14.12.2022 / 9 € ku.fI N. 17 / 2022 Vasemmisto muuttui ja selvisi JoululahJa Ilmastolle suomalainen luokkayhteiskunta Sivu 45 Sivu 24 Sivu 13 InhImIllIsyyden, yhdenvertaIsuuden ja kestävän ympärIstön puolesta
14.9.2 022 / 9 € ku.fI N uusi velka 15 / 2022 Vir ra ns ää st öt ila ss a Mi lla in en Eu ro op pa on en er gi ak rii sin jäl ke en ?. 15.6.2022 / 9 € ku.fI N 14 / 2022 Sivut 13–23 InhIm IllIsy yden , yhde nver taIsu uden ja kestä vän ympä rIstö n puole sta. Sivu?13 InhImIllIs yyden, yhdenve rtaIsuud en ja kestävän ympärIst ön puolesta . 16.11. Sivu 33 Sivu 49 Sivu 13 InhImIl lIsyyde n, yhdenv ertaIsu uden ja kestävä n ympärI stön puoles ta. 18.3.2 022 / 9 € ku.fI N UUSI AIKA Venäjä n hyökk äyssot a muutt i kaiken Sivu 24 Taloud en uudet tuulet Sivu 47 10 / 2022 Suuri ruuvi puristaa kaikkia Demokra atiksi pitää kasvatta a Mitä nyt, vaSeMMi Sto. 13.4.202 2 / 9 € ku.fI n 13 / 2022 Chilen vasemmist onousu Lue hyvin, haLLitset maaiLmaa Sivu?38 vakavasti komiikasta Sivu???43 Lukevatk o suomalai set aiempaa huonomm in. 12.10 .202 2 / 9 € ku.f I n 16 / 2022 Sakka ava synty vyys Konka rin jäähy väiset Sivu 13 Sivu 30 Jalka pallo n maai lman mest aruu desta pelat aan lahju sten varjo ssa työlä isten veren tahri milla stadi oneil la. Sivu 22 InhIm IllIsy yden , yhde nver taIsu uden ja kest ävän ympä rIstö n puol esta . 17.8.2022 / 9 € ku.fI n 12 / 2022 Vasemmist o Euroopassa Millainen Nato-maa Suomesta tulee. UUdEN ajaN ajattElija Sivu13 Sivu 42 Yliopiston lehtori Hanne Ylöstalo kertoo, miksi hoiva-ala n ratkaisu löytyy poliittisen talouden uudelleen ajattelust a. Sivu47 InhImIllIs yyden, yhdenve rtaIsuud en ja kestävän ympärIst ön puolesta . 9 / 2022 InhIm IllIsy yden , yhde nver taIsu uden ja kestä vän ympä rIstö n puole sta. Si vu 13 InhIm IllIs yyde n, yhde nver taIs uude n ja kest ävän ymp ärIs tön puol esta . 2022 / 9 € ku.fI N peli alKaa
karua kohteLua LumImaassa 53 Nura Farah on Suomen ensimmäinen somalikirjailija. vIImeInen sana 67 Toivo Haimin kolumni. GeorGIan vuorILLa 20 Ikiaikaisilla vuorilla aistii historian kerrostumat. eLämää suurempI roska 50 Roskaelokuva on kelpo viihdettä, kirjoittaa Antti-Veikko Labbas. Nyt pelastetaan ilmasto. näIn ILmasto peLastetaan 13 Rahaa ja teknologiaa riittää. sisältö 17/2022 ajassa dialogi taustat ISSN 0357-1521 www.ku.fi Käyntija postiosoite Hämeentie 105 A 00550 HELSINKI (09) 759 601 ku@kansanuutiset.fi Tilausasioissa lähetä sähköpostia tilaukset@kansanuutiset.fi tai soita numeroon (09) 759 60 208 (palvelemme puhelimitse maanantaista tiistaihin kello 9-12). marx taIpuu 2020-LuvuLLe 34 Pertti Honkanen päivitti Marxin talousteorian nykyaikaan. Yritys ei anna hyvitystä vähäisestä paino-, painatustai taittovirheestä, joka ei vähennä ilmoituksen mainosarvoa. Lukijat tarvitsevat Kansan Uutisten sisältöä ja näkemyksiä Suomesta ja maailman tilasta muuttaessaan maailmaa oikeudenmukaisemmaksi. Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. uutIsvuosI 1822 30 Kreikan vapaussodasta hieroglyfeihin ja ensimmäiseen oivallukseen tietokoneesta. Ilmoitusmyyntimme palvelee sähköpostiosoitteessa ilmoitukset@kansanuutiset.fi. kotIhoIdontuesta haIttaa 12 Tutkimus selvitti haitat lapsille ja äideille. kun suurvaLta hajosI 58 Venäjän sisällissodasta tietokirjasuomennos. Ilmoituksen jättäjä on vastuussa ilmoituksestaan ja sen sisällön lainmukaisuudesta. Kansan Uutisten lukijat ovat kriittisiä, he haluavat ymmärtää ja vaikuttaa oikeudenmukaisemman maailman puolesta. hanna Wass 45 Tutkimukset ovat parantaneet ymmärrystä äänestämättömyydestä. Kansan Uutisten vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta merkittävästä virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Kansan Uutisten visio Kansan Uutiset on vasemmistolainen ykkösmedia, joka tarjoaa tuoreita näkökulmia, joista nykyistä suurempi yleisö keskustelee ja innostuu. Kansan Uutisten brändimielikuva on positiivinen ja rakentava. Päätoimittaja ja toimitusjohtaja Jussi Virkkunen (09) 759 60 240 @jotfau Toimitus Johan Alén, toimitussihteeri (09) 759 60 313 @journalistalen Tarja Erdogan, verkkosihteeri (09) 759 60 354 Toivo Haimi, toimittaja (09) 759 60 270 @toivohaimi Kai Hirvasnoro, toimittaja (09) 759 60 232 @hirvasnoro Jussi Joentausta, verkkotoimittaja, valokuvaaja (09) 759 60 355 Tuula Kärki, politiikan toimittaja (09) 759 60 344 @TuulaKarki Kansan Uutiset Oy:n hallitus Sini Niva, hallituksen puheenjohtaja Elina Hämäläinen Risto Kalliorinne Mikko Koikkalainen Tuula Kärki Janne Mäkinen Katja Syvärinen Karoliina Öystilä Kansan Uutisten missio Kansan Uutiset on vasemmistoliittoa lähellä oleva journalistisesti riippumaton yhtiö, jonka tehtävänä on yhteiskunnallisen muutoksen mahdollistaminen julkaisemalla monikanavaista mediaa vasemmistolaisten arvojen edistämiseksi. eLe aLenIus on poIssa 56 1925–2022. jouLutervehdykset 37 Lukijoidemme perinteiset joulutervehdykset. Vastuu virheistä ja reklamaatiot Kansan Uutiset pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sopimatonta ja lainvastaista materiaalia. 3 LInjapuhe 07 Li Andersson linjasi puoluevaltuustossa. uusI puoLuesIhteerI 10 Anna Mäkipää tarttuu toimeen. haLLItuksen rIIdat 08 Mitä hallitus voi odottaa joulupukilta. Painopaikka PunaMusta 2022. puoLue muuttuI ja seLvIsI 24 Kai Hirvasnoron analyysi. meIstä jää hIenot raunIot 60 Pontus Purokurun essee. pIntaa syvemmäLtä 28 Peik Johansson pureutuu Turkin hyökkäyksiin
neljä vuotta sitten ulkomaalaisten seksuaalirikoksista tehtiin vaaliteema – nyt perussuomalaiset yrittävät samaa katujengien kanssa. Samalla pitää myös muistaa, että Bolsonaron ympärille rakentunut liike on vahvistunut. Mutta kuten tässä lehdessä kerrotaan, moni asia etenee oikeaan suuntaan. Jos pidämme oikeutenamme kritisoida Brasilian metsäpolitiikkaa, pitää muilla olla oikeus kritisoida suomalaista metsäpolitiikkaa, joka ei ole kestävää. Äärioikeistolainen presidentti Jair Bolsonaro hävisi vasemmiston Lulalle – tosin lopputulos oli odotettua tiukempi. On hyvin mahdollista, että Bolsonaro olisi ilman koronaa valittu selvin luvuin uudelle kaudelle. Yhdysvalloissa on painotettu, kuinka hyvin demokraatit pärjäsivät välivaaleissa, kun puolue onnistui pitämään kongressin hallussaan. Onneksi jouluna ja vuodenvaihteessa monella on mahdollista aikaa pysähtyä hetkeksi ja nauttia. Se on parlamentissa suurin ryhmä, minkä lisäksi Bolsonaroa tukevat ehdokkaat nousivat monilla alueilla johtoon. Vallankumouksellinen liike on nykyään äärioikealla, ja vasemmisto sekä maltillinen oikeisto ovat tukemassa parlamentaarista demokratiaa. Selvää on, että mahdollisuus hillitä lämpenemistä alle 1,5 asteen on hyvin todennäköisesti menetetty. Siinä niiden yhteistyö on tärkeää, mutta samalla ideologiset erot muissa kysymyksissä ovat suuria. ”Meilläonvieläaikaa” onvaarallinenlause.. Brasilian karjatilalliset kiittivät, häviäjiä olivat miljardit ihmiset. Äärioikeiston eteneminen ei siis pysähtynyt Brasiliassa. Tässä on vasemmiston suuri haaste tuleville vuosille. Se, että se ei ole yhtä kestämätöntä kuin Bolsonaron, ei ole kovin hyvä puolustus. Mutta ei äärioikeistolainen, demokratiaa halveksuva liike ole kuollut – sillä on paljon tukea Yhdysvalloissa ja vahva ote republikaanipuolueesta. Lulan voitto oli selvä voitto ilmastolle. 4 ÄÄrioikeisto on sitkeÄ vastus pääkirjoitus Samalla tavalla äärioikeiston eteneminen on jatkunut Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Medialta toivoisi malttia. Ruotsissa äärioikeistolaiset nousivat toiseksi suurimmaksi puolueeksi, Ranskassa he menestyivät myös hyvin parlamenttivaaleissa. ”meillä on vielä aiKaa” on vaarallinen lause. B rasilian presidentinvaalien lopputulosta on maailmalla tervehditty ilolla. KU toivottaa kaikille lukijoille mitä parhainta joulua ja onnellista uutta vuotta. Onneksi polku katastrofaaliseen lämpenemiseen on vielä mahdollista estää. Myös Euroopassa pimeät voimat ovat edenneet monissa maissa. Bolsonaron tappio – niin ilahduttava kuin se onkin – kertoo samalla, että äärioikeiston vetovoima ei ole kadonnut minnekään. Kun Euroopassa riehuu sota, minkä lisäksi ilmastokriisi ja lajikato etenevät vääjäämättömästi, ei ole helppoa pitää toivoa yllä. KaiKen SynKKyyden keskellä olisi helppo lamaantua ja vaipua toivottomuuteen. Tropiikin Trump kaatui samaan kuin esikuvansa Donald Trump – mielipuoliseen koronapolitiikkaan. Samalla lajikadon hillitsemisen välttämättömyys on tunnustettu myös liikemaailmassa. Elinkeinoelämän keskusliitto ilmoitti pitävänsä välttämättömänä lajikadon pysäyttämistä. Samalla keskustelu sademetsien hakkuista antaa hyvän muistutuksen Suomelle. Vaikka moni poliitikko on yrittänyt hillitä ja estää ilmastotoimia, ovat ne edenneet. Bolsonaron kausi muistetaan Euroopassa Amazonin hakkuista, joilla sademetsiä tuhottiin valtavasti
Rakennuspäätös Helsingissä tehtiin vuonna 1969, ja matkustaja liikenne alkoi vuonna 1982. 5 valmis! 01 ajassa Helsingin valtuustossa tehtiin ensimmäinen metroa koskeva aloite vuonna 1955. Espoo teki päätöksen länsimetron rakentamisesta vuonna 2008. Joulukuussa 2022 koko hanke valmistui.
6 ajassa Pitkä aikakausi tulee tässä numerossa päätökseen. Jussi VirKKunen Puolue ja sen lehti muuttuivat Ja r n o M el a. Siinä missä moni vasemmistolainen puolue Euroopassa on suurissa ongelmissa, on vasemmistoliitto kyennyt Suomessa säilyttämään kannatuksensa ja yhte näisyyden poikkeuksellisen vaikealla hallitus kaudella. Viimeisessä jutussaan (sivulta 24) Hirvasnoro peilaa vasemmiston suurta muutosta, jonka puolue on käynyt läpi. Uudella puoluesihteerillä tulee olemaan iso tehtävä edessään, kun puolue käy kohti eduskuntavaaleja. Ikuiset sisäiset riidat ovat myös vähentyneet ja lähes loppuneet, kuten Hirvasnoro kirjoittaa. Ongelmiakin on, se on selvä. Yli 35 vuotta Kansan Uutisissa politiikkaa seurannut Kai Hirvasnoro jää sivuun. Auringonlaskun ukkopuolueesta on tullut moderni nuorten suosima punavihreä puolue. Vastustajat tykkäävät pilkata vasemmistoliittoa duunarien unohtamisesta, kun tutkimuksista piirtyy toisenlainen kuva
marraskuuta Opetusministeri Li Andersson Twitterissä 24. Andersson sanoi, että tilanteessa, jossa taantuma on hyvin mahdollinen ja jopa todennäköinen, ei ole järkevää leikata esimerkiksi sosiaaliturvasta tai palveluista. – Suomi ei kehity, kasva tai uudistu leikkaamalla. Kun vasemmistoliitto ajoi tätä jo viime syksyn budjettiriihessä, saimme kuulla että valtiovarainministeriö ei mitenkään voi toteuttaa tällaista veroa enää tällä hallituskaudella. – Mutta valtiontalouden tasapainottaminen pitää tehdä oikeudenmukaisesti ja kestävästi, Andersson sanoi. Anderssonin mukaan kuluneen vuoden aikana Suomessa on jäänyt syntymättä arviolta 130 000 työsuhdetta osaajapulan takia. marraskuuta – Leikkaamalla ei tätä ratkaista, eikä leikkauksilla saada kasvua. Valmistelemme valtiovarainministeriössä veroa, jolla puututaan energia yhtiöiden ylisuuriin voittoihin. Siksi ensi kaudella on jatkettava koulutuksen ja tieteen kunnianpalautusta sekä helpotettava Suomeen muuttamista, Andersson linjasi. Meillä ei ole varaa palata ajattelutapaan, joka teki 2010-luvusta Suomen menetetyn vuosikymmenen. TOIVO HAIMI ajassa Anderssonin linjApuhe ” Leikkaamalla ei tätä ratkaista, eikä leikkauksilla saada kasvua.” Le h tik u va /J u ss i N u k a r i. 7 Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson sanoi vasemmistoliiton puoluevaltuustossa pitämässään linjapuheessa, että nyt tarvitaan inhimillisesti vastuullista talouspolitiikkaa. TwiTTer Valtiovarainministeri Annika Saarikko Twitterissä 23. Andersson torjui leikkaamalla tehtävät sopeuttamistoimet. Andersson painotti linjapuheessaan, ettei vasemmistoliitto suhtaudu velkaantumiseen huolettomasti. Hänen mukaansa sopeuttamistoimien pääpainopisteen tulee olla tuloissa sekä tuottavuuden parantamisessa. Valtiontaloutta voi ja pitää tasapainottaa oikeudenmukaisesti ja kestävästi
8 Pääministeri Sanna Marin (sd.) ja valtiova rainministeri Annika Saarikko (kesk.) eduskunnan täys istunnossa marras kuun alussa. Kannatuksensa kanssa kipuileva puolue on kerta toi sensa jälkeen heittäytynyt mahdotto maksi ja vaatinut muilta hallituskump paneilta myönnytyksiä ties mihin. Nyt muiden hallituspuolueiden mit ta on täynnä, kun keskusta ei pidä enää mistään kiinni. Riitaisa jengi Hallituksen riitoja 2019 alkutalvesta keskusta ilmoitti, ettei se enää luota pääministeri Antti Rinteeseen. Hallituksen työs kentelytapana on ollut riidasta toiseen eteneminen, mikä on tuonut paitsi pal jon työtä myös melkoisen määrän hyviä sitaattiotsikoita. Rinne taipui eroamaan, ja uudeksi pääministeriksi nousi Sanna Marin. Lehtikuva/heikki Saukkomaa. 2022 syksyllä keskusta on riitauttanut monta hallituksen esitystä. Se näkyy myös vastauk sissa, joita saimme jouluiseen kysy mykseemme. Oikeastaan kaikkia riitoja tällä halli tuskaudella on yhdistänyt yksi asia, ja se on keskustapuolue. Luonnonsuojelulain keskustan hallitusryhmä hyväksyi vain tullakseen eduskuntaryhmän yliajamaksi. 2021 keväällä keskusta ajoi hallituksen kehysriihineuvottelut kriisiin. Hallituksen kaatuminen oli hyvin lähellä, kunnes keskusta viime hetkellä päätti jatkaa hallituksessa. Kes kusta on tiennyt, että ilman sitä ei täl lainen hallitusohjelma ole mahdollinen ja ulosmitannut kaiken mahdollisen. Politiikan toimittajilla ei viime ai koina ole ollut tylsää
patrizio lainà Pääekonomisti leuto Ja tuulinen talvi sekä Olkiluoto 3:n valmistuminen lienevät hallituksen toivomuslistan kärjessä energiapolitiikan osalta. Hallitus luultavasti arvostaisi rakentavampaa julkista keskustelua velasta. Hauskaa joulua kaikille! teeMu Muhonen Toimittaja Jos Kysymystä ajattelee puhtaasti hallituksen toimintakyvyn kannalta, niin toivelistan kärjessä olisi jokin uusi kansainvälinen kriisi. Marinin hallitus on ollut eheimmillään pandemian alussa ja Venäjän hyökkäyksen sekä Nato-prosessin käynnistyttyä. Näin kaikki voittavat. Kuusen alla voisi odottaa esimerkiksi uunituore mielipidemittaus, jossa keskustan kannatus on yli 14 prosenttia. Lakiin kirjasimme myös, että tavoitteen saavuttamista on seurattava ja tarvittaessa päätettävä lisätoimista. Nämä helpottaisivat kansalaisten tukalaa tilannetta sähkölaskujen kanssa ja samalla pienentäisivät tarvetta tukea kotitalouksia valtion budjetista. Mittava vihreän siirtymän investointiohjelma olisi varmasti myös tervetullut joululahja. Hallitus voisikin antaa pukille vastalahjaksi hiilinielujen ja vanhojen metsien pelastusohjelman. Koronapandemiassa julkinen velkasuhde nousi kymmenen prosenttiyksikköä vuonna 2020, mutta heti seuraavana vuonna velkasuhde taittui laskuun ja on laskenut edelleen Ukrainan sodan aiheuttamista menopaineista ja energiakriisistä huolimatta. Rauha Ukrainaan olisi varmasti sopiva joululahja kaikille. Toisaalta keskustan kannatuksen nousukaan ei välttämättä takaisi hallituksen joulurauhaa. Niiden sisään mahtuisivat kaikki hallituspuolueiden toiveet hyvinvointialueiden ja maatalouden lisärahoista, ja rauha pysyisi maassa edes pyhien ajan. Tämä olisi myös hallituksen etu: on parempi ottaa tahto vastaan lahjana pukilta kuin saada haastemies perään, kuten nyt on käynyt, kun ympäristöjärjestöt ovat haastaneet hallituksen oikeuteen riittämättömistä ilmastotoimista! Tahtoa ja ymmärrystä tarvitaan myös sen takia, että olemme juuri säätäneet hienon ilmastolain, jossa vietiin neuvottelemamme vuoden 2035 hiilineutraaliustavoite lakiin. Joulupukki voisi antaa lahjaksi joulumieltä, sitä varmasti tarvitaan. Bill Clintonin lausahdus tullaan varmasti kuulemaan monta kertaa ennen eduskuntavaaleja, joissa talous tulee olemaan isossa roolissa. Joulupukki tarvitsee poroja, ja vapaasti laiduntavat porot taas tarvitsevat vanhaa metsää, jossa kasvaa porojen ravintoa luppoa. A n tt i Y r jö n en A n tt i Y r jö n en. Kenties paras joululahja hallitukselle olisikin, jos pukiksi sonnustautunut valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä vetäisi reellä Senaatintorille niin suuret menokehykset, että ne ulottuisivat torin laidasta laitaan. Koska uusi kriisi olisi kaikista muista näkökulmista epätoivottava, on kuitenkin tyydyttävä pehmeämpään pakettiin. Nyt on lisätoimien aika. Hallitus saattaakin juuri nyt tarvita lahjoja kipeämmin joulurauhan julistusta! Vakavasti vastaan, että toivon hallituksen saavan todellista tahtoa ekologisen kestävyyskriisin torjumiseen. Ehkä puolustuspolitiikan osalta saattaa hallitukselta toiveita löytyä myös joulupukille, mutta niitä en osaa itse arvioida. Kriisinhoitoa voi pitää poikkeuksellisen onnistuneena, sillä esimerkiksi finanssija eurokriisin yhteydessä Suomen velkasuhde kasvoi useita vuosia ja kohosi yhteensä 30 prosenttiyksikköä. Ilmastolaki velvoittaa hallituksia saavuttamaan tavoitteen ja tekemään Suomesta ilmastokestävän. Mai kivelä Kansanedustaja onKos siellä ollut kilttejä ministereitä. 9 Kyse on taloudesta, typerys. Puolue saattaisi saada päähänsä, että lahjoja ei saakaan käyttäytymällä kiltisti vaan tuhmasti. ajassa Mitä joulupukin pitäisi antaa hallitukselle. Hallitusta on suomittu melko perusteettomasti holtittomasta velkaantumisesta
noora tapio Meidän on välttämätöntä tehdä ripeä siirtymä ekologisesti kestävään kaupunkipolitiikkaan – jonka ydintä laadukas, kohtuuhintainen joukkoliikenne on.. Luonnon monimuotoisuus on uhattuna. 1 ajassa InternetIssä sanottua Luonnonsuojelulain kepulointi on järkytys. Raameja leikkaamalla ei säästetä yhtään euroa vaan tekemällä toimenpiteitä, jotka johtavat lopulta säästöihin tilinpäätöksiin. Elisa liEntola Joona MiElonEn Turhautunut siihen, että kuntien ja hyvinvointialueiden taloutta johdetaan talousarvio eikä tilinpäätös edellä
Mäkipää piti hyvänä puoluevaltuuston puheenjohtaja Miikka Kortelaisen kommenttia, että prosessi pitää lähiaikoina käydä tarkemmin läpi. – Haluan nähdä sen, että on monta erilaista tapaa osallistua. Puoluesihteeri valittiin nyt ensimmäisen kerran puoluevaltuustossa. Ei pelkästään hampaat irvessä puurtamista. Valinnan siirtämistä puoluevaltuustoon perusteltiin puoluesihteerin roolin muutoksella. JUSSI VIRKKUNEN ”Haluannähdäsen, ettäonmonta erilaistatapaa osallistua.”. Mäkipää aloitti tehtävässään 5. Hän voitti puoluevaltuuston äänestyksessä vastaehdokkaansa Mikko Koikkalaisen äänin 36–19. Sitä olen tullut tekemään, Mäkipää kertoi KU:lle äänestyksen jälkeen. Nykyään puoluesihteeri on enemmän puoluetoimiston esihenkilö ja järjestöjohtaja. – Tärkeintä on saattaa kampanja siihen kuntoon, että kaikki tietävät, mitä milloinkin ollaan tekemässä. Kaikki tarkoittaa jokaista ehdokasta, puolueyhdistyksiä, piirejä ja puolueen työntekijöitä, Mäkipää tiivistää. 1 1 ajassa Vasemmistoliitolle uusi puoluesihteeri AnnA Mäkipää valittiin vasemmistoliiton puoluesihteeriksi. Minun hommani on kehittää järjestöllistä puolta ja mahdollistaa politiikanteko, Mäkipää muotoilee. – Vasemmistoliitto saa puoluesihteerin, joka tekee kotiläksynsä, kuuntelee ja osallistaa muita eikä myöskään epäröi tehdä päätöksiä, kun niiden aika on. joulukuuta. – Nyt kääritään hihat ja ruvetaan tekemään hommia. Aikaa eduskuntavaaleihin on vain neljä kuukautta. Meillä pitää olla myös kivaa yhdessä. Mäkipää haluaa, että jatkossa vasemmistoliitossa kokeillaan ennakkoluulottomasti uusia toimintatapoja. Näin Koikkalaisen puoluesihteerikausi jäi yhteen. Niissä puolustettavana on neljän vuoden takainen tulos, jolloin puolue kasvatti kansanedustajien määrää neljällä. – Jos on puolueen palkkalistoilla, on aina poliittinen hahmo, mutta olen kiinnostunut liikkeen kehittämisestä ja siitä, että poliitikoilla on paikka tehdä politiikkaa
klo 16.30.. Tutkimustulosten perusteella lapset myös valitsevat toisen asteen koulutukseksi harvemmin lukion kuin muun toisen asteen oppilaitoksen tai jäävät pois toiselta asteelta saatuaan yksivuotiaana korotettua kotihoidon tukea. Mikään tutkitusmittareista ei viittaa siihen, että lasten kotihoidon tuen vaikutukset lapsiin olisivat keskimäärin positiivisia. klo 18.30 ja palaa Turkuun su 15.1. 1 2 ajassa TeollisuudesTa Täyslaidallinen orpolle TeollisuusliiTon valTuusTosTa lähtivät marraskuun loppupuolella tymäkät terveiset gallupeja johtavan kokoomuksen suuntaan. Lehtonen tarkoitti sitä, että Orpo on esittänyt työttömyysturvan keston leikkaamista ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen on puhunut sosiaaliturvan leikkaamisesta sadoilla miljoonilla. Le h tik u va /J u ss i N u k a r i Le h tik u va /a N tt i a im o -k o iv is to Petteri Orpo PUO LUE RIS TEI LY KOKO AA YH TEEN VA SEM MIS TO LAI SET YM PÄ RI SUO MEN! Vasemmistoristeilyllä on luvassa poliittista ohjelmaa, säkenöiviä esiintyjiä sekä tietysti ennen kaikkea puolueystävien tapaamista ja suuntaamista yhdessä kohti kevään 2023 eduskuntavaaleja! Mukana risteilyllä mm. Heti perään varapuheenjohtaja Turja Lehtonen kysyi, haluaako kokoomus ”jälleen kerran ajaa Suomen työmarkkinat kaaokseen ja johdattaa maamme vastakkainasettelun aikaan”. Osa tutkituista mittareista ei näytä tilastollisesti merkitsevää vaikutusta lasten kohdalla. Risteily lähtee Turusta la 14.1. – Tässä tilanteessa, jossa palkansaajien näkymät ovat usvan peitossa ja huoli tulevaisuudesta monilla kova, puheet työttömyysturvan leikkaamisesta ovat vastuuttomia ja osoittavat vain sen, kuinka kovaa ja tylyä politiikkaa kokoomus valtaan päästessään haluaa tehdä, Lehtonen sanoi. Ensin liiton puheenjohtaja Riku Aalto vaati Petteri Orpolta täsmennyksiä tämän työmarkkinapuheisiin. Kotihoidon tuki ei ole pelkästään tulonsiirto vaan myös ohjaa vanhempien päätöksiä pidempiin kotihoitojaksoihin ja pois työelämästä, Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen tuoreessa tutkimuksessa todetaan. Lasten osalta tutkimustulokset osoittavat, että yksivuotiaana saatu lasten kotihoidon tuki johtaa keskimäärin neuvolassa tehdyissä laajoissa terveystarkastuksissa lisääntyneisiin virheisiin. Tutkimuksessa havaittiin lisäksi, että kahdeksaantoista ikävuoteen mennessä tehdyt rikokset lisääntyvät alhaiselta neljän prosentin tasolta noin viisi prosenttia. Tutkimuksen mukaan euromääräisesti suurempi kotihoidon tuki vähentää keskimäärin äitien työllisyyttä ja ansiotuloja jopa kymmenen vuotta lapsen syntymän jälkeen. Jos lapsiperheitä halutaan erityisesti tukea, olisi jokin muu tukimuoto, joka ei ohjaa niin voimakkaasti kotihoitoon, vaikutuksiltaan vähemmän negatiivinen. KU KoTihoidonTuKi on haiTallinen KoTihoidon Tuen vaikutukset ovat haitallisia paitsi äideille mutta myös lapsille. JUSSI VIRKKUNEN Kotihoidontuen vaikutuksia tutkittiin. Li Andersson ja muuta puoluejohtoa. Varaa paikkasi nyt vuoden parhaalle risteilylle osoitteesta vasemmisto.fi! Vasemmistoristeily 14.–15.1.2023 Baltic Princess -aluksella
Vain 1,5°C 2 2 1 1 2 Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri António Guterres piti COP27-ilmastokokouksen alussa voimakkaan puheen, jossa hän sanoi maailman olevan matkalla kohti ”ilmasto helvettiä” jalka kaasu polkimella. Kokouksen teemana oli ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen 1,5 celsiusasteeseen. Guterresin mukaan valittavanamme on joko kollektiivinen sopimus ilmastosolidaarisuudesta tai kollektiivinen itsemurha. taustat °C
1 4 NäiN ilmasto pelastetaaN
Jos ilmaston lämpeneminen halutaan pysäyttää 1,5 asteeseen, on ajattelu tavan muututtava. Hiili neutraali arki voi myös olla monin tavoin nykyistä parempaa, sanovat KU:n haastattelemat asiantuntijat.. 1 5 Teksti Toivo Haimi Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen ei ole enää kiinni rahasta tai teknologiasta, vaan kyse on poliittisesta tahdosta
Kaikki tiesivät, miten vaikea tilanne on, ja mitä on saatava tehdyksi. Vaikka tällä hetkellä keskitytään nopeasti teollistuviin maihin, kuten Intiaan ja Kiinaan, ovat lähes kaikki ilmakehään kerääntyneet päästöt vauraiden länsimaiden aiheuttamia. Sharm-el-Sheikhin kokous alkoi kuitenkin apokalyptisissä tunnelmissa. ”Etukäteisodotukseni eivät olleet suuret, mutta lopputulos on silti kokonaisuutena pettymys: maail man maat eivät sitoutuneet riittäviin päästövähennyksiin”, Andersson kirjoitti Facebookissa kokouksen jälkeen. Ilmastodelegaatti Akseli Rouvari on samaa mieltä. ”Ilmastokriisi pahenee. Juuri niihin pitää puuttua, jotta pystyttäisiin pitämään Pariisissa sovittu 1,5 asteen tavoite elossa. – Kansalaisyhteiskunta, ympäristöjärjestöt ovat pitkään ajaneet kunnianhimoisten tavoitteiden asettamista, jotta päättäjät olisivat tilivelvollisia suhteissa näihin tavoitteisiin. Kaskealan mukaan kuitenkin jo ilmastotavoitteiden asettaminen on itsessään merkittävä edistysaskel. Paras tiede ja tieto ovat siis ottaneet niskalenkkiä keskustelusta. Suoranaista tiedottomuutta tai ilmastodenialismia on vähemmän kuin aikaisemmin. Meillä ei ole tähän varaa”, Andersson kirjoitti. He ovat Suomen nuorten ilmastodelegaatteja, ja osallistuivat Sharm-El-Sheikin kokoukseen paikan päällä. – Niin ilmastonmuutoksen hillinnän, sopeutumisen, vahinkojen ja menetysten korvaamisen sekä ylipäätään yleisen rahoituksen ja vastuunkannon saralla. Ilmastokriisi myös tiedostetaan tänä päivänä aivan eri tavalla kuin aiemmin. Sama pettymys oli myös vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderssonin mielessä. Rahastolle on totisesti tarvetta. YK:n pääsihteeri António Guterres piti kokouksen alussa voimakkaan puheen, jossa hän sanoi maailman olevan matkalla kohti ”ilmastohelvettiä” jalka kaasupolkimella. – Hyvin vahvaa retoriikkaa, kommentoivat Maija Kuivalainen ja Akseli Rouvari. Yksin Pakistanin tämän vuoden tulvien aiheuttamat vahingot tulevat aiheuttamaan 30–40 miljardin dollarin kustannukset. Kyse onkin siis pikemminkin siitä, kenellä on mahdollisuuksia ilmastopolitiikan tekemiseen. Nuoret ilmastodelegaatit olivat kuitenkin kokouksen jälkeen pettyneitä. Peli ei ole menetetty Vaikka tilanne voi näyttää synkältä, on muutos parempaan koko ajan käynnissä. Kyseisestä rahastosta köyhille ja kehittyville maille voidaan korvata ilmastonmuutoksen niille aiheuttamia tuhoja. 1 6 “Meille jää aina Pariisi”, kuuluu Humphrey Bogartin kuolematon repliikki vuoden 1942 klassikkoelokuvassa Casablanca. Samaan aikaan pitää muistaa, että rahasto on vain laastarin liimaamista haavan päälle. Se on tuhoisa tie. Sama tunnelma oli YK:n COP27-ilmastokokouksessa, joka järjestettiin marraskuun puolenvälin tienoilla Sharm-El-Sheikhissä Egyptissä. Esimerkiksi Suomen hallitus on ohjelmassaan sitoutunut hiilineutraaliuteen, joka saavutetaan vuoteen 2035 mennessä. Anderssonin mukaan nykymenolla yhteinen tavoite ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta 1,5 asteeseen karkaa yhä kauemmas, vaikka siihen taas puheissa virallisesti sitouduttiin. Hän sanoo, että kaikilla osanottajilla vaikutti olevan ymmärrys siitä, missä mennään. COP27:n teemana oli vuonna 2015 solmitun Pariisin sopimuksen tavoitteen pitäminen hengissä: ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen 1,5 celsiusasteeseen. – Sense of urgency, kiireellisyyden tuntu, kuului juhlapuheissa, Rouvari sanoo. Siellä on vielä paljon tehtävää. Guterresin mukaan meillä on valittavanamme joko kollektiivinen sopimus ilmastosolidaarisuudesta tai kollektiivinen itsemurha. – Kiireellisyys ei välittynyt kokouksessa käytännön tasolla, Kuivalainen huokaa ja sanoo, että kaikilla sektoreilla olisi pitänyt tapahtua enemmän. – Kaikki vakavasti otettavat vaikuttajat Suomessa ovat sitä mieltä, että hiilineutraalisuus vuonna 2035 on asia, jota kannattaa tavoitella. Compensate-säätiön vaikuttavuusjohtaja Niklas Kaskeala sanoo, että tärkein ilmastotoimi on fossiilisista polttoaineista luopumisen nopeuttaminen. Kansainvälisesti väännetäänkin nyt siitä, kenen vastuulla ilmastotoimien toteuttaminen on ja millä aikataululla toimia tehdään. – Ne ovat edelleen pääsyy siihen, miksi ilmasto lämpenee. Vaikka COP27-kokous ei antanut paljoa syytä optimismiin, oli kokouksen tärkein päätös uuden korvausrahaston perustaminen. – Kaikkien on otettava asiaan kantaa, ja esimerkiksi jokaisella puolueella on oltava siihen ratkaisu, Rouvari avaa. – Me olemme enemmän tätä sotkua aiheuttaneet, ja on meidän velvollisuutemme siivota enem. Sillä hoidetaan oiretta, mutta samalla on hoidettava ilmastonmuutoksen juurisyitä eli päästöjä. Mutta jos meillä ei ole tavoitteita, ei meillä ole myöskään toimia, Kaskeala sanoo. Tällä hetkellä olemme menossa kohti 2,7 asteen lämpenemistä. – Olemme edelleen pitkälti siinä vaiheessa, että tavoitteita asetetaan. – Niitä ovat fossiilienergia, maatalous ja luonnonvarojen kulutus, Maija Kuivalainen sanoo
Jotta liikenteen päästöjä saadaan vähennettyä, pitäisi yhtäältä saada ihmiset muuttamaan liikkumiskäyttäytymistään ja suosimaan julkista liikennettä, kävelyä ja pyöräilyä. – Olemme teollistuneita ja vauraita. Liikenteen päästövähennyksissä kyse on siitä, kuinka nopeasti sähköautot yleistyvät ja kasvavat isoksi osaksi suomalaista liikkumista. Liikenteen ja maatalouden kohdalla palapeli jo vaikeutuukin. – Ne ovat lähellä kuluttajaa, ja päästöjen lähteet ovat huomattavasti hajanaisempia: liikenteessä kyse on kaikista suomalaisista autoista ja maataloudessa maatiloista. – Sähköautojen osalta tilanne on se, että kysyntä on paljon suurempi kuin tuotanto, Matti Kahra sanoo. Energiasektorin muutos on Suomessa kaikista pisimmällä, sanoo Nordean ilmastoasiantuntija Matti Kahra. Energiasektorin lisäksi Suomessa merkittäviä päästölähteitä ovat teollisuus, liikenne ja maatalous. – Kun SSAB:n Raahen-terästehdas korvaa kivihiilen avulla tuotetun teräksen vedyllä tuotetulla, se yksin pudottaa Suomen päästöjä jo seitsemän prosenttia. Länsimaat ovat yhteiskuntia, joilla on varaa tehdä hyvää ilmastopolitiikkaa. Mitä Suomi edellä, sitä koko maailma perässä Suomi onkin tehnyt jo paljon enemmän, kuin voisi kuvitella. Sekä tietenkin kaikesta suomalaisten syömästä ruoasta. Nyt kun tuulivoimaa on rakennettu paljon ja Olkiluodon kolmas reaktori käynnistetään täydellä teholla, Suomi pääsee tilanteeseen, jossa sähkön tuotannosta 90 prosenttia on fossiilivapaata, Kahra sanoo. Se on massiivinen muutos. Teollisuussektorilla suuri muutos tulee yhdestä lähteestä. Toisaalta taas sähköautojen saatavuutta pitäisi helpottaa niille, jotka tarvitsevat henkilöautoa. Samaa mieltä on nuorten ilmastodelegaatti Akseli Rouvari. Hänen mukaansa Suomi ja Pohjoismaat ovat jo saavuttaneet sen päästötason, joka koko maailman pitäisi saavuttaa seuraavien kymmenen vuoden aikana. 1 7 män, sanoo Niklas Kaskeala. – Sähköntuotannon päästöt ovat pudonneet ja putoavat edelleen todella nopeasti. – Teräksen osuus teollisuuden päästöistä on yli 75 prosenttia, Kahra sanoo. Suomalaiset ostavat ja haluavat ostaa sähköautoja, mutta autovalmistajat eivät pysty valmistaSuomen nuorten ilmastodelegaatit Akseli Rouvari ja Maija Kuivalainen YK:n COP27-ilmasto kokouksessa Sharm-El-Sheikhissä.
– Sähköä ja lämpöä tulee edelleen koteihin, mutta jatkossa ne tuotetaan päästöttömästi. – Luulen, että suurimmalle osalle ihmisistä elämä muuttuu parempaan suuntaan, hän sanoo. Syntyy heijastusvaikutus: eihän siinä ole mitään järkeä, että minä yksin teen näin. – COP27-kokouksessa sai taas nähdä, että on paljon maita, joilla on intresseissään ylläpitää fossiilista tuotantoa. Toisin kuin energia, liikenne ja teollisuus, maatalous käytännössä pyörii tuilla, Kahra sanoo. Eikä kyse ole tieteestä tai teknologiasta tai edes rahasta, vaan politiikasta ja poliittisesta tahdosta. Se on paitsi terveellisempää, myös ilmastoystävällisempää. Teollisuus taas muuttuu päästöttömäksi vaivihkaa. Teknologia on olemassa, ja rahoituskin olisi näille ratkaisuille saatavilla, hän sanoo. – Maataloudessa törmätään siihen, että se on julkisin varoin tuettu ala. Se tarkoittaa sitä, että ihmiset joutuvat miettimään tarkemmin, miten ja milloin sähköä kannattaa kuluttaa. – Ei kuluttaja huomaa, onko polkupyörä tehty vetyteräksestä, kun se aiemmin oli tehty fossiiliteräksestä, Matti Kahra sanoo. Myös Niklas Kaskeala katsoo, ettei suuria muutoksia tule ihmisten arkeen. 1 8 maan niitä sellaisella tahdilla, joka vastaisi kysyntään. Pihassa voi olla polttomoottoriauton sijaan sähköauto tai sähköpyörä, tai sitten ihmiset liikkuvat enemmän kävellen ja julkisilla. Voidaan kysyä, että mitä normaali arki oikeastaan on. Parempi hiilineutraali elämä Miltä ihmisten jokapäiväinen, normaali arki sitten näyttää, kun hiilineutraalisuustavoitteet on saavutettu. Kaskealaa häiritsee ilmastonmuutoskeskusteluissa usein nähty tapa puhua luopumisesta. Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin on pyrittävä, sillä jokaisella asteella ja asteen kymmenyksellä on väliä. Maataloustuet siis kannustavat tuottamaan maitoa ja lihaa. Nordean Matti Kahra kertoo, että teollisuuden puolella suurin este on siinä, kykenevätkö ja uskaltavatko yritykset tehdä miljardiluokan ilmastoystävällisiä investointeja. Hän sanoo, että kun oman vastuunsa yhteisestä ympäristössä tunnistaa, sitä alkaa vaatimaan myös muilta. – Tästä ja tuosta pitää luopua, jotta päästään ilmastotavoitteisiin. Niklas Kaskealan mielestä on kuitenkin vastuutonta lietsoa muutospelkoa ja luoda muutos”Vastuullisetpäättäjät pystyvätluomaan sellaisenvisionelämästä, jokaonnykyistä parempaahiilineutraalissa Suomessa.”. – Ja silloin samaa muutosta voi vaatia myös yhteiskunnan rakenteilta. Suomessa tukia maksetaan sitä enemmän, mitä pohjoisemmassa tuotanto sijaitsee ja mitä eläinpainotteisempaa maatalous on. – Kysymys on siitä, näkevätkö yritykset, että investoiminen on mahdollista ja kannattavaa tässä hetkessä. Jotta tähän saadaan muutos, pitää Kahran mukaan tukijärjestelmä purkaa ja rakentaa uudelleen tai ohjata tukia uudelleen vähäpäästöisempään tuotantoon. Matti Kahra naurahtaa kysymykselle. – Tulevaisuudessakin syödään varmasti makkaraa tai pihviä, mutta ne eivät ole eläinperäisiä, Kahra kuvailee. – Sähköautot ovat tehokkaampia ja monin puolin järkevämpiä kuin polttomoottoriautot. Temppu ja kuinka se tehdään Ilmastonmuutoksen torjunta on maraton eikä sprintti. Ne latautuvat yön yli autotallissa eikä tarvitse käydä tankkaamassa. Ilmastoa ei saada pelastettua yhdellä iskulla, vaan on edettävä askel kerrallaan. – Meillä on ollut tässä pari vuotta pandemiaa, ja Euroopassa soditaan paraikaa. Ja sekin, että meillä on toimivampi joukkoliikenne, on muutos parempaan suuntaan. Hiilineutraali arki tarkoittaa myös ruokavalion muuttumista kasvispainotteisemmaksi. Ne ovat monesti samoja maita, jotka haraavat ilmastotoimia vastaan, kertoo Compensate-säätiön Niklas Kaskeala. Hän lisää, että esimerkiksi sähkön hinta tulee vaihtelemaan nykyistä enemmän. Monet muutoksista tapahtuvat niin sanotusti konehuoneen puolella. Asioiden muuttuminen ei ole sama asia kuin luopuminen, varsinkin jos muutos on parempaan, hän huomauttaa ja nostaa esimerkiksi liikenteen sähköistymisen. Myös kasvispainotteisemman ruokavalion yleistyminen on Kaskealan mukaan muutos parempaan suuntaan. On samalla kuitenkin totta, että joistain muutokset tuntuvat vaikeilta, koska muutokset ovat aina pelottavia
n Lehtikuva/Odd andersen. Niitä on ollut vaikea ennakoida, ja niiden vaikutuksia on hankala hallita. Öljynjalostamoilla tai kivi hiilivoimaloissa ei enää tulevaisuudessa työskennellä. Nuorten ilmastodelegaatti Maija Kuivalainen katsoo asiaa kauempaa. 1 9 vastarintaa puhumalla siitä, että kohta ilmastotoimien nimissä ihmisiltä viedään saunamakkarat ja diesel autot. Matti Kahra muistuttaa, että rakennemuutoksia on tapahtunut teollisuudessa aikaisemminkin. Voimme ennakoida ja ennalta katsoa, mitä tämä kaikki tarkoittaa. Se pitäisi muuttaa planetaaristen rajojen mukaiseksi, Kuivalainen sanoo. Vastuu on yhteinen Ilmastonmuutoksesta keskusteltaessa sorrutaan usein puheeseen, jossa vastuu ilmastoteoista sälytetään yksilöiden vastuulle. – Yksi ilmastonmuutoksen juurisyistä on edelleen talousjärjestelmä, joka mahdollistaa ylikulutuksen ja kannustaa siihen. – Ilmastopolitiikan aiheuttaman rakennemuutoksen erona tässä on se, että se on suunniteltua. – Vastuulliset päättäjät pikemminkin pystyvät luomaan sellaisen vision elämästä, joka on nykyistä parempaa hiilineutraalissa Suomessa, hän toteaa. Vastakkainen helmasynti taas on puhua vain rakenteellisista uudistuksista. Kaskeala painottaa, ettei usko ylhäältä alaspäin saneltuun muutokseen, vaan muutoksen on tapahduttava sillä tavalla, että riittävän moni sitä vaatii. Riittävä poliittinen tahto saadaan synnytettyä luomalla painetta. – Emme voi luottaa siihen, että poliitikot ratkaisevat tämän asian meidän puolestamme. Metsäteollisuudessa paperin kysynnän romahtaminen on johtanut suuriin muutoksiin, jotka ovat tulleet koko alalle nopeasti ja yllättäen. Seuraava askel on saada päättäjät kaikkialla maailmassa tilanteen tasalle. Ei siellä ole riittävästi tahtoa, sanoo Niklas Kaskeala. Elintapoja suurempi muutos näkyy talouden ja työllisyyden rakenteissa. Länsimaissa etenkin nuoret tunnistavat ilmastonmuutoksen tärkeyden, uskovat tieteeseen ja kannattavat uusimman tutkimuksen suosittelemia muutoksia
Tunteet ovat alkaneet kuumeta Georgiassa, joka kävi 2008 tappiollisen sodan Venäjää vastaan, mutta maan hallitus ei aio sulkea rajaa: kauppasuhteet Venäjään ovat taas nykyään tiiviit. saattaa olla satoja metrejä. Esimerkiksi Khevsuretissa miehillä oli tapana käyttää rengashaarniskaa vielä 1930-luvulla. Eikä antiikin aikakaan niin kaukana ole, sillä seudulla uhrataan jumalille yhä samoin kuin silloin. Khatia reunustavat uhrattujen lampaiden ja vuohien sarvet.. Uutiskuvissa näkyi jopa kymmenien kilometrien mittaisia autojonoja, kun venäläiset pakenivat liikekannallepanon julistamisen jälkeen omasta maastaan. Tushetissa uhrataan lampaita ja vuohia pyhälle Yrjölle. Tämä on seutua, jota venäläiset klassiset kirjailijat Puškin, Lermontov ja Tolstoi ovat legendarisoineet ja josta moni länsimaalainenkin kirjailija Hamsunista Steinbeckiin on kirjoittanut. Tien sivussa näkyy toisinaan ristejä ja muistopaasia. Koirilla piisaa työtä, sillä vuorilla karjaa vaanivat sudet ja joskus karhutkin. Teksti ville ropponen Kuvat Mikko palonkorpi Tsminda Sameba eli Pyhän Kolminaisuuden kirkko vuoren jyrkänteellä Stepantsmindan kylän vieressä Kazbegissa. Keväästä syksyyn täällä paimennetaan karjalaumoja ja otetaan turisteja vastaan. Maailman vaarallisin tie Tushetin tie mainittiin 2010-luvulla kansainvälisissä julkaisuissa ”maailman vaarallisimpana tienä”, mutta nyt tietä on onneksi parannettu. Pimeällä tai sumussa ajettaessa tie on yhä vaarallinen. 2 GeorGian vuorilla Viime syksynä Kvemo Larsin rajanylityspaikka Venäjään kuuluvan Ingušetian ja Georgian rajalla pomppasi kansainvälisen median valokeilaan. Tuntuu, että nykyiset tapahtumat ovat vain pintakuohua jossain alkuajoista asti kulkeneessa tarinassa. Hiekkatie syöksyy serpentiininä vuorten rinteitä yhä ylemmäs. Vuorilla on kylmä, vaikka laaksoissa vielä helle heilimöi. Varhaisista neuvostoajoistakin vaikuttaa olevan vain tovi. Tushetin asutuksen sanotaan alkaneen, kun heimot pakenivat kristillistämistä 300-luvulla tasangoilta vuorille. Georgiaan venäläiset pääsevät ilman viisumia, ja niinpä maan pääkaupunki Tbilisi pursuili lokakuussa venäläisiä. Alueelle ei esimerkiksi saa tuoda sianlihaa tai siannahasta tehtyjä vaatteita. Välillä vuoristopuro ryöppyää yli tien: ajamme pärskyen läpi. Tushetissa Omalon (1880 m) ja Dartlon (2000 m) kylissä hirnuvat hevoset, lehmät ammuvat ja lampaat määkivät. Uhrieläinten lihaa syödään juhlissa, joita järjestetään kesäisin ympäri Tushetia niin että juhlat kiertävät eri päivinä kylästä kylään. Samaa reittiä kulkee sähkökaapeli Tushetiin. Kyliä reunustavat muinaiset puolustustornit eli koshkebit. Eikä ihme: kun liikkuu näillä vuorilla, aistii selvästi ajan kerrostumat keskiaikaisissa rakennuksissa, ihmisten puheissa ja muinaisissa, yhä jatkuvissa perinteissä. Puolianimistinen uhritilaisuus järjestetään kylien kappelissa eli khatissa ja vain miehet saavat osallistua siihen. Kaukasianpaimenkoirat räksyttävät. Tiessä ei ole kaiteita, ja sen reuna on vain puolentoista metrin päässä liikkuvasta autosta: pudotusta Pohjois-Georgiassa, Venäjään rajoittuvilla Kaukasusvuorilla, kohtaavat ikivanhat perinteet ja moderni maailma. Niitä on pystytetty paikoille, jossa onnettomien auto on syöksynyt tieltä alas rotkoon. Abanon solaan (2826 m) noustessa ison Kaukasuksen lumihuiput kohoavat esiin. Tusheti ja muut vuoristoalueet ovatkin Georgiassa olleet aina vapauden paikkoja, joissa yhteisöt ovat eläneet itsehallinnollisesti. Illalla majoituspaikkamme emäntä Fatima laulaa meille banduran säestyksellä vanhaa laulua Sakartvelon eli Georgian kunniasta. Pohjois-Georgian vuoristomaakunnissa Tushetissa, Khevsuretissa ja Kazbegissa kansainväliset jännitteet eivät juuri näy. Vaikka Tusheti on nyt yhteydessä moderniin maailmaan, on täällä säilynyt paljon ikivanhoja perinteitä. Ikään kuin se olisi tapahtunut eilen, kun vuorten yli raahautui pakolaisia toisen Tšetšenian sodan aikana 2000-luvun alussa
2 1
2 2 Nykyään melko harvat asuvat Tushetissa vuoden ympäri, mutta joitakin sisupusseja yhä löytyy. – Ammennan jatkuvasti juuristani. Metsästetään peuroja ja jäniksiä, joskus myös karhuja, susia ja kettuja. Taiteilija on käyttänyt myös symbolisia hahmoja, esimerkiksi mytologisia eläimiä, kuten härkää, jota Georgiassa pidetään pyhänä. Vaikka miten asuisin kaupungissa, synnyinseutuni on minulle yhtä makea kuin äidinmaito, sanoo iäkäs, nykyisin Tbilisissä asuva taiteilija. Tie Tushetiin kulkee kiemurrellen korkealla vuorenrinteillä. Vuorilla jopa valintamyymälöitä Ilja Patashuri, Georgiassa tunnettu kuvataiteilija, näkee nykymaailman ja vuoristokulttuurin suhteen ristiriitaisena. – On vuoristoseutujen kehitysohjelma, mutta se on vain paperilla, eikä toteudu. Tätä menoa on vaarana, että elämä vuorilla hylätään kokonaan, sanoo Patashuri. Hän on maalannut myös Kaukasian historiaan liittyviä aiheita. Virran turkoosi vesi kimmeltää parinkymmenen metrin päässä jyrkän töyrään alla. – Meidän täytyy palata elämään kestävästi luonnon kanssa, sanoo Patashuri. – Vuorillekin on levinnyt moderni elämäntapa, on jopa valintamyymälöitä. Ja kaikesta huolimatta vuorilta muutetaan yhä enemmän kaupunkeihin, erityisesti Tbilisiin, helpomman elämän pariin. Paluumatkan nelistämme nopeaa ravia: ehdimme takaisin majapaikkaamme juuri kun aurinko laskee vuorten taa ja tulee pimeä. Purotaimenia narrataan villeistä virroista. Karhu tunkeutui kylään – Ulkomaiset turistit pitävät Tushetista, mutta minä olen jo kyllästynyt. Tyylilaji vaihtelee impressionismista ekspressiiviseen ja lähes abstraktiin ilmaisuun. Sanotaan, että vieraan tulee juoda ainakin kaksi maljaa, jotta hän voisi jatkaa turvallisin mielin, nauraa Magomed. Chosnon kylässä Magomed-rouva tarjoilee vieraille tsatsaa.. Valtio ei ole tukenut ja kehittänyt tarpeeksi vuoristoalueita, eikä huomioinut niitä sosiaalipolitiikassaan. Cheshon kylä on omavarainen: siellä kasvatetaan vihanneksia, hedelmiä ja marjoja sekä pidetään kotieläimiä. – Ottakaa toinenkin malja. Perillä Girevissä tuulee, asukkaat pakkaavat tavaroitaan, tässä kylässä kukaan ei talvehdi. Ratsastan ensi kertaa eläessäni, ja Pirikita-Alazani-joen törmät ovat korkeita. Mukana on Zviad, hevosmies ja opas. Toki se on myös hyvä, mutta vaikuttaa niinkin, että kun ihmiset voivat ostaa kaiken kaupasta, he eivät itse enää kasvata tai keräile mitään. Hevoset vikuroivat aluksi, mutta rauhoittuvat sitten, ja satulassa istuu tukevasti. Talvisin metsästetään. Talvisin on ankaraa, pakkasta 20-30 astetta ja paljon lunta. Vaikka ihminen ei selviä ilman luontoa, hän on vieraannuttanut itsensä siitä. Olemme pysähtyneet levähtämään ratsastusmatkalla Gireviin Tšetšenian rajalle. Syy tähän on Patashurin mukaan osin Georgian valtion politiikka. Lumen tultua eläimet laskeutuvat vuorilta laaksoon ja niitä voi ampua helpommin. Hänestä moderni aikakausi on tuhonnut luontoa aivan äärirajoille asti. Mtiuletin kylästä, Khevsuretin vuorilta kotoisin oleva Patashuri on käsitellyt taiteessaan paljon kotiseutuaan. Magomed tarjoaa keksejä, viinirypäleitä ja yrttiteetä, jonka ainekset on kerätty lähirinteiltä. Lopuksi Magomed tarjoaa tsatsaa, viinirypäleviinaa. – Viime talvena karhu tunkeutui kylään, kertoo Magomed. Suksia seudulla ei tunneta, mutta hankikannolla liikkuu sutjakasti. Se kuuluu georgialaiseen vieraanvaraisuuteen. Välillä tuulee lujaa, sanoo 60-vuotias rouva Magomed, joka elää miehensä ja nuorimman poikansa kanssa Cheshon (1975 m) kylässä
Georgian?korkeimpia?huippuja. Nyt?Chokhon?kylä?Pankisissa?on?rauhallinen.. Giorgi Nikoladzen?johtama?metallurgian?ja?fysiikan?tutkijaryhmä?kartoitti?vuorta?ja?kävi?myös?huipulla.?Retkeä?on?myöhemmin?juhlistettu?Neuvostoliiton?vuorikiipeilyn?alkuna. Vanha?mies?mietiskelee?pähkinäpuun?alla?Moskeijan?poskessa.?Ja?toisaalta?kylän?muureihin?näyttää?piirretyn?Itškerian?eli?itsenäisen?tšetšeenitasavallan?lippuja.?Yllättävän?monen?kylän?raitille?pysäköidyn?auton?rekisterilaatta?on?venäläinen,?ja. Stepatsmindan?(1740?m)?paikallismuseon?johtaja Iago Kazaliskashvili. Darialin solan kautta kulkee tie Venäjältä Georgiaan.. viittaa?Kazbegilla,?4100?metrissä?sijaitsevaan?Betlehemin?luolaan,?jota?varhaiset?kristityt?ja?munkit. aseissa?käytettyä?risiiniä.?Syksyllä?2002?Georgian. yleensä?Tbilisissä,?mutta?kiipeilijöiden?oppaat?järjestettiin?paikan?päältä.?Erityisesti?kiipeiltiin?Kazbegin?ja?Svanetin?vuorilla.?Svanetisyntyisestä. Virallisesti?Kazbeg-vuori?valloitettiin?jo?1868,. taustalla?kohoaa?jylhä?Kazbeg?(5047?m),?joka?on. muutamia?arabisyntyisiä?militantteja.?Todisteita?risiinin?valmistuksesta?ei?löytynyt.. kaikki?Pankisin?solassa. tšetšeenisissit?tulevat?rajan?yli?Pankisiin?välillä?lepäämään?ja?täydentämään?varusteitaan?ja?livahtavat?sitten?takaisin?Venäjälle.?Lisäksi?länsivallat. turvallisuusjoukot?iskivät?alueelle,?väijyttivät?joukon?tšetšeenisissejä,?surmasivat?joitakin?ja?pidättivät?useampia.?Lisäksi?georgialaiset?vangitsivat. Ei?voi?välttyä?ajatukselta,?että?Kaukasuksen?yli. Neuvostoliitossa?nimenomaan?georgialaiset?kiipeilijät?johtivat?aluksi?lajia.?Retket?organisoitiin. väittivät,?että?Pankisissa?piileskeli?Al-Qaidan?terroristeja,?jotka?muka?valmistivat?siellä?kemiallisissa. tšetšeenin?näköisiä?miehiä?tulee?tuon?tuosta?vastaan. –?Heidän?on?täytynyt?käydä?myös?vuoren?huipulla,?uumoilee?Kazalikashvili. Freshfield, Moore?ja?Tucker?kapusivat?huipulle?ranskalaisen?oppaan. kun?kaikkialle?ehtivät?englantilaiset,?Lontoon?Alppiklubin?jäsenet,. Iagor Kazalikashvili.?Elokuussa?1923?Iagor?oli?oppaana?Kazbeg-vuorelle,?kun?matemaatikko. Mutta?ehkä?Kazbegin?virallisesti?valloittaneet. eivät?olleet?ensimmäisiä?huipulla??Kazalikashvili. Mikhel Khergianista?(1932–1969)?tuli?maailmankuulu. tšetšeeneille.?Georgian?9?000?kistiä?asuvat?lähes. salaisempia?teitä. johtaa?yhä?tunnettujen?solien?lisäksi?myös?toisia,. ovat?käyttäneet?jo?500-luvulta?lähtien. Syysaurinko porottaa Laskeudumme?alas?vuorilta?Pankisin?solaan,?jossa?syysaurinko?porottaa?kuumasti.?Siellä?elää?kisti-kansaa,?vähemmistöä,?joka?on?läheistä?sukua. 2 3 Heidän on täytynyt käydä huipulla –?Georgiassa?alpinismi?alkoi?tässä?talossa,?kajauttaa. kiipeilijä,?joka?menehtyi?traagisesti?Italian?Alpeilla. Toisen?Tšetšenian?sodan?aikana?huhuttiin,?että. Devouassoudin?avulla. Kazalikashvili?puhkuu?georgialaista,?ujostelematonta?kotiseutuylpeyttä,?mutta?ei?hän?aivan?väärässäkään?ole.?Yli?satavuotiaassa?talossa?asui?museonjohtajan?lähes?samanniminen?isoisä. Johtaja?seisoo?vuorikiipeilymuseon?pihalla,?ja. n Vanha mies istuskelee puun alla Chokhon kylässä Pankisin solassa
Jukka Kuoppamäen itse laulamista lauluistaan ehkä suurin hitti Sininen ja valkoinen julkaistiin 50 vuotta sitten LP-levyllä Valtatie. 24 Puolue muuttui ja selvisi Uskallan väittää, että vasemmistoliiton tilanne on nyt paras sen 32-vuotisella taipaleella, politiikan toimittaja Kai Hirvasnoro kirjoittaa viimeisessä jutussaan. Kertoisinko hajaannuksen, kuvaisinko moninaisuuden. Siniseltä ja valkoiselta ei voinut välttyä kahden suomenkielisen radiokanavan aikana muuten kuin pitämällä radion kokonaan kiinni. Tai sen kaiken kokonaisuuden. Ylipäänsä kaikki todella hyvät levyt julkaistiin plus miinus 50 vuotta sitten. Teksti Kai Hirvasnoro Vasemmistoliitto on oppinut vuosien varrella muuttumaan ei-liikkeestä rakentavaksi poliittiseksi voimaksi, joka sanoo usein kyllä. Valtatie ei kuulu niihin, Hectorin, Jim Pembroken ja Wigwamin sekä Pekka Strengin levyt kuuluvat. Vasemmistoliitto perustettiin suuren innostuksen vallassa Kulttuuritalolla keväällä 1990, mutta vuoden 1995 hallitusratkaisun jälkeen sitä leimasivat vuosikausia sisäiset riidat. Se ja monet muut ajan hitit ovat syöpyneet tajuntaan, piti niistä tai ei. Katsaus suomalaisen rokin parhaisiin vuosiin olisi oman juttunsa väärti. Ja r m o Lin tu n en Mitä siitä kertoisin, kysyjille vastaisin. Ne alkavat soida päässä yllättävis. Mutta ei mennä nyt siihen
Nyt puolue on paremmassa kunnossa kuin koskaan. Miksi se ei nouse, vaikka puolueella on yksi Suomen arvostetuimmista puheenjohtajista. Se on sitkeä selviytyjä ja vaikuttaja siinä missä oikeastaan kaikki muut demareista vasemmalla olevat modernit vasemmistopuolueet ovat pystyneet vain hetkellisiin tähdenlentoihin, useimmat eivät siihenkään. Se on nimenomaan ikuisuuskysymys, eikä siihen ole kellään vastauksia. Ei onnistuttu nostamaan äänestäjiä puhuttelevia teemoja, vaalien puheenaiheet eivät suosineet vasemmistoliittoa, ja Suomessa ollaan vielä kiinni vanhassa ajattelussa, että ilmastopolitiikka on uhka eikä teollisuuspoliittinen mahdollisuus, ovat haastattelusta poimittavia selityksiä. Vakaa kannatus on poikkeus Tarkemmin ajatellen näkökulma on tylsän lisäksi väärä. Kannatus jämähtänyt, vastauksia ei löydy Ensimmäisenä tulee mieleen ikuisuuskysymys, miksi vasemmistoliiton kannatus on aina se sama noin kahdeksan prosenttia. 2 5 Vasemmistoliitto on ollut kannatukseltaan suurempikin, mutta silloin sitä leimasivat jatkuvat riidat ja ikääntyminen. Sen mielenkiintoisin kohta oli toive, että vasemmistoliitosta nousisi perussuomalaiset haastavia miesja duunarihahmoja. Eihän kahdeksan prosentin puoluetta voi menestykseksi kutsua, mutta ajattelen ihan aidosti enkä kohteliaisuuttani, että vasemmistoliitto on pärjännyt hyvin. Näkökulma on tylsä. Jussi Virkkusen kanssa kysyimme siitä puheenjohtaja Li Anderssonilta viime vuoden lokakuussa. Ei Anderssonillakaan mitään selvää vastausta ollut. Sen jälkeen eduskuntavaaligallupeissa vasemmistoliiton kannatus on kuitenkin ollut vuoden 2019 vaalituloksen yläpuolella noin 8,5 prosentissa. Nyt siinä, kun päätoimittaja Jussi Virkkunen pyysi kirjoittamaan vasemmistoliitosta kaiken sen tiedon ja kokemuksen pohjalta, joka on kertynyt matkaan yli 35 vuoden aikana Kansan Uutisten politiikan toimittajana. Nyt Linken kannatus on alle viisi prosenttia ja se oli pudota viime vaaleissa kokonaan parlamentista. Taustalla olivat kesän 2021 kuntavaalit, joissa vasemmisto liiton tulos oli kaikkien aikojen heikoin, 7,9 prosenttia. Eurooppalaisessa vasemmistossa on ollut hetkellisiä johtotähtiä lähinnä Saksassa ja EteläEuroopassa. Ja r m o Lin tu n en to u k o H u Ja n en. Mitä siitä siis kertoisin, mitä kaikkea edes muistaisin nyt, kun on viimeisen jutun aika. sä tilanteissa. Vuosi on mennyt, ei ole noussut. Siellä KU:lla oli oma kivitalo, kymmeniä toimittajia ja saman verran muuta henkilökuntaa. Helsinkiläinen, vuonna 2008 perustettu puolueosasto sai ehdotuksestani nimen Vasemmistolinkki, koska siinä kalskahti sopivasti Saksan Die Linke, joka oli siihen aikaan suurempi kuin Saksan vihreät. Nyt koko porukka mahtuisi nykyisen toimituksen kahvihuoneeseen. Ensimmäisen kirjoitin 1.6.1987 Herttoniemessä sijainneessa toimituksessa. Vieressä oli oma painotalo
Osaavia ja ahkeria puurtajia ryhmästä löytyi, mutta ei mediaa kiinnostavia henkilöitä. Esko-Juhani Tennilä ja Mikko Kuoppa erotettiin eduskuntaryhmästä vaalien jälkeen ennen juhannusta, koska he äänestivät hallituspuolueen edustajina hallitusta vastaan. Vuoden 1995 huipputuloksen, 22 kansanedustajaa, ja nykyisen 16-henkisen eduskuntaryhmän sisällä on tapahtunut suuri muutos. Eduskuntaryhmän ikäjakauma on luonnolliVasemmistoliittoonsitkeä selviytyjäjavaikuttaja siinämissäoikeastaan kaikkimuutdemareista vasemmallaolevatmodernit vasemmistopuolueetovat pystyneetvainhetkellisiin tähdenlentoihin,useimmat eivätsiihenkään.. Huonoin tulos oli 7,1 prosenttia vuonna 2015, mutta yleisin tulos vaaleissa ja gallupeissa on ollut kahdeksalla alkava luku koko 2000-luvun. Vasemmistoliiton paras eduskuntavaalitulos on tähän mennessä ollut 11,2 prosenttia vuonna 1995, jolloin vallassa oli ollut neljä vuotta Esko Ahon – Iiro Viinasen vihattu lamahallitus. Muuten edes hallitusvastuu on harvinaista herkkua vasemmistoliiton kaltaisille puolueille. Kaiken lisäksi iso ryhmä hajosi heti vaalikauden alussa. Niissä riideltiin ja leiriydyttiin tavalla, joka muistutti SKP:n vuosikymmenet kestänyttä sisällissotaa. Se oli vuonna 2016 maan kolmanneksi suurin ja kilpaili tosissaan kakkospaikasta sosialistien kanssa. – Se, mikä erottaa Suomen ja Ruotsin, on, että Ruotsin vasemmistopuolue ei ole koskaan ollut hallitusvastuussa, Li Andersson vertaili haastattelussamme viime syksynä. Nyt opetusministeri Li Andersson ja sosiaalija terveysministeri Hanna Sarkkinen ovat ministeriöidensä ykkösiä, joskin koronan takia perheja peruspalveluministeri Krista Kiuru on ollut näkyvämpi melkein koko kauden. Vaaleissa sekin hävisi ja on kannatukseltaan samaa kokoluokkaa kuin vasemmistoliitto. Ennen oli huonommin Edellä oli puhetta eurooppalaisten vasemmistopuolueiden kannatuksen suuresta vaihtelusta. Veijo Puhjo seurasi heitä samasta syystä ennen vuoden loppua. Nyt vasemmistoliiton ryhmä on pysynyt hallituksessa ollessaan kasassa, vaikkakin välillä natisten. Puolue on ollut koko hallituskauden kokoava siinä missä keskustan ja vihreiden profiili on riitelevä. Aiem missa hallituksissa se sai, ja usein halusikin, kakkos ministerin paikkoja. Siinä näkyy se, mistä sanotaan, että vasemmistoliitto on vaihtanut kannattajansa. – Jos haluamme vasemmiston olevan vahva ja elinvoimainen vaihtoehto, joka voi kasvaa ulos siitä kannatuslokerosta, jossa me olemme kaikissa Pohjoismaissa, se edellyttää, että puolueilla on kykyä toimia myös hallitusvastuussa ja osoittaa äänes täjille, että saamme poliittisia tavoitteitamme läpi ollessamme vallassa. Puoluevaltuuston kokoukset olivat 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa kamalaa seurattavaa. Vaikuttajana eurooppalainen poikkeus Vaikuttajana vasemmistoliitto pesee lähes koko muun eurooppalaisen vasemmiston. Vuosi sitten katsottiin Ruotsiin, missä vasemmistopuolueen kannatus oli gallupeissa yli 11 prosenttia. Ei se muuten kahdella ministerillä onnistuisikaan. Ei ollut vain porvarimedian ilkeyttä puhua vasemmistoliitosta auringonlaskun puolueena, sillä ikääntyneisyyden lisäksi opiskelijavaalien ja nuorisogallupien lukemat olivat lohduttomia. Sanna Marinin hallituksessa – jos se tämän jutun ilmestyessä on vielä olemassa – vasemmistoliitto on vaikutusvaltaisempi kuin koskaan. Vasemmistoliitto on saanut tavoitteitaan läpi muun muassa siksi, että se on saanut rakentavalla otteellaan isommat hallituspuolueet omien tavoitteidensa taakse. 2 6 Viime vuosikymmenellä eurooppalaisen vasemmiston mielenkiintoisin puolue oli Espanjan Podemos. Niistä ajoista sen paikkamäärä parlamentissa on puolittunut ja kannatus laskenut muutamassa vuodessa 18 prosentista runsaaseen kymmeneen. Vuoden 1995 eduskuntaryhmä koostui pääosin viisi-kuusikymppisistä miehistä ja naisista, joista valtakunnallisesti tunnettuja olivat vain välirikkoon ajautuneet puolueen puheenjohtaja Claes Andersson ja Esko Seppänen. Ensi huhtikuussa nähdään, riittääkö se muuhun kuin normitulokseen eduskuntavaaleissa. Lähes, koska Islannissa vasemmistososialistit on pääministeripuolue
Koska vasemmistoliitto ei varmaankaan esitä leikkauslistoja siinä mielessä kuin muut puolueet, oma vaihtoehto pitää pystyä esittämään kirkkaasti ja ymmärrettävästi. Vasemmistoliiton kannatuksen nuorentuminen ja kaupungistuminen on ollut puolueen suuri mega trendi 2000-luvulla. Puolueen ”kannattajien vaihtuminen” näkyy kirkkaimmin juuri Helsingissä. 2 7 sempi, sen jäsenten tausta monipuolisempi kuin vuoden 1995 duunarivoittoinen ryhmä, ja kansanedustajissa on monia, joita voi luonnehtia poliittisiksi julkkiksiksi. Joku varmaan vielä muistaa hallitusta viime syksynä horjuttaneen kiistan poliisin määrärahoista. Pohjaa tulevaisuudelle luovat lisäksi syksyn ylioppilasvaalien tulokset, joissa vasemmistoopiskelijat ottivat isot voitot Helsingissä ja Tampereella. Velkakello kumajaa taas. Kannatusta on ollut enemmänkin, mutta nyt puolue on yhtenäinen, sillä on paljon tunnettuja osaajia ja se on näyttänyt saavansa asioita aikaan. Puheet auringonlaskun puolueesta ovat kaikonneet. Pidän ”tähtiloistetta” tärkeänä yhtään puolueen peruspuurtajia väheksymättä. Sopeuttamisvaalit näistä tulevat, siitä pitävät huolen valtiovarainministeriön virkamiehet sekä toimittajat, nuo todelliset leikkaushaukat, jotka vertaavat kaikissa tulevissa vaalikeskusteluissa puolueiden kantaa ministeriön kantaan. Ensi vuonna äkkiä nousseet velan korot ovat jo 1,5 miljardia euroa. Uskon, että ilmastoja eläinoikeusteemojen nousu vanhan duunaripolitiikan rinnalle – siis rinnalle, ei tilalle – pelasti vasemmistoliiton kuihtumiselta, joka näytti 1990-luvulla vääjäämättömältä. Aloittaa voisi siitä, että vasemmistoliitto tekisi selväksi suhtautumisensa velkaan. Uskallan väittää, että vasemmistoliiton tilanne on nyt paras sen 32-vuotisella taipaleella. Siinä oli kysymys 30 miljoonasta eurosta. Se jauhautuu jälleen velkakeskustelussa, jos ei pysty esittämään omaa realistista vaihtoehtoaan talouden sopeuttamisessa. Ei vasemmistoliitto siihen aivan syytön ole itsekään. Velkakeskustelu taas edessä Silti ensi kevään eduskuntavaaleissa tilanne on vaikea. Oma linja pitää kertoa noin minuutin mittaisissa puheenvuoroissa paneeleissa, joissa on kymmenkunta puoluejohtajaa ja muuhun kuin leikkauslistoihin kyynisesti suhtautuvat toimittajat. Henkilöristiriidat ovatkin melkein erottamaton osa vasemmistoliikettä. Tällä vaalikaudella nollakorkojen aikaan pidetyt puheet velasta jota ei koskaan tarvitse maksaa takaisin, iskevät vastaan. Tuleeko yläraja koskaan vastaan. Ensimmäisiä töitäni KU:ssa 1980-luvun lopulla oli SKDL:n ja koko liikkeen uudistumisesta kirjoittaminen. Kaksi vuotta myöhemmin perustettiin vasemmistoliitto, mutta sitä ennen Käkelä oli jo heittänyt hanskat tiskiin. Vasemmistoliitolla on yleensä ollut sitä itseään suositumpi puheenjohtaja, mutta nyt seuraajalla ovat täytettävänään erityisen suuret saappaat. Viestinnällisesti on onnistuttava, muuten edessä on vuoden 2015 toisinto. Vielä vuonna 2007 vasemmistoliitto sai äänistään 8,7 prosenttia Helsingistä. Vasemmisto on aina liikkeessä jostakin pois ja johonkin muualle. n. Jos halutaan voittaa vaaleissa, tarvitaan tunnettuja nimiä, jotka puhuttelevat liikkuvia äänestäjiä. Mitä Vasemmistonuoret oli parikymmentä vuotta sitten, sitä nykyinen vasemmistoliitto pitkälti on nyt. Suuntaa puolueelle näytti Paavo Arhinmäen 2000-luvun alussa johtama Vasemmistonuoret radikaalina punavihreänä järjestönä. Vasemmistoliiton pysyminen näinkin hyvin pinnalla osoittaa, että aatteellisuudelle on kysyntää. Mielikuvissa puolueeseen liitetään holtiton velkaantuminen ja taikaseinä, josta rahat tulevat. Se on hirmuinen summa, kun se on jostain pois. Vasemmistonuoret näytti suuntaa Ensi kevään eduskuntavaaleissa vasemmistoliiton lista pursuaa nuorta ja nuorehkoa tähtiloistetta Helsingissä, jossa vaalivoitot ovatkin seuranneet toisiaan, ja puolueen kannatuksen painopiste on saanut pohjoisen lisäksi toisen tukijalan pääkaupungista. Edessä ovat siis taas kerran yhdet kohtalonvaalit, joissa toistuu kysymys ”mikä on teidän leikkauslistanne”. Kaksissa viime vaaleissa puolueen kaikista äänistä yli 17 prosenttia on tullut Helsingistä, viestintätoimisto Ellun kanojen asiantuntija Jukka Manninen huomautti elokuussa. Uudistuminen on jatkuvaa liikettä Hieman pidemmällä aikavälillä vasemmistoliiton tulevaisuus on kiinni seuraavasta puheenjohtajasta Li Anderssonin jälkeen. Vasemmistoliitolle uhkaa käydä samalla lailla kuin vuoden 2015 pohjakosketuksessa. Aatteellinen tunteiden kuohunta on yksi erottava tekijä muista asioihin pragmaattisemmin suhtautuvista puolueista. Sen jälkeen Helsingin merkitys vasemmistoliiton kannatukselle on kasvanut huimasti. Mikä on Suomen velkakestävyys, kun ikääntyminen vähentää työvoimaa ja lisää hoivamenoja. Uudistumiskeskustelu huipentui vuoden 1988 Turun puoluekokoukseen, jossa Reijo Käkelä valittiin SKDL:n puheenjohtajaksi. Vasemmistoliiton heikko kohta on, että sitä ei pidetä talousosaajana, vaikka se muuten pärjää hyvin nykyisissä puoluebarometreissä
Turkki syyttää Kurdistanin työväenpuoluetta PKK:ta ja Syyrian kurdien YPG:tä Istanbulissa marraskuussa tehdystä pommi-iskusta, jossa kuoli kuusi ihmistä. Syyriassa on sekä Venäjän että Yhdysvaltojen joukkoja, ja molemmat maat ovat yrittäneet estää suuremman sodan syttymisen. Derikissä sähköt olivat poikki ja aiemmin vilkkaat kahvilat ja torit tyhjinä. Aamulla kaupungin sairaalaan tuotiin ensimmäinen kuolonuhri, nuori sähköteknikko, joka sattui olemaan työvuorossa, kun Turkin hävittäjät tuhosivat ilmaiskussa paikallisen sähkölaitoksen. Turkin hävittäjät ja sotalennokit tuhosivat Derikin sähkölaitoksen lisäksi kaksi viljasiiloa, rekkaautoja, bensa-asemia, öljynporausasemia, Kobanessa sijaitsevan sairaalan sekä Al-Holin vankileirin kasarmin, jossa Isis-sotilaiden perheenjäseniä vartioivat kurdisotilaat asuivat. Yhdysvallat on tukenut Syyrian kurdien YPG-joukkoja taistelussa Isistä vastaan. Erdo?an kertoi, että ilmaiskuja seuraisi maahyökkäys, jonka kohteena olisivat Tal Rifaatin ja Manbijin kaupungit Aleppon pohjoispuolella sekä Turkin ja Syyrian rajalla sijaitseva Kobane. Marraskuun lopulla Turkki keskitti joukkoja Syyrian rajalle ja Turkin aiemmin miehittämille alueille Syyriassa. Ilmaiskujen pelossa ihmiset eivät uskaltaneet liikkua ulkona. Venäjä on puolestaan pyrkinyt sopimaan YPG:n joukkojen vetäytymisestä raja-alueelta myönnytyksenä Turkille. Turkin aiemmissa hyökkäyksissä Syyrian ja Irakin kurdialueille on kuollut ainakin 1 500 siviiliä ja sadat tuhannet ihmiset ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan. turkin uusin hyökkäys ei tullut yllätyksenä. 2 8 pintaa syvemmältä Turkin hyökkäyssoTien piTkä hisToria Presidentti Erdo?an ilmeisesti luottaa siihen, että sotaoperaatio voi vielä nostaa hänen kannatustaan ennen ensi kesän vaaleja. Turkin hyökkäyksen ensimmäisinä päivinä kymmenet ihmiset menettivät henkensä eri puolilla Syyrian Kurdistania. turkki on tehnyt viime vuosina lukuisia hyökkäyk. Presidentti Recep Tayyip Erdo?an oli jo pidemmän aikaa uhannut hyökkäyksellä Syyriaan. Turkin puolustusministeriö ilmoitti, että ensimmäisen yön iskuissa oli tuhottu 89 kohdetta Syyriassa ja Irakissa. Todisteet viittaavat kuitenkin siihen, että pommin asettanut syyrialaisnainen oli pikemminkin Isisin tai Turkin tukemien syyrialaisten sunnikapinallisten värväämä. Mutta ainakin Syyrian puolella iskuja tehtiin lähinnä siviilikohteisiin, kertoi paikallinen kyläkauppias. Kobane tuli aikoinaan tunnetuksi vuosien 2014–2015 taisteluista, joissa kurdijoukot puolustivat kaupunkia kuukausien ajan sitä piirittäneiltä Isisin joukoilta. Teksti peik Johansson Kuva all over press/ahmed mardnli Britannian yleisradion BBC:n toimittajat olivat paikan päällä Derikin kaupungissa Koillis-Syyriassa, kun Turkin ilmaiskut alkoivat
Hyökkäyssotien seurauksena Turkin ja Syyrian välinen raja on suurelta osin yksinomaan Turkin hallussa. Hyökkäyssodan seurauksena Turkki miehitti laajan alueen Syyrian pohjoisosassa kurdien itsehallinnolliselta Afrinin kantonilta Eufrat-joelle asti. turkin sotilasoperaatiot liittyvät keskeisesti myös maan sisäpolitiikkaan, samoin kuin presidentti Erdo?anin muutkin viime aikojen tekemiset ja kannanotot koskien esimerkiksi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden hyväksymisen ehtoja. Presidentinvaalissa Erdo?an tulisi näillä näkymin häviämään kilpailevan tasavaltalaispuolueen ehdokkaalle. Vuonna 2019 Turkin joukot hyökkäsivät taas Syyrian puolelle ja valloittivat maiden välisen rajan eteläpuolelta laajan alueen, jota alettiin kutsua puskurivyöhykkeeksi. Järjestyksen ylläpidosta vastaavat turkkilaiset poliisit ja sotilaat tai näiden kanssa yhteistyötä tekevät sunnien asejoukot. Vuonna 2018 Turkin joukot yhdessä syyrialaisten sunnikapinallisten kanssa valloittivat kurdien asuttaman Afrinin kantonin. 300 000 ihmistä joutui lähtemään kodeistaan. n Syyrialaisia kurdinaisia Turkin ilmaiskujen kuolonuhrien hautajaisissa Derikissä Pohjoisja Itä-Syyrian autonomisella alueella.. Vuonna 2016 Turkki lähetti tuhansia sotilaita Syyriaan ja aseisti paikallisen Vapaan Syyrian armeijan taistelijoita hyökkäyksessä Isisiä ja kurdien YPG:tä vastaan. Turkin hyökkäykset Irakin puolelle ovat jatkuneet säännöllisin väliajoin tähän päivään saakka. Rajan takana Syyriassa Turkki miehittää alueita, jotka ulottuvat parhaimmillaan kymmenien kilometrien päähän rajasta. 2 9 siä naapurimaihin Syyriaan ja Irakiin. Mielipidekyselyjen mukaan Erdo?anin ja hänen AKP-puolueensa kannatus on vain hiukan yli 30 prosenttia. Tämä hyökkäyssota kulki nimellä Operaatio Rauhanlähde. 300 000 ihmistä joutui lähtemään sotaa pakoon muualle Syyriaan. Tämä hyökkäys oli nimeltään Operaatio Kevätkilpi. Turkin sotilasoperaatiot Irakin Kurdistanissa alkoivat jo vuonna 1995, kun 35 000 Turkin sotilasta hyökkäsi Irakissa olleita kurdien PKK:n joukkoja vastaan. Miehityssotaa kutsuttiin Turkissa nimellä Operaatio Eufratin kilpi. Miehitetyillä alueilla on turkkilaiset koulut ja turkkilaiset terveydenhoitajat. Vuonna 2020 Turkki lähetti 20 000 sotilasta rajan yli Syyrian luoteisosaan ja valloitti koko Idlibin maakunnan yhdessä paikallisten sunnitaistelijoiden kanssa. Turkissa on määrä pitää vaalit ensi vuoden kesäkuussa. Turkin miehittämillä alueilla käytetään rahayksikkönä Turkin liiraa ja hallinnosta vastaavat Turkin rajan takana sijaitsevien maakuntien kuvernöörit. Irakin Kurdistanissa turkkilaisjoukot eivät ole yrittäneet pystyttää paikallista hallintoa, mutta Turkin armeijan tukikohtia on rakennettu pitkin rajaseutua. Maan talous on lamassa ja inflaatio korkealla. Turkissa hyökkäys tunnetaan nimellä Operaatio Oliivinoksa. Turkkilaiset urakoitsijat rakentavat tuki kohtien välille uusia maanteitä
Nikiforos Lytrasin maalaus vuodelta 1873. kesäkuuta 1822. 3 Tällainen oli uuTisvuosi 1822 Kreikkalaiset upottavat Turkin laivaston lippulaivan Khiosin satamassa 18. W ik im ed ia
Kreikkalaiset saivat tukea eri maiden filhelleeneiltä, jotka tunsivat kunniavelkaa länsimaisen sivistyksen kehdolle. Maailman suurimmat kaupungit olivat Peking ja Lontoo, joissa molemmissa oli 1,3 miljoonaa asukasta. Filiki Eteria oli valinnut kreikkalaisten johtajaksi Venäjän armeijan kenraalin Aleksandros Ypsilantisin. maaliskuuta) 1822 alkanut Khiosin saaren verilöyly, jossa turkkilaiset surmasivat 20 000 kreikkalaista ja veivät kymmeniä tuhansia orjuuteen. Kapinoita puhkesi myös muualla manner-Kreikassa, mutta pohjoisempana ne jäivät hajanaisiksi vailla yhteyttä pääjoukkoihin. Espanja ahtaalla Etelä-Amerikassa Latinalaisessa Amerikassa jatkui siirtomaavallasta vapautuminen. 1700-luvun jälkipuolen valistusaikana maailmalla hajallaan olleet ulkokreikkalaiset alkoivat herättää kreikkalaista kansallistuntoa yhdistäen sen antiikin ajan suuruuteen. Kreikka oli 1400-luvulta lähtien ollut muun Balkanin tavoin turkkilaisen Ottomaanivaltakunnan hallussa. Kreikkalaiset hakivat tukea maailman muilta ortodokseilta, erityisesti Venäjältä. Tunnetuin filhelleeni oli aikansa superjulkkis, brittirunoilija lordi Byron. Euroopan väkiluku oli noin 200 miljoonaa. Syksyllä 1821 kreikkalaiset surmasivat 12 000 siviiliä vallattuaan Tripolitsan. Laiva räjähti, kun turkkilaiset olivat parhaillaan juhlimassa Ramadanin päättymistä. Suunnilleen kaksi kolmasosaa maailman ihmisistä asui Aasiassa. Vaikka kreikkalaiset saavuttivat joitakin menestyksiä, heidän keskinäiset erimielisyytensä kasvoivat vuoden 1822 mittaan. Kapinalliset olivat kaksi viikkoa aikaisemmin hyväksyneet Epidaurosissa Kreikalle perustuslain. Päämääränä ei aluksi ollut kreikkalainen kansallisvaltio, vaan monikansallisen Bysantin valtakunnan uudelleen perustaminen pääkaupunkinaan Konstantinopoli (nykyinen Istanbul). Myös Khiosin verilöylyä johtanut Turkin laivaston ylipäällikkö Nasuhzade Ali Pasha sai surmansa. Peloponnesoksen turkkilaisjoukot antautuivat 14. Hän käynnisti kapinan helmikuussa 1821, kun Turkin huomio oli sodassa Persiaa vastaan. Kesäkuun 18. Vuonna 1814 Odessassa oli perustettu salaseura Filiki Eteria ajamaan kapinaa turkkilaisia vastaan. 3 1 Eurooppa seurasi Kreikan vapaussotaa, Etelä-Amerikassa jatkettiin vapautumista siirtomaavallasta. Maaliskuussa 1821 kapinalliset ryhtyivät ajamaan turkkilaisvähemmistöä pois Kreikan eteläosassa Peloponnesoksen niemimaalla. huhtikuuta (juliaanisen kalenterin mukaan 31. Hispaniolan saaren itäosa (nykyinen Dominikaaninen tasavalta) itsenäistyi Espanjan vallasta nimellä Espanjalaisen Haitin tasavalta joulukuussa 1821. Itsenäisyys ehti kestää vain runsaat kaksi kuukautta, ennen kuin 9. Champollion sai oivalluksen hieroglyfeistä ja Babbage tietokoneesta. päivänä kreikkalaiset kostivat tuhoamalla polttolaivalla ottomaanien laivaston lippulaivan Mansur al-liwan Khiosin satamassa. Kapinoita oli lisäksi Kreetalla ja Kyproksella. tammikuuta 1822. Euroopanhallitsijatolivat NapoleoninsotienpäätteeksiWieninkongressissa 1814–1815sopineetreviirijaostaanpyrkientekemään lopunvallankumouksista.. Ypsilantis aloitti kapinan nykyisessä Moldaviassa ja Romaniassa. Väestö oli kasvanut sadan vuoden aikana 200–400 miljoonalla. Suomessa asui 1,2 miljoonaa ihmistä. helmikuuta 1822 Haitin joukot marssivat Santo Domingoon. Teksti Arto Huovinen MaailMan väkiluku oli vuonna 1822 useimpien arvioiden mukaan hieman yli miljardin (noin 13–14 prosenttia nykyisestä kahdeksasta miljardista). Ensimmäisenä Kreikan itsenäisyyden tunnusti Haiti 15. Kapina hajosi pian sisäisiin erimielisyyksiin, ja lisäksi Venäjän tsaari Aleksanteri I ilmoitti Ypsilantisin ylittäneen valtuutensa. Eurooppaa järkytti 12. Suomen suurin kaupunki oli edelleen 13 000 asukkaan Turku. Sata vuotta aikaisemmin Suomen väkiluku oli Isonvihan jälkeen aallonpohjassa, mutta siitä määrä oli kasvanut kolminkertaiseksi. Kreikan sota ja Khiosin verilöyly Eurooppalaisen sivistyneistön mieliä kuohutti Kreikan vapaussota. Ensimmäisenä oli orjakapinan seurauksena itsenäistynyt Haiti Ranskan vallasta vuonna 1804. tammikuuta
Rannikon Guayaquil oli itsenäistynyt jo 1820 espanjalaisista. Agustín de Iturbide julistautui Meksikon keisariksi 19. San Martín oli julistanut Perun itsenäiseksi heinäkuussa 1821. 3. 3 2 Espanja oli heikentynyt Napoleonin sotien vuoksi, eikä sillä ollut voimaa pitää kiinni siirtomaistaan. Keisari hajotti kongressin 31. Bolívar vaikutti etupäässä mantereen luoteisosassa ja San Martín Argentiinassa, Chilessä ja Perussa. Chile oli julistautunut autonomiseksi 1810 ja itsenäiseksi 1818. W ik im ed ia /P eP e Fl o r es /C C BY -s a 3.0. Itsenäisyystaistelut jatkuivat Boliviassa – jossa kapina oli alkanut 1809 – sekä Perussa (kapina alkoi 1810). Maassa toisensa jälkeen Ranskan vallankumouksen ja Yhdysvaltain itsenäistymisen innoittama paikallinen eliitti kukisti Espanjan vähälukuiset sotajoukot. Paraguay oli itsenäistynyt 1811, aluksi liitossa Argentiinan kanssa ja kokonaan 1813. heinäkuuta 1822. Bolívar ja San Martin tapasivat Guayaquilissa 27. Tämän seurauksena suurin osa nykyisestä Ecuadorista liittyi osaksi Suur-Kolumbiaa. Bolívarin joukot voittivat espanjalaiset 24. Portugalin perustuslaillinen kokous (cortes) määräsi syksyllä 1821 Brasilian provinssit suoraan Portugalin alaisiksi ja käski Pedron palata Portugaliin. lokakuuta ja korvasi sen sotilasjuntalla. toukokuuta 1822, mutta hänen väkivaltaiset otteensa herättivät runsaasti vastustusta. Argentiina oli julistautunut itsenäiseksi 1816, mutta itsenäisyyssota päättyi vasta 1818. toukokuuta 1822 Pichinchan tulivuoren rinteillä käydyssä taistelussa lähellä Quitoa. Patsas Ecuadorin Guayaquilissa. heinäkuuta 1822. Meksiko julistautui itsenäiseksi 1810, mutta itsenäisyyssota päättyi vasta 1821. Napoleonin hyökättyä Portugaliin oli maan kuninkaallinen perhe paennut 1807 Brasiliaan ja tehnyt Rio de Janeirosta Portugalin imperiumin pääkaupungin. Pedro vastasi 9. Kokous päättyi erimielisyyteen, ja San Martin alkoi ajautua sivuraiteelle. tammikuuta 1822 ja kieltäytyi vaatimuksesta. Etelä-Amerikassa tunnetuimmiksi johtajiksi olivat nousseet Venezuelassa syntynyt Simón Bolívar, joka haaveili Etelä-Amerikan Yhdysvaltojen perustamisesta, sekä argentiinalainen José de San Martín. Brasilian itsenäistyminen Brasilia oli Portugalin siirtomaa. Guayacuil liittyi Suur-Kolumbiaan neljä päivää myöhemmin. kesäkuuta hän julisti vaalit BrasiSimón Bolívar ja José de San Martín tapaavat Guayaquilissa 27. Näistä muodostettiin 1821 Suur-Kolumbian valtio. Bolívarin joukot ottivat haltuunsa Uuden Granadan (suunnilleen nykyisen Kolumbian alue) 1819 ja Venezuelan sekä nykyisen Panaman 1821. Napoleonin kärsittyä tappion 1815 kuningas João VI ei tehnyt Brasiliasta enää siirtomaata vaan periaatteessa tasavertaisen osan Portugalin, Brasilian ja Algarven yhdistynyttä kuningaskuntaa. Hän määräsi 1821 poikansa, Dom Pedron hallitsemaan Brasiliaa
tammikuuta 1822 Pippurirannikolle (nykyinen Liberia). Ranskalainen Jean-François Champollion sai ratkaisevan oivalluksen egyptiläisten hieroglyfien tulkitsemiseksi 14. lokakuuta, ja kruunajaiset järjestettiin 1. Vaikka hän ei käytännössä rakentanut konetta, on sen idea todettu myöhemmin toimivaksi, ja sitä on pidetty ohjelmoitavan tietokoneen edelläkävijänä. Ensimmäinen erä vapautettuja orjia saapui 7. Englanti vastusti päätöstä, ja Verona jäikin kongressijärjestelmän viimeiseksi. Toukokuun 26. He perustivat Monrovian 25. Charles Babbagen keksinnön mukaan rakennettu, toimiva differenssikone Kalifornian tietokonehistorian museossa Mountain Viewissä. Venäjän Aleksanteri I olisi halunnut puuttua myös Etelä-Amerikan tilanteeseen espanjalaisvallan tukemiseksi, mutta ei saanut muilta kannatusta. syyskuuta maa julistautui itsenäiseksi. Mukana olivat Britannia, Itävalta, Preussi, Ranska ja Venäjä. Se oli Norjan historian pahin palokatastrofi. Muita tapahtumia Yhdysvalloissa oli vuonna 1816 perustettu American Colonization Society, jonka ajatuksena oli orjien ”palauttaminen” Afrikkaan. Veronan konferenssi antoi Ranskalle luvan kukistaa vallankumouksen Espanjassa ja palauttaa sinne absoluuttisen monarkian. Ranskalainen Nicéphore Niépce onnistui ottamaan maailman tiettävästi ensimmäisen valokuvan heliografiaksi kutsumallaan menetelmällä. en g lis h W ik ip ed ia /C a n tiC le /C C BY -s a 3.0. syyskuuta ja ryntäsi tarinan mukaan kadulle huutaen: ”Olen keksinyt sen!” Hän julkaisi löydöksiään kirjeessä 27. huhtikuuta. Pedro julistettiin perustuslailliseksi keisariksi 12. Nykyisen Valtioneuvoston linnan länsisiipi valmistui Senaatintorin laidalle Helsingissä, ja senaatti muutti rakennukseen lokakuussa. Veronan konferenssi Euroopan hallitsijat olivat Napoleonin sotien päätteeksi Wienin kongressissa 1814–1815 sopineet reviirijaostaan pyrkien tekemään lopun vallankumouksista. Wienin kongressin neljäs seurantakokous järjestettiin Italian Veronassa 20.10.–14.12.1822. Brittiläinen Charles Babbage julkaisi 3. syyskuuta. päivänä kuoli 116 ihmistä Gruen kirkon sytyttyä helluntaijumalanpalveluksen aikana tuleen. Kaikki osat luettavissa KU:n nettiarkistosta. Käytännössä Brasilian hallussa oli vuoden 1822 päättyessä kuitenkin vain Rio de Janeiro ja São Paulo ympäröivine maakuntineen. n SarjaSSa on aikaisemmin tarkasteltu uutisvuosia 1013, 1114, 1215, 1316, 1417, 1518, 1619, 1721 sekä historian pandemioita. 3 3 lian perustuslain laatimiseksi, ja 7. Kuva kuitenkin tuhoutui, kun Niépce yritti ottaa kopioita siitä. joulukuuta. Pääkaupunki oli siirretty Turusta Helsinkiin 1812 ja senaatti muuttanut Helsinkiin 1819. heinäkuuta suunnitelmansa mekaaniseksi ”differenssikoneeksi”
Neuvostomarxismin taakka leimasi siitä riippumatonta länsimarxilaisuuttakin. Neuvostoliitossa marxismille – tai pikemminkin marxismi-leninismille – annettu valtioideologian asema ja sen esittäminen kaikenkattavana, ristiriidattomana oppina rajoittivat sen mahdollisuuksia toimia kriittisen ajattelun lähtökohtana, Honkanen toteaa. – Kriisi syntyi kapitalismin ytimessä Yhdysvaltojen finanssimarkkinoilla. Millaista apua Marx sitten tarjoaa talouskrii. Teksti elias Krohn Kuva antti Yrjönen Kun YhdYsvaltojen asuntoluottokriisi vuonna 2008 kärjistyi ja levisi maailmanlaajuiseksi finanssikriisiksi, jopa porvarillinen talouslehdistö alkoi kiinnostua Karl Marxin (1818–1883) teorioista. Finanssikriisi oli Honkasen mukaan uusi käänne, jonka jälkeen marxilainen julkaisutoiminta, konferenssit ja seminaarit yleistyivät kansainvälisesti. Pitkän linjan yhteiskuntatutkija, valtiotieteiden tohtori Pertti Honkanen selvittää kirjassaan Talouden punainen lanka Marxin teorioita nykyajan perspektiivistä. 3 4 Marx taipuu 2020-luvulle Tutkija Pertti Honkanen päivittää kirjassaan Karl Marxin talousteorioita tähän päivään. Lisäarvon sudennälkä ajaa kriiseihin 1990-luvulla marxilainen tutkimus oli alamaissa reaalisosialismin luhistuttua. Valtavirran taloustieteessä talouskriisit on aika ajoin julistettu menneisyyteen kuuluviksi tai vähätelty niiden merkitystä. Saksalainen talouslehti Handelsblatt nimesi Marxin Pääoman kaikkien aikojen tärkeimmäksi talouskirjaksi. Nobel-palkittu taloustieteilijä Robert E. Kymmenen vuotta myöhemminkin Financial Times otsikoi, että Marx on ajankohtaisempi kuin koskaan. Niin finanssikriisit kuin tuloerojen viimeaikainen kasvukin vastaavat filosofin esittämiä ennusteita. Sen takia vastauksia ruvettiin etsimään valtavirtataloustieteen ulkopuolelta. Lucas kirjoitti viisi vuotta ennen finanssikriisiä, että taantumien ehkäiseminen on jo ratkaistu kaikkia käytännön tarpeita ajatellen, Honkanen mainitsee. Sitä ei voitu selittää tekijällä, joka olisi tullut talousjärjestelmän ulkopuolelta, kuten koronavirus. Finanssikriisiin tällaiset tulkinnat eivät sopineet. Taantumia on selitetty kapitalistisen järjestelmän ulkopuolisten tekijöiden aiheuttamiksi
Marxin käsitteet ”fiktiivinen pääoma” ja ”illusorinen pääoma-arvo” avaavat rahakriisien ja pörssikuplien olemusta. Kommentoidessaan vuonna 1856 Euroopassa alkanutta talouskriisiä Marx viittasi finanssikeinotteluun kirjoittaessaan ”rikastumisen vimmasta ilman tuotannon riesaa”. Ilmiön syistä Marxilla oli erilaisia selitysmalleja. Yhdysvalloissa tämä osuus on kasvanut reilusta kymmenestä yli kahteenkymmeneen prosenttiin ja Ruotsissakin neljästä lähelle kymmentä prosenttia. – Marxilla on Pääoman talousteoreettisissa teksteissä ajatus, että suhdannevaihtelut ovat kapitalismissa väistämättömiä, Honkanen aloittaa. Silti Marx näki finanssimarkkinoiden lisäävän talouden epävakautta. Honkanen osoittaa, kuinka viime vuosikymmeninä ”illusoriset pääoma-arvot” ovat maailmassa paisuneet ennennäkemättömiksi. Polarisaatio voimistuu jälleen Kun yleinen hyvinvointi länsimaissa koheni ja yhteiskunnat keskiluokkaistuivat 1900-luvun jälkipuoliskolla, Marxin teoriat kurjistumisesta ja lisääntyvästä polarisaatiosta tuntuivat vanhentuneilta. Syntyy velkasuhteiden pyramideja, jotka jossain vaiheessa luhistuvat. Osakeyhtiötkin olivat melko uusi asia, eikä johdannaisista tai futuureista ollut tietoakaan. Olennainen voima on ”lisäarvon sudennälkä”, joka saa kapitalistit jatkuvasti laajentamaan tuotantoa ja kasaamaan pääomia. – Sosiaalipolitiikan ja hyvinvointivaltion avulla on voitu jarruttaa ja kumotakin Marxin kuvaamaa Kapitalismikriittistä tutkimusta ja toimintaa on paljon, mutta se välittyy heikosti poliittiselle kentälle, pohtii tutkija Pertti Honkanen.. Kun jo pelkästään valuuttamarkkinoiden päivävaihdoksi vuonna 1995 arvioitiin 1 600 miljardia dollaria, vuonna 2018 luku oli jo 8 300 miljardia. 3 5 Marx taipuu 2020-luvulle sien hahmottamiseen. – Finanssimarkkinoilla toiminta irtoaa reaalitaloudesta. Rikastumista ilman tuotannon riesaa Marxin aikana finanssimarkkinat olivat nykyiseen verrattuna kehittymättömiä. Suuri osa finanssimarkkinoilla luoduista arvoista katoaa, ja luottotappiot ja pankkikriisi vetävät lopulta myös reaalitalouden mukanaan, Honkanen tiivistää. ”Investoinnit uuteen tuotantotekniikkaan kohottavat työn tuottavuutta, mutta painavat vähitellen voiton suhdelukua alaspäin. Tuloja varallisuuseroissa kehityksen suunta on kuitenkin viime aikoina kääntynyt. Aika ajoin tuotannon kasvu törmää markkinoiden rajallisuuteen”, Honkanen tiivistää kirjassaan. Keskeisissä länsimaissa väestön suurituloisimman prosentin osuus kaikista tuloista laski 1980-luvulle saakka, mutta sen jälkeen kääntyi nousuun, selviää Honkasen lainaamasta ekonomisti Thomas Pikettyn kaaviosta
Marx kuvasi, kuinka Euroopassa porvarillinen sivilisaatio voi pukeutua ”kunnioitusta herättäviin muotoihin”, kun taas siirtomaissa sen ”syvällinen ulkokultaisuus ja barbaarisuus” näyttäytyy alastomana. Etenkin aloilla, joilla tuotetaan massatuotteita, ovat edelleen ajankohtaisia Marxin arviot teknologisen kehityksen ristiriitaisista vaikutuksista kapitalismissa. Koneet voivat vähentää raskasta työtä ja yksitoikkoisia tehtäviä, mutta ne ovat välineitä myös työn köyhdyttämiseen, työajan pidentämiseen, työtahdin koventamiseen ja kontrollin tiukentamiseen. Sosialismin haaste on vaikuttanut olennaisesti myös pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden syntyyn, Honkanen muistuttaa. Tämä liittyy erityisesti työmarkkinoiden toimintaan ja teknologisen sekä suhdannetyöttömyyden tuottamiseen. – Hän on tässä oikeassa, mutta hän ei mielestäni tuo riittävästi esille kapitalistisen talouden perusdynamiikkaa, jossa Marxin mukaan on yleisenä tendenssinä tuloerojen kasvu, Honkanen kommentoi. – Työttömyys vaikeuttaa osaltaan työtätekevän väestön neuvotteluvoimaa palkkataistelussa. Honkanen kiinnittää huomiota siihen, kuinka uusklassisessa taloustieteessä pääoma esitetään itsenäisenä tuotannontekijänä työn ja luonnonvarojen rinnalla eikä nähdä, että senkin alkuperä on työssä. Modernin rahateorian teesien mukaan kaikki raha on alkuperältään velkaa ja lisäksi valtion luomaa. Keskuspankit voisivat luotottaa valtioita vapaammin kuin yleisesti myönnetään. Tuloja varallisuuseroja laajasti selvittänyt ranskalainen Piketty on arvostellut erityisesti suuri tuloisten verojen alentamista. Poliittiset muutokset vaikuttavat. Marx varoitti, kuinka työläinen muutetaan koneen osaksi ja pakotetaan työskentelemään sen ehdoilla. On kuitenkin ilmeistä, että ongelma toistuu. Kirjaan sisältyy liitteenä siihen perustuva matemaattisesti muotoiltu malli. Modernia rahateoriaa syvemmälle Marxilaisuutta näkyvämmin uusliberalistista talousajattelua on haastettu viime aikoina jälkikeynesiläisyyden ja modernin rahateorian (MMT) suunnalta. Tähänastisia sosialistisia kokeiluja pidetään epäonnistuneina, mutta niitäkin on ollut erilaisia. Rahan synnyn selittäjänä Marxin teoria on mielestäni syvällisempi kuin MMT, Honkanen vertaa. Tavaranvaihdon syventyessä jokin tavara, luontevimmin jalometalli, irtoaa tavarajoukosta erityiseksi tavaraksi, rahaksi. Työläinen koneen jatkeena Työelämä on Marxin ajoista mullistunut. Monotonista työtä on siirtynyt globaaliin etelään. Marxilaiset, keynesiläiset ja modernin rahateorian kannattajat ovat Honkasen mukaan yhtä mieltä myös siitä, että uusliberalistit esittävät valtioiden velkaantumisen liian isona mörkönä. Marxilaiset ja MMT:n teoriat rahan alkuperästä kuitenkin poikkeavat toisistaan. Jos uusliberalismi on niskan päällä, tehdään vähemmän tuloeroja tasoittavaa politiikkaa, Honkanen pohtii. – Se on aika kaukana Marxin teoriasta, jossa raha syntyy spontaanisti tavaranvaihdon myötä. Nykyisen kapitalismin vaihtoehtoja Honkanen kommentoi varovaisesti. Hän toivoo ihmiskunnan valtaviin ongelmiin ratkaisuja, jotka yhdistävät pääoman vallan rajoittamisen ja kumoamisen demokratian, ihmisoikeuksien ja ekologisen tasapainon edistämiseen. Honkanen näkee Marxin työarvoteorian edelleen käyttökelpoisena lähtökohtana valtavirtaisen talousajattelun haastamisessa. Keynesiläiset korostavat marxilaisten tavoin kapitalistisen talouden suhdannevaihteluita. Yksitoikkoinen, monotoninenkaan työ ei silti ole hävinnyt, Honkanen muistuttaa. Pääoma syntyy työstä Marxilla kaiken vaihtoarvon lähde on viime kädessä työ. Liukuhihnaja vaihetyön tilalle on tullut jälkifordistista tietotyötä. 230 sivua. Työn tuottavuuden nousu mahdollistaisi vapaa-ajan lisäämisen, mutta työnantajat vaativat sen sijaan monesti työajan pidentämistä, kuten kilpailukykysopimuksessa tapahtuikin. Kuitenkin puhuttaessa vaikkapa kestävyysvajeen torjumisesta uhrauksia vaaditaan vain työntekijöiltä. n Pertti Honkanen: Talouden punainen lanka: Marxin talousteoria ja nykyaika. Marxvaroitti,kuinka työläinenmuutetaan koneenosaksija pakotetaantyöskentelemäänsenehdoilla.. 3 6 polarisaatiota. Tämän päivän suuryhtiöt korostavat yhteiskuntavastuutaan, mutta niiden alihankkijat tai tytäryhtiöt voivat toisella puolella maailmaa polkea surutta työntekijöiden oikeuksia tai olla piittaamatta ympäristösäädöksistä, Honkanen vertaa. Umpihanki / Rauhanpuolustajat ja Rosebud, 2022
3 7 HELSINKI Eläkeläisnuorisoliittolaiset ELNU Aalto Arvo Aaltonen Kauko Ahonen Hannu Ahonen Risto Ahonen Sirpa Alamehtä Taisto Alenius Pekka Annala Pirjo Annala Rauno Antikainen Raija Assi ja Lauri Attila Mirva Auveri Aarne Berg Laina Berg Toivo Björkbacka Oiva Bäckström Reino Dahl Ahti Eerola Ipi ja Tomi Eki E. Garselius Pirkko Grekelä Esko Grekelä Kaisu Halenius Aimo Halenius Maija Halenius Osmo Halmela Sirpa Heino Matti Heinonen Juhani Henriksson Antti Hokkanen Matti Honkanen Raija Honkasalo Eila Honkonen Antti Hottinen Juhani Hottinen Liisa Hurme Hannu Hänninen Marjo Joentausta Jouko Jumppanen Aila Juoksukangas Jussi Juoksukangas Sirpa Jämsen Anja Järvi Marjatta Kaikula Liisa Kallinen Kaija Kallinen Reijo Kallio Marja-Leena “Nalle” Kanerva Outi Kangas Raija Kangasluoma Veli-Tapio Karppinen Iiris Karppinen Ilmari Karvonen Maija Kaskikorpi Pirkko Keränen Pia Ketola Heljä Kettula Juri Kettunen Seppo Kilpi Eino Kiuru Sisko Kivijärvi Tuula Koivisto Eeva Korhonen Martti Korhonen Sirkka Koski Antero Kuivala Ismo Kuivala Sirkka Laaksonen Mauri Laine Nadja Laine Pentti Lalu Aarno Landén Pira Lankinen Liisa Lankinen Ulla Lehtonen Jouko Lehtonen Pekka Leppänen Osmo Leppänen Pentti Liikaoja Kaija Liikaoja Pentti Lindeberg Irina Lindstedt Arja Luhtala Meeri Lääperi Matti Maria P. Mellin-Hyttinen Ritva Moilanen Anja Myllylä Raili Myllyniemi Marja Mäkinen Liisa Ojala-Ruuth Paula Oksman Anja Oksman Lauri Pannila Raimo Parkkari Jukka Pelkonen Tuula Peltola Kati Pikkarainen Jorma Pääkkö Taisto Rasilainen Raisa Risberg Alvar Risberg Helena Roiha Eira Ronkainen Simo Rouvinen Marketta Ruotanen Tapani Saarela Vappu Saastamoinen Tuomo Saastamoinen Tuula Salama Riitta Selin Tarja Seppä Hilkka Suhonen Riitta Syrjä Jouko Syrjä Raita Tammisola Jussi Terävä Merja Terävä Taisto Tiainen Esa Toivainen Pirkko Toivainen Ulla Tuominen Sirkka ja Oiva Uotila Kari Virta Leena Väntänen Terttu Väntänen Veikko Väre Auli JHL vasemmisto Byman Mika Huhtamäki Birgitta Hyötynen Kalle Jokinen Sari Jäntti Jaakko Järvinen Anni Karmala Marja Kirkkola-Helenius Tarja Liimatainen Tiina Lohikoski Pia Luonuansuu Saija Mamia Matti Musakka Raisa Mäki Simo Palomäki Henry Ruuth Saila Sala Sannamari Savonius Christian Seppänen Merja-Liisa Sjöholma Marja Tuominen Laura Uusikumpu Maarit Vaattovaara Anu Vatanen Kari Viinikainen Merja Vuorenpää-Vainiola Marja-Liisa Väisänen Erkki Kansan Arkiston ystävät Aaltonen Kauko Alenius Pekka Arhinmäki Juha Honkasalo Eila Honkonen Antti Hukkala Jarmo Istala Päivi Jalkanen Marita Joentausta Jouko Kaihovaara Pirjo Kanerva Outi Karppinen Ilmari Karvonen Maija Kaskikorpi Pirkko Kautto Jouko Kiuru Sisko Kivistö Kalevi Kivistö Sirkka Koskinen Ilja Laakso Anna-Liisa Laakso Kauko Laine Pentti Lehtiö Aarno Lehtonen Maikki Lehtonen Pekka Leppänen Veli-Pekka Leskinen Raimo Luhtala Meeri Lääperi Matti Maijo Marju Mäkinen Liisa Mäntyniemi Arja Nikula Leena Pelkonen Tuula Peltola Kati Peltola Mervi Peltola Pekka Piipponen Eija Pursiainen Pia Pyhälä Mikko Roiha Eira Suomela Kalevi Tiainen Jaakko Virtaintorppa Pirjo Väntänen Vilhelmiina Kansan Uutisten henkilökunta Alén Johan Erdo?an Tarja Haimi Toivo Hirvasnoro Kai Joentausta Jussi Kärki Tuula Virkkunen Jussi Kävelypässit Ahonen Risto Berg Toivo Grekelä Esko Heikkinen Pekka Honkonen Antti Hurme Hannu Isaksson Pekka Jalonen Aarno Partanen Hannu Pikkarainen Jorma Ruutikainen Pentti Vuorio Pertti Malminseudun Työväenyhdistys Kaiponen Jaana Kautto Jouko Kellokangas Tenho Löcke Ludwig Pelttari Sirpa Työväenjärjestöjen tukisäätiö Niinimäki Heikki Pikkarainen Jorma Tokkari Matti Tuominen Tapio Viljakainen Ossi Vasemmistoliiton puoluetoimisto Aromaa Juuso Asikainen Toni Jaakkola Henrik Kiretti Veera Koikkalainen Mikko Leinonen Arto Luukkonen Ruut Majaniemi Minna Niva Sini Pyykkönen Milla Ranta Raisa Saarelainen Antti Takaluoma Vesa Turunen Jaakko Vasemmiston Vanhat Toverit Aalto Arvo Aaltonen Elsa Aaltonen Kauko Ahonen Risto Alenius Pekka Berg Toivo Bergman Turo Björkbacka Oiva Favén Otto Grekelä Esko Hanganpää Riitta Heikkinen Pekka Hentilä Jorma Hernberg Kari Honkonen Antti Hurme Hannu Hynönen Pekka Joentausta Jouko Johansson Kaarlo Julkunen Kaarlo Karppinen Ilmari Keränen Pia Kilpi Eino Kirkkola Osmo Kivistö Kalevi Kolehmainen Helvi Korhonen Sirkka Koskinen Ilja Lahdenperä Oskar Laine Pentti Liikaoja Kaija Lindblad Rudolf Luimula Ismo Lääperi Matti Martimo-Andersson Oili Nikula Leena Pelkonen Tuula Peltola Kati Peltola Pekka Pesola Juha Pesola Tiina Pikkarainen Jorma Pirnes Matti Pirnes Mikko Kansan UUtisten lUKijat toivottavat hyvää joUlUa!
Niittynen Oili Nurmi Eija Nurmi Reijo Petäjistö Liisa Rihko Leena Rihko Risto Ruisniemi Aimo Ruisniemi Sirpa Seppälä Matti Småträsk Matti Salo Aranki Kamal Leppälahti Jouko Lindholm Harri Lindholm Hilkka Lindholm Tero Lähteenmäki Timo Nieminen Raimo Nurminen Marjut Nurminen Soile Ruokonen Marja Vilén Kirsti Välkkynen Jari-Matti Turku Niinimäki Rauni Yläne Aaltonen Markku Flemmich Dieter Flemmich Mirja Lahtinen Veikko Saari Pirjo Salo Eino Salo Taina PIRKANMAA Lempäälä Rajala Harry Orivesi Lind Mari Pirkanmaan Vasemmistoliitto Ahola Liisa Hirvi Ilkka Koskima Seppo Lahtinen Timo Pirkanmaan Vasemmiston piirikokous Karjalainen Airi Karjalainen Aarno Leppänen Aki Peltomaa Tapani Salo Pertti Vastamäki Sami Pirkkala Koivunen Jouko Ruovesi Huhtala Tatjaana Jokiska ja Matti Pajunen Pirjo Rasinen Riitta ja Matti Sastamalan Vasemmistoliitto Haapanen Timo Hakanen Tuula Lammi Ossi Mäkitalo Raija Nieminen Juhani Nieminen Marja Nummelin Matti Oksanen Kari Oksanen Tarja Pitkänen Hanna Saarela Leena Tähtinen Tuula Tampere Drufva Juha Pärssinen Silja Toijonen Siskotuulikki HÄME Forssan Vasemmistoliitto Huusela Elmi Huusela Ossi Tuomisto Tiina Tuomisto Jorma Hämeenlinnan Vasemmistoliitto Hänninen Kauko Järvenpää Leo Käyhkö Ari Käyhkö Helvi Käyhkö Ritva Tiainen Jaakko Lahti Teerioja Jarkko KESKI-SUOMI Jämsänkoski Hakanen Pekka Hakanen Tapio Heikkilä Reijo Heinävaara Tuula Juurimaa Nina Kailaanmäki Reima Kangas Riitta Kankainen Markku Kinnunen Kati Koskinen Teuvo Lampinen Erkki Lampinen Seppo Lehtonen Anja Lehtonen Helvi ja Veikko Leppänen Aarne Lindeman Arja Lindeman Jorma Lindeman Raimo Lindeman Sinikka Lindeman Veli-Matti Nieminen Kari Ollila Jussi Peltonen Matti Rantanen Iida Selenius Juha Selenius Pirjo Vilenius Eino Vilenius Laila. 3 8 Puhakka Sirpa Rasilainen Raisa Rautaporras Pekka Risberg Helena ja Alvar Roiha Eira Roos Mika Savtschenko Ritva Suhonen Riitta Tiainen Jaakko Timonen Heikki Tokkari Matti Uotila Kari Viljakainen Nuppu Viljakainen Ossi Väntänen Vilhelmiina UUSIMAA Karkkila Ahjoniemi Heli Ahjoniemi Pentti Ahjoniemi Satu Ahjoniemi Ulla Apell Oili Etolin Aatos Etolin Brita Etolin Katja Etolin Kerttu Gröndahl Heino Hellsten Eino Hellsten Terttu Huotari Eino Ilonen Jarkko Kenttälä Martti Laakso Risto Lahtinen Arja Laine Raimo Landén Aino Lehto Terhi Lehto Timo Leo Silja Moilanen Sini Nieminen Iiris Nieminen Veikko Parkkila Tarja Paulomäki Annikki Pohjalainen Marja Raunio Veikko Riekkinen Anna Riekkinen Jukka Räsänen Asko Räsänen Olga Salo Maritta Salo Tapio Snellman Jorma Kerava Alam Shamsul Heinonen Ilmari Husari Tuija Hämeenniemi Eero Hölttä Maila Jalkanen Raimo Jalkanen Ulla Kahila Jere Kivipelto Anita Kivipelto Kaj Liukkonen Oili Liukkonen Tilma Lohikoski Pia Raunio Mikko Saloriutta Lauri Suovuo Päivi Tenkanen Sanna Törmänen Riitta Weckström Jonna Tuusula Heikkinen Pekka Honkonen Antti Honkonen Eeva Hyökki Simo Lehmonen Emilia Noro Seppo Parkkima Anna-Maija Parkkima Jukka Pasanen Hanna Vantaa Koivukylän Vasemmisto Bäckström Ritva Dahl Ahti Dahl Marja-Terttu Jamal Ali Järveläinen Anu Korkiamäki Arja Lahdenperä Reko Lehtonen Jouko Nguyen Chau Pietiläinen Jukka Saunamäki Arja Talonpoika Riitta Tilander Liisa Tuutti Seppo Vastamäki Jaakko Vastamäki Pirjo Tikkurilan Vasemmistoliitto Aho Olli Hietalahti Heidi Karinen Ville Kurkela Rauno Savolainen Matti Vantaan Wanhat toverit Aho Olli Ahola Eija Honkasalo Eila Huotari Olga ja Jussi Kaikula Liisa Kivijärvi Tuula Kurkela Rauno Laakkonen Eeva Lahtinen Sirkka-Liisa ja Matti Myllymäki Rauno Ollila Liisa ja Antti Pursiainen Irja Saarto Raili ja Veikko Sarkanen Kaija ja Esko Vastamäki Pirjo ja Jaakko Välimäki Maritta ja Matti Vasemmistoliiton ItäVantaan yhdistys Ahmad Moussa Elo Jussi Järvenpää Merja Pera ja Seija Rantala Katri Rantala Mauno Rantala Milja+lapset Rantala Riitta Tyystjärvi Kati Vihti Tynninen Kalevi VARSINAIS-SUOMI Kaarina Söderblom Arto Söderblom Suvianna Loimaa Anttila Eeva Enala Ritva ja Matti Helin Mika Jalovaara Simo Järvenpää Voitto Koivisto Maarit Kolu Eila Koskenmäki Marja Kuusisto Ari Kuusisto Armi Kuusisto Raimo Mikkola Henry Mikkola Sirkka Mähönen Päivi Peltonen Hannu Poskiparta Hannu Poskiparta Juha Tiainen Anneli Masku Aaltonen Heli Hietanen Aila Hietanen Esko Nieminen Anja Mynämäki Heinonen Risto Immonen Mikko Katunpää Kauko Katunpää Pirjo Keskinen Päivi Kirveennummi Onerva Kytömaa Martti Laakso Merja Laine Keijo Laine Lea Mäkitalo Jussi Numminen Lauri Raisio Hellstedt Heimo Jormanainen Ernesti Jormanainen Juha Kalliotie Seppo Kontio Anja Korpela Eveliina Koskela Aimo Lasarov Kiira – Pernaja Lehtonen Aarre Lehtonen Vappu Levonen Pentti Linnalo Reijo perh
3 9 Vilenius Marja Vilenius Veikko Virtanen Timo Vuorenpää Liisa Vuorenpää Teuvo Vuorenpää-Vainiola Marja-Liisa Leppävesi Majuri Seija Siekkinen Sinikka SATAKUNTA Harjavalta Aaltonen Pirjo ja Kari Henttinen Kari Jokiranta Tapani Mäki Marja-Liisa Rintala Altti ja Salli Pori Eriksson Hilkka ja Jukka Hakala Eija Murola Mirja ja Veikko Mäkinen Pirjo ja Jukka Nolvi Seija Pajukoski Heidi ja Jani-Petteri Pajukoski Janne Pajukoski Pirjo ja Jari Pajukoski Sanna ja Juha Rauma Ahlholm Heino Ailasmaa Eija Ailasmaa Tapio Ekroth Susanne perheineen Grundström Tuomo Hatakka Lotta Lehto Jouni Vasemmistoliiton Itä-Porin yhdistys Elomaa Terttu Jussila Altti Jussila Anna-Liisa Koivula Ilari Korhonen Tarja Lampinen Virpi Laurell Seija Rantala Tanja perh. Saukkokoski Ari Tiikkainen Jouko Tommila Milka Träskelin Arto Träskelin Aureli Träskelin Pirjo Urho Teuvo Viljanen Ari KAAKKOIS-SUOMI KaakkoisSuomen syyspiirikokous Kuusankoskella 19.11.2022 Byman Elsa Byman Mika Byman Rauha Byman Timo Harjula Liise Harjula Unto Hongisto Terttu Joronen Saara Koponen Heli Koponen Panu Liukkonen Jorma Mustonen Juuso Mykrä Timo Pekkola Petri Peltola Satu Piipponen-Pekkola Seija Rahikka Raija Räsänen Maarit Röpetti Aimo Silvala Suvi Tauria-Huttunen Arja Turunen Jaakko Valkonen Esa Viljamaa Jari Vähähaltia Kaisa Vättö Heidi SAVO-KARJALA Joensuu Järvinen Anni Järvinen Asko Järvinen Elina Kontio Matti Peltonen Anneli Peltonen Urho Savolainen Sirpa Savo-Karjalan Vasemmiston syyspiirikokous Kontiolahdella 12.11.2022 Eskelinen Tiia Heikkinen Leena Hietala Mikko Holopainen Katriina Holopainen Timo Hyttinen Sauli Hyvärinen Hannu Häkki Maura Ilomäki Hannele Juntunen Jaakko Katajamäki Riitta Keronen Anne Kaarina Korppi Heikki Laakkonen Leo Malinen Ilkka Miettinen Juha-Pekka Miettinen Katja Piitulainen Juha Ilmari Pitkänen Juha Rantonen Ossi Rautiainen Markku Reijonen Juha-Pekka Semi Matti Soikkeli Päivi Tahvanainen Petteri Tuononen Reino Turunen Jaakko Ventola Timo VAASA Laihia Kinnari Raimo ja Irja Ranta Jouko ja Kaija Pietarsaari Ahonen Esa ja Tarja Bro Alli Karvonen Leila ja Jukka Kisu Koskinen Mirja Koskinen Rhea Lehto Lauri ja Sisko Pietilä Gunnel ja Seppo Tulima Taina ja Matti Öhman Tuula Vaasa Laitala Kari ja Leena OULU Ii Rantala Kaarlo Kajaani Huotari Teija Peltonen Jukka Kalajoki Kalliomäki Kaisu Kalliomäki Liisi Tanska Erkki Oulu Sala Ulla ja Ahti Ukkola Kalervo LAPPI Kemi Kumpumäki Helena ja Veikko Rovaniemi Kärkkäinen Matti Sodankylä Apukka Hilkka ja Asko Utsjoki Harjunharja Juhani Niiranen Marja-Leena Hyvästä yhteistyöstä kiittäen toivotamme rauhallista joulua! YRJÖ SIROLAN SÄÄTIÖ sirolansaatio.. Vasemmistoliiton Satakunnan aluevaltuustoryhmä Rauhaisaa JOULUA Hyvää JOULUA Ruskon Vasemmisto Rauhallista JOULUA Vasemmistoliiton Rauman kunnallisjärjestö ry Toivottaa Ahtialan Työväenyhdistys ry Rauhaisaa JOULUA Espoon Vasemmisto ry Rauhaisaa JOULUA
4 Punaista JOULUA Vasemmistoliiton Salon kunnallisjärjestö ry Toivoo Pirkanmaan vasemmiston aluevaltuustoryhmä Onnellista joulun aikaa! Anna Mäkipää ja Elias Laitinen Punaista JOULUA Turun Vasemmistoliitto ry JOULUA Rauhallista t. Vaasan Metallin Vasemmisto ry Rauhan Joulua kaikille punavihervasemmistolaisille kautta Suomen maan… Hyvää Etelä-Pirkanmaan Teollisuustyöväen AO 169 JOULUA Punaista Uudenkaupugin Vasemmistoliiton yhdistys ry JOULUA Hyvää Joulua! Va se m m is to lii to n ed us ku nt a ry hm ä Toivottaa: Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä HYVÄÄ JOULUA JA VALOISAA VUOTTA 2023
4 1 RAUHALLISTA JOULUA JA VALOISAA UUTTA VUOTTA 2023! Toivoo Vasemmistoliitto Sano se ääneen, reilut työehdot kuuluvat kaikille JHL:n vasemmisto toivoo rauhallista joulua ja reilumpia työehtoja vuodelle 2023!
09 4366 320 www.tavara-arpa.fi onlinearpa.net arpajaiset netissä! H yvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Helsingin Putkimiehet Nuuskakerho JOULUMIELTÄ Iloista Vasemmistoliiton Itä-Porin yhdistys ry JOULUA Tunnelmallista Varsinais-Suomen Vasemmistoliitto JOULUA Tunnelmallista JOULUA Rauhaisaa Tampereen Vasemmisto ry ja valtuustoryhmä Punaista Vasemmistoliiton Ylöjärven kunnallisjärjestö ry JOULUA Punaista Vasemmistoliiton Porin Kunnallisjärjestö ry JOULUA Hyvää Vasemmistoliiton Porin valtuustoryhmä JOULUA Yhteistyöterveisin www.kansantalot.fi Lämmintä Eläkeläiset ry JOULUMIELTÄ Rauhaisaa Nurmijärven Vasemmistoliitto ry JOULUA Tunnelmallista Vasemmistoliiton Varsinais-Suomen aluevaltuustoryhmä JOULUA Lämmön, toivon ja rauhan Helsingin Vasemmistoliitto JOULUMIELTÄ Rauhallista joulua ja iloista uutta vuotta 2023! Fridfull jul och ett lyckosamt nytt år 2023! Happy Holidays and best wishes for the New Year!. 4 2 Yhteistyöstä kiittäen Tavara-arpa ry Beckerintie 10, 00410 Helsinki, p
Vasemmistolinkki Punaista JOULUA! Hyvinkään Järjestötalosäätiö rs Hyvää JOULUA! Pietarsaaren Seudun Vasemmisto ry Jakobstads Nejdens Vänster rf. Turvallista joulun aikaa ja rauhaa kaikille! Jyskä-Vaajakoski Vasemmistoliitto ry Hyvää JOULUA! Jyväskylän seudun sivistystyö Hyvää JOULUA! Jyväskylän yhteiskunnallinen opisto Rauhallista JOULUA! t. Rauhallista JOULUA Hangon Vasemmisto Lämmintä JOULUMIELTÄ Vasemmiston järjestötyöntekijät Punaista Uudenmaan Vasemmistoliitto JOULUA Toivoo Outi Viitamaa-Tervonen ja Leo Tervonen Hyvinkäältä Hyvää JOULUA Rauhaa maailmaan, sodat lopetettava AKT toivottaa Rauhaisaa joulua ja turvallisia ajokelejä! Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki 09 613 110 | akt.fi Suomenselän Vasemmisto ry Rauhallista JOULUA! T. 4 3 Itäväylän Vasemmisto ry Punaista joulua ja solidaarista uutta vuotta! Siilinjärven Eläkeläiset ry Lämmintä JOULUMIELTÄ Lämmintä JOULUMIELTÄ Nokian Eläkeläiset Ry Lämmintä JOULUMIELTÄ Leppäveden Vasemmisto ry Lämmintä JOULUMIELTÄ Iisalmen Vasemmisto ry Punaista JOULUA! Jyväskylän Vasemmisto Ry Rauhallista Pirkkalan Vasemmistoliitto ry JOULUA! Joulurauhaa! Malminseudun Työväenyhdstys ry Punaista JOULUA Vasemmistoliiton Loimaan kunnallisjärjestö ry Rauhallista JOULUA Kangasalan Vasemmistoliitto ry Rauhallista joulua ystävät, toverit! Kaerlan Naiset ry Punaista Juurikorven Työväenyhdistys ry JOULUA! Lämmintä Pirkanmaan Vasemmistoliitto ry JOULUMIELTÄ Energiatehokasta JOULUA Puistokulma ry & Puistokulma-säätiö sr. Hyvää Joulua ja Onnea vuodelle 2023 God Jul och Gott nytt År 2023 Vasemmistoliiton Meri-Turun yhdistys ry Punaista JOULUA!. Hattulan Vasemmistoliitto Hyvää Joulua Hattulan tonttulasta! Raision Vasemmistoliiton kunnallisjärjestö ry
4 4 Satakunnan Vasemmistoliitto JOULUA Rauhaisaa Hämeen Vasemmistoliitto JOULUMIELTÄ Iloista Hyvää Joulua Rauhaa maailmaan! Arja ja Pekka Rautaporras Lahesta Lämmintä JOULUMIELTÄ! Mervi ja Veijo Kuopiosta Hyvää JOULUA! Marko ja Saara Haakana, Kuopio RAUHAA, RAUHAA! Tuula ja Pentti Nieminen Laukaan Leppävedeltä Markku Kärkkäinen Pasilasta Toverini ja ystäväni Toivon Joulua ja Rauhan Uutta Vuotta Rauhaisaa JOULUA! Sirpa Aalto, Hyvinkää Lämminhenkistä JOULUA! Ritva ja Paavo Mähönen Hyvää JOULUA! Irja Häyrynen Matti Kalliomäki, Pori Nastaa JOULUA kaikille! Anton S Punaista JOULUA Viljo ja Sinikka Lehmusketo Raahe Punaista JOULUA Tuula Viitanen ja Rolf Gådefors, Kaskinen Tulkoon toivo kansoille maan Pääsköön vangit vankiloistaan Antti Saarelainen Rauhallista Joulua ja Hyvää Vaalivuotta 2023! Tarja Kirkkola-Helenius ja Jouni Helenius, Eeva Kirkkola ja Pentti Kirkkola. Hyvää joulua taistelevalle työväenluokalle! Mauri Pessi, Korso Rauhallista JOULUA Eduskuntavaaliehdokas Satu Kosola, Vasemmistoliitto, Pirkanmaa Rauhallista joulunaikaa! toivottaa Sulo Kylmämaa Kolarista Aatteellista JOULUA Punaista JOULUA Eila ja Reino Rimmi Markku ja Eila Palokangas Vantaa Hyvää JOULUA! Karoliina Öystilä, Vantaa Rauhallista JOULUA! Laakson Anna-Liisa ja Kauko Tampereelta Rauhallista JOULUA Vasemmistoliiton Jurvan kj ry Hyvää JOULUA! T. Pasi Niiranen Rauhallista JOULUA Kansan Uutisten lukijoille! Helvi ja Ari Käyhkö Hämeenlinna Rauhallista JOULUA Lämmintä JOULUMIELTÄ Aira ja Erkki Lehtinen, Nurmijärvi Rauhaa Jouluna Sinikka Fallström, Vanha-Ulvila Ihmisille rauha jouluna ja uutena vuonna! Oili Martimo-Andersson Helsingistä. Lämmintä JOULUMIELTÄ Terttu Hongisto Hyvää JOULUA Ritva Päivärinta, Hamina Rauhallista JOULUA Osmo Rantanen Rauhallista JOULUA Minna Minkkinen Tuomas Suihkonen, Vantaa
Ylenmääräisen äänestäjien patistelun sijaan tunnistetaan, että kyse on syvästi rakenteellisesta ongelmasta, sanoo Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan varadekaani Hanna Wass.. 4 5 TuTkijan ääni 03 dialogi Ymmärrys äänestämättömyydestä on parantunut huimasti tutkimusten myötä. Enää ei puhuta laiskoista äänestäjistä
Toki osallisuuden eriytyminen on kiihtynyt. Sehän ei ole vain vanhempien tausta, vaan myös isovanhempien tausta vaikuttaa. Pohjimmiltaan on kyse siitä, että edustuksellinen demokratia toimii vajavaisesti. 4 6 Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan varadekaani Hanna Wass, olet sanonut, että äänestämisen suhteen Suomi on luokkayhteiskunta. Se on isompi huono-osaisuuden kudelma. Tämän seurauksena eri yhteiskunnallisilla ryhmillä on käytössään erisuuruiset resurssit täysipainoiseen poliittiseen osallisuuteen. Tuloerot ovat kasvaneet monissa maissa, talouden globalisaation hyödyt ovat kasautuneet, ja taloudellista pääomaa on kertynyt suhteellisen pienelle suurituloisten joukolle. Äänestämisessä on varmasti aina näkynyt ylisukupolvinen hyvätai huono-osaisuus, mutta ilmiötä on voitu luotettavasti tutkia vasta suhteellisen hiljattain yksilötason rekisteriaineistojen pohjalta. Se tarkoittaa, että vanhempien tausta vaikuttaa hyvin voimakkaasti lasten äänestysaktiivisuuteen. Tuohan on vain yksi osa luokkayhteiskuntaproblematiikkaa. Eri maista saadut tulokset osoittavat, että näin ei tapahdu, vaan päätöksenteon tuotokset myötäilevät usein varakkaimpien kansalaisten näkemyksiä. Toki eri tuloryhmillä saattaa olla samankaltaiTeksti Jussi Virkkunen Kuvat emma GrönqVist Kuvassa vasemmalla Hanna Wass ja oikealla Jussi Virkkunen.. Samat terveyserot, jotka luokkasidonnaisesti näkyvät aika lailla kaikessa yhteiskunnallisessa toiminnassa, heijastuvat myös äänestämiseen. Mitkä syyt vaikuttavat siihen, että sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevat äänestävät niin paljon vähemmän. Tässä näkyy hyvin se, miten tiiviisti talouspolitiikka kytkeytyy edustuksellisen demokratian rakenteisiin. Lähtökohtaisesti ihmiset ovat hyvin eriarvoisessa asemassa, kun he aloittavat ikään kuin uransa äänestäjinä tai pääsevät vaikuttamaan muuten. Terveyserot ovat myös luokkasidonnaisia, ja ne heijastuvat myös äänestämiseen. Kuinka suuresta luokkayhteiskunnasta puhumme. Ihmiset äänestävät, jos he kokevat, että vaaleissa on tarjolla heidän tarpeitaan ajavia puolueita ja että nämä tarpeet ja intressit tulevat edustetuiksi tasapuolisesti päätöksenteossa. Mitä terveempi, sitä todennäköisemmin äänestää. Kuinka tuoreesta ilmiöstä on kyse
Edustavatko puolueet perinteisten kannattajakuntien näkemyksiä. Kokoomuksen ohella suurituloisuus lisää myös RKP:n kannatusta. Suurituloisemmat ovat ahkeria äänestämään, ja heillä on myös monenlaisia muita keinoja ja verkostoja välittää näkemyksiään päätöksentekijöille usein julkisuudelta piilossa. Toisaalta myöskään suurituloiset eivät ole sisäisesti täysin yhtenäinen ryhmä. Miksi äänestää, jos mikään ei muutu sen seurauksena. Koko rakenne jää helposti huomaamatta. Tämä kuvastaa huomattavaa valtaa vaikuttaa politiikan asialistaan. Yhtäältä matalasti koulutettujen ja työntekijäammateissa toimivien osuus vasemmistoliiton kannattajakunnassa on vähentynyt. Helsingissä tämä näkyy esimerkiksi siinä, että korkeamman tuloluokan alueilta valitaan huomattavasti enemmän ehdokkaita kuin tulotasoltaan heikommilta alueilta. Onko tässä kyse niin sanotusta alueiden kostosta. Vasemmistopuolueiden ajamat asiat eivät ole pelkästään matalamman tulotason äänestäjien intressejä. Tutkimuksessanne puhutaan varakkaiden jakautumisesta kahteen ryhmään, joista toinen on arvoiltaan sosiaaliliberaalimpi. Yhdysvaltalaisen politiikan tutkimuksen professori Albert Hirschmanin tunnettua jaottelua mukaillen Suomessa ennemmin valitaan uloskäynti äänenkäytön sijaan eli protestoidaan jättämällä äänestämättä. Se tulee enemmän sitä kautta, mitkä ovat vaikutuskanavia siihen, mitä kautta asiat tulevat päätöksentekoon. Usein se syntyy sitä kautta, että kaikissa asioissa ihmisten intressit eivät eroa tulotason mukaan. Energiakriisin syveneminen talouskriisiksi voi purkautua Ranskan keltaliivimellakoiden tapaisiksi tai Convoy-liikkeiden tyyppisiksi mielenilmaisuiksi. Onkin tärkeää ymmärtää suurituloisten talouspoliittisia näkemyksiä, koska he muodostavat tulonsiirtojen kautta merkittävän hyvinvointivaltion palvelujen rahoituspohjan. Se on eliittikehä, joka pyörii. Kuten muualtakin, meiltäkin näyttää löytyvän ilmiö, jossa putoaminen tai sen pelko johtaa populistien äänes tämiseen. Tämä voi osaltaan heijastaa vasemmistopuolueita kohtaan esitettyä yleisempää kritiikkiä siitä, että ne eivät ole kyenneet talouden globaalin rakennemuutoksen keskellä muotoilemaan sellaista poliittista ohjelmaa, joka tarjoaisi varteenotettavan vaihtoehdon vallitsevalle markkinaliberalismille. Luokkayhteiskunnallistuminen on todella monista komponenteista syntyvä kehä, ja siksi siitä on niin vaikea saada otetta. Varmasti siinä mielessä, että ollaan laajasti huo. Suurituloiset suhtautuvat kuitenkin pienituloisia huomattavasti varauksellisemmin hyvinvointivaltioon liittyviin toimiin, kuten tulonsiirtoihin verotuksellisin keinoin ja julkisen sektorin vahvaan rooliin. Jälkimmäisessä ryhmässä äänestetään myös vihreitä ja vasemmistoliittoa kokoomuksen rinnalla. Tässä näkyy rinnakkain kaksi toisiinsa nivoutuvaa kehityskulkua. Äänestäjät, jotka kokevat taloudellisen ja sosiaalisen asemansa heikentyneen eriarvoisuutta lisäävän talouspolitiikan myötä, eivät välttämättä katso perinteisten puolueiden enää välittävän heistä tai olevan ylipäänsä kykeneväisiä tuottamaan kansalaisille hyvinvointia. Tutkimuksenne kertovat, että pienituloisimpien joukossa äänestetään kyllä vasemmistoa, mutta samalla äänestyskäyttäytymiseen vaikuttaa koulutus. Taloudellisesti hyväosaiset ovat kiinnostava ryhmä, sillä heillä ei ilmene ongelmia edustuksellisuudessa. Tätä on yhä enemmän ja enemmän eri maissa. Alun perin on ajateltu, että se on yhdysvaltalainen ongelma, että rikkaiden intressit tulevat poliittisessa päätöksenteossa paremmin edustetuksi ja että keskeinen mekanismi olisivat raha ja kampanjalahjoitukset. Mutta silloin kun ne eroavat, lähes aina rikkaat voittavat. Tällöin talouskriisi voi laajeta edustuksellisen demokratian kriisiksi. Perinteiset vasemmistopuolueet joutuvatkin useassa maassa kilpailemaan populististen puolueiden kanssa työntekijäammateissa toimivien äänistä. Tähän ei kuitenkaan kannata loputtomasti tuudittautua. 4 7 siakin näkemyksiä, jolloin vähemmän ansaitsevat tulevat edustetuiksi siinä sivussa. Mutta mitkä muut puolueet ovat varakkaimpien ihmisten suosiossa. Kun hyväosaiset äänestävät huomattavasti enemmän, näkyy se myös ehdokkaissa ja lopulta valituiksi tulevissa edustajissa. Meillä tyytymättömyys harjoitettuun talouspolitiikkaan on harvoin purkautunut poliittisen järjestelmän ulkopuolelle. Se näyttäisi toimivan suhteellisen hyvin. Varakkaimpien kohdalla suuri yllätys ei ole, että kokoomus on ehdottomasti suosituin. He näyttävät Suomessakin jakautuvan koulutuksen mukaisesti konservatiiveihin ”kauppiaisiin” ja liberaaleihin ”bramiineihin”, jotka edustavat nyky-yhteiskunnan oppineistoa. Sama problematiikka näkyy myös monissa muissa maissa. Vasemmistopuolueiden ajamat asiat ovat usein samoja, joita rikkaat kannattavat. He saattavat ilmeisesti äänestää esimerkiksi vihreitä. Olet tutkinut myös varallisuuden merkitystä äänestyskäyttäytymiseen. Niin kutsuttu kurjuusindeksi, jossa on laskettu yhteen inflaatioja työttömyysaste, on Suomessa nyt korkeimmillaan sitten 1970-luvun öljykriisien ja 1990-luvun laman. Suomessa on puhuttu ainakin jonkin verran vasemmiston muuttuneesta kannattajakunnasta. Ensimmäinen ajatus on, että toimiiko oikeisto-vasemmisto-ulottuvuus edelleen
Jos katsomme hieman pitemmälle eteenpäin, kehitys näyttää hyvin huolestuttavalta. Kyllä, tosin äänestysaktiivisuus pysyy suomalaisilla hämmästyttävän korkeana pitkälle vanhuuteen. Talouden rakennemuutos ja teknologinen kehitys ovat paitsi heikentäneet työntekijäammateissa toimivien asemaa ja kasvattaneet kuilua suurija pienituloisten välillä myös tuottaneet uudentyyppisiä voittajia ja häviäjiä keskiluokan sisälle. Mikäli lähdetään esimerkiksi tekemään useamman vaalikauden ylittäviä sitoumuksia velkakestävyyden saavuttamiseksi, kuten valtiovarainministeriö hiljattain esitti, talouspolitiikka uhkaa teknokratisoitua. Tällöin se ikään kuin nostetaan poliittisten kiistojen yläpuolelle kehikkojen ja sääntöjen rajaamalle alueelle, jossa sitä hallinnoidaan asiantuntijatiedon pohjalta. Edustuksellisuuden toteutumisen näkökulmasta tästä aukeaa nopeasti ongelmallinen kehä: taloudellinen epävarmuus tai suoranainen ahdinko synnyttävät poliittista tyytymättömyyttä, joka purkautuu eriarvoisuutta vahvistavan talouspolitiikan kannatuksena. Seuraava tavoite olisi saada demokratia sisällytetyksi vallalla olevaan kestävyyspuheeseen. Olemme tuudittautuneet siihen, että tyytymättömyys pysyy kurissa, kun se on poliittista passivoitumista. Yleisemmin kyse lienee keskiluokan ahdingosta. Heillä matala sosioekonominen asema heikentää jo lähtökohtaisesti vähäisempiä osallistumisresursseja, eli tältä osin kotoutumispolitiikassa on ilmeisiä puutteita. Edellä kuvaamani poliittisen osallisuuden eliittikehä ja sen haitallisuus tunnistetaan laajasti. Edustuksellisen demokratian näkökulmasta ehkä huolestuttavin ryhmä ovat maahanmuuttaneet, joita tarvittaisiin Suomeen huomattavasti nykyistä enemmän. Tämä hämärtää demokraattisten vastuuja tilivelvollisuusmekanismien toimintaa ja siten nakertaa entisestään vaalien merkitystä ja äänestämisen mielekkyyttä. Nykykäsityksen mukaan kestävän talouden voi rakentaa tulevaisuuden hyvinvointia ekologista ja sosiaalista pääomaa jatkuvasti kasvattaen ja uusintaen. Luokkayhteiskunnallistuminen on näkynyt siinä, että ihmiset, jotka ovat olleet tyytymättömiä, ovat reagoineet jättämällä äänestämättä. Hieman provosoivasti voisi väittää, että tutkimusten valossa joillakin puolueilla ei ole suuria syitä yrittää nostaa äänestysaktiivisuutta, pikemmin päinvastoin. Yksi keino olisi varmistaa, että politiikalle jää riittävästi liikkumavaraa. Talouspoliittisia ratkaisuja puntaroidessa tulisikin jatkossa järjestelmällisesti arvioida, uusintavatko vai nakertavatko ne yhteiskunnan demokraattista pääomaa. Yksi ratkaisu voisi olla kansallisten vaalien äänioikeuden ja kansalaisaloitteen vireillepanoja allekirjoitusoikeuden ulottaminen pysyvästi maassa asuviin ulkomaiden kansalaisiin. Tutkimuksen myötä ymmärrys äänestämättömyydestä on syventynyt huimasti eikä sitä onneksi enää julkisessa keskustelussakaan nähdä ihmisen ”laiskuudesta” johtuvana valintana. Euroopassa keskiluokan protestimielialaa kasvatti etenkin vuoden 2008 finanssikriisiä seurannut tiukan talouskurin politiikka. Ja onko äänestäjille ylipäänsä tarjolla riittävästi mahdollisuuksia vaikuttaa harjoitettuun talouspolitiikkaan myös vaalien välillä ja ilmaista edustuksellisen järjestelmän sisällä tyytymättömyytensä. Varmasti jokaisella puolueella on vilpitön halu lisätä poliittista yhdenvertaisuutta, se on vain käytännössä hankalaa. Eriarvoisuus vaikuttaa siis hyvin merkittävästi myös äänestämiseen. Ylenmääräisen äänestäjien patistelun sijaan tunnistetaan, että kyse on syvästi rakenteellisesta ongelmasta. Puhutaanko tämän merkityksestä mielestäsi tarpeeksi julkisuudessa. Suomessa muita Pohjoismaita matalampi äänestysaktiivisuus nähdään usein jonkinlaisena maabrändin särönä, merkkinä tärkeänä koetun kansallisen yhtenäisyyden rakoilusta. n. Suomessa tilanne on sikäli kiinnostava, että perussuomalaiset ovat omaksuneet talouspolitiikassaan tiukkaa menokuria korostavan linjan, jossa painottuvat sosiaalietuuksien vastikkeellisuus, työnteon kannustimien kasvattaminen ansiotulojen verotusta keventämällä sekä julkisen talouden velkaantumisen leikkaaminen. Eri maista saadut tutkimustulokset ovat osoittaneet, että suhteellisen tulotason ja sosiaalisen aseman heikkeneminen, koettu epävarmuus työllisyystilanteesta, pelko työpaikkojen häviämisestä automatisaation ja digitalisaation myötä sekä odotuksiin nähden heikomman sosiaalisen aseman saavuttaminen lisäävät vasemmalta ja oikealta tulevien populististen haastajien kannatusta. Iäkkäämmät ikäluokat ovat huomattavasti aktiivisempia, joten joillakin alueilla edessä voi olla todella iso äänestysaktiivisuuden romahdus. 4 8 lissaan omasta pärjäämisestä suhteessa verrokkiryhmiin. Maahanmuuttaneiden ei tulisi joutua elämään yhteiskunnan demokraattisten rakenteiden reunamilla, vaan tarvittaisiin ennakkoluulottomia keinoja heidän laajamittaisen poliittisen osallistumisensa vahvistamiseksi. Demokratian kestävyyttä ei edes mainita tässä yhtälössä vaan ikään kuin oletetaan, että äänestäjien sietokyky on rajaton. Otetaanko demokratia siis tietyllä tapaa liian annettuna
Se ei ole turva, se on uhka. Olen mukana ydinaseiden vastaisessa kansainvälisessä ICAN-verkostossa. Ydinaseuhkaan perustuva rauha on kauhun tasapaino, jonka pettäessä humanitaarisen katastrofin mittakaava on järkyttävä. Suomi on allekirjoittanut vuonna 1968 tehdyn ydinsulkusopimuksen, joka tähtää ydinaseiden leviämisen estämiseen. Maailmassa arvioidaan olevan noin 13 000 ydinkärkeä yhdeksän valtion hallussa. Suomalaisia ymmärrettävästi huolestuttaa se, että Naton jäsenenä sotilasliiton ydinaseita voitaisiin mahdollisesti sijoittaa Suomeen. Voimme esimerkiksi vaatia muilta Nato-mailta sitoumusta olla laukaisematta asetta ensin. 4 9 ilmoitus Y dinaseiden käyttämisen uhka on tällä hetkellä korkeampi kuin se on ollut vuosikymmeniin. Suomi ei ole kuitenkaan allekirjoittanut vuonna 2021 tehtyä, YK:n hyväksymää ydinasekieltosopimusta. Niin ICANista kuin europarlamentista löytyy parlamentaarikkoja kaikista Naton jäsenmaista, jotka vaativat ydinaseiden kieltämistä ja niistä luopumista. Se on ainoa kansainvälinen ydinaseet täysin kieltävä sopimus. Silvia Modig Europarlamentaarikko Natossa meillä oN valta ja vastuu vastustaa ydiNaseita. Suomalaisten selvän enemmistön ja koko kotimaisen puoluekentän jaettu näkemys on edelleen ydinaseeton Pohjola. Ydinaseiden historia tuntee monta läheltä piti -tilannetta, joista osa on perustunut väärinkäsityksiin. Ydinaseet mahdollistavat ja ylläpitävät konflikteja. Ydinasekieltosopimuksen allekirjoittamisen lisäksi voimme yrittää nostaa ydinaseiden käytön kynnystä. Ydinaseet ovat vaarallisin joukkotuhoase, jonka ihminen on luonut. Natoon liittyminen ei muuta mitään vasemmistoliiton aiemmasta kannasta ydinaseisiin. Asiaan otti kantaa myös presidentti Niinistö 7.11. Tähän rintamaan tarvitaan poliitikkoja myös Suomen eduskunnasta. Se on edelleen jyrkän kielteinen. Tulevana Nato-maana meillä on valtaa liittoutuman sisäisiin asioihin. Tai voimme vaatia edes osan, lähes 4 000:n valmiustilassa olevan ydinkärjen, ottamista pois valmiustilasta. Nykyisillä ydinaseilla voidaan tuhota kaikki maailman merkittävät asutuskeskukset, ja ydinkärkiä jäisi silti varastoon. sanoessaan, että Suomella ei ole aikeita Naton jäsenenä tuoda ydinaseita maaperälleen
Kohtaus hämmentää, sillä logiikkaa ei näytä löytyvän. ”Se on niin huono että muuttuu hyväksi” on usein kuultu määritelmä. Demonien riivaamat ovat repineet toiset katsojat kappaleiksi. Tässä esseessä Antti-Veikko Labbas pyrkii katsomaan ilmiötä positiivisesti keskittymällä audiovisuaalisen kulttuurin näkökulmiin. Alimpia vaistoja sörkkivää viihdettä ei kannata aliarvioida tai tosikkomaisesti tuomita vain kapitalismin luomaksi oopiumiksi. Se kertoo kuitenkin enemmän yhden katsojan mielipiteestä kuin suuremmasta ilmiöstä. Kulttuuri ja viihde eivät ole tätä vastaan rokotettuja: menestyksen myötä b-tuotannot ja selkeämmät rahastukset ilmestyvät haaskalle. Miekka katkoo raajoja, pyörä jyrää alleen kaiken, ja taustalla pauhaa saksalaisyhtye Acceptin paalujunttahevi. antti-vEikko labbas Pimeän eLokuVAteAtterin lattia sotkeutuu verestä. Ihminen synnyttää roskaa. On kuitenkin päivän selvää, että jokainen populaarikulttuurille altistunut ihminen on katsonut ja ennen kaikkea nauttinut kulttuurituotteesta, joka ei varsinaisesti juhli taiteellisilla ansioilla. Kieltämättä niissä on paljon yhteistä radikaalimman roskaelokuvasta nauttimisen kanssa. Elitistit ovat – omaksi häpeäkseen – aina pyrkineet sanoutumaan irti tästä puolesta kulttuuria. Siitä voi myös yrittää nauttia, ja voin vakuuttaa, että toisinaan tämä kannattaa – jos ei muuten, niin terapiamielessä. Toisaalta tarve etsiä tahatonta huumoria on joskus tarpeen, esimerkiksi hämmästelemällä Tammy and the T-Rexin (1994) kaiken tolkun hylkäävää kömpelyyttä. Roskaelo kuva on kelpo viihdettä, eikä rajanteko matalan ja korkean välillä ole aina edes tarpeellinen. Alun perin VHSkaudella nähty Evil Dead (1982) tuo hurmeisen tuulahduksen yksinkertaisemmasta ajasta. Lisäksi on huomioitava, että tabut ja erikoisuudet kiehtovat huomattavaa osaa ihmisistä. Mitään ei jätetä katsojan mielikuvituksen varaan. 5 elokuva Elämää suurEmmat roskaElokuvat Eksploitaatio on ympärillämme monessa mielessä. Taustalla voi olla nostalgiaa. Jäljellä on yksi kirkuva nainen. Tämä toiminta tiivistyy eksploitaatioelo kuvien maailmassa. Itselleen ei kannata valehdella, sillä jokaisella on tällainen kokemus taakkanaan. Moninapainen roskan maailma Termi ”roskaelokuva” on hämäävä, jos hirttäydymme määrittämään asiaa katsojalähtöisesti. Eikä siinä ole mitään väärää, jos nauttii geneerisen poliisielokuvan kaavamaisuudelle tai saippuasarjojen ylinäyttelylle naureskelusta. Lopulta koen oivalluksen, ja elämänlaatuni kohenee ymmärtäessäni lapsenmielisesti huvittua tästä kaikesta. Teollisuudenalasta riippumatta tuotannossa jätettä syntyy aina. Yhtäkkiä paikalle rientää motocross-pyörällä ratsastava ja katanalla varustettu pelastaja. Jos jätetään kuitenkin viisastelut välistä, voidaan todeta termin viittaavan tiettyihin elokuvan. Väkivalta, kauhu, kuvotus, kiihotus ja myötähäpeä ovat voimakkaita tunteita. Jotkut kokevat tällaisen myös vapauttavana kokemuksena, toiset tyydyttävät tirkistelyn tarvettaan
Roskaelokuvien maine näyttää perustuvan pääasiassa kahdelle seikalle: šokkiarvoille ja yhdessä kokemiselle. Banaali, mutta krapulaviihteeksi kelpaava kotimainen draama ei ole vielä roskaelokuvaa, ellei kokonaisuutta sotketa totaalisesti materiaalilla, jota kuka tahansa terveellä järjellä varustettu osaisi pitää kyseenalaisena. Jotkin tekeleet on tuomittu jo lähtökohtaisesti matalaotsaiseksi kuonaksi. Hölmö jenkkikomedia voi olla Turkmenistanin kulttuuriministeriön mukaan katsojalleen turmiollista tavaraa, mutta italialaistuotannossa syntyneen ja keskitysleirille sijoittuvan pehmopornon rinnalla kyse on melko harmittomasta hömpästä. Jos kyse on taas täysin onnettomasta tekeleestä, on muiden turhautumisen kehityksen seuraaminen tärkeä empatian kehittämisen hetki. 5 1 lajityyppeihin. Tällöin sisältö nousee tärkeäksi tekijäksi. Tällöin painavia syitä ovat esimerkiksi kulttuuriset seikat, toisinaan taloudelliset. Oscar-hippasille elo kuvaa ei hyväksytty. Tästä toimikoon pienenä esimerkkinä se, että Cannesin elokuvajuhlien Kultainen palmu -palkinto meni vuonna 2021 ranskalaiselle body horror -elokuva Titanelle. Kotimaisessa elokuvassa täysin alaston mieskeho ei ole ennenkuulumaton näky, mutta amerikkalaisyleisön eteen tällaista kuvastoa tuodaan ani harvoin. Olennaisen tästä touhusta kertoo tapaus The Room (2003): huonoudessaan legendaarinen eloVoimakkaita eksploitatiivisia aineksia sisältävä ranskalaiselokuva Titane kerää kiitosta maailmalla.. Arveluttava sisältö on usein kauhun, toiminnan, tieteisfiktion tai erotiikan heiniä. Homma toimii yksinkin tiettyyn pisteeseen asti: katsojat hekottelevat asioille, joille ei ehkä saisi nauraa ja tekevät itsestään toistensa silmissä naurunalaisia. Sana eksploitaatio taas kääntyy mukavasti riistoksi. Mielikuvituksen varjopuolia luotaava taide soveltuu kätevämmin saastan levittämiseen. Roska on siis ymmärrettävä tässä yhteydessä synonyymiksi saastalle, ei varsinaisesti huonoudelle. Nauttiminen toiseuden kohtaamisena Elokuvan roskaisuus voi johtua myös siitä, että sisältö koetaan oudoksi. Parhaimmillaan riistoelokuva on juuri yhdessä nautittuna. Tämän päivän laatustandardeihin tottuneelle taas kömpelöt leikkaukset ja vanhanaikaiset tehosteet voivat olla yksinkertaisesti vieraannuttavia. Toisinaan taas šokkiarvot lyövät kättä taiteellisemman näkökulman kanssa, mikä on toisaalta ajan kanssa johtanut hyväksyvämpään ilma piiriin. Tasaisin väliajoin markkinoille tuodaan yleisöä koettelevia elokuvia
Raja-aidat nurin Haluammeuseintehdäjyrkkiäerottelujakorkean jamatalankulttuurinvälillä.Narratologitkeskittyvät1900-luvunkokeelliseenkirjallisuuteen,gastronomitfinediningiinjaelokuvasnobithyväksyttyyn taide-elokuvaan.Samaanaikaankuitenkinonpäivänselvää,ettäraja-aitojaeikannatapiirtäävain hyvänmaunnimissä.Seonturhaa. Roskaelokuviakahlatessatiivistyykaikkiolennainenkeräilystäjaperehtymisestä.Ainaeitule vastaankirkkaintatimanttia,useinkädetuppoavat jätekaivoon.Löytämisenriemuonkuitenkinvaltava,kunlopultajotainjännittävänkaistapäistälöytyy.Aikaaonihmiselläkuitenkinrajallisesti,joten ihankaikkeaeikukaankykenekäymäänläpi. Harrastuneisuusjaomakehittyvämakuauttavatmissätahansafyysistämediaasisältävässäharrastuksessaerottelemaanhelmetsepelinseasta. Jossuitsutetuimmatkaanzombie-elokuvateivätole herättäneetkummempiatuntemuksia,tietäävälttääsilkkaahakuammuntaatämänsortintekeleidenkohdalla. Fyysisenmediankulutuksenollessalaskussa onsyytämyöshuomata,ettäkeräilijäteivätkatoa mihinkään.Striimauspalvelujenansaintalogiikkaperustuuvaihtuvaanaineistoon,eialatikarttuvaanarkistointiin.Samaanaikaanharrastajatkerääväthyllyihinsäklassikoita,taidettajaroskaa. Monistaaiemminkielletyistäeksploitaatioelokuvistaontänäpäivänäsaatavissalaadukkaitapainoksia.Huomionarvoistaon,ettälevikkionusein melkovaatimaton.Muutamantuhannenkappaleenmuovilevykasaonverrattainpienihiilijalanjäljeltäänstriimauspalvelujenserverienvaatimaan energiamääräänverrattuna. Mitäsinänytteet?Lakkaathetkeksiolemastaraivostuttavatosikko,etsitlompakollesisopivan tavankatsoaroskaelokuvaajaalatetsiä.Tarvitset seikkailumieltäjaparituntiaaikaa.Nautinäkemästäsi,katumisenaikaonmyöhemmin. Monetasiat,joistamatalaasyytetään,toistuvat myöskorkeanpuolella.Stereotypiat,kyseenalaiset lausunnotjasisällötsekätietystiväkivaltajaerotiikkaovatmyöstaide-elokuvanmateriaaliasiinä missäeksploitaationkin.Onkuitenkinmuistettava, ettäkorkealtavaluutoisinaanalasjotakin,japohjamudistanouseesivilisaatio.Kyseonsiitä,antaakoihminenkuluttamalleentaiteellemahdollisuuksia. n Raja-aitojaeikannata piirtäävainhyvänmaun nimissä. 5 2 kuvamyyedelleensalejatäyteen,jasenympärilleonkehittynytomafanikulttuurinsaseremonioineenjanäytösleikkeineen. Hupinsa kullakin Elokuvadivaritpursuavattätänykyäfyysistämediaa.Alaeioleerityisenkilpailtu,jaihmisethankkiutuvattavarastaeroontäyttääkseenolohuoneensatyynyilläjakivillä.Leikitään,ettätällaiseendivariinoneksynytkotkalainen,hiemannukkavieru hyypiö,jotaeivätkamalastijaksakiinnostaahyllyrivejäkoristavatspielbergitjakarukosket.Jatketaanleikkiäsenverran,ettälopultatämätyyppi löytääparillaeurollaHologram Manin(1995). KyseonyhdysvaltalaisenPMEntertainmentin tuottamastahalpamaisestascifi-toimintaelokuvasta.Kotimainendvd-julkaisuonverrattainharvinainen,jayhtälaillaitseelokuvastaonvaikealöytäämitäänhyvääsanottavaa,mikälisitäarvioi perinteisillämetodeilla.Juonionlapsellinen,tehosteetmitäänsanomattomia,näyttelysurkeaa,ja ohjaajaonkeskittynytvainlaittamaankameran paikoilleen.Kaikkinämäovatkuitenkinvainsuuriaplussiaroskaelokuvaharrastajalle.Kyseistäelokuvaamyydäänkinuseillakymmenilläeuroilla nettihuutokaupoissa. EssEEssä mainitut Elokuvat Evil Dead (1982) Hologram Man (1995) The Room (2003) Tammy and the T-Rex (1994) Titane (2021)
parempaan?suuntaan. Farah?iloitsee. 5 3 Karua Kohtelua lumimaassa Suomen ensimmäisen somalikirjailijan Nura Farahin uusin teos kertoo maahanmuuttajien kohtaamista näkymättömistä esteistä. –?Suomi?on?mennyt. lyhyessä?ajassa,?Nura. Teksti elias Krohn Kuvat emma Grönqvist
Ei osattu ajatella, mikä voima sanoilla on ja miten ne voivat iskeytyä toisen ihmisen itsetuntoon, Farah muistelee. Vähintäänkin piilorasismi on siis tavallista. – Halusin kertoa maahanmuuttajien vastoinkäymisistä, heidän kohtaamistaan näkymättömistä esteistä, Farah taustoittaa KU:lle. Hän valmistui kemian laborantiksi vuonna 2001 ja seuraavana vuonna aloitti työt silloisessa Eläinlääkintäja elintarviketutkimuslaitoksessa, ”hullun lehmän labrassa”. Kaunokirjallisuus antoi perspektiiviä Kirjailijaksi Farah päätyi luettuaan nuorena hyvin paljon kirjallisuutta. Lumimaan novellien monet henkilöt kamppailevat suomalaisen yhteiskunnan ja somalialaisen suvun vaatimusten ristipaineissa. Mutta somaliyhteisö on hirveän konservatiivinen, Farah pohtii. Esimerkiksi kiusaamista käsittelevä kertomus ”Tämä ei ole Mogadishu” on peräisin hänen omilta kouluajoiltaan 1990-luvulta. Somessa asia kuin asia muuttuu täydelliseksi rähinäksi. – Olen ollut onnekas. Uskon, että seuraava sukupolvi, joka on ollut enemmän tekemisissä eritaustaisten maahanmuuttajanuorten kanssa, ei ole enää yhtä ennakkoluuloista. – Oletettiin, että minulla on vastauksia joka ikiseen kysymykseen. En ole mikään työministeri, Farah hymähtää. Taustoista udellaan, vaikka ihminen olisi asunut koko ikänsä Suomessa. Suomessa koko ikänsä asunut Abdirahman hakee kesätöitä ystävänsä Tonin kanssa – Toni saa paikan välittömästi, mutta Abdirahmanin osaamista epäillään ja hänen taustastaan udellaan. Kun Ifrah pyrkii viettämään tavallista suomalaisen teinitytön elämää, äiti vie hänet ”parannettavaksi” Somaliaan ankeaan uskonnolliseen sisäoppilaitokseen. Oksasen kirjat antoivat minulle toivoa, koska hän uskalsi kirjoittaa häpeällisistäkin asioista ja. Pelkkä ihonväri vaikuttaa monissa tilanteissa siihen, miten ihmiseen suhtaudutaan. – Sofi Oksanen ja Chimamanda Ngozi Adichie olivat minulle tärkeitä oman sukupolveni kirjailijoita. Ongelmia riittää silti yhä. – Silloin oltiin paljon suorasukaisempia kuin nykyään. Ennakkoluulot vähenemässä. – Yhteisön pitäisi tukea enemmän yksilöllistä ajattelua. Kirjan tarinat ovat fiktiivisiä, mutta ne perustuvat monesti Farahin omiin ja hänen lähipiirinsä kokemuksiin. Positiivisesta kehityksestä huolimatta maahanmuuttajavastaisuus on samaan aikaan levinnyt sosiaalisen median kautta ja eduskunnassakin on kuultu monenlaista vihapuhetta. Muun muassa tällaisista maahanmuuttajataustaisten ihmisten kokemuksista kertoo Nura Farahin novellikokoelma Lumimaa. – Ehkä Suomessa ei ole vielä totuttu siihen, että ihmiset voivat puhua ja lausua sanat eri tavalla sointuvasti. Ihonväri vaikuttaa yhä Somaliassa syntynyt Farah on asunut Suomessa 13-vuotiaasta saakka, vuodesta 1993. – Suomi on mennyt parempaan suuntaan lyhyessä ajassa. Ymmärrän, että ihmiset ovat kiinnostuneita, mutta ehkä kiinnostustakin voi vähän hillitä, Farah toteaa. Kulttuurien ristipaineessa Omassa elämässään Farah on saavuttanut tavoitteensa hyvin. ”Kirjailija”-niminen novelli perustuu Farahin omiin kokemuksiin hänen vuonna 2014 ilmestyneen esikoiskirjansa julkistamisen yhteydessä. Uraani on vaikuttanut sekin, että en ollut halukas perustamaan perhettä nuorena, kuten monet maahanmuuttajanaiset. – Koen aina itseni jotenkin eksoottisena olentona. Minua ei ole syrjitty työhaastatteluissa. Mutta meillä on sananvapaus. Farah tunnetaan myös feministinä, ja hän toivoo naisten aseman parantuvan somaliyhteisöissä. 5 4 Fardousa on koulussa jatkuvan kiusaamisen kohteena, eivätkä opettajat puutu asiaan. Olisi kuitenkin hyvä, jos ihmiset pohtisivat, mikä herättää erilaisuudessa niin paljon vihaa ja ärtymystä, Farah kommentoi. Nimo haluaa mennä kavereidensa kanssa ravintolaan ja joutuu valehtelemaan äidilleen menevänsä somalialaisten hääjuhlaan. Shukrin peittävä uimapuku aiheuttaa selkkauksen uimahallissa. Kirjailija Imania tentataan ihan muista asioista kuin kirjasta, kuten maahanmuuttajanaisten työllisyydestä. Kaupassa työskentelevän Samiran esimies kieltää tältä huivin käyttämisen töissä, ja perhe suuttuu, kun hänet on nähty kaupassa ilman huivia. – Sitä on aina ollut, mutta ennen se tapahtui enemmän pienissä piireissä. En kuule enää n-sanaa, eikä minuun ole suhtauduttu negatiivisesti kirjojenikaan ilmestymisten yhteydessä, Farah kertoo. – Mielestäni ihmisen ei tarvitse hylätä omaa alkuperäistä identiteettiään voidakseen hyödyntää suomalaisen yhteiskunnan tarjoamia mahdollisuuksia. Sama työsarka jatkuu nykyisessä Ruokavirastossa. – Korona-aikana opiskelin tietotekniikkaa ja viestintää, suoritin datanomitutkinnon ja sain uusiakin tehtäviä työpaikallani, Farah kertoo. Rahma haluaa ostaa asunnon, mutta kiinteistönvälittäjät eivät ota häntä vakavasti. Työelämässä vaaditaan Farahin mukaan monesti täydellistä suomen kieltä
pohtisivat,?mikä?herättää. Halusin rikkoa tabuja ja sukupuolirooleja. –?Olisi?hyvä,?jos?ihmiset. Tabuja ja sukupuolirooleja rikkomassa Farahin esikoisteos Aavikon tyttäret (2014) kertoo Khadija-nimisestä nuoresta naisesta, joka on äitinsä ainoa lapsi ja haluaa runoilijaksi. Otava 2022, 206 sivua. Farah perheineen tuli Somaliasta sotaa pakoon. Asiat ovat menneet parempaan suuntaan. Siinä ei nähty mitään positiivista. Tuntui turhalta kokea niin suurta häpeää Somalian tilanteen vuoksi. – Lumimaa on vähän jakanut mielipiteitä, koska se saattaa aiheuttaa vastareaktion. Ruotsissa Sara Osman on noussut julkisuuteen romaanillaan Kaikki mitä jäi sanomatta ja saanut hyvän vastaanoton. Romaani kuvaa myös sitä, miten somalialaiset alkavat opiskella kirjoittamaan omaa äidinkieltään. Kirjallinen kulttuuri kehittymässä Farah oli Suomen ensimmäinen somalialaistaustainen kirjailija, eikä heitä montaa ole vieläkään. erilaisuudessa?niin?paljon. Kirjassa käsitellään moniavioisuutta ja pakkoavioliittoja, naisten välistä ystävyyttä ja aavikon tunnelmia, Farah kuvailee. Tätä kautta sain rohkeuden kirjoittaa ensimmäisen teokseni Aavikon tyttäret. 5 5 tabuista, kuten ihmiskaupasta ja naisten asemasta. – Adichie teki vaikutuksen, koska hän oli afrikkalainen nuori nainen, joka kirjoittaa feministisellä otteella ja puhuu tasa-arvosta. Farahkin kertoo saaneensa kirjoistaan positiivista palautetta niin somalialaistaustaisilta kuin kantasuomalaisiltakin lukijoilta. Aurinkotyttö (2019) jatkaa tarinaa Khadijan tyttären kohdalta. Nuorena Farah koki Suomessa suurta häpeää siitä, kuinka paljon Afrikassa soditaan. n Nura Farah: Lumimaa. Teen sitä päivätyön ohessa, mikä vaatii jaksamista. – Se on enemmän rakkausromaani, joka kertoo siitä, miten nainen uskaltaa kieltäytyä pakkoavioliitosta ja löytää oman äänensä. Ihmetellään, onko Suomessa asiat noin pahasti. Mutta uskon, että seuraavassa sukupolvessa on jo enemmän kirjailijoita. – Häpeä oli tullut koulumaailmasta, jossa puhuttiin somaleista ja Somaliasta niin paljon pahaa. – Kun luin holokaustin tragediaa käsitteleviä kirjoja ja esimerkiksi Boede Thonien Eurooppakronikan, häpeän taakka laski ja hartiani rentoutuivat. – Asioita on paperilla, mutta menee vielä pari vuotta, ennen kuin on valmista. – Somalian kieli on kehittynyt vasta 1970-luvulla kirjoituskielenä. On kuitenkin hyvä, että pystymme rehellisesti puhumaan 1990-luvun vääryyksistä ja vaikeuksista. Äiti on katkera, koska häneltä on kuollut poikalapsi, ja hän purkaa patoutunutta vihaansa Khadijaan. vihaa?ja?ärtymystä,?kirjailija?Nura?Farah?kommentoi. – Halusin tuoda ilmi, että Somaliassa on miesrunoilijoiden lisäksi myös paljon naisrunoilijoita, mutta he eivät pääse julkisuuteen eivätkä suosioon, koska ovat enemmän kiinni perheen arjessa. Tällä hetkellä Farahilla on työn alla romaani, jossa hän pyrkii jatkamaan Aurinkotytön tarinasta. Somalialla on kuitenkin monet kasvot, ei pelkästään sodan ja nälänhädän kasvot. Meillä ei lueta kovin paljon, enemmän kuunnellaan ja arvostetaan runollisuutta. Rohkea Khadija lähtee kuitenkin runonlaulukilpailuun, vaikka häneltä on kielletty runoilu. Yhtenä syynä somalikirjailijoiden vähyyteen on Farahin mukaan se, että somalialainen kerrontaperinne on enemmän suullista. maahanmuuttajavastaisuutta.
Ei voi olla mitään vaihtoehtoista sosialismia, joka poikkeaisi marxismi-leninismin tiestä, häntä läksytti Neuvostoliiton hallituksen lehti Izvestija. 5 6 kuollut IkuInen optImIstI ele AlenIus on poIssA Vuonna 1925 syntynyt entinen SKDL:n puheenjohtaja antoi kasvot humaanille sosialismille, peräänantamattomuudelle ja itsenäiselle ajattelulle. Suurlähettiläs Andrei Kovaljov ehdotti lokakuussa 1968, että hän sittenkin sanoisi julkisesti hyväksyvänsä Neuvostoliiton toimet Tšekkoslovakiassa. Alenius kieltäytyi. Teksti kAI HIrvAsnoro EntinEn SKDL:n puheenjohtaja, kansanedustaja, ministeri, sotaveteraani ja Suomen Pankin johtokunnan jäsen Ele Alenius kuoli lauantaina 19.11. SKDL:n johdossa hän teki tiukan pesäeron Neuvostoliiton johtamaan reaalisosialismiin ja esitteli omaa vaihtoehtoaan kirjoissa Sosialistiseen Suomeen (1969) ja Suomalainen ratkaisu (1974), joista joutui Neuvostoliiton räksyttämäksi. Hänet valittiin SKDL:n pääsihteeriksi vuonna 1965 ja puheenjohtajaksi 1967. Alenius kirjoitti tapauksen jälkinäytöksestä Kansan Uutisissa vuonna 2018. Jo tätä ennen SKDL oli Aleniuksen johdolla tuominnut Tšekkoslovakian miehityksen vuonna 1968. ”Tärkeintä oli kuitenkin tuoda heti selvästi esiin, että en suostu pitämään tällaista puhetta, silEle Alenius (1925–2022) K U :n a r K is to. Kansanedustajana Alenius toimi 1966–1977, mutta jatkoi SKDL:n johdossa vuoteen 1979. Alenius oli syntynyt 5.6.1925 Tampereella. Alenius oli sosialisti, mutta ei kommunisti. Tämä toive tuli Kovaljovin mukaan Neuvostoliiton hallitukselta
Me olimme osa koko Suomen itsenäisyyden puolesta tapahtuvaa toimintaa. ”Mitä olisi tehtävä, ettei tämä jännite purkaudu katastrofiksi ja että toisaalta pyrittäisiin kohti humaanimpaa maailmaa”, kirjassa pohditaan. Näin suurlähettilään ilmeistä, että vastaukseni oli hänelle jotenkin yllättävä”, Alenius kirjoitti. Aleniuksen johtamien SKDL:n sosialistien ideologia oli paljolti sitä, mitä nykyään kutsutaan punavihreäksi vasemmistoksi. Tämä kehitys, joka nyt tekee maailman levottomaksi ja näyttää uhkaavalta, ei ole ennalta määrätty, hän perusteli myöhemmin Kansan Uutisten haastattelussa. Aleniuksen mukaan tuotannon omistus ei enää ole ratkaiseva kysymys. Hän piti päänsä, vaikka arvostelu ja painostus Neuvostoliiton taholta oli ankaraa, ja Suomessa ei siihen aikaan ollut tapana kyseenalaistaa mitään, mitä suuresta naapurista sanottiin. Nyt heidät otettiin mukaan uuteen puolueeseen muitta mutkitta. Tämä merkitsee sitten sitä, että meidän on ryhdyttävä toimenpiteisiin Teitä vastaan. – Jotta demokratia voisi täydellä teholla vaikuttaa ihmiskunnan kehitykseen, kapitalismista on luovuttava. Uusliberalismille tulee vaihtoehto Vuonna 2004 Alenius katsoi kaukonäköisesti tulevaan. Turhan vaatimattomana hän jätti sanomatta olleensa itse sen itsenäisyysliikkeen kärki. Kapitalismin kriitikko Alenius ei hyväksynyt neuvostotyylistä sosialismia, mutta ei kannattanut kapitalismiakaan. – Uskon siihen, että kun asiat ajatellaan lävitse, ihmisellä on mahdollisuus muuttaa kehityksen suuntaa. Punavihreyden edelläkävijä Ele Alenius ei liittynyt vasemmistoliittoon. n. – Vaan ratkaisevaa uuden aikakauden edetessä on, kuka hallitsee kehitystä ja mitä kehitys on. – Tässä tullaan samalla sosialismin ongelmaan, vasemmiston johtotähteen, jonka Neuvostoliitto pilasi. Vasemmistoliiton edustamassa punavihreydessäkin hän oli silti edelläkävijä. Uusliberalismi ja talouselämän voima jylläsivät politiikassakin, mutta ennemmin tai myöhemmin vasemmisto pääsee hyvinvointivaltion puolustustaistelun sijaan katsomaan eteenpäin. Kun paremman yhteiskunnan rakentamisen mahdollisuudet ovat olemassa ja tarve sen toteuttamiseen kiistämätön, seuraa siitä suuri kysymys: kuka näyttää tietä?” hän kirjoitti esseessään KU:lle vuonna 2017. – Nyt olemme tulleet siihen vaiheeseen ihmiskunnan historiassa, jolloin on ratkaistava, jatketaanko vapaan kehityksen pohjalta vai siirrytäänkö hallittuun kehitykseen. 5 7 ”Jottademokratiavoisi täydellätehollavaikuttaa ihmiskunnankehitykseen, kapitalismistaon luovuttava.” lä se olisi vastoin periaatteitani. Poliittisen uransa jälkeen Ele Alenius julkaisi useita teoksia, joissa hän kehitteli humanistista ”planetarismiksi” kutsumaansa ajattelua. Kaikkina näinä demokratian 200 vuotena demokratia on hyväksynyt sen kahtiajaon, että se on luovuttanut markkinavoimille oikeutensa hallita yhteiskunnan aineellista perustaa, taloutta, hän sanoi KU:n 90-vuotishaastattelussaan. – Olen edelleen aikamoinen optimisti, Alenius sanoi kirjan julkistamistilaisuudessa. Planetarismin ajattelija Kalevi Suomela luonnehti Aleniusta tämän 95-vuotispäivänä 5.6.2020 osuvasti itsenäisen ajattelun ikoniksi. Demokratia voisi muuttaa tilanteen, mutta se edellyttää yhteiskunnallisen tietoisuuden kasvua. – Se ei ollut taistelua pelkästään SKDL:n oman itsenäisyyden puolesta, vaan samalla koko Suomen itsenäisyyden puolesta. Hän korosti SKDL:n olleen osa suomalaista itsenäisyysliikettä, kun se piti puolensa NKP:n jatkuvan painostuksen alla. Kirjoissa tuli esiin hänen loputon optimisminsa vaikeinakin aikoina. ”Hän oli pienen hetken hiljaa ja sanoi sitten minulle”: – Me valitamme sitä, että Te vastasitte näin. Hän oli koko poliittisen uransa taistellut Neuvostoliiton vaikutuksen lisäksi kommunistien vähemmistöä, taistolaisia, vastaan. Silloin avainasemassa on, jälleen kerran, vasemmiston yhteistyö, hän sanoi Kansan Uutisille SKDL:n perustamisen 60-vuotispäivänä 29.10.2004. ”[D]igitaalinen todellisuus tarjoaa uudet mahdollisuudet hallita kehitystä ja sen mukaan rakentaa uusi parempi maailma. Hallittu kehitys tarkoittaa sitä, että yhteiskunta ottaa kehityksen vastuulleen. Alenius oli huolissaan siitä, että yhteiskunnan poliittinen järjestelmä jää jälkeen muiden alojen, varsinkin teknologian ja talouden kehityksestä. Yksi synteesi hänen ajattelustaan on vuonna 2000 julkaistu kirja Että olisimme humaanin sivilisaation planeetta
Kornilov yritti vahvistaa väliaikaista hallitusta, mutta väärinkäsitys sotki välit pääministeri Kerenskiin, joka avasi vainoharhoissaan ovet äärivasemmistolle. Esiintyi orjakauppaa, raiskauksia, oli nälänhätää, epidemioita, kuolleita hevosia, pakolaisten laumoja ja joukkomurhia. Erityisesti suomalaisista kiinnostunut voi lukea lisäksi Mirko Harjulan kirjan Suomalaiset Venäjän sisällissodassa (SKS 2006). Rautateiden solmukohtien hallinta soi heille etulyöntiaseman kehkeytyvässä sisällissodassa. Työläisiä hukutettiin Volgaan, talonpoikia poltettiin elävältä, ihmisiä skalpeerattiin, nyljettiin, kastroitiin ja palellutettiin kastelemalla uhrit talvella. Usein vastapuolen antautuneet teloitettiin – ellei heitä pakkovärvätty omiin joukkoihin. Beevor lainaa Puškinia, jonka mukaan venäläinen kapina on ”mieletön ja armoton”. Ääneen pääsevät niin kirjailijat, kuten Viktor Šklovski ja Konstantin Paustovski, kuin taiteilijat, sairaanhoitajat, juristit, toimittajat, vastavakoilun upseerit ja politrukit. Joukkojen huollossa nojattiin usein siviileiltä ryöstettyihin tarvikkeisiin. Bolševikit kaappasivat pian vallan. Iso osa väestöstä ei kannattanut mitään osapuolta, ja pakkovärvätyt sotilaat karkasivat usein. Kaukasian tai Ukrainan itsenäistymispyrkimykset lähinnä mainitaan, vaikka sota jyräsi erityisesti Ukrainan läpi. Ensimmäisenä suomenkielisenä historiikkina Venäjän sisällissodasta teos puolustaa paikkaansa, etenkin kun käsitys sisällissodasta on ollut meillä neuvostopropagandan sävyttämää, jos sodasta on ylipäänsä tiedetty. Sen jälkeen vallan jakoivat väliaikainen hallitus ja Petrogradin työläisneuvosto.Väliaikaisen hallituksen valta jäi heikoksi ja sitä rasitti demokratiaan kuuluva kiistely. Venäjän hyökkäys on sytyttänyt ikään kuin itäslaavilaisen maailman sisällissodan; vastakkain näyttävät olevan valtioiden lisäksi arvot ja yhteiskuntamallit. helmikuun 1917 vallankumous oli spontaani kansannousu. Hän ampuu alas neuvostopropagandan väitteet, että kenraali Kornilov olisi kesällä 1917 pyrkinyt sotilasdiktatuu. 1946) on suosituissa tietokirjoissaan ruotinut 1900-luvun sotahistoriaa. kirja Suurvallan hajoamiSen verivaahtoa Teksti ville ropponen Ensimmäisenä suomenkielisenä historiikkina Venäjän sisällissodasta teos puolustaa paikkaansa. Siinä sai surmansa jopa 12 miljoonaa ihmistä, kun ensimmäisessä maailmansodassa kuoli 16 miljoonaa. Hän käyttää viljalti sitaatteja arkistolähteistä ja kirjallisuudesta. Kohta mikä tahansa erimielisyys riitti syyksi pidätykseen ja teloitukseen. Sisällissota näyttäytyy modernin Venäjän verisenä alkuvaahtona, josta ei olla ehkä vieläkään selviydytty. Bolševikkien jyrkkä ja diktatorinen hallinto sekä vihan kohdistaminen ”luokkavihollisiin” herättivät vastahankaa. Beevorin teos Venäjän vallankumous ja sisällissota onnistuukin luomaan värikkään kuvan vuosisadan takaisen sodan kaaoksesta: Osapuolia oli monta, ulkovallat sekaantuivat, ja useat kansat pyrkivät irtautumaan Venäjän imperiumista.Vastakkain olivat demokratia ja diktatuuri, edistys ja taantumus, kaupungit ja maaseutu. Aluksi vastavoimat olivat pieniä. Tuho ja kurjuus levisivät yli Euraasian. Sisällissodassa hätkähdyttääkin raakuus ja julmuus, jollaista Euroopassa ei ollut nähty sitten uskonsotien. suomen sisällissotA ja Baltian maiden vapaussodat käsitellään osana sotaa. Kokeneelta historioitsijalta ja entiseltä upseerilta on lupa odottaa paljon. Venäjästä irtautuneita maita Beevor kuitenkin vain sivuaa. Beevorin kirja on kuitenkin perusteos: kovin yllättäviä tulkintoja siitä ei löydy. Sodan synnyttämän Neuvostoliiton kuolinpesää Ukrainassakin perataan. Kiova vaihtoi omistajaa 16 kertaa ja jotkut Itä-Ukrainan paikkakunnat lähes 30 kertaa. Lokakuun vallankumouksen jälkeen vastarinta alkoi nousta. Niille jotka toivovat Venäjän hajoamista Ukrainan sodan seurauksena 1900-luvun alun sisällissota tarjoaa pelottavan esimerkin. Brittiläinen Anthony Beevor (s. Valtatyhjiön ansiosta bolševikit miehittivät talvella 1917–1918 keskisen Venäjän. Toisaalta tuntuu, ettei Beevor saa täyttä otetta sodan eri ulottuvuuksista. Yllättävät puolenvaihdokset vaikuttivatkin sotaonneen. Aiempien teostensA tapaan Beevor etenee kronologisesti ja värittää historiatietoja eri osapuolten ihmiskohtaloilla. Beevor muistuttaa, että helmikuun jälkeen vastavallankumousta ei syntynyt. Polttoainepula vaivasi: kirjoja ja huonekaluja liekitettiin kotien lämmitykseksi. Kapinointia aiheutti myös raaka politiikka, ”sotakommunismi”, johon kuului viljan ja karjan pakko-ottoja maaseudulla, elintarvikkeiden säännöstely ja työläisten militarisointi. Beevor keskittyy punaisten ja valkoisten kamppailuun. 5 8 riin. Ettei vain olisi tullut kiire saada kirja markkinoille nyt kun Venäjä-aiheet ovat pinnalla
Uhatuimmaksi neuvostovalta joutui syksyllä 1919. Lisäksi valkoiset epäonnistuivat voimiensa keskittämisessä. Sisällissodan viimeiset suurtaistelut käytiin Neuvosto-Venäjän ja Puolan välillä. Denikin pääsi Orjoliin asti, 390 km Moskovasta, mutta sitten punaiset heittivät valkoiset takaisin. Sekä valkoisten että punaisten joukot vetivät vodkaa ja kokaiinia, päälliköt pröystäilivät, pitivät haaremeita ja ryöstivät kansaa. valKoiset hävisivät sodan, koska heitä yhdisti vain bolševikkien vastustus. Valkoisten pitäytyminen jakamattoman Venäjän aatteessa epäsi tuen itsenäiseksi irtautuvilta valtioilta ja etnisiltä vähemmistöiltä. Samaan aikaan punaiset ajoivat valkoiset mereen Krimillä. Lounaasta rynnäköivät kenraali Judenitšin joukot. WSOY 2022, 620 s.. Valkoisten terrorissa surmattiin 300 000 ihmistä, punaisten terrorissa ehkä jopa yli miljoona. Pieni puute on se, että analyyttiset tulkinnat jäävät teoksessa vähemmälle. Vuoden 1921 tapahtumat hän kuittaa lyhyesti, mutta ei huomioi, että Kaukasiassa, Keski-Aasiassa ja Kaukoidässä sota jatkui ainakin vuoteen 1922 tai jopa 1920-luvun loppuun asti. Sosialistivallankumouksellisten ja taantumuksellisten oikeistolaisten liittoumalla ei lopulta ollut mahdollisuuksia päättäväistä kommunistidiktatuuria vastaan. Tämä kehui pystyvänsä palauttamaan vanhan miehen nuoruuden – mutta ensin hänen täytyisi polttaa mies. Vihreiden kohtalo osoittaa silti sen, että vaikka bolševikit voittivat sisällissodan, vallankumous päättyi tappioon. Punaisten valloitettua alueita yläja keskiluokkaiset sekä upseerit yrittivät piiloutua vainolta. Vihreitä hajanaisuus tosin vaivasi valkoisiakin pahemmin. Ehkä, mutta tätä selkeämmin kansanvaltaa ajoi vihreät eli demokraattisten sosialistien liike. Yksi sisällissodan rajapyykki saavutettiin jo vuoden 1918 lopulla, kun valkoisessa liikkeessä johtoon pääsi sotilasdiktatuuria kannattanut oikeisto. 5 9 Yksi oudon sodan erikoisimpia käänteitä antoi valkoisille aikaa nousta vastarintaan. ”Porvariksi” tulkittiin helposti muitakin. Beevor ei sitä kysy, mutta sopii ajatella: olisiko valkoisten voittaessa Venäjälle avautunut demokratian mahdollisuus. Kansalaissodassa Korostuivat panssarijunat ja jokilaivastot, etelän arorintamilla ratsuväki ja tatšanka-konekiväärirattaat. Teos edustaa perinteistä tulkintaa sisällissodasta vain punaisten ja valkoisten välisenä konfliktina. n Anthony Beevor: Venäjän vallankumous ja sisällissota. Entisistä sotavangeista koottu tšekkilegioona, 40 000 miestä, kapinoi kesällä 1918 Volgalla bolševikkeja vastaan. ”Veiksilin ihmeeksi” kutsutussa taistelussa Puola nujersi puna-armeijan, ja syystalvella nääntyneet osapuolet solmivat rauhan. Silmälaseja ei käytetty, sillä nekin tulkittiin merkkinä porvarillisesta ”älykköydestä”. Amiraali Koltšak oli jo lyöty idässä, joten punaiset saattoivat siirtää voimia uhatuille rintamille. Etelästä lähestyi kenraali Denikinin valkoarmeija. Toisin kävi. Ideologian merkityksen Beevor pitkälti sivuuttaa ja keskittyy toimiin ja tapahtumiin. Suomentanut: Markku Päkkilä. Toisin kuin neuvostohistoriankirjoitus esitti valkoisiin ei kuulunut vain taantumusoikeistoa vaan myös osa demokraattisesta vasemmistosta. Väestön kannatusta ei saatu, sillä tsaarinaikaisia maanomistussuhteita kieltäydyttiin muuttamasta. Beevor lopettaa teoksensa taisteluiden päättyessä Euroopan puoleisella Venäjällä 1920. Elokuussa 1920 puna-armeija uhkasi Varsovaa; bolševikit haaveilivat etenemisestä jopa Italiaan asti. Niin sanottuun kolmanteen vallankumoukseen pyrkivät esimerkiksi anarkisti Nestor Mahnon musta armeija Itä-Ukrainassa, monet ukrainalaisatamaanien joukot, lukuisat talonpoikaiskapinat, sosialistivallankumouksellisten ja menševikkien organisoima vastarinta sekä Kronstadtin kapina. Denikinin armeijan rippeet ajettiin Krimille. Monet pukeutuivat vanhoihin vaatteisiin ja likasivat ihonsa; kotona pantiin Leninin kuva seinälle, Marxin Pääoma pöydälle. Myös juutalaispogromeista valtaosa oli valkoisten tekosia. Niin hän sytytti vanhuksen palamaan, mutta ei kyennytkään herättämään tätä henkiin. Ei sitouduttu kunnolla perustuslakia säätävään kokoukseen, mutta eivät valkoiset diktatuurinakaan pärjänneet, vaan korruptio vaivasi. Valkoinen terrori raivosi pahiten Siperiassa. Samaan aikaan ympärysvallat, Britannia, Ranska, Yhdysvallat ja Japani, tekivät intervention Venäjälle, mutta ne eivät lopulta panostaneet tarpeeksi voimavaroja vaikuttaakseen sodan lopputulokseen. Beevor mainitsee ”vihreät”, jotka saivat nimensä siitä, että piileksivät metsissä. Šklovski vertasikin bolševikkeja kansansadun paholaisen oppipoikaan. Siellä alkoivat koston veriorgiat: punaisen terrorin huipentumana teloitettiin jopa 100 000 ihmistä. Tämä on sinänsä perusteltua, sillä nyt jo tiiliskivimäinen teos olisi muuten paisunut entisestään, mutta kunnolla avautuakseen kirja vaatii Venäjän 1900-luvun alun poliittisen historian tuntemusta. Vihreitä on pidetty osana demokraattisten sosialistien liikettä, joka taas on tulkittu sisällissodan kolmanneksi osapuoleksi: se taisteli sekä valkoisia että punaisia vastaan
Suru ei ole kovin aktivoiva poliittinen tunne, mutta sillä on selkeämpi kohde kuin ahdistuksella. Viesti alkaa olla laajasti jaettu, jopa itsestään selvä. Kyselyjen mukaan nuorten tulevaisuususko on romahtanut, katsotaan sitten Nuorisobarometriä tai Evan asennetutkimusta. Jatkamme ikään kuin näin ei olisi. Taustalla on pitkäaikainen kokemus dissosiaatiosta, tai oikeastaan kokemus siitä, että instituutiot, mediat ja koko työelämä ovat vieraantuneet aineellisesta todellisuudesta. Politiikan tasolla maailmamme tuhonneilla ei ole ehdottaa paljon muuta kuin sähköautoja ja uusiutuvan energian tuotantoa laitteilla, joiden rakentamiseen meillä eivät riitä mineraalit eikä aika. Tämä on myös luonnontieteiden yhteinen viesti. Sen sijaan ilmastoja biodiversiteettikriisit näkyvät omassa elämässäni psyykkisinä oireina. 6 E n ole vaarassa hukkua, kuivua tai päätyä ilmastopakolaiseksi. Samaan aikaan taiteilijoiden itsensä täytyy kehittää tapoja elää ja työskennellä ilmastosurun ja romahduskokemusten keskellä. Mille siis oikein uhraamme elämämme. THL:n mukaan joka neljäs suomalaisnuori kärsii jostakin mielenterveyden häiriöstä. essee Pontus PuroKuru MEistä jää hiEnot rauniot Mihin taide pystyy prekaarin metakapitalismin oloissa?. Surusta, joka koskee massamittaista kuolemaa, kärsimystä ja menetettyjä mahdollisuuksia; surusta, johon yhä useampi on syntynyt suoraan. Tässä sitä kuitenkin ollaan, matkalla maailmaan, joka on kaksi tai kolme astetta kuumempi. Ratkaisuksi asiantuntijat tarjoavat leikkauslistoja ja ideologista ”tulevaisuuskasvatusta”. Keuhkojen yläosaa puristaa rautapanta, ahdistus kiristää lihaksia. Tuntuu epätodelliselta, että lehtien etusivut ja tv-mainokset viherpesevät metsäteollisuutta, lihantuotantoa ja lentoyhtiöitä. Sadevesi on muuttunut juomakelvottomaksi. Mitä varten tässä kilpaillaan. Ystäväni huomautti, että ehkä osa laajasti jaetusta ahdistuksesta johtuu surusta. Taloudellisen kilpavarustelun ja energiankäytön kasvun tie on käymässä elinkelvottomaksi. Kohta edes omasta toimeentulosta ei uskalleta unelmoida, puhumattakaan siitä että uskottaisiin yhteiskuntaan, joka ei tuhoa jäseniään ja ympäristöään. Kaikesta tuotannosta ja rikkaudesta huolimatta elintaso laskee ja monet meistä jyrnyttävät ympäriinsä vailla kokemusta elämän mielekkyydestä. Euroopan joet haihtuvat ilmaan, Intiassa tukehdutaan märässä helteessä, viljeltävä maa ja rakennushiekka alkavat vähitellen loppua samoin kuin juomavesi laajasta osasta maailmaa. Mielenterveysongelmia hoidetaan koko ajan enemmän, mutta niiden esiintyvyys ei ole vähentynyt, päinvastoin. K un kriisit kasautuvat, joskus apuun pyydetään taidetta
Läpi 2000-luvun taidetta kohtaan on esitetty vaatimuksia siitä, että taiteilijoiden pitäisi ottaa enemmän kantaa, että esimerkiksi teatterin ja kirjallisuuden tulee politisoitua. Yksi esimerkki monisyisestä tavasta käsitellä maailman kroonista kriisiytymistä on Iida Rauman Hävitys. Siis että taiteentekijöiden pitää saada itse määritellä omista lähtökohdistaan, miten niin ekokriisit kuin äärioikeiston nousu ja talouden repeämät näkyvät taiteessa. Ne tavat eivät välttämättä ole yleisölle luennoiminen tai ilmeisten poliittisten vaatimusten esittäminen. Englannin precarious luonnehtii epävarmaa ja vaarallista tilannetta, joka saattaa muuttua milloin tahansa. Esimerkiksi 1960-luvun radikalismia Suomessa edelsi aistien ja itseilmaisun vapautuminen, länsimaisen pop-kulttuurin leviäminen ja uusien arvojen syntyminen. Mitä nämä sitten kertovat haluista ja aistimuksista juuri nyt. Ongelmana vaatimuksissa oli kuitenkin yksioikoinen käsitys taiteen poliittisuudesta, ikään kuin taiteilijoiden tehtävä olisi levittää tietoa tai saarnata. Suomenkielinen kirjallisuus oli pitkään sovinnaista ja keskiluokkaista, ja vuosikymmen sitten teatteri tuntui koostuvan pitkälti latteasta ihmissuhdedraamasta. Latinan precarius viittaa muun muassa asiaan, joka on saatu kerjäämällä toisilta. Guattari alleviivasi, että sieltä, missä on henkistä alistamista, löytyy yleensä myös poliittista ja ekologista väkivaltaa, ja toisin päin. Koulussa koettu julma väkivalta, Turun tuhoisa kaupunkipolitiikka ja käynnissä oleva ekokriisi eivät ole teoksessa erillisiä. Mukana täytyy pitää psyykkinen ekologia, kuten tunteet, mielenterveys, ajattelu, elämän yleinen mielekkyys. Kun uudet työväenliikkeet toivat prekarisaatio-sanastoa suomalaiseen yhteiskuntakeskusteluun 2000-luvun puolivälissä, käsite ymmärrettiin Taiteentekeminen tällaisenaaikanaon ristiriitaista,koska politiikkajataiteellinen työvetäväterisuuntiin.. Sanakirja sijoittaa esimerkkilauseisiin uhkapelaamista ja vuorikiipeilyä. Voi ajatella, että meemit ja some ajavat nykyisin osin samaa asiaa kuin taide ja pop-kulttuuri. 6 1 Taiteen tekeminen tällaisena aikana on ristiriitaista, koska politiikka ja taiteellinen työ vetävät eri suuntiin. T aide tavoittaa ensimmäisten joukossa uudet haluamisen ja aistimisen tavat. Tiivistän löytöni kolmeen käsitteeseen. Kiire tuottaa itsestään selviä, valmiiksi paketoituja kokemuksia. Siis kokemus hauraudesta, epämääräisten voimien armoilla olemisesta ja elämän murentumisesta, taloudellisesta, psyykkisestä ja ympäristöllisestä luhistumisesta. Guattarin mukaan kriisien käsittely edellyttää yhtä aikaa psyykkiseen, yhteiskunnalliseen ja luonnontieteelliseen ekologiaan pureutumista. Romaani yhdistää psyykkisen, sosiaalisen ja ekologisen tuhon. Siksi emme voi muuttaa monikriisistä tilannetta pelkästään yhteiskunnan tai luonnontieteiden tasolla. Tähän tarpeeseen tulevat taiteet. Taide vaatii aistimista ja kokemista. Rauman teosta voisi pitää Félix Guattarin Kolme ekologiaa -kirjan sovelluksena. Nyt tuntuu, että tämä on viimein alettu ymmärtää. Hän kirjoitti teoksen filosofis-poliittiseksi tiivistelmäksi 1980-luvulla, jolloin erilaiset monimutkaisia järjestelmiä tutkivat tieteet löysivät toisensa ja ympäri planeettaa havahduttiin ympäristöongelmien vakavuuteen. Olen itse ollut mukana esittämässä näitä vaatimuksia, mielestäni syystä. Taiteellinen työ edellyttää kuitenkin pysähtymistä ja etäisyyden ottamista, sen kysymistä, mitä oikein ollaan tekemässä ja miltä se tuntuu. Ensimmäinen alkaa olla jo monille tuttu: prekarisaatio. Tiedonlevitystä varten on toimittajat, opettajat ja tietokirjailijat. Saarnaamisen hoitavat papit, taide on siinä huono. Poliittisesti kuulemme koko ajan vaatimuksia välittömästä toiminnasta: helleaallot ja kuivuudet pahenevat, julkinen terveydenhuolto on romahtamassa, elämän monimuotoisuus kuihtuu – täytyy tehdä jotain heti! Vaatimukset ovat täysin oikein. Politiikan kiivas välittömyys tekee joskus molemmista vaikeaa. Niinpä estetiikka on jo itsessään poliittista ilman tarvetta julistaa tai saarnata. Monet nuoret politisoituivat nimenomaan kulttuurin kautta. Sitä kautta taide ennakoi poliittisia mullistuksia. En tarkoita tällä minkäänlaista taidetta taiteen vuoksi -ajattelua vaan yksinkertaisesti sitä, että taiteella on omat tapansa olla poliittinen. Kaunokirjallisuus, elokuvat, teatteri, musiikki: olisi mahdotonta ajatella 1960-luvun liikkeitä ilman taiteiden luomaa hedelmällistä kasvupohjaa
Se tarkoittaa, että tilanteet ovat ennalta määräämättömiä. Kun joitakin vuosia sitten siirryin aktivismista ja journalismista taiteen kentälle, taidealojen yksilökeskeisyys ja kilpailullisuus tulivat itselleni järkytyksenä. Prekaarisuudesta puhuminen auttaa tunnistamaan yhteisen olosuhteen ja ymmärtämään, että kokemus on jaettu. Huumoria on vaikea tehdä ilman metatasojen moninkertaistumista. Prekaareissa oloissa mielekäs elämä tulee kuitenkin mahdolliseksi, jos myönnämme keskinäisen riippuvuutemme ja alttiutemme, jos viimeinkin pystymme ottamaan vakavasti hoivan ja vastavuoroisuuden, joka on kaiken elävän perusta. Esiintyy taipumus lukea enemmän kirjailijoista kuin kirjailijoiden teoksia, katsoa videoita videopeleistä ennemmin kuin pelata itse pelejä, mieluummin tarkkailla ja väijyä ihmisiä internetissä kuin tavata heitä. T oinen käsite on raunio. Viimeistään nyt voimme lopettaa puheen ”maailman pelastamisesta”. Taiteesta tulee taidetta, joka käsittelee taidetta. Kaikkeen tarvitaan metataso, joka etäännyttää tekemisestä ja suojaa tunteilta. Tuntuu vaikealta käydä kiinni asioihin itseensä. Nämä ponnistukset ja niihin liittyvä kärsimys eivät profiileissa kuitenkaan näy edes silloin, kun kilpailuvalttina halutaan käyttää ”armollisuutta” ja julkaistaan välillä muutamia tietoisen ”epätäydellisiä” kuvia jotta voidaan antaa omasta profiilista inhimillisempi vaikutelma. Prekaarisuudella on lisäksi myönteinen merkitys. 6 2 kuvaukseksi työsuhteiden kurjistumisesta kohti tilapäisyyttä ja epävarmuutta. Maailma ei pelastunut. Metataso on niin tavallinen osa arkea, että nuorten joskus suosima ilmaisu ”toi on niin metaa” ehti vanheta muodista 2010-luvulla. Siitä jää varmasti yhtä upea raunio kuin pyramideista. Kenties näissä kuvissa ihmiskunta ihastelee Mitäme haluammeja mistänautimme?. Teatteriesitys, joka ei kommentoi omia edellytyksiään, vaikuttaa jo epäilyttävältä. Antropologian nykyklassikoksi nousseessa tutkimuksessa Tsing selvittää, kuinka matsutake-sienet nousevat raunioituneiden talousmetsien maaperästä. Siteeraan Eetu Vireniä Vallankumouksen asennot -kirjasta: ”Ihmiset uhraavat itsensä ja läheisensä, ponnistelevat suunnattomasti tuottaakseen täydelliseltä vaikuttavia profiileja, joiden kautta he kilpailevat toisiaan vastaan näkyvyydestä, tunnustuksesta, ihailusta, kannatuksesta ja viime kädessä myös toimeentulosta. Sekä työntekijät että sienet toimivat esimerkkeinä siitä, miten uusia maailmoja tehdään vanhan raunioissa. Tsingin analyysin voi yleistää. Nykyinen kapitalismi on eräänlaista käänteistä arkeologiaa, ikään kuin raunioiden valmistamista tulevia arkeologeja varten. Ylimielisyys ja optimismi ovat katteettomia, kun joudumme elämään liukuvissa sommitelmissa, jotka romahtavat ja rakentuvat koko ajan uusiksi. Elämme metatasolla. R aunioiden keskellä taiteilijat jatkavat omien edellytystensä tuhoamista, koska heidän on rakenteellisesti pakko näkyvyyden, rahoituksen ja tunnustuksen vuoksi. Jätämme jälkeemme niin paljon muovia ja ydinvoimaloita, että tutkijoilla ei tule olemaan tylsää tuhansien vuosien päästä. Kaikesta puhutaan metakielellä. Silloin prekaarisuus tarkoittaa myös kykyä luoda uusia elämänmuotoja. Somekeskustelu on metakeskustelua keskustelusta. K olmas käsite on meta. Kirjallisuus kääntyy suoran kertomuksen sijaan metafiktioon ja autofiktioon, joka käsittelee oman itsensä tuotantoprosessia. Elämme rauniokapitalismissa. Maailmanlaajuisen logistiikan yhdistämät prekaarit sienityöläiset saapuvat metsiin matsutakejen perässä. Käsite ei kuitenkaan viittaa siihen, että työntekijät haluaisivat uhriutua sen avulla. Anna Tsing kirjoittaa matsutake-sieniä käsittelevässä etnografiassaan Lopun aikojen sieni, kuinka ”tilanteessa, jossa prekaarisuus on maailmanlaajuinen ilmiö, meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin etsiä elämää raunioista”. Olkiluoto 3 on maailman kalleimpien rakennusten listan kärjessä. Se ei vaikuta enää kykenevältä tuottamaan uutta vaurautta tai hyvinvointia vaan jättää jälkeensä saasteita, raunioituvia kaupunginosia ja ekosysteemien hylkyjä. Tapahtumia eivät ohjaa sen paremmin taloustieteen tähänastiset lainalaisuudet kuin 1800-luvun edistysuskoiset ajatusjärjestelmät. Kaikki metatasoistuu. Tv-sarjojen hahmot kommentoivat suoraan kameraan ajatuksiaan sarjasta. Planeetan suurimmat teknologiayritykset yrittävät suppiloida internetin metaversumeiksi kutsuttuihin virtuaalipalveluihin, jotka toistavat kapitalistista käsitystä omaisuudesta digitaalisessa muodossa
Pakenemisen poliittisuutta väheksytään turhaan, kun taidetta tai viihdettä arvostellaan eskapismista. Mitä eroa on teoksella ja elämällä. Kahden tuhannen vuoden kuluttua voidaan avata 2020-luvun esteettiset kapselit ja katsoa, millaiseen umpikujaan kapitalismi ajoi tämänhetkisen ihmislajin. Niin kuin Emile Durkheimin mukaan uskonnossa yhteisö ilmaisee ja palvoo omaa yhteisöluonnettaan, siten taiteen tehtävä on ilmaista yhteisölle yhteisön oma kokemus. Pitäisi taata toimeentulo perustulolla, ei apurahaja näkyvyyskilpailulla. Ratkaisut tilanteeseen ovat tiedossa. Fantasiat motivoivat meitä, ne kanavoivat haluja ja auttavat meitä sekä kestämään nykyisyyttä että hävittämään sitä paremman elämän tieltä. Mihin taiteilijat pystyvät tällaisessa tilanteessa. Pitäisikö taiteen viimeinkin toteuttaa 1900-luvun avantgarde-liikkeiden vaatimukset ja lopettaa itsensä. Tämä on paitsi eettisesti niin käytännöllisesti tärkeä kysymys. Oma kysymyksensä on, miksi taiteilijoilta vaaditaan erillisiä mitattavia, laskutettavia ja ansioluetteloon listattavia ”teoksia”. Taiteen aiheuttama katkos voimistaa kykyä tehdä toisin, poiketa tähänastisesta. Mitä on laadullisesti hyvä elämä. Teemme ja ajattelemme ja koemme paljon, mutta emme varsinaisesti huomaa, mitä teemme. Lisäksi taiteessa ei pitäisi olla kyse vain ”teoksista” vaan myös teosten tekemisen ehdoista, koska teoksia ei tietenkään ole ilman näitä ehtoja ja ehdot määrittävät, millaisia teoksia syntyy. Voimaa ja halua löytyy taiteesta ja kaikesta, mikä on taiteesta peräisin. Politiikan tekeminen ei onnistu pelkillä kielloilla ja rajoituksilla tai velvollisuuksilla, koska voimat loppuvat ja halut hiipuvat. n Mitäon laadullisesti hyväelämä?. Fantasiat myös liittyvät tämän hetken tärkeimpään kysymykseen: mitä on hyvä elämä pysyvien ekokriisien aikakaudella. Kilpailua ja yksilökeskeisyyttä tulisi vähentää. Pikemminkin näkyvyys lisää paineita, vihaa ja kateutta. Pääsemme edelleen käsiksi antiikin Kreikan draamaan ja runouteen tuhansia vuosia tekijöiden ja alkuperäisten yleisöjen kuoleman jälkeen, kaksi tuhatta vuotta sen jälkeen kun teatterit ovat romahtaneet. Rahan saamista edistää näkyvyys, josta myös kilpaillaan ja jonka ”saaminen” ei ratkaise mitään. Sen sijaan ei tunneta ihmisyhteisöä, jossa ei olisi harrastettu taiteita. M itä on vielä jäljellä. Juuri nyt tehtävä taide jää varoitukseksi tuleville arkeologeille. Toiseksi taide vastustaa tuhoa ja kuolemaa. En usko, että startupit tai sosiaalinen media selviävät prekaarin rauniokapitalismin metatasojen läpi. Mitä me haluamme ja mistä nautimme. Suuren osan ajasta toimimme lähes automaattisesti. Ihmisiä on vaikea motivoida, jos kysymys sivuutetaan. Taide pystyy pysäyttämään tämän automaation ja osoittamaan, mikä onkaan yhteinen kokemuksemme asioista. Eräs arvostelija kutsui esseekirjaani Täysin automatisoitu avaruushomoluksuskommunismi pakofantasiaksi: juuri niin. Pitäisi toimia kollektiivisemmin ja siten jakaa riskejä. 6 3 omaa tuhoutumistaan, kun kaiken palautuminen yksilöiden väliseen kilpailuun näkyvyydestä vie elämältä sen, mikä siitä tekee elämisen arvoista.” Sitaatti käsittelee somen kilpavarustelua, mutta yhtä hyvin se kuvaa taiteilijoiden rakenteellista pakkoa kilpailla rahoituksesta kavereita ja kollegoita vastaan. Taide pystyy säilyttämään aistimuksia ja ylittämään aikaa. Mikä on teos. Kolmanneksi taide pystyy luomaan pakopaikkoja, jopa pakofantasioita. Taiteella on nähdäkseni kolme perustoimintoa. Ensimmäinen on tuttu Hegeliltä ja 1800-luvun ranskalaisesta sosiologiasta
Luoto s.5.7.1931 Kalajoki k.23.10.2022 Helsinki Ei mikään voi kuolla, ei kukat, ei tuuli, ei rakkaus kuolla voi. Ilmoita edelleen tuttuun tapaan kerran kuussa ilmestyvässä KU:ssa. 040 167 7700 toimisto@sirolansaatio.. Rakkaamme Eine Kaarina KAUPPILA Os. 6 4 onlinearpa.net arpajaiset netissä! Tavara-arpa ry Beckerintie 10, 00410 Helsinki, 09 4366320 ADRESSIT ONNITTELUUN JA OSANOTTOON YRJÖ SIROLAN SÄÄTIÖ p. ilmoitukset@kansanuutiset.fi. Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki sirolansaatio.. Ohi polku vain kulkee ja kukat jää taakse ja muualla tuuli soi (Aila Meriluoto) Kaivaten Riitta ja Leena perheineen Sukulaiset ja ystävät Lämmin kiitos osanotosta Kiitämme Mariankoti os.4:n henkilökuntaa Einen hyvästä hoidosta PALVELUKS EEN HALUTAAN KIRJANPIT ÄJÄ KOKOUKS IA KEVÄTKO KOUS KOKOUKS IA SYYSKOK OUS TAPAHTU MIA KONSERT TI Ilmoita kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. KU verkkolehdessä. Varaa ilmoitustila ajoissa ilmestymistä edeltävän kuukauden loppuun mennessä. Varaa ilmoitustila edellisenä arkipäivänä, jos haluat, että ilmoitus on seuraavana päivänä verkkolehdessä
6 5 H a r r i a sik a in en ristikko Ratkaisu julkaistaan seuraavassa numerossa. Edellisen numeron ristikon ratkaisu seuraavalla sivulla.
Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL jhl.fi/liity kansan arkisto Tallentaa ja tarjoaa käyttöön työväen ja järjestöjen historiaa Avoinna kaikille. Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1, 00530 Helsinki, p. Ota ennakkoon yhteyttä info@kansanarkisto.fi. Ja se joku on usein yksi meistä rautaisista ammattilaisista. Arkiston tutkijasalipalvelu on avoinna. 044 721 0320 info@kansanarkisto.fi www.kansanarkisto.fi Avoinna ti-pe klo 9 16. Vasemmistolaisten oma opintokeskus. Luotettava tieto on työläisen perusoikeus. Tuodaan työ näkyväksi. 6 6 Edellisen lehden ristikon vastaukset Kaikille avoin työväentutkimuksen erikoiskirjasto TIETOA TYÖSTÄ JA YHTEISKUNNASTA Sörnäisten rantatie 25 A 1 00500 Helsinki 09-766429 www.tyovaenperinne.fi työväenkirjallisuutta, tapahtumia Joku hoitaa sen, mitä muut eivät tule ajatelleeksi. www.ksl.fi Vapaus oppia! Avoimet koulutukset • Syrjimätönkieli 24.1.ja31.1.,verkko • Yhdistyksenviestintä jamarkkinointi 14.3.-18.4.,verkko • Esiintymisjännitys hallintaan 25.-26.3.,Tampere • Ratkaisujaelämän valintatilanteisiin 6.-7.5.,Tampere Testaamme painatusta 11 22 33 44 55 66 77 88 99 11 22 33 11 22 33 44 55 66 77 88 99 11 22 33 11 22 33 44 55 66 77 88 99 11 22 33 11 22 33 44 55 66 77 88 99 11 22 33 11 22 33 44 55 66 77 88 99 11 22 33 11 22 33 44 55 66 77 88 99 11 22 33 11 22 33 44 55 66 77 88 99 11 22 33. Koulutusta, kulttuuriaktivismia ja julkaisutoimintaa
Puolueen kannatukseen eivät känkkäränkän vierailut ole vaikuttaneet ainakaan positiivisesti. Suositun ja vaikutusvaltaisen puolueen asemaan tottunut keskusta on kokenut asiakseen keikuttaa hallituksen venettä aina silloin, kun se kokee saavansa siitä hyötyä ja huomiota. Entisen keskustalaisen kansanedustajan sanoin: keskustalla on känkkäränkkä-päivä hieman liian usein. Kun vielä helmikuussa 2022 keskustalle mitattiin noin 13 prosentin kannatus, on se pudonnut vuoden aikana 10 prosentin tuntumaan. Hallituksen hajoamisen sijaan vihreät totesi haluavansa aikalisän ja käydä lisää neuvotteluja hallituspuolueiden kesken. Keskusta saa pelata pelejään, koska se pääsee ämpyilystään joka kerta ilman seuraamuksia. Hallituskautta on jäljellä vielä nelisen kuukautta, eivätkä ystävyys, veljeys ja sopusointu tekisi ainakaan pahaa nyky-keskustan meiningille. Keskustalaiset kansanedustajat äänestivät eduskunnan ympäristövaliokunnassa opposition mukana, vaikka laista oli jo sovittu hallituspuolueiden kesken. Vihreiden näkemyksen mukaan keskusta oli yksipuolisesti irtisanoutunut hallitusyhteistyöstä. ”Ihmisyyden kannalta katsoen meillä on aina syytä etsiä ystävyyttä, veljeyttä ja sopusointua”, loihe lausumahan aikanaan maalaisliitto-keskustan aatteellinen oppi-isä Santeri Alkio. Oli olemassa aito mahdollisuus, että hallitus olisi hajonnut siihen ja silloin. ”Tilanne on nyt se, että keskustaa ei johda kukaan eikä sen kanssa voi siksi sopia mitään”, sanoi vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo KU:lle marraskuun lopulla. Näyttää todellakin siltä, että keskustalta on johtajuus hukassa. Kiroillaan ja möykätään, koska aikuiset suuttuvat. Oli miten oli, näin käyttäytyvä puolue ei juuri herätä luottamusta hallituskumppaneissa. Joulu on sovinnon ja rauhallisen yhteiselon aikaa, ja sitä suosittelen erityisesti keskustalaisille. toivo Haimi Kirjoittaja on KU:n politiikan toimittaja.. Luonnonsuojelulaista väännettäessä keskustalle oltiin jo melkein näyttämässä ovea. Voidaan päätellä, että keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko joko sopii asioita muiden hallituspuolueiden johtajien kanssa ilman valtuutusta omalta puolueeltaan, tai sitten Saarikolta puuttuu riittävä auktoriteetti puolueväkensä keskuudessa. 6 7 KesKustan KänKKäränKKä-päivä ti vihreät kansanedustajat nousivat takajaloilleen ja vetäytyivät eduskuntaryhmän kokoukseen. Saattaisivatpa ne jopa kohentaa sen kannatusta. Elkeet ovat kuin huomionkipeällä ja hemmotellulla lapsella: sotketaan asioita, koska voidaan. Viimeisin keskustavenkoilu nähtiin marraskuun lopulla, kun eduskunta käsitteli uutta luonnonsuojelulakia. Keskusta pääsi parrasvaloihin kenkkuilemaan, mutta ei joutunut kantamaan siitä vastuuta. ErityisesJouluonsovinnonja rauhallisenyhteiselon aikaa,jasitäsuosittelen erityisestikeskustalaisille. Ja kuten eräs korkeaan asemaan päässyt keskustavaikuttaja aikanaan tokaisi: niin on, jos siltä näyttää. viimeinen sana i stuvan hallituksen toiseksi suurin puolue on ollut koko hallituskauden ajan sen heikoin lenkki
Johtoajatuksenamme on merkityksellinen omistajuus ja inhimillisemmän markkinatalouden toteuttaminen. Etuovemme yhteiseen hyvään tradeka.fi/liity Osuuskunta Tradeka on moderni omistajaosuuskunta, joka tuottaa yhteistä hyvää. -25 % Kotisiivouksesta ja muista kodin palveluista jopa 00 32 51 -2 21 7 PAL.VKO 2023-03. Lunasta avaimesi yhteiseen hyvään: Lukuisia helpomman arjen etuja Tradekan jäsenille. Tarjoamme jäsenillemme tuntuvia taloudellisia etuja ja palautamme tuloksestamme vähintään 10 % yhteiskunnalle – niille, jotka sitä eniten tarvitsevat