nepalilaisia, kurdeja, Kosovon albaaneja.... ILTAKÄVIJÖISTÄ 90 prosenttia on poikia. . Monet nuoret pelkäävät. Siksi poliisi voi- Yksi keskeinen puheenaihe nuorisotalolla tänä syksynä onkin ollut se, mitä tehdä, kun rasisti huutelee tai aggressiivinen korsto tunkee viereen istumaan. . Aikuiset miehet haluavat mennä vetämään pataan pikkulapsia, Isse ihmettelee. Pahoinpitelyt on yhdistetty Itäkeskuksen nuoriin. . Samaan aikaan me täällä nutalla yritämme selittää, että ketään ei saa lyödä. Ole ystävällinen Aikuiset lyövät lapsia Tuntityöntekijä Moe Isse tuntee monen nuorisotalolla käyvän nuoren perheet. Pitkäranta ei pidä yllättävänä sitä, että lasten käsitys siitä, saako lyödä, voi olla hatara. . Välillä tuntuu, että taulut putoilevat, kun nuoriso kääntyy. . Usein lähtömaassa luottamus viranomaisiin voi olla todella huono. Vieraat aikuiset pysäyttävät poikia ja huutelevat, että kuulutko lapsenhakkaajiin, Pitkäranta kuvailee seurauksia. Nuoriin kohdistuneet vihanpurkaukset näkyvät nuorisotalon kävijämäärissä. Yllätä olemalla ystävällinen ja asiallinen. Älä hauku. Teen sitä, mitä nämä tekevät ja katson, 3?6-luokkalaisista 90 prosenttia on tyttöjä. etteivät tappele. Tytöt eivät viihdy, kun tilat ovat ahtaat ja meno äänekästä. Pleikkaa voi olla pelaamassa neljää eri äidinkieltä puhuvaa poikaa, Pitkäranta sanoo. . Joskus otan matsia . Itis on risteyspaikka, jonne kaikki pääsevät helposti ja täältä pääsee kotiin helposti, nuorisotyöntekijä Sanna Pitkäranta sanoo. Itäkeskuksen nuorisotalolla kävijöistä 90 prosenttia maahanmuuttajataustaisia. Nutalla käy lähes kaikkia Helsingin kansallisuuksia. . Ei ole nurkkaa, jossa voisi rauhoittua, Pitkäranta arvelee. Tilat ovat pienetyneet vuosi vuodelta ja nyt ollaan keittön, aulan ja kahden huoneen tilassa. Ne jaksavat enemmän kuin minä. jokainen saa valita, mihin menee, Isse sanoo. Isojen kanssa ilta kuluu läppää ja ylävitoItäkeskuksessa käyvät kaikki. sia heittäessä, biljardia pelatessa, singstaria . Välillä se toimii näillä, välillä hermo ei pidä. Jatkuu seuraavalla sivulla 13. Se ei kuitenkaan tehnyt sitä. . Parhaana päivänä olemme laskeneet, että paikalla on 29 kieltä plus suomi. Aikuinen suomalainen nainen löi kassajonossa 11-vuotiasta ulkomaalaistaustaista tyttöä limupullolla ja huusi, että poistukaa tästä maasta. Jos kukaan ei puolusta, niin kyllä viesti on se, että lasta saa lyödä, koska se nauraa. Nutalla tytöt eivät kiinnosta poikia, kun on peliohjain kädessä. Viikonloppuiltana kävijöitä voi olla lähes sata. . Kukaan ei reagoinut, hän kertoo. Hän kehotti perhettä tekemään rikosilmoituksen tapauksesta. kavereita pienestä lähtien. jotka ilmoittivat partioivansa Helsingin kaduilla suojellakseen nuorisoa. . Se vie kärjen rasistin hyökkäykseltä, Pitkäranta neuvoo. . Minusta se on väärin. Hän kertoo toisesta tapauksesta, jossa viisikymppinen mies löi 12-vuotiasta poikaa Rkioskilla, koska tämä nauroi.
Ollaan liikuttu pienestä asti samassa porukassa. Hailla on vielä vuosi nuta-aikaa jäljellä. Täysi-ikäiset haaveilevat omasta asunnosta ja oman elämän rakentamisesta kahden kulttuurin väliin. On helppo yrittää löytää itselleen musta lammas ja tekosyy. Joutuu silmätikuksi, vaikka esimerkiksi se lastenvaunujuttu ei ollut edes totta, Isse sanoo. Hän viittaa tapaukseen, jossa kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma väitti sosiaalitoimiston kustantavan maahanmuuttajille uudet kalliit lastenvaunut. . Ollaan käyty pienestä asti, Hai Vu Lam sanoo. . Muut osat voin ymmärtää, mutta ulkomaalaisvastaisuutta en ymmärrä koskaan, hän sanoo. Hänestä Suomessa mentiin jo parempaan suuntaan rasismin suhteen. . Hän sanoo, että jo silloin näki, miten ulkomaalaisvastaisuus nousee, kun maalla menee taloudellisesti huonosti. . Jos asuisin jossain muussa maassa, haluaisin sielläkin armeijaan. vat Itäkeskuksen nuorisotalolla. . Olen ollut pienestä pitäen kiinnostunut pankkialasta. Sama asia, paitsi, että me emme tulleet viettämään eläkepäiviä, me tulimme pakoon korvan vierestä viuhuvia luoteja. Hyvää elämää turvallisessa Itä-Helsingissä ELVIS MOMBA BEPUTO, Hai Vu Lam ja Jamal Muuse hengaa- . Täällä mulla on hyvä elämä, hän sanoo. . Mun mielestä kaikki on tasa-arvoisia. Rasismi voi tulla vastaan näsäviisaissa vitseissä tai busseissa, kun ihmiset huutavat kännissä vaikka mitä. Isse asui lapsena Kulosaaressa. . Me olimme Kulosaaren ainoa afrikkalainen perhe. Vähän meitä ihmeteltiin, mutta positiiviseen sävyyn. Vaikeampaa on löytää ongelmaan ratkaisu, joka on kummallekin osapuolelle hyödyllinen. Isse toteaa, että Suomessa on saman verran somaleja kuin Espanjan Costa del Solilla suomalaisia, 15 000 kumpiakin. . Fysiikkaa, kemiaa, matikkaa, äikkää, liikuntaa ja terveystietoa, Muuse luettelee. . Politiikassa jyllää perussuomalainen ajattelu, markka pois, eroon EU:sta. Rukousten aikaan poliisit sitten olivatkin paikalla rauhoittamassa tilannetta. Tuula Kärki. Jos sijoitetaan kaikki maahanmuuttajat samoille kulmille muiden köyhien kanssa, alkaa porukka kytätä, onko pakolaisella Timberlandit jalassa ja millaisia lastenvaunuja tämä työntää. . Mä tulen yleensä kaikkien kanssa toimeen. Hän ei huutele takaisin rasisteille. . Vaikka pitäisi kysyä, mikä johtaa tällaiseen, hän sanoo ja antaa vastauksen: . Totta kai tykkään, hän sanoo. Töitäkin hän uskoo saavansa. . Ne juoksee, kun skinejä tulee vastaan enemmän kuin muutama. Pahinta oli syyslomien aikaan. . Hän on viihtynyt. Mutta: . Ei olla menty niin pitkälle tulevaisuuteen, Muuse sanoo. Suomalainen tai vähän suomalainen 19-vuotias Vu Lam on suomalainen. . Ei se myöskään ole kivaa. Kehotamme miettimään, kannattaako tapella ja mahdollisesti saada pahoinpitelysyyte, joka vaikeuttaa omaa elämää. Jos on ennakkoluuloa, kun tulee uuteen paikkaan, näkee huonot puolet, hän jatkaa. . Täällä me tavataan ja sit saatetaan hengata jossain muualla. ITÄ-HELSINKI on mukava. . Hyvät koulut ja tälleen. koulussa on hauskaa. Mullekin yksi nainen tuli metrossa sanomaan, että saan ilmaiseksi kaikkea uutta ja hän joutuu pärjäämään viimevuotisilla. Momba Beputo opiskelee merkonomiksi. . Juttu elää totena, hän harmittelee. . Mä useimmiten kävelen vain ohi, jos huutelijat ovat kännipäissään eivätkä joskus edes tajua mitä puhuvat. Mutta jos ne on selvin päin, mä ainakin yritän jutella niiden kanssa. Hän puhuu skinheadeista, kodinturvajoukoista, sosiaalisen median mustasta listasta, jolla oli mukahakkaajia. . Eriarvoistuminen. Hän sanoo silti viihtyvänsä Itä-Helsingissä. tää tehdä työtä, oikeasti vaivautua ja olla hyvä motivaatio päällä. Muuse opiskelee Stadin ammattiopistossa konemetallialaa ja menee tammikuussa työharjoitteluun. . Nyt on tosi paljon rauhoittunut, hän sanoo. Bakayoko kertoo myös häiriköinnistä Itäkeskuksen moskeijalla. Kaikki sillä listalla on mun kavereita, ne eivät ole oikeasti tehneet mitään, hän sanoo. . Englantia. Ei vaikuta mun elämään paljon. Koska kaikki kaverit ovat aina täällä, Vu Lam sanoo. . Se lista on lavastettu. Kauppaopiston jälkeen haen kauppakorkeakouluun tai johonkin ammattikorkeakouluun, hän sanoo. Vu Lam haluaa lukion jälkeen tekniseen korkeakouluun opiskelemaan rakennusinsinööriksi. . Kongolainen, mutta Suomessa syntynyt, hän määrittelee. . Jatkoa edelliseltä sivulta Niinpä puhutaan myös siitä, että kannattaako pilata oma elämä vain siksi, että rasistit huutelevat. . Emmä nyt niitä kaikkia hyvin osaa, mutta vanhemmat osaa. Bakayoko opiskelee rakennusalaa Stadin ammattiopistossa. . Osa on peloissaan eikä uskalla kävellä yksin kotiin. Siihen tarvitaan työtä ja palkka. Tavallisesti asiat, joista puhutaan, ovat olleet vähän erilaisia. . Niille on tullut uhkauksia, tappoviestejä. Keväällä tehtiin iso kasa kesätyöhakemuksia, Pitkäranta luettelee. Mentiin jo parempaan Somaliasta puolitoistavuotiaana Suomeen tullut Isse vietti nuoruutensa nuorisotaloilla. On kiva oppia uutta sielläkin. Armeija ei Bakayokolle liity varsinaisesti suomalaisuuteen. . Turvallinen, Vu Lam kuvailee. Niille, jotka väittävät, että itä ei ole turvallinen, hän sanoo, että kyse on ennakkoluulosta. . Olen syntynyt Suomessa. Oon aika vahva matikassa, hän sanoo. Jatkosuunnitelmat ovat selvät. . Kyllä ne sen jälkeenkin joustaa, hän uskoo. Myös Myllypurossa asuvalle Salfu Bakayokolle Itiksen nuorisotalo on tärkeä paikka. . Kukaan ei jaksa olla kateellinen jollekin pakolaisperheelle. Tää on arkielämää, että ollaan täällä ja nähdään frendei. Nutalla pelataan Fifaa, pingistä, biljardia, jutellaan kavereitten kanssa. . Ihmiset tulivat juttelemaan, annettiin naapuriapua puolin ja toisin, hän kertoo. . Voi olla, että töitä ei löydy, kun on rikosrekisteri. Sanoin, että puhut väärälle ihmiselle, mä oon menossa töihin. Musta lammas ja tekosyy Isseä huvittaa se, että lehdissä Itäkeskusta on kesän pahoinpitelyjen vuoksi verrattu Malmöhön ja Tukholman Rinkebyhyn esimerkkinä hallitsemattomasta maahanmuutosta. . Kukaan ei tee sulle täällä mitään pahaa, hän sanoo. Sitä pojat eivät ole miettineet, aikovatko asua Itä-Helsingissä jatkossakin. . En ole syntynyt Suomessa enkä ehkä laske itseäni suomalaiseksi, mutta kun asun täällä, niin kai olen suomalainen, arvioi syntyperältään somalialainen Jamal. 19-vuotias Bakayoko on syntynyt Norsunluurannikolla ja tullut Suomeen seitsemänvuotiaana. . Mun kaverilla on ?rma ja yritän saada häneltä kesätyö- tai työharjoittelupaikan. Sitten odottaa armeija. BAKAYOKO ON asunut Suomessa vain Itä-Helsingissä: Herttoniemessä ja Myllypurossa. Jos joku haukkuu mua, eihän mua huvita keskustella, hän sanoo Packalénille. . Nyt taas on otettu askelia taaksepäin. Ja kun on lähetystöt ja kansainväliset koulut, on totuttu kaikenlaisiin ihmisiin. Issen mielestä kotoutettavia ihmisiä kannattaakin asuttaa eri puolille. Ruotsia mulle ei lasketa, kun se on mulle vasta viides kieli. Sen edellä ovat somalia, suomi, arabia ja englanti. . Odotus on tuntea olonsa turvattomaksi. Leimaaminen ei kuitenkaan tunnu paljon Vu Lamia heilauttavan. . Vaikka täällä käy kymmenittäin tyyppejä, kaikki on tuttuja naamoja. Sen eteen piPOIKIEN MIELESTÄ 14 Salfu Bakayoko kohtaa silloin tällöin rasismia. Se on se hauskaa ja kiinnostavaa. Että miettikää, onko se sen arvoista. Nutan porukka odottaa työelämää ja itsenäistymistä. . Tyttö- tai poikaongelmia, niitä asioita, joita ei voi kertoa vanhemmille, kun ollaan kahden kulttuurin välissä. Mullakin matematiikka on aika vahva, mutta kyllä pitkä matematiikka on aika haasteellista. Tietysti mulla on vietnamilainen tausta, hän sanoo. Kauppaopistossa opiskeleva Momba Beputo, 18, ei tunne olevansa suomalainen. . Olen aina halunnut käydä sen. Chillaillaan vaan, Jamal Muuse sanoo. Itä-Helsingistä kotoisin olevat nuoret miehet eivät käy muilla nuorisotaloilla. . Ikäraja on 20. . Totta kai se näkyy yhteiskunnassa. Hänen mielestään esimerkiksi perussuomalainen kansanedustaja Tom Packalén lietsoo väkivallan ilmapiiriä. . Hän alkoi itkeä. Kulosaaressa ihmisillä menee hyvin. Välillä täällä kohtaa rasisteja. Se ei pelota. . Me ollaan asuttu täällä pienestä asti ja tämä tuntuu kodilta. Mulla on paljon ystäviä. Totta kai aion käydä armeijan
Silloin lastensairaalakin olisi voitu rakentaa verovaroin, ja se olisi jo pystyssä ja toiminnassa?, Lapintie kirjoittaa blogissaan. MOT-ohjelma paljasti monien suo- malaistenkin yhtiöiden erilaisin yhtiöjärjestelyin ja konsernin sisäisten lainakikkailujen avulla välttyneen verotukselta lähes täysin. Ylen MOT-ohjelma paljasti uuden lastensairaalan rakentavan SRV:n toiminnan Luxemburgin veroparatiisissa. ?Rakennusyhtiön sopisi aloittaa hyvän tekeminen siitä, että itse maksaisi oman osansa veroista. Samaan aikaan ne ovat tehneet kymmenien miljoonien eurojen voittoja. Jälkimmäinen on vuosien ajan kanavoinut rahaliikennettään Luxemburgin kautta ja sen takia maksanut veroja noin 700 000 euroa yli kahden miljardin euron liiketoiminnasta. Spiegel lainaa EU:n edellisen komission kilpailukomissaarin Joaquín Almunian Luxemburgin hallitukselle lähettämää kirjettä, jossa hän syyttää maata epäreilun kilpailuedun tarjoamisesta Fiatille. Luxemburgin ulkoministeri Jean Asselborn on luvannut uudistuksia maan verolainsäädäntöön. Juncker itse sanoi keskiviikkona ottavansa asiassa poliittisen vastuun, mutta korosti, että järjestelyt olivat laillisia. Komission eroa tutkitaan jo Europarlamentin yhtyneen vasemmiston GUE/NGL-ryhmä yrittää saada aikaan luottamuslauseäänes- » Monissa tapauksissa veroprosentit ovat painuneet lähelle nollaa. tyksen Junckerin asemasta. Viranomaiset alkoivat saada tietoja vasta, kun Juncker menetti vuosi sitten vaaleissa paikkansa. KU LEHTIKUVA/MIKKO STIG Härskiä toimintaa ja hätkähdyttävää piittaamattomuutta, tuomitsee Annika Lapintie rakennusyhtiö SRV:n veroparatiisikytkennän. 15. Ryhmän puheenjohtajan Gabi Zimmerin mukaan komissiota ei voi johtaa henkilö, joka on kuin kettu kanatarhan vartijana, kun EU samaan aikaan pyrkii saamaan epäreilua verokilpailua kuriin harmonisoimalla EU-maiden yritysveropohjaa. Luottamuslauseäänestys voidaan järjestää, jos vähintään kymmenen prosenttia europarlamentaarikoista vaatii sitä. Spiegelin haastatteleman asiantuntijan mukaan Juncker voi vielä selvitä luottamuksen mittaamisesta, mutta jos Luxemburgin todistetaan antaneen laitonta veroapua yrityksille, tilanne on toinen. EU:n lakiasiantuntijat selvittävätkin jo, tarkoittaisiko komission puheenjohtajan ero koko komission eroa, Spiegel kertoi maanantaina. Tutkivien journalistien paljastamat järjestelyt ovat laillisia, mutta veroasiantuntijoiden mukaan ongelmallisia. ?Vedätysten ja keplottelujen seurauksena suomalaisille veronmaksajille ja rehellisille, vastuullisille yrityksille jää maksettaviksi suurempi osuus veroista?, Lapintie toteaa. piittaamattomuutta ja elinkeinoelämän asennetta verovuodon paljastumisesta HÄTK ÄHDY T TÄVÄ Ä osoitti Lapintien mielestä työnantajajärjestö EK:n puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila, joka on myös rakennusliike SRV:n hallituksen puheenjohtaja ja pääomistaja. Monissa tapauksissa veroprosentit ovat painuneet lähelle nollaa. Juncker oli 19 vuotta pääministerinä Nyt paljastuneet Luxemburgin veroparatiisikäytännöt luotiin Junckerin 19 vuotta kestäneellä pääministerikaudella. Hän myös esti EU:n kilpailuviranomaisten ja muiden ulkopuolisten yritykset tutkia maan verojärjestelmää. ICIJ:n saamat vuodetut asiakirjat paljastavat, että Luxemburg on vuosia tehtaillut sitovia ennakkosopimuksia suuryritysten kanssa tavoitteena, että ne maksavat mahdollisimman vähän veroja. Der Spiegelin mukaan EU:n kilpailuviranomaisilla on kohtalainen varmuus ainakin Amazonin ja Fiat Chryslerin Luxemburgin kanssa tekemistä ve- rosopimuksista. LEHTIKUVA/JOHN THYS EU:n komission tuore puheenjohtaja JeanClaude Juncker on pinteessä Luxemburgia koskevien veropaljastusten takia. EU:ssa kohu Junckerin veroparatiisimenneisyydestä » Komission tuore puheenjohtaja otti poliittisen vastuun, mutta sanoi Luxemburgin järjestelyjen olleen laillisia. EU:n komission puheenjohtajana aloittaneen Luxemburgin entisen pääministerin Jean-Claude Junckerin palli heiluu. Syynä ovat kansainvälisten tutkivien toimittajien yhteistyöelimen ICIJ:n (International Consortium of Investigative Journalists) tuoreet paljastukset Luxemburgin roolista veroparatiisina. Yleisradion toimittajan kysymyksen SRV:n veroparatiisikytköksistä Etelärannan pomo kuittasi tylysti: ?Älä viitsi inttää!? Ei voi kuin todeta presidentti Sauli Niinistön maanantaina lausumaa opettavaista venäläistä sananlaskua hieman mukaillen ?Kapitalisti ottaa sen, mikä on irrotettavissa?, Lapintie jatkaa. Suomessa niistä kertoi Ylen MOT-ohjelma maanantaina. MOT:n mukaan suomalaisista yrityksistä pakkausmateriaaleja valmistava Huhtamäki ja rakennusyhtiö SRV ovat tehneet Luxemburgin verottajan kanssa ainakin yhdet ennakVASTA LOKAKUUSSA kosopimukset verotuksestaan. KU ?Härskiä toimintaa lastensairaalan rakentajalta? VASEMMISTOLIITON eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie pitää rakennusliike SRV:n toimintaa härskinä
sanottakoon sitä suvereeniksi demokratiaksi . Vaikeampi on tietenkin osoittaa, oliko asenne kovinkin syvää ja levinnyttä . - - . Iloitsen, että käteni saavat osaltaan auttaa kulttuurimme nousua. Godot?n odottelu juontuu epätoivosta ja avuttomuudesta; ihmisillä ei ole voimaa muuttaa arkeaan ja elinolojaan ja siksi he panevat toivonsa johonkin näkymättömään, täsmällisesti määrittelemättömään. ?Ulkoa tuleva pelastus?, sanoo Havel, ?se on vailla toivoa olevien ihmisten toivoa.? Toisen odotustyypin hän määrittelee näin: ?[Se] perustui tietoon, että oli periaatteessa järkevää olla jotakin vastaan ja puhua Suomessa astuttiin tuolloin aikakausien murroskohdan yli, yli kuilun sodasta kohti rauhaa, menneestä tulevaan. SKDL:n juliste, jota käytettiin 17.?18. Äkkiä oli heräämässä luottamus omiin voimiin, kansanvallan ja poliittis-sosiaalisten oikeuksien toteutumiseen, lyhyesti sanoen: inhimilliseen nousukauteen. yhtä täysimääräisesti . Odotuksen ja toivon kategoriat » SKDL vastasi monensuuntaisiin toiveisiin syksyllä 1944. mutta mihin 16 ovi avautuisi, sitä ei tiennyt kukaan. Suomalaisissa velloi paitsi monenlaisia pelkoja, myös toiveita, toivoa ja odotusta. Odottamisen lajit T?ekkoslovakian vuoden 1989 murroskohdan symboli, kirjailija Václav Havel on erottanut inhimillisen toivon ja odotuksen kaksi perustyyppiä. Ensinnäkin on odottamista, jonkalaisen tunnemme Samuel Beckettin tunnetusta näytelmästä Huomenna hän tulee: siinä kaksi miestä odottaa salaperäistä avainhenkilöä, Godot?ta, joka ei koskaan saavu. maaliskuuta 1945 järjestettyjen eduskuntavaalien kampanjassa. totta yksinkertaisesti siksi, että niin oli oikein, spekuloimatta lainkaan, johtaisiko se mihinkään huomenna tai ylihuomenna tai edes joskus - - ? ?[Se oli] odottamista toivon, ei toivottomuuden ilmentymänä?, Havel toteaa. Hänen mukaansa voi siis ilmetä negatiivista turhan odottamista, pelastususkoa . ei ollut kyennyt. toiselta puolen ollaan ?uuden ajan kynnyksellä?, missä pian jo ?valaisevat sydäntemme ja älyjemme lämpöiset säteet?. Kirjoittajat olivat kulttuurin ja taiteen ihmisiä, ehkä jollain tapaa tarkka-aistisempia, sensitiivisempiä kuin me tavallinen kansa. Joka tapauksessa näiden kahden sanat hyvin kuvastavat laveamminkin niitä tunnetiloja, jotka valtasivat alaa jatkosodan jälkeen, välirauhansopimuksen oloissa. Todellakin: Suomessa astuttiin tuolloin aikakausien murroskohdan yli, yli kuilun sodasta kohti rauhaa, menneestä tulevaan. Oli laaja sosiaalipsykologinen tausta, sisällissodan trauma ja lapualaisvuosien syrjintä, lähimotiivina Saksa-aseveljeys ja SDP:n johdon osuus sotapolitiikassa. TEKSTI Veli-Pekka Leppänen KIRJAILIJA-TOIMITTAJA Erkki Vala . vai pelkästään sinänsä tuttua porukassa huutelua ja suunpieksäntää. Joka tapauksessa vahvana, kiistatta vallitsevampana, välittyi se toinen odottamisen tapa. Hannu Salaman Siinä näkijä missä tekijä -romaanissa muuan sodan ja sorron ahtaalle ajama Pispalan toveri äyskäisee: ?Tulis isä Stalin ja löis kasaan tän koko paskan!? Samansukuista äkkivääryyttä totta kai esiintyi rauhan tultuakin, joukkokokouksissa ja järjestöissä kuului puheita, että Neuvostoliiton on annettava hoitaa asiat pikaisesti kuntoon. ja ovat ?sammuneet soihdut. Itsenäisyyden ensimmäisen neljännesvuosisatamme poliittinen järjestelmä . Valottomimpaan Godot-tilanteeseen hän joutui kun vastaanotti sosialistista oikeutta 1970?80-luvulla vankilassa, mutta kansanliikkeeseen nojaavan toivon ja toiveikkuuden hän sai . Oli se kamala vahinko että hänen piti kuolla juuri uuden ajan kynnyksellä. kirjoitti 21. lokakuuta 1944 Tukholmasta Suomeen Arvo Turtiaiselle: ?Kovin minuun koski Katin kuolema täällä. Vieläkin tahtoo tulla kyyneleet silmiin, kun ajattelen Katin vaikeata elämää ja hänen lahjomatonta rehellisyyttään runoilijana ja ihmisenä. keväällä 1944 kuolleen Katri Valan veli . Nyt vasta alkaa ymmärtää, että hän taisteli ja kärsi meidän kaikkien puolestamme, oli Suomen kansan vapaudenkaipuun tulkki pimeänä aikakautena.? Toinen lainaus on peräisin kirjeestä, jonka taiteilija Tapio Tapiovaara lähetti tuolla samalla viikolla Kuopiosta, ja niin ikään Turtiaiselle: ?Olen onnellinen, että nämä raskaat vuodet ovat ohi ja voin nähdä ajan, jolloin ajatuksilla, joita sydämeni on hellinyt, on mahdollisuus kehittyä ja kantaa hedelmää. Vastaus odotuksiin? Sodan jälkeen oli suomalaisen rahvaan odotushorisontti tulvillaan, mutta kumpaa odottamisen ja toivon kategoriaa siihen enemmän kätkeytyi? Sotavuosina proletariaatin piirissä oli rehottanut roima annos Godot-ajattelua. Tulenkantajina meidän tulee nyt sytyttää uudet ja toisten sammuneet soihdut, kunnes maata valaisevat sydäntemme ja älyjemme lämpöiset säteet.? Kaksi ihmistä ja kirjettä, samansuuntaisia ajatuksia. On ensinnäkin ?vapaudenkaipuun tulkki pimeänä aikakautena. toiselta puolen on periaatteellista ja realistisista oletuksista kumpuavaa toivoa, sanoisinko kunniallista, moraalisesti kestävää odotusta. Havelilla oli kokemusta näistä odottamisen päätyypeistä, ja kummastakin aivan ääripäissään. . Ensimmäiseksi tasavallaksi sittemmin kutsuttu puolidemokratia oli väistyvä toisen tasavallan ja ellei täysdemokratian niin aiempaa eheämmän demokratian tieltä. Seistiin jonkin uuden ovella . kokea vajaata vuosikymmentä myöhemmin. SKDL
KANSAN ARKISTO / POHJAN KUVA OY Sulo Muurin maalaama kunnallisvaalimainos Oulun kaupungintalon edustalla vuonna 1946. eikä halunnut näitä perustavia oikeuksia kaikille suomalaisille tarjota ja turvata. Myös monta kymmentä työväentaloa palautettiin alkuperäisille omistajilleen, työväenyhdistyksille, joilta nämä toimitalot oli lapualaispaineessa takavarikoitu. SKDL:n aloitusvaihe hakee vertaansa suurlakon 1905 ja kevään 1917 kiihkeimmistä toiminnan päivistä. Kaupunkien työläisten . suomalainen ja kansallinen, muttei kansalliskiihkoinen; ei kansainvälisyyttäkään kaihtava. Kansa . tavallisen kansan ja työtätekevistön kattava perusta, sen etuja parantava, aiempia jakoja ja diskriminaatioita purkava. Demokratia . Osa yhteiskunnasta oli ajettu yhteiskunnan laidalle, osa suorastaan sysätty ulkopuolelle. yhdeksi ?kolmesta suuresta?, jonka asema ja merkitys säilyi vuosikymmeniä. Kevään 1945 vaaleissa SKDL:n kannatus sitten realisoitui. Riittää todeta, että ajatuksella oli suurta tilausta ja että sanoma upposi kuin terva kuivaan puuhun. Perustamista seuranneena talvena, keväänä ja kesänä nousi SKDL:n satoja upouusia yhdistyksiä ympäri Suomen, samalla kun toistasataa SDP:n osastoa siirtyi SKDL:ään. Liiton äkillinen lähtöharppaus, samoin kuin SAK:n kasvu ja vahvistuminen, on tunnettua historiaamme. demokraattinen . Se ponnisti ylös ja vakiintui . kansan . mutta myös maalaisrahvaan . liitto) kiteytyy itse asiassa varsin osuvasti ne avainkohdat, joiden varassa uusi ryhmittymä toivoi ja julisti seisovansa. Mitä näihin neljään sanaan sisältyi? Suomi . maailmansodan jälkeen polttavin vaatimus Euroopassa oli laajentaa kansanvalta kaikkien kansankerrosten nautinnaksi, mutta kitkeä samalla fasismi juurineen; näin painotettiin myös Suomessa. parissa kyti kiukku ja pahansisuinen nurina, jopa vihamielisyys » 17. Tähän perusmaisemaan kuuluu sisällissodan trauma, joka oli yhä täysin avoin ja julkisesti käsittelemättä. Jatkosodan jälkeen kansanjoukkoja siis elähdytti tilaisuus päästä vihdoin rakentamaan yhteiskunnastamme kaikkien jäsentensä tasavertainen yhteisö. Syksyn 1944 tilanteen syviin tarpeisiin ja pyyteisiin reagoitiin pystyttämällä SKDL, 70 vuotta sitten lokakuun 29. määritelmänä puolueen liitto-muodolla kurkotettiin laajalle, periaatteessa useampien puolueiden ja yhdistysten yhteistoimintaan ja jopa mahdolliseen yhteenliittymään. Kajoamatta siihen, kenen ensiksi lausumaa ajatusta SKDL nyt ilmitoi ja toteutti, toimintaan tempautumisen hetki avautui hyvin otollisena uuden liikkeen synnylle. Lisäksi välittömämmin sitä ruokki sotaajan politiikka, sosiaalidemokraattien osuus ja vastuu siitä. Voimme perustellusti, ja liioittelematta, sanoa että vuosien 1944 ja -45 kuluessa maahamme syntyi uusi ja uudenlainen kansanliike, SKDL. Oli nimittäin nähtävissä, että SDP ei näihin tarpeisiin vastaisi, tuskin haluaisikaan vastata. Neljäsanaiseen nimeen (Suomen . maalaisliiton ja SDP:n rinnalla . YK:n perustaminen edisti samaa päämäärää maailmanlaajuisesti. Liitto . Liiton ehdokkaat saivat 23,5 prosenttia annetuista äänistä, kaikkiaan 400 000 ääntä, mikä toi 49 kansanedustajaa. Itsetutkiskelua Oli siis SKDL:n synnyn etäisemmät pohjamotiivit. päivänä 1944. Ne, joille Tannerin sosiaalidemokratia ei vasemmistolaisuudeksi kelvannut, oli suurelta osin pudotettu lainsuojattoman asemaan. Sotaa edeltävä valtava sosiaalipsykologinen tausta on aina huomioitava, kun analysoidaan sotaa seuranneita vaihtoehtoja ja valintoja
. Oli pyritty luomaan yhteinen kenttä erilaisten katsomusten tasavertaiselle kommunikoinnille, toimimaan välttämättömänä siteenä ja verkostona, joka kerää yhteen ja artikuloi suurim- pia yhteiskunnallisia ongelmia ja ratkaisuja. SKDL:lle ajateltua roolia ei vielä ehditty vakiinnuttaa ja institutionalisoida ennen kuin jo ilmeni kohtalokkaita ilmiöitä. Vahvasti vaikutti maailmanpolitiikka, kylmään sotaan äkkiä vievä polku, sodan voittajaliittoutuneiden keskinäinen välirikko. samoin sitä, miten hyvin perusteltuja sanotut tunteet ja poliittiset reaktiot olivat kansan riveissä. Poliittinen voitto siitä lankesi siihenastisille vallattomien ryhmille, rauhanoppositiolaisille, ja vankiloissa ja turvasäilöissä viruneille. Valtaosa sadoista tuhansista rintamamiehistä ei varmaan mieltänyt sotatappiota miksikään voitoksi . Mitenkään muuten kuin astumalla täysin voimin mukaan arjen politiikkaan se ei olisi käynyt päinsä. Hyvinvointivaltion käsitettä ei 70 vuotta sitten tunnettu eikä käytetty, mutta jotakin oleellista sen sisällöstä mielissä kangasteli. Vuosien 1945?48 sisäisesti heterogeeniset hallitukset eivät käänteentekeviä saavutuksia päässeet esittelemään, mutta jotakin sentään, parikymmentä sosiaalista lakia, esimerkkinä laki lapsilisistä. He, jotka muuta väittävät, kärsivät vajavaisesta kosketuspinnasta suomalaisen mielenmaiseman ja silloisen yhteiskunnan kanssa. Jos riidatonta onkin, että kommunistipuolue SKP:ssä rehotti myös telaketjusosialismista haikailevia yksilöitä, ei tämä pienryhmä toden totta riittänyt kompromettoimaan SKDL:ää, sen sisintä ajatusta. SDP:n salaperäisen A-jaoston miehetkin vain tekivät työtä käskettyä, Leskisen ja Varjosen varmoin ohjein. Toisekseen, SKDL:ään assosioitunut sos. dem. Niin ikään jääkausi peitti SAK:n ja TUL:n tapaiset suuret järjestöt, joista etenkin ay-liikkeen liitoissa tappio koski kaikkia jäseniä hajaannuksena ja haihtuvana painostusvoimana. Kun SKDL nyt julisti ?maata, rauhaa ja leipää?, kun se tuomitsi sodan vuosien tuhoisan politiikan ja Saksa-yhteyden, ja kun se vaati laadullisesti uutta ja laajaa kansanvaltaa verrattuna lapualais- ja sotavuosiin, niin ei tuohon kutsuun ollut vaikea vastata. Jälkikäteen voimme (ja meidän tulee) tutkia, miten oikeita tai vääriä olivat sota-ajan valinnat . » koettuja sotavuosia, sotapolitiikkaa ja Saksaaseveljeyttä kohtaan. edessään loppumatonta työsarkaa. Päämääränä oli nostaa köyhää kansaa paikoin järkyttävän alkeellisesta taloudellis-sivistyksellisestä asemasta kohti ihmisarvoisempaa elämää. (policy of containment), johon alettiin kääntyä Churchillin ?rautaesirippu?-puheen aikoihin jo vuosi pari sodan päättymisestä. Oli miten oli, kylmä sota lennähti myös meille ja hyydytti oitis SKDL:n ja SDP:n järkevän poliittisen yhteistyön idut. johtajakaarti oli lopulta haurasta ja vanhaa, monikin jo katsomon puolella. Wiikin kuolemaa ?, oli saamattomia laiskajaakkoja kuten pääministeri Mauno Pekkala, ja muutama merkittävä kasvo katosi diplomaatiksi. paitsi sikäli että henki säilyi ?, mutta tyytymättömyyttä ja katkeruutta ankeista rintamavuosista kyllä purkautui. H. Tapahtui ?demokratianvastaisia tekoja. Stalinin aggressiiviselle etenemiselle ei ilmeisesti ollut muuta vastakeinoa kuin Yhdysvaltain valitsema ?patoamisen politiikka. Maailmanlaajuinen kylmä sota vauhditti ja sinetöi paikallisen kahtiajakomme . Se hajotti SDP:tä ja kannattajakuntaa ja aiheutti lähes joukkopakoa puolueesta, ja runsaimmin kohti SKDL:ää. Jatkosodan tappio oli kapean valtaryhmän poliittinen tappio. ilman että kentällä edes kovin tarkkaan tunnettiin uuden linjan alkuperää. Wuoresta sellaiseksi ollut? Se jää vain spekulaatioksi, viime kädessähän he vetäytyivät ja sulautuivat SDP:n päälinjaan. Sama polarisaatio jylläsi SKP:ssä. SKDL:ää ei luotu vallankumousratsuksi tai Troijan puuhevoseksi, olipahan suomalainen kyntöhevonen . Tämä tarpeellinen, edelleen jatkuva tutkimus ja keskustelu ei laimenna sitä itsestään selvää tosiasiaa, että 1940-luvun puolivälissä lähihistorian jälkikaiut kuuluivat poliittisen taistelun relevantteihin, aivan keskeisiin aineksiin. Vaadittiin kansallista tilintekoa ja itseanalyysia, ja arviota myös tehtiin, ja johtopäätökset vetivät vasemmalle. Alleviivattakoon, että päinvastoin kuin vastustajaleiri alinomaa kuulutti, SKDL:n syntyä ei ohjannut neuvostokommunismin ihailu, ei yritys plagioida neuvostojärjestelmää saati kuljettaa sitä tänne viidennen panssarikolonnan huoltokuormassa. Terhakka Sosialistinen yhtenäisyyspuolue kuihtui olemattomiin sekin. SDP:n yhteistyöhakuisesta vasemmistosta ei liioin kohonnut kokoavaa arvovaltaista johtohahmoa, joka olisi taltuttanut eripuran ja saanut pidettyä osapuolet saman pöydän ääressä. Olisiko esimerkiksi K.-A. Epä- SKDL:n helsinkiläinen taiteilijaryhmä toimi vuosina 19451946 kiertäen ympäri maata kaikissa piirijärjestöissä. Ryhmä teki ohjelma- ja järjestötyötään noin puolentoista vuoden ajan päätoimisesti. Kuvassa ryhmä esiintyy Suolahdessa marraskuussa 1945.. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitkäaikaiset järjestelyt, Pariisin rauhansopimus 1947 ja yya-sopimus 1948, tulivat voimaan stabiloiden Suomen aseman kylmän sodan kartalla. Alkuajatus katoaa Kun SKDL nyt julisti ?maata, rauhaa ja leipää?, niin ei tuohon kutsuun ollut vaikea vastata. 18 Mutta harvoin asiat sujuvat ihanteellisesti. SKDL ei sittenkään jaksanut kyllin kauan pitää yllä alkuperäistä tarkoitustaan. Fagerholmista tai Eero A. kuten Hertta Kuusinen kutsui K
SKDL:n pääsihteerinä 1965 ja puheenjohtajana 1967 aloittanut tohtori Ele Alenius asetti työhön ryhtymiselleen selvät myönteiset ehdot, jotka edellyttivät takuita liiton poliittisesta itsenäisyydestä ja avointa suhdetta koko vasemmiston yhteistyöhön. Vähemmän teoriaa, enemmän tuloksia; tunnuttiin ajateltavan. Vaikean prosessin jälkeen SKDL lähti mukaan kansanrintamahallitukseen 1966. Muuta järkevää tietähän ei ole. Syynä oli yhtä paljon SKDL:n heikkous kuin SKP:n vahvuus. Vihdoin omillaan SKDL:n alku oli nostanut voimakkaita lupauksia, Havelissa pysyäksemme ?odottamista toivon, ei toivottomuuden ilmentymänä?. 1940-luvun lopulta seurasivat pitkät vuodet rutiineja, kangistumista ja ylhäältäpäin saneltua epäitsenäisyyttä, samaten poliittisessa eristyksessä oloa . Nyt oli kysymys siitä, mitä kohden oli alun perinkin pyritty: yhteiskunnan uudistamisesta laajalta pohjalta, tasaisempien lähtöedellytysten luomisesta kansanluokkien kesken, tiestä kohti hyvinvoinnin ja tasa-arvon Suomea. Kuva ajoittuu vuosien 1948? 1950 välille. Naiset marssivat samapalkkaisuuden puolesta Helsingin Hakaniemestä eduskuntatalolle syyskuussa 1962. Äkkiä oli heräämässä luottamus omiin voimiin, kansanvallan ja poliittis-sosiaalisten oikeuksien toteutumiseen. 19. Tuloksena me emme ole saavuttaneet merten tai pilvien takaista onnelaa, mutta olemme yltäneet kuitenkin korkealle kehittyneeseen, turvalliseen ja hyvinvoivaan yhteiskuntaan. kunnes 1960-luvulla yhteiskunnallinen ilmasto ja keskustelu vähä vähältä alkoi avartua ja monipuolistua. Nämä 60-luvun kehityspolut ovat yhä edelleen erittäin kiintoisa teema. Mukaan uusiin suuntauksiin tarrattiin sil- loin myös SKDL:ssä, eikä vain niiden vanaveteen, vaan monilta osin aivan keulille asti. Nuorehko raikas vasemmistolaisuus puhalsi sisään, siitä tuli ajan tunnusmerkki. Välttämättömänä edellytyksenä tulivat myös henkilövaihdokset, ensin SKDL:ssä, pian myös SKP:ssä. KANSAN ARKISTO luulo, jäsenten ja lähiryhmien kyttäys tiivistyi, aatteellisia ja henkilökohtaisia harhapolkuja alettiin valvoa entistä lujemmin, ilmapiiri myrkyttyi. Kommunisti oli muita yksilöitä ylempi ja tietoisempi, puolue tietysti kaikkein valistunein, ellei valaistunein. SKDL:n ei-kommunististen jäsenten heiveröisyys johti siihen, että liitto ikään kuin putosi kommunistien syliin. tänään, ja melko varmasti myös huomispäivänä. Kirjoitus on tohtori Veli-Pekka Leppäsen pitämä alustus SKDL:n historiaseminaarissa 8. Järjestöstä tuli paljon entistä selvemmin fasadi ja vaalijärjestö, osin peitejärjestön luonteinen. Vailla merkitystä ei ollut se, että SKP:tä johti 1930-luvun Lenin-koulussa oppinsa omaksunut ryhmä. Sen monissa pitävimmissä peruspilareissa meillä on puolustamista . (Edistysaskeleita oli toki saatu jo ennemminkin, esimerkiksi TEL- ja LEL-uudistukset vuosikymmenen alussa.) Suuret kaukotavoitteet ovat edellyttäneet valtavasti työtä ja yhteistyötä, neuvottelua, etujen sovittelua ja harmonista lainsäädäntöä. Puheet kumileimasimesta ja SKP:n peitejärjestöstä, samoin kuin omien valitukset kaksoisorganisaation rasituksista, eivät suinkaan olleet vailla todellisuuspohjaa. Lähitukena Aleniuksella oli suppeahko, mutta erittäin motivoitunut SKDL:n toimiston ryhmä. Vuosikymmenen puoliväli oli taitekohta, jolloin SKDL alkoi ottaa itselleen luontevimmin sopivaa roolia käytännön uudistusten ajajana. Tämä tosiseikka oli tietysti omiaan pitämään SKDL:ää yllä, mutta samaan aikaan se kavensi liiton roolia ja poliittista aloite- ja määräysvaltaa. Nämä leninistit eivät halunneet luopua puolueteorian opinkappaleista, viimeiseksi etujoukkoajattelusta. marraskuuta. SKDL:n vappujuhla Nokian vanhalla urheilukentällä. Vaatimus SKDL:n sisäisestä tasa-arvosta soti tätä etujoukko-oppia vastaan, peräti halvensi sitä. Kommunisteiltahan oli kaukonäköistä mennä vaaleihin SKDL:n nimissä; ikinä ei SKP:n omilta listoilta olisi sellaista vaalikannatusta herunut
Kentällä monimutkainen järjestörakenne koettiin rasitukseksi, mikä viritti keskustelua päällekkäisyyksien purkamisesta. Sen taas pelätään heikentävän motivaatiota tukea poliittista liikettä. Tunnettua on keskustapuolueen epätoivoinen yritys pitää Urho Kekkosen jälkeenkin ulkopolitiikan johto kä-. ja SKDL:n yleisdemokraattisesta luonteesta ilman yhteiskuntajärjestelmään liittyviä tavoitteita. Monissa muissakin kysymyksissä tämä jakolinja ilmeni. Kuin kaikuna perustamisvaiheiden kädenväännöstä SKP:n vähemmistö puolestaan varoitteli aktiivisesti SKDL:n ?puoluesuuntaisesta. Tässäkin kuvastuu tavoitteiden erilaisuus SKP:n pyrkiessä ?tulkaa kaikki? -hengessä mahdollisimman laajaan liittoon varoen loukkaamasta potentiaalisia ja toivottuja mukaan tulijoita, kun taas mukaan tulleet sosialidemokraatit ja sosialistit halusivat rakentaa SKDL:stä SDP:tä aatteellisempaa vasemmistopuoluetta. Samaa kädenvääntöä SKDL:n ohjelmallisista tavoitteista käytiin vielä tullessani mukaan opiskelijaliikkeen kautta 1960-luvun puolivälissä. Matti Helin kertoo väitöskirjassaan (Päästä meidät pahasta, 1996), että liiton piirissä toimiva älymystö, sosialistit ja entiset sosialidemokraatit olivat kirkkokritiikissään varsin militantteja, kun taas SKP:n johto pyrki suhtautumaan kirkkoon pragmaattisemmin. Mekin laskimme tarkkaan jokaisen budjettikäsittelyn yhteydessä sitä, onko budjetin vaikutus kansantalouteen kontraktiivinen vai elvyttävä ja yleensä halusimme jälkimmäistä. Suhtautuminen perusturvaa saavien etuuksiin oli meille kynnyskysymys sove-uudistuksessa samoin, kuin se oli vasemmistoliitolle viime kevään kehysriihessä. HELPPOA EI ollut ratkaisujen tekeminen myöskään presidentin vaaleissa. Wiik vaati selkeämpää punaväriä lippua myöten ja sosialismia ohjelmalliseksi tavoitteeksi. kehityksestä. Äänekkäimmin SKDL:n ohjelmallista kehitystä vastusti opiskelijaliike, joka oli 1970-luvun alussa siirtynyt taistolaisten johtamaksi. EDUSKUNTAAN TULIN vuoden 1972 tammivaa- leissa ja suunnilleen puolet kuukautta vaille 13 vuoden kaudestani olin myös maan hallituksissa. hallitustasolta silloin kun se olisi olut mahdollista - ollut yksi syy taistolaisliikkeen lyhyen kukoistuksen jälkeiseen kohtuullisen nopeaan hiipumiseen? ENEMMISTÖ TAAS joutui kipuilemaan oman pro?ilin ylläpitämisen ja yhteistyön edellyttämien kompromissien jännitteessä. Liike on syntynyt vallitsevan yhteiskunnan epäkohtien kritiikistä ja nimenomaan kritiikkiä ovat myös liikkeen katsomuksellisten perustajien tekstit. Silloin taas riskinä on liialliseksi koettu etääntyminen omista näkemyksistä ja oman pro. Silloinhan sosialismi vihdoin saatiin myös SKDL:n ohjelmaan. Siinä hommassa pro?ilin särmät väkisinkin hioutuivat. SKDL:n hallitustaipaleesta on rakennettu julkisuudessa ja eräiltä osin historiankirjoituksessakin eräänlainen erivapauksia kinunneen ja niitä liiaksi saaneen häirikön kuva. Hallitustaipaleeseen sisältyi jaksoja, joissa jousi jännitettiin varsin kireälle. Missään tilanteessa emme pyytäneet mitään erivapauksia, mutta pidimme kiinni tietyistä minimitavoitteista loppuun saakka. mikä se kulloinkin olikaan . Jos sen ajan kokemukset jotenkin haluaisi kiteyttää, niin se oli eräänlaista purjehtimista Skyllan ja Kharybdiksen välissä. Kyseessä on varmaan radikaalin poliittisen liikkeen ikuinen ongelma. Sellaisia olivat muun muassa kysymys liikevaihtoveron korotuksesta Miettusen hätätilahallituksessa, sosiaaliturvan verouudistuksesta Koiviston hallituksessa ja budjettiongelmista Kekkosen eronpyynnön alla ja lopuksi devalvaatiosta Sorsan III hallituksen syksyllä. Hallitustaival katkesi samana syksynä budjetin puolustusmäärärahoista eduskunnassa vallinneisiin erimielisyyksiin. Aika oli myös ehkä kärjekkäimmän sisäisen taistelun aikaa. Sorsa itse ehdotti devalvaatiosyksynä ratkaisuksi sitä, että emme vastustaisi mutta emme myöskään vastoin käsitystämme kannattaisi devalvaatioon liittyviä lakeja. Loppujen lopuksi pro?ilin nosto taloudellisesti pienemmässä joskin periaatteellisesti tärkeässä puolustusmäärärahoja koskevassa asiassa katkaisi kamelin selän. Viime vuosien tapahtumia seuratessa nämä asiat ovat tulleet usein mieleen. Tällaisessa toiminnassa joutuu törmäämään sekä toisten yhteistyöosapuolten erilaisiin näkemyksiin että yhteiskunnallisiin realiteetteihin. on ratkaistavissa?. Esimerkiksi Erkki Tuomioja kertoo K. Vaikka esimerkiksi tutkijat kävivät ajoittain mielenkiintoista keskustelua, oli esimerkiksi eduskuntaryhmän vähemmistöön kuuluneiden poliittinen argumentointi useimmiten aika monomaanista. Muutosta toki varmasti haluttiin, mutta tunnuksella ?mikään ei muutu, ellei kaikki muutu?. Wiik -tutkimuksessaan, miten SKDL:n ensimmäinen puheenjohtaja kamppaili SKDL:n ohjelmallisesta linjasta. Perusasetelma myös vasemmistoliiton hallitusyhteistyössä on ollut hyvin samantapainen. Kuin tätä suhtautumistapaa kommentoiden Terry Eagleton toteaa (Miksi Marx oli oikeassa, suom. ongelma . ilin katoaminen. Yhteiskunnan kriittinen uudistaja » SKDL:n puheenjohtajana vuosina 1979?1985 toiminut Kalevi Kivistö luotasi historiaseminaarissa puolueen yhteiskunnallista merkitystä ja veti linjoja myös tähän päivään. Monipuoluejärjestelmässä tämä on tietenkin kaikkien puolueiden ongelma, tietenkin eri asteisesti riippuen poliittisesta voimasta. Vähän yksinkertaistaen voisi sanoa, että vähemmistön strategia on ollut ensin mainittu, pitäytyminen kritiikissä ja yhteiskunnallisten epäkohtien analyysissa. SKP:n johto halusi pitää kiinni ?työväen ja talonpoikain liitosta. Kritiikin johtopäätöksenä oli usein toteamus, että ?vasta sosialismissa . Hän kuvasi SKDL:ää yhteiskunnan kriittiseksi uudistajaksi. AATEHISTORIALLISESTI SKDL:N ensimmäiset vuodet olivatkin varsin mielenkiintoisia. Yhteiskunnallisen kritiikin pitäisi myös johtaa kritisoitujen epäkohtien korjaamiseen, jotta sillä olisi muutakin kuin akateemista 20 mielenkiintoa ja jotta se voisi motivoida ihmisiä toimimaan. Pitäytyminen yksinomaan kritiikissä antaa parhaimmillaan ehkä älyllistä tyydytystä. Esimerkiksi parlamentaarisessa oppositiossa pro?ilia voi vapaasti nostaa, mutta jos oppositiokaudesta tulee pysyvä olotila, ei terävässäkään pro?ilissa esiin nostettuja tavoitteita päästä toteuttamaan. Ellei politiikan tekeminen johda yhteiskunnassa minkäänlaisiin muutoksiin, on kannattajien turhautumista vaikea välttää. Pyrkiminen konkreettisin tuloksiin taas edellyttää yhteistyötä ja yhteistyö edellyttää myös toisten osapuolten näkemysten huomioon ottamista ja valmiutta rakentaa kompromisseja. H. 2012), että ?ytimeltään Marx ei uneksi ihannetulevaisuudesta vaan ratkoo nykyhetken ristiriitoja, jotka estävät parempaa tulevaisuutta koittamasta?. Voi kysyä, olisiko konkreettisen vaikutta- Hallitustaipaleeseen sisältyi jaksoja, joissa jousi jännitettiin varsin kireälle. misen edellyttämästä yhteistyöstä vetäytyminen
kuten sitten tapahtuikin. Kalevi johtaja puhe en . 3 8 9 1 SKDL:n sa elokuus Kivistö JOS VAIHTOEHTOISISTA poliittisista peruslinjoista yrittäisi rakentaa jonkinlaisen synteesin, voisi SKDL:oa kuvata yhteiskunnan kriittiseksi uudistajaksi. Käytännössä se on ollut tasapainoilemista pro?ilin noston ja yhteistyöpolitiikalla vaikuttamisen kesken. Kun puhuttelu ei tuottanut tulosta, sain vielä hänen muutoin varsin lipevissä muistelmissaan yhtenä harvoista kuulla kunniani. K-linja ei saanut Karjalaista edes ehdokkaaksi, joskin huhut mustasta hevosesta elivät valitsijamiesten kokoukseen saakka. KU:N ARKISTO/ JARMO LINTUNEN Helppoa ei ollut ratkaisujen tekeminen myöskään presidentin vaaleissa. sissään saamalla Ahti Karjalainen presidentiksi. Toisaalta voi nk. kansandemokratioiden kokemuksiin viitaten kysyä, miten hyvinvointivaltio olisi kehittynyt näiden mallia seuranneessa kehityksessä. Eli jos olisi omaksuttu strategiaksi ?mikään ei muutu ellei kaikki muutu. niin siinä tapauksessa, että mikään ei olisi muuttunut, kuin myös siinä tapauksessa, että kaikki olisi muuttunut. Tästä johtopäätöksestä voisi päätellä, että SKDL:n valtavirran omaksuma kriittisen uudistajan strategia, yritys ratkaista nykyhetken ongelmia yhteistyöpolitiikan ja hallituksissakin vaikuttamisen avulla, on ollut perusteltu. Kalevi Kivistö 21. Karjalainen moitti Hesarissa SKDL:n sosialisteja Neuvostoliiton arvostelemisesta. Me puolestaan ilmoitimme muun muassa SKDL:n liitoneuvostossa, että emme ole valmiita tukemaan Karjalaisen valitsemista. Niinpä Viktor Vladimirov, joka oli ollut järjestelemässä asioita Suomessa jo Kekkosta valittaessa 1956, lähti liikkeelle. Jotta spekuloinneista vältyttäisiin, pyysin valitsijamiehiäni äänestämään Koivistoa heti ensimmäisessä äänestyksessä. Valitettavasti ainoastaan enemmistöön kuuluvat valitsijamiehet noudattivat toivomusta. Tunnettua on myös K-linjan pelaaminen yhdessä Neuvostoliiton edustajien kanssa tavoitteen toteuttamiseksi. Kun 11 prosentin ääniosuudella ei ehdokasta saatu valittua, oli järkevää varmistaa muista vaihtoehdoista paras. Vuoden 1988 vaaleissa tilanne oli toinen, koska muuttunut hallitusasetelma antoi aiheen ennustaa hallitusrintaman ratkaisevan vaalin . Vasemmistoliitolla on vastaavasti ollut kaksi hallitukseen osallistumisen jaksoa. On varmaan oikeutettua arvioida, että ?ilman SKDL:oa ei Suomessa olisi nykymuotoista hyvinvointivaltiota?. -periaate, olisi tulos olut hyvinvointivaltiota tavoiteltaessa huonompi . Hän kutsui minutkin puhutteluun ja pyrki uhkailuilla ja maanitteluilla siihen, että kieltäytyisin ehdokkuudesta. heti sodan jälkeen, 1960-luvun lopulla ja vuosina 1975-82. Olemassaolonsa aikana SKDL osallistui hallituksiin kolmeen otteeseen
Kupari on vain yksi esimerkki perustavanlaatuisista aineista, joiden kulutus haastaa niiden luontaisen esiintymät. Laitinen kertoo, kuinka miljoonakaupungissa Detroitissa laajat ihmisjoukot joutuivat olemaan pitkiäkin jaksoja ilman vettä kaupungin keskeyttäessä veden jakelun. Detroit on kaivos Kuparin kautta Laitinen haluaa käsitellä myös muita vaikeasti hahmotettavia asioita kuten energiaa. Välikäsien kautta maailmalle lähtevä kupari löytää tiensä lopulta Kiinaan, jossa on omat aavekaupunkien saarekkeensa. Kuva on Conductor-teoksesta. Kupari maailmanlopun mittarina » Tuomas A. Tuohon miljoonaprojektiin tarjotaan valtavasti raaka-aineita, myös detroitilaista kuparia. 22 Tuomas A. Paleface (kuvassa) kappaleessa ?Snaijaa. Kahden läpikuultavan valkokankaan väliin jäävässä käytävässä voi kulkea kuparin sulkeistaman maailman sisuksissa. Vaikka kupari on esillä moneen otteeseen, se ei ole näyttelyn varsinainen aihe. LAITINEN, Fundamental Matter. EMMA . Kiinassa on arviolta 64 miljoonaa tyhjää asuntoa. Niistä merkittävä osa on syntynyt Kiinan rakennusbuumin aikana uusiin suurkaupunkeihin, joita rakennetaan Kiinan aavikoille tyhjyyttä humisemaan. Laitisen Espoon Emmassa esillä olevassa yksityisnäyttelyssä Fundamental Matter (Perustava aines) dystooppiset videokuvat Detroitista ja Kiinan tyhjistä kaupunkimaisemista kietoutuvat kuparin tematiikan ympärille. Kupari muokkaa ympäristöä Laitinen tutkii ensimmäisessä laajassa yksityisnäyttelyssään kuparia raaka-aineena, kaupankäynnin välineenä ja ympäristön muokkaajana. Erityisessä asemassa on kokemus: miten kupari vaikuttaa tapaamme olla ympäristössä. Erityistä Laitisen töissä on informaation niukkuus. Espoo Museum of Modern Art, Ahertajantie 5, Tapiola, Espoo.. B kulttuuri ?Vierailemal Afrikassa persukin voi eheytyä.. albumillaan Luova tuho. TUOMAS A. Jossakin meiltä piilossa olevat serverit kuluttavat energiaa valtavia määriä. 11.1.2015 asti. Laitisen näyttely käsittelee vaikeita aiheita poeettisesti. DETROITIN KAUPUNKI haettiin konkurssiin vuoden 2013 heinäkuussa. Aikoinaan General Motorsin menestyksellä rakennettu kukoistus on tänään Yhdysvaltojen kahdeksanneksi suurimmassa kaupungissa kaukaista historiaa. Niitä voikin suositella. Hyvä tilaisuus taiteilijan tapaamiseen on museossa järjestetyissä yleisötapaamisissa. Taustatietoa täytyy kaivella taiteilijaa jututtamalla. Fundamental matter, perustava aines, hupenee kuin huomaamatta. Laitisen teoksista voi huomata, kuinka ympäristö muuttuu sitä mu- » Laitinen ei tarjoa juurikaan tietoa töidensä tueksi. kaan, kun raaka-aineet niukkenevat. Hylätyistä taloista etsitään uudelleen käytettävää ja myytävää materiaalia. Laitinen vertaakin Detroitin kaltaista kaupunkia uudenlaiseen kaivokseen. Jo rakennettu infrastruktuuri on asuntojen sijaan nyt käytössä raakaaineen avolouhoksena. Conductorin sisällä kävelevä voi huomata, kuinka kupari yhdistää Kiinan ja Detroitin, muuttuu tienestiksi ja vaikuttaa kokemukseen monella tasolla. Laitinen ei tarjoa näyttelyvieraalle juurikaan tietoa töidensä tueksi. Kupari on eri muodoissaan tarpeellinen tietotekniikkateollisuudessa. Lähes runolliset teokset avautuvat vain vaivoin kaikessa laajuudessaan pelkästään näyttelyä katselemalla. Emmassa näyttelyn punaisena lankana on installaatio, joka on nimetty oivaltavasti Conductoriksi eli johtimeksi. Paikoin tieteiselokuvan lavasteilta näyttävän Detroitin autioituneiden talojen rakenteista ryöstetään kaikki irti lähtevä. Erityisesti kupari tekee kauppansa. Suurin energiakato tapahtuu muualla kuin kotikoneen käytössä. Detroitin rappio herättää erilaista ahdistusta kuin Kiinan aavikoille kohonneet haamujen luksuskaupungit. Laitisen teosten taustalla tuntee selvästi ajankohtaisten kysymysten läsnäolon: Mitä tapahtuu, kun perustavat raaka-aineet käyvät vähiin? Miltä kuoleva kaupunki näyttää? Teoksista saa aavistuksen: uneliaisuus ja pysähtyneisyys luonnehtivat maailmanlopun kuvia. Sini Mononen TUOMAS A. LAITINEN EMMAssa esillä oleva näyttely liittyy Suomen taideakatemian palkintoon, joka myönnettiin Laitiselle viime vuonna
KU Ollako Einstein vai eikö olla? Kirjat TAPIO VANHATALO » Uutuusnäytelmä esittää jättikysymyksiä, pienin puittein, vahvojen ammattilaisten varassa. Liian monta sattumaa sopassa TAAVI SOININVAARA on tehnyt pit- Einsteinin rikos -näytelmä pääsi äkkiä ensi-iltaan Suomessa. Ranskalaisen huippunimen ÉricEmmanuel Schmittin uutuus kantaesitettiin vajaa vuosi sitten Pariisissa, ja nyt jo Helsingissä. Parissa kohdin hän vielä luottaa liian vankasti vuoropuhelun substanssivoimaan, kun yleisö virittäytyy jo johonkin ohjaukselliseen sivustatukeen. Emme tiedä, onko se oikeasti Keskeisessä asemassa on ydinfyollut riipaisevaa, osanneehan tiedesiikan auraama tuhontie . Keskustelukumppanilla on niin ikään takana omat varjonsa. sensa rikastuttaa kuvaa. UPOUUSI Vain kolme roolia on näyttelijöille kiitollinen, samalla vaarallinen yhtälö. A-pommi mies päätellä tai vähintään aavistaa, ja V-pommi . Mutta sekään ei riitä, vaan kirjalle nimen antaneessa kolmannessa pääjuonessa Soininvaaran pitkäaikainen päähenkilö Arto Ratamo selvittelee omia juuriaan. Soininvaara luo paikoin ihan hyvää jännitystä, mutta trillereille tyypillinen liioittelu syö tehoja. Hyppäys Suomen kuvioista Euroopan laajuiseen salaliittoon ja siitä aiheutuviin takaa-ajoihin ei istu saumattomasti, vaikka Soininvaara ideansa sinänsä hyvin aidoin lehtileikkein perustelee. Natsi-Saksasta 1933 emigroitunut Einstein toimi Princetonin yliopiston professorina USA:ssa, ja häntä määrittivät juutalaisuus, pasi?smi ja valtavat tieteelliset läpimurrot. Näytelmä asettuu 1930-luvun ja Einsteinin kuoleman 1955 väliin. Suom. Timo Torikka. Kirjan parempi juoni kertoo paperittomien siirtolaisten salakuljetuksesta ja hyväksikäytöstä Suomessa. Tänä jouluna tilaisuuksissa kerätään kolehti kehitysmaiden äideille ajatuksella, että koulutusta saanut äiti huolehtii lapsensakin kouluun. Äiti, jolla on mahdollisuus tulonhankintaan ja valtaa perheensä talouteen, ei lähetä lastaan töihin tai naita tätä alaikäisenä. . Heitä harvemmin kaupunginteatterin lamaan saksalaisena, heräsin juutalaivalla nähty Wigelius ei jää jälkeen, sena?, hän kiteyttää 1930-luvun alun vaan hänen epäluulon ammattilaiSaksan. New Jerseyn vesillä purjehtiva Einstein (Santeri Kinnunen) ystävystyy rannalla laitapuolen hepun (Pekka Huotari) kanssa, ja kolmantena pyörähtelee Einsteinia varjostava FBI:n agentti (Joachim Wigelius). Selväpiirteinen asetelma totta kai nyrjähtää ajanoloon sijoiltaan, He puivat suurteemojaan sopiPekka Huotari (vas.) on laitapuomutta näyttämökuvana pysyy lavasvan pienesti, laiturilla, lasin ääressä, len kulkija, jonka taja Markku Hakurin maalauksellikävellen. ?Menin nukkupuheilmaisun taitojaan. Koulun joulujuhlat päättyivät aina vanhaan pyhiinvaeltajien lauluun Maa on niin kaunis. Lavastus Markku Hakuri. suhteessa ympärillä miten hänen tieteellisiä oivalluksiaan riehuvaan toiseen maailmansotaan. saatetaan soveltaa. Mitä voidaan ja on lupa tehdä sodan ?Luulin että vapautuisimme sodista, mutta tuloksena oli kylmä ja pahan voittamiseksi, rauhan ja ihmiskunnan hyväksi? sota?, Einstein lopussa parahtaa pettyneenä. Pohdinnat eivät jää abstrakn e Kinnunen tekee Einsteiteiksi, vaan kytkeytyvät tilane t ä Etuk teisiin ja valintoihin: ameriknin vaikuttavasti, komen aline kalaisten Manhattan-projekdiamaneerit tyystin riimaksima ikäteen suneena. Etevillä ammattilaisilla ensimmäinen vaihtoehto on lähempänä, kun esityskertoja karttuu muutama lisää. Kari Heiskasen ohjaus ei horju, iskut osuvat kuin napakat suorat. Ne vievät pois arjesta. . Kehitysmaiden naiset ovat kahdenkertaisen ikeen alla olevia ihmisiä: ensiksikin he asuvat kehitysmaassa, toiseksi naiset ympäri maailmaa ovat näkymätön voimavara, he tekevät erittäin paljon työtä. Kehitysmaissa jopa seitsemänkymmentä prosenttia ruoan tuotannosta on naisten aikaansaamaa. Mahdollisuudet onnistumiseen ja epäonnistumiseen ovat jokseenkin tasoissa. Globaalit järkähdykset lyökanssa Albert Eindään esiin eräin mieleenpainuvin nen rannan, laiturin ja vaaleiden pilstein (Santeri Kinnunen) ystävysvimassojen sommitelma. Väliin mahtuu niin Timo Torikan suomennos kuin tietenkin monipolvinen työprosessi teatterissa. Hyvä näin. Fyysikko Albert Einstein (1879? 1955) on prisma, jonka läpi Schmitt silmäilee luovaa älyä, tieteen vapautta ja vastuuta. Siinä on ihan oma sävynsä ja upea ajatus vuosisatojen kierrosta. Kaiken aiefektein, joita ei ylimalkaan hyödyntyy. kaa ollaan ikään kuin viimeisellä netä tuhlailuksi asti. Ohjaus Kari Heiskanen. Rooleissa Santeri Kinnunen, Pekka Huotari ja Joachim Wigelius. Helsingin kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä. Taavi Soininvaara. 23. Sama pätee Kulmoraali. Pohjavirtana vielä kulkee kuriin, jona Huotari jälleen Einsteinin suhde taustaansa, Sakhyödyntää tunnetusti vahvoja saan ja holokaustiin. KAUNEIMMAT JOULULAULUT alkavat taas soida joulukuun alusta. Näin on, koska Remes on löytänyt useimpien kirjojensa taustaksi jonkin kammottavan lähtökohdan, joka on oikeasti olemassa, mutta ei yleisesti tiedossa. Viime vuonna Omertan laissa Remes punoi jännitystä eurokriisin taustalla vaikuttaneesta salaliitosta ja nyt Soininvaaran Teräsarkun yksi juonne kertoo eurokriisiä hyödyntävästä salaliitosta. Tuntuu kuin Soininvaara ei olisi oikein osannut päättää, mistä kirjoittaa. Kumpaakin vielä valkytys ja suru omista aikaansaannokvoo ylempi taho. sistaan. Sen lisäksi, että he ovat äitejä, he ovat koko yhteisönsä huolehtijoita ja heidän asemansa parantaminen on ehdottoman tärkeää, tapahtuman suojelijana toi- miva Tarja Halonen sanoo. Halosen mielestä erityisesti vanhoissa joululauluissa yhdistyy mennyt ja nykyisyys. Myös taidoiltaan ylivertainen hakkeri on nähty jo liian monessa jännärissä. Kai Hirvasnoro kai.hirvasnoro@kansanuutiset.fi Veli-Pekka Leppänen ÉRIC-EMMANUEL SCHMITT: Einsteinin rikos (La trahison d?Einstein). Vuonna 2000 ilmestyneestä Ebola-Helsingistä lähtien Soininvaara on edennyt kirja per vuosi tahdissa ja menestynyt Suomen lisäksi Saksassa. Soininvaara on parempi kirjoittaja kuin Remes, mutta Remeksellä on paremmat juonet. Puhenäytelmä rannalla, jossa mittelevät Maailman luottaa puheeseen. Järki ja tätä kiusallisesti kyseenalaisDraamallisinta on Einsteinin järtava maallikko. Aika hionee rytmiä. Einsteinin rikos ei heitä jättikysymyksiin yksiselitteisiä vastauksia. Katsojalla tosin kimmahti mieleen lyhyt ohjenuora tieteelle: etukäteen maksimaalinen vapaus, jälkikäteen maksimaalinen moraali. kän uran suomalaisen trillerin parissa, mutta jäänyt aina Ilkka Remeksen varjoon. Hän tasapainottiin, Rooseveltin ja Trumanin lk jä , s u a vap taa liikkeen ja äänen eikä eroihin, Hiroshimaan, kyln aline vedä yli suuntaan jos toimään sotaan, Neuvostoliiton maksima ydinaseeseen? seenkaan
-päiväyksensä ohittaneet vanhat tantat, kateuttaan tietysti. Miksi seksin pitäisikään olla kaikenkattavan markkinameiningin ulkopuolella? KUN RAHA puhuu, asenne prostituutioon kehittyy kyyniseksi. Kolumni / Tuula-Liina Varis Kaikki on kaupan AJOITTAIN ILMESTYY mielipidesivuille tietty miestyyppi: prostituution asiakas ja puolustaja. Äskettäin kirjoitti Hesarissa (3. Se päinvastoin osoitti todeksi romaanin alkuun lainatun sitaatin Andrea Dworkinilta: ?In prostitution, no woman stays whole. Vain kyyninen ihminen voi tervehtiä prostituution puolustuksena ja ummehtuneiden moraalikäsitysten vastaisena ?raikkaana virtauksena. Ihmistä voidaan myydä ja ostaa monella tavalla, sekä henkisesti että fyysisesti eikä sitä pidä moralisoida. Moralisointi on läpeensä museaalista, siihen eivät syyllisty muut kuin ?parasta ennen. Entä jos vaimo on jo löytänyt tyydyttäjän? Kun mies on kunnon aviomies ja avioliitto hänen mukaansa hyvä, hän ei ehkä ole salannut touhujaan. Onko mies tullut ajatelleeksi sitä, miettinyt omaa osuuttaan tilanteeseen? ?Kotitöissä auttaminen ei paljon lämmitä, jos vaimo ei tule kohdatuksi arjen tunnetasolla?, kirjoittaa yksi. Miksi kotitöihin ja lastenhoitoon osallistuminen ylipäätään koetaan vaimon auttamiseksi. Koska raha on ainoa arvo, kaikki mistä saa rahaa tai mitä saa rahalla, on sitä hyvää bisnestä, joka pitää yhteiskunnan pyörät pyörimässä. Ymmärrettävä reaktio tässä seksin kyllästämässä kulttuurissa. Prostituutio voi olla eräille koulutusta vaille jääneille ja muuten osattomille nuorille naisille varteenotettava vaihtoehto kurjasti palkatuille ?paskaduuneille?, kuten eräs kansanedustaja on todennut. Jos puolisoita ei avioseksi kiinnosta, pitääkö tämä kunnon aviomies luonnollisena sitä, että vaimokin ostaisi seksipalvelut muualta. Mies auttaa kotitöissä ja lastenhoidossa, mutta vaimo ei syty. Niinpä on luonnollista, että hän on ulkoistanut palvelun, jota ei saa kotoa. Nimetön kirjoittaja, tietysti. Ei ainakaan pitäisi. Nimimerkki Haluton omasta tahdostaan 24 » Jos puolisoita ei avioseksi kiinnosta, pitääkö tämä kunnon aviomies luonnollisena sitä, että vaimokin ostaisi seksipalvelut muualta? kirjoitti pyrkivänsä eroon koko ?arjen seksibisneksestä? ja ?sukupuolten väliseltä taistelutantereelta, jossa seksiä käytetään häikäilemättä vallan välineenä, vaikka olisikin kyse niin sanotusta normaalista parisuhteesta?. sellaistakin alan ammattilaisen ulostuloa, joka on kaikkea muuta. Tällaista kyynisyyttä sai vastaansa vuonna 2010 ilmestynyt Elina Tiilikan omakohtaisiin kokemuksiin perustuva romaani Punainen mekko. Jos jääkaapin tai kylppärin ovi pannaan lukkoon, toki ihminen hakee ruokansa ja suihkunsa sieltä, missä niitä myydään. Miehelle ei ole tullut ilmeisesti mieleenkään pohtia syytä vaimon haluttomuuteen saati omaa osuuttaan siihen. Kirja on kuvaus nuoren naisen masennuksesta ja elämänhallinnan menetyksestä, johon hän ajautuu, kun haluaa eroon hankalasta äitisuhteestaan eikä keksi muuta keinoa elättää itsensä kuin nettifoorumeilla helpoksi ja rahakkaaksi ylistetyn prostituution. Eikö yhteisen kodin ja yhteisten lasten hoitaminen kuulu ilman muuta normaaliin työnjakoon kahden aikuisen perheessä. Monien mielestä niin pitää ollakin. (Prostituutiossa ei kukaan nainen säily ehjänä). Alun voimantunne muuttuu äkkiä inhoksi, itseinhoksi ja vihaksi. Ansaitsemallaan rahalla tyttö ei osaa tehdä mitään järkevää, hän varastelee ja huijaa sosiaalitukia, rääkkää kuoliaaksi kissansa, ja lopulta heräävät itsetuhoiset tunteet. Lukijaa helpottaa, kun päähenkilö loppujen lopuksi päätyy takaisin äidin syliin. Suosittelen sänkykamarilukemiseksi eritoten prostituoitujen palveluja säännöllisesti ostaville kunnollisille aviomiehille. Kirjoittaja on Joensuussa asuva kirjailija.. Onhan miesprostituoitujakin, tosin vähän, ja heistäkin suuri osa palvelee miehiä. Ei sillä seksiä osteta, yhtä vähän kuin vaimo kokkaamalla ja pyykkäämällä ostaa seksiä aviomieheltään. Kukaan ei ole niin ilmitulemiselta varjeltu kuin seksibisneksen asiakas. Tämä mies tuntuu suhtautuvan seksiin kuin jos vaimo kieltäisi häneltä kotona ruoan tai suihkussa käymisen. Sitä ei ylipäätään kotona osteta eikä myydä. Miten totuuden tietäminen mahtaa vaikuttaa vaimon haluihin. Esille tuli tietysti peruskysymys: miksi vaimo on haluton. Entä jos vaimolla onkin halut tallella, ne eivät vain kohdistu tähän mieheen. Maksullinen seksi on aika kallista, siitä ei selvitä kympillä eikä kahdella, joten luulisi sen näkyvän perheen menoissakin. Jos mies salaa touhunsa, se on luottamuksen pettämistä, ja jos luottamus menee, on kaikki mennyttä muuallakin kuin sängyssä. Jos maksullinen seksi on miehen mielestä kahden aikuisen ihmisen vapaa valinta ja tasavertainen sopimus, miehellä ei liene mitään sitä vastaan, että myös vaimo vapaana ja itsenäisenä aikuisena ottaisi tällaisen perheen taloutta kohentavan sivubisneksen? MIELIPIDEKESKUSTELUUN OSALLISTUI nopeasti muutama nainenkin, osa jopa nimellään. 11.) tämmöinen mies, kehaisi omaa erinomaisuuttaan aviomiehenä ja ilmoitti käyttävänsä säännöllisesti maksullista seksiä, koska vaimo on haluton. Ei sitä kyllä osteta ruusupuskilla eikä hotelliviikonlopuillakaan. Se ei ollut prostituution puolustus ja todistus naisen oikeudesta päättää omasta ruumiistaan, kuten eräässä kommentissa riemuittiin. Mutta tällainen viileän asiallinen suhtautumistapa on kyllä omiaan lisäämään sitä tunnekylmää, rahakeskeistä ilmapiiriä, joka tässä maassa muutenkin vallitsee. Rahakeskeisessä maailmassa kaikki on kaupan
Sidgwick: Kävelyesseet ! " !. A. H
# $
%&
!
% ' ! WWW. LENS POLITICA .NET YHTEISKUNNALLIS EN EL OKUVAN & TAI T E E N F E ST I VAAL I Aulikki Oksanen Helise, taivas! Valitut runot 1964-2014 F ILM & ART F E ST I VAL 27 ? www.nastamuumio.fi Aulikki Oksanen n Kolmas sisar - runoja ja laulurunoja 24 ? Kirjat yhdessä 45 ?
1. ???????????????????????????? Dobrohotova & Pjatnitski: Harmsiaadi Päivän tapahtumat uudesta näkökulmasta. HELSINKI 20.?23.11.2014 EXHIBITIO N AT T H E F I N N I SH M USE UM OF PHO TOGRAPHY 31. 2014?25. 10. 2015 » www.kansanuutiset.fi 25
Lavonen kirjoitti näytelmien ohella muun muassa televisioon taltioituja musiikkiteatteriesityksiä, seitsenosaisen musiikkiviihdesarjan, kuunnelmia, lehtiartikkeleita ja toista sataa laululyriikkaa. Syntyi pitkäaikaista yhteistyötä erilaisten säveltäjien kanssa. Pariisissa Lavonen keskittyi tekstianalyysiin ranskan kielellä ja käänsi Jean Racinen Britannicus-näytelmän suomeksi. Kirjoittajuus on 360-asteinen aistiherkkyys » Dramaturgi Sussa Lavosen taiteellista työtä leimaa monipuolisuus. Myös elokuva kiinnosti ja Lavonen kävi Yleisradion elokuvakäsikirjoituksen opintoja teatteriopintojen yhteydessä. Lavonen opiskeli vuoden Pariisin Conservatoire National Superieur D?art Dramatique -teatterikorkeakoulussa Ranskan valtion stipendillä. Myös kirjallisuusanalyysi kiinnosti, ja analyyttinen lähestymistapa tekstiin seuraa kirjoittajaa edelleen. Oriveden jälkeen Lavonen jatkoi opiskelua Matti Paavilaisen opastuksella Kriittisessä korkeakoulussa Helsingissä. Lavosen mielessä teatteri oli voimakas laji ja hän koki olevansa ilmaisuvoimainen. Se oli voimakas kaksoistunne siitä, että kirjoittaminen on jotain, mitä mä hallitsen, ja kuitenkin tilanne vei mua, Lavonen muistelee. Lavosen nuoruudessa taiteen tekeminen oli arkea. Ensimmäinen vuosi vaikutti voimakkaasti mun teatterikäsitykseen, Lavonen toteaa. Keväällä 1989 Lavonen kirjoitti itsenäisesti näytelmän Linnut lentävät paikoillaan, jota esitettiin Teatteri Jurkassa. Parviaislaisuus merkitsee mulle kokonaisvaltaista esityksen luomista, jossa eriytetyt teatterin osa-alueet työskentelevät yhdessä, ensemblena. Kuitenkin pianonsoitto ja runous vetivät tytärtä eniten puoleensa. Se oli ensimmäinen ja merkityksellinen kosketus teatterin tekemiseen. Finlandian dramatisoinut Outi Nyytäjä näki Lavosen enemmän dramaturgina kuin 26 Mitä muuta tämä maailma on, kuin lapsia ja heidän vanhempiaan? näyttelijänä. Lavoselle vuosi opetti työn pitkäjänteisyyden ja antoi mahdollisuuden kokeilla eri lajityyppejä. Opistoaikana suosikkilajeja olivat lyriikka ja novelli, jonka sisälle kirjoitetusta dialogista Lavonen sai hyvää palautetta. Mulla oli onni kuulua vuoden ajan Parviaisen ryhmään. Runous ei ollut minulle vaikeaselkoista. Ne maisemat, mihin lukiessani menin, tuntuivat tutuilta ja hyviltä. Vuonna 1985 Lavonen hakeutui kirjoittajaopintoihin Oriveden opistoon. Samat aiheet seuraavat mua edelleen, mutta erilaisista näkökulmista, Lavonen toteaa. Lavonen on pitkään istunut psykologisen ihmiskäsityksen ja sen tutkimisen äärellä. Yksi haaveammatti onkin ollut lasten psykiatri. . Äiti Maija teki tekstiilitaidetta ja isoveli Kuutti oli suuntautumassa kuvataiteeseen. Kiinnostus näytelmäkirjoittamiseen heräsi. Hän alkoi synnyttää itsenäisiä töitä. Dramaturgia oli oppiaineena tuntematon, Teatterikorkeakouluun pääseminen tuntui lähes mahdottomalta. Isä Ahti kuoli tyttären ollessa 4-vuotias, mutta isän kuvataide oli kotona vahvasti läsnä. Ensimmäinen, mittaan tehty Jouluruno syntyi 12-vuotiaana. 1966) ajat- teluun varhain. Siinä mä tutkin ydinperhettä, sen sisäisiä, psykologisia riippuvaisuus- ja valtasuhteita, ja sitä, kuinka pieneksi perhe voi yksiköltään mennä. Se oli myös Lavosen esikoisohjaus, jossa esiintyivät kolme näyttelijäopiskelijaa ja sellisti. . Dialogi oppilaiden kanssa on ollut Teatterikorkeakoulun jälkeinen, toinen korkeakoulu. TEKSTI JA KUVA Essi Leppänen RUNOUS ASTUI Sussa Lavosen (s. Pariisi oli Lavosen perheelle toinen työympäristö ja on edelleen. . Vuonna 1986 Raila Leppäkoski ohjasi Hannu Salaman Finlandian Ryhmäteatteriin ja Lavonen hakeutui kuunteluoppilaaksi. Lavonen pohtii. Monipuolisuus leimaa Lavosen taiteellista työtä kouluajoilta lähtien. Kirjoittajuudessani herää jotain, kun olen toisessa maassa. Opettajan työ on ollut seuraava korkeakoulu Koulun jälkeen Lavoselle oli selvää, ettei hän halua hakeutua laitosteatteriin perinteiseen dramaturgin rooliin. Menen Ranskaan kirjoittamaan, jotta en kuulisi suomea. Kirjahyllystä hän valitsi novelleja ja 1960-luvun runokirjoja, joiden kansia isä oli kuvittanut: Saarikoskea, Schreckiä, Anhavaa. . Orvokki Aution ajatuksessa kiteytyy mielestäni paljon ihmisyydestä: Mitä muuta tämä maailma on, kuin lapsia ja heidän vanhempiaan. Ajatus näyttämölle kirjoittamisesta vahvistui, ovet Teatterikorkeakoulun dramaturgian opintoihin aukenivat toisella yrittämällä keväällä 1988. Työntäyteiset ja työtä pelkäämättömät teatterikouluvuodet Lavosen ensimmäisenä kouluvuonna Jussi Parviainen lopetteli työtään Teatterikorkeakoulussa. . Kirjoittajalle itselleen tärkeitä töitä ovat olleet muun muassa naiskirjailijoi-. Tietyllä tavalla allekirjoitan sen, että kirjoittaja kirjoittaa koko ajan samaa. Linnut lentävät paikoillaan oli hyvin henkilökohtainen näytelmä. Vuotta myöhemmin Lavonen pyöritti samoja teemoja näytelmässä Sanansaattaja. . Toinen mieleenpainuva kokemus oli iltapäivä perheen ateljee-kodissa Lavosen ollessa 16-vuotias. Hän kirjoitti ajatuksenvirran omaista proosarunoa tunteja tauotta. . Ei luoda ainoastaan tekstiä, vaan esitystä, Lavonen kertoo. Lavonen osallistui Sielunelämää-näytelmän tekemiseen, joka oli nelituntinen, joukkovoimallinen esitys ihmisten henkilökohtaisesta ja kollektiivisesta sielunelämästä.
Vuonna 2005 Lavonen käsikirjoitti ja ohjasi Hämeenlinnan kaupunginteatteriin näytelmän Albert, Atte ja muusat, jossa taidemaalari Albert Edelfeltin ja äidin välinen suhde oli sysäys laajempaan tutkimukseen jälleen naisen ja miehen välisistä riippuvaisuus- ja valtasuhteista. 1990- ja 2000-luvun vaihteen nuorisomusikaalit Sopeutumattomat, Firekid ja 41400 Lievestuore olivat lähtölaukaus Lavosen pedagogiseen työhön. Eriytetyt teatterin osa-alueet työskentelevät yhdessä, ensemblena. FOXTROT-TARINATEATTERIRYHMÄN tarinateatteriesitykset Teatterimuseolla 19.11 ja 3.12. Esitysten impulssina Sussa Lavosen uudet runot ja hänen valitsemansa 60-luvun lyriikat. Esitykset ohjaa Päivi Rahmel. Esitykset alkavat klo 18. Opetustyö on ollut mulle seuraava korkeakoulu, Lavonen kiteyttää. Dialogi oppilaiden kanssa herättää jatkuvasti uusia kysymyksiä kirjoittamisesta. . Kun saa muodon kaikelle sille sisäiselle kaoottisuudelle ja moniäänisyydelle, niin se on äärimmäisen palkitseva tunne. Konkreettinen kirjoitustyö on lyhyt rykäys. . Sanon aina että hyvä, mutta nyt kynät penaaliin ja aloitetaan ajattelu, Lavonen naurahtaa. Kirjoittaminen on Lavoselle ajattelua, keskittymistä, tiedonkeruuta, havaintojen ääressä terästäytymistä ja maailman katsomista erityisin silmin. Kirjoittaminen antaa hahmon hahmottomalle Usein Lavosen teokset syntyvät niin, että jokin aihe riivaa ja ajatukset kiertyvät sen ympärille. Näytelmän ja runon kehittely on sama, pitkä prosessi: Lavonen rakentaa teoksen päässään sanoja myöten valmiiksi. Tulla taitavammaksi, monitasoisemmaksi kirjoittajaksi, kadottamatta herkkyyttä. Maailma voi milloin tahansa iskeä pahuudessaan, mutta olen nöyrästi kiitollinen siitä, että mulla on kirjoittajuus. Parviaislaisuus merkitsee vuonna 1988 Teatterikorkeakouluun päässeelle ja vuoden Jussi Parviaisen ryhmään kuuluneelle Sussa Lavoselle kokonaisvaltaista esityksen luomista. Mistä syntyy tarve kirjoittaa? . Se puhdistaa ja jäsentää. Puhutaan paljon siitä, voiko kirjoittamista opettaa vai onko kaikki sisäsyntyistä? Moni asia on sisäsyntyistä tai muodostunutta, mutta kirjoittamisesta voi keskustella, esteitä voi poistaa ja maailmaa voi laajentaa. Usein uudet oppilaat saapuvat tunnille kynät teroitettuna, vakava ilme kasvoillaan. . Kuvaan kirjoittajuutta 360-asteisena aistiherkkyytenä, varjona, joka saattaa jopa astua eteen puhuttelemaan sinua itseäsi. Liput 10/20 e. Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G. 27. Stadia) ja palasi opetustyöhön tänä vuonna neljän vuoden tauon jälkeen. . On vaikea löytää mitään yhtä palkitsevaa tunnetta, Lavonen kokoaa. Lavoselle rytmi on olennainen asia kielessä. . Kirjoittamiselle on luotava olosuhteet ja rauha työskennellä. Lavosen pää käsikirjoittaa jatkuvasti, missä tahansa tilanteessa. Vuonna 2001 Lavonen aloitti dramaturgian opettajana Metropolia ammattikorkeakoulussa (ent. Kirjoittaminen on tapa ajatella, sisäinen kamppailulaji, jonka kanssa on opittava elämään. Edelleen haluan oppia enemmän rytmistä. On niin monta tapaa kuin on kirjoittajia. Naputtelu alkaa siitä päätöksestä, että nyt on onnistuttava. Lavosen mukaan kirjoittaminen vaatii sinnikkyyttä ja erityisen hyvät hermot. den yhteistyönä Teatteri Jurkkaan tehdyt näytelmät Nainen ja rikos sekä Naisten juomaa. Ateneum-saliin syntyivät kuvataiteen innoittamat esitykset Kuvan laulu ja Taide on punainen lintu, joka oli kirjoittajalleen erityisen haastava teos omasta isästä ja 1960-luvun ajankuvasta
Taistolaiset saavat vastustaa asekauppoja, jotta heidän kannatuksensa kasvaisi. Enemmistön pitäisi niitä tukea, jotta ostot Neuvostoliitosta toteutuisivat.? Tutkimuskirjallisuudessa juuri SKP:n vähemmistön kuuliaisuutta Moskovalle on pidetty keskeisenä seikkana, joka erotti sen itsenäisyyteen pyrkivästä enemmistöstä. Tiedustelusta palkitaan, vakoilusta joutuu vankilaan. Edellä esittämistäni huomioista huolimatta Kotiryssät on monin tavoin ansiokas kooste kotiryssätoiminnasta. Kysyin häneltä, että miksi te sallitte taistolaisten vastustaa aseostoja eduskunnassa, mutta vaaditte SKP:n enemmistöä niitä kannattamaan? Vastaus kuului näin: ?Jukka, sinä et ymmärrä politiikkaa. Kirjat Hyväuskoinen kooste kotiryssistä KU:N ARKISTO » Kotiryssillä tarkoitetaan Suomessa toimineita Neuvostoliiton tiedustelun KGB:n poliittisen PR-linjan upseereita. tietokirjailija Heikki Saari on kirjoittanut kotiryssistä kirjan, jonka tietopohja perustuu julkaistuihin tutkimuksiin ja muistelmiin sekä uusiin haastatteluihin. Yksi haastatelluista on entinen kansanedustaja Jaakko ?Jakke? Laakso, joka ei pyri kiistämään KGByhteyksiään, mutta latelee eräitä asioita, jotka saattavat kuulostaa hieman oudoilta. ?Sanottiin, että taistolaiset olivat NKP:n käskyläisiä. Totta onkin, että kotiryssäjärjestelmästä saattoi olla joskus suomalaisillekin hyötyä, mutta palvelusta saattoi seurata aina pyyntö vastapalveluksesta. Mutta lähtökohtaisesti PR-linjallakin oli kysymys tiedustelusta ja Suomen sisäisiin aisoihin vaikuttamisesta, siis vakoilusta. Periaatteessa KGB ei saanut olla yhteydessä suomalaisiin kommunisteihin, ei ainakaan värväysmielessä. TOIMITTAJA JA Vain pelkkää suhdetoimintaa? Kirjansa alussa Saari esittelee kotiryssän prototyyppinä Boris Jartse- 28 saattoivat olla sivistyneitä ja mukavia miehiä, mutta he tietenkin ajoivat aina maansa etuja. Suomalaista suhdetoimintaa neuvostoaikaan. Minerva 2014. Kotiryssät olivat KGB:stä. 300 sivua.. Akulovkin sai lähtöpassit. Eikä unohtaa kannata sitäkään, että koko KGB:n johtajat eli residentit olivat Helsingissä yleensä juuri poliittisen linjan miehiä. Mukavat miehet vakoilupuuhissa Saaren kirjassa pistetään kuitenkin varsinainen vakoilu muiden kuin PRlinjan KGB-upseerien piikkiin. kotiryssä Viktor Vladimirov toimi Suomen komennustensa välillä KGB:n salamurha- ja sabotaasiosaston päällikkönä. Kotiryssillä oli myös reilusti rahaa käytössään. Kotiryssien ulottuvilla saattoi olla isompia asioita kuin GRU:n muiden linjojen. Kotiryssät olivat tietysti sitä vaarallisempia mitä vähemmän suomalainen osapuoli tiesi kumppaninsa todellisesta taustasta. ?Puoluelinja. Kymmenien kotiryssien mies Seppo Sarlund kertoo kirjassa: ?Siihen aikaan jo lähetystösihteeritasollakin tarjottiin usein kaviaaria, sampea ja muita herkkuja, joten paluumatkalla ei tarvinnut poiketa nakkikioskilla.? Jukka Parkkari HEIKKI SAARI: Kotiryssät. Hän oli Stalinin erikoisasiamies, joka vaatimattomalla menetyksellä yritti ottaa yhteyttä Suomen johtoon kohentaakseen Neuvostoliiton lähtöasemia tulevassa suursodassa. Sotien yli livahdettuaan Saari ryhtyy tekemään pikaversiota maamme poliittisesta historiasta kotiryssillä lomitettuna. Monet olivat täysin pihalla, kertoo kirjassa haastateltu Supon entinen päällikkö Seppo Tiitinen. Kaviaari, sampi ja muut herkut Neuvostoliiton suurlähetystö Helsingin Tehtaankadulla elokuussa 1976. vin. Päinvastoin me olimme ainoa voima, joka uskalsi vastustaa NKP:ta?, Laakso väittää ja perustelee: ?Se näkyi muun muassa suhtautumisessa tulopolitiikkaan, jota NKP kannatti, koska se vahvisti Kekkosen asemaa.? Toisena todisteena Laakso nostaa esiin aseiden ostamiset Neuvostoliitosta: ?Me olimme ainoa porukka, joka vastusti sitä, eivätkä neuvostotoverit siitä tykänneet.? Juuri tuota viimeksi mainittua asiaa tiukkasin aikoinaan eräältä Neuvostoliiton sotilastiedustelun GRU:n edustajalta. Sama pätee eräisiin hänen haastattelemiinsa henkilöihin nähden. Kirjassa luonnehditaan kotiryssätoimintaa ?suhteellisen vaarattomaksi?. Vähäisemmät tekijät niputetaan. Vladimirov ja Akulov kuuluvat niihin kotiryssiin, jotka ovat julkaisseet muistelmat vuosistaan Suomessa. Saari lainaa tovereita surutta. ja ?suhdetoiminnan? johdosta. Oliko todella niin, että Suomi karkotti maasta KGB:n upseereita pelkästään ?vuorovaikutuksen. hoiti suhteita SKP:hen. Ja jatkoihan NKP puolueen vähemmistön rahoittamista vielä sen jälkeenkin, kun avustukset puolueen enemmistölle oli lopetettu. Mutta puhuu Laakso ihan asiaakin, muun muassa kumoamalla käsityksen, jonka mukaan kotiryssät edustivat ?puoluelinjaa?. Tosin hän varottaa myös muistelmien mahdollisista rajoituksista. Vladimirovilta hän nappaa kotiryssäjärjestelmän ytimen: kysymys oli molemminpuoleisesta vuorovaikutuksesta, jota molemmat yrittivät käyttää hyväkseen. Todella kauniisti sanottu ja olihan siinä sitäkin. Viktor Vladimirov ja Albert Akulov saavat kirjaan oman lukunsa. Tulin kerran kysyneeksi eräältä huumorintajuiselta armeijan tiedustelupäällikkönä toimineelta kenraalilta, mitä eroa on tiedustelulla ja vakoilulla. On hyvä muistaa sekin, että ?legendaarisin. Tosin kirjan sisältö on osin hyvin ristiriitaista, mikä johtuu muun muassa haastateltujen erilaisista näkökulmista. Heikki Saaren kirjaa onkin syytä lukea ajatuksella ja pohtia, että oliko kotiryssäjärjestelmä vain vaaratonta rupattelua. Max Jakobson ilmaisi tämän tyylikkäästi todetessaan omasta kotiryssästään Vladimirovista, että kenraalin ?asetakin alla sykki lämmin venäläinen sydän?. Mielestäni Saari on himpun verran liian hyväuskoinen suhteessaan KBG-miesten muistelmiin, vaikka itsekin siitä varoittaa. Kirjan nimessä pu- » Paluumatkalla ei tarvinnut poiketa nakkikioskilla. hutaan jopa suomalaisesta suhdetoiminnasta neuvostoaikaan. Mutta miten olisi maan käynyt, jos kotiryssät olisivat saaneet esimerkiksi ajettua rankasti alkoholisoituneen Ahti Karjalaisen Suomen presidentiksi, mitä he ponnekkaasti puuhasivat. Kotiryssät Kirjansa lopulla Saari väittää: ?Tiedustelu on aivan eri asia kuin suoranainen vakoilu.. Röhönaurun saattelemana kenraali vastasi:
5. muiden kuin ?uskollisimman miehensä. Sitä todistaa seVIIME VUOSISADAN lerin tytär Gudrun, joka toimi aktiivisesti uusnatseissa. Hän ei sorru kehumaan itseään, ei vaikka aihettakin olisi. Hän on myös rehellinen, ei peittele epäonnistumisiaan, ei erehdyksiään. 290 sivua. Sarkola haluaa tehdä ja on tehnyt kansanteatteria. SS-johtaja Heinrich Himmler oli vastuussa Saksan keskitys- ja tuhoamisleirijärjestelmän organisoimisesta. Samoin Himmvarsin muodollinen. Haastattelut käydään läpi juttelumaisesti Sarkolan työhuoneessa Helsingin Kaupunginteatterissa, jonka johdossa hän aloitti vuonna 1998 ja jatkaa edelleen 69-vuotiaana. Asko Sarkolan kyvyt tunnustetaan yleisesti, mutta silti hän on teatterimaailmassa kiistelty mies. Yksi arvostelun aiheista liittyy Sarkolan perusteeseihin teatterinteossa. 1945 joutuessaan britraskautta. Nykyään Munchenissä elävä Gudrun ihailee edelleen isäänsä. Kirjan toinen kirjoittaja Katrin Himmler, joka on Heinrich Himmlerin nuorimman veljen Ernst Himmlerin pojantytär, on useissa aikaisemmissa kirjoissaan tuominnut isosetänsä aatteet ja hirmutyöt. Risto Korhonen KATRIN HIMMLER JA MICHAEL WILDT: Himmlerin kadonneet kirjeet. Heinrich ja Marga Himmlerin kirjeenvaihto 1927?1945. KU:N ARKISTO Himmler ei salaillut vaimolta tekojaan » Heinrich ja Marga Himmlerin kirjeenvaihto todistaa, että SS-johtaja ei salaillut vaimoltaan mitä hänen työnsä todella oli. Liisa Talvitien haastattelema henkilökaarti on laaja. Mielenkiintoisia ovat myös Sarkolan kuvaukset elämänsä ja uransa avainhenkilöistä. Kirjan kohde ansaitsee tunnustuksen. Minerva 2014. Tämän tavastauksista henkii kia teos antaa varsin puhdas natsi-ideolokattavan kuvan Himmlegia. Ja siihen häntä iäkkäämpi mistaan kirjeistä, joista osa on vasta vaimo ei enää pystynyt. äskettäin löydetty Israelista. Pelkät kirjeet antavat parhaimHimmler paljastuu kirjeissä millaan vain vihjeitä mitä tomuodolliseksi pikkuvirdellisuudessa tapahtui. kamieheksi, joka piKirjan kirjoittajat ovat tää kansanmurhan kuitenkin laatineet toteutumista norlähes joka kirjeen illä oli maalina työnä. kohdalle muista Himmler a t Suurin osa jullähteistä kootun s la kolme kaistuista kirselostuksen mitä sä tuona aikana jeistä on sotaa sihteer in Himmlerille ja edeltävältä ajalta. kanssa. Niistä sekä vaimon hänen perheelleen tapahtui. ?Noista on päästävä eroon.? VIIMEISEN KIRJEEN Himmler kirjoitti 17. Lillanissa työskennellessään Sarkola omaksui tavoitteekseen tarjota hyvää ja monipuolista ohjelmistoa laajalle katsojakunnalle. ehkä suurimman kin, että Himmlerillä oli kolme lasta kansanmurhan toteuttajan yksityissihteerinsä kanssa. Kansanteatterissa tulee tarjota elämyksiä laidasta laitaan. Tätä tilannetta elämä oli kuivaa ja tiukan porvarilhän ei salaillut vaimoltaan, koska SSlista. Kuva toisaalta eläytymiskykyisestä taiteilijasta, toisaalta järjen ohi tunteiden asettavasta johtajasta ei yllätä. Kuva on syntynyt monipuoliseksi jo siksi, että teksti ei perustu pelkästään Sarkolan haastatteluihin. 366 sivua. ALL OVER PRESS MIKSI DRAAMA on parempi taidemuoto kuin musikaali, kysyy Sarkola kirjassa ilmentäen yhtä puolta siitä, mitä kansanteatterilla tarkoittaa. Sarkolan elämänvaiheita kuljetettaessa käsitellään myös mielenkiintoista teatterihistoriaa vuosikymmenten varrelta. Hän pyden avioliitto oli viimeisinä vuosina syi loppuun asti uskollisena kansallissosialismille. eli hänen isänsä tehtäväksi. Kaikki natsien jälkeläiset eivät ajattele samalla tavalla. Kotoa SS-johtaja sai pidempiä kirjeitä vaimonsa lisäksi tyttien vangiksi. täreltään ja ottopojaltaan. Kirjeenvaihdon toinen osapuoli Kirjeiden perusteella HimmlereiMarga kuoli elokuussa 1967. 1930-luvulla kirjoirin yksityiselämästä. tetut kommentit juutalaisista puhuvat selvää kieltään. Ja vaimo oli miehestään ylpeä. Asko Sarkola valittiin Helsingin Kaupunginteatterin johtoon vuonna 1998. Sarkola puolustaa musikaaleja ASKO SARKOLASTA syntyy elämäkertateoksessa monipuolinen kuva. Kuva vuodelta 1942. 29. Himmler yritti sen jälkeen pakoilla, mutta teki itsetiedotteita, joissa hän valittaa työnsä murhan 22. 4. Musikaalilinjan arvostelun Sarkola leimaa epäröimättä kulttuurielitismiksi. Hannu Hurme LIISA TALVITIE: Asko Sarkola naurun takana. WSOY 2014. Kertominen elämän kriiseistä ihmissuhdeongelmineen ja masennuksineenkin käy häneltä siinä missä elämäntyön avaaminen. Sarkolan oman kertoman mukaan sattumalta ja ummikkona alkanut teatteriura on ollut pitkä ja monihaarainen. Hän haluaa tehdä ja on tehnyt kansanteatteria. Kansanteatterissa on Sarkolan mukaan kyse toiminnasta, jonka tavoitteena on se, ettei teatteri etäänny liian kauas yleisöstä. Tämä selviää Heinrich Himmmiehen tehtävähän oli siittää uusia lerin vaimolleen Margalle kirjoittasotureita. Teatteria on uskallettava tehdä myös kaikenmaailman makutuomareista piittaamatta. Ja onhan Sarkola näitä makutuomareita uhmannutkin moneen kertaan, esimerkiksi tuomalla musikaaleja Kaupunginteatterin ohjelmistoon. 1945 eli parisen viikkoa ennen Sota-aikana kirjoitetut kirjeet ovat miehen puolelta käytännössä lyhyitä Saksan luhistumista. Hänen mukaansa Hitler ei voinut antaa ?valtakuntansa jätehuoltoa
siitä kansalle koitu. Vain äkkirikastumiseen on pyritty ja kaikki muut hommat tyritty. Tätäkö on yrittäjyys nykyisin, siinä pärjää huijauskykyisin? Perä kai pitää miljoonansa ja valtiolle jää ympäristöansa, jota maksellaan vielä pitkään. Ei siinä auta konstit mitkään. Kalevi Lipponen Pori TEM rökittää Itä- ja Pohjois-Suomea TYÖ- JA elinkeinoministeriö nimitti Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämistyöryhmän, jonka laati alueelle oman kehittämisohjelman. näytelmän nähtyäni kääntyisin tahallisuuden puoleen. Pikkusievää näpertelyä, eikä kenelläkään tuntunut olevan tietoa siitä, mitä seuraavaksi tehtäisiin. Ensi keväänä vesiongelmat jälleen konkretisoituvat sulamisvesien myötä. Talvivaara tuntuu olevan oravanpyörässä, josta se ei selviydy. Kuinka OLEN SEURANNUT 30 Talvivaara Sotkamo Oy hakeutui konkurssiin marraskuun alussa. Niin tuli, kun ei enempää haettu. Talvivaara lupasi elantoa alueelle. TEM on päättänyt ottaa vain kolme prosenttia (siis 25 % vähemmän) kuin olisi mahdollista. Lapin liiton osalta tämä niin kutsuttu teknisen tuen leikkaus tarkoittaa sitä, että rahoittajia ja maksajia jää nykyisen 11 sijaan neljä henkilötyövuotta, laskua siis yli 60 prosenttia. Haluttiin uskoa parempaan tulevaisuuteen. Alussa oli tietenkin käynnistysongelmia ja tilapäisiä prosessissa häiriöitä. Ehkä pahimpia töppäyksiä peiteltiin tarkoituksellisesti, ehkä uskottiin siihen parempaan tulevaisuuteen. Itse teollisuuden palveluksessa työskentelevänä mietin välittömästi työturvallisuutta ja työturvallisuusmääräyksiä ja sitä, miten tällainen onnettomuus pääsi käymään. Tapahtuma avasi monen silmät. Tuotanto ajettiin alas pian onnettomuuden jälkeen, vesiongelmat alkoivat eikä tuotanto ole saavuttanut tavoitteita missään vaiheessa. Lupaehtoihin haetaan nyt helpotuksia. Konkurssipäätöksen jälkeen aloitetaan alueen siivous. Kuinka moni päättäjä olisi myöntänyt kaivokselle toimintaluvan, jos olisi tiennyt asiaa päätet- täessä prosessin tiedossa olleet ongelmat? Talvivaara Sotkamo Oy ilmoitti 6.11.hakeutuvansa konkurssiin, osakekauppa keskeytettiin ja konkurssihakemus toimitettiin Espoon käräjäoikeuteen. Vedessä, johon tupataan erilaisia kemikaaleja, pitäisi bakteerien liottaa metallit malmista. Yhden henkilötyövuoden hinnaksi on laskettu pyöreät 60 000 euroa. Jotain, josta voi olla ylpeä, ettei Kainuun tarvitse aina olla suurempien maakuntien ja maailman alihankkijana. Itseä epäilytti malmin rikastamisessa käytettävä prosessi. Marko Varajärvi, vasemmistoliiton puoluesihteeri. LEHTIKUVA/KIMMO RAUATMAA Talvivaara oli onneton kokeilu enemmän tai vähemmän tarkkaavaisesti Talvivaaran seikkailua maailman kaivosteollisuudessa. Monta miljoonaa tulee vielä menemään, ennen kuin asiat ovat kunnossa. Ohjelmasta tuli paperitiikeri, rahaa ei herunut ja ohjelma pölyttyy strategioiden hautausmaalla. Kehittämisen sijaan TEM on päinvastoin imemässä etelään Pohjois- ja ItäSuomelle kuuluvaa EU-rahaa. EU-rahoista Pohjois- ja Itä-Suomen erityisolosuhteet (mm. Laskenta on sama koko maassa, vaikka matkakustannukset ovat pohjoisessa selvästi suuremmat kuin etelässä.. EU-komissio lupaa ottaa vuosien 2014?2020 rakennerahasto-ohjelmasta neljä prosenttia sen hallinnoinnista aiheutuviin menoihin. Pian oululaisilla on kiire saada puhdasta juomavettä Talvivaaran saastuttaman Oulujoen vesistön korvaajaksi. T yöntekijän näkökulmasta homma vaikutti hyvältä. Ei mene maallikon järkeen tuollainen prosessi, vaikka vedenpuhdistuksessa bakteereja käytetäänkin hyväksi. Vaikea sanoa varmasti, mutta Talvivaara-sci. Luontoa on pilattu, matkailuelinkeino on kärsinyt ja kärsii tulevaisuudessa. pitkät etäisyydet ja harva asutus) tuovat Suomelle EU:lta saamasta kokonaisrahoituksesta noin 70 prosenttia. Maksaja siivousprojektille on jo valmiina: me veronmaksajat. Markku Eilola-Jokivirta Oulu Talvivaaran pikakapitalisti Nopeat voitot vain heti käteen, myrkyt menköön vaikka mäkeen. Kaivosyhtiötä on jopa ihannoitu ja katasro. Alusta asti hommassa on jokin haissut pahasti. Miksi tuotiin pilottiprosessi Kainuuseen testattavaksi, paikkaan jossa tuntuu kaikki menevän enemmän tai vähemmän, sanotaan nyt suoraan, perseelleen. Luonto on alueella kärsinyt valtavasti. C keskustelua Keskustelu verkossa: www.kansanuutiset.? ELY-keskusten yhteistoimintaneuvottelut ja sitä kautta irtisanomiset on helppo kuitata sillä, että ?tuli vähemmän teknistä tukea kuin aiemmin?. Liitto saa toki koordinoivana liittona käyttöönsä 0,5 henkilötyövuotta, eli yhteensä on käytettävissä 4,5 henkilötyövuotta. Lupahakemus uraanin rikastamiseksi on käynnissä ja rikastamo on jo alueelle rakennettu. Mietin, miten Talvivaara selviää uraanin kanssa, jollei se selviä nikkelin ja sinkin kanssa. Perinteisillä menetelmillä Talvivaaran malmion rikastaminen olisi ilmeisesti kannattamatonta, joten päätettiin kokeilla aivan uutta tekniikkaa. Idea ei toiminut suuressa mittakaavassa. Itse toivoin kainuulaisille vihdoin jotain pysyvää kehityshankkeiden tilalle. Kuvassa Talvivaara Sotkamon päivävuoron parkkipaikka konkurssiinhakemisilmoituksen jälkeisenä perjantaiaamuna » Miksi tuotiin pilottiprosessi Kainuuseen testattavaksi? monta henkeä menetettäisiin, ennen kuin tuotanto olisi kannattavaa? Kuka olisi seuraava uhri? Talvivaaran uusin aluevaltaus on uraanin talteenotto. Valitettava käänne työntekijöille, jotka olivat suunnitelleet elämänsä kaivoksen varaan. Malmipitoisuudet ovat suhteellisen pieniä, kun niitä vertaa muihin kaivoksiin. Valtio on pumpannut alueelle miljoonia. Helvetin iso kuoppa täynnä vettä, kipsisakka-allas täynnä jätevettä, vettä, joka ei tahdo pysyä millään halutussa paikassa. Lupaehtojen vaatimia investointeja ei voida tehdä ilman rahaa ja rahaa ei tule, ellei ole tuotantoa. Näytelmästä jäi mieleen sanonta ?totuuden voi kertoa monella tapaa?. Ihmiset ovat lukeneet ja kuulleet totuuden pala kerrallaan laskien ne yhteen. Luonto ei palaudu ennalleen ihan heti, sillä jätevesimäärät ovat lupaehdoissa mainittuihin verrattuna moninkertaisia. Todellista vastuuta projektista ei näytä olevan kenelläkään, kiireellä mennään paikasta toiseen patenttikorjauksia tekemällä. Vuonna 2012 sattunut kuolemantapaus oli todellisuutta. Uraanimalmio on ollut tiedossa jo vuonna 1982, silti se tuli Talvivaaran johdolle yllätyksenä
Otteita näistä keskusteluista julkaistaan Viikkolehdessä. Verkkolehti on osoitteessa www.kansanuutiset.fi. jasti maailmalla ja suurvallat vaikuttavat jokaisen kon. Poliittisesti suurvallat ovat asettuneet toisiaan vastaan. Tämä vastakkainasettelu näkyy laa- LEHTIKUVA/STR sosiaaliturvaa ole. Vaarana on, että alueen hankkeiden valmistelusta, maksatusten tarkastamisesta, asiakkaiden neuvonnasta ja tarkastusten suorittamisesta joudutaan tinkimään niin paljon, että sekä asiakkaat, rahoittajat että Suomen valtio menettävät EU-tukea takaisinperintöinä merkittäviä summia. Palkkatyö on aina alisteista palvelustyötä, eikä vastikkeetonta VASEMMISTOSSA ON Kirjoittajan mukaan arabikevään synnyttämä toivo vapaudesta ja paremmasta tulevaisuudesta on sammumassa Isisin nousun myötä. Kuvassa tuhoutunut rakennus Syyrian Raqqassa. Kapitalismin tarpeet Isisin nousun syynä EI OLE SATTUMAA että äärimmäisen julma islamistiliike Isis on ilmestynyt maailmankartalle ja vallannut laajoja alueita lyhyessä ajassa. etenkin sen öljymaista ? noudattaa. Asukkaille piti tarjota vielä ihmisvastaisempi ja armottomampi vaihtoehto kuin alueen nykyiset diktatuurit, jotka noudattavat ihmis- ja perusoikeuksia edes hieman viidakon lakia enemmän. Palkkatyöläisen sosiaaliturva on huomattavasti yrittäjää parempi, ja itsensä työllistäjä on yrittäjän sijaan ennemminkin työntekijä vailla työntekijän etuja ja suojaa. Näistä en ole eri mieltä. Silti pakkoyrittäjyys uhkaa jäädä ideologiseksi käsitteeksi, joka peittää sen, että kaikki työvoima on pakotettua. Itsensä työllistäminen on yleistynyt työn uudessa järjestyksessä, jossa teollisen pääoman rinnalle on muodostunut hajarakenteinen verkostotalous. Tämä arabikevään paras anti järkytti useita alueen ja maailman maita etenkin Yhdysvaltoja, joka puuttui nopeasti peliin estääkseen ilmiön leviämisen. Kun sitten Egyptissä miljoonat saivat protestoimalla myös muslimiveljeskunnan Mursin pois vallasta, piti turvautua entistä kovempiin otteisiin, jotta ihmiset saataisiin taas tyytymään nykytilaan ja unohtamaan paremman tulevaisuuden tavoittelu. Pääsääntöisesti julkaisemme vain omalla nimellä kirjoitettuja tekstejä. Ja keskittämispolitiikka siinä sivussa jatkuu. Tässä tilanteessa teknisen tuen nostaminen neljään prosenttiyksikköön on välttämätön toimenpide, jotta EU-ohjelma voidaan toteuttaa onnistuneesti ja mahdollistaa pohjoisten hankkeiden eteneminen. Marko Varajärvi FM, YTM vasemmistoliiton puoluesihteeri Lapin liiton entinen kehittämisjohtaja Juttujen enimmäismitta on 60 konekirjoitusriviä eli noin 3 000 merkkiä. ikti on viety sodan tasolle. Missä siis viipyy huolestunut keskustelu siitä, kuinka moni ?pakkopalkkatyöläinen. Viimeksi käsite nousi esiin kun Tilastokeskus julkisti tutkimuksensa itsensä työllistäjistä. Kapitalistinen järjestelmä ja moni maa . Tämä on kuitenkin väärä vastakkainasettelu. Yrittäjäksi on joissain tilanteissa pakko ryhtyä, mutta ei palkkatyöläisyyskään perustu vapaaehtoisuudelle. Nyt siirrytään uuden työn alueille. Nykyisissä juridisissa puitteissa itsensä työllistäminen on pääomalle mahdollisuus siirtää taloudellista riskiä yksilölle ja halventaa työvoimaa. Monen itseään työllistävän tilanne onkin taloudellisesti tukala, mutta siitä, mikä on, ei voida päätellä, että meidän tulisi palata palkkatyön järjestykseen. Voimme vain todeta työväenliikkeen epäonnistuneen itseään työllistävän työvoiman etujen ajamisessa ja tilanteen politisoimisessa. Tätä politiikkaa suurin osa Lähi-idän alueen valtioista . Isis vastaa tätä tarvetta. Arabikevään synnyttämä toivo vapaudesta ja paremmasta tulevaisuudesta on sammumassa Isisin nousun myötä. Kunnille rahoitusvastuuta EU-ohjelmien hallinnosta ei voi siirtää niiden kireästä taloustilanteesta johtuen. Kansallinen aluepolitiikka on korvautunut EU-rahoilla tapahtuvaksi hanketyöksi. Täten Yhdysvaltojen oli löydettävä uusi vihollinen ja selvitettävä mikä ideologia, mikä liike ja mikä maa sitä edustaa. Poliittisen islamin elvyttäminen oli osaa tätä strategiaa. Al Qaidan jälkeen vuorossa on terrorismin uusinta ilmenemismuotoa edustava Isis. Niin tuli, kun ei enempää haettu. Toinen kyykytys Pohjois- ja ItäSuomen osalta on se, että tekninen tuki jakautuu epäoikeudenmukaisesti. Etelä- ja Länsi-Suomi saavat EU-rahasta 50 prosenttia, vaikka heidän saamaansa EU-tuki on vain 30 prosenttia. Kolmas TEMin rökitys oli teettää 30 miljoonaa maksava sähköinen asiointijärjestelmä (Eura) samaisesta teknisestä tuesta, jota siis muutoinkin omaehtoisesti leikattiin 25 prosentilla. EU-ohjelman laadukas toteuttaminen annetulla henkilöresurssilla on erittäin vaikeaa. OSALLISTU KESKUSTELUUN lähettämällä kirjoituksesi postitse osoitteella Kansan Uutiset/Viikkolehti PL 64 00501 Helsinki, faksilla numeroon 09 759 60 301 tai sähköpostitse osoitteeseen viikkolehti@kansanuutiset.fi Alueilla sijaitsevien ELY-keskusten yhteistoimintaneuvottelut ja sitä kautta irtisanomiset on helppo kuitata sillä, että ?tuli vähemmän teknistä tukea kuin aiemmin?. Syynä ovat kapitalistisen nykyjärjestelmän tarpeet tälle ajanjaksolle. Kapitalismi on tänä päivänä syvässä kriisissä, ja vaikka uusliberaalit ratkaisut ovat johtaneet miljoonien köyhtymiseen, työttömyyden kasvuun, eläkeiän ja verojen korotuksiin sekä peruselintarvikkeiden hintojen nousuun, toivoa taloudellisesti paremmasta tilanteesta ei ole näkyvissä. etupäässä Yhdysvallat . Entä sitten? Tuntuu, että pakkoyrittäjyydestä puhutaan ennen kaikkea palkkatyöläisyyden puolustamiseksi. Jos nimimerkin käyttö on perusteltua, kirjoittajan nimi on kuitenkin saatettava toimituksen tietoon. Myös verkkosivuilla keskustellaan. Jokaisesta verkossa julkaistusta uutisesta voi avata keskustelun. Syinä olivat myös arabikevään seuraukset, jotka loivat edellytykset taantumuksellisten voimien etenemiselle. Protestit yksinvaltiaita vastaan ja työläisten mukaantulo kaatoivat diktatuurit Tunisiassa ja Egyptissä, ja ne levisivät laajasti muuallekin alueen maihin. Tutkimuksessa viidennes koki, että he ovat tilanteessaan vastentahtoisesti. tarvitsi ja tuki Isisin kehittymistä ja sen vaikutusvallan kasvua, mikä johti pienen ryhmän kasvamiseen jättiläiseksi. Kansannousut Libyassa ja Syyriassa muutettiin sisällissodaksi. Koska hallitseva luokka ja kapitalismi pyrkivät pitämään kansalaisten odotukset ja tavoitteet mahdollisimman maltillisina ja vaatimukset oikeuksistaan heikkoina, ne tarvitsevat vallanpitäjiä, jotka pitävät työvoiman mahdollisimman halpana ja työväenliikkeen toiminnan kurissa. TEMin päätökset johtavat siihen, että Pohjois- ja Itä-Suomessa aluepolitiikka on entistä vaikeampaa toteuttaa. Toimituksella on oikeus lyhentää kirjoituksia. Puheenvuorot julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Se tarjoaa työvoimalle uusia itsensä työllistämisen mahdollisuuksia . Siinä avautuminen prekariaatin käsitteelle olisi yhä tärkeää, vaikka myöhässä ollaankin. Tavoitteena työväenliikkeellä tulisi olla itsenäinen työntekijä, työn itsehallinto ja työntekijäomisteiset työpaikat, joiden suhteen itsensä työllistäminen on poliittisesti kiinnostava ilmiö. Nykyisen, tai jo edesmenneen, järjestelmän puolustamisen tilalle me voimmekin asettaa vaatimuksen perustulosta ja vapaasti yhdistyneestä työvoimasta. Jukka Peltokoski Tampere 31. Ihmiset uskoivat enemmän omiin kykyihinsä, että heidän voimillaan voidaan kaataa diktatuureja ja että parempi tulevaisuus on mahdollinen. pitää työtään vastenmielisenä ja unelmoi, että voisi tehdä jotain aivan muuta, vaikkapa yrittää? Perimmiltään kummankin tilanne on sama. Uutta on vain se, että nykyyhteiskunnassa enenevä joukko on muodollisesti vapaata ottamaan vastaan palkkatyötä, mutta käytännössä pakotettua työllistämään itseään. Toki rakenteellisia erojakin löytyy. Palkkatyöläinen voi aina periaatteessa kokeilla itsensä työllistämistä kun taas yrittäjyyden vaihtaminen palkkatyöläisyyteen on sidottua tarjolla oleviin työpaikkoihin. ja pakkoja. Tilanteessa on historian havinaa. Aikanaan palkkatyöläistö syntyi kun turpeesta irrotettu väki oli pakotettua siirtymään teollisuusalueille myymään itseään. iktin taustalla. Lähi-idässä, Keski-Aasiassa, osassa Afrikkaa ja Ukrainassa kon. Samalla ideologinen vaihtoehto kapitalismille puuttuu aivan eri tavalla kuin ennen. Toisen maailmansodan jälkeen syntynyt ideologinen polarisoituminen vesittyi niin kutsutun kommunismin kaatumisen myötä, kun kommunismin uhka ei enää tehonnut. Työvoiman klassisen määritelmän mukaan työmarkkinoilla ihmiset ovat muodollisesti vapaita, mutta käytännössä pakotettuja myymään työvoimaansa sitä ostavalle. Kapitalismin pitää aina tuottaa maailmanlaajuisia vihollisia, jotta työväenluokka olisi mahdollisimman hajallaan ja ihmisten huomio olisi uhkien torjumisissa. Tilanne muuttuu vain jos Isisin ja sen kaltaisten järjestöjen tukeminen loppuu. Palautetta ja uutisvinkkejä voi antaa suoraan toimitukselle. Toimituksen puhelin: 09 759 601 Toimituksen faksi: 09 759 60 301 Toimittajilla on henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. Lisää yhteystietoja sivulla 2. » Kaikki työvoima on pakotettua. Binar Mustafa Helsinki Pakkoyrittäjyys on ongelmallinen käsite yleistynyt keskustelu ?pakkoyrittäjistä?
Selkokielellä tämän tavoitteen on esittänyt Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju. » Suomen julkisyhteisöjen bruttovelka suhteessa bruttokansantuotteeseen on EU:n keskitasoa. Näin ei voi jatkua Palataan lukuihin Vuoden 2013 lopussa Suomen julkisyhteisöjen EDP-velka oli 56,0 prosenttia bruttokansantuotteesta. Uudessa, 1990-luvulla syntyneessä toimintaympäristössä EU-elvytys lisäisi kokonaiskysyntää kansallista elvytystä paremmin. Mutta on velkasuhde noussut myös niissä maissa, jotka niukkuuspolitiikkaa ovat ajaneet. Taloustutkimus ei anna mitään yksiselitteistä vastausta kysymykseen kunkin maan velkasuhteen rajoista, mutta Suomelle näyttäisi kelpaavan mikä tahansa velkasuhde 60 ja 100 prosentin välillä. rahoitusinstrumentit, joilla erilaiset sijoitusrahastot ovat sijoittajia kalastelleet, ovat lopulta räjähtäneet. Ja velallahan nekin sotkut on lopulta hoidettu. Siten julkisyhteisöjen velkaantuminen on pikemminkin seuraus rahapolitiikalla aiheutetuista ongelmista, kuin toisin päin. hoitoon. Ja mitä kotitalouksiin tulee, niin turvallisten sijoituskohteiden, kuten valtion obligaatioiden, puutteessa he makuuttavat rahojaan säästö- ja käyttelytileillä. Keinot ovat monet, ja niistä on keskusteltava laajasti myös toimialakohtaisesti, mutta kapellimestarin paikka kuuluu näissä oloissa valtiolle ja valtion rahoittamille ohjelmille. Siksi ?nanssipolitiikka jäi osaksi kansallista työkalupakkia, ja sielläkin sen käyttöä on EU:n toimesta rajoitettu erilaisin ?liiallista alijäämää. Kun nämä ja julkiseen sektoriin luokiteltavissa työeläkerahastoissa oleva varallisuus otetaan huomioon, Suomen julkisyhteisöillä on selvästi enemmän saamisia kuin velkaa. On aika vetää yhteen Suomen julkisyhteisöille lisävelka ei ole ongelma. ja ?pomminvarmat. Se on sitä vain talouspuhetta hallitseville talousviisaille. Ja siksi kiinteiden investointien määrä ei ole tiettävästi missään saavuttanut edes vuoden 2007 tasoa. Jos talouden toimeliaisuuden tasoa ylipäänsä halutaan elvyttää, tarvitaan kokonaiskysyntää lisääviä toimia, ?nanssipolitiikkaa. Tervettä kysynnän kasvua on liian vähän, jotta tuotannolliset investoinnit käynnistyisivät. Monissa maissa, joista vain osa on ns. koskevin rajoituksin. Jos velkaraha investoidaan tuotantomahdollisuuksien säilyttämisen tai lisäämisen kannalta välttämättömiin projekteihin, investointien tuotot mitä todennäköisimmin ylittävät niiden kustannukset. Valtaosa akateemisista taloustieteilijöistä on nyt sitä mieltä, että Euroopan taloudenpitoa jäytää ns. Horisontti Onko meillä varaa velkaelvytykseen? VELKAANTUMISKESKUSTELUSSA sekoitetaan usein kotitalouksien velka ja julkisyhteisöjen velka. Toisin kuin kotitalouksien velkaa, julkisyhteisöjen velkaa ei ole tarkoituskaan maksaa takaisin. Julkisyhteisöjen velalla on tarkoitus ylläpitää valtion ja kuntien ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan jatkuvuus ja yleisen taloudellisen toimeliaisuuden taso. Euron myötä valuuttakurssipolitiikka lakkasi ja hallitsevaksi talouspolitiikan keinoksi tuli rahapolitiikka, eli yleisen taloudellisen toimeliaisuuden sääntely korkopolitiikan avulla. Toki eurooppalaisesta ?nanssipolitiikastakin keskusteltiin. Vasta 1990-luvulta lähtien alijäämät ovat kasvattaneet velkaosuutta. Mistä tämä muutos kielii? Se kielii sekä taloudellisen toimintaympäristön että talouspolitiikkaa koskevan ajattelutavan muutoksista. Tätä politiikkaa kutsutaan ?nanssipolitiikaksi. loitua puolueena, joka uskaltaisi puhua velkaelvytyksen puolesta. Jos sitä ei tehdä, edessä on sisäisen devalvaation tie. Erkki Laukkanen Kirjoittaja on kauppatieteiden tohtori.. kriisimaita, velkasuhde on huomattavasti Suomea korkeampi, ilman että näissä maissa käytäisiin sellaista kriisitietoisuusdebattia kuin mitä Suomessa käydään. Ja mitä lähinnä Saksan, Hollannin ja Suomen hallitusten EU:ssa ajamaan niukkuuspolitiikkaan tulee, niin sen seurauksena monen vaikeuksiin ajautuneen maan velkasuhde on saattanut jopa kaksinkertaistua. He ovat kourallinen pankki- ja etujärjestöekonomisteja, joiden tavoitteena on sisäinen devalvaatio palkka- ja veroleikkauksineen. Tätä alemmaksi ne eivät voi mennä, mikä Aalto yliopiston kansantaloustieteen professori Pertti Haaparanta on todennut. Ongelmana ovat kuitenkin suomalaista talouspuhetta hallitsevat ?talousviisaat?. Nimensä mukaisesti EDP-velka on siten osa prosessia, jossa julkisyhteisöjen velkaa ja alijäämiä tarkastellaan suhteessa toinen toisiinsa. Näin pääsemmekin velkaantumiskeskustelun ytimeen: missä määrin ja missä olosuhteissa julkisyhteisöjen alijäämät ruokkivat velkaantumista. Ilman valtion myötävaikutusta markkinat eivät elvy. Missä raja tulee vastaan? Suomen julkisyhteisöjen bruttovelka suhteessa bruttokansantuotteeseen on EU:n keskitasoa, eikä suhteellisen sijoituksemme ole vuonna 2008 alkaneen ?nanssivetoisen laman aikana muuttunut. nollakorko-ongelma, jossa investoinnit eivät käynnisty edes negatiivisella reaalikorolla, koska julkisyhteisöjen kädet on sidottu ?liiallisten alijäämien. Se, kuinka paljon velkaa voidaan lopulta ottaa, riippuu siitä, mihin ja millä seurauksella velkaraha sijoitetaan. Jos se investoidaan tuotantomahdollisuuksien säilyttämisen tai lisäämisen kannalta välttämättömiin projekteihin, investointien tuotot mitä todennäköisimmin ylittävät niiden kustannukset, velan korot mukaan lukien vielä hyvinkin korkean velkasuhteen oloissa. Suomen rahoitusasemaa arvioitaessa on otettava huomioon myös julkisyhteisöjen saatavat, kuten valtion lainasaamiset ja kymmenien miljardien arvoinen osakesalkku. EDP tulee sanoista Excessive De?cit Procedure. Mutta in?aatiolla korjatut reaalikorot ovat jo alle nollan. Olisi hienoa, jos vasemmistoliitto voisi pro. Taloustilastojen mukaan olennainen muutos tapahtui 1990-luvulla. Rahapolitiikan umpikujasta kielii myös se, että lähes kaikki ?hyvätuottoiset. Mutta toki kansalLEHTIKUVA/JUSSI NUKARI linenkin elvytys on perusteltua, jos EU-laajuisista toimista ei kyetä sopimaan. Ei ole mitään järkeä antaa ammattitaidon, tuotantokapasiteetin ja infrastruktuurin rapistua parempia aikoja odotellessa. tai ?rakenteellista jäämää. Näin siksi, että osa kansallisen elvytyksen vaikutuksista valuu aina ulkomaille. 1990-luvulla siirryttiin globaaliin, kansainvälisiin taloussopimuksiin perustuvaan toimintaympäristöön, jossa kansallisilla taloudenpidon periaatteilla ei ollut enää sitä merkitystä, joka niillä oli vielä 1980-luvulla. Länsi-Euroopassa talouspolitiikan ankkuriksi tuli yhtenäismarkkinoita tukeva säännöstö, kuten tuotannontekijöiden vapaa liikkuvuus yli kansallisten rajojen. Sen tarve on näinä aikoina ilmeinen. Syynä tähän on rahapolitiikan umpikuja. Pankkitalletuksillemme maksettavat nimelliskorot ovat nollan tuntumassa. Mutta ajatus yleiseurooppalaisista investointirahastoista tai tulonsiirrot 32 mahdollistavasta EU-budjetista ei saanut riittävästi kannatusta
????????????? >? . ????????. h?????. ??. ????????. ?????????????? Paperiliitto r.y. Paasivuorenkatu 4-6 A PL 326 00530 Helsinki Puhelin: 010 289 7700 (vaihde) www.paperiliitto.fi ????:????. ???????. ????????????????????????. ??????????. ????. ???? ^?????. ??? ????. ????. ???????. <???????????. s??. ?????????. ?????. ??????????????????. ???????. (09) 615 2020 www.smu.fi Tilaaja Osoite Puhelin Tunnus 5005076 00003 VASTAUSLÄHETYS 33. ^????. ???. ???. ? ?. W??????????. ?????????????????. ^??????. ??????. ^?????. ????. ?. ??????????????????. ?. ???????. ????. ????????. s??????. ??????. ???????? Suomen Elintarviketyöläisten liitto SEL ry D???. ?? ?? ?????????. d?????????????. ???????????????. ????. ????? ,????. ????????????. ?????. krs 00530 Helsinki PL 337, 00531 Helsinki puh. ?????????. D??. <????. ????????????? ??? D?????. ??????. ?. ??????. ?????????. s??. ???. Avoinna ti?pe klo 9?15. Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6 00530 Helsinki (09) 613 116 www.pau.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Sörnäisten rantatie 23 00500 Helsinki vaihde: 010 77031 www.jhl.fi JHL-kirjaamo@jhl.fi JHL:n työttömyyskassa puh. ???????????. ??????????. ?????. ??. ??. D?????????????????. ????. :???. ?. W?????????. ?????????. D???. ??????????. <????. <??????. ????????????. ?. ????. ?. ??. ??????????????. ?????. ?. ???????. <??????????? Puuliitto Haapaniemenkatu 7-9 b 00530 Helsinki (09) 615 161 www.puuliitto.fi Kirjakaupassa kymmeniä kirjoja ALENNETTUUN hintaan. D???. ?. D??????. . ???????. ?????????. ????????. ???????. ? /? /??. D????????. ???????. ????????. ?????. ??????. ????????. 020 774 004 www.selry.fi Z??????. ???? ?. ???????????. <???. ^??????. ????????. OCMUC [JFGV AY-PALSTA 3$/9(/(00( PD SH OD O[ÑU UKNO¼NCUKMQTLCWMUGV [MUKNÑNNKPGP RCNXGNW CUGPPWUV[Ñ QOCNNC X XGTUVCCNNC X X Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry John Stenbergin ranta 6 00530 Helsinki PL 313, 00531 Helsinki puh. . ?????????????????????. d?????. ?. ???? D ????:????. PL 213 00531 Helsinki p. ????. ??. ??. ?. (09) 613 110 faksi (09) 739 287 Ilmailualan Unioni IAU ry John Stenbergin ranta 6, 3. ??????????????. ???????????. ??????????. E dK???. ?. ????????. ?. ???. ????????????. ????????. ^??????? Metallityöväen Liitto ry Keskustoimisto Hakaniemenranta 1, PL 107, 00531 Helsinki Vaihde 020 77 40001 Toimistoaika arkisin 8.20 - 16.00 Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Murikka-opisto Vaihde 020 77 41500 www.murikka.fi www.metalliliitto.fi h^? Tilaukseni: POSTIMAKSU MAKSETTU Suomen MerimiesUnioni SMU ry John Stenbergin ranta 6 00530 Helsinki Puh. d??????? :?????. ????. ????????. ??????. ?????????? ? ?? /??. Katso: . http://kauppa .fi et tis uu an kans ,???. ?????. ?????????. ???. ???????????. krs, 00500 Helsinki. ????????. ??????????????. ??????????????. ??????. 09 4785 71 (vaihde) www.iau.fi /LHODKGHQ $37((.., 1RVKMMQ 8 2CWNKP -[ YYY QRVKMMQRCWNKP EQO 041 527 0872 Sturenkatu 4, 00510 HELSINKI info@kulttuuritalo.. ??????. ?????????. ??. 1UVC [JFGV . ???????. E???????????????. ?. ?????. ??????. ?????. ?????? ???????. ????????????? ?. ^????. ?. ????????. www.kulttuuritalo.? Eläkeläiset ry ZZZ OLHODKGHQDSWHHNNL À Yrjö Sirolan Säätiö Pensionärerna rf 3XK ZZZ VLURODQVDDWLR ¿ WRLPLVWR#VLURODQVDDWLR ¿ POHJOIS-SUOMEN VASEMMISTOLEHTI Ammattiliitto Pro Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Paasivuorenkatu 4-6 A, PL 54 00531 Helsinki Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 www.pam.fi Selkämerenkuja 1A, PL 183 00181 Helsinki Puhelin (09) 172 731 Faksi (09) 1727 3330 Ma-pe kello 8.30?16 etunimi.sukunimi@proliitto.fi Työttömyyskassa Pro Puhelin (09) 1727 3444 kassa@proliitto.fi www.elakelaiset.? www.kansantahto.fi Netissä http://kauppa.fi.kansanuutiset.fi Käyntiosoite: Vilhonvuorenkatu 11 C 7. 010 190 300 hhdh >>. ???. ????. ????????. ??????????. ??????
Serbian joukkojen käydessä tuolloin raakaa kapinallisten vastaista sotaa ja ?etnisen puhdistuksen kampanjaa?, amerikkalaiset ja ranskalaiset pitivät Thaçia vahvim- pana serbejä vastaan taistelleista Kosovon vapautusarmeijan (KLA) komentajista. Jotkut kosovolaiset ja Eulexin tutkijat uskovat, että nämä sodanaikaiset tiedusteluyhteydet ovat auttaneet suojaamaan PDK:n johtoa ja haitanneet valtoimenaan riehuvan korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden hillitsemistä vuonna 2008 itsenäistyneessä Kosovossa. Ex-puolustusministeri epäiltynä Marraskuussa 2009 videoidussa tunnustuksessaan Bllaca sanoi toimineensa entisen puolustusministerin Azem Sylan ja useiden muiden vaikutusvaltaisten puoluepamppujen lukuun. Kosovolaisen päivälehden Koha Ditoren . mukaan Bllacan perhe siirrettiin viime viikon keskiviikkona turvaan ulkomaille. Guardian on riippumattomasti saanut Eulexin lähteestä Kosovosta vahvistuksen Sylaan kohdistuvan tutkinnan aloittamisesta. Syla ja Thaçi ovat useita kertoja kiistäneet väitteet osallisuudestaan korruptioon tai poliittisiin murhiin. ?Tämänkaltaiset syytökset ovat usein vailla pohjaa ja ne ovat tarkoitushakuisia?, Syla sanoi Koha Ditorille. Syla karkotettiin vuonna 2012 Sveitsistä, yhtenä syynä sosiaaliturvan väärinkäyttö. Hän oli nostanut Sveitsistä 350 000 euroa vammaistukea, vaikka hän samaan aikaan työskenteli poliitikkona Kosovossa. Eulexin lehdistöedustaja Dragana Nikolic-Solomon sanoo, ettei hän voi vahvistaa eikä kiistää tutkintaa.. Operaatio on kriisissä, koska brittiläinen väärinkäytösten ilmiantaja on syyttänyt 34 sitä korruptiota koskevien todisteiden salailusta. Tutkinnan taustalla on viisi vuotta sitten videoitu palkkamurhaaja Nazim Bllacan tunnustus, jossa hän väitti osallistuneensa useisiin poliittisten vastustajien murhiin osana hallitsevan PDK-puolueen tiedusteluosaston laskuun työskennellyttä iskuryhmää. Uusi Shik-nimellä tunnettuun salamyhkäiseen tiedusteluryhmään kohdistuva tutkinta voi osoittautua kiusalliseksi myös länsimaisille tiedustelupalveluille, erityisesti Yhdysvaltain CIA:lle ja Ranskan DGSE:lle, jotka ovat tukeneet pääministeri Hashim Thaçia, PDK:ta ja Shikia aina vuosien 1998?1999 Kosovon sodasta lähtien. joka ensimmäisenä julkaisi brittiläisen pilliinpuhaltajan Maria » Palkkamurhaaja sanoi osallistuneensa kilpailevan puolueen poliitikkojen murhiin. Bamiehin paljastukset sekä uutisen Sylaan kohdistuvasta tutkinnasta . Thaçin lähipiiri on jälleen joutunut vakavien syytösten kohteeksi. Kosovon poliitikkoja epäillään yhteyksistä palkkamurhiin » EU:n suurimmassa siviilikriisinhallintaoperaatiossa Eulexissa kuohuu vakavien syytösten takia. VAIKUTUSVALTAISTEN kosovolaispoliitikkojen suojelemisesta syytetty Eulex avasi viime viikon perjantaina tutkinnan tuomion saaneen palkkamurhaajan mahdollisista yhteyksistä hallitsevan puolueen johtaviin poliitikkoihin. LEHTIKUVA D ulkomaat On riittävästi todisteita pitää Kim Jong Unia suoraan vastuullisena massiivisista ihmisoikeusrikoksista. TYK:n Pohjois-Korea-raportoija Marzuki Darusman 13.11. ALL OVER PRESS Kosovon pääministeri Hashim Thaçi tapasi kolme viikkoa sitten Brysselissä EU:n silloisen ulkopoliittisen edustajan Catherine Ashtonin. Eulex on Euroopan Unionin siviilikriisinhallintaoperaatio Kosovossa. EU on myös päättänyt lähettää lakiasiantuntijan selvittämään Eulexin toimintaa Kosovossa
Hänen mukaansa Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC on kuin ?neuvostotyylinen tuomioistuin, jossa ideologinen puhtaus ohittaa teknisen ja tieteellisen tarkkuuden?. Inhofen mukaan ilmastotutki- » Eulexin toimihenkilöitä epäillään vaikutusvaltaisten poliitikkojen suojelemisesta. Eulexin poliiseja valvomassa äänestyspaikkaa Mitrovicassa viime kesäkuussa. mus on Washingtonin ja Hollywoodin liberaalien kyhäämää pelottelua ja huijausta, jonka tarkoitus on tuhota Yhdysvaltain talous lamauttavalla sääntelyllä. Inhofen mukaan ilmastonmuutos ei voi olla ihmisen aiheuttama, koska vain Jumala voi vaikuttaa ilmastoon. vuoksi on epätodennäköistä, että ne olisivat olleet tarkoituksellisesti valheellisia, sanoo Capussela arvioidessaan Eulexin kuutta toimintavuotta. Ranskalainen yhteys Shikin murhaoperaatioiden joutuminen uudelleen valokeilaan voi myös osoittautua epämukavaksi läntisille tiedustelupalveluille, jotka auttoivat sen perustamisessa Kosovon sodan aikana. Tämän tarkoituksena oli tutkijan mukaan suojella agentteja ja sodanaikaisia liittolaisia. CIU:n arkisto oli määrä vuonna 2008 siirtää aloittavalle Eulex-operaatiolle, mutta se tuhoutui selvittämättä jääneessä tulipalossa ollessaan varastoituna Naton tukikohtaan Pristinassa. Julian Borger © Guardian News and Media 2014 Kirjoittaja on Guardianin diplomaattikirjeenvaihtaja Käännös: Arto Huovinen EULEX AHTAALLA Oheinen juttu on viimeinen osa The Guardianin julkaisemasta Eulexin ongelmia käsittelevästä sarjasta. Muissa jutuissa kerrotaan muun muassa tulossa olevasta Andrea Capusselan kirjasta, jonka mukaan Eulexin johto on estänyt tutkinnan ulottamisen johtaviin kosovaispoliitikkoihin. Bamieh sai potkut Eulexista pian paljastukset tehtyään. Eulex EU:n suurin siviilikriisinhallintaoperaatio, jonka tehtävä on taistella korruptiota ja järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan Kosovossa. Eri maiden ihmisillä on sodasta juontuvat emotionaaliset siteet. Kosovossa palvelleen entisen ranskalaisviranomaisen mukaan ?on totta, että vuoden 1999 lopulla ranskalaisten yhteydet olivat läheisempiä PDK:n ja Shikin kanssa, koska Ranskan joukot oli sijoitettu alueelle, jossa tämä ryhmä oli vahvempi?. . Ainoana länsiliittolaisista Ranska antoi sotilaskoulutusta KLA:lle. Mutta ?yhteistyö. Hän sanoi toimineensa suoraan Sylan alaisuudessa. Bllacan tulenarka todistus uhkasi silloin murskata PDK:n ja vahvistaa epäilykset siitä, että Shik, jonka piti olla lakkautettu, oli yhä vaikutusvaltainen toimija Kosovon yhteiskunnan varjopuolella. Kosovon siirtymäkauden kansainvälisen hallintoelimen ICO:n talousosaston entinen päällikkö Andrea Capussela sanoo, että Shik on ?eliitin tärkein työkalu poliittisten rikosten tekemisessä ja itsekin merkittävä rikollisorganisaatio, jonka arvioidut vuositulot ovat 170 miljoonaa euroa?. Bllacan tunnustus oli hyvin kiusallinen Eulexille, koska kävi ilmi, että hän oli yrittänyt jo kuukausia aikaisemmin esittää todistuksensa operaation johtavalle eurooppalaiselle syyttäjälle, mutta tämä ei kirjannut sitä. Mukana on myös väärinkäytökset esille tuoneen brittisyyttäjä Maria Bamiehin haastattelu. Silloin Nato asettui KLA:n tueksi serbijoukkojen karkottamiseksi tästä entisen Jugoslavian maakunnasta raivaten tietä sen itsenäisyysjulistukselle vuonna 2008. Shikin päällikkö ja Thaçin läheinen avustaja Kadri Veseli kertoi amerikkalaiselle nettiuutissivustolle GlobalPostille vuonna 2011: ?Meillä oli paljon kumppaneita . Ja Yhdysvallat meni paljon pitemmälle! On totta, että Ranska koulutti joitakin henkilöitä, mutta se tapahtui Kosovon turvallisuusjoukkojen (KPC) perustamisen US puitteissa. Länsimaiden tiedustelupalvelut asettivat työntekijöitään Unmikin keskustiedusteluyksikköön (CIU). Unmik hoiti Kosovon hallintoa sodan ja itsenäisyyden välisenä aikana. Kun poliisi oli vuonna 2004 tehnyt useita Shik-yhteyksiä omaavien epäiltyjen pidätyksiä, CIU vaati ?varoitusjärjestelmää?, jossa Kosovon poliisin oli annettava ennakkoilmoitus tutkimuksista ja pidätyksistä. Lisäksi Bllacan julkisesta tunnustuksesta meni vielä neljä päivää ennen kuin Eulex pidätti hänet ja otti säilöön. Eulexin kriisin ytimessä oleva brittiläinen väärinkäytösten paljastaja Maria Bamieh sanoo Guardianille, että korkea-arvoisempi syyttäjä esti häntä tekemästä Bllacalle kysymyksiä, jotka koskivat tämän tietoja PDK:n johtajista ja heidän osallisuudestaan epäilyttäviin yksityistämissopimuksiin. Mutta tutkijoiden mukaan joistakin Ranskassa koulutetuista Shikiin värväytyneistä tuli myöhemmin tapporyhmän jäseniä. Ranskan yhteyttä Shikiin vahvisti se, että Naton vuoden 1999 intervention jälkeen ranskalaiset joukot ottivat valvontaansa Kosovon pohjoisosan. Ymmärtänette, ettemme voi kommentoida tutkimuksia julkisesti. Yksi tällaisen toiminnan pääperiaatteista on luottamuksellisuus. Kosovolaisten ja Eulexin tutkijoiden suorittaman tutkinnan aloittaminen nostaa esiin kysymyksen, miksi sitä ei käynnistetty jo viisi vuotta sitten. Poliittisia murhia Vuoden 2009 videolla Bllaca sanoi, että hän toimi Shikin teloitusosastossa, jonka tehtävänä oli tappaa ?yhteistoimintamiehiä?, kilpailevan LDK-puolueen poliitikkoja sekä KLA:n johtajien sotarikosten mahdollisia todistajia. Bllaca sanoi vuosien 1999 ja 2003 välisenä aikana osallistuneensa arviolta 17 rikokseen. KU NG CO mansinisiin paitoihin niin ettei heitä erottanut ranskalaisista sotilaista. Miehet kuljetettiin laivalla Ranskaan, jossa heille annettiin asekoulutusta osana kurssia, jota väitettiin henkivartijakoulutukseksi. Niihin kuului murhia, murhayrityksiä, laittomia uhkauksia ja kiristystä. Hänen mukaansa Ranska-yhteydellä on osansa Eulexin ilmeiseen haluttomuuteen kohdistaa tutkintaa Kosovon politiikan ylimpään tasoon. . Siellä sijaitsee myös Drenican alue, joka on Thaçin suvun ja hänen lähipiirinsä kotiseutua. YKSI YHDYSVALTAIN kongressin van- hoillisimmista jäsenistä, Jim Inhofe, on republikaanien vaalivoiton myötä nousemassa senaatin ympäristövaliokunnan puheenjohtajaksi. Inhofe on esimerkiksi verrannut Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirastoa (EPA) Gestapoon. . Nähtävästi hänen lausuntojaan pidettiin uskottavina niiltä osin kuin hän syyllisti itsensä ja muut kaltaisensa tappajat, mutta epäuskottavina niiltä osin kuin hän syytti poliittista eliittiä, huolimatta siitä, että tällaiset lausunnot saattoivat hänet vakavan kostouhan alaiseksi ja sen Inhofe on kongressin johtava ilmastonmuutoksen kiistäjä. KU 35. ei koskaan mennyt niin pitkälle kuin mitä jotkut nyt väittävät. Se on muodollisesti osa Kosovon siirtymäkauden hallintoa hoitanutta YK:n Unmik-operaatiota, joka yhä on joiltakin osin toiminnassa Kosovon itsenäisyysjulistuksen jälkeenkin. EU on käyttänyt Eulexiin yli miljardi euroa. Nämä ampujat eivät ole tärkeitä itsessään, mutta heillä on kytkentä suojeltuihin henkilöihin, sanoo tutkija. . Kongressi ei voi suoraan estää Obaman ilmastosuunnitelmia, mutta se voi jättää mahdolliset sopimukset ratifioiSS RE matta. Bamiehille sanottiin, ettei Bllaca ole luotettava todistaja. . Entinen DGSE:n operatiivinen johtaja Xavier Bout de Marnhac johti Eulexia vuodesta 2010 vuoteen 2012. Arkistot paloivat Kosovolainen tutkija arvioi, että tapporyhmä on vastuussa jopa 30 murhasta. Yhdysvallat, se auttoi meitä paljon.? Veseli sanoi ulkomaisten tiedustelupalvelujen auttaneen Shikiä ?kaikin tavoin?, mutta hän kiisti Shikin harjoittaneen järjestelmällisiä poliittisia murhia. CIA:n ohella Shik sai erityisesti tukea Ranskan ulkomaantiedustelulta, DGSE:ltä. Nyt sitä itseään syytetään vakavasta korruptiosta. Eulex aloitti toimintansa helmikuussa 2008. Heidät oli puettu tum- Presidentti Barack Obama ja Kiinan presidentti Xi Jinping sopivat keskiviikkona hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä. Operaation palveluksessa on runsaat 3 000 poliisia ja oikeusviranomaista, joista vajaa kolmasosa on kosovolaisia. Toimittaja Julian Borgerin koko Eulex-sarja on luettavissa englanninkielisenä Guardianin omilla nettisivuilla osoitteessa www.theguardian.com/uk. 25 tiedustelupalvelua... Britannian sodan aikana sieppaamat Serbian armeijan viestit paljastivat jopa, että DGSE:n upseereita kuoli KLA:n taistelijoiden mukana serbien väijytyksessä. Shikin toimintaa selvittäneiden tutkijoiden mukaan 20:n Shikiin värväytyneen ryhmä vietiin keväällä 1999 veneellä albanialaisesta Durresin satamasta ja siirrettiin ranskalaiselle sotalaivalle
Tomu pöllyää, kun auto jarruttaa hiekkatiellä. Koti tuhoutui täysin, hillopurkkiakaan ei jäänyt ehjäksi, Zakara?vili kertoo. Raunioituneen kaksikerroksisen talon takana on uusi huoneen ja keittiön rakennus, joka rakennettiin valtion tuella. Ennen olimme osseettien kanssa ystäviä, kävimme heidän häissään ja teimme kauppaa. Yksi taloista oli Lili Zakara?vilin, joka istuu pihallaan silpimässä papuja. . Se ei tunnusta rajaa eikä suostu merkitsemään sitä maastoon tai karttoihinsa, sillä Etelä-Ossetia on edelleen osa Georgiaa ja virallisesti sen erottaa muusta maasta vain hallinnollinen rajalinja. Paikalliset asukkaat kokevat aidan rakentamisen pikemminkin helpotuksena. . Nyt on turvallisempi olo, kun tiedämme, missä voimme liikkua, kertoo syrjäisen Dvanin kylän päällikkö Dariko Bagze. Jos venäläiset rajamiehet osuvat kohdalle, on väärälle puolelle eksymisestä seurauksena pidätys ja kuulustelu Etelä-Ossetian hallintokaupungissa T?invalissa. Vapaaksi pääsee maksamalla sakot, mutta ne ovat melkoisen 36 korkeat pääasiassa omavaraistaloudessa eläville kyläläisille. Näillä seuduilla karja on perinteisesti laiduntanut vapaasti, ja edelleenkin joudutaan tilanteisiin, joissa viranomaiset neuvottelevat väärälle puolelle eksyneen karjan palauttamisesta kotiin. Sota muutti rajakylän elämän Noin 500 asukkaan Dvanissa tuhoutui Georgian ja Venäjän käymän viiden päivän sodan aikana 55 taloa harhautuneiden ohjusiskujen takia. Tämä on Etelä-Ossetian pakolaisten asutusalueista pienimpiä, se rakennettiin saksalaisvoimin kahdessa kuukaudessa sodan päätyttyä. Givi Berua?vili on kotoisin T?invalin alueelta, josta georgialaisväestö joutui lähtemään vuoden 2008 kon?iktin jälkeen. Muuta korvausta hän ei ole saanutkaan, vaikka varsinainen toimeentulo, kolmen hehtaarin hedelmätarha, jäikin toiselle puolelle. Viime vuosina rajan ylittäminen on tullut mahdottomaksi, ja asenteetkin ovat kiristyneet, Dariko Bagze kuvaa. Pakolaisten pitkä piina Gorin kaupungin ulkopuolella sijaitsevalla Karaletin alueella seisoo 300 yhdenmukaista parakkimaista taloa tasaisissa jonoissa. Hermot eivät kai kestäneet, hän pohtii. Ensimmäisen kerran Georgia ajautui sotaan Etelä-Ossetian ja Abhasian kanssa vuosina 1991?1993, jolloin se menetti käytännössä TEKSTI & KUVAT Päivi Kärnä Konfliktien seurauksena Georgiassa on yli 250 000 maansisäistä pakolaista. hallintansa alueista. Jäätyneellä rajalla » Georgian taloussuhteet Venäjän kanssa tiivistyvät, mutta kamppailu itsenäisiksi julistautuneista Abhasiasta ja Etelä-Ossetiasta jatkuu. Myös rajaalueiden kontrolli alkoi tiukentua. . Kulku kielletty?. Tästä alkaa vuoden 2008 sodan jälkeen itsenäiseksi julistautuneen Etelä-Ossetian alue, jolle sen enempää paikallisella maanviljelijällä kuin ulkomaisella toimittajallakaan ei ole menemistä. Presidentti Mikheil Saaka?vilin yritys ottaa alueet sotilaallisesti hallintaan elokuussa 2008 päättyi Venäjän massiiviseen hyökkäykseen, kon?iktin jähmettymiseen ja alueiden luisumiseen yhä tiukemmin Venäjän vaikutusvaltaan. On mahdotonta nähdä, missä raja täsmälleen ottaen kulkee, mutta tasaisin välein asennetut turvakamerat rekisteröivät kyllä ylityksen. Toisessa suunnassa rajan merkitsee kilometrejä pitkä, etäisyyteen jatkuva metalliaita. Miltä näyttää arki jäätyneen konfliktin keskellä? KESKELLÄ KUMPUILEVAA peltomaisemaa seisoo vihreä kyltti, joka julistaa englanniksi ja georgiaksi: ?Valtion raja. Sodan jälkeen Zakara?viliä alkoivat vaivata erilaiset terveysongelmat. . Georgian valtiolle Etelä-Ossetian rakennuttama aita on ongelma. Samassa kahden huoneen talossa elää Berua?vilin ja hänen vaimonsa lisäksi myös pojan perhe. Kaikkien talous lepää pojan tulojen varassa, sillä Berua?vili ja hänen vaimonsa ei-
Lopputuloksena saattaa kuitenkin olla samankaltainen ratkeamaton kon?ikti. Ulkopoliittisen instituutin tutkija Sinikukka Saari on samoilla linjoilla. . ?Hillopurkkiakaan ei jäänyt ehjäksi?, kertoo Zakara?vili. Kapinallisalueilla suhteet Venäjään Georgian julkilausuttuna politiikkana on palauttaa miehitetyt alueet muun maan yhteyteen tiivistämällä yhteistyötä ja tarjoamalla alueiden asukkaille muun muassa terveydenhuoltoa. Luultavasti se kuitenkin etsii samanlaista ratkaisua kuin Georgian separatistialueilla ja Transnistriassa. Jo nyt Venäjän rupla on käytössä Donetskin ja Luhanskin alueella, ja on aivan mahdollista, että seuraavaksi alueen väestölle aletaan jakaa Venäjän passeja. Venäjän politiikkaan kuuluu, että alueiden valtaapitäviä pönkitetään, vaikka näiden valintatapa olisi kaukana demokraattisesta. Mielikuvaa alueiden itsenäisyydestä tuetaan. Käytännössä niiden riippuvuus Venäjästä vahvistuu ja suhteet emämaahan etääntyvät. . Se pakottaa maan pitämään yllä vahvaa puolustusta, toteaa Palonkorpi. Nodari Ozgebi?vilin talossa asuu vanhan pariskunnan lisäksi pojan perhe, ja laajentamalla taloa tien reunaan asti perhe saa kaksi huonetta lisää. Eurooppalaisia kiinnostaa nyt, odottaako Ukrainaa Georgian kohtalo. Palonkorpi varoittaa vertailuista ja muistuttaa, että kriisit syntyivät eri tavalla. . Nykyisen hallituksen tavoitteena on lieventää ristiriitaa Venäjän kanssa, joka purkikin viime vuonna tuontikiellon Georgian keskeisiltä vientituotteilta eli viiniltä ja mineraalivedeltä. Genevessä käytävät rauhanneuvottelut ovat jumissa, mutta suorat kahdenväliset tapaamiset Georgian ja Venäjän välillä on aloitettu. Valtio tarjoaa pakolaisille vain 45 larin (20 euron) kuukausittaisen avustuksen. Tämä on Etelä-Ossetian ja Abhasian kon?iktien yksi konkreettisimpia seurauksia: yli 250 000 maansisäistä pakolaista on joutunut jättämään kotinsa ja elää oloissa, joita voi kutsua korkeintaan siedettäviksi. Karaleti on pakolaisten asutusalueiden parhaimmistoa: talot ovat lujatekoisia eikä vesi tulvi talvella niihin sisään. Pakolaisia on majoitettu myös vuosia tyhjinä seisoneisiin, lähes romahdusvaarassa oleviin kerrostaloihin. Ukraina taas ei ollut aloitteellinen väkivallan käytössä. Etelä-Ossetian budjetista 90 prosenttia tulee tukena Venäjältä ja Abhasia neuvottelee parhaillaan Venäjän kanssa integraatiota tiivistävästä yhteistyösopimuksesta, kertoo Aleksanteri-instituutin tutkija Mikko Palonkorpi. Venäjä alkoi jakaa kapinallisalueilla passejaan avokätisesti jo 2000-luvun puolivälissä, ja nykyään suuri osa väestöstä on Venä- Karaletissa rakentavat kaikki, joilla on varaa, koska vain harvalla on mahdollisuus muuttaa pois. Taloudellinen integraatiokaan ei ole mutkatonta. Kehitystä konfliktien keskellä Vuonna 2012 Georgian hapuileva demokratia otti loikan eteenpäin: valta vaihtui ensimmäistä kertaa laillisesti ja demokraattisesti, kun Bidzina Ivani?vilin johtama koalitio Georgialainen unelma voitti vaaleissa ja edellinen presidentti Saaka?vili astui syrjään. Jatko ei kuitenkaan sujunut yhtä tyylikkäästi. Kauppoja tai muita palveluita ei edes isoimmilla pakolaisalueilla kuitenkaan ole, ja köyhyys kiusaa asukkaita. Työnsaanti on vaikeaa varsinkin, kun suurin osa muuttaneista on aiemmin ollut maanviljelijöitä. Lili Zakara?vilin talo tuhoutui Georgian ja Venäjän välisessä viiden päivän sodassa. Puolustusbudjetti on kooltaan lähes puolet sosiaali- ja terveyssektorin budjetista. Venäjä ei ole Ukrainan kriisin aikana paljastanut korttejaan, ja siksi on vaikeaa päätellä, mitkä sen tavoitteet ovat. Kriisitilanne vahvistaa myös turvattomuuden tunnetta, joka pitää yllä viholliskuvia ja nationalistisia asenteita. Etelä-Ossetian puolelle rakennettu ?turva-aita? erottaa rajakylät yhä peruuttamattomammin toisistaan. Itä-Ukrainaan jäätynyt konflikti? Berua?vilin perhe sijoitettiin Karaletin asutusalueelle lähelle Gorin kaupunkia. Abhasiassa ja Etelä-Ossetiassa kasvaa jo sukupolvi, joka ei ole juurikaan ollut suoraan tekemisissä georgialaisten kanssa, kuvaa Saari. Molempien tutkijoiden arvio on, että suuntautuminen täysipainoisesti länteen on mahdotonta sekä Georgiassa että Ukrainassa niin kauan kuin kon?iktit pysyvät ratkaisemattomina, sillä Nato tuskin haluaa tällaisia maita jäsenekseen. Tavoite on murheellisen epärealistinen tilanteessa, jossa Venäjän aseistetut rajamiehet valvovat Abhasian ja Etelä-Ossetian rajoja, alueilla käytetään valuuttana ruplaa ja riippuvuus Venäjän taloudesta ja politiikasta on lähes täydellinen. . Samaan aikaan kun kauppasuhteet paranevat, Venäjä tiukentaa vaikutusvaltaansa Abhasiassa ja Etelä-Ossetiassa. Näyttää siltä, että ennen kriisin ratkaisua jäätyneelle rajalle rakennetaan lisää ja yhä järeämpää aitaa. 37. Georgiassa taustalla oli pitkällinen kon?ikti, ja maalla oli myös itsellään iso rooli sodan syttymisessä. jän kansalaisia. Täyttä hallintaa separatistialueista ei ole kenelläkään, ja lainvalvonta on puutteellista. Ammattimainen rikollisuus rehottaa villinä. Jäätyneen kon?iktin olemassaolo vaikuttaa georgialaiseen yhteiskuntaan laajemminkin. . Uusi hallitus ei pystynyt vastustamaan kiusausta kostoon, vaan on pidättänyt useita vanhan hallituksen jäseniä ja viimeisimpänä takavarikoinut Saaka?vilin varat. Mikko Palonkorven mukaan Georgia on parin viime vuoden ajan ollut hiljaisessa muutoksen tilassa, johon Euroopassa ei ole kiinnitetty huomiota. Isoisä Givi Berua?vilin mielipide on selvä: ?Palaisin heti kotikylään EteläOssetiaan, jos se vain olisi mahdollista?. vät ole löytäneet töitä eivätkä ole vielä oikeutettuja eläkkeeseen
Viitteitä tästä tarjoaa Roger Ross Williamsin ohjaama dokumentti God Loves Uganda (2013). Jumala loi? Mustat ja homot . Koulua on enää vuosi jäljellä ja se pitää hoitaa kunnialla loppuun asti. Tämä puolestaan on tarjonnut maaperää konservatiivisille ja pääosin Yhdysvalloista käsin johdetuille lähetysliikkeille levittää homofobiaa kristillisyyden nimissä. On jopa esitetty, että suvaitsemattomuuteen lietsova lähetystyö olisi vastikään Ugandaan säädetyn lain taustalla. Viimekädessä kyse on intuitiosta. . Kukaan hänen perheenjäsenistä ei tiedä asiasta. . Heidät tunnistaa kävelytyylistä, pukeutumisesta, puhetavasta, kädenpuristuksesta ja halauksesta. Afrikassa homot elävät piilossa » Samaan aikaan kuin monissa länsimaissa taistellaan kattavampien seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien puolesta otetaan Afrikassa askeleita taaksepäin: alkuvuodesta Nigeria ja Uganda esittelivät uudet homovastaiset lakinsa. Jumala loi miehen ja naisen kehottaen heitä lisääntymän ja täyttämään maan. Homopari ei voi tuottaa jälkeläisiä keskenään, siksi homous on luonnotonta ja epänormaalia. Homoseksuaalisuus liitetään myös tiettyihin Raamatun kohtiin, kuten Sodoman ja Gomorran tuhoon. kyse samasta taistelusta. Me emme ole vapaita, sanoo ghanalainen Kwesi, 23. Keskustelussa Kwesi käyttää englannin underground-sanasta johdettua slangi-ilmaisua undergee. Heistä jälkimmäisen huhutaan joutuneen vankilaan. Kwesille sattui kerran läheltä piti tilanne. . Luultavasti hän pyörtyisi ja kuolisi, Kwesi arvelee. Valtavirrasta poikkeavasta seksuaali-identiteetistä puhutaan ääneen ainoastaan muiden samanhenkisten kanssa. Me vain tunnistamme toisemme, kertoo Kwesi. Paljastumisen pelko Kwesi on toisen vuoden lukiolainen (Senior High School). Koulussa ja kampuksella on oltava erityisen varovainen, sillä homoseksuaalisuudesta kiinni jäämisestä seuraa koulusta erottaminen. Niin kävi yhdelle Kwesin tutulle. Ja yhdelle opettajalle. (Matt. 7:12). Homouden tuomitsevat opetukset ovat Kwesille tuttuja, onhan hän kristityn perheen kasvatti. Nyt homofobia esitetään afrikkalaisen perinteen autenttisena aineksena, vaikka siirtomaa-aikaa edeltävältä ajalta ei löydykään merkintöjä homovastaisista laeista. Ei tule myöskään vähätellä kristinuskon vaikutuksia Afrikan valtioiden seksuaalilain- Homous on syntistä, saatanallista ja rikollista. säädäntöihin. Taideteos Cape Coastissa tiloissa, johon kaavaillaan orjuudesta kertovaa museota. Toinen usein toistuva homovastainen argumentti liitetään nimenomaan uskontoon ja Ghanan tapauksessa ennen kaikkea kristinuskoon. Homous on syntistä, saatanallista. Kristittyjen, koulutettujen ghanalaisten puheenvuoroissa homouden tuomitseminen näyttää nousevan vahvemmaksi viestiksi kuin vaikkapa rakkauden kaksoiskäsky tai kultainen sääntö: ?Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Joku sai siitä vihiä ja uhkasi paljastaa meidät. Siksi Kwesi ei puhu homoista tai homoseksuaaleista vaan ?meistä?. Kwesi tuntee kolmisenkymmentä homoseksuaalia. Jos äitini saisi tietää, hän pettyisi. Lukion jälkeen 38 Kwesi haluaisi opiskella sähköinsinööriksi ja tehdä musiikkia. ?Ei kuulu kulttuuriimme? Ghanassa ja ylipäätään Afrikassa homovastaisuutta perustellaan argumentoimalla, ettei se kuulu alkuperäiseen afrikkalaiseen kulttuuriin. . Uskonnolla on merkittävä rooli useassa Afrikan valtiossa ja esimerkiksi kristillinen kirkko tarjoaa heteroseksuaalisuutta ja avioliittoinstituutiota ainoana luonnollisena ja normaalina vaihtoehtona. Kwesi uskoo Jumalaan ja käy kirkossa silloin tällöin vanhempiensa kanssa. . Uskonto sinänsä ei tunnu pahalta, mutta aina kun kirkossa saarnataan meitä vastaan, se tuntuu pahalle ja epämukavalle, kuvaa Kwesi ristiriitaisia tuntemuksiaan. Kriminalisointi Afrikassa homoseksuaalisuutta ei luokitella ainoastaan synniksi vaan myös rikokseksi. Amnesty Internationalin julkaiseman Africa: Making Love a Crime -raportin (2013) mukaan. Se on poikkeavaa käytöstä, jota ei hyväksytä meidän yhteisöissämme, niin meille opetetaan koulussa, kertoo Kwesi. Homoseksuaalisuuden uskotaan levinneen Afrikan mantereelle vasta valkoisen miehen myötä. Antropologit ovat kiistäneet väitteen esittelemällä esimerkkejä siirtomaa-aikaa edeltävästä seksuaalisuuden monimuotoisuudesta Afrikassa. On myös esitetty, että homoseksuaalisuuden sijaan länsimaat toivat mukanaan kolonialistiseen sortoon kytketyn homofobian. Se on suuri salaisuus. TEKSTI & KUVAT Lotta Peltonen Cape Coast, Ghana KAIKEN KAIKKIAAN 38 Afrikan valtiota tuomit- see homoseksuaalisuuden, niiden joukossa myös demokratiastaan tunnettu Ghana. . Tuli sanaharkka ja käsirysy, mutta kyseinen henkilö ei voinut todistaa mitään, koska hän oli yksin. Onneksi välikohtaus sattui kampuksen ulkopuolella, eikä siitä aiheutunut sen suurempia seuraamuksia. Me elämme piilossa. Olin silloin yhdessä entisen [poikaystäväni] kanssa, ja me yritimme suudella. Se tarkoittaa elämistä maan alla, piilossa. Kwesi on homo. Mutta varovainen täytyy olla
Ihmisiä on pidätetty mielivaltaisesti, häädetty kodeistaan ja irtisanottu töistään. Moni on lähtenyt maasta. Sairaita vaippahousuja Kwesi on seurannut tapahtumia Nigeriassa ja Ugandassa. . (?mustaihoinen?). Rauhaa ja suvaitsevaisuutta Kwesikin toivoo. Kyse on ihmisoikeuksista. Human Rights Watchin (HRW) ja Amnesty Internationalin toukokuussa julkaiseman yhteisen raportin mukaan Ugandan homovastainen laki on johtanut ihmisoikeusrikkomuksiin. Asiasta tiedotti GhanaWeb (21.3.2014). Uutisen kommenteissa esitettiin huolestuttavia puheenvuoroja. ?Meidän tulee tappaa kaikki homot maailmassa. Sitä kritisoivat muun muassa Yhdysvaltain presidentti Barack Obama ja YK:n pääsihteeri Ban Ki-Moon. (unnatural carnal knowledge). Ulkopuoliset tahot ovat opastaneet ja painostaneet Ghanaa muuttamaan lainsäädäntöään homomyönteisemmäksi, mutta ainakin toistaiseksi laki on säilynyt entisellään. Neljässä valtiossa homoudesta voi saada kuolemantuomion. Mikäli entisen konkaripoliitikon Mike Ocquayen lausunnot edustavat yleistä mielipidettä, saataneen liberaalimpaa lakia tai laintulkintaa odottaa vielä pitkään. Ocquayen mukaan homojen tulisi lopettaa taistelu, jossa he yrittävät tehdä poikkeavasta käytöksestä yleisesti hyväksyttävää. kirjoittaa nimimerkki ?Bibini. Lakiuudistus on johtanut pidätyksiin ja neljä homoudesta tuomittua nuorta miestä ruoskittiin julkisesti. Helmikuussa Ugandan presidentti Yoweri Museveni allekirjoitti lain, jonka nojalla homoseksuaalisuudesta voidaan langettaa elinkautinen vankeustuomio. Nuorisolle suunnattu homovastainen seinäteksti Ghanan Cape Coastissa. 38 Afrikan valtioita tuomitsee homoseksuaalisuuden. (?) Jos homot ovat syntisiä, antakaa Jumalan toimia tuomarina?. Vaippoja käyttävät homoseksuaalit ovat ?sairaita. (akanit ovat Ghanan suurin etninen ryhmä). Toivoakin on, onneksi on. ?On surullista, että ne samat ihmiset, jotka altistettiin orjuudelle ja yhdellä historian raaimmista kohteluista, eivät voi päästää irti ja jättää homoja rauhaan. Pelottaa, entä jos sellainen laki säädetään Ghanassakin. Rikoslaissa käytetään nimikettä ?epäluonnollinen lihallinen sukupuolisuhde. Laki myös velvoittaa ilmiantamaan homoseksuaaleiksi tunnetut viranomaisille. Heti seuraavana päivänä lain hyväksymisestä ugandalaislehti Red Pepper julkaisi sivuillaan 200:n homoseksuaaliksi uskotun henkilön nimet ja kuvat. Homovastainen laki nostatti lännessä vastarintaryöpyn. Tällainen minä olen. Haastateltavan nimi on muutettu arkaluontoisen aiheen takia. 39. Toivon, että meidät hyväksyttäisiin sellaisina kuin olemme. hoitoa. Ettei tarvitsisi elää piilossa ja pelossa. . Tämä estää heitä siirtämästä sitä [homoseksuaalisuutta] syntymättömille lapsillemme. Neljässä valtiossa homoudesta voi saada kuolemantuomion. Alkuvuodesta 2014 Nigeria ja Uganda esittelivät uudet homovastaiset lakinsa. Tammikuussa Nigeria kiristi homovastaista lainsäädäntöään. (?), me tulemme kehittymään yhä ilman sitäkin?, ilmoitti Ofwono Opondo, Ugandan hallituksen edustaja sittemmin ilmeisesti poistetussa twiitissä. (?) Rukoilen, että yhtenä päivänä me kaikki heräämme näkemään he kaikki kuolleina??, kirjoittaa nimimerkki ?Huolestunut akan. Homoseksuaalisuudesta voi saada nyt pitkän vankeusrangaistuksen. ihmisiä, jotka tarvitsevat ?psykiatrista. Norja, Tanska ja Ruotsi ilmoittivat leikkaavansa tai suuntaavansa uudelleen kehitysapuaan Ugandalle. ?Länsi voi pitää ?apunsa. Tutu vertaa homoseksuaalien kohtaamaa syrjintää NatsiSaksan hirmutekoihin ja apartheidin aikaisiin rasistisiin lakeihin Etelä-Afrikassa. Nobelin rauhanpalkinnolla palkittu Tutu rinnastaa taistelun homojen oikeuksista taisteluun mustien oikeuksista. Kyse on samasta kamppailusta. Ja jatkoi: ?Orjakauppa, orjuus, kolonialismi, imperialismi ja hyväksikäyttö, Afrikan on noustava vastustamaan läntistä valta-asemaa.? Etelä-Afrikan entinen arkkipiispa Desmond Tutu tuomitsi Ugandan homovastaisen lain jo sen valmisteluvaiheessa. hän kysyy. Ghanassa miesten välinen seksuaalinen kanssakäyminen on laitonta, vaikkei lainsäädäntö homoseksuaalisuutta eksplisiittisesti mainitsekaan
on tullut uusi muotisana rintaman tämän puolen propagandassa, joka on muutenkin taipumassa Ukrainan vaalien jälkeen uuteen tilanteeseen. Komsomolskaja Pravdan, Argumenty Nedelin ja Versijan toimittajat ja niiden haastattelemat asiantuntijat luonnehtivat ukrainalaisia myös ultra- ja äärinationalisteiksi. Näiden kaikkien termien osuus kolmen eri lehden käyttämissä luonnehdinnoissa oli yli kolmasosa, 17 mainintaa 45:stä. Sen sijaan fasistit mainitaan vain kaksi kertaa ja rasistit vain yhden kerran. Suosittuja termejä venäläisessä journalismissa ovat tässä yhteydessä myös partija voiny eli sodan puolue (jolla kuvataan Ukrainan parlamenttivaalien voittajapuolueita) ja natsgvardija (kansalliskaarti; sillä tarkoitetaan Ukrainan hallituksen puolella taistelevia). Länsikin saa kuulla edelleen kunniansa asioiden järjestelijänä ja taustapiruna. Ukrainasta tulleet pakolaiset saavat toimittajat pohtimaan, mistä kaikille maahanmuuttajille löytyy suojaa ja rahaa. MUUTOSTA KUVASTANEE myös se, että huoli maan sisäisen politiikan ja ennen kaikkea talouden tilasta saa tämän pienen otoksen perusteella varsin paljon huomiota. on nationalismin ohella suosittu termi Komsomolskaja Pravdassa. 40 Kultaisen aamunkoiton mielenosoittajia Ateenassa heinäkuussa. Kultainen aamunkoitto on parlamentista johdettu rikollisjärjestö » Murhia, murhayrityksiä, väkivaltaisia viharikoksia, varkauksia ja kiristystä. Siinä vain osa kreikkalaisen uusnatsipuolue Kultaisen aamunkoiton toiminnasta Kreikan valtionsyyttäjän Isidoros Dogiakosin mukaan. viime viikolla julkaistu lähes 700-sivuinen raportti pitää Kreikan vuoden 2012 parlamenttivaaleissa seitsemän prosentin kannatuksen saanutta Kultaista aamunkoittoa parlamentista johdettuna rikollisjärjestönä. Raportti liittää suoraan tai epäsuorasti 69 puolueen jäsentä . Tutkijoiden mukaan väkivaltaiset teot ovat suoraa seurausta puolueen johtotason antamista määräyksistä.. Puolueen johto on erikoiskoulutetut taistelujoukot, jotka pukeutuvat mustiin univormuikiistänyt kaikki syytökset ja väittää hin ja kypäriin. olevansa salaliiton kohteena. Väkivaltaisia äärioikeistoryhmiä on Euroopassa muitakin, mutta KulKai Hirvasnoro kai.hirvasnoro@kansanuutiset.? tainen aamunkoitto on ainoa, joka on sella rakenteella, jossa johdon käskyvalta on ollut totaalinen. Etusivuillehan kaivataan Venäjälläkin räiskyviä ja sen myötä usein katteettomia otsikoita. Aimo Ruusunen Venäläislehdissä alkaa näkyä huoli maan taloudesta. ?Rauhan puolueen. Sen lisäksi puolue hyökkää demokratiaa vastaan tavalla, jota Euroopassa ei ole nähty vuosikymmeniin. Puolueen 18 kansanedustajasta enemmistö onkin tutkintavankeudessa tai kotiarestissa. Nyt gallupit lupaavat Kriisi nosti marginaalista sille 15 prosentin äänisaalista ja Kreikan turvallisuusEsimerkkinä raporviranomaisten piirissä tissa mainitaan yksia ll e kannatus on vielä toista poikkeukselis a lt Ku korkeampi. lisen väkivaltaista n o a oitoll Valtionsyyttäjän hyökkäystä, joiaamunk ja n e in mukaan poliisi ja den kohteena oli ll a a sotil Kultainen aamunulkomaalaisia ja n e in hierarkk koitto ovat tehneet vasemmistolaisia. . Useimmat niistä yhteistyötä. rakenne Valtionsyyttäjä teki Kultaisen aaIsidoros Dogiakos toimunkoiton aitoon natvoo Kultaisen aamunkoisityyliin organisoidut ja ton kieltämistä. 16 heistä kansanedustajia . Velkakriisi kuitenkin nosti sen parlamenttiin ja skandaaleista huolimatta kannatus on edelleen nousussa. Vaikka naapurimaan vaalitulosta arvioidaan etupäässä kielteiseksi, nyt pohditaan kuitenkin jo, mitä se merkitsee Venäjälle ja venäläisille. edellä mainittuihin rikoksiin. Oikeuteen juttuja odotetaan ensi vuoden alkupuolella. Kultaiseen aamunkoittoon liitetty murhasyyte koskee antifasistisen räppärin Pavlos Fyssasin kuolemaa vuosi sitten. Kreikan valtionsyyttäjä perustelee puolueen määrittelyä rikollisjärjestöksi sen sotilaallisella ja hierarkkiISIDOROS DOGIAKOSIN edustettuna parlamentissa. Vielä vuonna 2009 puolue oli täysin marginaalinen 0,29 prosentin kannatuksella. Jutuissa puhutaan myös radikaaleista, ekstremisteistä ja ?Kiovan tortusta?, kun luonnehditaan Ukrainan vaalien voittajien politiikkaa. VENÄLÄINEN UKRAINA-JOURNALISMI on muutenkin jonkin- laisessa muutoksessa. voittanut ?sodan puolue. Venäjällä SATUNNAISESTI VENÄLÄISESTÄ kioskista ostettujen leh- tien, juuri niiden joita paikallisetkin ostavat, sivuilta ei enää löydä kuin harvoin ilmaisun ?fasismi?, kun puhutaan ukrainalaisista poliitikoista. Sen sijaan ?nationalismista. ALL OVER PRESS Lyhyesti ?Nationalismi. korvasi ?fasismin. Pohditaan hinnannousuja ja ruplan kurssin kehitystä. Versija jopa pelottelee sillä, että Venäjän oppositio valmistelisi jotakin vastaavaa kuin mikä sai alkunsa Kiovassa Maidan-aukiolta
Se jatkui Fredrik Reinfeldtin hallituskausina 2006?2014, jolloin pääpaino oli työttömyys- ja sairausajan korvausten painamisessa alas sekä pienipalkkaisten työpaikkojen suosimisessa. Toimintaan liittyviä vaatimuksia henkilökuntavahvuudesta . Jos tämä onnistuu, ryhdytään ensi vuonna ruotsalaiseen tapaan LEHTIKUVA/JONATHAN NACKSTRAND perusteelliseen selvitystyöhön, jossa mietitään ainakin: . Hyvinvointialojen uusia ohjausperiaatteita, jotka korvaisivat New Public Managementin (NPM). Selvitystyön pitäisi olla valmis maaliskuussa 2017, ja uudistus astuisi voimaan seuraavassa vuodenvaihteessa. NPM ELI UUSI julkisjohtamisen oppi on yhteisni- mitys uusille talouspoliittisille doktriineille, joita ryhdyttiin soveltamaan julkisessa hallinnossa ja varsinkin hyvinvointialoilla 1980-luvun alussa, erityisesti Margaret Thatcherin Britanniassa ja Ronald Reaganin Yhdysvalloissa, mutta myös Uudessa-Seelannissa. Suomessakin näitä oppeja on otettu käyttöön, esimerkiksi yliopistojen ohjauksessa, mutta Heikki Patomäki taitaa olla niitä harvoja, jotka julkisesti ovat kyseenalaistaneet niitä. Sosialidemokraattien puheenjohtaja Stefan Löfven lupasi tasan vuosi sitten, että jos hänen puolueensa voittaisi vaaleissa, se palauttaisi hyvinvointialojen ja esimerkiksi työnvälitystoiminnan asiantuntijoiden harkintavaltaan ja purkaisi NPM-doktriinien pakkopaidan. Reinfeldtin valtiovarainministeri Anders Borg oli tämän strategian keskeinen suunnittelija. Nyt uusi hallitus pyrkii kääntämään kehityksen, eikä tämä työttömyyskorvauksen suhteen olekaan vaikeata. Uudet säännöt julkisten määrärahojen käytöstä rajoittaisivat hyvin pitkälle voitonteon mahdollisuuksia. Tämä ei tapahdu hetkessä. Ruotsin vanavedessä Suomi on saanut osittain ansaitsematonta arvonnousua (tai paheksuntaa, näkökulmasta riippuen) pohjoismaisen hyvinvointimallin edustajana. Tämä malli ei ole erikoisen hyvässä huudossa anglosaksisessa maailmassa, jossa miljonäärit ovat sankareita, mutta sitä pidetään yhä yleisemmin tavoittelemisen arvoisena Euroopassa, sitä mukaa kuin kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet tasa-arvon tärkeyden kokonaistalouden kehittämisessä. MUTTA JOS RUOTSIN hyvinvointivaltiota aikoi- naan kehitettiin määrätietoisesti ja järjestelmällisesti, sitä ryhdyttiin myös yhtä määrätietoisesti purkamaan pari vuosikymmentä sitten. Ensin pitäisi löytää neljäs puolue tukemaan näitä pyrkimyksiä eduskunnassa. Kolmas vaihe ei koskaan toteutunut. Ruotsissa hyvinvointivaltiota ja työmarkkinoita on kehitetty riuskemmin kuin Suomessa, järjestelmällisemmin, määrätietoisemmin. Myös sosialidemokraattiset hal- » Uusi hallitus pyrkii kääntämään suunnan pois hyvinvointipalvelujen yksityistämisestä. Koululaisia Tukholman Rinkebyssä. litukset Bildtin jälkeen sallivat tällaisen yritystoiminnan, ja demareiden piirissä suhtautuminen muuttui kielteisemmäksi vasta Carema- ja Attendo-skandaalien jälkeen (Careman maine mustui niin pahasti, että suomalaisen tytäryhtiönkin nimi vaihdettiin). VOITONTAVOITTELUN KIELTÄMINEN hyvinvointialoilla oli vasemmistopuolueen keskeinen vaatimus ennen syyskuun vaaleja. Mahdollisuutta säätää yhtiöjärjestyksiin uusi pykälä, jonka mukaan toiminnan tarkoitus ei ole tuottaa voittoa . hän ei halua elää Olof Palmen yhteiskunnassa. Antti Rinteellä olisi siis syytä pitää yhteyttä paitsi Borgin seuraajaan Magdalena Anderssoniin, myös samassa ministeriössä toimivaan Shekarabiin. 41. Demareiden ja ympäristöpuolueen vähemmistöhallitus, joka tarvitsee parin muun puolueen tukea toteuttaakseen suunnitelmansa, aloitti heti neuvottelut tästä vasemmistopuolueen kanssa. Niiden tuloksena syntyneen sopimuksen mukaan tavoitteena on säätely, joka mahdollisimman pitkälle määräisi hyvinvointialan yritykset sijoittamaan toiminnassaan syntyneen ylijäämän takaisin yritykseen. moni ei ollut ennen kuullut koko NPM:stä. Tämä osoittaa näiden ongelmien olevan aidosti keskeisiä uudelle hallitukselle. Silloin muisteltiin vanhan demarijohtajan Per Albin Hanssonin ?kolmivaiherakettia. ensin tavoiteltiin poliittista, sitten sosiaalista ja lopulta taloudellista demokratiaa, jossa kansalla olisi päätäntävalta tuotannosta. Sen projektijohtaja ilmoitti, että tästä seuraa sota . Ilmeisesti hän muisteli taistelua ay-liikkeen ajamia palkansaajarahastoja vastaan, minkä työnantajat lopulta voittivat. Ensi vuoden budjettiesitykseen sisältyykin uusien ohjausmenetelmien kehittäminen. Strategioita aatteellisen, ei-kaupallisen hyvinvointitoiminnan turvaamiseksi . Ne antaisivat näiden alojen ammattilaisille laajemman toimintavapauden ja vastuun, mikä merkitsee suuntautumista pois NPM-doktriineista, ilmoitti Ruotsin hallintoministeri Ardalan Shekarabi ilmoitti. Shekarabilla on uusi virka valtiovarainministeriössä . Pintaa ntaa syvemmä syvemmältä ältä Peter Lodenius peter.lodenius@gmail.com Löytyykö Ruotsista uutta opittavaa? RUOTSIN UUSI punavihreä hallitus on ilmoittanut pyrkimyksestään kieltää voitontavoittelu terveys- ja hoivapalveluissa sekä kouluissa. Elinkeinoelämän ajatuspaja Timbro reagoi tähän heti voimakkaasti. Tämä alkoi jo Carl Bildtin johtaman porvarihallituksen aikana 1990-luvun alussa, jolloin yksityisyritykset houkuteltiin vaikkapa leikkikouluja perustamaan (tämä oli työnantajaliiton erityisprojekti, joka toteutui herttaiselta kuulostavan Lex Pysslingen -lain kautta). Kysymys voitontavoittelusta hyvinvointialoilla on sen sijaan paljon hankalampi. Tämä tapahtui Dagens Nyheterin mielipidekirjoituksessa ja se aiheutti julkista keskustelua . . Uusia yhtiömuotoja