Sivu 11 Lehti sinuLLe, joka Luet vaseMMistoLaisia aikakausLehtiä. 6 / 2023 EU:n yhteisvelka on haaste porvarihallitukselle Aalto ja Lehtonen jatkoon sAvUkoskEn torpAssA Sivu 24 Sivu 32 Markus Mustajärvi varoittaa herranpaskasta. 14.6.2023 / 9 € ku.fi n
Tra deka jä senedu t
liikaa lastEnsuojEluilmoituksia 10 ”Peruspalveluiden toiminnassa isoja puutteita.” markus mustajärvi 11 Kansanedustaja laittoi valtakunnanpolitiikan hanskansa naulaan. 3 Ei ainuttakaan hyvää uutista 06 Hallitusneuvotteluista kuuluu huonoa. Yritys ei anna hyvitystä vähäisestä paino-, painatustai taittovirheestä, joka ei vähennä ilmoituksen mainosarvoa. Kansan Uutisten brändimielikuva on positiivinen ja rakentava. 08 Kolme vastausta kysymykseen. sutisEn Eväät 52 Kirjailija Ville-Juhani Sutinen pohtii elämän edellytyksiä hajonneessa maailmassa. Ilmoituksen jättäjä on vastuussa ilmoituksestaan ja sen sisällön lainmukaisuudesta. Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. Tapasimme Markus Musta järven Savukoskella. Kansan Uutisten visio Kansan Uutiset on vasemmistolainen ykkösmedia, joka tarjoaa tuoreita näkökulmia, joista nykyistä suurempi yleisö keskustelee ja innostuu. valta koululaisillE 07 Tutkija esittää lapsille lisää päätösvaltaa. Vastuu virheistä ja reklamaatiot Kansan Uutiset pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sopimatonta ja lainvastaista materiaalia. Kansan Uutisten vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta merkittävästä virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Päätoimittaja ja toimitusjohtaja Jussi Virkkunen (09) 759 60 240 @jotfau Toimituspäällikkö Emilia Männynväli 046 875 7690 @emiliamannynvali Toimitus Johan Alén, toimitussihteeri (09) 759 60 313 @journalistalen Tarja Erdogan, verkkosihteeri (09) 759 60 354 Toivo Haimi, toimittaja (09) 759 60 270 @toivohaimi Jussi Joentausta, verkkotoimittaja, valokuvaaja (09) 759 60 355 Tuula Kärki, politiikan toimittaja (09) 759 60 344 @TuulaKarki Kansan Uutiset Oy:n hallitus Sini Niva, hallituksen puheenjohtaja Elina Hämäläinen Risto Kalliorinne Mikko Koikkalainen Tuula Kärki Janne Mäkinen Katja Syvärinen Karoliina Öystilä Kansan Uutisten missio Kansan Uutiset on vasemmistoliittoa lähellä oleva journalistisesti riippumaton yhtiö, jonka tehtävänä on yhteiskunnallisen muutoksen mahdollistaminen julkaisemalla monikanavaista mediaa vasemmistolaisten arvojen edistämiseksi. pintaa syvEmmältä 42 Kierros Etelä-Amerikassa. yhtEnäinEn tEollisuusliitto 32 Reportaasi liittokokouksesta. kun konE pysähtyy 60 Tatu Ahposen essee tekoälystä. oiva vEdätys 56 Räppäävä sporakuski inspiroituu yhteiskunnallisista aiheista. sisältö 6/2023 ajassa dialogi taustat ISSN 0357-1521 www.ku.fi Käyntija postiosoite Hämeentie 105 A 00550 HELSINKI (09) 759 601 ku@kansanuutiset.fi Tilausasioissa lähetä sähköpostia tilaukset@kansanuutiset.fi tai soita numeroon (09) 759 60 208 (palvelemme puhelimitse maanantaista tiistaihin kello 9-12). Kansan Uutisten lukijat ovat kriittisiä, he haluavat ymmärtää ja vaikuttaa oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Mahtavaa kesää!. haavan havina 44 Haapa on tuhannen eliön elämänpuu ja avainlaji. yhtEistä vElkaa 24 Mitä mieltä ollaan EU:n velanotosta. oma prEsidEnttiEhdokas vai Ei. Lukijat tarvitsevat Kansan Uutisten sisältöä ja näkemyksiä Suomesta ja maailman tilasta muuttaessaan maailmaa oikeudenmukaisemmaksi. ”paskiainEn voitti taas” 36 Vasemmisto ja KU tarkkailivat Turkin vaaleja. dEsantis haluaa prEsidEntiksi 40 Floridan kuvernööri Ron DeSantis ratsastaa samoilla ajatuksilla kuin Donald Trump. ”lähdin mökillE” 29 Pia Lohikoski kertoo metsän reunassa, miltä eduskuntavaalien jälkeen tuntuu. Painopaikka PunaMusta 2023 KU ilmestyy seuraavan kerran elokuussa. Ilmoitusmyyntimme palvelee sähköpostiosoitteessa ilmoitukset@kansanuutiset.fi. tEivo tEivainEn 47 Kysyimme maailmanpolitiikan professorilta maailman tilasta
Näyttää siltä, että nyt porvaristo käy luokkataistelua.. Nyt linjaerojen pitää näkyä – ja kunnolla. Vasemmistoliiton ehdokkaalla on kaikki mahdollisuudet menestyä hyvin. Vihreiden Pekka Haaviston kampanjan tukiyhdistys on jo perustettu. Kyllä kannattaa ja kyllä pitää. Enää pitäisi vain löytää ehdokas. Vasemmistoliiton kohdalla ongelma on aiemmin ollut, että kukaan ei oikein halua lähteä puolueen presidenttiehdokkaaksi. ilmiselVin Vaihtoehto olisi puolueen istuva puheenjohtaja Li Andersson, joka on vasemmistoliiton ylivoimaisesti suosituin poliitikko tällä hetkellä. Kesä on aika pohtia ja puntaroida. Haaviston taakse puolue ei voi ensimmäisellä kierroksella mennä, ja vielä vähemmän sitä voi tehdä SDP:n ehdokkaan kohdalla. Vastentahtoisia ehdokkaita on ollut, mutta tällä kertaa sellaiseen ei ole varaa. Presidentinvaalikampanja voisi olla hyvä tilaisuus Modigille saada valtakunnallista näkyvyyttä myös seuraaviin Euroopan parlamentin vaaleihin, jotka järjestetään jo kesällä 2024. Samalla tulee huolehtia, että kampanja tehdään kunnolla ja yhtenäisesti. 4 Omalla ehdOkkaalla presidentinvaaliin pääkirjoitus kantansa hyvin. Päinvastoin, se helpottaisi puoluetta saamaan tavoitteitaan julkisen keskustelun valtavirtaan. Vasemmistoliitossa käydään pohdintaa, kannattaako presidentinvaaleihin asettaa oma ehdokas. Lisäjulkisuus ei tekisi pahaa vasemmistoliitolle. Vasemmiston ehdokkaalla on mahdollisuus menestyä presidentinvaalissa kokoaan paremmin ja polkaista puolueen eduskuntavaaleissa nuupahtanut kannatus uuteen nousuun. Vuonna 2012 silloinen kulttuuriministeri Arhinmäki keräsi 5,48 prosenttia ensimmäisellä kierroksella annetuista äänistä. Ei pidä unohtaa, että keskustan viimeisin kannatusnousu vuoden 2011 vaalitappion jälkeen alkoi Paavo Väyrysen presidentinvaalikampanjasta 2012. Nyt valitaan ensimmäistä kertaa presidentti sotilasliittoon kuuluvalle Suomelle, joten omalle viestille on tilausta. Ehdokas ei saa jäädä yksin kiertämään Suomea. Vaalit käydään myös kriisiytyneessä maailmanpoliittisessa tilanteessa, jossa kansainväliset suhteet ovat nousseet poikkeuksellisen tärkeäksi teemaksi. Hänen meriiteikseen voi laskea sen, että hän on saanut koko puolueen historian aikana eniten ääniä presidentinvaalissa. Kaksi kautta eduskunnassa istunut Modig on profiloitunut oikeudenmukaisen siirtymän puolestapuhujaksi Euroopassa. Kolmantena vaihtoehtona voisi olla valtakunnanpolitiikasta hetken sivussa ollut Helsingin apulaispormestari Paavo Arhinmäki. Kuutta vuotta aikaisemmin suhteellisen tuntematon puoluejohtaja Timo Soini nousi ensi kertaa valtakunnanjulkisuuteen presidentinvaalissa 2006. Ihmisoikeusperustaiselle ulkopolitiikalle, ydinaseriisunnalle ja sopimusperustaiselle maailmanjärjestykselle tarvittaisiin puolustajia. Syksyllä pitää jo tulla tieto ehdokkaan nimestä. Ei ole vaikea kuvitella, että Andersson saisi presidentinvaalissa kannatusta myös muilta kuin vasemmistoliiton kannattajilta. Puolueväen keskusteluissa esille on noussut myös europarlamentaarikko Silvia Modigin nimi. Jussi Virkkunen Ja ToiVo Haimi p residenttipeli käynnistyy toden teolla kuluvan vuoden syksyllä, kun puolueet alkavat virallisesti nimetä ehdokkaitaan ensi vuoden tammikuussa järjestettävään presidentinvaaliin. Anderssonin poliittiset vastustajatkin myöntävät usein hänen osaavan asiansa ja perustelevan tuleVa hallitus aikonee leikata työttömyysturvasta, heikentää työehtoja ja rajoittaa lakko-oikeutta
Suomessa joudutaan edelleen puhumaan aborteista ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksista. Niin kauan kuin ne eivät ole itsestäänselvyyksiä, pitää kaduilla protestoida.. 5 NäkyväN protestiN aika 01 ajassa On vuosi 2023
Suorastaan pelottava skenaario! Toivo Haimi ”SuoraStaan pelottava Skenaario” Le h tik u va /v es a M o iL a n en. – Eikä niitä taida olla luvassa jatkossakaan, kun talousja sosiaaliturvaasiat ovat käsittelyssä, Syvärinen jyrähti. Hän ounasteli puheessaan, että tulevalta hallitukselta lienee odotettavissa leikkauksia asumistukeen ja työttömyysturvaan. 6 ajassa ToisTaiseksi sääTyTalolTa ei ole kuulunut ainuttakaan ay-liikkeen näkökulmasta hyvää uutista, arvioi palkansaajajärjestö SAK:n kevätkokouksessa puhunut varapuheenjohtaja Katja Syvärinen. – Tavoitteena on ilmeisesti myös heikentää työntekijöiden osaamista ja ymmärrystä maailmasta kiristämällä opiskelun rahoitusta ja ehtoja, tekemällä leikkauksia vapaaseen sivistystyöhön tai vähentämällä Yleisradion rahoitusta. Tavoite on heikentää työntekijöiden ja ammattiyhdistysliikkeen voimaa ja valtaa. – Esimerkkejä kaavailluista systeemisistä uudistuksista riittää, ja niiden tavoite on selkeä
Tujulan mukaan lasten päätösvalta on pintapuolista ja koskee esimerkiksi välituntivälineitä, mikä on sekin tärkeää, mutta ei riitä. 7 SuomalaiSnuorten yhteiskunnallista passiivisuutta on mahdollista vähentää, jos koululaisille annetaan enemmän valtaa päättää asioistaan, todetaan kasvatustieteen maisteri Mikko Tujulan tuoreessa väitöksessä Aktiiviseksi koulussa ja yhteiskunnassa – Kouludemokratian toteuttaminen peruskoulussa . Jäljellä on siis perussuomalaisilla helpot asiat: suomalaisten palveluista ja toimeentulosta leikkaaminen sekä työntekijöiden aseman heikentäminen. Niilläkin on paikkanNyt on perussuomalaisten tärkeät asiat käsitelty hallitusneuvotteluissa: maahanmuuttajat ja ilmasto. – Oppilaskuntien toiminta on tapahtumapainotteista. sa, mutta jos mietitään koulun ydintoimintoja, oppilaiden omaa opiskelua, lukuvuosisuunnitelmaa ja koulun sääntöjä, niin koulun vahvat rakenteet ovat usein aikuisten päätösvallan alla. Lisäksi kouluissa voi olla erilaisia oppilastiimejä oppilaiden omien mielenkiinnon kohteiden mukaan sekä erilaisia edustuksellisia rakenteita, kuten ruokaraati tai ympäristöagenttien ryhmä. Pahimmillaan lapsi oppii jo alakoulussa, että se ei ole mulle, se on noille parille aktiiville. TwiTTer Paavo Arhinmäki Twitterissä 29. Vapaa, erilaisia mielipiteitä salliva keskustelu luokassa on kaiken lähtökohta. tujulan mukaan etenkin avoin luokkahuonekeskustelu on yhteydessä oppilaiden innokkuuteen keskustella yhteiskunnallisista asioista vapaa-ajallaan ja vaikuttaa koulun asioihin. – Oppilaskuntatoiminta näyttäytyy sellaisena, että se on vain harvoille. Kouludemokratiaan voisi sisältyä myös tulevaisuusverstastoimintaa, jonka avulla voidaan hahmotella erilaisia mahdollisia ja toivottavia tulevaisuuksia. Näin tulisivat huomioiduksi myös erilaiset oppimistavat. toukokuuta. EMilia Männynväli ajassa Koululaiset päättämään oiKeista asioista k u :n a r k is to /J a r m o Lin tu n en. Oppilaiden pitäisi päästä vaikuttamaan esimerkiksi siihen, miten, missä ja kenen kanssa ainetta opiskelee
Vaikka presidentti-instituutiota on vasemmistoliitosta usein kritisoitu, on viime vaalikauden aikana moni vasemmistolainenkin havahtunut presidentin tehtävän tärkeyteen. Iso kysymys vasemmistoliitolle on, asettaako puolue oman ehdokkaansa vai tukeeko se esimerkiksi Pekka Haaviston tai SDP:n mahdollisen ehdokkaan kampanjaa jo ensimmäisellä kierroksella. Oman ehdokkaan asettaminen tarkoittaisi sitä, että puolue joutuisi käyttämään presidentinvaalikampanjaan rahaa, jota vasemmistoliitolla ei nytkään ole liiaksi asti. Lehtikuva/heikki Saukkomaa. Ulkopolitiikan johtajana on hyvä olla henkilö, joka voi keskittyä pelkästään ulkopolitiikkaan ja jolla on äänestäjiltä saatu vahva mandaatti toimia. 8 Politiikan uutisointi on kevään ja alkukesän mittaan keskittynyt seuraamaan hallitusneuvotteluja, mutta syksyllä puolueet ja poliitikot alkavat jo valmistautumaan tammikuun 2024 presidentinvaaliin. 3. Vasemmistoliitto presidentinVaaleissa 1. Kampanjointi tarkoittaisi myös lisää työtä puolueen piirija paikallistoimijoille. Vasemmistoliitto on osallistunut neljä kertaa presidentinvaaliin omalla ehdokkaallaan. 2. Toisaalta menestys presidentinvaalissa loisi puolueelle kannatusta myös muissa asioissa. Vuonna 2006 vasemmistoliitto tuki Tarja Halosen valintaa jo ensimmäisellä kierroksella. Toivo Haimi Omalla ehdOkkaalla vai ei. Vasemmistoliitto on perinteisesti painottanut parlamentarismia myös ulkoja turvallisuuspolitiikassa. Tällä on tarkoitettu sitä, että eduskuntaa on pidetty mukana ulkoja turvallisuuspolitiikan päätöksenteossa, eikä asioita ulkoisteta hallitukselle eikä presidentille. Paavo Arhinmäki sai 5,48 prosenttia ensimmäisessä vaalissa annetuista äänistä. Se koskee myös päätöksiä, joita tullaan tekemään Nato-pöydissä. Puolueen paras tulos tuli vuonna 2012
Perusteena on, ettei ole järkevää käyttää voimavaroja kampanjaan, joka nielee rahaa, mutta jonka lopputuloksena ei ole vaalivoitto. Tällaisen strategian päämääränä olisi edesauttaa sellaisen ehdokkaan valituksi tulemista, joka on lähellä puolueen näkökulmia tai tavoitteita, ja voisi tulla valituksi. Pienemmille puolueille on myös tärkeää päästä mukaan kaikkiin vaaleihin ja niihin liittyviin keskusteluihin. Tulevissa vaaleissa on syytä keskustella presidentin valtaoikeuksista, siitä millaista presidentti-instituutiota Suomi tulevaisuudessa tarvitsee. Tietysti tässä vaiheessa varmasti puolueen talous on yksi kysymys, jota vasemmistoliitossa joudutaan vaalitappion jälkeen miettimään. Po lit iik a n to im it ta ja t ry Pa si le in o a le k si k a r PP in en. Käyttääkö rahaa kampanjointiin vai ei. Li Andersson on ilmoittanut luopuvansa puheenjohtajuudesta. Presidentinvaalit antavat paalupaikan vasemmistoliiton kaltaiselle vahvaa parlamentarismia kannattavalle puolueelle käydä tätä keskustelua. Vasemmistoliitolla on oma ulkopoliittinen linjansa. Vasemmistoliittohan on ainoa puolue Suomessa, joka on avoimesti linjannut, ettemme halua Suomeen pysyviä tukikohtia emmekä ydinaseita. Näissä vaaleissa ei ole vahvaa ennakkosuosikkia. ajassa KannattaisiKo vasemmistoliiton asettaa oma presidenttiehdoKas. 9 POLITIIKAN VETOMITTARI Kokoomuksen Petteri Orpo joutuu tekemään hartiavoimin töitä pitääkseen hallituksensa kasassa. Pekka Haaviston taakse meneminen jo ensimmäisellä kierroksella olisi vasemmistoliitolta outo viesti. Puolueellemme tärkeiden teemojen, ennen kaikkea ihmisoikeusperustaisen ulkopolitiikan ja globaalin rauhantyön, esille tuominen onnistuu parhaiten omalla presidenttiehdokkaalla. Paitsi jos kokoomuksen tavoitteena on saada perussuomalaiset hajoamaan keskeltä kahtia, kuten kävi vuonna 2017. Iso valtakunnallinen henkilövaali olisi hieno tapa päättää menestyksekäs puheenjohtajuus. Esimerkkinä siitä on kritiikki, jota olemme esittäneet Turkki-politiikkaa kohtaan, ja ne näkemykset, joita meillä on ollut asevientikysymyksiin. Ne ovat erottaneet vasemmistoliiton muista. On hyvä erottautua. Oma ehdokas voi nostaa julkisuuteen puolueelle tärkeitä kriittisiä näkökohtia muutoin hyvin konsensushakuisessa keskustelussa. En nyt sano, että tuleva presidentti valitaan vasemmistoliiton riveistä, mutta tulos voi olla erinomainen. Ehdokkaan nimeäminen tehdään tämän vuoden syksyllä, ja uskon, että keskustelua käydään kesän mittaan. Etenkin pienemmille puolueille on strategisesti järkevää asettaa oma ehdokas, jotta äänestäjille olisi ainakin ensimmäisellä kierroksella saatavilla myös heidän suosikkipuoluettaan edustava vaihtoehto. Jenni KarimäKi Erikoistutkija Jos ajatellaan jonkinlaista historiallista jatkumoa, niin kyllähän Suomessa on viime vuosikymmenten ajan ollut tapana, että jokaisella eduskuntapuolueella on oma presidenttiehdokas. Sitten on vielä kysymys siitä, millainen Nato-maa Suomi haluaa olla. En tietenkään lähde tutkijana neuvomaan, mitä minkään puo lueen kannattaisi tehdä, mutta tarjoan kaksi vaihtoehtoa. Päinvastoin, nyt on poikkeuksellisen tärkeää, että myös ulkopolitiikan johtajaksi valitaan henkilö, jolla on uskallusta painottaa ihmisoikeuksia ja kansainvälistä aseistariisuntaa. li andersson Vasemmistoliiton puheenjohtaja Kyllä kannattaisi, koska en näe, että olisi toisen puolueen tai valitsijayhdistyksen ehdokasta, joka edustaisi myös vasemmistoliiton arvoja ja näkemyksiä. Toinen strategia olisi sitten se, että puolue ei aseta omaa ehdokasta vaan tukee julkisesti toisen puolueen tai valitsijayhdistyksen ehdokasta. Vaalit ovat siis tilaisuus saada näkyvyyttä. Nämä kysymykset eivät ole lainkaan vähäpätöisiä. Presidentinvaaleissa tullaan puhumaan paljon Natosta, mikä on vasemmistoliiton äänestäjiä jakava aihe. Nato-jäsenyys muuttaa ulkopolitiikan johtamista ja vahvistaa perustuslakiasiantuntijoiden mukaan tasavallan presidentin asemaa. Vasemmistoliitossa on käyty jo keskustelua presidenttiehdokkaasta, mutta julkisuudessa ei ole näkynyt vielä mahdollisten presidenttiehdokkaiden nimiä. simo alastalo Politiikan toimittaja Kannattaisi. Hän ei ole vielä ottanut kantaa mahdolliseen presidenttiehdokkuuteensa. Vihreät on keskeinen kilpailijapuolue ja kalastaa herkästi samalla avannolla
andersson osallistui toukokuussa Brysselissä pidettyyn EU:n opetusministerikokoukseen, jossa keskusteltiin muun muassa lukutaidosta. Heikkoja lukijoita on yhä enemmän. – Peruspalveluiden toiminnassa on isoja puutteita, ja pääsy kouluterveydenhoitajalle tai kuraattorille voi olla vaikeaa. Vuonna 2022 se tarkoitti lähes 100 000:ta lasta. Toki myös kiristynyt taloudellinen tilanne näkyy, kun ihmiset saavat enemmän häätöjä ja köyhyys lisääntyy. Miten tässä näin kävi?” Andersson kysyy. Alueilla, joilla satsataan peruspalveluhiin, niitä on vähemmän. Tyypillisiä syitä nuorilla ovat ahdistus, masennus, käytöshäiriöt ja koulupinnaus. Toivo HAimi LastensuojeLuiLmoitus jo joka seitsemännestä yLäkouLuLaisesta terVeyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan vuonna 2022 lastensuojeluilmoitusten määrä kasvoi seitsemän prosenttia edellisvuodesta. Ilmoitusten kohteena olevien lasten määrä kasvoi viisi prosenttia. ilmoitukset oVat lisääntyneet erityisesti yläkouluikäisistä nuorista. Toisin sanoen lukeminen eriytyy luokka-aseman ja sukupuolen mukaan. Niistä 57 maasta, jotka osallistuvat lukutaitotutkimukseen, tytöt pärjäävät poikia paremmin 51 maassa. Lastensuojeluilmoituksia tehtiin lähes 185 000, sillä yhdestä lapsesta on voitu tehdä useampi ilmoitus. Siellä, missä on paljon huostaanottoja, on myös isot kustannukset. matalan kynnyksen palvelut, kuten kouluterveydenhoitajalle tai kuraattorille pääsy, maksavat Ylirukan mukaan itseään takaisin. Hän toteaa, että vaikka Suomi on edelleen lukutaidon kärkimaita, suunta on viiden vuoden aikana ollut laskeva. 1 ajassa ”Lukutaidon eriytyminen uhkaa demokratiaa” Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson, kirjoittaa blogissaan lukutaidon eriytymisestä sukupuolen ja sosioekonomisen aseman mukaan. Heistä jo 14 prosentista eli noin joka seitsemännestä tehdään vuoden aikana lastensuojeluilmoitus. EmiLiA männYnväLi Le h tik u va /a n tt i a im o -k o iv is to ”Kirjoistaon tulossaeliitin etuoikeus, ulossulkevaja erottelevaesine.” Asiantuntijan mukaan osa lastensuojeluilmoituksista on turhia.. Ilmoitusten kasvun taustalla näkyy osaltaan peruspalvelujen, kuten nuorten mielenterveyspalveluiden, heikkeneminen. Lastensuojelun asiakkaana ei kuitenkaan ollut sen enempää lapsia kuin vuonna 2021. THL:n kehittämispäällikkö Laura Yliruka kuvailee, että ilmoitusten määrän suhteen aletaan olla ”heilurin äärilaidassa”. ”Kirjoista on tulossa eliitin etuoikeus, ulossulkeva ja erotteleva esine. Heikko lukutaito on myös yleisempää työväenluokkaisten lasten kohdalla. Hän sanoo suoraan, että lukutaidon eriytyminen on uhka demokratialle. – Huostaanottotilastoissa näkyy, miten hyvinvointialueet satsaavat matalan kynnyksen palveluihin
1 1 Naulassa 02 taustat Markus Mustajärvi istui 20 vuotta kansanedustajana. Politiikka on nyt jäänyt.. Kevään eduskuntavaaleissa Lapista viisi kertaa eduskuntaan valittu Mustajärvi ei enää ollut ehdolla
1 2
Teksti Jussi Virkkunen Kuvat Antti YrJönen LAJinsA Viimeinen. 1 3 KU kävi Savukoskella tapaamassa miestä, joka tuntee puolueensa irronneen liikaa juuriltaan
Kevään eduskuntavaa”Josihmisilletulee olo,ettäoletastunut herranpaskaan,käy huonosti.”. Kyllä he olivat. Monien kommunistisotaveteraanien tavoin isäukko oli myös erittäin isänmaallinen. Kunnanvaltuustoon hän nousi 21-vuotiaana vuonna 1984. Musta huumori on Mustajärvelle tyypillistä. Mustajärven isä ei uskonut edes saksalaisten olevan niin juonikkaita, että laittavat räjähteen lattiaan kiinni naulattujen lautojen alle. Tietyllä tavalla hän on viimeinen mohikaani – lajinsa viimeisiä. Henkiset jäljet sota oli jättänyt Mustajärven isään jo aiemmin. Ensinnäkin hänessä on ristiriita. Mustajärvi näyttää mökin pihalta muutaman sadan metrin päässä näkyvän sillan juurelle. Mustajärvi on käymässä kotiseuduillaan Savukoskella Martin kylässä Itä-Lapissa, missä hänen mökkinään toimii äitinsä synnyinkodin paikalle rakennettu pieni talo. Maisterin paperit tulivat kolmessa vuodessa. Riittää kun sanoo, että se on hyvin vähän. Isäukon estely johtui siitä, ettei hän uskonut politiikan auttavan työnhaussa. Oikeassa isäukko oli, Mustajärvi sanoo. Ei hän ollut, Mustajärvi kertoo isänsä olleen kova kommunisti. Metsurikin hän on, mutta myös lukenut. Ja kun Mustajärveä kuuntelee, vaikuttaa hänen isänsä olleen myös erittäin periaatteellinen. Toimittaja ja kuvaaja ovat matkanneet Helsingistä kauas pohjoiseen, ja nyt vastassa on ex-kansanedustaja Markus Mustajärvi, joka hakkaa halkoja. Lääniä kyllä löytyy. – Hän sanoi, ettei ota ihmisten tappamisesta rahaa. Tässä sitä nyt ollaan: Savukoskella Martin kylässä puhumassa sotahistoriasta Markus Mustajärven kanssa. Mustajärvi istui kaksikymmentä vuotta kansanedustajana. Vasemmistolaisuus ei ollut kovaa huutoa metsäalalla tuolloin. Savukoskesta saksalaiset polttivat silloin 90 prosenttia, Mustajärvi kertoo. Itsensä Mustajärvi määrittelee sosialistiksi, kommunisti hän ei ole ollut koskaan. Räjähdys jätti ”isäukkoon” ikuiset fyysiset jäljet – ja kuten Mustajärvestä huomaa, jäljet näkyvät myös seuraavassa sukupolvessa. Vuodet 2003–2011 kuluivat vasemmistoliiton, vuodet 2011–2015 vasenryhmässä ja 2015–2023 taas vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä. Jälleen yhden rakennemuutoksen keskellä kipuileva Suomi on paikka, jossa pienten paikkakuntien tyytymättömyys suuntautuu vasemmistoon kielteisessä valossa. Mustajärvi ei päätynyt heti lukion jälkeen yliopistoon. Hänet nähdään niin kutsutun korpikommunismin edustajana, mutta hän on etelässä eli Jyväskylässä yliopistossa maisteriksi opiskellut ihminen. Siellä hänen isänsä oli räjähtää ilmaan raivatessaan saksalaisten jättämiä miinoja Lapin sodan jälkeen. Mikä mies Markus Mustajärvi on monella tapaa kiehtova tapaus toimittajalle. Alkuperäinen äidin synnyintalo paloi vuonna 1945, kun Saksan armeija vetäytyi Lapista. Taskussa on myös metsätalousinsinöörin paperit. Teollisuuden kommunistit pitivät itseään parempina ja lukeneina ja kutsuivat pientilallisia sekä metsureita korpikommunisteiksi, Mustajärvi sanoo. – Se oli saksalaista järjestelmällisyyttä, hän sanoo. Tykkää Mustajärvi termistä tai ei, hänet nähdään tässäkin jutussa korpikommunistina. Lukeneisuus paljastuu myös siinä, kun Mustajärvelle mainitsee sanan ”korpikommunismi”. Eikä tässä tietenkään täysin korvessa olla, mutta hyvin harvaanasutulla seudulla kyllä. – Päät eivät kolise yhteen, Mustajärvi muotoilee asian. Estely ei johtunut siitä, että isäukko olisi ollut kovasti eri linjoilla. Mustajärvi on sen itse rakentanut. Savukoski on pinta-alaltaan Suomen kuudenneksi suurin kunta. – Paras tenttitulos tuli Karl Marxin Pääoman ykkösosasta, mistä sain täydet pisteet, Mustajärvi sanoo. Se tuli vasta 1970-luvulla. Ensin tulivat metsuriopinnot, ja yliopisto kutsui vuonna 1990, jolloin Mustajärvi oli 27-vuotias. Selväksi tulee, ettei hän pidä termistä. Isäukko ei esimerkiksi halunnut ottaa vastaan veteraanieläkettä. Ensin tulee maininta sosiologi Erik Allardtista, joka käsitteen loi. Siltaa ei tosin silloin ollut vielä rakennettu. Vähän myöhemmin tuuri loppui savukoskelaisen talon kellarissa. 1 4 Tilanne on hyvin kliseinen. Lopulta veteraaniveljet tulivat kotipihaan ilmoittamaan, että nyt muuten otat. Savukoskella asuu 0,13 ihmistä neliökilometriä kohden. Lukuintoa tuli muun muassa kahdesta pienestä lapsesta, joiden olemassaolo hoputti valmistumaan. – Korpikommunismia käytettiin vasemmistolaisten kesken leimakirveenä. Ensimmäinen askel politiikassa Mustajärvelle oli Savukosken kuntapolitiikka. – Isäukko yritti estellä lähtemästä politiikkaan, Mustajärvi kertoo. Sotahistoria on Savukoskella lähellä
Naapuri toi keväällä Mustajärvelle polttopuita.. Nyt edessä on ainakin puunhakkuuta. 1 5 Se on varmaa, että politiikka on jäänyt, Markus Mustajärvi sanoo
Yliopistosta valmistumisen jälkeen Mustajärvi päätyi Sallaan työvoimatoimiston johtajaksi. Itsemurhauhkauksia ja kaikkea muuta sateli. Niinpä myös poika tarttui kirjoihin. Seurauksena oli lähtö eduskuntaryhmästä. Kun kyselee yhtenäisyyden perään, vastaa Mustajärvi, ettei vasemmisto ole koskaan ollut yhtenäinen. – Työväenliikkeen voima on aina ollut sivistyksessä, joka on ilmaista, Mustajärvi sanoo. Hän ei syytä ehdokkaita tuloksesta – kehuja saa muun muassa vasemmiston Lapin listan ykkönen Piia KilpeläinenTuoma. – Sain Itä-Lapista yli kolmetuhatta ääntä. Ylipäätään koko Lapissa väkiluku kasvoi, ja palvelut olivat ihmisiä lähellä. Seuraa Mustajärvelle teki Jyrki Yrttiaho. Vaalien jälkeen tuli sitten terveiset. – Isä luki aina ja kaikkea. Esko-Juhani Tennilä ”Olensenverran vittumainenmies, ettäenhaluajoutua huonoihinväleihin itsenikanssa”. Johtajan puhelin soi usein, ja usein asia oli kaikkea muuta kuin mukava. Mutta Mustajärvi sanoo pitäneensä päänsä. Harvinaisen hyvin se kävi vuonna 2011, kun Mustajärvi protestoi puolueen osallistumista hallitukseen. Joku toinen voisi sanoa toisin. Koko vaalikauden kaksikko istui omassa ryhmässään, vaikka vasemmistoliitto erosi kesken kauden hallituksesta. Pienen tuvan pöydän ääressä ei istu pragmaatikko. Savukoskellakin ihmiset ovat kiukkuisia, ja siitä sen kuuluisan kopin ovat ottaneet perussuomalaiset. Omasta linjastaan hän onkin pitänyt kiinni, joku voisi sanoa uppiniskaisen oppilaan tavoin. Tämä on käynyt selväksi monta kertaa. Sillä määrällä ei täytä edes yhtä luokkaa. Eduskunnan ovien avautumiseen auttoi sama asia kuin toisella vasemmistoliiton konkarilla Kari Uotilalla – sattuma. Vaikeassa asemassa olevat ihmiset uhkasivat ties millä, jos töitä ei löydy. V:llä alkava sana Vitutus, sen Mustajärvi sanoo yhdeksi vasemmiston vaalitappion syyksi. Isäukko ei välttämättä käynyt paljon kouluja, mutta kirjoja hän luki – Mustajärven sanojen perusteella melkein maanisesti. Kun puolueen linja ei ole miellyttänyt, se on tehty selväksi. Mustajärven oma tarina kertoo toivosta. Vaaleissa ääniä tuli eri puolilta, myös oikeistolaiset piirsivät Mustajärven numeroa äänestyslappuun. Monelle puolueen puheenjohtajalle hän on ollut jonkinlainen piikki lihassa. Minut miellettiin työväenliikkeen ihmiseksi, Mustajärvi muistelee. Savukoskella asui enimmillään yli kaksituhatta ihmistä, nyt asukkaita on alle tuhat. Mustajärvi sanoo, että hänet potkittiin ryhmästä. Mutta sen Mustajärvi sanoo, että jo hyvän aikaa ennen vaalipäivää kävi selväksi, että viesti ei uppoa. Valot ovat sammumassa vasemmiston vanhalla valtaseudulla. Aikoinaan siellä oli viisi koulua, lapsia kun oli satoja. Savukoski on yksi esimerkki muutoksesta. – Vanhempi Yrttiaho sanoi hyvin, että mihin sitä kodistaan lähtisi, Mustajärvi muotoilee. – Olen sen verran vittumainen mies, että en halua joutua huonoihin väleihin itseni kanssa, Mustajärvi sanoo ja nauraa perään. Savukoskelta lähtenyt mies päätyi yliopiston kautta vallan kamareihin pitkäksi aikaa. Se on aina riidellyt sisäisesti. 1 6 leissa vasemmistoliitto menetti kansanedustajan paikkansa Lapissa. Venäläisistä klassikoista Tex Willereihin ja Aku Ankkoihin. Tässä Mustajärvi puhuu kuin vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson, joka on korostanut sivistyksen merkitystä ”duunareille”. Vasemmistoliitto istui hallituksessa, mutta Mustajärvi ei ollut aina samoilla linjoilla puolueen kanssa. Helppo paikka se ei ollut, Sallassa oli pahimmillaan työttömyysprosentti 38,2. – Sanoivat auttaneensa minut kynnyksen yli, mutta että nyt olen omillani. Täällä Savukoskella tärkeää on pitää linjastaan kiinni. Vaikeaa oli myös viime hallituskaudella. – Nyt ihmisillä on toivottomuuden ilmapiiri ja epävarmuuden tila, Mustajärvi sanoo. Mustajärven kohdalla sattuma tarkoitti Ylen toimittajan tekemää juttua, joka auttoi tekemään tunnetuksi. Tässä tullaankin siihen, mikä oikean työväenliikkeen erottaa halvoista ja huonoista versioista. Kun palvelut katoavat, riidankylväjien viestille on kysyntää. Ei h:lla alkava sana Helppo ei ole sana, joka Mustajärveen liitetään. Mustajärvi ei ihmettele tulosta. Viime vuonna syntyi kahdeksan lasta. Nyt Savukoskella on yksi koulu, huoltoasema meni kiinni jokin aika sitten, ja toivon tilalla on jotain aivan muuta. Mustajärven nousua eduskuntaan siivitti maine ”työhallinnon toisinajattelijana”. Sitä Mustajärvi korostaa. Tuolloin vasemmistoliitolla oli kaksi kansanedustajan paikkaa Lapissa. Itä-Lapissa hänet jo tunnettiin
1 7 Mustajärvi siirsi yhden nurkkakiven, kun vanha talo purettiin uuden tieltä. Kivi siirrettiin pihalle, ja sen päällä Mustajärvi on istunut monta monituista kertaa miettimässä maailman menoa.
– Eipä ole ollut paljon puhetta, että viralliset suhteet Putinin puolueeseen on ollut keskustalla ja kokoomuksella. Ei niin, etteivätkö ihmiset sitä muualla arvostaisi, mutta Lapissa ihmiset odottavat näkevänsä kansanedustajan. Järkyttävää, sitä Venäjän hyökkäys Ukrainaan Mustajärvestä oli ja on yhä. Venäjä hyökkäsi täydellä voimalla Ukrainaan. Viime vuoden helmikuussa käynnistyi myös nopea prosessi, joka päättyi Suomen Nato-hakemuk”Vasemmistossaon synti,josduunari äänestääsitä.”” Tiedätkös, minkä eläimen kallo tämä on, Mustajärvi kysyy.. Ja sitten on se tärkein asia. Hän laskee käyttäneensä vaalikauden aikana 30 000– 50 000 euroa kiertämiseen. Mustajärvi sanoo, että tämä tarkoittaa paitsi autossa istumista myös isoja kuluja. Tennilältä Mustajärvi sanoo saaneensa vinkin pysyä kaukana saamelaisasioista – kaksi kautta hän sanoo malttaneensa. Piilevä äänikynnys on iso. Mustajärvi kutsuu Lappia murhaavaksi vaalipiiriksi. Vasemmisto on Venäjän faneja, vaikka vasemmiston riveistä presidentti Vladimir Putinin touhuja on kritisoitu jo pitkään. Alue on kooltaan valtava, mutta kansanedustajia valitaan vain kuusi. 1 8 istui Mustajärven kanssa aina vuoteen 2011 eduskunnassa, sen jälkeen Mustajärvi jäi ainoaksi vasemmistoliiton Lapin kansanedustajaksi. Hyökkäys syntymäpäivänä Viime vuonna Markus Mustajärven syntymäpäivä alkoi melkoisella tavalla. Sitä se tietysti monella tapaa onkin. Hyökkäyksen jälkeen alkoi perinteinen rummutus. – Onneksi kukaan toimittaja ei tätä ennen ole äkännyt, Mustajärvi nauraa. Hänellä on tarttuva nauru, vaikka olemus yleensä vakava onkin. – Jos ihmisille tulee olo, että olet astunut herranpaskaan, käy huonosti. – Että yritetään tuhota koko maa ja hyökätään suvereeniin valtioon
Mustajärvi mainitsee tietojenvaihtosopimuksen, joka on solmittu Yhdysvaltain kanssa. Hän hämmästelee, miksi tietoa tällaisesta sopimuksesta ei annettu kuin vasta sopimuksen solmimisen jälkeen. Kaikista niistä Mustajärvi ei ole pitänyt. Mustajärvi kuvailee viime kevään tilannetta Suomessa joukkopsykoosiksi. Suomi on myös solminut useampia kahdenkeskisiä sopimuksia eri maiden kanssa. Niistä kahdenvälisistä sopimuksista riittää myös sanottavaa. Ja nyt Suomi on valmistelemassa sopimusta Yhdysvaltain kanssa, mikä antaisi maan sotilaille hyvin vapaat kädet toimia Suomessa. Niiden käyttö on kielletty Ottawan sopimuksessa, johon Suomi on liittynyt. 1 9 seen. Sitä ennen pitää kuitenkin painottaa, että eduskunnassa Mustajärvi istui pitkään puolustusvaliokunnassa. Siinä on Mustajärven mukaan vain yksi allekirjoitus – Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin. On aina ollut. – Olen mieluummin miinamies kuin Nato-mies. – Sodassa Suomi miinoittaisi omaa maataan, silloin jokainen miina merkittäisiin, Mustajärvi sanoo. – Arvostan enemmän niitä, jotka ovat olleet johdonmukaisia Nato-myönteisessä kannassaan, kuin äkkikäännynnäisiä. Natoon Suomi kuitenkin meni. Mielipidemittauksissa Nato-jäsenyyden kannatus pomppasi nopeasti todella korkeisiin lukemiin. Vanhan liiton mies. Salaisuus ei ole, että Mustajärvi on jyrkästi Suomen Nato-jäsenyyttä vastaan. Mustajärvi liputtaa myös maamiinojen puolesta. – Vaikka siitä kyllä kyseltiin. Savukoskella äitinsä synnyinpirtin paikalle rakennetussa mökissä istuva Mustajärvi ei tunne oloaan turvallisemmaksi. Venäjästä ei Suomen uhaksi ole, sen iskukyky on tuhoutunut Ukrainassa. Hän syyttää eri tahoja salailusta, esimerkiksi vasemmistoliiton eduskuntaryhmää ei sopimuksesta informoitu. Mustajärvi huomauttaa, että Suomella on myös iso reservi. – Mitä uhkaa vastaan varaudumme. Samoin huutia saa Naton kanssa solmittu isäntämaasopimus. Murmanskissa Venäjällä on varastossa valtava määrä ydinaseita. Tietyllä tavalla hän oli vasemmistoliiton eduskuntaryhmän turpo-mies. Naton jäsenenä Suomikin on niiden kohteena. Mustajärven mielestä Suomessa miinojen käyttöä ei voi verrata esimerkiksi Afganistaniin, missä muun muassa venäläisten kylvämät miinat ovat tappaneet ja rampauttaneet ihmisiä. Täältä on lyhyempi matka linnuntietä Murmanskiin kuin Rovaniemen lentokentälle. Turpo on politiikkaslangia, jolla tarkoitetaan turvallisuuspolitiikkaa. Perinteiseen tapaan ovea vastaan jätetään luuta, kun talosta poistutaan.
Vain sellainen kelpaa, mikä vastaa odotuksia. – Minä olen enemmän punainen. Ajat muuttuvat, ja me muutumme niiden mukana, kuuluu latinankielinen sanonta. Samalla Mustajärvi on jo kauan ajanut Kemijoen avaamista vaelluskaloille. Mustajärvi puhuu punavihreästä sukupolvesta, joka on hänen mukaansa myös historiaton. 2 Isot rakennemuutokset Suomen rakennemuutos on näkynyt muutoksena myös vasemmistoliitossa. Jokin aika sitten Mustajärvi löysi purkutöiden yhteydessä mökin kattohirsien alta lohiatraimen, jota hänen äitinsä oli vielä käyttänyt. – Vasemmistoliitto ei ole enää se puolue, jota olin perustamassa. Kiistely kustannusten jakautumisesta on jatkunut kauan. Kemijoki on aina ollut Mustajärven elämässä läsnä: tämä mökki sijaitsee jokitörmällä, ja matkaa veteen on kymmenkunta metriä. Hänet nähdään helposti metsäteollisuuden puolestapuhujana, joka ei niin välitä luonnosta. Lohet ovat lopulta olleet poissa vain yhden sukupolven ajan. Luontoa Mustajärvi sanoo suojelleensa aina. Selvää on, että monelle punavihreälle Mustajärvi näyttäytyy jonkinlaisena menneisyyden ääne nä. Mustajärvi syyttää nuorempia siitä, että heille ei kelpaa kaikki tieto. Vasemmistossa on synti, jos duunari äänestää sitä. Tässä tullaan jälleen yhteen ristiriitaan, joka Mustajärveä määrittää. – Olen menettänyt työpaikan luonnonsuojelun vuoksi. Luonnonsuojelu ja vasemmistolaisuus eivät olleet kovaa valuuttaa metsäalan organisaatiossa. Puolueen suhtautuminen Euroopan unioniin ”Oikeistoeihalua ymmärtääisänmaallista vasemmistoa.” Autioituneen talon pihalla on kellari, jonka paikalla Markus Mustajärven isä oli kuolla. Lohet katosivat joesta, kun se padottiin sotien jälkeen. Suoraan hän ei jokiyhtiöiden lakimiehiä kiroa, mutta harmittelee lakimiesten pätevyyttä. Saksalaisten miina jätti Mustajärven isään ikuiset vammat.. Silloin Mustajärvi aloitteli kolmatta kauttaan kansanedustajana. Etkös sinäkin ole sitten vähän punavihreä. Puolue on muuttunut paljon, ja selvä enemmistö jäsenistä on liittynyt puolueeseen vuoden 2011 jälkeen
Tappouhkauksia tuli hänen mukaansa yli sata, ja niiden joukossa oli myös hyvin konkreettisia uhkauksia. – Se sattui. 2 1 on myös muuttunut paljon – Mustajärven ei. – Suomesta on tehty ulkoja turvallisuuspolitiikassa sekä talouspolitiikassa vasallivaltio, Mustajärvi lataa. Koronakriisin yhteydessä solmittua elvytyspakettia hän vastusti. Toki hän vastusti F-35-hävittäjien hankintaa, koska ei halunnut Suomen ostavan hävittäjiä Yhdysvalloilta. Kuten isäukko oli, myös Mustajärvi on isänmaallinen mies. Se on aina riittänyt. Savukoskelta k u :n a r k is to /J a r m o Lin tu n en Minulla ei ikinä ollut mitään suuria tavoitteita politiikassa, ehkä se oli vähän huonokin asia, Markus Mustajärvi sanoo. Mustajärveen lyötiin putinistin leima. – Oikeisto ei halua ymmärtää isänmaallista vasemmistoa. Kuvassa on tuore kansanedustaja vuonna 2003.. Tuntuu, että olemme palaamassa 1930-luvulle. Savukoskelta retkelle Markus Mustajärvi on jälleen yksi esimerkki suomalaisen yhteiskunnan muutoksesta. Kommunistien toiminta olikin silloin laitonta. Reservin upseeri, joka puhuu kunnioituksella puolustusvoimista. – Olen niihin sanonut, että antaa tulla vaan. Se näkyi Nato-keväänä, kun ruokotonta ja uhkaavaa palautetta tuli eri kanavia pitkin. Hän ei ollut ainoa vasemmistoliiton kansanedustaja, joka niin teki. Isänmaa ja vasemmisto Ristiriita liittyy myös monien mielikuvaan Mustajärvestä. Minua vaivaa se, että kun on otettu askel, on aina kielletty seuraava. – Ne voivat olla loogisia, mutta ei niitä tarvitse hyväksyä. Mutta Nato-keväänä uhkauksia tuli paljon. Ei hän sitä vastaan eduskunnassa äänestänyt, mutta oli poissa äänestyksestä, jossa se hyväksyttiin. Silloin fasistit kyyditsivät vasemmistolaisia Venäjän rajalle ja toimintaa yritettiin estää. Tässä pöydässä kuuluu Mustajärven ääni, joka ammentaa paljon Esko Seppäsen EU-kritiikistä. Häntä sapettivat myös käsistä karkaavat kustannukset, minkä lisäksi hän huomauttaa sodan kuvan muuttuneen. Nykyään vasemmisto esimerkiksi kannattaa yhteiseurooppalaisia toimia. Kun hän sai kutsun tulla esilukijaksi varusmiesten valatilaisuuteen Savukoskella, oli se hänelle kunniatehtävä. Ei ole tosiaan ihme, että vuosina 2019–2023 vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä rytisi. Myös baareissa on tullut palautetta, milloin mistäkin. EU-kriittinen Mustajärvi sanookin olleensa pitkään. – Ei minua mikään yksittäinen asia vaivaa
Siksi kotimatkaan pitää myös varata kunnolla aikaa. Kekkonen sanoi, että eivät kaikki, Mustajärvi kertoo. Kellari näkyy lumisen ja auraamattoman pihan perällä. Vielä hän on kuitenkin jäsenmaksunsa maksanut. – Täyttyvätkö minimiehdot eli vasemmistolaisten arvojen puolustaminen. Kekkonen ajoi Suomeen maakuntayliopistoja, esimerkiksi Rovaniemelle. Niistä monessa on joskus tehty itsemurha, niin myös tässä kotipihan talossa. Kansanedustaja-aikoina mieli rauhoittui, kun laukut oli laskettu mökin terassille ja korviin kantautui kosken kuohu. Mustajärvi puhuu lämpimästi aluepolitiikasta, jolla nykyään ei enää ole paras kaiku. n Markus Mustajärvi Syntynyt: 1963 Savukoskella KoulutuS: ylioppilas 1982 (Savukosken lukio), metsätalousinsinööri 1988 (Rovaniemen metsäopisto), yhteiskuntatieteiden maisteri 1993 (Jyväskylän yliopisto) KanSaneduStajana: 9.3.2003– 4.4.2023 SotilaSarvo: kapteeni SavukoSki. Mutta nyt on pakko jatkaa matkaa. Nyt tie on melko huonokuntoinen, mutta matka ei silti kestä kovin kauan. Niillä valittiin ennen myös vuoden kuivalihatyttö, mutta nykyään valitaan vuoden porotyttö. Kahvin sekaan löytyy kaurajuomaa, jos sitä kaipaa. Savukoskelta löytyy myös lähin kauppa, mutta nyt mennään Lyytin pubiin. Silloin 26 kilometriä oli pitkä matka, minkä vuoksi hänen äitinsä lausui jotkin kirjaimet eri tavalla kuin kirkonkylän lapset. Kansanedustaja-aikoina siellä ei voinut oikein käydä, koska joutui töihin eli kuuntelemaan ihmisten murheita. Ilmastokriisi näkyy myös Kemijoessa. Joki on vielä osin jäässä, joten kosken kuohuja ei vielä kuule. Kuvaus on lakoninen. Pian heidän pöytäänsä kannetaan pitsat. Tosin sen sanominen ääneen saattaisi tarkoittaa, että on astunut herranpaskaan. – Myöhässä, mutta maksanut olen. Totta kai siinä on tehty ylilyöntejä, hän sanoo ennen kuin jatkaa. Kun Mustajärven äiti oli pieni, ei Martista mennyt kunnon tietä Savukoskelle. Puntarointia hän kyllä on käynyt paljon. Täällä Savukoskella on Mustajärven koti, vaikka hän viettää aikaansa myös Etelässä. Kaikki olivat miehiä. – Sanottiin, että kaikki oikeustieteilijät vastustavat oikeustieteellisen tiedekunnan perustamista Rovaniemelle. Ja tähän terassille hän konttasi makaamaan, kun sai koronasta johtuvan sairauskohtauksen. Harjuksia saa aina vain vähemmän, tilalle on tullut haukia. Maailman muutos näkyy täälläkin. Mustajärven naisystävä kertoo, että pubi oli täynnä, kun Savukoskella järjestettiin perinteiset kuivalihamarkkinat. Mustajärvi miettiikin, mitä yhteistä hänellä enää etelän yliopistokaupunkien jäsenten kanssa on. Ei siis ihme, että Mustajärvi mainitsee useampaan otteeseen Urho Kaleva Kekkosen. Vasemmistoliitto on muuttunut enemmän yliopistokaupunkien puolueeksi. Lyytin pubi on käytännössä yksi, melko pieni huone. Pöytiä on muutamia. Niiden ääni rauhoittaa Mustajärveä. Mustajärvi hyppää uuden naisystävänsä kanssa kyytiin, koska haluaa käydä Savukosken kylässä. Sinne on matkaa 26 kilometriä. Talo on ny kyään tyhjillään, kuten niin moni muukin. Matkalla kohti Savukoskea Mustajärvi kertoo, kuinka muutama hänen vanha luokkakaverinsa jäi Savukoskelle. Tiskillä Mustajärvi tilaa itselleen valkoviinin. Se on näkynyt erityisesti syrjäisemmillä seuduilla, kuten Lapissa. 2 2 tie vei pitkälle, ja hänen voi helposti sanoa tehneen luokkaretken. Sitten Mustajärvi osoittaa ympärillä näkyviä taloja. Kekkonen oli koulutukseltaan oikeustieteen tohtori. Monella tapaa pihalta avautuva maisema on erittäin idyllinen – maalaisromanttinen. Aluepolitiikka onkin yhdistänyt vasemmistoa ja keskustaa kauan. Kun vesi on lämmennyt, on siihen noussut Mustajärven sanoin roskakalaa. Ambulanssilla kun kesti kaksi tuntia tulla paikalle. Paikka löytyy helposti, sinne on Mustajärven talolta autolla jonkin verran matkaa. Matkalla pysähdytään ensin katsomaan kellaria, jossa Mustajärven isäukko oli kuolla. Ajat muuttuvat. Vielä ne ovat täyttyneet. – Ajattelin, että jos taju menee, niin siitä ne minut löytävät. Meidän lisäksemme paikalla on muutamia ehkä 30–40-vuotiaita ihmisiä, jotka pyörittävät tietokoneellaan yrittäjille suunnattuja diaesityksiä. Pitkän matkan päätös Savukosken Martin kylässä kaikki on vähän kaukana
2 3 Poliittista oppi-isää minulla ei koskaan ole ollut, Mustajärvi sanoo. Taustalla näkyy jokipenkere, jolla hänen isänsä pelasti onni, kun saksalaisten jättämä miina ei räjähtänytkään.
Tämä siitäkin huolimatta, että eduskunta teki viime vuonna linjauksen siitä, että koronaa varten otettu 750 miljardin euron yhteisvelka oli ainutlaatuinen poikkeus. Rahasto on tarkoitus rahoittaa unionin nimissä otettavalla yhteisvelalla. Teksti toivo haimi Kuva lehtikuva EdEllisEn kErran Euroopan unioni otti yhteisvelkaa vuonna 2020 koronakriisin hoitoon. Avataan koko hökötys ja katsotaan, mitä konepellin alta löytyy. Yksityiskohtaisia tietoja suvereniteettirahastosta ei ollut saatavilla tämän lehden mennessä painoon kesäkuun ensimmäisellä viikolla, mutta EU-komission odotetaan antavan esityksensä rahastosta kesäkuun aikana. Se hyväksyttiin Suomessa pitkin hampain ja nenää pidellen, mutta vastaavanlainen vääntö voi hyvinkin olla uudelleen edessä, sillä unionissa suunnitellaan valtavaa suvereniteettieli omavaraisuusrahastoa. Siirtymää vauhdittava rahasto Mistä suvereniteettirahastossa ja uudessa velassa on kyse. Suomeksi sanottuna su24. omavaraisuutta velkarahalla Kaksi vuotta sitten EU teki ratkaisun, jonka piti olla poikkeuksellinen ja jonka piti jäädä ainutkertaiseksi. Tänä syksynä sellainen voi olla edessä uudelleen. Tilannetta vaikeuttaa sekin, että eduskunnan toiseksi suurimman puolueen, perussuomalaisten, kynnyskysymys hallitusyhteistyölle on, ettei Suomi hyväksy eikä edistä EU:n uutta yhteisvelkaa
EU:ssa ollaan sen takia syystäkin huolissaan siitä, että päästöttömän siirtymän ja teollisuuden investoinnit hakeutuvat Yhdysvaltoihin. Modig kuitenkin pitää nyt käytyä keskustelua suvereniteettirahastosta ja yhteisvelasta hieman hassuna. Uuden rahaston avulla avulla voitaisiin helpommin ohjata EU:n yhteistä tukea Ukrainalle. Se myös vahvistaisi Euroopan asemaa suhteessa Kiinaan. Vasemmistoliiton europarlamentaarikko Silvia Modig pitää todennäköisenä, että esitys suvereniteettirahastosta tulee ennen Euroopan parlamentin kesälomia, koska tuolloin on tarkoitus muutenkin käsitellä EU:n budjettia välitarkastelussa. Rahaston avulla EU voisi tukea sellaisia maita, jotka eivät omin varoin pysty tukemaan yrityksiään. IRA on massiivinen lakipaketti, jolla on kunnianhimoinen tavoite mahdollistaa päästöttömän energian tuotanto ja korkean teknologian teollisuuden kehitys Yhdysvalloissa. Tähän tarkoitukseen Yhdysvaltojen liittovaltio tukee investointeja yli 350 miljardilla dollarilla. Uutta yhteisvelkaa on ajanut etenkin sisämarkkinoista vastaava EU-komissaari Thierry Breton, joka on kutsunut EU:ta ”poliittiseksi suurvallaksi”. Myös suvereniteettirahastoa on perusteltu sillä, että se olisi tarpeellinen tukemaan unionin roolia poliittisena suurvaltana. Siis aivan kohta. Tällainen mekanismi on osoittautunut tarpeelliseksi, koska Venäjän sota Ukrainassa on aiheuttanut energiakriisin EU-maissa. – Sen jälkeen kun USA teki Inflation Reduc tion Actinsa, niin Euroopassa reagoitiin, että apua, meillä ei ole mitään, millä vastata tähän. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi jo viime vuoden joulukuussa, että komission esitys suvereniteettirahastosta on tarkoitus antaa vuoden 2023 kesällä. Suvereniteettirahasto olisi myös eräänlainen eurooppalainen vastaisku Yhdysvaltojen Inflation Reduction Actille eli IRA:lle, jonka presidentti Joe Biden vahvisti viime vuoden elokuussa. Miten 2 5. omavaraisuutta velkarahalla vereniteettirahasto tarkoittaisi mekanismia, joka rahoittaisi energia hankkeita ja teknologiasektoria unionin jäsenmaissa. Suvereniteettirahaston ideana on siis tehdä EU:sta omavaraisempi energiahuollossa ja kriittisessä teknologiassa ja kilpailla päästöttömän teollisuuden investoinneista Kiinan ja Yhdysvaltojen kanssa
Modig ihmettelee. Pelko siitä, että yhteinen velanotto muodostuisi ensin toistuvaksi ja lopulta pysyväksi käytännöksi, osoittautuisi aiheelliseksi, jos suvereniteettirahastoa varten otettaisiin uutta yhteisvelkaa. Yhteisvelan sijaan vasemmistoliitto kannattaa jäsenmaiden oman kansallisen liikkumavaran lisäämistä. Kokonsa lisäksi elpymispaketti oli siinäkin mielessä poikkeuksellinen, että perustamalla sen EU rikkoi omia perussopimuksiaan. Eduskunta totesi, että Suomi ei hyväksy vastaavan järjestelyn toistamista tai muuttamista pysyväisluonteiseksi. Massiivinen elvytyspaketti rahoitettiin unionin nimissä otetulla lainalla, sen sijaan että kukin valtio olisi hoitanut oman elvytyksensä itsenäisesti. Mittava yhteisvelka vaatisi yksimielisyyttä, eli kaikkien EU:n jäsenmaiden suostumusta uuteen Le h tik u va /S ep po Sa m u Li Sekä Jussi Saramo että Li Andersson kritisoivat EU:n yhteistä velanottoa. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Jussi Saramo sanoo KU:lle suoraan, ettei vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä ole kannatettu myöskään nyt esitettyä EU:n yhteisvelkaa. Saramo kuitenkin katsoo, että Suomen pitää olla rakentava toimija Euroopan unionissa. Ongelmallinen velka Sitten se ongelmallinen osuus eli yhteisvelka. Vuonna 2020 koronakriisin hoitamiseksi EU päätti rakentaa harvinaislaatuisen, 750 miljardin euron suuruisen elpymispaketin, jolla katettaisiin pandemian aiheuttamia kuluja yhteiskunnille ja vauhditettaisiin talouden pandemian jälkeistä toipumista EU-maissa. 2 6. – Mitä te muut olette tehneet tässä viimeiset neljä vuotta. Edellisen, vuodet 2019–23 istuneen eduskunnan valtiovarainvaliokunta laati mietinnön, jossa vaadittiin, että elpymispaketti jää poikkeukselliseksi ja kertaluonteiseksi. – Vaikka edellisellä kerralla eduskunnassa oltiin yhtä mieltä siitä, ettei Suomen pidä tukea yhteisvelkaa, paketti kuitenkin hyväksyttiin, koska saatu kompromissi oli hyvä koko Euroopalle, Saramo pohtii. Elpymispaketti ei saisi myöskään toimia ennakkotapauksena mahdollistamaan yhteisvelkaa tulevaisuudessa. Hän katsoo, että EU:ssa vastaus on aina sääntely, kun taas USA:ssa se on sääntelyn helpottaminen ja verohelpotukset. niin ei ole. Sopimusten mukaan unionin toimintaa ei saa pysyvästi rahoittaa velalla, ja siksi pakettiin suhtauduttiin Suomessakin ynseästi. Toisaalta voi ajatella niinkin, että sekä koronakriisi että Ukrainan sota ja siitä seurannut energiakriisi ovat totisesti poikkeuksellisia tapauksia maanosan historiassa ja niitä varten olisi perusteltua poiketa normaalista päiväjärjestyksestä. Silvia Modig arvioi myös, että päästöttömyyttä ja teknologiainvestointeja vauhditetaan eri poliittisissa kulttuureissa eri tavoilla. Minä ja monet muut mepit olemme työstäneet aamusta iltaan erilaisia vihreitä siirtymää mahdollistavia ja niitä vauhdittavia investointeja
Silloin tullaan suuren kysymysmerkin äärelle. Ei eille EU:ssa Vasemmistoliiton puheenjohtajan, Marinin hallituksen opetusministeri Li Anderssonin, mielestä suomalaisessa EU-keskustelussa toistuu se, että varsinkin politiikan oikealla laidalla on sanottu kaikelle ”ei”. Vai ollaanko valmiita kaatamaan hallitus. Vasemmistoliitto ei kannata nyt otettavaa yhteisvelkaa, mutta puolue on perinteisesti kannattanut jäsenmaiden oman kansallisen liikkumavaran lisäämistä. Jussi Saramo kysyy. 2 7. – Herää tietysti kysymys, ovatko kokoomus ja vaikkapa RKP kaatamassa sitten kokonaan EU-järjestelyt, jossa yhteisvelkaa tulee. Toinen vaihtoehto olisi, että Suomi ottaisi itse velkaa ja maksaisi paljon enemmän. Eduskuntaryhmän puheenjohtajan mielestä yhteisvelka on joskus aidosti järkevää silloin, kun halutaan toimia koko EU:n tasolla. Suomen uutta hallitusta sorvaavat puolueet ovat ilmoittaneet, ettei uusi yhteisvelka käy niille. järjestelyyn. Hän kuitenkin arvioi, että nyt EU:ssa n taas löydetty ikään kuin se seuraava tärkeä tarkoitus, johon suvereniteettirahaston tyyppisiä mekanismeja tarvitaan. Eduskuntavaalien jälkeen erityisesti perussuomalaisilla on ollut kynnyskysymyksenä, ettei Suomi edistä eikä osallistu uuden EU:n yhteisvelan ottamiseen. – Mutta tällainen ”ei, ei, ei”-linja suhteessa EU:hun ei minun mielestäni ole fiksu Suomelle, Eu r o o pa n k o m is sio Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin on tarkoitus antaa esitys suvereniteettirahastosta kesäkuussa. – Jos ollaan sitä mieltä, että ei voida tehdä mitään joustoja EU:n finanssipoliittisiin sääntöihin ja mahdollistaa valtioille itselleen tehdä tarpeellisia investointeja Ukrainan tukemiseen, vihreään siirtymään ja koronan jälkeiseen elvytykseen, niin silloin totta kai helposti vaihtoehdoksi nousee esityksiä, joissa rahaa otetaan Euroopan unionin tasolla näihin samoihin käyttötarkoituksiin, Andersson avaa. Edellisen kerran uutta velkaa otettaessa kaikki puolueet olivat yksimielisiä siitä, että koronakriisin hoitamiseksi tehty elvytyspaketti jäisi ainutkertaiseksi. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että EU löysäisi finanssipoliittisia sääntöjään. Se taas ei olisi tarkoituksenmukaista politiikkaa tilanteessa, jossa kriisi koskee koko Eurooppaa ja vaatii unionilta yhteistä toimintaa. – Me näemme, että antamalla jäsenmaille joustoa tarjotaan vaihtoehto niille ratkaisuille, jotka sitten perustuvat yhteiselle velalle Euroopan unionin tasolla, Andersson sanoo. Koronakriisin yhteydessä oli hänen mielestään vahvat perustelut sille, että tehtiin koordinoidusti elvytystä. Tällä hetkellä EU edellyttää jäsenmailtaan, että niiden julkinen velka olisi korkeintaan 60 prosenttia niiden bruttokansantuotteesta
Siinä sanotaan, että kaikki velka on huonoa. 2 8. Silvia Modigin mielestä pitää katsoa tarkkaan, onko EU:lla vielä käyttämättömiä varoja tai myöntämättömiä lainoja muista välineistä. EU:ssa voidaan toteuttaa tarvittava uusi rahasto myös niin kutsutun rakenteellisen yhteistyön kautta. Ihmisillä menee luottamus koko hommaan, Modig arvioi. No ei ole, jos velalla saa uutta kasvua! Sillä logiikalla kenenkään ei koskaan kannattaisi sijoittaa rahoja mihinkään, Modig parahtaa. Yhteisvelka on kuitenkin Modigin mielestä poliittisesti mahdoton ratkaisu. En mene uudestaan minnekään torille selittelemään tätä. – Eihän tässä voi tehdä niin, että vuonna 2020 kirkkain silmin sanottiin, että tämä on ainutkertainen, ja tulla nyt sitten kahden vuoden kuluttua sanomaan, että ”no hitsi, nyt on toinen ainutkertainen tilaisuus”. Se ei mene niin. Hän kertoo, että muitakin keinoja on. koska se tarkoittaa silloin sitä, että meillä ei ole esittää mitään vaihtoehtoja. – Sehän on niin uusliberalistinen malli. Modig kysyy. Silloin Suomi on järjestelyn ulkopuolella niin maksajana kuin saajanakin. Hän arvioi, että se on täysin yhteensopimaton suvereniteettirahaston ajatuksen kanssa. – Mutta onko se sitten järkevää, että jos meillä syntyy oikeasti väline, jonka kautta pystytään vauhdittamaan investointeja, niin eikö sitten ole meidän etumme olla siinä mukana. Olen silloin sanonut, että kantani on tämä, ja sillä pitää olla merkitystä. Uuteen yhteisvelkaan Silvia Modig ei kuitenkaan silti ole valmis. Tai sitten hän ryhtyy kaatamaan hallitusta, tai pettämään heidän ehdotonta kynnyskysymystään. – Sen takia, että se on poliittinen lupaus. Siis työpaikkoja. Se tarkoittaa, että ne maat, jotka haluavat yhteistä velkaa, ottavat sitä keskenään. Muita ratkaisuja Silvia Modig pitää suvereniteettirahastoa tarpeellisena ja jopa välttämättömänä, jotta Eurooppaan saataisiin päästöttömiä ja kestäviä investointeja, työtä ja teollisuutta. Isommat jäsenmaat sitten ajavat yhteisvelkaa. Ja niillä täytyy olla jotain merkitystä. – Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra saa nyt heti sitten ihan alkumetreillä, hallituksen ensimmäisten kuukausien aikana, osoittaa omat neuvottelutaitonsa eurooppalaisissa pöydissä. Myös hän kritisoi oikeiston ehdottoman kielteistä suhtautumista mihinkään velkaan. Hänen mielestään uusi suvereniteettirahasto pitää pystyä rakentamaan siten, että ne investoinnit tuottaisivat myös lyhyemmällä aikavälillä ihmisille jotain konkreettista. n Eu r o o pa n pa r la m En tin va sE m m is to ry h m ä Päätös uudesta yhteisvelasta on poliittinen lupaus, jolla täytyy olla jotain merkitystä, sanoo europarlamentaarikko Silvia Modig. Myös Anderssonin mielestä kiinnostavin kysymys uudessa rahastossa on perussuomalaisten kynnyskysymys EU-yhteisvelasta
2 9 Unelmien välissä Ensimmäisen viikon itketti, mutta siihen se loppui. En jää vellomaan, eduskunnasta pudonnut vasemmistoliiton Pia Lohikoski sanoo. Teksti TUUla KärKi Kuvat emma GrönqvisT. – Olen eteenpäin katsova ihminen
Lohikoski jatkaa kuntaja aluepolitiikassa vanhaan malliin. – Totta kai kirjoittelu sai minut varautumaan putoamiseen, vaikka 2019 ennustettiin väärin. – Ihan aluksi olin tosi surullinen, Lohikoski kuvailee. – Puhelin soi paljon. Hän toimii Vuokralaiset ry:n järjestöja koulutuspäällikkönä. Hän kävi lounaalla kollegojen kanssa ja jätti jäähyväisiä. – Yritimme itse hirveästi luoda pöhinää, mutta äänestäjät eivät olleet samalla lailla mukana. En jaksa jäädä vellomaan. Edellisissä, vuoden 2019 vaaleissa saatiin kaksi kansanedustajaa, Lohikoski ja Saramo, pois jättäytyneen Kari Uotilan sijalle. Erityisesti perussuomalaisten ja kokoomuksen ympärillä hälinä oli isompaa. Muttei riittävästi. Aikaa kului myös sen varmistamiseen, että Lohi kosken vastuulla olleille asioille löytyi uudet hoitajat. Se on kuitenkin erilaista, hän toteaa. Hän edusti yhden kauden Uuttamaata. Vain Jussi Saramo meni läpi tällä kertaa. Lomaa Lohikoski ei muutenkaan ehtinyt paljon viettää. Omissa tapahtumissa näyttää tietysti hyvältä, mutta yhteistapahtumissa ja toreilla, joissa on kaikkien puolueiden ehdokkaita, näkee, missä ihmiset pörräävät, hän kuvailee. Voisi olla kiinnostava nähdä jotain muuta jatkossa, Lohikoski sanoo. Oli joka tapauksessa hiukan outoa palata vanhaan. Toukokuun lopulla, kun KU tapaa Lohikosken, mieliala on jo ihan toinen. Minuaeitosiaankaan jätettyyksin.”. – Lisäksi hoidan yhä joitakin kansanedustajuuden mukanaan tuomia luottamustehtäviä. – Eduskunnassahan on erikoinen hässäkkä päällä koko ajan. Minua ei tosiaankaan jätetty yksin, hän sanoo. Vasemmistoliitto menetti huhtikuun vaaleissa toisen kansanedustajan paikkansa Uudeltamaalta. Yritysjohtajat eivät soittele ja pyytele töihin. Lohikoski ei osaa yksilöidä, mikä oli se, josta tuloksen pystyi ennakoimaan. Silloin veikattiin vasemmistoliitolle yhtä paikkaa, joka olisi pitänyt mennä Esko Seppäselle. Kun on tehnyt täysillä töitä eduskunnassa ja vaalikampanjassa, romahdus on koskettava. Huhtikuussa hän ramppasi eduskunnassa luovuttamassa työvälineitä ja siirrättämässä tiedostoja eduskunnan tietokoneelta omaan talteen. – Enää en jaksa surra. – Väsymys itketti, ja otti päähän, koska oli tehnyt ison kampanjan, mutta myös tosissaan töitä eduskunnassa. – Lähes kaikissa lehtijutuissa kirjoitettiin, että Jussi menee läpi ja minä voin pudota ja että äänestäjät harkitsivat taktista äänestämistä, hän muistuttaa. Muiden puolueiden teltoilla tapahtui enemmän. – Lähdin mökille, hän sanoo nyt mökillään Ruotsinpyhtäällä. 3 Nyt elämä on tavallista – Eduskuntaan verrattuna siis, sanoo vasemmistoliiton entinen kansanedustaja, keravalainen Pia Lohikoski. – Mutta sitä saattoi aavistella jollain tavalla, kun seuraa yleistä tilannetta. Eteenpäin katsova Lohikoski veti vaalien jälkeen ensimmäisen viikon henkeä, itki ja ihmetteli. Lohikoski oli Keravan ensimmäinen vasemmiston kansanedustaja. – Sitä en osaa sanoa, onko tavallinen hyvä vai huono asia. Olen eteenpäin katsova ihminen. Kokouksia riittää, koska nyt on yhdistysten kevätkokousten aika. Siitä pystyi arvaamaan Uudenmaan vaalien lopputuloksen suuntaa, hän toteaa. – Siitä toki tiesi, että otettiin riski ja voi käydä huonosti, Lohikoski sanoo. Todennäköisimmin työskentelen järjestöissä, aiempi taustanihan on ay-liikkeessä. – Se on semmoinen yleistunnelma. Niihin tulee uudet hoitajat paljolti vasta syksyllä. Vaikka vasemmistoliiton tappio oli yllätys koko maan tasolla, Uudenmaan tulos ei täysin yllättänyt Lohikoskea, hän kun luki lehtiä. Nyt vasemmiston ehdokaslistalla oli paljon uusia nimiä ja pois jäi porukkaa, joka oli edellisellä kerralla kerännyt hyvin ääniä. Lohikoski palasi toukokuun alussa aiempaan työhönsä ajamaan vuokra-asujien etua. – Seuraan, mitä on tarjolla, mutta vasemmistoliiton entisenä kansanedustajana ei ole välttämättä helppo löytää töitä. ”Puhelinsoipaljon. Vaalikentillä oli samankaltainen tunnelma kuin 2015, jolloin hävisimme. Nyt Keravalta ei saatu kansanedustajaa. Häviöön pystyy varautumaan Lohikoski olisi halunnut jatkaa eduskunnassa – totta kai! – ja teki ison kampanjan uusiakseen paikkansa. Vasemmistoliitonkin ympärillä pörrättiin. Ne sitten pärjäsivätkin tosi hyvin Uudellamaalla. – Olin nykyisessä työssäni yhdeksän vuotta jo ennen kansanedustajuutta. Ei yhtä hyvä tunnelma kuin 2019. Mutta toisin kävi
Sekä Aalto että Lehtonen valittiin tehtäviinsä yksimielisesti ilman vastaehdokkaita. Valintansa jälkeen Turja Lehtonen kertoo KU:lle, että hänellä päällimmäisenä tunteena on ehdottomasti ylpeys liittokokousporukasta. Teksti Toivo haimi Kuvat TeollisuusliiTTo/Jyrki luukkonen Aalto ja Lehtonen jatkoon Tampereella Teollisuusliiton 442 kokousedustajaa valitsivat liiton puheenjohtajaksi demaritaustaisen Riku Aallon, joka on toiminut liiton puheenjohtajana liiton perustamisesta eli vuodesta 2017 asti. Äänestysprosentti liittokokousvaaleissa oli 43,2. Keskustan ja sitoutumattomien vaaliliiton ehdok kaat saivat 0,1 prosenttia annetuista äänistä. Viiden vuoden välein järjestettävä liittokokous on liiton ylin päättävä elin, ja siinä valtaa käyttävät Teollisuusliiton yli 200 000 jäsenen valitsemat 442 kokousedustajaa.. TeollisuusliiTon liiTTokokous keräsi toukokuun lopulla satoja liittokokousedustajia, liiton yhteistyökumppaneita, kokouksen seuraajia ja tiedotusvälineiden edustajia Tampereelle. Aikaisemmin Lehtonen on työskennellyt Metallityöväen liitossa liittosihteerinä ja järjestösihteerinä. 3 2 TeollisuusliiTTo yhTenäisenä seuraavalle kaudelle Suomen suurimman ammattiliiton, yli 200 000 jäsenen Teollisuusliiton, liitto kokous kokoontui toukokuun lopussa Tampereella. Yhteistyön Tekijät sai annetuista äänistä 64,2 prosenttia ja Teollisuuden Vaikuttajat 35,1 prosenttia. Teollisuusliitto valitsi varapuheenjohtajakseen seuraavalle viisivuotiskaudelle Turja Lehtosen, joka toimii myös Teollisuuden Vaikuttajien ryhmän vetäjänä. 52-vuotias Lehtonen on toiminut liiton 1. Liittokokousedustajat valittiin keväällä liittovaaleissa, joissa suurimmiksi ryhmiksi rynnistivät sosiaalidemokraattien ja sitoutumattomien Yhteistyön Tekijät -vaaliliitto sekä vasemmiston ja sitoutumattomien Teollisuuden Vaikuttajat. Sitä ennen Aalto oli Metallityöväen liiton puheenjohtaja 2008–17. varapuheenjohtajana vuodesta 2017. Hän on koulutukseltaan ilmastointiasentaja ja työskenteli ennen Metalliliittoon siirtymistään muun muassa särmääjänä Valmetin Pansion tehtaalla Turussa
Sekä Riku Aalto että Turja Lehtonen painottavat KU:n haastattelussa, että Teollisuusliiton tärkein tehtävä on olla paras turva ja edunvalvoja jäsenilleen. Hänen mukaansa kuluneella viisivuotiskaudella Teollisuusliitto on tehnyt oikeita liikkeitä ja keskittynyt oikeisiin asioihin. Puhumattakaan sitten maataloussektorista. 3 4 sa tilanteissa. Myös varapuheenjohtaja Lehtonen painotti omassa puheenvuorossaan sitä, että Teollisuusliitto on Suomen suurin ammattiliitto, joka ei pääse kokoaan karkuun. Se taas auttaa meitä siinä, mikä on meidän pääjuttumme: olla jäsentemme edunvalvoja. – Totta kai ollaan menty välillä myös rimaa hipoen, Lehtonen sanoo. – Meillä on esimerkiksi öljyja petrokemia-ala, jolla palkkakustannusten osuus on pientä. Varapuheenjohtajan mukaan Teollisuusliitolla ei ole puuta, tolppaa eikä taloa, jonka taakse liitto voisi mennä piiloon ja huutaa, että ”tämä ei käy meille”. Sitten meillä on elektroniikkaa, vaateteollisuutta ja erilaista alihankintateollisuutta, jossa maksuvalmiutta on paljon vähemmän. Turja Lehtonen korostaa kuitenkin vielä, että Teollisuusliiton on oltava näkyvä yhteiskunnallinen vaikuttaja ja erityisesti vastuullinen neuvottelukumppani, joka hakee kompromisseja, vaikka siitä tulisi välillä kitkerääkin palautetta kentältä. – Minä väitän, että sillä, että olemme vastuullisia neuvottelijoita, on sellainenkin merkitys, että kun oikeasti sanomme jotenkin, niin meitä myös kuunnellaan. – Minä jos joku tiedän, että jos yrittää mennä piiloon puun taakse, silti näkyy paljon. Oikealla asialla, välillä rimaa hipoen Vaikka puheenvuoroja on ollut monenlaisia, on Turja Lehtosen tulkinnan mukaan liittokokousväen pääviesti se, että Teollisuusliitto on ollut oikealla asialla. – Tämä maailma ja Suomi erityisesti on siinä mallissa, että kun meitä haastetaan, meidän pitää olla haasteessa mukana. Teollisuusliitto vastaa haasteeseen Tampere-talon puhujanpöntössä pitämässään kiitospuheessa Turja Lehtonen muisteli sitä, että saViiden vuoden välein järjestettävä liittokokous on Teollisuusliiton ylin päättävä elin.. Liittokokouksen keskusteluissa toistui monta kertaa se, että Teollisuusliitto on jäsenmäärältään Suomen suurin ammattiliitto. Ja se on paljon laajempaa kuin ehkä ajatellaan. Sama koskee Teollisuusliittoa, Lehtonen murjaisi kiitospuheessaan
Teollisuusliiton puheenjohtajat sanovat KU:lle, että jaksaminen on suomalaisen työelämän suuri tulevaisuuden haaste. Turja Lehtosen mukaan on laajasti tiedossa, että ainoa oikea ratkaisu työvoimapulaan on työperäinen maahanmuutto. – Meitä haastaa yhteiskunta, meitä haastavat työnantajat ennennäkemättömällä tavalla. Turja Lehtonen sanoo, että parannukset duunareiden jaksamiseen vaatisivat perinteisen duunari työn arvostuksen nostamisen korkeammalle yhteiskunnallisessa keskustelussa. Siksi myös Teollisuusliiton on valmistauduttava liittona siihen, että ulkomailta Suomeen tulevien ihmisten työehdoista ja -oloista huolehditaan asianmukaisella tavalla ja heidän oikeuksiaan valvotaan. – Siihen tarvitaan sekä meitä että työnantajia, mutta myös tulevaa hallitusta. Eikä kyse ole vain valkokaulustyössä jaksamisesta ja loppuun palamisesta, vaan ilmiö koskee mitä suurimmassa määrin myös perinteistä teollisuustyötä, sitä paljon puhuttua duunarityötä. – Liittokokousvaaleissa toisia kehuttiin, ja toisia vähän vähemmän. 3 5 peleita kalisteltiin, kun liittokokousvaaleihin ja ehdokas asetteluun lähdettiin. n ”Tottakaiollaan mentyvälillämyös rimaahipoen.” Liittokokouksessa valtaa käyttävät yli 200 000 jäsenen valitsemat 442 kokousedustajaa.. Niihin taisteluihin käydessämme meidän on oltava yksi joukkue, yksi porukka, jolla mennään eteenpäin ja viedään asioita maaliin. Tosiasia on kuitenkin se, että tulemme vuoteen 2030 mennessä tarvitsemaan tässä maassa noin 60 000 uutta käsi paria. Tällä hetkellä tilanne on se, että toisen asteen ammatilliseen koulutukseen väki ei yksinkertaisesti hae. – Liittokokouspuheenvuoroissa käytettiin esimerkkinä sitä, että kun tekee viikkotolkulla yötyötä, on sillä valtavasti erilaisia vaikutuksia terveyteen ja jaksamiseen, Riku Aalto sanoo. Kun täältä poistutaan, on tärkeää, että täältä poistuu yksi Teollisuusliiton joukkue, Lehtonen painotti liittokokousväelle. Aallon mukaan ay-liikkeellä on paljon annettavaa siihen, että suomalaiset pystyvät ensinnäkin tekemään työnsä terveinä ja pääsemään terveinä myös työstään eläkkeelle
Istanbulista Vaniin on osapuilleen yhtä pitkä matka kuin Helsingistä Utsjoelle. Pyynnön esitti Turkin viranomaisten sortotoimien kohteeksi joutunut HDP-puolue. Mai Kivelä ja Veronika Honkasalo lähtivät, niin teki myös KU. Liitot on presidentti Recep Tayyip Erdo?anin hallinnon toimesta ajettu ahtaalle – sortotoimet kiihtyivät vuoden 2016 vallankaappausyrityksen jälkeen. Niiden merkitys tulee paikallisten puheista selväksi, nyt tai ei koskaan. Vanin keskustassa sijaitsevassa toimistossa on paikalla parikymmentä ay-aktiivia, heitä on tapaamassa kymmenkunta eurooppalaista toimijaa, jotka ovat lähteneet epävirallisiksi tarkkailijoiksi. Tarkkailun kohteena ovat sunnuntaina järjestettävät parlamenttija presidentinvaalit. Lentokentältä taksi vie suoraan tapaamiseen, jossa paikalliset ammattiyhdistysaktiivit kertovat tilanteesta kurdialueilla. 3 6 Vasemmisto tarkkaili turkin Vaaleja AikAtAulu on tiukka. Heidän joukossaan istuvat vasemmistoliiton kansanedustajat Veronika Honkasalo ja Mai Kivelä. Lento Istanbulista Itä-Turkissa sijaitsevaan Vaniin laskeutuu lauantaina aamupäivällä. Teksti ja Kuvat jussi Virkkunen YSP-puolueen kampanjatilaisuus Vanin keskustassa veti puoleensa runsaasti osallistujia.. Yksi ay-toimija sanoo, että panoksena ovat Vasemmistoliitto sai pyynnön lähettää epävirallisia vaalitarkkailijoita Turkin kurdialueelle
Tämä siksi, että HDP:tä uhkaa kokonaan kieltäminen. Talous on kuitenkin syy, miksi Erdo?an voi kaatua. Äänestyspaikat ovat auenneet varhain. Erdo?an on jakanut avokätisesti rahaa, jolla on ostettu etenkin köyhempien ihmisten tuki. Erdo?anin päähaastaja on keskustavasemmistolaiseksi määritelty Kemal K?l?çdaro?lu, jonka taakse myös HDP on ryhmittynyt. istuu pitkää vankeustuomiota vankilassa. Nyt hänen jatkonsa on uhattuna, ja siksi moni Vanissakin pitää hetkeä niin tärkeänä. Sittemmin pääministerin virka on lakkautettu, ja Turkista on tehty presidenttivetoinen maa. Ihmiset ovat lähteneet vilkkaasti äänestämään, kuten koko Turkissa odotetaan käyvän. Ruumiintarkastukset tehdään myös lapsille, joita kampanjatilaisuudessa on hyvin paljon. Vanissa kuulee, kuinka ihmisillä on vielä toivoa ja voimia, mutta jos vaaleissa käy nyt huonosti, voi tilanne olla eri. – Pidämme hyvin tärkeänä sitä, kuinka vahvasti Vanissa kurditaustaiset toimijat nostivat esille, että nämä vaalit ovat keskeiset myös naisten aseman ja sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta, Honkasalo sanoo. Vanissa ei välttämättä näy paljon poliiseja, mutta se ei tarkoita, etteikö sortoa olisi. Onko tämä se hetki, kun luisutaan kokonaan pois demokratian tieltä, Kivelä tiivistää. Turkki on väestöltään nuori maa, ja sen huomaa kaduilla. Vaaleissa ei tarvitse huijata, jos sortotoimet ovat niiden välillä kovia. Lauantai on myös viimeinen kampanjointipäivä, ja se näkyy Vanin kaduilla. Vaaleilla valittu pormestari on korvattu Erdo?anille kuuliaisella virkamiehellä, kuten on tehty muuallakin Itä-Turkissa. Tämä siksi, että laki esti Erdo?anin jatkamisen pääministerinä. 2018 puolueen presidenttiehdokkaana ollut Selahattin Demirta. Ne sulkeutuvat kaikkialla Turkissa viideltä iltapäivällä. Erdo?an nousi ensimmäisen kerran Turkin johtoon vuonna 2003. Valta on keskittynyt Erdo?anin käsiin, ja Turkin demokratiaa on rapautettu pala palalta. Turkkia koettelee todella kova inflaatio, jota maan keskuspankki on toimillaan kiihdyttänyt. Delegaatioiden jäsenillä ei ole virallista tarkkailijastatusta, mutta idea on toimia Turkin lakien mukaan. Täällä Erdo?ania ei tueta. 20 vuotta Vuoden 2023 presidentinvaaleissa Erdo?an hakee kolmatta viisivuotiskautta. He haluavat eroon Erdo?anista, jonka johtamassa maassa he ovat koko elämänsä eläneet. Honkasalo ja Kivelä paitsi poseeraavat lukuisiin valokuviin he myös tanssivat paikallisten kanssa. Opettajien liiton edustaja kertoo, kuinka poliittinen osallistuminen HDP:ssä on vienyt ihmisiltä työpaikkoja. Kivelä ja Honkasalo laitetaan samaan delegaatioon. Ihmiset todella haluavat käyttää äänioikeuttaan. Kukaan ei voi estää äänestyspaikkojen lähelle menemistä ja ihmisille puhumista. Ensimmäinen äänestyspaikka, jonne Kivelän ja Honkasalon delegaatio saapuu, sijaitsee jonkin matkan päässä Vanista. Toki Turkin vaaleja on seuraamassa suuri määrä virallisia tarkkailijoita esimerkiksi Etyjin kautta. Syy toimiin on Erdo?an, joka on vaatinut keskus. Çiçekli on opposition kylä. Vastaavia delegaatiota on eri puolilla kurdialueita, ja ne koostuvat eurooppalaisista vasemmistolaisista. Pääkatu on koristeltu Ye?il Sol Parti -puolueen lipuilla. Lapsia ja nuoria on joka puolella paljon. Turkin viranomaisten mukaan HDP:lla on yhteyksiä kurdien sissijärjestö PKK:hen, joka on taistellut Turkin hallintoa vastaan vuosikymmenten ajan. Äänestyspaikoille on myös epävirallisten tarkkailijoiden määrä lähteä, juuri sitä HDP on heiltä toivonut. Vanin kaupungissa asuu yli 500 000 ihmistä, mutta nyt ollaan Çiçeklin kylässä, ja äänestyspaikalla on vilskettä. Samaan aikaan hänen tukijansa ovat saaneet merkittäviä etuja järjestelmältä. Tärkeintä on kaataa Erdo?an, ja siihen K?l?çdaro?lulla on paras mahdollisuus. Hän toimi ensimmäiset kymmenen vuotta pääministerinä, minkä jälkeen nousi presidentiksi. Honkasalo tiivistää, että itse vaaleihin luotetaan, mutta merkittävää on, mitä niitä ennen ja jälkeen tapahtuu. Siksi nyt järjestettäviä vaaleja pidetään niin merkittävinä. Mutta mitä sen jälkeen tapahtuu, huolestuttaa. Ei kaikkia ihmisiä tarvitse heittää vankilaan, riittää kun vie heiltä työpaikat. Kaikki tarkkailijat eivät tosin ole turkkilaisille kelvanneet – ainakin kahdelta vasemmistotaustaiselta tarkkailijalta evättiin pääsy maahan. Pääpäivä Sunnuntai on pääpäivä. Ennen kuin alueelle pääsee pitää kulkea kahden tarkastuspisteen läpi. – Täällä viesti on ollut se, että nyt on kaikki tai ei mitään pelissä. YSP järjestää lauantaina Vanissa viimeisen kampanjatilaisuuden, jota poliisi vartioi tiukasti. Äänestysaktiivisuus on lopulta lähellä 90 prosenttia, jollaisesta esimerkiksi Suomen kaltaisessa täysin vapaassa yhteiskunnassa voidaan vain uneksia. 3 7 myös sukupuolten tasa-arvo ja naisten oikeudet. Kaksi 18-vuotiaista nuorta naista sanovat pääsevänsä ensimmäistä kertaa äänestämään – viesti on selvä. Ilmassa on optimismia, ja länsimaalaisten tarkkailijoiden läsnäolo huomioidaan lämpimästi. YSP on lyhenne vihreästä vasemmistosta, jonka riveissä vasemmistolaisen HDP:n ehdokkaat ovat. Kukaan ei epäile, että ääntenlaskussa huijataan
Samoin Turkkia ravistellut maanjäristys, jossa kuoli kymmeniä tuhansia ihmisiä, nostatti kiukkua hallintoa kohtaan. K?l?çdaro?lu on luvannut palauttaa demokratian Turkkiin, mutta kurdien silmissä hän edustaa silti sortajaa. Parempi sekin kuin ei mitään. Yhden huoneen nurkassa on televisio, jossa pyörii kurdien tv-kanava. Lähetystä tehdään Belgiasta, mikä selittää myös jo kauan vankilassa istuneen PKK:n johtajan Abdullah Öcalanin kuvien näkymisen lähetyksessä. Erilaisia lukuja illan aikana pyörii todella paljon, ja ne ovat myös hyvin ristiriitaisia toisiinsa nähden. Televisiolähetyksessä pyörivät tulosluvut pohjautuvat äänestyspaikoilla olevien HDP:n valvojien ilmoittamiin lukuihin. Yksi selittävä tekijä on uskonto. Oppositioehdokasta ei varsinaisesti kannateta. – Sotilaat ovat myös täältä kotoisin, ja he haluavat myös päästä Erdo?anista eroon, yhdellä äänestyspaikalla sanotaan. – Jos Kemal ei voita, muutan Islantiin! Eri puolilta Eurooppaa tarkkailijoita tuli kaikkiaan 175, heidän joukossaan olivat myös Veronika Honkasalo ja Mai Kivelä. Vaalivalvojaiset Äänestyspaikat menevät Turkissa kiinni viideltä. Tätä aluetta kuvattiin myös 50–50-paikaksi eli Erdo?anin tukijoita oli siellä myös paljon. Jälleen ihmiset painottavat, että luottavat ääntenlaskuun. 3 8 pankkia laskemaan korkoja, vaikka inflaatio on kovaa. Myöhemmin selviää, että kyse oli varotoimesta. Sama viesti Kahdella seuraavalla äänestyspaikalla toistuu sama viesti kuin Çiçeklissä. Onkin hyvä huomata, että myös kurdien joukossa on Erdo?ania tukevia. Sitten tilanne muuttuu, ja delegaation jäseniä pyydetään siirtymään nopeasti autoon. Tunnelma on rauhallinen. Jotta tilanne ei pahenisi, päättää delegaatio siirtyä eteenpäin. Kuva on otettu HDP:n Vanin päämajan edustalla.. Turkista tehtiin nyky-Turkin luojan Kemal Atatürkin toimesta hyvin sekulaari eli maallinen yhteiskunta, mutta Erdo?an on tuonut islamin vahvemmin osaksi yhteiskuntaa. Se on tuonut myös äänestäjiltä tukea. – Äänestin pientä fasistia, koska haluan eroon isosta fasistista, sanoo yksi. Se on entisestään kiihdyttänyt inflaatiota ja ajanut ihmisiä vaikeuksiin. Näillä muutamalla kukaan ei kuitenkaan pidä edes sotilaita uhkaavana. Tunnelma vaalivalvojaisissa pysyy rauhallisena, yhdessä vaiheessa kuuluu iloisia huudahduksia, kun alkaa olla selvää, että edessä toinen kierros. HDP:ta kannattavilla kurdeilla on presidentinvaaleissa ollut vaikea valinta. Äänestäminen sujuu ongelmitta, ja ihmiset odottavat pääsevänsä eroon Erdo?anista. Edessä on jännittävä ilta, jota seurataan Vanin kaupungissa HDP-puolueen päämajassa. Honkasalon ja Kivelän delegaatiota ei häiritä millään tavoin, mutta muilta epävirallisilta tarkkailijoilta tulee viestejä, joissa heidän liikkumistaan on vaikeutettu ja häiritty. Toki on painotettava, että tässä mainitut havainnot perustuvat vain muutamaan äänestyspaikkaan, joita isossa maassa on paljon, noin 200 000. Rahat eivät menneet maanjäristyksen kestävien talojen rakentamiseen, ne menivät harvojen ja valittujen taskuun. HDP:llä on omat toimijansa äänestyspaikoille varmistamassa, että huijaamista ei tapahdu. Yksi vaalitoimitsija oli ihmetellyt, miksi äänestyspaikalla on eurooppalaisia. Neljännellä äänestyspaikalla kaikki sujuu aluksi hyvin, ja HDP-taustainen vaalitoimitsija kertoo kaiken sujuvan oikein hyvin. Siellä myös moskeija oli erittäin hyväkuntoinen
Paskiainen voitti taas, kuului paljon puhuva kommentti. Vanin kaduilla on vilkasta ja rauhallista. Sanoman voisi tiivistää, että pulinat pois. Se näkyy hyvin kaupunkiin. Tunnelma äänestyspaikoilla oli rauhallinen. Kyllä se silti ainakin jossain määrin toimii. Hallinto on tehnyt selväksi, kuka käskee. Tulos on odotettua huonompi, parlamenttivaaleissa YSP menestyi myös heikommin. Kaikista suunnista levitetään disinformaatiota, mutta huijauksista raportoidaan eri puolilta. Lähellä olevan kukkulan päällä olevalle kalliolle on kaiverrettu nationalistien lausahdus: Olen onnellinen, että tänäänkin voin kutsua itseäni turkkilaiseksi. Virkavalta liikkuu vahvasti panssaroiduilla ajoneuvoilla. Sitten hän näyttää kuvaa kaksivuotiaasta lapsestaan, jonka tulevaisuudesta näissä vaaleissa oli kyse. Van sijaitsee Van-järven rannalla laaksossa, jota ympäröivät vuoret. Näkymä yhdeltä äänestyspaikalta. Maisemat ovat suomalaisen silmään huimaavan kauniit. Tosin pari päivää vaalien jälkeen alkaa liikkua tietoa, että vaaleissa olisi sittenkin ollut laajamittaisempaa huijausta. Kaikki painottavat, että hallituksen manipulaatio vaikuttaa tulosseurantaan. Erdo?an sai äänistä yli 49 prosenttia. Epäselvä tulos ei ole nostattanut protesteja, eikä sellaisista ole raportoitu juuri muualtakaan Turkista. Opposition rivit ovat hajanaiset. HDP maksoi eurooppalaisten delegaattien, myös KU:n päätoimittajan, majoituksen kahdelta yötä. HDP:n edustaja kertoo delegaateille, että tulos on mikä on. Lennot kukin maksoi itse. Yksi paikallinen tiivisti tunnot varhain maanantaina selvin sanoin. Sisustussuunnittelijana työskentelevä mies kertoo maanantaina Vanissa, että hän tulee menettämään työnsä. Äänestystulosta seurataan HDP-puolueen päämajassa.. Virallinen vahvistus toisesta presidentinvaalien toisesta kierroksesta tulee myöhemmin maanantaina. Illan jälkeen Maanantai. Kaikki tietävät, että tällaista manipulaatiota tehdään. Virheitä on tehty. Illalla Vanin kaduilla alkaa näkyä enemmän poliiseja ja sotilaita. Tällaisia viestejä on kaikkialla Turkissa, mutta Itä-Turkin kurdialueilla ne ovat hyvin alleviivaavia. Aurinko paistaa puolipilviseltä taivaalta. 3 9 Yhdessä huoneessa seurataan tuloslaskentaa eri sivustojen kautta. Toivoa – sitä hänellä ei juuri ole. Ja näyttää siltä, että käskee jatkossakin. Hallinto ei varsinaisesti väärennä tulosta, mutta se hidastaa Erdo?anille epäsuotuisten äänestyspaikkojen tulosten julkistamisen. Selvää on, että Erdo?anin mahdollisuudet kolmannelle presidenttikaudelle ovat hyvät. – Se on ohi. Syynä on poliittinen aktiivisuus HDP:ssä. n Istuva presidentti Recep Tayyip Erdo?an keräsi noin 52 prosenttia äänistä vaalien toisella kierroksella 28. Mies pohtii, että ainoa vaihtoehto on muuttaa ulkomaille, Eurooppaan. toukokuuta, ja voitti näin kolmannen viisivuotiskauden virassa. KU:n päätoimittaja oli osa epävirallista tarkkailijadelegaatiota Vanissa
Sananvapauden rajoittaja DeSantis käy sotaa ”tiedostamista” (woke) vastaan. Toukokuun puolivälissä DeSantis järjesti evankelikaalisessa koulussa Tampassa seremonian, jossa hän riemuitsevan väkijoukon edessä allekirjoitti joukon lakeja. Homoseksuaalit tähtäimessä DeSantisin tyylin konservatiivisuus puhuu sananvapaudesta, mutta on jyrkästi rajoittamassa sitä. DeSantis mainostaa läpi ajamiaan, konservatiiveja miellyttäviä lakeja. DeSantis on henkilönä toisenlainen kuin Trump, mutta poliittisesti hän ratsastaa samoilla kulttuurisotien linjoilla. Disney on osavaltion toiseksi suurin työllistäjä, joten tällä kulttuurisodalla on riskinsä. DeSantisin valttina on menestys Floridassa. Samassa lakinipussa määrättiin rajoitukset, jotka käytännössä lopettavat Pride-kulkueet Floridassa. Jos opiskelijat ovat kiinnostuneita tällaisesta, he saavat luvan mennä muualle. Arvostettu tiedelehti Scientific American tiivisti pääkirjoituksessaan toukokuussa näin: DeSantis ”on käyttänyt kuvernöörin valtaa rajoittaakseen oikeutta terveydenhoitoon ja koulutukseen, edistäen suvaitsematonta ja haitallista ohjelmaa”. DeSantisin mukaan puheet kirjojen kieltämisestä ovat uutisankka, ja ”sukupuoli-ideologian” kaltaiset ”raskaasti politisoidut asiat” koskevat vain pienryhmiä. Opiskelijat julkisissa kouluissa eivät enää saa valita, käytetäänkö heistä maskuliinista vai femi. Arvostelijoille ne ovat varoitusmerkki siitä, mitä valtakunnallisesti olisi tarjolla. Hän uusi paikkansa viime marraskuun vaaleissa ylivoimaisella voitolla, ja samalla republikaanien enemmistö osavaltion kongressissa vahvistui entisestään. toukokuuta tavoittelevansa republikaanien presidenttiehdokkuutta. Yksittäisissä koulupiireissä on poistettu Toni Morrisonin ja Margaret Atwoodin kirjoja. 4 Mikki Hiiren viHaMies Haluaa presidentiksi Ron DeSantisin teot Floridan kuvernöörinä ovat konservatiiveille riemun aihe, muille ennakkovaroitus. Jo pari vuotta sitten DeSantis sai kiellettyä kriittisen rotuteorian opettamisen (joka tosin ei Floridan opetusohjelmaan kuulunutkaan). Oikeutta käytti hyväkseen nainen, joka Miami-Daden piirikunnassa vaatii poistettavaksi Joe Bidenin virkaanastujaisissa esitetyn Amanda Gormanin runon. Viime vuonna hyväksyttiin ”Don’t Say Gay” -laki, joka kieltää puhumasta seksuaalisesta identiteetistä kouluissa. Ja yhtä lailla se puhuu vapaudesta, mutta samalla on tunkeutumassa yhä pikkutarkemmin ihmisten perusoikeuksiin. Heinäkuussa Floridassa astuu voimaan laki, jonka mukaan lääkäri voi ”uskonnollisilla, eettisillä tai moraalisilla” perusteilla kieltäytyä hoitamasta potilasta, jota arvelee homoseksuaaliksi. Jos transaikuinen haluaa korjata sukupuolensa, hänen on saatava kirjallinen lupa kuvernöörin nimittämältä lautakunnalta. Tämä johti kiistaan, jonka vuoksi DeSantisia on kutsuttu Mikki Hiiren vihamieheksi. Lain kainosti verhottu pyrkimys on kieltää rotu sorrosta puhuminen, jotta valkoisille ei tulisi paha mieli. Teksti arto Huovinen Kuva leHtikuva/GiorGio viera Floridan kuvernööri Ron DeSantis ilmoitti 24. Hän allekirjoitti viime vuonna lain, joka rajoittaa kouluissa sallittuja kirjoja. Floridan korkeakouluissa ei saa enää opettaa ”eripuraa aiheuttavia” käsitteitä kuten moninaisuus, tasa-arvo ja inkluusio. Sairaaloiden on kuitenkin otettava hätätapauksissa vastaan homojakin, koska liittovaltion laki vaatii niin. Kuka tahansa osavaltion asukas voi vaatia poistoja. Yksi laeista antaa osavaltiolle oikeuden ottaa huostaan translapsi, jos tälle aiotaan antaa sukupuolta korjaavaa tai puberteettia viivästyttävää hoitoa. Disney-yhtiö vastusti lakia, ja DeSantis kosti poistamalla Floridassa sijaitsevan Disney Worldin hallinnollisen erityisaseman. Hän tosin luuli sitä Oprah Winfreyn kirjoittamaksi. Häntä pidetään Donald Trumpin ainoana varteenotettavana haastajana
Hän on aiemminkin väittänyt puhetta ilmaston lämpenemisestä ”vasemmistoroskaksi”. 4 1 Perhearvot ovat Ron DeSantisilla luonnollisesti kunniassa. Kampanja-avauksessaan toukokuussa DeSantis ilmoitti vastustavansa ”sään politisoimista”. niinistä persoonapronominia. Tällä hetkellä DeSantis on gallupeissa selvästi Trumpia jäljessä. ”Säätä ei politisoida” Floridassa Republikaanit ovat viime vuosina useissa osavaltioissa jyränneet läpi ideologisia lakeja, jotka on tarkoituksella kirjoitettu niin epämääräisesti, että ne mahdollistavat mielivallan. Paljon toki ehtii vielä tapahtua. Hän puhuu paljon enemmän identiteettipolitiikasta kuin taloudesta, mutta on esimerkiksi laskenut Floridan yhtiöveron 5,5 prosenttiin. Harva uskoi kahdeksan vuotta sitten, että puolitoista vuotta myöhemmin Donald Trumpista tulee Yhdysvaltain presidentti. DeSantis on helpottanut kuolemantuomioiden langettamista. Äitiyskuolleisuus onkin Floridassa jo kasvussa. Populistista eliitin arvostelua DeSantisille ilmastokriisissä on kyse siitä, että yhtiöt pyrkivät ”pakkosyöttämään amerikkalaisille ideologista agendaansa”. Heinäkuussa astuu Floridassa voimaan laki, jolla käsiaseen kantaminen piilossa sallitaan eikä kantajalta vaadita lupia tai ampumaharjoittelua. Viime vuonna DeSantis määräsi, että osavaltion eläkerahastojen on tavoiteltava vain korkeinta tuottoa, eivätkä ne saa ottaa huomioon ympäristöä, sosiaalipolitiikkaa tai hyvää hallintoa. Molemmat ovat Joe Bidenin kanssa suunnilleen tasoissa. Mutta jos Trump jostain syystä joutuu syrjään, on DeSantis republikaanien todennäköinen ehdokas. Ja jos transihminen menee ”väärään” pukuhuoneeseen eikä suostu poistumaan, seurauksena voi olla jopa vuosi vankeutta. Kuvassa perhe vaalivalvojaisissa viime marraskuussa, jolloin DeSantis otti murskavoitolla jatkokauden Floridan kuvernöörinä. Kaksi vuotta sitten DeSantis allekirjoitti lain, joka kieltää Floridan kaupunkeja kieltämästä fossiilisten polttoaineiden käytön tai tavoittelemasta sataprosenttisesti uusiutuvaa energiaa. Florida kuuluu joka saralla jyrkimpään joukkoon. n. Trumpin tavoin DeSantis – miljoonatukia yhtiöiltä saava, Yalessa ja Harvardissa koulutettu juristi – esittää populistisesti edustavansa kansaa eliittiä vastaan. Koronapandemian aikana DeSantis nimitti rokotuksia vastustavan ja uskomushoitoja kannattavan miehen Floridan korkeimmaksi lääkintäviranomaiseksi. DeSantis kielsi yrityksiä tai kouluja vaatimasta rokotuksia ja rankaisi paikallishallintoja, jotka määräsivät rokotuksia. Abortti on nyt kielletty kuudennen raskausviikon jälkeen
Sopimuksen mukaan jengipomot saivat hankkia vankilaan kanansiipiä, pitsaa ja prostituoituja, mikäli murhat vähenevät ja jengien valvomilla alueilla äänestetään parlamentti vaaleissa presidentin puoluetta. El Faro joutui presidentti Bukelen silmätikuksi lehden paljastettua, että presidentin edustajat olivat käyneet neuvotteluja rikollisjengien vankilassa olevien johtajien kanssa. Bukele on ottanut haltuunsa maan tuomioistuimet ja parlamentin, jonne hän marssitti sotilaat pitämään huolen siitä, että kansanedustajat äänestivät oikein, kun parlamentissa käsiteltiin uutta tukipakettia poliisille ja asevoimille. Viime vuonna julistetun poikkeustilan jälkeen maassa on vangittu 68 000 ihmistä syytettynä yhteyksistä maan rikollisjengeihin, jotka aiemmin taistelivat keskenään reviireistään ja vaativat bussinkuljettajilta ja kauppiailta suojelurahaa. dadan kotimaassa El Salvadorissa vallassa on 41-vuotias sometrollaaja ja entinen mainosmies Nayib Bukele tukenaan maan asevoimat ja kymmenet presidentin mielistelyyn keskittyvät suositut YouTube-kanavat. Pidätysaallon ansiosta henkirikosten määrä El Salvadorissa puolittui – sitä ennen maa oli vuosien ajan maailman murhatilastojen kärjessä. Bukelen kumileimasimena toimiva parlamentti hyväksyi lain, jonka mukaan jengirikollisia koskevas. Carlos Dada on arvostetun verkkolehti El Faron perustaja ja kustantaja. Viranomaisten pidätysvimmassa myös tuhansia viattomia ihmisiä on pidätetty ja kidutettu, usein sen vuoksi että he sattuivat asumaan rikollisjengien valvomilla alueilla ja olivat joutuneet maksamaan jengeille suojelurahaa. Lehden nimi tarkoittaa majakkaa. Mainostajia kehotettiin luopumaan lehden tukemisesta. Mutta kun hän pääsee käyntiin, aika loppuu tietysti kesken. Se ei ole mikään ihme, sillä El Salvadorissa, Nicaraguassa, Hondurasissa, Guatemalassa ja Costa Ricassa on kaikissa hiukan erilaiset olot, vaikka paljon yhteistä löytyy maiden historiasta, elinkeinorakenteesta sekä viime vuosina huolestuttavalla tavalla lisääntyneestä autoritaarisuudesta. Dada vieraili Suomessa toukokuussa kansainvälisen lehdistönvapauden päivän tilaisuuden pääpuhujana. 4 2 pintaa syvemmältä Media silMätikkuna keskiaMerikassa Riippumaton media on joutunut ahdinkoon, kun Keski-Amerikan maiden johtajat kahmivat itselleen lisää valtaa. Kostoksi paljastuksesta viranomaiset alkoivat vakoilla El Faron toimittajien puhelimia, ja lehti sai syytteet verovälttelystä ja rahanpesusta. El Faro keskittyy tutkivaan journalismiin ja käsittelee jutuissaan El Salvadorin lisäksi myös naapurimaiden tilannetta. Teksti Peik Johansson Kuva all over Press/CaMilo FreedMan ElsalvadorilainEn toimittaja Carlos Dada on sitä mieltä, että 40 minuuttia on aivan liian pitkä aika hänen alustukselleen Keski-Amerikan maiden poliittisesta tilanteesta ja sananvapausongelmista
El salvadoriN naapurissa Hondurasissa odotukset olivat korkealla vuosi sitten, kun maan johtoon valittiin vasemmistolainen Xiomara Castro, maan ensimmäinen naispuolinen presidentti. Korruptio rehottaa vanhaan malliin, ja ihmisten perusoikeuksia on kavennettu samalla kun viranomaiset ovat hyökänneet rikollisjengejä vastaan. Nicaraguaa johtaa kovalla otteella entinen vallankumousjohtaja Daniel Ortega puolisoineen. Toimitus jatkaa vielä toistaiseksi työskentelyä El Salvadorissa. Muutoin maassa ei ole Carlos Dadan mukaan koettu vielä suuria parannuksia. Hänen edeltäjänsä luovutettiin Yhdysvaltoihin vastaamaan kokaiinikauppaa koskeviin syytteisiin. Tämän vuoden huhtikuussa El Faro sai kiusanteosta tarpeekseen ja siirsi omistuksensa ja taloushallintonsa Costa Ricaan. Costa Ricaa on tavattu pitää jonkinlaisena demokratian ja sananvapauden keitaana muutoin hankalassa Keski-Amerikassa. n El Salvadorin presidentti Nayib Bukele ilmoitti Twitterissä olevansa maailman coolein diktaattori.. Vuonna 2018 poliisit ja sandinistipuolueen iskujoukot surmasivat yli 500 ihmistä, jotka osoittivat mieltä hallitusta vastaan. Guatemalaa puolestaan johtavat yhteistuumin maan oikeistoeliitti, asevoimat ja huumekartellit. 4 3 ta uutisraportoinnista voi saada kymmenen vuoden vankeustuomion. Nicaraguassa sortovalta on vieläkin julmempaa kuin El Salvadorissa. Nyt tilanne on mennyt huonommaksi myös Costa Ricassa. Korruptiota tutkineet syyttäjät ja asianajajat ovat saaneet tuomioita valta-aseman väärinkäytöstä. Kansalaisuuden menettäneiden joukossa oli maan merkittävimpiä kulttuurivaikuttajia ja Ortegan lähitovereita viime vuosituhannen sandinistivallankumouksen ajoilta. 1 600 ihmistä vangittiin ja vietiin salaisiin pidätyskeskuksiin, joissa heitä kidutettiin sähkösokeilla tai vesikidutuksella tunnustuksien tai ilmiantojen saamiseksi. Ainakin 200 000 nicaragualaista on paennut naapurimaahan Costa Ricaan. Tämän vuoden alussa Ortegan hallitus karkotti yli 200 poliittista vankia Yhdysvaltoihin ja poisti kansalaisuuden 94 tunnetulta nicaragualaiselta. Maan suurin riippumaton päivälehti joutui vastikään lopettamaan toimintansa, kun sitä vastaan nostettiin syyte rahanpesusta kostoksi lehden aiem min tekemistä korruptiopaljastuksista. Castro sai johtaakseen yhden maailman pahimmista huumevaltioista. Ortega ja hänen varapresidenttinään toimiva puolisonsa Rosario Murillo kutsuivat mielenosoittajia vallankaappaajiksi ja Yhdysvaltojen rahoittamiksi satanisteiksi. Sanomalehdet ja riippumattomat tv-kanavat on kielletty, samoin järjestöt, jotka työskentelevät ihmisoikeuksien tai demokratian edistämiseksi. Vuosi sitten presidentiksi valittu Rodrigo Chaves on luvannut tuhota maan suurimmat mediat näiden uutisoitua hänen harjoittamastaan jatkuvasta seksuaalisesta häirinnästä aiemmassa työpaikassaan Maailmanpankissa
– Pihapiirin kupeessa, jyrkässä rinteessä, siinä rannan tuntumassa, kasvaa valtava haapa. Sillä on vesoista kasvaneita komeita kavereita ympärillä. Puun kautta voidaan ymmärtää luonnon vuorovaikutussuhteita, koska se on yksi avainlajeista.. Haavan merkitystä elämän ylläpitäjänä ei ole aina oikein ymmärretty, pohtii tietokirjailija Iiris Kalliola. Teksti sampsa hannonen Kuvat mikko suutarinen KesKellä parasta kasvukautta puhkeavat lehdet ja alkaa havina. Muun muassa näistä syistä hyvinkääläinen tieto kirjailija Iiris Kalliola on viehtynyt haapaan. Kalliolan uusin tietokirja Haapa – Ekosysteemin Tietokirjailija Iiris Kalliolan uusimman teoksen tarkoitus on välittää tietoa haavasta. Tätä seuraa syksyn väriloisto ennen kuin puu hiljenee talvehtimaan. 4 4 väärinymmärretty ja värisevä haapa Haavan ääni kuulostaa lepatukselta, ja sen juurakossa kuhisee. Puulaji on hänelle rakas, ja siihen liittyy näkymä, joka kuljettaa vanhempien mökkimaisemiin
Vihattu ja väheksytty haapa Kalliola puhuu haavasta vuolaasti eliöyhteisölleen tärkeänä avainlajina. Tuhannen eliön elämänpuu Kalliola kertoo, että ajatus haapakirjaan lähti toiselta kirjan tekijältä, luontokuvaaja Kai Hypéniltä. Haavasta hyötyy noin tuhat erilaista eliölajia. Torjunta-aine glyfosaatti tunnetaan kauppanimellä Roundup. Suomen metsissä ei vanhoja haapoja ole – ainakaan liikaa. Jo sen latinankielinen nimi (Populus tremula) voidaan mielivaltaisesti kääntää väriseväksi yhteisöksi. IIrIs KallIola 64 vuotta Asuu Hyvinkäällä FilosoFiAn maisteri biologiasta TiedonjulkisTAmisen valtionpalkinto yhdessä Lasse J. Elävän puun kuorimista kutsutaan kaulaukseksi, jolla halutaan estää ravinteiden kulku latvan ja juurten välillä. Haapaan on suhtauduttu menneinä vuosikymmeninä jopa vihamielisesti, mitä on kuvailtu ”haapavihaksi” tai ”haapavainoksi”. Turun yliopiston tutkimuksen mukaan se vähentää kasveille hyödyllisiä mikrobeja, eikä myrkky ole otollinen kimalaisillekaan. Hän kertoo, että sotien jälkeen väheksytyssä asemassa oli myös muita puulajeja, kuten koivu. 4 5 avainlaji (Vastapaino 2023) on helppolukuinen ja kuvapainotteinen perusteos. Jotkin nykyiset metsätalouden käytännöt saavat Kalliolalta varovaista kiitosta. – Aluksi minun piti tehdä vain kuvatekstejä. Luonnonvarakeskuksen mukaan haapojen määrä on ollut Etelä-Suomessa hienoisessa kasvussa, ja sen osuus on noin kolme prosenttia. Aina puulajia ei ole kuitenkaan arvostettu. – Nykyään velvoitetaan jättämään säästöpuita eli oivalletaan haavankin tärkeys kokonaisuuden kannalta. – Ajatellaan vaikka kotiloa. Haapavesakon kautta voi levitä männynversoruosteeksi kutsuttu sienitauti, joka iskee nimensä mukaisesti mäntyyn. Laineen kanssa vuonna 2011 teoksesta Suomen lasten luontokirja kirjoiTTAnuT useita luontoja ympäristöaiheisia kirjoja ilmAsToisovAnhemmAT ry:n jäsen Toivoo, että lapset ja nuoret saisivat kokea luonnontilaisen metsän. – On monia eliöitä, jotka ovat erikoistuneet elämään juuri vanhoissa haavoissa. Männynversoruostetta torjuttiin muun muassa myrkyllä, glyfosaatilla. Nämä lajit ovat olleet lujilla. Kalliola kertoo, että kalkkipitoisen haavan erikoisuus liittyy sen emäksisyyteen, eli siis siihen, ettei puulaji ole havupuun tavoin hapan. Kalliola sanoo, että arvostus haapaa kohtaan on noussut viime vuosikymmenten kielteisestä suhtautumisesta. Se saa hyödynnettyä haavasta itselleen ravinteita ja kuoren rakennusainetta. Näistä eliölajeista osalla on tarkat elinympäristövaatimukset, eli ne tarvitsevat esimerkiksi tietyn puun eliniän, sen osan tai lahoamisvaiheen hyötyäkseen haavasta. Näistä tuhannesta eliölajista kaksisataa on täysin riippuvaisia haavasta, joista taas viisikymmentä on uhanalaisia. Tästä hyötyvät ympäröivät eliöt, kun ravinteet eivät liukene niiden ulottumattomiin. Avainlajin kannan romahtaminen voi johtaa suuriin muutoksiin ympäristössä. Sitten havahduimme, että yhden puun kautta voisi kertoa laajemmin puun elinkierrosta ja eliöyhteisön toiminnasta. Kaikkiaan haapoja on Suomen metsien puista alle kaksi prosenttia. Avainlajilla tarkoitetaan keskeisessä asemassa olevaa lajia, joka näyttelee tärkeää roolia eliöyhteisön toiminnan, pysyvyyden tai monimuotoisuuden kannalta. Toisaalta taas yksittäisillä säästöpuilla ei ole merkitystä, koska monet lajit leviävät hyvin lyhyitä matkoja. Kantojen myrkyttämisen lisäksi osa ihmisistä on kääntänyt teräaseensa kohti haavan runkoa ja skalpeerannut puuta estääkseen sen lisääntymisen. Oikein käännettynä se tosin tarkoittaa värisevää poppelia. Sinnikäs puu nimittäin versoo herkästi, ja kun suomalainen villiintyi havupuiden taloudellisista mahdollisuuksista, sai haapa vähempiarvoisena puulajina väistyä. Kirjailija kertoo yhdeksi kirjan tarkoituksista välittää tietoa luonnon vuorovaikutussuhteista. Haapaa kutsutaan elämänpuuksi, eikä suotta
Maaperä ja yleisesti se, mitä ihmisen jalkojen alla tapahtuu, jää edelleen hänen mielestään liian vähälle huomiolle. Haapa ottaa vastaan kesän kuumat henkäykset ja pystyy havinallaan tuulettamaan, haihduttamaan ja viilentymään. – Haapa on eläväinen, reaktioherkkä ja vastaanottavainen. – Sekin, miten elämä maan alla kuhisee, kun haavan juuristo levittäytyy ympäristössään kymmeniä metrejä, hän kertoo. Mitä monimuotoisempi ympäristö on, sitä paremmin se pystyy torjumaan uhkia ja sopeutumaan muutoksessa. Hän pohtii, että nöyryys omaa ympäristöään kohtaan ei olisi ihmiselle pahitteeksi. Kalliolan mielestä maaperästä ja sen merkityksestä tulisi puhua enemmän. – Ihminen voisi oppia ainakin sen, ettemme ymmärrä, miten kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kalliolan mukaan tietämättömyys haavasta on tavallaan ymmärrettävää, koska miten ihminen voisi ymmärtää haavan kauneuden ja merkityksellisyyden, jos ei ole kertaakaan haapaorkesterin äärel le pysähtynyt. 4 6 Siksi Kalliola puhuisi mieluummin säästömetsiköistä kuin säästöpuista. Kalliola kuvailee luonnon monimuotoista elämää ”väreilynä, viestimisenä ja verkostoitumisena”. Hän nostaa yhdeksi esimerkiksi liito-oravan, joka vaatii puustoa tietyin etäisyyksin levittäytyäkseen. Kuvassa käpytikka.. Hän kertoo, että ympäristössä on lukemattomia vuorovaikutussuhteita, joista ei tiedetä. Haapa tuulettaa ja viilentää Kun Kalliola puhuu haavan monimerkityksellisyydestä sitä ympäröiville eliöille, hän palaa usein haavan lehtien tuottamaan ääneen. Tuolloin ei maaperän ominaisuuksista, merkityksestä tai eliöiden välisistä vuorovaikutussuhteista juurikaan tiedetty tai sen koommin edes puhuttu. Kalliola toteaa, että haapa nousee eräänlaiseen avainasemaan epävarmassa tulevaisuudessa. Puu vaikuttaa suotuisasti pienilmastoon ympärillään. Kalkkipitoinen ja emäksinen lehtikarike kompostoituu ja muuttuu hiljalleen meheväksi mullaksi. Kalliola muistelee opiskeluaikojaan Helsingin yliopiston biologian laitoksella. n Kun haapa tiputtaa lehtensä, se luo muhevaa multaa ympäristöönsä. Kun haapa pudottaa syksyllä lehtensä, luo se samalla maaperään kariketta. – Näillä epävarmuuksilla tarkoitan ilmastonmuutosta ja esimerkiksi sen myötä leviäviä kasvitauteja. Yli hehtaarin hakkuuaukoilla oravan liikkuminen muuttuu mahdottomaksi. Rikas maaperä houkuttelee matoja, kuoriaisia ja muita maanalaisia asukkeja. Haavan lehdillä on kuitenkin vaikutus, joka on tärkeämpi kuin sen suoma konsertti ihmiselle. Haapa on emäksinen ja tarjoaa kodin sekä ravintoa monella lajille. Tuulessa kiinteästi pakkautuneiden lehtien havina on kuin hentoa taputusta, mutta Kalliola puhuu äänestä lepahtavana
KU keskusteli professori Teivo Teivaisen kanssa uudesta järjestyksestä.. 4 7 Miltä MaailMa näyttää 03 dialogi Maailmasta on tulossa entistä vaikeammin ennustettava
4 8 Vanhan järjestyksen raunioiden keskellä On ollut oletus, että valtiot määrittävät kansainvälistä politiikkaa, Teivo Teivainen sanoo.
Jos siellä vilahtelee Meksiko, Nigeria, Saudi-Arabia ja Indonesia, niin ne ovat isoja pelureita. Lula on Yhdysvaltain nöyrä myötäilijä, aivan varmasti löytyy myös lausuntoja, jotka tukevat tätäkin tulkintaa. Lula kommentoi maailmanpolitiikkaa vähän kuin futismatsia. Aseiden tulivoimalla mitattuna Yhdysvallat on erityisen vahva. Kommentoinkin viime vuonna, että jos Lula voittaa vaalit, niin lännessä tullaan pettymään siihen, millä tavalla Lula suhtautuu Kiinaan ja Venäjään. Bricsin kasvuun vaikuttaa Ukrainan sota ja myös Lulan tulo presidentiksi Brasiliassa. Näin on jossain määrin käynyt, vaikka asiaa myös liioitellaan. Brasiliahan on äänestänyt Venäjän tuomitsemisen puolesta. Helposti tulee mieliala, että jos venäläiset eivät noudata sääntöjä, miksi meidänkään pitäisi. Se näkyy keskustelussa Ahvenanmaan asemasta. Sieltä tulee vähän löysiä heittoja – tilanteen mukaan rennolla otteella. Sammakoita tulee myös. Ryhmittymisessä tuntuu olevan paljon tunkua Brics-maiden (Brics koostuu Brasiliasta, Venäjästä, Intiasta, Kiinasta ja Etelä-Afrikasta) joukkoon. Teksti Jussi Virkkunen Kuvat Antti YrJönen. Kuinka paljon perää tässä väitteessä on. Jollain toisilla indikaattoreilla murtumia on ollut enemmän esillä. Ei ole olemassa selkeää virallista ilmoittautumislistaa, mutta Etelä-Afrikan ulkoministeri on puhunut 19 maasta. Samaan aikaan Brasilia sanoo, että jos Vladimir Putin tulisi maahan, häkki heilahtaisi heti. (Brasilian ex-presidentti) Jair Bolsonaron kanssa yhteistyötä ei syntynyt, koska Bolsonaro suhtautui Kiinaan niin nihkeästi. Onko se kadonnut, heikentynyt vai vielä olemassa – siitä voi keskustella. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on lisännyt keskustelua siitä, onko syntymässä jako lännen ja sellaisen blokin, johon on pyrkinyt enemmän maita mukaan, välillä. Toisen maailmansodan jälkeen ainakin talouteen liittyvissä asioissa meillä oli aika yksinapainen maailma, jossa Yhdysvallat oli hegemoninen valtio. Ehkä tämä näkyy suomalaisessa keskustelussa vielä enemmän. Brasilia ei ole Venäjän tai Kiinan talutusnuorassa, muttei myöskään osallistu talouspakotteisiin. Onhan siitä puhuttu jo iät ja ajat, joten siinä mielessä asiassa ei ole mitään uutta. Brics ei ole mitenkään yhtenäinen yhteenliittymä, mutta siinä on selkeää siirtymää. 4 9 Maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen, maailma on siirtymässä monien puheiden mukaan kohti uudenlaista blokkien aikakautta. Tässä valossa on mielenkiintoista, jos Lula pumppaa nyt uutta virtaa Bricsiin. Lula on putinisti, siihen varmasti löytyy lausunto. Olemme eläneet 90-luvun historian lopun ja 2000-luvun alun jonkinlaisen tietynlaisten läntisten arvojen leviämiseen luottamisen vallassa. Yhtenä isoimpana kysymyksenä kaikessa on Kiinan voimistuminen. Onko Yhdysvaltain hegemoninen asema murtunut. Jo pitkään ollut merkkejä, että Yhdysvaltain hegemoninen asema maailmanpolitiikassa ja maailmantaloudessa ei ole sitä mitä se oli joskus aiemmin. Yhteenlaskettu osuus erilaisilla mittareilla – talous, väkiosuus – alkaa olla merkittävä. Myös siinä, pitäisikö venäläistaustaista omaisuutta ottaa omistajiltaan pois tavalla, joka Maailmanpolitiikan palasia ollaan kovaa vauhtia rakentamassa uuteen uskoon. Aiempiin muutoksiin verrattuna nyt uutena asioina pelissä ovat ainakin ekologinen kriisi ja tekoälyn nousu. Aika monet voivat löytää mieleisensä Lulan, ja siihen sopivan lausunnon. Kiinan nousu muokkaa vanhaa järjestystä, joka pohjautui Yhdysvaltain hegemonialle. Olemme tästä kanssasi aiemminkin puhuneet, mutta lännessä on puhuttu paljon niin kutsutun sääntöperustaisen järjestyksen tuhoutumisesta. Nyt sitten näyttää, että tulee jotain aivan uutta, mutta eihän moniblokkisuus historiallisesti mitään kovin uutta ole. Mutta eikö voi myös väittää, että länsi ei ole kovin hyvin seurannut näitä sääntöperustaisen maailman sääntöjä. Nähtävissä oli myös jossain mielessä geopoliittista kahden blokin ja kolmannen maailman jakoa. Helposti ajatellaan, että Lula on täysin Venäjän ja Kiinan leirissä. Se korostaa Kiinan nousua, jos miettii valtioiden roolia. Useissa länsimaisissa tiedotusvälineissä Lula nähtiin Brasilian toivona presidentinvaaleissa. Aiemmin se oli mielletty talouskysymyksissä toisiinsa jotenkin kytkeytyvien maiden keinotekoiseksi liitoksi, joka on synnytetty ulkopuolelta. Mitä enemmän Bricsiin tulee maita, sitä selkeämpää on, että kyseessä on Kiina ja Kiinan ystävät. Nyt se on saanut geopoliittista potkua
Monista maailman kolkista katsottuna Ukrainan sota näyttäytyy vain alueellisena konfliktina, johon ei haluta sotkeutua. Jos eurooppalaiset eivät ole tähän meidän asiaamme kiinnittäneet aktiivisesti huomiota, miksi meidän pitäisi tulla johonkin asiaan Euroopassa niin aktiivisesti mukaan. Oletamme, että länsi on rakentanut Kansainvälisen rikostuomioistuimen, joka on asettanut pidätysmääräyksen Putinille. Osalle haluttomuudesta ryhtyä pakotteisiin se lienee pääsyy, ja sitten sille keksitään kaikenlaisia hyviä moraalisia whataboutistisia perusteita. Parlamentit voivat yrittää äänestää uusien sääntöjen puolesta, mutta aiemmin on luotu sääntöjä, jotka on tehty vaikeammin muutettavaksi. G7:ssä on Aasiasta tasan yksi maa eli Japani. Nyt menemme ehkä whataboutismiin, mutta kuinka paljon Yhdysvaltain hyökkäys Irakiin vuonna 2003 on vaikuttanut siihen, että moni maa ei ole halunnut tuomita Venäjän hyökkäystä. Silloin kun G7 perustettiin (vuosi 1975), ei kenellekään tullut juuri mitään muuta maata mieleenkään kuin Japani. Puhutaan säännöistä, jotka on luotu aika merkittäviltä osin tilanteessa, jolloin esimerkiksi G7-järjestössä edustetut maat olivat määräävämmässä asemassa maailman pelisääntöjen luomisessa. Jokuhan voi sitten ajatella, että nyt on hyvä sauma saada vaikka venäläisiä tuotteita edullisemmin. Tässä asetelmassa läntisen sääntöperustaisen maailmanjärjestyksen yhden ydinpilarin – Kansainvälisen rikostuomioistuimen – kohdalla Yhdysvalloissa on säädetty laki, joka mahdollistaa sen, että Yhdysvaltain sotilaat hyökkäisivät toiseen Nato-maahan hakemaan sotilaallisin keinoin pois maahan pidätetyiksi joutuneet yhdysvaltalaiset. Mutta toki kansainvälisissä rahoituslaitoksissa tehdään päätöksiä ihan sääntöjen mukaan. Nyt jos mietittäisiin, mitkä ovat vahvoja toimijoita, ei Japani tulisi kaikille ensimmäisenä mieleen. ”Mikäs maailman napa te kuvittelette olevanne, että teidän pikku konfliktinne kaukaisessa Euroopassa pitäisi meille olla maailman tärkein asia.” ”Aseteknologiaan kytkeytyväntekoälyn potentiaalimurtaaväkivaltakoneistonmonopoli onaikailmeinen.”. Siihen on poikkeuksia. Säännöt on tehty sellaisiksi, että sitä on sääntöjä rikkomatta lähes mahdoton muuttaa. Siellä istuvat edelleen pysyvinä jäseninä Yhdysvallat, Ranska, Britannia, Venäjä ja Kiina. Voittaako Venäjän vastustaminen omaisuudensuojan pyhyyden. Pelisääntöjen luojille niiden noudattaminen ei ole kauhean vaikeata. Se nousi joitakin vuosia sitten Suomessa vähän mantran kaltaiseksi asiaksi, että nyt Suomi ulkopolitiikassa tavoittelee nimenomaan sääntöperustaisuutta. Siinä on jotain samaa, kun luodaan sääntöjä, joilla suojataan investointeja. On perustuslain kaltaisia eli muita sääntöjä vaikeammin muutettavia sääntöjä, joilla asioita voidaan lukita kiinni vähän samalla tavalla kuin YK:n turvaneuvoston järjestelyt. Tämä ehkä kertoo myös, että koko sääntöperustaisuus on aika ongelmallinen termi. Niin. Se on osa ajatusta, miksi nyt pitäisi tuomita tämä Venäjän hyökkäys ja osallistua pakoterintamaan, kun on ollut niin paljon muutakin. Siinä on se sääntöperustaisuus. On siinä joku pointti, että lännessä noudatetaan sääntöjä enemmän. Jossain määrin Yhdysvaltojen voi nähdä toimineen silloin samoin kuin Venäjä nyt. Sääntely on lisääntynyt. Siinä Irakin sota on yksi viittaus. Se on vähän, että mistä säännöistä tykkää. Onko Irakin sota yksinään kauhean iso tekijä. Tämä vain yhtenä esimerkkinä ajattelusta, että olisi sääntöperustaisuus, jota länsi noudattaisi. Kuin jossain muualla. Joku voisi nähdä ongelmia tällaisessa sääntöperustaisuudessa. Joku toinen saattaa viitata Israel–Palestiina-kuvioon, joku saattaa viitata oman lähialueensa konfliktiin esimerkiksi Jemeniin. Jos miettii pelisääntöjä, niin otetaan esimerkiksi Yhdysvallat ja Kansainvälinen rikostuomioistuin ICC. Juuri näin. Sääntöperustaisuus on siinä mielessä tullut isommaksi ja lisääntynyt, jos miettii esimerkiksi sijoittajasuojasääntelyä. Niihin ei ole samalla tavalla kiinnitetty huomiota. Yhtäältä on whataboutistinen juttu, että Yhdysvallat on tehnyt vähän samaa kuin Venäjä tekee nyt ja toisaalta maailmassa on lukemattomia konflikteja, miksi meidän pitäisi nyt kaukaiseen asiaan ottaa kantaa. G7:n kautta voi suoraan hypätä YK:hon ja sen turvallisuusneuvostoon. Ilman muuta. 5 ehkä loukkaa omaisuudensuojan vinkkelistä pelisääntöjä, joiden loukkaamista omaisuudensuojan korostajat ovat perinteisesti pitäneet aina vääränä. Ne suojaavat vaikkapa kansainvälisiä suuryrityksiä, siinä mielessä sääntöperustaisuuden oletus pitää paikkansa
Eli kysymys onkin, että kuka rakentaa parhaillaan satamaa tai vetää asvalttia maan teille. Tekoälyskenaariot voivat tuoda tähän monenlaista ennakoimatonta asiaa. Sitä on vaikea ennustaa, tekoäly voi sekoittaa pakkaa aika tavalla. Joillekin Venäjä voi olla merkittävä esimerkiksi lannoitteiden, ydinenergian tai Wagner-palkka-armeijan kautta, mutta joillekin toisille Venäjä on aika marginaalinen toimija. Se ei miellytä Intiaa. Tässä tulee myös se, miksi Bricsiä ei kannata pitää liian yhtenäisenä. Minusta on selvää, että se on heikkenemässä ja toimijoita on monenlaisia. Neuvostoliittohan tuki monien Afrikan maiden vapautusliikkeitä, jotka taistelivat eurooppalaisia siirtomaita vastaan. Voiko Kiinasta tulla samanlainen toimija kuin Yhdysvallat oli toisen maailmansodan jälkeen tai Britannia oli jossain vaiheessa 1800-lukua. Se mikä näyttäytyy Venäjän miellyttämiseltä, voikin joskus olla Kiinan miellyttämistä. Pidän ilmeisenä, että maailmasta on tulossa aiempaa kaoottisempi ja ennustamattomampi. Kiina rakentaa sitä Pakistanin kautta. Tieteen ja teknologian kehityksessä sattumalla on oma roolinsa. Yksistään Kongon demokraattinen tasavalta on Länsi-Euroopan kokoinen. On ollut oletus, että valtiot määrittävät kansainvälistä politiikkaa. Kiina ei tykkää, jos Venäjä tuomitaan, vaikka Venäjä onkin vähän epärelevantti. Kyllä. Se tekee valtiosta poliittisen toimijan. Toimijoita on enemmän, Yhdysvaltain rooli on vähäisempi ja Kiinan suurempi, mutta ei yhtä suuri kuin Yhdysvalloilla. Osittain, mutta eihän Venäjällä talouslihaksia sillä tavalla ole ja Kiinalla taas on. Maailmanhistoria on täynnä muutoksia maiden ja alueiden voimasuhteissa. Ja se on Kiina, joka vetää, ei Venäjä. Siinä on paljon ennustamatonta. Juuri Kiinan ja Intian jännitteillä Brics on vähemmän yhtenäinen kuin helposti huomataan. Kuinka uudesta asiasta lopulta tässä puhumme. Monien maiden toimissa Venäjän mielistely saattaa olla Kiinan mielistelyä. Kun yritykset vetävät tekoälyn kehitystä, voi olettaa niiden roolin muuttuvan jatkossa entistä merkittävämmäksi myös politiikassa. Tekoälyn teknologisella kehittymisellä voi olla aika isokin vaikutus taloudelliseen tehokkuuteen. Yritysluontoiset toimijat ovat tulleet myös aiempaa poliittisemmiksi toimijoiksi. Intiassa on epäilyksiä ja kritiikkiä Kiinan ”Uusi silkkitie” -hanketta kohtaan muun muassa sen takia. Eihän se itsessään mikään uusi juttu ole, jos nyt rajaamme ajanjakson mielivaltaisesti viimeiseen 500 vuoteen, joiden aikana on ollut valtiotoimijoiden roolin voimistumista. Perinteisesti on ajateltu, että valtioiden vallan yksi keskeinen osa on väkivaltakoneiston legitiimi hallinta. Ei, koska ei mistään maasta enää tule. n Yritysluontoiset toimijat ovat tulleet myös poliittisiksi toimijoiksi, toteaa Teivo Teivainen.. Joka tapauksessa Venäjälle riittää ymmärrystä Afrikasta, ainakin osittain Neuvostoliiton perintönä. 5 1 Afrikka nähdään usein yhtenä monoliittina, vaikka kyseessä on yli 50 maasta koostuva maanosa. Aseteknologiaan kytkeytyvän tekoälyn potentiaali murtaa väkivaltakoneiston monopoli on aika ilmeinen
5 2
Teksti mika PEkkola Kuvat Emma Grönqvist. 5 3 ElämmE sivilisaation raunioissa Ville-Juhani Sutisen uusi kirja sanallistaa ristiriitaista luontosuhdettamme. Kirjailija kehottaa ihmisiä luopumaan maailmanlopun odottamisesta ja tunnustamaan, että elämme jo nyt raunioiden keskellä
– En tarkoita tällä sitä, että kaikkien tulisi ryhtyä aktivisteiksi vaan yksinkertaisesti sitä, että välittäisimme elinympäristöstämme. – Elämme hajonneessa maailmassa. – Ajattelumme on tavallaan jumiutunut: joko ennustamme apokalyptisesti maailmanloppua tai kuvittelemme, että kuljemme kohti jotain utooppista päämäärää. Ihminen voi tehdä puolivahingossa hyviä asioita vaikkapa sopeutumalla kasvissyöntiin. – Ilmastonmuutos ja luontokato levittäytyvät kansallisvaltioiden rajojen yli, eikä niitä voida ratkaista paikallisesti. Esseisti Ralph Waldo Emersonin sanoin: ”Esineet ovat satulassa ja ratsastavat ihmiskunnalla.” – Kaupungistuminen ja modernisaatio ovat vieraannuttaneet ihmisen luonnosta. Sutinen toivookin, että ryhtyisimme tekemään omaehtoisesti asioita, joita pidämme inhimillisinä, sen sijaan, että odottaisimme jonkun muun kertovan meille, mitä meidän tulisi tehdä. Ihminen on rakentanut valtavan yhteiskunnallis-taloudellisen koneiston, joka on tuottanut vaurautta ja hyvinvointia, mutta aiheuttanut samalla suunnatonta tuhoa. Entä jos asia ei olekaan näin. Lukija viedään matkalle Wasalandia-huvipuiston raunioihin, Värmlannin metsäsuomalaisten historiallisille asuinsijoille, Kalifornian voimakkaasti muokattuun Keskuslaaksoon, Alankomaiden rannikon Het Keringhuis -tulvaportille, viidakon nielemille mayakulttuurin pyramidiraunioille, Islannin geotermisille lähteille sekä muihin ekologisen kriisin polttopisteisiin. Sen sijaan, että odottaisimme tuhoa tai tarrautuisimme toivoon tuhon estämisestä, kirjailija kysyy, mitä voisimme nykyisessä tilanteessa tehdä. Entä jos tulevaisuus onkin tympeä ja banaali, ja joudumme vain elämään hajonneessa maailmassa. Vallitseva tilanne pitää hyväksyä Utopistisen luontokuvan ylläpitäminen – puhe autenttisesta ja villistä luonnosta – on edistänyt Sutisen mukaan luonnon suojelemista. Aloittaessani työstämään kirjaani minua kiehtoi kysymys siitä, kuinka sopeudumme hajonneeseen maailmaan ja hyväksymme sen osaksi elämäämme. Teoksen nimessä esiintyvä sana ”käyttöohje” on ironinen kommentti, jolla Sutinen viittaa siihen, ettei hajonneita asioita oikeastaan tulisi käyttää. Rakennamme identiteettiämme kulutusvalinnoillamme, eikä meidän juurikaan edellytetä ajattelevan tekojemme ekologisia seurauksia. Olemme luoneet vankilan, josta nyt kaipaamme takaisin johonkin alkuperäiseen, mutta hallitusti ja turvallisesti. Jokaisella maalla on toki omat ongelmansa, mutta pohjimmiltaan kriisi on globaali ilmiö, ja sen käsitteleminen edellyttää yhteistyötä ja rajat ylittäviä ajattelutapoja, Sutinen sanoo. Sama rajat ylittävä yhteistyö on myös luonut ekologisen kriisin. Sutinen on kirjoittanut aiemminkin raunioituneista paikoista, mutta uudessa kirjassaan hän halusi viedä ajatteluprosessia estetisointia pidemmälle. 5 4 TieTokirjallisuuden Finlandia-palkinnon vuonna 2022 voittanut kirjailija ja suomentaja Ville-Juhani Sutinen ruotii uudessa teoksessaan Hajonneen maailman käyttöohje (Into 2023) umpikujaan ajautunutta ekologista ajatteluamme. – Luonnon suojelemisessa tulisi olla kyse ihmisen oman elinympäristön, itsemme, toistemme sekä luomamme kulttuurin suojelemisesta. Kirjailija katsoo kuitenkin, että luonnonsuojelun tulisi lähteä nykypäivänä liikkeelle vallitsevan tilanteen hyväksymisestä. Meidän ei tarvitse lähteä etsimään moderneja raunioita erikoisista paikoista, sillä rauniot ympäröivät meitä kaikkialla. Koska mitään selkeitä suuntaviivoja ei ole, meidän on itse kokeiltava ja katsottava, mihin tekomme johtavat. Meiltä ei vaadita tätä nykyä luonnon suhteen juuri mitään. Valtava koneisto tuottaa vaurautta ja tuhoa Sutinen käsittelee kirjansa haarautuvissa mutta silti yhtenäisen kokonaisuuden muodostavissa luvuissa merenpinnan nousua, ilmastonmuokkausta, metsäja energiataloutta, sienestystä, lenkkeilyä sekä hedelmöityshoitoja. Samalla ihmiselle on luontaista rakentaa kaupunkeja ja tehtaita sekä muokata luontoa. Sutisen esseistinen ja omakohtainen tyyli paljastaa lukijalle ekologisen kriisin globaalin luonteen rikkaalla ja aistivoimaisella tavalla. Todellinen paluu luontoon voisi olla useimmille ihmisille ahdistava kokemus. Historiaa ei tulisi lukea liian tuomitsevasti Sutinen nostaa esiin lisääntyneen ymmärryksen eläinten hyvinvoinnista esimerkkinä ihmisen ”Tavallaankieltäydymme kohtaamastaekologista tuhoavälittömänä tosiasiana.”. Ihmisen olisi opittava asettamaan itselleen rajoja
– Olemme rakentaneet koneen, joka tuottaa elämää, mutta on samalla vahingollinen. Teoksen nimestä huolimatta Sutinen luonnehtii Hajonneen maailman käyttöohjetta pikemminkin nykyisen luontosuhteemme ”konepiirustukseksi”. Eläimiä on alettu pitää entistä enemmän tuntevina ja kokevina olentoina. – Tavallaan kieltäydymme kohtaamasta ekologista tuhoa välittömänä tosiasiana. Hajonneen maailman käyttöohje on tässä mielessä myös väline, joka voi auttaa tulevia sukupolvia ymmärtämään tämänhetkistä maail maa. 5 5 luontosuhteessa tapahtuneista myönteisistä muutoksista. Ihmisen eläinsuhteessa tapahtunut muutos kuvastaa yleisellä tasolla rakenteellisten ja yksilöllisten tekijöiden limittymistä ekologisessa ajattelussamme. Menneisyyden teot kumpuavat osin rakenteiden tuottamasta sokeudesta. Sutinen toteaa, että rakenteet ohjaavat meitä ympäristön kannalta tuhoisaan toimintaan, mutta lisää, että ne tuskin olisivat syntyneet ja vakiintuneet, ellemme olisi hyväksyneet niitä. n –?Menneisyyden?teot?kumpuavat?osin?rakenteiden?tuottamasta?sokeudesta,?Ville-Juhani?Sutinen?sanoo.. Nykylapsille on luontevampaa suhtautua eläimiin ymmärtävästi. Emme halua ajatella sitä, sillä kukaan ei jaksa olla jatkuvasti tekemässä vallankumousta. 1980ja 1990-luvuilla pojat saattoivat kiduttaa ampiaisia pyydystämällä niitä lasipurkkeihin ja aikuiset reagoivat tähän toteamalla poikien olevan poikia. – Toisaalta historiaa ei tulisi lukea liian tuomitsevasti. Tuolloin ei ollut juurikaan tarjolla toisenlaisia ajattelumalleja. – Muutos on tapahtunut pitkän ajan kuluessa, eivätkä yksilöt ole välttämättä havainneet sitä. Eteenpäin ei voi jatkaa, mutta pysähtyminenkin tuntuu mahdottomalta. Kirjailija arvelee, että seuraavat sukupolvet tulevat suhtautumaan ajatuksiimme ja tekoihimme samalla tavalla kuin me suhtaudumme meitä edeltäneiden sukupolvien ajatuksiin ja tekoihin: hämmästellen ristiriitaa ekologisten ihanteiden ja ”perseellään olevan” todellisuuden välillä. Ekologisen ajattelumme ytimessä onkin ristiriita: tiedämme, että raiteet, jotka näyttäisivät jatkuvan suorina hamaan loppuun saakka, tulevat itse asiassa katkeamaan tai kääntymään arvaamattomaan suuntaan. Emme olisi kenties itsekään kyenneet hoitamaan asioita paljon nykyistä paremmin. Harva haluaa lyödä koneen mäsäksi ja katsoa, mitä siitä seuraa, koska kukaan ei osaa ennakoida seurauksia
Harva saa apurahojakaan. Ensimmäiset musiikkija lyriikkakokeilut tuli tehtyä jo 1990ja 2000-lukujen taitteessa, kun Kirkkonummen lukiosta löytyi samanhenkisiä ystäviä. Kummassakaan genressä ei ole lähtökohtaisesti suosittu kuvitteellisia kertojia, vaan usein biisit ovat kytkeytyneet hyvin arkisiin ja konkreettisiin asioihin. Toisaalta hän on tyytyväinen siihen, ettei ole ”sellaisessa loopissa”, että oma elanto on kiinni jatkuvasta levyjen julkaisusta ja keikkojen tekemisestä. 5 6 Räppäävä spoRakuski Oiva Vedätyksen ensimmäisellä sooloalbumilla käsitellään duunarin arkea, sosiaalisia ongelmia ja eko katastrofia. Haluan, että työväenluokkaisuus kuuluu siellä. Jannelta on Paska päivä -biisin riffi ja hän on mukana myös Seksihelleja Sörnäisten Shakira -biiseissä. Musiikkiin ei pääse leipääntymään, kun se ei ole leipätyö. – Jos ei Anal Thunderin Janne (taiteilijanimeltään El Loso, toinen kitaristi) olisi lähtenyt tähän messiin, niin ei tästä olisi tullut niin hyvää. Koko 2010-luku meni hissukseen, tein vain parit featit. Sain draivin päälle, ja tajusin, millainen se oma soolojuttu voisi olla. Nyt olen vasta ensimmäistä kertaa alkanut lisätä omaan musaan punkkia myös musiikkina, sitä soundia ja rytmiikkaa. Muusikoista varmasti useampi, mutta kovin leveä leipä ei suurimmalle osalle tekijöitä ole. Taiteilijoista harva elää taiteellaan. Nämä kolme kappaletta ovat kiistatta levyn kovimpia, myös artistin itsensä mielestä. Mutta mun sydän ja intohimo ovat aina olleet musiikin tekemisessä, sanoo Oiva Vedätyskin. Kun 2018–2020 heitettiin FC Luufemma -proggiksella muutama biisi ulos, se oli sysäys, joka heitti takaisin raiteelle. Työväenluokkaisuus saakin kuulua ”Skurul kurvaan Kurviin / Tää on vaan mun duuni” Duunipuoli näkyy kuitenkin vahvasti Oiva Vedätyksen lyriikoissa. Samaa on ollut punkissa. Kombo on potentiaalinen katastrofi. – En osannut heti luoda omaa nahkaani uudestaan. – Niin mä haluankin sen näkyvän. Myöhemmin heistä muodostui espoolainen räpryhmä Kolmiodraama, joka teki musiikkia yhdessä siihen asti, kun ensimmäinen studioalbumi Jotain tasottavaa ilmestyi 2011. – Punkista diggaaminen tuli mulle jo ennen räppiä eikä se ole minnekään lähtenyt. – Identifioin itseni mieluummin artistiksi kuin duunariksi, vaikka maksan laskuni päivätyöllä. Räppäri Oiva Vedätyksellä on taito naulata pariin lainiin sukupolvikokemuksia suoraan ytimestä, ja niitä mahtuu toukokuussa julkaistulle Kaikki oli kaunista -albumille useita. Albumin julkaisi Överdog Records, kuten jo aiemmin kuullut sinkkulohkaisutkin. Onhan nämä biisit suurimmaksi osaksi varmaan kirjoitettu jossain sporan ohjaamossa. Tällä kertaa se on onnistunut. Sen jälkeen räpin tekeminen jäi vuosiksi. Punkin ja räpin yhdistelmä on nimittäin harvinaisen helppo saada kuulostamaan harvinaisen hirveältä. Paikoin rupisesti rokkaavasta räpistä tulee mieleen jopa. Räppibiisien kertojat ovat perinteisesti puhuneet minä-muodossa ja niin sanotusti oikeista asioista. Teksti Emilia männynväli Kuvat Emma GRönqvist ”Joskus riitti että selvis kolmekybäseks / Ei riitä enää” Joistakin biiseistä vain tietää heti alusta asti, että ”tämä on mulle”. Suomessa esimerkiksi kirjailijoista on sanottu, että ennen viisi, nyt kolme. Varsinkin ug-musiikin kentillä käytännössä lähes kaikki musiikki revitään niin sanotusti omasta selkänahasta, päivätyön ohessa. Haluan artistiminän olevan mahdollisimman vähän ilman maskia. Vaikka kyseessä on artistin debyyttisoolo, mikään märkäkorva Oiva Vedätys ei kuitenkaan räpin parissa ole
5 7
Luokkaakaan ei julisteta: se käy ilmi halvasta verkkarotsista, kuten Verkkarotsi-kappaleessa, tai siitä, että kertojan kulinaristiset nautinnot ovat luokkaa ”soijarouhetta ja tomaattimurskaa”, kuten Melaina Kholee -biisissä. Suurin osa keikoista ja julkaisuista oli hyvin epäkaupallisia, kotona duunattuja poltettuja cd:itä ja kasetteja, tosi DIY-meininkiä (do it yourself, ”tee se itse”). Olen aina kuitenkin tehnyt poliittisia biisejä. – Ei ole enää. Totta kai siinä on hirveän eri lähtökohdat. Mitään erityistä yhteiskunnallista missiota räppärillä ei kuitenkaan ole. Nyt se on valtakulttuuria, ”uusi iskelmä”. Esimerkiksi ”Sörkän nopeimmasta nipamuijasta” kertovat Sörnäisten Shakira -biisi erottuu monista muista suomiräppibiiseistä edukseen siinä, ettei kertoja asetu yläpuolelle. – En mä pysty väistelemään niitä, koska ne ovat aiheita, jotka mua inspiroivat. ”Kuka sua kyysää minä oon se syypää / Tää on ryyppybiisi missä kertoja ei ryyppää” Kantaaottavuus sulkee ovia – Kaupallisestihan tällaisen tekeminen ei ole millään tapaa järkevä valinta. Kahdessakymmenessä vuodessa ehtii kuitenkin aika paljon lukea ja perehtyä. Omaan tekemiseen suhtaudun silti yhä sekä alaettä vastakulttuurina. – Ehkä niitä saattaa kuitenkin yhdistää se, että biiseissä hoetaan hirveästi jotain, mutta ei kauheasti sanota mitään. Feateissa kuullaan Likaisen Etelän MC Ramboa, Joku Roti Mafiastakin tuttua Tykopaattia sekä Ruckus Lasta. Avaimen biisejä voi joskus vielä soida, mutta Julma-Henrin ei. Että on tärkeää, mistä biisi kertoo, mikä sen sanoma on. Yhtään vähääkään kantaaottavalle musiikille ei anneta tilaa, sitä väistellään. Niistäkin räpätään kuitenkin jollain tapaa samalta tasolta, vertaisesti. Räpissä, joka alun alkaen kuitenkin perustui hyvin vahvasti taidokkaalle lyriikalle, ollaan tultu pisteeseen, jossa lyriikalla ei ole kauheasti väliä – siis jos mainstreamista puhutaan. – Ylipäänsä tuollaiset tekijät, joilla kuulostaa olevan se teksti etusijalla. Siitäkin on tosin vaikea puhua yleistäen, koska genret jakautuvat niin moniin alagenreihin sen sisälläkin, artisti huomauttaa. Yksi yhdistävä tekijä sanoituksissa tuntuu olevan myös tietynlainen itsekeskeisyys. Että on sellaista tarttumapintaa. Tai siitä, kun kertoja paljastaa, miten ”oikeesti mun frendeil ei oo ees faijoi”, vaikka ensin tulee lasketeltua legendaa kavereiden rikkaista isistä, joiden veneillä bailataan. – Kaikki oli silloin maan alla lukuun ottamatta vuosia 2001–2004, jolloin oli kaupallisempi boomi. Esimerkiksi Suomiräp-radiokanavan kuulijat äänestivät Punainen Tiili ja Al Qaida Finland -albumit suomiräpalbumeiden top kolmoseen, mutta en ole ainakaan jälkimmäistä kuullut kertaakaan siltä kanavalta. Vaikka voihan nämä mun biisit ajatella vaikka yleisönosastokirjoituksina. Räppi alaja vastakulttuurina Omiksi esikuvikseen Oiva Vedätys mainitsee aktivistinakin kunnostautuneen Boots Rileyn The Coup -yhtyeestä, hip hop -duo Atmospheren sekä räppäri Immortal Techniquen. Tosi paljon siellä muutenkin väistellään kantaaottavan räpin soittamista. Elementit toimivat saumattomasti yhteen. – Oma tekeminen on kuitenkin ollut yli 20 vuotta sitä, että kerran viidessä vuodessa levy ja kerran kolmessa vuodessa keikka, mieluiten kaljapalkalla. Oiva Vedätys ei ole mitään poliittista pamflettia saati puoluepolitiikkaa, mutta tietynlainen luokkaaspekti ja myös ekologinen tiedostavuus kuuluvat albumilla – tuntumatta lainkaan päälle liimatulta paasaukselta. Vaikka tekijöistä on suurin osa monella tavalla tosi independent, ne ovat kuitenkin siinä loopis sa, että kamaa pitää saada koko ajan ulos. ”Kruisin niinku gangsterit Calis / vaik oon ajokahvaan kahlittuna Stadis” n Kursivoidut kohdat ovat sitaatteja Kaikki oli kaunista -albumin kappaleista Kaikki oli kaunista, Yövaunu ja Sörnäisten Shakira.. Shakira on kuin kuka tahansa, jonka elämänpolku nyt vain meni toisin. Käytännössä ihanne olisi varmaan se, että kahden viikon välein julkaisisi uuden biisin, että pysyisi jotenkin relevanttina. Motiivien penääminen on vähän kuin kysyisi, että ”mihin sä pyrit tolla sun hengittämisellä”. Oiva Vedätyksen riimeissä kuuluvat myös sosiaa liset ongelmat. Totta kai nuorempana sanotukset olivat kulmikkaampia tai kärkkäämpiä, tai ehkä ne eivät vain olleet näin hyviä, kun kapasiteettia ei vielä ollut. Todellisuudessa kertoja on töissä, kun muut bailaavat. ”Itsetunto alhaal monel esiteinillä / Ja huomioo tulee joltain puistokemistiltä / Niin ei se oo kliseistä vaan pelkästään ilmeistä / Että päätyy dallaan niitä pimeitä teitä” Oiva Vedätys paljastaa biisin olevan yhdistelmä sekä aitoa tapahtumaa, unta että mielikuvitusta. 5 8 Atomirotta, vaikka muuten liikutaankin vakaasti ”ysäri räpin” alueella. – Mulla on vain pakonomainen tarve tehdä biisejä. Kun Oiva Vedätys aloitti, räppi oli alaja vastakulttuuria. Pääosin Rammun tuottamissa biiseissä on mukavasti myös G-funk-viboja. Räppärin mukaan vanhempi sukupolvi ei ole ihan pysynyt striimauskulttuurin perässä
5 9
Kysymys ei ole uusi. Algoritmit tulkitsevat käyttäytymistämme ja myös ohjailevat sitä – usein huomaamattamme.. Forster. Itseohjautuvia autoja kehitellään, tosin ennen kaikkea tarkoitus on vain suoda tekoälylle suurempi rooli auton toiminnassa. Kun otamme kuvan kännykkäkamerallamme, tekoäly korjailee sen ”aidon” näköiseksi. Joka kerta, kun ostamme jotain kaupasta, tekoäly muodostaa pienen pisaran siitä datamerestä, jonka perusteella monimutkaiset algoritmit sanovat, mihin suuntaan kauppa kehittyy. Pikkuhiljaa yhteiskunta taantuu ja konetta aletaan palvoa jumalana. Vaikka tämä tapahtui vuosikymmeniä ennen internetin keksimistä ja useita vuosikymmeniä ennen ChatGPT:n kehittymistä, kyseessä on yksi olennaisimmista verkkoa ja tekoälyä käsittelevistä novelleista, mitä on kirjoitettu. essee Teksti TaTu ahponen Kuvitus Juuli MieTTilä Kun Kone pySähTyy Tekoälykeskusteluun on alettu hiljalleen herätä. Ulkona liikkuminen, joka ennen on ollut teoriassa mahdollista, kielletään. Työssäni koneoppimisen tuottamat sovellukset ovat arkipäivää. Tekoälystä puhutaan silti usein aivan kuin se olisi keksitty vasta äsken, vaikka oikeasti se on kaikkialla ympärillämme. Ohjelmoijat kuvittelivat jonakin päivänä rakentavansa tekoälyn, joka korvaa muut työläiset – mutta yhtäkkiä kone onkin korvaamassa juuri hänet. Mutta mitä jos tämä kone pysähtyy. Teknologian edistysaskeleet antavat käyttöömme lähes taianomaisia koneita, mutta ne tekevät koko yhteiskunnastamme kuin valtaisan koneen, lukemattomien pienten toisiinsa kutoutuneiden osasten summan. The Machine Stops kertoo ihmiskunnasta, joka asuu maan alla valtavan koneen huomassa. Kone huolehtii kaikista ihmisten tarpeista. Reilusti yli kymmenen vuotta sitten Google Translaten kaltaiset käännösohjelmat olivat naurun aihe. Olen ammatiltani kääntäjä. Kulttuuri on taantunut, ja kaikki tällainen kulttuurin luonti on pelkästään vanhan kulttuurin osien uudelleenkoostamista ja järjestelyä. M. Tämä oma ”henkilökohtainen maailmanloppu” voi peilautua uskomukseen, että tekoäly on tuomassa laajemmankin maailmanlopun. Vaikka ihmiset voivat tavata toisiaan, he eivät tee niin: sen sijaan he istuvat kotonaan ja vaihtavat tietoa ja kulttuurisia luomuksiaan koneen sisäisen putkipostijärjestelmän ja kuvaruutujen kautta. Vielä minua ei ole korvattu, mutta yhtäkkiä muutkin valkokaulustyöläiset ovat havahtuneet siihen, että heillekin saattaisi näin joku päivä tapahtua. 6 S amalla tavalla kuin yhteiskuntamme luottaa sähköön ja öljyyn, se luottaa yhä enenevässä määrin tekoälyyn. R iskejä on monta muutakin. Viisi vuotta sitten nauru oli jo hyvää vauhtia hiljenemässä. Matka Intiaan -romaanistaan tunnettu englantilainen kirjailija kirjoitti The Machine Stops -novellin jo vuonna 1909. Sen kysyi ehkä ensimmäisenä E. Ehkäpä siksi tekoälykeskustelussa onkin nykyisin akuutti pelon elementti
6 1
Pakkoruotsi – käytän nyt tätä kaikkien tuntemaa ilmaisua asiasta, en kiertoilmaisuja – on taas ollut kysymyksenä hetkellisesti pinnalla, kun on pohdittu, sopivatko perussuomalaiset ja RKP samaan hallitukseen. Novellin loppuun jää toivoksi, että maan pinnalla asuvat tuntemattomat ihmiset osaavat lopulta rakentaa sivilisaation uudestaan. No, enpä virkamies olekaan. Mihin tällöin tarvittaisiin pakollista ruotsin opetusta. Nyt ensi kertaa kunnolla yhdistin tekoälyyn kysymyksen siitä, tarvitseeko kieliä tulevaisuudessa oppia ollenkaan. Baabelin kala lyödään kirjasarjan alussa maapallolta ummikkona tulleen päähenkilön korvaan – ja kas vain, kohta tämä ymmärtää kieliä, joita ulkoavaruudessa puhutaan, vaikkei aina ehkä haluaisikaan ymmärtää. Olen kääntäjänä miettinyt tekoälyyn liittyviä kysymyksiä jo hyvän aikaa nimenomaan kielten, kääntämisen ja tulkkauksen näkökulmasta. Ovathan konekäännösohjelmat jo nyt hyviä. Paratiisiin emme pääse. Mikä avuksi. On helppo yhdistää Forsterin Kone meitä kaikkia ympäröivään teknologiseen järjestelmään sekä putkipostijärjestelmä ja kuvaruudut internetiin, ja kulttuurin taantuminen samalla lailla olemassa olevaa kulttuuria ja sanoja yhdisteleviin tekoälyihin. LLM-pohjaiset mallit eivät vielä vastaa kääntämiseen erikseen kehitettyjä algoritmeja, mutta ne ovat lähellä. Meillä pitää olla taitoja, tietoja ja inhimillistä osaamista senkin jälkeen, kun näin tapahtuu. J umalallisella tavalla palvominenkaan ei ole kaukana – joskus vain hiuksenhienon eron päässä – siitä, miten tekoälystä visioidaan kauimmas katsovissa piireissä. S cifi-visiot kuolemista ja paratiiseista ovat huimia. Palveluiden hoitaminen jommallakummalla kielellä ei siis vaatisi kielen osaamista, sillä Baabelin kala -ohjelma hoitaa sen luonnostaan. Tornin sortuminen aiheutti Vanhan testamentin mukaan sen, että puhumme eri kieliä emmekä ymmärrä toisiamme. Eräänlainen nörttien ylösnousemus ja paratiisi, siis. Asimov kirjoitti fiktiota. Avaruuteen ehkä voimme päästä, mutta avaruuteen levittäytyminenkin voi osoittautua paljon vaikeammaksi kuin luulemme. Sankari, joka on kertonut äidilleen maan pinnalla asuvista ihmisistä ja yrittänyt herätellä tätä siihen faktaan, että tämän elämä on taantunut Koneen hellässä huomassa, yrittää saada äidin uskomaan, että Kone on pysähtymässä. Itsekin pääsin yliopiston ruotsinkurssista läpi rimaa hipoen, mikä ei ole toki varsinainen ylpeilyn aihe. Lopulta kone pysähtyy ja kaikki sen käsiin elämänsä luottaneet kuolevat, myös sankari ja tämän äiti. Baabelin kalan nimi tulee Baabelin tornista. Kehittynytkään tekoäly ei ole jumala eikä voi kääntää termodynamiikan lakeja. Niille, joille kone ei ole ihmiskunnan tappava SkyNet tai sisäänsä harhoihin sulkeva Matrix, teknologisen kehityksen päätepisteessä odottaa singulariteetti eli teknologian kehityksen nopeutuminen käytännössä äärettömyyteen asti, pisteeseen, jossa oikeastaan kaikki on mahdollista. Jos alkaisimme luottaa käännöskoneisiin, ne voisivat jonakin päivänä lakata toimimasta. Se on Vanhan testamentin kertomus tornista, jonka ihmiskunta rakensi tavoitellessaan jumaluutta. 6 2 Kone alkaa osoittaa merkkejä rapistumisesta, mutta ihmiset, jotka eivät enää tiedä mitään muuta kuin Koneen, eivät enää osaa tulkita näitä merkkejä muuten kuin jumalallisen koneen tarkoitusperällisinä tekoina. Pakkoruotsi takaa näitä palveluja osaavat virkailijat teoriassa, mutta käytännössä ruotsin osaaminen suomenkielisiltä usein on mitä on. Kun suunnistan paikasta toiseen kaupungin Konehuolehtii kaikistaihmisten tarpeista.. Tällöin voisin puhua vaikkapa puhelimeen tai mikrofoniin suomeksi, ja keskustelumme toinen osapuoli kuulee sanani ruotsiksi, tai toisinpäin. Sama pätee moneen muuhunkin elämän alueeseen. Ajatellaanpa, että kohta meillä todellakin on Linnunradan käsikirjan liftareille -romaanista tuttu Baabelin kala. Tosielämän Baabelin kala olisi ohjelma, joka voi luotettavasti tulkata kielestä toiseen reaaliaikaisesti. Scifi-visiosta toiseen. Äitikään ei kuitenkaan pysty enää ymmärtämään tällaisia asioita. Kone pysähtyy – tavalla tai toiselle. Kehitys loppuu. Jäämme tyhjän päälle. Isaac Asimovin novellissa Viimeinen kysymys (The Last Question, 1956) kuvaillaan tekoälyä, jonka eri muodot kehittyvät ihmissukupolvien kuluessa ja universumin vanhetessa lopulta niin mahtaviksi, että se onnistuu, viimeisenä ja kaiken kattavana luomakunnan kappaleena, kääntämään termodynamiikan lait ja julistamaan kuolleelle universumille ”Tulkoon valkeus!” – ja valkeus tulee. Tällöin todennäköisintä on, että lopulta termodynamiikan lait lyövät kasvoille. Minut sai tätä kaikkea miettimään huomattavasti arkisempi kysymys: ruotsinopetus
Miten pysähtyminen tapahtuisi – yllättäen vai pikkuhiljaa. Tämä yhteiskunnan instituutioiden ja tekoälyn yhteensovittaminen tavalla, jossa tekoäly on instituutioiden osa muttei koskaan selkäranka, on tulevan hallituskauden yksi olennaisin tehtävä. Se, miten helppoa ihmiskunnan, joka olisi oikeasti riippuvainen koneista ja näiden tekemisistä, olisi nousta koneen pysähdyttyä, riippuu monista eri tekijöistä. Tähänkin kysymykseen vastauksen avaimet antavat hyvinvointivaltiosta tutut instituutiot. Ihmisiä taantuneina pitävä tekoäly voitetaan ja avaruusalusten on palattava maan pinnalle, jossa kasvit ovat taas alkaneet versomaan. Wall-E saa asiat näyttämään huomattavasti helpommalta kuin Forsterin novelli, tietenkin myös siksi, että Pixar-elokuvassa on luontevampaa olla onnellinen loppu kuin vuosisadan alun brittikirjailijan teoksessa. Ihmisten nousu koneavusteisen taantumuksen tilasta näytetään fyysisesti siinä, että töitä tehdessään he myös samalla laihtuvat. Sääntelyllä voimme varmistaa, että vaikka tekoäly kehittyisi elämäämme parantavaksi voimaksi, se pysyy silti aisoissa. Olisiko kyse esimerkiksi tietystä alueesta vai koko maailmasta. Wall-E:n ihmiset ovat samalla lailla aluksia valvovan koneen huomassa, taantuneina muodottomiksi kuluttajiksi, jotka tuijottavat ruutujaan lennellessään laitteella paikasta toiseen. Koulujärjestelmällä voimme varmistaa, että jokaisella on ainakin tietyt perustaidot sitä varten, kun kone pysähtyy: lukeminen, laskeminen ja myös kielet, ruotsi mukaan lukien. H arvempi on lukenut The Machine Stops -novellia, mutta monet ovat katsoneet Wall-Eanimaatioelokuvan. Helpoin tapa päästä siihen, että elämme kaikki Koneen hellässä huomassa ilman, että tiedämme mistään muusta tai voimme elää muunlaisessa maailmassa, on antaa kapitalismin myydä se kaikki meille. Sen pääosassa on söpö Wall-E-robotti, jolla on lemmentuskia toisen robotin kanssa, mutta elokuvan laajempi narratiivi käsittelee ihmiskuntaa, joka maan alle kaivautumisen sijasta on lentänyt avaruusaluksille, koska maapallo on saastutettu pilalle. Katoavatko luontaiset suunnistuskykyni hiljalleen. Kyse voisi olla resurssien pikkuhiljaisesta loppumisesta, tietokoneviruksesta, siitä, että teknologinen kehitys yhtäkkiä vain kielletään liian vaarallisena, kuten viime aikoina on enenevässä määrin ehdoteltu – tai jostain täysin odottamattomasta. n Yhteiskuntataantuu jakonettaaletaan palvoajumalana.. Monta elämäämme helpottavaa tuotetta se onkin jo myynyt, kuten kaikki ne kännykät, tietokoneet ja ohjelmistot, joihin luotamme yhä enemmän. Ja nämä ovat vielä todella pintapuolisia kysymyksiä, joissa ei mennä siihen yhteiskunnan perusinfrastruktuuriin, joka on joka hetki riippuvainen mitä erilaisimpien ohjelmistojen sulavasta toiminnasta. Tekoälyjen kehittäminen antaa meille huimia mahdollisuuksia kehittää koulutusta, mutta se ei voi tapahtua niin, että perustaidot syrjäytyvät kokonaan. Mikä sen selkeämpi metafora ulkonäkökeskeisessä yhteiskunnassa. Elokuvan lopputekstien aikana pyörivissä kauniissa kuvissa näytetään, kuinka ihmiset ryhtyvät robottien avulla taas ruumiilliseen työhön siivotakseen maapalloa ja rakentaakseen elämää uudelleen. Jos internetiä ei olisi, löytyykö kaikki sen jälkeen tarvittava vielä kirjoista, ja miten sen sieltä löytää. 6 3 sisällä, luotan kännykkään. Sama pätee myös jokaiseen muuhun yhteiskunnan instituutioon. Tulevaisuuden koulutuksen on valmistettava ihmiset sekä siihen elämään, missä kone toimii, että siihen, missä kone pysähtyy. M iten paljon teknologia on vallannut alaa elämistämme. Elokuva on jo tarpeeksi vanha, jotta sen voi spoilata: lopulta Wall-E:ssäkin kone pysähtyy. Kuitenkin ehkä tärkeimpiä kysymyksiä on se, millä tavoin yhteiskunta mahdollisiin tilanteisiin valmistautuu. Kun etsin jotain tiedon murenaa vaikkapa tällaista esseetä kirjoittaessani, katson tiedon Googlesta
Torikatu 34-40, 90100 Oulu, sähköposti: pohjois-suomi.hao@oikeus.fi) 14 päivän kuluessa tästä päivästä lukien. Heikkinen, Janne 6452 39228,000 yhteiskuntatieteiden maisteri, kansanedustaja, Oulu 4. Tietokirjallisuutta, työläiskirjallisuutta, tapahtumia Liity kirjaston ystäviin: www.tyovaenkirjastonystavat.. Mehtälä Timo 5497 16389,500 yrittäjä, agrologi, Haapavesi 14. Vähämäki, Ville 4927 16663,750 kansanedustaja, diplomi-insinööri, Oulu 13. 6 4 Työväenliikkeen kirjasto www.tyovaenperinne.. Tynkkynen, Sebastian 17378 66655,000 kansanedustaja, Oulu 2. Simula, Jenna 9481 33327,500 kansanedustaja, tradenomi, Oulu 6. Sarkkinen Hanna 6758 24702,000 sosiaalija terveysministeri, kansanedustaja, Oulu 8. Aittakumpu, Pekka 7240 32779,000 kansanedustaja, pastori, Oulu 7. 12.5.2023 Helsinki Tuonen viita, rauhan viita. Kaipaamaan jäivät Lea ja Kari Aintila Iiris Karppinen Pekka Karppinen Valo Piukkula Ystävät ja läheiset Hautaus toimitettu läheisten läsnä ollessa.. 5.3.1928 Kajaani k. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki Tiedoksipano Oulun vaalipiirilautakunta on tänään vahvistanut huhtikuun 2 päivänä 2023 toimitettujen eduskuntavaalien tuloksen. Seuraavat henkilöt ovat tulleet valituiksi kansanedustajiksi: Äänimäärä Vertausluku 1. Kettunen, Tuomas 7264 65558,000 kansanedustaja, agrologi (AMK), Kuhmo 3. Hiltunen Pia 3426 17998,500 luokanopettaja, kasvatustieteen maisteri, Oulu 12. Vaalilain 101 ja 102 §:n nojalla tästä päätöksestä saa valittaa Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle (os. Oinas-Panuma, Olga 5173 13111,600 toimittaja, humanististen tieteiden kandidaatti, Pudasjärvi 17. Talvitie Mari-Leena 5573 19614,000 ympäristötekniikan diplomi-insinööri, kansanedustaja, Oulu 11. Kyllönen, Merja 5317 12351,000 kansanedustaja, bioanalyytikko, Suomussalmi Kansanedustajan paikan joutuessa avoimeksi, tulee numeroiden 1, 5,8,12 ja 14 kohdalla mainittujen kansanedustajien tilalle Rasinkangas, Merja, ylikonstaapeli, koulupoliisi, Oulu, numeroiden 2,6,9,13 ja 16 kohdalla mainittujen kansanedustajien tilalle Nikula, Lauri, vanhempi rikoskonstaapeli, nettipoliisi, Oulu, numeroiden 3,10 ja 17 kohdalla mainittujen kansanedustajien tilalle Koho, Paavo, lääkäri, Oulu, numeroiden 4 ja 11 kohdalla mainittujen kansanedustajien tilalle Heiskanen, Miina-Anniina, ekonomi, tanssinopettaja (AMK) Oulu, numeroiden 7 ja 18 kohdalla mainittujen kansanedustajien tilalle Jokelainen, Jessi, filosofian maisteri, aineenopettaja, Oulu, ja numeron 15 kohdalla mainitun kansanedustajan tilalle Vikeväkorva, Susa, varhaiskasvatuksen opettaja, Oulu. Hänninen, Juha 5251 13076,000 teologian maisteri, majuri evp, Oulu 18. Pitko, Jenni 3699 13156,000 kansanedustaja, arkkitehti, Oulu 16. Oulussa huhtikuun 5 päivänä 2023 Vaalipiirilautakunnan puolesta Mika Penttilä Unto Lehtonen puheenjohtaja sihteeri Vieraile akt.fi/liity AKT:n jäsenenä sinulla on takanasi kokemusta neuvottelutaitoa joukkovoimaa Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry 09 613 110 | akt.fi | aktlehti.fi Kirvesmies Ilmari KARPPINEN s. Kangas, Antti 5566 22218,333 maatalousyrittäjä, Sievi 9. Polvinen, Mikko 4291 13331,600 insinööri (YAMK), Kuhmo 15. Mattila, Hanna-Leena 6405 21852,667 kansanedustaja, lehtori, Raahe 10. Tuppurainen Tytti 12272 35997,000 kansanedustaja, ministeri, Oulu 5
Edellisen numeron ristikon ratkaisu seuraavalla sivulla.. 6 5 ristikko H a r r i a sik a in en Ratkaisu julkaistaan seuraavassa numerossa
Helsingissä ja verkossa Koulutus on kaikille niille järjestötoimijoille, jotka tekevät jonkinlaista ohjausta osana omaa työtään, kuten järjestökouluttajat, luottamushenkilöt, ammattiliittojen ja järjestöjen työntekijät sekä vapaaehtoiset. 6 6 edellisen lehden ristikon vastaukset testaamme painatusta onlinearpa.net arpajaiset netissä! Tavara-arpa ry Beckerintie 10, 00410 Helsinki, 09 4366320 ADRESSIT ONNITTELUUN JA OSANOTTOON YRJÖ SIROLAN SÄÄTIÖ p. Koulutusta, kulttuuriaktivismia ja julkaisutoimintaa. Vasemmistolaisten oma opintokeskus. www.ksl.fi Vapaus oppia! Ohjaamisen perusteet järjestöissä Monimuotokoulutus 23.9. 040 167 7700 toimisto@sirolansaatio.. 4.11. Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki sirolansaatio.. ku.fi/tilaa Tilaus vain 89 € vuodessa
Samansuuntaisia tuloksia saatiin Suomessa jo 1990-luvulla toteutetussa laajassa työaikatutkimuksessa. Ilmeisesti tarpeeksi monelta kuitenkin, kun nyt hallituskokoonpanoa ja keinovalikoimaansa katselee. Australialaiset ovat OECD:n tilastojen mukaan kuitenkin viime vuosina kirineet ohi suomalaisten tällä kyseenalaisen kunnian listalla. Tiivistäen: jos arki on kuormittavaa, hankalaa ja kallista, ei paukkuja jää työpäivän päälle muuhun kuin sohvalle romahtamiseen. Vaan onnistuisiko tuo Suomessa. Pelko kontrollin menettämisestä on suuri. Kuntoonpanolupaus – tai uhkaus – ei koske vain kansantaloutta, vaan myös kansanterveyttä, josta ovat huolissaan kaikki. Infrastruktuurilla ja asenteilla on kaikilla iso merkitys. Se paranee sillä, että arjessa on helppo tehdä terveyttä edistäviä valintoja, ja sillä, ettei työelämä ainakaan suoranaisesti vaaranna kenenkään terveyttä. Se on hirveän ymmärrettävää ja inhimillistä, ei oire moraalikadosta. Suomessa muun muassa SAK on kannustanut kokeilemaan nelipäiväistä työviikkoa. Jos julkisissa tiloissa ei saa oleskella, on helpompi lojua kotona puhelin kourassa. Terveyshyödyt kasvoivat sitä mukaa kun loma piteni. Ja köyhyys vasta terveysriski onkin. Yli 300 tutkittavaa käsittäneen ja 13 kuukautta kestäneen empiirisen tutkimuksen mukaan ylimääräinen vapaa-aika parantaa ihmisten terveyttä: ihmiset olivat aktiivisempia ja elivät terveellisemmin vapaalla kuin työviikolla. Suurin vastus tälle kansanterveyden lisäksi tuottavuutta parantavalle uudistukselle ei ole viina vaan elinkeinoelämä, joka vastustaa työajan lyhentämistä ideologisin perustein. Liian vähäinen uni on yhdistetty useisiin niin sanottuihin elintasosairauksiin, kuten diabetekseen ja masennukseen. Kenenkään terveys ei kuitenkaan parane sillä, että ylhäältä käsin kauhistellaan, moititaan ja patistellaan. Ilman alituista stressiä työstä tai toimeentulosta on tosi paljon helpompi vetää lenkkarit jalkaan tai heittää mailakassi olalle. 6 7 IhmInen eI lIIku käskystä nelipäiväisen viikon – eli kolmepäiväisen viikonlopun – vaikutusta ihmisten käyttäytymiseen. Sen kohteena oleminen kuitenkaan harvemmin parantaa kenenkään mielentai muutakaan terveyttä. Slogan kalskahtaa monen korvaan aika ilkeältä, sillä Sipilän hallituksen kuntoeli leikkaustalkoiden seuraukset ja se hiuksianostattava rallatus eivät ole päässeet kaikilta vielä unohtumaan. Jos liikuntaa oikeasti arvostetaan, sille raivataan myös aikaa. Tuoreiden Briteissä tehtyjen kokeilujen mukaan lyhennettyä työaikaa tehneet työntekijät kokivat terveytensä paremmaksi. Alkoholinkulutusta ei tuoreessa tutkimuksessa selvitetty, vaan tokkopa aussit kännissä lenkkeilivät. Jos ei ole turvallisia koulureittejä, lapset eivät voi kulkea niitä yksin. Pääasiassa huoli koskee sitä, etteivät suomalaiset liiku tarpeeksi. Lomalla ihmiset istuivat vähemmän, nukkuivat enemmän ja olivat fyysisesti aktiivisempia. Jos ei ole toimivaa julkista liikennettä tai kunnon pyöräreittejä, on työmatkat kuljettava omalla autolla. Eipä ihme, että terveystutkijat päätyivät sanomaan olevansa all in pidemmän viikonlopun puolesta. He saivat neljässä päivässä aikaan saman kuin viidessäkin. Jo pelkällä lisääntyneellä unella voi olla merkittäviä vaikutuksia mielialaan, ajattelukykyyn ja sitä kautta tuottavuuteen. Etelä-Australian yliopistossa tutkittiin hiljattain emIlIa männynvälI Kirjoittaja on KU:n toimituspäällikkö.. viimeinen sana h allitusneuvotteluissa on intoiltu, että nyt pannaan Suomi kuntoon. Monellehan vapaapäivä on yhtä kuin dokauspäivä. Sama koskee lähipalveluita, jotka ovat muuttuneet kaukopalveluiksi. Tämäkin tuore tutkimus todistaa asian olevan pikemminkin päinvastoin. Poliitikkojen tehtävä on tehdä tämä rakenteellisella tasolla, ei puuttua yksilöiden moraaliin